speech_id,session,date,start_time,end_time,given,family,role,party,topic,content,speech_type,mp_uri,gender,birth,party_uri,parliamentary_role,group_uri,status,version,link,lang,name_in_source,speaker_id,speech_start,speech_end,speech_status,speech_version 2019_1_1,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Nimenhuuto>>>Pöytäkirjan liite,"Täysistunto alkaa. Iältäni vanhimpana eduskunnan jäsenenä johdan puhetta tässä valtiopäivien ensimmäisessä täysistunnossa, kunnes eduskunta on työjärjestyksen 4 §:n mukaan valinnut puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä ja nämä ovat antaneet eduskunnalle juhlallisen vakuutuksen. Plenum börjar. Som den riksdagsledamot som är äldst till åren är det min uppgift att föra ordet vid första plenum under riksmötet till dess att riksdagen enligt 4 § i riksdagens arbets-ordning inom sig valt talman och två vice talmän och dessa har avgett högtidlig försäkran inför riksdagen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+1.aspx,sv:fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_2,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2019 vp,"Nyt seuraa puhemiehen vaali, joka, kuten varapuhemiestenkin vaalit, toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan siis umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Pyydän huomauttaa, että ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Nu följer val av talman, vilket liksom även valet av vice talmän, förrättas enligt 34 § 2 momentet i Finlands grundlag och 5 och 6 § i valstadgan för riksdagen.Valet förrättas således med slutna röstsedlar. Riksdagsledamöterna ska enligt namnupprop i alfabetisk ordning lägga röstsedeln i urnan. Jag vill påminna om att kandidatens namn ska anges tillräckligt tydligt. Vid behov kan också förnamnet anges. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Antti Lindtman, Sami Savio, Mia Laiho ja Antti Kaikkonen. Jag ber följande riksdagsledamöter granska röstsedlarna och räkna rösterna vid valet: Antti Lindtman, Sami Savio, Mia Laiho och Antti Kaikkonen. Totean, että annettuja ääniä ei julkilueta. Jag ber er notera att namnen på röstsedlarna inte läses upp.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+3.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_3,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2019 vp,Äänestyksen tulos luetaan. Omröstningsresultatet avkunnas.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_4,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2019 vp,"Kun edustaja Antti Rinne on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan puhemieheksi vuoden 2019 valtiopäivien ajaksi. Eftersom ledamot Antti Rinne vid valet erhållit mer än hälften av de avgivna godkända rösterna, har han valts till talman vid riksmötet 2019.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+3.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_5,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2019 vp,"Seuraa ensimmäisen varapuhemiehen vaali. Vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Johanna Ojala-Niemelä, Lulu Ranne, Jukka Kopra ja Hanna Kosonen. Nu följer val av förste vice talman. Valet förrättas med slutna röstsedlar. Riksdagsledamöterna ska i alfabetisk ordning lägga röstsedeln i urnan. Jag ber följande riksdagsledamöter biträda vid valet: Johanna Ojala-Niemelä, Lulu Ranne, Jukka Kopra och Hanna Kosonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+4.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_6,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2019 vp,Äänestyksen tulos luetaan. Omröstningsresultatet avkunnas.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_7,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2019 vp,"Kun edustaja Juho Eerola on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi vuoden 2019 valtiopäivien ajaksi. Eftersom ledamot Juho Eerola vid valet erhållit mer än hälften av de avgivna godkända rösterna, har han valts till förste vice talman vid riksmötet 2019.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+4.aspx,sv:fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_8,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2019 vp,"Nyt seuraa toisen varapuhemiehen vaali. Vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Suna Kymäläinen, Jukka Mäkynen, Sinuhe Wallinheimo ja Markus Lohi. Nu följer val av andre vice talman. Valet förrättas med slutna röstsedlar. Riksdagsledamöterna ska i alfabetisk ordning lägga röstsedeln i urnan. Jag ber följande riksdagsledamöter biträda vid valet: Suna Kymäläinen, Jukka Mäkynen, Sinuhe Wallinheimo och Markus Lohi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+5.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_9,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2019 vp,Äänestyksen tulos luetaan. Omröstningsresultatet avkunnas.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_10,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2019 vp,"Kun edustaja Paula Risikko on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi vuoden 2019 valtiopäivien ajaksi. Eftersom ledamot Paula Risikko vid valet erhållit mer än hälften av de avgivna godkända rösterna, har hon valts till andre vice talman vid riksmötet 2019.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+5.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_11,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Muut ilmoitukset,Pyydän puhemiestä ja varapuhemiehiä kutakin vuorollaan antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen. Jag ber talmannen och de båda vice talmännen att inför riksdagen i tur och ordning avge sin högtidliga försäkran i enlighet med 4 § i arbetsordningen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+6.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_12,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Muut ilmoitukset,"Minä Antti Juhani Rinne vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Antti Juhani Rinne försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+6.aspx,fi:sv,Puhemies Antti Rinne 2019_1_13,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Muut ilmoitukset,"Minä Juho Eerola vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Juho Eerola försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+6.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_1_14,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Muut ilmoitukset,"Minä Paula Sinikka Risikko vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Paula Sinikka Risikko försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+6.aspx,fi:sv,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_1_15,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,SDP,Muut ilmoitukset,Pyydän herra puhemiestä ottamaan paikkansa eduskunnassa ja ryhtymään toimeensa. Jag ber riksdagens herr talman inta talmannens plats och börja utöva sin befattning.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+6.aspx,sv:fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja 2019_1_16,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Muut ilmoitukset,"Arvoisat kansanedustajat, ärade riksdagsledamöter! Kiitän lämpimästi koko valitun puhemiehistön ja omasta puolestani, herra ikäpuhemies ja arvoisat kollegat, luottamuksesta, jota olette osoittaneet. Lisäksi haluan onnitella teitä jokaista yhdessä ja erikseen, uudelleen valittuja, ensimmäistä kertaa valittuja ja paluumuuttajia. Onnittelut valtakirjasta, jonka olette Suomen kansalta saaneet. På mina egna och de nyvalda vice talmännens vägnar vill jag varmt tacka er, herr ålderstalman och värderade kollegor, för det förtroende ni visat i talmansvalet. Jag vill också gratulera er alla till den fullmakt som Finlands folk har gett er. Eduskuntavaalien tulos oli historiallinen monessa mielessä — ei kaikkein vähiten siksi, että sukupuolijakautuma on tasaisempi kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa. Eduskunnassa on 106 miestä ja 94 naista, 11 enemmän kuin viime vaalikaudella. Nyt valittu eduskunta käyttää valtakirjaansa historiallisella hetkellä. Kansainvälinen tilanne vaatii vakautta turvaavia, demokratiaa ja oikeusvaltiota puolustavia sekä vastuullisia tahoja. Olen vakuuttunut siitä, että uusi eduskunta on juuri sellainen. Arvoisat kansanedustajat! Kun nyt aloitamme yhteisen työn, haluan muistuttaa jokaista siitä, että tämän talon ja meidän jokaisen oma toiminta vaikuttaa pitkälti siihen, millainen kuva ihmisille politiikasta ja päätöksenteosta syntyy. Meidät on valittu löytämään ratkaisuja ongelmiin. Meidät on valittu tekemään huolellista työtä, sillä kyse on suomalaisten arjen kannalta elintärkeistä asioista. Meidät on valittu tekemään tulevaisuusuudistuksia, jotta huominen olisi valoisampi ja parempi kuin eilinen. Tällä vaalikaudella on kiinnitettävä parempaa huomiota lainvalmistelun laatuun sekä päätösten vaikutusarviointiin. On kuunneltava tutkittua tietoa. On kunnioitettava perustuslakia. Sanalla sanoen: on parempi tutkia kuin hutkia. Tällä tavoin voimme vahvistaa ihmisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on meidän kaikkien yhteinen tehtävä puoluekirjaan katsomatta. Toivon, että nyt alkavalla vaalikaudella muistamme toinen toistemme ja kaikkien ihmisten kunnioittamisen. Asioista ei tarvitse täällä salissa olla samaa mieltä, mutta käytöksen on oltava kohteliasta ja kansanedustajan työn vakavuuden ja arvokkuuden mukaista. Muistutan, että istuntosalin ovella ei ole naulakkoa, johon kansanedustajan työhaalarin voi ripustaa. Me olemme Suomen kansan valitsemia edustajia kaikkialla: 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa, tässä salissa ja salin ulkopuolella, online ja offline. Heti vaalikauden alussa eduskunta on vastuullisessa tilanteessa, kun Suomesta tulee Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Kantakaamme siis sekin meille annettu vastuu hyvin ja kunnialla. Jag önskar er, ärade riksdagsledamöter och hela riksdagens personal, allt gott i ert viktiga arbete. Toivotan teille, arvoisat kansanedustajat ja koko eduskunnan henkilöstö, kaikkea hyvää tärkeässä työssänne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+6.aspx,fi:sv,Puhemies Antti Rinne 2019_1_17,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Muut ilmoitukset,"Ilmoitan, että edustajat istuvat eduskunnan istuntosalissa aakkosellisessa istumajärjestyksessä, kunnes eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta toisin päättää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+9.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_1_18,1/2019,2019-04-24,12.00,13.45,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisat edustajat! Kutsun teidät vuoden 2019 valtiopäivien avajaisiin, jotka pidetään huomenna torstaina 25.4.2019 sekä ennen avajaisia pidettävään valtiopäiväjumalanpalvelukseen. Juhlamenoissa noudatetaan puhemiesneuvoston 17.12.2012 hyväksymiä ohjeita. Ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus alkaa Helsingin Tuomiokirkossa kello 12. Pyydän edustajia kokoontumaan ennen jumalanpalvelusta kello 11.30 Kansalliskirjaston edustalle, josta menemme kulkueena Tuomiokirkkoon. Jumalanpalveluksen jälkeen valtiopäivien avajaiset alkavat täällä Eduskuntatalossa, jonne kehotan edustajia siirtymään välittömästi kirkonmenojen päätyttyä. Valtiopäivien avajaisissa eduskunnan istuntosalissa tasavallan presidentti julistaa vuoden 2019 valtiopäivät avatuiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2019+10.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_2_1,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Edustajat Harry Harkimo ja Heli Järvinen ovat tänään esittäneet minulle edustajanvaltakirjansa ja ryhtyneet hoitamaan edustajantointaan. Oulusta oleva järjestöjohtaja Risto Kalliorinne, joka varamiehenä Oulun vaalipiiristä on tullut edustajantoimensa 23.4.2019 keskeyttäneen Merja Kyllösen sijaan, on tänään esittänyt minulle edustajanvaltakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_2_2,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Valiokuntien vaalit>>>Vaali VAA 4/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on valiokuntien vaalit. Totean, että vaalit ovat yksimielisiä ja että eduskunta valitsee valiokuntien jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+3.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_2_3,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Kansliatoimikunnan vaali>>>Vaali VAA 5/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on kansliatoimikunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee kansliatoimikunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat. (Pöytäkirjan liite 4A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+4.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_2_4,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,ValMuut ilmoitukset,Valiokuntien järjestäytymistä varten annan puheenvuoron valiokuntien vanhimmille jäsenille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_2_5,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,ValMuut ilmoitukset,"Arvoisa herra puhemies! Suuren valiokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu kello 15.45 valiokunnan huoneeseen Pikkuparlamenttiin valitsemaan itselleen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,,,, 2019_2_6,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,ValMuut ilmoitukset,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu välittömästi tämän täysistunnon päätyttyä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2019_2_7,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu 45 minuutin kuluttua tämän istunnon päättymisestä valiokunnan huoneeseen Pikkuparlamenttiin valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,,,, 2019_2_8,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu 45 minuutin kuluttua täysistunnon päättymisestä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,,,, 2019_2_9,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu 45 minuutin kuluttua täysistunnon päättymisestä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,,,, 2019_2_10,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,ValMuut ilmoitukset,"Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu 45 minuutin kuluttua tämän istunnon päättymisestä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,,,, 2019_2_11,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,ValMuut ilmoitukset,"Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu välittömästi tämän täysistunnon päätyttyä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,,,, 2019_2_12,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Liikenne‑ ja viestintävaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu 45 minuutin kuluttua täysistunnon päättymisestä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,,,, 2019_2_13,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Maa‑ ja metsätalousvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu välittömästi tämän täysistunnon päätyttyä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,,,, 2019_2_14,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Puolustusvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu välittömästi tämän istunnon jälkeen valiokunnan huoneeseen Pikkuparlamenttiin valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,,,, 2019_2_15,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Sivistysvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu 45 minuutin kuluttua täysistunnon päättymisestä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,,,, 2019_2_16,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu välittömästi tämän täysistunnon päätyttyä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,,,, 2019_2_17,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Talousvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu 45 minuutin kuluttua täysistunnon päättymisestä valiokunnan huoneeseen valitsemaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan talousvaliokunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,,,, 2019_2_18,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Tulevaisuusvaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu välittömästi tämän täysistunnon päätyttyä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,,,, 2019_2_19,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,ValMuut ilmoitukset,"Arvoisa puhemies! Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu 45 minuutin kuluttua täysistunnon päättymisestä valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2019_2_20,2/2019,2019-05-02,14.00,14.11,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,ValMuut ilmoitukset,"Herra puhemies! Ympäristövaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu välittömästi tämän istunnon päättymisen jälkeen valiokunnan huoneeseen valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2019+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,,,, 2019_3_1,3/2019,2019-05-03,13.05,13.10,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Ilmoituksia - Valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat,Valiokunnat ovat 2.5.2019 valinneet puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_4_1,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto, jonka tehtävänä on eduskunnan työjärjestyksen mukaan tehdä ehdotuksia eduskuntaryhmien keskinäisestä istumajärjestyksestä täysistuntosalissa, ehdottaa eduskunnan päätettäväksi, että edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että puhemiehen paikalta katsottuna oikealta luetellen ryhmien järjestys on seuraava: perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, Liike Nyt -eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, kukin ryhmä puhemiesneuvoston määräämien rajojen puitteissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_4_2,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Valtiopäivien avajaisissa puhemies Antti Rinne piti meille kansanedustajille arvokkaan puheen toistemme kunnioittamisesta ja demokratian vaalimisesta. Puhemies sanoi muun muassa seuraavasti: ”Pienenä maana meidän pitää puolustaa yhteisiä sääntöjä sekä tukea järjestystä ja vakautta. Teemme sen näyttämällä mallia, olemalla itse sanojemme mittaisia. Todistamalla, kuinka pitkälle voimme päästä sopimalla ja yhdessä tekemällä.” Näistä kauniista sanoista on aikaa puolitoista viikkoa. Täällä salissa ei näy puhemies Rinnettä, mutta näkyykö myöskään toisen kunnioitusta siinä määrin, missä Rinne sitä painotti? Puhemiehen tärkein tehtävä on johtaa eduskuntaa toimimaan arvokkaasti, säilyttää hyvä työilmapiiri, ylläpitää eduskunnan arvostusta ei vain kansan silmissä vaan myös keskuudessamme riippumatta suuristakin mielipide-eroista. Suureksi pettymykseksi on kuitenkin todettava, puhemies, se, että puhemies Rinteen vahtivuorolla on aloitettu näytelmä, jossa eduskunnan toiseksi suurinta puoluetta ivataan ja nöyryytetään armottoman tuolileikin kautta. Kritiikkiä tässä ei puhemies Rinne uskaltanut tulla edes kuuntelemaan paikalle vaan siirsi asian käsittelyn ensimmäiselle varapuhemiehelle. Tämä ei tee kunniaa eduskuntamme satavuotiselle perinteelle eikä varsinkaan niille suomalaisille, jotka vajaa kuukausi sitten antoivat äänensä yhteistyölle rakentaa Suomea parhaimmaksi paikaksi meille jokaiselle. Ei ole kunniaksi kenellekään aloittaa vaalikausi syrjimällä yhden parlamentaarisen puolueen edustajia tavalla, jollaista aiemmin ei ole nähty. Nyt kysymys ei ole siitä, päätetäänkö istumispaikkoja perinteisessä parlamentaarisessa konsensuksessa, vaan siitä, millä motiiveilla päätöstä ollaan oikeuttamassa koko kansan silmien alla. Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Lindtman, miten puolueenne arvopohjaan sopii leimata kollegojanne äärioikeistolaisiksi? Mihin ovat unohtuneet puolueenne opit ihmisarvosta ja lähimmäisen kunnioittamisesta? [Li Andersson: Mitä te olette linjanneet kollegoistanne?] Mikä on sellainen arvopohja, jossa kollegoita nimitellään epäkunnioittavasti? Onko tämä suuntaviiva uudelle normaalille käytöstavalle eduskunnassa? Hyvät kollegat, tulee vielä aika, jolloin meidän jokaisen puheiden ja tekojen suhde toisiinsa punnitaan. Tänä vaalikautena nimittäin puhutaan jälleen varmasti koulukiusaamisesta. Kenellä on silloin varaa opettaa kansaa kunnioittamaan lähimmäistään? [Eva Biaudet: Kaikki paikat on hyviä!] Arvoisa herra puhemies! En näe eduskuntalaitoksen kannalta hyväksi, että hallitusneuvottelujen ajaksi valitun puhemiehen roolissa ja suuressa kiireessä yritetään viedä läpi tämä istumajärjestysasia. Jottei se keskustelujen yhteisymmärryksen kulttuuri, jota puhemies Rinne on painottanut, vahingoittuisi, pitäisin parempana, että jätetään istumajärjestyksen käsittely eduskunnan valitseman varsinaisen puhemiehistön vastuulle. Vai onko odotettavissa, että petosta seuraa seuraava petos? Aiotteko yksissä tuumin koplata varsinaisen puhemiehen paikan pois eduskunnan toiseksi suurimmalta puolueelta? Tähän kysymykseen haluaisin saada vastauksen. Lopuksi on todettava: olette varmasti kuulleet sanonnan ”niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” tai sellaisen sanonnan kuin ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää”, joka tunnetaan myös sanontana ”sitä saa, mitä tilaa”. Arvoisat kollegat, ette kaiketi halua jäädä historiaan eduskuntana, joka ensi töikseen vaihtaa kansanvallan kunnioituksen syrjinnäksi? Tällaisen suunnan päästä löytyy lopputulos, jota kukaan meistä ei toivo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-05-07T14:01:59,2019-05-07T14:06:50,Tarkistettu,1.1 2019_4_3,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp, Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Meiltä kansan valitsemilta kansanedustajilta odotetaan arvokkuutta työssämme sekä arvokasta käytöstä päättäessämme maatamme ja kansaamme koskevista asioista. Mitä te muut kansan valitsemat edustajat ajattelette: nostaako tällainen tuolileikki eduskunnan arvokkuutta ja työmme kunnioitusta? [Timo Heinonen: Päätetään jo sitten!] Olen viimeksi leikkinyt tällaista tuolileikkiä seurakunnan päiväkerhossa.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-05-07T14:06:55,2019-05-07T14:07:54,Tarkistettu,1.1 2019_4_4,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tarkoitus oli puhua perjantaina, mutta kun sitä tilaisuutta ei tullut, niin puhun nyt tässä hieman ex tempore. Minä olen nyt viisi vuotta ollut tässä talossa ja katsonut tätä meininkiä ja olen aika iloinen, että kahden kuukauden päästä lähden muihin tehtäviin. On olemassa koulukiusaamista, ja on olemassa kaiken näköistä kiusaamista. Tämä eduskuntakiusaaminen sai ihan uusia muotoja nyt, kun tietyt puolueet menestyivät ja toiset eivät menestyneet niin hyvin. Kun aletaan leikkiä tuolileikkejä, niin kyllähän nyt kansakin näkee, että tämä on aika lapsellista. Tehdään joku älytön päätös jollain tilapäisellä puhemiesneuvostolla ja siirrellään paikkoja täällä — eihän tämä näin mene. Minulla ei muuta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2019-05-07T14:14:16,2019-05-07T14:14:53,Tarkistettu,1.1 2019_4_5,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Rouva puhemies! Eduskunnan arvovallalle ei ole sopivaa, että puoluetta pyritään leimaamaan istumajärjestystä hyväksikäyttäen. Ei ole myöskään sopivaa, että istumajärjestystä muutetaan vastoin toisen puolueen tahtoa, saati toiseksi suurimman puolueen tahtoa. Näin ei ole tapahtunut koskaan aiemmin Suomen historiassa. Eduskunnan paikkajaossa on historiallisesti huomioitu keskikohdan sarana-akselin kuuluvan vasemmiston ja porvarien väliin. Tämän historiallisen paikkajaon muutos on nyt tapahtumassa hyvin köykäisin perustein: lähinnä puolueiden opportunismin ja perussuomalaisiin kohdistuvan kiusanteon perusteella. Tällainen tuolileikki vie eduskunnan arvokkuutta ja uskottavuutta. Samalla tämä on signaali siitä, että muut puolueet eivät enää noudata vuosisadan perinteenä olleita yhteisiä pelisääntöjä, jos vaihtoehdoksi tulee vain tavoitella vahinkoa perussuomalaisille. Perussuomalaiset on uskaltanut olla isänmaallinen ja kansaa rehellisesti puolustava puolue, ja meitä sen vuoksi rangaistaan ja häväistään. Erityisen kattavia perusteluita ei perussuomalaisten siirrolle oikeaan laitaan ole muiden puolueiden toimesta esitetty. Perussuomalaiset eivät usko vasemmiston järjestövaltaan eivätkä oikeiston rahavaltaan. Emme ole oikeiston tai vasemmiston tavoin tietyn intressiryhmän edunvalvontapuolue, vaan edustamme koko Suomen kansaa. Sen me toki tässä poliittisessa tilanteessa ymmärrämme, että kokoomus ja keskusta tahtovat siirtyä askeleen vasemmalle kohti SDP:tä ja vasemmistoa. Paikkajaon ei tulisi kuitenkaan muuttua päivänpoliittisen tilanteen vuoksi. Huomattavaa on, että uutta istumajärjestystä ei perustella myöskään liberaali—konservatiivi-akselilla, sillä nyt kokoomus sijoittuu kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten välille. Muut puolueet ovatkin esittäneet perussuomalaisiin kohdistuvalle paikkamuutokselle yksinkertaisuudessaan hyvin typerän perustelun, että istumajärjestyksen tulee Suomessa jatkossa mukailla Euroopan parlamentin istumajärjestystä. Olemme kuitenkin yhä Suomen eduskunnassa, emme Euroopan parlamentissa, joten miksi Euroopan unionia tulisi myötäillä tässäkin asiassa? EU:n lainsäädäntö on ylempiarvoista Suomen lakiin verrattuna, ja nyt te tahdotte, että Suomen eduskunnasta tulee symbolisesti Euroopan parlamentin alahuone. Ei nyt niin uskollinen EU:lle tarvitsisi olla, että jopa istumajärjestys kopioidaan suoraan Euroopan parlamentista. Se itsessään on selvää, että kun ja jos istumajärjestys tahdotaan kopioida suoraan Euroopan parlamentista, niin ei jää kellekään epäselväksi, että uudessa istumajärjestyksessä perussuomalaiset edustavat oikealla isänmaan etua ja kansallismielisyyttä, kun taas loppusali meistä vasemmalla edustaa globalismia ja EU:n liittovaltio-mielisyyttä. Rouva puhemies! Teen perussuomalaisten jättämän esityksen, että istumajärjestys säilytetään ennallaan eli järjestyksessä oikealta vasemmalle RKP, kokoomus, kristillisdemokraatit, keskusta, perussuomalaiset, vihreät, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-05-07T14:15:04,2019-05-07T14:18:58,Tarkistettu,1.1 2019_4_6,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäisenä kannatan edustaja Tavion tekemää muutosesitystä. Tästä ei ole niin kauan, kun salista poissa oleva puhemies Rinne, joka nyt ei tullut tehtäviään tänne hoitamaan, lausui täällä yleviä sanoja tasavallan presidentin kanssa muiden kunnioittamisesta, yhdessä tekemisestä ja hyvästä ilmapiiristä eduskunnassa. Nyt, vaikka näiden puheiden kaiku hädin tuskin on tästä salista hälvennyt, nämä puheet tehdään täysin tyhjiksi tällä puhemiesneuvoston esityksellä. Suomessa on työpaikka‑ ja koulukiusaamista, sanotaan. Onhan sitä varmaankin, kun eduskunnan istuntosalissa tehdään siitä oikein kouluesimerkki: enemmistön voimalla lähdetään siirtämään nurkkaan niitä, joista ei pidetä. Mitä tämä on muuta kuin koulukiusaamista? Samalla tässä näytetään kansainvälistä sormimerkkiä yli puolelle miljoonalle suomalaiselle äänestäjälle, jotka ovat juuri kyseistä puoluetta äänestäneet. Kysyn, onko tämä tuon arvoista. Saatteko te muut tästä surullisesta ja törkeästä esityksestä niin paljon, että tämä todella kannattaa tehdä? Me olemme juuri antaneet mahdollisuuden tämän virheen perumiseen. Olemme tehneet esityksen vanhasta, hyväksi havaitusta istumajärjestyksestä. Jokainen teistä kollegoista voi nyt valita aivan henkilökohtaisesti: Poistutteko te salista työpaikka‑ ja koulukiusaajina vai kiusaamiseen puuttujina? Kumpana haluatte itsenne muistettavan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-05-07T14:19:07,2019-05-07T14:20:41,Tarkistettu,1.1 2019_4_7,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kannatan Ville Tavion tekemää esitystä. Arvoisa rouva puhemies! 10.4.2019 täällä eduskunnassa pidettiin todella kaunis puhe. ”Varpuset ovat häviämässä luonnosta, mutta ovatko ne katoamassa myös politiikasta? Olemme nähneet niin paljon haukkoja lentämässä ympärillämme.” Nämä kauniit sanat lausui eduskunnan puhemies Paula Risikko. Minä ymmärrän teitä kyllä, hyvät edustajat. Olemme käyneet juuri vaalit, ja vaalien tulos on ollut veret seisauttava. Myös eilisen gallupin mukaan perussuomalaiset ovat Suomen suurin puolue. [Eduskunnasta: Vihervasemmisto voitti!] — Ei paljolla voittoa tullut, ja me kaikki tiedämme sen. — On mielenkiintoista seurata tuosta omalta paikalta kansanedustajien ilmeitä ja kasvoja ja ääniä, joita kuuluu. Hymyillään, naureskellaan. Tosin on myös sellaisia ilmeitä, että harmittaa tämä tilanne, missä me olemme. Kysymys on siitä, että kysymättä perussuomalaisilta meidän paikkamme halutaan siirtää toiseen laitaan. Mielestäni tämä toimintatapa on väärin. Viime eduskuntakausi päättyi riitelyyn, eripuraan, joka nousi myös julkisuuteen. Oli itkuja, oli valitusta sote-valiokunnassa. Tiedän sen, kun olin siellä myös itse. Toimintatapa oli aivan käsittämätön. Siitä tuli palautetta julkisuudessa ja ihmisiltä, yleisöltä tuolla kuntakentällä, ja myös täällä eduskunnassa keskustelimme siitä, miten tämä on mahdollista. Miten on mahdollista, että aikuiset ihmiset riitelevät eivätkä pääse sovintoon ja sopuun asianmukaisilla tavoilla? Miten me voimme olla esimerkkinä pienimmille, miten me voimme olla lainsäätäjiä ja päättää asioista ja kertoa, että tämä on oikea tapa toimia? Me puhumme koulukiusaamisesta, mutta me kiusaamme täällä itse. Politiikassa ja rakkaudessa ei ole järjellä aina sijaa, ei myöskään rahassa. Tämä on vanha sanonta ja viisaus, ja se pätee kyllä täällä, että järjellä näitä asioita ei välttämättä voi selittää. Minä haluaisin kysyä: minkä takia te olette tekemässä tällaista liikettä? Kunnioittamatta, arvostamatta eduskunnan toiseksi suurinta puoluetta te siirrätte meidät toiseen laitaan istumaan. Mikä on meidän arvokarttamme? Me näemme ja luemme gallupeja, muun muassa Helsingin Sanomat on niitä tehnyt pitkin näitä vaalivuosia, ja mehän olemme keskellä. Jokainen tiedätte, mihin me asemoidumme. Arvoisa rouva puhemies! Olisi hyvä miettiä, minkä ihmeen takia tätä siirtoa ollaan tekemässä. Olen kuullut, että RKP on jo vuosikausia harmitellut, että ei näy kameroissa. Minä kysyn teiltä, hyvät toimittajat ja median edustajat: Onko sekään oikein, että jos yksi ei näy, kaikkien muiden pitää näkyä? Eikö se ole yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta, että jokainen pääsee kameraan ja jokainen saa äänioikeuden? Me olemme demokraattisesti tänne valittuja. Ei ole oikein, että kun on kyselytunti, jota kansa seuraa ja jota me odotamme, koska se on näkyvin paikka kerran viikossa päästä kertomaan ajatuksiaan ja asioitaan ja myös tulla omille äänestäjille tutuksi, niin ei pääsekään kameraan. Olen ymmärtänyt, että siellä lehterillä on erittäin vaikea taivutella kameroita tuonne oikeaan laitaan. Eikö sille voi tehdä jotakin? Eikö media voi siirtyä myös tuonne laitaan tai kamera olla täällä edessä, jotta jokainen pääsee kameraan? Me olemme ihmisiä — me olemme ihmisiä — ja me ajattelemme näin. Sille on ihan turha naureskella, ettei näin olisi. Jokainen haluaa sen osansa mediassa. Se on meidän työtämme ja meidän tehtävämme. Mutta vielä tähän toimintatapaan: Äitinä minä paheksun tätä suuresti. En voisi ikinä kertoa lapsilleni, että toimikaa näin. Älkää kysykö kaverilta vaan tehkää niin kuin itse haluatte. Täällä nyt suurella voimalla ollaan tekemässä tätä liikettä ja sanotaan, että se on demokratiaa. Minun mielestäni tämä ei ole demokratiaa vaan tämä on väärin. Olin eduskuntavaalien alla selkokielisessä paneelissa, ja se oli erittäin mielenkiintoinen paikka oppia, miten puhutaan niin, että kaikki ymmärtävät. Haluan sanoa tämän myös selkokielellä, koska tiedän, että myös heitä on kameroiden äärellä, jotka eivät ymmärrä vaikeita sanankäänteitä ja asioita. Minun mielestäni se tapa, miten eduskunnassa ollaan nyt toimimassa, on väärin. Minun mielestäni ihmisten mielipiteitä pitää kunnioittaa ja kuunnella. Minä toivon, että eduskunta on samaa mieltä kanssani. Tämä istumajärjestys täällä on hyvä, ja minä toivon, että se säilyy sellaisenaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-05-07T14:20:47,2019-05-07T14:26:19,Tarkistettu,1.1 2019_4_8,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat edustajat! Perussuomalaisten edustajat ovat käyttäneet täällä erittäin hyviä puheenvuoroja. Voin yhtyä niihin kaikkiin ja kannatan edustaja Tavion muutosesitystä. Aloitan puheeni sillä, että olen todella hämmentynyt tästä penkkipelistä. Neljä vuotta olen täällä nyt istunut ja en ole tällaista täällä havainnut; tämä on oikeastaan nyt oikea huipentuma. Tässäkö on se yhteistyö, jota peräänkuulutettiin tuolla vaalikentillä? Itsekin kiersin monien teidän edustajien kanssa, ja oli puhetta siitä, että vaikka ollaan erimielisiä, niin tehdään yhteistyötä eikä syrjitä muita. Ei hyvältä näytä. Tämä enteilee kyllä todella vaikeaa vaalikautta. Meitä perussuomalaisia kohdellaan nyt todella epäreilusti. Se on minusta täysin selvä asia. Miksi kaikki muut vaihtavat paikkaa ja ainoa, joka ei halua vaihtaa, pakkovaihdetaan? On hyvä muistaa, niin kuin moni täällä sanoi, että me olemme kuitenkin eduskunnan toiseksi suurin puolue. Kansa on antanut meille noin 540 000 ääntä. En voi ymmärtää tätä lainkaan. Vaihtoehtoja olisi. Miksi esimerkiksi kokoomus ja RKP eivät vaihda paikkoja? Miksi juuri me olemme se vaihtoehto? Emme ole lähellä monissakaan puoluepoliittisissa kysymyksissä. Että se olisimme juuri me, sitä en voi ymmärtää. Muistelen viime hallituskautta, kesää 2017, kun meidät heitettiin ulos hallituksesta. Silloinkin oli tämmöisiä epämääräisiä syitä. Ne vaihtelivat arvopohjasta siihen, että meitä ei voinut paimentaa sote-neuvotteluissa. Sekin vaihteli. Olimme ihan samoja ihmisiä, vaikka meillä puheenjohtaja vaihtui. Olette muuten huomanneet, että puheenjohtaja Halla-aho sai valtavasti ääniä ja kansa pitää häntä erittäin älykkäänä ihmisenä, vaikka monenlaista muuta haluttiin ymmärtää, ja siksi meidät heitettiin ulos hallituksesta. Sitten täällä puhutaan jatkuvasti oikeusvaltioperiaatteesta, oikeudenmukaisuudesta, tasapuolisesta kohtelusta. Minusta tämä on joukkohyökkäys, ja mietin vain, että koska tämä loppuu. Täällä on puhuttu koulukiusaamisesta ja reilusta kohtelusta, ja allekirjoitan sen kaiken. Lisäisin näihin sanontoihin vielä sen, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Me voimme täällä tehdä lakeja ja miettiä rahoitusta koulukiusausasiamieheen ja moneen muuhun, mutta mehän näytämme täällä sitä, että kun isot tulee, niin isot jyrää ja silloin pienet on hiljaa. Näinhän me täällä nyt näytämme — tai näytätte te, jotka ehkä sitten äänestätte tämän uuden, muutetun paikkajärjestyksen mukaan. Kyllä minä tiedän, että jos päätös on tehty, niin ne perusteet keksitään mistä vain. Nyt ne on keksitty sitten EU:sta. Voi olla, että se todellinen syy on, kuten edustaja Juvonen toi esille, tv-näkyvyys. Itsekin sitten toivon, että voihan ne kamerat tuonne lisätä, ja jos me emme nyt sitten näy siellä tv:ssä, jos tämä muuttuu, niin kyllä meidän äänemme kuuluu. Sitä te ette nyt valitettavasti saa hiljennettyä. Kyllä se kuuluu, ja kansalaiset haluavat sitä kuulla, vaikka se ei kaikille sovi. Puhun täällä myös muutamalle edustajalle. Olen perustuslakivaliokunnassa tehnyt valtavan hyvää yhteistyötä neljä vuotta, ja olemme hakeneet todella vaikeissa asioissa yhteisiä kannanottoja. Siksi olen hyvin yllättänyt esimerkiksi ruotsalaisen kansanpuolueen halusta siirtyä. Edustaja ja puolueen puheenjohtaja Henriksson, arvostan teitä juristina ja oikeastaan sen takia en voi ymmärtää, miksi RKP edes suostuu tähän ilman yhteistä päätöstä. Oikeastaan vetoan teihin entisenä oikeusministerinä ja oikeudenmukaisena ihmisenä ja perustuslakivaliokunnan pitkäaikaisena jäsenenä, että miettikää, onko tämä teidän mielestänne hyvä tapa. Toimisitteko te näin, jos istuisitte tätä asiaa pohtimassa vaikkapa perustuslakivaliokunnan jäsenenä ettekä puolueen puheenjohtajana? Samoin, edustaja Guzenina, olette nyt perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja näissä väliaikaisissa valiokunnissa, ja teille totean, että olemme tehneet todella hyvää yhteistyötä ja olen ymmärtänyt näiden keskusteluiden perusteella, että te olette oikeamielinen ihminen. Siksi pyydän esimerkiksi teiltä, että harkitkaa vielä, oletteko te mukana tässä äänestyksessä pakkosiirtämässä meitä. Mietin tulevaisuutta ja sitä, että jos kongi ei olisi pelastanut tätä vaalipäivän tulosta ja perussuomalaiset olisi eduskunnan suurin puolue, niin mitä jos me alkaisimme täällä tämmöiseen touhuun, siirtelisimme tässä mielin määrin. On hyvä huomata, että tämä on ennakkotapaus tulevaisuutta varten. Jos joku vaalivoittaja sitten kesken hallitusneuvottelujen jatkossa haluaa tällaista tehdä, niin pulinat pois, sitten vain siirrellään kuka minnekin, äänestellään ja kiristetään sillä, että te pääsette meidän kanssamme ehkä hallitukseen, kun olette tässä nyt mukana — sepä se, sepä se! Seisomapaikkojakin voi olla tarjolla tai paikkoja vaikka lehterillä. [Eva Biaudet nauraa] Täällä on paljon muitakin traditioita. — Ja minä ymmärrän, edustaja Biaudet, että teitä naurattaa. Teillähän on tässä tilaisuus siihen, että te mahdollisesti siirrytte, ja ymmärrän, että niinhän toimitaan silloin, kun halutaan toisia väheksyä, eli kun he puhuvat, niin nauretaan heille. Minä ymmärrän sen todella hyvin. [Eva Biaudet: Jos sanoo vitsin, niin silloin pitää saada nauraa!] Kun ajattelen tätä traditiota, niin eivätkös nämä valiokunnan puheenjohtajuudet, istumajärjestykset tuolla valiokunnissa, puhemiehen valinnat ja muut perustu paljon käytäntöihin? Ovatko nekin nyt sitten historiaa, että jatkossa niistä voidaan päättää sitten ihan mitä vain? Turha sitten jatkossa puhua mistään parlamentarismin pelisäännöistä. Viime kaudellahan me vaihdoimme puhemiestä juuri siitä syystä, kun haluttiin vedota vanhoihin parlamentaarisiin käytäntöihin, mutta nyt niitä ei näytä sitten kenenkään arvopohjassa enää olevan. Minä vetoan täällä nyt edustajiin, että te äänestätte tämän perussuomalaisten esityksen mukaan. Te voitte tehdä uuden esityksen silloin, kun meillä on yksimielisyys siitä, ketkä vaihtavat paikkaa, jos näin halutaan, mutta älkää pistäkö siihen puoluetta, joka ei halua siirtyä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-05-07T14:26:26,2019-05-07T14:32:53,Tarkistettu,1.1 2019_4_9,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi todeta, että tuen puhemiesneuvoston esitystä. Mitä tulee tähän taustaan siitä, minkä vuoksi nyt eduskunnan istumajärjestys on tullut arvioitavaksi, niin tausta liittyy edellisellä vaalikaudella RKP:n esittämään ihan perusteltuun toiveeseen siitä, että heidän paikkansa arvioitaisiin uudelleen, koska se on perustunut historiallisiin, teknisiin syihin, jotka ovat liittyneet siihen, että käännöspalvelut ovat olleet lähellä. Edellisellä kaudella puhemies Risikko pyysi, että eduskuntaryhmät arvioisivat, onko eduskunnan istumajärjestys ajan tasalla ja tätä päivää. Viime kaudella ryhmät totesivat, että kesken vaalikauden ei ole syytä lähteä arvioimaan istumajärjestystä vaan tämä pohdinta jää tälle vaalikaudelle, nyt aloittaneelle eduskunnalle. Kun tätä pohdintaa käytiin, kävi ilmi, että tällä kertaa on vaikea löytää yhteisymmärrystä, ja toisin kuin täällä esitetään, niin edes nykyisestä, tai vanhasta, istumajärjestyksestä ei olisi pystytty tässä salissa yksimielisesti päättämään. Sen vuoksi oli selvää, että tavalla tai toisella istumajärjestys tulee ja täytyy ratkaista. Arvoisa puhemies! Sitten käytiin läpi eri vaihtoehtoja. Toisin kuin tässä on annettu ymmärtää, ei mikään ryhmä, ei suurin ryhmä ole tuonut pohjaksi mitään mallia tai vaihtoehtoa, vaan eri vaihtoehtoja kartoitettiin ryhmien kartoituksessa, jonka edellisen vaalikauden puhemies oli pyytänyt ryhmiä tekemään — itse asiahan on puhemiesneuvoston toimivallassa. On kieltämättä ongelmallista, jos istumajärjestystä lähdetään tekemään niin, että ryhmät ryhtyvät määrittelemään toistensa sijainteja. Sitten selvitettiin, löytyykö malli, johon voitaisiin pohjata nyt tämä uusi istumajärjestys. Kävi ilmi, että on olemassa malli, jonka tässä salissa istuvat kaikki puolueet ovat hyväksyneet Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa. On olemassa malli, nyt puhemiesneuvoston esittämä järjestys, jonka ovat kaikki puolueet hyväksyneet Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa. Se on se pohja, johon nyt tämä puhemiesneuvoston esitys pohjautuu, ja on selvää, että jos ja kun otetaan malli, jonka kaikki puolueet ovat näissä muissa toimielimissä kansainvälisillä kentillä hyväksyneet, niin silloin se tarkoittaa sitä, että tämä malli ei pohjaudu siihen, toisin kuin täällä on väitetty, että muut puolueet ryhtyisivät ikään kuin osoittamaan paikkoja toisille puolueille. Sen vuoksi ryhmät tänään laajasti totesivat, että mikäli puhemiesneuvosto esittää, että eduskunnan uusi istumajärjestys pohjautuu Euroopan parlamentin ja Pohjoismaiden neuvoston istumajärjestykseen, niin eduskuntaryhmät toteavat, että mahdolliset uudet istumajärjestyksen aiheuttamat muutokset eivät määritä minkään puolueen paikkaa poliittisella kentällä vaan se perustuu siihen malliin, jonka puolueet ovat aiemmin hyväksyneet. Haluan myös todeta sen, että juuri nimenomaan tähän kirjaukseen pohjautuen ei ketään — ei mikään puolue, ei ketään puoluetta — ole nimitelty äärioikeistolaiseksi tai vastaavaksi, mutta on selvää, että jonkun puolueen pitää istua salissa aivan vasemmalla ja jonkun puolueen pitää istua salissa aivan oikealla. Arvoisa puhemies! Tähän prosessiin: Tässä on ensinnäkin esitetty, perustuen joidenkin puolueiden vaalitulokseen, että nyt tätä muutosta ei olisi saanut tehdä, ja on esitetty, että tämä istumajärjestys pitäisi määritellä sen mukaan, mikä on suurin ryhmä, niin, että se saa valita ensin, ja sitten siinä järjestyksessä eteenpäin. Toisaalta on sitten esitetty, että istumajärjestys ei saisi perustua poliittisiin suhdanteisiin. Arvoisa puhemies, nyt se esitys, jonka puhemiesneuvosto on tehnyt, ei perustu poliittisiin suhdanteisiin vaan siihen malliin, jonka kaikki tässä salissa ovat hyväksyneet esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostossa. Sellainen malli, jossa kukin puolue saisi vaalituloksen perusteella määrittää ensiksi oman paikkansa, olisi käytännössä ensinnäkin teknisesti mahdoton ja toisekseen se jos mikä nimenomaan perustuisi poliittisiin suhdanteisiin, mitä halutaan täällä välttää. Arvoisa puhemies! Toinen argumentti, joka tässä on esitetty, on se, että tämä istumajärjestys pitäisi päättää vasta sen jälkeen, kun eduskunnalle on valittu pysyvä puhemiehistö. No, on selvää, että pysyvä puhemiehistö tässä meidän mallissamme valitaan vasta sen jälkeen, kun hallitus on muodostettu. Onko joku sitä mieltä, että eduskunnan istumajärjestyksen pitäisi odottaa hallituspuolueiden mielipidettä tai hallituksen muodostamista? Pidän äärimmäisen arvokkaana ja tärkeänä, että eduskunta pystyy tämän päätöksen tekemään, oli se sitten yksimielinen tai äänestämällä tapahtunut, nimenomaan ennen kuin maassa on hallitus, jotta se nimenomaan noudattaa eduskunnan omia käytäntöjä, ja sen vuoksi on järkevää, että tämä paikka tehdään. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, toivon, että tämä asia ratkaistaan, koska tällä salilla on tällä vaalikaudella varmasti paljon, paljon isompiakin asioita ratkaistavana. Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi todeta, että pitäisin kuitenkin hyvänä, että siitä käytännöstä pidettäisiin kiinni, että puhemiestä ei tässä salissa — ei varsinkaan silloin, kun hän ei ole läsnä, tai ei muulloinkaan — kun hän ei pysty osallistumaan keskusteluun, esitetyllä tavalla kritisoitaisi. Arvoisa puhemies! Ratkaistaan tämä asia. Tämä perustuu Euroopan parlamentin ja Pohjoismaiden neuvoston istumajärjestykseen, jonka kaikki tässä salissa olevat puolueet ovat hyväksyneet. Jos paikka perussuomalaisille kokoomuksen oikealla puolella käy Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa, niin miksi se ei käy täällä Suomen eduskunnassa? [Välihuutoja]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-05-07T14:32:57,2019-05-07T14:39:20,Tarkistettu,1.1 2019_4_10,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Lindtmania siitä, että hän hyvin seikkaperäisesti avasi tämän asian taustoja ja sen historiaa. Se on aina tärkeää, että kun me muodostamme kuvaa asiasta, meillä on kokonaiskäsitys siitä, mitä on tapahtunut ja missä mennään. Kiitos edustaja Lindtmanille siitä. Itsekin tietenkin olisin toivonut, että täällä eduskunnassa ensimmäinen keskustelu käytäisiin jostain muusta kuin istumajärjestyksestä. Varmasti kansalaiset odottavat, että me vastaamme kysymyksiin vaikkapa vanhustenhoivan tilasta tai eläkkeensaajien toimeentulosta, näistä tärkeistä kysymyksistä. [Välihuutoja] Mutta koska nyt meille selvisi, että emme ole täällä yksimieliseen ratkaisuun pääsemässä missään tapauksessa, ja koska joltain pohjalta tämä ratkaisu on tehtävä, niin mielestäni oli hyvä, että edustaja Lindtmanin puheenvuorossa näkyi tämä puhemiehistön esityksen tausta ja perusta. Puhemies, minusta oli tärkeä tämä looginen perustelu, että Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa perussuomalaisille käy hyvin se, että he istuvat kokoomuksesta oikealla. Jos tämä käy kansainvälisillä kentillä ja siellä tätä ei pidetä syrjintänä tai minkäänlaisena kiusaamisena, niin on vähän epäselvää, miksi täällä Suomen parlamentissa, kun joltain perustaltahan tämä ristiriita on ratkaistava ja toimitaan kansainvälisin perustein, se ei sitten kelpaa. Toivoisin, puhemies, että kun täällä puheenjohtaja Halla-aho ei ole paikalla, niin joku perussuomalaisista puheenvuoron käyttäjistä voisi nyt selventää sitä kantaa, miksi paikka Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa, kansainvälisillä kentillä, sopii perussuomalaisille, mutta täällä Suomessa se ei kelpaa. Jotenkin minusta, puhemies, tuntuisi — en tiedä, miten sen kauniisti sanoisi — että tässä asiassa on hivenen ylidramatisointia, ja mielestäni tietynlaiset syytökset koko muuta eduskuntaa kohtaan, joka yrittää toimia demokraattisesti yhteistä ratkaisua hakien, ovat ehkä saaneet sävyjä, joita niiden ei olisi pitänyt saada. Siksi toivoisin, että saisin vastauksen kysymykseen, miksi ratkaisu toisaalla kelpaa mutta täällä Suomessa ei. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-05-07T14:39:22,2019-05-07T14:41:47,Tarkistettu,1.1 2019_4_11,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, että avasitte debattipuheenvuoron, ja tämähän voisi jatkua debatilla tästä eteenpäin, jos sopii. Edustaja Viitanen, niin kuin me sanoimme, kysymys ei ole siitä, etteikö täällä oikealla puolella voisi istua — tämä on ihan hyvä paikka — vaan kysymys on hyvin yksinkertainen, ja se on kunnioituksen puute. Jos tässä talossa ei haluta kunnioittaa toisia edustajia täysivaltaisesti, kuten nyt on toimittu, tokihan se aiheuttaa tällaisen reaktion. Ne puheet siitä, etteikö täällä olisi viitattu termeihin kuten äärioikeisto, eivät pidä paikkaansa. Tähän on viitattu. Myös edustaja Lindtmanin puheenvuorossa on annettu vihjaus siihen suuntaan, ja täällä eduskunnassa ja käytävillä on puhuttu ja jopa naureskeltu, että äärioikeistoonhan te kuulutte. Olen kuullut itse, kun edustajat, jotkut teistä, ovat näitä termejä käyttäneet — enkä niitä nimiä mainitse. Joten jos näin suuri kunnioituksen vaje tässä talossa on, ymmärrätte varmasti, että tämä ei meille kelpaa. Sen tähden, ihan kaikella rakkaudella, kun kahdeksan vuotta monen kanssa työtä täällä olen tehnyt: muuttakaa tätä käytöstapaa ja lähestymistapaa toisenlaiseksi, jotta tästä neljästä vuodesta ei tulisi kauhean vaikeaa meille kaikille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-05-07T14:41:48,2019-05-07T14:43:01,Tarkistettu,1.1 2019_4_12,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kertasin tuossa prosessin, ryhmät ovat aivan rauhallisesti tämän asian käsitelleet ja sillä tavalla, että kaikkia ryhmiä on tässä prosessin aikana kunnioitettu. Uskon myös, että puhemiesneuvoston käsittely, jossa tämä esitys on tehty, on ollut prosessi, jossa aivan normaalien demokraattisten pelisääntöjen mukaan kaikkia erilaisia näkemyksiä on kunnioitettu. Mutta se on selvää, että nyt oltiin tilanteessa, jossa tässä eduskunnassa, kun tämä prosessi oli laitettu liikkeelle, ei löytynyt yhteistä, nimenomaan yksimielistä kantaa, ja sen takia tavalla tai toisella pitää tämä ratkaista. Arvoisa puhemies! En minä ole käyttänyt eivätkä muutkaan täällä ole käyttäneet julkisia puheenvuoroja, joissa tätä olisi perusteltu niin, että tämä liittyy siihen, että perussuomalaisia olisi sanottu tai leimattu äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Kyse on siitä, että jonkun pitää olla vasemmalla ja jonkun pitää olla oikealla, ja nyt löydettiin Euroopan parlamentin pohja. Arvoisa puhemies! Totean vielä edustaja Juvoselle, [Puhemies koputtaa] että myös teknisestä tasapuolisuudesta, salinäkyvyydestä, ryhmät yksimielisesti tekivät kirjauksen, ja me toivomme, että puhemiesneuvosto ottaa huomioon sen, että riippumatta siitä, missä kukin puolue istuu, mahdollisuudet tasapuoliseen [Puhemies koputtaa] medianäkyvyyteen ovat samat. Tästä on ryhmillä yhteinen, yksimielinen kirjaus ja ymmärrys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-05-07T14:43:02,2019-05-07T14:44:33,Tarkistettu,1.1 2019_4_13,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_4_14,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jokaisen istuntokauden alussa pitää päättää, missä eri puolueet ja kulloisetkin edustajat istuvat. Tämä ei ole asia, joka päätetään vain tällä kertaa, vaan näin on päätetty joka kerta, kun itse olen aloittanut istuntokauden, ja niin on päätetty joka kerta ennen sitäkin. Ei myöskään ole niin, että tämä pohdinta istumajärjestyksestä, siitä, missä eri puolueet ovat, olisi syntynyt vaalien jälkeen tai, niin kuin on väitetty, vaalituloksen vuoksi. Jo lähes vuosi sitten, kuten edustaja Lindtman omassa puheenvuorossaan huolellisesti kuvasi, tuotiin ilmi se, että ruotsalainen kansanpuolue, joka on istunut oikealla laidalla, ollut siellä historiallisista syistä tulkkauspalveluiden vuoksi, halusi keskemmälle, ja silloin todettiin, että nyt kun kausi alkaa, niin paikat katsotaan uudestaan. Eli tässä ovat historialliset syyt eli se, että historiallisesti aina paikat on päätetty kauden alussa, ja tekniset syyt. Arvoisa rouva puhemies! Millä perusteilla paikat jaetaan? Kuten täällä on käynyt ilmi, Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa perussuomalaiset kuuluvat ryhmiin, jotka istuvat oikeassa laidassa salia. Omatoimisesti, oma-aloitteisesti ja innolla perussuomalaiset ovat hakeutuneet oikeaan laitaan salia, jopa niin innokkaasti, että julkisuudessa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on perustellut sitä, että hän ei tullut eduskuntaan kauden alusta vaan vasta europarlamenttikauden päätyttyä, sillä, että hän haluaa olla mukana muodostamassa uutta ryhmää Euroopan parlamenttiin oikeaan laitaan. Kysymys kuuluukin nyt, kun on kuunnellut teidän puheitanne: onko teillä eri puheet maan rajojen ulkopuolella ja maan rajojen sisäpuolella, kun maan rajojen ulkopuolella te olette oma-aloitteisesti, omatoimisesti ja innolla hakeutuneet nimenomaan niille paikoille, jotka nyt katsotaan tällä kansainvälisellä tavalla paikoiksi myös tässä salissa? [Jukka Gustafsson: Terävä havainto!] Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä perussuomalaisten puhujien kanssa siitä, että tämä ei anna arvokasta ja kunnioitusta herättävää kuvaa eduskunnasta. Keskusteluissa olisi todella syytä kiinnittää huomiota niihin tavallisia suomalaisia koskettaviin kysymyksiin, jotka puhututtivat ihmisiä vaalien alla: vanhustenpalveluihin, perusturvan riittävyyteen, työllisyyteen, turvallisuuteen. Kukaan ei nostanut tätä teemaa esille — paitsi perussuomalaiset itse. Nyt on keksitty perusteeksi se, että tv-näkyvyys olisi heikompaa, ja se olisi syy tähän jakoon, johon te itse olette omatoimisesti ja oma-aloitteisesti muualla, kansainvälisesti, hakeutuneet. Kun katson puhemiehen korokkeelta äärimmäiselle vasemmalle, näen tv-kameran, ja kun katson äärimmäiselle oikeaan, näen myös tv-kameran. Täällä salissa on salitasossa kameroita, joilla pystytään jokaista paikkaa kuvaamaan yhtä hyvin. Ja olen tyytyväinen siitä, että puhemiesneuvosto kiinnitti huomiota siihen, että kaikkien puolueiden pitäisi näkyä mediassa tällä kaudella tasavertaisesti. Voin sanoa viime kaudesta, että olisimme toivoneet, että tällainen olisi ollut jo silloin puhemiesneuvoston ohje ja neuvo median suuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan siitä, että täällä olisi ivattu tai nöyryytetty jotain, niin itse asiassa meidän on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, minkälaista kieltä me käytämme. Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Tavio totesi, että keskusta on mahdollisesti muodostamassa hallituksen kommunistien kanssa. Katsoin vaalitulosta: suurin Suomessa toimiva kommunistinen puolue sai 0,1 prosentin kannatuksen, kaksi pienempää ei senkään vertaa. Voidaanko tulkita siis niin, että kunnioituksen ja arvokkuuden hengessä ryhmänjohtaja Tavio tarkoittaa, että sosiaalidemokraattinen puolue, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Ruotsalainen kansanpuolue ovat kaikki kommunistisia puolueita? Se siitä arvokkuudesta. Arvoisa rouva puhemies! Olisin toivonut ja me olisimme toivoneet, että olisimme löytäneet yksimielisen näkemyksen, mutta politiikassa kukaan ei voi myöskään yksin sanella. Valitettavasti yhteisymmärrystä ei löytynyt, ja silloin, kuten me kaikki tiedämme, jos yhteisymmärrystä ei löydy, se demokratiassa suoritetaan sitten äänestämällä, niin kuin tänäänkin on ilmeisesti tapahtumassa. On hyvä, että saamme nyt tänään lopulta tämän asian hoidettua alta pois. Voimme sen jälkeen keskittyä niihin asioihin, joiden vuoksi ihmiset ovat tänne meidät äänestäneet, emme niinkään siihen, että väkisin yritetään olla eri mieltä kaikkien muiden kanssa, vaan siihen, että yritetään löytää yhteisymmärrys niistä asioista, joilla hoidamme isämaatamme kohti entistä kirkkaampaa tulevaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-05-07T14:44:36,2019-05-07T14:50:36,Tarkistettu,1.1 2019_4_15,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on useampaan kertaan viitattu siihen, että on jollain tavalla noloa, että eduskunta aloittaa istuntokautensa ja avataan uudet valtiopäivät keskustelulla istumajärjestyksestä. Itse asiassa tämä ei ole ollenkaan noloa. Itse asiassa tämä istumajärjestyskeskustelu on upea tapa aloittaa eduskuntatyö. Miksi? Siksi, että tässä keskustelussa me avaamme puolueiden arvopohjaa. Tämä ei ole sattuma, miten parlamenteissa maailmalla ja myöskin Suomessa istutaan. Myöskään se ei ole sattuma, miten me istumme kunnanvaltuustoissa ja niin edelleen. Meillä on erityyppiset arvot pohjalla, jotka määrittävät tätä istumajärjestystä mukaan lukien eduskunnan valiokuntatyö. Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho on todennut, että tämä keskustelu on kyykyttämistä, tässä käytetään mielivaltaa. Olemme kuulleet tässä keskustelussa termejä kuten ”koulukiusaaminen”, että on kysymys ”kiusaamisesta”. Tämä on kuulemma ”arvoton näytelmä”, täällä on käynnissä ”tuolileikki”. Edustaja Niikko siteerasi suomalaisia sananlaskuja, ja ainakin yhden sattuvan sanonnan hän sanoi: ”Sitä saa, mitä tilaa.” Se oli nasevasti tähän kohtaa sanottu. Minä kysyn perussuomalaisilta: miksi te häpeilette ja peittelette arvomaailmaanne? Olkaa ihan reilusti ja rehellisesti sitä, mitä te olette, me annamme sille oman arvomme, ja minä siteeraan tässä vanhaa suomalaista sanontaa: ”Tunnista oma tilasi, anna arvo toisillekin.” Tästä me teemme lähtökohdan. Ranskan vallankumouksesta alkaen on tältä arvopohjalta sijoitettu istumajärjestys kansankokouksissa. Siinä on aikoinaan syntynyt oikeisto—vasemmisto-jako monarkisteihin ja radikaalimpiin liberaaleihin, jotka olivat rajusti vapauden, veljeyden ja tasa-arvon kannalla. Tältä pohjalta se oikeisto—vasemmisto-jako on syntynyt, ja sillä pohjalla me käymme jatkuvasti keskustelua oikeistopuolueiden ja vasemmistopuolueiden välillä. Miksi tätä täytyy häivyttää pois, kun se on aito osa meidän poliittista kulttuuriamme? Tunnistetaan se oma tilanteemme ja annetaan toinen toisillemme tältä pohjalta arvo. Tämä on se peruslähtökohta. Katsotaanpa kansainvälistä kenttää nyt hetki, jos ei voi puhua suomalaisesta kentästä, vaikka sitaateista kyllä näette myöskin tämän suomalaisen häivähdyksen. Millä tavalla eurooppalaisessa poliittisessa kentässä uusoikeisto — mennään nyt tällä termillä, ja usein puhutaan myöskin äärioikealla olevista puolueista — määrittää omaa arvopohjaansa? He puhuvat ”Afrikan sarvesta tulevasta ihmissaastasta”. He puhuvat näillä termeillä. Monikulttuurisuutta vierastetaan. Heillä ”kansakunnan etninen homogeenisuus” on termi, jota käytetään. Vierastetaan vähemmistöjä. Kansallismielisyys on vääristynyt vierasvihaksi. Nämä ovat uusoikeiston arvopohjaa maailmalla, ja kun puhutaan talouspolitiikasta, kun siihenkin on viitattu usein, siellä on korporatismi taustalla. Tämä on arvopohjan ja keskustelun määrittely, mikä näkyy eurooppalaisessa keskustelussa. En voi mihinkään muuhun vedota kuin Suomen eduskuntaan: tunnistakaa oma tilanne, ja annetaan arvo meille kaikille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-05-07T14:50:43,2019-05-07T14:54:34,Tarkistettu,1.1 2019_4_16,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Olin tässä samassa salissa keväällä 1979 ja äänestin muiden mukana sen puolesta, että Veikko Vennamon Suomen Maaseudun Puolue sijoitetaan salin oikeaan laitaan. Tuossa äänestyspäätöksessä oli vahva astian maku. Tämä johtuu siitä, että Suomen Maaseudun Puolue oli ennen kaikkea sosiaalipopulistinen puolue. Sen oikeistolaisuudeksi, etten sanoisi äärioikeistolaisuudeksi, riitti 1970-luvun suomettuneessa Suomessa se, että puolue oli niin sanotusti Kekkos-vastainen puolue. Lisäksi puolueen edustajat eivät puhuneet Neuvostoliitosta, tuosta kauhistuttavasta diktatuurista ja kansojen vankilasta, yhtä kauniisti kuin me muiden puolueiden edustajat. Nyt käsittelyssä olevassa puhemiesneuvoston esityksessä ei ole mielestäni samalla tavalla astian maku. Perussuomalainen puolue tänään ei ole sama kuin Veikko Vennamon Suomen Maaseudun Puolue. On luontevaa, että perussuomalaisten sijainti Suomen eduskunnassa on saman tapainen kuin puolueen ja vastaavien puolueiden sijainti Pohjoismaiden neuvostossa ja Euroopan unionin parlamentissa. Tähän liittyen pitää sanoa, että mielestäni edustaja Lindtman esitti perustelut tälle nyt esillä olevalle ratkaisulle huomattavasti paremmin kuin edustaja Kimmo Kiljunen. Mitä tulee sitten kunnioitukseen ja yhteistyöhön, viime istunnossa puhemies poisti asian päiväjärjestyksestä juuri sen vuoksi, että puhemiesneuvoston piirissä oli päätetty, että asiassa yritetään vielä löytää yhteisymmärrys kaikkien puolueiden kesken. Tätä varten pidettiin tänään ryhmäpuheenjohtajien neuvonpito, ja vaikka tuossa neuvonpidossa oli vakava ja hyvä yritys yksituumaisuuden saavuttamiseksi, sitä ei onnistuttu valitettavasti löytämään. Kuitenkin tuossa palaverissa todettiin, että tällä muutoksella, mikä nyt on käsillä, ei pyritä määrittämään minkään puolueen sijaintia poliittisella kartalla tuon puolueen oman tulkinnan vastaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-07T14:54:46,2019-05-07T14:57:44,Tarkistettu,1.1 2019_4_17,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja hyvät edustajakollegat! Näin aika vastavalittuna kansanedustajana haluan kyllä hämmästellä hiukan tätä tapaa, jolla nyt tätä päätöstä on tehty, verraten tätä juurikin niihin valtiopäiväavajaisten puheisiin, joissa puhuttiin yhteistyöstä, puhuttiin kompromisseista, puhuttiin hyvästä työpaikasta. Tämä on sellainen asia, että en olisi toivonut näkeväni tätä tilannetta tässä salissa nyt näin nopeasti. Tässä on edustaja Lindtman esittänyt — toisten mielestä hyviäkin — perusteluja siihen, miksi meidät perussuomalaiset siirretään nyt vastoin tahtoamme tuonne oikeaan laitaan, mutta hämmästelen, miksi. Jos tämä lähti RKP:n halusta siirtyä oikeasta laidasta pois, niin miksi vain he eivät siirtäneet paikkaansa täällä? Miksi siirretään sitten perussuomalaiset samassa yhteydessä, yllättäen ja pyytämättä? Samalla voisi ajatella sitä — tämä instituutio on arvokas, ja näitä perinteitä, joita tässä talossa on, pidän suuressa arvossa — tarkoittaako tämä nyt sitä, että voidaan yhtä kaikki siirrellä lehtereitä toisin perin, siirrellä myös valiokunnissa istumapaikkoja? Edustaja Kiljuselle haluaisin huomauttaa, että kannattaa tutustua perussuomalaisiin, jos teillä on noinkin väärä käsitys meistä ja meidän arvoistamme. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Arvoisa rouva puheenjohtaja! Tämä on arvoton näytelmä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-05-07T14:57:47,2019-05-07T14:59:25,Tarkistettu,1.1 2019_4_18,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhun täältä salin oikealta puolelta, koska koen olevani siellä aivan kotonani eikä se itseäni leimaa millään väärällä tavalla. Kuitenkin täytyy todeta se, että vaikka tässä salissa on nyt käytetty monia aika provokatiivisiakin puheenvuoroja, joiden sisältöön pääsääntöisesti en usko, niin tämä olkoon sellainen instituutioihin ja traditioihin uskovan konservatiivin puheenvuoro. Meillä on olemassa määrättyjä instituutioita, määrättyjä traditioita, joiden tehtävä nimenomaisesti on suojata meitä, itse kutakin, mielivallalta, jotta olisi olemassa jonkinnäköisiä selviä pelisääntöjä, minkä mukaan edetään. Yksi tällainen instituutio on eduskunta, ja eduskunnalla on myöskin ylimpänä lakia säätävänä toimielimenä tietysti keskeinen rooli huolehtia omasta arvokkuudestaan ja arvovallastaan. Meillä on täällä tiettyjä traditioita, jotka liittyvät istumajärjestykseen, ja katson, että tämä istumajärjestys on sellainen asia, jolla sen enempää ei pitäisi tehdä poliittista profiloitumista kuin myöskään leimata poliittisia kilpakumppaneita. Tässä puhemiesneuvoston esityksessä ja sen taustalla olleessa prosessissa on merkkejä molemmista. Siinä on merkkejä yhden eduskuntaryhmän halusta profiloida itseään uudella tavalla, enemmän keskelle tässä salissa. Siinä on toisaalta sellaisia merkkejä, jotka kaikuivat esimerkiksi edustaja Kiljusen puheenvuorossa haluna leimata toista eduskuntaryhmää sellaisella tavalla, jota tämä eduskuntaryhmä ei omaksi luontevaksi poliittiseksi paikakseen miellä. Nyt ilmeisestikin on niin, että tästä istumajärjestyksestä, joka täällä on ollut traditionaalinen, on kuitenkin päässyt muodostumaan erimielisyyttä. Ei olla oltu samaa mieltä siitä, missä kuuluisi istua, ja voi olla, että oltaisiin joka tapauksessa jouduttu tällaiseen tilanteeseen, jossa eduskunta ei pysty yksimielisesti päättämään siitä, millä paikoilla mitkäkin poliittiset ryhmät sijaitsevat tässä salissa. Kuitenkin katson, että mikäli tämä sali, tämä joukko, ei pääse yhteisymmärrykseen, yksimielisyyteen siitä, missä järjestyksessä istutaan, niin silloin nähdäkseni tulisi noudattaa traditionaalista järjestystä. Olen toiminut kaikilla niillä areenoilla, joilla minulla yksittäisenä kansanedustajana ja ryhmäni jäsenenä on ollut mahdollista toimia, sen puolesta, että täällä oltaisiin joko päädytty yksimieliseen ratkaisuun tai jos ei yksimieliseen ratkaisuun, niin sitten oltaisiin kunnioitettu traditiota. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että eduskunnan enemmistö äänestää sellaisen istumajärjestyksen, joka ei vastaa eduskunnan traditiota ja on vastoin nimenomaisesti yhden tietyn poliittisen ryhmän toivetta omasta istumapaikastaan, sen säilyttämisestä. Se on mielestäni aika lailla ikävä ennakkotapaus, ja vähän pelkään, että jos tämä eduskunta, niin kuin nyt näyttää, avaa tämän pelin, niin samanlainen näytelmä tultaneen näkemään neljän vuoden päästä ja kahdeksan vuoden päästä ja näin edelleen, ja tällaisia pandoran lippaita ei mielestäni tulisi avata. Nyt se pandoran lipas kaiketi sitten ollaan avattu, ja tällaisia äänestyksiä tullaan vastaisuudessakin näkemään, ja voi olla, että moni, joka nyt kannatti tätä istumajärjestyksen muutosta, harmittelee tätä asiaa sitten, kun tästä seuraavan kerran äänestetään, kun tästä nyt sitten tämmöinen äänestyksellinen tapa näyttää tulevan. Tämä on kovin valitettavaa. Kuitenkin yhtenä kuriositeettina, joka ei mielestäni hirveästikään liity tähän itse subs-tanssiin, haluan todeta sen, että kun täällä on useammissakin puheenvuoroissa vedottu siihen, että nyt tänne ollaan tuomassa sellainen istumajärjestys, jollainen on Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa, niin tuotapa soppii eppäillä, koska eipä tämä esitetty järjestys nyt varsinaisesti Pohjoismaiden neuvostoa tai Euroopan parlamenttiakaan vastaa. Nimittäin näissä monikansallisissa parlamentaarisissa organisaatioissa on myöskin tietyt pelisäännöt sille, millaiset ryhmät ylipäätään voivat muodostaa määritelmällisesti ryhmän. Siihen edellytetään tiettyä määrää edustajia, siihen edellytetään tiettyä määrää puolueita ja kansallisuuksia ja näin edelleen, jotta voisi muodostaa näissä monikansallisissa parlamentaarisissa organisaatioissa puolueryhmän, ja jolleivät nämä ehdot täyty, niin sitten nämä, jotka eivät ole onnistuneet ryhmää muodostamaan, sijoitetaan itse asiassa kaikista oikeimmaisimpaan laitaan sekä Pohjoismaiden neuvostossa että Euroopan parlamentissa. Jos tämä järjestely sellaisenaan haluttaisiin tuoda Suomeen, niin sehän itse asiassa taitaisi tarkoittaa sitä, että Liike Nyt, joka ei ole puolue laisinkaan, määriteltäisiin tällaiseksi ryhmättömäksi ryhmäksi, joka sitten istuisi täällä oikeassa laidassa. Eli ei tämä vertailukohtakaan kyllä nyt paikkansa pidä, ja minusta on aika valitettavaa, että me olemme tällaisessa tilanteessa. Tämän puheenvuoron halusin pitää historiankirjoja varten, jotta tulisi tiedetyksi se, että itse en tällaiseen ratkaisuun kovin myötämielisesti suhtautunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-05-07T14:59:27,2019-05-07T15:04:57,Tarkistettu,1.1 2019_4_19,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Tässä oikeastaan jo edustaja Lindtman kuvasi erittäin hyvin tämän prosessin, mikä on tapahtunut ja mikä nyt tämän puhemiesneuvoston esityksen taustalla on. Haluan tässä ihan alkuun sanoa, että kannatan siis puhemiesneuvoston esitystä. Muutamalla sanalla kuitenkin haluan vähän kertoa, miksi RKP, ruotsalainen eduskuntaryhmä, syksyllä 2018 otti esille tämän asian, siis sen, että meidän paikkamme on jossain keskellä salia, ja se on ollut meidän pyyntömme ja toivomuksemme koko ajan. Tämä meidän paikkamme edellisessä eduskunnassa ja 87 vuoden ajan on perustunut siihen, että RKP:n edustajien, ruotsalaisen eduskuntaryhmän, tulee istua täysistuntosalin laidalla, koska siellä on helpointa järjestää tulkkauspalvelut. Nykytekniikan ansiosta tämä ei ole välttämätöntä eikä sellaista tarvetta ole ollut nyt moneen vuoteen. Meidän mielestämme on tärkeää, että jos ja kun kerran istumajärjestys tässä salissa heijastaa puoluekarttaa, niin meidän paikkamme ei ole niin sanottu eri asia, vaan ihan samoilla perusteilla on meidän paikkamme löydettävä kuin muidenkin puolueiden ja ryhmien.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-05-07T15:04:59,2019-05-07T15:06:50,Tarkistettu,1.1 2019_4_20,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Taloustutkimuksen mukaan istumapaikkamme — eli perussuomalaisten istumapaikka — eduskunnassa on SDP:n ja keskustan välissä. Tutkimuksessa todetaan yksiselitteisesti, että Perussuomalaiset on keskusta-vasemmistolainen kansallishenkinen työväenpuolue. Edustaja Kiljunen, olemme myöskin ihan tosissamme vastanneet niihin Hesarin arvokarttakyselyihin, ja niissä me olemme aina keskellä. Sen voi hyvin tarkistaa sieltä. Olemme konservatiivinen puolue, mutta talousakselilla olemme siinä keskellä. Meillä oli jo istumajärjestys tässä salissa, noin sadan vuoden traditio, meillä oli jo istumajärjestys täällä salissa. Ymmärrän kyllä, edustaja Blomqvist, että RKP ei ole tässä takana vaan muut puolueet ajattelivat, että nytpä saamme tilaisuuden kyykyttää perussuomalaisia: Siirretään se ainoa ryhmä, joka ei halua siirtyä mihinkään, aivan toiselle puolelle. Kun he ovat suurin piirtein tässä kohtaa olleet, niin siirretään heidät sinne aivan oikealle ja sitten otetaan ja keskustellaan ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa. Minä ymmärrän myös teitä, että te haluatte tästä asiasta keskustella. Kysymys ei ole siitä, vaan tässä on kysymys siitä, että nyt olemme avanneet tuolileikin, ja se, joka tuolileikkiin ryhtyy, leikin kestäköön. Edustaja Arhinmäkikin voi joskus löytää itsensä tuolta oikealta. [Jukka Gustafsson: Ei sentään! — Naurua] Meidän on turha myös vedota Euroopan parlamenttiin. Edustaja Rydman vei kyllä jo kaiken pohjan Antti Lindtmanin puheelta, mutta emmehän me vielä tiedä, missä se suurin ja mahtavin kansallismielinen ryhmä siellä Euroopan parlamentissa edes istuu. Jos se istuukin jossain muussa kohtaa, niin olemmeko me niin riippuvaisia Euroopan parlamentista, että meidän pitäisi täällä vaikka kesken vaalikauden vaihtaa järjestystä, kun me vetoamme aina muihin parlamentteihin? Meillä on jo oma sadan vuoden traditio tässä salissa. Ei muuteta sitä, ei lähdetä tähän tuolileikkiin. Kunnioitetaan perinteitä, kunnioitetaan yhteistyötä. Kannatan lämpimästi Tavion esitystä. Edustaja Mäenpää piti erittäin hyvän puheen täällä, minä ihan liikutuin. Sanat koti, uskonto ja isänmaa kuuluvat niin harvoin enää tästä pöntöstä. Haluan sanoa: jatka samalla malilla. [Paavo Arhinmäki: Edustaja Mäenpää myös kiitti Jumalaa vastaanottokeskuksen palosta!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2019-05-07T15:09:05,2019-05-07T15:11:40,Tarkistettu,1.1 2019_4_21,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää Rydmanin todella hyvästä puheesta. Siinä tulivat ne asiat niin kuin ne oikeasti ovat. Näin uutena kansanedustajana en meinaa oikein ymmärtää toimintatapaa täällä — meinaan tätä huutelua, mikä tulee koko ajan täällä päälle, kun joku puhuu jotain. Minä en oikeasti meinaa ymmärtää, että me olemme sillä tasolla: meille maksetaan yli 6 000 euroa palkkaa kuukaudessa ynnä muuta, ja meidän tarvitsee olla sillä tasolla, että me huutelemme tuolta, kun toiset puhuvat. Jos ei pysty pitämään mölyjä mahassa, niin menee sitten vaikka kahvilaan välillä, koska ei tähän arvovaltaan oikein sovi minun mielestäni se, että huudellaan kaiken aikaa. Uusille kansanedustajille — heitä on yli 80 kappaletta — sanoisin sellaisen homman, että teistä varmaan suurin osa on äänestetty tänne sen takia, että te haluatte muutosta tähän hommaan. Nyt minä kyllä olen sitä mieltä, että jos lähdetään sille linjalle, että täällä niin sanotusti konkaripojat ja ‑tytöt lähtevät määrittämään esimerkiksi yhden puolueen istumapaikkaa, niin ette kai te lähde siihen leikkiin mukaan ja ole konkareitten niin sanotusti toinen ääni, vaan te teette omavaltaiset päätökset siitä, oletteko te tässä yhden puolueen siirtämisen kannalla. Mutta jos nyt sitten meidät vastoin tahtoamme siirretään tuonne aivan oikeaan laitaan ja siitä syystä, niin kuin tässä nyt Kiljunenkin sanoi, että ollaan vähän sitä äärioikeistoa, niin toivon mukaan tuohon oikealle puolelle tuodaan yksi pulpetti demareiden omalle edustajalle Hussein al-Taeelle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-05-07T15:11:46,2019-05-07T15:13:43,Tarkistettu,1.1 2019_4_22,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paula,Risikko,Puhemies,KOK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Jatketaan puhujalistalla, edustaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Puhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_4_23,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä ensimmäinen varsinainen istuntopäivä nyt näyttää menevän näissä merkeissä, mutta käydään nyt tämä keskustelu tänään, kun tähän on lähdetty. Muutama kommentti tästä. Edustaja Zyskowicz, hyvin kyllä puhuitte tästä astian makuisesta päätöksestä vuonna 1979, mutta kun mainitsitte sen, että kun siinä silloin kritisoitiin Vennamon touhuja Kekkos-vastaisuudesta tai Neuvostoliitto-vastaisuudesta eikä huomattu silloin, 40 vuotta sitten, että siinä oltiin oikeilla linjoilla, niin mitä luulette, että 40 vuoden päästä mietitään siitä, voisiko tästä löytyä joku muu näkökulma, kuten se, jos näiden tilalle laittaisi vaikka monikulttuurisuuden ja Euroopan unionin? Sellaista kriittistä puhetta ei suvaita kovinkaan helposti ja varsinkaan perussuomalaisten toimesta, ja itse tämmöisen yhtäläisyyden tästä löysin. Mutta sitten edustaja Rydman piti hyvän puheen siitä, että täällä tulevaisuudessa varmasti äänestetään monesta muustakin niin sanotusti vähäarvoisemmasta asiasta ja tämä voi tuottaa eripuraa koko vaalikauden ajaksi eikä pelkästään eduskunnassa vaan koko maassa, valtuustoissa ja muualla, koska tässä oli selkeä viesti siitä, että kunnioitus puuttuu. Ja vaikka edustaja Lindtman yritti siloitella omia sanomisiaan, ettei tässä ole kysymys äärioikeisto-termin käyttämisestä tai sen tarkoittamisesta, niin kuitenkin kollegasi, edustaja Kiljunen, sen vahvisti omin sanoin, että todellinen motiivi on syrjivä ja asenteellinen sosiaalidemokraateilla. Te haluatte luoda kansalle tällä meidän istumapaikkajärjestyksellämme mielikuvan oikeistolaisuudesta — oikeistolaiset istuvat oikealla — ja näin saisitte esiintyä itse työväenpuolueena siinä kuitenkaan onnistumatta. Kyllä näillä istumapaikoilla on merkitystä. Me tulemme vaalikauden aikana kuulemaan varsinkin kyselytunnilla siitä, ketkä istuvat oikealla ja ketkä vasemmalla ja millaista politiikkaa oikealla ja vasemmalla harjoitetaan. Tämä kuuluu tässä salissa hyvin pitkälle perinteisiin, ja siinä mielessä istumapaikoillakin on merkityksensä. Mutta, arvoisa rouva puhemies, palataan tähän alkuperäiseen istumapaikka- ja tuolileikkijärjestykseen. Meillehän esitettiin, meidän puolueelle — me käsittelimme viime viikolla sellaista esitystä — että oli kolme vaihtoehtoa, joissa RKP istuu keskellä eri paikoilla, ja meille kävivät ne kaikki. Silloin oli vielä istumajärjestys siten, että kokoomukselle olivat käyneet paikat, että he vain siirtyvät pikkasen oikealle lisää, ja sitten jossain vaiheessa tämä muuttuikin. Kun meille kelpasivat ne kaikki esitykset, meille kävi kaikki se, että me liikumme tässä keskellä jonnekin ja RKP tulee tähän, niin minä en ymmärrä, missä vaiheessa se yksi esitys sitten muuttui toisenlaiseksi. Kuka sen keksi sitten, että tämä ei kelpaakaan? Todennäköinen vastaus varmasti on, että kokoomukselle se ei sittenkään käynyt, tämä oikealle siirtyminen, missään määrin, koska pelättiin, että jäädään todennäköisesti televisiokameroiden katveeseen, [Timo Heinonen: Höpö höpö!] tai sitten sosiaalidemokraatit ovat jostain syystä halunneet yhdessä käydä kokoomuksen kanssa tämän keskustelun myös, kun olette näitä hallitusneuvotteluja siellä tunnustelleet aikoinanne. Kyllä tästä jonkunnäköinen koplaus löytyy ennemmin tai myöhemmin. Toisekseen vielä tästä EU:n istumapaikkajärjestyksestä: eiväthän perussuomalaiset hae Euroopan parlamentissa istumapaikkoja minkään sijainnin perusteella vaan sen yhteistyön perusteella, elikkä silloin, kun tehdään yhteistyötä sisarpuolueiden kanssa ja istumajärjestykset tulevat sitten määrätyssä järjestyksessä, on ymmärrettävää, jos enemmän ollaan oikealla kuin keskellä siellä, mutta se ei liity millään tavalla suomalaiseen parlamentaariseen työskentelyyn. Nyt haluaisin kysyä sitten sitä, arvoisa puhemies — tämän varmasti puhemies voi myöhemmin meille ilmoittaa — tarkoittaneeko tämä nyt sitä, että valiokunnissa myös sitten istumapaikat muuttuvat tämän saman kartan mukaisesti elikkä perussuomalaiset istuvat tästä lähtien seuraavana puhemiehestä eteenpäin, kuten RKP on tässä vaiheessa istunut. Ja sitten haluaisin kysyä tietysti esimerkiksi Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja, edustaja Lindtmanilta: vaihtuvatko istumajärjestykset myös Vantaalla eduskunnan mallin mukaisesti [Kimmo Kiljunen: Toivottavasti!] ja myös koko maassa sitten samalla lailla? Jos kerran tämä on joku mittatikku, niin kun tämän mukaan ollaan kuitenkin menty nytten ainakin Vantaalla ja on menty monessa muussa kunnassa, niin mennäänkö tämän mukaan sitten tulevaisuudessa, mikäli tähän lopputulemaan päädytään? Arvoisa puhemies! Kaikkein oleellisin asia, miksi tästä asiasta joudutaan nyt keskustelemaan, on se, että me olisimme löytäneet konsensusta hakemalla aivan varmasti yhteisymmärryksen tässä istumapaikka-asiassa. Ja ei meille ole, niin kuin alkupuheenvuorossa sanoin, mikään ongelma istua missä päin salia tahansa, vaan kysymys on edelleen siitä, kunnioitammeko me edustajat toisiamme samalla tavalla kuin olemme kunnioittaneet ainakin sen kahdeksan vuotta, mitä olemme tässä talossa työtä yhdessä tehneet — vai mitä, edustaja Gustafsson, emmekös me kunnioita toisiamme jatkossakin? [Jukka Gustafsson: Ei kunnioitukseni muutu mitenkään teidän edustajianne kohtaan, ei mitenkään!] Mutta osoittamalla tällä tavalla, miten te kohtelette meitä, ne teot ovat hirveässä ristiriidassa niihin puheisiin nähden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-05-07T15:13:58,2019-05-07T15:20:05,Tarkistettu,1.1 2019_4_24,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä näissä puheenvuoroissa on selityksen makua, mutta sekin kuuluu politiikkaan ja eduskuntaan. Eduskunta ja Suomi tarvitsee willerydmaneja. Koulukiusaaminen tarvitsee juuri willerydmaneja. Ajatelkaa, jos koulukiusaamiseenkin puututtaisiin samalla tavalla eli joukkovoimalla kaikki sanovat, että emme me kiusaa, ja kukaan ei puutu asiaan, ja sitten sieltä nouseekin joku, joka sanoo, että hei, mietitäänpäs, miten tämä asia menikään. On rohkeaa tulla sieltä kokoomuspuolueesta kertomaan mielipide tuosta pöntöstä ja kertomaan, että kokee, että tämä asia ei ehkä olekaan niin selkeä ja selvä, ja pohtii, toimitaanko tässä ihan täysin reilujen periaatteiden mukaisesti. Hienoa, Wille Rydman, kiitos puheenvuorostanne! Olen ihan samaa mieltä, että mikäli ei päästä yksimielisyyteen täällä, niin pysytään vanhalla linjalla ja kunnioitetaan niitä perinteitä. Me olemme Suomessa, meillä on vahvat perinteet täällä eduskunnassa. On tärkeää, että jokaisella on oma istumapaikkansa, ja on todellakin naurettavaa, että näistä istumapaikoista pitää edes keskustella. Täällä puhuttiin pandoran lippaan aukaisemisesta, ja on muuten hirveän tärkeä asia, että sekin huomioidaan. Tein viime kauden päätteeksi lakialoitteen sotilastapaturma- ja palvelusairauslaista, joka astui vuoden alusta voimaan. Sillä annetaan korvauksia varusmiehille, jos armeijassa tapahtuu jotakin. Meillä on kuitenkin pimentoaika taaksepäin, jolloin varusmiehet eivät ole saaneet korvauksia, ja tein myös toisen lakialoitteen, jolla esitin, että korvauksia maksetaan taannehtivasti. Minulle perusteltiin täällä eduskunnassa, kun asiaa oltiin käsittelemässä, että emme voi avata tällaista pandoran lipasta, koska jos me nyt sallimme näin, niin pian tulee joku muu, joka myös vaatii taannehtivuutta. Se on ihan juurikin näin, että kuka tietää, missä istutte seuraavalla kaudella. Jos me menisimme sillä tavalla, miten nykypäivänä työelämässä toimitaan, meillä olisi avokonttorit, ja kun henkilö tulee aamulla töihin tai istuntoon, hän ottaa sen paikan, minkä ehtii saamaan. Meillä olisi täysi vapaus valita niitä paikkoja. Jokainen ottaisi sen mielekkäimmän paikan. Näinhän se menee nykypäivänä työpaikoilla, eikä sitäkään kysytä, eikä avokonttoreissa kysytä, sinne laitetaan työntekijät. Miksi me emme voisi ottaa sellaista mallia tänne, että jokainen ottaa sen paikan, minkä ehtii? Silloinhan se vasta olisikin yhdenvertaista ja jokainen pääsisi etupenkkiin vuorotellen. Joka haluaisi istua takapenkissä, voisi istua siellä. Minun äitini sanoi, että älä, sinä Arja, huoli, hyvä hevonen näkyy huononkin loimen alta. Se lienee tällainen savolainen sananlasku, kun siellä on juuret. Eli vaikka olisikin pimennossa tai vaikka olisikin kameroiden takana, niin ääni kuuluu viimeiseen saakka ja puheenvuorot, toimet ja teot ratkaisevat. Tämä toimintatapa, mikä nyt eduskunnassa on käsittelyssä, on väärin, ja te kaikki tiedätte sen, että tällaisia päätöksiä ei tulisi tehdä. Se sotii aivan varmasti teidän monen oikeudentajua vastaan. Ei ole oikein, että kysymättä yhdeltä ryhmältä, kunnioittamatta yhden ryhmän mielipidettä tehdään tällaisia siirtoja. Minä ymmärrän RKP:tä pienenä ryhmänä, ja te olette olleet siellä laidassa, ja niin kuin sanoitte, perinteitä kunnioittaen, yli 80 vuotta, olette istuneet siellä, ja siellä ovat myös tulkkauspalvelut olleet. Kyllä minä näen kuitenkin tarpeellisena, että ne tulkkauspalvelut on, ja on hyvä asia, että se toimivuus on johdonmukaista ja jatkuvaa. Minun mielestäni meidän tulisi pysyä tässä vanhassa istumajärjestyksessä ja muistaa se, että me olemme Suomen parlamentissa, me olemme eduskunnassa, me emme ole Pohjoismaiden neuvostossa, me emme ole EU:ssa. Ne ovat niitä sellaisia aasinsiltoja ja keppihevosia, millä tätä asiaa yritetään perustella ihmisille ja aivan kuin vähätellen sitä, jos me koemme, että meitä kiusataan. Kyllähän jokainen järkevä ihminen — ja täällä on järkeviä ihmisiä — ymmärtää sen, että kysymys ei ole siitä. Kysymys on periaatteesta ja siitä tunteesta, miltä minusta, miltä meistä tuntuu, kun ilman meidän ryhmän mielipiteen kunnioittamista te muut ryhmät joukkovoimalla — koska joukossa on voimaa — teette tällaisen siirron. Ja se ärsyttää, se tuntuu pahalta, se harmittaa, ja se on epäoikeudenmukaista, ja se on yksinkertaisesti väärin. Se on väärin. Täällä on erittäin tärkeitä aiheita tulossa: Kyllä, vanhustenhoito. Kyllä, hoitajia lisää. Olisi pitänyt olla ensimmäisenä prioriteettikeskusteluna täällä, miten me tuomme yhdessä hoitajamitoituksen 0,7 lakiin. Tärkeimpiä asioita. [Paavo Arhinmäki: Miksi ette tuoneet sitä?] — Miksi ette tuoneet sitä? Minäpäs muistelen kautta 2011—2015. Edustaja Arhinmäki, ilmeisesti tarkoititte minulle nuo sananne. Sieltähän se hoitajamitoituksen heikentäminen lähti. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Se lähti sieltä. Sitä heikennettiin 0,5:een, ja te olitte silloin hallituksessa. Ikäihmisten palvelu- ja laatusuositusta heikennettiin. Se lähti teidän kaudestanne 0,5:een, ja silloin sitä aikaisempaa suositusta, joka oli 0,7—0,8, heikennettiin. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Minä tiedän, kun minä olin töissä ja tein niitä asioita. [Li Andersson: Mitä luki siellä teidän hallitusohjelmassanne?] Kuten huomaatte, meille tulee erittäin mielenkiintoinen kausi, koska varmasti hoitajamitoituksesta ja hoitajista puhutaan. Nyt puhutaan istumajärjestyksestä. Hoitajat eivät ehdi istumaan. Elikkä tässä ei istumatyöstä ole kysymys, vaan siitä, että oikeudenmukaisesti paikat pidetään. Ja niin kuin tässä hyvissä puheenvuoroissa selitettiin, tämä keskialue on perussuomalaista politiikkaa. Se on erittäin hyvä paikka istua, minä myönnän sen, koska olen istunut siellä. Näkyvyys on hyvä, ja kuuluvuus on hyvä. Tärkeää on, että kunnioitetaan toinen toisiamme, ja yritän itse toimia sillä tavalla, mutta täytyy sanoa, että tämä alkulaukaus, mikä nyt eduskuntatyölle annetaan, ei sellaista signaalia anna. Se tarkoittaa sitä, että täytyy olla hyvinkin terävänä täällä ja pitää perussuomalaisten ja perussuomalaisten kansalaisten puolia. Ja kansalaisilta terveisiä: pahaa tuolileikkiä, ei näytä hyvältä. Mutta ei ole lapsellista vastustaa sitä. Aina pitää pitää puolia, aina pitää puolustautua. Ihmisillä tulee olla oikeus puolustautua, sillä se on minun mielestäni yksi perusoikeus, ja se on myös perustuslain suoma oikeus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-05-07T15:20:06,2019-05-07T15:26:58,Tarkistettu,1.1 2019_4_25,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koulukiusaamista — varmaan kaikista oikeasti koulukiusatuista tämä näytelmä tuntuu vakavan ilmiön karnevalisoinnilta. Edustaja Juvonen, pandoran lipas eli lipas, josta kaikki maailman vitsaus ja onnettomuus ovat saaneet alkunsa: ihanko oikeasti me olemme nyt tällaisen kysymyksen äärellä? Jotain suhteellisuudentajua tähänkin taloon, tai me emme selviä kaikista niistä haasteista, joita meidän pitäisi pystyä seuraavan neljän vuoden aikana ratkaisemaan. Arvoisa puhemies! Muutama sana siitä, mikä on äärioikeisto. Tutkimuksessa äärioikeis-tolla on kuvattu perussuomalaisten eurooppalaista viitekehystä toistuvasti. Äärioikeiston määritelmä ei liity taloudelliseen oikeisto—vasemmisto-jakoon, eikä sitä sen takia voi perustella tai jättää perustelematta millään Hesarin arvokartalla. Äärioikeisto kuvaa puolueen suhdetta autoritaarisuuteen, kansallismielisyyteen, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon. Tyypillistä sille ovat pragmatismi, hyvinvointisovinismi ja konservatismi. No, ovatko perussuomalaiset äärioikeistoa? Tutkimuksessa on käytetty perussuomalaisista myös äärioikeisto-käsitettä, mutta politiikassa hyvä ja viisas lähtökohta toki on nojata kunkin puolueen itsemäärittelyyn, oli se sitten kuinka originellilta kuulostavaa tahansa. Arvoisa puhemies! Mitä sitten merkitsee eduskunnan istumajärjestys? Perinteisesti se kuvaa tämän talon sosiaalista järjestystä, ja sen takia siinä ei ole kysymys mitenkään triviaalista ja pikkuasiasta itsessään. Kun tässä talossa uuden kauden alkaessa päätetään istumajärjestyksestä, samalla päätetään myös talon sisäisestä sosiaalisesta järjestyksestä. Tämän takia kysymys ei ole myöskään minkään yhden puolueen tai yksittäisen edustajan yksittäisestä mielipiteestä, vaan kysymys on yhdessä päätettävästä asiasta. Eduskunnan istumajärjestys on vanha käytäntö, ja sen takia nykyihmisen on monesti vaikea hahmottaa sitä. Me elämme maailmassa, jossa ei enää juurikaan missään ole vastaavia sosiaalista järjestystä kuvaavia paikkajärjestelmiä. Aikaisemmin esimerkiksi kirkoissa istuttiin samantyyppisen järjestelmän mukaan, ja se oli kaikille tuttu, ja kun ihmiset näkivät täysistunnon, he tiesivät suoraan paikan perusteella, millaisesta henkilöstä tai puolueesta on kyse. Minun nähdäkseni nyt sekaannusta aiheuttaakin pitkälti se, että se alkuperäinen merkitys, mikä tällä koko järjestelmällä on, ei ole enää samalla lailla kirkkaana kaikkien mielessä — ei tässä salissa eikä varsinkaan sen ulkopuolella. Perussuomalaiset ovat viimeisen kahden vuoden aikana eksplisiittisesti ja omasta aloitteestaan — siis eksplisiittisesti ja omasta aloitteestaan — muuttaneet politiikkansa linjaa, ja politiikan keskinäisriippuvuudessa se vaikuttaa kokonaisuuteen. Se edellyttää, että myös muut puolueet asemoivat itsensä suhteessa perussuomalaisiin heidän uuden linjansa mukaisesti. Ja tämä on juurikin se, mitä tehdään silloin, kun mietitään muun muassa tämän salin järjestystä uudestaan. No, täällä on... [Välihuutoja] — Välihuudot kuuluvat parlamentaariseen käytäntöön ja ovat erittäin toivottuja, mutta mieluusti sillä tasolla, että minunkin puheeni kuuluu täältä. — On pelätty, että tästä syntyisi ennakkotapaus. Ennakkotapaus mihin? Ennakkotapaus siihen, että puolueita tulevaisuudessakin asemoitaisiin uudestaan silloin, kun poliittinen järjestys muuttuu. Minä en pidä sitä lainkaan huonona asiana enkä etenkään ennakkotapauksena, koska näinhän me olemme tehneet käytännössä koko parlamentaarisen historiamme ajan. Jos meillä olisi sama istumajärjestys kuin sata vuotta sitten, aika monet penkit olisivat tyhjiä, koska monet puolueet täältä ovat ehtineet hävitä, ja sitten on tullut sellaisia uusia puolueita, joille sata vuotta sitten ei paikkaa ollut lainkaan. Ongelmallisena pitäisin sitä, jos se olisi ennakkotapaus paikkojen muuttamiseen syvyyssuunnassa, koska salin istumajärjestyksessä syvyyssuunta merkitsee myös hierarkiaa ja silloin se asettaisi puolueita eriarvoiseen asemaan keskenään. Tästä syystä pidän ongelmallisena esimerkiksi sitä, että sirpalepuolueita usein sijoitetaan ihan salin perälle, ja pidin ongelmallisena sitä, että perussuomalaiset silloin, kun se oli vielä lilliputtipuolue, sijaitsivat siellä ihan salin perällä edustajien senioriteettiin katsomatta. Sen sijaan se, että leveyssuunnassa puolueet vaihtavat paikkaa, ei mielestäni ole uutta, ei ennakkotapaus eikä mitenkään hätkähdyttävää. Kaikkein ongelmallisinta tietysti olisi, jos mentäisiin sellaiseen käytäntöön, jossa jonkun edustajantoimen hoitamista tai saliin pääsemistä estettäisiin, mutta on vaikea nähdä, mitenkä ja minkä kehityspolun kautta tämänpäiväinen ratkaisu johtaisi siihen. Ennakkotapaus se voi tosiaan olla myös siinä suhteessa, että ehkä koko vanha järjestys murtuu myös täältä niin kuin se on muualtakin yhteiskunnasta vähitellen murtunut. Ehkä tulevaisuudessa ei enää ole tarpeen kuvastaa sosiaalista järjestystä istumapaikkojen perusteella täysistuntosalissa. Jos niin käy, se on sen ajan tuotos. Ehkä jonakin päivänä olemme sellaisessa parlamentissa. Minä oletan kuitenkin, että jos näin käy, niin siinä maailmassa puolueiden liikkuvuus, edustajien liikkuvuus ja ehkä myös aatteiden liikkuvuus on paljon nopeatempoisempaa ja ennakoimattomampaa, enkä ole aivan varma, toivonko minä sellaista järjestystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-05-07T15:27:01,2019-05-07T15:34:11,Tarkistettu,1.1 2019_4_26,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Onhan tämä hieman huvittavaa: Keskustelu aloitetaan ikään kuin puhuisimme jostakin teknisestä asiasta, istumajärjestyksestä. Puhutaan arvokkuudesta, siitä, mitä me yhdessä täällä päätämme tai olemme päättämättä. Mutta ei teitä tarvitse kuin hieman kutitella, niin sieltä se taas siirtyy arvopohjaan ja ihmiskuvaan. Ja te osaatte käyttää sitä myös aika suvereenilla tavalla. Välillä te otatte sen, että tämä onkin vain istumajärjestys ja samahan se on, missä päin istutaan, ja sitten seuraavassa hetkessä se onkin ihmisoikeudet, ihmisarvo, äärioikeistolaisuus ja niin edelleen. Koettakaa nyt, hyvänen aika, päättää, minkä takia te tätä istumajärjestystä haluatte vaihtaa. Edustaja Kiljunen piti minulle tämän puheensa, jonka hän äsken piti täältä, ennen viime täysistuntoa tuolla kuppilan puolella. Arvopohjasta oli kysymys. Ei ole oikeisto eikä vasemmisto, vaan arvopohja. Kyllä. Voin kertoa teille, että te voitte istuttaa meidät vaikka tuohon lattialle, mutta meidän arvopohjamme on myös jatkossa se, että Suomi-nimisessä maassa Suomen parlamentissa me pidämme suomalaisten edusta kiinni. [Eva Biaudet: Kukaan muu ei?] Kun me puhumme jostakin asiasta, teillä on monesti tapana sanoa, että miksette te puhu siitä asiasta. Te olette itse avanneet tämän istumajärjestyskeskustelun. Te ette tuoneet tänne saliin vanhusasiaa tai köyhien lapsiperheiden asemaa, vaan juuri tämän asian. Silloin kun me puhumme siitä, mihin meidän mielestämme Suomi-nimisessä valtiossa ei pitäisi laittaa resursseja, te sanotte, että me puhumme väärästä asiasta: miksi te puhutte maahanmuutosta, kun meidän pitäisi puhua vanhuksista ja vammaisista? Mutta mekin olemme täällä, ja me nimenomaan tarjoamme koherentteja ratkaisuja näihin ongelmiin. Te voitte kutsua sitä arvopohjaksi tai olla kutsumatta. Me puhumme konkreettisista asioista. Te sanotte ”ihmisoikeudet”, kun me puhumme siitä, paljonko esimerkiksi maahanmuutto maksaa ja kuinka suuri moraalinen velvollisuus ja taloudellinen mahdollisuus meillä voi olla kustantaa sitä. Me puhumme konkreettisista asioista. Vielä tästä, että tavallisista asioista pitäisi keskustella täällä enemmän. Oleellista olisi juuri ymmärtää se, että te, kuten myös media, haluatte aina määritellä perussuomalaisia. Te voitte määritellä meidät ihan miten vain: joskus se tapahtuu hyvin vihamielisesti, toisaalta riippuen hieman poliittisesta keskustelusta tai poliittisesta tilanteesta, toiset ryhmät tekevät sitä ehkä hieman positiivisemmin, mutta oleellista on, että kun te teette sitä määrittelyä, te määrittelette samalla suomalaisia äänestäjiä, kansalaisia, joista meitä kannattaa koko ajan yhä suurempi määrä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-05-07T15:34:12,2019-05-07T15:37:38,Tarkistettu,1.1 2019_4_27,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eihän tässä ole kyse kuin perussuomalaisten eurovaalikampanjan avauksesta. Kyllä sen näkee täällä salissa. Perussuomalaisten edustajat vakavalla naamalla tulevat väittämään, miten heitä syrjitään ja kiusataan, ja ollaan loukkaantuneita, mutta kun tästä mennään muutama kymmenen metriä kuppilaan, niin siellä puolella yhtäkkiä naureskellaan ja sanotaan, että kyllä tämä kaikki sataa perussuomalaisten laariin. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä on vaalitemppu, arvoisa edustaja Niikko, vaalitemppu. Miksi muuten te olette valmiita hyväksymään Euroopan parlamentissa istumajärjestyksen, jossa te istutte kokoomuksen oikealla puolella? Onko kyse siitä, edustaja Niikko, että te voisitte aivan rauhassa ajella kaksilla kylmillä rattailla, niin Brysselin rattailla kuin Helsingin rattailla, ja tehdä täysin erilaista politiikkaa? Arvoisat edustajat, koulukiusaaminen on vakava asia, enkä pidä myöskään siitä, että sitä rinnastetaan tähän keskusteluun. Täytyy ykkösluokan opettajana sanoa, että en olisi myöskään kaksi kuukautta sitten uskonut, että kahden kuukauden päästä olen päättämässä jälleen istumajärjestyksestä. Mutta tässä istumajärjestyksen päättämisessä on se ero, että minulla on 198 muuta kaveria päättämässä siitä istumajärjestyksestä. Mutta on selvää, että se päätös on tehtävä ja se päätös on tehtävä nyt äänestämällä kyllä tai ei, jaa tai ei, ja sen mukaan, hyvät edustajakollegat, ja sen jälkeen on tehtävä se vierihoito, jos on tullut suru puseroon, ja korjattava se tilanne, niin kuin korjataan koulussakin, koska se on tärkeintä, että kun tästä päästään asioiden — niiden oikeiden asioiden — kimppuun, niitä tehdään yhdessä ja ajatellaan niin, että jokainen tässä salissa tuntee itsensä arvostetuksi. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-05-07T15:37:41,2019-05-07T15:39:58,Tarkistettu,1.1 2019_4_28,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,Pysytään puhujalistalla nyt jonkin aikaa ainakin vielä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_4_29,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tuolileikkipeli on meille monelle kyllä tuttua lapsuudesta. Silloin tosin oli aina niin, että aina joku jäi ilman tuolia, mutta nyt on vähän erilainen meininki ja kaikille kyllä riittää niitä paikkoja. On selvää, että meillä on muutakin tekemistä kuin vaihdella paikkoja. Entinen systeemi olisi paljon parempi. Kummastelen samalla myös sitä valtaa, mikä EU:lla näyttäisi olevan jopa meidän istumapaikkajärjestykseen. Onko se todella niin, että ihan EU määrittelee, missä me istumme, ja tuleeko tämä sama asia kenties tuonne kunnanvaltuustoihin ja kaupunginvaltuustoihin ja vaihdetaan paikat sielläkin? Omassa kotikaupungissani istun valtuustossa, ja toisella puolella istuu vasemmistoliiton edustaja, toisella puolella istuu sosiaalidemokraattinen edustaja. Ei siinä ole mitään ongelmaa minun mielestäni. On tosiaan kumma, että tämä asia on saanut liian suuria säveliä. On paljon muitakin, tärkeämpiä asioita. Näkisin, että meidän olisi paljon tärkeämpää puhua vaikka omaishoidosta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-05-07T15:40:00,2019-05-07T15:41:23,Tarkistettu,1.1 2019_4_30,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Arvoton eduskunta! Mekö olemme äärioikeistoa? Edustaja Kimmo Kiljunen sosiaalidemokraateista yritti luoda sellaista kuvaa, että me kuulumme johonkin pahaan joukkoon, semmoiseen joukkoon, joka ei pidä monikulttuurisuudesta, ja että se syy, miksi me olisimme pahoja, liittyisi nimenomaan tähän, että me vastustamme monikulttuurisuutta. Hän peräänkuulutti, kuinka tärkeätä on käydä sitä arvokeskustelua, koska todellisuudessa esimerkiksi tässä paikkajaossakin on kyse nimenomaan niistä arvoista. Meidän arvot ovat sellaisia, että me puolustamme suomalaisia ja me vastustamme monikulttuurisuuden tuomia lieveilmiöitä. Itse tulen tänne Oulusta, kaupungista, joka on ollut otsikoissa nimenomaan sen vuoksi, että siellä on 29 seksuaalirikostutkintaa meneillään. Siellä kohdistuu lapsiin vakavia rikoksia ulkomaalaistaustaisten miesten osalta, ja tämä on tullut meille arkipäiväksi. Ei ole sattumaa, että meidän puolue haluaa vastustaa tällaisia asioita. En tiedä, mitä sosiaalidemokraatit ajattelevat, mutta tämä on meidän linja. Myöskin Oulussa moskeijassa imaami suojeli tekijää, joka oli käyttänyt seksuaalisesti hyväksi lasta. On muuten demareitten entinen poliitikko tämä moskeijan imaami. Nämä ovat oikeasti todellakin arvopohjaeroja. Meillä on todella isoja eroja, mutta kun me puhumme tästä jaosta, niin se ei ole perinteisesti mennyt sillä jaolla, että maahanmuuttokriittinen versus sitten taas maahanmuuttoliberaali. Mutta jos te tulette meidät siirtämään tuohon toiseen laitaan, niin siinä tapauksessa voi sanoa, että kyllä meidän on ehkä hieman helpompi sitten sieltä olla se vaihtoehto ihan visuaalisestikin ja tykitellä ihan täysillä seuraavat neljä vuotta tähän suuntaan. Haluan vielä korostaa, että todellakaan ei ole pahuutta puhua monikulttuurisuutta vastaan, nimenomaan monikulturismia, koska se tuo niin paljon pahaa. Just tuossa viestittelin, ja yksi tyttö laittoi viestiä Instagramin kautta, ja hän sanoi tällä tavalla: ”Hei! Oon huomannut, että otat todella tosissaan nää ihmisten lähettämät viestit sulle. Niinpä mäkin aattelin kertoa oman kokemukseni sulle ja todella toivon, että sä yrität viedä näitä asioita eteenpäin ja saada muutosta asioihin. Maahanmuutosta oot tosi paljon saanut ilmeisesti viestiä ihan myös meiltä oululaisilta, ja täytyy sanoa, että ei mullakaan kovin hyviä kokemuksia heistä oo jääny. Yläasteella meiän kouluun tuli uus luokka näistä turvapaikanhakijoista. Meille sanottiin, että he ois jotain 15—17-vuotiaita nuoria, mutta todellisuudessa ykskään niistä ei näyttäny ees sen ikäseltä. Jokkainen niistä oli ainakin sen 18-vuotias, ja yhen Instagram-tililtä löyettiinki kuva hänen oman maan henkilötodistuksesta. Ikä taisi siinä olla hänellä jotain about 24. Nää maahanmuuttajat kans tosiaan harrastivat tyttöjen ruumiinosien tarkastelua ja niiden kommentoimista. Hirvein asiahan tässä oli se, että kun kerroimme koulussa rehtorille asiasta ja sanoimme asian olevan häiritsevää, meitä ei uskottu ja rehtori jatkoi vain maahanmuuttajien puolustelua. Tän lisäks mä olen nähny useita kertoja esim. Oulussa Valkeassa, kun siellä istuu pikkutyttöjä näiden mamujen seurassa. Oon myös itse kokenut sitä, että kun heidän ohitseen kävelee, niin he tuijottavat kuin halpaa makkaraa lihatiskillä ja saattavat juurikin kommentoida perään jotain. Heidän kulttuuri on niin eriarvoista ja hullua, [Eva Biaudet: Nyt menee kyllä aika yleistykseksi!] että ihmettelen, miksi meidän suomalaisten naisten täytyy sietää tuollaista käytöstä ja” — hei, entinen yhdenvertaisuusvaltuutettu, nyt puhutaan yhdenvertaisuusasioistakin, ja pyydän, että tämä tytön puheenvuoro saa tulla kuulluksi — ”kokea ahdistavaksi liikkua ulkona. Haluan pukea kesällä edelleen mekon päälleni ja kulkea rauhassa kaupoilla. En halua kokea oloani halvaksi ja kokea ahdistusta.” Jos me olemme äärioikeistoa sen vuoksi, että me puhumme näistä asioista, niin ei voi kuule kuin ihmetellä. Sanon, että jos tuonne meidät siirrätte ja korostatte sitä, kuinka me olemme vaihtoehto, niin sitten se tapahtuu näin, ja tässä on vain esimakua siitä, mitä seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan. Onnea! [Jukka Gustafsson: Ei pidä uhkailla! Kannattaa mieluummin kirjoittaa itse puhe kuin lukea muilta!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-07T15:41:31,2019-05-07T15:46:27,Tarkistettu,1.1 2019_4_31,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty useampia puheenvuoroja, joissa on väitetty edustaja Kiljusen leimanneen arvopohjaisesti edustajia tai puolueita. Ensinnäkin haluan korjata sen, että meitä on kaksi Kiljusta, ja oletan, että nämä viittaukset ovat liittyneet minun aikaisempaan puheenvuorooni. Haluan selkeästi sanoa sen, että en ole halunnut leimata ketään. Ainoa leima, jota olen käyttänyt — ja me olemme kaikki täällä käyttäneet sitä jatkuvasti ja istummekin siinä järjestyksessä, miten meidät on leimattu — on tämä perinteinen vasemmisto—oikeisto-jako. Se on myöskin leima. Se on poliittinen tunnus, jonka me avoimesti voimme tässä hyväksyä. Sen sijaan tein edellisessä puheenvuorossani sen, että listasin eräitä eurooppalaisen uusoikeiston arvolausumia. Jos siellä oli jotain tuttuutta, itse kukin voi reagoida. Jos joku reagoi siihen, että sitä kautta leimaan jotkut tässä salissa, niin ”se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”. Täällä on paljon viitattu näihin suomalaisiin sanalaskuihin. Minä en halunnut leimata. Minä vain listasin, mitä uusoikeiston arvopohjassa on esillä. Siihen viittasi myöskin äsken edustaja Tynkkynen, eräisiin niihin ilmauksiin, joita käytin, ja tällä pohjalla tietysti keskustelua voidaan jatkaa. Mielenkiintoisempi oli kuitenkin edustaja Huhtasaaren kommentti, kun hän kävi lävitse Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimiehen Pullisen artikkelia, jossa rakennettiin nelikenttää, joka yritti olla jonkinlainen objektiivinen katsaus siihen, mikä tämä poliittinen jako nelikentässä, matriisissa, mahtaisi eduskunnassa olla. Siinä matriisissa aivan selkeästi perussuomalainen puolue määrittyy konservatiiviseksi oikeistopuolueeksi — se on aivan selkeä se jako, sen pystyy katsomaan läpi — jossa ovat tämmöiset oikeistokonservatiiviset arvot vallitsevina, ja vastakulmassa on vasemmistoliberaali näkökulma. Tämä oli se, millä tavalla se matriisikenttä rakentui. Jos sama rupeaa rakentumaan myöskin tässä meidän salityöskentelyssämme, myöskin kunnanvaltuustoja myöten, mihin tässä on viitattu, niin silloin se heijastaa jollain tavalla sitä objektiivista analyysiä, johon ainakin Helsingin Sanomat on pyrkinyt tuolla. Ilmeisesti se oli vaalikoneesta otettujen kantojen kautta määrittynyt, [Eduskunnasta: Missä oli kokoomus?] ja tässä suhteessa sillä on silloin relevanttia merkitystä. Minustakin on vastenmielistä ja ikävää, jos me puhumme tästä istumajärjestyksestä ja toteamme vain, että tämä olisi kiusaamista ja kyykyttämistä. Sen sijaan minä näkisin, että olisi reiluutta ja myöskin äänestäjien kunnioittamista se, että kukin seisoisi reilulla tavalla arvojensa takana ja istuisi myöskin tässä salissa arvojensa mukaisessa järjestyksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-05-07T15:46:30,2019-05-07T15:49:27,Tarkistettu,1.1 2019_4_32,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä perussuomalaisen puolueen itsesuggestiota, jota täällä on nyt käyty kohta kahden tunnin ajan. Se on uusi, moderni tapa aloittaa eduskuntakeskustelut, että yksi puolue määrittelee vähän erityyppisesti eri puhujien suulla puolueen sisältöä. Olen ollut huomaavinani, että sitä on hyvin vaikeaa puolueen sisällä määrittää. Toiset selvästi kokevat olevansa keskustalaisia, toiset taas sanovat, että oikeastaan äärimmäisellä oikealla on hyvä paikka. Ymmärrän toki, että esimerkiksi suojelupoliisin äärioikeistolaiseksi järjestöksi määrittelemän Suomen Sisun edustajat kokevat ihan luonnolliseksi paikaksi itselleen äärimmäisen oikean laidan. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisen puolueen edustajista ovat toiset olleet kovia välihuutelemaan ja toiset ovat kritisoineet välihuutelua. On yhtä aikaa sanottu, että pitää pitää kiinni perinteistä, ja toisaalta sitten kritisoitu, että pidetään kiinni perinteistä. Voin todeta tähän, kun ihmeteltiin, miksi täällä huudellaan, että muistan, että kun itse tulin eduskuntaan, ensimmäinen ohje, jonka silloinen pääsihteeri Seppo Tiitinen sanoi, oli se, että parlamentarismiin sitten kuuluvat välihuudot. Itse brittiläisen parlamentarismin ystävänä toivoisin, että meillä istunnot olisivat itse asiassa paljon värikkäämpiä ja voimakkaampia kuin nämä aika pohjoismaalais-luterilaiset tylsänharmaat istunnot, millaisia nämä pitkälti usein ovat. Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Juvosen ja niiden perussuomalaisten kanssa, jotka totesivat, että esimerkiksi vanhusten palvelut sekä omaishoito olisivat olleet semmoisia teemoja, joiden olisi ollut hyvä olla ihan kärjessä, kun lähdetään keskustelemaan, mutta kun perinteiden ja tradition vuoksi joka tapauksessa istumajärjestys valitaan ensimmäisenä — koskaan aikaisemmin siitä ei ole käyty keskustelua — niin nyt perussuomalainen puolue ja sen edustajat valitsivat — noin yhdeksän ensimmäistä puhujaa oli perussuomalaisesta puolueesta — että teema, mistä ensimmäisenä laajasti keskustellaan, ei ole vanhustenhuolto tai muut suomalaisia koskettavat asiat vaan istumajärjestys. Arvoisa puhemies! Edustaja Juvoselle haluan korjata vain yhden asian: Kaudella 2011—2015 säädettiin pitkään odotettu ja toivottu ja kiitelty vanhuspalvelulaki. Siinä ei valitettavasti määritelty hoitajamitoitusta. Sen sijaan hallitusohjelmassa, jonka puolesta te, edustaja Juvonen, äänestitte, oli päätös siitä, että hoitajamitoitusta heikennetään 0,4:ään. Onneksi opposition vastustuksen vuoksi se ei tullut koskaan voimaan, mutta te hyväksyitte sen ja olette ollut mukana heikentämässä hoitajamitoitusta. Vanhuspalvelulaki oli sellainen, että Kataisen hallitus hyväksyi sen itse asiassa aika yksimielisesti täällä eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-05-07T15:49:29,2019-05-07T15:52:49,Tarkistettu,1.1 2019_4_33,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,Ja puhujalistaa vielä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_4_34,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on ollut aika paljon vivahteikkaita sanakäänteitä, mutta on noussut esiin myös muutos ja toimintatapa. Olen pikkuisen ehkä huolissani siitä, että nyt kun on haluttu sitä muutosta, niin se ei ole tälle salille kelvannutkaan, ja meillä ei ole ollut mahdollisuutta nyt tämän toimintavan mukaan, mitä tässä on esitetty, käydä sellaista relevanttia keskustelua, joka olisi oikeasti ollut ratkaisukeskeinen, jossa olisi haluttu ihan oikeasti pitää sen pienemmän puolta. Sen takia toivoisin, kun meidän neljä vuotta pitäisi tässä salissa tehdä niitä muutoksia, että me pystyisimme rakentamaan tulevaisuuteen myös niitä siltoja, ei muureja. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-05-07T15:52:50,2019-05-07T15:53:37,Tarkistettu,1.1 2019_4_35,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Palaan tuohon hoitajamitoitukseen. Kaudella 2011—2015 ikäihmisten palvelujen laatusuositus heikennettiin vuoden 2008 tasosta ja numeroista 0,5—0,8 lukuun 0,5. Se tehtiin laatusuosituksessa, joka astui voimaan vielä heinäkuussa. Olimme silloin istuntotauolla, ja taisinpa olla ainoa, joka teki siihen kirjallisen kysymyksen ja otti kantaa. Elikkä hoitajamitoituksen heikennys tehtiin kaudella 2011—2015, hallituksessa olitte silloin muun muassa te, ja laatusuositus laskettiin 0,5:een. Se on säilynyt 0,5:nä tähän päivään saakka, ja edellinen hallitus yritti heikentää sitä 0,4:ään, mutta kun me totesimme, että tämä toimenpide on järkyttävä ja kohtuuton [Paavo Arhinmäki: Te hyväksyitte sen!] — emme sitä hyväksyneet — [Paavo Arhinmäki: Te hyväksyitte sen hallitusohjelmassa!] me ryhdyimme vastustamaan sitä. Ja kiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenien — siellä oli Hanna-Kaisa Heikkinen, Sari Sarkomaa ja allekirjoittanut — me nousimme kapinaan ja esitimme, että tämä asia ei voi mennä näin, [Puhemies koputtaa] ja niinpä se ei tullut koskaan voimaan. Elikkä tällaisesta ei ole äänestetty, tällaista ei ole tullut voimaan, [Paavo Arhinmäen välihuuto] koska me vahvat hoitajanaiset olemme sen estäneet. Mutta te aiheutitte sen, että 0,5 astui voimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-05-07T15:53:39,2019-05-07T15:54:57,Tarkistettu,1.1 2019_4_36,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Yleisenä huomiona totean, että aiheet ovat kyllä menneet aika lailla laidasta laitaan. Yritetään seuraavalla kerralla pysyä paremmin puhuttavassa aiheessa. Nyt on pidettävä tauko, koska äänestämme. Jotta kaikki ehtivät tänne takaisin, kymmenen minuutin tauko. Istunto jatkuu 16.05.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_4_37,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2019 vp,"Keskustelussa on Ville Tavio Jani Mäkelän kannattamana ehdottanut, että edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin vanhassa istumajärjestyksessä siten, että puhemiehen paikalta katsottuna oikealta luetellen ryhmien järjestys on seuraava: ruotsalainen eduskuntaryhmä, kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, Liike Nyt -eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, kukin ryhmä puhemiesneuvoston määräämien rajojen puitteissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_4_38,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_4_39,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sitran viime vuoden toimintakertomus tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Päädyin siihen, että pidetään tästä esittelypuheenvuoro. Vaikka vaalit on pidetty, niin siitä huolimatta eduskunnan pankkivaltuusto ja Sitran hallintoneuvosto, jotka ovat samaa kokoonpanoa, ovat olemassa niin kauan, kunnes uusi pankkivaltuusto on asetettu. Sitrahan on tulevaisuustalo, joka sekä ideoi että toteuttaa. Puhutaan, että se ei ole vain ”think tank” vaan se on ”think ja do”, molemmat tässä. Tämä on saanut viime vuosien aikana vahvaa tukea ja kannatusta myös täältä eduskunnasta. Vuosikymmenten mittaan Sitran toimintatapa ja se, mihin se on keskittynyt, ovat eri kausilla vaihdelleet. Aikanaan oli vaihe, jossa Sitra oli ehkä ennen muuta pääomasijoittaja, mutta nyt jo pitkään se on ollut tämmöinen ideoija ja toteuttaja, ennen muuta tulevaisuustalo. Viime vuoden kohdalla Sitra keskittyi ennen muuta kolmeen isoon pääotsikkoon: hiilineutraalin kiertotalouden edistämiseen, yhteiskunnan uudistumiskykyyn ja uuteen työelämään ja kestävään talouteen. Näistä tarkemmat kuvaukset ovat tässä Sitran toimintakertomuksessa. Sitran tilinpäätöksen olennaisin osa viime vuodelta oli se, että tuloslaskelma näyttää vajaan 12 miljoonan euron tappiota. Tämä tietyllä tapaa kuvaa hyvin luontevasti Sitran luonnetta. Sitralla on useasti monen vuoden mittaisia projekteja. Toissa vuonna Sitran ylijäämä oli yli 8 miljoonaa, ja viime vuonna syntyi alijäämää. Tämä johtuu pitkälti siitä, että useamman vuoden projektia ei saatu käyntiin niin nopeasti ja vuodelle 17 varattujen rahojen käyttö tapahtui vasta viime vuoden aikana. Sitran tase on edelleen pitkälti yli 700 miljoonaa euroa. Sitrahan rahoittaa toimintansa tässä taseessa olevan omaisuuden tuotoilla. Tässä suhteessa Sitra on itsenäinen talo, ja tätä itsenäisyyttä kaikin tavoin on korostettukin. Mutta oikeastaan pyysin tämän puheenvuoron sen tähden, että viime vaalikauden lopussa meillä työskenteli parlamentaarinen työryhmä, joka ensimmäisen kerran Sitran 50 vuoden historian aikana kävi läpi, mitä mahdollisia uudistustarpeita Sitran toimintaan liittyy. Ensinnäkin viime vaalikauden aikana neljän vuoden kuluessa tehtiin hyvin laaja Sitran toiminnan arviointi, ulkoinen arviointi, jossa käytiin, voi sanoa, sektoreittain sen toimintaa läpi, ja sitten viimeisessä vaiheessa tämän alkuvuoden aikana saatiin tällainen ulkopuolinen kokonaisarvio Sitrasta. Tällä parlamentaarisella työryhmällä ei ollut mitään erityisiä tarpeita lähteä tätä Sitran toiminnan ikään kuin perusideaa muuttamaan. Todettiin, että on hyvin tärkeää, että vaikuttavuuden arviointia jatketaan. Mutta sen sijaan työryhmä päätyi yksimielisiin esityksiin, jotka päätyisivät sitten Sitraa koskevan lain muuttamiseen, ja tämä tulee olemaan uuden, nimitettävän hallituksen pöydällä, kunhan nähdään, minkälainen hallitus tulee lähivuosina työskentelemään. Tässä työryhmän ehdotuksessa uudeksi laiksi halutaan tehdä Sitran hallintoon muutoksia. Ensimmäinen asia, jota työryhmä esittää ja joka koskee ennen muuta eduskuntaa, on se, että sen sijaan, että 50 vuoden aikana eduskunnan pankkivaltuusto on toiminut myös Sitran hallintoneuvostona, Sitra saisi oman erillisen hallintoneuvostonsa, jonka kokoonpano voisi vaalikausittain vaihdella eduskunnan päätöksen mukaisesti. Samoin tullaan esittämään hallituksen kokoonpanoon pieniä muutoksia ja myös Sitran yliasiamiehen aseman muuttamista niin, että hän ei enää olisi Sitran hallituksen jäsen vaan toimisi ikään kuin esittelijänä hallitukselle. Nämä työryhmän yksimieliset esitykset voisi toivottavasti — tai ainakin oma toiveeni on se — jo alkavan kesän aikana uusi, nimitettävä hallitus valmistella, ja eduskunta voisi syysistuntokauden aikana käsitellä Sitra-lain muutokset, niin että uusi hallintoneuvosto ja uusi hallitus voitaisiin asettaa ensi vuoden alussa samassa yhteydessä kuin Sitran yliasiamies vaihtuu. Tärkeää Sitran kannalta on tietysti se, että parhaillaan on ollut haussa uusi yliasiamies ja ensi kesän lopulla, syksyn alussa Sitran pitää tehdä päätös uudesta yliasiamiehestä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+5.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2019-05-07T16:09:32,2019-05-07T16:15:12,Hyväksytty,1.1 2019_4_40,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tuossa puheenjohtaja Vanhanen hyvin avasi tätä taustaa myös tässä tapauksessa, mitä keskusteluja Sitrasta, sen asemasta ja tulevaisuudesta ollaan käyty. Itselläni on myös ollut mahdollisuus olla jäsenenä tuossa työryhmässä, joka viime kauden lopulla määritteli näitä asioita. Mielestäni on tärkeä todeta se, mitä edustaja Vanhanen tuossa kertoi, että yhteisymmärryksessä tässä työryhmässä päädyimme siihen, että Sitran lainsäädäntöä tulee uudistaa ja myös Sitran hallintoneuvoston ja hallituksen tehtäviä tulee tarkastella uudelleen, niin että molempien asemaa minusta nykyaikaisella tavalla vahvistetaan. Tämä on hyvä ja tärkeä asia, ja tässä suhteessa on myös tärkeää, että tätä Sitra-lakia pääsemme tällä kaudella heti alkuvaiheessa uudistamaan. Kaksi asiaa, mitä haluan tässä nostaa: Ensinnäkin tähän lakiin liittyvä Sitran tehtävien ja toiminnan määrittely. Koska aikaa oli niukasti, me emme lähteneet työryhmässä sanatarkasti miettimään, mitä tämä uusi tehtävänmääritys, joka kirjattaisiin lakiin, sisältää, mutta työryhmä näki selvästi tarpeita myös kehittää tätä siten, että tämä tehtävänmääritys vastaisi paremmin nykyistä toimintaympäristöä ja Sitran tehtäväkenttää. Siksipä kirjasimme terveisiä jatkovalmisteluun sen suhteen, että enää tämä tehtävä ei tulisi määritellyksi ainoastaan tietyllä tavalla talouden näkökulmasta vaan siihen lisättäisiin erilaisia elementtejä liittyen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden torjuntaan, oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon, demokratian edistämiseen ja kestävään kehitykseen. Tästä meillä vallitsi kyllä yhtenäinen näkemys sen suhteen, että tämänkaltaista liikettä tarvittaisiin, ja velvoitimme oikeastaan valtiovarainministeriön yhdessä eduskuntaryhmien kanssa neuvottelemaan tästä asiasta ja myös jatkamaan valmiste-lua siltä pohjalta. Toinen asia, mistä keskustelimme kyllä ryhmässä mutta mistä emme myöskään ajanpuutteessa tehneet kirjauksia ja mistä emme päässeet yksimielisyyteen tuossa ajassa, oli se, miten määrittelemme tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisen koon Sitran taseelle ja resurssien käytölle. Mutta myös tässä näimme ilmeisen tarpeen ja totesimme myös tietynlaisen liikkumamahdollisuuden, mikä näissä asioissa tänä päivänä on jo pelkästään Sitran hallintoneuvoston päätöksillä, ja mielestäni on tärkeää, että myös tämä kokonaisuus käydään tässä lähivalmistelussa läpi. Tältä pohjalta, puhemies, on hyvä todeta, että Sitran kehittämistä, sen tehtävien uudelleenmäärittelyä ja näitä tarpeellisia hallinnollisia uudistuksia, mitä yksimielisesti työryhmä esittää, viedään eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-05-07T16:15:15,2019-05-07T16:18:14,Hyväksytty,1.1 2019_4_41,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin jo edustaja Vanhasen ja edustaja Viitasen puheenvuoroissa käynyt ilmi tämä parlamentaarisen työryhmän työ, jossa myöskin sain olla mukana. Minusta oli tärkeää se, että siellä kaikki puolueet yhdessä pystyivät luomaan suuntaviivoja Sitralle ja ennen kaikkea muuttamaan hallinnon rakennetta sillä tavalla, että eduskunta pystyy entistä vahvemmin vaikuttamaan myös Sitran toimintaan. Tässä on ehkä hyvä ymmärtää Sitran perustehtävä, että Sitrahan ei ole pelkästään think tank. Se on toki sitäkin, mutta ennen kaikkea siinä on tämä do-puoli, ja sillä on siihen myös kohtuullisen isot resurssit. Eli se ikään kuin tekee siitä poikkeuksellisen, että kun se saa ideoita, joita se voi hyödyntää eri yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita muun muassa edustaja Viitanen tässä aika paljon luetteli, ja moniin muihinkin, niin se voi myöskin sitä käytäntöön laittaa ja sillä on resurssit sitä kokeilla ja sitä kautta kehittää yhteiskuntaa. Tämä on ainutlaatuinen toimintakonsepti, joka on hieman sattumienkin seurauksena tapahtunut tässä yhteiskunnassa, kun Nokian osakkeiden arvonnousun myötä Sitralla on resurssit käytössä, jotta se voi tätä työtä tehdä. Tämä on mielestäni erittäin hyvä, että meillä on tämmöinen työväline käytössä, varsinkin kun Sitra sitten kykenee nopeammin reagoimaan kuin taas ministeriötasolla tai valtionhallinnossa perinteisesti kyetään toimimaan. Uskon, että tämä työryhmän työ oli hyvää pohjaa myöskin tulevalle hallitukselle siltä osin, mitä sitten Sitran suhteen jatkossa tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-05-07T16:18:15,2019-05-07T16:20:05,Hyväksytty,1.1 2019_4_42,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahastohan perustettiin vuonna 1967, ja se sai pääomansa Nokian silloisista osakkeista ja sitä myötä se on kasvanut tähän päivään. Kuten edustaja Matti Vanhanen omassa hyvässä puheenvuorossaan esitteli, talous on vahva ja vakaalla pohjalla ja Sitra pystyy todellakin yhteiskunnassamme toteuttamaan niitä projekteja ja niitä hankkeita, joissa otetaan ihan uusiin asioihin kantaa ja tutkitaan sellaisia asioita, joihin ehkä muilla toimijoilla ei olisi taloudellista mahdollisuutta. Erittäin lämpimästi kannatan sitä, että Sitra jatkaa vahvana itsenäisenä toimijana suomalaisessa yhteiskunnassa ja tekee arvokasta työtä Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden hyväksi. Yhtä tärkeää on se, että Sitran itsenäinen asema turvataan niin, että nyt tehdyn työryhmätyön pohjalta uudistetaan tätä hallintoa, että se saa itsenäisen hallintoneuvoston ja hallituksen ja sitten eduskunta säätää sitä mukaa lait siihen kuntoon, että Sitran itsenäinen vahva asema turvataan. Se on suomalaisten ja suomalaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Lopuksi, arvoisa puhemies, toivoisin vielä, että varmistamme myös omalla toiminnallamme tässä talossa sen — kun eduskuntahan valvoo Sitran toimintaa — että se Sitran pääoma siellä säilyy ja nimenomaan toivon mukaan vielä karttuukin siitä, jotta se pystyy tulevaisuudessa haastamaan ja ottamaan haasteita vastaan ja tutkimaan näitä tällaisia asioita, joiden tutkintaan muilla yhteiskunnallisilla organisaatioilla ei ole oikeastaan mahdollisuuksia, kun varatkin ovat rajallisia. Lämpimästi kannatan tätä Sitran hallinnon uudistamista. Ennen kaikkea, niin kuin Suomen Pankin pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhanen hyvin kuvasi, tämä hallinnon itsenäistäminen yhteisesti sovitusti työryhmän pohjalta on erittäin hyvä asia ja tähtää vahvasti tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-05-07T16:20:09,2019-05-07T16:22:01,Hyväksytty,1.1 2019_4_43,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustajat Vanhanen ja Viitanen ovat hyvin perustelleet noita muutostarpeita, joita Sitran hallintoon tarvitaan. Itselläni on kokemusta lähinnä 1990-luvun lopulta, jolloinka pankkivaltuusto oli yhdistettynä Sitran hallintoneuvostoon, ja Sitran luonne oli silloin enemmän sitä pääomasijoitustoimintaa. Siihen aikaan se sopi hyvin, että sama pankkivaltuusto sitten vahtasi, että nuo Nokian ynnä muiden varat ovat turvallisesti sijoitettuja ja että myöskään tuossa sijoitustoiminnassa ei otettu kohtuuttomia riskejä, ja pääomahan kasvoikin silloin ja sen jälkeen ihan hyvin. Mutta nyt Sitran omaksuma rooli tällaisena puolivirallisena ajatuspajana on vaatinut oikeastaan tasapainottamista. Ainakin näin sivusta katsoen siellä on menty aika usein ajan tuulten mukana ja tehty tämmöisiä muodinmukaisia toimintalinjoja eikä ehkä kovin avaralla yhteiskuntapoliittisella katsannolla. Toivottavasti tämä hallinnon muuttaminen avartaa tuota näkemystä, jotta siellä olisi erisuuntaisia näkemyksiä myös näihin projekteihin ja selvitystöihin. Tuo Sitran hallinnon kehittäminen korostaa sitä epäsuhtaa, joka on muun omistajapolitiikan puolella. Kuluneella hallituskaudella on tehty valtion omistusten sijoittamisia kauemmas eduskunnan budjettivallasta, ja valtion omistajaohjauksesta on korkea aika myös selvittää, miten sillä puolella tehtäisiin samansuuntaisia muutoksia kuin mitä tämä Sitraa koskeva ikään kuin demokraattisempi ohjaus merkitsee. Ja tälle tulevalle hallitukselle toivottaisin pikaista työtä sillä sektorilla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-05-07T16:22:05,2019-05-07T16:24:04,Hyväksytty,1.1 2019_4_44,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. — Ensimmäisenä puheenvuoro kirjaston hallituksen puheenjohtajalle, edustaja Kiurulle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_4_45,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Se toimii eduskunnan keskus-arkistona sekä julkisena oikeudellista yhteiskunta- ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. Kirjaston toiminnasta säädetään Eduskunnan kirjastoa koskevassa laissa, eduskunnan kanslian ohjesäännössä sekä Eduskunnan kirjaston ohjesäännössä. Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille. Tämä tieto on edelleen monille yllätys. Sivistysvaliokunta totesi edellisessä kirjaston kertomusta koskevassa mietinnössään seuraavasti: ”Eduskunnan kirjasto pystyy monipuolisella toiminnallaan ja asiantuntemuksellaan palvelemaan hyvin eduskunta-, tutkija- ja asiantuntijatyötä tekeviä sekä opiskelijoita ja myös vastaamaan kansalaisten tiedontarpeisiin.” Kirjaston ja tiedon käytössä on tapahtumassa vääjäämätön muutos. Paikallisasiointi vähenee, mutta samalla etäasiointi- ja asiantuntijapalvelut ovat koko ajan kysytympiä. Kirjasto osallistuu vuonna 2018 käynnistyneeseen päätöksenteon tietotuki -hankkeeseen, minkä tavoitteena on kartoittaa eduskunnan tiedontarpeita ja tiedonkäyttötapoja. Kartoituksen avulla saatavaa tietoa hyödynnetään palveluiden kehittämiseen. Kirjastolle tärkeä kehittämiskohde on eduskunnan elektronisten kirjastopalveluiden kehittäminen. Eduskunnan avoimen datan palvelu julkistettiin kertomusvuonna. Eduskunnan avoimen datan verkkopalvelun kautta voi hakea, katsella ja ladata eduskunnan julkisten verkkopalvelujen sisältöjä. Palvelu sisältää valtiopäiväasiakirjat vuodesta 2015 alkaen koneluettavassa muodossa. Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto palkittiin vuoden arkistotekona pohjoismaisen Arkistojen päivän yhteydessä. Tämä on hieno arvostuksen osoitus eduskunnan tekemälle päätökselle haastatteluaineiston keräämisestä. Työtä on tehty vuodesta 1988 lähtien. Muistitietohaastatteluja on tehty 430 kappaletta, ja vuonna 2016 kirjaston hallituksessa päätimme, että haastatteluja voidaan tehdä myös istuvista kansanedustajista tutkijan harkinnan ja resurssien salliessa — tällä hetkellä istuvista on menossa Ilkka Kanervan haastattelu. Vuoden 2018 aikana julkaistiin 18 uutta Lakihankkeiden tietopakettia. Näitä niin sanottuja Lati-paketteja arvostetaan lainsäädäntöhankkeiden taustoittamisessa. Ne täydentävät lakiesityksiä uutisilla, oikeusvertailulla ja kirjallisuudella. Kirjaston tietopalvelu käsitteli vuoden aikana yli 1 400 toimeksiantoa. Osa näistä toimeksiannoista ratkaistiin nopeasti, osa vaati useita työpäiviä ja monen asiantuntijan työpanoksen. Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin muutaman huomion tulevaisuusvaliokunnan uusimmasta mietinnöstä, joka käsiteltiin tässä menneenä talvena. Valiokunta toteaa seuraavasti: ”Kyky lukea ja tulkita pidempiä tekstejä ja vastavuoroisesti tuottaa sellaisia itse on tutkimusten mukaan heikentynyt hämmästyttävän nopeasti.” Toinen huomio tulevaisuusvaliokunnalta: ”Jatkuva viriketulva vähentää aivojen tarvitsemaa tyhjää tilaa, joka on luovuuden ammattilaisten mukaan edellytys itsenäiselle ajattelulle, kyvylle aistia heikkoja signaaleja ja kyvylle synnyttää jotakin kokonaan uutta pelkän reagoinnin sijasta.” Ja kolmas poiminta: ”Yhteiskunnassa tulee säilyttää myös mahdollisuus digitalisaatiosta vapaisiin elämänalueisiin. On esimerkiksi tärkeää panostaa myös lukutaitoon ja lukemisen arvostukseen. Myös oikeutta omaan yksityisyyteen tulee erityisesti vaalia.” Näiden tulevaisuusvaliokunnan sitaattien jälkeen haluan kiittää Eduskunnan kirjaston henkilökuntaa. 35 henkilöä työskenteli vakituisessa virassa vuoden 2018 lopussa. Kiitän henkilöstöä, kirjaston johtoa ja hallitusta tekemästänne arvokkaasta työstä suomalaisen demokratian ja sananvapauden puolesta. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-05-07T16:24:27,2019-05-07T16:29:54,Tarkistettu,1.1 2019_4_46,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Kiurulle jälleen kerran hyvästä esittelystä. Kuulun myös itse niihin edustajiin, jotka arvostavat Eduskunnan kirjaston merkitystä, ja ylipäätään aina tässä yhteydessä haluan käyttää puheenvuoron ja muistuttaa kaiken kaikkiaan suomalaisen kirjastolaitoksen isosta merkityksestä demokratian ja sivistyksen edistäjänä kautta historian, mutta myös sen tehtävästä, ihan vastaavasta tehtävästä tänä päivänä ja varmasti pitkälle tulevaisuuteen, toivottavasti iäisesti. Eli siis kirjastot ovat hyvin tärkeä demokratiamme, sivistyksemme kulmakivi, ja siksi on tärkeää, että tässä talossa haluamme myös turvata niiden aseman ja edistää niiden asemaa. Tuossa puheenvuoronsa lopussa edustaja Kiuru puhui hyvin parista perusasiasta, mitkä täytyy muistaa aina, kun puhumme kirjaston valtavasta merkityksestä. Tänä päivänä eräs iso haaste on se, että meidän on pystyttävä kamppailemaan sen puolesta, että kansalaistemme lukutaito nostettaisiin jälleen paremmalle tasolle. Me olemme tässä hyvin pärjänneet kautta historian ja olemme siinä olleet edistyksellisiä, mutta tänä päivänä niitä huolen pilviä on taivaalla kovastikin ollut siinä, että ihmisten ja erityisesti esimerkiksi nuorten poikien lukutaito on heikentynyt. Tässä on isoa tehtävää tulevaisuuteen. Puhemies! Tiedän, että esimerkiksi Kirjastoseuralla ja monilla kirjastoalan toimijoilla on tärkeitä terveisiä näiden asioiden edistämisestä myös tulevaa hallitusta ja eduskuntakautta ajatellen, ja toivon, että tuleva hallitus väristä riippumatta ottaa huomioon näitä arvokkaita tavoitteita. Toinen asia, mikä on hyvin tärkeä tänä päivänä, on tämä digitaalinen maailma ja se, että joka ikisellä ihmisellä olisi tasavertaiset mahdollisuudet olla osallisena myös tietoyhteiskunnassa. Keskustelemme tänä päivänä hyvin paljon myös siitä, miten voimme taata kaikilla sektoreilla ja miten kaikin tavoin voisimme mahdollistaa sen, että niillä ihmisillä, joilla ei ole luonnollista pääsyä näiden vempainten pariin tai joilla sitä luonnollista osaamista ei ole, olisi osaaminen ja pääsy tietoyhteiskunnan palveluihin. On monia toimijoita, jotka voivat tätä edistää — kansalaisjärjestöt, opintokeskukset, koulut tietenkin, monet näistä aivan keskeisessä asemassa — mutta myös kirjastolaitos toimii tähän suuntaan. Siksipä myönteinen esimerkki siitä, miten pystyimme tätä edistämään viime kauden lopulla, oli eduskunnassa sivistys‑ ja tiedejaostossa valmisteltu valtiovarainvaliokunnan yhteinen mietintö ja sen kautta eduskunnan myönteinen ja aurinkoinen päätös, jos niin voisi sanoa, että kirjastoille annettiin lisämäärärahaa, jotta ne pystyisivät paremmin tänä päivänä kehittämään toimintaansa myös ikään kuin tämän päivän digitalkkareina. Se oli minusta tärkeää, ja tämä kehityssuunta toivottavasti saa jatkoa myös tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-05-07T16:29:58,2019-05-07T16:33:04,Hyväksytty,1.1 2019_4_47,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp,"Kyllä näin, ja sitten edustaja Autto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_4_48,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella mukava huomata, että olemme isolla joukolla keskustelemassa mitä tärkeimmästä asiasta. On edellä puhuneen edustaja Viitasen sanoihin helppo yhtyä siinä, että samalla kun puhumme eduskunnan kirjastosta, niin saamme antaa arvoa koko suomalaiselle kirjastolaitokselle. Sillä on ollut valtava merkitys sen kannalta, kuinka Suomi on noussut maailman osaavimmaksi maaksi ja osaavimmaksi kansakunnaksi. Tällaisena nuorena entisenä veteraanikansanedustajana haluan sanoa nyt täällä salissa oleville uusille kansanedustajakollegoille, että tässä digiajassa kannattaa kuitenkin pitää päiväkirjaa. En ole tässä asiassa hyvä esimerkki, koska en ole sitä itse pitänyt silloin ensimmäisellä vaalikaudellani, mutta nyt sitten uudelleenvalinnan jälkeen lupaan tässä vakaasti tähän aiheeseen palata, koska digitaalinen tieto on hyvin katoavaista. Jos luotamme vain siihen, että ne sähköpostiviestit tai muihin sosiaalisen median palveluihin tallennetut keskustelut olisivat niitä, jotka sitten tulevaisuudessa auttavat lapsiamme ja lastenlapsiamme ymmärtämään sitä, minkälaisen tiedon pohjalta, minkälaisiin ajatuksiin perustuen olemme tässä ajassa tehneet niitä päätöksiä, joita tulemme tämän eduskunnan toimesta tekemään, niin pelkään pahoin, että kovin ohueksi jää se kuva ja se ymmärrys tulevilta sukupolvilta siitä, mitä tämäkin eduskunta on saanut aikaan. Joten tällaisen entisen veteraanikansanedustajan viisaan sanan haluan sanoa, että kirjaisimme kukin niitä omia ajatuksiamme ihan tuollaiseen manuaaliseen muotoon paperivihkoon tai kirjaseen ylös, jotta ne ovat sitten oikeasti niin meidän omana ilonamme kuin sitten historiantutkijoittenkin käytettävissä tulevaisuudessa. Ja totta kai on tärkeää, että niin itse tutkimme historiaamme kuin sitä tulevatkin polvet tekevät, koska joka ei historiaa tunne, ei voi paljon tästä hetkestä ymmärtää eikä nähdä sitä, mihin olemme mahdollisesti sitten tulevaisuudessa kansakuntana menossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-05-07T16:33:04,2019-05-07T16:35:27,Hyväksytty,1.1 2019_4_49,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp,"Netistä katoaa kaikki paitsi se, minkä toivoisi katoavan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_4_50,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitasen huomio lukutaidon merkityksestä ja varsinkin digilukutaidosta on oikeaan osuva. Meillä on noin 500 000 ihmistä, joilla ei ole digitaitoja, ja esimerkiksi juuri kansalaisopistot tekevät sitä työtä ja samoin kirjastot, joissa tätä tukea annetaan. Uusille edustajille saatesanoiksi mielelläni sanon sen, että kannattaa tutustua eduskunnan kirjastoon. Se palvelee nimenomaan meitä, eduskuntaa, vaikka se on avoin kaikille kansalaisille. Laina-ajat ovat pitkiä, ja jos kirjaa ei löydy, niin se varmasti sinne hankitaan, jos edustaja sitä katsoo tarvitsevansa työssään. Se kirja sieltä löytyy, ja laina-ajat ovat normaalia pidempiä. Lukutaidosta vielä: Se ei ole pelkästään koulun kysymys, se on myös vanhempien ja kotikulttuurin kysymys. Kyky oppia lukemaan, kyky ja mahdollisuus oppia äidinkieli, vahva äidinkieli, on yhteydessä ajatteluun, empatiaan, haluun ymmärtää toisia ihmisiä — aivan semmoisia keskeisiä taitoja. Ja kun lukee lapsille, niin se ei varmasti ole mistään muusta kuin omasta halusta kiinni, ja kirjastot ovat sitä varten, että sitä lukumateriaalia kyllä löytyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-05-07T16:35:31,2019-05-07T16:37:01,Hyväksytty,1.1 2019_4_51,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp,"Näin. ”Lukeminen kannattaa aina”, sanoi eräskin veteraanikansanedustaja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_4_52,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Avataan keskustelu. — Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, edustaja Satonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_4_53,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässähän on kyse vuosittain annettavasta Ylen kertomuksesta eduskunnalle, joka täällä sitten perusteellisesti liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsitellään. Muutamalla sanalla ajattelin tässä avata tämän kertomuksen sisältöä. Tätähän on tietysti käsitelty jo Ylen elimissä, erityisesti hallintoneuvoston työvaliokunnassa, joka tätä asiaa on seurannut. Ihan taustaksi, ja varsinkin uusille edustajille kertoakseni: Edellisellä vaalikaudella istui kaksikin parlamentaarista työryhmää, jotka käsittelivät Ylen tehtäviä, Yle-lakia, Ylen rahoitusta ja myöskin Ylen roolia suhteessa kaupalliseen mediaan ja ylipäätään sen asemaa suomalaisilla mediamarkkinoilla. Nämä molemmat työryhmät päätyivät yksimieliseen mietintöön, joiden seurauksena sitten Yle on myös tehnyt jonkun verran muutoksia omaan toimintaansa. Ennen kaikkea ostot ulkopuolisilta tahoilta ja erityisesti suomalaisilta indietoimijoilta ovat kasvaneet. Eli nämä edellisen vaalikauden parlamentaaristen työryhmien tulokset ovat siellä ikään kuin pohjana. Tässä Ylen kertomuksessa esitellään erityisesti Ylen julkisen palvelun tehtävä ja strategia, toimintaympäristön muutokset, Ylen sisällöt ja palvelut, Ylen arvo suomalaisille, johon menen kohta vähän tarkemmin, ja Ylen toiminnan kehittäminen ja toimintaperiaatteet sekä Ylen rahoituskustannusrakenne ja hallinto. Nämä ovat asiakohdat, jotka löytyvät tuolta kertomuksesta. Arvoisa puhemies! Muutamia faktalukuja, jotka kertovat siitä, kuinka merkittävä toimija Yle on suomalaisten arjessa. 95 prosenttia suomalaisista käyttää jotain Ylen sisältöä viikoittain. Tämä luku on edelleen noussut kahdella prosenttiyksiköllä viimeisen vuoden aikana, ja luku on noussut myös alle 45-vuotiaiden keskuudessa. Eli pitkään on ollut huolena se, että Ylen saavutettavuus on heikompi nuoremmissa ikäluokissa kuin korkeamman iän saavuttaneissa, mutta nyt myöskin näiden nuorempien ikäluokkien keskuudessa Ylen seuranta, tavalla tai toisella, on kasvanut. 89 prosenttia suomalaista luottaa Ylen uutisiin, ja sitä pidetään luotettavimpana uutiskanavana Suomessa. Ylipäätään Ylen toimintaan luottaa joko erittäin paljon tai melko paljon 69 prosenttia suomalaisista, mikä sekin on varsin korkea luku. Yle TV1 on edelleen Suomen katsotuin televisiokanava, ja Yle Radio Suomi on Suomen kuunnelluin radiokanava, ja Yle Areena on valittu Suomen parhaaksi brändiksi. Eli Yle on näillä toiminnallisilla mittareilla pärjännyt vuonna 2018 varsin vahvasti. Vuonna 2018 suurimmat yksittäiset panostukset Yleisradiolla olivat presidentinvaaleihin, USA:n ja Venäjän valtiojohtajien, Putinin ja Trumpin, Suomen huippukokoukseen, Etelä-Korean olympialaisiin ja Venäjän jalkapallon MM-kilpailuihin. Näistä panostuksista, erityisesti näistä suurista urheilutapahtumista, johtuen myöskin Ylen tulos vuonna 2018 päätyi viisi ja puoli miljoonaa euroa miinukselle, kun se edellisenä vuonna on ollut 6,9 miljoonaa euroa positiivinen. Tuloshan Ylellä riippuu nimenomaan näistä kansainvälisistä urheilukilpailuista, eli jos on isoja urheilutapahtumia, joiden lähetysoikeuksista maksetaan isoja summia, niin silloin yleensä tulos menee miinukselle, ja niinä vuosina, kun tällaisia isoja urheilutapahtumia ei ole, niin vastaavasti tehdään jonkun verran plussaa, jotta talous pysyy tasapainossa. Yle on myös iso työnantaja. Sillä on 3 309 henkilöä töissä, ja tämä työntekijämäärä on vähentynyt 24:llä vuoden 2018 aikana eli käytännössä pysynyt lähes samalla tasolla. Yle on lisännyt ulkopuolisia ohjelmahankintoja, kuten jo aiemmin tässä sanoin, ja sen lisäksi erilaisia yhteistyöhankkeita kaupallisen median kanssa. Tätä jälkimmäistä pidän erittäin tärkeänä asiana, koska on tietysti välttämätöntä sananvapauden kannalta, että Suomessa pärjää Yle mutta pärjäävät myöskin kaupalliset kanavat — niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin paikallisellakin tasolla — jotta kansalaiset saavat riittävän monipuolisen ja luotettavan tiedonvälityksen. Tässä ajassa, jossa me tällä hetkellä elämme, jossa meillä kaikenlaisia valeuutisia ja erilaisia hybridiuhkia on jatkuvasti arjessa läsnä, on äärimmäisen tärkeätä, että tälle laadukkaalle lehdistölle kaikissa sen muodoissa on paikallisesta valtakunnalliselle tasolle riittävästi tilaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-05-07T16:37:31,2019-05-07T16:43:17,Hyväksytty,1.1 2019_4_54,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, edustaja Satonen kuvasi hyvin Yleisradion viime vuoden tunnuslukuja ja sitä toimintaa myöskin. Myöskin Yleisradion hallintoneuvoston kertomus antaa erittäin hyvän ja laajan näkemyksen yhtiön toiminnasta vuodelta 2018. Tuossa kertomuksessa myös hallintoneuvoston puheenjohtaja kuvaa hyvin, kuinka mediakentän murros on kiihtynyt entisestään ja median käyttö on myöskin yksilöllistynyt, ja se antaa varmaan haasteita pitkälle tulevaisuuteen. Tässä muuttuneessa toimintaympäristössä korostuu entisestään korkealla ammattietiikalla toimivan luotettavan julkisen palvelun mediayhtiön tärkeys myös tulevina vuosina, uskon näin. Yle kuuluu suomalaiseen elämänmuotoon, ja kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomessa on vahva, monipuolinen, kotimaisia sisältöjä tuottava mediatarjoaja. Ja suomalaiset myöskin luottavat, kuten edustaja Satonen tuossa omassa esittelypuheenvuorossaan totesi, edelleen Yleen ja Ylen tarjontaan ja Ylen uutisiin. Viime vuoden ehkä merkittävimpiin kehityshankkeisiin kuului muun muassa urheilun kokoavan verkkopalvelun rakentaminen Yle Areenaan. Areenalla onkin jatkossa varmasti yhä kasvava merkitys, ja sitä on ruvettu seuraamaan yhä enemmän, ja myöskin nuoret kansalaiset seuraavat Areenaa entistä enemmän, ja Areenan kautta voi myöskin katsoa ohjelmia jälkikäteen. Sen suosio varmasti lisääntyy. Samoin tärkeä kehityshanke oli alueuudistuksen valmistelu. Itse uskon, että aluetoimituksilla onkin tärkeä merkitys kansalaisille, ja kansalaisilta tulee hyvinkin paljon viestiä siitä, että säilyttäkää nimenomaan aluetoimitukset ja kehittäkää aluetoimituksia. Alueuutisia omalta alueelta seurataan hyvinkin paljon. Sitten kun tuota toimintakertomusta selaa, niin Yleisradion arvot — riippumattomuus, luotettavuus ja ihmisen arvostaminen — ovat hyviä arvoja, ja niiden tulee näkyä myöskin jatkossa Ylen toiminnassa. Me tarvitsemme nimenomaan riippumatonta ja luotettavaa uutisointia jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-05-07T16:43:22,2019-05-07T16:46:13,Hyväksytty,1.1 2019_4_55,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista näin uutena kansanedustajana huomata, että kun tuossa vähän aikaa sitten me kävimme keskustelua istumapaikkajärjestyksestä, siinä kohtaa sitten täällä oli muutamia edustajia, muun muassa demareista Lindtman ja sitten taas vasemmistosta Arhinmäki, jotka totesivat, että heitä harmittaa niin älyttömän paljon, kun tämä keskustelu ei mene tärkeämpiin asioihin vaan tuollaisesta asiasta keskustellaan, ja nyt kun katson tätä salia, täällä taitaa olla ainoastaan 15 prosenttia, jos nyt oikein laskin, jäljellä keskustelemassa niinkin merkittävästä asiasta kuin Ylestä tai vaikkapa suomalaisesta kirjastokulttuurista tai vaikkapa Sitrasta, eli toisin sanoen tulevaisuuteen satsaamisesta tai muista asioista, mistä nyt keskustellaan. Kyseiset herrat eivät enää täällä ole, mutta keskustellaan nyt tästä Ylestä. On aivan totta, että totta kai tuollaisella summalla rahaa, mitä Yle käyttää — noin puoli miljardia on budjetti — pystyy tekemään vaikka ja mitä, mutta toinen asia on sitten se, kuinka kustannustehokkaasti asioita tehdään. Tässä hallintoneuvoston raportissa listataan verkkopalvelujen viikkotavoittavuutta esimerkiksi syksyllä 2018, ja täällä selkeästi käy ilmi, että yle.fi/uutiset tavoittaa 36 prosenttia suomalaisista, mutta tätäkin korkeammat lukemat saavat esimerkiksi Iltalehti ja Ilta-Sanomat, mikä on hyvin mielenkiintoista. No tämä vertailu ei ole sitten mitenkään järkevää, kun mennään talouden puolelle. Nimittäin tässä hallintoneuvoston Yle-raportissa — minkä varmaan Yle on niin kuin käsikirjoittanut — on media-alan keskeisten toimijoiden liikevaihto ja vertailu julkisen palvelun yhtiöihin 2017. Tässä kohtaa varmasti olisi tosi mielenkiintoista, että siinä listattaisiin nimenomaan niitä kansallisia toimijoita ja sitä, kuinka paljon rahaa ne ovat käyttäneet, koska äskenkin huomattiin, että saatiin noita kansallisia toimijoita vaikkapa uutispalveluiden ja verkkopalveluiden osalta. Mutta tämä vertailu käy niin, että ensin tässä on listattu kaikki 65 yleisradioyhtiötä Euroopasta yhteen ja laitettu niille oma palkkinsa ja sitten toisessa päässä täällä vertaillaan Amazonia, Microsoftia ja Netflixiä, jolloin meillä nämä suhteet häviävät hyvin nopeasti. Eli toivoisin, että jatkossa näissä raporteissa tehtäisiin myöskin paljon avoimemmin tätä taloudellista vertailua, koska se on kyllä eduskunnan näkökulmasta erittäin merkityksellistä. Sen lisäksi toivoisin myöskin... Tästä itse asiassa kävin keskustelua jo Aten kanssa aikoinaan silloin kun hän oli Ylessä. He olivat järjestämässä jotain tämmöistä lobbausiltaa nuorille poliitikoille. Siellä oli hienot ruuat ja oltiin jotain lätkämatsia katselemassa, ja sanoin hänelle, että toivoisin, että näissä raporteissa — silloinkin luettiin näitä raportteja — paljon selkeämmin tuotaisiin esiin, mikä on ruotsinkielisen ohjelmatuotannon osuus verrattuna suomenkieliseen ohjelmatuotantoon. Esimerkiksi tässä raportissa se hyvin heikosti ilmenee. Täällä on kyllä listattu esimerkiksi vaikkapa hartausohjelmia ja muuta, mutta se kokonaisuus jää hyvin vajaaksi. Sitten kun taas puhutaan siitä, paljonko on käytetty resursseja, niin se jää vieläkin vajaammaksi. Täytyy sanoa, että Ylessä on aika pitkään käytetty ruotsinkieliseen ohjelmatuotantoon aivan suhteettoman paljon rahaa verrattuna siihen, paljonko tässä maassa on suomenruotsalaisia. Nämä eivät kulje missään mielessä käsi kädessä. Kun esitetään perusteita sille, että tarvitaan se tietty kriittinen määrä radiokanavia tai tarvitaan oma kanava, jotta voidaan tarjota mielekkäällä tavalla riittävästi palveluita, niin jos se näin on, miksi tätä samaa argumenttia ei esitetä saamenkielisten Ylen palveluiden osalta? Sielläkinhän tarvittaisiin ehdottomasti nämä samat satsaukset, jotta se minimimäärä saataisiin tuotettua. Eli ruotsinkielisten kohdalla huomataan heti, että toimitaan epäloogisella tavalla ja kulutetaan enemmän resursseja, ja toivon, että jatkossa tähän raportointiin kiinnitetään erityisesti huomiota, koska tämä on yksi niistä rakenteellisista asioista Suomessa, mikä on pielessä. Eli suomenkielisten syrjintä verrattuna ruotsinkielisiin. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-07T16:46:15,2019-05-07T16:50:55,Hyväksytty,1.1 2019_4_56,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että Suomessa on luotettavaa ja riippumatonta tiedonvälitystä — erityisesti luotettavia ja riippumattomia uutisvälineitä. On tärkeää, että Yleisradio sitä edustaa, ja on tärkeää, että meillä on kaupallisia toimijoita, jotka myös pystyvät näin toimimaan. Ylen toiminnalta olen itse aina toivonut sitä, että kun kaikissa Pohjoismaissa on varsin tasokkaat yleisradioyhtiöt, jotka tuottavat uutissisältöä, ajankohtaissisältöä ja toki muita mielenkiintoisia sisältöjä, niin näitä sisältöjä pystyttäisiin jakamaan mahdollisimman tehokkaasti niitä kanavia pitkin, joita kullakin yleisradioyhtiöllä eri maissa on käytettävissään. Tämä varmasti palvelisi sitä tarkoitusta — kun tässä edelläkin viitattiin näihin erikielisiin palveluihin, joita Yleisradio tarjoaa — että näin saataisiin lisätarjontaa muilla kielillä. Esimerkiksi ruotsinkielisten uutislähetysten seuraaminen, joka meille suomenkielisille olisi varmasti kiinnostavaa, myös parantaa ihan käytännön kielitaitoa. Mutta vastaavasti sitten taas Ruotsissa asuu huomattava määrä suomenkielistä väestöä, ja ehkä myös heille entisen kotimaan tai isovanhempien kotimaan uutiset, ajankohtaisasiat voisivat olla kiinnostavia, niin kuin sitten yleensä siellä nuorten suomen kieltä harjoittelevien kannalta olisi hyvä sitä kieltä käytännössä arjessakin päästä kuulemaan. Tässä mielessä esittäisin vetoomuksen sinne Ylen suuntaan, että niitten ohjelmien osalta, joissa ei tule mitään tekijänoikeuskorvauksia taikka muita kysymyksiä vastaan, tätä tarjonnan jalkauttamista käytettävissä olevia kanavia pitkin ristiin kaikissa Pohjoismaissa mietittäisiin. Uskon, että siitä olisi lisäarvoa kaiken kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-05-07T16:51:03,2019-05-07T16:53:22,Hyväksytty,1.1 2019_4_57,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ylen kertomus vaikutti hyvältä ja kattavalta. Se oli helppolukuinen. Koska Yle tavoittaa 95 prosenttia kansasta ja myöskin luotettavuus on erittäin suurta, niin se on ainakin omasta mielestäni laadullisestikin ihan ykkösmedia Suomessa — vähättelemättä nyt muita laatumedioita, joilla tässä on entistä enempi haasteita tehdä laatujournalismia, joka perustuu oikeaan tietoon, tässä kun on paljon näitä valemedioita, jotka tämän tiedonvälityksen alustoja myöskin ovat vallanneet. Mutta toisaalta sitten niitten määrän lisääntyminen lisää tietysti Ylen ja muun laatujournalismin kysyntää, koska ihmiset haluavat oikeaa tietoa ja faktaa. On se sitten omaan mieleen tai ei, niin faktaa tarvitaan. Lueskelin vähän noita prosentteja, mitä siellä nyt on ollut lähinnä televisio-ohjelmien ja -tuotannon puolella, ja se oli hieman yllätys, että esimerkiksi urheilun osuus on vain 11 prosenttia. Itse tietysti haluaisin ehkä enempikin nimenomaan urheilua sitten nähdä televisiosta, mutta ehkä kuitenkin, jos ei nyt prosentteja sille lisättäisi, etteivät ne olisi muista tärkeistä asioista pois — onhan se mitattu, totta kai, varmasti, kuinka paljon kysyntää niille on — niin ainakin semmoista monipuolisuutta haluaisin enempi. Se on tullut monipuolisemmaksi kyllä, mutta lisää sellaista, että tulee vaihtoehtoja ja tietoa sitten myöskin erilaisista urheilu- ja liikuntamahdollisuuksista. Se on tärkeätä myöskin meidän nuorisolle, koska myöskin he näkevät sitä television ja medioiden kautta. Kun puhutaan siitä, että lasten ja nuorten pitäisi löytää esimerkiksi harrastuksia, niin mistä muualta kuin medioista? Tässä tietysti Ylelläkin on iso merkitys. Sitten vielä tämmöistä toivoisin: Ylen arkistossahan on paljon materiaalia, vanhoja juttuja vuosikymmenten ajalta, ja ne tuntuvat ehkä olevan aika hankalia ja kalliita saada. Jos sieltä tilaa jotain, niin siellä joku editoi ja se maksaa tietysti. Ne tuntipalkat eivät ole kovin pieniä sillä lailla, kun niitä nyt vaikka yksityisenäkin tilaa — ja varmaan yrityksillä on sama juttu. Jos niitä arkistoja pääsisi jollain systeemillä vähän helpommin avaamaan ja selaamaan itsekin, niin se voisi olla tulevaisuutta ja myöskin kaupallisesti Ylen kannalta parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-05-07T16:53:22,2019-05-07T16:55:55,Hyväksytty,1.1 2019_4_58,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ehkä muutama huomio tähän raporttiin, mutta tuosta edustaja Tynkkysen hyvästä puheenvuorosta kuitenkin sellaisen huomion teen, että se rooli, mikä Ylellä on verrattuna vaikkapa iltapäivälehtiin, on kovin erilainen, ja toivon, että Yle ei sellaiseen klikkijournalismiin tule menemään. Mutta yhtä kaikki, minusta edustaja Tynkkysen huomio siitä, että tehdään raportointia, jolla on selkeä tarkoitus, on erittäin hyvä. Edustaja Satonen kertoi hyvin kattavasti tästä Ylen merkityksestä suomalaisille ja Suomelle. Nämä aiemman eduskunnan tekemät linjaukset rahoituksesta ja suhteesta kaupalliseen mediaan on todella tärkeätä huomioida siinä tulevaisuustyössä, mitä Ylen suhteen tehdään tässä talossa. Tasapaino kaupallisten toimijoiden kanssa on tehtävä taiten. Antaisin erityiskiitoksen Ylelle yhä paremmasta palvelusta erityisesti ulkosuomalaisia kohtaan. Olen itse ollut ulkosuomalainen eräässä vaiheessa elämääni, ja minusta ne palvelut ovat parantuneet vuosi vuodelta. Tässä Ylen työssä on todella paljon mahdollisuuksia. Omaan tuotantoon tulee panostaa ja samalla, aivan kuten nyt on tehty, huomioida nämä kotimaiset toimijat, kotimaiset tuotantoyhtiöt ja myös pienet tuotantoyhtiöt. Tässä Ylen mahdollisuudet ovat nimenomaan laadussa. Me olemme nyt nähneet useita laadukkaita tuotantoja, joissa on myös isoja, isoja mahdollisuuksia vientiin. Ennen kaikkea luotettavuus ja toimituksellinen riippumattomuus ovat Ylen vahvuuksia, ja niistä meidän pitää pitää huolta. Meidän pitää taata se itsenäisyys, ja meidän pitää huomioida erityisesti informaatiosodankäynti, ihan niin kuin edustaja Satonen aiemmin mainitsi. Tätä näkökulmaa ei minusta 2020-luvulla saa missään nimessä unohtaa. Meidän tulee turvata riippumaton ja lahjomaton media myös vallan vahtikoirana ja tämän talon vahtikoirana. Näen tässä Ylellä erittäin ison roolin. Ylen toiminta ja ylipäätään se, että meillä on Suomessa sananvapaus ja lahjomaton media, on suomalaisen demokratian tae ja turva, ja minä uskon ja toivon, että tämä talo tulee sitä puolustamaan. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-05-07T16:55:57,2019-05-07T16:58:15,Hyväksytty,1.1 2019_4_59,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Yle puhuu tässä hallintoneuvoston raportissa missiosta, visiosta ja arvoista, ja mission kohdalta todetaan, että Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Nyt täytyy kyllä sanoa Ylen ohjelmatarjonnan uutisoinnin näkökulmien osalta, että kyseenalaistan, onko Yle hoitanut oikealla tavalla omaa missiotaan, ja toivon, että tulevassa raportissa, mikä tehdään sitten taas tästä vuodesta, perusteellisemmin avataan esimerkiksi juurikin tätä missiota. Esimerkiksi viime syksynä Yle rahoitti Seinäjoen arabikevät -dokumenttia, jota kuvattiin ja josta käytiin neuvotteluja sitten taas tämän dokumentin tekijän kanssa, siitä vaadittiin erilaisia versioita. Tällaiset dokumentit olisivat juurikin sitä Ylen ohjelmatuotantoa, joka voisi nimenomaan paljastaa sellaisia asioita tästä yhteiskunnasta, joita korjaamalla tämä yhteiskunta voisi todellakin olla eheämpi, vahvempi yhteiskunta, mutta tällaisia yritetään sitten taas sensuroida. Toisaalta arvojen osalta tässä raportissa todetaan, että Ylen arvot ovat riippumattomuus, luotettavuus ja ihmisen arvostaminen, ja kyllä tässäkin kohtaa joutuu aika koville usko siihen, toteutetaanko näitä arvoja. Kun esimerkiksi juurikin viime syksynä valmistellussa ja tänä vuonna julkaistussa Ylen vaalikoneessa, vaali-chatbotissa nuorille, ihan ensin kerrottiin, miten asioista pitää ajatella esimerkiksi vaikkapa transasioiden tai ilmaston tai hakkuiden suhteen, ja sen jälkeen kysyttiin, että mitä mieltä olet, niin minä en pidä tällaista millään tavalla riippumattomana enkä luotettavana. Ja kun tiedän, että Ylen pomot tätä keskustelua todellakin kuuntelevat, niin vahva viesti heidän suuntaansa on se, että näiden asioiden osalta todellakin pitää tehdä tarkempaa raportointia nyt tulevan vuoden osalta ja tässä raportissa ainakin tämä analyysi oli jäänyt aivan liian heikoksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-07T16:58:18,2019-05-07T17:00:34,Hyväksytty,1.1 2019_4_60,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä sellaisia asioita, mitä itselläni näistä puheenvuoroista on noussut nyt mieleen — Asell käytti hyvän puheenvuoron, samaten myös Tynkkynen on käyttänyt hyviä puheenvuoroja. Haluan kahta asiaa kommentoida. Elikkä meidän Yleisradion tulisi voimakkaammin tukea nuorisourheilua sillä tavalla, että he oikeasti tekisivät näistä Suomessa paljon menestystä saaneista urheilulajeista ohjelmia. Tämä suomalaisten urheilijoiden menestys ja kilpailutilanteet auttavat meidän omaa nuorisoamme pysymään niin sanotusti kaidalla tiellä ja pysymään mukana urheilussa. Olen itse läheltä seurannut erästä yksilölajia, ja valitettavan heikosti siitä on ollut ohjelmatarjontaa nähtävissä Yleisradiossa. Elikkä toivoisin, että tähän Yle panostaisi jatkossa. Sitten tuo Seinäjoen arabikevät ‑dokumentti, mitä Yleisradio piti islamofobisena ja maahanmuuttovastaisena — en tarkkaan muista niitä sanoja, mitkä ne olivat. Kuitenkin sellainen kuva on itselläni tullut tästä asiasta — olen aika läheltä seurannut tuota dokumenttia, olen nähnyt sen kahdesti — että mielestäni se on tällaista ongelmien poliittista sensurointia. Tämä arabikevätdokumentti olisi tullut näyttää omassa aikataulussaan ennen näitä vaaleja. Tämä on ihan selkeästi nyt siirretty eduskuntavaalien ja eurovaalien jälkeiseen aikaan. Nyt se näytetään sellaisena dokumenttina kuin se on ollutkin, ja nyt se ilmeisesti ei enää näitä aikaisemmin mainittuja kriteerejä täytä, jotka se vielä ennen vaaleja täytti. Elikkä tässä niin kuin näkyy mielestäni sellainen poliittinen suuntautuneisuus jonkun asian puolesta tai jotakin asiaa vastaan. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-05-07T17:00:37,2019-05-07T17:03:13,Hyväksytty,1.1 2019_4_61,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp,"Ja sitten vielä Yleisradion hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, edustaja Satonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_4_62,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ihan sellainen kommentti tästä, kun mennään näiden yksittäisten ohjelmien tasolle, pitäisikö tulla enemmän urheilua ja minkätyyppistä urheilua ja pitäisikö joku dokumentti näyttää vai ei: Kuten edustaja Tynkkynen sanoi, niin toki Ylen johto tätä keskustelua varmaan kuuntelee, ja se on hyvä. Sinnepäin voi toki viestiä viedä, mutta haluaisin tässä tuoda esille sen, että Ylen hallintoneuvosto ei ole sellaisessa asemassa, että se päättää ohjelmapolitiikasta, vaan nimenomaan on tehty linjaus siitä, että siinä on palomuuri, koska minä luulen, että sellaisessa järjestelmässä ja maassa, jossa poliitikot päättävät siitä, mitä Yleisradio näyttää, kukaan meistä ei halua elää. Eli se on ihan selkeä ratkaisu. Nämä isomman luokan linjanvedot tehdään hallintoneuvostossa mutta ei sillä tasolla, mitä ohjelmia näytetään. Tämän sanon siitäkin huolimatta, että minustakin olisi hyvä, että esimerkiksi urheilua tulisi sieltä enemmän ja myöskin muita lajeja kuin mitä yleensä aina näytetään. Sitten toinen sellainen asia, joka tässä keskustelussa on noussut esille ja johon myöskin edustaja Tynkkynen kiinnitti huomiota, on Ylen näkyvyys netissä. Tämä on itse asiassa erittäin hyvä havainto, ja tästä asiasta on todella paljon myöskin keskusteltu. Minä en ole ihan varma, onko se järkevää, että Ylen pitäisi olla kaikissa mahdollisissa sektoreissa markkinajohtaja ja vielä ylivoimaisesti suurin markkinajohtaja, koska kannan todella paljon huolta siitä, että nimenomaan esimerkiksi kaupallinen lehdistö ja erityisesti meidän maakuntalehtemme, paikallislehtemme ja myöskin mainostelevisio Nelonen tulevat pärjäämään tässä kilpailussa. Esimerkiksi maakuntalehdille nämä maksulliset nettisivustot ovat hyvin tärkeitä, ja jos Yle on siellä jatkuvasti kilpailemassa ilmaisella tarjonnalla, niin se saattaa viedä mahdollisuuden näiltä maakunnallisilta toimijoilta. Koska tilattavien lehtien määrä kuitenkin vähenee koko ajan, uutta liiketoimintaa pitää silloin hakea sähköiseltä puolelta. Tämä rajanveto on hyvin tarkka siinä, missä Yle toimii, jotta ei viedä toimintaa pois kaupalliselta lehdistöltä, koska me tarvitsemme sekä Yleä että kaupallista lehdistöä, kaupallista televisiota, kaupallista radiotoimintaa. Haluaisin vielä lopuksi sanoa sen, että mielestäni edustaja Kenttä käytti erinomaisen puheenvuoron tästä kokonaisuudesta, mikä kaikkineen on Yleisradion ja radion rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja minkä takia me tällaista instrumenttia tässä tarvitsemme. Vahvan Ylen lisäksi me tarvitsemme ehdottomasti paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti toimivaa kaupallista lehdistöä ja radio‑ ja tv-toimintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-05-07T17:03:17,2019-05-07T17:06:22,Hyväksytty,1.1 2019_4_63,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässäkin keskustelussa, samaten kuin monessa muussakin yhteydessä tietysti, on käyty hyvinkin paljon debattia siitä, mikä on Yleisradion hallintoneuvoston rooli ja mikä on sitten Yleisradion hallituksen rooli ja mikä on sitten toimitusten rooli, se on varmaan jatkuvaa keskustelua. Käytännössähän Yleisradion hallintoneuvosto päättää strategiasta, ja sen jälkeen operatiivinen toiminta lähtee sitä kautta pyörimään. Se strategia antaa Ylen toiminnalle suuntaviivat, joiden pohjalta yhtiön hallitus sitten päättää tarjonnan linjauksista ja tärkeimmistä uudistushankkeista, ja yhtiön sisältöä koskevista päätöksistä vastaavat sitten sananvapauslain nojalla nimetyt vastaavat toimittajat. Tämä on se järjestelmä. Itsekin olen Yleisradion hallintoneuvoston jäsen, ja kokouksissa ollaan kyllä käyty monta kertaa hieman keskustelua ohjelmien sisällöstä ja siitä, mitä toivottaisiin lisää, ja itse kyllä entisenä urheiluihmisenä ja miksei urheilua seuraavana ihmisenä toivoisin, että Yleisradiolta näytettäisiin, nimenomaan näillä maksuttomilla kanavilla, enemmän suomalaista urheilua, ja sitä seurattaisiin entistä enemmän. Kannatan lämpimästi sitä linjaa, että niitä urheiluohjelmia tulee — niitä ihmiset haluavat seurata, kaiken ikäiset ihmiset, nuoretkin. Nuoret saavat niistä urheilijoista myöskin esikuvia, ja sitä kautta viedään Suomea ja suomalaisuutta eteenpäin. Kaiken kaikkiaan tärkeintä kuitenkin on Yleisradion toiminnassa se, että se on riippumaton tiedonvälittäjä ja jakaa tietoa nyt ja myöskin tulevaisuudessa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-05-07T17:06:22,2019-05-07T17:08:18,Hyväksytty,1.1 2019_4_64,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen tuossa puhuu siitä asiasta, kuinka Yle paikallisesti maakunnissa saattaisi ehkä hieman viedä sitten kaistaa näiltä yksityisiltä toimijoilta ja mediayhtiöiltä. Voin tavallaan niin kuin teorian tasolla ymmärtää tuon näkökohdan, mutta sitten taas kun on käynyt keskustelua maakunnallisesti, niin kyllä siellä toivotaan, että Yle olisi myöskin paikallisesti vahva. Sitten kun puhutaan vaikkapa esimerkiksi demokratiasta kunnallistasolla, ei vain valtakunnan tasolla vaan kunnallistasolla, niin ilman sitä, että me kohdennamme Ylen sisällä niitä resursseja niin, että maakunnallisesti pystytään tekemään uutisointia, meillä saattaa olla sellainen tilanne, että siellä on yksi maakuntalehti, joka uutisoi kaikesta valtuustotoiminnasta. En nyt lähde sanomaan ääneen, mihin puolueeseen kukin lehti on kallellaan, mutta ollaan huomattu kyllä maakunnissa, että jos siellä olisi se ainut yksi maakuntalehti, se uutisointi ei välttämättä olisi niin monipuolista vaan saattaisi olla turhan näkökulmittunutta. Siksi Ylen sisällä niitä resursseja pitäisi jakaa järkevämmin, niin että maakunnallisestikin pystytään haastamaan ja on sitä dialogia myöskin journalismissa. Voin kyllä lämpimästi yhtyä noihin sanoihin, mitä edustaja Könttä tuossa aikaisemmin sanoi, että me tarvitsemme vieläkin enemmän siihen suuntaan menemistä, että Yle keskittyy kotimaisiin tuotantoihin. On aivan järjetöntä, että vieläkin — vieläkin — liian iso osa Ylen rahoituksesta, suoraan sanottuna meidän suomalaisten veronmaksajien rahoista, maksetaan ulkomaalaisten elokuvantekijöitten, varsinkin dokumentintekijöiden, ja muiden taskuihin, kun meidän pitäisi tukea niitä omia tekijöitä. Varsinkin dokumenttien osalta me pystymme tekemään todella laadukasta ohjelmaa, niin kuin esim. MOT on, mutta tätä saisi olla lisää näitten ulkomaisten dokumenttien sijaan. Uusi sukupolvi Suomessa käyttää jo tosi paljon Netflixiä ja muita palveluja, missä he itse tilaavat ja katsovat näitä ulkomaisia ohjelmia. Ei voi olla niin, että sen lisäksi vielä meidän verorahoista toista reittiä maksetaan ulkomaalaisille tuotannoille, vaan sen suunnan pitää olla vieläkin enemmän kotimaisiin tuotantoihin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-07T17:08:19,2019-05-07T17:10:34,Hyväksytty,1.1 2019_4_65,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp,"Vielä hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, edustaja Satonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_4_66,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pahoittelut siitä, että taisin puhua edustaja Kentästä, vaikka tarkoitin edustaja Könttää, mutta se siitä. No, sitten vielä tästä, minkä edustaja Tynkkynen nosti esille maakuntalehtien ja maakuntalehtien nettisivujen ja Ylen välisestä kilpailusta tai rinnakkaiselosta. Täytyy sanoa, että tässä olen kyllä edustaja Tynkkysen kanssa vahvasti samaa mieltä. On ihan totta, että jos otetaan vaikka esimerkkinä pienimmistä maakunnista Lappi, niin jos on niin, että siellä ei toimi Lapin Kansa tai siellä ei toimi Yle Lappi vaan vain jompi kumpi niistä, niin ilman muuta se vähentää merkittävästi silloin sitä kansalaisten saamaa tiedonvälitystä siellä, jos se tulee vain yhdestä lähteestä. Eli tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Mutta juuri sen takia, että tämä toteutuu, täytyy myös huomioida se, millaiset ovat ne todelliset toimintaedellytykset niillä kaupallisilla toimijoilla, ettei käy niin, että meillä on sitten osassa maata sellainen tilanne, että siellä toimii ainoastaan Yle ja sitten ehkä paikallislehtiä mutta ei esimerkiksi maakuntatason lehtiä. Jo silloin, kun tämä parlamentaarinen työryhmä istui ja käytiin tätä hyvin perusteellisesti läpi, meillä oli sellaisia alueita, missä maakuntalehtien toimintaedellytykset olivat varsin heikkoja. Nyt kun taloustilanne on jonkun verran parantunut, niin tämä tilanne on hiukan helpottunut, mutta edelleen on niin, että varsinkin niissä pienemmissä maakunnissa, joissa väkimäärä vähenee ja tilattavien lehtien määrä vähenee, se talousyhtälö, jolla se maakuntalehti siellä pyörii, koko ajan vaikeutuu. Ja se on kyllä tosi tärkeä juttu, että ne maakuntalehdet myöskin säilyttävät asemansa, koska meidän maakuntalehdistö kauttaaltaan on kuitenkin varsin laadukasta. Se paikallislehdistön asema on siinä suhteessa vähän parempi, että Ylekään ei sitten taas oikeastaan pysty sen paikallislehdistön kanssa kilpailemaan. Sitten meillä on tietysti ilmaisjakelulehdistö vielä erikseen, joka sekin osittain tuottaa ihan laadukasta uutismateriaalia, mutta ei meillä ole ikään kuin varaa menettää yhtään osaa tästä järjestelmästä, jotta meillä ei heikkene kansalaisten saama monipuolinen tiedonvälitys, ja sen takia tätä asiaa täytyy kokonaisuutena pystyä tarkastelemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-05-07T17:10:39,2019-05-07T17:13:08,Hyväksytty,1.1 2019_4_67,4/2019,2019-05-07,14.00,17.13,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp,Näin. Lisää urheilua telkkariin ja erityisesti mitalisuorituksia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_5_1,5/2019,2019-05-10,13.00,13.30,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Valtiontalouden tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen  valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2019+3.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_5_2,5/2019,2019-05-10,13.00,13.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen  valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on siis Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta viime vuodelta eli 2018. Tämä aihe on varmasti kiinnostava kaikille... [Hälinää] [Puhemies Antti Rinne: Edustaja Räsänen, odottakaa hetki. — Pyydän hiljaisuutta täällä salissa. Puhutaan täältä. — Olkaa hyvä.] Eli tämä aihe on varmasti kiinnostava kaikille, varsinkin kun eduskuntavaalit ovat juuri ohi. Puoluelaissahan säädetään rahoituksen avoimuudesta, ja näiden säännösten tavoitteena on todellakin lisätä puoluerahoituksen avoimuutta ottamalla erityisesti huomioon Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen Suomelle antamat suositukset. Suositusten mukaan yleisön on saatava mahdollisten sidonnaisuuksien arvioimisen kannalta riittävästi tietoa puolueiden perustoiminnan ja vaalikampanjoiden rahoituksesta. Tässä kertomuksessa, jota nyt käsittelemme, ja tehdyssä tarkastuksessa havaittiin se, että puoluerahoituksesta ei ole aina mahdollista saada ihan luotettavaa kokonaiskuvaa selvittämällä pelkästään tulorahoitusta ja tilinpäätöksen mukaisia tuottoja, sillä tarkastetuilla puolueilla ja muilla yhteisöillä on monenlaisia läpikulkueriksi katsottuja kirjanpitotapahtumia. Puolue‑ ja vaalirahoituksen avoimuus ja läpinäkyvyys on todellakin tärkeää äänestäjien kuluttajansuojan kannalta. Nyt parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa on lehtitietojen perusteella mukana ei pelkästään asiantuntijoina vaan ihan nimettyinä neuvottelijoina tahoja, jotka edustavat päivätyönsä puolesta erilaisia edunvalvonta‑ ja lobbaustahoja [Ben Zyskowicz: Antti Rinteen lobbarihallitus syntymässä!] ja myös vaalirahoittajia, kuten eräät ammattiliitot, esimerkiksi SAK, JHL, Akava. Mediatietojen mukaan ainakin vaikuttajaviestintätoimistot Miltton Networks ja Rud Pedersen ovat vahvasti läsnä Säätytalon pöydissä. [Eduskunnasta: Ei kai! — Ben Zyskowicz: Uskomatonta!] Lobbarit eivät siis juoksentele Säätytalon käytävillä vaan istuvat kokoussaleissa kirjoittamassa hallitusohjelmaa. [Ben Zyskowicz: Kyllä he kehtaavat!] Arvoisa puhemies! Tästä varmasti on hyvä käydä keskustelua, koska käytäntö ainakin siihen nähden, mitä itse olen kokenut, vaikuttaa aika uudelta. Toki on ymmärrettävää, että hallitusneuvotteluissa käytetään asiantuntijoita, mutta tässä tapauksessa he ovat näiden neuvotteluryhmien jäseniä ja suoraan kirjoittamassa hallitusohjelmaa. [Ben Zyskowicz: Miten vihreät voi hyväksyä tämmöistä? — Eduskunnasta: Lobbarihallitus!] Arvoisa puhemies! Menen vielä tähän kertomukseen. Kun sitä tarkastelee, niin voi havaita sen, miten erilaisessa taloudellisessa todellisuudessa eri puolueet ja niiden ehdokkaat vaalityötään tekevät. Olen itse toiminut aiemmin tarkastusvaliokunnan jäsenenä, ja vuonna 2016 tarkastusvaliokunta käsitteli mietinnössään vaalikampanjakulujen kasvua ja totesi tuolloin, että ”huoleen vaalikampanjoiden kulujen kasvusta ja siitä aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista esimerkiksi ehdokkaaksi ryhtymiselle on syytä suhtautua vakavasti”. Valiokunta piti selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta, joka tasaisi varainhankintaan liittyviä eroja ehdokkaiden välillä. Kansanvaltaan kuuluu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden lisäksi myös vaalikelpoisuus eli aito tasavertaisuus, tasavertainen mahdollisuus asettua ehdolle vaaleissa. Vaalikampanjoiden kustannukset ovat riistäytyneet varsin suuriksi. Nythän ei vielä kaikkia vaali-ilmoituksia ole tehty, mutta ainakin noiden aiempien ehdotusten perusteella muun muassa asiantuntijat valiokunnissa totesivat, että nuo erot ovat niin suuret, että tasavertainen vaalikelpoisuus ei sellaisenaan toteudu. Ratkaisuna nähtiin aika laajasti kampanjakattoon ja kampanjakustannusten rajaamiseen tähtäävät toimet. Viime vaalikaudella vielä tarkastusvaliokunta ehdotti, että hallitus tekisi tästä asiasta selvityksen. Sen vuoksi toivon, että tuolla hallitusneuvottelupöydässä, missä nyt siis on runsaasti asiantuntijoita myös muista kuin ihan eduskuntaryhmistä, otettaisiin huomioon myös tämä tarkastusvaliokunnan toivomus ja pohdittaisiin sitä, millä tavalla tulevissa vaaleissa tuo tasavertaisuus voisi paremmin toteutua samoin kuin läpinäkyvyys näiden erilaisten rahoitusten kohdalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-05-10T13:01:27,2019-05-10T13:07:18,Hyväksytty,1.1 2019_5_3,5/2019,2019-05-10,13.00,13.30,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen  valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Vaalirahoitus ja puoluerahoitus on sellainen asia, joka kansalaisia kyllä hyvin suuressa määrin puhututtaa. Aika monet meistä varmaan kuulivat viime vaalikentillä tämän kysymyksen, että kukas sinun vaalikampanjasi rahoittaa. Ammattiyhdistysliikkeet Suomessa hyvin avokätisesti rahoittavat usean kansanedustajan vaalikampanjointia, ja kun sitten pohditaan, mistä tämä raha tulee — se tulee näistä jäsenmaksuista, jotka ovat verovähennyskelpoisia — niin kyllä tässä sellainen tilanne on, että kansalaisilla on ihan oikeus kysyä, onko tämä toiminta enää läpinäkyvää ja reilua. Kuten tässä edustaja Räsänen totesi, enää ei riitä pelkästään se, että on rahoittamassa ja varmistamassa, että oman intressiryhmän mieluisa edustaja tulee valituksi, vaan nyt ollaan sitten jo kirjoittamassa näitä hallitusohjelmia. Hyvät edustajat, meidän tulisi oikeasti nyt yhdessä ottaa vastuu tästä asiasta ja uudistaa koko puoluerahoitus‑ ja vaalirahoitusjärjestelmä sillä tavalla, että se kestää läpinäkyvyyden, se on rehellinen ja se on kansaa kunnioittava. Se on myös meille edustajille tärkeätä: jos omaatuntoa vielä on vähän jäljellä, niin nukkuisimme yömmekin paremmin, kun tietäisimme, että olemme kaikki samalla viivalla tämän rahoituksen järjestämisen kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-05-10T13:07:20,2019-05-10T13:08:59,Hyväksytty,1.1 2019_5_4,5/2019,2019-05-10,13.00,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen  valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Puoluerahoitus on tänä päivänä läpinäkyvämpää kuin aiemmin. Siitä tämä eduskunnalle annettu raportti antaa kyllä hyvän kuvan. Eli meillä on parempi tilanne kuin aiemmin, mutta kyllä edustaja Räsänen ja edustaja Laukkanen hyvällä tavalla toivat esille niitä huolia, joita meillä edelleen puoluerahoituksen osalta on. Esimerkiksi juuri käydyissä vaaleissa meillä oli mukana ei-puolueita varsin isoilla kampanjoilla, ja tämä läpinäkyvyys ei koske näitä muita erilaisia liikkeitä ja ryhmittymiä. [Juho Eerola: Nyt!] Olisi tärkeää, että myös näiden rahoitus tuotaisiin samalle viivalle eli kaikkien niiden rahoitus, jotka osallistuvat vaaleihin, tuotaisiin läpinäkyvästi esille. Edustaja Räsänen aivan oikein nosti esille valtavan, suurimman eduskuntavaalikampanjan, jonka itse asiassa teki SAK. SAK tuki SDP:n kampanjaa omalla oheiskampanjallaan, jonka koko oli 1,4 miljoonaa euroa, [Oikealta: Ei voi olla! Ohhoh!] täysin pimentoon jääneellä rinnakkaiskampanjalla, jossa mukana olivat AKT, JHL, PAM, Sähköliitto ja Teollisuusliitto. Myös MOT selvitti maaliskuussa piiloon jäävää vaalitukea, ja kyllä se valitettavasti oli aika karua luettavaa. Mutta mitä vielä? Kun vaaleista on ehtinyt kulua vain hetki, niin keitä istuu hallitusneuvotteluiden Luottamuksen — luottamuksen — ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi ‑työryhmässä? [Ben Zyskowicz: Lobbareita!] Siellä istuu tämän samaisen SAK:n tukikampanjan keskeisiä toimijoita, [Oikealta: Ei voi olla!] ei pelkästään asiantuntijana vaan sosiaalidemokraattien neuvottelijana SAK:n johtoryhmään kuuluva Saana Siekkinen. Myös vasemmistoliitto on tehnyt samanlaisia valintoja, ei heiltäkään ainoastaan asiantuntijoina vaan peräti vasemmistoliiton edustajina JHL:n Teija Asara-Laaksonen ja vielä — niin että varmasti viesti tulisi hyvin ylös kirjattua — SAK:n Anu-Tuija Lehto. [Jukka Gustafsson: Oikeisto hyökkää heti!] Eli samat henkilöt, jotka olivat oman työnsä kautta rahoittamassa rinnakkaiskampanjaa 1,4 miljoonan eduskuntavaalikampanjalla. [Mika Raatikainen: Kuulostaa banaanimaalta!] Etujärjestöt eivät ole nyt ainoastaan hallitustunnustelija, hallitusneuvottelija Rinteen asiantuntijoina tai kuultavina, vaan he ovat suoraan kirjoittamassa — kirjoittamassa — tämän maan seuraavaa hallitusohjelmaa, Suomen hallitusohjelmaa. [Ben Zyskowicz: Lobbareitten hallitus!] Mutta siitä huolimatta, arvoisa puhemies, hallitustunnustelija, hallitusneuvottelija Rinne totesi vielä eilen: ”Lobbareilla ei ole vapaata pääsyä Säätytalolle.” Ei ole vapaata pääsyä, mutta heidät on kutsuttu — ja jopa sinne pöytään, missä kirjoitetaan Suomen hallitusohjelmaa. [Jukka Gustafsson: Ovat kunnon ihmisiä kuitenkin!] Peräti myös muutamalla puhtaasti... [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Myös muutamalla puhtaasti lobbaukseen keskittyvällä yrityksellä on Antti Rinteen hallitusohjelmaneuvotteluissa omat neuvottelijansa, ei vain kuultavana vaan pöydässä kirjoittamassa Suomen hallitusohjelmaa — [Ben Zyskowicz: Uskomatonta!] siis lobbarifirmoilla omat kirjoittajat näissä neuvottelupöydissä. Ei voi kuin kysyä, kuinka he kehtaavat. [Oikealta: Ja kyllä he kehtaavat! — Naurua — Jukka Gustafsson: Näin se retoriikka muuttuu!] Arvoisa puhemies! En uskonut, että minulla tulisi näin nopeasti ikävä vihreiden edustaja Ville Niinistöä. Olen aivan varma, että jos Ville Niinistö olisi täällä, niin hän olisi nyt kyllä tiukasti tuomitsemassa näin räikeän lobbaamisen ja lobbareiden neuvottelupöytiin ottamisen. Mutta Ville Niinistö ei valitettavasti ole täällä, ja toivon, että edustaja Zyskowicz ja muut nyt sitten yrittävät tuoda esille tätä, miten härskisti meillä nämä kampanjoiden rahoittajat, SAK:n 1,4 miljoonan jättimäinen eduskuntavaalikampanja, avasivat tien suoraan kirjoittamaan hallitusohjelmaa. [Jukka Gustafssonin välihuuto] On hyvä, että tästä käydään nyt avoin keskustelu, ja on tärkeää, että tulevaisuudessa myös tällaiset piilokampanjat tulisivat tämän valvonnan piiriin, ja luulen, että edustaja ja puhemies Rinne on samaa mieltä. [Naurua]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-05-10T13:08:59,2019-05-10T13:14:30,Hyväksytty,1.1 2019_5_5,5/2019,2019-05-10,13.00,13.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen  valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen nosti asian ytimen esille siinä mielessä, ovatko nämä rahalla ostetut vaalit. Nimittäin tämä kyseinen Vapaiden valtakunta -kansanliike, joka vastaanotti tämän SAK:n 1,39 miljoonaa euroa ja jakoi haluamallaan tavalla, osoittaa sen, että jos ei tämä nyt ole suorastaan korruptiota, niin tämä on suorastaan törkeää vaalivaikuttamista. Vaalivaikuttamisesta ollaan puhuttu tässäkin salissa hyvin paljon, kun me olemme puhuneet vaikkapa Venäjän tai vastaavien muiden maiden tavasta sotkeutua vaaleihin. Jos on moitittavaa muiden valtioiden tai muiden tahojen vaikuttaa vaalitulokseen, millä tavalla tämä on hyväksyttävämpää? Jos olisi ollut toistepäin, niin että elinkeinoelämä olisi tukenut massiivisesti jäsenmaksuillaan tai muilla tuloillaan vaaleja, [Vasemmalta: Ei mitenkään!] niin vasen puoli olisi huutanut kurkku suorana siitä, että näin ei saa tehdä. Tämä ei ole kaukana Kehittyvien maakuntien tuen aikaisesta toiminnasta, jolloin rahalla ostettiin ja vaikutettiin suoraan ministereitten pöydissä. On aivan samanlainen lopputulema tälläkin vaikuttamistyylillä, miten vasemmistopuolueet yhdessä ovat suhmuroineet. Tavallinen äänestäjä on huolissaan siitä rakenteellisesta korruptiosta, mikä Suomessakin vallitsee. Me emme voi rehellisesti sanoa äänestäjille, että me olemme vaikutuksille ei-alttiita, jos me esimerkiksi tällä tavalla toimimme. Ymmärrän toki sen, että vaalirahoitusta voidaan ottaa vastaan, niin kuin me itse kukin varmasti otamme vastaan, mutta etiikan pitäisi olla kohdallaan, kun vaalirahoituslaki ei kuitenkaan aseta tällä hetkellä rajaa tähän toimintaan, miten sitä vaalitukea voidaan pyörittää. Miksi on olemassa kampanjakatto tai vaalirahoituskatto, jos tässä ei ole mitään kattoa, kuinka paljon miljoonia ammattijärjestöt voivat syytää vaalikampanjaan? Siinä mielessä toivoisin, että tämän vaalikauden aikana tätä vaalirahoituslakia muutetaan siten, ettei näitä verovapaita jäsenmaksutuloja voitaisi käyttää vaalirahoitukseen. Siellä on hyvin paljon myös perussuomalaisia jäseniä, joiden rahoilla vasemmistolaisten kampanjaa on tuettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2019+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-05-10T13:14:31,2019-05-10T13:17:02,Hyväksytty,1.1 2019_5_6,5/2019,2019-05-10,13.00,13.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen  valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Timo Heinonen: Puolustuksen puheenvuoro!] — Puolustuksella ei ole puheenvuoroa. Täällä on kansanedustajilla puheenvuoro. Tähän Niikon edellä tuomaan puheenvuoroon voin itse ammattiyhdistysliikkeessä toimivana aktiivina sanoa, että olen saanut eri ammattiosastoilta rahoitusta tähän vaalikampanjaan, jota käytiin. Ilman sitä viiteryhmää, joka halusi tukea minua vaaleissa, jotta minusta tulee vasemmistolainen kansanedustaja, tuskin olisin pystynyt aikanaan tekemään sellaista vaalikampanjaa ja tekemään sellaista työtä, millä olisi ollut mahdollista, että se toteutuu. Mutta edustaja Niikon syyte siitä, että perussuomalaisten maksamilla rahoilla rahoitetaan vasemmistolaisten vaalikampanjaa, [Mika Niikko: Se on tosi!] on törkeä syyte. Minä toivon, että te oikein aidosti nyt tutustutte siihen, kuinka ammattiyhdistysliikkeessä omille jäsenille annetaan rahoitusta. Toivon todellakin, että katsotte tämän läpi [Mika Niikon välihuuto] ja teette sen siinä hartaudessa, että voitte vaikka kuppilassa tulla myöntämään, että tällä kertaa olitte hieman harhaisella tiellä. Sanotaan nyt tässä vielä edustaja Räsäselle, että Akava ja SAK, liiemmin kuin EK:kaan, eivät ole liittoja vaan ovat elinkeinoelämän toimijoita ja etujärjestöjä kullakin rintamalla. Mitä tulee vaalirahan näkyvyyden lisäämiseen, niin yhdyn niihin puheenvuoroihin, että edelleen meillä on kehitettävää, niin että meidän ei tätä keskustelua tarvitse käydä. Minäkään en halua muistella vuoden 2011 neuvottelukuviota Säätytalolla ja siellä niitä neuvottelijoita, jotka olivat neuvottelupöydissä tai vaikuttamassa neuvotteluihin. Minun mielestäni on turha katsella historiaa niin kauas taaksepäin, vaan mennään tästä askelia eteenpäin. Kehitetään tätä läpinäkyvyyttä niin, että meidän ei tarvitse täällä kyräillä toistemme selkien takana. On mahdotonta tietysti ruveta arvottamaan kaikkea. Jos me rupeamme puhumaan katoista, no, minä olen sitä mieltä, että kyllä, mutta tarvitseeko meidän ruveta ihmisiä tarkastelemaan persoonittain? Eli jos jollain on jo julkisuusarvoa rahassa mitaten enemmän kuin jollakin vasemmistolaisella tehdastyöläisellä, niin pitäisikö meillä sitten olla vähän korkeampi katto vaalirahoituksen suhteen? Liikutaan siinä mielessä heikoilla jäillä, kuinka mitäkin rahassa mitataan. Mutta olen sitä mieltä, että se loisi tähän maahan ehkä enemmän puolueitten yhdessä tekemistä, olisi ehkä suunta jopa pitkille listoille, ja puolueitten omat näkemykset tulisivat enemmän esille kuin persoonakohtaiset mielipiteet politiikasta, vaikka meillä jokaisella puolueella on omat lähtökohtansa ja vaaliohjelmansa. Vapaiden valtakunnasta täytyy sanoa, että huomio on varmasti oikea, mutta en ole samaa mieltä edustajan kanssa siitä, onko se piilo-organisaatio. Tämä organisaatio on perustettu sillä perusteella, että halutaan olla irti pakkolaeista ja edistää sitä, että tässä maassa voidaan vapaasti tehdä työtä, elää omalla palkalla, ja tämä organisaatio on nimenomaan toiminut näissä vaaleissa ilman minkäänlaisia puoluetunnuksia. Totesin sen itse yhden kerran, kun minulla oli pientä vaalimateriaalia, kun menin Sampolan Vapaiden valtakunnan vaalitilaisuuteen. Minulle sanottiin, että jospa laitat nuo taskuun taikka poistut täältä niitten tavaroitten kanssa. Eli pidettiin erittäin tarkkaa huolta siitä, että siellä eivät vasemmistopuolueet sen enempää kuin oikeistopuolueetkaan saaneet olla mukana puoluetunnuksin. Siitä tälle vaaliorganisaatiolle, joka oli tässä mukana, annan kyllä täydet pisteet. Se, mitä mieltä olen hankkeesta, ei kuulu nyt tähän vaalirahoituksen läpinäkyvyyteen. Näillä, arvoisa puhemies. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-05-10T13:17:06,2019-05-10T13:21:53,Hyväksytty,1.1 2019_5_7,5/2019,2019-05-10,13.00,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen  valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On vanha ja tunnettu tosiasia, että lukuisat etujärjestöt, ennen kaikkea ammattiliitot, rahoittavat vaaleissa ehdolla olevia ehdokkaita ja myös puolueita. Sinänsä jokainen itsenäinen järjestöhän Suomessa saa käyttää rahojaan sääntöjensä mukaisella ja haluamallaan tavalla. [Kimmo Kiljunen: Myöskin Elinkeinoelämän keskusliitto!] Edustaja Myllykoski ei tunnu muistavan sitä, mikä periaatteellinen ongelma on nimenomaan ammattiliittojen antamassa vaalituessa. Sen maksamiseen nimittäin osallistuu jokainen suomalainen. Kun ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia, se kaventaa veropohjaa, ja muut, kaikki muut, osallistuvat tätä kautta ammattiliittojen muun muassa teille ja muille hyville ehdokkaille antamaan vaalitukeen. Vaikka vielä hyväksyttäisiin, että ammattiliitto laittaa rahansa siihen, mihin haluaa, niin onko se oikein, että verovähennysoikeuden kautta kaikki suomalaiset käytännössä joutuvat osallistumaan ammattiliittojen antamaan vaalitukeen? — Edustaja Myllykoski, tästä oli kyse tässä asiassa, mihin viittasitte. En väitä, että ammattiliittojen ja ammatillisten keskusjärjestöjen antama vaalituki olisi suoraan yhteydessä siihen, että nyt tällä hetkellä Säätytalon hallitusneuvotteluissa neuvottelupöydissä neuvottelijoina istuu useita ammattiliittojen virkailijoita, istuu useita sellaisia, joiden verokirja on siis siellä ammattiliiton kassakaapissa. Edustaja Gustafsson välihuutona sanoi, että he ovat hyviä ihmisiä. Minä olen täysin samaa mieltä. He ovat hyviä ihmisiä, he ovat asiantuntevia ihmisiä, he tekevät täysin kunniallista työtä toimiessaan etujärjestöjen asiantuntijoina, toimiessaan lobbareina. Mutta onhan se nyt aivan käsittämätöntä, että kun tähän saakka on hämmästelty ja paheksuttu sitä, että siellä käytävillä Säätytalolla on lobbareita, niin nyt ne lobbarit on kutsuttu neuvottelupöytiin. On syntymässä Antti Rinteen lobbarihallitus. [Jukka Gustafsson: No, no, no, no!] Onhan tämä täysin käsittämätöntä. [Jukka Gustafsson: No onko siellä kaksi vai kolme!] — On siellä paljon enemmän. — Ja taitaa olla ensimmäinen kerta Suomen historiassa, jolloin varsinaisten lobbaustoimistojen, viestintätoimistojen, palkkalistoilla olevia ihmisiä on neuvottelemassa Suomelle hallitusohjelmaa, eikä tästä ole kuin päivä tai kaksi, kun hallitustunnustelija Rinne sanoi, että lobbarit pidetään ulkopuolella ja heidät kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoiksi. [Puhemies koputtaa] Täysin toisin kävi. [Timo Heinonen: Mitä tekee Rinne?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-10T13:21:53,2019-05-10T13:24:59,Hyväksytty,1.1 2019_5_8,5/2019,2019-05-10,13.00,13.30,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen  valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aloitettu ansiokas keskustelu suomalaisen poliittisen päätöksenteon luonteesta, mutta jos tässä käsitellään vahvaa lobbausilmiötä ja korporatismia jonkinlaisena ikuisena suomalaispiirteenä, niin muistutettakoon nyt kuitenkin mieliin, että silloin kun Sipilän hallitusta Säätytalolla muodostettiin, niin toimittiin aivan eri tavalla. Sinnehän ei lobbareita ollut kutsuttu ja siellä lähdettiin liikkeelle meidän, siis kansanedustajien, ja virkamiesten ja tutkijoiden voimin. [Välihuutoja vasemmalta] Yleisemminhän tämä ilmiö, eli tämä Suomen järjestövetoisuus, on perua pitkältä ajalta. Se on syntynyt kylmän sodan aikana, jolloin sille saattoi olla jonkinlaista tarvettakin, mutta se on jäänyt elämään tavalla, joka erottaa meidät pohjoismaisista ja eurooppalaisista naapureistamme tavalla, jota moni ei todellakaan Suomessa tiedosta. Suomi on ylivoimaisesti Pohjoismaiden korporatistisin maa eli maa, jossa valtiosääntö monissa asioissa on itse asiassa vain nimellinen asia ja todellista valtaa käyttävät järjestöt. Millään muulla alueella ei tällä piirteellä ole samanlaisia kielteisiä vaikutuksia kuin työllisyyspolitiikan alueella. Niin kuin, arvoisa puhemies, te hyvin tiedätte, silloin kun sosiaalidemokratia ja ammattiyhdistysliike vanhan devalvaatiopolitiikan aikana viime vuosisadalla hoitivat palkkamalttia, niin siitä ammattiyhdistysliike suoriutuikin kohtuullisen hyvin, mutta nyt kun me olemme ikääntymisen aikakaudella, jolloin pitää tehdä työn tarjonnan uudistuksia eli saada kaikilla mahdollisilla keinoilla lisää ihmisiä työmarkkinoille, ammattiyhdistysliike ei ole kyennyt missään maassa olemaan sellainen rakentava voima, joka olisi vienyt näitä uudistuksia eteenpäin. Sanon tämän tietyllä kaihomielisyydellä, olen nimittäin suuren osan työurastani ollut ammattiyhdistysliikkeen ja sen tutkimuslaitosten palveluksessa, mutta kyllä se kokemus Pohjoismaista ja vastaavista maista on, että kun pitää tehdä työn tarjonnan uudistuksia, niin ammattiyhdistysliike on ollut niitä vastaan. Muistelkaapa nyt vaikka hallituskautta 2011—2015, jolloin todellakin työministerinä oli suorastaan etujärjestön entinen puheenjohtaja ja hänen johdollaan toimittiin niin, että oli kyseessä mikä tahansa uudistus, josta vaikka hallituspuolueetkin olisivat olleet yhtä mieltä — kokoomus ja sosiaalidemokraatit olivat yhtä mieltä erilaisista uudistuksista — niin jos ei tällainen uudistus saanut järjestöiltä vihreää valoa, se ei edennyt, vaikka se olisi lisännyt työllisyyttäkin. Emme me tällaisella toimintatavalla ikinä pääse työllisyydessä hyvään suuntaan — eli antamalla jollekin järjestölle veto-oikeuden. Sen hallituskauden surullista satoahan oli työllisyyden aleneminen yli sadallatuhannella. En tiedä, välitettiinkö tästä lainkaan. Ei siis ole sattuma, että Pohjoismaiden korporatistisin eli järjestövaltaisin maa on myös se Pohjoismaa, jossa on korkein työttömyys ja itse asiassa Pohjois-Euroopassa lähes korkein työttömyys. Siksi katselen itsekin aika murheellisena sitä, miten neuvottelupöydissä hallitusohjelmaa eivät nyt kirjoita vaaleissa valtakirjan saaneet kansanedustajat, me kansan valitsemat luottamushenkilöt, vaan ne samat järjestöihmiset, jotka viime vuosien aikana ovat pitäneet huolen siitä, että sellaisia uudistuksia ei tehdä, jotka tepsivällä tavalla alentaisivat työttömyyttä, arvoisa puhemies. Niinpä tekisi mieli kaikille meille tässä nyt muistuttaa: luetaan silloin tällöin se, mitä valtiosäännössä lukee. Eikö siellä lue niin, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta? Tämä pitää ottaa vakavasti. Otetaan se valta meille, otetaan se pois Etelärannasta ja Hakaniemestä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2019+3.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-05-10T13:25:02,2019-05-10T13:29:44,Hyväksytty,1.1 2019_6_1,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan, jolle muiden erikoisvaliokuntien on annettava lausunto viimeistään 27.9.2019.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_6_2,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Näin hallitusten vaihtuessa haluan kiinnittää huomiota kahteen asiaan: jatkuvuuteen yli hallituskausien ja samaan aikaan myöskin tiedolla johtamiseen tässä yhteydessä. Ne ovat toistuneesti nousseet esiin eri yhteyksissä. Olen itse törmännyt niihin ennen kaikkea toimiessani tutkimusympäristössä ja myöskin julkisen johtamisen kentällä eri tehtävissä. Olin vuosi sitten mukana myöskin Sitran julkisen johtamisen keskustelualoitteen laatimisessa, ja siinä keskeisiksi haasteiksi näin hallituksen vaihtuessa nostettiin paitsi ilmiöpohjaisuus myöskin laajasti juuri tiedolla johtaminen ja jatkuvuus hallituskausien vaihtuessa ja jatkuvuuden varmistaminen ihan laajastikin. Hallituksen vuosikertomus tarjoaa tähän oivallisen välineen. Siinä on nimittäin arvioitu hallitusohjelman toimeenpanoa ja tuloksia paitsi vuoden 2018 ajalta myöskin koko hallituskauden ajalta. On mahdollista, todennäköistäkin, että uusi hallitus haluaa kertoa tekevänsä täyskäännöksen, saavansa aikaan jotakin uutta, isoa. Se ottaa todennäköisesti jollakin tavoin pesäeroa edelliseen hallitukseen ja aloittaa alusta. On yleensä ihan hyvä asia, että on kipinää ja on kunnianhimoa, mutta samaan aikaan suuressa kuvassa on tässä yhteydessä hyvä pysähtyä kysymään, miten käy ennustettavuuden, pitkäjänteisyyden, jatkuvuuden. Eikö yhteiskuntamme juuri nyt tarvitse yhteistä kauaskatseista visiota, joka kantaa yli hallituskausien? Nyt kun Säätytalolla laaditaan uutta hallitusohjelmaa, toivon, että neuvottelijoilla on aikaa tutustua tähän hallituksen vuosikertomukseen muistaen, että arviointi on eri asia kuin arvostelu. Uusi hallitus haluaa varmasti tehdä joitain asioita eri tavalla kuin edellinen, mutta toivottavasti valmiutta on myös siihen, että tunnistetaan ne asiat, joissa edellinen hallitus on onnistunut ja joissa tarvitaan jatkuvuutta yli hallituskausien — näitä asioita on lukuisia. Siihen tämä asiakirja tarjoaa hyvän pohjan. Toivon henkilökohtaisesti jatkuvuutta ennen kaikkea työllisyysasteen nostolle ja julkisen talouden hoitoon, mutta raportissa nostetaan esiin useita muitakin esimerkkejä, joissa edellinen hallitus ylsi varsin vaikuttaviin toimiin. Toivon, että tästä voidaan tänään keskustella tässä hengessä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-05-14T14:01:22,2019-05-14T14:04:23,Hyväksytty,1.1 2019_6_3,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Ikonen kiinnitti huomiota tärkeään asiaan eli siihen, että menneistä voimme aina oppia mutta paljon meillä on vielä myöskin tekemistä. On huomionarvoista, että tänään meidän työ‑ ja elinkeinoministeriö tiedotti siitä, miten työllisyys edelleen jatkaa kasvuaan mutta kasvu alkaa hiipua. Meillä on yhdessä — se on totta — paljon tekemistä siinä, että turvaamme myönteisen työllisyyskehityksen jatkumisen ja sitä kautta vahvistamme meidän rahoituspohjaamme esimerkiksi sosiaali‑ ja terveyspalveluille. [Kokoomuksen ryhmästä: Älkää tuhotko hyvää perintöä!] Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikan onnistumisen tekee aivan erityiseksi se, että työllisyys parantui tasaisesti koko maassa. [Ben Zyskowicz: Jatkakaa sitä!] Tästä osuva esimerkki on muun muassa Kainuu, jossa oli pitkään kärsitty vaikeasta työttömyydestä. Hallituksen isot investoinnit Kainuuseen osoittavat, että suunta on mahdollista muuttaa, jos siihen on halua ja tahtoa. Muutos on ollut käänteentekevä. Mielestäni meidän kannattaa nyt ennakkoluulottomasti etsiä keinoja siihen, että turvaamme työvoimapulasta kärsivillä alueilla työvoiman saannin. Tarvitsemme panostuksia muun muassa koulutukseen, tarvitsemme esimerkiksi osatyökykyisten ja osa-aikaisten työmahdollisuuksien luontia koko Suomessa. Kun tässä vuosikertomuksessa todetaan tämä myönteinen työllisyyskehitys, todetaankin samalla, että työllisyys olisi voinut lisääntyä vieläkin enemmän mutta hallituskauden loppujaksolla työvoiman kohtaanto-ongelmat ja rakennetyöttömyys rajoittivat kasvua. Tässä meillä on vielä paljon tekemistä yhdessä. Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Tämä toteutuu, kun pidämme huolta koko Suomesta ja jokaisesta ihmisestä asuinpaikasta riippumatta. Työpaikat tai talous eivät ole kaikkein tärkeintä, vaan kaiken keskiössä täytyy olla ihminen: huolehdimme ihmisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-05-14T14:04:34,2019-05-14T14:07:09,Hyväksytty,1.1 2019_6_4,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin meillä on käsiteltävänä hallituksen vuosikertomus vuodelta 2018, ja tämä tarjoaa kyllä erinomaisen mahdollisuuden nyt käydä keskustelua sekä talouden näkymistä — tarkastella viime vuotta ja tätä tilannetta — että sitten monista politiikan sektoreista. Suomen julkinen talous on ollut koko kuluneen vuosikymmenen ajan alijäämäinen. Vuonna 2018 alijäämä oli 1,3 miljardia euroa, eli 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja täytyy huomata myös se, että julkinen talous velkaantui edelleen. Tähän myös tasavallan presidentti Niinistö kiinnitti huomiota, että ei tässä varsinaisesti säästetty ole vaan mehän olemme velkaantuneet edelleen. Julkisyhteisöjen velkasuhde oli 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. No se, mikä on erittäin positiivista, kun tarkastelemme vuotta 2018, on työllisyyskehitys. Siitä tietysti annamme kiitoksen myös edelliselle hallitukselle mutta toki myös maailmantalouden tilanteelle, että työllisyysasteen trendi ylitti hallituksen työllisyysastetavoitteen loppuvuodesta 2018. Nyt onkin erittäin tärkeää sitten pohtia, mihin suuntaan taloutta, työllisyyttä, yrittäjyyttä ollaan kehittämässä. Todennäköisesti seuraavan hallituksen pääministerin Rinteen viestit ennakoivat sitä, että osaa budjettimenoista, tavanomaisista budjettimenoista, ryhdytään tarkastelemaan investointeina, joita voitaisiin tehdä lisävelanotolla. Osa Rinteen lupaamista menolisäyksistä puolestaan rahoitettaisiin yrittämisen ja omistamisen verotusta kiristämällä. [Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh!] Oma eduskuntaryhmämme nosti yhdeksi kynnyskysymykseksi juuri työnteon ja yrittämisen kannattavuuden säilyttämisen. Haluamme esimerkiksi säilyttää yrittäjävähennyksen, jonka puheenjohtaja Rinne on ehdottanut poistettavaksi. [Oikealta: Se on hyvä vähennys!] Erittäin voimakkaan tuen haluan antaa keskustalle näissä neuvotteluissa, kun keskusta on omaksi kynnyskysymyksekseen nostanut hyvän talous- ja työllisyyskehityksen jatkamisen siten, että sitouduttaisiin 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous, mukaan lukien kuntatalous, on tasapainossa vuonna 2023. Tämä tavoite on kova. [Ben Zyskowicz: Näkisipä vaan!] Tavoite on kova, ja siihen tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä. Tähän ei päästä, jos yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ei turvata. Päinvastoin itselläni on kyllä huoli siitä, että me saatamme olla valitettavasti vielä huonommassa tilanteessa kuin tällä hetkellä julkisen talouden tasapainon suhteen, mikäli niillä toimenpiteillä edetään, joita nyt ainakin vaalilupauksista on ollut luettavissa. Tässä vuosikertomuksessa esitellään myös edellisen hallituksen näkemyksiä ja pyrkimyksiä rakenneuudistusten toteuttamiseen, ja niistä tärkeinhän oli sote-uudistus, joka oli myös se merkittävin edellisen hallituksen epäonnistuminen. Nyt onkin tärkeää, että näitä suuria uudistuksia, kuten sote-uudistusta ja myös tätä sotu-uudistusta, ryhdytään alkukaudesta nopealla tahdilla valmistelemaan — ja parlamentaarisesti.  Tässä vetoan siihen lu- paukseen, joka on jo aiemmin ainakin edellisten oppositioryhmien toimesta annettu, että jatkossa nämä valmisteltaisiin parlamentaarisesti, siis ei olisi pelkästään parlamentaarista seurantaryhmää, kuten oli edellisen hallituksen toimesta, vaan ihan varsinainen valmisteluryhmä parlamentaarisesti. Sitten, arvoisa puhemies, haluan vielä lyhyesti nostaa pari asiaa esiin: Täällä puhutaan myös lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Perhevapaauudistushan jäi toteuttamatta viime vaalikaudella — sitä ei viime vuonnakaan viety eteenpäin — ja tällä hetkellä meillä on se erittäin suuri ongelma, jota mielestäni on jopa aliarvioitu, että meidän syntyvyysluvut ovat ennätyksellisen alhaisia. On myös vähätelty sitä, millä tavoin perhepolitiikalla voitaisiin vaikuttaa syntyvyyteen. Naapurimaassamme Virossa toteutettiin lapsilisien kertakorotukset hyvin voimakkaina, ja siellä saatiin positiivinen käänne syntyvyyteen aikaan. Tämäntyyppistä myönteistä perhepolitiikkaa nytkin tarvittaisiin. Samalla toivon, että hallitus ei lähtisi sille linjalle, että perheiden valinnanvapautta lähdettäisiin kaventamaan erilaisin kiintiöin tai kotihoidon tukea romuttamalla. Viime vuoden lopulla Väestöliitto julkisti tutkimuksen, perhebarometrin, jossa kävi ilmi, että suomalaiset ovat kristillisdemokraattien kanssa samalla linjalla eli eivät halua kiintiöitä, näitä pakkokiintiöitä äidin ja isän väliin, vaan nimenomaan haluavat itse päättää perhevapaidensa käytöstä eli haluavat joustavuutta. Myös kotihoidon tuella, mahdollisuudella hoitaa lapsi kotona sinne kolmen vuoden ikään saakka, on vahva kannatus. Ja sitten haluan vielä, arvoisa puhemies, puuttua kohtaan, jota on itse asiassa aika heikosti tässä käsitelty, nimittäin ruokaan — siellä sivulla 42 kerrotaan asiasta. Edellisen hallituksen kärkitavoitehan oli saada maatalouden kannattavuutta parannettua. [Ben Zyskowicz: Nythän se sitten paranee!] Se oli kärkitavoite, mutta valitettavasti siinä ei onnistuttu. Suomalainen maatalous on käynyt läpi todella radikaalin rakennemuutoksen parinkymmenen vuoden aikana. Vaikka EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, sillä ei ole yhteistä ruokaturvaa. Tuottajahinnat polkevat paikallaan: vaikka kaikki kustannukset kohoavat, keskimääräinen viljelijän tuntipalkka jää alle 5 euroon. Ei ole oikein, että kotimaisen tuotannon pitää kilpailla samoilla ehdoilla sellaisen ruoan, ulkomailta tuodun ruoan, kanssa, jota on kasvatettu antibiooteilla ja kasvinsuojeluaineilla ja jonka tuotannossa eläinten hyvinvoinnista ei ole huolehdittu. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että toivon, että tuolla Säätytalolla huomioitaisiin myös tämä suomalainen ruokaturva ja kotimaisen elintarviketuotannon asema, että uusi hallitus hoitaisi sitä paremmin kuin edellinen, Sipilän hallitus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-05-14T14:07:19,2019-05-14T14:16:04,Hyväksytty,1.1 2019_6_5,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Täällä tuntuu olevan halukkuutta debatoida, mutta otetaan muutama pyydetty puheenvuoro sitä ennen: Heinäluoma, Wallinheimo ja Antikainen, ja sen jälkeen lyhyt debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_6,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kuten hallituksen vuosikertomus vuodelta 2018 kertoo, yksi vuoden suurimmista ponnistuksista maan hallitukselle oli sote-talon rakentaminen valmiiksi, niin valmiiksi kuin se vain erittäin tiukalla aikataululla voidaan rakentaa. Ongelmana oli, että kaksi erilaista rakennustapaa veti projektia kahteen eri suuntaan ja urakoitsijoita auttaneet asiantuntijat eivät uskoneet rakenteiden kestävän tätä ristiinsoudantaa. Tämä johti siihen, että talon valmistelu jouduttiin sen mahdottomuuden vuoksi jättämään kesken maaliskuussa 2019. Arvoisat edustajat! Edellisen hallituksen sote-markkinamallin kaatumista ei kovin moni jää suremaan. Vaikka hallitus pyrki aivan loppumetreille asti tekohengittämään monien sote- ja perustuslakiasiantuntijoidenkin kritisoimaa hanketta, joutui hallitus sen lopulta tunnustamaan: tämä markkinamalli ajautui nyt umpikujaan. Onneksi sote-talon valmistelussa ei kaikki kuitenkaan mennyt mönkään ja osa palasista on mahdollista pelastaa parempaa rakennelmaa varten. Se valtava työ, mitä soten eteen on asiantuntijoiden, virkamiesten ja kuntien puolesta tehty viime vuosina, ansaitsee jatkotyöstöön ryhtymisen. Nyt onkin aika keskittyä siihen, miten seuraavan hallituksen tulisi aloittaa sote-uudistustyö. Ensin täytyy tarkastella hoivan tilaa. Tähänkin saakka erikoissairaanhoito on toiminut varsin hyvin, ja ongelmat ovat olleet vanhustenhoidossa ja perusterveydenhoidossa. Siksi korjausliikkeet pitäisi tehdä siellä, missä ongelmat ovat. Tämän vuoksi olen erittäin tyytyväinen hallitusneuvotteluiden ilmiöpohjaiseen valmistelutapaan: Ei lähdetä siitä, että talon seinien pitää olla tietynlaiset. Lähdetään siitä, että se rakennettava talo on valmistuessaan koti. Arvoisat kansanedustajat! Erityisesti hoitoonpääsy terveydenhoidossa on vaikeaa. Tiedän helsinkiläisenä päättäjänä, että maamme pääkaupungin sisällä on suuret erot terveysasemien jonoissa. Osalla Helsingin alueista lääkäriin pääsee parissa päivässä, ja osalla aikaa joutuu odottamaan jopa kuusi viikkoa. Tämä ei ole oikein. Nyt olisi viisasta, jos tunnustaisimme yhteisesti ratkaisujen vaativan myös lisää hoitohenkilökuntaa, niin lääkäreitä kuin hoitajiakin. Vanhustenhoidossa hoitajamitoitus on konkreettinen keino varmistaa riittävä hoitohenkilöstön määrä. Hyvät kuulijat! Lopuksi haluaisin kiinnittää huomion maamme väkirikkaimman alueen rooliin uudistuksessa. Uudenmaan alueella asuu yhteensä 1,6 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunkiseutu kasvaa hurjaa vauhtia, ja alue toimii myös koko maan talouskasvun veturina. Kaupungistuminen ei tule pysähtymään seuraavien vuosien aikana. Ihmiset hakeutuvat töiden, opiskelujen ja rakkaittensa perässä kaupunkeihin. Esimerkiksi viime vuosina Helsingin väestö on kasvanut nopeammin kuin kertaakaan 1960-luvun jälkeen. Tulevaisuuden kannalta ei ole kestävää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tehdään ottamatta huomioon kasvavien väestökeskusten ja etenkin nopeimmin kasvavan pääkaupunkiseudun tarpeita. Seuraavan hallituksen onkin otettava pääkaupunkiseutu sote-uudistuksen jatkovalmisteluun mukaan. Näin varmistetaan, että tulevaisuuden Suomen sote-malli rakennetaan vastaamaan 2080-luvun haasteisiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-05-14T14:16:17,2019-05-14T14:21:03,Hyväksytty,1.1 2019_6_7,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Lukiessani tätä käsittelyssä olevaa hallituksen vuosikertomusta vuodelta 18 esille nousi kaksi ajankohtaista näkökulmaa: Ensimmäinen liittyy eduskuntavaalikampanjoihin ja erityisesti nyt hallitusvaltaan tarrautuvien puolueiden, pois lukien keskusta, käyttämään retoriikkaan. Siihenhän kuuluvat hallituksen haukkuminen kaikesta, muun muassa tuloerojen repeämisestä, nuorten syrjäytymisestä ja koulutuskehityksestä. No mitä, arvoisa puhemies, tämä hallituksen vuosikertomus kertoo näistä tulevat hallituspuolueet valtaan nostaneista väitteistä? Vastaus on, että toisenlaista tarinaa. Esimerkiksi tuloerojen osalta vuosikertomus toteaa, että ”tuloerojen ja pienituloisuuden kasvu näyttää pysähtyneen” ja ”tuloerot Suomessa ovat kuitenkin EU-maiden pienimpiä”. Vastaavasti nuorten tilanteesta todetaan seuraavaa: ”Yhä useampi 15—24‑vuotias on koulutuksessa tai töissä. Erityisesti nuorten poikien yksinäisyys on vähentynyt.” Kertomuksessa todetaan myös, että suomalaisten elämänlaatu on kohentunut ja että väestön koulutustaso on noussut. Vastaavasti kertomuksen pohjalta voidaan väittää, että Suomi kantaa kokoaan suurempaa vastuuta globaalista kehityksestä. Tämä näkyy kertomuksen mukaan siinä, että Suomi on sitoutunut auttamaan muita maita kestävän kehityksen saavuttamisessa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa olemme kertomuksen mukaan EU:n kärkitasoa, ja kertomuksen mukaan ympäristön tila on kehittynyt parempaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Suomen salaisuus on muita EU-maita kunnianhimoisempi uusiutuvan energian käyttö. Vuoden 2017 energian kokonaiskulutuksesta 37 prosenttia ja loppukäytöstä yli 40 prosenttia katettiin uusiutuvilla energiamuodoilla. Uusiutuvasta energiasta noin kolme neljännestä pohjautuu puupolttoaineisiin. Vaikka suomalainen puun käyttö on lisääntynyt, yli viidennes kasvusta jää metsiin lisäämään puustopääomaa ja hiilen sidontaa. Mikä tärkeintä, tämä Suomen muuttaminen entistä kestävämpään ja hyvinvoivempaan suuntaan on tehty tiukan talouspolitiikan aikana. Sen seurauksena julkinen talous näyttää ennusteen valossa tasapainottuvan 2020‑luvulla. Ei siis huono saavutus hallitukselta, jonka linjasta nyt Säätytalolla halutaan päästä eroon. Arvoisa puhemies! Se toinen syy tämän puheenvuoron käyttämiseen ovat samaisessa kertomuksessa esille nostetut huolenaiheet Suomen kehityksestä. Esille tässä nousee julkisen talouden kestävyys, jota ei nykyinen talouden hyvä suhdannekaan korjaa. Siksi julkisen talouden tulisi olla selkeästi ylijäämäinen ensi vuosikymmenen alussa, jotta se olisi kestävällä pohjalla kohtaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet tulevaisuudessa. Muutamien hallitusneuvotteluihin osallistuvien vähättelevät kommentit esimerkiksi talouden kestävyysvajeesta eivät kyllä viittaa siihen, että tätä me suomalaiset olisimme saamassa. Todellisten tulevaisuusinvestointien sijasta etusijalla on vaalien alla annettujen kalliiden vaalilupausten lunastaminen, vaikka sitten velkarahalla tai veronkorotuksilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-05-14T14:21:10,2019-05-14T14:24:57,Hyväksytty,1.1 2019_6_8,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen vuosikertomuksessa vuodelta 2018 eniten huolta aiheutti ei niinkään se, mitä oli kirjoitettu, vaan se, mitä oli tietoisesti jätetty kertomatta. Vuonna 2015 pääministeri Juha Sipilä esitti kutsun Lähi-itään, kohtalokkain seurauksin. Kymmeniätuhansia pääosin nuoria miehiä marssi Suomeen, ja kuten moni pelkäsi, silloin alkoi niin sanotusti tapahtua. Kuten nyt tiedämme, maamme sisäinen turvallisuus järkkyi tuon ajattelemattoman heiton seurauksena. Juha Sipilän oman kodin tarjoaminen uutisoitiin Lähi-idässä laajasti. Tämän jälkeen Turussa kaksi naista menetti henkensä ja kahdeksan haavoittui terrori-iskun seurauksena. Sittemmin vielä suurempi joukko tyttöjä ja naisia on joutunut raiskausten ja hyväksikäytön uhreiksi. Arvoisa puhemies! Kysyn, miksi hallitus ei ota esille kertomuksensa sisäisen turvallisuuden kohdassa ääri-islamin nousua sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Hallitus budjetoi lisätalousarviossaan 4,7 miljoonaa euroa lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan, mutta vuosikertomuksessaan se ei sanallakaan mainitse sitä, kuinka suuressa nousussa seksuaalirikokset ovat olleet Suomessa vuoden 2015 jälkeen. Suomalaisista naisista ja lapsista harva tuntee olonsa turvallisemmaksi ulkona liikkuessaan nyt kuin neljä vuotta sitten, ennen Juha Sipilän hallituskauden alkua. Arvoisa puhemies! Hallituksen vuosikertomuksessa sisäisen turvallisuuden kohta alkaa näillä sanoin: ”Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on, että Suomi on maailman turvallisin maa asua.” Sopiikin kysyä kaiken tämän jälkeen hallitukselta ja varsinkin Juha Sipilältä, joka ei nyt valitettavasti täällä ole: miten meni noin niin kuin omasta mielestä? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-05-14T14:24:59,2019-05-14T14:28:09,Hyväksytty,1.1 2019_6_9,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat debatoida, käyttää vastauspuheenvuoron, painamaan siitä paneelista V-nappia — V niin kuin vastaus — ja nousemaan seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_10,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen vuosikertomuksessa muistetaan mainita sote-uudistus ja se, kuinka se kaatui. Kannan suurta huolta siitä, millä tavalla lähdemme nyt tekemään uutta sotea. Sote-valiokunnan henki oli erittäin huono, ja muistoja siitä jäi. Täällä moni on kysynyt, uskaltaako sinne sote-valiokuntaan tulla ollenkaan, kun siellä oli niin hirveää se soten tekeminen. Pidän erittäin tärkeänä, että se tehdään parlamentaarisesti ja myös oppositiota kuunnellaan ja se otetaan mukaan näihin valmistelutöihin. Olisin halunnut sitäkin kysyä, mitenkä tässä edetään. Pidän erittäin tärkeänä, että työelämän ja omaishoidon parempi yhteen sovittaminen viedään eteenpäin tällä tulevalla kaudella. Siitä mainitaan tässä kertomuksessa. Olisin myös sitä halunnut tiedustella, millä tavalla työssä olevia henkilöitä tuetaan tässä mahdollisuudessa omaishoitoon. Mutta sote painaa meidän niskaamme, ja pidetään hyvä huoli siitä, että se ei saa aikaan samanlaista farssia kuin viime kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-05-14T14:28:30,2019-05-14T14:29:36,Hyväksytty,1.1 2019_6_11,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Ikonen aivan oikein peräänkuulutti sitä, että hallituskausien välillä olisi hyvä olla ennakoitavuutta ja jatkuvuutta. Tätä asiaa vaikeuttaa kylläkin tällä hetkellä juuri se, että edellinen hallitus oli poikkeuksellisen ei-konsensushenkinen, päinvastoin se oikeastaan rikkoi sen yhteisymmärryksen, jolla suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu. Markkinaehtoistaminen, yksityistäminen, kehitysyhteistyömäärärahojen puolittaminen globaalivastuusta ja eriarvoisuuden voimakas kasvu — kaikki nämä olivat piirteitä, joilla rikottiin sitä konsensushenkeä, mikä olisi sitten tätä jatkuvuutta peräänkuuluttanut. Nyt uusi hallitus joutuu väistämättä ottamaan uuden linjan, palauttamaan sen vanhan lähestymistavan, jossa yhteisvastuullista Suomea rakennetaan ja tunnistetaan myöskin yhteisvastuun ulottuvan siihen, että se ei tunne rajoja, eli myöskin kansainväliseen vastuuseen. Tässä suhteessa tämä jatkuvuus on sitä pitkää linjaa, ei sitä linjaa, mitä edellinen hallitus täällä noudatti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-05-14T14:29:37,2019-05-14T14:30:38,Hyväksytty,1.1 2019_6_12,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsänen nosti esille sen lähtökohdan, mistä saa lähteä liikkeelle tämä hallitus, jonka ohjelmaa nyt neuvotellaan. Talous on paremmassa kunnossa, työllisyys kasvaa. Täytyy yhtyä kyllä väistyvän pääministeri Sipilän sanoihin: ”Älä sössi taloutta.” Hän totesi tuossa keväällä: ”Antti hyvä, älä kiristä yrittäjien verotusta. Siinä tulee pää vetävän käteen. Sitten se tipahtaa se työllisyysaste. Osinkoverotus on yksi tärkeimmistä kannusteista pienille ja keskisuurille listaamattomille yrityksille, älä, Antti, koske siihen. Sieltä se työ tulee: pienistä ja keskisuurista yrityksistä.” Näin totesi Juha Sipilä Antti Rinteelle. Niin kuin edustaja Räsänen nosti esille, kyllä tässä keskusta on nyt paljon vartijana. Vihervasemmisto on ryhtymässä kurittamaan kovalla tavalla suomalaisia yrittäjiä, ja toivotaan, että keskusta tämän paineen kestää ja pystyy pitämään kiinni näistä kynnyskysymyksistä, että yrittäjien verotukseen tai toisaalta yrittäjävähennykseen [Puhemies koputtaa] ei kosketa vaan se säilyy myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-05-14T14:30:39,2019-05-14T14:31:51,Hyväksytty,1.1 2019_6_13,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Heinosen ei tarvitse kantaa huolta keskustan osalta. Kun verrataan viimeistä punamultahallitusta, joka oli reilu 10 vuotta sitten, viimeiseen sinipunahallitukseen, jossa kokoomus vahti näitä yrittäjien veroja, niin ero on aika merkittävä: Punamultahallitus poisti varallisuusveron, teki aivan järkevän yritysverouudistuksen, otti sukupolvenvaihdoksiin 60 prosentin huojennuksen, pääomavero oli sen jäljiltä 28 prosenttia. Viimeisen sinipunahallituksen aikana osinkoverotusta kiristettiin rajusti, [Oikealta: Ohoh!] muistaakseni 600 miljoonalla, perintöveron alinta luokkaa nostettiin 13 prosentista 20 prosenttiin, pääomavero oli sen kauden jäljiltä korkeimmillaan 33 prosenttia. Älkää kantako huolta meistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2019-05-14T14:31:51,2019-05-14T14:32:48,Hyväksytty,1.1 2019_6_14,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä tuli hyvin esiin tämä, missä tarvitaan jatkumoa ja missä ei. Ainakin itselleni aivan päivänselvää oli, kun kävin kansalaisten kanssa juttelemassa päivittäin Tammelantorilla ja eri puolilla Pirkanmaata, että kyllähän se suuri huoli oli nimenomaan siitä, että eriarvoistumiskehitys oli valtavasti mennyt eteenpäin, eli siellä tuli moni pienituloinen eläkkeensaaja sanomaan, että sinne rahakukkaroon jäi miinusmerkki sen seurauksena, kun hallitus näitä indeksejä vuosi toisensa jälkeen jäädytteli — oli sitten talous kasvussa tai vähän vaikeammassa tilanteessa, niin aina vain sama juttu, että heikompiosaisten kukkarolla käytiin. Siksipä näen sen niin, että suunnanmuutos näissä asioissa on varmasti ollut se, mitä kansa toivoi äänestysuurnilla käydessään. Puhemies! Haluan kiittää edustaja Heinäluomaa puheenvuorosta, koska hän otti esiin myös erään toisen tärkeän asian: ne asiat, mistä kansalaiset kantoivat huolta, olivat nimenomaan terveyspalveluiden saanti ja vanhustenhoiva. Niissä esimerkiksi tämä hoitajamitoituksen kirjoittaminen lakiin on aivan ydinkysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-05-14T14:32:51,2019-05-14T14:34:00,Hyväksytty,1.1 2019_6_15,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen tässä kantoi huolta eriarvoistumisesta, ja varmasti me jokainen haluamme tehdä työtä eriarvoistumisen vähentämiseksi. Uskon, että kaikkein paras keino vähentää eriarvoisuutta on se, että kaikille työikäisille ja työkykyisille on työtä. On kyllä miellyttävä lukea tätä hallituksen vuosikertomusta vuodelta 2018, kun siihen on voitu kirjata se, että hallituksen asettama työllisyystavoite on saavutettu. Tulevan hallituksen tulee asettaa vielä kunnianhimoisempi työllisyystavoite vähintään 75 prosenttiin, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata ja tätä pelättyä eriarvoistumista estää. Kannan kuitenkin huolta siitä, että kun on kuultu hyviä uutisia vaikkapa tästä Kemiin suunnitellusta suuresta biotuotetehdasinvestoinnista, niin nyt hallitusta muodostavat puolueet ovat käyttäneet puheenvuoroja, että tällaisia investointeja ei Suomeen toivottaisi. Tässä nyt kyllä toivoisi hallituspuolueitten edustajilta vastauksia: haluatteko te työtä [Puhemies koputtaa] Suomeen vai haluatteko te työttömyyttä ja sitä myötä eriarvoisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-05-14T14:34:01,2019-05-14T14:35:14,Hyväksytty,1.1 2019_6_16,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,Koetetaan pitää nämä vastauspuheenvuorot minuutin sisällä. Edustaja Räsänen näyttää mallia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_17,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun kannalta on miellyttävää, että täällä on edustettuina myös niitä puolueita, jotka neuvottelevat parhaillaan hallitusohjelmasta Säätytalolla. Sen takia tietysti toivoisi, että joitakin mahdollisia vastauksia voisi jo saada: esimerkiksi onko teillä sellainen käsitys, että sote-uudistus nyt todellakin käynnistetään parlamentaarisella valmistelulla? Toisaalta ihmettelen kyllä sitä, että hallitustunnustelija Rinne perusteli tätä hallitusneuvottelijoiden kokoonpanoa sillä, että puolueessa päivätöissä olevia ei riitä jokaiseen pöytään. Ymmärtääkseni aika isoa osaa sosiaalidemokraattien ihan täysipäiväistä työtä tekevistä kansanedustajista ei ole valittu sinne neuvottelupöytiin vaan muiden tahojen edustajia. [Puhemies koputtaa] Miksi näin? [Timo Heinonen: Muun muassa Tuomioja ja Kristiina Salonen on näitä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-05-14T14:35:20,2019-05-14T14:36:35,Hyväksytty,1.1 2019_6_18,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen kysyi sote-uudistuksen etenemisestä. Niin kuin hallitusneuvottelija Rinne on sanonut moneen kertaan, sitä työtä jatketaan parlamentaarisella pohjalla, elikkä siinä mielessä voimme olla rauhallisella mielellä. Edustaja Vanhanen ehti jo lähteä, mutta häntä kiitän siitä, että hänellä oli pitkä muisti siinä, mitä punamulta on saanut aikaiseksi. Uskon, että tuota hyvää työtä jatketaan nyt edelleenkin. Sitten tästä ryhmiin osallistumisesta: Koko meidän eduskuntaryhmämme on eri tavalla mukana näissä hallitusneuvotteluissa. Kaikki eivät ole siinä pyöreän pöydän ympärillä, mutta taustalla olemme, eli meistä jokainen on tietoinen, mitä siellä tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-05-14T14:36:37,2019-05-14T14:37:16,Hyväksytty,1.1 2019_6_19,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä yllättynyt siitä, miten ylimielisesti edustaja Vanhanen suhtautui edustaja Heinosen antamaan tukeen keskustalle hallitusneuvotteluissa. On tietysti hienoa kuulla, että keskusta pärjää siellä erinomaisen hyvin eikä tarvitse mitään tukea. Toivotan omalta osaltani keskustalle menestystä, kun nyt tehdään muutosta siihen politiikkaan, mitä Sipilän hallitus ajoi. Itse uskon, että hallitusneuvotteluissa ja hallituksen toiminnassa tulevat korostumaan monet tärkeät ja hyvät asiat. Tullaan panostamaan koulutukseen, tullaan tekemään perheuudistus, tullaan lisäämään hoivaa vanhustenhoivassa ja niin edelleen. Toivon, että tätä ei tehdä leikkaamalla lapsilta eli ottamalla velkaa. Mitä edustaja Viitasen hoitajamitoitukseen tulee, niin saapa nähdä, tuleeko vuodenvaihteessa voimaan 0,7. Ei varmasti tule.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-14T14:37:17,2019-05-14T14:38:22,Hyväksytty,1.1 2019_6_20,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tästä hallituksen vuosikertomuksesta on hyvä ponkaista eteenpäin, ja minäkin haluaisin muutaman kysymyksen tässä esittää. Todella tarvitsemme kestävää kehitystä, politiikkajohdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä meidän toimissa, ja nythän isolti eduskunta on myös uusiutunut kansanedustajistaan, ja hallitusneuvotteluja käydään. Eläkeläisköyhyydestä on paljon puhuttu ja pienten eläkkeitten nostamisesta, ja olisin mielelläni halunnut kuulla, onko toiveita siitä, että oikeudenmukainen puoliväli-indeksi voitaisiin saada kokeiluun tulevina vuosina. Toisaalta ollaanko myös perheen ja opiskelun tai perheen ja työn yhdistämiseen saamassa konkreettisia keinoja? Ja myös kun koulutusleikkaukset ovat olleet hyvin haitallisia ja laajoja, niin millä tavalla koulutus on saamassa ryhtiliikettä? Meillä tulee paljon peruskoulusta sellaisia, [Puhemies koputtaa] jotka eivät osaa lukea, laskea eivätkä kirjoittaa kunnolla. [Puhemies koputtaa] Taataanko perusvalmiudet jatkossa meidän koulussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-05-14T14:38:22,2019-05-14T14:39:35,Hyväksytty,1.1 2019_6_21,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ken tuntee historian, voi ymmärtää nykyisyyttä ja ennustaa myöskin tulevaisuutta, ja kun käsittelemme nimenomaan viime vuoden hallituksen toimintakertomusta, on tietenkin ilolla mainittava se ja voimme kaikki olla yhtä mieltä siitä, että työllisyyskehitys on koko viime kauden ollut hyvää. Se ei tietenkään ole pelkästään hallituksen ansio, mutta on myöskin hallituksen tehdyillä toimilla siihen iso vaikutus. On paljon puhuttu siitä, että tuloerot ovat kasvaneet, mutta tämä toimintakertomus kertoo, että tuloerojen ja pienituloisuuden kasvu näyttää pysähtyneen, ja myöskin yhä useampi 15—24-vuotias on koulutuksessa ja töissä, ja meidän väestön koulutustaso on noussut. Mutta eriarvoistumista on tapahtunut siinä, että asuinalueiden eriarvoisuus on kasvanut, ja siinä on varmaan myöskin paljon tekemistä. Vielä tuohon viime kauteen: Työllisyys todellakin on huippuluvuissa, ja tänään saatiin vielä tietoa, että se edelleenkin kasvaa. Hallituksen vuosikertomuksen ohessa sanon vielä, että ehkä ihan sitä kiitosta ja kunniaa, mitä meidän viime kauden työministeri Lindström olisi voinut saada, hän ei tässä salissa saanut, ja tässä yhteydessä, kun on käsittelyssä hallituksen viime vuoden vuosikertomus, haluan sanoa omalta osaltani työministeri Lindströmille kiitoksen ja myöskin kunnian siitä työstä, mitä hän teki viime kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-05-14T14:39:39,2019-05-14T14:41:05,Hyväksytty,1.1 2019_6_22,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Myönnän vastauspuheenvuoron vielä edustajille Laiho, Kiuru, Kauma, Kiljunen ja Heinonen, ja sitten sen jälkeen mennään takaisin puhujalistaan. Se vastauspuheenvuoropyyntöpaneeli on siellä suljettu jo. Koetetaan pysyä tosiaan tässä minuutin rajassa. Alan nyt vähän napakammin paukuttamaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_23,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-uudistus kaatui siihen, että siihen liitettiin mukaan maakuntahallintouudistus. Me tarvitsemme sote-uudistuksen, me tarvitsemme sitä, että ihmiset pääsevät lääkäriin ja hoitoon, vanhukset saavat hoivaa. Me emme tarvitse maakuntahallintoa tähän maahan. Meillä on jo koti, meillä on kunnat Suomessa, meillä on kaupungit, ja annettakoon niille, jotka pystyvät ne järjestämään, se mahdollisuus järjestää. Eli me emme tarvitse uusia seiniä. Me voimme tehdä näiden seinien sisällä sen muutoksen, ja meidän pitää nyt kaikki voimavarat tulevalla kaudella laittaa ihmisten palveluihin, ei hallinnollisiin rakenteisiin, ja toivon, että tämä myös Säätytalolla muistetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-05-14T14:41:22,2019-05-14T14:42:15,Hyväksytty,1.1 2019_6_24,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuosikertomuksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista pitää Suomea turvallisena maana. Turvallisuudentunne on kuitenkin aika ajoin hieman kärsinyt, ja yhtenä esimerkkinä on se, että kun poliisi saa noin miljoona toimeksiantoa, hälytystehtävää vuodessa, niistä kymmenisen prosenttia eli 100 000 jää ajamatta ihan vain sen takia, että poliisipartioita ei kerta kaikkiaan ole sillä hetkellä vapaana. Hallitustunnustelija Rinne kysymyspatteristossaan kysyi sisäisestä turvallisuudesta, ja jokainen puolue vastasi, että poliisien määrää pitää lisätä. Vihreät sanoivat, että 7 850, samoin keskusta, myös kokoomus, perussuomalaiset peräti 11 000. Vasemmistoliitto sanoi, että vuosikymmenen takaiselle tasolle, mutta SDP sanoi vain, että riittävät resurssit. Ehkä siihen saisimme hieman tarkennusta, mitä riittävät resurssit tarkoittavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-05-14T14:42:19,2019-05-14T14:43:25,Hyväksytty,1.1 2019_6_25,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa edustajat Autto ja Heinonen ovat kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka tärkeää on jatkuvuus taloudessa ja siinä hyvässä taloudenpidossa, mitä hallitus viime kaudella harjoitti. Kun Sipilän hallitus aloitti nelisen vuotta sitten, niin työllisyysaste oli luokkaa 68, ja nyt se on melkein 73 prosenttia. Meidän täytyy jatkaa tällä tiellä ja saavuttaa vähintään 75 prosenttia tämän kauden loppuun mennessä, ja sehän tarkoittaa 70 000—90 000:ta uutta työpaikkaa, eli se tarkoittaa sitä, että tulevan hallituksen tulee panostaa ahkeruuteen ja että siitä myöskin palkitaan. Olen hiukan huolissani siitä, mitä on kantautunut Säätytalolta, että nyt panostetaan ilmiöpohjaiseen kehittämiseen ja ei suinkaan olla katsottu niitä talouden realiteetteja, ja olen huolissani siitä, mitä se tulee tarkoittamaan käytännössä. [Markus Mustajärvi: Kyllä sekin aika vielä tulee!] Kuka nämä uudistukset maksaa? Onko se yrittäjä, [Puhemies koputtaa] tavallinen keskiluokkainen veronmaksaja vai kuka? Talouteen on kiinnitettävä huomiota, että verot eivät nouse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-05-14T14:43:29,2019-05-14T14:44:40,Hyväksytty,1.1 2019_6_26,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen varsinaisessa puheenvuorossa viittasi budjetin alijäämiin, ja täällä on viitattu myöskin näihin neuvotteluihin Säätytalolla, että siellä olisi holtittomuutta kestävyysvajeeseen suhtautumisessa. Itse asiassa kestävyysvajehan on poliittinen ja taloudellinen käsite. Jos meillä olisi sama bruttoveroaste rakenteellisesti kuin 15 vuotta sitten, valtion budjetissa olisi rahaa 10 miljardia euroa enemmän kuin nyt. Toiseksi, jos puhutaan julkisen talouden alijäämästä, niin kannattaisi myöskin muistaa, että me siirrämme jatkuvasti keskimäärin 8 miljardia euroa vuosittain eläkerahastoihin rahaa, joka on myöskin julkisen talouden osa sosiaalirahastoina. Meillä tosiasiassa julkinen talous on ylijäämäinen, ei alijäämäinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-05-14T14:44:44,2019-05-14T14:45:28,Hyväksytty,1.1 2019_6_27,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,Ja vielä edustaja Heinonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_28,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vanhanen hieman nihkeästi todellakin suhtautui siihen tukeen, jota me kokoomuksesta haluamme antaa sille työlle, että he pitävät nyt tiukasti kiinni siitä, että Suomen yrittäjyydestä pidetään huolta. Ne työpaikat syntyvät sinne pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kyllä nämä Vanhasen puheet edustivat lähinnä arkeologiaa, ja niissä hän katsoi kovin kauas menneisyyteen, kun nyt pitäisi katseen olla ennen muuta tulevaisuudessa, kun uutta hallitusohjelmaa ollaan tekemässä. Itse toivon lämpimästi voimia koko keskustan eduskuntaryhmälle, että he pystyvät pitämään näistä kymmenestä kynnyskysymyksestä kiinni. Se on kaiken a ja o, että meidän hyvä talouskehitys jatkuu. Käännettä siihen Juha Sipilän hallituksen hyvään talouskehitykseen ei pidä missään tapauksessa tehdä, ja tässä keskusta on paljon vartijana. Haluaisin, arvoisa puhemies, kysyä vielä sosiaalidemokraateilta: saadaanko tämä 0,7:n hoitajamitoitus voimaan ensi vuoden alusta, ja tulettehan korvaamaan täysimääräisesti kunnille tämän kustannuksen, mikä tästä hoitajamitoituksen kasvusta aiheutuu? [Kimmo Kiljunen: Oletteko te mukana siinä? — Tuula Väätäinen: Saadaanko tukea?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-05-14T14:45:32,2019-05-14T14:46:42,Hyväksytty,1.1 2019_6_29,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,Nyt mennään takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_30,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nousihan täällä esiin epäileviä tuomaksia heti tähän alkuun: saammeko sen hoitajamitoituksen 0,7 ensi vuoden alusta voimaan? Minä hoitajana itse haluan uskoa, että näin tulee tapahtumaan. [Ben Zyskowicz: Ei varmasti saada!] Ihan oikeasti hoitajamitoituksen eteen tehdään töitä, mutta minä ymmärrän huolenne, edustaja Ben Zyskowicz, koska tämä maksaa. Se maksaa, ja olette ollut jo aikaisemmissa hallituksissa tätä asiaa kenties vastustamassa. Se maksaa, mutta se on elintärkeää Suomelle ja Suomen vanhuksille, että me saamme jonkunlaisen selkeämmän suunnan sille, millä tavalla meidän vanhuksemme hoidetaan. Pelkät ohjeistukset eivät siihen valitettavasti riitä. Kyllä minäkin olisin toivonut hoitajana, että se laatusuositus ja ohjeistuspohja riittää. Mutta mielestäni hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin on erittäin tärkeää. Millä tavalla se tehdään? Varmasti siinä joudutaan miettimään, että kun on raskaasti hoidettavia ja sitten on niitä kevyemmin hoidettavia, niin millä tavalla se mitoitus lasketaan. Mutta on erittäin tärkeää, että laki antaa signaalin siihen, miten meidän vanhuksemme hoidetaan. Arvoisa herra puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että keskustelu ikääntyneistä ei vaimene. Jotenkin näen, että vaikka viime vuosi ja viime hallituskausi päättyi siihen, että saimme kuulla erittäin paljon ikäviä uutisia vanhustenhoidon kentältä, laiminlyöntiä, kaltoinkohtelua, niin siitä huolimatta aika hiljaa me olemme olleet. Elikkä me olemme kyllä niiden arvoasioiden keskiössä, ja tämän eduskunnan ja tulevan hallituksen tulee näyttää meille kaikille ja palauttaa se luottamus erityisesti kansalaisille, että yhteiskunta haluaa pitää hyvän huolen omista vanhuksistaan. Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistus: Tulihan se sieltä, että maakuntahallintoa ei tarvita. No, tarvitaanko valinnanvapauttakaan? Minun mielestäni Suomeen tarvitaan sellainen sosiaali- ja terveydenhuolto, että jokainen pääsee lääkäriin ajoissa. Ja mielestäni hoitotakuuaikaa tulee lyhentää niin, että esimerkiksi kun ikäihminen pyrkii lääkärille, hänen tulee päästä sinne heti. Se on kuin hän pyrkisi päivystykseen. Ikääntynyt ei voi odottaa, vaan hänen vaivansa tulee tulkita välittömästi. Arvoisa puhemies! Edellisellä hallituksella oli yhtenä kärkihankkeena ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja omaishoidon vahvistaminen. Tässä on edelleen paljon tehtävää, ja minä ymmärrän tämän asian vaikeuden. Mistä me löydämme hoitajan silloin, kun toinen aisapari sairastuu eikä pääse sinne töihin? Elikkä myös ikäihmisten kotihoidon turvaaminen tulee ottaa keskiöön tulevaisuudessa. Pitää olla sijaisista kootut hoitoryhmät, niin sanotut poolit, jotka tulevat silloin auttamaan, kun vakituinen henkilöstö sairastuu. Tässä on paljon tehtävää. Se tuo kustannuksia, mutta kuitenkin tämä on erittäin tärkeää, ja vanhuksemme ansaitsevat hyvän hoidon. Arvoisa puhemies! Omaishoitajat sitten: Hallitus on kiinnittänyt paljon huomiota omaishoidon kehittämiseen, ja mielestäni paljon on vielä tehtävää. Me elämme siinä tilanteessa, että hoivapaikkojen laitospaikat on ajettu alas ja yhä huonokuntoisemmat potilaat ja ihmiset asuvat siellä omissa kodeissaan, minne hoivaa ei välttämättä riitä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että me työssäkäyvät ja läheiset ja omaiset osallistumme mahdollisimman paljon sen läheisemme hoitamiseen. Tietysti on sitten ne realiteetit siinä, kuinka sieltä töistä pääsee auttamaan sitä läheistään, kuinka voi jäädä omaishoidon vapaalle. Olen tehnyt lakialoitteen viime kaudella siitä, että työnantajalla olisi velvollisuus myöntää omaishoidon vapaata työntekijälle. Toivon, että tällainen asia voisi edetä täällä eduskunnassa. Pelkkä mahdollisuus siihen ei riitä, koska monesti edessä on irtisanoutuminen. Arvoisa puhemies! Edustaja Antikainen, nostitte puheenvuorossanne esiin Suomen sisäisen turvallisuuden, ja myös kannan siitä erittäin paljon huolta. Mielestäni viime vuosi päättyi järkyttäviin uutisiin siitä, miten paljon seksuaalirikoksia Suomessa tapahtuu, ja ikävä kyllä siitä, miten paljon niistä rikoksista oli juuri ulkomaalaisten tekemiä. Kannan suurta huolta siitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt eivät halua palata. Täällä hallituksen vuosikertomuksessa kerrotaan, että ”kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden halukkuus palata vapaaehtoisesti on vähentynyt”. No, sehän on ihan selvää, että vapaaehtoisesti ei haluta lähteä, mutta erityisesti huolta kannan siitä, että tätä maasta poistamista vaikeuttaa erityisesti myös se, että suurimmat turvapaikanhakijoiden lähtömaat, muun muassa Irak, Afganistan ja Somalia, ovat käydyistä neuvotteluista huolimatta olleet haluttomia vastaanottamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisia. Eli meillä on kyllä tässä pattitilanne, mikä pitää pystyä ratkaisemaan tällä kaudella: mitä me teemme, jos kielteinen turvapaikkapäätös tulee mutta maa ei halua vastaanottaa häntä eli ihmiset jäävät tänne meille? Arvoisa puhemies! Toki myös kiitän mennyttä hallitusta asioista, joita on tehty muun muassa työpaikkojen lisäämiseksi ja talouden nostamiseksi. Ne ovat erittäin tärkeitä teemoja. THL ja TE-toimistot sen sijaan ovat ottaneet kantaa, että aktiivimalli ei ole päässyt siihen tavoitteeseen, mihin oli tarkoitus, ja toivonkin, että aktiivimalli kumotaan ja perutaan tällä tulevalla kaudella. Mehän kuulimme viime kauden päätteeksi, että eniten aktiivimalli on rokottanut Uudellamaalla, Itä-Karjalassa ja Käsivarren Lapissa olevien työttö-mien tilannetta. Monesti nämä työttömät ovat myös ikääntyneitä... [Ilkka Kanerva: Ei me voida päättää Itä-Karjalan asioista!] — Anteeksi, Itä- ja Pohjois-Savo. Erittäin hyvä havainto ja korjaus, edustaja Kanerva, kiitos siitä. Puhuin Pohjois-Savosta ja Itä-Savosta tietystikin elikkä tarkoitin sitä aluetta. — Nämä työttömät [Markus Mustajärvi: Se oli freudilainen lipsahdus!] ovat monesti olleet juurikin ikääntyneitä ja ehkäpä myös kyvyttömiä siihen työhön, ja sen takia leikkuri on käynyt ja kohdellut heitä kohtuuttomasti. Mutta näillä sanoilla, meillä on kova kausi tulossa ja paljon vaatimuksia, ja erityisesti tärkeänä pidän sitä ja uskon siihen, että saamme hoitajamitoituksen. En usko siihen, ettemme sitä saa. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-05-14T14:46:47,2019-05-14T14:53:21,Hyväksytty,1.1 2019_6_31,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,Edustaja Sankelo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_32,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Nyt käsittelyssä olevassa kertomuksessa todetaan muun muassa, että Suomi on uusiutuvan energian kärkimaita Euroopan unionissa. Suomen kasvihuonepäästöt laskevat edelleen ja vuonna 2017 olivat 21 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Tämä on kansainvälisessä vertailussa todella kova saavutus. Maailmassa tähän pystyy vain muutama maa, niiden mukana siis Suomi. Kertomuksen osiossa Biotalous ja puhtaat ratkaisut kiinnittyy huomio siihen, että energiaturpeen käytön sanotaan lisääntyneen edellisestä vuodesta. Energiaturpeen osalta trendi on ollut pitkään laskeva. Viime vuonna tehtiin itse asiassa pieni poikkeus. Se johtui poikkeuksellisen kylmästä kevättalvesta ja käytössä olleen metsähakkeen laatuongelmista. Mistään suunnanmuutoksesta ei ollut kyse vaan siitä, että suomalaiset pitää lämmittää myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää näillä leveysasteilla on monipuolinen energiantuotanto. Aikaisemmissa puheenvuoroissa puhuttiin politiikan jatkuvuuden tärkeydestä. Tarvitsemme myös jatkossa ennustettavaa, vakaata energiapolitiikkaa hallituskoalitiosta riippumatta. Arvoisa puhemies! On selvää, että energiaturvetta tarvitaan myös jatkossa 2020—2030-luvuilla. Sen käyttö tosin vähenee markkinaehtoisesti päästökaupan myötä. Eduskunta on jo tehnyt päätöksen, että kivihiilen käyttö loppuu vuonna 2029. Tämän johdosta on nähtävissä merkittäviä polttoainehuollon riskejä puupolttoaineen käytön kasvaessa korvaamaan hiiltä ja öljyä. Kansantalouden etu on, että puuta ohjataan kuitenkin ensisijaisesti korkeampaan jalostukseen. Tällaisia on esimerkiksi Kemin tuleva biohanke. Suomalaisen energiahuollon toimitus- ja huoltovarmuuden ylläpitäminen edellyttää tiettyä energiaturpeen tuotannon ja käytön tasoa myös tulevaisuudessa. Tämä tässä viestinä myös Säätytalolle, jossa viisaat naiset ja miehet näitä asioita pohtivat, käytäviin energiakeskusteluihin ja -linjauksiin. Käytetään siis kotimaista työllistävää energiaa ja vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Se on järkevä linja myös tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-05-14T14:53:30,2019-05-14T14:57:07,Hyväksytty,1.1 2019_6_33,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen vuoden 2018 vuosikertomus. Sen mukaan yhä useampi 15—24-vuotias on koulutuksessa tai töissä. Tämä on merkittävä asia. Hallituksen puolivälitarkastelussa vuonna 2017 nostettiin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret yhdeksi painopistealueeksi — puhutaan niin sanotuista NEET-nuorista — ja tilanteen parantamiseksi toteutettiin toimintaohjelmaa, joka sisältää muun muassa varhaiskasvatukseen sekä koulutus- ja harrastustakuuseen liittyviä toimia. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osuus on laskenut huomattavasti päättyneellä hallituskaudella: 20—24-vuotiaista oli vuonna 2015 työn tai opiskelun ulkopuolella 15 prosenttia, ja tämän hallituskauden lopussa luku on 11,8 prosenttia. Eli merkittävä lasku. Meillä on kuitenkin edelleen tehtävää: toimeentulotukea saa edelleen liian moni nuori — siinä mielessä liian moni nuori, että näitten nuorten pitäisi olla joko töissä tai opiskelemassa. Työllisyyden ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä pitää jatkossakin tehdä aktiivisesti. Se ei tapahdu itsestään. Sitten haluan sanoa muutaman sanan sote-muutoksesta. Sote-uudistus ei edellisellä hallituskaudella mennyt läpi, koska se oli liian massiivinen muutos liittyen siinä olleeseen maakuntahallintoon. Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, mutta meidän pitää tehdä se soten ehdoilla niin, että me keskitymme peruspalvelujen parantamiseen, hoitoketjujen sujuvuuteen ja teemme sen tämänhetkisillä rakenteilla kuntiin ja kaupunkeihin nojaten. Miksi luoda uutta hallintomallia, koska meillä on jo olemassa raamit sille? Sote-muutoksen aikana lähdettiin kokeiluihin, esimerkiksi palvelusetelikokeiluihin ja myöskin henkilökohtaisen budjetin kokeiluihin, joista on saatu hyviä tuloksia. Itse ainakin toivon, että näitä kokeilun tuloksia voitaisiin hyödyntää ja ottaa käyttöön niiltä osin, mitkä on nähty toimiviksi. Esimerkiksi henkilökohtainen budjetti: se on erityisesti vammaisille, hoivan tarpeessa oleville todella hyvä mahdollisuus koostaa palvelut asiakkaan tarpeen mukaisella tavalla, ja silloin me voimme myöskin välttää hankalat kilpailutukset, jotka erityisryhmillä aiheuttavat huolta ja murhetta jatkuvasti. Menneellä hallituskaudella on myöskin sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja tehokkuutta parannettu digitaalisten ratkaisujen avulla. ODA-hanketta on viety eteenpäin. On tehty Virtuaalisairaala-hanke: yliopistosairaaloissa on kehitetty virtuaalinen sairaalaympäristö, missä voidaan netin kautta olla yhteydessä palveluihin. Tästä on varmasti hyötyä, ja sitä kannattaa jatkokehittää — myöskin asiakkaiden ottamista mukaan palveluiden suunnitteluun, kokemusasiantuntijoiden käyttöä. Ne ovat ehdottomasti sellaisia asioita, mitkä kannattaa hyödyntää, koska sitä kautta myöskin vähennetään kustannuksia, kun me voimme tehdä palvelut ihmisten tarpeiden mukaisella tavalla vähentäen päällekkäisyyttä ja ylimääräistä vaivaa. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamista on tehty kuluneella hallituskaudella. On panostettu varhaiseen tukeen, ja siitä on saatu jo hyvää näyttöä, että siitä on ollut hyötyä ja se on vähentänyt tarvetta raskaampiin toimenpiteisiin. Edelleenkin meillä on paljon tehtävää lastensuojelun osalta. Erityisesti sijoitettujen lasten, toimintarajoitteisten lasten, maahanmuuttajien palveluihin tulee kiinnittää huomiota. Muun muassa lastensuojelulaki päivitettiin vielä viime metreillä edellisellä hallituskaudella, jotta se saatiin vähän paremmin vastaamaan nykyaikaa. Mutta meillä on todellakin tässä paljon tehtävää. Lasten ja perheiden tuen varhaiseen tunnistamiseen pitää jatkossakin kiinnittää huomiota. Ikäihmisten kotihoidon kehittämistä ja omaishoidon kehittämistä on tehty menneellä kaudella, mutta ne vaativat ilman muuta jatkokehittämistä ja vahvistamista. Vanhustenhoito tarvitsee lisää lääkäreitä, se tarvitsee lisää hoitajia. Me tarvitsemme heitä sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, mutta se pitää tehdä niitten ihmisten tarpeiden mukaisesti, ei kaavamaisella luvulla. Ja sitten vielä viimeiseksi haluan nostaa esille osatyökykyiset ja heidän mahdollisuutensa työllistyä. Se on yksi ryhmä, meillä on paljon osatyökykyisiä, ja myöskin vammaiset kuuluvat tähän ryhmään. Me voimme hyödyntää heidän työkykyään niiltä osin, mitä on käytettävissä. Se tuo heille elämänlaatua, ja he pystyvät olemaan mukana yhteiskunnassa. Tämän vahvistamista meidän pitää ilman muuta jatkaa ja yrittää saada siitä vielä kattavampaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-05-14T14:57:16,2019-05-14T15:03:51,Hyväksytty,1.1 2019_6_34,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Viime hallituskaudella koulutusvienti keskustelutti paljon, ja vuoden 2016 alussa päästiin tilanteeseen, että lainsäädännöllisesti tuli mahdolliseksi koulutusvienti niin, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta voitiin periä lukukausimaksuja. Tämä muutos herätti paljon keskustelua aikanaan, ja yksi pelon aihe siinä oli se, että se olisi ikään kuin tämmöinen portti siihen, että myös suomalaisilta opiskelijoilta alettaisiin periä lukukausimaksua, ja ainakin kokoomuksessa vakuutettiin, että näin ei tule olemaan eikä näin ole, ja siihen ei tietenkään mennä, vaan opiskelu halutaan pitää kaikkien saatavilla. Se, että lukukausimaksut ovat nyt mahdollisia, on tuonut Suomelle yli 300 miljoonaa euroa vientituloa, ja se on arvokas asia, ja nyt uudelle hallitukselle, mikä se sitten onkaan, on tärkeänä viestinä se, että jatketaan tämän kehittämistä. Aikanaan, kun tätä tehtiin, ainakin vasemmistoliitto, SDP ja vihreät olivat kovin kriittisiä tämän suhteen, mutta tulokset näyttävät nyt olevan hyvään suuntaan menossa. Edustaja Juvonen otti omassa puheenvuorossaan esille palautussopimukset ja sellaisten henkilöiden palauttamisen kotimaihinsa, joilla ei enää ole lupaa Suomessa olla. Vaikeus on joidenkin maiden kanssa, esimerkiksi Irakin kanssa, jotka eivät kerta kaikkiaan suostu ottamaan omia kansalaisiaan takaisin. Tästä on moneen kertaan keskusteltu täällä salissa ja hallinto- ja turvallisuusjaostossa myös. Ruotsilla palautussopimus on. Se ei auta yhtään, koska sitä sopimusta ei siellä vastaanottomaassa noudateta. Nyt EU:lla ja Irakilla on PCA-sopimus, joka antaa toivottavasti vähän vipuvartta. Yksi keino on se, että avusta tehdään ehdollista: jos oman maan kansalaiset eivät kelpaa, niin silloin EU:sta ei tukea makseta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-05-14T15:03:52,2019-05-14T15:06:03,Hyväksytty,1.1 2019_6_35,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen vuosikertomus oli tuoreelle kansanedustajalle hyvinkin mielenkiintoinen aviisi. Tästä riittäisi ruodittavaa enemmänkin, mutta nostan muutaman asian esiin: Sivulla 38 mainitaan ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen. On hieno asia, että näinkin tärkeät teemat on kertomuksessa mainittu, mutta siihen se sitten jääkin. Tämä kärkihanke on ollut lähinnä raportteja, selvityksiä, muutosagentteja, seminaareja ja juhlaseminaareja. Kuten vuosikertomuksessa mainitaan, yksi tavoite on ollut kustannusten kasvun hillitseminen, ja siinä on totisesti onnistuttu. Kotihoidossa olevat ihmiset ja työntekijät tämän ovat huomanneet: Yhä enemmän asiakkaita, yhä enemmän huonokuntoisia asiakkaita, joita ei ehditä hoitaa. Nälkäisiä vanhuksia, yksinäisiä vanhuksia, jopa kuolleita vanhuksia. Omaishoidon osalta voitaneen todeta hyvänä asiana se, että valtio korvasi kunnille kaikille omaishoitajille tarkoitetun kahden vapaapäivän lisäämisen täysimääräisesti. Ongelmaksi muodostui se, että rahat eivät olleet korvamerkittyjä ja näin ollen kukaan ei varmaankaan tiedä, menivätkö rahat omaishoitoon vai johonkin muuhun. Missä ovat toimet, joilla omaishoidosta saataisiin tosiasiallinen vaihtoehto hoivan tuottamiseksi? Missä ovat toimet, joilla työn ja omaishoidon yhdistäminen olisi mahdollista esimerkiksi luomalla mahdollisuus palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen omaishoidettavan sairastuessa? Erilaisiin hankkeisiin, agentteihin ja seminaareihin sijoitetut rahat olisi siis voitu käyttää myös lainsäädännön parantamiseen. Sote- ja maakuntauudistusta kertomuksessa käsitellään varsin mielenkiintoisella tavalla. Satoja miljoonia meni, sote ei tullut, tuli susi. Kertomuksessa luetellaan aivan oikein uudistuksen tavoitteet, siis ne tavoitteet, joista kukaan ei ole puhunut enää vuosiin mitään, puhumattakaan että uudistuksessa olisi enää aikoihin muistettu asiakasta, potilasta, saati veronmaksajaa. Lopputulema on kaikkien tiedossa, ja toivottavasti vastaavaa näytelmää ei tällä kaudella nähdä. Maakunnista ei nimittäin ole soten pelastajiksi, sillä silloin varat valuvat järjestelmän perustamiseen ja ylläpitoon ja sisältö eli ihmisten palvelut jäävät vähemmälle rahoitukselle. Sisäisen turvallisuuden osalta on hyvä todeta kertomuksesta se, että omaisuusrikokset muodostavat rikosten kokonaismäärästä 46 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ja seksuaalirikokset muodostavat 8 prosenttia. Kertomus ei kuitenkaan huomioi sitä edustaja Antikaisenkin nostamaa faktaa, että vuonna 2018 seksuaalirikosten määrä nousi lähes 15 prosenttia. Se on valtava nousu, ja ihmetyttääkin, miksi tätä ei kertomuksessa huomioida. Sitä, mitä ei tunnusteta ja tunnisteta, ei voida korjata. Hokemalla lauseita ”Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa” ja ”Suomi koetaan edelleen hyvin turvalliseksi maaksi” ei lohduteta rikosten uhreja tai rangaista tekijää, saati ennaltaehkäistä rikoksia. Arvoisa herra puhemies! Viimeisenä haluan kiinnittää huomiota julkiseen velkaan. Vaikka tämä on ollut tiedossani itsellänikin, on lukujen lukeminen silti pysäyttävää. Suomi on tuplannut velkansa vuodesta 2007. Vaikka velkaa ei ole otettu yhtä paljon kuin kehykset olisivat antaneet Sipilän hallituksen aikana, on velkaa otettu lisää 6 miljardia euroa, siis 6 000 miljoonaa euroa. Se on pitkä euro maksettavaksi jälkipolvillemme. Jos velkaantumistahti on ollut oikeistovetoisessa tai oikeistosisältöisessä hallituksessa tämä, sopinee kauhistella, mitä se mahtaa olla, mikäli maamme piakkoin saa vihervasemmistolaisen hallituksen. Onko suurin näköpiirissä oleva ilmiö se, että Suomi on Kreikan tiellä? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-05-14T15:06:07,2019-05-14T15:10:36,Hyväksytty,1.1 2019_6_36,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen vuosikertomusta 2018. Sipilä ja erisävyiset siniset ministerit ovat julistaneet koko viime vaalikauden ajan sanomaa siitä, kuinka hallituksen uudistukset ovat tuottaneet tulosta. Hehkutetaan pitkälti kansainvälisen suotuisan talouskehityksen ansiosta parantunutta työllisyystilannetta pelkästään hallituksen toimillaan saavuttamana voittona. Työllisyys on parantunut, se on totta, mutta se ei ole pelkästään edellisen hallituksen ansiota. Tosiasia on se, että monet rakenteelliset uudistukset jäivät osittain torsoiksi. Kun ajatellaan hallituksen lukuisia ratkaisuja, niin voidaan todeta, että moni asia on viety keskeneräisenä eteenpäin ja lopputulos ei ole ollut kovinkaan onnistunut. Sipilän hallituksen keskeisin tavoitekin, sote, jäi toteutumatta. Haluan nostaa tässä esiin, kuten edustaja Rantanenkin ansiokkaassa puheessaan, ikäihmisten heikon tilanteen ja koti‑ sekä omaishoitoon liittyvät ongelmat. Näistä asioista on puhuttu täällä eduskunnassa jo vuosikausia. Kuitenkin asia on edelleen tapetilla, mikä tarkoittaa, että ongelmat ovat yhä olemassa. Lupaukset eivät tahdo tulla lunastetuksi. Ikäihmisten kotihoito ja omaishoito olivat hallituksen kärkihankkeiden joukossa, mutta tulokset ovat laihoja. Vuosikertomuksessa nostetaan esille ikäihmisten asiakas‑ ja palveluohjauksen toimintamalli. Toimintatapojen hiominen ja tehostaminen on tietysti hyvä asia, mutta sillä ei ratkota perimmäisiä ongelmia. Kotihoidossa tilanne on kaoottinen. Tarvitaan lisää laitoshoitopaikkoja, tukitoimia. Omaishoitajien taloudelliseen toimeentuloon ei ole panostettu tarpeeksi. Omaishoitajien palkkiot ovat liian pienet, eivätkä ne vastaa työn vaativuutta tai yhteiskunnallista arvoa. Laadin viime vaalikaudella lakialoitteen, jossa ehdotin omaishoidon palkkion verovapautta. Perussuomalaiset nostivat asian esille myös varjobudjetissaan. No, eiväthän silloisessa hallituksessa istuneet edustajat aloitetta tietystikään puoltaneet, valitettavasti. Nyt uudella hallituksella on näytön paikka ja mahdollisuus korjata nämä edellä mainitut epäkohdat. Tarvitaan aitoa poliittista tahtoa ja välittämistä. Arvoisa puhemies! Lukuisten eläkeläisten arki on jatkuvaa taistelua talousvaikeuksien kanssa. Se syö jaksamista ja terveyttä. Antti Rinne on luvannut vappusatasia ja paljon muita asioita vaalien alla. Katsotaan, miten käy. Pienituloisten eläkeläisten ahdinko on tosiasia, ja siihen olisi puututtava pikaisella aikataululla. Puhutaan todella isosta asiasta, sillä hallituksen vuosikertomuksen 2018 mukaan eläkeläisten määrä nousee kuluvan vuosikymmenen aikana peräti 175 000 henkilöllä. Tämä on Suomen kokoisessa maassa valtava määrä. Eläkkeet laahaavat kaukana elinkustannusten nousun perässä. Eläkkeiden verotusta tulisi keventää, jotta rahaa jäisi ruokaan ja lääkkeisiinkin. Niille, keiden eläkkeestä ei jää juuri mitään käteen vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen, kyyti on ollut kylmää. Tulen mielenkiinnolla seuraamaan, millaisia eläkeläisiä koskevia linjauksia hallitusneuvotteluissa saadaan aikaiseksi. Tulevalle hallitukselle terveisiä, on sen kokoonpano sitten mikä tahansa: Edustaja Antikainen nosti esille muun muassa turvallisuuden, joka on todella tärkeää Suomen kokoisessa maassa ja tässä tilanteessa, mikä maailmalla on. Myös seksuaalirikokset, joita ovat varsinkin maahanmuuttajat erityisen paljon tehneet — valitettavasti näin se on tosiasiassa — on todella tärkeää nostaa esille ja puhua ja etsiä ratkaisut niihin. Poliiseja tarvitaan lisää runsaasti, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet. Lisäksi nostan esille kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden. Se on aivan hämärän peitossa tällä hetkellä. Monet tuottajat ovat lopettamassa, tai konkurssi uhkaa. Tällä menolla me tulemme olemaan tulevaisuudessa tuontiruuan varassa ja armoilla, ja se olisi katastrofaalista. Nämä asiat, joita esitin, ovat todella tärkeitä, ja mielenkiinnolla nyt odotetaan, kuinka hyvää yhteistyötä saamme tehtyä, jotta suomalaisten tilanne ja Suomen asema maailmalla ja ylipäätään olisivat tulevaisuudessa parempia kuin tällä hetkellä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-05-14T15:10:37,2019-05-14T15:16:06,Hyväksytty,1.1 2019_6_37,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä hallituksen vuosikertomus 2018. Mitä siinä sitten kaipaisin? No, kaipaisin ehkä enemmän tämmöistä seurantaa — enemmän seurantaa, sitä tästä puuttuu. Mitä sitten tarkoitan tällä? Tarkoitan sitä, että jos on joku projekti, hanke tai ihan mikä tahansa vastaava juttu, niin pitäisi seurata enemmän sitä vaikuttavuutta, mitä sillä saatiin aikaan, mitä todellisuudessa se vaikutti. Vaikuttavuuden seurantaa pitäisi kyllä enemmän korostaa. Olen huomannut, että tuntuu sille, että oli asia digi, bio tai sote, niin sellaisiin asioihin kyllä aika reilusti yleensä annetaan rahaa. Ja tämä sama asia tulee esille ihan tuolla kunnissa, kaupungeissa, maakunnissa mutta jopa täällä valtion taholla, että annetaan rahaa mutta ei sitten seurata, mitä se vaikutti, mitä sillä saatiin. Olisi erittäin tärkeätä enemmän sitä seurata. Mitä isompi projekti, sitä enemmän pitäisi seurata sitten sitä vaikuttavuutta. Ei pikkurahoilla niinkään, mutta näillä isoilla rahoilla on todellinen merkitys minun mielestäni. Toivoisin, että sitä pohdittaisiin ja seuraavassa kertomuksessa olisi vaikka enemmän näitäkin mainittu. No, mitä tälle uudelle hallitukselle sitten vinkkinä? Sehän voi olla, että on punaista ja vihreätä siellä meidän hallituksessa kovastikin. Toivoisin, että hoivapuolen asiat ovat kunnossa, mutta myös sitten ihmisten arkiasiat: tarvitaan leipää, tarvitaan ruokaa. Kun kumipyörillä tuodaan leipää tuolta keskemmältä Suomea tänne Etelä-Suomeenkin, niin toivon, ettei käy niin, että liikennevaloissa palaa punaiset ja vihreät yhtä aikaa ja se auto joutuu sinne pysäyttämään ja jättämään sen kuorman sinne, kun ei anneta arkisten asioiden hoitoon. Se on tärkeätä, että kilpailukyky meillä säilyy, koska on ihan selvää, että siellä maalla tuotettua viljaa, leivottua leipää tarvitaan ihan täällä Mannerheimintiellä asti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-05-14T15:16:08,2019-05-14T15:18:13,Hyväksytty,1.1 2019_6_38,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Täällä on käyty hyvää keskustelua hallituksen vuosikertomuksesta päättyneeltä vuodelta, ja nythän keskustelussa on myös aika paljon ollut niitä huomioita, jotka koskevat jo tällä hetkellä käsittelyssä olevaa hallitusohjelmaa ja tulevaa hallitusta, ja on hyvä, että katse on tulevaisuudessa. Tässä kuvataan hyvällä tavalla meidän julkisen talouden tilaa, ja kyllä Antti Rinteen ensimmäinen hallitus tulee saamaan hyvät lähtökohdat talouden näkökulmasta itselleen. Meillä on työllisyys kasvanut, työttömyys vähentynyt merkittävällä tavalla ja talous ollut varsin vahvaa. Vuonna 2018 maamme bruttokansantuote kasvoi 2,3 prosentilla, ja vuosi 2018 oli kolmas peräkkäinen vuosi, kun bruttokansantuote kasvoi selvästi, ja tämä näkyi muun muassa siinä, että työllisyystilanne on parantunut ja työttömyys vähentynyt. Niin kuin tuossa aiemmin totesin ja lainasin väistyvän pääministeri Juha Sipilän sanoja: Antti Rinne, älkää sössikö tätä hyvää talouskehitystä, tästä pitää pitää kiinni. Presidentti Urho Kekkonen totesi aikanaan, että niin on, jos siltä näyttää. Nyt maahan näyttää syntyvän Antti Rinteen ensimmäinen lobbarihallitus ja myös ostettu hallitusohjelma. Viestinnän professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta totesi, että lobbarikohu on tervetullut, se on nostanut keskusteluun tämän asian, koska lobbauksesta on tullut Suomessa entistä tärkeämpää. Kantolan mukaan Suomeen on nyt syntymässä harmaa vyöhyke, jossa erilaiset intressiryhmät yrittävät vaikuttaa päättäjiin ja virkamiehiin. On todettava, että vaikuttamisessa ei ole mitään pahaa eikä siinä, että kuullaan asiantuntijoita eri suunnista. Nykyinen edustaja Lindén aiemmalla urallaan HUSin johtajana oli monessa keskustelussa esillä asiantuntijana, ja siinä ei ollut mitään pahaa. [Aki Lindén: Kiitos! On ollut toisenlaisiakin mielipiteitä ilmassa!] Mutta nyt on kyse siitä, että vihervasemmistopuolueet ovat muuttamassa tai palauttamassa sen vanhan toimintatavan, josta 2015 keskustan Juha Sipilän johdolla haluttiin päästä eroon ja päästiin eroon. Eli hallitusohjelmaneuvotteluissa ei vuonna 2015 otettu pöytiin lobbareita eikä ammattijärjestöjen väkeä. Mutta mitä tekee Antti Rinne, mitä tekevät vihreät ja vasemmistoliitto? He täyttävät omat neuvottelupaikkansa ei näillä kansanedustajilla, joista monet ovat poissa Säätytalolta ja jotka kansa tänne on valinnut, vaan lobbarifirmojen edustajilla ja ammattijärjestöjen edustajilla, ja monet kansan valitsemat kansanedustajat ovat ilman paikkaa. Meidän puheenjohtajamme, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, vaatikin lauantaina SAK:ta ja lobbareita ulos hallitusneuvotteluista. Orpon mukaan neljä vuotta sitten Juha Sipilän, keskustan puheenjohtajan ja tulevan pääministerin, vetämiin hallitusneuvotteluihin lobbareita ei päästetty. Se oli hyvä kehityssuunta, ja tuntuu hullulta, että nyt otetaan paluu jälleen tällaiseen vanhaan toimintaan. Tässä ei varmasti yhdelläkään puolueella ole puhtaat jauhot, mutta miksi ne jauhot nyt Antti Rinteen johdolla halutaan pilata uudelleen? Poliittista vaikuttamista ja lobbauksen sääntelyä tutkiva oikeustieteen apulaisprofessori Emilia Korkea-aho totesi, että näiden lobbareiden istuminen neuvottelupöydissä Säätytalolla vaikuttaa ongelmalliselta, vaikkei siinä juridisesti arvioituna välttämättä olisikaan ongelmaa. Hän totesi, että ”kyllähän se vähän harkitsemattomalta näyttää”, ja jatkoi: ”Erityisesti näiden vaikuttajaviestintätoimistojen osakkaiden ja työntekijöiden osallistuminen, kyllä se näyttää vähän pahalta.” Näin hän totesi. Korkea-aho piti lisäksi ongelmallisena nimenomaan sitä, ettei nyt ole tiedossa, keitä nämä lobbarifirmojen, viestintätoimistojen, asiakkaat ovat ja keitä nämä neuvottelijat siellä pöydissä oikeasti edustavat. Hän uskoi, että lobbarirekisterin perustaminen voisi parantaa läpinäkyvyyttä. On sanottu, että oppositiosta ei voi vaikuttaa, mutta näytti siltä, että kun viime perjantaina täällä keskusteluissa nostimme perussuomalaisten ja kokoomuksen ja kristillisdemokraattien johdolla esille tämän lobbariongelman — ja myös media meitä hyvin siinä avitti — niin lobbarikohun myötä Antti Rinne joutui tässä taipumaan ja myöntämään sen, että entisen puhemiehen, nykyisen varapuhemiehen, Paula Risikon johdolla valmisteltu lobbari- eli avoimuusrekisteri tähän maahan pitää saada. Mutta miksi vasta hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen? Eikö nyt nimenomaan pitäisi tämän avoimuusrekisterin olla käytössä ja kertoa avoimesti, keitä käytetään asiantuntijoina, puhumattakaan siitä, ketkä sitä hallitusohjelmaa kirjoittavat? Helsingin Sanomat kertoi viime torstaina, että esimerkiksi SAK:n johtoryhmän jäsen Saana Siekkinen on neuvottelemassa demareiden edustajana, pohtimassa muun muassa työelämän kehittämistä ja palkkatasa-arvoa. Samassa pöydässä on JHL:n Teija Asara-Laaksonen, Anu-Tuija Lehto SAK:sta taas vasemmistoliiton paikalla. Kansanedustajat eivät näille paikoille kelvanneet. Uusi Suomi kertoi viikonloppuna lobbareiden roolista myös lisätietoa muun muassa siitä, millä tavalla yksi lobbarifirma, tai itse asiassa kaksi, on mukana myös Puolustusvoimien HX-hankkeessa, hävittäjähankkeessa. Myös nämä lobbarifirmat ovat nyt mukana Säätytalolla kirjoittamassa hallitusohjelmaa. Toinen näistä lobbarifirmoista on mukana myös Venäjän voimalla ajamassa Nord Stream 2 ‑kaasuputkihankkeessa Tanskan osalta — ja sama yhtiö on mukana myös Suomessa hallitusohjelmaneuvotteluissa. Lobbarifirmat siis toimivat, toinen on aktiivisesti mukana tässä ja molemmat HX-hankkeen ympärillä. Julkisessa keskustelussa on nähty ongelmaksi se, etteivät lobbarifirmat anna julkisuuteen siis tarkkoja tietoja siitä, keitä heidän asiakkaansa ovat ja millaisia intressejä näillä tahoilla saattaa olla Suomen hallituksen [Puhemies koputtaa] suuntaan. Arvoisa puhemies! Vihreät, jotka ainakin omasta mielestään ovat korkeamoraalisempien puolue, eivät nähneet itse asiassa itse mitään ongelmaa siinä, että he istuttivat hallitusohjelmaneuvotteluihin lobbarifirman edustajan. Tämä henkilö väistyi sieltä neuvotteluista, mutta puheenjohtaja Haavisto ei itse eikä heidän eduskuntaryhmänsä nähnyt mitään epäilyttävää tai ongelmallista siinä, että lobbarifirman edustaja oli neuvottelemassa vihreiden osalta hallitusohjelmasta. Arvoisa puhemies! Toivotaan, että tähän asiaan saadaan nyt vielä selvyys ja tämä keskustelu myös eduskunnassa jatkuu, sillä niin kuin Urho Kekkonen totesi, niin on, jos siltä näyttää. [Ilkka Kanerva: Se on pointti!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-05-14T15:18:00,2019-05-14T15:26:00,Hyväksytty,1.1 2019_6_39,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisat edustajat, nyt näyttää siltä, että meillä on esityslistalla käsittelyssä Hallituksen vuosikertomus 2018. Toivoisin, että tulevat puheenvuorot käsittelisivät tätä aihetta. Tulevastakin hallituksesta päästään kyllä vastaisuudessa keskustelemaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_40,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat, muut kuulijat! Haluaisin olla rakentamassa turvallista maata, enkä mitä tahansa turvallista maata vaan maailman turvallisinta maata. Turvallisuus on yksi merkittävimmistä peruspilareista, jonka varaan kaikista kansalaisistaan huolta pitävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu. On myös muistettava, että turvallisuus on terveyttä ja tästä yhtälöstä lopputulemaksi muodostuu lopulta niinkin merkittävä asia kuin elämän tarkoitus: onnellisuus. Turvallisuus lähtee meistä kaikista, siitä, millaiset ovat asenteemme, suhtautumisemme elämään, kanssaihmisiin, ympäröivään yhteiskuntaan, mutta me tarvitsemme myös ammattilaisia tekemään ja vaalimaan turvallisuutta. Yhteiskunta on muuttunut jatkuvasti monimuotoisemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Millä tavalla me olemme tähän haasteeseen vastanneet? Poliisien määrä on tasaisesti vähentynyt, ja tällä hetkellä Suomessa on 7 200 poliisia. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 100 000 poliisitehtävää jää vuodessa suorittamatta, koska ei ole ketään tehtävälle lähettää. Tutkinnassa rikostutkijat ovat hukkuneet jo vuosia kasvavien juttupinojensa alle, ja tämä on johtanut siihen, että loppuunpalamisesta on tullut laajalle levinnyt ammattitauti. Nuoret työntekijät hakeutuvat toisille aloille, ja uusien rekrytointi vaikeutuu. Entistä vakavampia rikoksia siirretään suoraan keskeytykseen heti rikosilmoituksen kirjaamisen jälkeen. Massarikollisuuden tutkintaan ei ole resursseja, ja se heijastelee suoraan muihin rikollisuuden aloihin. Huumausainerikollisuudelle tämä tarkoittaa avointa piikkiä, josta löytyy loputtomasti maksukykyä. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että huumausainerikollisuus on räjähtänyt ennenkokemattomalla tavalla käsiin valtakunnallisesti. Ei ole sellaista paikkaa, mihin huumausainerikollisuus ei olisi ulottanut lonkeroitaan. Internetin anonyymiverkoissa tapahtuva rikollisuus, joka ei rajoitu pelkästään huumausaineisiin, on viranomaisille erittäin vaikeaa ja aikaavievää selvitettävää. Anonyymiverkot ovat edistäneet ja helpottaneet esimerkiksi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä merkittävällä tavalla. Tekijät löytävät sitä kautta toisensa helposti maailmanlaajuisestikin, ja toiminta on muuttunut hyvin suunnitelmalliseksi ja järjestelmälliseksi. Poliisipalveluita ei syrjäseuduilla käytännössä enää ole. Se on luonut merkittävän turvallisuustyhjiön, ja tällaisilla tyhjiöillä on tapana täyttyä vasta-aineilla, tässä tapauksessa rikollisuudella. Niinpä rikollisuus on muuttanut maalle, jossa se voi kasvaa ja kehittyä täysin vapaasti ilman viranomaisten häirintää. Myös tämä on omiaan lisäämään kansalaisten turvattomuuden tunnetta, ja kaikki nämä murentavat merkittävällä tavalla kansalaisten uskoa ja luottamusta oikeusvaltiota kohtaan. Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa poliiseja on selvästi vähiten, 1,3 poliisia tuhatta asukasta kohti. Toiseksi vähiten on Tanskassa, jossa luku on 1,87. Islannissa se on niinkin korkea kuin 1,91. Muissa Pohjoismaissa turvallisuushaasteisiin on siis vastattu ja tullaan vastaamaan lisäämällä poliisien määrää edelleenkin. Ensi vuonna Islannissa luku on jopa 2,13, jolla se pääsee jo Ruotsin rinnalle, joka on selvästi listaykkönen. Suomen luku on suuri arvoitus. Ennusteiden mukaan tuo lukema on ainoana Pohjoismaana laskeva, 1,25. Siinä on valtava ero muihin Pohjoismaihin. [Ilkka Kanerva: Ja isot etäisyydet!] — Juuri näin. Hallituksen vuosikertomuksessa todetaan, että poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on vähentynyt. Kokemus osoittaa, että tilastot ovat vain osatotuuksia. Koska poliiseja on ollut koko ajan vähemmän, on myös poliisin tietoon tulleitten rikosten määrä vähentynyt. Tiedossa myös on, että kansalaiset yhä enemmän jättävät rikoksia ilmoittamatta, koska poliisilla ei ole aikaa eikä resursseja. Meidän on nähtävä tilastojen taakse, sillä elämää on myös tilastojen ulkopuolella. Vähäväkisyys ei ole pelkästään poliisin ongelma. Oikeuslaitoksen resursseja on vähennetty, käräjäoikeusverkkoa supistettu ja Syyttäjälaitos on saanut maistaa samaa kyytiä. Rikosasioiden käsittelyt ovat venyneet kohtuuttomasti, jopa niin, että rikoksista epäillyille — huom. epäillyille, ei rikosten uhreille — on jouduttu maksamaan korvauksia siitä, että rikosasioiden käsittelyt ovat edellä mainituista syistä venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Jotta Suomi voisi olla maailman turvallisin maa, koko ketjun pitää toimia. Nyt tuo ketju on vaarallisella tavalla katkeillut. Arvoisa puhemies! Meidän on varmistettava Suomen turvallisuus. Meidän on varmistettava, että me pystymme vastaamaan niihin haasteisiin, joita me turvallisuuden suhteen kohtaamme. Meidän on varmistettava, että kansalaiset voivat edelleenkin luottaa tämän maan oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen ja siihen, että Suomi olisi todellakin maailman turvallisin maa. [Ilkka Kanerva: Hyvä puhe! Oliko neitsytpuhe?] — Oli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-05-14T15:26:45,2019-05-14T15:32:50,Hyväksytty,1.1 2019_6_41,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan ensiksi tahdon kiittää edustaja Kilpeä aivan erinomaisesta puheenvuorosta. Voin allekirjoittaa kyllä kaiken, mitä juuri äsken sanoitte. Suomella on jännä tapa priorisoida asioita ja rahaa. Tässä hallituksen vuosikertomuksessa 2018 kerrotaan, että kehitysyhteistyön maksatukset olivat virallisen ennakkotiedon mukaan vuonna 2018 yhteensä 833 miljoonaa euroa. Sitä voi olla hyvin vaikea ymmärtää, kuinka suuri tuo summa on. Mutta kaivoin myöskin täältä kertomuksen liitteistä tämän budjettiosion, ja täällä esimerkiksi kerrotaan, että poliisitoimen koko budjetti viime vuodelta oli 783 miljoonaa euroa. Tuossa on siis 50 miljoonan erotus. Ajatelkaa: kun juuri näistä asioista ollaan juteltu — kuinka me tarvitsisimme poliiseja enemmän, kuinka maassa on ollut turvattomampaa, poliisit eivät riitä — niin meillä vielä kehitysyhteistyörahoihin käytetään 50 miljoonaa enemmän. Tämä on aivan käsittämätöntä. Sitten kun me lähdemme syvemmälle tutkimaan tätä raporttia ja vertaamaan, mitä kaikkia maita Suomella on niin sanotusti hoidettavanaan — puhutaan näistä kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaista — niin minäpä luen, nimittäin ne eivät välttämättä kaikilla ole tiedossa: Vietnam, Myanmar, Nepal, Afganistan, Tadzhikistan, Kirgisia, Ukraina, Eritrea, Etiopia, Somalia, Kenia, Tansania, Sambia, Mosambik. Ihan oikeasti — siis näin monta maata meillä on kumppanimaana. Suomella on joku jännä, naiivi käsitys siitä, että me voimme koko maailman parantaa ja puuttua jokaiseen paikkaan ja tehdä kehitysyhteistyötä tehokkaasti, mutta eihän se näin mene. Muistan, että kun tuossa pari viikkoa sitten vielä rivikansalaisena olin, niin tunsin kyllä semmoista aika suurta voimattomuuden tunnetta, että miten tällaista hulluutta tuolla eduskunnassa oikein voidaan hyväksyä, ja nyt kun täällä sisällä saan olla puhumassa näistä asioista, niin todellakin käytän sen mahdollisuuden. Ja puhutaanpas myöskin siitä, että jos me tosiaan haluamme tehdä tehokasta kehitysyhteistyötä, niin kyllähän Suomen silloin kannattaisi valita esimerkiksi vain yksi maa ja ottaa se käsittelyyn, tehdä koko budjetin osalta siellä duunia ja saada yksi maa vakautettua. On ihan mahdotonta tarkastella sitä prosessia, mitä tapahtuu ympäri maailmaa Suomen kehitysyhteistyön osalta, koska näitä maita on todellakin näin paljon. Se on ihan hakuammuntaa. Jos me katsomme vaikka Afrikan osalta, niin kun Suomi tekee kuitenkin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikankin alueella kehitysyhteistyötä, niin todellisuudessa Suomi on viime vuonna yhdessä maanosassa käytännössä pohjoisesta etelään saakka Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta ollut tekemässä kehitysyhteistyötä: 5,5 miljoonan ihmisen maa kokonaisessa maanosassa. Tässä ei ole mitään järkeä. Pahimmillaan tämä on sitä, että me tuemme korruptoituneita hallintoja. Minun oma kumppanini on viimeksi mainitsemastani maasta, Mosambikista, kotoisin, ja hänen äitinsä on YK:lla töissä. Kyllä kantautuvat aika helposti ne viestit sieltä, minkälaista korruptiota, minkälaisia palkkoja, palkkioita maksetaan sen parissa. Voi sanoa näin, että aika iso osa vielä tästä rahasummasta, mitä me käytämme kehitysyhteistyöhön, väärinkäytetään. Myöskin laitteita, mitä ostetaan siellä, autoja, vaikka mitä, ollaan varastettu. No sitten, Suomen prioriteetit kehitysyhteistyön osalta. Luetaan lisää täältä hallituksen vuosikertomuksesta: ”Elokuussa 2018 julkaistun laajan evaluaation mukaan Suomi on globaalitasolla antanut merkittävän panoksen naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä. Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat Suomelle kehityspoliittinen prioriteetti.” Siis tämä on aivan todella tekopyhä asia. Maailmalla tyttöjen ja naisten oikeudet ovat meille prioriteetti, mutta miten on Suomen osalta omassa maassa? Mitä hallitus on tehnyt viime vuonna sen eteen, että täällä olisi tytöillä ja naisilla turvallisempaa? Täytyy sanoa, että ei ole ollut näin turvatonta pitkään aikaan tytöillä ja naisilla tässä maassa kävellä pimeillä kaduilla ilta-aikaan. Minä olen saanut todella paljon viestejä tähän liittyen ja en nyt tällä kertaa lue enempää, mitä viimeksi luin, mutta niitä tulee jatkuvasti. Minä todella toivon, että tuleva hallitus puuttuu näihin epäkohtiin, lasketaan kehitysyhteistyön määrärahoja, kohdennetaan niitä tiettyihin maihin — yksi maa riittäisi Suomelle — ja parannetaan tyttöjen ja naisten turvallisuutta tässä maassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-14T15:32:59,2019-05-14T15:38:26,Tarkistettu,1.1 2019_6_42,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella, tyttöjen ja naisten hyvinvointia ja turvallisuutta tulee parantaa tässä maassa. Tietysti sitä tulee pyrkiä parantamaan myös kehitysmaissa, mutta kotimaassa todella on paljon tällä sektorilla tehtävää niin ennaltaehkäisyn suhteen kuin nopean diagnosoinnin ja toisaalta väärinkäyttäjien tapausten tutkimusten ja toisaalta rangaistusten koventamisen ja myös nopean toteuttamisen suhteen. Arvoisa puhemies! Viime kaudella painimme soten kimpussa kuukausitolkulla, ja sitä ei saatu maaliin esityksen monien heikkouksien vuoksi. Hallituksen kertomuksessa sanotaan kuitenkin ”palvelut asiakaslähtöisiksi”. Se oli yksi kärkihanke. Sanoisinkin näin pitkän linjan sote-ammattilaisena, että sote-uudistus pitäisi saada perusterveydenhuoltoa painottavaksi sillä tavalla, että meillä potilaat, asiakkaat, pääsevät oikea-aikaisesti, joustavasti tutkimukseen, hoitoon ja myös kuntoutukseen. Tässä haluaisin nostaa esiin sen, että vaikka digitalisaatiota ollaan viety eteenpäin ja se voi tuoda helpotusta ja hyötyä, niin pitää muistaa, että esimerkiksi myös puhelimella pitää saada terveydenhuollon ammattilainen, henkilökuntaan kuuluva, kiinni. Se ei ole tärkeää vain ikäihmisille vaan monille toisillekin. Myös henkilökohtainen kontakti ja riittävä aika terveydenhuollossa asioiden hyvin hoitamiseksi on tärkeää. Viime kaudella puhuttiin laadukkaasta saattohoidosta. Myös se jäi vaiheeseen, mutta toivoisin, että tällä kaudella se projekti saadaan sillä tavalla maaliin, että laadukas saattohoito kaikille sitä tarvitseville kaikkialla Suomessa voi toteutua. Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esiin saattohoidon enkä vain ikäihmisten osalta vaan nuorempien osalta ja myös niitten pienten ihmisten osalta, jotka vielä kamppailevat elämästä äidin kohdussa. Tilanne voi olla sellainen, että saattohoitotilanne on siellä jo käsillä ja mietitään, tuleeko synnytys vai ehtiikö jo muuttaa toisiin maisemiin sitä ennen. Joskus synnytykseen päästään ja pieni elää vielä, mutta näissä tilanteissa potilaat, äidit ja perheet jäävät liian usein yksin ja vaille tarvittavaa tukea. Myös yllätysraskaustilanteisiin tarvitaan parempaa hoitoa, tukea ja tietoa. Hoitajamitoituksesta puhuttiin. Hoitajamitoitus, minimi sellainen, pitää saada lakiin, mutta se ei pelkästään riitä, vaan pitää arvioida, mikä on asiakkaiden, potilaiden, hoitoisuus ja tilanne yksikössä, koska myös terveydenhuollon henkilökunnasta ja heidän jaksamisestaan pitää pitää huolta. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut viime kaudella käsillä, ja sitä teemaa tulee jatkaa. Mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat ovat yksi sellainen riippakivi, johon pitäisi pureutua paremmalla teholla. Arvoisa puhemies! Oliko se niin, että täältä paikalta 3 minuuttia? [Puhemies: Kyllä oli!] Se on kulunut. Ehkä otan uuden puheenvuoron. Kuuntelen toisia välillä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-05-14T15:38:30,2019-05-14T15:41:53,Hyväksytty,1.1 2019_6_43,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,Tehkää näin. Kuunnellaan edustaja Zyskowiczia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_6_44,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kuten tästä käsittelyssä olevasta hallituksen kertomuksesta hyvin ilmenee, edellinen hallitus onnistui erittäin hyvin keskeisissä talouspoliittisissa tavoitteissaan: työllisyys parani, parani jopa enemmän kuin mihin yleisesti uskottiin, talous kasvoi, työttömyys väheni. Itse uskon, että myös uusi hallitus tulee tekemään voitavansa, jotta Suomen talous kehittyy suotuisasti. Uusi hallitus tulee tekemään varmasti paljon hyviä asioita. Ne liittyvät esimerkiksi koulutukseen panostamiseen, ne liittyvät esimerkiksi perhevapaiden uudistamiseen ja liittyvät myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Ongelma uuden hallituksen kohdalla — näin pelkään — tulee olemaan se, että kun uusi hallitus ei tule olemaan valmis riittäviin päätöksiin työllisyyden parantamisen vauhdittamiseksi ja kun uusi hallitus — näin pelkään — ei tule pääsemään keskeisenä tavoitteena olevaan 75 prosentin työllisyysasteeseen, niin tämä muiden seikkojen ohella tulee johtamaan siihen, että monia sellaisia hyviä asioita, joita uusi hallitus tulee tekemään, joudutaan rahoittamaan veroja kiristämällä ja niitä joudutaan rahoittamaan leikkaamalla lapsilta eli velkaantumista vauhdittamalla. Toivon tietysti, että tämä pelkoni on aiheeton ja että hallitus pystyy sellaisiin ratkaisuihin työllisyyden edistämiseksi, joilla pitkälle voitaisiin nämä tärkeät panostukset rahoittaa, mutta ainakin sen perusteella, mitä tähän saakka on nähty ja mitä hallituspuolueiden keinovalikoimista tiedetään, olen huolissani siitä, että hallitus ei pysty tekemään ratkaisuja, jotka parantavat työllisyyttä riittävästi ja merkitsevät tuon 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamista tällä vaalikaudella. Täällä keskustelussa yritin saada vastauspuheenvuoron, kun edustaja Juvonen puhui hoitajamitoituksesta ja sitä ennen muistaakseni edustaja Viitanen. Hallituksesta ovat nyt neuvottelemassa sellaiset puolueet, jotka viime vaalikauden lopulla ajoivat yksiselitteisesti hoitajamitoituksen sisällyttämistä vanhuspalvelulakiin ja ajoivat sitä, että hoitajamitoitukseksi tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tulisi 0,7. Tämän valossa voisi kuvitella, että mahdollisimman pian, jo vuodenvaihteesta, tulee voimaan lainmuutos, jolla hoitajamitoitus säädetään lakisääteiseksi ja jossa hoitajamitoitus laitetaan tuohon mainittuun 0,7:ään miniminsä osalta. Näin ei tule käymään. Näin ei tule käymään, vaikka hallituksessa on vain sellaisia puolueita, jotka kovasti tätä kannattavat ja vaaleissa mainostivat näin tekevänsä. Miksi ei näin tule käymään? Siksi, ettei voida — jos ei mitään muuta tehdä — laittaa 0,7:n hoitajamitoitusta lakiin, koska se tarkoittaisi sitä, että kotihoidosta — jossa on itse asiassa enemmän vanhuksia kuin ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa — siirtyisi valtava joukko hoitajia tänne laitoshoidon puolelle ja kotihoidon ongelmat, jotka nyt jo ovat todellisia, vain kärjistyisivät. Televisiossa, MOT-ohjelmassa muistaakseni, kysyttiin Varsinais-Suomen kotihoidon vastaavalta virkamieheltä, miltä hänestä tuntuu tai tuntui vuodenvaihteen jälkeen keskustelu siitä, että hoitajamitoitus täällä palveluasumisessa viritettäisiin 0,7:ään. Hän vastasi, että se tuntui järkyttävältä. Onpa harmi, että yksikään suomalainen media ei kysynyt tätä asianomaisilta asiantuntijoilta jo vaaleja ennen. Siis ei tule käymään niin, että vuodenvaihteessa tulee voimaan tilanne, jossa hoitajamitoitus on 0,7. Sen sijaan tulee käymään niin — näin uskon — että laajasti hyväksytään tämä tavoite ja siitä tullaan päättämään mutta se voi tulla voimaan vain asteittain, koska on otettava huomioon todellakin myös kotihoito, on otettava huomioon koulutusmäärätarpeet ja on otettava huomioon näin ollen henkilöstön saatavuus. Ja tämä malli — ettei tuolta lonkalta laiteta yhtä lukua lakiin ja luulla, että asia on kunnossa — on juuri kokoomuksen malli. Ja kokoomuksen vaatimuksen mukaisesti asetettiin hallituksesta asiantuntijaryhmä kokonaisuutta arvioimaan, siis ei pelkästään tätä tehostetun palveluasumisen hoitajamitoitusta vaan kokonaisuutta, kotihoitoa, omaishoitoa, koulutustarpeita, aikatauluja, rahoitusta ja niin edelleen. Ja näin tullaan tekemään. Siis tullaan päätymään 0,7:n hoitajamitoitukseen, mutta se tullaan tekemään osana kokonaisuutta, jossa otetaan nämä muut ulottuvuudet huomioon, ja se tulee tarkoittamaan myös siirrettyä voimaantuloa, koska vuodenvaihteesta tällaista hoitajamitoitusta ei voida käytäntöön saattaa. Eli tullaan tekemään niin kuin kokoomus esitti. Ja totta kai kokoomus, kuten olemme jo vaalien allakin sanoneet, osana kokonaisuutta — jos otetaan huomioon nämä muut ulottuvuudet — tulee tuon 0,7:n hoitajamitoituksen lakiin sisällyttämisen hyväksymään. Lopuksi toinen asia, herra puhemies, mistä olisin keskustelussa tuonut esiin ajatuksiani, on tämä sote. Kuten hallituksen kertomuksessa kerrotaan ja jokainen tietää, se oli viime vuonna paljon esillä. Nyt uusi hallitus ja sen ohjelman neuvottelijat ovat paljon vartijoina. Uskon, että sotea tullaan edistämään, mutta toivon — ja tässä katseeni kääntyy demareihin — että maakuntauudistusta ei tulla tekemään, kutsutaan niitä sitten maakunniksi, aluekunniksi tai sote-kunniksi. Me emme todellakaan tarvitse tähän maahan uutta hallintoa, uusia poliitikkotoimielimiä, uusia viranomaisia, uusia vaaleja ja uusia veroja. Eli vetoan sosiaalidemokraatteihin ja miksei kaikkiin muihinkin hallitusneuvottelijoihin, että tehtäisiin sote niin, että kehitetään sitä nykypohjalta, tehdään tarvittavat valtakunnan tason ratkaisut, joilla edistetään laajempien hartioiden syntymistä kuntapohjalta, mutta vältetään tämän uuden, turhan, tarpeettoman hallinnollisen portaan rakentaminen kuntien ja valtion väliin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-14T15:41:54,2019-05-14T15:49:35,Hyväksytty,1.1 2019_6_45,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä muutama kommentti tähän hallituksen vuosikertomukseen. Täällä puhutaan hienoja korulauseita opetuksen kehittämisestä ja osaamisesta, koulutuksesta, miten sitä on uudistettu. Olisi ollut rehellistä myöntää tässä, että esimerkiksi toisen asteen kohdalta se on täysin epäonnistunut. Täällä puhutaan myöskin lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Näin evästyksenä tulevalle hallitukselle: voisin ajatella, että Suomessa tulisi kehittää muutakin teollisuutta kuin pikavippi- ja perintäteollisuutta. Nämä ovat saaneet viime hallituksen aikana erittäin suuren jalansijan täällä. Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja, oltu huolissaan maataloudesta, Zyskowiczkin käytti erittäin hyvän puheenvuoron tuossa lopuksi. Tämä tilanne tässä maassa vain on sellainen, mikä monien edustajien puheenvuoroista on tullut ilmi, että vanhuksilla on hätää, lapsiperheillä on hätää, kaikilla on hätää. Yksiselitteisesti meidän ja tämän tulevan hallituksen tehtävä on taata se, että tässä maassa huolehditaan ensin omasta kansasta, heidän eduistaan, hyvinvoinnistaan, ja vasta toissijaisesti aletaan huolehtimaan tänne muualta tulleista ihmisistä. Tämä näkyy joka sektorilla. On erittäin rumaa sanoa, mutta vastakkainasettelun aika ei ole ohi, nyt se alkaa, myös täältä oikealta, jonne meidät sijoititte. Varmasti tulemme tekemään sen eteen töitä, että Suomen kansa voi hyvin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-05-14T15:49:36,2019-05-14T15:51:49,Hyväksytty,1.1 2019_6_46,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä hallituksen vuosikertomuksessa todetaan, maamme työllisyyskehitys on tosiaan ollut viime vuonna ja vuosina myönteinen, joskin lähinnä maailmantalouden hyvän kehityksen myötä. Valitettavasti työttömyys on edelleen Suomessa, viime kauden jälkeenkin, liian korkealla tasolla ja hyvin moni suomalainen työssä käyväkin joutuu edelleen kamppailemaan pätkätyön, pienen palkan ja korkeiden elinkustannusten kurimuksessa, ja vastaavia ongelmia on myös monella pienyrittäjällä. Tähän tulee ehdottomasti saada parannusta. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet lukuisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi ja työnteon ja yrittämisen tekemiseksi huomattavasti nykyistä kannattavammaksi. Tarvitaan muun muassa pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen asteittaista keventämistä, pk-yrittäjyyteen liittyvän byrokratian purkamista sekä asumisen ja liikkumisen kustannusten alentamista, jotta käteen jäävät nettotulot riittävät kunnolliseen elämiseen. Myös maankäytön ja rakentamisen lainsäädäntöä on edelleen kevennettävä ja kaavoitusta nopeutettava. Lämmityspolttoaineiden verotusta, sähkönsiirron hintaa ja kiinteistöverotusta on kohtuullistettava. Lisäksi esimerkiksi asuntokaupan varainsiirtoverosta voitaisiin luopua ainakin niissä tilanteissa, joissa henkilö muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Erilaisia keinoja parantaa työllisyyttä on lukuisia. Niihin on tartuttava. Työssä käyntiä vaikeuttaa myös kallis liikkuminen, jonka hintaa ei pidä ainakaan korottaa tietoisilla päätöksillä. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden alijäämä on mahdollista kuroa umpeen ja velkaantuminen saada laskuun, jos työllisyys saadaan jatkamaan kasvuaan. Jotta Suomen elinkeinoelämä säilyisi kilpailukykyisenä jatkossakin, on myös tutkimukseen ja koulutukseen panostettava. Kuten edustaja Mäenpää tässä edellä viittasi, Sipilän hallitus ei valitettavasti juuri lainkaan kunnostautunut koulutuksen kehittämisen saralla, pikemminkin päinvastoin. Jatkossa suomalaisia nuoria tulee kouluttaa erityisesti niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Myös työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen merkitys korostuu jatkossa. Arvoisa puhemies! Jotta menestyisimme kansainvälisessä kilpailussa, tki-panostukset on saatava nostettua 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, jolla tasolla ne olivat Nokian kulta-aikoina. Tämä edellyttää etenkin yksityisen sektorin tki-investointien kasvua. Yksityisiin tki-investointeihin on mahdollista kannustaa muun muassa järkevällä yritysveropolitiikalla. Tietenkin tarvitaan myös perinteisen teollisuuden, [Puhemies koputtaa] kuten metsä- ja metalliteollisuuden, investointeja. Olisi suuri virhe karkottaa teollisuus ulkomaille muun muassa lyhytnäköisellä veropolitiikalla. Siitä joutuisivat kärsimään myös tulevat sukupolvet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-05-14T15:51:53,2019-05-14T15:55:08,Hyväksytty,1.1 2019_6_47,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja liittyen viime vuoden hallituksen vuosikertomukseen. Erityisesti puheenvuoroja on käytetty myönteisestä työllisyyskehityksestä. Se on ihan elinehto meidän suomalaiselle hyvinvoinnille ja hyvinvointiyhteiskunnan kehitykselle jatkossakin, ja uskon, että tuleva hallitus tulee tekemään tämän tavoitteen kanssa työtä myös jatkossa. Haluan nostaa yhden, ehkä aika pieneltäkin kuulostavan asian tuolta vuosikertomuksesta. Edustaja Kilpi mainitsi tavoitteekseen, että olisi hyvä, kun Suomesta saataisiin maailman turvallisin maa. Edustaja Tynkkynen oli huolissaan tyttöjen ja naisten turvallisuudesta, johon myöskin tämä kannanottoni nyt liittyy. Vuosikertomuksessa mainittiin, että suomalaisten naisten kokema väkivalta on kasvussa, ja se on mielestäni erityisen hätkähdyttävää. Suomi on naisille Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa, ja tämä ei mielestäni ole mikään kovin imarteleva tilastotulos. Tulevan hallituksen tulee tehdä töitä tämän asian kanssa, miettiä ja pureutua niihin asioihin, jotka tämän väkivallan taustalla ovat, ja niihin ilmiöihin, jotka ajavat ihmiset käyttämään lähisuhdeväkivaltaa perheissä ja kodeissa. Tässä salissa on tänäänkin nostettu esiin asioita, kuten työttömyys ja taloudelliset huolet. Näihin voisin lisätä myös päihteiden käytön, erilaiset mielenterveysongelmat ja niin edelleen. On paljon ihmisiä, joilla on elämässään inhimillistä pahaa, joka johtaa siihen, että väkivaltaa käytetään. Tähän loppuun mainitsen, kuten edustaja Elomaa omassa puheenvuorossaan tänään sanoi, että tarvitaan jatkossa ja tulevaisuudessa välittämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-05-14T15:55:09,2019-05-14T15:57:26,Hyväksytty,1.1 2019_6_48,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen vuosikertomuksessa ”Hyvinvointi ja terveys” on saanut oman, varsin ison kappaleensa, ja hyvä niin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tulee jatkaa tälläkin kaudella. Toivoisin, että nyt kun siellä hallitusneuvotteluissa käsitellään ilmiöpohjaisesti asioita — tai ainakin niin on aloitettu — niin yksinäisyys voisi olla yksi sellainen asia, johon pureuduttaisiin, sen ennaltaehkäisy ja poistaminen, koska itse asiassa yksinäisyys ja siitä johtuva syrjäytyneisyys ovat iso ongelma paitsi ikäihmisten keskuudessa myös nuorten ja myös aivan nuorten lasten keskuudessa ja myös työssä käyvien keskuudessa. Itse ajattelen näin pitkän linjan lääkärinä, että jos saisimme yksinäisyyden poistettua tai ainakin merkittävästi sitä vähennettyä Suomesta, niin monet, monet ongelmat ja pahoinvointi vähenisivät. Omaishoidon tukea tulee korottaa. Omaishoitajien tilannetta saatiin jonkun verran parannettua viime kaudella, mutta omaishoidon tukea tulisi saada selvästi korotettua ja se tulisi saada myös verottomaksi — se on ollut KD:n vaihtoehtobudjetissakin. Mutta sitten haluaisin nostaa tässä vielä terveyttä ja hyvinvointia ajatellen kaksi eri potilasryhmää. Sisäilmaongelmaisista puhuttiin viime kaudella, mutta heidän tilanteeseensa ei olla saatu vielä riittävästi parannusta.  Toinen potilasryhmä on  ME/CFS-potilaat  — myalginen enkefalomyeliitti, krooninen uupumusoireyhtymä ‑potilasryhmä — jotka voivat menettää jopa totaalisesti liikuntakyvyn, toimintakyvyn, pahimmillaan olla pimeässä huoneessa tai nukkua, olla poissaolevina kuinka pitkiä aikoja vain, saada kouristelukohtauksia ja niin edelleen. Muissa maissa tämä sairaus on erillinen neurologinen sairaus, mutta Suomessa sitä sellaiseksi ei olla vielä merkitty. Tämän vuoksi nämä potilaat jäävät usein ilman diagnoosia, ilman asianmukaista hoitoa, ilman asianmukaisia tutkimuksia ja myös omaiset jäävät vaille tukea. Monesti nämä potilaat jäävät myös ilman asianmukaista taloudellista tukea, eli ongelma on hyvin moninainen, ja toivoisin, että siellä hallitusneuvotteluissa tämä huomioitaisiin. Turvallisuudesta on puhuttu viime kaudella ja poliisien määrän lisäämistä on peräänkuulutettu. Toivottavasti se toteutuu konkreettisesti tällä kaudella. Maataloudesta on puhuttu. Maataloudesta pitää huolehtia paremmin. Ja aivan viimeisenä haluaisin nostaa myös — niin kuin edustaja Savio tuossa toi jo hyvin esiin — tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiat. Ne ovat olleet Suomen menestyksen ja kansainvälisyyden taustalla, ja niistä pitää tällä kaudella huolehtia huomattavasti paremmin. [Puhemies koputtaa] Se 4 prosenttia olisi aika hyvä luku. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-05-14T15:57:27,2019-05-14T16:00:38,Hyväksytty,1.1 2019_6_49,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Mielenkiintoista on ollut seurata tätä salin keskustelukulttuuria. On tainnut yli puolet puheenvuoroista olla muuta kuin hallituksen toimintakertomuksen arviointia. Ja on mukava kuulla tietysti, että oikealta laidalta aika pitkälti tiedetään jo hallitusohjelman sisältökin. Meillä taitaa vielä joku kynänpiirto siitä uupua. Mutta se on positiivista, että oikea laita vahvasti uskoo siihen, että hoidamme soten maaliin, hoidamme hoitajamitoituksen, eläkeläisten asiat kuntoon, tuloerot kaventuvat ja työllisyyskehitys jatkuu hyvänä. Minusta se on hienoa, että Rinteelle tämmöinen tuki sieltä oikealta reunalta annetaan. Tuen täysin niitä edustaja Zyskowiczin ajatuksia, joista hän puhui tuossa hyvän puheenvuoronsa lopussa liittyen sosiaali- ja terveysuudistuksen maaliin viemiseen lopultakin. Luulen, että se on pitkälti se malli, mitä tuleva hallitus vie sitten eteenpäin. Hallituksen työllisyystavoitteiden toteutumista on aika laajastikin kehuttu salissa, mutta pitää sitten avata myös se kokonaistyöllisyys, mitä se pitää sisällään. Siellä on hurjasti sitä työtä. Joillakin aloilla jopa 40 prosenttia työntekijöistä — sen lisäksi, että heillä on työpaikka — saa soviteltua päivärahaa eli ei elä sillä palkalla, minkä saa työstä. On 10—30 tunnin sopimuksia, on kuntouttavaa työtoimintaa, on työharjoittelua. Käytännössä siihen työllistämiseen vaaditaan se neljä tuntia kuukaudessa, niin se tilastoissa näkyy. Tavoite pitäisi olla — ja tavoite varmaan tulevallakin hallituksella on — 75 prosentin työllisyysaste. Sillä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa pystytään kehittämään. Mutta sen pitää olla myös semmoista työtä, jolla pystyy sitten suunnittelemaan tulevaisuutta ja rakentamaan perhettä ja perustamaan perhettä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-05-14T16:00:38,2019-05-14T16:02:55,Hyväksytty,1.1 2019_6_50,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisen hallituksen ehkä pahimpia päätöksiä, mitkä vaikuttavat kaikista eniten nuorten tulevaisuuteen, oli tämä ammatillisen koulutuksen, oikeastaan voisi sanoa, romuttaminen tietyiltä osin. Tässä hallituksen vuosikertomuksessa on kaunista puhetta, täällä lukee esimerkiksi näin: ”Toteutetut muutokset kannustavat koulutuksen järjestäjiä järjestämään yksilön osaamistarpeisiin parhaiten vastaavaa koulutusta oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristössä.” Mutta minulle tämä on aivan liibalaabaa, kun olen kuunnellut sitä palautetta, mitä todella on tullut näiltä opiskelijoilta toiselta asteelta. Minua hämmentää se, että tässä vuosikertomuksessa puhutaan opiskelijapalautteen keräämisestä. Täällä on tällainen kirjaus, että opiskelijapalautekyselyn tulosten perusteella voidaan arvioida, että uudistuksen toimeenpanossa on edetty tavoitteiden mukaisesti. Minkähänlainen kyselytutkimus täällä on toteutettu hallituksen toimesta, ja keneltä on kysytty, koska tuo palaute tuolla kentällä taas on ollut hyvin toisen tyyppistä? Esimerkiksi vaikkapa tuolla Rotuaarilla Oulussa eräs nuori mies tuli keskustelemaan siitä, että hän ei koe, että hän on ammatillisessa koulutuksessa saanut edes työpätevyyttä sen koulutuksen jälkeen. Hän joutui keskeyttämään jossakin kohtaa, koki, että se koulutus ei todella vastannut sitä, mihin hän oli hakeutunut. Ja minusta vähän tuntuu, että tällaiset henkilöt eivät ole sitten sitä palautetta antamassa myöhemmin, kun sitä kysytään. Minä luulen, että tällaisilta ihmisiltä jää todellakin vastaamatta kyselyyn. Mutta tosissaan sinne viikon keskelle on tullut koulupäiviä, jolloin ei ole opetusta. Sen lisäksi näistä koulupäivistä on tullut tosi lyhyitä, ja sitten sitä kontaktiopetusta, käytännönopetusta on vähennetty merkittävästi, ja se olisi ammatillisilla aloilla koulutuksessa nimenomaan sitä kaikista tärkeintä, jotta voisi pätevöityä siihen tulevaan ammattiin. Eräskin toinen nuorimies sanoi, että niin, että kyllä mää nyt tutkinnon sain käsiini, mutta katotaan nyt sitten, että miten sitä itteään pätevöittäis työelämään tämän jälkeen. Tämä on aika lohduton tulevaisuudenkuva. Tässä kyllä hallitus on mielestäni vuosikertomuksen osalta kaunistellut tekojaan aika paljon. Toivon, että tuleva hallitus satsaa nimenomaan tähän koulutukseen, palauttaa rahoituksen myöskin ammatillisen koulutuksen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-14T16:02:58,2019-05-14T16:05:42,Hyväksytty,1.1 2019_6_51,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituskauden aikana on toteutettu opetuksen ja koulutuksen osalta koko koulutusjärjestelmän uudistus, joka on ollut mittava työ alkaen varhaiskasvatuksesta aina tuonne yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykokeisiin ja lisääntyneeseen yhteistyöhön lukion ja korkeakoulujen kanssa. Se on vasta käynnistetty ja tarvitsee jatkossa tietenkin seurantaa ja paikoin myöskin lisää resurssia esimerkiksi juuri täällä mainittuun ammatilliseen koulutukseen niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja lähiopetusta. Huolestuttavaa on se, että nuorten lukutaito on heikkenemään päin ja että tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat Suomessa OECD-maiden suurimpia. Tämän varmasti jatkossa pitäisi olla se, mistä tarvitsee oikeasti huolestua, ja pitäisi kiinnittää huomiota jatkokehittämisessä siihen, millä tavalla me voimme meidän peruskoulun perusopetusta parantaa niin, että nämä erot eivät olisi näin suuria ja että me antaisimme paremmat valmiudet nuorille selviytyä myöskin ammatillisesta koulutuksesta, ettei ole niin, niin kuin tällä hetkellä välillä vaikuttaa olevan, että kaikki pitää päästää läpi peruskoulusta riippumatta laadusta. Minä toivoisin, että jatkossa opetuksen laatuun kiinnitetään enemmän huomiota. Resurssin osalta: Kohdennetaan sitä nimenomaan niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat, yksilöllisesti. Se, että laitetaan vain mekaanisesti lisää rahaa, ei ole ratkaisu, vaan raha pitää kohdentaa oikealla tavalla. Nostaisin vielä esille esimerkiksi erityistukea vaativat lapset, heidän huomioimisensa. On lapsi sitten erityisryhmässä tai tuettuna, integroituneena luokassa, resurssista tulee huolehtia, jotta sekä lapsi saa riittävän tuen että koko ryhmälle riittää opettajan aikaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-05-14T16:05:46,2019-05-14T16:08:12,Hyväksytty,1.1 2019_6_52,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Laiho piti tässä oikein hyvän puheenvuoron. Meidän koulutuksemme kautta linjan tarvitsee todellakin ryhtiliikkeen aivan sieltä peruskoulusta. Minusta on ollut hämmentävää todeta, että meillä Suomessa, meidän hyvinvointi-Suomessa, todellakin on oppilaita, on lapsia, jotka käyvät peruskoulun, mutta, sanotaanko nyt, valmistuvat sieltä, tulevat ulos sieltä ilman kunnollisia luku‑, lasku‑ ja kirjoitustaitoja. Eli ryhtiliike alkaen siitä. Niin kuin olen myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle viime kaudella sanonut, mielestäni Suomessa pitää huolehtia ja vaatia, että jokainen meidän lapsistamme oppii lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan hyvin tai vähintäänkin kohtalaisen hyvin, ja siihen meidän minusta pitää satsata tällä kaudella. Tässä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja, mutta oikeastaan pyysin puheenvuoron edustaja Eskelisen jälkeen. Kun sanoitte, että täällä oikealla laidalla ja tässä aika lailla keskelläkin uskomme, että hallitus saa korjattua yhtä, toista ja kolmatta asiaa, niin sanoisin, että sitä vartenhan kansalaiset ovat meidät tänne äänestäneet, että emme vain usko vaan teemme työtä sitkeästi sen eteen, että saamme epäkohtia korjattua. Nyt ovat hallitusneuvottelut meneillään, ja jos hallituspohja tästä sitten muokkaantuu ja hallitusohjelma tulee, niin emme kyllä vain usko vaan me olemme buustaamassa ja vaatimassa sitä, että talouden tasapaino säilyy, mutta myös sitä, että näitä monia epäkohtia hallitus todella saa tällä kaudella korjattua. Vaikka viime kaudella paljon hyvääkin hallitus ja eduskunta saivat aikaan, niin todella monia epäkohtia meillä on edelleenkin käsissämme ja paljon korjattavaa tässä maassa. Toivomme ja oppositiossa olemme todella seuraamassa ja vaatimassa sitä, että näitä epäkohtia tullaan korjaamaan, mutta samanaikaisesti sillä tavalla, että kestävä kehitys ja pitkäjänteisyys sekä hyvinvointi niin ihmisten, ympäristön kuin myös talouden osalta toivon mukaan hyvin toteutuvat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-05-14T16:08:16,2019-05-14T16:10:31,Hyväksytty,1.1 2019_6_53,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Eduskunnan  tilintarkastajien  tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 5/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Edustaja Rydman esittelee, olkaapa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_6_54,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan  tilintarkastajien  tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 5/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tilintarkastustoiminnasta vastaa kolme sen keskuudestaan valitsemaa kansanedustajatilintarkastajaa sekä näiden valitsema tilintarkastusyhteisö, joka tällä hetkellä on BDO Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ari Lehto. Tilintarkastuksen kohteena ovat eduskunta, Ulkopoliittinen instituutti ja Valtiontalouden tarkastusvirasto erikseen laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tilintarkastus on kohdistunut eduskunnan ja näitten kahden viraston hallintoon sekä kirjanpitoon ja tilinpäätökseen viime vuodelta. Nämä kolme tilintarkastuskertomusta ovat täysistunnon esityslistalla kolmena erillisenä asiakohtana, mutta kun katselin aiempia pöytäkirjoja, niin nämä on tavattu käsitellä siten, että niistä on pidetty yksi yhteinen esittelypuheenvuoro ja mahdollinen keskustelu käyty sitten samassa yhteydessä, jos tämä puhemiehelle sopii. Esittelypuheenvuoron on yleensä käyttänyt tilintarkastajien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, mutta koska kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon johdosta kumpaisellakaan heistä ei tällä haavaa ole puheoikeutta tässä salissa, niin tämä tehtävä on nyt sitten jäänyt minulle ainoana uudelleenvalittuna tilintarkastajien jäsenenä. Hallinnon tarkastuksessa arvioitiin johdon toiminnan ja päätöksenteon lainmukaisuutta erityisesti taloudenpidon näkökulmasta. Keskeisiä osa-alueita olivat valtion talousarviolain ja -asetuksen, eduskunnan tiliohjesäännön sekä virastojen taloussääntöjen ja muun muassa hankintalain noudattaminen. Hallinnon tarkastukseen kuuluvat myös virastojen johdon päätösten ja niiden toimeenpanon seuranta, talousarvion noudattamisen valvonta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi. Hallinnon tarkastuksessa ei noussut esille erityistä huomautettavaa tarkastettavissa kohteissa. Toiseksi kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksessa käytiin läpi eduskunnan ja näiden kahden viraston kirjanpidon sekä taloudellisen raportoinnin ja talousarvioseurannan järjestämistä kirjanpidon oikeellisuuden ja sisäisen valvonnan toimivuuden kannalta. Tilinpäätökset ja toimintakertomukset tulee laatia talousarvioasetuksen 8 luvun säännöksiä ja eduskunnan tiliohjesääntöä tai viraston taloussääntöä noudattaen. Eduskunnan, Ulkopoliittisen instituutin ja VTV:n kirjanpitojen ja tilinpäätösten sekä toimintakertomusten tarkastuksissa ei noussut esille erityistä huomautettavaa. Muutama sananen kuitenkin näistä kolmesta tarkastuksen kohteesta: Ulkopoliittisen instituutin tehtävänä on luoda kansainväliset mitat täyttävää tieteellistä asiantuntemusta omalla tutkimusalallaan ja tarjota sitä yhtä hyvin suomalaisen poliittisen päätöksenteon ja julkisen keskustelun tarpeisiin kuin myös kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen ja keskustelun tueksi. Ulkopoliittinen instituutti on nettobudjetoitu kirjanpitoyksikkö ja kuuluu talousarviossa eduskunnan pääluokkaan. Vuonna 2018 virastolle myönnettiin talousarviossa 3,4 miljoonaa euroa rahoitusta kaksivuotisena siirtomäärärahana, minkä lisäksi virastolla oli käytössään edellisiltä vuosilta kertynyttä määrärahaa reilut 600 000 euroa. Talousarvion ulkopuolista rahoitusta instituutti keräsi miljoona euroa, missä kasvua peräti 38 prosenttia edellisvuoteen nähden. Valtaosa ulkopuolisesta rahoituksesta tuli hankerahoituksena muilta valtion virastoilta ja yksityisiltä säätiöiltä. Valtiontalouden tarkastusvirasto puolestaan on perustuslaissa säädetty riippumaton tarkastus- ja valvontaviranomainen. Tarkastusvirasto tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista sekä valvoo finanssipolitiikan sääntöjä. Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii lisäksi puolue- ja vaalirahoituksen valvojana. VTV:n kokonaismenot ovat pysyneet viime vuodet koko lailla samoina ollen päättyneenä vuonna noin 15,1 miljoonaa euroa. Eduskunnan menoissa näkyy peruskorjauksen siirtyminen jälkityövaiheeseen. Kun jätetään huomiotta arvonlisäverot sekä eduskunnan oikeusasiamies, olivat eduskunnan menot vuonna 2018 noin 93 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna vastaava luku oli noin 125 miljoonaa euroa. Näin muodoin eduskunnan menot jokaista suomalaista kohden olivat 17 euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 23 euroa. Johtopäätöksenä suorittamastamme tilintarkastuksesta toteamme, että eduskunnan ja näitten kahden viraston tilinpäätökset ja toimintakertomukset on laadittu niitä koskevien säännösten mukaisesti ja ne antavat oikeat ja riittävät tiedot niiden toiminnan tuloksista ja taloudellisesta asemasta vuonna 2018. Niin ikään toteamme toimintakertomusten ja tilinpäätösten tietojen olleen ristiriidattomat.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-05-14T16:10:57,2019-05-14T16:16:12,Hyväksytty,1.1 2019_6_55,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 6/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Tässä taisi esittely tulla tuossa edellisessä. Oikein hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_6_56,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Ja siinäkin on esittely jo pidetty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_6_57,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 10.5.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelua jatketaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_6_58,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta puoluerahoituksen valvonnasta. Täällä on aiheeseen liittyen viime perjantaina keskusteltu lobbarien osallistumisesta hallitusneuvotteluihin. Menneinä vuosina Säätytalon ovi kävi niin tiuhaan, että äänekkäimmät kriitikot ehdottivat pyöröoven asentamista. Tällä kertaa asennukselle ei kuitenkaan ole tarvetta, koska lobbarit on puolueiden toimesta päästetty aivan neuvotteluiden ytimeen eli kirjoittamaan itse hallitusohjelmaa, eikä missä tahansa asemassa vaan peräti yksityisen, henkilökohtaisen omistajaintressin omaavana. Tästä luonnollisesti seurasi kohu neuvottelukokoonpanojen julkistamisen seurauksena, ja sitä on yritetty liennyttää puoluejohtajien suulla. Hallitusohjelmasta ei yleensä kesken kaiken anneta tietoa, mutta nyt Säätytalolta kerrotaan, että lobbarirekisteri viedään lainsäädäntöön asti. Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti tämä kuulostaa enemmän kriisiviestinnältä kuin varsinaiselta ongelmanratkaisulta. Lobbarirekisteri on varmuudella tarpeellinen, mutta tähänkin saakka samaa on toteutettu pitkälti omavalvontana. En voi välttyä ajatukselta, että tässä valkopestään itse ongelmaa. Lobbauksen valvonta on yhteiskunnallisesti kuitenkin paljon suurempi kysymys kuin itse aiheutetun kohun liennytys. Jotta rekisterillä olisi minkäänlaista merkitystä, tarvitaan lobbaukselle selkeät, lainsäädännöksi asti määritellyt toimintatavat, jotka koskevat kaikkia edunvalvojia, eli nuo paljon peräänkuulutetut säännöt. Rekisterin lisäksi olisi äärimmäisen tärkeää, että eduskunta aloittaisi parlamentaarisen prosessin lobbaussääntöjen tekemiseksi. Vahvana selkänojana voidaan käyttää puhemies Risikon johtaman parlamentaarisen työryhmän esitystä. Tämä tulisi valmistella valtiovarainministeriössä ja oikeusministeriössä. Kysynkin hallitusneuvotteluihin osallistuvilta ryhmiltä: oletteko te kriisiviestinnän ohella valmiita oikeasti uudistamaan lobbauksen valvonnan Suomessa? Tiedämme varsin hyvin, että pelkkä rekisteri ei juurikaan vaikuta toimintatapoihin, ja siksi on kysyttävä: oletteko te valmiita parlamentaariseen prosessiin lobbaussääntöjen tekemiseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-05-14T16:17:15,2019-05-14T16:19:58,Hyväksytty,1.1 2019_6_59,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on siksi niin älyttömän hyvä maa verrattuna moniin muihin maihin, että Suomi on kovin läpinäkyvä verrattuna muun maailman maihin. Ja on todella hyvä, että meillä on tämä vaalirahoitusvalvonta.fi-sivusto, mitä ylläpitää Valtiontalouden tarkastusvirasto, ja siellä vaalirahoituksesta, puoluerahoituksesta kerrotaan, ja nyt käsitellään nimenomaan tätä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta tästä puoluerahoitusvalvonnasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto teki sellaisen huomion, että on kovin vaikea enää seurata tiettyjä puolueiden rahoituslähteitä. Ja täytyy itsekin mainita, että tuossa eduskuntavaalikampanjan aikana törmäsin tähän Vapaiden valtakunta -kampanjaan, ja vaikka itse olen politiikan suurkuluttaja — olin ehdokkaanakin vaaleissa — niin oli kovin vaikea huomata hyvin nopeasti, mistä tässä oikein on kyse, vaan piti hyvin tarkasti mennä tutkimaan nettisivuja ja löytää, ketkä ovat rahoittajina tämän kaiken takana. Ja me tiedämme, ketä varten tämä rahoitus oli. 7 000 äänen päähän jäi tässä maassa se, että tänne ei olisi tullut punavihreää hallitusta, 7 000 ääntä enemmän saivat sosiaalidemokraatit verrattuna perussuomalaisiin, ja maahan on syntymässä nyt punavihreä hallitus. [Kimmo Kiljunen: Onneksi!] — Ei se ole onni tälle maalle, arvoisa sosiaalidemokraattien Kimmo Kiljunen. No sitten toinen pointti. Viime perjantaina käytiin keskustelua siitä, että suomalaisen demokratian näkökulmasta olisi terveempää, jos meillä olisi jonkunnäköinen katto niille vaalibudjeteille, mitä ehdokkailla voi olla, ja olen tästä todella, todella samaa mieltä. Voi sanoa niin, että en usko, että esimerkiksi tässä eduskunnassa on edustettuna kansa sillä tavalla kuin mistä kansa koostuu, koska tänne eduskuntaan pääsee päättämään aika pitkälti isolla rahalla, ja sen vuoksi olisi tärkeää asettaa tämmöinen katto. Jos ajatellaan vaikkapa esimerkiksi opiskelijoita, joiden ääni täällä ei viime kaudella tarpeeksi hyvin kuulunut — ei ole ihme, että yli 600 miljoonaa leikattiin esimerkiksi koulutuksesta — niin voidaan katsoa, että opiskelija saa vuodessa tuloa opintotukena semmoisen noin 15 000 euroa. Se on todella pieni summa, kun lasketaan koko vuodelta kaikki opintolaina, opintoraha, asumistuki ja niin edespäin. [Kimmo Kiljunen: Entäs eläkeläiset?] — Kyllä, myöskin eläkeläiset, mutta tahdon nostaa näin itse nuoremman sukupolven edustajana nämä opiskelijat esille, arvoisa Kimmo Kiljunen. — Näin ollen, jos me vertaamme vaikka sellaisiin järjettömiin budjetteihin, mitkä ovat mahdollisia — vaikkapa viime EU-vaaleissa kokoomuksen Sirpa Pietikäisen budjetti, joka oli yli 180 000 euroa — niin siinä kohtaa ymmärrätte, että me puhumme niin isosta rahasummasta, että joku opiskelija jää kyllä täysin jalkoihin eikä pysty pärjäämään. Ja näin ollen, arvoisa rouva puhemies, mielestäni pitäisi Suomessa mennä siihen suuntaan, että asetettaisiin tämmöinen katto — se voisi olla 20 000, ehkä 30 000, mutta mieluummin 20 000 euroa — ja näin ollen tässä maassa tosiaankin erilaiset, eri tulotaustoista tulevat kansalaiset voisivat päästä tähän paikkaan päättämään näistä asioista. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-14T16:20:09,2019-05-14T16:23:49,Hyväksytty,1.1 2019_6_60,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tässä tämä Valtiontalouden tarkastusviraston raportti puoluerahoituksesta ja vaalirahoitus myöskin mukana keskustelussa. Puheenvuorojen käyttö keskeytyi viime perjantaina — harmi vain, silloin täällä salissa oli enemmän ihmisiä, ja ei ainoastaan ollut enemmän ihmisiä vaan myöskin muutamia painavia puheenvuoroja käytettiin. Minä olisin erittäin mielelläni viitannut edustaja Heinosen puheenvuoroon, joka oli hyvin hyvin perusteellinen, huolellinen, ahkeran kansanedustajan tekemä analyysi ennen kaikkea vaalirahoituksesta. Hänen tarkka silmänsä oli käynyt ammattiliittojen antaman rahoituksen liitto liitolta lävitse, ja hän oli pohdiskellut luonnollisesti sitä tärkeätä työtä, mitä ammattiliitot tekevät tukiessaan sekä henkisesti asiantuntijapuolella että myöskin taloudellisesti ehdokkaita, jotka ajavat asioita, jotka ovat palkansaajaväestölle olennaisia ja tärkeitä. Ihailin edustaja Heinosen pitkää, perusteellista puheenvuoroa. Siihen jäi ainoastaan pieni särmä, jota olisin mielelläni tuonut vielä esille, koska hän niin ansiokkaasti asioita kävi lävitse. Se särmä oli se, kun hän kiinnitti huomion työmarkkinakentän yhteen osapuoleen eli ammattiliittoihin. Minä olen hyvin tietoinen siitä, että ammattiliitot antavat pääsääntöisesti vasemmistopuolueiden, myöskin muiden puolueiden, edustajille tukea, mutta työmarkkinakentän toinen puoli, eli työnantajajärjestöt, yrittäjäjärjestöt, antaa vielä ruhtinaallisempaa tukea, vielä huomattavasti suuremmassa määrin. Edustaja Heinonenhan kuuluu kokoomuspuolueeseen, ja me kaikki tiedämme tilastoista sen, että kokoomukseen kuuluvien kansanedustajaehdokkaiden keskimääräiset vaalibudjetit ovat suurempia ja ehkä suurimpia kaikista eduskuntapuolueista verrattuna ainakin sosiaalidemokraatteihin ja ehkä muutenkin tähän niin sanottuun kuuluisaan vihervasemmistoon, johon myös edustaja Tynkkynen omassa puheenvuorossaan viittasi. Eli nämä budjetit ovat pienempiä täällä salin vasemmalla laidalla istuvilla kuin oikealla laidalla. Edustaja Heinosella olisi todennäköisesti ollut kokemusperäistä tietoa — korostan siis: kokemusperäistä tietoa — mittavammasta vaalirahoituksesta. Jos hän olisi sitä kulmaa avannut yhtä huolella kuin hän kiinnitti huomion näihin ammattiliittojen rahoitukseen, puheenvuoro olisi ollut täydellinen. Se olisi ollut hyvin mielenkiintoinen. Me olisimme saaneet objektiivisen kuvan siitä kokonaisuudesta, missä liikutaan. Nyt siihen jäi särö. Salin ulkopuolella joku sanoi, että se puhe vaikutti jopa tekopyhältä. Siltä osin minä en ota kantaa siihen, mutta totesin, että tällaisia puheenvuoroja kuulin sitten jälkikäteen. Eli tässä suhteessa olisi arvokasta, että antaisimme kokemusperäistä tietoa siitä, minkä me henkilökohtaisesti tunnemme, mieluummin kuin näemme sen rikan siellä naapurin silmässä. Tässä keskustelussa avattiin myöskin tätä lobbauskysymystä. Minä en nyt muista, oliko Heinosen puheenvuorossa siitä puhetta, mutta tässä tämän päivän keskustelussa tätä lobbausasiaa on tuotu vahvasti esille. Minusta on upeaa, että kokoomuspuolue on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota. Se upeus on siinä, että heillä on niin vahva kokemusperäinen tieto lobbauksen tuloksellisuudesta — tai tuloksettomuudesta, ennemminkin voisi sanoa näinpäin. En ole ollut eduskunnassa viime vaalikaudella, mutta olen lehdistöstä ja muualta seurannut muun muassa tätä sote-keskustelua, jota käytiin, ja jos en väärin muista sitaatteja, niin ainakin tällaista keskusteltiin kaupungilla, että siinä sote-valmistelun yhteydessä oli erilaisia lobbareita, jopa hoiva-alan firmoilla suora oma intressi: he olivat muotoilemassa lakitekstejä taustaryhmissä, niissä ryhmissä, joita nimenomaan kokoomusjohtoisesti on vedetty. Ymmärrän hyvin, että kokemuksesta on opittu ja kokoomus on nyt jyrkästi lobbaustoimintaa vastaan. Meidän kannattaa kuunnella herkällä korvalla, koska heillä on asiantuntemusta tästä asiasta. Ja jos nyt ollaan sitä mieltä, että tämänkaltainen lobbaus on huonoa — sote-keskustelun lopputulos kertoi, että se oli kovin huonoa — niin tästä kannattaa tietysti olla huolissaan ja kuunnella näiden viisaiden ihmisten, kokeneiden ihmisten, kokoomuslaisten tietopohjaan pohjautuvaa ymmärrystä tästä lobbaustoiminnan vahingollisuudesta. Siinä mielessä arvostan kyllä nyt näitä Heinosen ja kokoomuksen puheenvuoroja, joissa on niin selkeä ja kirkas viesti, ja siinä on viisautta, koska heillä on niin vahva kokemustieto näistä asioista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-05-14T16:23:59,2019-05-14T16:28:54,Hyväksytty,1.1 2019_6_61,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, että toisten puolueiden ympärillä varmaan pörrää enemmän lobbareita kuin toisten puolueiden. Mutta varsinaisesti tästä kertomuksesta. Täällä on yksi kohta, joka nousee esiin ja jota on jo aikaisemminkin selvitetty ja yritetty ratkaista: se, että valtionavustusta annetaan esimerkiksi näille osakeyhtiöille, jotka toimivat puolueiden läheisyydessä. Ja siinähän on sellainen tilanne, mikä monesti jää peittoon. Nämä samat osakeyhtiöt saattavat esimerkiksi järjestää puolueiden seminaareja tai muita tilaisuuksia. Tässä kertomuksessa huomioidaan myös se, että tällä saattaa olla vaikutusta myöskin yritystukien ja arvonlisäverotuksen näkökulmaan. Eli tämä on kyllä ratkaistava mitä pikimmin, millä tavalla kaikki rahoitus olisi entistä läpinäkyvämpää — ja myöskin niin, ettei puolue sitten kierrä sitä osakeyhtiöiden tai muiden kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-05-14T16:28:58,2019-05-14T16:29:59,Hyväksytty,1.1 2019_6_62,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Heti alkuun haluan vastata edustaja Kimmo Kiljuselle, joka kiitti käyttämässään puheenvuorossa erityisesti edustaja Heinosta mutta ymmärtääkseni myös muita kokoomuslaisia puheenvuoron käyttäjiä vankkaan tietopohjaan perustuvista puheenvuoroista. Minä puoleltani haluan kiittää edustaja Kimmo Kiljusta vankkaan luulopohjaan perustuvasta puheenvuorosta. Nimittäin se, mitä sanoitte siitä, miten työmarkkinajärjestöt ovat rahoittaneet kokoomusta esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa, ja mitä sanoitte lobbareista sote-uudistuksen yhteydessä, perustui todella harvinaisen vankkaan luulopohjaan. Tietopohjaa oli sitten tietysti paljon vähemmän. Mitä työnantajajärjestöjen tukeen vaaliehdokkaille tulee, niin luulen siitä jotain tietäväni, ja pitää sanoa, että erinomaisen vaikeata oli työnantajajärjestöille edes myydä seminaarilippuja, puhumattakaan mistään tuntuvammista vaalitukisummista. Eli tämä käsityksenne siitä, että työnantajajärjestöt olisivat ruhtinaallisesti tukeneet kokoomuksen ja ilmeisesti muidenkin niin sanottujen porvarillisten puolueiden ehdokkaita, minun arvioni mukaan on todella vanhentunut käsitys. Voimme kaikki lukea historiasta, miten tuntuvilla summilla on tuettu kommunismin vastaista taistelua — hyvä niin — ja muutakin porvareitten ja myös sosiaalidemokraattien toimintaa esimerkiksi sotien jälkeen, mutta jos kuvittelette, että tänä päivänä kokoomusehdokkaiden — ja luulen, että myös keskustaehdokkaiden — esimerkiksi vaalikampanjaa merkittävästi rahoitetaan työmarkkinaosapuolten ja tässä tapauksessa nimenomaan työnantajaosapuolen toimesta, niin teidän käsityksenne on vanhentunut ja väärä. Mitä tulee sote-uudistukseen ja sen tiimoilla käytyyn lobbaukseen, niin edustaja Kiljunen, minäkin olen lukenut lehdistä jopa professoritason puheenvuoroja siitä, miten kaikki tiedämme, että lobbarit olivat merkittävästi edustettuna sote-päätöksenteossa, puheenvuoroja, joissa rinnastettiin nyt Säätytalossa koolla olevien lobbareitten oloa hallitusneuvottelijoina lobbareitten rooliin kokoomuksen sote-kantojen taustalla. Tämä professoreiden ja edustaja Kimmo Kiljusen käsitys perustuu luuloon, joka ei ole oikea. Olen ollut lukuisissa sote-palavereissa, ja pitää sanoa, että en ole huomannut, että sote-lobbarit tai yksityiset yritykset tai niiden järjestöt olisivat olleet edustettuina missään sote-päätöksentekotilanteissa. En ole huomannut, että esimerkiksi reformiministeriryhmässä olisi yhtäkkiä joku sote-lobbari ilmestynyt pöydän ääreen vääntämään sotesta. Mitä näihin taustaryhmiin ja erilaisiin taustakontakteihin tulee, niin ainakin me kokoomuksessa ja uskoakseni myös muut hallituksessa olleet puolueet, ja itse asiassa jo oppositiossakin olevat puolueet, totta kai pyrimme kuuntelemaan eri tahoja, heidän näkemyksiään. Oli sitten kyse julkisesta sektorista tai yksityisestä sektorista, oli kyse perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta, luonnollisesti kuulimme ja kuuntelimme eri tahoja. Heillä oli asiantuntemusta ja heillä oli luonnollisesti omat näkemykset ja intressit pelissä. Varsinaiset ratkaisut totta kai tehtiin niiden toimesta, joille ne kuuluvatkin. Arvoisa rouva puhemies! Mitä tähän lobbaukseen tulee, niin se on saanut liian huonon maineen. Lobbaaminen — tekivät sitä sitten vakiintuneet järjestöt, kuten vaikka työmarkkinajärjestöt tai tekivät sitä sitten nämä vaikuttajaviestintätoimistot, joka on uudempi ilmiö Suomessa — on täysin legitiimiä toimintaa. Siis oikeutettua laillista toimintaa, jossa nämä tahot pyrkivät tuomaan päätöksentekijöiden tietoon omat ajatuksensa tai edustamiensa tahojen ajatukset. Se on legitiimiä toimintaa. Mutta sen pitää olla avointa ja näkyvää, ja niinpä nyt kun tuolla hallitusneuvotteluissa tästä lobbariasiasta tuli ongelma, pääministerikandidaatti Rinne ilmoitti polleana, että tehdään tämmöinen lobbarirekisteri. No harmi vain, että media tai edustaja Rinne ei siinä tilanteessa huomannut, että jo maaliskuun alussa kaikki eduskuntaryhmät puhemies Risikon johdolla olivat päättäneet tällaisesta lobbarirekisteristä ja olivat päättäneet, että se pitää säätää lakiin ja että seuraavan hallituksen tulee se ottaa ohjelmaansa. Eli se, mitä Rinne suurena uutisena kertoi, että nyt on Säätytalossa päätetty, että tehdään tämmöinen lobbarirekisteri ja pannaan se hallitusohjelmaan ja lakiin, oli siis päätetty jo muutama kuukausi sitten. Joka haluaa tästä enemmän tietoa, niin tästä 1. päivä maaliskuuta annettiin puhemies Risikon tiedote. Varsinaisesti tästä lobbariasiasta haluan sanoa, että kyllä minä hämmästelen tässä vihreiden toimintaa. Vihreäthän pitävät itseään moraalisempana ja eettisempänä puolueena kuin kaikkia muita puolueita yhteensä, ja vihreät nimenomaan valitsivat omaksi hallitusneuvottelijakseen — siis eivät mihinkään taustaryhmään vaan omaksi hallitusneuvottelijakseen — henkilön, joka on osakkaana vaikuttajaviestintätoimistossa ja joka siis saa rahaa siitä, että hänen yrityksensä, missä hän on osakkaana, onnistuu viemään heidän asiakkaittensa näkemyksiä päätöksentekoon. He valitsivat Elina Moision — joka minun käsitykseni mukaan sikäli kuin häntä tunnen ja tiedän on erittäin pätevä ja lahjakas henkilö, ja kyse ei ole siis henkilöstä, kyse ei ole hänestä. Kyse on siitä, että vihreät eivät nähneet mitään intressiristiriitaa siinä, että lobbaustoimiston osakas on heidän puolestaan neuvottelemassa hallitusohjelmaa. Kun tämä Elina Moisio sitten vetäytyi tästä tehtävästä, niin siinä hänkin ilmoitti, että hän ei näe tässä mitään ristiriitaa. Ja vielä tänä aamuna, vai oliko eilen aamulla, puheenjohtaja Pekka Haavisto ilmoitti, että tämä oli Elina Moision täysin oma ratkaisu eikä hänkään näe, että tässä olisi ollut mitään ihmeellistä ristiriitaa. Voi, hyvät edustajat, ajatelkaa sitä metelin määrää, jos kokoomus olisi omaksi hallitusneuvottelijakseen valinnut jonkun lobbaustoimiston osakkaan. Siinä olisi kyllä some savunnut ja tämä sali täynnä ollut huutoja ja mekkalointia, kun vihreät olisivat tuominneet tämmöisen moraalittoman menettelyn, tämmöisen epäeettisen menettelyn, johon kokoomus sortui valitessaan omaksi hallitusneuvottelijakseen lobbaustoimiston osakkaan. No, me emme tietysti olisi koskaan sellaista ratkaisua tehneet, mutta vihreätpä tekivät eivätkä jälkeenpäinkään näe, että siinä olisi mitään ongelmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-14T16:30:00,2019-05-14T16:37:00,Hyväksytty,1.1 2019_6_63,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz piti erinomaisen puheenvuoron liittyen tähän lobbausasiaan ja myöskin kokoomuksen käsitykseen lobbauksesta. Yhdyn hänen sanomaansa myös siinä, että asiantuntijoiden ja lobbareiden kuuleminen kuuluu ihan työnkuvaan ja me teemme sitä jatkuvasti. Me teemme sitä myöskin valiokunnissa, me kuulemme asiantuntijoita. Mutta on eri asia, kuulemmeko me asiantuntijoita vai otammeko me heidät päätöksentekoon. Nyt Säätytalossa heidät on otettu hallitusneuvottelijan myötävaikutuksella sinne pöytiin, joissa tehdään päätöksiä, joissa tehdään Suomen hallitusohjelmaa. Tämä ei vain kerta kaikkiaan ainakaan minun järkeeni mahdu, enkä usko, että suurimman osan äänestäjiä päähän tämä myöskään mahtuu: kun on äänestetty kansanedustajia päättämään kansan asioista, niin miksi niitä päätöksiä ovat tekemässä lobbarit? Herääkin kysymys, eikö kansanedustajilla itsellään ole riittävää osaamista ja itsenäistä päätöksentekokykyä tehdä päätöksiä siellä ilman, että otetaan etujärjestöjen ja viestintätoimistojen lobbareita neuvottelupöytiin — pöytiin, joissa tehdään Suomen kannalta merkittäviä päätöksiä. Kokoomus ei ole suostunut ottamaan yhtään lobbaria neuvottelupöytiin edellisten hallitusneuvottelujen aikana, eikä heitä ole päätöspöydissä ollut. Nyt kun tästä asiasta nousi kohu ja hallitusneuvottelija Rinne lupasi tämän hallitusohjelmaan viedä, niin aivan kuten edustaja Zyskowicz toi esille, tästähän on jo tehty yhteinen linjaus puhemies Risikon johdolla maaliskuun alussa, että tämmöinen lobbarirekisteri perustetaan. Mutta kyllähän lobbarirekisterin sisältöön täytyy sitten kirjata myöskin se, että lobbarit eivät voi osallistua päätöksentekoon. No, tämmöinen linjaus on tehty, mutta millään tavalla se ei näytä vaikuttavan nyt sitten toimintaan tässä vaiheessa. Vaikka nyt linjataan, että se otetaan hallitusohjelmaan, niin se ei näy tämän hetken toiminnassa millään tavalla. On hyvin erikoista, että todella sinne heitä otetaan. Kysyisinkin: onko odotettavissa, että valiokuntiinkin tuodaan jatkossa lobbareita tekemään lakivalmistelua itse päätöspöytiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-05-14T16:37:45,2019-05-14T16:40:47,Hyväksytty,1.1 2019_6_64,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kiitän edustaja Zyskowiczia siitä, että hän auttaa luuloa muuttumaan tiedoksi. Siinä oli varmasti vilpitön toivomus, että juuri näin tapahtuu. Muistuttaisin kuitenkin vanhasta sanonnasta, että aina voitte epäillä sanoja mutta uskokaa tekoja, ja kun katsoo tätä tekolistaa, niin huomauttaisin edustaja Zyskowiczia kahdesta asiasta. Kun puhuin vaalirahoituksesta ja etujärjestöjen antamasta vaalituesta, niin kerroitte niistä vaikeuksista, joita teillä, kokoomuksen edustajilla, on nyt Etelärannassa työnantajajärjestöiltä saada vaalitukea. Te ette viitannut Suomen Yrittäjät -järjestöön tässä tapauksessa, mutta ehkä olennaisempaa kuin puhua etujärjestöistä sinänsä... Käytin omassa puheenvuorossani, tai ainakin yritin käyttää, sitä muotoilua, että kokoomusryhmä on saanut runsaasti vaalirahoitustukea työnantajapuolelta. Se ei tarkoita siis ainoastaan järjestöjä, vaan se tarkoittaa myöskin yrityksiä, ja tässä kohdassa on pakko uskoa tekoja, koska tietää myöskin ne muotoilut ja minullakin on kokemusta siitä puolesta ja tiedän, millä tavalla yritykset ovat tukeneet erilaisia poliittisia liikkeitä Suomessa. Syystä tai toisesta kokoomuslaiset ehdokkaat ovat ykkössuosikkeja yritystoiminnan antamassa vaalirahoituksessa eri muodoissaan. Ne ovat tekoja. Ne ovat tekoja — edustaja Tynkkynen viittasi näihin omassa puheenvuorossaan — joilla jättimäisiä vaalikampanjoita tehdään, ja nimenomaan kokoomuslaiset ovat vahvimmillaan ehdokasasettelun puolella silloin, kun puhumme vaalirahoituksen kokonaisuudesta. Toinen muotoilu, johon edustaja Zyskowicz kiinnitti huomiota, on tämä lobbaus, ja nyt jos minä kuulin oikein, mitä hän tuosta pöntöstä sanoi, niin minä melkein kirjallisena sitä pyytäisin. Tekö sanoitte niin, että Kiljunen on erehtynyt kuuntelemaan professoreita ja erehtynyt lukemaan lehdistä asioista ja että sote-lakeja draftattaessa, luonnosteltaessa, näiden hoiva-alan yritysten edustajia ei ollut missään vaiheessa sellaisessa pöydässä, jossa oltaisiin haettu sanamuotoja, muotoiltu lakitekstiä tai lakitekstin johdanto-osia ja muuta? Oliko tämä se, mitä siitä sanoitte? Jos te sanoitte niin, niin mielelläni palaan tähän aiheeseen sitten siinä tapauksessa, jos tämä oli se tarkka muotoilu. Eli tässäkin tapauksessa nämä teot oikeastaan ovat tärkeämpiä kuin ne sanat, mitä me tästä eduskunnan pöntöstä kuulemme. Sen sijaan — ja nyt minä olen vilpittömästi samaa mieltä teidän kanssanne — kun te puhuitte siitä lobbaustoiminnasta yleisessä mittakaavassa, ja siihen edustaja Laihokin viittasi kyllä yleisessä muodossa, siitä olen samaa mieltä. Lobbaus on legitiimiä toimintaa. Se on toimintaa, joka on tullut osaksi parlamentaarista, edustuksellista demokratiaa, on sitten europarlamentista, paikallisparlamentista tai kunnanvaltuustoista kysymys. Se on itsestäänselvää, että eri intressitahot haluavat vaikuttaa keskusteluun antamalla sen asiantuntemuksensa, mikä heillä on kuhunkin teemaan. Itsekin olen, kun tämä lobbauskeskustelu on ollut nyt negatiivissävytteisesti esillä tässä Säätytalo-keskustelussa, kokenut piston sydämessäni. Minä olen Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja ja olen aidosti yrittänyt lobata hallitusohjelmaneuvotteluissa eläkekysymysten käsittelyä tässä hallitusohjelmassa, ja minä olen koko ajan kokenut itseni kyllä jääviksi tässä, että minä, Kimmo Kiljunen, tässä syyllistyn lobbaukseen, [Puhemies koputtaa] kun käytän tätä omaa asemaani ja asiantuntemustani tässä ristiriidassa, joka tässä on kyseessä, [Puhemies: Aika!] ja minä pidän sitä legitiiminä toimintana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-05-14T16:40:51,2019-05-14T16:44:42,Hyväksytty,1.1 2019_6_65,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Saa olla ylpeä keskustalainen, koska meidän porukassahan koko neuvotteluryhmä on kansalta valtakirjansa saaneita kansanedustajia, ja näinhän sen pitää ollakin, että ne, ketkä siellä päättävät asioista, ovat myös sen valtakirjansa ansainneet. Tärkeintähän nyt on tässä keskustelussa tietysti se, että lobbarirekisteri tulee. Edustaja Zyskowicz viittasi siihen maaliskuuhun, ja näinhän se on, että ryhmillä tästä yhteinen näkemys on ollut. Sisällöstä vielä päätetään varmasti myöhemmin, mutta tärkeintä on, että se avoimuus välittyy voimakkaasti. Edellistä hallitusta muodostettaessa olin mukana, ja se oli hienoa, että puheenjohtaja Sipilä silloin linjasi välittömästi, että Smolnaan ei tule lobbareita. Voi olla, että se tuli monelle yllätyksenä, mutta se myöskin linjattiin siinä. Tämä on tietysti jokaisen ryhmän asia, mutta keskusta lähtee siitä, että ne, ketkä neuvottelevat, ovat kansalta valtakirjansa saaneita edustajia. [Mia Laiho: Samoin kokoomus!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-05-14T16:44:44,2019-05-14T16:45:49,Hyväksytty,1.1 2019_6_66,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Unohdin tuossa äskeisessä pönttöpuheessa tuoda esille yhden pointin, mikä myöskin liittyy oleellisesti minun mielestäni tähän vaalirahoitukseen, ja se liittyy näihin vaalilainoihin, mitä puolueitten ehdokkaat ottavat itselleen, ja nekin pitää merkitä vaalirahoitusilmoitukseen. Kansanedustajathan ovat aika kovapalkkaisia ihmisiä, ja niitä vaalilainoja sitten otetaan, jotta voitaisiin varmistaa se tuleva kausi. Vielä noin muutama viikko sitten, kun itse en ollut kansanedustaja, pohdin kovasti sitä, että niin, tässähän on semmoinen tilanne, että jengi uskaltaa ottaa lainoja, koska vaikka ei pääsisi eduskuntaan, niin sen jälkeen kuitenkin on turvattu tämä sopeutumisraha, jolla pystytään sitten maksamaan pois niitä vaalilainoja. Oli tämä sopeutumiseläke, mutta jostain kumman syystä kansanedustajat onnistuivat vielä säilyttämään sen järjestelmän jollain tavalla niin, että se muutettiin sopeutumisrahaksi. Kun Valtiontalouden tarkastusvirasto puhuu siitä, että on tosiaan vaikea seurata kaikkia niitä hyötyjä, mitä puolueille tulee eri reittejä, niin minä sanoisin, että tämä vaikuttaa myöskin vaaleihin ja vaalirahoitukseen, että kansanedustajalla on tällainen mahdollisuus, että uskalletaan ottaa isompia vaalilainoja, koska ne pystytään maksamaan pois sen jälkeen tosiaan sillä sopeutumisrahalla. Sitten toinen juttu viime perjantain keskustelusta. Olen minä aina ollut kriittinen politiikkaa kohtaan, mutta se keskustelu kyllä teki minusta todella kriittisen tätä laitosta kohtaan. Täällä kyllä käytettiin varsin ansioituneita puheenvuoroja just siitä 1,4 miljoonan Vapaiden valtakunta -kampanjan arvostelusta — kampanja satoi tietenkin demareitten laariin aika pitkälti, ovat nyt pääministeripuolue — mutta täytyy sanoa, että se puoli, se porvaripuolue, joka näitä puheenvuoroja käytti, on tosissaan itsekin saanut ihan valtavia summia rahaa taas sitten työnantajajärjestöjen puolelta ja yrityksiltä ja niin edespäin. Kun minä olen täällä täysistunnossa lehdistä lukenut kansanedustajien erilaisia kommentteja, niin ne ovat vaikuttaneet kovin neutraaleilta, että ollaan tosissaan sen asian kanssa, mutta kun viime perjantaina seurasi sitä keskustelua, niin täällä oikeisto ja vasemmisto vuorotellen naureskelivat sille kritiikille ja tuntui siltä kuin tämä olisi vain semmoinen tilanne, että täällä hypätään roolista toiseen ja arvostellaan toisia ja kuitenkin otetaan hirveitä määriä sitä vaalitukea. Eipäs muuta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-14T16:45:49,2019-05-14T16:48:30,Hyväksytty,1.1 2019_6_67,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pari näkökohtaa edustaja Kiljusen puheenvuoron johdosta. Siinä alkuperäisessä puheenvuorossanne puhuitte työmarkkinaosapuolista ja tästä työnantajaosapuolesta. Sen vuoksi halusin kertoa, miten vaikeaa oli vaalirahoituksen kerääminen työnantajajärjestöiltä. Ainakin oma kokemukseni oli se, että jopa seminaarilipun ostaminen tuntui olevan sellaista vaalitukitoimintaa, johon ne eivät halunneet osallistua. Mitä sitten tulee yrittäjiin, niin minun mielestäni on positiivinen asia se, että monet yrittäjät ovat halunneet tukea yrittäjäystävällisen puolueen eli kokoomuksen ehdokkaiden vaalityötä. Ja kun oma vaalirahoitusilmoitukseni tulee tehtäväksi ja julkiseksi, niin tulette siitä näkemään, että esimerkiksi itse olen kahdelta eri yrittäjältä saanut tuntuvan vaaliavustuksen, vaalirahoituspelisääntöjen puitteissa luonnollisesti. Arvostan kovasti sitä, että yrittäjät ovat halunneet arvostaa sitä työtä, mitä kokoomus on tehnyt yrittäjyyden ja yrittäjien hyväksi, ja ovat olleet halukkaita ja valmiita tukemaan kokoomuksen yrittäjäystävällisiä ehdokkaita. Toinen kysymys liittyy näihin soten tiimoilta olleisiin lobbareihin. Taisin sanoa, että en ole huomannut, että yhdessäkään sellaisessa pöydässä, jossa päätettiin sote-asioista, olisi ollut sote-lobbareita paikalla. Sen sijaan totesin, että on aivan luonnollista, että soten tiimoilta ainakin me kokoomuksessa kuuntelimme ja uskoakseni myös muissa puolueissa kuunneltiin ja kuunnellaan edelleenkin eri tahojen näkemyksiä. Ihan viimeksi esillä on julkisuudessakin ollut esimerkiksi Kuntaliiton näkemys — toivon, että te, edustaja Kiljunen ja muut sosiaalidemokraatit, heitä kuuntelette — missä nimenomaan vastustetaan uuden hallinnon rakentamista kuntien ja valtion väliin, olivat ne sitten nimeltään sote-kuntia, aluekuntia tai maakuntia. Ja totta kai Kuntaliiton edustajia mutta myös tämän sote-sektorin edustajia julkiselta puolelta, yksityiseltä puolelta, eri tasoilta, on kuultu. Luin lehdestä, että HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén kertoi, jos nyt oikein ymmärsin, että hän viimeisten työssäolokuukausiensa aikana käytti pääosan työajastaan lobatakseen sote-uudistusta mielestään oikeaan suuntaan. Eli sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin sote-asiantuntijoita — tai, jos niin halutaan sanoa, sote-lobbareita yksityiseltä puolelta — on tavattu ja on kuunneltu. Kyse on siitä, että tässä hallitusneuvottelutilanteessa vihreät ja sosiaalidemokraatit jo parhaiden perinteidensä mukaisesti ovat valinneet lobbareita suoraan neuvottelupöytään edustamaan itseään tässä neuvottelutilanteessa. Mitään tällaista tietystikään emme sotessa tehneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-14T16:48:31,2019-05-14T16:51:38,Hyväksytty,1.1 2019_6_68,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jatkamme hieman tätä debattia edustaja Zyskowiczin kanssa ihan sen takia, että minä ainakin olin ilahtunut siitä, että kuulin teidän omakohtaisesta kokemuksestanne siitä, että työnantajajärjestöistä on ollut vaikea saada vaalirahoitustukea samalla tavalla kuin aikaisemmin. Se oli faktuaalinen tie. [Ben Zyskowicz: Ei siitä ole syytä ilahtua!] — Ei, minä olin tiedosta iloinen, en siitä, saitteko vai ette saanut tukea, vaan siitä, että ylipäätään avasitte tuota puolta asiasta, jota harvemmin on kuultu. Sen sijaan te totesitte, että yritykset luonnollisesti tukevat sellaisia ehdokkaita, jotka ovat yrittäjäystävällisiä. Kuulin tuossa hetki sitten — tänään asiakohdassa 2 käytiin pitkääkin keskustelua hallituksen kertomuksesta viime vuodelta — kun lähetettiin keskustan suuntaan viestejä sieltä kokoomuksen puhujilta, että toivottavasti nämä veroratkaisut mitä pyrittäisiin tekemään, olisivat sen kaltaisia uudessa hallituksessa, että yrittäjien verotusta kohdeltaisiin sillä tavalla, että se ei kiristyisi. Haitte niitä muotoiluja, joilla nimenomaan yrittäjille miellyttäviä veroratkaisuja tulisi nyt vastaan jatkossakin entistä enemmän. Tämä oli selkeä intressi, joka siinä on rakennettu. Olette saaneet vaalirahoitusta yrittäjiltä, ja silloin te puhuitte täällä sellaisten ratkaisujen puolesta, joissa verohelpotuksia suunnataan yrityksille mieluummin kuin sitten esimerkiksi palkansaajille. Tästä näkökulmasta tietenkin on asia toisinkin päin. Me edustamme, minä edustan, puoluetta, joka on palkansaajien, tavallisten ihmisten asialla, ja me tietysti puhumme yleisesti tuloveroista ja puhumme yleensäkin siitä, että ansiotyötä tekevän ihmisen työtä ei pitäisi verottaa ehkä samassa määrin kuin aikaisemmin. Eli tietysti matala- ja pienipalkkaisille ihmisille pitäisi pikemminkin näitä verohelpotuksia hakea ja sitten hakea muotoja verotuksesta ja ottaa rahaa sieltä, missä rahaa on, eikä sieltä, missä sitä ei ole, jolloin on ymmärrettävää, että silloin palkansaajaväestö, tavalliset ihmiset mielellään tukevat meitä, ja miten he voivat sen tuen tehdä muuta kuin omien järjestöjensä kautta, koska heillä ei ole yrityksiä, joiden kautta se voidaan tehdä? Minun kysymyksenasetteluni oli vain se, minkä takia joku kulma on epälegitiimiä, arvosteltavaa niin voimakkaasti ja toinen kulma ei ole. Eli tässä suhteessa toivoisin, että edustaja Zyskowicz ja muutkin kokoomuslaiset olisivat tasapuolisia avoimella tavalla — kuten edustaja Zyskowicz nyt tässä juuri kertoi esimerkiksi työnantajajärjestöjen rahoitustuesta — niin että voisimme reilulla tavalla näitä asioita käsitellä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-05-14T16:51:39,2019-05-14T16:54:12,Hyväksytty,1.1 2019_6_69,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä on vielä syytä selventää pari asiaa näin lopuksi. Edustaja Kimmo Kiljunen, kokoomus ajaa palkansaajien ja eläkkeensaajien veroasiaa enemmän kuin sosiaalidemokraatit. Esimerkiksi niissä kynnysehdoissamme, joita tarjosimme hallitustunnustelija Antti Rinteelle ja jotka eivät hänelle sitten kelvanneet, oli yhtenä kynnysehtonamme se, että palkansaajien ja eläkkeensaajien verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa keskituloisia painottaen. Eli sosiaalidemokraattina — jotka tunnetusti rakastavat veroja — minä en lähtisi kokoomuksen kanssa kilpasille siinä, kumpi puolue enemmän ajaa palkansaajien ja myös eläkkeensaajien verotuksen keventämistä. Minä olen ymmärtänyt, että demarit eivät ole asettaneet mitään sellaista kynnysehtoa, että verotusta palkansaajien ja eläkeläisten osalta tulisi keventää kaikissa tuloluokissa. En ole ymmärtänyt, että olisitte asettaneet edes sellaista ehtoa, että palkansaajien ja eläkkeensaajien verotus ei saa kiristyä missään tuloluokassa. Mitä sitten tulee yrittäjiin — puhuin, edustaja Kiljunen, nimenomaan yrittäjistä ja heidän vaalituestaan — niin muuten hyvin, mutta asiat ovat toisin päin. Ei ole niin, että yrittäjät antavat kokoomuskansanedustajille, toivottavasti, paljon vaalitukea ja kokoomuskansanedustajat sen vuoksi ajavat yrittäjyyden ja yrittäjien asiaa, vaan on niin päin, että kokoomuksen kansanedustajat ajavat yrittäjyyden asiaa sen vuoksi, että tietävät, että Suomen taloudellinen menestys, kaikkinainen taloudellinen menestys, perustuu viime kädessä työntekoon ja yrittäjyyteen. Sen vuoksi me ajamme työnteon ja yrittäjyyden edellytysten parantamista. Ja kun yrittäjät, toivottavasti, ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että ajamme yrittäjyyden edellytyksiä, mikä Suomea kantaa, niin sen jälkeen, ollessaan tyytyväisiä kokoomuksen toimintaan, he toivottavasti tukevat meitä vaaleissa, jotta pääsemme jatkamaan työtämme. Tämä asia menee siis näin päin, ei toisin päin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-14T16:54:16,2019-05-14T16:56:36,Hyväksytty,1.1 2019_6_70,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! [Jouni Ovaska: Kannattaa lobata meitä!] Minäkin käytän nyt viimeisen puheenvuoron tästä aiheesta. Edustaja Zyskowicz vei teeman hyvin vaarallisille vesille. Minulla olisi luento valmiina, mutta en sitä tässä tee, kun puhuttiin eläkkeistä. Sen sijaan tämä kysymys — ensin avaan tämän ongelman — että muna vai kana: Ihminen on kansanedustaja vasta, kun hänet on valittu tänne. Jos yritykset antavat tukea kansanedustajaehdokkaalle ja hänet valitaan, niin sen jälkeen hän voi ajaa täällä niitä asioita. Onko muna vai kana ensin? En lähde tähän keskusteluun. Mutta otan yhden ainoan teesin tähän. Te, edustaja Zyskowicz, viittasitte eläkkeensaajiin ja siihen valmiuteen, jolla te olette tukemassa eläkkeiden korotusta tai eläketasojen ylläpitämistä. [Ben Zyskowicz: Ei, vaan verotuksen keventämistä!] — Viittasitte verotukseen. — Minä kysyn teiltä vain yhden kysymyksen ja lopetan tämän aiheen käsittelyn siihen ehdottomasti: Eläkkeensaajat, niin kuin tiedät, vanhuuseläkkeen saajat eli työeläkkeen saajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee. Kun te puhuitte niin kauniilla tavalla ja hienolla tavalla eläkkeensaajan asiasta, niin onko kokoomus valmis muuttamaan tuon taitetun indeksin, joka nimenomaisesti laskee tietoisesti eläketasoja ja kasvattaa näitä rahastoja, jolloin me voisimme kohottaa aidosti kaikkien eläkkeensaajien elintasoa juuri sillä tavalla kuin ansiosidonnaisen järjestelmän pitää toimia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-05-14T16:56:37,2019-05-14T16:58:00,Hyväksytty,1.1 2019_6_71,6/2019,2019-05-14,14.00,16.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä viimeisessä puheenvuorossani pitää alkuun ihmetellä, että on se jännä, että vaikka mielestäni puhun hyvin selkeästi, niin puheenvuoroni onnistutaan edustaja Kimmo Kiljusen toimesta ymmärtämään vähän sinne päin. Puhuin eläkkeiden verotuksesta, edustaja Kimmo Kiljunen. [Kimmo Kiljunen: Minä puhuin eläkeläisistä!] Mitä sitten tulee tähän taitettuun indeksiin, niin kun te aivan kiistatta henkilökohtaisesti olette tehnyt paljon, paljon työtä, jotta indeksi muuttuisi joko kokonaan palkkaindeksiksi tai sitten tämä TEL-indeksi muuttuisi ainakin niin sanotuksi fifty-fifty-indeksiksi, niin nyt, kun teidän oma puolueenne on hallitusneuvotteluissa ja kun kaikki sosiaalidemokraattiset kansanedustajat, kuten kuulimme, ovat tavalla tai toisella mukana hallitusneuvotteluissa, saamme varmaankin sieltä Säätytalolta sitten odottaa, että tämä eläkkeiden TEL-indeksi muuttuu. [Kimmo Kiljunen: Kokoomus varmaan tukee sitä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2019+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-14T16:58:01,2019-05-14T16:58:58,Hyväksytty,1.1 2019_7_1,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_7_2,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvostettu puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain, konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain, asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännöstä. Näitä voimaantulosäännöksiä muutettaisiin siten, että voimaantuloa siirrettäisiin 1. päivästä heinäkuuta 2019 vuoden 2020 alkuun. Lakeja sovellettaisiin edelleen ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Jotta voimaantulon siirtäminen olisi mahdollista ehdotuksessa esitetyllä tavalla, lakien olisi tultava voimaan ennen 1. päivää heinäkuuta 2019. Jos lait olisivat tulleet voimaan heinäkuun 1. päivänä, olisi syntynyt puolen vuoden jakso siihen, ennen kuin lakeja olisi alettu soveltaa vuodenvaihteessa. Tämä olisi voinut aiheuttaa joidenkin lakien suhteen epäselvyyttä, lähinnä vanhojen tappioiden käsittelyssä, eli asia oli syytä korjata näiden kuuden lain osalta. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa yksimielisesti esityksen hyväksymistä muuttamattomana.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-05-17T13:03:19,2019-05-17T13:05:00,Hyväksytty,1.1 2019_7_3,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme keskustelleet viime kaudella hyvin paljon huolellisesta lainvalmistelusta, ja tässä on yksi esimerkki siitä, että monesti kiinnitetään huomiota vain sisältöön mutta lain voimaantulo jää epäselväksi eli se, milloin säädöksiä sovelletaan. Aivan yhtä tärkeä kuin lain sisältö on se, milloin sitä sovelletaan, koska on se sitten hyvä tai huono laki, niin se ei voi olla niin, että siihen tulee erilaisia aukkoja. Tässähän olisi ollut tilanne se, että osa tällaisista vähennyksistä olisi voinut epäselvissä tilanteissa jäädä niin, että verovelvollinen ei olisi niitä saanut vähentää. Yksi asia, mistä haluan tässä yhteydessä vielä puhua, koska tässä puhutaan yritystenkin verotuksesta, on se, että nyt ovat hallitusneuvottelut meneillään, ja vetoan tietysti osapuoliin, että esimerkiksi yrittäjävähennykseen ei kosketa. Meillä on kuitenkin semmoinen tilanne, että meidän täytyy saada erityisesti pk-yrittäjiä menestymään, ja heidän verotuksensa ja jatkonsa ja tulevaisuudenlaskelmansa perustuvat siihen, mikä on tämänhetkinen verotustaso. Ainakin keskustan eduskuntaryhmä ja puolue ovat luvanneet pitää tästä yrittäjävähennyksestä huolta, ja toivottavasti heidän painoarvonsa on tässä vahva, koska esimerkiksi SDP ja puheenjohtaja Rinne ovat esittäneet tätä vastaan hyvin vahvaa propagandaa ja todenneet, että tämä on ollut huono laki. Kun toisaalta katsoo sitten tilastoja, niin se on kuitenkin kohdistunut hyvin pitkälti pk-yrittäjiin ja on nyt yhdenmukainen osakeyhtiöiden kanssa ja lisäksi se on eniten kohdistunut alle 55 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Vetoan nyt hallituksen muodostajiin, että pidätte huolta siitä, että yritysten elinkelpoisuus säilyy, heillä on mahdollisuus työllistää, ja muutenkin verotuksesta siten, että ihmisillä riittää elämiseen jatkossakin hyvin rahaa. Teillä on nyt avaimet käsissänne, ja me täällä kiinnostuneena odotamme, mitä tuotte verotuksen alalta meille esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-05-17T13:05:04,2019-05-17T13:07:23,Hyväksytty,1.1 2019_7_4,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Tässähän on kyse vuoden 2020 verotuksesta, ja niin kuin edustaja Meri hyvin toi esille, vuoden 2020 veroja tällä hetkellä pohditaan myös Säätytalolla, ja varmasti siinä mielessä sopii hieman laajemminkin käydä keskustelua siitä, minkälainen verorakenne ja veropohja Suomessa tulevaisuudessa tulee olemaan. Tämähän on tulonlähdejakoesityksen poistaminen, joka astuu siis vuonna 2020 voimaan. Säätytalolta on tullut huolestuttavia viestejä [Mikko Savolan välihuuto] moneen suuntaan. Esimerkiksi lähdevero, mitä sosiaalidemokraatit tuntuvat lähes rakastavan, kohdistuisi siis pääasiassa instituutioihin, mutta lopulta maksajiksi siinäkin joutuisivat suomalaiset palkansaajat ja eläkeläiset. Tuossa hetki sitten, oliko eilen vai edellispäivänä, SAK esitti, että uusia veroja kerättäisiin merkittävästi lisää. He toivat Säätytalolle pöytään muun muassa listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämisen, ja he esittivät myös, että lisää veroja voitaisiin kerätä esimerkiksi sukupolvenvaihdoshuojennuksen leikkauksella sekä yrittäjävähennyksestä luopumisella. He ovat myös puhuneet varallisuusverosta ja jopa sellaisesta varallisuusverosta, joka koskisi pankkitalletuksia, osakkeita, yritysvarallisuutta mutta myös metsiä ja peltoja. Olen aivan varma, että keskusta onnistuu metsät ja pellot sieltä pois saamaan. Olen siihen täysin luottavainen. Tämä on taitava syöttö ja avaus siihen, että jotain keskusta hallitusneuvotteluissa pystyy estämään. Mutta nyt kysymys onkin siitä, pystyykö keskusta pitämään kiinni siitä, että yrittäjien verotus ei tässä maassa tule kiristymään, yrittäjävähennykseen ei kosketa. Tästä on tällä hetkellä kyse, ja toivon, että keskustan muskelit vielä riittävät näissä neuvotteluissa [Mikko Savola: Keskusta on aina yrittäjän puolella!] turvaamaan suomalaista yrittäjyyttä. SAK toi hallitusneuvotteluihin siis varallisuusveron. He toivat myös pysyvän solidaarisuusveron. He toivat myös esityksiä perintö- ja lahjaveroasteikon kiristämiseksi, metsälahjavähennyksen luopumisen ja monta muuta. [Jukka Gustafsson: Esitelkää EK:n ja MTK:n tavoitteet saman tien!] SAK:n listassa oli kohtia, jotka ovat siis räikeästi ristiriidassa hallitusneuvotteluissa olevan keskustan kynnyskysymysten kanssa, ja toivon todella, että keskusta pystyy pitämään kiinni näistä kymmenestä äänestäjilleen antamastaan kynnyskysymyksestä. [Hannu Hoskosen välihuuto] Keskusta on asettanut ehdoksi hallitukseen menolle muun muassa, ettei yrittäjien ja yritysten verotusta saa kiristää. Nyt olisi mielenkiintoista kuulla esimerkiksi edustaja Savolalta, löytyykö keskustalta muskeleita puolustaa suomalaista työtä ja yrittäjyyttä niin, että yrittäjävähennykseen ei kosketa eikä yrittäjäverotusta kiristetä. [Jukka Gustafsson: Kyllä Savolalta löytyy!] SDP:ssä on haluttu SAK:n tavoin poistaa yrittäjävähennys, ja sen vero-ohjelmassa on esitetty myös listaamattomien yritysten osinkojen kiristämistä. Hallitustunnustelija Antti Rinteeltä kysyttiin, eivätkö SAK:n ja SDP:n veromallit ole kuin yksi yhteen. Hallitustunnustelija vastasi, että hän ei ole tutustunut vielä ollenkaan SAK:n kokonaisuuteen. [Jukka Gustafsson: No niin!] Mutta minä voin kertoa, että SAK:n ja SDP:n veromallit ovat kuin yksi yhteen. [Pia Viitasen välihuuto] Ne ovat yksi ja sama esitys, [Leena Meri: Yllätys!] hallitustunnustelija Rinne. Ja itse asiassa lopputuloksen varmistamiseksi SAK:lla on hallitusneuvotteluissa ei pelkästään asiantuntijoina kuultavina vaan suoraan hallitusohjelmaa kirjoittamassa SAK:n työntekijöitä, muun muassa kestävän talouden ryhmässä. [Jukka Gustafsson: Mikä vika Lauri Ihalaisessa on?] — En ole puhunut, edustaja Gustafsson, Lauri Ihalaisesta. [Jukka Gustafsson: Aivan!] Hän ei ole SAK:n palkansaaja tällä hetkellä, [Jukka Gustafsson: Ymmärsitte kyllä viitteen!] mutta puhun esimerkiksi SAK:n ekonomistista Patrizio Lainàsta. Hän edustaa kestävän talouden ryhmässä vasemmistoliittoa. Eli SAK:lla on suoraan hallitusohjelmaa kirjoittamassa omia työntekijöitä. [Hanna Sarkkisen välihuuto — Jukka Gustafssonin välihuuto] Niin kuin edustaja Zyskowicz totesi viime viikolla, on syntymässä lobbarihallitus, mutta on itse asiassa syntymässä myös ostettu hallitusohjelma. SAK omien liittojensa kanssa rahoitti merkittävällä tukikampanjalla sosiaalidemokraattien vaalikampanjaa, taisi olla 1,4 miljoonaa tuo tuki kampanjaan. [Jukka Gustafsson: Sama puhe viikko sitten! — Ben Zyskowiczin välihuuto — Leena Meri: Toisto on opintojen äiti!] Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat kertoi, edustaja Gustafsson, että SAK:n työntekijöitä, eli palkkaa saavia työntekijöitä, on lukuisia mukana hallitusneuvotteluissa. Itse toivon, että keskustan muskelit nyt riittävät hallitusneuvotteluissa estämään myös muuta kuin sen itsestäänselvyyden eli metsien ja peltojen verottamisen, joka nyt täkynä on ulos heitetty. Teidän pitää, keskusta, pystyä toimimaan niin, että yrittäjien verotus ei kiristy eikä yrittäjävähennykseen kosketa. Edustaja Savola, riittävätkö teidän muskelinne siihen? [Mikko Savola pyytää vastauspuheenvuoroa — Jukka Gustafsson: Heinonen johtaa kokoomuksen propagandaosastoa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-05-17T13:07:27,2019-05-17T13:13:39,Hyväksytty,1.1 2019_7_5,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi kiittää edustaja Heinosta hyvästä puheenvuorosta. Tämä ei ollut mitään propagandaa, vaan se oli faktaa. Yhtä lailla minäkin olen huolissani samoista aiheista, joskin tämän asian osalta, joka nyt on käsittelyssä, on hyvä, että se korjataan, ettei synny vahinkoa. Enemmän pelkään sitä vahinkoa, mitä saattaa tapahtua, jos eräiden ammattiyhdistysliittojen toiveet kävisivät toteen hallitusneuvotteluissa ja yritysverotusta kiristettäisiin Suomessa esitetyn mallin mukaan. Kyllä minäkin kehottaisin keskustan edustajia: kuunnelkaa tarkkaan ja muistakaa myös, mitä välihuutoja te huudatte ja lupaatte tässä, koska jos käy niin, että yrittäjävähennys poistetaan, jos käy niin, että listaamattomien yhtiöiden huojennettua osinkoverotusta kiristetään, niin silloin voitte kyllä unohtaa ne työllisyysluvut, mitä hallitus on asettanut tulevalle kaudelle. Me tiedämme, että Suomessa on 290 000 yritystä, joista valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näistä suuri osa on myöskin yksinyrittäjiä — muistaakseni yksinyrittäjien määrä Suomessa on 180 000, ja loput ovat sitten osakeyhtiöitä. Jos näiden molempien yritysryhmien verotusta kiristetään, niin todella käy niin, että silloin ylisuuria vaalilupauksia maksatetaan pienyrittäjien kukkarosta. Eli minun neuvoni teille olisi se, että näpit irti pienyrittäjien kukkarosta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin on!] On puhuttu paljon siitä, että nykyinen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusjärjestelmä olisi ikään kuin liian antoisa. No, eihän se ole liian antoisa. Jos ajatellaan pienyritystä, joka tekee liikevoittoa tai verotettavaa tuloa vuodessa 120 000, niin voisi kuvitella, että se on yritys, jonka liikevaihto on noin miljoona euroa. Se työllistää yleensä 4—5 henkilöä. No, paljonko tästä maksetaan veroa? Ensinnäkin yritys maksaa yhteisöveroa 20 prosenttia eli 20 000 euroa. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Silloin jää tavallaan voittovaroja 100 000 euroa. Tästä yrittäjä saa hyvässä lykyssä nostaa 8 prosenttia huojennetulla verotuksella, mutta ei se ole täysin verovapaata, vaan 75 prosenttia siitä on verovapaata ja 25 prosentista maksetaan sitten pääomaveroa. Eli meillä on Suomessa edelleen niin sanottua tuplaverotusta. Älkää koskeko tähän nykyiseen järjestelmään. Me päädyimme tähän ratkaisuun Kataisen hallituksen aikana. Se todettiin hyväksi ratkaisuksi, ja se kannustaa yrittäjiä kasvuun ja työllistämään. Vielä kerran vetoan teihin keskustalaisiin: olkaa yrittäjien puolella. [Timo Heinonen: Me tuetaan keskustaa tässä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-05-17T13:13:43,2019-05-17T13:16:57,Hyväksytty,1.1 2019_7_6,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä oleva mietintö oli sinällänsä yksimielinen, ja on toki tärkeää, että tämä korjaus tässä tehdään, koska tämä kuuden kuukauden jakso lain soveltamisen osalta on tietenkin tappion vähentämisen kannalta tärkeä näille yrittäjille. Olisi voinut tulla epäselvyyttä siitä — ja kenties verottaja olisi voinut tulkita sitä toisin — onko tämä tappion vähentäminen tuolta ajalta mahdollinen, joten tämä muutos on ehdottomasti tärkeä. Mutta myöskin haluan lyhyesti tässä puheenvuorossa yhtyä niihin kollegoihin täällä, jotka ovat olleet huolissaan siitä, mitä tällä hetkellä tuolla Säätytalolla näistä verolinjauksista linjataan ja minkätyyppisiä esityksiä siellä tulee. Erityisesti täällä on nostettu esille näitä ammattiyhdistysliikkeen verolinjauksia, joita on nostettu julkisuuteenkin. Tämä varallisuusvero, joka koskisi mahdollisesti esimerkiksi pankkitalletuksia, metsiä tahi peltoja, kuulostaa kyllä joltakin oudolta menneisyyden kumulta, elikkä todellakin toivon, että mihinkään tämäntyyppiseen varallisuusveron laajentamiseen ei mentäisi. Ylipäätänsäkin tämä yrittäjävähennys, minkä poiston tässä kollega Östman toi esille, on äärimmäisen tärkeä näille pienille ja keskisuurille yrityksille. Siitähän on aika tuoreet tilastot, joista nähtiin, että tämä on ollut nimenomaan näille pienille ja keskisuurille yrityksille tärkeä, ja sillä on pystytty tekemään näitten yritysten, voisiko sanoa, samalle viivalle laittaminen, kun meillä oli tämä yhteisöveron alennus sitä edellisellä hallituskaudella. Sitten vielä nostaisin esille tämän lähdeveron, josta myöskin on keskusteltu. Täytyy muistaa, että meillä on paljon niitä säätiöitä, jotka ovat suoraan hyväntekeväisyyteen varojaan antavia, ja myöskin niitä, jotka sitten kulttuuriin, tieteeseen, taiteeseen, tämäntyyppisiin tärkeisiin kohteisiin, antavat varallisuuden tuottoa. Samoin mietin myöskin, että jos lähdetään säätiöitä verottamaan, niin millä tavalla sitten on huomioitu se, että esimerkiksi eläkemaksuihin kohdistuu kohtuutonta nousupainetta — jota jo muutenkin on olemassa — sillä, että vielä lähdettäisiin näitten lähdeverojen kautta eläkesäätiöihin koskemaan. Elikkä kyllä tässä on paljon nyt sellaisia huolenaiheita ilmassa, että todellakin toivon mukaan siellä Säätytalolla pystytään linjaamaan asiat sillä tavalla, että meillä ei työn ja yrittämisen verotus kokonaisuudessaan kiristy. On äärimmäisen tärkeää, että meillä edelleenkin säilyy yhteiskunnassa yrittäjämyönteinen, kannustava ilmapiiri, joka takaa sen, että kaikkien hyväksymä 75 prosentin työllisyysastetavoite on mahdollista saavuttaa, mielellään mennä jopa sen ylikin. Ja tässä voi jo sanoa, että varmasti vastuullisesta oppositiosta tulee kannustusta siihen suuntaan, että tätä pitää tavoitella ja tehdä kaikki mahdollinen. Sen takia ehkä tämmöinen pieni varoituksen sana tässä yhteydessä on paikallaan, vaikka vielä emme tiedä, mitä sieltä on sitten valmiina tulossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-05-17T13:16:59,2019-05-17T13:20:10,Tarkistettu,1.1 2019_7_7,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Herra puhemies! Huolellinen lainsäädännön valmistelu on tärkeää. Tässä tapauksessa onneksi oli kyseessä pieni virhe, joka on helposti korjattavissa, mutta tässä keskustelussa on nostettu esiin aiheellisia huolia nimenomaan yritysverotukseen liittyen, yrityksiin, jotka ovat juuri avainasemassa luomaan työtä ja elinvoimaa Suomelle. Jotta työllisyysastetta voidaan nostaa ja jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan kehittää, on tärkeää, että yritysten toimintaedellytyksiä ei veronkiristyksillä näivetetä. Toivon, että Säätytalon neuvottelijat tämän tiedostavat, ja itsekin haluan vedota tässä erityisesti keskustan ryhmään, joka on ihan selkeäksi kynnyskysymykseksi asettanut sen, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. Tämä on sellainen asia, jonka varmasti keskustan edustajat tulevat tässä salissa kuulemaan useita kertoja, kun näitä myöhempiä, mahdollisen Rinteen hallituksen esityksiä käsitellään, ja toivon todella sitä, että meidän oppositiosta käsin ei tarvitse olla tässä keskustaa kielteisessä mielessä muistuttamassa vaan kiittämässä, että kiitos, että piditte tämän kynnyskysymyksen, piditte siitä huolta, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä. Itse lupaan kyllä todellakin antaa lämpimät kiitokset siitä niin keskustalle kuin muille ryhmille, jos näin menetellään. Myös RKP:hen tässä vetoan. Itse asiassa RKP on myös nostanut omassa kynnyskysymyksessään esille sanan ”yrittäjämyönteisyys”. Pitäkää siitä kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-05-17T13:20:10,2019-05-17T13:22:18,Hyväksytty,1.1 2019_7_8,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö on hyvä, ja on tärkeää, että tämä tulonlähdejaon poisto saadaan viimein tärkeänä konkreettisena yrittäjyyttä, toimeliaisuutta, työntekoa Suomessa edistävänä lakimuutoksena voimaan, ja on tärkeää, että myös tästä voimaantulosta asiallisesti näin säädetään. Kaiken kaikkiaan verotuksen osalta on varmasti syytä tavoitella jatkossakin sellaista lainsäädäntöä, että verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomeen ja tekemään sitä työtä täällä Suomessa. Olisi todella tärkeää, että myös nyt vaalien jälkeen muodostettava hallitus sitoutuisi siihen tavoitteeseen, joka Sipilän hallituksella on ollut, että kokonaisveroaste Suomessa ei nouse. On myös tärkeää, että verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Tässä mielessä haluan toivottaa menestystä hallitusta muodostaville siinä, että pystyttäisiin sopimaan näistä edellä kuvatuista periaatteista juontuvat käytännön toimenpiteet jo vaalikauden alussa niin, että toimijat sitten Suomessa voivat luottaa siihen, että linja pitää ja että se linja on sen kaltainen, että se edistää suomalaista työtä ja yrittäjyyttä. On myös tärkeää, että kannustinloukkuja puretaan ja että palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy, ja varmasti, että se kevenisi erityisesti pienillä ja keskituloisilla ihmisillä, jotta saadaan ostovoimaa ja työntekoon kannusteita. On tärkeää, että verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen on nykyistä kannattavampaa. Parhaansa tekemisen tulee aina olla sen arvoista. On tärkeää, että verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat, ja samalla on tärkeää, että Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi. Verotusmenettelyissä on tärkeää, että ne ovat asiakaslähtöisiä, ottavat huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin. Arvoisa puhemies! Tässä ajatuksia, joita noudattamalla varmasti saamme hyvää veropolitiikkaa myöskin tuleville vuosille. Sipilän hallitus on näitä mielestäni hyvin toteuttanut, ja toivottavasti myös tuleva hallitus ottaa näistä ajatuksista vaarin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-05-17T13:22:19,2019-05-17T13:25:11,Hyväksytty,1.1 2019_7_9,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lähiviikkojen aikana, nyt kun on neuvoteltu uutta hallitusta, minuun tuoreena kansanedustajana on ottanut noin satakunta yrittäjää yhteyttä, ja he ovat todella huolissaan tulevasta hallituskaudesta. Osa on myös vihjaillut sitä, että he ovat jo suunnittelemassa tai aloittamassa yrityksensä siirtoa jonnekin muualle kuin tänne Suomeen. Haluaisin muistuttaa tällaisesta pienestä asiasta. Lainaan tässä sitaatin suoraan Wikipediasta: ”Lafferin käyrä on malli, joka kuvaa valtion verokertymää veroasteen funktiona.” Seuraava pitää nyt muistaa teidän, jotka sitä hallitusta kasaatte: ”Se ennustaa, että valtion verotulot kasvavat veroasteen mukana vain tiettyyn pisteeseen asti. Sen jälkeen verotulot alkavat laskea, jos verotusta edelleen nostetaan.” Me olemme siellä harjalla nyt. Te päätätte, miten verokertymä kehittyy eli alkaako se laskea verojen nostamisen jälkeen vai kuinka siinä käy. Muistakaa tämä, te, jotka sitä hallitusta olette kasaamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-05-17T13:25:12,2019-05-17T13:26:54,Hyväksytty,1.1 2019_7_10,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä käsiteltävä asia oli meillä valtiovarainvaliokunnassa sinänsä ihan tämmöinen tekninen korjaus, joka oli syytä tehdä. Näistä verotusasioista ja viesteistä Säätytalolle: Meillä kaikilla on tietysti yhteinen tavoite, että hyvinvointiyhteiskunta säilytetään ja sitä kehitetään. Se, että meillä on Euroopassa vapaa liikkuvuus, pääomat liikkuvat, yritykset liikkuvat, työntekijät liikkuvat, kannattaa pitää mielessä. Jos kannustavuus työnteolta katoaa tai se heikkenee, on varma, että esimerkiksi valmistuneet opiskelijat, joilla on sellainen osaaminen, jolla on kansainvälistä arvoa, lähtevät Suomesta pois sellaisiin maihin, missä työnteko on kannattavaa. Sama koskee ulkomaisia yrityksiä: niiden halukkuus investoida Suomeen saattaa heiketä. Jos niitä investointeja ei tänne tule, niin ei tule myöskään työpaikkoja, jos ei tule työpaikkoja, ei tule veroja, ja jos ei tule veroja, niin hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja kehittäminen vaikeutuu. Eli nyt kannattaa pitää malttia, ja hyvä tavoite on se, että verotus ei kenelläkään kiristy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-05-17T13:26:54,2019-05-17T13:28:05,Hyväksytty,1.1 2019_7_11,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Totean tähän väliin, että istunto on päättymässä kello 13.30. Nyt täällä on kaksi puheenvuoroa, Tanus ja Laakso Sheikki. Otetaan seuraava puheenvuoro, Tanus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_7_12,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Itse asiassa tämä esitys, niin kuin tässä edustaja Kiuru toi esiin, on vain hyvin tekninen muutos sellaisenaan, mutta sen tiimoilta hyvää keskustelua näihin yritysasioihin ja verotukseen liittyen on käyty. Haluaisin vielä nostaa esiin näitä — joita on erityisen iso joukko — naisyrittäjiä, nimenomaan pienyrittäjiä, joita naisten joukossa on paljon, ja näistä  erityisesti  sosiaali- ja ter-veydenhuollon alan pieniä naisten yrityksiä. Siellä on kyllä, sanoisinko, elintärkeää, että verotus ei kiristy ja niitä vähennyksiä, yrittäjävähennyksiä, voidaan edelleenkin toteuttaa ja entistä paremmassa mittakaavassa toteuttaa. Ja niin kuin me tiedämme, sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja yrityksen laajentamiseen liittyen verotusasiat ja vähennysasiat ovat ihan keskeisen tärkeitä asioita. Tässä vaiheessa haluaisin nostaa esiin muistutuksena sinne hallitusneuvotteluihin myös tämän alvirajannostoasian, mitä erityisesti naisyrittäjät ovat tuoneet viime vuosien aikana esille. Toivoisin, että tämäkin asia olisi siellä kärjessä eteenpäin menemässä. Me tiedämme, että uudet työpaikat tässäkin maassa ovat syntyneet ja syntyvät erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja toivoisin, että todella tämä muistettaisiin siellä hallitusneuvotteluissakin. Ei vaikeuteta elinkeinoelämää, ei vaikeuteta pienten yrittäjien, myöskään naisyrittäjien, toimintaa ja työntekoa. Pidetään se kärjessä hallitusneuvotteluissakin. Tällainen toive minultakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-05-17T13:28:12,2019-05-17T13:29:54,Hyväksytty,1.1 2019_7_13,7/2019,2019-05-17,13.02,13.32,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  elinkeinotulon  verottamisesta  annetun lain  ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä vähän kammoksun sitä, että tässä tarvitsisi ruveta nytten joidenkin keskustalaisten muskeleitten varaan tätä hommaa jättämään, koska minun mielestäni tämä homma kuuluisi ihan samalla lailla demareillekin. Jos demarit oikeasti rakastavat työntekijöitä, niin kuin pitäisikin, niin he tajuavat sen, että jos ei niitä yrittäjiä ole, niin niillä työntekijöillä ei ole oikeasti niitä hommiakaan. [Timo Heinonen: Kyllä!] Tässä on aika paljon puhuttu kaikennäköistä kikyistä, ja myöskään minä en ole kikyjen puolella ollut koskaan, mutta siitä huolimatta niitä kikyjäkin tehtiin tässä, ja suurimmat kikyn tekijät ovat vuosikymmeniä olleet pienyrittäjät tässä maassa. Siellä suhteellisen harva saa omalle työpanokselleen edes 10 euron tuntipalkkaa, koska sitä hommaa vedetään siellä yötä päivää. Pakko on sanoa, että jos tässä kohtaa tehdään vielä se radikaali liike, että jos joku on vähänkään jotain saanut jäämään viivan alle, niin sitä ruvetaan sitten lypsämään vielä pois, niin minä voin kertoa — se ei tietysti tänne eduskunnan kuplaan näy, mutta kentällä näkyy todella paljon, kuinka tyytymätöntä on porukka — kuinka valmiita tuolla kentällä ollaan pistämään pillit pussiin. Suurimmalla osalla niistä pienyrittäjistä, ketkä eivät laita pillejä pussiin, syy siihen johtuu siitä, että he joutuvat tekemään sen saman kardinaalimokan kuin minäkin ja olemaan loppuelämän veloissa, kaikennäköisiä verovelkoja ynnä muita vastaavia, koska sitä omaisuutta ei saa realisoitua millään. Tuolla todella moni roikkuu niin sanotusti löysässä hirressä. Ja ne löysässä hirressä roikkuvat ovat oikeasti tällä hetkellä niitä, jotka työllistävät niitä työntekijöitä, minkä puolesta nyt demaritkin yrittävät kuitenkin ajaa tätä asiaa. Älkää tehkö teidän omille lempilapsillenne kauheaa kardinaalimokaa ja tehkö heistä työttömiä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2019+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-05-17T13:29:58,2019-05-17T13:31:55,Hyväksytty,1.1 2019_9_1,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_9_2,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Sampo,Terho,"Eurooppa-,  kulttuuri- ja urheiluministeri",PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksiä muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa ehdotetaan joustavoitettavaksi. Esityksen mukaan muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa opintotukioikeuden saamiseksi ei enää edellytettäisi, että koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään vuoden. Nykyinen vuoden vähimmäisaikaa koskeva edellytys voi perusteettomasti vaikeuttaa uusien, alle vuoden toimineiden koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia saada järjestämäänsä koulutukseen opintotukioikeus, vaikka se täyttäisi muut opintotukilaissa säädetyt edellytykset. Edellytys voi muodostua liian rajoittavaksi myös tilanteissa, joissa toimintansa jo vakiinnuttanut koulutuksen järjestäjä alkaa järjestää sellaista uutta koulutusta, jota se ei ole aikaisemmin järjestänyt. Muut opiskelijan oikeusturvan kannalta keskeiset opintotukioikeuden myöntämisen edellytykset säilyisivät nykytilaa vastaavina, eli koulutuksen tulee edelleen vastata ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta, jonka tavoitteena on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen, ja siitä, että koulutuksen järjestäjällä on toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen. Toiseksi edellytetään, että opintojen riittävää edistymistä koskevasta pykälästä poistettaisiin vaatimus opintojen hidastumiseen vaikuttavan hyväksyttävän syyn tilapäisyydestä. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelijalla olisi oikeus opintotukeen, vaikka hänen opintonsa eivät olisi edistyneet riittävästi, jos hän esittää hyväksyttävän syyn, jonka vuoksi opinnot ovat hidastuneet. Hyväksyttävä syy voisi olla jatkossa myös opiskelijan sairauteen rinnastettava muu opiskelukykyä heikentävä tekijä, esimerkiksi lukihäiriö. Ehdotettu muutos mahdollistaisi nykyistä paremmin sen, ettei opiskelijan opintotukea lakkauteta tilanteessa, jossa opinnot ovat hidastuneet tilapäistä pidemmäksi ajaksi esimerkiksi opiskelijalla todetun pysyvän sairauden tai muun siihen rinnastettavan opiskelukykyä heikentävän tekijän vuoksi. Säännöksen joustavoittaminen on tarpeen, koska opintotuen tulisi olla opiskelijan ensisijainen tukimuoto. Ehdotus parantaisi siten niiden opiskelijoiden asemaa, jotka ovat vaarassa jäädä opintotuen ulkopuolelle opintojen hidastuessa muutoin kuin tilapäisesti. Ja nämä lakimuutokset tulisivat voimaan 1.8.2019. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,,http://ldf.fi/semparl/groups/Sipilae,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2019-05-28T14:01:51,2019-05-28T14:04:38,Hyväksytty,1.1 2019_9_3,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan aivan ensin kiittää Sipilän hallitusta tästä loistavasta hallituksen esityksestä. Vaikka se onkin luonteeltaan melko tekninen, se on silti kriittinen korjauksiensa puolesta tähän nykylakiin. Tällä hallituksen esityksellä täsmennetään opintotukioikeuden myöntämisen ehtoja, aivan kuten ministeri äsken kuvasi. Erityisen hyvänä pidän tässä hallituksen esityksessä sitä, että opintojen riittävää edistymistä koskevasta pykälästä poistetaan vaatimus juuri opintojen hidastumiseen vaikuttavan syyn tilapäisyydestä. Hyväksyttävä syy voi täten jatkossa olla myös opiskelijan sairauteen rinnastettava muu opiskelukykyä heikentävä tekijä. Tällainen voi esimerkiksi olla opiskelijalla todettu lukihäiriö, joka voi hidastaa opintoja merkittävästi. Ilman tätä muutosta lukihäiriön kanssa tutkintokohtainen opintotukiaika ei useinkaan riitä opintojen loppuun saamiseksi. Lukihäiriön perusteella opiskelija ei kuitenkaan pääse kuntoutustuen eikä muidenkaan etuuksien piiriin, jotka edesauttaisivat opintojen loppuunsaattamista. Nykylain vaarana siis on ollut, että muun muassa lukihäiriöstä kärsivä, joka ei ole kyennyt pysymään vaadittavassa opiskelutahdissa, joutuu suoraan toimeentulotuen piiriin, jos ylipäätään saa jotain tukea opintojensa loppuun saattamiseksi. Tämä epäkohta korjataan nyt. Muun muassa lukihäiriöstä ei tule rangaista opintojenaikaista toimeentuloa vaikeuttamalla. Arvoisa puhemies! Toimintakyvyn aleneminen, joka vaikeuttaa opintojen etenemistä ja työntekoa, on mielestäni myös suurempi yhteiskunnallinen kysymys. On nimittäin suuri virhe, että yhteiskuntamme ei ole juuri tunnistanut niitä moninaisia tekijöitä, joista johtuen opinto- ja työkyky voivat alentua täällä Suomessakin. Tilanteessa, jossa ihmisten toimintakyky laskee muun muassa jaksamisen haasteiden vuoksi, yhteiskunnan tulisi tarjota nykyistä paremmin joustoa opiskeluun tai työelämän varrelle ja nähdä nopea puuttuminen tilanteeseen investointina. Meidän on kyettävä suhtautumaan tähän riittävällä vakavuudella. Se edellyttää muutoksia nykyjärjestelmässä muutenkin kuin tämän yhden hallituksen esityksen myötä. Eläketurvakeskuksen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan yhä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt on nykypäivänä nuori. Eläkkeellä on kaksikymppisestä 34 vuoteen asti suomalaisia jo yli 23 000. Joka vuosi työkyvyttömäksi jää yli 3 000 nuorta tästä 20—34-vuotiaiden ryhmästä. Vuosituhannen alkupuolella vastaava luku oli kolmanneksen pienempi. Minusta tämä on merkittävä asia. Myös alle kaksikymppisten työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on 15 vuodessa moninkertaistunut. Eläketurvakeskuksen tilastot osoittavat, että 20—34-vuotiailla mielenterveyden ongelmat ovat taustalla neljällä viidestä työkyvyttömyyseläkettä saavasta. Voidaan siis summata, että nuorten työkyvyttömyyden yleistyminen 2000-luvulla johtuu yksinomaan mielenterveyden häiriöiden yleistymisestä. Tämä on kerrassaan hälyttävää. Tämä kehitys tulee välittömästi katkaista, ja osaltaan siihen auttaa myös tämä hallituksen esitys, joka teknisyydestään huolimatta edistää näiden nuorten tunnistamista ja mukana pitämistä. Nuorten tilanteeseen tulisi kyetä puuttumaan silloin, kun opintokyvyssä huomataan pieniä viitteitä siitä, että opiskelija tarvitsee enemmän aikaa ja tukea oppiakseen. Nykytilassa me jäämme odottamaan aivan liian usein. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-05-28T14:04:42,2019-05-28T14:09:27,Hyväksytty,1.1 2019_9_4,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lainsäädännön tulee elää ajassa ja päivittyä tulkintakäytäntöjen mukaan. Tässä hallituksen esityksessä täsmennetään opintotukilakia vastaamaan nykyistä soveltamiskäytäntöä ja esitetään liuta pieniä mutta merkittäviä ja tarpeellisia uudistuksia. Pidän hyvänä asiana sitä, että uudistukseen kuuluu uuden koulutuksen järjestäjän vuoden vähimmäisajasta luopuminen muussakin kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Tämä mahdollistaa sen, että uusi tai vakiintunut koulutuksen järjestäjä voi tarjota uutta koulutusta ilman kaavamaista vuoden vähimmäisaikaa opintotukioikeudelle. Mieleen tulee ainakin uudenlaiset, julkisuudessakin tiiviisti olleet koodarikoulut, jotka voisivat aloittaa toimintansa huomattavasti nykyistä ketterämmin. Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen kunniaksi on sanottava, että uudistus tuo mukanaan lisää joustavuutta. Jatkossa opintojen hidastumisen syitä tulkitaan suopeammin hankalissa tilanteissa olevien opiskelijoiden kohdalla. Tällainen kuvatunlainen hankala tilanne voi olla esimerkiksi pysyväluonteinen opiskelua hidastava oppimisvaikeus, kuten lukihäiriö, tai lähiomaisen sairastuminen. Uskoakseni tämä uudistus vähentänee näin ollen tarpeetonta siirtymistä toimeentulotuen pariin. Arvoisa puhemies! Opintotukilaki ei ole kuitenkaan näiden viilauksien jälkeen todellakaan valmis. Opiskelijan sosiaaliturva ei nykymuodossaan jousta tarpeeksi, jos yksilö tekee opintojen ohessa ansiotyötä. Puhun siis opintotuen tulorajoista. Opiskelijan, joka edistyy opinnoissaan sovittua vauhtia, tulisi olla mahdollista tehdä edes pienimuotoista ansiotyötä tai pienimuotoista yritystoimintaa ilman jatkuvaa pelkoa tukien menettämisestä. Nykyiset tiukat tulorajat ylläpitävät turhaan jo valmiiksi pienituloisten ihmisryhmien köyhyyttä keinotekoisesti ja kannustimia väärällä tavalla vääristävästi. Arvoisa puhemies! Hyvä yhteiskunta palkitsee aina ahkeruudesta. Opintotukilain joustavuutta tulee lisätä jatkossa nykyisestään siten, että tulorajoja nostetaan vähintään 50 prosentin verran, aivan kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksestä nähtiin: ”Tällöin päästäisiin opintotuen nykyisten tulorajojen haitallisista tulovaikutuksista laajasti eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää.” Tämä uudistus siis voisi tuoda julkisyhteisöille nettomääräisesti arviolta jopa 5,9 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Arvoisa puhemies! Opintotukilain kehittäminen ahkeruutta suosivaan suuntaan siis lisäisi julkisyhteisöjen tuloja vajaat 6 miljoonaa euroa vuosittain, samalla vähentäen keinotekoista köyhyyttä. Tällöin kannustettaisiin nuoria ihmisiä vahvemmin työelämään ja kerryttämään siten arvokasta työkokemusta saaden jalan oven väliin työmarkkinoille. Toivon, että tämä eduskunta nyt ottaa tämän näkökulman tiukasti huomioon. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-05-28T14:09:40,2019-05-28T14:13:17,Hyväksytty,1.1 2019_9_5,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutus on ihmisen tärkein pääoma aina varhaiskasvatuksesta peruskoulun kautta korkeakouluihin. Mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, siis opintoihin, kuuluu yksiselitteisesti kaikille. Oikeus elinikäiseen opiskeluun kuuluu kaikille. Sivistysvaltion tavoitteena on, että jokainen ihminen riippumatta perhetaustasta tai asuinpaikasta voi osallistua yhteiskuntaan ja työelämään, toteuttaa itseään ja antaa yhteisölle oman panoksensa. Sivistys kuuluu kaikille. Siksi koulutusjärjestelmän pitää tasoittaa entistä tehokkaammin kaiken ikäisten opiskelijoiden lähtökohdista johtuvia eroja sekä vastaavasti tunnistaa ja hyödyntää heidän erilaista osaamistaan. Kaikille tulee siis turvata mahdollisuus hakeutua koulutukseen ja toimeentulo koulutuksen ajaksi. Sivistys, kasvatus ja koulutus ovat nostaneet Suomen maailman onnellisimpien, edistyksellisimpien ja vauraimpien maiden joukkoon. Kasvatus ja koulutus sekä niillä luotu osaaminen ovat olleet keskeisiä kansakunnan kehittäjiä, uudistajia ja voimavarojen luojia, koko hyvinvointimme kivijalkoja. Yhteiskuntaa ei kehitetä eikä sen ongelmia ratkaista ilman vahvaa ja edistyksellistä koulutuskokonaisuutta. Siksi koulutukseen tulee jatkossakin tehdä järkeviä kokonaisuuksia, joilla vahvistamme kansakunnan tulevaisuutta. Systemaattista koulutuksen, opintojen arvostuspuhetta on lisättävä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena, mutta sen tärkeänä osana on tänään eduskunnan lähetekeskusteluun tuotu esitys laiksi opintotukilain muuttamisesta. Opintotuki on siis valtion opiskelijalle maksama tuki oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen rahoittamiseen. Suomessahan sen osia ovat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus, esimerkiksi. Opintotuen saamisen yleiset lähtökohdat ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Tänään esillä oleva, sinänsä teknisluontoinen lakiehdotus opintotukilain muuttamiseksi on hyvä askel oikeaan suuntaan. Se joustavoittaa, se selkeyttää, se inhimillistää opintotuen saamisen edellytyksiä. Opintotukeen oikeuttavia opintoja koskevia säännöksiä ehdotetaan siis täsmennettäväksi vastaamaan nykyistä soveltamiskäytäntöä. Opintotukioikeuden myöntämisen ehtoja muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa joustavoitettaisiin siten, että opintotukioikeuden saamiseksi ei enää edellytettäisi, että koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään vuoden. Tämä muutos on järkevä, koska edellytys voi perusteettomasti vaikeuttaa uusien, alle vuoden toimineiden koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia saada koulutukseen opintotukioikeus. Samoin esitys helpottaisi jo toimintansa vakiinnuttaneiden koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta saada järjestämäänsä uuteen koulutukseen opintotukioikeus. Muutos lisännee jonkin verran sellaisten jo opintotukioikeuden piirissä olevien koulutuksen järjestäjien hakemuksia, jotka hakevat opintotukioikeutta johonkin muuhun kuin jo järjestämäänsä koulutukseen. Arvoisa puhemies! Huomioitavaa on, että opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä olisi kuitenkin edelleen, että koulutus vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta. Lisäksi opintotuen ensisijaisuuden korostamiseksi ehdotetaan, että opintojen riittävää edistymistä koskevasta pykälästä poistettaisiin vaatimus opintojen hidastumiseen vaikuttavan hyväksyttävän syyn tilapäisyydestä. Hyväksyttävä syy voisi olla jatkossa myös opiskelijan sairauteen rinnastettava muu opiskelukykyä heikentävä tekijä. Tällainen tekijä voisi olla, kuten täällä on mainittu, muun muassa lukihäiriö, siis ylipäätään sellaiset pysyväluonteiset esteet tai hidasteet, joita ihmiset inhimillisessä elämässä, omassa elämässään, haasteena kohtaavat. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykset opintotukilain muuttamisesta näiltä osin ovat kovin perusteltuja. Muutokset sujuvoittavat ja selkeyttävät opintotukeen liittyvää kokonaisuutta. Nämä muutokset ovat askelia siihen suuntaan, että osaamisen vahvistaminen on parannus tulevaisuuteen ja ylipäätään Suomen menestymiseen. Koulutus on merkittävä selviytymistä selittävä tekijä ihmisen elämänkulussa. Koulutuksen, ylipäätään opiskelun, on vastattava ihmisen, yhteiskunnan ja työelämän tarpeita. Opintotuki osana isoa kokonaisuutta on lukuisten opiskelijoiden keino selvitä, lukuisten opiskelijoiden keino pärjätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-05-28T14:13:29,2019-05-28T14:19:33,Hyväksytty,1.1 2019_9_6,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on tänään hallituksen esitys opintotukilain muuttamiseksi. Esitys sisältää lähinnä teknisiä mutta sitäkin tärkeämpiä muutoksia, joilla turvataan nykyisen soveltamiskäytännön jatkuminen. Yhtenä esitettävänä muutoksena haluan nostaa esille opintotuen myöntämisen ehtona olevan opintojen riittävän edistymisen vaatimuksien täsmentämisen. Jatkossa opintojen hitaampaan edistymiseen voitaisiin lukea sairastumisen lisäksi muita opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten opiskelijan lukihäiriö. Minusta on perusteltua, että opiskelijan henkilökohtainen tilanne otetaan joustavasti huomioon opintotuen myöntämisessä. Muutokset ovat perusteltuja, ja kannatan niitä. Arvoisa puhemies! Yksi asia opintotuessa on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle, nimittäin opintotuen heikot kannustimet opintojenaikaiseen työntekoon. Monet opiskelijat ottivat tästä itseeni yhteyttä kevään aikana. Opintotuen tulorajoja on korotettu tuntuvasti viimeksi 12 vuotta sitten — siis 12 vuotta sitten. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta, sillä tänä keväänä Kela lähetti yli 40 000 opiskelijalle päätöksen opintotuen takaisinperinnästä. Keskimäärin takaisin perittävää tukea tulee näille opiskelijoille maksettavaksi yli 1 000 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna takaisinperinnän kohteena olevien opiskelijoiden määrä kasvoi yli 5 000 hengellä. Tässä salissa on puhuttu paljon työnteon ja yrittäjyyden merkityksestä, hyvä niin. Ei voi olla kuitenkaan niin, että opiskelijoiden tekemälle työlle ei anneta samaa arvoa kuin mikä muille työnteosta annetaan. Kun esimerkiksi sosiaaliturvasta on purettu viime vuosien aikana kannustinloukkuja muun muassa ottamalla käyttöön suojaosat työttömyysturvaan ja asumistukeen, niin samaan aikaan nämä matalat tulorajat, joita ei ole korotettu, ovat heikentäneet opiskelijoiden kannustimia työntekoon, ja se ei ole oikein. Arvoisa puhemies! Minusta tässä on kyse tärkeästä periaatteesta: haluammeko antaa opiskelijoille viestin, että työnteon pitää kannattaa, vai haluammeko sanoa, että se ei kannata? Jos opiskelija pystyy samanaikaisesti suorittamaan opintojaan ja tekemään sivutoimisesti töitä, ei siitä pidä rangaista vaan pikemminkin palkita. Me emme voi antaa nuorillemme jo opiskeluaikana sellaista viestiä, ettei tässä maassa kannata tehdä töitä ja tienata. Lisäksi työelämään meno jo opintojen aikana avaa ovia ja mahdollisuuksia nuorille sitten valmistumisen jälkeen. Näen niin, että nyt alkavalla eduskuntakaudella opintotuen tulorajoja on korotettava 50 prosentilla Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaisesti, ja siitä tietysti ministeri Terholle kiitos, että hän on asiaa vienyt eteenpäin ja selvittänyt. Tämä muutos mahdollistaisi opiskelijoille vahvan toimeentulon, vähentäisi takaisin perittävän opinto-tuen määrää ja vähentäisi myös hallinnollista työtä. Ja ylipäänsä työnteko opiskelijoille muuttuisi aidosti kannustavammaksi. Arvoisa puhemies! Opintotukilakia on muutettu ja täsmennetty viimeisen neljän vuoden aikana lukuisia kertoja: uusi opintolainahyvitys on otettu käyttöön, vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan opintotukeen on lopetettu ynnä muuta — hyviä ja kannatettavia muutoksia. Kuitenkin käsittelemme jälleen varsin pieniä muutoksia tähän tärkeään lainsäädäntöön. Näen niin, että opintotukijärjestelmän toimivuutta pitäisi tarkastella kokonaisuudessaan, ja tarjoankin nyt — täällä on onneksi myös muutamia kollegoita, jotka istuvat Säätytalon neuvotteluissa — teille maksuttoman vinkin: ottakaa tulevaan hallitusohjelmaan mukaan opintotuen kokonaisarviointi, jonka yhteydessä katsottaisiin opintotuen kannustimet opintojen ja työnteon yhteensovittamiseen erityisesti opintojen loppuvaiheessa sekä ylipäänsä opintotuen kannustimien toiminta, kuten opintolainan lainahyvityksen toimivuus ja kannustimet nopeaan valmistumiseen. Tämä opintotukilain kokonaisuudistus, joka sisältää siis myös tulorajojen korottamisen, tulee tuoda eduskunnan käsittelyyn tämän vaalikauden aikana. Toivon, että tälle ajatukselle löytyy tukea ja kannatusta myös muista ryhmistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-05-28T14:19:37,2019-05-28T14:24:38,Hyväksytty,1.1 2019_9_7,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erityisen miellyttävää aloitella uutta eduskuntakautta puhumalla opintotuesta ja opiskelijoiden mahdollisuuksista. Minä itse olen ollut se nuori, jota ei peruskoulussa opiskelu kovin paljon kiinnostanut ja jolla sitten myöskin jäivät ammattikoululinjat kesken, mutta meillä on niin hyvä yhteiskunta, että olemme luoneet sellaista opiskelujärjestelmää ja koululaitosta, jossa tällaisella koulunsa kesken jättäneelläkin on ollut mahdollisuus aloittaa uudelleen, saada ammatti, useampikin akateeminen tutkinto. [Ben Zyskowicz: Se on hieno juttu!] Siksi pidän erittäin tärkeänä, että me edelleen kehitämme meidän opintotukeamme ja koko koululaitostamme. Tässä olemme kuulleet todella hyviä ja arvokkaita puheenvuoroja liittyen opintotukeen ja meidän nuortemme ja myöskin muiden opiskelijoiden mahdollisuuksiin. Suomalainen koulu esikoulusta yliopistoon on maailman huippua, eikä se ole sattuma, vaan se on pitkäjänteisen työn tulosta. Maamme yksi vahvuuksista on se, että me olemme ymmärtäneet ja niin kuin tänään olemme saaneet kuulla, yhä ymmärrämme sen, miten valtava merkitys koulutuksella on koko yhteiskunnalle ja sen jatkuvuudelle. Tämä käsiteltävänä oleva opintotukilain muutos on tosiaan varsin tekninen mutta erittäin kannatettava, koska se myös osaltaan lisää joustavuutta ja mahdollisuuksia opintoihin. On erityisen arvokasta, että muutos myös huomioi erilaiset oppijat, esimerkiksi lukihäiriöistä kärsivät. On koko yhteiskunnan etu, että yhä useammalla on mahdollisuus opiskella. Lähtökohtana meillä tulee olla, että jokaisella nuorella ja myöskin aikuisopiskelijalla, esimerkiksi perheellisellä, on mahdollisuus halutessaan opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät ja halua riittää, ja siksi on myöskin erityisen kannatettava tämä ajatus, että myöskin opiskelijan työssäkäyntiä helpotetaan tulorajoja tarkistamalla. Haluaisin erityisesti tällä viikolla, kun vietetään koulujen päättäjäisiä, muistaa meidän opettajia ja koulujen henkilökuntaa, jotka tekevät erittäin arvokasta työtä, ja toivoisin, että heidän työlleen turvataan riittävät varat ja muu tarvittava. Opettajien ja koulun henkilökunnan työhön me voimme päättäjinä vaikuttaa, mutta myöskin jokainen vanhempi. Myös minä itse voin vaikuttaa siihen, miten omassa kodissani ja perheessäni suhtaudutaan opettajiin ja koulun työntekijöihin. On tärkeää, että osoitamme heille arvostusta. Arvoisa puhemies! On pidettävä jatkuvasti mielessä se tosiasia, että koulunpenkiltä pitkälti lähtee yhteiskuntamme hyvinvointi, mutta myös se, että se, miten lapset ja nuoret voivat kodeissaan, näkyy siellä koulussa, ja siksi meidän on tuettava perheiden hyvinvointia jatkuvasti. Koulunpenkillä tälläkin hetkellä istuvat ne lapset ja nuoret, jotka tulevaisuudessa hoitavat maamme asioita, ja aikanaan, kun meistä monista on jo aika jättänyt, he istuvat täällä salissa, tekevät päätöksiä ja linjaavat asioita. On tärkeää, että annamme näille lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset eväät jo nyt koulunkäyntivaiheessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-05-28T14:24:52,2019-05-28T14:29:05,Hyväksytty,1.1 2019_9_8,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on meillä opintotukilain muuttaminen, ja nämä molemmat asiat, mitkä siihen sisältyvät, ovat perusteltuja ja järkeviä. Itse haluan nyt tässä nostaa esille opintojen riittävään edistymiseen esitettävät muutokset, eli opiskelijalla olisi oikeus opintotukeen, vaikka opinnot eivät ole edistyneet riittävästi, jos hän esittää hyväksyttäviä syitä, joiden vuoksi opinnot ovat tilapäisesti hidastuneet. Hyväksyttäviä syitä voivat olla siis opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus, opiskelijan vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. Nyt on tärkeää tässä lakimuutoksessa, että saadaan tämä tilapäinen syy täältä poistettua, koska meillä on paljon muitakin syitä — esimerkiksi juuri tämä lukihäiriö — jotka voivat hidastaa opintojen edistymistä, ja että tämä voidaan huomioida paremmin jatkossa. Tämä lakimuutos parantaa erityisesti niiden opiskelijoiden asemaa, jotka ovat vaarassa jäädä opintotuen ulkopuolelle opintojen hidastuessa, ja tämä myöskin on selkeä keino vähentää nuorten syrjäytymisen riskiä. Tärkeää tämä on siinä mielessä myöskin, että siitä henkisestä paineesta, mitä tällä hetkellä nuoriin paljon kohdistuu opiskelujen aikana, osittain on seurauksena myöskin nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen, ja me pystyisimme tällä tavalla ennalta ehkäisevässä mielessä jo siihen — kun tiedetään, että siellä on mahdollisuus tällaiseen huomioon opintotuen osalta — ettei se elämä olisi niin karua ja mustavalkoista. Ja vaikka vaatimus tilapäisyydestä ehdotetaan poistettavaksi, opintojen edistymiseen vaikuttavalla syyllä ja opintojen riittävällä edistymisellä pitää jatkossakin toki olla selkeä ajallinen yhteys, eli en usko, että tätä tullaan ainakaan väärin käyttämään. Olen lämpimästi samaa mieltä kuin edustaja Marttinen, joka nosti esille opintotuen kokonaisuudistuksen tarpeen vaatimuksen, eli tulorajoja kannattaisi kyllä todella miettiä, että mikä niiden merkitys on, koska se on merkittävä hallinnollinen lisäkuorma tällä hetkellä, kun niitä seurataan ja takaisin peritään, ja jos opiskelija edistyy opinnoissaan hyvin, niin miksi rajoittaa hänen työntekoaan? Eli lämpimästi kannatan sen uudelleenarviointia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-05-28T14:29:06,2019-05-28T14:32:00,Hyväksytty,1.1 2019_9_9,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän opintotukea koskevan esityksen aiheuttamat taloudelliset muutokset ovat melko pienet kokonaisuudessaan, mutta muutamien yksilöiden kohdalla nämä muutokset voivat olla hyvinkin merkittäviä, ja tässä tapauksessa todellakin myönteiseen suuntaan. Erityisesti täytyy kiittää tästä ehdotuksesta, joka koskee 5 b §:ää ja sen 3 momenttia, jossa esitetään, että opintojen riittävää edistymistä koskevasta pykälästä poistettaisiin vaatimus opintojen hidastumiseen vaikuttavan hyväksyttävän syyn tilapäisyydestä. Tämä on todellakin hyvä asia, koska meillä on tämän tässä esityksessä mainitun lukihäiriön lisäksi muitakin mahdollisia syitä. Lukihäiriöhän on neurologinen, vahvasti periytyvä ominaisuus, jota löytyy väestössä jopa 5—6 prosentilla, ja se todellakin voi vaikuttaa siihen, että opiskeluaikaa yksinkertaisesti tarvitaan enemmän. Kysehän ei todellakaan ole tilapäisestä häiriöstä, vaan koko elämän läpi kestävästä tilanteesta. Mutta muistutan, että meillä on muitakin neurologisia tilanteita, esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt, vaikkapa ADHD-häiriö, joka on myös neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö, joka aiheuttaa ongelmana tarkkaamattomuutta, yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta ja voi vaikuttaa siihen, että sitä kokonaisaikaa opiskeluja varten tarvitaan tavanomaista enemmän. Toivon, että tässä kohden todellakin huomioidaan näitä erilaisia mahdollisia ongelmia. Sen lisäksi on todettava se, että opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöhän tutkii korkeakouluopiskelijoiden terveyttä aina neljän vuoden välein. Viimeisin tutkimus tehtiin vuonna 2016, ja siinä kävi ilmi, että noin 30 prosenttia opiskelijoista kokee erilaisia psyykkisiä ongelmia, uupumusta, ylirasitusta, stressiä. Sitten vakavammista psykiatrisista ongelmista kärsii noin 4 prosenttia tämän viimeisimmän tilaston mukaan. Mutta nämäkin voivat olla luonteeltaan paljon pysyvämpiä kuin pelkästään tilapäisiä. Jotta opiskelijat eivät syrjäytyisi, on tärkeää, että opintotukea ei heiltä viedä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-05-28T14:32:01,2019-05-28T14:35:10,Tarkistettu,1.1 2019_9_10,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On miellyttävä tehtävä onnitella ministeri Terhoa niin urheiluministerinä kuin näistä opintotukiasioistakin vastaavana ministerinä. Maailmanmestaruus uran loppumetreille — ainakin toistaiseksi ministeritehtävän loppumetreille — on hieno, ja lämpimät onnittelut siitä myös ministerille, kuten myös kaikille Suomen kultaleijonille. Tänään keskustelemme teidän ministerisalkkunne toisesta tärkeästä osuudesta, mihin kuuluvat nämä opintotukiasiat, ja pidän itse myönteisenä sitä, että tämä tilapäisen hidastumisen määre nyt lavennetaan ja siinä voidaan huomioida esimerkiksi tämä lukihäiriö paremmin. Mutta niitä, mistä kiitoksia haluan antaa teille, ovat nämä toimenpiteet, joita teidän kaudellanne on nyt tehty, erityisesti se, että nyt syksyllä käyttöön saadaan oppimateriaalilisä, joka helpottaa monen opiskelijan tilannetta. Kun oppimateriaalikustannukset toisella asteella ovat nousseet, niin nyt jatkossa sen vajaat 50 euroa saa kuukaudessa oppimateriaalilisää toiselle asteelle — lukioon ja ammatilliseen koulutukseen — helpottamaan ja takaamaan sitä, että kenenkään opinnot eivät jäisi jatkossa kiinni varallisuudesta. Teidän aikananne ja tällä hallituskaudella on myös toisen asteen opintotukeen tehty hyviä uudistuksia. Vanhempien tulot eivät enää tänä päivänä vaikuta opintotukeen silloin, kun nuori asuu omillaan, ja tukikuukausien määrä on nostettu yhdeksästä kymmeneen. Täällä on tänään pidetty hyviä puheenvuoroja. Uudet kansanedustajat ovat nostaneet esille muun muassa tämän vapaan tulon rajaa koskevan kysymyksen, ja on sinänsä harmillista, että edelleen meillä on yksi ryhmä ihmisiä, jota rangaistaan ahkeruudesta, ja se on opiskelijat. Eli vaikka opinnot etenisivät halutussa ja määrätyssä tahdissa, niin jos nuori tekee töitä, häntä siitä rangaistaan. Itse toivon, että näistä vapaan tulon rajoista voitaisiin jatkossa päästä eroon. Nyt tietysti mielenkiinnolla seuraamme, tuleeko koulutukseen tehtyjä leikkauksia paikattua Säätytalolla. Vihreäthän ovat selkeästi ilmoittaneet, että he eivät ainakaan sellaiseen hallitukseen lähde, joka ei tätä leikkausta, eli miljardia, palauta koulutukseen, ja toivottavasti vihreät pitävät kiinni siitä, että opintotuki nostetaan sille tasolle, millä se aikanaan oli. Arvoisa puhemies! Moni nuori on myös peloissaan siitä — pelko on suuri — että millainen mörkö sieltä Säätytalolta tulee. Tuleeko sellainen hyvä mörkö, millaisen Bratislavassa näimme, vai tuleeko sellainen paha mörkö, jonka kädet ovat lasten taskuissa. Sitähän se velkaantuminen on, lapsilta leikkaamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-05-28T14:35:11,2019-05-28T14:38:06,Hyväksytty,1.1 2019_9_11,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meille perussuomalaisille on tärkeää, että lukihäiriöisten lisäksi otetaan huomioon myös opiskelijat, joilla kuulo tai näkö on syynä sille, että opintoihin täytyy käyttää enemmän aikaa. Me suomalaiset aloitamme opiskelun hyvin eri lähtökohdista, ja jokaisella pitää olla mahdollisuus saada tutkinto niin, että opiskelun aikana pärjää myös taloudellisesti. Muutokset opintotukilakiin ovat välttämättömiä. Aikaisemmin laki on syrjinyt lukihäiriöisiä, koska opintojen hitaampaan suorittamiseen on hyväksytty vain tilapäiset syyt, kuten äkillinen sairaus. Meidän tulee tukea esimerkiksi lukihäiriöisten, kuulo- ja näkövammaisten opiskelua, vaikka opintojen hitaammassa suorittamisessa ei olekaan kyse tässä tapauksessa tilapäisestä asiasta. Myös siihen tarvitaan todella muutosta, että uusien koulutusten suorittamismahdollisuuksissa joustetaan. On tärkeää luopua rajoituksesta, että uusiin koulutuksiin voi opiskelija saada opintotukea vasta sen jälkeen, kun uutta koulutusohjelmaa on tarjottu Suomessa vuoden verran. Uusia koulutusohjelmia tarvitaan Suomessa, mutta niihin ei saada tarpeeksi opiskelijoita, jos he tietävät, että he eivät koeoppilaina voi saada ensimmäisenä vuonna opintotukea. Työelämä muuttuu nopeasti, ja tulevaisuudessa tällaisia tulppia koulutusohjelmien syntymiseen Suomessa meillä ei vain ole varaa olla. Punavihreät puolueet keskustan tuella ovat väläyttäneet, että tuleva hallitus tulee tekemään muita EU-maita kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Tämän perusteella menetettävät työpaikat teollisuudessa Suomi tulee löytämään edestään. Monille näistä ihmisistä ei ole enää tarjolla työtä, jota he ovat vuosia tehneet, kun sen työn alkaa tehdä esimerkiksi kiinalainen Kiinassa kiinalaisella päästötasolla. Näille ihmisille jää vaihtoehdoksi kouluttautua uuteen ammattiin tai laajentaa osaamista muuntokoulutuksen kautta. Näin ollen nuorten opiskelijoiden lisäksi, jotka tarvitsevat opintotukea, opintotukea tulevat tarvitsemaan entistä enemmän myös opiskelijat muista ikäluokista. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen tulee varata riittävästi rahaa tulevaisuudessa opintotukeen, koska opiskelijoita tulee olemaan enemmän. Kiitoksia, ministeri Terho, työstänne. Mukava nähdä sinisiäkin tässä salissa vielä tälläkin kaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-28T14:38:09,2019-05-28T14:41:07,Hyväksytty,1.1 2019_9_12,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä poistetaan opintotuessa tilapäisyys siitä, että opiskelijalla on oikeus opintotukeen, vaikka hänen opintonsa eivät ole edistyneet riittävästi, jos hän esittää hyväksyttävän syyn, jonka vuoksi opinnot ovat hidastuneet. Hyväksyttävä syy voi olla opiskelijan sairaus tai muu siihen rinnastettava opiskelukykyä heikentävä tekijä — täällä nousi muun muassa esille tämä lukihäiriö — ja myös hänen lähiomaisensa sairaus, hänen vaikea elämäntilanteensa tai hänen opintojensa edistymiseen tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. Tämä on siinä 5 b §:ssä. Kysyisin teiltä, ministeri, kuinka kauan opinnot voivat hidastua. Missä vaiheessa opintojen on sitten edistyttävä? Me puhumme myös toimivista opiskelijahuollon palveluista, ja toimiva opiskelijaterveydenhuolto on ennalta ehkäisevä, se ehkäisee ennalta suurempia ongelmia. Monesti opiskelijat joutuvat lumipalloilmiöön: yksi pieni ongelma poikii sitten suuremman. Kysyisin näistä resursseista meillä täällä yhteiskunnassa: minkälaisina näette niin mielenter-veyspalvelut kuin myös terveydenhuoltopalvelut siellä opiskelijaterveydenhuollossa, kun huolestunutta viestiä sieltä kuuluu koko ajan? Sitten nostaisin esille myös tämän opintotuen tulorajan nostamisen ja otan esimerkiksi tämän hoitoalan. Tiedän paljon opiskelijoita, jotka haluaisivat tehdä keikkatöitä, heillä on opinnot niin pitkällä, että he voisivat sitä tehdä, mutta kyllä tuo tuloraja on sellainen peikko ja mörkö — kun täällä nyt mörkö-sanaa tänään käytetään — että se ehkäisee sen. Kun monet opiskelijat haluavat tehdä yövuoroja, iltavuoroja, viikonloppuja, pyhiä, ja siitä voi kertyä hyvinkin sitten sitä tuloa, niin mitä ihmettä tälle olisi tehtävä? Hoitoala on se ala, josta puuttuu tekijöitä. Ei löydy työntekijöitä. Kun opiskelijat voisivat tehdä sitä paikkausta, niin onhan se nyt ihan järjen köyhyyttä, että me emme ota kaikkia resursseja käyttöömme. Ja työ tekijänsä neuvoo. Sillä tavalla saamme myös hyviä osaajia alalle, kun mahdollisimman pian lähdetään tekemään sitä työtä. Kysyisin myös siitä, kun minun mielestäni on hyvin tärkeää, että me kannustamme opiskelijoita saattamaan opinnot loppuun, että kun jotain aloitetaan, se viedään loppuun. Millä tavalla näette, ministeri, että me saisimme nuoret suorittamaan opintonsa ja että sitä pitkäjännitteisyyttä riittää ja me saamme osaajia Suomeen? Sillä työ ja ammatti ja se, että lähdetään tekemään ja kasvattamaan yhteiskuntaa ja verotuloja, se on kaiken a ja o. Tähän toivoisin vastauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-05-28T14:41:09,2019-05-28T14:43:51,Hyväksytty,1.1 2019_9_13,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty useita hyviä puheenvuoroja, joten vain hyvin lyhyesti haluan myös kiittää ministeri Terhoa hyvästä ja perustellusta esityksestä, jolla tehdään tärkeitä muutoksia opintotukilakiin. Erityisesti tässä on tärkeää, kuten useissa puheenvuoroissa on todettu, opintojen riittävän edistymisen täsmentäminen niin, että tällaiset pysyvät opintoja haittaavat tekijät, kuten vaikkapa lukihäiriö, joka on hyvin yleinen haaste, otetaan paremmin huomioon. Tässä keskustelussa on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja, muun muassa Heikkinen, Marttinen, Laiho, Heinonen, Juvonen tässä edellä näistä opiskelijan vapaan tulon rajoista, ja tämä on todella suuren luokan yhteiskunnallinen kysymys. Tosiaan 40 000 nuorta on saanut nytkin tuoreeltaan opintotuen takaisinperinnästä kirjeen, ja kyllä tämä viesti siitä, että ahkeruudesta näin yhteiskunta rankaisee, on aika karu. Opiskelijat ovat erittäin tärkeä työvoimavoimavara palvelusektorille. Edustaja Juvonen edellä kuvasi hyvin hoitoalan tilannetta ja sitä potentiaalia, joka opiskelijoilla siellä on, mutta ylipäätään kaikella palvelusektorilla. Jos mietitään vaikka tätä reilun kymmenen vuoden lama-aikaa, jonka läpi Suomi kansantaloutena joutui kulkemaan, niin matkailuelinkeino, siellä majoitus- ja ravintola-ala olivat aivan keskeisiä tällaisia talouden valopilkkuja, jotka antoivat uskoa siihen, että vielä uusi nousu alkaa, kuten nyt kuluneella vaalikaudella hyvän hallituksen toimesta on sitä päästy sitten vauhdittamaan. Palveluala ei toimisi ympäri Suomea, jos ei olisi ympäri Suomea opiskelijoita, jotka haluavat työhön tarttua siinä opiskelujen ohella, ja tässä mielessä tätä opiskelijoiden opintojen aikaista työntekoa tulisi myös paremmin mahdollistaa ottaen tietysti huomioon sen, että opinnot siinä samalla etenevät. Ja erityisesti haluan sitten tähän keskusteluun evästää vielä sitä, että kun ne meidän kasvavat elinkeinomme ovat joka puolella maata, niin tulee ottaa huomioon se, että myös opiskelijoita on joka puolella maata, että oppilaitokset eri puolilla Suomea ovat vahvoja. Näin me saamme osaavaa väkeä joka puolelle Suomea ja vastauksia siihen työvoimapulaan, josta viestejä tulee tällä hetkellä aivan joka puolelta Suomea. Yhtenäinen joukkue voittaa, niin kuin maailmanmestaruuskisoissakin nähtiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-05-28T14:43:51,2019-05-28T14:46:46,Hyväksytty,1.1 2019_9_14,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää nykyistä toimitusministeri Terhoa eräästä valonpilkusta, jonka koin hänen valmistelemanaan ja eteenpäin viemänään. Eli viime hallituskaudella on saatu muutettua opintotukilakia sillä tavoin, että opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä urheilija-apuraha ei enää vaikuta opintotuen määrään — se on ennen otettu tulovalvonnassa huomioon — ja tästä kiitokset ministeri Terholle. Erityisopettajan koulutuksella tässä puhuessani näen, että tässä on hyviä muutoksia. Tässä on noussut paljon esiin sana ”lukihäiriö” ja tämmöiset terveydelliset ongelmat, jotka saattavat opintoja viivyttää. Tässä on paljon hyvää. Nyt olemme saaneet nauttia tuosta jääkiekon tuloksesta, mutta haluan kuitenkin myöskin opintotuen venymisessä huomioida suomalaisia huippu-urheilijoita ja sen, antaako meidän opintotukemme riittävät edellytykset Suomessa edistyä huippu-urheilijana omalla urallaan. — Minä otan tuosta puhelimen auki, minulla on siellä kirjoitettuna pieni pätkä: Miten huippu-urheiluun valmentautuminen kansainvälisellä tasolla ja opinnot on toteutettavissa samanaikaisesti? Absoluuttiselle huipulle pyrkivän urheilijan on kyettävä keskittymään täysin urheiluun ja sen rinnalla mahdollisuuksiensa mukaan suorittamaan opintonsa. Tämä tuo paljon haasteita: taloudelliset haasteet, päivittäisen harjoittelun sovittaminen opintoihin, koti- ja ulkomaan leiritysten aikataulujen aiheuttamat katkokset opintoihin. Opiskelevien nuorten opintotuen edellytys on riittävä opintopisteiden saavuttaminen, joka tuntuu mahdottomalta. Opetuksessa usein rahoitus perustuu valmistuvien määrään, ja toisella asteella erityisopiskelijoista tulee parempi korvaus — siis tarkoitan tällä nyt oppilaitoksia, opetuksen järjestäjiä. Voitaisiinko urheilijat rinnastaa edellä mainittujen haasteiden johdosta erityistä tukea vaativiin opiskelijoihin? Ammattikorkeakoulun ja yliopistojen rahoitusmallissa ei valitettavasti huomioida erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, mutta jotenkin nämä urheilijat tulisi sielläkin huomioida. Ja nyt tähän opintotukiasiaan: Opintotukea myönnettäessä tulee huomioida huippu-urheilijoiden asema siten, että heille sallitaan pitempi opiskeluaika, ja opintopisteitä kun kerätään tietyssä ajassa — pitää kerätä tietty määrä opintopisteitä — niin tämä aika esimerkiksi puolitetaan. Tämä on semmoinen asia, mikä koskee Suomessa monia urheilijoita, jotka tällä hetkellä pyrkivät maailmanmestaruustasolle tai olympialaisiin. He eivät käytännössä pysty aloittamaan opiskelua, he eivät pysty tekemään työtä, he jostakin yrittävät hankkia elantonsa pärjätäkseen. Ja koska Suomen yhteiskunta ei merkittävästi tue urheilijoita, heidän pyrkimyksiään, niin silloin tulisi suoda edes sellainen mahdollisuus, että he voivat ottaa opintopaikan vastaan ja hyvin joustavalla aikataululla viedä opintoja eteenpäin. Sitten tähän opintotukeen toinen huomio, minkä tein: En ole tätä nyt tarkastanut mistään, mutta käsitykseni mukaan kotona asuvan opiskelijan opintotukea määritettäessä siihen vaikuttaa edelleen vanhempien tulot. Ja se, mikä on ongelma tässä, kun tätä määritetään, on se, että jossakin perheessä on yksi lapsi ja jossakin on viisi lasta. Yksilapsisessa perheessä vanhempien kovat tulot ehkä piisaavatkin siihen opiskelijan opintojen rahoittamiseen, mutta jos perheessä on viisi lasta ja haetaan opintotukea ja se kielletään sillä perusteella, että vanhemmilla on kovat tulot mutta siellä ei huomioida ollenkaan näitten vanhempien huollettavien lasten määrää, niin se pitäisi ottaa tässä opintotuen määrittelyssä mukaan päätettäessä opintotuen suuruudesta. Elikkä jos tässä nyt pystyy ministeriltä kysymään: millä tavoin urheilijat huomioidaan tässä lakimuutoksessa, sisältyvätkö he näihin joustoihin? Ja toinen kysymys, minkä haluaisin esittää, on: huomioidaanko opintotuen hakijoiden vanhempien tuloissa huollettavien lasten määrä? — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-05-28T14:46:46,2019-05-28T14:53:04,Hyväksytty,1.1 2019_9_15,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron lähinnä tukeakseni hyvin lyhyesti täällä esimerkiksi edustajien Kemppi ja Räsänen käyttämiä puheenvuoroja opiskelijoiden mielenterveysongelmista. Kuten edustaja Räsänen kertoi, YTHS:n tutkimuksissa on nyt suurempi osa opiskelijoista ilmoittanut kokevansa psyykkisiä oireita tai kärsivänsä suoranaisista mielenterveysongelmista kuin kertaakaan aikaisemmin. Tietysti me emme tiedä, onko kyse siitä, että nämä ongelmat ovat yleistyneet, vai siitä, että niitä aikaisempaa paremmin tunnistetaan. Kuitenkin itse ajattelen, että kyllä nämä paineet ja niistä seuraavat ongelmat ovat tulleet yleisemmiksi, ja toivonkin, että nyt kun keskustellaan opiskelijoiden tukemisesta, niin kiinnitettäisiin riittävästi huomiota myös siihen, että näitä palveluja, joita opiskelijat saavat, esimerkiksi juuri terveyspalveluja, pystytään vahvistamaan. Opintotuki on tärkeä asia, ja täällä lähes kaikki ovat siitä tuoneet esiin ajatuksensa, mutta kyllä yksittäiselle opiskelijalle, joka on vaikeuksissa, usein ne hyvät palvelut, esimerkiksi juuri mielenterveysongelmiin liittyen, ovat vieläkin tärkeämpiä. Tässä kun perehdyin tähän asiaan, kävi ilmi, että on olemassa tällainen yksityiseen lahjoitukseen perustuva Valo-rahasto Helsingin yliopiston rahastoissa, ja toivon, että voisimme yhdessä jotenkin tukea tämän rahaston voimavaroja, koska tämä rahasto käyttää varansa nimenomaan opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoitamiseen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa on myös käynyt ilmi se, että kouluissa, sanotaan nyt vaikka toisella asteella, ei ole riittäviä voimavaroja kohdata näitä opiskelijoiden ter-veysongelmia, jotka myös usein ovat juuri näitä mielenterveysongelmia. Eli sinne pitäisi saada lisää koulukuraattoreita ja kouluterveydenhuollon ammattilaisia. Itse ajattelen, että kun Säätytalossa nyt tehdään hallitusohjelmaa ja kun siellä on ollut esillä esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen, niin vähintään yhtä tärkeätä, itse asiassa tärkeämpää, olisi suunnata näitä siihen aiottuja voimavaroja juuri opiskelijaterveydenhuoltoon ja kouluterveydenhuoltoon ja niiden koululaisten auttamiseen, jotka ovat ongelmissa, sen sijaan, että tällaisella oppivelvollisuuden pidentämisellä päästään siihen, että ne perheet, jotka ovat aina tottuneet maksamaan omien opiskelevien ja koulua käyvien nuortensa oppikirjat, siltä jatkossa välttyvät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-05-28T14:53:05,2019-05-28T14:56:06,Hyväksytty,1.1 2019_9_16,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä opiskelijoilla se opintopolku on hyvin erilainen jokaisella. Tänään me olemme puhuneet siitä, että entä jos sitten kestääkin niissä opinnoissa hieman pidempään, just esimerkiksi lukihäiriön tai muitten asioitten takia. Sen lisäksi tänään pitäisi keskustella myöskin siitä, että entä ne opiskelijat, jotka haluavat valmistua pikkuisen nopeammin, joilla on edellytyksiä suorittaa nopeammin. Näitten opiskelijoitten osalta tämä opintotukijärjestelmä ei ole reilu. Monet opiskelijat todellakin haluaisivat suorittaa nopeammin, minullakin on pari kaveria, jotka olisivat pystyneet aivan kevyesti suorittamaan sen jopa kolmessa vuodessa. Mutta todellisuus on kuitenkin se, että moni opiskelija joutuu käymään samaan aikaan töissä, koska välttämättä sillä opintotuella ei ole tullut riittävästi toimeen. Jokaisella on vähän erilaisia syitä. Jos meillä olisi sellainen opintotukijärjestelmä, mistä esimerkiksi meidän perussuomalaisten parista on jo kolme vuotta sitten esitetty kannustinmalli, eli jos sinä suoritatkin vaikkapa sen viiden vuoden korkeakoulututkinnon yliopistossa kolmeen vuoteen, niin sinun olisi mahdollista saada kolmessa vuodessa viiden vuoden opintotuki. Tämä olisi kustannusneutraali valtiolle, koska samanlainen tutkinto sieltä putkahtaa ulos. Mutta toisaalta tämä on joko kustannusneutraali tai hyödyttää valtiota siinä määrin, että nämä opiskelijat, joilla on mahdollisuuksia opiskella nopeammin, pääsisivät tosiaan tekemään töitä paljon aikaisemmin. Näin ollen sen sijaan, että he kuluttaisivat päivän opiskeluun, illan töihin, he kuluttaisivat päivän opiskeluun ja illan opiskeluun ja valmistuisivat nopeammin. Tämmöisen kannustinmallin kautta he saisivat sitten enemmän toimeentuloa, eikä olisi semmoista motivaatiota, että samaan aikaan tehdään jonkin aivan toisen alan työtä, joka ei varsinaisesti edes pätevöitä siihen tutkintoon, mihin ollaan opiskelemassa sillä hetkellä. Semmoinen huomio tähän kannustinmalliin pitää kuitenkin tehdä, että siinä ei kannata kuitenkaan siihen suuntaan lähteä, että sitten se toimisi negatiivisesti niitä kohtaan, jotka taas eivät edisty tarpeeksi nopeasti, vaan ainoastaan, että otetaan tämä rohkaiseva elementti mukaan heidän osaltaan, jotka edistyvät nopeammin. Eli tämä on joko kustannusneutraali valtiolle tai tämä pikemminkin hyödyttää meidän julkista taloutta. Toivottavasti tällä tulevalla hallituksella on rohkeutta tehdä tämmöinen isompi uudistus, toisin kuin edellisellä hallituksella. Tämä oikeasti hyödyttäisi opiskelijoita ihan valtavan paljon. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-05-28T14:56:07,2019-05-28T14:58:46,Hyväksytty,1.1 2019_9_17,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz nosti esille tiedot, jotka kertovat Säätytalolta, että oppivelvollisuutta oltaisiin pidentämässä. Jos talouden raamien ei anneta rajoittaa ajattelua, niin silloin tietysti se varmasti kannattaa tehdä, niin kuin paljon muutakin. Mutta tämä oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen ei vielä itse asiassa takaa sitä, että nuorille tulisi ammattitutkinto tai nuoresta tulisi ylioppilas, sillä usein se kestää sinne 19 vuoteen, että nämä opinnot saadaan loppuun. Silloin tämä oppivelvollisuuden pidentäminen pitäisi itse asiassa ulottaa täysi-ikäisyyden yli, ja se ei olekaan välttämättä aivan yksinkertainen asia ja se maksaa vähintään sen noin 200 miljoonaa euroa. Jos me emme anna talouden realiteettien rajoittaa meidän ajattelua, niin varmasti se kannattaa silloin tehdä, jos sitä rahaa oikeasti on niin paljon. Mutta kun me tiedämme, että rahaa ei ole rajattomasti ja itse asiassa velkaa otetaan edelleenkin tällä hetkellä, niin silloin kyllä, niin kuin edustaja Zyskowicz nosti esille, kannattaisi miettiä, onko ongelmista kärsivän nuoren ratkaisu koulupakko. Itse en usko siihen, että kannettu oppilas koulussa pysyy, vaan itse uskon mieluummin siihen, että tästä 200 miljoonasta ei tarvitse laittaa kuin vaikkapa neljäsosa, jos se kohdennetaan tehokkaasti kuraattoreihin, erityisopetukseen, kouluterveydenhoitoon ja panostetaan jo ennen toista astetta peruskoulun puolella näihin erilaisten oppijoiden avun tarpeisiin paremmin. Huomattavasti tehokkaammin sillä saadaan tuloksia aikaan kuin sillä, että 200 miljoonaa laitettaisiin oppivelvollisuuden, koulupakon pidentämiseen, joka loppuisi itse asiassa kai 18 vuoteen eikä näin takaisi sitä, että nuori edes tuota ammattitutkintoa loppuun saisi. Kannattaa nyt kyllä tarkasti vielä Säätytalolla pohtia, miten nuorten opinnoissa olevat ongelmat kannattaa ratkaista. Minun mielestäni, ministeri Terho, te olette tehnyt hyviä ratkaisuja, ja siinä nimenomaan laitetaan tehokkaasti rahaa niille nuorille tai niille perheille, joilla on vaikeuksia esimerkiksi lukion oppimateriaalikustannusten kattamisessa tai toisen asteen ammatillisen koulutuksen kustannusten kattamisessa. Itse laitoin tuossa vaalikiertueella merkille, että ei Lukiolaisten Liittokaan itse asiassa kannata sitä, että siirrettäisiin yksi yhteen ne kustannukset julkiselle puolelle — sillä senkin jälkeen me maksamme ne niistä yhteisistä varoista — vaan hekin esittivät malleja, joilla maksuton toinen aste toteutettaisiin, mutta se toteutettaisiin huomattavasti fiksummin kuin sillä tavalla, että ne nykyiset kulut siirrettäisiin yksi yhteen tälle puolelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-05-28T14:58:46,2019-05-28T15:01:52,Hyväksytty,1.1 2019_9_18,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin kannatan sen kaltaista politiikkaa, että tukea suunnataan niille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat, ja kannusteita sitten mahdollisimman laajasti kaikille, jotta yhteistä kakkua pystymme mahdollisimman suureksi kasvattamaan. Kun tässä on nyt toivottu eri puheenvuoroissa myös panostuksia opiskelijoiden palveluihin, jotka tietysti aina myös maksavat, niin haluan vielä perustella tätä useissa puheenvuoroissa peräänkuulutettua tarkastusta näihin opiskelijoiden vapaan tulon tulorajoihin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen muistaakseni tammikuussa julkistamassa tutkimuksessa oli siis arvioitu sitä, että mikäli tämä yhdeksän kuukauden opintotuen vapaan tulon raja nousisi siitä reilusta 12 000 eurosta 18 000 euroon, niin silloin lähes kaikki nämä hyvinvointitappiot, joita syntyy siitä, että opiskelijalta peritään opintotukea takaisin, poistuisivat, koska opiskelijat eivät todennäköisesti tämän enempää tienaisi. Mutta he tienaisivat kuitenkin keskimäärin noin 600 euroa enemmän vuosittain, ja se tarkoittaisi sitten verotulokertymän kautta valtiolle lähes 6 miljoonan euron lisätuloja vuosittain. Joten siten senkaltainen toimi, jolla esimerkiksi tulorajat joko poistettaisiin kokonaan — nämä rajat, joita on siis toistakymmentä vuotta sitten viimeksi tarkasteltu — tai nostettaisiin vaikka 18 000 euroon, auttaisi siinä, että saataisiin sitä lisärahaa vaikkapa juuri näihin edellisissä puheenvuoroissa kuvattuihin opiskelijoitten palveluihin, jotka sinänsä ovat tarpeellisia, ja on kannatettavaa niihin satsata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-05-28T15:01:53,2019-05-28T15:03:51,Hyväksytty,1.1 2019_9_19,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tuo Heinonen tuossa lähti laajen- tamaan keskustelua, niin toivon, että hän hetken malttaisi kuunnella. [Timo Heinonen: Kuuntelen aina!] Se hallitus, jossa tekin olitte mukana, puhui jotain sellaista, muistaakseni ainakin sen johtohenkilöt puhuivat, että koulutuksesta ei leikata, mutta leikattiin kuitenkin. Ammattioppilaitoksissa ovat lähiopetuksen tuntimäärät tippuneet huomattavasti, ja nyt kun edustaja Heinonen lähti vähän laajentamaan asiaa hallituksen evästykseen, niin minun mielestäni sellainen asia pitäisi huomioida tässä, että nyt on ammattikoulussa linjoja, joissa lähiopetusta on noin 25 tai 26 tuntia viikossa. Siellä on tosi paljon vapaa-aikaa, siis sellaista, että jos oppilaat tulevat aamulla bussilla sinne ja lähtevät illalla pois, niin kannattaako sinne tulla muutaman tunnin takia. Että jos nyt oikein rohkeita evästyksiä uskaltaa antaa tulevalle hallitukselle, niin voisi kannattaa ruveta miettimään sitä, että jos sitä kolmivuotista ammattikoulua lähdettäisiinkin painamaan kahteen vuoteen, niin minä uskon, että se olisi opiskelijoillekin paljon miellyttävämpää, että siellä oltaisiin aamukahdeksasta iltaneljään eikä niin kuin nyt, että siellä on kaikenlaisia hyppytunteja välissä. Meillä tuolla Etelä-Pohjanmaalla on pitkiä etäisyyksiä, ei siellä kovin moni lähde Alavudelta bussilla jolkottamaan Seinäjoelle kahden tunnin takia. He varmaan jäävät mieluummin kotiin pelaamaan jotakin hedelmäpeliä. Että rohkeita evästyksiä tässä nyt toivotaan seuraavalle hallitukselle, että saavat tämän toisen asteen opetuksen kuntoon jollakin muotoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-05-28T15:03:52,2019-05-28T15:05:45,Hyväksytty,1.1 2019_9_20,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Otetaan tässä vaiheessa ministeri Terho, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_9_21,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Sampo,Terho,"Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri",PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena muutamiin kysymyksiin: Ensinnäkin edustaja Juvonen taisi kysyä muutoksesta opintojen hidastumisen osalta. Tältä osin pysyy lainsäädäntö samana, eli pituudet eivät sinänsä muutu tässä kokonaisuudessa, mikä nyt muutetaan. Nämähän ovat loppujen lopuksi aika pieniä mutta tärkeitä viilauksia. Mielenterveyspalvelut ovat ehdottomasti erittäin tärkeitä mutta eivät suoraan minun toimialani alla. Mutta on päivänselvää, että niillä on suuri kysyntä ja ne ovat paitsi yhteiskunnassa myös opiskelijoiden keskuudessa erittäin kysyttyjä, ja niiden tarjonnasta on jatkuva pula. Mäenpää totesi vanhempien tulojen vaikutuksesta. Niiden vaikutuksesta opintorahan perusmäärään on jo luovuttu, jos nuori on alle 18 ja itsenäisesti asuva. Sitten nämä jatkokorjaukset: Niin tässä kuin muissakin tapauksissa on tässä vaiheessa hallituskautta osoitettava seuraavaa hallitusta, joka toivottavasti puuttuu kyllä näihin puutteisiin ja vie eteenpäin erityisesti monen edustajankin esille tuomaa kysymystä opintotuen tulorajoista. Ja tässä juuri viime vaalikaudella tilaamani ja erittäin hyvin laadittu selvitys osoitti sen, että niin kuin täällä edustaja Autto taisi tuoda esille, tämän arvion mukaan 50 prosentin nosto tulorajoihin vahvistaisi julkista taloutta noin 6 miljoonaa euroa — ei maksaisi veronmaksajille vaan vahvistaisi julkista taloutta — ja tämä on erittäin hyvä evästys tälle vaalikaudelle. Toivottavasti eduskunta ja tuleva hallitus siihen tarttuvat. Muuten kiitän eri kiitoksista ja yhteistyöstä, jota olen saanut täällä tehdä edustajien kanssa, ja toivotan erittäin hyvää jatkoa näiden tärkeiden kysymysten parissa, mitä tässä tänäänkin tuotiin esiin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/Sipilae,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2019-05-28T15:05:49,2019-05-28T15:07:44,Hyväksytty,1.1 2019_9_22,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,Kiitokset ministerille. — Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_9_23,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset myös omasta puolestani ministeri Sampo Terholle tehdystä työstä. Sitten tähän päivän asiaan. Edustaja Heinonen otti tuossa esille oppivelvollisuusiän nostoon liittyviä haasteita. Itselläni on työurataustaa aika pitkältäkin ajalta erityisopetukseen liittyvissä kysymyksissä, niin kuin täällä on muutamilla muillakin edustajilla. Kun mietitään oppivelvollisuusiän nostamista ja ajatellaan yhdeksäsluokkalaista oppilasta, joka on erityisluokalla, niin pakko tässä on vähän kysellä sen perään, onko oppivelvollisuuden pakkojatkaminen välttämättä se oikea ratkaisu sitten saatella oppilasta yhteiskunnan jäseneksi ja hyvään ammattiin. Mielestäni ei välttämättä. Tämän johdosta pitäisi nyt Säätytalolla — kun sinne näitä terveisiä täällä kaikki lähettävät — miettiä vakavasti sitä, voidaanko tähän tehdä kohdennetumpaa ratkaisua, johonka liittyvät siis myös opintotukeen liittyvät kysymykset, koska on päivänselvä asia, että opintotukien rakenteen täytyy olla sellainen, että se kannustaa työntekoon, kannustaa valmistumaan ajoissa mutta kannustaa myös sitten toki siihen perustoimeentuloon, mitä opintojen aikana tarvitaan. Edustaja Mäenpää otti tuossa esille ammattiopetukseen liittyvät kysymykset ja mielestäni aivan hyvässä puheenvuorossa toi esille niitä haasteita, joita ammatillisessa opetuksessa tällä hetkellä on. Pitää paikkansa, että kyllä se koulupäivä siellä on senkaltainen, että oppilaat ovat kotona, tekevät omin päin joitakin tehtäviä. Minä näen asian myös niin, että ehkä siellä Säätytalolla voitaisiin miettiä myös sitä, että ammattiopetuksessa tehtäisiin vahvaa laadun arviointia ja arvioitaisiin myös sitä, onko se koulutuksen kesto nyt vähän liiankin pitkä tällä hetkellä. Nämä tärkeät asiat, mitä ammatillisessa opetuksessa annetaan, voidaan varmaan kyllä tiiviimminkin opettaa. Suomi tarvitsee hyviä ammattinaisia, ammattimiehiä, esimerkiksi kotipaikkakuntani Kauhava. Jos on päteviä hitsaajia, metallimiehiä, niin vien heidät vaikka tästä heti sinne töihin. Eli kyllä tässä mahdollisuuksia löytyy. Näillä terveisillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-05-28T15:07:48,2019-05-28T15:10:40,Hyväksytty,1.1 2019_9_24,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä alettiin terveisiä lähettää, niin lähetän terveiset myös omalta osaltani Säätytalolle. Edustaja Heinonen nosti tässä erinomaisen tärkeän asian esiin. Eli nyt, kun siellä tosiaan suunnitellaan tätä oppivelvollisuuden pidentämistä, niin ongelmahan meillä on tällä hetkellä sekä peruskoulussa että siellä ammatillisessa oppilaitoksessa. Peruskoulusta meillä valmistuu tällä hetkellä, taikka saa päästötodistuksen, ihmisiä, joilla ei ole luku-, kirjoitus- eikä laskutaitoa. Tämä vaikuttaa vähän kuin hölmöläisen tilkkutäkin ompelulta, jos ikään kuin ajatellaan, että siirretään nämä ongelmat sinne ammatilliseen oppilaitokseen ja pidennetään sieltä. Minusta pitäisi ennemminkin keskittyä siihen peruskouluun. Mitä tulee sitten tähän ammatilliseen oppilaitokseen, niin tästä viimeisimmästä reformista, mikä sinne tehtiin, se viesti on kyllä ollut opettajilta aika karua kuultavaa. Nimenomaan tämä, mikä täältä tuotiinkin jo esiin, joku edustaja omassa puheessaan, eli siellä ei ole riittävästi sitä opetusta. Sinne on viety tämä itseohjautuvuus, joka on juurikin näille henkilöille, joilla ei ole luku-, kirjoitus- tai laskutaitoa. Miten he voivat itseohjautuvasti opiskella? Tämä nimenomaan korostuu niissä ammateissa, joissa tarvitsee osata asioita, esimerkiksi laskea. Hoitoala on yksi tämmöinen, täytyy ymmärtää, mitä on tekemässä. Kyllä minä sanoisin, että tässä riittäisi korjattavaa ihan ilman oppivelvollisuuden pidentämistäkin. Koska jos se nyt tehdään, niin silloin se tulee niin kalliiksi, että käytännössä katsoen nämä valuviat täältä jäävät korjaamatta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-05-28T15:10:40,2019-05-28T15:12:22,Hyväksytty,1.1 2019_9_25,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Terho ennätti lähteä, mutta haluan hänelle lähettää puolestani kiitokset sekä tästä esityksestä että siitä selvityksestä, jonka hän teetti Palkansaajien tutkimuslaitoksella näistä opintotuen tulorajoista, ja toivon, että tämä selvitys todellakin huomioitaisiin. Se osoitti todellakin sen, että jos näitä tulorajoja nostettaisiin merkittävästi 50 prosentilla, niin huomioiden sekä verotulot että tulonsiirrot julkisyhteisöjen nettotulot lisääntyisivät noin 6 miljoonalla eurolla. Eli eivät siis vähentyisi, vaan lisääntyisivät. Itse olen sitä mieltä, että tässä voitaisiin mennä vielä pidemmälle. Mielestäni työntekoon on turha laittaa mitään kannusteita. Eli poistaisin mielelläni nämä tulorajat kokonaan, ja opintotuki olisi silloin riippuvainen vain siitä opiskelusuorituksesta ja työnteosta ei rangaistaisi opiskelijaa. Jos hän käyttää vapaa-aikaansa työntekoon, niin onhan se parempi asia kuin että hän käyttää sen johonkin vähemmän hyödylliseen, mihin opiskelijat monesti aikaansa käyttävät. Sitten vielä nostan esiin perheelliset opiskelijat. Jos haluamme syntyvyyttä lisätä, niin kyllä tähän opiskelijaperheiden köyhyyteen tulisi puuttua. On aika kohtuutonta, jos perheelliset opiskelijat joutuvat sekä opiskelemaan, tekemään työtä että sitten hoitamaan ne lapsensa, jotta ylipäänsä pärjäävät. Eli huoltajakorotus opintotukeen olisi erittäin tarpeellinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-05-28T15:12:22,2019-05-28T15:14:25,Hyväksytty,1.1 2019_9_26,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Herra puhemies! Olen suurella mielenkiinnolla kuunnellut aika laveasti polveilevaa opintotukikeskustelua, joka on kajonnut koulutuspolitiikkaan laajemmin ja moniin muihinkin tähän liittyviin asioihin. Ja haluan omalta osaltani todeta, että puheenvuorot, jotka olen kuullut, ovat olleet hyvin pohdittuja, järkeviä puheenvuoroja ja ovat kertoneet siitä, että tunnetaan laajasti tätä koulutusmaailmaa, niin omakohtaisesti kuin sitten tietysti kansanedustajuudenkin kautta. Mitä itse haluaisin tähän tässä vaiheessa vielä lisätä, olisi se, että puheenvuorojen lähtökohtana on hyvin paljolti ollut tietysti huoli opiskelijoiden tämänhetkisestä tilanteesta: mielenterveydestä, terveyspalveluista, huonosti järjestetystä opetuksesta, liian lyhyistä päivistä. Tässä esimerkiksi Mäenpää, Sankelo ja Rantanen ottivat oikein hyvin esille näitä epäkohtia, joita liittyy ammatilliseen koulutukseen nyt tällä hetkellä. Voi kuulostaa vähän oudolta, että täältä salin vasemmalta laidalta mainitsen tällaiset sanat kuin ”työnantajan näkökulma”. Olen itse ollut pitkään suurten julkisten terveydenhuolto-organisaatioiden työnantaja-asemassa, ja minä olen erittäin huolissani siitä, että Suomessa opiskeluajat ovat liian pitkät. Aloitetaan liian myöhään, pidetään niitä kuuluisia välivuosia, opinnot viivästyvät, ja tämän kaiken seurauksena valmistutaan myöhään, päästään vasta kolmekymppisenä työelämään ensimmäisen kerran — se on todella huolestuttavaa, monissa meihin verrattavissa maissa se tapahtuu paljon aikaisemmin. Tietenkin on juuri niin, että hyvin järjestetty opintotuki... Kun itse aloitin vuonna 70 opinnot Turun yliopistossa, ei ollut mitään opintorahaa. Otettiin opintolainaa, joka tosin oli valtion korkotukemaa. Me olemme pitkän askelen siitä kulkeneet eteenpäin opiskelijoiden aseman parantamisessa, mutta haluaisin ehdottomasti tuoda nyt tämän työelämän näkökulman esille, niin kuin toki moni muukin täällä on jo tuonut esille. Me tarvitsemme tällä hetkellä monella alalla nopeasti osaavaa työvoimaa, ja silloin aivan avainasemassa on työssä tapahtuva oppiminen, ja se voidaan tehdä jopa kokonaan palkalla. Me voimme järjestää niin, että ihmisten ollessa työssä he saavat lisää aivan virallisia opintosuorituksia, se tapahtuu palkalla eikä pelkästään erillisellä opintotukijärjestelmällä. Mutta kaiken kaikkiaan siis keskustelu on ollut hyvää ja rakentavaa ja ollaan yhdessä kannettu huolta siitä, mikä on opiskelijoiden asema tällä hetkellä. Ja kaikkihan tietenkin tähtää siihen, että meillä Suomessa on osaavaa, hyvää työvoimaa, joka pystyy tätä hyvinvointia rakentamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-05-28T15:14:29,2019-05-28T15:17:08,Hyväksytty,1.1 2019_9_27,9/2019,2019-05-28,14.00,15.20,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä puhutaan nyt opiskelijoista ja heidän asioistaan, ja haluan minäkin lähettää terveisiä sinne Säätytalolle. Viime hallituskaudella tehtiin ylioppilastutkinnon pisteytystyökalu, jolla pisteytettiin oppiaineet ja niistä saadut arvosanat, ja sen ajateltiin sitten olevan työkalu siihen, että opiskelijat entistä nopeammin livahtaisivat korkeakouluihin. Siellä muun muassa pitkä matematiikka listattiin hyvin korkealle, elikkä pitkä matematiikka on yksi ratkaiseva oppiaine, jos meinaa päästä korkeakouluihin tulevaisuudessa. Ja Helsingin Sanomissa oli, oliko eilen vai toissa päivänä, siitä artikkeli, jossa otettiin — muun muassa opettajat — kantaa siihen, että opiskeluryhmät nyt lukioissa ovat kasvaneet hyvin suuriksi, koska kaikki opiskelijat totta kai toivovat ja haluavat opiskella sen pitkän matematiikan, jotta pääsisivät sitten opinnoissaan eteenpäin. Mutta siellä on myös motivaatiovajetta, koska kaikki eivät välttämättä haluaisi opiskella, tähtäävät johonkin muuhun. Mutta se pitkä matematiikka on ihan pakko siinä opiskella ja suorittaa vielä hyvin arvosanoin. Toivoisin, että siellä Säätytalolla pohdittaisiin tämänkin uudistuksen merkitystä. Kuunneltiinko siinä todellakin lukioita, opettajia, opiskelijoita, vai pohdittiinko sitä vain yliopistojen näkökannalta? Ongelma on myös se, että monet lukiolaiset ovat ottaneet yhteyttä sen stressin määrästä, mitä tämä uudistus on tuonut tullessaan, ja varsinkin se, että me tiedämme kaikki, että matematiikka ei välttämättä ole kaikkein helpoin oppiaine, ja kuitenkin siihen pitää niin paljon satsata. Toki myös lyhyestä matematiikasta, kun sen kirjoittaa hyvin, pitää saada ihan huippuarvosanat, jotta siitä saa sitten ne korkeat pisteet. Tämä olisi se huoli. Toivoisin, että Säätytalolla käytäisiin vielä kerran läpi tämä uudistus ja pohdittaisiin, onko siinä eväitä sille, että myös kohtuutonta stressiä opiskelijoille aiheutetaan. Että jonkunlaista järkeä myös tällaisiin uudistuksiin. Ja toinen asia, minkä haluan myös nostaa esille ja mitä paljon täällä eduskunnassa kehutaan ja yleisestikin, valtakunnan tasolla, on digitaalinen maailma ja sähköinen toimintaympäristö. Siitäkin tulee paljon opiskelijoilta yhteydenottoja, että se sähköinen toimintaympäristö ei kaikille ole hyvä ja olisi toivottavaa, että kirjat säilyvät edelleen ja voidaan lukea ja kirjoittaa, eikä kaikkea tulisi tehdä sähköisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-05-28T15:17:08,2019-05-28T15:19:38,Hyväksytty,1.1 2019_10_1,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Ilmoituksia - Kertomukset,"Eduskunnalle on annettu Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta (K 13/2019 vp), joka otetaan asian kiireellisyyden vuoksi lähetekeskusteluun tässä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_10_2,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,Tasavallan presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta 29. päivältä toukokuuta 2019 on jaettu edustajille ja otetaan pöytäkirjaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_10_3,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2019_10_4,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos Valtiontalouden tarkastusvirastolle tästä erilliskertomuksesta. Teen siitä kolme poimintaa. Ensimmäinen koskee kuntataloutta. Kuten me tiedämme, kuntien taloustilanne on haastava, ja uudessa hallitusohjelmassa ollaan asettamassa painavia lisävastuita kunnille. Erityisen tärkeänä pidänkin tätä kuntatalouden entistä parempaa ja realistista arviointia osana julkista taloutta. Tärkeä on varsinkin suositus, että paikallishallinnolle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamisen edellytyksiä tulee arvioida kokonaisuutena siten, että huomioidaan valtion kuntien tuloihin ja menoihin kohdistuvien toimenpiteiden nettovaikutus, sekä se, että kerrotaan arvioihin sisältyvistä epävarmuuksista. Tämä on aihe, josta kunnissa kannetaan vuodesta toiseen kasvavaa huolta, ja ulottuvuus, jota emme saa unohtaa julkisen talouden kestävyystarkastelusta myöskään tässä salissa. Toinen huomio liittyy pitkän aikavälin vaikuttavuuden huomiointiin. Hallituksen todetaan saavuttaneen tavoitteet valtaosin erinomaisesti tai hyvin. Raportointi keskittyy kuitenkin hallituskaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan, ja tässä mielessä hallitusohjelman pitkän tähtäimen strateginen vaikuttavuus tulee jatkossa ottaa vielä vahvemmin mukaan tarkasteluun ja arviointiin. Luonkin tässä katseen uuteen hallitusohjelmaan. Sen otsikossa kiinnitetään huomiota sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Kuitenkin ohjelmassa esitettyjen toimien kestävyysvaikutukset erityisesti talouteen herättävät huolta. Samoin huolta on herättänyt se, onko nyt valittu vaikuttavimmat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Hyviä esimerkkejä pitkän tähtäimen strategisesta vaikuttavuudesta ja sen tunnistamisen tarpeesta on löydettävissä niin suurista reformeista ja järjestelmäuudistuksista kuin siitä, ettei esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ratkota vain korjaavien toimien avulla vaan pitkäjänteisellä politiikalla tukemalla lapsia, nuoria ja perheitä jo varhaisina vuosina ja kehittämällä palveluita isossa kuvassa ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen suuntaan. Monetkaan näistä vaikutuksista eivät näy vuositasolla tai edes hallitusohjelman tai hallituskauden tasolla, mutta sitä tärkeämpää on pyrkiä ymmärtämään ja ennakoimaan kehitystä myöskin vähän kauemmas. Tällaista pitkän aikavälin strategista vaikuttavuutta tulee jatkossa arvioida entistä enemmän tässä yhteydessä. Kolmanneksi tartun aivan lyhyesti vielä kestävän kehityksen raportointiin. Kuluneella hallituskaudella on tehty valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla maailmallakin kiinnostusta herättänyttä kehitystyötä kestävän kehityksen budjetoinnin käytäntöjen luomiseksi. Tätä kehitettyä kestävän kehityksen budjetointia kannattaa hyödyntää myöskin tässä raportissa esiin nostetussa raportoinnin kehittämisessä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-06-04T14:02:13,2019-06-04T14:05:38,Hyväksytty,1.1 2019_10_5,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ikonen piti kokeneena kuntien ja kaupunkien ja niiden talouden asiantuntijana hyvän puheenvuoron siitä, minkälaisessa tilanteessa meidän kunnat ja kaupungit tällä hetkellä ovat, ja myös siitä, mitä tuo todennäköisesti pian työnsä aloittava Rinteen hallitus tulee kuntien vastuulle laittamaan. Aiheellista on kantaa huolta myös siitä, että uusi hallitus uskoo siihen, että 18 maakuntaa olisivat jokainen kantokyvyltään sellaisia, että ne pystyisivät vastaamaan hyvin tulevaisuudessakin meidän sosiaali- ja terveyspalveluista, kun samaan aikaan tuoreimmat tilastot kuitenkin kertovat siitä, että kunnista hyvin iso osa menettää asukkaita, eli väestö vähenee, mutta myös samaan aikaan yhä useampi maakunta menettää asukkaita ja on vaikea nähdä, että nämä maakunnat tulisivat selviytymään näin raskaista tehtävistä tulevaisuudessakaan. Toivottavasti tällä vaalikaudella ei päätä laiteta pensaaseen myöskään eduskunnassa siitä näkökulmasta, että uskalletaan tarkastella näiden maakuntienkin kantokykyä. Tuossa, kun tätä raporttia luin, niin mielenkiinnolla ja tyytyväisyydellä katsoin, että viime vuonna pystyttiin pitkästä aikaa, taisi olla lähes 10 vuoteen ensimmäistä kertaa, vähän valtionvelkaa lyhentämään erinäisten erien myötä, mutta talous ei edelleenkään ole sellaisessa kunnossa, että meillä olisi varaa merkittäviin lisäsatsauksiin. Ja nyt, kun valtiovarainministeriön puolueettomat asiantuntijat ovat arvioineet, että talouskasvumme hiipuu itse asiassa alkavalla vaalikaudella alle prosenttiin, niin tuntuu jollain tavalla, arvoisa puhemies, uskomattomalta, että pian työnsä aloittavan hallituksen tuleva pääministeri on rakentanut oman hallituksensa ohjelmaa noin 2 prosentin talouskasvulle, kun sellaista ei ole näköpiirissä, ja kun tuohon hallitusohjelmatoiveiden tynnyriin on nyt tutustunut, niin näyttää siltä, että ei kyllä sieltäkään löydy lääkkeitä tähän kasvuun pääsemiseksi. Työllisyystoimenpiteet ovat varsin vaatimattomia. Ja eilen, kun televisiosta A-studiota katsoi, niin ei voinut kuin hämmästellä vaikkapa tätä aktiivimallikinastelua, että onko se nyt kumottu vai eikö sitä ole kumottu. [Paavo Arhinmäki: Eduskunta sen kumoaa eikä hallitus!] Hallitusohjelmaa kun lukee, niin näyttää, että sitä ei ole kumottu, vaan aktiivimalli jatkaa vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien toimesta ainakin tuon hallitusohjelmakirjausten mukaan ihan ennallaan, kunnes uusia vastaavia toimenpiteitä löytyy. Arvoisa puhemies! Toivon, että hallitus pystyy pitämään talouden hyvässä kunnossa myös tällä alkavalla vaalikaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-04T14:05:42,2019-06-04T14:08:40,Hyväksytty,1.1 2019_10_6,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,Mennäänkö vielä hetken aikaa ainakin listalla?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_10_7,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksessa tehdään seurantaa myös siitä, miten eduskunnan kannanotot ovat tuoneet tulosta, ja täällä on hyvä nosto valtioneuvoston selonteosta koskien sisäistä turvallisuutta vuodelta 2016. Tässä eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa sisäisen turvallisuuden keskeisten viranomaisten eli poliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin ja Maahanmuuttoviraston suorituskyvyn sekä näiden viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamiseen asianmukaiset edellytykset nykyistä paremmin muun muassa vahvistamalla olennaisesti näiden viranomaisten rahoituspohjaa. Tarkastusvirasto tässä omassa arviossaan arvioi erityisesti liikennevalvonnan tilaa, jonka se kokee heikoksi, ja edellyttää sisäministeriöltä parempaa strategista ohjausta asetettujen turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on varmasti erittäin tärkeä ja konkreettinen asia, johon tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Tässä samalla tietysti sitten olemme saaneet tietoja tästä neuvottelutuloksesta tulevaksi hallitusohjelmaksi, ja jotta vaikkapa tätä liikennevalvontaa voidaan tehdä, johon tässä tarkastusvirasto kiinnittää huomiota, niin tarvitaan tietysti poliiseja sitä työtä tekemään. Ymmärsin niin, että lähes meillä kaikilla puolueilla oli ennen vaaleja täysi yhteisymmärrys siitä, että poliisien määrä nostetaan tuonne 7 850:een, ja nyt kun lukee tätä neuvottelutulosta, niin täällä sanotaan, että poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä, joten tämä jää nyt vähän puoleenväliin. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, kysynkin, että onhan nyt varmasti niin, että tämä resurssi riittää näihin sinänsä hyviin tavoitteisiin, mitä täällä neuvottelutuloksessa mainitaan, kuten tämä: ”Hallitus lisää viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen.” Tämä on hyvä tavoite, ja kiitän siitä, mutta haluaisin myöskin kyllä vakuutuksen siitä, että tämä poliisien määrän lisääminen tähän riittää. Kantaahan tuleva hallitus vastuuta koko Suomen turvallisuudesta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-06-04T14:08:44,2019-06-04T14:11:19,Hyväksytty,1.1 2019_10_8,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus on ehdottomasti laajempi kuin pelkästään tyypillinen tilinpäätöksen oikeellisuuden toteaminen. Toki tässä otetaan kantaa esimerkiksi kielteisistä laillisuuskannanotoista luokalle jääneitten kirjanpitoyksiköitten määrän vähentymiseen mutta kaiken kaikkiaan katsotaan myöskin pidemmällä tähtäimellä sitä, miten tällaiset strategiset tavoitteet ovat toteutuneet, elikkä on eduskunnan kannanottojen seuranta, miten ne on pystytty toteuttamaan, ja toisaalta sitten myöskin yhteiskunnalliset vaikuttavuustiedot. Etenkin näihin jälkimmäisiin on tietenkin varmasti vaikea lyhyellä tähtäimellä luoda sellaista, voisiko sanoa, selkeää kantaa, ovatko erilaiset pitkän tähtäimen tavoitteet siinä vaiheessa toteutuneet vaiko eivätkö. Niin kuin täällä todetaankin, niin nämä strategiset, pitkän aikavälin tavoitteet jäävät silloin ilman arviota. Se, että meillä edellinen hallitus teki tällaisen strategisen hallitusohjelman, omalla tavallaan varmasti vaikeuttaa näitten arvioitten tekemistä, ja nyt sitten tuleva hallitus on tekemässä tällaista ilmiöpohjaista hallitusohjelmaa. Täytyy sanoa, että tässä ilmiöpohjaisessa on kyllä niitä ongelmia, joissa, voisiko sanoa, tällaisten hyvää tarkoittavien ja sinällänsä tärkeitten päämäärien ja sanojen taakse jää aika paljon ilmaa siitä, millä keinoilla näitä päämääriä lähdetään toteuttamaan. Tuntuu, että esimerkiksi talouspuoli on erityisesti höttöisellä pohjalla. Hyvin pitkälti luotetaan siihen, että talouskasvu ja maailman suhdanteet asioita vievät eteenpäin. Työllisyyden varaan on laskettu todella paljon. Luulen, että tietyt hallitusohjelman kirjaukset ovat sellaisia, että varmasti niistä joudutaan kiistelemään jo ennen kuin ollaan seuraavassa tilinpäätöskertomuksessa ja miettimään, mitä niillä loppujen lopuksi on tarkoitettu. Tuossa edustaja Heinonen nosti jo esille tämän aktiivimallin, joka mielestäni on kirjoitettu kyllä mielenkiintoisella tavalla. Elikkä siellähän selkeästi todetaan, että nimenomaan näihin leikkureihin ja velvoitteisiin tullaan puuttumaan siinä vaiheessa, kun kolmikantainen työryhmä on saanut toimenpiteet, joilla on korvaavat työllisyysvaikutukset, [Timo Heinonen: Vasta sitten!] ja vasta sen jälkeen sitten ruvetaan katsomaan, muuttuvatko aktiivimallissa nimenomaan nämä leikkurit ja velvoitteet. Kun julkisuuteen on nyt kerrottu monestakin suusta, että aktiivimallia ollaan ajamassa alas, niin tuntuu, että on nyt hivenen niin kuin oiottu näissä tekstien tulkinnoissa. Tässä on varmasti hallituspuolueilla vähän erilaisia näkemyksiä siitä, mistä kenties on sovittu. Mielenkiintoista sitten, miten tämäntyyppisiin asioihin otetaan vaikkapa jälkikäteen kantaa. Kaiken kaikkiaankin täytyy toivoa, että hallitusohjelman kirjaukset olisivat sillä tavoin yksiselitteisiä, että jälkikäteen voidaan arvioida, ovatko ne niitä päämääriä, mistä on yhteisesti sovittu, jotta niitä voidaan jälkikäteisesti myöskin arvioida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-04T14:11:22,2019-06-04T14:14:28,Hyväksytty,1.1 2019_10_9,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksessa arvioidaan muun muassa hallituksen vuosikertomuksen yhteiskunnallisia vaikuttavuustietoja ja verrataan niitä hallitusohjelman, siis Sipilän hallitusohjelman, tavoitteisiin ja todetaan se, että tavoitteiden toteutumista on Sipilän hallitusohjelman pohjalta muilta osin melko helppo seurata, mutta pitkän aikavälin tavoitteet on muotoiltu hallitusohjelmassa niin yleisellä tasolla, että tavoitteiden toteutumista on vaikea seurata. Nämä tietysti ovat todella tärkeitä, koska meillä on todella paljon niitä tavoitteita myös tässä tulevassa hallitusohjelmassa, ja ne ovat todellakin pitkän aikavälin tavoitteita. Ensi viikolla käsittelemme tarkemmin sitten tätä tulevaa Rinteen hallitusohjelmaa, ja on mielenkiintoista tässä pohtia, millä tavoin kenties vuoden tai kahden vuoden kuluttua Valtiontalouden tarkastusvirasto taas arvioi Rinteen hallitusohjelman toteutumista ja vuosikertomuksia. Rinteen hallitusohjelmaluonnoksessa on monia hyviä tavoitteita, muun muassa koulutuksen, vanhuspalveluiden tai vaikkapa täällä mainitun poliisien määrän suhteen, mutta kyllä suuren huolen herättää se, että nämä kaikki lupaukset on sidottu myönteiseen työllisyys- ja talouskehitykseen, joka puolestaan on tyhjän päällä. Se on tulevien neuvotteluiden varassa, millä tavalla niihin päästään. Jos talous ja työllisyys eivät kehity toivotulla tavalla, niin sekin on täysin epäselvää, missä järjestyksessä näitä lupauksia sitten ryhdytään purkamaan, että mitä aiotaan toteuttaa ja mitä taas ei. Siinä mielessä ajattelen, että aika lailla nämä tavoitteet ovat kyllä hataran päällä. On hiukan vaikeaa — yhden kerran sieltä Iltalehden sivuilta tämän hallitusohjelmaluonnoksen läpi lukeneena — [Jukka Gustafsson: Joo, siltä se vähän kuulostaa!] päästä selville siitä, mitkä tavoitteet siellä sitten oikeasti aiotaan toteuttaa. [Timo Heinonen: Ainakin Iltalehdessä vielä peruttiin aktiivimalli, mutta tässä ei!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-06-04T14:14:32,2019-06-04T14:17:17,Hyväksytty,1.1 2019_10_10,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt keskusteltiin Rinteen todennäköisesti tulevan hallituksen ohjelmasta. Me kaikki tiedämme, että siitä käydään keskustelu täysistunnossa ensi viikolla, ja tosiaan neuvoisin kaikkia, jotka haluavat ottaa siihen kantaa, tutustumaan siihen varsinaiseen tekstiin, joka on julkaistu. [Välihuutoja] Enää ei tarvitse turvautua vuotoihin. Mitä tulee kestävyysvajeeseen, niin haluaisin muistuttaa siitä, että kestävyysvaje on muutakin kuin välittömästi nyt näkyvissä olevien rahojen ja rahavirtojen ynnäämistä. Kestävyysvajeessa on kysymys myös siitä, miten vanhenevien ikäluokkien toimintakyky säilytetään mahdollisimman hyvänä, jotta tämmöinen raskaampi hoivantarve sitten tulee mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa ja jotta vanhenevat ihmiset jaksavat olla työelämässä pitempään kuin nyt. Se on myös sitä, miten pidämme huolta nuorista ihmisistä, heidän koulutuksestaan ja tulevaisuudenuskostaan, jotta he eivät syrjäydy vaan heistä tulee ihmisiä, jotka pystyvät omien toiveidensa ja tavoitteidensa kannalta tyydyttävän roolin ottamaan yhteiskunnassa ja samalla kantamaan oman osuutensa yhteiskunnan rakentamisessa. Kestävyyskriisi on myös sitä, miten vastaamme suuriin globaaleihin kriiseihin, jotka pahimmillaan voivat vaarantaa koko ihmiskunnan ja vähintäänkin sivilisaation olemassaolon, nimittäin ilmastokriisiin ja luonnon monimuotoisuuden kriisiin. Näihin kaikkiin asioihin on pyritty vastaamaan Rinteen hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja tosiaan perusteellisen ruotimisen aika on sitten ensi viikolla. [Jukka Gustafsson: Hyvä puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-04T14:17:19,2019-06-04T14:19:28,Hyväksytty,1.1 2019_10_11,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta. Hallituksen vuosikertomus sisältää säädösten mukaiset tiedot valtion ja julkistalouden tilasta, mutta täällä on otettu kantaa muun muassa tietosisältöön: ”Olisi hyödyllistä syventää tietosisältöä erityisesti kuntatalouden, verotuksen sekä valtion vastuiden ja riskien kuvauksen osalta.” Nostan esille tämän valtiontaloutta koskevan raportointiosion, muun muassa verovajeen ja sitten myös nämä riskit. Elikkä täällä otetaan kantaa siihen, että verovajeen arviointityö on tärkeää. Ja onhan se sitä. Täällä on nostettu monessa puheenvuorossa esille muun muassa se, että väestö ikääntyy ja tarvitaan palveluja. Jos ei ole veronmaksajia, niin palveluja ei meille kaikille riitä. Vuosikertomuksessa kuvaillaan myös erilaisia toimenpiteitä verovajeen pienentämiseksi mutta myös mainitaan se, että vaikutuksista olisi tarpeellista saada lisää tietoa. Sitten erittäin tärkeä asia on kokonaiskuvan muodostaminen valtiontalouden riskeistä ja siitä, että jos valtion vastuut laukeavat, niin miten sitten nämä aiheutuvat kustannukset tulevat rasittamaan julkista taloutta ja kansantaloutta. Tähän on täällä otettu hyvin kantaa, ja on erittäin tärkeää, että entistä enemmän täydennämme näitä esitystapoja hyvin selkeillä arvioilla valtion riskiaseman kehityksestä, koska riskianalyysit ovat tärkeitä. On hyvä, että me tiedämme myös, missä mennään valtiontaloudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-04T14:19:32,2019-06-04T14:21:05,Hyväksytty,1.1 2019_10_12,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Reilun viikon päästä, tiistaina 18. päivä, jaetaan uudestaan valiokuntapaikkoja, ja tämän keskustelun perusteella ainakin tulevaisuusvaliokuntaan on kovaa tunkua täällä salissa. Nimittäin täällä käytiin keskustelua jo vuoden 2020 valtiontalouden tarkastuskertomuksesta ja tilinpäätöksestä ja siitä, miten se on onnistunut mahdollisesti tulevan Rinteen hallituksen toimesta. Täytyy todeta, että kyllä meillä on melkoisia renessanssineroja tässä eduskunnassa, koska he pystyvät käymään sitä keskustelua. Itse en pysty niin pitkälle käymään. Arvoisa rouva puhemies! Chelsean Eden Hazard teki Eurooppa-liigan finaalissa kaksi maalia ja syötti yhden, mutta kokoomus on pystynyt vielä parempaan tässä keskustelussa: tekemään puhtaan hattutempun. Toisaalta ollaan oltu huolestuneita valtiontalouden tilasta, siitä, miten se pidetään kunnossa, ja samaan aikaan on vastustettu kaikkia veronkorotuksia ja lisäksi kritisoitu sitä, että menonlisäykset ovat olleet liian pieniä. Hattutemppu — onnittelut siitä. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen on jatkanut täällä salissa sitä minusta erittäin viihdyttävää ja analyyttista keskustelua, jota hän on käynyt viimeisen kuukauden ajan Twitterissä yhdessä edustaja Satosen kanssa, jossa hän on raivokkaasti vastustanut kaikkia niitä veroesityksiä, joita kokoomus itse esitti omassa vaaliohjelmassaan. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] Mutta siitä olen tyytyväinen, että nyt myös edustaja Heinonen on herännyt tähän aktiivimallin ongelmallisuuteen. Mehän äänestimme tästä viime kaudella, ja me yritimme kaikilla tavoin estää sitä tulemasta voimaan, koska kerroimme, että sillä ei ole työllisyysvaikutuksia ja se on ainoastaan leikkuri ja nöyryyttää. Nyt olen ilolla pannut merkille, että kokoomus on myös huolestunut siitä, että kai tämä aktiivimalli nyt puretaan, ja voin teidän iloksenne, edustaja Heinonen ja edustaja Essayah, kertoa, että kyllä, se tullaan purkamaan. Mutta valitettavasti on niin, että vielä hallitusohjelmalla ei muutoksia tehdä, vaan meidän lainsäädäntö tapahtuu niin, että kun se kerran on tuotu lainsäädäntöön, niin pitää tuoda esitys tänne eduskuntaan aktiivimallin purkamisesta ja eduskunta ylimpänä päättävänä elimenä tästä päättää. Se, että pitää löytää korvaavat työllisyysratkaisut tälle, ei ole erityisen vaikeaa, koska tiedämme kuitenkin, että aktiivimallin työllisyysvaikutukset ovat olleet nolla. Yhtään uutta työpaikkaa ei aktiivimallilla ole synnytetty, eli jos vaatimus on se, että synnytetään tätä vastaan nolla työpaikkaa, niin uskoisin, että se onnistuisi jopa edustaja Arhinmäeltä työministerinä — jota minusta ei kuitenkaan valitettavasti tule.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-04T14:21:06,2019-06-04T14:24:10,Hyväksytty,1.1 2019_10_13,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On totta, että olen ottanut kriittisen kannan tiettyihin veronkiristyksiin, joita myös kokoomuksen vero-ohjelmassa on ollut, mutta tässä on se ongelma, että te, arvon sosiaalidemokraatit, olette poimineet meidän ohjelmastamme ainoastaan ne veronkiristykset, [Naurua] te ette ole ottaneet huomioon sitä kokonaisuutta, missä samaan aikaan... [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] — Arvoisa puhemies! Puhe tuntuu olevan vaikuttavaa, kun vihervasemmisto huutaa. — Mutta kyse on siitä, kyse on siitä... [Hälinää] — Arvoisa puhemies, jos saan jatkaa. — Kyse on siitä, että te poimitte ainoastaan veronkiristykset ettekä sitä mallia, jossa kokonaisuudessa oli myös työn verotuksen ja yritysverotuksen keventämistä, minkä kautta tämä työllisyyskehitys olisi pysynyt myönteisenä ja olisimme päässeet kohti sitä 75 prosentin työllisyysastetta. Ja tästä aktiivimallista oli mielenkiintoista huomata, että siinä Iltalehden versiossa, mikä oli vuodettu teidän neuvotteluistanne, oli itse asiassa tiukka kirjaus, että tämä aktiivimalli perutaan, mutta sitten sunnuntain jälkeen Li Andersson kertoi, että nyt sitä [Puhemies koputtaa] pohjaa on muutettu ja sinne pohjaan [Puhemies koputtaa] on tullutkin muutos, ettei aktiivimallia pureta ennen kuin nämä korvaavat [Puhemies koputtaa] toimenpiteet ovat tulleet. [Puhemies koputtaa] Eli vasemmistoliitto on saanut kynänsä näkyviin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-04T14:24:12,2019-06-04T14:25:35,Hyväksytty,1.1 2019_10_14,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Ja sitten mennään puhujalistalle. Edustaja Andersson ensiksi. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Joo, otetaan sitten pari vastauspuheenvuoroa, nyt edustaja Andersson. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_10_15,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kuulun niihin edustajiin, jotka istuivat monta pitkää iltaa tässä salissa silloin, kun käsiteltiin aktiivimallia, ja jotka nostivat esille niitä ongelmia ja huolia, joita oli hyvin monella edustajalla liittyen siihen, miten aktiivimalli tulee vaikuttamaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien toimeentuloon. Olen toki iloinen siitä, että kokoomuksessa nyt nämä huolet ovat heränneet — mutta valitettavan myöhään. Olisi toki ollut hienoa kuulla edustaja Heinoselta tällaisia puheenvuoroja myöskin silloin, kun tätä itse aktiivimallia käsiteltiin. Mutta voin kuitenkin nyt lieventää edustaja Heinosen huolia ja kertoa, että hallitusohjelman kirjaus on tältä osin aivan yksiselitteinen: aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet puretaan. [Timo Heinonen: Koska?] Sen lisäksi siinä lukee, että työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä pitää päättää, ja ottaen huomioon, että aktiivimalli on lisännyt työllisyyttä lähinnä työvoimahallinnossa, en näe kovin vaikeana löytää sellaisia korvaavia työllisyystoimenpiteitä, jotka täyttäisivät tämän kirjauksen ehtoja. Me käytämme työvoimahallinnon henkilöstön voimavaroja ja työaikaa mieluummin siihen, että he voivat tukea työnhakijoita [Timo Heinosen välihuuto] löytämään työpaikkoja, ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kuin tällaiseen epäinhimillisen byrokratian pyörittämiseen. [Timo Heinosen: Miksi vasemmistoliitto sitten halusi sellaisen kirjauksen?] Mitä tulee veronkevennyksiin, niin voin lieventää edustaja Heinosen huolia myöskin siltä osin, että tässä tulevan hallituksen ohjelmassa on myöskin linjaus 200 miljoonan veronkevennyksestä, joka kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin ja jolla kompensoidaan näiden ympäristö- ja haittaverojen korotusten vaikutuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-06-04T14:25:39,2019-06-04T14:27:24,Hyväksytty,1.1 2019_10_16,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Sitten otetaan kaksi vastauspuheenvuoroa, edustajat Essayah ja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_10_17,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin haluan nostaa esille näitä ilmiöpohjaisia hallitusohjelman kirjauksia sen tähden, että näistä sanamuodoista voi syntyä epäselvyyttä. Muistan kyllä itsekin sitä keskustelua, mitä aktiivimallista käytiin — kristillisdemokraateilla oli hyvin tasapainoinen näkemys. Sinällänsä työttömien aktivointi on tärkeää, mutta meillä oli vastaava huoli kuin vasemmistoliitolla, että esimerkiksi sieltä sairauspäivärahalta työttömyysturvalle tippuvat ihmiset joutuvat sitten näitten leikkaustentoimenpiteiden kohteeksi. Siinä mielessä meillä ei sinällänsä ole mitään sitä vastaan, etteikö näitä epäinhimillisiä tilanteita lähdetä parantamaan, mutta se ongelma on nyt siinä, miksi tämä on pitänyt kirjata tällä tavalla tänne hallitusohjelmaan, että onko tässä nyt jo, ennen kuin hallitus on päässyt vielä kasaankaan, ilmeisesti jo aika kova näkemysero siitä, mistä loppujen lopuksi on sitten sovittu. Jos tämä on täysin nollakirjaus, niin tarvitsisiko [Päivi Räsänen: Miksi? Miksi nollakirjaus?] sitä sitten ollenkaan kirjata sinne? Elikkä silloinhan olisi ollut ihan selkeätä vain sanoa, että aktiivimalli poistetaan. Ilmeisesti tässä nyt on kuitenkin sitten jonkunlaista takaporttia jäämässä sinne joittenkin puolueitten painostuksen takia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-04T14:27:28,2019-06-04T14:28:36,Hyväksytty,1.1 2019_10_18,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Ja sitten vielä toinen vastauspuheenvuoro, edustaja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_10_19,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykyinen, tai tuleva, hallitus on sillä tavalla oppositioystävällinen, että muuten niin hyvään hallitusohjelmaan me ihan tarkoituksella loimme joitain kohtia, jotta löytyisi jopa edustaja Heinosen yleensä niin kritiikittömään [Naurua] politiikkaan kohtia, joihin voi tarttua. Olisihan tämä eduskuntakeskustelu varsin tylsää, jos me yksimielisesti hymistelisimme ja kehuisimme hallitusohjelmaa. [Timo Heinonen: Arvokkuutta, kunnioitusta!] Arvoisa rouva puhemies! Ilolla panin merkille myös sen, että vaikka entinen ulkoministeri, entinen edustaja Timo Soini on jäänyt nyt ansaitulle eläkkeelle, niin hänen henkensä elää edustaja Heinosen puheissa suorina lainauksina. Mutta todettakoon sen verran, että olen elämässäni pahempiakin loukkauksia kuullut kuin sen, että minua kutsuttaisiin sosiaalidemokraatiksi. [Naurua] Kun on puhuttu tästä keskustelukulttuurista, niin pidetään se sillä tasolla, että jos jotain loukkauksia pitää tehdä, niin korkeintaan tällä tasolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-04T14:28:36,2019-06-04T14:29:41,Hyväksytty,1.1 2019_10_20,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,Ja sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_10_21,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä tämä Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta. Minä toivoisin, että minä saisin lukea täältä joitain tiettyjä lukuja. Meillä yhteiskunta tietää tarkalleen, paljonko meidän jokaisen pitää maksaa veroja, se tietää sen sentilleen. Minun mielestäni näistä meille tuotavista tilinpäätöksistä ja näistä tarkastuskertomuksista pitäisi saada lukea, paljonko meillä on maahanmuutosta koituvia kuluja meidän yhteiskunnallemme. Täällä on tämmöiset väliotsikot kuin ”Yhteiskunnalliset vaikuttavuustiedot hallituksen vuosikertomuksessa” ja ”Kestävän kehityksen raportointi on parantunut”, nämä täältä löytyvät. Tästä kestävästä kehityksestä: Jos me oikeasti haluamme kestävää kehitystä, niin meidän pitää saada jatkossa lukea, mitkä ovat maahanmuuton kulut Suomelle, onko se positiivista vai negatiivista. Emme me voi rakentaa mitään kestävää, jos ei meille oikeasti tuoda sitä tietoa, mitkä nämä maahanmuuton aiheuttamat kustannukset tai tuotot ovat. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-04T14:29:45,2019-06-04T14:31:23,Hyväksytty,1.1 2019_10_22,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vanhalla kansallahan on ollut semmoinen viisaus, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Harmi, että edustaja Arhinmäki juuri poistui salista, koska koin tietysti piston sydämessäni tämän hattutempun osalta, mutta olisin halunnut edustaja Arhinmäelle selvittää asiaa tarkemmin, miten on mahdollista, että kokoomus pystyy tosiaan samaan aikaan pitämään huolta siitä, että verotusta ei tarvitse kiristää ja velkaantumista voidaan hidastaa mutta palveluja pystytään myös parantamaan. Se tapahtuu sitä kautta, että tehdään työllisyyttä parantavia uudistuksia. Näitä uudistuksia on onnistuttu kuluneella hallituskaudella tekemään, ja nyt tuleva hallitus saa siitä hyvän pohjan, jolta lähteä liikkeelle. Oman puheenvuoroni käytin siksi, että turvallisuus on yhteiskunnan peruskallio. Kun meillä on vahva, turvallinen yhteiskunta, voimme rakentaa sitä pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana eteenpäin, tehdä monipuolisia panostuksia myös kaikkeen muuhun hyvinvointiin, ja siksi kannoin huolta siitä, että neuvottelutuloksessa hallitusohjelmasta poliisien määrään asetetaan vain tämä lisäys. Poliisien määrä asetetaan vain puoleen siitä, mitä ymmärsin, että puolueiden yhteisymmärrys vielä ennen vaaleja oli. Ennen vaaleja kaikki puhuimme siitä, että poliisien määrän tulisi olla ainakin 7 850. Nyt se asetetaan jo tavoitteena 7 500:aan. Suunta on oikea, mutta tavoite asetetaan liian alas. Kannustan tulevaa hallitusta pitämään huolta koko maan turvallisuudesta. Se on kuitenkin se yhteiskunnan peruskallio.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-06-04T14:31:24,2019-06-04T14:33:16,Hyväksytty,1.1 2019_10_23,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otan kantaa vielä tähän aktiivimallikeskusteluun, mikä nousi täällä salissa. Todellakin, tuleva hallitus suunnittelee, että tulee olla korvaavat mallit, jotta aktiivimalli voidaan purkaa. Haluan muistuttaa teitä siitä, mitä viime kaudella täällä eduskunnassa käsiteltiin. Meillä oli vakuutuslääkärijärjestelmä käsittelyssä, siihen liittyi muun muassa kansalaisaloite. Asiaa käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja valiokunnan yhteinen lausuma oli, että vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan ja hallitus antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksista vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Toivon, että tämä on yksi asia, joka voi tulla korvaavaksi malliksi, elikkä lähdette viemään tätä eteenpäin. Todellisuushan on se, että hyvin moni henkilö, joka joutui tämän aktiivimallileikkurin kohteeksi, oli juurikin ikääntynyt, ehkäpä jollakin tavalla työkyvyttömyyttä omaava, elikkä hän odottaa sitä eläkepäätöstä ja taistelee siellä byrokratian rattaissa, että pääseekö eläkkeelle vai ei, elikkä on siellä vakuutuslääkärioravanpyörässä. Ja on kyllä erittäin tärkeätä, että niiden ihmisten, jotka kohtuuttomasti siellä ovat ja ovat joutuneet tämän leikkurin piiriin, tilanne kartoitetaan. Kun täällä kertomuksessa valtiontaloutta koskevassa raportoinnissa otetaan esille tämä verovaje, josta myös edellisessä puheenvuorossani puhuin, niin kyllähän se on kaiken a ja o, että niitä työpaikkoja luodaan, että saadaan veronmaksajia Suomeen. Siinä sitä on kyllä tehtävää meille kaikille tässä yhteiskunnassa ja Suomessa, että saadaan niitä työpaikkoja, ja yrittäjien tukeminenhan tässä on se edellytys. Ei niinkään se, että mietimme, mistä me saamme sitä työvoimaa, vaan se, mistä me luomme niitä työpaikkoja. Yrittäjäthän niitä työpaikkoja luovat, ja se on se kaiken a ja o tähän kysymykseen. Toivon, että tämä vakuutuslääkäriasia selvitetään mahdollisimman pian ja se asia etenee, niin kuin eduskunnan tahtotila oli yhteisessä lausumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-04T14:33:16,2019-06-04T14:35:15,Hyväksytty,1.1 2019_10_24,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto huomauttaa sivulla 21, että ”strategisen hallitusohjelman osalta vuosikertomuksen raportointi kattaa hallitusohjelmassa esitetyt tavoitteet lukuun ottamatta pitkälle aikavälille asetettuja strategisia tavoitteita”. Uudessa hallitusohjelmassa puolestaan on listattu lupauksia kansalaisille politiikan uudistamisesta. Yksi niistä on lupaus pitkän aikavälin politiikasta, joka kuuluu näin: ”Sitoudumme pitkän aikavälin tavoitteiden huomioon ottamiseen ja järjestelmälliseen parlamentaariseen yhteistyöhön valtioneuvoston ja eduskunnan välillä. Kehittämällä uusia eduskunnan ja valtioneuvoston välisiä yhteistoimintakäytäntöjä voidaan pitkän aikavälin tavoitteet saada todeksi.” Politiikassa on aina helppo luvata toisten puolesta. On helppo luvata tulevien hallitusten puolesta, että Suomi sitoutuu esimerkiksi erilaisiin kymmenvuotistavoitteisiin ja sälyttää niiden tavoitteiden toteuttamisen vasta seuraaville hallituksille. Tämä hallitus on korostanut erityisesti erilaisia pitkän aikavälin tavoitteita, missä ei sinänsä ole mitään pahaa. Huoli herää kuitenkin siinä, että hallitusohjelmasta ei uskottavasti käy ilmi, miten näihin tavoitteisiin tullaan pääsemään. Vaikuttaa siltä, että ulospäin annetaan kuva, että uusi hallitus on tulevaisuusorientoitunut hallitus, jonka tulevaisuuslupaukset tulevat kuitenkin toteuttamaan aivan muut tulevaisuuden hallitukset. Me perussuomalaiset edellytämme, että siinä, missä edellinen hallitus epäonnistui, eli pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden raportoinnissa, tämä uusi vihervasemmistolainen hallitus kertoo tarkasti, mikä sen oma todellinen panos on ollut niiden tavoitteiden toteuttamisessa, mitä hallitus on ajatellut toteutettavaksi useiden eduskuntakausien aikana ja mitä se on luvannut kansalaisille. Erityisesti meitä perussuomalaisia kiinnostaa tietää tulevissa hallituksen raporteissa, kuinka kunnianhimoisesti vuosittain olette onnistuneet rokottamaan suomalaista työtä ja yrittäjyyttä uudella ilmastopolitiikallanne, joka antaa kilpailuetua saastuttavammille maille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-04T14:35:15,2019-06-04T14:37:42,Hyväksytty,1.1 2019_10_25,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sen verran tuosta edustaja Auton huolenaiheesta — turvallisuustilanteesta ja poliisien riittävyydestä — mikä on, että Poliisihallituksen tietojen mukaan vuosittain eläköityy noin 300 poliisia ja valmistuu 400, ja kun mietitään sitä aikaväliä, milloinka se 7 850 saadaan täyteen, niin se menee vuoteen 2025 näillä koulutusmäärillä ja näillä tavoitteilla. Minun mielestäni tuo hallitusohjelman tavoite on täysin realistinen ja oikeaoppinen siihen koulutusmäärään nähden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-06-04T14:37:44,2019-06-04T14:38:22,Hyväksytty,1.1 2019_10_26,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä nostan täältä pari Valtiontalouden tarkastusviraston seurantaan kuuluvaa eduskunnan esittämää kannanottoa, joiden uskon olevan ihan yhtä lailla niin hallituksen kuin oppositionkin päänsärkynä. Ne liittyvät ict-hankkeisiin ja digitalisaatioon, ja täällä on aika vaativia lausumia annettu 2013, muun muassa, että ”eduskunta edellyttää, että arvioidaan kaikkien merkittävien ict-hankkeitten tuloksia, kustannuksia ja tuottavuushyötyjä osana hankesalkun seurantaa ja raportoidaan näistä tuloksista eduskunnalle”. Nytten kun nämä tulevat sote-ratkaisut ovat jälleen kerran edessäpäin, niin tiedämme jo tuosta edellisen hallituksen harjoituksesta, että nämä tulevat olemaan yksi niistä vaikeimmista asioista koko sote-ratkaisussa. Siinä mielessä uskon ja luulen, että ikävä kyllä nämä erittäin kalliit, monimutkaiset ja hankalat ict-hankkeet ovat tässä salissa vielä moneen kertaan käsiteltävänä. Meillä yhteiskuntana pitäisi olla sillä tavoin järki päässä, että aika harvoilla on asiantuntemusta arvioida näitä suuria kokonaisuuksia, jotta pystyttäisiin varmistumaan siitä, että nämä ovat yhteensopivia, ja sitten toisaalta myöskin siitä, että erilaiset tietoturva-, henkilötieto- ynnä muut asiat tulee asianmukaisesti hoidettua. Siinä mielessä luulen, että näihin kohtiin tässä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa joudutaan varmasti vielä useampaankin kertaan palaamaan, ja toivon, että myöskin eduskunta näitä sitten niin tarkastusvaliokunnassa kuin täällä salissa tulee tulevaisuudessa seuraamaan. Täällä on myöskin sitten digitalisaatio- ja ict-hankkeitten hyötyihin liittyen otettu nämä julkiset hankinnat. Tässä tarkastusviraston kertomuksessa todetaan, että ”pääosa hyödyistä on toistaiseksi saavutettu Hanselin puitejärjestelyillä”. No, jos nyt oikein ymmärrän, niin tämän maakuntaratkaisun myötä, joka nyt kaatui, ja tämän sote-ratkaisun myötä myöskin tämä Hanselin järjestely tulee uudelleenarvioitavaksi, elikkä siltä osin varmasti tämäkin kohta joudutaan vielä läpikäymään. Kaiken kaikkiaan nämä digitalisaatiohankkeet tulevat olemaan suomalaisen yhteiskunnan kannalta varmasti niitä kalleimpia, isoimpia ratkaisuja, mutta toisaalta tietysti ehkä toivon sellaista näköalaa, että jos niissä oikeasti onnistutaan, niin niillä todellakin olisi sitten mahdollisuus mittaviinkin kustannushyötyihin ja sitä kautta myöskin erilaisten työvaiheitten ja muitten joustavoittamiseen niin siellä terveydenhuollon puolella kuin varmasti henkilörekistereissä ynnä muissa. Tämä on varmasti [Puhemies koputtaa] yksi isoimmista seurattavista asioista, jotka on eduskunnan kannanotoissa ja toisaalta sitten tässä Valtiontalou-den tarkastusviraston raportoinnissa nostettu esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-04T14:38:24,2019-06-04T14:41:15,Hyväksytty,1.1 2019_10_27,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tuossa edustaja Essayah nosti hyvin tämän digitalisaation ja ict-puolen hyödyntämisen, mikä meillä on ehkä hiukan puutteelliseksi jäänyt. Tässähän digitalisaatiota voidaan edistää vaikka lisäämällä Suomi.fi-palvelun sisältämiä toiminnallisuuksia. Pienin askelmin kehitetään näitä asioita eteenpäin. VTV:n työstä täytyy sanoa, että tässä on tehty hyvä analyysi. Valtion tilinpäätös viime vuodelta on siis laadittu sen mukaisesti kuten laki velvoittaa. Yksi iso huomio minulla tässä oli se, että täällä valtion tilinpäätöksessä muun toiminnan tuotoiksi oli laitettu osakkeitten myyntivoittoja 1 390 miljoonan edestä. Nämä eivät siis tosiasiallisesti olleet osakkeitten luovutuksia, vaan tämä potti vain liikutettiin toiselle valtion kokonaan omistamalle osakeyhtiölle, käsittääkseni siis Vakelle, eli valtion tilinpäätöksessä nämä oli laskettu tuotoiksi, mutta tämä ei todellakaan pitänyt paikkaansa. Ne olivat osakeluovutuksia ilman tuottoja. Sitten toinen huomio todellakin näistä eduskunnan antamista kannanotoista: Valtioneuvosto on halunnut edistää Agenda 2030 ‑tavoitteita julkisin hankinnoin eli siis toisin sanoen niin, että biotaloutta ja puhdasta teknologiaa pystyttäisiin viemään eteenpäin siten, että tehdään julkisia hankintoja niin, että puhdasta teknologiaa hyödynnetään, mutta kun nämä hankinnat ovat hajautuneet, niin kuin tässä todetaan, niin valtio ei tosiasiassa ole onnistunut hyödyntämään cleantech-hankinnoilla meidän puhdasta teknologiaa. Se, minkä takia minä otan tämän asian esille, liittyy siihen, että vaaliväittelyissä hyvin monesti keskusteltiin siitä, miten Suomen kuuluu olla edelläkävijä, jotta me sitten tulevaisuudessa voimme myydä sitä teknologiaa. Tosiasia on kuitenkin se, että kun me emme itsekään oikein osaa ostaa sitä teknologiaa ja käyttää sitä, niin meidän on hyvin vaikea sitä myydäkään. Jos ajatellaan vaikka sitä, miten hyvä ja hieno vesiteknologia meillä Suomessa on, niin kaikesta huolimatta me emme ole välttämättä saaneet sitä oikein tuonne ulospäin myytyä sillä volyymillä kuin ehkä pitäisi. Näistä eduskunnan kannanotoista toinen koski digitalisaatiota, sen edistämistä, ja sitten myöskin oli huomio siitä, että poliisin liikennevalvonta, sen valtakunnallinen ohjaus, on puutteellista. Teen vielä yhden huomion julkisen talouden tilasta ja etenkin kuntataloudesta. Kokonaiskuva meidän kuntataloudesta jää vaillinaiseksi, ja näin ollen jatkossa täytyisi huolehtia siitä, että kuntien tuloihin ja menoihin kohdistuvien toimenpiteitten nettovaikutus tulisi hyvin selväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-06-04T14:41:19,2019-06-04T14:44:25,Hyväksytty,1.1 2019_10_28,10/2019,2019-06-04,14.00,14.46,Maria,Ohisalo,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston  erilliskertomus  eduskunnalle valtion vuoden 2018 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus K 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Autolle ja edustaja Tynkkyselle: Turvallisuushan on ihan keskeistä. Se on tärkeä kysymys, ja turvallisuus on tietysti myös paljon muuta kuin se tärkeä asia, että poliisien määrää todella tullaan kasvattamaan seuraavalla hallituskaudella — jahka nyt ylipäätään puolueet tekevät tällä viikolla päätöksiä siitä, että hallitus lopulta muodostuu. Täällä on ollut paikoin ehkä hieman vaikea seurata, mistä hallituksesta nyt on keskusteltu, eli on hyvä muistuttaa, että ensi viikolla sitten käydään keskustelua mahdollisesta uudesta ohjelmasta. Turvallisuus on todella myös sitä, että ei tarvitse pelätä, riittävätkö rahat ruokaan tai riittävätkö rahat asumiseen, ja muun muassa näihin kysymyksiin tulevassa hallitusohjelmassa kyllä on paljon ratkaisuja, kuten myös siihen, että ei tarvitse pelätä, että ikäihmisenä ei saisi palveluita. Myös näihin kysymyksiin turvallisuusnäkökulmasta otetaan kantaa. Mitä tulee ilmastopolitiikkaan, ilmastonmuutoksen torjuntahan on mitä keskeisintä työllisyyspolitiikkaa myös: Rakennetaan kestävää asuntotuotantoa, rakennetaan raiteita. Sieltä syntyy myös niitä työpaikkoja. Tähänkin on paljon ratkaisuja siellä tulevassa ohjelmassa. Odotan siis innolla ensi viikon keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-04T14:44:25,2019-06-04T14:45:42,Hyväksytty,1.1 2019_11_1,11/2019,2019-06-06,12.00,12.02,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Pääministerin valinta>>>Muu asia M 1/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on pääministerin valinta. Tasavallan presidentti on 6.6.2019 päivätyllä kirjelmällään antanut eduskunnalle Suomen perustuslain 61 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon pääministeriehdokkaasta. Kirjelmä on saatettu eduskunnan tietoon jakamalla se edustajille. (M 1/2019 vp) Työjärjestyksen 65 §:n 1 momentin mukaan asia on pantava pöydälle johonkin seuraavaan täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia pannaan pöydälle tänään pidettävään toiseen täysistuntoon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2019+2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_12_1,12/2019,2019-06-06,12.15,12.20,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Pääministerin valinta>>>Muu asia M 1/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Edellisessä täysistunnossa esiteltiin tasavallan presidentin tälle päivälle päivätty kirjelmä, jonka mukaan pääministeriehdokas on puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti Antti Rinne. Ehdotuksen hyväksymisestä on äänestettävä. Valinnassa noudatetaan Suomen perustuslain 61 §:n 2 momentin ja eduskunnan työjärjestyksen 65 §:n 1 momentin säännöksiä. Ehdokas on tullut valituksi pääministeriksi, jos toimitettavassa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan. Asiasta ei sallita keskustelua. Pääministeriehdokkaan hyväksymisestä toimitetaan koneäänestys. Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti Antti Rinteen valinta pääministeriksi ""jaa""; joka ei kannata valintaa, äänestää ""ei"".",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2019+2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_12_2,12/2019,2019-06-06,12.15,12.20,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Pääministerin valinta>>>Muu asia M 1/2019 vp,Eduskunta päättänee saattaa valinnan tuloksen tasavallan presidentin tietoon.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2019+2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_12_3,12/2019,2019-06-06,12.15,12.20,Antti,Rinne,Puhemies,SDP,Pääministerin valinta>>>Muu asia M 1/2019 vp,"Arvoisat kansanedustajat! Kiitän lämpimästi minulle osoittamastanne luottamuksesta. Tultuani äsken toimitetussa äänestyksessä valituksi pääministeriksi eduskunta todennee tehtäväni eduskunnan puhemiehenä lakkaavan siitä hetkestä, jolloin tasavallan presidentti nimittää minut pääministerin tehtävään. Ilmoitetaan, että puhemiehen vaali toimitetaan ensimmäisessä pääministerin nimittämisen jälkeen pidettävässä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2019+2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne 2019_13_1,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 6/2019 vp,"Nyt seuraa puhemiehen vaali, joka toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan siis umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Pyydän huomauttaa, että ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Antti Lindtman, Jani Mäkelä, Mia Laiho ja Antti Rantakangas. Totean, että annettuja ääniä ei julkilueta. Vaalitoimitus alkoi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_13_2,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 6/2019 vp,Äänestyksen tulos luetaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_13_3,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 6/2019 vp,"Kun edustaja Matti Vanhanen on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan puhemieheksi vuoden 2019 valtiopäivien jäljellä olevaksi ajaksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_13_4,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,Pyydän puhemiestä antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen. Jag ber talmannen att inför riksdagen avge sin högtidliga försäkran i enlighet med 4 § i arvbetsordningen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+4.1.aspx,sv:fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_13_5,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,"Minä Matti Taneli Vanhanen vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Matti Taneli Vanhanen försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+4.1.aspx,fi:sv,Puhemies Matti Vanhanen 2019_13_6,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Juho,Eerola,Ensimmäinen varapuhemies,PS,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,Pyydän herra puhemiestä ottamaan paikkansa eduskunnassa ja ryhtymään toimeensa. Jag ber riksdagens herr talman inta talmannens plats och börja utöva sin befattning.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+4.1.aspx,sv:fi,Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola 2019_13_7,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,"Arvoisat kansanedustajat, ärade riksdagsledamöter! Kiitän lämpimästi omasta ja valittavien varapuhemiesten puolesta meitä kohtaan osoittamastanne luottamuksesta. Tulemme tekemään kaikkemme toimiaksemme luottamuksenne arvoisesti. På mina egna och vice talmännens vägnar vill jag uttrycka vårt varmaste tack för det förtroende ni har visat oss. Vi kommer att göra vårt yttersta för att förvalta ert förtroende väl. Hallitusmuotomme, jossa tasavaltamme sai lopullisen sinettinsä, täyttää alkavana kesänä sata vuotta. Perustuslakimme keskeiset periaatteet ovat kestäneet tämän jälkeen aikaa, sodat, lamat ja nousukaudet. Takanamme on nyt vaalikausi, joka laajoine säästöineen aiheutti paljon ristiriitoja niin tässä talossa kuin tämän talon ulkopuolellakin. Tehty työ kuitenkin tarjoaa nyt mahdollisuuden enemmän normaaliaikaan, jossa meidän kuitenkin on pidettävä mielessä koko ajan myös tulevaisuuden väestörakenteeseemme ja globaaliin kilpailuun liittyvät haasteet. Satavuotinen hallitusmuotomme luo parhaimmillaan luovan jännitteen hallituksen ja eduskunnan välille. Käyttäkäämme tuota asetelmaa yhteiseksi hyväksi. Tulen puhemiehenä edistämään keskustelukulttuuria, joka ei peittele erimielisyyksiä mutta antaa arvon toisen motiiveille ja välttää tahallista väärinymmärtämistä. Som talman kommer jag att främja en debattkultur där man inte försöker dölja menings-motsättningar, utan där man värdesätter andras motiv och undviker att missförstå med avsikt. Viime vaalikaudella käynnistimme puhemies Paula Risikon johdolla pohdinnan eduskunnan uudistamiseksi. Tätä työtä jatketaan. Haluan, että kaikki yhdessä mietimme työtämme ja työtapoja. Paljon on muuttunut ympärillämme sadan vuoden kuluessa. Erityisesti haluan, että edustajat ja ryhmät pohtivat valiokuntatyön uudistamista. Se on kuitenkin työmme sisällön ja myös todellisen vaikuttamisen kannalta tärkein osa työtämme. Työmme on nyt alkanut. Emme tunne vielä toisiamme, ja sallikaa tämä vaje myös puhemiehelle. Työn alkuvaiheessa varapuhemiehet jakavat puhemiehistön tehtäviä minun sairauslomieni aikana myös keskenään. Näillä sanoilla lämmin kiitos vielä kerran saamastani luottamuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+4.1.aspx,fi:sv,Puhemies Matti Vanhanen 2019_13_8,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ensimmäisen varapuhemiehen vapautuspyyntö>>>Vapautuspyyntö VAP 1/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola on valtioneuvoston tultua nimitetyksi ja siitä eduskunnassa aiheutuvien järjestelyjen vuoksi pyytänyt vapautusta eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen tehtävästä. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_13_9,13/2019,2019-06-07,13.00,13.49,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Toisen varapuhemiehen vapautuspyyntö>>>Vapautuspyyntö VAP 2/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Paula Risikko on pyytänyt vapautusta eduskunnan toisen varapuhemiehen tehtävästä. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_1,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 7/2019 vp,"Nyt seuraa ensimmäisen varapuhemiehen vaali, joka toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan siis umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Pyydän huomauttaa, että ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella, tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Johanna Ojala-Niemelä, Arja Juvonen, Jukka Kopra ja Anu Vehviläinen. Totean, että annettuja ääniä ei julkilueta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_2,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 7/2019 vp,Äänestyksen tulos luetaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_3,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 7/2019 vp,"Kun edustaja Tuula Haatainen on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi vuoden 2019 valtiopäivien jäljellä olevaksi ajaksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_4,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 8/2019 vp,"Nyt seuraa toisen varapuhemiehen vaali, joka toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan siis umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Pyydän huomauttaa, että ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella, tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Suna Kymäläinen, Sheikki Laakso, Sinuhe Wallinheimo ja Esko Kiviranta. Totean, että annettuja ääniä ei julkilueta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_5,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 8/2019 vp,Äänestyksen tulos luetaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_6,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 8/2019 vp,"Kun edustaja Juho Eerola on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi vuoden 2019 valtiopäivien jäljellä olevaksi ajaksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_7,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,Pyydän ensimmäistä ja toista varapuhemiestä vuorollaan antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen. Jag ber den förste och den andre vice talmannen att inför riksdagen i tur och ordning avge sin högtidliga försäkran i enlighet med 4 § i arbetsordningen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+4.1.aspx,fi:sv,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_8,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,"Minä Tuula Irmeli Haatainen vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Tuula Irmeli Haatainen försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+4.1.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_14_9,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,"Minä Juho Seppo Antero Eerola vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Juho Seppo Antero Eerola försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+4.1.aspx,fi:sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_14_10,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Vaalien toimittaminen,"Valtioneuvoston nimittämisestä seuraa jo asetettujen valiokuntien jäsenyyksiin ja varajäsenyyksiin muutoksia, joiden johdosta puhemiesneuvosto ehdottaa, että nämä toimielimet asetetaan uudelleen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+4.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_14_11,14/2019,2019-06-07,14.00,15.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Vaalien toimittaminen,"Uudelleen asetettavien valiokuntien ja tiedusteluvalvontavaliokunnan sekä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan, eduskunnan pankkivaltuutettujen, Suomen Pankin tilintarkastajien, Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston, eduskunnan tilintarkastajien, Eduskunnan kirjaston hallituksen ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan vaalit toimitetaan tiistaina 18.6.2019 kello 14 pidettävässä täysistunnossa. Ehdokaslistat vaaleja varten on jätettävä keskuskansliaan viimeistään maanantaina 17.6.2019 kello 12.00.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2019+4.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_15_1,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia valtioneuvoston tiedonanto 6.6.2019 nimitetyn pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Pääministeri Antti Rinteen 15 minuutin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään nopeatahtisena siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 10 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Eduskunta voi päättää lähettää asian valiokuntaan, jonka tulee tehdä ehdotus eduskunnan päätökseksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_15_2,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! On kunnia tuoda uuden vuosikymmenen ensimmäinen hallituksen ohjelma tiedonantona eduskunnalle. Hallitusohjelmassa olemme kertoneet yhteisestä tulevaisuusvisiosta — siitä, miten hallituksen viisi puoluetta sopivat uudistavansa ja kehittävänsä Suomea. Uudistamista ja kehittämistä Suomi ja suomalaiset kaipaavat. Pohjoismainen hyvinvointimalli eli toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä laadukas koulutus, osaaminen ja vahva ympäristö yrittämiselle luovat hyvän pohjan uudistustyölle, sillä nyt Suomi on tilanteessa, jossa uudistamatta ei voi jättää. Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin ehkä koskaan aiemmin. Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys muuttavat Suomea ja koko maapalloa ennennäkemättömällä tavalla. Siksi olisi aivan vastuutonta jättää tekemättä merkittäviä satsauksia osaamiseen, koulutukseen, hyvinvointiin ja tasa-arvoon. Vain rohkea, päättäväinen ja uudistuksiin sitoutunut Suomi pärjää 2020- ja 2030-luvuilla. Tarvitsemme siis tulevaisuustekoja, sosiaalisia investointeja, joilla turvaamme pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme menestyksen tulevilla vuosikymmenillä. Tavoitteenamme on osaava ja osallistava Suomi, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Maailman muutos vaatii uutta strategista ajattelua, ketteryyttä ja kykyä reagoida muutokseen. Laadimme hallitusohjelman uudella tavalla, sillä vanhoihin kaavoihin kangistumalla on harvemmin saatu uudenlaista aikaan. Ilmiöpohjainen valmistelu osoittautui aivan erinomaiseksi tavaksi rakentaa hallitusohjelmaa. Aikamme suuret haasteet eivät nimittäin rajoitu ministeriöiden hallintoalojen sisälle. Tarvitaan yhteistyötä ja poikkihallinnollista strategista työtä. Valtioneuvoston tiedonantona eduskunnan käsittelyyn tuotavassa hallitusohjelmassamme olemme kuvanneet yhteisesti tilannekuvan, tavoitteet sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-11T12:02:38,2019-06-11T12:04:48,Hyväksytty,1.1 2019_15_3,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Vaaleissa kansalaiset antoivat vahvan muutosviestin, [Ben Zyskowicz: Tuliko keskustalle? — Naurua] ja tähän viestiin pääministeri Antti Rinteen hallitus ja hallitusohjelma vastaavat. Hallituksen merkittävin päätös on se, että Suomi viedään nyt uudistus- ja kehittämislinjalle. Hallitus rakentaa Suomea, jossa koulutus nähdään investointina, jossa eriarvoisuutta kitketään ja jossa sopimusyhteiskunta nähdään voimavarana ja jossa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen otetaan tosissaan. Se on se muutos, jonka puolesta yli 1,7 miljoonaa suomalaista näissä eduskuntavaaleissa äänesti. Suomi viedään nyt tielle, jossa jokainen voi nähdä valon tulevassa, jossa jokainen voi luottaa siihen, että huomenna on paremmin, jossa seuraava sukupolvi tulevaisuudessa voi katsoa meitä tämän päivän päättäjiä ja nähdä meidät rohkeina, vastuullisina ja kaukokatseisina.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-11T12:17:53,2019-06-11T12:19:09,Hyväksytty,1.1 2019_15_4,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Rinteen vihervasemmistohallituksen ohjelma on karua luettavaa: kaikille toivotaan ja lupaillaan kaikkea hyvää, mutta mistä rahat? [Mika Niikko: Toiveiden tynnyri!] Kuka tämän toiveiden tynnyrin maksaa? Hallituksella näyttää olevan tarkoitus vain elää velaksi ja myydä valtion omaisuutta. Vihervasemmiston talouspolitiikka on kerrassaan kestämätöntä. Perussuomalaiset ovat tarkan taloudenpidon kannalla ja vaalimme Suomen valtion omaisuutta. Emme ymmärrä tällaista haihattelua ja tuhlailua. On kestämätöntä, että hallitus käyttää kaveriensa keskuudesta esikuntaansa valitsemiinsa uusiin virkamiehiin rahaa nyt noin 40 miljoonaa euroa. Hallitus käyttää näihin palkkiovirkoihinsa yhtä paljon kuin se panostaa tuohon hehkutettuun kotihoitoon ja omaishoitajiin. [Oikealta: Ohhoh!] On kestämätöntä, että hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta ja lähettää myynnistä saadut rahat Afrikkaan. [Mika Niikko: Hölmön hommaa!] On kestämätöntä, että hallitusohjelman tavoitteet perustuvat suhdanteisiin ja vaativat lähes 2 prosentin vuotuisen talouskasvun sekä selvän työllisyysasteen nousun. Me kaikki toki toivomme hyvää Suomen taloudelle ja työllisyydelle, mutta pelkästään näiden toiveiden varaan ei voi rakentaa. Hallitusohjelmasta puuttuu täysin ne konkreettiset keinot, millä tavoin työllisyysaste nousee ja talous kasvaa. Valtiovarainministeriön oman kevätkatsauksen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu alle 1,5 prosenttiin tulevina vuosina ja pidemmällä aikavälillä jo alle 1 prosenttiin. Samalla kun tavoitellaan työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin, tulisi ottaa huomioon, että työllisyysaste ei kerro koko totuutta, vaan mukana on osittaista tilastokikkailua. Suomessa on työnhakijoina yhä yli puoli miljoonaa ihmistä. Puoli miljoonaa suomalaista etsii tällä hetkellä töitä. Hallituksen tavoittelema 60 000 työpaikan lisäys on hyvä tavoite, mutta sille ei ole esitetty ohjelmassa mitään keinoja. Hallitusohjelma on ylipäänsä epämääräinen. Suurin osa ohjelmasta on vain selvittämistä ja tarkastelua. Te, hyvä hallitus, olette viemässä Suomea turmioon ja vielä vastoin kansan tahtoa, sillä kansa ei äänestänyt tällaista hallitusta, minkä pääministeri Antti Rinne muodosti. [Timo Heinonen: Eikä ansaitse tällaista!] Te jätitte toiseksi suurimman puolueen, perusuomalaiset, ulos, mutta myös kolmanneksi suurimman puolueen, kokoomuksen, ulos. [Paavo Arhinmäki: Enemmistöhallitus, vahva enemmistö!] Sen sijaan hyödynsitte keskustalaisten vallanhimoa. Pääministeri Rinteelle vasemmistolaisuus on osoittautunut ideologisesti tärkeämmäksi arvoksi kuin demokratia, sillä nyt kansan usko demokratiaan on koetuksella. Vaaleissa rökäletappion kärsinyt keskusta toimii hallituksen toiseksi suurimpana- ja apupuolueena. Arvoisa puhemies! Vihervasemmistohallitus tahtoo paikata tuhlailuaan korottamalla veroja. Erityisesti asumisen, autoilun ja ruuan kustannukset tulevat suomalaisilla uuden hallituksen politiikalla nousemaan. Suomen keskiluokkaiset kotitaloudet tuskastelevat jo nykyisin verotaakkansa kanssa. Hallitusohjelmaan kirjattu tuloveron alennus on silmänkääntötemppu, sillä todellisuudessa pieni- ja keskituloisten verotaakka kasvaa. Suomi onkin saanut oikean verotushallituksen. Hallituksen, joka on ottanut tähtäimeensä jopa suomalaisen teollisuuden. Hallituspuolueet toimivat ideologisesti vasemmistoaatteen mukaan pyrkien verottamaan yrityksiä aina vain lisää, ja samalla hallitus rypee viher-aatteen ilmastovouhotuksessa. Hallitus kiusaa öljylämmitteisissä taloissa asuvia. Hallitus nostaa lämmityspolttoaineiden veroja, mikä merkitsee myös kaukolämmön hinnan nousua. [Pia Viitasen välihuuto] Hallitus poistaa asuntovelan korkovähennyksen ja lisää samalla asuntosijoittajien veroja, joka enteilee muuten vuokrien nousua. Hallitus uhkaa nostaa kiinteistöveroa tarkistamalla verotusarvoja. Hallitus aikoo leikata kotitalousvähennystä. Polttoaineveron korotus kohdistuu autoilevaan keskiluokkaan, ja se syö suomalaisten ostovoimaa. [Timo Heinonen: Tälläkö keskustan kannatus nousee?] Hallitus siis tuhlailee kehitysapuun ja maahanmuuttoon ja laittaa autoilijat maksumiehiksi. Korkeat polttoainehinnat ovat erityisesti myrkkyä ammattiautoilijoille ja kuljetusalalle ja sitä myötä [Perussuomalaisten ryhmästä: Maaseudulle!] useiden yritysten logistiikkakustannuksille. Tällaiset kasvavat kustannukset sekä pienentävät yritysten katteita että siirtävät hintoja kuluttajien maksettavaksi — siirtävät siis hinnannousuja kuluttajien maksettavaksi. Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi asumisen ja autoilun verojen nostamista sekä yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä laskevia toimia. Suomalaisia ei tule kurittaa suuruudenhulluilla ilmastotoimilla. Suomi on jo tehnyt oman osuutensa ja laskenut päästöjä nopeammin kuin muut EU-maat. Muiden maiden osuutta ilmastotalkoista ei tule siirtää suomalaisten maksettavaksi. Hallitusohjelman EU-osuudesta näkee, että Rinteen hallitus nöyristelee ja kumartelee Brysseliin. Suomen EU-politiikkaa muutetaan yhä liittovaltiomielisemmäksi. [Olli Immonen: Kuin Neuvostoliittoa aikanaan!] Me perussuomalaiset sen sijaan ajamme kansallista etua. Suomessa tarvitaan rohkeutta vastustaa EU-liittovaltion valtapyrkimyksiä, yhteisvastuita, tulonsiirtoja ja EU:n yhteistä budjetointia. Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus on ottanut tavoitteekseen Suomen maahanmuuttopolitiikan löysentämisen. Hallitusohjelman mukaan kielteisen turvapaikan saaneet on tarkoitus jatkossa laittaa töihin ja työoleskeluluvalle. Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut aiemminkin löysää, mutta ainakin laittomasti maassa olevat on pyritty ensisijaisesti poistamaan maasta. On täysin kestämätöntä, että surkeaa turvapaikkajärjestelmää huononnetaan entisestään. [Olli Immonen: Suomalainen duunari kiittää!] Laittomasti maahan tulleet saavat ilmeisesti jatkaa maassa oleskeluaan, kuten tähänkin asti, mutta nyt hallitus yrittää lisäksi saada laittomasti maassa olevat töihin. [Olli Immonen: Panta jalassa töissä! — Ben Zyskowicz: Onneksi kuitenkin jalkapanta!] Laittomasta maahanmuutosta halutaan näin tehdä laillista. Perussuomalaisten mielestä Suomen ei pidä pyrkiä olemaan koko maailman sosiaalitoimisto, vaan Suomen tulee olla suomalaisten kansallisvaltio. Suomen valtion tehtävä on suojella suomalaisten hyvinvointia. Mikäli Suomen hyvinvointia jaetaan pois pala palalta globalisaation nimessä, niin lopulta ollaan tilanteessa, jossa hyvinvointia ei riitä enää jaettavaksi edes oman maan kansalaisille. [Anne Kalmari: Ette olisi jakaneet muutenkaan!] Arvoisa puhemies! Teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä hallitusohjelma jyrkentää kansan kahtiajakoa, lisää entisestään maahanmuuttajien etuisuuksia kantaväestön kustannuksella sekä jatkaa Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kaventamista harjoittamallaan ilmasto- ja EU-politiikalla, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-11T12:28:26,2019-06-11T12:37:32,Hyväksytty,1.1 2019_15_5,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Minä saan valtavan määrän viestejä huolestuneilta suomalaisilta. He ovat huolissaan maailman menosta: toiset ilmastonmuutoksesta, toiset kiristyneestä suurvaltapolitiikasta. Heitä huolettaa monet arjen asiat — se, pärjäävätkö he ja heidän lapsensa myös tulevaisuudessa. Suomalaiset ovat viisasta väkeä ja he ymmärtävät sen, että edessä on vaikeuksia — erityisen vaikeita, jos niihin ei varauduta. Tarvitaan viisas, kestävä polku tulevaan. Luin ja luimme huolella pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman. Ja sieltähän löytyy paljon hyvää: osaaminen ja koulutus, ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon ja vesien suojelu, poliisien määrän lisääminen, kestävän kehityksen budjetoinnin jatkaminen, alvin alarajan nostaminen, ja vaikkapa ilmastohuippukokous Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päätteeksi. Ohjelmassa on siis paljon hyviä asioita, joita kokoomuskin on ollut valmis kannattamaan ja olisi ollut valmis kirjaamaan hallitusohjelmaan, jopa vahvemminkin. [Vasemmalta: Hyvä! — Antti Lindtman: Ja käyttämään rahaa myös!] Ongelma on kuitenkin se, että ohjelmassa on 200 sivua hyviä asioita, mutta strateginen ote puuttuu. Hallitus tekee pieniä panostuksia sekä tulonsiirtoihin että palveluihin. [Antti Lindtman: Onko liian paljon?] Monet näistä ovat suoraan sanoen niin nimellisiä, että todellista muutosta ei tapahdu. ""Kaikkea kivaa kaikille"" ei ole kestävän politiikanteon lähtökohta. Valtavalla rahanjaolla olisi mahdollista saada aikaan suuri muutos, mutta mitä tekee hallitus? Ripottelee rahat yli sataan eri kohteeseen. Hallitus ei ole tehnyt valintoja. Valtavasta rahanjaosta huolimatta luvattua koulutusmiljardia tai hoitajamitoitusta ei taida tulla. Hallitus lisää pysyviä menoja 1,2 miljardia käytännössä velkarahalla. Sen lisäksi hallitus yksityistää valtion omaisuutta 3 miljardilla eurolla. Sen sijaan, että te investoisitte nämä rahat täysimääräisesti esimerkiksi osaamiseen kuten korkeakoulujen pääomittamiseen tai vaikkapa uuteen liikenneinfraan kuten nopeisiin raideyhteyksiin pääkaupungista itään, pohjoiseen ja länteen, te laitatte rahat kulutukseen. Sitä paitsi valtionvarainministerin mukaan hallitus leikkaa nämä panostukset kolmen vuoden päästä saavuttaakseen valtiontalou-den tasapainon. Tämä ei yksinkertaisesti ole kestävää talouspolitiikkaa eikä myöskään työnantajuutta esimerkiksi niiden tuhannen ammatillisen koulutuksen opettajan osalta, joiden työt loppuvat, kun myyntitulot on käytetty. Arvoisa puhemies! Johtopäätös alkaa olla aika selvä. Rinne on hankkinut hallitussovun ja pääministerin tehtävän rahalla, jota ei ole. Valtaan on pitänyt päästä hinnalla millä hyvänsä. Raha pitää tätä porukkaa kasassa. [Timo Heinonen: Ostettu hallitus!] Kun käy ilmi, että rahoja ei olekaan, kun työllisyysaste ei nouse, hallitusyhteistyökin vaikeutuu. Kokoomus ei tähän sakkiin sopinut, koska emme suostuneet tähän suureen bluffiin. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman suurin riski sisältyy työllisyyden lisäämiseen. Suomessa pitää päästä 80 prosentin työllisyystavoitteeseen. Jos Rinteen hallitus ei onnistu tavoitteessaan, se on katastrofi. Tänään Suomen Pankki kertoi meille heikkenevästä suhdannetilanteesta, [Paavo Arhinmäki: Kiitos edellisen valtiovarainministerin!] ja mitä tekee Rinteen hallitus. Mitä tekee Rinteen hallitus? Vaikuttavat työllisyystoimet loistavat poissaolollaan. Hallitus ulkoistaa työllisyystoimien keksimisen työmarkkinajärjestöille, pois demokraattisesti valittujen kansanedustajien käsistä. Jos työllisyystoimiin ollaan valmiita, niin miksi niitä ei tehty jo Säätytalolla? Työllisyysaste oli huhtikuussa 72,4 prosenttia, ja 2 520 000 suomalaista oli töissä, 2 520 000. Toivon totisesti, että hallitus onnistuu tavoitteessaan saada tämän päälle vielä noin 100 000 työllistä. Me tulemme seuraamaan tarkasti, miten työllisten määrä kehittyy, ja kokoomus on valmis tukemaan hallitusta, kun teette vaikuttavia todellisia esityksiä työllisyyden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Hallitus lisää entisestään ahkerien suomalaisten verotaakkaa kiristämällä veroja yli 700 miljoonalla. Meille tämä ei käy. Kokoomus ei vastusta ympäristö- ja haittaverojen korotusta, mutta niiden vastapainoksi työn ja eläkkeiden verotusta pitää keventää. [Paavo Arhinmäki: Niinhän tehdään!] Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä, ja enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Miksi siis työtä verotetaan kuin haittaa? Miksi kiristätte tavallisen kotitalouden veroja? Kokoomuksen mielestä poliisille, sairaanhoitajalle, insinöörille tai tutkijalle pitää jäädä palkastaan, ja eläkkeensaajalle eläkkeestään, nykyistä enemmän rahaa käteen. Siis heidän omista rahoistaan. Hallituksen pitäisi ottaa niistä mahdollisimman vähän. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallitus jatkaa lähes samalla linjalla kuin edeltäjä. Mutta puolustusyhteistyön kehittämisessä hallitus on kuitenkin rajaamassa Suomen liikkumatilaa. Aikooko hallitus vähentää Suomen osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan? [Markus Mustajärvi: Aihetta olisi!] Kaikki, mikä tiivistää yhteistyötämme läntisten avoimien demokratioiden kanssa, on hyvästä. Kaikki, mikä vie meitä kauemmas kumppaneistamme, on isänmaan edun vastaista. Harjoittelu kehittää Suomen omaa puolustuskykyä, eikä sitä pidä vähentää eikä rajoittaa. Maahanmuutto erityisesti Afrikasta Eurooppaan tulee jatkumaan. Siksi hallituksen on ponnisteltava Euroopan unionissa, jotta vuoden 2015 maahanmuuttokriisi ei enää koskaan toistu. Siihen tarvitaan eurooppalainen järkiratkaisu: [Mika Niikko: Rajat kiinni!] vahvat ulkorajat, tehokas turvapaikka- ja palautusjärjestelmä sekä voimakas pakolaisuuden juurisyihin puuttuminen. Hädässä olevia pitää auttaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Ne, jotka eivät ole suojelun tarpeessa, on palautettava lähtömaihinsa. [Perussuomalaisten ryhmä: Kuka ne tänne otti?] Arvoisa puhemies! Hallituksen pitää kuunnella kaikkia suomalaisia, ei vain omia äänestäjiään. Siksi opposition rooli yli miljoonan suomalaisen äänenä on tärkeä. Suomalaiset odottavat poliitikoilta rakentavaa ja järkevää käytöstä, yhteisten asioiden hoitamista. Oppositiossa ei voi vain sokeasti vastustaa kaikkea, mitä hallitus tekee. Se ei ole vastuullista. Siksi olemme valmiita tukemaan hallituksen esityksiä silloin, kun ne ovat järkeviä. Mutta opposition tärkein tehtävä on tarjota vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja niille opiskelijoille, palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille, joiden ääni ei tässä hallitusratkaisussa ole kuulunut. Vaihtoehtoja Suomen kehittämiseen. Rinteen vasemmistohallitus uskoo siihen, että kaikki suomalaisen yhteiskunnan haasteet ratkaistaan lisäämällä veroja, tulonsiirtoja ja pakkoa, säätämällä uusia lakeja. Tämä on hyvin tyypillistä vasemmistolaista ajattelua. Kokoomuksella on vaihtoehto hallitusohjelmalle ja tälle suunnalle. [Paavo Arhinmäki: Mikä se on?] Me luotamme ihmisiin. Kehitetään Suomea yksilön, ei järjestelmän näkökulmasta. Tämä on suuri ero kokoomuksen ja täällä istuvan hallituksen ja sen puolueiden välillä. [Paavo Arhinmäki: Ihmiset eivät luota kokoomukseen!] Yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on taata mahdollisuuksien tasa-arvo, annetaan kaikille samat lähtökohdat. Ja hyvä koulutus on tämän perusta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen parantaisi merkittävästi lapsen mahdollisuuksia pärjätä myöhemmin elämässä. Miksei hallitus siis panosta varhaisiin vuosiin enemmän? Syrjäytymistä sen sijaan torjutaan liian myöhään, pakolla ja oppivelvollisuusiän nostolla. [Sosiaalidemokraattinen ryhmä: Leikkasitte vähän liikaa!] Suomessa ahkeruus on yhteiskunnan kantava voima. Ahkerat opiskelijat, työntekijät ja yrittäjät ansaitsevat palkkion ponnisteluistaan. Se tarkoittaa kevyempää työn ja yrittämisen verotusta, ei kireämpää, kuten teette. Me haluamme vähentää turhia normeja ja byrokratiaa. Me haluamme, että suomalaiset saavat itse valita palvelunsa. Me haluamme, että työpaikoilla voi mahdollisimman laajasti sopia työehdoista. Ja me olemme pettyneitä siihen, ettei paikallinen sopiminen laajene koskemaan kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä. Eli siis asioita pitää, hyvä hallitus, ajatella yksilön, suomalaisen näkökulmasta, ei järjestelmän näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Näistä syistä ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä hallitusohjelma ei turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta 2020-luvulla eikä kannusta suomalaisia ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-11T12:37:38,2019-06-11T12:47:58,Hyväksytty,1.1 2019_15_6,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Demokratiassa puolueiden tärkein tehtävä on vaikuttaa ihmisten arkeen ja yhteiskunnan kehitykseen. Jokainen suomalainen haluaa, että hänen antamansa ääni vaikuttaa mahdollisimman vahvasti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt ei vaikuta!] Parhaiten tulevaisuuteen vaikutetaan olemalla niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. [Oikealta: Lehmänkauppoja!] Demokratiassa vaikuttamiseen tarvitaan luottamuksen ohella kykyä yhteistyöhön. Perussuomalaisilta ja kokoomukselta ei kumpaakaan näistä kuitenkaan vaalien jälkeen löytynyt. [Naurua — Välihuutoja] Perussuomalaiset aitasivat itsensä jo vaalikeskusteluissa sellaiseen karsinaan, että sieltä ulos pääsemiseen olisi tarvittu suorastaan Ihmemies MacGyveria. [Naurua — Perussuomalaisten ryhmästä: Arsenaali suurempi kuin teillä!] Kokoomuksessa puolestaan otti vallan yksipuolinen ehdottomuus. Meillä Etelä-Pohjanmaalla sellaista ehdottomuutta on tavattu kutsua ”kolloudeksi"". Tärkein ero ylimielisen kollouden ja rohkean peräänantamattomuuden välillä on se, että pitää pystyä neuvottelemaan ja sopimaan. Kokoomuksessa sen sijaan uhottiin, että porvari vie ja muut vikisevät. Herra puhemies! Nämä ovat päällimmäiset syyt siihen, että keskusta ja vasemmisto ovat nyt tässä hallituksessa ja oikeisto kokonaisuudessaan oppositiossa. [Timo Heinosen välihuuto] Nämä ovat päällimmäiset syyt siihen, että joudumme nyt kuuntelemaan — kaikella ystävyydellä sinne oikealle — melkoisen puolijauhoisia puheita siitä, että kaikki on nyt Suomessa menossa päin prinkkalaa, vaikka uuden hallituksen ohjelmasta on hädin tuskin muste ehtinyt kuivua. [Ben Zyskowicz: Kuka niin on väittänyt?] Joutuu vakavasti kysymään, uskovatko perussuomalaiset ja kokoomus itsekään näitä teidän ""heinäsirkat nyt tulevat"" ‑puheitanne. [Naurua — Ben Zyskowicz: Edustaja Kurvinen, vanhentunut puhe!] Arvoisa puhemies! Totta on, että vaalit olivat keskustalle kova isku. [Naurua — Välihuutoja] Juuri siksi totesimme heti vaalien jälkeen, että suuntamme on oppositioon. Emme ole tähän hallitukseen mitenkään riemumielin hönkineet tai tunkeneet. Kun tie SDP:n, kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle nousi pystyyn, päätimme silloisen hallitustunnustelijan ja nykyisen pääministerin julkisen vetoomuksen jälkeen lähteä neuvotteluihin. Keskusta sai vaaleissa yli 420 000 suomalaisen luottamuksen. [Timo Heinonen: Paljonko se oli prosentteina?] Meillä on velvollisuus käyttää tätä saamaamme luottamusta vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla. Asetimme Säätytalon neuvotteluille kymmenen kynnyskysymystä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Pakkoruotsi!] Nyt voi perustellusti todeta, että kaikki kynnyskysymyksemme täyttyvät. Joissain arvioissa on puhuttu jopa ""Sipilän täyskädestä"". [Arto Satonen: Täyskäännös paremminkin!] Itse sanoisin, keskustan ja ennen kaikkea meitä äänestäneiden ihmisten näkökulmasta: Säätytalolla Mörkö löi sisään. [Naurua] Herra puhemies! Tulevina vuosina parannetaan edelleen pienituloisimpien lapsiperheiden ja eläkeläisten perusturvaa ja autetaan vaikeuksiin joutuneita perheitä ajoissa nykyistä paremmin. Kotihoidon tukea ei leikata. Perhevapaat uudistetaan perheiden etu edellä. Ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioidaan edelleen, ja vanhemmille turvataan myös tulevaisuudessa valinnanvapaus lastenhoidossa. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen ovat vakavimpia ongelmiamme. Niihin puututaan jo pienestä pitäen toteuttamalla keskustan esittämä pienten lasten koulu. Jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen. Maksutonta toisen asteen koulutusta voi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta verrata peruskoulu-uudistukseen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] Myös peruskoulu-uudistusta olivat muuten aikanaan toteuttamassa nimenomaan keskusta ja vasemmisto. Sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan kansanvaltaisiin maakuntiin nojautuen. Ihmisten arjessa se tarkoittaa nopeampaa ja tasa-arvoisempaa hoitoon pääsyä. Vanhustenhoidon epäkohtia korjataan. Ulkomaisten koijareiden omistamien terveys- ja hoivajättien riemumarssi palveluihin päättyy, mutta alan kotimaiselle, veronsa Suomeen maksavalle yrittäjyydelle on tilaa ja tarvetta myös tulevaisuudessa. [Jukka Gustafsson: Hyvin sanottu! — Perussuomalaisten ryhmästä: Takki kääntyy, takki kääntyy!] Puhemies! Keskusta edellyttää, että koko Suomea kehitetään tasapuolisesti. Tästä on hallitusohjelmassa yhteisesti sovittu. Vahva aluepolitiikka tekee paluun. Koulutusmahdollisuudet on turvattava kaikissa maakunnissa korkeakouluja myöten. Teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan kuntoon kautta Suomen sorateistä alkaen. Poliisi on paremmin läsnä koko maassa. Kotimaisen ruoantuotannon kannattavuutta parannetaan, ja mahdollistetaan metsien kestävä käyttö — myös tulevaisuudessa. Säätytalolla keskusta piti huolen siitä, että ilmastonmuutosta hillitään kunnianhimoisella mutta järkivihreällä politiikalla. Se tarkoittaa, että muutokset tehdään myös selkosilla asuvien ja pienituloisimpien ihmisten kannalta mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. Järjettömyyksiin tai suuruudenhulluuteen ei ilmastopolitiikassa sorruta. Arvoisa puhemies! Totta kai hallitusohjelmassa toteutuu paljon myös SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n tavoitteita. [Ben Zyskowicz: Ei kai?] Niin pitääkin toteutua. Politiikka on sopimista ja kompromissien tekoa. Pikavoittojen tie on lyhyt. Hallituksessa, tässä uudessa punamullassa, on viisi erilaista puoluetta. Meillä on kuitenkin myös yhteistä ja yhdistävää. Se pitävin liima on tasa-arvoisemman, perhemyönteisemmän ja työllistävämmän Suomen rakentaminen. Perheen pienimmistä ja heikompiosaisista pidetään huolta, ja elämisen edellytykset turvataan niin kaupungeissa, taajamissa kuin maaseudulla. [Timo Heinonen: Polttoainevero!] Suomi ei tulevaisuudessakaan pääty Salpausselkään. Uuden hallituksen tärkein tehtävä on eheämmän Suomen rakentaminen. Suomen kahtia-jakautuminen pitää pysäyttää ja saada kaikki suomalaiset samaan veneeseen. [Ben Zyskowicz: Sipiläkö sen aiheutti?] — Kuunnelkaa, edustaja Zyskowicz, tämä tulee erityisesti teille. — Neljä vuotta sitten tässä salissa jouduttiin keskustelemaan leikkauksista. Parannuksiin on nyt mahdollisuus, koska perusta eli Suomen talous laitettiin keskustan johdolla viime vaalikaudella kuntoon. Työpaikkoja tuli noin 140 000 lisää. Uusi punamulta jakaa nyt niitä hedelmiä, jotka kylvettiin Sipilän hallituksen hyvällä taloudenpidolla. Työllistävää politiikkaa on tällä vaalikaudella jatkettava. Sovittujen uudistusten ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttävät työllisyyden nostamista vähintään 75 prosenttiin. Se tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa. Keskusta pitää tästä työllisyystavoitteesta kiinni, siitä, että tämä tavoite toteutuu ja toteutetaan. Yhdessä on sovittu, että mitään keinoja ei suljeta pois. [Sari Sarkomaa: Voitteko kertoa muutaman keinon näin alkajaisiksi?] Olennaista on helpottaa nuorten, osatyökykyisten ja pitkään työttömänä olleiden työllistymistä, panostaa osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä parantaa edelleen etenkin pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Säätytalolla keskusta piti huolen, että yrittäjien verotus ei kiristy. Tulevana neljänä vuotena keskusta varmistaa, että yrittäjä voi nukkua yönsä rauhallisesti. [Oikealta: Naurua] Yrittämisen mahdollisuudet ja edellytykset, esimerkiksi metsäteollisuudessa, turvataan koko Suomessa. Puhemies! Maailma on sellaisessa asennossa, että tulevaisuus voi tuoda eteemme mitä tahansa. Epävarmoina aikoina pieni maa pärjää vain yhteistyöllä. Rakentavalla yhteistyöllä Suomi myös johtaa EU:ta seuraavat puoli vuotta. Keskusta on yhteistyöhön valmis, niin hallituksessa kuin täällä eduskunnassa. Kysymys oikeisto-oppositiolle kuuluu nyt: onko teillä valmiutta tarttua töihin ennen muuta pitkään valmisteltujen isojen uudistusten toteuttamiseksi, yhteisen isänmaan ja suomalaisten parhaaksi? Arvoisa puhemies! Keskusta tukee tätä hallitusohjelmaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä maanviljelys?]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-11T12:48:09,2019-06-11T12:57:22,Tarkistettu,1.1 2019_15_7,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kun me puhumme maan puolustamisesta, keskitymme usein Hornet-kaluston suorituskykyyn tai Nato-jäsenyyteen. Tämän maan tulevaisuutta puolustetaan kuitenkin joka päivä kodeissa, neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa, sillä isänmaan puolustamista on se, että me pidämme sen lupauksen, joka tässä maassa on aina annettu lapsille, että me teemme työtä, jotta teillä on paremmin, että tässä maassa jokaisella lapsella on oikeus maailman parhaaseen koulutukseen. Maan puolustamista on se, että me murramme lasikatot tyttäriemme puolesta, että estämme poikiamme tippumasta, että annamme jokaiselle isälle yhdenvertaisen oikeuden vanhemmuuteen ja jokaiselle äidille oikeuden uraan. Maan puolustamista on se, ettei lastemme tarvitse kantaa vastuuta maapallon selviämisestä vaan me aikuiset teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja varmistamme, että meidän lapsillemme jää mahdollisuus hengittää kauniiden metsiemme havuntuoksuista ilmaa, uida puhtaissa vesissä ja kulkea soilla narisevia pitkospuita pitkin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tuulimyllyjen kupeessa!] Maan puolustamista on se, että me nostamme niitä, joiden omat jalat eivät kanna, että teemme kaikkemme, ettei yksikään perhe elä tässä maassa köyhyydessä eikä yksikään lapsi jää rahanpuutteen takia ulkopuolelle. Tätä hallitusohjelmaa ovat kiitelleet niin opettajat kuin lapsijärjestöt, niin luonnonsuojelijat kuin ihmisoikeusjärjestöt. Kaikkien heidän viesti on sama: tämä ohjelma muuttaa Suomen suunnan. Vihdoin on virinnyt toivo siitä, että Suomi voisi jälleen olla se maa, joka kulkee koulutuksen, luonnonsuojelun ja tasa-arvon eturintamassa. [Oikealta: Missä perhevapaat?] Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman ensimmäinen sana on ”ilmastonmuutos”. Maailma on herännyt ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kiireellisyyteen. Samalla ovat lisääntyneet tekosyyt sille, miksi juuri meidän ei juuri täällä ja juuri nyt tarvitse tehdä mitään. Ja kun aikuiset eivät ryhtyneet toimiin, joutuivat lapsemme astumaan johtoon. Kuukausien ajan joka ikinen perjantai kansanedustajat ovat tulleet töihin tulevaisuutensa puolesta lakkoilevien koululaisten ohitse. Tämä hallitusohjelma vastaa ilmastolakkoilijoille: Me olemme teidän rinnallanne. Teidän täytyy saada käydä koulunne rauhassa. Meidän aikuisten tehtävä on tehdä se, mitä tarvitaan, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen, ja me hoidamme siirtymän hiilineutraaliin Suomeen oikeudenmukaisesti ja reilusti. Jos oppositiolta saa jotain toivoa, niin kirittäkää meitä parempaan, vaatikaa, että teemme enemmän ja nopeammin. [Välihuutoja oikealta] Myös luonnonsuojelussa on kyse elämänsuojelusta. Suojelemalla luonnon monimuotoisuutta suojelemme samalla ihmistä. Kuudennen sukupuuttoaallon torjuminen ei enää jää ilmastonmuutoksen jalkoihin. Hallituksen sadan miljoonan euron panostus luonnonsuojeluun on historiallisen suuri. Nyt suojellaan enemmän metsiä, soita ja vesiä kuin koskaan aikaisemmin, sillä nyt ymmärretään suomalaisen luonnon arvo. Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri Rinne hyvin totesi, pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin. Tämän hallituksen politiikkaa ohjaa eriarvoisuuden torjuminen. Hallitusohjelma vähentää köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja. Perusturvaa korotetaan, sosiaaliturvauudistus aloitetaan, opintoraha sidotaan indeksiin ja ensimmäistä kertaa koskaan tavoite asunnottomuuden poistamisesta on kirjattu hallitusohjelmaan. Erityisen tärkeää on lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Suomessa noin joka kahdeksas lapsi elää köyhyydessä, ja tämä ei ole sattumaa. Tämä on seurausta sekä tehdystä että tekemättä jätetystä politiikasta. Siksi meidän onnistumisemme mitataan myös siinä, miten me onnistumme nostamaan niitä kaikkein pienimpiä. Tämä hallitusohjelma rakentaa lapsi- ja perheystävällistä Suomea. Perheiden tukea ja matalan kynnyksen palveluita parannetaan, ja lapsivaikutusten arvioinnista tulee nyt osa kaikkea päätöksentekoa. Arvoisa puhemies! Tehokkain keino puuttua eriarvoistumiseen on panostaa tasa-arvoiseen koulutukseen. Koulutuksen tasa-arvon on Suomessa annettu rapautua jo vuosia. Oppimiserot kasvavat, ja osaamistaso laskee. Tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat suurempia kuin missään muussa länsimaassa. Meidän koululaiset ovat edelleen maailman huippuja, mutta poikamme tippuvat ja liian moni lapsi voi aivan liian huonosti. Silti koulutuksesta on leikattu vuosi toisensa jälkeen. Nyt koulutusleikkausten tie on tullut loppuunsa. Tämä hallitusohjelma panostaa koulutukseen. Koko oppimisen perusta rakentuu niillä oppimispolun ensimmäisillä askeleilla. Siksi tämä hallitusohjelma tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. Ensin, arvoisa kokoomus, on kuitenkin korjattava se, mikä aikaisemmin on rikottu. Siksi jokaisen lapsen tasa-arvoinen päivähoito-oikeus nyt palautetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan, ja kaksivuotisen esiopetuksen pilotoiminen käynnistää sen tärkeän uudistuksen, jolla lasten välisiä oppimiseroja kurotaan umpeen. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Peruskoulun tasa-arvoa ja laatua parannetaan ja tunnustetaan se, ettei tänä päivänä pelkällä peruskoululla enää pärjää. Siksi me teemme kaikkemme, jotta jokainen nuori tässä maassa saa toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen on selvä viesti tämän puolesta. Samalla ryhdytään toimiin toisen asteen keskeyttämisten vähentämiseksi, ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus etenee nuorten tekemän kansalaisaloitteen viitoittamalla tiellä. Arvoisa puhemies! Aina kun syrjintään puututaan tai tasa-arvoa edistetään, alkaa internet kohista, että nyt tasa-arvo on mennyt liian pitkälle. Vihreissä on liikaa naiskansanedustajia, hallituksessa on liikaa naisministereitä. Vihreistä kansanedustajista kirjoitetaan ”herkkuina”, vihreästä ministeristä ”prinsessana”. Naisten pätevyyttä vähättelevät ja naisten määrää kauhistelevat kirjoitukset kertovat sen, miksi feminismiä tarvitaan. Keskellä tämän mölinän helposti unohtuu, että kansanedustajien enemmistö on edelleen miehiä, kuten se on ollut koko eduskunnan 112-vuotisen historian ajan. Samoin vaaleissa eduskuntaan nousseiden uusien kansanedustajien enemmistö oli miehiä, joten ei hätää, veljet, te olette edelleen enemmistö. Hallitusohjelma ei väitäkään, että tasa-arvo olisi valmis. Vuosien hidastelun jälkeen perhevapaat vihdoin uudistetaan. [Sari Sarkomaa: Vai uudistetaanko?] Perusteettomia palkkaeroja ja raskaussyrjintää ehkäistään. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, ja turvakotipaikkoja lisätään. Raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Translakia korjataan, ja asevelvollisuuden uudistamista selvitetään. Toisin kuin viime kaudella, ministerien sukupuolijakauma vastaa nyt tasa-arvolain henkeä. Samalla ihmiskaupan uhreja autetaan, perheenyhdistämistä helpotetaan ja kiintiöpakolaisten määrää nostetaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty onkin todennut, että tämä hallitusohjelma on ihmisoikeusmyönteisin naismuistiin. [Keskeltä: Nimenomaan!] Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma korjaa sitä, mitä tässä maassa on rikottu. [Ben Zyskowicz: Tuotteko Isis-terroristit kotiin?] Se nostaa niitä, joita on painettu alas. Se suojelee sitä, mikä on kaikista arvokkainta. Tämä hallitusohjelma ei ole täydellinen, mutta se on tämän maan historian vihrein ja feministisin. Se torjuu ilmastonmuutosta ja edistää tasa-arvoa. Se nojaa sivistykseen ja uskoo koulutuksen kantavaan voimaan. Siksi vihreä eduskuntaryhmä kannattaa hallitusohjelman hyväksymistä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-06-11T12:57:24,2019-06-11T13:06:48,Hyväksytty,1.1 2019_15_8,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! ""Liike on tärkeintä, ei päämäärä."" Näin Eduard Bernstein on vapaasti lainaten sanonut. Kun arvioidaan monen puolueen muodostaman koalitiohallituksen ohjelmaa, on syytä seurata nimenomaan liikkeen suuntaa: onko suunta parempaan vai huonompaan? [Arto Satonen: Juuri näin!] Ennen eduskuntavaaleja vasemmistoliitto asetti avoimesti ja julkisesti tavoitteensa hallitukseen menolle ja kynnyskysymykset hallitukseen osallistumiselle. Teimme myös päätöksen, että avaamme kaikille puolueen jäsenille mahdollisuuden sanoa sanansa hallitusohjelmasta neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä. Suomalaisen demokratian ja puoluejärjestelmän näkökulmasta historiallisessa jäsenäänestyksessä peräti 97 prosenttia äänestäneistä puolueen jäsenistä kannatti hallitukseen osallistumista. Miksi näin? [Ville Tavion välihuuto] Hallitusohjelmaa tarkasteltaessa voi todeta, että liike on oikeaan suuntaan. Vasemmalle. Joissain asioissa otetaan pieniä askelia eteenpäin, [Arja Juvosen välihuuto] toisissa suurempia harppauksia. Taka-askelia ei juurikaan tarvinnut ottaa. Arvoisa puhemies! Eduskuntavaalit olivat muutosvaalit. Ne olivat myös ilmastovaalit, ja kansalaiset kaikista ikäluokista ovat kertoneet, että ilmastonmuutos on torjuttava nyt. Nyt on pakko. Tämä hallitus vastaa kansalaisten perusteltuun huoleen. Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla huomioiden ihmisten erilaiset tilanteet. [Antti Kurvinen: Just näin!] Haluamme olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio. Näistä tavoitteista, hyvät edustajat, me kaikki oikealta vasemmalle voimme olla ylpeitä. Arvoisa herra puhemies! Viime vuosien epäoikeudenmukaisimpia päätöksiä on ollut niin sanottu aktiivimalli. Vastustimme aktiivimallia viimeiseen asti. Valitettavasti kaikki se kritiikki, jota silloin esitimme aktiivimallia kohtaan, on myös toteutunut. Aktiivimalli on tosiasiassa ollut passiivimalli, jossa ihmiset ovat aktiivisesta työnhausta huolimatta ajautuneet entistä syvempään köyhyyteen ja toimeentulotukiloukkuun. Yhtään ihmistä aktiivimalli ei ole työllistänyt. Aktiivimallin kumoamiseksi myös kerättiin lähes ennätysajassa kansalaisaloitteen vaatimat allekirjoitukset, mutta sekään ei saanut edellistä eduskuntaa kumoamaan nöyryyttävää ja epäonnistunutta aktiivimallia. Vasemmistoliiton yksiselitteinen kynnyskysymys hallitukseen menolle oli se, että aktiivimalli puretaan. Ja niin myös tapahtuu. Asiasta vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on todennut: ""Aktiivimalli puretaan. Moni on kysynyt, ja haluan vastata selvästi. STM valmistelee jo mallin purkamista, ja muutos viedään läpi niin nopeasti kuin on mahdollista huomioon ottaen hyvä lainsäädäntötapa ja Kelan järjestelmien muutostarpeet."" [Sari Sarkomaan välihuuto] Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman myötä ovat ohi myös vuodet, jolloin perusturvan varassa olevilta pienituloisilta leikattiin. Punavihreän kansanrintaman myötä perusturvaan ja muihin etuisuuksiin tulee täydet indeksikorotukset. [Arto Satosen välihuuto] Lisäksi pienimpiin eläkkeisiin tehdään tasokorotus ja myös muihin perusturvan etuisuuksiin tehdään indeksikorotusten lisäksi pienet tasokorotukset. [Keskeltä: Ne ovat oikeudenmukaisia!] Työntekijöitä ja julkista taloutta rapauttanut niin sanottu kilpailukykysopimus ei jatku enää tämän vuoden jälkeen. [Arto Satosen välihuuto] Jatkossa julkisen puolen työntekijöille tulee lomarahat taas täysimääräisesti ja työehtosopimusneuvotteluissa ammattiliitot voivat neuvotella kompensaatiot kiky-menetyksistä. [Oikealta: Ei liity vasemmistoon!] Hallitus ei hakeudu vastakkain työntekijöiden kanssa vaan haluaa käydä rakentavaa vuoropuhelua ja tehdä kolmikantaista yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon ja -hoivan törkeät laiminlyönnit ovat herättäneet oikeutettua raivoa ja kritiikkiä. Suorastaan rikollisia laiminlyöntejä on paljastunut pörssiyhtiöiden ja pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden hoivakodeissa. Vaikka räikeimmät ja törkeimmät laiminlyönnit on nähty bisnestä tekevien yksityisten firmojen hoitokodeissa, on ongelmia myös julkisella puolella. [Arto Satonen: Oho! — Sari Sarkomaa: Mitä aiotte tehdä?] Hallitus vastaa vanhustenhoidon ongelmiin säätämällä lakiin vähintään 0,7:n henkilömitoituksen. [Timo Heinosen välihuuto] Tässä ei ole kysymys lillukanvarsista tai desimaaleista vaan siitä, että tuhannet koulutetut hoitajat pitävät huolta inhimillisestä vanhuudesta. Hoitajien määrä tulee kasvamaan asteittain. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Suurin osa vanhuksista ei tarvitse kuitenkaan tehostettua laitoshoitoa [Arja Juvosen välihuuto] mutta parempaa kotihoitoa kyllä. Siksi kotihoidon kehittämiseen ohjataan merkittävästi lisäresursseja. [Sari Sarkomaa: Edustaja lukee kokoomuksen ohjelmaa!] Palveluita tuottavien ja tilaavien kuntien tilannetta taasen helpottaa se, että kunnille palautetaan valtionosuuksien kiky-leikkaukset, mikä merkitsee lähes miljardin euron lisäystä kuntatalouteen. [Arja Juvosen välihuuto] Sote-uudistus saadaan lopulta toteutettua tämän hallituksen aikana. Rohkeasti sanottu, mutta nyt palaset ovat kasassa, kun kokoomuksen hellimä yksityisiä terveys- ja hoivajättejä suosinut bisnesmalli on heitetty romukoppaan. Yksityisten yritysten voitonmaksimoinnin sijaan nyt sote-uudistuksen lähtökohdiksi on palautettu alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta, perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja sosiaali- ja terveyshoidon palveluketjujen yhteensovittamisesta. [Timo Heinonen: Ja 18 maakuntaa!] Arvoisa puhemies! Toissa vaalien alla kaikki eduskuntapuolueet antoivat koulutuslupauksen: koulutuksesta ei enää leikata. Tästä lupauksesta tuli kuitenkin koulutuspetos, kun kokoomuslaisen opetusministerin johdolla koulutuksesta leikattiin ennätyksellisesti. Nyt uuden opetusministerin Li Anderssonin johdolla lähdetään tekemään kunnianpalautusta koulutukseen. [Arja Juvonen: Pakkoruotsi!] Subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan kaikille lapsille täysimääräisenä ja ryhmäkokoja pienennetään sekä selvitetään kaksivuotista esiopetusta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Koulutuspolitiikassa myös katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen. Oppivelvollisuusikää nostetaan 18 vuoteen. Ketään ei päästetä putoamaan peruskoulun jälkeen vaan jokaisesta kannetaan vastuuta. Samalla myös toteutetaan viime kaudella eduskunnan enemmistön hylkäämä maksuton toinen aste. Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksilötasolla merkittävä uudistus mutta myös yhteiskunnan tasolla. Pelkkä peruskoulu ei riitä enää nykytyöelämässä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi ei?] Pelkän peruskoulun suorittaneista vain noin 40 prosenttia on työllistyneitä. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtään nuorta peruskoulun jälkeen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Aikoinaan SKDL, SDP ja keskusta ajoivat läpi peruskoulun, joka on ollut suomalaisen yhteiskunnan suurin tasa-arvottava tekijä. Kokoomus vastusti silloin kiihkeästi peruskoulua. Nyt kokoomus näyttää vastustavan samalla kiihkeydellä oppivelvollisuusiän pidentämistä, [Kokoomuksen ryhmästä: Pikkusen eri asia!] koulutuspoliittista uudistusta, joka nostaa osaamistasoa Suomessa ja lisää koulutuksen tasa-arvoa. Tasa-arvon parantaminen on ollut aina kokoomuksen hampaissa. [Timo Heinonen: Höpö höpö!] Myös korkea-asteesta pidetään huolta. Indeksitarkistukset palaavat, ja rahoitukseen tehdään myös pieni tasokorotus. [Timo Heinosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Hallituspolitiikan päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät. Tämä on aivan keskeistä vasemmistoliitolle. Olisimme toki olleet valmiita tekemään vielä kunnianhimoisempaa veropolitiikkaa, erityisesti osinkojen ja varallisuuden osalta. Hallitus tekee merkittäviä tulevaisuusinvestointeja raiteisiin ja ilmastokestävämpään Suomeen. [Arto Satosen välihuuto] Hallitus investoi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nämä ovat tulevaisuusinvestointeja mutta myös työllisyysinvestointeja. Arvoisa puhemies! Esitellyn hallitusohjelman myötä Suomi tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa, perusturvaa parannetaan ja aktiivimalli puretaan. Hallitus toteuttaa terveyseroja kaventavan ja palveluketjujen yhteensovittamista parantavan sote-uudistuksen. Hallitus on asettanut ilmastopolitiikan raamit niin, että se on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Hallitusohjelma pitää Suomen sotilasliittojen ulkopuolella ja varmistaa työehtosopimusten yleissitovuuden. Näillä perusteilla vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa hallitusohjelman hyväksymistä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-11T13:06:53,2019-06-11T13:17:22,Hyväksytty,1.1 2019_15_9,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ärade talman, arvoisa puhemies! Panostukset, jotka nyt teemme tulevaisuuden kilpailukyvyn rakentamiseksi, pohjautuvat 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen. Työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta myös täyttä todellisuutta monissa osissa maata jo tänään. Sen saavuttaminen vaatii asennetta ja määrätietoista politiikkaa. Tavoite on yhteinen useimmille eduskuntapuolueille. Toivon, että se ei ole pelkästään hallituspuolueiden vaan myös opposition tavoite. Työllisyystavoitteen saavuttamisen tulisi olla meidän kaikkien yhteinen haaste. Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan monia toimenpiteitä: Lisäämme työvoiman tarjontaa muun muassa työperäistä maahanmuuttoa helpottamalla. Parannamme suomalaisten yritysten mahdollisuuksia työllistää kansainvälisiä osaajia parantamalla ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä työskentelemään Suomeen. Ilman panostuksia infraan emme saavuta 75 prosentin tavoitetta. Hallitus korottaa sen takia pysyvästi määrärahoja perusväylien parantamiseksi. On kyse suomalaisten turvallisuudesta, on kyse siitä, että luodaan edellytyksiä asua koko maassa, mutta on myös kyse siitä, että pidetään vientiväylät kunnossa. Toteutamme myös perhevapaauudistuksen, joka lisää työelämän tasa-arvoa, parantaa työnantajien asemaa naisvaltaisilla aloilla ja lisää lasten ja perheiden hyvinvointia. Jo kymmenen vuoden ajan olemme peräänkuuluttaneet perhevapaiden uudistamista. Hallitus ei kutsu malliaan 6+6+6-malliksi mutta ottaa merkittäviä askeleita siihen suuntaan. Kyse on tasa-arvosta ja toimesta, jolla pidemmällä tähtäimellä lisäämme kilpailukykyämme ja työllisyyttä. Oppositio on analysoinut hallitusohjelmaa laskemalla sanoja ja sivuja. Niin voi toki tehdä, mutta se ei ole kovin syvällistä eikä älyllisesti kovin rehellistä. Katsokaa pikemminkin sitä, mitä nostamme esille ja pidämme tärkeänä. Edellisen hallituksen ohjelmassa omistettiin tasa-arvolle yksi lause. Yksi lause, arvoisa puhemies. [Vasemmalta: Oho!] Se ei ole paljon se. Tämä hallitus ei ainoastaan toteuta perhevapaauudistusta vaan antaa tasa-arvoasioille oman ministerisalkun, koska tasa-arvoa on pidettävä esillä. [Ben Zyskowicz: Sekö on syy tähän salkkuun?] Arvoisa puhemies! Nostaako tämä hallitus tuloveroja? Ei, me laskemme niitä. [Leena Meri: Muita veroja!] Hankaloittaako hallitus pienyrittäjien tilannetta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Ei, heidän tilannettaan helpotetaan. Nostaako hallitus omistamisen tai yrittämisen verotusta? Ei, esimerkiksi kiinteistöveroa tarkistetaan.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-11T13:17:28,2019-06-11T13:20:34,Hyväksytty,1.1 2019_15_10,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Viimeiset pari vuotta olemme eläneet nousukauden aikaa: talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan, ja työllisyysluvut ovat parantuneet. Tästä ei kuitenkaan valitettavasti ole asiantuntijoiden mukaan muodostumassa mitään uutta normaalia. Talouskasvu ei näytä viimeisimpien, muun muassa juuri tänään tulleitten Suomen Pankin ennusteiden mukaan yltävän 2 prosenttiin, eikä työllisyyden kasvu ole niin ripeää kuin mitä toivotaan. Hallitusohjelman oletuksena kuitenkin on viimevuotisen suunnan jatkuminen pitkin vaalikautta. Ohjelma on kokoelma tavoitteita ja toiveita, mutta monesta niistä puuttuvat uskottavat ratkaisut ja hintalappu. Hallitusneuvotteluiden ilmiöpohjainen työskentelytapa näköjään johti siihen, että pilvilinnoja rakentui oikein urakalla. Valitettavasti myös 3 miljardin tulevaisuusinvestointeihin on kirjattu suuri joukko ihan normaaleja menoja: syömävelkaa on turha naamioida investoinneiksi, vaikka se tietenkin paperilla paremmalta näyttää. [Arto Satonen: Näin on!] Rinteen hallituksen ehdottomasti tärkein, ja valitettavasti samalla heikoin lenkki, on siis kuva talouden tilanteesta. Valtiontalous on hyvin riippuvainen vientiteollisuudestamme, joka taas tuotantorakenteeltaan on tunnetun suhdanneherkkä. Työttömyyden kautta huoltosuhteen entistäkin suurempi heikentyminen vaikuttaa ikääntyvään Suomeen enemmän kuin moneen muuhun maahan. Siksi on niin vaarallista, että etukäteen sitoudutaan suuriin menonlisäyksiin, joiden toivotaan hoituvan ylioptimistisen kasvun ja työllisyyden myötä. Maailmalta puhaltavat tuulet näyttävät, onko hallitus ja sen ohjelma vielä sortuva korttitalo. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, sillä kestävyysvajeen korjaaminen, kuten myös suomalaisten ikärakenne ja suhdannemuutokset, vaativat pitkän tähtäimen kestäviä ratkaisuja. Suunnitelmat valtion omistusten myymisestä osin pysyvien menojen kattamiseksi on lyhytkatseista. KD:n mielestä hallitusohjelman veropolitiikka rankaisee myös kohtuuttoman paljon työssä käyviä keskituloisia, eikä ohjelma myöskään edistä koko Suomen pitämistä asuttuna. Suunnitellut veronkiristykset tulevat rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä. Entä onko uusien ilmasto- ja kiinteistöverojen maksumiehinä se joukko, joka on jäänyt jumiin vanhojen lämmitysratkaisujen kanssa vaikeasti kaupaksi meneviin taloihin? [Vasemmalta: Ei! — Oikealta: Aivan!] Valitettavan paljon siinä joukossa on ikäihmisiä, joiden ""vappuviisikymppinen"" on nopeasti huvennut kasvaneisiin kiinteistökuluihin. Arvoisa puhemies! Me kristillisdemokraatit kannamme huolta erityisesti lapsiperheiden tulevaisuudesta. Paljon puhuttu syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallitusohjelmassa kuitenkin valitettavan vähän. Pidämme sinällään hyvänä lapsilisän nostamista monilapsisten perheiden kohdalla sekä yksinhuoltajalisäkorotusta, mutta nämä lisäykset kohdistuvat loppujen lopuksi melko pieneen ryhmään. Entä ne monet muut 1—3 lapsen perheet, joita määrällisesti on kuitenkin kaikkein eniten? Nyt tarvitaan yhteiskunnan läpileikkaavaa lapsiystävällistä politiikkaa. Vastaavasti hallituksen ehdottama translain muutos, jossa sukupuolen vaihtaminen eriytetään lääketieteellisestä arviosta ja hoidoista henkilön omaan ilmoitukseen ja kokemukseen perustuvaksi, ei myöskään tue lapsen etua. Isyyden ja äitiyden käsitteet halutaan murentaa: lapsen synnyttävä äiti voi siis olla juridinen mies, tai vastaavasti juridinen nainen voi olla lapsen biologinen isä. KD katsoo, ettei pienen vähemmistön subjektiivinen kokemus omasta sukupuolesta ole peruste muuttaa äitiyteen ja isyyteen liittyvää lainsäädäntöä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] Arvoisa puhemies! Hallitus on pidentämässä oppivelvollisuutta toisen asteen koulutukseen. Tavoite sinällään vähentää väliinputoajia on tietysti erittäin kannatettava ja välttämätön. Meillä on liian paljon nuoria, jotka jäävät jo peruskoulun jälkeen ulkopuolelle, mistä me kristillisdemokraatit kannamme isoa huolta. Valitettavasti tämän ratkaisun myötä rahaa ohjautuu eniten niille, joiden opinnot sujuvat kyllä muutenkin. Tarkoituksenmukaisempaa olisi ollut kohdistaa näinkin merkittävästä resurssoinnista suoraan tukitoimiin, erityisopetukseen, kuten myös perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Jo nyt monella toisen asteen opiskelijalla on puutteelliset valmiudet opiskeluun peruskoulusta valmistuttua. [Jukka Gustafsson: Juuri näin on tarkoitus tehdä peruskoulun puolella!] Arvoisa puhemies! On pakko myöntää, että on ollut myös mielenkiintoista nähdä, kuinka niin monet vaalilupaukset ovat reilun kuukauden sisällä vaaleista unohtuneet. [Timo Heinonen: Onko näin?] Mitä sanoo opiskelija, jonka opintorahaa Taloussanomien mukaan vasemmisto lupasi nostaa välittömästi 101 eurolla kuukaudessa, mutta nyt lisäys onkin vain pienen leipäpussin hinnan verran, noin 1,5 euroa kuukaudessa. Eihän uupumaan jää kuin vajaa satanen. Toinen satanen, joka on hallitusneuvotteluissa kutistunut, on tietysti se demareiden kuuluisa ""vappusatanen"", joka on nopeasti pienentynyt viiteenkymppiin ja saajien määräkin murto-osaan alkuperäisestä. [Jukka Gustafsson: Sitä ei kerralla luvattu toteuttaakaan! — Oikealta: Seli seli!] Politiikka on mielikuvia, joiden kangastuksiin valitettavan moni uskoo. Rinteen hallitus nostaa työttömyysturvaa 20 eurolla ja väittää sillä korjanneensa eriarvoisuuden. Se on verottomana 16 euroa eli puoli euroa per päivä. Myllypuron leipäjonossa voi olla eri näkemys siitä, korjataanko tällä riittävästi eriarvoisuutta. Sentään vuoden 2011 hallitus, jossa KD oli mukana, korjasi perusturvaa 100 eurolla. Arvoisa puhemies! KD löytää hallitusohjelmasta toki myös kannatettavia asioita, kuten pienituloisille suunnatut veronkevennykset, ja näyttäisi myös siltä, että kristillisdemokraattien sotu-malliin on perehdytty ja uudistusta viedään niillä askelmerkeillä parlamentaarisesti eteenpäin. Vastaavasti vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen, jota moni KD-aktiivikin on ollut kansalaisaloitteella edistämässä, saa meiltä täyden tuen. Hoitajamitoitus ja kirjaukset koti- ja omaishoidon kehittämisestä ovat myös asioita, joiden toteutumista tarkasti tullaan seuraamaan. Vanhusten huolta ei tule nyt unohtaa, vaan vaalien alla pidettyjen korulauseiden tulee muuttua käytännön teoiksi. Hienoa on myös huomata, että hallitus haluaa panostaa turvallisuuteen. Poliisien määrän lisäämisen ohella uskottavan puolustuksen turvaaminen jatkossakin edustaa suomalaisten tahtoa. Siksi on hyvä, että Suomen historian vasemmistolaisin hallitus tulee puolustushankinnoissaan toteuttamaan tarvittavat uudistukset ja näkee, että se on myöskin panostamisen arvoista. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee yrittäjyyttä. Työpaikat, joita hallituskin haluaa lisätä, eivät synny tyhjästä. Muun muassa järkevästi kohdennetuilla yritystuilla mahdollistetaan Suomen kannalta keskeisten alojen ja työpaikkojen pysyminen täällä. Vastaavasti järkevällä verotuksella tuetaan yritystoiminnan syntyä ja kasvua. Hallituksen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite voi kääntyä itseään vastaan, jos laiminlyömme omaa puhdasta teollisuuttamme ja samalla tulemme ulkoistaneeksi päästömme enemmän saastuttaviin maihin. Esimerkiksi Ruotsissa uudistuksen toteuttamiselle on annettu 10 vuotta enemmän aikaa. Lisäksi epävarmuus vallitsee päästökauppakompensaation jatkosta. Meidän tulee kehittää omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Teknologisten ratkaisujen avulla voimme parhaalla mahdollisella tavalla olla vastaamassa ilmastonmuutokseen. Suomi tarvitsee myös omavaraisuutta. Kotimaisen maatalouden jatko tulee turvata, sillä leipä ei todellakaan kasva kaupan hyllyillä. Kotimainen tuotanto ja lähiruoka ovat myös ekoteko ilmastolle. Maatalouden ratkaisut ovat EU-puheenjohtajuuskaudellamme kohtalon kysymyksiä, ja sillä vakavuudella ne on hoidettava. Täytyy vain toivoa, että EU:n rahoituskehystä kasattaessa hallitusohjelman epäselvät kirjaukset EU:n uusille omille varoille eivät tarkoita päänavausta EU:n verotusoikeudelle. Vai miten lause ”omien varojen keräämiseen sopii laaja-alainen kansainvälinen verotus paremmin kuin kansallinen"" pitäisi oikein tulkita? Arvoisa puhemies! Nyt siis tarvitaan kestäviä ja tulevaisuutta rakentavia ratkaisuja. Tuore jääkiekon MM-kulta osoittaa hyvin, että nöyrällä asenteella ja hyvällä yhteistyöllä vaativissakin paikoissa pärjätään. Menestykseen ei ole oikotietä. Tulevaisuutta on rakennettava vastuullisesti, ei pelkkien toiveiden ja epätodennäköisten odotusarvojen varaan. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän seuraavaa epäluottamuslausetta: ”Pääministeri Rinteen hallitusohjelma ei rakennu kestävälle talouspohjalle, vaan se pohjautuu epärealistisille odotuksille talouden ja työllisyyden kehityksestä. Julkisten menojen huonosti kohdennetut pysyvät lisäykset, mittava omaisuuden myynti ja velkaantuminen vaarantavat julkisen talouden tasapainon ja siten mahdollisuuden pitää huolta heikoimmassa asemassa olevien perusturvasta ja palveluista. Hallitusohjelma ei myöskään paranna suomalaisen teollisuuden ja yrittämisen toimintaedellytyksiä eikä lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Tällä perusteella eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-11T13:27:54,2019-06-11T13:38:45,Hyväksytty,1.1 2019_15_11,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Epäilin Suomen jääkiekkomaajoukkueen onnistumismahdollisuuksia, kun se lähti MM-kisojen suoritukseen, mutta se teki uskomattoman suorituksen. Nyt epäilen Suomen hallituksen mahdollisuuksia. Sen ohjelmaan sisäänrakennetut oletukset ja toiveet eivät tule kestämään, toivottavasti olen jälleen väärässä. Pelataan kuitenkin kisat ensin ja annetaan uudelle hallitukselle mahdollisuus. Kehutaan ensin sen vahvuuksia: Oli hienoa todeta, että hallitusneuvottelijoina toimineet puolueet kysyivät omilta jäseniltään mielipidettä prosessin aikana ja myös prosessin lopputuloksessa. Näin ollen he osallistivat enemmän ihmisiä mukaan, minkä myötä saivat vahvemman tuen taakseen. [Sari Sarkomaan välihuuto] Politiikka tarvitsee ihmisten ja päätöksenteon välisten uusien vuorovaikutusmenetel-mien etsimistä ja kokeilemista. Politiikka on ihmisiä varten eikä toisin. Tähän liittyen hallitus lupaa uudistaa myös parlamentaarisen komitean työskentelyn. Se vastaa tulevien vaalikausien suurten rakenne- ja muiden uudistusten vaihteluista. Tällainen komiteatyö tukee Liike Nytin toimintatapaa, sillä yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden valmisteluun kootaan valtiollisten instituutioiden lisäksi puolueet, asiantuntijat, tutkijat, kunnat, yritykset ja yhteisöt sekä muut kansalaiset. Arvoisa puhemies! Hallituksella on paljon hyviä linjauksia lasten ja nuorten aseman parantamiseksi ja tieteen ja tutkimuksen lisääntymiseksi. Se on iso syy sille, miksi hallitusta pitää myös tukea. [Jukka Gustafsson: Oikein!] Samoin ilmastonmuutos sai ennen vaaleja paljon julkisuutta, ja nyt on annettu luvatusti suuria lupauksia. Nyt opposition ja kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden on pidettävä huoli siitä, että ne toteutuvat. Haluan myös kiittää keskustaa siitä, että he pitivät neuvotteluissa yrittäjien puolta. Muuten olisi vasemmiston vuoksi syntynyt yrittäjien kannalta liian huonoa jälkeä. Sitten niitä epäilyjä: Jos hallitus aikoo päästä yhteiseen tavoitteeseen, on sen päästävä keskenään yhteisymmärrykseen siitä, mitä se haluaa. Yksi sanoo, että hakkuita ei voida tehdä kaikkiin suunniteltuihin sellutehtaisiin, toinen sanoo, että voi. [Arto Satonen: Kuunnelkaa!] Tästä pitää tulla selkeä viesti, mikä on mahdollista ja mikä ei, jotta yritykset tietävät, mitä on tulossa, kun he suunnittelevat laajennuksia. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin on sanonut, että jos turvapaikkahakemus evätään ja kielteisen päätöksen saaneita ei saada Suomesta pois, voi heille tarjota työtä. Miten on mahdollista, että laittomasti maassa oleskeleville tarjotaan töitä? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä luo kannustimen hakeutua Suomeen käyttämällä turvapaikanhakumekanismia väärin ja vain tekosyynä työpaikan saamiseen. [Oikealta: Juuri näin!] Pääministeri Rinne sanoi, ettei uusi hallitus leikkaa, ja valtiovarainministeri Lintilä sanoo, että kyllä muuten saattaa leikata. Ruotsalaiset sanovat, että ruotsin kieli tulee pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Keskustan kansanedustaja Markus Lohi sanoo, että se on ehkä huono juttu, pitää uudelleen harkita. [Naurua oikealta — Jukka Gustafsson: Se on elämää!] Hoitajamitoituksesta sanottiin, että se tullaan panemaan toimeen. Nyt ei ole varmuutta, koska se pannaan toimeen ja millä tavalla se pannaan toimeen. [Paavo Arhinmäki: Lainsäädännöllä!] Vappusatanen muuttui viisikymppiseksi. Arvoisa puhemies! Yhteisen suunnan lisäksi hallitus tarvitsee pienen esimerkin ansaintalogiikasta. Minulla oli 90-luvulla kaveri, joka teki keittiöremontin ja rahoitti sen myymällä Koneen osakkeita. Siitä tuli maailman kallein keittiö. Ja niin voi tulla myös niistä kalusteista, joita ollaan hankkimassa suurlähetystöihin valtionyhtiöiden omistuksia myymällä. Valtionyhtiöiden myynti on hyväksyttävää, jos se on tuottavaa. Esimerkiksi 2 miljardin edestä omistusta Nesteessä tuottaa joka vuosi 150 euroa osinkoa. Onhan se hullua laittaa omistuksessa kiinni oleva raha sellaiseen, joka ei tuota. Hallitusohjelman talouslinja on kunnianhimoinen ja toiveikas. Työllisyystavoite on epärealistinen ilman merkittävää talouskasvua ja työllisyyttä parantavia uudistuksia. Suhdanteet vaikuttavat enemmän kuin toimenpiteet, ja ne eivät näytä hyviltä. Hallituksen kahden prosentin vuotuinen  talouskasvu on kaukana  todellisuudesta. Ja esimerkiksi OP-ryhmä ennustaa vain 0,8 prosentin kasvua ensi vuodeksi.  Kun tähän lisätään vielä sopimukseton brexit, menee se pahimmillaan lähelle nollaa. Työllisyysasteen nousu riippuu toimistamme, emmekä voi sälyttää vaikeuksia ulkomaailman syyksi. Meillä on moraalinen velvollisuus ja vastuu hoitaa meidän vanhenevaa väestöä, joka on ollut mukana rakentamassa tätä maata. Sitä varten tarvitsemme entistä enemmän ihmisiä töihin. Arvoisa puhemies! Liike Nyt ‑eduskuntaryhmä esittää tärkeän huomion: Edellinen hallitus on korostanut saaneensa talouden tasapainoon, kun se oli 800 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Todellisuus ei ole ihan näin, sillä valtio myi 1,7 miljardilla omaisuutta Valtion kehitysyhtiö Vakeen [Vasemmalta: Ohhoh!] sekä Nesteen ja muiden osakkeita siten, että tulos parani 2,2 miljardia. Eli normaalina vuotena alijäämä olisi ollut miljardin luokkaa. Tämä uuden hallituksen pitää huomioida. En voi ymmärtää, miksi valtio ei tee konsernin tilinpäätöstä. Silloin toiminta olisi läpinäkyvämpää. Niinhän kaikki kaupungit ja kunnat ovat tehneet ja tekevät. Esimerkiksi Helsingin konsernitilinpäätös näyttää lähes 600 miljoonaa voittoa. Konsernitilinpäätöksen myötä kansanedustajille mutta myös veronmaksajille syntyy selkeämpi ja avoimempi kokonaiskuva valtion taloudellisesta ja todellisesta tilasta sekä sen kehityksestä. Hallitusohjelmasta ei löydy kertaakaan sanaa ”tase”. Liike Nyt ‑eduskuntaryhmän mielestä tällä hallituskaudella on tehtävä konsernilaskentaa ja laadittava konsernitilinpäätös valtion tilasta kattavamman kokonaiskuvan muodostamiseksi. Lopuksi pari kehotusta: 1) Tunnin juna on lanseerattu uutena, mutta vanha hallitus aloitti jo sen valmistelun. Ei ole kovin tyylikästä viedä kunniaa toisilta. 2) Maakuntamalli on siitä ihmeellinen malli, että melkein kaikki puolueet ovat sitä jossain vaiheessa kannattaneet ja jossain vaiheessa vastustaneet. [Paavo Arhinmäki: Paitsi keskusta ja vasemmistoliitto!] — Melkein kaikki, minä sanoin. — Oikea ratkaisu on panna se nyt parlamentaariseen valmisteluun. [Ben Zyskowicz: Ei sitä panna! — Sari Sarkomaa: Ei mene parlamentaariseen!] Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on hyvin kunnianhimoinen. Paljon hyviä lupauksia, nyt odotamme niiden toteutumista. Suomi on hieno maa. Meidän velvollisuutemme on jättää myös tuleville sukupolville yhtä hieno kotimaa. [Sari Sarkomaan välihuuto] Sen teemme yhdessä. Liike Nyt uskoo, että ratkaisujen löytäminen edellyttää, että tulemme toisiamme vastaan. Sen eteen meidän kaikkien on löydettävä yhteinen tie. Arvoisa puhemies! Liike Nytin eduskuntaryhmä tukee hallitusta ja hallitusohjelmaa. Niille molemmille on annettava mahdollisuus. [Ben Zyskowicz: Yksimielisesti! — Antti Rinne: Kiitoksia!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-06-11T13:38:54,2019-06-11T13:47:53,Hyväksytty,1.1 2019_15_12,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puheenjohtaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ryhmäpuheenvuorot on pidetty. Myönnän nyt pääministerille mahdollisuuden puheenvuoroon. Sen jälkeen siirrytään vastauspuheenvuoroilla käytävään debattiin, jossa ryhmäpuheenvuoron pitäneet voivat käyttää 2 minuutin puheenvuorot, muut tiivistävät asiansa 1 minuutin puheenvuoroiksi. Tämän debatin aikana myös ministereille harkitusti voidaan myöntää 3 minuutin puheenvuoroja. Debattiin käytetään kaikkiaan 1,5 tuntia. — Pääministeri.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puheenjohtaja Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_13,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia tärkeistä puheenvuoroista. Hallitus ja pääministeri kuuntelivat kovin tarkkaan erityisesti oppositiolta tullutta kritiikkiä ja näkemyksiä. Aika laidasta laitaan nuo kritiikin säilät heiluivat tuossa keskustelussa, ja välillä tuntui, että vain heinäsirkat puuttuvat, ja välillä taas tuntui, että se on rakentavaa, asiallista kritiikkiä, joka haluaa keskittyä asioitten rakentamiseen oikealla tavalla. Haluan todeta tähän, että ruuan hinta ei todellakaan nouse hallituksen päätöksillä. Haluan todeta, että tämä hallitus on selkeästi enemmistöhallitus. Vaaleissa 1,7 miljoonaa ihmistä äänesti näitä puolueita, jotka nyt muodostavat hallituksen, ja eduskunnassa on 117 kansanedustajaa, jotka tukevat tämän hallituksen muodostamista ja ohjelmaa. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että tällä hallituksella on vahva parlamentaarinen tuki eduskunnassa. Olen todella tyytyväinen siitä, että tämä työskentely, joka tehtiin Säätytalolla kolmen ja puolen viikon aikana, nosti sellaista yhteistä ymmärrystä eri tilannekuvista, jonka pohjalta sitten voitiin rakentaa semmoinen hallitusohjelma, jossa viisi aika erilaista puoluetta kykenee yhteistoimintaan, uskon, että hyvinkin vahvalla yhteisellä arvopohjalla tietyistä lähtökohdista jokaisella puolueella. Me emme ole yhtä puoluetta, me olemme viisi erilaista puoluetta, jotka yhdessä toimien pyrkivät viemään asioita eteenpäin. Totean vielä, että koulutukseen tämä hallitus tulee laittamaan vaalikauden aikana pysyviä menoja vajaa miljardi euroa. Siis tämän vaalikauden aikana pysyviä menoja lisätään miljardilla eurolla, vähän vajaalla, ja yhteensä menoja lisätään tulevan vaalikauden aikana reilu 2 miljardia euroa koulutukseen. Nämä ovat niitä lukuja, jotka löytyvät suoraan tuolta hallitusohjelmasta. [Ben Zyskowicz: Älkää hämmentäkö!] Sitten haluaisin todeta sen, että ansiotuloverotus kevenee pieni- ja keskituloisilta ihmisiltä hallitusohjelman mukaisesti — siis kevenee pieni- ja keskituloisilta ihmisiltä. Se tarkoittaa sitä, että pienituloisten ja keskituloisten eläkeläisten, palkansaajien ja yrittäjien verotus tulee keventymään. Haluan todeta, että tämän hallituksen veropolitiikka on tuloeroja kaventavaa. Se tarkoittaa sitä, että kolme ylintä tulodesiiliä maksavat pikkusen lisää veroja ja siitä alaspäin seitsemän tulodesiiliä maksavat vähemmän veroja, [Arto Satonen: Onko polttoainevero huomioitu?] mutta myöskin ottaen huomioon perusturvaan liittyvät korotukset se tarkoittaa käytännössä sitä, että tämä parantaa pienituloisten ja keskituloisten suomalaisten asemaa merkittävästi. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei paranna, ei pidä paikkaansa!] Sitten haluan todeta, kun edustaja Orpo nosti esille tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuuden, että tämä on käyty tasavallan presidentin kanssa läpi ennen kuin tätä kokonaisuutta hyväksyttiin, ja tasavallan presidentti pitää tätä linjakkaana ja hyvänä, Suomen linjan mukaisena paperina. [Paavo Arhinmäki: Mutta kokoomushan on aina kritisoinut tasavallan presidenttiä!] Sitten haluan vielä todeta omaan puheenvuorooni yhteenvetona, että hallituksen talouspolitiikka perustuu siis sille, että työllisyysaste saadaan nousemaan 75:een. Se tarkoittaa sitä, että julkisen talouden tasapainosta on 1,9 miljardia euroa vuonna 2023 kiinni siitä, onnistuuko tämä hallituksen tavoite. Se tarkoittaa sitä, että plus 60 000 työpaikkaa, uutta työllistä pitää saada lisää. [Oikealta: Mitä ne ovat?] Hallituksella on selkeät kirjaukset siitä, millä tavalla tähän tavoitteeseen lähdetään kulkemaan. Meillä ei, kuten ei edelliselläkään hallituksella, ole yksittäisiä keinoja tällä hetkellä. [Välihuutoja oikealta] Me haluamme käydä läpi nämä keinot sillä tavalla, että mikään keino ei ole poissuljettu näissä vaihtoehdoissa. Mikään keino ei ole poissuljettu, kaikki käydään läpi, haetaan se plus 60 000 työpaikkaa. Mielellään vähän enemmänkin, koska meidän hyvinvointivaltiomme tulevaisuus riippuu siitä, miten saadaan työllisyysastetta kehittymään. Ikärakenne on sellainen, että kestävyysvajetta voidaan torjua vain ja ainoastaan sillä, että työllisyysaste lähtee nousemaan. Sen lisäksi pysyviä menoja rahoitetaan verotusta muuttamalla. Tämä verotuksen kokonaisuus on noin 130 miljoonaa euroa lisää veroja, jotka tulevat haittaveroista, tupakasta, alkoholista, virvoitusjuomista, joiden kiristyvä verotus kompensoidaan pieni- ja keskituloisille keventämällä verotusta 200 miljoonaa euroa — 200 miljoonaa euroa. Tämän hallituksen lähtökohta on se, että pysyviä menoja ei lisätä ilman, että on tietoja pysyvistä tuloista, eikä rakenneta tuulentupaa sillä tavalla, että työllisyysastepäätökset perustuvat joihinkin epämääräisiin oletuksiin, vaan niiden pitää olla valtiovarainministeriön laskelmien pohjalta varmistettuja lukuja, jotta niitä voidaan ottaa huomioon. — Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuorosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-11T13:48:27,2019-06-11T13:53:41,Hyväksytty,1.1 2019_15_14,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Nyt avataan mahdollisuus vastauspuheenvuoroilla käytävään debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_15,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallituksen tärkein ja olennaisin päätös on se, että Suomi viedään nyt vuosien jälkeen leikkauslinjalta uudistus‑ ja kehittämislinjalle. Arvoisa puhemies, arvoisa oppositio, nyt koulutuksesta ei leikata, niin kuin kokoomuksen johdolla tehtiin. Nyt koulutukseen ja osaamiseen satsataan ja panostetaan. Arvoisa puhemies! Ikäihmiset ovat tämän maan voimavara. He ovat rakentaneet tämän Suomen meille. Meidän velvollisuutemme on pitää heistä huoli, ja sen takia, arvoisa oppositio, vanhusten hoiva ei ole tälle hallitukselle säästökohde, niin kuin se oli valtiovarainministeri Orpolle. [Petteri Orpo: Ei ollut!] Tälle hallitukselle vanhusten hoiva on voimavara. Me laitamme sen kuntoon, puutumme epäkohtiin ja vihdoin satsaamme myös kotihoitoon ja hoitajamitoitus kirjataan lakiin. [Sari Sarkomaa: Kotihoito oli kärkihanke viime kaudella!] Arvoisa puhemies! Nyt tässä keskustelussa oppositio toisaalta kritisoi, että nämä koulutuspanostukset ovat riittämättömiä tai panostukset vanhusten hoivaan ovat riittämättömiä [Ben Zyskowicz: Lupauksiin nähden!] tai ne tulevat liian myöhään. Toisaalta sitten kritisoidaan, että hallitus käyttää nyt liikaa resursseja hyvinvointiyhteiskuntaan. [Leena Meri: Ei kukaan nyt tollaista!] — Arvoisa oppositio, kumpi se nyt on? Käyttääkö hallitus nyt koulutukseen liian vähän rahaa — siis jolla paikataan niitä kokoomuksen johdolla tehtyjä leikkauksia — vai liikaa? [Ben Zyskowicz: Lupauksiin nähden kyllä, lupauksiin nähden käytetään!] Se, mistä oppositio ja kokoomus eivät puhu, on se, että kun tämä hallitus panostaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion, ‑yhteiskunnan perustoimintoihin, niin oppositiokokoomus olisi käyttänyt miljardi euroa hyvätuloisia suosivalla tavalla tuloveronkevennyksiin, ja tässä on arvoero, tässä on arvovalinta. Pääministeri Rinteen hallitus panostaa, vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa, panostaa koulutukseen, palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja puuttuu vanhusten hoivan epäkohtiin. Suomi viedään nyt leikkauslinjalta uudistus‑ ja kehittämislinjalle, ja olisi hyvä tietää, tukeeko kokoomus näitä panostuksia osaamiseen, koulutukseen ja hoivaan, ja jos tukee, kannatatteko te silloin, että näihin myös resursoidaan rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-11T13:53:51,2019-06-11T13:56:05,Hyväksytty,1.1 2019_15_16,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Olemme jo näin lyhyessä hallitustaipaleessa huomanneet, että vallassa oleva sosiaalidemokraatti ei luovu tippaakaan omista etuuksistaan, vaan päinvastoin omat etuudet, oma palkka vain nousee niin kuin nousi pääministeri Rinteen palkka. Sen sijaan käsi käy kyllä ahkerasti duunarin taskussa. [Maria Guzenina: Hallitusohjelma!] Ja sosiaalidemokraatti pyrkii näyttäytymään suurena hyväntekijänä jakaessaan muiden rahoja, keskiluokkaisen työtä tekevän rahoja. [Pia Viitanen: Antaakseen heille veronkorotuksia!] Vasemmistoliiton ilo hallitukseen lähdöstä hieman huvitti, sillä vasemmistoliiton takinkääntö oli kyllä salamannopea, sitä eivät välttämättä ihan kaikki edes huomanneet. [Paavo Arhinmäki: Missä asiassa?] Nimittäin nyt ollaan hymyssä suin myymässä valtion omaisuutta, kun vain päästiin ministeriauton takapenkille. Uskomatonta. Keskusta puhui tässä hyvin ylevästi koko Suomen tasapuolisesta kohtelusta, ja samanaikaisesti nostetaan bensan hintaa, bensaveroja. [Pia Viitanen: Perussuomalaiset viime kaudella!] Kuulkaa, kaikki eivät voi asua keskustassa. Osa ihmisistä joutuu kulkemaan ja käyttämään autoa. [Pia Viitanen: Viime kaudellako ei?] Vihreiden ryhmäpuheessa ihmetytti jälleen tämä, että moderni feministi käyttää jatkuvasti naiskorttia. Naiskorttia pelataan lähes joka argumentissa joka käänteessä. Uhriudutaan vedoten siihen, että minä olen nainen ja että nainen olisi heikommassa asemassa. Millä logiikalla suomalainen naiskansanedustaja tai suomalainen naisministeri on heikommassa asemassa? [Satu Hassi: Missä kohtaa niin sanottiin?] Millä logiikalla täysin naisvaltainen hallitus on nyt sitten se tasa-arvoinen hallitus? Kysynpähän vaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-11T13:56:06,2019-06-11T13:58:12,Hyväksytty,1.1 2019_15_17,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten puheenvuorossani totesin, niin onhan tässä hallitusohjelmassa ihan valtavasti hyvää. Paljon kannatettavia tavoitteita ja erinomaisia asioita. On kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että siellä on kaikki mahdolliset hyvät ja kaikkia ei pystytä millään toteuttamaan. Eivät riitä rahat, eikä riitä hallituksen energia, vaikka olisi millainen joukko avustavaa henkilökuntaa. Tästä puuttuu siis strateginen ote. Kun kaikki on rakennettu sille toiveelle, että 2023 meillä on 100 000 työllistä enemmän kuin tänään, ja on perustettu sille ajatukselle, että talouskasvussa se niin sanottu normaali — olisikin normaali — on 2 prosentin luokkaa, ja tänään me olemme kuulleet, mitä Suomen Pankki ennustaa, että talouskasvu hiipuu, hiipuu hyvin huolestuttavalla tavalla tällä hetkellä, niin tämä ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Nämä edustaja Lindtmaninkin täällä mainitsemat hyvät asiat on rakennettu hiekalle, ja tästä me olemme huolissamme. [Antti Lindtman: Oletteko samaa vai eri mieltä?] Ja kun tämä kaikki on ollut tiedossa. Ekonomistit ovat kauhuissaan ja ovat varoitelleet, että ei talouspolitiikkaa voi [Pia Viitasen välihuuto] tällä tavalla rakentaa. Näin tekee hallitus, joka itse kirjoittaa, että päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon, niin miksi ette välitä ekonomistien ja talousasiantuntijoiden puheista? Tosiasia on se, että todelliset hallitusneuvottelut tullaan ilmeisesti käymään elokuussa 2020, koska pysyvät menot tehdään vasta, kun on pysyvät tulot, niin sanoi pääministeri Rinne juuri äsken. Eli jos ei ole työllisyystoimia, ei ole 1,2 miljardin lisämenojakaan käytössä. Näin minä tämän uskon ja kuuntelin. Onko tämä näin? [Timo Heinonen: Lintilä nyökyttää!] Toinen kysymys on: kun te, valtiovarainministeri Lintilä, kerroitte Helsingin Sanomien haastattelussa, että 3 miljardin tulevaisuusinvestoinnit, jotka siis tosiasiassa ovat pysyviä menoja, leikataan pois kolmen vuoden jälkeen, niin onko todella näin? Se on tietenkin [Puhemies koputtaa] vastuullista taloudenpitoa, mutta se kuvaa sen bluffin, joka tässä on. Te jätätte sen vastuun seuraavalle hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-11T13:58:12,2019-06-11T14:00:31,Hyväksytty,1.1 2019_15_18,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Edustaja Kurvinen, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_19,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin pitää sanoa edustaja Taviolle, että välillä kun kuuntelen teidän puheitanne, niin oletteko te lukenut tätä hallitusohjelmaa ollenkaan. En oikein tunnista teidän puheistanne tätä hallitusohjelmaa. Tulkaa hakemaan täältä, jos haluatte. Käydään nyt pari kokonaisuutta läpi näistä oppositioryhmien puheenvuoroista: Ensinnäkin talouden osalta uusi hallitus on sitoutunut siihen, että vaalikauden lopussa julkinen talous kokonaisuudessaan on tasapainossa, ja siitä pidetään kiinni. Siitä pidetään kiinni kaikin keinoin, ja sen pohja on meidän mielestämme se, että meidän on saatava työllisyys nousemaan. Kukaan ei uskonut viime vaalikauden alussa — paitsi tietysti ehkä me keskustalaiset, mutta juuri kukaan muu ei uskonut — että voidaan nostaa 72:een työllisyysaste, ja nyt samalla tavalla ilmeisesti ei siellä oikealla uskota, että voidaan nostaa 75 prosenttiin työllisyys. [Välihuutoja] Se on välttämätöntä, ja on välttämätöntä jatkaa siitä eteenpäin. Mukaan otetaan myös ammattiyhdistysliike, työmarkkinaosapuolet, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei se toivomalla nouse!] ja mielestäni tämä on myös myönteinen haaste ay-liikkeelle ja myös työnantajille, että nyt pitää yhdessä löytää niin kovia kuin pehmeitä keinoja siihen, että saadaan suomalaiset paremmin työn syrjään kiinni. Täällä on kuultu melkoista veropopulismia tänään. Se tuntuu aika villiltä, kun on lukenut kokoomuksen ja KD:n vero-ohjelmia esimerkiksi. Ne ovat täynnä välillisten verojen, kulutusverojen, valmisteverojen kiristyksiä, joita vaaleissa olette esittäneet työtä tekeville suomalaisille. Sitten muutama sana maahanmuuttopolitiikasta. Tahdon oikaista sen väitteen, että jollakin tavalla hallitus olisi tekemässä täyskäännöstä maahanmuuttopolitiikassa. Näin ei ole. Me jatkamme yleiseurooppalaisella yhteispohjoismaisella linjalla, ja jo nyt nähdään turvapaikanhakutilastoista, että Suomi ei ole erityisen vetovoimainen kohde turvapaikanhaulle. Palautussopimuksia viedään eteenpäin, palautukset toimeenpannaan. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Töihin päässyt maahanmuuttaja on kotoutunut maahanmuuttaja, näin minä väitän. Ja hyvät perussuomalaiset, te ette viime vaalikaudella edes yrittäneet saada teknistä valvontaa [Puhemies koputtaa] turvapaikanhakijoille tarvittaessa. Me saimme sen läpi. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-11T14:00:35,2019-06-11T14:02:42,Hyväksytty,1.1 2019_15_20,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Edustaja Kari, Emma, 2 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_21,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä on kritisoida ja vaatia hallitukselta parempaa. Olen itse ollut tässä salissa neljä vuotta kritisoimassa luonnonsuojeluun kohdistuneita leikkauksia, kunnianhimotonta ilmastopolitiikkaa, ihmisoikeuksien heikennystä. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että tästä opposition kritiikin kärjestä on hieman vaikea saada kiinni, kun lähes jokaisessa ryhmäpuheessa sanotaan, että nyt käytetään aivan liian paljon rahaa, aivan liian paljon rahaa, ja samaan aikaan syytetään hallituspuolueita siitä, että ei käytetä tarpeeksi paljon rahaa, että pitäisi käyttää vielä enemmän rahaa, niin hiukkasen tämä tuntuu nyt olevan hakusessa. Itse ajattelen, että meillä on nyt hallitusohjelma, jossa ilmastonmuutos otetaan vihdoin tosissaan. Luontoa suojellaan, koulutukseen panostetaan, nuorten syrjäytymiseen puututaan, köyhyyttä lähdetään vähentämään. Eikö tämä ole asia, josta meidän kaikkien pitäisi olla iloisia? Iloisia siitä, että meillä on mahdollisuus tehdä tällaista politiikkaa, ja ylpeitä siitä, että Suomessa tällä hetkellä ongelmiin puututaan tällä tavalla. Samaan aikaan tätä hallitusohjelmaa ovat kiittäneet lapsijärjestöt, perhejärjestöt, opettajat, luonnonsuojelijat ja ihmisoikeustoimijat. Nämä tahot toteavat, että nyt tuntuu, että suunta on muuttunut, nyt tuntuu, että tässä maassa on toivoa. Eikö näitä ihmisiä pitäisi nyt kuunnella? Samaan aikaan ehkä toteaisin myös perussuomalaisille, että kannattaa tutustua Suomen tasa-arvolainsäädäntöön ja siihen henkeen, joka siellä on, ja samaan aikaan noudattaa sitä arvokasta ja kunnioittavaa käytöstä, jota kansanedustajilta edellytetään myös sosiaalisen median puolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-06-11T14:02:42,2019-06-11T14:04:29,Hyväksytty,1.1 2019_15_22,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelin perussuomalaisten ryhmäjohtaja Tavion puhetta, niin mietin sitä, että elääkö hän jonkinlaisessa rinnakkaistodellisuudessa. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Puheella ei ollut mitään tekemistä hallitusohjelman kanssa, faktojen ei annettu ainakaan häiritä puheita. Tuli lähinnä mieleen Irakin vanha tiedotusministeri ”Koominen Ali”, joka selitti, että kaikki on hallussa, kun taustalla näkyi panssareiden vyöryminen Bagdadiin. Arvoisa puhemies! Kun perussuomalaiset syyttävät takinkäännöstä, se on vähän sama kuin että kokoomus kritisoi lobbareiden käyttöä — yhtä absurdia. Arvoisa puhemies! Sen sijaan edustaja Harkimo minusta käytti rakentavan puheenvuoron. Jokaisessa hallituksessa on sekä hyviä että huonoja päätöksiä, ja itsekin olen huolestunut tästä kansallisomaisuuden myynnistä. Vasemmistoliitto suhtautuu ideologisesti epäillen kansallisomaisuuden myyntiin eikä näe sitä myöskään talouspoliittisesti järkevänä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mutta teitte sen kuitenkin!] Tuottavaa omaisuutta ei kannattaisi myydä investointeihin, vaan vähänkin pidemmällä tähtäimellä olisi kannattavampaa tehdä tuottavat investoinnit lainalla. Kun hallitusohjelmassa on nyt kuitenkin sitouduttu valtion omaisuuden myymiseen, pitää huolehtia siitä, etteivät Caruna-kauppojen kaltaiset virheet enää toistu. Ja tässä varmaan kannattaa vasemmistoliittoa huomattavasti tarkemmalla korvalla kuunnella kuin aikaisemmin. [Välihuutoja oikealta] Mutta arvoista rouva puhemies, lauantaina Bosniaa vastaan Teemu Pukki teki kaksi maalia. Tästä innostuneena edustaja Orpo teki hattutempun: yhtä aikaa kritisoi, että panostukset ovat liian vähäisiä, toisaalta kritisoi veronkorotuksia, ja lisäksi oli huolestunut velanotosta. Ehkä hän halusi lähettää tällä viestin Teemu Pukille Liechtensteiniin, kun tänään Suomi pelaa, että ”minä tein hattutempun, tee sinäkin perässä”. Minä kannatan Teemu Pukin hattutemppua, mutta tämä edustaja Orpon hattutemppu on täysin vastuutonta populismia. [Puhemies koputtaa — Petteri Orpo: Ymmärsit jälleen kerran täysin väärin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-11T14:04:33,2019-06-11T14:06:39,Hyväksytty,1.1 2019_15_23,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Muistamme kaikki ne pitkät neljä vuotta, jolloin mekin toistuvasti tässä salissa kysyimme hallitukselta, koska se vanhempainvapaauudistus tulee. Sitä odotettiin, koska siitä ei ollut kirjausta hallitusohjelmassa, vaikka käsittääkseni esimerkiksi kokoomus, ehkä jotkut kokoomuksesta, sitä olisi halunnut. [Petteri Orpo: Kaikki!] No, nytten teillä on hyvä paikka yhteistyössä tätä viedä eteenpäin, koska tämä hallitus aikoo viedä perhevapaauudistuksen läpi, perheitä kuunnellen, erilaiset perheet huomioiden. Sillä parannetaan meidän kilpailukykyä ja parannetaan työllisyysastetta, parannetaan lasten ja perheiden hyvinvointia. Kysyisinkin ministeriltä: miten tämän kanssa nyt lähdetään liikkeelle, miten nämä eri perhetilanteet otetaan huomioon, ja onko teillä nyt jo ajatusta siitä konkretiasta, joka tähän liittyy? Tässä on puhuttu ilmastonmuutoksesta, ja tämä hallitusohjelma vie meidät tässä suhteessa oikealle polulle. Tässä on myöskin oltu huolissaan teollisuuden kilpailukyvystä, ja voin sanoa, että älkää olko huolissanne, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä ollaan!] koska tässä ollaan pudottamassa II veroluokan sähkövero teollisuudessa EU:n sallimaan minimiin. Se on äärimmäisen hyvä asia: se luo kilpailuneutraliteettia, se houkuttelee tänne ulkomaalaisia datakeskuksia. Mahdollistamme datakeskusten etabloinnin, esimerkiksi niiden kytkemisen kaukolämpöverkkoon, mahdollistamme sähkön varastointiratkaisujen yleistymisen, lämmön varastointiratkaisujen yleistymisen. Nämä ovat kaikki hyviä asioita, joita tämä hallitus aikoo saada läpi, ja ne ovat kaikki suomalaisen teollisuuden eduksi. Ymmärrän, että perussuomalaiset ovat pettyneitä. Me muistamme hyvin, miten he iloitsivat silloin 2016 riihessä, kun olivat saamassa läpi veron juppiskoottereille ja huvikuunareille, moottoripyörille ja veneille. Sitä ei valitettavasti nyt tule. Eikä myöskään yritetä huijata kansalaisia väittämällä, että EU:n jäsenmaksuja voidaan yksipuolisesti pudottaa. Ei myöskään huijata kansalaisia väittämällä, että turvapaikanhakijoita ei tarvitse ottaa vastaan, eikä myöskään huijata kansalaisia väittämällä, että Ahvenanmaalta voidaan viedä 100 miljoonaa euroa vain siksi, [Puhemies koputtaa] että Hyvinkääkin on velkainen, niin kuin edustaja Meri taannoin sanoi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-11T14:06:43,2019-06-11T14:09:10,Hyväksytty,1.1 2019_15_24,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Edustaja Essayah, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_25,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit haluavat jatkaa asiakeskeisellä oppositiopolitiikalla, ja siksi haluankin aluksi todeta, että hallitusohjelmassa on paljon hyviä ja kannatettavia tavoitteita. Se ongelma tässä oikeastaan on, että tämä talouden pohja, millä näitä tavoitteita lähdetään hakemaan, ja myöskin ne keinot ovat hakusessa ja osittain myöskin talouden kohdalta hyvin epärealistisella pohjalla. Kyse ei ole myöskään siitä, käytetäänkö paljon vai vähän rahaa, vaan siitä, mihin käytetään rahaa, ja hyvä esimerkki tästä on tämä koulutuspoliittinen ratkaisu elikkä se, että hallitus on halunnut lähteä tätä oppivelvollisuusiän kautta viemään eteenpäin. Sinällänsä on tärkeää pitää huolta siitä, että meille ei synny lisää koulupudokkaita ja nykyisistäkin koulupudokkaista saataisiin parempi ote, mutta se tapa, että kategorisesti lähdetään kaikille nostamaan oppivelvollisuusikää, on äärimmäisen kallis ratkaisu ja kohdentaa sen rahan nimenomaan niille, joilla ne opinnot sujuvat jo muutenkin varsin hyvin. Eli tämä on oikein hyvä esimerkki siitä, että hallitus sinällänsä pyrkii varmaan ihan oikeisiin tavoitteisiin, käyttää vääriä keinoja ja kohdentaa väärin rahoitusta: kohdentaa rahoitusta sinne, minne sitä ei tarvittaisi, eli niihin perheisiin, niihin oppilaisiin, joitten kohdalla nämä asiat eivät ole ongelmallisia. Sitten kun katsotaan sitä verotuspohjaa, millä hallitus lähtee näitä rahoja keräämään, niin kyllä tässä väistämättä käy ilmi se, että eniten joutuvat maksumiehiksi keskituloiset, työssä käyvät, autoilevat henkilöt, ja erityisen ongelmallista tämä on haja-asutusalueilla asuville ihmisille, joilla ei ole valittavanaan joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Tämä tuntuu kyllä kummalliselta — kun ottaa huomioon, että keskusta on tässä hallituksessa — että tällä tavalla ollaan rokottamassa sitten nimenomaan näitä haja-asutusseutujen ihmisten työssäkäyntimahdollisuuksia. [Eduskunnasta: Indeksikorotus!] Ja sitten kun ottaa huomioon sen, että kiinteistöverotukseen on tulossa suuri muutos, joka tulee myöskin nostamaan kiinteistöjen verotusarvoja, tulee nostamaan maksettavien verojen määrää, niin jollakin tavalla tuntuu, että tässä erityinen vihamielisyys [Puhemies koputtaa] on nimenomaan haja-asutusseutujen asukkaita kohtaan. Tämä ryhmä tulee eniten maksamaan [Puhemies koputtaa] verotuksellisesti näistä ratkaisuista. [Ben Zyskowicz: Ei uskoisi keskustasta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-11T14:09:14,2019-06-11T14:11:29,Hyväksytty,1.1 2019_15_26,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Edustaja Harkimo, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_27,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Palaisin siihen kaikkein tärkeimpään hallituksen onnistumiseen, että jos työttömyyttä saadaan nostettua parilla prosentilla, niin 2 miljardia tulee lisää rahaa. Se on yksi tärkeimpiä asioita hallituksessa. Jos ajatellaan, mitkä ovat mahdollisuudet siihen, niin ne ovat paremmat kuin viime hallituskaudella, koska ammattiyhdistysliike kamppasi viime hallitusta niin paljon kuin pystyi, ja nyt kun ammattiyhdistysliike on rahoittanut vasemmistoa ja sosiaalidemokraatteja, luulisi niiden tulevan poteroistaan ja uusiutuvan ainakin vähän tällä hallituskaudella. EK on esittänyt, että työttömyysturvaa asteittain pienennettäisiin. Se on hyvä malli, se on Tanskan malli, mutta meidän pitää muistaa se, että Tanskassa on virkamiehiä yksi 12:ta työtöntä kohti ja Suomessa kymmenen kertaa vähemmän, että jos tämmöistä mallia lähdetään rakentamaan, niin virkamiehiä pitää lisätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-06-11T14:11:29,2019-06-11T14:12:36,Hyväksytty,1.1 2019_15_28,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Vastauspuheenvuoro, ministeri Lintilä, 3 minuuttia. Paikalta voi vastata.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_29,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä edustaja Orpon kanssa siitä, että työllisyysasteen pitäisi olla 80. Siellä pitää olla Suomen tavoite, ja siihen on verrattain yksinkertainen syy: meidän huoltosuhde. Ainoastaan työllisyyden kautta me pystymme julkista taloutta vahvistamaan. Tämän on selkeästi oltava se koko Suomen tavoite. Tämä hallitus asetti tavoitteekseen 75 prosenttia, joka on erittäin haasteellinen, niin kuin oli edellisenkin hallituksen tavoite. Kaikki tiedämme sen, että toimintaympäristö on haasteellinen, ja toivon hartaasti, että ulkopuolelta ei tule enää lisäpaineita siihen. Kysyitte myös tuosta 3 miljardin investointirahasta. Kyse on kertaluonteisista, määräaikaisista investoinneista. Niitä ei leikata, vaan ne loppuvat vuonna 2022. Siellä on muutamia poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti ne loppuvat vuonna 2022. Ne eivät ole jatkuvia. Täällä on aika paljon käyty myös verotuksesta keskustelua. Täysin selvä se on: ei kukaan haluaisi verotuksen korotuksia. Me pyrimme laittamaan ne välillisiin, haittaveroihin. Me emme korota ansiotulon verotusta, me emme korota yrittäjien tai yritysten verotusta, mutta me löydämme sitä kautta panostuksia niihin tärkeisiin kohteisiin, joita on. Täällä varmaan eniten on puhuttu polttoaineverosta. Se on ansiotuloindeksin kokoinen, arvioidun tulokehityksen kokoinen, arvioiden tällä hetkellä noin 5 senttiä litralta. Eli se on suhteutettu kuluttajahintaindeksiin, kuljetaan siinä samassa. [Välihuuto] — Niin, vuonna 23. — Mutta jos ajatellaan, että on auto, jolla ajat 20 000 ja kulutus on 6 litraa sadalla, niin kustannusnousu on noin 60 euroa vuodessa. Aina se on vaikea, mutta toisaalta jos tätä korotusta ei olisi tehty, on arvioitu, että meidän tuotot olisivat laskeneet noin 300 miljoonaa, koska autokanta kehittyy ja kulutus on vähempää. No sitten täällä on puhuttu kotitalousvähennyksestä: Me hiukan laskemme kotitalousvähennyksen enimmäismäärää, 2 400:sta 2 250:een, ja myös vähennysprosenttia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi?] Ennen kuin arvostelette valtavasti sitä ylätason tiputtamista: Ymmärrän sen tietyllä tavalla, koska sinne ylätasoon pääsevät vain kaikkein varakkaimmassa asemassa olevat, koska keskimääräinen kotitalousvähennys on hiukan yli 1 000 euroa. Eli siinä ei tapahdu mitään suuria muutoksia. [Puhemies: Aika!] Asuntolainojen korkovähennystä on tehty aktiivisesti, ja se tullaan viemään tällä kaudella sitten loppuun saakka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-11T14:12:38,2019-06-11T14:15:56,Hyväksytty,1.1 2019_15_30,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Nyt siirrymme minuutin mittaisiin puheenvuoroihin debatissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_31,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä hallitusohjelma on monin tavoin karua luettavaa, tiivistettynä: epärealistiset odotukset työllisyyden kasvusta, lisää velkaa tulevien sukupolvien kustannuksella sekä tavallisten suomalaisten kurittamista muun muassa viherverojen muodossa. Ehkäpä kuitenkin härskein huijaus on ohjelman 200 miljoonan euron tuloveron alennus. Todellisuudessa pieni- ja keskituloisten verorasitus nousee rajusti elinkustannuksia nostavalla viherverolla. Sähkön, lämmityspolttoöljyn ja kaukolämmön rajuilla korotuksilla viedään kotitalouksilta puolet tuloveron alennuksen käteen jäävästä osuudesta. Loput viedään bensan ja dieselin pumppuhinnan korotuksilla. Arvoisa puhemies! Kysyisinkin pääministeriltä: miten selitätte kansalle tämän suuren sumutuksen ja silmänkääntötempun? [Puhemies koputtaa] Kansa kuuntelee, me kuuntelemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-06-11T14:16:07,2019-06-11T14:17:16,Hyväksytty,1.1 2019_15_32,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Tuossa alkuun sosiaalidemokraatit hienosti esittivät, että me kaikki voisimme nyt yhteisesti sitoutua siihen, että parannetaan koulutusta ja pidetään huolta ikäihmisistämme. On hieman hämmentävää, että tässä ei ole oikein tullut selkoa, mitä mieltä lopulta esimerkiksi kokoomus tästä asiasta on. [Petteri Orpo: Tulette vielä huomaamaan!] Onko arvoisa Orpo ja arvoisa kokoomus sitä mieltä nyt, että koulutukseen tulee satsata enemmän rahaa vai vähemmän rahaa, kun toisaalta kritisoitte näitä? [Ben Zyskowicz: Mistä tämä hämmennys?] Olisi erittäin tärkeää, että myös kokoomus voisi tällä kaudella leikkausten sijaan sitoutua siihen, että pidämme parempaa huolta vanhuksistamme ja satsaamme nuorten koulutukseen. Tässä viitattiin tähän kokoomuksen ja Orpon hattutemppuun, että samaan aikaan vaaditaan lisää menoja, vaaditaan veronkevennyksiä, moititaan taloudenpitoa. Se toden totta on hattutemppu, mutta hieman noloa tässä nyt on se, arvoisa kokoomus, että näyttäisi, että kaikki maalit potkitaan omaan maaliin. Toivoisin sen sijaan, että tällaista pientä, sanotaanko, epävarmuutta tuntien voisin sanoa, [Puhemies koputtaa] että nyt me kaikki yhdessä, myös kokoomus, sitoutuu koulutukseen panostamiseen. [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-11T14:17:18,2019-06-11T14:18:33,Hyväksytty,1.1 2019_15_33,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Jäin lähes sanattomaksi tämän puheenvuoron jälkeen, mutta täytyy nyt todeta, että ongelma on se, että kun te lisäätte pysyviä menoja, pääministeri Rinne ja valtiovarainministeri Lintilä, pysyviä menoja 1,2 miljardia, sen lisäksi 3 miljardia vielä kertaluontoisia menoja, jotka saadaan valtion omaisuus myymällä, se on valtava summa. Jos olisi haluttu tehdä vaikuttavia, vaikuttavia panostuksia, niin silloin esimerkiksi kunnolliset panostukset tästä rahasta koulutukseen tai vaikka siihen liikenneinfraan olisivat järkeviä. Tai yliopistojen pääomittamiseen esimerkiksi, jos käytetään valtion omaisuutta ja sen myyntituloja. Korkeakoulujen pääomittaminen, pitkäjänteinen sijoitus suomalaiseen osaamiseen. Nyt te ripottelette sen kaikkialle. Kaikkea hyvää sinne tänne, ja se on höttöisellä pohjalla. Jos on niin — minä en saanut vastausta siihen vielä — että 2020 elokuussa te vasta päätätte, onko varaa näihin menolisäyksiin, niin onko tämä todella näin? Eli jos työllisyystoimia ei ole, niin te ette silloin teekään näitä, onko näin? [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-11T14:18:37,2019-06-11T14:19:45,Hyväksytty,1.1 2019_15_34,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Immoselle totean sen, että tämä 5 sentin lisäys polttoaineverotukseen tulee vuoden 2023 tasoon. Sitä ennen se tapahtuu indeksikorotuksen muodossa, vähän päälle sentin per vuosi. Se on käytännössä kuluttajahintaindeksin mukainen. Epäilenpä, että raakaöljyn hinta tulee muuttumaan näinä aikoina aika paljon enemmän, ja se hinta tulee muuttumaan paljon enemmän sen kautta, mitä siellä tapahtuu. Täytyy todeta, että se 200 miljoonaa euroa, joka on veronkevennyksiä, tulee perusvähennyksen, työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen kautta, ja se johtaa siihen, että valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tilanne on sellainen, että tuloerot kaventuvat: pienempien tulojen alla olevien ihmisten asema tulee parantumaan näiden veromuutoksien myötä. Sitten, edustaja Orpo, teille vain haluan sen verran todeta, että minulla on nämä hallitusneuvottelutunnustelut vielä aika tuoreessa muistissa, niissä keskusteluissa läpikäytyjä asioita, ja totean vain sen, että aika paljon niistä kritiikeistä, joita nyt esitätte, olitte itse valmis viemään eteenpäin. [Kokoomuksen ryhmästä: Oho!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-11T14:19:45,2019-06-11T14:20:52,Hyväksytty,1.1 2019_15_35,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Mitä tulee väitteisiin siitä, että tämä hallitus ei panostaisi liikenneinfraan, niin on pakko sanoa, että nämä väitteet ovat tuulesta temmattuja. Tämä hallitus panostaa perusväylänpitoon huomattavan lisäsumman rahaa, niin vuodelle 2020 kuin vuodelle 2021 laitamme 300 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon eli yhteensä 600 miljoonaa euroa kehyksiin nähden. Tämä on merkittävä panostus siihen, että Suomen rautatiet, tieverkko, väylät saadaan siihen kuntoon, että ne ovat turvallisia liikkua, tukevat suomalaista kilpailukykyä, alueiden elinvoimaa — pidetään huolta siitä, että joka puolella Suomessa on hyvä elää, tehdä töitä ja kehittää myös yritystoimintaa. Ja tämän lisäksi teemme merkittäviä panostuksia näihin kehittämishankkeisiin. Hallitus tulee antamaan lisätalousarvion, aivan kuten hallitusohjelmassa todetaan, ja tässä nämä infrahankkeet tulevat olemaan aivan keskeisessä asemassa. Joten huoli pois, me tulemme tekemään merkittäviä panostuksia infrastruktuuriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-11T14:20:58,2019-06-11T14:22:03,Hyväksytty,1.1 2019_15_36,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä hallitus pitää huolta koko Suomesta. Aluepolitiikka on aivan keskiössä meillä. Huolehdimme siitä, että maanviljelijät pärjäävät myös tulevaisuudessa paremmin, ja siitä, että maatalouden ahdinkoon, kannattavuuteen saadaan lisää. Aivan kuten ministeri Marin totesi, tärkeisiin liikennehankkeisiin tullaan panostamaan, perustienpitoon, siihen, että yritykset pystyvät liikkumaan, siihen, että ihmiset pystyvät liikkumaan koko Suomessa. Koko Suomen asialla on tämä hallitus. [Ben Zyskowicz: Toisin kuin edeltäjänsä, -kö?] Tämä on myös turvallisuutta tuottava hallitus. Tämä hallitus huolehtii siitä, että koko Suomea puolustetaan jatkossakin. Tärkeät puolustuspoliittiset hankkeet viedään maaliin, isot strategiset hankkeet, hävittäjät tullaan hankkimaan, laivue tullaan korvaamaan. Yleisestä asevelvollisuudesta tullaan huolehtimaan ja myös vihdoinkin saadaan Puolustusvoimien kiinteistöjärjestelmään muutos siinä, että kustannukset eivät nouse. Tähän tullaan voimakkaasti puuttumaan, ja tullaan huolehtimaan siitä, että koko Suomea puolustetaan monella eri tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-06-11T14:22:06,2019-06-11T14:23:11,Hyväksytty,1.1 2019_15_37,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Savolalle haluaisin vain sanoa, että nämä panostukset, 300 miljoonan euron panostukset, liikenteeseen sovittiin viime kaudella parlamentaarisesti. [Suna Kymäläinen: Toissa kaudella!] Olisihan se ollut todella negatiivinen uutinen, jos hallitus olisi perunut sen päätöksen. Kuulimme myös SDP:n ryhmäpuheenvuorossa, että uusi hallitus pyrkii reilumpaan työelämään, mikä sinällään on erinomainen ja kannatettava tavoite. Mutta haluaisin muistuttaa hallitusta, että työelämässä on aina kaksi osapuolta: yhtenä osapuolena työnantajat, jotka luovat työpaikkoja, ja toisena osapuolena työntekijät, jotka luovat lisäarvoa niille yrityksille, jotka tuottavat palveluita ja myöskin tuotteita. Mutta reilumpi työelämä tarkoittaa toivon mukaan reiluutta puolin ja toisin. Reilumpi työelämä tarkoittaa, että työnantajan on voitava luottaa siihen, että tehtyjä sopimuksia kunnioitetaan ja että lakkoja ei masinoitaisi työehtosopimusten voimassa ollessa. Pääministeri Rinne, olisiko tämä se hallitus, teidän johtamanne hallitus, joka saisi vihdoin laittomat lakot loppumaan? Silloin voitaisiin puhua [Puhemies koputtaa] reilusta työelämästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-11T14:23:15,2019-06-11T14:24:32,Hyväksytty,1.1 2019_15_38,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kehyksissä ei ollut sitä 300:aa miljoonaa, mistä tässä liikenneministeri Marin on todennut. [Eduskunnasta: Nyt on!] On surullista huomata se, että edellisen hallituksen kanssa oli paljon vaikeampi viedä aluepoliittisia asioita eteenpäin kuin tämän hallituksen kanssa. [Välihuutoja] Keskusta lähti pelastamaan koko Suomea, lähti pelastamaan maaseutua, ja me onnistuimme. Meillä oli vahvat linjakysymykset, ja kaikki ne hyväksyttiin, koska meillä oli yhteinen näkemys siitä, että koko Suomi menestyy, kun maaseutu menestyy, kun maakunnat menestyvät. Tuliko kiinteistövero maa- ja metsätaloudelle? Ei tullut, koska keskusta oli neuvottelemassa. Nousiko yritysten verotus? Ei noussut, koska keskusta oli hallitusneuvotteluissa. Kiellettiinkö puunkäyttö? Ei kielletty, vaan puunkäyttöä voidaan lisätä sitä mukaa kun kasvua tulee. Ja tämä on menestystekijä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-06-11T14:24:32,2019-06-11T14:25:41,Hyväksytty,1.1 2019_15_39,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Edelleenkin tähän samaan aiheeseen, tähän juupas—eipäs-leikittelyyn, olivatko nuo 300 miljoonaa euroa vuositasolla kehyksissä valmiina perusväylänpidon korjaamiseen. Vastaus on vähän vastaavanlainen kuin kysymys ”juupas—eipäs”: olivat ja eivät olleet. Vuosina 20 ja 21 — eikä muuten tänä vuonnakaan, 2019 — tuota 300:aa miljoonaa ei ollut. Sen sijaan se lisättiin hallitusohjelmaneuvotteluissa, jotta perusväylänpitoon voidaan, niin kuin jo toissa hallituskaudella parlamentaarisesti yhdessä päätettiin, käyttää tuo 300 miljoonaa. Sen lisäksi tuli vielä 20 miljoonaa pysyvää lisäystä, jolla voimme muun muassa vähempipäästöiseen joukkoliikenteeseen panostaa. Oppositiojohtaja Mykkänen oli 8.5. kirjoittanut Facebookiin: ”Ei kai meistä tule kaikkea liikkuvaa ampuva, kaikesta valittava ja kaikista ehdotuksista vain huonoja puolia huomaava eduskuntaryhmä?” [Ben Zyskowicz: Ei tule! — Puhemies koputtaa] Tässä vinkkejä nyt myös puheenjohtaja Orpolle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-06-11T14:25:45,2019-06-11T14:26:59,Hyväksytty,1.1 2019_15_40,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Kunnioitettu puhemies! Jos mennään tähän talouden isoon kuvaan, niin huomattavaa on se, että tänään Suomen Pankki julkaisi oman talousennusteensa, missä Suomen Pankki ennustaa, että ennustejakson loppupuolella talouskasvu on noin 1,3. Tämä hallituksen talouslinja pohjautuu siihen, että talouskasvu jatkaa tasaista 2,0:n vauhtia tuonne jakson loppupuolelle. Jo pelkästään tämä, että se Suomen Pankin ennuste toteutuu eikä hallituksen oma ennuste toteudu, aiheuttaa monien satojen miljoonien vajeen sinne kehyskauden loppupuolelle. Kaiken lisäksi työllisyyskasvu hidastuu, asuminen ja autoilu kallistuvat, kotitaloudet ovat ennätysvelkaantuneita ja keskituloisten ostovoima heikkenee. Täytyisi nopeasti tehdä niitä keskeisiä toimenpiteitä, mitkä lisäävät työllisyyttä ja talouskasvua. Työtulotuki pienituloisille täytyisi ottaa heti käyttöön eikä sitten vasta myöhemmin. Ja nämä tulevaisuusinvestoinnit elikkä kansallisomaisuuden myynti: Tässä täytyisi edelleen miettiä, onko tämä fiksua. Kannattaisiko ennemminkin ottaa vaikka puolet velalla [Puhemies koputtaa] ja puolet sitä kansallisomaisuuden myyntiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-06-11T14:27:03,2019-06-11T14:28:15,Hyväksytty,1.1 2019_15_41,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta se ei ole mahdoton. Se ei ole mahdoton, kun muutkin Pohjoismaat ovat siihen pystyneet. Se vaatii monialaisia toimia, erityisesti kun työttömien joukossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä ja paljon vaikeasti työllistettäviä. Työllisyyden kovan ytimen sulattamiseksi tarvitaan koulutusta, ja koulutukseen nyt panostetaan. Se vaatii parempia työllisyyspalveluita ja räätälöityä ja henkilökohtaista työllisyyspalvelua. Se vaatii joidenkin kohdalla kuntoutusta, sosiaali- ja terveyspalveluita. Se vaatii työssäjaksamisen tukea ja mahdollisuuksia omaehtoiseen osa-aikatyöhön erityisesti osatyökykyisille henkilöille. Se vaatii byrokratialoukkujen purkamista. Arvoisa puhemies! Aktiivimalli on epäoikeudenmukainen ja se ei ole lisännyt työllisyyttä, joten siitä todellakin on aika nyt luopua. Työn verotus ei nyt kiristy, vaan pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään. Veronkevennykset ja etuisuuksien korotukset kompensoivat pieni- ja keskituloisille [Puhemies koputtaa] tehtävät kulutusverojen korotukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-06-11T14:28:19,2019-06-11T14:29:31,Hyväksytty,1.1 2019_15_42,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tuntuu hiukan oudolta kuunnella kritiikkiä, jossa toisaalta väitetään, että pysyvät menolisäykset, joita hallitusohjelma sisältää, perustuisivat pelkästään oletuksiin työllisyyden kasvusta, ja toisaalta sitten kritiikkiä niistä veronkorotuksista, joita hallitusohjelma sisältää. Jotta veronkorotusten ja veromuutosten osalta ei eksyttäisi lillukanvarsiin, on syytä todeta, että veromuutosten ja sosiaaliturvamuutosten kokonaisuus on tuloeroja tasaava. Eli tämä hallitus on köyhien ihmisten asialla. Mitä sitten tulee tulevaisuusinvestointeihin, niin monet sellaisetkin asiat, joita olemme tottuneet ajattelemaan pysyväisluontoisina juoksevina menoina, kuten koulutus, tutkimus, ylipäätänsä osaamiseen panostaminen, ovat nimenomaan taloustieteilijöiden neuvon mukaan tulevaisuusinvestointeja. [Ben Zyskowicz: Kuten maksuton ehkäisy nuorille!] Ja edustaja Adlercreutzin esille ottama [Puhemies koputtaa] teollisuuden energiaveromuutos on tulevaisuusinvestointi fossiilittoman yhteiskunnan rakentamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-11T14:29:35,2019-06-11T14:30:44,Hyväksytty,1.1 2019_15_43,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Rinne lupasi tuossa puheenvuorossaan, että jokaiselle suomalaiselle huominen olisi parempi kuin tänään. Minulle soitti eräs ahkera perheenäiti, työssä käyvä, autolla työssä käyvä, omistusasunnossa asuva perheenäiti, joka oli huolissaan tämän hallituksen lupauksista. Tämä hallitus lupaa, että työssäkäynnin kannattavuus heikkenee, kun polttoaineveroja nostetaan, [Satu Hassi: Elinkustannusindeksin verran!] luodaan kaupunkien lähelle muureja, kun luodaan tiemaksuja. Lisäksi tulee energiaveron korotusta, kiinteistöveron korotusta, kotitalousvähennystä lasketaan, korkovähennys asuntolainoista poistetaan. [Paavo Arhinmäki: Mitäs kokoomus esitti ennen vaaleja?] Mitä te vastaatte tälle keskituloiselle perheenäidille, joka on huolissaan tulevaisuudestaan ja perheensä tulevaisuudesta, työssäkäynnin kannattavuudesta? Kyllähän minä ymmärrän sen, että sosialisti on valmis syömään yhteiset siemenperunat ja lypsävän lehmän, mutta miten vielä keskustakin siellä on mukana myymässä valtion tuottavaa omaisuutta ja lähdössä tähän? Luulisi keskustan ymmärtävän, että siemenperunat kannattaa laittaa maahan ja antaa kasvaa korkoa tulevaisuuden varalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-06-11T14:30:48,2019-06-11T14:31:56,Hyväksytty,1.1 2019_15_44,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Vaaleista nyt ei ole ehkä niin kauan aikaa, etteikö Jokinen muistaisi sitä, että itse asiassa juuri nämä kohteet, joista tämä perheenäiti oli huolissaan, useat niistä, olivat niitä, joita itse asiassa kokoomus viime vaaleissa ajoi [Ben Zyskowiczin välihuuto] — joita viime vaaleissa ajoi. Ja jos tässä oli kyseessä pieni- ja keskituloinen, niin tästä miljardin euron työn verotuksen kiristämisestä niin, että siitä hyötyvät eniten kaikkein suurituloisimmat, tälle kyseiselle perheenäidille ei olisi jäänyt juuri mitään. Mutta, arvoisa puhemies, täällä leijuu ilmassa yksi kysymys, johon olen vastausta vaille. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi, että 1,2 miljardia on valtava määrä rahaa pysyviin menoihin, mutta ei se miljardi ole liikaa silloin, kun puhutaan veronkevennyksistä, tuloveroista, tavalla, joka hyödyttää kaikkein suurituloisimpia. Ja heti sen jälkeen te kritisoitte, että koulutuspanostukset ovat liian pieniä. [Ben Zyskowicz: Suhteessa teidän lupauksiin!] Se vain vaatii niitä pysyviä menoja. Arvoisa kokoomuksen puheenjohtaja Orpo, olisitteko te ollut valmis jatkamaan koulutuksen [Puhemies koputtaa] leikkauslinjaa vai hyväksyttekö nämä pysyvät panostukset osaamiseen, joilla suunta nyt [Puhemies: Aika!] muutetaan leikkauksista satsauksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-11T14:31:56,2019-06-11T14:33:16,Hyväksytty,1.1 2019_15_45,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Rinne, te olette täällä ja aikaisemminkin puheissanne puhuneet yhteistyöstä ja hallituksen ja opposition välisestä hyvästä yhteistyöstä Suomen asioiden ratkaisemiseksi. Minusta ei nyt oikein siihen henkeen sovi, että tuolla tavalla kuin äsken teitte vääristelitte niitä keskusteluja, joita me olemme käyneet hallitustunnusteluvaiheessa. Te tiedätte aivan hyvin, että otsikot olivat samoja, mutta teidän kertaluokkanne jotain aivan muuta. Me emme olisi hyväksyneet sitä, että myyntituloja käytetään — kuunnelkaa muutkin — että myyntituloja käytetään pysyviin menoihin, vaan niitä pitää käyttää pysyvän hyvän luomiseen, kuten yliopistojen pääomitukseen tai liikenneinfraan, ei pysyviin käyttömenoihin. Te tiedätte aivan hyvin sen, että se mittaluokka, jossa me puhuimme esimerkiksi kärkihankerahoituksesta, oli aivan jotain muuta, ja me emme olisi suostuneet VM:n kehyksen yli menemään, minkä te teette nyt erilaisin konstein. Minusta on todella ikävää, että tämän yhteistyön te aloitatte tällä tavalla vääristelemällä [Puhemies koputtaa] niitä keskusteluja, joita me olemme käyneet. Me emme ole [Puhemies koputtaa] enää jatkossa varmasti siksi, että me emme hyväksyneet sitä, kun te kysyitte, että kuittaatteko sen, että kaikissa talouden tilanteissa SDP:n vaalilupaukset hoidetaan. Emme suostuneet. [Välihuutoja — Timo Heinonen: Nyt tuli uutinen!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-11T14:33:18,2019-06-11T14:34:43,Hyväksytty,1.1 2019_15_46,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa edustaja Orpo, joo, muistiinpanot ovat tässä suoraan nokan edessä niistä asioista, joista käytiin keskustelua nimenomaan tuolla hallitustunnustelujen yhteydessä. Mutta mielelläni jatkan kyllä yhteistyön tekemistä niissä asioissa, joissa tätä yhteistyötä luonnollisesti voidaan tehdä. Totean vain, että en missään vaiheessa hallitustunnustelijana edellyttänyt sitä, että kaikki SDP:n lupaukset toteutetaan. Niinhän se nyt näkyykin tässä yhteisessä ohjelmassa, etteivät ne ole toteutumassa kaikki sellaisina kuin minä olisin ne halunnut. Sitten minä haluan vielä korjata nyt tämän myyntiin liittyvän ihmeellisen keskustelun. Meillä on 3 miljardia 50 miljoonaa euroa käytettävissä kertaluontoisiin investointeihin tavalla tai toisella. Kuten hyvin tiedätte entisenä valtiovarainministerinä, pääomitusta voidaan toteuttaa esimerkiksi ilman, että myydään yhtään mitään omaisuutta. Meillä ei ole mitään päätöksiä tällä hetkellä siitä, millä tavalla tuota omaisuutta käytetään, mutta on päätös siitä, että tulevaisuusinvestointeihin käytetään 3 miljardia 50 miljoonaa euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-11T14:34:45,2019-06-11T14:35:54,Hyväksytty,1.1 2019_15_47,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! On ollut ilo kuunnella, että jotkut oppositionkin edustajat ovat puheenvuoroissaan antaneet uudelle hallitukselle mahdollisuuden. Tämä on minusta tärkeää, koska kun tätä kritiikkiäkin kuuntelee, niin huomaa, että aika monessa kritiikissä ei niinkään arvostella hallitusohjelmaa vaan epäillään, pystytäänkö sitä toteuttamaan. Mutta kun katsotte tämän hallituksen talouspoliittista linjaa, niin voi todeta, että se on kyllä erittäin kestävällä pohjalla. [Naurua kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmästä] Katsotaan, että työllisyysasteessa tavoitellaan 75:tä prosenttia, ja siellä on linjaukset, että jos ei siihen päästä, niin se näkyy myös siellä tulevan hallituksen menoissa. [Ben Zyskowicz: Miten se näkyy?] Se on erittäin tärkeä ja varmasti ehkä tärkein ja haastavin tavoite tällä hallituksella päästä tähän. Toivoisin, että oppositiostakin lähdettäisiin tukemaan tätä tavoitetta eikä arvosteltaisi sitä. [Ben Zyskowicz: Kannustetaan kyllä!] Sekin pitää todeta, että velkaantuminen on tarkoitus pysäyttää tällä vaalikaudella, ja sekin on erittäin hyvä tavoite. Mutta vaikka talouskurista kiinni pitäminen on tietenkin tärkeää, niin haluan todeta, että kyllä sekin on tärkeää, [Puhemies koputtaa] että se talouden kiristävä ote nyt hellittää pienituloisilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä ja [Puhemies koputtaa] pystytään parantamaan myös heidän asemaansa tällä vaalikaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-06-11T14:35:57,2019-06-11T14:37:18,Hyväksytty,1.1 2019_15_48,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä hallitusohjelma on semmoinen unelmien päiväkirja, ja herää kysymys, kohtaako tämä teidän strategianne vision. Mutta kuten tässä kuulimme, niin jos ei sitä visiota kohdata, niin Lintilä tulee ja leikkaa. Näinhän se tulee menemään. Arvoisat ministerit, istuimme hetki sitten vielä tuolla sote-valiokunnassa yhdessä ja olimme ajamassa hoitajamitoitusta lakiin. [Paavo Arhinmäki: No nyt se tulee!] Ministeri Kiuru, sanoitte, että se on yksi virke, se on yksi kuukausi, jos löytyy poliittista tahtotilaa. Hoitajamitoitus on mahdollista kirjata lakiin hyvin nopealla aikajänteellä. Nyt minä kysyisin teiltä: kuinka nopeasti tämän teette? Te esitätte täällä siirtymäaikaa. Te esitätte täällä kehitysohjelmia. Se ei ollenkaan nyt vastaa sitä, mitä meidän yhteisissä muistiinpanoissamme on. Mehän ajoimme sitä hoitajamitoitusta välittömästi eteenpäin ja sitä, että se kirjataan. Se on myös lupaus Suomen kansalle ja Suomen vanhuksille. Sama on myös tämä laitosvuodepaikkojen lisääminen. Siitäkin kannoimme yhdessä huolta, ja mielestäni tämä asia on myös laitettava kuntoon. Kannatteko vastuuta myös siitä, että paikkoja lisätään, jotta kotihoito saadaan kuntoon, ja tuleeko sinne mahdollisesti myös se mitoitus? Kyllä minusta tuntuu, että tämä hattaraksi muuttuu ja lupaukset vanhuksille unohtuvat. Hoitajamitoitus heti lakiin välittömästi tämän syksyn aikana. Se on mahdollista. Poliittista tahtotilaa löytyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-11T14:37:18,2019-06-11T14:38:45,Hyväksytty,1.1 2019_15_49,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa on monia erittäin hyviä tavoitteita, esimerkiksi liittyen terveyspalveluihin tai vanhuspalveluihin, mutta se, mikä tässä huolestuttaa, on se, että kun samanaikaisesti hallitus sitoutuu julkisen talouden tasapainoon vuoteen 2023 mennessä, niin täällä hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus sitoutuu tarkastelemaan näitä hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi tämän julkisen talouden tasapainon. Toivoisin, että pääministeri nyt kertoisi, missä järjestyksessä näitä hyviä tavoitteita aletaan sitten karsimaan, esimerkiksi hoitajamitoitus tai vaikkapa poliisien määrän lisääminen tai lapsilisäkorotukset. Missä järjestyksessä näihin puututaan? Sitten toinen kysymys liittyy tähän omaisuuden myyntiin. Kysyn: millä tavoin esimerkiksi maksuton ehkäisy on pysyvä tulevaisuusinvestointi tai millä tavalla [Puhemies koputtaa] päihdeäitien palvelut tai ammattikoulu [Puhemies: Aika!] ovat näitä kertaluontoisia tulevaisuusinvestointeja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-06-11T14:38:45,2019-06-11T14:40:03,Hyväksytty,1.1 2019_15_50,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Tässä tuli kysymyksiä peruspalveluministerille. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_51,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lähdetään tästä viimeisestä liikkeelle. Olen iloinen siitä, että hallitusohjelmaneuvotteluissa on nyt ensimmäistä kertaa tunnustettu, että myöskin hyvinvointitaloudellisia sijoituksia voidaan tehdä ihmisiin, ja näistä viimeinen, jonka nostitte esiin, on maksuton ehkäisy. Siitä on ollut hyviä tuloksia, että juuri tässä ikäryhmässä kokeiltuna tuo panostus tulee tosiasiassa myöhemmin takaisin, ja nyt on tarkoitus kokeilla sitä valtion hankkeena niin, että valtakunnallisesti haetaan nämä tulokset koko maasta ja päätetään sen jälkeen jatkosta, onko tämä mahdollista toteuttaa pysyvien määrärahojen puitteissa. Tämä on hyvinvointitaloudellinen investointi, kokeilu siitä, tulevatko nämä tulokset, joita on jo muissa tutkimuksissa todettu. Tältä osin kysymys on nyt valtakunnallisesta kokeilusta. Mitä tulee tähän henkilöstömitoitukseen hoiva- ja vanhustenpalveluiden puolella, [Ben Zyskowicz: Yksi lause muutamassa tunnissa, sanoi Kiuru!] niin olen kiitollinen edustaja Juvosen esittämästä kysymyksestä. Me olemme sydänverellä täällä eduskunnassa ajaneet tätä asiaa, ja tämä on ollut yksi suurimmista poliittisista tavoitteistani vuodesta 2012 lähtien. Ja nyt totean tämän salin edessä, että me tulemme, edustaja Juvonen, tämän toteuttamaan. [Oikealta: Koska?] Me tulemme toteuttamaan henkilöstömitoituksen: 0,7:n vähimmäismitoitus tullaan säätämään lakiin. Nykyinen henkilöstömitoitus, niin kuin tiedetään, on lähtökohdiltaan vinoutunut, sillä koulutetun hoitohenkilöstön työhön on mahdollisuus sitoa muutakin kuin hoitotyötä. Jatkossa, kun lakia muutetaan, näin ei ole enää mahdollista tehdä. Koulutetun hoitohenkilökunnan työnkuva tulee jatkossa olemaan hoitamista, tästä antaa hallitusohjelma myös impulssin. Nimittäin siinä linjataan, että henkilöstön työnjakoa selkeytetään muun muassa tukipalveluiden osalta. [Sari Sarkomaa: Entäs kuntoutus ja fysioterapia?] Tältä osin uskon, että me olemme tässä nyt liikkuneet askeleen jopa pidemmälle kuin täällä eduskunnassa oli aikoinaan tarkoitus tehdä, ja tältä osin tämä työ on käynnistetty. Mahdollisimman nopeasti tulemme säätämään tämän vähimmäismitoituksen suoraan lakiin, ja tältä osin pitkällä siirtymäajalla, [Välihuutoja] käytännössä muutaman vuoden siirtymäajalla, kunnilla on mahdollisuus 4 000 työntekijää tähän löytää, mutta niin kuin totesin, tämä tullaan saattamaan lakiin heti, jottei tule sitä epäselvyyttä täällä salissa, [Ben Zyskowicz: Milloin voimaan?] etteikö vähimmäismitoituksesta tulla heti säätämään. Sitä, kuinka nopeasti kunnilla on 4 000 hoitajaa, ei voi tietenkään säätää lakiin niin, että ensi vuonna 4 000 hoitajaa toteutuisi, mutta tärkeää on se, että nyt tämä sali ottaa etukenon siihen, että tuo vähimmäismitoitus tulee hoitohenkilökunnan osalta säädettyä lakiin. [Antti Lindtman: Kelpaako kokoomukselle?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-06-11T14:40:06,2019-06-11T14:43:12,Hyväksytty,1.1 2019_15_52,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Vastaukseen meni 3 minuuttia. Vielä maaliskuussa kerroitte, että asia on hoidettavissa yhdellä lauseella: se on tuntien työ. Te olisitte ollut valmis siirtymään sanoista tekoihin, ja hoitajamitoitus olisi kirjattu lakiin. Ja nyt pääministeri Rinne on sanonut, että hoitajamitoitus tulee 0,7:ään vuonna 2025. Onko tämä totta, että tällaisista siirtymäajoista puhutaan? Arvoisa puhemies! Ministereitä on 19. Te tuplasitte oman avustajamääränne 82:een. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oijoi!] Mitoitus on yli 4,3. [Naurua] Ministereiden avustajamitoitus laitettiin kerralla kuntoon. Ministeri Kiuru, nyt on siirryttävä sanoista tekoihin ja laitettava vanhustenhoito kuntoon. Te ette tästä selittämällä pääse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-11T14:43:17,2019-06-11T14:44:19,Hyväksytty,1.1 2019_15_53,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Puhemies! Tämä on hyvä ohjelma. Viime kauden hyvä talous- ja työllisyyskehitys antaa mahdollisuuden myöskin panostuksiin, mutta tietenkin se edellyttää sitä, että tämä viime kauden hyvä työllisyyskehitys jatkuu. Nyt pystytään satsaamaan koulutukseen, tuotekehitykseen, tutkimukseen. Yli 2 miljardia euroa kauden aikana, ja kun se jaetaan neljällä, niin saadaan keskimääräinen vuosimäärä. Eriarvoisuus vähenee, pienimpiä etuuksia, eläkkeitä korotetaan. Alueita vahvistetaan, yrittäjyyden edellytyksiä vahvistetaan ja verokannusteista pidetään kiinni. Teitä laitetaan kuntoon ja sote viedään maaliin. Sitten siitä työllisyydestä. Täällä aiheellisesti kannetaan huolta siitä, että työllisyystavoitteet toteutuvat. Asiantuntijat kyllä epäilivät viime kaudellakin sen toteutumista. Nyt on näytön paikka, kun tavoite on noin puolet siitä, mitä viime kaudella. Uskon sen onnistumiseen, kun vain töitä tehdään sen eteen. [Petteri Orpo: Paremmat tekijät viime kaudella!] Edustaja Harkimo nosti konsernitilinpäätöksen. Olen siitä samaa mieltä, mutta asian harrastajana [Puhemies koputtaa] tiedän, että sellainen löytyy jo Valtiokonttorin sivuilta, sinne siis.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2019-06-11T14:44:23,2019-06-11T14:45:38,Hyväksytty,1.1 2019_15_54,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä ja edustaja Lohi puhuivat työllisyydestä. Valitettavasti ”ohjelma ei todellakaan sisällä konkreettisia työtarjontaa lisääviä tai kohtaantoa parantavia toimia, jotka voisivat vaikuttaa vuoteen 2023 mennessä. Toisaalta kertaluonteisiksi luonnehdituista menoista iso osa on sellaisia, joista luopuminen vuonna 2023 olisi joko hölmöä tai ainakin poliittisesti vaikeaa. Jo näiden menojen jääminen voimaan taas riittää tasapainotavoitteen romuttumiseen, vaikka työllisyysastetavoite saavutettaisiinkin.” Näillä kolmella lauseella tätä Sipilän täyskättä luonnehti valtiotieteiden tohtori Vesa Vihriälä blogikommentissaan eilen — viikko sitten hän vielä toimikin pääministeri Sipilän valtiosihteerinä. Nyt, pääministeri Rinne: onko Vihriälä väärässä? Ja jos ei, niin kumman valitsette: laiminlyöttekö siis julkisen talouden vai, kuten täällä valtiovarainministeri Lintilä sanoi, valitsetteko sen, että katkaisette sellaisia lisäyksiä, joiden katkaisua Vihriälä pitää hölmönä? Mitä tapahtuu tuhannelle ammattikoulun opettajalle esimerkiksi? Vai olisiko sittenkin paras vaihtoehto, että neuvottelette tämän kertaluonteisten panosten listan uusiksi vaikkapa yhteistyössä opposition kanssa sellaisiin asioihin, joissa syntyy kertaluonteisilla [Puhemies koputtaa] panoksilla tuloksia, tuotekehitystä, investointeja, ei juoksevia menoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-11T14:45:42,2019-06-11T14:47:00,Hyväksytty,1.1 2019_15_55,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä on erityisesti edustaja Orpon kautta annettu ymmärtää, että nyt levitetään rahaa laajalti. Siellä on olemassa kuitenkin selvät kärjet, jos haluaa perehtyä. On tämä ikäihmisten asiakokonaisuus mutta erityisesti tämä osaaminen ja koulutus. Kun täällä on nyt kärkenä nostettu oppivelvollisuusiän nosto, mikä onkin kärki, niin kannattaa nyt huomata, että se ei ole yksin mikään ratkaisukeino. Sen takia sitä tuetaan tällä ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamisella, peruskoulun laatu- ja tasa-arvo-ohjelmalla, jolla saadaan lapset oppimaan nämä perustaidot. Meillä on myöskin tämä varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma ja myöskin sitten tämän opiskelijahuollon resurssien vahvistaminen. Nämä kaikki palvelevat oppivelvollisuusiän nostoa, ja vasta sen jälkeen voidaan ajatella, että me saavutamme siinä sellaisen kunnianhimoisen [Puhemies koputtaa] tuloksen, mitä myöskin peruskoulu-uudistus oli aikanaan. — Näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-06-11T14:47:03,2019-06-11T14:48:15,Hyväksytty,1.1 2019_15_56,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! On selvää, että hallituksen tavoitteet lepäävät paljon 75 prosentin työllisyyden tavoittelussa. Keinoja on epäillyt täällä edustaja Mykkänen, mutta monet muutkin. Voin kertoa teille, että keinoja on ja niitä on listattu paljon. Kun otetaan huomioon, että nopealla aikavälillä saamme lisää uusia työpaikkoja erilaisilla liikenneratkaisuilla, lisähoitajilla, lisäopettajilla, energiaremontteihin kannustamisella, ja kun näihin otetaan työkaluiksi palkkatuki, työllistymisseteli, välityömarkkinoiden laajentaminen ja ensimmäisen työntekijän kuluihin osallistuminen, on selvää, että tuloksia saadaan. Pitkällä aikavälillä käytössä on myös koulutus-, tutkimuspanostukset, työkykyohjelma, työelämäohjelma, ja lisäksi julkisiin hankintoihin on tulossa mukaan sosiaalisen työllistämisen velvoite riittävän isoihin hankintoihin. Eli meillä on käytössä reilu keinovalikoima, millä työllisyyttä lähdetään parantamaan, ja tästä työn on hyvä lähteä liikkeelle. [Ben Zyskowicz: Nämä puheet muistetaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-06-11T14:48:19,2019-06-11T14:49:25,Hyväksytty,1.1 2019_15_57,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Vastauspuheenvuoro, ministeri Andersson, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_58,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minusta on ollut ilahduttavaa, että niin monissa puheenvuoroissa kannetaan huolta siitä, panostetaanko nyt riittävästi koulutukseen, sivistykseen ja tieteeseen, ja siltä osin tunnelma ja sävy tässä salikeskustelussa on muuttunut hieman viime vaalikaudesta. Voin kuitenkin rauhoitella myöskin opposition edustajia siltä osin, että nyt tosiaan pitkään jatkunut koulutuksen leikkauskierre on ohi ja koulutuksellista tasa-arvoa ja koulutuksen rahoitusta vahvistetaan monin tavoin. Koulutuksen asema vahvistuu sitä kautta, kun kuntatalouden asema vahvistuu, määräaikaiset indeksijäädytykset loppuvat, hallitusohjelman myötä osoitetaan pysyvää lisärahoitusta niin varhaiskasvatukseen, eli sinne varhaiseen vaiheeseen, oppilas- ja opiskelijahuoltoon läpi koko koulutuspolun sekä koko toiselle asteelle mukaan lukien tämä oppivelvollisuuden pidentäminen. Sen lisäksi ja sen rinnalla tehdään näitä tasa-arvon ja koulutuksen laadun parantamiseen tähtääviä hankkeita niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin siellä toisella asteellakin. Koulutuksen kehittäminen määräaikaisella rahoituksella ei ole mitään uutta OKM:n hallinnonalalla, vaan myöskin viime vaalikaudella muun muassa Suomen Akatemian hankkeisiin sekä muun muassa nuorisotakuun toteuttamiseksi käytettiin määräaikaista kärkihankerahoitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-06-11T14:49:31,2019-06-11T14:50:58,Hyväksytty,1.1 2019_15_59,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus ilmoittaa olevansa kestävän taloudenpidon kannalla ja puhuu julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden puolesta. Kuitenkin todella ristiriitaista on, että esimerkiksi hallituksen esikunnan virkamiehiä lisätään moninkertaisesti. Vääjäämättä tulee mieleen, ja siitä on jo pari puheluakin tullut lähihoitajilta, voitaisiinko ajatella, että tämäkin miljoonamäärä olisi siirretty suoraan henkilökunnan lisäämiseen vanhustenhoitoon. 75 prosentin työllisyystavoite: Se on hyvä tavoite, mutta sen saavuttamiseksi siellä hallitusohjelmassa on kyllä aika vähän niitä toimenpiteitä, niitä realistisia, konkreettisia toimenpiteitä. Toivoa on kyllä, ja toivo on tärkeä asia, mutta mikä on teidän varasuunnitelmanne? Myydäänkö valtion omaisuutta ja kuinka paljon, jos tämä ei toteudu? Tehdäänkö velkaa tuleville polville ja kuinka paljon mahdollisesti, jos 75 prosentin työllisyys ei toteudu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-06-11T14:51:00,2019-06-11T14:52:19,Hyväksytty,1.1 2019_15_60,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja haastoi oppositiota mukaan kolmeen asiaan, ja yhtenä oli vanhustenhuollon kuntoon laittaminen. Me olemme siinä mukana. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä!] Mutta täytyy sanoa, ministeri Kiuru, että olen äimän käkenä. Te sanoitte ennen vaaleja, sanoi koko hallitus, että hoitajamitoitus voidaan laittaa kuntoon yhdellä virkkeellä ja heti. Nyt kun me kysymme, miten te ministerinä aiotte tämän hoitaa, niin te ette osaa vastata. Toki hallitusohjelmassa te tulitte kokoomuksen linjoille. Me puhuimme hoitoisuudesta, siitä, että ei jätetä avohoidon vanhuksia ilman hoitoa, nekin pitää ottaa huomioon. Me puhuimme siitä, että ehkä hoitajia ei heti saa eli tämä ei ole aivan yksinkertainen juttu. Te nauroitte tälle ja sanoitte: ”yksi virke ja heti”. Mutta te ette pysy edes hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa ei ole mitään tiekarttaa. Siellä sanotaan, että pitää tulla hoitajia. Nyt te olette sanoneet julkisuuteen: ”En osaa edes ennustaa, kuinka kauan tähän menee, enkä tiedä, miten tämä hoituu, kun on muitakin tarpeita.” [Puhemies koputtaa] Suorat lainaukset sosiaalidemokraattien lehdestä. [Puhemies: Aika!] Kysynkin nyt vielä uudestaan: milloin hoitajamitoituslakiesitys [Puhemies koputtaa] tulee eduskuntaan ja mitä tuo mitoitus sisältää? Fysioterapeutit esimerkiksi [Puhemies: Aika!] laittoivat huolestuneita viestejä, kun totesivat, että siihen tulevaan... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-06-11T14:52:19,2019-06-11T14:53:43,Hyväksytty,1.1 2019_15_61,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Se on hienoa, että kokoomus on nyt tullut sosiaalidemokraattien kannalle, koska ennen näitä vaaleja te vastustitte henkilöstömitoituksen sitomista lakiin. [Ben Zyskowicz: Tuo ei pidä paikkaansa!] Te ette voi nyt väittää mitään muuta. Ja arvoisat kokoomuslaiset ja koko muu oppositio, totuus on, että tämä Rinteen hallituksen hallitusohjelma on vuosikymmeniin paras, [Naurua] kertakaikkisesti sellainen, että vihdoinkin ihminen on otettu keskiöön politiikanteossa. Siinä on jotain perin ristiriitaista, että kokoomus nyt peräänkuuluttaa hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta te ette ole valmiita laittamaan siihen rahallisia panostuksia. Vielä muutama viikko sitten, muutama viikko sitten, kun te olitte hallituspuolue, te hyvinvointiyhteiskunnan sijaan peräänkuulutitte markkinoiden yhteiskuntaa, jossa ihminen on vain voiton tavoittelun väline. [Ben Zyskowicz: Ihan totta? Ja missäköhän tämä peräänkuulutus tapahtui?] Te peräänkuulutitte markkinoiden yhteiskuntaa ja piditte loppuun asti kiinni siitä, että sote-uudistusta vietäisiin eteenpäin nimenomaan markkinat edellä, [Puhemies koputtaa] ei ihminen edellä. Niin että on tämä kyllä aikamoista takinkääntöä teiltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-06-11T14:53:44,2019-06-11T14:55:01,Hyväksytty,1.1 2019_15_62,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Risto,Kalliorinne,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! En ole ollenkaan yllättynyt, että sinimusta oppositio kritisoi näin voimakkaasti tätä hallitusohjelmaa. Onhan se nyt päivänselvää, että kylmä, sinimusta sydän ei voi ymmärtää tämän humaanin, lämminhenkisen hallituksen hyviä tavoitteita. [Ben Zyskowicz: Tavoitteet ovat hyviä!] Edustaja Östman nosti esille työelämän asioita. Tässä on todella edistyksellisiä työelämän lainsäädäntöhankkeita. Niistä esille on eniten noussut aktiivimallin romuttaminen, mutta onhan siellä paljon muutakin. Alipalkkaukseen aiotaan puuttua hallinnollisin sanktioin, epävarmuutta arkeen tuovien nollasopimusten käyttöä aiotaan rajoittaa, ja tuleehan siellä yritysvastuulakikin säädettäväksi. Nämä työelämän lainsäädäntöhankkeet eivät vaadi hirveästi resursseja — ne ovat enemmänkin tahdon asioita — mutta ne tulevat vaikuttamaan myönteisesti satojentuhansien suomalaisten arkeen. Näiden eteenpäinvienti on erittäin tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1132,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Risto Kalliorinne,1132,2019-06-11T14:55:05,2019-06-11T14:56:07,Hyväksytty,1.1 2019_15_63,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Olenko ymmärtänyt oikein, että hallituksen työllisyyspolitiikan tärkein tavoite on se 75 prosentin työllisyysaste? Siis 100 000 työllistä tämän päivän lukuun nähden ja jonkinlainen mahdollisuus rahoittaa pysyviä menolisäyksiä kestävästi. Jos näin, niin miten on niin, että täällä mainitaan vasemmistosta lähinnä sellaisia toimia, jotka eivät liity tähän ollenkaan? [Paavo Arhinmäki: Onko ne huonoja?] Ja nyt olemme kuulleet, tänäänkin viimeksi, esimerkiksi ryhmäpuheenvuorossa Lindtmanilta, että aktiivimallin peruminen todella on jo aloitettu. Sen vaikutusarvio on 5—10 000 työpaikkaa. Mitkä vastaavan painoiset työllisyystoimet ovat työministeri Harakalla jo valmistelussa? Koska näinhän on luvattu myöskin hallitusohjelmassa, että aktiivimallin peruminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun vastaavalla vaikutuksella olevat korvaavat toimet ovat jo päätettyinä. Nyt te olette jo jäämässä jälkeen itse asettamastanne erittäin kunnianhimoisesta tavoitteesta, ja valitettavasti täällä puhutaan muista, sinänsä työelämän laadulle tärkeistä asioista, mutta ei siitä, millä saamme työn tarjontaa ja työn kysyntää lisää. Siitä teidän pitää tänään puhua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-11T14:56:09,2019-06-11T14:57:16,Hyväksytty,1.1 2019_15_64,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Vastauksena tuohon edustajan kysymykseen on se, että valtiovarainministeriöllä ei ole toistaiseksi antaa mitään arvioita siitä, mikä on tämän epäoikeudenmukaisen aktiivimallin leikkurin työllisyysvaikutus, jos sellaista on. Kiitän kuitenkin edustaja Vähämäkeä, joka ikävä kyllä on tässä poistunut paikalta, siitä, että hän toivoi, että työtulotuki, joka oli SDP:n vaaliohjelmassa, tulisi välittömästi toimeen. Sen tarkoitushan on kannustaa ihmisiä nimenomaan etuuksilta pienipalkkaisimpiin töihin ja siinä mielessä olla yksi keino työllisyyden lisäämisessä. [Arto Satonen: Koska se tulee?] Kuitenkin on niin, että ministeriöt ovat toivoneet, että tällaiset reformit tehtäisiin ensiksi selvityksinä, jotta ei kävisi niin kuin edellisille hallituksille, että hallitusohjelma oli täynnä erilaisia lupauksia ja aikomuksia, jotka sitten jouduttiin peruuttamaan viimeistään eduskunnassa, koska ne osoittautuivat toteuttamiskelvottomiksi. Vielä voin lohduttaa edustaja Mykkästä siitä, että olemme ottaneet jo tänään askeleen kohti tämän työllisyystavoitteen täyttymistä, ja se on ehkä esimerkki siitä, että työmarkkinajärjestöt todellakin kantavat vastuuta myöskin tästä työllistymisestä. Nimittäin ne ovat päässeet jo sopuun siitä, että niin sanotun työttömyyseläkeputken ehtoja muutetaan siten, että laskennallisesti pitkällä tähtäimellä syntyy jo 9 000 työpaikkaa lisää. Tämähän on hieno aloitus tälle tuoreelle työministerille. [Petteri Orpo: Huomenlahja!] Kun on sitten kysytty näistä toimenpiteistä, niin tietenkin koko tämä ministeristö tekee kaikkensa sen eteen, että Suomeen syntyy sellaiset olosuhteet, että työpaikkoja syntyy, ja kiinnittäisin huomiota tämän hallitusohjelman otsikkoon. Siinä painotetaan osaamista ja osallisuutta. Osaamisesta onkin tänään paljon puhuttu, mutta tämä osallisuus on äärimmäisen tärkeä ulottuvuus myöskin. Meillä on siinä siis hyviä keinoja muun muassa osatyökykyisyysohjelmaan, palkkatuen merkittävään laajentamiseen sekä yritys- että järjestöpuolella ja työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Ja erittäin tärkeä uudistus on työvoimapalveluiden uudistus, johon saadaan lisää resursseja, jotka vapautuvat tähän aidosti aktivoivaan henkilökohtaiseen työttömiä auttavaan palveluun siitä, että tämä epäoikeudenmukainen aktiivimallin leikkuri poistuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-06-11T14:57:21,2019-06-11T15:00:05,Hyväksytty,1.1 2019_15_65,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! On tietysti selvää, että kun budjetin loppusummaa nostetaan 1,2 miljardilla, niin pääosa käytetään ihan järkeviin menoihin. Se on itsestäänselvä asia. Mutta kaikki perustuu tälle työllisyydelle. Kuten täällä pääministeri sanoi jo aikaisemmin, 1,9 miljardia talouden tasapainottamista riippuu tästä työllisyystavoitteen toteuttamisesta. Toisin kuin pääministeri Rinne sanoi, edellinen hallitus kyllä nimenomaan hallitusohjelmassaan linjasi jo niitä keinoja ja toteutti ne keinot, joilla suomalaisen työnteon kannattavuutta ja työllistämisen edistämistä vietiin eteenpäin, vaikka kilpailukykysopimuksen yksityiskohdat tulivat sitten myöhemmin. Mutta siellä oli jo monta keinoa sisällä. Tämä oli nyt hyvä uutinen, jos tässä eläkeputkessa on päästy liikkeelle. Se on hyvä asia. Sekin on ihan luontevaa, että te kysytte työmarkkinajärjestöiltä heidän keinojansa. Mutta haluan korostaa sitä, että Suomen hallitus on vastuussa siitä, mikä on työllisyyden ja talouden tilanne. Ei sitä vastuuta voi antaa työmarkkinajärjestöille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-06-11T15:00:08,2019-06-11T15:01:15,Hyväksytty,1.1 2019_15_66,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Aivan oikein, edustaja. Tosiasiassa tilanne on se, että Suomen hallitus vastaa siitä, että syntyy se plus 60 000 työpaikkaa, joka tähän 75 prosentin tavoitteeseen nykytilasta liittyy. Me olemme kuitenkin pyytäneet apua työmarkkinajärjestöiltä. Se liittyy siihen, että työttömyysturvajärjestelmää toivotaan uudistettavan ja toivotaan löydettävän sieltä keinoja, jotka vaikuttaisivat sitten tähän työllisyysasteen parantumiseen. Sen lisäksi työvoimapalveluihin liittyviä kokonaisuuksia pitää tarkastella ja yrittää löytää sieltä niitä keinoja, joilla päästään eteenpäin. Minusta tämä lisäpäivien muutosprosessi, mistä nyt työmarkkinajärjestöjen välillä on sovittu, on hyvä osoitus siitä, että siellä tunnetaan vastuuta näistä asioista ja halutaan viedä eteenpäin, tukea hallituksen toimintaa tästä näkökulmasta. Mutta tosiasia on, että työmarkkinajärjestöille ei ole mitään lukutavoitetta vaan toive siitä, että ne auttavat tässä vaikeassa työssä hallitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-11T15:01:22,2019-06-11T15:02:18,Hyväksytty,1.1 2019_15_67,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Ihan tähän samaan asiaan: Meillä oli kyllä kovat tavoitteet 2015, kun sanottiin, että 68 prosentista pitää päästä 72 prosenttiin työllisyysasteessa. Varmaan tässäkään salissa kovin moni ei siihen uskonut, mutta tämä on osittain luottamusta ja riippuu hyvin vahvasti siitä, minkä suunnan hallitus ottaa ja mitkä ovat ne meidän omat toimenpiteet. Edellisellä hallituksella oli kymmenen kohdan ohjelma, missä oli 70 työllisyystoimenpidettä. Tässä nykyisenkin hallituksen ohjelmassa löytyy hyvin monia, mitä on tuotukin juuri esille, eli pyritään tästä passiivisesta työttömyydestä aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan. Tässä on esimerkkinä muutamia: Henkilökohtaiseen ohjaukseen tulee lisää käsiä sinne työvoimatoimiston puolelle, koulutusta lisätään. Työn murros on iso asia, me tarvitsemme noin miljoonan ihmisen uudelleenkoulutuksen. Työttömyysturva uudistetaan. Täällä puhuttiin juuri, että aktiivimalli uudistetaan, mutta tarvitaan juurikin työllisyystoimenpiteitä ennen sitä. Yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkausta helpotetaan, yrittäjien työttömien palkkausta helpotetaan, yrittäjäneuvontaa parannetaan. Paikallinen sopiminenkin on yksi, mikä lisää meidän työllisyyttä. Siinä mainitaan hyvinkin vahvasti, että kilpailukyky ja työllisyysasiat huomioon ottaen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-06-11T15:02:21,2019-06-11T15:03:31,Hyväksytty,1.1 2019_15_68,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma sisältää myös hyviä kirjauksia koskien Ahvenanmaata. Hallitusohjelmassa todetaan, että Ahvenanmaan itsehallintoa kehitetään hyvässä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa ja varmistetaan toimiva yhteydenpito ruotsin kielellä valtionhallinnon ja itsehallinnon välillä. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että Ahvenanmaan itsehallinnon uudistusprosessi jatkuu. On tärkeää viedä tämä työ maaliin tällä kaudella. Tässä asiassa taloudelliset asiat ovat aivan keskeisiä. Edellinen eduskunta hyväksyi muutoksen itsehallintolain taloutta koskevan lukuun, mikä merkitsee sitä, että Ahvenanmaa saisi takaisin suuremman osan ahvenanmaalaisten valtiolle maksamista veroista. Muutos hyväksyttiin edellisen eduskunnan toimesta sekä hallituksen että opposition laajalla enemmistöllä. Tämä muutos perustui kuitenkin sille, että maakunta- ja sote-uudistus olisi rahoitettu tuolloin suunnitellulla tavalla. Kun tämä asia on nyt muuttunut, on tärkeää varmistaa, että viime kaudella hyväksytty muutos edelleen tarkoittaa Ahvenanmaan perusrahoituksen lisäämistä myös käytännössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2019-06-11T15:03:33,2019-06-11T15:04:46,Hyväksytty,1.1 2019_15_69,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se syömävelka on syömävelkaa riippumatta siitä, mitä uusiokielistä tulevaisuusinvestointi-sanaa siitä halutaan käyttää. Tuossa 3 miljardissa, mistä puhutaan, ei ole kuin muutama sellainen asia, jota voi pitää mitenkään investointina. Suurin osa on pelkkää menolisäystä, ja sitten kun se lopetetaan, niin kyllähän se lopettaminen tulee leikkaus olemaan. Millä tämä sitten rahoitetaan? Tämä rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä. Vasemmistopuolueethan ovat vuosikausia vastustaneet henkeen ja vereen yhteisen omaisuuden myymistä, ja takki kääntyi 180 astetta tässä asiassa. Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavaa omaisuutta myydään pysyvien menojen rahoittamiseksi. Miten tähän ollaan tultu, että vaalilupauksia rahoitetaan yhteistä omaisuutta, kansallisomaisuutta, myymällä? Voitteko kertoa tähän syyn, kun velka on niin edullista ja tuottavaa omaisuutta pitää silti myydä? Onko tässä kysymys siitä, että tosiasiassa halutaan välttää EU:n komission tarkkailuun joutuminen ja luottoluokittajien reaktio siihen, että näitä vastuuttomia menoja katetaan yhteisen omaisuuden myynnillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-06-11T15:04:49,2019-06-11T15:05:47,Hyväksytty,1.1 2019_15_70,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelma herättää ison kysymyksen siitä, mikä oikeasti on tulevaisuusinvestointi ja mikä taas ei ole investointi ollenkaan vaan pysyväisluonteinen juokseva meno. Vielä hallitusohjelman neuvotteluvaiheessa te, hallitus, annoitte kuvan, jonka mukaan valtion omaisuuden myynnistä saatuja tuloja käytettäisiin infrahankkeisiin sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin. Pettymys oli suuri, kun paljastui, että todellisuudessa hallitus aikoo rahoittaa hyvin vähän investointiluonteisia hankkeita. Strategisia painopisteitä ei tunnu olevan, juoksevia, pysyviä menoja lisätään. Kuitenkin, pääministeri Rinne, sanoitte vielä hallitusneuvottelujen aikana uskovanne, että hallitus laittaa useita junaratahankkeita liikkeelle. Näitä on esimerkiksi Tampereen alle tunnin juna. Miten on? Valtiovarainministeri Lintilä kuitenkin ilmoitti Aamulehdessä lauantaina, että isoista raidehankkeista tällä hallituskaudella voidaan panna liikkeelle vain Turun tunnin juna. [Puhemies koputtaa] Miten on, onko Tampereen alle tunnin junalla vielä toivoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-06-11T15:05:57,2019-06-11T15:07:15,Hyväksytty,1.1 2019_15_71,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, tässä hallitusohjelmassa on paljon hyviä tavoitteita, ja toivon, ettei tämä hiipuva talouskasvu hankaloittaisi näiden tavoitteiden saavuttamista — se on meidän kaikkien suomalaisten etu. Te piinasitte aika kovastikin ja vaaditte kehitysyhteistyörahoituksen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun kävimme tässä salissa keskustelua kehitysyhteistyön tulosraportista viime marraskuussa. Ja nyt te olette kirjanneet tänne, että te nostatte humanitäärisen avun tasoa, nostatte rahoitusta kehitysyhteistyöjärjestöille, mikä on erinomainen asia, samoin kuin tämä kirjaus siitä, että Suomi laatii aikataulutetun tiekartan YK-tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun teidän vaatimus oli niin kova silloin marraskuussa, niin ulkoministeriössä tehtiin laskuharjoitus siitä, miten 0,7:n taso saavutetaan. Kysyisinkin, mikä on se aikataulutus, että me saamme sen nähtäväksi, miten rahat eri vuosille jaetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2019-06-11T15:07:19,2019-06-11T15:08:26,Hyväksytty,1.1 2019_15_72,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin saa todella sen käsityksen, että tämä on hyvin toiveita herättävä ohjelma — jopa opposition puheenvuoroissa todetaan tämä, ja niinhän se tietysti onkin. Mutta sitten hiipii kuvaan se, että pyritään osoittamaan, että tämän toteuttaminen on mahdotonta. Pahimmillaan se kuulostaa jo itse itseään toteuttavalta ennusteelta, kun toivotaan, että näin ei onnistuisi, jotta päästäisiin takaisin siihen oikeiston rakastamaan leikkausohjelmaan. Totta kai työllisyys on tässä avainasemassa, mutta se ei ole tietysti yksinomaan Suomen hallituksen toimenpiteistä kiinni. Onko silloin mahdotonta ymmärtää sitä, että heikko työllisyyskehitys ei milloinkaan parane lisäleikkauksilla, vaan päinvastoin edellyttää uusia investointeja [Ben Zyskowicz: Mitä se Lintilä puhuu!] ja kysynnän ylläpitämistä? Olen iloinen siitä, että hallitusohjelmassa on myöskin tämä huomioitu poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Muuten olen tyytyväinen tähän vero-ohjelmaan, mutta olisin mielelläni nähnyt, että minun tulotasolla olevat ihmiset olisivat myös saaneet osallistua vähän enemmän yhteisiin talkoisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2019-06-11T15:08:30,2019-06-11T15:09:55,Hyväksytty,1.1 2019_15_73,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä ohjelma on toiveita herättävä, ja totta kai meidän täytyy maan uudelle hallitukselle toivottaa menestystä — toivottavasti pääsette niihin tavoitteisiin. Jotta tämä keskustelu olisi järkevää muutaman vuoden kuluttua — jos satutte istumaan muutaman vuoden siellä aitiossa, arvoisat ministerit — niin täytyy ainakin henkilökohtaisesti esittää epäilys, kun te heti lisäätte pysyviä menoja. Ja sitten se tuloautomaatti, minkä pitäisi perustua työllisyyden nostoon — te ulkoistatte samantien nämä pelisäännöt. Tämä on aika paha ristiriita ainakin minun mielestäni, ja minä ennustan, että te aloitatte tuolla politiikalla ja tuolla asenteella heti velkakierteen. Voin olla väärässä ja minä pyydän sitten anteeksi muutaman vuoden kuluttua, mutta minä väitän, että tuolla pelillä yleensä talouden kuntoon saattaminen, julkisen talouden tasapainoon saattaminen, ei onnistu. Keskustalle sanoisin, että miten te voitte väittää, että koko maata pidetään asuttuna. Nostatte polttoaineveroa, lämmityksen veroa, sähköveroa on nostettu jo monen hallituksen aikana yli 200 prosenttia, [Satu Hassi: Sähköveroa ei nosteta!] siirtomaksut nousevat. Siellä [Puhemies koputtaa] olevat ihmiset, jotka tarvitsevat autoa ja asuvat omakotitaloissa, ovat [Puhemies koputtaa] teidän maksumiehiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-06-11T15:10:06,2019-06-11T15:11:19,Hyväksytty,1.1 2019_15_74,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Käydään heti läpi yksi ikävä asia. Valitettavasti jonkin verran polttoainevero nousee. Se on 5 senttiä alvi yhdistettynä diesel‑ tai bensapumpulla, [Kokoomuksen ryhmästä: 250 miljoonaa!] 5 senttiä se on tavalliselle autoilijalle, sille työssä käyvälle rouvalle, 5 senttiä pumpulla, indeksikorotuksen verran, sen me joudumme valitettavasti tekemään. Sen sijaan omakotitalossa asuvan rouvan osalta ensimmäisen kerran kiinteistöverotusta tullaan tarkastelemaan sillä tavalla, että a) katsotaan todellinen kiinteistön arvo ja b) katsotaan myöskin, mikä on kiinteistönomistajan todellinen maksukyky, eli verotetaan vähän enemmän kasvukeskusten keskustassa olevaa lasikiinteistöä ja vähän vähemmän sitten mökkiä siellä kylällä. Alueellistamislainsäädäntö esimerkiksi uudistetaan, niin että ei tulisi sellaisia huteja, mitä on joillakin aiemmilla vaalikausilla tapahtunut. Väylähankkeita toteutetaan. Ja pakko kysyä kokoomukselta, kun te haluatte vähentää tulevaisuusinvestointeja: kumpi vedetään listalta pois, Turun juna vai Tampereen juna? Päättäkää siellä ryhmähuoneessa: Turun juna vai Tampereen juna pitää jättää pois? [Hälinää — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-11T15:11:20,2019-06-11T15:12:27,Hyväksytty,1.1 2019_15_75,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä ihmetellään sitä, mitä varten oppositio ei tue hallituksen hyviä ehdotuksia muun muassa työllisuuden parantamisesta, joka on yksi keino, johon tämä koko paletti nojaa. Mielellään niitä voisi vaikka kannattaa, mutta kuten pääministeri Rinne sanoi, niin niitä ei oikein hirveästi vielä ole. Eli hyvin vaikea tässä on ottaa kantaa puolesta tai vastaan. Mielestäni se on hallituksen tehtävä tuoda niitä työllistämiskeinoja. Ainoa konkreettinen, minkä löydän, oikein konkreettinen, on se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kyllä laitetaan töihin, ja tämä oli teidän vaalilupauksenne vaalitenteissä, jota sitten ehkä korjailitte. Samaten olin ministeri Harakan kanssa Ylen radiotentissä. Puhuitte näistä veropohjan laajennuksista, ja kysyin, voitteko te suoraan sanoa, että te puhutte kuluttajaveronkorotuksista, ja te ette ainakaan siinä radiotentissä vastannut. Kyllä minä tämän arvasin, ja nyt tässä sitten tulee se, mitä pahimmillaan pelättiin. Kerrotteko te näistä työllistämistoimenpiteistä konkreettisemmin, vai ovatko ne lähinnä laittomasti maassa olevien työllistämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-11T15:12:33,2019-06-11T15:13:39,Hyväksytty,1.1 2019_15_76,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Työllisyyttä voi nostaa monin eri keinoin, ja itse asiassa viime kaudella Sipilän hallituksessa meillä oli hyvin kunnianhimoinen norminpurkuohjelma. Itse asiassa kiitän hallitusta siitä, että sieltä ei nyt vedetty pois kauppojen aukiolojen vapauttamista tai koeaikojen pidennystä tai takaisinottovelvollisuuden lyhennyksiä. Irtisanomissuojankaan helpotusta ei itse asiassa ole purettu, eli hyvä niin. Mutta paljon keinoja olisi nimenomaan norminpurkupuolella, joita mielestäni tässä hallitusohjelmassa ei ole ollenkaan. Itse asiassa yhden löysin, ja se oli se, että parsinavetoista nyt luovutaan. En tiedä sen työllisyysvaikutusta, mutta tuntuu, että se ei ehkä kuitenkaan tuhansia työpaikkoja tule luomaan. Esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden saatavuusharkinta olisi yksi semmoinen mahdollinen, josta voisi kannattaa aloittaa, koska näillä aidosti on työllisyysmerkityksiä, ja oppositiosta tulemme kyllä auttamaan teitä tässä työssä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-06-11T15:13:44,2019-06-11T15:14:45,Hyväksytty,1.1 2019_15_77,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Täällä äsken tuli edustaja Eestilän puheenvuorossa esille sähkönsiirtohinnat. Itse asiassa hallitusohjelmaanhan on kirjoitettu siirtomaksuista kirjaus, että ”selvitetään mahdollisuus rajoittaa nykyisestään sähkönsiirtomaksujen vuotuista korotusta”. Eli päinvastoin, on tarkoitus selvittää, mitä niille varsin suurille korotuksille voitaisiin tehdä. Myös aikaisemmassa vaiheessa keskustelua tuli esille teollisuuden kilpailukyky, ja onkin varsin tärkeää, että siitä kannetaan huolta kansainvälisesti ja kansallisesti. Tosiaan, hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi haluaa olla ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, ja se vaatii silloin myös meidän teollisuutemme sähköistämistä ja kohti hiilineutraalisuutta etenemistä. Se, että tuonne on kirjattu polku siihen, että mennään myös teollisuuden sähköverossa kohti EU-minimiä, on itse asiassa meidän teollisuudellemme erittäin merkittävä kilpailuvaltti. Se tuo meidät samaan sarjaan Saksan ja Ruotsin kanssa. Lisäksi tietenkin täytyy muistaa se, että kunnianhimon taso on varsin korkea, kun puhutaan siitä, miten meidän teollisuutemme voisi saavuttaa hiilineutraalisuuden. Jos Suomi pystyy ensimmäisenä hyvinvointiyhteiskuntana ja teollistuneena maana löytämään tien siihen, miten myös teollisuus pääsisi irti fossiilisista polttoaineista, minulla ei ole epäilystäkään, etteikö se olisi ihan valtava kilpailuetu meidän teollisuudellemme myös kansainvälisesti. Jos Suomi pystyy tekemään sen, ei epäilystäkään, etteivätkö muutkin teollisuusmaat olisi siitä kiinnostuneita. Ehkä haluan kommentoida tässä vaiheessa myös yleisesti tähän talouskehitykseen ja talouskasvuun liittyviä asioita. Jonkin verran salikeskustelussa on tullut esille yrittäjyyteen liittyviä seikkoja, ja — kuten edustaja Pirttilahti taisi todeta puheenvuorossaan — erittäin monia yrittäjyyteen, paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä asioita on kirjattu tähän hallitusohjelmaan: yrittäjyysstrategiaa, kotimaisen omistajuuden ohjelmaa, viennin ja kasvun ohjelmaa ja monia muita merkittäviä kohtia. Lisäksi vielä koko kansallisen kehityksen ja kasvun osalta haluan todeta sen, kun vastaan myös aluekehityksestä ja aluepolitiikasta, että on ehkä hyvä miettiä sitä, mitä sillä aluepolitiikalla tarkoitetaan. Hallitusohjelmaan on kirjoitettu se suunta tahdosta. Aluepolitiikan tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen, ja se on näin ollen myös tämän hallituksen ohjenuora koko Suomen kehityksen eväiden kasvattamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-06-11T15:14:52,2019-06-11T15:17:44,Hyväksytty,1.1 2019_15_78,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Haluan toivottaa ensi alkuun voimaa ja viisautta uudelle hallitukselle vastuullisissa tehtävissä ja monissa niissä hyvissä aikomuksissa, joita teidän ohjelmastanne kyllä kiistatta löytyy. Sen sijaan se ongelma liittyy, niin kuin on hyvin keskusteluissa käynyt esiin, talouteen ja työllisyyteen ja sen uskottavuuteen. Haluaisimme tukea teitä monissa niissä rakenteellisissa uudistuksissa, joita suomalaisen työllisyyden vahvistamiseksi tarvittaisiin, mutta se on kovin vaikeaa, koska niitä ei tästä ohjelmasta löydy. Ja sen takia teen muutaman ehdotuksen, joihin toivon, että voitaisiin harkita tartuttavan. Ensinnäkin perhevapaauudistus niin, että se aidosti myöskin lisäisi ja vahvistaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyyttä. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen on monien, esimerkiksi pk-yritystenkin, toivoma ratkaisu. Työn verotuksen merkittävä keventäminen toisi lisää kannusteita ja palkitsisi ahkeruudesta niitä ihmisiä, jotka aamulla heräävät ja lähtevät töihin. Ja sitten osaavan työvoiman saatavuus, jatkuva oppiminen: siihen hallitusohjelmassa on hyvin vaatimattomasti toistaiseksi keinoja ja rahoitusta, siltä odotamme paljon. Sitten myöskin esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Nyt loppuun vielä haluan esittää kysymyksen, joka liittyy varhaiskasvatukseen ja varhaisiin vuosiin. Mihin jäi se kaikkein vaikuttavin toimi eli kaksivuotinen esiopetus? Mihin se unohtui?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-06-11T15:17:47,2019-06-11T15:19:13,Hyväksytty,1.1 2019_15_79,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä ohjelma ennen kaikkea katsoo tulevaisuuteen. Tässä ehkä muutoksena on se, että tuosta kokoomusjohtoisesta koulutuspolitiikasta, joka on aika hyvin ollut hankevetoista ja poukkoilevaa, nyt mennään koulutuspolitiikkaan, joka on ennen kaikkea pitkälle 2030-luvulle katsovaa. Sitä varten luodaan juuri tämä osaamisen ja oppimisen tiekartta. Siinä keskitytään ennen kaikkea siihen perusopetukseen ja sen vahvan perustan luomiseen, ja yritämme tehdä kaikkemme, jotta se eriarvoisuus, joka tuolla luokkahuoneissa näyttää kasvavan, saadaan käännettyä ja pysäytettyä ja ennen kaikkea saamme oppimistulokset nousuun. Minä ymmärrän hyvin sen, että kokoomusta täällä salissa ärsyttää, koska te ehkä pelasitte korttinne väärin ja jäitte hallituksesta ulkopuolelle. Mutta ei hätää, me keskustassa olemme saaneet monia tavoitteita läpi, mitkä te myös allekirjoitatte. Meillä keskustassa oli 10 kynnyskysymystä, joista 11 saatiin läpi. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-06-11T15:19:25,2019-06-11T15:20:18,Hyväksytty,1.1 2019_15_80,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on nyt useaan kertaan hallituspuolueiden taholta ikään kuin lyöty kättä, että eikö nyt kelpaa osaamispanostukset. Jos täällä olisi jossain se osaamismiljardi, niin se kelpaisi meille vallan hyvin. Täällä on 200 miljoonaa euroa näitä pysyviä menolisäyksiä osaamiseen plus sitten 730 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle jaoteltuna, jolloin seuraavina kolmena vuonna on 450 miljoonaa euroa, jos ne tasaisesti jaetaan. Mutta sitten ne loppuvat tosiaan. Kolmen vuoden päästä irtisanotaan opettajia ja niin edelleen. Sitä hankemaailman ikään kuin lyhyttempoisuutta, jota tässä äsken juuri kritisoitiin, nyt tuotte kolmella neljäsosalla teidän panostuksista tähän lisää. Samoin vanhustenhoitoon, ilmastoon — kun alkupuheenvuorossa, pääministeri, muistaakseni nämä kolme teemaa sanoitte — kyllä, vastaus on kyllä, lähdemme näissä sitoutumaan yhteistyöhön, mutta se edellyttää, jos nämä halutaan kestävästi hoitaa, että sitten vastaavasti muihin asioihin ei voida sirotella. Ei ole 115 viivaa, vaan ehkä 20 viivaa lisämenoja. Ne tehdään kestävästi vuosikymmeniksi. Ei niin, että vähän aikaa lämmittää kaikkialta ja sitten kylmää oikein kunnolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-11T15:20:24,2019-06-11T15:21:29,Hyväksytty,1.1 2019_15_81,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen nosti esiin tuon perhevapaauudistuksen ja peräänkuulutti hallitukselta kunnianhimoa, ja sitä meillä todellakin tähän uudistukseen liittyen on luvassa. Kuten hallitusohjelmassa on kirjattu, hallitus toteuttaa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen, jonka tarkoituksena ja tavoitteena on nimenomaan perhevapaiden ja hoitovastuun tasaaminen ja tasainen jako molempien vanhempien kesken. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuudet tulevat lisääntymään tässä mallissa. Tämä uudistus lisää merkittävästi sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja samalla myöskin huomioidaan monimuotoiset perheet. Huomasin mediasta aamulla, että kokoomuksesta leviteltiin jo mustia pilviä perhevapaauudistuksen ylle rahoituksen osalta, mutta kuten tiedätte, palkkaan sidottujen vapaiden eli ansiosidonnaisten äitien ja isien vapaiden rahoitus tulee valtaosaan työtulovakuutuksen kautta, ja siinä isoimpia rahoittajia ovat palkansaajat ja työnantajat, ja valtion osuus on vain noin alle 10 prosenttia. Siksi onkin erittäin tärkeää, että me teemme tämän uudistuksen ja se valmistellaan kolmikantaisesti hallituksen periaatteiden pohjalta. Tämä on kunnianhimoinen, myönnän sen, mutta meillä on kaikki eväät onnistua. Puhemies! Ihan muutama sana vielä näistä pienimmistä eläkkeistä, kun nekin ovat täällä salissa nousseet tänään esiin. Ne nousivat esiin myös tuolla vaalikentillä, ja ne nousivat esiin myös tuolla Säätytalolla, ja me haluamme tähän huoleen myöskin vastata. Eli pienten eläkkeiden korotuksia on alettu jo valmistella ensimmäisten lakien joukossa sosiaali- ja terveysministeriössä. Tälle hallitukselle on tärkeää, että kaikista pienituloisimmat eläkeläiset saavat euromääräisen korotuksen. Me tarvitsemme sellaisen mallin, joka on hyvä ja joka myöskin huomioi erilaiset etuuskokonaisuudet ja jossa myös kannustinloukut vältetään. Ja kuten todettua, valmistelu on jo aloitettu sosiaali- ja terveysministeriössä, ja toteutus tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin niin, että voimme noudattaa hyvää lainsäädäntöä, jota täällä olemme myös itse peräänkuuluttaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-06-11T15:21:34,2019-06-11T15:24:20,Hyväksytty,1.1 2019_15_82,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Emme tästä hallitusohjelmasta löytäneet tarkempia tase- tai tuloslaskelmia, mutta kun tässä laskin tulitikkuaskin kanteen, niin näyttää siltä, että seuraavan neljän vuoden aikana velkaa tulee valtiolle ja kunnille viitisentoista miljardia lisää. Tämän lisäksi myydään 3 miljardin edestä omaisuutta, mikä tarkoittaisi sitä, että valtion ja kuntien tase heikkenee 18 miljardia. Tämän lisäksi ihmisiltä kerätään toisaalta veroina ja nousevina sosiaaliturvamaksuina 5 miljardia tulevan kauden aikana. Aika heppoiselta näyttävät siihen nähden nämä investoinnit ja ne panokset, joita hallitus ohjelmassaan lupailee. Siellä on paljon hyviä asioita, mekin olemme niitä kiitelleet, mutta ikävä kyllä tämä tulevaisuus on rakennettu hauraalle jäälle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-06-11T15:24:23,2019-06-11T15:25:26,Hyväksytty,1.1 2019_15_83,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituspuolueet ovat ihmetelleet, miksi me emme kiitä esimerkiksi sitä, että on laitettu panostuksia nyt koulutukseen. Meitä ei varsinaisesti kiinnosta se, että te olette laittaneet niitä siihen koulutus-nimen alle, [Paavo Arhinmäki: Teitä ei varsinaisesti kiinnosta koulutus ylipäätään!] vaan meitä erityisesti kiinnostaa se, että näitä rahoja käytetään siellä tehokkaasti. Me emme olisi tehneet valintaa oppivelvollisuuden pidentämisestä, me olisimme keskittyneet peruskouluun, nimenomaan opetuksen ja opettajien lisäämiseen [Jukka Gustafsson: Mekin keskitymme myös peruskouluun!] ja näiden erityisryhmien auttamiseen, jotka koulusta tällä hetkellä putoavat. Toisaalta tämä työllisyyskeskustelu on aivan hysteeristä. Tässä maassa ei ole yhtä ainutta ihmistä, joka vastustaisi sitä, että meidän pitäisi saada työllisyysastetta nousemaan. Millä keinoilla sitä saadaan nousemaan? Tässä maassa kun menee yhdeksi tunniksi töihin, niin pääsee työllisten joukkoon. Mikä vaikutus tällä on julkiselle taloudelle? Silläkö te investoitte eteenpäin? Siihenkö tämä nojaa? Samalla, kuten edustaja Meri täällä aiemmin totesi, te haluatte antaa työlupia nimenomaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, mutta tämä valitettavasti ei ole kovin positiivista julkisen talouden kannalta. Jos maahan tulee vaikkapa 10 000 työikäistä maahanmuuttajaa, [Puhemies: Aika!] huoltosuhde per nuppi paranee, mutta jos heidän työllisyysasteensa on 10 prosenttia, niin siellä on 1 000 työntekijää ja 9 000, [Puhemies koputtaa] jotka ovat ulkopuolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-06-11T15:25:28,2019-06-11T15:26:49,Hyväksytty,1.1 2019_15_84,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tartun näihin koulutukseen liittyviin puheenvuoroihin, joita edustaja Grahn-Laasonen ja edustaja Purra täällä nostivat esille. Me varmaan jaamme yhdessä sen huolen siitä, että varhaiskasvatuksen osallistumisastetta pitää nostaa. Suomi laahaa tällä hetkellä vakavasti perässä muita Pohjoismaita. Itse näen järkevänä politiikkana sellaisen, jossa aluksi selvitetään, mitkä keinot olisivat osallistumisasteen nostamiseksi niitä kaikkein parhaimpia. Ja jos katsotte hallitusohjelman sivua 163, niin siellä selkeästi on kirjaus, että selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen osana kokonaisuutta. Mutta on selvää, että tämä ei pelkästään riitä. Edustaja Purra, jos luette hallitusohjelmaa tarkasti, sieltä myös löytyvät investoinnit esimerkiksi perusopetukseen, mittava tasa-arvo-ohjelma, [Paavo Arhinmäki: Kannattaa lukea hallitusohjelma, niin voi kritisoida vapaammin!] eli sikäli ei pidä paikkaansa tämä, että ei koulutukseen järkevällä tavalla satsattaisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-06-11T15:26:51,2019-06-11T15:27:58,Hyväksytty,1.1 2019_15_85,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Purralle: On yksilön, yhteiskunnan ja myös työnantajien etu, että täällä olevat, jo työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella. Näin on kirjattu hallitusohjelmaan, ja tämä on osa sitä laajaa pakettia, jossa pohditaan, kuinka ulkomailta tänne tulevan työvoiman työskentelyä Suomessa helpotetaan. Kestävyysvaje, matala syntyvyys, ylipäätään ikääntyminen ovat kysymyksiä, joihin meidän täytyy suomalaisena yhteiskuntana vastata, ja tässä ulkomainen työvoima on myös yksi selkeä kysymys. [Olli Immonen: Haluatteko halpatyövoimaa?] Ja tässä ihan keskeistä on se, mikä täällä myös mainittiin aiemmin, että turvapaikkaprosessi on heikko. Kyllä, olemme samaa mieltä: ihmisoikeudet, perusoikeudet eivät siellä toteudu. Me haluamme korjata sen prosessin niin, että jokainen saa kunnollisen käsittelyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-11T15:28:02,2019-06-11T15:29:04,Hyväksytty,1.1 2019_15_86,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Sinänsä hyvää keskustelua. Tämä yksi asia minun vielä pitää varmistaa, ja esitän kysymykseni pääministeri Rinteelle ja valtiovarainministeri Lintilälle. Pääministeri Rinne, sanoitte siis, että ei pysyviä menoja ennen pysyviä tuloja. Kun ymmärrän, että hallituksen talouspolitiikka ja työllisyyspolitiikka on rakennettu niin, että elokuussa 2020 tarkastetaan nämä työllisyystoimet, niin onko nyt niin, että te ette tee näitä pysyviä menolisäyksiä silloin elokuun budjettiriihessä, jos ei ole ensin pysyviä tuloja eli valtiovarainministeriön todentamia oikeita työllisyyskeinoja? Tämä on erittäin merkittävä kysymys, ja mielestäni siihen pitää saada selkeä vastaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-11T15:29:09,2019-06-11T15:29:59,Hyväksytty,1.1 2019_15_87,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Otetaan tähän vielä muutama puheenvuoro ja sitten vastauspuheenvuoro pääministeri Rinteelle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_88,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Jäin ihmettelemään edustaja Grahn-Laasosen puheenvuoroa tuossa vähän aiemmin, kun kerroitte, että olisi pitänyt tehdä kunnollinen perhevapaauudistus. Olisi mukava kuulla, mikä se kunnollinen perhevapaauudistus sitten oikein olisi. Minusta ministeri Pekonen kertoi oikein hyvin sen, mitä me olemme ajatelleet Säätytalolla, ja sehän on sellainen uudistus, joka kannustaa työllistymiseen ja töihin menemiseen, mutta se antaa edelleen mahdollisuuden valita, millä tavalla siellä perheessä lapsenhoitoasiat järjestetään. Pitäisikö pakottaa lapsia päiväkotiin, sekö on se keino, että pakotetaan päiväkotiin? Sekö on sitä valinnanvapautta ja ihminen edellä ‑linjaa, ihmettelen. Silläkö tavalla se olisi pitänyt toteuttaa? Kotihoidon tuki säilyy. Hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset siitä, että kotihoidon tuki säilyy mahdollisuutena, ja se on erittäin tärkeä monelle nuorelle perheelle tällä hetkellä. Sitä käyttää myös moni koulutettu ihminen tällä hetkellä, he haluavat olla pari vuotta kotona lapsen kanssa. Ihmettelen, mitä pahaa siinä oikein on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-11T15:30:07,2019-06-11T15:31:09,Hyväksytty,1.1 2019_15_89,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Hyvät punavihreät kansanrintamahallituksen ministerit! Täällä puheenvuoroissa on tullut esiin, muun muassa Guzenina puhui siitä, että tämä on nyt... [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Edustaja Guzenina!] — Anteeksi, edustaja Guzenina puhui siitä, että tässä hallitusohjelmassa ihminen on keskiössä. Sitten täällä ovat tulleet myös esiin sanat ”perustuu tutkittuun tietoon”. Ihmettelen sitä, että täällä on vihreä puolue tämmöisessä hallituksessa, joka on kirjoittanut hallitusohjelmaan seuraavasti: ”Tuulivoiman osuutta Suomen energiantuotannosta kasvatetaan.” Te raiskaatte Suomen luontoa aivan sieltä kansallispuistojen vierestä, [Paavo Arhinmäki: Ja lepakotkin räjähtelee!] ja minä ihmettelen sitä, kun tästä asiasta ei ole tutkittua tietoa. Kun täällä ei ole tehty terveysselvitystä tuulivoiman vaikutuksista ihmisten terveyteen, niin miten te hallituksessa voitte kirjoittaa tällaista? Minä toivon suuresti, että [Puhemies koputtaa] te ette lähde edistämään tätä ennen kuin tämä terveysselvitys on tehty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-11T15:31:13,2019-06-11T15:32:48,Hyväksytty,1.1 2019_15_90,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun aluksi oppositiojohtaja Orpo totesi, että vastuullinen oppositio ei toimi niin, että se kritisoi kaikkea, mitä hallitus tekee, mutta edelleenkin tämä kysymys on täällä ilmassa, että kelpaavatko nämä pysyvät menolisäykset esimerkiksi osaamiseen ja koulutukseen kokoomukselle vai eivät. Lähes jokaisessa puheenvuorossaan Orpo syyttää hallitusta vastuuttomasta talouspolitiikasta, ja vain vähän sen jälkeen ryhmäpuheenjohtaja Mykkänen täällä sanoi, että nämä koulutuspanostukset ovat aivan liian pieniä. Entinen kehitysministeri kyseli, että eikö tähän 0,7:n kehitysyhteistyörahoitukseen päästä riittävän nopeasti. Ja lukuisia muita esimerkkejä. Puheenjohtaja Orpo, vastatkaa nyt koko joukkueenne puolesta: Nämä pysyvät menolisäykset, tämä vähän reilu miljardi, joka on suurin piirtein sama summa, jonka te olisitte ollut valmis käyttämään pelkästään — pelkästään — verotuksen keventämiseen hyvätuloisia eniten hyödyttävällä tavalla, ovatko nämä nyt liikaa vai liian vähän vai jotain siltä väliltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-11T15:32:54,2019-06-11T15:34:13,Hyväksytty,1.1 2019_15_91,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Grahn-Laasonen kritisoi perhevapaauudistuksen toteuttamista. Jäin pohtimaan sitä, että edellisen kerran naisten ja miesten välistä tasa-arvoa perhevapaissa edistettiin silloin, kun toimin tasa-arvoasioista vastaavana ministerinä, jolloin isien perhevapaita pidennettiin, isälle määriteltyä osuutta, ja sen lisäksi helpotettiin niiden käyttämistä. Kaikki esimerkit, sekä kotimaiset että kansainväliset, osoittavat, että nimenomaan kiintiöiminen on se tapa, jolla tasa-arvoa parhaiten edistetään. No, nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että perhevapaauudistus tehdään ja nimenomaan isille tulee lisää sitä kiintiöityä osuutta. Ihmettelen, kun te, edustaja Grahn-Laasonen, toimiessanne ministerinä Stubbin hallituksessa, toimiessanne ministerinä Sipilän hallituksessa, ette saanut yhtä ainutta askelta tässä eteenpäin. Kun hallitus on sen nyt tekemässä ja kuulimme ministeri Pekoselta, miten asia etenee vauhdilla, niin miten tätä asiaa voi millään logiikalla kritisoida? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-11T15:34:16,2019-06-11T15:35:26,Hyväksytty,1.1 2019_15_92,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Näen minäkin hyvää tässä hallituksen ohjelmassa, [Paavo Arhinmäki: Oho, olette avannut sen lopulta!] ja on hyvä, että SDP:kin ryhmäpuheenvuorossaan ikään kuin tunnusti perussuomalaisten johdokkuuden tässä kritiikissään. On hyvä, että pienituloisten huomioon ottaminen on tässä kautta linjan tapahtuvaa, tai näin ainakin sanotaan. Toivoisin, että sitä selvitettäisiin kuitenkin, mikä näiden veronnostojen vaikutus on juuri nimenomaan pienituloisiin, koska tässä ohjelmassa on nostettu myös selvästi pienituloisuus keskiöön. Nimittäin kun tupakan ja alkoholin hinta nousee, niin se tietenkin vaikuttaa pienituloisiin ja koko siihen verokertymään, koska on hyvin ristiriitaista se, että Suomessa nostetaan alkoholiveroa ja Virossa lasketaan, jolloin se matkustajatuonti kasvaa. Eli onko se verokertymä myös sellainen, että se hyödyttää? Ja se tulee myös tässä polttoaineverotuksessa selvästi kyllä esille, että kun pienituloisilla on ne vanhat ja enemmän kuluttavat autot, niin olisi ehkä syytä tutkia ja selvittää myös sitä, miten nämä korotukset oikeasti kohtelevat eri tuloluokissa olevia ihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-11T15:35:28,2019-06-11T15:36:43,Hyväksytty,1.1 2019_15_93,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Rouva puhemies! Aivan aluksi täytyy todeta, että olen syvästi liikuttunut siitä, kuinka kokoomus on nyt huolissaan eläkkeistä ja hoitajamitoituksesta. On todella hyvä, että olette myös tulleet tälle linjalle, ja toivon sitten, että tukea tulee myös hyvälle hallitukselle näistä esityksistä. Perussuomalaisilta olisin halunnut kysyä, kun te kritisoitte ryhmäpuheenvuorossa sitä, että hallitus on muka siirtämässä rahaa Afrikkaan. Täällä on selkeä kirjaus, että Suomi ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin. Haluaisin kysyä: Eikö tämä ole yhteinen tavoite? Eivätkö myös perussuomalaiset halua, että Afrikassa olosuhteet ovat sellaiset, että sieltä ei olla pakotettuja lähtemään liikkeelle? Muutenkin meillä on aivan erinomainen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tällä hallituksella, ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Myös tuo kuuden kuukauden katto turvapaikka-aikojen käsittelylle on hyvä asia, samaten se, että lisätään turvallisuutta luomalla se jalkapantaseurantamahdollisuus kielteisen päätöksen saaneille. [Ben Zyskowicz: Kyllä, jalkapannat on hyvä! Odotan, kun Ohisalo tuo sen esille! — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-11T15:36:47,2019-06-11T15:37:51,Hyväksytty,1.1 2019_15_94,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Ärade talman! Edustaja Grahn-Laasonen sai jo vastauksen siihen, että perhevapaauudistus tosiaankin tulee. Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkintaprosesseja hallitusohjelman mukaisesti tullaan keventämään. Se on hyvä asia. Se kokonaan tuskin poistuu, niin kuin ei poistunut edellisenkään hallituksen aikana. Teollisuuden energiavero tosiaankin romahtaa, siirtohintoihin tullaan puuttumaan, kaksinkertaisia verotuksia ei enää tule olemaan energian tallennusratkaisuissa. Sekin on hieno asia. Kiinteistöverosta on jonkun verran puhuttu, ja ajatus tämän kirjauksen takana on muun muassa se, että kun on sellaista kiinteistöomaisuutta, vaikka saari tai luontoarvoiltaan suojeltu alue tai joku muu, joka ei ole taloudellisesti käytettävissä hyväksi, siellä ei voi rakentaa tai muuta, niin nyt tämä hallitus tarttuu siihen, jotta siitä ei tulisi kohtuuttomia kiinteistöveroseurauksia. Tämä on hyvä asia, eikö olekin, [Puhemies koputtaa] kokoomus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-11T15:37:54,2019-06-11T15:38:59,Hyväksytty,1.1 2019_15_95,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minulla on vähän surullisia uutisia kaikille niille, jotka kuvittelevat, että Suomi on jo tehnyt oman osansa ilmastonmuutoksen torjunnassa — näin palatakseni tämän kaikkein suurimman ja vaikeimman tulevaisuuskysymyksen äärelle. Näinhän nimittäin ei ole. Me emme ole päästövähennysten kärkikahinoissa, eikä itse asiassa sillä keskinäisellä kisailulla loppupeleissä ole merkitystä, jos hiilen määrää ilmakehässä ei saada vähennettyä. Loppupeleissä ihmiskunta häviää tai voittaa tämän kamppailun ilmastonmuutosta vastaan yhdessä. Sen takia Suomella on aivan valtavan tärkeä rooli tehdä oma osansa ja työnsä ilmaston puolesta niin täällä kotona kuin myöskin maailmalla. Siihen tämä hallitusohjelma luo onneksi toivoa, ja siihen toivottavasti saadaan tukea myöskin opposition puolelta. Ja niin kuin ministeri Kulmuni hyvin totesi: jos me täällä onnistumme, niin se on myöskin kilpailuvaltti ja kiinnostuksen kohde ympäri maailman. Etenkin täällä kotona meidän tehtävämme on myös varmistaa, että se nopea siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa toteutetaan oikeudenmukaisesti. Viitaten ehkä vielä joihinkin aikaisempiin puheenvuoroihin, tämän hallituksen ohjelma [Puhemies koputtaa] on täynnä vihreää politiikkaa, ja se vihreä [Puhemies: Aika!] politiikka on tietysti aina järkivihreää politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-06-11T15:39:00,2019-06-11T15:40:16,Hyväksytty,1.1 2019_15_96,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Sitten viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz, ja sitten ministereille vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_97,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Onnittelut pääministerille ja uudelle hallitukselle. Mielestäni tässä hallitusohjelmassa on erittäin paljon hyviä tavoitteita ja hyviä asioita, muun muassa nämä koulutuspanostukset, mihin muun muassa opetusministeri Andersson puheenvuorossaan viittasi. Tässä hallitusohjelmassa hämmästyttää kuitenkin se, että aikaisemmin, kun puhuttiin siitä, että valtion omaisuutta myydään noin 3 miljardilla, niin yleisesti arvioitiin, että näin saadaan rahoitusta suuriin rautatieinvestointeihin. No, nyt kun tämä liite 12 on käsissämme, huomaamme, että näistä rahoista siihen ei käytetä käytännössä lainkaan mitään. Sen sijaan tällaisina tulevaisuusinvestointeina, jotka sitten loppuvat vuonna 22, mainitaan muun muassa maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille, päihteitä käyttävien äitien palvelut, syöpäseulontaohjelma, ammattikoulujen opettajat ja niin edelleen. Kysyn, valtionvarainministeri Lintilä: onko todella niin, että nämä pysyväisluontoiset lisäykset on tarkoitus lopettaa vuonna 22?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-06-11T15:40:23,2019-06-11T15:41:29,Hyväksytty,1.1 2019_15_98,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ja nyt myönnän vastauspuheenvuorot, ministeri Tuppurainen 1 minuutti ja sitten sen jälkeen pääministeri 5 minuuttia. Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_99,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Iloitsen siitä, että puheenvuorossa noteerattiin hallituksen vahva Eurooppa-politiikka. Suomi on EU-jäsenenä kokoaan suurempi maailmalla, ja se ei, edustaja Tavio, suinkaan kavenna Suomen itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta vaan päinvastoin antaa meille enemmän mahdollisuuksia ratkoa globaaleja ongelmia. Ja kyllä, me olemme mukana rakentamassa EU:n budjettia. Olemme tekemässä budjettia, joka tuo sekä Suomelle etua että eurooppalaista lisäarvoa. Me lähdemme neuvotteluihin turvaamaan Suomelle tärkeät maaseudun kehittämisvarat, aluekehitysvarat, tutkimus- ja tuotekehyksen — kaiken sen, mistä myös te, perussuomalaiset, olette paljon puhuneet. Ja kun lähdemme heinäkuun alusta Euroopan unionin puheenjohtajan tehtävää hoitamaan, me teemme sen selkä suorana ja pää pystyssä, Euroopan unionin jäsenmaana, tavoitellen kaikkea kestävän kehityksen mukaista hyvää tulevaisuutta EU-kansalaisille niin Suomessa kuin koko tällä maanosalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-06-11T15:41:36,2019-06-11T15:42:42,Hyväksytty,1.1 2019_15_100,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ministeriaitiossa vielä viittilöitiin. Annan minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron ministeri Skinnarille, ja sen jälkeen pääministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_101,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Virolaiselle kysymyksestä liittyen kehitysavun tiekarttaan ja Suomen kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästä YK:n tavoitteisiin ja sille tasolle, minne Suomi kuuluu. Kyllä, edustaja Virolainen, Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla ja palauttaa sen tilan — mikä valitettavasti vuonna 2016 tehdyillä leikkauksilla tapahtui — ja se on kirjattu hallitusohjelmaan, ja me olemme siitä äärettömän ylpeitä. Miten tämä tiekartta toteutetaan, millä aikataululla? Palaamme tähän asiaan sitten, kun saamme tämän kokonaisuuden ja budjetin käytyä läpi, mutta on myös mahdollista, arvoisa oppositio, se, että me teemme sitä yhdessä. Se olisi yksi vaihtoehto, koska tämänkin asian pitää olla ylivaalikautinen, ainakin vuoteen 2030 katsova kokonaisuus. Näin isosta asiasta on kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-06-11T15:42:49,2019-06-11T15:43:48,Hyväksytty,1.1 2019_15_102,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Sitten vielä ministeri Lintilä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_103,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz, kysyitte tästä investointien 3 miljardin 50 miljoonan osuudesta. Kyllä ne ovat kertaluonteisia, jotka pääsääntöisesti loppuvat vuonna 22. Siellä on muutamia poikkeuskirjauksia, mutta muuten ne ovat kertaluonteisia. Siitä, mitkä siellä on taustat, tässä tuli minun mielestäni hyvä selvitys esimerkiksi ilmaisen ehkäisyn osalta, eli siellä voi olla erilainen tausta, mitä ehkä siltä lukemalta tulee. Sitten tässä kysyttiin raidehankkeista. Tällä hetkellä pisimmällä on Turun, koska siellä suunnitelma aloitettiin jo viime kaudella. Se on pisimmällä. Ilmeisesti myös Riihimäki—Tampere-väli on sellainen, johon pystyttäisiin lähtemään verrattain nopeasti. Se, mikä niitten tekninen valmius on tällä kaudella, on vielä auki. Mutta LVM varmaan sitten omalta osaltaan tulee sen täydentämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-11T15:43:50,2019-06-11T15:44:48,Hyväksytty,1.1 2019_15_104,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ja nyt sitten pääministeri Rinne, 5 minuuttia, olkaa hyvä. Pöntöstä voi käyttää sen puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_105,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Muutamia asioita: Edustaja Orpo, meillä on työllisyyteen liittyen se isompi kokonaisuus, joka tuottaa 300 miljoonaa euroa mahdollisuuksia nostaa pysyviä menoja, jos se toteutuu. Siitä 1,9 miljardista eurosta, joka tälle työllisyysvaikutukselle on arvioitu, osa on tätä julkisen talouden tasapainottamista, joka ei mahdollista lisämenojen toteuttamista, vaan se on 300 miljoonaa euroa sitä osuutta, joka mahdollistaa sen. Sitten meillä on 730 miljoonaa euroa veronkorotuksia, jotka tulevat tästä listasta, joka löytyy täältä hallitusohjelmasta, jossa on myös veronkevennyksiä, ei pelkästään palkansaajille, eläkeläisille ja yrittäjille 200 miljoonaa euroa vaan myöskin sitten esimerkiksi startupien henkilöstölle mahdollisuus saada henkilöstöantia verotuksellisesti kevyemmin, jotta ne yritykset pystyvät palkitsemaan ja sitouttamaan henkilökuntaa. Ja arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen 15 000:een, sen tavoitteena se, että se vaikuttaa suoraan työllisyyteen, niin kuin se teki vuonna 2015 toteutuessaan, 1 500 euroa nostettiin alarajaa. Elikkä meillä on siis 730 miljoonaa euroa lisättävissä pysyviä tuloja, jotka mahdollistavat sen, että riippumatta tästä työllisyystavoitteen liikkeellelähdöstä voidaan pistää osa niistä asioista käyntiin pysyvien menojen osalta. Mutta lähtökohta on se, että hallituksen tavoitteena on nimenomaan se plus 60 000 uutta työpaikkaa, työllistä, jotta saadaan julkisen talouden tasapainoa vahvistettua ja saadaan näitä välttämättömiä menonlisäyksiä toteutettua, jotta Suomi on kestävä yhteiskunta 2020-luvun jälkeenkin. Sitten liittyen tähän talouspolitiikan päätöksentekoon: se lähtökohta on se, että yksikään näistä kertaluonteisista menoista ei lähde liikkeelle yksittäisen ministerin päätöksellä vaan talouspoliittinen ministerivaliokunta valmistelee näitä kokonaisuuksia, sitä, mihin nämä rahat käytetään, ja valtioneuvosto yleisistunnossa tekee päätöksen siitä, mihin näitä käytetään — siis se 3 miljardia 50 miljoonaa euroa. Sitten haluaisin vielä sanoa raidehankkeista, näistä isoista raidehankkeista: Täällä on todettu hallitusohjelman sivulla 112: ”Hallitus pääomittaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä tarpeen mukaan ja käynnistääkseen jäljempänä luetellut rataverkon kehittämishankkeet niiden täyttäessä edellä määritetyt perusteet”, elikkä siis ne perusteet, jotka liittyvät hankkeen eteenpäin laittamiseen. ”Pääomitus toteutetaan julkisen talouden tasapainon ja menokehyksen raameissa. Päärata ja sen laajennukset, Helsingistä lähteen suuntautuva rata (mukaan lukien Espoon kaupunkirata) ja Helsingistä itään suuntautuva rata.” Nämä ovat kaikki niitä isoja ratahankkeita, jotka pistetään liikkeelle Suomen Rautatiet Oy:n kautta. [Sofia Vikman: Missä on rahat?] — Ne ovat täällä mukana. Kannattaa katsoa tarkemmin sen kakkosliitteen sisältä. Sieltä ne löytyvät. [Sofia Vikman: Ei ole! — Paavo Arhinmäki: Suomalaisesta Kirjakaupasta saa suurennuslaseja!] Sitten sanon vielä näin, että isoin osa näihin liittyvästä rahoituksesta tulevalla vaalikaudella tulee olemaan suunnittelurahaa sen takia, että ne eivät ole semmoisessa kunnossa, että niitä voidaan viedä vielä eteenpäin, mutta kyllä niistä jotkut lähtevät aika nopeastikin liikkeelle. Odotan kovasti, miten paljon liikenne- ja viestintäministerin ja valtiovarainministerin kanssa löytyy nyt tähän lisätalousarvioon — joka tulee antaa kesäkuussa, itse asiassa ensi viikolla, eduskunnan käsiteltäväksi — niitten hankkeiden eteenpäinviemismahdollisuuksia, siis ylipäätään liikenneinfrastruktuuriin. Sitten minä vielä kolmantena — mittakaavaltaan vähän ehkä pienempi asia mutta ihmisten kannalta aika tärkeä asia — nostan esille nämä siirtomaksut, joista on lyhyesti keskusteltu tässä. Meillä on periaatteessa yhteisymmärrys ja lähtökohtainen yhteisymmärrys siitä, että näitten maan alle laitettavien verkkojen osalta niiden kuoletusaikaa, elikkä siis sitä investointiin liittyvää kuoletusaikaa, tultaisiin pidentämään. Se vaikuttaa niitten siirtohintojen tulevaisuuteen. Toinen asia, jota halutaan selvittää, on se, kuinka paljon voitaisiin väljentää sitä määräystä siitä maan alle kaivamisesta, voisiko sitä jollakin muulla tavalla toteuttaa, jotta päästäisiin siirtohinnoissa kevyempiin hinnoitteluihin. Sitten on myös korotuskatto tutkimisen alla tällä hetkellä. Tavoitteena on, että sähkönsiirtomaksut eivät missään tapauksessa nousisi, päinvastoin tulisi tilaa laskea niitä siirtomaksuja ihmisten näkökulmasta. Ne ovat kohtuuttomia tällä hetkellä. — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-11T15:44:51,2019-06-11T15:49:46,Hyväksytty,1.1 2019_15_106,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ja nyt tämän debattijakson jälkeen me menemme puhujalistaan, ja jos ilmenee tarvetta vielä nostaa debattikeskustelu myöhemmin tässä illan mittaan, niin se on mahdollista. Puhujalistaan, ja ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_107,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Suomalaiset äänestivät vaaleissa muutoksen puolesta, ja nyt käsittelyssä olevassa hallitusohjelmassa näkyy tämä muutos oikeudenmukaisemman ja eriarvoisuutta vähentävän Suomen suuntaan. Nyt maailman historian menestyksekkäintä keksintöä, pohjoismaista hyvinvointivaltiota, ryhdytään vahvistamaan viime hallituskauden leikkausten jälkeen. Hyvät kansanedustajat! Suomalaisten oikeudenmukaisuudentuntoa on koetellut erityisen paljon vanhustenhoidon ympärillä käyty keskustelu. Siksi pidän tärkeänä, että hallitus on viimein päättänyt kirjata hoitajamitoituksen lakiin. Henkilöstömäärän lisäys toteutetaan asteittain etenevän kehittämisohjelman kautta. Tämä on järkevää. Arvoisa puhemies! Eriarvoisuuteen keskeisesti vaikuttava asia on asuntopolitiikka. Suomi ja etenkin pääkaupunkiseutu tarvitsevat tällä hetkellä enemmän kuin koskaan eriarvoisuutta kitkevää asuntopolitiikkaa sekä lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Tämän totesi myös eduskunnan tarkastusvaliokunta viime kauden lopussa valmistuneella yksimielisellä mietinnöllä. Olen todella iloinen siitä, kuinka hyvin nämä asiat on huomioitu pääministeri Rinteen uudessa hallitusohjelmassa. Eriarvioisuuden vähentäminen on ohjelmassa asuntopolitiikan osalta avainasemassa. [Pia Viitanen: Se on hyvin tärkeää!] Nopea muuttoliike kasvukeskuksiin luo alueiden tasapainoiselle kehittämiselle ja asumisen hinnan kasvun rajoittamiselle haasteita. Paine on etenkin Helsingin alueella erityisen suurta. Sen vuoksi olen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa kaupunkiseuduilla lisätään kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa. Tavoitteena on, että valtion pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen uudistuotannon määrä on vähintään 10 000 uutta asuntoa vuosittain, joista yli puolet Helsingin seudulle. Tämän lisäksi hallitus aikoo käynnistää poikkihallinnollisen lähiöohjelman, [Pia Viitanen: Hyvin tärkeää!] jolla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä tähdätään lähiöiden elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Viimeksi tänään olemme saaneet lukea huolestuttavia uutisia eri puolilta Suomea lähiöiden tilasta. Toivon tämän ohjelman ottavan erityisesti huomioon Helsingin eri asuinalueet ja niiden erityispiirteet. Hyvät edustajat! Kuten edustaja Lindtman ryhmäpuheessaan totesi, SDP näkee pohjoismaisen hyvinvointivaltion reseptin rakentuvan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan kautta. Ainekset löytyvät pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmasta. Tämä ohjelma mahdollistaa sen muutoksen, jonka puolesta suomalaiset äänestivät kevään eduskuntavaaleissa, muutoksen kohti Suomea, jossa kaikki pidetään mukana. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-06-11T15:50:04,2019-06-11T15:53:58,Hyväksytty,1.1 2019_15_108,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," [Puhuja siirtyy vasemmalle puhujakorokkeelle. — Jukka Gustafsson: Me välillä epäillään, että sydän on vasemmalla! — Minun sydämeni on erittäin oikealla puolella — kiitos teidän, tehän meidät tuonne vielä erityisesti siirsitte — sydän on paikallaan.] Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Arvoisa hallitus! Myös minä haluan onnitella teitä: lämpimästi onnea vaativassa tehtävässä, kannatte raskaita salkkuja. Ja ihan varmasti se, minkä taaksenne viime kaudella jätitte, sen edestänne löydätte, ja siitä tulee pitämään oikealla oleva oppositio erittäin hyvän huolen. Arvoisa rouva puhemies! Täällä nousi esiin pohjoismainen hyvinvointi ja pohjoismainen yhteistyö, ja ilmastonmuutoksesta puhuttiin ihan ensimmäisenä. Haluan mainita sen, että globaalit päästöthän maailmassa räjähtävät käsiin. Meidän tulee pitää huoli siitä, että Suomessa teollisuus säilyy. Suomalainen savupiippu on ekoteko, ja se on erittäin tärkeää. Meillä on täällä myös pohjoismaisen yhteistyön ministeri paikalla, ja haluaisinkin kysyä siitä, millä tavalla tulemme tai tulette edistämään pohjoismaisen äänen kuulumista myös EU:ssa? On hyvin tärkeää, että myös meidän maiden välistä tiedonvaihtoa ja koordinaatiota kansallisista energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvistä suunnitelmista parannetaan ja me saamme ajanmukaista tietoa näistä asioista. Tämä hallitusohjelma on unelmien päiväkirja: siinä on paljon hyviä asioita ja siinä on paljon toiveita. Siinä on toiveiden tynnyri, ja toki, ei ole huono asia unelmoida. Ja haluan kiittää ihan aluksi, sillä siellä on henkilökohtaisesti ajamiani asioita, muun muassa saattohoidon laadun parantaminen. On erittäin hyvä asia, että saattohoitoteema ei unohtunut tästä hallitusohjelmasta. Siellä on myös syöpäseulonnat, joita olen täällä vuosikausia ajanut — erittäin hyvä asia, kiitos siitä. Mutta sitten siellä on myös näitä kysymysmerkkejä. Me puhuimme kauden päättyessä hoitajamitoituksesta, ja siitä, että 0,7 on saatava kirjattua lakiin. Silloisessa yhteisessä oppositiossa — jotka nyt olette siellä hallituksessa — pontevasti vaadimme, että 0,7. Silloinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja ilmoitti, että se on kuukauden homma, se on yksi virke, yksi lause, vanhuslakia on mahdollista korjata hyvin nopealla tahdilla, sinne on mahdollista saada se 0,7. Nyt minä kuuntelen hyvin, hyvin huolestuneena. Olin viimeksi kolme viikkoa sitten tekemässä yövuoron. Olen tällainen ”hätähoitaja”, minun puhelimeni soi silloin, kun hoitaja ei ole siellä paikalla. Mitä me tälle ongelmalle teemme? Pidän erittäin tärkeänä, että siirtymäajat ja kehitysohjelmat unohtuvat tästä keskustelusta ja että lähdemme aktiivisesti ja pontevasti viemään sitä hoitajamitoitusasiaa eteenpäin. Sillä kyllähän se on niin, että jos se puheen asteelle jää, ja mitä enemmän asia pitkittyy, niin sitten se varmasti myös siihen jää. Teillä on siitä kokemusta: 2011—2015 olitte silloinkin hallituspuolueena, ja silloinhan se hoitajamitoitus laskettiin entisestään sinne 0,5:een. Silloinhan suositus oli se 0,7. Minä toivoisin, että tämä asia viedään pontevasti eteenpäin. Toivon myös, että sinne kotihoitoon kohdennetaan resursseja, ja myös kotihoitoon tulisi saada se mitoitus. Ei ainoastaan, että me puhumme siitä ympärivuorokautisesta hoivasta, sillä yhä useampi huonokuntoinen vanhus on siellä kodissa. Minkä takia? Sen takia, että laitospaikkoja on vähennetty. Laitospaikkojen kohdentaminen ja niiden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, ja minä toivon, että hallitus, kuuntelette tarkalla korvalla sitä toivetta. Se oli myös teidän oma toiveenne, kun olitte oppositiossa, että laitospaikkoja lisätään. Hyvin huonokuntoisia ihmisiä on siellä omissa kodeissaan. Nämä ovat tärkeitä asioita. Miten me saamme ne hoitajat? Meillähän on erilaista hoitajakoulutusta tällä hetkellä, on ollut aikaisemmin ja on nykyään. Jos ei muu auta, niin koulutusaikoja on lyhennettävä ja tiivistettävä. Silloin täytyy miettiä, että otetaan kaikki osaaminen käyttöön näiltä henkilöiltä, jotka kouluttautuvat. Siellä on aikuisopiskelijoita, joilla on jo aikaisempia tutkintoja. Eli tehdään tiiviimpiä opintokokonaisuuksia, jotka kohdistuvat enemmän käytännön työkentälle, opiskelijoita päästetään käytäntöön työharjoitteluun entisestään enemmän, ja sillä tavalla saadaan sitä pääomaa siihen osaamiseen. On hyvä asia, että hoitotakuuaikaa lyhennetään, mutta mielelläni olisin toivonut, että se koskettaa ikääntyneitä niin, että aina, kun ikääntynyt hakeutuu lääkäriin, hän pääsee sinne heti, että ei tarvitse odottaa yhtään. Ja sitten nämä puuttuvat lääkärit: Te mainitsette, että 1 000 lääkäriä tarvitaan — niin koulutuspaikkoja lisää. Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että meillä on Suomessa varaa lisätä lääkärikoulutuspaikkoja. Meillä on erittäin hyviä opiskelijoita, jotka haluavat hakeutua alalle. Opiskelupaikkoja pitää avata lisää, sillä tavalla me saamme työvoimaa Suomeen. Hoitajista vielä sen verran: Palkkapolitiikka. Niin me saamme myös ne hoitajat, jotka ovat poistuneet kentältä, sinne työkentälle. Näillä muutamilla teemoilla, ja vielä se pakkoruotsi: Olisitte kysyneet opiskelijoilta, lukiolaisilta, nuorilta, mitä se pakkoruotsi oikein meinaa, kuin myös rehtoreilta ja opettajilta. Valtavasti on tullut palautetta, että pakkoruotsiasia ei ole hyvä asia, vaan se on vastakin taantumaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-11T15:54:10,2019-06-11T15:59:55,Hyväksytty,1.1 2019_15_109,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Uuden vasemmistohallituksen johtajan välittämä viesti uuden hallituksen politiikasta oli varmasti monen mieleen. Hallitus muun muassa korottaa etuisuuksia ja eläkkeitä, toteuttaa maksuttoman toisen asteen sekä panostaa infraan, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja poliisien määrään. Hyvää on myös se, että ainakin toistaiseksi yrittäjät säästyvät yritysverotuksen kiristyksiltä. Edellytykset hallituksen kuherruskuukaudelle ovat siis olemassa, sillä rahan jakaminen on aina helpompaa kuin sen säästäminen. Aivan koko kauden onnea eivät Suomen johtavat ekonomistit Rinteen bussin kyydissä ennusta. Bensa hallituksen seurabussissa uhkaa loppua kesken. Siitä pitää huolen hallituksen määrittämä talouspolitiikan linja. Kaiken hyvän ja kauniin rahoitus lepää pitkälti ennustettua paremman talouskasvun ja työllisyyskehityksen varassa. Vaalikauden päättyessä uusia työpaikkoja pitäisi olla lähes 100 000 enemmän ja työllisyysasteen olla 75 prosenttia, jotta tavoite tasapainoisesta julkisesta taloudesta olisi saavutettavissa. Ikävä kyllä, uusi hallitusohjelma ei tämän tavoitteen saavuttamiseksi anna mitään eväitä. Esimerkiksi palkkatuen reipas lisääminen varmasti auttaa monien osatyökykyisten ja erityisryhmien työllistymistä, mutta niiden avulla tavoitteesta ei saavuteta kuin murto-osa. Toisaalta hallitukselta on mennyt ohjelmassaan sisu kaulaan todellisten työmarkkinauudistusten kanssa. Ne loistavat poissaolollaan. Paikallinen sopiminen ei laajene koskemaan kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä, saatavuusharkintaa ei poisteta ja työllisyysnäkökulma on unohdettu sekä perhevapaa- että sosiaaliturvauudistuksessa. Aktiivimalli, joka kuitenkin on luonut VM:n arvion mukaan 5 000—12 000 työpaikkaa, puretaan ilman selkeää vaihtoehtoa. Kasvua ylläpitävää tuottavuuden nousua hillitsee taasen hallituksen into rokottaa rajusti työssä käyvää keskiluokkaa. Esimerkiksi kotitalousvähennystä heikennetään, vaikka sen tiedetään parantavan työllisyyttä, vähentävän harmaata taloutta ja helpottavan lapsiperheiden ja ikääntyvien arkea, yrittäjistä puhumattakaan. Lisäksi kaavailtu polttoaineveron korotus ei ole yksinään kannatettava teko. Nyt siitä kärsii eniten autolla työssä käyvä ahkera keskiluokka erityisesti maaseudulla. Tavalliselle palkansaajalle — pois lukien pienituloiset — ei ole tiedossa ansiotuloveron kevennyksiä, päinvastoin kuin monen muun hallituksen aikana. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa myös kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuoden puolella jopa 0,5 miljardilla eurolla. Jo nyt ankaran verotuksen progressio tulee näin ollen jyrkkenemään jatkossa entisestään. Kuilu kasvaa esimerkiksi Ruotsiin, missä sosiaalidemokraattien johtama hallitus on alentamassa korkeinta marginaaliveroa poistamalla ylimmän asteikkoveroluokan kokonaan. Palkansaajien kannalta ankara verolinja voi luoda lisäpaineita syksyn työmarkkinakierrokseen. Työllisyyden kannalta on ongelmallista, jos päätöksiä kompensoidaan ylisuurilla palkankorotuksilla. Se murentaisi kilpailukykymme, jonka eteen teimme hartia-voimin viime hallituskaudella töitä. Arvoisa puhemies! Keskisuomalaisena kansanedustajana olen myös huolestunut omasta maakunnastani. Viestit esimerkiksi Jyväskylä—Tampere-kaksoisraiteen nytkähtämisestä eteenpäin olivat kerrassaan sekavat. Toiset hallituspuolueiden edustajat sanoivat, että suunnittelu voi alkaa, ja toiset, että kirjausta kaksoisraiteesta ei ole. Oppositiosta on tietenkin helpompi auttaa, kunhan ensin tiedämme, mitä on sovittu hallituspuolueiden kesken. Arvoisa puhemies! Jotain positiivista loppuun. Hallitusohjelman 200 sivuun mahtuu paljon myös hyvää ja kannatettavaa, kuten nuorten harrastukset iltapäivään ja lisärahoitusta seuratukiin, huippu-urheiluun, valmennuskeskuksiin ja urheiluakatemioihin. Toki tässäkin liikuntaohjelmassa on hieman vanhakantaistakin ajattelua, että vain kansalaisyhteiskunta liikuttaa, vaikka yksityinen sektori on tällä hetkellä paljon kovempi liikuttaja. Siksi liikunnan arvonlisäveron laskeminen olisi ollut luultavimmin eniten liikuntaa lisäävä toimenpide. Myöskin hallitusohjelman liikuntaosiossa on ristivetoa moneen suuntaan, eikä ohjelma etene loogisesti. Summa summarum: rakenteiden rahoittamisesta pitäisi päästä toiminnan rahoittamiseen, ja se ei tällä ohjelmalla etene. Arvoisa puhemies! Näillä saatesanoilla yhdyn edustaja Orpon tekemään epäluottamuslauseeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-06-11T15:59:58,2019-06-11T16:05:10,Hyväksytty,1.1 2019_15_110,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisat edustajat, tässä juuri muutama tunti käytiin tätä debattia, ja nyt oli tarkoitus, että puretaan tätä puhujalistaa. Jossain vaiheessa sitten, kun enemmän on aikaa kulunut edellisestä debatista, lähdetään debattiin uudestaan, ja sitten myös ministerit tulevat kyllä saamaan oman puheenvuoronsa siihen, mitä täällä on sanottu. Mutta nyt mennään tosiaan puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_111,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnalle esitetty hallitusohjelma on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukainen sekä ylisukupolvisesti vastuullinen. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että heikoimmistakin huolehditaan ja että myös pienituloiset tulevat toimeen. Tämän hallituksen ohjelmassa tämä näkyy esimerkiksi kaikkein pienimpien eläkkeiden nostamisena, pienituloisiin lapsiperheisiin panostamisena sekä perheiden ja ikäihmisten palveluiden parantamisena. Alueellinen oikeudenmukaisuus puolestaan edellyttää, että koko Suomen elinvoimaa vahvistetaan. Hallitusohjelma tunnistaa hyvin vaikkapa toimivien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä koulutuksen saavutettavuuden merkityksen eri puolilla Suomea. Ne ovat konkreettisia elinvoiman kehittämisen ja ylläpitämisen keinoja. On selvää, että näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi vahvaa poliittista tahtoa myös euroja. Perusväylänpidon määrärahojen nostaminen 300 miljoonalla eurolla vuodessa on konkreettinen esimerkki tahdosta ja keinosta panostaa elinvoimaan eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on myös ylisukupolvisesti vastuullinen niin taloudellisesti kuin ekologisesti arvioiden. Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat asioita, joista meidän jokaisen on kannettava vastuumme. Tässä salissa istuvilla on mahdollisuus ja samalla velvollisuus vaikuttaa asiaan enemmän kuin vain omin yksittäisin kulutusvalinnoin. Hallituksen päätöksin Suomi kulkee kohti kunnianhimoista hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2035. Tavoitteen toteutumiseksi on välttämätöntä, että keinot ovat sosiaalisesti, alueellisesti ja taloudellisesti kestäviä. Nämä elementit ovat hallitusohjelmassa tasapainossa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että voimme jatkossakin hyödyntää luonnonvarojamme ja osaamistamme vaikkapa metsien käyttöä kestävästi kasvattaen, ratkoen samalla globaalia ilmastohaastetta ja luoden taloudellista lisäarvoa. Arvoisa puhemies! Ylisukupolvisesti vastuullinen on myös hallitusohjelmassa esitetty talous- ja työllisyyslinja. Julkisen talouden kestävyys ei ole vain tyhjää puhetta, vaan vahvaa sitoutumista vaativa tavoite, jota kohti hallitus kulkee. Vain kestävällä taloudenpidolla voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden myös tuleville sukupolville. Siksi tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Vastuullinen taloudenpito vaatii tunnustamaan tosiasiat. Kestävyysvaje julkisessa taloudessa on edelleen noin 3—4 prosenttia. Töitä on siis tulevinakin vuosina tehtävä, jotta Suomi voidaan jättää paremmassa kunnossa tuleville sukupolville. Kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä on toden totta työllisyyden kasvu. Tavoitteen toteutuminen edellyttää määrätietoisia toimia, eikä hallitusohjelma sulje tähän liittyen mitään toimenpiteitä pois, kuten aiemmin tänään tässä salissa jo on todettu. Samasta syystä on tärkeää, että yrittämisen ja pitkäjänteisen omistamisen kannusteet säilytetään. Yrittäjän ja yritysten pitää voida kannattaa ja motivoitua kasvamaan, ottamaan riskejä ja luomaan työpaikkoja. Tämä oli yksi keskustan monista kynnyskysymyksistä, ja tämä on hallitusohjelmassa vahvasti huomioitu. Näin kakun kasvattajia riittää myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Tulevaisuutta ei rakenneta katsomalla peräpeiliin vaan rohkeasti eteenpäin. Historiaa on kuitenkin syytä tuntea ja tiedostaa, että nyt tehtävät investoinnit ovat luontevaa jatkumoa Sipilän hallituksen vahvalle perinnölle ja mahdollisia vain sen ansiosta. Tälle pohjalle nykyinen hallitus kykenee rakentamaan oikeudenmukaiset ja vastuulliset tavoitteensa ja toimensa, ja näin hallitusohjelma myös tekee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-06-11T16:05:34,2019-06-11T16:10:24,Hyväksytty,1.1 2019_15_112,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämän hallitusohjelman myötä Suomeen syntyy hallitus, joka tekee historian kunnianhimoisinta ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, torjuu köyhyyttä, rakentaa tasa-arvoa ja palauttaa Suomen maaksi, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Tällä hallituskaudella me myös aloitamme vihdoin koulutuksen kunnianpalautuksen. Vihreät ovat jo vuosia tehneet töitä sen puolesta, että koulutukseen tehdään merkittävät panostukset kaikilla koulutusasteilla, ja se kädenjälki totisesti näkyy. Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia ja kaventaa lasten taustoista johtuvia eroja. Siksi haluamme, että yhä useampi lapsi pääsee laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Sen takia lasten tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään, ja siksi maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan ja kaksivuotista esikoulua pilotoidaan. Tästä jotkut edustajat ovat kantaneet huolta täällä salissa, että mihin se kaksivuotinen esikoulu on jäänyt. Ei se ole jäänyt minnekään. Siinä edetään pidemmälle kuin koskaan aikaisemmin. Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Me haluamme varmistaa, että jokainen saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Siksi terveydenhoitajien, psykologien ja kuraattoreiden määrää lisätään peruskoulussa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Sitovat mitoitukset tarvitaan, jotta lapset ja nuoret ovat yhdenvertaisessa asemassa koko maassa. Me haluamme, että jokainen saa peruskoulusta hyvät eväät elämään ja että jokainen peruskoulun päättävä saa myös toisen asteen koulutuksen. Tämä toivottavasti on tavoite, joka jaetaan tässä salissa kaikkien kesken. Tästä syystä eniten tukea tarvitsevia kouluja tuetaan ja peruskoulun laatua ja tasa-arvoa vahvistetaan. Eskarista ja peruskoulusta, kahdesta ekasta luokasta, luodaan nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus, jotta jokainen saa oppia omassa tahdissaan. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei yksin riitä, mutta se on selvä viesti ennen kaikkea kunnille ja kouluille. Jokaisesta nuoresta on pidettävä kiinni. Ammatillisiin oppilaitoksiin palkataan tuhat opettajaa, ja ilokseni myös lukiokoulutuksen rahoitusta vahvistetaan. Oppivelvollisuuden pidentäminen edellyttää myös toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Tämä on iloinen uutinen jokaiselle nuorelle, joka keräsi sateessa ja paisteessa allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta. Se on iloinen uutinen jokaiselle lapselle ja nuorelle, joka kantaa huolta perheensä toimeentulosta ja jättää sen takia menemättä vaikkapa kouluun, kurssille tai harrastukseen. Korkea osaaminen ja laadukas tutkimus, vapaa tiede, ne eivät mene koskaan pois muodista. Jokaisella on oltava taustastaan riippumatta mahdollisuus kehittää osaamistaan ja oppia uutta läpi elämän. Maksuttomalla koulutuksella, sillä suomalaisen tasa-arvoisen koulutuksen kulmakivellä, taataan, ettei kenenkään tarvitse punnita tulevaisuudensuunnitelmiaan rahoja laskemalla. Siksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta lisätään ja indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä. Korkeakoulujen autonomiaa ei heikennetä, ja tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy maksuttomana. Lisäksi ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden, heidän perheidensä jäämistä Suomeen helpotetaan. Opiske-lijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja kahdeksi vuodeksi valmistumisen jälkeen. Arvoisa puhemies! Hyvätkin linjaukset ovat parhaimmillaan vasta huolellisen valmistelun ja vaikutusarviointien jälkeen. Siksi sydäntäni lämmittää erityisesti hallitusohjelmalupaukset politiikan uudistamisesta. Muun muassa lupaus tietopohjaisesta politiikasta, lupaus syrjimättömyydestä ja lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta rakentavat selkänojan ja perustan kaikille tämän hallituksen tuleville päätöksille. Toivon, että jokainen ministeri, ja miksei jokainen kansanedustajakin, tekee näistä lupauksista itselleen huoneentaulun ja pitää ne tiiviisti mielessä aina tässä salissa ja myöskin salin ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Kun viisi puoluetta neuvottelee yhteistä ohjelmaa, siitä ei tule kenenkään näkökulmasta täydellinen, mutta näistä koulutuspanostuksista me saamme kaikki koulutuksen ja sivistyksen ystävät olla ylpeitä. Tämä hallitusohjelma muuttaa Suomen suuntaa ja käynnistää sen koulutuksen kunnianpalautuksen, jota tässä maassa on odotettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-06-11T16:10:32,2019-06-11T16:15:29,Hyväksytty,1.1 2019_15_113,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Ihan alkuunsa on todettava — kun täällä pääministerin puheenvuorossa ja esittelypuheenvuoroissa aina välillä toistui, kun puhuttiin koulutuksesta, että kuka maksaa — että me kaikki maksamme. Koulutukseen liittyvät rahat tulevat meiltä, joilla on ansiotöitä. Yritykset maksavat osansa. Toki tietysti kuntien kustantaman peruskoulutuksen maksamme pääosin me palkkatyöntekijät, sillä pääomatuloista ei juurikaan kunnille virtaa rahaa sitä koulutusta kustantamaan. Se on aina hyvä muistaa, mistä se raha sitten lopulta tulee, ja siinä mielessä oikeistoa on aina joskus oikeastaan hyvä muistuttaa siitä, kuinka peruskoulurahoitus kuntasektorilla muodostuu. Mutta jos näin niin kuin vähän oman osaamisalueen sisältä lähtee tarkastelemaan tätä hallitusohjelmaa, niin erittäin myönteistä tässä on se, että nyt palataan tämän Rinteen hallituksen myötä työmarkkinajärjestöjen kolmikantaiseen valmisteluun. Se on yksi semmoinen selkeä suunnanmuutos, mitä tämä maa olisi kaivannut jo edellisen hallituksen alkutaipaleella, niin että emme olisi kohdanneet sitä pakkolakien uhkaa, mikä tapahtui ja minkä johdannaisena sitten tuli kiky-sopimukset ja poliisien, palomiesten, sairaanhoitajien, perhepäivähoitajien lomarahaleikkaukset. Nyt tämä hallitus ei ole sillä linjalla. Tämän hallituksen pelikirjaa ei käydä rakentamassa EK:n pukuhuoneessa, vaan tämä tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, [Perussuomalaisten ryhmästä: SAK:n!] niin että siinä samassa pukuhuoneessa on niin EK, SAK kuin työmarkkinajärjestöt, jolloin se valmistelu näissä työmarkkina- ja työelämäkysymyksissä lähtee oikealta sovinnon ja sovittelun kohdalta, niin kuin tähän maahan on työmarkkinarauhaa ja työelämän säännöstöä ja lainsäädäntöä muodostettu hyvällä tapaa sille tasolle, millä se nyt on, ja sitä vielä edelleen kehitetään. On hyvä, että teollisuuspolitiikka on aktiivista ja siihen tartutaan myös EU-tasolla ja edellytetään talouspoliittisen strategian laatimista. Jo edellisellä, tai sitä edellisellä, kaudella, kun täällä oli mahdollisuus esittää toiveita keskustelualoitteeksi, olin täällä puhumassa, että tämä maa tarvitsisi teollisuuspoliittisen ohjelman. Toivon ja uskon siihen, että tässä hallituksessa on sellainen ministerikunta, joka näkee sen, että nyt on tärkeää huolehtia siitä, että meidän teollisuuden rakenteet rakentuvat sille, että ympäristöystävällisyys huomioiden ja ilmastonmuutos huomioiden meillä rakennetaan edelleen. Toki täytyy kiittää edellisen hallituksen linjauksia siitä, mitä esimerkiksi ministeri Lintilä kovasti täältä toi esille, että teollisuuden merkitystä, digitaalisuuden ja tekoälyn haltuun ottamista ja sitä kautta koko teollisuuden kehittämistä pitää edelleen edistää. Toivon ja uskon, että tässä hallituksessa on sellaista tahtoa, että teollisuus ei tarkoita yhtäläisyysmerkeissä savupiippua vaan hyvinvointia, jonka tulovirroilla voidaan mahdollistaa niin ilmastonmuutosteknologian edistämistä kuin myös sitten ilmastonmuutoksen torjuntaa, ja erityisesti positiiviseen suuntaan. Sanoisin, että tuloveron alennus pieni- ja keskituloisille on hyvä asia. Se kannustaa, ja se on eteenpäinvievää. Se on oikeansuuntaista veropolitiikkaa. Ja itse entisenä pääluottamusmiehenä tervehdin todellakin aktiivimallin leikkurin purkua erittäin tärkeänä asiana. Näin vasemmistolaisena se oli ainakin minulle henkilökohtaisestikin jo sellainen kynnyskysymys, että se epäoikeudenmukainen ja täysin turha ja toimimaton järjestelmä nyt puretaan, ja tämä hallitus varmasti tuo parempia elementtejä huolehtia työttömistä, niin että resursseja lisätään juuri sinne, missä niitä tarvitaan, eli tukemaan työttömiä ihmisiä työllistymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-06-11T16:15:35,2019-06-11T16:20:46,Hyväksytty,1.1 2019_15_114,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Tulevien 20 vuoden aikana maailma tulee muuttumaan enemmän kuin se on muuttunut viimeisen 200 vuoden aikana. Tämä huima muutos ja kehitystahti tuovat tullessaan valtavia mahdollisuuksia etenkin kaltaisellemme pienelle ja ketterälle, fiksulle ja osaavalle maalle. Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus olla se voima, joka tuo eri sektoreille muun muassa energia- ja ympäristöteknologian järjestelmätason uusia ratkaisuja ja uusia konsepteja nimenomaan huomiseen maailmaan, jossa työn käsite sekä taloudellisen arvonluonnin logiikka tulevat poikkeamaan huomattavasti siitä, mihin olemme tottuneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2019-06-11T16:20:49,2019-06-11T16:21:44,Hyväksytty,1.1 2019_15_115,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tuon terveiset hallitukselle tuolta Eduskuntatalon pihalta, jossa olimme kansanedustajajoukolla ottamassa vastaan henkilökohtaisen avun paraatia. Siellä muistutettiin siitä, miten tärkeää aivan jokapäiväisen, tavallisen elämän, ihmisen perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kannalta on se, että vaikeavammainen henkilö voi saada henkilökohtaisen avustajan apua. Eräässä kyltissä muistutettiin, että ”ilman avustajaa olisin alasti”. Ajattelen, että tämäkin kansalaisten muistutus on syytä ottaa huomioon, kun hallitus ryhtyy valmistelemaan, toivon mukaan, nimenomaan tämän parlamentaarisen työn johdolla sote-uudistusta. Tässä hallitusohjelman sote-uudistusta koskevassa osiossa todetaan, että asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa. Tätä todellakin odotetaan ja tarvitaan, ja nyt on käytettävä kaikki yhteistyöpotentiaali siihen, että tällä kaudella tuo sote-uudistus nyt vihdoin saadaan maaliin. No, hallitusohjelma todellakin sisältää monia hyviä ja suuria toiveita herättäviä tavoitteita, kuten hoitajamitoitus vanhuspalveluissa, joka on erittäin hyvä tavoite, tavoite, jota kristillisdemokraatit ovat jo usean vaalikauden ajan ajaneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja perussuomalaiset!] Samoin on sitten tämä hoitotakuu, jotta lääkäriin pääsee nopeasti ja nekin kansalaiset, jotka eivät ole työterveyspalveluiden piirissä, voivat saada tasavertaisemmin palveluita. Samoin on monilapsisten perheiden lapsilisäkorotukset tai vaikkapa poliisien määrän lisääminen. Mutta samaan aikaan nämä hallituksen hyvät tavoitteet kytkeytyvät siihen, että tavoite julkisen talouden tasapainosta vuoteen 2023 mennessä saavutetaan, ja ne kytkeytyvät myös tavoitteeseen työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin. Tänään Suomen Pankki julkaisi ennusteen, jonka mukaan bkt kasvaa 1,3 prosentin vauhtia vaalikauden loppupuolella, tai jo vuonna 2021, kun hallitus on laskenut 2 prosentin varaan. Kyllä tämä herättää suuren huolen siitä, miten käy näiden hyvien lupausten, koska hallitus tarkastelee näitäkin toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Pitäisinkin erittäin tärkeänä sitä, että vielä tämän keskustelun aikana kuulisimme siitä, millä tavoin hallitus priorisoi näitä hyviä tavoitteita, ja toisaalta, millä keinoilla tuohon työllisyystavoitteeseen aiotaan päästä. Siitä haluan keskustapuolueelle antaa kiitoksen, että yrittäjävähennystä ei pääministeri Antti Rinteen vaalipuheista huolimatta romutettu eikä poistettu. Hallitus ei työpaikkoja luo, yrittäjät luovat ne työpaikat, ja sen takia on todella tärkeää, että yrittäjämyönteinen ilmapiiri ja verotus säilyy. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Kun aika alkaa loppua, niin tässä totean, että kannatan edustaja Sari Essayah’n tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-06-11T16:26:07,2019-06-11T16:31:31,Hyväksytty,1.1 2019_15_116,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Suomen suunta on muuttumassa. Pääministeri Rinteen hallituksen hallitusohjelma ei keskity vain yhden hallituskauden aikana vaikuttaviin toimenpiteisiin, vaan se katsoo kauas tulevaisuuteen. Hallitus on linjannut useista pitkälle 2030-luvulle ulottuvista tavoitteista ja tiekartoista. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeitä ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, varhaiskasvatukseen, osaamiseen sekä työllisyyteen tähtäävät tehtävät ja investoinnit. Lapsiperheitä tuetaan monilla eri toimenpiteillä. Lapsiperheiden palveluissa lisätään resursseja ja osoitetaan niitä muun muassa perhekeskustoimintaan, perheiden kotipalveluun, turvakotipalveluihin sekä päihdeäitien palveluihin. Lastensuojeluun säädetään vihdoin henkilöstömitoitus, jota varsinkin sosiaalityöntekijät ovat pitkään esittäneet. Myös lapsiperheiden etuuksiin tulee parannuksia, joista on erityisesti syytä mainita yksinhuoltajille ja opiskelijoille suunnatut korotukset. Molemmat ryhmät ovat vanhempina usein pienituloisia ja köyhyysriskissä. Rinteen hallitus lopettaa lasten eriarvoisen kohtelun varhaiskasvatuksessa. Täysipäiväinen, kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan, ja samalla pienennetään yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkokoja. Pitkällä tähtäimellä tulee edetä edelleen kohti osa-aikaista maksutonta varhaiskasvatusta. Toinen tärkeä kohde, johon erityisesti sote-puolella panostetaan, on ikäihmisten palvelut. Hallitus laatii poikkihallinnollisen ikäohjelman yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Pitkään odotettu vanhusasiainvaltuutetun tehtävä ja toimisto perustetaan. Vanhuspalvelulakia päivitetään, ja ympärivuorokautiseen hoitoon säädetään sitova henkilöstömitoitus. Samalla myös kotihoidon resursseja ja laatua sekä omaishoitoa vahvistetaan. On selvää, että henkilöstöä tarvitaan vanhuspalveluihin lisää, ja siksi mitoitus toteutetaan siirtymäajan puitteissa. Arvoisa puhemies! Hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Rinteen hallitus tiukentaa hoitotakuuta siten, että kiireettömään hoitoon pääsisi viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä edellyttää, että perusterveydenhuoltoon lisätään lääkäreitä ja osoitetaan riittävät resurssit. Sote-uudistuksessa Rinteen hallitus palaa uudistuksen perustavoitteisiin eli hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen, yhdenvertaisuuden toteuttamiseen ja palveluiden laadun saatavuuteen. Uudistus toteutetaan vihdoinkin sote edellä. Arvoisa puhemies! Osaamiseen ja koulutukseen tehtävät panostukset ovat keskeisiä tulevaisuusinvestointeja. Rinteen hallitus laatii osaamisen ja oppimisen tiekartan vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallitus kohdistaa toimenpiteitä kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Keskeisimpinä välineinä osaamistason vahvistamiseen on peruskouluun panostaminen sekä oppivelvollisuuden pidentäminen, jonka myötä kaikille tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen. Tämä sekä parantaa työllisyyttä että pidentää työuria. Toisen asteen koulutus on tänä päivänä minimikoulutustaso, jota työelämässä vähintään edellytetään. On hienoa, että hallitusohjelmassa myös taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Hallitus vahvistaa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulun perusrahoitusta ja lupaa tehdä indeksikorotukset täysimääräisinä. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään, jotta voitaisiin saavuttaa vuoden 2030 tavoite, että 50 prosentilla nuorista aikuisista olisi korkeakoulutus. Osaamistason parantamisella on aivan keskeinen merkitys työllisyysasteelle ja tulevaisuuden talouskasvulle. Yksilön kannalta se parantaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja mahdollistaa erilaiset siirtymät työuran aikana. Tämä tuo ihmisille myös luottamuksen ja uskon tulevaisuuteen. Yhteiskunnan kannalta se puolestaan takaa sen, että tarjolla on riittävästi osaavaa työvoimaa, joka myös kykenee kehittymään työn muutoksessa ja vaatimustason kasvaessa. Tämä luo perustan koko suomalaiselle ja pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle ja sen rakentamiselle ja kehittämiselle edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-06-11T16:31:35,2019-06-11T16:37:04,Hyväksytty,1.1 2019_15_117,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäisenä kannatan edustaja Tavion tekemää epäluottamuslause-esitystä. Tässä hallitusohjelmassa riittäisi arvosteltavia yksityiskohtia, mutta keskityn ensiksi suuriin linjoihin, niihin rakenteellisiin ongelmiin, mitkä tässä ohjelmassa suorastaan pistävät silmään. Eli ensimmäisenä se, että ei ole rahaa siihen, mitä aiotaan tehdä. Vaikka talouskasvu toteutuisi sellaisena kuin tässä haaveillaan ja kuvitellaan, niin siitä huolimatta, vaikka mitään leikattua ei laitettaisi takaisin, mitään edellisen hallituksen tekemää leikkausta ei palautettaisi, pitäisi leikata 2 miljardin verran. Muistini mukaan tällainen laskelma on tehty. Eli ei tässä ole mitään jakovaraa nytkään. Toiseksi, hallitusohjelma ei sisällä keinoja työllisyyden kasvattamiseen. Niitä keinoja kyseltiin tuossa debattikeskustelussa useaan kertaan, eikä niitä keinoja kukaan esittänyt, lukuun ottamatta tätä laittomasti maassa olevien työllistämistä, joka tuskin työllistämiskeinoista nyt suorastaan käy. Sanotaan, että työmarkkinajärjestöt pyydetään samaan pöytään keskustelemaan työllistämiskeinoista. Kuitenkin jos työmarkkinajärjestöillä näitä työllistämiskeinoja olisi, niin miksi ne olisivat pitäneet niitä piilossa lähes vuosisadan ja nyt vasta tämän hallituksen yhteydessä paljastaisivat ne työllistämiskeinonsa. Ei niitä tosiasiassa ole, takki on varsin tyhjä. Toinen ongelma, mikä on hallitusohjelmassa rakenteellinen, on se, että vaikka rahaa olisikin niiden tavoitteiden toteuttamiseen, mitä on, niin ne rahat käytetään väärin. Otetaan ensimmäisenä tämä oppivelvollisuuden jatkaminen. Löytyykö yhtään sellaista asiantuntijaa, jonka mielestä tämä on paras tapa käyttää niitä koulutusrahoja, joita kenties suurella työllä ja vaivalla saadaan jostakin otettua? Käytettäisiin ne rahat ammattikoulutuksen tason parantamiseen, siihen, että ammattikouluista oikeasti valmistuisi osaajia, ammattilaisia. Käytettäisiin ne rahat peruskouluihin, [Jukka Gustafsson: Näin juuri toimitaan!] johonkin muuhun kuin tällaiseen sosiaalidemokraattien harjoittamaan holhoamispolitiikkaan. Tämä on ideologiaa, tämä on ideologiaa. [Jukka Gustafsson: Höpö höpö!] Edellisen hallituksen aikaan vasemmisto-oppositio syytti hallitusta ideologisista asioista ja on nyt itse lähdössä tekemään ideologisia asioita eli juuri tätä holhoamista oppivelvollisuuden pidentämisellä, kun tosiasiassa pakottamisella ei sitä motivaatiota saada aikaan ja motivaatiota siinä kuitenkin pohjimmiltaan kysytään. Toinen kysymys koulutuspolitiikkaan liittyen: kuka asiantuntija on sitä mieltä, että tämä niin sanotun pakkoruotsin tuominen ylioppilaskirjoituksiin on hyvä ajatus? Tätä vastustaa jopa Lukiolaisten Liitto. Onko nyt niin, että tutkittu tieto ei kelpaakaan politiikan pohjaksi nykyiselle vasemmistohallitukselle, entiselle vasemmisto-oppositiolle, kun se ei sovikaan omaan ideologiaan? Esitin debatissa kysymyksen näistä rahoista, että miksi kansallisomaisuutta myydään, vaikka velka olisi halvempaa. En saanut siihen vastausta. Onko siinä kysymys EU-komission vakausmenettelyn välttämisestä ja luottoluokittelijoiden reaktion välttämisestä? Kenties siihen jossain vaiheessa vastauksen saan. Hallitusohjelmassa ei oteta sanallakaan kantaa EU:n nettojäsenmaksun suuruuteen ja Suomen EU:n saannin kuristumiseen ja maatalouden tukien putoamiseen tulevalla EU:n rahoituskehyskaudella, vaikka nämä asiat ovat kaikilla varsin hyvin tiedossa, tai ainakin pitäisi olla, jos tässä talossa aikoo jollain tavalla asioihin vaikuttaa. Mitä sille aiotaan tehdä? Nettojäsenmaksumme nousee vuosittain satojen miljoonien tasolla. Mitä keinoja hallituksella on sen asian hoitamiseen tai korjaamiseen? Sehän on hyväksytty, että rahoitus tulee nousemaan ylemmäs yhdestä prosentista bruttokansantuotteesta. Tässä hallitusohjelmassa on mielestäni kysymys kateuspolitiikasta, joka vie kalatkin vedestä, esimerkkinä tämä kotitalousvähennyksen heikentäminen ja korkovähennyksen poisto. Silti toisaalta näitäkään asioita ei osata hoitaa kunnolla. Oppositio edellisen hallituksen aikaan huusi suoraa huutoa siitä, että tuloerot ovat kasvaneet. Sitten tuli sitä tutkittua tietoa. Tuloerojen kasvu käytännössä perustui siihen, että tupakkaveroa nostettiin. Se oli se suurin yksittäinen tekijä siinä, että näennäisesti olivat tuloerot Suomessa kasvaneet. No, mitä tämä hallitus nyt sitten tekee? Kasvattaa tupakkaveroa erittäin merkittävällä tavalla, elikkä tosiasiassa kasvattaa tuloeroja Suomessa. Eivätkä ihmiset huvikseen polta, tupakointi on addiktio. Ei sitä voi noin vain lopettaa. Ne heikommassa asemassa olevat, köyhemmät ihmiset kärsivät siitä, että näitä veroja nostetaan. Heidän taloudellinen asemansa huononee. Pitävin liima tälle hallitusohjelmalle tuntuu olevan 3 miljardia myytyä kansallisomaisuutta, mutta siitä huolimatta pitää kysyä: missä on se koulutusmiljardi, jota lupailtiin vaalien alla? Tehdään lisää kustannuksia, mutta mistä rahat edes entisiin? Puhutaan tulevaisuudesta, vuodesta 2030, ei sanaakaan kestävyysvajeesta. [Jukka Gustafsson: Se on monta kertaa jo todettu!] Mihin se katosi? Eikö se ollutkaan tutkittua tietoa, että on olemassa kestävyysvaje? Arvoisa puhemies! Tämä on keskiluokan kyykytyksen hallitus, joka ei luottamusta ansaitse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-06-11T16:37:13,2019-06-11T16:42:26,Hyväksytty,1.1 2019_15_118,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Nyt lienee, arvoisat edustajat, oikea hetki antaa ministereille vastauspuheenvuoroja. Täällä on pitkä lista pyyntöjä. Aloitetaan ministeri Paaterosta, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_119,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin tähän valtion omaisuuden myyntiin: Se on yksi väline ja keino siihen, että me voimme a) lisätä infran rakentamista, joka on tietenkin vain osa siitä, mutta kyllä minun mielestäni on tulevaisuusinvestointeja myöskin satsata t&k-investointeihin elikkä osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimustoimintaan, ja siitä syystä ne voivat myöskin osin olla määräaikaisia. Tässä keskustelussa on hämmentävää ollut ehkä se, että siinä kritisoidaan valtion omaisuuden käyttöä näihin hankkeisiin etenkin sieltä oikealta laidalta, kun katson edellistä hallituskautta, jolloin noin pari miljardia on myyty ja minkäänlaisia työllisyys- tai muita vaikutuksia ei ole kukaan arvioinut eikä tiedetä, mitkä ovat olleet niitten investointien vaikutukset — jos niitä on edes haluttu ajatella investoinneiksi. Enemmän ne ovat ehkä menneet valtion budjetin täytteeksi. Jotenka nyt on kuitenkin tarkoitus ja tavoite käyttää tuloja investointeihin, kun ja jos valtion omaisuutta myydään. Sitten kuntapuolelle: Kuntien osalta, tietenkin kiitos jo teknisen kehyksen, indeksijäädytykset lopetetaan ja kiky-leikkaukset lopetetaan. Sen lisäksi sinne on kirjoitettu, että tulee 100 prosentin korvaus niihin uusiin tehtäviin tai tehtävien laajennuksiin, jotka sieltä ovat nyt näillä näkymin myöskin onneksi tulossa liittyen varhaiskasvatukseen, liittyen koulutuksen pidentämiseen 18 vuoteen tai liittyen hoitajamitoituksiin tai viikon hoitoonpääsyyn. Näitten osalta luotan siihen, että kun hallitus on yhdessä sopinut, että niitten kustannukset korvataan, niin ne myöskin tullaan kunnille korvaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-06-11T16:42:37,2019-06-11T16:44:33,Hyväksytty,1.1 2019_15_120,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä on ollut monta hyvää puheenvuoroa, ja nostan esille esimerkiksi sen ylivelkaantumisen riskin, mikä on monessa puheenvuorossa myös tullut esille. Elikkä täällä edustaja Strand nosti sen tärkeän asian esille, että tämä hallitus nyt yrittää päästä ylivelkaantumiseen käsiksi. Me tiedämme, että suomalaiset ovat ylivelkaantuneet, ja se ei ole piirre, joka on nyt läsnä ainoastaan meidän yhteiskunnassamme, vaan koko Euroopassa kotitaloudet ylivelkaantuvat. Sen takia on äärimmäisen tärkeätä, että tässä hallituksen ohjelmassa on nyt yksittäisiä panostuksia esimerkiksi velkaneuvonnan lisäämiseen, on panostuksia siihen, että kansalaisten osaamista talousasioissa lisätään. Myös koulutuksessa tullaan lisäämään panostuksia siihen, että oppilaat oppivat enemmän: mitä tarkoittaa se, että nostaa lainaa, mikä on korko, mitä se tarkoittaa, että lainaa pitää maksaa takaisin jne. Nämä ovat kaikki tärkeitä asioita, ja ne ovat myös meidän kansantaloudellemme tärkeitä. Ylipäänsä voi sanoa näin, että nyt kun hallitus panostaa osaamiseen, niin se tarkoittaa myös sitä, että panostetaan siihen, että ehkäistään syrjäytymistä. Ja oikeusvaltiossa me tiedämme myös, että he, joilla on ne suurimmat ongelmat, he, jotka putoavat väliin, he, jotka syystä tai toisesta altistuvat sille, että myös ylivelkaantuvat tai joutuvat ongelmiin erilaisten huumausaineitten kanssa, he ovat myös riskialttiita sille, että joutuvat rikolliselle tielle. Ja sen takia kaikki nämä panostukset, mitkä nyt tehdään varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiseen asteeseen ja myös kolmanteen asteeseen, yliopistoihin, asti, ovat tärkeitä elementtejä siinä, että pystytään myös ennalta ehkäisemään rikollisuutta ja näin tällä tavalla myös nostamaan hyvinvointia tässä meidän hyvässä maassamme. Ylipäänsä hallitusohjelma sisältää paljon hyviä asioita, ja mitä tulee rikosten torjuntaan, niin tärkeintä on se, että myös kiinnijäämisriski kohoaa. Tässä on myös tärkeätä se, että tullaan lisäämään poliisien määrää ja että myös tulee enemmän voimavaroja sekä syyttäjille että oikeudenhoidolle ylipäänsä, myös tuomioistuinlaitokselle. Kaikki tämä on omiaan myös vahvistamaan kansalaisten luottamusta ja turvallisuuden tunnetta, kun mennään tästä nyt eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-06-11T16:44:34,2019-06-11T16:47:38,Hyväksytty,1.1 2019_15_121,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä salissa tuli kysymyksiä näistä keskeisistä isoista raidehankkeista. Hallitusohjelmassa on tunnistettu ja tunnustettu se, että nämä isot, merkittävät raidehankkeet ovat aivan keskeisessä asemassa siinä, että meillä elinvoima, kilpailukyky, työllisyys ja eri alueiden saavutettavuus paranevat tulevaisuudessa. Tämän lisäksi näillä keskeisillä isoilla raideinvestoinneilla on tietenkin myös iso rooli siinä, että voimme vastata ilmastonmuutokseen, siihen isoon haasteeseen, joka on globaali ja koskettaa myös meitä suomalaisia. Hallitusohjelmassa on asetettu erittäin kunnianhimoinen tavoite siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja jotta tähän päästään, on myös liikenteen päästöjä pystyttävä merkittävästi vähentämään. Ja tässäkin nämä raideinvestoinnit ovat keskeisessä roolissa. Mitä tulee sitten näihin isoimpiin hankkeisiin, tähän länteen suuntautuvaan ratahankkeeseen, sisältäen Espoon kaupunkiraiteen, päärataan, siihen liittyviin muihin osiin ja sitten itärataan, niin näitä kolmea isoa kokonaisuutta edistetään hankeyhtiöiden kautta, ja tähän on tarkat kriteerit hallitusohjelmassa määritelty. Näitä kriteereitä ovat muun muassa, että valtio omistaa keskeisen infran, julkisomisteinen määräenemmistö yhtiöissä varmistetaan, rahoituksesta tulee olla maininta Kuntien takauskeskus ‑laissa, rahoituskustannusten minimointi, yhtiön tulot perustuvat realistiseen arvioon, tuotto-odotukset eivät saa nostaa ratamaksuja kohtuuttomasti, EU-rahoitushakujen varmistamiseksi väylähankkeiden suunnitteluvalmiutta edistetään. Eli näiden kriteerien puitteissa sitten näitä hankeyhtiöitä lähdetään viemään eteenpäin, tarkoituksena totta kai se, että niin suunnittelussa kuin niiltä osin, kuin toteutus on mahdollista, voidaan näiden kaikkien kolmen ison keskeisen hankkeen osalta edetä mahdollisimman pikaisessa aikataulussa, mutta tämä tietenkin on mahdollista vain niin, että päästään sopimukseen valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa. Eli ensimmäisenä pitää tietenkin päästä sopimukseen eri osapuolten kanssa, jotta sitten näitä hankkeita voidaan toden teolla pistää liikkeelle. Sinänsä huoli on yhteinen. Me haluamme torjua ilmastonmuutosta, me haluamme vahvistaa elinvoimaa ja sen takia haluamme tehdä näitä isoja raideinvestointeja. Uskon, että tässäkin salissa on paljon tukea sille, että näitä keskeisiä yhteyksiä edistetään erittäin kunnianhimoisesti, mahdollisimman nopealla aikataululla, systemaattisesti ja tarkkaan arvioiden hyöty—kustannus-suhteet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-11T16:47:40,2019-06-11T16:50:23,Hyväksytty,1.1 2019_15_122,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies, värderade talman! Muutamassa puheenvuorossa nostettiin esille pohjoismainen yhteistyö ja sen tärkeys, ja siitä olen tietysti erittäin iloinen. Muun muassa edustaja Strand sanoi, että Pohjoismaat ovat meidän luonnollisimpia yhteistyökumppaneitamme, ja tämä on aivan totta. Meillä on historiallinen ja yhteiskunnallinen yhteys meidän naapurimaihimme, ja Pohjoismaat ovat meille tärkeä viitekehys ja läheisin ystävämaiden ryhmä. Hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia pohjoismaisesta yhteistyöstä, ja sitä lähdetään nyt parantamaan ja syventämään entisestään. Tavoitteena on, kuten myös edustaja Strand sanoi, että Pohjoismaat olisivat maailman parhaiten integroitunut alue.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-06-11T16:50:26,2019-06-11T16:51:25,Hyväksytty,1.1 2019_15_123,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on muutamassa puheenvuorossa sivuttu puolustuksen kysymyksiä, ja tämä alkava vaalikausi on hyvin merkittävä puolustuksen kysymyksien kannalta. Meillä on isoja investointeja, tärkeitä lainsäädäntöhankkeita. Investoinnit ovat tietysti poikkeuksellisen suuria tällä vaalikaudella. On HX-hanke, jolla korvataan pikkuhiljaa vanhentuvat Hornetit. Sitä viedään valmistelun pohjalta eteenpäin ja päätöksiä tehdään tällä vaalikaudella. Samoin laivastoon on tulossa isoja investointeja Laivue 2020 ‑hankkeen myötä. Täällä edustaja Orpo kertoi ehkä hivenen huolestuneita näkemyksiään puolustusvoi-mien harjoittelutoiminnan tulevaisuudesta. — Ei syytä huoleen. Harjoitustoimintaa jatketaan. Myös kansainvälisiin harjoituksiin osallistutaan. Sitä tehdään Suomen omista lähtökohdista. Mikä parhaiten palvelee Suomen puolustusta, siinä ollaan mukana. Erityisesti kiinnitetään huomiota harjoituksiin, jotka kehittävät suorituskykyämme, yhteistoimintakykyä ja valmiutta. Tänä vuonna osallistumme 92 kansainväliseen koulutus- tai harjoitustapahtumaan. Ensi vuoden osalta tehdään päätökset tämän vuoden syksyn aikana. Oma arvioni on, että ensi vuoden osalta tuo mittaluokka on varmaan samoilla hehtaareilla kuin tänäkin vuonna. En ennakoi mitään suuria, radikaaleja muutoksia suuntaan tai toiseen tässä asiassa. Elikkä tämänkin suhteen kyllä suomalaiset ja oppositio voivat nukkua yönsä rauhassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-06-11T16:53:04,2019-06-11T16:54:53,Hyväksytty,1.1 2019_15_124,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on monissa puheenvuoroissa viitattu oppivelvollisuuden pidentämiseen, joka tulee olemaan tämän hallituksen suurimpia koulutuspoliittisia uudistuksia. Vierastan kuitenkin hieman tätä edustaja Mäkelän käyttämää sanamuotoa, kun hän sanoi, että oppivelvollisuus on holhoava. Meillähän on oppivelvollisuus tälläkin hetkellä, ja sen käyttöönotto aikoinaan on ollut merkittävä tasa-arvoteko. Se on myöskin palvellut Suomea hyvin. Mutta tilanteessa, jossa työmarkkinat muuttuvat, teknologinen kehitys kiihtyy ja osaamisvaatimukset nousevat ammatissa kuin ammatissa, pitää myöskin olla valmiutta tarkastella oppivelvollisuutta uudestaan tästä näkökulmasta. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on tällä hetkellä noin 40 prosentin luokkaa. Se on myöskin ollut laskemaan päin viimeisten vuosien aikana. Eli se, mitä tavoitellaan oppivelvollisuuden pidentämisellä, on sellainen uudistus, jolla pystytään pysyvästi nostamaan suomalaista osaamistasoa ja sitä kautta myöskin työllisyysastetta pitkällä aikavälillä. Se ei ole suinkaan ainoa uudistus, mikä tehdään, vaan oppivelvollisuusiän pidentämisen lisäksi panostetaan myöskin varhaiskasvatukseen, panostetaan peruskouluun ja erityisesti panostetaan myöskin pysyvällä lisärahoituksella oppilas- ja opiskelijahuoltoon, ja idea on se, että meillä on riittävän hyvin toimivat tukipalvelut kaikille niille opiskelijoille, jotka niitä tarvitsevat, kun siirtyvät eteenpäin opiskelemaan toisella asteella. Se, mihin se raha käytetään tässä oppivelvollisuusuudistuksen yhteydessä: totta kai se raha käytetään kaikkiin niihin opiskelijoihin, jotka silloin siirtyvät oppivelvollisuuden piiriin, käytetään heidän tukemiseensa, heidän opiskeluunsa, mutta sen lisäksi sitä rahaa tullaan käyttämään myöskin siihen, että toinen aste muuttuu maksuttomaksi sen seurauksena, että oppivelvollisuutta laajennetaan. Sekin on merkittävä uudistus suomalaisen koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta. Esimerkiksi lukiokoulutuksen puolella tällä hetkellä kustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin. Se on se, minkä perheet voivat joutua maksamaan, jotta saavat hankittua vaadittavat oppimateriaalit lukiokoulutuksessa. Eli uudistus, jossa toinen aste tehdään maksuttomaksi kaikille opiskelijoille, on sellainen, josta hyötyy hyvin laaja joukko suomalaisia. Siinä on myöskin aivan täysin tavallisia työssä käyviä perheitä, joiden lompakossa kyllä nämä nykyiset maksut tuntuvat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-06-11T16:54:55,2019-06-11T16:57:34,Hyväksytty,1.1 2019_15_125,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen tässä jo nosti puheessaan esiin sen, kuinka tärkeää on saada tämä hoitajamitoitus nyt kirjattua lakiin. Ja jotta vielä tulee selväksi: ehdottomasti aikoinaan eduskunnassa tehty lakialoite ja siihen liittyvä kahdeksasta ryhmästä seitsemän ryhmän toive siitä, että tämä sitova hoitajamitoitus 0,7 säädettäisiin lakiin, olisi todella napsakasti vienyt tätä asiaa eteenpäin, niin kuin itse olen aikoinaan myöskin täällä eduskunnassa toivonut. Mutta mitä tulee siihen, mitä hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin, niin sen lisäksi, että tuki oli jo valtava tälle 0,7:n hoitajamitoituksen säätämiselle vähimmäismitoituksena, päätettiin varmistaa, ettei kenellekään jää epäselväksi, ettei tämä 0,7 kääntyisi vähimmäismitoituksesta myöskin enimmäismitoitukseksi, minkä johdosta lähdettiin rakentamaan sitä ajatusta, että tämä hoitoisuus pitää ottaa myöskin tässä mitoituksessa huomioon. Sen lisäksi hallituspuolueet olivat hyvin yksimielisiä siitä, että meidän on varmistettava, että tässä tulevassa mitoituksessa kysymys on vain ammattihenkilöistä, siis hoitajista. Tältä osin on tehtävä tämä tukipalveluiden eriyttäminen tästä kokonaisuudesta. Siksi uskonkin, että eduskunnassa on varmasti malttia pitää huolta siitä, että tämä lainvalmistelu tehdään nyt tavalla, joka tosiasiassa vie siihen lopulliseen tulokseen, että tämä asia saadaan lopultakin kuntoon. Uskon, että tätä hyvää tarkoitusta täällä eduskunnassa ovat monet hakeneet. Ja kuinka nopeasti tämä on mahdollista, niin totesin tässä, että niin nopeasti kuin tämä vain on mahdollista. Nyt tämä on ministeriaitiossa, ei eduskunnan käsissä, vaikka itse toivoin, että se olisi nopeastikin voitu eduskunnassa hoitaa. Koska se on ministeriön käsissä, niin me pyrimme ratkaisemaan nyt tämän ongelman, jossa on aloitettu aika iso, laajapohjainen valmistelu, kutsuttu asiantuntijat pöytään tekemään vanhuspalvelulakiin näitä muutosehdotuksia. Kuinka nopeasti me voimme saada siellä joko osan tai kokonaisuuden valmiiksi, se jää nyt hyvin nopealla aikavälillä ratkaistavaksi. Mutta tämän kesän aikana, niin kuin tiedätte, kunnilta ei voi pyytää lausuntoja, koska siitä on vakiintunut linja, että kunnilta lausuntoja ei pyydetä lomakaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-06-11T16:57:37,2019-06-11T17:00:10,Hyväksytty,1.1 2019_15_126,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Näin. Ja mennään takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_127,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Itselleni osaamisen ja koulutuksen ilmiöpöydän asiat tulivat tutuimmiksi, ja kommentoin hallitusohjelman sisältöä lähinnä siltä osin. Hallitusohjelma sisältää oppimisen ja kulttuurin saralla paljon hyvää, josta keskustan neuvottelijat ja eduskuntaryhmän jäsenet ovat syystä varsin tyytyväisiä. Viime hallituskaudella aloitettiin perusasteella Liikkuva koulu ‑hanke, josta saatiin varsin hyviä ja kannustavia tuloksia ja jonka seurauksena hanke laajenee varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle — voidaan puhua Liikkuva Suomi ‑ohjelmasta. Kaiken pohjana on liikuntapoliittinen selonteko, jossa säännöllisen liikunnan lisääminen nähdään tarpeelliseksi kaikissa ikäluokissa mutta jossa erityishuomion kohteena ovat lapset ja nuoret, joiden keskuudessa on ylipainoisten ja vähän liikkuvien osuus kasvanut. Olen tyytyväinen myös siihen, että lasten ja nuorten harrastamismahdollisuudet paranevat. Useammalla poliittisella ryhmällä oli tämä sama tahtotila, tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus yhteen harrastukseen. Tämä on tärkeää monestakin syystä. Harrastaminen tuo mukavaa sisältöä elämään, kehittää eri taitoja, jotka luovat harrastajalleen mielihyvää, ja ruokkii terveellisesti itsetuntoa. Harrastaminen on myös varsin tärkeää sosiaalisten taitojen ja kaveruussuhteiden kehittymisen kannalta. Harrastamattomuus korreloi usein syrjäytymisen kanssa ja eriarvoistaa. On siis hyvä, että perusasteelle luodaan tilaa säännölliselle harrastamiselle ja samanikäisten kokoontumiselle turvallisen aikuisen ohjauksessa. Arvoisa puhemies! Keskusta puhui vaaliohjelmassaan koulutuksen perustan kuntoon laittamisesta. Kun opinpolun alkua vahvistetaan, vaikuttaa se myönteisesti myös myöhempään oppimiseen. Peruskoulutuksessa käynnistetään laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Pienten lasten koulu keskittyy esiopetuksen ja perusasteen kahteen ensimmäiseen luokkaan, jotka tulevat muodostamaan entistä tiiviimmän kokonaisuuden. Lapsi siirtyy seuraavalle asteelle joustavasti taitojen kehittyessä. Näin oppimiseen tulee mielekkyyttä ja yksilöllisyyttä ja eteneminen tapahtuu oppijan omaan tahtiin. Olen tyytyväinen myös hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen korottaa oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Korotuksen takana on huoli niistä tuhansista nuorista, jotka vuosittain ovat tipahtaneet yhteiskunnan ulkokehälle. Vuoden takaisessa nuorisobarometrissa otantaan osallistuneet nuoret kannattivat oppivelvollisuusiän korottamista ja maksutonta toista astetta. Toivon, että toisen asteen tutkinnon pakollisuus tulee tuottamaan tulosta toivotulla tavalla ja estää koulupudokkuuden sekä syrjäytymisen. Toisen asteen pakollisuus tulee lisäämään oppilaitosten vastuuta ohjata ja huolehtia oppilaistaan. Opintojen ohjaamiseen ja seurantaan tullaan panostamaan jatkossa enemmän. Nivelvaiheissa ja oppilaitospaikasta toiseen siirtymisessä korostuu ohjaaminen. Opiskelija ei voi jäädä tyhjän päälle, vaan hänelle on löydyttävä toinen opinahjo entisen tilalle. Myös mielenterveyden tukipalveluihin on tulossa paljon kaivattua resursointia. Vaikka maksuttomuutta pidetään toisen asteen tutkinnon pakollisuuden tervetulleena kylkiäisenä, ei oppimateriaalien maksullisuus ole missään vaiheessa ollut merkittävin syy opintojen keskeyttämisiin, vaan ne ovat johtuneet erilaisista mielenterveyden ongelmista. Eri kouluasteille on tulossa mielenterveyden ammattilaisia tukemaan jaksamista opinnoissa. Itse toivoisin koulumaailmassa hyödynnettävän entistä enemmän koulupsyykkareita, joista on karttunut hyväksi koettua kokemusta psyykettä tukevina ammattilaisina. Koulukuraattoreilla ja koulupsykologeilla on ilman muuta oma tärkeä roolinsa, mutta heidän ammattitaitoansa tarvitaan yleensä silloin, kun ongelmat ovat jo ilmeiset. Usein nuorille ja lapsille riittää, että he voivat jutella ymmärtävän aikuisen kanssa mieltä painavista asioista ja saada helpotusta varhaisessa vaiheessa oleviin pulmiinsa. Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformi kaipaa jalostamista. Uudistuksessa on paljon hyvää, mutta kentältä saatu palaute kertoo selkeästi myös puutteista. Yksi korjauksen kohde tulee koskemaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, johon tullaan palkkaamaan uutta opetushenkilökuntaa. Ja ihan viimeiseksi totean ilahtuneena, että varhaiskasvatuksen laatua parannetaan ja se tuodaan täysipäiväiseksi kaikille lapsille. Viime hallituskaudella aloitettu selvitystyö kolmiportaisen tuen sovittamiseksi varhaiskasvatukseen saadaan toivottavasti pian myös täytäntöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-06-11T17:00:20,2019-06-11T17:05:27,Hyväksytty,1.1 2019_15_128,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi ja luonnon lajikato ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta aivan keskeisiä ongelmia, jotka meidän on ratkaistava. Ilmaston lämpeneminen voidaan vielä pysäyttää 1,5 asteeseen. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen voidaan vielä pysäyttää, mutta toimiin on ryhdyttävä heti. Siksi olenkin todella tyytyväinen siihen, että hallitusneuvotteluissa vallitsi tästä yhteinen näkemys ja hallitus on tähän ohjelmassa sitoutunut. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka kulkee läpileikkaavana halki hallitusohjelman. Haluamme tehdä Suomesta edelläkävijän hiilineutraaliudessa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa sekä kiertotaloudessa. Lähdemme nyt tekemään Suomesta maailman ensimmäistä fossiilivapaata hyvinvointiyhteiskuntaa, ja määräajaksi tälle on asetettu vuosi 2035. Hallitus tekee myös historiallisen 100 miljoonan euron panostuksen luonnonsuojeluun. Se tarkoittaa muun muassa, että kansallispuistoverkostoa laajennetaan, soiden suojeluohjelmaa täydennetään ja käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalojen elvyttämiseksi. Itämeren suojelutoimia vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Kaivoslainsäädäntö uudistetaan siten, että lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen. Luonto on meille elämänehto ja elinvoiman lähde, kun sitä viisaasti vaalimme, ja sen voi tuhota vain kerran. Arvoisa puhemies! Rakentaminen ja rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja liikenne noin viidenneksen. Toimet rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseksi ovat siis olennaisia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus on asettanut tavoitteeksi liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttamiseksi panostamme joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen, niin olemassa olevan rataverkon parantamiseen kuin uusiin raiteisiin. Tarvitsemme nopeita yhteyksiä kaupunkien välillä sekä pikaratikoita kaupunkiseutujen sisällä. Espoon kaupunkirata, jonka liikenneministerikin mainitsi, on esimerkki hankkeesta, joka on toteutusta vaille valmis. Se kannattaakin laittaa liikkeelle viipymättä. Lisäksi vauhditetaan sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän kasvua ja edistetään pyöräilyä ja kävelyä. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma tukee kestävää kaupunkikehitystä ja asuntorakentamisen lisäämistä kasvavilla kaupunkiseuduilla. Näin pystytään vastaamaan asuntojen kasvavaan kysyntään, kohtuullistamaan asumisen hintaa ja helpottamaan työvoiman liikkuvuutta. Asuntopolitiikassa ja kaupunkien kehittämisessä tarvitaan valtion ja kaupunkien aitoa kumppanuutta. MAL-sopimukset ovat tähän tärkeä väline. Niillä edistetään kestävää kaupunkirakennetta ja toimivaa joukkoliikennettä sekä torjutaan segregaatiota. MAL-sopimuksia voidaan laajentaa nyt myös uusille kaupunkiseuduille. Tarvitsemme monipuolista asuntorakentamista ja asuinalueiden tasapainoista kehittämistä. Erityistä tukea kohdennetaan sitä tarvitseville alueille segregaation ehkäisemiseksi muun muassa uuden lähiöohjelman kautta. Tärkeää on myös, että hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi asunnottomuuden poistaminen. Se on inhimillisesti ainoa oikea tavoite. Tätä työtä lähdetään tekemään tiiviisti yhdessä erityisesti suurimpien kaupunkien kanssa, joihin asunnottomuus keskittyy. Arvoisa puhemies! Hallitus asettaa tavoitteeksi puunkäytön kaksinkertaistamisen rakentamisessa hallituskauden aikana. Puurakentamisen lisääminen on ilmastoteko. Rakentamisen hiilijalanjälkeä pienennetään nopeuttamalla vähähiilisen rakentamisen tiekartan täytäntöönpanoa ja edistämällä kiertotaloutta rakentamisessa. Myös rakennusten sisäilmaongelmiin tullaan puuttumaan. Hallitus jatkaa Terveet tilat 2028 ‑toimenpideohjelmaa. Rakentamisen laatua ja valvontaa parannetaan ja vastuunjakoa selkiytetään. Lisäksi selvitetään, millaista apua homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Arvoisa puhemies! Tällä ohjelmalla rakennamme Suomea, joka tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, suojelee ainutlaatuista luontoamme, panostaa koulutukseen, edistää tasa-arvoa ja torjuu köyhyyttä. Tämä on tulevaisuuteen katsova kestävän kehityksen ohjelma, joka haastaa meitä rakentamaan parempaa Suomea jokaiselle ja jokaisena päivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-06-11T17:05:35,2019-06-11T17:10:33,Hyväksytty,1.1 2019_15_129,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Meidän aikamme tullaan muistamaan siitä, miten me onnistuimme vastaamaan käynnissä olevaan ympäristökriisiin. Meidän onnistumistamme päättäjinä tullaan tulevaisuudessa mittaamaan ennen kaikkea sen kautta, onnistuimmeko tekemään uskottavaa ilmastopolitiikkaa. Nykytoimilla olemme menossa kohti 3 asteen lämpenemistä. Suomessa tämä tarkoittaisi 6 asteen nousua, sillä napoja lähellä olevat alueet lämpenevät kaksinkertaisella vauhdilla maapallon keskiarvoon nähden. Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät jo nyt sadattuhannet ihmiset ympäri maailmaa. Ilmastonmuutos ei siis ole jotain, joka tapahtuu vain hamassa tulevaisuudessa, vaan se on paraikaa käynnissä oleva kriisi, ja nämä lähivuodet ovat aivan kriittisiä sen suhteen, miten tätä kriisiä voidaan ehkäistä. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on todella kova kiire. Globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun näiden vuosien aikana, mieluiten heti ensi vuonna. No mitä ihmiset ajattelevat? Tänä vuonna julkaistun ilmastobarometrin mukaan suomalaiset haluavat ilmastokriisin ratkaisut politiikan ytimeen. Suomalaisista 70 prosenttia on sitä mieltä, että ilmastokriisin ratkaisun on oltava tämän hallituskauden ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema. Myös uusimman nuorisobarometrin mukaan nuorten suurin huolenaihe on ilmastonmuutos. Ilmastotoimille on siis todella vahva kansalaisten tuki. Ilmastokriisin uhka on niin massiivinen, että nyt tarvitsemme ennen kaikkea uutta toivoa ja konkreettisia tekoja. Ketkä ovat osanneet antaa meille tätä toivoa tähän mennessä? Toivoa ovat osanneet luoda nuoret, ympäristöaktivistit ja kansalaisyhteiskunta. Kiitos heille siitä. Olemme kokeneet Suomessa historialliset ilmastomarssit ja tämän kevään ilmastovaalit. Erityisen inspiroivaa on ollut nuorten aktivoituminen ilmastotoimintaan. Olen pitkään toivonut, että ihmiset laajalti lähtisivät vaatimaan kunnianhimoisia toimia ympäristökriisin ratkaisemiseksi, ja nyt viime aikoina olen ensimmäistä kertaa nähnyt sen toteutuvan. Onkin siis aivan viimeisiä hetkiä saada ilmastoasiat politiikan keskiöön. Ja nyt ensimmäistä kertaa hallitusta lähdettiin muodostamaan niin, että ilmastonmuutokseen vastaaminen otettiin hallitusneuvotteluiden keskiöön. Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä tehtiin yksi tämän hallituksen päätavoitteista. Kiitos Antti Rinteelle ja SDP:lle hallituksen rakentamisesta niin, että tämä prioriteettijärjestys näkyi. Itse sain neuvotella hallitusneuvotteluissa ykköspöydässä eli ilmasto- ja ympäristöpöydässä ja kommentoin ohjelmaa sitä kautta. Neuvottelujen lopputulos on ohjelma, jossa on otettu lähtökohdaksi politiikan teko, jossa osaltamme mahdollistamme ilmastonmuutoksen hillitsemisen 1,5 asteeseen. Hallituksella on nyt yhteinen tilannekuva siitä, että ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Hallituksella on yhteinen näkemys siitä, että tarvitaan nopeaa systeemistä muutosta. Hallitus haluaa toteuttaa Suomessa ekologisen jälleenrakennuksen ja tehdä tämän siirtymän sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Eli nyt onkin meidän vuoromme luoda toivoa, ja toivo syntyy toiminnasta. Nyt on tämän hallituksen aika näyttää, että me myös toimimme. Tulevat vuodet meidän tärkein tehtävämme on lunastaa ne kestävän kehityksen lupaukset, jotka olemme hallitusohjelmassa antaneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-06-11T17:10:38,2019-06-11T17:15:12,Hyväksytty,1.1 2019_15_130,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Ärade herr talman! Regeringsprogrammet har mycket bra Ålandsskrivningar, vilket gläder mig mycket. Programmet innehåller de mest omfattande Ålandsskrivningarna åtminstone i modern tid. Regeringsprogrammet slår fast att Ålands självstyrelse ska utvecklas i gott samarbete med Åland. Samordningen av Ålandsfrågor ska utvecklas, konkreta förslag ska tas fram gällande hur kunskaperna om Åland ska stärkas och utvecklas inom statsförvaltningen. Fungerande kontakter på svenska mellan statsförvaltningen och självstyrelsen ska garanteras. Det här är mycket bra. Regeringsprogrammet slår också fast att reformen av Ålands självstyrelse fortsätter. Det är viktigt att det arbetet kommer i mål under denna mandatperiod. Här är de ekonomiska delarna helt centrala. Förra riksdagen godkände nämligen en ändring av självstyrelselagens ekonomiska kapitel som innebar att Åland skulle få tillbaka en större andel av skatter man betalar till staten. Ändringen godkändes med bred majoritet, med stöd av både regering och opposition. Den här ändringen utgick ändå ifrån att landskaps- och vårdreformen skulle finansieras på det sätt som då var tänkt. Då den saken nu har ändrat är det viktigt att säkerställa att ändringen man godkände under förra perioden nu innebär samma höjning av Ålands grundfinansiering också i praktiken. Det är viktigt att snabbt komma vidare i denna fråga. Ärade talman! Det finns också flera andra skrivningar som är glädjande för åländsk del. Det är bland annat att Ålands möjligheter att påverka EU-ärenden ska säkerställas så att en Ålandsstrategi ska tas fram. I samband med 100-årsjubileet för självstyrelsen ska Ålands självstyrelse lyftas fram internationellt så som ett exempel på en lyckad och framgångsrik självstyrelselösning. Det är också viktigt för Åland att en ny nationalspråksstrategi tas fram. Den ska trygga allas rätt att få service på nationalspråken och förbättra språkklimatet. Alla statliga anvisningar och föreskrifter ska utfärdas också på svenska till den del som de också gäller Åland. Det är något som också slås fast i regeringsprogrammet, och det här borde också gälla kollektivavtalen. Regeringsprogrammet slår också fast att anvisningarna God medicinsk praxis äntligen översätts till svenska. Jag säger äntligen, eftersom justitieombudsmannen beslutat att detta måste göras. Nu finns pengar budgeterat för att göra översättningen. Det är jättebra. Det är också viktigt med en kartläggning som ska göras över den svenska undervisningen. Det är viktigt att utbildningsplatser tryggas på svenska också i praktiken på universitet och högskolor. I dag haltar svenskan i praktiken på en del svenskspråkiga utbildningar på universitetsnivå. Att säkerställa svensk service i sjukvården och i rättsväsendet är också av fundamental betydelse. Då man är sjuk eller har blivit utsatt för ett brott är man ofta som svagast. Då är det helt avgörande att få service på sitt eget modersmål både i domstol och på sjukhus. Även om social- och hälsovård är Ålands ansvar enligt självstyrelselagen köper Åland mycket sjukvårdstjänster av framför allt Åbo sjukhus. Ärade talman! Det finns också mycket annat att ta fasta på i regeringsprogrammet. Det gäller bland annat skrivningen om Norden och Östersjön. Regeringsprogrammet slår fast att de nordiska länderna är Finlands naturligaste samarbetsparter. Dessa länder delar samma värderingar om demokrati, öppenhet och välfärdsstaten slår regeringsprogrammet fast. Programmet vill att de nordiska länderna ska utgöra världens bäst integrerade region där man underlättar rörligheten mellan de nordiska länderna. Finland ska aktivt verka för att avveckla befintliga gränshinder och se till att inte nya gränshinder uppkommer. Här finns dock ett stort arbete att göra med att omvandla fina festtal till konkreta resultat, precis som minister Blomqvist också var inne på tidigare. Tidigare riksdagsledamot och minister Ole Norrback gjorde för 15 år sedan en granskning av de gränshinder som finns i Norden och kom med massor av konkreta förslag. Problemet är att nästan inga av de här förslagen har genomförts, så det är bara för minister Blomqvist att ta upp den här rapporten och fortsätta det arbetet. Det är också viktigt att arbetet för miljön och Östersjön fortsätter. Regeringsprogrammet slår här bland annat fast HELCOMs viktiga roll och åtgärder för att förbättra Östersjöns känsliga miljö. Ärade talman! Regeringsprogrammet är också bra ur ekonomins perspektiv. Det höjer inte skatten på arbetet eller ägandet eller företagandet utan stärker företagandet och sysselsättningen. Målsättningen för sysselsättningen är 75 procent, och här kan också Åland fungera som ett gott exempel. För mig är det också oerhört viktigt att inga skärpningar görs på generationsväxlingar eller på arvs- och gåvoskatten. Här gör svenska riksdagsgruppen och SFP ett aktivt jobb för att alltid säkerställa att det lönar sig att arbeta och att vi har en politik som stöder företagsamhet, företagande som skapar arbetsplatser. Ärade talman! Alla de här delarna sammantaget gör att det här regeringsprogrammet är ett mycket bra program för Finland och för Åland, och nu börjar arbetet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-06-11T17:15:19,2019-06-11T17:20:14,Hyväksytty,1.1 2019_15_131,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Värderade talman! Finland har fått en ny regering, och jag ska passa på att lyckönska de nya ministrarna, statsministern och alla övriga ministrar, till ert ansvarsfulla uppdrag.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,sv,Peter Östman,1141,2019-06-11T17:23:29,2019-06-11T17:23:49,Hyväksytty,1.1 2019_15_132,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa puhutaan nyt ensimmäisen kerran hyvinvointitaloudesta ja hyvinvointi-investointien merkityksestä. Tämä on hyvä asia, sillä hyvinvointitalous on myös EU:n agendalla ja on hyvä, että Suomen puheenjohtajuuskaudella asia näkyy myös meidän hallitusohjelmassa. Hyvinvointitalous on yhteiskunnan alue, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista. Hyvinvointitaloudessa tuotetaan ja jaetaan hyvinvointia sekä investoidaan hyvinvointiin. Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää kaikki mukana. Yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi se tuottaa hyötyä myös yhteiskunnalle. Hyvinvointi-investoinnit ovat siis osa hyvinvointitaloutta. Niillä tarkoitetaan yhteiskunnallisten panosten käyttöä, mikä tuottaa tulevaisuudessa lisää hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Esimerkiksi panostamalla sairauksien ennaltaehkäisyyn voidaan vähentää sosiaali- ja terveysmenoja tulevaisuudessa, panostamalla tieteeseen ja tutkimukseen luodaan tulevaisuuden työpaikkoja. Hyvinvointitalous korostaa, että bruttokansantuotemittarin lisäksi meidän on saatava käyttöön myös uusia hyvinvointimittareita. Hallituksen on otettava tämä haaste vakavasti, eli uudenlaisten hyvinvointimittareiden pilotointi ja testaaminen on aloitettava mahdollisimman pian. Puhemies! Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu merkittäviä lapsiin ja nuoriin kohdistuvia tulevaisuusinvestointeja. Hallitus palauttaa subjektiivisen kokoaikaisen päivähoito-oikeuden kaikille lapsille. Myös varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja on tarkoitus pienentää. Tavoitteena on valmistella myös varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma, jossa kokeilujen kautta edistetään 5‑vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta ja kaksivuotista esiopetusta. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä sekä muita varhaiskasvatuksen laatua nostavia toimenpiteitä aiotaan toteuttaa. Peruskoulua vahvistetaan tasa-arvo- ja laatuohjelmalla. Tavoitteena on oppimistulosten parantaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Painopisteitä ovat muun muassa opettajien jaksaminen, inkluusion toimivuus ja myönteisen erityiskohtelun rahoitusmalli. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan lisäämällä ammattilaisia oppilas- ja opiskelijahuoltoon peruskoulussa, ammattioppilaitoksissa ja lukioissa. Koulukuraattorien, koulupsykologien, opintopsykologien, opiskelijaterveydenhuollon psykologien ja terveydenhoitajien määrää peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa lisätään. Myös etsivän nuorisotyön ja työpajojen lisäpanostuksilla vähennetään nuorten syrjäytymistä. Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen on merkittävä tulevaisuusinvestointi. Samalla toteutetaan maksuton toinen aste. Uudistuksen taustalla on yhteiskunnan muutos. Vielä vuonna 1987 meillä oli liki miljoona perusasteen työpaikkaa, nyt vain reilut 200 000. Suomalainen oppivelvollisuus on jäänyt jälkeen, kun vaatimuksena on tällä hetkellä vain peruskoulu. Suomalainen oppivelvollisuus on eurooppalaisittain verrattuna lyhyt. Tarkoitus ei ole tässä uudistuksessa istuttaa kaikkia nuoria pakolla koulunpenkillä, vaan oppivelvollisuuden sisällä on tarkoitus rakentaa erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kymppiluokat, kansan-opistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset ja niin edelleen. Näin jokaiselle nuorelle rakennetaan omaan elämäntilanteeseen sopiva tavoitteellinen opintopolku. Tärkeä tulevaisuuden investointi on myös ammatillisen koulutuksen vahvistaminen. Viime hallituskaudella opettajia ammatillisesta koulutuksesta väheni 1 600 ja opetuksen määrä laski 20 prosenttia, vaikka samaan aikaan opiskelijamäärä kasvoi. Nyt hallitusohjelmassa oleva rahoituksen vahvistaminen on todella tarpeen, jotta saadaan tämä tilanne korjattua. Hallituksen korvamerkitty raha opettajien määrän lisäämiseen varmistaa opiskelijoiden saaman opetuksen määrän vahvistamisen. On tärkeää, että opiskelijalla on henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaista opetusta viitenä päivänä viikossa. Opetus toki voi tapahtua oppilaitoksessa tai työpaikalla. Oleellista on, että opiskelijan rinnalla on säännöllisesti päivittäin opettaja, joka varmistaa osaamisen karttumisen sekä sen, että opinnot eivät keskeydy. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan nostaa esille vielä yhden itselleni tärkeän tulevaisuusinvestoinnin. Osatyökykyisten osallisuuden lisääminen ja työllisyyden helpottaminen on todella tärkeä asia. Esimerkiksi investoimalla sellaisiin palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin, jotka tehokkaalla tavalla tukevat toimintakykyä, lisäävät osaamista ja torjuvat syrjään joutumista, voimme pitkällä aikavälillä päästä tilanteeseen, jossa nopeatkaan muutokset työssä ja työelämässä eivät synnytä suuria ongelmia yksilötasolla ja yhteiskunnassa. Vaikka lyhyellä tähtäimellä ihmisten tukemiseen panostaminen tuottaa taloudellisia kustannuksia esimerkiksi julkisen työllistämisen muodossa, niin pitkällä aikavälillä toteutuvat hyvinvointihyödyt tekevät näistäkin panostuksista taloudellisesti kannattavia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-06-11T17:28:06,2019-06-11T17:33:27,Hyväksytty,1.1 2019_15_133,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Onnittelut uudelle hallitukselle ja työn iloa! Hallitusohjelman ”Osallistuva ja osaava Suomi” johdannossa kirjoitetaan arvokkaasti hyvinvoinnin perustasta: ”2020-luvulla se on osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä. Avainasemassa ovat vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta, samalla valmius päivittää omaa osaamistaan koko elämän ja työuran ajan.” Nämä sanat ovat aivan totta, mutta kun tavoitteena on ”maailman paras työelämä” — siis onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä — niin nämä tavoitteet eivät välttämättä pelkillä sanoilla toteudu, vaan me jäämme odottamaan myöskin sitten tekoja. Jos haluamme työn tuottavuuden uusille ulottuvuuksille, tarvitsemme nykyistä parempaa johtajuutta. Johtajuusongelma ja puutteelliset esimies- ja organisointitaidot ovat maamme yksi vähiten julkisissa keskusteluissa esillä olevista isoista epäkohdista. Yksityisellä puolella huonot johtajuus- ja esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon. Tiedämme kuitenkin, että julkinen puoli ja talous ovat nyt jo paisuneet aivan liian suuriksi. Siksi ongelma on siellä merkittävä. Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa on löytynyt selkeä ero yksityisen ja julkisen sektorin sairaspoissaoloissa, tutkimuksen mukaan sekä yleisesti väestössä että myöskin sote-alan sisällä. Tästä voimme rohkeasti tehdä suoran johtopäätöksen, että yksityisen puolen toimijat ovat kyenneet paremmin ratkaisemaan tämänkin ongelman, ja johtopäätöksen myös siitä, että epäonnistunut esimiehen tai johtajan valinta johtaa useasti yhteisön huonoon työilmapiiriin. Työntekijät kadottavat motivaationsa, mikä saattaa johtaa yhteisön sisäisiin jännitteisiin, uupumisiin, pahimmillaan mielenterveysongelmiin ja lisääntyviin sairaspäiviin. Julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta korkealla tasolla. Silloin kun keskimääräinen luku lähentelee jopa pahimmillaan 20:tä työpäivää työtekijää kohti vuodessa koko työyhteisössä, niin jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa. Tämänkaltainen tilanne yksityisellä puolella johtaisi pahimmillaan konkursseihin. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen ohjelmassa puhutaan julkisen talouden kestävyydestä ja tasapainottamisesta. Kannamme kaikki huolta siitä. Emme halua leikkauksia tai verojen korottamista. Haluamme kuroa kestävyysvajetta. Hallitusohjelmassa lupaatte, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Panostatte aivan oikein koulutukseen. Siksi ihmettelenkin, miksi ette ole ohjelmassanne näkyvästi painottaneet esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta tämän ongelman ratkaisemiseen. Tiedämme, että kansantaloudellisesti huonoista johtamistaidoista syntyvät menetykset ovat merkittäviä, jopa miljardin luokkaa. Onpa asiantuntijoiden laskelmissa tullut esille, että noin 10 prosenttia yritysten tai julkisyhteisöjen liikevaihdosta katoaa taivaan tuuliin huonojen johtamis- ja esimiestaitojen johdosta. Nyt, hallitus, olette asettamassa jo nyt vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille uusia taloudellisia paineita muun muassa hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuusiän nostoilla. Kuntaliiton viimeisten laskelmien mukaan kustannukset niihin ovat jopa 700 miljoonan luokkaa. Jos kykenemme tehostamaan erityisesti julkisyhteisöjen toimintatapoja, työilmapiiri ja motivaatio varmasti nousevat, mutta samalla sieltä vapautuu miljardiluokan säästöt. Sieltä on saatavissa myös tärkeää valmista työvoimaa tulevaisuuden haasteisiin ja tehtäviin. Emme tarvitse maahanmuuttajien kallista sopeuttamista ja uudelleenkoulutusta, voimme täyttää työpaikat kotimaisin voimin. Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelmassa annetaan useita lupauksia, mutta lupaukset eivät riitä, jos ette ole valmiita panostamaan oleellisiin epäkohtiin. Tulevalla vaalikaudella on lisättävä resursseja tämän esille tuomani epäkohdan ratkaisemiseen. Hallituksen ohjelmassa pysyviä menoja lisätään nyt 1,23 miljardia vuodessa myymällä yhteistä omaisuutta ja nostamalla polttoaineveroja. Kuinka paljon olette valmiita panostamaan esittämääni epäkohtaan? En löydä ohjelmastanne asiaan viittaavia suoria vastauksia enkä myöskään euromääräisiä panostuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-06-11T17:33:36,2019-06-11T17:39:07,Hyväksytty,1.1 2019_15_134,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus uhkaa ottaa reippaan viitosloikan kohti tunkkaista 70-lukua. Uusilla tuoreilla kasvoilla edistetään ajatuksia, jotka edustavat paluuta aikaan, kun Kalevi Sorsan johdolla lähdettiin perustamaan kuvaputkiyhtiö Valcoa. Silloinkin ajateltiin, että tulevaisuus tulisi jotenkin nopeammin ja valoisampana, jos valtio satsaisi veronmaksajien rahoja heidän itsensä puolesta hyviltä kuulostaviin hankkeisiin. [Jukka Gustafsson: Se oli rohkea ajatus!] Raskaasti tappiollinen Valco kuopattiin vuonna 1980 vain muutama vuosi perustamisensa jälkeen. Käykö Rinteen hallitukselle samoin? Rinteen hallitus lähti juhlistamaan alkanutta taivaltaan Korpilammelle. Siinä, missä idea Valcosta syntyi Lapin tunturimajalla, käynnistettiin kolmikantavetoinen konsensus vuonna 77 korpihotellissa. Rinteen hallitus siirtää vastuun ihmisten rahojen käytöstä itselleen ja vastuun työpaikoista korporaatioille. Se tarkoittaa paluuta korpimajoihin, joissa työmarkkinajohtajat sopivat yhä uudelleen, että mitään ei muuteta. Tällä mallilla on vuosikymmenten ajan ylläpidetty korkeaa työttömyyttä. Mallissa ei ole tilaa heille, jotka eivät noihin pöytiin mahdu. En tarkoita hallituksen ministereitä lukuisine valtiosihteereineen, vaan niitä ihmisiä, jotka eivät pääse töihin kartuttamaan osaamistaan ja palkkapussiaan, ja niitä yrityksiä, jotka jäävät kitumaan paikoilleen, kun kaikki on tehty niin hankalaksi. Yrittäjää rokotetaan vauvasta, vaikka hänen omakin jaksamisensa on koetuksella. Yli 60 000 nuorta on syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa, ja viisikymppisten on Suomessa vaikea päästä edes työhaastatteluun. Ihmettelen, että vihreiden verrattain nuoren polven edustajat ovat lähteneet vanhan liiton valtaa pitävien takuunaisiksi ja -miehiksi. [Jukka Gustafsson: Onpa kärjistys, herranjestas!] Siinä, missä SDP sai tärkeimmän vaalilupauksensa läpi, sen, että työmarkkinoiden valta-asemia ei keikuteta, [Jukka Gustafsson: Miten nuorehko ihminen voi puhua näin?] näkyy keskusta muilta osin vieneen porukkaa kuin maitotyttöä lypsylle. [Pia Viitanen: Kuka tuon puheen on kirjoittanut?] Hallituksesta voisi melkein puhua Sipilä kakkosena tai, kuten edustaja Kurvinen sanoi, että Mörkö löi sisään. Ohjelma lupaa panoksia aluepolitiikkaan, taantuviin elinkeinoihin ja tietenkin maakuntahallintoon. Yliopistojen sijaan pääomitetaan Maatilatalouden Kehittämisrahastoa, Makeraa. [Antti Rantakangas: Oikein, oikein! — Naurua] Talous- ja veropolitiikka edustaa kansainvälisesti katsoen äärivasemmistolaista ihmiskoetta. Hallitus kiristää veroastetta ja lupaa SAK:laisen hoviekonomistinsa suulla kiristää sitä vielä lisää, jos taantuma iskee, tai vaikkei iskisikään. [Jukka Gustafsson: Kyllä vähemmälläkin pääsee julkisuuteen!] Veroasteemme on jo nyt [Puhuja nauraa — Pia Viitanen: Mutta ei saa itse nauraa! — Hälinää — Puhemies koputtaa] maailman huippua, mikä on johtanut siihen, että Suomessa kaikki on kallista ja teemme asiat pikemmin itse sen sijaan, että laittaisimme ammattilaisen asialle. Työhön ja yrittämiseen, erityisesti palveluihin, kohdistuva rasitus hidastaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Mitä vaikeampaa ja kalliimpaa työllistäminen on, sitä todennäköisemmin ostetaan uusi pesukone tai lennätetään Aasiasta kukkamekko sen sijaan, että korjattaisiin vanhaa ja kehitettäisiin uusia ratkaisuja. Hallitus siirtää tuotantoa Suomen ulkopuolelle ja viimeisenkin suutarin kortistoon. Arvoisa puhemies! Suomen veroaste on ilman hallituksen toimiakin kymmenisen prosenttiyksikköä korkeampi kuin läntisissä OECD-maissa. Nuo maat ajavat meistä ohi niin elintasossa kuin tulevaisuudessa. Suomi jää jälkeen. Rinteen hallituksen toimesta sidotaan aitajuoksijan jalat jo lähtötelineisiin. Teollisuuden tuottavuuskehityksessä Suomella on takamatkaa 20 prosenttia verrattuna EU-keskiarvoon, investoinneissa pidämme perää. Tarkoitan aitoja investointeja enkä hallituksen uuskieltä lisämenoista. Aidot investoinnit tuottavat paitsi sosiaalista hyvinvointia myös taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää tulevaisuutta, sellaista, jossa meillä on varaa rahoittaa laadukkaat vanhuspalvelut ja lapsille hyvät eväät elämään. Rinteen konservatiivinen hallitus tarkoittaa paluuta korpimajoihin. Se haluaa pitää rakenteet ennallaan ja nostaa lastemme velkataakkaa entisestään — lite till. Sen sijaan, että tehtäisiin tilaa yhä useammalle vaurastua elämänsä aikana, [Puhemies: Arvoisa edustaja, aika alkaa olla täynnä!] Rinne keskittää pääomat sinne, missä niitä jo on. Hallitus pelaa patamustaa tulevaisuuspokeria, jota ei voi voittaa. Panoksena heillä ovat veronmaksajien rahat ja ihmisten unelmat. [Keskeltä: Ohhoh!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-06-11T17:39:16,2019-06-11T17:45:22,Tarkistettu,1.1 2019_15_135,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Näin. — Nyt, arvoisat edustajat, koetetaan — tai ei mitään koeteta, vaan pidetään kiinni tästä 5 minuutin ehdottomasta rajasta, joka näille puheille on annettu. Edustaja Rantakangas näyttää esimerkkiä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_15_136,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä meni vähän puhe uusiksi tämän edellisen puheenvuoron johdosta. Siinä annettiin kyllä väärä todistus pääministeristä ja hallituksesta, jos ollaan objektiivisia. Kyllä Suomi on saanut paljon hyvää aikaan, ja Suomessa on saatu paljon aikaan sopimalla. Nimenomaan punamultapohjalta on rakennettu tätä yhteiskuntaa tasa-arvoiseksi: on hoidettu tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, terveydenhuoltoa, panostettu aluekehitykseen ja siihen, että joka puolella Suomea koetaan olevan tasavertaisia kansalaisia. Tässä mielessä tämä oli varmasti tarkoituksellinenkin provosointipuheenvuoro, ja puhuja taisi äsken lähteä salista pois, ettei päästy debattiin. Sitten mennään tähän kirjoitettuun puheeseen. Arvoisa puhemies! Antti Rinteen hallitus sai erittäin hyvän perinnön edeltäjältään. Juha Sipilän hallitus onnistui kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissa: työllisyystavoitteessa, talouden kasvutavoitteessa ja velkaantumiskehityksen hillitsemisessä. Tässä mielessä on hyvä lähteä liikkeelle, ja on aivan oikein, että nykyinen hallitus on asettanut myöskin kunnianhimoiset taloustavoitteet, elikkä 75 prosentin työllisyysasteen ja työllisten määrän lisäämisen 60 000:lla. Keskustalle oli tärkeää juuri se, että tästä talouden perälaudasta pystytään sopimaan ja sopimaan siitä, että siitä pidetään kiinnikin, koska se on tulevien sukupolvien etu, että me pidämme talouden vahvasti tasapainossa. Hallitus on tässä ohjelmassaan pystynyt aikaansaamaan monia hyviä linjauksia. Tullaan parantamaan pienituloisimpien ihmisten toimeentuloa indeksien kautta ja sitten pienimpiin eläkkeisiin tulevan 50 euron korotuksen kautta. Ne ovat juuri niitä alkiolaisia tavoitteita, joita keskustalla on ollut aina, ja tässä mielessä me olemme olleet vahvasti niitä kannattamassa. Sitten on vahvoja panostuksia maakuntien kehitykseen. Minä voisin nimetä tämän hallituksen maakuntien Suomen hallitukseksi — maakuntien Suomen hallitukseksi — sen takia, että täällä on todella paljon myönteisiä panostuksia koko Suomen alueelle. Infraa, liikenneverkostoa kehitetään merkittävällä tavalla. Huolehditaan siitä, että tieverkko ja raideliikenne olisivat kunnossa joka puolella Suomea. Panostetaan voimakkaasti koulutukseen. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta lisätään. Ammatilliseen koulutukseen tulee lisää opettajia ja niin edelleen. Eli koulutussektori on myöskin aluekehityksen kannalta äärettömän tärkeä. Maatalous saa myöskin erittäin myönteisen huomion. Täällä vähän negatiivisessa mielessä sanottiin tästä Makeran pääomittamisesta, mutta siinähän on kysymys siitä, että maatalouden investointien rahoitus ja myöskin sukupolvenvaihdosten rahoitus voidaan turvata, eli se on myöskin työllisyyspolitiikan kannalta tärkeää. Luomusopimuksia voidaan tehdä lisää jatkossa, ja LFA-ympäristötuen kuoppa, mikä ensi vuonna olisi, on umpeen kurottu. Biokaasuohjelma on erittäin myönteinen, ja myöskin elintarvikevienti, joka on täällä ohjelmassa sisällä. Hallitus panostaa myöskin voimakkaasti tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Business Finland saa lisää rahaa, ja Finnveran takausmahdollisuudet turvataan, ja nehän ovat juuri niitä, joilla tulevia työpaikkoja tänne Suomeen aikaansaadaan. Oli myös hyvä, että hallitus sopi nopeasti sote-ratkaisusta eli siitä, että se toteutetaan 18 maakunnan pohjalle, mikä oli keskustan tavoite. Pidän myös tärkeänä, että luonnonvarojen hyödyntämiseen ei esitetä rajoituksia, ja se merkitsee sitä, että markkinatalouden ehdoilla esimerkiksi Kemin biotehdas aikanaan voidaan toteuttaa, mikä on hyvä asia Pohjois-Suomelle mutta myöskin koko Suomelle. Tärkeitä linjauksia tässä hallitusohjelmassa on myöskin EU-rakennerahastopolitiikan tavoitteet elikkä Itä- ja Pohjois-Suomen aseman turvaaminen. Nämä erityisolosuhteet, jotka on jo 95 liittymissopimuksen aikaan aikaansaatu, huomioidaan tässä politiikassa. Aluekehityksestä haluan sanoa myös sen, että se on aika vahvasti muutoinkin kirjattu. Siellä on kasvavien kaupunkien lisäksi seutukaupunkipolitiikka ja harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän esitysten tukeminen, ja myöskin maakuntien liittojen aluekehitysvastuu tulee säilymään, mikä on hyvä asia. Pienenä yksityiskohtana kuljetustuki on varmistettu. Se ei ole tässä isossa yritystukipaketissa mukana, vaan se on erillispäätöksellä varmistettu, mikä on merkittävää Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta. Kaiken kaikkiaan hyvä hallitusohjelma, hyvät ministerit ja hyvä joukkue. Tällä Suomi selviytyy ja Suomi pääsee uuteen nousuun ja meidän hyvinvointimme voidaan turvata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-06-11T17:45:40,2019-06-11T17:50:36,Hyväksytty,1.1 2019_15_137,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Politiikka on paremman huomisen rakentamista, ja tällä hetkellä sitä parempaa huomista uhkaa kaksi asiaa, joiden rinnalla kaikki muu on lopulta toisarvoista. Ne ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden peruuttamaton kaventuminen. Mikäli ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ei saada hillittyä ajoissa, heikkenevät elinolot ja perustuotannon edellytykset eri puolilla maailmaa pahimmillaan niin radikaalisti, että nykyisen kaltaisen vakaan ja kehittyvän yhteiskunnan ylläpitäminen on mahdotonta. Olemme yhteiskuntina myös erittäin riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta ja terveistä ekosysteemeistä. Tieteen varoituksia ja selkeää sanomaa ei voi kierrellä. Päästöistä on päästävä eroon, luonnolle on annettava lisää tilaa. Ilmasto- ja biodiversiteettikriisien pysäyttäminen on valtava globaali haaste, jossa vastuunsa kantavalla Suomella voi olla vain yksi rooli. Olemme edelläkävijä, joka rakentaa fossiilivapaan hyvinvointivaltion ja joka pysäyttää luonnon köyhtymisen alueella ja joka luo ja tukee ratkaisuja, jotka auttavat muita tekemään saman. Samalla meidän on varauduttava siihen, että maailma muuttuu. Kokonaan ilmastonmuutosta ei voida enää estää, ja sen hillintä tulee ravisuttamaan globaaleja energiavirtoja. Hallitusohjelmassa sitoudutaan tähän. Hallitus sitoutuu uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi puoleentoista asteeseen. Hallituksen päätöksillä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Maankäyttösektorille laaditaan kokonaisvaltainen ilmasto-ohjelma ja eri toimialoille tiekartat vähähiilisyyteen. Ilmastopaneelia vahvistetaan ja luontopaneelin toiminta turvataan, jotta tutkittu tieto kuuluu päätöksenteossa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan sekä heti vaikuttavia, nopeita toimia että polku, jonka päässä on niin sanottu syvä dekarbonisaatio, talous, joka pyörii ilman nettopäästöjä. Se vaatii esimerkiksi teollisuudessa ja lämmityksessä ratkaisuja, jotka ovat vasta suunnitteluasteella, ja maatalouden kehittämistä kestävämpään suuntaan. Hallitusohjelmasta löytyy molempien aikaskaalojen toimia, ja ilmastopolitiikka läpileikkaa lähes koko ohjelman. Tästä lienee paikallaan kiittää paitsi kaikkia neuvotteluihin osallistuneita myös pääministeri Rinnettä alkuperäisistä hallitustunnustelukysymyksistä, joissa ilmastopolitiikka nostettiin teemoista kärkeen. Kiitos siis siitä. Tutkijat, yritykset, järjestöt, koululaiset ja valtava määrä ihan tavallisia suomalaisia ihmisiä odottaa meiltä päättäjiltä nyt ilmastojohtajuutta. Tämä hallitusohjelma antaa meille siihen hyvän pohjan. Toivonkin, että hallituksen kunnianhimoiset ja kriittisen tärkeät tavoitteet, minun nähdäkseni kaikkein tärkeimmät tavoitteet, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi saavat tässä salissa laajan tuen kaikissa leireissä. Meillä on nimittäin kiire.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-06-11T17:50:44,2019-06-11T17:54:14,Hyväksytty,1.1 2019_15_138,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen idea on pitkään ollut se, ettei se turvaa vain eniten hädässä olevien arkea vaan tarjoaa puitteet sellaiselle elämälle, jossa mahdollisimman harva putoaa turvaverkkojen ulkopuolelle. Hyvinvointivaltion ideaan kiteytyy myös ymmärrys siitä, etteivät ihmiset ponnista samalta lähtöviivalta. Elämään vaikuttavat olosuhteet eivät ole vapaasti valittavissa. Kuulun sukupolveen, joka on jäämässä kaikkein korkeimmin koulutetuksi. Elinaikanani suomalaista varhaiskasvatusta ja peruskoulujärjestelmää on tultu ihailemaan kaikista mahdollisista maailmankolkista asti. Me voimme vieläkin olla ylpeitä maailman parhaimmista opettajista ja tasavertaisen laadukkaista kouluista. Maksuton korkeakoulu on kullanarvoinen asia. Ei pidä unohtaa sitäkään, että meillä on edelleen vankalla pohjalla oleva koulutusjärjestelmä. Samaan aikaan meidän kaikkien tulisi olla huolissaan siitä, että osaamis- ja koulutustaso ovat laskussa ja oppimisen erot kasvussa. Viimeisin Pisa-tutkimus osoittaa, että Suomessa oppimiserot ovat jo suurempia kuin Norjassa. Sukupuolten väliset oppimiserot ovat puolestaan OECD-maiden korkeimpia. Olemme jäämässä jälkeen tasa-arvossa pohjoismaisessa vertailussa. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät aina saa tarvitsemaansa apua. Inkluusio toimii monesti valitettavasti säästötoimenpiteenä, kun erityisoppilaita siirretään muiden oppilaiden joukkoon ilman lisäresursseja ja tukea. Koulutuksellinen eriarvoisuus näkyy myös siinä, ettei maahanmuuttajataustaisia nuoria välttämättä kannusteta riittävästi siirtymään opinnoissa eteenpäin, vaikka motivaatiota ja kunnianhimoa olisi. Näin ei saisi olla. Koulutuksen voima on ollut siinä, että se on tasannut taustasta juontuvia eroja. Enää tuo voima ei ole niin vahvasti elossa kuin sen pitäisi olla. Suuret oppimiserot uhkaavat yhteiskuntaa, johon kaikki pääsevät mukaan. Se ei ole kenenkään edun mukaista. Arvoisa puhemies! Koulutuksen tasa-arvo on se perusta, jolle suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu. Suomella ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen unelmia tulevasta, vaan me tarvitsemme ihan jokaisen osaamista. Koulutuksen tasa-arvon yhteydessä on tärkeä muistaa, että koulu on edelleen monelle lapselle ainoa paikka, jossa on turvallisia aikuisia, ystäviä, merkityksellistä tekemistä ja josta saa ruokaa ja jossa voi kokea olevansa kuin muut. Taitavat opettajat voivat tuoda kohtaamisen ja olemassaolon kokemuksia myös niille lapsille, joita muut eivät näe. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion suuri lupaus on, ettei tausta ratkaise sitä, mitä ihmisestä voi tulla. Maailman muuttuessa tämä lupaus ei ole aina pitänyt. Viime vuosien massiiviset koulutusleikkaukset ovat nakertaneet tuota lupausta entisestään. Mutta nyt suunta muuttuu. Koulutusleikkaukset ovat historiaa. Tämän hallituksen koulutus- ja sivistyspolitiikan lähtökohtana on suuren hyvinvointivaltiolupauksen päivittäminen tämän maailman ja ajan tarpeisiin. Hallituksen resursoinnit oppimiseen ja sivistykseen noudattavat tätä lupausta. Hetkeä voisi sanoa monella tapaa historialliseksi. Koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hallitusohjelman läpileikkaavia teemoja, ja niiden edistämiseksi on esitetty lukuisia kirjauksia neuvoloista lähtien. Tasa-arvo ymmärretään hallitusohjelmassa kahdella tavalla: sekä koulutuksellisena tasa-arvona että koulutuksen kykynä lisätä tasa-arvoa laajemmin yhteiskunnassa. Tasa-arvo ei siis ole typistettävissä numeeriseksi nollasummapeliksi, niin kuin tässäkin salissa on tänään esitetty, vaan tasa-arvopolitiikalla tähdätään monin eri tavoin siihen, että jokainen yksilö voi taustastaan riippumatta toteuttaa täyttä potentiaaliaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-06-11T17:54:22,2019-06-11T17:59:19,Hyväksytty,1.1 2019_15_139,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Statsminister Antti Rinnes regeringsprogram andas framtidstro. Det är en mycket viktig signal åt alla oss finländare. Det är nu riksdagens och regeringens uppgift att visa åt folket att det oberoende av bakgrund är bra och tryggt att leva i vårt land nu och i framtiden. Regeringsprogrammet är ansvarstagande och det innehåller i mina ögon många goda skrivningar. Hit hör till exempel skrivningar om det svenska språket, den starka nordiska kontakten, ett barnvänligare Finland, familjeledighetsreformen, förbättringar av pensionärernas och de studerandes situation, satsningar på utbildningen, förbättrande av möjligheter att ta in arbetskraftsrelaterad invandring, skrivningar som stöder företagsamhet och företagande — som SFP har jobbat för — möjlighet för kommunerna att producera social- och hälsovårdstjänster, fler vårdare och fler läkare för att nämna några saker. Som österbottning kan jag inte låta bli att framföra min stora tacksamhet över fulljourstatus vid Vasa centralsjukhus. Trägen vinner. Men ett regeringsprogram är ju aldrig fullständigt. Visst finns det en del utmaningar. Jag tänker i första hand på tillgång av kunnig arbetskraft som är en stor utmaning för såväl privata sektorn som offentliga sektorn. Detta, och naturligtvis hållbar ekonomi, är någonting som vi måste jobba aktivt med under den kommande perioden. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2019-06-11T17:59:26,2019-06-11T18:01:15,Hyväksytty,1.1 2019_15_140,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjaukset ovat hyviä ja toivoa herättäviä linjauksia, jotka etsivät ratkaisuja moniin yhteiskuntamme ongelmiin. Erityisesti iloitsen siitä, että hallitusohjelmassa luodaan rohkeasti polkua sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle. Tarvitaan rohkeita ihmisiä, jotta maailmaa voi muuttaa. Sellaista rohkeutta on havaittavissa hallitusohjelman linjauksista, jotka kohdistuvat vanhuksiimme, lapsiimme ja luontoomme. Hyvät aikeet ja tavoitteet eivät kuitenkaan vielä riitä, vaan tarvitsemme myös tekoja. Seuraavan neljän vuoden aikana nyt vielä paperinen ohjelma on muutettava ihmisten arjessa tuntuvaksi konkretiaksi. On kuitenkin samalla oltava rehellinen itselleen ja suomalaisille. Maailman ennustaminen neljäksi vuodeksi eteenpäin on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Maailmassa ehtii tapahtua paljon kaikkea sellaista, mitä ei ole voitu ennakoida tätä ohjelmaa tehtäessä. Nämä asiat saattavat vaikeuttaa myös ohjelman toteutusta. Ajatelkaapa vaikka viime vuosina meitä kohdanneita talous- tai pakolaiskriisejä, joihin olemme vain joutuneet pakotettuina reagoimaan. Ne eivät ole olleet yhdenkään hallituksen syytä. Sen vuoksi pidän viisaana sitä, että käyttöön otetaan aivan uudenlainen suhdanteiden tasausväline, eli mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Varautuminen auttaa Suomea kulkemaan kohti omia tavoitteitamme, vaikka maailma ympärillämme muuttuisi. Arvoisa puhemies! Kiitän vanhusten läheisiä, valvovia viranomaisia ja mediaa siitä, että viime kaudella käynnistyi laaja keskustelu vanhushoivan tilasta Suomessa. Se teki näkyväksi sen, minkä me alalla työskennelleet olemme tienneet jo liian kauan: vanhustyössä on liian vähän resursseja inhimillisen hoivan varmistamiseksi. Viime keväänä tuntui, että ensimmäistä kertaa vanhuspalveluiden tila kiinnosti aivan kaikkia politiikassa, ja se johti siihen, että saamme nyt vihdoinkin tänä päivänä lukea hallitusohjelmasta sitovan kirjauksen 0,7 vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Tarvitsemme kipeästi lisää hoitajia, jotta vanhuksemme eivät joudu kärsimään aliravitsemuksesta, olemaan heitteillä tai huonolla hoivalla asuessaan hoivakodissa. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että hoitajamitoitus ei yksin tee ihmeitä. Se on minimimitoitus, joka ei riitä esimerkiksi saattohoitotilanteissa. Minimistä ei saa tulla maksimia. Vanhukset, jotka asuvat kodeissaan, tarvitsevat myös kipeästi huomiota. Siksi on merkittävää, että hallitusohjelmassa lukee, että ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua. Myös omaishoitoon ja saattohoitoon tulee kiinnittää huomiota. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tulevaisuusinvestoinnit kiinnostavat minua erityisesti. Nähtäväksi jää, millaisia asioita voimme neljän vuoden aikana rahoittaa tätä kautta. Haluaisin nähdä innovatiivisia tulevaisuustekoja. Panokset toivottavasti menevät hyvinvoinnin rakentamiseen, kuten lapsiin panostamiseen. Hallitusohjelmasta voikin hyvällä syyllä nostaa esille juuri lapsiin kohdistuvat toimet ja esimerkiksi sen, että hallitus sitoutuu toteuttamaan lapsistrategian. Päättäjinä meidän on nyt otettava kollektiivinen vastuu kaikista maamme lapsista. Kiitos siitä, että ministerit alkavat nyt tehdä työtä sen eteen, että palautamme muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden, kiinnitämme huomiota neuvoloiden kehittämiseen, pienennämme ryhmäkokoja, pilotoimme kaksivuotista esikoulua, pidennämme oppivelvollisuutta ja vähennämme lasten eriarvoisuutta — ja tässä vain joitakin kirjauksia asiasta mainitakseni. Lopuksi, arvoisa puhemies, arvostan kovasti sitä, että hallitusohjelmassa on kirjaus teollisuuspoliittisen strategian laatimisesta. Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista suunnitelmaa teollisuutemme kivijalan vahvistamiseksi globaalissa kilpailu- ja ilmastonmuutosprosessissa. Satakunnan ja Rauman osalta iloitsen esimerkiksi Laivue 2020 ‑hankintasopimusta koskevasta kirjauksesta, vähän liikennöityjen henkilö- ja tavaraliikenneratojen kirjauksesta, yliopistokeskusten turvaamisesta ja osaavan työvoiman varmistamisesta. Tärkeää on myös, että hallitus tunnistaa kuntien vaikean taloustilanteen ja aikoo helpottaa sitä. Tuleva hallitus toteuttaa kaudellaan myös seutukaupunkiohjelman laatimisen, mikä on tärkeä erityisesti vientiteollisuuden näkökulmasta. Hallitusohjelma on kokonaisuudessaan hyvä ja kannatettava. Lopuksi esitän vielä toiveen, että hallitus suhtautuisi vakavasti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kotipalveluiden kilpailuttamisen lopettamiseen. Tällaista, näin suoraa tahdonilmausta ei hallitusohjelmassa valitettavasti ole, mutta haluan luottaa siihen, että kirjaus hankintalain osalta pitää sisällään tämän tahtotilan. Kaikkea ei hallitusohjelmaan ole voitu kirjata, ja siksi tärkeää onkin se, että asenneilmasto Suomen tulevaisuudelle on nyt luotu, se lupaa muutosta parempaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-06-11T18:04:05,2019-06-11T18:09:42,Hyväksytty,1.1 2019_15_141,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun sosiaalidemokraatit lähtivät rakentamaan tätä hallitusta, jonka hallitusohjelmaa me nyt tässä käsittelemme, he unohtivat kansan tahdon heti valtaan päästyään. Historiallisen vaalitappion kärsinyt keskusta otettiin mukaan vallanjakoon välittämättä tuon taivaallista vaalituloksesta. Ja keskustahan tarrasi kiinni vallankahvaan kuin kissa hiireen. Hallitusohjelma, jonka te, arvon hallituspuolueet, olette rakentaneet, on sellainen, että sieltä puuttuu tärkein: yhtenäinen Suomen ja suomalaisten edun mukainen linja. Suurin osa vaalilupauksista toteutetaan vain näennäisesti, mutta kansalaisten kannalta ikävimmät epäkohdat jätetään korjaamatta ja sen lisäksi ongelmia luodaan lisää. Eri puolueiden tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa näin: Keskustalle annettiin 18 maakuntaa, vaikkei sillä korjata mitään, lähinnä vain lisätään hyville veljille eli maakuntien keskustapoliitikoille lisää hyväpalkkaisia johtoportaan virkoja. RKP:lle annettiin pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin, vaikkei se paranna kenenkään kielitaitoa, ja jokainen tietää tämän. Vihreille annettiin autoilijoiden säälimätön kurittaminen nostamalla polttoaineverotusta [Satu Hassi: Indeksin mukaan!] ja mahdollisuus tietullien keräämiseen, vaikka jokainen tietää, että Ranskassa keltaliivien mellakat alkoivat juurikin bensan verotuksen korotusten vuoksi. Vasemmistoliitolle annettiin hopeatarjottimella turvapaikanhakijoiden maahantuloreittien kehittäminen, joka tarkoittaa uutta kutsua Lähi-itään. Tämä tulee Suomen kannalta erittäin kalliiksi ja pahimmillaan muodostaa yhä suuremman turvallisuusuhan terrorismin muodossa. Ja viimeiseksi sosiaalidemokraateille itselleen annettiin verotuksen kasvattaminen ja yrittäjyyden hankaloittaminen, vaikka me jokainen tiedämme, ettei Suomen talous kohene verottamalla kaikkea ja kaikkia yrityksiä kuoliaaksi. Arvoisa puhemies! Viimeisten vuosien aikana kansalaistemme turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Naiset ja tytöt pelkäävät kävellä iltaisin kaduilla. Kymmeniä tyttöjä on raiskattu ja vielä useampia käytetty hyväksi. Turun terroristi-iskussa kuoli ja haavoittui useita suomalaisia naisia. Kansanvälisen terrorismin torjumisen, suomalaisten turvallisuuden ja rajavalvonnan tulisi olla yksi tärkeimmistä hallituksen painopisteistä. Hallitus aikoo päivittää laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman ja laittaa laittomasti maassa oleville jalkapannat. Kerrottakoon hallitukselle, ettei jalkapanta estä yhtäkään raiskausta tai hyväksikäyttöä terroriteoista puhumattakaan. Laittomasti maassa oleskelevat ovat täällä laittomasti, kuten jokainen toivottavasti ymmärtää. Heidät tulee ottaa säilöön ja palauttaa takaisin kotimaihinsa tai, jos se ei onnistu, siihen maahan, josta he tulivat. Lisäksi hallitus aikoo kehittää laillisten maahantuloreittien järjestelmää. Tämä ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että hallitus uusii Juha Sipilän vuonna 2015 esittämän kutsun Lähi-itään. Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo nostaa hoitajamitoituksen 0,7:ään. Lähihoitajana olen tästä vilpittömän onnellinen. Tiedän, mitä hoitotyön todellisuus on, ja tiedän, että hätä saada lisää hoitavia käsipareja on suuri. Ilon keskellä luin kuitenkin perhe- ja peruspalveluministerin sekavat selitykset siitä, milloin ja miten tämä mitoitus tulisi voimaan, ja ne saivat minut hämmentyneeksi. Sen sijaan, että hoitajamitoitus korjattaisiin opposition helmikuussa tekemän yhteisen välikysymyksen mukaisesti, hallitus on näköjään perumassa puheita jo kauden alussa. Helmikuussa nykyinen peruspalveluministeri Kiuru vaati hoitajamitoitusta heti. Kuntaliiton mukaan se maksaisi 200 miljoonaa, mutta hallitus osoittaa tähän vain 70 miljoonaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä sanoa hallitukselle, että toivon teiltä kohtuutta. Luin nimittäin juuri äsken mediasta teidän seminaaristanne Korpilammella. Tämä kustansi veronmaksajille 38 000 euroa — siis 38 000 euroa. Moni suomalainen tienaa tuon vuodessa. Saunajuomiin teillä oli lehtitietojen mukaan mennyt yli 1 000 euroa [Puhemies koputtaa] ja kaksi pulloa viskiä kustansi veronmaksajille lähes 300 euroa. Raparperikuohuviini kustansi yli 1 200 euroa. Oliko hyvää? Onko tavoitteenne rakentaa [Puhemies koputtaa] osallistava ja osaava Suomi ja sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti [Puhemies: Aika!] kestävä yhteiskunta viskipaukku kerrallaan Korpilammella, vai? [Puhemies: Aika!] — Kiitos, puheenjohtaja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-06-11T18:09:51,2019-06-11T18:15:45,Hyväksytty,1.1 2019_15_142,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Pidetään kiinni näistä aikarajoista, kun täällä on puheenvuoroja pyydetty 97 yhteensä. Siitä syystä on nämä aikarajat yhdessä sovittu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_143,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Siinä on selvästi haluttu esimerkiksi laittaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, korjata vanhustenhoidon puutteita sekä asettaa stoppi nuorten syrjäytymiselle. Keinoista voimme olla toki eri mieltä, mutta tavoitteet ovat hyvät. Hallitusohjelman rahoituspohja on kuitenkin kokonaisuutena hyvin epävakaalla pohjalla. Kuka tämän kaiken maksaa? 2 prosentin talouskasvu, jolle ohjelma on rakennettu, on ylioptimistinen. Suomen Pankki antoi tänään uudet ennusteensa, ja se lupaa jo ensi vuodelle enää 1,5 prosentin kasvua. Siitä eteenpäin kasvu heikkenee entisestään. Ja kun kasvu hidastuu, se tarkoittaa, että nuo 1,2 miljardin euron vuosittaiset menolisäykset ja kertaluonteiset 3 miljardin euron niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit ovat huteralla pohjalla. Kun talouskasvu hidastuu, joudutaan tekemään leikkauksia, ottamaan lisää velkaa tai korottamaan veroja. Ja kun veroja jo lähtökohtaisesti korotetaan hallitusohjelmassa yli 700 miljoonalla eurolla, niin mikä mahtaa olla se lopullinen veronkorotusten määrä vaalikauden lopussa? Miljardi ei taida riittää. Arvoisa puhemies! Tapasin vaalien alla useita tavallisia, työssä käyviä, keskiluokkaisia ihmisiä, joilla sietokyky oman verojenmaksuhalunsa ja verojenmaksukykynsä suhteen oli jo kovilla. Monet heistä olivat sitä mieltä, että työtä verotetaan jo nyt todella rankasti ja että jo nyt liian kova veroprogressio pilaa osaajien työhalut. Monet kannustavat jo avoimesti lapsiaankin lähtemään muualle töihin ja opiskelemaan. Ansiotulojen verotus on jo tällä hetkellä maailman korkeimpia. Tähän päälle tulevat vielä kiinteistöverot, korkeat sähkön siirtohinnat ja monta muuta lisäkustannusta ihan tavallisen ihmisen arjen pyöritykseen. [Satu Hassi: Ja maksuton koulutus!] Ja silti hallitusohjelmassa verotaakkaa vain kasvatetaan. Kotitalousvähennys alenee, asuntovelan korkojen vähennysoikeus poistuu asteittain, polttoaineveroja nostetaan, solidaarisuusveroa jatketaan ja niin edelleen. Nyt on vielä harkinnassa myös maakuntavero ja tietullit. Mitä vielä? Olettaako hallitus, että keskiluokka vain maksaa ja maksaa? Tulevan hallituksen esitys ei valitettavasti kannusta palkansaajaa tekemään enempää töitä. Kokoomuksen ratkaisu tähän olisikin ollut ansiotuloverotuksen keventäminen miljardilla eurolla niin, että ihmisillä jää enemmän rahaa käteen. Tämä olisi rahoitettu korottamalla haittojen ja päästöjen verotusta. Arvoisa puhemies! Yksi huolestuttava piirre talouden pohjassa on myös liian optimistinen oletus työllisyysasteen nostosta. 75 prosenttia ei tule toteutumaan ilman että mitään merkittäviä uusia toimia on luvassa. Hallitus näyttää tykästyneen siihen, että ihmisiä työllistetään palkkatuen avulla, mutta pelkästään palkkatuen määrän lisäämisellä ei saada kuin murto-osa tavoitellusta 60 000—100 000 uudesta työpaikasta. Hallitusohjelmasta ei löydy ratkaisua siihen, miten työllistetään työttömäksi jääneet korkeakoulutetut asiantuntijat, varsinkaan, jos he ovat jo yli 45-vuotiaita, eikä siihen, saavatko nuoret opiskelijat tehdä töitä nykyistä enemmän, eli enemmän kuin sen noin 12 000 euroa vuodessa, ilman että menettävät opintotukea. Entä millaisia työvoimapalveluita tarjotaan jo siinä hetkessä, kun ihminen on pudonnut kortistoon? Hallituksen kannattaisi käydä läpi erilaiset toimet, joita muissa Pohjois-Euroopan maissa ja Saksassa on jo toteutettu. Esimerkiksi Tanskassa työttömään ikään kuin tartutaan heti ja häneen ollaan yhteydessä jo parin viikon kuluessa työpaikan menetyksestä. Työttömien auttamisessa nimenomaan aika on valttia. Mitä enemmän aikaa kuluu työttömäksi jäämisestä, sitä vaikeampaa on työllistyminen. Vuoden työttömänä ollutta kutsutaan jo pitkäaikaistyöttömäksi. Arvoisa puhemies! Koulutuksen puolella erityisesti oppivelvollisuusiän pidennys 18 ikävuoteen on hyvin kyseenalainen toimi. Lähes kaikki nuorethan saavat peruskoulun päättötodistuksen, ja heistä yli 95 prosenttia siirtyy toisen asteen koulutukseen lukioon tai ammattikouluun. Ongelma ei ole kouluun pääseminen vaan siellä pysyminen. Koulutuksen keskeyttämistä pitäisi pystyä ehkäisemään paremmin esimerkiksi tehostamalla opinto-ohjausta ja turvaamalla riittävät mielenterveyspalvelut kaikille, ei luomalla pakottavaa järjestelmää. Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjattu se, että ruotsin ja suomen kieli palaavat pakollisiksi aineiksi ylioppilastutkinnossa. En pidä ajatuksesta, että pakkoruotsi palaa yo-kirjoituksiin. Nykymalli on ollut hyvä, ja toivon, että hallitus vielä harkitsee asiaa. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, kiinnitän vielä yhteen lauseeseen huomion puolustus- ja turvallisuuspolitiikan puolella: ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Kysyisin puolustusministeriltä: Mitä tämä lause tarkoittaa? Halutaanko tällä kontrolloida kansainvälisiä sotilasharjoituksia alueellamme tai viedä Suomi takaisin suomettumisen aikaan? Tämä todella vaatii selventämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-06-11T18:16:04,2019-06-11T18:21:54,Hyväksytty,1.1 2019_15_144,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut veropolitiikassaan viisaasti yritysystävällisen linjan. On tärkeää luoda uskoa työpaikkojen luomiseen ja talouskasvun edistämiseen. Yrittämisen, omistamisen ja omistajavaihdosten verotusta ei kiristetä. Tästä kokoomuskin sentään kiittää hallitusta edustaja Lepomäkeä lukuun ottamatta. Myös ansiotuloverotukseen tehdään vuosittain ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus. Tällä estetään ansiotuloverotuksen kiristyminen. Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee 200 miljoonalla eurolla kiristyvien valmisteverojen kompensoimiseksi. Hallitus ei sen sijaan pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä nykyisessä tilanteessa. Ansiotulon verotusta voidaan toki keventää merkittävästi heikkene-vässä suhdannetilanteessa, niin kuin oikeaoppisessa talouspolitiikassa kuuluukin tehdä. Arvoisa puhemies! Liikennepolttoaineiden valmisteveron korotusta on arvosteltu ilmeisen vähäisellä tietopohjalla. Valmisteveron korotus 250 miljoonalla eurolla vastaa kuluttajahintaindeksin kehitystä. Ennusteen mukaan ansiotaso nousee kuluttajahintoja rivakammin, ja valmisteveron korotus olisikin ollut 450 miljoonaa euroa, jos se olisi toteutettu ansiotasoindeksin nousun mukaisena. Ansiot siis nousevat enemmän kuin polttoaineverot. Hallitusohjelman mukainen 250 miljoonan euron korotus merkitsee koko neljän vuoden vaalikauden aikana yhteensä 5—6 sentin suuruista bensiinin ja dieselöljyn valmisteveron korotusta litralta arvonlisäveroineen. Tämä ei ole polttoaineveron korotusten historiassa millään tavalla poikkeuksellista. Se vastaa polttoaineen hinnan tavanomaista viikonvaihdevärähtelyä tankkauspaikalla. Kokoomuksen vaaliohjelma olisi merkinnyt runsaan 20 sentin litrahinnan korotusta bensiinin ja dieselöljyn veroon. Työmatkavähennyksen esillä ollut muuttaminen kaavamaiseksi olisi heikentänyt tätä vähennystä haja-asutusalueilla asuvien tappioksi. Näiden ihmisten on pakko käyttää työmatkaan omaa autoa, koska julkisia liikenneyhteyksiä ei ole. Työmatkavähennys pysyy kuitenkin nykyisellään. Kotitalousvähennyksen hienoinen supistaminen on herättänyt paljon keskustelua. Keskimääräinen toteutunut verovelvolliskohtainen kotitalousvähennys on ollut hiukan toista tuhatta euroa, joten ainakaan enimmäismäärän alentaminen 2 400 eurosta 2 250 euroon ei kovin monia kosketa. Arvoisa puhemies! Yrittäjän kannattaa hallitusohjelmaa lukiessaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä hallitusohjelmaan ei sisälly. Yrittäjävähennys säilyy ennallaan, perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen ei kajota, eikä perintö- ja lahjaverotuksen tasoon muutoinkaan tule kiristyksiä. Pääomatuloveroprosentit pysyvät nykyisellään. Myöskään listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotukseen ei tule muutoksia. Osakesäästötili tulee voimaan säädetyllä tavalla vuonna 2020. Metsävähennyksen korottaminen 60 prosentista 90 prosenttiin metsänhankintamenosta eli vastaamaan puuston arvoa oli esillä, mutta tämä esitys ei saanut kannatusta. Metsän lahjavähennys säilyy. Kiinteistöverotuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot nykyistä paremmin heijastavat sekä maapohjan että rakennusten todellisia markkina-arvoja. Viime kaudella valmisteltu uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot olisi johdettu rakentamiskustannuksista, jouti romukoppaan. Arvoisa puhemies! Maatalouden keskeinen kirjaus on turvata maatalouden tukitasot. Vuoden 2020 määrärahojen pitkään huolta aiheuttanut 130 miljoonan euron vaje poistetaan ohjelmakohdalla, jonka mukaan ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen vaje paikataan vuonna 2020. Maatalouden investointiavustukset turvataan 100 miljoonan euron lisäpääomituksella maatilatalouden kehittämisrahastoon. EU:n vuosien 2021—27 rahoituskehyksiin [Puhemies koputtaa] tavoitellaan nykytasoista maatalousbudjettia. On tärkeää, että hallituksella on valmiutta korvata EU:n rahoitusvajetta kansallisella rahoituksella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-06-11T18:21:57,2019-06-11T18:27:24,Hyväksytty,1.1 2019_15_145,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Elämme maailmassa, jossa ilmastonmuutos, sodat ja konfliktit sekä niiden aikaansaama muuttoliike eivät rajoitu vain kansallisvaltioiden rajojen sisäpuolelle. Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisen tulee tapahtua niin paikallisesti kuin globaalilla tasolla, monenkeskisen yhteistyön kautta. Kansainväliset yhteistyörakenteet kärsivät kuitenkin vastakkainasettelusta, ja on tärkeää, että sääntöpohjaista järjestelmää ja kansainvälisen oikeuden perustaa tuetaan ja pystytään kehittämään. Tältä osin hallitusohjelman kirjaukset ovat vahvat. Sitoutuminen ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon on heikentynyt. Äärimmäinen köyhyys ei ole poistunut. Kansalaisyhteiskunnan tila kapenee monin paikoin. On tärkeää, että hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikan läpileikkaava linja on ihmisoikeusperustainen ja edistää YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteiden toteutumista johdonmukaisesti kaikilla politiikkalohkoilla. Näistä kirjauksista voimme olla ylpeitä. Agenda 2030:n lisäksi kansainvälistä yhteistyötä ja Suomen toimintaa määrittelee Pariisin ilmastosopimus. Hiilineutraalisuustavoitteen läpivientiin tarvitaan kunnianhimoa, niin kotimaassa kuin maailmalla. On tärkeää, että sitoudumme kantamaan vastuumme kansainvälisestä ilmastorahoituksesta, jolla sekä ehkäistään ilmaston lämpenemistä että tuetaan koko ajan kasvavaa tarvetta sopeutua ilmaston ääri-ilmiöiden tuomiin muutoksiin. EU-puheenjohtajuuskauden aikana Suomen tulee osoittaa johtajuutta ilmastoagendaan sitoutumisessa ja sen nopeassa edistämisessä. Arvoisa puhemies! Suomea on edellisinä vuosikymmeninä tituleerattu rauhanturvaamisen suurvallaksi, ja haluamme olla tämän nimen veroinen tulevaisuudessakin. Uuden hallitusohjelman linjat antavat Suomelle tähän mahdollisuuden. Vahvistamme sekä rauhanvälitystyötä että sotilaallista ja siviilikriisinhallintaa. Kriisinhallinnan kehittämisestä laaditaan myös ylivaalikautinen tavoitelinjaus. Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitäärisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. Tätä eri työmuotojen jatkumoa vahvistetaan lisäämällä humanitäärisen avun ja kehitysyhteistyörahoituksen joustavuutta. Suomi sitoutuu myös systemaattisesti edistämään tasa-arvoa, YK:n 1325 eli Naiset, rauha ja turvallisuus ‑päätöslauselmaa sekä 2250 eli Nuoret, rauha ja turvallisuus ‑päätöslauselmaa. Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistamiseen kuuluu myös Istanbulin sopimuksen valvonta. Näistä kirjauksista on pidettävä kiinni. Kehitysyhteistyössämme uudeksi temaattiseksi painopisteeksi aiempien hyvien painopisteiden rinnalle nostetaan koulutus ja erityisesti koulutuksen laadun vahvistaminen. Unescon mukaan maailmasta puuttuu 69 miljoonaa pätevää, koulutettua opettajaa. Tässä jos missä Suomen osaaminen on tarpeen. Hallitusohjelma ottaa kantaa erityisen ansiokkaasti osallisuuteen. Päätöksentekoprosesseihin halutaan vähemmistöt edustamaan omaa kantaansa. Esimerkiksi rauhansopimuksen lähtökohdat ovat huomattavasti kestävämmät, jos sen laadintaan osallistuvat yhteiskunnan kaikki jäsenet. On surullista, että hallitusohjelmaan kirjatut kehitysyhteistyömäärärahat ovat vielä kaukana YK:n asettamasta 0,7 prosentin tavoitteesta, mutta lupaus aikataulutetun tiekartan laatimisesta on oikea. Koska suuri rahoitusosuus toteutuu myös investointien kautta, on tärkeää, että rahoituksen painopisteistä on linjattu, YK- ja muun monenkeskisen rahoituksen sekä järjestörahoituksen kasvattamisesta kehitysyhteistyömomentilta. Globaalin vastuun kantaminen näkyy myös hätää kärsivien ihmisten auttamisessa. Suomi nostaa hallituskauden aikana pakolaiskiintiötä, turvapaikanhakijoiden oikeusapu turvataan, edellytetään, että sisäisen paon ja maalinjausten on oltava linjassa YK:n suositusten kanssa. Olemme itse esimerkki siitä, kuinka ihmisoikeuksista pidetään kiinni. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana koulutuksesta: Hallitusohjelma sisältää hyviä koulutuspoliittisia muutoksia. Erityisen tärkeää on löytää keinot riittävän oppimisen tuen järjestämiselle jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jotta toiselle asteelle siirryttäessä pudokkaista on saatu koppi. Hallitusohjelmassa kirjattu perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma, jolla tavoitellaan oppimistulosten parantamista ja eriarvoisuuden vähentämistä, on vastaus tähän tarpeeseen. Keskeistä oppimisen tuen kannalta on resurssien lisääminen samanaikaisopetukseen, [Puhemies koputtaa] erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen. Erityisesti oppilaan oikeudesta myös pienryhmäopetukseen pitää pitää kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-06-11T18:27:29,2019-06-11T18:32:53,Hyväksytty,1.1 2019_15_146,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Nästan fyra veckor på Ständerhuset är över. Och vi har fått ihop ett regeringsprogram som i mina ögon ser mycket bra ut. Förhandlingarna och arbetet i den grupp jag deltog i förlöpte konstruktivt och i god anda. Vi gjorde ett grundligt jobb med målsättningen att förbättra villkoren för alla finländare — oberoende av ålder, status, förmögenhet, modersmål eller ursprung. Flera av huvudförhandlarna i gruppen Ett rättvist, jämlikt och inkluderande Finland sitter nu i ministerbåset, vilket stärker min tro på att åtgärderna förverkligas.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-06-11T18:33:09,2019-06-11T18:33:59,Hyväksytty,1.1 2019_15_147,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Pohjois-Suomessa ilmestyvä sanomalehti Kaleva kysyi viideltä eri pohjoissuomalaiselta toimijalta, tarjoaako uusi hallitus menestyseväitä pohjoiseen. Kysymykseen vastasivat Kempeleen kunnanjohtaja, Luonnonsuojeluliitto, MTK, Metsäteollisuus ja Oulun yliopiston edustaja, ja kaikki vastasivat ”kyllä”. Elikkä tästä on hyvä hallituksen lähteä liikkeelle. Liikenneväylissämme on kahden ja puolen miljardin korjausvelka, joka kasvaa tänäkin vuonna puutteellisen rahoituksen vuoksi teillä, rautateillä ja vesiväylillä. Siksi olen iloinen, että Antti Rinteen hallitus ohjelmassaan huomioi sen parlamentaarisen työn, joka on tehty korjausvelan kääntämiseksi laskuun. Vuosille 2020—2023 turvattu rahoitus perusväylänpitoon kääntää korjausvelan laskuun ja täyttää parlamentaarisen työryhmän esityksen 300 miljoonan euron vuosittaisesta korotuksesta perusväylänpidon rahoituksen normaalitasoon. Korjausvelan lyhentyminen tarkoittaa muun muassa teiden päällystevaurioiden vähentymistä ja rataverkon vioittumisesta johtuvien myöhästymisten vähenemistä. Väylänpidossa päästään pikkuhiljaa paikkailemisesta ennakoivaan kunnossapitoon, ja hallitusohjelman rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain. Tämä tarkoittaa suomalaisille sujuvampaa arkea sekä työ- ja elinkeinoelämälle tärkeiden kuljetusväylien toimivuutta. Toimivilla väylillä paranee turvallisuus, ja sujuvamman liikenteen avulla voidaan kuljettaa myös päästöjen vähentämisen kannalta tehokkaalla tavalla. Tasokorotukseen sisältyy myös tärkeä 20 miljoonan euron vuosittainen talvikunnossapidon korotus, joka säästää suoraan ihmishenkiä liikenteessä. Voidaan todeta vertauksena, että Suomen verisuonistot kuljettavat paremmin happea ja urheilu maistuu. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma kunnioittaa viime kaudella aloitettua pitkäjänteistä työtä siirtymiseksi 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Luomalla näköala liikenteen ja väyläverkon tulevaisuuteen yli hallituskausien ja kehittämällä suunnittelutyötä luodaan tulevaisuudelle ennustettavuutta, jonka perusteella yritykset pystyvät investoimaan Suomeen. Samalla saadaan käytettävissä olevat kehittämisrahat tehokkaammin käyttöön ja tehostetaan Suomen kykyä reagoida Euroopan unionin rahoitushakuihin. Arvoisa puhemies! Taksiliikenne on ollut jatkuva puheenaihe liikenneväylien kokonais-uudistuksen voimaantulosta lähtien. On vastuullista hallitukselta selvittää, miten ongelmia voidaan lainsäädännön ja ohjeistuksen avulla ratkaista uudessa tilanteessa, jossa taksilupien määrä ja niihin liittyvät velvollisuudet on vapautettu. Lain on kuitenkin suojeltava heikoimmassa asemassa olevaa suurimmassa osassa maata. Tämä vaikuttaa olevan matkustajan oma rooli. Matkustajien turvallisuus on varmistettava ja epäterve kilpailu harmaan talouden keinoin estettävä. Samalla on luotava selkeä lainsäädäntö vastuullisille alan toimijoille. Näin suuren mullistuksen jälkeen tehtävä ei ole todellakaan helppo. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on ottanut vakavasti tehtävän liikenteen ilmastopäästöjen leikkaamiseksi. Uusi hallitus tarttuu toimiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Osa keinoista voidaan toteuttaa nopeastikin, osa taas vaatii lisää selvitystyötä teknologian jatkuvan kehityksen myötä. Myös eri toimenpiteiden yhteisvaikutukset on arvioitava. On kyettävä näkemään tuleva kehitys yli kahden hallituskauden ja huomioitava tämä kehitys päätöksissä. Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on pidettävä kirkkaana mielessä päästötavoitteisiin pyrkiessä. Haasteessa onnistuminen vaatii myös kansalaisten hyväksynnän. Arvoisa puhemies! Erityisen tyytyväinen olen hallitusohjelmassa painotukseen raideliikenteeseen. Suomen pääosin yksiraiteinen rataverkko estää tällä hetkellä matkustajaliikenteen lisäämistä ja nopeuttamista. Rataverkon kunnossa olevat ongelmat taas hidastavat ja rajoittavat tavaraliikennettä. Osana ilmastotoimia raideliikenteen kasvattamisella on merkittävä rooli liikenteen sähköistämisessä ja alueiden kehityksessä. Raideliikenteen yli miljardin euron korjausvelka on huomioitu korjausvelassa, ja uusien investointien valmistelua on jatkettava sekä tutkittava, miten raideliikennettä voidaan kasvattaa myös vähäliikenteisillä rataosuuksilla. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-06-11T18:37:42,2019-06-11T18:43:11,Hyväksytty,1.1 2019_15_148,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Ensin pari sanaa eduskuntavaaleissa hävinneille marginaalipuolueille, jotka nyt kannatte ministerinsalkkuja: Te ette nauti kansan laajaa luottamusta. Te ette saaneet vaaleissa tätä mandaattia. Te istutte siellä nyt ja olette kääntäneet tämän hallitusohjelman mukana kansalle selkänne. Tällaista kehitystä on täältä vaikea katsoa, ja joku vielä ihmettelee, miksi ihmisten luotto ja kiinnostus äänestämiseen on heikkoa. Tästä hallitusohjelmasta huomaa, että byrokratian lisääminen ja hallintohimmelien kautta suojatyövirat sidosryhmille ovat jälleen toteutuslistalla. Vaalien häviäjät pääsevät vääntämään sidosryhmilleen etuja veronmaksajien varoilla sosialistien, vihervasemmiston ja marginaalipuolueen avustuksella. Kyllä entiselle maaseudun puolueelle kelpaa mikä vain maatalouden hyvinvoinnin kustannuksella. Juuri kuulimme, että nyt palkataan eduskunnasta ulos jääneitä valtiosihteereiksi ja ministereiden avustajamäärä nousee ennenkuulumattoman suureksi, eli kavereille ennätysmäärä suojatyöpaikkoja, veronmaksajilta ennätysmäärä euroja palkkoihin. [Satu Hassi: Entinen Maaseudun Puolue on perussuomalaiset!] Syväluotaavan mietiskelyn jälkeen totean, että Suomessa on nyt sosialisteilla ja suurimmalla häviäjäpuolueella koskaan vahvistettu vihervasemmistolainen sateenkaarihallitus. On selvää, että kun äänestimme pääministeristä, en voinut antaa luottamusta hallitusneuvottelija Rinteelle, koska pääministeri Rinne ei kunnioittanut demokratiaa hallitusta muodostaessaan vaan jätti olemattomaan arvopohjaan vedoten toiseksi suurimman puolueen kättelyssä neuvottelujen ulkopuolelle. Ministerinsalkkujen jakaminen ja varsinkin ministerititteleiden väkisin vääntäminen marginaalipuolueille on kansankielellä suoraan sanottuna ”kansan silmille kusemista”. Hallitusohjelmassa todetaan, että keino syrjäytymisen estämiseen on se, että nostetaan oppivelvollisuuden ikäraja täysi-ikäisyyteen. Kuvitteleeko joku arvon ministereistä ihan oikeasti, että pakolla opiskeleminen tuottaa tuloksia? Ei tuota. Tämän opiskelijoita kiusaavan hallitusohjelmakirjauksen kruunaa se, että tuolileikkipuolue RKP kyykyttää nuorisoamme jälleen tuomalla vanhan, jo aikaa sitten poistetun pakkoruotsin ylioppilaskirjoituksiin saaden aikaan tällä paljon hallaa. Tässä maassa jokaisella suomalaisella nuorella pitää olla oikeus opiskella sitä, mitä hän itse haluaa opiskella. Se on nykyaikaa. Kannustetaan nuoriamme toki opiskelemaan myös ruotsin kieltä, mutta siitä ei saa tehdä pakkoa. Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelma Afrikka-strategioineen on kutsuhuuto koko Afrikan mantereelle ja kolmansien maiden elintasosurffareille. Se väestömassa, joka on Eurooppaan väen väkisin tullut, aiheuttaa valtavia ongelmia jäsenmaille ja näiden maiden kulttuureille. Tahtotilaa ongelmien korjaamiseen Suomen osalta ei näytä olevan hallituksella lainkaan. Herää kysymys: pelastammeko me nyt kokonaista mannerta täällä suomalaisten veroeuroilla, kun Veijo makaa veneen alla ja sadattuhannet suomalaiset elävät taloudellisesti köyhyysrajan alapuolella? Ministeri Rinteen hallitus aikoo mahdollistaa jalkapantojen käytön niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, joiden kohdalla viranomaiset pitävät toimenpidettä perusteltuna. Katson, että kansalaistemme turvallisuuden nimissä kaikki kielteisen päätöksen saaneet tulee aina — huom. aina — ehdottomasti ottaa heti säilöön ja poistaa maasta. On äärivastuutonta päästää tällaiset henkilöt kansan pariin aikapommina kävelemään. Tämä kaikki hallitusohjelmassa oleva vastuuton humppa on raiskattujen lasten ja nuorten väheksymistä ja heidän perheidensä tuskan väheksymistä, puhumattakaan niistä suomalaisista, jotka ovat menettäneet henkensä nykyisen järjettömän turvapaikkapolitiikan vuoksi. Heikentyneessä turvallisuustilanteessa hallitusohjelmassa kehdataan suunnitella soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että mitä vain pilipalityötä saaneet kielteisen päätöksen saaneet voivat saada oleskeluluvan sen pilipalityön perusteella. Hallitus haluaa luoda rinnakkaisjärjestelmän, jota jokainen pakkopalautuslentojen häiriköintiä suunnitteleva supervihervasemmistolainen kykyjensä mukaan käyttää hyväkseen edistääkseen turvattomuutta aiheuttavan rikkauden pysyvyyttä Suomessa. Arvoisa puhemies! Ilmastohysterian mukana tuleva järjettömyys tuhoaa lopulta tämän maan talouden. Toivon totisesti, ettei terveydenhuoltomme kuormitu ja etteivät kustannukset nouse pilviin vihreiden pelottelulla aiheuttaman ilmastoahdistuksen vuoksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-06-11T18:43:18,2019-06-11T18:48:24,Hyväksytty,1.1 2019_15_149,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään Antti Rinteen tuoreen punavihreän hallituksen Säätytalolla loihtimaa ohjelmaa, eli paperia, jossa luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista lukuisiin eri hankkeisiin. Pysyviä budjettimäärärahoja se jakaa lisää eri eturyhmille reilun 1,2 miljardin euron arvosta vuositasolla. Eikä siinä mitään, ohjelmassa on toki lukuisia hyviä hankkeita, joita itsekin voin tukea. Esimerkiksi vaelluskalakantojen elvytysohjelma on minulle erityisen läheinen, ja siten myös hyvin kannatettavakin hanke. Olen myös tyytyväinen siihen, että ohjelma ottaa ensiaskeleita kansainvälisten kaivosjättien laittamiseksi tilille pohjoisen luonnon turmelemisesta. Pidän myös hyvänä alkuna sitä, että poliisin virkoja saadaan edes hieman lisää. Arvoisa puhemies! Säätytalolla ei ole ollut pulaa ideoista sen suhteen, mitkä kaikki maailmaa syleilevät ajatukset ansaitsevat tulla maksetuksi veronmaksajien selkänahasta. Joidenkin mediatietojen mukaan niitä oli pinottuna toiveiden tynnyriin jopa 8 miljardin euron edestä, ennen kuin ilmiöpöydissä haluttiin edes soveltaa budjettitaloudellista realismia. Kakun jakajista ei siis ole Säätytalon kekkereissä ollut pulaa. Sen sijaan ohuet ovat keinot kakun kasvattamiseksi. Hallitusohjelma ei sisällä uskottavia konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi. Konkretian puutetta kuvaa hyvin se, että erilaisia hankkeita selvitetään 130 kertaa ohjelman eri sivuilla. Lisäksi perustetaan erilaisia työryhmiä ja laaditaan ohjelmia sekä tiekarttoja. Koko ohjelma on kirjoitettu sellaiseen muotokieleen, että sitä ei kuule muussa kuin lähinnä byrokraattien iltarukouksessa. Eikä tässäkään vielä kaikki. Työllisyystavoitteet, joiden varassa hallitusohjelman edes näennäinen uskottavuus lepää, on ulkoistettu Hakaniemen työmarkkinakartellille. On uskomatonta, että Suomen kansan edustajille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa luovutetaan ulkoparlamentaariselle korporaatiolle. Työllisyystavoitteiden onnistumisesta ei ole mitään takeita, kun täysin vailla poliittista tulosvastuuta toimiva eturyhmärälssi saa laatia mieleistään lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Yhtä ainoaa säästökohdetta tämä hallitus ei ole nimennyt. Ainoa asia, jossa tässä hallitusohjelmassa suhtaudutaan säästeliäästi asioihin, on taloudellinen realismi — siitä kyllä on säästetty. Eturyhmien paineessa toimivat hallitusneuvottelijat ovat tyhjentäneet toiveiden tynnyrinsä härskisti investointikehikkoon. Nämä niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit ovat oppikirjaesimerkki täysin poikkeuksellisesta politiikan uuskielestä ja vaihtoehtoisista faktoista, joissa eri hallinnonalojen aivan keskeisiä käyttömenoja on piilotettu investointikehikkoon, tai kuten Säätytalolla asia pienen ilmaveivin jälkeen ilmaistiin, on siirretty kakkoskoriin. Vai voiko yksikään sydämeltään rehellinen poliitikko oikeasti pitää esimerkiksi uusien opettajien palkkaamista muutamaksi vuodeksi investointina? Tai onko päihdeäitien auttamisohjelma tarkoitettu väliaikaiseksi? Leikataanko luonnonsuojelun rahoittamisesta 72 miljoonaa euroa heti vuonna 2023? Tätä listaa voisi jatkaa iäisyyksiin. Arvoisa puhemies! Sanonnan mukaan tyhjät tynnyrit kolisevat kaikista äänekkäimmin, ja näin on käynyt myös tämän hallitusohjelman liikenne- ja viestintälinjausten kanssa. Julkisuudessa on kyllä paljon puhuttu, että hallitus investoi uusiin rautateihin ja muuhun infraan merkittävästi. Näitä miljoonien panostuksia ei investointiohjelmassa kuitenkaan näy. Väyliin on investointirahaa varattu vain muutamia kädenlämpöisiä miljoonia. Missä täällä ohjelmassa on investointivaraus esimerkiksi neljän tunnin junalle tai muille raidehankkeille, joista kyllä paljon puhetta riittää? Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on täynnä kauniita ajatuksia, mutta ei uskottavia keinoja näiden toteuttamiseksi. En voi tämän vuoksi valtiopäiväedustajana antaa tukeani tälle ohjelmalle, sillä se pohjautuu todellisuuden sijaan vaaleanpunaisille ja pörröisille unelmille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-06-11T18:48:40,2019-06-11T18:53:40,Hyväksytty,1.1 2019_15_150,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olin itse neuvottelupöydässä, joka pohti liikenne- ja infra-asioita, ja siksi olen erittäin tyrmistynyt tuosta näkemyksestä, mitä edustaja Janne Heikkinen äsken esitti. Tämä hallitus satsasi perusväylänpitoon 300 miljoonaa euroa vuodessa, niin että parlamentaarisen työryhmän tahto on toteutumassa. Tämä hallitus on suunnitellut polun siihen, että isoja ratahankkeita päästään aloittamaan, suunnittelemaan. Niille haetaan rahoitusta myös muilta toimijoilta, ja siellä on valmiina hankerahasto, jossa jo odottaa rahaa, ja kun sinne sitten valtion omaisuudesta, sellaisesta omaisuudesta, joka on myytävissä, saadaan vastinrahoja, voidaan sitten hankkeita edelleen viedä eteenpäin. Minusta on erittäin tärkeää, että meillä on tällainen pitkän tähtäimen pitkäjänteinen suunnitelma, joka auttaa koko Suomea menestymään, ja saamme kasvua eri puolille Suomea. Tämä on juuri se tie, mitä myös parlamentaarinen työryhmä on halunnut. Sen lisäksi alempiasteista tieverkkoa kehitetään, talvikunnossapitoa kehitetään. Yksityisteillekin tulee määrärahoja lisää. Mitä tulee edustaja Peltokankaan erittäin provosoivaan puheenvuoroon maahanmuutosta, niin jos haluttaisiin tällä linjalla mennä, niin voisin todeta, että itse asiassa maahanmuutto on oikeastaan ollutkin jo aika hyvin kuosissa sen jälkeen, kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta. Silloin kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, tänne Suomeen tuli 30 000 maahanmuuttajaa kerralla, ja se oli kyllä aika vaikeasti järjestettävissä, mutta siitäkin selvittiin. Sen jälkeen maahanmuuton kustannukset ovat tipahtaneet noin kolmasosaan. [Leena Meri pyytää vastauspuheenvuoroa] Minusta on tässäkin asiassa järkevää, [Olli Immosen välihuuto] että tehdään pitkäjänteiset suunnitelmat, miten pystymme niissä maissa, mistä sitä maahanmuuttoa on tulossa, estämään niitä juurisyitä. Eikö tämä ole sitä, mitä perussuomalaiset ovat kaiken aikaa vaatineet? Tässä todettiin myöskin se, että ei ole edellytyksiä luoda työtä. Itse asiassa tämä hallitus vastoin kaikkia odotuksia pystyy tukemaan pientä ja keskisuurta yrittäjyyttä: sen verotusta ei kiristetä, arvonlisäveron alarajaa nostetaan — se toki lähetetään ensin sinne Eurooppaan ratifioitavaksi — ja esimerkiksi paikallista sopimista lisätään. Tässä muutamia hyviä esimerkkejä. Kun saamme metsät kasvamaan entistä paremmin, luulen, että investointeja eri puolille Suomea syntyy ja saamme sen saman buustin, mitä Keski-Suomessa on tapahtunut, myös muualle Suomeen. Meillä panostetaan vientiin, panostetaan Business Finlandin ohjelmiin, panostetaan elintarviketoimintaan, niin että saamme omavaraisuusastetta huomattavasti paremmaksi kuin mitä se on ollut. Ja ennen kaikkea osaamiseen ja koulutukseen panostetaan aivan toisella lailla kuin mihin on ennen ollut varaa. Sanon näin, koska tiedän, että kyllä sitä tahtotilaa varmasti olisi ollut ennenkin, mutta kun viime kaudella Sipilän hallituksen ansiosta saatiin sitä taloutta kuntoon, niin on varaa panostaa vähän enemmän kuin tähän asti on ollut. Täällä keskusteluissa on noussut todella paljon esille polttoaineveron nousu. Haluan tästäkin asiasta kertoa tämän mittaluokan. Kun se on indeksikorotuksen verran, mitä sitä polttoaineveroa nostetaan, elikkä noin 5 senttiä sitten hallituskauden lopussa se on noussut, se on itse asiassa vähemmän kuin esimerkiksi vuosien 2011 ja 2015 välillä nostettiin. Se on huomattavasti vähemmän kuin perussuomalaiset omassa Halla-ahon ohjelmassaan halusivat valtionosuuksien tasausjärjestelmää leikkaamalla viedä sieltä syrjäseutujen asukkailta. Miettikää, minkälainen veronkorotus olisi, kun kuntaveroa jouduttaisiin nostamaan semmoiset viitisen prosenttia vaikkapa 20 000 euron tuloista, jos tämä valtionosuuksien tasausjärjestelmä olisi teidän tavallanne tehty. [Leena Meren välihuuto] Se kolahtaisi paljon pahemmin sinne pitkän matkan takana oleviin ihmisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-06-11T18:53:50,2019-06-11T18:59:10,Hyväksytty,1.1 2019_15_151,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Täällä oli pyydetty vastauspuheenvuoroja, sekä ministeri Ohisalo että edustaja Meri. — Edustaja Meri, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_152,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset vaativat muun muassa Ruotsin rajalta käännyttämistä syksyllä 2015. Pääministeri Sipilän hallitus sanoi, että se ei ole mahdollista. Sipilä on tv:n Yle Uutisissa 12.3.2016 todennut: ”Kaikki muut paitsi Venäjältä tulleet turvapaikanhakijat olisi voitu palauttaa Dublinin sopimuksen perusteella heti.” Elikkä Sipilä puhui meille muunneltua totuutta. [Anne Kalmarin välihuuto] Tämä on se asia, jossa meitä johdettiin harhaan. Sitten jos puhutaan näistä juurisyistä, niin perussuomalaiset ovat todella usein tuoneet esille sen, että kehitysyhteistyöavun edellytykseksi otettaisiin räjähdyksenomainen väestönkasvu. Edellisen puhujan kannattaa tutustua siihen, että esimerkiksi Afrikassa väkiluku nousee useilla miljardeilla ja vuoteen 2100 mennessä siellä on maailman väestöstä yksi kolmasosa. Eli siinä on sitä juurisyytä. Ette te edelleenkään kehtaa vaatia siellä suunnitelmallisuutta väestönkasvuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-11T18:59:20,2019-06-11T19:00:24,Hyväksytty,1.1 2019_15_153,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus tulee kiinnittämään erityistä huomioita ihmisten turvallisuuden parantamiseen, uusiin turvallisuusuhkiin varautumiseen ja turvallisuuden kokemuksen vahvistamiseen. Täällä on monessa kohtaa viitattu nimenomaan tähän turvallisuudentunteeseen. Sisäministerinä olen erittäin iloinen, että tämä hallitusohjelma lisää poliisien resursointia, erityisesti sen vuoksi, että voidaan puuttua myös rikoksiin, joita usein kohtaavat ne ihmiset, jotka ovat erittäin vaikeassa asemassa tässä yhteiskunnassa, että me voimme vahvistaa ihan jokaisen suomalaisen turvallisuudentunnetta. Turvallisuus on myös sitä, että perusturva on riittävää. Täällä on puhuttu monessa kohtaa siitä. Sitä tämä hallitusohjelma nyt nostaa. Tämä hallitusohjelma laskee asumisen hintaa. Sekin on turvallisuuskysymys, missä viettää yönsä, kadulla vai kodissa. On turvallisuuskysymys, että ihan jokaisen ihmisoikeuksia kunnioitetaan, että ihan jokaisesta kanssaihmisestä käytetään myös arvokasta kieltä, ja sitä toivon myös tähän saliin kaikille. Tämä hallitusohjelma palauttaa ihmisoikeudet turvapaikkaprosessiin. Jokaisella on oltava oikeus kunnolliseen turvapaikkakäsittelyyn. Me tuomme nyt oikeusavun takaisin puhutteluun, normaalit valitusajat ja tuntikohtaiset palkkiot juristeille. Oikeusturvan on toteuduttava, ja on ihan kaikkien kannalta järkevämpää, että turvapaikanhakijan asia käsitellään jo alusta lähtien kunnolla ja laadukkaasti. [Leena Meren välihuuto] Suomella on globaali vastuunsa. Siihen on viitattu täällä monessa kohtaa. Mutta Suomella on sen lisäksi, että me puutumme niihin juurisyihin siinä globaalin vastuun kehikossa, myös se eurooppalainen vastuu. Nyt Euroopan unionin puheenjohtajamaana me tulemme etsimään niitä yhteisiä turvapaikkapolitiikan ratkaisuja. Tämä asia ei ole yhdenkään jäsenvaltion yksin hoidettavissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-11T19:00:26,2019-06-11T19:02:24,Hyväksytty,1.1 2019_15_154,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Halutaanko tästä asiasta käydä lyhyt debatti? Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_155,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Rouva puhemies! Mitä edustaja Meri tuossa sanoo, niin ei pidä paikkaansa. Se ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Perussuomalaiset olivat itse hallituksessa silloin 2015 hoitamassa tätä kriisiä, [Leena Meren välihuuto] ja on täysin selvää, että silloin kun henkilö ylittää Suomen valtakunnanrajan ja hän hakee turvapaikkaa, Suomella on kansainvälisten sopimusten nojalla velvollisuus selvittää, onko tällä henkilöllä sellaiseen turvapaikkaan oikeus. Mitä ministeri Ohisalo äsken totesi, pitää myös täysin paikkansa. On hyvä, että tätä oikeusapua nyt kehitetään, koska tosiasiallisesti täytyy myöntää, että silloin tehtiin virheitä, kun vietiin oikeus käyttää avustajaa turvapaikkapuhuttelussa. Se on hidastanut näitä prosesseja. Nyt Antti Rinteen hallitus on asettanut näille prosesseille kuuden kuukauden takarajan, mikä on se tavoiteaika, jossa pyritään hakemus käsittelemään. Luulisi kyllä, että se kelpaa myös perussuomalaisille. Hallituksen ohjelmassa lukee myös selkeästi, että tehokkaat palautukset ovat osa tätä prosessia, ja myös on sitouduttu tekemään uusia palautussopimuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-11T19:02:35,2019-06-11T19:03:42,Hyväksytty,1.1 2019_15_156,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Poliisitaustaisena henkilönä haluaisin sisäministeriltä kysyä tästä turvapaikkapalautussysteemistä, mutta myöskin siitä, kun meitä poliiseja on tällä hetkellä 7 200. Nyt hallitus lupaa ohjelmassaan noin 300 poliisia lisää, mutta vasta vuoteen 2022 mennessä. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että siihen mennessä on jo myös eläköitynyt 300 poliisia, eli pysymmekö me edelleen siinä 7 200:ssa, vai saammeko tähän oikeasti apua, elikkä tämän jo aikaisemmin esiintyneen 600 poliisia? Ja millä tavalla on ministeri ajatellut tätä niin sanottua lähiöpoliisitoimintaa toteuttaa maaseutupaikkakunnilla, kun keskikokoisistakin kunnista on jo lakkautettu poliisiasemat? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-06-11T19:03:45,2019-06-11T19:04:44,Hyväksytty,1.1 2019_15_157,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Se hallitusohjelma, jota perussuomalaiset olivat tekemässä neljä vuotta sitten, teki rahallisesti kaikkein isoimmat leikkaukset kehitysyhteistyöhön, vaikka perussuomalaiset samalla puhuivat siitä, että muuttoliikkeen juurisyihin pitää puuttua. On aivan täyttä pötyä, että olisi jokin uusi ja perussuomalaisten tuoma ajatus, että Suomen kehitysyhteistyössä pitää edistää syntyvyyden säännöstelyä. Seksuaali- ja lisääntymisterveystyö, naisten ja tyttöjen seksuaalisten oikeuksien, tiedon, ehkäisyvälineiden saatavuuden parantaminen, ne ovat olleet jo yli 20 vuotta keskeinen osa Suomen kehitysyhteistyötä, [Leena Meri: Se ei näy missään!] ja se on yksi niistä tärkeistä asioista, joita nimenomaan tarvitaan, jotta voidaan poistaa pakolaisuuden ja tällaisten hallitsemattomien väestöliikkeiden juurisyitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-11T19:04:44,2019-06-11T19:05:47,Hyväksytty,1.1 2019_15_158,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Haluan vain tuoda esiin sen, että kun perussuomalaiset vielä istuivat viime kaudella hallituksessa, niin olimme ainoa puolue, joka kannatti vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Laadimme muun muassa yhdessä silloisten hallituskumppaneidemme kanssa, keskustan ja kokoomuksen kanssa, 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman, jonka läpi viemistä ajoimme koko sen ajan, kun hallituksessa istuimme. Mutta keskustan ja kokoomuksen vastustuksesta johtuen tätä ohjelmaa ei koskaan saatu ajettua maaliin asti. [Leena Meri: Ja heititte vielä ulos sen takia!] Tässä on totuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-06-11T19:05:49,2019-06-11T19:06:32,Hyväksytty,1.1 2019_15_159,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät siis halua auttaa hätää kärsiviä täällä mutta eivät myöskään muualla, eivät myöskään siellä, mistä ihmiset joutuvat lähtemään. Te ette halua vahvistaa kehitysyhteistyötä, vaikka nimenomaan sillä voidaan puuttua kestävästi vastentahtoisen siirtolaisuuden juurisyihin. Edustaja Meri, naisten ja tyttöjen oikeudet ovat keskiössä Suomen kehityspolitiikassa. Ne ovat olleet sitä, ja ne ovat sitä myös tämän hallituksen aikana. Seksuaali- ja lisääntymisterveys on osa Suomen kehityspolitiikkaa, ja Suomen avulla muun muassa tarjotaan ehkäisyvälineitä kehittyvien maiden naisille, vahvistetaan seksuaalioikeuksia, esimerkiksi ehkäistään lapsiavioliittoja. Ja näin hillitään myös väestönkasvua, sillä kehitysmaissa naiset joutuvat usein tekemään enemmän lapsia kuin haluaisivat, koska eivät saa pääsyä ehkäisypalveluihin, seksuaaliterveyspalveluihin. Kun te esitätte, että leikataan kehitysyhteistyöstä, niin se tarkoittaa, että leikataan myös näistä seksuaaliterveyspalveluista, ja sitä kautta ei ole myöskään keinoja [Puhemies koputtaa] vaikuttaa väestökehitykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-06-11T19:06:35,2019-06-11T19:07:48,Hyväksytty,1.1 2019_15_160,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Ministerit Ohisalo ja Henriksson puhuvat usein poliiseista ja syyttäjistä. Haluaisin muistuttaa, että älkää unohtako vankeinhoitoa, koska muuten menee metsään, eli se on tässä kolmen janassa erittäin tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-06-11T19:07:49,2019-06-11T19:08:12,Hyväksytty,1.1 2019_15_161,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Kauman käyttämä puheenvuoro tästä työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin ja sen epäily tässä keskustelussa on mielestäni pöyristyttävää, koska jos jotain, niin tämä maailma tarvitsee tulevaisuudenuskoa. Kun tässä on peräänkuulutettu näitä keinoja, niin mainitsisin muun muassa paikallisen sopimisen laajentamisen ja kirjaamisen. Suomen Yrittäjien arvioiden mukaan se voisi tuoda puolet näistä työpaikoista, 60 000 työpaikasta, joita tämä ohjelma ajaa takaa. Lisäksi nostaisin huomion kristillisdemokraattien kysymykseen, missä ovat lapsiin kohdistuvat panostukset tässä ohjelmassa. Minusta tässä ohjelmassa on erityisen paljon lapsiin ja perheisiin kohdistuvia panostuksia, muun muassa Lape-ohjelman vahvistamisen eli lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelman vahvistamisen myötä sekä perhevapaauudistuksen laajan käsittelyn myötä. Olen erittäin iloinen keskustalaisena, että me pääsemme vihdoin tekemään perhevapaauudistusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-06-11T19:08:16,2019-06-11T19:09:27,Hyväksytty,1.1 2019_15_162,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kysyisin sisäministeriltä, kun tässä viitattiin tähän kuuden kuukauden määräaikaan turvapaikkakäsittelyssä, että mitä se aivan oikeasti tarkoittaa, koska vaikka turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen, niin useat valittavat hallinto-oikeuteen ja senkin jälkeen sitten mahdollisesti korkeimpaan oikeuteen, tekevät uusintahakemuksia muuttuneilla perusteilla, muuttuneissa olosuhteissa, ja senkin jälkeen useat vielä kieltäytyvät lähtemästä tämän 30 vuorokauden määräajan jälkeen, ja nyt te vielä avaatte mahdollisuutta näille työluville. Miten tämä koko turvapaikkaprosessi säilyttää uskottavuutensa ja pysyy hallinnassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-06-11T19:09:29,2019-06-11T19:10:13,Hyväksytty,1.1 2019_15_163,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmankuulu. Kiitos siitä kuuluu myös osaavalle opettajakunnalle. Vielä joitakin vuosia sitten opettajan ammatti oli yksi kiinnostavimmista nuorilta kysyttäessä. Nyt on kuitenkin havaittavissa, että hakijamäärät opettajankoulutusohjelmiin ovat vähentyneet. Opettajan ammatti ei enää houkuta, sillä koulujen työrauha on vuosien aikana heikentynyt ja opettajan työn kuormittavuus on lisääntynyt. Keskustalaisena opettajana olen tyytyväinen koulutuskirjauksiin ja siihen, että inkluusio otetaan tarkasteluun opettajan jaksamisen näkökulmasta. Toivon, että opetusministe- riössä paneudutaan myös muihin opettajan työtä kuormittaviin tekijöihin. Kysyisinkin, onko tuore ministeri ehtinyt vielä miettimään, miten varmistettaisiin, että jatkossakin lahjakkaat nuoret hakisivat opettajankoulutukseen ja turvaisivat osaltaan Suomen aseman koulutuksen kärkimaana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-06-11T19:10:15,2019-06-11T19:11:15,Hyväksytty,1.1 2019_15_164,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Seksuaaliterveys sekä tyttöjen ja naisten oikeudet ovat olleet Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön painopisteitä. On tärkeää, että tyttöjen oikeudet ja seksuaaliterveys ovat painopisteitä myöskin kotimaan politiikassa, ja me tiedämme, että tyttöjen sukuelinten silpominen on asia, joka on globaalisti ongelma. Se on ongelma, joka koskee myöskin Suomea ja suomalaisia tyttöjä ja naisia. On hyvä, että hallitusohjelmassa on silpomisen ehkäisyn ohjelma. On tärkeää, että tuota työtä, minkä edellinen oikeusministeri aloitti, uusi oikeusministeri myös jatkaa, eli me kielsimme lapsiavioliitot viime eduskuntakaudella. Mutta nyt kysyn, kun en tästä hallitusohjelmasta sitä löytänyt ja siellä se ei taida olla, että aikooko hallitus tuoda erillislain, jolla kiellettäisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen. Vastaava laki on jo muissa Pohjoismaissa. Tiedän, että silpominen on rikoslaissa kielletty pahoinpitelynä, mutta meillä on paljon perheitä, joissa se nähdään [Puhemies koputtaa] lastensuo-jeluna eikä ymmärretä, että se on todellakin Suomessa kielletty. Toivon, että oikeusministeri vastaa: aiotteko te tuoda sukuelinten silpomisen kieltävän lain eduskuntaan tällä kaudella? Toivon todellakin, että se tuodaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-06-11T19:11:16,2019-06-11T19:12:40,Hyväksytty,1.1 2019_15_165,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Otan pari puheenvuoroa tähän, ja sitten ministereiden vastauksia. — Edustaja Kalmari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_166,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Juurisyihin vielä: Yksi tärkeimpiä juurisyitä siihen, että ihmiset joutuvat jättämään kotipaikkansa, on se, että alueet menevät elinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen takia. Tiedän, että tässäkin huoneessa on ihmisiä, jotka eivät usko koko asiaan, mutta jos tieteelliset tutkijat ympäri maailmaa ovat yksiselitteisesti todenneet, että tämä ilmastonmuutos vaatii ratkaisuja, niin olen ylpeä siitä, että me pystymme niitä ratkaisuja tekemään. Emme vain luo uhkakuvia, vaan omalla esimerkillämme teemme teknologiaa, teemme metsänparannustoimia, teemme elintarvikepuolella esimerkiksi valkuaiskasvien lisäämistä, teemme liikenteessä uudenlaisia toimia niin, että olemme edelläkävijöitä ja saamme juuri tästä syystä lisää rahavirtoja Suomeen. Minusta tämä on juuri se tie, millä meidän tulee edetä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-06-11T19:12:43,2019-06-11T19:13:53,Hyväksytty,1.1 2019_15_167,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä totesi suurin piirtein niin, että se, mitä sanoin, ei pidä paikkaansa. Ehkä teidän kannattaa sitten keskustella Sipilän kanssa, edustaja Sipilän kanssa, koska siteerasin häntä. En tiedä, mikä teistä ei pidä paikkaansa, mutta häntä siteerasin ja hän ohjasi hallitustamme. Perussuomalaiset ovat todella tuoneet keskusteluun sen, edustaja Hassi, että me haluaisimme valvontaa ja tehokkuutta siltä seksuaalivalistukselta. [Satu Hassi: No, ette todellakaan ole tuoneet!] Koska jos me ajattelemme jonkinlaista politiikkaa, niin me voimme antaa valistusta ja laittaa rahaa asioihin. Se on erittäin toivottavaa, mutta ainakin, mitä katsoo tilastoja, eri maailman tutkimustilastoja, niin siitä huolimatta väestö kasvaa räjähdyksenomaisesti. Ei se silloin kovin tehokasta ole. Ja olemme vaatineet, että kehitysavun edellytykseksi tulisi se, että kyseinen maa pystyy uskottavasti antamaan selonteon siitä, miten tämä väestöräjähdys pysäytetään. Tämä liittyy myös näihin muihin juurisyihin kuin elin-olosuhteisiin. Totta kai, jos on liikaa ihmisiä, niin ei ole enää elinkelpoisuutta. Se on oikeastaan avainsyy kaikkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-11T19:13:54,2019-06-11T19:15:02,Hyväksytty,1.1 2019_15_168,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ja nyt vastauspuheenvuoro, ministeri Kaikkonen, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_169,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin edustaja Kauma otti esiin yhden lauseen tästä hallitusohjelmasta ja tivasi vastausta siihen, mutta hän ei näköjään ole sitä nyt kuulemassa, mutta ehkä se pöytäkirjasta sitten löytyy. Se oli tämäntapainen lause: ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.” — No, ei nyt yleensä ottaen ole hyödyllistä ottaa yksittäistä lausetta ja ryhtyä tarkastelemaan pelkästään sitä, vaan katsoa se pikemminkin osana sitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta. Näin tässäkin suhteessa pitäisi tehdä, mutta tulkitsen sitä itse niin, että se on osa sitä kokonaisuutta, jossa Suomi on pikemminkin rakentamassa rauhaa, lieventämässä jännitteitä, kuin lisäämässä niitä lähialueillamme ja maailmassa laajemminkin. Jos tuo lause kuulostaa jotenkin tutulta, niin kyllä se tuttu lause onkin, koska se löytyy useammastakin kohtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta myös viime vuosilta. Myös kokoomus on ollut hyväksymässä sitä lausetta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin. Viimeksi se on mainittu puolustusselonteossa vuonna 2017, ja sitä ennen vuonna 2016 ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä, joka oli vastaus hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Silloin sitä olivat hyväksymässä edustaja Kauman puoluetovereista edustajat Salolainen, Stubb, Toivakka ja Kanerva. Näistä muut ovat poissa talosta, mutta ehkäpä puolustusvaliokuntaa johtanut edustaja Kanerva voi vaikka antaa lisätietoja edustaja Kaumalle tästä asiasta, [Sari Sarkomaa: Ihan kunnon väkeä!] jos kiinnostaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-06-11T19:15:05,2019-06-11T19:16:41,Hyväksytty,1.1 2019_15_170,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Mattilalle erinomaisesta ja tärkeästä kysymyksestä liittyen suomalaisten opettajien asemaan ja jaksamiseen. Korkeasti koulutetut, ammattitaitoiset opettajat ja opettajan työn korkea arvostushan ovat suomalaisen peruskoulun ja koko koulutusjärjestelmän yksi keskeinen kulmakivi, ja myöskin sellainen, joka monissa kansainvälisissä arvioissa nostetaan esille. Hallitusohjelmassa on minun nähdäkseni useita eri toimenpiteitä, joilla tähdätään myöskin opettajien työkuorman lieventämiseen, pienentämiseen. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään yli 3-vuotiaiden osalta, mikä omalta osaltaan helpottaa kasvattajien työtä varhaiskasvatuksen puolella. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon tulee lisää pysyvää resurssia, jolla halutaan tukipalveluita kaikilla koulutusasteilla vahvistaa ja sen lisäksi ammatillisella puolella ohjataan myöskin suoraan lisäresursseja opettajien lisäpalkkaamiseen. Sen lisäksi meillä on hallitusohjelmassa tosiaan myöskin sitoumus siitä, että me tarkastelemme erityisopetuslainsäädäntöä, eli sitä, miten hyvin tämä periaate inkluusiosta tällä hetkellä toteutuu suomalaisissa kouluissa. Sen pohjalta sitten tarkastellaan, jos on tarvetta tehdä joitain korvaavia toimenpiteitä joko lainsäädännössä tai näiden kehittämishankkeiden osalta, mitä hallitus laittaa käyntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-06-11T19:16:45,2019-06-11T19:18:13,Hyväksytty,1.1 2019_15_171,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kemppiä tuosta hyvästä kysymyksestä, jolla viittasitte siihen, että kyllä tosiasiassa tässä hallituksessa tullaan satsaamaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin merkittävällä panostuksella. On tulossa näitä ennalta ehkäiseviä toimia, joista voisi mainita kaksi suurinta. Toinen on se, että me jatkamme lasten ja nuorten parissa ja heidän perheissään tehtyä työtä tämän Lape-kokonaisuuden työn jatkamiseksi. [Sari Sarkomaan välihuuto] Siihen on merkittäviä panostuksia tulossa, ja tarkoitus on ulottaa tuon kehittämistyön saavutukset rakenteisiin. Siksi tässä on tarkoitus käyttää sekä pysyviä että näitä investointiluonteisia menoja, jotta tässä kokonaisuudessa saadaan aikaan uusia ennalta ehkäiseviä malleja. Toisaalta yhtä tärkeää on huomata, että lasten ja nuorten parissa otetaan nyt iso loikka siihen suuntaan, josta yhteiskunnassa on vasta puhuttu. Lapsistrategian laatiminen on äärettömän iso ja tärkeä signaali koko eduskunnalta siihen, että me otamme lasten ja nuorten asiat täällä jatkossa tosissaan. Minä pidän sitä poikkihallinnollista valmistelua ja poikkihallinnollista sitoutumista yhtenä suurimpana poliittisena loikkana seuraavien vuosien aikana, ja olemme varanneet myös tähän työhön varoja. Kolmantena mutta ei vähäisimpänä kokonaisuutena lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä on eittämättä sitten tämä korjaava puoli. On pakko sanoa teille, että olen yhä syvästi järkyttynyt siitä, mitä suomalaisessa lastensuojelussa tänä päivänä tapahtuu, kuinka vähillä resursseilla me menemme. Tältä osin hallitus nyt tunnustaa, että me tarvitsemme vakavasti otettavaa työtä kentälle, niin että tämä resurssipula laitetaan kuntoon. Nämä lapset ovat ansainneet sellaisen huolehtijan, jolla on tarpeeksi aikaa per lapsi [Puhemies koputtaa] syventyä näihin haasteisiin. Tältä osin lastensuojeluun tulee kauan kauan kaivattu mitoitus henkilökunnalle, ja pidän sitä yhtenä isoimpana ja tärkeimpänä asiana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-06-11T19:18:17,2019-06-11T19:20:43,Hyväksytty,1.1 2019_15_172,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kolme asiaa. Alkuun edustaja Koposelle: Erittäin tärkeä huomio — kiitos sen esiin nostamisesta. Vankeinhoito on aivan keskeinen kysymys. Jos ajatellaan esimerkkinä, että yksi kolmasosa vapautuvista vangeista vapautuu asunnottomina, niin tässä hallitusohjelman kirjaus siitä, että historiallisesti ensimmäistä kertaa sitoudutaan poistamaan asunnottomuus, palvelee myös tätä tavoitetta. Lisäksi turvapaikanhankijoista: Kyse on siitä, että todella tämä prosessi laitetaan niin hyvään kuntoon jo siellä alkuvaiheessa, että myöhemmin ei tarvitse enää uusia käsittelyitä. Edustaja Kärnä tässä nosti hyvin esille aiemmat ongelmat. Jokaiselle on taattava hyvä käsittely, ja Maahanmuuttovirastolle on tulossa ruuhkan purkuun lisämäärärahaa tässä kohtaa. Lisäksi poliiseista: tämä hallitus tulee nostamaan poliisien määrän sinne 7 500:aan koulutusmääriä nostamalla, ja tämä on nettolisäys, eli 7 500 on se tavoite tällä hallituskaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-11T19:20:45,2019-06-11T19:21:53,Hyväksytty,1.1 2019_15_173,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan tästä, mihin ministeri Ohisalo lopetti. Elikkä oikeusministeriön hallinnonalallahan on myös vankilaverkosto, ja juuri siitä on myös tänään uutisoitu jonkun verran, koska Rise on ilmeisesti julkaissut selvityksen siitä, mikä on Risen näkemys tulevasta vankilaverkostosta. En ole ehtinyt paneutua vielä siihen, mutta meillähän on hallitusohjelmassa kyllä selkeä kirjaus siitä, että vankilaverkkoa kehitetään edelleen turvaten samalla nykyiset toimipisteet. Ja tulen paneutumaan tähän Risen selvitykseen totta kai, ja palataan sitten siihen kysymykseen. Mutta sitten, arvoisa puhemies, tästä seksuaalirikoslainsäädännöstä, raiskauksesta ja niin edelleen: Nyt tämä hallitus tulee tekemään ja toteuttamaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen, jossa muun muassa raiskauksen tunnusmerkistöön tulee myös suostumus — se on erittäin tärkeä, tärkeä asia. Ja se, mitä edustaja Sarkomaa nosti esille siitä, mitä tulee sukupuolielinten silpomiseen: Myös itse olen valmis katsomaan sitä, onko tässä nyt sellainen tilanne, että me tarvitsisimme erillisen rikosnimikkeen ja erillisen pykälän. Tänä päivänä nämä rikokset menevät törkeän pahoinpitelyn alle, ja ne ovat todella törkeitä, vakavia rikoksia. [Sari Sarkomaa: Montako syytettä on Suomessa nostettu? — Perussuomalaisten ryhmästä: Pojat myös!] — Elikkä tähän asiaan tullaan palaamaan. Teillä on ollut oikeusministerin salkku nyt neljä vuotta, joten siihen on ollut mahdollisuus tehdä myös aikaisemmin jotain. Mutta tähän palataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-06-11T19:21:55,2019-06-11T19:23:38,Hyväksytty,1.1 2019_15_174,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Ja nyt mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_175,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Meillä on monta syytä olla ylpeitä tästä ohjelmasta ja siitä suunnasta, mihin ollaan menossa, ja siitä, millä arvoilla nyt edetään. Se ohjelma on kurotus kohti parempaa tulevaisuutta, jossa ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojelu otetaan vihdoin tosissaan. Se ei valitse pysähtyneisyyden tietä, kuten yksi puolueista teki väittäessään yhdessä vastauksessaan hallitustunnustelija Rinteelle suomalaisen tehtaanpiipun olevan automaattisesti ympäristöteko. Tässä on käsillä hyvä kokonaisuus, joka panostaa kansainväliseen yhteistyöhön, EU:n puheenjohtajuuskauteen, liikkumisen edistämiseen, iäkkäiden inhimilliseen elämään, varhaiskasvatukseen, kulttuuriin, taiteeseen, vaelluskaloihin ja joka toteuttaa tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen. Se näkee koulutuksen pitkän tähtäimen investointina ja pyrkii parantamaan työllisyyttä, ja se on myös koko Suomen ohjelma. On totta, kuten tässä salissa on tuotu kritiikkinä esiin, että siinä on varsin monta asiaa, ja itse asiassa siellä ohjelmassa on vielä paljon enemmän, mutta niin on tehtävänäkin. Luontoa suojellaan. Ohjelmassa tunnistetaan, kuinka hienot vesistöt meillä on. Luomme ulkoilun ja virkistyskäytön kansallisen strategian. On hyvä huomioida, kuinka ainutlaatuiset puhtaat makeat vedet ja sisävesireitit meillä on. Suomi on sivistysyhteiskunta. Luonnonvaroja ei tulevaisuudessa lahjoiteta maksutta kuten nyt. Luontoa suojellaan paremmin uudella kaivoslainsäädännöllä, jonka puutteellisuus on laajasti havaittu myös kansalaisten keskuudessa eikä syyttä. Sateisessa ja vesistöisessä maassamme kaivannaiset aiheuttavat aina haitallisia ympäristövaikutuksia ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta tuottaen sivukivikasoineen valtavan määrän jätettä aina. Tarvitsemme panostuksia kiertotalouteen. Tarvitsemme panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hallitusohjelmassa sanotaan, että 2020-luvun maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Näin totisesti on. Nyt lähiaika näyttää, kuinka rohkeasti me olemme sitä ja miten oppositio auttaa meitä rakentavalla kritiikillä, jota toden totta sitäkin tarvitaan. Valtiontalous ei ole vain velan vahtimista. Se ei ole pelkästään teollisuutta. Se ei ole tilinpitoa, koska tilinpito itsessään ei luo taloutta eikä uudista sitä kestävällä tavalla. On totta, että jos työllisyys ei kohene tai jos maamme elinkeinorakenne nojaa liiaksi alhaisen jalostusarvon elinkeinoihin eikä kykene uudistumaan, ei talous kehity myönteisellä tavalla ja kestävästi eikä ole yhtä paljon hyvinvointia jaettavana. Mutta näin on jokaisessa tilanteessa. Näin on joka vuonna, tämä on jokaisella hallituksella edessä. Siksi on tärkeää panostaa pieniin ja kasvuhakuisiin yrityksiin ja ennen kaikkea huomioida, että politiikka on edellytysten luomista. Tieteen autonomiaa ei tule heikentää, koulutusastetta on nostettava — kuten nyt tehdäänkin varsin poikkeuksellisella ja historiallisella tavalla — koska tutkitusti tiedetään, että peruskoulun jälkeinen koulutus ei riitä nykyelämässä ja se, että saa enemmän koulutusta, ehkäisee erittäin tehokkaasti syrjäytymistä, ja näin vältetään inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Tätä taustaa vasten minua kummastuttaa puhe koulutuspakosta tai pakkoruotsista. Milloin kielitaidosta on tullut huono ja moitittava asia? Kutsumme itseämme kaksikieliseksi maaksi mutta olemme onnistuneet häivyttämään ruotsin kielen taidon suurella osalla väestöstä niin alkeelliseksi, että kouluruotsilla pystyy suunnilleen ymmärtämään, mitä täällä salissa puhutaan, mutta aktiivista kielitaitoa ei koulussa tarjota — ja kunnallispolitiikka on itse asiassa harvoja kaksikielisiä ympäristöjä Helsingissä. Itse toivoisin, että kielitaitoa ja Suomen kaksikielisyyttä ja monikielisyyttä arvostettaisiin enemmän ja meistä jokainen saisi mahdollisuuden oppia ruotsia ja muita kieliä, ihan oikeasti. Mitään haittaakaan tästä tuskin on. Se avaa mahdollisuuksia moneen, esimerkiksi työllistymiseen pohjoismaisissa ympäristöissä. Kieliin altistuminen kannattaa aloittaa jo nuorena, mielellään varhaiskasvatuksessa tai koulun ensimmäisillä luokilla. Tämä hallitusohjelma sanoo, että se on osallistava, ja puhuu osallistavasta tavasta tehdä politiikkaa. Uskon, että tässä meillä kaikilla on vielä paljon tekemistä. Demokratia toimii Suomessa aika hienosti, mutta ovatko puolueet houkuttelevia liittyä mukaan, ovatko puolueet osallistavia, [Puhemies koputtaa] onko demokratia osallistavaa? Hieno ele oli esitellä ohjelmaa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Ihmisille, jotka miettivät, onko [Puhemies koputtaa] äänelläni väliä, haluan sanoa, että kyllä sillä on suuresti. [Puhemies: Aika!] Tämä hallitusohjelma on hyvin erilainen kuin edellinen, ja minulla on ilo kannattaa sen hyväksymistä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-06-11T19:23:47,2019-06-11T19:29:17,Hyväksytty,1.1 2019_15_176,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Keskusteltavana ja ruodittavana oleva hallitusohjelma on merkityksellinen. Jo hallitusohjelman kansilehti kertoo, mistä tässä ohjelmassa on kysymys. Kyse on sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Meillä Suomessa sosiaalietuudet ja pärjääminen sosiaalisesti ja taloudellisesti ovat vakiopuheenaiheita. Sosiaalietuuksiin ja palveluihin sekä pärjäämiseen liittyy kiinteästi työ. Kuten puhemiehenä toiminut Eero Heinäluoma on Kaakkois-Suomessa eräässä piiriko-kouksessakin todennut, työ on parasta sosiaaliturvaa. Työ on se, mikä Suomea pyörittää. Sen tähden on ensisijaista, että työ on vahvasti mukana. Työtä itsessään ei voida mitata rahassa, vaan se on väline, jonka avulla me voimme olla osa yhteisöä, saada tukea ja ystäviä, jonka kautta tunnemme kuuluvamme joukkoon ja jota tekemällä me pystymme elättämään itsemme ja perheemme. Mielestäni työ on ihmisen perustarve, johon jokaiselle on taattava mahdollisuus. Oikeus työhön on niin perustavanlaatuista, että se mainitaan myös perustuslaissa. Mikä tahansa työ ei tähän kelpaa, vaan täytyy saada tehdä työtä, jolla on merkitys. Tämä edellyttää, että valtiovallan on tähdättävä tiukasti reiluun työelämään. Onkin erittäin positiivista, että tämä hallitusohjelma puuttuu epäreiluuteen ryhtymällä lainsäädännöllä parantamaan nollatuntisopimuksella työskentelevien ja pätkätyöläisten asemaa. Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa hallitusohjelmasta esiin muutaman asian kohdasta Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi. Ensiksi työvoimapalveluiden uudistaminen tehokkaammaksi ja nopeammaksi. Tämä on olennaista, koska kukaan ei varmasti lähtökohtaisesti halua olla työtön. Siksi työttömyydestä ei pidä rangaista, vaan kannustaa erilaisiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi opiskelua tulee työttömyyden aikana tukea ilman, että työtön joutuu laskemaan, kannattaako opiskella vai onko oltava työtön, jotta voi jotenkuten elää. Tämä on saatava kääntymään ja muuttumaan niin, että itsensä kehittäminen on aina mahdollista, myös työttömyysjakson aikana. Näin työtön pysyy paremmin kiinni yhteiskunnassa, arjessa ja elämässä ylipäätänsä. Hekin, joilla on pidempi jakso työttömyyttä, voivat opintojensa avulla torpata syrjäytymistä, koska silloin elämässä säilyy rytmi ja asioiden hallinta. Toiseksi mainitsen yt-lain uudistamisen. On ehdottoman tärkeää saada yt-laki uudistettua niin, että se lisää luottamusta työpaikoilla työnantajan ja työntekijän välillä. Yt-toiminta on virallisesti yhteistoimintamenettely, mutta harmittavan harvoin se työpaikalla sellaisena näyttäytyy. Usein yt-toiminta typistyy neljä kertaa vuodessa kokoontuvaksi työnantajan ja työntekijöiden valitsemaksi porukaksi, joka kuuntelee, miten yrityksellä menee, tai pahimmassa tapauksessa antaa tiedoksi irtisanottavien määrän työnantajan suulla. Siksi yt-lakia on muutettava enemmän luottamuksen suuntaan ja annettava samalla työkaluja vaikuttamiseen. Näistä yksi voisi olla se, että tietoja saa luovuttaa luottamusmiehelle, mikä edesauttaa ymmärryksen toteutumista molemmin puolin neuvottelupöytää. Kolmanneksi palaan nollatuntisopimuksella työskentelevien työsopimusten parantamiseen. Meillä Suomessa on jo tästä Euroopan tasolla olevat linjaukset, joten on korkea aika ottaa tämä pöydälle. Nollatuntisopimukset voivat toimia joidenkin ihmisten kohdalla vähän aikaa, mutta niihin ei saa olla pakkoa. Mikä vielä pahempaa, on tapauksia, joissa nollatuntisopimukset ovat paljastuneet vain keinoksi hyväksikäyttää työntekijöiden osaamista ja taloudellista ahdinkoa. Tämän takia nollatuntisopimuksiin tarvitaan kunnolliset pelisäännöt. Samalla on pidettävä huoli, että alustataloudessa työskentelevien työsopimusehdot täyttävät työsuhdetulkinnan reilulla ja oikealla tavalla. Jos työsuhteen edellytykset täyttyvät, silloin on kyse työsuhteesta, vaikka sen tunnistaminen alustataloudessa olisikin hankalampaa. Arvoisa puhemies! Viimeiseksi vielä muutama sana tasa-arvosta. Suunnitteilla oleva perhevapaauudistus tulee olemaan iso haaste, ehkä jopa sote-uudistustakin suurempi. Se on kuitenkin saatava maaliin niin, että muuttuvassa työelämässä, muuttuvissa työsuhteissa, muuttuvina työaikoina on myös muuttuvien perheiden mahdollisuus pysyä mukana. Tarvitsemme yhä enemmän joustavuutta sovittaa työ ja perhe yhteen, koska tämän ajan työ ei ole kahdeksasta neljään tai kahdeksan tuntia kolmessa vuorossa. Jo nyt esimerkiksi tehtaat siirtyvät 12 tunnin työvuoroihin, koska ne koetaan jaksamisen ja tuottavuuden kannalta paremmiksi. Tässä muutoksessa on yhteiskunnan pysyttävä mukana. Tällä hallitusohjelmalla on hyvä mennä kohti muuttuvaa työelämää ja olla mukana muutoksessa — oikeudenmukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-06-11T19:29:22,2019-06-11T19:34:24,Hyväksytty,1.1 2019_15_177,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoitteista ja niitä tukevista keinoista voi olla montaa mieltä, mutta hallituksen kykyä toteuttaa nyt laatimaansa ohjelmaa käytännössä epäilen kyllä vahvasti, sen verran taloudellisesti höttöiselle pohjalle tämä hallitusohjelma on rakennettu. Hallitus aikoo nyt lisätä valtion vuotuisia pysyviä menoja peräti 1,2 miljardilla eurolla, josta pääosa suunnitellaan hankittavan verotuloja kasvattamalla. Tämän lisäksi on linjattu 3 miljardin euron kertaluonteisista menoista, jotka aiotaan kattaa pääosin valtion omaisuutta myymällä. Tämän päälle varaudutaan vielä miljardin euron suhdannetilannemekanismin rahoittamiseen. Nämä ovat melkoisen isoja rahoja, eikä ohjelma käytännössä täsmennä, mistä nämä rahat todella otetaan. Hallitusohjelma kertoo, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti. Kuitenkaan juuri mitään konkreettista työllisyysasteen nostamiseksi hallitusohjelmassa ei esitetä. Ohjelmassa linjataan, että normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa työllisyysaste saavuttaisi 75 prosentin tason. Toisaalta ohjelmassa kuitenkin myönnetään se tosiasia, että talouskehityksen ennakoidaan heikentyvän — tähän viittasivat myöskin Suomen Pankin ennusteet tänään. Talouslinjaukset tässä hallitusohjelmassa toisin sanoen pohjaavat ennusteiden vastaiseen haaveiluun. Toki tähän ohjelmaan on kirjattu, että hallitus sitoutuu tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Tämänkaltainen perälautakirjaus oli kuitenkin myös vuoden 2011 hallitusohjelmassa, ja kun sitä laadittaessa oletetut ylioptimistiset taloudelliset kehityskulut eivät toteutuneetkaan, niin aika vaikea hallituksen enää jälkikäteen oli peräytyä niistä linjauksista, joita hallitusneuvotteluvaiheessa oli tehty. Konkreettisimmat asiat hallitusohjelman tulopuolella ovat veronkiristykset. Ansiotuloverotusta ja yritysverotusta ei ilmeisesti suunnitella kiristettävän, mutta muut veronkiristykset osuvat lopulta aivan yhtä lailla työntekoon ja yrittämiseen. Kun esimerkiksi liikkumisen verotus kiristyy, niin kyllä se sekä yritysten että yksilöiden maksutaakkaa jälleen lisää ja siten tämän maan kilpailukykyä heikentää. Hallitusohjelman veroratkaisuja perustellaan veropohjan tiivistämisellä. Harmaan talouden vastaisten toimien merkitystä korostetaan myös. Kuitenkin tosiasiassa veropohjan tiivistäminen on nimenomaisesti omiaan ruokkimaan harmaata taloutta. Kotitalousvähennyksen supistamisella rehellisen työn teettämisen kannusteet heikkenevät ja pimeänä maksamisen houkuttavuus kasvaa. Ylipäätäänkin läpi koko tämän hallitusohjelman paistaa asenne, jossa yksilöt ja yritykset nähdään ennen kaikkea julkisen vallan lypsylehminä. Yhtä voimakkaana on läsnä vahva usko julkisen vallan tarpeeseen tunkeutua kaikille mahdollisille elämänalueille. Nekin kirjaukset, joita tässä hallitusohjelmassa voidaan pitää elinkeinoelämämyönteisinä, ovat lähinnä monenkirjavia julkisia tukia eri toimialoille, eivät terveiden markkinoiden edellytysten parantamista. Lisäksi tätä hallitusohjelmaa leimaa kyvyttömyys priorisoida asioita rajallisten resurssien maailmassa. Siihen on listattu valtava määrä vaaliohjelmista tuttuja tavoitteita, joiden toteuttamiseen lupaillaan rahoitusta varsin huolettomasti. Kaikella tällä synnytetään julkiselle taloudelle valtavia lisäkustannuspaineita. Se on erityisen vastuutonta tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen koettelee julkisen talouden kestävyyttä lähivuosikymmeninä jo valmiiksi ja jossa kaiken lisäksi pitäisi toteuttaa myös Ilma- ja Merivoimien kalliit mutta kansallisen turvallisuuden kannalta välttämättömät kalustohankinnat. Uuden hallituksen mielestä menonlisäykset ovat kuitenkin vain tulevaisuusinvestointeja. No, tässä ohjelmassa kuitenkin investoinnin käsitettä on venytetty niin laajaksi, että oikeastaan mikä tahansa kertaluontoinen menoerä tai jopa pysyväisluontoinen käyttötalousmeno voidaan tällaiseksi investoinniksi määritellä. Jopa tulonsiirrot on osittain tässä ohjelmassa sellaisiksi määritelty. Suora sitaatti ohjelmasta: ”Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta.” Edellinen hallitus keskittyi onnistuneesti [Puhemies koputtaa] työllisyyttä lisää-viin toimenpiteisiin, uusi hallitus taas näyttää jakavan yksilönvapautta lisäävää sosiaaliturvaa jonkinlaisena [Puhemies koputtaa] tulevaisuusinvestointina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-06-11T19:34:31,2019-06-11T19:39:55,Hyväksytty,1.1 2019_15_178,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Keskusta lähti mukaan hallitusneuvotteluihin ennen kaikkea puolustamaan koko Suomen asiaa. Vaaleissa yli 420 000 suomalaista antoi luottamuksensa keskustalle. Nyt hallitusneuvottelut on käyty ja käsissämme on uunituore hallitusohjelma. On todettava, että se on kunnianhimoinen ja tiukoista neuvotteluista huolimatta onnistunut. Keskusta piti kiinni kaikista kynnyskysymyksistään ja myös sai ne lopulliseen ohjelmaan. Nyt satsaamme entistä vahvemmin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. On silti tärkeää, että tulevankin hallituksen talous- ja työllisyyspoliittinen linja on kestävä. Vain sitä kautta sosiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan vahvistaa kestävällä tavalla. Nyt esitetyt pysyvät menolisäykset vastaavat keskustan vaaliohjelman noin miljardin euron menolisäyksiä. Lisämenoilla rahoitetaan tärkeitä investointeja muun muassa tiestöön, turvallisuuteen, innovaatioihin ja koulutukseen. Niiden rahoittaminen vaatii kuitenkin nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. Keskustalle on ollut tärkeää, että hallitus on aidosti sitoutunut työllisyystavoitteeseen ja tekee tarvittaessa lisätoimia, joilla varmistetaan, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Keskustan kynnyskysymys oli, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Tähän on koko hallitus nyt sitoutunut. Saavuttaaksemme 75 prosentin työllisyystavoitteen hallitus tulee panostamaan työllisyystoimiin, joilla parannetaan esimerkiksi osatyökykyisten nykyistä vahvempaa osallistumista työmarkkinoille. Myös työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan. Osaan työllisyystavoitetta hallitus on pyytänyt keinoja työmarkkinajärjestöiltä. Tässä on kuitenkin tarpeen korostaa, että vastuu taloudesta ja työllisyydestä on aina lopulta vaaleissa valituilla päättäjillä. Hallitus ei ulkoista vastuuta työmarkkinajärjestöille. Menolisäykset on sidottu työllisyysasteen nousuun, jota tullaan seuraamaan koko ajan tiiviisti. Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että tuleva hallitus tulee edistämään keskustalle hyvin tärkeitä asioita, joita pidimme myös vaaleissa esillä: perheiden hyvinvointi, maaseudun elinvoimaisuus ja suomalainen ruoka, sivistys ja turvallisuus. Tämä on mahdollista nyt, koska Sipilän hallitus sai menneellä vaalikaudella talouden suuren kuvan käännettyä. Ilman tuota käännettä nyt tehtävät panostukset eivät olisi mahdollisia. Hallitusohjelmassa on vahvana läpileikkaavana teemana huolenpito kaikista suomalaisista. Perusturvaan ja huolenpitoon satsataan. Esimerkiksi köyhimpien eläkeläisten asema paranee, lapsiperheiden palveluita parannetaan, Suomeen tehdään lapsistrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta lapsiystävällinen yhteiskunta. Hallitus parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa, ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan siten, että lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan. Neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä korotetaan. Elatustukea nostetaan ja opintorahan huoltajakorotusta korotetaan. Tässä muutamia esimerkkejä. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma antaa hyvät edellytykset turvata kotimaisen puhtaan ruuan tuottaminen sekä metsiemme kestävä käyttö. Erityisen iloinen olen siitä, että maatalouden tukitasot tullaan turvaamaan, elintarvikemarkkinoiden reiluuttamista jatketaan, eikä metsien käyttöön ole tulossa rajoitteita. Kestävään ruuantuotantoon tullaan niin ikään panostamaan luomalla uusi biokaasun ravinnekiertokorvaus maatilojen biokaasutuotannon vauhdittamiseksi. Samalla tehostetaan ravinteiden kierrätystä vesistöjen tilan parantamiseksi. Lisäksi mahdollistetaan uusien tilojen hakeutuminen luomutuotannon piiriin. Hallitusohjelmassa on myös kirjauksia siitä, kuinka maatalouden rakenteelliseen kannattavuuteen tullaan etsimään ratkaisuja. Olen erittäin iloinen, että eläinsuojelulaki tullaan nyt saattamaan päivitettynä maaliin, sillä nykylaki on auttamattomasti vanhentunut. Uusi eläinsuojelulaki, joka huomioi sekä tuotantoeläinten pohjoismaiset, hyvin korkeat hyvinvointistandardit mutta myös tuotannolliset näkökohdat, saatetaan maaliin tällä hallituskaudella. Hallitusohjelmaan on kirjattuna myös eläintautien aktiivisen torjunnan jatkaminen ja uusien keinojen luominen eläintautivahinkojen korvaamiseksi, mikä on erittäin tärkeä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-06-11T19:40:02,2019-06-11T19:45:22,Hyväksytty,1.1 2019_15_179,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hienoa olla puhumassa hallitusohjelman puolesta, joka pitkästä aikaa rakentaa yhteiskuntaa ottaen huomioon myös heikoimmassa asemassa olevat. Tästä hallitusohjelma ei muuksi muutu vaikka oppositio ohjelmaa yrittää kuinka tulkita ja vääntää mieleisekseen. Vasemmistoliitolla oli liuta kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluissa, kuten kaikilla muillakin neuvotteluihin osallistuneilla puolueilla. Meille oli koko ajan kirkkaana mielessä, että perusturvan indeksien jäädytykset lopetetaan, mikäli meidät halutaan hallitukseen. Meille oli myös itsestäänselvää, että työttömiä nöyryyttävä aktiivimalli tulee kumota mahdollisimman nopeasti. Meille oli myös keskeistä, että hallituksen koko ohjelmassa pitää näkyä ihmisoikeusperusteinen politiikka ja hallituksen tulee asettaa kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Näissä kaikissa vasemmistoliitto onnistui hyvin. Tämän todistaa myös jäsenäänestyksen tulos, jossa yli 97 prosenttia kannatti hallitukseen menoa. Tämä on vasemmistoliiton jäseniltä selkeä viesti, että olemme onnistuneet tuomaan hallitusohjelman sisältöön meille keskeisiä asioita. Hallitusohjelma on aina kompromisseja täynnä ja hyvä niin, mutta olemme oikealla tiellä kohti oikeudenmukaisempaa Suomea. Sivistyksemme mittari on, kuinka pidämme huolta ennen kaikkea heistä, jotka eivät siihen itse syystä tai toisesta kykene. Tämä tahtotila onneksi näkyy tässä hallitusohjelmassa. Arvoisa rouva puhemies! Olen ensimmäistä kertaa eduskunnassa puhumassa mutta en aivan ummikko politiikan saralla. Olen suorastaan hämmästynyt lähinnä kokoomuksen ja perussuomalaisten täydellisestä muistinmenetyksestä, kun tänään oltiin niin huolissaan palkansaajien ja pienituloisten ostovoimakehityksestä. Opposition kaksi suurinta puoluetta oli vallassa edellisellä hallituskaudella. Niin, siis perussuomalaisetkin olivat kaksi ensimmäistä vuotta hallituksessa. [Leena Meri: Juu, tiedetään!] Tänä aikana kyseiset puolueet kurittivat ennennäkemättömästi eläkeläisten, työttömien, opiskelijoiden, paljon sairastavien ja lapsiperheiden asemaa. Osansa saivat myös työntekijät, jotka hallituksen painostaessa joutuivat heikentämään työehtojaan. [Olli Immonen: Ne oli ne siniset!] Näiden äärimmäisen kovien toimien korjaaminen vie aikaa, mutta Rinteen hallitus on ottanut askeleen oikeaan suuntaan. Ennen kaikkea kokoomuksen valtakausien vaurioita on nyt lähdetty korjaamaan. En käy hallitusohjelmaa yksityiskohtaisesti läpi, otan vain erään keskeisen asian. Olen tehnyt lähes koko ikäni töitä työntekijöiden edunvalvonnan parissa. Rinteen hallitus palauttaa onneksi sopimusyhteiskunnan, missä työmarkkinajärjestöjä kuullaan aidosti. Hallitus ei uhkaile pakkolaeilla tai työntekijöiden aseman heikentämisillä ideologisista syistä. Hallitus ei tule romuttamaan yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää eikä puutu työntekijöiden lakko-oikeuteen. Ymmärrettävästi tämä erityisesti kokoomusta riepoo. Uskomme ennen kaikkea yhteiseen sopimiseen, sopimisen kulttuuriin, jonka avulla Suomi on vuosikymmenten aikana nostettu erääksi maailman vauraimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi. Minulle keskeistä hallitusohjelmassa ovat ne lukuisat toimet, joilla pidämme kaikki mukana emmekä vain harvoja. Minulle tärkeää ovat hallituksen linjaukset, joilla pyritään pitämään koko Suomi asuttuna. Tämä näkyy myös panostuksena kuntien taloudelliseen tilanteeseen sekä liikenneinfran kehittämiseen koko maassa. Minulle on myös keskeistä, että vanhuksemme saavat inhimillistä hoitoa tai että lapsiemme varhaiskasvatuksen oikeutta ei rajoiteta, ennen kaikkea kuitenkin se, että kaikista pienituloisimpien elämää helpotetaan. Näitä voi oppositio luonnollisesti vastustaa, mutta silloin oppositio vastustaa myös oikeudenmukaisemman ja inhimillisemmän Suomen rakentamista. Arvoisa rouva puhemies! Äänestän mieluusti tämän hallitusohjelman puolesta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-06-11T19:45:35,2019-06-11T19:50:10,Hyväksytty,1.1 2019_15_180,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Arvon edustajakollegat! Pakko oli ottaa tämä hallitusohjelmakirja mukaan, kun tuntuu jotenkin, että kaikilla ei ole sama asiakirja käsittelyssä. On tämä semmoista improilua ollut korpimökeistä viskipaukkuihin. Vaikuttaa siltä, että meillä ei ihan sama suunta opposition kanssa ole. Arvoisa rouva puhemies! Rohkea, tulevaisuuteen katsova, osallistava, ei leikkaava, eriarvoisuutta poistava ja ihmisten osaamiseen ja hyvinvointiin panostava — tässä palautetta viime viikonlopun maakunnan toritilaisuuksista äänestäjiltä. Tähän kun lisään vielä itse omat näkemykseni — kunnianhimoinen ja yhteistyöhakuinen — niin se kuvaa hallitusohjelmaa oikein osuvasti. Antti Rinteen hallitusohjelma on saanut kentällä hyvän vastaanoton, niin kuin tuossa äsken kuvasin. Hallitusohjelma panostaa kasvuun, osaamiseen, työllisyyteen ja huomioi myös sitten tulevaisuuden ilmastotavoitteet. En rupea käymään hallitusohjelmaa läpi enemmälti, mutta muutamia nostoja ehkä on syytä tuoda esille. On hienoa, että työelämään haetaan työrauhaa. Edellinen hallituskausi oli kaikkea muuta kuin sopimisen ja kumppanuuden rakentamista työmarkkinajärjestöjen ja työelämän kanssa. Työntekijöille se tarkoitti työrauhan rikkoutumista ja epävarmuuden ilmapiiriä työelämässä. Palaaminen työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisiin pöytiin on hieno asia, jolla rakennetaan vakautta työelämään ja työmarkkinoille. On erityisen arvostettavaa, että hallituksen kovien työllisyystavoitteiden keinojen laadintaan on otettu vahvasti mukaan työmarkkinajärjestöt eli valmistelu tapahtuu kolmikantaisessa valmistelutyössä. Työelämästä on myös nostettava aktiivimallin poistaminen, jolla kuritettiin niitä, kenellä oli heikoimmat edellytykset päästä työmarkkinoille. Hallituksen liikennepolitiikka ja tulevaisuuspanostukset ovat suurin aluepoliittinen satsaus vuosikymmeniin. Vaalien alla taustakyselyissä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa maakuntien saavutettavuus ja tieverkon heikko kunto nousivat jopa ykkösasiaksi. Perustienpidon ja talvihoidon merkittävillä lisäpanostuksilla pystytään viemään pieniä hankkeita eteenpäin ja pienentämään sitä 2,5 miljardin korjausvelkaa, mitä täällä useammassa puheenvuorossa on nostettu esille. On pakko muistuttaa, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat jääneet muista maakunnista tie- ja raiderahoituksessa pahasti jälkeen koko 2000-luvun, sen kertovat karusti tilastot. Massiivinen raideliikenteen kehittämisen paketti lähtee valmistelun kautta liikkeelle, ja siellä erityisesti ilahduttaa, että myös tämä itäinen suunta on hallitusohjelmaan kirjoitettu. Nyt on tärkeää, että 12-vuotisen liikennejärjestelmätyön kautta löydetään tasapaino koko Suomen kehittämiseen ja saavutettavuuteen huomioiden pääkaupunkiseudun ja maakuntien tasapuolinen kehittäminen. Kolmas esille nostettava asia on 3 miljardin tulevaisuusinvestoinnit. Suomessa on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus ollut laskevassa trendissä koko 2010-luvun. Tätä on paikattu pitkälti yritys- ja EU-rahoituksella ja hallituskausittain vaihtuneilla kasvuohjelmilla, ja sinänsä viime hallituskauden kasvusopimuksista on ihan hyvät kokemukset niillä kaupunkiseuduilla, jotka ovat kasvusopimusten piirissä olleet. Tätä kasvusopimusmenettelyä hallitusohjelmassa on tarkoitus jatkaa ja jopa laajentaa. Mutta tässä on tärkeintä, että tutkimus- ja innovaatiorahoitus saadaan taas kasvu-uralle, ja se tavoite hallitusohjelman tiekartasta, että panostukset nostettaisiin siihen 4 prosenttiin bkt:sta, luo kyllä uutta kasvua ja tulevaisuuden uusia innovaatioita. Hallitusohjelma myös taittaa tuloerojen kasvun, mikä on tärkeää suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, että pidetään kaikki mukana. Eläkeläisten, pienituloisten ja lapsiperheiden aseman kohennus erityisesti lämmittää sydäntä. [Puhemies koputtaa] Viimeisenä ja ehkä merkittävimpänä panostuksena tulevaisuuden näkökulmasta on panostukset koulutukseen ja osaamisperustaan. Oppivelvollisuusiän nosto, varhaiskasvatuksen suunnan muutos [Puhemies koputtaa] sekä ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen ja yliopiston perusrahoitus ovat henkisesti merkittäviä asioita, vaikka ne pieniä panostuksia tässä vaiheessa ovat. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Suomen suunta on muuttumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-06-11T19:50:18,2019-06-11T19:55:52,Hyväksytty,1.1 2019_15_181,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheessa puheenjohtaja Orpo toi jo esiin lukuisia osuvia huomioita hallitusohjelmaan liittyen, joten keskityn tässä omassa puheenvuorossani tarkemmin yhteen aihepiiriin, kehityspolitiikkaan, joka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyöllä pyrimme vahvistamaan kehitysmaiden omia voimavaroja niin, että riippuvuus kehitysavusta vähenee. Suomen kehityspolitiikan päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen. Kehitysyhteistyön vaikutukset näkyvät maailmalla ja myös täällä kotikentillä, juuri siksi meidän tulee toimia määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Kestävä kehitys vaatii kestävää toimintaa. Hallitusohjelmassa on paljon hyvää kehityspolitiikan kannalta. Tyttöjen ja naisten oikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo ovat edelleen painopisteenä ja läpileikkaavana teemana. Hallitusohjelmassa on myös huomioitu EU:n sitoumus tasa-arvoon tähtäävän toimintasuunnitelman tavoitteeseen, jossa 85 prosenttia uusista kehitysyhteistyöhankkeista edistää pää- tai osatavoitteena tasa-arvoa. On tärkeää, että hallitusohjelmassa korostetaan Suomen olevan mukana kantamassa globaalia vastuuta. Hallitusohjelmassa tähdätään YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bkt:stä kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia tukena vähiten kehittyneille maille. Suomi on laatimassa aikataulutetun tiekartan YK-tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tämä on hyvä ja konkreettinen toimintamalli. On arvokasta, että rahoitusta luvataan lisää monenkeskiseen yhteistyöhön YK- ja kansalaisjärjestöille. Panostusta luvataan myös ilmastorahoitukseen sekä humanitaariseen työhön. Hyvää on myös lisäpöytäkirjasta löytyvä merkintä, jossa kerrotaan halusta nostaa kansalaisjärjestölähtöinen kehitysyhteistyö 15 prosenttiin. Kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja politiikkajohdonmukaisuutta halutaan parantaa laatimalla periaatteet, jotka ovat ylivaalikautiset, ja tähän työhön on erittäin tärkeää osallistaa laajalti kaikkia puolueita ja kansalaisyhteiskuntaa. Hallitusohjelma lupaa edistää yritysvastuulakia, sillä sen avulla vältetään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, kuten lapsityövoiman käyttöä. Suomi myös haluaa vahvistaa kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämistä. Demokraattisesti toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat tuovat vakautta koko maailmalle, ja sen varmistamiseksi on viisasta ohjata kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa riittää kuitenkin vielä parannettavaa tällä saralla. Rahoitustaso ei vastaa sitoumuksia ja pohjoismaista tasoa. 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiselle ei edelleenkään ole tarkkaa tavoiteaikataulua. Haluaisinkin tietää, koska tämä on tarkalleen toteutumassa. Suomen pitää myös oman kansainvälisen asemansa vuoksi lähestyä pohjoismaista viiteryhmäämme ja laatia useamman vaalikauden rahoituspolku 0,7 prosentin tavoitteeseen. Se on realistista saavuttaa 2020-luvun loppuun mennessä. Globaali vastuu tarkoittaa kaikkien osallistumista vastuuseen. Nyt se ei näy riittävästi kestävän kehityksen toimeenpanossa eri ministeriöissä. Tähän toivoisin myös vastausta. Millaisella synergialla ministeriöt ovat ponnistelemassa kohti yhteistä päämäärää? Hallitusohjelman rahallinen lisäys kehitysyhteistyöhön jää tällä tietoa myös aika maltilliseksi, painopisteitä on kuitenkin erittäin paljon. Haluaisin tietää, kuinka nämä lupaukset oikeasti realisoituvat rahassa. Kumppanimaat ja kumppanuudet puuttuvat hallitusohjelmasta myös. Kehitysyhteistyön olennainen osa ovat paikalliset toimijat ja järjestöt, yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on olennainen osa Suomen kehitysyhteistyötä. Tästä ei myöskään ole mainintaa hallitusohjelmassa. Yritykset kuitenkin luovat työpaikkoja ja sitä kaivattua taloudellista kasvua. Myös Euroopan parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman aiheesta yksityinen sektori ja kehitysyhteistyö. Eli muun muassa näistä hallitusohjelman puuttuvista osista haluaisin tietää lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-06-11T19:55:57,2019-06-11T20:00:26,Hyväksytty,1.1 2019_15_182,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Eräs henkilö viikko sitten keskustan puoluevaltuuston kokouksessa — siinä kokouksessa, joka käsitteli hallitusohjelmaa tai hallitukseen menoa — lohkaisi minusta aika sopivasti, kun hän totesi, että ”velkaantuminen ei köyhyyttä poista, vanha kreikkalainen sanonta”. Tämä minusta tarkoittaa myös sitä, että Rinteen hallitus, paitsi että se parantaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilannetta, myös kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vaalikauden aikana pidetään taloudesta huolta. Tätä puheenvuoroani voisikin oikeastaan kutsua työtä ja tulevaisuutta ‑teemaiseksi, nimittäin ajattelin muutaman sanan sanoa vielä työstä ja sitten näistä turvallisuuslinjauksista, mitä hallitusohjelmassa on otettu. Minusta on erittäin tärkeää, että hallitusohjelman pohja on rakennettu kestävälle taloudelle niin, että päätavoite talouden tavoitteiden saavuttamiseksi on, että työllisyysaste saadaan nousemaan 75 prosenttiin, mikä tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Hallitusohjelmaanhan on kirjattu, että ellei puolta 60 000 työpaikan lisäyksestä ja niihin tähtäävistä toimista ole valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä, hallitus arvioi aiemmin päätettyjä menolisäyksiä. Toinen tärkeä kirjaus on se, että hallitus ei tee työvoimapolitiikassaan toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus, ilman että se tekee samalla työllisyyttä parantavia, tehokkaampia toimia. Talous ja kestävä talous on siis tärkeää, mutta samalla haluan todeta, että kun Suomessa on eletty aika tiukan talouden aikaa viimeiset kymmenen vuotta — julkista taloutta on jouduttu kiristämään ja on tehty vaikeitakin säästöpäätöksiä — niin on hirveän tärkeätä, että tämä tiukan talouden kuristava ote hieman hellittää. Ja nyt pystytään hallitusohjelman mukaisesti parantamaan pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläistenkin arkea. Muutaman sanan sanon tuosta turvallisuuslinjauksesta: kun puhutaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta, voin sanoa, että vaikka hallituksessa on edustettuna viisi erilaista puoluetta ja luonnollisesti erilaisia arvoja, niin yksi kysymys, joka yhdistää tällä sektorilla, on se, että kaikki hallituspuolueet ovat sitä mieltä, että syrjäytyminen on suurin yhteiskunnan turvallisuusuhka. Meidän on siis kiinnitettävä erityistä huomiota siihen ja heihin, erityisesti nuoriin henkilöihin, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Sen takia hallitusohjelmassa on lukuisia kohtia, joilla pyritään ennaltaehkäisemään sitä, etteivät nuoret syrjäytyisi. Siellä on kymmeniä keinoja, ja jos ajatellaan esimerkiksi tätä oppivelvollisuusiän korottamista, jonka järkevyydestä toki varmasti löytyy erilaisia näkökulmia, niin kyllä siinäkin taustalla on se, että halutaan huolehtia siitä, että kukaan nuori ei peruskoulun jälkeen jää väliinputoajaksi ja sitä kautta joudu syrjäytymiskehitykseen. Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä, että siellä on kirjattu erikseen se, että tätä lainsäädäntöä laadittaessa huolehditaan siitä, että nuorilla on laaja valikoima jatkovaihtoehtoja peruskoulun jälkeen ja kansanopistot ovat myös yhtenä vaihtoehtona mukana. Yksi asia, joka aiheuttaa syrjäytymistä, on myös ylivelkaantuminen. Sen takia hallitusohjelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, miten me pystyisimme Suomessa ehkäisemään sitä, kun meillä ylivelkaantuminen on viime vuosina valitettavasti kasvanut. Miten me pystyisimme antamaan niin sanotun fresh startin eli tuoreen alun niillekin ihmisille, olkoon heillä ylivelkaantuminen tai vaikea taloudellinen tilanne tullut yrittäjyydestä tai mistä tahansa syystä. Mutta että ihminen, joka on joutunut hankalaan velkaloukkuun, voisi saada uuden mahdollisuuden, päästä eteenpäin ja rakentaa omaa elämäänsä paremmin. Sen takia on muun muassa konkreettisena toimenpiteenä esitetty positiivista luottorekisteriä. Meillähän on maksuhäiriömerkinnät, ne löytyvät rekisteristä, Asiakastieto niitä pitää, mutta meillä ei ole positiivista luottorekisteriä, joka ennaltaehkäisee ylivelkaantumista. Meillä myös on otettu hallitusohjelmassa kantaa, että ulosoton suojaosaa tarkistellaan niin, että se olisi takuueläkkeen tasolla. Se on se tavoite. Tämä on tärkeä kysymys, jotta me kaikista pienituloisimpien eläkeläistenkin köyhyyttä näissä tilanteissa voisimme ennaltaehkäistä. Mutta on täällä paljon myös kirjauksia niin sanottuun kovaan turvallisuuskysymykseen. Poliisien määrää nostetaan 7 500:aan vuoteen 2022 mennessä. Tätä tavoitetta tuetaan poliisin koulutusmääriä lisäämällä. Erityisesti haluan nostaa esiin sen, että hallitus lisää viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin alueilla, joilla on heikko palvelutaso, eli harva-alueilla pyritään poliisin läsnäoloa parantamaan. On tärkeää, että poliisi on läsnä kaikkialla Suomessa ja suomalaiset ihmiset voivat kokea olonsa turvalliseksi, asuvatpa he missä päin Suomea tahansa. Sen takia täällä on esitetty myös sitä, että poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-06-11T20:00:35,2019-06-11T20:06:50,Hyväksytty,1.1 2019_15_183,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tämän eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on palauttaa luottamus: palauttaa luottamus yhteiskuntaan ja oikeusvaltioon, palauttaa luottamus tulevaisuuteen. Tämä hallitusohjelma tulee tuntumaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämässä. Perusturvaa nostetaan ja koulutukseen panostetaan. Tämä ohjelma vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen koko Suomessa. Torjumalla kunnianhimoisesti ilmastonmuutosta lisäämme nuorten uskoa tulevaisuuteen. Tämän ohjelman myötä luotto tasa-arvoiseen Suomeen vahvistuu. Näillä linjauksilla kurotaan umpeen niin sukupuolten välistä tasa-arvoa, alueellista, sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa, kielellistä, koulutuksellista ja työelämän epätasa-arvoa. Tässä ohjelmassa muutetaan lakeja yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi, lisätään vanhemmuuden tasa-arvoa ja toteutetaan perhevapaauudistus. Tässä ohjelmassa myös edistetään tasa-arvoa Suomen rajojen ulkopuolella. Luottamusta yhteiskuntaan lisää se, että apua saa, kun sitä tarvitaan. Poliisien määrää nostetaan hallituskauden loppuun mennessä 300:lla. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, torjutaan harmaata taloutta, autetaan ihmiskaupan uhreja ja kaikista heikoimmassa asemassa olevaa, puututaan myös rikollisuuden juurisyihin. Yksi suurista arjen turvallisuusuhkista on kotona tapahtuva väkivalta. Tässä ohjelmassa puututaan lähisuhdeväkivaltaan. Istanbulin sopimus toimeenpannaan täysimääräisesti, lisätään tukipalveluita ja turvakotipaikkoja. Perustetaan myös itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Määritellään suostumuksen puute lakiin raiskauksen määritelmäksi. Torjutaan sukupuolittunutta väkivaltaa. Viime vuonna tehdyssä EU-tutkimuksessa saimme kuulla, että Suomi on Euroopan rasistisin maa. Jopa 63 prosenttia Afrikasta tulleista tai afrikkalaisia juuria omaavista vastaajista oli kokenut rasistista ahdistelua Suomessa. Tämä on vertailumaiden korkein luku ja Suomen häpeäpilkku. Rasismin lisääntyminen uhkaa yksilön koskemattomuutta. Se on kasvupohja väkivaltaisille ääriliikkeille. Se on merkittävä turvallisuusuhka. Tällä hallitusohjelmalla puututaan rasismiin konkreettisilla toimenpiteillä. Luottamuksen perusta on se, että myös verkossa on turvallista. Erityisessä vaarassa verkossa ovat lapset. Tässä ohjelmassa puututaan netissä tapahtuvaan rikollisuuteen ja suojellaan lapsia. Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on riippuvainen tietoverkoista, ja tähän liittyy myös turvallisuusuhkia. Kyberturvallisuusstrategia tullaan uudistamaan, ja strateginen ote tulee syventymään kyberturvallisuuden lisärahoituksen myötä. Kansalaisten ymmärrystä hybridivaikuttamisesta lisätään. Vihapuhe uhkaa demokratian toteutumista ja jopa estää ihmisiä toimimasta tai hakeutumasta julkisluontoisiin tehtäviin, kuten toimittajiksi, tutkijoiksi, virkamiehiksi tai tuomareiksi. Vihapuheeseen ja netissä tapahtuvaan kiusaamiseen puuttuminen on yhteiskunnan luottamuksen ja turvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Tässä hallitusohjelmassa puututaan vihapuheeseen ja turvataan järjestelmällisen häirinnän ja uhkailun selvittämisen resurssit ja osaaminen. Luottamus oikeusvaltioon on demokratian perusta. Tässä hallituksessa oikeusvaltion arvoja vaalitaan ja oikeuslaitoksen resursseja lisätään. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan suhteen otetaan suuria askeleita. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa vahvistetaan mahdollistamalla avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa ja palauttamalla yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat. Turvapaikkaprosessista tulee oikeudenmukainen, oikeusturvan takaava ja samalla myös kustannustehokas, kun panostamme asioiden perusteelliseen selvittämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hallitusohjelmassa halutaan helpottaa niiden kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden jäämistä Suomeen, jotka ovat jo työllistyneet. Suomi ottaa merkittävän askeleen parempaan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaan. Ulkomaalaislakiin ja soveltamiskäytäntöihin tehtyjen lukuisten muutosten yhteisvaikutukset tullaan arvioimaan, jotta lainsäädäntömme ja soveltamiskäytännöt turvaavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen, viime kädessä oikeuden elämään. Tässä hallitusohjelmassa korostetaan lapsen etua. Alaikäisenä suojelun saaneiden perheenkokoajien toimeentuloedellytys poistetaan, ja perheenyhdistämisen tulorajoja tullaan tarkastelemaan. Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on saanut kansalaisjärjestöiltä myönteistä palautetta tasa-arvosta, ihmisoikeuksien edistämisestä ja lapsen aseman parantamisesta. Tämä ohjelma on tulevaisuusmyönteinen: se uskoo ja luottaa ihmiseen, se lisää luottamusta yhteiskuntaan, se lisää uskoa tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-06-11T20:06:55,2019-06-11T20:12:23,Hyväksytty,1.1 2019_15_184,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on tehty ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Nuorten on voitava luottaa tulevaisuuteen ja siihen, että heillä ylipäätään on tulevaisuus. Heidän on voitava luottaa siihen, että ilmastonmuutosta hillitään ja monimuotoista ympäristöä säilytetään myös tuleville sukupolville. Nuorten on voitava luottaa siihen, että koulutus on laadukasta ja tasa-arvoista ja että heillä on mahdollisuus saada töitä asiallisilla työehdoilla. Hallitusohjelma lupaa nuorille, että Suomi on hiilineutraali 2035. Lisäksi hallitus lupaa nuorille panostaa koulutukseen kaikilla asteilla, nykyaikaistaa oppivelvollisuuden, vahvistaa Suomen osaamistasoa ja tarjota aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Nuorten lisäksi hallitusohjelma on tehty erityisesti yhteiskuntaamme rakentaneille ihmisille, nykyisille ja tuleville ikäihmisille. Jokaisen on Suomessa voitava vanhetessaan ja sairastuessaan luottaa siihen, että laadukasta hoivaa ja hoitoa saa tasa-arvoisesti. Hallitusohjelma korottaa pienimpiä eläkkeitä, nostaa hoitajamitoituksen astetta 0,7:ään ja nopeuttaa hoitoonpääsyä terveyskeskuksissa. Sote-uudistus tehdään vastuullisesti ja hallitusti vahvistaen julkisia palveluita ja sujuvoittaen hoitoketjuja. Arvoisa puhemies! Näin oululaisena kansanedustajana on todettava, että hallitusohjelmassa on myös Pohjois-Suomen kannalta paljon hyvää. Aluekehitysinstrumentteja vahvistetaan ja sitoumusta koko Suomen huomioivaan aluekehityspolitiikkaan vahvistetaan. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-aluekehitysrahoitus turvataan. Kuntien valtionosuudet palautetaan leikkausten jälkeen. Perusväylänpidon rahoitusta korotetaan. Raideyhteys pohjoisen Suomen ja Ruotsin välillä laitetaan vihdoin kuntoon. Korkeakoulutukseen satsaaminen on tärkeää erityisesti Oulun seudun kannalta, missä meillä on nuoret ikäluokat ja suuret korkeakoulut. Nyt on meidän kansanedustajien pidettävä vielä huolta siitä, että pääradan kehittäminen etenee ja Oulusta pääsee tulevaisuudessa neljässä tunnissa junalla Helsinkiin. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on aina kompromissi. Tällä kertaa se on kompromissi viiden puolueen kesken. Vasemmiston kannalta ohjelma on voittopuolisesti positiivinen. Kynnyskysymyksemme toteutuvat, ja kokonaisuus on tuloeroja tasaava. Leikkauspolitiikka lopetetaan, koulutukseen satsataan ja perusturvaa parannetaan. Vaikeitakin kohtia on. Olisimme rakentaneet tulopohjaa eri tavalla ja halunneet tehdä isompia verotusuudistuksia erityisesti isojen pääomatulojen verotuksen kiristämiseksi. Olisimme halunneet ottaa isompia askeleita sosiaaliturvan vahvistamisessa. Paljon on myös sellaista, jonka yksityiskohdat ja toteuttaminen ratkeavat hallitustaipaleen aikana, niin kuin aina. Hallitusohjelma on kuitenkin kokonaisuus, ja tämä kokonaisuus on vahvasti plussan puolella. Olen ilolla mukana toteuttamassa kokonaisuutta, vaikka selvää on, että hallitustaipaleen aikana tulee eteen myös vaikeita asioita ja uusia tilanteita, joita ei ole osattu ennakoida ohjelmaa laadittaessa. Näitä haasteita ratkotaan sitten yhdessä. Arvoisa puhemies! Olen menneen neljän vuoden aikana työskennellyt eduskunnassa vasemmistoliitolle tärkeiden tavoitteiden, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisen, hyvän työelämän ja työllisyyspolitiikan ja kestävän ympäristöpolitiikan, parissa. Moni ajamamme asia on nyt etenemässä toteutukseen. Sen lisäksi olen työskennellyt yhdessä eri puolueiden kansanedustajien kanssa seksuaalioikeuksien edistämiseksi Suomessa ja maailmalla Eduskunnan seksuaalioikeudet ja kehitys -ryhmän puitteissa sekä eduskunnan naisverkoston yhteistyössä. Kävin hallitusohjelmaa läpi seksuaalioikeuksien näkökulmasta ja voin sanoa, että hallitusohjelmassa on paljon hyvää, joka vahvistaa seksuaalioikeuksien toteutumista. On upea nähdä, että niin moni asia, joita moni meistä on pitänyt esillä, etenee nyt käytäntöön. Tässä joitain poimintoja seksuaaliterveyden ja seksuaalioikeuden edistämiseksi, mitä hallitusohjelmasta löytyy: Nuorten alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy etenee valtakunnallisena kokeiluna. Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden turvakotipaikkojen saatavuutta parannetaan. Hedelmöityshoitojen saatavuutta parannetaan. Seksuaalikasvatusta vahvistetaan. HPV-rokotus laajennetaan myös pojille. Rikoslain raiskauspykälistö uudistetaan suostumusperusteiseksi. Seksuaalirikosten uhrien tukipalveluja vahvistetaan. Selvitetään ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimista. Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava translaki. Intersukupuolisten lasten ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta luovutaan. Suomen kehitysyhteistyön painopisteenä säilyy naisten ja tyttöjen oikeudet mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys, ja 85 prosenttia kehitysyhteistyöhankkeista sisältää sukupuolten tasa-arvon tavoitteita. Lisäksi sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön turvataan resurssit. Arvoisa puhemies! Nämä ovat tärkeitä kirjauksia. Moni näistä ei maksa mitään mutta vaikuttaa positiivisesti. Nyt on pidettävä huolta siitä, että ne lähtevät toteutumaan, ja uskon, että Eduskunnan seksuaalioikeudet ja kehitys -ryhmä ja aiheen parissa työskentelevät järjestöt ovat mielellään ministerien apuna näiden kirjausten toimeenpanemisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-06-11T20:12:31,2019-06-11T20:18:07,Tarkistettu,1.1 2019_15_185,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Uuden hallitusohjelman talouslinjaukset ovat erittäin heppoisia ja riskialttiita. Vihervasemmistohallitus näyttää perustavan talouspolitiikkansa puhtaasti sen toiveen varaan, että suotuisa talouskehitys jatkuu ja sen myötä työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu, talouslin-jauksilta putoaa pohja ja Suomi ajautuu yhä vahvemmin velkaantumisen tielle. Nyt hallitus nostaa pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla ja lisäksi kertaluontoisia eriä 3 miljardilla. Henkilökohtaisesti väitän, että työllisyyden, talouskasvun ja tuottavuuden eväitä ei tällä ohjelmalla saavuteta. Tätä samaa viestiä olen kuullut myös sieltä kentältä, eli pääasiassa pelkkää kritiikkiä uutta hallitusohjelmaa kohtaan. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että talouden saralla ei jaeta kakkua, jota ei ole vielä edes leivottu. Vihervasemmistohallituksen linjaukset tulevat Suomelle kalliiksi. Talouden realiteettien pohdinta ei ole selvästikään hallitusta kiinnostanut. Kuihtuneista niin sanotuista vappusatasista ja muista vastuuttomista vaalilupauksista on koitumassa erilaisten arvioiden mukaan noin miljardin euron lisämenot valtiolle ja kunnille. Lisäksi hallituksen lupailemien niin sanottujen tulevaisuusinvestointien myötä kustannukset kasvavat entisestään. Vieläpä näyttää siltä, että valtionyhtiöstä saatavia myyntituloja valuu juokseviin kuluihin varsinaisten investointien sijaan. Täytyy myös ymmärtää, että pelkästään väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa vuosittain yli 500 miljoonan euron lisälaskun. [Eduskunnasta: Tarvitaanko maahanmuuttoa?] Hallituksen tavoite lisätä humanitaarista maahanmuuttoa heikentää kuitenkin taloudellista huoltosuhdetta entisestään. Kun huollettavien määrä lisääntyy, myös taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuton nettokustannuksia tulee perussuomalaisten mielestä pyrkiä nimenomaan vähentämään vastuullisella maahanmuuttopolitiikalla. Hallitusohjelmaan kirjatut viherverot tulevat puolestaan nostamaan liikkumisen ja asumisen kustannuksia rajusti sekä vaikeuttamaan tavallisten suomalaisten elämää. Samalla hallituksen ideologinen ilmastopolitiikka nakertaa investointisuojaa ja luo siten epävarmuutta elinkeinoelämän saralla. Arvoisa puhemies! Suomalaisen työvoiman liikkuvuuteen Suomen sisällä on kiinnitettävä enemmän huomiota. Nyt kasvavien kustannusten myötä työmatkustaminen vaikeutuu entisestään. Silti samalla turvapaikkaperusteisia maahanmuuttajia asutetaan verovaroin parhaille työssäkäyntialueille, vaikka harva heistä työllistyy kyseisiin työpaikkoihin. Näin työvoiman kohtaanto-ongelma pahenee. Arvoisa puhemies! Yrittäjyys ja kannustavampi veropolitiikka ovat valitettavasti jääneet hallitukselta pahasti sivuun, mikä on erittäin ikävä asia. Kotimaisen ostovoiman vahvistaminen ja suomalaisen omistajuuden edistäminen sen perinteisen kansankapitalismin hengessä olisi ehdottomasti pitänyt nostaa avainasioiksi, mutta tässä ohjelmassa ne ovat jääneet pahasti pimentoon. Elinvoimainen talous tarvitsee ostovoimaisia kotimarkkinoita ja aktiivista yrittäjyyttä. Tämä on tärkeä nostaa sille kuuluvaan arvoon. Näpertely ja pienet viilaukset tällä saralla eivät riitä. Toteanpa vain, että Suomen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä varsin huolestuttavalta, ja tästä saamme syyttää yksin Suomen uutta vihervasemmistohallitusta. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä — Petri Honkonen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-06-11T20:18:11,2019-06-11T20:22:45,Hyväksytty,1.1 2019_15_186,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Onhan tämä perussuomalaisten energiapoliittinen linja... [Puhemies Matti Vanhanen: Edustaja Honkonen, tämä on varsinainen puheenvuoro, ei vastauspuheenvuoro.] Aha, aijaa. Suokaa anteeksi. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Joo, arvoisa herra puhemies, tuossa pyysin vastauspuheenvuoroa, niin hiukan hämmennyin tästä tilanteesta. — Mutta tosiaan, totean sen tähän alkuun, että onhan tämä perussuomalaisten energiapoliittinen linja nyt hieman erikoinen tämänpäiväisen keskustelun perusteella. Täällä kannetaan kovaa huolta siitä, että öljylämmitys vähenee ja sitä voimakkaasti vähennetään, kun tässä nimenomaan on linjana parantaa suomalaista energiahuoltovarmuutta ja toimitusvarmuutta lisäämällä kotimaisen energian käyttöä. Olen usein aikaisemminkin, myös edellisellä vaalikaudella, ihmetellyt sitä, mikä on perussuomalaisten omituinen rakkaussuhde venäläiseen tuontienergiaan, siis raakaöljyyn, venäläisen öljyn tuontiin ja myöskin kivihiilen tuontiin. Silloin edellisellä kaudella vastustitte myös tätä kivihiilenkieltolakia, joka minun mielestäni on sekä ilmaston että suomalaisen energiantuotannon kannalta mitä tärkein uudistus. Ja nyt tuntuu sama linja jatkuvan. Mutta, arvoisa herra puhemies, muutama sana tästä hallitusohjelmasta ennen kaikkea aluepolitiikan ja aluekehityksen näkökulmasta: Tämä ohjelma on todellakin siitä näkökulmasta vahva ja todella puolustamisen arvoinen. Voi jopa sanoa, että pääministeri Rinteen hallituksen ohjelma on maakuntien hallitusohjelma. Vahvemmin kuin pitkään aikaan, oikeastaan Matti Vanhasen hallitusten jälkeen, tämä hallitus kantaa huolta myös koko maan tasapainoisesta kehityksestä, kuten kaikki kehittyneet ja tasa-arvoiset yhteiskunnat, Ruotsi nyt etunenässä, toimivat. Suomi ottaa tämän hallitusohjelman myötä pitkän aluepoliittisen loikan eteenpäin. Tämä suunnanmuutos tehdään kuitenkin niihin maakuntien ja erilaisten Suomen alueiden omiin vahvuuksiin nojaten. Tämä seutukaupunkien kehittämistyö jatkuu, ja seutukaupunkiohjelma toteutetaan. MAL-sopimukset, maankäytön, asumisen ja liikenteen kasvusopimukset, laajenevat uusiin maakuntakeskuksiin neljän suurimman kaupunkiseudun ohella. Maakuntien kehittämisraha palautetaan ja EU:n koheesiopolitiikassa tavoitellaan, kuten tässä edustaja Sarkkinen edellä hyvin totesi Pohjois- ja Itä-Suomen osalta, investointirahoituksen jatkumista hyvällä tasolla. Ja myöskin sitten tämä kuljetustuki tulisi nyt säilymään. Poliisien määrää maaseudulla lisätään ja myös ammatilliseen koulutukseen panostetaan. Tämä tulee todella tarpeeseen, sillä meillä on useilla alueilla, vientivaltaisen ja vientivetoisen teollisuuden alueilla, merkittäviä vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa, ja mielestäni nämä hallitusohjelmassa kuvatut toimenpiteet tuovat siihen todella tärkeää ja ajankohtaista helpotusta. Koti on todella tärkeä paikka ihmiselle, ja asunnottomuuden torjunnan lisäksi hallitushan tuo tässä hallitusohjelmassa myös uusia keinoja ja lisäkeinoja, joilla kehitetään ja parannetaan niiden alueiden asuntokantaa, joissa väestö vähenee ja on asuntojen tyhjäkäyttöä. Tätä on todella pitkään kaivattu, ja tämä on äärimmäisen tärkeä asia näiden kehitysalueiden asuntokannan kannalta ja asumisen tason säilymisen kannalta koko maassa — siis ennen kaikkea se, että asumisen taso säilyy hyvänä myös niillä alueilla, joissa väestö hiljalleen vähenee. Ja myöskin tämä aiemmin jo esille tullut kiinteistöverouudistus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Arvoisa herra puhemies! Tässä tämänpäiväisessä keskustelussa on esitetty kritiikkiä, on kuvattu tätä hallitusta vasemmistolaiseksi. Täytyy kuitenkin todeta, että keskusta on aina ollut se puolue, joka on ollut siinä roolissa Suomen poliittisessa historiassa, joka on sovitellut näitä yhteiskunnallisia näkemyksiä yhteen laidalta jos toiseltakin, ja tämän yhteistyön kautta ja sen ansiosta on muuten saatu aikaiseksi kaikista merkittävimmät yhteiskunnalliset uudistukset, jotka ovat meidän kehitykseemme vaikuttaneet. Ennen kaikkea vasemmiston kanssa tehdyn yhteistyön kautta on saatu näitä aikaiseksi. Tässä nykyisessäkin hallitusohjelmassa on koottu yhteen erilaisia tavoitteita ja erilaisia intressejä mielestäni erittäin johdonmukaiseksi, hyväksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteisenä tavoitteena on meillä kaikilla suomalaisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin parantaminen koko maassa, missä ihminen sitten Suomessa asuukin. Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on todella kaikkien suomalaisten hallitusohjelma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-06-11T20:22:52,2019-06-11T20:27:59,Hyväksytty,1.1 2019_15_187,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Täällä salissa on tänään ainakin kertaalleen viitattu Muumilaakson tarinoihin ja tänä keväänä sankaruuden symboliksi nousseeseen Mörkö-hahmoon. Minä haluan tarkastella tätä hallitusohjelmaa toisen Muumeista tutun hahmon kautta. En tiedä, kuinka moni teistä muistaa hahmon nimeltä Näkymätön Ninni. Tarinan mukaan Ninni on lapsi, joka on tullut kaltoinkohdelluksi. Häneen on kohdistunut vähättelyä ja ivaa, ja sen seurauksena Ninnistä on tullut näkymätön. Tove Janssonin kirjoittamassa sadussa Muumimamman huolenpidon, rakkauden ja kannustamisen ansiosta Ninnistä tulee vähitellen jälleen näkyvä. Osallistava ja voimaannuttava ilmapiiri parantaa hänet. Arvoisa puhemies! Muumilaakson tarinat ovat satua, mutta meillä on Suomessa myös tosielämän näkymättömiä lapsia. Tämä hallitusohjelma on tärkeä kaikkien Näkymättömän Ninnin kaltaisten lasten kannalta, niiden, jotka ovat menettämässä toivonsa siitä, että heidän tarpeensa, toiveensa ja haaveensa tulevat huomioiduksi. Hallitus on nyt luomassa toivoa ja luottamusta, tarjoamassa inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Tämän hallitusohjelman myötä yhä useampi näkymätön suomalainen tulee nähdyksi, yhä useampi äänetön tulee kuulluksi. Hallitus vahvistaa lapsiperheiden voimavaroja ja tukee vanhemmuutta. Ohjelmassa torjutaan lapsiperheiden köyhyyttä, eriarvoistumista ja ylisukupolvista huono-osaisuutta. Antti Rinteen hallitus varmistaa, että lasten rinnalla kulkevilla ammattilaisilla on jatkossa enemmän aikaa ja voimia tukea lapsia. Hallitus muun muassa pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, parantaa peruskoulun laatua ja tasa-arvoa sekä lisää ammatillisen koulutuksen lähiopetusta. Näkymättömien ninnien voimaannuttamisen kannalta on hyvä, että hallitus myös kehittää erityistä tukea tarvitsevien lasten moniammatillisia palveluita, vahvistaa neuvoloiden toimintaa, lisää lastensuojelutyön resursseja sekä kehittää päihdeäitien kuntoutusta ja tukea. Ennalta ehkäisevästä näkökulmasta merkittävää on myös se, että hallitus muun muassa panostaa lasten liikunnallisuuden edistämiseen sekä lisää lastenkulttuurin resursseja. Arvoisa puhemies! Erityisesti iloitsen siitä, että ensimmäistä kertaa Suomessa hallitus kuulee vuosituhannen vaihteen jälkeen syntyneen sukupolven viestiä. Tänä keväänä näimme, kuinka näkymättömyyteen kyllästyneet nuoret ympäri maailmaa vaativat päättäjiä kuulemaan nuorten huolta ilmastonmuutoksesta ja planeettamme tulevaisuudesta. Hallitusohjelma vastaa nyt noiden nuorten huoleen. Ensimmäistä kertaa Suomi sitoutuu tekemään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Rohkean ilmastopolitiikan ansiosta Suomi ei enää jatkossa ole maailmalla näkymätön ja toisia peesaileva ilmastopolitiikan toimija vaan rohkea omaan osaamiseensa ja vahvuuksiinsa luottava edelläkävijä. Hallitus luottaa siihen, että Suomella on mahdollisuudet kehittää ratkaisuja ilmastohaasteen torjumiseen ja lisätä elinkeinorakenteemme tuottavuutta ja parantaa raaka-aineiden jalostusarvoa. Panostamalla merkittävästi tutkimukseen ja innovaatioihin hallitus luo pohjaa Suomen viennin kestävälle kasvulle ja uuden teknologian liiketoiminnalle ja työpaikoille. Arvoisa puhemies! On suuri kunnia tukea tätä toivon ja inhimillisyyden hallitusohjelmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-06-11T20:28:04,2019-06-11T20:31:59,Hyväksytty,1.1 2019_15_188,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nostan tässä esiin yhden hallitusohjelman kohdan. Kirjaus on yksi ohjelman lyhyimpiä ja tiiveimpiä mutta vaikutuksiltaan yksi suurimpia. Kysymys on ohjelman Puolustuspolitiikka-osion tavoitteesta numero 2, joka kuuluu: ”Poistuvat strategiset suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti.” Tässä viitataan Ilmavoimien Hornet-kaluston ja Merivoimien alusten uusimiseen ja uuden kaluston hankintaan eli HX- ja Laivue 2020 ‑hankkeisiin. Hallitusohjelman mukaan nykyinen Hornet-kalusto korvataan täysimääräisesti ja hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Laivue 2020 ‑hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallitusohjelman mukaan kauden alussa. Etenkin HX-hanketta koskevien kirjausten on tulkittu jättävän avoimeksi hankittavien monitoimihävittäjien määrän ja hankintahinnan. Siksi keskustelua hankinnasta ja sen mielekkyydestä on syytä edelleen käydä, ja keskustelu varmasti jatkuu myös hallituksen sisällä. Hävittäjähankinnan on sanottu olevan Suomen suurin yksittäinen hankinta koskaan. Hintahaarukaksi on arvioitu 7—10 miljardia euroa. Merivoimien kalustoon käytettäisiin 1,2 miljardia euroa — huomattava summa sekin. Hornetien hankinta vuonna 92 maksoi nykyrahassa 5 miljardia euroa. Nyt hävittäjien osalta puhutaan siis jopa kaksinkertaisesta summasta. Hankintahinnan lisäksi hävittäjien ylläpidosta ja käytöstä koituu elinkaarikustannuksia arviolta jopa 30—40 miljardia euroa. Tämä arvio perustuu Kanadan ja Norjan laskelmiin F-35A-hävittäjien elinkaarikuluista. Itse asiassa juuri tämä amerikkalaisen Lockheed Martinin kone on nousemassa ykkössuosikiksi myös Suomessa. Itse tämän HX-hankkeen ja hävittäjähankinnan tekninen toteuttaminen herättää paljon kysymyksiä. Valtioiden asehankintoja ja puolustusmenoja ja niiden vaikutusta kansanta-louteen tutkinut Eero Lehto on keväällä julkaistussa artikkelissaan kiinnittänyt huomiota HX-hankkeen tarjouspyyntöön ja hankintaprosessiin. Tarjouskilpailussa ratkaisevaksi kriteeriksi on asetettu niin sanottu suorituskyky. Hinnan, elinkaarikustannusten, huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön osalta riittää sen sijaan tiettyjen kynnysarvojen täyttyminen. Tämä suorituskyky on varsin monitulkintainen käsite, ja tässä tapauksessa sen sisältö on pitkälle sotilaiden määriteltävissä. Tällaiset hankintakriteerit voivat johtaa tilanteeseen, jossa hankituksi tulee kallein vaihtoehto. Kilpailun voi siis hävitä, vaikka tarjoaisi halvemmalla ja tarjoaisi vaikkapa merkittävästi arvokkaampaa teollista yhteistyötä eli niin sanottuja vastakauppoja. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020—23 näihin hankintoihin näyttää olevan varattu miljardeja euroja. Laivue-hankkeen menoja kehyksissä on 194 miljoonaa euroa vuositasolla. HX-hankkeen menoja sisältyy vuosien 21—23 kehyksiin 1,5 miljardia euroa vuositasolla. Puolustusministeriön hallinnonalan määräraha vuonna 20 on kehyksessä 3,1 miljardia euroa. Kehyskaudella se nousee 5 miljardiin euroon. Tätä taustaa vasten hallitusohjelman kirjaus 10 miljoonan lisäyksestä puolustusmenoihin johtaa ainakin äkkinäistä lukijaa pahasti harhaan. Etenkin HX-hanke uhkaa syrjäyttää julkisia menoja koulutuksesta, tutkimuksesta ja julkisesta infrastruktuurista, hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta. Sotilasmenojen kasvattaminen ei tuota mitään, siinä missä panostukset koulutukseen, tutkimukseen, julkiseen infraan, hyvinvointipalveluihin ja sosiaaliturvaan kasvattavat kansantalouden tuottavuutta ja bruttokansantuotetta sekä luovat hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu tänään hallitusohjelman taloudellisesta pohjasta. Talouden niukkuus näyttäisi olevan melko helposti ratkaistavissa historiamme suurimmista asehankinnoista leikkaamalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-06-11T20:32:08,2019-06-11T20:37:33,Hyväksytty,1.1 2019_15_189,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Puhemies! Jottei synny epäselvyyksiä, haluan todeta seuraavia asioita hallitusohjelmaan liittyen: Hallitus on selkeästi ja yksiselitteisesti sitoutunut siihen puolustuspoliittisessa selonteossa todettuun Hornetien suorituskyvyn täysimääräiseen korvaamiseen. Se on hallitusohjelmassa todettu sillä tavalla, että tätä puolustusselonteon kirjausta tullaan noudattamaan. Edelleen siellä on todettu, että julkisen talouden tilaa arvioitaessa nämä Hornet-hankinnat ovat kokonaisuudessaan tämän arvioinnin ulkopuolella, elikkä siis julkisen talouden tilaa arvioidaan näistä riippumatta. Ja sen takia tämä 10 miljoonan euron lisäys puolustusmenoihin on aivan relevantti siellä sisällössä. Haluan todeta siis sen, että hallitus ei tule perääntymään näistä hankinnoista. Puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti toimitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-11T20:37:35,2019-06-11T20:38:30,Hyväksytty,1.1 2019_15_190,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Puheenvuorolistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_191,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä SDP:n puheenvuorossa tuotiin esille, että valtavasti tulee kentältä positiivista palautetta ja muuta ei tulekaan. Mutta minäkin olen ja monet meidän äänestäjämme ovat tutustuneet ihan tähän samaan ohjelmaan, ja kyllä tulee todella paljon oikein vihaistakin palautetta esimerkiksi polttoaineverosta, tietulleista ja kiinteistöverosta ja siitä, että liikkuminen ja asuminen kallistuvat. Että kyllä ihmiset ovat tosi vihaisia ja huolestuneita ja sanovat minulle, että tee siellä jotain, mutta minkäs minä teen, en muuta kuin yritän puhua teille järkeä, että katsokaa, miten te kohdennatte niitä, ja tietysti äänestyskäyttäytymisellä, mutta kun me olemme vähemmistössä, niin ei se aina auta. Turvapaikkapolitiikkaan on myös tulossa täyskäännös. [Keskeltä: Ei ole!] Jos ajattelee säilöönottoa ja asumisvelvoitetta, niin sille etsitään kevyempi keino eli tämä pantavalvonta, ja tämä koskee myös laittomasti maassa olevia. Muutama vuosi sitten Suomessa tehtiin selvitys, että noin 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet säilöön. Elikkä kansa on perussuomalaisten kanssa samoilla linjoilla — se on meidän ratkaisumme. Jos haluaa liikkua sen jälkeen vapaasti, niin voi tietysti palata kotimaahansa. Myöskin aikaisemmassa puheenvuorossani toin esille, että niitä työllisyyskeinoja on hyvin vähän täällä — kun kuuntelin pääministeriä. Mutta toki tietysti näiden kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kohdalla ensisijaisesti näyttää olevan se ratkaisu, että heille järjestetään työtä. Se näyttääkin olevan se työllisyyskeino, mutta hienoa, että se tuli selkeästi esille. Hallitusohjelmassa on paljon asioita — kuten täällä on sanottu, valtava luettelo. Silloin julkisuudessahan käytiinkin tätä asiaa läpi ja ensimmäisenä kerrottiin menot, niitä on helppo keksiä, ja siellä on paljon hyviäkin asioita, sitä en kiistä. Mutta se tulopuoli sitten onkin ollut se ongelma ja rakentuu paljon tämän työllisyyden varaan, josta on puhuttu, ja omaisuuden myynnin varaan. Täällä puhuttiin myös siitä, että kaikki eivät tunnista, esimerkiksi keskustalaiset, itseään välttämättä jonnekin punavihervasemmistoon tai tämäntyyppiseen kuuluvaksi, mutta ainakin edustaja Arhinmäki antoi teille kivasti nimen ”punavihreä kansanrintama”, ja siinä te sitten ilmeisesti kaikki olette, en tiedä. Täällä on erilaisia lupauksia, ja täällä puhutaan, että rakennetaan suvaitsevaista Suomea. Toivottavasti se ei tarkoita ylisuvaitsevaisuutta tai sitä, että olemme liian kilttejä ja annamme niin sanotusti kaikkien kukkien kukkia. Itse en halua esimerkiksi ääri-islamilaista ajattelua osaksi Suomen kulttuuria. Sen syrjimättömyyden tulee näkyä molempiin suuntiin eikä niin vain, että erilaiset kannanotot ja tiukatkin sellaiset aletaan tulkita hyvin nopeasti vihapuheeksi. Täällä oli tänään, muistaakseni keskustan ryhmäpuheenvuorossa, puhetta siitä, että perussuomalaiset ovat ajaneet jotenkin itsensä jo noissa vaalipaneeleissa jonkinlaiseen karsinaan. Minä voisin sanoa, että tämä on jonkinlaista syrjimistä. Emmekös me saa olla omaa mieltämme ilman, että me olemme heti jossakin karsinassa? Mutta minäpä en ole niin herkkänahkainen, joten en sano niin. Teillä on täällä keinoina esimerkiksi kotitalousvähennyksen laskeminen. Samaan aikaan te haluatte panostaa harmaan talouden torjumiseen. Ne kyllä lyövät toisiaan kasvoille. Paljon ihmisiä työllistyy hoivan ja remonttien kautta, ja se on myös kannustin näille 200 000 omakotitaloasujalle, joilla on öljylämmitys. He olisivat voineet käyttää esimerkiksi tätä osuutta tähän energiaremonttiin, mutta sitä ei nähtävästi haluta ylläpitää. Ja tämä myös vastauksena keskustalle, että mistä me olemme huolissamme. Me olemme huolissamme ihmisistä, joilla on nyt jo valtavat asumiskulut ja joilla ei ole varaa vaihtaa sitä öljykattilaa esimerkiksi maalämpöön. Se on ihan hienoa, mutta se maksaa 20 000 euroa. Mistä he ottavat sen rahan? Kiinteistöverot on sitten toinen asia. Täällä sanottiin, että on hienoa, että tulee — oliko se nyt keskustan Honkonen — tasa-arvoa ja hyvinvointia, mutta jos nyt ajattelee vaikka sitten kiinteistöveroa polttoaineveron ja tietullien lisäksi, niin en minä nyt näe sitä mitenkään niin hienona tasa-arvotekona, että kiinteistövero nousee. Edelleen palaan taas tähän Omakotiliiton laskemiseen siitä, että monet yksin elävät joutuvat taas maksamaan lisää. Mutta ehkä se sitten teistä on hienoa tasa-arvoa ja aluepolitiikkaa, että jokaisen pitäisi myydä talonsa pois alta. Ja kun siellä sitten mahdollisesti edellytetään joitakin öljyremontteja ja muita remontteja, niin sen jälkeen asunnon arvo taas nousee ja verot nousevat. Elikkä valtio kiittää taas lisääntyvällä verolapulla. [Arto Pirttilahti: Tietulleja ei mainittu ohjelmassa!] Sitten puhutaan näistä tiivistetyistä veropohjista. Sehän siis suomeksi sanottuna lisää veroja ihmisille, kulutusveroja ihmisille. Ehkä jossain osassa annetaan takaisin, kevennetään veroja, mutta sitten toisessa kohdassa maksut lisääntyvät, ja ihmisiähän kiinnostaa vain se, mikä jää elämiseen, ei se, millä korvamerkillä se tulee ja menee. Siitähän tässä on kysymys. — Ilmeisesti tässä on 5 minuutin aikaraja, koputtiko puhemies? Minulla olisi ollut paljon vielä, mutta yhden asian minä haluan vielä sanoa: Tätä kotimaista lähiruokaa täällä on haluttu suosia hankintalain muutoksella. Se on hyvä asia. Sitä voisi nytkin jo tehdä, mutta toivottavasti tämä nyt ei sitten tarkoita sitä, että edellytetään kaikkien ihmisten siirtyvän kasvissyöjiksi. Olen esimerkiksi mediasta lukenut, että kun vanhemmat laittavat alaikäisen lapsensa syömään pelkkää kasvisruokaa, niin alle 2‑vuotiaillakin on ollut niin hauraat luut, että ovat pelkkää paperia. Voi kun olisi ollut paljon puhuttavaa, mutta nyt täytyy poistua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-11T20:38:47,2019-06-11T20:44:55,Hyväksytty,1.1 2019_15_192,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on erinomainen, ja se on koko Suomen hallitusohjelma. Näin lappilaisena edustajana lämmittää erityisesti se, että maaseudun kehittämiseen on tulossa valtavasti uusia lisäpanostuksia. [Leena Meri: Maksut nousee! Hienoa, että maksut nousee!] — Edustaja Meri, huomaan, että perussuomalaiset ovat ottaneet maalitaulukseen nyt nämä polttoaineverojen kiristykset, jotka ovat indeksikorotus. Mutta teillä menee ohi se suuri kuva. Tässä hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut tekemään liikenteen verotukseen kokonaisuudistuksen, jossa tullaan huomioimaan alueelliset erityispiirteet ja tullaan varmistamaan se, että nämä... [Leena Meri: Tietulleilla vai? — Arto Pirttilahti: Ei ole tietulleja!] — Ei, ei tietulleilla, vaan tullaan varmistamaan se, että tuloerot eivät esimerkiksi kasva. Hallitus lisää turvallisuutta. On tulossa 300 uutta poliisia, ja olen erittäin iloinen siitä, että samalla säädetään myös enimmäisvasteajat koko maahan. Tämä tarkoittaa, että poliisiresursseja tullaan suuntaamaan erityisesti harvaan asutuille ja syrjäisille seuduille, joilla vasteajat ovat tällä hetkellä täysin kestämättömällä tasolla. Kotikunnassani Enontekiöllä poliisin tuloa paikalle joutuu odottamaan keskimäärin 1,5 tuntia, ja se ei täytä enää perustuslain vaatimusta turvallisuudesta. [Leena Meri: Miksei keskusta tehnyt sille mitään viime kaudella?] Olen myös tyytyväinen hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan. Tässä asetetaan pakolaiskiintiölle selkeä katto, ja tämän lisäksi tullaan valikoimaan kiintiöpakolaisia sen mukaan, että he myös kotoutuvat tänne Suomeen. Se on tärkeä päätös ja kaikille hyväksi, niin tänne saapuville kuin myös vastaanottavalle yhteiskunnalle. Olen myös tyytyväinen siitä, että kielteisen päätöksen saaneiden valvontaa tullaan tehostamaan. Se on merkittävä turvallisuusasia, ja se lisää monen suomalaisen turvallisuudentunnetta tämän teknisen valvonnan kautta. Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen myös siitä, että hallitus on tiedostanut, että yrittäjyys kantaa Suomea. Yrittäjien ja yritysten verotusta ei tulla kiristämään. Se oli yksi keskustan kynnyskysymys, ja siitä me onnistuimme pitämään hyvin kiinni. Täytyy olla myös tyytyväinen siitä, minkälaisia lisäpanostuksia ollaan osoittamassa maatalouteen, yli 400 miljoonaa euroa. Myöskään yhtäkään maaseutuelinkeinoa ei tulla kieltämään, vaan päinvastoin niitä tullaan tukemaan ja tullaan varmistamaan, että suomalainen maatalous on kannattavaa nyt ja tulevaisuudessa. Lapin maakunnassa, mitä viestiä olen saanut, niin erityisesti talonpojat, poromiehet ja matkailuyrittäjät kiittelevät tätä hallitusohjelmaa. Ei ole tulossa lentoliikenneveroa, vaan me torjumme ilmastonmuutosta lisäämällä sekoitevelvoitetta ja tehostamalla biokerosiinin käyttöä. Kalastajana olen myös erittäin tyytyväinen siitä, että vaelluskalat saavat 18 miljoonan euron potin, ja metsästäjänä siitä, että soita tullaan ennallistamaan tarpeettomia ojituksia tukkimalla. Tämä tarkoittaa, että riekko tulee lentämään Etelä-Lapissa kuten joskus ennenkin. Muutenkin riistan elinympäristöjä parannetaan, ja vielä joskus varmasti näemme, että lohi hyppää tuolla Kemijoen latvavesillä saakka. En voi olla myöskään kiittelemättä suurpetopolitiikkaa, jossa haetaan uusia keinoja ja tullaan tehostamaan esimerkiksi ylimääräisten susien poistamista ihmisten pihapiireistä. Myös vieraslajit ovat saaneet oman huomionsa. Vieraslajien poistamista luonnosta tullaan lisäämään, ja myös tehostetaan merimetsojen ja hylkeiden pyyntiä. Olen myös erittäin tyytyväinen, että tässä ohjelmassa turvataan metsästyksen ja kalastuksen edellytykset tämän maatalouden ohella. Arvoisa puhemies! Kuitenkin minua keskustalaisena ilahduttaa ehkäpä eniten se, että me saamme lopultakin maakuntauudistuksen, joka rakennetaan 18 maakunnan pohjalle. Se on valtava vallansiirto täältä keskushallinnolta takaisin lähemmäksi ihmisiä. [Leena Meri: Keskustalle siirto keskustaan!] Ja tehdään ne päätökset siellä mahdollisimman lähellä heitä, joita ne koskettavat. Arvoisa puhemies! Tässä oppositio on kritisoinut paljon sitä, että ollaan vihervasemmistohallitus tai jotakin muuta, mutta itse näen, että tämä hallitusohjelma toteuttaa ennen kaikkea vapaan kansan suoraa tietä kapitalismin ja sosialismin välillä, [Leena Meri: Sen on Arhinmäki sanonut!] ja olen hyvin tyytyväinen, että saan puolustaa tätä hienoa hallitusohjelmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-11T20:45:00,2019-06-11T20:49:24,Hyväksytty,1.1 2019_15_193,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Sivukaupalla lupauksia ja kauniita sanoja ilman minkäänlaista realismia — sellainen on tämä keskustan tuella mahdollistettu punavihreä hallitusohjelma. Politiikassa on kyse arvovalinnoista: mihin rahaa ohjataan ja mistä sitä kerätään. Tämän hallitusohjelman keskeinen ongelma on se, että kakkua halutaan tarjota enemmän kuin mistä on tarjota. Nojautuminen 2 prosentin talouskasvuun on puhdasta utopiaa. Mikään ennuste ei tue sellaisia lukemia. Ja jos rahaa ei ole, mistä te, hyvät hallituspuolueiden edustajat, sitä kellekään annatte? Todennäköisyys sille, ettei hallitus kykene viemään maaliin keskeisiä uudistuksia, on suuri. Todennäköisyys sille, ettei hallitus pysty myöskään toteuttamaan omia vaalilupauksiaan, on suuri. En voi ymmärtää, miten samaan aikaan luvataan esimerkiksi mittavia ilmastosatsauksia ja erilaisten palveluiden maksuttomuutta mutta tyrmätään sitten esimerkiksi suunniteltuja sellutehdashankkeita. Miten hallitus kuvittelee Suomen pysyvän teollisuudelle ja muille investoinneille kiinnostavana maana, mikäli linja on tällainen? [Antti Lindtman: Alentamalla sähköveroa esimerkiksi!] Miten oletatte uusien työpaikkojen syntyvän, saati pysyvän Suomessa? Teidän lupauksenne nojaavat talouskasvuun ja työpaikkojen syntyyn, mutta estätte itse innokkaasti niiden syntymistä. Mikäli hallitus jatkaa Suomen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn syömistä, en yllättyisi, mikäli talousennusteet toteutuvat ennustettuakin paljon synkempinä. Kiristyvät ilmastovelvoitteet kuristavat sekä yritysten toimintaedellytyksiä että tavallisen suomalaisen maksukykyä. Hallitusohjelman hintalappu on siis valtava, olettaen hallituksen ylipäänsä saavan hankkeitaan eteenpäin selvityksiä tai kokeiluja pidemmälle. Kunnille annetaan uusia velvoitteita, mutta samaan aikaan todetaan valtion maksavan kustannukset. En liene aivan väärässä väittäessäni, etteivät valtionosuudet kata kunnille tulevia kustannuksia täysimääräisesti. Maataloudellekin annetaan uusia velvoitteita, jotka ohjelman mukaan maksaa niin ikään valtio. Kansalaisten verotusta kiristetään erilaisin veroin, jotka luvataan kuitenkin kompensoida pienituloisille. Palaan jälleen siihen, millä tämä kaikki kustannetaan. Mistä te oikein kuvittelette rahan tulevan? Ja kun rahat eivät riitä, mitä toimia viedään loppuun ja mitä ei? Tämä yhtälö on täysin kestämätön. Tosiasiassa hallitus ajaa ahdinkoon muun muassa tavalliset suomalaiset veronmaksajat, yrittäjät, ruuantuottajat sekä kunnat ja kaupungit. [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!] Karu todellisuus on se, että turvallisuutemme on uhattuna, terveyspalveluissa on valtavia ongelmia, maahanmuuton aiheuttamat ongelmat rehottavat, tiestömme on luvattoman surkeassa kunnossa, oppimistulokset huononevat vuosi vuodelta ja esimerkiksi kotimainen ruuantuotanto tällä menolla on pian historiaa. Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat, eduskunnassa tulee tehdä sellaisia päätöksiä, joilla hoidetaan valtion ydintehtävät kunniakkaasti suomalaisten etu edellä. Sen sijaan vihervasemmistohallituksen ohjelmalla tästä tavoitteesta ammutaan vasemmalta kirkkaasti ohi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-06-11T20:49:32,2019-06-11T20:53:21,Hyväksytty,1.1 2019_15_194,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! ”Law in books” ja ”law in action” ovat kaksi eri asiaa, ja samaa voi sanoa käsissämme olevasta hallitusohjelmasta. Kirjaukset ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa. Hallitusohjelmassa on mielestäni sisällöllisesti paljon hyvää ja paljon asioita, joita olen valmis itsekin edistämään, mutta se, mitkä tavoitteet oikeasti aiotaan toteuttaa ja mihin talouden rahkeet lopulta riittävät, on aivan toinen asia. Oikeushallinnon alalle tulleet lisäresurssit ovat oikea suunta, mutta vaalien aikaisten lupausten perusteella odotukseni, kuten myös alan ammattilaisten odotukset, olivat paljon korkeammalla. Esimerkiksi ennen vaaleja lähes kaikki puolueet lupautuivat siihen, että poliisien määrää nostetaan 7 850:een. Nyt ohjelmassa poliisien määrää lisätään vain 300:lla, mikä on alle puolet tästä tavoitteesta. Täällä kysyttiin edustaja Niemen toimesta jo aiemmin, vastaako tämä tulevina vuosina eläköityvien poliisien määrää vai onko tämä todellista lisäystä. Tätä hallitusohjelmaa tehtäessä kuitenkin ilokseni on ymmärretty se, että oikeusvaltion kannalta koko ketjun, niin poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinlaitoksen kuin vankeinhoidon, resursointi on välttämätöntä toimivuuden kannalta. Lisäämällä vain yhden instanssin resursseja ongelma siirretään vain eteenpäin. Pidemmällä aikavälillä meidän tulisi kuitenkin pyrkiä pohjoismaiselle tasolle sekä poliisin että oikeuslaitoksen resursoinnissa, ja tämän olisin nimenomaan tässä hallitusohjelmassa myös halunnut nähdä. Hallitusohjelmassa luvataan kyllä lisää resursseja, mutta niiden kohdentuminen ja riittävyys ovatkin sitten aivan toinen asia. Vaadittavien asioiden lista tuntuu täysin kohtuuttomalta suhteutettuna kaavailtuihin resursseihin. Ilman riittäviä resursseja kauniit lupaukset ja tavoitteet muun muassa siitä, että käsittelyajat lyhenisivät, ovat lopulta vain sanahelinää ja äänestäjien pettämistä. Esimerkiksi syyttäjälaitoksen osalta nykyiset tulostavoitteet on saavutettu sillä, että siellä on hyvin motivoitunutta työtä tekevää väkeä, joka tekee paljon harmaata ylityötä. Lisäksi merkittävä asia oikeusturvan kannalta on se, että syyteprosentit pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä vaihtelevat huomattavasti. Pääkaupunkiseudulla syyteprosentit ovat reilun 50 prosentin tienoilla ja muualla Suomessa yli 60, yli 70 prosenttia. Eli toisella puolen Suomea asia päätyy käräjille ja toisella puolen ei. Ei tämä voi olla oikein. Ihmiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Oikeusvaltion keskeinen tehtävä on huolehtia kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta ja varmistaa, että oikeusturva toteutuu kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Koko viime syksyn ja tämän kevään lehdet kirjoittivat siitä, että poliisit eivät tutki, syyttäjät eivät syytä, tuomioistuimet eivät tuomitse. Kaikki tämä kohdistui tavallisiin kansalaisiin ja heihin kohdistuneisiin rikoksiin, joita ovat asuntomurrot, mökkimurrot, polkupyörävarkaudet, myymälävarkaudet ja vahingonteot. Tämä on omiaan murentamaan kansalaisten turvallisuudentunnetta, mistä he olivat lukuisia kertoja yhteydessä, ja myöskin luottamusta oikeusvaltioon, ja pahimmassa tapauksessa se johtaa siihen, että ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä. Arvoisa puhemies! Seksuaalirikoslainsäädännön muutostarve on tunnustettu tässä hallitusohjelmassa, ja on hienoa, että kokoomuksen aloittamaa kokonaisuudistustyötä jatketaan. Uudistuksessa tulee huolehtia siitä, että rangaistuksia myös kiristetään eikä uudistustyö jää vain lainsäädännön tekniseen muuttamiseen. Kriminaalipolitiikan osalta haluan todeta sen, että sillä tarkoitetaan kaikkia keinoja, joilla vaikutetaan rikollisuuteen. Hallitus kohdistaa rahoitusta rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseen, mikä on tärkeää ja järkevää. Mutta kriminaalipolitiikan toinen puoli, eli rangaistusten kiristäminen, unohdetaan lähes tyystin tässä ohjelmassa. Suomalaisessa kriminaalipolitiikassa on jo vuosia keskitytty rikoksentekijän oikeuksiin eikä rikoksen uhrin oikeuksiin. Sanotaan, ettei vankila paranna ketään, mikä varmasti on totta, mutta rangaistuksen ankaruudella on oma funktionsa niin ennaltaehkäisyn kannalta kuin myös uhrin näkökulmasta. Hallitusohjelmassa on lukuisia asioita jätetty tulevaisuuden selvitysten ja arvioinnin varaan, ja yksi näistä asioista on väkivaltarikosten rangaistukset. Meidän nykyinen seuraamusjärjestelmämme luo ihmisille illuusion tuomioiden pituuksista, kun tuomioissa todetaan vain rangaistuksen pituus. Esimerkiksi tahallisen henkirikoksen, tapon, osalta, jos tuomioistuin tuomitsee yhdeksän vuotta, ei meillä kukaan istu tätä tosiasiassa. Ensikertalainen istuu puolikkaan, neljä ja puoli vuotta, ja rikoksenuusijakin kaksi kolmasosaa eli kuusi vuotta. Suomalaisten fyysistä koskemattomuutta tulee suojella tehokkaammin, ja kovemmat rangaistukset seksuaali- ja väkivaltarikoksista antavat vahvan viestin ihmisten koskemattomuuden tärkeydestä, ja tämä myös hallituksen tulee muistaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-06-11T20:53:32,2019-06-11T20:59:26,Hyväksytty,1.1 2019_15_195,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Elämä on lahja. Jokainen lapsi on mittaamattoman arvokas. Jokainen nuori on mittaamattoman arvokas. Jokainen aikuinen ja ikääntyvä ja vanhus on mittaamattoman arvokas. Keskustan ja vasemmiston hallitusohjelma ohjaa pitämään kaikenikäisistä arvokkaista ihmisistä huolta. Ohjelmassa hyväksytään se, että perhe on oman tilanteensa paras asiantuntija. Ohjelmaan kirjattu perhevapaauudistus mahdollistaa tasa-arvoisesti sekä isän että äidin osallistumisen lapsensa elämään. On syytä hyväksyä se tosiasia, että jokaisessa perheessä ei ole mahdollisuutta kummalla vanhemmalla tahansa lähteä vuorollaan töihin. Työtä ei myöskään välttämättä ole tarjolla kummallekin vanhemmalle, esimerkiksi harvemmin asutulla seudulla. Arvostan kovasti sitä, että kotihoidon tuki säilyy entisellään. Se on moninaisuuden arvostamista ja suvaitsemista parhaimmillaan. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on luoda Suomesta lapsiystävällinen yhteiskunta, joka kannustaa lasten saamiseen ja kasvattamiseen. Hallitus parantaa pienituloisten ja monilapsisten perheiden toimeentuloa: lapsiperheköyhyyttä vähennetään, kotiapua ja matalan kynnyksen tukipalveluita vahvistetaan, vanhemmuutta tuetaan, neuvolatoimintaa monipuolistetaan, neljännen ja viidennen lapsen lapsilisät ja opintorahan huoltajakorotus nousevat. Toki tärkeintä on asenneilmaston muutos lapsimyönteiseksi: että jokainen lapsi on lahja ja että lapset tekevät tulevaisuuden. Hallitusohjelma parantaa merkittävällä tavalla lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Harrastukset tuodaan osaksi koulupäivää. Suomeen luodaan oma Islannin kaltainen malli, joka mahdollistaa mielekkäät liikunta- ja kulttuuriharrastukset jokaiselle lapselle. Liikkuva koulu ‑ohjelma laajenee Liikkuva Suomi ‑ohjelmaksi — meidät laitetaan liikkeelle. Myös kirjastoihin ja kirjastoautoihin satsataan. Lukeva Suomi ‑kampanja kannustaa lapsia, myös poikia, kirjan äärelle. Taiteen perusopetus saa lisärahoitusta. Myös lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä laitetaan kuntoon. Hyvät harrastukset tuovat hyvinvointia. On hienoa, että hallitus haluaa laittaa jokaisen koulupolun kuntoon varhaiskasvatuksesta yliopistoon saakka. Koulupolun alussa vahvistetaan perustaitojen oppimista ja peruskoulun aikana hyvissä ajoin jatko-opiskeluvalmiuksia. Tämä luo vahvaa pohjaa peruskoulun jälkeiseen nivelvaiheeseen, joka on pudokkuuden kannalta kriittistä aikaa. On totta, että pelkällä oppivelvollisuusiän nostamisella kaikkea ei ratkaista, mutta se antaa osaltaan mahdollisuuden pitää mahdollisimman monen kelkassa mukana. Se nostaa osaamisen tasoa ja varmistaa toisen asteen tutkinnon suorittamista. Lähiopetusta ja työpaikoilla tapahtuvaa ohjaamista tarvitaan toki lisää. Erityisopettajana pidän tärkeänä myös sitä, että tehdään myös syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tukevia täsmätoimia. Pidetään erityisopetuksen resursseista huolta. On tärkeää, että oppivelvollisuutta ovat toteuttamassa niin ammattikoulut, lukiot, kymppiluokat, kansanopistot kuin työpajatkin. Myös jatkuvan oppimisen uudistuksen me tarvitsemme, koska tarvitsemme täsmäkoulutusta muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tämän toteuttamiseen tarvitaan myös notkeaa, vapaata sivistystyötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-06-11T20:59:29,2019-06-11T21:04:43,Hyväksytty,1.1 2019_15_196,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Maassamme on taas vaalien jälkeen olemassa uusi hallitus. Siitä, miten hallituksen kokoonpano vastaa suomalaisten äänestäjien tahtoa, voi olla montaa mieltä. Vaalivoittajan saama mandaatti oli historiallisen heikko, ja vaalien suurimman tappion tehnyt puolue mahtui mukaan päättämään suomalaisten asioista, vaikka vaalitulos osoitti aivan muuta. On hallituksen kokoonpano sitten minkälainen tahansa, on tietysti tärkeintä, minkälaista politiikkaa hallitus tulee tekemään. Tilanne on tällä hetkellä kriittinen, eikä vähiten sen takia, että kaksi vaalikautta on tuskailtu sote-uudistuksen parissa eikä tämän valmiimpaa ole tullut. Aikaa ja resursseja valmisteluun on tuhrautunut rutkasti, mikä on ollut pois muiden tulevaisuuden kannalta tärkeiden asioiden valmistelusta. Nyt alkaa olla korkea aika tehdä tulosta. Tämän osalta tuore hallitusohjelma ei kylläkään vakuuta. Hienoja sanoja on paljon, mutta konkretiaa vähemmän. Edellisenkin hallituksen ohjelma sisälsi enemmän selkeitä linjauksia siitä, mitä todella aiotaan tehdä. Tämä selvitetään, selvitetään -ohjelma jättää lukijoilleen hyvin paljon arvailujen varaan siitä, mitä tuleman pitää. Pelottavaa on myös se, miten Rinteen hallitus luottaa siihen, että rahaa vain jostain tulee kaiken lystin kuittaamiseen. Maailmalla ja meillä on kuitenkin näkyvissä laihemman talouden kasvun vuodet. Nyt ei ole oikea aika paisuttaa menoja vastuuttomasti. Odotukset 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttamisesta ovat epävarmoja, koska hallitusohjelma ei tarjoa uskottavia ratkaisukeinoja siihen, miten tavoite kyettäisiin saavuttamaan. Keinot kattaa kasvavat kulut olisivat veronkiristykset ja valtion omaisuuden myynti. Mielestäni tuottavan valtion omaisuuden laittaminen lihoiksi hallitusohjelman toimien rahoittamiseksi on erittäin vastuutonta politiikkaa. Tavalliselle ihmiselle Rinteen hallituksen ohjelma aiheuttaa paljon päänvaivaa ja rahanmenoa. Autoilu on pitkien välimatkojen Suomessa välttämätöntä suurelle ihmisjoukolle. Miten hallitus, jossa keskusta on toiseksi suurimpana puolueena, voi kääntää näin pahasti selkänsä erityisesti maaseudun asukkaille, joita autoilun hintalapun kasvattaminen eniten kirpaisee? Me perussuomalaiset emme todellakaan voi hyväksyä polttoaineverotuksen kiristämistä. [Antti Lindtman: Hyväksyitte viime kaudella!] Kaikilla ei ole mahdollisuuksia karsia ajokilometrejä tai vaihtaa sähköautoon. Polttoaineverotuksen korotuksessa on pelissä yksityisautoilijoiden lisäksi koko kuljetusala. Koska logistiikkakustannukset kasvavat, saattaa tämä johtaa kuljetettavien tuotteiden hinnan nousuun. Mitä muita maksuja hallitus vielä langettaa autoilijoiden maksettavaksi? Tietullit, ne tästä vielä puuttuvatkin. Fossiilisten polttoaineiden veronkiristykset kirpaisevat erityisen ankarasti öljylämmitteisissä taloissa asuvia suomalaisia. Maassamme on Omakotiliiton mukaan noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa, joissa monissa majaa pitävät ikäihmiset. On täysin väärin heitä ja muita kohtaan, että jo entuudestaan kalliiden lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan vielä ankarammaksi. Hallitus haluaa kovasti kannustaa öljylämmitteisten kiinteistöjen omistajia siirtymään muiden lämmitysmuotojen käyttöön. Toivottavasti hallituksessa ymmärretään se tosiasia, että kaikilla ei ole varaa uuden lämmitysjärjestelmän hankintaan. Lämmitysremonttien lisäksi kotitalousvähennyksen nipistäminen hankaloittaa myös monien muiden asumiseen ja elämiseen liittyvien töiden teettämistä. Tämäkin koskee useita ikäihmisiä. Kotitalousvähennyksen maksimisumman pienentämisellä ja prosenttiosuuden pudotuksella on vaikutuksia myös halukkuuteen työn teettämiseen ulkopuolisella tekijällä, mikä puolestaan heijastuu jossain määrin yrityksiin, joista monet ovat pieniä toimijoita tai itsensätyöllistäjiä. Jos ajatellaan tämän uudistuksen kokonaisvaikutuksia suhteessa saavutettavaan säästöön, niin en usko, että hallituksen ratkaisu on kovinkaan järkevä. Maahanmuuttopolitiikan osalta pelkäsin nykyistä paljon väljempiä linjauksia. Taitaa olla perussuomalaisten nousu, joka pelottaa niin paljon, että se voi rajoittaa maahanmuuttomyönteisen hallituksen suurempia virheliikkeitä. Perheenyhdistämisen helpottaminen kuitenkin on virhe, joka tulee vielä kalliiksi niin taloudellisin kuin yhteiskunnallisinkin mittarein mitattuna. Hallituksesta on käytetty nimitystä ”viisikko”. Se sana viittaa nuortenkirjaklassikko Viisikkoon. Tämä kuvaus on hyvin harhaanjohtava. Oikea Viisikko teki saumatonta yhteistyötä mitä haastavimmissa tilanteissa, eikä kaveria jätetty koskaan. Rinteen hallituksessa on sen sijaan napina ja vastaveto alkanut jo tässä vaiheessa, eikä tämä ole mikään ihme, kun katsoo vastasyntynyttä hallitusohjelmaa. Tämän hallituksen taival ja ohjelman toteuttaminen tuskin tulee olemaan menestystarina, mutta sen näyttää tulevaisuus, ja totta kai hallitukselle täytyy antaa mahdollisuus. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on vaakalaudalla. Mitä tulee tähän suunnattomaan hehkutukseen, mitä edustaja Kärnä esitti tuottajien kohdalla, että näyttää valoisalta, niin konkurssien ja tilojen lopettamisen kiihtyvä trendi kertoo aivan muuta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-06-11T21:04:47,2019-06-11T21:10:44,Hyväksytty,1.1 2019_15_197,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Otetaan tähän väliin muutama vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_198,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli niin epäselviä ja outoja väitteitä, että ajattelin niitä jonkun verran kommentoida ja oikoa pienellä vastauspuheenvuorolla. Ensinnäkin kiitän edustaja Elomaata siitä, että hän antaa tunnustusta hallitusohjelman maahanmuuttopoliittiselle osiolle ja hallituksen maahanmuuttopolitiikalle. Kyllä se on ollut ihan järkevän viisikon yhteistä päättelyä, ei kenenkään pelkoa eikä teidän pelkoanne millään tavalla, miten se on muotoiltu. Mutta väitteet siitä, että hallitusohjelma kohtelisi Suomen eri alueita jotenkin epätasa-arvoisesti, eivät kyllä pidä paikkaansa. Valitettavasti joudutaan pieni polttoaineveron korotus tekemään, 5 senttiä litra nettovaikutukseltaan yhteensä, mutta siellä on useita asioita, mitkä helpottavat maaseudulla, maakunnissa asuvien ihmisten asioita. Minusta on hyvä, että biokaasua viedään eteenpäin liikennepolttoaineena. On hyvä, että tuetaan öljykattiloista luopumista ja mennään puupohjaiseen, pelletteihin. Nämä ovat myönteisiä juttuja. Alueellistamislainsäädäntö uudistetaan, [Puhemies koputtaa] ja tulee maakunnat. Ei voi sanoa, että olisi jotenkin maaseutuvastainen hallitusohjelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-11T21:10:52,2019-06-11T21:12:01,Hyväksytty,1.1 2019_15_199,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Herra puhemies! Muutama puheenvuoro sitten vasemmiston, eli hallituksen, edustaja alkoi kovasti kritisoimaan Laivue- ja HX-hankkeita, ja olen nyt vähän kauhistunut, että eikö hallitus enää olekaan yksimielisesti hommaamassa täysimääräisenä näitä neljää korvettia ja 64:ää hävittäjää. Ja oliko se toisaalta, herra pääministeri, lipsaus, kun ilmoititte, että täysimääräisenä hommataan Hornetit? Oliko se jo lupaus Growlereista? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-06-11T21:12:06,2019-06-11T21:12:36,Hyväksytty,1.1 2019_15_200,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nyt tulee täsmälleen selitettyä tämä asia: Hallitusohjelmassa on todettu, että noudatetaan puolustuspoliittisen selonteon linjausta, jossa todetaan, että täysimääräisesti korvataan Hornetit — ei Horneteilla, vaan Hornetit, niitten suorituskyky. Se on se lähtökohta, joka hallituksella on, ja se lopputulos myöskin tulee olemaan. Meillä ei ole mitään muuta linjaa kuin tämä puolustuspoliittisen selonteon linja, ja sitä tullaan noudattamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-11T21:12:39,2019-06-11T21:13:06,Hyväksytty,1.1 2019_15_201,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Puutun kahteen asiaan: Ensinnäkin perussuomalaisten riveistä on paljon kuultu kritiikkiä siitä, että hallitus nostaa erilaisia maksuja. Voi kun tuo huoli olisi ollut viime kaudella silloin, kun muun muassa edustaja Elomaa ja moni muu täällä istuva perussuomalainen nosti terveyskeskusmaksuja lähes 30 prosenttia. Ei ollut huolta silloin, ja se kuitenkin kohdistui heihin, jotka eniten tarvitsevat hoitoa, sairaisiin ja usein nimenomaan pienituloisiin. Arvoisa puhemies! Toinen asia: Täällä uusi kansanedustaja Keto-Huovinen piti erittäin asiantuntevan puheenvuoron viranomaisten resursseista, mutta täytyy nyt sanoa, että ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen — kymmeneen vuoteen — poliisien määrä käännetään kasvuun. Siis vuosia on leikattu. 2010 oli vielä 7 800 poliisia. Siitä lähtien on ollut pelkkää alamäkeä, usein koska nimenomaan valtiovarainministeriöstä on vaadittu kovia leikkauksia. Nyt nostetaan poliisien määrää noin sata vuodessa tästä eteenpäin. Se on realistista, ja tämä on iso muutos. Toivottavasti kokoomus tukee tätä eikä vaadi näitä menoja pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-11T21:13:07,2019-06-11T21:14:22,Hyväksytty,1.1 2019_15_202,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Pääministeri tuossa jo totesi tuon aika selkeästi, mutta voin vielä täydentää sen, että olen tänään käynyt puolustusministeriössä läpi näitten kahden ison hankinnan tilannetta ja molempia viedään määrätietoisesti eteenpäin, sekä laivastoinvestointeja että tätä Hornetien seuraajahankintaa. Tämä asia täsmentyy tällä vaalikaudella, ja investointipäätökset tehdään tällä vaalikaudella ja asiaan palataan sitten, kun sen aika on, mutta ei syytä huoleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-06-11T21:14:24,2019-06-11T21:14:54,Hyväksytty,1.1 2019_15_203,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Edustaja Torniainen, ja hänen puheenvuoronsa aikana voidaan vielä pyytää vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_204,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kommentti muutamaan asiaan, joita on tullut perussuomalaisten edustajien taholta tässä viime puheenvuorojen aikana. En tiedä, minkälaista hallitusohjelmakirjaa perussuomalaiset lukevat, kun puhuvat, että tietullit mahdollistetaan. Siis tietulleja ei ole missään vaiheessa edes mainittu tässä kirjassa. Siellä lukee selkeästi, että ”säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton”. Siis tehdään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseuduilla ruuhkamaksujen käyttöönoton. Se on yksi mahdollisuus. Ja sitten: Totta kai jokaista meitä kirpaisee aina, kun joku asia tulee kalliimmaksi. Polttoaineiden korotus, totta kai se vähän kirpaisee, mutta tosiasia on, että kirjassa lukee: ”Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti. Vaikutus pienituloisille otetaan huomioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla.” Siis ainoastaan niin sanotusti indeksikorotuksilla. Ja tosiasia on, että kyllä tämä hallitusohjelma kohtelee koko Suomea tasa-arvoisesti. Siellä on perusväylänpitoon 300 miljoonaa euroa vuodessa. Se on iso asia. Ja samoin ovat yksityisteiden peruskorjausmäärärahat 20 miljoonaa euroa vuodessa. Se on myöskin merkittävä maaseudulle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-06-11T21:14:58,2019-06-11T21:16:25,Hyväksytty,1.1 2019_15_205,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Puheenvuoroissa on moneen kertaan kiitelty hallituksen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. On selvää, että meidän täytyy toimia niin, että pääsemme kohti hiilineutraalisuutta ja sen jälkeen hiilinegatiiviseksi vuoden 2035 jälkeen. Mutta tässä salissa on myöskin esitetty huolta siitä, miten tämä muutos tehdään ja onko se tehty oikeudenmukaisesti, niin etteivät kaikkein vähätuloisimmat joudu siitä maksamaan kohtuuttomasti. Tämä hallitus tekee tämän muutoksen nimenomaan niin, että päästövähennykset toteutetaan sekä sosiaalisesti että alueellisesti oikeudenmukaisesti, ja on hyvä muistaa, että nämä ilmastotoimet koskevat laajasti eri ministeriöitä. Monen eri ministeriön vastuulla on huolehtia siitä, että me saamme sekä kiristettyä päästötavoitteitamme ja nopeutettua päästövähennystoimia että myös vahvistettua hiilinieluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-06-11T21:16:27,2019-06-11T21:17:28,Hyväksytty,1.1 2019_15_206,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Palataan puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_207,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään Antti Rinteen sosialistihallituksen hallitusohjelmaa, jossa on monia hyviä tavoitteita, jotka voin myöskin itse allekirjoittaa. Kuitenkin keinot useaan näistä tavoitteista ovat aivan riittämättömiä tai aivan harhapoluille meneviä ja niiden rahoitus on hyvin iso kysymysmerkki. Hallituspuolueet ovat vaalien alla luvanneet panostavansa koulutukseen, mutta silti suomalaisen koulutuksen peruskalliolle eli perusopetukselle ja erityisopetukselle — juuri siihen, mistä on tullut palautetta kouluista, kentältä, opettajilta — ei ole osoitettu lisärahaa vaan pelkkiä kauniita korulauseita. Nämä korulauseet eivät auta luokkia, opettajia tai näitä erityistukea tarvitsevia oppilaita. He tarvitsevat enemmän resursseja, jotta jokaisella opettajalla on todella aikaa kohdata oppilas ja auttaa tätä saavuttamaan täysi potentiaalinsa ja antaa kaikille mahdollisuus edetä. Suomen Pisa-tulokset ovat kääntyneet laahaamaan, ja moni nuoristamme ei osaa lukea riittävällä tasolla. Tämä on kestämätöntä, eikä tilanne korjaannu ilman panostuksia nimenomaan perusopetukseen. Kun perusopetus on alkanut horjumaan, nuorten osaamistaso näkyy toisella asteella. Siellä ei pärjätä, ja siellä tarvitaan enemmän tukea. Olisikin järkevää antaa sitä tukea jo varhaisemmassa vaiheessa ja huolehtia siitä, että kaikki lapset saavat riittävät valmiudet sinne toiselle asteelle. Nyt sen sijaan lähdetään kaatamaan rahaa pakottamalla nuoret toiselle asteelle. Kaikilla lapsilla ja nuorilla pitää olla mahdollisuus koulutukseen, toiselle asteelle, mutta pakko ei ole siihen oikea reitti. Nyt ollaan nostamassa oppivelvollisuusikää, ja jos oppivelvollisuus nostetaan toiseen asteeseen, niin sen on tietenkin oltava maksutonta, ja tämä on hyvin kallis kokonaisuus. Tällä rahalla, jos se kohdennettaisiin vaikuttaviin, oikeisiin kohteisiin, me pystyisimme saamaan paljon enemmän hyötyä. Puhutaan tämmöisistä NEET-nuorista, jotka eivät ole löytäneet koulutuspaikkaa tai päässeet töihin, ja nämä nuoret ovat syrjäytymisuhan alla. Heidän kyselytutkimuksissaan ovat nousseet esille tietyt asiat, mihin he ovat kiinnittäneet huomiota, esimerkiksi mielenterveyspalvelut ja koulukiusaaminen ja sitten se, että pääsee osallistumaan toimintaan. Siellä oppivelvollisuusiän nostoa ei kyllä nähty minkäänlaisena keinona saavuttaa näitä tavoitteita. Meidän nimenomaan pitäisi kohdentaa tuki niille nuorille, jotka sitä tukea tarvitsevat. Toinen esimerkki hallitusohjelman pakkopolitiikasta on toisen kotimaisen kielen muuttaminen ylioppilaskirjoituksissa pakolliseksi. Ruotsin kielen asemaa tämä ei varmasti tule parantamaan, kun monet opiskelijat alkavat pakon myötä suorastaan inhoamaan ruotsin opiskelua, ja tuskin ruotsia taitavia virkamiehiä saadaan myöskään sitä kautta enempää. Onko nuoria kuultu tässä asiassa? Onko oikea reitti laittaa nuorille pakko? Miksi nuorille laitetaan pakkoa, oppivelvollisuusiän nostoa, pakkoruotsia, mutta sen sijaan aikuisilta ollaan ottamassa aktiivimalli pois, vaikka nuoria voidaan pakottaa? Onko se oikea reitti? Millä saadaan nuori pysymään koulussa, jos se ala ei ole semmoinen, mitä hän haluaisi opiskella, tai juuri sillä hetkellä hänen kaikki muut elämän palikat eivät ole kohdallansa? Miten saadaan hänet motivoitua juuri siihen opiskelun sarkaan? Kysynkin tässä ministeri Li Anderssonilta myös: Mitä opettajat tekevät sen jälkeen, kun tämä määräaikainen raha, jota saadaan muun muassa myymällä valtion omaisuutta, loppuu, kun se määräaika loppuu? Irtisanotaanko nämä opettajat, kun ei ole enää omaisuutta, mitä myydä? Kyllä tämmöinen jatkuva meno pitäisi rahoittaa toisella tavalla. Toivon todella, että hallitus löytää tarvittavat keinot taata Suomen jatko sivistysmaana. Epärealistisilla lupauksilla ja väärillä keinoilla se ei tule toteutumaan. Täällä on paljon kohtia, mitkä tarvitsisivat tarkennusta, ja lopuksi tässä vielä muutama: Maakuntauudistus: Emme me tarvitse maakuntauudistusta parantamaan sote-palveluita. Meidän pitää päästä heti toimiin ja parantamaan niitä palveluita, että ihmiset pääsevät hoitoon. Ruuhkamaksut: Täällä tuli esille, että Suomessa kohdellaan tasa-arvoisesti ihmisiä. No, ei todellakaan, vaan kiinteistövero kaupunkiseuduilla, ruuhkamaksut kaupunkiseuduilla, elinkustannukset nousevat. Myöskin heidän, jotka asuvat kauempana, pitää käydä kaupungeissa, ja kyllä ne ruuhkamaksut heitäkin koskevat. Että tasa-arvoinen tämä ohjelma ei ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-06-11T21:17:41,2019-06-11T21:23:40,Hyväksytty,1.1 2019_15_208,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Ensinnä tuohon edelliselle puhujalle sanon, että me tarvitsemme ne maakunnat sote-alueitten pohjaksi. Aloitan tällä. On erittäin hienoa aloittaa eduskuntauran puhe täältä puhujapöntöstä ja keskustelemalla ennen kaikkea juuri tästä kyseisestä hallitusohjelmasta. Sain olla itsekin neuvottelijana siellä Elinvoimainen Suomi ‑pöydässä, ja siihen pöytään kohdistui varmasti valtavasti odotusarvoja. Voin sanoa, että se pöytä kyllä täytti varmaan kaikki ne odotusarvot, mitä meiltä haluttiin pöydästä. Sen pöydän yksi tärkeä tehtävä oli tehdä Suomeen uusia työpaikkoja. Ohjelma on mielestäni onnistunut kompromissi. Siinä on huomioitu tavalliset, pienituloiset ihmiset. Siinä on huomioitu palkansaajat, siinä on huomioitu yrittäjät ja siinä on huomioitu koko Suomen tasapuolinen aluekehitys, ja siinä muuten yksi iso osa on juuri äsken mainitsemani maakunnat. Nostan tässä nyt esille muutamia yrittäjille ja yrityksille tehtyjä kirjauksia uudesta hallitusohjelmasta. Yrittäjän riskinottokykyä edistetään kehittämällä yrittäjille entistä parempia mahdollisuuksia uuteen alkuun muun muassa konkurssitilanteissa. Kaikki meistä ansaitsevat uuden alun. Omistajanvaihdoksia tuetaan, ja yrittäjien jaksamisen paranemiseen tulee oma ohjelma — yrittäjät eivät ole koneita. Yrittäjien ja työn verotusta ei kiristetä, vaan päinvastoin pieni‑ ja keskituloisten ansioiden verotus kevenee 200 miljoonalla eurolla. Yrittäjävähennys ja listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus pysyvät ennallaan. Paikallista sopimista edistetään, toisin kuin mitä täällä salissa on tänään monta kertaa väitetty. Vaihtoehtoja yrittäjän sosiaali‑ ja eläketurvan parantamiseen selvitetään — valitettavan moni yrittäjä on päätynyt eläkeläisköyhyyteen. Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon, ja tällä pyritään keventämään pienyrittäjän hallinnollisia velvoitteita. Yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkausta helpotetaan ja tuetaan aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajoissa. Startup-yritysten kasvua, rekrytointeja ja omistuspohjan laajentamista tukeva uusi toimintamalli otetaan käyttöön. Osuuskuntamuotoista yritystoimintaa edistetään. Osaavan työvoiman kouluttamiseksi lisätään koulutusrahaa sekä kehitetään täydennys‑ ja muuntokoulutusta. Nämä kaikki asiat liittyvät yrittäjyyteen, ja tässä on siis vain muutamia yksittäisiä nostoja tuosta loistavasta hallitusohjelmasta. Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma vastaa aivan perustellusti monen kansalaisen toiveisiin ja pelkoihin, joita sai kuulla eduskuntavaalikampanjan aikana turuilla ja toreilla. Nyt nämä asiat on mahdollista toteuttaa edellisen hallituksen työn jälkeen ja siltä pohjalta ja siltä perinnöltä, mitä edelliseltä hallitukselta olemme saaneet. Tässä vielä muutama nosto, mitä haluan nyt ottaa esille: Maatalous saa tärkeitä tukilisäyksiä erittäin vaikeaan taloustilanteeseen. Koulutukseen panostetaan ja pyritään estämään lasten ja nuorten syrjäytymistä koko kouluajan. Pienituloisten eläkeläisten asemaa parannetaan, ja tämä asia nousi varmaan jokaiselle vastaan siellä vaalikentillä. Tätä hallitusohjelmaa voi pitää erittäin keskustalaisena. Tässä hallitusohjelmassa näkyy vahva alkiolainen leima. Heikoimpien aseman parantamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Siitä olen erittäin iloinen. Toisaalta hallituspohjamme on lopulta aina useamman puolueen, tässä tapauksessa viiden puolueen, yhteinen kompromissi, ja toivonkin lämpimästi, että eteen tulevat mahdolliset ristiriidat tai kiista-asiat saadaan sovittua säällisesti. Yksi tärkeimmistä asioista ja viesteistä vaalikentiltä oli: Lopettakaa riitely ja lopettakaa huutelu. Lopettakaa ilkkuminen, lopettakaa nälviminen. Lopettakaa tahallinen väärinymmärtäminen. Aloittakaa hoitamaan yhdessä meidän suomalaisten asioita. Sitä me varmasti teemme, ja toivon todellakin, että näin tekee myös oppositio.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-06-11T21:23:50,2019-06-11T21:28:28,Hyväksytty,1.1 2019_15_209,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaa voidaan kuvata ja tulkita monella tapaa, kuten täällä on tänään nähty ja kuultu. Oppositio toimii opposition lailla, ei se sinänsä ole kovin uutta. Uutta sen sijaan on se, että hallitusohjelma on työvoitto koko Suomelle. Se on työvoitto paremmalle Suomelle. Se on eheämmän ja tasa-arvoisemman Suomen ohjelma. Huolenpito, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, koko Suomi, koulutus, sivistys, järkivihreys, työ ja yrittäjyys ovat sen avainsanat. Suomen hyvinvointi syntyy koko maassa. Hallitusohjelma tukee alueellista elinvoimaa ja vahvistaa maakuntien roolia alueellisen elinvoiman moottoreina. Suomi ei siis pääty tässä hallitusohjelmassa Pasilan asemalle, vaan se jatkaa matkaa siitäkin eteenpäin. Suurten ratahankkeiden valmistelua siis jatketaan. Päärata, Suomen rataverkoston pääsuoni, huomioidaan kokonaisuutena, mikä on elintärkeää kapasiteetin ylärajoilla toimivalle rataverkostolle. On myöskin kiistatonta, että tieliikenteen korjausvelkaan tartutaan isolla kauhalla: neljä kertaa 300 miljoonan lisäys perusväylänpitoon ja 20 miljoonan lisärahoitus investointina yksityisteille. Erittäin voimakasta ja vastuullista aluepolitiikkaa. Hallitusohjelmassa myös edesautetaan valtion työtehtävien sijoittumista eri alueille. Sekin on aluepolitiikkaa. Maakuntien liitoille kohdennetaan aluekehitysrahoitusta, entistä maakunnan kehittämisrahaa, reippain miljoonin. Samalla huolehditaan maatalouden kannattavuudesta. Se on huolenpitoa koko Suomesta. Sitä ei mielestäni kannattaisi kovin paljon vastustaa. Hallitusohjelma on myös sivistysohjelma, suomalaisen kasvatuksen, koulutuksen, tutkimuksen, liikunnan, urheilun ja kulttuurin esiinmarssi. Varhaiskasvatuksen laatua parannetaan. Ryhmäkokoja pienennetään ja jokaiselle lapselle taataan mahdollisuus täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen. Se on selkeää katsetta tulevaisuuteen. Koulutuksen perusta siis laitetaan kuntoon. Esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta muodostetaan nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja jaksamista tuetaan lisäämällä oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja perusopetuksessa ja toisella asteella. Se on voimakas vastaus alan kiistattomiin tarpeisiin. Ammatilliseen koulutukseen palkataan uutta opetushenkilökuntaa vauhdittamaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista sekä varmistamaan kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen toteutuminen. Samoin korkeakoulutuksen saavutettavuutta vahvistetaan. Jokaisessa maakunnassa on oma korkeakoulu. Yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen asema ja rahoitus turvataan. Hallitusohjelma on siis kasvatus- ja koulutuspolitiikan ilotulitus. Kuka tässä salissa voi sellaisia toimenpiteitä vastustaa? Huomioitavaa on myöskin — tässäkin kansanedustajien joukossa on kovia urheilumiehiä ja urheilunaisia — että liikunnan ja urheilun osuus on merkittävä ja konkreettinen. Seuratuen ja lajeille jaettavan tehostamistuen osuuksia nostetaan merkittävästi. Huippu-urheilua vahvistetaan ja sen kansallinen arvo nostetaan aivan uudelle tasolle. Hallitusohjelma lähtee myöskin kynsin ja hampain taklaamaan väestön liikkumattomuuteen kohdistuvia taloudellisia ja inhimillisiä haittoja. Liikkuva koulu siis laajenee Liikkuvaksi Suomeksi. Varsin viisasta, koska liikkumattomuuden arvioidut kustannukset kansantaloudessa liikkuvat varovaisimmankin arvion mukaan 3 miljardissa eurossa. Hallitusohjelma käynnistää edellisen eduskunnan tahdon mukaisesti monia liikuntapoliittisen selonteon toimia käytännön tasolla. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on hyvin sitoutunut. Se on sitoutunut puolustamaan perheitä. Perhevapaauudistus toteutetaan siten, että perheiden valinnanvapautta lisätään. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on ennen kaikkea työohjelma. Se on työohjelma huomiselle, se on työohjelma Suomelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-06-11T21:28:52,2019-06-11T21:34:43,Hyväksytty,1.1 2019_15_210,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ei mennyt kauaa, kun Kivisaari tuossa väärinymmärsi, vaikka äsken keskustalainen juuri peräänkuulutti tätä väärinymmärtämistä. Tilanne on se, että eihän täällä kukaan ole kritisoinut sitä, etteikö Kehä kolmosen ulkopuolella näitä asioita paranneta, tai mitään muutakaan. Eihän täällä ole kukaan vastustanut sitä, että tässä maassa parannetaan asioita. Tässähän on kritisoitu vain sitä, millä tämä homma rahoitetaan. Tämä on täysin väärä Kivisaaren tulkinta, että me täällä oppositiossa olisimme vastustamassa sitä, että koulutus paranee tai joku muu paranee täällä, vanhustenhoito paranee. Kaikki me olemme täällä sitä mieltä, että me mieluusti parannamme vähän enemmänkin, vaikka tuplatenkin, mutta mistä se raha tähän kaikkeen leikkiin, sitä täällä kritisoidaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-11T21:34:48,2019-06-11T21:35:47,Hyväksytty,1.1 2019_15_211,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_212,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät punavihreän kansanrintamahallituksen — tai mikä politbyroo nyt olikaan — ministerit! Täällä on paljon hyviä asioita. Kivisaari äsken puheessaan nosti ylös huippu-urheilun tukemisen. Minä olen siihen valmis. Ehkä viisainta, mitä täällä teidän hallitusohjelmassa luki, oli, jos oikein muistan, että siellä puhuttiin jostakin energiajuomien alaikärajasta. Ja toiseksi viisainta taisi olla se, että huomasin, että siellä puhuttiin painovoimaisesta ilmastoinnista. Mutta minä nyt tartun vain yhteen asiaan tässä puheenvuorossani, kun ammatillisena erityisopettajana toimiessani jouduin monta kertaa oppilaiden kanssa ongelmiin ruotsin kielen opiskelun suhteen. Heillä oli erittäin paljon vaikeuksia, ja heille erittäin paljon hankaluutta nosti se, että jos he edes englannin kielen olisivat oppineet, niin se olisi ollut jo paljon. Minä nyt aion tästä ruotsin kielestä teille puhua. Arvoisa puhemies! Hallitus on ottanut yhdeksi tavoitteekseen palauttaa toisen kotimaisen kielen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Keskusta, SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat lähteneet RKP:n vaatiman pakkoruotsin lisäämisen takuumiehiksi hyväksymällä tämän tavoitteen. Edustaja Rehn-Kivi todisti äsken täällä salissa tämän pakollisuuden olevan yhdenvertaista kohtelua. Näin ajateltuna tähänastinen vapaaehtoisuuskin on ollut yhdenvertaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-11T21:36:00,2019-06-11T21:38:07,Hyväksytty,1.1 2019_15_213,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Mikäli keskusta ei tässä hallituksessa olisi, niin tässä maassa ei kukaan maataloutta puolustaisi. Ja on se sitten suomella tai ruotsilla, niin me huolehdimme siitä, että maatalouden rahoituksen taso säilyy nyt ja se säilyy myöskin tulevissa EU-rahoitusneuvotteluissa, myös suomeksi ja ruotsiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-06-11T21:41:40,2019-06-11T21:42:01,Hyväksytty,1.1 2019_15_214,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Puhemies! Maalaisliitto varoitti sosialismista ja kommunismista. Te olette hoitaneet tätä asiaa nyt vuosikausia ja vuosikymmeniä. Maatalous elää tällä hetkellä täysin sosialismin kaltaisissa olosuhteissa. Palkka tulee jostakin ylempää, niin kuin ennen kolhooseille tuli Neuvostoliiton hallinnosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-11T21:42:03,2019-06-11T21:42:25,Hyväksytty,1.1 2019_15_215,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_15_216,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tältä paikalta katsottuna tulen kaukaa pohjoisesta niin kuin usea muukin edustaja pitkien välimatkojen maassa. Kuljin reilu viikko sitten viimeksi synnyinseudullani Kuusamossa, jossa on miltei mahdotonta elää ilman autoa, niin kuin muuallakin harvaan asutulla seudulla. Nykyisin asun perheeni kanssa Oulun Kiimingissä, jossa auto on myöskin aivan välttämätön, jos lapsiperheen kanssa haluamme lähteä jonnekin vähänkään kauemmaksi. Tänään täällä on puhuttu paljon polttoaineverotuksesta. Se on hyvä. Minäkin olen aivan sitä mieltä, että autoilu on jo nykyisellään monelle liian kallista. Arvoisa puhemies, polttoaineverotuksen osalta tulee muistaa, että hallitusohjelmassa todetaan: ”Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti. Vaikutus pienituloisille otetaan huomioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla.” Tämä hallitusohjelma on tehty niin, että kenenkään elämää ei vaikeuteta vaan päinvastoin helpotetaan ja parannetaan. Polttoaineverotus nousee alkaneen vaalikauden aikana neljän vuoden jaksolla noin 5 sentillä litralta, mikä vastaa yleistä kuluttajahintojen nousua tuona aikana. Polttoaineveron osalta kyseessä on siis indeksikorotus, niin kuin tässä salissa tänään on jo monesti todettu. Tämä tarkoittaa, että 5 sentin korotuksella nyt hallituskauden aikana maksamme kauden lopussa polttoaineista suhteessa saman verran kuin tälläkin hetkellä. Vähintään tässä suhteessa polttoaineveroa on keskimäärin vaalikaudessa nostettukin — vähintään tässä suhteessa. Mitä harvaan asutun seudun ihminen sanoo tästä hallitusohjelmasta kokonaisuutena? Kyllä me olemme pohjoisessa olleet tähän hyvin tyytyväisiä — hyvin tyytyväisiä. Olemme iloinneet tästä ohjelmasta, ja tälle on jo annettu yhdeksi nimeksi ”Koko Suomen elinvoiman ohjelma”. Tämä on suuri voitto koko Suomelle ja myöskin pohjoiselle. On ollut todella mukava kuulla tänään siitä, miten oppositio on samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että meidän on turvattava elämisen edellytykset koko Suomessa. Meillä on nyt mahdollisuus yhdessä tukea tämän hyvän hallitusohjelman mainioita linjauksia. Ohjelmassa hallitus sitoutuu esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteiden rahoituksen turvaamiseen ja lupaa edistää monin tavoin maa- ja metsätalouden mahdollisuuksia koko Suomessa — koko Suomessa. Ohjelmassa luvataan merkittäviä parannuksia liikenneväyliin, mikä tukee asumista, yrittämistä ja työntekoa koko Suomessa. Koulutukseen hallitus antaa merkittävästi lisää rahaa ja toteaa ohjelmassaan tällä tavalla: ”Turvataan korkeakoulutuksen kehittämistä jokaisessa maakunnassa” — jokaisessa maakunnassa. ”Turvataan kattava toisen asteen koulutusverkosto koko maassa osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi.” Tämä hallitus siis nimenomaan haluaa turvata työtä ja työntekijöitä koko Suomessa. Koko Suomen kannalta on keskeistä se, että tässä ohjelmassa ei haluta luoda vastakkainasettelua esimerkiksi kaupunkien ja maaseudun välille, vaan rakennetaan yhteistä parempaa tulevaisuutta huomioiden erilaisten alueiden eri voimavarat ja vahvuudet. Arvoisa puhemies! Jokaisella kansanedustajalla lienee jokin syy tai joitakin syitä siihen, miksi on aikoinaan lähtenyt mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Minulla se lähti erityisesti halusta parantaa lapsiperheiden asemaa. Keskusta linjasi eduskuntavaaliohjelmassaan, että lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä ja lapsiperheiden kotiapua on lisättävä. Nämä sovittiinkin hallitusohjelmassa. Monet lapsi- ja perhejärjestöt ovat kiitelleet hallitusohjelmaa. Miksi? Siksi, että ohjelmassa päätetään kohentaa lapsiperheiden asemaa monin eri tavoin. Perhepolitiikan osalta hallitusohjelmaa voisi sanoa jopa mullistavaksi. Tämä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ohjelma. Samalla pidämme huolta vammaisista, sairaista, vanhuksista, kaikista, jotka ovat erityisen avun tarpeessa. Haluamme pitää koko Suomesta huolta — koko Suomesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-11T21:42:34,2019-06-11T21:48:00,Hyväksytty,1.1 2019_15_217,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kuten tämäkin puhe osoitti, keskusta ei puhu maataloudesta, ja siinä peräänkuulutettiin, että mistä johtuen näitä ihmisiä on lähtenyt. Itse asiassa keskusta on minut houkutellut politiikkaan sillä omalla mielivallallaan. Polttoaineverotuksesta äsken tein pienen laskelman: Suomessa kuljetusliikkeet kärsivät jo nyt siitä, että tänne tulee venäläisiä autoja, jotka ajavat kabotaasiliikennettä täällä. Tämä polttoaineveron korotus, tuhannen kilometriä jos ajetaan päivässä, tarjoaa 20 euroa lisää kilpailuetua näille ulkomaalaisille autoille, jotka täällä ajavat. Kyllä teidän tälle pitää jotakin tehdä. Eihän tässä nyt mitään tule siitä, että meidän omia kuljetusyrittäjiä aina vain kyykytetään lisää tällä polttoaineveron korotuksella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-11T21:48:04,2019-06-11T21:49:05,Hyväksytty,1.1 2019_15_218,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Herra puhemies! Iso syy siihen, että keskusta on mukana tässä hallituksessa, on se, että me haluamme olla puolustamassa, kehittämässä ja vahtimassa maatalouden asioita. Tässä hallitusohjelmassa on kirjattu, että lainsäädännöllisin toimin ei tulla luomaan uusia kustannuksia suomalaiselle maataloudelle. Me olemme varautuneet julkisen talouden suunnitelmissa ja ajatuksissa siihen, että tulemme turvaamaan nyt sitten nämä ympäristökorvaukset ja muut tuet lähivuosina vanhalta ohjelmakaudelta. Olemme varautuneet siihen, että jos tukitasot alenevat EU:sta, miten se kompensoidaan suomalaiselle viljelijälle. Talonpojan asia on yksi isoimpia syitä, miksi me olemme hallituksessa mukana. Ja voin kertoa, edustaja Mäenpää, että talonpojan asiaan ei vaikuteta huutelulla ja vastustamalla kaikkea, vaan menemällä yhteistyössä niihin pöytiin, joissa asioista päätetään. Toivon, edustaja Mäenpää, että voitte päästä kepu-traumastanne pikkuisen eteenpäin, jotta voidaan yhdessä hoitaa niitä Vaasan vaalipiirin ja Etelä-Pohjanmaan asioita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-11T21:49:06,2019-06-11T21:50:11,Tarkistettu,1.1 2019_15_219,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_15_220,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Yksi tämän hallitusohjelman tärkeimmistä kirjauksista on liikenneverkon kehittäminen. Siihen kuuluvat perusväylänpidon tasokorotus, talvikunnossapito sekä yksityisteiden rahoitus. Ilman toimivaa ja kunnossa olevaa tie- ja rataverkkoa me emme voi menestyä. Siksi hallitus tulee tekemään mittavat panostukset liikenteeseen. Tiet kuntoon, sanoi entinen tamperelainen keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo, ja nyt on hienoa viedä hänelle viestiä, että vihdoin ne tiet todella laitetaan kuntoon. [Oikealta: Hyvä!] Ennen kaikkea tämä hallitusohjelma on myös voitto meille tamperelaisille ja pirkanmaalaisille. Se osoittaa sen, että tämä hallitus haluaa kehittää koko Suomea. Me tamperelaiset olemme tyytyväisiä ennen kaikkea siihen, että päärata ja sen laajennukset ovat mukana ohjelmassa. Tunnin juna Tampereelle on maan tärkein ratahanke, ja se pitää toteuttaa. Toinen meitä tamperelaisia ja pirkanmaalaisia lämmittävä kirjaus on Tampereen Työväen Teatterin aseman ja rahoituksen turvaaminen kansallisena päänäyttämönä. Meidän on huolehdittava siitä, että myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella on laadukasta kulttuuritarjontaa, ja senhän me tiedämme, että Tampere on yksi maan parhaimmista. Tämä hallitusohjelma siis katsoo koko Suomea ja koko Suomen tasapainoista kehittämistä niin tieliikenteen, talouden, elinvoiman kuin kulttuurin osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-06-11T21:50:22,2019-06-11T21:52:09,Hyväksytty,1.1 2019_15_221,15/2019,2019-06-11,12.00,21.58,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Politiikassa pelataan mielikuvilla. Monilla on käsitys, että kun lupaa kaunista mahdollisimman monille, on hyvä. Kun puolue lupaa lisää oikeuksia ja lisää huolenpitoa, lisää kauniita sanoja ja lisää rumien sanojen kieltoja, sitä kutsutaan usein vasemmistolaiseksi, vihreäksi, solidaariseksi, ihmiskuvaltaan oikeanlaiseksi puolueeksi. Meitä, joita ei yleensä kutsuta hyviksi tai ihmiskuvaltamme oikeanlaiseksi, ei kuitenkaan hirvitä se, että halutaan tehdä hyvää. Hallitus on varmasti aivan oikealla asialla ollessaan huolissaan huono-osaisista, koulupudokkaista, mummoista, jotka eivät pääse lääkäriin — niin me perussuomalaisetkin olemme. Oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen. Perussuomalaisia ei erota hallituksen hyveellisistä puolueista siis auttamisen halu. Se, mikä meidät erottaa, on näkemyksemme, jonka mukaan meidän tulee ensisijaisesti auttaa ihmisiä oman maamme sisällä. Tätä me kutsumme sisäiseksi solidaarisuudeksi. Arvoisa puhemies! Joskus muinoin vasemmistopuolueet tekivät sisäisesti solidaarista politiikkaa. Ne halusivat vähentää suomalaisten välistä eriarvoisuutta, nostaa suomalaisten koulutustasoa, parantaa suomalaisten elämää. Meillä ei tuolloin ollutkaan leipäjonoja, vanhuksia lattialla ja yläkoulusta valmistuvia lukutaidottomia nuoria. Tuolloin nuo puolueet tiesivät, että koska ne ovat suomalaisia, niiden tehtävä on huolehtia suomalaisista. Mikäli joku olisi ilmoittanut, että, kuulkaa, ei, suomalaisten puolueiden tehtävä onkin ensisijaisesti huolehtia ulkomaalaisista, hänet olisi naurettu suohon. Ajat muuttuvat. Kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisen sijaan vasemmistopuolueet puhuvat mieluummin ihmisoikeuksista. Niiden ongelma on kuitenkin siinä, että ne ovat abstrakteja, kunnes ne konkretisoidaan jossakin, ja se yleensä maksaa rahaa. Jos rahaa pannaan jonnekin, sitä ei voida panna enää jonnekin muualle. On tehtävä valinta eli priorisoitava. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus kuten edeltäjänsäkin myöhemmillä kausillaan on tehnyt valintansa. Valinta ei ole solidaarinen, eikä se ole oikeudenmukainen. Se on utopistinen. Tämä hallitus ei aio rajoittaa maahanmuuttoa tai puuttua maamme houkutustekijöihin eli siihen, että kuka tahansa voi tulla nauttimaan Suomen hyvistä asioista meidän kustannuksellamme. Hallitukselle jokainen, joka onnistuu pääsemään keinolla millä hyvänsä maamme rajojen sisäpuolelle, muuttuu velvollisuudeksemme. Hallitus ei kykene vastaamaan kysymykseen, milloin velvollisuutemme loppuu. Onko kyse ihmisten lukumääristä, heihin kuuluvista kustannuksista, kestävyysvajeesta, työllisyysasteesta vai mistä? Tavoitteena yli 1,5 miljardin kehitysapu tai 3 miljardia maahanmuuton kuluihin ei lisää globaalia, kestävää hyvinvointia, mutta paperilla se näyttää hyvältä, tai huonolta, riippuen mistä päin katsoo. Hallitusta ei kiinnosta, että rahaa annetaan maille, jotka eivät huolehdi tasa-arvosta, ihmisoikeuksista tai jotka eivät ota edes vastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita omia kansalaisiaan tai rikollisia. Hallitusta ei kiinnosta, että Suomeen saavutaan väärin keinoin, haetaan perusteettomasti turvapaikkaa, ei lähdetä maasta, vaikka ei saada lupaa jäädä, ja käytetään hyväksi järjestelmäämme. Hallitusta ei haittaa, että se tuottaa maahan lisää huono-osaisuutta ja turvattomuutta ja kutsuu sitä kansainvälisyydeksi, globaaliksi vastuuksi tai ihmisoikeuksiksi. Arvoisa puhemies! Niin kauan kuin tämä hallitus on voimissaan, minä ja puolueeni kerromme, kuinka monta leipäjonon asiakasta, kuinka monta vailla hoitoa olevaa vanhusta, kuinka monta syrjäytynyttä nuorta, kuinka monta ammattikoulun opettajaa, kuinka monta pienituloista eläkeläistä autettaisiin sillä rahalla, jonka te haluatte panna muualle kuin Suomen ja suomalaisten hyväksi, pois sieltä, mihin teillä, Suomen hallitus, on nähdäkseni moraalinen velvollisuus. Asioita ei tarvitse panna vastakkain, ne nimittäin ovat vastakkain. Te voitte jatkossakin kutsua tätä näkemystä vääristyneeksi ihmiskuvaksi ja seurata gallupeista, mitä mieltä kansalaiset ovat. Me kutsumme sitä oikeudenmukaisuudeksi ja moraaliseksi velvollisuudeksemme Suomen kansalaisia kohtaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-06-11T21:52:22,2019-06-11T21:57:37,Hyväksytty,1.1 2019_16_1,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Valtioneuvoston tiedonanto 6.6.2019 nimitetyn pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston nauttimasta luottamuksesta. Eduskunta voi päättää lähettää asian valiokuntaan, jonka tulee tehdä ehdotus eduskunnan päätökseksi. Keskustelu jatkuu pyydettyjen puheenvuorojen mukaan, ja sitten jossain vaiheessa, kun näyttää siltä, avataan debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_16_2,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä edessämme oleva hallitusohjelma on monella tapaa uuden alku. Kuuntelin eilen kiltisti täällä salissa kymmenen tuntia puheenvuoroja ja opposition herjoja siitä, että täällä oli epäilyjä rahojen riittämisestä ja suomalaisten pelottelua veronkurituksilla. Samaan aikaan näin edessäni ohjelman, joka on mielestäni kunnianhimoinen ja vastaa moniin ajankohtaisiin haasteisiin. Oppositio on siinä oikeassa, että tämä hallitusohjelma ei olisi mahdollinen ilman edellisen kauden talouskuria ja upeaa työllisyyskehitystä. Panostuksia perusasioihin tarvitaan kuitenkin nyt erittäin kipeästi. Kestävää talouskasvua ei voi rakentaa osattomuuden pommin päälle, eikä työntekijöitä löydy, ellei työkykyä ole. Nyt on aika vahvistaa perustuksia, saada kaikki Suomessa mukaan. Kaipaisin tältä salilta ja tältä talolta erityisesti tulevaisuususkoa ja rohkeutta auttaa suomalaisia ja Suomea eteenpäin. Myös hallituksen nimestä käytiin eilen monenlaista debattia. Keskusta-vasemmisto on oma suosikkini. Edustaja Jokisen ja edustaja Laihon tavoin sosialistihallitukseksi tätä ei kuitenkaan kannata kutsua edes hyvin nukutun yön jälkeen, sillä pidimme huolta siitä, että yrittäjien ja omistamisen verotus ei nouse, yrittäjävähennys säilyy ja Suomen julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Olen valmistautunut priorisoimaan tavoitteita siinä kohtaa, jos talouden tunnusluvut eivät täyty esimerkiksi täällä heitellyn maailmantalouden yllättäessä, sillä velka ei saa köyhää rikastumaan. Uskon kuitenkin vakaasti ja minusta tarvitsisi koko tämän 200-päisen eduskunnankin uskoa siihen, että nämä työllisyystavoitteet, 75 prosenttia, joka hallitusohjelmaan on asetettu, toteutuvat ja Suomeen saadaan 60 000 uutta työpaikkaa. Jo pelkkä paikallisen sopimisen edistäminen, niin kuin se on hallitusohjelmassa kirjattu, tuo tuosta tavoitteesta puolet arvioiden mukaan. Opposition eilisestä pelottelusta huolimatta me emme nosta ansiotuloverotusta — työtä tekevät, älkää pelätkö. Sanoin, että tämä hallitusohjelma on uuden alku siksi, että käsittelyssä oleva hallitusohjelma on rakennettu ihminen ja osaaminen keskiössä. Tätä ajattelua on helppo keskustalaisena tukea, sillä ylisukupolvisuus on nimenomaan se arvo, jolle mekin olemme rakentaneet. Myös Hämeessä hallitusohjelman koulutus‑, osaamis‑ ja elinvoimapanostuksia, kuten MAL-sopimusten laajentamista Lahteen, Jyväskylään ja Kuopioon sekä pääradan ja sen liitännäisten rakentamista, on kiitelty kovasti. Aluepoliittisesti tämä hallitusohjelma on kestävä. [Timo Heinonen: Vain kauniita kirjauksia!] Viime hallituksen kanssa jotain jäi hampaankoloonikin. Tämän kierroksen hallitusneuvottelijana koen onnistumisen tunteita siitä, että perheisiin ja nuoriin panostaminen näkyy läpi tämän hallitusohjelman, enkä allekirjoita eilisiä peräänkuulutuksia siitä, että lasten ja perheiden kohdalla olisi puutteita esimerkiksi rahojen osalta. Kolme vuotta sitten keskusta jäi puille paljaille ja perhevapaauudistus jäi toteuttamatta, kun muun muassa kokoomus ei hyväksynyt sitä, että perhevapaauudistus maksaa. Se todella maksaa, jos me lisäämme etuuksia. Onneksi aloitin eduskunnassa vasta nyt, kun perheiden tukeminen nähdään yhteisenä investointina ja kaikki hallituspuolueet tunnistavat, että investointi tuo myös kustannuksia. Muutaman parannuksen mainitakseni isille tulee lisää vanhempainvapaata, kotihoidon tuki säilyy ja subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus laajennetaan. Myös joitakin Sipilän hallituksen toimesta aloitettuja hyviä hankkeita jatketaan, kuten muun muassa lapsi‑ ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, jossa minullakin on ollut ilo olla töissä. Sen mukaan kehitetään lasten ja perheiden mielenterveyden palveluja, parannetaan oppilashuollon palveluita, viedään eteenpäin lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja autetaan perheitä arjen asioissa eteenpäin matalalla kynnyksellä muun muassa perhekeskuksissa. [Ben Zyskowicz: Tämä on hyvä!] Tässä ohjelmassa varhainen tuki ja mielenterveyden tukeminen saavat jatkoa ja resursseja. Arvoisat kollegat! En allekirjoita eilisiä Orpon huolia siitä, että tämän ohjelman rahoitus olisi sirpaleista. Niin kuin me hyvin tiedämme, meitä kohtaavat tässä ajassa erityiset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja nuorten syrjäytyminen sekä globaali kilpailukyky. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Arvoisa edustaja, aika on nyt täynnä.] Näihin tulee vastata useammillakin toimilla kuin vain yhdellä ratkaisulla. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-06-12T12:02:43,2019-06-12T12:08:35,Hyväksytty,1.1 2019_16_3,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Näin, kiitoksia. — Muistetaan tässäkin istunnossa tänään se eilinen aikaraja, 5 minuuttia, se on voimassa, ja myöskin se, että puhutellaan edustajatovereita, esimerkkinä ”edustaja” Orpo. Edustaja Ranne näyttää mallia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_4,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Ryhmämme edustajat ovat eilen tuoneet kiitettävästi esiin hallitusohjelman uskomattomuuksia. Hallituspuolueiden edustajat taas ovat pitäneet varsin hämmentäviä puheita. Niistä kuulimme äsken edustaja Kempiltä yhden. Itse aloitan alusta eli vauvoista. Syntyvyys on jatkanut Suomessa laskuaan pian kymmenen vuotta. Tänä vuonna vauvojen määrä voi romahtaa jopa 45 000:een. Vauvattomuus on kaikkien länsimaiden yhteinen haaste. Vauvaperheet taas ovat meidän kaikkien kannalta ratkaiseva tulevaisuuden tekijä, voimavara, jonka hyvinvoinnista on pidettävä hyvää huolta. No, hallitus onkin tietenkin ymmärtänyt tämän vauvattomuuden haasteen ja ottanut tavoitteekseen edistää maamme lapsi- ja perheystävällisyyttä. Hallitus haluaa tukea ihmisiä kohti toivomaansa vauvamäärää, vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja vähentää lapsiperheköyhyyttä. Hallituksen tavoitteet ovat erittäin hyviä, mutta on valitettavaa, että ne ovat paikoin erittäin kaukana talousrealismista ja myöskin arjesta. En tiedä, onko tätä hallitusohjelmaa tehty jotenkin vieraantuneina arjesta. Tavoitteet lapsiperheköyhyyden vähentämisestä ja suomivauvojen lisääntymisestä näyttäytyvät kummallisessa valossa, kun lukee hallitusohjelman ilmastojohtajuustavoitteita. Hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen tulee entistä kalliimmaksi. Lasten hankkiminen on ilmastovastainen teko. Hallitusohjelman viesti on, että suomalaiset perheet ovat kuluttavia, ympäristöä pilaavia yksiköitä, joita ei pidä perustaa. Jos suomivauvoja todella halutaan lisää, lapsiperheköyhyyttä pitää vähentää. [Eduskunnasta: Voitteko täsmentää?] — Me voimme hyvinkin täsmentää: Elinkustannukset tulevat nousemaan. On aivan selvää, että täällä ajetaan lapsiperheitäkin, ja samalla hyvin monia muitakin suomalaisia, energiaköyhyysloukkuun. Aivan selvä asia. Hallitus on ajamassa suomalaisia ahdinkoon. Meillä eivät riitä rahat näihin ilmastoystävällisiin muutoksiin. Kaikki eivät pysty hankkimaan hiilineutraaleja asuntoja ja sähköautoja. Nyt kun seuraamme tätä taloustilannetta, on aivan selvää, että meillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia lähteä edistämään lasten asioita tai ylipäätään lisäämään synnytystä, jos me emme toimi lapsiystävällisesti kaikilla tasoilla. [Välihuutoja — Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Suomalaisten kannattaa kiinnittää nyt jatkossa huomiota siihen, mihin kaikkiin hinnankorotuksiin, pakkotoimiin ja vapauksien riistoihin ja rajaamisiin hallitus ryhtyy ilmastojohtajuutta tavoitellessaan. Tämä on aivan selvä asia. Arvoisa puhemies! Jos me todella haluamme lisää suomivauvoja, jos me todella haluamme hyvinvoivia perheitä, on elinkustannusten nousu estettävä. Tiedätte varsin hyvin, että tämä hallitusohjelma ei ole talousrealistinen. Tätä on turha kiistää. Suomessa on siis estettävä elinkustannusten nousu ja lapsiperhepalveluiden saatavuus on turvattava. Mutta kaikki ei ole kallista eikä kaikki maksa. Annan hallitukselle ja kaikille edustajille täällä salissa pari aivan ilmaista neuvoa ja ohjetta, joita kaikki voisimme lähteä viemään eteenpäin: Ensinnäkin Suomi on maailman paras maa. Meidän on tuotava esiin vauvojen hankkimiseen liittyviä faktoja, jotka liittyvät nimenomaan tähän meidän maahamme. Suomi on yksi parhaista maista synnyttää, hoitaa, kasvattaa ja kouluttaa lapsia. Suomessa sattuu parin muun maailman maan ohella vähiten äitiyskuolemia maailmassa. Lisäksi Suomi on se maa, jossa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Tuodaan näitä hyviä asioita esiin. Ei pelotella ihmisiä, ei pelotella nuoria sillä, että täällä käy huonosti. [Välihuutoja — Hälinää] Tämä hallitusohjelma on hyvin mielenkiintoinen. Toiseksi meidän kannattaa suhtautua lapsiperheisiin eri tavalla kuin aikaisemmin olemme suhtautuneet. Me tiedämme varsin hyvin, että kun menemme kauppaan, siellä tulee niitä kummallisia katseita. Töissä ja vapaalla ei tule niin paljon sitä myönteistä kuin Suomen kansa kaipaisi. Lapset eivät ole taakka, ongelma tai naapurin painajainen vaan valtava ilonlähde ja voimavara. Olisi suomalaisten tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, että hallitusohjelma nojautuisi talouden ja arjen realiteetteihin kaikkien, myös lapsiperheiden, tavoitteiden osalta, siihen, mitä näiden seinien ulkopuolella tapahtuu. Koska näin ei ole, kannatan edustaja Tavion tekemää epäluottamusehdotusta. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-06-12T12:08:51,2019-06-12T12:14:18,Hyväksytty,1.1 2019_16_5,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Tämä puheenvuoro aiheutti tai voisiko sanoa synnytti sen verran liikettä täällä, että aivan kohta aloitetaan debatti, mutta otetaan sitä ennen vielä edustaja Koulumies. Sitten debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_6,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tänään vietetään virallista Helsinki-päivää, joten luin hallitusohjelman helsinkiläisten näkökulmasta. Näyttää ikävä kyllä siltä, etteivät helsinkiläiset ole saamassa tällä vaalikaudella juuri muuta kuin entistä isomman maksajan roolin. Kaikista pahinta on hallituksen suunnittelema maakuntauudistus. Me emme halua uutta hallintotasoa kuntien ja valtion väliin. Se on tarpeeton ja kallis hallintohimmeli. Sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi edistää kuntapohjalta. On sääli, että hallitus mieluummin paisuttaa byrokratiaa kuin parantaa suomalaisten palveluita. Lisäksi hallitus tuntuu laiminlyövän yksityisten palveluiden merkitystä suomalaisessa hoivakentässä. Jos lisäisimme esimerkiksi palveluseteleiden tarjontaa kansalaisille julkisen palveluntuottajan vaihtoehtona, niin parantaisimme nopeasti ja helposti kansalaisten pääsyä terveyspalveluihin. Samalla lyhentäisimme julkisen puolen terveyskeskusten jonoja, jolloin myös niiden saatavuus paranisi. Silloin ne ihmiset, jotka haluavat asioida kunnan terveysasemalla, saisivat sieltä helpommin lääkärinajan. Mitä tulee hallitusohjelman linjaukseen hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, niin se toteutuu Helsingissä jo nykyään laskennallisena mitoituksena. Hoivahenkilöstöä on vain vaikea löytää lisää, kun heistä on kova pula. Toivottavasti hallitus kertoo kunnille pian, mistä se aikoo järjestää kuntiin lisää hoitajia. Väestön ikääntyessä on selvää, että palveluja on kehitettävä vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Olen huolissani siitä, että vanhusten kotihoito tulee kärsimään hallituksen henkilöstömitoitussuunnitelmista, jos hallitus populistisesti kohdistaa hoitajia nimenomaan ympärivuorokautiseen hoivaan, koska siitä puhutaan julkisuudessa niin näkyvästi. Kaikki me täällä kuitenkin tiedämme, että todellisuudessa ylivoimaisesti suurin osa vanhuksista kuuluu kotihoidon piiriin, ja siellä on vielä paljon suurempi pula työntekijöistä, eli ylimääräiset hoitajaresurssit pitäisi ensisijaisesti kohdistaa kotihoitoon. Lastensuojeluun ja päiväkoteihinkin palkattaisiin Helsingissä lisää henkilökuntaa jo nyt, jos halukkaita työntekijöitä löytyisi jostain, joten odotan hallitukselta konkreettisia toimia myös sen puolen henkilöstöpulan helpottamiseksi. Yksi valopilkku hallitusohjelmasta löytyy kyllä. Me helsinkiläiset tulkitsemme hallituksen hoitotakuulupauksia siten, että hallitus on luvannut Helsingin terveysasemille yli 100 uutta lääkäriä. Jos nimittäin uusia lääkäreitä on luvattu 1 000 kappaletta koko maahan, niin Helsingin väestöosuuteen suhteutettuna se merkitsee 120:tä uutta lääkäriä. Arvoisa puhemies, olemme siitä innoissamme ja odotamme uusia lääkäreitä malttamattomina. Meillä on ollut ennestään suuria vaikeuksia saada rekrytoitua uusia lääkäreitä terveyskeskukseen. Edellytän, että hallitus pitää kiinni tästä lupauksestaan, ja odotan, että hallitus kertoo meille pikimmiten, milloin uudet lääkärit saapuvat. Jos heitä ei tule, niin olemme kyllä pettyneitä. Arvoisa puhemies! Helsinki toteutti pienimuotoisen perhevapaauudistuksen talvella, kun kaupunki päätti, että kotihoidon tuen kuntalisä poistuu kaikista vanhimmilta kotihoidossa olevilta lapsilta, ja sen vastapainoksi lisäsimme päiväkotipaikkoja. Tässä olivat mukana monet hallituspuolueiden kansanedustajat ja jopa ministeri. Tavoite oli saada erityisesti maahanmuuttajaperheiden lapset päivähoidon piiriin oppimaan suomen kieltä ja in-tegroitumaan siten paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Se on tosi tärkeää koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä ja syrjäytymisen torjumisessa. Rahat eivät tule riittämään hallituksella kaikkeen, ja silloin täytyy priorisoida ja asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Mielestäni olisi paljon tärkeämpää panostaa varhaiskasvatukseen kuin hallitusohjelmassa linjattuun toisen asteen maksuttomuuteen. Se olisi tärkeää nuorten syrjäytymisen estämisen kannalta ja koulutuksellisen tasa-arvon kannalta ja koulupudokkaiden ennaltaehkäisemiseksi. Toivoisin, että hallitus voisi kertoa, mitä aiotte tehdä näiden syrjäytymisvaarassa olevien, erityisesti maahanmuuttajataustaisten, nuorten aseman parantamiseksi. Lopuksi haluaisin pahoitella sitä, että ilmeisesti hallitusohjelmassa ei ole tulossa rahoitusta Pisara-rataan tai uuteen designmuseoon. Se on sääli, sillä Uusimaa on koko Suomen talouden veturi, ja toivoisin, että siitä pidettäisiin huolta. Eli suurten kaupunkien ongelmat on nyt sivuutettu hallitusohjelmassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-06-12T12:14:32,2019-06-12T12:19:32,Hyväksytty,1.1 2019_16_7,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Kiitos, ja siirrytään nyt siihen debattiin. Debattipuheenvuoron saa painamalla nappia V kuten ”vastaus” ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lohi aloittaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_8,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ranne piti kyllä mielenkiintoisen puheenvuoron, ja voisi sanoa, että hän oli hyvin taloudellinen totuuden kanssa, mitä tulee tähän hallitusohjelman sisältöön. Nimittäin kun puhutaan lapsiperheitten asioista, niin kyllähän tämä hallitus ja tämä hallitusohjelma ovat erittäin hyviä nimenomaan lapsiperheiden osalta. Pitkästä aikaa lapsilisiä korotetaan — ei kaikilta, mutta juuri niiltä perheiltä, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja jotka tarvitsevat tukea. Toinen merkittävä asia tässä on se, että tehdään perhevapaauudistus, joka tehdään perheiden ehdoilla. Se tehdään nimenomaan perheiden ja lasten ehdoilla ja heidän hyvinvointiaan ajatellen, ei muitten vaikuttimien ollessa päämotiiveina tähän uudistukseen. Mutta sinänsä pidän erittäin tärkeänä ja arvostan sitä, että edustaja Ranne nosti tässä esiin lapsiperheet ja heidän hyvinvointinsa ja myös romahtaneen syntyvyyden. Tämä teemahan on erittäin tärkeä, ja sitä kannattaa pitää esillä täällä. Mutta kannattaa myös tutustua hallitusohjelmaan. Haluan lopuksi todeta vielä, [Puhemies koputtaa] että monet perheet ovat todenneet, että myös toisen asteen maksuttomuus on iso asia perheille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-06-12T12:19:47,2019-06-12T12:21:00,Hyväksytty,1.1 2019_16_9,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kun seuraa tätä keskustelua, niin on aika hämmentävää kuulla erilaisia näkökantoja tästä hallitusohjelmasta ja sen tulkinnasta. Tulee mieleen se nuori poika, joka oli syytettynä varkaudesta. Syyttäjä syytti, nuoren pojan asianajaja puolusti, ja kun lopulta tuomari kysyi, että no, mitä mieltä poika itse on, mitä mieltä sinä syytettynä olet, niin poika vastasi, että ei hän nyt oikein tiedä, kun yksi sanoo tätä ja toinen sanoo jotain muuta. Eli mikä on nyt sitten totuus tästä? Eilenkin käytiin keskustelua muun muassa eläkkeistä ja vappusatasista, ja saimme lukea sitten illalla lehdistä, että nyt on tullut selkeä viesti, että ”no go”. Mietin sitä, mistä löydetään rahoitus tähän, jos SAK ja EK ovat sitä mieltä, että ei lähdetä muuttamaan nykyistä työeläkejärjestelmää. Kysyn pääministeri Rinteeltä: onko tämä hallitus sitten keksinyt oman raha-automaattiyhdistyksen tai uuden setelipainokoneen, että löydätte rahoituksen tähän lupaukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-12T12:21:04,2019-06-12T12:22:22,Hyväksytty,1.1 2019_16_10,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Työllisyyden nosto on keskeinen tavoite, siitä olemme kaikki samaa mieltä. Olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen on myös tärkeää, ja niitä löytyy paljon muun muassa elintarviketeollisuudesta, suomalaisesta ruoasta ja maataloudesta. Sitaatti hallitusohjelmasta: ”Tarvittaessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan tukiohjelmakauden 2021—27 EU-rahoituksen Suomelle kohdentuvan osan alenema kompensoidaan jakamattomasta varauksesta.” Tämähän on betoninkova kirjaus, ja olen erityisen tyytyväinen siitä, että vihreät ja vasemmistoliitto ovat sitoutuneet tähän kokonaisuuteen. Nimittäin on arvioitu, että komission esittämät leikkaukset maaseudun kehittämisrahoituksesta olisivat jopa 14 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 330 miljoonan euron menetystä. Tämä on erittäin hyvä ja vahva kirjaus, ja kokoomus tulee seuraamaan tämän toteutumista. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-06-12T12:22:22,2019-06-12T12:23:33,Hyväksytty,1.1 2019_16_11,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on ihan oikein nostettu aika paljon esiin sitä, että kun asumisen ja autoilun kustannukset nousevat, niin ne ovat juuri niitä kustannuksia, joista suomalainen työssäkäyvä keskiluokka kärsii. Hallitusohjelman sivulla 34 otetaan esiin, että aiotaan kannustaa öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 20-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla. Onko nyt niin, että tällä toimenpideohjelmalla nimenomaan hallituksen puolesta luvataan, että ei tulla millään tavalla enää niitä lämmityspolttoaineveroja nostamaan, vai kuinka paljon ne nousevat? Nehän nousevat nyt joka tapauksessa. Mutta yritetäänkö tässä siis kepillä tai porkkanalla saada näitä öljylämmitteisiä omakotitaloja luopumaan öljylämmityksestä? Nämä energiaremontit ovat nimittäin todellisuudessa niin kalliita, että kun katsotte, keitä asuu niissä öljylämmitteisissä pienissä omakotitaloissa, rintamamiestaloissa, niin no, usein yksin eläviä leskiä ja vanhempia eläkeläisiä. He ovat ihmisiä, joilta ei voi vaatia enää kymppitonnin energiaremontteja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-12T12:23:34,2019-06-12T12:24:41,Hyväksytty,1.1 2019_16_12,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! On kunniallista, että täällä eilisessä keskustelussa useaan otteeseen opposition edustajat antoivat myöskin tunnustusta tälle Rinteen hallituksen hallitusohjelmalle. Täällä on todellakin paljon sellaisia asioita, joita esimerkiksi viime hallituskaudella laitettiin liikkeelle ja joihin tämä hallitus on halunnut panostaa vielä enemmän, esimerkkinä vaikkapa liikuntapoliittinen ohjelma. Tämä hallitus on panostamassa pelkästään liikuntapoliittisen ohjelman toimenpiteisiin yli 60 miljoonaa euroa lisärahaa. Se on valtavasti, valtavasti hyötyä tavallisille suomalaisille ihmisille, mutta myös huippu-urheilulle. [Timo Heinonen: Se on oikein!] Kun me lähdimme eteenpäin tässä hallitusohjelmakokonaisuudessa ilmiöpohjaisuuden kautta, niin minun mielestäni on hyvä painottaa myöskin, että esimerkiksi sitä työtä, jota edustaja Grahn-Laasonen laittoi omana aikanaan liikkeelle liittyen luovien alojen vahvistamiseen, tämä hallitus on myöskin halunnut viedä eteenpäin. Luoville aloille panostukset ovat peräti 42 miljoonaa euroa lisää siihen nähden, mitä viime hallituskaudella tehtiin. Tämän kaiken tarkoituksena on luoda lisää työtä. [Puhemies koputtaa] Eli toivoisin, että kaikki lukisitte tämän hallitusohjelman perusteellisesti ja poimisitte sieltä niitä asioita, jotka luovat Suomeen kasvua, [Puhemies koputtaa] luovat hyvinvointia ja luovat tulevaisuuden edellytyksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-06-12T12:24:45,2019-06-12T12:26:08,Hyväksytty,1.1 2019_16_13,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Debattipuheenvuoron mitta on minuutti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_14,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puheenjohtaja! Minä uskon, että meistä jokainen on täällä ei pelkästään sen takia, että meillä olisi parempi tulevaisuus, vaan jotta myös meidän lapsilla olisi parempi tulevaisuus — että Suomi olisi sellainen maa, johon tällainen 25-vuotias uskaltaisi lapsen hankkia. Kun puhutaan hiilineutraalisuudesta, niin juuri se on mittarina, että kun meidän lapset ovat 10, 15 tai 20, onko maailma enää elinkelpoinen vai kärsimmekö me sellaisista luonnonkatastrofeista — kuivuudesta, nälänhädästä, tulvista ja muista arvaamattomista olosuhteista — joista meidän lapset joutuisivat vielä vuosikymmeniä eteenpäin kärsimään. Se on se IPCC-paneelin mittari. Sen takia 1,5 astetta on se lämpenemisen raja, jonka yli me emme voi globaalisti mennä. Se on meidän lasten, meidän ihmisten tulevaisuuden takia, ei minkään muun tai kenenkään muun takia. Ja sen takia ilmastopolitiikka on kaikkein paras tapa varmistaa, että meidän lapsilla on kestävä tulevaisuus jatkossakin, koska jos meillä ei ole kestävää tulevaisuutta, jos meidän ilmasto ei ole elinkelpoinen, [Puhemies koputtaa] niin silloin meidän lapsilla ei ole mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-06-12T12:26:11,2019-06-12T12:27:18,Hyväksytty,1.1 2019_16_15,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ihmeellä tuota edustaja Ranteen käyttämää puheenvuoroa. Teidän puolueenne oli viime hallituskaudella rajoittamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta, leikkaamassa lapsiperheiltä jäädyttämällä lapsilisien indeksit ja niin edelleen, ja tämä hallitus, Rinteen hallitus nyt tekee parannuksia lapsiperheiden arkeen korottamalla yksinhuoltajakorotusta ja monilapsisten perheiden lapsilisiä, palauttamalla subjektiivisen päivähoito-oikeuden, pienentämällä ryhmäkokoja ja tekemällä historiallisen uudistuksen maksuttoman toisen asteen koulutuksen saamiseksi jokaiselle suomalaiselle nuorelle. Tämä on lapsiperheystävällinen hallitus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-06-12T12:27:22,2019-06-12T12:28:05,Hyväksytty,1.1 2019_16_16,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Paitsi vauvat, myös nuoret unohtuivat: oppivelvollisuusikää nostetaan, ruotsi tulee pakolliseksi kirjoittaa. Kysyittekö nuorilta? Nuorilta aikuisilta asunnon korkovähennys poistuu. Ette kysyneet varmasti nuorilta aikuisilta. Entäpä sitten ikäihmisiltä? Mikä on se hoivamitoitus, hoivahenkilöstö, missä viipyy se hoitajamitoitus? Kotitalousvähennystä leikataan. Ette varmasti kysyneet niiltä, jotka kotitalousvähennystä tarvitsevat. Entä sitten autoilijat? Autoilu kiristyy, verotus, bensa nousee, asuminen kallistuu ja te tuotte vielä tiemaksut. Aivan käsittämätöntä. Sanoitte eilen, Rinne, että teitä äänesti 1,7 miljoonaa ihmistä. Teillä on toki enemmistöhallitus, mutta eihän tässä kansan tahto toteudu. Jos kansaa olisi kuunneltu, niin ne puolueet, jotka saivat eniten ääniä, olisivat siellä. Elikkä kyllähän te kurjistatte ja kyllähän se on tässä luettavissa, että höttöä on tulossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-12T12:28:07,2019-06-12T12:29:09,Hyväksytty,1.1 2019_16_17,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tässä edustajat Lohi ja Hänninen hyvin jo kuvasivat tätä hallituksen perhepolitiikkaa, ja on täysin selvää, että tämä hallitus tulee helpottamaan nimenomaan perheitten arkea. Haluan samalla myös muistuttaa siitä, että hallitus tulee tekemään veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille ja myös sitä kautta perheitten elämä helpottuu. Edustaja Tavio nosti jälleen kerran esille nämä polttoaineiden veronkorotukset. Muistutan edelleen, että se on indeksikorotus. Hallitus on samalla sitoutunut tekemään liikenteen verotuksen kokonaisuudistuksen, jossa huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja esimerkiksi varmistetaan, että varallisuuserot eivät kasva. Hämmästelen kyllä tätä perussuomalaisten talouspolitiikkaa. Tehän vaaditte kustannustason nousun eli inflaation pysäyttämistä, eli te vaaditte deflaatiota, ja se on huono ilmiö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-12T12:29:09,2019-06-12T12:30:04,Hyväksytty,1.1 2019_16_18,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Naisenemmistöinen hallitus kyllä puhuu paljon tasa-arvon edistämisestä. Valitettavasti se jää kuitenkin puheiden tasolle: hallitus on unohtanut sen, että tasa-arvo yhteiskunnassa ei voi toteutua, ellei työelämän mahdollisuuksien tasa-arvoa miesten ja naisten välillä toteuteta. Jokaisen lapsen etu on kasvaa yhteiskunnassa, jossa naisilla ja miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä omalla ahkeruudellaan työelämässä. Nyt naiset käyttävät yli 95 prosenttia perhevapaista. Se näkyy naisten ura- ja palkkakehityksessä, mahdollisuuksissa vakituiseen työsuhteeseen ja aina eläkkeissä saakka. Sen sijaan, että hallitus kykenisi uudistamaan perhevapaat, on sopu tässäkin asiassa ostettu rahalla. Taantumuksen jalkoihin jää ja vesittyy niin naisten aseman parantaminen työelämässä kuin joustojen lisääminen perheiden arkeen ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen. [Puhemies koputtaa] Eikö tämä, hyvä hallitus, ole suorastaan häpeällistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-06-12T12:30:07,2019-06-12T12:31:20,Hyväksytty,1.1 2019_16_19,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Ärade talman! Ei tiedä, miten tähän pitäisi vastata. On toki hallitus istunut tässä jo kohta viikon. [Naurua] Tasa-arvoista perhevapaauudistusta ei ole vielä toteutettu, mutta kyllä se tulee. [Välihuutoja] Odotettiin sitä aika pitkään, neljä vuotta, kysyttiin pitkään. Nyt on tulossa uudistus, joka pitkälle vastaa sitä uudistusta, jota useat tasa-arvojärjestöt ovat ajaneet eli 6+6+6-mallia. [Välihuuto] — Kyllä. — Tämä on hyvä asia. Se on lasten kannalta hyvä asia, se on perheiden kannalta hyvä asia. Perussuomalaisilta sen sijaan kysyisin: Mikä tämä suomivauva-käsite on? Koskeeko se kaikkia Suomessa asuvia vauvoja, kaikkia Suomessa syntyneitä vauvoja, vai onko tässä kenties joku rajaus? Jos on, olen hieman huolissani. Työllisyyden osalta: 75 prosenttia — se on hienoa, se on hyvä tavoite. Voidaan myöskin todeta, että se on eri osissa Suomessa jo tänään mahdollista, esimerkiksi edustaja Sankelon vaalipiirissä. Jos se siellä onnistuu, niin uskomme, että se onnistuu muuallakin Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-12T12:31:20,2019-06-12T12:32:34,Hyväksytty,1.1 2019_16_20,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Itse asiassa se perhevapaauudistus, mitä hallitus nyt hahmottelee, on yksi niitä harvoja kohtuullisen hyviä asioita siellä ohjelmassa. Tänään luettiin lehdestä, että se on vähintään 5+5+5 — toivottavasti nyt kuitenkin äidin kotonaolo mahdollistetaan siihen 12 kuukauteen, että päästäisiin edes siihen imetyssuositukseen. Uskon, että feministihallitus kyllä voisi ehkä määritellä, että isätkin joutuvat imettämään, mutta kuitenkin Suomessa suositellaan 12 kuukauden imettämisaikaa. Noin yleisesti ottaen viime kaudella puhuttiin paljon perhevapaauudistuksen työllisyysvaikutuksista ja tasa-arvovaikutuksista, mutta ihan niissä viimeisissä tapaamisissa, mitkä olivat ministeri Saarikon järjestämiä, todettiin muun muassa Kelan ja THL:n tutkimuksista, että perhevapaauudistuksella ei ole työllisyysvaikutuksia eikä juurikaan tasa-arvovaikutuksia. Eli tehdään perhepolitiikkaa — se on hyvä asia — ja toivottavasti keskusta pitää kiinni siitä, että tällä ei ole tarkoituskaan työntää naisia välttämättä pois kotoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-06-12T12:32:38,2019-06-12T12:33:35,Hyväksytty,1.1 2019_16_21,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! On totta, että joskus hallitusohjelmassa on ollut kirjauksia siitä, että päivähoito-oikeutta rajoitetaan, päiväkotien ryhmiä kasvatetaan, bensaveroa nostetaan, mutta voi, puhemies, se oli edellisen hallituksen hallitusohjelma. Kyllä on lyhyt muisti. Perussuomalaiset itse allekirjoittivat sen hallitusohjelman. Eikö teistäkin ole myönteistä, että nyt kuitenkin suunta muuttuu monessa ja jälleen kerran päästään paremmalle tasa-arvon, tulevaisuuden tielle? [Arja Juvonen: Tiemaksut!] Mitä tulee näihin kokoomuksen perhevapaamoitteisiin, niin neljä vuotta sitä teiltä odotimme. Mitä näimme? Näimme nämä kyseiset leikkaukset lapsiperheille, näimme leik-kaukset koulutukseen, näimme veronkorotukset lapsiperheille. Tässä oli viime hallituksen saldo. Ymmärrän, että muisti on lyhyt, mutta toivon todella, että annatte tälle eriarvoisuutta torjuvalle, lapsiperheitä ja ikäihmisiä muistavalle hallitukselle työskentelymahdollisuuden, ja toistan sen viestin, [Puhemies koputtaa] minkä eilen sosiaalidemokraatit esittivät: tehdään yhdessä lisäsatsauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-12T12:33:39,2019-06-12T12:34:44,Hyväksytty,1.1 2019_16_22,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! On helpompi kritisoida hallitusohjelmaa, kun sitä ei lue, ja kun kuuntelee näitä puheenvuoroja, niin ymmärrän, että laiskanläksyyn moni joutuisi. On kivempi arvostella sellaista, mitä ei ole, ja keksiä itse ne olkiukot, joita vastaan taistelee. Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttivät puheenvuorot, joissa kritisoitiin sitä, että tämä hallitus on nyt toteuttamassa perhevapaauudistuksen. Kokoomuksella oli neljä vuotta aikaa perhevapaauudistukseen — saldo oli nolla, ei yhtään mitään. Kun edellisen kerran työväenpuolueet olivat hallituksessa, isien osuutta lisättiin. Nyt tämä hallitus on lisäämässä sitä. Ja toisin kuin edustaja Purra sanoi, se on nimenomaan tasa-arvoteko, että kiintiöitä kasvatetaan. Se on tasa-arvoteko isiä kohtaan, joilla on entistä parempi mahdollisuus osallistua perheessä lasten hoitamiseen. Se on tasa-arvoteko äitejä kohtaan, joilla on mahdollisuus valita paremmin kuin tänä päivänä. Tässä hallitusohjelmassa on valtava määrä sellaisia kohtia, joita minä kritisoisin, [Puhemies koputtaa] mutta te olette tarttuneet niihin kohtiin, jotka ovat selkeitä parannuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-12T12:34:44,2019-06-12T12:35:58,Hyväksytty,1.1 2019_16_23,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kyllä on hallitusohjelma luettu, ja edelleenkin sanon samoin kuin eilen, että siellä on valtava määrä hyviä asioita, mutta minusta on äärettömän epäreilua se, että nämä hyvät asiat rakennetaan höttöiselle talous- ja työllisyyspolitiikan linjalle. [Pia Viitasen välihuuto] Se on epäreilua tulevaisuutta kohtaan maksattaa ja maksaa näitä uudistuksia rahalla, jota ei ole ansaittu. Sitä rahaa ei ole ansaittu. Ja kun me saimme eilen huolestuttavia lukuja Suomen Pankilta, että talouskasvu hidastuu edelleen, niin nyt viimeistään pitäisi ymmärtää, että tämä hallitusohjelma ei toimi, se tulee johtamaan velkakierteeseen, ja se tulee johtamaan siihen, että pahimmillaan me joudumme leikkaamaan pois ja korkojen kera niistä hyvistä asioista, joita nyt ollaan lisäämässä. Siksi nyt pitäisi miettiä uudelleen tämän hallitusohjelman talousperusta, tuoda niitä työllisyystoimia pikaisesti pöytään, ei ulkoistaa muualle sitä työtä, [Paavo Arhinmäki: Kokoomus toi leikkauksia!] jolla talouskasvua saadaan aikaan, jolla työllisyyttä tuetaan. [Puhemies koputtaa] Tuokaa minulle yksi ekonomisti, joka kehuu tai puolustaa tätä talouspolitiikan linjaa. Ei löydy sellaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-12T12:36:02,2019-06-12T12:37:14,Hyväksytty,1.1 2019_16_24,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma on luettu, mutta sitten hallituspuolueitten riveistä tulee, voisiko sanoa, kahtaalle meneviä kommentteja ja signaaleja, elikkä on välillä vaikea sitten saada selvää, mikä nyt on hallituksen linja. Nyt esimerkiksi perhevapaauudistukseen liittyen täällä salissa on samanaikaisesti kerrottu, kuinka tämä nyt on perheystävällinen ja perheen näkökulmasta lähtevä uudistus, ja sitten täällä kerrotaan, että nyt on tulossa kiintiöt, ja yksi sanoo, että se on 6+6+6, ja joku sanoo, että 5+5+5. Elikkä millä tavalla tällainen kiintiömalli on perheitten näkökulmasta lähtevä uudistus? Kyllä kai perhe nyt parhaiten tietää sen, kuka kulloinkin lasta kotona on hoitamassa ja mikä sopii perhetilanteeseen, mikä sopii työelämään? Täytyy muistaa se, että eihän lasten hoito ole sellainen asia, joka rajoittuu siihen kahdeksan tunnin työpäivään, vaan se on koko vuorokauden ympäri olevaa 24/7-toimintaa, ja siinä mielessä se, että täältä käsin lähdetään nyt sitten ohjaamaan, kuka kulloinkin on siellä lasta hoitamassa, ei missään nimessä ole perheen näkökulmasta lähtevä uudistus. [Puhemies koputtaa] Tämä on aivan kummallinen kupla, mikä täällä nyt on heitetty ilmaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-12T12:37:14,2019-06-12T12:38:27,Hyväksytty,1.1 2019_16_25,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ranne toi esiin todella tärkeän asian, josta olemme nyt tässä kuulleetkin jo hyviä puheenvuoroja. Syntyvyys on meidän maamme suurimpia ongelmia ja myöskin syy meidän moniin talouspoliittisiin haasteisiimme. Seitsemän lapsen isänä ja perhetyön pappina toimineena uskallan väittää, että jonkun verran tunnen perhe‑ ja vauvaperhe-elämää. Olin tuossa sosiaaliturvaa käsittelevässä ryhmässä hallitusneuvotteluissa, ja siellä halusimme tehdä sosiaaliturvauudistusta ja sosiaalietuuksiin liittyviä parannuksia nimenomaan lapsiperheiden näkökulmasta. Myöskin perhevapaauudistus haluttiin tehdä perheiden näkökulmasta. Minä ajattelen ja uskon, että kun perheet voivat hyvin, niin se heijastuu koko yhteiskuntaan ja se maksaa itsensä myös taloudellisesti takaisin. Me tarvitsemme tähän maahan lisää lapsia. Tuosta perhevapaauudistuksesta hallitusohjelmassa todetaan, että me lisäämme isien oikeutta käyttää vanhempainvapaata mutta äitien vapaata lyhentämättä. Tämä on selvä, ja tässä täytyy pysyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-12T12:38:28,2019-06-12T12:39:32,Hyväksytty,1.1 2019_16_26,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Nyt annetaan puheenvuoro pääministeri Rinteelle ja sitten ministeriaitioon yleisestikin ottaen. Siellä halutaan osallistua keskusteluun. Sen jälkeen jatketaan sitten debattia. — Pääministeri Rinne, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_27,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, teille totean, että useampaan otteeseen tässä salissa olen esittänyt hallituksen talouspolitiikan linjan hyvin selkeästi. Se lähtee liikkeelle siitä, että hallitus saavuttaa 60 000 lisätyöllisen luvun vuoteen 2023 mennessä, siis 75 prosenttia työllisyysasteen tasoksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että noin 1,9 miljardia euroa tulee pelivaraa julkisen talouden kokonaisuuteen, josta 300 miljoonaa euroa on mahdollista käyttää lisämenoihin. Sen lisäksi hallitus on päättänyt 730 miljoonan euron veronkorotuksista, joilla rahoitetaan pysyviä menoja pysyvillä tuloilla. Nämä ovat ne elementit, joittenka kautta rakennetaan niitä pysyvien menojen lisäyksiä, jotka tähän kokonaisuuteen kuuluvat. Olen todennut, että hallitus on päättänyt, että elokuussa 2020 arvioidaan tilannetta, kuinka pitkälle näitä työllisyystoimenpiteitä on kyetty VM:n, valtiovarainministeriön, laskelmien pohjalta toteuttamaan, ja silloin määritellään se, miten arvioidaan näitä pysyviä menolisäyksiä, joita on toteutumassa sen varaan, mitä työllisyyskehitys tulee osoittamaan tulevaisuudessa. Siis talouspolitiikka on täysin vahvalla perustalla. Kun viittaatte näihin talousasiantuntijoihin, teidän kannattaa myöskin tutustua kansainväliseen keskusteluun. Tämän hallituksen perusfinanssipolitiikan viritys on täsmälleen sitä, mitä kansainvälisesti tällä hetkellä vahvasti viedään eteenpäin talouspolitiikan keskusteluissa. [Ben Zyskowicz: Kertokaa sen ekonomistin nimi!] Vastasyklinen politiikka on erittäin tärkeä elementti. Perhevapaajärjestelmästä haluan todeta sen verran, että tämä kokonaisuus lähtee liikkeelle siitä, että Euroopan unionin direktiivi määrittää tämän hallituskauden aikana tätä perhevapaajärjestelmän rakentamista sillä tavalla, että äideille on lähtökohtaisesti määrätty viisi kuukautta perhevapaata. Hallituksen kotimainen tahtotila on se, että myös miehille tulee viisi kuukautta vapaata, mutta me haluamme kunnioittaa kolmikantaista valmistelua tämän asian suhteen [Sari Sarkomaa: 50 miljoonaa yksi kuukausi, mistä rahat?] ja odotamme, että se kolmikantainen valmistelu tuottaa direktiivien tahdon mukaista tulosta tähän perhevapaajärjestelmään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-12T12:39:42,2019-06-12T12:42:07,Hyväksytty,1.1 2019_16_28,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Sitten muutamat muutkin ministerit ovat pyytäneet puheenvuoroja. Toivon, arvoisa eduskunta, että vähän hiljempaa silloin, kun ministerit puhuvat.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_29,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmahan on monella tavalla edistyksellinen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Sisäministerinä olen iloinen siitä, että oman ministeriöni vastuulle kuuluu laatia malli sukupuolivaikutusten arvioinniksi eri hallinnonalojen toiminnassa. Samoin hallitusohjelmassa on hienoa, että tavoitteena on tehdä poliisikunnasta enemmän palvelemansa kansan näköistä edistämällä erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä arvoja turvallisuusviranomaisten toiminnassa, jotta myös marginalisoidut ihmiset voivat tuntea luottamusta viranomaisia kohtaan, ja tätä luottamusta me haluamme rakentaa hallituksena. Myös alueellisesta yhdenvertaisuudesta on täällä paljon puhuttu eilisen aikana, tänäänkin hieman sivuttu, ja tämä on tärkeää. Tämä hallitusohjelma on koko Suomen hallitusohjelma. Olen jo keskustellut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen kanssa siitä, että hallitusohjelmaan on kirjattu työ sen puolesta, että alueilla, joilla on heikko palvelutaso, lisätään viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä. Tämä työ on jo käynnistetty poliisihallinnossa. [Timo Heinonen: 300 poliisia ei riitä! — Paavo Arhinmäki: Se on 300 enemmän kuin ennen! — Puhemies koputtaa] Hallitusohjelmassa todetaan myös, että pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Nämä kirjaukset antavat hyvän pohjan sille, että kansalaiset todella voivat luottaa avunsaantiin ihan kaikkialla tässä maassa. Osana tätä palveluiden saatavuuden parantamista [Välihuutoja] — jos saan jatkaa loppuun asti, kiitos — osana tätä palveluiden saatavuuden parantamista tämä hallitus aikoo rakentaa myös digitalisaation edistämisen ohjelman, jonka myötä julkisten palveluiden on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 23 mennessä. Sisäministeriön toimialalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisiä lupapalveluja ja niiden parantamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-12T12:42:19,2019-06-12T12:44:24,Hyväksytty,1.1 2019_16_30,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisat edustajat, koetin äsken ystävällisesti sanoa, seuraavaksi joudun sanomaan vähän painokkaammin: silloin kun ministeri puhuu, niin välihuuto silloin tällöin on ehkä ok mutta sellainen koko ajan, yhtä mittaa jatkuva keskustelu salin vasemman ja oikean laidan välillä ei ole ollenkaan toivottavaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_31,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kun tässä oli keskustelua siitä, mitenkä pääkaupunkiseutu on huomioitu, niin todellakin tässä hallituksessa on huomioitu erilaiset alueet mutta erityisesti tässä hallitusohjelmassa verrattuna ehkä edelliseen huomioidaan niin, että laaditaan erikseen kansallinen kaupunkistrategia, joka siis lähtee YK:n kaupunkikehitysohjelman laaja-alaisista tavoitteista, ja erityisesti vahvistetaan pääkaupunkiseudun kykyä toimia metropolialueena verrattuna muihin metropolialueisiin maailmassa, mitä ei ollut edellisellä kaudella muistaakseni ollenkaan. Ja pääkaupunkiseudun sote-ratkaisussa on nyt sitten pitkälti kiinni pääkaupunkiseudun kunnista, minkälaiseen ratkaisuun nämä kunnat täällä itse ovat valmiita lähtemään. [Ilkka Kanerva: Miten se yhdenvertaisuus?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-06-12T12:44:45,2019-06-12T12:45:39,Hyväksytty,1.1 2019_16_32,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin siitä, haluavatko suomalaiset tehdä lapsia tähän maahan, ja kyllä se iso haaste on se, miten me taklaamme ilmastonmuutoksen. Vain siten me voimme turvata sen, että lapsillemme on tulevaisuus, on tämä pallo, missä voi elää jatkossakin. Sen takia tämän hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat aivan ytimessä siinä, kun mietitään, millainen tulevaisuusnäkymä ihmisillä on, mutta me haluamme tehdä siirtymän pois fossiilitaloudesta sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti, ja sen takia esimerkiksi nämä veronkevennykset on kohdennettu kaikkein pienituloisimmille, jotta mahdolliset nousevat välilliset verot eivät tunnu siellä kukkarossa. Täällä nostettiin esiin myös asuminen ja se, että tässä on kirjattu öljylämmityksestä eroon pääseminen. Tähän hallitus on tekemässä toimenpideohjelmaa, johon on varattu kymmeniä miljoonia kannustimeksi juuri siihen, että nämä korjaukset voidaan talouksissa tehdä. Sitten minä nostan vielä tämän kaupunkipolitiikan omalta ympäristöministerin lohkoltani. Kaupungit ovat hyvin tärkeitä kumppaneita ilmastotyössä. Me jatkamme kansallista kestävän kehityksen kaupunkiohjelmaa, me jatkamme MAL-sopimuksia, vahvistamme niitä, pidennämme niitä, teemme niistä rullaavia. Nämä ovat tärkeitä toimia kaupungeille niin kuin myös asuinrakentamisen lisääminen. Esimerkiksi ARA-asuntojen uudistuotantoa lisätään 10 000 vuodessa ja näistä puolet suunnataan nimenomaan Helsingin seudulle, missä kohtuuhintaista asumista tarvitaan lisää. [Ilkka Kanerva: Sehän oli asiantunteva puheenvuoro! — Paavo Arhinmäki: Niin oli!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-06-12T12:45:41,2019-06-12T12:47:21,Hyväksytty,1.1 2019_16_33,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä muun muassa edustaja Vikman nosti keskusteluun todella tärkeitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Tämä hallitus tulee kyllä tekemään ehdotuksia, jotka parantavat tilannetta. Meillä on kunnianhimoinen hallitusohjelma, jolla me yritämme puuttua näihin keskeisiin kysymyksiin. Meidän on tarkoitus luoda tasa-arvo-ohjelma, ja on päätetty, että se laaditaan. Meillä on kunnianhimoinen tavoite, että Suomesta tulisi tasa-arvon kärkimaa: talousarvioprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoa, luodaan seurantaohjelmaa, -järjestelmää, joka tulee kattamaan kaikki hallinnonalat. Sukupuolten tasa-arvoa tullaan myös kaikissa keskeisissä uudistuksissa huomioimaan ja selvittämään jo etukäteen. Tästä palkkatasa-arvosta: sitäkin tullaan edistämään jatkamalla muun muassa samapalkkaisuusohjelmaa. Sitten vielä tähän perhevapaauudistukseen: tähän kysymykseen oikeastaan jo edustajat Adlercreutz ja Arhinmäki vastasivat, mutta totta kai perhevapaauudistus on keskeinen osa tätä meidän tasa-arvotyötä ja on yksi tämän hallituksen kärkihankkeista, ainakin minusta se on näin. Minusta tämä on kyllä myös aika ulkopuolinen, riippumaton taho, mitä hallituksella on ollut, jos ja kun tarkastelee tätä Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa ja vertaa sitä aikaisempiin hallitusohjelmiin, enkä kyllä yhdenvertaisuuden osalta ja tasa-arvon osalta usko, että löytyy parempaa hallitusohjelmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-06-12T12:47:33,2019-06-12T12:49:36,Hyväksytty,1.1 2019_16_34,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Näin, ja nyt jatketaan debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_35,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Mikkonen, puhuitte siitä, että panostatte pienituloisiin, mutta oletteko tullut ajatelleeksi sitä, että polttoainevero, lämmityspolttoainevero, tietullit eli liikkumisen ja asumisen kallistuminen vaikuttavat keskituloisiin ja pian hekin ovat pienituloisia? Ei kai voi olla se väylä, että muutamme keskituloisia pienituloisiksi, jolloin meillä on suurempi määrä ihmisiä, joita taas pitäisi tukea? Tämä ei ehkä ole kovinkaan kestävää. Ja oikeastaan, kun kuuntelen SDP:tä, on mielenkiintoista huomata, että nyt kun te olette siirtyneet hallitukseen, on sellainen tunne, että aina kun me täältä kerromme jotakin epäkohtia ja tuomme kehitysehdotuksia, niin toteatte, että ei olla luettu tai ollaan niin hämmentyneitä. Viime kaudella kerroitte itse, kuinka oppositiosta voi vaikuttaa hallitukseen, ja täällä yritetään tuoda teille hyviä ideoita. Ottakaa nyt herran tähden näistä itsekin vaari, koska silloin aina sanoitte, että pitää kuunnella, ja nyt tuntuu, että korvat ovat itsellänne kiinni. Ja muistakaa, mistä aloitimme viime kauden alussa: SDP:n jäljiltä oli 100 000 uutta työtöntä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-12T12:49:42,2019-06-12T12:50:51,Hyväksytty,1.1 2019_16_36,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on suureen ääneen sanottu sitä, että Suomi on hyvä maa lapsille. Kyllä, osalle lapsista, mutta ei läheskään kaikille. Sen takia tarvitaan perhevapaauudistusta, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden varmistamista, toisen asteen maksuttomuutta, rikoslakeihin muutoksia, erityisesti niihin lakeihin, jotka koskevat naisia ja lapsia. Rinteen hallitusohjelma toteutuessaan vahvistaa tässä maassa suvaitsevaisuutta, demokratiaa, huolenpitoa. Ja uskokaa, hyvät kollegat, näitä asioita Suomi todella tarvitsee, jotta se olisi riittävän hyvä maa kaikille lapsille ja perheille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-06-12T12:50:51,2019-06-12T12:51:34,Hyväksytty,1.1 2019_16_37,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todella on paljon hyviä tavoitteita, ja kun käytetään yli 200 menolisäysriviä, kun ottaa kertaluontoiset huomioon, niin monelle jaetaan jotain. Muutama asia herättää hämmennystä. Ehkä tärkein on se, että pääministeri Rinne on täällä sekä eilen että tänään pyrkinyt rauhoittamaan meidän pelkojamme sillä, että 1,2 miljardin pysyvien menolisäysten katteena on yli 700 miljoonaa euroa suomalaisilta perittäviä lisäveroja ja ikään kuin yli puolet menolisäyksistä on siis saletissa. Näinhän ei kuitenkaan ole. Nämä teidän talouslähtökohtannehan nojaavat siihen, että 1,9 miljardia euroa VM:n laskelmien mukaan pitäisi saada työllisyyden lisääntymisestä yli sen perusuran, joka teknisessä kehyksessä on, ja nyt jos te ette pysty työllisyystoimia toteuttamaan yli sen, mitä VM ennustaa, niin lähes 2 miljardia tippuu alaspäin. Silloin pitäisi sekä jättää pysyvät menolisäykset tekemättä että pitää voimassa teidän veronkorotuksenne, eikö näin? Ei voida ajatella, että te teette 700 miljoonaa lisämenoja [Puhemies koputtaa] pelkästään veronkorotuksilla, koska nekin tarvitaan, [Puhemies koputtaa] jos työllisyystoimia ei ala tulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-12T12:51:34,2019-06-12T12:52:46,Hyväksytty,1.1 2019_16_38,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Ehkä nyt on syytä huolehtia siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä saa myöskin tämän hallitusohjelman ja myöskin nämä liitteet, joissa nämä talousluvut ja ne varsinaiset käytännön kirjaukset lukevat — ei kannata lukea niitä vaaliohjelmia enää. Tuosta pyörökäytävältä niitä löytyy. Esimerkiksi edustaja Ranne ja muutama muukin siellä nostivat esiin lapsiperheet, vanhukset, ja kun näitä liitteitä lukee, niin täällä on aika paljon sellaisia asioita, jotka nimenomaan panostavat lapsiin ja vanhuksiin niin lapsistrategian osalta kuin kotihoidon kuin perheiden osalta ja niin edelleen. [Välihuutoja] Eli kannattaa tutustua, kannattaa tarkkaan lukea, ja mikäli ette ymmärrä, niin tulkaa minulta kysymään. [Naurua — Arja Juvonen: Voi kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-06-12T12:52:46,2019-06-12T12:53:34,Hyväksytty,1.1 2019_16_39,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu tasa-arvosta ja täällä on myös puhuttu ilmastosta. Edustaja Ranne nosti esiin nämä hallituksen ilmastojohtajuusratkaisut, ja jos tähän etujoukkoon pyritään, minulla on siihen yksinkertainen ratkaisu ja se on myös edullinen ratkaisu. Itse näen turpeen polton kansallisena energiamuotona, joka luo työtä Suomeen. Suomessa turpeen polttaminen katsotaan päästöjen aiheuttajaksi. [Paavo Arhinmäki: Ja kaikkialla muuallakin!] Suomessa on miljoonia hehtaareja turvesoita, jotka sitovat hiiltä. Tasa-arvon minimissä meidän pitää siirtää ne hiilinielujen joukkoon. Sillä me saavutamme ilmastojohtajuuden. Lisäksi eilen puhuin pakkoruotsista. [Puhemies koputtaa] Sen unohdin sanoa, että tähän asti ammattikorkeakouluja ruokkinut lukion ja amiksen kaksoistutkinto [Puhemies koputtaa] tulee kärsimään erittäin suuresti tästä pakkoruotsista. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T12:53:38,2019-06-12T12:54:50,Hyväksytty,1.1 2019_16_40,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Mikkonen oikeastaan totesi suuren osan siitä, mitä halusin sanoa. Lapset ja nuoret ympäri maailmaa, myös Suomessa, ovat huolissaan siitä, onko tulevaisuutta ylipäätänsä olemassa. Tämä hallitus on ensimmäinen Suomen historiassa, joka asettaa selkeän tavoitteen Suomen hiilineutraalisuudesta vuodelle 2035, joka on se tavoitevuosi, jota Suomen oma kansallinen ilmastopaneeli, poliitikkoja ilmastotieteessä neuvomaan asetettu paneeli, esittää. Toivon, että voimme tehdä rakentavaa yhteistyötä yli oppositio—hallitus-rajan, jotta ne toimet, mitä hallitusohjelma ilmastonmuutoksen suitsimiseksi sisältää, toteutuvat. Olen tässä suhteessa toiveikas siksi, että kokoomus ja kristillisdemokraatit olivat mukana tekemässä sitä kahdeksan eduskuntapuolueen yhteistä ilmastokannanottoa, [Puhemies koputtaa] joka on paljolti pohjana hallitusohjelman ilmastokirjauksille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-12T12:54:50,2019-06-12T12:56:02,Hyväksytty,1.1 2019_16_41,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Koulumies käytti hyvin mielenkiintoisen puheenvuoron, jota täällä ei nyt ole liiemmin debatoitu. Hän puhui tästä tärkeästä 1 000 lääkärin lisätavoitteesta ja laski aivan oikein siitä Helsingin väestöosuuden mukaisen osuuden, joka vastaavasti esimerkiksi Turussa olisi 40. Juuri ne määrät tarvittaisiin kunnissa perusterveydenhuollossa lisää vastaanottotoiminnan lääkäreitä, jotta meillä Suomessa 50 vuotta kansanterveyslain säätämisen jälkeen toteutuisi se universaalin perusterveydenhuollon periaate, joka maahamme on aikanaan säädetty ja jossa me poikkeamme kaikista kehittyneistä maista, joissa yleensä pääsee perustason lääkärille viikossa, ellei nopeamminkin. Sitä ei voi valtio tehdä sillä tavalla lahjana, että se pudottaa jostakin helikopterista niitä lääkäreistä sinne, vaan se tulee tehdä yhdessä kuntien kanssa. Kunnat olisivat voineet tehdä sen jo aikanaan, erityisesti eräät hyvin varakkaat kunnat, joille se olisi alle 1 desimaalin veroprosentin maksuosuus, jos olisivat itse siihen panostaneet [Puhemies koputtaa] siinä vaiheessa, kun lääkäritilanne oli parempi. Olen itse tämän muutoksen kerran tehnyt ja uskon, että se pystytään tämän hallituskauden [Puhemies koputtaa] aikana tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-06-12T12:56:02,2019-06-12T12:57:24,Hyväksytty,1.1 2019_16_42,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, joka näytti juuri poistuneen salista: mikään direktiivi ei estä tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen toteuttamista. [Paavo Arhinmäki: Siksi me teemme sen!] Odotukset olivat erittäin korkealla, kun tämä hallitus aloitti, nimenomaan tasa-arvon edistämisen suhteen, mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä hallitus ei ole valmis edistämään naisten työmarkkina-asemaa. Esitetyssä perhevapaamallissa on monia hyviä elementtejä, mutta sen sijaan se heikentää työllisyyttä, lisää kustannuksia eikä korjaa naisten työmarkkina-asemaa. Kokoomus kannattaa perhevapaauudistusta, joka lisäisi naisten työllisyyttä, työelämän vanhemmuuden tasa-arvoa, lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, jonka myös hallitus on todennut tärkeäksi tavoitteeksi ja joka tuo joustoja ja sujuvuutta lapsiperhearkeen. Tällainen uudistus lisäisi niin lasten kuin vanhempienkin hyvinvointia. [Pia Viitasen välihuuto] Loppuun kysymys. Toistaiseksi olemme saaneet hallituksen riveistä nähdä työllisyyttä koskevista uudistuksista lähinnä sellaisia, [Puhemies koputtaa] jotka heikentävät työllisyyttä, kuten perhevapaauudistus ja aktiivimallin purkaminen ja kotitalousvähennyksen heikentäminen. Nyt kysynkin: mitä ovat ne työllisyyttä vahvistavat uudistukset, joita olette valmiit tekemään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-06-12T12:57:28,2019-06-12T12:58:41,Hyväksytty,1.1 2019_16_43,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Täällä on oppositio syyttänyt hallitusohjelmaa kaupunkien jättämisestä huomiotta, mutta sanoisin kyllä, että hallitusohjelma on varsin tasapainoinen kokonaisuus, joka ottaa koko Suomen huomioon. Erityisesti nostaisin kaupunkien näkökulmasta kaksi asiaa: Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet asuntopolitiikassa, ja siinä pyritään erityisesti kohtuuhintaista asumista lisäämään. Sen lisäksi on tarkoitus lähteä käynnistämään lähiöohjelmaa, [Pia Viitanen: Erinomaista!] joka puuttuu kaupunkien tilanteeseen, jossa nähdään tällä hetkellä suuria haasteita eriytymiskehityksessä ja lasten todellisuuden eriytymisessä. Tähän hallitus on nyt voimakkaasti puuttumassa, ja tämä jos mikä on kaupunkipolitiikkaa, johon kutsun myös arvon kokoomuslaiset ja perussuomalaiset edustajat mukaan näihin talkoisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-06-12T12:58:41,2019-06-12T12:59:47,Hyväksytty,1.1 2019_16_44,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Jatkan keskustelua perhepolitiikasta. Mitä valinnanvapautta on kiintiömalli, jossa valtiovalta sanelee perheille, kuinka monta kuukautta kukakin saa perhevapaata käyttää? Miksi perhe ei itse saa päättää tätä? [Välihuutoja] Muistutan, että viime syksynä Väestöliiton tutkimuksessa suomalaiset nimenomaan eivät kannattaneet kiintiömallia vaan he kannattivat valinnanvapautta. [Mika Niikko: Juuri näin!] Täytyy sanoa, että keskustalle täytyy antaa kiitos tässä siitä, että kotihoidon tukea ei romutettu vastoin muiden hallituspuolueiden tavoitteita. Mutta tosiasia on se, että hallitusohjelma ei tuo merkittävää ratkaisua syntyvyyden romahdukseen. Tämä neljännen ja viidennen lapsen lapsilisän korotus on hyvä asia, mutta suurin osa lapsiperheistä jää lapsilisäkorotusten ulkopuolelle. [Puhemies koputtaa] Virossa korotettiin huomattavasti lapsilisiä kaikilta perheiltä, ja siellä syntyvyys lähti nousuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-06-12T12:59:51,2019-06-12T13:01:01,Hyväksytty,1.1 2019_16_45,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ärade talman! En ymmärrä tässä salissa viljeltyä kritiikkiä, joka on kohdistunut ruotsin kielen opiskeluun eli niin sanottuun pakkoruotsiin. [Juha Mäenpää: Ja pakkosuomeen!] En ymmärrä, miten kahden kotimaisen kielen opiskelu voi olla niin ylitsepääsemättömän vaikeaa meillä täällä Suomessa. [Välihuutoja] Hyvin monessa maassa opiskellaan selkeästi useampaa kansalliskieltä kuin meillä täällä Suomessa. Esimerkiksi Sveitsissä koululaiset opiskelevat neljää kansalliskieltä. Voiko kaksi kansalliskieltä olla meille suomalaisille niin ylitsepääsemättömän vaikeaa? Harvoin tapaa aikuisia, jotka harmittelevat sitä, että ovat opetelleet aikoinaan kieliä. Asenneilmapiirissä tosin näyttää olevan toisen kotimaisen kielen suhteen vielä paljon korjattavaa. Sillä, miten me aikuiset tässäkin salissa suhtaudumme kieltenoppimiseen, [Puhemies koputtaa] on suuri merkitys lastemme suhtautumiseen muun muassa ruotsin kielen opiskeluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-06-12T13:01:01,2019-06-12T13:02:14,Hyväksytty,1.1 2019_16_46,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustajat Ovaska, Aittakumpu ja Kärnä kerskuivat aiemmin, että perheiden elämää helpotetaan. Näin todellakin on, uskottava se on. Nimittäin laittomasti maassa olevien yksilöiden ja perheiden. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille annetaan jatkossa mittavat peruspalvelut yhteiskunnan kustannuksella ja jopa oleskelulupa, jos perheellä tai muulla yhteisöllä on tarjottavana sopiva työpaikka — siis kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Näin koko turvapaikkajärjestelmältä viedään pohja, nimittäin silloin rikoksesta ei enää rangaista vaan palkitaan. Jos tämä hallitus on jossakin tasa-arvoinen, niin siinä, että laillisuus ja laittomuus ovat samanarvoisia tekoja. Edustaja Hassi puhui aiemmin kauniita hiilineutraaliudesta, ja tämä ei kuitenkaan näy maahanmuuttopolitiikassa. Muistuttaisin, että lämpimissä maissa hiilijalanjälki [Puhemies koputtaa] on paljon pienempi kuin täällä kylmässä Pohjolassa, niin että toivottavasti vihreät osallistuvat ilmastotalkoisiin myös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-06-12T13:02:14,2019-06-12T13:03:27,Hyväksytty,1.1 2019_16_47,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Meidän hallitusohjelma on nimeltään Osallistava ja osaava Suomi, ja sanoisin, että tätä koko hallitusohjelmaa kuvaa kaksi kokonaisuutta: laitetaan perusta kuntoon monelta osin niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin koulutuspuolella ja pidetään kaikki suomalaiset mukana. Tässä työssä oli ilo ja helppo olla näiden hallituskumppaneiden mukana. Tämä tarkoittaa myös viime kauden jatkoa lapsistrategian muodossa, niin että sektorirajat ylittäen lapset ja nuoret huomioidaan, että heille tuodaan hyviä sosiaali- ja terveyspalveluita kouluun ja päiväkoteihin, ja sitten on myös oppivelvollisuusiän laajentaminen, jotta siinäkin pidetään nuoret pidempään mukana. Meillä on velvollisuus pitää heidät pidempään mukana. [Puhemies koputtaa] Tämä on huolehtimista, uudenlaista ajattelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-06-12T13:03:27,2019-06-12T13:04:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_48,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! On pakko kysyä, missä määrin Rinteen hallitus kunnioittaa tätä parlamentaarista keskustelua ja parlamentaarista prosessia. Me käymme täällä keskustelua hallitusohjelmasta, joka on neljään vuoteen varmaan yksi tärkeimmistä keskusteluista, ja hallituksen ministereistä lähes puolet on poissa. Missä on yhdeksän ministeriä? Uimarannalla aurinkoa ottamassa? Pääministeri Rinne, kertokaa se meille. [Hanna Sarkkinen: EU-kokouksessa!] Mutta onneksi liikenneministeri Sanna Marin on täällä paikalla, sillä tästä parlamentarismin kunnioittamisesta haluaisin keskustella edelleen. Hallitus on linjannut nyt uusia liikennehankkeita, ratahankkeita, päärataa, tunnin junaa, idän junaa, jotka sinänsä varmasti ovat hyviä ja kannatettavia asioita. Mutta muistatteko te sen, että meillä on sovittu laissa liikennejärjestelmäsuunnittelusta tämä parlamentaarinen prosessi? Meillä tulee olla parlamentaarinen liikennejärjestelmätyöryhmä, joka tekee suunnitelman, hallitus sen pohjalta selonteon, jonka pohjalta sitten te tuotte näitä esityksiä eduskunnalle ratkaistavaksi. Ette te voi tällä tavoin omin päin näitä asioita linjata. Eduskuntaa on kuunneltava. [Puhemies koputtaa] Tällainen parlamentaarinen menettely on sovittu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-06-12T13:04:42,2019-06-12T13:05:51,Hyväksytty,1.1 2019_16_49,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ei uskoisi, että kokoomusedustajatkin sortuvat näin halpahintaiseen populismiin. Monet ministerit ovat EU-kokouksissa edustamassa Suomea ja Suomen kantoja, ja se, jos joku, lienee tärkeä ministerin työtehtävä. [Paavo Arhinmäki: Puheenjohtajuus on tulossa, tiedoksi!] Arvoisa puhemies! Hallitus tekee perhevapaauudistuksen, joka lisää perhevapaiden käytön joustoa ja tasa-arvoa. Lisätään isien kuukausia lyhentämättä äitien käytössä olevia ansiosidonnaisia kuukausia. Kysymys oikeastaan kuuluu: haluaako kokoomus lyhentää äidille mahdollisia ansiosidonnaisia kuukausia? Se käsitys tästä keskustelusta on nyt syntymässä. Ja edustajat Essayah ja Räsänen, hallitus lisää perheiden valinnanvaraa ja mahdollisuutta joustoon, ei pakota yhtään ketään kotiin. Eli olisi hyvä lopettaa tämäkin sumutus tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-06-12T13:05:51,2019-06-12T13:06:53,Hyväksytty,1.1 2019_16_50,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Ministeri Marin on pyytänyt puheenvuoroa ja heti sen myös saa. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_51,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kopra esitti tärkeän huomion ja tärkeän kysymyksen. Kyllä todellakin on näin, että tämä 12-vuotinen suunnittelu on tarkoitus laittaa käyntiin, kuten hallitusohjelmassakin todetaan. Väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti. Kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Näihin ensimmäisiin vuosiin tietenkään tämä ei vielä ehdi, ja kuten myös hallitusohjelmassa linjataan, nyt jo lisätalousarvion yhteydessä, joka ilmeisesti jo ennen juhannusta eduskuntaan tulisi, laitetaan liikkeelle joitakin keskeisiä hankkeita, jotka ovat siis toteutusvalmiita. Mutta totta kai tämä liikennejärjestelmän kokonaiskuva, iso kuva, on tarkoitus yhdessä parlamentaarisesti linjata, sopia, aivan kuten aikaisemmin olemme yhdessä tätä asiaa kaikki puolueet käsitelleet. Ja kyllä ainakin ministerinä aion pitää huolta siitä, että näitä isoja tulevaisuushankkeita, tulevaisuusinvestointeja, tullaan myös tämän kokonaiskäsityksen ja parlamentaarisen yhteistyön puitteissa sitten linjaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-12T13:07:01,2019-06-12T13:08:09,Hyväksytty,1.1 2019_16_52,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Puhemies! Itse pohdin tätä hallituksen finanssipoliittista linjaa vielä. Hallitus itse linjaa sen aktiiviseksi ja vastuulliseksi, mutta samalla sitten lisää kuitenkin menoja suhteessa vuoden 2019 tekniseen kehykseen tuon 1 230 miljoonaa. Toisaalta tietenkin tulojakin lisätään, mutta jokuhan ne maksaa, ja ne 730 miljoonaa täytyisi jotenkin pystyä kompensoimaan sinne pieni- ja keskituloisille, koska me tiedämme, että kotitalouksien velkaantuminen on käsittämättömällä tasolla tällä hetkellä. Jos 200 miljoonaa sitten uudelleenkohdennetaan, niin meillä on vielä edelleen se 300 miljoonaa siellä jäljellä, ja on ajateltu, että se saadaan sen työllisyysasteen nousulla. Mutta jos ei sitä 60 000:ta lisätyöpaikkaa saavuteta, niin todellakin hallituksen talouspolitiikalta tippuu pohja pois. Näin ollen täytyisi keksiä ja täytyisi löytää paljon enemmän niitä lisätoimia ja -tehtäviä, joilla pystytään lisäämään sitä talouskasvua ja työpaikkoja. Näitä täytyisi etsiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-06-12T13:08:13,2019-06-12T13:09:26,Hyväksytty,1.1 2019_16_53,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kun opposition puheenvuoroja on kuunnellut, niin täytyy sanoa, että tulee mieleen vanha sanonta ”pessimisti ei pety”. Hallituksella on erittäin hyvä talouslinja, tavoitteet — 75 prosentin työllisyysaste, 60 000 työpaikkaa — ja selkeä yhteinen näkemys, että sitoudutaan mahdollisiin tarvittaviin uusiin toimenpiteisiinkin, jos nyt päätetyt toimet eivät riitä. Se oli keskustan tavoite hallitusneuvotteluissa, ja kaikki puolueet ovat tähän sitoutuneet. Kaikki tiedämme, että työllisyysasteen nousu on ratkaisu siihen, että pystytään rahoittamaan nämä palvelut. Mitä tulee muuten sitten hallituksen ohjelmaan, niin se on koko Suomen ohjelma. Se on koko Suomen ohjelma, ja siitä voimme olla ylpeitä. Eli siinä ei panosteta vain pääkaupunkiseutuun, vaan siinä panostetaan koko Suomeen tasapainoisella tavalla: aluekehitykseen, liikenneverkoston kehittämiseen, koulutuksiin, kuntien rahoituksen turvaamiseen ja tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin. Ja tällä koko Suomen ohjelmalla me pystymme huolehtimaan siitä, että kaikki suomalaiset voivat tuntea, että he ovat tämän hallituksen myönteisen kohtelun omia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-06-12T13:09:26,2019-06-12T13:10:33,Hyväksytty,1.1 2019_16_54,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Ministerit Rinne ja Blomqvist ovat pyytäneet puheenvuoroa. Riittääkö kolme minuuttia paikalta? Varmaan sopii.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_55,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Hyvin riittää, kiitos, arvoisa puhemies! — Edustaja Vähämäki, kiitos asiallisesta ja analyyttisestä puheenvuorosta. Tuo on tärkeätä keskustelukulttuurissa, että pystytään maltillisesti ja syvällisesti miettien sitä talouspolitiikan linjaa pohtimaan. Te tunnistitte juuri ne kriittiset kohdat, jotka tässä hallituksen talouspolitiikkaan liittyvät. Ja se on nyt nimenomaan se, että hallituksen kova tahtotila on sitoutuminen siihen, että plus 60 000 uutta työllistä saadaan sinne vuoteen 2023 mennessä. Me tulemme tekemään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, myös Suomen Yrittäjien kanssa, kaiken sen, minkä pystymme, että nämä 60 000 työpaikkaa, lisätyöllistä, tulee. Se on koko tämän rakennelman pohja. Se 1,9 miljardia euroa tulee sitä kautta julkisen talouden tasapainoon, josta sitten 300 miljoona euroa on ajateltu käytettäväksi menojen lisäyksiin. Sitten verotusta lisätään tämä 730 miljoonaa euroa, ja näitten yhteisvaikutus on sellainen, että jos tämä ei lähde toteutumaan 2020 elokuussa, silloin arvioidaan teknisen kehityksen päälle tulevia lisämenoja, mitkä nyt on tässä hallitusohjelmassa lanseerattu. [Anne Kalmari: Yrittäjät mukaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-12T13:10:36,2019-06-12T13:11:47,Hyväksytty,1.1 2019_16_56,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! On erittäin ilahduttavaa, että täällä aika moni on kiinnostunut perhevapaauudistuksesta ja tasa-arvosta. Ja on ilahduttavaa myös, että moni opposition edustaja on kiinnostunut ja haluaa tehdä, kuten hallituskin, kunnianhimoisen ja perheiden hyvinvointia tukevan perhevapaauudistuksen. Näyttää kuitenkin, tai kuulostaa, siltä, että täällä vallitsee ainakin osittain vähän epätietoisuutta siitä, mitä hallitus hallitusohjelmaan on kirjannut, ja sen takia haluan nyt lukea tästä hallitusohjelmasta suoraan. ”Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä, ja huomioi yrittäjyyden eri muodot. Uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.” Näin lukee siis hallitusohjelmassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-06-12T13:11:49,2019-06-12T13:13:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_57,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_58,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Neljä vuotta sitten hallitusneuvotteluissa kokoomus ja keskusta tiesivät, mikä on suomalaisen yhteiskunnan suurin huoli, joka on meidän omissa käsissämme. Se on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen tuleville sukupolville: taloudellisen pohjan kuntoon laittaminen, kestävyysvajeen hoitaminen, yritystoiminnan vahvistaminen, ahkeruuden lisääminen yhteiskunnassa. Silloin purettiin normeja, panostettiin työteliäisyyteen ja ahkeruuteen ja tehtiin työllisyystoimenpiteitä, joilla 140 000 työpaikkaa syntyi. Päästiin oikealle uralle. Nyt tämä hallitus, jossa edelleen keskusta myös istuu, lähestyy aivan eri näkökulmasta tätä suurta haastetta. Kun nyt olisi pitänyt päinvastoin jatkaa samaa linjaa työllisyyden vahvistamiseksi ja yritystoiminnan uusien parannuskeinojen etsimiseksi, niin tämä hallitus lisää menoja ja kiristää veroja lisää — vaikka samaan aikaan talouden äärimmäisen suuret haasteet [Puhemies koputtaa] palvelujen pelastamiseksi ovat oven takana. [Puhemies koputtaa] Ja te ummistatte silmät tosiasioilta. Onko näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2019-06-12T13:13:42,2019-06-12T13:14:57,Hyväksytty,1.1 2019_16_59,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies, värderade talman! Edustaja Koulumies toi omassa puheenvuorossaan esille Helsinki-näkökannan, ja hyvä niin. Ja hyvää Helsinki-päivää! Totesitte myös, että Uusimaa on koko maan veturi, ja näinhän tämä asia on. Sen takia hallitus on ottanut koppia Uudenmaan kaikkien 26 kunnan kirjelmästä, jossa halutaan ratkaista sote-palvelut ja niiden vaatimat järjestelyrakenteet kuntien yhteisesti sopimalla tavalla. Tätä hallitus selvittää nyt yhdessä Uudenmaan kun-tien kanssa tämän vuoden loppuun mennessä. Ihmettelen hieman, että tämä positiivinen asia ei ole noussut laajemmin puheenvuoroissa esille. Itse mainitsin tästä eilisessä debatissa. Onko niin, että muut uusmaalaiset edustajat eivät kannata tätä hyvää asiaa, ei edes kokoomus? [Ben Zyskowicz: Me ei kannateta koko maakuntahallintoa, niin kuin ette tekään ennen vaaleja!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-06-12T13:14:57,2019-06-12T13:15:54,Hyväksytty,1.1 2019_16_60,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täytyy aluksi todeta, että kyllä tässä hallituksen ohjelmassa on hyviäkin elementtejä. Tavoitteet ovat ainakin tärkeitä, jos yritetään saada vähennettyä köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja pyritään esimerkiksi päivittämään vaikkapa päihdestrategiaa tai mielenterveysstrategiaa. Näistä hyvistä tavoitteista huolimatta haluaisin nähdä, että tehtäisiin semmoisia ohjelmia, jotka oikeasti toisivat muutoksia. Esimerkiksi kun täällä puhutaan nuorten työllisyyden tukemisesta tai köyhyyden ja eriarvoisuuden ehkäisemisestä, niin ne toimenpiteet on yleensä kolmeen lauseeseen saatu kuvattua, esimerkiksi työllisyyden tukemisen osalta. Tavallaan hakisin, kun teillä on nyt köyhyystutkijakin siellä ministeriössä mukana hallituksessa, että ottaisitte parlamentaarista valmistelutyötä joillekin osioille, kun on yritetty jo useita kertoja esimerkiksi nuorten syrjäytymisen osalta saavuttaa tuloksia ja ne ovat jääneet saavuttamatta. [Puhemies koputtaa] Viime hallituskausi ei onnistunut siinä, enkä usko, että tämäkään onnistuu, ellei sitten tehtäisi jotain yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-06-12T13:15:54,2019-06-12T13:17:05,Hyväksytty,1.1 2019_16_61,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Käsi sydämellä kysyn nyt pääministeri Rinteeltä: Onko niin, että tämä hallitusohjelma sisältää sellaisia elementtejä, jotka takaavat sen, että Senaatintori ei täyty palkansaajilla ja maanviljelijöillä — eikä myöskään Rautatientori — niin että meidän tarvitsee olla täällä huolissamme näistä ihmisistä, jotka tuottavat tähän yhteiskuntaan taloutta, josta jaetaan hyvinvointia? Onko todella niin, että nyt tuolla salin toisessa reunassa voidaan olla rauhallisin mielin, että meillä ei tule sellaisia työtaisteluja, jotka ovat aiheutuneet hallituksen toimista? Tämä hallitus ei ole rakentamassa minun käsitykseni mukaan sellaisia toimia, jotka aiheuttavat sellaista liikehdintää, jotka estävät talouden hyvää kasvua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-06-12T13:17:05,2019-06-12T13:18:13,Hyväksytty,1.1 2019_16_62,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Omalta osaltani iloitsen pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa siitä osiosta, jossa todetaan ihan selkeästi, että tämä on koko Suomea koskeva hallitusohjelma. Ja olemme käyneet keskustelua tässä salissa siitä, saammeko me hakata metsiä taikka käyttää luonnonvarojamme: totta kai niitä pitää pystyä käyttämään viisaasti ja järkevästi, mihin tämä hallitus aidosti pyrkii. Ja kun keskustellaan siitä, mikä maakunta on tämän maan kannalta tärkein, niin se on vähän turha keskustelunaihe, kun katsoo vaikka tämän päivän vientitilastoja, niitä valtavia teollisuuden vientivirtoja, jotka maailmalle suuntautuvat. Niitä tulee joka puolelta Suomea, joten älkäämme langetko siihen halpahintaiseen populismiin, että sanomme, että joku maakunta on toista tärkeämpi. Tämä on kokonaisuus, josta meidän pitää pitää huoli. Arvoisa puhemies! Lopuksi otan esille tämän ratojen kehittämisen. Päärata plussa, totta kai. Länteen rata, itään rata ehdottomasti, koska Itä-Suomi on kärsinyt siitä historiallisesta tosiasiasta, että rajat muuttuivat 40-luvulla. Olemme tänne asti [Puhemies koputtaa] siitä kärsineet, mutta toivon mukaan asia saadaan nyt kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-06-12T13:18:13,2019-06-12T13:19:20,Hyväksytty,1.1 2019_16_63,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma lupaa rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Tässä hyvässä tavoitteessa on sinänsä sisään rakennettuna melkoinen jännite, ja se jännite on nimenomaan talouden ja ekologian välillä. Perinteisesti talouskasvu on kytkeytynyt luonnonvarojen lisäkäyttöön ja haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Hallitusohjelma antaa siis ymmärtää jo etusivullaan, otsikon alla, että talouden ja hyvinvoinnin kasvu ei ole enää jatkossa riippuvainen luonnonvarojen kulutuksen kasvusta ja sen aiheuttamista haitallisista ympäristövaikutuksista. En tiedä, onko maailmassa yhtään maata, jossa tämä irtikytkentä on toteutunut — Saksa on ehkä lähimpänä. Ympäristöministeri ja valtiovarainministeri voinevat avata tämän sinänsä hyvän tavoitteen realistisuutta [Puhemies koputtaa] ja tavoiteaikataulua. Ja jos jommastakummasta on joustettava, niin kumpi joustaa, talous ja työllisyys vai ympäristö?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-06-12T13:19:21,2019-06-12T13:20:23,Hyväksytty,1.1 2019_16_64,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Sitten ministeri Saarikko on pyytänyt puheenvuoroa. Jos oikein kuulin, niin 2—3 minuuttia, niinkö sanoitte?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_65,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Annika,Saarikko,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu useammassakin vaiheessa tänään ja eilen on tietenkin oikeutetusti sivunnut sitä, miten hallitus pystyy saavuttamaan tavoitteensa liittyen työllisyyteen. Minusta kai koko eduskunnalla on yksituumainen käsitys siitä — ja iloitsen siitä — että koulutuksella, tutkimuksella ja osaamisella on siinä joka tapauksessa keskeinen rooli. Yritän hahmottaa tätä kokonaisuutta, mitä tulee tutkimukseen ja korkeakoulupolitiikkaan, ehkä lyhyesti kolmesta eri näkökulmasta: Ensinnäkin hallitusohjelmaan on painokkaasti linjattu opiskelijan ja korkeakoulutettavan näkökulmasta se, että saavutettavuuden, siis tausta riippumattoman koulutuksen saavutettavuuden, pitää olla jatkossa vahvemmin opiskelijan oikeus. Toinen ulottuvuus liittyy siihen, mitä haluamme viestiä korkeakouluille hyvinkin vauhdikkaiden ja vaikeidenkin vuosien jälkeen: kehittämistä, vakautta ja työrauhaa. On myös viesti siitä, että uudet ajatukset ja innovaatiot syntyvät yleensä kuitenkin alhaalta ylöspäin, ja meidän tehtävämme suhteessa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on se, että me mahdollistamme oman toiminnan kehittämisen ja omien uudistusten tekemisen. Ja ehkä kolmantena iso kansallinen tavoite — ja uskon niin ikään, että meidän on helppo löytää siinä yksituumaisuutta — mikä liittyy korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseen: Olemme linjanneet, että 25—34-vuotiaiden keskuudessa korkeakoulutettujen osuutta tulisi nostaa 50 prosenttiin nykyisestä 41 prosentista. Siihen liittyvät keskeisesti tietysti aloituspaikat ja koulutukseen pääsy, jo mainittu saavutettavuus mutta myös ylipäätään ottaen korkeakoulukentän kokonaistoimintakyvykkyys. Tämä aihepiiri on väistämättä vahvasti läsnä siinä, kun tavoittelemme kansallista työllisyystavoitetta ja osaamisen nousua, mutta myös niin, että koulutus on aidosti taustasta riippumatta 2020-luvullakin Suomessa kaikille mahdollista. Rahoituksellisesti tämä tarkoittaa sitä, että me vahvistamme perusrahoitusta yliopistoille 40 miljoonan euron lisäyksellä, ammattikorkeakouluille 20 miljoonan lisäyksellä ja lisäksi indeksikorotuksista huolehditaan täysimääräisesti koko vaalikauden ajan. Tämä on osa viestiä vakaudesta ja työrauhasta. Arvoisa puhemies! Edustaja Niikon puheenvuoro sivusi myös vahvasti ja hienosti nuorten asemaa yhteiskunnassa. Iloitsemme siitä, että nuorisopolitiikan osalta on linjattu, että valtakunnallisen nuorisotyön ja ‑politiikan painopiste tulee olemaan vahvasti tälläkin hallituksella nuorten syrjäytymisen laaja kokonaisuus. Se on kantava teema, jota tuetaan muun muassa lisäeuropanoksin etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan erinomaisesti kehittyneitä Ohjaamo-toimintoja unohtamatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2019-06-12T13:20:26,2019-06-12T13:23:31,Hyväksytty,1.1 2019_16_66,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitusohjelma on todellakin ilmiöpohjainen mutta ei todellakaan ilmiömäinen: kauniita sanoja, ja joka toisella sivulla päätökset laitetaan selvitysmappiin — 113 asiaa, joista ei päätöksiä ole pystytty tekemään, laitetaan selvitysmappiin. Tämä vihervasemmistohallitus kurittaa kyllä ihan tavallisia suomalaisia perheitä, eniten maaseudulla ja seutukaupungeissa asuvia perheitä. Tämän hallituksen toimesta polttoaineiden hinnat tulevat nousemaan, [Mikko Savola: Indeksikorotus!] tietullit ja ruuhkamaksut tulevat korottamaan autoilijoiden kustannuksia noin 1 000 eurolla vuodessa, asuntojen lämmityskustannukset nousevat, kotitalousvähennystä leikataan reippaasti, ja itse asiassa palkkaverotus kiristyy jo ensi vuonna. [Hälinää vasemmalta] On arvioitu, että ansiotulojen verotus kiristyy jopa puolella miljardilla ensi vuonna, näin siis Veronmaksajain Keskusliitto on arvioinut. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-12T13:23:32,2019-06-12T13:24:37,Hyväksytty,1.1 2019_16_67,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä kritiikki, mikä tulee erityisesti kokoomuksen suunnasta lapsiperheitä kohtaan ja nyt jopa yrittäjyyttä ja työntekoa kohtaan, on kyllä aika kummeksuttavaa. Ensinnäkin kotihoidon tuki ansaitsee kyllä kunnianpalautuksen. Tämä hallitus parantaa perheiden asemaa, antaa niiden itse valita, ja parantaa myöskin sitä, että isien asema paranee perheiden myötä, ja sitä, että yrittäjäperheet pystyvät paremmin huolehtimaan omasta jälkikasvustaan. Nämä ovat niitä aitoja parannuksia. Mitä tulee sitten edustaja Heinosen puheenvuoroon, mitä tulee verotukseen, verotus ei tule kiristymään. Päinvastoin pieni- ja keskituloisilta tullaan keventämään verotusta, ja kaiken kaikkiaan tämä hallitus luottaa yrittäjyyteen, yrittäjiin. Yrittäjävähennys — sitäkin te epäilitte — tulee säilymään ennallaan aivan niin kuin se on tähänkin asti ollut, ja muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan. Maatalousyrittäjien suhteen mitä menoja tai uusia lisäkustannuksia heille ikinä tuleekin, ne tullaan kompensoimaan kaikki maatalousyrittäjille. Kerrankin tämä hallitus pitää koko Suomen ja myös maatalousyrittäjien puolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-06-12T13:24:41,2019-06-12T13:25:56,Hyväksytty,1.1 2019_16_68,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tämä perhekeskustelu täällä salissa sekä hallitusohjelmassa keskittyy mielestäni sivuseikkoihin ja näpertelee pikkuasioiden kanssa eikä puutu todellisiin ongelmiin, jotka tähän asiaan liittyvät, eli siihen, mikä sitä syntyvyyden alenemista todella aiheuttaa. Ensinnäkin ne faktiset, todelliset seikat siellä taustalla, se, että ei ole työtä etenkään nuorilla, etenkään pysyviä työsuhteita, asuminen on kallista etenkin Ruuhka-Suomessa, ja sitten siellä Ruuhka-Suomen ulkopuolella taas ei ole työpaikkoja ja liikkuminen maksaa: näihin asioihin hallitusohjelma ei tuo mitään parannusta. Työllistämiseen ei ole mitään realistista pohjaa. Asumisen ja liikenteen hintaa päinvastoin nostetaan. Toisena kysymys on myös asenneilmapiiristä eli siitä, että kun nyt pari vuosikymmentä on yritetty saada aikaan kansakuntaan hätätilaa ja ilmastoahdistusta ja luoda sellainen kuva, että Suomessa syntyvyys on jonkinlainen ilmasto-ongelma, niin kyllähän sen joku vähitellen käy uskomaan ja alkaa toimimaan näiden asenteiden mukaan. Mitä hallitus aikoo tehdä tämän asian korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-06-12T13:26:01,2019-06-12T13:27:04,Hyväksytty,1.1 2019_16_69,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on vahvat kirjaukset kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Siellä satsataan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, joten edellinen puheenvuoro hieman kummastutti. Lapsiperheille on luvassa vahvoja panostuksia varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja historiallinen uudistus maksuttomasta toisesta asteesta. Lisäksi koululaisille on luvassa Islannin mallin mukaisia maksuttomia harrastuskerhoja. Eikö tämä ole panostamista lapsiperheisiin? [Sari Sarkomaa: Kyllä!] Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoa, ja se on perheille parannus toisin kuin viime hallituskaudella suunniteltu uudistus, joka olisi ollut leikkaus kahdelle kolmasosalle perheistä. Nyt uudistus toteutetaan siten, että perheiden valinnanmahdollisuutta lisätään, isien osuutta kasvatetaan, mutta sitä ei tehdä äitien kustannuksella. Ihmetyttää tämä kokoomuksesta tuleva kritiikki. Olisiko äitien vanhempainvapaaosuutta pitänyt siis pienentää? [Paavo Arhinmäki: Ilmeisesti!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-06-12T13:27:07,2019-06-12T13:28:09,Hyväksytty,1.1 2019_16_70,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Perusterveydenhuoltoon pääsy on erityisesti Suomessa vaikeaa. OECD:n listauksen mukaan Suomi on oikea häpeäpilkku Euroopan tasolla. Hallitusohjelmassa luvataan, että tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että pääsee kiireettömässä asiassa viikon sisällä lääkäriin. Tämä on hyvä tavoite, ja siitä kiitos hallitukselle. Eli lisää lääkäreitä THL:n mukaan tarvitaan 1 600—2 600, ja nyt pitäisi sitten saada ne lääkärit sinne terveysasemille, mutta millä keinoin? Sitä kannattaakin miettiä, ja ehdottaisinkin, että kysytään lääkäreiltä, [Jari Myllykoski: Ja etujärjestöiltä!] millä tavalla saadaan työ houkuttelevaksi terveysasemilla. Me tarvitsemme palvelusetelilainsäädäntöä, joka hallitusohjelmaankin on kirjattu, ja se pitäisi saada velvoittavaksi ja mahdollisimman kiireesti toimeenpantua. Kysynkin tässä yhteydessä [Puhemies koputtaa] sosiaali- ja terveysministeriltä: milloin suomalaiset pääsevät kiireettömässä asiassa viikon sisällä lääkärin vastaanotolle, [Puhemies koputtaa] ja milloin palvelusetelilaki on tulossa käsittelyyn?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-06-12T13:28:09,2019-06-12T13:29:29,Hyväksytty,1.1 2019_16_71,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Muistutan edelleen, että puheenvuorot pysyvät minuutin sisällä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_72,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Täällä mietittiin, ketkä lähtevät seuraavaksi torille osoittamaan mieltään ja kritisoimaan hallituksen politiikkaa. Kyllä minä arvelisin, että ne ovat hoitajat, koska rollaattorimarssillehan vanhukset eivät kykene lähtemään. Ne hiljaisimmat siellä hoivalaitoksissa eivät kyllä pääse liikkeelle rollaattorimarssille, mutta hoitajat lähtevät. Kun on tämä hallituksen kirjaus, jossa hoivahenkilöstöä sitova vähimmäismitoitus kirjataan lakiin, niin minä haluaisin saada selville sen, mitä tarkoittaa se hoivahenkilöstö. Miksi te ette puhu hoitohenkilöstöstä? Mitä tarkoittaa hoivahenkilöstö, ja kuinka kauan ylipäänsä tätä hoitajamitoitusta joudutaan odottamaan? Mitä te sitä asiaa panttaatte? Se oli vain yksi virke, se oli yksi kuukausi, kun vielä muutama kuukausi sitten näin te sanoitte. Sitä minä kysyisin ja sanon, että torilla tavataan. Siellä me hoitajat [Puhemies koputtaa] sitten tulemme olemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-12T13:29:32,2019-06-12T13:30:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_73,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjatut koulutustavoitteet ovat saaneet pääosin hyvän vastaanoton kentällä. On ilmennyt huoliakin, joihin toivon opetusministerin pystyvän vastaamaan. Miten käy koulukohtaisten soveltavien kurssien, jotka ovat olleet monelle lukiolaiselle henkireikä ja jotka ovat olleet jaksamista tukevia? Miten järjestetään uuden opetussuunnitelman mukaiset oppiainerajat ylittävät opintojaksot? Estetäänkö vapaa liikkuvuus lukiovalinnassa, jos kunnalla ei ole varaa maksaa toiseen kuntaan opiskelijan kulkua? Poistuvatko valintakriteerit lukiosta, jos koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota kaikille toisen asteen paikka? Tuleeko maksuttomuus lisäämään oppilaitosten työmäärää? Lukio-opettajia huolettaa myös pedagogisen vapauden häviäminen, kun materiaalit kilpailutetaan. Mitä, arvoisa opetusministeri, vastaisitte näihin huoliin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-06-12T13:30:42,2019-06-12T13:31:46,Hyväksytty,1.1 2019_16_74,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puheenjohtaja! Vielä kerran tähän polttoaineverokeskusteluun: Täällä käytetään sitä kerta toisensa jälkeen argumenttina, vaikka jo moneen kertaan on tuotu ilmi, mikä sen mittakaava on. Siihen polttoaineen hintaan vaikuttaa myös moni muu asia. Ja erityisesti kokoomuksen suunnalta minua kiinnostaisi tietää — kun tässä hallitusohjelmassa kyllä tehdään monenlaista linjausta siihen suuntaan, miten liikennettä muutetaan vähäpäästöisemmäksi — mikä se suhtautuminen tavallaan tähän ilmastopolitiikkaan liikennesektorilla on. Mikä se logiikka siellä taustalla on, miten teidän näkökulmastanne liikennettä pitäisi Suomessa kehittää, niin että se olisi meillä jatkossa kestävällä pohjalla? Minä toivoisin tavallaan pikkasen rakentavampaa kritiikkiä tähän suuntaan, jos halutaan oikeasti juuri tähän asiaan tarttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-06-12T13:31:46,2019-06-12T13:32:42,Hyväksytty,1.1 2019_16_75,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen puheenvuoroon: Arvoisat ministerit, minulla on itselläni sellainen käsitys, että aika monilla ihmisillä tänä päivänä on vaikeuksia maksaa pakollisia laskuja. [Paavo Arhinmäki: Edellinen hallitus leikkasi!] Se johtuu siitä, että asumisen kustannukset ovat nousseet, liikenteen kustannukset ovat nousseet ja sitten terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet muita enemmän. Itse tutkin asiaa, mahtaako tässä indeksikeskustelussa olla jotakin jutun juurta: Tällä vuosikymmenellä sähkövero on noussut 150 prosenttia, taitaa olla vähän yli indeksien. [Paavo Arhinmäki: Kokoomus oli mukana hallituksessa!] Sähkönsiirto on noussut keskimäärin 50 prosenttia, metsäisillä eli köyhemmillä alueilla huomattavasti enemmän, taitaa mennä pikkusen yli indeksien. Jos nostatte nytten dieselin veroa 5 senttiä, niin korotukset tällä vuosikymmenellä ovat pikkusen yli 60 prosenttia. Taitaa mennä vähän yli indeksien. Tämä on se perimmäinen syy eläkeläisköyhyyteen ja moneen muuhun köyhyyteen, ja kun hallituksessa istuu myös köyhyystutkija, niin minä oletan, että te tutkitte tämän asian tarkkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-06-12T13:32:46,2019-06-12T13:33:50,Hyväksytty,1.1 2019_16_76,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Sitten ministerit Lintilä ja Andersson ovat pyytäneet lyhyitä vastausvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_77,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nyt on ihan pakko pikkasen korjata näitä vääriä tietoja, joita täällä on menossa: Edustaja Heinonen ilmoitti, että tuloverotus kiristyy 500 miljoonaa. Jos tuloverotus kiristyisi 500 miljoonaa, meidän ei olisi tarvinnut esimerkiksi polttoaineverojen korotusta tehdä. Viittasitte Veronmaksajien lausuntoon. Tarkistin sen: se arvio siitä 500 miljoonasta oli annettu hallitusneuvottelujen aikana. Myöhemmin toimitusjohtaja Lehtinen on antanut myös lausunnon, jossa hän ei puhu tästä korotuksesta enää mitään. Tämä selviää kyllä sieltä. [Paavo Arhinmäki: Oho!] Eli tämä ihan tiedoksi teille. No, sitten tämä kotitalousvähennyksen alentaminen: Ylärajaa tosiaan tiputettiin 2 400:sta 2 250:een, ja edelleen muistutan ihan niin kuin eilenkin, että meillä keskimääräinen kotitalousvähennyksen määrä on pikkusen yli tuhat euroa. Eli he, keitä tämä ehkä voi jonkin verran sen 150 euron osalta rasittaa, ovat ne suurituloisimmat, jotka pystyvät käyttämään sen suurimman osan, [Petteri Orpo: Keskituloiset!] niin kuin se tälläkin hetkellä menee. Muilta osin se, että vähennysprosentti tipahti 50:stä 40:een, on verrattain pientä. [Arja Juvonen: Se lisää harmaata taloutta!] Tietysti se, mikä on ja tuntuu näissä kokonaisveronkiristyksissä, on sitten polttoainevero, joka on siis kuluttajahintaennusteeseen sidottu. Sen kautta me pääsemme siihen noin viiden sentin kokonaiskorotushintaan. Kuten eilen sanoin, jos on auto, jolla ajat 20 000 kilometriä vuodessa ja joka kuluttaa kuusi litraa sadalla, niin vuosikustannusten nousu on noin 60 euroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-12T13:33:51,2019-06-12T13:35:49,Hyväksytty,1.1 2019_16_78,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on useimmissa puheenvuoroissa puhuttu lapsiperheiden ja myöskin nuorten hyvinvoinnista ja on aivan aiheellisesti myöskin todettu, että tämä hallitus tekee isoja panostuksia muun muassa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja sinne toiselle asteelle, jotka kohdentuvat nimenomaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen täysipäiväisenä kaikille suomalaisille lapsille tulee olemaan merkittävä päätös lasten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta hallitus on siis myöskin laajentamassa oppivelvollisuutta toiselle asteelle, ja kun oppivelvollisuus laajenee, niin sen myötä laajenee myöskin koulutuksen maksuttomuus sinne toiselle asteelle. Se tarkoittaa myöskin sitä, että jatkossa pitää huolehtia siitä, että aloituspaikkoja toisella asteella on kaikille suomalaisille nuorille. Mutta tältä osin en ainakaan itse näe, että se toisi suurta muutosta nykytilanteeseen, sillä aloituspaikkoja on tällä hetkellä riittävästi kaikille toista astetta aloittaville suomalaisille nuorille, ja meillä on jo aikaisemmin ollut sitoumus tämän koulutustakuun toteuttamiseksi. Oppimateriaalien osalta muutokset tulevat olemaan suurempia. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset perheet eivät enää jatkossa joudu murehtimaan useita tuhansia euroja kustantavista koulukirjoista lukiopuolella [Sari Sarkomaa: Minä vuonna se tapahtuu?] tai useita satoja euroja kustantavista materiaaleista ja työvälineistä ammatillisella puolella, ja se tarkoittaa myöskin sitä, että siirrytään tällaiseen keskitettyyn hankintajärjestelmään myöskin lukiokoulutuksessa. Mutta tietenkin meidän tavoitteemme on se, että tämä oppivelvollisuuden valmistelu tehdään laaja-alaisesti ja yhteistyössä niin koulutuksen järjestäjien kuin opettajien ja muiden sidosryhmien kanssa, niin että ne käytännöt ja ne ratkaisut, joihin päädytään, ovat sellaisia, että ne sopivat sinne koulutuksen arkeen ja niissä on kaikkien sidosryhmien näkökulmat otettu huomioon. Tästä on jo hyvää kokemusta niin lukiolain kuin ammatillisen koulutuksen reformin yhteydestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-06-12T13:35:49,2019-06-12T13:38:01,Hyväksytty,1.1 2019_16_79,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kommentoin tässä vaiheessa muutamia puheenvuoroja, joita täällä on esille tullut liittyen vaikkapa luovien alojen kasvun mahdollisuuksiin, kuten aivan oikein edustaja Guzenina otti esille ne mahdollisuudet. Tällä hetkellä Suomen bkt:stä ainoastaan 4 prosenttia tulee luovien alojen kautta. Tietenkin tavoitteemme olisi päästä yhteispohjoismaiselle ja yhteiseurooppalaiselle tasolle siinä, että se voisi lähentyä sitä 7:ää prosenttia meidän taloutemme koosta, ja siihen on myös erittäin merkittäviä kirjauksia ja myös taloudellisia panostuksia laitettu. Viime kaudellahan tuli audiovisuaalinen mediakannuste, jota nyt tullaan jatkamaan ja joka on tuonut Suomeen filmiteollisuuden ja televisioteollisuuden investointeja, ja samalla lailla myös sitten koetetaan saada luoville aloille suurempia kasvumoottoreita. Lisäksi täällä peräänkuulutettiin, kuinka on sitten kaiken kaikkiaan talouskasvun ja taloudellisen kasvun edistyksen laita noin niin kuin ympäristön reunaehdot huomioon ottaen. On tietenkin niin, että tämä on suuri kysymys kaikille läntisen maailman maille. Tässä hallitusohjelmassa on erittäin tiukat kirjaukset sille, miten voidaan päästä kohti hiilineutraalisuutta, ja jos Suomi pystyy ensimmäisenä teollistuneena maana tämän tekemään — sen, että meidän hyvinvointimme ja taloutemme pystyisi kasvamaan ilman, että me olemme riippuvaisia fossiilisista polttoaineista — se on tietenkin se keskeinen kysymys, josta myös muut teollistuneet maat ovat eittämättä kiinnostuneita. Tähän liittyy toki myös sitten tämä samainen keskustelu, jota hieman myös eilen sivuttiin. Edustaja Eestilä otti esille nämä sähkösiirtohinnat. Nehän ovat varsin korkeita verrattuna siihen itse sähkön hintaan, ja siksihän hallitusohjelmassa onkin tähän kirjauksia, että etsitään jälleen kerran keinoja, kuinka sähkösiirtohintojen kovia korotuksia voitaisiin korjata. Kuitenkin täytyy muistaa, että esimerkiksi edustaja Eestilän puolue, kokoomus, esitti vaaliohjelmassa 100 miljoonaa euroa kiristyksiä sähköveroon kotitalouksille. Sellaistahan tämä hallitus ei esitä. [Ben Zyskowicz: Kokoomus esitti sen kompensointia!] Ehkä vielä lopuksi haluan nostaa esille sen, että edustaja Savola nosti esiin yrittäjyyteen liittyvät asiat ja edustaja Mäkelä sitten peräänkuulutti näitä kohtaanto-ongelmia. Useammassakin kohdassa hallitusohjelmaa niihin on puututtu, ja muun muassa pk-yritysten kohtaanto-ongelmaan koetetaan saada ratkaisua sillä, miten voitaisiin kokeilujen kautta madaltaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista, miten voidaan saada siellä erinäköisiä tukimuotoja helpottamaan sitä kysymystä, koska tilannehan on sen kaltainen, että isossa osassa tätä maata tällä hetkellä kärsitään työvoimapulasta. Se työvoiman tarpeen vaihtelu on erittäin sesonkiluonteista, ja näihin kaikkiin hallitus koettaa vastata, jotta pääsemme siihen suureen tavoitteeseen, että tässä maassa olisi enemmän työllisiä henkilöitä jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-06-12T13:38:05,2019-06-12T13:41:07,Hyväksytty,1.1 2019_16_80,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Olen aika monta asiaa pyörittänyt tässä mielessäni seuratessani tätä keskustelua nyt nafti kaksi tuntia. Ongelma on se, että tässä käydään maan ja taivaan välillä kaikki mahdolliset asiat läpi. Jos minä ottaisin tähän nyt ulkopolitiikan, turvallisuuspolitiikan, niin se tuntuisi oudolta. Mikä, puhemies, estää sen, että tällainen asia käsiteltäisiin asiakokonaisuus asiakokonaisuudelta, jolloin myöskin ministerit olisivat mukana keskustelussa eivätkä odottaisi sitä, että ehtivät jossakin vaiheessa jos ollenkaan vastaamaan näihin kysymyksiin, huomattavasti sen jälkeen kun sen asian käsittely on kansanedustajien toimesta tullut täällä esille? Tämä on huomattavan huono keskustelukulttuurin malli, jota me tässä tänään noudatamme, ja toivoisin, että herra puhemies ottaisi vakavasti sen asian, miten tässä päästäisiin jäntevämpään keskustelukulttuuriin. [Kimmo Kiljunen: Hyvä puheenvuoro oppositiolta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-06-12T13:41:08,2019-06-12T13:42:13,Hyväksytty,1.1 2019_16_81,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Näistä varmasti puhemiesneuvostossa sitten keskustellaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_82,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on 75 asteen työllisyysaste, vaikka asiantuntijat ovat sitä mieltä, että maailmantaloudessa on tulossa taantuma. Mikäli 75 asteen työllisyysaste tavoitetaan, käytännössä se tarkoittaa sitä, että yhä useammat ihmiset tulevat käymään vain osa-aikatöissä ja alipalkattuina, vain siksi, että työllisyysaste saadaan nostettua. Sekö on se syy? Kysyn nyt hallitukselta: miten hallitus aikoo motivoida työttömiä hakemaan sellaisia töitä, joiden palkalla ei tule toimeen? Ja ministeri Ohisalolta kysyn: onko hallitusohjelman tarkoitus, että paperittomat/laittomat maahanmuuttajat sijoitetaan suoraan poliisikoulutukseen, ja onko heillä panta jalassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-06-12T13:42:19,2019-06-12T13:43:29,Hyväksytty,1.1 2019_16_83,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! On ollut ilo kuulla, että monessa puheenvuorossa, myös opposition edustajien puheenvuoroissa, on löydetty hallitusohjelmasta kiitettävää. Toivottavasti niitä asioita päästään hyvässä yhteisymmärryksessä viemään eteenpäin. Paljon kritiikkiäkin on kuitenkin esitetty erityisesti hallitusohjelman menolisäyksiin liittyen. Joko menolisäyksiä tunnutaan tehtävän liian paljon tai liian vähän tai ne tunnutaan rahoitettavan väärin tai kohdistettavan väärällä tavalla. Tämä kritiikki ei ole yllättävää, sillä tässä keskustelussa näkyvät puolueiden linjaerot ja arvoerot. Ollaan niin sanotusti politiikan ytimessä. Esimerkiksi kokoomus on arvostellut menolisäyksiä ripotteluksi ja siten varsin vähäpätöisiksi parannuksiksi. Esimerkiksi 50 euron korotus alimpiin eläkkeisiin tai perusturvan parantaminen 20 eurolla saattaa kuulostaa pieneltä, mutta voin kertoa, että tämän korotuksen saavien kukkarossa korotus on todellinen, tervetullut ja kaivattu. Ymmärrän toki, että tässä on selkeä näkemysero. [Puhemies koputtaa] Hallitus haluaa panostaa juuri niihin, jotka näitä panostuksia erityisesti kaipaavat, [Puhemies koputtaa] ja siksi pidän tätä valittua linjaa oikeana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-06-12T13:43:29,2019-06-12T13:44:52,Hyväksytty,1.1 2019_16_84,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Risto,Kalliorinne,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu perhepolitiikasta, ja pidän aika kummallisena, että opposition keskuudessa polttoaineen hinta tuntuu olevan semmoinen perhepolitiikan kulmakivi. Kun itse muistelen perheenperustamisaikoja ja kun lapsentekoon vaimon kanssa ryhdyttiin, ei siinä kyllä paljon bensan hintaa mietitty. [Naurua] Sen sijaan paljon mietittiin esimerkiksi, miten kuntapalvelut toimivat. Paljon mietittiin sitä, minkälainen on turvallinen työelämä. Kuntapalvelut ovat erittäin keskeinen asia — saako koulupaikan, saako varhaiskasvatuspaikan, onko neuvola lähellä, onko siellä pätevää henkilökuntaa. [Juha Mäenpää: Mietittekö ilmastoasioita?] Tämä hallitus pistää kuntien valtionosuuksiin miljardi euroa lisää. Se vaikuttaa jokaisessa suomalaisessa kunnassa jokaiseen lapsiperheeseen erittäin positiivisesti, ja se on aivan eri mittaluokan asia [Puhemies koputtaa] kuin nämä bensan hinnan korotukset, joista te puhutte. [Paavo Arhinmäki: Eiköhän se ollut siinä tiivistettynä koko keskustelu!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1132,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Risto Kalliorinne,1132,2019-06-12T13:44:55,2019-06-12T13:46:01,Hyväksytty,1.1 2019_16_85,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä hallitusohjelmassa on paljon hyvää, muun muassa panostukset koulutukseen. Viime vaalikaudella vihreät Ville Niinistön johdolla kävivät vimmatusti Sipilän hallituksen kimppuun sen koulutussäästöistä. Ville Niinistö sanoi 6. päivä huhtikuuta vuonna 16: ”Saisitte hävetä, jos ette jo häpeä.” Sitten hän sanoi: ”Vihreiden puolesta teen sen sitoumuksen, että sinä päivänä, kun me olemme siellä, me palautamme koulutukseen nämä rahat, mitkä te olette sieltä leikanneet.” Hyvät vihreät, nyt te olette siellä, mutta te ette palauta niitä rahoja, jotka sieltä on leikattu. Te palautatte pysyviin menoihin ehkä kolmasosan, vähän laskentatavasta riippuen. En tiedä, kuka on tänään selitysvuorossa — vaikka edustaja Harjanne — mutta nyt kysyn teiltä vihreiltä: Miten tässä näin kävi? Miten te petitte koulutuslupauksenne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-06-12T13:46:02,2019-06-12T13:47:07,Hyväksytty,1.1 2019_16_86,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Nyt on debattipuheenvuoropaneeli jo suljettu, mutta vihreät pääsevät sitten vastaamaan näihin omilla varsinaisilla puheenvuoroillaan. Otetaan vielä muutama näitä vastauspuheenvuoroja, mitä on tämän keskustelun aikana tilattu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_87,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän varhaiskasvatuskysymykseen. Kyllähän te hallituksessa voitte lupailla kaikkea kivaa lapsiperheille, mutta unohdatte koko ajan, kuka nämä kustannukset maksaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on valitettavasti järjetöntä tuhlausta tässä taloustilanteessa. Miksi lapset pitää laittaa päiväkotiin, jos jompikumpi vanhemmista on kotona? Miksi ylipäänsä teillä linja tuntuu olevan, että parempi paikka pienille lapsille olisi päiväkodissa eikä kotona, jos siihen on mahdollisuus? Lasten määrän lisääminen varhaiskasvatuksen piirissä ei todellakaan paranna varhaiskasvatuksen laatua tai näitä palveluita, joista edustaja Kalliorinnekin tuossa mainitsi. Nämä kaikki lisäykset osuvat kuntien maksettaviksi, ja kunnissa tämä otetaan pois jostain muusta, oli se sitten kyläkoulujen lakkauttamista tai vaikkapa veronkorotuksia. Valtionosuudet eivät vastaa niitä todellisia kustannuksia, mitä näistä lisäyksistä kunnille tulee. Luulisi ainakin keskustalaisia kiinnostavan esimerkiksi tämä kyläkoulujen mahdollinen lakkautus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-06-12T13:47:24,2019-06-12T13:48:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_88,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Valtionosuudet ovat, pysyvät ja nousevat, koska meillä on tämä hallitus. Halla-aho sen sijaan on linjannut, että valtionosuuksien tasausjärjestelmä olisi poistettava. Sanasta sanaan: ”Tasausjärjestelmä on kepulaista aluepolitiikkaa.” Mutta mitä tulee siihen, että energiaverojen korotuksia tehtäisiin jotenkin ylenpalttisesti: Kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, nostimme hiilidioksiditonnin 44 eurosta 54 euroon ihan ensi töiksemme. Kokoomus on korottanut polttoaineveroa kaudella 2011—2015 enemmän kuin tämä hallitus korottaa. Kokoomuksen vaaliohjelmassa oli autoveron poisto, joka kompensoitaisiin sillä, että nostettaisiin esimerkiksi 20 senttiä bensaveroa, tai ajoneuvovero, joka olisi yhtäläinen 300 euron vero ihan kaikille ajoneuvoille, ja sen lisäksi ministeri Kulmunin [Puhemies koputtaa] mainitsema sähköveron korotus. [Puhemies koputtaa] Eli tämän hallituksen toimet ovat varsin maltillisia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-06-12T13:48:38,2019-06-12T13:49:55,Hyväksytty,1.1 2019_16_89,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä tähän työllisyyteen ja tähän isoon kuvaan, koska se ratkaisee kuitenkin sen, onnistuuko teidän talouspolitiikkanne ja onko teillä varaa niihin pysyviin menoihin. Minä haluaisin nyt tarkennuksen näihin lukuihin. Pääministeri Rinne, te sanoitte, että tarvitaan 60 000 uutta työllistä. Mutta minun lukemiseni perusteella se pohjaura on plus 40 000, ja hallitusohjelma tavoittelee 60 000:n lisäystä siihen. Toisin sanoen, se uusien työllisten määrä, jolle tämä talousohjelma on rakennettu, on plus 100 000 työllistä. Se on valtava määrä. Ja nyt kun kerran me näemme Suomen Pankin ennusteestakin, että talouskasvu ei ole niin nopeaa kuin vielä valtiovarainministeriön pohjissa, se tarkoittaa, että teidän pitää saada aikaan yli 100 000 — luultavasti reilusti yli 100 000 — uutta työpaikkaa. Tämä talous- ja työllisyyspolitiikan perusta on mahdoton edelleenkin. Te perustelitte myöskin tätä vastasyklisellä talouspolitiikalla, mutta nythän sen mukaisesti, jos mennään keynesiläisittäin, pitäisi vielä säästää. [Puhemies koputtaa] Edelleenkin talous kasvaa. Te teette puolikeynesiläistä, koska nyt on varaa, ja sitten kun talous laskee, [Puhemies koputtaa] niin silloin te sanotte, että pitää elvyttää. Ei toimi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-12T13:49:56,2019-06-12T13:51:16,Hyväksytty,1.1 2019_16_90,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minä tulen Gdans-kista Itämeri-komission kokouksesta, ja siellä tervehdittiin suurella riemulla useissa puheenvuoroissa sitä, että Suomeen on saatu uusi hallitus. Korostettiin voimakkaasti sitä, että tämän hallituksen ohjelmassa näyttäytyy kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta niin vahvasti. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä ollaan Suomessa nyt rakentamassa. Itämeri näkyy aivan upeasti hallitusohjelmassa, ja ennen kaikkea korostettiin sitä, mikä näissä kansainvälisissä yhteyksissä tulee jatkuvasti vastaan: Suomi avautuu ulospäin, yhteistyöhön, kansainväliseen järjestelmään päin, ei sulkeudu sisäänsä. Samasta asiasta puhui presidentti Moon Jae-in Etelä-Koreasta, joka vieraili maanantaina täällä eduskunnassa myöskin. Hänen johtotähtensä ei ole liittynyt ainoastaan Korean tilanteeseen ja siihen ulkopoliittiseen ja turvallisuuspoliittiseen asetelmaan, vaan talouspolitiikkaan, joka on ihmiskasvoista. Oli hienoa käydä keskustelu ja todeta: meillä on hallitus, joka myöskin noudattaa tällä hetkellä ihmiskasvoista politiikkaa, economic policy with a human face.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T13:51:19,2019-06-12T13:52:32,Hyväksytty,1.1 2019_16_91,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Näin, ja tämä debatti on tällä erää käyty. Olen aivan varma, että tänään siihen tulee vielä mahdollisuuksia uudestaan, mutta mennään hetkeksi taas tähän pyydettyjen puheenvuorojen listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_92,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuosta yleisestä debatista sen verran, että kun oikeistokonservatiivinen oppositio sanoo että ette te pysty, ette te voi, niin kyllä minun viestini ennen kaikkea tuleville sukupolville, nuorille, lapsille, on se, että kyllä meidän pitää ainakin yrittää. Kyllä me voimme, kyllä me pystymme. On väärin tulevaisuutta kohtaan väittää, että ei voi, ei kannata. Aina pitää uskoa tulevaisuuteen ja aina pitää yrittää. Suomen historian 75. hallitus ja sen ohjelma luovat hyvät eväät Suomen rakentamiselle kohti 2030-lukua. Osallistava ja osaava Suomi ‑hallitusohjelma on ennen kaikkea koko Suomen ja kaikki suomalaiset huomioiva ohjelma. Aluepolitiikka on nostettu keskiöön ensimmäistä kertaa liki kymmeneen vuoteen. Aluepolitiikka ja koko Suomi — ne kuvaavat uuden punamullan hallitusohjelmaa. Liian kauan Suomen kehittämistä on tehty vain vahvojen ehdoilla. Liian kauan Suomea on jaettu kahteen leiriin: niihin, jotka menestyvät, ja niihin, jotka jäävät menestymisen ulkopuolelle. Liian kauan Suomessa on suosittu suuria ja hyljeksitty pieniä. Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 Suomen tilanne oli toinen. Velkaantuminen oli holtitonta, työttömyys kasvoi, ja usko tulevaan oli heikkoa. Kiitos keskustavetoisen hallituksen Suomi laitettiin kuntoon. Virheitäkin tehtiin, mutta iso kuva on selvä. Suomea voi nyt kehittää, kun perusta on kunnossa. Suomessa on aina tarvittu nimenomaan keskustalaista vastuullista politiikkaa, jotta myös taloudesta on pidetty hyvää huolta. Oikeiston ja vasemmiston, siis sinipunan, liitto olisi jättänyt jälkeensä taas kerran ison laskun. Siihen meillä ei ollut varaa. Siksi keskusta on hallituksessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Koska kannatus sulaa!] Keskustahallituksen perintö mahdollistaa punamullan hallitusohjelman ja panostamisen koko Suomeen. Arvoisa puhemies! Oikeistokonservatiiviselle oppositiolle on syytä kertoa, mitä uusi punamulta luo tästä maasta. Tulevaisuutta rakennetaan nyt monin tavoin. Hallitusohjelma mahdollistaa MAL-sopimusten laajentamisen, jonka myötä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaltaiset kaupungit pääsevät mukaan suurten kaupunkien kehittämisohjelmaan. Aiemmin tämän erityskohtelun piirissä ovat olleet pääkaupunkiseudun lisäksi vain Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkiseudut. Pääradan kehittäminen laajennuksineen luo edellytykset poikittaisyhteyksien kehittämiseen. On selvää, että hyvät yhteydet ja saavutettavuus määrittävät myös alueiden kehittymistä. Siksi me tarvitsemme panostuksia koko Suomen liikennehankkeiden kehittämiseen. Hallitusohjelman hyvien kirjauksien lista on pitkä, jopa uuvuttavan pitkä: Koko Suomen asiana työ ja yrittäjyys sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen, aluepolitiikka ja maakuntamalli, liikenneinvestoinnit asumisen, yrittämisen ja työnteon mahdollistamiseksi koko maassa, haja-asutusalueilla ja kaupungeissa, lähiöissä ja maaseudulla. Hallitusohjelmassa todetaan, ettei hallitus tee työvoimapolitiikassa toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus, ilman että se tekee samalla työllisyyttä parantavia, tehokkaampia toimia. Tämä pätee myös aktiivimalliin, ja siksi sen tilalle luodaan työhön kannustavia toimia. Metsien käytöstä ja maataloudesta ei tingitä. Yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä. Koulutuksesta tehdään työelämälähtöisempää. Ammatilliseen koulutukseen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen edistämiseen palkataan uusia opettajia. Lapsiperheiden palveluita parannetaan ja perhevapaita lisätään. Pienimpiä eläkkeitä korotetaan. Lisää poliiseja, lisää sotilaita, uusia hävittäjiä ja uusia veneitä Puolustusvoimille. Lisää työtä, lisää turvallisuutta ja lisää tulevaisuutta. Keskustan juureva kädenjälki näkyy tässä hallitusohjelmassa vahvasti. Rohkenen sanoa, että Suomen huominen näyttää taas hieman paremmalta, hieman keskustalaisemmalta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-06-12T13:52:52,2019-06-12T13:57:52,Hyväksytty,1.1 2019_16_93,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman tavoitteita tulee tarkastella erityisesti vasten sen talouslinjauksia. Uusi hallitus perustaa talouspolitiikkansa pitkälti sen toiveen varaan, että suotuisa talouskehitys jatkuu ja sen myötä työllisyystilanne kohenee. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu, talouslinjalta putoaa pohja ja sitä myöten monet ohjelman lupaukset jäävät tyhjän päälle. Vuoden 2018 lopulla Suomen julkisen talouden velka suhteessa bkt:hen oli 58,9 prosenttia. Nyt hallitus nostaa pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla, ja lisäksi kertaluontoisia eriä on 3 miljardia. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen talous rämpi poikkeuksellisen pitkään. Tänä aikana valtionvelan määrä lähes tuplattiin. Maailmantalouden elpymisestä, talouden suhdannenoususta sekä työllisyyden kasvusta huolimatta Suomen julkinen talous ei ole vieläkään tasapainossa. Nyt tilanne tulee tuskin tästä ainakaan paranemaan, tai ainakaan sen varaan ei voi laskea. Maailmantaloudessa ja -politiikassa on paljon epävarmuutta ja ristiriitaisuuksia. Ennustettavammassa ja vakaamman kasvun maailmassa uuden hallitusohjelman linjalle olisi ehkä saattanut löytyä jonkin verran enemmän perusteita. Hallitusohjelmassa on kuvailtu monia hyviä tavoitteita tai ainakin toiveita, mutta on selvää, että talouden tai muidenkaan realiteettien pohdinta ei ole kiinnostanut yhtä paljon. Mikäli suhdanne kääntyy ja riskit realisoituvat, tulojen ja menojen kuilu repeää ja nyt kasvatettavia kustannuksia voidaan joutua rahoittamaan vielä lisää velalla tai myymällä omistuksia tai sitten kuluja yksinkertaisesti karsitaan, niin kuin nyt on jo vihjattukin. Arvoisa puhemies! Monessa asiassa hallitusohjelman tavoitteet ja todellisuus tuskin tulevat myöskään kohtaamaan. Itselläni on huoli varsinkin liikkumisen ja asumisen korkeista kustannuksista, mikä tietysti näkyy monien arkielämässä ja mikä tietysti heijastuu myös työmatkustamiseen entisestäänkin, vaikka nimenomaan työvoiman liikkuvuus maan sisällä on saatava toimimaan huomattavasti paremmin. Merkittävä puute uudessa hallitusohjelmassa on myös suhtautuminen kansalaisten arjen ostovoiman ja tavanomaisen omistajuuden kehittämiseen, mitä ei ohjelmassa juuri ole tai se on ainakin jäänyt toisenlaisten valintojen taakse. Kotimaisen ostovoiman vahvistaminen ja suomalaisen omistajuuden kehittäminen ovat kuitenkin taloutemme kehityksen pullonkauloja. Kotitalouksien ostovoima ja kotimainen omistajuus kohottavat suomalaisten elintasoa sekä tuovat taloudellista itsenäisyyttä ja puskureita vaikeiden aikojen varalle. Elinvoimainen talous tarvitsee sekä ostovoimaisia kotimarkkinoita että vientimarkkinoita. Ostovoimaiset kotimarkkinat ovat tärkeä kasvualusta yrityksille ja ponnahduslauta monille yrityksille myös kansainvälistymiseen. Tämä asia olisi ollut tärkeää vihdoin nostaa sille kuuluvaan arvoon. Arvoisa puhemies! Näistä lähtökohdista johtuen kannatan edustaja Tavion esittämää epäluottamusehdotusta. Arvoisa puhemies! Nostan hallitusohjelmasta esiin myös muutaman myönteisen näkökohdan: Työllisyysasteen nostaminen on tietysti sinänsä tavoitteena tärkeä. Koulutus- ja tutkimuspanostuksia tarvitaan, ja elinikäistä oppimista on kehitettävä. Työllisyyden hoidossa kuntien roolia on aiheellista voimistaa, kuten ohjelmassa todetaan. Hallitusohjelmassa luetellaan myös monia hyviä tavoitteita, joiden sisältö jää auki. Esimerkiksi jää nähtäväksi, mitä osatyökykyisten aseman edistämiseksi tarkoitettavat keinot pitävät sisällään ja mikä on niiden vaikuttavuus, niin tärkeä kuin asia onkin. Teen myös yhden ehdotuksen harkittavaksi. Ohjelmassa on nostettu esiin rahoitusmarkkinoiden vakavat häiriötilanteet ja varautuminen niitä varten. Tässä yhteydessä esittäisin, että olisi järkevää kiinnittää huomiota myös kansainvälisiin yritysostoksiin, jotka kohdistuvat maamme kannalta erityisen kriittiseen infrastruktuuriin, resursseihin tai teknologiaan. Vaarantamatta investointisuojaa annos tervettä kriittisyyttä on paikallaan, ja siksi sopivia kontrollimekanismeja olisi syytä kehittää esimerkiksi talouspoliittisen ministerivaliokunnan alaisuuteen. Muun muassa Yhdysvalloissa on tällainen instituutio, joka tarkastelee tämänkaltaisia suoria ulkomaisia investointeja. Ylipäänsä turvallisuushaasteiden monimuotoistuessa, hankaloituessa ja samalla arkipäiväistyessä olisi syytä pohtia lisäksi erityisen ministerityöryhmän perustamista, joka keskittyy kansalliseen turvallisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-06-12T13:58:04,2019-06-12T14:03:06,Hyväksytty,1.1 2019_16_94,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on monesta kulmasta kehuttu tätä pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmaa, ja onhan siellä paljon hyviä tavoitteita. Se on aivan selvä asia. Mutta meillä suomalaisilla on sellainen vanha viisaus, että jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, niin taitaa olla niin, ettei se ole totta. Tästä syystä joudun ihan tällaista yleistä varovaisuusperiaatetta noudattaen yhtymään tähän edustaja Orpon epäluottamusesitykseen Rinteen hallitusta kohtaan. On aivan päivänselvää, että tavoitteet ovat hyviä, mutta kun tämä hallitusohjelman talouspuoli on valitettavasti niin heikoissa kantimissa kuin se on, meillä on suuri vaara, että ajaudumme ylivelkaantumisen tielle, ja tiedämme, että velkaantuminen, varsinkin jos lähtee tällainen holtiton velkaantuminen käyntiin, on suoraan leikkaamista lapsiltamme ja lastemme lapsilta, jotka joutuvat sitten näiden velkojen maksajiksi. Arvoisa puhemies! Eniten tätä pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmaa on epäilty siitä, että vaikka työllisyystavoite sinänsä on aivan oikea — nostaa työllisyysastetta 75:een — niin konkreettiset toimet puuttuvat. No, onneksi yksityisen sektorin toimijat ovat esittäneet, että haluavat investoida Suomeen, haluavat luoda tänne työpaikkoja, ja erityisen kiinnostuksen kohde on tällä hetkellä suomalainen metsäala. On vireillä konkreettisia hankkeita, joista esimerkiksi Kemijärvelle Boreal Biorefin hankkeen osalta odotetaan ihan näinä päivinä viranomaisten lupapäätöksiä siitä, voidaanko biojalostamo lähteä toteuttamaan. Samaan aikaan Metsä Group on esitellyt Kemiin merkittävää biojalostamoinvestointia. Nämä ovat molemmat miljardiluokan hankkeita, joilla tuodaan Suomeen työtä ja toimeentuloa, rakennetaan pohjaa hyvinvoinnille, ja näin tulisi niitä hyviä työpaikkoja, mitä hallitus kieltämättä kipeästi kaipaisi, että nämä hallituksen ohjelmassa mainitut hyvät tavoitteet saadaan täytettyä. Kysyn nyt pääministeri Rinteeltä: ovatko nämä investoinnit tervetulleita vai eivätkö nämä ole? On harmillista, että hallituksen ministerit ovat olleet kovin eriseuraisia tämän asian suhteen. Tähän tarvitaan selvä selvyys, koska siellä paikkakunnalla on muitakin toimijoita kuin vain nämä investointeja tekevät yritykset. Siellä on monia pieniä yrittäjiä, jotka haluaisivat uskoa oman paikkakuntansa tulevaisuuteen, rakentaa sinne asuntoja, aloittaa siellä monenlaista yritystoimintaa, tehdä juuri sitä, mitä tarvitaan, jotta kaikki Suomen alueet pysyvät vireinä ja menestyvinä. Nyt tarvitaan selkeä linja hallitukselta metsäpolitiikan ja investointien toivottavuuden osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-06-12T14:03:08,2019-06-12T14:06:05,Hyväksytty,1.1 2019_16_95,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Auton puheenvuoron perusteella halusin nyt vastata suoraan tähän kysymykseen: Elikkä tämä hallitus kannattaa sellaisia hankkeita, jotka lisäävät Suomessa työllisyyttä ja jotka ovat osa sitä ratkaisua, joka tarvitaan ilmastonmuutoksen kokonaisuuteen, ja meillä on nyt tällä hetkellä aika monia tämmöisiä metsäteollisuuden uusia hankkeita pohdinnassa. On aivan varma, että nämä yhtiöt miettivät myöskin sitä, mitkä toiminnot sitten jatkuvat, jos uusia hankkeita tulee, ja kyllä minun käsitykseni on se, että me kykenemme yhdistämään hyvän ilmastopolitiikan ja metsäteollisuuden raaka-aineiden varaan perustuvan tulevaisuuden rakentamisen Suomessa oikealla tavalla. En olisi kovin huolissani edustaja Auttona nyt siitä, mitä tapahtuu Lapissa metsäteollisuuden investoinneille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-12T14:06:07,2019-06-12T14:06:57,Hyväksytty,1.1 2019_16_96,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_97,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jussi,Wihonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Tavion esittämää epäluottamusehdotusta. Kansa pannaan hallituksen holtittomuuden maksajaksi. Järkevä taloudellinen ajattelu nojaa aina tosiasioihin. Jokainen meistä tietää sen omissa menoissaan, tai kuten suomalainen sananlasku sanoo: suu säkkiä myöten. Tulevaisuuden oletusten on perustuttava realismille, ei toiveille tai harhaiselle ajattelulle. Merikapteeni ei voi aina olettaa purjehtivansa aurinkoisessa säässä. Jos merikapteeni ei välitä merenkäynnistä tai tuulista, niin edessä on haaksirikko. Sama pätee tähän meidän uuteen hallitukseemme: laiva ajaa karille. Uusi hallitusohjelma perustuu hurskaille toiveille siitä, että talouskasvu säilyy parissa prosentissa ja että työllisyysaste saavuttaa 75 prosentin tason vuoteen 2023 oletuksella ”normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa”. Ennusteet näyttävät päinvastaista: talous jäähtyy. Eilen tulleet Suomen Pankin ennusteet vahvistavat tämän. Merkillisintä hallitusohjelmassa on se, että keinoja työllisyyden parantamiseksi etsitään kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Asia voi osoittautua yhtä vaikeaksi kuin ympyrän neliöiminen, jos joku muistaa yhtään matematiikasta. Arvoisa puhemies! Esitetty hallitusohjelma nojaa talouskasvuodotuksissaan villiin optimismiin ja tosiasioiden päättäväiseen kieltämiseen. Katsokaa, mitä tapahtuu maailmalla. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa kehittyville talouksille 1,8 prosentin kasvua, mutta EU itse ennustaa suuria ongelmia tulevaisuudessa. Brexit ja kauppasodat tulevat laskemaan tätä ennustetta. Suomelle tämä tulee olemaan tuhoisaa, sillä me elämme viennistä. Hallituksen usko tulopuolen jatkuvuuteen ja keinot sen rahoittamiseen ovat sanalla sanottuna vastuuttomia. Se, että lainanottoa vältellään valtion omaisuuden myymisellä, on kauniisti sanottuna järjetöntä. Luulisi, että esimerkiksi ulkoministeri Haavisto muistaisi sen, miten Carunan myynti toi vain hitusen rahaa ja kansalaisille loputtomat sähkönsiirtomaksut. Hallitus myy valtion omaisuuden ja kansa pannaan maksumieheksi. Valtion omaisuuden myynti halvalla ja sitten se, että kansalaiset joutuvat maksamaan maltaita luonnollisista monopoleista, on kaikkien järjellisten periaatteiden vastaista. Arvoisa puhemies! Pelkään pahoin, että viiden sentin hallitus törmää arkielämän faktoihin. Aluksi edessä on todellisuuden kieltäminen, aivan samoin kuin 2008, jolloin edellinen suuri lama iski meihin. Silloin SDP kykeni jopa pari kertaa varoittamaan hallitusta tulevasta lamasta, mutta nähtävästi demarien talouspoliittiset ajatukset ovat muuttuneet niistä päivistä epärealistiseen suuntaan. Tosiasioiden kieltämisen jälkeen hallitus joutuu kuromaan umpeen tulopuolen vajetta. On luonnollista, että se alkaa a) myymään lisää valtion omaisuutta, b) verottamaan lisää. Vihreät osoittautui suureksi avuksi hallitukselle. Ilmastoverotuksen epämääräiset periaatteet tarjoavat valtavat mahdollisuudet nostaa autoilevan ja omakotitalossa asuvan tavallisen suomalaisen verotusta. Hallitusohjelmassa esitellyt veroratkaisut ovat epäoikeudenmukaisia. Ne iskevät eniten eläkeläisiin, jotka asuvat omakotitalossa ja jotka autoilevat. Näitä ihmisiä on parisataatuhatta. Heidän elämisen edellytykset kuristetaan tehokkaasti ja armotta. Se voidaan tehdä siksi, että harvat heistä äänestävät vihreitä tai edes sosiaalidemokraatteja. Arvoisa puhemies! Se, mihin tämä iskee, on niin sanottu häviäjien Suomi eli Kehä III:n ulkopuolella oleva Suomi, joka tätä ennen äänesti kepua. Tämän historiallisen huonon kokeilun maksajat ovat tavalliset kansalaiset, joita ahdistetaan nyt tosi mielellä. Maakunnasta kuuluu viestiä: ihmiset ovat pettyneitä, he halusivat muutosta mutta saivatkin veronkorotukset ja polttoaineen hinnannousun maksettavakseen. Mitä tästä seuraa? Mitä tulevat poliittisen historian tutkijat sanomaan tästä omalaatuisesta hallituksesta? Näyttää siltä, että tästä vihervasemmisto-kokeilusta tulee jonkinlainen hallitusten linnunpelätin, johon historioitsijat tulevat viittaamaan pelolla ja vavistuksella. Silloin kysytään, miten tämä oli mahdollista tehdä. Kansalaisten mieleen jää tästä ajanjaksosta painajaisia. Se oli aika, kun duunarien rahat loppuivat. Se oli aika, kun autolla ajava oli vihollinen omassa maassaan. Se oli aika, kun kepu romahti. Arvoisa puhemies! Minne tästä hallitusohjelmasta unohtui vientiteollisuus ja tuleva hyvinvointi? Miksi tavallinen kansa joutui maksumieheksi? Lopuksi: Hyvääkin tästä hallitusohjelmasta löytyy. Luonnonsuojeluun panostaminen, 100 miljoonaa, on kansallista ja isänmaallista politiikkaa, oikea ekoteko — haluan jättää paremman maan tuleville sukupolville — kiitos siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1436,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jussi Wihonen,1436,2019-06-12T14:07:00,2019-06-12T14:12:40,Hyväksytty,1.1 2019_16_98,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on nostettu esiin sisäilmaongelmat, jotka ovat tällä hetkellä vakava ongelma muun muassa monissa kouluissa ja päiväkodeissa. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan mainita mitään siitä, kuinka esimerkiksi sisäilmasta sairastuneiden lasten opetus järjestettäisiin tulevaisuudessa parhaiten. Monissa kunnissa lapset pakotetaan nyt päivä ja viikko toisensa jälkeen oirehtimaan huonosta sisäilmasta kärsivään kouluun. Samalla heidät jätetään periaatteessa täysin oman onnensa nojaan. Hallituksen tulisi ymmärtää, että olisi äärimmäisen tärkeää saada kaikki koulujen ja päiväkotien ja muiden laitosten oireilevat lapset ja aikuiset välittömästi uusiin tiloihin. Sellaisiin väistötiloihin, joissa oirehtiminen voi loppua. Hallituksen tulisi tukea kuntia ja antaa niille apua, jotta huonosta sisäilmasta kärsivät laitokset voitaisiin korvata esimerkiksi puhtailla kouluilla, joissa oireita ei enää tulisi. Hallituksen tuleekin kiinnittää tähän asiaan erityistä huomioita, sillä etenkään lapsemme eivät voi olla mitään koe-eläimiä, joiden oireista ei välitettäisi. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää sisäilmasta sairastuneiden tilanne siten, että sisäilman vuoksi työkyvyttömät ja työpaikkakyvyttömät eivät jää ilman toimeentuloa. Tuo on hyvä kirjaus. Mutta vieläkin tärkeämpää on ymmärtää, että monet työpaikkakyvyttömät haluavat ensisijaisesti takaisin töihin puhtaisiin tiloihin ja vasta toissijaisesti sosiaaliturvan pariin, jos työnteko ei kerta kaikkiaan enää onnistu. Hallituksen tulisikin pyrkiä ensisijaisesti tukemaan tämän ryhmän työelämään osallistumista sen sijaan, että nyt korostetaan vain työelämästä pudonneiden toimeentuloa, kuten sosiaaliturvaa. Kaiken lisäksi hallitusohjelmaan on nyt kirjattu monia asioita varsin laveasti. Hallitus ei kerro esimerkiksi sitä, millä tavoin sisäilmasta kärsivien asumisen tukemiseen liittyvä selvitys tehdään käytännössä tai miten osatyökyvyttömien osalta huomioidaan myös sisäilmasta sairastuneet yhtenä osatyökyvyttömien ryhmänä. Sisäilmasairaille hallitusohjelma tarjoaa monia hienoja kirjauksia, mutta toivottavasti ne eivät jää pelkiksi puheiksi, vaan puheet muuttuvat myös teoiksi. [Veronika Honkasalo: Kyllä näin on!] Hallitus on nyt asettanut riman todella korkealle tämän ryhmän kohdalla. Arvoisa puhemies! Koulumaailmasta on saatu huolestuttavia tietoja siitä, että lasten ja nuorten keskittymiskyky on viime vuosina heikentynyt ja että oppimistulokset ovat rapistuneet luku- ja laskutaidosta alkaen. Samaan aikaan lasten ja nuorten stressi ja uupumus ovat pahentuneet entisestään, opettajilla jopa tätäkin enemmän. Kaiken lisäksi opettajan ammatin vetovoima on laskussa. Oppimistulosten erot ovat kasvaneet ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Hallitus on luvannut, että toisesta asteesta tehdään jatkossa maksuton. Tarkoitus on erittäin hieno. Kenenkään koulunkäynnin ei pidä pysähtyä vanhempien taloudelliseen tilanteeseen. Nyt on kuitenkin ilmassa merkkejä siitä, että hallitus ei ole kulkemassa tämän asian suhteen oikealla tiellä, vaan asiassa voi käydä huonosti. Pelkään, että hallitus ampuu ohjuksella kärpästä ja kylvää rahaa tasaisesti kaikille. Sen sijaan järkevämpää olisi niin tässä kuin monessa muussakin asiassa kohdentaa lisätuki niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Tuen jakamista kohdistetusti ei haluttu, koska se olisi ollut hallituksen mielestä ihmistä leimaava. Tällainen argumentti on kuitenkin hutera, koska noin ajatellen pitäisi sitten poistaa asumistuki ja moni muukin harkinnanvarainen tukimuoto kokonaan. Kuinka hallitus on ajatellut suunniteltavaksi koulua käymättömien avustamisen? Heidän määränsä tulee varmasti lisääntymään. Meillä on paljon nuoria, etenkin teini-iässä olevia, jotka eivät pysty monien ongelmiensa vuoksi käymään täysipainoisesti koulua. Heitä yrittävät auttaa opettajat, terveydenhoito, lääkärit, psykiatrinen tuki, lastensuojelu ja eri viranomaiset. Koulut joutuvat lisäksi joustamaan mittavissa määrin ja pudottamaan vaatimuksiaan, jotta tällaiset oppilaat pystyvät valmistumaan edes rimaa hipoen yhdeksänneltä luokalta. Jos oppivelvollisuus pitenee, kuten hallitus nyt esittää, uskon, että tuettavien oppilaiden määrä kasvaa selvästi. Siihen olisi hyvä varautua jo nyt suunnittelemalla heille tukiportaat, eli kuka auttaa ketäkin missä vaiheessa, jotta jokainen lapsi ja nuori saisi parhaan mahdollisen koulutuksen lähtökohdista riippumatta. Kouluissa erilaisia hankkeita syötetään opettajien ja oppilaiden ajan kustannuksella yhä tiiviimpään tahtiin. Opetussuunnitelman käyttöönotto on vielä vaiheessa, ja uusia hankkeita, joissa opettajan niskaan kaatuu hankkeiden toteutus, tuodaan jatkuvalla tahdilla kouluun. Aikaa ei ole lisää, mutta vaateet opettajan suuntaan kasvavat ja kuorma kaatuu helposti oppilaiden kannettavaksi. Opettajan sietokyky on rajallinen. Todellinen arkipäivä kouluissa on hyvin toisennäköinen kuin paperilla kirjoitettu todellisuus. Kuraattoreiden sekä psykologien asiakkuuksissa korostuvat yhä useammin vaativaa, erityistä oppilashuollon tukea kaipaavat lapset. Tämä luo merkittäviä haasteita siirtää työskentelyn painopiste lain edellyttämään varhaiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Mitä lapset saavat vakavasti oireillessaan? Opettaja ei ole terapeutti, ei ihmissuhdetyön ammattilainen. Kuka auttaa opettajaa ja oppilasta haastavissa kohdissa? Ei kuraattorilla eikä psykologilla ole terapeuttista osaamista. Olisi hyvin perusteltua tuoda ratkaisukeskeistä matalan kynnyksen terapiaa alakouluille oppilashuollon lisäksi, tukea sinne, missä sitä todella tarvitaan. Tätä asiaa on jo pilotoitu, ja tulokset sekä palaute ovat olleet erittäin hyviä niin oppilailta kuin erityisesti opettajilta ja oppilashuollolta. Eli avaimet ongelman ratkaisuun löytyvät jo. Ministeri Andersson, nyt tarvitaan vain rohkeutta muutokseen ja yhdessä tekemiseen. Tämä sijoitus olisi miljardien säästö, pois tulevista kustannuksista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-06-12T14:12:54,2019-06-12T14:19:12,Hyväksytty,1.1 2019_16_99,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä tuli kerrankin sellainen puheenvuoro opposition puolelta, jossa oli hyvin paljon sellaista, josta voi olla samaa mieltä. Kuitenkin täsmentäisin sen verran, että hallitusohjelmassa on asumiskohdassa tällainen yleiskirjaus, jossa sanotaan, että ”selvitetään ja varmistetaan eduskunnan aiemmin hyväksymien rakennusten kosteus- ja homeongelmia koskevien kannanottojen toteutuminen”. Tämä kattaa myöskin koulujen ja muiden sisäilmasta sairastuneiden sosiaaliturvaan kuuluvia asioita. Sen lisäksi tässä on rakentamisen puolella lueteltu paljon toimenpiteitä, joilla tätä asiaa ryhdytään korjaamaan. Hallitusohjelma myös sitoutuu siihen, että jatketaan viime kaudella aloitettua Terveet tilat 2028 ‑ohjelmaa, ja toivon, että siinä päästään myöskin konkreettisemmalle asteelle kuin viime kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-12T14:19:15,2019-06-12T14:20:22,Hyväksytty,1.1 2019_16_100,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Puhujalistaan, edustaja Ikonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_101,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on monta asiaa, joista voi olla iloinen. Se edistää monella tavoin hyvinvointia ja lupaa panostaa koulutukseen, ympäristöön, tasa-arvoon ja moniin muihin kestävää kehitystä edistäviin teemoihin. Suurin huoleni hallitusohjelmassa on se, että se sisältää suorastaan hengästyttävän määrän lupauksia, joista moni on hyvä, mutta kalliiden lupausten määrä on valtava suhteessa rahoituspohjaan. Omat huoleni ohjelmassa liittyvät kyvyttömyyteen tehdä valintoja, kipeitäkin sellaisia. Se näkyy strategiapainopisteiden puutteellisuudessa. Kestävyyden nimissä toimia olisi voinut priorisoida ja kohdentaa vaikuttavammin. Arvoisa pääministeri! Totesitte, että taloutta hoidetaan ihmistä varten, mikä on ihan hienolla tavalla sanottu. Kestävänä taloudenhoitona tästä kehikosta ymmärrän itse sen, että hoidamme silloin taloutta tämän päivän tarpeiden lisäksi lapsiamme ja lapsenlapsiamme ajatellen, että heidänkin on mahdollista elää hyvinvoivassa Suomessa. Hallitusohjelmaa lukiessani mieleeni hiipi pelko siitä, että kun kaikkea kivaa luvataan tässä hetkessä kaikille ja ripotellaan rahat yli sataan kohteeseen ja unohdetaan samalla tulevaisuuden tarpeet ja edellytykset niiden täyttämiseen, niin miten meidän rahkeemme riittävät tulevaisuudessa. Se ei mielestäni ole vastuullista. Lupasitte onneksi kuitenkin sen, että pysyviä menoja ei lisätä ilman, että tiedossa on pysyviä tuloja ja että takaatte kestävän talouden, joka nojaa työllisyyskasvuun. Tavoitteena 75 prosentin työllisyysaste onkin hyvä. Mieluummin tulisi tähdätä vielä korkeammallekin, mutta vastausta vaille on jäänyt tässä näiden päivien aikana kysymys, miten tähän päästään ja päästäänkö. Ohjelma vaatisi tuekseen myös uskottavia toimia yritystoiminnan edistämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi eli talouden pohjan luomiseksi. Toivon, että hallitus korjaa viimeistään toimeenpanovaiheessa tämän puutteen ohjelmassaan. Sitten koulutukseen. Koulutuspanostuksista olen iloinen. Korkeakoulujen indeksijäädytysten perumisesta kiitän kuitenkin jo edellistä hallitusta, sillä se oli toteutumassa riippumatta pääministeri Rinteen hallitusohjelmasta. Myös yliopistojen pääomituksen [Pia Viitasen välihuuto] — se oli jo päätetty — olisin nähnyt mielelläni osana hallituksen ohjelmaa, sillä vain vahvalla osaamisella ja korkeatasoisella tutkimuksella Suomi voi menestyä. Toisen asteen panokset olisin kohdentanut parempaan tukeen ja laittanut enemmän painoa varhaisiin vuosiin. Pelko, jonka olen kuullut monesta toisen asteen oppilaitoksesta, on se, että oppivelvollisuuden pidentämiseen tarvittava raha on pois opetuksesta ja johtaa heikompiin oppimateriaaleihin. Moni näistä arjen tuntijoista keskittäisi rahaa mieluummin tukea tarvitsevien henkilöiden opetukseen pienryhmissä ja yleensä mahdollisuuteen kohdata aikuinen tasaisin väliajoin. Vaikein kysymys oppivelvollisuuden ja motivaation näkökulmasta on se, miten nuoret voisivat omaksua ulkoapäin heille asetetun koulutuksen motivoivaksi. Tippuminen koulupolulta ei tapahdu hetkessä, ja siksi olisi tärkeintä investoida juuri varhaiskasvatukseen ja nuorten varhaisiin vaiheisiin, jotta heikkoa koulumenestystä, oppimisvaikeuksia, syrjäytymistä sekä työttömyyttä voidaan tehokkaasti ehkäistä. Kun puhutaan vaikuttavimmista keinoista, tässä kohtaa olisin toivonut tarkempaa vaikuttavuusarviointia siitä, miten nuorten kouluttautumista voidaan tukea ja keskeyttämisiä ehkäistä. Sitten vielä näistä ratahankkeista. On hyvä kuulla, että perusväylänpidon parlamentaarisesti sovitut panostukset etenevät, mutta muuten liikennekirjaukset jäivät hallitusohjelmassa kuitenkin valitettavan pyöreiksi. Niin liikkuvien ihmisten, yritysten kuin ilmastonkin vuoksi on hyvä, että esimerkiksi kaupunkien väliset ratayhteydet eli päärata, Turun tunnin juna ja itärata mainitaan ohjelmassa. Epäselväksi kuitenkin jää, miten niitä tullaan käytännössä viemään eteenpäin. Hankeyhtiöitten avulla haettiin aikaisemmin rahoitusratkaisua, jolla näitä voitaisiin viedä eteenpäin. Edustaja Kurvinen puhui täällä kuitenkin eilen valinnasta junien välillä, mistä itselleni heräsi pelko, asetetaanko hankkeet nyt vastakkain. Valtiovarainministeri kertoi lisäksi mediassa, että tunnin juna nytkähtänee eteenpäin. Entä päärata ja itärata? Esimerkiksi pääradan kohdalla suunnittelun liikkeelle saamisella alkaa olla kuitenkin jo polttava kiire. Yli puolta Suomea palvelevan pääradan suunnittelutavoitteina on yhä oltava nopeuden ja kapasiteetin lisääminen ja suunnittelun ripeä toteutus niin, että pääratakin ehtii mukaan EU-rahoituksen hakuun. Tässä ei ole aikaa aikailla. Aikaikkuna tähän sulkeutuu nopeasti. Ministeri Marin kertoi, että yhtiön valmistelua jatketaan, mutta aikataulu ei eilen käynyt ilmi. Kysynkin, miten nopeasti suunnittelu saadaan liikkeelle ja ehditäänkö mukaan EU-hakuun. Ja aivan lopuksi kommentoin vielä tätä kaupunkipoliittista keskustelua. Täällä on noussut hyvin esiin Helsingin huoli edustaja Koulumiehen aloitteena, ja siihen on saatu vastauksia, mutta on nostettava kyllä esiin myöskin se, että on mietteliäs olo sikäli, mitä tämä merkitsee muiden suurten kaupunkien osalta. Kaupungit on otettu tässä ohjelmassa esiin, mikä on hyvä asia, esimerkiksi tämä kolmannen hallinnon tason luominen ottaen huomioon suuret kaupungit, joitten merkitys koko Suomen vetovoimalle on erittäin suuri. Kirjausmuodot saavat miettimään, vedetäänkö suuria kaupunkeja ainoastaan pääkaupunkivetoisesti vai tunnistetaanko sote-uudistuksessa muiden suurten kaupunkien itsenäisyys ja alueelliset vahvuudet. Esimerkiksi kansainvälinen kilpailu koskee muitakin suuria: Tamperetta, Turkua, Oulua, muita. Rahoitus, miten se otetaan? Miten esimerkiksi tehtävien tulevaisuus? Täällä vilautellaan maakunnan ja kuntien tehtävien selvitystä. Eli on pelko, miten käy muitten suurten kaupunkien. Ja tähän ihan viimeiseksi vielä toivon, että ei kavenneta sitä vain asuntopolitiikkaan, vaan katsokaa mallia: edellisen hallituksen piirissä tehtiin tällainen laaja, monipuolinen kaupunkiohjelma. Jos strategiaa teette, niin hyödyntäkää niitä anteja sieltä. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-06-12T14:20:25,2019-06-12T14:26:27,Hyväksytty,1.1 2019_16_102,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Miten käy ahkerien ihmisten Suomen? Tätä on pohtinut moni uusmaalainen varsinkin punavihreän hallitusohjelman julkistamisen jälkeen. Uusi hallitus lähtee siitä, että systeemi tietäisi ihmisiä paremmin, miten ihmisten rahat pitäisi käyttää ja elämä järjestää. Ei tiedä. Seurauksena on kalliimpi arki, uusia kieltoja ja rajoituksia, heikommat kannusteet työntekoon ja lopulta armoton velkaralli. Punavihreä veroraippa sivaltaa erityisesti työteliäitä keskituloisia. Haitta- ja ympäristöveroja korotetaan yli 700 miljoonalla eurolla, ja vastineeksi luvatut 200 miljoonan euron tuloveronkevennykset ovat pelkkää silmänlumetta. Ne eivät riitä kompensoimaan veronkorotuksia varsinkaan keskituloisille. Ahnas maakuntaverokarhukin vaanii jo nurkan takana. Koulutettuja asiantuntijoita hallitus kurittaa jatkamalla ylimääräistä epäsolidaarisuusveroa, jota myös solidaarisuusveroksi harhaanjohtavasti kutsutaan. Onko mikään Suomessa niin pysyvää kuin väliaikainen vero? [Pia Viitanen: Niin, hyvätuloisia ei saa verottaa!] Ei ole mitään järkeä, että jo reiluilla keskiansioilla palkansaajalle jää käteen tienaamastaan lisäeurosta alle puolet. Ihmiset osaavat kyllä laskea, kannattaako työ. Jokaisen pitäisi saada pitää oman työn hedelmistä nykyistä suurempi osa. Hyvä hallitus, olkaa rehellisiä ja sanokaa suoraan: verotus kiristyy, arki kallistuu. Suomen kokonaisveroaste on jo tapissa. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Tien päässä on suo, johon ihmisten ja isänmaan mahdollisuudet uppoavat. Arvoisa puhemies! Hallituksen lukuisten lupausten rahoittaminen nojaa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen — niin pitääkin. Tärkeät hyvinvointipalvelut, kuten kannatettavat panostukset kasvatukseen, koulutukseen ja osaamiseen, voidaan rahoittaa kestävästi vain työn ja yrittämisen kautta. Toiveajattelulla työllisyys ei nouse. Työllisyys tuskin paranee myöskään työmarkkinajärjestöjen johdolla, joille hallitus on siirtämässä parlamentaarista päätösvaltaa. Pukki ei sovi kaalimaan vartijaksi. Kaiken kukkuraksi hallitus omin toimin aikoo heikentää työllisyyttä muun muassa leikkaamalla kotitalousvähennystä. Tämä on järjetöntä kateuspolitiikkaa. Kotitalousvähennys lisää työllisyyttä, kuten hallituspuolue RKP on aiemmin vahvasti korostanut, ja se auttaa erityisesti ruuhkavuosia eläviä perheitä ja senioreita arjessa. Todellisuuskriittinen hallitus tekee liikkumisestakin paikoin niin kallista, että töihin ei välttämättä kannata enää lähteä. Polttoaineveroa korotetaan tuntuvasti, 250 miljoonalla eurolla, sekä sallitaan järjettömät ruuhkamaksut. [Mikko Savola: Indeksikorotukset!] Uusi hallitus on kaikkien aikojen autoiluvastaisin. Onko hallitus vieraantunut suomalaisesta arjesta? Kaikki eivät pääse töihin pyörällä tai ratikalla — auto on välttämätön. Auto on vapautta, auto on tasa-arvoa, auto on järkeä. Ihmisten aika ei ole ilmaista. Pääministeri Rinne viittasi eilen siihen, että polttoaineen hinta voi nousta maailmanmarkkinahinnan johdosta enemmän kuin hallituksen korotusten seurauksena. Miksi ihmeessä te sitten korotatte vielä päälle veroja? Bensaveron korotus luvataan kompensoida vain pienituloisille, ja keskituloisten progressio sen kuin kiristyy. Arvoisa puhemies! Silkkaa järjettömyyttä edustaa hallituksen päätös sallia ruuhkamaksun periminen Uudenmaan työssäkäyviltä. Cityvihreät saivat siis tahtonsa läpi, kun keskustaa ja RKP:tä ei ilmeisesti kiinnostanut. Ruuhkamaksun salliva laki tarkoittaa käytännössä, että ruuhkamaksu myös tulee Uudellemaalle. Pääkaupunkiseudulla esitetyn suunnitelman mukaan Kehä kolmosen ulkopuolelta keskustaan pendelöivän ruuhkamaksu tietäisi jopa 1 600 euron lisälaskua vuodessa. Tämä maksu rokottaa suhteessa eniten pienituloisia. Aikooko liikenneministeri Marin todella sallia uuden, regressiivisen superveron? Entä uusmaalaisten luottamuksen vaaleissa saaneet pääministeri Rinne sekä ministerit Kaikkonen, Harakka ja Blomqvist, miten te voitte hyväksyä tällaisen maksutaakan uusmaalaisille palkansaajille? Mäntsäläläisen hoitajan, tuusulalaisen pienurakoitsijan, raaseporilaisen opettajan ja sipoolaisen insinöörin työhön kohdistuva maksutaakka voi nousta jopa yli 130 euroa kuukaudessa. Tällainen on suunnitelma. Tämä ei ole koko Suomen hallitusohjelma, toisin kuin täällä on vakuuteltu. Tämä ei ole toimeliaiden ja autoilevien uusmaalaisten hallitusohjelma. Ruuhkamaksua perustellaan usein ilmastosyillä. Kyseessä ei ole kuitenkaan päästöihin kohdistuva haittavero vaan uusi ahkeruuteen kohdistuva vero. Arvoisa hallitus, miksi te aiotte rangaista ahkeraa? Onko tavoitteenanne ahkerien Suomen sijaan köllöttelijöiden Suomi? En voi monista hyvistä kirjauksista huolimatta tukea tätä hallitusohjelmaa. Se on faktaresistentti niin suomalaiselle arjelle kuin talouden realiteeteille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-12T14:26:37,2019-06-12T14:32:25,Hyväksytty,1.1 2019_16_103,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hieman korjaan tätä vaihtoehtoisen todellisuuden maailmaa, mihin edustaja Vestman meni. Elikkä pieni- ja keskituloisten verotus tulee keventymään, ei kiristymään. Siis pieni- ja keskituloisten verotus tulee keventymään, ei kiristymään. Se toteutetaan eläketulovähennyksellä, perusvähennyksellä ja työtulovähennyksen korjaamisella. Siis pieni- ja keskituloisten verotus tulee keventymään. Polttoainevero on 5 senttiä vuoden 2023:n tasossa lisää litralle tähänhetkiseen verrattuna, 5 senttiä 2023:n tasossa. Se tulee kuluttajahintaindeksin mukaan nousemaan näitten vuosien aikana. Siis hintojen nousun mukaan tulee nousemaan polttoaineverotus, ei yhtään sen enempää. Ja vielä haluan todeta, että en tunnistanut kyllä mistään noita ruuhkamaksuihin liittyviä lukuja, mitkä te esititte. On ehkä tulossa laki, joka mahdollistaa ruuhkamaksut kaupunkien, kuntien päättäminä, mutta missään vaiheessa ei ole todettu niitten sisältöä, vielä tällä hetkellä, mihinkään suuntaan. [Maria Guzenina: Kaupungit päättävät!] — Kaupungit päättävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-12T14:32:27,2019-06-12T14:33:36,Hyväksytty,1.1 2019_16_104,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Myönnän muutaman vastauspuheenvuoron.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_105,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Ärade talman! Tosiaankin siis hallitus ei päätä ruuhkamaksusta vaan tekee mahdollisesti lainsäädäntöä, joka ne mahdollistaa. Ja silloin kaupungit päättävät, ja kokoomus taitaa vieläkin kuitenkin olla tämän alueen suurin puolue, joten asia on pitkälti taitavien kokoomuspoliitikkojen käsissä. Maksut tulevat, jos he sellaisia haluavat. Mitä kotitalousvähennykseen tulee, niin tästä on tietenkin erilaisia näkemyksiä, mutta tätä kirjausta ei olisi tullut, ellei VM olisi todennut, että tällä ei ole negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Bensaveron korotus: Jos ymmärsin oikein, niin edellinen puhuja, Vestman, toisaalta paheksui bensaveron korotuksia ja sitten paheksui ruuhkamaksuja, koska ne eivät kohdistu polttoaineeseen eli eivät ole bensaveron korotuksia, ja minä en tästä kiertävästä logiikasta oikein pääse nyt perille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-12T14:33:42,2019-06-12T14:34:46,Hyväksytty,1.1 2019_16_106,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne totesi äsken kuin myös edustaja Adlercreutz, että tämä ruuhkamaksun salliva laki säädetään mahdollisesti. Nyt kuitenkin hallitusohjelman kirjaus näyttää hyvin ehdottomalta. Siellä todetaan, että tällainen laki, joka sallii ruuhkamaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla, säädetään. Eli pyytäisin tältä osin nyt täsmennystä, mistä te olette hallitusneuvotteluissa tarkalleen ottaen päättäneet. Kysyn myöskin, ettekö todella tunne Uudenmaan seudulla tehtävää maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelua, johon suoraan viittasin puhuessani tästä jopa yli 1 600 euron vuosikustannuksesta Kehä kolmosen ulkopuolelta tänne kantakaupunkiin pendelöivien palkansaajien osalta. Tämä on todellisuus. Tämä on todellinen suunnitelma, jota tällä hetkellä laaditaan ja ainoastaan odotetaan, että tällainen salliva laki täällä eduskunnassa säädetään. Kehotan tutustumaan tähän suunnitelmaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-12T14:34:47,2019-06-12T14:36:09,Hyväksytty,1.1 2019_16_107,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Olen kirjannut vastauspuheenvuorot edustajille Kärnä, Savola, Viitanen, Eestilä, Kiljunen, Adlercreutz ja Guzenina.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_108,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne vastasi hienosti tähän polttoaineveron korotukseen, että kyseessä on tosiaan indeksikorotus. Tämä on puitu nyt moneen kertaan täällä. Se on kuluttajahintaindeksiin sidottu. Ja sitten tämä suuri kuva: hallitusohjelmalla on sitouduttu siihen, että liikenteen verotukseen tehdään kokonaisuudistus, jossa huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja samalla varmistetaan, että tulo‑ ja varallisuuserot eivät kasva. Tämän kokonaisuuden rakentamisessa on hallituksella paljon pohdittavaa, millä tavalla se tehdään, mutta nämä reunaehdot ovat varsin hyvät. Tätä ruuhkamaksukeskustelua kyllä hämmästelen. Itse olisin kyllä tyytyväinen täällä Helsingissä, eli jos on rakennettu miljardeja maksava joukkoliikennejärjestelmä yhteisillä verovaroilla, niin eikö ole hyvä, että luodaan järjestelmä, jolla voidaan kannustaa sen käyttämiseen? Itse olisin, mikäli olisin tämän kaupungin johdossa, hyvin tyytyväinen, että tällainen lainsäädäntö on tulossa, ja kiittelisin hallitusta siitä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-12T14:36:09,2019-06-12T14:37:10,Hyväksytty,1.1 2019_16_109,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Virvoitusjuomaveron laajennus, 50 miljoonaa euroa; online-kassakonejärjestelmät, 140 miljoonaa euroa maksuja; sähköveroluokan korotuksia, 100 miljoonaa euroa lisää maksuja; EU:n ulkopuolelta tulevien alvivapaiden tuotteiden poistaminen, 40 miljoonaa euroa; arpajaisveron korotusta, 50 miljoonaa euroa; asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistaminen, 80 miljoonaa euroa — valtavia veronkorotuksia ja lisää kuluja tavallisille kansalaisille. Mutta mistä nämä olivat? Nämä olivat kokoomuksen vaaliohjelmasta, niitä, mitä kokoomus on vaatinut. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Eli kokoomus on itse asiassa vaatinut paljon lisäveroja, ja tämä hallitus on varsin maltillisesti toiminut, ja niillä korotuksilla, mitä tulee, saadaan aikaan tälle kansakunnalle hyvinvointia. Ja mitä tulee polttoaineverotukseen, se on indeksikorotus, hyvin maltillinen semmoinen, ja olenpa aivan varma, että kokoomus olisi tehnyt tämän korotuksen vielä suurempana kuin mikä se nyt on, vaikka täällä muuta annetaan ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-06-12T14:37:11,2019-06-12T14:38:19,Hyväksytty,1.1 2019_16_110,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Samalla tavalla minä tässä teroittelin katsettani, kun katselin tätä kokoomuksen verolinjaa. Siellä lämmityspolttoaineitakin kokoomus verottaisi, ihan tavallisen kansalaisen lämmityspolttoaineita, enemmän kuin tämä hallitus verottaa. Ja kokoomus olisi jopa kotitalouksien sähköveroa, hyvänen aika, 100 miljoonaa korottamassa — toisin kuin tämä hallitus. Se ei tee sitä, että kotitalouksien sähkövero nousisi, kuten kokoomus toivoo. Tietenkin kokoomus samaan aikaan sanoo, että niinpä niin, mutta me kompensoimme ne sitten veronkevennyksillä yleisesti. Mutta kuinka ollakaan, nehän olisivat sitten hyväosaisille suuntautuvia veronkevennyksiä, mitä annettaisiin. Sinnehän kokoomuksella on paljon varaa. Tuossa äsken jo kritisoitiin, ettei saisi olla sitä solidaarisuusveroakaan, jota kaikkein hyväosaisimmat maksavat, jotta me voisimme tarjota meidän vanhuksillemme hyvän hoidon, meidän lapsillemme tasa-arvoisen koulutuksen. Mistä, arvoisa kokoomus, te sitten nämä rahat koulutukseen otatte, kun veronkevennykset annetaan hyvätuloisille ja tavallisia kotitalouksia rokotetaan sähköveron korotuksilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-12T14:38:19,2019-06-12T14:39:32,Hyväksytty,1.1 2019_16_111,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tämä liikenteen verotus on aika mielenkiintoinen asia. Ainakin edellisellä hallituksella ja sen edustajilla oli se käsitys, että ensin pitäisi maahan luoda kokonaisjärjestelmä, miten liikennettä verotetaan, ja vasta sen jälkeen arvioida, mitenkä ruuhkamaksut siihen niveltyvät, koska näissä on aika iso ero: jos on ruuhkamaksut, niin — jos olen oikein käsittänyt — ne maksut menevät kaupungille, mutta jos on kokonaisvaltainen järjestelmä, silloin verotetaan liikennettä. Ja minun täytyy, arvoisat ministerit, sanoa, että sillä järjellä, mikä minulle on annettu, minä en tiedä epäoikeudenmukaisempaa veroa kuin autoilun verotus. Sillä kerätään — ajoneuvoverolla, autoverolla, polttoaineverolla ja alv:llä — yli 6 miljardia, ja jossakin Itä-Suomessa on perheitä, joilla on pakko olla kaksi autoa, ja täällä pärjää nollalla autolla. Minä en tiedä, miten voi olla tämmöinen verotus. Eikö kukaan teistä keskustassa rupea kritisoimaan, miten voi olla näin epäoikeudenmukainen verotus,  joka aiheuttaa itse asiassa segregaatiota maan tasolla? Miettikää, ministerit, pitäisikö tälle liikenteen verotukselle oikeasti tehdä jotakin vai jatketaanko 30 vuotta vanhalla järjestelmällä, joka ei toimi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-06-12T14:39:35,2019-06-12T14:40:44,Hyväksytty,1.1 2019_16_112,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ehkä yleisperiaatteena liikenneverotuksessa olisi se, että jos käyttöä halutaan verottaa, niin silloin se on polttoainevero — se on selkeimmin käyttöön kohdistuva vero. Edustaja Vestmanille, joka tässä käytti puheenvuoron näistä ruuhkamaksuista, mielelläni vastaisin suorastaan Vantaan kaupunginvaltuutettuna. Tunnistan hyvin ne ongelmat, mitä näillä ruuhkamaksuilla täällä pääkaupunkiseudulla on, mutta tunnistan myöskin sen selkeän tilanteen, että se päätös asiasta tullaan tekemään Helsingin kaupunginvaltuustossa, Vantaan kaupunginvaltuustossa ja Espoossa ja niin edelleen, jos pääkaupunkiseudusta on kysymys. Siellä tämä debatti tullaan käymään, ja minulla on siihen myöskin reunahuomautukset, jotka liittyvät tämän ruuhkamaksun käyttöönottoon: en pidä sitä täysin järkevänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T14:40:44,2019-06-12T14:41:30,Hyväksytty,1.1 2019_16_113,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Vestmanin kanssa siitä, että ruuhkamaksut eivät välttämättä ole se paras tapa vähentää päästöjä. Niihinhän näillä ruuhkamaksuilla ensisijaisesti pyritään. Mutta kummastuttaa kovasti se, että kun HSL, joka täällä pääkaupunkiseudulla vastaa vahvasti myöskin MAL-suunnittelusta, näitä ruuhkamaksuja peräänkuuluttaa, niin samaan aikaa se heikentää esimerkiksi omassa kotikaupungissani Espoossa joukkoliikenneyhteyksiä. Eli se logiikka on täysin nurinkurinen. Pitäisi lähteä siitä, että joukkoliikenneyhteyksiä parannetaan, ihmiset saavat valinnanvapauden, haluavat käyttää sujuvia ihmislähtöisiä, käyttäjälähtöisiä joukkoliikenneyhteyksiä, eikä niin, että tulee näitä ruuhkamaksuja pakosti, mikä eriarvoistaa ja pahimmassa tapauksessa rajoittaa esimerkiksi tavallisia lapsiperheitä, heidän arkisia, vaikkapa lasten harrastuksiin viemisiä. Se ei tietenkään ole millään tavalla oikeudenmukaista. Tämä hallitus haluaa kuitenkin katsoa tämän asian kokonaisuuden kannalta oikeudenmukaisesti, mutta kaupungeissa, kokoomusjohtoisessa HSL:ssä on kyllä ratkaisun avaimet. Siellä on hallituksen puheenjohtaja kokoomuslainen ja myöskin HSL:n toimitusjohtaja on kokoomuslainen. Eli lähettäisin teinä viestiä sinne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-06-12T14:41:33,2019-06-12T14:43:03,Hyväksytty,1.1 2019_16_114,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","On tietenkin selvää, että pääkaupunkiseutu eroaa muusta Suomesta, ja luen tämän huolen Vestmaninkin puheesta, että Uusimaa on erilainen alue kuin vaikka Lappi tai Kainuu. Sen tämä hallitus tunnistaa: sotea viedään eteenpäin siltä pohjalta, että Uudellemaalle luodaan oma mallinsa, joka tehdään yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa, eli sikäli jokaisella kaupungilla, jokaisella kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten tätä asiaa viedään eteenpäin. Tiedämme kaikki, mitä olisi käynyt Uudellemaalle, jos edellisen hallituksen ajama malli, se, jota kokoomus vielä muutama kuukausi sitten kannatti, olisi mennyt maaliin. Se olisi tarkoittanut Uudellemaalle 250 miljoonan euron vajetta heti ensimmäisenä vuonna. Se on aika paljon, edustaja Vestman ja muut kokoomuslaiset. Nyt pyritään eri tulokseen: pyritään sellaiseen tulokseen, joka tunnistaa Uudenmaan ominaislaadun erityispiirteet ja joka on sellainen, että se on paitsi sosiaalisesti kestävä myöskin taloudellisesti kestävä, sellainen malli, joka ei romuta julkista taloutta vaan vahvistaa sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-12T14:43:07,2019-06-12T14:44:24,Hyväksytty,1.1 2019_16_115,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Myönnän äsken lukemani listan lopuksi vielä viimeisen vastauspuheenvuoron keskustelun herättäneelle edustaja Vestmanille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_116,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Savolalle ensinnäkin, että kokoomuksen verolinjan ja tämän ohjelman ero on siinä, että kokoomuksen ohjelmassa oli miljardin euron kevennys työn verotukseen. Teillä on 200 miljoonan euron kevennykset työn verotukseen ja 730 miljoonan euron kiristykset. 730 miljoonaa on enemmän kuin 200 miljoonaa euroa. Edustaja Kärnälle: Tunnette ehkä lappilaisten arjen mutta ette selkeästi tunne uusmaalaisten työtä tekevien perheellisten arkea. On eri asia asua Uudellamaalla kuin Helsingin Kalliossa. Kutsun teidät tutustumaan sipoolaisen perheellisen arkeen. Voitte sen jälkeen tehdä johtopäätökset siitä, ovatko tällaiset toimivat joukkoliikenneyhteydet käytettävissä. Sen lisäksi haluan sanoa, että te ette voi ulkoistaa vastuuta tämän ruuhkamaksun osalta nyt kaupunkiseuduille. Jos te päätätte tällaisesta laista ja ruuhkamaksu tulee Uudellemaalle, vastuu on teidän. Tämä on kehyskuntavero, jolla on tarkoitus heikentää kehyskuntien elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Ymmärrän, että tämä sopii helsinkiläisille päättäjille ja tämä saattaa sopia myös maakuntien päättäjille. Pian kehyskunnissa ei ole enää kenelläkään varaa asua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-12T14:44:24,2019-06-12T14:45:52,Hyväksytty,1.1 2019_16_117,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Puhujalistaan, edustaja Asell.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_118,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallitusohjelma on viiden puolueen yhteistyössä laatima työ, jonka vapaan tulkintani mukaan kaikki hallituspuolueet tuntuvat tuntevan omakseen eli oman puolueensa näköiseksi. Se on erittäin hyvä lähtökohta hallitusyhteistyölle. Hallitus ja sen ohjelma ja hallituksen tekemä politiikka on aina enemmän tai vähemmän kompromisseja. Siinä jokainen puolue joutuu luopumaan asioista ja antamaan jossain periksi, jotta jokin itselle tärkeämpi asia menee eteenpäin. Kompromissikin sinällään positiivisena sanana näyttäytyy tämän hallitusohjelmatyön kohdalla ilmeisen lievänä yhteistyötä kuvaavana muotoiluna. Maailmantilan ilmiöpohjainen tarkastelu, tilannekuvan toteaminen ja tavoitteiden asettaminen sekä tarvittavien keinojen kirjaaminen on realisoitunut lähes kaksisataasivuiseksi ohjelmaksi, jota voi luonnehtia viiden puolueen symbioosin tuotokseksi — ja positiivisen muutoksen siemeneksi, joka alkaa versomaan ja toivottavasti vauhdilla myös kasvamaan. Kasvua tarvitaan. 75 prosentin työllisyysasteen tavoittaminen on kova tavoite, mutta tavoitteiden pitää ollakin kovia. Hallitusohjelma lähtee siitä, että se on mahdollista, kun vain talous ja suhdanteet pysyvät hyvällä kasvun tiellä. 60 000 uutta työllistä on tavoitteena, ja sen saamiseksi osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten yhä parempi työllistyminen on tärkeässä asemassa. Tämä vaatii myös panostuksia työllisyyspalveluiden tehostamiseen. Tässä pitää kuitenkin noudattaa sitä ajatusta, että ihmisten kannustaminen, positiivinen tukeminen ja kouluttaminen on tehokkaampaa kuin kiristäminen, pakottaminen ja kepittäminen. Siksi onkin erinomainen asia, että hallitusohjelmassa on myös kirjattu työttömiä rankaisevan aktiivimallin leikkurin poistosta, jota on käsittääkseni jo alettu sosiaali- ja terveysministeriössä purkamaan — korjatkaa, jos olen väärässä. Arvoisa puhemies! Kasvun ja menestyksen moottorina on elinkeinoelämän tuloksellisuus niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Suomella on hyvät edellytykset menestyä kansainvälisesti meidän korkean koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen ansiosta. Hallituksen ohjelmassa tähän halutaan panostaa tukemalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa aiempaa enemmän. Ilmastonmuutoksen luomat haasteet ja ympäristön monimuotoisuuden heikentyminen on otettava vakavasti ja omien toimien lisäksi on vaikutettava niihin globaalisti. Siinä on suuri mahdollisuus myös suomalaisella tutkimuksella, tuotekehityksellä ja sitä kautta koko elinkeinoelämällä ja suomalaisella teollisuudella. Nyt kun koko kevät on leveämmistä hartioista puhuttu, niin leveämmät hartiat tarvitaan myös Suomen vientiteollisuudessa. Cleantech-, bio- ja kiertotalous muun muassa ovat omiaan tuomaan voimaa sinne viennin hartiaosastoon. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistäjinä tulee huomioida myös entistä paremmin, kun korkeampaa työllisyysastetta tavoitellaan. Hallitusohjelman kirjauksissa on niitäkin tavoitteita huomioitu, kuten ensimmäisen työntekijän palkkausta tukeva toimintamalli sekä muun muassa paikallisen sopimisen edistäminen. Arvoisa puhemies! Itse henkilökohtaisesti olen tyytyväinen hallitusohjelman tavoitteissa ja hengessä siihen, että siinä todellakin pyritään nyt lisäämään hyvinvointia laajasti. Eläkeläisten ja lapsiperheiden tukia parannetaan, perusturvaa parannetaan ja yleensäkin pienituloisten ostovoimaa parannetaan. Pienituloisten ostovoiman nousu näkyy myös paikallisen pienyrittäjän kassassa, koska kun eläkeläinen saa viisikymppiä tai perustuloon tulee parikymppiä kuukaudessa lisää, niin mihinkä se menee? Se ei mene sijoitusrahastoihin vaan apteekkiin tai kauppaan yleensä lähellä kotoa. Sitä kautta myöskin se näkyy työllisyydessä — yrittäjillä on mahdollisuus työllistää. Positiivinen kierre on omiaan nostamaan yleistä hyvinvointia ja mielialaa. Hallitusohjelman mielestäni yhden näkyvän linjan, ongelmia ennalta ehkäisevän politiikan, pitää olla jatkossakin entistä korostuneemmin vaalikausien yli kestävä punainen lanka. On aina edullisempaa puuttua ongelmiin ajoissa kuin hoitaa niitä jälkihoidon puolella kalliisti jos ollenkaan, on kysymys sitten lasten ja nuorten hyvinvoinnista tai esimerkiksi terveydenhoidosta. Siksi tämä hallituksen linja, joka vahvistaa lasten ja nuorten tukea, varhaiskasvatusta, koulutusta ja perusterveydenhuoltoa, on erittäin hyvä. Lisäksi haluan vielä jonkinnäköisenä urheiluihmisenä sanoa liikunta-asiasta: Liikuntaan panostetaan myös, elikkä 60 miljoonaa euroa lisää liikuntaan. Hallitusohjelmassa kirjataan myöskin se, että liikuntapoliittisen selonteon esityksiä viedään eteenpäin, ja näin se on paremmin mahdollista, kun rahoitusta lisätään. Liikunta on tärkeää myöskin ennalta ehkäisevässä työssä, kun puhutaan terveydenhoidosta ja liikkumattomuudesta. Kaikki tiedämme, että on eri laskutapojen mukaan useiden miljardien lasku, jos liikunnan edellytyksiä ei paranneta. Toivotan menestystä ja tuloksellisuutta pääministeri Rinteen erinomaisista ministereistä koostuvalle hallitukselle ja tuen sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-06-12T14:45:56,2019-06-12T14:51:41,Hyväksytty,1.1 2019_16_119,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Kyllä se ihan niin on, mitä täällä on todettu moneen kertaan, niin eilen kuin tänäänkin, että on iloista se, että kansa äänesti muutoksen puolesta, ja nyt olemme päässeet sitä toteuttamaan varsin hyvällä hallitusohjelmalla. Mennään oikeaan suuntaan, mennään sen suuntaan, että jokainen ihminen on laulun arvoinen. Eriarvoisuutta torjutaan ja työllisyyttä parannetaan kaiken kaikkiaan. Sellainen pieni särö, mikä tässä keskustelussa niin eilen kuin tänään on ollut, joka on jäänyt itselleni kovin epäselväksi, on ollut kokoomuksen linja, joka äsken tuossa debatissa meni entisestään omituisemmaksi, jos näin voi sanoa. Nimittäin olemme eilen yrittäneet kysyä moneen kertaan, kannattaako kokoomus lisäsatsauksia koulutukseen, kannattaako kokoomus sitä, että vanhusten hoivaa pistetään kuntoon. Toisaalta ikään kuin ollaan kannattavinaan, mutta toisaalta samaan aikaan moititaan, että menoja ei saisi lisätä. Ja muun muassa juuri äsken puheenjohtaja Orpo käytti puheenvuoron, jossa hän moitti hallitusta tällaisesta puolikeynesiläisyydestä, eli nyt pitäisi pikemminkin leikata, hän sanoi — nyt pitäisi pikemminkin leikata. [Välihuutoja oikealta] Sitäkö tämä nyt tarkoittaa, että kokoomus nyt olisi kuitenkin edelleen jatkamassa sitä edellisen hallituksen kokoomuslaista linjaa, että nyt sitten leikataan koulutuksesta, vanhusten hoivasta, eläkkeensaajilta, kaikkea tätä? Ja jos näin ei ole, jos te haluatte panostaa, jos te kannatatte niitä koulutuspanostuksia, panostuksia vanhusten hoivaan, eläkeläisten toimeentuloon, jos te kannatatte niitä — mitä tietenkin toivon, koska hallitus niin on tekemässä — niin sitten toivoisin teiltä näkemystä myös siihen, mistä te löytäisitte siihen rahoituksen, sillä tehän olette samaan hengenvetoon hyvätuloisille antamassa edelleen veronkevennyksiä ja moititte muun muassa sitä solidaarisuusveroa, [Sari Multalan välihuuto] joka oli viime kaudellakin käytössä, ja tällä kaudella ilmeisesti kokoomuksen mielestä sitä ei mitenkään saisi jatkaa, kun tietenkään eivät hyväosaiset voi maksaa kokoomuksen mielestä juurikaan veroja. Mutta, puhemies, olen tyytyväinen siinä, että tässä hallitusohjelmassa ovat esillä vahvasti juuri ne asiat, mistä täällä salissa keskusteltiin viime kaudella, mitkä silloinen oppositio nosti esiin ja mistä kansalaiset tulivat vaalien alla kentällä hyvin vahvasti viestimään. Se oli huolta eriarvoistumisesta ja siitä, että suunta on muutettava. Se oli huolta jokapäiväisestä toimeentulosta, leikkausten loputtomasta tiestä ja indeksileikkauksista, joita tuli niin pienituloisille eläkkeensaajille kuin monille pienivaraisille ihmisille, ja on erittäin tärkeää, että tämä leikkausten tie on nyt ohi. On erittäin tärkeää, että eläkkeensaajien asemaa parannetaan. Nyt on otettu ensimmäinen askel, jatkoaskelia me odotamme. Aktiivimallin leikkuri pistetään roskakoriin. Ikäihmisten hoivaa parannetaan. Koulutuksessa esimerkiksi toinen aste tulee maksuttomaksi ja oppivelvollisuutta laajennetaan. Nämä ovat hyvin tärkeitä asioita, ja itse iloitsen valtavasti siitä, että työllisyyttä esimerkiksi tuetaan sillä, että satsaamme luovaan talouteen, kulttuuriin, kaikkeen tähän. Sillä saa paljon uutta elinvoimaa ja työtä tähän maahan, puhemies. Kun puhuin tuosta eriarvoisuudesta, en malta olla loppuun mainitsematta tästä kirjasta kohtaa Asuntopolitiikka — josta myös itse olin neuvottelemassa siellä Säätytalolla, ja saimme aikaan kyllä hienoja kirjauksia. Täällä on mainittu muun muassa... Edustaja Heinäluoma tuossa omassa puheenvuorossaan kertoi, että tässä puhutaan vahvasti lähiöistä, niiden eriarvoistumisen estämisestä. Tehdään lähiöohjelma, johon satsataan merkittävästi rahaa, ja se jos mikä on eriarvoisuuden torjumista ja muutenkin asuinympäristön viihtyisyyden parantamista. Kohtuuhintaisiin koteihin satsataan aiempaa enemmän, ihmisten kotien peruskorjaukseen satsataan, ja kiinnitetään huomiota myös esimerkiksi ikäihmisten asumisen tarpeisiin, kuten vaikkapa sitten näihin yhteisöllisyysmuotoihin, yhteisökoteihin. Samaan aikaan puutumme myös esimerkiksi rakentamisen laatuun ja sisäilmaongelmiin ja pohdimme, miten voidaan auttaa näitä ihmisiä, jotka näiden ongelmien kohteeksi ovat joutuneet. Eli kiteytettynä, puhemies, tämä on hyvä ohjelma, ja tästä on hyvä jatkaa, ja varmasti sitten konkretiaa saamme jatkossa kosolti lisää. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-12T14:51:45,2019-06-12T14:56:29,Hyväksytty,1.1 2019_16_120,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Mitä tulee korkeakouluihin, niin minusta hyvä ajatus olisi myydä valtion omaisuutta 10 miljardilla ja täräyttää se yliopistojen pääomaan. Miettikääpä sitä näiden maapähkinärahojen sijasta! Mutta tarkoitukseni oli varsinaisesti puhua kokonaistaloudesta, tästä makrotilanteesta. Mehän olemme nyt valtiovarainministeriön voimassa olevan ennusteen mukaan tilanteessa, jossa ennustetaan koko seuraavalle nelivuotiskaudelle korkeasuhdannetta niin kuin sen taloustieteilijät ajattelevat, eli toteutunut tuotanto on ennusteen mukaan korkeampi kuin potentiaalinen tuotanto. Se on korkeasuhdanteen määritelmä. Sellaista aikaa pitää käyttää hyväksi julkisen talouden vahvistamiseen. Nyt spekuloidaan sillä, mitä tapahtuu kansainväliselle kehitykselle, mutta oikeasti tämä, mitä äsken sanoin, tarkoittaa sitä, että me olemme vähintään suhdannetasapainossa tai hieman sen yli. Meillä ei siis ole enää juurikaan käyttämättömiä resursseja, ja se näkyy siinä, miten törmätään työvoimapulaan. Me alamme törmätä meidän omiin tarjontarajoitteisiin, ja se tarkoittaa sitä, että itse asiassa siinäkin tapauksessa, että kansainvälinen talous jatkaisi ihan normaalia kehitystään, meillä ei enää ole näköpiirissä sellaista elpymisloikkaa työllisyydessä ja tuotannossa kuin mikä meillä oli 2017—2018. Sen takia tämä työllisyystavoite on niin hurja. Moni täällä tuntuu ajattelevan, että se tulisi jotenkin osittain itsestään. Sipilän hallituksen aikana se tuli osittain itsestään, ja niillä reformeilla, joita tehtiin ja joita niitäkin haukuttiin liian koviksi, saatiin aikaan ehkä 40 000:n työllisyyskasvu. Nyt näinä tulevina neljänä vuotena ei voi laskea mitään minkään suhdanneautomatiikan varaan, koska me olemme jo normaalitilanteessa — te varmaan ymmärrätte sen — ja silloin koko se 60 000 pitää tehdä erilaisilla reformeilla, jotka vahvistavat talouden tarjontapuolta, erityisesti työvoiman saatavuutta ja työvoimaan osallistumista, eli laskevat rakenteellista työttömyyttä. Silloin se ei ole kovin ihme, arvoisa hallitus, että me, jotka hallitusohjelmaa luemme emmekä löydä sieltä ainuttakaan reformia, jolla tämä tehtäisiin, kysymme tämän kysymyksen, totta kai. Kysyin sen omassa blogissani, ja valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä, joka kaiketi oli keskustan asiantuntija hallitusneuvotteluissa, vastasi blogissani näin: ”Huolesi ovat perusteltuja. Ohjelma ei todellakaan sisällä konkreettisia työn tarjontaa lisääviä ja työvoiman kohtaantoa parantavia toimia, jotka voisivat vaikuttaa vuoteen 2023 mennessä.” No, teillä on selvästi se ajatus, että nämä reformit tilataan työmarkkinajärjestöiltä. Mutta nämä samat työmarkkinajärjestöt ovat Suomessa ja kaikissa maissa yleensä vastustaneet sellaisia toimenpiteitä, joilla työllisyyttä saadaan tepsivästi ylös. Kyllä se 60 000:kin on mahdollinen, mutta kun hallituksen lähtökohta on, että mitään kannustimia terävästi parantavia uudistuksia ei tehdä eli tätä niin sanottua keppilinjaa ei saa käyttää, niin silloin se ei enää ole mahdollinen. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreessa ulostulossa luetellaan sellaisia mahdollisia keinoja, esimerkiksi aika terävä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus. Se olisi kovaa keppilinjaa sitten. Kyllä minä varmaan tuen tällaisia hyviä uudistuksia tässä salissa, mutta en oikein näe, että se on yhteensopiva hallituksen muun ajattelun kanssa. Paikallinen sopiminen on toinen, joka täällä on usein mainittu — edustaja Kemppi ja edustaja Asell puhuivat tästä. No, paikallista sopimistahan voidaan Suomessa edistää niin, että se lisää työllisyyttä, jos puretaan järjestäytymättömien yritysten ja niiden järjestäytymättömän henkilökunnan syrjiviä neuvottelukieltoja. Mutta kun siellä lukee sitten sivulla 134: ”Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.” Se on nimenomaan SAK-slangia, sen on sinne SAK:n neuvottelija kirjoittanut. Se tarkoittaa samaa kuin viime kaudella — minkä edustaja Kulmunikin keskustalaisena hyvin tietää — että lakimuutokset ovat kiellettyjä! No eihän silloin paikallinen sopiminen voi mitenkään edistyä. Kun samalla näemme sen, että ainoat konkreettiset ehdotukset, joita tässä hallitusohjelmassa on, ovat sellaisia, jotka vähentävät työllisyyttä — perhevapaauudistus näin tehtynä vähentää työllisyyttä, aktiivimallin purkaminen vähentää työllisyyttä, työttömyysturvan ja eläke-etujen nostaminen vähentää työnteon kannustimia — niin, arvoisa puhemies, ei kai se voi ketään ihmetyttää, että me kyselemme täällä tämän hallitusohjelman uskottavuuden perään! — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-06-12T14:56:33,2019-06-12T15:02:04,Hyväksytty,1.1 2019_16_121,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Vartiainen, te luitte vain osan tuosta saamastanne vastauksesta Vihriälältä. Hän toteaa, että olette kuitenkin aivan liian ankara tai liian hätäinen kritiikissänne. Ohjelmassa on nimittäin tarkastuspisteitä ja turvalausekkeita, joiden tarkoitus on yhtäältä varmistaa, että työllisyyttä tukeviin politiikkatoimiin ryhdytään, ja jos tavoitteen saavuttaminen ei ole näköpiirissä, arvioidaan aiemmin tehtyjä menopäätöksiä uudelleen. Aivan niin kuin olen todennut useampaan kertaan täällä. Edustaja Vartiainen, tämä hallituksen lähtökohta, plus 60 000 työllistä, on kova. Se on kova tavoite, ja ymmärrän täysin sen, että on huolta tällä hetkellä siitä, miten nämä konkreettiset toimenpiteet saadaan rakennettua. Hallitusohjelmassa todetaan selkeästi, että mitään keinoja ei suljeta ennalta pois. Ne käydään kaikki läpi ja arvioidaan näiden tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Jos tavoitteet eivät toteudu, ne menolisäykset, jotka sisältyvät hallitusohjelmaan sen teknisen kehyksen päälle, tullaan arvioimaan uudelleen ja toteuttamaan toisella tavalla tai ei sitten laisinkaan. Lähtökohta on se, että plus 60 000 uutta työllistä pitää saada lisää, jotta tämä hallituksen talouspolitiikka pitää kutinsa. Voitte olla rauhassa, edustaja Vartiainen, kyllä tämä tulee toteutumaan ihan hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-12T15:02:07,2019-06-12T15:03:29,Hyväksytty,1.1 2019_16_122,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Vartiainen ja edustaja Orpo täällä aikaisemmin ovat sanoneet, että täällä sirotellaan rahasia ja nämä ovat vain tämmöisiä maapähkinöitä, kun puhutaan tämän hallituksen koulutusinvestoinneista. Nyt puhutaan aivan historiallisista investoinneista, kun pysyviin menoihin laitetaan 260 miljoonaa ja investointeihin 730 miljoonaa. Ja voin sanoa, kun olin tuolla koulutuspöydässä neuvottelemassa kolme ja puoli viikkoa, että tämä koko koulutuskenttä — yliopistot ja korkeakoulut — on täysin traumatisoitunut teidän hallituskautenne jälkeen, ja nyt päästiin paikkaamaan sitä tuhoa, mitä siellä on aiheutettu. Edustaja Vartiainen ehdottaa täällä yliopistojen pääomittamista, ja se on myös tavoite, jota yliopistot itse ovat ajaneet, mutta ei se tätä rahoitustilannetta paikkaa, koska siihenhän voidaan käyttää vain tätä pääomien tuottoa. Mutta olen samaa mieltä siitä, että yliopistojen ja korkeakoulujen painotus ei ehkä sillä tavalla näy nyt näissä korkeakouluinvestoinneissa kuin pitäisi näkyä, ja siinä riittää paljon työtä hallituksella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-06-12T15:03:32,2019-06-12T15:04:49,Hyväksytty,1.1 2019_16_123,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nyt ollaan mielestäni ihan ytimessä siinä, mitä edustaja Vartiainen kävi omassa puheenvuorossaan läpi ja miten pääministeri siihen vastasi. Jos nyt ymmärsin oikein pääministerin vastauksen, se oli siis se, että jos tämä työllisyystavoite ei toteudu, niin menolisäyksiä vähennetään tai niistä luovutaan. Tarkoittaako tämä nyt sitten esimerkiksi sitä, että saattaa olla, että sitä 50:tä euroa, joka tulee niille pieneläkeläisille, ei ehkä tulekaan? Tarkoittaako se sitä, että oppivelvollisuusikää ei pidennetäkään, jos siihen ei ole rahaa? Tarkoittaako se sitä, että maatalouden ympäristökorvauksia ei tulekaan, jos siihen ei ole rahaa? Ja mitä kaikkea muuta? Tarkoittaako se sitä, että niitä rahoja, jotka ovat tulossa luonnonsuojeluun, 100 miljoonaa, ei tulekaan, koska ei ole varaa? Jos se tätä tarkoittaa, niin silloin meidän huolemme tästä taloustilanteesta on aiheeton mutta ei ole kyllä huoli sinänsä. Nämä asiat ovat nimittäin hyviä, mihin te olette näitä rahoja laittamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-06-12T15:04:52,2019-06-12T15:06:01,Hyväksytty,1.1 2019_16_124,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Koko hallituksen talouspolitiikan peruslinja on se, että työllisyysaste nousee. Se ei ole pelkästään tämän hallituskauden, tämän vaalikauden asia, vaan jos me meinaamme pärjätä hyvinvointivaltiona tulevaisuudessa — meinaamme huolehtia siitä, että eläkeläiset saavat riittävästi toimeentuloa ja hoivaa, ja jos me haluamme huolehtia siitä, että meidän lapset tulevaisuudessa saavat hyvää koulutusta kaikilla asteilla ja se koulutusaste tulee nousemaan niin, että pärjätään 2030-luvulla ja myöhemmin — se edellyttää sitä, että me saamme suomalaisen työikäisen väestön työllisyysastetta nousemaan. Meillä on ikääntyvä väestönkehitys työikäisen väestön osalta, ja joka vuosi tarvitaan enemmän ihmisiä töihin siitä porukasta, joka on työikäistä väestöä. Sen takia tämä työllisyysastetavoite on koko suomalaisen yhteiskunnan kestävyysvajeen kannalta kaikkein tärkein asia. Siitä pitää huolehtia riippumatta siitä, kuka täällä seisoo puhumassa ja vie asioita eteenpäin. Lähtökohta on se, että 2030-luvulla meillä pitää olla yli 80 prosentin työllisyysaste, ja sitä kohti tämä hallitus nyt kulkee. Sillä varmistetaan se, että suomalainen yhteiskunta, hyvinvointivaltio pärjää, ja että ne tärkeät, tärkeät palvelut suomalaisille ihmisille voidaan toteuttaa hyvinvointivaltion palveluina. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, joita pitää yhdessä viedä eteenpäin. Tämä hallitus uskoo siihen ja on sitoutunut siihen, että työllisyysaste tulee nousemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-12T15:06:02,2019-06-12T15:07:29,Hyväksytty,1.1 2019_16_125,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Puhujalistaan, edustaja Lindén.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_126,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt olemme keskustelun ytimessä. Nämä viimeksi käytetyt puheenvuorot liittyvät kaikki hallituksen talouspolitiikkaan. Arvoisa puhemies saatuaan tämän arvostetun tehtävän käytti hienon puheenvuoron, jossa hän totesi, että hän haluaa sellaista keskustelukulttuuria, joka voi olla räväkkää mutta jossa kuuntelemme toisiamme ja yritämme ymmärtää, mitä toinen on tarkoittanut, ja sitten argumentoimme faktoilla. En ole kirjoittanut tätä puheenvuoroani etukäteen. Tämä ei ole linjapuheenvuoro, jossa toistaisin nytten kymmenkunta hallitusohjelmaan sisältyvää hyvää asiaa. En myöskään käytä tätä koko viittä minuuttia siihen, että demonisoisin opposition käyttämiä puheenvuoroja. En sano, että olen äimän käkenä täällä, niin kuin eräs edustaja eilen sanoi. En ole oikeastaan hämmästynyt yhtään mistään — tämä on aika normaalia opposition ja hallituksen välistä sanailua — mutta pyrin itse näkemään, mistähän me mahdollisesti olemme samaa mieltä, niin hämmästyttävältä kuin se voi nyt tässä keskustelun tuoksinassa kuulostaa, ja oma johtopäätökseni on seuraava: Valtion budjetin menot ovat 55,3 miljardia euroa. Hallitusohjelmaan sisältyy 1,2 miljardia euroa päätösperäisiä pysyvien menojen lisäyksiä, huom., jotka kaikki eivät ole tulossa heti ensi vuoden budjettiin vaan hallituskauden aikana. Se on 2 prosenttia tästä valtion budjetista. Siis olemmeko me 98 prosentista samaa mieltä, että se on siellä budjetin pohjissa, niin kuin se nyt on, ja nyt me keskustelemme siitä, ovatko nämä 1,2 miljardia oikein painottuneita tai tulisiko ne painottaa jollakin muulla tavalla? Tässä on muutamia erittäin tärkeitä lukuja. Olen tämän 1,2 miljardia maininnut, ja niin kuin täällä usein on tullut esille, siitähän 730 miljoonaa euroa olisi tulossa verotuksen tuottoarviointien kasvulla — itse asiassa 960 miljoonaa, koska verotusta esitetään 230 miljoonan euron edestä alennettavaksi, jotta se kohtaantuisi solidaarisemmin kuin se tällä hetkellä kohtaantuu. Sitten siellä on 300 miljoonan euron arvio, jonka verran työllisyyden parantuminen tuo lisää julkiseen talouteen, siellä on 84 miljoonaa euroa käyttämättömistä rahastoista, ja sitten siellä on 200 miljoonan euron vähennykset nykyiseen budjettiin. Siitä 200 miljoonastahan 100 miljoonaa oli yritystukiin, ja kun kuuntelin radiota tänä aamuna tänne tullessani, niin siellä yrittäjäjärjestön edustaja itse sanoi, että 300—400 miljoonaa itse asiassa olisi kenties ollut oikeampi summa vähentää näitä yritystukia, mutta näistä asioista on vaikea löytää yksituumaisuutta, niin kuin täällä ollaan aikaisemmilla kausilla huomattu. Täällä eilen ihmeteltiin suuresti näitä kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Yritän nyt hieman yhdellä pienellä esimerkillä havainnollistaa sitä logiikkaa. Tämä on kyllä ihan sieltä pienimmästä päästä, mutta minun mielestäni esimerkki on sillä tavalla erinomainen. Meillä on täällä hallitusohjelmassa alle 25-vuotiaille maksuton ehkäisy. Täällä kysyttiin eilen, onko se tarkoitus sitten lopettaa vuoden 23 jälkeen. Meillä on tällä hetkellä tiedossa — tämä julkaistiin viime talvena Lääkärilehdessä — Vantaan kaupungin kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 23-vuotiaille. Se vähensi abortteja koko Vantaan väestössä viidesosalla mutta teiniabortteja kolmasosalla. Yhden vähentyneen abortin hinnalla — ja nyt en tarkoita sen inhimillisiä kärsimyshintoja vaan ihan puhtaasti sairaalan kustannuslaskennan mukaista hintaa — me saamme 20 ihmiselle maksuttoman ehkäisyn. Tätä tarkoittaa tämänkaltainen uudentyyppinen tulevaisuusajattelu, että me voimme laittaa rahat tiettyyn menoon, sitten toisessa kohtaa tätä dynaamista taloutta tapahtuu säästöjä, ja kun sitten arvioidaan muutaman vuoden päästä uudelleen tilanne, ne säästöt mahdollistavat tämän toiminnan jatkamisen. Tämä on se logiikka, joka tietysti täällä on myös sata kertaa suuremmissa asioissa mukana. Erinomainen hallitusohjelma, ja sanotaan nyt vielä, että aika erinomainen keskustelukin meneillään täällä. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-06-12T15:07:34,2019-06-12T15:12:23,Hyväksytty,1.1 2019_16_127,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! SDP lupasi eduskuntavaaleissa kansalle muutoksen. Pääministeri Rinteen hallituksen hallitusohjelma lunastaa tuon lupauksen lähes erinomaisella tavalla. Arvostan sitä, miten taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän sekä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tasapainoisen ja kunnianhimoisen ohjelman hallituspuolueet ovat saaneet kasaan. Hallitusohjelma viitoittaa tietä parempaan tulevaisuuteen. Se rakentaa yhteiskuntaa, jossa yhä useampi ihminen voi hyvin. Lisäksi se tarjoaa realistisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja lähitulevaisuuden haasteisiin, kuten sote-uudistuksen toteuttamiseen vihdosta viimein. Arvoisa puhemies! Hallitus uskoo ihmiseen. Se purkaa työttömiä kurittaneen aktiivimallin ja panostaa vähävaraisten toimeentuloon. Hallituksen työllisyystavoite on toki kunnianhimoinen mutta tässä ajassa ainut mahdollinen. Oppivelvollisuuden pidentämistavoite haluaa taata kaikille nuorille mahdollisimman vahvan osaamispohjan, jolle voi rakentaa omaa elämäänsä. Sitähän me kaikki haluamme. Liikennepuolella on tärkeää, että väylien korjausvelkaa lähdetään parlamentaarisen valmistelun pohjalta lyhentämään. Liikenneyhteyksien merkitys kasvulle ja elinvoimalle on äärimmäisen suuri. Me kaikki maakunnan edustajat tiedämme sen. Siksi liikenneverkkoon panostaminen niin alempiasteisessa tieverkossa kuin suurien ratahankkeidenkin kohdalla on äärimmäisen tärkeää. Tunnin juna ‑hankkeen merkitystä koko eteläisen Suomen kehittymiselle on mahdotonta liiaksi korostaa. Siksi on tärkeää, että hanketta viedään määrätietoisesti eteenpäin mahdollisimman nopealla aikataululla. Positiivista on myös, että hankeyhtiöiden käyttämisestä saatiin tehtyä kestävät periaatelinjaukset hallitusohjelmaneuvotteluissa Säätytalolla. Yhtenä yksittäisenä asiana täytyy kiittää hallitusohjelman kirjausta siitä, että edellisen hallituksen epäonnistuneen taksiuudistuksen korjaamiseen lähdetään. Sinänsä harmillista, ettei koko uudistusta voida laittaa silppuriin. Nyt on kuitenkin tärkeää korjata se, mitä korjattavissa on. Epäkohdat muun muassa hinnoittelussa ja taksien saannissa on saatava kuntoon viipymättä. Kansalaisilta tulee palautetta liittyen muun muassa Kela-taksien kohtuuttomasta toimimattomuuteen, kun vielä tiedämme, että näissä ajoissa kyseessä on kovin usein sairas ihminen tai ihmisryhmä, jolle taksi on ainut kulkumuoto. Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma lähtee rakentamaan tulevaisuutta panostamalla hankkeisiin, joiden pohjalta Suomi jatkaa kasvun uralla. Erityisen tärkeitä ovat panostukset ilmastonmuutosta hillitseviin teknologiahankkeisiin. Suomesta on mahdollista tehdä edelläkävijä puhtaan teknologian kärkimaana kymmeniksi vuosiksi tästä eteenpäin. Tässä yhdistyvät tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä kasvun ja työllisyyden edistämisestä. Mahdollisuudet ovat suuret. Niiden hyödyntämisessä tarvitaan määrätietoista toimintaa. Tässä yrityksillä on suuri rooli. Valtio on mukana tukemassa ja mahdollistamassa innovaatiotoimintaa sekä tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista ja tietysti myös vientiä. Toivon todella, ettei ainakaan tämän ilmiön ja mahdollisuuden kanssa tarvitse tuijotella oppositio- ja hallitusrajoja. On koko eduskunnan etu, että onnistumme. Hallitus lähtee panostamaan myös osaamiseen, koulutukseen ja tutkimustoimintaan. Tässäkin suhteessa tapahtuu täyskäännös edellisen hallituksen linjauksiin. Nimenomaan tutkimustoiminta ja osaaminen rakentavat parhaiten huomispäivän hyvinvointia ja meidän yhteisen maamme kilpailukykyä. Viime kaudella tehtiin kohtuuttomat leikkaukset muun muassa toisen asteen koulutukseen, ja nyt näitä jälkiä on korjattava. Ammatillisen koulutuksen opettajiin on esitetty hallitusohjelmassa 235 miljoonaa euroa, ja tämän salin tehtävänä on pitää huoli siitä, että koko tämä summa kokonaisuudessaan käytetään opetuksen hyväksi eli opettajien palkkaamiseen. Arvoisa herra puhemies! Koen, että meillä on todella pitkästä aikaa hallitus, jolla on paitsi taloudelliset mahdollisuudet myös tahtoa tulevaisuusinvestointeihin ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Hallitusohjelma ja ministerivalinnat ovat vasta ensimmäinen askel. Tiedostan, että tältä hallitukselta odotetaan erittäin paljon, ja tiedostan myös sen, että kuoppia matkan varrella tulee. Mutta kansa odottaa myös yhtenäisyyttä kompromissien jälkeen, joita aina hallitusohjelma sisällään pitää. Totesin aiemmin, että hallitus uskoo ihmiseen. Eduskunnan käsissä on se, uskovatko ihmiset meihin päättäjiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-06-12T15:12:35,2019-06-12T15:18:00,Hyväksytty,1.1 2019_16_128,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi pitää kiittää pääministeri Rinnettä hyvin vedetystä hallitusneuvotteluprosessista. Pitää toki rehellisesti sanoa se, että kun keskusta ainoana hallituspuolueena viime kaudelta pudotettiin sinne koko edellisen opposition keskelle, niin kyllähän siinä aluksi hieman ihmeissämme olimme. Mutta neuvottelut menivät hyvin, ja luottamusta rakennettiin neuvotteluissa hyvin. Ohjelmasta saatiin hyvä, se on niin alueellisesti kuin sosiaalisesti erittäin tasapainoinen, ja sitä on hyvä kannattaa. Mitä tulee keskustan tavoitteisiin, niihin kynnyskysymyksiin, jotka me asetimme ehdoksi sille, että tähän prosessiin mukaan lähdimme, ne saatiin tähän ohjelmaan hyvin sisällytettyä, ja siitä olen hyvin ylpeä. Herra puhemies! Kun tähän prosessiin lähdettiin, niin tviitit alkoivat sinkoilemaan sosiaalisessa mediassa erityisesti muutamilta kokoomuspoliitikoilta. Tämä meidän neuvottelulopputuloksemme tuomittiin jo lähtöjään erityisesti työnteon ja yrittäjyyden osalta. Mutta kun katsotaan tätä ohjelmaa, mitä se pitää sisällään yrittäjille? Ensinnäkään verotusta ei työnteon osalta kiristetä, pieni- ja keskituloisten verotusta sen sijaan lasketaan. Yrittäjävähennys, joka on pienyrittäjille erityisen tärkeä, säilyy ennallaan. Paikallista sopimista tullaan edistämään. Yrittäjien sosiaali- ja eläketurvaa tullaan parantamaan. Alvin alarajan nostoa selvitetään, että se saadaan nostettua 15 000 euroon. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tullaan helpottamaan, startup-yrittäjiä tuetaan, osuuskuntamuotoista yritystoimintaa tullaan edistämään ja yrittäjien jaksamista tullaan myös parantamaan omistajavaihdoksia edistämällä ja tähän tullaan tekemään oma ohjelma. Tärkeitä asioita yrittäjyyden eteen. Mitä tulee maatalouteen, mitä tulee metsätalouteen: Maatalouden kohdalla on äärimmäisen tärkeä kirjaus se, että lisäkustannuksia ilman kompensaatiota ei tule. Eli jos maatalousyrittäjille tulee lisäkustannuksia, ne tullaan kompensoimaan. Uusille tiloille annetaan mahdollisuus päästä luomusitoumusten piiriin myös vaalikauden loppupuolella. Ja kun puhutaan maa- ja metsätaloudesta, puhutaan verotuksesta. Mikä tärkeintä, ei tule kiinteistöveroa maa- ja metsätalousmaalle. Eihän sorviakaan veroteta, jotta sillä saadaan työtä tehdä. Eläinten hyvinvointilaki tullaan toteuttamaan tällä vaalikaudella siltä realistiselta pohjalta, johon viime kaudella pohjat tehtiin. Sen lisäksi se, että sukupolvenvaihdoksia saadaan edistettyä, on koko meidän suomalaisen ruoantuotannon kannalta aivan keskeistä, ja tähänhän liittyy se, että maatalouden puolella investoidaan myös tulevaisuudessa, ja tämän vuoksi Makeraa eli Maatilatalouden Kehittämisrahastoa tullaan pääomittamaan myös tällä vaalikaudella. Kaiken kaikkiaan viljelijän asemasta on huolehdittu tässä ohjelmassa hyvin, ja yhtenä esimerkkinä siitä on myös se, että tätä tasapainoa haetaan nyt niin kaupan, teollisuuden kuin viljelijöiden kesken entistä paremmin, jotta tuottajakin saa sen sille kuuluvan oman reilun hinnan siitä elintarvikkeen muodostuksesta. Elintarvikevientiin meidän tulee panostaa. Olen hyvin ylpeä siitä, että meillä on erinomainen vientiasioista vastaava ministeri Skinnari, joka varmasti tulee ponnistelemaan sen eteen, että myös elintarviketalouden osalta me saamme viennin hyvin käyntiin. Kun tätä kokonaisuutta katsoo lisäten vielä sen, että metsiä pystytään hyödyntämään jatkossakin tasapainoisesti ja kestävästi, uskon ja toivon, että Senaatintori ei tällä vaalikaudella tule traktoreista täyttymään, sillä tässä pystytään huolehtimaan siitä, että viljelijä pärjää ja voi tähän hallitukseen hyvin siltä osin myös luottaa. Herra puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta lyhyesti. Vakaa linja säilyy, siihen ei suuria muutoksia tule. Suomi on turvallisuuden tuottaja jatkossakin, haluttu kumppani eri tahojen kesken kansainvälisesti. Kansainvälistä harjoittelutoimintaa tullaan jatkamaan, vaikka sitä eilen täällä hieman epäiltiinkin. Yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi ovat tämän kaiken pohjana. Isoista hankkeista HX- eli hävittäjien seuraajahanke tullaan toteuttamaan täysimääräisenä, samoin Laivue 2020 -hanke. Eli tältäkin osin huoli pois. Herra puhemies! Alueellisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen hallitusohjelma — tätä on mielestäni helppo tukea, ja niinpä sitä myös tuen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-06-12T15:18:07,2019-06-12T15:23:14,Hyväksytty,1.1 2019_16_129,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Antti Rinteen hallitusohjelmaa voi luonnehtia ”kaikkea kivaa kaikille” -paperiksi. Ohjelmassa luvataan kaikenlaista sinänsä hyvää ja kannatettavaa, mutta vailla näkemystä siitä, miten tätä maata kehitetään vastuullisesti ja talouden lainalaisuudet huomioiden. Hallitus käyttää rahaa, toisten rahaa, lukuisiin pieniin hankkeisiin. Hallitusohjelmaan kirjoitetulla rahanjaolla olisi mahdollista saada aikaan suuriakin maamme tilannetta pysyvästi parantavia asioita, jos varoja ei leviteltäisi sinne tänne uusiin kuluihin. Näiden hallitusherrojen kielenkäytössä kaikenlainen kuluttaminen on näköjään nykyisin investointi. Hallituksen esittämät uudet kulut rahoitetaan veronkorotuksilla, lainanotolla ja valtion omaisuutta myymällä, ja rahoitus riittää vain siksi aikaa, kun Rinteen hallitus on vallassa. Kun tämä kausi on ohi, tuleva eduskunta on tenkkapoon edessä, mistä saada rahaa Rinteen rakentamiin uusiin menoautomaatteihin. Talouden suunnitelma perustuu ylimitoitettuun toiveajatteluun, muun muassa siihen, että taloutemme kasvaisi tänäkin vuonna peräti 2 prosenttiyksikön vuosivauhtia. No, ei kasva. Olemme suhdannesyklissä sellaisessa vaiheessa, ettei merkittävää kasvuloikkaa voida ennustaa tulevan. Julkisessa taloudessa ja rakenteessa riittäisi vaikka kuinka paljon korjattavaa. Nyt kun kasvua on monen vuoden mataamisen jälkeen saatu aikaiseksi — ja merkittävissä määrin edellisen Sipilän hallituksen toteuttaman kokoomuslaisen politiikan ja kokoomuksen aikaan saamien toimien ansiosta — niin mitä tekee tämä hallitus? Hallituksen mielestä on aika jakaa. Mikäs siinä, jos jaettavaa olisi, mutta kun ei ole. Käsitys siitä jakopussin sisällöstä perustuu toiveajatteluun ja velanottoon. Sen, minkä tämä Rinteen hallitus nyt jakaa, meidän lapsemme maksavat. On sinänsä hyvä, että hallitus kiinnittää huomiota työllisyyden nostamiseen. Yritys on kuitenkin ponneton ja toiminta näköalatonta. Lääkkeeksi tarjotaan keinotekoista tukityöllistämistä, ja ajattelua vaativa osuus ratkaisun keksimisestä ulkoistetaan pääministerin entisille työtovereille eli ay-liikkeelle ja työmarkkinajärjestöille. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisen lupauksen ay-järjestelmä on jo Rinteelle antanut, kun näin vahvasti heittäydytään eduskunnan ja hallituksen ulkopuolisten toimijoiden varaan. Tukityöllistäminen on valtion näkökulmasta rahan siirtämistä taskusta toiseen. Työllisyys ei parane tukipolitiikalla työntämällä, vaan työmarkkinoilla on oltava vetoa, imua. Jos työllisyyden lisäämisen paino on tällä tavoin osatyökykyisten työllistämisessä, palkkatuessa ja niin edelleen, on selvää, ettei yhden prosenttiyksikön kasvu työllisyydessä tule aikaansaamaan hallituksen lupaamaa miljardin euron positiivista vaikutusta valtiontalouteen. Totta kai nämä työllistämistoimet ovat inhimillisesti katsoen arvokkaita ja tärkeitä, mutta ei niillä sitä toivottua talousvaikutusta tule olemaan. Työllisyyden kasvu ja kestävä talous voivat perustua ainoastaan kannattaviin yrityksiin ja niiden luomiin työpaikkoihin, sellaisiin työpaikkoihin, joista palkat maksetaan yritysten toimesta eikä valtion tukirahoilla. Se, kuinka tällaisen työvoiman kysyntä tulee kehittymään ja mitä hallitus sen eteen tekee, on Rinteen hallitusohjelmassa tyhjä sivu, kirjoittamaton lehti. Ei mitään keinoja. Hallitusohjelmassa jää täysin sivuasiaksi ja käsittelemättä se, kuka työpaikat synnyttää ja missä ne ovat. Ne eivät ole olemassa itsestään selvästi, eikä aitoja työpaikkoja synny tukitoimin. Käytännössä vain pk-yrityssektori synnyttää nämä uudet työpaikat, ja se tapahtuu vain, jos yritykset kasvavat ja menestyvät. Tätä hallitus ei ilmeisesti ideologisista syistä voi myöntää, sillä onhan jonkun menestyminen varsinaista myrkkyä hallitusohjelman sosialistiseen talouspolitiikkaan uskoville. Työmarkkinoiden ja koko yhteiskunnan aidon kehittämisen sijaan Rinne tarjoaa normeja, veronkorotuksia, keinotekoisia tukia, uusia pakkoja tilanteessa, jossa ihmisten luovuus ja halu tehdä pitäisi saada kunniaan. Toimintatapa on vasemmistohallitukselle kautta maailman tyypillinen: lisää ja korkeampia veroja, lisää tulonsiirtoja, uusia pakkoja, uusia lakeja ja niin edelleen. Toki hallitus pitää omistaan huolen: työllisyyttä parannetaan sillä, että merkittävä määrä eduskunnasta pudonneita palkataan huikealla palkalla valtiosihteereiksi hallituksen palvelukseen. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on epärealistinen ja vie maamme taantumuksen tielle. Rinteen vasemmistohallitus sössii talouden omiin käsiin ja tappaa ahkeruuden Suomessa. Yhdyn kokoomuksen esittämään epäluottamuslauseeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-06-12T15:23:24,2019-06-12T15:28:24,Hyväksytty,1.1 2019_16_130,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Otamme muutaman pyydetyn puheenvuoron ja käymme debatin vähän myöhemmin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_131,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Historiallista käännekohtaa on usein vaikea havaita silloin, kun sitä eletään. Kaksi vuotta sitten me juhlimme Suomen itsenäisyysjulistuksen 100-vuotispäivää. Meille jälkipolville on selvää, että kyseessä oli historiallinen käännekohta, mutta aikalaiset eivät olleet yhtä varmoja. Seuraavien päivien lehdissä asia oli pikku-uutinen ja kommentit varovaisia tyyliin saapa nähdä, toteutuuko itsenäisyys oikeasti. Emme tietenkään vielä tiedä, näkevätkö tulevat polvet Rinteen hallituksen ja sen ohjelman ilmastokirjaukset historiallisena käännekohtana, mutta pidän sitä mahdollisena. Kaikki muut yhteiskunnalliset tavoitteethan menettävät merkityksensä, jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä. Nyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jo korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin ihmislajin aikana. Olemme muuttamassa planeettamme oloja sellaisiksi, mistä lajillamme ei ole kokemusta. Kaikki te, jotka sinänsä oikein olette huolissanne talouden kestävyydestä: pyydän muistuttamaan, että kalleimmaksi tulee ilmastotoimien viivyttely. Pahin kestävyysvaje on ilmastovelka. Kuka tahansa ymmärtää, ettei olisi järkeä yrittää vaurastua tuhoamalla kotiaan. Vaikeimmalta näyttää ymmärtää, että vauraus ei voi kestää, jos se luodaan tuhoamalla kotiplaneetan elämää ylläpitäviä järjestelmiä. Nyt tutkijoiden viesti alkaa viimein mennä perille sekä yritysmaailmaan että politiikkaan. Ensi kertaa historiassa hallitusohjelma asettaa Suomelle hiilineutraalisuustavoitevuoden ja myös osoittaa historiallisen lisäyksen luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Kuten Emma Kari totesi vihreiden ryhmäpuheessa, toivotamme tervetulleeksi kritiikin, jossa oppositio kirittää meitä parempaan. On hienoa, että jotkut opposition kansanedustajat vaativat lisää konkretiaa ilmastotoimiin. Kiitoksia myös esimerkiksi kokoomuksen Kai Mykkäselle ja kristillisten Sari Essayahille, jotka olivat viime joulukuussa neuvottelemassa kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisestä ilmastolinjauksesta. Me vihreät teemme kaikkemme, jotta hallitusohjelman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet toteutetaan myös käytännössä. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelma vaatii EU:n ilmastotavoitteen tiukentamista ja lupaa vahvistaa hiilinieluja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä sekä päivittää ilmastolain näiden mukaiseksi. Toivoa herättää sekin, että tämän takana on laajempi joukko suomalaisia kuin koskaan. Ilmastolakolla päättäjiä herättelevien nuorten lisäksi myös teollisuudessa ja finanssimaailmassa on ymmärretty, että kuolleella planeetalla ei ole bisnestä. Viime syksynä Elinkeinoelämän keskusliitto vaati 1,5 asteen mukaista ilmastopolitiikkaa, ja hiljattain Elinkeinoelämän eurooppalainen kattojärjestö otti vastaavan kannan. Suomi pärjää parhaiten kehittämällä ja ottamalla käyttöön ilmastoratkaisuja, joita koko maailma tarvitsee. Itselleni nämä olivat viidennet hallitusohjelmaneuvottelut, ja koskaan ennen en ole ollut tilanteessa, jossa samaa veromuutosta ovat ajaneet Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen ilmastopaneeli ja fossiilittomaan kaukolämpöön siirtymistä selvittäneet yliopistotutkijat. Tämä muutos on se, että poistetaan teollisuuden energiaveroleikkuri ja säästyneellä 230 miljoonalla alennetaan teollisuuden sähköveroa. Sillä tehdään mahdolliseksi rakentaa kaukolämmöntuotantoa perustumaan muuhun kuin polttamiseen, muun muassa erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämiseen suurilla lämpöpumpuilla. Se parantaa mahdollisuuksia korvata fossiilisia polttoaineita sähköllä myös teollisuudessa, mikä kannustaa uusiin investointeihin. Ja toki on asioita, joita pitää tarkentaa. Kun kivihiilen poltto lopetetaan, energiantuotannon pahimmaksi päästölähteeksi jää turve. Jotta Suomesta voi oikeasti tulla fossiiliton 2030-luvulla, tarvitaan tarkempia päätöksiä turpeen polton lopettamisesta ja turpeen veroalen poistamisesta. Hallitusohjelma lupaa energiaverotuksen kokonaisuudistuksen ensi vuoden kesän budjettiriiheen mennessä. Maataloudessa suurin päästölähde on turvemaiden raivaaminen pelloiksi karjanlannan levitykseen. Hallitusohjelma sisältää sekä rahaa että keinoja, jotta voimme hyödyntää lantaa biokaasuksi liikenteelle ja työkoneille ja sitä loppupöperöä kierrätyslannoitteeksi. Tämä auttaa vesistöjä, tuottaa puhdasta polttoainetta liikenteelle ja vähentää tarvetta uusien turvepeltojen raivaamiselle. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma luo toivoa sille, että tulevaisuus on olemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-12T15:28:37,2019-06-12T15:34:13,Hyväksytty,1.1 2019_16_132,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Aion pitää vähän erilaisen oppositiopuheenvuoron siinä mielessä, että ajattelin käydä läpi niitä hyviä asioita, joita tähän sisältyy, koska niistä osa oli myös sellaisia, joita itse ajoin vaalikampanjassa. Mutta aluksi on kuitenkin sanottava se, että hallituksen talouspolitiikka perustuu kyllä ylioptimistiseen talousskenaarioon, ja kun siitä väistämättä tai hyvin todennäköisesti seuraa se, että joko olisi pidättäydyttävä jo sovituista menolisäyksistä, leikattava muita menoja tai tehtävä taloutta tasapainottavia veronkorotuksia, ja kun on hyvin epätodennäköistä, että hallitus kykenee näistä keskenään sopimaan, niin lopputulos on silloin velanoton kasvaminen, ja silloin tullaan ottamaan pikavippi tulevien sukupolvien piikkiin. Toivon, että olen tässä analyysissani väärässä. Nyt kuitenkin näihin positiivisiin asioihin. Olen erityisen iloinen siitä, että nuorten harrastustakuuta, niin sanottua Islannin mallia, aiotaan nyt edistää ja siihen osoitetaan 14,5 miljoonaa euroa. Islannin tulokset osoittavat, että kun jokaiselle nuorelle tarjotaan mahdollisuus ainakin yhteen tavoitteelliseen harrastukseen, niin syrjäytyminen pienenee merkittävästi. Sivutuotteena tulee menestystä urheilussa ja kulttuurissa, mikä nostattaa positiivista kansallishenkeä. Hyvä asia on myös se, että ammatilliseen koulutukseen panostetaan. Sinne tarvitaan ehdottomasti lisää lähiopetustunteja. Se on välttämätöntä koulutuksen laadun takaamiseksi. Opiskelijoilla pitää olla selkeät koulupäivät ja opettajilla riittävästi tunteja, jotta pätevät opettajat pysyvät työssään. Iso miinus toki on se, että lisäpanostukset rahoitetaan kertaluonteisilla tuloilla eli valtion omaisuutta myymällä. Mitä sitten tehdään, kun rahat loppuvat? Päätetäänkö opettajien työsuhteet vai myydäänkö lisää valtion omaisuutta? Positiivista on se, että kuntien roolia työllisyyden hoidossa vahvistetaan. Esimerkiksi Pirkanmaalla saavutettiin erittäin hyviä tuloksia kuntakokeilun aikana. Kunnilla on ely-keskusta paremmat edellytykset poluttaa työelämään vaikeasti työllistyviä. Erityisen tehokasta tämä on pienemmillä työssäkäyntialueilla, joilla sekä työttömät että potentiaaliset työnantajat tunnetaan. Tärkeää on myös, että maatalouteen tulee lisää rahaa siten, että ympäristökorvauksen jatko turvataan ja Makeran kautta mahdollistetaan investointituki kehittyville tiloille. Aika toki näyttää, mihin Suomen maatalouden ja maaseudun kannalta päädytään EU-tasolla vuoden 2021—27 rahoituskehysratkaisussa ja onko Rinteen hallituksella vielä silloin rahaa kompensoida mahdollisia menetyksiä suomalaiselle maataloudelle ja maaseudulle. Hyvä asia on myös se, että kun on kiistaton tarve perustienpidon rahoituksen vahvistamiseksi, minkä kaikki puolueet yhdessä jo viime kaudella täällä vahvistivat, siihen saadaan se 300 miljoonaa euroa, millä voidaan sitten taata nykyistä paremmin päivittäisen liikenteen toimivuus. Positiivista on myös, että poliisien määrä nousee, mutta tässä täytyy kyllä sanoa, että valitettavasti ei riittävästi. Ennen vaaleja puolueiden yhteinen tahto oli se, että poliisien määrää lisätään 650:llä. Nyt tuo nousu jää 300 uuteen poliisiin. Itse asiassa Tampereen Poliisiammattikorkeakoulu, joka Suomessa poliisit kouluttaa, oli jo varautunut suurempiin koulutusmääriin, ja myöskin merkittävällä määrällä hakijoita on kiinnostusta poliisin ammattia kohtaan, joten tämä potentiaali jää siis nyt hyödyntämättä. Positiivista kuitenkin on se, että poliiseja on enemmän kuin aiemmin. Toivotan hyvässä hengessä onnea aloittelevalle Rinteen hallitukselle. Isänmaata voi palvella myös oppositiosta käsin. Kokoomus tulee tekemään sen vastuullisesti ja jämäkästi. Me emme suostu siihen, että tämä maa jätetään velkaisempana seuraavalle sukupolvelle. Siksi tulemme seuraamaan erityisesti Rinteen hallituksen talous- ja työllisyystavoitteiden toteutumista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-06-12T15:34:20,2019-06-12T15:39:32,Hyväksytty,1.1 2019_16_133,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Otamme vielä kaksi varsinaiselta puhujalistalta ja sen jälkeen käymme debattituokion.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_134,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tänään ja eilen olemme keskustelleet hyvinkin paljon ja monelta kantilta tästä hallitusohjelmasta. Erityisen hyvänä pidän sitä tänään käytyä keskustelua, kun keskusteltiin lapsista ja lapsiperheistä. Itse uskon, että tässä hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita tulevaisuuteen nimenomaan lapsiperheille. Nuoret ja lapsiperheet saavat myöskin uskoa tulevaisuuteen. Se on tärkeä asia. Edellisessä puheenvuorossa edustaja Satonen kiinnitti huomiota liikuntaan ja liikuntaan panostamiseen. Se on myöskin hyvä, että tässä hallitusohjelmassa kiinnitetään siihen huomiota ja panostetaan ja viedään eteenpäin viime eduskuntakaudella esillä ollutta liikuntapoliittista selontekoa, niitä asioita, mitä siellä mainittiin. Tästä on tullut Suomessa jo monelta taholta kiitoksia siitä, että nyt oikeastaan ensimmäisen kerran halutaan aidosti myöskin näihin asioihin keskittyä. Kun tuota 190‑sivuista hallitusohjelmaa lukee, niin täytyy todeta, että jokainen keskustan asettama asia kymmenestä kynnyskysymyksestä hallitukseen osallistumiselle toteutuu siellä, ja siellä on myös paljon enemmänkin keskustalle erittäin tärkeitä asioita. Jos niitä kävisi kaikkia luettelemaan, niin aika ei missään tapauksessa riittäisi, mutta itse totean, että on tärkeää, että sitoudutaan hyvän talous‑ ja työllisyyskehityksen jatkamiseen siten, että sitoudutaan 75 prosentin työllisyysasteeseen ja samoin myös siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Suomalaisen maatalouden kannattavuutta parannetaan eikä maa‑ ja metsätaloutta kuormiteta uusilla kustannuksilla. Hyvä on myös, että hallitus sitoutuu siihen, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä. Yrittäjien asemaa siis parannetaan. Sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelut turvataan 18 monialaisen maakunnan pohjalta. Tämä on keskustan mielestä hyvä lähtökohta, ja tässä on hyödynnettävä viime kaudella tehtyä erittäin laajaa pohjatyötä. Sitä ei saa jättää hukkaan. Vanhustenhoidon epäkohtiin puututaan tiukentamalla lainsäädäntöä ja lisäämällä resursseja. On myös tärkeää toteuttaa perhevapaauudistuksen sisältämä perhepaketti siten, että uudistus on parannus nykyiseen järjestelmään. Siinä on aidosti kuunneltava perheitä ja perheille on myöskin oltava valinnanvapauksia. Hallitusohjelmassa nostetaan pienimpiä eläkkeitä ja parannetaan pienituloisten perheiden asemaa. Näin myös vähennetään eriarvoisuutta. Koulutukseen panostaminen ja satsaaminen on tulevaisuuden kannalta erittäin positiivista, ja kun viime kausilla on jouduttu leikkaamaan koulutuksesta, niin on erittäin hyvä, että nyt sinne pystytään satsaamaan joka asteella. Korkeakoulutuksen saatavuutta vahvistetaan, ja jokaisessa maakunnassa on jatkossakin oma korkeakoulu. Yliopistokeskusten asema ja rahoitus turvataan. Tästä on tullut yliopistoilta jo nyt positiivista palautetta. Hallitusohjelmassa sitoudutaan myös viime eduskuntakaudella tehtyyn kahdeksan puolueen ilmasto-ohjelmaan ja samalla turvataan puunkäytön maltillinen lisääminen ja metsien kestävä käyttö. Toteutetaan siis järkevää metsäpolitiikkaa siten, että suomalainen metsätalous voi myöskin jatkossa voida hyvin. Hallitusohjelman yksi keskeisimmistä sisällöistä on mielestäni se, että se tukee alueiden elinvoimaa, parantaa ja kehittää koko Suomen yhteyksiä. Nyt panostetaan kaikenasteisten teiden, niin parempikuntoisten isompien teiden kuin myöskin alempiasteisen tieverkon, ja ratojen kuntoon. Tärkeää on, että perusväylänpidon rahoitusta lisätään 300 miljoonaa euroa vuodessa koko kaudelle ja myös talvikunnossapitoon panostetaan. Yksityisteiden peruskorjauksiin varataan 20 miljoonaa euroa vuodessa ja kolmen ison ratahankkeen suunnittelu käynnistetään. Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on ollut mahdollista tehdä, kun yhteiskunnan perusrakenteet ovat kunnossa, kiitos myös sen, että viime kaudella saatiin Suomen taloutta ja työllisyyttä paremmaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-06-12T15:39:03,2019-06-12T15:44:00,Hyväksytty,1.1 2019_16_135,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Pidän sitä, että tämän hallituksen ohjelma tähtää pitkälle tulevaisuuteen sillä keinoin, että huomioidaan koko Suomi, tämän hallitusohjelman tärkeimpänä seikkana ja arvostan sitä erittäin suuresti. Viime vaalikaudella tehdyt talousuudistukset ja -parannukset, jotka nostivat Suomen talouden suosta, antavat sen mahdollisuuden, että pystymme jatkamaan Suomen talouden parantamista, ja ennen kaikkea kaikki siinä talouden parantamisessa tähtää työllisyysasteen nousuun. 75 prosentin työllisyysaste ja sen saavuttaminen tällä vaalikaudella on pääministeri Antti Rinteen hallitukselle aivan varmasti se tärkein asia. Vain työn ja tekemisen kautta pystymme rakentamaan sitä yhteiskuntaa, joka kuuluu meille kaikille suomalaisille, jossa on hyvät palvelut ja jossa pystytään asumaan niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Keskustan tie hallitukseen näiden päättyneiden hallitusneuvotteluiden kautta ei tietenkään ollut helppo. Heti vaalituloksen selvittyä oli selvää, että keskustan tie oli opposition tie, mutta kun hallitustunnustelut menivät niin kuin menivät, sen seurauksena sitten alkoivat hallitusneuvottelut, joissa keskusta oli mukana, ja meidän kymmenen kohdan reunaehtolistamme tuli toteutetuksi, ja se on vahvana osana tätä nyt käsittelyssä olevaa hallitusohjelmaa. On syytä kuitenkin muistaa se, että jos me haluamme tähän maahan uutta kasvua ja uutta työtä, meidän on määrätietoisesti kehitettävä koko maata. Keskustalle, niin kuin sanoin, on erittäin tärkeää, että tämä työllisyysaste toteutuu ja työtä on tarjolla joka puolella Suomea. Kun esimerkiksi metsien käytöstä keskustellaan, se tuntuu olevan tämän päivän mediassa ehkä se mieluisin keskustelunaihe ainakin sen perusteella, miten valtava määrä Suomessa on metsäasiantuntemusta. Se suorastaan metsämiehen sydäntä lämmittää, miten valtavasti metsäosaamista tässä maassa oikeasti onkaan. Metsien käytön jatkuminen tehokkaana ja hyvällä tasolla takaa sen, että Suomessa pystytään metsän tuotteita jalostamaan yhä pitemmälle ja ennen kaikkea tuomaan markkinoille niitä uusia tuotteita, jotka mahdollistavat sitten paremman elintason tähän maahan. Ajatelkaapa vaikka sitä fossiilitaloutta, mitä olemme viime vuosikymmenet eläneet. Paljon on tässä maassa poltettu öljyä, kivihiiltä ja monta muuta asiaa, jotka ovat aiheuttaneet sen, että olemme kuitenkin teknologisesti maailman huippuvaltio. Nyt kun olemme valinneet sen tien, että teemme uusiutuviin energioihin panostavia investointeja tähän maahan valtavan määrän, niin se on ohjannut meidät tielle, joka on jo tällä hetkellä sellainen, että vuositasolla, joka vuosi, Suomen ilmastopäästöt muutamalla prosenttiyksiköllä vähenevät, koko ajan. Kun on keskusteltu ilmastonmuutoksen seurauksista, niin aina unohdetaan se, kun tämä julkinen keskustelu on kovin tuomitsevaa ja sitä, että meidän pitää äkkiä sammuttaa tulet ja lopettaa vaikka mitä, että siihen toimintaan ei ole mitään perusteita. Jatkamme samalla rauhallisella linjalla, niin päästöt vähenevät ja ennen kaikkea Suomi tulee puhtaammaksi, ja teemme omat hommamme hyvin ja siinä samalla avaamme suomalaiselle teollisuudelle valtavan vientimarkkinan ja myymme tätä samaa teknologiaa niihin maihin, joissa tästä teknologiasta ei ole mitään tietoa. Elikkä meillä on kaikki kasvun avaimet tässä maassa käsissämme, kun pidämme vain huolen siitä, että pääministeri Rinteen hallituksen aikana jatkamme tällä samalla tiellä määrätietoisesti käyttäen omia raaka-aineitamme, tietotaitoamme ja sitä osaamista, mitä tässä maassa yleensä on, ja satsaamme koulutukseen, niin kuin olemme tehneetkin, ja samoin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kaikki avaimet siihen kasvuun, tulevaisuuden kasvuun, meillä on itsellämme omassa taskussamme tällä hetkellä. Olemme sitoutuneet myös siihen, että tarkastelemme tätä paljon puhuttua työllisyysastetta ja sitä tavoitetta, pääsemmekö 75 prosenttiin ja pystymmekö luomaan 60 000 uutta työpaikkaa. Tätä aidosti tarkastellaan koko hallituskauden ajan. Tämä ei ole mikään kuollut kirjain, vaan siinä valtioneuvosto pääministeri Rinteen johdolla voisi sanoa melkein joka päivä tarkistaa tilanteen, missä mennään, ja jos vaikka 2020 puolivälin tarkastelussa tilanne sitten näyttää siltä, että vuonna 2020 tarvitaan toimenpiteitä, joilla puututaan tämän tilanteen kehitykseen, niin ne tehdään sitten sen mukaisesti. Hallituksella on aidosti mahdollisuuksia siihen, että teemme parantavia toimenpiteitä sen mukaan, mitä tilanne vaatii. Kun tämän salikeskustelun aikana olen kuunnellut kommentteja, miten huonosti asiat tässä maassa kuitenkin tällä hetkellä tuntuvat olevan, voin lohdutuksen sanoja sanoen todeta sen, että eivät ne asiat kovin huonosti kuitenkaan ole. Työllisyystilanne on kehittynyt koko ajan, ja pidetään se sama trendi yllä. Pidämme huolen siitä, kuten puhemies Vanhanen omassa avauspuheenvuorossaan totesi, että ymmärrämme toistemme puheita yhä paremmin ja jätämme sitten sellaiset turhat kommentoinnit tekemättä, koska ohipuhuminen ja väärinymmärtäminen saisi tässä salissa vähentyä olemattomiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-06-12T15:44:49,2019-06-12T15:50:01,Hyväksytty,1.1 2019_16_136,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Nyt hetkeksi annan mahdollisuuden vastauspuheenvuoroihin edellisiin puheenvuoroihin liittyen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_137,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Ansiokkaita puheenvuoroja, ja edustaja Satonen hienosti osasi kehua hallitusta, mutta vastaavasti edustaja Kopra kyllä antoi tulla täyslaidallisen. Jäi vähän epäselväksi, onko se kokoomuksen oppositiopolitiikka nyt rakentavaa vai ei. Haluan myös muistuttaa edustaja Kopraa siitä, miten hän puhui työllisyysasteesta ja kolmikantaisesta valmistelusta. Katsoin, että kokoomuksen vastaukset hallitustunnustelijalle kuuluivat näin: ”Työelämän sääntelyä on kehitettävä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa ja niitä kuullen. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi vastuu on myös ja erityisesti työelämän osapuolilla.” Juuri näin kokoomus vastasi hallitustunnustelijan kysymyksiin, ja juuri näin hallitus tulee myöskin toimimaan nyt, aktiivisesti yhteistyössä, jotta Senaatintorille ei kenenkään tarvitse lähteä. Myöskin jäi epäselväksi — olin tosin välillä tuossa pois — kokoomuksesta se, että kun näitä miljardiluokan veronkevennyksiä oli vaaliohjelmassa, millä tosiasiallisesti se koko miljardiluokan veronkevennys katettaisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-06-12T15:50:15,2019-06-12T15:51:28,Hyväksytty,1.1 2019_16_138,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edellinen edustaja, Hoskonen, puhui tuossa aika kovaa tekstiä, mikä nyt tietysti kyllä kertoo hallituksen toiminnasta, koska jos hallitukseen kuuluvan puolueen edustajana Hoskonen sanoo, että mennään vain tällä linjalla, millä ollaan nyt mentykin, niin tämä on minun mielestäni täysin eri puhetta kuin mitä ollaan äsken kuultu ympäristöministeriltä tai etenkin vihreitten edustajilta. Onko oikeasti niin, että voidaan mennä vain tällä linjalla, lisätään puunpolttoa ja hoidetaan ympäristöasia pois tällä nykyisellä hommalla? Silloinhan meillä ei ole ainakaan perussuomalaistenkaan kannalta kauheasti mitään nokan koputtamista, jos ei ruveta tekemään mitään yltiöpäisiä toimia, niin kuin Hoskonen äsken sanoi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-12T15:51:32,2019-06-12T15:52:31,Hyväksytty,1.1 2019_16_139,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Ovaska, kyseenalaistit salissa äsken sen, onko kokoomuksella ollut uskottava vaihtoehto esittää työn verotuksen keventämisen kompensointiin, ja rohkaisen ja kehotan kyllä edustaja Ovaskaa käymään läpi eduskuntavaalien alla julkaisemamme ohjelman, jossa on esitetty prikulleen tämän työmiljardin keventämisen kompensointiin välillisten ja haittaverojen kiristykset. Mutta, arvoisa puhemies, tämä ero kokoomuksen linjassa ja hallituksen linjassa on se, että toisin kuin me, hallitus ei ole valmis kompensoimaan näitä haittaverojen kiristyksiä palkansaajille ja eläkeläisille, vaan heiltä otetaan rahat, jotta kaikki nämä menot voidaan sitten rahoittaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-06-12T15:52:35,2019-06-12T15:53:27,Hyväksytty,1.1 2019_16_140,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Herra puhemies! Halusin vastata edustaja Kopralle, jonka puheenvuoro, kuten tässä vähän aikaa sitten todettiin, oli kovin erilainen kuin edustaja Satosen puheenvuoro, vaikka samasta puolueesta ovatkin. Koprahan maalasi tuossa jollakin tavalla kadotukseen asti tämän koko hallitusohjelman ja totesi, että sen takana olevat puolueet edustavat yhteiskuntamallia, jossa on korkea veroaste, laaja julkinen sääntely ja laajat julkiset palvelut. Minulle tuli kovasti mieleen, että se taitaa olla niin sanottu pohjoismainen hyvinvointimalli, joka on maailmalla kaikkein arvostetuin yhteiskuntamalli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-06-12T15:53:31,2019-06-12T15:54:07,Hyväksytty,1.1 2019_16_141,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täytyy edustaja Marttiselle heti alkuun todeta, että tämä hallitus pitkästä aikaa nostaa perusturvan tasoa, nimenomaan pureutuu köyhyyden ongelmiin, eriarvoistumisen ongelmiin ja tekee valtavan työn ohjelmassaan ja niillä esityksillä, mitä tarvitaan, jotta me saamme nostettua esimerkiksi ne 30 000 köyhää, jotka kokoomuksen hallitus sai aikaiseksi viime vaalikaudella perussuomalaisten siellä mukana ollessa, pois köyhyydestä. Meillä on kova työ saada heidät pois köyhyysrajan alapuolelta, mutta me olemme siihen valmiita ja olemme tehneet hallitusohjelmaan lukuisia kirjauksia. Tämä oppivelvollisuusiän pidentäminen on osa sitä työtä, että saadaan eriarvoistumiskehitys pysäytettyä, mutta kaikista tärkeintä todellakin on nimenomaan kohdentaa verotusta niin, että me panostamme siihen, että rikkaat maksavat enemmän ja köyhille kompensoidaan, mitä nyt on puhuttu polttoaineverosta ja monesta muusta haittaveroista, kun näitä nostetaan. Indeksit palautetaan täysimääräisinä, kun te taas leikkasitte niitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-06-12T15:54:08,2019-06-12T15:55:15,Hyväksytty,1.1 2019_16_142,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu ilmastopolitiikasta, työttömyystavoitteista tai vaikka harmaan talouden torjunnasta. Minua huolestuttavat kaavailut kotitalousvähennyksen leikkaamisesta. Tämä nimittäin liittyy vahvasti kaikkiin näihin elementteihin. Omakotitalojen energiaremonttien toteutumiseen on tästä ollut oiva apu. Kotitalousvähennys on myös tuonut työtä pienille yrittäjille — tiedän entisenä rakennusalan yrittäjänä. Mikäli tämä vähennys toteutuu, muovipussiyrittäjillä koittavat kulta-ajat. Näiden yrittäjien työkalut mahtuvat muovikassiin, ja veroja he luonnollisesti eivät maksa. [Arto Satonen: Se on totta!] Harmaa talous tulee lisääntymään. Sitten mitä tulee näihin mahdollisiin mielenilmauksiin Senaatintorilla tai jossain muualla, niin minä toivon todellakin, että kuljetusyrittäjät pysyvät rauhallisina. Polttoaineveron korotukset iskevät nimittäin rankimmin juuri heihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-06-12T15:55:15,2019-06-12T15:56:15,Hyväksytty,1.1 2019_16_143,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Vartiainen nosti esiin nämä järjestäytymättömät yritykset. Hän ei nyt valitettavasti taida olla enää paikalla kuulemassa, mutta järjestäytymättömät yrittäjät ja yritykset pääsevät kyllä sopi-muspöytään ihan vain järjestäytymällä. Sillä tavalla pääsee sitten sopimaan näistä yhteisistä työehdoista, mitkä myös ovat kaikille sitten se perälauta, koska ainahan voidaan sopia myös paremmin ja se TES on vain se perälauta, ettei mennä huonompaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-06-12T15:56:18,2019-06-12T15:56:53,Hyväksytty,1.1 2019_16_144,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä tosiaan on kysytty, mitä kokoomus olisi tehnyt. Mielestäni tämän keskustelun tarkoitus on nimenomaan keskustella siitä, mitä nyt tämä hallitus tulee tekemään ja haluaa tehdä, ja sen vuoksi meidän mielestämme on täysi oikeus kysyä ja pohtia sitä, mitä tässä teidän hallitusohjelmassanne sanotaan. Haluan palata vielä hetkeksi näihin perhevapaauudistuksen kirjauksiin, joita täällä ministeri Blomqvist aiemmin luki ääneen. Ja kun tosiaan on vielä luettavissa nyt Ylen sivuilta, että käytännössä on jo sovittu niin sanotusta 5+5+5-mallista eli siitä, että tätä vapaasti jaettavaa osuutta olisi noin viisi kuukautta, niin onko tästä nyt siis luettavissa nimenomaan se suuri epäkohta, että vapaasti jaettavaa osuutta käyttää tällä hetkellä pääosin äiti? Koska haluan kirittää tätä hallitusta parempiin ratkaisuihin ja toivon, että työmarkkinapöydästä löytyy ratkaisu erityisesti tähän joustojen lisäämiseen perhevapaisiin, niin miten olisi sellainen malli, jossa laista löytyisi perälauta sille joustojen minimimäärälle, mutta halutessaan työnantaja ja työntekijä voisivat sopia jopa täysin paikallisesti siitä, millä tavalla perhevapaita käytettäisiin? Näin joustoja pystyttäisiin aidosti lisäämään ja osa-aikatyön määrä varmasti lisääntyisi ja molemmat vanhemmat voisivat olla sekä töissä että kotona.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-06-12T15:56:57,2019-06-12T15:58:19,Hyväksytty,1.1 2019_16_145,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Satosen tavoin olen erittäin tyytyväinen tähän liikunta- ja kulttuuriosioon ohjelmassamme ja siihen, että nyt todella kaikille lapsille ja nuorille pyritään saamaan mieluisa harrastus koulupäivän yhteyteen. Tämä on juuri sellaista äärimmäisen tärkeää ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla on myös kaikkein arvokkaimmat ja tehokkaimmat tulokset jälkikäteen ajateltuna, jotta meidän ei korjaaviin toimenpiteisiin edes tarvitsisi ryhtyä. Tätä hallitusohjelmaa muutenkin minusta kuvaa se, että nyt satsataan myös etukäteen, jotta ei tarvitse jälkikäteen puuttua. Sitä tarkoittaa myös se, että koulutukseen satsataan, varhaiskasvatukseen satsataan, peruskoulu laitetaan kuntoon, toinen aste myös, ja korkeakouluihinkin laitetaan uusia panoksia, jotta ne voivat huolehtia oman strategiansa mukaisesta toiminnasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-06-12T15:58:23,2019-06-12T15:59:31,Hyväksytty,1.1 2019_16_146,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Olen nyt 16 vuotta, vähän reilun, täällä ollut ja minua on vähän aina ihmetyttänyt, täytyykö tämän keskustelun olla tasoltaan sellaista, että jokainen hallituspuolueen edustaja yrittää parhain mahdollisin keinoin kehua hallitusohjelmaa ja jokainen opposition edustaja koettaa haukkua. Ehkä olisi älyllisempää tämä keskustelu, jos voitaisiin käydä ihan aidosti läpi niitä asioita, jotka ovat hyviä ja niitä asioita, joihin sisältyy haasteita. Siltä pohjalta pidin ainakin oman puheenvuoroni. Olen kyllä sinänsä siitä talouspoliittisesta analyysistä aivan samaa mieltä edustaja Vartiaisen kanssa. Mutta kyllä se on myöskin kokoomuksen näkemys, että totta kai, kun budjetin loppusumaa nostetaan 1,2 miljardia, siellä joukossa on myös hyviä asioita sisällä, joista me voimme olla yhtä mieltä ja jotka vievät Suomea eteenpäin. Ja minusta silloin kannattaa myös sanoa ne positiiviset asiat, kun on sen paikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-06-12T15:59:35,2019-06-12T16:00:36,Hyväksytty,1.1 2019_16_147,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Satosen puheenvuoro oli todella kannatettava, ja todellakin olisi hyvä, jos oppositio voisi tähän yhtyä. Mutta mitä pitemmälle tämä keskustelu on päivien aikana mennyt, niin sitä enemmän on ruvennut tulemaan myös hyviä äänenpainoja tuolta opposition suunnasta. Kun täällä ei edellisen hallituksen työministeriä ole paikalla, niin kysyn nyt sitten — kun puhe on noussut näistä 140 000 uudesta työpaikasta viime hallituskaudella — pystyisikö joku nykyisen opposition puolelta kertomaan, minkälaisia työpaikkoja nämä 140 000 ovat olleet, koska vaalien alla hyvin moni tuli sanomaan, että hän on työllistynyt kahdeksi tai kolmeksi tunniksi viikossa ja on silti työllistetty, ja sillä ei varmaankaan tule toimeen. Pystyisikö joku teistä kertomaan, mikä tämä oikea luku on? [Arto Satonen: Voisiko joku, joka on ollut molemmissa hallituksissa, kertoa?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-06-12T16:00:37,2019-06-12T16:01:37,Hyväksytty,1.1 2019_16_148,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ministeri Blomqvist halusi vastauspuheenvuoron. Kolme minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_149,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Multala sanoi hyvin näistä tavoitteista, mitä tähän perhevapaauudistukseen tulee, mihin pitää pyrkiä, ja kyllä hallituksella on samanlaisia tavoitteita. Perhevapaauudistus toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, ja tavoitteena on, että meillä vapaat ja hoitovastuut jakautuvat tasaisesti molempien vanhempien kesken sekä sukupuolten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat. Tämä nyt on se, mistä on sovittu hallitusohjelmassa ja tätä nyt valmistellaan. Olen vakuuttunut siitä, että saamme hyvän perhevapaauudistuksen, joka myös vastaa näihin toivomuksiin, joita nyt edustaja Multala muun muassa esitti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-06-12T16:01:46,2019-06-12T16:02:57,Hyväksytty,1.1 2019_16_150,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_151,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit ja erityisesti te siellä salin toisessa laidassa, tämä on vakava asia, mistä minä nyt sanon, ja tätä voi olla vaikea ymmärtää, mutta toivon, että pystytte asettumaan tällaisen yksinkertaisen ihmisen tasolle ja otatte tämän oikeasti huomioon siellä. Tässä on puhuttu työllisyyden kasvusta. Itse kuulun maahanmuuttokriittiseen väestöryhmään. Minä uskon, että maahanmuuton vastustaminen johtuu suuresta epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, jota jotkut ihmiset kokevat. Minä yritän lyhyesti kertoa esimerkin. [Välihuutoja vasemmalta] On olemassa lapsiperheitä, joidenka vanhemmat ovat työskennelleet vuosikausia, he ovat eläneet mahdollisesti kerrostalossa vuokralla tai osakkeessa. He ovat työskennelleet vuosikausia, ja heidän elämänsä on ollut tällaista normaalia perheen eloa. Sitten kun siihen vastapäiseen asuntoon tulee ulkomailta joku perhe, [Puhemies koputtaa] niin tälle Suomen yhteiskunta antaa kaiken saman, mitä heillä jo on. Tämä on semmoinen asia, joka ihan oikeasti rapauttaa suomalaisten työmoraalia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T16:03:00,2019-06-12T16:04:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_152,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edustaja Laakson puheenvuorossa äsken epäiltiin uusiutuvan energian tärkeyttä tai sen tarkoituksenmukaisuutta. Kyllä jos suomalaiset haluavat oikeasti tätä maata kehittää, niin omiin raaka-aineisiin meidän tulee panostaa yhä enemmän, ja kun uusiutuvaa energiaa käytetään, niin pitää muistaa, että hallitusohjelmassahan aivan selkeästi lukee, että jatkojalostukseen vietävä puu, kuitupuu tai tukkipuu, ohjataan sinne, missä se paras jalostusarvo saavutetaan, eikä sitä viedä polttoon. Tämä on selvä hallituspoliittinen linjaus. Myös se on otettava huomioon, kun metsäteollisuutta kehitetään — vaikka uusi biotuotetehdas, sellutehdas, Äänekoski, esimerkkinä — että se itsessään on valtava energiantuottaja, se tuottaa hirvittävän määrän sähköä verkkoon. Muistaakseni Äänekosken tuottama sähkömäärä on noin 2 prosenttia meidän kokonaissähköntarpeestamme — yksi tehdas. Sitten se tuottaa lämpöä ja monia muita, kemikaaleja, joista voidaan jalostaa edelleen vaikka bioöljyjä polttoaineeksi henkilöautoihin. Pitää nähdä kokonaisuus eikä lähteä tuijottamaan yhtä kohtaa, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet ja teknologia ja tietämys näissä asioissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-06-12T16:04:39,2019-06-12T16:05:44,Hyväksytty,1.1 2019_16_153,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kun tässä salissa ties kuinka monennen kerran nyt paheksutaan sitä, että hallitus leikkaa jonkun verran kotita- lousvähennystä, niin totean nyt kertauksen vuoksi, että kotitalousvähennystä käyttävät eniten suurituloisimmat perheet. [Vasemmalta: Kyllä!] Eli jos nyt halutaan pitää huolta nimenomaan pienituloisimmista ihmisistä ja heidän toimeentulostaan, niin silloin tämä huoli ei ole se kaikkein perustelluin. Ja kuten tässä keskustelussa on jo moneen kertaan todettu, hallitusohjelman sisältämät veromuutokset ja tulonsiirtomuutokset kokonaisuutena parantavat pienituloisimpien asemaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-12T16:05:45,2019-06-12T16:06:37,Hyväksytty,1.1 2019_16_154,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva! Edustaja Hoskonen nyt sattuikin lähtemään pois tuosta. Jäin katselemaan vähän perään. Minä olisin voinut vastata saman tien asiaan, koska kierrätysalan yrittäjänä tiedän kyllä tasan tarkkaan, mistä Hoskonen vastauksessaan puhui ja miten tärkeätä on hoitaa niin sanotusti uusiutuvalla energiajätteellä ennemmin kuin kivihiilellä. Mutta nythän ei puhuttu siitä vaan puhuttiin siitä, mikä on niin sanotusti poliittinen tavoite ympäristöasioitten osalta, elikkä siitä, riittääkö, että hoidetaan tämä asia, ympäristövaatimukset, mistä on puhuttu tässä hallitusohjelmassa, vain tällä tasolla, että hoidetaan uusiutuvalla energiamuodolla meidän energiariippuvaisuutemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-12T16:06:43,2019-06-12T16:07:41,Hyväksytty,1.1 2019_16_155,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällähän oikeastaan jo keskustelun kärkeen eilen esitettiin, että tiettyjä hyviä asioita voisimme ihan yhdessä viedä eteenpäin. Niitä ovat esimerkiksi lisäsatsaukset koulutukseen, lisäsatsaukset vanhustenhoivaan, tämänkaltaiset tärkeät kysymykset. Se, mikä tässä on aiheuttanut epäselvyyttä ja miksi me olemme myös kyselleet kokoomukselta, on se, että toisaalta talouspoliittinen viesti ainakin osin siellä kokoomuksessa on se, että mihinkään ei ole varaa ja höttöisellä on talous ja niin poispäin, ja olemme sitä ihmetelleet. Mielestäni se on aivan aiheellista poliittista keskustelua, ja vieläkään en oikein, puhemies, ole siihen saanut vastausta, kannattaako kokoomus nyt näitä lisäsatsauksia koulutukseen vai eikö kannata. Puhemies! Oikeastaan se, mikä oli positiivista tässä, oli se, että jonkinlaista konsensusta löytyi muun muassa siinä, että me ymmärrämme, kuinka tärkeää on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa, ymmärrämme, kuinka tärkeää on, että liikuntaan satsataan lisää, ja ymmärrämme, kuinka tärkeää on, että kulttuuria ja luovaa taloutta edistetään. Se, minkä voisimme yhteisvoimin tehdä ihan parlamentaarisesti, puhemies, [Puhemies koputtaa] olisi esimerkiksi suunnitelma siitä, miten nostamme edelleen luovan talouden ja kulttuurin osuutta valtion menoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-12T16:07:41,2019-06-12T16:08:56,Tarkistettu,1.1 2019_16_156,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ronkainen kysyi aikaisemmin kotitalousvähennyksestä, ja sehän on tietenkin selvä, että se on oiva tapa tehdä palvelujen käyttämistä helpommaksi kotitalouksille, ja se on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että harmaata taloutta on vähemmän ja on syntynyt palveluyrityksiä. Se, mitä tämä hallitus tekee, on kuitenkin varsin pieni säätö: tiputetaan se yläraja 2 400:sta 2 200:aan, prosentti 50:stä 40:een. Puhuitte energiaremonteista, ja nythän pohditaan myöskin sitä, että sitä voitaisiin laajentaa energiaremonttien suunnittelukustannuksiin ja myöskin laajentaa koskemaan taloyhtiöiden osakkaita. Eli samalla kun tehdään pientä hienosäätöä summissa ja prosenteissa, myöskin käytettävyyttä yritetään laajentaa ja sillä tavalla saada useampi ihminen sen piiriin. Yleisesti ilmastotavoitteista: Jos nyt katsoo vähänkin tulevaisuuteen ja pohtii, mitkä teollisuudenalat varmuudella kasvavat, niin cleantech-ala on sellainen. Jos me nyt olemme kunnianhimoisia, niin kuin olemme Suomessa, ja luomme omille yhtiöillemme kotimarkkinat, missä ne voivat saada jalansijaa ja kasvaa ja sitä kautta ajan myötä siirtyä vientimarkkinoille, niin teemme paitsi ilmastolle, myöskin teollisuudellemme palveluksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-12T16:08:57,2019-06-12T16:10:20,Hyväksytty,1.1 2019_16_157,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Toinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Annan nyt kullekin ryhmälle puheenvuoron, ja sitten annetaan ministereille vastauspuheenvuorot, ja sitten mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_158,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Useat kokoomusedustajat ovat olleet huolissaan yrittäjien asemasta, ja haluan kyllä vakuuttaa, että hallitus on nimenomaan tunnistanut ohjelmassaan sen, että yrittäjyys kantaa Suomea, ja yrittäjien ja yritysten verotusta ei tulla kiristämään. Lisäksi startup-yritysten toimintaedellytyksiä helpotetaan. Myös kun katson tuonne ministeriaitioon lappilaista elinkeinoministeriä Katri Kulmunia, voin vakuuttaa koko Suomen kansalle ja kaikille yrittäjille, että teidän asianne ovat kyllä hyvissä ja erittäin yrittäjämyönteisissä käsissä. Edustaja Satonen ehti jo poistua, mutta hän kritisoi tätä liian pientä poliisien määrää. On aivan totta, että kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuneet puolueet olisivat halunneet nostaa poliisien määrää vielä korkeammaksi. Nyt me saamme sitten kritiikkiä siitä, että jouduimme tunnistamaan ne talouden realiteetit, että meillä ei ollut tässä vaiheessa varaa. Tämä 300 poliisia on erinomaisen hyvä alku, ja siitä on hyvä jatkaa ja mennä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-12T16:10:30,2019-06-12T16:11:31,Hyväksytty,1.1 2019_16_159,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus ensin on sanonut, että ripotellaan rahaa sinne tänne, ja sitten täällä on käyty kyllä läpi lähes jokainen menokohta, minne ei ole laitettu tarpeeksi rahaa, joten kokoomuksen logiikka on kyllä ollut täysin kateissa. Muutama yksityiskohta: Kotitalousvähennyksestä: Asiantuntija-arvio oli, että tällä tavalla toteutettuna työpaikkavaikutus on nolla. Eli tämmöistä pelkoa, joka tässä esitettiin, onneksi ei tarvitse pelätä. Työn verotuksen kevennys kokoomuksen esittämällä tavalla: Tästäkin hallitusneuvotteluissa kuultiin monia asiantuntijoita — olin itse talousryhmässä — ja arvio oli, että kokoomuksen miljardin euron veronkevennys olisi mennyt hukkaan eikä sillä olisi ollut työllisyyteen merkittäviä vaikutuksia. Yksikään ekonomisti siellä ei tukenut tätä kokoomuksen linjaa. Kun kokoomus täällä on koko aika nojannut siihen, että kysykää ekonomisteilta, niin kyllä me kysyimme ekonomisteilta, kun hallitusohjelmaa tehtiin. Aika epäuskottavaa olisi sekin, että kuljetusyrittäjät [Puhemies koputtaa] nousevat barrikadeille, kun neljän vuoden aikana polttoaineiden hinta nousee 5 sentillä. Kyllä ilmeisesti meillä on todella hyvä hallitusohjelma, [Puhemies: Aika!] kun tätä parempaa kritiikkiä ei ole löytynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-06-12T16:11:31,2019-06-12T16:12:48,Hyväksytty,1.1 2019_16_160,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Saramo tuossa tiedusteli kokoomuksen verolinjaa ja ihmetteli sen perään. Minä kyllä ihmettelen nyt hallituksen verolinjaa. Ministeri Lintilä totesi tuossa aiemmin, että Veronmaksajain Keskusliitto ry olisi jollain tavalla muuttanut käsitystään siitä, että työn verotus uhkaa kiristyä ensi vuonna. Näin ei kuitenkaan ole. Ministeri Lintilä ei näytä olevan oikeassa. Veronmaksajien varoituksessa työn verotuksen kiristymisestä oli kyse siis siitä, että sosiaalivakuutusmaksujen on ennustettu muuttuvan ensi vuodelle. Ja nyt minä lainaan suoraan Veronmaksajien tiedotetta 3.6.: ”Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Hallituksen nyt linjaama 200 miljoonan euron kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla. Kaiken lisäksi kevennykset aiotaan rajata vain pieni- ja keskituloisille.” Kyllä minä tiedustelisin nyt pääministeri Rinteeltä: oletteko te ottaneet ollenkaan huomioon tätä palkansaajien verotukseen kohdistuvaa kiristyspainetta, [Puhemies koputtaa] ja millä tavalla tämä 200 miljoonaa euroa riittää kompensoimaan nämä 500 miljoonan [Puhemies koputtaa] euron kiristykset, jotka sova-maksujen nousun [Puhemies: Aika!] kautta mahdollisesti tulevat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-12T16:12:49,2019-06-12T16:14:10,Hyväksytty,1.1 2019_16_161,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Debatissa tämä minuutti on tiukka aika, mutta yritetään opetella sitä, että pysytään siinä ajassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_162,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Nyt taisi edustaja Juha Mäenpää tuosta lähteäkin. Hän kysyi, että voitteko yrittää ymmärtää hänen maahanmuuttovastaisuuttaan. Toki ihmisen tunteita ei pidä väheksyä, mutta olisin kysynyt häneltä, että voitko yrittää ymmärtää yrittäjää, kellä on loistava liikeidea ja vienti vetäisi tai olisi asiakkaita vaikka kuinka paljon mutta ei ole työntekijöitä, ketkä tekisivät sitä työtä, eli tavallaan se yrityksen kehittymisen este on siinä, ettei ole tekeviä käsiä. Kyllä minä sanoisin, että tämä työperäisen maahanmuuton jatkuva — tahallinen tai tahaton — sotkeminen yleensäkin maahanmuuttoon on sellainen asia, että siihen pitäisi kiinnittää huomiota. Se on tulppa meidän maakuntien kehittymiselle, että meillä ei ole työntekijöitä. Siihen yksi ratkaisu on työperäinen maahanmuutto, kiistatta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-06-12T16:14:20,2019-06-12T16:15:09,Hyväksytty,1.1 2019_16_163,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kotitalousvähennyksen leikkaamisesta puhuttu, ja kyllähän sillä on taloudellista toimeliaisuutta supistava vaikutus. Olisi ehkä ollut parempi, että leikkaamisen sijaan olisi luotu erilaisia kategorioita, eri vähennysluokkia. Esimerkiksi kaupassa käyntihän ei ole kuulunut vähennyksen piiriin, mutta siivoaminen esimerkiksi on. Erityisesti vanhusten kotona pärjäämisen takia edellytykset siivous- ja kauppa-avun käyttämisen edistämiseen voisivat todennäköisesti olla kustannustehokkaita valtiontalouden kannalta. Totuushan on se, että kotita- lousvähennys vaikeuttaa tavallisen ihmisen palkka-apuun vastaamista. Siivoaminen ja pienet remontit voivat siirtyä harmaaseen talouteen. Sen takiahan aikoinaan kotitalousvähennys perustettiin, että se torjui harmaata taloutta, ja tämän takia tämä on erityisesti hankala tapa, mitä olette tekemässä. Toivoisin, että harkitsette vielä. Perhevapaista sen verran, että perussuomalaisille on erittäin tärkeää, [Puhemies koputtaa] että vanhemmat saavat itse päättää, miten perhe ja lapset hoidetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-12T16:15:10,2019-06-12T16:16:21,Hyväksytty,1.1 2019_16_164,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Luettelen nyt nämä, joille annan puheenvuorot, ja sitten mennään vastauksiin: Torniainen, Könttä, Multala, Hassi, Ronkainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_165,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelma on viiden puolueen pitkien neuvottelujen jälkeinen yhteinen näkemys tulevaisuudesta ja siitä, miten mennään asioissa eteenpäin. Ymmärrän itse, että siellä on sellaisia asioita, joissa on jouduttu tekemään kompromisseja ja hakemaan yhteistä näkemystä. Siellä on viiden puolueen erilaisia näkemyksiä koottu yhteen. Olen kuunnellut nyt tässä salissa esimerkiksi kokoomuslaisten edustajien puheenvuoroja, varsinaisia puheenvuoroja, ja kun kuuntelin edustaja Kopran puheenvuoroa, siis kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan puheenvuoroa, hän ei nähnyt hallitusohjelmassa mitään hyvää. Hän lyttäsi sen täysin maahan ja sanoi, että ne asiat, mitä siellä on, ovat näpertelyä. En itse voi hyväksyä sitä, että ne ovat näpertelyä. Esimerkiksi kun on liikenneministeri täällä paikalla, niin totean, että isot liikennehankkeet ovat isoja hankkeita, ne ovat pitkälle tulevaisuuteen olevia hankkeita ja niitä tulee viedä eteenpäin. Ne ovat todella isoja asioita. Sen sijaan kiitän edustaja Satosta siitä, että hän näki monia hyviä asioita hallitusohjelmassa. Itse toivon, että me osaamme täällä salissa keskustella myöskin niistä hyvistä asioista, mitkä ovat pitkälle tulevaisuuteen olevia asioita. Niitä on paljon siellä hallitusohjelmassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-06-12T16:16:32,2019-06-12T16:17:45,Hyväksytty,1.1 2019_16_166,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää tuosta edustaja Satosen puheenvuorosta. Toivon, että tässä salissa käytäisiin nimenomaan tuollaista älyllistä debattia, jossa tunnistetaan paitsi niitä hyviä asioita niin myös niitä haasteita, mitä hallitusohjelmassa on. On aika epärehellistä väittää, että tässä paperissa ei olisi yhtään hyvää asiaa tai etteikö tästä paperista löytyisi myös niitä työllistäviä keinoja. Toden totta sieltä löytyy. Siellä selvitetään ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamista yksinyrittäjille. Kuvitelkaapa, jos tässä onnistutaan, se tarkoittaa tuhansia, jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja. Tai se, että osatyökykyisten työllistymiseen panostetaan, että nuorille taataan mielekästä tekemistä ja että ay-liikkeelle, kerrankin, annetaan nyt valtaa, että näyttäkää, saatteko te työpaikkoja luotua — jos ette, niin kuten hallitusohjelmassa lukee, hallitus silloin tarttuu toimeen. Näitä panoksia löytyy, ja on selvää, että ei siellä varmasti riittävästi ole, tunnustetaan se myös täältä hallituksen rivin puolesta. Mutta hallitus [Puhemies koputtaa] on sen verran fiksu, että se kuuntelee asiantuntijoita ja luo niitä työpaikkoja tähän maahan. — Kiitos. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-06-12T16:17:46,2019-06-12T16:18:55,Hyväksytty,1.1 2019_16_167,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Piirainen aiemmin pyysi opposition edustajia kertomaan, mitä työpaikkoja on syntynyt. Ulla Hannula ja Liisa Larja ovat 1.8.2018 julkaisseet tällaisen blogin, jossa he nimenomaisesti valottavat tutkimukseen perustaen sitä, minkälaista työllisyyttä on syntynyt. Pääosa työllisyyden kasvusta on kokopäiväistä työtä. Heidän analyysinsa mukaan uusia kokopäiväistä työtä tekeviä henkilöitä oli tuolloin elokuuhun mennessä lähes 80 000. Myös PTT toteaa syksyn talousennusteen yhteydessä, että työllisyyden kasvu on aitoa. Jo ennen aktiivimallia vuodesta 2017 lähtien kasvu on tullut pääasiassa jatkuvista kokoaikaisista työsuhteista. Tilastot osoittavat, että työtuntien määrä on kasvanut lähes yhtä nopeasti kuin työllisten määrä. Se on muuten myös hyvä asia, jos osa-aikatyöllisten määrä on kasvanut, sillä työstä on helpompi työllistyä kokopäivätöihin, vaikka tekisi aluksi niitä osa-aikaisesti. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-06-12T16:18:56,2019-06-12T16:20:04,Hyväksytty,1.1 2019_16_168,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Vielä täydentäisin keskustelua kotitalousvähennyksistä siteeraamalla hallitusohjelman asumisen hiilijalanjäljen pienentämiskohtaa: ”Selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottaminen kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen mahdollistaminen taloyhtiöiden osakkaille sekä korkeamman vähennysprosentin soveltaminen energiatehokkuuden parantamiseen tai fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopumiseen tehtävien korjaustöiden osalta.”",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-12T16:20:05,2019-06-12T16:20:41,Hyväksytty,1.1 2019_16_169,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä kotitalousvähennys on melkoisen mielenkiintoinen. Tässä edustaja Hassi sanoi aikaisemmin, että suurituloisimmat ovat niitä, jotka käyttävät sitä. [Satu Hassi: Eniten käyttää!] Muistaakseni ministeriaitiosta tuli se, että keskimäärin tuhannen euroa. No, sehän ei ole se ratkaisu siinä, vaan ideahan on se, mihin sitä käytetään. Kaikki rakennuksiin tehtävät remontit paukuttavat varmasti yli sen tuhannen euron. Elikkä jos ostetaan vaikka siivouspalveluja, niin se tuhat euroa on varmaan ihan realistinen hinta vuositasolla, mutta jos ostetaan jotain remontointipalvelua, putkiremonttia, kattoremonttia tai jotain muuta vastaavaa, niin se varmasti tulee olemaan siellä maksimissa. No, ketkä sitten käyttävät näitä siivouspalveluja? Ei niillä köyhillä ihmisillä tai vähävaraisemmilla ihmisillä ole rahaa ostaa mitään siivouspalveluja, mutta niitten on pakko korjata mökkiä sillä mahdollisella maksimilla. Elikkä minun mielestäni silloin tämä maksimi palvelee nimenomaan niitä vähempivaraisia ihmisiä. [Satu Hassin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-06-12T16:20:45,2019-06-12T16:21:52,Hyväksytty,1.1 2019_16_170,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Nyt annan seuraavaksi vastauspuheenvuorot ministereille. Ensin pääministeri Rinne, 3 minuuttia, ja sitten ministeri Ohisalo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_171,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman esitti kysymyksen, johonka yritän vastata. Sain siihen äsken tuolta vastauksen asiantuntijalta. Elikkä näistä sosiaalivakuutusmaksuista: ne kyllä nousevat eläke- ja sairausvakuutusmaksujen osalta nyt. Se liittyy näihin kiky-sopimuksen viimeisimpiin maksumuutoksiin, joilla siirrettiin työnantajalta palkansaajille maksuja. Mutta edellinen hallitus on jo tulkinnut omilla kompensaatioillaan näitten kiky-maksujen tulleen kompensoiduiksi, varsinkin 2017 — tuloveroja alennettiin silloin paljon. Tämä on oikea tulkinta tälle. Elikkä siis tämän hallituksen toimenpiteistä ei tällä hetkellä vielä tiedä yhtään mitään, tulevatko ne nostamaan. Se selviää vasta sitten, kun työttömyysvakuutusrahasto oman arvionsa esittää tähän. Sitten tähän vähennykseen, kotitalousvähennykseen. Tämä muutos, että se tipahtaa muistaakseni 150 euroa sieltä katosta alaspäin ja sitten tämä korvausprosentti tipahtaa korjausremonteissa 40:een 50:n sijasta, ei merkitse asiantuntijoitten arvioiden mukaan sitä, että tämän käyttö tulisi vähentymään, koska edelleenkin saa 40 prosenttia vähennettyä niistä kuluista, jotka tästä syntyy, ja tämä kohdistuu nimenomaan kahteen ylimpään tulodesiiliin, jotka käyttävät näitä palveluita. Tosiasia on se, että se keskimääräinen käyttö on vähän päälle 1 000 euroa per tapahtuma, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että tästä menetyksestä kärsivät vain ja ainoastaan ne, joilla on eniten tuloja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-12T16:21:59,2019-06-12T16:23:40,Hyväksytty,1.1 2019_16_172,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ministeri Ohisalo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_173,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpäälle — ja toivon, että ryhmätoverit voivat vaikka välittää viestiä hänelle, ja mielelläni keskustelen tästä asiasta jatkossakin: Minä tiedän, mitä eriarvoisuus on, minä tiedän, mitä köyhyys on tässä yhteiskunnassa. Olen tehnyt väitöskirjani siitä, miten leipäjonoissa käyvät ihmiset näkevät elämässään tulevaisuutensa tai kokevat hyvinvointinsa ja huono-osaisuutensa. Näitä asioita ei pidä asettaa vastakkain. Ihmisiä ei pidä asettaa vastakkain. Tämän hallitusohjelman otsikko kuuluu: Osallistava ja osaava Suomi. Ja siitä on kyse, että ihan jokainen ihminen on mukana ja ihan jokainen ihminen kokee olevansa osallinen tässä yhteiskunnassa. Silloin ei myöskään synny ihmisryhmien välille niitä jakoja, joita tällä hetkellä valitettavasti paikoin on. Sen takia tämä hallitus tekee töitä erittäin paljon sen syrjäytymisen ehkäisyksi, joka on muun muassa sisäministeriön raporteissa useaan otteeseen todettu suomalaisen yhteiskunnan suurimmaksi sisäisen turvallisuuden uhaksi. Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden suurin uhka. Tämän eteen hallitus tekee töitä muun muassa korottamalla sitä perusturvan tasoa, jota ei ole aikoihin korotettu, madaltamalla asumisen hintaa, uudistamalla sosiaaliturvaa, ja tässä kutsun mukaan nimenomaan ihan kaikki. Tässä on parlamentaarinen työ käynnistymässä. Se kestää kaksi hallituskautta, ja siinä ehditään varmasti yhdessä tehdä töitä sen eteen, että köyhyys tästä yhteiskunnasta vähenee. Lisäksi on tulossa sisäisen turvallisuuden selonteko, joka ylittää hallinnon rajat. Tämä tapahtuu vuoden 21 loppuun mennessä. Kuulen mielelläni tästäkin ajatuksia. Ja poliisien määrän lisäys onkin moneen kertaan täällä jo nostettu. Meillä on tosi monta keinoa siihen, miten eriarvoisuuteen tässä yhteiskunnassa puututaan, sen takia, että ihan jokainen voisi luottaa tähän yhteiskuntaan, luottaa viranomaisiin, luottaa kanssaihmisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-12T16:23:42,2019-06-12T16:25:43,Hyväksytty,1.1 2019_16_174,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ministeri Kulmuni, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_175,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä nousivat esille edustaja Viitasen puheenvuoron päätteeksi luovat alat, ja hän on aivan oikeassa siinä, miten merkittävä kasvumahdollisuus liittyy siihen, että me saisimme monipuolistettua meidän vientirakennetta ja ylipäänsä meidän elinkeinoelämän kokonaisuutta. Kuten aikaisemmassa vaiheessa tätä salikeskustelua oli esillä, Suomessahan luovien alojen osuus meidän bkt:stä on suhteellisen pieni verrattuna muihin Pohjoismaihin tai eurooppalaisiin kilpakumppaneihin, joten on aivan selvää, että me haluamme sille alalle kasvua luoda, ja se on myös hallitusohjelmassa vahvasti kirjattu paitsi kulttuurin osalta myös elinkeinoelämän ja viennin potentiaalin osalta. Merkittävä asia on esimerkiksi juurikin tämä audiovisuaalisen median kannuste, joka viime vaalikaudella tuli voimaan ja joka nyt saa jatkoa, ja sitä pyritään myös laajentamaan sen kautta, että saataisiin luotua myös muita luovan alan mahdollisuuksia. Joten olen luottavainen sen suhteen, että luovien alojen edistäminen menee eteenpäin. Toisekseen haluaisin vielä kommentoida, kun edustaja Kärnä otti esille yrittäjyyteen liittyvät asiat ja myöskin vienninedistämisestä täällä oli puhetta: Totisesti iso osa tämän hallituksen työllisyyden tavoitteiden lisäämisestä liittyy siihen, että yrittäjyys voi hyvin tässä maassa ja kannattaa yrittää. Yrittäjien verotus ei kiristy, yritysten verotus ei kiristy, mikä on tietenkin aivan keskeistä siinä, että tämä on houkutteleva investointiympäristö. Hallitusohjelmassa on monia kirjauksia siitä, miten koetetaan parantaa yksinyrittäjien asemaa niin sosiaaliturvan osalta kuin myös tukipalveluiden kautta ja tullaan tekemään yrittäjyysstrategia, kotimaisen omistajuuden ohjelma ja myös viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma pitkälle 2030-luvulle, joilla pyritään monipuolistamaan meidän vientisektoriamme. Lisäksi täytyy tietenkin huomioida se, että meidän yritysrahoitusmarkkinoilla on ollut jonkin verran pullonkauloja, joita täytyy pystyä helpottamaan. Edustaja Huttunen aivan oikein nosti esille kohtaanto-ongelman, mikä liittyy isoksi osaksi siihen, että saadaan työvoimaa kaikkialle tässä maassa, ja tämä tietenkin liittyy myös maahanmuuttoon työperäisen maahanmuuton osalta. Moni meidän sesonkiluonteinen ala, esimerkiksi maatalous, ei pystyisi ollenkaan pyörimään siinä määrin, ellei saisi työvoimaa riittävästi kausittain. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu esimerkiksi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen liittyvä tuki. Aivan kuten pääministeri Rinne totesi jo tästä epäilystä, että kotitalousvähennyksen varsin maltillinen muutos, 150 euroa, vaikuttaisi siihen, että harmaa talous lisääntyisi, niin sitä ei kyllä pidetä todennäköisenä, koska kuitenkin enin osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä käyttää sitä sen 1 043 euroa ja hyvin hyvin harva on pystynyt käyttämään täysimääräisesti sitä 2 400:aa euroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-06-12T16:25:44,2019-06-12T16:28:48,Hyväksytty,1.1 2019_16_176,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","No niin, tämän debatin jälkeen me menemme puhujalistaan. Täällä on 56 etukäteen varattua puheenvuoroa odottamassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_177,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täytyy heti tähän alkuun ennen virallista puheenvuoroa todeta arvostamalleni kollegalle, edustaja Juvoselle, että tällä hetkellä valitettavasti perhevapaissa ei ole sitä valinnanvapautta. Sen takia me tarvitsemme tasa-arvoa edistävän perhevapaauudistuksen, jossa totta kai perheiden hyvinvoinnin, lapsen edun ja niin edelleen täytyy olla keskiössä, [Arja Juvonen: Kiintiö!] ja näin me myös toimimme ja näin me myös teemme. Mutta tällä hetkellä tosiaan tilanne on juuri se, että ei isillä monesti ole mahdollisuutta niitä perhevapaita käyttää, vaikka sitä kovasti tahtoisivat, ja myös heillä on siihen minun mielestäni täysi oikeus. Arvoisa puhemies! Nyt on pitkä kevät kääntynyt kesäksi ja Suomessa on uusi Antti Rinteen johtama keskusta-vasemmistolainen hallitus. Hallitusohjelmaa neuvoteltiin toukokuun ajan Säätytalolla, ja lopputuloksena on kahdeksan yhteiskunnallisen ilmiökokonaisuuden ympärille rakentuva, tulevaisuuteen katsova ja ihmisten hyvinvointiin investoiva hallitusohjelma. Itse olin neuvotteluissa mukana miettimässä sosiaali‑ ja terveyspalveluiden uudistuksen rakenteita. Sote-palveluiden järjestäminen rakentuu tulevaisuudessa 18 maakunnan varaan. Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisena palveluna, ja kokoomuksen ajama markkinamalli on onneksi unohdettu. Maakuntien päättäjät valitaan vaaleilla, ja maakunnille tulee verotusoikeus, josta käynnistetään parlamentaarinen valmistelu. Tulevissa sote-keskuksissa panostetaan perustason palveluiden saatavuuteen ja parannetaan hoitotakuuta niin, että hoitoon pääsee viikon kuluessa hoidontarpeen arvioinnista. Tämä uudistus edellyttää noin tuhatta yleislääkäriä lisää terveyskeskuksiin. Perusterveydenhuollon vahvistamisen lisäksi tarkastellaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisuutta. Hallitusohjelmasta löytyy myös kirjaus siitä, että keskussairaaloiden päivystystoiminta ja osaajien riittävyys turvataan tarvittaessa erityisin päätöksin, mikä on selkeä parannus nykyiseen tilanteeseen. Onneksi vasemmistoliitto on saanut tärkeän sote-ministerin paikan, ja uskon, että ministeri Pekosen avulla ja kautta pystymme vaikuttamaan erityisesti alueellisten palveluiden saatavuuteen ja totta kai myös näiden tarpeellisten uudistusten sisältöihin. Vanhusten hoivaa myös parannetaan säätämällä ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä hoivahenkilöstön mitoitukseksi 0,7. Myös kotihoitoa ja omaishoitoa parannetaan. Hoivahenkilöstön mitoituksessa tulee kuitenkin varmistaa, että 0,7 tarkoittaa nimenomaan hoivatyötä tekeviä, päteviä henkilöitä eikä esimerkiksi talkkareita tai haamuhoitajia lasketa hoivatyön henkilöstön mitoitukseen. Hallitusohjelma puuttuu laajasti eriarvoistumiseen ja köyhyyden torjuntaan. Alle 1 000 euron kuukausieläkkeitä korotetaan noin 50 eurolla kuukaudessa. Lapsiperheiden tilannetta helpotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella, ja korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuella olevat perheet. Myös opintotukeen tehdään 25 euron huoltajakorotus ja neljännen ja viidennen lapsen lapsilisää korotetaan. Eriarvoisuutta vähennetään myös sosiaaliturvan, palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulojen paremmalla yhteensovittamisella. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistetään laajapohjaisena komiteatyönä ja työttömiä syyllistävä aktiivimalli onneksi puretaan. Toimeentulotukiriippuvuutta vähennetään ja tuen hakemisen byrokratiaa karsitaan ja koko järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Palveluiden oikea-aikaisuus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Yksi hallituksen merkittävimmistä uudistuksista on oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen ja sen ulottaminen myös toisen asteen opintoihin. Uudistusta on verrattu jopa peruskoulun synnyttämiseen, joka ei ollut mikään helppo harjoitus ja vaati useamman vaalikauden laajapohjaisen valmistelun ja asteittaisen käyttöönoton. Koulutus on ollut jo vuosikymmenten ajan hyvinvointivaltiomme kulmakiviä ja ylpeydenaiheita. Maamme tunnetaan maailmalla erittäin laadukkaasta ja ennen kaikkea tasa-arvoisesta koulutusjärjestelmästä. Nyt tämä ylpeydenaihe päivitetään tähän päivään. Koska aika loppuu, niin mennäänpä sitten tuonne loppuun. Arvoisa puhemies! Kaikkea ei voi saada, elikkä tämä on kuitenkin viiden eri puolueen pitkälle menevä kompromissi mutta valuvioista huolimatta erittäin hyvä askel eteenpäin, ja nyt meillä on pitkästä aikaa Suomessa hallitus, joka leikkauslistojen sijaan uudistaa ja kehittää maatamme paremmaksi paikaksi elää meille kaikille, ei vain harvoille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-06-12T16:29:00,2019-06-12T16:34:14,Hyväksytty,1.1 2019_16_178,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Käsissämme oleva hallitusohjelma on monessakin mielessä edistyksellinen ja Suomea sosiaalisesti kestävämpään suuntaan vievä tulevaisuusohjelma. Pohjoismaisen hyvinvointimallin turvaaminen on yksi keskeisimpiä ja tärkeimpiä teemoja tässä liki 200-sivuisessa ohjelmassa. Pohjoismaisen hyvinvointimallin kulmakiviä ovat ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, suuri sosiaalinen liikkuvuus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, se, että kannamme vastuuta toinen toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudesta. Ihmisillä tulee olla Suomessa tulevaisuudessakin tieto siitä, että minusta pidetään huolta silloinkin, jos en itse siihen kykene. Näin meillä on haluttu toimia jo vuosikymmeniä, näin meillä halutaan toimia myös tulevaisuudessa. Olemme tässä salissa kuulleet varsin kattavasti niistä toimenpiteistä, joihin Rinteen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan. On kuultu myös varsin kriittisiä, ehkä pelokkaitakin puheenvuoroja siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa. Uskon, että Suomi on menossa inhimillisempään suuntaan, uudistusten suuntaan ja vahvasti kohti tulevaisuutta. En kuitenkaan väitä, että tämä tie tulisi olemaan helppo, eikä kukaan meistä tässä salissa pysty ennustamaan sitä, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan. Haluan ottaa esiin asioita, jotka toistaiseksi ovat keskustelussa jääneet pienemmälle huomiolle mutta koskettavat hyvin, hyvin monia, asioita, jotka koskettavat niitä lukuisia ihmisiä, jotka ovat meiltä näkymättömissä, mutta vaikkei heitä näkyisi, he ovat silti olemassa. Meidän tulee huolehtia siitä, ettei näiden näkymättömien joukko tulevaisuudessa kasva. Arvoisa puhemies! Olen erityisen tyytyväinen tässä hallitusohjelmassa oleviin kirjauksiin ja toimenpiteisiin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämä hallitusohjelma on erityisesti lapsi- ja perheystävällinen ohjelma. Hallitus sitoutuu päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointiin ja edistämään lasten ja nuorten osallisuutta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä madalletaan ja alaikäisten päihdepalvelut turvataan. Tällä hetkellä meillä on alueita, joissa nämä palvelut ovat puutteellisia ja täysin riittämättömiä. Tätä hallitusohjelmaa kiitän siitä, että vihdoinkin on kuultu huoli lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmääristä. Vuonna 2017 tehdyn THL:n selvityksen mukaan Suomessa oli avohuollon asiakkuudessa yli 55 000 lasta ja nuorta. Sijoitettuna oman kodin ulkopuolelle oli 18 000, joista huostaanotettuja 10 000 lasta. Ajatelkaa, 10 000, lähes yhtä monta lasta kuin kotikaupungissani on asukkaita. Nämä lapset ja heidän perheensä tarvitsevat lastensuojelun työntekijät, joilla riittää aikaa ja jaksamista tärkeään ja haastavaan työhön. Lastensuojelu on jo pitkään ollut kriisissä ja maassamme aliresursoitu tarpeeseen nähden. Nyt hallitus lupaa tarttua tähänkin asiaan. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ollaan asteittain määrittelemässä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun. Myös lastensuojelun jälkihuoltoa kehitetään ja turvakotipalveluiden saatavuutta lisätään. Tämä jos mikä on mielestäni vastuullista politiikkaa. Arvoisa puhemies! Meillä on myös hallitus, joka on valmis tekemään töitä vakavasti otettavien kansantautiemme parissa päihde- ja mielenterveyspalveluita kehittämällä. Pelkästään päihteiden aiheuttamat kulut yhteiskunnallemme ovat miljardeja vuosittain, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Siinä riittää työsarkaa. Hallituksen tavoite on vähentää riippuvuuksia sekä päivittää päihdestrategiaa. Huumehoidon tehokkuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään. Pelihaittojen ehkäiseminenkin on huomioitu. Myös mielenterveysstrategia laaditaan ja mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistetaan. Erityisen tärkeää on, että päihdeäitien ja päihdeperheiden riittävät palvelut turvataan. Kuten jo aiemmin sanoin, tämä hallitusohjelma on lapsi- ja perheystävällinen ohjelma. Pitkän linjan sosiaalityöntekijänä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten parissa elämäntyöni tehneenä voin ylpeydellä todeta, että meillä on hallitus, joka korostaa myös sosiaalialan merkitystä terveydenhuollon rinnalla. Emme voi unohtaa niitä näkymättömiä ihmisiä, heitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua hyvin erilaisista syistä: lapsia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia, asunnottomia, vammaisia, päihderiippuvaisia, ikäihmisiä ja niin edelleen. Heille tämä hallitusohjelma antaa uskoa parempaan. Yhteiskunnasta kertoo paljon se, miten se heikoimpiaan kohtelee. Meidän jokaisen tässäkin salissa on syytä muistaa, että avuntarvitsija voit joskus olla myös sinä tai minä. Arvostamaani Maarit Feldt-Rantaa lainatakseni tähän loppuun sanon, kuten hän totesi puolueestaan: ”Tämä on toivon ohjelma ihmisille paremmasta huomisesta.” [Pia Viitanen: Loistava puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-06-12T16:34:23,2019-06-12T16:39:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_179,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan puhtautta, syödä tai tulla syötetyksi ilman kiirettä. Haluan tuntea ihmisen kosketuksen. Haluan ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Haluan, että minulle on aikaa. En halua olla ulosteet vaipoissa enkä halua maata pissaisessa vuoteessa. En halua olla yksin omassa huoneessani, koska minua ei ennätetä nostaa ylös koko päivänä. — Tässä muutama toive, joita sairaanhoitajana olen kuullut ympärivuorokautisessa hoivassa asuvilta vanhuksilta, ja uskon, että yksikään tässä salissa ei voi vähätellä tai pitää kohtuuttomina pitää näitä toiveita. Tuntuu hyvältä huomata, että myös näin oppositiossa ollessaan kokoomus kantaa voimakkaampaa huolta hoitajamitoituksesta kuin hallituksessa ollessaan. No, parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Hallitusohjelmaan kirjattu hoitajamitoitus 0,7 on muutakin kuin pelkkää desimaali. Se on mahdollistava tekijä, jotta voidaan vastata monien vanhusten hartaisiin toiveisiin tulla hoidetuksi inhimillisesti. Vanhukset tarvitsevat riittävästi ammattitaitoisia, koulutettuja hoitajia hoitamaan heitä. Vanhuksilla on oikeus hyvään, turvalliseen ja laadukkaaseen hoitoon ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa. Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että hallitusohjelmassa halutaan nostaa tasa-arvo voimakkaasti esille. Tasa-arvokysymykset näkyvät hallitusohjelmassa kautta linjan. Erittäin myönteisenä pidän sitä, että miesten ja naisten palkkaero tunnustetaan ja sen kaventamiseksi on tulossa toimenpiteitä. Tällä hallituskaudella on tehtävä konkreettisia toimenpiteitä sen eteen, että myös koulutetun hoitohenkilökunnan palkkoja vihdoinkin saadaan nostettua ja kaivettua pois syvältä palkkakuopasta. Pelkkä hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ei riitä, vaan niin työolot kuin palkkauskin on saatava oikealle tasolle. Jotta turvataan osaava ja ammattitaitoinen hoitohenkilöstö jatkossa myös ikääntyneiden palveluissa, tulee sote-alan vetovoimaa parantaa. Pelkkä kutsumus ei enää riitä, vaan palkalla pitää tulla myös toimeen. Uskon meidän kaikkien voivan olla samaa mieltä siitä, että haluamme suoda ikääntyneille parhaan mahdollisen hoivan ja hoidon riittävillä resursseilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-06-12T16:39:42,2019-06-12T16:42:36,Hyväksytty,1.1 2019_16_180,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Rinteen hallituksen hallitusohjelma on tuonut kansalaisille uskoa yhteiskuntaan, toivoa sekä luottamusta tulevaisuuteen. Hyvät edustajat, eikö juuri usko tulevaisuuteen ole tärkeä voimavara, mikä on vienyt ja vie myös jatkossa Suomea eteenpäin? Viime hallituskausi ei valitettavasti juurikaan tuonut tätä toivoa ja uskoa. Päinvastoin, usko tulevaisuuteen on ollut ihmisillä todella koetuksella. Arvoisat edustajakollegat! Rinteen hallitus lähtee nyt rakentamaan parempaa Suomea. Hallitus lisää kansalaisten uskoa tulevaisuuteen investoimalla osaamiseen, koulutukseen ja tulevaisuuteen. Hallitus pitää huolen suomalaisten osaamisesta myös tulevaisuudessa laajentamalla oppivelvollisuutta 18 vuoteen, lisäämällä korkeakoulujen pysyvää rahoitusta ja vahvistamalla ammatillista koulutusta. Hallitus korjaa liikenneverkostoomme kertynyttä korjausvelkaa panostamalla muun muassa perusväylänpitoon ja investoimalla raiteisiin. Hallitus huolehtii myös niistä, jotka eniten apua elämässään tarvitsevat. Hallitus vähentää eläkeläis- ja lapsiperheköyhyyttä, hallitus säätää lakiin sitovan hoitajamitoituksen, tiukentaa hoitotakuuta perusterveydenhuollossa, käynnistää sosiaaliturvauudistuksen valmistelun, toteuttaa julkissektorivetoisen sote-uudistuksen sekä purkaa epäoikeudenmukaisen ja epäonnistuneen aktiivimallin. Ja mikä tärkeintä, tämä hallitus pitää myös huolen siitä, että kunnilla on riittävät resurssit elinvoiman kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen päättämällä väliaikaiset valtionosuusleikkaukset ensi vuonna ja turvaamalla riittävät resurssit kuntien mahdollisiin lisätehtäviin. Kun salissa kritisoidaan hallitusohjelman ilmastotavoitteita ja työllisyystavoitteiden epärealistisuutta, on myös hyvä huomioida, että hallituksen toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi luovat Suomelle ja energiateknologia-alan yrityksillemme ensiarvoisen mahdollisuuden toimia globaalina tiennäyttäjänä osaamisensa johdosta ja luoda tätä kautta työpaikkoja lisää Suomeen. Itse pidän hyvin tärkeänä sitä, että Rinteen hallitus on valmis johtamaan Suomea yhdessä sopien. Yhdessä opposition, yhdessä työmarkkinaosapuolten ja yhdessä eri järjestöjen kanssa. Yhdessä, tillsammans, kuten Suomi 100 -slogan kuului. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi vielä kommentti opposition viljelemään talouskritiikkiin täällä salissa. Kuten pääministeri Rinne sekä useat muut edustajat ovat täällä varsinkin eilen todenneet, pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin. Äänestän todella mielelläni huomenna osallistavan ja osaavan Suomen, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan puolesta. Äänestän hyvin mielelläni käsittelyssä olevan hallitusohjelman puolesta. Nyt kun tässä näyttää vähän aikaa olevan, niin käytän sen hyödykseni. Edustaja Juvonen on itse asiassa todella ymmärrettävästi puheenvuoroissaan tänäänkin peräänkuuluttanut hallitusohjelman hoivahenkilökuntakirjauksen määritelmää. Hoivahenkilökunnalla tarkoitetaan tässä hallitusohjelmassa koulutettua sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökuntaa, ja on todella tärkeätä, että tämä tulee näin lakiin kirjattua. Sitten vastaus siihen, miksi hoitajat eivät toivottavasti marssi ensi keväänä torille. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös sivulle 132, että palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, jonka on oltava — nyt huomio — aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-06-12T16:42:44,2019-06-12T16:47:27,Hyväksytty,1.1 2019_16_181,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Lähden liikkeelle hallitusohjelman myönteisistä asioista, sillä niitäkin on ohjelmassa paljon. Olen tyytyväinen siihen, että ohjelmassa panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen. Pidän erittäin tärkeänä, että uusi hallitus huomioi Puolustusvoimien ja sisäisen turvallisuuden resurssit. Poliisien määrää muun muassa nostetaan. Ihmisten pääsyä lääkäriin ja hoitoon helpotetaan. Sitäkin on helppo oppositiosta tukea. Omalle maakunnalleni Satakunnalle on erittäin tärkeää, että Puolustusvoimien laivuehankinnat toteutetaan suunnitellusti. Hanke tuo paljon työtä Rauman telakalle ja koko alihankintaverkostoon. Myös infran kehittämiseen ohjataan uutta rahoitusta. Siitäkin kiitän hallitusta. Arvoisa puhemies! Ennen kuin käyn läpi hallitusohjelman heikkoja kohtia, niin haluan korostaa, että toivon Rinteen hallituksen onnistuvan julkisen taloutemme ja työllisyyden vahvistamisessa. Se on totta kai yhteinen toiveemme, että Suomi menestyy. Toivon myös viisautta, rohkeutta uusille ministereille sen vallan käyttämisessä, mikä teille on nyt annettu. Olette paljon vartijoina. Seuraamme oppositiosta tarkasti hallituksen tavoitteiden toteutumista rakentavalla mutta rohkealla oppositiopolitiikalla. Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallituksen talous‑ ja työllisyysohjelma herättää kuitenkin kysymyksiä ja kritiikkiä minusta aivan aiheellisesti. Kyse on siitä, miten tämä kaikki hyvä aiotaan rahoittaa, ja ennen kaikkea siitä, kuka tämän kaiken maksaa. Ensinnäkin hallitus on korottamassa ympäristö‑ ja haittaverotusta yli 700 miljoonalla eurolla muun muassa polttoaine‑ ja energiaveroja korottamalla sekä lopettamalla asuntolainojen korkovähennyksen budjetin menojen kattamiseksi. Hyväksyisin kaikki nämä korotukset, jos te hallituksessa samalla keventäisitte tavallisten työtätekevien ihmisten ja eläkeläisten verotusta vastaavasti kuin miten te olette nyt näitä veroja korottamassa. — 700 miljoonan euron kiristykset ovat enemmän kuin 200 miljoonan euron kevennykset, arvoisa hallitus. Toiseksi: Rinteen hallituksen koko ohjelman talouslinja on rakennettu hiekan päälle. Tavoittelette julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023, mikä nojaa olennaisesti 75 prosentin työllisyysasteeseen ja 60 000 uuteen työlliseen. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, mutta konkreettiset keinot loistavat poissaolollaan. Miten voitte rakentaa hallitusohjelman keskeiset talouspolitiikan tavoitteet tällaisten toiveiden varaan? Sen sijaan että olisitte päättäneet rohkeasti työllisyystoimista jo hallitusohjelmassa, siirrätte työllisyystoimien valmistelun kolmikannalle. Haluaisin uskoa, että tulosta syntyy, mutta valitettavasti tätä epäilen. Kaikki helpot keinot työllisyyden hyväksi on jo tehty edellisten hallitusten aikana. Hallitukselta vaaditaan nyt rohkeutta ja kykyä päätöksiin, jotta tuo tärkeä tavoite työllisyyden osalta saavutetaan. Meidät on, hyvät kollegat, valittu tänne siksi, että kansalaiset ovat meitä äänestäneet. He ovat meihin luottaneet, että me kansanedustajat päätämme asioista, kannamme vastuun ja laitamme itsemme likoon. Kansaa edustavat kansanedustajat, ei Hakaniemi tai Eteläranta. On olennaisen tärkeää, että hallitus säilyttää itsellään vallan ja vastuun työllisyyden edistämisessä. Kolmanneksi: hallitus julistaa tekevänsä mittavat tulevaisuusinvestoinnit, joihin ohjataan 3 miljardia euroa hallituskauden aikana myymällä valtion omaisuutta. Omaisuuden myynti on perusteltua, mikäli varat suunnataan tulevaisuuden kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen. Budjetin tilkkeeksi omaisuutta ei ole järkeä myydä. Lista tulevaisuusinvestoinneista on pikemminkin kokoelma hallituspuolueiden vaalilupauksia, joille ei ole löytynyt budjetista muuta rahoitusta. Näiden tulevaisuusinvestoinneiksi kutsuttujen menojen joukosta löytyy kaikkea hyvää kaikille aina porotaloudesta lähetystörakennusten korjaamiseen, laajakaistaohjelmaan ja maksuttomaan ehkäisyyn. Rinteen hallituksen tulevaisuusinvestointi tarkoittaakin sitä, että menot lisätään nyt mutta lasku maksetaan vasta tulevaisuudessa. Tuottavaa valtion omaisuutta laitetaan lihoiksi, jotta puolueiden vaalilupaukset saadaan maksettua. Arvoisa puhemies! Isänmaata voi palvella myös oppositiosta. Tulemme kokoomuksesta tekemään rakentavaa oppositiopolitiikkaa ja esittämään teille vaihtoehtoja. Seuraamme erityisen tarkasti hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Haluan toivottaa hallitukselle menestystä alkavaan työhön rakentavassa yhteistyössä hallituksen ja opposition välillä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-06-12T16:47:32,2019-06-12T16:52:47,Hyväksytty,1.1 2019_16_182,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon keskusteltu näistä hyvistä asioista. Niitä on tuotu esille ja hallitusta on sillä tavalla kehuttu, joten minä en tee siitä luetteloa enää, mutta muutamia asioita, mitkä ovat itselle tulleet tärkeiksi ja mitä olen huomannut, ovat ainakin turvallisuusasioiden parantaminen, koulutuksen lisääminen ja varhaiskasvatukseen panostaminen. Näissä on niitä tavoitteita, mitä tulevaisuudessa tarvitaan, ja meidän pitää tehdä sillä tavalla näitä, että lapsemme menestyvät ja vievät tätä maata eteenpäin. Toisaalta meidän on myös huolehdittava heikommassa asemassa olevista ihmisistä, ja heidän asemaansa pitää parantaa. Minusta on hyvä, että aktiivimalli ja sen päivärahaleikkuri poistetaan työttömiltä. Sen poisto on hyvä ja tarkoituksenmukainen, koska sillä ei ole saatu niitä tavoitteita, mitä sille asetettiin. Minusta on myös hyvä tämä asia, että kolmannen sektorin palkkatuesta tämä 4 000 henkilötyövuoden rajoite poistetaan, sillä kolmannella sektorilla on erittäin paljon mahdollisuuksia työllistää ja saada ihmisiä työn ääreen oikealla tavalla hankkimaan omaa työkuntoaan paremmaksi. Etenkin pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tämmöistä pehmeätä laskua siihen työhommaan, jotta tavallaan heidän työrytminsä palautuisi, työkuntonsa palautuisi ja syrjäytyminen vähenee, kun he saavat uusia ystäviä sieltä työmarkkinoilta, ja tavallaan he saattavat löytää jopa uuden tavoitteen: lähteä opiskelemaan itselleen uutta ammattia. Minusta on erittäin hyvä asia, että tästä luovutaan. Edellisestä hallituksesta jäi mieleen se, että kun katsoin noita vuoden 2019 talousarviopäätöksiä, niin siellä jätettiin käyttämättä yli 160 miljoonaa euroa työllistämismäärärahoja tämän leikkurin takia. Jos miettii sitä aktiivimallia vastakohtana, niin säästetään rahasta mutta rangaistaan työtöntä eikä anneta sitä työllistymismahdollisuutta, joten minusta tämänkin purkaminen on erittäin hyvä asia. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on minusta ihmisten asialla. Tämä hallitus auttaa tavallisia ihmisiä. Tavalliset ihmiset saavat lapsensa päivähoitoon. Tavalliset ihmiset voivat kouluttaa lapsensa ammattiin. Tavallisille vanhuksille taataan hyvä hoito. Minulle kaikki ihmiset ovat tavallisia ihmisiä, ja tämä on kaikkien mahdollisuus nyt tässä, kaikille ihmisille. Kaiken kaikkiaan kun tätä hallitusohjelmaa katsoo ja lukee, niin tämä on erittäin hyvä hallitusohjelma siinä mielessä, että nyt meillä on mahdollisuus jakovaraan ja me käytämme sitä oikeaoppisesti ja oikeisiin kohteisiin ja oikeaan tulevaisuuteen. Minusta tämä on hyvä ja positiivinen hallitusohjelma. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-06-12T16:52:51,2019-06-12T16:56:17,Hyväksytty,1.1 2019_16_183,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Tämä ilmaisu sopii mielestäni erinomaisesti kuvaamaan hyvin tätä nyt käsittelyssämme olevaa Rinteen hallituksen ohjelmaa. Ohjelma sisältää paljon kannatettavia ehdotuksia. Samaan aikaan se herättää myös useita kysymyksiä sen toteuttamisen realistisuudesta. Suuri osa pysyvistä menoista ollaan rahoittamassa kertaluontoisilla tuloilla. Keskustalaisten suulla olemme useaan kertaan kuulleet, kuinka viime hallituskaudella laitettiin taloutta ja työllisyyttä kuntoon. Näin olikin, mutta viime kaudella toteutettujen monin paikoin vaikeidenkin toimien tavoitteena ei ollut se, että tämä hallitus vie Suomen takaisin siihen pisteeseen, josta lähdimme. Tavoitteena oli Suomen talouden laittaminen siihen kuntoon, että meillä olisi varaa panostaa koulutukseen ja osaamiseen, vanhusten palveluihin ja myös tulonsiirtoihin paitsi nyt, myös neljän ja vielä kymmenenkin vuoden päästä, silloinkin, kun meidän lapsemme ovat aikuisia. Arvoisa puhemies! Politiikkaa tulisi tehdä mahdollisimman pitkäjänteisesti. Uudistusten tulisi kestää parlamentaarisesti yli hallituskausien. Lyhytjänteinen ja tempoileva politiikka ei ole kenenkään etu. Pitkäjänteisyys korostuu erityisesti lasten ja nuorten palveluissa. Koulutusjärjestelmän on kestettävä aikaa, eikä pelkkien vaalilupausten varjolla tule toteuttaa äkillisiä kurssin muutoksia. Onkin hienoa huomata, että viime kaudella tehtyjen uudistusten toimeenpanoa pyritään tukemaan eikä mitään näistä, mukaan lukien SDP:n vastustama varhaiskasvatuslain uudistus, peruta. Lisäksi hallitusohjelmassa sitoudutaan viime kaudella aloitettuun korkeakoulutuksen visioon, jossa tavoitellaan 4 prosentin osuutta tutkimus- ja tuotekehitysmenoja bkt:sta sekä korkeakoulutettujen 50 prosentin osuutta ikäluokasta. Valitettavasti hallitusohjelman tulopuoli ei juuri tämän tavoitteen saavuttamista tue yhtä vahvasti kuin olisi toivonut. Kokoomus olisi panostanut tutkimukseen ja tuotekehitykseen 300 miljoonaa euroa sekä pääomittanut yliopistoja valtion omaisuuden myyntituloilla. Näin olisi varmistettu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja vahvistettu yliopistojen autonomiaa pitkäjänteisesti. Hyvää tällä puolella on se, että hakusumaa pyritään purkamaan. Toivottavasti kuitenkaan ei ole niin, että nyt yliopisto- ja korkeakoulutukseen tehdyt panokset menevät täysin näiden lisäpaikkojen rahoittamiseen. Uuden hallituksen toimesta ollaan tekemässä myös monia muita hyviä asioita. Panostukset varhaisiin vuosiin ovat tutkitusti tehokkaimpia keinoja puuttua koulupudokkuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. On hienoa, että hallitus on käynnistämässä niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen tasa-arvo-ohjelman. Viime kaudella aloitettiin aloitteestani opetusministeri Grahn-Laasosen toteuttamana varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoitus, sillä peruskoulun puolella sillä on saavutettu hyviä tuloksia. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto on myös erittäin hyvä tavoite, ja toivottavasti kaksivuotisen esikoulun toteuttaminen etenisi selvittämisestä toteuttamiseen. Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus on nostanut oppivelvollisuusiän pidennyksen yhdeksi kärkitavoitteekseen ja suurimmaksi pysyväksi menolisäyskohteeksi koulutuksen puolella. Toisen asteen koulutus on nykyään edellytys työllistymiselle, ja siksi on erittäin hyvä tavoite, että jokaisella olisi vähintään toisen asteen koulutus. Koulutuspolitiikan kokenut konkari edustaja Gustafsson totesi täällä salissa eilen osuvasti, että oppivelvollisuus-iän nosto ei yksinään auta tämän tavoitteen saavuttamisessa, vaan tarvitaan kaikki ne hyvät asiat varhaiskasvatuksen laadun ja perusopetuksen vahvistamiseksi sekä oppimisen tuen parantamiseksi. Siksi ihmettelenkin sitä, miksi nämä kaikki hyvän tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavat toimet on päätetty rahoittaa kertaluontoisilla tuloilla. Tarkoittaako tämä sitä, että koulutuksen tasa-arvoa ja perustaitoja pyritään vahvistamaan vain kolmen vuoden ajan? Ymmärrätte varmaan itsekin sen, hyvä hallitus, että tämä ei toimi. Tarvitaan pitkäjänteistä perustaitojen vahvistamista, ei vain kolmevuotista sellaista. Kirjaus oppivelvollisuuden pidentämisestä on hallitusohjelmassa vielä hyvin epämääräinen, joten uskon, että tähän asiaan palataan, kun valmistelu ministeriössä on edennyt. Tässä vaiheessa epäselväksi jää esimerkiksi se, tavoitellaanko pidennyksellä aidosti tutkinnon saavuttamista vai ei. Toivoisin myös, että koulutuspolitiikkaa voitaisiin suunnitella parlamentaarisesti. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmasta löytyy paljon kannatettavia tavoitteita, ja nostan vielä esiin panostukset liikuntaan ja urheiluun. Viime kaudella tehty liikuntapoliittinen selonteko oli historiallinen ja siitä sivistysvaliokunnassa tehty mietintö yksimielinen, ja tämä näkyykin nyt hienosti hallitusohjelman kirjauksissa. Hienoa nähdä, kuinka tämä konkretia sitten toteutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-06-12T16:56:26,2019-06-12T17:01:46,Hyväksytty,1.1 2019_16_184,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Erilaisuuden hyväksymistä, tukemista ja tunnistamista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Maailmassa ja meillä Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka elävät kanssamme tässä samassa maailmassa, mutta jotka eivät voi kokea sitä samalla tavalla omanaan. Kaikilla meillä ei ole mahdollisuutta oppia esimerkiksi puhumaan, kuten me tänään täällä — koskaan. Kaikilla meillä ei ole mahdollisuutta oppia vaikkapa aakkosia, jos saatavilla ei ole siinä auttavaa aikuista. Kaikilla meillä ei ole mahdollisuutta löytää ystävää tai oppia ajamaan polkupyörällä. Osan heistä on jokainen meistä tavannut: lapsen, joka vipsuttaa kädellään vaahteranlehtiä, äidin, joka pelkää, että hänen lapsensa jää ilman tarvitsemaansa tukea, puolison, joka kannattelee toista jaksamaan, ihmisen, joka on jäänyt yksin, nuoren, joka unohtui, eikä löytänyt enää tietään takaisin muiden luo. Suurin osa meistä tuntee heidät. Tämä hallitusohjelma on lapsi- ja lapsiperhemyönteinen. Se haluaa panostaa tulevaisuuteen, niin kuin kuuluukin. Samalla se haluaa panostaa lasten ja nuorten parempiin oppimismahdollisuuksiin ja koulutukseen, myös heihin, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään, subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja peruskoulun tasa-arvo-ohjelmalla ehkäistään eriarvoistumista. Perhevapaiden uudistamisella lisätään vanhempien välistä tasa-arvoa. Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen merkitys ihmisten hyvinvoinnissa on ymmärretty, ja myös siihen halutaan nyt panostaa ja perusterveydenhuoltoa vahvistaa. Vanhustenhoivan laatua halutaan parantaa. Vammaisten oikeutta kuulua tasa-arvoisemmin yhteiskuntaan parannetaan, ja esimerkiksi autismin kirjo mainitaan hallitusohjelmassa vihdoin. Omaishoitajia ei unohdeta. Arvoisa rouva puhemies! Mikä näistä olisi huono asia ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden lisääntymisen kannalta? Suomessa ihmiset ovat marssineet ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta. Lapset ja nuoret ovat tuoneet itsensä ja huolensa luoksemme joka viikko toivoen, että turvaisimme heille terveen ja turvallisen tulevaisuuden. Eriarvoistumisen ehkäiseminen, koulutukseen panostaminen, tasa-arvon vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat maamme turvallisuuden kannalta tärkeimmät asiat, ja niihin on nyt tartuttu. Vähemmistöryhmien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden yhdenvertaisuuden parantaminen lisää tasa-arvoa. Ihmisten koulutuksesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on suora sijoitus myös ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ne kulkevat käsi kädessä, ja meidän täytyy antaa ihmisille eväät ja keinot sen työn toteuttamiseen, että kaikki jaksavat ja kaikki pystyvät siihen osallistumaan. Kun kaksi kuukautta sitten tulin valituksi eduskuntaan ensimmäisen kerran ja kerroin asiasta lapselleni kotona, hän vastasi: ”Äiti oikeasti, mahtavaa, nyt muistatte pitää meistä sitten hyvää huolta.” Tänään vastaan hänelle ja kaikille Suomen lapsille, että kyllä, me pidämme teistä hyvää huolta. Ja me tulemme puhumaan heidän äänellään, joilla itsellään sitä ei ole. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-06-12T17:01:52,2019-06-12T17:05:40,Hyväksytty,1.1 2019_16_185,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tiedonantokeskustelu hallitusohjelmasta on aina suuri keskustelu, avaa tämän koko hallituskauden isosti täällä eduskunnassa, ja olen aika tarkasti seurannut tämänkin päivän keskusteluja. Täällä on ollut paljon myös rakentavia ja hyviä puheenvuoroja, mutta samalla kyllä hieman yhdyn edustaja Kanervan pohdiskeluun siitä, olisiko ehkä jatkossa, tulevaisuudessa, eduskunnan työtapojen kannalta järkevää, että tämä keskustelu olisi jotenkin teemoiteltu tai ilmiöpohjainen — jos tässä kohtaa uskaltaisi näin sanoa. Mutta sitten muutamia sisällöllisiä huomioita: Ensinnäkin totean sen, että mikään hallitusohjelma ei voi olla koskaan täydellinen. Me aina löydämme, olipa edustaja oppositiossa tai hallituspuolueessa, sieltä yksityiskohtia, jotka ovat kritiikin aiheena, mutta samalla myös muistutan siitä, että kaikki eduskuntapuolueet tekevät aina myös päätöksiä hallituksessa ollessaan, sellaisia päätöksiä, että ne eivät voi kaikkia miellyttää. Se on realismia se. Itse ajattelen tästä hallitusohjelmasta, että vaikka itsekin olisin ehkä vielä jotain sinne halunnut tai jotain ottaa pois, niin kokonaisuus kyllä aina sitten ratkaisee, ja tämä kokonaisuus on minun mielestäni erittäin hyvä. Tässä kokonaisuudessa on hyvää minun mielestäni sosiaalinen oikeudenmukaisuus, alueellinen tasa-arvo ja myös yrittäjyys. Ne ovat hyvällä tavalla tässä kaiken kaikkiaan esillä. Ja tunnettua on, kun katsomme vaalitulosta, että eihän keskusta olisi voinut olla tässä hallituksessa mukana, ellei olisi myös meille tärkeitä tavoitteita ja näitä kynnyskysymyksiä saatu tänne mukaan. Ratkaisevaa kaiken kaikkiaan isossa kuvassa totta kai on talouden ja työllisyyden kehitys, ja niissä tässä on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet: 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 uutta työpaikkaa. Ne ovat kunnianhimoisia, se täytyy sanoa, ja meillä, hallituksella tulee olemaan paljon työtä eri asioita löytää, uusia toimenpiteitä, joilla päästään sitten näihin tavoitteisiin. Samalla haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että neljä vuotta sitten, kun Sipilän hallitus aloitti, ei kovin moni myöskään uskonut sen tavoitteisiin 72 prosentin työllisyysasteesta ja 100 000 uudesta työpaikasta — lopulta oli sitten 140 000 uutta työpaikkaa. Taisi muun muassa uusi, tuore pääministeri Rinnekin aika tavalla skeptisesti suhtautua silloin meidän tavoitteisiimme, mutta ne kyllä saavutettiin. No, sitten tähän kysymykseen, mitä tehdään, jotta me saamme tätä työllisyyttä paremmaksi ja aidosti ihmisiä työhön. Me kaikki tiedämme sen, että mitä korkeampaa työllisyysastetta tavoitellaan, sitä vaikeampaa on tavallaan juuri sitä ihmisten kovaa ydintä saada työhön, ja itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että me pystymme uudistamaan myös meidän työvoimapalveluitten sisältöä, tekemään niistä parempia, poikkihallinnollisempia, ottamaan enemmän mukaan sitä sotea sinne ja luopumaan pitkälle tavallaan siitä digitaalisesta nettityöllistämisestä, joka tietyllä tavalla oli vähän muotia siellä 2000-luvun alkupuolella. Ihminen tarvitsee kasvoja siihen apuun, kun työtä haetaan. Kotitalousvähennyksen osalta haluan tässä keskustelussa vielä tuoda esille näkökulmani. Minusta edustaja Juvonen pohdiskeli aivan oikein sitä, että siinä varmasti on kehitettävää. Minusta ei ole dramaattinen tämä pienennys, mikä tähän tulee, mutta jaan sen ajatuksen, että kotitalousvähennys ei nykyisessä muodossaan riittävällä tavalla pysty turvaamaan niiden heikompituloisten ja ikääntyneiden ihmisten palveluita, joilla olisi tarvetta saada niitä palveluita — kyllä kotitalousvähennys on erityisesti hyvätuloisten pariskuntien apuna erityisen paljon. Jos me löytäisimme siihen niitä muotoja, miten saataisiin ikäihmisiä kotitalousvähennyksen piiriin enemmän, niin se olisi tärkeää. Hyvät kuulijat, vielä totean tästä sote-uudistuksesta, jota myös olin Säätytalolla tekemässä siinä ryhmässä, että minusta on tärkeätä, että me teemme sote-uudistuksen hallitusti ja vaiheistaen, ja sen totean, että sille ei voi olla enää jatkossa vaihtoehto vapaaehtoinen kuntien tekemä malli. Siitä ei yksinkertaisesti tule mitään. Me tarvitsemme laajemmat, vahvemmat hartiat ja pystymme sitä kautta viemään tämän pitkäaikaisen tavoitteen vihdoin maaliin. Itse katson niin, että perusterveydenhuolto on kaikista tärkein ja sitä pitää pystyä parantamaan. Lastensuojelu, mielenterveyspalvelut ja päihdetyö ovat erityisiä, ja niiden osalta pitää peruspalveluissa koko maassa yhdenvertaisuuden toteutua huomattavasti nykyistä paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-06-12T17:05:42,2019-06-12T17:10:49,Hyväksytty,1.1 2019_16_186,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole oppinut mediassa uutisoiduista turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Sen sijaan, että hallitus laajentaisi säilöönoton käyttämistä, se kaavaileekin kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden teknistä valvontaa. Jalassa kulkevalla valvontapannalla tai muullakaan seurantalaitteella ei kuitenkaan estetä yhtä ainoata raiskausta tai muuta väkivallantekoa. Mieluusti kuulisin, kuinka laajaa käyttöönottoa teknisellä valvonnalla haetaan. Laittomasti maassa olemisen ajatus menettää merkityksensä myös muilla tavoilla. Hallitus pyrkii edistämään työllistyneiden kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden oleskeluluvan saamista työn perusteella. Se, että hallitus luo uusia kanavia ohittaa kielteinen turvapaikkapäätös, ei poista sitä faktaa, että nämä henkilöt ovat saapuneet maahan vilpillä ja vääryydellä. Siitä heitä ei tulisi palkita, vaan kielteisen päätöksen tulisi johtaa aina palautukseen. Arvoisa puhemies! Se, mikä hallitusohjelmassa on hyvää, on poliisien määrän nosto 300 henkilötyövuodella vuoteen 2022 mennessä. Tätä tavoitetta tuetaan poliisien koulutusmääriä nostamalla. Istuin viime kauden poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana ja tiedän tasan tarkkaan, että tämä ei tapahdu sormia napsauttamalla. Poliiseilla on jo nyt täystyöllisyys. Lisäksi kymmenen vuoden sisällä nykyisistä poliiseista 18 prosenttia jää eläkkeelle. Kaikki uudet poliisit tulevat opiskeluiden kautta, ja määrä lisääntyy vain, jos eläköityvien poliisien korvaajien lisäksi opiskelijoiden määrää saadaan nostettua. Opiskelijoiden määrää on lisätty edellisinä vuosina. Aloituspaikkoihin on kuitenkin joinain vuosina ollut vaikeaa löytää pääsyvaatimukset täyttäviä oppilaita. Lisäksi kaikki opintonsa aloittaneet eivät valmistu ajallaan tai ollenkaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään sekä poliisin kielitaitoon kiinnitetään huomiota. Nämä kaksi tavoitetta tuntuvat heti ristiriitaisilta. Kuitenkin kaikilta vaaditaan samaa virkamiesruotsin hallintaa. Yksi hakijoiden suurimmista haasteista on ruotsin kielen osaaminen. Tilannetta vaikeuttaa entisestään hallituksen kirjaus pakkoruotsin paluusta ylioppilaskirjoituksiin. Minkäänlaisia oikopolkuja etnisen taustan omaaville en toivo näkeväni. Kriteereiden tulee olla aina samat kaikille hakijoille. Fakta kuitenkin on, että lisää poliiseja tarvitaan näkymään ja kuulumaan turuilla ja toreilla. Lisäksi kansalaisten luottamusta poliisiin tulee vahvistaa myös rajulla rikosten selvitysasteen nousulla. Mikään ei nakerra luottamusta virkavaltaan enemmän kuin se, että rikokset jäävät selvittämättä. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa hallitus lupaa ottaa sisäilmasairaiden asian tarkasteluun — hyvä niin. Tällä hetkellä sisäilmasairaat ovat asemassa, jossa heillä on selkeitä sairauden oireita mutta ei yhteiskunnan tunnustamaa sairautta. Se tarkoittaa, että he jäävät vaille niitä etuuksia, jotka sairaille kuuluvat. Tämä liittyy vahvasti viime kaudella tekemääni työhön vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi. Vakuutusyhtiöillä ja sen käyttämillä asiantuntijalääkäreillä on mahdollisuus määritellä sairauden rajat. Hallitus on tunnustanut osan ongelmasta ohjelmassaan, jossa todetaan, että nykyisin työttömyysetuuksien piirissä on henkilöitä, jotka eivät tosiasiassa ole työkykyisiä. Eduskunta päätti yksimielisesti viime kaudella, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotuksen lainsäädännön muutoksista vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä asiassa edustaja Arja Juvosen kädenjälki näkyy vahvasti. Hallituksen tehtävänä on valvoa, että ministeriöstä valmistellaan sellainen esitys, että se johtaa todelliseen muutokseen ja korjaa järjestelmän väliin pudonneiden ihmisten tilanteen. Tärkeintä on, että etuuksia myöntävä taho voi kumota hoitavan lääkärin arvion vain ja ainoastaan tutkituin lääketieteellisin perustein.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-06-12T17:10:55,2019-06-12T17:16:20,Hyväksytty,1.1 2019_16_187,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensi lukemalta tämä hallitusohjelma tuntui oikein mielenkiintoiselle. Onhan sillä tietysti paksuuttakin semmoinen 200 sivua, niin että totta kai siinä mielenkiintoa riitti. On sillä hyviä tavoitteita, todellakin hyviä tavoitteita. Täälläkin salissa sitä kuvattiin toiveiden tynnyriksi. Minun mielestäni tässä on kyllä aika lailla semmoisia yltiöhaaveellisiakin asioita. Ja miksi tuntuu sille? No, se tuntuu sen takia sille, kun asioilla ei ole hintalappua. Ei tiedetä, mitä mikäkin kustantaa, mitä mikäkin maksaa, ja kun ei ole hintalappua, niin tuntuu, että onko aina realismiakaan. Onko realistista tämmöisiä asioita saavuttaa, ja miten nämä kaikki rahoitetaan? Hallitusohjelmassa tuli hyvin usein esille, että selvitetään asioita. Selvitetään, selvitetään ja selvitetään sitä ja tätä. Mutta itse selvittäminenhän ei vielä takaa, että asiat muuttuvat parempaan suuntaan. Kun asioita selvitetään, niin sitä ei tiedä vielä, mitä siellä selvitetään. Pitäisi tehdä toimenpiteitä, ennen kuin asiat muuttuvat parempaan suuntaan. Tulkinnalle jää siinä aika iso osa. Siellä kerrottiin muun muassa, että selvitetään mahdollisuudet, selvitetään muutostarpeet, selvitetään säännöksiä, selvitetään keinoja, selvitetään kestävyys, selvitetään kokonaisvaltaisesti, selvitetään käyttöönottoa. Ja mitä ne maksavat? Tuntuu sille, että kun neljä vuotta on kulunut, niin varmaan aika paljon on selvitelty asioita, aika paljon. Varmaan paljon asioita selviää, vai selviääkö sittenkään. Toivottavasti koko Suomesta ei ole tehty selvää siihen mennessä. En haluaisi, että Suomi joutuu selvitystilaan. Talouttakin täytyy ajatella, vaikka hallituksen väri onkin nyt vihreää ja punaista. Hämmästelen ohjelmassa montaa asiaa. Otetaan muutama esimerkki. Esimerkiksi koulutus. Sivulla 164 mainitaan, että korotetaan oppivelvollisuusikä 18 vuoteen. Tämä ei välttämättä aina ole hyvä asia. Eivät kaikki halua välttämättä pakolla olla koulussa pitkään. Eikö olisi parempi panostaa niihin, jotka enemmän tarvitsevat sitä apua ja tukea ja kannustusta? Jokainen meistä on kuitenkin erilainen, niin ovat opiskelijatkin ja koulukkaat. Tästäkään ei kukaan tiedä, mitä se maksaa, ei tunnu tietävän. Nyt hallituksen ratkaisu tuntuu semmoiselle, että on vähän niin kuin yksille napille tehty ratkaisu. Ihan voisin verrata yhteen semmoiseen tietynlaiseen asiaan esimerkiksi Intiassa. Intiassahan kävi kerran niin, että siellä haluttiin kitkeä harmaata taloutta. Sitten keksittiin ratkaisu, miten se tehdään. Se ratkaisu oli, että poistetaan käytöstä tietyn kokoinen seteli. Se oli ratkaisu siihen asiaan. Ratkaisu ei ollut minun mielestäni kokonaisvaltainen. Ei harmaata taloutta sillä poisteta. Jotenkin tuntuu, että tässä on vähän samankaltaisia elkeitä. Ei se näin voi mennä. Ja tämä ruotsin kielen lisääminen, se ei tunnu kaikista kivalle. Nyt on tapahtunut semmoinen niin kuin ruotsin kielen pakkopalautus ylioppilaskirjoituksiin. En oikein pidä siitä. Yksi asia on ilmastonmuutos. Miksi Suomi tuntuu tukahduttavan omaa etuaan? Näissä asioissa pitää olla hyvin tarkka ja realistinen. Ei voi olla niin, että me Suomessa yksin otamme vastuun kaikista muun maailman asioista. Meidän kilpailukykymme voi olla vaarassa, jos me hienostelemme ihan liian paljon. Ei ajeta maatamme ahdinkoon, vaan turvataan se kilpailukyky. Keskustan edustaja Kurvinen kyseli — ja taisi tulla puhetta tältä edustaja Arhinmäeltäkin — ovatko perussuomalaiset lukeneet hallitusohjelmaa. Kyllä me olemme lukeneet, voitte uskoa, että olemme lukeneet. Olihan siellä kirjaimia yli 200 sivulla. Ja kun olemme lukeneet, niin olemme huomanneet, että sieltä puuttuu jotakin. No, mitä sieltä puuttuu? Sieltä puuttuu numeroita, sieltä puuttuu numeroita. Siellä ei sanota, paljonko mikäkin maksaa, ja sen me huomasimme sen takia, kun me luimme sen. Vähän pöyristyneenä luin kohtaa, missä kerrottiin, hallitusohjelmassa mainittiin, että Suomi laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian ja varmistaa Suomen Afrikka-politiikan johdonmukaisuuden. Tarvitsemmeko me oikeasti tätä Afrikka-juttua, ja mitä se maksaa veronmaksajille, meille kaikille? Tässähän piti olla kyse nimenomaan Suomen hallitusohjelmasta. Tietenkin toivoisin enemmän Suomeen painottuvaa politiikkaa. Mitä hallitus aikoo tehdä haitalliselle maahanmuutolle? Eräänä yksityiskohtana hallitusohjelmassa olisin kaivannut omaishoitoon tietynlaista vahvaa panostusta. Miksi ei hallitusohjelmassa vihdoin sanottu, että omaishoidon tuesta olisi tullut verotonta, eikö olisi jo sen aika? Eikö olisi nyt sen aika jo? [Puhemies koputtaa] Tuntuu kummalliselle kuulla, että täällä puhuttiin asioiden olevan hallitusohjelmassa kestävällä pohjalla, mutta sitten kuulimme myös, että ei ole keinoja. Ei ole keinoja! Arvoisa puhemies! Eikö tässä ole ristiriita? On siinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-06-12T17:16:29,2019-06-12T17:22:06,Hyväksytty,1.1 2019_16_188,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Vastauspuheenvuoron on pyytänyt ministeri Haavisto. Myönnän sen, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_189,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva aikaisemmin täällä totesi, että hyvin vähän puhutaan ulkopolitiikasta, ja se on hyvin ymmärrettävää, kun nyt ennen kaikkea puhutaan tietysti kotimaan asioista: taloudesta, sosiaalipolitiikasta ja muusta. Mutta kun edustaja Reijonen mainitsi, miksi tarvitaan Afrikka-strategia, se liitti tämän nyt hyvin tähän ulkopoliittiseen keskusteluun. Uskon, että edustaja Reijonen ja muut ovat nähneet, että hyvin monet asiat Euroopassa saavat vaikutusta siitä, mitä Afrikassa tapahtuu. On tämä pakolaiskriisikysymys, mutta on myöskin laaja ilmastonmuutoksen torjuminen, johon me monella tavalla tarvitsemme myöskin Afrikan mannerta mukaan. Siellä pitää estää Saharan aavikoituminen ja siellä pitää saada hyvin monet afrikkalaiset maat tekemään myöskin oman osansa näissä ilmastonmuutoksen torjumiskysymyksissä. Lisäksi kun katsotaan, missä Euroopalla on kasvumahdollisuutta osaamisellamme, tietotaidollamme, digitaalisella osaamisellamme tai meidän ympäristöteknologiallamme, niin hyvin moneen maanosaan sitä jo viedään, mutta Afrikassa on valtavasti kasvavat markkinat tällä hetkellä kaikelle tälle osaamiselle. Kun hallitusneuvotteluissa puhuttiin siitä, missä on niitä uusia aluevaltauksia ja ehkä uutta tietotaitoa, jota Suomessakin tarvitaan, niin kyllä Afrikan manner on yksi näistä, eikä se ole vain Suomelle tärkeä. Se on tietysti koko Euroopan unionille hyvin tärkeä kumppani, ja kaikki ne tapahtumat, joita Välimeren alueella on nähty, vain alleviivaavat sitä, miten tärkeää tämä yhteistyö on. Hyvin useinhan puhutaan pakolaiskriisin ja maahanmuuton yhteydessä siitä, että pitäisi puuttua niihin alkusyihin, jotka panevat ihmisiä liikkeelle, oltiin sitten Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa tai Afganistanin kaltaisessa maassa, ja itse ainakin ajattelen niin, että konfliktien ennalta torjuminen ja ilmastonmuutoksen ehkäisy — siihen vaikuttaminen, että ympäristö ei pilaannu ja ihmiset joudu sen takia lähtemään — on kaikki sitä konfliktien ennalta ehkäisemistä, mitä tarvitaan maailmassa tänä päivänä yhä enemmän. Sen vuoksi on tärkeää, että hallitus miettii näitä toimia keskitetysti ja ei vain kehitysyhteistyön kannalta, vaan poliittisen yhteistyön kannalta ja sen kannalta, mitä voidaan tehdä Afrikan unionin ja Euroopan unionin välillä. Se tulee myöskin jo tässä meidän EU-puheenjohtajuuskaudessamme vahvasti esille. Kun ulkoministerit ensi viikolla tapaavat, niin kyllä siellä yksi keskustelunaihe muiden maailman kriisien ohella on esimerkiksi Sudanin tämänhetkinen tilanne, jossa on sellainen epävarmuustilanne joka sitten, jos konflikti siellä syvenee ja kärjistyy, voi luoda uusia ongelmia ensin Sudanin naapurimaille ja sitten ehkä lopulta meillekin täällä Välimeren pohjoisella puolella. Nämä ovat ehkä niitä syitä, miksi Afrikka siellä on mainittu. Toivottavasti edustaja Reijoselle tässä tuli vastaus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-12T17:22:11,2019-06-12T17:25:03,Hyväksytty,1.1 2019_16_190,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä oli hyviä kysymyksenpoikasia, joita tuossa äsken puhujakorokkeella sivuttiin. Ensinnäkin Vehviläinen arvuutteli tätä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tulevaa vaiheistusta ja siihen liittyen myöskin alueellista yhteistyötä. On hyvä sanoa, että hallitusohjelman kirjaukset siitä ovat hyvin selkeitä: malli on olemassa, ja tämän ensimmäisen vaiheen uudistus koskee sote-rakennetta, joka tehdään hallituksen joukoin hyvin nopeassa aikataulussa kuitenkin huolellisesti valmistellen. Siihen liittyen on mahdollisuus edetä näissä alueellisesti omien alueellisten erityispiirteiden osalta, ja tältä osin tätä rahoitusta on meillä myöskin käytettävissä. Mutta on hyvä todeta, niin kuin tässä esiin jo kävikin, että siltä osin tuo sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen uudistus on linjattu ja siinä ei ole mahdollisuutta millään alueella aloittaa uusiksi. Mutta alueelliset erityispiirteet toki otetaan huomioon, ja siltä osin tätä rahoitustakin on. Edustaja Ronkainen kysyi vakuutuslääkärijärjestelmästä, ja haluankin teille iloisia uutisia antaa. En tiedä, huomasitteko vai ettekö ottaneet sitä vain muutoin esille, mutta sivulla 150 on teille ja tälle eduskunnan tekemälle työlle annettu tunnustus. Nimittäin hallitusohjelmaneuvotteluissa käytiin tästäkin asiasta keskustelu, ja tuon työryhmän vetäneenä on hyvä todeta, että halusimme laittaa nyt kirjoihin ja kansiin sen, että vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön mukaisesti. Tämän enempää, edustaja Ronkainen, ei varmasti yleensä saa, varsinkaan kun ette ollut hallitusohjelmaneuvotteluissa edes mukana. Tältä osin ajattelen, että siinä on lupausta kyllikseen. Mitä tulee sitten sisäilmasta sairastuneiden osaan, tämäkin asia oli hyvin vahvasti keskusteluissa mukana, ja siltä osin ongelma on se sisäilmasta sairastuneiden joukko, joka ei putoa näihin perinteisiin diagnooseihin tavalla, joka antaisi myöskin turvaa sekä sairauden hoitoon että toimeentuloon liittyen. Tältä osin olemme linjanneet, että selvitetään sisäilmasta sairastuneiden tilanne niin, että sisäilman vuoksi työkyvyttömät ja työpaikkakyvyttömät eivät jää ilman toimeentuloa, ja tämä edellyttää myöskin sairauksien hoidon puolella aivan erilaista otetta kuin ennen, ja tältä osin näiden ihmisten asemaa ei vain tunnusteta, vaan halutaan myöskin ryhtyä toimenpiteisiin heidän toimeentulonsa turvaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-06-12T17:25:07,2019-06-12T17:28:12,Hyväksytty,1.1 2019_16_191,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ronkainen otti todella nämä sisäilmaongelmat esille, ja niin kuin me kaikki tiedämme, niin se on valtava ongelma. Se on ollut jo pitkään tässä maassa iso ongelma, ja sitä ovat myös eduskunta ja edelliset hallituksetkin yrittäneet parhaansa mukaan ratkoa. Työhän alkoi aikoinaan siitä, kun tarkastusvaliokunta silloisen puheenjohtajansa Tuija Braxin johdolla teki tämän laajan selvityksen, ja sen jälkeen sekä silloinen että myös edellinen hallitus ja tämä hallitus ja sitä edeltävä hallitus ovat halunneet kaikki jatkaa tätä työtä, sillä on aivan kestämätöntä, että meillä on valtava määrä rakennuksia, ennen kaikkea julkisia rakennuksia, joissa on sisäilmaongelmia, ja siellä koululaisista, päiväkotilapsista alkaen joudutaan pitkiä aikoja viettämään, niin lapset kuin henkilökunta, samoin esimerkiksi terveyskeskuksissa. Varuskunnat ovat myös semmoisia paikkoja, missä on paljon näitä sisäilma-ongelmia. Tämä hallitus siis jatkaa tätä taistelua sisäilmaongelmia vastaan. Ministeri Kiuru kertoi äsken tässä, mitä voimme sairastuneiden kohdalla tehdä ja parantaa heidän asemaansa, mutta sitten minun ministeriöni toimialalla on tämä asumisen puoli. Siellä aiotaan nyt sekä panostaa tutkimukseen, niin että voimme paremmin ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä, että myös korjausrakentamisen kohdalla huomioida, miten se pitää tehdä, jotta todella saadaan muutosta aikaan. Yhtä lailla aiotaan panostaa rakentamisen laatuun ja myös niihin vastuukysymyksiin, koska se on se iso ongelma, että kun hankkeita ketjutetaan, niin se vastuu tuntuu katoavan siinä matkan varrella, ja tähän halutaan saada nyt selvät vastuutahot. Sitten myös terveystarkastajien ja työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia lisätään niin, että he voivat velvoittaa paremmin korjaustoimiin, ja myös kuntotarkastustoimintaan tulee selkeät pätevyysvaatimukset, jotta näitä kuntotarkastuksia tehdessä sitten voidaan luottaa siihen, että ne todellakin on asianmukaisesti tehty. Ja koska valitettavasti silti edelleen tapahtuu paljon sitä, että ostetaan talo tai asunto, josta myöhemmin löytyy näitä ongelmia, niin tähän halutaan puuttua niin, että selvitetään, miten oikeusturva voidaan näitten talojen tai asuntojen ostajille turvata, jos he sitten tulevat kärsimään sisäilmaongelmista. Samoin selvitetään niitä tukimahdollisuuksia, mitä sisäilmaongelmista sairastuneet voivat korjaukseen mahdollisesti saada.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-06-12T17:28:14,2019-06-12T17:30:57,Hyväksytty,1.1 2019_16_192,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Mennään puhujalistaan, koska meillä on niin iso määrä etukäteen varattuja puheenvuoroja. Katsotaan, jos debatin tarvetta on, niin voidaan tietysti sitä käydä vielä myöhemmin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_193,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä kirja tässä, lueskelin läpi sen, [Puhuja näyttää käsissään olevaa hallitusohjelmakirjaa] ja oikeastaan ensimmäisenä minulle tuli mieleen, että onko tämä taikuri- vai satukirja. No, se tietysti jo tuossa aikaisemminkin vasemmistoliiton edustajan puheessa selvisi, että satukirjahan tämä ilmeisesti on. Satukirja siitä syystä, että tästä puuttuu oikeasti se konkretia. Tämä on kieltämättä hieno satu, mutta oikeassa elämässä se ei aina pääty onnellisesti, koska tämän satukirjan toteuttamiseen eivät yksinkertaisesti riitä rahat. Joka tapauksessa ongelma, minkä takia ne rahat eivät riitä, perustuu siihen utopistiseen talouskasvuun, mistä on moneen kertaan tänään kuultu — sen takia en kauheasti puhu siitä sen enempää — samaten utopistiseen työllisyyskasvuun. Jo edellinen hallitus ei oikeasti tehnyt sitä työllisyysnousua, vaikka siitä yritettiinkin ottaa niin sanotusti itselle se kunnia. Oman yrityksenikin henkilöstömäärä on tuplattu. Yksikään työpaikka ei tullut edellisen hallituksen aikaansaamisista vaan maailmantilanteen parantumisesta. Nyt, tänään, eilen ja huomenna tilanne on toinen, joudumme jopa miettimään, joudummeko lomauttamaan porukkaa, ja sekään ei johdu ei edellisestä hallituksesta eikä tästä hallituksesta, vaan se johtuu yksinkertaisesti maailman taloudellisesta tilanteesta. Hyvää tässä on paljon, ja kieltämättä allekirjoitan todella paljon sellaisia asioita kuin se, että vanhustenhoito on pakko saada kuntoon, nuorten ongelmiin pitää saada ratkaisuja ja moneen, moneen muuhun. Mutta tässä nuorten ongelmassa esimerkiksi nyt tehdään tämä toisen asteen koulutuksen pakko niin kuin ruotsipakkokin, mikä on täysin järjetön ideologia korjata tätä nuorten ongelmaa. Minä ymmärrän sen hyvin: tässä salissa on hyvin harva joutunut elämään näitten nuorten elämää, kun se elämä potkii päähän ja muutenkin syrjäytyminen on todella suurta. Mutta tällainen edustaja niin kuin minä olen, joka on sen henkilökohtaisesti kokenut, tietää täysin sen, mitä ne ongelmat ovat. Ne eivät ole sitä, että minut olisi pakotettu silloin oppimaan ruotsia tai minut olisi pakotettu ammattikouluun. Menin sinne ammattikouluun, rämmin sen melkein kokonaisuudessaan läpi, syrjäydyinkin jossain vaiheessa todella paljon. Mutta tällä nykyisellä hallitusohjelmalla niihin ongelmiin ei tulla kauheasti tekemään mitään kovin ratkaisevia toimenpiteitä. Korkeintaan se pitää paikkansa — mikä löytyy sitten muilta sivuilta — että siihen syrjäytymiseen muilta osin puututaan, ja se on yksi niistä tämän hallituksen ja tämän satukirjan hyvistä puolista. Tietysti nyt tässä vielä on sellainen ongelma, että tämä hallitus todennäköisesti itsekin tulee tietämään sen, että tämä rahahomma ei riitä, ja tästä tietysti todennäköisesti tietyt puolueet jo tarkoituksella tekivät tällaisen ilmastohömpän ennen vaaleja, että sen varjolla voidaan sitten ruveta jossain vaiheessa verottamaan lisää. Kun ollaan puhuttu siitä polttoaineen viiden sentin korotuksesta, niin emme me neljää vuotta mene, etteikö sitä koroteta lisää. Sehän on nyt vain se ensimmäinen viisi senttiä, mikä nyt tässä kohtaa on. Hyvin huolestuneena näen tämän asian, että kun raha ei riitä, niin minkälainen tappelu alkaa tässä ministeriaitiossa. Jonkun on luovuttava omista tavoitteistaan. Kuka sitten joutuu luopumaan — en tiedä, tuskin kovin helposti kukaan, ja en yhtään ihmettelisi, jos vastaava kuin sixpack-hallituksen aikana käynyt pako tuolta ministeriaitiosta tulee, koska veikkaan, että todennäköisesti keskustankin taktiikka on se, että se tulee mukamas pelastamaan sitten tämän kurjuuden vuosi ennen seuraavia vaaleja ja niin sanotusti pelastamaan tämän asian. En tule uskomaan, että tämä hallitus pysyy koossa, juuri sen takia, että raha ei tämän satukirjan toteuttamiseen riitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-12T17:31:13,2019-06-12T17:36:25,Hyväksytty,1.1 2019_16_194,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ihan ensimmäisenä haluan kannattaa perussuomalaisten Ville Tavion esittämää epäluottamuslausetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen, kyllä, omaishoidon tuen tulisi olla veroton. Sen aika olisi nyt. Työnantajalla tulisi myös olla velvollisuus antaa työntekijälle omaishoidon ajaksi, esimerkiksi saattohoidon ajaksi, vapautus työstä. Tällä hetkellähän se on mahdollisuus. Edustaja Ronkainen, kyllä, teidän lakialoitteenne johdosta vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohdat nousivat eduskunnassa esiin, ja se toimi suunnannäyttäjänä. Kiitos siitä, ja kiitos, hallitus, että viette asiaa eteenpäin. Kiitos myös sosiaali- ja terveysvaliokunta, että laaditte pontevan lausuman edistämään asiaa. Talouskasvun tai tuottavuuden eväitä ei tällä hallitusohjelmalla kuitenkaan tulla saavuttamaan. Suomen Pankin eilinen ennustus talouskasvun hidastumisesta pysäytti. Kasvuennustettaan alentanut keskuspankki ennakoi, että bkt kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5. Vuonna 2021 kasvu on hidastumassa lähelle potentiaalista vauhtiaan eli 1,3 prosenttiin. Suomen hidastuva taloudellinen kehitys voi romuttaa ison osan tästä hallitusohjelmasta. Ohjelman epämääräisyys ja ehdollisuus ja viiden puolueen osallistuminen takaavat sen, että varmasti monesta kohdasta tullaan vielä vääntämään kättä, ja se voi johtaa siihen, että syntyy riiteleminen ja heikko aikaansaaminen. Työllisyystavoite, 75 prosenttia, on korkea, ja siihen tulisi kyllä pyrkiä, mutta 60 000 työpaikkaa tuntuvat karkaavan kauas. Siihen pääsemiseksi ei ole esitetty mitään keinoja. Pallo työllisyyden parantamisesta on heitetty kolmikannalle — te ulkoistatte työpaikkojen teon työmarkkinajärjestöille. Luvassa on kuitenkin kansalaisille selkeitä kurjistavia leikkauksia: Polttoainevero näkyy pahimmin kukkarossa autoilevilla ja korkean kulutuksen ajoneuvoa käyttävillä. Tämä ei erityisesti nosta yksityisautoilijan taakkaa, mutta ammattiautoilijoille ja kuljetusalalle tämä on kallista. Se heikentää kuljetusalan yritysten katteita ja se siirtyy hintoihin, jotka loppuasiakkaat maksavat. Se kallistaa syrjäseutujen elinkustannuksia selvästi. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen osuu tavallisen ihmisen kukkaroon. Syntyy kysynnän ja tarjonnan laki: pienyrittäjät, esimerkiksi kotitalous- ja siivouspalveluja tuottavat, joutuvat tinkimän hinnoistaan. Tätäkö feministinen hallitus haluaa? Nämä pienyrittäjät ovat juurikin usein naisia. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen lisää harmaata taloutta, sillä kotitöitä ja remontteja siirrytään teettämään pimeänä toimintana. Sen sijaan kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden lista tulisi päivittää. Katsoin sen juuri äsken, ja on kyllä sellaisia toimia, jotka tulisi saattaa myös kotitalousvähennyksen piiriin. Omistusasunnon korkovähennyksen poistaminen kurjistaa asuntovelallisia, juuri niitä perheellisiä ihmisiä, erityisesti pieni- ja keskituloisia, joiden kaikki tulo menee nyt jo elämiseen. Hallituksen tulisi satsata turvallisuuteen. On hyvä, että poliisien määrää lisätään, mutta myös hoitajia tarvitaan lisää. Näissä hankinnoissa palkkapolitiikalla on suuri merkitys. On kohtuutonta, että alat, joilla turvataan ihmisten henkeä ja koskemattomuutta, ovat niin matalapalkattuja. Hallitus on sanonut olevansa feministisin hallitus ikinä — huolehtikaa siitä, että naisvaltaisten alojen ja pienellä eläkkeellä sitkuttavan yksinäisen naisen taloudellinen turvallisuus taataan. Hallituksen ei tule tukea haittamaahanmuuttoa. Kannustimia ei tule lisätä. Seksuaalirikostuomioiden alarajoja tulee kiristää, erityisesti kun kyseessä ovat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, ja hyvä jos tämä asia etenee. Sitten lopuksi vielä sote, saattohoito, potilasturvallisuus ja hoitajamitoitus: Lääkärille pääsy turvattava — lääkärikoulutusta lisää. Saattohoito kuntoon — laki velvoittamaan. Potilasturvallisuus — jokainen hoitovirhe on liikaa. Hoitajamitoitus — vain yksi virke, vain yksi kuukausi: olkaa sanojenne mittainen hallitus ja tuokaa hoitajamitoitus vanhuslakiin heti. Ja mitoitukseen tulee laskea vain hoitoalan koulutetut työntekijät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-12T17:36:34,2019-06-12T17:41:39,Hyväksytty,1.1 2019_16_195,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä olemme saaneet todeta, hallitusohjelma on todella laaja kokonaisuus monenlaisia asioita. Se ei tee maailmaa, ei edes Suomea, valmiiksi, mutta se muuttaa kyllä sitä suuntaa, johon olemme viime vuosina olleet menossa. Tämä hallitusohjelma on oikeudenmukainen ja tulevaisuuteen suuntautunut, ja sen itsetarkoitus ei ole muuttaa kaikkia niitä asioita, joita edelliset hallitukset ovat tehneet, mutta joitakin merkittäviä korjauksia ja suunnanmuutoksia siinä on. Aktiivimallin purkaminen on yksi niistä eriarvoisuutta poistavista korjauksista, jotka on pakko tehdä. Nykyinen aktiivimalli on monelle aidosti aktiivisuudesta huolimatta vain työttömyysturvan leikkuri, ja se on korjattava. Onneksi toimenpiteet sen purkamiseksi on jo aloitettu ja muutos viedään läpi nopeasti. Hallitusohjelman tavoite työllisyyden parantamiseksi tarvitsee muunkinlaisia toimia. Hallitusohjelmassa on otettu vahvasti kantaa siihen, että työllisyyttä nostavia keinoja valmistellaan kolmikannassa. Siellä jos missä näitä asioita voidaan tuloksekkaasti, oikeudenmukaisesti ja yhteisesti viedä eteenpäin. Tällä hallitusohjelmalla pääsemme vaikuttamaan merkittävästi myös lapsiperheiden arkeen. Erityisen iloinen olen siitä, että vihdoinkin myös uusperheet on otettu huomioon tässä ohjelmassa. Hallitus haluaa parantaa vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa. Lisäksi hallitus haluaa parantaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentuloa. Meidän kaikkien yhteinen huolenaihe on takuulla merkittävä syntyvyyden lasku Suomessa, ja senkin suunnan muuttamista on kaikkien yhteisesti tuettava monin eri keinoin. Arvoisa rouva puhemies ja hyvät kollegat! Myös vanhustenhoito on otettu tässä ohjelmassa keskiöön. Vanhusten huonoon kohteluun on viimeksi tänään ottanut kantaa muun muassa Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta, joka toi tänään terveisiä ja kantoi huolta vanhustemme kohtelusta. Heidänkin huoleensa on vastattu. Henkilöstömitoituksen saaminen lakiin on tärkeää, mutta samalla meidän on muistettava, että hoitohenkilökunnan työoloja ja työn kuormaa on pystyttävä korjaamaan. Hoitajien saatavuudesta on pystyttävä huolehtimaan houkuttelevalla ja motivoivalla työnkuvalla ja riittävällä palkalla. Tämän hallituksen yhteinen tahtotila on korjata pienimpien eläkkeiden tasoa, ja tällä hallituskaudella eläkeläisköyhyyttä tullaan vähentämään. Eläkkeensaajatkin ilmaisivat näkemyksenään, että nyt on vihdoin toivoa paremmasta suunnasta, ja se on myös tämän hallitusohjelman selkeä tahtotila. Tarvitsemme toivoa paremmasta. Tuota toivoa paremmasta tuo myös ne hallitusohjelman kirjaukset, joilla koko Suomen saavutettavuutta parannetaan. Investoinnit raideliikenteeseen, väyliin ja liikenneturvallisuuteen ovat erittäin tärkeitä matkustajaliikenteelle, mutta ennen kaikkea ne ovat tärkeitä meidän vientiteollisuudellemme. Täällä on tänään käyty keskustelua ja kuultu erittäin hyviä puheenvuoroja muun muassa edustaja Kanervalta ja edustaja Vehviläiseltä siitä, kuinka tätä hallitusohjelman käsittelyä tulisi ehkä tarkastella jatkossa jotenkin järkevämmäksi. Täytyy kyllä yhtyä siihen, että tällaisena uutena edustajana on ollut erittäin mielenkiintoista seurata tämän kokouksen ja näiden päivien ja puheenvuorojen edistymistä, ja toivon todella, että tähän asiaan voidaan jatkossa jonkinlaista parannusta saada aikaiseksi. Samoin edustaja Satonen piti jo aiemmin päivällä puheenvuoron siitä, kuinka tätä politiikkaa pitäisi pystyä uudistamaan niin, että tämä hallitus- ja oppositioasetelma saataisiin sellaiseksi, että tämä keskustelu tässä salissa pysyisi edes jotenkin järkevänä, ja tähänkin on kyllä erittäin helppo yhtyä. Kokonaisuudessaan tähän hallitusohjelmaan voin olla erittäin tyytyväinen ja oikein mielelläni tukea sen äänestystä huomenna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-06-12T17:41:44,2019-06-12T17:46:25,Hyväksytty,1.1 2019_16_196,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puheenjohtaja! Viimeisen kahden päivän aikana on keskusteltu paljon siitä, mitä tämä hallitus tekee yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien mutta toisaalta myös työllisyyden ja talouskasvun edistämiseksi. Voin opposition iloksi vakuuttaa, että ensinnäkään nämä kaksi aihekokonaisuutta eivät ole toisistaan irrallisia, vaan kun puhutaan yhdenvertaisuudesta, puhutaan samalla myös työllisyydestä, koska tässä maassa työtä tekevät myös naiset, myös ne naiset, joilla on lapsia kotona. Nämä kaikki asiat ovat olleet tärkeitä tavoitteita, kun hallitusohjelmaa on laadittu, ja sen tähden ne todella näkyvät tässä ohjelmassa. Tässä salissa on keskusteltu paljon syntyvyydestä. Syntyvyydestä ei voi kuitenkaan puhua ilman, että puhuu nuorten ja erityisesti nuorten naisten asemasta tässä yhteiskunnassa. Meitä ei voi sivuuttaa tässä keskustelussa, sillä tässä keskustelussa on kyse ennen kaikkea meidän kehoistamme, meidän elämästämme ja meidän tulevaisuudensuunnitelmistamme. Meidän ajatuksiamme ei tarvitse myöskään arvailla tai spekuloida, tai toisaalta myöskään ei tarvitse ajatella niin, että me nuoret naiset tässä salissa yksinään joutuisimme puhumaan tuhansien ihmisten puolesta, sillä tästä aiheesta on tehty lukemattomia kyselytutkimuksia. Mitkä sitten ovat ne isoimmat esteet perheellistymiselle? Miksi osa nuorista ei uskalla täyttää tai pysty täyttämään toiveitaan lapsista? Paljon on puhtaasti henkilökohtaisia tekijöitä, joihin me poliitikot emme pysty puuttumaan ja joihin meidän ei pidäkään yrittää puuttua, mutta paljon on myös sellaista, mitä me voimme tehdä. Tutkitusti isoimpia syitä siihen, että nuoret eivät lapsia hanki, ovat oman tulevaisuuden epävarmuus, heikko toimeentulo ja huoli siitä, kuka hoitaa lasta, kun on itse töissä. Entä kuka hoitaa lasta, jos lapsi sairastuu? Kuinka nopeasti lapsi pääsee lääkäriin? Johtaako äitiys syrjintään työmarkkinoilla? Miten työnantaja suhtautuu isän perhevapaisiin? — Tästähän me tutkitusti tiedämme, että melkoisen nihkeästi. — Mitä tapahtuu, jos jää kokonaan työttömäksi, miten sitten selviää? Osalla huolet ovat paljon perustavanlaatuisempia: Miten vanhemmuus onnistuu, jos äitejä onkin yhden sijasta kaksi: jääkö lapsi byrokratian rattaisiin? Kiusataanko lasta koulussa? Joutuuko lapsi kuuntelemaan, kun häntä ja hänen vanhempiaan loukataan yhteiskunnan huipulla asti? Nämä ovat niitä suurimpia kysymyksiä, joita nuoret pohtivat, ja näihin kysymyksiin tämä hallitus on tarttumassa toden teolla. Raskaussyrjintään ja sukupuolittuneisiin palkkakuoppiin puututaan kunnolla. Perhevapaat uudistetaan tasa-arvoa ja perheiden valinnanvapautta edistäen. Varhaiskasvatukseen panostetaan, jotta vanhemmat pääsevät töihin mutta jotta myös jokainen lapsi saa tuen siihen kasvuun ja oppimiseen, jotta myös se koulunkäynnin aloittaminen sujuu sitten aikanaan hyvin. Kuten edustaja Rantanen tässä hyvin nosti esiin, olemme helpottamassa myös vuorovanhemmuutta ja sateenkaariperheiden asemaa. Jokaiselle lapselle taataan maksuton koulutus aina tohtoriksi asti, myös sitä toista astetta myöten. Sosiaali- ja terveydenhoidon puolella taataan kiireetön hoito vähintään seitsemässä päivässä. Samalla varmistetaan yksilölliset ja oikea-aikaiset palvelut sukupuolivähemmistöihin kuuluville lapsille ja heidän perheilleen. Translakia uudistetaan kokonaisvaltaisesti. [Juha Mäenpää: Sairasta!] — Siinä ei ole mitään sairasta, että täällä tunnustetaan jokaisen oikeus olla oma itsensä. — Syrjintään puututaan yhä tiukemmin, oli perusteena mikä tahansa. Samalla lisätään tietoisuutta vähemmistöjen kohtaamisesta ja erityistarpeista niin sote-alalla kuin koulutuksessa, ja jatkossa, toivottavasti, myös täällä eduskunnassa. Helpottava on tämän hallituksen viesti myös niille, jotka kärsivät lähisuhdeväkivallasta tai sukupuolittuneesta väkivallasta, myös miehille, niille 50 000 ihmiselle, jotka joutuvat vuosittain raiskauksen kohteeksi ja joista vain murto-osa saa teon jälkeen tukea, apua tai oikeutta. Tällä hallituksella on vahva yhteinen tahto edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua väkivaltaan, etenkin lähisuhde- ja seksuaaliväkivaltaan. Koko seksuaalirikoslaki uudistetaan niin, että jokaiselle ihmiselle taataan koskemattomuus ja oikeus päättää oman kehonsa rajoista itse. Tämä ilahduttaa minua aivan erityisesti, sillä olen tänään ollut mukana tuomassa eduskuntaan Suostumus2018‑aloitetta, joka tarttuu juuri näihin hallitusohjelman hyviin tavoitteisiin 14 oikeustieteen professorin ja muun asiantuntijan voimalla ja yli 55 000 suomalaisen tuella. Ennen kaikkea tärkeää on, että samalla panostetaan turvakoti- ja tukipalveluihin sekä pakkoavioliittojen ja silpomisen estämiseen. Näin Suomi asettuu niiden satojentuhansien suomalaisten naisten puolelle, jotka ovat kokeneet häirintää tai muuta seksuaalista väkivaltaa. Näin me sanomme, että nyt riittää, joku raja. Me tahdomme, että jokainen tässä maassa kasvava lapsi saa päättää kehonsa rajoista itse ja että yksikään ihminen ei joudu enää koskaan miettimään, oliko väkivallanteko hänen oma vikansa, sillä väkivalta ei ole ikinä uhrin vika. Me asetumme tässä nyt naisten, lasten, nuorten ja heikommassa asemassa olevien puolelle, ja se on hieno asia. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-06-12T17:46:31,2019-06-12T17:51:41,Hyväksytty,1.1 2019_16_197,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin kaikissa ohjelmissa, myös hallitusohjelmassa on voittajat ja häviäjät. Suomen eduskunnan kuuluisi ajaa ensisijaisesti suomalaisten etua kaikessa, ihan kaikessa, ja luonnollisesti sen pitäisi näkyä erittäin vahvasti myös hallitusohjelmassa. Nyt hallitusohjelman häviäjiä ovat tavalliset, pienituloiset suomalaiset. Erityisesti ohjelmasta kärsivät ne suomalaiset, jotka käyvät vielä töissä ja maksavat itse asumisensa, ja varsinkin ne, jotka käyttävät autoa työmatkoihinsa ja lämmittävät Caruna-huijauksen jälkeen velkaista taloaan puuklapeilla. Hallitusohjelmasta saa sellaisen kuvan, että ilmastotekona edellä mainitut ilmeisesti joutaisivat kuolemaan pois. Hallitusohjelman suurimpia voittajia ovat työssä käymättömät ulkomaalaiset suurperheelliset, joiden vastikkeettomat tulonsiirrot nousevat. Heidän elämäänsä helpotetaan moni tavoin, ja raha siihen kaivetaan suomalaisen duunarin taskusta. Ohjelmasta paljastuu siis maailman kieroutunein työväen aate. Samoin satoja miljoonia pumpataan lisää kehitysavun nimellä kulkevaan korruptioon. Mitä enemmän Afrikkaan lapioidaan suomalaisten rahaa, sen surkeammin siellä menee. Avustusjärjestöt ja niiden johtajat vain rikastuvat. Arvoisa rouva puhemies! Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntija Pauli Vahtera on laskenut, että suomalainen keskituloinen perhe maksaa jopa 74 prosenttia tuloistaan veroja. Professori Matti Virenin mielestä veroaste on 67 prosentin tienoilla. Neuvostoliitossa todellinen varallisuusveroprosentti oli periaatteessa 100. Sekö on tämän hallituksen tavoitetaso? Kaiken huipuksi hallitus kehuskelee olevansa vähäosaisen asialla. Silti se aikoo kyykyttää öljyllä lämpiävien vanhojen talojen asukkaita. Suurin osa heistä on syrjäseutujen köyhiä vanhuksia, joiden taloilla ei ole enää juuri enää arvoa. Heitä ollaan jo nöyryytetty muun muassa paskalailla ja heidän kiinteistöveroaan ollaan korotettu jo monta kertaa. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen suurin intohimo tuntuu olevan haitallisen maahanmuuton kasvattaminen keinolla millä hyvänsä ja julkisen sektorin ei-suorittavan portaan edesvastuuton paisuttaminen. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1427,Male,1967-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1018149661400752304,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2019-06-12T17:51:57,2019-06-12T17:55:02,Tarkistettu,1.1 2019_16_198,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Belaynesh,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suurin osa suomalaisista lapsista ja perheistä voi hyvin. Perheiden omat resurssit riittävät, ja he saavat oikeita palveluita oikeaan aikaan. Avun hakeminen on helpottunut, vaikka kynnys siihen on edelleen paikoitellen korkealla. Tilannetta on helpottanut avoimuuden lisääntyminen. Samalla on lisääntynyt tietoisuus siitä, että erilaisia haasteita voi tulla kenelle tahansa. Olemme myös ottaneet takapakkia. Vaikka lapsiperheiden asema on Suomessa kansainvälisesti hyvä, on lapsiköyhyys ollut pitkään kasvussa. Myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat yhä yleisempiä. Suomessa elää köyhissä lapsiperheissä yli 130 000 lasta. Se on vauraalle Suomelle häpeä. Hyväosaisten ja huono-osaisten kokemusmaailmat ovat pelottavasti eriytyneet. Toisissa perheissä voidaan tehdä monien satojen, jopa tuhansien eurojen ostoksia silmiä räpäyttämällä, kun toisissa perheissä kituutetaan samalla summalla jopa kuukausia. Juuri tällaisissa arjen kokemuksissa kiteytyy yhteiskunnan polarisaatio. Köyhyys näkyy myös katukuvassa. Leipäjonot ovat jopa satojen metrien mittaisia. Niissä käy yhä enemmän ihmisiä eri taustoista. Myös moni lapsiperhe on joutunut turvautumaan hyväntekeväisyyteen. Tuntuu toisinaan siltä, että leipäjonoihin ja eriarvoisuuteen olemme tottuneet. Arvoisa rouva puhemies! Olen erityisen ylpeä siitä, että tämä hallitus panostaa lasten ja lapsiperheiden asemaan sekä köyhyyden torjuntaan. Me vähennämme lapsiperheiden köyhyyttä kehittämällä samanaikaisesti etuuksia sekä palveluita. Riittävä perusturva on kaiken ytimessä. Siksi panostamme perusturvan nostamiseen sekä yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentuloon. Me haluamme myös edistää lapsiperheiden ennalta ehkäiseviä ja hyvinvointia tukevia palveluita. Arvoisa rouva puhemies! Etenkin mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Tästä syystä madallammekin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kynnystä, parannamme oikea-aikaisuutta ja saavutettavuutta osana peruspalveluja. Jatkamme myös jo hyviksi todettuja malleja, kuten lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa. Levitämme perhekeskustoimintamallia ja kehitämme neuvoloita edelleen. Tarvitsemme myös toimenpiteitä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Säädämme asteittain kiristyvän vähimmäishenkilömitoituksen lastensuojeluun niin, että mitoitus on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Tavoitteena on, että jo vuonna 2022 mitoitus on 35. Lastensuojelu yksin ei pysty vastaamaan paljon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ja perheiden tarpeisiin. Onkin erittäin tärkeää, että samalla kehitämme myös lastensuojelun jälkihuoltoa. Meidän täytyy antaa nuorille riittävä tuki matkalla aikuisuuteen. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus panostaa myös koulutukseen. En voikaan korostaa tarpeeksi, kuinka tärkeää koulutuksen kunnian palautus on lapsiperheille. Suomalainen laadukas peruskoulu on tärkeä perhetuki ja vähentää lasten eriarvoisuutta. Tulevalla hallituskaudella pystytään puuttumaan lasten ja lapsiperheiden asemaan yhä useammalta kannalta. Lasten elämään vaikuttavien instituutioiden on kyettävä tekemään yhä tehokkaammin yhteistyötä, jotta nyt tehtävät panostukset todella vaikuttavat. Siihen tarvitsemme myös koko eduskunnan tukea. Suomen tulevaisuus lepää lapsissa. Tämän takia hallitus sitoutuu arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia sekä lisäämään lasten ja nuorten osallisuutta. Arvoisa puhemies! Lapsiköyhyys on saatava vähenemään, sillä se on kenties yksi eniten yhteiskuntaamme rikkovia ilmiöitä. Se tuottaa ulkopuolisuutta ja osattomuutta, se jättää lasten elämään pitkät varjot. Jokaisella lapsella on oltava oikeus riittävään toimeentuloon ja huolenpitoon, sanoo jo perustuslakimme. Lapsiperheiden hyvinvointi ja köyhyyden häviäminen riippuu yhteiskunnallisista päätöksistä, niistä, joita me olemme täällä tekemässä. Meillä on aito mahdollisuus tämän hallitusohjelman puitteissa tehdä lapsiystävällisempää Suomea. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Belaynesh Forsgrén,1445,2019-06-12T17:55:07,2019-06-12T17:59:56,Hyväksytty,1.1 2019_16_199,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on jo useamman kerran kokoomuksen puolelta todettu, Antti Rinteen vasemmistohallituksen hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Suomessa pitkään jatkuneen vyönkiristyksen jälkeen hallitusohjelman taloudellisista realiteeteista vapaat lupaukset tuntuvat varmasti monille hyviltä. Otan kuitenkin esimerkin urheilumaailmasta. Jos valmentaja lupaa kaikille joukkueen pelaajille paikan aloituskentälliseen, niin kyllähän se hetken riemastuttaa. Mutta kun todellisuus lupauksen mahdottomuudesta iskee kasvoille, niin moni joutuu pettymään. Rinteen toiveikkaan hallitusohjelman talous pohjautuu pitkälti työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin, huomattavasti ennusteita korkeampaan talouskasvuun sekä massiiviseen, yli 3 miljardin euron valtion omaisuuden myymiseen. Kansallisomaisuutta voi myydä vain kerran. Miettikää tarkoin, miten sen käytätte. Työllisyysasteen nostaminen entisestään, 75 prosenttiin, tulee myös vaatimaan merkittäviä ja kipeitä päätöksiä. Hyvä hallitus, onko teistä siihen? Joko näitä konkreettisia keinoja on vielä pidetty visusti salassa tai niitä ei ole. Hallituspuolueiden esiin nostama keino lupausten rahoittamiseen eli vahva usko ja luotto parempaan huomiseen ei tunnu riittävältä, kun on kysymys ihmisten elämistä. Meillä kokoomuksessa on vahva usko siihen, että rahat kuuluu tienata ennen niiden käyttöä. Siinä on aika merkittävä ero. Hallitusohjelman löyhät kirjaukset konkretisoituvat koko Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen lähes miljoonaa ihmistä koskevan itäradan kohdalla. Vahvasta yhteistyöstä huolimatta yhdeksän maakunnan hanke on taas jäähyllä. Vaikka puhutaankin suhteellisen kaukana tulevaisuudessa olevasta investoinnista, niin aloituspiste siirtyy taas kauemmas. Miten selitätte tämän jatkuvasti syrjään jääville kaakkois- ja itäsuomalaisille? Jos kaikille hyvää lupaamisen sijaan tehtäisiin priorisointeja, niin toimivat ratayhteydet olisivat erinomainen tulevaisuusinvestointi niin ihmisten, luonnon, työllisyyden kuin koko Suomen hyväksi. Kasvatus- ja koulutuspuolella on paljon hyvää. Olen äärimmäisen tyytyväinen, että hallitus jatkaa kokoomuksen aloittamaa varhaiskasvatuksen kehittämistä. Siellä pystytään vaikuttamaan parhaiten nuorten tulevaisuuteen. Myös liikuntaan panostaminen on ainoa oikea tie. Tämän jälkeen Rinteen hallitusohjelma kääntyykin pakottamisen puolelle. Jos mietitään tulevaisuuden maailmaa, niin haluammeko, että meidän nuorista kehittyy valveutuneita omiin valintoihin kykeneviä aikuisia, vai tyydymmekö siihen, että valtio ohjaa meitä ja meidän valintojamme hautaan saakka? Nuoren identiteetti ei rakennu pelkkiä pakollisia askelia noudattaen vaan omien valintojen tekemisen ja niiden kanssa elämisen kautta. Vapaus on onnellisuutta. Epäselvät vastaukset täällä salissa ja hallitusohjelmassa ihmetyttävät sekä huolestuttavat minua. Mutta kritiikistä huolimatta toivon uudelle hallitukselle onnea. Ennen kaikkea toivon, että minulle tärkeät panostukset liikuntaan ja liikkumiseen sekä lasten ja nuorten elämään eivät jää jumiin vaihtopenkillä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-06-12T18:00:07,2019-06-12T18:04:23,Hyväksytty,1.1 2019_16_200,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Värderade talman, arvoisa puhemies! För många är skärgården någonting av ett semesterparadis. Det är dit man far då man har ledigt, och det är dit man far då man vill koppla av. För oss som bor där betyder skärgården något helt annat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-06-12T18:04:35,2019-06-12T18:05:05,Hyväksytty,1.1 2019_16_201,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Selvyyden vuoksi vain toteaisin siitä asiasta, joka edellisessä puheenvuorossa tuli esille — siitä, että yksityisistä luonnonsuojelualueista on kiinteistönomistaja joutunut monissa tapauksissa maksamaan kiinteistöveroa — että hallitusohjelma korjaa tämän asian. Ohjelmassa todetaan, että sellaiset alueet myös yksityisessä omistuksessa, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla, vapautetaan kiinteistöverosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-12T18:08:18,2019-06-12T18:08:51,Hyväksytty,1.1 2019_16_202,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu monia hyviä oppimiseen ja koulutukseen liittyviä asioita, joita voi pitää kannatettavina. Hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten jaksamiseen eri oppiasteilla. Sitä varten on tulossa merkittäviä panostuksia mielenterveyden tukitoimiin, mikä käytännössä näkyy koulupsykologien ja koulukuraattoreiden määrien kasvattamisena. Kuntapäättäjänä tiedän, että koulupsykologeja on ollut vaikea saada kouluihin koko maassa. Ongelmaan on saatu helpotusta esimerkiksi koulupsyykkareiden avulla, jotka ovat mahdollistaneet matalan kynnyksen avun koululaisille tulla juttelemaan pulmistaan, ennen kuin ne kehrääntyvät isommiksi solmuiksi. Itsetarkoituksena ei varmasti ole mahdollisimman korkeasti koulutettujen ammattilaisten kiintiökirjaaminen lakiin vaan se, että alan koulutuksen saaneet aikuiset pääsevät tekemään mielenterveyden ennalta ehkäisevää työtä. Itse kannan huolta myös opettajien jaksamisesta. Maailma muuttuu, ja niin muuttuu koulumaailmakin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana opettajan työhön on tullut paljon lisätyötä, jossa opettajat on velvoitettu laatimaan yhä yksilöllisempiä oppimissuunnitelmia ja poikkeusohjelmia oppijoille. Tämä on tullut pysyväksi lisäksi tuntien suunnittelun, oppituntien pitämisen ja kokeiden korjaamisen perustyöhön. Lisäksi opettajat pitävät vanhempainvartteja, järjestävät vanhempainiltoja, viestivät Wilmassa ja kehittävät koulua ilman erillistä korvausta. Koulujen työrauha on heikentynyt monestakin syystä, ja se on väistämättä vaikuttanut sekä opettajien että oppilaiden kouluviihtyvyyteen. Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt, ja samaan aikaan opettajilta on viety keinoja puuttua työrauhaan. Uutena ilmiönä koulumaailmaan on tullut teknologian väärinkäyttö, josta on tullut sekä oppilaisiin että opettajiin kohdistuvan koulukiusaamisen seurauksiltaan arvaamaton muoto. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan koulumaailman kuormittavuus on alkanut näkymään siinä, ettei opetusala enää ole yhtä houkuttava kuin ennen. Nuoret opiskelijat hakeutuvat muille aloille, koska kokevat koulumaailman rankaksi nykyopettajalle. Myös yhä useampi opettaja luopuu opettajan työstään ja hakeutuu muihin tehtäviin, kun kokee opettajan työn tulleen henkisesti liian haastavaksi. Olen tyytyväinen, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tarkastella inkluusiota opettajien jaksamisen näkökulmasta. Inkluusion tavoite tuoda erilaiset oppilaat saman opetuksen pariin oli ajatukseltaan kaunis mutta ei ole toiminut siihen osoitettujen olemattomien resursointien vuoksi toivotulla tavalla. Kuten itsekin opettajana olen kokenut, jopa yli 30 oppilaan opetusryhmä on hallittavissa, kun oppijat muodostavat taidoiltaan homogeenisen ryhmän. Senkin tiedän, että yksi ongelmainen pistää pienenkin ryhmän sekaisin vieden työrauhan muilta oppijoilta ja opettajalta. Toivoisin, että uusi opetusministeri ottaisi sydämenasiakseen opettajien jaksamisen työssään. Tarvitaan kartoitus kentältä, työssä olevilta opettajilta siitä, ovatko nykyiset koulu‑ ja työrauhaa turvaavat toimet riittäviä. Tarvitaan myös toimia, että opettajien työnkuvaan ei lisätä loputtomasti uusia velvoitteita, jotka kuormittavat opettajaa ja ovat pois perustyöstä. On tulevaisuuden Suomen asia, että lapsiamme ja nuoriamme olisivat jatkossakin opettamassa parhaat opettajat. Nykykehityksellä tämä tavoite ei tule toteutumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-06-12T18:09:00,2019-06-12T18:13:09,Hyväksytty,1.1 2019_16_203,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on hyvä aika nyt kommentoida muutamaa puheenvuoroa. Tämä kirjahan ei ole mikään satukirja. Se on hallitusohjelma, ja tässä muun muassa edustaja Laakso esitti, että tässä ohjelmassa ei ole mitään konkretiaa. Minun mielestäni tässä ohjelmassa on erittäin paljon konkretiaa, ja onneksi moni edustaja on tässä myös löytänyt sen konkretian. Muun muassa edustaja Suomela nosti hienosti esille sen, mitä nyt tullaan tekemään koskien seksuaalirikoslainsäädäntöä. Me tulemme uudistamaan tätä lainsäädäntöä niin, että rikoslain raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Me tulemme laajentamaan seksuaalirikoksen uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja myös laajentamaan sitä ympäri Suomenmaata. Me tulemme ylipäänsä panostamaan enemmän rikoksen uhrin auttamiseen. Minun mielestäni nämä ovat kaikki erittäin hyviä esimerkkejä siitä, mitä konkretiaa tämä hallitusohjelma sisältää. Tässä meidän hyvässä maassamme on kuitenkin edelleen ongelmia. Yksi sellainen iso ongelma — voidaan kutsua sitä myös häpeäpilkuksi Suomelle — on se, että naisiin kohdistuva väkivalta on aivan liian yleistä. Sen takia tämä hallitus haluaa myös puuttua tähän ongelmaan laatimalla muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman ja panostamalla rikosuhrin aseman vahvistamiseen. Tuomioistuimissa tullaan tekemään uudistuksia, jotka tarkoittavat, että käytännössä rikoksen uhri tai todistaja tai ylipäänsä myös syytetty voisi esittää asiansa kertaalleen ja että sitä samaa todistelua, mitä on alioikeudessa esitetty, voitaisiin käyttää sitten seuraavissa oikeusasteissa, esimerkiksi hovioikeudessa. Näin ollen myös helpotetaan rikosuhrin asemaa. Uhri ei joutuisi monta kertaa kertomaan siitä vaikeasta, vaikeasta kokemuksesta, jonka hän on kohdannut. Näin ollen tässä hyvässä hallitusohjelmassa on erittäin paljon konkretiaa, ja kehotan kaikkia edustajia lukemaan sitä sillä tarkkuudella. Tästä löytyy kyllä paljon hyvää, ja on hyvä, että myös siellä takarivissä nähdään, että tässä on paljon hyvää. Sanon viimeiseksi, että on äärimmäisen tärkeätä, että hallitus on nähnyt sen, että tarvitaan lisäpanostuksia koko oikeudenhoidon ketjuun. Poliisien määrää tullaan lisäämään, mutta myös syyttäjät, tuomioistuinlaitos ja ulosotto saavat lisää resursseja. Ja sitä tarvitaan Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa, jossa pidetään vahvasti huolta oikeusvaltioperiaatteista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-06-12T18:13:12,2019-06-12T18:16:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_204,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Näin, ja takaisin puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_205,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinteen hallitusohjelma osoittaa, että suomalaisten vaatima politiikan suunnanmuutos on viimein totta. Julkista keskustelua on leimannut epäuskoisuus ja tietoinen pelkojen lietsonta. Eilen ja tänään tässä salissa on käytetty lukuisia puheenvuoroja, jotka osoittavat, ettei hallitusohjelman kirjauksiin ole välttämättä perehdytty. Kyse voi olla tahallisesta väärinymmärtämisestä, mutta mikäli näin ei ole, herää vakava huoli korkeinta poliittista päätöksentekovaltaa käyttä-vien sisälukutaidosta. Eilen aamujunassa olikin virkistävää kuulla, kuinka eräs biotalouteen keskittyvä elinkeinoelämän edustaja kertoi silmät loistaen, yllättyneenä, että tässä ohjelmassahan on vaikka kuinka paljon hyvää, kunhan sen vain oikeasti lukee. Työ on kuitenkin vasta alkamassa. Hallituksen toteuttamaa politiikkaa tulee arvioida kriittisesti. En usko, että kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen saati poliittiseen päätöksentekoon vahvistetaan kaivamalla syviä poteroita jo kauden alkumetreillä. Kansa vaatii kykyä rakentavaan yhteistyöhön. Koetaan vastata tähän vaatimukseen kunnialla. Laaja-alainen yhteinen näkemys yli puoluerajojen on se, että meidän on suhtauduttava vakavasti julkisen talouden kestävyyttä uhkaaviin riskeihin. Maailmantalouteen liittyvät epävarmuustekijät ja siitä pitkälle riippuvainen työllisyyskehitys ovat varmasti näitä asioita. Jokaiseen hallitusohjelmaan sisältyy riskejä. Siksi on todettava, että asiantuntijoita kuunnellaan ja toimintaympäristön muutoksia seurataan. Toteutettava politiikka on mitoitettu vastaamaan valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteita. Nyt sosialistiseksi haukuttu finanssipolitiikka vastaa linjauksia, joita kansainvälisestikin entistä vahvemmin edellytetään. Kasvun hidastuessa pelkät leikkaukset syövät vähätkin edellytykset menestyä. Siksi meidän on pakko katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Jokainen edustaja tietää, kuinka pitkissä kantimissa yhteiskunnalliset muutokset ovat. Viime vuosien tempoileva koulutus- ja työllisyyspolitiikka on tullut kalliiksi. Pitkäjänteinen ja vastuullinen politiikka ja tutkitun tiedon hyödyntäminen ovat tasa-arvoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyttä korostavassa hallitusohjelmassa läpileikkaava punainen lanka. Hallitusohjelma pitää sisällään runsaasti toimenpiteitä, joilla vahvistetaan taloutta, työllisyyttä sekä tuetaan yrittäjyyttä. Elinvoimaa lisäävät myös mittavat liikenneinfraan kohdistuvat hankkeet sekä MAL-sopimusten laajentaminen nykyisestä. Lämpimät kiitokset näistä kirjauksista myös Keski-Suomen ja Jyväskylän puolesta. Hallitus panostaa vahvasti osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä tavallisten ihmisten peruspalveluihin, hoivaan ja huolenpitoon. Tapasimme tänään Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan. He esittivät kiitoksen kirjauksista, joilla parannetaan eläkeläisten ja ikäihmisten hyvinvointia. He velvoittivat myös pitämään huolta, että uudistukset toteutetaan. Tähän meidän kaikkien on varmasti helppo yhtyä. Ohjelma puuttuu ilmastonmuutokseen ja luo samalla edellytyksiä tuotekehittelylle ja uusille nouseville vientialoille. Heikoimmassa asemassa olevista pidetään parempaa huolta, jakamatonta ihmisarvoa kunnioitetaan. On erikoista, miten valtavaa vastustusta nämä tavoitteet nyt saavat osakseen. Yksikään hallitus tai hallitusohjelma ei ole täydellinen. Rinteen hallitus korjaa kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan rikottuja rakenteita, vahvistaa luottamusta politiikkaan ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Se turvaa kasvun edellytykset. Arvoisa puhemies! Ymmärrys siitä, ettei yhteiskuntaa johdeta, kehitetä eikä hyvinvointia lisätä vain markkinoiden ehdoilla, on yhteinen. Tämä ei tarkoita, etteikö elinkeinoelämän lainalaisuuksia ymmärrettäisi, viennin edellytyksiä tai esimerkiksi yrittäjyyden merkitystä arvostettaisi — päinvastoin. Nyt on hallituksella näytön paikka, ja sama koskee myös oppositiota. Suurin näytön paikka on kuitenkin tällä salilla kokonaisuudessaan. Hallitus—oppositio-asetelma kuuluu demokraattiseen kansanvaltaan, ja tiukalle debatille on tarvetta. Suomalaiset kuitenkin odottavat, että panettelu ja tahallinen toisen lokaaminen ja väärinymmärtäminen ja ennen kaikkea poliittinen teatteri loppuvat. Tiedän, että tässä salissa istuu paljon edustajia, jotka jakavat tämän näkemyksen. Yli puoluerajojen vaalikaamme sitä. Ja lopuksi itsestäänselvyytenä osoitan lämpimästi luottamukseni pääministeri Rinteen hallitusohjelmalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1380,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2019-06-12T18:16:59,2019-06-12T18:21:58,Hyväksytty,1.1 2019_16_206,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Täällä muutamat edustajat aina silloin tällöin nousevat pystyyn ja kokeilevat vastauspuheenvuoroa. Nyt on semmoinen linja, että otetaan näitä ennalta tilattuja puheenvuoroja ainakin jonkun aikaa, ennen kuin lähdetään debattiin. — Edustaja Peltokangas.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_207,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on nopealla aikataululla saanut valmiiksi pitkälti unelmiin perustuvan eepoksen, jota ainakin minä realistina en voi pureksimatta hyväksyä. Toki siellä on hyviäkin kirjauksia, mutta suuri osa on verotuksen kiristämiseen ja tavallisen duunarin elinolojen heikentämiseen johtavia toimenpiteitä. Hallituksen 700 miljoonan määrärahahaave kehitysapuun on vastuutonta politiikkaa. Asiantuntijoiden mukaan rahat ohjautuvat usein, osin, suurten kehitysyhteistyötä tehneiden organisaatioiden kuluihin. Herääkin kysymys, onko jaetuilla miljardeilla aikojen saatossa rakennettu niitä väitettyjä kaivoja ja kouluja vai maksettu korruptoituneiden virkamiesten hyvinvointia ja heimopäälliköiden uudet jeepit. Tämä hallitus nöyränä pyytää ja anoo Euroopan unionilta hallitusohjelmansa mukaan arvonlisäveron rajan korottamista 15 000 euroon, kun se tällä hetkellä esimerkiksi Euroopan unioniin kuuluvalla Virolla on jo pitkään ollut 40 000. No, te kehtaatte tuoda luettavaksi tällaisen hallitusohjelman, jossa kuljetaan nettomaksumiehenä hattu kourassa ympäri Eurooppaa, sitä Eurooppaa, joka haluaa nielaista meidän itsemääräämisoikeutemme kokonaan. Itsenäisen Suomen säilyvyyttä ei hallitusohjelmassa liioin korosteta. Kun katson hallituksen kokoonpanoa, en ihmettele. Arvoisa puhemies! Yritän ymmärtää niitä suomalaisia ihmisiä, jotka haluavat pelastaa koko maailman Suomen teollisuuden kustannuksella. Ymmärrän hyvin, että kaikille ei ole tasan jaettu ymmärrystä siitä, että Suomi ei tule toimeen ilman teollisuutta, mutta minun ei poliitikkona tarvitse hyväksyä ilmastohysterian mukana tulevaa järjettömyyttä ja pelottelun ilmapiiriä, jota lietsomalla pyritään pääsemään ilmastogurun maineeseen maailmalla, vaikka Suomen päästöt tässä maailmankaikkeudessa ovat kuin hiekanmuru Saharassa. Kaupunkiseutujen ruuhkamaksut, bensan hinnankorotukset, fossiilisten polttoaineiden käytöstä sakottaminen lisäävät esimerkiksi kuljetusyrityksen kuluja ja ajaa pienimmät eittämättä konkurssiin. Kutsutteko te tätä kestäväksi kehitykseksi? Ilmastopolitiikallanne ajatte teollisuudellemme lisää ylitsepääsemättömiä haasteita ja vaatimuksia ja ajatte esimerkiksi turveyrittäjät työntekijöineen kortistoon. Mitä tekee keskusta tälle? Mitä tekee keskusta, kun vihreät tulevat vaatimaan maaseudulta turkistarhauksen lopetettavaksi? Keskustaa ei paljon ole salissa. Puhutte kotitalouksien ostovoiman myönteisestä kehittämisestä ja samalla laskette kotitalousvähennystä verotuksessa. Onko myönteinen kehittäminen sitä, että perheen tupakoitsija maksaa askistaan tupakkaa tällä hallituskaudella 1,8 euroa enemmän ja lapset viikonloppulimuistaan toiset mokomat päälle? Olette poistamassa kannattamattoman tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä, kun samalla byrokratia hakkaa lähes jokaista yrittäjää alasta riippumatta. Pekkarinenko sinne on päästetty kirjaamaan? Anteeksi: edustaja Pekkarinen. Ihmettelette sähkön siirtohintoja samalla, kun annatte ministerinsalkun miehelle, joka toimi vastuuministerinä, kun sähköverkkomme myytiin. Ministerin omien sanojen mukaan sähköverkko myytiin väärien tai puutteellisten tietojen valossa. Kova on luottamus tänä päivänä. No, toisaalta silloinen pääministerikin lupasi ja vannoi, etteivät sähkön siirtomaksut nouse pilviin, kun valtio niiden kehitystä valvoo. Nukkuiko valtio, vai puhuiko silloinen ministeri pelkästään vastoin parempaa tietoaan, kuten kaikki, joiden kädenjälki sähköverkkojen myynnissä lepää? Luettuani läpi hallitusohjelman huomasin, että hallitus aikoo selvittää reilut 130 asiaa ja haaveilee, että noin 60 000 ihmistä ajautuu töihin kepin ja kyykytyksen avulla. Lisäksi autoilusta halutaan tehdä synti. Millainen hallitus kertoo tavoitteekseen 60 000 ihmisen työllistämisen ja samaan aikaan mainitsee, että jos näin ei tapahdu, niin sitten teemme jotain muuta? Mitä muuta, kysyn, ja millä se ”jotain muuta” rahoitetaan? Arvoisa puhemies! Tartun vielä nopeasti hallitusohjelmassa mainittuun kirjaukseen vihapuheesta. Koska se on nyt virallisessa hallitusohjelmassa mainittu, tulen esittämään kirjallista kysymystä. Nyt on löydyttävä kattava ohjeistus, mitä se on, missä järjestyksessä ja mitkä sanat ovat vihapuhetta. Tulkinta ei voi olla menettelytapana länsimaisessa yhteiskunnassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-06-12T18:22:16,2019-06-12T18:27:42,Hyväksytty,1.1 2019_16_208,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Vielä vähän aikaa sitten, ennen vaaleja, melkein jokainen puolue lupasi pikimmiten nostaa hoitajamitoituksen ympärivuorokautisessa hoivassa 0,7:ään. Silloin sen laskettiin maksavan 200—250 miljoonaa euroa. Se lupaus löytyy nyt hallitusohjelmasta, mutta hallitusohjelman liitteestä käy ilmi, että tälle on varattu rahaa vain 70 miljoonaa euroa. Jokainen ymmärtää, että tällä rahalla saadaan vain murto-osa siitä, mitä te olette äänestäjillenne luvanneet. Syvä pettymyksen aalto tulee käymään hoitajien, vanhusten ja heidän omaistensa parissa. Pettymys on suuri, ja luottamus poliitikkoihin saa taas kolauksen. Kuka viitsii kohta enää äänestää? Kuka uskoo enää sanaakaan siitä, mitä te ja me ennen vaaleja lupasimme? Arvoisa puhemies! Syyksi vatuloinnille on kerrottu, että mitoituksen nosto vaatisi 4 000 uutta hoitajaa, joita meillä ei ole, mutta me kaikki tiedämme, että Suomessa on kymmeniätuhansia hoitajia, jotka tekevät jotain ihan muuta kuin hoitotyötä. Olin toissa päivänä Rovaniemellä Lapin Yrittäjien tapaamisessa, jossa eräs K-kauppias-yrittäjä kertoi, että hänellä on kolme sairaanhoitajaa töissä. Siis K-marketissa. Ongelma ei ole siinä, etteikö meillä olisi hoitajia, vaan siinä, että he pakenevat hoitotyöstä ja että heille on sälytetty työtehtäviä, jotka eivät kuulu hoitotyöhön. Näitä muita töitä eräs hoitaja listasi näin: ”Tiskaan, katan pöytiä, pesen pyykkiä, pyyhin pöytiä, siivoan wc-tiloja, pesen pyörätuoleja, suihkutiloja, lakaisen lattioita, valmistan iltapalaa, laitan ruokaa, lämmitän ruokia, tilaan vaippoja, huollan ja tilaan apuvälineitä, pidän palavereja omaisten ja edunvalvojien kanssa, hankin asukkaalle tarvittavat hankinnat kaupasta, siirrän postit edelleen omaisille. Koko ajan tulee enemmän ja enemmän ei-hoitotyöhön liittyvää työtä.” Hallitusohjelmassa on maininta siitä, että henkilöstön työnjakoa tukipalveluiden osalta selkeytetään, ja sitä todellakin tarvitaan. On resurssien tuhlausta teettää ruoanlaittoa, siivousta ynnä muuta koulutetuilla hoitajilla. Osa tuosta 4 000 hoitajan puutteesta korjautuisi jo sillä, että palkattaisiin näihin avustaviin tehtäviin lisää keittiötyöntekijöitä ja siivoojia. Arvoisa puhemies! Hoitajapako joko muihin töihin tai hoitotyöhön ulkomaille on suuri ongelma. Norja ja Ruotsi houkuttelevat paremmilla palkoilla ja paremmilla työehdoilla. Myös hoitajien rokotuspakko Suomessa ajaa hoitajia muualle töihin. Muissa Pohjoismaissa tätä pakkoa ei ole. Totuus on, että suomalaiset hoitajat ovat alipalkattuja, pakkorokotettuja, ylityöllistettyjä ja aliarvostettuja. Joku viime hallituskauden ministereistä — en muista kuka — esitti ratkaisuksi tuontihoitajia Filippiineiltä. Toivottavasti tämä hallitus ei koskaan vajoa näin alas. Suomalaisten hoitajien koulutus, työmoraali ja ammattitaito ovat kysyttyä valuuttaa ulkomailla. Meidän pitää ymmärtää tehdä kaikkemme, että he jäisivät Suomeen ja tekisivät hoitotyötä Suomessa. Olen vakuuttunut siitä, että kun työolosuhteet vanhustyössä hoitajien lisäämisen myötä korjaantuvat ja hoitajilta otetaan pois keittiötyöt ja siivous, niin hoitajia alkaa löytymään. Rokotuspakon poisto ainakin vuosittaisen influenssarokotuksen osalta vähentäisi osaltaan hoitajapakoa, samoin joustavammat vuorojärjestelyt. Myös palkkaukseen on pakko jatkossa tulla lisää rahaa, sillä muuten me jäämme Ruotsin ja Norjan jalkoihin. Ei voi olla niin, että Suomessa koulutetaan hoitajia muiden Pohjoismaiden tarpeisiin. Norjassa sairaanhoitaja ansaitsee ilman ylitöitä ja yövuoroja tuplasti sen mitä Suomessa. Myös Ruotsissa on hoitajien palkkakehitys ollut viime vuosina huikeaa. Ensimmäinen askel hoitajien työviihtyvyyden ja työtaakan korjaamiseksi vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on nostaa hoitajamitoitus siihen luvattuun 0,7:ään mahdollisimman nopeasti. Tämä vaatii sekä rohkeutta että hieman lisää rahaa. Rahaa teiltä tuntuu löytyvän, mutta löytyykö teiltä rohkeutta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-06-12T18:27:54,2019-06-12T18:33:10,Hyväksytty,1.1 2019_16_209,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä puheessa otan kantaa muutamaan hallitusohjelman ristiriitaisuuteen. Ensin kuitenkin vastaan edustaja Kärnän eilen esittämään kysymykseen. Hän kysyi, miksi me perussuomalaiset emme halua lähettää lisää satoja miljoonia euroja suomalaisten veronmaksajien rahoja Afrikkaan. Se johtuu siitä, edustaja Kärnä, että me perussuomalaiset haluamme käyttää ne rahat suomalaisten vanhusten ja sairaiden hyvinvoinnin parantamiseen tässä ja nyt. Kehitysapuun ei pitäisi lisätä satoja miljoonia euroa, koska sellaista jakovaraa ei yksinkertaisesti ole, ja sellaisille valtioille, jotka eivät ota vastaan Suomesta karkotettavia kansalaisiaan, ei pitäisi kehitysapua antaa ollenkaan. Suomi on ollut jo pitkään velkaantuva valtio, ja kuten edustaja Lepomäkikin eilen sanoi, tämä hallitusohjelma näyttää vahvasti siltä, että velkaantuminen vain jatkuu ja jopa kiihtyy. Mielestäni ne sadat miljoonat eurot, jotka Rinteen hallitus aikoo nyt tuhlata Afrikkaan, pitäisi suunnata esimerkiksi suomalaisten pieneläkeläisten elintason ja elämänlaadun parantamiseen. Tällä hetkellähän puhutaan vappuviisikymppisestä, eli siitä luvatusta vappusatasestakin suli jonnekin jo puolet. Mutta niin se menee politiikassa liian usein: paljon lupauksia, vähemmän tekoja. — Sivuhuomautuksena voin mainita, että vaalien alla luvattiin 650 poliisia lisää, mutta nyt poliiseja tuleekin vain 300 lisää, mikä on aivan liian pieni määrä, jotta kansalaisten turvallisuus ja omaisuudensuoja olisivat riittävällä tasolla. Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo nostaa autojen polttoaineen, tupakan, alkoholin ja lämmityspolttoöljyn veroja.  Lisäksi leikataan kotitalousvähennystä.  Faktatietona tässä välissä kerron, että Suomessa on noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa, joista noin 100 000:ssa asuu eläkkeellä olevia ikääntyneitä ihmisiä. Kysymys siis kuuluu, sulaako se vappuviisikymppinen näihin hallituksen veronkorotuksiin ja kotitalousvähennyksen leikkauksiin vai jääkö pieneläkeläinen jopa tappiolle. Kotikuntani Tampere on kuluneen vuoden  aikana korottanut tai on korottamassa ter- veyskeskus- ja hammashoitomaksua, bussilippujen ja pysäköinnin hintaa sekä kiinteistöveroa. Meille tuli myös hulevesimaksu uutena verona. Nämä edellä mainitut verojen ja maksujen korotukset Tampereella ja muissa kunnissa osuvat myöskin pieneläkeläisiin. Mielestäni on kriittisen tärkeätä tarkastella, miten erilaiset verojen ja maksujen korotukset sekä leikkaukset kohtelevat pienituloisia ihmisiä. Suomessa elää köyhyysrajan alapuolella ainakin 600 000 ihmistä. Heistä ei saa tehdä entistä köyhempiä millään syyllä tai edes ilmastohysterian verukkeella, vaan heidän taloudellista asemaansa pitää parantaa. Kun käytetään sanaa ”eriarvoistuminen”, niin sen pitää tarkoittaa jokaista suomalaista. Talousteorioiden ja Excel-taulukoiden lisäksi pitää ottaa myös aistihavainnot mukaan päätöksentekoon ja kuunnella herkällä korvalla niitä pieniä ihmisiä, jotka eivät pysty itseään puolustamaan poliitikkojen suuria linjauksia vastaan. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Haluan muistuttaa hallitusta siitä, että kun kansalaisten verokuormaa lisätään, ei se tarkoita automaattisesti enempää verokertymää valtion kassaan. Tämän sai muun muassa Viro kokea edellisen hallituksen aikana: kun he korottivat alkoholijuomien verotusta, kertymä romahti. Nyt Viron uusi hallitus alentaa alkoholijuomien verotusta 25 prosenttia, koska heillä on pyrkimyksenä nostaa verokertymää muun muassa lisääntyneen ostosmatkailun ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan kautta. Näin Suomenkin pitäisi jo vihdoin oppia ajattelemaan verotuksen syy—seuraus-suhteita. Kunnioittavasti sanon, että teidänkin, pääministeri Rinne, pitäisi tulla pois historian väärältä puolelta muutamassa asiassa. Verotus on yksi niistä asioista. Kun kahden maan välillä on raja ja sen rajan toisella puolella verotus on merkittävästi maltillisempaa kuin toisella puolella, niin ilman korkeakoulututkintoakin pystyy päättelemään, kumpaan maahan yritystoimintaa, kaupankäyntiä ja tuottavia työpaikkoja syntyy helpommin. Keskustalle sanon, että te ette voi kehuskella sillä, että yritysverotusta ei korotettu. Jos olisitte pystyneet alentamaan yritysten ja yrittäjien verotusta, niin siitä olisitte saaneet sulan hattuun. Nyt sitä sulkaa ei tule.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-06-12T18:33:26,2019-06-12T18:38:32,Hyväksytty,1.1 2019_16_210,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen muodostamisen ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla suurimpien puolueiden yhteistyö. Tällä kertaa ennätyksellisen tiukkaa vaalitulosta ei kuitenkaan maltettu kunnioittaa. Täysin poikkeuksellisesti sekä eduskunnan toiseksi että kolmanneksi suurin puolue sysättiin syrjään jo hallitustunnustelujen päättyessä. Kansanvallan näkökulmasta olisi ollut tärkeää yrittää muodostaa hallitus kahden tai kolmen suurimman puolueen perustalle. Suuren vaalitappion kärsineet puolueet ovat perinteisesti siirtyneet vapaaehtoisesti oppositioon, mutta nyt nämä aikojen saatossa hyväksi havaitut periaatteet kuitenkin jostain syystä hylättiin. Arvoisa puhemies! Antamiensa runsaiden vaalilupausten ja kansalaisille syntyneiden suurten odotusten lunastaminen tulee olemaan hallituspuolueille hyvin vaikeaa. Sen vähemmistöpuolueet keskusta ja RKP ovat ainakin aiemmin olleet tuoreita vihervasemmistolaisia hallituskumppaneitaan selvästi tiukemman talouslinjan kannalla — saa nähdä, ovatko enää jatkossa. Viiden puolueen muodostama hallitus ei muutoinkaan näytä kaikilta osin järin yhtenäiseltä, eikä tilanne varmaankaan helpotu, kun vaalikausi pääsee kunnolla vauhtiin. Arvoisa puhemies! Jo ennen hallituksen nimittämistä keskustan ja vihreiden vaikeasti yhteensoviteltavat ympäristö‑ ja elinkeinopoliittiset näkemyserot nousivat pintaan uusista sellutehdashankkeista käydyn julkisen keskustelun myötä. Perussuomalaiset vaativat hallitusta takaamaan suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset. Muussa tapauksessa hallitusohjelmalta ja siinä vaaditulta 2 prosentin talouskasvulta putoaa taloudellinen pohja kokonaan. Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen tavoite tasapainottaa julkinen talous vaalikauden loppuun mennessä on sinällään oikea, mutta lukuisiin tuleviin selvityksiin tukeutuva hallitusohjelma ja erityisesti sen talouslinjaukset kaipaavat runsaasti lisää realismia ja konkretiaa. Hallitus aikoo kertainvestointien lisäksi kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli 1,2 miljardilla eurolla ja kattaa syntyvää vajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta ei kuitenkaan kannata luopua, ei ainakaan hinnalla millä hyvänsä. Se olisi hyvin lyhytnäköistä, joskaan ei missään nimessä ennennäkemätöntä politiikkaa. Arvoisa puhemies! Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää myös työllisyysasteen nostoa vähintään 75 prosenttiin. Työllisyystoimien etsiminen on kuitenkin ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, jotka ovat pitäneet niille asetettua aikataulua varsin kunnianhimoisena. Talouden mahdollinen laskusuhdanne vaikeuttaisi entisestään hallituksen tavoitteiden toteutumista. Arvoisa puhemies! Kuten täällä on moneen otteeseen jo todettu, tässä Rinteen hallitusohjelmassa on tietenkin myös useita myönteisiä tavoitteita. Niihin lukeutuvat esimerkiksi aktiivimallin leikkurin poistaminen ja tuloverotuksen pienimuotoinen keventäminen. Samalla hallitus aikoo kuitenkin muun muassa pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla sekä mahdollistaa tiemaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Monen pieni‑ ja keskituloisen asumis‑ ja liikkumiskustannukset uhkaavat nousta merkittävästi, samoin työssäkäynti ja yrittäminen vaikeutuvat. Koulutuksen saralla sinänsä aivan oikein kunnostautumaan pyrkivä hallitus kaavailee varsin hämmästyttävästi lukio-opintojen valinnanvapauden kaventamista palauttamalla ruotsin kielen ylioppilastutkinnon pakolliseksi aineeksi äidinkielen rinnalle. Ennätyspitkään hallitusohjelmaan sisältyvät myös esimerkiksi jo ennestään velanotolla kustannettujen kehitysyhteistyömäärärahojen tuntuva korotus ja maahanmuuttopolitiikan höllennykset. Hallitus suunnittelee pakolaiskiintiön nostoa ja nykyistä joustavampaa työlupien myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille. Samalla kasvaa halpatyömarkkinoiden syntymisen riski. Arvoisa puhemies! Nyt ovat siis tiedossa ne linjaukset, joilla maata aiotaan seuraavat neljä vuotta hallita. Hallituksen ensimmäiset merkittävät lakiesitykset ehtivät kuitenkin eduskunnan käsittelyyn vasta syksyllä, ja Rinteen hallituksen antaessa ensimmäisen talousarvioesityksensä selvinnevät myös keinot, joilla hallitusohjelman runsaat lupaukset aiotaan rahoittaa. Silloin nähdään, mitä hallitusohjelman kirjausten konkretisoituminen tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-06-12T18:38:43,2019-06-12T18:44:08,Hyväksytty,1.1 2019_16_211,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! On äärimmäisen hyvä ja kunnioitettava tavoite rakentaa Suomesta turvallinen maa asua ja elää, jossa jokaisesta pidetään huolta, joka on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen. Kukapa ei sellaista haluaisi? Miten kukaan voisi sellaista vastustaa? Kannustan kaikkia tekemään niin, sillä sellainen antaa toivoa, se antaa uskoa — jälleen asioita, joita on hyvin vaikea vastustaa eikä sellaiseen ole aihettakaan. Mutta kuinka realistinen tilannekuva hallituksella on niistä haasteista ja ongelmista, joihin se ohjelmallaan lupaa apua? Raotan hieman realismia turvallisuudesta. Huumausainerikollisuus on räjähtänyt valtakunnallisesti täysin käsiin. Ei tarvitse mennä kuin muutamien satojen metrien päähän tuohon Rautatieasemalle, ja voitte seurata itsekin, kuinka huumausainerikollisuus rehottaa kukkeana keskellä päivää ohikulkijoiden silmien alla, eikä aineiden käyttöäkään salata enää millään tavalla. Sen pitemmälle ei tarvitse mennä tilannetta toteamaan. Muutos tässä asiassa on häkellyttävän suuri. Nuorimmat pilvenpolttorinkeihin osallistuvat ovat hädin tuskin kymmentä vuotta täyttäneitä. Hätkäyttävintä näissä naperopilviringeissä on se, että niissä ei pidetä huumausaineiden käyttöä minään, vaikka paikalle sattuu aikuinen kyselemään lasten touhuilusta. Anonyymiverkoissa tapahtuva huumausainekauppa on äärimmäisen helppoa, ja kiinnijäämisriski on hyvin matala. Entistä enemmän tapahtuu niin, että nuoret ihmiset ennättävät kehittää itselleen erittäin syvän riippuvuuden kovilla aineilla eivätkä he välttämättä koskaan päädy viranomaisten käsiin tai se tapahtuu aivan liian myöhään. Tämä on myös uusi ilmiö. On sanomattakin selvää, että anonyymiverkoissa tapahtuva rikostutkinta on erittäin työlästä ja aikaavievää. Se vaatii resurssia. Tässä salissa on nostettu seksuaalirikokset useasti esille. Onko mitään käsitystä siitä, millaista sellaisten rikosten tutkinta on, varsinkin kun ne kohdistuvat lapsiin? Ei pidä unohtaa, että näitä rikoksia tekevät myös kantasuomalaiset, ja useasti ne ovat julmuudeltaan täysin käsittämättömiä. Tällaisissa rikoksissa lasten kuulustelu on äärimmäisen vaativaa ja aikaavievää ja samalla henkisesti erittäin kuluttavaa. Näitä rikoksia tutkivat poliisit jäävät täysin yksin, sillä tapaukset ovat niin sairaita ja kieroutuneita, ettei kukaan halua vaurioittaa itseään niistä kuulemalla. Käytännössä nämä tapaukset invalidisoivat henkisesti niitä tutkivia poliiseja. Tunne on hyvin vahva, että on pudottu syvään, kylmään kaivoon, josta ei ole enää koskaan pois pääsyä. Sijaistraumatisoituminen on hyvin väkevää, eikä raju, vuosia kasaantunut kumulatiivinen stressi tilannetta helpota. Tilanne heijastelee koko elämään. Mutta mietitäänpä uhreja — kuinka syvästi he ovat vaurioituneita, kuinka yksin he ovat? Nämä ovat vain muutamia pilkahduksia siitä realistisesta tilannekuvasta, joka on olemassa tämän kuplan ulkopuolella, jonka sisällä me täällä olemme ja päätämme ihmisten asioista. Esimerkeissä riittäisi kyllä. Kuuntelin eilen huolestuneena tuoreen sisäministerin lausuntoa, jonka mukaan hallitusohjelmalla taataan kansalaisten perusturvallisuus. Jokainen Säätytaloon marssinut puolue oli sitoutunut lisäämään poliiseja 650:lla. Se olisi ollut ehdoton minimimäärä, joka olisi tuonut helpotusta pahimpaan hätään, mutta töitä olisi siitä huolimatta riittänyt. Säätytalolta tultiin ulos 300 poliisin lisäyksellä. Onhan se eteenpäin vaikka nokalleen kaatuu, mutta käytännössä tuo lisäys ei näy missään. Painotukset hallitusohjelmassa ovat myös kummallisia tässä asiassa. Helpotusta ei ohjata sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Huutava pula lisäkäsistä on varsinkin rikostutkinnassa, jossa tutkijat ovat hukkuneet valtaviin juttupinoihinsa jo vuosia. Hälytystehtävistäkin jää hoitamatta vuodessa 100 000, koska ei ole ketään sinne lähettää. Edustajat Lohi ja Kärnä totesivat, että poliisin näkymistä harva-alueilla lisätään ja poliisille linjataan enimmäisvasteaika. Kannattaa jälleen olla tarkkana näiden asioiden kanssa. Varsinkin edustaja Kärnä tietää, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pidemmät ovat etäisyydet. Ilman riittävää resurssin lisäystä on turha laatia tiukkoja vasteaikoja. Enimmäisvasteaika tulee kattamaan koko maan, mikä tarkoittaa sitä, että ilman riittävää resursointia poliiseja on siirrettävä keskuksista harva-asutusalueille. Vastahan ne sieltä hallintorakennemuutoksen kautta pois otettiin. Edustaja Lindtman toi ansiokkaasti esille, kuinka ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen ollaan nyt nostamassa poliisien määrää. [Antti Lindtman: Yli!] — Juuri näin. — Mutta tuo määrä on päästetty kymmenen vuoden aikana tippumaan niin alhaiselle tasolle, että muutaman sadan korotus ei korjaa tilannetta. Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitusohjelmassa lisätään poliisien määrää, mutta on virheellistä kuvitella, että tällä lisäyksellä kansalaisten perusturvallisuus on turvattu, kuten ministeri Ohisalo totesi. On hyvä, että tällä hallitusohjelmalla luvataan kansalaisille uskoa ja toivoa varsinkin niille, joilla sitä ei ole. Suurin huoleni on se, että entäs sitten, jos lupauksia ei täytetäkään. Entäs sitten, jos realismi onkin jotain muuta kuin mitä hallitus kuvitteli, minkä varaan tämä ohjelma on kirjoitettu? Meillä on liikaa ihmisiä, joilla ei ole mitään muuta kuin kaksi asiaa: uskoa ja toivoa. Toivon sydämestäni, että he eivät tule pettymään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-06-12T18:44:21,2019-06-12T18:49:55,Hyväksytty,1.1 2019_16_212,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","En sen kummemmin avaa nyt debattia, mutta kun täällä edustaja Lindtmanin nimi mainittiin, niin sen verran.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_213,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Arvostan edustaja Kilven asiantuntemusta oikeudenhoidon ja viranomaistoiminnan saralla. Haluan kuitenkin sanoa kaksi asiaa: Se on totta, että poliisien määrä on laskenut kutakuinkin 12 vuotta kuin lehmänhäntä, ja juuri nuo 12 vuotta kokoomus on ollut hallituksessa ja useimmiten juuri vaatimassa eniten säästöjä. Ja nyt ensimmäistä kertaa suunta käännetään. Ja pidän hieman omituisena sitä logiikkaa, että kun samaan aikaan moititaan hallitusta siitä, että se käyttää liikaa rahaa pysyviin menoihin, niin samaan aikaan täällä moititaan, että nyt tulee liian vähän poliiseja, etenkin kun ollaan oltu leikkaamassa. Mutta tähän ei Kilpi tietysti ole syyllinen. Ja vielä, mitä tulee näihin seksuaalirikoksiin: Viime vaalikaudella kaikki eduskuntaryhmät sopivat, että seksuaalirikosten rangaistuksia tiukennetaan. Valitettavasti silloinen hallitus, kokoomus etunenässä, priorisoi sote-uudistuksen perustuslakivaliokunnassa ja se jäi toteuttamatta. Nyt se toteutetaan. Ja vielä kolmanneksi: rikoksen uhrin asemaa parannetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-12T18:50:00,2019-06-12T18:51:06,Hyväksytty,1.1 2019_16_214,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Myös ministeri Ohisalo tuossa mainittiin, annetaan hänelle myös puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_215,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kilvelle erittäin hyvästä puheenvuorosta. Jos edustaja Kilpi on ollut täällä nämä kaksi päivää kuuntelemassa, niin olen useaan kertaan nostanut esille sen, että poliisien määrä ei suinkaan ole se ainoa keino, jolla tämä hallitus puuttuu eriarvoisuuteen, syrjäytymiseen, kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Olen useaan otteeseen maininnut, että kokonaisturvallisuus syntyy lukuisista eri asioista liittyen muun muassa siihen, kuinka ihmiset tulevat toimeen tässä yhteiskunnassa, onko kattoa pään päällä ja ruokaa lautasella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-12T18:51:11,2019-06-12T18:51:45,Hyväksytty,1.1 2019_16_216,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Nyt takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_217,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tänään olin käveleskelemässä tuossa eduskunnan pääaulassa ja katselin siitä ikkunoista pylväitten ohi tuonne aukiolle, ja siellä Oodi-kirjaston luona ja muualla oli aika paljon ihmisiä, Mannerheimintiellä oli paljon liikennettä, ja aikaisemmin siinä muutama ihminen leikkasi nurmikkoa. Mietin siinä kohtaa vain sitä, että niin, näillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa turvallisuuteensa täällä Suomessa. Sen sijaan he panevat toivonsa meidän varaan, että me teemme sen. Nuo pylväät erottavat meidät näistä kansalaisista siinä, että meillä on valta, heillä ei ole. Tuntuu siltä, että kun tähän saliin pääsee ihmisiä, niin jossain kohtaa se arki tuntuu unohtuvan. Pylväitten toisella puolella olevat ihmiset eivät pysty esimerkiksi, kun menevät kotiin pimeän aikaan, ottamaan taksia alleen, kun he käyvät kuntosalilla, lenkillä, eivät pääse ministeri-Audeillaan menemään suoraan eduskunnan ovelta kotiin. Heillä se arki kulkee koko ajan mukana. On aivan käsittämätöntä, että täällä tämä turvallisuus ei ole ykkösprioriteetti meillä kansanedustajilla ja varsinkaan nytten hallituksella, kun lukee teidän ohjelmaanne lävitse. Sen sijaan näille ihmisille sanotaan, että te voitte vaikuttaa, te voitte äänestää, ja nämä ihmiset äänestivät edellisissä vaaleissa. Vielä pari kuukautta sitten perussuomalaisilla oli 17 kansanedustajaa, ja siitä 17:stä meillä nousi se määrä 22:lla. Sen sijaan keskustalla se laski 18:lla. Tässä on eroa 40 kansanedustajaa, kun katsotaan sitä muutosta, ja kuka istuu hallituksessa tällaisen vaalituloksen jälkeen? No, se on keskusta. Keskusta tukee tätä vihervasemmistolaista hallitusta, ja on tosi kiva tämän jälkeen mennä sanomaan kansalaisille, että kyllä, te voitte vaikuttaa, teidän äänillänne on merkitystä, koska nämä äänet on pistetty viemäristä alas. Miten keskustan saa pois vallasta, kun sataan vuoteen surkeimman vaalituloksen jälkeen te koette, että teidän paikkanne on hallituksessa? Kun katsoo, minkälaista hallitusohjelmaa te lähdette toteuttamaan, niin siellä on yli parikymmentä sivua hiilinieluista ja muista. Sitten kun me katsomme turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa: yksi ja puoli sivua. Mikä on se sisältö? No, siellä esimerkiksi helpotetaan perheenyhdistämisiä, mikä tarkoittaa humanitaarisen maahanmuuton moninkertaistumista. Siellä parannetaan turvapaikanhakijoitten oikeusturvaa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakijoilla todennäköisyys sille, että he pääsevät jäämään tähän maahan, paranee. Mitä tulee näihin jalkapantoihin, mistä niin paljon puhuttiin, niin vihreitten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja meille selvensi, mitä tämä todellisuudessa tarkoittaa. Arvoisa herra puhemies, tämä tarkoittaa sitä, että kun meillä on säilöönottoyksikköön menossa ihmisiä, jotka on laittomasti maassa, jotka on analysoitu turvallisuusriskiksi, heille laitetaan jalkapanta ja heidät päästetään vapaaksi suomalaisten keskuuteen. Tiedättekö, kun jossain Hesperian puistossa tai vaikkapa Oulussa tuolla Itä-Tuiran kaupunginosassa sitä nuorta tyttöä vastaan tulee tämmöinen laittomasti maassa oleskeleva turvapaikanhakija, niin sillä ei ole mitään väliä, onko sillä turvapaikanhakijalla pantaa vai eikö sillä ole, sen tytön näkökulmasta, jota aletaan ahdistelemaan. Sillä ei ole yhtään mitään väliä, eikä se paranna ollenkaan turvallisuutta. En voi kuin hämmästellä sitä, että hallitus ei ota tosissaan tätä turvallisuusriskiä, minkä tämä humanitaarinen maahanmuutto ja nämä laittomasti maassa oleskelevat aiheuttavat Suomelle, ja sen sijaan samaan aikaan tosiaan me priorisoimme Afrikkaa maantieteellisesti kehitysyhteistyössä. Jo esimerkiksi Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungissa olisi kaksinkertainen määrä ihmisiä asumassa, jo siihen kaupunkiin panostamalla meillä olisi aivan riittävästi hommaa, jo siihen maahan panostamalla meillä olisi riittävästi hommaa, mutta ei, kokonainen maanosa. Minä toivon, että tämä hallitus tulee tekemään aivan erillisen, kunnollisen maahanmuutto-ohjelman, jossa otetaan tosissaan tämän maan tyttöjen, naisten, vanhempienkin naisten turvallisuus, koska tuo hallitusohjelma on aivan roskaa, kun me katsomme sitä maahanmuutto-osuutta. Minä tulen vahtimaan henkilökohtaisesti, Antti Rinne, pääministeri, että te oikeasti teette toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi. Tuntuu, että Sipilän linja jatkuu mutta vaan heikompana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-12T18:51:51,2019-06-12T18:57:00,Tarkistettu,1.1 2019_16_218,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Nyt ministeri Marin on pyytänyt puheenvuoron.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_16_219,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! On aivan erinomaista, että tässä salissa keskustellaan suomalaisten ihmisten turvallisuudesta. Varmasti voimme kaikki olla samaa mieltä siitä, että tämä on todella tärkeä kysymys, ja meidän kaikkien pitää siihen yhdessä, niin oppositiopuolueiden kuin hallituksen, kiinnittää huomiota. Hallitusohjelmassa on turvallisuuskysymys otettu erittäin vakavasti, erittäin laajasti, kattavasti, huomioon. Ministerit Ohisalo ja Henriksson ovat omalta osaltaan tänään vastanneet niin poliisien määrän lisäämisestä kuin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta torjuntaohjelmasta, siitä, että nyt laitetaan panostuksia ja resursseja siihen, että jokaiselle tässä maassa niin laajan turvallisuuden näkökulmasta kuin sitten esimerkiksi juuri naisten ja tyttöjen aseman parantamisen osalta saadaan lisävahvistuksia ja lisäresursseja. Liikenteen osalta: Myös liikenteen turvallisuuteen kiinnitetään hallitusohjelmassa erityistä huomiota. Täällä todetaan muun muassa seuraavaa: ”Liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan uudelleen mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on vastata EU:n nollaskenaarioon: nolla liikennekuolemaa vuoteen 2050 mennessä.” Turvallisuuskysymys on siis erittäin laaja. Se on huomioitu täällä hallitusohjelmassa yhtä laajasti sisäisen turvallisuuden osalta, laajan turvallisuuden osalta kuin sitten esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantamisen osalta, ja tässä kokonaisuudessa on tietenkin se, että meillä ovat niin tiet, raiteet kuin kaikki muutkin väylät asianmukaisessa kunnossa. Kun hallitus nyt panostaa erittäin vahvan panostuksen perusväylänpitoon, niin tämä kaikki parantaa suomalaisten ihmisten turvallisuutta ja voimme varmistaa sen, että jokainen tässä maassa voi elää turvassa turvallista elämää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-12T18:57:04,2019-06-12T18:58:55,Hyväksytty,1.1 2019_16_220,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Sain kehitysvammaiselta ystävältäni viestin, jossa hän kysyy: Milloin te saatte sen soten valmiiksi? Hän ei ole ainoa kysyjä. Luen hallitusohjelmasta: ”Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun. Valmistelussa otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset reunaehdot. Uudistus tehdään hallitusti ja vaiheistaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.” Keskustelin maanantai-iltana pienen maalaiskunnan huolestuneiden luottamushenkilöiden kanssa. Nämä vastuunkantajat vetosivat: ”Viekää hyvät ihmiset se uudistus viimein loppuun. Iisakin kirkkokin saatiin aikanaan valmiiksi. Huoltosuhteen vinoutuessa ja väen ikääntyessä sote-palvelut tulee saada mitä pikimmin isommille hartioille. Me emme selviä ilman sitä, olemme jo nyt pulassa.” Näin pienen kunnan vastuunkantajat evästivät meitä. Soten loppuun saattaminen on koko eduskunnan yhteinen tehtävä. Uudistuksella on kiire. Siirretään jalka jarrulta kaasulle. Viedään sote tällä aika lailla keskustalaisella mallilla maaliin, jotta päästään kehittämään myös sosiaaliturvaa. Mielessäni ovat erityisesti nuoret, joiden parissa olen tehnyt pitkään työtä. Miten hallitusohjelma satsaa nuorisoon? Ohjelma lisää nuorten harrastusmahdollisuuksia. Liikuntaan ja liikkumiseen panostetaan, opiskelijahuoltoa ja opinto-ohjausta vahvistetaan, kansan-opistot ja työpajat pääsevät toteuttamaan yksilöllisiä opintopolkuja osana oppivelvollisuuden pidentämistä. Lisärahaa suunnataan etsivälle nuorisotyölle, joka tekee monella paikkakunnalla hyvää yhteistyötä Ohjaamojen kanssa. Haluan puhua hetken näistä Ohjaamoista. ”Parasta ikinä”, ovat sanoneet nuoret, jotka ovat löytäneet Ohjaamon. Ohjaamot ovat matalan kynnyksen paikkoja, joihin nuori voi tulla ja joissa eri alojen asiantuntijat kohtaavat nuoret kasvokkain ja auttavat heitä samalta luukulta. Nuorten palvelut ovat samassa paikassa samaan aikaan. Ketään ei pompotella. Nuori saa tukea nopeammin, kootummin, yhtenäisemmin ja helpommin, ja jonotusajat lyhenevät. Kynnys hakea apua madaltuu. Eri puolilla Suomea toimii 70 vähän eri konsepteilla toimivaa Ohjaamoa, jotka tekevät yhteistyötä niin etsivän nuorisotyön, koulujen, järjestöjen kuin Puolustusvoimien kanssa. Toiminta on pääosin kuntien rahoittamaa. Viime vuonna Ohjaamoissa toteutui esimerkiksi 142 000 nuoren tapaamista, 72 000 yksilökäyntiä, 3 000 jalkautuvaa tapaamista ja 66 000 ryhmätapaamista. Nuoret hakivat Ohjaamoista tietoa ja kyselivät työstä, yrittäjyydestä, koulutuksesta, opiskelusta, taloudesta, terveydestä, kodista ja vapaa-ajasta. Ohjaamo-toiminta on nostanut esille selkeän puutteen: meillä ei ole riittävästi nuorten mielenterveyspalveluja. Näitä satsauksia hallitusohjelma lupaa. Jatkossa tarvitaan tämän tärkeän Ohjaamo-toiminnan koordinaatiota, jota voisi tehdä esimerkiksi hallitusohjelmassa mainittu lasten ja nuorten ministeriryhmä. Huolehditaan yhdessä siitä, että jokaisella nuorella on toiveikas näkymä tulevaisuuteen, mielekäs polku ja välineet edetä kohti koulutusta ja työtä. Ohjaamot ovat löytäneet useita ihmisiä, jotka ovat olleet täysin yhteiskunnan ulkopuolella. Huolehditaan siitä, että tämä työ voi jatkua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-06-12T18:59:06,2019-06-12T19:04:17,Hyväksytty,1.1 2019_16_221,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet parin päivän aikana lukuisia puheenvuoroja aiheista maan ja taivaan väliltä, mihin hallitusohjelman kokonaisuus toki antaakin mahdollisuuden. Tässä yhteydessä keskityn hallitusohjelman yhteen merkittävään kokonaisuuteen, joka koskee hallitusohjelman kirjauksia valtakunnallisen liikenneverkon kehittämisestä. Liikenneverkossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka, ja verkon kunto heikentyy vuosi vuodelta. Ihmisten ja tavaroiden turvallinen ja saumaton liikkuminen on uhattuna yhä useammalla alueella. Tämän tunnistavat varmaan kaikki eri vaalipiirien edustajat. Esimerkiksi päärataverkon kehittäminen, matka-aikojen nopeuttaminen ja liikenteen välityskyvyn parantaminen ovat saavuttamassa toiminnallisen kipupisteen, johon tämä hallitus on voimakkain askelin askeltamassa. Suomen infraverkkoon liittyvät hallitusohjelman kirjaukset rakentuvat ja tukevat tasapainoisesti koko maan huoltovarmaa, kilpailu- ja uudistuskykyistä, resurssiviisasta ja kokonaisvaltaista kehitystä. Erityisesti rataverkkoa ja raideliikennettä koskeville hankkeille on syytä tehdä laaja-alainen vaikutusten arviointi sekä suunnitella ja rakentaa ne nykyisen verkon kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi. Suoran budjettirahoituksen rinnalle nostetaan varsin järkevällä tavalla erillisrahoituksen mahdollisuus hankekohtaisesti. Raideliikenteeseen tehtävät toimenpiteet tuovat lisää matkustajia raiteille ja tukevat järkivihreää ajattelua. Pääradan osalta hallitusohjelma huomioi myös, että päärata on juurikin kokonaisuus, ja uskon, että esimerkiksi Tampere—Seinäjoki-välin kaksoisraiteisuuden suunnittelutarpeet ovat hallituksella hyvin tiedossa. Hallitusohjelmassa mainittu 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnittelutyö käynnistetään, ja siinä tunnistetaan koko Suomen väyläverkostoon liittyvät tarpeet. Hallitus tekee tässäkin asiassa voimakasta aluepoliittista ohjelmaa, mistä maakuntien Suomi kiittää. Perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Nostolla varmistetaan, ettei korjausvelka kasva ja että olemassa olevaa korjausvelkaa pystytään purkamaan. Myös alemman tieverkoston kuntoon panostetaan. Tieliikenneinfran kriittiset erityistarpeet teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta otetaan myös huomioon. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma liikenneverkon kehittämisestä on kunniallinen ja konkreettinen osoitus siitä, että hallitusohjelma edistää tosissaan Suomen kansalaisille ja kaikkialla Suomessa asuville mahdollisuutta sujuvaan, turvalliseen ja toimintavarmaan liikkumiseen. Liikenteeseen kohdistuvat toimenpiteet ovat myös osa työllisyyttä, osa kansallista infraylpeyttä, joka tuo jokaiselle suomalaiselle ja maakuntien Suomelle parempaa arkea. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaa voi ja pitääkin haastaa monella tapaa. Yhdessä asiassa se on kuitenkin vaikeaa. Liikenneinfraan liittyvät kirjaukset antavat voimakkaan viestin siitä, että hallitus on tosissaan tekemässä liikenteellisiä toimenpiteitä. Näille toimille tarvitaan koko eduskunnan tuki vailla hallitus—oppositio-asetelmaa, koska puhumme jokaiselle meille mandaattimme antaneiden asioista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-06-12T19:04:25,2019-06-12T19:09:25,Hyväksytty,1.1 2019_16_222,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Käydyssä keskustelussa hallitusohjelmasta on kiitelty niitä monia hyviä toimia, joita hallitus esittää ja aikoo tehdä esimerkiksi perusturvaan, sairaiden, vammaisten, vanhusten hyvinvointiin. Lapsiperheiden kannalta hallitusohjelma on aivan erinomainen, jopa mullistava. Siinä on todella hyviä linjauksia siitä, miten me saamme maastamme lapsille, nuorille ja perheille entistäkin paremman. On selvää, että nyt esitetyt pysyvät menolisäykset vaativat korkeampaa työllisyyttä, ja hallitus on sitoutunut 60 000 uuden työpaikan lisäämiseen. Mielestäni merkittävin hallitusohjelman linjaus työllisyyden kannalta on se, että läpi hallitusohjelman kulkee vahva ajatus siitä, että haluamme luoda maastamme sellaista yhteiskuntaa, jossa entistäkin enemmän arvostetaan työn tekemistä. Me tarvitsemme työn arvostamista ja sellaista ajattelua, että jokainen työ on arvokasta ja että millä paikalla sitä työtä tekeekin, niin on mukana rakentamassa tätä yhteiskuntaa. Oma edesmennyt isoäitini antoi minulle tärkeän opetuksen, kun nuorena miehenä etsin ensimmäistä työpaikkaa. Hän sanoi, että mene aluksi vaikka aidanseipääksi. Kunhan jotakin työtä teet, saat jalan työelämän ovenrakoon ja siitä se sitten lähtee. Ja niin se lähtikin. Hallitus päätti ohjelmassaan myös, että käynnistämme laajan sosiaaliturvan uudistamisen, joka valmistellaan parlamentaarisesti. Siihen on mahdollista kaikkien eduskuntapuolueitten lähteä mukaan, ja se on lähtökohtakin. Tuossa sosiaaliturvan uudistamisessa keskeisenä tavoitteena on se, että haluamme helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhteen sovittamista, kannustaa ottamaan työtä vastaan, tehdä työnteosta ylipäätäänkin kannattavampaa. Työllisyyden lisäämiseksi tässä hallitusohjelmassa on konkretiaa, toisin kuin ehkä jotkut ovat nähneet. Hallitus muun muassa pyrkii auttamaan osatyökykyisiä nykyistä paremmin työmarkkinoille ja helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa. Hallitus päättää harjoittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa. Ja se on huomattava, että myöskään edellinen, Sipilän hallitus, jonka työllisyys- ja talouspolitiikan ansioita ei voine kukaan faktojen pohjalta kiistää, ei ohjelmassaan määritellyt kaikkia työllisyyskeinojaan yksityiskohtaisesti, vaan näitä keinoja etsittiin matkan varrella. Elämme muuttuvassa maailmassa. Samalla tavalla täytyy toimia nytkin. Tuossa meidän hyvässä ohjelmassamme linjataan tällä tavalla, että ellei tätä tavoitetta saavuteta, hallitus ryhtyy määrätietoisiin toimiin tavoitteen saavuttamiseksi, ja mitään työllisyyttä parantavaa keinoa ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle. Ellei puolta tuosta 60 000 työpaikan tavoitteesta, siihen tähtäävistä toimista, ole valmiita elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä, hallitus arvioi aiemmin päätettyjä menojen lisäyksiä. Joku totesi, että tässä ohjelmassa ei yrittäjyyden osalta ole kehumista pelkästään sen perusteella, että verotus ei kiristy, mutta kuitenkin tämä ohjelma on saanut varsin runsaasti kiitosta yrittäjiltä. Minkä vuoksi? Siksi, että jo edellisellä hallituskaudella toteutettiin monia todella hyviä yrittäjiä koskevia päätöksiä ja ne saavat nyt jatkua. Yrittäjien verotuksessa on aivan erityisen tärkeää ennustettavuus ja vakaus. Kannattaa yrittää. Kannattaa yrittää. Myös maatalouteen kohdistuvat täsmätoimet ovat merkittäviä koko maan elinvoiman kannalta, ja niitä on tässä hallitusohjelmassa paljon. Vielä yhden asian haluan nostaa tuosta ohjelmasta: Siinä puututaan hyvin jämäkästi koko maata vaivaavaan sisäilmaongelmaan ja tarjotaan siihen monia konkreettisia ratkaisuja. Se on erinomainen asia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-12T19:09:27,2019-06-12T19:14:54,Hyväksytty,1.1 2019_16_223,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! SDP:n ryhmäpuheenjohtajan mukaan, siis eilen sanottuna, äänestäjät antoivat eduskuntavaaleissa muutosviestin. Tämähän pitää paikkansa. [Antti Lindtman: Kyllä!] Muutosviesti tuli, mutta ongelma on, että tätä viestiä ei kuunneltu eikä noudatettu ainakaan hallituskokoonpanon osalta. [Jukka Gustafsson: Kyllä vasemmisto ja vihreät saivat hyvin ääniä!] Mutta tämähän ei ole laitonta, ei siitä ole kysymys. Tämä on politiikkaa ja tästä Rinteen hallitus kantaa jossain vaiheessa vastuunsa suomalaisille. [Jukka Gustafsson: Kaikki kantaa!] Arvoisa puhemies! Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii monia toimenpiteitä. Yksi niistä on suomalaisen viennin ja sen avainalan, metsäteollisuuden, tulevaisuuden turvaaminen. Rinteen hallituksen ministereiden erilaiset linjaukset metsien käyttöön liittyvissä kysymyksissä herättävät huolta ja kysymyksiä siitä, voiko Suomeen tehdä tulevaisuudessa mittavia investointeja. Tämän näkymän pitäisi olla parinkymmenen vuoden mittainen, mutta viestit hallituksen suunnasta ovat olleet ristiriitaisia. Siis riittääkö puuta tuleviin teollisuuden investointihankkeisiin vai ei? Mikä on hallituksen linja? Tämä on vakava asia: sähkö ei tule töpselistä eikä raha pankkiautomaatista. Elinkeinoelämä tarvitsee selkeää näkymää ja Suomi kipeästi investointeja. Metsät kasvavat tällä hetkellä noin 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, eikö niin? Viime vuonna hakattiin puuta noin 75 miljoonaa kuutiota. Tämän vuoden ennakkotiedot näyttävät siltä, että hakkuumäärät olisivat vähäisemmät kuin viime vuonna. [Raimo Piirainen: Ei pidä paikkaansa, suuremmat ovat!] Mutta nyt kun meillä on ministeri Mikkonen paikalla, niin häneltä olisi hyvä kysyä tässä debatin yhteydessä, mikä on hallituksen linja metsähakkuiden osalta. Onko nyt niin, että hallituksen erilaiset ongelmat lakaistaan maton alle ja syksyllä sitten ryöpsähtää? Arvoisa puhemies! Oma lukunsa ovat metsien käyttöön liittyvät perustuslailliset kysymykset. Siis itse asiassa kuka ylipäätänsä voi määrätä rajoituksia yksityiselle omaisuudelle? Kuka määrää, että Antin metsästä voi hakata, mutta Mikan metsästä ei? [Antti Lindtman: Ei kukaan!] — Juuri näin. — Ja koska tämä asia vaikuttaa hyvin teoreettiselta, niin pelko on kyllä siitä, jos mietitään metsien käyttöä ja rajoituksia hallituksen toimesta, että ne kohdistuisivat valtion metsiin, joita sijaitsee Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa, juuri niillä alueilla, joissa kaikkein kipeimmin isoja metsäteollisuuden investointeja tarvitaan. Ja tästä tarvittaisiin kyllä nyt varmuus, että myös valtion metsiä käytetään sen mukaan kuin ne kasvavat ja niitä voidaan oikeasti hyödyntää. Siis oma viestini tässä keskustelussa on se, että huolehditaan yritysten vakaasta toimintaympäristöstä. Suomalaisten yritysten ympäristövastuu on omaa luokkaansa. Me olemme edelläkävijöitä. Ei meidän tarvitse potea huonoa omaatuntoa, vaan voimme olla ylpeitä siitä, mitä suomalainen teollisuus on tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-06-12T19:15:13,2019-06-12T19:19:47,Hyväksytty,1.1 2019_16_224,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ja pääministeri Rinne, muutama minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_225,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Joudun lähtemään tästä muihin työtehtäviin, ja ajattelin käyttää omalta osaltani tähän keskusteluun päätöspuheenvuoron ja kiittää siitä asiallisesta ja hyvästä keskustelusta, jonka eduskunta on hallitusohjelman ympärillä käynyt, ja monista arvokkaista viesteistä myös opposition puolelta, jotka on hallituksessa noteerattu ja tullaan tämän vaalikauden aikana toiminnaksi muuttamaan. Kiitos siis keskustelusta. Edustaja Sankelo, olen varmaan neljä kertaa tämän keskustelun aikana palannut tähän samaan aiheeseen, mutta nyt yritän sen tehdä niin, että varmasti tulee selväksi tämä metsän käytön politiikka: On erittäin tärkeä asia eläville sukupolville, tuleville sukupolville ja ylipäätään maapallon koko sivilisaation tulevaisuudelle se, miten me kykenemme ilmastonmuutosta, ilmaston lämpenemistä, hallitsemaan. Se edellyttää sitä, että puututaan sekä päästöihin että nieluihin, jokainen valtio omalta osaltaan, kun valtioitten rajat eivät aseta esteitä hiilidioksidipäästöjen tai ylipäätään päästöjen kulkeutumiseen eri puolille. Se vaatii jokaiselta valtiolta, jokaiselta kansakunnalta omia vastuullisia tehtäviä. Meillä on hallitusohjelmassa tavoite omalta osaltamme päästä 2035 tilanteeseen, jossa Suomi on hiilineutraali ja sen jälkeen pian hiilinegatiivinen, ja ne toimenpiteet pitää aloittaa tänään — ei huomenna eikä ylihuomenna vaan tänään. Sen takia on tärkeätä, että sekä päästöjen puolella että myöskin sitten nielun puolella tehdään kaikki ne asiat, jotka järkevästi johtavat tähän hiilineutraalisuuteen ja sitten hiilinegatiivisuuteen tulevaisuudessa. Meidän täytyy ilmakehästä saada pois näitä sinne jo päästettyjä hiilidioksideja niitten nielujen avulla, koska maapallo lämpenee 50 vuotta sen jälkeenkin. Vaikka tänään saman tien lopetettaisiin kaikki päästöt, niin 50 vuotta vielä lämmetään, ja se vaikuttaa lasten, lastenlapsien ja tulevien sukupolvien elämään. Tästä syystä on tärkeätä huolehtia, että me teemme oikeita ratkaisuja. Aivan yhtä tärkeätä on se, että Suomi kehittyy elinvoimaisena kestävän talouden näkökulmasta, ekologisesti kestävänä, sosiaalisesti oikeudenmukaisena valtiona ja yhteiskuntana, ja tähän liittyy hyvin tärkeänä osana se, että meillä on työpaikkoja riittävästi. Puuntuotannon näkökulmasta tällä hetkellä hakkuitten määrä voisi liikkua varmaan tuolla 110 miljoonan kuution paikkeilla. Sitten täytyy ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon, mikä vähentää hakkuitten määrää, ja sitten myöskin ilmaston lämpeneminen, joka vähentää myöskin hakkuitten määrää. Tällä hetkellä meillä ei ole tutkittua tietoa riittävästi, jotta me pystyisimme määrittämään, miten paljon siitä puun tuotannollisesta tasosta pitäisi tulla alaspäin, mutta arviot tällä hetkellä, ne parhaimmat asiantuntija-arviot, liikkuvat sillä tavalla, että osa näistä tällä hetkellä liiketaloudellisesti arvioitavana olevista hankkeista tullaan toteuttamaan ja Suomessa meidän puuraaka-aine siihen riittää. Olen keskustellut Metsä Groupin ihmisten kanssa liittyen Kemin hankkeeseen, olen keskustellut Kemijärven hankkeesta Heikki Nivalan kanssa ja monista muista hankkeista Suomessa, ja kyllä näitten hankkeitten toteuttamista miettivien yhtiöitten näkökulmasta on tietenkin tärkeätä, että on suurin piirtein arviot siitä, miten paljon metsää kestävästi voi käyttää, ja kyllä he arvioivat ihan itsekin ilmaston lämpenemisen näkökulmasta ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, miten paljon puita voi hakata. Oleellista tässä on se, että täytyy löytää sellainen tasapaino, jolla kaikki erilaiset intressit oikealla tavalla voidaan toteuttaa. Päällimmäisenä on tietenkin huoli siitä, miten tämä maapallo säilyy jälkipolville, ja siitä meidän, niin kuin totesin, täytyy kantaa oma vastuumme. Mutta olen ymmärtänyt, että näitten yritysten näkökulmasta keskeinen asia on se, miten nämä investoinnit ovat liiketaloudellisesti perusteltuja — liiketaloudellisesti perusteltuja — ja siihen kuuluu se arvio siitä, miten Suomesta pääsääntöisesti yksityisten metsistä mutta myös valtion metsistä voi puuraaka-ainetta saada. Näissä asioissa käydään tietenkin luottamuksellisia keskusteluja valtion osalta ja käydään keskusteluja, jotka sitten varmistavat sen, että se yksityisten metsien raaka-aineen saanti on oikeissa mittasuhteissa ainakin näitten kaikkien kolmen eri intressitahon näkökulmasta semmoisella tavalla kuin äsken kuvasin. On myös muistettava, että jos tämä ilmaston lämpeneminen kulkee eteenpäin oletetulla tavalla, niin se 8 asteen lämpeneminen, joka tämän 4 asteen globaalin lämpenemisen seurauksena Suomessa on kohtaamassa talviaikana, tulee tarkoittamaan sitä, että meidän metsien tuotto tulee pienenemään. Sinne tulee tuholaisia, ja se vaikuttaa metsän kasvuun merkittävästi. Sen takia meidän täytyy ihan omista lähtökohdistakin, oman metsäteollisen tuotantomme näkökulmasta rakentaa kunnolla siltoja sinne hiilivapaaseen Suomeen. Tämän halusin nyt selkeästi vielä tuoda esille tässä, että tämä hallitus ei ole esteenä liiketaloudellisesti järkeville hankkeille, mutta me pidämme huolen siitä, että ilmaston lämpeneminen tämän hallituksen vallassa ollessa lähtee pienenemään ja tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat sinne pitkälle tulevaisuuteen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-12T19:19:48,2019-06-12T19:25:33,Hyväksytty,1.1 2019_16_226,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Sitten puhujalistaan takaisin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_227,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä täytyy palata erääseen vastaamattomaan kysymykseen. Onneksi ministeri Ohisalokin on nyt vielä paikalla. Eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden jalkapantarangaistuksesta on useaan kertaan kysytty, onko se säilöönottoa korvaava vai täydentävä järjestely. Eli jos henkilö olisi muuten menossa säilöön, voiko hän vapautua säilöönmenosta sillä, että ottaa jalkapannan, vai mistä tässä on kysymys? Tähän haluan ehdottomasti kuulla vastauksen. Mutta noin muuten tässä vaiheessa keskustelua haluan keskittyä sellaisiin asioihin, joista ei kenties ole niin paljon tähän mennessä puhuttu. On paljon jopa vitsailtu siitä, miten monta sataa asiaa hallitus aikoo selvittää, mutta ehkä kannattaisikin kiinnittää huomio siihen, mitä hallitus ei aio selvittää, mitä hallitusohjelmassa ei ole mainittu syystä tai toisesta. Otan kolme esimerkkiä esille. Ensimmäisenä suomalainen omistajuus, pääomapaon estäminen, se, miten Suomi välttäisi päätymästä tytäryhtiötaloudeksi: Miten välttäisimme sen, että nyt kun meillä on menestyvä yritys, kasvuyritys, joka laajentaa toimintaansa, niin ollaan heti siinä tilanteessa, että tulee joku ulkomainen sijoittaja ja ostaa sen yrityksen pois? Sen jälkeen sen yrityksen kohtalo on hyvä tai huono, mutta ei enää kuitenkaan suomalaisten käsissä. Miten päästäisiin sellaiseen tilanteeseen, että suomalaisilla olisi varaa sijoittaa kasvavien yritysten, kansainvälistyvien yritysten toimintaan? Toinen kysymys: Miten piensijoittaminen turvataan? Miten päästäisiin terveeseen kansankapitalismiin eli siihen, että Suomessakaan ei elettäisi kädestä suuhun vaan suomalaisilla olisi varallisuutta ehkä huononkin päivän varalle? Suomalaisten varallisuushan on todella paljon huonommalla tasolla kuin monessa muussa läntisen Euroopan maassa. Mitä parannuksia tähän on tulossa? Entä perintöverotuksen epäkohdat? Tästäkään ei ole mitään mainintaa hallitusohjelmassa. Millä tavoin aiotaan parantaa perintöverotuksen sudenkuoppiin joutuvien asemaa? Miten niitä epäkohtia aiotaan korjata tällä kaudella? Miten mahdollistetaan paremmin yritysten sukupolvenvaihdokset? Ne ovat aivan keskeisiä kysymyksiä hallituksen työllisyystavoitteen kannalta. Silti hallitusohjelma ei millään tavalla huomioi näitä kysymyksiä. Kolmantena viime kaudella hyvin käyntiin lähtenyt alkoholipolitiikan vapautus: Miten sitä aiotaan tällä kaudella edistää? Puhutaan vain alkoholiveron nostamisesta, joka tulee johtamaan väistämättä siihen, että ulkomainen tuonti vain kasvaa. Suomen verotuotto alkoholista ei ainakaan lisäänny. Rahat kiertävät ulkomaille, haitat jäävät Suomeen. Tässähän ei ole mitään järkeä. Tämä tavoite sahaa omaa oksaansa. Eikö hallitus todellakaan aio tällä kaudella millään tavalla vapauttaa alkoholipolitiikkaa ja siirtää sitä kohti eurooppalaisia juomatapoja? Yhtenä suurena asiana, josta hallitusohjelmassa on kyllä maininta, EU: Siellä puhutaan paljon EU:sta, mutta siinä paljossa puheessa tuntuu olevan kovin vähän asiaa. Itse ainakaan suuressa valiokunnassa jonkin aikaa istuneena en juurikaan saa kiinni siitä, mitä konkreettista hallitusohjelmassa itse asiassa EU:n suhteen luvataan. EU:n nettojäsenmaksu, satojen miljoonien lisäys vuosittain. Ainoana mainintana se, että pyrimme kohtuullistamaan näitä maksuja. Mitä se kohtuullistaminen tarkoittaa? Toisena mainintana se, että pyrimme saamaan Suomelle EU:lta rahoja takaisin. Mitä se tarkoittaa? Mitä EU:n suhteen aiotaan tehdä? Miten tämä myötämielisyys, jota me EU:n suuntaan esitämme, konkretisoituu suomalaisten kannalta? Mitä Suomen etuja ja intressejä hallitus aikoo nyt Euroopassa konkreettisesti edistää? Ainut, mistä vähän sain kiinni siinä ohjelmassa, on se, että hallitus aikoo syventää EU:n sosiaalista ulottuvuutta, mutta tämähän on Suomen näkökulmasta huono tavoite. Suomessahan on parempi sosiaaliturva kuin monessa muussa EU:n maassa. Jos EU:n sosiaalista ulottuvuutta syvennetään, sehän tarkoittaa käytännössä silloin sitä, että suomalaiset maksavat muiden EU-maiden sosiaaliturvaa. Ei kai tämä voi olla hallituksen tavoitteena, että suomalaiset maksavat muiden EU-maiden sosiaaliturvaa? [Jukka Gustafsson: Yliopistot saavat 300 miljoonaa euroa Horisontti-ohjelmasta!] Lopuksi vielä mainitsen ratahankkeista. Niissä korostaisin kyllä järjen käyttöä ja harkintaa. Ei meillä oikeasti ole varaa yhteenkään näistä uusista tunnin juna ‑ratahankkeista tai mistään muustakaan. Jokainen tässä salissa sen tietää tai ainakin pitäisi tietää, jos näihin tehtäviin on lähtenyt. Nyt pitäisi hoitaa kuntoon korjausvelka olemassa olevalla rataverkolla, että saataisiin Tampereelle nyt ainakin se puolentoista tunnin juna ja Karjalan radan puutteet korjattaisiin, niin että junien myöhästeleminen loppuisi, ja niin edespäin ja niin edespäin. Se on miljardiluokan korjausvelka. Senkään korjaamiseen ei käytännössä olisi rahaa, mutta se pitäisi korjata. Ottakaa nyt järki käteen ja korjatkaa ne olemassa olevat radat ja tiet ensin ja puhukaa vasta sen jälkeen uusista hankkeista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-06-12T19:25:41,2019-06-12T19:30:33,Hyväksytty,1.1 2019_16_228,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Siellä ministerit Haavisto ja Ohisalo pyytävät puheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_229,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä kysyy, mitä konkreettista EU-yhteistyöstä — ja tietysti paljonkin konkreettista, mutta sanon muutaman sanan. Ensinnäkään EU-kysymys ei ole vain jäsenmaksukysymys, vaan meillehän on tavattoman tärkeää, mitä tässä brexit-prosessissa tapahtuu. Pyrimme tietysti synnyttämään sellaisen ratkaisun, jossa Suomen taloudelliset edut ja meidän kauppamme Britannian kanssa jatkuu ja vahvistuu edelleen siten, että brexit ei maksa meille sitä kautta, että nämä kauppasuhteet heikkenevät. Meillä hyvin monet yritykset ovat riippuvaisia myöskin ulkomaankaupasta Britannian suuntaan. Toinen asia: hallitus pyrkii vahvistamaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa niin, että EU käyttää yhtä ääntä ja toimii yhdellä äänellä tämän päivän maailmassa, jossa, niin kuin tiedetään, EU on monella tavalla puristuksessa sekä kauppapoliittisesti että poliittisesti. Pyritään tätä kautta myöskin EU:ta vahvistamaan. Kun edustaja Mäkelä otti sitten kolmantena asiana tämän EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, niin katsomme sitä myös siitä näkökulmasta, että kaikkien maiden tulisi kantaa näitä omia sosiaalisia kustannuksiaan ja huolehtia minimitoimeentulosta ja kansalaisten edusta. Se myöskin tasoittaa kilpailuetuja maiden välillä, kun näin on. Olette juuri oikeassa siinä, että Suomessa nämä asiat on hyvin järjestetty, mutta toivomme tietysti, että sama minimiturva on muissakin EU-maissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-12T19:30:37,2019-06-12T19:32:07,Hyväksytty,1.1 2019_16_230,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tähän aiempaan esille nostettuun kysymykseen teknisestä valvonnasta: Hallitusohjelmassahan ei virallisesti määritellä vielä siinä kohtaa, mitä se on. Luen suoran kirjauksen ohjelmasta: ”Käynnistetään lakimuutos ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta.” Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi puhelimen paikkatietojen seurantaa tai muuta. Jalkapannasta on puhuttu täällä, mutta siitä ei puhuta hallitusohjelmassa lainkaan. Mutta näitä keinoja aletaan selvittämään vasta tässä, eli mitään konkreettista tässä kohtaa ei vielä ole antaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-12T19:32:13,2019-06-12T19:32:58,Hyväksytty,1.1 2019_16_231,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ei mennä nyt debattiin. Täällä muutamat edustajat pyytävät, mutta pysytään mieluummin tässä puhujalistassa nyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_232,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Kuten täällä on jo useammasta suusta aiemmin kuultu, on montakin syytä kiittää erinomaista hallitusohjelmaa, mutta tahdon vielä muutamalla sanalla painottaa sen historiallista merkitystä luonnon tämänhetkisen hätätilan ymmärtämisessä. Tuorein Suomen lajien uhanalaisuuskartoitus kertoo karkeasti, että joka kymmenes lajimme on uhanalainen ja tämä huono kehitys jatkuu lähes kaikissa elinympäristöissämme — rannoilla, metsissä, soilla, dyyneillä, kedoilla ja pelloilla — ja Suomen noin 400 erilaisesta luontotyypistä puolet, 200, on uhanalaisia. Nyt tämä hallitus ymmärtää ilmastokriisin ja sen torjumiseen tarvittavien toimien kiireellisyyden ja laaja-alaisuuden. Hallitusohjelma antaa erinomaiset puitteet konkretisoida ja kiirehtää tavoitteisiin pääsemistä muun muassa luonnon monimuotoisuuden kadon torjumiseksi. Yksikään valtio maailmassa ei ole vielä onnistunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Mikään hallitusohjelma ei koskaan aiemmin ole pyrkinyt suojelemaan luontoa ja pysäyttämään sen monimuotoisuuden heikkenemistä näin moninaisin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisin ja kestävin toimenpidekirjauksin. Ja ennennäkemättömän hienoa minusta on se, että luonnonsuojelun rahoitus on vuositasolla nostettu 100 miljoonaa euroon, summaan, josta vuosikausiin ei ole rohjettu juuri unelmoidakaan. Hallitusohjelma lupaa vihdoin saavuttaa YK:n biodiversiteettitavoitteet. Se korottaa Metso-ohjelman rahoitusta ja laajentaa sitä uusille elinympäristöille sekä toteuttaa soidensuojelun täydennysohjelman. Toimenpidekirjossa on kattavuutta ja täälläkin penättyä konkretiaa. Siinä muun muassa, kuten edustaja Hassi jo aiemmin mainitsi, vapautetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet kiinteistöverosta, pilotoidaan ekologisen kompensaation käyttöä isoissa infrastruktuurihankkeissa, edistetään talousmetsien luonnonhoitoa, lahopuiden ja kantojen jättöä, kulotusta, tekopökkelöitä, riistatiheikköjä, suojavyöhykkeitä. Metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Edelleen: vieraslajien torjuntaa tehostetaan ja rahoitusta lisätään sekä virtavesien suojeluun ja turhien patojen purkamiseen ryhdytään. Ja vielä vesilain muuttamisella turvataan vaelluskalojen parempi nousu kutupaikoille ynnä muuta. Hallitusohjelma tehostaa luonnonsuojelun kansainvälistä yhteistyötä ilahduttavasti muun muassa osana EU:n Itämeri-strategiaa. Tämä hallitusohjelma ymmärtää luonnon itseisarvoisen merkityksen sekä sen ihmiselle tuottamat terveysvaikutukset ja elintärkeät hyödyt, niin sanotut ekosysteemipalvelut, muun muassa makean veden, puuraaka-ainetuotannon, kasvien pölytyksen, tulvien säätelyn sekä puhtaan ilman. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-06-12T19:33:06,2019-06-12T19:37:23,Hyväksytty,1.1 2019_16_233,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Viime hallituskauden aikana tasa-arvo istui oppositiossa. Oikeistohallitus romutti päivähoidon tasa-arvoisuutta, leikkasi koulutuksesta, heikensi työelämää kurjistamalla pienipalkkaista, naisvaltaista julkista sektoria sekä vaati työttömiltä aktiivisuutta mutta vastasi porkkanan sijasta kepillä leikaten aktiivimallilla työttömyysturvaa. Kansalaiset halusivat vaaleissa muutosta edellisen hallituksen leikkauspolitiikkaan, ja sitä he nyt saavat. Arvoisa puhemies! Eduskuntavaaleissa voittajat, siis eniten kannatustaan edellisistä, vuoden 2015 eduskuntavaaleista lisänneet puolueet olivat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. On luonnollista, että nämä vaalien voittajat ovat nyt hallituksessa ja yhteistyössä nimenomaan niiden puolueiden kanssa, jotka halusivat tehdä yhteistyötä, niiden puolueiden kanssa, jotka tunnustivat tämän ajan suurimmat kysymykset: ilmastonmuutoksen haasteet ja eriarvoisuuden vähentämisen tärkeyden. Hallituksella on myös selkeä enemmistö eduskunnassa, 117 kansanedustajaa, joten äänestäjien tahto toteutuu vahvasti. Arvoisa puhemies! Nyt politiikan suunta muuttuu: Suomea kehitetään kaikkien hyväksi, ei vain harvojen. Siksi olen ylpeä siitä, että uusi hallitus on nyt palauttamassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja pienentämässä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Varhaiskasvatus on monien tutkimusten mukaan fiksuimpia tapoja vahvistaa osaamista ja vähentää lasten syrjäytymistä. Perusopetuksen puolella hallitus käynnistää laatu- ja tasa-arvo-ohjelman oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Onkin todella tärkeää, että myös oppimisen tuen resursseja tarkistetaan oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta. Kotikaupungissani Keravalla kaikille lapsille on haluttu tarjota mahdollisuus harrastaa. Koulupäivien yhteyteen on järjestetty maksuttomia harrastuskerhoja. On hienoa, että hallitus haluaa jatkaa työtä ja monistaa tätä Islannin mallin mukaista mallia valtakunnalliseksi toimintatavaksi. Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella ammatillisessa koulutuksessa toteutettiin yksi sen historian suurimmista reformeista. Samaan aikaan oikeistohallitus leikkasi ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ja jälki oli hurjaa. Keskeyttämisten määrät ammattikouluissa kasvoivat, ja yhteydet työelämään heikkenivät. Uusi kansanrintamahallitus aikoo rauhoittaa tilannetta lisäämällä merkittävästi rahoitusta ja vahvistamalla myös ammatillisen opetuksen lähiopetusta. Kaikilla nuorilla pitää olla mahdollisuus menestyä ja kukoistaa myös tulevaisuudessa. Siksi oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen ja toisen asteen maksuttomuus ovat hallitusohjelman keskeisiä ja tasa-arvoa lisääviä uudistuksia. Työelämässä hallitus aikoo edistää tasa-arvoa toteuttamalla perhevapaauudistuksen, jatkaa samapalkkaohjelmaa sekä purkaa epäoikeudenmukaisen aktiivimallin. Arvoisa puhemies! Itse pidän erityisen tärkeänä, että hallitus lähtee laskemaan asumisen hintaa. Myös pienipalkkaisilla työntekijöillä on oltava oikeus asua pääkaupunkiseudulla lähellä työpaikkaa ja muissakin suurissa kasvukeskuksissa, ja siksi on tärkeää, että kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa lisätään merkittävästi. Tavoitteena on rakentaa vuosittain vähintään 10 000 uutta kohtuuhintaista vuosittain, joista yli puolet Helsingin seudulle. Lisäksi hallitus etsii keinoja ehkäistä kohtuuttomia vuokrankorotuksia. Samoin vahvistetaan vuokralaisten asemaa uudistamalla 31 vuotta vanha yhteishallintolaki, joka säätelee asukkaiden päätösvaltaa valtion tuella rakennetuissa vuokra- ja asumisoikeusyhteisöissä. Uusi hallitus aikoo myös puolittaa asunnottomuuden tämän vaalikauden aikana, ja pitkän aikavälin tavoite on, että asunnottomuus poistetaan kahdessa vaalikaudessa. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan arvoa ei mitata miljonäärien määrällä vaan sillä, kuinka se huolehtii heikoimmistaan. Uusi hallitus tarkoittaa kovan oikeistolaisen leikkauspolitiikan loppua ja suunnanmuutosta suomalaisessa politiikassa. Tuore hallitus on askel kohti tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa Suomea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-06-12T19:39:35,2019-06-12T19:44:53,Hyväksytty,1.1 2019_16_234,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Käymme keskustelua valtioneuvoston tiedonannosta Rinteen hallituksen ohjelmasta. Ilmapiiri niin politiikassa kuin yhteiskunnassammekin on sen kaltainen, että tarvitaan enemmän sillanrakentajia kuin muurin suunnittelijoita. Sillan rakentaminen on näyttö osapuolten yhteisestä tahdosta, sitoutumisesta. Jos toiselta puolelta suunnitellaan mutta toiselta puolelta hajotetaan tai jopa poltetaan, on vaikea nähdä, että silta toimisi saati siitä joku pystyisi kulkemaan tai jotain kuljettamaan. Tarvitaan siis yhteistä tahtotilaa. Viimeistään syksyllä mitataan, missä asioissa hallituksella on tahtoa sillan rakentamiseen. Nähtäväksi jää, miten Rinteen hallitus haluaa eduskunnan mukaan esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamiseen tai vastaaviin. Hallitusohjelmasta sitä ei suoranaisesti löytynyt. Rinteen hallitusohjelma muistuttaa monessa kohdin enemmän joulupukille kirjoitettua kirjettä kuin hallitusohjelmaa. Joskus lapsi kirjoittaa joulupukille sellaisen kirjeen, jossa on monet mahdolliset toiveet vailla realistista pohjaa. Hallituksella on toivelistaan täysi oikeus, ja hienoa, että se on sen tehnyt. Toteutumisen me näemme sitten puoliväliriihessä. Silloin näemme, mitä joulupukki tuo ja mitkä lahjat on päätetty jättää toteuttamatta. Tässä vaiheessa on lapsen lailla toivottava, että joulupukki tonttuineen on ahkerana. Keskityn puheessa muutamaan asiaan: näkemykseen, jonka mukaan nuorten syrjäytyminen korjataan nostamalla oppivelvollisuusikä 18 vuoteen, kotitalousvähennyksen kaventamiseen sekä työllisyyttä lisääviin toimiin — tai oikeastaan siihen, mitä ne voisivat olla. Olin jo debatissa valmiina antamaan pääministeri Rinteelle kiitosta. Totean sen nyt tässä vielä. Rinne totesi, että hallitus on alkutaipaleellaan avoinna kaikille keinoille, joilla työllisyys jatkaa nousuaan. Hallitusohjelmassakin tämä hallituksen hyvä tahto on kirjattu seuraavasti: ”Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle.” Hyvä niin. Tässä olisikin viiden kohdan lista, joka toteutuessaan lisäisi työllisyyttä. Mitä sanoo pääministeri Rinne, onko työllisyyden nosto, johon kaikki hallituksen hyvät toiveet nojaavat, aito tavoite? Ehdotan, että jaetaan perhevapaiden kustannukset tasaisemmin, mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa työpaikoissa, toteutetaan perhevapaauudistus ilman lisäkiintiöitä, luovutaan byrokraattisesta saatavuusharkinnasta ja toteutetaan yksinkertainen, osallistava sosiaaliturva, joka kannustaa opiskeluun tai työntekoon eikä jouten-oloon. Miten olisi siis perhevapaiden kaikkien kustannusten jako koko yhteiskunnalle? Nythän osan maksuista maksavat vain äitien työnantajat. Mahdollistatteko, että jokaisessa yrityksessä ja työpaikassa voisi sopia asioista paikallisesti? Suurin osa työpaikoista syntyy ja on syntynyt 2000‑luvulla pk-yritykseen. Hallitusohjelmassa lukee kuitenkin, että paikallista sopimista edistetään vain työ- ja virkaehtosopimuksin. Järjestäytymättömät työntekijät ja työnantajat eivät voi soveltaa työehtosopimusten paikallisia joustoja. Miten tämä olisi hyvä ratkaista 2020‑luvun Suomessa? Tiedämme, miten se on ratkaistu viime vuosituhannella. Teettekö perhevapaauudistuksen, joka huomioi erilaisten perheiden monenlaiset elämäntilanteet — myös meidän äitien tahdon tehdä töitä ja rakentaa yhteiskuntaamme? Pelkkä isäkuukausien nosto voi kuulostaa hyvältä, mutta se laskee työllisyyttä ja olisi kallis toimenpide yksinään. Puratteko asteittain ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan? Voin kertoa monta, monta tarinaa viime kaudelta, joissa rehellistä yrittäjää on hallinnon edessä vain pomputettu eikä hän ole saanut palkata jouhevasti uusia työntekijöitä vain sen takia, että yhdellä työntekijällä ei ole EU-passia. Toteutetaanko oikeasti yksinkertainen ja osallistava sosiaaliturva? Sellainen, joka purkaa kannustinloukkuja ja kannustaa aina työntekoon. Tukiviidakkojen purkuun tarjoamme pohjavaihtoehdoksi yleistukimallia. Viimeisen 15 vuoden aikana aivan liian moni nuori on syrjäytynyt. Yleisesti ajatellaan, että ongelma ja syy on siinä, että lapsi tai nuori jää koulutuksen ulkopuolelle. Syy on kuitenkin toisaalla. NEET-nuorilta kyselytutkimuksessa 2017 tuli kolme suurinta syytä: ystävien puute, mielenterveysongelmat ja syrjintä. Kaukana, ei edes top kympissä, oli koulutuksen puute. Olisi siis syytä panostaa varhaisiin vuosiin ja peruskoulutukseen, jotta jokainen, taustasta riippumatta, saisi valmiudet suoriutua jatkotoimenpiteistä. Loppuun: Koska hallitusohjelmassa, tässä listassa joulupukin, on niin paljon selvityksiä ja pilvilinnoja, toivon todella, että voima olkoon hallituksen kanssa. Olkoon Suomi-voimaa ministereiden, yli 80 avustajakunnan ja selvityshenkilöiden työssä siten, että aidosti, sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävät ratkaisut, järki ja suomalaiset ihmiset voittaisivat. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-06-12T19:45:02,2019-06-12T19:51:02,Tarkistettu,1.1 2019_16_235,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät hallituspuolueiden edustajat, tässä teidän ohjelmassanne on jotain hyvää, ja mielelläni lähden tukemaan niitä asioita. Sivulla 175 puhutaan urheilusta ja sanotaan, että ”edistetään vammaisurheilua ja ikääntyneiden liikkumista”. Suosittelisin, että lisätään myös urheilu tuohon lauseeseen. Täällä on hyviä asioita: nostetaan seuratukea, ja erityisesti tästä olen tyytyväinen, että ”lisätään huippu-urheilun rahoitusta ja lajeille jaettavaa tehostamistukea ja tehdään selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta liikuntapoliittisen selonteon mukaisesti”. On paljon puhuttu tasa-arvosta, ja Suomi on yksilöurheilun kehitysmaa, jos verrataan moneen muuhun maahan. Olisikin erittäin tasa-arvoista, jos suomalaisille urheilijoille annettaisiin tasa-arvoiset mahdollisuudet harjoitella omaa lajiaan ja valmentautua oikeasti kunnolla. Olen tässä ollut hyvin pitkään maksajan roolissa, ja en puhu ainoastaan itsestäni, vaan kaikkien muidenkin nuorten, jotka aikovat menestyä yksilölajeissa, vanhemmille tuleva rahallinen taakka on aivan sietämätön. Toisen asteen — kuten olen itse muotoillut sen — opinto- tai opiskeluvelvollisuudesta: Me olemme puhuneet paljon opintojen pakollisuudesta, ja nyt kun toinen aste tulee opinto- tai opiskeluvelvollisuuden piiriin, niin siinä on hyviäkin puolia, ja uskon, että se saattaa nyt tuntua pakolta, mutta jos se onnistuneesti tehdään, niin se ehkä 5—10 vuoden päästä tuntuu vain velvollisuudelta. Näin saamme ilman tutkintoa jäävistä mukaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, ja olen varauksella valmis tukemaan tätä toisen asteen pakollisuutta. Kun on puhuttu, että se oppivelvollisuuden ikäraja nostetaan 18 vuoteen, niin itse mietin, onko se joku juridinen ratkaisu, että siinä mainitaan se ikä, kun ehkä viisaampaa voisi olla, että se olisi toisen asteen suorittaminen loppuun. Tässä on kuitenkin semmoisia haasteita, mitä tähän tulee: Toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin pitää valitettavasti perustaa erityisryhmiä, niin etteivät näistä heikommista häiriköt pääse terrorisoimaan normaaliopiskelijoita — en tietenkään tarkoita, että heikommat terrorisoivat, vaan tarkoitan häiriköitä. Sitten haasteeksi tulee myös se, että jos jotkut eivät pääse sille haluamalleen linjalle ammattioppilaitokseen, heille tulee taata mahdollisuus suorittaa kymppiluokka sillä tavalla, että he voivat korottaa numeroita. Sellainen asia, mikä tässä mietityttää ja mikä on tuonut paljon kuluja tähän asti vanhemmille, on se, että kun lukioiden kirjat on uusittu lähes kahden vuoden välein, niin onko nyt tarkoituksenmukaista sitten ostaa kaikille oppilaille uudet kirjat vai onko tarkoitus, että tämä menee kuntakohtaisesti, niin että valitaan kirja ja näitä kirjoja kierrätetään sitten siellä. En tiedä, mikä on oikea raja, mutta varmaan kustantamot saattavat nostaa vielä pienen äläkän tästä uudistuksesta. Tämä ehkä tästä. Ehkä semmoinen pieni luonnonsuojeluun liittyvä kysymys nousi Peteliuksen puheenvuorosta vielä esille: mikä on sellainen luonnonsuojelualueeksi kelpaava kiinteistö, jossa on tällä hetkellä kiinteistövero, kun Petelius sanoi, että ne vapautetaan kiinteistöverosta, jotka siihen liittyvät. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T19:51:08,2019-06-12T19:56:55,Hyväksytty,1.1 2019_16_236,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Muistutan edustajia tästä noin 5 minuutin aikarajasta. Nyt ei ole ennalta pyydettyjä puheenvuoroja, ja olen vähän joustavampi. Sitten muistutan edustajia myös siitä, että kun puhutaan edustajatovereista, sanotaan aina esimerkiksi ”edustaja Petelius”.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_237,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita ja näkemyksiä siitä, millainen on unelmayhteiskunta: metsät ja puistot vihertävät, lapset syntyvät tasa-arvoiseen maailmaan, jossa kaikkia kunnioitetaan, kaikki saavat ikään katsomatta hyvän elämän. Kuka tahansa meistä voi maalata tällaisen kuvan unelmayhteiskunnasta, mutta hallitusohjelmasta täytyy löytyä myös keinot sen toteuttamiseksi. Tämä hallitusohjelma nojaa pitkälti työllisyyden kasvuun, mutta todelliset ja tehokkaat keinot työllisyyden kasvattamiseksi puuttuvat. Tukityöllistäminen on arvokasta ja tärkeää sinänsä, mutta se ei ole ratkaisu 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Työllisyyden kasvun avainsana on yrittäjyys. Yrittäjyys on se, joka luo työpaikkoja ja vahvistaa taloutta. Sen vuoksi yrittäjyydestä on huolehdittava ja sen toimintaedellytykset on varmistettava. Hallitusohjelmassa on hyviä asioita pienyrittäjän näkökulmasta. Ongelma tulee siinä, kun täytyy siirtyä konkretian puolelle, esimerkiksi — tässä suoria siteerauksia — ”yritysten kasvua ja uudistumista mahdollistetaan erilaisten yritysten tarpeet tunnistaen” tai ”madalletaan kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen ja kasvattamiseen yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja työelämätaitoja vahvistamalla muun muassa lisäämällä yrittämiseen ja työelämään liittyvää ymmärrystä”, ja niin edelleen. Eli hienoja ja tärkeitä sanoja, mutta pelkkä yrittäjämyönteinen asenne ei riitä, vaan oikeasti tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Asenne on tietysti ensimmäinen askel. Jotta työllisyyttä saataisiin oikeasti nostettua, tarvitaan merkittäviä uudistuksia ja parannuksia. Esimerkiksi kannustinloukut täytyy poistaa ja byrokratiaa purkaa. Hallitusohjelma ei tarjoa selkeitä ratkaisuja näihin. Välillisesti yrittäjyyteen vaikuttavia asioita ei ole valitettavasti osattu ottaa huomioon hallitusohjelmassa. Esimerkkinä mainittakoon ruuhkamaksut sekä muut autoiluun liittyvät verot. Moni yrittäjä tarvitsee renkaat alleen, ja logistiikkakustannukset kasvavat. Nämä korotukset näkyvät sekä yrittäjillä että lopullisella kuluttajalla mahdollisesti esimerkiksi hintojen nousuna, koska kustannukset kasvavat. Yksi iso syy, miksi Suomessa ei haluta lähteä yrittäjäksi, on se, että jos epäonnistuu, niin seuraukset ovat liian ankarat. Pahimmillaan yrittäjä menettää koko omaisuutensa, jää vastaamaan henkilökohtaisesti veloista ja jää pitkäaikaiseen velkaloukkuun. Hallitusohjelmassa viitataan yrittäjän ”uuteen alkuun” erikoisesti lainausmerkeissä. Mitä tarkoittavat nämä lainausmerkit? Joka tapauksessa on hyvä, että hallitusohjelmassa mainitaan EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin täytäntöönpano ja arvioidaan kokonaistoimivuus, mutta se ei yksin riitä siihen, että yrittämisestä saataisiin kiinnostava vaihtoehto ja konkurssin ankarat seuraukset saataisiin kohtuullisiksi ja vähemmän lannistaviksi. Mitä hallitus aikoo tehdä tämän eteen? Koska pienet ja keskisuuret yritykset luovat eniten työpaikkoja ja hallitusohjelman kaikki hyvä nojaa työllisyyden kasvuun, pitäisi huolehtia, että yrittäjyys on oikeasti kiinnostava vaihtoehto ja epäonnistumisen seuraukset eivät ole kohtuuttomat. Arvoisa puhemies! Hallitusta voi kiittää kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta ja ohjelmasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki sitä koskevat lainsäädäntötoimet koskevat kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä. Heidän täytyy tehdä muutoksia hallituksen linjausten mukaisesti, tehdä investointeja, joihin ei kaikilla välttämättä ole varaa. Olen siitä varma, että jokainen haluaa kantaa kortensa kekoon mahdollisuuksiensa mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja sen vuoksi toivon viisautta hallitukselle näiden linjausten toteuttamisessa. Toinen asia, josta haluan hallitusta kiittää, on lastensuojeluun panostaminen. Lasten oikeudet ja hyvinvointi täytyy turvata, ja heidän täytyy saada tarvitsemansa tuki ja apu. Turvakotien saatavuus ja lastensuojelun jälkihuoltoon panostaminen ovat tärkeitä asioita. Sydämestäni toivon, että nämä uudistukset saadaan tehtyä, mutta esitän syvän huoleni siitä, että hallitusohjelma ei näytä tarjoavan uskottavia keinoja näiden uudistusten rahoittamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1395,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2019-06-12T19:57:29,2019-06-12T20:02:18,Hyväksytty,1.1 2019_16_238,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Miksi pitäisi äänestää? Ihmiset äänestävät sen vuoksi, että he saisivat omia ajatuksiaan päätöksentekoon. Onko nyt käynyt niin? Eduskuntavaalien toiseksi ja kolmanneksi suurimmat puolueet eivät ole nyt siellä, missä heidän kuuluisi olla. Vaalien rökäletappion saanut puolue istuu nyt hallituksessa, siis puolue, jolle kansa ei ole luottamusta antanut. Kun tätä hallitusta on muodostettu, on demokratialle käännetty selkä, mitä pidän äärimmäisen valitettavana. Saman puolueen tippuneet edustajat tulevat nyt hyvä veli -järjestelmän kautta muun muassa valtiosihteereiksi, rahaa palaa. Kyllä tämä touhu on niin härskiä kuin vain voi olla. Rinteen hallitusohjelma on kaikesta huolimatta pääkohtaisesti kohtalainen tavoitteiden osalta. Ainoa ongelma siinä on se, miten nämä kaikki tavoitteet toteutetaan. Sivusta sivuun puhutaan kauniita asioita, mutta realismi puuttuu. Eräs edustaja sanoi, että Rinteen hallituksen ohjelma on kaikkien aikojen paras. Mutta kenelle? Ei ainakaan suomalaisille, vaan afrikkalaisille. Ymmärrän, että rahaa ei ole kaikille, mutta sitä en ymmärrä, miksi suomalaisten etu ei mene kaiken edelle. Eilisissä ryhmäpuheenvuoroissa hallituspuolueiden edustajat eivät puhuneet taloudesta paljon mitään. Mistä tämä kertoo? Tämä kertoo siitä, että tämä hallitusohjelman toiveiden tynnyri nojaa epärealistiseen talouskasvuun ja työllisyyden nousuun. Mikään, mikään taho ei valitettavasti allekirjoita hallituksen ennusteita, vaikka tavoitteet olisivat kuinka hyviä. Rinteen hallituksen toivoma kahden prosentin talouskasvu ei perustu yhtään mihinkään. Eilen julkaistu pitkän aikavälin ennuste on, että talous kasvaa noin 1,2 prosentin vuosivauhtia. Mikä on niin sanottu plan B, arvoisa pääministeri Rinne, jos ja kun talouskasvua ei tule ja työllisyysaste ei nouse siihen kuuluisaan 75 prosenttiin? Sekin olisi kiva tietää. Hallitusohjelma verottaa jo nyt suomalaisia aivan tarpeeksi, ja pelolla odotan, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, jos tavoitteisiin ei päästä. Arvoisa puhemies! Valtion omaisuutta ei pidä eikä saa myydä. Jos kuitenkin jostain syystä valtion omaisuutta täytyy myydä, ei myydystä omaisuudesta tulleita tuottoja ainakaan Afrikkaan pidä lähettää. Hallitus on kaikesta huolimatta myymässä valtion omaisuutta 3 miljardilla eurolla. Mihin hallitus sitten rahat käyttää? Liikenneyhteyksiin? Osaamiseen tai korjauksiin? Ei, hallitus käyttää nämä kulutukseen. Kallis hinta vaalilupausten kattamiseen. Mitä sitten tehdään, kun rahat on käytetty? Myydäänkö lisää, vai alkaako holtiton velanotto? Arvoisa puhemies! Turvapaikkapolitiikka on hallituksen esityksessä aivan kestämätöntä luettavaa. Miten ihmeessä voi olla mahdollista, että laittomasti — huom. laittomasti —maassa olevat pitäisi hallituksen toimesta laittaa töihin? Esimerkiksi Irakista tai Somaliasta voi surutta tulla Suomeen ilman minkäänlaista pelkoa, että ko. henkilöitä palautettaisiin. Jos jostain syystä joku pyrittäisiin palauttamaan, nykyisen hallituspuolueen edustaja varmaan pyrkii estämään tämän. Tämä on ennenkin nähty. Lisäksi Suomen löysää maahanmuuttopolitiikkaa ollaan hallituksen esityksessä keventämässä entisestään. Kuten aiemmin mainitsin, suomalaisten edun pitäisi tulla aina ensimmäisenä. Miksi näin ei ole? Haittamaahanmuuttoon menevillä miljardeilla saataisiin paljon aikaan kantaväestön asioiden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Merkintä hallitusohjelmassa: ”Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet.” Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Tarkoittaako tämä sitä, että hallitus määrää, mitä kaupat saavat myydä? Julkisuudessa on ollut puhetta tämän kirjauksen tarkoittavan jopa kauppojen edullisten omien merkkien poistoa. Kun hallitus rummuttaa sitä, että se vähentää eriarvoisuutta, niin voin kertoa usean vuoden kaupan alan kokemuksella, että äärimmäisen monet ostavat juuri näitä edullisempia tuotteita. Onko hallituksen tarkoitus, että ihmisellä ei ole enää varaa ruokaan? Toivon todellakin, että olen täysin väärässä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-06-12T20:02:29,2019-06-12T20:06:32,Hyväksytty,1.1 2019_16_239,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi en halua kiittää Suomen uutta hallitusta hallitusohjelmasta vaan uudesta toimintakulttuurista. Minulla on kohtalaisen pitkä parlamentaarikkoura, ja olen nähnyt näitä hallitusohjelmakeskusteluja eduskunnassa aikaisemmin. Olen täysin häkeltynyt, että hallitus on ottanut näin vakavasti tämän eduskunnan keskustelun. Te olette täällä läsnä, ette ainoastaan yksittäisenä ministerinä vaan ryhmänä. Tämä kertoo uudentyyppisestä vuoropuhelusta eduskunnan ja hallituksen välillä, ja sille tietenkin kiitos. [Jukka Gustafsson: Helppo yhtyä sanoihin!] Arvoisa puhemies! Minä keskitän puheenvuoroni tässä tapauksessa sekä kansanedustajana että Suomen Senioriliikkeen puheenjohtajana yhteen ainoaan teemaan: miten tässä hallitusohjelmassa puhutaan ikääntyneistä ihmisistä, käsitellään eläkkeensaajia. Mehän kaikki tiedämme, että eläkeläisten etuuksia on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana heikennetty enemmän kuin minkään toisen väestöryhmän itse asiassa koko Suomen historian aikana, ja tämä koskee todellakin yli hallituskausien viimeistä pariakymmentä vuotta. Eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee — kiitos taitetun indeksin. Nämä ovat ne peruslähtökohdat, joista joudun arvioimaan tätä hallitusohjelmaa. Täällä on paljon puhuttu vaalien alla ja myöskin nyt tässä salissa siitä, että nyt on muutoksen aika. Katsotaan, onko tässä muutoksen aika. Minä, arvoisa puhemies, keskitän puheenvuoroni tähän hallitusohjelmaan ja vertaan tätä hallitusohjelmaa edellisen hallituksen hallitusohjelmaan samoissa kysymyksissä. Näemme, onko Suomessa tapahtumassa muutos vai ei, ainakin hallitusohjelmien tasolla. Edellinen hallitusohjelma, jos te katsotte sen tarkasti, kirjaa ensimmäisellä sivullaan tietenkin Suomen suurimmat saavutukset ja kakkossivulla Suomen suurimmat heikkoudet. Ja mikä on maamme heikkous numero yksi edellisen hallitusohjelman mukaan? Sitaatti: ”Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittaa väestön ikääntyminen.” Suomen heikkous numero yksi, edellinen hallitus. Entä Rinteen hallitusohjelma? Niin, katsokaa, mitä Rinteen hallitusohjelma kirjaa, miten se kirjataan. Ikääntyneet nähdään voimavarana, ei heikkoutena. Tämä hallitusohjelma haluaa taata — ja tämä on kirjaimellisesti hallitusohjelman sanoja — ”kaikille arvokkaan vanhuuden”, ketään ei jätetä yksin. Nämä ovat siis hallitusohjelman sanoja. ”Yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista”, lukee tässä hallitusohjelmassa. Jos näitä kahta hallitusohjelmaa arvioidaan arvojen lähtökohdasta, kirkkaasti voimme sanoa: meillä on muutos, asenneilmapiiri on toinen. No, luonnollisesti me politiikassa totumme retoriikkaan, sanoihin. Entä teot, minkälaisia konkreettisia toimia? Niin, katsotaan edellisen, Sipilän hallitusohjelman konkreettisia toimia. Minä luen aivan konkreettisesti hallitusohjelman toimia neljä vuotta sitten, samoja asioita tässä salissa puhuttiin neljä vuotta sitten. 1) Palvelumaksujen korotus: hintalappu 150 miljoonaa. 2) Lääkekorvausten pienentäminen: 150 miljoonaa. 3) Potilaiden, kuntoutujien matkakorvausten lasku, kun lasketaan niitä: 20 miljoonaa. 4) Vanhuspalveluhenkilöstön vähennys: 70 miljoonaa. 5) Vanhuspalvelusuunnitelmien heikentäminen, siis heikentäminen: 10 miljoonaa. 6) Kansaneläkeindeksin jäädytys: 355 miljoonaa. 7) Eläketulovähennyksen pienentäminen: 419 miljoonaa. 8) Sosiaalietuuksien hintaindeksin heikennys: sille ei annettu edes hintalappua. 9) Eläkeläisten asumistuen heikennys: 123 miljoonaa. 10) Eläkkeisiin ei verotuksen ansiotulovähennystä: sillekään ei hintalappua. Ja kaikkein kummallisin 11) Jollei yhteiskuntasopimusta saada aikaan, ellei kiky-sopimusta saada aikaan, siitä ei rankaista työmarkkinaosapuolia vaan hallitusohjelman mukaan työeläkkeiden indeksikorotus puolitetaan. Tämä oli edellisen hallitusohjelman leikkauslista ikäihmisille Suomessa. Jos 20 vuoden aikana eläkkeensaajien etuuksia on heikennetty, tämä oli historiallinen listaus. Onneksi tätä koko listausta ei viety lävitse, kiitos oppositiolle, joka täällä silloin toimi ja pystyi torjumaan joitakin osia tästä hallitusohjelmasta. Arvoisa puhemies! Entä tämä muutoksen hallitusohjelma? Nyt meillä on sitten muutoksen hallitusohjelma. [Puhemies koputtaa] Katsotaanpa kirjauksia. [Puhemies: Aika!] — Jaaha, siinä tapauksessa minun täytyy lopettaa puheenvuoro tähän. Minäpä pyydän toisen puheenvuoron, jatkopuheenvuoron, että voimme katsoa sen muutoksen hallitusohjelman samasta kulmasta. [Puhemies: Olkaa hyvä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T20:06:42,2019-06-12T20:12:06,Hyväksytty,1.1 2019_16_240,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä sali on tietysti täynnä taitavia retorikkoja. Täällä on puhuttu älyllisestä keskustelusta ja sellaisesta epärehellisestä keskustelusta. Vaikka nyt hallituspuolueeseen kuulunkin, niin on tietysti todettava, että ajat vaihtelevat ja eri ajassa tarvitaan erilaista politiikkaa. Tämä hallitus nyt onneksi pystyy tekemään uudenlaista politiikkaa, kiitos sen hyvän politiikan, mitä edellinen hallitus teki. Eli vaikka retoriikkaa itsekin tutkin aikanaan opiskellessani, niin täytyy hieman muistaa, että ajat ovat olleet erilaiset. Arvoisa puhemies! Suomi on osa kansainvälistä maailmanjärjestystä, jossa monenkeskisyys ja sääntöperustaisuus ovat paras tae isänmaamme menestykselle. Mitä paremmin olemme verkottuneet, sen parempi Suomelle ja suomalaisille. Tunnetumpi, vaikuttavampi, luotetumpi — nämä ovat hyviä ohjenuoria maamme pitkäjänteiselle ulkopolitiikalle. Suomen EU-pj-kaudella on mahdollisuus vaikuttaa paitsi EU-politiikkaan myös kansalaisten näkemyksiin unionista ja sen mahdollisuuksista. On kuitenkin realistinen pelko, että EU-puheenjohtajuus jää kansalaisille etäiseksi. Kaikki epäviralliset ministerikokoukset on päätetty keskittää Helsinkiin. Pääministeri on puhunut lämpimästi sen puolesta, että Suomen EU-pj-kauden epävirallisia ministerikokouksia tulisi pitää myös muualla kuin pääkaupungissa. Voisimme samalla esitellä kaunista maatamme muutoinkin kuin kauniin pääkaupunkimme osalta. Raha ei ole este, logistiikka ei ole este, eikä tahtokaan saisi olla este. Tiedän myös omasta kokemuksestani, että tällaisen kokouksen järjestäminen vaikkapa Keski-Suomessa on täysin mahdollista. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministerien epävirallinen kokous olisi luontevaa järjestää maa- ja metsätaloudesta elävän Keski-Suomen pääkaupungissa Jyväskylässä. Arvoisa puhemies! ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla” — näin kuuluu ulkopolitiikkaa linjaava osio hallitusohjelmassa. ”Kokoaan suurempi maailmalla” ei ole nollasummapeliä, jossa panostukset maailmalla olisivat pois kotimaasta, päinvastoin. Elämme viennistä, ja tätä kautta meidän on edistettävä myös laajan ja monipuolisen edustustoverkon kautta. On myös hyvä muistaa, että globaaleihin pakolais‑, ilmasto- ja resurssikysymyksiin vaikutamme parhaiten toimimalla uskottavasti myös kansainvälisellä areenalla. On selvää, että Suomen tulee tulevaisuudessa tavoitella YK:n turvaneuvoston vaihtuvan jäsenen paikkaa jälleen menestyksekkäästi edistäen yhteispohjoismaisia arvoja ja ihanteita. Arvoisa puhemies! Suomella tulee olla vahvempi läsnäolo Länsi-Afrikassa. Tällä hetkellä Abujan suurlähetystö Nigeriassa on Suomen ainoa edustusto alueella. Ranskankielisessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Suomella ei ole ainuttakaan edustustoa. Suomen tulisi avata edustusto Abidjaniin ranskankieliselle Norsunluurannikolle. Abidjan on yksi Länsi-Afrikan talouskeskuksista, ja siellä sijaitsee Afrikan kehityspankin päämaja. Lukuisat mahdollisuudet odottavat siellä suomalaisyrityksiä. Nämä tuovat kipeästi kaivattuja euroja myös kotimaan haasteisiin vastaamiseksi. Norsunluurannikon naapurimaassa Ghanassa talous kasvaa niin ikään suotuisasti, ja Accra on merkittävä alueellinen talouskeskus. Suomen läsnäolon tulisi olla vahvempi myös Ghanassa. Arvoisa rouva puhemies! Sahelin alueen epävakaudella on ja tulee olemaan tuntuvat heijastusvaikutukset Eurooppaan. Suomen tulisi olla edustautunut alueella, jotta voimme olla voimakkaammin mukana sen vakauttamispyrkimyksissä. Mali on keskeinen palanen kokonaisuudessa. Suomella tulisi olla edustusto pääkaupunki Bamakossa Ruotsin, Tanskan ja Norjan tavoin. Ehkä muutama sana myös Euroopasta. Uzbekistanin avautumisen myötä edustustoa Taškentissa tulisi valmistella. Suomen pitää olla positiivisten moottoreiden joukossa tukemassa hyvää kehitystä, siis edistämässä demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä ja kitkemässä radikalisoitumisen juuria. Samalla saisimme omat silmät ja korvat Keski-Aasiaan, jonka luonnonvarat, kasvava geopoliittinen merkitys ja Afganistanin läheisyys riittävät yksin perusteluiksi lähetystön avaamiselle. Arvoisa puhemies! Tiedän, että tämä listaus ei toteudu hetkessä. Tiedän myös, että tämä on aika laaja. Haluaisin silti tiedustella ulkoministeri Haavistolta: millaisia mahdollisuuksia ja prioriteetteja te näette Suomelle maailmalla, ja missä teidän mielestänne Suomen tulisi lisätä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-06-12T20:12:12,2019-06-12T20:17:12,Hyväksytty,1.1 2019_16_241,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Edelleen ruodimme tätä hallitusohjelmaa, ja tässä on valitettavasti käynyt aika monta kertaa niin, että täällä asetetaan asioita vastakkain. Tässä omassa esimerkissäni otan nyt esiin ympäristön ja teollisuuden vastakkainasettelun. Meillä on Suomessa jo nyt hyvin puhdasta teollisuutta, ja siitä olemme kyllä kaikki olleet yksimielisiä tässä salissa. Suomalainen teollisuus on huipputekniikkaa, tai vanhalla tekniikalla saadaan ainakin huipputulos aikaan ja sitä puhdasta höyryä tai savua sieltä piipusta. Tähän me olemme osaltamme päässeet siksi, että lainsäädännöllä on luotu raamit, joissa päästöjen on pysyttävä. Toiseksi tähän on vaikuttanut myös kuluttajien käyttäytyminen. Kuluttajat haluavat, että tuotteet on tuotettu työehtoja noudattaen, turvallisuutta arvostaen ja ympäristöä kunnioittaen. Siksi myös teollisuus on joutunut erilaisten lakien, mutta myös asiakkaiden vaatimusten, auditointien takia muuttamaan suuntaa. Meillä on siis olemassa cleantech-osaamista, jota vasta muualla maailmassa suunnitellaan. Meillä on terästeollisuus, joka panostaa koko ajan enemmän päästöttömään tuotantoon. Erikoisterästuotteita voidaan tehdä romuraudasta. Lopputuotteena on älykästä terästä, jolla on ihan omanlaisia ominaisuuksia: työstettävyys, kylmänkesto, kovuus, joustavuus, kuumuuden- ja vedonkestävyys. Paperitehtaan sivuvirroista voidaan tehdä lämmitysenergiaa tai vaikka biopolttoainetta. Sellusta voidaan tehdä kippoja, kuppeja, vaatteita, pakkausmateriaalia, paperia tai nestepakkauksia. Puusta voidaan rakentaa vaikka mitä. Esimerkiksi Imatralle nousee juuri tällä hetkellä Suomen suurin puukoulu. Lappeenrannan yliopisto voi poimia ilmasta ruokaproteiinia tai polttoainetta. Suomessa valmistetaan vedenpuhdistimia ympäri maailmaa, pumppuja kaivoksiin, maarakentamiseen ja muihin kohteisiin. Meillä osataan työstää teräksestä vaikka minkälaisia komponentteja edellisiin tarkoituksiin — teräksestä, joka on valmistettu siitä romusta, jota voidaan käyttää aina uudelleen ja uudelleen — ja näistä kaikki edellä mainitut ovat ympäristötekoja. Tämän takia meidän ei kannata asettaa vastakkain ympäristöä ja teollisuutta vaan viedä niitä rohkeasti rinnakkain kohti puhtaampaa huomista samalla lisäämällä työpaikkoja. Muuttuva työelämä on myös mahdollisuus. Ollaan siis mukana muutoksessa puhtaamman Suomen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-06-12T20:17:18,2019-06-12T20:20:06,Hyväksytty,1.1 2019_16_242,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Jatkan päivällä aloittamaani puhetta. Valtiovarainministeriön julkaisussa ”Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?” 2013/11 todetaan: ”Kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa.” Siltikään juuri ennaltaehkäisyyn ei panosteta riittävästi. Suomen laissa on säädetty suojasta koulukiusaamista vastaan, mutta lain käytännön toteutumisessa on puutteita. Suomi ei tarvitse enää yhtään koulukiusaamisella työkyvyttömäksi saatettua ihmistä. Näistä koituvia kuluja maksamme tulevaisuudessa me kaikki. Arvoisa puhemies! Seniorikansalaisten joukossa on yhä vajaat kymmenentuhatta sotaveteraania. Olen tavannut heitä viimeisien vuosien aikana säännöllisesti, ja aina on noussut esille se, että monilla heistä olisi halua kuntoutukseen ja muuhun mielekkääseen tekemiseen mutta niihin ei ole tarjolla riittävästi varoja. Olisi tärkeää, että hallitus ymmärtäisi kuunnella ja kohdella sotaveteraaneja yksilöinä ja olla mukana tukemassa heitä juuri siinä, mikä olisi heille mielekästä. Vaikka tämä sali olisi täynnä edustajia, kukaan meistä ei istuisi täällä ilman sotaveteraanien panosta, mutta se tuntuu unohtuvan kovin helposti. He ovat ansainneet viimeisinä elinvuosinaan kaiken mahdollisen tarvittavan tuen, jota heille voidaan antaa. Arvoisa puhemies! Tapaan työssäni säännöllisesti omaishoitajia, ja heidän viestinsä hallitukselle on ollut poikkeuksetta varsin selvä: Omaishoitajat säästävät yhteiskunnallisesti hurjan määrän valtion varoja. Omaishoidon ohjeistuksia pitäisi yhdenmukaistaa ja palkkioiden pitäisi olla sellaiset, että niistä jäisi oikeasti rahaa pakollisiin tarpeisiin ja ne tukisivat sitä raskasta työtä, mitä tehdään monesti vuorokauden ympäri. Arvoisa puhemies! ME/CFS on huonosti tunnettu mutta melko yleinen invalidisoiva sairaus, jota potee Suomessa ainakin kymmenentuhatta ihmistä ja jonka aiheuttamat vuotuiset kustannukset valtiolle ovat noin 200—300 miljoonaa euroa. Sairaus liitettiin ensimmäistä kertaa jo puoli vuosisataa sitten ICD-tautiluokitukseen neurologisten sairauksien alle, jossa se on edelleen koodilla G93.3. Tällä hetkellä on muodostumassa kansainvälinen konsensus siitä, että kyseessä on itsenäinen sairaus, jota tulee tutkia ja hoitaa. Duodecimille on myönnetty viime joulukuussa 200 000 euron rahoitus ME/CFS:n hoitosuositusten laatimiseen, ja työt ovat sen parissa alkamassa tänä syksynä. Eduskuntaan perustetaan lähipäivinä virallinen ME/CFS-työryhmä. Huolimatta näistä edistysaskelista potilaiden oikeuksia poljetaan Suomessa räikeästi. Potilaiden tunnetutkin sairaudet voidaan jättää hoitamatta stigman tai asenteiden takia. Oireita helpottavaa hoitoa ja elämää ylläpitävää hoitoa ei välttämättä anneta. Hoitosuhteet julkisella sektorilla voidaan katkaista kokonaan. Potilaat jäävät usein vaille sairausperusteista sosiaaliturvaa, eikä yhdenvertaisuus toteudu. Toivon, että hallitus sitoutuu puolustamaan ME/CFS-potilaiden oikeuksia ja pitämään huolen siitä, että hallitusohjelmaan kirjattu maininta etuuksien saannin edellytyksistä ja etuuksien sitomisesta toimintakykyyn huomioidaan myös ME/CFS-potilaiden kohdalla. Arvoisa puhemies! Valtion kassaa voitaisiin kasvattaa nykytilanteessa poistamalla suuryrityksille myönnettävien kymmenien ja kymmenien miljoonien eurojen arvoisia yritystukia, jotka kuitenkin jaetaan osinkoina omistajille, tai vaihtoehtoisesti voitaisiin tukea enemmän pieniä yrityksiä, mistä voisi löytyä valtavaa potentiaalia. Esimerkiksi aivan viime päivinä on uutisoitu yrityksestä, joka on kehittänyt tavan tehdä betonia jätteistä, sekä teknologiasta, missä sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille. Tällaiset läpimurrot voisivat olla merkittävässä roolissa uusien työpaikkojen luojina Suomessa. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman onnistumista pystytään punnitsemaan vasta sitten, kun selviää, kuinka siinä esitetyt tavoitteet, lupaukset ja kirjaukset siirtyvät käytäntöön. Tällä välin kuka vain pystyy puhumaan mitä vain. Lopulta kuitenkin vain teot ratkaisevat. Nyt jos koskaan hallituksella olisi mahdollisuus näyttää, että yksin tekemisen sijaan se kuuntelee myös oppositiosta tulevia neuvoja. Uskon, että yhdessä pystymme tekemään parhaat päätökset Suomessa asuvien ihmisten hyväksi. [Pia Lohikoski: Rakentava puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-06-12T20:20:14,2019-06-12T20:25:22,Hyväksytty,1.1 2019_16_243,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Sähkönjakelumaksujen paikoin voimakas nousu on puhuttanut syystäkin suomalaisia jo muutaman vuoden ajan. Hintojen nousu on nostanut elämisen kustannuksia. Tätä kehitystä on perusteltu toimitusvarmuuden parantamisella, jota laki vaatii. Jakelumaksujen nousu on koettu epäoikeudenmukaisena varmasti myös siksi, että sähköverkot ovat monopoli. Ne ovat monopoli paitsi lain nojalla myös luonnostaan. Toisin sanoen, vaikka sähköverkot vapautettaisiin kilpailulle, kilpailua ei syntyisi. Luonnollinen monopoli on luonnostaan perso rahalle ja altis kustannustehottomuudelle. Se tarvitsee omistajasta riippumatta järkevää ja tiukkaa julkista sääntelyä ja valvontaa. Nykyinen pääministeri Rinne sekä keskustan puheenjohtaja Sipilä vaativat eduskuntavaalien alla, että kaikki sähköverkot tulisi siirtää julkiseen omistukseen vastauksena hintojen nousuun. Nyt kun lukee hallitusohjelmaa, niin voi todeta, että tässä tapauksessa taisi olla kyse bluffista, kuten niin monessa muussakin hallituspuolueiden antamassa vaalilupauksessa. Kävikö niin, että talouden realismi astui kehiin eikä sähköverkkojen takaisin ostamiseksi tarvittavia miljardeja löytynytkään, ainakaan sen jälkeen, kun valtion omaisuutta myymällä saatavat tulot päätettiin laittaa juoksevien menojen katteeksi? Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjaus, joka koskee sähkönjakelumaksujen hillitsemistä, on sinänsä kannatettava ja järkevä. Jakelumaksujen korotusten hillitsemiseksi aio-taan toteuttaa sähköverkonhaltijan alituottojen tasausjakson pidennys eli uudistus, jota kokoomus esitti ennen vaaleja. Tämä olisi järkimuutos, koska se tasaisi paineita korottaa jakelumaksuja nykyistä neljän vuoden valvontajaksoa pidemmälle aikavälille. Tarvittava lainmuutos voidaan tehdä nopeastikin. Jäänkin odottamaan ministeri Kulmunilta ripeitä toimenpiteitä, jotta tämä muutos lakiin saadaan. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus aikoo kehittää vaihtoehtoisia tapoja varmistaa sähkön toimitusvarmuus erityisesti haja-asutusalueilla. Erittäin tärkeä asia. Nythän on niin, että nykyinenkään laki ei velvoita maakaapeloimaan toimitusvarmuuden parantamiseksi. Ongelma on siinä, että verkonhaltijoilla saattaa olla kannustimia maakaapeloida silloinkin, kun asiakkaiden kannalta olisi kustannustehokkaampia tapoja järjestää lain vaatima laatutaso. Kehotankin, että kiinnittäisitte, arvoisa ministeri Kulmuni, tähän asiaan tarkasti huomiota. Hiilineutraalisuus on hallitusohjelman keskeinen tavoite. Toivottavasti hallitus tekee järkevää politiikkaa, ettei ihmisten ja yritysten taakkaa päästöjen vähentämisessä nosteta kohtuuttomaksi. Tuotannon ajaminen alempien päästönormien tai kestämättömän metsänhoidon piiriin lisäisi globaaleja päästöjä ja vähentäisi suomalaisia työpaikkoja. Hallitus näyttää ymmärtävän EU:n päästökaupan merkityksen ja aikoo vaikuttaa siihen, että päästökauppa toimisi entistä paremmin. Järkevä ilmastopolitiikka on aina vähintään EU:n laajuista, mieluiten kansainvälistä. Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus päästöoikeuden lattiahinnasta. Kummeksun hieman sitä, että hallitus olisi valmis Pohjoismaissa sovellettavaan lattiahintaan. Tällainen alueellinen erillisratkaisu ei ole järkipolitiikkaa. Jos päästöoikeuden lattiahintaan lähdetään, niin sen pitäisi olla EU:n laajuinen. Ylipäätään varoitan hallitusta turvautumasta kansallisiin erillisratkaisuihin ja sooloiluun ilmastoasioissa. Päällekkäiset ohjauskeinot sotkevat ja kasaavat kohtuutonta taakkaa. Lopuksi haluan antaa erityistä tunnustusta hallitukselle kirjauksesta, joka koskee niin kutsutun hiilitullin käyttöönottoa. Hiilitullin ideahan on, että se pistäisi EU:n ulkopuolella tuotetut tuotteet yhtä lailla maksamaan päästöistään kuin EU:ssa tuotetut tuotteet. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on ovella. Nyt hallituksella on näytön paikka ilmastopolitiikassa. Me suomalaiset emme voi hyväksyä kiinalaisten tuotteiden vapaamatkustusta sisämarkkinoilla. Viekää hiilitulli EU:n pöytiin ja turvatkaa suomalaisten tuotteiden kilpailu-edellytykset. Ilmasto kiittää tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-12T20:25:32,2019-06-12T20:30:40,Hyväksytty,1.1 2019_16_244,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty tänään tärkeää keskustelua kaupunkipolitiikasta. Hallitusohjelma tunnistaa erityisesti metropolialueen ja suuret kaupungit koko maan kannalta strategisesti merkittävinä kasvun ja kestävän kehityksen alueina. Vuonna 2013 Suomen väestöstä 70 prosenttia asui kaupungeissa ja niiden kehysalueilla. Oma kotikaupunkini Espoo kasvoi viime vuonna yli 4 500 asukkaalla. Kaupungistumisen jatkuessa kasvukaupungeilla on keskeinen rooli kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Näiden kestävyyshaasteiden ratkomisessa tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta kaupunkien ja valtion välillä. Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että kaupungit ovat niin Suomessa kuin maailmalla ottaneet kestävän kehityksen ja ilmastokriisin torjumisen haasteen vastaan. Kaupungit ovat kilvan, mutta vakavalla mielellä, asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja pyrkivät määrätietoisesti niitä kohti osallistaen laajasti yrityksiä, muita kumppaneita ja asukkaita. Tarvitaan uusia innovaatioita ja niiden käyttöönottoa, ja kaupungit toimivat tälle hyvinä kehitysalustoina. Hallitusohjelma tukee kaupunkeja rakentumaan kestävästi. MAL-sopimuksilla rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. MAL-sopimuksilla torjutaan segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistetään alueiden monimuotoista asuntotuotantoa. Valtio huolehtii riittävistä panostuksista joukkoliikenneinvestointeihin. Tämä tehdään kaupunkien kanssa hyvässä yhteistyössä. Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa linjataan, että sote-uudistuksessa selvitetään Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu yhteistyössä alueen kuntien ja kaupunkien kanssa tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä työ on tärkeä käynnistää viipymättä ja etsiä hyvässä yhteistyössä ratkaisua, joka on myös perustuslain mukainen. Edustaja Ikonen pohdiskeli päivällä puheenvuorossaan, miten sote-uudistuksessa tunnistetaan muiden suurten kaupunkien tilanne ja rahoitus. Myös tämä on tärkeä ottaa huomioon uudistuksen valmistelussa. Kasvukaupunkien elinvoimasta ja investointikyvystä on huolehdittava, jotta ne pystyvät kasvamaan kestävästi ja tarjoamaan kasvavalle asukasmäärälle sen tarvitsemat palvelut, myös sote-uudistuksen jälkeen: koulut, päiväkodit sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty tärkeitä puheenvuoroja myös julkisten rakennusten, erityisesti koulujen ja päiväkotien, sisäilmaongelmista. Sisäilmaongelmien ratkominen ja niistä kärsivien ihmisten tilanteen parantaminen on otettu hallitusohjelmassa vakavasti. Sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien korjaaminen on kallista erityisesti kasvukaupungeissa, joissa vanhojen korjaamisen lisäksi tarvitaan uusia kouluja ja päiväkoteja kasvavan lapsimäärän tarpeisiin — ja ennen kaikkea, seinien lisäksi, myös riittävä määrä opettajia ja muuta henkilökuntaa turvaamaan jokaisen lapsen ja nuoren oppiminen. Arvoisa rouva puhemies! Kaupunkien kestävä kasvu ja elinvoiman vahvistaminen on koko maamme menestymisen kannalta aivan olennaista. Se ei ole muilta alueilta pois. Osallistava ja osaava hiilineutraali Suomi, jossa kukaan ei syrjäydy, rakennetaan yhdessä kaupunkien kanssa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-06-12T20:30:46,2019-06-12T20:34:45,Hyväksytty,1.1 2019_16_245,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Uusi hallitus aikoo lähteä tuomaan takaisin jotakin sellaista, joka olisi pitänyt haudata syvälle historiaan, jonne se kuuluu, ja se on nimenomaan pakkoruotsi ylioppilaskirjoituksissa niin, että jokaisen lukiolaisen pitää se kirjoittaa. Minä olen saanut älyttömän paljon viestejä nuorilta, varsinkin jätkiltä, jotka ovat tästä tosi huolissaan. He tietävät, monet heistä, että he eivät tarvitse ruotsia, ja he ovat tehneet valintoja sen mukaan, ja nyt yhtäkkiä hallitus on lätkäisemässä tällaisen esteen näitten nuorten jätkien eteen ja miksei tyttöjenkin. Minä sanon, että tämä uusi hallitus tekee siinä oikein, että se haluaa ehkäistä nuorten syrjäytymistä, panostaa koulutukseen, mutta tämä päätös, että pakkoruotsi tuodaan ylioppilaskirjoituksiin, on aivan syvältä. Tämä tulee olemaan loukku, ja en voi ymmärtää sitä, miten tämmöiset tulevaisuuteen katsovat puolueet — ainakin te näin mainostatte itseänne, esimerkiksi vihreät ja vasemmistoliitto — voitte sallia tällaisen ansan, minkä RKP on ajanut läpi sinne hallitusohjelmaan, samoiten keskusta, jonka pitäisi puolustaa koko Suomea ja pitäisi ymmärtää, että kaikkialla Suomessa ei tosiaankaan tarvitse sitä ruotsin kieltä. Minä luen vain muutaman viestin tästä, mitä olen saanut nuorilta jätkiltä. Esimerkiksi yksi kirjoittaa tällä tavalla: ”Kirjoitusten aikaan suurin osa tietää jo, mitä haluaa tehdä. Itsekin elokuussa lukioon menevänä tuntuu suomenkielisten kiusaamiselta. Näin siinä taas käy. RKP, olikohan 7 prosentin luokkaa kannatus, ja pistää kaikki suomea puhuvat lukiolaiset kirjoittamaan ruotsin. Miksei ruotsalainen kansanpuolue voi päästää meitä tästä piinasta ja antaa meille sen valinnanvapauden maailman valtakielistä?” No, sitten puolestaan toinen viesti. Nämä jätkät muuten kuuntelevat tätä suoraa lähetystä. Pyysin heiltä luvan, että saako näitä lukea. ”Morjes, aloitan syksyllä lukion, ja näyttäisi siltä, että ruotsi tungetaan pakolliseksi yo-kirjoituksiin. Onko siinä siirtymäaika, vai tuleeko se suoraan käytäntöön? Ei ole kovin häävi juttu, kun peruskoulun aikana kasi- ja ysiluokan ruotsin opettajat eivät olleet kovin päteviä. Muun muassa ruotsin opettajan pätevyys puuttui molemmilta. Ruotsin valtakunnallisesta kokeesta sain huikean arvosanan, neljä ja puoli. Inarin kuntaan ei saatu päteviä opettajia, ja täällä käytetään ruotsia yhtä paljon kuin saamea Perussa. Keskiarvo oli 8,3, lukioon pääsen sisään, mutta en välttämättä pois muuta kuin keskeyttämällä, jos tämmöinen paska langetetaan kansan ylle.” Sitten sen lisäksi vielä yksi viesti: ”Nyt kun tuli tämä uusi hallitus ja hallitusohjelma julkaistiin, niin eniten minulla 17-vuotiaana lukion opiskelijana iski silmään tuo ruotsin pakollistaminen yo-tutkintoon. En ruotsiin ole panostanut yhtään, sillä olen suunnitellut jatko-opintoni ja kieltä ei siinä tarvita. Nyt tulee paikka, jossa minun pitäisi sitten kirjoittaa aine, johon en ole panostanut yhtään ihan sitä varten, että vaan hakupisteeni romahtavat huomattavasti. Suoraan sanoen vituttaa korvia myöten. Aivan järkyttävää. Haluan olla tukenasi tämän päätöksen kumoamisessa.” [Jukka Gustafsson: Ei käy!] Ja näitä viestejä on tullut aivan valtavan paljon, arvoisa rouva puhemies. Meidän pitäisi ymmärtää se, että jos me haluamme Suomena olla kansainvälinen, jos me haluamme lisätä niitä linkkejä muuhun maailmaan yritysten välillä, niin me tarvitsemme useampia kieliä. Ja jos kaikki pakotetaan vielä isommin kirjoittamaan ruotsin kieltä, niin se lisää sitä tarvetta sille opettajien puolesta, ja näin ollen meillä ei ole taas riittävästi resursseja opettaa muita kieliä, mitkä olisivat tarpeellisia. Eli minä pyydän todella, että hallituspuolueet voisivat ymmärtää... RKP ei varmaan koskaan tule ymmärtämään, koska heille tämä on ylpeysasia, ihan sama, vaikka nuorten elämä tuhoutuisi, kun he tippuvat lukiosta. Mutta muut puolueet, minä toivon, että tämä jää historiaan ja tämä ei tule koskaan voimaan. Mennään eteenpäin tässä yhdessä asiassa. — Kiitos. [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Edustaja Tynkkynen, huomautan puheenvuorossanne käytetystä kielestä. Se ei ollut sopivaa. ] Arvoisa puhemies! Se oli tämän nuoren viesti. Se ei ollut minun sanaani.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-12T20:34:57,2019-06-12T20:39:26,Hyväksytty,1.1 2019_16_246,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Vaikka siteerattaisiin mitä, niin täällä puhujapöntössä ei kiroilla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_247,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan vielä hieman näistä hallituksen tulevaisuusinvestoinneista, mutta sitä ennen en malta olla kommentoimatta edustaja Kiljuselle näistä vertauksista, joita hän täällä teki käydessään läpi edellisen hallituksen talousohjelmaa ja siihen liittyneitä toimenpiteitä. Haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että vuonna 2014 valtion tilinpäätös oli 6 miljardia alijäämäinen — 6 miljardia. Se tilanne, mistä edellinen hallitus lähti tätä maata pelastamaan, on aika erilainen kuin se, missä tällä hetkellä ollaan, ja minusta on kuitenkin rehellistä se todeta. Pitäydytään faktoissa ja verrataan asioita, jotka toisiinsa liittyvät. Arvoisa rouva puhemies! Näihin tulevaisuusinvestointeihin ja niihin liittyviin ongelmiin: Totesin aikaisemmin puheenvuorossani, että mielestäni omaisuuden myynti on perusteltua siinä tilanteessa, mikäli varat suunnataan tulevaisuuden kasvun ja työllisyyden tukemiseen, mutta sen sijaan taas budjetin tilkkeeksi valtion omaisuutta ei ole perusteltua myydä. Nyt hallitus aikoo tehdä juuri näin, eli otaksun, että hallitus on neuvotteluissa todennut, että pysyviä menoja voidaan lisätä sillä 1,2 miljardilla eurolla, jonka lisäksi sitten puolueilla on ollut melkoinen tukku muita pyyntöjä, mitä on pitänyt toteuttaa mutta jotka eivät ole taas mahtuneet siihen menokehykseen, minkä myötä on päädytty sitten siihen, että valtion omaisuutta laitetaan lihoiksi tällä 3 miljardilla, jotta näitä menolupauksia voidaan määräaikaisesti rahoittaa, ja tätä minä en pidä missään tapauksessa perusteltuna enkä viisaana. On myös todettava se, että myös edellinen hallitus käytti myyntituloja näiden niin sanottujen kärkihankkeiden rahoittamiseen, mutta se perustavanlaatuinen ero tällä hallituksen valitsemalla tiellä ja pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on se, että niiden kärkihankkeiden tarkoituksena oli tuoda pysyvää muutosta, jonka tukemiseen haluttiin käyttää määräaikaista rahoitusta, ja sen ymmärrän vielä aika paljon paremmin kuin sen tien, minkä nykyinen hallitus on mennyt valitsemaan. Kuten totesin, nyt tehdyn ehdotuksen mukaisesti nämä rahat ripotellaan yli sataan kohteeseen ilman, että on tehty minkäänlaista harkintaa siitä, miten nämä varat halutaan käyttää. Heitänkin pallon nyt hallitukselle, kun meillä on ministereitä paikalla, että ottakaa tämä tulevaisuusinvestointilista uudelleen harkintaan ja esimerkiksi pääomittakaa yliopistoja niillä varoilla, mitä te olette nyt laittamassa aivan tavallisten valtion budjetin menojen tilkkeeksi. Pääomittakaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, minkä kautta meidän korkeakoulujen taloudellinen riippumattomuus kasvaa, niiden vahvuus kasvaa, me pääsemme kohti läntisen Euroopan tilannetta ja myös, mikä tärkeintä, meidän korkeakoulut tulevat riippumattomammiksi talouden suhdanteista, kun me tiedämme, että tulevaisuudessa kuitenkin menopaineet meidän ikääntymisen myötä kasvavat ja meidän täytyy pitää kuitenkin huolta meidän ikäihmisistä ja huolehtia siitä, että he saavat hyvän hoivan. Eli kuitenkin haasteet ovat jatkossa melkoisia. Ottakaa tästä, arvoisat ministerit, koppia ja valmistelkaa uudelleen tämä investointilista ja tehkää tulevaisuuteen aidosti vaikuttavia investointeja, jotka kyllä maksavat sitten itsensä takaisin. [Jukka Gustafsson: Unifi on erittäin tyytyväinen hallitusohjelmaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-06-12T20:39:52,2019-06-12T20:43:55,Hyväksytty,1.1 2019_16_248,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Jatkan vielä puhettani liittyen tuohon oppivelvollisuusiän nostoon. Mutta ennen sitä: Yleisesti ottaen koulutuksen osalta voidaan myös kiittää siitä, että siinä rakennetaan osin tavoitteita viime kaudella tehdyn työn jatkoksi, esimerkiksi satsaukset t&k-panostuksiin, joita viime vuonna lisättiin 112 miljoo-naa euroa, ja korkeakoulu 2030 -visio. Mutta syvästi kummastelen kuitenkin aikeita pakkoruotsiin paluuseen ja oppivelvollisuusiän nostoon. Viimeisen 15 vuoden aikana tosiaan aivan liian moni on syrjäytynyt. Aivan liian moni nuori on syrjäytynyt tai on jätetty, syrjäytetty, yhteiskuntamme ulkopuolelle. Vuonna 2017 tehty tutkimus kertoi, että peruskoulunsa päättäneistä nuorista 10 prosentilla ei ole riittävää lukutaitoa tai valmiuksia selvitä jatko-opinnoista. Yleisesti tosiaan ajatellaan, että syy syrjäytymiseen on koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä. Nuorisotutkimus teki syksyllä 2017 ensimmäisen kyselyn niin sanotuille NEET-nuorille — nuorille, jotka ovat koulutuksen ja esimerkiksi työpajatoiminnan, kaiken muun, ulkopuolella — ja haastatteli nimenomaan heitä ja kysyi heiltä, mitkä ovat syitä syrjäytymiseen. Ja he kertoivat kolme suurinta syytä: ystävien puute, mielenterveysongelmat ja syrjintä. Kaukana, ei edes siinä top kympissä, oli koulutuksen puute ja työpaikan puute. Eli olisi siis syytä panostaa nimenomaan varhaisiin vuosiin ja vielä vahvemmin peruskoulutukseen. En näe mitään syytä, miksi joku oppilas — oma tytärkin on juuri menossa kolmannelle luokalle — pääsisi kolmannelle luokalle niin, että hänellä ei ole luku- ja kirjoitustaitoa tai laskutaitoa. Ei niitä opi enää viidennellä ja kuudennella luokalla, koska silloin on oltava ne perusvalmiudet, jotta pysyy mukana. Viime kaudella tunnistettiin tahto helpottaa toisen asteen opiskelijan arkea ja tehtiin lukiolaisen ja ammattikoulutuksessa olevan opintotukeen satsauksia — esimerkiksi opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla — jotka astuvat voimaan nyt ensimmäinen elokuuta. Nostimme lukiolaisen opintotukikuukausien määrää yhdeksästä kuukaudesta kymmeneen kuukauteen, koska lukiossahan opiskellaan yleensä kymmenen kuukautta. Poistimme vanhempien tulojen vaikutukset: jos nuori opiskelee toisella paikkakunnalla ja asuu omillaan, niin vanhempien tulot eivät enää vaikuta ja vähennä tai jopa poista opintotukea. Viimeisimpänä säädimme, kiitos ministeri Terhon aloitteen, oppimateriaalituen, vajaat 50 euroa kuukaudessa, noin 450 euroa vuodessa, mikä tekee kolmen vuoden ajalta esimerkiksi lu-kiolaiselle tai toisen asteen opiskelijalle lähes 1 500 euroa perheessä, jossa vanhempien tulot ovat alle 41 400 euroa, eli juuri sellaisessa perheessä, joka on pienituloinen ja jonka lapset, nuoret, käyvät toista astetta tai lukiota ja tarvitsevat sitä rahoitusta. Käykö nyt niin, että kallis oppivelvollisuusiän nosto, josta on arvioita yli 100 miljoonas-ta eurosta lähemmäs 150 miljoonaan euroon, syö panostukset peruskoululta ja muulta koulutukselta, kuten esimerkiksi alueellisesti Oulun yliopistolta ja ammattikorkeakoululta? Yli puoluerajojen olemme pohjustaneet erillisrahoitusta Oulun yliopistolle, jonka perusrahoitus on jäänyt jälkeen viimeisen kymmenen vuoden ajan yli 20 prosenttia muista yliopistoista. Viime vuonnahan nostettiin tosiaan tätä t&k-rahoitusta 112 miljoonalla eurolla, josta Ouluun tuli pieni siivu. Mutta perusrahoituksen nosto tarvitsee erillisrahoituksen. Yleisesti panostuksien rahoitus tosiaan perustuu toiveeseen siitä työllisyyden noususta. Niistä äskeisessä puheenvuorossa jo esitin viisi ehdotusta, joita hallitus voisi arvioida. Rahoitus perustuu työllisyyden nousun lisäksi työssä käyvien verojen korotuksiin ja valtion omaisuuden myyntiin. Se on kestämätön tie ja ratkaisu. Ketkä sen maksavat? Maksajina ovat tavalliset työssä käyvät suomalaiset ihmiset: pienyrittäjät ja aivan erityisesti tulevaisuuden tekijät, niin sanotut pienet ikäluokat. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-06-12T20:44:05,2019-06-12T20:49:14,Tarkistettu,1.1 2019_16_249,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Rouva puhemies! Ehkä kunnioitin tarpeettomasti äsken puhemiesneuvoston suositusta alle 5 minuutin mittaisista puheenvuoroista, koska se oli puheenvuoro, joka ei ollut varattu etukäteen, eli olisin voinut sen loogisesti viedä päätökseen. Mutta ehkä tämän keskustelun kannalta saattoi olla hyväkin, että siihen tuli tämä keskeytys, sen vuoksi, että edustaja Köntällä oli välittömästi tarve todeta, että siinä oli retorista voimaa paljon ja että faktat puhuvat. Omassa puheenvuorossani luettelin edellisen hallitusohjelman lähtökohtia siinä, miten ikäihmisiä kohdellaan Suomessa. Ne olivat faktoja siitä itse ohjelmasta. Edustaja Marttinen totesi ja myöskin edustaja Könttä totesi samalla, että taloudelliset olosuhteet ovat hyvin erilaiset ja silloin täytyy suhteuttaa sen hallitusohjelman panostukset ja tavoitteet siihen kyseiseen tilanteeseen. Minä myönnän, että neljä vuotta sitten taloudellinen tilanne oli Suomessa erilainen kuin tänä päivänä. Minun kysymykseni on tietenkin: miten eri hallitusohjelmat kohtelevat eri väestöryhmiä? Voin sanoa, että edellisen hallituksen hallitusohjelman panostukset tuossa mielessä, että leikkauslistoja käydään lävitse — mitä minä kävin lävitse — ylivoimaisesti eniten rasittivat ikääntyneitä ihmisiä. Se oli se lähtökohta. Sitä minä vertailin. Ymmärrän nämä erot. Nyt sitten meillä on muutoksen hallitus. Nyt me olemme hakemassa muutosta. Katsotaan, miten Rinteen hallitusohjelma eroaa tästä edellisestä, jonka 11 kohdan leikkausohjelman ikäihmisille siis äsken luettelin. Nämä ovat Rinteen hallitusohjelman kirjauksia nyt vuorostaan: 1) Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma. 2) Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksesta tämä kuuluisa 0,7. 3) Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua. 4) Toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia huomioiden erityisesti eläkkeelle jäävät. — Siinä muuten on seniorineuvolajärjestelmän itu rakennettu tuonne hallitusohjelman sisään. — 5) Kiireettömässä tapauksessa hoitoonpääsy taataan viikossa. 6) Perustetaan vanhusasiavaltuutetun toimi. Nämä ovat kaikki merkittäviä palvelurakenteen kohennuksia, joista nimenomaan ikääntyneet ihmiset Suomessa tulevat hyötymään, ja se vahvistaa hallituksen arvopohjan sen suhteen, että arvokkaalle vanhenemiselle annetaan tila ja kunnioitetaan ikääntyneitä ihmisiä. Heillä on oikeus saada samat peruselämänedellytykset Suomessa kuin kaikilla muillakin Suomen kansalaisilla. Ikäystävällinen hallitusohjelma palvelurakenteiden osalta ja palvelujen osalta asennoitumisessa. Entä sitten kysymys toimeentulosta? Se on se iso kysymys, johon viittasin, kun totesin eläkkeensaajien olevan ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, joka lakisääteisesti köyhtyy, kiitos taitetun indeksin. Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus: ”Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluja. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten” — siis huolehtia kaikkien suomalaisten — ”elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta.” Erittäin, erittäin selkeä kirjaus siitä, että hallitus pyrkii sekä vähentämään eläkeläisköyhyyttä että myös takaamaan eläkeläisten elintason säilymisen ja vähentämään eriarvoisuutta. Nyt sitten on kysymys: kuinka tämä toteutetaan? Tämä on siis kirjaus, ohjelman tavoite, mutta miten se toteutetaan? Siinä on kaksi selkeätä tavoitetta, jotka ovat erittäin merkittäviä: 1) Ensiaskeleena alle 1 000 euron kuukausieläkkeisiin tehdään 50 euron tasokorotus nettomääräisenä. Siis kysymys on kansaneläkkeen nostosta siten, että toimeentulo- ja asumistuen etuudet eivät heikkene. Tämähän parantaa välittömästi noin 300 000 kaikkein pienituloisimman eläkkeensaajan eläketurvaa. Me tiedämme, että se hintalappu valtion budjetissa on noin 183 miljoonaa euroa. Sen se maksaa, ja siihen hallitus on varautunut. 2) Toisena ohjelmallisena tavoitteena toimeentulon osalta ehkä on kaikkein merkittävin kirjaus, eli kiinnitetään huomio myöskin varsinaiseen vanhuuseläkkeeseen. Täytyy siis muistaa, että kansaneläke ja takuueläke eivät ole enää tänä päivänä Suomen vanhuuseläkkeitä vaan perustoimeentulon turvaa, ja itse asiassa täyttä kansaneläkettä saavista 75 prosenttia on työkyvyttömiä ihmisiä. He ovat työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ihmisiä eli työikäisiä ihmisiä. Vain 25 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista, siis täyttä takuueläkettä saavista, on yli 65-vuotiaita ihmisiä. Täytyy nyt tunnistaa tämä tilanne, että vuoden 95 kansaneläkkeen pohjaosan poiston kautta kansaneläke ei enää ole meidän vanhuuseläkkeemme vaan sitä on työeläke. No niin, mitä hallitusohjelma kirjaa työeläkkeistä? Varsinaista vanhuuseläkettä eli työeläkettäkin hallitus on valmis kohentamaan ohi normaalin indeksitarkistuksen. Tämä on hyvin tärkeä huomio. Hallitusohjelma kirjaa seuraavaa: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.” Tämä on siis suora sitaatti hallitusohjelmasta. Tässä siis haetaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla. Tavoite on muuten erittäin kunnianhimoinen. Se avaa ensi kerran tien arvioida työeläkeindeksin, siis taitetun indeksin, muutostarpeita. [Puhemies: Aika!] — Se oli siis suositus! — Jos kaikkien 1 400 euroa kuukaudessa ansaitsevien työeläkettä kohennetaan tällä vappusatasella, se maksaa noin 700 miljoonaa euroa. No tässä on tietenkin oma ongelmansa siinä suhteessa, että nämä rahathan tässä järjestelmässä tullaan silloin saamaan työeläkejärjestelmästä. Tämä vappusatanen tarkoittaisi myös rakenteellista uudistusta tähän taitettuun indeksiin siksi, että eläkekorotus on euromääräinen, ei siis prosentuaalinen. Siten se on solidaarinen ja tasoittaa tuloeroja, ja siihen hallitus pyrkiikin. Puheenjohtaja! Lopuksi totean sen, että tässähän on ongelma, tekninen ongelma ja saattaa olla perustuslaillinenkin. Kuinka se korotus sitten saadaan alle 1 400 euron eläkkeisiin? Yksi vaihtoehto olisi tietysti antaa 100 euron korotus kaikkiin eläkkeisiin. Sen hintalappu on 1,5 miljardia euroa. Sehän tarkoittaisi, että indeksitarkistusta ei tarvitsisi tehdä, ja viime vuodenvaihteessa sen hintalappu oli 400 miljoonaa. Nyt on siis kysymys siitä, miten se miljardi euroa rahoitetaan. Työeläkerahastot ovat kasvaneet viimeisten 20 vuoden aikana keskimäärin 8 miljardia euroa. Se olisi 1 miljardin euron hintainen, että annettaisiin 100 euroa kaikille työeläkettä saaville vanhuuseläkeläisille. Viimeinen huomio on se, että tämähän on järkevää, että tämä uudistus neuvotellaan kolmikantaisesti siten, että siinä ovat myöskin työmarkkinajärjestöt mukana, ja tärkeätä olisi se, että tähän neuvonpitoon pääsisivät myöskin eläkeläisjärjestöt mukaan, niin kuin vuonna 2013, kun vastaava selvitys tehtiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T20:49:22,2019-06-12T20:57:21,Hyväksytty,1.1 2019_16_250,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Edustaja Kiljunen, pyydän saada huomauttaa, että nämä puherajoitukset ovat yhdessä sovittuja. Ne ovat suosituksia, mutta kun kaikki edustajat noudattavat niitä, niin me pelaamme samoilla pelisäännöillä. [Kimmo Kiljunen: Ymmärsin, että se oli suositus!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_251,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Onko suositus nyt 5 minuuttia? Asia, joka on pistänyt korvaan ja silmiin käydyssä keskustelussa, on perussuomalaisten joka toisen edustajan valitusvirsi siitä, että hallitukseen on päässyt väärä puolue tai väärät puolueet. Tämä tavallaan kohdentuu erityisesti keskustapuolueeseen, koska täällä on aiemmin todettu, että niin sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto kuin vihreät pärjäsivät vaaleissa hyvin. Itse olen tuossa pohdiskellut sitä, kun olin hallitusohjelmaneuvotteluissa osaaminen—sivistys—innovaatio-työryhmässä neuvotelijana, että mitenköhän olisi neuvotteluissa käynyt, jos perussuomalaiset olisivat olleet mukana. Keskustapuolueen kanssa, joka edustaa myöskin tällaista kansanliikettä ja on koko Suomen puolue, ollaan tehty vuosikymmenten aikana paljon hyvää yhteistyötä ja nyt myöhemmin myöskin vihreiden kanssa. Minulla on sellainen käsitys, että näitä keskeisiä koulutuspoliittisia tavoitteita ja asioita, jotka ovat koko suomalaisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta ydinkysymyksiä — jotka liittyvät varhaiskasvatuksen kehittämiseen, esiopetuksen aientamiseen, peruskoulun kehittämiseen, oppivelvollisuusiän pidentämiseen ja laajentamiseen — perussuomalaiset olisivat vastustaneet tiukasti. En tiedä, ovatko arvostamani edustajat perussuomalaisten parhaimmiston poikia. Edustaja Savio ja edustaja Koponen eivät ehkä edusta tällaista näkemystä, joka tuntuu olevan vallalla perussuomalaisissa, että ei haluta nähdä politiikassa oikeastaan kuin kaksi asiaa, joista puhutaan perussuomalaisten suulla: maahanmuutto ja jalkapanta. Sen jälkeen on pitkä väli siinä, mikä kiinnostaa. Sanon tämän sillä tavalla aika koppavasti, että kyllä perussuomalaiset ovat nyt itse ajaneet itsensä tietyllä tavalla paitsioon ja oppositioon tällä tavallaan hyvin kapea-alaisella politiikalla. Esimerkiksi minulle oppivelvollisuusiän nosto ja maksuton toinen aste on peruskoulu-uudistukseen rinnastettava historiallinen tavoite. Kun taustalla on se, mikä täällä on kyllä jo todettu, että meillä oli parikymmentä vuotta sitten Suomessa miljoona työpaikkaa, joissa pärjäsi suunnilleen peruskoulun tiedon pohjalta, niin nyt ne ovat supistuneet noin 200 000:een, ja koko ajan niukkenee ja niukkenee. Meidän pitää nähdä se voimavara, mikä nuorilla on, ja saada heidät mukaan koulutukseen ja toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Se ei ole mikään yksittäinen toimi, joka riittää, vaan se vaatii rinnalleen vahvan, vahvan peruskoulun kehittämisen mukaan lukien myöskin varhaiskasvatuksen ja sitten sen päälle vielä koko valmistavan koulutuksen, räätälöidyt opintopolut mahdollisimman monelle. Sen takia tämä on tärkeä kysymys. Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Kimmo Kiljunen kävi erittäin hyvin minusta läpi tätä yhtä merkittävää epäoikeudenmukaisuuskysymystä, jota hallitus nyt on myöskin ratkaisemassa, ja se liittyy eläkeläisköyhyyteen, eläkeläisten toimeentuloon. Täällä eduskunnassa on aiemmin muutama kuukausi sitten erityisesti kokoomuksen taholta lähes ivattu — sana ivattu on kenties liian voimakas — tai ei ole nähty sitä, että meillä on tosiaan 300 000—400 000 eläkeläistä, jotka saavat noin tuhannen euron eläkettä, osa jopa sen alle. On minusta moraalinen ja eettinen kysymys, että tähän nyt hallitus puuttuu, ja tämä asia ei ole mikään Rinteen vappusatanen. Olen itse ollut tekemässä demarien puoluekokouksessa päätöstä tästä asiasta. Se lähtee siis sieltä, ja sen takia se on meille niin tärkeä kysymys, myöskin sitten tämä pientä työeläkettä saavien aseman korjaaminen tässä yhteydessä sitä tietä pitkin, mitä edustaja Kiljunen tuossa omassa puheenvuorossaan viitoitti. No niin, 5 ja puoli minuuttia, kiitos puhemies. [Sami Savio pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-06-12T20:57:43,2019-06-12T21:03:27,Hyväksytty,1.1 2019_16_252,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Nimi mainittiin. Edustaja Savio, olkaa hyvä, minuutti, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_253,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy tosiaan todeta tässä, että sanoin omassa puheenvuorossani, jonka aiemmin pidin, että hämmästelen sitä, että jo hallitustunnusteluvaiheen jälkeen toiseksi ja kolmanneksi suurin puolue jätettiin sitten hallitusneuvottelujen ulkopuolelle. Olen yrittänyt etsiä historiasta, onko näin tapahtunut suomalaisessa poliittisessa toiminnassa koskaan aiemmin. En ainakaan itse löytänyt esimerkkiä siitä, että varsinkaan jo hallitustunnusteluvaiheessa jätetään toiseksi ja kolmanneksi suurin puolue ulkopuolelle hallitusneuvotteluista, se on täysin poikkeuksellista. Mitä tulee tähän edustaja Gustafssonin kysymykseen siitä, mitä perussuomalaiset olisivat ajaneet koulutuksen saralla, me olemme vaatineet pitkään, muun muassa viime syksyn vaihtoehtobudjetissamme, hyvin vahvasti muun muassa ammattikoulutuksen lähiopetuksen lisäämistä ja edustaja Mäenpää on sitä tuonut aiemmin vahvasti esille myös täällä salikeskustelussa. Myös lukioverkon laaja kattavuus on ollut vahvasti meidän sydämissämme, muutenkin tietysti ammatillisten oppilaitosten ja koko oppilaitosverkon laaja saavutettavuus koko maassa. Mielestämme nämä ovat hyvin tärkeitä asioita. Niitä ei missään tapauksessa pidä sivuuttaa myöskään tämän hallituksen aikana. [Jukka Gustafsson: Samaa mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-06-12T21:03:39,2019-06-12T21:05:02,Hyväksytty,1.1 2019_16_254,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Toinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Vastauspuheenvuoron on pyytänyt ministeri Ohisalo. — Vastauspuheenvuoro, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_255,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä aiemmin edustaja Ronkainen nosti seksuaalisen väkivallan keskusteluun, ja se on hyvä asia, koska hallitus haluaa torjua sitä myös. Hallitusohjelmassa on lukuisia tärkeitä kirjauksia, kuten: ”Hallitus kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapseen kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan, vähentämiseen.” Myös raiskauslainsäädäntöä uudistetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi, ja monta muuta. Kiitän itse ihan jokaista täällä salissa nyt ja aiemmin ollutta edustajaa rakentavasta keskustelusta, hyvistä ideoista ja toivon, että jatkamme tästä eteenpäin. Varmasti tulee väittelyäkin monesta asioista, mutta huomaan, että on paljon asioita, joista olemme myös yhtä mieltä. Kiitos kaikille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-12T21:05:23,2019-06-12T21:06:03,Hyväksytty,1.1 2019_16_256,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ja ministeri Mikkonen, vastauspuheenvuoro, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_257,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Toivon, että voisin puhua pikkasen pidempään, kun täällä on tullut useampia kysymyksiä, ja näin, että edustaja Mäenpää... [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Sovitaan, että 3 minuuttia.] Kiitos. — Edustaja Mäenpää palasi saliin, ja haluan vastata hänelle myös liittyen tähän luonnonsuojelualueiden kiinteistöveroon. Kaiken kaikkiaan kiitos niistä puheenvuoroista, joissa nostettiin esille se, miten tärkeää ja hienoa on, että hallitusohjelmassa panostetaan nyt luonnonsuojeluun. Se on äärimmäisen tärkeää. Meidän luontomme monimuotoisuus on hupenemassa kovaa vauhtia, ja on hyvä, että nyt voimme tehdä siihen merkittävän satsauksen, niin että voimme sekä hankkia uusia luonnonsuojelualueita että tehdä perinnebiotooppien hoitotöitä tai erilaisia luonnon ennallistamishankkeita. Luonnonsuojelualueista. Meillähän on kaksi tapaa: valtio voi ostaa itselleen alueen suojeltavaksi, tai sitten yksityinen maanomistaja voi suojella oman alueensa, ja siitä tulee tämmöinen yksityinen luonnonsuojelualue. Jos yksityinen henkilö näin tekee, niin se muuttuu tällaiseksi maatalouden joutomaaksi, mutta jos tämä henkilö ei ole maa- ja metsätalouden harjoittaja, niin hän joutuu maksamaan tästä maasta kiinteistöveroa. Siellä ei ole siis asuinrakennuksia, mutta siitä maa-alasta voi tehdä tällaisen muutospyynnön, jolloin sen arvoa voidaan alentaa 80 prosentilla, koska sille alueelle ei voi rakentaa. Tämä on tullut nyt esille, koska viime hallituskauden aikana jo lähdettiin valmistelemaan tätä kiinteistöverouudistusta ja näitä erilaisia tulkintoja on nyt tullut, ja yllättäen maanomistajat ovat joutuneet sen eteen, että heille on tullut lasku tämmöisistä suojelualueista, koska yksiselitteisesti laissa ei ole ollut kirjausta, että kaikki luonnonsuojelualueet on vapautettu verosta. Silloin jos on maatalouden tai metsätalouden harjoittaja — meillähän ei ole kiinteistöveroa maatalousmaasta eikä metsätalousmaasta — niin silloin ei myöskään joudu maksamaan veroa tästä niin sanotusta maatalouden joutomaasta, joka on suojelualue, mutta jos ei ole maa- ja metsätalouden harjoittaja, niin silloin on voinut käydä niin, että näitä verolappuja on tullut, ja sen takia tähän halutaan nyt selkeä kirjaus, että luonnonsuojelualueet on aina vapautettu kiinteistöverosta. Sitten muun muassa edustaja Malm nosti tässä esille hyvin sen, miten teollisuus ja ympäristö eivät ole vastakkaisia. Kun me haluamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, me haluamme samanaikaisesti mahdollistaa meidän yrityksillemme erinomaisia mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Me tiedämme, että koko maailma huutaa niitä energiatehokkaita, ympäristöystävällisiä cleantech-ratkaisuja. Me tiedämme, että kun asetetaan tiukkoja päästörajoituksia, normeja, niin se pakottaa teknologian kehittymään siihen suuntaan. Esimerkiksi edustaja Koponen täällä hyvin nosti esille näitä innovaatioita, joista me olemme saaneet lukea viime aikoina lehdistä, kun polttoainetta tehdään ilmasta ja jätteestä sementtiä. Sen takia hallitus myös tätä tki-panostusta haluaa nostaa, jotta me voimme rahoittaa näitä uusia innovaatioita ja sitten saada niistä toimivia tuotteita, joita myydä myös maailmalle ja samalla torjua ilmastonmuutosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-06-12T21:06:06,2019-06-12T21:09:30,Hyväksytty,1.1 2019_16_258,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_259,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Aloitan tuolla samalla teemalla, josta ilmasto- ja ympäristöministeri puhui. Siihen liittyen tuolla tulevaisuusinvestoinneissahan on 200 miljoonaa käytettäväksi kehitysyhteistyöhön, ja sitten täällä tekstiosissa viitataan erityyppisiin investointeihin. Sivuilla 60—61 mainitaan: ”Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointien lainamuotoista rahoitusta jatketaan erityisesti ilmastorahoituksen vahvistamiseksi. ” Ja sitten edelleen: ”Varmistetaan Finnfundin toimintaedellytykset ja jatketaan finanssisijoitusten käyttöä kehitysrahoituksessa.” Edelleen siellä todetaan: ”Nostetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen”. Täällähän on aika moneen suuntaan näitä toiveita, ja sinänsä on ensimmäisen kerran tämmöinen isompi potti jo ennalta sovittu; niitähän on jo jonkun verran erillisratkaisuina pystytty tekemään esimerkiksi tämmöiseen kansainväliseen ilmastorahastoon tai sitten kehityspankkien rahastoihin, joiden kautta sitten toivotaan saatavan näitä tavoiteltuja tuloksia. Kannustukseni hallitukselle on lähinnä se, että kannattaa hyvin avoimin mielin katsoa, missä se panos—tuotos-suhde on kaikkein edullisin. Ei välttämättä tartuta heti siihen ensimmäisen takinliepeessä roikkujaan, joita on ehkä aikaisemmin rahoitettu, vaan nyt on syntynyt maailmalla monenlaisia tapoja vivuttaa tätä julkista sijoitus- tai sitten lahjarahaa niin, että saadaan monikymmenkertainen yksityinen rahoitus päälle ja nämä niin ilmasto- kuin kehitysvaikutuksetkin saadaan siten mahdollisimman tehokkaiksi. Kehottaisin katsomaan erityisesti näitä kehityspankkien yhteydessä virinneitä ilmasto- ja kehitysrahastoja, alueellisia kehitysrahastoja, joissa sitten toteutuu myös tämä ministerin juuri äsken viittaama toinen Suomelle tärkeä puoli eli se, että myöskin tätä suomalaista teknologiaa pystytään kehittämään ja viemään hyviä malleja maailmalle. Tällaisilla sijoituspanoksilla pystytään suhteellisen pienelläkin miljoonamäärällä saamaan jalka ovenrakoon ja pystytään vaikuttamaan sitten niihin isompiin kanavointeihin, joita tapahtuu esimerkiksi EU:n, maailman suurimman kehitysrahoittajan, rahojen käytössä ja sitten myöskin vaikkapa eurooppalaisten isojen pankkien ja rahoituslaitosten Afrikka- tai kehitysmaasijoituksissa, ja kun ollaan näissä samoissa orgaaneissa mukana tekemässä yhteistyötä, niin avautuu aina yhteistyömahdollisuuksia myös tämän suomalaisen työn ja viennin kannalta. Toinen asia on sitten — jatkona edustajien Kimmo Kiljunen ja Gustafsson puheisiin — että tämä eläkeratkaisu 1 000—1 400 euron työeläkkeiden osalta on uraauurtava. Tällaista mainintaa tai pyrkimystä ei ole ennen uskallettu tehdä, ja se vertautuu senkaltaisiin solidaarisuusratkaisuihin, joita on Suomessa tehty erityisesti silloin, kun työeläkejärjestelmä 60-luvun alussa tuli voimaan. Näille silloin pitkään töitä tehneille, joiden työstä ei ollut maksettu penniäkään eläkerahastoihin, kuitenkin järjestettiin tämmöinen kohtuullinen ikään kuin avauseläke, jos sitä työtä uuden eläkejärjestelmän aikana kuitenkin jonkun verran oli. Siinä subventoitiin hyvin reippaasti silloisten palkansaajien, työeläkkeen maksa-jien, rahoja ja siirrettiin niitä niitten varttuneempien sukupolvien eduksi, jotka eivät olleet koko työuraltaan ansioeläkettä kartuttaneet. Ja vähän samantapainen ratkaisuhan oli Saksan eläkejärjestelmässä: kun Saksan liittotasavaltaan yhdistyivät Itä-Saksan alueet, niin silloinhan paitsi tehtiin näitä massiivisia verotukia niin myöskin eläkejärjestelmien puolella tuettiin niitä nimellisesti hyvin pieniä eläkkeitä saavia, jotka olivat kuitenkin pitkään töitä pakertaneet. On ikään kuin solidaarisesti jaettu siitä karttuneesta eläkevarannosta näille pitkään raskasta työtä tehneille mutta pienen eläkkeen saajille. Minusta tässä nyt pitää vedota vahvasti työmarkkinaosapuoliin, että ei lähdetä mihinkään neliraajajarrutukseen, vaan avoimin mielin lähdetään hakemaan oikeudenmukaista ratkaisua siihen, että Suomessa eläkeköyhyys vähenee ja jopa saadaan poistetuksi, ja myöskin siihen, että tämmöinen oikeudenmukaisempi tulonjako eläkeläisväestön keskuudessa toteutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-12T21:09:35,2019-06-12T21:15:02,Hyväksytty,1.1 2019_16_260,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni kysymys siitä, miksi keskusta lähti roiman vaalitappion jälkeen hallitukseen, on täysin ymmärrettävä ja oikeutettukin. En ihmettele, että sitä kysytään ja ihmetelläänkin. Emme puolueena pyrkineet hallitukseen, ja totesimme sen ääneen ja julkisuuteenkin, että suuntamme on oppositioon. Olemme nyt hallituksessa sen vuoksi, niin kuin tässä on jo hyvin todettukin, että SDP ei päässyt perussuomalaisten tai kokoomuksen kanssa yhteisymmärrykseen tulevien vuosien politiikan suunnasta. On myös huomattava se, että keskusta on maamme neljänneksi suurin puolue ja keskustaan luotti yli 420 000 suomalaista — yli 420 000 suomalaista. Puolueen kuin puolueen tärkein tehtävä on vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen ja ihmisten arkeen. On myös syytä kysyä, kumpikohan on parempi paikka vaikuttaa, oppositio vai hallitus, missä me puolueena ja kansanedustajina voimme vaikuttaa äänestäjillemme ja suomalaisille tärkeisiin asioihin. Jos olisimme etsineet vain omaa etuamme puolueena ja kansanedustajina, olisimme ehkä jääneet mieluummin oppositioon. Nyt me kannamme vastuuta koko Suomesta, koska isänmaan asia menee politiikassa kaiken muun edelle. Meillä oli kynnyskysymyksemme, jotka huomioidaan täysimääräisesti hallitusohjelmassa. Me olemme tyytyväisiä ohjelmaan ja uskomme, että tällä kokoonpanolla, tällä hallituksella, yhteistyössä me voimme saada Suomen hyvinvointia rakennettua. Toivon, että myös opposition kanssa syntyy hyvä yhteistyö. Olemme yhteistyöhön valmiita ja odotamme sitä. Haluan todeta sen, että edustaja Koponen nosti esille hyvin tärkeitä asioita. Niistä nostan esille erityisesti veteraanien ja omaishoidon tilanteen. Hallitusohjelmassa todetaan, että sotiemme veteraanien ja sotainvalidien määrä vähenee, ja sanotaan myös, että ikääntymisen myötä heidän ja heidän läheistensä tuen tarve lisääntyy. Siellä luvataan, että sotiemme veteraanien tuki ja palvelut turvataan ja varmistetaan se, että palvelut toteutuvat laadukkaina kaikkialla maassamme. Vanhusten tilanteeseen ja sen parantamiseen hallitusohjelmassa on todella paljon konkreettisia keinoja. Nämä vanhusten tilanteen kohentamiset tietysti auttavat myös sotiemme veteraaneja ja sotainvalideja, jotka ovat vanhuksia. Arvoisa rouva puhemies! Monet asiat tulevat ymmärrettävämmiksi ja läheisemmiksi, jos niistä on omaa henkilökohtaista kokemusta. Oma isoisäni toimi omaishoitajana mummuni viimeisten vuosien aikana, ja hän on sotaveteraani, joka tällä hetkellä elää tyytyväisenä vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasunnossa. Tässä meidän hallitusohjelmassamme on todella monia hyviä päätöksiä omaishoitoon ja vanhuspalveluihin liittyen. Siellä muun muassa luvataan perustaa vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto, ja siihen on varattu puolen miljoonan määräraha. Siellä todetaan, että toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia vanhuksille ja kehitetään heidän palveluneuvontaansa. Myöskin säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta, 0,7, ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä ja niihin varataan 70 miljoonaa euroa. Sitten siellä luvataan kehittää omaishoitoa ja kotihoidon resursseja 45 miljoonaa eurolla. Tärkeitä, tärkeitä vanhuspalveluiden parannuksia. Myös edustaja Vestman nosti tärkeän asian esille. Hän puhui sähkönsiirtohinnoista. On aivan totta, että niihin täytyy saada järki ja tolkku. Aikoinaan sähköverkot vapautettiin yhteiskunnan valvontavastuusta ja valtion, pääosakkaan, Fortumin sähköverkot myytiin pääosin ulkomaista omistusta omaavalle Carunalle. Sähkön verotusta nyt hallitusohjelmassa ei aiota nostaa, ja on aivan totta, että meidän täytyy löytää yhdessä keinoja, joilla turvaamme kohtuuhintaisen sähkön kaikkialle Suomeen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-12T21:15:08,2019-06-12T21:20:18,Hyväksytty,1.1 2019_16_261,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kilpi täällä muutama puheenvuoro sitten todisti ansiokkaasti sitä, kuinka rikollisuus on kasvanut Suomessa ja poliisit nääntyvät työtaakkansa alle. Hän muun muassa kertoi, että jokainen meistä voi hyvin pienellä vaivalla tai vahingossa joutua tekemiseen raa’an ammattirikollisuuden kanssa. Ei tarvitse muuta kuin mennä tuonne rautatieasemalle ja katsoa, millaista huumekauppaa siellä on. Poliisijärjestöt ovat ilmoittaneet, että poliisien lukumäärä tulee kasvattaa 7 850 poliisiin lähivuosina, jotta poliisi ylipäätään selviäisi niistä tehtävistä, jotka sillä nyt on. Tähän olivat sitoutuneet monet puolueet ennen vaaleja, erityisesti kokoomus on vaatinut tämän lukumäärän, 7 850 poliisia, täyttämistä. Käsittääkseni myös hallituksessa istuu puolueita, jotka olivat sitoutuneita tähän lukumäärään ennen vaaleja, mutta nyt kun me tarkastelemme hallitusohjelmaa, niin kuinkas onkaan käynyt? Määrä on puolittunut, ei mene poliisin virkojen määrän lisäämisessä lähellekään sitä, mitä tarve olisi. Jos sisäministeri Ohisalo olisi nyt paikalla — hän ehti jo poistua — olisin halunnut häneltä kysyä, onko todellakin niin, että viestinne poliisille seuraavan neljän vuoden ajan on, että koettakaa pärjätä, enempää ei tule, nämä 300, mitkä hallitus nyt lupaa, on se, mihin teidän pitää tyytyä. Miksi ette nyt samalla vaivalla, arvon hallitus, laita tätä asiaa kuntoon ja nosta sitä poliisien määrää sille tasolle, mikä minimissään vaaditaan? Sillä sektorilla on paljon tehtävää. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-06-12T21:20:21,2019-06-12T21:22:01,Hyväksytty,1.1 2019_16_262,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi edustaja Saviolle viitaten edustaja Gustafssonin aikaisemmin käyttämään puheenvuoroon. Joudun vain kysymään sitä näin päin, kun te toteatte, että tämä hallitusratkaisu, joka on tehty, sotii edustuksellisen demokratian pelisääntöjä vastaan: minun on hyvin vaikea ymmärtää, kuinka on mahdollista, että te olette sitä mieltä, että tämä hallitus ei seuraisi kansan vaaleissa ilmaisemaa poliittista tahtoa tilanteessa, jossa meillä on 117 edustajaa 200:sta tämän hallituksen takana. Kohtahan se nähdään, kun tämä hallitusohjelmaäänestys täällä käydään. [Jukka Gustafsson: Voi olla, että 118 on oikea luku!] — Jos edustaja Gustafsson tietää kristallipallosta tämän oikeankin luvun, niin se on joka tapauksessa selkeä enemmistö, ja silloin se tarkoittaa, että tämä hallitus nauttii eduskunnan enemmistön kannatusta ja siinä mielessä kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Vaikea nähdä tässä ristiriitaa. Toinen asia, johon edustaja Gustafsson kiinnitti huomiota, on se tavallaan rajautunut keskusteluteema tähän maahanmuuttoon maassa, jossa ulkomaalaisväestön määrä koko Euroopassa on Albanian jälkeen suhteellisesti kaikkein pienin. Minun on vaikea ymmärtää, mistä tällainen keskustelu tänne syntyy. Ilmapiiri on outo, kun keskustelussa selkeästi perusihmisoikeuskysymys muuntuukin ulkoiseksi ja sisäiseksi turvallisuuskysymykseksi tilanteessa, jossa me olemme aikaisemmin ymmärtäneet pakolaisen hädänalaiseksi ihmiseksi, joka tarvitsee suojaa — ja siinä ovat vielä kansainväliset sopimukset takana sillä, joka tätä suojaa on tarjoamassa — ja yhtäkkiä nämä hädänalaiset ihmiset tässä retorisessa keskustelussa kääntyvät rikollisiksi, jotka ovat ihan rinnastettavissa terroristeihin tai huumesalakauppiaisiin ja muihin. Meillä on käsittämätön ilmapiirin vaihdos aidossa ilmiössä, joka on aito ilmiö, mutta tämä retoriikka luo ihan toisenlaisen todellisuuskuvan siitä, mistä on kysymys, ja siinä mielessä edustaja Gustafssonin huomiot olivat tässä hyvin paikallaan. Arvoisa puhemies! Halusin kiittää edustaja Gustafssonia ja Koskista myöskin siitä, että he näkivät aidosti minun puheenvuoroni keskeisen sisällön, joka on tässä työeläkejärjestelmään kiinnitetyssä hallitusohjelman klausuuleissa. Kyllä, 100 euron korotus alle 1 000 euron eläkkeisiin toteutetaan hallitusohjelman mukaan kansaneläkejärjestelmän kautta. Mutta siellä on selkeä ymmärrys myöskin siitä, että 1 000:sta 1 400 euroon tehtävästä 100 euron korotuksesta neuvotellaan kolmikannassa — aivan oikein, neuvotellaan kolmikannassa, koska työeläkejärjestelmä on syntynyt työmarkkinajärjestöjen yhteisvaikutuksen tuloksena — ja haetaan sieltä ratkaisua, jolla tämä voidaan toteuttaa. Niin kuin sanottu, silloin mennään eläkejärjestelmän sisälle, työeläkejärjestelmän rakenteisiin. Se on merkittävä muutos, ja siinä on myöskin sisällöllinen muutos, koska nämä korotukset, indeksikorotukset, aikaisemmin ovat olleet luonnollisesti prosenttikorotuksia, niin kuin palkankorotukset ovat, kun on kyse myöhennetystä palkasta. Nyt puhutaan tasokorotuksesta, vaikkakin rajatusta ryhmästä eli 1 400 euron alle. Se murtaa tämän taitetun indeksin luonteen määräämässä sitä, millä eläkkeet on määrätty, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1995. Eli siinä suhteessa tässä on aito, uusi tilanne, ja minä alleviivaan sitä, että on erittäin tärkeää ja hienoa, että hallitusohjelma oivaltaa sen. Tämä on hyvä neuvotella kolmikannassa, ja esitin vain sen jatkotoivomuksen, että tähän yhteyteen, kun puhumme eläkejärjestelmän perusteista, kannattaisi miettiä, että myöskin eläkeläisjärjestöjä kuultaisiin ja ne olisivat mukana neljäntenä osapuolena tässä neuvottelukuviossa silloin, kun tästä asiasta, eläkeläisten toimeentuloon liittyvistä asioista, tehdään päätöksiä, koska viime kädessä 65 prosenttia eläkerahastoista tulleista rahoista on nykyisten eläkkeensaajien tai juuri eläkkeelle siirtyvien eläkesäästöjä Telan laskelmien mukaan. On järkevää, että heidän edustajansa ovat tässä mukana. Näin tehtiin ensi kerran vuonna 2013, kun oli tämä komitea, joka käsitteli näitä kysymyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T21:22:02,2019-06-12T21:26:34,Hyväksytty,1.1 2019_16_263,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Olin jo liukenemassa täältä eduskunnasta mutta sitten satuin kuulemaan edustaja Gustafssonin puheen tuolta televisiosta huoneessani [Kimmo Kiljunen: Erinomainen puhe oli!] ja päätin tulla tänne korjaamaan ne virheet, joita hän siinä luetteli. Hän kertoi, että perussuomalaiset ovat puhuneet täällä kahdesta asiasta. Hän kertoi, että olemme puhuneet maahanmuutosta ja jalkapannasta. Teillä, edustaja Gustafsson, on vikaa joko kuulossa tai jossain muualla, mutta haluan itsekin kertoa sen, että olemme puhuneet täällä taloudesta, polttoaineen hinnasta, tuulivoimasta, urheilusta, oppivelvollisuudesta, valtion omaisuuden myynnistä, työmotivaatiosta ja tasa-arvosta ja aikaisemmin olemme puhuneet täällä tuolileikistäkin. Se, mikä minut nyt tänne toi, on se, mistä olen muutamille edustajille jo puhunut tuolla kahden kesken. Hallitusohjelmaanne on kirjattu merkittävä tuulivoiman kaavoituksen ja lisärakentamisen edistäminen, ja ihmettelen suuresti sitä, että te lähdette tällaiseen kirjaukseen tietämättä, mitkä ovat tuulivoiman vaikutukset ihmisten terveyteen. Tulin tänne sen takia, että tämä tulee nyt kirjatuksi eduskunnan pöytäkirjoihin. Tuulivoima on semmoinen asia, joka vaikuttaa mukavalta. Sanotaan, että se on puhdasta energiaa, mutta oletteko te varmoja siitä, että se ei autioita maaseutuamme tai että se ei aiheuta meille huoltovarmuusongelmaa sillä tavalla, että maatalousihmiset kärsivät siitä? Minun mielestäni teidän pitäisi ehdottomasti ottaa siinä aikalisä, teettää siitä oikea terveysselvitys sellaisella taholla, joka pystyy sen tekemään puolueettomasti. Toki en tiedä, löytyykö Suomesta sellaista tahoa, joka puolueettomasti pystyy tämmöisen selvityksen tekemään. Te tiedätte, että sillä on ollut ja on edelleen huomattavia vaikutuksia joidenkin ihmisten terveyteen. Saattaa olla, että se on yksilökohtaista, aivan kuten kaikki ihmiset eivät ole pähkinöille allergisia mutta toiset ovat. Sillä on todettu ulkomailla olevan vaikutusta eläinten lisääntymiskykyyn. Sillä on todettu olevan vaikutusta jo Suomessakin joidenkin ihmisten terveyteen. Te olette nyt laajamittaisesti edistämässä sellaista teollisuudenalaa, joka vaatisi oikeasti laajamittaisen terveysselvityksen, että se voidaan turvallisesti ottaa käyttöön ja miettiä sille riittävät turvaetäisyydet. Ongelma on siinä, että tuulivoima-alueita halutaan rakentaa aina sähköverkon läheisyyteen ja yleensä sähköverkkoja on vain siellä, missä on asutusta. Minä sydämestäni toivon, että te teette tämän sillä tavoin, että siihen saadaan oikea totuus. Minua hämmästyttää se, että meille rynnii tänne ulkomailta semmoisia yhtiöitä, jotka mielellään tekevät tänne tuulivoimaa. Uskon, että nämä osaavat tehdä myös semmoiset omistusjärjestelyt, että he eivät tule maksamaan Suomeen juurikaan verotuloja tästä tuotetusta energiasta. Jäljelle jää vain raiskattu luonto, ja todennäköisesti sitten, kun tuulivoiman hinta tai laitteet ovat loppuun kaluttuja, käytettyjä, valtion kontolle tulee jäämään myös näiden tuulivoimaloiden purkaminen ja näiden maiden ja metsien ennallistaminen. Tämä on oma pyyntöni, että tämän asian selvitätte huolella ennen rakentamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T21:26:35,2019-06-12T21:31:59,Hyväksytty,1.1 2019_16_264,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Edustaja Gustafsson, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_265,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Aivan lyhyesti: Edustaja Mäenpää, olin eilen paikalla täällä, kun puhuitte tästä tuulivoima-asiasta, ja kuuntelin silloinkin sitä hyvin mielenkiinnolla ja huomasin, että teillä on asiantuntemusta ja näkemyksellisyyttä. Pahoittelen sitä, että puheenvuorossani varmaan jonkun verran kärjistin näitä perussuomalaisten kärkikysymyksiä. Täällä seuraavana käyttää puheenvuoron edustaja Juvonen, myöskin perussuomalaisista, ja tiedän, että hänkin puhuu hyvin asiantuntevasti muun muassa vanhusten tilasta ja aseman parantamisesta, niin että toki tavallaan tätä rikkauttakin löytyy. Mutta nämä pääviestit minä kävin sitten läpi, esimerkiksi tämän koulutus- ja osaamisalueen, ja meillä oli sen kaltaisia kynnyskysymyksiä, jotka eivät sopineet perussuomalaisten tavoitteisiin. Erityisesti korostan erinomaisen tärkeää varhaiskasvatusta, oppivelvollisuusiän nostoa. [Puhemies koputtaa] Ei siitä olisi mitään tullut. [Arja Juvonen: Pakkoruotsia?] — En minä siitä nyt puhunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-06-12T21:32:02,2019-06-12T21:33:19,Hyväksytty,1.1 2019_16_266,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Itsellänikin vähän särähti korvaan, kun edustaja Gustafsson totesi, että me emme puhu muusta kuin maahanmuutosta ja jalkapannoista. Kyllähän tässä on puhuttu tämänkin päivän aikana lähes kaikesta, mitä tuossa hallitusohjelmassa on. [Johannes Koskinen: Jalkapallosta! Gustafsson on hyvä siinä!] — Niin. — Mutta minä jatkan. Sitten vielä edustaja Kiljuselle sanoisin: sanoitte, että kun Suomessa tilanne ei ole vielä niin paha tässä massamaahanmuuttoasiassa kuin jossain muissa maissa, niin pitäisikö se sellaiseksi järjestää kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa on 60 lähiötä jo, joita sanotaan ongelmalähiöiksi. En usko, että se olisi järkevä suunta. Eli me olemme proaktiivisia tässä, emme reaktiivisia, pyrimme ennakoimaan, niin kuin kaikkien poliitikkojen pitäisi. Mutta jatkan tästä puheenvuoroani koskien hallitusohjelmaa. Tässä Rinteen hallituksen ohjelmassa yritetään tehdä suomalaisista autoilijoista syyllisiä ilmastonmuutokseen, vaikka suomalaisten autoilulla ei ole ollut eikä tule koskaan olemaankaan siihen osaa eikä arpaa. Päästömme ovat niin pieniä maailman mittakaavassa varsinkin, kun vielä huomioidaan jo nyt suuret hiilinielumme. Ministeri Haavisto ehkä muistaa ulkoa, onko Suomella maailman suurimmat suhteelliset nielut tai ainakin suurimmasta päästä — muistan lukeneeni tällaisen jostain, että Suomella on niin paljon metsää ja muuta luontoa nielemässä. Voitte sitten tarkentaa sieltä, onko näin. Autoilun verojen korotukset ovat todella kummallisia, suorastaan epäloogisia isossa kuvassa, koska autoilijoilta ja muilta suomalaisilta kerätyillä veroilla aiotaan lisätä kehitysapua Afrikkaan. Oletteko koskaan ajatelleet, mitä Afrikassa tapahtuu, jos onnistutte suomalaisilta kerätyillä rahoilla kohottamaan Afrikan maiden elintasoa? Eli mitä tekee perus-afrikkalainen nuori mies, jos hän saa kasaan muutaman tonnin rahaa? Hän ostaa auton, eikä se perusafrikkalainen nuori mies osta Teslaa tai muuta kallista sähköautoa, vaan hän ostaa kolmen tonnin Corollan. Eräs tuttuni myy näitä Euroopasta Afrikkaan rahdattavia muutaman tonnin autoja Ghanassa. Autoilu lisääntyy siellä todella nopeasti. Tästä on muistaakseni joskus puhunut myös ainoa oikea vihreä, ympäristöfilosofi Pentti Linkola. Linkola on sanonut, että mitä laajemmalla alueella ihmisten elintaso nousee, sitä enemmän myös luonnonvaroja kulutetaan ja sitä enemmän saastutetaan luontoa. Tämän voi jokainen todeta, jos on hiukan matkustellut. Köyhissäkin maissa autojen määrä lisääntyy sitä mukaa, kun elintaso nousee. Siksi pidän tätä hallituksen ohjelmaa erittäin epäloogisena ja suorastaan harhaanjohtavana autoilun verotuksen osalta. Pelkistäen voisi sanoa, että suomalaiselle autoilijalle annetaan keppiä ja porkkanoilla edistetään autoilua Afrikassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-06-12T21:33:22,2019-06-12T21:37:21,Hyväksytty,1.1 2019_16_267,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kyllä todellakin meillä on täällä ollut tänään paljon erilaisia aiheita, joista olemme keskustelleet. Pääviestejä on tullut joka osa-alueelta, ja perussuomalaiset ovat sillä asialla, että me haluamme parantaa suomalaisten asioita ja tuoda hyvinvointia kaikille. Me olemme nuorten, ikäihmisten, aikuisten, vanhusten, me olemme kaikkien asialla, mutta toki me suhtaudumme maahanmuuttoon kriittisesti varsinkin silloin, kun kysymyksessä on haittamaahanmuutto, ja silloin me myös puhumme jalkapannoista ja maahanmuutosta. Arvoisa rouva puhemies! Terveisiä Orimattilasta. Kävin siellä tupaillassa, ja pitihän ne terveiset tulla tuomaan vielä tänne iltaeduskuntaan. Siellä nousi esille, kuten täälläkin tänään monta kertaa, tämä pakkoruotsi. Edustaja Gustafsson kun totesi tuossa, että minkäänlaista yksimielisyyttä ei muun muassa liittyen koulutusteemoihin ollut perussuomalaisten kanssa, niin katsoin tuossa meidän antamamme vastaukset liittyen näihin aiheisiin. Oli kysymys, ja siellä oli neljä asiakohtaa, joihin me olemme vastanneet. Siellä kysyttiin muun muassa investoinneista koulutukseen, miten toisen asteen koulutukseen suhtaudutaan ja mitä ajatuksia se herättää. Esimerkiksi meille erittäin tärkeänä teemana on ollut se, että koulutetaan niihin ammatteihin, joille löytyy töitä. Eli kyllä meidän vastauksemme olivat erittäin kehityskelpoisia, rakentavia, miten me nuorten koulutukseen ja näihin investointeihin suhtaudumme. Mutta tasan varmasti tämä pakkoruotsi on asia, johon me emme suhtaudu myötämielisesti, ja ne terveiset tuon teille tänne, myös toki monilta nuorilta. Pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin on rangaistus. On kohtuutonta, että kannatustaan jopa heikentänyt RKP on pystynyt sanelemaan tämän asian hallitusohjelmaan. Te ette kysyneet opettajilta, ette rehtoreilta ettekä nuorilta. Pakkoruotsi tulee lisäämään ruotsin kielen vastustusta entisestään. Se on selkeä, psykologinen signaali opiskelijoille. Se, joka tarvitsee ruotsin kieltä työssään, opiskelee sen kyllä. En usko, että hallituksen toive on se, että ruotsin kieltä ryhdytään inhoamaan ja sitä ruvetaan vihaamaan. Ei, sitä tarvitaan tietyillä aloilla, kuten esimerkiksi hoitoalalla, jolla itse olen työskennellyt, ja silloin kun sille alalle menee, niin se on myös pakote siihen, että kieltä on opittava. Minä katselin tuossa äänimääriä. Täällä kerrottiin, että 1,7 miljoonaa oli hallituspuolueiden äänimäärä yhteensä. No, sehän on enemmistö, mutta 7 666 oli se äänimäärä, mikä erotti SDP:n ja perussuomalaiset, joka itse asiassa tällä hetkellä on Suomen suosituin puolue. Eli onhan se luojan lykky, että vaalit olivat silloin. Jos ne olisivat olleet vähän myöhemmin, niin tilanne olisi todellakin toinen. RKP:n äänimäärä oli 139 640 Tilastokeskuksen mukaan, elikkä tällä äänimäärällä palautetaan ruotsin kieli ylioppilaskirjoituksiin. Minusta se on aika, aika hurjaa. Se on todella, todella kohtuutonta, ja se viesti, mikä tulee nuorilta, mikä tulee opiskelijoilta, niin kyllä he ovat käärmeissään. Kyllähän te ymmärrätte ja tiedätte sen, että kun pakolla ruvetaan asioita sanelemaan, niin eihän siitä hyvä tule. Mutta nämä ovat ne terveiset. No, sitten tämä oppivelvollisuuden pidentäminen. Tämä hallitusohjelmahan pakottaa nyt koulun penkille sellaisiakin, joita välttämättä se koulu ei kiinnosta. Me tiedämme, että oppimisissa on eroja ja pitäisi kovasti panostaa sinne kymppiluokkiin ja siihen varhaiseen tukemiseen ja jo yläasteelle siirryttäessä ottaa koppia nuoresta ja olla siellä tukena. Tarvitaan koulukuraattoreita, tarvitaan koulupsykologeja ja terveydenhuollon sektori siellä kuntoon, että jokainen saa sen ajan. Nuoret kehittyvät myös eri tahdissa. Kun nuorella aikuisella vielä kolmekymppisenä aivot kehittyvät, ei ole välttämättä tietoisuutta siitä, mikä on se tulevaisuuden ala, niin tällä pakolla ei välttämättä nuorta saada sinne koulun penkkiin, vaan se varhaisen tukemisen malli on se kaikkein tärkein. Todellakin vanhustenhoidosta täällä on puhuttu paljon, ja edelleen tässä korostan sitä, että toivon, että se ikäihmisten hoito laitetaan täällä kuntoon, että hoitajamitoitus saadaan, se saadaan mahdollisimman nopeasti, se saadaan mahdollisimman ripeästi. Vielä tähän illan päätteeksi — kello käy näin paljon — haluan lähettää terveisiä: oma äitini täyttää tänään vuosia, elikkä jos katsot tätä, niin sydämelliset onnittelut sinne Siilinjärvelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-12T21:37:23,2019-06-12T21:42:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_268,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan edellisissä puheenvuoroissa tuli jo ilmi se, että me perussuomalaiset olemme nostaneet näissä kahtena päivänä käydyissä keskusteluissa esille hyvin monia yhteiskunnan kannalta, tulevan kehityksen kannalta tärkeitä teemoja. Toki maahanmuutto on yksi sellainen, mutta on myös monia muita, joista olemme paljon puhuneet. Turvallisuus, maanpuolustus, niihin liittyen veteraanien asiat — ne pitää ehdottomasti korjata tulevaisuudessa. Olemme pitäneet monta puheenvuoroa myös suomalaisen työn ja yrittäjyyden sekä teollisuuden toimintaedellytysten tärkeydestä ja tulemme pitämään näitä asioita esillä hyvin vahvasti jatkossakin. Edustaja Juvonen on ottanut moneen otteeseen puheenvuoron, jossa hän on hyvin, hyvin laajasti ja vahvalla kokemuksella puhunut vanhustenhoidon tärkeydestä. Muun muassa tätä hoitajamitoitusta me kannatimme jo viime kaudella. Valitettavasti se ei silloin ilmeisesti aikataulusyistä mennyt eteenpäin. Toivottavasti se lopulta tällä kaudella menee. Olemme tehneet paljon työtä myös aloitteiden muodossa jo viime kaudella ja aiemminkin sisäilmasairastuneiden aseman parantamiseksi. Samoin tämä vakuutuslääkäriasia on edustaja Ronkaisen sydämellä ollut, ja nythän se on myös tässä hallitusohjelmassa. Toivottavasti se myös etenee ripeästi. Perussuomalaisilla olivat myös vaaliohjelmassa vahvasti esillä asumisen ja liikkumisen kustannuksiin liittyvät tärkeät kysymykset. Nyt valitettavasti tämän hallitusohjelman perusteella näyttää, että nämä kustannukset tulevat nousemaan merkittävästi seuraavan vaalikauden aikana. Me olemme myös pitäneet tärkeänä asiana esillä julkisen talouden tasapainoa, ja itse asiassa se taisi olla se tosiasiallinen kynnyskysymys, jonka takia sosiaalidemokraatit eivät perussuomalaisia kutsuneet hallitusneuvotteluihin. Täällä on myös ihmetelty, eivätkö perussuomalaiset hyväksy sitä parlamentarismin tärkeää periaatetta, jonka mukaan hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Toki se enemmistö voi koostua mistä tahansa ryhmistä tai jopa yksittäisistä edustajista, ja nyt näyttää siltä, että tämä tulevakin hallitus toki täyttää tämän vaatimuksen. Silti eräitä hallituskokoonpanoja voidaan kuitenkin pitää muita vaihtoehtoja keinotekoisempina ja siten vaikeammin perusteltavissa olevina. Ainakin minulta ovat lukuisat kansalaiset heti vaalien jälkeen kysyneet, onko äänestäjällä todellisuudessa tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus vaikuttaa asioihin, siis voiko äänestämällä vaikuttaa vai kannattaako jäädä vaalipäivänä kotiin lepäämään. Kyllä minä olen kannustanut heitä äänestämään sitä puoluetta, jonka he katsovat parhaiten voivan hoitaa Suomen asioita. Totean vielä tähän lopuksi, että kun tällä hallituksella on nyt tämä 117 paikan edustajamäärä, niin sama edustajamäärä olisi ollut myös kolmella suurimmalla puolueella, sosiaalidemokraateilla, perussuomalaisilla ja kokoomuksella, mutta jostain syystä tätä vaihtoehtoa ei haluttu edes selvittää. Tämän [Puhemies koputtaa] viidestä puolueesta koostuvan hallituksen toimintakyky jää nyt sitten tulevina kuukausina nähtäväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-06-12T21:42:42,2019-06-12T21:46:12,Hyväksytty,1.1 2019_16_269,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! 8.5. Ylen alueuutisissa tuolta Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan suunnasta — en muista, kummastako ne olivat — oli haastateltu jotain sosiaalidemokraattien ehdokasta, ja hän kyllä oli kertonut toimittajalle, että hänelle tämä hallituspohja ei tullut yllätyksenä, koska siitä oli sovittu jo edellisen hallituksen hajoamisen yhteydessä. Näin tuli Ylen alueuutisissa 8.5. Täällä on puhuttu veteraaneista ja vanhuksista. Olen itse ollut auttamassa muutamia vanhuksia, ja kun puhutaan tasa-arvosta, niin minä toivoisin, että tämä hallitus saisi aikaan sen, että myös heitä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti. Käykää tutustumassa vanhustenkoteihin, niihin annoksiin, mitä he syövät, ja käykää tutustumassa näihin vastaanottokeskuksiin ja katsokaa, mitä he syövät. Ne heidän ateriansa eivät ole tasavertaisia eivätkä tasa-arvoisia. Mutta halusin tulla tänne puhumaan sen takia, kun edustaja Kiljunen äsken puhui humanitäärisyydestä ja turvapaikanhakijoista, miten meidän pitää heitä kohdella. Haluan nyt kertoa sen, että vuonna 2014 olin maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan varapuheenjohtaja ja pääsin käymään Libanonissa Syyrian pakolaisten leireillä, ja kävimme siellä useissa eri kohteissa, ja siellä oli hyvin vaatimatonta se olo. Nämä heidän olonsa siellä olivat kuitenkin inhimilliset niihin olosuhteisiin nähden. Siellä oli miehiä, naisia, lapsia, oli kehitysvammaisia, oli mummoja, pappoja. Siellä ei ollut kenelläkään nuorella miehellä geeliä päässään, heillä ei ollut älypuhelimia, heillä ei ollut juppivaatteita. Tämä siis 2014, muistaakseni syyskuussa. Loka—marraskuussa 2015 olin Haaparannassa. Kuvasin siellä, kun sinne tuli turvapaikanhakijoita, joita meille markkinoitiin semmoisilla lähes kuihtuneiden lasten kuvilla. Puhuttiin Syyrian Homsin pommitetusta kaupungista, että sieltä tulee nyt tämmöisiä nälkiintyneitä lapsia. Sinne Haaparantaan tuli 5—6 bussilastia samana päivänä. Seisoin bussin vieressä, kun nämä turvapaikanhakijat sieltä tulivat. Kaikilla oli geeliä päässä, kaikilla oli juppivaatteet, kaikilla oli älykännykät. Kehotan teitä, edustaja Kiljunen, avaamaan silmänne sille, onko meillä täällä turvapaikanhakijoita vai onko meillä täällä jotain aivan muuta. Teillä on varmasti mahdollisuus tämän edustajantyönne johdosta käydä tutustumassa oikeisiin turvapaikanhakijoihin ja oikeisiin hädänalaisiin ja sellaisiin ihmisiin, jotka kaipaisivat jotain humanitääristä apua. [Jukka Gustafsson: Edustaja Kiljunen on käynyt kaikissa maailman maissa, ei kannata häntä opettaa täällä!] — No, sitten jos hän on nähnyt sen, niin hän ei ole ymmärtänyt näkemäänsä. [Jukka Gustafsson: Sekin vielä, voi jestas sentään!] — No, mitäs jestas sentään tässä on? Se on varmaan hyvä, että te huudatte näitä välihuutoja, mutta tämä on kuitenkin totuus siitä. [Jukka Gustafsson: Ei siinä ole mitään uutta meille, hei!] — No, miksi te sitten puhuitte äsken, puhuitte hädänalaisista ihmisistä ja humanitäärisyydestä ja turvapaikan hakemisesta? — No niin, kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T21:46:14,2019-06-12T21:50:46,Hyväksytty,1.1 2019_16_270,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu paitsi ulkopolitiikasta myös energiapolitiikasta, ja palaan niihin molempiin. Käytin aiemman puheenvuoroni nimenomaan ulkopolitiikasta, ikään kuin niistä mahdollisuuksista paitsi ilmastonmuutoksen osalta, myös turvapaikkapolitiikan osalta, viennin osalta ja myös niistä juurisyistä, joihin meidän pitää puuttua tuolla maailmalla, kun me kannamme vastuuta. Meidän ulkopoliittinen linjamme on, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla, ja luettelin tuossa puheenvuorossa muutamia mahdollisuuksia. Aina kun me vaikutamme ja avaamme muun muassa Team Finland ‑työn kautta vientiä, niin ne ovat euroja myös tänne kotimaahan, meidän kotimaan haasteisiin vastaamiseen. Luettelin muun muassa niitä tosiasioita, kuinka Suomella ei ole ranskankielisessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ollenkaan lähetystöä tai edustustoa, kuinka meillä on mahdollisuuksia muun muassa Norsunluurannikolla Abidjanissa, Accrassa Ghanassa, Bamakossa Malissa ja myös Taškentissa Uzbekistanissa. Toivoisinkin, että ministeri Haavisto voisi ottaa kantaa siihen, mitkä ne prioriteetit ovat ja mitkä ne mahdollisuudet ovat tuolla maailmalla, jotta me kasvatamme sitä painoarvoa, jotta me vastaamme myös oikeistokonservatiivisen opposition kysymyksiin ilmasto- ja pakolaiskysymyksistä ja toisaalta jotta me avaamme Suomea yhä enemmän, koska maailma on yhä globaalimpi. Mitä tulee energiapolitiikkaan, ymmärrän hyvin ne huolet, mitä liittyy oikeastaan kaikkiin tapoihin tuottaa energiaa. Sellaisia optimaalisia tapoja ei ole. Ehkä pääsääntö on se, että tuotamme energiaa hyvin monipuolisesti, ja mielestäni meidän pitää pyrkiä energiaomavaraisuuteen, jossa me emme vielä ole. Erityisesti talvipakkasilla tuomme paljon tuontienergiaa. Se on sikäli Ruotsin ja Norjan osalta ihan täysin hyvä asia, mutta meillä on myös energiariippuvaisuutta itään, ja mielestäni meidän pitää tulla yhä enemmän pyrkimään omavaraisuuteen. Yksi keino on toki laajentaa Euroopan unionissa yhteisiä energiamarkkinoita, mutta kyllä meidän pitää miettiä myös täällä kotimaassa, millä tavalla me tuotamme paitsi sähköä myös lämpöenergiaa. Tuulivoima on osa sitä ratkaisua. Meillä rakennetaan yhä enemmän markkinaehtoisia tuulivoimaloita, ja esimerkiksi rannikkoseudulla tuulivoimaa tuotetaan aika paljonkin, ja sinne on paljon uusia hankkeita. Mutta ei se ole ainoa oikea vaihtoehto, ja täytyy sanoa, että edustajalla on myös kyllä ihan perusteltuja huolia siitä, minne me rakennamme, mutta maakuntakaavat määrittävät tätä, ja kyllä se viisaus asuu myös tuolla maakunnissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-06-12T21:50:49,2019-06-12T21:53:46,Hyväksytty,1.1 2019_16_271,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäenpää lähti peräänkuuluttamaan täällä henkilökohtaista kokemushistoriaa. Ei yleensä ole niin kauhean hyvä käydä tätä eduskuntakeskustelua, mutta voin sen teille kertoa, että olen ollut pidempäänkin työharjoittelussa vanhustenkodissa. Tiedän ja näen konkreettisesti vanhushoivan puutteet ja ongelmat aivan omin silmin nähtynä. Kuten edustaja Gustafsson sanoi, olen kiertänyt sen verran maailmaa, että olen käynyt mitä järkyttävimmissä paikoissa koskien pakolaisuutta, koskien vankiloita eri puolilla maailmaa, ja siinä mielessä yhdyn teidän näkemykseenne siitä, että vanhuksia Suomessa ja turvapaikanhakijoita missä tahansa maailmalla pitää kohdella ihmisinä — ihmisinä. Perusihmisoikeudet, ihmisarvo ovat täysin rajoista piittaamattomia. Yhteisvastuu ei tunne rajoja näissä kysymyksissä, ja tämän pitää olla peruslähtökohta meille kaikille näitä asioita arvioidessamme. Me teemme pahan virheen siinä, jos me geeleistä tai kännyköistä teemme päätelmiä ihmisestä, onko hän esimerkiksi poliittisen vainon kohde jossakin maassa. Se on virheellinen kulma katsoa välittömästi ulkoista olemusta ihmisistä. Kyllä siinä täytyy silloin, kun turvapaikkaselvitystä tehdään, käydä läpi henkilöhistoria, tajuta, mistä olosuhteista tullaan, mitkä ovat ne olosuhteet, minkälaisen vainon toimenpiteen kohteena ihmiset ovat, ja sen takia tämä puhdas henkilökohtainen havainnointi, pintahavainnointi, ei ole riittävä, vaikka se antaa meille tietysti kokemuspohjaa. Edustaja Vallin toi tässä esille sen, että kun maahanmuutosta puhutaan paljon, niin nimenomaan se massamaahanmuutto olisi se ongelma. Me voimme sanoa, että kaikki hallitsemattomat ilmiöt yhteiskunnassa ovat ongelmia ja ne pitää pyrkiä hallitsemaan, myöskin ihmisten liikkuminen, mutta kyllä kai kautta maailman sivu ihmiset ovat liikkuneet kansainvaelluksesta alkaen ympäri maailman, eli tämähän on ihan aitoa liikkumista. Pienentyvä maailma, joka meillä juuri nyt on silmiemme edessä, tarkoittaa sitä, että pääomat, tavarat, palvelut, teknologia, informaatio ja ihmiset liikkuvat rajojen ylitse. Tämä on tätä maailman todellisuutta, missä me juuri nyt elämme, ja tämä pienentyminen on aito ilmiö. Niin suomalaisetkin ovat olleet massakansainvaelluksien osasia, jos ottaa nyt tämän termin käyttöön. Edellisen vuosisadan vaihteessa lähes 300 000 suomalaista siirtyi siirtolaisiksi lähinnä Pohjois-Amerikkaan — oli sitten myös Australia, mutta Pohjois-Amerikkaan erityisesti. 1960-luvulla 400 000 suomalaista siirtyi naapurimaahan Ruotsiin, nettosiirtolaisuus lähes 300 000. Nämähän ovat faktoja. Toisen maailmansodan aikana 70 000 suomalaista lasta vietiin Ruotsiin. Nämä ovat massaliikkeitä, ihmisten massaliikkeitä. Silloin suomalaiset tarvitsivat työtä, menivät ulkomaille hakemaan töitä, siirtyivät sinne tekemään töitä elintasopakolaisina, voidaan sanoa, jos näitä termejä käytetään, joita retoriikassa käytetään, tai tarvitsivat suojaa, niin kuin suomalaiset sotalapset. Nämähän ovat ilmiöitä, jotka ovat olleet osa yhteiskuntia. Mekin kohtaamme sen nyt toisella tavalla. Kunnioitetaan ihmisyyttä tässä tilanteessa. Sehän sen peruslähtökohdan tässä täytyy olla. Ja kun katsotaan nyt Suomessa tapahtunutta maahanmuuttoa, ylivoimainen valtaosa täällä olevista ulkomaalaisista on Euroopan unionin alueelta, erityisesti naapurimaistamme Ruotsista, Virosta, osittain myöskin Venäjältä ja niin edelleen — Venäjä ei ole Euroopan unionia. Vain pieni segmentti on sitten niin sanotusti — kun täällä käytetään termejä — jostain muualta, kolmannesta maailmasta, etelämmästä tulleita, kaukaa tulleita ihmisiä. Eli täytyy nyt tässäkin keskustelussa käyttää suhteellisuudentajua, että ymmärrämme. Tärkein syy maahanmuutolle on rakastuminen, perheiden yhdistyminen, sehän se tärkein syy siellä on. Sitten ovat työpaikat, opiskelu, ja pienenä osana ovat nämä potentiaaliset, kaikkein haavoittuvimmat ihmiset, kun me puhumme pakolaisista. Tämä on se kokonaistilanne, jos tätä keskustelua halutaan nyt käydä, mutta niin kuin edustaja Gustafsson täällä on sanonut, eihän tämä edes ole suomalaisen yhteiskunnan tärkein ongelma. Täällä on paljon, iso joukko asioita, mitkä hallitusohjelmassa on kirjattu ylös, joista onneksi on tätä pääsääntöistä keskustelua käyty, ja minäkin lopetan tämän keskustelun tähän. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T21:53:48,2019-06-12T21:58:29,Hyväksytty,1.1 2019_16_272,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Pari sanaa vielä koulutuspolitiikasta. Täällä on tänään käytetty illankin aikana hyviä puheenvuoroja aiheen ympärillä, ja vaikka nyt puolueeni ei olekaan mukana hallituksessa, oletettavasti kuitenkin hallitus huomenna luottamuksen saa. Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia, joita voimme hyvin kannattaa, erityisesti ne satsaukset, mitä tehdään varhaisiin vuosiin ja varhaiskasvatukseen. Osaltaan siihen olen ehkä hieman pettynyt, että hallitusohjelmassa vain selvitetään tätä kaksivuotista esiopetusta — se olisi syytä laittaa sellaisenaan voimaan. Eli nämä kirjaukset ovat kyllä hyviä ja kannatettavia. Edustaja Gustafsson täällä puhui kyllä paljon viisaita, mutta en voi olla hänen kanssaan yhtä mieltä tästä taas oppivelvollisuusiän pidentämisestä. En usko siihen, että näitä haasteita esimerkiksi toisen asteen läpäisyn osalta voidaan parantaa merkittävästi sillä, että vain mekaanisesti nostetaan oppivelvollisuusikää, vaan siinä kohtaa, kun nuorella näitä haasteita on, on aivan liian myöhäistä puuttua niihin vasta siinä peruskoulun loppupuolella, toisen asteen aikana, ja nimenomaan silloin hallituksen pitäisi kääntää vielä voimakkaammin huomio sinne varhaisiin vuosiin ja pyrkiä huolehtimaan siitä, että jo siellä varhaisissa vuosissa päästään puuttumaan näihin alkaviin ongelmiin. Se on vaikuttavaa toimintaa, ei niinkään se, että mekaanisesti lähdetään oppivelvollisuusikää pidentämään. Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun vielä ministereitä on aitiossa, niin vaikka nämä eivät ministereiden salkkuihin suoraan kuulukaan, haluan kuitenkin heittää palloa tältä osin. Kun aikaisemmalta taustaltani olen työskennellyt sekä valtiovarainministeriössä että opetusministeriössä, heitän nyt teille palloa tähän aiheeseen liittyen. Kaksi huomiota: Ensimmäinen koskee kotoutumiskoulutusta. Tämä nykyinen tilanne, missä Suomessa ollaan, ei ole tyydyttävä. Meillä kotoutumiskoulutus on hyvin kaukana opintopolusta ja koulutuksesta. Teidän olisi hyvä selvittää, millä tapaa siinä kohtaa, kun henkilö menee koto-koulutukseen, niitä polkuja voidaan sitoa tiiviimmin toisen asteen koulutukseen siten, että samaan aikaan voidaan yhdistää kielikoulutusta ja esimerkiksi niitä ammatillisen koulutuksen tiettyjä jaksoja. Tämä tiivistää niitä opintojaksoja ja tukee myös sitä henkilön nopeampaa kotoutumista ja eteenpäin siirtymistä. Toinen huomioni liittyy sitten syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja esimerkiksi työpajatoimintaan ja taas sen yhteyteen esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen. Tässä pitäisi edelleen selvittää niitä tiiviimpiä polkuja, jotka sitten edelleen tukisivat näiden henkilöiden eteenpäin siirtymistä. Nämä tarjoan teille nyt pohdittavaksi sitten eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-06-12T21:58:31,2019-06-12T22:01:45,Hyväksytty,1.1 2019_16_273,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten mielestä laittomasti maassa oleskelevat tulee palauttaa Suomesta omiin maihinsa. Viime kaudellahan meillä käsiteltiin sosiaalihuoltolain muutos, joka loi sen palauttamisen sijaan vetovoimatekijän, eli valtion budjettiin on kohdennettu rahoja siihen, että laittomasti maassa oleskeleva saa asumisen, ruuan ja lääkkeet. Silloin perussuomalaiset esittivät monta lausumaa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa itse toimin, ja lausumat saivat kannatusta muun muassa vihreiltä ja kristillisdemokraateilta. Esitimme muun muassa, että näitä henkilöitä rekisteröitäisiin, jotta me tietäisimme, missä päin Suomea he ovat ja keitä he ovat. Miten mahtaisi olla, olisiko tämä asia eteenpäinvietävissä? On hyvin tärkeää, että me tiedämme, keitä maassamme oleskelee. Kannan huolta siitä, että olemme Suomessa laajentamassa nyt teidän hallitusohjelmanne mukaisesti tätä välttämätöntä hoitoa — sekin on yksi vetovoimatekijä — kuin myös siitä, että olette nostaneet esille sen, että heitä työllistettäisiin. Se herättää kyllä kysymyksiä, mitä työtä paperiton, laittomasti maassa oleskeleva voisi tehdä. Mutta, arvon ulkoministeri, kun olette siellä aitiossa — kiitos siitä, että te ministerit siellä olette — niin minä olisin kysynyt teiltä nyt näistä niin sanotuista Isis-vaimoista, joista on paljon viime aikoina kerrottu: miten näette heidän tilanteensa ja miten suhtaudutte siihen, tulisiko heidän saada palata Suomeen ja millä ehdoilla? Ihmiset miettivät ja pohtivat sitä, mikä mahtaa olla siihen se ajatus. Ja muutenkin ehkä haluaisin tässä kysyä, minkälaisena näette ulkopolitiikan tulevalla kaudella ja mitä uhkia kenties siellä on liittyen Suomen turvallisuuteen: ihan sellainen jonkunlainen pieni katsaus siitä, minkälaisia ajatuksia näette ja mihinkä Suomi sitten sijoittuu tässä turvallisuusasiassa. Kaiken kaikkiaan, kuten olen usein jo tässä sanonut, hallitusohjelmassa on hyviä asioita. Siellä on muun muassa panostukset saattohoitoon. Se voi kuulostaa pieneltä, mutta se on iso askel kaikille suomalaisille siihen, että jokainen ihminen on oikeutettu hyvään, turvalliseen hoitoon niissä hetkissä, kun ollaan siellä elämän ehtoopuolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-12T22:01:45,2019-06-12T22:04:17,Hyväksytty,1.1 2019_16_274,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Marttiselle: voin lohduttaa siinä mielessä, että sitä kaksivuotista esikoulua on tosiaan tarkoitus myös pilotoida, ei siis vain selvittää. Oppivelvollisuusiän nostosta olen ihan samaa mieltä, että se yksin ei riitä, ja juuri siksi hallitus vahvistaa myöskin varhaiskasvatusta ja peruu edellisen hallituskauden heikennyksiä, vahvistaa peruskoulua ja vahvistaa opiskeluhuoltoa peruskoulussa ja toisella asteella sekä kehittää nivelvaiheiden ohjausta. Tässä isossa muutoksessa varmasti myös edustaja Marttisen ja muiden ideat ja evästykset ovat tervetulleita. Sitten tässä salissa muun muassa edustaja Juvonen on nostanut esiin tätä ylioppilaskirjoituksiin liittyvää asiaa. Oma tulkintani on se, että perimmäinen tavoite tämän hallitusohjelmakirjauksen taustalla on lisätä nuorten innostusta toisen kotimaisen kielen opiskelua kohtaan ja vahvistaa kielen oppimista. Tämä linjaus, kuten kaikki päätöksenteko, vaatii tietysti huolellista ja pitkäjänteistä valmistelua ja arviointia. On etsittävä ne vaikuttavimmat keinot ja arvioitava niiden vaikutukset laaja-alaisesti. Tällä hetkellä moni lukiolainen ja lukioon menemistä harkitseva miettii, miten tämä hallitusohjelma vaikuttaa heidän elämäänsä. Nuorten on tietysti voitava luottaa päätöksenteon ennakoitavuuteen. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että emme lisää opiskelijoiden kuormitusta tilanteessa, jossa aivan liian moni uupuu jo nyt. Mutta onneksi meidän kaksikielisyytemme ja kielivähemmistöjemme oikeudet tai edes palveluiden saatavuus eivät ole kiinni yksin ylioppilaskirjoituksista. Kaiken kaikkiaan tämä hallitusohjelma antaa vahvan viestin kaksikielisyyden ja kielivähemmistöjen oikeuksien puolesta, ja hyvä niin. On täysin kestämätöntä, että ruotsia äidinkielenään puhuvat joutuvat nykyään syrjinnän kohteeksi aivan arkisissakin tilanteissa. Tähän tarvitaan muutos, ja toivottavasti se tämän hallitusohjelman myötä saadaan myös tässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-06-12T22:04:21,2019-06-12T22:06:30,Hyväksytty,1.1 2019_16_275,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hyrkkö jo hyviä näkökulmia nostikin tuosta oppivelvollisuusiän nostosta. On aivan totta ja selvää, ettei se yksistään auta nuorten syrjäytymiseen ja tippumiseen kouluelämästä ja työelämästä, vaan tarvitsemme paljon muutakin, ja siitä meillä on hallitusohjelmassa todella paljon hyviä kirjauksia. Mutta se on selvä, että toisen asteen opintojen maksuttomuus helpottaa erityisesti pienituloisten perheiden nuoria. Se on aivan selvää. Se on huomioitava, että hallitus panostaakin ohjelmassaan esimerkiksi perus- ja toisen asteen oppilas- ja opiskeluhuoltoon 29 miljoonan euron pysyvällä lisäyksellä. Todella merkittävä satsaus. Ja myöskin panostetaan varhaiseen perustaitojen oppimiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. On myöskin varattu 235 miljoonaa euroa investointirahoituksena ammatillisen koulutuksen toimintatapojen uudistamiseksi. Keskeisimpänä lastemme ja nuortemme elämässä pidän kuitenkin sitä, että hallitusohjelmassa linjataan todella merkittäviä satsauksia lapsiperheiden hyvinvointiin, koska lapsen ja nuoren elämä lähtee sieltä kodista ja perheestä. On todella merkittävää, että nyt perheet voivat huokaista helpotuksesta siinä, että ei tarvitse miettiä, saanko ja pystynkö hoitamaan lapseni kotona, kun hallitusohjelmassa linjataan, että kotihoidon tuki pysyy ennallaan ja perheiden valinnanvapautta lisätään siinä, että he voivat itse valita, laittavatko lapsensa päivähoitoon vai hoitavatko heidät kotona. En itse kannata sitä, että oppivelvollisuusikää pidennettäisiin sieltä nuoremmista ikävuosista, vaan lapsen täytyy saada olla lapsi, ja nykyinen esikouluikä on aivan hyvä. Se on tärkeintä, että vanhemmat voivat itse valita, mikä on lapsen hoitomuoto. Todella merkittäviä ovat nämä hallitusohjelman lisäpanostukset lasten ja nuorten koulutukseen, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammattikoulutukseen, lukiokoulutukseen ja korkeakoulutukseen ja sitten nämä perheiden ja kotien hyvinvointia lisäävät asiat. Suomen perheillä, lapsilla ja nuorilla on entistä valoisammat tulevaisuudennäkymät tämän hallitusohjelman myötä, ja se jos mikä lisää hyvinvointia ja myöskin näkyy siellä kouluelämässä, kun lasten ja nuorten kotiolot mahdollisesti ovat paremmin. Siihen meidän täytyy yhdessä pyrkiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-12T22:06:33,2019-06-12T22:09:22,Hyväksytty,1.1 2019_16_276,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Sen verran vielä haluan edustaja Kiljuselle palata asiaan, että toivottavasti olette katsonut sen dokumentin, jonka Yleisradio jätti näyttämättä ennen vaaleja, elikkä Seinäjoen arabikevät -dokumentin. Siinä kyllä ihan selkeästi selviää se suhdeluku, paljonko näistä oli semmoisia aitoja turvapaikanhakijoita, ja jos ei selviä, niin voitte tulla kysymään minulta siitä asiasta joskus kahden kesken. Suomessa on kolme teollisuuden haaraa tällä hetkellä, joilla on valtava kasvupotentiaali. Ne ovat perintäteollisuus, pikavippiteollisuus ja tuulivoimateollisuus. Tuulivoimateollisuutta jo äsken käsittelin, joten jätän sen nyt toisaalle. Sanotaanko nyt näin, että täällä hallitusohjelman sivulla 80 on kyllä ansiokkaasti kirjattu tästä, lainaan täältä tämän tekstin: ”Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö. Hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen perintätoimintaan.” Minä pidän tätä kirjausta positiivisena. Tämä on loistava. Olen pitkään miettinyt sitä, kuinka osa Suomen kansasta näyttää olevan niin taitamattomia rahan käsittelyssä, että he sortuvat tällaisiin pikavippeihin ja sitä myöten heidän tulevaisuutensa saattaa sitten pyöriä hyvin pitkälle näiden perintätoimistojen ympärillä. Minun mielestäni tähän teidän sivulle 80 pitäisi lisätä pikavippiteollisuus. Mielestäni tällaista lainsäädäntöä, jota tässä peräänkuulutatte, että säädetään jotkut maksimimäärät, paljonko se perintäkulu voi olla, tarvitaan myöskin näihin pikavippifirmoihin. Mielestäni tähän on puututtava lainsäädännöllä, että saadaan jonkinlainen suoja kansamme keskuuteen niille, joita tämä koskee. Kello välkkyy jo vissiin vähän punaista, mutta haluaisin sen verran vielä ehkä pienellä luvalla jatkaa tätä, että opintotuessa on yksi epäkohta, joka pitäisi huomioida nyt, kun opintovelvollisuusikäraja muuttuu. Silloin kun opintotukea myönnetään ja jos siihen vaikuttavat vanhempien tulot, niin hakijan vanhempien huollettavien lasten määrä tulisi huomioida siinä opintotuen suuruudessa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T22:09:25,2019-06-12T22:13:14,Hyväksytty,1.1 2019_16_277,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Edustajille kerrottakoon, että jos meinaa tuo 3 minuutin aikaraja paukkua, niin puheenvuoroa voi jatkaa täältä puhujapöntöstä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_278,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tartun vielä tuohon edustaja Hyrkön puheenvuoroon. Olette Espoosta, kuten myös minä itse. Espoossa ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2018 alussa oli 20 000, vähän päälle, ja ennusteen mukaan vuonna 2027 määrä olisi 19 570, ja siitä eteenpäin laskua olisi luvassa. Eli tämmöinen on meidän kotikaupunkimme ennuste. En tiedä, paljonko siellä Savossa, mistä olen lähtöisin, Siilinjärvellä, on ruotsinkielistä väestöä, mutta tiedän, että vaivaa nuoria ja myös opettajia tämä asia, mitenkä tämä tulee menemään. Te sanoitte, että tarkoitus olisi innostaa opiskelemaan toista kieltä. Kyllä tämä nyt, hallitus, vaikuttaa vähän semmoiselta pakkopullalta. Pakollahan te olette täällä näitä asioita tehneet, pakolla olette siirtäneet meidät tänne oikealle. Täällä on kyllä hyvä olla, ei tässä ole mitään vikaa, ja sitten siellä ovat muut vasemmalla. Mutta kyllähän näiden vapaaehtoisuuteen pitäisi perustua, kyllähän te ymmärrätte, ja jokaisen pitäisi sen verran, jos ei ole kasvatustieteitä lukenut, omata järjen ääntä ja käytännön järkeä, että emme me voi pakolla tämmöistä ruotsin kieltä ihmisen päähän iskostaa emmekä opettaa. Se on eri asia sitten, kun olen itseäni käyttänyt esimerkkinä ja olen hoitaja ja olen geronomi, että olen omissa jatko-opinnoissani opiskellut sitten lisää ja pärjään kyllä siellä hoitotyön maailmassa, ja niinhän sen tulee ollakin. Siellä puhutaan sydämen kieltä ja potilaan pitää saada hoitoa sillä omalla äidinkielellään, mutta onhan tämä nyt liioittelua. Kyllä tämä on liioittelua. Palataan taantumaan sinne vanhoihin aikoihin, että ruotsin kielestä tulee pakollinen kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Ajatelkaapas, kun laitetaan rinnalle vaikka matematiikka. Eikö se ole hieno asia, että lukiolaiset kirjoittavat matematiikan. Siitä tulee pakkopullaa, siitä tulee vaikeuksia. Ihan oikeasti se aiheuttaa vaikeutta, ja pakon edessä — kyllä tämä on väärin. Ajatelkaa omia lapsianne, ajatelkaa omia nuorianne, lähellä olevia nuoria, millä tavalla he tähän reagoivat. Kyllä tämä on sellainen asia, että tätä tullaan vastustamaan, ja olenpa ihan satavarma, että tästä tulee myös kansalaisaloite, eli voitte odottaa, että me saamme myös kansalaisaloitteen tästä asiasta käsiteltäväksi. Tekisin sen itse, mutta näen, että kansanedustajana en nyt lähde kansalaisaloitetta tekemään, kun voin täällä tehdä myös laki-aloitteita asioista, mutta uskon, että nuoret tulevat sieltä kyllä rytinällä. Eivät meidän suomalaiset nuoret tyhmiä ole, kyllä he valitsevat sen kielen, minkä he kokevat olevan heille tulevaisuudessa myös pääomaa. He lähtevät Eurooppaan, he hakeutuvat sinne opiskelemaan, he hakeutuvat työelämään. Saksa, ranska ja englanti, mikä on hieno asia: englantia puhuvat pienet lapset jo, kiitos tietokonepelien, kiitos YouTube-videoiden. Jopa pienokaiset puhuvat ja opettelevat englantia. Kyllähän se hienoa pääomaa on, eli etteköhän te, hallitus, nyt vielä kerran istuisi miettimään ja peruisi tämän pakkoruotsin, koska siitä on vain haittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-12T22:13:18,2019-06-12T22:16:16,Hyväksytty,1.1 2019_16_279,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Kiljunen sanoi, että suomalaisilla on jonkinlainen velvollisuus pitää rajoja auki keille vaan, jotka sieltä sisään marssivat, koska suomalaisetkin ovat joskus muuttaneet ulkomaille. Olen kyllä tästä vahvasti eri mieltä. Poliitikkona koen, että ensisijainen vastuu minulla on suojella suomalaisia naisia ja lapsia ja vasta toissijainen tehtävä sitten miettiä, onko joku oikea pakolainen vai eikö ole. Se on tietenkin arvovalintakysymys, koska nämä asiat ovat vastakkain. Jos rajat ovat auki, sieltä tulee ja on tullut, niin kuin olemme nyt viime aikoina lukeneet taas lehdistä, ihmisiä, jotka ovat tehneet pahoja tekoja. En millään pysty taipumaan siihen ajatukseen, että meidän pitäisi vain niellä tämmöisinä muka pieninä lieveilmiöinä tämä väkivalta, mikä seuraa tästä avoimien rajojen politiikasta. Tämähän on loppukädessä tietenkin äänestäjien päätettävissä taas, kun vaalit tulevat, kumpaa painotetaan, mutta ainakin minä ja perussuomalaiset olemme sitä mieltä, että kantaväestön turvallisuus on ensisijaista ja sitten toissijaista... Totta kai pitää auttaa ihmisiä, jos he ovat hädässä, mutta jos tuolla on 65 miljoonaa pakolaista, niin kyllä siitä nyt pystyy päättelemään aika helposti, että ei tänne Eurooppaan voida ottaa kymmeniä miljoonia. Sitten sellainen fakta, kun puhuitte, edustaja Kiljunen, että silloin 60-luvullakin oli väestöliikkeitä, että 60-luvulla, kun minäkin synnyin, tällä planeetalla oli kaksi ja puoli miljardia ihmistä. Nyt on seitsemän ja puoli miljardia, ja väestö kasvaa sen yli 80 miljoonaa vuodessa, ja kun väestöt kasvavat juuri siellä, missä niiden ei enää pitäisi kasvaa, niin tämä ongelmahan ei ole mitenkään poistumassa vaan tämä on pahenemassa. Nyt pitää ajatella ennakoivasti eli proaktiivisesti, onko ratkaisu se, mitä nyt harjoitetaan, tämä avoimien rajojen politiikka, vai pitäisikö toimia päättäväisemmin jo nyt. Näen itse tämän näin, ja tässä varmaan ollaan sitten eri mieltä sosiaalidemokraattien kanssa, että rajat täytyy pitää auki seurauksista välittämättä. Niinkö se on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-06-12T22:16:18,2019-06-12T22:18:57,Hyväksytty,1.1 2019_16_280,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Herra puhemies! Ei tätä hirveän pitkään kannata jatkaa kuitenkaan, koska yö on jo tulossa vastaan. Vastaisin edustaja Juvoselle ihan ensimmäiseksi tästä pakosta: Kyllä olemme varmaan kaikki samaa mieltä, pakko on erittäin huono motivaattori, ja kyllähän kaikessa opiskelussa motiivi on numero yksi. Me varmaan jaamme tämän. Sitten seuraa eräitä muita keskustelunaiheita, ja me voimme pohtia, mikä on pakkoa missäkin tilanteessa — jos teidät sijoitetaan ideologisesti oikealle paikalle tässä salissa, onko se sitten pakkoa tai ei-pakkoa, tai miten kieliä opiskellaan ja niin edelleen. Sen sijaan edustaja Mäenpään ja myöskin Vallinin puheenvuorosta ihan lyhyesti vielä: Viittasitte johonkin dokumenttiin, joka kertoi Tornion ja Haaparannan tilanteesta. Aina voi sanoa, että esimerkki ei ole todiste. Aina voi myöskin todeta sen jokaisessa tilanteessa, ja te viittasitte varmaan siihen, että tässä tapauksessa saattoi olla tilanne, että joku käyttää väärin turvapaikkajärjestelmää — en ota kantaa, kun en tiedä enkä ole nähnyt dokumenttia. Kaikkialla maailmassa, myöskin Suomessa, on maailman sivu erilaisia etuuksia, sosiaalietuuksia ja muita, joissa on myöskin väärinkäytöksiä. Ei tämä ole sen kummallisempi asia, ja se, että joku käyttää joskus väärin näitä asioita, ei muuta tätä miksikään. Mutta se on olennaista, että Suomi on sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön. Olemme sitoutuneet Geneven pakolaissopimukseen, joka määrittää sen, että vainon kohteeksi joutunut ihminen ja suojelun tarpeessa oleva ihminen saa sivistysvaltiosta suojan. Me olemme siinä kiinni, ja meillä on vielä myöskin unionin tasolla olevat sopimukset, jotka liittyvät näihin turvapaikanhakijoihin. Se on globaali järjestelmä, ja yritämme kantaa tätä yhteisvastuuta, joka ei tunne rajoja kaikkialla. Tämä on se perusfakta. Ei meistä kukaan ole sitä mieltä, että rajat sinänsä auki valvomattomina. Täällä ei kukaan sellaisesta ole puhunut missään vaiheessa. Te puhutte, että sieltä tulee näitä ongelmia ja niitä ongelmia ja mitä kukin ihminen on tehnyt, mutta kyllä kai me nyt hyvin voimme sanoa, että ylivoimainen valtaosa kaikista maahanmuuttajista, mitä Suomeen on tullut, on tehnyt valtavasti hyviä tekoja Suomelle, niin kuin suomalaiset ihmiset tekevät hyviä tekoja, vaikka meilläkin on ongelmallisia ihmisiä, jotka tekevät huonoja tekoja. Tämä on normaalia, ja nyt tässä katsotaan asiaa jollain tavalla oudosta kulmasta ikään kuin joku muu ihmisryhmä käyttäytyisikin muulla tavoin kuin ihmiset yleensä. Annetaan arvo itsellemme, annetaan arvo toisillemme ja kunnioitetaan toisiamme, ja tämä on se peruslähtökohta, millä me joudumme näitä asioita katsomaan. Te viittasitte siihen, että maailmassa väestönkasvu on hurjinta tuolla eteläisellä pallonpuoliskolla, missä elinolosuhteet ovat huonoimmat. Epäilemättä jos me emme saa siellä elinolosuhteita parantumaan, mitä meidän ulkoministeri ja kehitysyhteistyöministeri omilta rooteleiltaan yrittävät tehdä, meillä ovat ne ongelmat vastassa, että ihmiset siirtyvät niihin olosuhteisiin, niin kuin suomalaiset aikoinaan siirtyivät työn perässä Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja niin edelleen. Tämä on maailman liikkumista, ihmiset tekevät näin. Aivan normaali ilmiö, ei sen suurempi, eikä se varmasti ole suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma. Meillä on paljon haasteita, ja on hienoa, että hallitus on niihin tarttumassa tällä hienolla hallitusohjelmalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T22:18:59,2019-06-12T22:22:03,Hyväksytty,1.1 2019_16_281,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Moneen otteeseen on jo sanottu, että hallitusohjelmassa on valtavan paljon hyvää, ja siellä on paljon asioita, joita on helppo kehua, joista on helppo olla samaa mieltä, monia sellaisia asioita, joita myös kokoomus on edistänyt viime kaudella, on ollut käynnistämässä viime hallituksessa, on esittänyt omassa vaaliohjelmassaan ja varmasti edistää myöskin nyt oppositiosta käsin. Se, mikä aiheuttaa paljon kysymysmerkkejä, liittyy siihen, että näiden hyvien tavoitteiden aikaansaamiseksi on vielä niukemmanlaisesti keinoja. Ja nyt tietenkin haluamme haastaa ja esittää kysymyksiä siitä, miten nämä hyvät tavoitteet oikeasti pystytään saamaan aikaan ja millä tämä kaikki onnistutaan myös rahoittamaan. Nyt kun huomaan, että kovasti arvostamani ministeri Mikkonen on siellä paikalla, niin keskityn nyt erityisesti näihin ympäristö- ja ilmastoteemoihin: Sieltä voisi nostaa esille positiivisina asioina erityisesti Metso-ohjelman laajennuksen ja resursoinnin. Siitä on valtavan hyvät kokemukset, ja on hienoa, että hallitus tätä jatkaa ja laajentaa. Toinen hyvä esimerkki on vesilain päivitys erityisesti näiden kalatalousvelvoitteiden osalta. Sitä on toivottu pitkään, ja se on erittäin kaivattu kirjaus. Siitä kiitokset hallitukselle. Kolmantena haluan kehua ravinnekierrätyksen kokonaisuutta, joka on kuin omasta kynästäni. Siinä on erittäin onnistuneet muotoilut, mutta valitettavasti tavoitteisiin nähden resursointi on pienehkö. Eli sitä voisi olla jossakin vaiheessa, vaikka lisätalousarvion yhteydessä, syytä tarkistaa, jotta ne ravinnekierrätyksen hyvät tavoitteet myöskin sitten saavutetaan. Mutta sellaisia asioita, joista haluaisin nyt kysyä tai nostaa esille huolenaiheita: Ensimmäisenä näistä yritystuista: Vaalien alla puhuttiin kovasti niin sanotuista ympäristölle haitallisista yritystuista ja puhuttiin miljardieduista, jotka olisi helppo leikata pois, jos poliittista tahtoa vain olisi. Nyt hallitus leikkaa yritystukia kuitenkin noin 100 miljoonaa euroa eikä esimerkiksi juurikaan koske turpeen veroetuun, josta olisi jo sellaisenaan irrotettavissa 230 miljoonaa. Muutenkin turpeen energiakäytön osalta linja ei ole niin tiukka kuin olisi voinut odottaa. Aiotaanko tähän vielä palata ja tätä päivittää? Toiseksi kysyisin soidensuojelusta: Siellä puhutaan soidensuojeluohjelmasta mutta ei ennallistamisesta. Miten tämä soidensuojelu aiotaan käytännössä toteuttaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-06-12T22:22:05,2019-06-12T22:25:06,Hyväksytty,1.1 2019_16_282,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Joudun nyt kommentoimaan. Nielaisitte ne viimeiset sanat, mutta koska minulla on hirveän hyvä kuulo, niin kyllä minä ne kuulin: ”Onko se pakko, jos siirretään ideologisesti oikeille paikoille istumaan?” Mitähän mahdoitte tällä tarkoittaa? Minä muistan, että oli paljon perusteluja, minkä takia tämä paikkasiirto tehtiin. Siellä oli valtavasti perusteluja, ja tämähän alkoi jo viime syksynä, ette silloin ollut vielä, edustaja Kiljunen, eduskunnassa, mutta pääsyyhän siihen oli, että RKP halusi päästä lähemmäs kameroita — elikkä hehän eivät täältä näkyneet. Ja tämä oli se ensimmäinen keskustelu, mikä alkoi. Elikkä he halusivat siirtyä enemmän tuonne keskelle. Perussuomalaiset kuuluu laajaan keskustaan, ja ehkä me palaamme vielä omille paikoillemme, koska nyt täällä on avattu tämä mahdollisuus, että äänestämällä voidaan paikkoja siirtää. Ajatelkaa, jos tämä asia olisi hoidettu toisella tavalla, käytetty tätä jonkinlaista kasvatustyyliä ja tällaista niin kuin psykologiaa, että olisi lähdetty neuvottelemaan asiallisesti. Mutta ei sellaista neuvotteluyhteyttä ollut, vaan päinvastoin. Kyllähän siinä pakko tehtiin. Minä haluan tässä kuitenkin sanoa näin, että mehän emme ole katkeria, koska meillä on erittäin hyvä olla tässä, ja täältä pesee nyt täältä oikealta. Tässä on hyvä olla. Mutta en ymmärtänyt ihan tuota lausetta, sillä kyllä ne syyt olivat täysin jossakin muualla kuin tässä ideologiassa, kun meidät tänne siirrettiin, mutta siitä saatiin sitten keppihevonen kuin myös EU-paikoista. Kyllähän se oli harmillinen tapa aloittaa uusi eduskuntakausi, mitä täällä tapahtui. Ja sehän vain kertoo siitä tietynlaisesta tyylitajusta myös, miten asioita hoidettiin. Asioita voi monella eri tavalla tehdä. Mutta tämä vain tämmöisenä niin kuin keskusteluna nyt, elikkä kuulin kyllä, mitä sanoitte. En allekirjoita sitä, emmekä me sitä allekirjoita, ja sitä halusin tässä kommentoida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-12T22:25:09,2019-06-12T22:27:17,Hyväksytty,1.1 2019_16_283,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tuo edustaja Kiljunen sai motivoitua minua niin paljon, että ajattelin käyttää vielä pienen puheenvuoron. Eikö teistä ole huolestuttavaa, että maahamme tulleet poliittiset turvapaikanhakijat ottavat minuun yhteyttä? He ovat huolissaan tästä hallitsemattomasta invaasiosta, joka Suomeen tuli. Eikö se ole niin kuin jollakin lailla pysähdyttävää, että perussuomalaiseen ottaa Iranista lähtöisin oleva ihminen yhteyttä ja on huolissaan tästä tilanteesta? Ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos tänne Venäjältä tulee joku henkilö — heidän on tänne helppo sopeutua, heidän uskontonsa on hyvin meidän uskontomme kaltainen — tai jos he tulevat Virosta tai jostakin muualta. 2015 syksyllä Suomeen tuli turvapaikanhakijoita sellaisista maista, joissa on erilainen uskonto kuin meillä ja joissa uskonnon sisällä on useita haaroja, jolloin eivät keskenäänkään pysty siellä asumaan. 2015 tänne tuli noin 32 000 ihmistä, pääosin samasta uskontokunnasta, mutta hyvin monet heistä erilaisista uskonnon haaroista. Se tulee aiheuttamaan ongelmia. Jos viitsisitte katsoa tuon Seinäjoen arabikevät -dokumentin, se löytyy Yleisradiosta vielä muutaman päivän ajan. Siinä hyvin selkeästi tulee ilmi, kun turvapaikanhakija kertoo, että osa heistä tuli tänne turistiksi, osa raiskaamaan. Tiedän jotain muutakin tuosta dokumentista, mutta kerron nyt vain sen, mitä tässä julkisesti sanon. Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ”Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.” Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T22:27:19,2019-06-12T22:30:13,Hyväksytty,1.1 2019_16_284,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Lähestulkoon en haluaisi kommentoida lainkaan edustaja Mäenpään puheenvuoroa tuon viimeisen sitaatin vuoksi. Sanon vain sen, että meillä on olemassa turvapaikan hakuprosessi, käsittelyprosessi, jossa poikkeuksellisen tarkasti seurataan sitä, kuinka turvapaikanhakijat täyttävät ne kriteerit, joilla Geneven pakolaissopimuksen pohjalta tämä suoja annetaan. Tämä on se ainoa peruslähtökohta. Esimerkkejä me löydämme maailman sivu hyvin, hyvin erilaisista raadollisista tilanteista, ja sen kautta ei kannata näitä asioita lähteä pohtimaan. Sen sijaan, edustaja Juvonen — ja siihenkin lopetan nämä puheenvuorot — te kuulitte muuten aivan oikein: sitä minä tarkoitin, mitä minä sanoin. Te ette ole arvopohjaltanne mikään keskustalaissävytteinen puolue. Eurooppalaisessa kontekstissa, myöskin suomalaisessa kontekstissa, teidän arvopohjanne liikkuu siinä konservatiivisuuden ja äärioikeiston välissä. Te olette tässä salissa täsmälleen siinä paikassa, mihin te kuuluttekin sillä ideologisella vasemmisto—oikeisto-, konservatiivisuus—liberaalisuus-jaolla, mitä me voimme tehdä silloin, kun me salijärjestystä teemme. Tunnustakaa oma tilanne, tunnustakaa oma ideologianne. Olkaa ihan pystypäin sitä, mitä te olette, siinä, miten me tätä keskustelua parhaillammekin käymme. Siinä mielessä tämä järjestys on ideologisesti hieno saavutus, historiallinen saavutus. Te istutte tässä jaottelussa — jos tämä on se jako, millä oikeisto—vasemmistoa, konservatiivisuutta—liberaalisuutta jaetaan — oikealla paikalla, ja ihan kunniakkaasti kantakaa sitä taakkaa, hyötyä, upeutta, mikä tässä on. Minä edustan toista laitaa. Olen täällä vasemmalla laidalla tätä salia, myöskin omasta mielestäni istun oikeassa paikassa tätä salia tässä mielessä. Eikö niin? Tunnustetaan oma tilamme ja annetaan arvo toisillemmekin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T22:30:14,2019-06-12T22:32:00,Hyväksytty,1.1 2019_16_285,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy kyllä kysyä, arvoisa edustaja Kiljunen, missä maailmassa te elätte. Te sanotte sillä tavalla, että kukaan ei ole oikeasti vaatinut rajoja auki, ja te varsin hyvin tiedätte — tai en minä tiedä, tiedättekö te — että tuolla järjestetään myöskin mielenosoituksia, joissa vaaditaan rajoja auki. Myöskin poliitikot ovat vaatineet rajoja auki, nimenomaan punavihreät poliitikot, siitä viiteryhmästä, mihin itsekin kuulut. Tämä on aivan totta, että niitä rajoja vaaditaan auki, ja sen takia on tärkeää, että me puhumme siitä, että nyt otettaisiin sitä kontrollia takaisin. Se, että sitä passia näyttää jossakin paikassa, että pääsee ylittämään rajan, ei ole hirveän iso uhraus siihen nähden, että me pystymme estämään näiden elintasoshoppareiden tulemista, joita siis on esimerkiksi vaikka Ruotsista, Tukholmasta, saakka ihan ohjattu, että menkää tähän junaan, tämä juna menee aivan pohjoiseen saakka, sieltä jatkatte bussilla, kävelette rajan yli Torniosta ja niin edespäin pois. Se passin näyttäminen ei ole mikään hirveän iso juttu, sillä päästään edelleenkin liikkumaan edestakaisin. Sen lisäksi te sanotte myöskin, että annetaan arvo itsellemme mutta myös toisille. Tällaisiin lauseisiin sisältyy se vastaväittämä, että me emme antaisi arvoa toisille. Ei ole kyse siitä, että me emme arvostaisi joitain toisia ihmisiä joissain toisissa yhteiskunnissa, vaan siitä, että me vaadimme, että tämä maailma toimii oikeudenmukaisesti. Tällä hetkellä ne kymmenet miljoonat ihmiset, jotka ovat pakolaisleireillä, ne jotka tarvitsisivat siellä oikeasti koulutusta, jotka ovat useita vuosia siellä — minunkin ikäiseni ja nuoremmat jätkät siellä — tarvitsisivat niitä moduulikouluja, missä opetettaisiin, tarvitsisivat terveydenhuoltoa ja lääkkeitä. Sen sijaan me otamme tosiaan tämmöisiä yksittäisiä maskotteja tänne, jotta voimme sanoa, että katsokaa, näin paljon me olemme ottaneet, ja sitten tulee hyvä omatunto. Mutta samaan aikaan me käännämme jokaista tulijaa, humanitääristä tulijaa, kohden 30 ihmiselle selkämme. Me perussuomalaiset olemme puhuneet siitä, että olisi tämmöinen humanitaarinen kriisiapu, joka kohdennetaan suoraan sinne leireille, ja tästä voidaan neuvotella esimerkiksi vaikka kiintiöpakolaisten osalta, että ne määrät muutetaan rahoiksi ja ohjataan sinne. Tällaisesta me olemme puhuneet, ja siinä nimenomaan ollaan siinä ytimessä, että annetaan arvo sille toiselle. Tällä hetkellä me emme toimi sillä tavalla. Mutta tämä on törkeää, millä tavalla te maalaatte toisia ihmisiä, edustaja Kiljunen. Pysykää oikeasti niissä faktoissa, kuunnelkaa, mitä me sanomme, älkääkä luoko tuommoisia aivan turhia olkiukkoja. Tuo on aivan niin kuin toiselle haistattelemista, millä tavalla tätä keskustelua käytte. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-12T22:32:04,2019-06-12T22:35:05,Hyväksytty,1.1 2019_16_286,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tuo Kiljunen saa minut aina motivoitua yhä uudelleen tähän mikin varteen. Edustaja Kiljunen, sanoitte, että olemme äärioikeiston ja konservatiivien välissä. Miten luokittelette kokoomuspuolueen: mitä se edustaa ja onko sen paikka perussuomalaisista vasemmalla? [Kimmo Kiljunen: Kyllä se on!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T22:35:06,2019-06-12T22:35:36,Hyväksytty,1.1 2019_16_287,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ensin tähän edustaja Kiljusen mainintaan tai kysymykseen oikeastaan, miten perussuomalaiset suhtautuvat näihin ihmisiin, jotka täältä turvapaikkaa hakevat, ja voimmeko me hyväksyä tämän prosessin. No, mehän olemme nimenomaan herättäneet laajaa keskustelua tästä, miten toimitaan näiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat pitkän valitusprosessinkin jälkeen saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen eivätkä suostu poistumaan maasta. Me olemme esittäneet lukuisia kertoja, että nämä henkilöt tulisi muun muassa ottaa säilöön ja sitten tietysti pyrkiä palauttamaan heidät lähtömaihinsa niin nopeasti ja pikaisesti kuin se on ylipäätään mahdollista. Sitä vastoin tämä hallitusohjelma sisältää kohdan, jossa puhutaan teknisen valvonnan käyttöönotosta, mitä se sitten tarkoittaakaan, mahdollisesti näitä julkisessa keskustelussa olleita jalkapantoja, voi tarkoittaa muutakin, mutta kyllä meidän vahva epäilyksemme on se, että nämä keinot vain entisestään voivat jopa lieventää tätä nykyistä lainsäädäntöä. Sitten mitä tulee tähän toiseen keskustelunaiheeseen eli tähän perussuomalaisten ideologiseen sijaintiin sekä täällä eduskuntasalissa että tietysti muutenkin poliittisella kartalla. Edustaja Kiljunen totesi, että me olemme konservatiiveja. Se pitää varmasti aivan selkeästi paikkansa. Koti, uskonto, isänmaa ovat olleet pitkään suomalaisille tärkeitä arvoja. Ne ovat meille edelleen. En tiedä, ovatko ne vasemmistolle, mutta perussuomalaisille ne aivan varmasti ovat tärkeitä arvoja. Sitten mitä tulee näihin äärioikeistokommentteihin, niin edustaja Kiljunen tuskin pystyy määrittelemään perussuomalaista ideologiaa. Mutta sen tietenkin voin ymmärtää, että vaikka perussuomalaiset sijoittuvatkin laajaan poliittiseen keskustaan, hänen näkökulmastaan, hänen omalta paikaltaan katsottuna me voimme olla hyvinkin kaukana oikealla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-06-12T22:35:38,2019-06-12T22:37:53,Hyväksytty,1.1 2019_16_288,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä puheenvuoro on suunnattu ministeri Pekka Haavistolle. Nyt kun te vastaatte ulkoasioista tällä kaudella, niin haluaisin kysyä itse asiassa teiltä siitä, miten kehitysyhteistyömäärärahoja lähdetään jakamaan. Muistan sen, kuinka ennen vaaleja erilaisissa tenteissä te puhuitte siitä, kuinka oi-keusvaltioperiaatteen toteuttaminen on tärkeää. Te nostitte sen esiin aika moneen kertaan, esimerkiksi te puhuitte Unkarista, te puhuitte Puolasta. Monet muutkin poliitikot puhuivat näistä samoista asioista ja vaativat, että rahoitusta esimerkiksi EU-tasolla lähdetään karsimaan, jos ei toteuta tiettyjä periaatteita. Mutta te olette nyt kehitysapuvarojen vartijana ja teillä on mahdollisuus säädellä sitä ja asettaa erilaisille maille ukaaseja siitä, että jos tiettyihin ihan perustason minimivaatimuksiin ei suostuta, niin silloin Suomi sulkee kehitysapuvaransa. Haluan kohdentaa tämän nyt nimenomaan niihin maihin, joihin Suomi antaa kehitysapua ja joissa minunkaltaisteni ihmisten, homoseksuaalien, oikeudet eivät toteudu ja käy jopa sillä tavalla, että näitä ihmisiä vainotaan loppuun saakka, tapetaan, heitetään katolta alas ja niin edespäin. Turkissa tuli käytyä, kun oma kumppanini siellä asui, kuusi kertaa viime vuoden aikana. Turkki on liberaaleimmasta päästä muslimimaita, mutta siitä huolimatta yökerhossa, kun suutelimme, vartija tuli sanomaan meille, että jos ette lopeta, tulemme poistamaan — Turkki on liberaaleimmasta päästä muslimimaita. Maailmassa on kuitenkin valtavan paljon maita, jotka ovat vielä paljon pahempia muslimimaita kuin mitä Turkki on, ja semmoisia maita, joihin Suomi on antamassa kehitysapua, joten nyt kysyisin, oletteko valmiita asettamaan näitä ehtoja, että jos homoseksuaalien tappaminen ei lopu näissä muslimimaissa, mihin Suomi on antamassa kehitysapua, muun muassa Pohjois-Afrikassa, niin silloin kehitysapuvarat Suomen osalta loppuvat. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-12T22:37:55,2019-06-12T22:40:09,Hyväksytty,1.1 2019_16_289,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Kun nyt tuli niin selkeitä kysymyksiä ministeriaitioon ja puhujalistalla ei enempää puheenvuoroja ainakaan tässä vaiheessa ihme kyllä vielä ole, niin annetaan ministereille vastauspuheenvuorot. — Ensin kuitenkin ministeri Mikkonen, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_290,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esille esimerkiksi se, että Suomessa on isot nielut, mutta samanaikaisesti me tiedämme, että myös Suomen päästöt ovat isot ja henkeä kohti päästöt ovat yli 10 000, joka on sieltä ihan yläpäästä. Sen takia tämä hallituksen tavoite, että me olisimme hiilineutraaleja, tarkoittaisi siis sitä, että meidän nielumme kompensoisivat meidän päästöt, mutta tällä hetkellä tilanne ei siis näin ole, ja sen takia tässä hallitusohjelmassa halutaan nyt tehdä vahvaa ilmastopolitiikkaa. On noussut huoli esiin liikenteestä ja siitä, voiko jatkossa kulkea autolla. Liikennehän on iso päästölähde. Se on meidän taakanjakosektorin päästöistä 38 prosenttia, ja valitettavasti liikenteen päästöt ovat nousseet. Mutta se ei tarkoita sitä, että autoilua tarvitsisi lopettaa, vaan meillä on myös vaihtoehtoja liikkumiselle. Me voimme vähäpäästöisempää liikennettä kehittää. Ratahankkeet on hyvä esimerkki siitä, meillä on liikennebiokaasua. Tässä ohjelmassa on paljon porkkanoita siihen, että ihmiset siirtyisivät vähäpäästöisempään autoiluun, ja se on mahdollista tehdä hyvin nopealla aikataululla. Edustaja Sirén nosti esille hyviä asioita, mitä tässä ohjelmassa on, mutta ehkä myös joitain kohtia, mihin olisi voinut vielä enemmän panostaa. Olen ihan samaa mieltä. Hallitus on sitoutunut tekemään energiaveron kokonaisuudistuksen vuoteen 2020 mennessä. Siinä kohdassa varmaan myös tarkastellaan ja arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset. Sitten edustaja Sirén kysyi tästä suojelusta, että soiden suojeluohjelma täällä on mutta onko soiden ennallistaminen. Se on täällä kyllä. Se on vain piilotettu tämmöiseen ehkä vähän hämärään lauseeseen, jossa sanotaan, että toteutetaan heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisen toimenpideohjelma. Tämä sisältää soiden ennallistamista ja myös esimerkiksi lintukosteikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-06-12T22:40:25,2019-06-12T22:42:34,Hyväksytty,1.1 2019_16_291,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Ja ministeri Haavisto, viisi minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_292,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä, koetan joihinkin niistä tässä vastata. Ensin oli edustaja Juvosen hyvin laaja kysymys siitä, mikä on tämän uuden hallituksen ulkopoliittinen linja. Jos hyvin tiiviisti sanon, niin se on ehkä arvopohjaisuuden korostaminen, eli hallitusohjelmassa korostetaan ihmisoikeuksien, naisten aseman, oikeusvaltiokehityksen, ilmastonmuutoksen torjumisen merkitystä, ja tästä arvopohjaisuudesta käsin sitten tehdään ulkopolitiikkaa tietäen, että pienen valtion etu on se, että maailma toimii sopimusten ja sääntöjen pohjalta — esimerkiksi maailmankaupassahan nyt on nähty monenlaisia protektionistisia tendenssejä ja muuta, jotka rikkovat tätä sääntöpohjaisuutta — ja sääntöpohjaisuuden puolesta toimitaan. Ja tietysti EU-puheenjohtajuus antaa Suomelle yhden mahdollisuuden liputtaa näiden meidän arvojemme puolesta. Mielelläni käyn yksityiskohtaisen keskustelun eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa mahdollisimman nopeasti näistä hallitusohjelman uusista linjauksista. Kysyitte myös Isis-vaimojen ja lasten tilanteesta. Ajattelin, että se varmaan liittyy tähän al-Holin leiriin. Se on asia, jota me olemme tietysti seuranneet nyt päivä päivältä ja myöskin käyttäneet pohjoismaisten kollegojemme apua siinä — Ruotsi, Norja, Tanska ovat seuranneet samalla tavalla tätä. Meidän viranomaistemme toimivaltahan ei ulotu sinne leirille, mutta tietysti erilaisten reittien kautta pyrimme varmistamaan sen, että lapset olisivat siellä turvassa, ja tässä on erilaisia ratkaisuehdotuksia, muun muassa tämä kansainvälinen tuomioistuin -ajatus ja tämäntyyppisiä, joista nyt selvitetään, missä aikataulussa nämä voisivat toteutua. Varmasti aika samaa tahtia muiden Pohjoismaiden kanssa tässä tullaan toimimaan, vaihdetaan tietoja niin paljon kuin voidaan, ja tietysti lasten etu on se meidän johtava prinsiippimme, kun yritämme ratkaisua sinne etsiä. Sitten edustaja Vallin esitti oikein hyvää Afrikka-pohdiskelua vähän linkolalaisessakin hengessä siitä, mitä tapahtuu, kun ihmisten elintaso nousee ja muuta. Tämä on oikeastaan se syy, miksi täällä on aikaisemmin puhuttu Afrikka-strategiasta, eli meillä pitäisi olla keinoja päästää ihmiset pois köyhyydestä mutta sellaista kestävän kehityksen polkua pitkin, ettei ajauduttaisi uusiin ympäristö- tai ilmasto-ongelmiin. Ja siinä meidän osaamisemme, teknologisen tietotaitomme, kaiken, mitä me tiedämme ilmastonmuutoksen torjunnasta, suomalaisten yritysten osaamisen, kaiken sen pitäisi olla tässä pelissä, ja uskon että Euroopan unioni ja Suomi voivat paljon siihen vaikuttaa, minkä kehityssuunnan Afrikka ottaa. Sitten oli edustaja Tynkkysellä hyvin täsmäkysymys. Itse asiassa kehitysyhteistyövaroista vastaa ministeri Skinnari, joka on nyt ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri samassa ministeriössä eli ulkoministeriössä, niin etten liikaa hänen puolestaan uskalla luvata, mutta kyllä meillä on tällainen linja: ensin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytössä ylipäätään nollatoleranssi, ja jos tulee epäkohtia, niihin puututaan, varojen käyttö keskeytetään. Näin on tehty tähänkin mennessä, siinä ollaan tarkkoja. Sitten kysymykseen ihmisoikeuksista — otitte esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tilanteen: Näihin on puututtu aika kovallakin otteella. Yksi esimerkki on Uganda, jossa EU yhdessä käynnisti toimia, painostusta Ugandaa kohtaan, joka sitten muutti omaa käyttäytymistään tässä. Siellä, missä tämä vaikutusmahdollisuus on olemassa, sitä ilman muuta käytetään. Edustaja Könttä piti hyvin ansiokkaan puheenvuoron ja myöskin kommenttipuheenvuoron ylipäätään siitä, miten Suomi edustautuu maailmalla ja lähetystöverkoston laajentamisesta. Todellakin, tällä hallituksella on ajatus laajentaa lähetystöverkostoa. Olemme ottaneet esimerkiksi ranskankielisen Afrikan, jossa Suomella on hyvin huono edustautuminen tällä hetkellä. Mitä asioita? On tietysti nämä meidän kaupalliset intressimme, on ympäristökysymykset, ilmastonmuutoksen torjuminen, on rauhanprosessien tuki ja rauhanvälityskysymykset, jotka kaikki nousevat tässä ohjelmassa hyvin esiin, ja näillä kriteereillä tietysti sitten arvioidaan, missä meillä on lähetystöverkostossa aukkoja. Ja oikeastaan — en tiedä, kuinka pitkään keskustelu vielä jatkuu — haluaisin käyttää koko valtioneuvoston puolesta tätä tilaisuutta kiittääkseni eduskuntaa. Tänään on tainnut olla yli 200 puheenvuoroa tässä listalla, ja pääministeri Rinteen ohje oli, että kuunnellaan tarkalla korvalla ja pannaan ylös ja vastataan niihin ajatuksiin, joita eduskunnassa tulee. Mielestäni se on oikeata parlamentarismia. Totta kai hallituksen luottamusta myös mitataan, mutta kansanedustajien tietotaito ja osaaminen pitää ottaa käyttöön kaikissa näissä asioissa, joita hallitus vie eteenpäin. Ja kiitos kaikista niistä ajatuksista, joita tähän mennessä on tässä keskustelussa jo ilmaistu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-12T22:42:39,2019-06-12T22:47:16,Hyväksytty,1.1 2019_16_293,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Ja kiitokset myös ministereille. — Ja puheenvuorolistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_294,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Haavistoa tästä vastauksesta, ja kun tiedän, että olette Afrikka-asiantuntija, tuli mieleen muutama muukin kysymys, ja nyt kun tässä on sopivan rauhallista kysyä, niin kysytään. [Välihuuto] — No, ehkä ne vastaukset ovat aika lyhyitä sitten. Suomi antaa kehitysapua ja myös Kiina antaa kehitysapua Afrikkaan, mutta olen kuullut yhdestä pienestä afrikkalaisesta valtiosta, että kun Kiina antaa kehitysapua, rakentaa siellä jotain, niin he pyytävät sitten vastapalveluksena esimerkiksi verovapauksia kiinalaisille yrityksille. Tekeekö Suomi tätä samaa, että se ei ole täysin vastikkeetonta? Se vain, että suomalaisilla yrityksillä olisi sitten hyvä tilanne siellä kilpailla vaikka teknologialla. Sitten: Miksi kehitysapua pirstaloidaan? Onko siihen joku järjellinen syy, että on satoja järjestöjä ja yli tuhat projektia? Miksi ei oteta esimerkiksi jotain Suomea pienempää Afrikan valtiota, vaikka Kap Verdeä tai jotain, ja laiteta yksi maa kerrallaan kuntoon, jolloin me voisimme kilpailla muiden kehitysapua antavien maiden kanssa siinä, kuka saa ensimmäiseksi jonkun maan kuntoon kerralla? Jotenkin tämmöinen loogisuus puuttuu tästä sirpaleisesta kehitysavusta — näin kun ei asiaa sen tarkemmin vielä tunne ja ainoastaan Afrikassa vierailleena miettii sitä. Sitten tästä protektionismista: Vihjasitte ilmeisesti USA:n presidenttiin, ja aiotteko hänelle sitten kertoa myös, että on huono idea ollut laittaa USA:n talous tällaiseen iskukuntoon protektionismilla? Olisiko hänen pitänyt toimia toisin, omaa kansakuntaansa vastaan? Nyt oli vähän provosoiva kysymys, mutta tämä on ihan relevantti kysymys, koska heillä on siellä ennätysmatala työttömyys ja pörssikurssit katossa, eli siellä on tehty oikeita asioita selvästi, niin että protektionismi ei ole vain huono asia, ja Euroopankin ehkä pitäisi olla protektionistisempi. Sitten tästä, ministeri Mikkonen, että suomalaisten päästöt ovat niin suuret per nuppi: On vähän epäreilua sanoa se niin, koska Suomi on kuitenkin pitänyt väestönkasvun hallinnassa, käyttäytynyt siinä vastuullisesti, jos ajatellaan ihan luontoa ja luonnonsuojelua ja muuta. Pitääkö siitä sitten jotenkin rankaista, että ei ole holtittomasti lisääntynyt — jos käytetään tällaista sanaa kuin holtittomuus? Mieluummin pitäisi katsoa valtioita ja niiden päästöjä ja niiden välistä kehitystä ja niin edelleen kuin rankaista suomalaisia tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-06-12T22:47:23,2019-06-12T22:50:38,Hyväksytty,1.1 2019_16_295,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp",Ministeri Haavisto haluaa suoraan vastata tähän.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_16_296,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Erinomaisia kysymyksiä edustaja Vallinilla. Yritän niihin nopeasti vastata. Näistä Suomen ja Kiinan eroista, kun toimimme Afrikassa — tietysti volyymit ovat erilaiset. Täytyy kuitenkin muistaa, että Kiinallakin on myöskin humanitäärisiä projekteja. He rakentavat kouluja, he rakentavat sairaaloita. Ehkä se ongelma on tähän asti ollut, että he toimivat aika lailla erillään muusta avunantajayhteisöstä ja tämä koordinaatio ei ole aina toiminut niin hyvin muun avunantajayhteisön kanssa. Tässä tullaan itse asiassa tähän toiseen kysymykseenne pirstaleisuudesta siinä mielessä, että voisi ajatella täältä, että pannaan yksi maa kuntoon. Namibia oli varmaan se maa, jossa meillä oli aika suuri vaikutusvalta, ja näin pois päin. Maat ovat kuitenkin itsenäisiä maita. Niissä on omia ajatuksia, omia pyrintöjä, omia päämääriä. Ei ole ihan helppoa koputtaa ovelle ja sanoa, että panemme nyt teidän maanne kuntoon. Omistajuus on tavattoman tärkeää. Mutta se, mitä on yritetty tehdä, on koordinoida avunantajien välillä, eli kaikki EU-maat ja itse asiassa läntiset avunantajamaat koordinoivat, että ei tehdä päällekkäin esimerkiksi koulutussektorin asioita, vaan jaetaan vastuu siitä, kuka tekee mitäkin, ja sovitaan siitä. Ja tämä toimii nyt paremmin kuin aikaisemmin, toimii itse asiassa erittäin hyvin monessa maassa. Kolmas on tämä protektionismi. Minä puhun nyt Suomen edusta. Tekin puhutte aina välillä siitä, miten Suomi saa parhaan mahdollisen tuloksen maailmalla. Jos ajattelee meidän vientiyrityksiämme, niin kyllähän protektionismi ja rajojen sulkeminen ja kansainvälisen kaupan pelisääntöjen muuttuminen voi haitata helposti meidän ulkomaankauppaamme ja vientiämme. Me olemme pieni vientivetoinen maa, ja meidän etumme on ajaa tietysti sellaista kansainvälistä järjestelmää, jossa yrityksemme pystyvät toimimaan maailmalla ja saavat vientimarkkinoita ja viennille on mahdollisimman vähän esteitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-12T22:50:41,2019-06-12T22:52:29,Hyväksytty,1.1 2019_16_297,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää teitä kahta ministeriä, jotka täällä olette paikalla. Ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkoselle: En tiedä, olitteko — oletan, että te olitte — tuossa, kun puhuin tästä terveysselvityksestä tuulivoiman vaikutuksista ihmisen terveyteen. Tämä on semmoinen vähän hankala asia, mutta haluan sen verran vielä selventää sitä, että se kokemus, vilpitön kokemus, mitä minulla asiasta on, on se, että meillä Suomessa rakennetaan nyt poikkeuksellisen suuria tuulivoimaloita. Tällä hetkellä haetaan lupia suurille tuulivoimaloille. Esimerkiksi Halsualla on puistoja, joihinka tulee noin 50—60 tuulivoimalaa, muistaakseni, ja 10 megawattia on se tuulivoimalan generaattorin teho. Se teho vastaa noin kahta sähköveturia. Nämä ovat poikkeuksellisen suuria. Tässä on jonkinlainen erikoinen bisnes, että näitä tiloja vuokrataan ja metsäalueita vuokrataan, ja he luulevat, että he saavat ostaa jo ensi viikolla Mersun, mutta sitten tässä on tämmöinen pitkä viive. Näitä vuokraoikeuksia myydään. Kuitenkin on käytäntö osoittanut, että ne aiheuttavat ihmisen terveydelle ongelmia. Ja nyt Suomeen rakennetaan poikkeuksellisen suuria tuulimyllyjä. Näitä ei ole minun käsittääkseni missään muualla näin laajamittaisesti rakennettu tänne asutuksen keskelle. Semmoinen mittari, jolla tuulivoiman infraääntä, infra-aaltoa, voidaan mitata nollaan hertsiin asti, on kehitetty vasta noin kaksi vuotta sitten Oulussa. Tähän asti niitä mittauksia ei ole pystytty tekemään. Tällä hetkellä — toivon, että kirjaatte ylös — on semmoinen kuin syte.fi, Suomen ympäristöterveys, tämmöinen yhdistys, jota nämä yksityiset ihmiset rahoittavat. Se on tehnyt tämmöisiä mittauksia tuulivoiman vaikutuksista, ja on osoittautunut, että ne kantavat kymmeniä kilometrejä. Nyt he miettivät, onko turvallinen raja 5 kilometriä vai 10 kilometriä. Minä kysyn teiltä, kun olette nyt ympäristö- ja ilmastoministeri ja tämä tuulivoima-asia liittyy kumpaankin: oletteko valmis oikeasti siihen, että selvitetään puolueettomasti tuulivoiman terveysvaikutukset ihmisille ja eläimille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-12T22:52:32,2019-06-12T22:56:04,Hyväksytty,1.1 2019_16_298,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitos kovasti ministeri Mikkoselle vastauksista ja tarkennuksista erityisesti tämän soidensuojelun ja soiden ennallistamisen osalta. Nyt kun on vielä mahdollisuus, niin vielä tarkentaisin: onko siis tarkoitus toteuttaa tämä soidensuojelun täydennysohjelma vapaaehtoisuuden pohjalta vai jollakin toisella tavalla? Lisäksi mietityttää tämä luonnonsuojeluun kohdennettu 100 miljoonaa, joka löytyy hallitusohjelman kirjauksista, mutta liitteistä ihan vastaavaa summaa ei löydy, vaan oliko se 46 miljoonaa, joka suoraan luonnonsuojeluun oli kohdistettu. Mikä se kokonaisuus on, mitä kaikkea se sisältää tai mistä se rakentuu? Onko tähän jo olemassa isompaa selvyyttä? Sellainen asia, jonka myös pistin hyvillä mielin merkille hallitusohjelmaa lukiessani, oli, että siellä palataan tällaiseen komiteatyyppiseen valmisteluun ja nimenomaan ilmastokysymyksissä. Viime kauden lopullahan oli tosiaan iso, hieno asia se, että kahdeksan puoluetta sai aikaiseksi yhteiset, varsin kunnianhimoiset ilmastolinjaukset. Itsekin Katowicen ilmastokokouksen jälkeen ehdotin sitä, että tätä puolueiden yhteisen linjan ympärillä syntynyttä työtä jatkettaisiin tällä kaudella nimenomaan niin, että siihen pyöreän pöydän ympärille otettaisiin myös muita sidosryhmiä ja tahoja, järjestöjä, työmarkkinajärjestöjä, tutkijoita, ilmastoaktiivisia nuoria ja niin edespäin. Ja tällainen kirjaushan hallitusohjelmassa on, että tätä pyöreää pöytää ilmastoasioissa jatketaan. Onko jo olemassa jotakin ajatusta tai tietoa, miten tämä käytännössä tullaan toteuttamaan? Olisi nimittäin tosi arvokasta, jos työ jatkuisi nimenomaan tämän puolueiden pyöreän pöydän työn pohjalta ja nämä kahdeksan puoluetta, jotka yhteisiin ilmastotavoitteisiin sitoutuivat, saisivat olla siinä mukana ja se osaaminen ja työ sitten laajenisi muille asiantuntijoille ja saataisiin erilaisia näkökulmia mukaan. Tämä oli yksi niistä kirjauksista, joita oikein ilolla hallitusohjelmasta luin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-06-12T22:56:09,2019-06-12T22:58:53,Hyväksytty,1.1 2019_16_299,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Puheenjohtaja! Minä jo tänään kiittelin hallitusta uudesta työmoraalista, työkulttuurista, että hallituksen edustajat istuvat kuuntelemassa tätä hallitusohjelmakeskustelua tässä eduskunnassa niinkin lavealla rintamalla ja näin perusteellisesti vielä, että kello on jo 11 illalla ja olette vielä läsnä. Kiitokset siitä. Teidän läsnäolonne aiheuttaa kyllä toisaalta sen, että meille tulee tarve esittää teille kysymyksiä toisensa perään, ja tämä menee jo vähän hyväksikäytön puolelle meidän kansanedustajien puolelta, koska meille tarjoutuu muita tilaisuuksia käydä teidän kanssanne keskustelua. Lupaan, että tämä on viimeinen kysymys, minkä minä tänä iltana täällä esitän mihinkään suuntaan. Edustaja Könttä ainakin on tänään useampaan kertaan tuonut tämän edustustoverkoston esille, ja ministeri Haavisto tässä äsken sitä asiaa läpi kävi. Lyhyesti haluaisin siihen heittää tämän täydentävän huomion. Edustaja Könttä viittasi Länsi-Afrikkaan. Meillä on kokonainen alue, Keski-Amerikka, joka on vailla edustustoa. Meksikoa ei sillä tavalla lueta siihen Keski-Amerikan pienten maiden joukkoon, kun sillä se alue tavallaan määrittyy. Siinä on yksi piste, ja tätä keskustelua voidaan jatkaa jossain yhteydessä, varmaan ulkoasiainvaliokunnan puitteissa, tarkemmin, olisiko mahdollisuutta tätä Suomen edustustorakennetta pikemminkin laventaa mutta keventää sitä rakennetta, käyttää paikalla palkattuja pikkuisen keveämmillä rakenteilla. Muissa Pohjoismaissa on malleja tästä, Ruotsi on hyvä esimerkki, jossa hyvinkin pienellä ollaan läsnä. Se läsnäolo sinänsä on sitä Suomea siellä. Siellä on sitten monia ulottuvuuksia, mihin te viittasittekin, missä se Suomen etu myöskin realisoituu vuorovaikutusten kautta. Silloin ei ole maiden taloussuhteista, poliittisista suhteista kysymys, vaan silloin viittasitte jo rauhanvälitykseen. Konsulit tietysti, palvelut ja kulttuuriyhteistyö, se laventaa, se Suomen näkyvyys tulee ihan toisella tavalla. Se voidaan tehdä ehkä keveämmillä rakenteilla kuin tähän saakka on tehty, jolloin rajatummillakin resursseilla tämä suomalaisten ja Suomen näkyvyys ulkomailla paranisi. Rohkaisisin tähän ja olen ymmärtänyt, että ministeri on tätä asiaa vakavasti pohtimassakin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-12T22:58:54,2019-06-12T23:00:59,Hyväksytty,1.1 2019_16_300,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vallin käytti erinomaisen puheenvuoron liittyen kehitysyhteistyön tekemiseen maailmalla ja erityisesti Afrikassa. Itsekin ajattelen sillä tavalla, että niiltä osin, miten sitä kehitysapubudjettia nykyisellään pystyy sorvaamaan, sitä kannattaisi muuttaa nimenomaan siihen suuntaan, että Suomi valitsisi juurikin jonkun tietyn kohdemaan ja lähtisi hyvin monentasoisesti siinä maassa tekemään työtä, ja kun me pystymme osoittamaan, että meillä on ollut vaikuttavuutta johonkin maahan ja me saamme sitä parempaan kuntoon, niin jossain kohtaa kun ajatellaan, että nyt on saavutettu se piste, että nyt nämä voivat jatkaa ihan omillaan, silloin voidaan mennä seuraavaan maahan. Toisaalta myöskin meidän maine tämmöisenä hyvänä kehitysyhteistyön tekijänä voi kiiriä vaikka ympäri Afrikkaa, jos tulevaisuudessa ajatellaan, että maa toisensa jälkeen. Se, mitä te, ministeri Haavisto, sanoitte, että Suomi ei vain voi mennä johonkin maahan, totta kai pitää paikkansa. Mutta nyt ei olekaan kyse siitä, että Suomen tarvitsee esimerkiksi tehdä budjettimuotoisesti kehitysyhteistyötä, niin että me lähtisimme tavallaan sanomaan, että me haluamme tulla rahoittamaan vaikka teidän koulutusbudjettia ja silloin me saamme jotain sananvaltaa siihen, että katsotaan, että on hallinnon läpinäkyvyys ja niin edelleen, vaan on hirveän monenlaisia tapoja, millä tavalla me voimme tehdä kehitysyhteistyötä sekä määritellä sitten näille kumppanijärjestöille, että okei, teidän järjestö keskittyy vaikkapa tähän maahan, niin silloin te olette priorisoinnissa mukana sillä tavalla, että voitte saada sitä rahoitusta, mitä nyt haetaan. Eli niitä työkaluja ja keinoja on ihan valtavan paljon, mutta nykyisellään valitettavasti se Suomen apu on kovin tehotonta. Evaluointi on loppupeleissä hyvin vaikeata, ja meillä ei ole tehokkuutta siinä touhussa. Toisaalta itsellänikin on sydämellä erityisesti yksi maa Afrikassa, josta oma kumppani on kotoisin ja jossa haluaisi, että menisi hyvin, ja tiedän, että se tapa, millä Suomi tekee kehitysyhteistyötä, ei pitkällä aikavälillä vain ole kestävää. Toivoisin, että te ministerinä harkitsette oikeasti sitä, että Suomi lähtisi tekemään kunnianhimoista kehitysyhteistyötä sillä tavalla, että otettaisiin semmoinen pitkän aikavälin suunnitelma ja lähdettäisiin karsimaan vielä entisestään sitä maaverkkoa, mihin kaikkialle Suomen käsi ulottuu tällä hetkellä, vedettäisiin se aivan minimiin, mutta tehtäisiin siellä minimissä aivan maksimia, ja näin ollen voidaan olla suunnannäyttäjä myöskin kehitysyhteistyössä muulle maailmalle. Sen ymmärrän kyllä, että esimerkiksi vaikkapa EU:n kautta käytettäviin rahoihin, mitä Suomikin on maksamassa EU:lle ja sieltä alaspäin, tai UNDP:n tai Maailmanpankin kautta käytettäviin rahoihin meillä ei ole pääsyä niin kauan kunnes järjestelmä muutetaan, mutta on näitä monia sektoreita siinä kehitysapubudjetissa, mitä kautta me voisimme kohdentaa tiettyyn maahan ja tehdä minimissä mutta tehdä maksimia ja olla oikeasti vaikuttavia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-12T23:01:01,2019-06-12T23:04:03,Hyväksytty,1.1 2019_16_301,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä tuli muutamia kysymyksiä vielä. Edustaja Mäenpää, nostit huolen tuulivoimapuistojen terveysvaikutuksista. Tämähän on asia, joka jossain määrin viime kaudellakin tuli esille, ja siitä joitain selvityksiä silloin tehtiin — täytyy palata niihin ja katsoa, ovatko ne riittäviä. Toki kaavoituksella ja maakuntakaavallahan pyritään ohjaamaan aina tuulivoimat sellaisille alueille, jossa niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa muulle toiminnalle, esimerkiksi teollisuusalueille tai muihin semmoisiin, missä on vähän asutusta. Mutta siinä täytyy tietysti huolehtia, että ne ovat sellaisilla alueilla, missä ei aiheudu ongelmia. Edustaja Sirén kyseli tästä soidensuojeluohjelmasta ja siitä, miten se aiotaan toteuttaa. No, aivan niin kuin kaikissa luonnonsuojeluohjelmissa, niin lähtökohtaisestihan tietysti lähdetään vapaaehtoisuuden perusteella. Sehän on se pääsääntöinen keino, kun luonnonsuojelualueita meillä perustetaan. Joko valtio lunastaa niitä itselleen, tai meillä on myös näitä yksityisten omistamia luonnonsuojelualueita, joissa sitten maapohja jää yksityiseen omistukseen, ja toisaalta sitten osassa valtio ne ostaa itselleen. Hyvin harvinaisia ovat ne tapaukset, että valtio joutuisi ikään kuin pakkolunastamaan tämmöisiä alueita. Lähtökohta on aina se, että päästään sopuun. Sitten näiden luonnonsuojelun rahojen määrästä. Se 100 miljoonaa vuodessa, mitä nyt neljän vuoden aikana panostetaan, muodostuu siitä, että pysyvä tasokorotus luonnonsuojelun rahoitukseen on 46 miljoonaa ja sen lisäksi kertaluontoisia investointeja on yhteensä 216 miljoonaa elikkä 72 miljoonaa kolmen vuoden aikana. Jos se jaetaan laskennallisesti neljälle vuodelle, se on 54 miljoonaa vuodessa. Tämä ajatus siitä, että me pystyisimme nyt tätä monimuotoisuusvelkaa kuromaan umpeen tällä kertaluontoisella isolla panostuksella: se, minkä tyyppisiin luonnonsuojelualueisiin se käytetään, on vielä tarkemmin määrittelemättä siellä, minkä verran soihin, minkä verran metsiin, minkä verran joihinkin muun tyyppisiin alueisiin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-06-12T23:04:09,2019-06-12T23:06:35,Hyväksytty,1.1 2019_16_302,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä keskustelupuheenvuoroista. Edustaja Kiljuselle: Juuri näin, että meillä on puutteita muuallakin kuin Afrikassa, on Keski-Amerikka, on joitakin suuria maita Aasiassa, joissa meillä ei ole edustautumista, ja totta kai koetetaan katsoa kevyempiä rakenteita, millä resurssit riittäisivät enempään, ja on omakin tarkoitukseni katsoa tähän suuntaan. On hyvä käydä tätä keskustelua myös ulkoasiainvaliokunnan kanssa siitä, mitä ajatuksia eduskunnalla on. Edustaja Tynkkysellä erinomainen puheenvuoro tästä, miten kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata. Jälleen muistutan, että tämä on kollegani, ministeri Skinnarin toimialaa nyt tässä uudessa hallituksessa, mutta ehkä muutamia yleisiä ajatuksia. On varmaan hyvä juuri niin, että pyritään tiettyihin maihin keskittämään. Näin on tehtykin. Afrikassahan on myöskin vähennetty niiden maiden määrää, missä toimitaan, mutta sitten aina tulee yllättäviä, uusia tarpeita. Ehkä tästä kansalaisjärjestöjen roolista: jos meillä on Sierra Leonen ystävät Suomessa, niin me emme voi sanoa heille, että muuttukaa Ghanan ystäviksi, vaan kyllä kansalaistoiminta on sellaista, että kansalaiset vapaasti perustavat järjestöjä ja toimivat haluamassaan maassa. Tietyssä mielessä näistä on ollut myöskin etua, että on näitä kansalaisjärjestökontakteja sellaisiinkin maihin, missä ei ole sitä virallista edustustoa. Joku suomalainen voi joutua vaikeuksiin, tai tulee jotain muita asioita, tulee sota, kriisitilanteita, ja silloin tästä laajasta kansalaisjärjestökentästä, joka toimii vähän eri puolilla spontaanistikin joskus, on ollut kyllä tavattoman suuri hyöty ihan ministeriöllekin. Muistan esimerkiksi, kun Hondurasissa oli tämä Finnfundin hanke, joka sitten valitettavasti jouduttiin keskeyttämään. Siellä syntyi alkuperäiskansan kanssa, lenca-intiaanien kanssa, konflikti ja sitten oli Berta Cáceresin murha, se oli hyvin dramaattinen tilanne. Loppujen lopuksi ne toimijat, jotka pystyivät siinä auttamaan, olivat suomalaisia ja sikäläisiä kansalaisjärjestötoimijoita, ja heidän kauttaan saatiin kontaktit oikealla tavalla ja pystyttiin siihen vaikuttamaan. Tämä on kaksipiippuinen juttu, eli ihan pelkästään keskittäminen ei kannata, mutta on pyritty kyllä kokoamaan projekteja sekä temaattisesti, niin että tehdään ilmastoa, ympäristöä ja naisten aseman parantamista, että sitten maakohtaisesti isompia paketteja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-12T23:06:36,2019-06-12T23:08:55,Hyväksytty,1.1 2019_16_303,16/2019,2019-06-12,12.00,23.12,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston tiedonanto:  Pääministeri  Antti Rinteen  hallituksen  ohjelma  6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän varsin hyvin, että se sisäinen motivaatio on tärkeätä siinä kehitysyhteistyön tekemisessä, ja en sitä millään tavalla kiistä. Mutta samaan aikaan on kuitenkin todettava, että me puhumme valtavan suurista rahasummista. Eli jos katsotaan esimerkiksi vaikkapa tuota maa- ja aluekohtaista kehitysyhteistyötä, sen budjettia, ja se on kuitenkin 142 miljoonaa euroa, tai sitten kansalaisjärjestöjen budjetteja tai muuta, niin on kuitenkin todettava se, että meillä pitää olla se suunnitelmallisuus ja se tavoite, että se on oikeasti kestävää, koska mehän voisimme sanoa tavallaan tuon saman argumentin, minkä te äsken tuossa ilmaisitte, että se on vaan hyvä, että jos jollakin on motivaatiota, niin voi mennä jonnekin jotakin tekemään, hirveän monen muunlaisen tekemisen kohdalla, ja se johtaisi aina samankaltaiseen tilanteeseen, siihen, että jos meillä on joku yksi tavoite, niin sitten se pirstaloituu kaikennäköiseksi puuhasteluksi ja silloin se tehokas tavoitteen täyttäminen ei koskaan toteudu. Sen vuoksi minun mielestäni ensisijaiseksi pitää mennä se periaate, että me, Suomi, itse päätämme, että me haluamme tämmöisen tehokkaan asian hoitaa kuntoon, ja sen jälkeen kerromme avoimesti ihmisille, että hei, me halutaan oikeasti saada muutos aikaan, ja uskon, että jos ihmiset oikeasti haluavat auttaa, jos se auttaminen on se juttu, niin silloin kyse ei ole siitä, että minä en voi lähteä auttamaan, jos minun tarvitsee lähteä Keniaan auttamaan, minä lähden auttamaan vain, jos minä voin lähteä vaikkapa esimerkiksi Mosambikiin. Eli minä uskon, että jos me ohjaamme ihmiset tähän ajatukseen, että yhdessä tietyllä alueella tekeminen olisi tehokkaampaa, niin kyllä siihen ihmisiä loppupeleissä sitten tulee lähtemään mukaan, mutta siinä on kyse tämmöisestä isommasta asenteen muutoksesta. Tällä hetkellä me jotenkin... — No, ei saisi sanoa tätä, mutta kun aina puhutaan, että sähköä tulee töpselistä ja raha kasvaa puussa, niin meillä on Suomessa, hyvinvointiyhteiskunnassa, vähän tämmöinen mentaliteetti, että jos minä nyt vaan haluan, niin minä voin tehdä ja kyllä minä saan rahat tähän. Mutta me voisimme olla vähän aikuisempia tässä kehitysyhteistyöpolitiikassa ja sanoa, että tuo on se meidän targetti — jos haluat sinne lähteä, niin ei muuta kuin sinne vaan. Ja samoiten tämä koskisi myöskin sitä, että jos me neuvottelemme jotain, esimerkiksi vaikkapa kiintiöpakolaisia tulevaisuudessa kohdennetummin ja muuta, niin nämä kytkeytyisivät myöskin toisiinsa, ne olisivat sieltä maasta eivätkä sitten ympäriinsä muualta. Puuhastelu on totta kai hyvä, mutta kun me puhumme nyt miljoonista, sadoista miljoonista, niin silloin me emme voi minun mielestäni sitä puuhasteluargumenttia ja sisäistä motivaatiota ottaa ensisijaiseksi tässä keskustelussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-12T23:09:00,2019-06-12T23:11:49,Tarkistettu,1.1 2019_17_1,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston  tiedonanto:  Pääministeri  Antti  Rinteen  hallituksen  ohjelma 6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia, valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 6.6.2019 nimitetyn pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Keskustelu tiedonannosta päättyi 12.6.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat Ville Tavio Jani Mäkelän kannattamana, Petteri Orpo Sinuhe Wallinheimon kannattamana ja Sari Essayah Päivi Räsäsen kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_17_2,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Valtioneuvoston  tiedonanto:  Pääministeri  Antti  Rinteen  hallituksen  ohjelma 6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite","Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään Ville Tavion ehdotuksesta Sari Essayahin ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta Petteri Orpon ehdotusta vastaan, ja lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_17_3,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle muut erikoisvaliokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 30.9.2019.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_17_4,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Minulla on ilo ja kunnia esitellä teille eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 2018. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kertomus koskee oikeusasiamiesinstituution 99:ttä toimintavuotta. Suomen oikeusasiamiesinstituutiohan on maailman toiseksi vanhin, ja ensi vuonna vietämme toiminnan 100-vuotisjuhlavuotta. Perinteiseen tapaan kertomuksen alussa on oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot kunkin itse valitsemasta aiheesta. Omassa puheenvuorossani käsittelen vanhusten oikeuksia oikeusasiamiesinstituution näkökulmasta. Oikeusasiamiehen toimintaa ja havaintoja vanhusten oikeuksien valvonnassa ja edistämisessä on selostettu kertomuksen erillisessä jaksossa. Puheenvuorossani käsittelen kysymyksiä, mitkä ovat oikeusasiamiehen tehtävät ja toimivaltuudet vanhusten oikeuksien valvonnassa ja edistämisessä sekä miten ne eroavat muiden valvontaviranomaisten tehtävistä ja toimivaltuuksista. Totean tässä vain lyhyesti: Oikeusasiamiehellä on kattavat tiedonsaantioikeudet ja laajat toimivaltuudet ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Koska vanhukset ja heidän omaisensa kantelevat vain harvoin, keskeistä on oikeusasiamiehen toimivalta toimittaa tarkastuksia ja ottaa niiden perusteella tai muutoin tutkittavaksi omia aloitteita. Oikeusasiamies on yleinen laillisuusvalvoja. Kun muiden valvontaviranomaisten toimivalta rajoittuu tiettyihin, esimerkiksi sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluihin liittyviin, oikeuksiin, oikeusasiamies valvoo paitsi niitä myös kaikkia muitakin vanhusten oikeuksia. Oikeusasiamiehen tehtävä yleisenä laillisuusvalvojana näkyy myös siinä, että oikeusasiamies valvoo vanhusten oikeuksien toteutumista kaikissa viranomaisissa ja kaikissa julkista tehtävää hoitavissa yksityisissä riippumatta siitä, minkä hallinnonalan viranomaisesta tai toimijasta on kysymys. Esimerkiksi viranomaisten palvelujen muuttuminen sähköiseksi voi vaarantaa ikääntyneiden henkilöiden palvelujen saatavuutta kaikilla hallinnonaloilla. Oikeusasiamies valvoo siis vanhusten kaikkia oikeuksia kaikilla hallinnonaloilla. Tämä on se keskeisin ero verrattuna muihin valvontaviranomaisiin. Oikeusasiamies on myös ylin laillisuusvalvoja. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeusasiamies ei valvo ainoastaan vanhuspalveluja antavia toimijoita ja niiden omavalvontaa vaan myös kaikkia valvontavastuussa olevia viranomaisia. Vain oikeusasiamies voi valvoa koko valvontajärjestelmän toimivuutta ja kattavuutta. Kaiken kaikkiaan oikeusasiamiehen tehtävä ja näkökulma on laajempi kuin muiden valvontaviranomaisten. Totean vielä, että Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimii Ihmisoikeuskeskus, jolla on ihmisoikeusvaltuuskunta. Oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta muodostavat yhdessä Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution. Tämä instituutiorakenne on erittäin sopiva muun muassa vanhusten oikeuksien edistämiseen ja valvontaan. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen toimintaa lapsen oikeuksien valvonnassa: Lapsen oikeudet on turvattu perustuslaissamme ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Oikeusasiamiehen toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota näiden oikeuksien valvontaan. Lapsen oikeuksien laillisuusvalvonta on ollut yksi oikeusasiamiehen erityistehtävistä jo yli 20 vuotta. Lasten oikeuksien laillisuusvalvontaa vahvistettiin toisen apulaisoikeusasiamiehen viran perustamisen yhteydessä vuonna 1998. Vuosittain Oikeusasiamiehen kansliassa ratkaistaan 300:sta 400:aan lapsia koskevaa laillisuusvalvonta-asiaa. Suurin osa ratkaisuista koskee sosiaalihuoltoa. Toiseksi eniten lasten oikeuksia koskevia asioita ratkaistiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alalta. Lasten itsensä tekemien kanteluiden määrä on kuitenkin pieni. Tämän vuoksi on tärkeää, että oikeusasiamies voi puuttua lainvastaiseen tai muuten moitittavaan kohteluun myös omasta aloitteestaan ja tekemällä tarkastuksia. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies pitää erittäin tärkeänä keskustelua lasten kanssa, erityisesti huostaan otettujen lasten kanssa. Lapsiasiamiehen ja oikeusasiamiehen katsotaan yhdessä muodostavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen riippumattoman kansallisen valvonnan. Lasten oikeuksien toteutumisen valvonta kuuluu erityisesti eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäviin. Oikeusasiamiehellä on ylimpänä laillisuusvalvojana laaja tiedonsaantioikeus ja laaja toimivalta. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on puolestaan erityisesti edistää lapsen etuja ja oikeuksia tuomalla näitä koskevia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien asema oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa on vahvistunut. Tehtävä voitaisiinkin osoittaa lainsäädännössä oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. — Näin siis apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen käsittelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen vastuulla jo lähes sata vuotta ollutta erityistä tehtävää vapautensa menettäneiden oikeuksien valvonnassa: Ylimmistä laillisuusvalvojista eli oikeusasiamiehestä ja oikeuskanslerista nimenomaan oikeusasiamiehellä on velvollisuus suljettujen laitosten valvontaan. Tätä tehtävää tukee ja tehostaa oikeusasiamiehen mandaatti YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisena kansallisena valvontaelimenä. Laillisuusvalvonnassa tarkastusten painoarvo on määräänsä suurempi. Tarkastusten lukumäärä vastaa noin kahta prosenttia vuotuisesta kantelumäärästä, mutta tarkastuksiin käytetään noin kymmenen prosenttia kanslian esittelijöiden työvoimasta. Valtaosa tarkastuksista kohdistuu juuri suljettuihin laitoksiin. Tarkastukset ovat kattavia, ja yksi tarkastus voi johtaa lukuisiin laillisuusvalvojan toimenpiteisiin. Verkossa julkaistavien kannanottojen tosiasiallinen ohjausvaikutus on huomattava. Selvästi eniten suljettujen laitosten tarkastuksia tehdään sosiaalihuollon hallinnonalalla. Toimipaikkojen runsaslukuisuudesta johtuen tarkastuksia voidaan kuitenkin tehdä vain pieneen murto-osaan kaikkiaan tuhansista laitoksista. Poliisivankilat, vankilat ja terveydenhuollon suljetut yksiköt kyetään tarkastamaan säännöllisemmin ja suuremmalla kattavuudella. Viime aikoina oikeusasiamiehen toiminnassa on panostettu yhä enemmän vanhusten- ja lastenyksiköiden, kuten hoivakotien ja lastensuojeluyksiköiden, tarkastuksiin. Myös ikääntyneiden henkilöiden yksiköiden ja lastenyksiköiden toiminnassa voi olla kyse vapauden rajoittamisesta, ja jo tästä syystä, mutta ei pelkästään, toimintaan tulee kohdistaa tehokasta valvontaa. — Näin siis apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen. Arvoisa herra puhemies! Näiden puheenvuorojen jälkeen kertomuksessa on katsaus oikeusasiamiehen toimintaan vuonna 2018. Siellä on muun muassa asiamääriä ja toimenpiteitä sekä erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä tapahtumia koskevia tietoja. Kertomusvuonna saimme noin 5 600 kantelua. Tämä on kaikkien aikojen toiseksi suurin lukumäärä. Kanteluiden suuresta määrästä huolimatta pystyimme ratkaisemaan kanteluita niin, että vuodenvaihteessa vireillä ei ollut yhtään yli vuotta vanhaa kantelua. Tämä tavoite saavutettiin jo kuudennen kerran peräkkäin. On kuitenkin todettava, että kanslian henkilöstö on työskennellyt jaksamisensa äärirajoilla. Omia aloitteita otettiin ja ratkaistiin noin 80. Kaikista kanteluista ja omista aloitteista yli 800 eli noin 15 prosenttia johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Tämä toimenpideprosentti on kansainvälisesti vertaillen hyvin korkea. Tarkastuksia tehtiin kertomusvuonna lähes 130 kohteeseen. Tämä tarkastusten määrä on kaikkien aikojen suurimpia. Niistä noin puolet oli ennalta ilmoittamattomia eli niin sanottuja yllätystarkastuksia. Kertomuksen seuraava laaja pääjakso, numero 3, käsittelee perus- ja ihmisoikeuksia. Tällainen jakso on ollut kertomuksessa perusoikeusuudistuksen voimaantulosta 1995 lähtien perustuslakivaliokunnan toivomuksen mukaisesti. Tähän jaksoon on sisällytetty oikeusasiamiehen toiminta kansainvälisiin yleissopimuksiin perustuvissa erityistehtävissä. Näitä ovat ensinnäkin tuo YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisen kansallisen valvontaelimen tehtävä eli niin sanottu OPCAT-tehtävä. Kansallisen valvontaelimen tehtävässä on kysymys tarkastusten tekemisestä paikkoihin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä. Korostan, että kysymys ei ole vain esimerkiksi vangeista tai poliisin säilytystiloissa olevista henkilöistä, vaan myös esimerkiksi vanhuksista, lapsista, psykiatrisista potilaista ja kehitysvammaisista henkilöistä. Suurin osa kansallisen valvontaelimen tarkastuskäynneistä onkin tehty sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköihin. Toinen oikeusasiamiehen erityistehtävä perustuu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyyn yleissopimukseen. Oikeusasiamies toimii yhdessä Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan kanssa sopimuksen tarkoittamana rakenteena, jonka tehtävänä on edistää, suojella ja seurata vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. Edellisten vuosien tapaan perus- ja ihmisoikeusjaksossa on kerrottu myös oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeusmandaatista ja Ihmisoikeuskeskuksesta ja sen toiminnasta. Ihmisoikeuskeskus antaa oman kertomuksensa, mutta se ei ole valtiopäiväasiakirja eikä sitä käsitellä eduskunnassa samalla tavalla kuin oikeusasiamiehen kertomusta. Edelleen tässä kertomuksen perus- ja ihmisoikeusjaksossa on esitetty kymmenen keskeisen suomalaisen perus- ja ihmisoikeusongelman lista, joka on aikaisempina vuosina herättänyt keskustelua täällä eduskunnassa. Listaus on päivitetty. Eräiden puutteiden poistamisessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta toisaalta joitakin puutteita on havaittu aikaisempaa useammin. Perus- ja ihmisoikeusjaksossa on kerrottu myös oikeusasiamiehen hyvitysesityksistä ja sovinnollisiin ratkaisuihin johtaneista asioista. Nämä asiat ilmentävät Oikeusasiamiehen kansliassa omaksuttuja toimintatapoja, joilla ihmisiä voidaan auttaa pääsemään oikeuksiinsa. Jaksossa käsitellään myös vuoden perus- ja ihmisoikeusteemaa. Meillä on joka vuosi tietty perus- ja ihmisoikeusteema, joka otetaan esille muun muassa kaikilla tarkastuksilla. Kertomusvuoden teemana oli oikeus yksityisyyteen. Edelleen jaksoon sisältyy oikeusasiamiehen perusoikeuskannanottoja, jotka perustuvat kertomusvuonna ratkaistuihin kanteluihin ja omiin aloitteisiin. Lopuksi jaksossa on käsitelty kaikki kertomusvuoden valitukset Suomea vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Ilahduttavaa on, että kertomusvuonna ihmisoikeustuomioistuin ei antanut yhtään Suomea koskevaa tuomiota. Neljäntenä jaksona kertomuksessa on kaikkein laajin, hallinnonalakohtainen tai asiaryhmittäinen jakso laillisuusvalvonnassa tehdyistä havainnoista. En nyt tässä yhteydessä mene niihin lähemmin. Lopuksi voisin todeta, että täällä eduskunnassakin useamman kerran esillä ollut eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin työnjaon kehittäminen on nyt käynnistynyt. Tätähän muun muassa perustuslakivaliokunta ehti jo kiirehtiä useampaankin kertaan. Kuten tässä vuosikertomuksessa on mainittu, kertomusvuonna oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan tätä työnjaon kehittämistä ja nyt kuluvan vuoden toukokuussa työryhmä on luovuttanut mietintönsä. Oma toivomukseni on, että tämä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin työnjaon kehittäminen voisi edetä eduskunnan lainsäädäntötoimenpiteisiin tuon työryhmän hahmottelemalta pohjalta. Mielestäni nykyinen kahden ylimmän laillisuusvalvojan päällekkäinen järjestelmä ei ole yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta tehokkain eikä tarkoituksenmukaisin. Arvoisa herra puhemies! Tässä oli esittelypuheenvuoroni. Toivon, että kertomus antaa eduskunnalle mahdollisuuden arvioida lainsäädännön ja julkisen hallinnon tilaa sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q11887755,Male,1960-02-24,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2019-06-13T14:05:00,2019-06-13T14:13:00,Hyväksytty,1.1 2019_17_5,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen oikeusasiamiehelle laajasta kertomuksesta — jonka olen nyt pystynyt vain selaamaan, koska tämä on niin sangen paksu dokumentti. Aion kyllä tutustua siihen huolellisesti. Otsikoiden perusteella siellä näyttää olevan hyvin samanlaisia asioita kuin monena aikaisempanakin vuonna. Kymmenen keskeisimmän perus- ja ihmisoikeusongelman joukossa ovat jälleen muun muassa puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa, lastensuojelun puutteet, vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat rajoittamiskäytännöt. En ole todella pystynyt paneutumaan tähän kertomukseen kuin pintapuolisesti, joten nostan esille tässä puheenvuorossani pari itselleni vastaan tullutta ongelmakohtaa näiden edellä mainittujen otsikoiden alla. Puhemies! Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen, jonka avulla halutaan vammaisille taata itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä ja yhteiskunnassa. Käytännössä omannäköisen elämän toteutuminen edellyttää esimerkiksi oikeutta tulkkauspalveluun, henkilökohtaiseen avustajaan ja kuljetuspalveluun. Näillä palveluilla varmistetaan, että vammainen henkilö voi elää yhdenvertaisesti muiden kanssa, käydä töissä ja ansaita rahaa sekä osallistua harrastuksiin ja haluamiinsa tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu on niin sanottu subjektiivinen oikeus, eli kunnalla on ehdoton järjestämisvelvollisuus, ja lain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuakseen arjen toiminnoista. Valitettavasti monin paikoin Suomessa nyt tämän taksilain uudistuksen ja erilaisten kyytienyhdistämiskeskusten käyttöönoton johdosta vammaisten kuljetuspalvelut eivät toimikaan enää toivotulla tavalla. Puutteita on toki ollut aikaisemmin, mutta tilanne tuntuu nyt hiukan huonontuneen. Minä olen saanut paljon kansalaispalautetta vammaisilta taksien huonosta saatavuudesta, odotusajoista ja paluukyytien epävarmuudesta. Kyydit on tilattava tunteja etukäteen, ja sekään ei aina takaa kyytien saatavuutta. Usein tilaaja on joutunut odottamaan pitkiä aikoja epätietoisena, saapuuko tilattu auto lainkaan. Vammaisten yhdenvertaiset oikeudet osallisuuteen yhteiskunnassa eivät siis millään muotoa toteudu. Monet vammaiset ovat kertoneet myös, että uusi liikennepalvelulaki on heikentänyt huomattavasti vammaisten oikeusturvaa ja turvallisen liikkumisen mahdollisuuksia. Vammaisten kannalta heikennyksiä ovat olleet muun muassa päivystys- ja asemapaikkamuutokset ja kuljettajan koulutusvelvoitteen poistuminen sekä paikallistuntemusosion puuttuminen kuljettajakokeesta. Vammaisten kuljetuspalveluista on käsittääkseni tullut myös oikeusasiamiehelle viime aikoina useita kanteluita. Arvoisa puhemies! Kansainvälisen määritelmän mukaan muistisairaudet ovat neurologisia vammaissairauksia. Niitä voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa. Hoidon ja kuntoutuksen avulla voidaan hidastuttaa sairauden etenemistä, ylläpitää toimintakykyä ja lisätä elämänlaatua. Nyt eri puolilla Suomea tulkitaan tätä asiaa hyvin eri tavoin, siis onko kyseessä neurologinen vammaissairaus vai ei. Jossain paikoin muistisairas saa vammaispalvelulain mukaisia palveluja, jossain paikoin taas ei. Esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja henkilökohtaisen avustajan palvelut helpottaisivat monen kotona asuvan muistisairaan elämää ja pidentäisivät myös kotona asumisen mahdollisuuksia. Lainsäädännön tulisi olla niin selkeä, etteivät ihmiset joudu eriarvoiseen tilanteeseen riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat. Tarvitsemme siis ehdottomasti uutta vammaispalvelulakia, jossa näihin asioihin saadaan selkeys. Me olemme täällä eduskunnassa kaksi päivää keskustelleet hallitusohjelmasta, ja muistisairaiden kannalta hallitusohjelmassa on myönteistä esteettömän yhteiskunnan korostaminen kaikille hyvänä yhteiskuntana. Tulevan hallituskauden aikana on myös tarkoitus kehittää ikääntyneiden asumisen uusia ratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista ja yhteisökotien rakentamista. Muistisairaiden erityistarpeet ja ikääntyvän väestön asumisen turvallisuus otetaan huomioon aiempaa paremmin. Iloitsen siitä, että hallitusohjelmassa puhutaan nyt käsitteellä yhteisökoti, sillä sanoilla on väliä. ”Tehostetun palveluasumisen muistiyksikkö” kuulostaa laitokselta, mutta ”yhteisökoti” kuulostaa enemmän kodilta. Hoidon ja hoivan kannalta olisi tärkeää ymmärtää, että siinä vaiheessa, kun muistisairas ei voi olla enää omassa kodissa, hän ei tarvitse laitoshoitoa, mutta hän tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa kodinomaisissa olosuhteissa. Toisaalta meidän täytyy erityisesti panostaa kotihoidon kehittämiseen, sillä kotihoidon onnistuminen tai epäonnistuminen ratkaisee sen, miten tulemme selviytymään hoidon ja hoivan tulevaisuuden haasteista. Vaikka kotihoitoon on vaikea laatia hoitajamitoituksia, niin jollain tavoin tulisi varmistaa, että työnantajilla olisi nykyistä paremmat valmiudet arvioida tarvittava työntekijöiden määrä kotihoidossa. Työpaineet ovat siellä monin paikoin kohtuuttomat, ja siitä johtuen hoidon laatu ja asiakkaiden oikeudet hyvään hoitoon kärsivät. Henkilöstöresurssien lisäksi kotihoidossa tarvitaan myös aivan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja. Meillä on kotihoito painottunut liikaa kotiin vietäviin palveluihin, jotka passivoivat ikäihmistä neljän seinän sisälle. Meillä on aivan liikaa ikäihmisiä, jotka eivät koskaan pääse ulos. Minusta tämä on vakava ihmisoikeusloukkaus. Kotiin vietävien palvelujen sijasta kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämisen tärkein elementti on kotoa ulos pääseminen liikkumaan ja harrastamaan sekä osallistumaan erilaisiin toimintoihin, ja tähän tarvitaan kuljetuspalveluita ja myös henkilökohtaisen avun palveluja. Toisaalta olisi tärkeää muistaa, että kotihoidon rajat tulevat myös jossain kohdassa vastaan, ja esimerkiksi muistisairas, joka ei muista syödä tai juoda tai osaa käydä vessassa, ei ole enää kotihoidon asiakas. Hänelle parempi ja inhimillisempi paikka olisi yhteisökoti. Tällä hetkellä kotihoidossa on muistisairaita, joiden oikea ja inhimillinen paikka ei ole enää siellä omassa kodissa. Yhteiskunnassamme hoettu mantra, jonka mukaan kaikkien ikäihmisten on aina parasta olla omassa kodissa, on johtanut epäinhimillisiin tilanteisiin. Töitä ikäihmisten oikeuksien valvonnassa riittää, ja toivottavasti uusi vanhusasiavaltuutettu valittaisiin mahdollisimman pian. Oikeusasiamiehen ja uuden valtuutetun yhdessä tekeminen ja toisaalta työnjako on suunniteltava huolella. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-06-13T14:21:24,2019-06-13T14:28:35,Tarkistettu,1.1 2019_17_6,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeä asia tässä oikeusasiamiehen kertomuksessa nimenomaan tämä vanhusten oikeudet, johon on kiinnitetty huomiota. Kuten tiedetään ja täälläkin sanotaan, THL:n mukaan näitä vanhuspalvelujen asiakkaita on 93 000, joista vajaat 60 prosenttia on kotihoidossa ja loput ovat sitten ympärivuorokautisessa hoidossa. Näitä puutteita tulee ilmi jatkuvasti. Tämä viime vaalikauden lopussa tullut iso ilmitulo vanhuspalvelujen puutteista tuli aluehallintoviraston ja Valviran valvontojen toimesta, ja sen johdosta muun muassa eduskuntakin lisäsi vaalikauden lopussa oikeusasiamiehelle muistaakseni kolme henkilötyövuotta lisää tähän valvontaan. Mutta tämä ei riitä mihinkään. Nyt kun pitäisi vähän isompia askelia ottaa, minä vetoan oikeasti nyt sosiaalidemokraatteihin. Niin kuin Mäkisalo-Ropponenkin äsken piti puheen, niin nämä puheet te olette pitäneet viime vaalikaudella ja myös vaalikautena 2011 — nyt eivät puheet enää riitä, nyt on tekojen aika. Teillä on avaimet, teillä on rahat, teillä on resurssit — hoitakaa tämä asia kuntoon. [Puhemies koputtaa] Lisätkää resursseja kotisairaanhoidon valvontaan ja laitosasumisen paikkojen lisäämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-06-13T14:28:38,2019-06-13T14:29:51,Hyväksytty,1.1 2019_17_7,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Olen merkinnyt vastauspuheenvuorot edustajille Östman, Guzenina ja Kiljunen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_8,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kuultiin, oikeusasiamies valvoo tällä hetkellä vanhusten oikeuksia. Hyvä näin, että edes joku valvoo. Haluaisin myöskin kiittää edustaja Mäkisalo-Ropposta erittäin hyvästä puheenvuorosta. Toivottavasti hallitus toteuttaa kaikkia niitä asioita, mitä tuli käsiteltyä hänen puheenvuorossaan. KD:han on vaatinut, että Suomen eduskunta ja hallitus toimisivat sen puolesta, että vanhusasianvaltuutetun virka perustetaan maahamme, koska ikäihmiset tarvitsevat puolestapuhujan, nimenomaan vanhusasianvaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnassa. Niin että KD:ltä tulee ainakin tukea, jos hallitus toteuttaa tämän hankkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-13T14:29:54,2019-06-13T14:30:42,Hyväksytty,1.1 2019_17_9,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus on eräällä tavalla kertomus siitä, miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kohtelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, ja se, että painopisteenä on vanhukset, vammaiset ja lapset, on aivan erityisen tärkeää. Kertomusvuonna 2018 tehtiin todellakin yli 5 000 kantelua — toiseksi eniten siitä saakka, kun näitä tarkastuksia on tehty tai oikeusasiamiehen toimisto on ollut olemassa. Tämän pitäisi saada meistä ihan jokaisen hälytyskellot soimaan. Perusoikeudet kuuluvat ihan kaikille, ikään katsomatta, ja siksi Rinteen hallitus on todellakin halunnut panostaa juuri ihmisiin, vahvistaa palveluita, tunnistaa yhteiskunnan kipukohdat ja korjata näitä puutteita. Kun täällä edustaja Östman peräänkuulutti tätä vanhusasiavaltuutetun viran perustamista, niin se on siellä hallitusohjelmassa, se on tulossa. Nyt täytyy nimenomaan tehdä kaikki sen eteen, että Suomessa ei jouduttaisi enää yhtäkään sellaista lehtiotsikkoa lukemaan, jossa lapset, jotka ovat lastensuojelun piirissä, ovat joutuneet kaltoin kohdelluiksi tai vanhukset ovat joutuneet kaltoin kohdelluiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-06-13T14:30:46,2019-06-13T14:32:12,Hyväksytty,1.1 2019_17_10,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Vastauspuheenvuorot vielä edustajille Kiljunen, Koskinen, Juvonen, Alanko-Kahiluoto, Lindén, ja edustaja Mäkisalo-Ropponen viimeisenä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_11,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamies ‑instituutio on myöskin kansainvälisesti todettu merkittäväksi esimerkiksi laillisuusvalvonnasta, ja sitä paljon on pyritty seuraamaan rakentamalla vastaavantyyppisiä instituutioita myöskin muualle. Minusta oli arvokasta, että tässä raportissa oli vahva luku, joka käsitteli nimenomaan vanhusten oikeuksia ja vanhustenpalvelujen valvontaa, ja tänä keväänähän on käyty aika laaja keskustelu valvonnan ongelmista ja hoivapalveluista. Tiedän, että kunnilla on ensisijainen vastuu valvonnassa, Valviralla oma roolinsa. Oli arvokasta kuulla myöskin oikeusasiamiehen puolelta, että tätä laillisuusvalvontaa täällä tehdään. Kaikissa käytetyissä puheenvuoroissa on viitattu tähän vanhusasiamiehen tai ‑valtuutetun viran perustamiseen, joka tulee hallitusohjelman mukaan tapahtumaan, ja halusin kysyä oikeusasiamieheltä: Oletteko te jo miettinyt työnjakoa, suunnitellut, kuinka yhteistyö rakennetaan ja minkätyyppisiä uusia elementtejä me tätä kautta pystymme saamaan tähän laillisuusvalvontaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-06-13T14:32:12,2019-06-13T14:33:20,Hyväksytty,1.1 2019_17_12,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni liittyy aivan samaan asiaan kuin edustaja Kiljusellakin. — Tässä alussa oleva oikeusasiamiehen katsaus juuri vanhuskentän oikeusvalvontaan on hyvin perusteellinen ja mietitty. Ehkä rivien välistä voisi lukea, että siinä oikeusasiamies olisi katsonut mieluummin niin, että olisi vahvistettu eteenkinpäin Oikeusasiamiehen kanslian voimavaroja ja mahdollisuuksia parantaa tätä valvontaa, ja se varmaan on tarpeen ihan näistä muista ratkaisuista riippumatta. Kysymykseni koskee samaa kuin edustaja Kiljusellakin. Kun tämä päätös vanhusasiavaltuutetun tehtävästä ja toimiston perustamisesta on nyt olemassa, niin mikä oikeusasiamiehen kanta on? Pitäisikö se niveltää vähän samaan tapaan kuin lapsiasiavaltuutetun ja Oikeusasiamiehen kanslian työnjako, eli tätä vanhusasiavaltuutetun työtä painotettaisiin ikään kuin tulevaisuuteen päin ja kohentamiseen päin ja sitten tämmöinen yksilötasoinen oikeusvalvonta jäisi enemmän oikeusasiamiehen kontolle, vai minkälaisia näkemyksiä? Nyt on tilaisuus koko salille kertoa, mihinkä suuntaan tätä valmistelua lähdettäisiin edistämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-13T14:33:21,2019-06-13T14:34:37,Hyväksytty,1.1 2019_17_13,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhukset ja heidän omaisensa kantelevat ja lähtevät valittamaan hoidosta hyvin hyvin harvoin. Kun lukee täällä näistä kantelujen aiheista, niin ne ovat juuri niitä tarinoita, joita tuolla kentällä kuulee ihmisiltä. Ne ovat niitä yhteydenottoja, ne ovat tarinoita ihan lähipiiristä: tieto ei kulje, vanhus kotiutetaan lonkka murtuneena omaan kotiin, kukaan ei tiedä, että hän on siellä, hänet on jätetty heitteille — eli ihan näitä arkipäivän tarinoita. Saattohoito ei toimi, kivunlievitystä ei ole. Saattohoitopäätöksestä ei ole tietoa, onko tehty vai ei ja tietävätkö omaiset. Tämähän on järkyttävä tilanne. Nyt on tekojen aika, ei puheiden aika. Täällä on puhuttu, että kodeissa elää huonokuntoisia vanhuksia. On aika tehdä jotakin ja lisätä niitä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Ne avaimet ovat teidän käsissänne. Kenellä on se rahakirstun avain? Lisää niitä hoivapaikkoja ja kotihoitoon selkeät hoitajaresurssit ja -mitoitukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-13T14:34:39,2019-06-13T14:35:45,Hyväksytty,1.1 2019_17_14,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Juvosta hyvästä puheenvuorosta. Muistan, kun viime kaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ihan kauden loppupuolella kuulimme tästä vanhustenhoidon kriisistä valvovia viranomaisia ja he kertoivat hyvin järkyttäviä arjen tapahtumia siitä, minkälainen se tilanne siellä kentällä on: saattaa esimerkiksi olla vanhusten hoivalaitoksia, joissa ei jonakin hetkenä ole lainkaan hoitajia, ei yhtään hoitajaa, paikalla. Kun edellisen hoitajan vuoro loppuu, niin menee pari tuntia ennen kuin sinne tulee seuraava hoitaja. Eli tämä tilanne on todellakin kestämätön, ja olen hyvin iloinen siitä, että hallitusneuvotteluissa saatiin sovittua ensinnäkin siitä, että tullaan perustamaan vanhusasiavaltuutetun virka ja että vähitellen mennään tiukempaan hoitajamitoitukseen. Itse kun olin neuvottelemassa hallitusneuvotteluissa tätä sote-rakenneuudistusta, niin voin kertoa, että siinä yhteydessä päätettiin, että tämän sote-rakenneuudistuksen yhteydessä selvitetään myöskin eri valvontaviranomaisten tehtävät parlamentaarisesti, jolloin siis kaikki eduskuntapuolueet saavat tähän työhön oman edustajansa. Eli käydään tosiaankin läpi se, miten Valviran ja aluehallintovirastojen sote-palveluiden valvontatehtävät nykyään pystytään hoitamaan ja mitä niissä pitäisi kenties tehdä, jotta valvonta olisi paremmassa jamassa kuin se nykyisin on. Samoin sovittiin, että luodaan tämmöinen erillinen sosiaalihuollon tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiseen pyrkivä valtion rahoitusmekanismi ja myöskin tullaan rahoittamaan sosiaalihuollon integraation tutkimusta, mikä on yksi uusi väline siihen, että pyritään varmistamaan se, että kukaan ei putoa sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden väliin, elikkä ihmisten asema täällä palveluverkostossa paranee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-06-13T14:35:46,2019-06-13T14:37:46,Hyväksytty,1.1 2019_17_15,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Muistutan, että vastauspuheenvuoroihin käytettävä aika on 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_16,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän ehkä hieman erilaisen puheenvuoron. Haluan kiittää tässä eduskunnan oikeusasiamiestä hänen tekemästään erinomaisesta työstä, kuten myös hänen edeltäjäänsä aikoinaan. Välitän nämä terveiset sen takia, että minulla on pitkä työura sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä, 20 vuotta kahden suuren sairaanhoitopiirin johtajana, ja siellä kentällä nämä asiat ratkaistaan. Itselläni oli tapana, että aina kun tämä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus tuli paperiversiona, otin kopiot kaikista niistä sivuista, joissa käsiteltiin terveydenhuollon kanteluratkaisuja, ja jaoin ne koko esimieskunnalle siellä työyhteisössä. Siellä oli merkittäviä linjaavia kannanottoja moniin olennaisiin asioihin. Nytkin tässä ihmisoikeuskohdassa käsitellään terveyspalveluiden saatavuutta. Aikanaan edeltäjänne ratkaisi esimerkiksi kysymyksen siitä, kumpi on painavampaa, kunnan tai sairaanhoitopiirin budjettiin osoittama rahamäärä vai hoidon tarve, ja siltä pohjaltahan sitten lainsäädäntöäkin uudistettiin ja saatiin Suomeen hoitotakuulainsäädäntö, jota nyt ollaan toivon mukaan kiristämässä. [Puhemies koputtaa] Ymmärrän, että täällä eduskunnassa me pidämme omia päätöksiämme tärkeinä — niin ne ovatkin — mutta kentällä nämä asiat käytännössä ratkaistaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-06-13T14:37:51,2019-06-13T14:39:08,Hyväksytty,1.1 2019_17_17,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Edustaja Mäkisalo-Ropponen, ja sen jälkeen oikeusasiamies voi kommentoida esitettyjä puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_18,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon kriisihän ei ole mikään uusi asia, mutta se on uutta, että olemme nyt kaikki samaa mieltä siitä, että ikäihmisten asiat on laitettava kuntoon. Iloitsen siitä, jos saamme yksimielisesti hyväksyttyä vanhusasiavaltuutetun viran perustamisen. Olen tehnyt tästä viime kaudella kaksi kirjallista kysymystä ja jopa lakialoitteenkin, ja nyt jos tämä etenee, niin se on loistava asia. Oikeusasiamies on kyllä tehnyt erinomaista työtä ikäihmisten hoidon ja hoivan valvonnassa, siinä ei ole mitään sanomista, mutta valvontaresursseja vain ei ole ollut tarpeeksi, ja nyt jos tulee tähän kohdennettu virka, niin se helpottaa tilannetta huomattavasti. Arvoisa puhemies! Minulla on oikeusasiamiehelle kaksi kysymystä. Toinen niistä on: miten teidän mielestänne nyt YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen kriteerit täyttyvät Suomessa, elämmekö me tämän sopimuksen hengessä tällä hetkellä? Toinen asia, joka tuli tässä mieleeni kuunnellessani tätä keskustelua, kun en ole nyt niin hyvin tätä kertomusta voinut lukea: miten oikeusasiamies on valvonut kotihoidon tilannetta tällä hetkellä, koska siellä tulee paljon niitä epäinhimillisiä tilanteita vastaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-06-13T14:39:08,2019-06-13T14:40:30,Hyväksytty,1.1 2019_17_19,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin ilahtunut siitä, että vanhusten oikeudet ja niiden valvonta ovat herättäneet täällä vilkasta keskustelua, ja mukava oli kuulla, että esimerkiksi edustaja Lindén on aikanaan omassa toimintayksikössään edistänyt oikeusasiamiehen kertomuksen vaikuttavuutta jakamalla sitä siellä. Tässä oli suoria kysymyksiä, täällä ainakin edustajat Kiljunen ja Koskinen kysyivät työnjaosta oikeusasiamiehen ja mahdollisen vanhusasiavaltuutetun välillä: Nähdäkseni tähän työnjakoon ei tule liittymään mitään ongelmia. Minä olen oman puheenvuoroni kirjoittanut siinä vaiheessa, kun tiedossa ei ollut, että vanhusasiavaltuutettu olisi tulossa, ja nämä vanhusten oikeuksien valvontaan liittyvät tehtävät hoituisivat oikeusasiamiesinstituution puitteissa — siis oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta. Käsittääkseni tällä mahdollisella vanhusasiavaltuutetulla nämä tehtävät olisivat hyvin samantapaisia kuin mitä Ihmisoikeuskeskus meillä tekee, eli tämmöistä yleistä vanhusten oikeuksiin liittyvää tiedotusta, kasvatusta, koulutusta, aloitteiden tekemistä, selvitysten tekemistä, seurantaa, tämäntyyppisiä tehtäviä. Kuvittelisin ja ehkä toivoisinkin, että mahdollisen vanhusasiavaltuutetun tehtävät ja toimivaltuudet olisivat samantapaisia kuin nykyisin lapsiasiavaltuutetulla, elikkä juuri tämmöiset yleiset vanhusten oikeuksien edistämiseen liittyvät tehtävät. Sen sijaan toivoisin, että tälle valtuutetulle ei tulisi oikeusasiamiehen toimivaltaa vastaavaa oikeutta tutkia yksittäisiä asioita, tutkia kanteluita ja varsinkaan tehdä tarkastuksia. Jos näin olisi, niin sitten tämä toiminta tulisi olemaan päällekkäistä, ja se minusta ei olisi toivottavaa. Mutta jos ne tehtävät ja toimivaltuudet ovat, kuten sanottu, samantyyppisiä kuin lapsiasiavaltuutetulla, niin se ei varmasti tule olemaan ongelma. Toki se tietysti sillä tavalla vaikuttaa, että Ihmisoikeuskeskuksen työskentelyssä se otetaan huomioon, jos on erityisvaltuutettu olemassa, ihan niin kuin nykyisinkin:  kun  on lapsi-asiavaltuutettu olemassa, niin silloin Ihmisoikeuskeskus on sitten omassa toiminnassaan ottanut huomioon sen, että heillä ei ole päällekkäisiä tehtäviä ja aktiviteetteja. Sitten edustaja Mäkisalo-Ropponen kysyi tästä, miten vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus täyttyy: Kyllä minun näkemykseni on se, että siitä, kun Suomi ratifioi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen 2016 kesäkuussa, parempaan suuntaan on kovasti menty. Mutta paljon on vielä tehtävää, ja kyllähän vammaisten henkilöiden oikeudet on vähän samantapainen asia kuin vanhusten oikeudet, että koko ajan täytyy pyrkiä parempaan mutta tuskin koskaan päästään sellaiseen tilanteeseen, että mitään ongelmia ei olisi. Vammaisyleissopimuksen soveltamisalahan on hyvin laaja, ja sehän, keitä katsotaan vammaisyleissopimuksen näkökulmasta vammaisiksi henkilöiksi, ei edellytä mitään lääketieteellistä diagnoosia. Eli soveltamisala on hyvin laaja, ja tämä sopimushan on meillä lakina voimassa, eli periaatteessa kaikki se, mikä tässä vammaisyleissopimuksessa on, on noudatettavana. Esimerkiksi iso osa vanhuksista on sellaisia, jotka tämän vammaisyleissopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat, vaikkapa muistisairaat vanhukset, mutta sekään siis ei edellytä sitä, että on diagnoosi vaikkapa Alzheimerin taudista. Kotihoidon valvonta on ongelma jo sen takia, että eiväthän oikeusasiamies ja muutkaan valvontaviranomaiset voi sinne ihmisten koteihin mennä. Tavallaan sen tiedon saaminen siitä, kuinka kotihoidon palvelut toimivat, on haasteellista, ja se on hyvin erityyppistä kuin toiminnan valvonta jossakin tietyssä laitoksessa tai asumisyksikössä, johon voidaan mennä. Se on kyllä jatkuva haaste, ja kyllä me siinäkin koetamme erilaisia metodeja kehittää. Tähän liittyenhän nyt siis oikeusasiamies ja Ihmisoikeuskeskus ovat teettäneet selvityksen, missä on muun muassa omaisia haastateltu siitä, miten nämä palvelut ovat toteutuneet ja toimineet käytännössä. — Ehkä tässä vaiheessa tämä. Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q11887755,Male,1960-02-24,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2019-06-13T14:40:34,,Hyväksytty,1.1 2019_17_20,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Siirrytään puhujalistaan. Myönnän mahdollisia uusia vastauspuheenvuoroja vasta sen jälkeen, kun pyydetyt puheenvuorot on pidetty, ja keskustelun lopuksi oikeusasiamiehellä on toinen mahdollisuus kommentoida.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_21,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut erittäin miellyttävää kuulla se yksimielisyys, mikä meillä vallitsee siitä, että vanhustenhoidon tilaa on parannettava, ja meillä on monet hyvät keinot siihen. Erityisesti nyt kotihoidon tilanne tietysti on sellainen, joka vaatii paljon toimia ja myöskin ideointia siitä, miten me voimme järjestää kotihoidon valvonnan paremmin. Tietysti siinä yksi keskeinen asia on se, että kunnilla ja muilla palveluja järjestävillä täytyy olla riittävät varat siihen, että hoitohenkilökuntaa on riittävästi. Monet ongelmat johtuvat liiallisesta kiireestä. On erityisen arvokas tämä oikeusasiamiehen kertomus, koska se kuvaa juuri sitä, miten me meidän yhteiskunnassa pidämme huolta heikoimmassa asemassa olevista. Tämän kertomuksen mukaan kehitysvammaisia on arvioitu olevan Suomessa noin 40 000. Henkilökohtaisesti itse olen saanut vammaisilta paljon. Olen oppinut heiltä elämästä ja ihmisyydestä. Vammaisia oli jopa vaalityössäni mukana omasta aloitteestaan ja omilla lahjoillaan. Joku jakoi esitteitä, toinen kaatoi tupaillassa vieraille kahvia, joku kertoi omia kokemuksiaan. Vammaiset toivat mukanaan iloa ja valoa, ja he ovat myös nyt eduskuntatyön aikana muistaneet, laittaneet viestiä, soittaneet puheluita ja kertoneet terveisiä tänne eduskuntaan. Heidän viestinsä ja myöskin oma huomioni on se, että vammaisten asiat ovat Suomessa pääsääntöisesti varsin hyvin ja he ovat elämäänsä tyytyväisiä, mutta kuten tässä kertomuksessa tulee esille, kyllä parannettavaakin vielä on. Kertomuksessa todetaan esimerkiksi, että kuntien vammaispalveluja koskevat soveltamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja että erilaiset ohjeet saattavat rajoittaa vammaisten lakisääteisten palvelujen saamista. Pidänkin erittäin tärkeänä, että edelleen parannamme vammaisten mahdollisuuksia saada tarvittavat palvelut, myös henkilökohtainen apu. Meillä on uuden hallitusohjelman myötä runsaasti toivoa siitä, että niin vanhusten kuin vammaistenkin palvelut paranevat koko maassamme. Tässä oikeusasiamiehen kertomuksessa todetaan, että laillisuusvalvonta toteutuu suurelta osin kanteluiden tutkinnan kautta mutta epäkohtia tutkitaan myös omasta aloitteesta ja tarkastuskäynneillä, ja kerrotaan, miten vammaisten henkilöiden asumis‑ ja laitosyksiköiden ja psykiatristen sairaaloiden tarkastuksia tehtiin viime vuonna yhteensä 25. Näiden vammaisten palveluihin tehtyjen tarkastusten osalta olisin kiinnostunut tietämään siitä, kuinka monta näistä tehtiin näinä ennalta ilmoittamattomina eli yllätystarkastuksina, ja myöhempiä kertomuksia varten esitän sen toiveen, että siellä tuotaisiin ilmi se, kuinka suuri osuus näistä on tehty tämmöisinä ennalta ilmoittamattomina. Vammaisten ja esimerkiksi muistisairaiden vanhusten osalta on tärkeää, että me yhteiskuntana huolehdimme valvonnasta, koska he eivät itse pysty ottamaan asioihinsa kantaa ja monet heistä eivät pysty eivätkä kykene soittamaan tai laittamaan viestiä vaan he ovat täysin meidän muiden varassa huolenpidon osalta. Haluan myös osaltani kiittää oikeusasiamiestä ja kaikkia tuon tärkeän kertomuksen tekemiseen osallistuneita ja jokaista, joka näistä meidän heikoimmista pitää yhteiskunnassamme huolta, ja olen todella hyvin iloinen siitä, että me hallitusohjelman mukaan saamme vanhusasiavaltuutetun maahamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-13T14:46:34,2019-06-13T14:50:58,Hyväksytty,1.1 2019_17_22,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! YK:n vammaisyleissopimuksen 25 artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa jälleen kerran joudutaan huomauttamaan, että Suomessa tämä ei toteudu, vaan vammaisia syrjitään jopa elämän ja kuoleman kysymyksissä. Päätös elvyttämättä jättämisestä on lääkärin tekemä lääketieteellinen päätös pidättäytyä elvytystoimenpiteistä, kun potilas menee elottomaksi. Yleensä tämä koskee elämän loppupuolella olevia, hyvin sairaita ihmisiä. Valitettavasti Suomessa hoidon rajauksia ja tätä DNR-päätöstä tehdään kehitysvammaisille ihmisille, jopa lapsille, joilla ei ole kuolemaan johtavaa sairautta ja jotka eivät kärsi. Päätös elvyttämättä jättämisestä on aktiivisesti tarjottua passiivista eutanasiaa ihmisille, jotka eivät itse kykene puolustamaan itseään. Tavallisesta sairaudesta johtuen sairaalassa hoidettavan kehitysvammaisen lapsen vanhemmilta saatetaan ennen tutkimustoimenpiteitä tiedustella hoidon rajaamisesta eli ehdottaa elvyttämiskieltoa. Vanhemmat saatetaan panna allekirjoittamaan paperi jopa silloin, kun kehitysvammainen lapsi muuttaa asumisyksikköön. Muun muassa Valvira, kehitysvammalääketieteen asiantuntijat ja vammaisjärjestöt ovat useasti huomauttaneet, että tämä asettaa vammaisen potilaan eriarvoiseen asemaan vammaisuuden perusteella. Oikeusasiamies on jo vuonna 2009 antanut HUSille huomautuksen, jonka mukaan sairaanhoitopiiri rikkoo perustuslakia noudattamalla ohjetta, jonka mukaan syvästi kehitysvammaiset eivät yleensä kuulu tehohoidon piiriin. [Aki Lindén: Käytäntö muutettiin heti!] — Tiedetään. — HUSissa on päätetty rajata vammaisten lasten hoitoa senkin jälkeen ja jättää heitä elvyttämättä vastoin vanhempien tahtoa ja jopa vanhempien tietämättä. Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Maassamme on tilanteita, joissa vanhemmat vievät esimerkiksi infektioon sairastuneen kehitysvammaisen lapsensa sairaalaan hoidettavaksi. Ensimmäiseksi, ennen kuin lasta on edes kunnolla tutkittu, heille kuitenkin saatetaan ehdottaa hoidon rajausta. Miksi? Siksi, että lapsi on kehitysvammainen. Tässä maassa ja tässä salissa puhutaan korkealla rintaäänellä ihmisoikeuksista ja heikoimpien suojelemisesta. Miten on mahdollista, että kehitysvammaisen ihmisen oikeutta saada tarvitsemaansa hoitoa voidaan estää? Miten on mahdollista, että vammaiset ihmiset voidaan tällä tavalla sivuuttaa ihmisoikeuksien kontekstista? Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten edustaja Rantanen on laatinut aiheesta kirjallisen kysymyksen. Edustaja Rantanen ei itse ole täällä paikalla. Miksi? Siksi, että hän on vaikeavammaisen tyttärensä vuoteen vierellä sairaalassa. Hänen tyttärensä ei puhu eikä liiku mutta elää muuten täysipainoista elämää. Tyttärellä on iloja ja suruja. Hän tuntee. Hän odottaa matkaa Kreikkaan lomalle. Nyt hänellä on infektio, jonka vuoksi hän on sairaalassa. Edustaja Rantanen on sairaalassa tyttärensä vierellä, jotta hän voi huolehtia siitä, että hänen lapsensa saa hoitoa, jotta elävän, tuntevan ja kokonaisen ihmisen, vaikkakin vaikeavammaisen, perustavanlaatuiset ihmisoikeudet toteutuvat. Äiti on sairaalassa vastaamassa hoidon rajauksesta kysyville lääkäreille: ei, minun lapsellani on oikeus elää. Kaikilla vammaisilla lapsilla ei välttämättä ole yhtä hyvin informoituja, sitkeitä ja rohkeita omaisia. Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa kerrotaan siitä, että vammaisia ihmisiä syrjitään heidän vammansa takia jopa elämän ja kuoleman kysymyksissä. Milloin tämä eduskunta todella puuttuu asiaan ja tekee tällaisen toiminnan laittomaksi? Tämä rikkoo sekä perustuslakiamme, syrjimättömyyden periaatetta että ihmisoikeuksia. Yhdenkään vammaisen lapsen vanhemman ei pitäisi joutua kuulemaan, että ehkä hänen lapsensa voisi antaa kuolla, koska tämä on vammainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-06-13T14:51:00,2019-06-13T14:56:23,Hyväksytty,1.1 2019_17_23,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä tuollaisen puheenvuoron jälkeen voi sanoa? Tuo oli todella pysäyttävä. Tässä maassa käytännössä jollain passiivisella tavalla todellakin tapetaan ihmisiä, ja elämästä joudutaan taistelemaan. Arvoisa eduskunnan oikeusasiamies, te olette huonojen uutisten tuoja — kiitos siitä. Tämä kirja, Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018, oli aika rankkaa luettavaa näin kokemattomalle nuorelle pojanklopille, jolla ei vielä ole hirveän paljon kokemusta elämästä, ja omassa puheenvuorossani haluaisin nostaa esille niitten ihmisten asioita, joille oma sukupolveni on kaiken velkaa, elikkä vanhusten. Täällä oikeusasiamies oli aika laajasti kiinnittänyt huomiota erilaisiin asioihin. Täällä puhuttiin vanhuksen hoitoon osallistuvien omaisten oikeudesta saada tietoa, kotihoidon epäselvästä laskutuksesta. Täällä puhuttiin asiakkaitten turvallisuudesta yöaikaan, saattohoidosta, ulkoilusta ja niin edelleen. Haluaisin omassa puheenvuorossani nostaa kolme eri kertomusta, mitä täällä oli annettu. Ensinnä ulkoilu: ”Ulkoilutusta ei ole sallittua jättää vain omaisten ja vapaaehtoisten varaan. Tarkastuksilla havaittiin, että useissa yksiköissä päivittäinen ulkoilu ei joko toteudu tai että tätä ei ole mahdollista todeta jälkikäteen puutteellisten asiakirjamerkintöjen takia.” No sitten vanhuksen hoitoon osallistuvien omaisten oikeudesta saada tietoa: ”Oikeusasiamies totesi, että asiakkaan hoitoon osallistuvilla sukulaisilla ei ole ollut mahdollisuutta saada tietoa asiakkaan tilanteesta. Tiedon paljastaminen sukulaisille on viranomaisen harkintavallan varassa silloin, kun palvelujen saaja on kykenemätön osallistumaan palvelujen järjestämiseen sairauden, henkisen vajaavaltaisuuden tai jonkin muun vastaavan syyn takia. Oikeusasiamies katsoi, että lainsäädäntö on tältä osin puutteellinen, koska se saattaa vaarantaa heikossa asemassa olevien sosiaalihuollon asiakkaiden välttämättömän hoidon järjestämisen.” Vielä viimeinen esimerkki kertomuksesta, asiakkaiden turvallisuudesta yöaikaan, mistä itse asiassa ollaan käyty aika isoakin yhteiskunnallista keskustelua juurikin ennen vaaleja: ”Ympärivuorokautista palveluasumista tarjoavaan yksikköön kohdistuneella tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella oikeusasiamies totesi, ettei tilanne öisin ole asukkaiden turvallisuuden kannalta asianmukainen. Oikeusasiamies oli kiinnittänyt asiaan huomiota jo vuonna 2007 tehdyllä tarkastuskäynnillä. Tilanne oli entisestään huonontunut, kun yksikön asiakasmäärä oli kasvanut ja yöhoitajan vastuulla olivat myös palvelutalojen asukkaat. Hoitajat toivoivat, että hoivakodissa voisi olla kaksi yöhoitajaa. Hoitajat eivät tunteneet palvelutalossa asuvia vanhuksia tai heidän sairauksiaan, joten yövuoroja pidettiin kohtuuttoman raskaina.” Täytyy kyllä sanoa, että niillä päätöksillä, mitä eduskunta on historian varrella tehnyt, on kyllä ollut aika isoja seurauksia. Ei olla panostettu riittävästi vanhuksiin. Ja on kyllä todettava, että sillä hallituksella, joka vastasi tämän maan asioitten hoitamisesta vuosina 2011—2015 — siellä oli kokoomus, siellä oli demarit ja muut — ja joka leikkasi 300 miljoonaa vanhushoivasta, kyllä valitettavasti on ollut merkitystä. Sekin on myös todettava tässä yhteydessä. Todella toivon, että sosiaalidemokraatit nyt hyvin pikaisesti korjaavat näitä virheitä hallituspuolueena ja että tuo hoitajamitoitus, mistä ollaan puhuttu, oikeasti ratkaistaan. Vähän huolissaan hallitusohjelmakeskustelussa kuunneltiin, kun sen hoitajamitoituksen toteuttaminen saattaisi venyä aika monen vuoden päähän. Eli tässä herää sellainen huoli. Täytyy kyllä sanoa, että arvostan todella paljon sitä työtä, mitä oikeusasiamies tekee. Kerroitte siitä, kuinka olette aivan jaksamisen rajoilla käsitelleet näitä asioita. Me aloitimme edustaja Sanna Antikaisen kanssa kansalaisaloitteen vanhusvaltuutetun saamiseksi Suomeen juuri tuossa muutama kuukausi ennen vaaleja ja todella toivomme, että tämä saataisiin nyt voimaan. Tästä oli hallitusohjelmassa kirjaus, mutta edelleenkin toivon, että tämäkin asia ratkaistaan hyvin pian, että se järjestäytyminen toteutetaan mahdollisimman pian, jotta saatte lisää resursseja taas toiselta näkökantilta tähän vanhustentyöhön. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-13T14:56:27,2019-06-13T15:01:34,Hyväksytty,1.1 2019_17_24,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Purra esitti todellisen esimerkin — joka on totta — vammaisen lapsen hoitamisen ongelmista tämän päivän Suomessa, ja se oli pysäyttävä puhe. Hyvä, että meitä on tänään kuitenkin tämänkin verran kuulemassa, myös hallituspuolueiden edustajia. Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehellä on tärkeä rooli, ei pelkästään virallisen asemansa kautta, vaan myös mielipidevaikuttajana median kautta. Oikeusasiamiehen tehtävä on olla kansalaisille näkyvä ja saavutettavissa oleva oikeuden puolustaja, joka puuttuu tapahtuviin vääryyksiin ammattitaidolla ja tinkimättömällä asenteella. Oikeusasiamiehen tehtävä on ohjata viranomaisia toimimaan oikein ja edistää hyvää hallintoa. Puhun seuraavaksi parista minulle ja myös perussuomalaisille hyvin tärkeästä asiasta, joihin toivon oikeusasiamiehen puuttuvan jatkossa vielä entistäkin tomerammin. Monien vanhusten tilanne Suomessa on valitettavan huono. Jos ei omaisia ole hoitamassa ja valvomassa hoidettavan etua, niin silloin yhteiskunnan vastuu heikommasta korostuu. Vanhustenhoidon epäkohdat ovat olleet näkyvästi esillä joidenkin yksityisten hoivajättien polttaessa näppinsä toinen toisensa perään. Eduskunta myönsi oikeusasiamiehelle lisämäärärahoja kasvaviin kuluihin ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvomiseksi. Tämä on hieno asia, ja toivon, että valvonta tiukkenee. Ylipäätään laiminlyöntejä ennaltaehkäisee, jos kiinni jäämisen todennäköisyys kasvaa. Mahdolliset sanktiot ja maineen menetys ovat vahvoja uhkia. Seuraavakin asia koskee erityisesti ikäihmisiä: Viranomaispalvelujen siirtyminen verkkoon kiihtyy entisestään, ja perinteiset asiointikanavat katoavat kartalta. On hienoa, että teknologiaa hyödyntämällä palveluja kehitetään, mutta emme saa unohtaa niitä ihmisiä, joiden taidot eivät riitä kunnolla digiasiointiin, tai niitä, joilla ei ole tarvittavia laitteita ja yhteyksiä. Meidän on pidettävä huoli siitä, että riittävää tukea ja opastusta on tarjolla aivan jokaiselle. Tasavertaisuus julkisten palveluiden saatavuudessa ei saa olla kiinni it-taidoista. Myöskään perinteisiä asiointipaikkoja ei enää saa vähentää, etteivät palvelut valu tekemättömän matkan päähän. On pidettävä huoli palvelujen saavutettavuudesta kaikilla hallinnonaloilla. Toivon oikeusasiamiehen paneutuvan palvelutarjonnan kentän muutoksen aiheuttamiin haasteisiin erityisellä huolella. — Ei ole varmasti helppoa oikeusasiamiehelläkään, kun toimenkuva on niin laaja. Lopuksi nostan esille valvonnan merkityksen: Esimerkiksi lastensuojelulaitosten kohdalla on menossa nyt kaksi esitutkintatapausta, mikä on kaksi liikaa. Suljettujen laitosten valvonta ei ole helppoa. Oikeusasiamiehen tarkastusten painopisteiden kovan ytimen muodostavat vankilat, poliisivankilat ja psykiatriset sairaalat. Lisäksi Oikeusasiamiehen kanslian voimavaroja pitää kohdentaa myös vanhusten- ja lastenhuollon yksiköihin. Tämä sisältää myös sosiaalihuollon. Olisikin tärkeää saada käytännön valvontatyöhön riittävät resurssit, jotta epäkohdat löydettäisiin ja niihin voitaisiin puuttua nykyistä paremmin. Kuten oikeusasiamies totesi, vain murto-osaan laitoksista on mahdollisuus suorittaa valvontaa. Pistokäyntien määrää on lisättävä merkittävästi. Ei auta, jos harvakseltaan käydään katsastamassa laitosten toimintaa ja saapumisesta vielä ennakkoon ilmoitetaan. Kaiken kaikkiaan valvontaan tarvitaan lisää resursseja ja tekijöitä. Ennaltaehkäisevillä toimilla, joilla vältetään epäkohtien syntyminen, pitää olla tärkeämpi rooli. Viranomaisten tehtävänä on varmistaa, että sääntöjä noudatetaan. Kotihoidon ja vammaisten tilanne, se on kriittinen. Oikeusasiamiehelle ei todellakaan aina tule sitä tietoa, mitä kotihoidossa tapahtuu. Eihän siellä kotihoidossa olevalla ihmisellä ole useinkaan edes sukulaisia tai läheisiä, jotka pitävät hänestä huolta. Vammaisten ja ikäihmisten Kela-kyydeissä on myös edelleen suuria puutteita, ja kanteluita on tullut. Kuten edustaja Juvonenkin mainitsi, nyt on tekojen aika. Edustaja Mäkisalo-Ropponen ja edustaja Alanko-Kahiluoto ovat jo vuosia tuoneet näitä epäkohtia esille, ja nyt kun hekin ovat siellä hallituspuolueissa, niin he varmaan vievät tämän asian eteenpäin. Tulee tekoja. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-06-13T15:01:40,2019-06-13T15:07:03,Hyväksytty,1.1 2019_17_25,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tänään käsittelyssä oikeusasiamiehen kertomus, joka on erittäin informatiivista luettavaa, ja toivonkin, että kaikki pystyvät siihen perehtymään huolella. Haluan nostaa sieltä muutaman asian esille koskien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Siellä on nostettu esille puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa. Meillähän laitoshoidossa ja palveluasumisessa asuu useita kymmeniä tuhansia ihmisiä ja kotihoidossa vielä enemmän, ja heidän laadukkaan ja hyvän, arvokkaan hoitonsa pitäisi olla kunnia-asia. Mutta siellä on tullut ilmi ravinnon, hygienian, vaippojenvaihdon, kuntoutuksen ja ulkoilun puutteita. Puutteita on havaittu myös lääkärikäyntien tiheydessä, lääkehoidossa ja hammashoidossa. Kertomuksessa on nostettu esille, että puutteet johtuvat usein henkilökunnan riittämättömästä määrästä. Näin varmasti pitkälti onkin, ja varmasti tämä myöskin liittyy riittämättömään valvontaan. Valvonnan haasteellisuutta lisää toisaalta myöskin se, niin kuin oikeusasiamies tässä nostikin esille, että esimerkiksi kotihoidossa ei pystytä menemään valvomaan ihmisten kotiin siinä mitassa kuin hyvän hoidon laadun varmistamiseksi tarvittaisiin. Tärkeä asia vanhusten kohdalla on mielestäni myös ulkoilu ja sen puutteet. Se liittyy henkilöstömäärään, mutta se liittyy mielestäni myöskin semmoiseen kulttuuriin, mikä meillä on hoitolaitoksissa, että ihmisiä hoidetaan niissä sisätiloissa. Itse usein mielessäni vertaan vanhusten, jotka ovat esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoivassa eivätkä itse pysty liikkumaan sieltä ulos eli ovat toisten varassa, tilannetta ja asemaa vankeinhoitoon. Vangeilla on oikeus joka päivä päästä ulkoiluun, mutta sitä ei ole vanhuksilla. Toivoisinkin, että tähän voitaisiin ihan lakitasolla laittaa jonkinlainen velvoite, että myöskin vanhuksilla olisi lakisääteinen oikeus ulkoiluun. Silloin siihen olisi pakko kiinnittää huomiota. Kotihoidon osalta vielä ottaisin esille lisääntyneen digitalisaation, joka on hyvä asia. Me saamme enemmän palveluita järjestettyä, ja monesti saamme niitä järjestettyä myös tiheämmin, mutta se tuo myös omia haasteita. Esimerkiksi sairaskertomusmerkintöjen osalta omaiset jäävät helposti sen tiedon ulkopuolelle. Apulaisoikeusasiamies on todennut, että viestivihkojen tai vastaavien pääasiallinen tarkoitus on toimia hoitohenkilökunnan ja omaisten tai läheisten välisenä viestintäkanavana. Viestivihkoon kirjoitetut merkinnät esimerkiksi kotihoidossa kuvaavat asiakkaan senhetkistä elämäntilannetta. Monin paikoin nämä viestivihot ovat kuitenkin jääneet pois, kun on siirrytty sähköiseen viestintään, ja olen kuullut, että osassa paikkoja niiden käyttö on jopa kielletty. No, ne ovat tietenkin viestivihkoja, jotka ovat siellä asiakkaan kotona eivätkä ole sitten siellä sähköisissä järjestelmissä, mutta omaisten ja henkilökunnan välinen tiedonvälitys on ensiarvoisen tärkeätä niitten ihmisten kohdalla, jotka tarvitsevat muitten huolenpitoa. Valvontaresurssien riittävyydestä on huolehdittava, ja olen samaa mieltä kuin moni muukin, joka on sen täällä tuonut esille, että pitäisi olla myöskin ennakoimattomia käyntejä, että pystytään valvomaan sitä laatua myöskin muina ajankohtina kuin silloin, kun se valvontakäynti on suunniteltu. Niin vanhustenhoivaan kuin lastensuojeluun liittyy seuraava asia, minkä haluan nostaa esille: rajoittamistoimenpiteet. Lastensuojelun osalta meillä paljon epäkohtia nousi viime vuoden kuluessa, kun saatiin tietoon epäinhimillistä kohtelua, lasten oikeuksia ei ollut huomioitu, ja oli myöskin käytetty sitä valtaa, mikä henkilöstöllä on suhteessa lapsiin, jotka ovat alisteisessa asemassa. Myöskin täytyy muistaa, että nämä lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa olevia ja ovat monia kovia kokeneet, joten meidän pitää olla erityisen huolellisia. On meidän kunnia-asiamme hoitaa lastensuojelun sijoituksessa olevat lapset hyvin ja laadukkaasti, niin kuin meidän vanhuksetkin. Onneksi saatiin viime kaudella tarkennettua sosiaalihuoltolakia itsemääräämisen rajoittamistoimenpiteiden osalta lasten kohdalta, mutta itsemääräämissääntelyä pitäisi kokonaisuudessaan tarkentaa. Se on nyt riittämätöntä tällä hetkellä, niin kuin tässä oikeusasiamiehen kertomuksessakin on nostettu esille. Meillä on tilanteita päivystyksessä, ympärivuorokautisessa hoivassa ja myöskin vammaisten osalta, että me tarvitsisimme selkeätä lainsäädäntöä siitä, milloin ihmisen itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa, milloin se on sille hoidettavalle tarpeen ja milloin siihen on oikeutus. Toivon, että itsemääräämissääntelyn uudistaminen tulee nyt tulevalla hallituskaudella hoidettua, vaikka se tällä hetkellä puuttuukin hallitusohjelmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-06-13T15:07:16,2019-06-13T15:14:17,Hyväksytty,1.1 2019_17_26,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Arvoisa oikeusasiamies! Silloin kun itse tänne eduskuntaan pääsin 2011, totesin ihan saman kuin edustaja Tynkkynen: tämä kirja on äärettömän hyvä ja arvokas, ja tätä kannattaa käyttää hyväkseen, jotta oppii tuntemaan, miten asiat Suomessa ovat. Kannattaa lukea se kannesta kanteen. Täältä tulee myös hyviä ideoita, mitä täällä eduskunnassa voi tehdä ja vaikuttaa. Kiitän tästä kertomuksesta, ja ymmärrän ja tunnen tuskanne. Sanoitte, että olette toimineet äärirajoilla, ja minä uskon sen. Uskon, että myös Oikeuskanslerinvirastossa ajatellaan samoin. Olen tehnyt sinne viime joulukuussa kantelun liittyen sotilastapaturma- ja palvelussairauslakiin, ja se on edelleen käsittelyssä — olen pari kertaa kysellyt perään, ja nyt on luvattu, että parin viikon aikana saisin siihen vastauksen. Varmasti näiden valitusten, kanteluiden ja tarkastusten kanssa menee aikaa ja se on aikaa vievää. Täällä on noussut hyviä asioita esille. On puhuttu vanhusasiavaltuutetusta. Perussuomalaisethan ovat tehneet tästä myös lakialoitteen, ja on hyvä asia, jos se etenee, mutta valtuutetun täytyy toimia, eli mikä on se toimenkuva, ja pitää olla vaikuttavuutta siinä asiassa. Täällä kirjassa nousee esille saattohoito. Olen itse tehnyt saattohoitolakialoitteen ja haluan puhua hieman siitä aiheesta. Kiitos edustaja Riikka Purralle erittäin koskettavasta puheenvuorosta. Äitinä täytyy sanoa, että järkensä menettäisi, jos tuollaisessa tilanteessa olisi oman lapsen vierellä siellä sairaalassa. Tämä on mielenkiintoinen ja järkyttävä tilanne, millä tavalla vammaisia lapsia Suomessa saatetaan kohdella ja miten arvottomasti heidän elämäänsä tavallaan tulkitaan. Moni teistä ehkä muistaa Eino-pojan tarinan. Tämä kolmevuotias pikkuinen sai aivoverenvuodon, joka tuhosi hänen aivonsa. Viime kaudella Einon isä kävi täällä eduskunnassa kertomassa tarinaansa ja oli myös alullepanijana tässä eutanasia-aloitteessa, kun siinä taustalla käytiin keskustelua. Eli tässä tilanne olikin päinvastoin. Oli sairas pikkupoika, joka kärsi hyvin paljon. Hänen ympärillään kärsivät hänen vanhempansa. Isä oli lääkäri, ja he toivoivat, että pieni poika olisi päässyt pois. Mutta ei ollut tällaista mahdollisuutta. Eino-poika kärsi viikkoja, ja lopulta hän kuivui, ja se oli hänen loppunsa. Tästä saammekin sitten kysyttäväksemme sen, miksi meillä Suomessa ei ole lasten saattohoitoon minkäänlaisia ohjeistuksia. HUSissa ehkä on, ja ehkä sairaalatasolla on omia saattohoito-ohjeistuksia lapsillekin, mutta muuten lapsipotilailta ne puuttuvat täysin. Eli päinvastoin kuin nyt tällaisessa vammaisen lapsen tilanteessa ei lähdetä elvyttämään, niin sitten tällaisessa hyvin sairaan tapauksessa, kun pieni poika oli näin kipeä, ei annettu sitä mahdollisuutta, että hän olisi voinut kuolla. Tämä on käsittämätön ristiriita, ja tätä pohtiessaan menettää kyllä järkensä. Arvoisa puhemies! Tästä minä kysyisin teiltä, mitä mieltä olette, kun saattohoito nousee täällä esille — joskaan siitä ei ole juurikaan valitettu, mutta tuntuu niin kummalliselle, kun niitä viestejä tulee itselle. Minulla on parasta aikaa parikin tapausta, että yritän auttaa ja olla tukena, kun saattohoito on mennyt ihan mönkään elikkä se ei ole toteutunut. Hoitajana tiedän, että perushoidolliset valmiudet eivät riitä alkuunkaan, ja meillä on paljon pieniä hoivakoteja ja toimijoita, joissa ei tarvitse olla sitä lääkinnällistä valmiutta. Sieltä puuttuu lääkkeitä, niitä vahvoja kipulääkkeitä. Ei se riitä, että saattohoidossa annetaan pelkästään asentohoitoa tai hoidetaan suuta, vaan tarvitaan myös kivunlievitystä. Tämä on se ongelma, minkä itse olen hoitajana yövuorossa toimiessani nähnyt, eli hoitajakin on siinä vaiheessa täysin neuvoton, kun ei tiedä, mitä tulisi tehdä, kun hoivakodissa on kodinomainen ympäristö, mistä puuttuu tällainen hoidollinen valmius. Arvoisa puhemies! Monetkaan ikääntyneet eivät todellakaan kantele omasta hoidostaan tai kohtelustaan, eivätkä myöskään omaiset. Täällä ovat nousseet esille ravitsemus, hygienia, vaipat, ulkoilu, lääkehoito ja hammashoito, elikkä on paljon erilaisia teemoja, mutta sitten myös turvallisuus yöaikaan. Olen yötyötä 14 vuotta tehnyt ja edelleenkin yökeikkoja silloin tällöin teen — eilenkin tuli itse asiassa soitto, että pääsisinkö yövuoroon, mutta en sitten lähtenyt, elikkä siinä vaiheessa soitetaan kun ei sitä hoitajaa löydy — ja tämä tarinahan, mikä täällä on, on ihan kuin minun entisestä elämästäni. Elikkä kun sinulla on hoidettavana niitä osastoasiakkaita ja sitten vielä palvelutalon asiakkaita ja on vain yksi yöhoitaja, niin mihinkä kaikkialle sitä ehtii? Eli lisää hoitavia käsiä. Täällä on nostettu esille nämä rajoitustoimenpiteet. Me emme tarvitsisi rajoitustoimenpiteitä, emme tarvitsisi hygieniahaalareita, eikä missään nimessä tulisi laittaa vanhusten ovia lukkoon, ei yöaikaan, ei päiväaikaan, jos olisi riittävästi hoitavia käsiä. Jos hoitaja on läsnä, silloin ei tarvitse rajoitustoimenpiteitä, ja tämä on kyllä se ongelma, mikä meidän tulee ratkaista. Minä odotan, että hoitajamitoitus saadaan kirjattua lakiin, että se oikeasti on vakuuttava ja vaikuttava ja se tuo niitä auttavia käsiä ja se tuo sinne myös niitä ulkoiluttajia. Tämä kertomus on laaja kirja, ja tästä ei kaikkea ole ehtinyt lukeakaan, mutta nostan vielä esille tästä tiedonkulun ja sen, millä tavalla voisimme parantaa tiedonkulkua, niin että on se sitten päivystys tai on se sitten sairaala, niin kun se asiakas lähtee sieltä kotiutumaan, viesti menisi omaisille tai kotiin, että ihminen on tulossa, koska niitä heitteillejättöjäkin on hyvin paljon. Kun meillä on kaikki mahdolliset sähköiset laitteet, niin miksi ne eivät toimi? Miksi se viesti ei mene perille, ei kuntoutukseen eikä välttämättä kotihoitoon, että ihmiset tietäisivät sitten, että siellä kotona on joku vanhus, jota pitää käydä hoitamassa? Mutta tämä oli ehkä se pääkysymykseni: mitä mieltä olette saattohoito-ohjeistuksen tuomisesta myös lapsia koskevaksi, niiden ohjeiden päivittämisestä ja siitä, mitä sille tulisi tehdä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-13T15:14:23,2019-06-13T15:21:26,Hyväksytty,1.1 2019_17_27,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on sellainen kirja, että minä luulen, että tästä tulee olemaan ainakin näin uudelle kansanedustajalle todella paljon hyötyä, ja tähän meidän varmasti kaikkien kannattaa huolella perehtyä. Siksi suuret kiitokset oikeusasiamiehelle tästä kertomuksesta. Lähestyn nyt aihetta omien kokemusten kautta, elikkä kysymys on vanhusten hoivasta. Olemme viime päivinä tässä salissa puhuneet, ehkä aivan aiheestakin, paljon hoitajamitoituksesta. Tiedämme ja samalla toivomme, että mahdollisimman pian toteutuisi hallituksen linjaama 0,7:n hoitajamitoitus. Se on kyllä lukuna aivan oikeansuuntainen, mutta kun huoli on vanhusten eli maamme rakentajien ja kunniakansalaisten asiasta, kysymys ei ole vain numeroista, vaan siitä, että jokainen heistä saa myös asiaan kuuluvaa, hyvää hoivaa. Heille meidän pitää antaa arvokas vanhuus ja elämän viimeiset vuodet. Tästä olemme varmasti aivan kaikki samaa mieltä. Toisessa tehtävässäni, toimiessani pappina viikonloppuisin, kohtaan jatkuvasti vanhusten omaisia. Useimmissa tapauksissa puhuttaessa elämän loppuvaiheiden ja vanhusten hoidosta olen saanut kuulla isoistakin puutteista hoitolaitoksissa, aivan sydäntä särkeviä kertomuksia. Ja tämä ongelma ei ole vain yksityisten hoitolaitosten ongelma, vaan ongelma on merkittävä myös julkisella puolella. Itse asiassa tutkimusten mukaan ongelma on vieläpä suurempi julkisella puolella. Oikeusasiamiehen kertomuksesta vuodelta 2018 saamme lukea, että tämä ongelma on hyvin tiedostettu — vaikka vähän tuntuu siltä, että yhteiskunta on herännyt vasta kunnolla sen jälkeen kun lehdistö nosti esiin ongelman ja sen suuruuden viime syksynä, ja uskon, että myös meille, jotka olemme mukana poliittisessa päätöksenteossa, tämä ongelma tuli vähän kuin puun takaa. Oikeusasiamies siis valvoo vanhuspalvelujen osalta Valviraa, aluehallintovirastoa ja sosiaali- ja terveysministeriä, mutta oikeusasiamies valvoo myös kuntia, siis maksajia, joiden tehtävänä valvontaketjussa olisi viime kädessä valvoa myös vanhuspalveluja tuottavia toimijoita. Arvoisa puhemies! Tänään tiedämme, että valvontaketju maassamme on pahoin pettänyt. Yhteiskunnan toimijoilla ei ole riittävästi voimavaroja, kenties ei osaamistakaan, ei ainakaan kuntatasolla. Paljon puhuttu itsevalvonta ei taas yhteisöissä useinkaan toimi — mikä tässä kiireisessä maailmassa on valitettava tosiasia, mutta ei kuitenkaan hyväksyttävä tosiasia. Nyt on viimeinen hetki lisätä valvontaa ja myöskin toimenpiteitä, ja onkin hienoa kuulla tänään täällä salissa, että myöskin vanhusasiavaltuutettu on tulossa maahamme. Tällä tavalla saamme pois yhden kansakuntamme häpeäpilkuista, tämän asian kuntoon. Resursseja ja valvontaa pitää lisätä kaikilla tasoilla. Ongelma ei ole akuutti ainoastaan laitoshoidossa. Ongelma on suuri myös kotihoidon suhteen, kuten täällä on tullut useassa puheenvuorossa jo julki. Mutta huolenamme ovat myös omaishoitajat ja heidän jaksamisensa. Omaishoitajia emme arvosta riittävästi. Useassa tilaisuudessa saan kuulla puolison sanat, että kun kerran lupasimme alttarilla rakastaa ja huolehtia toisistamme elämämme koko matkan, niin sen kuljimme myös yhdessä loppuun. Nämä sanat sisältävät elämää suuremman ja syvällisemmän viestin. Nämä ihmiset ovat oikeita sankareita ja yhteiskunnan tukipilareita, lähes korvauksetta. Arvoisa puhemies! On äärimmäisen hyvä asia, että oikeusasiamies on kertomuksessaan vahvasti tarttunut tähän merkittävään ja meitä kaikkia koskevaan ongelmaan. Vanhusten hoito, heistä huolehtiminen, on yksi kymmenestä keskeisestä suomalaisesta perus- ja ihmisoikeusongelmasta. Oikeusasiamiehen esityksessä on oikein nostettu esille toive vanhustenhoidossa käytettävien itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimenpiteiden perustamisesta lakiin. Valitettavasti vaadittavaa säädöspohjaa ei vielä ole, se puuttuu yhä edelleen. Toivonkin, että nykyinen hallitus ryhtyy vahvasti toimeen ja ratkaisee sekä tämän valvontaongelman että myöskin sen, että meidän ikäihmisemme tulevat saamaan asiaan kuuluvaa hoivaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-06-13T15:21:33,2019-06-13T15:27:06,Hyväksytty,1.1 2019_17_28,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä myös haluan kiittää arvoisaa eduskunnan oikeusasiamiestä ja kanslian henkilökuntaa. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018 on 370 sivua pitkä. Siinä on paljon perusteltua asiaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta eri alueilla, kuten esimerkiksi poliisin toiminnassa, sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa. Itseäni kuitenkin häiritsee se, että koko 370-sivuisesta teoksesta löytyy sana ”sisäilma” vain neljä kertaa, vaikka ongelma on akuutti. Näistä kolmessa kohdassa sanaa ”sisäilma” käytettiin, kun mainittiin, että eräät nimeltä mainitut vankila- tai säilötilat olivat olleet suljettuina sisäilmaongelmien vuoksi. Sitten sivulla 122 sanotaan seuraavasti: ”Kouluissa esiintyy jatkuvasti sisäilmaongelmia, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja ja vaarantaa oppilaiden yhdenvertaisen oikeuden opetukseen.” Sisäilmaongelma on merkittävä ja laajakantoinen. Kaikki, jotka ovat olleet tekemisissä sisäilmasta sairastuneiden ihmisten kanssa, tietävät, että monet näistä henkilöistä kertovat tilanteista, jotka rikkovat räikeästi oikeustajua. Kyse ei ole edes pelkästään kouluista, vaan myös sairaaloista, poliisilaitoksista ja niin edelleen. Myös kertomuksessa viitattiin, kuten edellä luin, merkittäviin terveyshaittoihin ja yhdenvertaisen oikeuden opetukseen vaarantumiseen. Siksi ehdotan, että kertomuksessa mainitut sisäilmaongelmien merkittävät terveyshaitat ja oppilaiden yhdenvertainen oikeus opetukseen otetaan tarkempaan käsittelyyn ja että eduskunnan oikeusasiamies arvioi julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien hoidon tilaa sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa tässä asiassa. Lisäksi pyydän eduskunnan oikeusasiamieheltä kommenttia tähän asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-06-13T15:27:15,2019-06-13T15:29:46,Hyväksytty,1.1 2019_17_29,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän oikeusasiamiestä kattavasta, arvokkaasta ja erittäin tärkeästä kertomuksesta. Surullista, että täällä salissa on lähinnä perussuomalaisia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: On täällä muitakin!] — Lähinnä. — Täällä on pidetty ansiokkaita ja pysäyttäviä puheita eri aiheista, ja vähän mykistää. Ottaisin kuitenkin esiin ihan käytännön asian, joka liittyy suoraan tähän kertomukseen. Oikeusasiamies valvoo myös kaikkia valvontavastuussa olevia viranomaisia, ja on selvää, että myös lupa- ja valvontaorganisaatioissa on syytä kehittää ja parantaa toimintaa. Hallitusohjelmasta jäi kuitenkin ilmeisesti viime hetkillä pois maininta keskitetystä valtakunnallisesta lupa- ja valvontavirastosta. Tästä on ollut keskustelua pitkään, ja ikäväkseni se jäi sieltä pois. Mutta sellaisella kuitenkin varmistettaisiin korkea- ja tasalaatuiset ja tasapuoliset valvonta- ja lupapalvelut koko maahan. Tästä Luova-virastosta on maininta myös tässä kertomuksessa, ja vetoankin nyt hallituspuolueisiin ja pääministeri Rinteeseen siinä, että tämä pitkälle asiantuntijoiden kanssa valmisteltu Luova-virasto otettaisiin uudelleen käsittelyyn. Tämä tukisi meidän nykyistä toimintaamme. Virasto, johon keskitettäisiin avin, elyn ja Valviran lupa- ja valvontatehtävät, olisi mahdollista toteuttaa valtionhallinnon organisaatiouudistuksella ja ihan erillään sote-uudistuksesta. Tämä olisi kaikenikäisten suomalaisten, kaikenikäisten kansalaisten, eri toimijoiden ja eri toiminnanharjoittajien etu ja perusoikeus. Uskoisin myös, että tällainen uudistus helpottaisi oikeusasiamiehen tehtäviä, vähentäisi byrokratiaa ja olisi tulevaisuuden kannalta erittäin hyvä ratkaisu. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-06-13T15:29:56,2019-06-13T15:32:26,Hyväksytty,1.1 2019_17_30,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos oikeusasiamiehelle tuosta kattavasta paketista — mitä itse en ole kanssa ehtinyt kuin pintapuolisesti katsomaan läpi. Kritisoin hallitusta eilen aika voimakkaasti siitä, että rahaa ei riitä niihin toteuttamisiin, mitä siellä oli, mutta eilenkin lyhkäisessä puheessani ehdin kuitenkin pintapuolisesti huomioimaan sellaisen asian, että vammaiset, vanhukset ja lapset ovat ne, joihin pitää aina löytyä rahaa, joka ikinen kerta. Oikeusasiamiehen toiminta on tässä maassa sinänsä hyvää, mutta niin kuin aikaisemminkin tuossa kuultiin, ollaan kestävyyden rajoilla, ja en yhtään ihmettele, koska tiedän, että olisi tutkittavaa niin paljon enemmän kuin keretään tutkimaan. Toivoisin, että valvontaan ja oikeusasiamiehen toimintaan saataisiin lisää rahaa, esimerkiksi nimenomaan vanhustenhoidon valvontaan ja oikeastaan moneen muuhunkin valvontaan. Toivottavaa tietysti olisi ollut, että täällä olisi ollut hallituspuolueiden edustajia kuuntelemassa, mutta te kourallinen, jotka täällä olette, antakaa nyt se viesti eteenpäin, että tällaiseen toimintaan sijoitettu raha on oikeasti kokonaisbudjeteissa äärettömän pieni rahamäärä lisää ja kuitenkin se on se juttu, millä todellisuudessa sitten saadaan aika paljon sitä rahaa takaisinkinpäin. Esimerkiksi ennen viime vaaleja olleista vanhustenhoidon epäkohdista suurin osa olisi jäänyt kokonaan niin sanotusti pois sieltä ongelmista, jos valvonta olisi sillä tasolla, millä valvonnan pitäisi olla. Todellisuudessa tilanne menee niin, että kun valvontaa ei ole, silloin ei myöskään juurikaan noudateta lakia tai asetuksia, mitä on. Niin kuin tuossa aikaisemminkin oli puhetta, suurin piirtein noin puolet tehdään niin sanotusti iskuina sinne paikkoihin elikkä niistä ei kerrota etukäteen. Käytännössä katsoen olen sitä mieltä, että määrän pitäisi olla 80—90 prosentin luokkaa, mutta siihen tietysti tarvittaisiin oikeusasiamiehelle lisää resursseja ja lisää väkeä sinne. Jos puhutaan, että me olemme hoitajamitoitusta nostamassa 0,7:ään ja se vaatii muistaakseni 4 000 uutta hoitajaa sinne hommaan, niin nyt puhutaan kuitenkin tässä tilanteessa käytännössä katsoen muutamasta ihmisestä siihen verrattuna. Kyllä oikeasti tämän hallituksen nyt täytyy pistää se asia kuntoon, koska ihan selkeästi niitä käsipareja tarvitaan näitten ongelmien korjaamiseksi jatkossakin. Vielä lopuksi haluan tosiaan oikeusasiamiehelle erityiskiitokset antaa hyvästä, kattavasta paketista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-13T15:32:35,2019-06-13T15:36:17,Hyväksytty,1.1 2019_17_31,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää eduskunnan oikeusasiamiestä työstä, jota olette tehnyt suomalaisten oikeusturvan eteen. Oikeusasiamies on viimeinen toivo monelle suomalaiselle, joka on kokenut oikeutensa tulleen loukatuksi. Oikeusasiamiehen riittävät voimavarat tulee turvata. Nostatte yhtenä keskeisenä suomalaisena perus- ja ihmisoikeusongelmana esille puutteet perusopetuksen oppimisympäristöissä. Toteatte, että kouluissa esiintyy jatkuvasti sisäilmaongelmia, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja ja vaarantaa oppilaiden oikeuden yhdenvertaiseen opetukseen. Kiitos siis näistä huomioista. Sisäilmaongelmiin liittyvät perusoikeusongelmat nousevat valitettavan vähän julkiseen keskusteluun, eivätkä sisäilmasta oireilevien oppilaiden oikeudet ole parantuneet. Arvoisa puhemies! Sisäilmaoireista kärsii päivittäin monta sataa tuhatta suomalaista. Sisäilmasta oireilevia lapsia ja nuoria on Suomessa valtavasti. Koulujen kesäloma toi monelle lapselle, nuorelle ja opettajalle hengähdystauon huonosta sisäilmasta. Sisäilmaoireet vaarantavat oppilaiden oikeuden perusopetukseen. On vaikea oppia, jos on vaikea hengittää. Perusopetuslaissa on säädetty oppilaan oikeudesta turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön. Miksei tätä oikeutta pystytä toteuttamaan Suomessa? Olen tehtävässäni Sipoon kuntapäättäjänä havainnut, että sisäilmaoireiden alkaessa oppilaiden oikeudet ovat erityisen heikot. Opettajilla on onneksi yleensä toimiva työterveyshuolto ja monesti tarvittaessa mahdollisuus vaihtaa työpistettä. Oppilaat ja oppilaiden vanhemmat jäävät usein oireiden kanssa yksin. Sisäilmaongelmat ovat ilkeitä. Rakennusten tutkimusmenetelmät ovat puutteellisia. Oirehtimisen syistä ja syntymekanismeista tiedetään sitäkin vähemmän. Kyse ei ole vain homeongelmista vaan lukemattomista ilmanlaadun ongelmista, kuten haihtuvista orgaanisista yhdisteistä eli VOCeista, villapölystä ja muista ilman epäpuhtauksista sekä riittämättömästä ilmanvaihdosta. Ihmisten oireet ovat joka tapauksessa todellisia. Viranomaisten sisäilmaratkaisut eivät vastaa tätä todellisuutta. Oirehtivia vähätellään. Asianmukaisia hoitopolkuja ei ole. Esimerkiksi se, että lääkäri kertoo homesairauden johtuvan nykytiedon mukaan hermoston yliherkkyydestä, ei sellaisenaan auta oireista kärsivää lasta. Jos kyse on tällaisesta yliherkkyydestä, sitäkin on kyettävä hoitamaan. Oireet ovat todellisia. Kyse on myös mittavasta kuluerästä Suomen yhteiskunnalle. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan pelkästään kosteusvaurioihin liittyvien terveysvaikutusten vuosittaiset kustannukset ovat 23—953 miljoonaa euroa. Pelissä on terveyden ohella kansallisomaisuus. Kunnilla arvioidaan olevan katettavaa korjausvelkaa sisäilmaongelmien vuoksi noin 4 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Sisäilmaongelmat johtuvat ongelmista sekä rakentamisen laadussa että rakennusten ylläpidossa. Edellinen hallitus käynnisti Terveet tilat 2028 ‑ohjelman, jonka hyvänä tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana on tarkoitus vakiinnuttaa kiinteistönhoitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Uudet käytännöt toivottavasti auttavat parantamaan myös koulujen sisäilmaa ja parantamaan sitä kautta oppilaiden asemaa. Ohjelman jatko on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan. Uudelta hallitukselta tarvitaan määrätietoisia toimia sisäilmaoireista kärsivien, erityisesti lasten ja nuorten, aseman ja perusoikeuksien turvaamiseksi. Hyvä oikeusasiamies, olette kertomuksessa todennut, että useat kymmenestä keskeisestä suomalaisesta perusoikeus- ja ihmisoikeusongelmasta voitaisiin poistaa kohdentamalla riittävästi voimavaroja ja kehittämällä lainsäädäntöä. Tiedustelenkin teiltä: millaisia lainsäädäntömuutoksia näette tarpeellisina, jotta sisäilmaoireista kärsivien lasten ja nuorten oikeus perusopetukseen voidaan tulevaisuudessa turvata? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-13T15:36:23,2019-06-13T15:41:40,Hyväksytty,1.1 2019_17_32,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta. Tässä äsken nousi esille semmoinen asia, että tieto ei aina kulje. Ja se tiedonkulku vaikuttaa vanhustenhoitoon, se vaikuttaa hyvin monenlaisiin asioihin. Varsinkin lääkitystietojen kulku on erittäin tärkeätä. Itse olen tehnyt apteekkityötä semmoisen neljännesvuosisadan, ja se sama ongelma on ollut ihan koko ajan, se ei ole muuttunut siitä miksikään. Elikkä tieto ei kulje. Kun lääkäri kirjoittaa lääkkeitä, niin apteekissa nähdään sähköisiä reseptejä, että mitä sille asiakkaalle menee, mutta tietoa ei kulje eteenpäin. Se varsinainen lääkityskortti elikkä ne tiedot, mistä nähdään, mitä asiakas oikeasti käyttää, eivät vain kulje. Elikkä loppujen lopuksi asiakas on itse vastuussa siitä lääkitystiedosta, että mikä on ajantasainen lääkitys. Jos miettii sitä, kun apteekki joutuu vaikka lääkärille soittamaan, jotakin asiaa kysymään ja varmistamaan, niin tiedonkulku takkuaa siinäkin. Apteekista esimerkiksi emme saa kertoa, mitä toinen lääkäri on potilaalle kirjoittanut, vaikka siitä olisi hyötyä potilaan hoidossa. Se on älyttömän ristiriitaista minun mielestäni. Se tiedonkulku pitäisi kyllä varmistaa. On se kyllä aika ihmeellistä, että kun nykyään on Kela, verotoimistot ja muut, joissa tieto kulkee tosi hyvin, mutta näitä tietojärjestelmiä on niin älyttömästi — eikö lie satoja erilaisia — että se tieto ei vain kulje, ja se on tosi vaarallinen juttu. Se on vaarallinen juttu sillä tavalla, että jos potilas ei vaikka itse pysty omia asioitaan hoitamaan... Eihän se voi nyt potilaan vastuulla olla. On työterveyshuolto, ihan saman sairaalan sisällä voi olla erilaisia osastoja, on terveysasemia, on vuodeosastoja, ja näihin välillä ei tieto kulje. Lääkitystiedot eivät vain siirry välttämättä, ja se on vain potilaan omalla vastuulla, ja minusta se on älyttömän huolestuttavaa. Toivoisin, että nyt viimeinkin siihen kiinnitettäisiin huomiota ja hallituspuolueet ottaisivat erityisen tosissaan vastaan tämän viestin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-06-13T15:41:43,2019-06-13T15:43:56,Hyväksytty,1.1 2019_17_33,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan tuoda julki ilman mitään varsinaista valmisteltua puhetta poliisipuolen terveiset tämän päivän valtakunnallisesta tilanteesta myöskin oikeusasiamiehelle, vaikka varmasti se osaltaan teillä on tiedossa. Jos katsomme, mikä on tämän päivän tilanne koko valtakunnan alueella eri poliisilaitoksissa, ja varsinkin kun otetaan huomioon esimerkiksi minulle hyvin tuttu Tampereen poliisilaitos, niin onko mitään järkeä Senaatti-kiinteistöjen tehdä monien miljoonien remontteja näihin vanhoihin rakennuksiin? Remontti remontin jälkeen on meilläkin vaikka laitettu vankila jo kahteen kertaan kiinni, ja aina kun sinne on palattu, palautuvat edelleen poikkeamatilanneilmoitukset vartijoiden osalta mutta tänä päivänä jo myös asiakkaiden osalta sisäilmaongelmien takia. Pyytäisin kiinnittämään tähän huomiota ja, jos mahdollista, tekemään ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia näihin vankilatiloihin, koska niiden tilanne on todella surkea. Pitkiä sairaslomia vartijoilla, ja tietysti niillä, jotka vielä pystyvät töissä olemaan, entistä rankemmat työvuorot. Tämmöiseen pyydän kiinnittämään huomiota. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-06-13T15:43:58,2019-06-13T15:45:33,Hyväksytty,1.1 2019_17_34,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laakson puheenvuoroon halusin kommentoida, ja sen takia tämän puheenvuoroni pyysin. — Laakso mainitsi valvonnan, että miksi siellä on niitä heikkoja kohtia. Sehän johtuu tästä omavalvonnasta. Meillä on siirrytty vanhuslain myötä omavalvontaan, ja tästä haluaisin kysyä oikeusasiamieheltä: Mitä mieltä olette omavalvonnan toimivuudesta, ja onko se kantavaa? Eli millä tavalla se omavalvonta loppujen lopuksi toteutuu? Kun tarkastuskäyntejä on tehty, olette varmasti nähnyt, ovatko siellä omavalvontasuunnitelmat esillä ja näkevätkö myös vanhusten omaiset niitä omavalvontasuunnitelmia, jotta pystyisivät sitä kautta arvioimaan sen hoivayksikön tilannetta. Sitten tämä auditointi: Olen itse viime kaudella esittänyt, että me tarvitsisimme Suomeen tällaisen riippumattoman auditointiyksikön, joka huolehtisi sen auditoinnin, jolloin se olisi ainakin aukotonta, eli siitä saataisiin tasalaatuista ja samansuuntaista ympäri Suomen. Minkälaisena näette auditoinnin valvonnassa tällä hetkellä? Vielä tuohon puheenvuoroon, minkä pidin: Oikeastaan kiteytän ajatukseni siihen, että kun vammaisen lapsen halutaan kuolevan, niin miksi niinkin sairaan pienen lapsen ei annettu kuolla kuin Eino-poika oli. Tämä oli se lause, jonka halusin tuossa puhujapöntössä sanoa, mutta sitä en sanonut. Itse asiassa Eino-pojan isähän pyysi lapselleen eutanasiaa — sitä nimeä hän käytti — mutta riittävä kivunlievitys ja hyvä hoito... Tietysti se, että poika olisi päässyt kärsimyksistään, oli varmasti se isän ja äidin toiveajatus. Tämä oli se minun ajatukseni, jota jäin pohtimaan. Toisen halutaan kuolevan, toisen ei tahdota antaa kuolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-13T15:45:37,2019-06-13T15:47:43,Hyväksytty,1.1 2019_17_35,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä eduskunnan oikeusasiamies! Tämä kertomus on erittäin laaja, ja täällä on paljon hyviä esimerkkejä. Tämä on varmaan semmoinen hyvä opus, joka — uskoisin näin omalla kokemuksella, kun olen ollut mukana kuntapolitiikassa — tulisi lähettää kaikille Suomen kunnanvaltuutetuille silloin kun he nousevat omaan tehtäväänsä, koska siellä kunnanvaltuutetun työssäkin saattaa tulla tämmöisiä asioita esiin, joita joutuu hoitamaan, ja tämä antaa siihen hyvää opastusta. Tämä kertoo myöskin lastensuojelun epäkohdista ja muun muassa tietopyynnöistä, joita valtuutettu saattaa kunnalle jättää, ja niistä jollakin kumman keinolla useasti joutuu toteamaan, että tällaista vastausta ei aina tietopyyntöön saa, ja täällä oli muun muassa siitä hyviä esimerkkejä. Täällä puhutaan lapsen oikeuksien valvonnasta — ja toki täällä on vanhusten asioista, mutta ajattelin nyt kuitenkin omakohtaisesti paneutua tähän lapsen oikeuksien valvontaan. Valitettavan vähän olen kerennyt tähän tutustua, mutta olen kuitenkin ollut omassa työssäni ja luottamushenkilönä semmoisessa asemassa, että olen muutamiin tämmöisiin lastensuojelutapauksiin joutunut puuttumaan ja olen ollut sitten tukena siellä sosiaalityöntekijöiden keskuudessa istumassa. Nämähän ovat semmoisia vaikeita asioita, ja siinä on varmasti hyvin usein vanhemmilla eri näkemys kuin sosiaalityöntekijällä tai sitten sillä lastensuojeluilmoituksen tekijällä. On valitettavaa todeta, että joskus huostaanottoa ei tehdä, vaikka se pitäisi tehdä, ja joskus taas huostaanotto tehdään, vaikka sitä ehkä ei pitäisi tehdä. Niin että nämä ovat semmoisia vaikeita asioita, ne henkilöityvät aina sitten sinne vanhempiin ja sosiaalityöntekijöihin, ja joskus sitten aina tulee semmoinen mielikuva itselle läheltä seuranneena, että se sosiaalityöntekijä saattaa käyttää minun mielestäni omaa valtaansa... ehkä ”harkitsemattomasti” on väärä sana, mutta kuitenkin väärin. Tämmöisiin keskusteluihin olen joutunut mukaan, ja niitä on sitten joissakin tapauksissa korjattu, ja joku on oiennut hallinto-oikeuden kautta. Minä äsken sain juuri postia, sähköpostilla sain yhteydenoton, ja en ole tällaista asiaa ennemmin kohdannut, mutta joskus saattaa olla, että sijoitusperhekin kokee itsensä väärin kohdelluksi, siis se perhe, joka on vastaanottanut lapsia. Tässä nyt yritän hyvin lyhyesti vain kertoa, minkälaisia ongelmia heillä on tullut. Heillä on ollut sisarukset otettuna tavallansa heille asumaan, ja sitten on tullut erimielisyyksiä tai näkemyseroja sosiaalityöntekijän kanssa ja lapset on otettu pois sieltä, ja siitä on tehty oikaisuvaatimusta aluehallintovirastoon. Ja aluehallintoviraston käsittelyn hitaus on semmoinen, mistä tämä perhe tässä nyt kertoo. Sitten he näkevät, että sosiaalityöntekijän vallankäyttö on yksi ongelma, kun heillä perhehoitajina ei ole mitään oikeuksia eikä mahdollisuuksia puolustautua sosiaalityöntekijän näkemystä vastaan. Sekä lapsella että perhehoitajalla pitäisi olla vastuusosiaalityöntekijä, ja sitten kun se on sama sosiaalityöntekijä, niin silloin ongelman kohdatessa perhehoitaja jää yksin. Tämä peräänkuuluttaa, että pitäisi olla jotain lakiapua perhehoitajille silloin, kun ongelmia tulee vastaan. Nämä ovat valitettavia tapauksia, ja nämä ovat erityisen valitettavia tapauksia aina niiden lasten kannalta. Olen näköetäisyydeltä seurannut yhtä perhettä, jolta on lapset otettu huostaan, ja oman näkemykseni mukaan se tuntuu aika rajulta toimenpiteeltä. Tässä on semmoinen tilanne, että äiti on vieraasta kulttuurista ja äidin kasvatusmenetelmät ovat suomalaisen sosiaalityöntekijän mukaan liian rajuja. Tämä on semmoinen asia, mikä varmaan tulee jatkossa yleistymään, että kun tulee eri kulttuureista ihmisiä, niin meidän oma kulttuurimme ei ole sopeutuva heidän kulttuuriinsa nähden, ja näyttää siltä, että näitä huostaanottoja tulee vain lisää. Kiitos tästä opuksesta, ja toivon tosiaan, että tämä opus menisi kaikille kunnan- ja kaupunginvaltuutetuille silloin, kun he aloittavat oman tehtävänsä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-13T15:47:52,2019-06-13T15:55:04,Hyväksytty,1.1 2019_17_36,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää oikeusasiamiestä hyvästä työstä ja tästä kertomuksesta. Itsekään en ole valitettavasti kuin pintapuolin ehtinyt tähän tutustua, ja tulen varmasti myös paremmin tähän tutustumaan. Niin kuin täällä monissa puheenvuoroissa kävi ilmi, tämä on varmasti todella hyvä työkalu tämänkin kauden aikana. Haluan kiittää myös arvoisia paikalla olevia edustajia siitä, että tämä on ehkä tämän kauden rakentavin salikeskustelu ollut. On tullut todella hyviä asioita esille, ja olen tarkalla korvalla niitä täällä kuunnellut. Olen myös samaa mieltä siitä, että nyt on todellakin ryhdyttävä toimiin pelkästään sanojen sijaan, ja varsinkin ikäihmisten hoiva on sellainen osa-alue, minkä suhteen on ryhdyttävä toimiin, jotta parannusta saadaan aikaan. Näen kyllä, että hallitusohjelma antaa meille tähän todellakin hyvät eväät ja että sitä kautta voidaan ikäihmisten hoivaakin parantaa tulevaisuudessa. Mitä tulee hoitajamitoitukseen, mikä on noussut täällä kanssa esille, niin se on nyt todellakin ehdottomasti kirjattava lakiin, koska valitettavasti ollaan havaittu se, että suositukset pelkästään todistetusti eivät vain riitä. Olen itse istunut 14 vuotta Tehyn valtuutettuna, ja täytyy sanoa, että tämä on sellainen asia, että Tehy järjestönä silloin muutamia vuosia sitten vielä oli vähän kriittinen sen suhteen, että tällainen kliininen luku pelkästään antaa takeet sille, että hoiva paranee, mutta nytten ollaan kyllä tultu ehdottomasti sille kannalle, että ilman lakiin kirjoitettua mitoitusta tähän ei vain saada parannusta aikaan. On kuitenkin huomioitava se, mikä täällä on tullut muutamissa puheenvuoroissa kanssa ansiokkaasti esille, että myös hoidon laadun ja varsinkin hoitoisuuden on edelleenkin oltava hyvin tärkeitä kriteereitä siinä vaiheessa kun mietitään resursointia hoivayksiköissä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-06-13T15:55:09,2019-06-13T15:57:37,Hyväksytty,1.1 2019_17_37,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tässä ryhmätoverini Kim Bergin näkemykseen siitä, että keskustelu on ollut erittäin rakentavaa, ja kiitän monista täällä kuulemistani puheenvuoroista. Täällä on mainittu ihan nimeltä aikaisempi työyhteisöni — en ole tietenkään siellä enää töissä, mutta muun muassa huomenna olen tilaisuudessa, jossa tapaan HUSin klinikoiden johtajia, ja eräitä terveisiä tulen täältä varmasti mukanani viemään. Halusin kuitenkin varsinaisesti tässä todeta sen, että toimin vuosien 95 ja 2000 välillä itse valvontaviranomaisena. Olin Turun ja Porin lääninlääkäri. Lääninlääkärin tehtäviin kuuluu valvoa alueensa terveydenhuoltoa. Silloin läänissä oli 98 kuntaa — siis Turun ja Porin läänissä 98 kuntaa niinä vuosina — ja hetkittäin tunsin kyllä, että yhden ja kahden viranomaisen hartiat olivat aika pieni joukko valvomaan tätä laajaa aluetta ja siellä olevia tuhansia eri yksiköitä ja työpaikkoja. Mutta sen johtopäätöksen tein silloin, että Suomi teki ison virheen vuonna 92, kun me menimme äärikunnalliseen suuntaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Jouduin käsittelemään aivan käsittämättömiä kuntien tekemisiä. Esimerkiksi voin mainita yhden, joka on tosin paljon vähäisempää luokkaa kuin täällä kerrotut dramaattiset esimerkit: muun muassa eräs kunta kielsi rintansa liikenneonnettomuudessa tapaturman kautta menettäneeltä naiselta rintaproteesin todeten, että sehän annetaan vain jos on syöpäleikkauksen takia tapahtunut rinnanmenetys. Kunnat tekivät siis tällaisia omintakeisia linjauksiaan. Jo siitä lähtien, siis yli 20 vuoden takaa, olen ollut hyvin vakuuttunut siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden hajauttamisessa 300 itsenäiseen kuntaan, joista osa oli hyvin pieniä ja osaamattomia, aina kysymys ei ole resursseista vaan kysymys on hyvin pitkälti myös osaamisesta. Sitä tarkoitin viitatessani siihen, että eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus muuten lähetetään kaikkiin kuntiin — se tulee kaikkiin sairaanhoitopiireihin, kaikkiin virastoihin ja kuntiin — ja siellä hyvien esimiesten tehtävä on välittää se edelleen vaikkapa päättäjille tai sitten esimiehille ja työntekijöille ja tuoda näitä tärkeitä asioita. Ihan omana mielipiteenäni totean edustaja Ranteelle, että olen Luovan perustamisesta eri mieltä. Antaessani siitä viime eduskuntakaudella lausuntoa totesin, että minun arvioni mukaan se tulisi heikentämään sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa, koska kun perustetaan iso, jättiläismäinen yleinen valvontaorganisaatio, ei ole takeita siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaan on käytössä niitäkään resursseja, joita tulisi olla. Mutta tämä on tietysti arviointi- ja mielipidekysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-06-13T15:57:41,2019-06-13T16:00:44,Hyväksytty,1.1 2019_17_38,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yhden hometalon korjanneena ja sen kustannuksia edelleen maksavana pidän erittäin arvokkaana sitä, että edustajat Vestman ja Niemi nostivat esille tämän ajankohtaisen sisäilma-asian, joka koskee todella myös kouluja, vankiloita, sairaaloita ja muita rakennuksia läpi maan. Tästä aiheesta vaiettiin yhteiskunnassamme liian kauan mutta nyt siitä onneksi puhutaan, ja tuolla kansanedustajien lukusalissa on nyt lainattavana Suomen ensimmäinen hometaloromaani Home sweet home, jota saa myös muista kirjastoista. Tuon romaanin kirjoittaneena ja tähän aiheeseen omien hengitysteiden kauttakin perehtyneenä yhdyn toiveeseen siitä, että sisäilmaongelmien aiheuttamat puutteet muun muassa lasten oikeuksissa koulunkäynnin osalta voitaisiin ottaa kertomuksessa ehkä paremminkin tulevaisuudessa huomioon. On hienoa, että meillä eduskunnassa on nyt yli puoluerajojen henkilöitä, jotka ymmärtävät maatamme vaivaavan sisäilmaongelman laajuuden ja sen vaikutukset nimenomaan ihmisiin. Uudessa hallitusohjelmassa on monia konkreettisia päätöksiä sisäilmaongelman korjaamiseksi, ja odotan kovasti sitä, että pääsemme yhdessä toteuttamaan niitä ja myös etsimään muita ratkaisuja yhteistyössä kaikkien puolueiden kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-13T16:00:46,2019-06-13T16:02:17,Hyväksytty,1.1 2019_17_39,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustaja Lindénin ja Bergin kommenttipuheenvuoroihin. Tämäntyyppistä salikeskustelua minäkin olen kaivannut, että puututaan niihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja asioihin, mitä meillä on, ja haetaan yhteistä suuntaa. Kiitos todellakin oikeusasiamiehelle kertomuksesta. Se on uusille edustajille äärimmäisen hyvä asiakirja. Hallitusohjelmassa on paljon hyvää, niin kuin edellinen edustaja tuossa puhui. Siellä on jatko tälle Terveet tilat ‑toimintaohjelmalle. Se on hyvä, ja erityisesti sen fokuksen nostamista hallitusohjelma painottaa. Minusta myös rakentamisen ja korjausrakentamisen puolella pitäisi tehdä lainsäädännössä muutoksia ja erityisesti sitä osaamista nostaa. Sekin on kirjoitettu tuonne hallitusohjelmaan. Sinänsä hyvä, että näihin puututaan. Tämä on aidosti inhimillisesti ja kuntatalouden osalta hirmu iso ongelma tällä hetkellä. Moni kunta on juuri näitten sisäilmaongelmien kanssa tällä hetkellä aika suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Investointitasoa on jouduttu nostamaan suurin piirtein puolella joissakin kaupungeissa, ja sitten samalla vanhoja kiinteistöjä alas ajamaan, millä on sitten kuntatalouteen aika isoja merkityksiä. Tietysti tämän ongelman hankaluus ja ne reaktiot perheiltä ja lapsilta, mitä tulee, pistävät kyllä kuntapäättäjän aika hankalaan asemaan monesti. Niitten reaktioitten vakavuutta ja lähtöperää on hirmu vaikea tällä hetkellä analysoida. Monia koulu‑ ja päiväkotirakennuksia on tutkittu, ja sieltä ei löydy mitään, ja ongelmat vain jatkuvat, ja siinä kuntapäättäjät selkä seinää vasten joutuvat sitten tekemään päätöksiä, mitä tehdään. On hyvä, että hallitusohjelmassa tähän asiaan on puututtu. Se vaatii lainsäädännössä paljon muutoksia. Se vaatii myös tilojen käytön osalta uutta ajattelua ja toimenpiteitä, ehkä myös palaamista ihan vanhakantaiseen kiinteistönhoitoon ainakin isoissa rakennuksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-06-13T16:02:19,2019-06-13T16:04:36,Hyväksytty,1.1 2019_17_40,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää eduskunnan oikeusasiamiestä laajasta ja kattavasta kertomuksesta vuodelta 2018. Tähän varmaankin — niin kuin moni tässä salissa on jo todennut — olisi erittäin hyvä jokaisen tarkasti tutustua, ja kuten edustaja Mäenpää tuossa hienosti oivalsi, tämä olisi varmasti erittäinkin tervetullut eepos kunnanvaltuutetuille ympäri Suomen. Olen kritisoinut kahtena päivänä hallituksen hallitusohjelmaa, mutta tänään en kritisoi vaan lähinnä toivon. Edustaja Purran puhe, jonka toivon koko Suomen kuulevan, oli pysäyttävä. Sen jälkeen aloin tarkasti miettimään vammaisten oikeusturvaa ja vanhusten oikeusturvaa. Koska meidän on tässä salissa keksittävä ratkaisuja ja parannusehdotuksia ja hallituksen tehtävänä on sitten toteuttaa, säätää asetukset ja lait niiden toteuttamiseksi, niin lähtisin liikkeelle siitä, että vammaisten oikeusturva, vanhusten oikeusturva ja miksei tietysti meidän kaikkien oikeusturva liittyy moneen asiaan. Tässä tuli alkukeskustelussa esille vammaisten osalta tämä taksikuvio, jossa on ilmennyt puutteita taksilain uudistuksen jälkeen. Siihen tarttuisin, koska vaikka tämä nyt tuntuu pieneltä asialta varsinkin kun ollaan kuultu ihmiskohtaloista tässä salissa, meidän on jokapäiväiseen elämään pystyttävä tekemään parannuksia. Todella toivon hartaasti, että hallitus ottaa käsittelyyn taksilain siltä osin kuin sitä olisi parannettava, jotta vammaisten oikeusturva paranee ja turvallisuudentunne arjessa kasvaa ja jotta kyydit tulevat perille. Samoin vanhusten kohdalla. Vanhusten kohdalta totean vielä: Edellisen hallituksen aikana tapahtui järkyttäviä asioita, mistä olemme uutisia kaikki joutuneet lukemaan. Toivon todella, että uusi hallitus tarttuu tähän vanhustenhoivan tasoon, ja uskon ja luotan, että näin tulee tapahtumaan. Taksilain uudistushan teki sen, että se heikensi palvelun tasoa, saatavuus maaseudulla laski. Kielimuuri on sellainen, mihinkä siellä törmää ihan itsekin, että siellä saattaa olla sellaisia kieliä puhuvia kuskeja, joista en kyllä itse ymmärrä sanaakaan, vaikka muutamaa kieltä ihan auttavasti puhunkin. Ja turvallisuudentunne on heikentynyt tämän uuden taksilain myötä. Yllätys yllätys, en kritisoi hallitusta tässä puheessani vaan todellakin toivon ja toivotan voimia, että nämä asiat saataisiin kuntoon. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-06-13T16:04:38,2019-06-13T16:08:15,Hyväksytty,1.1 2019_17_41,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä sosiaalidemokraattien Lindén, Berg ja Eskelinen peräänkuuluttivat, että tällaista keskustelua he haluavat kuulla jatkossakin. Me olemme valmiita perussuomalaisina nimenomaan käymään sitä asiapitoista keskustelua. Meillä on enemmistö täällä salissa, kun puhutaan vähempiosaisten asioista tässä yhteiskunnassa. Tänään ei ole paikalla niitä räksyttäjiä, jotka teidän puolueestanne aina räksyttävät meille, kuten vaikkapa Kiljunen. Viime yönä melkein sinne keskiyöhön saakka oltiin kuuntelemassa, kun hän meille räksyttää ja puhuu siitä, että annetaan arvo itsellemme mutta toisillemmekin. Me olimme puhuneet asiallisesti maahanmuuttopolitiikasta ja siitä, minkälaisia lieveilmiöitä se tuo mukanaan. Kyllä me keskitymme asiaan, mutta me joudumme välillä puolustamaan itseämme sitä vastaan, kun sieltä heitellään mitä järjettömimpiä väitteitä, että me olemme äärioikeistoa ja sitä ja tätä ja tuota, kun te tuotte niitä leimoja, kun ei ole mitään asia-argumentteja, millä kommentoida. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-13T16:08:17,2019-06-13T16:09:28,Hyväksytty,1.1 2019_17_42,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Uusi taksilaki ei toimi ihan täydellisesti, sen me kaikki tiedämme, ja ihan turha on tässä vaiheessa nyt sitten enää syyttää, miksi se tuli ja ketkä olivat sen takana, vaan meidän täytyy katsoa eteenpäin. Kela-kyyditykset eivät varsinkaan vammaisten kohdalla toimi, ja monet taksiyrittäjätkin ovat siitä pahoillaan, että se ei toimi. Aivan kuten edustaja Peltokangas sanoi, tähän täytyy kiinnittää huomiota, ja jos joku laki ei toimi, niin eihän se ole kiveen hakattu, etteikö siihen muutoksia voi tehdä. Nyt kun uusi hallitus toimii, niin toivoisin ja myös varmaan perussuomalaiset kaikki toivovat, että kiinnitettäisiin huomiota ongelmakohtiin ja asiaa korjattaisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-06-13T16:09:34,2019-06-13T16:10:30,Hyväksytty,1.1 2019_17_43,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Nyt vielä eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_44,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitän ensinnäkin tästä vilkkaasta ja hyvähenkisestä keskustelusta, jota kertomuksen johdosta on virinnyt. Pyrin vastaamaan niihin kysymyksiin, joita oikeusasiamiehelle oli esitetty. Joudun nyt menemään näitä siinä järjestyksessä kuin niitä on tullut, nyt en tässä tilanteessa pysty niitä systematisoimaan sillä tavalla kootusti. Täällä edustaja Aittakumpu tiedusteli vammaisten henkilöiden asuinyksikköihin tehtävistä tarkastuksista, että kuinka paljon näistä on ennalta ilmoittamattomia. Siellä kertomuksen liitteenä 6 on lista kaikista kertomusvuonna tehdyistä tarkastuskäynneistä, ja sinne on merkitty se, mitkä niistä ovat olleet ennalta ilmoittamattomia. Siellä on semmoinen pieni asteriski, joka osoittaa sen, että ne ovat niitä ennalta ilmoittamattomia. No, ihan nopeasti katsottuna kyllä yli puolet näistä vammaisten henkilöiden asuinyksiköihin tehdyistä tarkastuksista on ollut ennalta ilmoittamattomia, näitä yllätystarkastuksia. Edustaja Purra kertoi vammaisten henkilöiden, vammaisten lasten terveydenhuoltoon liittyvistä ongelmista. Ne ovat juuri niitä, joihin oikeusasiamies pyrkii vaikuttamaan. Oikeusasiamies pyrkii edistämään vammaisten henkilöiden oikeutta yhdenvertaisuuteen ja yhdenvertaista oikeutta terveydenhuollon palveluihin. Me pyrimme eri tavoin muun muassa näitä tarkastusmetodeja kehittämään, jotta kaikkiin näihin ongelmiin päästäisiin kiinni. Osahan tulee tietysti kanteluiden kautta, mutta osa on sellaisia, että ne tulevat esille lähinnä tarkastusten kautta, ja me pyrimme näitä tarkastusmetodeja koko ajan kehittämään. Nythän oikeusasiamiehellä tässä kansallisen valvontaelimen roolissa on mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, ja meillä on kymmenkunta terveydenhuollon alan ulkopuolista asiantuntijaa käytettävissä näille tarkastuskäynneille, pääasiassa lääkäreitä. Esimerkiksi vanhustenhoitoyksiköihin tehtäviin tarkastuksiin meillä on käytettävissä vanhuspsykiatrian erikoislääkäri ja geriatri. Tämmöisten henkilöiden asiantuntemusta voidaan käyttää. Kanslian esittelijät itsehän ovat lähinnä vain juristeja, eli mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on muun tyyppistä asiantuntemusta, on tietysti tuonut syvyyttä näihin oikeusasiamiehen tarkastuskäynteihin. Meillä on myös kokemusasiantuntijoita, eli esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka itse ovat aikanaan olleet koulukodissa, pystyvät tietysti ihan toisella tavalla nostamaan esiin potentiaalisia epäkohtia. Näistä kaikista on hyviä kokemuksia saatu. Ja ihan juuri meillä oli esimerkiksi kanslian sisäistä koulutusta kehitysvammaisten lasten kuulemisesta. Tämäntyyppisin keinoin pyritään meidän valmiuksiamme näille tarkastuskäynneille kehittämään. Täällä oli saattohoidosta puhetta. Oikeusasiamiehelle on tullut vain vähän kanteluita saattohoidosta. Nyt tosin minulla ei ihan tuoreinta tietoa  ole. Oikeusasiamiehen  ja apu-laisoikeusasiamiesten välistä työnjakoa noin vuosi sitten muutettiin siten, että terveydenhuolto ei enää minun sektoriini kuulu, eli nyt en ihan tuoreinta tilannetta tiedä, mutta sinä aikana, kun terveydenhuolto minun sektorissani oli, kovin paljon ei kyllä saattohoitoa koskevia kanteluita ollut. Sitten täällä on keskusteltu itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta. Se on kyllä laillisuusvalvojan näkökulmasta hyvin ongelmallista, että meiltä puuttuu tämä itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva laki, tämä niin sanottu IMO-paketti. Somaattisen terveydenhuollon ja vanhusten osalta ei ole mitään lainsäädäntöä siitä, miten itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa. Kun käytännössä kuitenkin joudutaan käyttämään näitä rajoitustoimenpiteitä, niin laillisuusvalvojan näkökulmasta on kyllä todella ongelmallista niitä arvioida, kun vaadittava lainsäädäntöpohja puuttuu kokonaan. Viime kädessä näitä joudutaan arvioimaan rikoslain hätävarjelua ja pakkotilaa koskevien säännösten valossa, ja tietysti nämä säännökset on ihan toisen tyyppisiin tilanteisiin ajateltu kuin hoitolaitoksissa tapahtuva itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Sitten täällä olivat useassa puheenvuorossa esillä sisäilmaongelmat. Meille jonkin verran niistä tulee kanteluita, ja jonkin verran sitten juuri tarkastusten yhteydessä myös omasta aloitteesta näitä ongelmia on nostettu esille. Tietysti aika monet laitokset ovat aika vanhoissa rakennuksissa taikka muutoin huonokuntoisissa rakennuksissa. Kaiken kaikkiaan tietysti sisäilmaongelma on luonteeltaan sellainen ongelma, jota ihan oikeusasiamiehen toimenpitein on vaikea saada kuntoon, ja se edellyttää tietysti monenlaisia toimenpiteitä varmaan lainsäädännön puolella ja myöskin voimavarojen puolella, mutta en ehkä nyt ihan tässä yhteydessä lähemmin osaa sanoa, mitä kaikkia ja mitä yksilöityjä toimenpiteitä tuohon tarvittaisiin. Sitten oli esillä omavalvonta, kysyttiin, onko se kantavaa ja riittääkö omavalvonta. Kyllähän omavalvontaa tarvitaan, ja kun siihen on ehkä pyritty nojautumaan entistä enemmän, niin kyllä siihen tietysti yksi perussyy on se, että kun ulkopuoliseen valvontaan ei ole riittävästi voimavaroja, niin sitten pyritään tehostamaan sitä omavalvontaa ja edellytetään näitä omavalvontasuunnitelmia. Minusta on ihan selvää, että omavalvontaa pitää olla, mutta yhtä selvää on se, että se ei yksinään riitä, vaan tarvitaan myös ulkopuolista valvontaa. Arvoisa puhemies! Ehkä tässä nyt omien muistiinpanojeni mukaan olivat ne suorat kysymykset, joihin pyrin vastaamaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q11887755,Male,1960-02-24,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2019-06-13T16:10:37,2019-06-13T16:18:54,Hyväksytty,1.1 2019_17_45,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Kiitoksia, oikeusasiamies Jääskeläinen. — Vielä kaksi puheenvuoropyyntöä tähän asiakokonaisuuteen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_46,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tuohon taksilainsäädännön uudistukseen, kun se liittyy myös tähänkin käsiteltävään asiaan minusta aika paljonkin: Taksilainsäädännön uudistuksen tavoitteenahan oli kolme asiaa: palvelut paranevat, hinta laskee ja saatavuus paranee. Käytännössä sen hengestä ei ole toteutunut mikään — muuta kuin tietysti täällä pääkaupunkiseudulla ja kaupunkiseuduilla, mihin on takseja tullut lisää. Erityisesti olen huolestunut maaseututaksien tilanteesta. Kun sitten Kelan kilpailutus tuli, niin käytännössähän se tarkoitti aika monen maaseututaksin leivän loppumista ja yrittäjälle lapun laittamista luukulle. Päivystysvelvoite hävisi maaseututakseilta. Käytännössä se tarkoittaa, että se Ilomantsin-mummo ei pääse kuin ambulanssilla yöaikaan sieltä mökiltään pois, ja käytännössä se ainut henkireikä, se kylätaksi, jonka pitäisi asiakas viedä lääkäriin ja esimerkiksi käyttää samalla kaupassa, on tällä hetkellä mahdoton käyttää. Minusta on tärkeää nyt selvittää, mitä tämä Kelan kilpailutus oikeasti sitten yhteiskunnalle maksoi. Pakko kertoa yksi tapaus vaalikentiltä: kiteeläinen vanha rouva oli mennyt Turkuun syöpähoitoon, 815 euroa maksoi se kyyti sinne, mutta kiteeläinen taksi ei voinut jäädä odottamaan sitä kahden tunnin hoitoa, vaan ajoi takaisin tyhjänä Kiteelle, ja perästä tuli taksi Turusta Kiteelle, 830 euroa, ja ajoi takaisin tyhjänä Turkuun. Tämähän tarkoittaa sitä, että taksit ajelevat tyhjinä ristiin rastiin ympäri maaseutua ja ympäri Suomea. Hallitusohjelmassa on minusta hyvin kirjattu niitä tavoitteita, mitä tämän lainsäädännön arvioinnin osalta pitäisi tehdä, mutta samalla pitäisi arvioida myös ne kustannukset, mitä tämä on maksanut yhteiskunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-06-13T16:19:02,2019-06-13T16:21:01,Hyväksytty,1.1 2019_17_47,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin tässä jotenkin niin kuin hyvin kiitollisena ja tyytyväisenä tätä keskustelua ja sitä, mitä sieltä salin oikealtakin laidalta kuuluu. Meillä on selvästi hyvin samanlaisia arvoja ja tavoitteita näissä aiheissa ja asioissa, mistä täällä tänään on puhuttu — ja näinhän sen pitäisi olla, että kaikki me, jotka täällä olemme, olemme ennen kaikkea ihmisen, lapsen, vanhuksen, vammaisen ja vanhemman puolella, ennen mitään muuta. Edustaja Purran puhe kosketti itseäni syvältä, ja haluan mainita, että meitä vanhempia on täällä enemmän. Itselläni on myöskin vammainen lapsi, mikä on se syy, minkä takia olen tänne päätynyt. Tavallaan toivon, että tilanne meillä Suomessa ei olisi ollut sellainen, että vanhemman täytyy käydä tällainen polku, että hän päätyy tänne, tähän saliin, jotta asiat muuttuisivat paremmaksi. Selvästi meillä on nyt yhteinen tahtotila, ja kun tätä keskustelua täällä kuuntelen, niin en hetkeäkään epäile, ettemmekö me yhdessä saisi näistä asioista parempia kuin mitä täällä nyt on esiin noussut. Kiitos näistä erinomaisista puheenvuoroista tänään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-06-13T16:21:04,2019-06-13T16:22:28,Hyväksytty,1.1 2019_17_48,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama huomio vielä tuosta taksiuudistuksesta: Siellä näkyy apulaisoikeusasiamies ottaneen tarkemmin pariin tapaukseen kantaa jo kuluneen vuoden aikana, ja sitten viitataan, että nyt tämän vuoden alkupuolella Kelan kanssa olisi syytä tarkemmin käydä läpi näitä epäkohtia ja niiden oikaisua. Varmaan vaalikentillä meistä kaikki ovat saaneet aika karkeita esimerkkejä siitä, miten onnettomasti se on sujunut, ja se selvin ristiriitahan on tuolla vammaispalvelulain puolella. Se toteuttamistapa, miten isolla alueella ja millä tavalla taksit on tilattu käytettäväksi, on suoraan oikeastaan määritelmän mukaisesti vastoin sitä vammaispalvelulain ideaa, että tarvitessaan saa kyydin. Tämä rohkaisisi minusta oikeusasiamiestä puuttumaan laveamminkin tähän, niin että tuodaan Kelan ja hallituksen tietoon tämä selvä ristiriita ja vauhditetaan niitä toimenpiteitä, joita tietysti hallitusohjelmassakin velvoitetaan hallitus tekemään. Mutta juuri tämä Kelan taksijärjestelmän ja vammaispalvelulain ristiriita on siinä määrin laaja ja koskee niin vaikeita ihmisryhmiä, että siihen normaalista poikkeavallakin tavalla pitäisi varmaan reagoida, että saadaan nopeasti korjaus toteutettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-13T16:22:29,2019-06-13T16:24:06,Hyväksytty,1.1 2019_17_49,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp,Nyt ei puhujalistalla tähän asiakokonaisuuteen enää ole pyydettyjä puheenvuoroja. Haluaako oikeusasiamies vielä näihin vastata? [Petri Jääskeläinen pudistaa päätään] — Selvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_50,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_17_51,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,"Puheenjohtaja! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavan opintotukilakia. Opintotukeen oikeuttavia opintoja koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettävän vastaamaan nykyistä soveltamiskäytäntöä. Opintotukilaista ehdotetaan poistettavan vaatimus, että opintojen hidastumisen syyn tulee olla tilapäinen. Tarkoitus on, että opiskelijan opintotukea ei keskeytetä, kun opintojen eteneminen hidastuu hyväksyttävästä syystä, kuten sairaudesta, vaikeasta elämäntilanteesta taikka esimerkiksi lukihäiriöstä tai näkö- tai kuuloaistin heikkenemisestä johtuvasta opiskeluvaikeudesta. Valiokunta katsoo, että selkeyttämällä säännöstä opintotuen jatkumisen edellytyksistä opiskelijan poikkeuksellisen elämäntilanteen aikana parannetaan toimeentulon osalta opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia opintojen suorittamiseen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan opintojen viivästymisellä ja siihen johtaneella syyllä tulee jatkossakin olla ajallinen yhteys, jolloin esimerkiksi ensimmäisenä opiskeluvuonna ollut vaikea elämäntilanne ei ole hyväksyttävä syy opintojen viivästymiseen kolmantena opintovuonna. Valiokunta pitää sinänsä tätä perustelua perusteltuna, mutta huomauttaa, että toisinaan syy—seuraus-suhteen aikajänne voi olla pitkäkin — esimerkiksi iso elämäntilanteen muutos tai traumaattinen kokemus voi heikentää opiskelukykyä vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta — ja sen takia valiokunta korostaa, että opintotuen saamisen edellytyksiä tulee opintotukilainsäädännön sallimissa rajoissa harkita yksilökohtaisesti opiskelijan tosiasiallinen tilanne huomioon ottaen. Samalla kuitenkin valiokunta pitää tärkeänä ratkaisukäytännön valtakunnallisen yhdenmukaisuuden toteutumista. Valiokunta pitää hyvänä myös ehdotusta muuttaa lainsäädäntöä niin, että muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa opintotuen saamisen edellytyksenä ei ole enää se, että koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään vuoden ajan. Valiokunta kiinnittää tämän lain käsittelyn yhteydessä huomiota myös mahdollisiin muutostarpeisiin opintotukilainsäädännössä, jotta siinä tulisi huomioiduksi ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä muuttunut opiskelu. Valiokunta korostaa, että ammatillisen koulutuksen reformista aiheutuneet muutokset tulee ottaa huomioon opintotukilainsäädännössä siten, että esimerkiksi lyhytaikaiset siirtymät oppisopimusmuotoiseen koulutukseen ja takaisin oppilaitokseen eivät katkaise opiskelijan opintotukioikeutta. Valiokunta pitääkin ehdottoman tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää pikaisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opintotukea koskevat ongelmat ja sen perusteella ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-06-13T16:25:27,2019-06-13T16:28:44,Hyväksytty,1.1 2019_17_52,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä opintotukiehtojen myöntämisen käytäntöjä joustavoitetaan. Opintotukioikeuden saamiseksi ei edellytetä enää, että koulutuksen järjestäjä on järjestämässä kyseistä koulutusta vähintään vuoden. Koulutuksen järjestäjällä pitää kuitenkin olla toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen. Tavoitteena on tietenkin tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen. Lisäksi lakia muutettaisiin niin, että siitä poistettaisiin vaatimus opintojen hidastumiseen vaikuttavan syyn tilapäisyydestä. Opiskelijan elämäntilanteessa voi tapahtua muitakin kuin sairauteen rinnastettavia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat opiskelua. Esimerkiksi lähiomaisen sairastuminen, lukihäiriö tai traumaattinen kokemus ovat esimerkkejä tällaisista opiskeluun vaikuttavista esteistä tai hidasteista. Ne on syytä huomioida, mutta tietenkin joku rajallinen aika pitää olla, opintotuki ei voi olla ikuista. Sivistysvaliokunta toteaa yksimielisesti myös, että opintotuen saamisen yhteydessä on tärkeää huomioida myös yksilökohtaisesti opiskelijan tosiasiallinen tilanne ja ratkaisukäytännön yhdenmukaisuuden toteutuminen valtakunnallisesti. Lisäksi sivistysvaliokunta nostaa vahvasti esille oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoiden tilanteen. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä muun muassa lyhytaikaiset siirtymät oppisopimusmuotoiseen koulutukseen ja takaisin oppilaitokseen eivät saisi katkaista opiskelijan opintotukioikeutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää näitä ammatillisen koulutuksen ongelmakohtia. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Perussuomalaiset ovat jo vuosien ajan korostaneet myös oppisopimuskoulutuksen tärkeää merkitystä, sillä työelämässä käytännön ammattitaito on korvaamatonta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-06-13T16:28:50,2019-06-13T16:31:24,Hyväksytty,1.1 2019_17_53,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edelliselle hallitukselle tästä mainiosta muutosesityksestä opintotukilakiin. Tarkoituksenahan on, että opiskelijan opintotukea ei keskeytetä, kun opintojen eteneminen hidastuu hyväksyttävästä syystä, kuten sairaudesta, vaikeasta elämäntilanteesta tai esimerkiksi lukihäiriöstä tai näkö- tai kuuloaistin heikkenemisestä johtuvasta opiskeluvaikeudesta. Näitä opiskelijoita, joihin tämä muutos vaikuttaa, on paljon. On ihan selvää, että opiskelijaa ei saa rangaista opintojen viivästymisestä tällaisissa tilanteissa. Nyt kun keskustelemme opintotuesta, esille on tuotava sekin, että opiskelijaa ei saa rangaista myöskään työnteosta. Kela karhuaa tänäkin vuonna pois opintotukea yli 40 000 opiskelijalta sen takia, että nämä ovat olleet Kelan mielestä liian ahkeria ja tehneet liikaa töitä. Tämähän on järjetöntä. Opintotuen vapaan tulon rajat estävät opiskelijaa tienaamasta ja kartuttamasta omaa osaamistaan ja luovat keinotekoista niukkuutta. Valtio menettää samalla miljoonia euroja nettotuloja. Arvoisa puhemies! Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan, joka edellisen hallituksen aikana teetettiin, haitallisista tulovaikutuksista päästäisiin laajasti eroon, jos esimerkiksi yhdeksän kuukautta opintotukea nostavan tuloraja olisi 18 000 euroa nykyisen 12 000 euron sijaan, eli vapaan tulon rajaa nostettaisiin 50 prosentilla. Verotulot ja tulonsiirrot huomioiden tämä vaihtoehto lisäisi selvityksen mukaan julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonalla eurolla vuodessa. Siis: paitsi että työteliästä opiskelijaa palkittaisiin, koko yhteiskunta voittaisi nettona lähes 6 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä on järkeä. Systeemi ei nykyisellään kannusta opiskelijaa toimeliaisuuteen tai hankkimaan työkokemusta ja osaamista. Työnteon pitää olla tilanteessa kuin tilanteessa kannattavaa. Opintotuen vapaan tulon rajoja pitää korottaa. Punavihreään hallitusohjelmaan ei nyt valitettavasti sisälly sitä, että työteliästä opiskelijaa palkittaisiin työnteosta. Kehotan hallitusta ottamaan nyt järjen käteen ja tuomaan eduskuntaan esityksen opintotuen vapaan tulon rajojen korottamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-13T16:31:39,2019-06-13T16:34:43,Hyväksytty,1.1 2019_17_54,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi edellisen hallituksen laatimaa lakimuutosta opintotuen joustavoittamiseksi. On hyvin tärkeätä, että myöskään niiden opiskelijoiden, joilla on vaikeuksia ja haasteita edetä opinnoissa — esimerkiksi juuri lukihäiriön tai kuuloon tai näköön liittyvien haasteiden vuoksi — toimeentulo ei vaarannu. Tämä on siis edellisen hallituksen lakihanke. Nyt toivon, että uusi hallitus lähtee kunnianhimoisemmin uudistamaan tätä opintotukea. Kolme vuotta sitten, kun olin Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana, esitimme, että Suomessa otettaisiin käyttöön opintotuen kannustinmalli, joka siis tarkoittaa sitä, että niillä opiskelijoilla puolestaan, jotka haluaisivat nopeammin valmistua, olisi tähän taloudellinen kannustin, joka samaan aikaan ei myöskään rankaisisi niitä ihmisiä, jotka opiskelevat pikkasen hitaammin. Eli toisin sanoen: jos suoritat esimerkiksi korkeakoulututkinnon, kandi ja maisteri, viiden vuoden tutkinnon, vaikkapa kolmessa vuodessa, niin sinä saat sen viiden vuoden opintotukimäärän kolmessa vuodessa. Tällä hetkellä erinäisistä syistä aika moni opiskelija tekee sitä, että he aamuisin ja iltapäivisin tosiaan opiskelevat esimerkiksi yliopistolla tai ammattikorkeakoulussa ja sitten illasta menevät töihin ja sellaisiin töihin, jotka eivät itse asiassa pätevöitä ollenkaan siihen ammattiin, mihin he ovat opiskelemassa. Näin ollen nämä opiskelijat pystyisivät opiskelemaan aamupäivällä sitä ammattia, iltapäivällä myöskin sitä ammattia ja saisivat kuitenkin aivan yhtä paljon opintotukea kuin sellainen opiskelija, joka päättää opiskella viisi vuotta mutta tehdä samaan aikaan töitä iltaisin. Eli on sellaisia opiskelijoita, joilla on hirveä hinku ja kiire päästä työelämään toteuttamaan sitä ammattia, joka on heille unelma ja johon he ovat opiskelemassa, ja jotka eivät haluaisi samaan aikaan puolestaan tehdä jotain aivan muuta työtä siinä rinnalla. On niitä, jotka haluavat, mutta sitten on näitä, jotka eivät halua. Valtion näkökulmasta tämä olisi ihan loistava juttu, koska tässähän käy sillä tavalla, että nämä ihmiset valmistuvat paljon nopeammin — joilla siis on edellytyksiä valmistua paljon nopeammin, joilla on sisäinen motivaatio opiskella paljon enemmän. He valmistuvat nopeammin, alkavat käymään oman alansa töissä, tuovat myöskin enemmän verorahoja valtiolle. Eli valtio hyötyy taloudellisesti, voidaan tukea julkisia palveluita paremmin, ja opiskelijalla on parempi asema toimeentulon osalta, jos haluaa opiskella nopeammin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-13T16:34:47,2019-06-13T16:37:43,Hyväksytty,1.1 2019_17_55,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,"Ja vielä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Laiho.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_17_56,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Opintotukilakia olisi tosiaan jatkossa tarpeen muuttaa, kehittää edelleen. Tämä nyt täällä ollut esitys pitää saada voimaan jo elokuun alusta, mutta jatkossa koko laki vaatii kokonaisvaltaista uudelleenarviota. Kannatan lämpimästi edustaja Vestmanin esille nostamaa työnteon rajojen nostamista opiskelijalla. Työnteonhan pitäisi olla aina kannattavaa, myös opiskeluaikana. Suhde työhön muodostetaan jo nuorena, ja jos me annamme sellaisen signaalin, että kannustetaan nuoria tekemään töitä, mikäli se heidän elämäntilanteensa huomioiden on mahdollista, niin se vain poikii Suomelle lisää hyviä työntekijöitä ja on elinkeinojen kannalta kannatettavaa. Eli jos opiskelija etenee hyvin opinnoissaan, tulorajojen pitäisi olla korkeammat, ja työnteon ei pitäisi olla este opintotuen saamiselle. Tässä on selkeä uusi kohde nyt nykyiselle hallitukselle, ja toivottavasti me näemme vielä tämän tulevan neljän vuoden aikana uuden opintotukilain valiokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-06-13T16:37:47,2019-06-13T16:39:30,Hyväksytty,1.1 2019_17_57,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, jonka myötä muun muassa lukihäiriöiset ja kuulo‑ ja näkövammaiset hyötyisivät siinä, että heidän opintotukeaan ei jatkossa keskeytettäisi — ja monet muutkin ryhmät, opiskelijat tästä hyötyisivät — on varsin kannatettava. Mutta yhdyn myös näihin täällä esitettyihin näkemyksiin siitä, että olisi tämän uuden Rinteen hallituksen syytä hyvin vahvasti harkita opintotuen tulorajojen korottamista. Nämä tulorajat eivät nähdäkseni ole nousseet useaan vuoteen. Kyllä niiden merkittävä nosto olisi viimeistään jo nyt ajankohtainen. Nimittäin opintojen aikainen työnteko lisää usein käytännön ymmärrystä opiskelijan omasta alasta ja voi itse asiassa jopa nopeuttaa opintoja. Ainakin kun itse opiskelin aikanaan 90-luvun lopulla diplomi-insinööriksi ja sain myös alaani liittyviä töitä jo opiskeluaikana, niin se kyllä auttoi sekä työnantajaa että myös itseäni opintojen etenemisessä. On toki muistettava, että opiskelijan valmistumisaika, opintojen kohtuullinen eteneminen on tärkeää, mutta voi olla niin, että kun sieltä työelämästä saa hyviä kokemuksia, niin myös opinnot etenevät nopeammin. Totta kai, kun ei olisi huolta omasta taloudellisesta toimeentulosta, myös opintoihin olisi helpompi panostaa. Arvoisa puhemies! Myös näiden omien kokemusteni perusteella voin todeta, että tämä opiskelujen ohessa tehtävä työ, varsinkin jos se liittyy siihen omaan alaan, parantaa kyllä opiskelijan työelämävalmiuksia ja mielestäni myös nopeuttaa työelämään kokoaikatyöhön siirtymistä sitten, kun opinnot ovat valmiit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-06-13T16:39:31,2019-06-13T16:41:33,Hyväksytty,1.1 2019_17_58,17/2019,2019-06-13,14.00,16.44,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todettava, että varsinkin juuri näitten opiskelijoitten kohdalla, jotka pystyvät tekemään iltapäivisin opintojen jälkeen sellaista työtä, joka nimenomaan hyödyttää heitä työelämän näkökulmasta, se totta kai tukee myöskin sitä opiskelua, ja näihin liittyen se, mitä tässä ovat esimerkiksi edustaja Savio, edustaja Vestman ja edustaja Laiho esittäneet, että tulorajoja tultaisiin korottamaan, on varsin järkevää. Tästä edellinen hallitus teki myöskin laskelmia: eli kun sitä tietyn verran nostettaisiin, niin valtion kassaan tulisi lisää tuloja. Eli sillä on positiivinen vaikutus myöskin julkiseen talouteen. Sen lisäksi täytyy todeta, että on tosiaan näitä ihmisiä, jotka eivät halua tehdä varsinaisesti jotain opiskelun ulkopuolista työtä vaan sitä opiskelua puhtaasti ja nopeammin, jotta pääsevät työelämään. Näin ollen tämä opintotuen kannustinmalli sekä näitten tulorajojen nosto, nämä molemmat työkaluna yhtä aikaa otettuna käytäntöön, parantaisivat monipuolisesti hyvin erilaisten opiskelijoitten asemaa. Nämä kaksi asiaa eivät ole millään tavalla ristiriidassa keskenään, eli nämä molemmat kannattaisi toteuttaa. Ja kukahan se tässä puhui, olikohan se nimenomaan edustaja Laiho, että nyt tehtäisiin se kokonaisuudistus ja -tarkastelu tälle opintotuelle. Tämä ehdottomasti uuden hallituksen kannattaisi tehdä, aivan ehdottomasti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2019+5.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-13T16:42:02,2019-06-13T16:43:39,Hyväksytty,1.1 2019_18_1,18/2019,2019-06-14,13.00,13.24,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lepäämässä  oleva  ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan  itsehallintolain 30 §:n muuttamisesta (HE 135/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 1/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_18_2,18/2019,2019-06-14,13.00,13.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä  oleva  ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan  itsehallintolain 30 §:n muuttamisesta (HE 135/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 1/2019 vp,"Ärade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Ahvenanmaan itsehallintolain 30 §:n muutos on jätetty lepäämään edellisellä vaalikaudella. Tämä on tehty sen takia, että itsehallintolaki on niin kutsuttu lex specialis, jota voidaan muuttaa vain perustuslain säätämisjärjestyksessä Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksella. Kun uusi eduskuntakausi on nyt alkanut, heräävät lepäämään jätetyt lakimuutokset jälleen eloon. Muutos on luonteeltaan ainoastaan lakitekninen, ja sillä huomioidaan kuluttajaneuvontatehtävien siirto maistraateilta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle valtakunnassa. [Hälinää] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Anteeksi, edustaja Löfström. — Pyydän salikeskustelut käytäväksi käytävällä, jotta kuulemme tämän puheenvuoron.] Arvoisa puhemies! Muutos merkitsisi sitä, että itsehallintolaissa lukisi sen sijaan, että tehtäviä, jotka tulevat Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, hoitaisivat Ahvenanmaan maakunnassa maakunnan viranomaiset. Muutoksella ei ole taloudellisia eikä hallinnollisia seurauksia. Ehdotus voitaneen hyväksyä nopeasti sen jälkeen, kun se on käsitelty perustuslakivaliokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2019+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2019-06-14T13:01:55,2019-06-14T13:03:53,Hyväksytty,1.1 2019_18_3,18/2019,2019-06-14,13.00,13.24,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Lepäämässä  oleva  ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan  itsehallintolain 30 §:n muuttamisesta (HE 135/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia esittelystä, edustaja Löfström. Tämä kysymys, jos sen oikein hahmotan, myöskin piirtyy niin, että tämä esitys on sinänsä aika pieni tekninen muutos, mutta kun samanaikaisesti on kuitenkin käynnissä myös laajempi kokonaisuudistus, niin jää tietysti kysymään, onko aihetta edetä osittaisuudistusten tietä vai pyrkiä Ahvenanmaan itsehallinnollisen aseman määrittelyssä kokonaisvaltaisempaan käsittelyyn. Tämä on sen vuoksi mielenkiintoinen, että Ahvenanmaa on joissakin tapauksissa, kukaties, erinomainen esimerkki tarjota lisäarvoa Euroopan sisälläkin niille jäätyneille tai konf-liktissa oleville itsehallintoalueille, jotka muodostavat turvallisuuden kannalta kriisipesäkkeenomaisia alueita. Ja jos Ahvenanmaan tapausta voidaan käyttää itsehallinnon vahvistamiseen osana muiden valtioiden keskinäisten konfliktien alueita, niin Ahvenanmaan asia tältä osin on poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja poliittisesti arvokas asia arvioitavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2019+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-06-14T13:04:47,2019-06-14T13:06:07,Hyväksytty,1.1 2019_18_4,18/2019,2019-06-14,13.00,13.24,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_18_5,18/2019,2019-06-14,13.00,13.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp,"Ärade fru talman! Det andra vilande lagförslaget om ändring av Ålands självstyrelselag handlar om en ändring av det ekonomiska avräkningssystemet för Åland. Det här är en del av den stora självstyrelserevisionen som pågått de senaste åren under ledning av den parlamentariska kommittén som leddes av president Tarja Halonen, och som föregicks av den så kallade Alec Aalto-rapporten. På grund av tidsbrist blev man inte under den förra mandatperioden färdig med hela självstyrelserevisionen. Man beslöt ändå att frikoppla de ekonomiska delarna eftersom man hade nått ett samförstånd kring dem och eftersom de också behövdes för att inte landskaps- och vårdreformen skulle strida mot Ålands självstyrelselag och således vara i strid med grundlagen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2019+4.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-06-14T13:06:29,2019-06-14T13:07:24,Hyväksytty,1.1 2019_18_6,18/2019,2019-06-14,13.00,13.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on paljon uusia kansanedustajia, ja muillekin kertauksen vuoksi: Vuonna 2013 oikeusministeriö perusti tämmöisen parlamentaarisen valmisteluryhmän uudistamaan Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntöä. Olin itse mukana tässä ryhmässä viime kaudella, ja me annoimme kesällä 2017 komiteanmietinnön. Perussuomalaisten jäsenenä toin kannanotoissani esille, että yleisesti, jos on rahoitusmallien muutoksia, ne ovat näissä esimerkeissä palvelleet usein Ahvenanmaata. Komiteassa ei tullut esille mitään sellaista, että Ahvenanmaa ei kykenisi nykyisellä rahoituksella hoitamaan sille kuuluvia tehtäviä. Kyse on perussuomalaisten näkemyksen mukaan enemmänkin siitä, että Ahvenanmaalla on koettu nykymalli epäoikeudenmukaiseksi ja katsottu, että Ahvenanmaan tulisi saada pitää kaikki kerätyt verot ja maksut Ahvenanmaalla. Tämä on meidän näkemyksemme. Ahvenanmaan talous ei ole heikossa kunnossa, vaan oikeastaan päinvastoin. Tätä tukee myös se, että Ahvenanmaan maakunta on velaton — kuten edustaja Adlercreutz eräänä päivänä täällä huudahti siitä, kun kotikunnassani Hyvinkäällä meillä tosiaan on 100 miljoonaa euroa velkaa ja meillä on vaikeuksia. Katsomme perussuomalaisissa näin, että Suomen talous on kokonaisuus ja kaikkien tulee jakaa vaikeat ja hyvät ajat tasapuolisesti. Tämä oli meidän viestimme sieltä komiteasta. Sitten kuitenkin, kun tämä sosiaali- ja terveysuudistus, sote-uudistus, viime kaudella kaatui seinään vaikka kuinka monennen kerran — ja ehkä olisi jo aika miettiä, kannattaako sitä nykymaakuntamallia vain jatkaa sellaisenaan — tästä syystä sitten hallitus toi eduskuntaan esityksen, koska tämä muutti Ahvenanmaan rahoitusmallia, ja sen ideana oli alun perin hallituksen omienkin esitysten mukaan — nämä ilmenevät täältä hallituksen esityksestä, joka tässä on pohjana — että kompensoidaan sen verran alemmalla tasolla, että ne kustannukset, joita siitä sote-uudistuksesta olisi Ahvenanmaalle tullut, olisi kompensoitu, tämä 3 miljoonaa euroa. No, sitten kävi ilmi näistä asiakirjoista, joista on keskustelu julkisuudessakin tämän vuoden helmikuussa, että Ahvenanmaa ei suostunut tällaiseen. Oikeastaan valtioneuvosto sitten ilmeisesti — ainakin joidenkin ministerien lausuntojen mukaan — pakotettuna, koska he halusivat viedä sote-asiaa eteenpäin, joutui suostumaan tähän Ahvenanmaan ehdotukseen. Otan sitaatin valtioneuvoston yleisistunnosta. Tämän vuoden helmikuun 6. päivältä on ministeri Terhon esittämä ponsi, joka alkaa näin: ”Hallituksen esitys Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamiseksi perustuu kokonaisuudistuksen valmistelun lisäksi oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen tarpeeseen ratkaista sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät Ahvenanmaan rahoituskysymykset” — ja huomatkaa seuraava lause — ”vaikka tällainen ratkaisu ei erillisenä olisi hyväksyttävissä. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen luo näin ollen oikeudellisen ja yhteiskunnallisen tarpeen esitetylle hallituksen esitykselle.” Elikkä tämä hallituksen esitys, joka nyt meillä on, käsitellään perustuslain säätämisjärjestyksessä, ja siksi tämä on tässä uudessakin eduskunnassa nyt toista kertaa. Tämä jätettiin lepäämään. Tässä on ollut ideana sote-asioiden ratkaiseminen. Sote on kaatunut. Tälle rahoituksen nostamiselle ei ole tällä hetkellä mitään tarvetta, ja kuten esimerkiksi edustaja Kanerva minusta oivallisesti sanoi, tässä on takana tämä kokonaisuudistus, jossa komiteassa itsekin olen istunut. Tässä olisi tarkoituksenmukaista tehdä se kokonaisuudistus. Täällä on ollut joitakin puheenvuoroja, että hyvin yhteisymmärryksessä tehtiin näitä lausuntoja, ja ainakin perussuomalaiset hyvin vahvasti toivat esille sen, että kaikki jakavat hyvät ja huonot ajat ja täällä ei ole erityisalueita, joille taataan aina se, että heillä on semmoiset ajat, että on velattomuutta ja on totuttu tiettyihin palvelutasoihin. Tässä tulee nyt selkeästi sitten rahoitusperusteen muutos aivan tästä edellisen kauden sote-uudistuksesta johtuen, ja itse asiassa toivonkin nyt, että ensinnäkin perustuslakivaliokunta mietintövaliokuntana hylkää tämän esityksen tarpeettomana ja toiseksi pitäisi tehdä tämä kokonaisuudistus ja kuulla rauhassa kaikki partit. Tämä tehtiin nimenomaan silloisten ministereiden kertomusten mukaan sote-uudistuksen eteenpäinviemiseksi. Niin sanotusti suostuttiin siihen, että Ahvenanmaa ei tule suostumaan alhaisempaan hyvitykseen. En nyt viitsisi käyttää ihan sitä kiristämis-sanaa tässä yhteydessä, mutta eipä paljoa puutu. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-14T13:12:23,2019-06-14T13:17:47,Hyväksytty,1.1 2019_18_7,18/2019,2019-06-14,13.00,13.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp,"Ärade fru talman! Ledamot Meris åsikt i de här frågorna är sedan länge känd. Tre stycken kommentarer för att lite öppna upp det som ledamot Meri tog upp: För det första att Åland skulle vara skuldfritt. Det stämmer bra att landskapet Åland är skuldfritt. Men på Åland finns det också 16 kommuner — som ledamot Meri känner till —och de är inte skuldfria utan de har också samma skuldsättningsgrad som till exempel Hyvinge eller andra kommuner i landet. Om du till exempel jämför Mariehamn med Hyvinge så är skuldsättningsgraden ungefär på samma nivå. Så det går inte att säga att Åland är skuldfritt även om man på landskapsnivå är skuldfritt, men det offentliga Åland är inte skuldfritt. För det andra gällande minister Sampo Terhos förslag i statsrådet under förra mandatperioden. Det hade vi ju också en lång diskussion om i grundlagsutskottet, där också Leena Meri var ledamot under förra perioden, och vi konstaterade också i grundlagsutskottets betänkande i det här ärendet att det var en åsiktsyttring från regeringens sida, från Sampo Terhos sida och de blå ministrarna i regeringen då, men att det inte har någon effekt på hela det här lagförslaget eller betänkandet från grundlagsutskottet. Grundlagsutskottet slog mycket tydligt fast att ändring av Ålands självstyrelselag är en så stor och allvarlig sak att den inte kan vara kopplad till några andra reformer, utan de här sakerna är helt oberoende av varandra. Så konstaterade grundlagsutskottet i sitt betänkande, och det är faktiskt så att regeringen är underställd riksdagen och att grundlagsutskottets åsikt här har mycket stor betydelse. Och sedan för det tredje gällande att den ekonomiska delen i förhållande till den helhetsrevisionen som man arbetade med i den parlamentariska kommittén som Tarja Halonen ledde, och där också Leena Meri och jag själv var med. Det här är en del av den helhetsreformen. Man plockade ut de ekonomiska delarna, och man har nått samförstånd mellan Åland och riket att gå vidare med de här ekonomiska delarna, och de passar helt perfekt ihop med den helhetsrevisionen som görs och kommer att fortsätta under den här mandatperioden. Så det är inga problem med den biten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2019+4.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-06-14T13:17:48,2019-06-14T13:20:19,Hyväksytty,1.1 2019_18_8,18/2019,2019-06-14,13.00,13.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla ei kyllä ole mitään muistikuvaa tällaisesta keskustelusta, jossa perustuslakivaliokunta nimenomaan olisi todennut, että ministereiden puheenvuoroilla ei olisi merkitystä, koska tämä on nimenomaan merkitty valtioneuvoston pöytäkirjaan. En muista tällaista keskustelua käyneeni missään yhteydessä. Toisaalta sitten taas hallitus toteaa itsekin tässä esityksessään itsehallintolain muutoksesta sivuilla 9—11, että tässä on kysymys sote-ratkaisusta. Itse jätin perustuslakivaliokunnan jäsenenä tästä eriävän mielipiteen, ja me äänestimme salissa tästä. En ainakaan löydä perustuslakivaliokunnan lausunnosta, mistä kuitenkin ne perustuslakivaliokunnan kannanotot käyvät ilmi, että perustuslakivaliokunnassa olisi todettu jotakin tämänsuuntaista, mitä Löfström esittää. Lisäksi kuulemisissa ja lausunnoissa Ahvenanmaan osalta kävi selkeästi esille se — niin kuin useissa keskusteluissa on käynyt esille — että kysymys on siitä, että halutaan enemmän rahoitusta Ahvenanmaalle. Tässä poliittisessa tilanteessa me perussuomalaiset katsoimme jo tuossa keväällä, kun äänestytimme tästä, että kun maakuntahallitus antaa sieltä jonkun viestin, että he suostuvat tähän tasoitusperusteeseen, niin katsoimme, että nyt olisi meidän aika antaa täältä viesti, että mepä emme suostu. Ei tämä voi mennä niin, että toinen sanelee lopputuloksen ja sitten muut vain kumileimasimena sen leimaavat. Kysymys on nimenomaan tästä, ja hallituksen puolesta minun mielestäni täysin selkeästi ilmaistiin se, että koska sote haluttiin viedä maaliin ja siitä tuli Ahvenanmaalle kuluja ja se piti kompensoida, niin lähdettiin sitten tämmöiseen ylikompensaatioon, noin 14 miljoonan kompensaatioon hallituksen ja valtiovarainministeriön omien laskelmien mukaan. Eli tässä pitää nyt erottaa kaksi eri asiaa. Ja jos edustaja Löfström haluaa verrata maakuntia ja kuntia, niin voidaan sitten verrata maakuntaa vaikka Suomen valtioon: olemme erittäin velkaisia. Eli ihan miten vaan. Hyvä, että te myönnätte sen, että siellä ollaan velattomia ja ollaan ehkä totuttukin siihen. Hyviä ja huonoja aikoja, jos me kerran olemme samaa valtakuntaa, pitää jakaa. Meillä ei pitäisi olla alueita, jotka ovat paremmassa asemassa kuin muut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-14T13:21:59,2019-06-14T13:24:32,Hyväksytty,1.1 2019_19_1,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmoituksia - Vaalien toimittaminen,"Valtioneuvoston nimittämisestä ja eduskunnan toimielinten järjestäytymisestä seuraa kansliatoimikunnan kokoonpanoon muutoksia, joiden johdosta puhemiesneuvosto ehdottaa, että kansliatoimikunta asetetaan uudelleen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_2,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmoituksia - Vaalien toimittaminen,Uudelleen asetettavan kansliatoimikunnan vaali toimitetaan keskiviikkona 19.6.2019 kello 14 pidettävässä täysistunnossa. Ehdokaslistat on jätettävä keskuskansliaan asian kiireellisyyden vuoksi viimeistään 19.6.2019 kello 11.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_3,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valiokuntien vaalit>>>Vaali VAA 9/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on valiokuntien vaalit. Totean, että vaalit ovat yksimielisiä ja että eduskunta valitsee valiokuntien jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat. Suuren valiokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu keskiviikkona 19.6.2019 kello 10.00 valiokunnan huoneeseen Pikkuparlamenttiin järjestäytymistä varten. Perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, puolustusvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, tulevaisuusvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu välittömästi tämän täysistunnon päätyttyä valiokunnan huoneeseen järjestäytymistä varten. Ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan, hallintovaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, sivistysvaliokunnan, talousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu tänään kello 15.15 valiokunnan huoneeseen järjestäytymistä varten.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_4,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali>>>Vaali VAA 10/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat. Valtuuskunnan jäsenille ilmoitetaan, että valtuuskunta kokoontuu tänään kello 14.55 kokoushuoneeseen A 116 järjestäytymistä varten.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_5,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali>>>Vaali VAA 11/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 5. asiana on Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat. Valtuuskunnan jäsenille ilmoitetaan, että valtuuskunta kokoontuu järjestäytymistä varten tänään kello 15.30 Pikkuparlamentin kokoushuoneeseen Vaahtera.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_6,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön  parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan vaali>>>Vaali VAA 12/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 6. asiana on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat. Valtuuskunnan jäsenille ilmoitetaan, että valtuuskunta kokoontuu järjestäytymistä varten keskiviikkona 19.6.2019 kello 13.15 A-rakennuksen kabinettiin 1.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_7,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan pankkivaltuutettujen vaali>>>Vaali VAA 13/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 7. asiana on eduskunnan pankkivaltuutettujen vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee pankkivaltuutetuiksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_8,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suomen Pankin tilintarkastajien vaali>>>Vaali VAA 14/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 8. asiana on Suomen Pankin tilintarkastajien vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee Suomen Pankin tilintarkastajiksi ja heidän varajäsenikseen edustajille jaetussa monisteessa luetellut henkilöt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_9,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vaali>>>Vaali VAA 15/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 9. asiana on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee valtuutetuiksi ja heidän varavaltuutetuikseen edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_10,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston vaali>>>Vaali VAA 16/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 10. asiana on Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee hallintoneuvoston jäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut henkilöt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_11,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan tilintarkastajien vaali>>>Vaali VAA 17/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 11. asiana on eduskunnan tilintarkastajien vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee eduskunnan tilintarkastajiksi ja heidän varajäsenikseen edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_12,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan kirjaston hallituksen vaali>>>Vaali VAA 18/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 12. asiana on Eduskunnan kirjaston hallituksen vaali. Eduskunnan kirjastosta annetun lain 2 §:n mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut hallituksen asiantuntijajäsenten ja heidän varajäsentensä valitsemista varten kolme valtionhallinnon asiantuntijaa, kolme oikeustieteellistä asiantuntijaa ja kolme valtiotieteellistä asiantuntijaa. Lisäksi Eduskunnan kirjaston henkilökunta on ilmoittanut hallituksen henkilökuntajäsenen ja hänen varajäsenensä valitsemista varten kaksi henkilöä kirjaston henkilökunnasta. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee eduskunnan kirjaston hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut henkilöt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_13,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan vaali>>>Vaali VAA 19/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 13. asiana on Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_14,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_19_15,19/2019,2019-06-18,14.00,14.08,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kyseessä pelkästään voimaantulosäännöksen muuttaminen, mutta haluan tässä yhteydessä todeta, että on erinomaista, että hallitusneuvotteluissa saimme sovittua, että nämä aselupakäytännöt yhdenmukaistetaan koko maassa siten, että ampuma-aselainsäädäntöä ei tulla kiristämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2019+14.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-18T14:07:42,2019-06-18T14:08:06,Hyväksytty,1.1 2019_20_1,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmoituksia - Valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat,Valiokunnat ovat 18. ja 19.6.2019 valinneet puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_20_2,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kansliatoimikunnan vaali>>>Vaali VAA 20/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on kansliatoimikunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_20_3,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 1 tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_20_4,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen Kelan valtuutettujen toimintakertomuksen vuodelta 2018. Kelahan on eduskunnan alainen ja valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, ja Kelan valvontaa hoitavat eduskunnan nimeämät valtuutetut ja valtuutettujen nimeämät tilintarkastajat. Kelan etuudet maksetaan Kelan etuusrahastoista, joiden kuluista tänä päivänä vastaa 80-prosenttisesti valtio ja 16 prosentista työnantajat ja vakuutetut sekä kunnat sitten pieneltä osaltaan. Kelan etuusmenot olivat kertomusvuonna eli viime vuonna lähes 15 miljardia euroa. Kelan valtuutettujen tavoitteena on ollut se, että toimintamenot pysyisivät alle 3 prosentissa kokonaiskuluista, ja tähän asti tässä ollaan onnistuttu, mutta edelliskaudella toimintamenot nousivat jo 3,4 prosenttiin, ja ne ovat jo yli 500 miljoonaa. Huomenna saamme lisätalousarvion, jossa tuodaan lisävoimavaroja Kelan toimintamenoihin, ja tältä osalta Kelan valtuutettujen puheenjohtajana sanon, että on välttämätöntä, että Kelan toimintakyvystä ja maksukyvystä pidetään huolta, mutta myös Kelan toiminnan vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta on huolehdittava. Valtuutetut ovat kokoontuneet kertomusvuonna kymmeneen yleiskokoukseen, ja nostan esille tässä esittelypuheenvuorossani joitakin asioita kertomusvuodelta. Täällä on paljon uusia kansanedustajia, ja totean, että tämä kertomus koskee Kelan valtuutettujen toimintaa ja tämän kertomuksen liitteinä ovat sitten myöskin koko Kelan toimintakertomus ja keskeiset tutkimustulokset Kelan tutkimuslaitoksesta. Sitten keskeisiin asioihin. Kelan hankinnoista totean sen, että Kela on julkinen ostaja, jonka tulee noudattaa hankinnoissaan hankintalainsäädäntöä, ja Kela teki todellakin kertomusvuonna parisataa hankintapäätöstä, mutta näistä hankinnoista valtuutetut käsittelivät erityisesti vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluita, Kelan korvaamia taksimatkoja ja sitten kuntoutuksen terapiahankintoja. Tulkkauspalveluthan kilpailutettiin jo vuonna 2017, mutta koska tähän hankintaan kohdistui niin paljon kritiikkiä niin palvelun käyttäjiltä kuin myöskin kansanedustajien tasolta ja eri tahoilta, niin siksi valtuutetut ja myöskin Kelan sisäinen tarkastus kävivät kilpailutuksen läpi. Mitään juridista huomauttamista ei löytynyt, mutta se, mikä tuli selväksi, on se, että kilpailutus ei ole ehkä se paras tapa Kelassa järjestää tämäntyyppisiä palveluita, ja sen takia Kelan pääjohtaja esitti, että lainsäädäntöä muutettaisiin sillä tavalla, että eräät Kelan järjestämät palvelut, kuten tulkkauspalvelut, siirrettäisiin rekisteröitymismenettelyyn, ja käytännössähän tämä tarkoittaisi sitä, että Kela määrittelisi hinnan ja laadun ja palveluntuottajat voisivat rekisteröityä Kelan palvelunjärjestäjiksi ja sitten palveluun oikeutetut henkilöt voisivat itse valita palveluntuottajan. Eli käytännössä siirryttäisiin Kelassa valinnanvapausmalliin. Kela kilpailutti toimintavuonna myös useita kuntoutuspalveluita, ja tällä valtuutettujen kaudella me olemme vahvistaneet Kelan valtuutettujen valvojan roolia teettämällä ulkopuolisia selvityksiä, ja kertomusvuonna teetimme selvityksen Kelan terapiapalveluhankinnoista, ja sanon, että hyvä, että teetimme tuon selvitysraportin. Tuo raportti sisälsi 14 suositusta Kelan tekemän kilpailutuksen kehittämiseksi. Siinä suositellaan Kelan hankintastrategian, hankintaohjeiden ja hankintatoimen uudistamista. Lisäksi selvityksessä kehotetaan vahvistamaan asiakasnäkökulman ja asiakastarpeen ymmärtämistä, hyviä hankinta- ja kilpailutuskäytäntöjä, markkinavaikutusten riittävää huomioonottamista sekä vastuullisuutta, ja myöskin Kelan riskienhallintaa suositeltiin uudistettavaksi. Eli merkittäviä huomioita tuli. Kelan valtuutetut vastaanottivat tämän ulkopuolisen arviointiraportin, ja pyysimme Kelan hallitusta käsittelemään tämän ja tekemään myöskin toimenpide-ehdotukset, miten Kelan toimintaa parannetaan. Kelan hallitus ei vielä ole näitä suosituksia ehtinyt tehdä, mutta seuraava Kelan yleiskokous tulee saamaan hallitukselta nämä parannusehdotukset. No, valtuutetut ovat käsitelleet Kelan korvaamia taksimatkoja ja niihin liittyviä hankintoja. Me olemme seuranneet tiiviisti palveluiden toteutumista ja laatua ja edellyttäneet Kelan puuttuvan viipymättä esille tulleisiin palvelupoikkeamiin, kuten puhelinpalveluiden pitkiin jonotusaikoihin sekä puutteelliseen kuljetusten toimitusvarmuuteen. Ajoittain seurasimme viikoittain tuon palvelun kehittämistä, ja voin tässä todeta, että palvelutaso parani syksyn 2018 aikana kaikkien maakuntien alueilla täysin tai lähestulkoon sopimuksen mukaiseksi lukuun ottamatta Uudenmaan maakuntaa, jossa palveluita ei saatu toimimaan. Tämän takia sitten Kela ja palveluntuottajat sopivat, että sopimus päätetään, ja kilpailutus tehtiin sitten uudestaan, mutta se menee sitten seuraavalle toimintakertomuskaudelle. Kelan valtuutettujen tavoitteena on myöskin ollut Kelan toiminnan avoimuuden lisääminen, ja omalta osaltamme olemme toimineet tässä. Olemme esimerkiksi laittaneet julkisesti nettiin Kelan valtuutettujen kokouksen esityslistan ja pöytäkirjan ja edellyttäneet tätä myöskin Kelan hallitukselta, koska Kelan toiminnan avoimuutta ollaan vahvasti peräänkuulutettu, ja Kelan hallitus on nyt myöskin noudattanut meidän suositustamme. Arvoisa puhemies! Kelan henkilöstö on kasvanut erityisesti perustoimeentulotuen siirron myötä. Toimintakertomusvuonna Kelassa oli töissä 7 700 toimihenkilöä, ja se on jo 460 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuotena. Me valtuutetut olemme pitäneet tärkeänä, että Kela on esimerkillinen työnantaja, ja pidän hyvänä sitä, että työhyvinvoinnin tunnusluvut ovat kääntyneet kasvuun organisaatiouudistuksen notkahduksen jälkeen ja yleisesti Kelan henkilöstö pitää Kelaa hyvänä työpaikkana. Heikoin arvosana on uudistumisella. Merkittävä osa henkilöstöstä ei pidä Kelaa kovin modernina organisaationa, joka toimisi taloudellisesti tehokkaasti tai ekologisesti vastuullisesti, ja tämä on merkittävä huomio, joka Kelan hallinnon on syytä ottaa huomioon. Sitten asiakaspalvelusta ja palveluverkosta, jota valtuutetut seuraavat — kansanedustajat tästä usein kysyvät: Me olemme pitäneet tärkeänä Kelan palveluiden hyvää saatavuutta. Kertomusvuoden lopussa palvelupisteitä oli 161 ja sitten pienempiä asiointipisteitä oli 138, ja palvelupisteissä palveltiin 2,6 miljoona kertaa. Erityisen tärkeänä olemme pitäneet sitä, että asioida voi muuallakin kuin netissä. Kelan nettipalvelut ovat kasvaneet: jo 70 prosenttia hakemuksista on tehty verkossa ja vain 30 prosenttia paperilla ja noin 1 prosentti suullisesti. Valtuutetut ovat vahvasti vieneet sitä viestiä, että pitää olla vaihtoehtoja — on mahdollisuus mennä toimistoon, varata aika tai saada sitten puhelimitse neuvontaa — niin että jokainen voi käyttää palveluita ja saada tarvitsemansa etuudet. No, mitä merkittävää sitten kertomusvuonna oli? Kela vahvisti it-osaamistaan ja it-palvelujaan, ja Kelaan perustettiin myöskin it-keskus. It-keskuksen johtajaksi valittiin Valtiokonttorin digijohtaja Nina Nissilä, ja häntä Kelan valtuutetut myöhemmin esittivät Kelan kolmanneksi johtajaksi, kun Mikael Forss jäi eläkkeelle. Eli presidentti nimitti Nina Nissilän Kelan johtajaksi kertomusvuonna. Asiakastyytyväisyys on pysynyt 7,5:ssä asteikolla 0—10. Se on jämähtänyt vähän alhaisemmalle tasolle, ja tähän olemme erityisesti halunneet kiinnittää huomiota. Arvoisa puhemies! Kelan riskienhallinta on asia, josta olemme erityisesti olleet huolissamme. Kun asetimme ulkoisen arviointiryhmän arvioimaan perustoimeentulotuen siirtoa ja sen toimeenpanoa, niin siinä tuli vahvasti esille se, että Kelan riskienhallinnassa on vakavia puutteita, ja sen pohjalta Kelaan onkin perustettu koko organisaation tasolla riskienhallintaa tukeva riskienhallintaverkosto. Tämän lisäksi Kelan valvontatilintarkastusyhteisö teki Kelan riskienhallinnasta tarkastuksen ja myöskin huomasi siinä parannettavaa ja teki suositukset, ja nyt valtuutetut edellyttävät, että pääjohtaja esittelee uusille valtuutetuille, miten suositukset ovat toteutuneet. Mutta ihan viimeisenä, vaikka aika alkaa loppua, toivon, että voin todeta sen, että Kansaneläkelaitoksen rooli on hyvin paljon muuttunut siitä, mitä se oli silloin, kun se perustettiin maksamaan kansaneläkettä. Tällä hetkellä Kela maksaa 15 miljardia euroa etuuksia, ja Kelan maksamista etuuksista valtio kustantaa 80 prosenttia. Rooli on muuttunut paljon, mutta Kelaa koskeva lainsäädäntö ei ole muuttunut sen mukana, ja sen takia Kelan valtuutetut asettivat ulkopuolisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään todellakin, vastaako Kelan ohjaus ja valvonta sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita. Olemme saaneet tuon työryhmän esityksen. Se oli pääosiltaan yksimielinen, ja työryhmä esittää, että jatkossa Kelan pääjohtajan ja johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus. Tuo muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta. Selvitysryhmä esitti myös johtajien virkojen muuttamista määräaikaisiksi, eli ei ole mitään perustetta, että tänä päivänä Kelan johtaja nimitetään [Puhemies koputtaa] eläkevirkoihin. Ihan lopuksi haluan sanoa, että pidän välttämättömänä, että tämä valmistelutyö laitetaan käyntiin, ja pidän hyvänä, että hallitusohjelmassa oli myöskin kirjaus [Puhemies koputtaa] Kelan hallinnon uudistamisesta. Ja ihan viimeisenä totean sen, että Kelan valtuutetut ovat esittäneet, että eduskuntaryhmät nimeäisivät parlamentaarisen työryhmän tätä uudistusta viemään eteenpäin, ja toivon, että ryhmien puheenjohtajat tuon työryhmän asettavat. Tässä joitakin nostoja tästä kertomuksesta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-06-19T14:06:00,2019-06-19T14:18:00,Hyväksytty,1.1 2019_20_5,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan kiittää edustaja Sarkomaata mielenkiintoisesta ja hyvästä, kattavasta esittelystä. Keskustapuolue on puolue, joka haluaa pitää sairaiden, vammaisten ja vanhusten puolta ja heistä huolta. Täällä eduskunnassa kaksi kuukautta toimittuani olen huomannut sen, että me kaikki haluamme pitää heikoimmista huolta. Ne eivät ole olleet vain vaalipuheita, vaan se on meille kaikille sydämenasia. Päämäärä meillä on yhteinen: luoda yhteiskunta, jossa jokaisesta pidetään huolta. Keinot tosin vaihtelevat, ja niiden yhteensovittamisessa tarvitaankin juuri keskustelua, jota nytkin voimme käydä, ja yhteistyötä. Kelan valtuutettujen kertomus on tärkeä dokumentti, koska se antaa huolenpitoon suuntaviivoja. Esimerkiksi Kelan kuntoutuksen ja taksipalvelujen saatavuudessa on parannettavaa. Toivoisi, että voisimme saada nykyistä paremmin kuntoutusta myös yli 65-vuotiaille. Moni työiän ylittänyt hyötyisi kuntoutuksesta ja kaipaa sitä. Haluan tuoda myös sen esille, että arvostan sitä, että Kelan valtuutetut ja Kela ovat kertomuksen mukaan kuunnelleet herkällä korvalla kansalaisten palautteita ja keskustelleet niistä pitkin vuotta. Kelan palveluita käyttävät erityisesti kaikkein köyhimmät ja kipeimmät. Meillä keskustassa on selkeä näkemys siitä, että meidän täytyy vahvistaa huolenpitoa heikoimmassa asemassa olevista ja että se on mahdollista vain, jos julkinen taloutemme on kunnossa. Ilman työtä ja työn tuomia verotuloja emme voi huolehtia heikoimmista. Valtuutettujen kertomuksen liitteenä oleva Kelan toimintakertomus toteaakin, että sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siitä johtuvaan paineeseen pienentää julkisia menoja. Kertomuksessa mainitussa työttömien aktiivimallissa on ollut puutteita, mutta tavoite siinä on ollut hyvä, ja se on osaltaan myös parantanut maamme työllisyyttä. Tämä työllistävä vaikutus tunnustetaan myös uudessa hallitusohjelmassa, jossa sovitaan, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan sitten, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Aktivointi on tärkeää ja kannatettavaa mutta kyykyttäminen ei, ja siksi on hyvä, että aktiivimallia jo korjattiinkin, kun puutteita havaittiin. Nyt kun olemme saaneet hallitusohjelmaan monia Kelaa koskevia kirjauksia, pidän tärkeänä sitä, että otamme huomioon tässä toimintakertomuksessa mainitun valtuutettujen toiveen siitä, että eduskunnan valiokuntatyöskentelyyn on tärkeää saada mahdollisimman tarkka arvio siitä, miten lainmuutokset vaikuttavat Kelan resursseihin. Lisäksi valtuutetut korostavat, että lakeja muutettaessa toimeenpanijalle tulee varata riittävä aika muutokseen valmistautumiselle. Riittävä määrä työntekijöitä Kelassa on sekä Kelan henkilökunnan että asiakkaan ja koko yhteiskunnan etu. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, perustoimeentulotuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet. Hallitusohjelmassa on runsaasti näitä koskevia parannuksia, ja lisäksi päätettiin käynnistää suuri sosiaaliturvauudistus ja toteuttaa sote-uudistus. Näissä luonnollisesti Kelan rooliin tulee suuria muutoksia, ja Kela tulee olemaan niissä merkittävästi mukana. Pidän erittäin hyvänä myös sitä edustaja Sarkomaan esille nostamaa huomiota, että hallitus onkin jo huomioinut ohjelmansa vaikutuksia Kelaan kohdentamalla eilen julkistetussa lisätalousarvioesityksessä 5,5 miljoonaa euroa Kelan toimintamenoihin. Haluan puolestani kiittää Kelan valtuutettuja työstä, jota olette tehneet, ja tästä kertomuksesta. Toivon, että välitätte kiitokset myös Kelan henkilökunnalle. Kelan henkilökunta on, niin kuin tästä toimintakertomuksesta ilmenee, joutunut sopeutumaan ja saanut sopeutua moniin muutoksiin ja venynyt suomalaisten, heikoimmassa asemassa olevien, parhaaksi. Eilen valitsimme täysistunnossa keskuudestamme uudet Kelan valtuutetut tulevalle kaudelle. Toivotan teille onnea ja siunausta tuohon tehtävään. Kelan varavaltuutetuksi valittuna luin kertomusta hyvin mielenkiinnolla ja ajattelen, että tässä on esimerkiksi juhannukseksi hyvää luettavaa meille kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-19T14:19:00,2019-06-19T14:24:21,Hyväksytty,1.1 2019_20_6,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan minäkin kiittää edustaja Sarkomaata tämän Kelan valtuutettujen kertomuksen hyvästä esittelystä, ja kiitos myös edustaja Aittakummulle hyvästä puheenvuorosta. Edustaja Aittakumpu tuossa esitteli laajasti näitä Kelan edunsaajaryhmiä, ja kyllähän se näin on, että Kela laajasti koskettaa jokaisen suomalaisen elämää, sen eri vaiheissa. Yksi sellainen aivan erityisen tärkeä vaihe kuitenkin on opiskeluaika, jolloin nuori ihminen rakentaa niitä valmiuksiaan, ja toisaalta hänelle myöskin muodostuu kuva siitä yhteiskunnasta, jota hän sitten osaltaan alkaa rakentamaan: kannustaako Suomi tekemään parhaansa, kannustaako Suomi tekemään työtä ja yrittämään. Niin kuin tuolta Kelalta saaduista tiedoista voidaan lukea, niin tänäkin keväänä Kela on joutunut lähettämään 40 000 nuorelle suomalaiselle kirjeen, että heiltä peritään takaisin opintotukea, jota ovat saaneet, ja syy takaisinperintään on se, että he ovat opintojensa ohella tehneet liikaa töitä. Tämä, että Kela joutuu näitä takaisin perimään, ei tietenkään ole Kelan vika — Kelahan vain toimeenpanee niitä lakeja, joita eduskunta on säätänyt. Mutta me olemme kokoontuneet näille valtiopäiville lakeja säätämään, ja siksi haluan herätellä keskustelua siitä, että opintotuen tulorajoja ei ole tarkistettu 12 vuoteen. Tuossa viime talvenahan Palkansaajien tutkimuslaitos teki tutkimuksen, jossa tosiaan tultiin siihen johtopäätökseen, että tästä opintotuen alhaiseksi jääneestä tulorajasta, joka nykyisin on siis tuo 12 195 euroa vuodessa, aiheutuu merkittävät hyvinvointitappiot. Näiltä 40 000 opiskelijalta Kela haluaa periä takaisin 43,3 miljoonaa euroa opintotukia. No, tämä tietysti voi jostain kuulostaa siltä kuin valtio siinä pärjäisi, mutta näin ei ole, vaan tämä tutkimus selvästi osoittaa, että jos opintotuen vapaan tulon rajaa korotettaisiin 50 prosentilla eli se nousisi tasoltaan noin 18 000 euroon vuodessa, niin opiskelijoiden tekemä työmäärä kasvaisi, keskimäärin noin 600 euroa opiskelijoiden vuosiansiot nousisivat ja tämän lopputulemana valtion nettotulot kasvaisivat 5,9 miljoonaa euroa vuosittain. Tässä istunnossa myöhemmin käsitellään pienempää teknistä muutosta opintotukilain osalta, mutta toivoisin, että kun tätä keskustelua nyt sitten herätellään ja kun viime viikolla [Puhemies koputtaa] hallituksen ohjelmasta keskusteltiin, niin hallituspuolueet nyt sitten ottaisivat sydämenasiakseen myös tämän [Puhemies koputtaa] opiskelijoiden asian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-06-19T14:24:22,2019-06-19T14:27:35,Hyväksytty,1.1 2019_20_7,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Sari Sarkomaata, Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtajaa, hyvästä esittelystä ja myös tästä toimintakertomuksesta, joka on mielestäni kyllä hyvin informatiivisesti ja selkeästi laadittu. Siitä on helppo saada kuva Kansaneläkelaitoksen tilasta ja myös niistä ajankohtaisista haasteista, joita Kelalla on edessään. Edustaja Sarkomaa totesi, että tällä tarkasteltavalla toimintakaudella valtuutetut asettivat ulkopuolisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään Kelan tulevaisuutta, selvittämään sitä, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa, asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita. Kansaneläkelaitos on historiallinen organisaatio, joka on varsin toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa aikoinaan perustettu, ja sosiaaliturva, jota Kela hallinnoi, on kyllä huomattavan paljon muuttunut tänä aikana. Tuo selvitysryhmä, joka luovutti raporttinsa, piti tärkeänä, että Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta vahvistetaan. Meillä on ollut kokemuksia tilanteista, joissa Kansaneläkelaitoksen toimintaan on tullut aika merkittäviä haasteita muuttuneiden lainsäädäntöjen vuoksi. Yksi tällainen oli perustoimeentulotuen myöntäminen, joka siirtyi Kelalle vuoden 2017 alussa. Melko pian, heti siinä vuoden alussa tapahtuneen muutoksen myötä, käsittely ruuhkautui ja käsittelyajat viivästyivät, ja se aiheutti melkoisia vaikeuksia monille kansalaisille. Tuossa yhteydessä kirkastui se, että sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusmahdollisuudet Kelan toimintaan olivat aika heikot, koska suoraa ohjausmahdollisuutta ei ole. Samalla täytyy muistaa se, että Kansaneläkelaitos toimii eduskunnan valvonnassa eli se on meidän valvonnassamme oleva laitos — itsenäinen sosiaaliturvalaitos, jolla on oma hallinto ja talous — ja valvontaa hoitavat nuo 12 eduskunnan nimeämää valtuutettua. Kelan toiminnalla on todellakin iso merkitys yhteiskunnassa. Monen ihmisen toimeentulo on riippuvainen Kelan toiminnasta — siitä, saadaanko nuo päätökset viivytyksettä ja sovitussa aikataulussa. Suuresta yhteiskunnallisesta merkittävyydestä johtuen olisi perusteltua, että myös Kelan valtuutettujen kokoonpano olisi parlamentaarisesti kattava. Tästähän käytiin keskustelua viime kaudella, ja olen ymmärtänyt, että puheenjohtajakin on ollut sitä mieltä, että kaikilla eduskuntaryhmillä tulisi olla jonkinlainen edustus tuossa valtuutettujen joukossa. Viime kaudella — ja näin on nyt tämän uudenkin päätöksen mukaan — esimerkiksi kristillisdemokraateilla ei ollut omaa valtuutettua näitten valtuutettujen joukossa. Se johtaa käytännössä siihen hankalaan tilanteeseen, että esimerkiksi kun kansalaiset ottavat meidän edustajiimme yhteyttä, niin meillä ei ole oikein mitään välineitä, miten niitä asioita hoitaisimme, vaikka olemmekin edustajina suorassa vastuussa Kelan toiminnasta. Emme voi tehdä kirjallisia kysymyksiä hallitukselle, koska hallitus ei siitä vastaa, sosiaali- ja terveysministeri ei ole suoraan Kelasta vastuussa. Eikä ole mitään muodollista välinettä, jolla me kansanedustajat taas voisimme Kelan valtuutettuihin olla yhteydessä ja heiltä vaatia sitä vastuunkantoa, ei ole mitään sellaista välinettä, jota tässä voisi käyttää, muuta kuin sitten tietenkin ihan tavanomainen käytäväkeskustelu, johon on kaikilla tietenkin mahdollisuus. Ja kun edustaja Sarkomaakin otti esille tässä sen, että valtuutetut päättivät esittää eduskuntaryhmille, että asian jatkotyöstämiseen asetettaisiin parlamentaarinen työryhmä, niin pidän tätä kiireellisenä hankkeena ja toivon, että tämä parlamentaarinen kattavuus olisi yksi keskeinen asia, jota tuolla työryhmässä pohdittaisiin. Jos ajatellaan Kansaneläkelaitoksen tulevia haasteita, niin ne liittyvät kyllä näihin suuriin lainsäädäntöuudistuksiin. Meillä on edessämme toivon mukaan mahdollisimman pian uudistus, joka koskee koko sosiaaliturvaa. Tässä yhteydessä toivon, että Kansaneläkelaitos on paremmassa valmiudessa kuin silloin vuonna 2017, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelalle, jotta kansalaisten kannalta tärkeiden etuuksien kohdalla ei tapahdu viivästyksiä, jotka vaikeuttavat kansalaisten arkea. Ja siinä yhteydessä ajattelen, että olisi tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät olisivat siellä valtuutettujen joukossa edustettuina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-06-19T14:27:35,2019-06-19T14:34:06,Hyväksytty,1.1 2019_20_8,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vuonna Kela maksoi perustoimeentulotukea 716 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa meni nuorille, täysi-ikäisille alle 25-vuotiaille. Toimeentulotukihan on tarkoitettu viimesijaiseksi lyhytaikaiseksi tukimuodoksi auttamaan tilapäisen vaikean tilanteen yli. Kelan tietojen mukaan toimeentulotukiasiakkuudet erityisesti nuorten kohdalla ovat kuitenkin osin muuttuneet pitkäaikaisiksi, mikä ei ole tämän tuen alkuperäinen tarkoitus. Toimeentulotukiriippuvuutta on pyrittävä ennaltaehkäisemään ja auttamaan nuoria mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kelan tulee omien ohjeidensa mukaisesti ilmoittaa hakijan asuinkuntaan, mikäli alle 25-vuotiaan pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana ollut vain toimeentulotuki. Tämä on ehdottomasti tarpeellinen toimenpide mutta ei yksinään riitä auttamaan nuoria. Myös Kelan Ohjaamo-toiminnassa mukana oleminen on ollut tärkeää nuorten kannalta. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kannalta on hyvin ongelmaista, että he voivat hakea pitkiäkin aikoja toimeentulotukea kirjallisesti tapaamatta koskaan ketään kasvotusten. Tällainen käytäntö ymmärrettävästi vain passivoi ja vahvistaa syrjäytymiskierrettä. Jokainen toimeentulotukea saava nuori pitäisi ainakin omasta mielestäni tavata henkilökohtaisesti ja auttaa nuorta hänen tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. Erityisesti nyt perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirryttyä Kelalle on varmistettava, että saumaton yhteistyö Kelan ja sosiaalityön välillä onnistuu. Kysyisin paikalla olevilta Kelan valtuutetuilta: onko mahdollisesti Kelan suunnalta tiedossa uusia toimenpiteitä nuorten tukemiseksi ja auttamiseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-06-19T14:34:08,2019-06-19T14:36:03,Hyväksytty,1.1 2019_20_9,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksesta 2018 ja erityisesti edustaja Sarkomaan selkeästä asian esittelystä. Yksi vuoden 2018 merkittävimmistä etuushankkeista oli kansallisen tulorekisterin käyttöönoton valmistelu. Kela on osallistunut alusta lähtien tulorekisterin tuottamiseen. Tulorekisterin käyttöönoton tavoitteena on edistää palveluiden automatisointia ja helpottaa merkittävästi etuuksien hakemista. Tulorekisterin ansiosta monia etuuksia voidaan vuoden 2019 alusta lähtien myöntää ajantasaisten tietojen pohjalta ja aikaisempaa nopeammin, hyvä niin. Vuodenvaihteessa voimaan tullut laki tulorekisteristä on kuitenkin aiheuttanut jonkun verran haasteita erityisesti urheiluseuroissa. Avaan asiaa hiukan tarkemmin. Haasteena on erityisesti juniorituomareille maksettavat palkkiot, jotka summasta ja saajan iästä riippumatta on ilmoitettava tulorekisteriin viiden päivän sisällä maksusta. Seuraavassa eräs tosielämän esimerkki urheiluseuran toiminnasta: Seuran toiminnassa juniorituomareita oli kauden aikana 80 henkilöä, ikähaarukka 8 vuodesta ylöspäin. Tuomaripalkkio oli 5—20 euroa per peli. Pelikausi oli toukokuu—syyskuu eli viisi kuukautta. Jokainen tuomari tuomitsi joka kuukausi, palkkatapahtumien määrä on näin ollen 5 kertaa 80 eli 400 kappaletta. Käytössä olevassa kirjanpito- ja palkanmaksuohjelmassa palkkatapahtuman hinta on 7 euroa kappale, ja siihen tilitoimiston työ päälle, eli 10 euroa kappale. Tällöin tämän toiminnan kustannukset urheiluseuralle olivat 4 000 euroa. Monet joukkueet ovat aikaisemmin maksaneet tuomaripalkkiot omista käteiskassoistaan. Tällöin joukkueiden taustahenkilöiden pitäisi hoitaa itse ilmoitukset, esimerkiksi Suomi.fi:n kautta. Vapaaehtoisille seuratyöntekijöille tämä on melkoinen kuormitus. Toinen vaihtoehtohan on, että palkkiomaksulaput lähetetään tilitoimistoon, joka hoitaa tulorekisteri-ilmoitukset. Tällöin kustannukset ovat vielä suuremmat. Kun pelejä on lähes joka päivä ja useampikin peli samana iltana, ilmoituksia tulee valtava määrä. Jos toimitaan niin, että kaikki palkkiot maksetaan tuomareiden pankkitileille tilitoimiston kautta, niin kustannusarvio on siis tuo mainitsemani 4 000 euroa. Käytäntö menee kuitenkin useimmiten niin, että tuomari ottaa kuittaukset joukkueelta tuomitsemistaan peleistä ja lähettää kuun lopussa ilmoituksen tilitoimistoon. Tuomaripalkkiot pitäisi maksaa seuran yleiskulutililtä, minkä jälkeen ne laskutetaan joukkueelta. Eli tulee paljon lisätyötä aikaisempaan verrattuna. Jos tilitoimisto tekee erittelyn tuomaripalkkioista joukkueittain, lisäkustannukset ovat vielä suuremmat. Tuomaripalkkiot ovat siis työkorvausta, josta ei makseta sivukuluja, eikä suurimmasta osasta mene veroja. Voittajia tässä asiassa ei oikein ole. Valmentajien kilometrikorvaukset, pelaajapalkkiot ynnä muut eivät ole niinkään ongelma, vaan nimenomaan nämä juniorituomareiden palkkiot ja niiden yhteys tulorekisteriin. Arvoisa puhemies! Ilman juniorituomareitakaan asioita ei pystytä hoitamaan, sen me tiedämme varmasti kaikki. Juniorituomarina olohan on vähintään yhtä kasvattava kokemus kuin pelaaminenkin. Vaatii rohkeutta olla yksin tai kaksin aikuisten valmentajien edessä. Tämä sama ongelma toistuu monessa eri lajissa. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman sivulla 79 sanotaan seuraavasti: ”Kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa puretaan ja lupakäytäntöjä kevennetään. Selvitetään ja poistetaan pikaisesti muun muassa tulorekisterin aiheuttama tarpeeton kansalaistoimintaa häiritsevä hallinnollinen taakka pienille yhdistyksille.” Tämä on hyvä kirjaus, eli hallitusohjelma ottaa asiasta koppia. Tämä toivon mukaan johtaa toiminnan järkevöittämiseen. Seuratoiminnan hallinnollista taakkaa on vähennettävä ja toiminnan ketteryyttä on lisättävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-06-19T14:36:06,2019-06-19T14:41:45,Hyväksytty,1.1 2019_20_10,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitoksia esittelystä. Valtuutettujen kertomus on myös kirjallisessa muodossaan helposti luettavaa ja helposti lähestyttävää, ja siinä mielessä kiitokset myös koko valtuutettujen toimintakertomuksen laatineille tahoille. Kelan toiminta on suomalaisten pienituloisten ihmisten kannalta tärkeä ja koko yhteiskuntaa kannatteleva järjestelmä, mutta keskityn nyt ehkä enemmän Kelan korvaamiin taksimatkoihin. Nyt tässä kertomuksessa kuvataan ehkä selkeämmin se, miksi näin kävi, miksi Kelan taksipalveluiden osalta uudistuksen myötä aiheutui sekaannusta ja puutteita palveluissa. Aiemmin täällä käsitellessämme valtuutettujen kertomusta edellinen liikenneministeri kiisti sen yhteyden, että taksilaki olisi sinällään aiheuttanut sen, mutta nyt tässä kertomuksessa on kuvattu se, että se olisikin vaatinut lakiesityksen eikä sitä pelkällä asetuksella olisi voitu tehdä. Nyt tämä avaa sen asian, mitä ja kuinka sattui, ja siitä on hyvä lähteä kehittämään toimintoja. On kuvattu hyvin, kuinka Kelassa on tiedostettu nämä ongelmat, joita korvattaviin taksipalveluihin tulee. Täällä kuvataan hyvin, mitä kaikkea on tehty, kuinka paljon on annettu sakkoja ja kuinka paljon kilpailutusta ollaan pyritty kehittämään, ja palvelujen tarjontaan on tullut selkeästi parannusta. Kuitenkin itse pohdin sitä, että jos vaikkapa kunta kilpailuttaa vaikkapa maansiirtokuljetuksia omaavia yrityksiä, niin kyllä siinä kilpailutusvaatimuksessa yleensä edellytetään, että kilpailuun osallistuvalla on sitten sellainen kalusto, jolla voidaan suorittaa tämä toimenpide. Eli kun katsoo tätä puhelinpalveluitten osalta, niin edelleenkin tämä on puutteellista, ja nyt toivoisin, että valtuutetut omalta osaltaan vievät Kelan kilpailutusta kehittäville tahoille pyynnön ja vaatimuksen, että kilpailutilanteessa toimittajalla, joka haluaa osallistua kilpailuun, pitää olla käytännössä riittävät resurssit, joilla voidaan turvata se, sillä jos saadaan jalka oven väliin, niin sakot eivät välttämättä [Puhemies koputtaa] tee liiketoiminnasta kannattamatonta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-06-19T14:41:45,2019-06-19T14:44:55,Hyväksytty,1.1 2019_20_11,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä kiitän Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaata erittäin hyvästä toimintakertomuksen esittelystä. Kansaneläkelaitos on Suomessa paljon vartija. Kelan kanssa asiointia on lähes mahdotonta väistellä koko elämän ajan, joten sen toimintakyky heijastuu suuren ihmisjoukon arkeen. Kelan valtuutettuna olen seurannut toimintaa läheltä jo pidemmän aikaa, ja voin todeta vilpittömästi — ja uskon, että moni valtuutettu yhtyy tähän ajatukseen — että Kela yrittää pysyä palveluissaan ajan hermoilla ja pyrkii resursseihin suhteutettuna niin hyvään asiakastyytyväisyyteen kuin mahdollista. Kelan toiminnasta valitetaan julkisuudessa varsin paljon, mikä johtuu varmasti osin käsiteltävien asioiden monimutkaisuudesta sekä tulkinnanvaraisuudesta. Kelan toiminta on erittäin merkityksellistä myös Suomen talouden kannalta, ja sen hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat vuonna 2018 yhteensä 14,87 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2017 verrattuna oli 0,2 prosenttia, ja etuusmenot olivat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna reilut 6 prosenttia. Toimintakulut ylsivät yli 0,5 miljardiin, joten silläkin on siis todella väliä, kuinka Kela johtaa ja hallinnoi toimintaansa. Kilpailutus ja vammaisten kuntoutuspalvelut ovat yhtälö, joka ei oikein toimi. Se aiheuttaa suuria ongelmia monille. Taksiuudistus on asia, joka ei ole mennyt nappiin. Kela-kyydeissä ilmenee ongelmia edelleen. Ongelmakohdat on kuitenkin tunnistettu, ja muun muassa Kela-taksijärjestelmä pitää saada nykyistä toimivammaksi mahdollisimman pian. Ongelmat pitää korjata, kun ne havaitaan. Poliitikkojen ja median luoma paine on aiheellista, ja odotan myös itse taksiasiaan liittyen tosielämän tasolla näkyviä parannuksia. Vuonna 2018 asiointimäärät asiakaspalvelussa pienenivät hiukan, mutta erityisesti puhelinpalvelujen kysyntä jatkui kovana. Kertomuksesta ilmenee, että erityisesti alkuvuonna ruuhka asiakaspalvelussa pääsi yllättämään ja jonotusajat venyivät. Kasvaneen työtaakan seurauksena asiakaspalveluun myönnettiinkin lisää resursseja, ja tilanne muuttui myös sen myötä vähän paremmaksi. Vuoden 2018 aikana peräti 20 palvelupistettä korvattiin muilla palveluilla, perustuen Kelan hallituksen vuonna 2017 määrittämiin kriteereihin. Korvaavia palveluita ovat esimerkiksi kuntiin perustetut asiointipisteet ja sosiaalitoimen yhteydessä toimivat pop-up-palvelut. Vuoden lopussa palvelupisteitä oli 161. Kattavan palvelun toimipisteiden alasajo ei ole ongelmatonta. Kannan erityistä huolta ikäihmisistä ja vammaisista ja muuten heikommassa tilanteessa olevista suomalaisista, joille tuottaa vaikeuksia asioida muuten kuin perinteisesti tiskillä. Kelan ja myös muiden viranomaispalvelujen siirtyminen verkkoon kiihtyy vain entisestään. Palvelujen muuttuessa on pidettävä huoli siitä, että riittävää tukea ja opastusta on tarjolla aivan jokaiselle kaikkialla maassa. Tasavertaisuus julkisten palvelujen saatavuudessa ei saa olla kiinni it-taidoista tai liian pitkistä välimatkoista. Tästä johtuen palvelupisteiden verkoston maantieteelliseen kattavuuteen on mielestäni kiinnitettävä jatkossa erityistä huomiota. Arvoisa puhemies! Maalis- ja syyskuussa 2018 toteutetuista asiakastyytyväisyysindeksikyselyistä kävi ilmi, että yleinen tyytyväisyys Kelan palveluihin on kuitenkin melko hyvällä tasolla arvosanan ollessa 7,5 asteikolla nollasta kymppiin laskettuna. Mobiilikyselyn tulokset olivat vielä pykälää parempia. Asiakkaat olivat kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä Kelan kykyyn vastata heidän palvelutarpeisiinsa ja Kelan palveluihin yleensä. Puutteita ilmeni asioimisen helppoudessa ja vaivattomuudessa sekä tiedonsaannin riittävyydessä ja selkeydessä asiakkaille kuuluvien etuuksien ja palveluiden osalta. On hyvä, että Kela selvittää asiakastyytyväisyyttä aktiivisesti ja säännöllisesti. Vaikka yleinen arvosana on hyvä, nostaisin esille palveluprosessin kehittämisen erityisesti haastavimmissa tapauksissa sekä silloin, kun ilmenee erimielisyyksiä asiakkaiden kanssa. Kaikki työtään tekevät virkailijat ja asiakkaat ovat kuitenkin vain ihmisiä, joten kommelluksia sattuu aina, ja näin tulee olla jatkossakin. Tästä johtuen toivon, että erityisesti tällaisten ongelmallisten tapausten ratkominen saa jatkossa entistäkin enemmän painoarvoa Kelan toiminnan kehittämisessä. Lopuksi, arvoisa puhemies: perussuomalaisten edustajina, valtuutettuina, ovat lisäkseni toimineet Leena Meri ja — varajäsenenä — Mika Niikko. Ja vielä sanoisin sen, että ylivoimaisesti eniten palautetta kansanedustajana saan Kelaan liittyvissä asioissa, yhteydenottoja ja palautetta, ja toivotaan toimenpiteitä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kiitos. Valtuutettuna on ollut hyvin mielenkiintoista ja hyvin ansiokasta olla, nimittäin siellä saa tietää, kuinka Suomen kansa voi. Lopuksi sanon vielä kaikille erittäin hyvää juhannusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-06-19T14:44:55,2019-06-19T14:51:32,Hyväksytty,1.1 2019_20_12,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää edustaja Sarkomaata hienosta esittelystä Kelan toimintakertomuksen osalta. Kommentoin samaa taksikyytiasiaa, jota jo edustajat Myllykoski ja Elomaa hieman sivusivat. Nimittäin olemme varmasti kaikki saaneet paljon palautetta ihmisiltä koskien näitä Kela-taksien saatavuusongelmia. Ne ovat olleet myöhässä, ja kyytien tilaamisessa on ollut ongelmia. Tilauksia on joutunut jonottamaan pitkään, ja joskus taksit eivät ole saapuneet ollenkaan. Ilmeisesti ongelmia on ollut erityisesti täällä etelässä, Helsingissä ja Uudellamaalla. On ihan ymmärrettävää, että ongelmat ovat varmaan johtuneet juuri siitä, että kilpailutukset tehtiin samaan aikaan kuin valtakunnallinen taksiuudistuskin toteutettiin. Niinpä olen erityisen iloinen siitä, että näyttää todella siltä, että Kelan valtuutetut ovat aktiivisesti ja hyvin säännöllisesti seuranneet sitä tilannetta, saaneet ja pyytäneet raportteja tästä taksikilpailutuksesta ja sitä kautta pyrkineet jatkuvasti seuraamaan tilannetta ja parantamaan sitä. Toivon, että jatkossa toimitte samalla lailla vastuullisesti ja että myöskin Kelan kilpailutusosaamista kehitetään nykyisestä edelleen. Se on julkisella sektorilla monella eri taholla ollut vähän ongelma, ja se on hyvä kehityskohde tulevinakin vuosina. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-06-19T14:51:34,2019-06-19T14:53:04,Hyväksytty,1.1 2019_20_13,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä Kelan valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2018, ja haluan myös osaltani kiittää Kelan valtuutettujen puheenjohtajaa Sari Sarkomaata hyvästä selostuksesta. Taksipalvelujen saatavuus ja vaativan kuntoutuksen kilpailutus ovat asioita, joista on tullut paljon yhteydenottoja ja jotka ovat huolettaneet ihmisiä. Nämä on otettava vakavasti, ja niihin onkin tartuttu Kelassa — kiitokset siitä. Vammaiset lapset ovat sellainen erityisryhmä, jonka kohdalla pitää kyllä kysyä ja kyseenalaistaa, ovatko he se ryhmä, jonka vaatima kuntoutus altistetaan kilpailutukselle. Heidän tarpeensa tulee arvioida yksilöllisesti ja kuntoutuksen olla räätälöityä, kullekin heille itselleen sovitettavaa. Lasten kuntoutuksen kohdalla merkittävä osuus on myöskin vuorovaikutuksen toimivuudessa henkilökunnan kanssa, ja jos se ei toimi, niin kuntoutuskaan ei etene. Toinen asia, mihin haluan kiinnittää tässä huomiota, on myös kansanedustaja Jaana Pelkosen esille nostama nuorten syrjäytyminen. On erittäin ilahduttavaa, että vuoden 2018 keskeinen hanke myös Kelassa on ollut NEET-nuorten mahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantaminen, samoin ne toimenpiteet, mihin on tartuttu, että saataisiin syrjäytymisvaarassa olevista nuorista kiinni. Tätä työtä on tarpeen jatkaa ja ottaa siihen vielä aktiivisempi ote, niin että yhteistyötä kuntien kanssa parannetaan, ja itse näkisin, että siihen tarvittaisiin jonkinlainen velvoittava lakimuutos, niin että kun huoli ja tämmöinen ilmoitus Kelasta lähtee kuntiin, niin kunnan sosiaalitoimen pitäisi olla aktiivisesti yhteydessä nuoreen. Nuoren tapaaminen olisi yksi tärkeä asia siinä, jolloin pystyttäisiin kartoittamaan sitä koko elämäntilannetta. Kansanedustaja Heikki Autto nosti myös opintotuen esille, ja olen aivan samaa mieltä, että opintotuen tulorajojen uudelleentarkastelu pitäisi jatkossa tehdä. On hienoa — on kyllä tämän vuoden asia jo — että tämä oppimateriaalilisä, edellisen hallituksen aikaansaama hyvä uudistus, joka on tulossa käyttöön nyt jo heti syyskauden alusta, on saatu jouhevasti käyttöön Kelan kautta opintotuen hakemisen yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-06-19T14:53:04,2019-06-19T14:56:14,Hyväksytty,1.1 2019_20_14,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia Kelalle ja Kelan valtuutetuille toiminnasta ja tämän toimintakertomuksen meille tuottamisesta. Arvoisa puhemies! Eniten palautetta kansalaisilta Kelan toimintaan liittyen on ehkä tullut näistä Kela-takseista, mihin tässä ovat aiemmat puhujat jo viitanneet. Niiden toiminnassa on koettu paljon ongelmia, ja kuten tiedetään, ongelmat lähtivät käsistä viimeisen kilpailutuksen ja taksilain muutoksen jälkeen. Ongelmia on ollut palvelun laadussa, kyytien välityksessä, odotusajassa ja alati vaihtuvissa kuskeissa. Myös taksiyrittäjiltä on tullut jonkun verran kritiikkiä liittyen erityisesti välityspalveluiden toimintaan. Toivottavasti tätä palvelun laatua seurataan jatkossakin Kelassa ja valtuustossa ja tarvittaessa ryhdytään tarvittaviin toimiin. Olen iloinen siitä, että valtuustossa tähän asiaan on kiinnitetty huomiota. Toinen asia, mistä on tullut runsaasti palautetta, on nämä tulkkauspalvelut, joissa myös on koettu ongelmia niin ikään kilpailutuksen jälkeen. Ihmiset eivät enää aina ole saaneet tarvettaan vastaavaa laadukasta tulkkausta, ja toisaalta monia kokeneita tulkkeja, pienyrittäjiä, on ajettu pois palvelutuotannon piiristä. Myös vammaisten kuntoutukseen liittyvissä kilpailutuksissa ja sen jälkeisessä toiminnassa on laadussa ja yksilöllisessä palvelussa koettu ongelmia, niin kuin tässä edellinenkin puhuja viittasi. Tämä kokonaisuus varmaan kertoo siitä, että ihmisten palvelujen kilpailuttaminen, varsinkin kun tarpeet ovat usein hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevia, on erittäin vaikeata. Siinä ei aina onnistuta välttämättä halutulla tavalla, joten on tärkeää, että on tällaisia vaihtoehtoisia hankintamuotoja ja toisaalta kilpailutuksen laadun ja toteutuksen seurantaa ja edelleenkehittämistä. Olen iloinen, että valtuustossa on tähän kiinnitetty huomiota ja varmasti kiinnitetään jatkossakin huomiota ongelmien ilmaantuessa ja erityisesti ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Arvoisa puhemies! Perustoimeentulotuesta sen verran, että sen siirto Kelaan, kun siitä päätettiin ja se tehtiin, ei lähtökohtaisesti ollut säästötoimi. Valitettavasti kuitenkin esimerkiksi lääkekulujen korvaamisessa on joidenkin ihmisten osalta siirto aiheuttanut heikennyksiä ja leikkauksia ja vaikeita tilanteita ihmisten elämän ja toimeentulon kannalta. On hyvä, että myös tähän asiaan Kelan valtuustossa on kiinnitetty huomiota. Ja toivon, kun Kelassa päätöksiä tehdään, niin aidosti otetaan yksilökohtaisesti huomioon se ihmisen tilanne eikä aiheuteta kohtuuttomia tilanteita vähävaraisille henkilöille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-06-19T14:56:14,2019-06-19T14:59:19,Hyväksytty,1.1 2019_20_15,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan yhtyä kiitoksiin Kelan valtuutettujen toimintakertomuksen esittelystä vuodelta 2018 — kiitokset erityisesti Kelan valtuutettu Sari Sarkomaalle, hän hyvin jäsensi tätä toimintakertomusta. Ja todellakin, ihmiset ottavat paljon meihin kansanedustajiin yhteyttä, koska tietävät, että Kela on yhteiskunnan ja ennen kaikkea eduskunnan laitos. Mutta niin kuin tuossa edustaja Räsänen toi esille aiemmassa puheenvuorossaan, tällä hetkellähän tilanne on se, että parlamentaarinen edustus ei tuossa Kelan valtuutettujen joukossa tule täyttymään, ja siinä mielessä aika monesti on sitten vain joutunut antamaan kollegoitten nimiä ja on toivonut, että henkilöt ottavat sitten heihin yhteyttä, jos on sen tyyppisiä asioita, joita ei pysty kansanedustajana edistämään. Mutta niin kuin näissä puheenvuoroissa on tullut esille ja myöskin tässä Sarkomaan esittelyssä, Kelalla eivät kaikki nämä siirrot — esimerkiksi siirto kunnilta Kelalle toimeentulotuen kohdalla ja taksikilpailutus ja kuntoutuksen kilpailutus, tulorekisteriin siirtämiset — aina ole menneet ihan niin kuin Strömsössä, ja se on tietenkin hyvä, että tuodaan nämä esille. Mutta joskus sitten miettii, että tämmöisiin isoihin järjestelmäuudistuksiin pitäisi pystyä hyvin huolellisesti etukäteen varautumaan, koska nämä ovat juuri niitä asioita, joissa se niin sanottu pieni kansalainen sitten kokee tulevansa raskaasti päähän potkituksi, kun ihmettelee, että minkä takia esimerkiksi — niin kuin tuossa juuri tämänkin keskustelun aikana eräs kansalainen laittoi viestiä — takuueläke ja työkyvyttömyyseläke ovat lyöneet toisiaan korville, kun tulorekisteristä onkin ilmennyt jokin pieni palkkio ja henkilöltä lähtee sitten seuraavassa kuussa kokonaan takuueläke sieltä pohjalta pois. Kyllähän se on tosi vaikeaa semmoisissa tilanteissa ihmisille selittää, että hyvä tavaton, että tässä on nyt tämäntyyppinen ongelma, kun ihminen kokee jäävänsä täysin tyhjän päälle ja ikään kuin yhteiskunnan päähän potkimaksi. Mutta kun nyt tämänkin hallituksen listalla on tämä sotu-uudistus, joka tulee olemaan omalla tavallaan erittäin massiivinen, varmasti tämmöinen järjestelmäuudistus mutta tietenkin ennen kaikkea näitten erilaisten sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisen uudistus, niin toivoisi, että niihin on hyvissä ajoin valmistauduttu ja niihin tehdään sitten tarvittavat muutokset ja että niissä on sitten laaja-alaiset työryhmät pohtimassa kaikkia näitä yhteensovittamisen ongelmia. Täällä on nostettu erityisesti esille vielä tämä viime vuonna kuohuttanut taksien Kelakyytien kilpailutus, ja täytyy sanoa, että hyvä, että asiassa nyt ollaan päästy vähän selkeämpään suuntaan, mutta erityisen hyvää on se, että hallitusohjelman kirjauksesta on pääteltävissä, että tähän taksilakiuudistukseen, joka siellä taustalla on ollut tätä hämmennystä aiheuttamassa, ollaan nyt hakemassa korjauksia, ja on syytäkin, koska meillä tuolla maaseudulla ei kyllä ole kohta taksia ollenkaan ja täällä Helsingin seudulla kasvukeskuksissa taksit eivät oikein tiedä, minne niitten pitäisi ajaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-19T14:59:21,2019-06-19T15:02:27,Hyväksytty,1.1 2019_20_16,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"On ilmeisesti tarvetta debattiin. Edustaja Kurvinen, myönnän 1 minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_20_17,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Rouva puhemies, kiitoksia! Täällä on käyty erittäin laadukasta keskustelua tästä Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta viime vuodelta. Minun mielestäni sellainen selkeä asia, mikä täällä on tullut oikeastaan melkein jokaisessa puheenvuorossa esille, on nämä erilaiset Kelan hankinnat — on kysymys sitten taksikyydeistä, kun pitää mennä vaikkapa keskussairaalaan, tai on kysymys tulkkipalveluista, on kysymys vaativasta kuntoutuksesta. Minun mielestäni on erittäin positiivista, että uuden punamultahallituksen ohjelmassa on todettu se, että on valmiutta arvioida sitä, millä tavalla hankintalaki soveltuu näihin erilaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kilpailutuksiin, koska kyllähän ne ovat sellaisia palveluita, että jos siellä mennään vain eurot edellä, niin yleensä tulee niitä ongelmia, mitä tässä keskustelussa on kuvattu. Itse toivon, että nyt toden totta tarkastellaan hankintalakia, voidaanko tehdä ihan lainsäädännöllisiä muutoksia. Varmasti Kelan pitää toimintatapojakin miettiä ja miettiä suorahankintojen käyttöä entistä enemmän, mutta myös lakimuutokset on katsottava, niin että ennen kaikkea ihmisen hoito ja tuki toteutuvat, eikä sitten katsota vain sitä [Puhemies koputtaa] jonkun palvelun tuntihintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-19T15:02:30,2019-06-19T15:03:41,Hyväksytty,1.1 2019_20_18,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Ja sitten puhujalistaan, nähtävästi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_20_19,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on muutamia kysymyksiä tullut. Näistä takseista — niistä kysynyt kansanedustaja lähtikin — on hyvä todeta, että niin kuin varmasti edustajat tietävät, Kelan on toimittava lainsäädännön puitteissa, ja silloin kun hankintoja tehdään, niin markkinaoikeus puuttuu, jos edellytetään, että tietyt kalustot ovat tarjoushetkellä käytössä. Eli näitä on kyllä valtuutetuissa käyty läpi, mutta kyllä tunnen tämän tuskan ja itsekin pohdin välillä, täytyykö lähteä ajamaan taksikyytejä, kun en muuta ehtinyt tekemään kuin vastaamaan niihin huoliin, mitä tuli, kun taksi ei tullut. Uudenmaan osalta nyt kilpailutus on tehty uudestaan, mutta on mielestäni ihan perusteltua — ja tämä ei tietenkään ole tuon kertomuksen mukaista kannanottoa, mutta valtuutetut ovat tätä asiaa käyneet läpi — että myöskin lainsäädäntöä on arvioitava, jotta Kela pystyy järkevästi sitten jatkossa kilpailuttamaan taksikyytejä ja ihmiset pääsevät terveydenhuoltoon ja muualle. On usein kysymys kaikkein vaikeimmista sairauksista, kun näitä takseja käytetään. Edustaja Räsänen nosti esille sen, että pienet ryhmät eivät omaa paikkaa Kelan valtuutetuissa, ja tämä alleviivaa sitä tilannetta, että kysymys on Kansaneläkelaitoksesta, 15 miljardista, kysymys on etuuksista, joita jokainen suomalainen ainakin jossain elämänvaiheessa saa, ja lainsäädäntö ei mielestäni, eikä valtuutettujenkaan mielestä, ole ajan tasalla. Sen takia on täysin välttämätöntä, että eduskuntaryhmien puheenjohtajistot nyt asettavat sen parlamentaarisen työryhmän ja katsotaan, miten me saamme Kela-lainsäädäntöä uudistettua ripeästi. Ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä, meillä on asiantuntijatyöryhmä tehnyt esityksensä. Se ei ole täysin yksimielinen, mutta siellä on peruslähtökohdat yksimielisiä, niin että Kelan hallinto saadaan sille tasolle, että siellä esimerkiksi toteutetaan yleisiä valtionhallinnon periaatteita. Se, mikä tässä asiantuntijatyöryhmässä jäi mielestäni vähän ohueksi, mitä he eivät uskaltaneet kosketella, on ylipäätään Kelan valvonta. Jos ajatellaan, että Kansaneläkelaitosta aikoinaan valvoivat kansanedustajat, niin on pohdittava, mikä on järkevä tapa valvoa näin laajaa itsenäistä sosiaaliturvalaitosta. Esimerkiksi Valtion tarkastusvirasto ei ole osallisena valvomassa varainkäyttöä, vaikka 80 prosenttia tulee valtion budjetista. Pidän aivan välttämättömänä, että parlamentaarinen työryhmä asetetaan, ja pidän erinomaisena, että hallitus on luvannut selvittää lainsäädännön uudistusta, mutta se ei kyllä nyt riitä, vaan laki pitää uudistaa. Haluan vielä kansanedustajille sanoa, kun me kaikki yhdessä viime kädessä valvomme Kansaneläkelaitoksen toimintaa, että olemme toimittaneet jo vuonna 2017 valmiit lakipykäläesitykset ministeriöön. Ne valmisteltiin valtuutettujen pyynnöstä Kelan johdossa. On paljon asioita, mitä Kela on tehnyt, esimerkiksi uudistanut organisaatiotaan, mutta lakia ei ole uudistettu. Eli jos vaikka kahdessa osuudessa lakiesitykset tuotaisiin eduskuntaan. Tärkeintä on, että laki saadaan vastaamaan tämän päivän toimintaa ja ennen kaikkea lainsäädäntö saadaan sellaiseksi, että Kansaneläkelaitos voi toimia sen nykyisten vastuiden mukaisesti. Arvoisa puhemies! Totean sen, että tämä toimintakertomus on keskeinen osa Kansaneläkelaitoksen valvontaa, mutta on tärkeää, että myöskin ne liitteet käydään huolella läpi. Eduskunnassa on kertomusmenettely, jonka mukaisesti tämä kertomus menisi sitten substanssivaliokuntaan eli sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Itse olen pitänyt tärkeänä ja haluan tässä sanoa sen, että otettaisiin käytäntöön myöskin se, että sosiaali- ja terveysvaliokunta pyytäisi lausuntoja, pyydettäisiin tarkastusvaliokunnalta lausunto, ehkä valtiovarainvaliokunnaltakin lausunto. Sanon myöskin ohi tämän kertomuksen nyt tehtävän jättävänä Kelan valtuutettujen puheenjohtajana, että olen kantanut vähän huolta siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka on käsitellyt tätä kertomusta, on ollut valtaosa Kelan valtuutettuja, ja tämän vuoksi on myös hyvä arvioida jatkossa, miten tätä kertomusta käsitellään ja millä tavalla voitaisiin eduskunnassa uudistaa Kelan valvontaa, ja sen takia todellakin vielä toistan sen, että on välttämätöntä, että tuo parlamentaarinen työryhmä asetetaan. Täällä edustaja Pelkonen kysyi vielä nuorten tilanteesta, syrjäytyneiden nuorten tukemisesta, ja täällä edustaja Laiho totesikin, että NEET-nuoria koskeva projekti vakinaistetaan, ja paljon muutakin pitää tehdä. Toivon, että eduskunta ja valtuutetut voisivat jatkaa sitä työtä, mitä tällä valtuutettujen kaudella ja viime eduskuntakaudella tehtiin, että olemme pitäneet niihin kiperiin kysymyksiin, joihin ei ole ratkaisuja, liittyvistä toimista yhteisiä seminaareja. Yksi keskeinen asia on se, miten Kela tekee yhteistyötä kuntien kanssa, kun se perustoimeentulotuki on Kansaneläkelaitoksen hoidettavana ja kunnalla on oma tehtävänsä. Siinä on iso riski, että siinä jää väliinputoajia, ja tähän täytyy löytää yhteistyössä ratkaisu. Siitä, miksi ne yhteiset seminaarit ovat tärkeitä, on hyvä todeta, että Kansaneläkelaitoksen tehtävä on tehdä esityksiä sosiaaliturvan kehittämiseksi, ja tässä työssä valtuutetut yhteistyössä erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa voivat ketterästi tehdä ehdotuksia, ja toivon, että sitten myöskin hallitus niihin todellakin ripeästi tarttuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-06-19T15:03:49,2019-06-19T15:09:56,Hyväksytty,1.1 2019_20_20,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Tämän asian käsittely keskeytetään. Tähän oli varattu tunti aikaa, ja se on hieman jo ylitetty. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_20_21,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Eli keskustelu jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_20_22,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä ollaan kiinnitetty huomiota tärkeisiin asioihin Kelan toiminnassa, mutta eräs minua askarruttava asia on toistaiseksi jäänyt kokonaan käsittelemättä. Haluankin tässä yhteydessä todeta, että tämä asiakirja, tämä Kelan valtuutettujen toimintakertomus, on yksi Kelan asiakirjoista. Toinen, minun mielestäni tärkeämpi, on Kelan tilastollinen vuosikirja. Kun täällä edustaja Aittakumpu, ymmärtääkseni leikillään, heitti, että tätä on hyvä lukea juhannuksena, niin itse asiassa siinä toisessa, siinä tilastollisessa vuosikirjassa, joka ilmestyy yleensä kesäkuussa, on kolmen- ja puolensadan sivun laajuudessa koko suomalainen sosiaaliturva eritelty: terveysturva, sosiaaliturva, eläkkeet, kaikki muut asiat. Ja nimenomaan sitä tutkimalla mieleeni ovat jääneet tietyt luvut, joita tämä valtuutettujen toimintakertomus ei nyt sinänsä ihan avaa. Viittaan sivulle 55, missä on sairausvakuutuskorvaukset. Sieltä voitte lukea, että viime vuonna Kela korvasi yksityislääkäreiden palveluja 56 miljoonalla eurolla, yksityisiä hammaslääkäripalveluja 49 miljoonalla eurolla ja yksityistä tutkimusta ja hoitoa — se tarkoittaa käytännössä röntgenpalveluja, fysioterapiaa ja laboratoriopalveluja — 40 miljoonalla eurolla. Harvassa sosiaaliturvaan kuuluvassa määrärahassa on tapahtunut sellainen romahdus kuin näissä tapahtui viimeisen neljän vuoden aikana. Nimittäin hammashuollon korvaus oli saatu Suomessa tasolle 120 miljoonaa euroa, nyt se on siis vähän yli 50 miljoonan euron tasolla. Siitä kaksi kolmasosaa leikattiin pois. Yksityislääkäripalvelujen korvaus oli 75 miljoonaa euroa, nyt se on tuolla 60 miljoonan euron tasolla. Ja tutkimus- ja hoitokorvaus puolitettiin tasolta 80 miljoonaa tasolle 40 miljoonaa euroa. Tämä on usein nähty poliittisena oikeisto—vasemmisto-kysymyksenä, ajateltu, että koska nämä ovat nimenomaan yksityislääkäreiden, yksityishammaslääkäreiden ja yksityisten terveydenhuollon yritysten korvauksia, niin tämä olisi jollakin tavalla epämieluisa asia poliittiselle vasemmistolle ja sitten taas hyvinkin mieluisa ja tärkeä asia poliittiselle oikeistolle. Minä näen tämän asian täysin päinvastaisesti. Edellisen hallituksen aikana, kuten kerroin, nämä lähes puolitettiin tietyiltä osin, hammashuollon osalta jopa enemmän kuin puolitettiin. Ja nämähän ovat korvauksia, jotka ovat ihmisille erittäin tärkeitä sen takia, että meillä ei kuitenkaan kunnallinen eli se varsinainen palvelujärjestelmä ole riittävä. Silloin ihmiset tukeutuvat yksityiseen palvelujärjestelmään, ja Kela on sitä korvannut. Ja tähän tehtiin Suomen historian rajuimmat leikkaukset viimeksi kuluneen eduskuntakauden aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-06-19T15:21:59,2019-06-19T15:24:57,Hyväksytty,1.1 2019_20_23,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näistä Kelan kyydeistä ja taksikyydeistä on keskusteltu täällä salissa jo useampaan kertaan, viimeksi oikeuskanslerin raportin yhteydessä ja nyt tietysti tässä. Yritin itse etsiä täältä nyt sitten kustannuksia, mitä tämä uudistus on maksanut, ja en itse asiassa saanut sieltä lukuja irti — taisivat Kelan valtuutetut ja puheenjohtaja lähteä pois. Kaiken kaikkiaan uudistuksen tavoitteet eivät ole tässä toteutuneet, erityisesti sairaskuljetusten ja vammaiskuljetusten osalta, joten ongelma on ollut koko ajan päällä, ja myös taksipalvelut tuolla harvaan asutuilla alueilla ovat selvästikin heikentyneet. Tästä raportista ei löydy arviointia Kelan valtuutettujen osalta tämän kilpailutuksen vaikutuksista niin kustannusten kuin palveluidenkaan osalta, ja sitä tietysti olisin toivonut. Mutta onneksi tässä nyt hallitus on sitten käynnistänyt jo tällä hetkellä näitten taksipalveluiden osalta selvityksen, ja siihen palataan toivottavasti sitten varmaan hyvinkin lähiaikoina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-06-19T15:25:01,2019-06-19T15:26:21,Hyväksytty,1.1 2019_20_24,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_20_25,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Itsekin eduskunnan toisena varapuhemiehenä tiedän, että varapuhemiehen kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ei tästä pöntöstä pitäisi liikoja päivänpolitiikkaan kantaa ottaa, mutta tässä onkin tosiaan kyse menneiden päivien politiikasta, ja olin tosiaan viime kaudella Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja — siitä syystä nyt tässä. Pohjoismaiden neuvostossa perinteisesti tapahtuu paljon. Vuoden 2018 aikana pidettiin teemaistunto huhtikuussa Islannissa aiheesta meriympäristö ja meriturvallisuus, ja täysistunnossa lokakuussa Norjan parlamentissa aiheena oli hybridivaikuttaminen. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimi viime vuonna Norja, jonka puheenjohtajuuden teema oli ”Kestävä ja turvallinen Pohjola”. Erityisesti meri- ja puolustusalojen pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen nousi esille, ja lisäksi muita keskeisiä teemoja olivat esimerkiksi kokonaisturvallisuus ja rauhanvälitys. Lisäksi meri ja ilmastonmuutos olivat esillä syyskuun kokouksissa Grönlannissa. Tässä salissa on yleensä ja nytkin jonkin verran uusia kansanedustajia, ja eilen valittiin uusi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta. Tämän vuoksi haluaisin nostaa esille yhden keskeisen periaatteen pohjoismaisessa yhteistyössä, pohjoismaisen hyödyn. Lähtökohta on, että yhteisillä ratkaisuilla saadaan Pohjoismaissa enemmän aikaiseksi ja yhdessä ollaan vahvempia kuin kukin on erikseen. Pohjoismainen yhteistyö on yhä tärkeämpää ja tärkeämpää, mutta meidän tulee tehdä yhdessä vielä enemmän työtä, jotta kansalaisten olisi helpompaa liikkua Pohjolassa ja eri Pohjoismaiden välillä. Suomen Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta on tehnyt hartiavoimin töitä, jotta Pohjoismaiden väliset rajaesteet poistettaisiin, ja Suomen Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta käy säännöllistä vuoropuhelua ministerien kanssa pohjoismaisista kysymyksistä ja erityisesti Pohjoismaiden välisistä rajaesteistä ja niiden poistamisesta. Pohjoismaisten rajaesteitten poistaminen ja Pohjoismaiden välisen vapaan liikkuvuuden lisääminen ovat edelleen pohjoismaisen yhteistyön ykköstavoite. Tässä kohtaa tällä rajaesteiden poistamisella tarkoitetaan siis Pohjoismaiden kansalaisten esimerkiksi työn tai opiskelun perässä liikkumisen helpottamista, ei kenenkään muiden henkilöiden. Mutta miten sitten poistetaan näitä rajaesteitä, miten estetään uusien rajaesteiden syntyminen ja miten tuodaan lisää tietoisuutta asian osalta niin kansallisiin parlamentteihin kuin myöskin ministeriöihin? Täällä eduskunnassa meidän tulisi toimia niin, että uusia rajaesteitä ei syntyisi, kun laadimme lakeja tai kun implementoimme EU:n direktiivejä ja asetuksia. Hyvänä esimerkkinä nostan esille liikenne- ja viestintävaliokunnan, joka alkuvuodesta — siis viime kaudella — kutsui Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kuultavaksi neuvoston suosituksista. Olin jopa itsekin peräti asiantuntijana valiokunnan kokouksessa. Pohjoismainen parlamentaarinen yhteistyö on viime vuosina yhä enemmän keskittynyt yhteiskunnan turvallisuuden teemoihin. Hybridivaikuttamisesta keskusteltiin Pohjoismaitten pääministereiden kanssa. Lisäksi ensi viikolla valmistuvat Pohjoismaiden neuvoston työryhmän suositukset pohjoismaisesta yhteiskunta- ja kokonaisturvallisuusyhteistyöstä ja siihen liittyvästä tulevaisuuden pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pohjoismaiden neuvosto käsittelee yhä enemmän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia kysymyksiä, ja nämä kysymykset olivat vahvasti näkyvillä myöskin neuvoston toiminnassa ja neuvoston edelleen antamissa suosituksissa — arktinen politiikka, Itämeren turvallisuus, pohjoismainen EU-yhteistyö, rauhanvälitys ja niin edelleen. Neuvosto kävi keskusteluja myöskin brexitistä Ison-Britannian silloisen pääministerin Theresa Mayn kanssa täysistunnossa. Haluan valtuuskunnan edellisen vaalikauden puheenjohtajana lämpimästi kiittää Suomen valtuuskuntaa kuluneista neljästä aktiivisesta ja intensiivisestä vuodesta. Uusi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta aloitti työnsä eilen, ja lycka till heille vain, onnea ja menestystä tähän tärkeään työhön. Muistakaamme, että Pohjola on eräällä tavalla meidän perhe ja lähin viiteryhmämme. Näytetään tämä jatkossakin konkreettisessa työssä niin eduskunnan valiokunnissa kuin eduskunnan kansainvälisissä valtuuskunnissa. — Kiitokset. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2019-06-19T15:10:26,2019-06-19T15:16:04,Hyväksytty,1.1 2019_20_26,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Eerolalle tästä katsauksesta. Kysyisinkin edustaja Eerolalta, kun varsinkin hänellä on aika pitkä kokemus Pohjoismaiden neuvostosta, pari kysymystä. Ensimmäinen kysymys, mikä kiinnostaa, on lähinnä tämä vuorovaikutus Pohjoismaiden neuvoston ja sitten Pohjoismaiden ministerineuvoston välillä. Tässä kirjasessa kuvaillaan sitä, miten tätä poliittista vuorovaikutusta on pyritty kehittämään muun muassa näiden kirjallisten ja suullisten kysymysten kautta ja sitten näiden erilaisten suositusten kautta ja miten näitä prosesseja on tehostettu. Miten katsoisitte, mikä tämän yhteistyön ja vuorovaikutuksen tila nyt on, onko se kaikilta osin tyydyttävää tai hyvää ja onko siinä kehitettävää? Sitten kysyisin myös tästä Itämeri-yhteistyöstä, erityisesti tästä Itämeren parlamentaarikkokonferenssista BSPC:stä ja yhteistyöstä sen kanssa: mitä se konkreettisesti oikein pitää sisällään, ja voisiko sen kuvitella olevan vieläkin aktiivisempaa? Siinä kiinnostaa erityisesti se, että tähän Itämeren parlamentaarikkokonferenssiinhan kuuluvat käsittääkseni kaikki Pohjoismaiden neuvoston maat, mutta lisäksi siinä on sitten myös näitä muita, esimerkiksi Venäjän alueita ja Saksan alueita ja Puola on mukana siinä, niin että se on siinä mielessä aika kiinnostava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-06-19T15:16:05,2019-06-19T15:17:49,Hyväksytty,1.1 2019_20_27,20/2019,2019-06-19,14.02,15.26,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Puistolle näistä kysymyksistä. Vuorovaikutus ministerineuvoston kanssa: Totta kai siinä on aina kehitettävää ja parannettavaa, mutta oma kokemukseni oli, että se meni koko ajan eteenpäin ja parani, vähän riippuen sitten tietysti siitä, keitä ministereitä mistäkin maasta aina milloinkin oli ja kuinka aktiivisena he kokivat tämän yhteistyön — mutta pääsääntöisesti erittäin hyvää. Ja etenkin Suomen valtuuskunnassa meillä oli tapana, että nämä yhteistyöministerit ja sitten muutkin ministerit aina aihekohdasta riippuen kävivät mukana myöskin näissä meidän, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan, kokouksissa ja olivat erittäin aktiivisia siellä. Tämä kehitystyö etenee koko ajan, sitä käydään koko ajan ministerineuvostoon päin, sitä miten voitaisiin saada jouhevammaksi tätä yhteistyötä. Oma kokemukseni tosiaan on, että se on jouhevaa. Sitten tämä Itämeri-yhteistyö: Siinä ovat tosiaan, kuten kuvasitte, kaikki Itämeren maat mukana, Pohjoismaiden neuvostollakin on oma tuolinsa siellä, ja viime kaudella edustaja Kulmala Sinisestä tulevaisuudesta oli meidän edustajamme siellä. En tästä nyt valitettavasti tämän tarkemmin osaa kertoa, mutta varmaan nämä Kulmalan raportit ja sihteeristön raportit ovat tuolla luettavissa, jos niihin haluaa tarkemmin perehtyä — minä voin oikeastaan ne edustaja Puistolle vaikka käydä kaivamassa tuolta kansainvälisestä yksiköstä. Mutta siis myöskin se on semmoinen aktiivinen porukka. Se aktiivisuus suhteessa PN:ään ja yhteistyö Itämeren porukan kanssa ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihan näin viime vuosien aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2019+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2019-06-19T15:17:49,2019-06-19T15:19:57,Hyväksytty,1.1 2019_21_1,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_21_2,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuoden toiseksi lisätalousarvioksi on tasapainoinen kokonaisuus. Suomen talouden kannalta on tärkeää, että esitys vähentää valtion tarvetta ottaa lainaa 136 miljoonalla eurolla. Vastuullinen taloudenpito siis jatkuu. Tuloarvioita korotetaan 298 miljoonalla eurolla. Tähän on vaikuttanut muun muassa ansio- ja pääomatuloveron sekä arvonlisäveron tuottoarvioiden nousu. Menoja esitetään lisättäväksi 162 miljoonalla eurolla. Lisäbudjetissa painopisteinä ovat elinkeinoelämän edellytyksiä, vientiä ja liikenteen sujuvuutta vauhdittavat useat liikennehankkeet eri puolilla maata. Samalla parannetaan liikenteen turvallisuutta. Ensinnäkin perusväylänpidon 40 miljoonan euron määrärahalla parannetaan etenkin keskeisten rautatieosuuksien kuntoa. Hankkeiden kustannus koko toteutusajalta on yhteensä 259 miljoonaa euroa. Tämä vähentää korjausvelan kasvua. Toiseksi laitamme liikkeelle liikenteen kehittämishankkeita yhteensä 349 miljoonan euron valtuudella ja 71 miljoonan euron määrärahalla. Mukana on rautateiden kehityshankkeita Itä-Suomessa, tiehankkeita lännessä Satakunnan suunnalla ja Oulun meriväylän kunnostus. Aloitamme Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnittelun, johon ehdotetaan 11 miljoonan euron määrärahaa. Työllisyyttä tukee myös lisätalousarvion 20 miljoonan panostus ammatilliseen koulutukseen. Monella alalla on jo pulaa osaavasta työvoimasta. On tärkeää varmistaa ammatillisen koulutuksen laatu ja työelämälähtöisyys. Tässä kohtaa käynnistämme etunojassa hallitusohjelmassa linjattuja tulevaisuusinvestointeja. Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nostamisen ohella on julkisen talouden kannalta tarpeen lisätä julkisten palvelujen tuottavuutta. Tässä avainasemassa ovat ikääntyvässä Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäbudjetissa mahdollistetaan pysähdyksissä olleen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyön jatkaminen. Tämä sama raha, noin 211 miljoonaa, oli jo edellisen hallituksen budjetissa, mutta sen käyttö jäädytettiin sote-uudistuksen kariuduttua maaliskuussa. Nyt uuden esityksen mukaan määrärahaa saa käyttää hallitusohjelmassa mainittujen julkisten palvelujen tuottavuustoimien valmisteluun sekä tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja valtakunnalliseen ict-valmisteluun osana sote-uudistuksen ennakointia. Eriarvoisuutta vähentääkseen hallitus ottaa ensimmäiset askeleet pienimpien eläkkeiden korottamisessa. Kansaneläkelaitokselle esitetään 5,5:tä miljoonaa euroa, jotta se voi valmistautua eläkkeiden korottamisen toimeenpanoon. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tavoitteena on vahvistaa tasapainoisesti taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio jatkaa vastuullisen ja aktiivisen talouspolitiikan linjaa. On ilo todeta, että valtion velanoton tarve vähenee ennakoidusta, elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat ja työvoiman liikkuvuus helpottuu ratojen ja teiden kunnostuksen ansiosta. Ratahankkeet tukevat ekologista kestävyyttä. Lievennämme osaajapulaa ammatillisen koulutuksen tulevaisuusinvestoinnilla. Luomme edellytyksiä julkisten palvelujen tuottavuuden kohentamiseen sote-uudistusta jatkamalla. Vahvistamme sosiaalista kestävyyttä valmistelemalla pienten eläkkeiden korotuksen toteutumista. Arvoisa rouva puhemies! Toivon tälle lisätalousarviolle eduskunnassa ripeää käsittelyä.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-25T14:04:44,2019-06-25T14:09:37,Hyväksytty,1.1 2019_21_3,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,Tämän jälkeen myönnän vielä ministeri Marinille puheenvuoron.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_4,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää vuoden 2019 toisessa lisätalousarvioesityksessä liikenne- ja viestintäministeriön  hallin-nonalalle runsaan 111 miljoonan euron lisäystä. Hallitusohjelman mukaisesti esityksessä painotetaan perusväylästön kuntoa parantavia ja pullonkauloja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Hallinnonalan lisämääräraha käytetään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Perusväylänpidon momentille esitetään 40 miljoonan euron lisäystä korjausvelan vähentämiseen. Väyläverkon kehittämisen momentille esitetään 71 miljoonan euron lisämäärärahaa ja yhteensä 349 miljoonan euron valtuutta. Valtuus mahdollistaa valtion sitoutumisen monivuotisiin hankesopimuksiin. Lisäksi raideliikennehankkeiden valtionavustusmomentille esitetään 0,38 miljoonan euron ajoitusmuutosta liittyen Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Tämä ajoitusmuutos ei kuitenkaan muuta valtion osuutta hankkeen kokonaiskustannuksista. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää perusväylänpidon määrärahaan 40 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2019, mikä hillitsee korjausvelan kasvua. Määräraha on tarkoitus kohdentaa kahdeksaan eri hankkeeseen, joiden arvioitu kokonaiskustannus koko toteutusajalta vuosina 19—24 on noin 260 miljoonaa euroa. Tampere—Seinäjoki-rataosalla parannetaan radan käytettävyyttä turvalaitteita uusimalla. Samalla Länsi-Suomen junaliikenteen häiriöherkkyys vähenee. Kokkola—Pietarsaari-rataosalla parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteenohjausta uusimalla ja asentamalla puuttuvia turvalaitteita. Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla uusitaan radan päällysrakennetta, korjataan siltoja ja tunneleita, parannetaan kuivatusta, kunnostetaan Jorvaksen liikennepaikkaa sekä varmistetaan radan vakaus. Oulun ratapihalla on tarkoitus tehostaa liikennöintiä uusimalla vanhentunut turvalaite, muuttamalla raiteistoja ja peruskorjaamalla huonokuntoisimmat osat ratapihasta. Helsinki—Pietari-välillä routiminen on vaurioittanut rataa ja aiheuttaa liikenteelle häiriöitä erityisesti Kouvolan ja Luumäen välillä. Vaurioiden korjaamiseksi asennetaan routalevyjä, kunnostetaan radan rakennetta ja parannetaan kuivatusta. Saarijärvi—Haapajärvi-radalla tehdään pieniä korjauksia, esimerkiksi kiskoja ja pölkkyjä vaihdetaan. Rataosan huono kunto on haitannut metsäteollisuuden kuljetuksia. E18:n Turun kehätietä parannetaan välillä Kausela—Kirismäki. Tie on osa kansainvälistä TEN-T-liikenneverkkoa. Työ on jatkoa jo käynnissä olevalle parantamishankkeelle. Akaalle rakennetaan uusi raakapuuterminaali, joka kuuluu valtakunnalliseen raakapuun kuormauspaikkaverkostoon, mikä tehostaa raakapuun kuljetusta. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää liikenteen kehittämishankkeiden määrärahaan 71 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2019 ja yhteensä 349 miljoonan euron valtuutta. Helsinki—Tampere-pääradalla on tarkoitus aloittaa lisäraiteiden suunnittelu Jokelan ja Riihimäen sekä Riihimäen ja Tampereen välille ja lisäksi ohituspaikkojen suunnittelu Riihimäen ja Tampereen välille. Kouvolan sekä Haminan ja Kotkan välistä rataa on tarkoitus peruskorjata tekemällä pehmeikkö-, silta- ja rumpukorjauksia sekä uudistamalla turvalaitteita. Samalla laajennetaan Kotolahden ratapihaa. Ylivieska—Iisalmi- ja Siilinjärvi—Ruokosuo-ratavälit sähköistetään ja turvalaitteisiin tehdään parannuksia. Lisäksi rakennetaan Iisalmen kolmioraide. Joensuun ratapihaa parannetaan uusimalla liikenteenohjaus- ja turvalaitteet. Samalla raiteistomalli ja ratatekninen rakenne uusitaan. Lisäksi laitureita korotetaan ja rakennetaan silta välilaiturille. Valtatie kolmoselle rakennetaan Hämeenkyrön keskikaiteellinen nelikaistainen ohitustie, eritasoliittymiä, kevyen liikenteen järjestelyjä sekä riistasilta ja riista-aitoja. Valtatie 8:lle rakennetaan ohituskaista Turun ja Porin välille. Hankkeessa rakennetaan ohituskaistapari Eurajoen ja Luvian välille sekä Laitilan eteläpuolelle. Lisäksi täydennetään Mynämäen pohjoispuolen ohituskaistoja keskikaiteella, porrastetaan liittymiä ja tehdään pohjavesisuojauksia. Oulun meriväylän rakentamista jatketaan. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää käynnistettäväksi liikennehankkeita, joiden kustannusvaikutus on yhteensä yli 600 miljoonaa euroa. Toteutus ajoittuu vuosille 2019—2024. Hankkeiden kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 7 400 henkilötyövuotta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-25T14:09:43,2019-06-25T14:14:24,Hyväksytty,1.1 2019_21_5,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Avataan debattikeskustelu. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron debatissa, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Valiokunnan puheenjohtaja Koskinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_6,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lisäbudjettiesitys on tehty harvinaisen nopeasti, ja se on myös harvinaisen vaikuttava. Kolmessa viikossa hallitus on kasannut tämmöisen paketin: välttämättömiä väyläverkkoinvestointeja on autettu, ammattikoulujen vaikeaa tilannetta tullaan auttamaan tämän lisäbudjetin kautta ja pidetään kasvua yllä kokonaisuutena näillä harkituilla investoinneilla. Minusta on tärkeää nyt koko eduskunnankin tunnustaa, että tässä nyt on syytäkin tehdä tällainen lisäpanostus, jotta saadaan tasapainoista kasvua, työllisyyden kohenemista edistettyä, kun on kaivettu juuri sen kaltaiset hankkeet, jotka saadaan nopeasti liikkeelle ja myöskin ne positiiviset vaikutukset saadaan nopeasti liikkeelle. Samalla annetaan suuntaa jatkovalmistelulle esimerkiksi väyläverkon 12-vuotissuunnittelulle [Puhemies koputtaa] ja muille tärkeille uudistuskohteille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-25T14:14:38,2019-06-25T14:15:51,Hyväksytty,1.1 2019_21_7,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensin esitteleviä ja esitelleitä ministereitä tästä toisen lisätalousarvion nopeasta esittelystä. Tähän alkuun toteaisin, että nämä liikennehankkeet, joita tässä on tuotu esille — perusväylänpitoon 40 miljoonaa euroa ja väyläverkoston kehityshankkeisiin 71 miljoonaa euroa — ovat aivan oikeita ratkaisuja, kuten jo viime kaudella perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä on esittänyt. Sitten tämä ammatillisen koulutuksen 20 miljoonan euron lisäpanostus on myös erittäin kannatettava. Toivottavasti koulutukseen on määrärahoja luvassa myös jatkossa. Haluaisin kuitenkin esittää kritiikkiä muutamiin kohtiin. Tässä lisätalousarviossa näyttää paisutettavan hallintoa ja byrokratiaa, muun muassa Kelan hallinnon paisutus 5,5 miljoonalla eurolla ilmeisen monimutkaisen eläkelupauksen toteuttamiseen. Myös sote-uudistuksen jatkoon varattujen 211 miljoonan euron määrärahojen käyttöä ihmettelen tässä vaiheessa. Uudistuksen [Puhemies koputtaa] varsinaisesta sisällöstä ei ole vielä tietoa, mutta silti näin paljon rahaa käytetään nyt jo tässä vaiheessa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-06-25T14:15:51,2019-06-25T14:17:05,Hyväksytty,1.1 2019_21_8,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluamme antaa kiitosta siitä, että hallitus vie nyt eteenpäin yhdessä jo pitkälle valmisteltuja liikenne- ja ratahankkeita. Hyvä, että myös pääradan suunnittelu jatkuu. Suunnitelmat Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere välille pitää olla valmiina, kun EU:n seuraava rahoituskausi alkaa. Me olisimme kokoomuksessa valmiita laittamaan kuokan ratahankkeiden osalta maahan, vaikka heti. Esimerkiksi Espoon kaupunkirata olisi jo rakentamisvalmis, ja tähän löytyisi rahoitus esimerkiksi nipistämällä hivenen tuosta Kelan hallinnon paisuttamisesta tai, arvoisat ministerit, teidän omasta avustajakunnastanne. Hyvä, että nyt esitätte ammattikouluihin myös lisäopettajia budjettivaroin. Me annamme tuen sille, että opettajat palkataan pysyvästi. Ja toivomme, että te, arvoisat ministerit, vielä pohditte myös sitä, että tämä ammattikoulun opettajaresurssi palkattaisiin pysyvästi eikä vain muutamaksi vuodeksi. Mutta kyllä se isoin huoli on siinä, että luvatut työllisyystoimet puuttuvat esityksestänne kokonaan. 75 prosentin työllisyysastetta ei tavoiteta ilman konkreettisia tekoja. Ministeri Harakan pitäisi kyllä istua etupenkissä [Puhemies koputtaa] ja tuoda niitä esityksiä tänne eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-25T14:17:09,2019-06-25T14:18:27,Hyväksytty,1.1 2019_21_9,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä kokoomuksen oppositiotaipaleen alku on harvinaisen populistinen. [Eduskunnasta: Ai jaa!] — Harvinaisen populistinen, se on pakko sanoa tässä. Sen sijaan pitää sanoa, että kyllä hallituksen puolella on kääritty hihat heti välittömästi. Heti, kun hallitusohjelman muste on kuivunutkaan, niin täällä jo tuodaan mittava investointipaketti, jolla saadaan työtä ja toimeentuloa koko Suomeen: tärkeitä liikennehankkeita, joilla voidaan luoda elinvoimaa, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, suoria työpaikkoja ja tulevaisuuden uskoa maakuntiin. Ja sitten tämä ammatilliseen koulutukseen panostaminen. Onhan se hieno asia, että todetaan, että nyt pitää saada lisäpanoksia sinne. Ja tämä pienten eläkkeiden nostaminen. Täällä moititaan perussuomalaisissa, että täytäntöönpano varmistetaan Kelalle annetuilla rahoilla. Varmistetaan siis se, että ne pienimmät eläkkeet voidaan korottaa sovitulla tavalla, miten hallitusohjelmassa sovittiin. Eli erinomaisen hyvä startti ja kokonaisuus. Teidän pitää vain hyväksyä oppositiossa, että hallitus ei vain puhu, vaan tekee ja saa tuloksia aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-06-25T14:18:27,2019-06-25T14:19:27,Hyväksytty,1.1 2019_21_10,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tässä edustaja Rantakangas nosti jo varsin hyvin näkökulmia esiin. — Ensinnäkin tässä ei olla paisuttamassa Kelan hallintoa tyhjänpäiten, vaan Kela on nostanut esiin, että perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvä ajankäyttö on lisääntynyt edellisen hallituksen sosiaaliturvaleikkausten ja muiden heikennysten sekä purkaantuvan vajaakäytön vuoksi. Eli meillä on yhä enemmän ihmisiä, jotka tarvitsevat toimeentulotukea, koska heidän muu sosiaaliturvansa ei riitä, ja sen tähden he hakevat toimeentulotukea Kelalta, ja Kela pyrkii heidän perusoikeutensa takaamaan ja turvaamaan. Tästä on vaikea mitään vääryyttä löytää. Meidän on pidettävä huolta siitä, että kukaan ei Suomessa joudu köyhyyteen hallinnon puutteiden tähden ja että käsittelyaikojen riittävä lyhyys pystytään varmistamaan. Siitä tässä on kyse, ei mistään muusta. Mitä tulee hallitusohjelman toimeenpanoon, niin kyse on muustakin kuin eläkelupauksen toimeenpanosta, ja totta kai kun ohjelma on tehty, Kelan tehtävä on varmistaa, että sitä pystytään sitten toimeenpanemaan. Eli kyse tässäkään kohtaa ei ole turhasta hallinnon paisuttamisesta. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-06-25T14:19:27,2019-06-25T14:20:37,Hyväksytty,1.1 2019_21_11,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun oli nykyinen hallitus ollut yhden päivän vallassa, niin kokoomuksen Verkkouutiset otsikoi ”missä hallituksen teot” — päivän jälkeen. Ja nyt kokoomus täällä kritisoi kolmen viikon jälkeen, että missä ovat mittavat, vaikuttavat työllisyystoimet. Kun miettii kokoomuksen politiikkaa viime kaudella, jossa leikattiin koulutuksesta, niin selvästi leikattiin myös omassa ryhmässä siitä koulutuksesta, jossa olisi annettu koulutusta siitä, miten tehdään uskottavaa ja johdonmukaista oppositiopolitiikkaa. En näe sitä uskottavana, että päivän jälkeen vaaditaan tekoja ja sitten kritisoidaan kaikkia niitä esityksiä, joita itse ollaan oltu tekemässä. [Välihuutoja] Täytyy sanoa, että tämä lisätalousarvioesitys näyttää tietä siitä, mitä tämä hallitus tekee. Se laittaa raiteet kuntoon, se laittaa koulutuksen kuntoon, ja siihen täytyy olla todella tyytyväinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-25T14:20:38,2019-06-25T14:21:44,Hyväksytty,1.1 2019_21_12,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Ärade talman! Pitää kiittää hallitusta hyvin tehdystä lisätalousarviosta. Lyhyessä ajassa ollaan paikallistettu moni ongelmakohta, ja niihin löytyy nytten korjaukset. Erityiskiitos ministereille Lintilä ja Marin. Perusväylänpitoon 40 miljoonaa euroa, parannuksia moneen rataosuuteen. Nämä on nyt hyvä saada liikkeelle. Ne on jo suunniteltu, mutta tämä hallitus myöskin toteuttaa nämä parannukset. Läntisellä Uudellamaalla ollaan erityisen iloisia siitä, että rantarata esimerkiksi saa nyt tarvittavat resurssit, jotta se saadaan kuntoon. Moni näistä kohteista suoraan parantaa meidän vientiteollisuuden kilpailukykyä. Yksi kohde, joka tässä ei vielä ole, on Hanko—Hyvinkää-radan peruskorjaus. Kysyisin mielelläni ministeri Marinilta: millä aikataululla se saatetaan eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-25T14:21:44,2019-06-25T14:22:42,Hyväksytty,1.1 2019_21_13,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitukselle haluan antaa kiitoksen nimenomaan näistä tämän lisätalousarvion liikenne- ja ratahankkeista, ja valitettavasti on todettava, että edellinen hallitus ei saanut aikaan edes tätä suunnittelurahaa Helsinki—Tampere-pääradan kehittämiseen useista pyynnöistä huolimatta, ja siinä mielessä olin erityisen iloinen, että tähän on nyt tämä suunnitteluraha tulossa. Kaiken kaikkiaan tämä Helsinki—Tampere-pääradan toimivuuden varmistaminen on erittäin tärkeää ihan koko valtakunnan rataverkon toimivuuden kannalta ja elinkeinoelämän kannalta, ja toivon, että hallitus vie nyt tätä hanketta hyvin määrätietoisesti eteenpäin, myös tätä suunnitteluosuutta. Mutta sitten ihmettelen sitä, millä tavalla nämä ammatillisen koulutuksen palkkaamisen kustannukset ovat kertaluontoisia investointeja. Kyllähän ne tarpeet ovat siellä pysyviä, [Ben Zyskowicz: Aivan, vastatkaa tähän!] eikä sitä voi ajatella kertaluontoisena. Ja sitten tästä eläkelupauksesta, joka on edelleenkin kuihtunut siitä satasesta viisikymppiseen, [Puhemies koputtaa] kysyn: tuleeko edes sitä viittäkymppiä? [Timo Heinonen: Ei tule, ei tule!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-06-25T14:22:55,2019-06-25T14:24:21,Hyväksytty,1.1 2019_21_14,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sinänsä nämä liikennehankkeet ovat kannatettavia, ja tämän lisätalousarvion lisäksi perusta on tehty edellisen hallituksen hyvän talouspolitiikan linjalla, ja se on hyvä, eli kehystä ei rikota ja verotulokertymääkin voidaan hieman kasvattaa. Mutta se ongelma, joka hallituksella on — tai niitä on kaksi: Ensimmäinen on se, että te olette rakentaneet nämä suuret lisämenot, joita tulee sitten seuraavissa vaiheissa, 75 prosentin työllisyysasteelle ja rivakalle talouskasvulle. VM:n viimeinen ennuste viime viikolta kertoo, että maali karkaa: maali karkaa 75 prosentin työllisyysasteen osalta, ja se karkaa tasapainotavoitteen osalta. Toivon, että ministeri Lintilä pitää puolensa siinä, että näitä lisämenoja ei tehdä, jos ei ole pysyviä lisätuloja, kuten pääministeri Rinne on kertonut. Ja toinen ongelma on se, että niitä työllisyystoimia ei näy eikä kuulu. Edustaja Arhinmäki, me odotimme niitä jo hallitusneuvotteluista. Nyt tämä on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, ja me olemme kuulleet, miten siellä on aivan erilaisia näkemyksiä niistä toimista, mitä ollaan tekemässä. Eli työllisyystoimia ei ole. [Puhemies koputtaa] Milloin pidetään todelliset hallitusneuvottelut, joissa tehdään sopeuttamista ja todellisia [Puhemies: Aika!] työllisyystoimia? [Paavo Arhinmäki: Kokoomus haluaa leikkauksia siis!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-25T14:24:21,2019-06-25T14:25:43,Hyväksytty,1.1 2019_21_15,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä todellisuudessa tämä hallitus tekee mittavan kilpailu- ja työllisyyspaketin. [Ben Zyskowicz: Hyvä, sitä odotellessa!] Nuo infrahankkeet 600 miljoonalla eurolla todella tuovat työllisyyttä niitä käynnistettäessä sekä purkavat pullonkauloja ja parantavat teollisuuden kilpailukykyä ja lisäävät sitä myötä työpaikkoja ympäri Suomen, oli kysymys logistiikasta tai sitten muusta vientiin liittyvästä teollisuudesta. Tämä on äärimmäisen rivakka startti, kolmessa viikossa näin mittava paketti täällä. On syytä kiittää Rinteen hallitusta ja ministeri Marinia muun muassa näistä mittavista töistä, ja muistutan, että viime kaudella tänä samana lisätalousarvioesityspäivänä, mikä päivä se silloin olikaan, hallituksen esitys infrahankkeista oli puhdas nolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-06-25T14:25:47,2019-06-25T14:26:39,Hyväksytty,1.1 2019_21_16,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että oppositio ja hallitus ovat kuitenkin nyt samalla viivalla siitä lähtökohdasta, että jotta tuo tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste saavutettaisiin, niin tarvitaan merkittäviä lisätoimia työllisyyteen. Uskon, että täältä oppositiosta voidaan tukea sitten, kun sellaisia hyviä toimia ja ehdotuksia saataisiin, ja tuetaan sitä, että kolmikannassa näistä asioista neuvotellaan. Mutta hallitus ei saa jäädä tämän kolmikannan armoille, muistakaa se. Täytyy varautua ja olla oma ohjelma ja omat ehdotukset, jotta saadaan työllisyys kasvamaan. Nyt tämä näyttää yhä valitettavasti siltä, että ollaan tuuliajolla ja piikki on auki. Voisiko ministeri Lintilä kertoa, mistä johtui tämä keskustan yllättävä suunnanmuutos, kun vielä viime kaudella piditte tarkkaa kirjaa siitä, kuinka paljon tämä teidän esikuntanne tuhlaa, kuinka paljon on ministereitä ja kuinka paljon on valtiosihteereitä ja erityisavustajia? Kun näitä nyt on ennätysmäärä ja olette vielä puoluetukeakin nostamassa, niin voitteko edes tähän vastata, että mistä tämä suunnanmuutos?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-25T14:26:40,2019-06-25T14:27:48,Hyväksytty,1.1 2019_21_17,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lisäbudjeteille on tyypillistä, että niillä hoidetaan yleensä vain hyvin akuutteja määrärahatarpeita. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen lisäbudjetti on tässä mielessä hyvin myönteinen yllätys, ja siinä hallitusohjelmassa luvatun mukaisesti ohjataan merkittäviä varoja perusväylänpitoon ja väyläverkoston kehittämiseen samoin kuin koulutukseen. Nämähän ovat yhteiskunnan keskeisiä asioita, joihin aina kannattaa ohjata rahaa. Väyläverkoston kehittämisvaroja ohjataan eri puolille maata, ja niillä tietysti saadaan aikaan myös työllisyysvaikutuksia. Kaiken kaikkiaan tämä lisäbudjetti on taloudellisessa mielessä hyvin toiveita herättävä, sillä verotulojen kasvu on arvioitu noin 230 miljoonaksi euroksi ja nettolainanotto vähenee 136 miljoonaa euroa. Talouskehitys näyttää siis edelleen pysyneen hyvänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-06-25T14:27:52,2019-06-25T14:28:52,Hyväksytty,1.1 2019_21_18,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä luulen, että kaikki tiedämme, että ammattikouluihin tarvitaan lisää opettajia, mutta tämä hallituksen politiikka tässä suhteessa herättää kyllä hyvin paljon kysymyksiä. Te esitätte, että ammattikouluihin väliaikaisesti kolmeksi vuodeksi palkataan lisää opettajia, ja sitten te esitätte, että vuoden 22 jälkeen nämä palkatut lisäopettajat eivät enää jatka työtään. Pakko myöntää, että en ymmärrä tätä logiikkaa. Kysyin täällä aikaisemmassa keskustelussa ministeri Lintilältä, että kun nämä monet väliaikaisiksi sanotut lisäykset vaikuttavat pysyviltä menoilta, niin onko todella tarkoitus, että ne ovat väliaikaisia, ja ministeri Lintilä silloin kertoi, että kyllä, näin on tarkoitus toimia. No, mediassa pääministeri ja opetusministeri ovat puhuneet muuta. Nyt pitää kysyä uudestaan ministeri Lintilältä: onko todellakin tarkoitus, että nämä ammattikoulujen lisäopettajat ovat väliaikaisia ja lopettavat työnsä ennen vuotta 23?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-06-25T14:28:56,2019-06-25T14:30:10,Hyväksytty,1.1 2019_21_19,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Vastauspuheenvuoro, 3 minuuttia, ministeri Andersson. (Ben Zyskowicz: Mitä, eikö Lintilä?)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_20,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä sellainen asia, joka selvästi erottaa tämän hallituksen esimerkiksi sen edeltäjästä, on ymmärrys siitä, että liikenneinfrastruktuuriin panostaminen, siitä huolehtiminen, on äärimmäisen keskeistä Suomen kaltaisessa maassa kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta, sekä se, että koulutukseen ja erityisesti ammatilliseen koulutukseen panostaminen on tärkeintä työllisyys- ja tasa-arvopolitiikkaa, mitä Suomen kaltaisessa maassa voi tehdä. Miksi osoitetaan lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen jo tässä lisätalousarviossa? Koska vuodesta 2013 vuoteen 2018 ammatillisesta koulutuksesta on leikattu 400 miljoonaa euroa. Kun puhutaan koulutuksesta, tiedetään, että iso osa koulutuksen järjestäjien menoista on sidoksissa opettajien henkilöstökouluihin, ja säästöt ja leikkaukset ovat tarkoittaneet sitä, että opettavaa henkilöstöä suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa on jouduttu vähentämään rajusti samanaikaisesti, kun oppilasmäärä ei ole vähentynyt samassa suhteessa, ja samanaikaisesti, kun meillä myöskin ammatillisella puolella on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on tarvetta erityiselle tuelle. Tämä leikkauskierre loppuu nyt, [Timo Heinonen: Kolmeksi vuodeksi!] se loppuu tämän hallituksen toimesta, joka vihdoin ensimmäisenä on se, joka ryhtyy sanoista tekoihin, mitä tulee koulutukseen panostamiseen. Tämän vaalikauden aikana tulee lisää pysyvää rahoitusta myöskin ammatillisen koulutuksen puolelle, kun lähdetään tekemään oppivelvollisuuden pidentämistä, kun lähdetään vahvistamaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa myöskin toisella asteella, sekä sitä kautta, että indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisesti koko tämän hallituskauden ajan. Sen lisäksi suunnataan myöskin investointirahoitusta ammatilliselle puolelle, jotta voidaan ratkaista se akuutti tilanne ja tarve, mikä siellä tällä hetkellä on. Sitä rahoitusta tullaan suuntaamaan niin, että se mahdollistaa opettajien palkkaamisen viideksi vuodeksi [Ben Zyskowicz: Aha, kuulitteko Lintilä?] eli mahdollisimman pitkäkestoisiin työsuhteisiin, jotta voidaan huolehtia siitä, että siellä koulutuksen järjestäjillä on ne työvälineet ja ne mahdollisuudet, mitä heillä on ja mitä heillä kuuluu olla suomalaisten opiskelijoiden ja nuorten laadukkaasta koulutuksesta ja opetuksesta huolehtimiseksi, ja se jos jokin on äärimmäisen tehokasta, tarpeellista ja tärkeää työllisyyspolitiikkaa tässä maassa. [Ben Zyskowicz: Toinen sanoo kolme vuotta, toinen viisi vuotta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-06-25T14:30:16,2019-06-25T14:33:00,Hyväksytty,1.1 2019_21_21,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Pääministeri Rinne, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_22,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todeta edustaja Orpolle sen, että nyt halutaan valmistella näitä työllisyystoimenpiteitä yhteistyössä kolmikannassa mutta myöskin hallituksen piirissä tavalla, joka toivottavasti johtaa siihen, että ne ovat harkittuja, hyvin harkittuja, kun ne sitten tänne eduskuntaan tulevat päätettäväksi, siltä osin kuin ne ovat eduskunnan päätettäviä asioita. Sitten minä haluan sanoa sen, että niin kuin ministeri Marin totesi, tässä paketissa on kotimarkkinoille 7 400 henkilötyövuotta lisää työllisyyttä tilanteessa, jossa näyttää rakentaminen hieman hiipuvan. Tätä kautta saadaan lisää työllisyyttä vahvistettua, ja sillä on iso merkitys. Panin tietenkin mielihyvällä merkille myöskin sen, että työmarkkinajärjestöt pystyivät sopimaan lisäpäiviin liittyvästä asiasta, ja se ratkaisun sisältö on noin 9 000 pysyvää lisätyöllistä. Että kyllä tässä aika nopeasti on nyt menty eteenpäin näitten muutaman viikon aikana asioitten eteenpäin viemisessä niissä asioissa, jotka ovat tämän hallituksen kannalta aivan keskeisiä. Mitä tulee sitten näihin avustajien palkkauksiin ja ministereitten määriin, niin arvoisat perussuomalaiset, haluan vain todeta sen, että tämän hallituksen on tarkoitus pysyä hengissä, myös jokaisen ministerin, tästä eteenpäin tämä vaalikausi ja sen takia on riittävä määrä avustajia, riittävä määrä valtiosihteereitä ja ministereitä, jotta tämä työtaakka, joka tähän liittyy puheenjohtajakauden kautta, saadaan hoidettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-25T14:33:04,2019-06-25T14:34:35,Hyväksytty,1.1 2019_21_23,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Ministeri Lintilä, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_24,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia vastauksia jo tässä vaiheessa. Ensinnäkin edustaja Savio puhui tästä Kelan 5,5 miljoonasta, lisästä hallintoon. Se ei ole hallintoon, vaan se on ict:hen. Eli nykyinen Kelan järjestelmä ei taivu siihen, mitä siltä edellytetään näitten eläkkeitten nostamisen kannalta, ja siihen siirretään tämä 1,5 miljoonaa. Sitten tämä soten 211 miljoonaa. Tämähän tulee siitä, että me joudumme tietyllä tavalla vapauttamaan sen, tekemään momenttimuutoksen,. Eli jos ja kun tämä hallitus haluaa käyttää sitä tähän uudistukseen, niin joudutaan tekemään siihen tällainen, voisiko sanoa, tekninen momenttimuutos, ja sen takia tehdään tämä. Se ei katoa minnekään täältä sisältä. Edustaja Heinonen, investoinnit ovat työllistäviä, niin kuin tässä pääministerin puheenvuorosta tuli esille, ja meillä on taloudessa havaittavissa selkeää kasvun hiipumista. Kyllä meidän pitää saada buustia nyt tähän kasvuun, työllisyyteen, tuottavuuteen. Kaikkia näitä pitää hakea nyt niillä keinoilla, joita hallituksella on käytettävissä. Ja tämä oli nopeana keinona ehdottomasti sellainen, jolla voidaan todentaa nopeimmat vaikutukset sitten työllisyyden puolelle. Aivan kuten edustaja Orpo sanoi, kyllä tämä työllisyysaste, 75 prosenttia, on haastava, — se on realistinen, se on haastava — mutta tämä on täysin kansallinen asia, että me pääsemme sinne. Jos me emme pääse sinne, niin seuraavalla hallituksella on huomattavasti isompi paine päästä sinne, koska näitä julkisen talouden kustannuksia ei makseta millään muulla kuin työllisyyden nostamisen ja tuottavuuden nostamisen kautta, ja se on ilman muuta meillä se keskeinen asia. Ja toisekseen, nyt tietysti puhutaan lisäbudjetista, ja minä uskon, että syksyllä palataan siihen varsinaisen budjetin muodossa. Edustaja Zyskowicz, muistan kyllä, kun keskustelua käytiin näistä ammatillisista kouluista, ja taisin todeta silloin, että siellä on eräitä, joissa lisäys on pitempi, viideksi vuodeksi, muun muassa tällä ammatillisella puolella. Ja tämähän tulee nimenomaan siihen akuuttiin pulaan, joka meillä tällä hetkellä on, eli pidän sitä erittäin perusteltuna, että se laitetaan hyvin etupainotteisesti nyt liikkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-25T14:34:38,2019-06-25T14:37:08,Hyväksytty,1.1 2019_21_25,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_26,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mikäli valtiovarainministeri Lintilä on tutustunut oman ministeriönsä julkaisemaan taloudelliseen katsaukseen muutaman viikon takaa, niin tästä käy päivänkirkkaasti ilmi, että tällä hetkellä työllisyyden nousu ei ole kiinni avointen työpaikkojen määrästä saati investointihankkeiden määrästä vaan siitä, että meillä valitettavasti on vaikeuksia saada työttöminä olevia henkilöitä töihin. Tarvitaan lisää palveluita, joihin te ette panosta kuin 3 prosenttia koko pysyvien menojen lisäyksistä. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka tekevät palkkauksesta helpompaa, paikallisen sopimisen mahdollistamista. Ei näitä tehdä investointihankkeilla. Kolmikannassa voitaisiin tehdä, mutta valitettavasti SAK:n pääekonomisti itse kuvasi ehdotuksiaan niin, että niillä ei ole lyhyen aikavälin työllisyysvaikutuksia, voi olla julkiseen talouteen jopa negatiivinen vaikutus. Olette siis valinneet erittäin vaikean tien. Siinä mielellään kyllä tuemme. Hyvä, että nyt ilmeisesti ammatillisen koulutuksen opettajat irtisanotaan vasta viiden vuoden päästä eikä kolmen vuoden päästä, mutta tässä ei tullut ilmi ja seuraavaksi Lintilä joutuu vastaamaan siihen, mistä ne noin 50 miljoonaa euroa [Puhemies koputtaa] 2023 sitten tulevat, kun hallitusohjelman mukaan siellä ei ole enää [Puhemies koputtaa] kertaluontoisten aiheuttamia panostuksia. [Puhemies: Aika!] Eikö siirrettäisi nämä pysyviin menoihin ja kokeilut kokeiluihin? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-25T14:37:13,2019-06-25T14:38:28,Hyväksytty,1.1 2019_21_27,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallitus sai nyt lentävän lähdön: kolme viikkoa vallassa, ja nyt käynnistetään 600 miljoonan investoinnit välittömästi, 600 miljoonan investoinnit yhteensä sekä perusväylänpidon että kehittämisen puolella. Tämä jos mikä on järkevää paitsi kilpailukyvyn myös työllisyyden kannalta. Nämä työllisyysvaikutukset, jos esimerkiksi Joensuun ratapihan käynnistämät investoinnit huomioidaan, ovat kymmenentuhannen luokkaa puhumattakaan kilpailukykyvaikutuksista, ja nyt oppositio täällä sanoo, että ei riittävästi. Heinonen sanoi, että olisi pitänyt käynnistää enemmän hankkeita, vaikka esimerkiksi se päärata odotti neljä vuotta — neljä vuotta odotti, ja kokoomus ei sille antanut suunnittelurahaa. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa! — Paavo Arhinmäen välihuuto] Arvoisa puhemies! Kun tarkistin, minkälainen oli se lisätalousarvio, jonka edellinen, kokoomuslainen valtiovarainministeri ensi töikseen antoi, niin siellä todella oli nolla liikennehanketta, [Pia Viitanen: Nolla!] nolla euroa kilpailukykyä parantaviin liikennehankkeisiin. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Jotain suhteellisuutta kannattaisi myöskin kokoomuksen tuohon kritiikkiin laittaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-25T14:38:32,2019-06-25T14:39:45,Hyväksytty,1.1 2019_21_28,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos teidän tavoitteenne on valtion kustantamilla liikennehankkeilla saavuttaa tuo 75 prosentin työllisyysaste, niin kyllä se, arvoisa edustaja Lindtman, tulee kovin kalliiksi. Me peräänkuulutamme sellaisia työllisyystoimia, joilla pystytään helpottamaan niiden ihmisten tilannetta, jotka ovat olleet pitkään työttöminä tai ovat nuorisotyöttömiä, niin kuin tehtiin Juha Sipilän hallituksen aikana, kun työttömyyttä tässä maassa saatiin laskettua merkittävällä tavalla. Edellisen kerran kun sosiaalidemokraatit olivat hallituksessa, ei työpaikkoja syntynyt lisää vaan niitä menetettiin merkittävästi. [Paavo Arhinmäki: Mistäs puolueesta pääministeri tuli?] Ja sitten tämä vappusatanen: kyllä asiantuntijat ovat tänäänkin todenneet sen, pääministeri Rinne, että ei tuota viittäkymppiäkään näytä tulevan eläkeläisille, joille te lupasitte satasen, ja itse asiassa näistä ihmisistä, joille te tuon satasen lupasitte, vielä 400 000 [Puhemies koputtaa] jää kokonaan ilman teidän lupaamianne korotuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-25T14:39:45,2019-06-25T14:40:55,Hyväksytty,1.1 2019_21_29,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä onkin ollut mielenkiintoista keskustelua ja kuultavaa. Tässä on hallitus tehnyt hyvää perusväylänpidon osalta sekä tämän ammatillisen opetuksen rahoituksen lisäämisen osalta, joskaan tästä keskustelusta ei saa tolkkua, mihin asti se raha riittää. [Paavo Arhinmäki: Kokoomus yrittää hämmentää!] Se, mitä ihmettelen tässä suunnattomasti, on tämä kuuluisa vappusatanen, joka on pienentynyt, ja nyt sitä rahaa laitetaan toimeenpanon valmistelua varten. Mihin se raha siis menee? Eli tarvitaanko erikseen vaalilupausten lunastamiseksi niiden toimeenpanon valmistelua varten tämmöisiä rahoja, vai olisiko nämä voitu käyttää viisaamminkin? Toinen asia, mitä ihmettelen suunnattomasti: Täällä hallituspuolueet puhuvat työllistämisestä ja siitä, että tämä työllistää. Mitä varten sitten toimeentulotuen rahoitusta pitää nostaa, jos tulee työllisyyttä lisää? Eikö sen pitäisi nimenomaan silloin laskea? [Puhemies koputtaa] Ja se on aivan selvä, edustaja Lindtman, että tämä hallitus osaa käyttää rahaa. Tämä on kuin Tuhannen ja yhden yön tarinat, ja te taidatte lentää taikamatolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-06-25T14:40:59,2019-06-25T14:42:09,Hyväksytty,1.1 2019_21_30,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella meillä oli kärkihankkeita, nyt meillä on tulevaisuusinvestointeja — jotakin vanhaa, jotakin uutta. Minusta tämä uuden punamultahallituksen ensimmäinen lisätalousarvio on erittäin toiveita herättävä, ja tämä vastaa moniin sellaisiin tarpeisiin ja odotuksiin, mitä tällä hetkellä suomalaisella yhteiskunnalla ja suomalaisilla on. Erityisesti minusta tämä vahva panostus väyliin ja erityisesti raiteisiin, tämmöinen raidepaketti, on aluepoliittinen ratkaisu. Sillä pyritään saamaan työpaikkoja ja yrittäjyyttä koko maahan ja saamaan koko maa liikkeelle. Todella hienoja, pitkään odotettuja hankkeita, muutamia mainitakseni: Joensuun ratapiha, Iisalmi—Ylivieska-raidehanke, pääradan kehittäminen molemmin puolin Tamperetta niin pohjoiseen kohti Seinäjokea kuin sitten Helsinkiäkin kohden, Hämeenkyrön ohitus. Kaikki me tiedämme ammatillisen koulutuksen tilanteen. Ja, puhemies, sen haluan vielä nostaa esiin, että minusta on arvokasta, että nyt voidaan jatkaa sitä sote-valmistelua, joka maakunnissa ja sairaanhoitopiireissä on lähtenyt liikkeelle. Siellä on myös tällainen tekstimuutos tehty. Niiden satojen ihmisten työ, jotka ovat käyttäneet ammattitaitoaan, ei mene roskakoriin, [Puhemies koputtaa] niin kuin nykyinen pääoppositiopuolue olisi toivonut, vaan valmistelu jatkuu kentällä sotenkin osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-25T14:42:13,2019-06-25T14:43:30,Hyväksytty,1.1 2019_21_31,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Rouva puhemies! Täällä on puhuttu lentävästä lähdöstä ja siitä, että hallitus on käärinyt hihat ja ryhtynyt töihin. Silloin on kuitenkin hyvä muistaa, että me olemme jakamassa veronmaksajien rahoja, me emme jaa meidän omia rahojamme. Se lentävä lähtö on kyllä osittain tullut siitä. Kuultiin, että perusväylänpidon määrärahatasoon osoitetaan 40 miljoonan euron korotus, ja tämä on hyvä asia. Sen lisäksi olemme kuulleet myöskin listan liikennehankkeista, joihin hallitus panostaa. Nekin ovat varmaan tärkeitä ja hyviä hankkeita. Yksi asia kuitenkin ihmetyttää. Pohjanmaan työttömyysaste on Manner-Suomessa toiseksi alhaisin ja työllisyysaste samoin. Menestyvän maakunnan elinehto on toimivat liikenneyhteydet, mutta silti Pohjanmaan tiet jäivät taas unholaan. Viime kaudella Pohjanmaan maakunta kärsi monta tappiota, ja tämä hallitus lupasi muuttaa suunnan. Liikenteen ja yhteyksien toimivuus edistää vientivoittoisen maakunnan elinkeinoelämän kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. — Missä viipyvät [Puhemies koputtaa] valtatien 8:n parannusrahat, ministeri Lintilä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-25T14:43:30,2019-06-25T14:44:44,Hyväksytty,1.1 2019_21_32,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on tehty nopeasti. Hallitus lähtee heti laittamaan raiteita ja koulutusta kuntoon. Kokonaisuutena lisäbudjetti myös vähentää valtion velkaantumista. Kiitän erityisesti lisäresurssista ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen. Se todella tulee tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Liikennehankkeet eri puolilla maata ovat tervetulleita, ja erityisesti raidehankkeet ovat erityisen kiitettäviä ilmaston, liikenteen, työllisyyden, kilpailukyvyn kannalta. Esimerkiksi Helsinki—Tampere-pääradan suunnitteluraha ja Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistys ovat tärkeitä ja tarpeellisia hankkeita. Kysyisin ministeri Marinilta: onko jatkossa tulossa suunnittelumäärärahaa koko pääradan osuudelle, myös osuudelle Tampereelta pohjoiseen? Tarvitsemme kokonaisvaltaista suunnittelua, jotta voidaan parantaa koko pääradan toimivuutta ja jotta meillä olisi mahdollisuus hakea myös EU:n TEN-T-rahoja koko välin kehittämiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-06-25T14:44:44,2019-06-25T14:45:53,Hyväksytty,1.1 2019_21_33,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolestunut kuitenkin tuosta Tampere—Helsinki-ratahankkeen etenemisestä, ja haluaisin kysyä, mikä tämä aikataulu on. Nyt saadaan suunniteltua, milloin päästään käyntiin? Itse kuljen Hyvinkäältä päivittäin ja kuulen ihmisten askarruttavia asioita siitä, että junat ovat usein myöhässä tai ne eivät tule ja siellä on ongelmia ja me jäämme sinne odottelemaan, ja tietysti se vaikuttaa siihen, missä ihmiset voivat ja haluavat asua. Erityisesti kysyisinkin nyt sitten ministeri Marinilta: milloin on odotettavissa, että me näemme siellä junia liikkumassa emmekä vain suunnitelmia? Tämä on erittäin tärkeää. Toinen kysymys on: missä ovat Hanko—Hyvinkää-tien parannukset? Uudellamaalla on vuosikausia odoteltu, että sinne saataisiin edes yksi ohituskaista, ja ei ole edelleenkään näköpiirissä rahaa. Kehuitte, että täällä on tiestöön paljon rahaa. Uudellamaalla on valtava määrä liikennettä, ja Hanko on myös satamakaupunki. Ihmettelen, että Hanko—Hyvinkää-tielle ei ole lainkaan panostuksia, ja kysyisin: mitä olette näistä ajatellut, ja mitä on tulossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-25T14:45:57,2019-06-25T14:47:01,Hyväksytty,1.1 2019_21_34,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä opposition kritiikki nyt kuulostaa aika tutulta muutaman viikon takaa. Ensin kritisoidaan, että nyt käytetään aivan liian paljon rahaa, aivan liian paljon rahaa, ja sen jälkeen käytetään useita puheenvuoroja siitä, miten itse asiassa pitäisi käyttää vielä enemmän rahaa, joten nyt jää vähän epäselväksi, mikä tämä ongelma tässä oikeastaan on. Minun täytyy itse omasta puolestani kiittää hallitusta ja ministereitä tästä aivan ilmiömäisen nopeasti tuodusta lisätalousarviosta, joka selvästi osoittaa sen suunnanmuutoksen, jonka tämä hallitus haluaa olla tekemässä. Koulutusleikkausten, aivan liian pitkään jatkuneiden koulutusleikkausten tie on nyt lopussa, ja nyt lähdetään rakentamaan hiilineutraalia Suomea. Sillä se, mitä tämä hallitus on sitoutunut tekemään, on puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, ja sitä reittiä tässä lähdetään nyt rakentamaan. Ja samaan aikaan sadoille ammatillisesta koulutuksesta irtisanotuille opettajille aletaan nyt tarjoamaan työtä. Viesti on selvä: Suomen suunta muuttuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-06-25T14:47:01,2019-06-25T14:48:07,Hyväksytty,1.1 2019_21_35,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pohjoisen maakunnan edustajana voi hykerrellä tyytyväisyyttä tavasta, jolla liikennehankkeet on huomioitu omassa maakunnassa, niin kuin myös muualla Suomessa. Tämä hallitus näyttää palauttaneen aluepolitiikalle sen kunnian, mikä sille kuuluukin. Perusväylien parantamisella ja liikennehankkeiden toteuttamisella edistetään totisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä oikeudenmukaisesti eri puolilla Suomea. Pohjois-Pohjanmaalla olemme tyytyväisiä siitä, että Oulun ratapihan korjaukseen ja turvalaitteisiin on tulossa parannusta. Lisäksi Oulun meriväylän rakentamisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi. Uskon, että näiltä osin kiitosta hallituksen hyvälle esitykselle saadaan myös alueen opposition edustajilta. Ministeri Marinille toistaisin saman kysymyksen, minkä edustaja Sarkkinen esitti: onko tulossa suunnittelurahaa Pohjanmaan radalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-06-25T14:48:11,2019-06-25T14:49:15,Hyväksytty,1.1 2019_21_36,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lisäta-lousarvion myötä lähtee liikkeelle, niin kuin tässä salissa on jo monta kertaa todettu, monia alueellisesti tärkeitä väylähankkeita, jotka helpottavat alueiden kasvua ja elinvoiman edistämistoimia. Ne myös luovat työtä rakentamisvaiheessa ja täten auttavat työllisyystavoitteen saavuttamista. Hallitus on ollut kasassa vajaa kolme viikkoa, ja nyt pistetään liikkeelle täällä mainitut 600 miljoonan euron infrapanostukset, ja oppositio arvostelee työllisyystoimien puutetta. Tekisi mieli sanoa ”miten kehtaatte”, mutta kyllähän te kehtaatte. Se, että hallitus on välittömästi lähtenyt puuttumaan tähän ammatillisen koulutuksen tilanteeseen, on välttämätöntä. Kun edustaja Heinonen käyttää täällä hyvin taidokkaasti aina puheenvuoroja, niin muistuttaisin myös teitä, että teidän ministeri teki viime vaalikaudella niin mittavat leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, vieden muun muassa monelta lapselta lähiopetuksen tuntimäärät, että tähän tilanteeseen on yksinkertaisesti pakko tässä hetkessä puuttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-06-25T14:49:15,2019-06-25T14:50:22,Hyväksytty,1.1 2019_21_37,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannattaisi seurata keskustelua eikä toistaa etukäteen laadittua mantraa siitä, että ”kokoomus on populistinen” tai ”ettäs te kehtaatte”. Meidän ehdotuksemme rahoittavat itse itsensä. Me emme esitä menolisäyksiä nettomääräisesti ollenkaan. Se on minusta populismin ensimmäinen piirre talousarviokeskustelussa, että esitetään kehykseen lisää ilman, että kerrotaan, mistä se tulee. Se, mitä me ihmettelemme tässä ehdotuksessa, jossa on paljon hyviä pieniä hankkeita, joita edistetään — Pohjois-Suomessa myös isompia, teollisuuden kannalta tärkeitä, joita me kannatamme — se, mikä yllätti meidät, on, että tässä suurten kaupunkien väliset pullonkaulayhteydet jätettiin odottamaan sen kuokan laittamisessa maahan. Meillä olisi ollut oletus, että erityisesti Espoon kaupunkirata, joka on käynnistysvalmis, joka on edellytys myös Tampereen lentoradalle, olisi lähtenyt käyntiin, kun samalla kuitenkin sidotte 600 miljoonan euron edestä hankkeisiin, kuten liikenneministeri kuvasi, ja kun esitätte 15:tä miljoonaa euroa Kelalle ja 3:a miljoonaa euroa avustajaresurssin kaksinkertaistamiseen. Näitä kohtuullistamalla ehdotamme 6,5 miljoonan euron määrärahaa, jolla jo syksyllä aloitetaan kaupunkiradan rakentaminen ja suurten kaupunkien nopeat yhteydet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-25T14:50:26,2019-06-25T14:51:35,Hyväksytty,1.1 2019_21_38,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Nyt myönnän ministereille puheenvuorot, pääministeri Rinne ensin ja sitten ministeri Marin. — Pääministeri Rinne, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_39,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pienistä eläkkeistä. Ensimmäinen askel otetaan nyt 2020. Se on kirjattu pöytäkirjaan hallituksen neuvotteluissa lisätalousarviosta, jossa annettiin Kelalle tämä 5,5 miljoonaa euroa sen teknisen valmiuden rakentamiseen, että vuoden 2020 alusta voidaan ensimmäinen askel, 50 euroa aika monelle ja vähän pienempiä summia vielä isommalle joukolle, pistää liikkeelle. Tarvitaan siis Kelan ict-järjestelmän muutosta, jotta tämä voidaan toteuttaa. Siihen tuo raha on menossa. Me olemme päättäneet myöskin, että aktiivimalli poistetaan mahdollisimman nopeasti. Muutos on valmistelussa. Kun täällä on kysytty väylähankkeista, niin rataverkon suurien kehittämishankkeitten ja hankeyhtiöiden valmistelua jatketaan hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Me haluamme valmistella tämän asian sillä tavalla, että se voidaan tuoda eduskuntaan silleen, että sitten on oikeasti päätettävä asia, jolla voidaan viedä niitä eteenpäin. Ne tulevat, edustaja Mykkänen, ne hankkeet, voitte olla rauhassa. Sitten totean, että Hanko—Hyvinkää-rata on samalla tavalla kirjattu, eli kun se vain saadaan suunniteltua niin pitkälle, niin se pistetään liikkeelle. Todennäköinen rakentamisvuosi on 2020 vuodenvaihteessa. Se voidaan viedä eteenpäin. Sitten on vielä pohjoisessa Ajoksen satamahankkeita päätetty valmistella ja Savonlinnan alueen elinvoimaisuutta lisätä. Savonlinna joutui viime vaalikaudella merkittäviin hankaluuksiin niitten päätösten seurauksena, jotka silloin tehtiin, ja nyt halutaan auttaa Savonlinna uudelleen jaloilleen. [Peter Östman: Mutta entä Pohjanmaa?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-25T14:51:35,2019-06-25T14:53:10,Hyväksytty,1.1 2019_21_40,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää kansanedustajia ja alueita runsaista yhteydenotoista liittyen väylähankkeisiin. Niitä on joka puolella Suomea, ne ovat tärkeitä. Meidän pitää panostaa meidän infrastruktuurimme kehittämiseen huomattavasti enemmän, jotta koko maan kilpailukyky ja elinvoima voidaan säilyttää ja niitä voidaan kehittää. Tämä on aivan välttämätöntä. Nyt laitetaan yli 600 miljoonan euron panostus: perusväylänpitoon kokonaisuudessaan siis 260 miljoonaa euroa — tälle vuodelle kohdennetaan 40 miljoonaa euroa — ja kehittämishankkeisiin yhteensä noin 350 miljoonaa euroa, tälle vuodelle 71 miljoonaa euroa. Mutta tunnistamme kyllä sen, että näitä tarpeita on paljon, ja sen takia tietenkin näiden tarpeiden rahoitus pitää myös todella huolella pohtia. Mitä tulee näihin isoihin raideliikennehankkeisiin niin lännen suuntaan, pohjoisen suuntaan kuin idän suuntaan, niiden osalta puhutaan miljardien kokoluokan hankkeista, ja sen takia nämä hankekokonaisuudet ovat valmistelussa, niin että olisi mahdollista perustaa hankeyhtiöt, jotka lähtisivät näitä toteuttamaan. Mitä tulee sitten Espoon kaupunkirataan, sen kustannus on noin 275 miljoonaa euroa. Se olisi käynnistysvalmis, mutta sitäkin tarkastellaan osana läntistä raidelinjausta, tämän yhtiön kokonaisuutta, eli tämä valmistellaan huolella ja arvioidaan huolella. Ihan yhtä lailla Pasila—Riihimäki-välillä olisi mahdollista nostaa välityskykyä, ja tämä hanke olisi mahdollista käynnistää. Sen kustannusarvio on noin 273 miljoonaa euroa. Aivan niin rohkeita emme tässä vaiheessa kuitenkaan lisätalousarviossa olleet, että olisimme käynnistäneet yli miljardilla liikennehankkeita. Yli 600 miljoonalla laitetaan niitä käyntiin, mutta Espoon kaupunkirata ja Pasila—Riihimäki-välin välityskyvyn nostaminen jäävät odottamaan vielä tulevaisuutta. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen osalta hallituksen päätöksessä on pöytäkirjamerkintä siitä, että tämä käynnistetään vuonna 2020. Sen suunnittelu on tällä hetkellä kesken. On arvioitu, että se valmistuu vuodenvaihteessa 2019—2020, ja tämä olisi mahdollista siis käynnistää ensi vuonna. Tähän hallitus on sitoutunut. Tämän kustannusarvio on 62 miljoonaa euroa. Eli huolella arvioimme, tunnistamme alueelliset tarpeet. Hankkeita, mitä pitää laittaa liikkeelle, on monia, mutta valitettavasti rahaa ei ole ihan niin paljoa, että kaikki mahdolliset tarpeet ja hankkeet saisimme välttämättä vielä tällä hallituskaudella liikkeelle. Siihen en tohdi uskoa, mutta mahdollisimman paljon meidän elinvoimaamme parantavia hankkeita niin perusväylänpidon puolella kuin kehittämishankkeiden osalta pyrimme laittamaan liikkeelle, niin että koko maan kilpailukyky, elinvoima ja työllisyys tätä kautta paranevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-25T14:53:12,2019-06-25T14:56:09,Hyväksytty,1.1 2019_21_41,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,Ja debatti ilmeisesti jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_42,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Jos mennään tähän talouden isoon kuvaan, niin talouden kasvu, se hidastuu. Se johtuu siitä, että meidän kysyntä, sekä kansainvälinen että kotimainen kysyntä, pikkuhiljaa heikkenee. Tämä taas johtuu siitä, että kotitalouksien velka on kasvanut liiaksi, sieltä ei tule enää sitä kysyntää, mitä aikaisemmin on tullut. Edellisestä taantumasta kotitaloudet vetivät Suomen ylös kuopasta, mutta jäivät sinne itse. Nyt sitten, jos katsoo tätä kansainvälistä tilannetta, niin kauppasota voi hyvinkin pitkittyä yllättävän pitkäaikaiseksi. Silloin kun Yhdysvalloista alkaa tulemaan heikompaa talousdataa, se heijastuu sitten myöskin tänne Suomeen. Meidän täytyy tehdä suunnitelma, millä me valmistaudutaan mahdolliseen tulevaan taantumaan. Meidän täytyisi saada omaa kilpailukykyä nostettua, kustannuskilpailukykyä kasvatettua, yksikkötyökustannuksia hillittyä ja ennen kaikkea tuottavuutta kasvatettua. Sinänsä nämä väylähankkeet ovat aivan hyviä, mutta jotakin uusia tuottavuusinvestointeja [Puhemies koputtaa] täytyisi tehdä myöskin valtionhallinnon [Puhemies koputtaa] puolella. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-06-25T14:56:14,2019-06-25T14:57:26,Hyväksytty,1.1 2019_21_43,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös omalta osaltani kiittää Rinteen hallitusta tästä lisäbudjetista. Tämä muutamassa viikossa valmisteltu esitys osoittaa, että Suomen suunta muuttuu. Erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella odotetaan näitä lisäresursseja, jotka ovat erittäin tärkeitä. Haluan myös kiittää liikenneministeri Marinia näistä merkittävistä rata- ja liikennehankkeista, jotka omalta osaltaan vahvistavat elinvoimaa ja tuovat näitä positiivisia työllisyysvaikutuksia kuitenkaan unohtamatta turvallisuuskysymyksiä ja kestävän kehityksen politiikkaa. Haluan myös Pirkanmaan näkökulmasta kiittää erityisesti tätä Helsinki—Tampere-pääradan suunnittelua. Viime kaudella yritimme saada määrärahaa edes suunnitteluun, jota emme saaneet. Meillä maakunnassa suurin Pohjanmaalle menevä, Hämeenkyrön ohitustien pahin pullonkaula sai nyt lisämäärärahaa, ja se oli erittäin odotettu ja toivottu. Eli kiitos tästä oikeudenmukaisemmasta suunnasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-06-25T14:57:30,2019-06-25T14:58:30,Hyväksytty,1.1 2019_21_44,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin kiitollinen tästä lisäbudjetista. Täytyy muistaa, että valtion nettolainanoton tarve vähenee 136 miljoonaa euroa siitä huolimatta, että pystymme alueitten elinvoimaa nostamaan, jakamaan hyvinvointia koko Suomeen, saamaan esimerkiksi puuta liikkeelle. Kysymykseni ministeri Marinille ja jopa pääministeri Rinteelle kuuluisi seuraavasti: Keski-Suomessa ollaan hieman huolissaan siitä, kun suunnittelua ei vielä tullut Päärata plus -suunnitteluun asti, vaan aloitettiin mielestäni ihan viisaasti tästä Helsinki—Tampere-välistä. Hallitusohjelmassa on selvä kirjaus siitä, että pääradasta laajennuksineen aloitetaan suunnittelu, tapahtuuhan tämä? Ja toinen pienempi asia: hallitus saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset käytäntöön. Puhuttiinko tästä asiasta siellä lisätalousarvion yhteydessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-06-25T14:58:34,2019-06-25T14:59:40,Hyväksytty,1.1 2019_21_45,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen monet liikennehankkeet ovat sinänsä kannatettavia, ja monet niistä ovat olleet pitkään yhteisissä suunnitelmissa. Niiden eteenpäinviennistä voi hallitusta kiittää. Hallituksen paketin suurin heikkous on kuitenkin se, että kaupungit unohdettiin. Ne jätettiin odottamaan, aivan kuten ministeri äsken totesi, jätettiin odottamaan. Nykyisen Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun tulee rahaa, mutta edelleen on kuitenkin epäselvää, miten kaupunkien väliset isot raidehankkeet todella toteutetaan, kun hankeyhtiöitä ei hallitus pääomittanut. Eli miksi ei edes 3 miljardin omaisuusmyynneistä löytynyt osoitettavaksi euroakaan hankeyhtiöille pääomaa? Voitteko nyt selventää, saadaanko tällä hallituskaudella isot kaupunkien väliset nopeat yhteydet liikkeelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-06-25T14:59:44,2019-06-25T15:00:47,Hyväksytty,1.1 2019_21_46,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin kiittää hallitusta tästä nopeasta toiminnasta ja muutenkin hyvästä hallitusohjelmasta. Tuntuu todellakin kuin taas voisi hengittää tässä meidän maassamme vapaammin. Kiitän myöskin, että pääkaupunkiseudulle luvataan varsinaisessa talousarviossa ratahankkeisiin tukea ja varoja. Haluaisin kysyä hallitukselta: On ehkä ymmärrettävää, että tässä vaiheessa, näin nopeasti, ehkä tasa-arvonäkökulmaa ei hirveästi ole pystytty arvioimaan työllisyys- ja talousinvestoinnissa, mutta voiko hallitus, pääministeri ja valtiovarainministeri — nyt tasa-arvoministeri ehti jo lähteä — luvata, että siihen varsinaiseen talousarvioon saisimme jonkun arvion siitä, millä tavalla nämä investoinnit kohdistuvat sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta? Jos muistatte, niin edellinen hallitus kiitettävästi teki ihan loppupuolella tällaisen arvioinnin siitä, miten talouspolitiikka on kohdistunut, ja saimme siitä hyvän oppitunnin, että jollei siihen kiinnitä erityistä huomiota, [Puhemies koputtaa] se ei kohdistu tasa-arvoisesti. Voiko tämä nyt olla mennyttä maailmaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-06-25T15:00:47,2019-06-25T15:02:04,Hyväksytty,1.1 2019_21_47,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarin ja Vikmanin huoliin liittyen näiden ratahankkeiden toteuttamiseen totean, mitä tänne pöytäkirjattiin hallituksen neuvotteluissa: ”Rataverkon suurten kehittämishankkeiden hankeyhtiön valmistelua jatketaan hallitusohjelmaan linjatulla tavalla” — siis hallitusohjelmaan linjatulla tavalla. ”EU-rahoitushakujen varmistamiseksi väylähankkeiden suunnitteluvalmiutta edistetään. Hankehakuja tehostetaan tiedostaen, että joidenkin hankkeiden kohdalla toteuttamisvalmius on edennyt” — elikkä päärata ja Turun suunta ovat edenneet tällä hetkellä merkittävästi muita nopeammin jo. Sitten ”selvitetään myös military mobility ‑EU-linjausten rahoitushakumahdollisuudet pääväyläverkon investointien osalta”. Niin kuin olen nyt useampaan kertaan todennut, edustaja Vikman, nämä isot hankkeet, kaupunkien väliset hankkeet ovat etenemässä ja ne toteutetaan rauhallisesti sillä tavalla, että ne on valmisteltu huolella, niin että ne voidaan sitten lähteä toteuttamaan, kun aika on. Elikkä tässä ei tarvitse huolehtia siitä, etteivätkö nämä hankkeet lähtisi liikkeelle. Ne lähtevät liikkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-25T15:02:04,2019-06-25T15:03:10,Hyväksytty,1.1 2019_21_48,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu tästä pitkällä juoksulla 600 miljoonan euron liikennepaketista, ja se on varmasti ihan hyvä asia. En usko, että tässä salissa kukaan vastustaa, että liikenneverkkoa pidetään kunnossa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Mutta edustaja Lindtmanille haluaisin todeta sen, ettei se nyt erityisen suuri saavutus kuitenkaan ole, että käytetään 600 miljoonaa rahaa, semminkin kun nämä kaikki hankkeet ovat edellisillä hallituskausilla jo suunniteltuja. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Mutta jos keksisitte keinon, jolla tuodaan valtion budjettiin 600 miljoonaa euroa, jolla nämä rahoitetaan ilman veronkorotuksia, niin se olisi kyllä ihan hatunnoston arvoinen suoritus. Ministeri Marinilta ja myöskin pääministeri Rinteeltä haluaisin kysyä, että kun näitä suuria hankkeita suunnitellaan, niin huomioitteko te nyt ollenkaan siellä hallituksessa tätä parlamentaarista liikennejärjestelmän suunnittelutyötä. Meillä on lakisääteinen velvoite siihen, että tulisi kutsua koolle parlamentaarinen liikennejärjestelmätyöryhmä, joka näitä linjoja alkaa vetää. Ministeri Marin, milloin ryhmä kutsutaan koolle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-06-25T15:03:15,2019-06-25T15:04:24,Hyväksytty,1.1 2019_21_49,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että liikenneverkko laitetaan kuntoon ja sinne panostetaan, mutta veisin tämän keskustelun nyt tavallisen ihmisen tasolle. Millä tavalla tuette sitä, että tavallinen duunari, äiti tai hoitaja voi ostaa sen auton? Kerrotte täällä, että autoveroa on kertynyt vähemmän, autokauppa on jäätynyt. Te olette nostamassa bensaveroa, mutta miten te turvaatte sen, että me voimme ostaa vähäpäästöisiä autoja? Suomalaiset ajavat vanhoilla autoilla. Tämä olisi hyvin tärkeä asia. Ammatillisesta koulutuksesta kysyn sen — on hienoa, että sinne panostetaan — tulevatko nyt pääsykokeet vihdoinkin sitten takaisin. SDP:n ollessa hallituksessa viime kaudella te poistitte pääsykokeet, [Paavo Arhinmäen välihuuto] ja se oli kyllä tosi vahingollinen asia. Se olisi tärkeää, nimittäin vielä niitä ei ole palautettu huolimatta siitä, että se olisi mahdollista. Sitten kysyn vielä tästä tämän päivän uutisesta. Pitääkö se paikkansa — rahoitukseenhan palataan syksyn budjettineuvotteluissa — että olette lisäämässä puoluetukea yli 7 miljoonaa euroa? Eikö tämäkin raha tulisi kohdentaa paremmin, esimerkiksi sinne vanhustenhoitoon ja hoitajamitoitukseen? Pitääkö tämä paikkansa, vai onko tämä uutisankka?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-25T15:04:28,2019-06-25T15:05:36,Hyväksytty,1.1 2019_21_50,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Vastauspuheenvuorot ministerit Lintilä ja Marin. — Lintilä, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_51,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama kommentti. Ensinnäkin edustaja Mykkänen: Olen täsmälleen samaa mieltä teidän kanssanne, että meidän pitää tehdä työllisyyttä parantavia toimia, [Arto Satonen: Missä ne on?] mutta kolmessa viikossa — hallitus on ollut kolme viikkoa kasassa — aika vaikea on kolmessa viikossa tuoda sellaista pakettia. On täysin selvä, että me tarvitsemme [Paavo Arhinmäen välihuuto] muutoksia, tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, me tarvitsemme innovaatioita, oppimista, elinkeinoelämää, yrittäjyyttä, kokonaispakettia, että me pääsemme sinne 75 prosenttiin. Mutta sitten toisaalta ihan tämän keskustelun kannalta pitää nyt muistaa, että tämä on lisätalousarvio, jossa on infra selkeästi nostettu fokukseen. [Peter Östmanin välihuuto] Työllistävien toimien aika on sitten syksyllä, kun niitä tuodaan tänne. Edustaja Vähämäki: Olen teidän kanssanne suhtkoht samaa mieltä talouden isosta kuvasta. Kauppasodan uhka on ehdottomasti Suomen suurimpia uhkia. Meidän bkt:stä noin 40 prosenttia tulee viennistä, ja se, mitä siellä tulee tapahtumaan, vaikuttaa ilman muuta Suomen talouteen. Pitää muistaa, että se VM:n ennuste, jota edustaja Mykkänen esitti, se on VM:n luvuilla, siinä ei ole huomioitu hallitusohjelman esityksiä ja niitä toimia, joita hallitus tulee tekemään. Aivan oikein mainitsitte tuottavuuden noston julkisella sektorilla, sitä haetaan esimerkiksi sote-uudistuksen kautta julkiselle sektorille. Me saimme viime kaudella kustannuskilpailukyvyssä verrokkimaat kiinni — siinä onnistuttiin — mutta tuottavuuskilpailukyvyssä me tällä hetkellä häviämme meidän verrokkimaille, ja tässä on varmasti sellainen, johon meidän tulee panostaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-25T15:05:36,2019-06-25T15:07:29,Hyväksytty,1.1 2019_21_52,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä näistä hankeyhtiöistä. Todella hallitus on istunut kolme viikkoa. Tässä kolmessa viikossa emme tietenkään ole vielä saaneet maailmaa valmiiksi mutta olemme käynnistäneet kuitenkin merkittäviä panostuksia nimenomaan liikenneinfran puolella. Mitä tulee tähän pohjoiseen suuntaavaan raideyhteyteen, nopeampaan raideyhteyteen Helsinki—Tampere, edelleen Tampere—Jyväskylä—Seinäjoki, Pori—pohjoinen vielä siitä Seinäjoesta eteenpäin, niin tämä kokonaisuus katsotaan huolella. Nyt on jo käynnistetty työ siihen, että nämä hankeyhtiöt olisivat mahdollisimman nopeasti kasassa, ja sitten voidaan edetä siitä eteenpäin, mutta tämäkin vaatii kuitenkin enemmän aikaa kuin muutaman viikon. Haluamme katsoa tämän kokonaisuuden huolella, koska kyse on miljardien eurojen panostuksesta ja on kaikkien kannalta järkevämpää, että arviointi, suunnittelu tehdään perusteellisesti, tehdään huolella. Itse ainakin tulen tästä periaatteesta pitämään kiinni. Mitä tulee edustaja Kopran kysymykseen valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta: Vaikka kolme viikkoa on kulunut, niin itse asiassa tässä on jo työ käynnistetty. Meillä oli jo liikenne‑ ja viestintäministeriössä koolle kutsuttu päivän seminaari aiheeseen liittyen. Käynnistimme nyt tämän työn. Siellä oli paikalla alueiden edustusta, valtion aluehallintoa, monenlaisia sidosryhmiä. Eli tämä valtakunnallisen liikennejärjestelmätyön kehittäminen on nyt käynnistetty, ja kun aika tulee, niin tähän totta kai tulee myös parlamentaarinen työryhmä tätä valmistelemaan ihan yhtä lailla kuin myös virkamiesyhteistyöryhmä, jossa on myös alueiden edustusta mukana, tätä valmistelemaan. Ja juuri näin on ajatus, että varmaan tämän eduskuntakauden puolivälissä olisi jo mahdollista sitten tämän valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman puitteissa edetä. Pyrin ministerinä myös pitämään kiinni siitä tasapainosta, että ennen kuin tämä työ on saatu valmiiksi, ei esimerkiksi näitä kaikkia kehittämisrahoja hankkeiden osalta syötäisi vaan pyritään tasapainottelemaan siinä, että kaksi vuotta varmaan mennään tällä vanhalla järjestelmällä ja sitten kauden puolivälissä suurin piirtein voitaisiin siirtyä tähän pidempään, 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jonka takana olemme kaikki laajasti olleet. Me tarvitsemme pitkäjänteisempää suunnittelua meidän koko liikennejärjestelmälle, tulevaisuuteen katsovaa pitkäjänteistä suunnittelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-25T15:07:29,2019-06-25T15:09:59,Hyväksytty,1.1 2019_21_53,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos jostakin tässä salissa ollaan yhtä mieltä, niin se on varmasti tämä työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin, mutta sen asian osalta olen kyllä jonkun verran huolissani, kun niitä toimia ei ole hallitusohjelmassa vaan ne on annettu kolmikantaiseen pöytään ja SAK:n ekonomisti toteaa, että heidän esityksillään ei voida laskea selväpiirteisiä työllisyysvaikutuksia. Minä voisin kysyä pääministeriltä: Uskotteko te itse, että sieltä kolmikantapöydästä tulee nyt ne työllisyysesitykset, koska koko tämän hallituksen uskottavuus ja talouspolitiikka perustuu siihen, että nämä työllisyystoimet onnistuvat? Ja vaikka sinänsä ovat hyviä nämä infrahankkeet, joita nyt toteutetaan, me kaikki tiedämme, ettei tämä niitä asioita ratkaise. Siellä on tänään saatu uusia työllisyyslukuja, ja vanhat pohjat ovat sen verran hyvät, että vielä on hieman nousua ollut, mutta esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyys on jo Pirkanmaalla lähtenyt nousuun. Eli näitä toimia tarvittaisiin nyt. Uskotteko, että saatte ne aikaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-06-25T15:10:02,2019-06-25T15:11:10,Hyväksytty,1.1 2019_21_54,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Pääministeri Rinne, yksi minuutti, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_55,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp," Kiitoksia, arvoisa puhemies! Keskuskauppakamari on todennut Suomen kaikkein vaikeimmaksi pullonkaulaksi kasvun näkökulmasta väyläverkot, ja nyt tässä 600 miljoonaa euroa laitetaan väyläverkkojen kehittämiseen, jotta Suomessa voisi talous kasvaa ja kasvaa kestävällä tavalla. Mutta mitä tulee tähän työllisyysasteen nostoon: Hallitus ei odota, että työmarkkinajärjestöt kertovat, kuinka paljon uusia työpaikkoja ja työllisiä voidaan synnyttää, vaan se on hallituksen vastuulla. Hallitus vuoden 2020 budjettiriihen yhteydessä arvioi tilannetta, ja tavoitteena on, että silloin pitäisi olla 30 000 uutta työllistä päätöksenteon pohjana vietäväksi eteenpäin ja tämän hallituskauden aikana vuoteen 2023 mennessä 60 000 uutta työllistä. Tällä uralla hallitus toivoo pystyvänsä jatkamaan koko vaalikauden. Tämä on se meidän tavoitteemme. Tähän ei tarvitse sotkea työmarkkinajärjestöjä, jotka ovat toivottavasti avuksi tässä keskustelussa, ei muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-25T15:11:14,2019-06-25T15:12:12,Hyväksytty,1.1 2019_21_56,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt täällä puhutaan vain toisen asteen opiskelijoista ja opettajista, mutta haluaisin muistuttaa, että tarvitaan lisärahoitusta myös alakouluihin, koska siellä tehdään pohja näille toisen asteen opiskelijoille. Eli kärjistäen voisi sanoa, että jos ei tule hyvää opiskelijamateriaalia alakouluista, niin on aivan sama, kuinka paljon sitten toisen asteen opettajia on. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-06-25T15:12:14,2019-06-25T15:12:48,Hyväksytty,1.1 2019_21_57,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Tässä on tullut hyvin esiin, kuinka tämä lisätalousarvioesitys on jo suunnanmuutos kestävämpään liikkumiseen eri puolilla Suomea, ja todellakin nyt painopiste on raidehankkeissa. Näiden raidehankkeiden edistämistä tulee jatkaa ja niiden vaikuttavuutta vertailla keskenään ja arviointia täytyy huolellisesti toteuttaa, kuten ministeri Marin tässä totesi. Olen iloinen, että myös koulutus on tuotu esiin, oppositionkin puolelta vahvasti. Koulutus on meidän tärkein infrastruktuurimme, joka vahvistaa työllisyyttä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Täällä on kritiikkinä tuotu esiin esimerkiksi nuorisotyöttömyys. No siihenhän esimerkiksi oppivelvollisuuden jatkamisella suoraan pureudutaan ja sen ratkaisemiseen. Lisäksi, kuten täällä on tuotu esiin, tämä lisätalousarvioesitys vähentää nettolainanottoa, [Puhemies koputtaa] 136 miljoonaa euroa. Tässä ei oppositiolla tunnukaan olevan ihan hirveästi valittamisen aihetta, tämä on hyvä suunta meille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-06-25T15:12:52,2019-06-25T15:14:01,Hyväksytty,1.1 2019_21_58,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä kiitän hallitusta näistä panostuksista tuonne liikenne- ja infraverkkoon ja niistä puheenvuoroista, joita tulevaisuuden osalta tältä osin on kuultu. Kuitenkin tässä katson sitä, että tässä on erittäin vahva raidepainotus: noin 80 prosenttia rahoituksesta suunnataan raiteisiin ja vain 20 prosenttia tiestöön. Minä olen huolissani teistä, hyvä hallitus, siitä, ymmärrättekö te, miten suomalainen veronmaksaja liikkuu. Kun katsotaan kuljetussuoritteita, niin 90 prosenttia sekä kilometreistä, tonneista että henkilökuljetuksista kulkee tietä pitkin ja vain 10 prosenttia raiteita pitkin. Ja silloin pitää katsoa sitä, mitä suomalainen veronmaksaja toivoo, miten sitä tiestöä ja infraverkkoa myös kehitetään, ja myös sitä aluepolitiikkaa. Autossa vain on se hyvä ominaisuus, että siinä on kääntyvät etupyörät, sillä pääsee ihan kotipihaan saakka niitten kauppakassien kanssa. Eli aiotteko tarkentaa tätä liikennerahojen jakoa niin, että se on oikeudenmukainen tiestön osalta eikä pelkästään raidepainotteinen, niin kuin nyt siltä näyttää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-06-25T15:14:04,2019-06-25T15:15:15,Hyväksytty,1.1 2019_21_59,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Jokinen puuttui ihan tärkeään asiaan, mutta niin kuin tänään valtiovaroissa kuultiin, painotteisuus on euroissa mitattuna sillä tavalla, että maanteihin menee 500 miljoonaa euroa ja raidehankkeisiin menee 400 miljoonaa, elikkä painotus on koko tälle kaudelle arvioitu tämänsuuruiseksi. Elikkä isosta erosta ei ole kysymys. Sitten kun tehdään rautatieinvestointeja elikkä parannetaan, rakennetaan uutta, siellä on kumipyörille aina työtä niin kuin muillekin työkoneille. Tämä työllistää myös sitä kautta. Ja täytyy muistaa, niin kuin täällä on hyvin paljon tullut esille useissakin puheenvuoroissa, että Suomi elää viennistä ja meillä se tökkii tällä hetkellä hyvin vahvasti raideliikenteen osalta — liittyy turvalaitteisiin ja tämäntyyppisiin ongelmiin — niin että sitä parannetaan, ja se on erittäin tärkeää elinvoiman vahvistamiseksi. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-06-25T15:15:19,2019-06-25T15:16:17,Hyväksytty,1.1 2019_21_60,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä minunkin liittyä tähän kiittäjien joukkoon. Kyllä Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio kertoo siitä, että meillä on vihdoinkin Suomessa hallitus, joka ymmärtää koko Suomen edun, korostaa alueellisuutta ja alueiden elinvoimaisuutta, elikkä hankkeita on koko maassa, ei vain etelässä. Nyt on huomioitu koko Suomen kilpailukyky ja panostetaan raiteisiin ja tiestöön ja pullonkauloja avataan. Elikkä kyllä nyt ollaan oikeilla jäljillä, ja tämähän parantaa sitä työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä jos mikä. Minun täytyy ottaa esille myös se, että kun edellinen hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta 200 miljoonaa, niin nyt tämä hallitus ministeri Anderssonin johdolla nimenomaan panostaa ammatilliseen koulutukseen, ja siihen on nyt myös lisätalousarviossa rahaa. Ja kun te olitte huolissanne tästä vappusatasesta, niin eikö ole hyvä, että tämä hallitus haluaa poistaa köyhyyden ja satsaa nimenomaan pienituloisiin ja pienituloisiin eläkeläisiin eikä leikkaa, niin kuin te teitte [Puhemies koputtaa], ei jäädytä indeksejä vaan palauttaa indeksit täysimääräisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-06-25T15:16:17,2019-06-25T15:17:28,Hyväksytty,1.1 2019_21_61,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni nyt olisi aika, että pääministeri Rinne kertoisi, minkälainen korotus pieniin eläkkeisiin on tulossa. Näyttää pahasti siltä, että vappusatanen on kutistumassa keskikesän kympiksi. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Päämatemaatikko Kansaneläkelaitokselta on ollut huolissaan siitä, miten tuo raha riittää, jonka hallitus on luvannut tähän korotukseen. Olette todenneet, että 50 eurolla nettomääräisesti korotetaan alle 1 000 euron eläkkeitä. Mutta eläkejärjestelmä on sellainen, että jos pieniä korotetaan, niin myös suurimmat korottuvat. Päämatemaatikko on todennut, että teillä on kolme vaihtoehtoa: joko rikkoa eläkejärjestelmä ja luoda joku uusi järjestelmä tai sitten tinkiä korotuksista tai hankkia lisää rahaa, jotta tuo hallitusohjelman viidenkympin lupaus toteutuu. Kysynkin nyt: minkä te näistä kolmesta valitsette? On kohtuullista, että eduskunta tietää, millainen eläkekorotus on tulossa, koska lisätalousarviossa esitetään rahoja tämän järjestelmän toimeenpanoon ilman, että me tiedämme, minkälaista järjestelmää toimeenpannaan. [Puhemies koputtaa] Eli kutistuuko se viisikymppiä kympiksi vai tuleeko lisärahaa tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-06-25T15:17:32,2019-06-25T15:18:39,Hyväksytty,1.1 2019_21_62,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minua nyt hieman kiinnostaa tämä kokoomuksenkin hämmentävä kanta. On tietenkin hyvä, että kokoomuskin on nyt huolissaan eläkkeistä. Viimeiset neljä vuotta te olette leikanneet pienituloisilta eläkkeitä, ostovoimaa on supistettu [Timo Heinonen: Höpsis!] ja monet eläkeläiset, jotka toden totta olisivat ansainneet meiltä hivenen kunnioitusta, ovat joutuneet leikkausten kohteeksi. Mutta, arvoisa kokoomus, juuri nyt te olette vastustamassa niitä määrärahoja, joilla valmistaudutaan pienten eläkkeiden korottamiseen. Te olette täällä kritisoineet niitä rahoja ja vastustaneet niitä rahoja, joilla eläkkeitä tullaan korottamaan. Mielestäni se on oikea tavoite, siihen pyritään ja niin täytyy tehdä. Mutta se minusta on hyvin ikävää, jos kokoomus edelleen jatkaa täällä julmaa leikkausajatteluaan pienituloisia eläkkeensaajia kohtaan ja haluaa vastustaa jopa näitä rahoja, joilla korotuksiin mennään. [Sari Sarkomaa: Ei vastusta!] Eli mikä on kokoomuksen linja nyt näiden eläkkeiden suhteen? Ette kai vain vastusta sitä, että eläkkeitä tullaan korottamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-25T15:18:43,2019-06-25T15:19:42,Hyväksytty,1.1 2019_21_63,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen, olisi hyvä pysyä totuudessa. Viime vaalikaudella teidän nykyisen hallituskumppaninne, keskustan, ja kokoomuksen johdolla takuueläkettä korotettiin lukuisia kertoja, yhteensä 40 euroa. Se ei jäänyt puheeksi, se oli konkreettinen teko, jonka me halusimme keskustan kanssa, kokoomus ja keskusta, kohdentaa nimenomaan pienituloisimmille eläkeläisille. Mutta niin kuin edustaja Sarkomaa aivan oikein esille nosti, Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila on todennut, että teidän täytyy, ministeri Rinne, rikkoa eläkejärjestelmä, jos te aiotte pitää kiinni siitä, mitä olette luvannut. Ja ette te aio edes pitää kiinni siitä, sillä tehän lupasitte 100 euroa puhtaana käteen kaikille, jotka saavat alle 1 400 euroa eläkettä, ja nyt te olette jo unohtanut ne yli 400 000 eläkeläistä, jotka saavat 1 000—1 400 euroa. Miksi te petitte heille antamanne lupauksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-25T15:19:42,2019-06-25T15:20:51,Hyväksytty,1.1 2019_21_64,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä ei kannata liikaa jumiutua vanhoja muistelemaan, mutta sen verran on nyt pakko korjata tuota edustaja Heinosen käsitystä, että ensinnäkin mitä tulee tähän takuueläkkeiden korottamiseen, niin se hädin tuskin juuri ja juuri riitti kompensoimaan ne indeksileikkaukset, jotka teitte. Ja mitä tulee kaikkein pienituloisimpiin eläkkeensaajiin, kaikkein pienituloisimpiin eläkkeensaajiin, neljä vuotta peräkkäin te leikkasitte kansaneläkettä kansaneläkeläisiltä. Neljä vuotta peräkkäin, viimeisenä vuotena yli 300 euroa vuodessa. Eläkkeitä leikkasitte joka vuosi, edustajat Heinonen ja Orpo, kun te olitte hallituksessa, heiltä, jotka tämän maan meille ovat rakentaneet. Nyt tämä suunta käännetään, nyt on hallitus päättänyt, että kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien toimeentuloa parannetaan, [Timo Heinosen välihuuto] ja mitä te täällä teette — vastustatte niitä järjestelmämuutoksia, jotka tämän mahdollistavat. Mikä on kokoomuksen kanta? Viime vaalikaudella te leikkasitte, onko teidän sydämenne nyt edes vähän lämmennyt? [Puhemies koputtaa] Eivätkö he, jotka tämän maan ovat rakentaneet, ansaitse edes pientä toimeentulon parannusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-25T15:20:51,2019-06-25T15:22:03,Hyväksytty,1.1 2019_21_65,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä nyt, edustaja Lindtman, arvoisa hallitus, on kyse siitä, että yksi teidän vaalivoittonne salaisuuksia oli juuri tämä vappusatanen, lupaus pienituloisille eläkeläisille, ja kyse on siitä, mitä edustaja Heinonenkin täällä peräänkuuluttaa, että aiotaanko se pitää. [Timo Heinonen: Eläkepetos!] Aiotaanko se pitää? Meidän vaaliohjelmassamme ei ollut vastaavan kaltaista lupausta. Me lupasimme sen vastoin veronkevennyksiä jokaiselle, myöskin pienituloisille eläkeläisille. Kyse on siitä, mitä te olette luvanneet eläkeläisille, ja tähän meidän pitäisi saada vastaus, milloin ja kuinka paljon. Ja jos on kyse Kelan 5 miljoonasta, niin uskon, että Kelan valtavasta budjetista valmistelu pystytään muutenkin tekemään. [Antti Lindtman: Niin, aktiivimallin osalta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-25T15:22:07,2019-06-25T15:22:53,Hyväksytty,1.1 2019_21_66,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun SDP:kin noin yltyy, kuin oppositiossa olisivat, kehumaan itseään eläkeläisten puolustajana, niin kyllä minun on pakko kysyä, missä on se luvattu Lipposen indeksin korjaaminen, se taitetun indeksin korjaaminen. [Naurua — Välihuutoja] Missä se viipyy? Kyllä sitä on kuultu SDP:nkin puolesta vaalikentillä kovasti siellä teltoilla lupailtavan, että tämäkin korjataan. Ei työeläkeläisten asia muuten ole mikään naurun paikka. Kun puhuttiin tässä 1 400—1 500 euroa tienaavista työeläkeläisistä, niin kyllä nimenomaan he, jos jotkut, mielestäni ansaitsisivat tässä niitä korotuksia. Ei voida kuitenkaan katsoa vain takuueläkeläisiä, vaan työeläkeläisten tulisi olla mukana. Perussuomalaisethan on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan viime vuonna erittäin hyvän mallin, jolla tämä korjataan. Minulla on vähän sellainen olo, että te ette ole tähän perussuomalaisten puoliväli-indeksimalliin edes tutustuneet, [Puhemies koputtaa] mutta aiotteko te tehdä sille mitään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-25T15:22:53,2019-06-25T15:24:00,Hyväksytty,1.1 2019_21_67,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Pääministeri Rinne, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_68,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Se, mitä minä olen luvannut SDP:n puheenjohtajana ennen pääministerin tehtävään tuloa: olen luvannut sen, että pienten eläkkeitten tasoa nostetaan 100 euroa jonkun vuoden kuluessa julkisen talouden tilan sen salliessa. Tämä on siis se lupaus, mikä on annettu. Nostetaan 100 euroa jonkun vuoden kuluessa ja julkisen talouden sen salliessa. Se, mitä nyt ollaan tekemässä: vuoden 2020 alussa tullaan nostamaan noin 1 000 euroon asti 50 eurolla nettona ilman, että sitä rahaa vie yhtään mikään, nettona 50 euroa kuukaudessa näitten eläkeläisten toimeentuloa, ja siitä eteenpäin joitakin kymppejä aina sinne 1 400 euroon asti. Tämä on se, mitä tällä hetkellä lasketaan ja mitä mallia viedään eteenpäin. Minä en pysty tämän tarkemmin sanomaan sen takia, että me haluamme myöskin tämän asian valmistella huolella niin, että se tulee tänne saliin päätettäväksi niin, että jokainen ymmärtää, mitä on päättämässä. Mutta jokaiselle ensimmäinen askel on tulossa. Se 50 euroa nettona, puhtaana käteen, tulee niille, jotka tienaavat alle 1 000 euroa eläkkeenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-25T15:24:00,2019-06-25T15:25:06,Hyväksytty,1.1 2019_21_69,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Rouva puhemies! Jotenkin itsestäni tuntuu hirveän helpolta olla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana täällä, ja tiedättekö miksi? Sen takia, että meillä on ollut samat puheet ennen ja jälkeen vaalien. Mutta nyt jos kuuntelee tätä opposition kritiikkiä niin perussuomalaisilta kuin kokoomukselta, niin tulee mieleen se vanha vapaapalokunnan harjoitus, että väärin sammutettu, että hyvä että sammutitte nämä ongelmat ja näin, mutta väärin on sammutettu. [Timo Heinonen: Ettehän te ole sammuttaneet!] Täällä pääministeri ja liikenneministeri hyvin kävivät läpi sitä, että hankeyhtiöitä viedään eteenpäin. Tavoitteena on kolmeen ilmansuuntaan saada hyvät raideyhteydet, kuten on vaikka meidän länsinaapurissakin: niin itärata, päärata plussineen kuin sitten myöskin Turun junarata. Mutta kun täällä on epäselvyyttä, kun olen kuunnellut vaikkapa edustaja Jokisen puheenvuoron, niin kysyisin nyt vielä liikenneministeriltä, onko tulossa tulevissa infrapaketeissa korjausvelan korjaamista meidän tiestömme osalta, kun suurin osa ihmisistä ja tavarasta liikkuu siellä teillä. Kysyisin valtiovarainministeri Lintilältä, onko teillä valmiutta tarkastella liikenteen verotusta niin, että autoilta ei kerättäisi dieselveroa ja ajoneuvoveroa [Puhemies koputtaa] ja monenlaista polttoaineveroa, kun ilmastoasiatkin ovat autoilussa niin tärkeitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-06-25T15:25:08,2019-06-25T15:26:23,Hyväksytty,1.1 2019_21_70,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se on juuri niin, että ne pienituloiset ihmiset ovat siellä vaalikentillä olleet odottamassa sitä vappusatasta tai millä nimellä sitä ikinä sanotaankaan. Siellä on paljon pienituloisia naisia, siellä on ikäihmisiä ja heitä, jotka miettivät, ostetaanko lääkkeet vai ostetaanko ruoka. Minä olisin kysynyt sote-uudistuksesta, että kun siihen kohdennetaan kuitenkin nyt tätä resurssia, niin millä tavalla asiat etenevät. Siellähän tulee varmasti palvelumaksuihin korotuksia ja erilaisia kustannuksia ikäihmisille, niin onko näistä nyt tietoa: armahdatteko paljon sairastavat ja ikääntyneet paljon palveluja käyttävät vai millä tavalla lähdette etenemään nyt tämän sote-uudistuksen kanssa? Se on erittäin tärkeää. Kyllähän ne lupaukset pitää pitää, ja se on tietysti niin, että kun olette täällä mainostaneet, että tämä hallitus on lähtenyt lentoon, niin äkkiähän siitä tulee myös sukellusvene.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-25T15:26:26,2019-06-25T15:27:30,Hyväksytty,1.1 2019_21_71,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän se rahan jakaminen ole vaikeaa, eikä se ole mikään lentävä lähtö. Tulopuoli on se huoli, ja siitä syystä paitsi että te, pääministeri Rinne, olette selityksen velkaa tästä vappusatasesta, jota odotetaan kovasti, niin 12.6. A-studiossa totesitte, että hallitus tekee lisätalousarviossa merkittäviä satsauksia työllisyyttä edistäviin toimiin. Nyt en näe niitä työllisyyttä edistäviä toimia tässä, joten haluaisin tiedustella, milloin hallitus käy ne aidot neuvottelut, joissa näistä työllisyystoimista sovitaan. Jäi myös hyvin epäselväksi työmarkkinajärjestöjen rooli tässä. Aiemmin sanoitte, että he ovat vastuussa ja heidän kanssaan nämä työllisyystoimet valmistellaan. Nyt sanoitte, että näin ei olekaan. Se alleviivaa entisestäänkin sitä kysymystä, milloin hallitus aikoo kokoontua päättämään työllisyystoimista, koska se on ihan oleellinen kysymys myös näiden teidän vaalilupaustenne lunastamisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-06-25T15:27:34,2019-06-25T15:28:30,Hyväksytty,1.1 2019_21_72,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kovasti peräänkuulutetaan työllisyyteen vaikuttavia toimia, ja on tietysti hyvä, että niistä ollaan kiinnostuneita. Nyt tässä hallituksen lisätalousarviossa on näitä tulevaisuusinvestointeja, joissa sekä liikennehankkeisiin että ammatilliseen koulutukseen satsaaminen ovat molemmat niitä keinoja, joita teidän kysymänne kolmikannassa olevat työmarkkinajärjestöt ovat ehdottaneet keinoiksi. Joten oletteko lukeneet ollenkaan uutisia, arvoisa oppositio? Siellä on nimenomaan sanottu, että panostakaa koulutukseen. Työnantajat valittavat pulaa osaavista työntekijöistä. Eikö ammatilliseen koulutukseen satsaaminen ole siten juuri työllisyyttä parantava keino? Mitä sitten tulee näihin liikennehankkeisiin, niin olin kuulevinani, että näiden panostusten ansiosta yli 7 000 henkilötyövuotta on tulossa. Kyllähän se liikennehankkeiden rakentaminenkin työllistää. Eivätkö nämä kelpaa oppositiolle lainkaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-06-25T15:28:34,2019-06-25T15:29:36,Hyväksytty,1.1 2019_21_73,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellinen elämä perustuu faktoihin. Edustaja Orpo, edelliset neljä vuotta me odotimme Pohjois-Savossa ja Ylä-Savossa Iisalmen seudulla sitä, että te olisitte löystyttänyt kukkaron nyörejä valtiovarainministeriössä ja antanut myös sinne rahaa ratahankkeisiin. Tuntui, että kukkaron nyörit vain kiristyivät, ja kun te tulitte Kehä kolmosen laidalle, niin tuntui siltä, että suljitte silmänne, kun katsoitte pohjoiseen päin. Me jäimme täysin ilman. [Arja Juvosen välihuuto] Mutta nyt me emme ole ehtineet edes kerätä karvahattulähetystöä, kun Rinteen hallitus on lisännyt Iisalmen seudulle ratahankkeisiin lisärahoitusta 55 miljoonaa. Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että tämä työllistää meidän aluettamme, virkistää elinvoimaa ja saa meille siellä aikaan sellaista positiivista pöhinää, johon me toivomme jatkoa. [Välihuutoja] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-06-25T15:29:39,2019-06-25T15:30:29,Hyväksytty,1.1 2019_21_74,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse ainakin arvostan sitä, että istuva eduskunta kunnioittaa edellisen eduskunnan päätöksiä, ja edellinen eduskuntahan piti erityisen tärkeänä, että toteutetaan Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistys, [Tuula Väätäinen: Miksei toteuttanut?] johon liittyy kolmioraide ja johon liittyy sitten Yaran sähköistys Siilinjärvellä. Tämä on elinkeinoelämän kannalta tärkeä, kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään totesi. Se ei ole rahoitusratkaisu, minkä edellinen eduskunta ja valtiovarainvaliokunta mietinnössään ovat todenneet, mutta ne nostivat erityisesti tämän Iisalmi—Ylivieska-radan esille. Kiitän hallitusta siitä, että te olette noudattaneet edellisen eduskunnan tekemää joulukuista päätöstä, koska näin se pitää toimia. Jos jokainen eduskunta toimisi niin, että mitä edellinen eduskunta hyvää päättää, heti käännetään periaatteessa nurin, niin se on väärää politiikkaa. Kun sain puheenvuoron, kiinnitän huomiota siihen, että perusväylänpidosta puuttuu 160 miljoonaa siitä tasosta, mikä on parlamentaarisesti hyväksytty ja hyväksi todettu, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] ja viime vuodesta puuttuu vielä 260 miljoonaa tälle vuodelle. Meinataanko tämä kuoppa jollain tavalla lapioida umpeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-06-25T15:30:29,2019-06-25T15:31:41,Hyväksytty,1.1 2019_21_75,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Nyt vähitellen aletaan tätä debattia lopettelemaan. Myönnän seuraavat puheenvuorot: edustajat Salonen, Peltokangas, Kiuru, Östman ja Adlercreutz. Sitten mennään ministereiden vastauksiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_76,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä hetki sitten itsekin oppositiossa olleena katson, että oppositiolla on erittäin tärkeä rooli haastaa hallitusta linjoissaan. Uskottavuutta politiikassa ei kuitenkaan lisää se, että se tehdään keinotekoisesti. Edustaja Kopra täällä aikaisemmin aloitti puheensa hyvin rakentavasti, mutta kiitosten jälkeen alkoi vähätellä ja kerätä kunniaa edelliselle hallitukselle, vähän samoin kuin edustaja Eestilä juuri äsken totesi. Jokainen viime kaudella eduskunnassa ollut tietää, kuinka kovan työn takana oli saada millekään alueelle rahoitusta infraan — täysin mahdotonta. Käsitykseni on ollut myöskin se, että nyt kun uusi hallitus on aloittanut, esimerkiksi suunnitteluissa ollaan takamatkalla, ja sen vuoksi emme ole päässeet alueilla hankkeita aloittamaan siinä tahdissa kuin olisi toivottu. Olisin kysynyt ministeri Marinilta: Onko näin? Onko viime kaudella erityisesti jopa suunnitteluakin ja sen rahoitusta laiminlyöty? [Petteri Orpo: Ei pidä ollenkaan paikkaansa. Pysytäänpäs totuudessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-06-25T15:32:00,2019-06-25T15:33:07,Hyväksytty,1.1 2019_21_77,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen infrahankkeet ovat ilman muuta kannatettavia, ja osaltani olen hyvinkin tyytyväinen, että näihin on ryhdytty. Tosin Pohjanmaa on unohdettu jälleen kerran, ja ihmettelenkin sitä suuresti, koska meillä on Kasitie sekä tie 63, jonka varteen nyt ollaan litiumkaivosta kovasti byggaamassa. Ihmettelen, että valtiovarainministeri istuu lompakon päällä eikä ojenna auttavaa kättään sinne Pohjanmaalle. Toivon, että tällaiseen toimeen ryhdytään. Kiitän pääministeriä siitä, mitä hän kertoi nyt Suomen kansalle. Siellä on kansaa kuohuttanut tämä ministerien avustajahumppa. Siellä on valtava määrä, ennennäkemätön määrä avustajia ja valtiosihteereitä. Kiitän pääministeriä siitä, että kerroitte, että tässä on kysymys siitä, että on EU:n puheenjohtajakausi ynnä muut. Nyt sitten varmaan ilolla saamme todeta, että kun EU-puheenjohtajakausi on ohi, niin voimme sitten raakata turhat pois. Vai onko näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-06-25T15:33:10,2019-06-25T15:34:17,Tarkistettu,1.1 2019_21_78,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tasa-arvo on tärkeä asia, ja näissä liikennehankkeissa sitäkin pitää ottaa huomioon. Ensinnä haluan kiittää hallitusta — ratahankkeet ovat ilmastohankkeita, ne ovat liikennepoliittisia hankkeita, ja ne ovat myös asuntopoliittisia hankkeita. Se epätasa-arvo, mikä meillä on ollut, selvä vääristymä, on maakuntien välillä. Esimerkiksi Pirkanmaa, niin kuin kollega, edustaja Viitanen tietää hyvin, on saanut vain kaksi prosenttia valtion liikennerahoista, vaikka meidän bruttokansantuoteosuus on kahdeksan prosenttia, [Välihuutoja] ja on hienoa, että liikenneministeri on nyt huomannut tämän asian ja esimerkiksi valtatie kolmosta pohjoisen suuntaan pistetään kuntoon, ja kannustan tässä suhteessa valtatie 9:n osalta toimenpiteisiin heti kun mahdollista. Maahanmuutosta kysyn sellaisen, että Irakiin kohdistetaan maahanmuutto- ja paluumuuttoasiantuntijalle rahoitus. Miten on paluusopimuksen laita Suomen ja Irakin välillä? Onko PCA-sopimus tuonut apua, ja miten tämä asia etenee? Tätä viime vaalikaudella käsiteltiin moneen kertaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-06-25T15:34:17,2019-06-25T15:35:31,Hyväksytty,1.1 2019_21_79,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvioesitys on todellakin mittava lisätalousarvio liikenneväyliin, ja se on varmasti odotettu ja toivottu. Kun vaalikentillä kiersi, niin erittäin paljon ihmisiltä tuli toiveita nimenomaan liikenneväyliin, ja niissä koettiin olevan isoja ongelmia. Nyt käynnistettävillä liikennehankkeilla paitsi työllistetään ihmisiä — oppositio on arvostellut, etteivät nämä liikennehankkeet työllistä riittävästi, mutta kuitenkin ne ovat työllistäviä hankkeita — myöskin tuetaan alueellista elinvoimaa ja vahvistetaan yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistetään elinkeinoelämän vientimahdollisuuksia. Nämä ovat tärkeitä hankkeita. Kun on kuunnellut opposition puheenvuoroja, niin ensiksi te kehutte näitä liikenneväylähankkeita, se on hyvä asia, mutta sitten te arvostelette, etteivät nämä työllistä riittävästi. Kuitenkin itse olen aikanaan ollut, työelämää tehnyt rakennusalalla ja tiedän, että kyllä maanrakennusala ja tiehankkeet myöskin työllistävät paljon ihmisiä ja yrityksiä, pieniä yrityksiä nimenomaan siellä maakunnissa ja alueilla. Siellä toivotaan tällaisia hankkeita, ja toivon, että näitä tulee myöskin lisää ja myöskin [Puhemies koputtaa] sinne Kaakkois-Suomeen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-06-25T15:35:31,2019-06-25T15:36:48,Hyväksytty,1.1 2019_21_80,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensimmäisenä huomiona olla niin tylsä, että palaan, kuten tässä muutama puheenvuoro jo edelläkin, tähän lisätalousarvioon ja unohdan vapun. Kysyisinkin ministeri Anderssonilta, kun nyt ammatilliseen koulutukseen tulee rahaa: onhan niin, että nyt tällä rahalla nimenomaan tähdätään sinne, missä on työvoimapulaa, niille aloille, niiden ammatillisiin koulutuksiin? Elinkeinoelämä huutaa uusia ammattilaisia. Ja onko viisas hallitus nyt tehnyt todellakin niin viisaan päätöksen, että suuntaamme sitä niihin pullonkauloihin, mihinkä sitä rahaa tarvitaan? Onko mahdollista, että tällä rahalla voitaisiin mahdollistaa muuntokoulutuksen toteuttamista juuri niille sektoreille, joissa meillä on työvoimapulaa, jotta me voimme vastata tällä hallituksella ja näillä päätöksillä elinkinoelämän työvoimapulaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-06-25T15:36:49,2019-06-25T15:37:54,Hyväksytty,1.1 2019_21_81,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion painopiste on toden totta raiteissa, kuten edustaja Jokinen muun muassa täällä aikaisemmin totesi. Mutta toisin kuin edustaja Jokinen ilmeisesti, niin minun mielestäni se on tärkeä arvovalinta ilmaston ja ihmisten sujuvan liikkumisen puolesta. Kokoomuksen puheissa tämä ilmastonäkökulma valitettava usein tuppaa unohtumaan. Käynnistysvalmiita hankkeita käynnistetään, ja syksyllä tietysti tästä täytyy jatkaa. On ilo kuulla, että esimerkiksi Espoon kaupunkiradan ripeä käynnistys saa tukea myös opposition puolelta. Se ja täällä mainitut muut isot raidehankkeet ovat aivan keskeisiä Suomen tulevaisuuden, ilmastotavoitteiden ja kilpailukyvyn kannalta. On hienoa, että ministeri Marin avasi nimenomaan näitä suuruusluokkia ja sitä prosessia, miten tässä ollaan etenemässä. Näitä hankkeitahan hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään. Valtiontalouden kokonaisuudessa tällä vajaalla 300 miljoonalla ei tietysti vielä mennä kuuhun, mutta on todella hyvä, että hallitus tarttuu näin nopeasti moniin kipeisiin tarpeisiin, muun muassa kokoomuksen pitkän hallitustaipaleen aikana tehtyjen [Puhemies koputtaa] koulutusleikkausten ja perusturvan leikkausten paikkaamiseen. Se herättää luottamusta tulevia vuosia ajatellen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-06-25T15:37:54,2019-06-25T15:39:08,Hyväksytty,1.1 2019_21_82,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Ärade talman! Kyllä tämä vaan taitaa olla aika hyvä lisätalousarvioesitys, kun se saa pääosin kiitosta. Kritiikki kohdistuu siihen, että tässä eivät kaikki maailman hankkeet ole mukana. [Vasemmalta: Suomen riittää!] Pitää kuitenkin priorisoida, ratahankkeitakin pitää priorisoida. Jo se, että käynnistettäisiin lisää, loisi sellaisiakin negatiivisia vaikutuksia, että sen myötä hintataso nousisi, eli näitä vain pitää jaksottaa. Kaupunkirata on tärkeä hanke. Se on tärkeä hanke Turun liikenteen, lentokentän liikenteen kannalta, ja eiköhän sekin tule aikanaan, mutta ei pidä asettaa kaupunkirataa ja hyvää lainvalmistelun tasoa vastakkain. Tässä puhutaan varmaan vielä monta kertaa tästä viidestä ja kolmesta miljoonasta, mutta kyllä minä tiedän, että kokoomuskin näkee sen, että kokemukset viime hallituskaudella ovat sellaiset, että resursseja pitää olla riittävästi. Ei ole järkeä minimoida ministerien lukumäärää, ei ole järkeä minimoida valtiosihteereiden lukumäärää, ei ole järkeä minimoida erityisavustajien lukumäärää. Silloin tulee huonoa lainvalmistelua. Silloin pyöritetään maakunnissa neljän vuoden ajan satojen miljoonien [Puhemies koputtaa] kustannuksilla valmistelukoneistoa [Arja Juvonen: Kaikki säästetään! — Puhemies: Aika!] lakiesityksiä varten, joita ikinä ei tule. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-25T15:39:12,2019-06-25T15:40:24,Hyväksytty,1.1 2019_21_83,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Puhemies! Yhdyn Adlercreutzin analyysiin, että se on aika hyvä. Se ei ole hyvä, mutta se on aika hyvä. Ja edustaja Torniaiselle, joka moitti oppositiota siitä, että me vain haukumme: en pyytänyt tätä puheenvuoroa haukkuakseni, mutta en ole saanut vastausta. Hallitus puhuu 600 miljoonan liikenneinvestoinneista, ja Pohjanmaan maakuntaa ei ole kertaakaan mainittu. En tiedä, onko se tahallisesti jätetty pois, ettei vastata tähän kysymykseen, mutta sanon vielä kerran: valtatie 8, Vaasa—Kokkola-väli, 8 miljoonaa. Se on 1,3 prosenttia siitä kokonaisrahoituspaketista ja summasta, mistä te puhutte. Katsotteko te, että Pohjanmaakin olisi oikeutettu tällaiseen investointiin, jos ei nyt tässä yhteydessä, niin edes lähiaikoina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-25T15:40:24,2019-06-25T15:41:25,Hyväksytty,1.1 2019_21_84,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,Vielä edustaja Mäenpää ja sitten ministerien vastaukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_85,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja ja on tullut kiitosta sekä opetukseen että tiehankkeisiin liittyen. On noussut keskusteluun hallituksen avustajamäärän kasvu. Tämä muistaakseni tuo noin 6 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset, ja tämä tarkoittanee teidän hallituskaudellanne 24 miljoonan euron menoa veronmaksajien rahaa. Ministeri Rinne, sanoitte joillakin sanoin, että avustajia palkataan lisää hengissä pysymisen turvaamiseksi tai takaamiseksi, en nyt ihan tarkkaan muista. Kansalaisten silmissä tämä avustajamäärän tuplaaminen näyttää siltä, että te palkkaatte tänne eduskunnasta pudonneita henkilöitä. Lyhyesti kysyisin: Arvoisa pääministeri, näyttää siltä, että avustajamäärä on liima, joka pitää hallituksenne kasassa. Kun puhuitte hengissä pysymisestä ja koossa pysymisestä, tarkoititteko te hallituksen hengissä pysymistä [Puhemies: Aika!] ja koossa pysymistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-25T15:41:25,2019-06-25T15:42:53,Hyväksytty,1.1 2019_21_86,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää tästä aktiivisesta keskustelusta liittyen tähän lisätalousarvioon. Ja oikeastaan se ilmapiiri, jonka olen aistinut tässä, on se, että ollaan aika tyytyväisiä siihen, että ollaan pystytty satsaamaan yli 600 miljoonaa euroa liikenneinfraan, josta perusväylänpitoon 260 miljoonaa kokonaisuudessaan lisää rahaa, kun ne kaikki hankkeet on toteutettu, tänä vuonna 40 miljoonaa euroa lisää. Täytyy muistaa, että ministeri Orpon aikana, edellisen hallituksen aikana, valtiovarainministerinä toimineen Orpon aikana, taidettiin tälle vuodelle laittaa aika paljon vähemmän kuin se 300 miljoonaa euroa rahaa, joka oli sovittu parlamentaarisesti, ja nyt sitä lisättiin. Ensi vuodesta lähtien on 300 miljoonaa kehyksissä joka vuosi tähän perusväylänpitoon rahaa, jotenka kyllä siellä liikenneväylissä, myöskin tieväylissä, on lisäresursseja laitettu liikkeelle. Sitten mitä tulee näihin avustajiin, niin uudelleen nyt toistan sen, että meillä on 2,9 miljoonaa euroa lisää tarvittavaa rahoitusta tähän avustaja—valtiosihteeri-kokonaisuuteen, ministerien palkkaamiseen. Meillä taitaa olla yksi ministeri lisää edelliseen hallitukseen nähden. Meillä on viisi puoluetta verrattuna edellisen hallituksen kolmeen puolueeseen. Meillä on EU-puheenjohtajuuskausi alkamassa, se vaatii merkittävästi lisäresursseja, jotta me pärjäämme nyt tämän seuraavan puoli vuotta joka tapauksessa. Me tarvitsemme nyt sellaisia lisäresursseja, joilla pystytään hoitamaan tämä homma kunnolla niin, että ei kukaan tapa itseään työllä, ei avustajakunnasta eikä ministereistä, ja työturvallisuus säilytetään tämän joukon osalta. Tämä on se peruste, minkä takia tänne on näitä henkilöitä palkattu. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-25T15:42:59,2019-06-25T15:44:50,Hyväksytty,1.1 2019_21_87,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kurvinen kysyi liikenteen verotuksesta. Tällä hetkellä tarkoitus on se, että kauden aikana tehdään selvitys siitä, miten pidemmällä aikavälillä liikenteen verotusta tullaan kehittämään. Ennen tätä selvityksen valmistumista mitään merkittäviä muutoksia ei ole tulossa. Ja kun aina kysytään autoverotuksesta, niin voin sanoa, että mitään siihen liittyvää ei ole valmisteilla ministeriössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-25T15:44:52,2019-06-25T15:45:18,Hyväksytty,1.1 2019_21_88,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vastaus tähän, onko Pohjanmaa unohdettu. No näin en kyllä sanoisi, itse asiassa Pohjanmaalle kohdistuu merkittäviltä osin niin perusväylänpidon kuin sitten näiden uusien kehittämishankkeiden osalta panostuksia: Tampere—Seinäjoki-rataosan elinkaaren lopussa olevien turvalaitteiden uusimiseen 70 miljoonaa euroa, turvalaitteiden uusimiseen ja puuttuvien turvalaitteiden asentamiseen Kokkola—Pietarsaari (Pännäinen) ‑rataosalle 12 miljoonaa euroa. Yhtä lailla myös tämä Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen jatkosuunnittelun 11 miljoonan euron määräraha hyödyttää edelleen liikenneyhteyksiä pohjoiseen, muun muassa Pohjanmaalle. Myös Iisalmi—Ylivieska-rataosan sähköistyksellä ja Iisalmen kolmioraiteella — valtuus 55 miljoonaa euroa — on yhteys ja merkitys elinkeinoelämän kuljetusten osalta Pohjanmaalle. Ja yhtä lailla valtatie kolmosen parannuksella, tällä Hämeenkyrön ohituksella — puhutaan siis Vaasantiestä, tämä on merkittävä pullonkaula tällä hetkellä Vaasantiellä — on vaikutus Pohjanmaalle. Eli missään nimessä näiden panostusten osalta sellaista johtopäätöstä ei voida tehdä, että Pohjanmaa olisi jotenkin erityisesti unohdettu, päinvastoin moni näistä hankkeista kohdistuu Pohjanmaallekin erittäin positiivisesti. [Peter Östmanin välihuuto] Mitä tulee Jokisen kysymykseen, muutenkin täällä esille nousseeseen kysymykseen, perusväylänpidon puolesta, erityisesti tiestön ylläpidosta, niin tämä hallitushan panostaa 300 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon vuodessa. Tämä tullaan näkemään vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa, eli tehdään merkittävä lisäpanostus perusväylänpitoon. Mitä tulee näihin työllisyysvaikutuksiin, pelkästään näiden hankkeiden liikkeellelaitolla suora työllisyysvaikutus on 7 400 henkilötyövuotta, ja tämän lisäksi on tietenkin se työllisyysvaikutus, joka syntyy elinvoiman ylläpitämisestä, vahvistamisesta, kilpailukyvyn vahvistamisesta alueilla. Näilläkin on totta kai merkitystä myös työllisyydelle, mutta siis suora työllisyysvaikutus on 7 400 henkilötyövuotta. Sitten täällä tuli kysymys, edustaja Salonen kysyi, tästä suunnittelun laiminlyönnistä edellisen hallituksen osalta. On aivan totta, että joiltakin osin suunnittelutyötä ollaan laiminlyöty. Me tiedämme, että esimerkiksi pääradan osata on merkittäviä kapasiteettiongelmia, meillä on merkittäviä ongelmia pääradan kunnon ja kehittämisen osalta, ja tähän ei ole edellisen hallituksen toimesta, edellisen valtiovarainministerin toimesta, osoitettu riittävää suunnittelurahoitusta — toisin kuin Turun-radalle, jolle edellinen hallitus löysi 40 miljoonaa. Pääradalle kohdistettiin suunnittelurahaa 1 miljoona, ja tiedän, että alueilla tähän ollaan suhtauduttu lähinnä, jos ihan suoraan sanon, vitsinä. Nyt tämä hallitus laittaa 11 miljoonaa euroa välittömästi, lisätalousarviossa, pääradan suunnitteluun. Myös muilta osin, totta kai, [Puhemies koputtaa] meillä on paljon hankkeita, meillä on paljon tarpeita, mitä meidän pitää toteuttaa. Tämä on se panostus, minkä tämä hallitus välittömästi, kolmessa viikossa, tekee, [Puhemies koputtaa] ja pidän erittäin tervetulleena, että nyt näillä keskeisillä niin raideliikenteen kuin tieverkoston parannuksilla [Puhemies: Aika!] saadaan vahvistettua koko maan elinvoimaisuutta [Puhemies koputtaa] ja työllisyyttä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-25T15:45:20,2019-06-25T15:48:46,Hyväksytty,1.1 2019_21_89,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On taas kerran ollut hienoa kuunnella puheenvuoroja, joissa kiitetään panostuksista koulutukseen. Tiedän, että erityisesti huoli ammatillisen koulutuksen tilanteesta on sellainen, joka on jaettu yli puoluerajojen, ja nyt tätä tosiaan lähdetään korjaamaan jo tänä vuonna lisätalousarvion kautta panostamalla näitä tulevaisuusinvestointirahoja ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Minun mielestäni on myöskin merkittävä linjavalinta hallitukselta, että haluttiin aikaistaa näitä tulevaisuusinvestointeja, jotta saadaan nämä koulutuspanostukset mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Aivan kuten edustaja Myllykoski omassa puheenvuorossaan totesi, niin koulutuspanostuksethan ovat siis sekä keino pitkällä aikavälillä huolehtia tämän yhteiskunnan työllisyysasteesta ja tasa-arvosta mutta ne tuovat myöskin nopean aikavälin ratkaisuja niille aloille, joilla on erityisesti osaajapula ongelmana. Sitten lyhyesti vielä, kun edustaja Juvonen aikaisemmassa vaiheessa kysyi soveltuvuuskokeista. Olen siinä käsityksessä, että OKM on tätä asetusta jo muuttanut ja että se astuu voimaan niin, että se koskee sellaisia koulutuksia, jotka alkavat 1.8. tänä vuonna. Eli silloin näillä niin sanotuilla SORA-aloilla tulee olemaan mahdollista koulutuksen järjestäjän näin halutessaan tehdä tällainen karsiva soveltuvuus‑ ja pääsykoe.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-06-25T15:48:48,2019-06-25T15:50:19,Hyväksytty,1.1 2019_21_90,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä oli muutama kysymys. Ensin kuntien osalta koulutuksen rahoitukseen: Se tulee normaalibudjetissa siinä kohtaa, kun kuntien indeksijäädytykset ja kiky-leikkaukset peruutetaan. Ne helpottavat myöskin kuntien normaalin koulutuksen järjestämistä. Toinen kysymys tähän, miten sote etenee: Se nähdään sitten, kun sote lähtee etenemään, sen vaikutukset asiakasmaksuihin ja muuhun. Niitä ei tässä lisäbudjetissa vielä ole. Tässä on tämä 211 miljoonaa, joka on siis se rahoitus, joka on kolmen vuoden siirtomääräraha, jotta voidaan sote-uudistuksen jatkoa tehdä alueilla. Huomionahan nyt on, että tässä lisätalousarviossa se rajataan sosiaali‑ ja terveydenhuollon ja pelastustoimen jatkokehittämiseen ja hakijoina voivat siis olla kunnat, kuntayhtymät, lähinnä sairaanhoitopiirit ja muut yhteisöt. Tämän lisäksi siellä on 4 miljoonaa erityistä rahoitusta integraation tutkimukseen ja sitten on se tärkeä osa, minkä osalta on toivottu alueilta, että se voi jatkua, ict:n yhteensovittaminen ja tämän koko ict-järjestelmän valtakunnallinen kehittäminen, ja näihin tätä nyt suunnataan. Ei siis rakenneta alueille mitään erillistä organisaatiota, vaan nyt kunnat ja kuntayhtymät ovat ne hakijat. Toivon myöskin, että kunnat yhdessä, ilman erillistä kuntayhtymääkin, lähtisivät tätä hakemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-06-25T15:50:22,2019-06-25T15:51:49,Hyväksytty,1.1 2019_21_91,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Oliko ministeri Harakalle kysymyksiä? Ei tainnut olla. — Nyt mennään sitten puhujalistaan, ja ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_92,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu salin molemmilta laidoilta hyviä kannanottoja koulutukseen liittyen, sellaisia kannanottoja, joita mielellään itsekin kannatan. On tärkeää, että yhdessä pohdimme sitä, miten kehitämme meidän koulutustamme. Niin omat lapseni kuin monen tässä salissa istuvan ja salin ulkopuolella olevan lapset eivät ole vielä kolmen tai viidenkään vuoden päästä ammattikouluiässä, ja on tärkeää, että ammatillinen koulutus on pitempiaikaisesti meidän kehityksen kohteena ja että teemme pitkäkestoisia parannuksia siihen. Mutta tämä 20 miljoonan euron lisäys opettajien palkkaamiseen tässä lisätalousarviossa on hyvä ja tärkeä toimi tähän akuuttiin, kipeään tilanteeseen, joka ammattikoulutuksessa tällä hetkellä on. Arvoisa puhemies! Hallituksella on jo ohjelmassaan monia hyviä työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevia toimia, ja tuskin kukaan esimerkiksi minun kotikaupungissani Oulussa tai Pohjois-Suomessa laajemminkaan kieltää, etteikö kaupungin syväsataman loppuunsaattaminen vaikuttaisi merkittävästi alueen työllisyyteen ja elinvoimaan. Totta kai se vaikuttaa, kun syväsataman myötä saamme satamaan isompia laivoja, joihin mahtuu enemmän tavaraa. Sekin on myönnettävä, että eivät nämä lisätalousarvion kaikki hyvät päätökset ole pelkästään tämän hallituksen ansiota, vaan pitkäjänteisen työn tulosta. Esimerkiksi juuri mainittu Oulun satama laitettiin alulle jo historiallisen Sipilän hallituksen aikana, ja nyt se saatetaan loppuun, kun lisärahan tarvetta on ilmennyt. Arvoisa rouva puhemies! Nyt lisäbudjetissa käynnistetään erityisesti raideliikenteen kunnon parantamiseen liittyviä hankkeita. Keskustalle on ehdottoman tärkeää, että koko maassa ovat myös maantiet kunnossa. Ilman maanteitä en itsekään olisi täällä. Ei Kiimingin Ylikylästä pääse lentoasemalle tai rautatieasemalle muuten kuin kumipyörien päällä, ja Kuusamontien levennys tuleekin piakkoin saada alulle. Siihen toivottavasti palaamme vähän myöhemmin. Arvoisa rouva puhemies! On syytä muistaa myös se, että hallitusohjelmassa on sovittu, että perusväylänpitoon tehdään vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Keskusta edellyttää, että rahaa käytetään myös kuluvalla vaalikaudella alempiasteisen tieverkon kunnostamiseen ja yksityisteihin, joihin myöskin hallitusohjelmassa sovimme menonlisäyksiä. Hallituksen lisätalousarvioesitys on hyvä, tärkeä ja kaikkiaan hyvin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-25T15:52:02,2019-06-25T15:54:54,Hyväksytty,1.1 2019_21_93,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä lisätalousarvioesityksestä nostan esille kaksi asiaa, jotka osoittavat mielestäni merkittävää suunnanmuutosta verrattuna edellisen hallituksen politiikkaan. Täällä on debatissa puhuttu paljon vaalilupauksista, ja niistä puheen ollen: edelliseltä hallitukselta unohtui koulutuslupaus kokonaan. Edellisen hallituksen koulutuslupauksen kompensoimiseksi jo tässä lisätalousarviossa, tämä 20 miljoonan euron panostus ammatilliseen koulutukseen tulee enemmän kuin tarpeeseen. Seuraan itse läheltä ammatillista koulutusta, ja monin paikoin tilanne on ollut aivan mahdoton, jopa kaoottinen. Huolestuneita viestejä opetustuntien vähenemisestä on tullut opettajilta, opiskelijoilta ja myös työelämän edustajilta. Olen keskustellut työuupuneiden opettajien ja itsenäisen opiskelun määrää ihmetelleiden opiskelijoiden kanssa. Myös työnantajilta on tullut viestiä siitä, etteivät he voi ottaa työharjoitteluun opiskelijoita, joilla ei ole edes perusvalmiuksia työpaikalla toimimiseen etenkään, kun opettajalla ei ole mitään mahdollisuutta olla ohjaamassa opiskelijoita siellä työpaikalla. Opettajia vähennettiin viime hallituskauden aikana 1 600 ammatillisesta koulutuksesta, ja opetuksen määrä laski 20 prosenttia, vaikka samaan aikaan opiskelijamäärä kasvoi. Nyt tämä lisätalousarvioesityksessä oleva, korvamerkitty raha juuri opettajien palkkaamiseen on tärkeä panostus, ensimmäinen näyttö ammatillisen koulutuksen kunnian palautuksesta. Ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää, että opiskelijoilla on opetusta viitenä päivänä viikossa. Opetus voi tapahtua toki oppilaitoksissa ja työpaikoilla, mutta oleellista on, että opiskelijan rinnalla on päivittäin opettaja, joka varmistaa osaamisen karttumisen sekä sen, että opinnot eivät keskeydy. Monellakaan 16-vuotiaalla ei nimittäin ole vielä riittäviä valmiuksia itsenäiseen opiskeluun yksin, niin kuin nyt näiden säästöjen takia on monelle opiskelijalle käynyt. Opettajan ja opiskelijan tiivis vuorovaikutus auttaa opiskelijaa parhaiten opinnoissa ja vähentää myöskin keskeytyksiä. Opettajien työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että he kokevat voivansa tehdä työnsä kunnolla, ja olenkin saanut paljon positiivista palautetta tästä määrärahalisäysesityksestä juuri opettajilta. He kokevat tämän suurena arvostuksena sille työlle, jota he tekevät, että heidän viestinsä on lopultakin kuultu. Toinen tärkeä tulevaisuusinvestointi lisätalousarviossa ovat panostukset perusväylänpidon ja väyläverkon kehittämiseen eri puolilla Suomea. Savokarjalaisena kansanedustajana iloitsen erityisesti Iisalmi—Ylivieska-rataosan sähköistykseen ja Iisalmen kolmioraiteeseen sekä Joensuun ratapihan parantamiseen myönnettävistä määrärahoista. Joensuun ratapihan parannukset vahvistavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta niin henkilöliikenteessä kuin teollisuuden kuljetuksissakin. Täällä on paljon puhuttu debatissa myöskin työllisyyden hoidosta. Tämän hankkeen arvioidut työllisyysvaikutukset Joensuussa ja koko maakunnassa ovat yli 2 000 henkilötyövuotta. Tämä on valtavan iso ja merkittävä asia Joensuulle ja koko Pohjois-Karjalalle. Ja haluankin tässä samalla lähettää erityiskiitokset kaikille hankkeen parissa omassa maakunnassani toimineille tahoille: yhdessä tekemisessä on todellakin voimaa. Arvoisa puhemies! Näiden kahden tärkeän tulevaisuusinvestoinnin lisäksi kannattaa vielä tätä lisätalousarviota kiittää siitä, että siellä mahdollistetaan rauenneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun varattujen määrärahojen käyttö sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen ja tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin. Monilla alueilla Suomessa on viime vuosina tehty erittäin hyviä uudistuksia, ja on tärkeää, että maakuntiin nyt lähtee viesti siitä, että toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen tähtääviä uudistuksia voi, saa ja tulee edelleen jatkaa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-06-25T15:54:58,2019-06-25T15:59:30,Hyväksytty,1.1 2019_21_94,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä tänään peräänkuulutettiin ja kysyttiin todellisten hallitusneuvottelujen perään. Aloin tuossa miettiä, että milloinkohan täällä alkaa se kokoomuksen todellinen oppositiopolitiikka. Oli hiukan eriskummallista kuunnella niitä puheenvuoroja, joissa toisaalta vaadittiin välittömästi esimerkiksi Espoon rataa, joka kuitenkin kuuluu Turun hankkeen yhteyteen, ja toisaalta arvosteltiin näiden nyt tehtävien hankkeiden ja suunnitteilla olevien hankkeiden työllisyysvaikutuksia. Mehän viime hallituskaudella hyvää valmistelua teimme kokoomuksen kanssa näiden hankeyhtiöiden osalta, ja silloin niitä vietiin voimakkaasti eteenpäin. Muistan vielä maaliskuussa, kun silloinen ministeri Grahn-Laasonen julisti lehdessä, että valmistelua pitäisi hidastaa eikä viedä päätöksentekoon muun muassa siitä syystä, että pieniä kaupunkeja ei oltu otettu mukaan näihin hankeyhtiöihin. Mutta aika tulee ja aika muuttuu ja hallituskin muuttuu, ja on hienoa nähdä, miten ripeästi tämä hallitus sai aikaan tämän lisätalousarvioesityksen. Siitä ennen kaikkea kiitokset koko hallitukselle ja ministereille Lintilä ja Marin. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että talouspolitiikkahan jatkuu vastuullisena, ja ennen kaikkea se on tärkeää, että velanoton tarve vähenee. Haluan kuitenkin, hyvät edustajakollegat, nostaa muutaman yksityiskohdan esiin, ennen kaikkea sen, että tämä lisätalousarvio tuo Pirkanmaalle kaivattua rahoitusta muun maussa pääradan kehittämiseen ja Kolmostielle. Rahoituksen tasohan on ollut pitkään riittämätöntä, ja valtatie 3:lla se on ennen kaikkea vaikuttanut turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Pirkanmaa on jäänyt väestöpohjaan nähden väyläpanostuksissa takamatkalle, kuten tänään täällä edustaja Kiurukin totesi. Nythän hallituksen esittämässä lisätalousarviossa on Pirkanmaalle monta hyvää uutista. Rahoitusta tulee Hämeenkyrön ohitustiehen, Helsinki—Tampere-pääradan kehittämiseen, Tampere—Seinäjoki-rataosuudelle ja Akaan raakapuuterminaaliin. Kolmostiehän on osa valtakunnallista päärunkoverkkoa, ja Tampere—Vaasa-yhteys ei ole täyttänyt valtatien palvelutasovaatimuksia. Liikenneturvallisuus monelta osin on heikkoa ja siellä on paljon vaarallisia liittymiä, hitaita tieosuuksia ja raskaalle liikenteelle hankalia kiertoliittymiä. Tämä on ehkä suurin syy siihen, miksi me olemme pitkään myöskin ajaneet tätä hanketta, koska silloin, kun tämä Hämeenkyrön ohitustie saadaan liikkeelle, niin se palvelee ennen kaikkea elinkeinoelämää ja yrityksiä. Toki näin oman kotiseutunsa puolesta on iloinen, että vuosikymmeniä, jo 50-luvulta lähtien, suunniteltua ja puhuttua hanketta vihdoin saadaan toteutettua ja tämä hallitus on siihen nyt valmis, koska tie- ja raidehankkeisiin, ennen kaikkea tiehankkeisiin, ylipäänsä ei liity ainoastaan se, että nyt tehdään jotain tietä, vaan se alueen ja maankäytön suunnittelu on ennen kaikkea yksi keskeinen osa. Se koskee niin asuntorakentamista kuin yritystonttitarjontaa, jota tuolla alueella on myöskin pitkään suunniteltu ja hankittu, ja nyt vihdoin päästään toteutukseen. Ratahankkeiden osalta juuri Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun luvatusta rahoituksesta on tärkeää huomata se, että erityisesti nyt viimeisen vuoden aikana ollaan huomattu, miten junat myöhästelevät ja minkälaisia ongelmia sillä välillä on ollut. Tämäkin on asia, josta on paljon puhuttu mutta ei ole päästy sellaisiin toimenpiteisiin. Nyt tämä hallitus näihin toimenpiteisiin ryhtyy, ja siitä kiitos. Edustaja Esko Kiviranta sanoi myöskin siitä, että tämä on hiukan erilainen kuin lisätalousarviot ovat monesti olleet, ja näinhän se on. Tämä ripeys on erittäin positiivista ja se, että nyt nämä työllisyyttä parantavat toimenpiteet alkavat välittömästi ja myöskin niin, että niillä on kauaskantoiset vaikutukset koko maassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-06-25T15:59:40,2019-06-25T16:04:13,Hyväksytty,1.1 2019_21_95,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin alkuunsa, kun me täällä kyllä sekä oppositiosta että hallituspuolueistakin kehumme tätä lisätalousarviota, niin tietysti täytyy sanoa, että tämän synnyttäminen on ollut varmasti aika helppoa, kun on katsonut, mitä edellinen hallitus on tehnyt. Vain niiden virheiden korjaamisella jo saadaan näin raikkaasti kehuja istuntosalissa. On totta, että erityisesti liikennehankkeissa ollaan nyt tämän hallituksen toimesta jo heti lisätalousarviossa päädytty siihen johtopäätökseen, mitä parlamentaarisesti yhdessä päätimme rahoista liikenteelle. Mallikasta tekemistä, vastuullista politiikkaa. On pakko sanoa, että juuri nyt me tarvitsemme näitä elinkeinoelämää ja myös työllisyyttä lisääviä liikenneinvestointeja. Jos ajatellaan viime hallituskauden lopputaipaleita, niin voi sanoa, että infra oli pyöreä nolla, mikä oli kylmä selänkääntö parlamentaarisen työryhmän yhteisille päätöksille. Nyt asiaa korjataan. On tärkeää, että täällä ovat raidehankkeet kärjessä, teitä unohtamatta. Mutta tietysti noin satakuntalaisena ja Kasitien varrella asuvana — vaikka Satakunta rahaa saikin tässä lisätalousarviossa ja se huomioidaan — on myös huomioitava, että yhteysväli on ainut ilman rautatieverkkoa oleva valtatie, jolloin myös tarvitsee huomioida, että joko sitä kehitetään kumipyöriä varten tai sitten on uudestaan ruvettava pohtimaan asiaa, kun haluamme päärataa ja siihen liittyviä investointisuunnitelmia rakentaa myös siltä varalta, että olemme niin sanotusti TEN-T-verkoston valmiudessa, niin on syytä muistaa, että myös poikittaisliikenteen järjestelyillä on erityisen paljon mahdollisuuksia vapauttaa pääradan liikennettä enemmän henkilöliikenteelle, jos osaamme arvioida investointeja, jotka vievät tavaraliikennettä pois pääraiteilta. Tietoisena siitä, että esimerkiksi Pirkanmaalla suunnitellaan 900 miljoonan investointia rautatieaseman, sen koko raiteiston, siirtämiseksi kaupungin keskustasta, niin vaihtoehtona siitä rahasta säästämiseksi olisi ainakin tutkia Pori—Haapamäki-raideyhteyden liikenteen vähentämistä ja muun investointitarpeen kohdentamista pääradalle, tutkia, voimmeko sen sijasta, että rakennamme yksinomaan kaksoisraiteita, pienemmillä rahamäärillä suorittaa järkeviä investointeja pääradalle. Oli ilo huomata, että nyt ollaan huomattu turvalaitteet ja niitten merkitys. Monesti haukumme täällä Valtionrautateitä unohtaen sen, kuinka paljon myöhästelyt johtuvat juuri puutteellisista turvalaitteista ja liikenteenohjausmekanismeista. Ne on saatava kuntoon, jotta voimme haaveilla nopeista ja aikataulun pitävistä raideyhteyksistä. Ammatillisen koulutuksen osalta on kyllä hienoa, että ministeri Andersson voi nyt esitellä täällä ratkaisuja, joita tähän lisätalousarvioon on tuotu. Tässä näkyy hallituksen yhteinen tahto tunnistaa se ongelma, mikä pitkällä aikavälillä, vuosina 13—18, tehdyillä 400 miljoonan euron leikkauksilla on saatu aikaan. Jos me haluamme tähän maahan vähemmän koulupudokkaita, meidän on satsattava nimenomaan niihin tukeviin toimintoihin. Tällaiset erilaiset oppijat, jollainen edustaja Myllykoski aikanaan on ollut, tarvitsevat tukea tänä päivänä. Meidän lähiopetusmäärät ovat niin puutteellisia, että kuten täällä edustaja Mäkisalo-Ropponen totesi, oppilailla ja koulunsa päättäneillä ei ole edes edellytyksiä asettua työelämään. Nyt tässä lisätalousarviossa on selkeästi tunnistettu ne tarpeet, ja siitä on tälle hallitukselle nostettava hattua. Toivotaan jatkossa menestystä niihin hankkeisiin, joilla vielä nopeammin voimme saada aikaan osaavaa, ammatillista työvoimaa niille aloille, joilla tällä hetkellä on osaajapula.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-06-25T16:04:17,2019-06-25T16:09:19,Hyväksytty,1.1 2019_21_96,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Talouspolitiikka jatkuu vastuullisena myös uudessa hallituksessa. Ensimmäistä kertaa valtiovarainministeri Lintilän johdolla valmisteltu lisäbudjettiehdotus vähentää velkaantumista reilulla 130 miljoonalla eurolla verrattuna viime vaalikaudella annettuun lisätalousarvioon. Työllisyyden ja talouskasvun vahvistaminen vaativat lisätoimia, ja näin hallitus tekee. Hallitusohjelman mukaisesti mitään työllisyyttä parantavaa keinoa ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen vaativat työn tarjontaa ja kysyntää lisääviä uudistuksia. Keskustalle on edelleen kynnyskysymys, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Näistä pidetään kiinni. Lisätalousarvion kautta käynnistettävillä liikennehankkeilla tuetaan työllisyyttä, alueellista elinvoimaa, vahvistetaan yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistetään elinkeinoelämän vientimahdollisuuksia. Keskustan johdolla viime vaalikaudella aloitettu ja toteutettu huonokuntoisten väylien kunnostaminen jatkuu, ja resursseja ohjataan myös kuluvalla vaalikaudella alempiasteisen tieverkon kunnostamiseen sekä yksityisteihin. Tämä on varsin viisasta aluepolitiikkaa. Lisätalousarvion lisäksi on syytä muistaa hallitusohjelmakirjaus, että perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Väyläverkon kehittämiseen ja perusväylänpitoon kohdistetaan siis voimakkaita toimia. Toisessa lisätalousarviossa esitetyt määrärahalisäykset vuodelle 2019 ovat perusväylänpitoon 40 miljoonaa euroa ja väyläverkon kehittämiseen 71 miljoonaa euroa, eli yhteensä 111 miljoonaa euroa. Väyläverkkoa kehitetään esimerkiksi valtatien 3 Hämeenkyrön ohitustien investoinneilla. Hankkeella tavoitellaan liikenteen ja kuljetusten sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista. Se tarkoittaa myöskin entistä sujuvampaa liikennöintiä kohti Pohjanmaata ja kohti pohjoista. Perusväylänpitoon kohdistuva lisäraha taas mahdollistaa esimerkiksi turvalaitteiden uusimisen ja eristämisen Tampere—Seinäjoki-rataosalla ja lukuisia muita tulevaisuutta valmistavia ja vahvistavia hankkeita. Hallitus siis osoittaa konkreettisesti, että aluepolitiikka on tehnyt voimakkaan paluun. Arvoisa puhemies! On kuitenkin täysin selvää, että raideliikenneverkkoon ja tieliikenteeseen kohdistetut lisäbudjetointitoimenpiteet ovat vasta alku. Olemme hyvän polun alkupäässä, jossa tekemätöntä työtä riittää. Raideliikenteen maan kattavaan valtimoon, päärataan, kohdistuvat myös Tampereelta pohjoiseen voimakkaat suunnittelu- ja toteutustarpeet. Hallitusohjelma itsessään huomio tämän. Päärata on siis kokonaisuus, joka jatkuu kattavasti läpi maan. Esimerkiksi Tampere—Seinäjoki-välin kaksoisraiteistus on äärimmäisen tärkeä elinvoimapoliittinen kysymys, samoin koko raidekartta, Päärata plus kohti pohjoista. Budjettirahoituksen rinnalle tarvitaankin, kuten hallitusohjelma kirjaa, hankekohtaisesti erillisrahoitusratkaisuja, jotta elintärkeitä ja vaikutuksiltaan mittavia toimia voidaan suunnitella ja toteuttaa. Samoin tieliikenteeseen kohdistuu edelleen haasteita, sellaisiakin, jotka eivät ole rahoitusvaateiltaan mahdottomia, enemmänkin tienkäyttäjien palvelemista ja elinkeinoelämän turvallisuuden ja sujuvuuden takaamista. Esimerkiksi valtatie 19, joka on osa valtakunnallista pääväyläverkkoa, mutta ei täytä pääväyläverkolle asetettuja kriteerejä. Tielle kohdistetut turvallisuutta ja sujuvuutta lisäävät ohituskaistatarpeet ja väyläkohennukset ovat olleet pitkään kiistattomat. Toivon, että jatkossa hallitus kohdistaa katseensa myös näihin toimenpiteitä odottaviin kohteisiin. Arvoisa puhemies! Osana ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” ‑kokonaisuuden kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja esitetään ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen lisäystä 20 miljoonalla eurolla. Hallitus on myös tämän esimerkin kautta osoittamassa, että ammatillisen koulutuksen ja yhtäältä koko kasvatus‑, opetus‑, koulutus- ja tutkimuskentän vaikeuksiin ollaan vastaamassa. Tämä on täysin oikea suunta. Koulutus kokonaisuudessaan on pitkälti sivistysvaltion mitta, ja kaikki siihen kohdistetut toimenpiteet ovat tulevaisuustekoja. Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta näistä ehdotetuista toimista. Vaikka tekemätöntä sarkaa piisaa, tiedän kuitenkin, että nämä esitykset ovat askelia kohti parempaa Suomea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-06-25T16:09:32,2019-06-25T16:16:16,Hyväksytty,1.1 2019_21_97,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten mielestä meidän pitää pystyä nykyistä paremmin priorisoimaan sitä, mihin me käytämme julkisia varoja. Tässäkin suhteessa perussuomalaiset eroavat voimakkaasti sekä perinteisestä vasemmistosta että oikeistosta. Niitä erottava asia ei niinkään ole se, tuhlataanko vai ei. Kumpikin taho on erittäin halukas tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin, esimerkiksi eurooppalaiseen integraatioon tai ennen kaikkea maahanmuuttoon. Ero on lähinnä siinä, halutaanko itse tuottaa toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla vai otetaanko väliin yksityinen sektori vetämään omat voittonsa välistä. Perussuomalaiset haluavat priorisoida. Me haluamme resursseja vanhustenhoitoon ja hoitajamitoitukseen, panostuksia nuoriin ja heidän opintoihinsa ja eläkeläisten ja ikäihmisten pärjäämiseen. Leikkauslistalle sen sijaan haluammekin sysätä maahanmuuton, EU-tulonsiirtojen ja ulkomaille maksettavien sosiaalitukien kaltaisia kohteita. Hölmö ei ole se, joka maksaa, vaan se, joka maksaa muille, ei omille. Suhdannenäkymien heikentyessä kotimaisen kysynnän ja investointien ylläpito on nousemassa entistäkin tärkeämmäksi, etteivät negatiiviset tulevaisuuden odotukset ala ruokkia itseään. Ideologisista syistä energia- ja ilmastopolitiikassa ei pidä tehdä kansallisia, rajusti rankaisevia päätöksiä, kuten nyt hallitus tekee. Samaten kehitysavun ja humanitaarisen maahanmuuton yhteys maailman parantumiseen on vähintäänkin epäselvä, mutta varmaa on, että ne osaltaan ruokkivat alati kasvavia lakisääteisiä menoja, joita yksikään seuraava hallitus ei helpolla pysty korjaamaan. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat työelämässä säilyttää myös tarveharkinnan. Sitä nykyinen hallitus ei enää näytä arvostavan. Hylätäänkö omat kansalaisemme ja heidän hyvinvointinsa maahanmuuton ja ulkomaiden alttareille? Ellemme me aja omaa etuamme, kuka sitä sitten ajaisi? Ei kukaan. Arvoisa herra puhemies! Täällä käytiin äsken erittäin hyvää keskustelua tästä lisätalousarviosta, ja muutamaa asiaa kommentoin. Täällä eduskunnassa kysyttiin sitä, kuinka hallitus lisää avustajien määrää tässä taloudellisessa tilanteessa, ja ministeri Rinne vastasi, että lisätään määrää, jotta pysytään hengissä eikä kukaan hallituksessa tappaisi itseään työllä. Nämä kommentit ovat toki ymmärrettäviä. On hyvä, että ihmiset eivät liikaa kuitenkaan tee töitä. Mutta haluaisin kysyä: Miten te näette tulevan kesän? Miten te näette vanhustenhoidon ja sen, että sieltä puuttuu hoitajia ja sieltä puuttuu auttavia käsiä? Siellä ei yksikään vanhus pysty apua itselleen pyytämään, jos ei siellä ole niitä hoitajia. On erittäin tärkeää, että kun kuuma kesä tulee, niin me muistamme, että kuumana kesänä ikäihmisiä, vanhuksia on siellä hoivalaitoksissa ja he hyvässä lykyssä saattavat kuolla siihen, että heillä ei ole tarpeeksi auttavia apukäsiä. Kansa joutuu vetämään vyötä tiukemmalle, mutta samalla valtion rahaa ollaan valmiita tuhlaamaan holtittomasti hallintoon ja toimenkuviin, joista ei ole välttämättä edes selkeyttä. Tämä avustajien määrän lisääminen on hieman ristiriidassa muun muassa sen kanssa, että vuonna 2014 meillä täällä eduskunnassa oli KEHU-komitea, yhtenäisen valtioneuvoston rakennetta arvioiva parlamentaarinen komitea, jonka jäsen olin myös itse. Siinä muun muassa todettiin näin: ”Mikäli valtiosihteerijärjestelmä halutaan säilyttää, on harkinnanarvoista selvittää, tulisiko ministereille nimittää poliittinen valtiosihteeri. Muutos saattaisi edellyttää samalla muiden poliittisten avustajien määrän vähentämistä. Kun poliittisten valtiosihteereiden järjestelmä luotiin, todettiin muiden erityisavustajien määrää voitavan vähentää. Joka tapauksessa olisi luotava pysyvät pelisäännöt valtiosihteereiden ja poliittisten avustajien määräämiselle.” Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama nosto tästä lisätalousarviosta. Hallitus panostaa ammatilliseen koulutukseen. Pidän erittäin tärkeänä, että soveltuvuustestit palautetaan välittömästi muun muassa hoitoalan kouluihin. Ne olisi ollut mahdollista jo keväällä ottaa käyttöön, mutta näin ei ole kuitenkaan toimittu. Soveltuvuustestit poistettiin SDP:n ollessa edellisen kerran hallituksessa silloisen opetusministerinne, Krista Kiurun, toimesta, ja tämähän on osoittautunut täysin vääränlaiseksi politiikaksi. Toivon, että tällaisia vääränlaisen politiikan liikkeitä ei tällä hallituskaudella tehdä. [Pia Viitasen välihuuto] Täällä on puhuttu liikenneinfrasta. On hieno asia, että liikenteeseen panostetaan, mutta pidän myös tärkeänä, että kannustetaan ihmisiä ostamaan vähäpäästöisiä autoja. Näen sen, että kun bensavero nousee, niin myös tästä asiasta voi tulla haasteellinen. Toivoisin myös, että hallitus kuuntelisi niitä talousarvioaloitteita, joita muun muassa oppositiosta tehdään aina vuosittain. Itse tein liki 40 talousarvioaloitetta liittyen tiestöihin. Muun muassa tuolla Keski-Pohjanmaalla Kaustisen kunnassa on Keliber-kaivos nousemassa, ja olen pitänyt erittäin tärkeänä, että myös tiestö laitetaan kuntoon, jotta pienet koululaiset ja kulkijat siellä voivat liikkua erittäin turvallisesti. Sitten viimeisenä, sokerina pohjalla: Kun tätä rahaa tuhlataan ja sitä kuitenkin pitäisi säästää, niin tänään uutisista saimme kuulla, että hallitus on nostamassa puoluetukea yli 7 miljoonalla eurolla syksyn budjettineuvotteluissa. No, tämähän tietysti tehdään niin sanotusti pimennossa penkin alla, siitä ei ole sanaakaan mainittu hallitusohjelmassa. Minä nyt kysyn toistamiseen, kysyin äsken puheenvuorossani: aikooko hallitus todellakin tuoda tällaisen puoluetuen noston ja missä aikajänteessä, ja kuinka ihmeessä te tällä tavalla voitte tehdä? [Pia Viitanen: Luopuuko perussuomalaiset omastaan?] Minä näkisin, että 7 miljoonaa euroa kuuluu vanhuksille, suomalaisille vanhuksille, sotaveteraaneille, niille, jotka ovat tätä maata rakentaneet. Ja lopuksi muistutan vielä siitä vappusatasesta ja siitä hallituksen ohjelman lentoon lähdöstä. Kun te sanoitte, että ohjelma lähtee lentoon, hyvin nopeasti siitä voi tulla sukellusvene. [Pia Viitanen: Ei tule, pidämme huolen!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-25T16:16:20,2019-06-25T16:23:05,Hyväksytty,1.1 2019_21_98,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oli edustaja Juvosella niin taitava puheenvuoro, että toivottavasti hän muistaa pitää sen siellä puoluekokouksessakin, mihin se oli varmasti suunniteltu. Siihen malliin siinä sana lensi. Mutta palataanpa tähän lisätalousarvioesitykseen, joka on järjestyksessään Rinteen hallituksen ensimmäinen. Hallitus esittää tässä reilun 160 miljoonan euron edestä erilaisia niin pienempiä kuin suurempiakin toteutettavia panostuksia. Näistä leijonanosa suuntautuu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan: erilaisia väylä- ja raidehankkeita sekä tieverkoston korjausvelan lyhentämistä. Tätä voi pitää siis sinänsä toivottavana kehityksenä. Raiteet, väylät ja merireitit ovatkin Suomen taloudelle eräänlainen verisuonisto. Ilman logistiikkaverkostoa me emme pystyisi viemään suomalaisia tuotteita vientimarkkinoille, hankkimaan raaka-aineita tai täyttämään kaupan hyllyjä tavaralla. Tästä syystä haluan kiittää hallitusta siitä, että väylien parantamiseen satsataan edes hieman rahaa. On silti huomionarvoista, että korjausvelka säilyy yhä suurena. Alueellisista hankkeista haluan kiittää erityisesti hallituksen esitystä siitä, että Oulun ratapiha peruskorjataan ja tälle alueelle hankitaan turvalaitteet. Yhtä lailla olen kiitollinen hallitukselle siitä, että Sipilän hallituksen aloittama hanke Oulun meriväylän kulkusyvyyden eli siis käytännössä katsoen vientisataman kapasiteetin lisäämiseksi saatetaan nyt loppuun. Arvoisa puhemies! Jo aiemmin sovitut hankkeet pois lukien sopii esittää kysymys siitä, mihin hallitus on oikeastaan unohtanut Pohjois-Suomen. Rinteen hallitus esittää lisäta-lousarviossa 11 miljoonaa euroa panostuksia pääradan Helsinki—Tampere-välin suunnitteluun, mutta minkä ihmeen takia suunnittelutyötä ei aloiteta kokonaisvaltaisesti myös pääradan pohjoisiin osiin aina Ouluun ja Tornioonkin saakka, elämää kun on tuolla Tampereen pohjoispuolellakin? Hallituksen linjaus suunnitteluhankkeen rajaamisesta Tampereen eteläpuolelle ei ole kokonaisvaltaista eurooppalaista raideliikenteen kehittämispolitiikkaa. EU:n komissio on esittänyt pääradan saattamista osaksi TEN-T-ydinverkkokäytävää, mikä mahdollistaisi CEF-rahoituksen hyödyntämisen osana hanketta. Kun tätä rahoitusta aletaan jakamaan vuonna 2021, johon mennessä suunnitelmien pitäisi olla valmiina, niin miksi tämmöisestä mahdollisuudesta ei oteta tässä yhteydessä koppia? Arvoisa puhemies! Hämmästelen myös sitä, että hallitus jättää lisätalousarviossa toteuttamatta Oulun satamaan johtavan Poikkimaantien sekä Oritkarin kolmosraiteen rakentamisen, jotka tukisivat vauhdilla kasvavaa pohjoista vientiä, siis siitä huolimatta, että meidän vaalipiiriemme kansanedustajista valtaosa on hallituspuolueitten jäseniä. On täysin hoopoa, että Oulun satamaväylä ruopataan ensinnä priimakuntoon mutta itse satamaan johtava liikenneinfra jätetään sitten retuperälle. Tässähän on yhtä paljon järkeä kuin ostaa printteri eikä edes suunnitella sitä, että hankkisi siihen musteita laisinkaan. Aivan käsittämätön ratkaisu. Luulisi meidän kaikkien ymmärtävän, että vientivetoinen kasvu on pienen Suomen etu. Esimerkiksi metsäteollisuus tulee kasvamaan meidän pohjoisella alueellamme huimasti tulevaisuudessa. Siksi olisi erikoista jättää investoimatta satamaliikenteen tie- ja raideinfraan ja muodostaa näin pullonkaula meidän vientiyrityksillemme. Tätä taustaa vasten pääradan suunnittelun aloittaminen vain Helsinki—Tampere-välille on lyhytnäköistä osaoptimointia. Koko päärata tarvitsee kehittämistä. Esimerkiksi kriittinen Liminka—Oulu-kaksoisraide puuttuu hankelistalta. Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion hankelista sinänsä kannatettavista pienistä panostuksista kuvastaa oikeastaan aika hyvin Rinteen hallitusohjelmaa: tehdään pieniä satsauksia sinne ja tänne ja ilman selkeää strategista kokonaislinjaa. Ennen vaaleja paljon esillä olleiden suurten raidekokonaisuuksien aito edistäminen loistaa kuitenkin poissaolollaan. Kysynkin hallitukselta, aikooko se tosiasiallisesti kaataa näiden haastavien suurhankkeiden käytännön toteuttamisen ja rahoituksen etsimisen seuraaville hallituksille, vaikka keräsikin itse vaalien alla poliittisia irtopisteitä puhumalla näiden puolesta. Lupauksien vastaisesti suuret raidehankkeet eivät ole lähteneet vauhdilla liikkeelle, kuten muun muassa tästä lisätalousarvioesityksestä on nähtävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-06-25T16:23:21,2019-06-25T16:28:22,Tarkistettu,1.1 2019_21_99,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ahkerien ja yrittävien, Suomen valtion verotuottojen ennustetaan tässä lisätalousarvioesityksessä ylittävän alunperin budjetoidun 300 miljoonalla eurolla. Suomalaiset osoittivat jälleen kerran, että kestävä hyvinvointi ei synny viemällä ihmisiltä entistä suurempi osuus ihmisten rahoista, vaan ihmisten omasta halusta parantaa omaa ja läheistensä elämää, tehdä työtä, ottaa riskiä ja yrittää. Arvoisa hallitus, järjen voima olkoon kanssanne. Unohtakaa suunnittelemanne veronkorotukset, ruuhkamaksut ja muut järjettömät ihmisten vapauden leikkaukset. Sen sijaan palkitaan toimeliasta, tunnollista, työtä tekevää, yrittävää. Esittäkää lupaamanne toimenpiteet työllisyyden parantamiseksi, vaalikaa ahkerien Suomea. Vain siten rahat riittävät hyvinvointipalveluihin teidän jälkeennekin. Vakava huoli hallituksen taloudenpidosta nousee esiin, kun katsoo esimerkiksi hallituksen aikomusta tällä lisätalousarviolla paisuttaa Kelan hallintoa. Tämäkö on teidän käsityksenne vastuullisesta tavasta käyttää ihmisten rahoja, miljoonia euroja uuteen hallintoon? Eikö toivomanne työllisyyden parantumisen pitäisi sitä paitsi vähentää tarvetta toimeentulotuen käsittelylle? Yksi punavihreiden hallituspuolueiden isoista lupauksista oli edistää suuria Suomelle tärkeitä raideliikennehankkeita niin pohjoiseen, itään kuin länteen. No, hämmästys oli suuri, kun selvisi, että näihin isoihin raidehankkeisiin, nopeisiin yhteyksiin ja hankeyhtiöiden pääomitukseen ei varatakaan aitona tulevaisuusinvestointina hallitusohjelmassa rahaa. Sen sijaan hallitus aikoo käyttää valtion omaisuuden myynnistä saatuja rahoja juokseviin menoihin. Arvoisa puhemies! Hallituksen nyt lisätalousarviossa esittämät panostukset liikenneinfraan ovat toki kannatettavia. Niillä aiotaan parantaa raide- ja tieliikenteen sujuvuutta. Se on erittäin järkevä tavoite. Sen sijaan kummeksun liikenneministeri Marinin julkisuudessa esittämää vaatimusta, että ihmisten liikkumisen tarvetta pitäisi vähentää. Tämähän olisi järjen vastaista. Ahkerien Suomi ei köllöttele kotisohvalla, vaan on liikkeessä — myös sillä omalla autolla. Hallituksen autoiluvastaisuus näkyy nyt siinä, että tieverkko saa lopulta melko vaatimattoman osan näistä liikenneinfrarahoista. Siltäkin osin kuin tiestöä laitetaan kuntoon, herää perusteltu kysymys: miksi haluatte tehdä autoilusta niin kallista, ettei kaikilla ole paikoin enää varaa liikkua autolla näillä kunnostetuilla teillä? [Timo Heinonen: Hyvä kysymys! — Arja Juvonen: Juuri näin!] Lisätalousarvion raideliikennepanostuksista haluan kiittää erityisesti Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun esitettyä 11 miljoonan euron määrärahaa. Päärata on Suomen rautateiden selkäranka. Helsinki—Tampere-väli on Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus. Lisää käyttäjiä olisi tulossa, kunhan ranka kestäisi. Tämä ranka on nimittäin päästetty valitettavasti rappeutumaan. Kapasiteetti ei riitä kasvaviin matkustajamääriin, ja häiriönsietokyky on heikentynyt. Nämä näkyvät paitsi kaukoliikenteessä myös Uudenmaan lähiliikenteessä täysinä junina sekä junien myöhästelynä. Matka-ajat ovat pidentyneet, tilanne on kestämätön sujuvan arjen, työn, yrittämisen ja ilmastonkin kannalta. Rataverkko olisi saatava sellaiseen kuntoon, että sillä voi ajaa nopeuksia, joita käytössä olevalla kalustolla pystyy ajamaan. On järkeä lisätä kapasiteettia pahimmissa pullonkauloissa, eli täällä etelässä, koska siitä hyötyvät muutkin kaupungit ja alueet Suomessa. Ratkaistavia isoja hankkeita Etelä-Suomessa ovat ainakin lentorata Helsinki—Vantaan lentoasemalle tai vaihtoehtoisesti pääradan lisäraiteet Pasilan ja Keravan välille sekä Pisara-rata. Myös tärkeä Espoon kaupunkirata osaltaan helpottaa kapasiteettivajetta. Suunnitelmat ovat jo valmiit, kuten aiemmin kävi ilmi. Miksi hallitus siis odottaa? Kuokka on syytä iskeä Espoossa maahan heti, kuten kokoomus nyt esittää. Ihmettelen sitä, kuinka pieni osuus hallituksen mainostamasta 600 miljoonan euron liikenneverkkopaketista kohdistuu lopulta Uudellemaalle, vaikka täällä sijaitsevat raideliikenteen pahimmat pullonkaulat. Arvoisa puhemies! Kuten liikenneministeri Marin tunnusti, hallitus on jättänyt Espoon kaupunkiradan ohella toisenkin valmiin hankkeen hyllylle: pääradan Pasila—Riihimäki-rataosan välityskyvyn parantamisen välttämättömän toisen vaiheen. Siinä rakennettaisiin lisäraiteet Kerava—Kytömaa—Jokela-välille, joka on merkittävä pullonkaula. Tämä rataosuus huutaa lisäkapasiteettia, junat ovat myöhässä, ihmiset eivät ehdi töihin. Pasila—Riihimäen toisen vaiheen ratasuunnitelma valmistunee tänä vuonna. Hallituksen on tuotava viimeistään ensi vuoden talousarvion osana rahoituspaketti tälle Uudenmaan ja Suomen kannalta välttämättömälle parannukselle. Päärataan liittyy myös hyödyntämättömiä rataosuuksia. Täällä on puhuttu yhdestä Hanko—Hyvinkää-radasta ja sen sähköistämisestä, hyvä asia. Toinen vähemmän tunnettu hyödyntämätön rataosuus on jo valmiiksi sähköistetty Kerava—Nikkilä-rata, eli osa nykyisin tavaraliikenteen käytössä olevaa Sjöldvikin rataa. Kerava—Nikkilä-rata sisältyy pääkaupunkiseudun MAL-suunnitelmaan ja on yksi Uudenmaan kehyskuntien prioriteettihankkeista. Sen käyttöönotto henkilöjunaliikenteelle vaatisi noin 30 miljoonan euron panostuksen, josta Sipoo ja Kerava rahoittaisivat osan. Miljardiluokan ratahankkeiden rinnalla tämä summa on lähinnä pisara meressä. — Hyvä hallitus, älkää unohtako Uuttamaata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-25T16:28:27,2019-06-25T16:35:06,Hyväksytty,1.1 2019_21_100,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus on lähtenyt vastuullisesti liikkeelle tässä lisätalousarviossa siltä osin, että verotulojen kasvu yli ennusteen käytetään velkaantumisen hillintään, kehystä ei rikota ja jakamatonta varausta ei ylitetä. Valtio kuitenkin velkaantuu jatkuvasti, yhä edelleenkin, noususuhdanteestakin huolimatta, ja kun muistetaan valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen perusviesti maailmantalouden näkymien heikentymisestä, niin rakenteellisilla uudistuksilla ja työllisyystoimilla alkaa olla kiire. Pääministeri Rinne kertoi kesäkuun puolivälissä A-Studiossa, että ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessään hallitus tekee merkittäviä satsauksia työllisyyttä edistäviin toimiin. Tämän keskustelun pohjalta kuitenkin epäselväksi on jäänyt se, mitä nämä lisäta-lousarviossa luvatut työllisyystoimet ovat. Ovatko ne siis näitä infrahankkeita? Onko muutakin? Hyvää lisätalousarviossa on se, että moni liikennehanke toimeenpanee parlamentaarisesti sovittua linjaa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Pirkanmaan näkökulmasta valtatiet 9 ja 12 jäivät valitettavasti vielä odottamaan, mutta mainiota on varsinkin valtatie 3:n Hämeenkyrön ohitus- ja pääradan suunnitteluraha — toimii myöskin hyvänä alkuna tälle tielle. Näiden puolesta olemme myöskin alueella yhdessä puhuneet. Edelleen kuitenkin huolettaa se, mikä täällä salissa on debatissakin vahvasti noussut esiin, että ollaanko näitä kaupunkien nopeita yhteyksiä viemässä riittävän tarmokkaasti eteenpäin. Näitä luvattiin kyllä täällä edistää useammassakin puheenvuorossa, muun muassa pääministeri totesi näin, mutta selvää vastausta ei saatu siihen, ehtiikö esimerkiksi päärata mukaan EU-rahoituksen hakuun ja onko tavoitteena edelleen kapasiteetin ja nopeuden lisääminen vai onko kyse pienemmästä laastaroinnista. Myös Espoon kaupunkirata olisi valmis nopeammille askelille. Milloin se etenee? Hyvä hallitus, muistakaa nämä kaupunkien keskeiset tarpeet ja tehkää tälle etenemiselle tarkempi tiekartta. Täällä väitettiin tämän keskustelun yhteydessä myöskin niin, että edellinen hallitus ei olisi vienyt eteenpäin nopeita ratahankkeita. Tämä väite ei pidä paikkansa. — Kyllä vei. Turun tunnin junan suunnittelua vietiin eteenpäin, ja pääradan suunnittelun liikkeelle saattamiseen tämän vuoden budjettiin lisättiin pieni siemenraha. Tähän ministeri Marin viittasikin omassa puheenvuorossaan, ja jos hän olisi vielä ollut täällä paikalla, niin olisin hänelle kyllä kohdentanut sanani, että kyllä tällaisella pienelläkin rahalla oli suuri merkitys päänavaajana siinä, että koko pääradan suunnittelua on saatu liikkeelle. Ei sitä pidä väheksyä, ja toivon, että ministeri ei suhtaudu tähän budjetissaan edelleen olevaan miljoonaan euroon vitsinä, kuten hän täällä sanoi. Sillä on merkitys, ja se tulee tähän tarkoitukseen myöskin hyödyntää. Ennen kaikkea edellisen hallituksen aikana valmisteltiin hankeyhtiömalli, joka tarjoaisi nopean välineen etenemiseen kaikkien näiden täällä mainittujen kolmen nopean, eri ilmansuuntiin lähtevän yhteyden osalta, ja toivon, että aikaisempaa valmistelutyötä tässä hyödynnetään. Täällä on keskustelun aikana myöskin kritisoitu ministerien avustajien määrän reilua kasvattamista. En malta olla kommentoimatta tätä siltä osin, että olen itse toiminut kahdessa hallituksessa valtiosihteerinä ja viime hallituksessa palvelin itse viittä ministeriä viidessä eri ministeriössä. Voin sanoa, että se oli vaativa tehtävä, mutta kyllä siitä selvisi. Tällä kokemuksella, mikä itselläni näistä tehtävistä on, voin ymmärtää pienen lisäyksen näihin tehtäviin, se mahdollistaa syvemmän paneutumisen asioihin, mutta nyt lähes jokainen ministeri on saamassa oman valtiosihteerin ja lisäksi joukon erityisavustajia. Avustajien määrä lähes tuplaantuu, ja siksi tästä on pakko kysyä, onko se kohtuullista tai mikä on kohtuullinen määrä. Sitä on hyvä arvioida. Pääministeri perusteli täällä tätä määrän kasvattamista EU:n puheenjohtajuuskaudella. Kysynkin, väheneekö avustajien määrä siis Suomen puheenjohtajuuskauden päättyessä vai miten tätä on ajateltu? Lopuksi vielä: Toisen asteen opettajien kohdalla on pakko kysyä, miksi sinne tehdään vain määräaikainen lisäys. Se tarve on käsittääkseni kuitenkin pysyväisluontoinen. Mitä näille opettajille tapahtuu sen jälkeen? Tähän ei saatu täällä keskustelun aikana aivan selkeää vastausta. Kysynkin, miksei tässä tehdä pysyviä ratkaisuja? — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-06-25T16:35:13,2019-06-25T16:40:03,Hyväksytty,1.1 2019_21_101,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nyt täytyy sanoa, että hallitus on tässä ottanut vankan lähtökirin, ja uskon, että vauhti sen kuin kiihtyy. Tämä on erittäin hyvä alku, että kolmessa viikossa ollaan kuitenkin saatu aikaiseksi lisätalousarvio, jossa on merkittävät panostukset muun muassa työllistäviin investointeihin. Nämä investoinnit ovat paitsi työllisyyden näkökulmasta myös koko Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta merkittäviä, ja on hyvä, että nyt sitten kolmen viikon sisään hallitus heti näitä ympäri Suomea pistää liikkeelle. Minua hieman hämmensi tuossa debattikeskustelussa, kun sitä hyvin tarkkaan kuuntelin, että kyllä tuntui kokoomusta kovasti kiukuttavan — ilmeisesti näitä rahoja on tulossa liikaa tai liian vähän, mutta joka tapauksessa he eivät tähän olleet tyytyväisiä, niin kuin kuulimme. Siitä huolimatta, kun todellakin kaivoimme sen vastaavan ensimmäisen lisätalousarvion, minkä edellinen hallitus teki — melkeinpä tasan neljä vuotta sitten sitä käsiteltiin täällä salissa — niin arvatkaapa, kuinka monta liikennehanketta siinä pistettiin liikkeelle. Niin, ihan oikein, nolla kappaletta. Että siinä mielessä tietenkin hallitus on tehnyt kovin ripeää työtä edeltäjäänsä nähden. Samoin korostaisin, että nimenomaan näiden hankkeiden myötä syntyy työllisyyttä noin 10 000 työpaikan verran ihan suoraankin jo, ja on aika merkittävää tässä kolmen viikon sisään saada aikaan senkaltaisia panostuksia. Että hyvä alku, ja siitä hallitukselle kiitos ja onnittelu. Tietenkin pirkanmaalaisena totean, että niitä meille elintärkeitä asioita, mitä olemme kauan toivoneet ja yrittäneet edistää, on tietenkin tämä Kolmostie. Se on erittäin tärkeä ja iloinen asia, että se nyt tulee. Kiitos, sosiaalidemokraattinen ministeri Sanna Marin Pirkanmaalta, ja kiitos hallitukselle ripeästä liikkeellelähdöstä. Alueella on myös tietenkin tehty pitkäaikaista edunvalvontatyötä. Samoin päärata on tärkeä, ja en kyllä nyt sitä malta olla sanomatta, että kyllä me viime kaudella, kun saimme tämän miljoonan siihen suunnittelurahaa, yritimme kovasti, että olisi myös lisätalousarvio silloin sisältänyt tarvittavat 10 miljoonaa lisää, kun tiesimme, että se tarvitaan. Mutta silloin sitä ei tullut. Nyt tuli, ja sekin on tärkeä asia. Eli myös pirkanmaalaisena edustajana voin näistä syistä ja muutamasta muustakin syystä olla hyvin tyytyväinen tähän liikkeellelähtöön. Sitten voisin todeta, että kaiken kaikkiaanhan tässä nyt näkyy taas se suunnanmuutos. Eli täällä annetaan tärkeä ensiapu ammatillisen koulutuksen ahdinkoon, mikä siellä on ollut. Nyt sinne lisätään sen verran määrärahaa, että saadaan noin 300—400 opettajaa palkattua hetimmiten lisää. Tietenkin se on iso suunnanmuutos siihen, kun viime kaudella hallitus teki sellaista politiikkaa, että 1 600 opettajaa sieltä vähennettiin. Kokoomusministeri oli silloin kovasti tässä asialla. Sitten tämä on suunnanmuutos myös siinä, että kaiken kaikkiaan politiikan suunta nyt sitten muuttuu leikkauspolitiikasta tulevaisuuspolitiikaksi. Tähän nähden oli mielenkiintoista seurata tätä keskustelua debatissa, kun kokoomus ja perussuomalaiset olivat kovin huolissaan, että paisutetaan Kelan menoja. Mutta tässä näkyy se, miksi tässä lisäbudjetissa ne paisuvat. Yksi syy on se, että edellinen hallitus leikkasi ja sitä kautta syntyi tarpeita perustoimeentulotuen nostolle; aktiivimalli nosti tarvetta tähän rahoitukseen, samoin sitten pienituloisille ihmisille tehdyt leikkaukset, indeksijäädytykset eri sosiaalietuuksiin. Eli leikkausten seurauksena nyt sitten sosiaalitukimenot kasvavat, mitä omien käsiensä työtä tässä kokoomus kritisoi. Onneksi se, miksi nyt toisaalta näitä menoja hieman lisätään, onkin päinvastainen suunta, eli parannukset. Ja kokoomus on hyvin vihainen nyt kun näitä määrärahoja Kelalle lisätään sen takia, että saadaan edellytykset nostaa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien toimeentuloa. Se on erittäin tärkeää. Me tulemme pitämään kiinni siitä tavoitteestamme. Me tulemme nyt tekemään ensimmäisen askeleen, ja toivon, ettei edes kokoomuksella olisi otsaa ja sydäntä olla vastaan sitä, että olemme nyt nostamassa kaikkein pienituloisimpien, tuhat euroa ja sen alle ansaitsevien, eläkkeensaajien toimeentuloa 50 eurolla. [Timo Heinonen: Koska nousee?] Ja tämän toimeenpanon vaatimaa rahaa kokoomus täällä kritisoi. Puhemies! Tähän loppuun sanon, että onneksi suunta on muuttunut, ja tulen pitämään huolta siitä, niin kuin sosiaalidemokraattinen ryhmä tulee, että esimerkiksi tämä eläkekohennus tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-25T16:40:07,2019-06-25T16:45:30,Hyväksytty,1.1 2019_21_102,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Nyt pysytään tällä puhujalistalla. [Timo Heinonen: Oli niin paljon kokoomusta kohtaan tuossa!] — Kyllä oli, mutta teillä on puheenvuoro aivan kohta. Nyt tulee lisää ehkä kenties!",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_103,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan osaltani lämpimästi kiittää hallitusta siitä, kuinka ripeästi, itse asiassa vain muutama viikko töiden alkamisesta, sen ensimmäinen lisätalousarvio on saatu valmiiksi. Olen iloinen ennen kaikkea siitä, että lisätalousarviossa lähdetään liikkeelle vahvasti ja vakuuttavasti panostamalla maamme kilpailukykyyn, vientiin ja työllisyyttä edistäviin ja tukeviin toimiin. Merkittävät liikenneinvestoinnit lisäävät lyhyen aikavälin kasvua ja työllisyyttä mutta vahvistavat ilman muuta myös pidemmän aikavälin tavoitteita. Monet arvostetut elinkeinoelämän edustajatahot ovat todenneet, että nimenomaan liikenteen pullonkaulat ovat yksi keskeisin kasvun este osaavan työvoiman saatavuuden lisäksi. Siksi iloitsen myös välittömistä panostuksista ammatilliseen koulutukseen. Nämä toimet ovat juuri niitä, joita vientivetoinen maamme tarvitsee. Samalla hallitus osoittaa sen, että suhtaudumme vakavasti työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Samalla on totta, että myös nämä kohteet tulevat tarvitsemaan merkittävästi lisäresursseja, ja niihin varmasti tulemme palaamaan myöhemmissä, varsinaisissa talous‑ ja budjettiesityksissä. Olen hieman hämilläni, kuten myös edustaja Viitanen juuri äsken totesi, siitä debatista, mitä tässä salissa on tänään käyty, ja ennen kaikkea niistä puheenvuoroista, joita juurikin kokoomuksen taholta on ollut esittää, kuten Heinonen osasi jo ennakoida. Yksi näistä väitteistä on ollut se, että hallituksella ei edelleenkään ole esittää minkäänlaisia työllisyyttä edistäviä toimia. Näin väitti aikaisemmin esimerkiksi edustaja Orpo. [Timo Heinonen: Hän oli oikeassa!] Samalla on vähätelty tehtyjen panostusten määrää. Todettakoon, että kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksen ensimmäisessä lisätalousarviossa, kuten on jo kuultu, vastaavien investointien osalta määrärahaesitykset loistivat poissaolollaan. [Timo Heinonen: Ne eivät kuulu lisätalousarvioon!] — Ja silti te huudatte niitä tässä yhteydessä. Tilastokeskuksen juuri julkaisema työllisyyskatsaus odottaa ja osoittaa, että kehitys on edelleen jatkunut jopa yllättävän korkeana. Samaan aikaan valtiovarainministeriön suhdannekatsaus ei maalaa mustia pilviä taivaalle aikaisempaa enemmän. Me kaikki kuitenkin seuraamme tarkasti esimerkiksi mahdollisen kauppasodan kehittymistä. Orpon väite siitä, että pääministeri Rinteen työllisyystavoitteilta olisi pudonnut pohja pois, ei millään tavoin pidä paikkaansa. Edustaja Mykkänen sen sijaan totesi, että menolisäysten esittäminen ilman esitystä tuloista on populismia. Nyt kyseessä on lisätalousarvio kuluvalle vuodelle 2019. Siinä määrärahalisäykset ovat 163 miljoonaa euroa, tuloarvion kasvu lähes 300 miljoonaa, ja samalla, korostan, samalla valtion nettovelanottotarve vähenee jopa 140 miljoonalla eurolla. Väittäisin, että lisätalousarvioksi tämä on poikkeuksellista. Ja lienee syytä korostaa myös, että yksikään euro tähän lisätalousarvioesitykseen ei tule veronkorotusten kautta. Nyt käynnistyvät investoinnit eivät varmasti yksin nosta työllisyysastetta tavoitellulle tasolle. Niiden lisäksi tarvitsemme työmarkkinaosapuolten yhteistyötä mutta ennen kaikkea myös aktiivista työllisyyspolitiikkaa, siis työttömille tarjottavia palveluja, täydennyskoulutusta ja niin edelleen. Nämä ovat asioita, joihin ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa tullaan puuttumaan. Arvoisa puhemies! Edustaja Rantanen ihmetteli aikaisemmin, miksi Kelan määrärahoja joudutaan lisäämään etenkin toimeentulotuen osalta, jos työllisyys kerta paranee. Kela toi jo viime vuoden lopulla esille, ettei se kykene nykyisellä henkilöstöllään vastaamaan lakisääteisiin velvoitteisiin, mitkä liittyvät toimeentulotukihakemuksiin vastaamiseen. Kuten on tuotu esille, suurin yksittäinen syy on toimeentulon tarvetta lisännyt väkipakolla läpi runnottu aktiivimalli. Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että nyt käsillä oleva lisätalousarvio on edistyksellinen ja sen sisältämät investoinnit kasvuun ja työllisyyteen ovat vertaansa vailla. Onnittelen vielä kertaalleen hallitusta ja etenkin liikenne‑ ja viestintäministeri Marinia hyvästä työstä. Kutsun myös oppositiopuolueet aktiiviseen työhön ensi vuoden talousarvion rakentamiseksi niin, että myös muiden tärkeiden hankkeiden ja yhteiskunnallisten uudistusten kanssa päästään kestävällä tavalla eteenpäin. Kukaan tuskin odottaa, että yhdellä lisäta-lousarvioesityksellä maailmaa vielä rakennetaan valmiiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1380,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2019-06-25T16:45:41,2019-06-25T16:51:02,Hyväksytty,1.1 2019_21_104,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lähden ensin liikkeelle lisäbudjetin myönteisistä asioista. Erityisesti panostukset infran kehittämiseen ovat tärkeitä ja tervetulleita myös oman maakuntani, Satakunnan, osalta. Meillä valtatie 8:n kunto on herättänyt huolta jo pitkään, erityisesti siitä syystä, että länsirannikolta puuttuu korvaava raideyhteys, joka taas monessa muussa maakunnassa täydentää tieinfran toimintaa. Tämä puute korostaa meillä sitä, että tieyhteyden täytyy toimia kunnolla. Satakunnassa liikennemäärät, erityisesti raskaan liikenteen osalta, ovat olleet vahvassa kasvussa ja kasvaneet muuta maata nopeammin. Kun valtatie 8:n kunto on erittäin heikko ja monet työssä käyvät ihmiset odottavat aamuisin ja päivän päätteeksi autoletkoissa kotiin pääsyä, on selvää, että perusteet tien nopealle parantamiselle ovat hyvin painavat. Näin satakuntalaisena kansanedustajana ja liikennevaliokunnan jäsenenä olen hyvin iloinen nähdessäni, että pitkään työstetty hanke nyt valtatie 8:n nopeuttamiseksi on ottanut askeleen eteenpäin lisäbudjetissa, ja tästä kiitän lämpimästi erityisesti valtiovarainministeri Mika Lintilää. 30 miljoonan euron panostus on tärkeä askel eteenpäin Kasitien laittamisessa kuntoon. Ohituskaistaparin rakentaminen Eurajoen ja Luvian välille sekä Laitilan eteläpuolelle ovat oikeasuuntaisia toimia ja samoin nyt Mynämäelle tehtävät kehittämistoimet. Näistä satsauksista autoileva, työssä käyvä ihminen kiittää. Toimiva liikenneinfra on perusedellytys maamme menestykselle. Ilman näitä sujuvia liikenneyhteyksiä ei ole houkuttelevaa investoida eikä liikkua päivittäin työn perässä mahdollisesti hyvin kauaksikin kotoa, kuten meillä länsirannikolla paljon tehdään. Satakunta on maantieteellinen pussinperä, joten sujuvammat yhteydet ovat elinehto seutumme pärjäämisen kannalta. Hallituksen toimet tässä lisätalousarviossa ovat tältä osin siis oikeansuuntaisia, mutta työtä riittää edelleen varsin paljon tehtäväksi. Seuraavan askeleen tulee olla Eurajoen ohikulkutien toteuttaminen. Viime kaudella tehdyn yhteisen edunvalvonnan tuloksena hanke saatiin suunnitteluun, ja nyt hankkeen suunnitelmat ovat valmistumassa. Näin toivon hallituksen nyt jatkavan hyvää työtään infran kehittämiseksi ja ottavan huomioon Eurajoen ohikulkutien rahoittamisen ensi vuoden budjetin laadinnassa. Tämän jälkeen tulee käynnistää vielä koko Pori—Turku-yhteysvälin muuttaminen nelikaistaiseksi tieksi ja sen suunnittelutyön käynnistäminen. Arvoisa puhemies! Sitten aivan lyhyesti näistä hallituksen talouspolitiikan heikkouksista, mitkä liittyvät myös lisäbudjettiin, kun nyt on tullut jo ihan kehuttuakin tässä kovin pitkälti. Olemme tänään nostaneet kokoomuksen kansanedustajien kanssa esille tässä salissa huolen hallituksen työllisyystoimien uupumisesta — tämä koskee myös lisäbudjettia — ja kun ottaa vielä huomioon, mitä pääministeri Rinne totesi Ylen A-studiossa 12. päivä kesäkuuta, niin voidaan todeta, että nämä työllisyystoimet valitettavasti loistavat poissaolollaan. Vaikka täällä monet edustajat ovat todenneet, että infrahankkeet ovat myös työllistäviä toimia, se pitää paikkansa, mutta jos laskette per nuppi, mikä on työpaikan hinta, niin varsin korkeaksi se nousee. [Pia Viitasen välihuuto] Tarvitaan myös, edustaja Viitanen, aitoja työllisyystoimia, jotka tuovat pysyviä muutoksia ja johtavat siihen, että työllisyysaste nousee Suomessa 75 prosenttiin. Kun nostimme esille nämä huomiot debatissa, niin valtiovarainministeri Lintilä totesi kritiikkiimme, että hallitus on ollut nyt koossa kolme viikkoa. Näin kyllä, mutta juurihan te istuitte kuukauden päivät Säätytalolla. Minkä takia te ette sisällyttäneet siis hallitusohjelmaan tuntuvia, painavia toimia, joilla tämä työllisyysasteen kehitys saataisiin heti liikkeelle? Minkä takia valta ja neuvottelumandaatti siirrettiin kolmikantavalmisteluun siten, että vasta vuoden päästä nähdään, millaisiin tuloksiin hallitus pääsee? VM:n tuoreessa ennusteessa todetaan: ”Työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työvoiman tarjontaa että sen kysyntää.” Tämä siis uusimmasta VM:n ennusteesta. Näitä toimia, arvoisa hallitus, jäämme odottamaan, sillä pelkästään tällaisilla yksittäisillä infrahankkeilla me emme saa tämän maan työllisyyttä sille tasolle, mikä tulevaisuudessa tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-06-25T16:51:11,2019-06-25T16:56:28,Hyväksytty,1.1 2019_21_105,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,Ja nyt edustaja Heinonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_106,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tässä minun mielestäni voisi todeta, että on vähän pikkunäppärää niinkin kokeneelta edustajalta kuin edustaja Viitaselta todeta, että edellisen hallituksen ensimmäisessä lisätalousarviossa ei ollut yhtään liikennehanketta. [Pia Viitanen: Ei siellä ollut!] Te tiedätte hyvin sen, että lisätalousarviot ovat nimenomaan akuutteja, yllättäviä toimenpiteitä varten ja siellä kohdennetaan rahoja tämäntyyppisiin toimenpiteisiin ja tällaiset isot linjaukset esimerkiksi liikennehankkeista normaalin rakenteen mukaan tehdään valtion talousarviokäsittelyn yhteydessä. Myös on ihanan herttaista se, millä tavalla sosiaalidemokraatit nyt iloitsevat siitä, että kolmessa viikossa on löydetty 600 miljoonan euron kohteet, mihin rahaa käytetään. En osaa edes kuvitella, miten iloisia olisitte, jos olisitte keksineet miljardin euron menolisäykset ja kohdennukset. Tällaisia varmasti olisi ollut löydettävissä helpollakin. Itse kyllä olisin ylpeämpi, jos olisitte löytäneet lisää tuloja tähän maahan — menoja kyllä on kovin helppo olla lisäämässä. Esimerkiksi työllisyystoimet, joista äsken edustaja Marttinen hyvällä tavalla puhui, puuttuvat täysin, ja ne olisivat olleet sellaisia akuutteja, nopeita toimenpiteitä, mitä varten lisätalousarviokäsittely on alun perin luotu, eli nopeita ratkaisuja siihen, että nyt merkit näyttävät, että talouden hyvä kasvu ja hyvä trendi on taittumassa. Kun vielä 12. kesäkuuta pääministeri Rinne A-studiossa sanoi, että merkittäviä satsauksia työllisyyttä edistäviin toimiin tulee tässä lisätalousarviossa, niin nyt täytyy kysyä, kuka käveli pääministeri Rinteen yli näissä lisätalousarvioneuvotteluissa, kun hän ei näitä työllisyystoimia saanut tähän lisätalousarvioon lainkaan mukaan. Myönteistä: Haluan antaa kiitosta ennen muuta liikenneministeri Marinille. Hän on tehnyt hyvää työtä ja nostanut tähän hyviä hankkeita, jotka ovat olleet pitkään yhteisen, monin paikoin myös parlamentaarisen työn ja suunnittelun alla, ja on hyvä, että niitä nyt viedään eteenpäin. Perusväylänpidon 40 miljoonan euron lisäsatsaus on erittäin tervetullut ja jatkaa keskustalaisen ministeri Anne Bernerin aloittamaa korjausvelkaohjelmaa. Tällä saadaan kahdeksan hanketta liikkeelle, joiden kokonaisvaikutus on jopa 260 miljoonaa euroa. Väyläverkon kehittämiseen tässä ohjataan 71 miljoonaa, ja kyllä haluan pääradan varren asukkaana antaa kiitosta liikenneministeri Marinille siitä, että hän tämän pääradan 11 miljoonan suunnittelurahan nyt tähän lisätalousarvioon on tuonut. Se on ehkä näistä liikennehankkeista sen tyyppinen, joka lisätalousarvioon ehdottomasti mahtuu ja kuuluu sen perusrakenteenkin takia, nimenomaan siksi, että nyt olemme jo lähestulkoon myöhässä siitä, että suunnitelmat olisivat valmiina, kun seuraava EU:n rahoituskausi lähtee liikkeelle. [Pia Viitanen: Vastustaako Pirkanmaan kokoomus Kolmostietä?] Yli 10 vuotta on tehty pääradan peruskorjauksia ja perusparannuksia, ja tämä työ nyt onneksi ministeri Marinin päätöksillä jatkuu. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että keskusta on hyväksymässä hallitusohjelman kautta tähän maahan ruuhkamaksut tai tietullit, [Leena Meri: Ei perussuomalaiset!] enkä myöskään sitä, että tämäntyyppisessä tilanteessa bensa- ja dieselveroja ollaan korottamassa. — Sanoinko perussuomalaiset? Tarkoitin keskustaa. [Leena Meri: Minä sanoin!] — No niin, hyvä. Arvoisa puhemies! Vielä muutama huomio: Otan tuon vappusatasen esille. Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila on todennut ihan selkeästi, että tämä, mitä hallitus on varannut tähän, eli 183 miljoonaa ei tule riittämään, edustaja Viitanen, siihen — jos tarkasti kuuntelitte valiokunnassakin — mitä tekin täällä salissa äsken kerroitte. Eli kaikki alle 1 000 euroa eläkettä saavat eivät tule saamaan tämän myötä 50:tä euroa puhtaana käteen. On todettu ykskantaan, että tämä tarkoittaa joko nykyisen eläkejärjestelmän rikkomista eli takuueläkkeen ja muun eläkkeen väliin luotavaa uutta järjestelmää eli uutta eläkemuotoa, ja ainakin minun tietojeni mukaan Kela ei ole tämäntyyppiseen lähdössä. Kelasta on todettu selkeästi, että tämä varattu 183 miljoonaa tulee riittämään vain noin 20—30 euroon näille ihmisille, joiden eläke on alle 1 000 euroa tällä hetkellä, ja silloinkin jäädään kauas tuosta Rinteen lupaamasta 100 eurosta nettona käteen. Rinnehän lupasi 100 euroa puhtaana käteen kaikille, joiden eläke on alle 1 400 euroa, ja nyt on jo pudotettu pois ne eläkeläiset, joiden eläke on 1 000—1 400 euroa, ja se on muuten 400 000 suomalaista, jotka eivät ole saamassa sentin senttiä tästä Rinteen lupaamasta vappusatasesta. [Pia Viitasen välihuuto] Arvoisa puhemies! Vielä aivan loppuun: Hivenen hämmästelin edustaja Viitaselta oppineena sitä, että edustaja Kiuru ei ollut esittelemässä tätä hoitajamitoitusta. Tässä on monta kertaa viitattu siihen, että kolme viikkoa hallitus on ollut nyt toimessa, ja nykyinen ministeri Kiuru, silloinen edustaja Kiuru, totesi eduskunnassa, että se on vain muutaman tunnin työ, yksi lause lakiin. Nyt olemme odottaneet kaksi istuntoa, häntä ei ole näkynyt täällä aitiossa. Me olemme kokoomuksessa uskoneet, että hän on tekemässä sitä lausetta, kun se on muutaman tunnin työ, ja nyt muutamat tunnit alkavat olla aika lailla käytetty, ja todennäköisesti torstaina kyselytunnilla sitten pääsemme jo saamaan vastauksen, missä vaiheessa tämä hoitajamitoitus laitetaan kuntoon. Sitä kyllä moni odottaa, ja jos tuo vappusatanen tuntuu olevan jonkunlainen eläkehuijaus, niin kyllä hoitajahuijauksesta kohta joudutaan puhumaan myös tämän osalta, sillä näin kovia lupauksia harvoin politiikassa annetaan ja näin karulla tavalla niitä ollaan myös pettämässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-25T16:56:32,2019-06-25T17:03:26,Hyväksytty,1.1 2019_21_107,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Tässä hetki sitten, kun edustaja Viitanen piti puheenvuoron, edustaja Heinonen pyysi debattia. Kun silloin en antanut vastauspuheenvuoroa Heinoselle, niin nyt tasapuolisuuden vuoksi en myöskään Viitaselle. [Timo Heinonen: Hyvä ratkaisu!] Kun hetki sitten täällä yli tunnin verran tätä debattia käytiin, niin mennään nyt tähän puheenvuorolistaan ja kahlataan tätä läpi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_108,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne kertoi, että hallitus lisää itselleen auttavia käsiä, jotta tämän hallituksen ministerit pysyvät hengissä — pysyvät hengissä. Miten pääministeri kehtaa puhua tuolla tavalla? Tässä maassa hoitajat palavat loppuun, kun yrittävät pitää ihmisiä hengissä, joten ihmettelen sitä, kuinka paljon meidän poliitikkojen onkaan mahdollista vieraantua arjesta, kun puhumme tällä tavalla tässä salissa. Edellisellä hallituksella oli 46 avustajaa, ja lisäbudjetissa te myönnätte rahat 84 kovapalkkaiselle avustajalle ja nostatte eduskuntaan tätä kautta niitä kansanedustajia, jotka kansa päätti pudottaa eduskunnasta. Te tuplaatte avustajakunnan ja rakentelette siitä suuremman kuin mitä täällä eduskunnassa oppositiossa on edes kansanedustajia. Tämän lisäksi Iltalehti paljasti, että te olette nostamassa puoluetukia 25 prosentilla. Tämä on aivan hävytöntä rahankäyttöä. Eikö teille, demarit, vihreät ja vasemmisto, riitä se, että vaalituloksenne myötä teidän puoluetukenne nousevat? Ai niin, kansa antoi keskustalle pienimmän mandaatin sataan vuoteen, ja 18 edustajaa tipahti eduskunnasta, ja tätä myöten keskustan puoluetuki romahtaa. Kansan tahto toteutuu — ei mutta hei, yllättäen juuri nyt puoluetukiin kaavaillaan 25 prosentin korotusta. Tämä veivaus on räätälöity keskustalle, ja ihmettelen, miten te, vihervasemmisto, voitte suostua tähän. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-25T17:03:50,2019-06-25T17:06:08,Hyväksytty,1.1 2019_21_109,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty nyt oppositiosta käsin aika lailla teräviä puheenvuoroja, ja kyllä niihin mielestäni on myös aihetta. Mutta ennen kuin menen tähän kriittiseen osioon, niin haluan vielä todeta sen, että lisätalousarvion ehdotukset liikenne- ja ratahankkeiksi ovat kyllä erittäin kannatettavia, varsinkin tuo pitkään odotettu Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnittelu. Oli erittäin tärkeää, että se saadaan nyt tässä vaiheessa liikkeelle. Toivon, että hallitus nyt edistää koko tuon pääradan kehittämishanketta mahdollisimman nopealla tahdilla. On tietysti tärkeää myös, että siinä voidaan hyödyntää myös EU:sta tuleva rahoitus, joka on tuohon saatavissa. Mutta sitten, herra puhemies, on kyllä todettava, että äänestäjän kuluttajansuojan kannalta etenkin tähän eläkepolitiikkaan ja eläkkeiden korottamiseen liittyvä keskustelu on surullista. Kyllä vaalipuheissa kävi varsin selväksi se, että jos sosiaalidemokraatit pääsevät hallitukseen ja varsin pääministeripuolueeksi, niin todellakin eläkeläiset, kaikki ne, jotka saavat eläkettä alle sen 1 400 euroa, saavat 100 euron korotuksen eläkkeeseensä. Ja nyt me näemme, että tämä korotus on jo pudonnut siihen puolikkaaseen eli 50 euroon ja lisäksi noin 400 000 suomalaista on pudonnut kokonaan pois näiden korotusten piiristä. On tietysti ymmärrettävää se, että monipuoluehallituksessa puolueet eivät saa kaikkia vaalitavoitteitaan läpi, mutta kyllä itse ainakin ymmärsin tämän eläkelupauksen aivan kärkilupaukseksi, sellaiseksi, jonka nykyinen pääministeri Rinne varsin selkeästi kansalaisille lupasi. Siinä mielessä pelkään, että tämä päätös on omalta osaltaan horjuttamassa kansalaisten luottamusta politiikkaan laajemminkin. Toinen asia, mikä tästä nousee vahvasti esiin, on kysymys ammatillisen koulutuksen opettajien rekrytoinnista ja opettajien määrän lisäämisestä. Se on todellakin tarpeen, mutta mielestäni on täysin väärin perusteltua tehdä se vain määräaikaisena päätöksenä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-06-25T17:06:11,2019-06-25T17:09:27,Hyväksytty,1.1 2019_21_110,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tässä salissa on tänään jatkettu jälleen sitä samaa työllisyyskeskustelua, jota ollaan jo viikkokausia käyty, ja kaikkien näiden viikkojen ajan olen ajatellut, että kunpa palattaisiin sen varman tiedon, tutkitun tiedon, äärelle, mitä meillä työllisyystoimista on, kunpa palattaisiin sen tiedon äärelle, mitä meillä on toimivista tavoista edistää työllisyyttä. Ja kuten tässä salissa on hyvin niin opposition kuin hallituksen suulla todettu erityisesti niiden ryhmien työllisyyden edistämisestä, joilla on siinä erityisiä haasteita, syrjäytyneiden nuorten, aikuisten, joilla ei ole toisen asteen koulutusta — nimittäin meillä Suomessa on tuhansia aikuisia, joilla ei ole toisen asteen koulutusta — tilanteessa, jossa tällaisessa valtiossa on hyvin vaikea työllistyä, jos ei ole sitä peruskoulun jälkeistä koulutusta, ei ole sitä ammatillista osaamista, ei ole mitään näyttöä siitä, että työttömänä pystyisi tietyt työtehtävät hoitamaan markkinoiden kysynnän mukaisesti, niin nimenomaan näihin vaikeisiin ihmisryhmiin tämä hallitus haluaa tarttua, koska nyt — verrattain korkean työllisyyden aikana — ne ovat niitä ihmisryhmiä, joita meillä on jäljellä. Ne ovat niitä ihmisryhmiä, jotka todellakin kaipaavat koulutusta, tukea työllistyäkseen. Sille peruskoulun varassa olevalle ihmiselle on turha mennä sanomaan, että kun hänen sosiaaliturvastaan leikataan, niin kyllä hän työpaikan löytää. Hän tarvitsee ensin sen koulutuksen, mitä työllistyminen vaatii, ja siihen hallitus todellakin panostaa niin nuorten kuin aikuisten kohdalla. Oppivelvollisuudella varmistetaan, että jatkossa jokaisella nuorella on toisen asteen koulutus. Tähän sisältyvät myös oppisopimuskoulutukset ja muut joustavat tavat edistää sitä, että nuoren osaaminen tunnistetaan. Kyse ei siis ole siitä, että pidettäisiin ihmiset koulunpenkillä — tällä hetkellähän ammatillisessa opetuksessa kontaktiopetusta on varsin vähän — vaan kyse on siitä, että annetaan tutkinto merkiksi siitä, että työnantaja uskaltaa tällaisen nuoren työllistää. Ja hyvä eduskunta, kun on keskusteltu työnantajien kanssa, tämä on todellakin se, mitä myös työnantajat kaipaavat. Tämä on se, mistä varsinkin suurissa kaupungeissa kärsitään, kun puhutaan työvoimapulasta. On totta kai työttömiä, mutta ei ole sellaisia työttömiä, joilla olisi riittävä osaaminen ja kyky työllistyä niihin työpaikkoihin, joita aukeaa. Kyse on sekä korkean osaamisen työpaikoista että myös sellaisista työpaikoista, joihin se ammatillinenkin koulutus riittäisi. Kyse on sellaisista työpaikoista, joiden kohdalla ollaan ajauduttu erityisiin haasteisiin viime hallituksen historiallisen suurten ammatillisen koulutuksen leikkausten myötä. Ne leikkaukset ovat alentaneet ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaamisen tasoa, jopa sellaiselle tasolle, että pelkästään harjoittelupaikkojen järjestäminen alkaa olla vaikeaa, koska niitä opiskelijoita ei uskalleta ottaa harjoitteluun, koska heidän osaamiseensa ei voida luottaa. Tämä kaikki kuvaa sitä, että nyt todellakin koulutus on avain työllisyyden nostamiseen. Sen tähden haluaisin nostaa erityisesti nämä koulutuspanostukset esiin, kun puhutaan työllisyydestä. Toki mukana on myös tutkitusti toimivia työllistämistoimenpiteitä. Meillä Tampereella esimerkiksi on ollut seutukuntien kanssa erinomaisesti toimiva, kuntien ympärille rakentuva työllistämisen malli, jolla on pystytty tehokkaasti vähentämään nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyttä eli pureutumaan sellaiseen ongelmaan, johon meillä ei kuitenkaan tuhansittain ole hyviä ratkaisuja tarjolla. Tämä mallihan oli viime hallituskaudella uhan alla silloisen sosiaali- ja maakuntauudistuksen myötä, mutta nyt tämä hallitus tarttuu tähän ja edistää tätä mallia, joka on tutkitusti todettu toimivaksi. Eli todellakin, kun hallitusohjelmaa katsoo, niin siellä on iso liuta tutkitusti tehokkaita työllisyystoimia. Ja sillä tavallahan työllisyystoimen teho on mitattava, tutkitun tiedon varassa, ei sen varassa, sattuuko johonkin vai ei. Ainoita tehokkaita työllisyystoimia eivät ole pienituloisilta leikkaukset. Itse asiassa meillä on tutkittua tietoa siihen suuntaan, että sosiaaliturvasta leikkaaminen pahimmassa tapauksessa pikemminkin hidastaa työllistymistä: nostetaan muureja, nostetaan kynnystä, vähennetään työssäolon kannattavuutta. Siinä kohtaahan nämä leikkaukset nimenomaan heikentävät kannustimia ja mahdollisuuksia työllistyä ja heikentävät myös niitä henkisiä resursseja ja sitä aikaa, mikä ihmisellä on käytettävissä työnhakuun, kun aika kuluu vaikkapa sen toimeentulotukihakemuksen täyttämiseen ja sitten taas Kelan päässä sen hakemuksen käsittelyyn. Tähän tämä hallitus joutuu lisätalousarviossaan tarttumaan, koska todellakin edellisen hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen käyttöä niin, että nyt siihen hakemusrumbaan pitää sekä meidän laittaa aikaa että sitten niiden tavallisten suomalaisten laittaa yhä enemmän aikaa. Ja sehän on kannustinloukuiltaan ihan pahimmasta päästä sosiaalietuuksia: toimeentulotuella ei todellakaan ole helppoa tai kannattavaa ottaa pieniä pätkiä työtä vastaan, sitä ei ole etuutena rakennettu sellaiseksi. Tätäkin ollaan nyt laittamassa kuntoon, laitetaan sosiaaliturva kuntoon sillä tavalla, että aina kannattaa ottaa työtä vastaan. Hyvät kansanedustajat, jos tämä ei ole tehokasta työllisyyspolitiikkaa, jos ei olla edes valmiita tunnistamaan, että tämä ylipäätään on työllisyyspolitiikkaa, niin sanoisin kyllä, että vika on enemmän katsojan silmässä kuin tässä hallitusohjelmassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-06-25T17:09:32,2019-06-25T17:15:22,Hyväksytty,1.1 2019_21_111,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisat edustajat! Olen joissain elämäntilanteissani ja joissain pöydissä toiminut myös puheenjohtajana, mutta sitä henkilöä, joka tällä tuolilla istuu, kutsutaan sukupuolesta riippumatta puhemieheksi. Edustaja Laukkanen näyttää tästä esimerkin — eipä näytäkään, kun on poissa. Edustaja Pelkonen on poissa myöskin. — Edustaja Sankelo on paikalla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_21_112,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama huomio Rinteen hallituksen lisätalousarviosta. Ensinnäkin oli varsin mielenkiintoista, että äsken käydyn debatin alussa oppositiota syytettiin populismista, varsinkaan kun ei yhtään puheenvuoroa oikeastaan ollut vielä käytetty. Ehkä siellä oli liipasinsormi hallituspuolueiden edustajilla liiankin herkkänä, nimittäin itse asiassa kehuja tämän lisätalousarvion osalta tuli opposition suunnalta myös melkoisesti, erityisesti näihin liikennehankkeisiin liittyen. Esimerkiksi valtatie 3, Hämeenkyrön ohitustie, joka on tässä yhteydessä jo muutamaan otteeseen mainittu, on pitkään valmisteltu hanke ja tärkeä Länsi-Suomen näkökulmasta. Se ratkoo monia liikenteellisiä ongelmia, ja siltä osin täytyy antaa rehellinen kiitos, että tämä pitkään valmisteltu hanke saadaan nyt eteenpäin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talouskasvu on jäämässä edelleen heikommaksi kuin on ennakoitu. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan nyt tälle vuodelle 1,6 prosenttia. Tämä oli valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tänään esillä. Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus on monissa yhteyksissä viestittänyt, että rahaa on. Talousluvut kertovat kuitenkin tulevaisuudesta korutonta kertomaa. Jotta merkittäviä liikennehankkeita voidaan edistää, jotta niitä eläkkeitä voidaan korottaa ja nostaa ja hyvä hoito turvata kaikille suomalaisille, meidän on huolehdittava hallituksen ja eduskunnan toimin vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Ei ole muuta vaihtoehtoa, mikäli me haluamme saavuttaa talouskasvua, saavuttaa työllisyystavoitteen. Tästä on pakko tehdä johtopäätös myös näihin liikennehankkeisiin, ja kun nämä esitykset on ikään kuin tässä kiitoksin taputeltu, niin kannattaa nyt sitten jatkossa muistaa, kun hallitus liikennehankkeita miettii, ja myös eduskunta, että hankkeet tarvitsevat täydennystä nimenomaan siitä näkökulmasta, missä vientiteollisuuden valo voimakkaana palaa. Päivän keskustelussa tuotiin jo aika vahvasti esille sitä, että Pohjanmaan osalta tämä lista näyttää tällä hetkellä pyöreää nollaa. Ja kun puhutaan alueesta, joka on merkittävää suomalaista vientialuetta, niin tässä lähetän terveisiä — ministereitä ei nyt näytä olevankaan, mutta terveiset varmasti menevät perille — että ensinnäkin tämä vt 3, Hämeenkyrö, on ehdottomasti vientiteollisuutta tukeva hanke ja tulee näkymään monella tavalla myös Suomen talouden eteenpäinviemisessä. Pari muuta hanketta, jotka on tässä syytä erikseen mainita: Länsi-Suomen, Pohjanmaan suunnalta valtatie 19, Seinäjoki—Kauhava, liikennemäärät yli 10 000 autoa vuorokaudessa. Merkittävä elintarvikkeita tuottava alue, metalliteollisuuden alue. Toinen, valtatie 8 Vaasasta pohjoiseen, keskeisen tärkeä, suunnitelmat valmiina, pitää saada eteenpäin, sekä myös täällä jo jossain yhteydessä mainittu kantatie 63, Kauhava—Kaustinen. Tässähän on sellainen tilanne, että tällä tiellä ei ole suunnitelmaa vielä riittävästi tehtynä. Se vaatii sieltä Inasta Kaustisen suuntaan uuden suunnitelman, jolla tämä tie linjataan uudestaan. Mutta tässä muutama toimenpide-ehdotus hallitukselle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-06-25T17:16:00,2019-06-25T17:20:52,Hyväksytty,1.1 2019_21_113,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallituksen ensimmäisessä lisäbudjetissa ohjataan merkittäviä resursseja perusväylänpitoon ja väyläverkoston kehittämiseen, yhteensä 111 miljoonaa euroa määrärahoina ja lisäksi valtuuksia. Tien, radan ja muun väyläinfran kehittämisvaroja suunnataan eri puolille maata. Näin työllisyystavoitteen saavuttamista edistetään koko maassa. Arvoisa puhemies! Varsinais-Suomen ja laajemminkin länsirannikon kannalta tärkeää on Turun kehätien parantaminen välillä Kausela—Kirismäki. Tähän tulee varoja perusväylänpidon määrärahasta. Kyseessä on jo käynnissä olevan perustamishankkeen jatkaminen. Tärkeää on myös Helsingin ja Turun välinen rantarata, jossa on merkittäviä pullonkauloja. Siihen ohjataan tänä vuonna rahaa 10 miljoonaa euroa, ja ensi ja seuraavana vuonna kumpanakin siihen on tarkoitus käyttää 25 miljoonaa euroa eli yhteensä päästään 60 miljoonaan euroon. Tavoitteena on poistaa rantaradan paikallisia nopeusrajoituksia, mikä tehostaa henkilöliikennettä. Hankkeessa uusitaan radan päällysrakennetta, korjataan siltoja ja tunneleita ja parannetaan kuivatusta. Erittäin tärkeää on valtatien 8 ohituskaistojen täydentäminen. On koko länsirannikon kannalta tärkeää, että näitä hankkeita tehdään koko ajan. Ja nyt ohituskaistoja täydennetään Mynämäen pohjoispuolella, Laitilan eteläpuolella ja Satakunnan puolella Eurajoen ja Luvian välillä. Hankkeet merkitsevät huomattavaa liikenneturvallisuuden parantumista Kasitiellä. Ne mahdollistavat nykyistä tasaisemman matkanopeuden. Valtatien 8 valtuus- ja määräraha ovat tänä vuonna 30 miljoonaa euroa. Lisäbudjetti osoittaa, että talouden suunta on edelleen oikea. Verotulojen kasvu on arvioitu 234 miljoonaksi euroksi, ja nettolainanotto vähenee 136 miljoonaa euroa. Talouskehitys näyttää pysyneen varsin hyvänä. Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää on, että opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön selvitys Paimion parantolan liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista on valmistunut. Valtio ohjaa 3 miljoonaa euroa Alvar Aallon läpimurtotöihin kuuluvan Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämiseen. Tarkoitus on, että valtio, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Paimion kaupunki ja Alvar Aalto ‑säätiö yhdessä perustavat uuden säätiön hallinnoimaan parantolaa. Tiloille voi löytyä hyvinkin monipuolista käyttöä. Se voi olla terveyden ja hyvinvoinnin alan toimintaa, mutta myös kulttuuri- ja hyvinvointimatkailua. Uuden liiketoiminnan kannalta on tärkeää ja hyvin mahdollista muodostaa kansainvälisiä yhteistyöverkostoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-06-25T17:20:53,2019-06-25T17:24:58,Hyväksytty,1.1 2019_21_114,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ottaa vahvan otteen heti alusta pitäen, kun kolme viikkoa on ollut hallitus pystyssä, suomalaista elinkeinoelämää tukevalla politiikallaan. Merkittäviä panostuksia tulee perusväylänpitoon, korjaushankkeisiin ja uusiin kehittämishankkeisiin. Panostuksia tulee myös työvoiman koulutukseen. Siihen ammattikouluihin tarkoitetut lisäresurssit tuovat apua. Erityisesti se auttaa oppilaiden lähiopetuksen saamiseen, josta on aiempien koulutusleikkauksien myötä tullut iso ongelma. Opettajia tarvitaan enemmän. Valtion arvioitua suuremmat verotulot vähentävät arviota velanoton tarpeesta tänä vuonna. On kuitenkin faktaa, että velkaannumme edelleen 1,7 miljardia euroa lisää tänä vuonna ja velan määrä kokonaisuudessaan ylittää 107 miljardia. Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassa on tavoitteena, että julkinen talous on tasapainossa vaalikauden loppuun mennessä. Se on kova tavoite, joten on ollut syytä laittaa uusi vaihde päälle. Edellisen hallituksen leikkauspainotteinen politiikka toimii talouden tasapainotustoimissa osaltaan, jos leikataan oikeista kohteista, mutta pienituloisten pientä ostovoimaa pienentämällä kurjistetaan heidän asemaansa ja luodaan pahoinvointia ja itse asiassa vähennetään myös elinkeinoelämän tuloja. Pienituloisten ansiot kun menevät yleensä täysimääräisesti lähikauppoihin, ruokakauppoihin, apteekkiin, lääkäriin ja niin edelleen. Tämä hallitus pyrkii palauttamaan hyvinvointia ja lisäämään muun muassa näillä väyläkorjauksilla ja ‑hankkeilla aktiivisesti elinkeinoelämän edellytyksiä. Sillä on työllistävä vaikutuksensa ja sitä kautta hyvinvointia lisäävä vaikutus. Arvoisa puhemies! On siis hyvä, että hallitus on vuoden toisessa lisätalousarviossa päättänyt lähteä rohkeasti parantamaan liikenteen väyliä. Erityisen tyytyväinen olen vt 3:n Hämeenkyrön pullonkaulan korjaamiseen. Siihen on 64 miljoonan euron valtuuksin vihdoinkin vuosikymmenten vääntöjen jälkeen mahdollisuus rakentaa asianmukainen liikennejärjestely, sellainen järjestely, joka toimii turvallisesti ja palvelee muun muassa elinkeinoelämää. Uusi, tuleva tienpätkä palvelee paremmin elinkeinoelämän kolmekymmenmetrisiä rekkakuljetuksia. Nyt keskellä valtatietä olevat liikenneympyrät, joiden halkaisija on 20 metriä, ovat olleet iso ongelma. Olen ihmetellyt, miten tämän kohdan rakentamiseen on ollut niin vaikea saada tukea aiemmilla kausilla tai jopa vuosikymmenillä. Haluankin kiittää ministeri Sanna Marinia siitä, että hän toi tämän hankkeen lopulta päivänvaloon ja tie saadaan kuntoon. Hallitus parantaa myös monia rataosuuksia, uusii turvalaitteita ja parantaa elinkeinoelämälle tärkeitä kohteita, kuten Akaan raakapuuterminaalille osoitettu resurssi osoittaa. Näitä tärkeitä isompia ja pienempiä kohteita on maassamme paljon, ja niitä on hyvä laittaa kuntoon niin sanotusti hyvän sään aikana, jos niitä halutaan kunnossa pitää. Tampereen ja Nokian välisen lähijunaliikenteen kehittämisen edetessä on myös panostettava asemien ja siellä olevien tarpeiden rakentamiseen. Yksi tällainen on esimerkiksi Nokian rautatieaseman kakkoslaiturin rakentaminen. Se olisi hyvä huomioida jo mahdollisessa seuraavassa lisätalousarviossa. Lähijunaliikenteen saatavuus olisi ihmisten liikkuvuuden kannalta hyvä asia ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn kannalta hyödyllistä, kun ihmiset siirtyvät matkustamaan raiteille. Nokialta Tampereelle liikkuu jo paljon ihmisiä. Asemapysäkkien parantaminen Nokian keskustassa, Nokian Harjuniityssä ja Siurossa nostaisi junan käyttöä reilusti. Se kannattaa jatkossa huomioida. Arvoisa puhemies! Vielä loppuun: Työllisyys tulee olemaan keskiössä, kun näitä hankkeita ja palveluita tulevaisuudessa rahoitetaan. Työttömiä kurittanut aktiivileikkuri poistetaan, mutta tilalle tulee saada työttömiä motivoiva ja osallistava ja kouluttava työllistävä keino. Tampereen kaupunkiseudun työllisyyspalvelut on parin vuoden kokeilujakson aikana saanut hyviä tuloksia omavalmentajasysteeminsä ansiosta. Siinä on yksilöllisesti päästy tukemaan ja etsimään työmarkkinoille sopivia työttöminä olevia henkilöitä, motivoimaan ja kouluttamaan tarvittaessa elinkeinoelämän tarpeiden mukaan, mutta sitä työllistämiskokeilua, josta on hyviä tuloksia, ei ole voitu nyt jatkaa, koska kokeiluaika loppui ja lainsäädäntö estää sen käytännöllisen jatkamisen. Sitä olisi hyvä tarkastella työministerin seuraavaksi. Kaupungeilla on siihen resurssit. Niiden olisi hyvä antaa toimia tällä hyödyllisellä tavalla. Nyt tarvitaan kaikki keinot työllistämisen edistämiseksi. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-06-25T17:25:05,2019-06-25T17:30:18,Hyväksytty,1.1 2019_21_115,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta erittäin ripeästi valmistellusta ja hyvin tasapainoisesta lisätalousarvioesityksestä, jolla toimeenpannaan hallitusohjelman tavoitteita eli buustataan elinvoimaa ja osaamista kaikkialla Suomessa. Merkittävät panostukset liikenneyhteyksien parantamiseen sekä satsaukset ammatillisen koulutuksen laadun kehittämiseen ovat hyvin konkreettisia keinoja tässä salissa tänäänkin monesti peräänkuulutettujen kasvun ja työllisyyden edistämiseen. Tätä lisätalousarviota voikin hyvillä mielin kutsua eheämmän Suomen investointiohjelmaksi. Arvoisa puhemies! Satakuntalaisena edustajana tervehdin ilolla lisätalousarviossa esitettyjä satsauksia valtatie 8:n kehittämiseen. Kasitien kehittäminen edistää liikenneturvallisuutta ja ihmisten sujuvampaa liikkumista sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Nyt tehtävien Mynämäen ja Luvian ohituskaistaparien jälkeen onkin tärkeää edetä valtatie kasin kehittämisessä edelleen toteuttamalla seuraavaksi Eurajoen risteysalueen eritasoliittymä. Myöskään ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäämistä ei voi Satakunnan kannalta väheksyä. Satakunta ja laajemmin koko Lounais-Suomi kärsivät kipeästi osaavan työvoiman saatavuudesta. Siitä on tullut aivan selvä kasvun pullonkaula. Ammatilliseen koulutukseen nyt osoitettavat lisäeurot tulevat siten tarpeeseen laadukkaan ammatillisen opetuksen varmistamiseksi. On silti aivan selvää, että työvoiman saatavuuteen ja osaamisen kehittämiseen tarvitaan vielä lukuisia lisätoimia, kuten hallitusohjelmassa aivan oikein tunnistetaan. Edellytänkin, että hallitus jatkaa osaamishaasteen ratkomista määrätietoisesti myös tästä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta myös siitä, että samalla kun lisätalousarvio esittää merkittäviä investointeja uutta kasvua luoviin kohteisiin, jatkaa se samalla Sipilän hallituksen tavoin vastuullista talouspolitiikkaa vähentämällä velkaantumista yli 130 miljoonalla eurolla. Kuten äsken käydyssä debatissa todettiin, moni tärkeä hanke jää tämän lisätalousarvion jälkeenkin vielä odottamaan vuoroaan. Maailma ei siis tosiaan tule valmiiksi hallitustaipaleen ensimmäisen kuukauden aikana eikä varmasti kaikilta osin valmiiksi edes koko hallituskauden aikana, sen rohkenen tässä vaiheessa arvata. Mutta onneksi meillä on hyvä hallitusohjelma, jonka toteuttaminen on vasta päässyt käyntiin ottaessaan ensiaskeleet tällä lisäbudjetilla. Peräänkuulutan hallitukselta myös jatkossa selkeitä toimia elinvoiman ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kaikkialla Suomessa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-06-25T17:30:27,2019-06-25T17:33:43,Hyväksytty,1.1 2019_21_116,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoisin alkuun tässä, että viime kaudella kun istuttiin tuossa loppukaudesta yhdessä SDP:n kanssa oppositiossa, usein opposition ja SDP:n riveistä kuului, että kuunnelkaa, hyvä hallitus, hyviä ideoitamme täältä oppositiosta ja että oppositiosta voi vaikuttaa. Tänään me oppositiossa olemme aloittaneet tämän työn, ja meillä on paljon valtavan hyviä ideoita, ja toivomme tietysti, että niitä kuunnellaan, ja sen takia toivoisin, että älkää nyt itse heti aloittako sitä, että tyrmäätte ja suljette korvanne ja huutelette, että populistit siellä puuhailevat. Että kyllä meillä ihan oikeasti asioita ja ideoitakin on. Ja jos esimerkiksi miettii, minkälaisen kannatuksen oppositiopuolueet ovat saaneet, niin kyllä meillä on aika merkittävä kannatus, ja jos ajattelen perussuomalaisia, niin yli puolen miljoonan ihmisen odotukset ovat takana ja niitä sopii kuunnella — ellei sitten halua olla kuulematta. Tämmöinen ensimmäinen ajatus tähän. Noista eläkkeistä on tänään puhuttu, ja jäin itse miettimään myös sitä, että erityisesti sosiaalidemokraattien edustaja Kiljunen on todella paljon puhunut taitetusta indeksistä mutta siitä en nyt ole huomannut teiltä mitään avauksia. Se on kuitenkin varmasti yksi syy, miksi esimerkiksi häneen on vahvasti luotettu, ja hänhän on tehnyt tästä kansalaisaloitteitakin. Itseeni ovat erityisesti yhteydessä monet työeläkkeensaajat, ja he odottavat ratkaisua siihen, miten työeläke saadaan riittämään. On hyvä, että pienituloisten asioihin vaikutetaan, se on erittäin tärkeää, mutta meidän tulee huomata, että siellä on paljon erityisesti naisia, jotka ovat tehneet pitkän työuran esimerkiksi valtionhallinnossa, sairaanhoitajina, kaupan kassassa, ja heillä on semmoinen 1 300—1 500 euron eläke ja nyt heitä ei kukaan ole auttamassa ja he jäivät tässä ilman yhtään mitään. Samaten pääministeripuolue sosiaalidemokraatit toi hyvin paljon esille hoitajamitoitusta. Tätä yhdessä silloin toimme esille ennen eduskuntavaaleja, ja olin todella iloinen, että nyt varmaan se sitten saadaan, ja nyt on kyllä käynyt sitten tosiaan niin, että siitäkään ei kuulu mitään. Mielestäni yksi erittäin vahva pääministeripuolue sosiaalidemokraattien vaaliviesti oli se, että vanhusten asiat laitetaan nyt vihdoinkin kuntoon, mutta kuulimme tänään tosiaan aika kylmän ajatuksen, kun pääministeri Rinne kertoi, että hän on lähes tuplannut avustajat siksi, että hallitus pysyy hengissä. No toki toivon kaikille jaksamista työssään, ei siinä mitään, mutta jos me tuplaisimme vaikka hoitajamitoituksen, niin mietitäänpä, kuinka iloisia ihmiset olisivat siellä kentällä, kun sinne saisi edes muutaman ihmisen lisää. Kun mietitään, että siellä on haamuhoitajia ja ihmiset ihan äärirajoilla ja taistelevat sen kanssa, miten he pystyisivät auttamaan, niin pikkusen toivoisin ymmärtäväisempää asennetta pääministerin puheenvuoroissa. Se kuulosti todella todella pahalta. Ja tämä 25 prosentin puoluetuen korotus on kyllä kylmää kyytiä kuunneltavaksi. Miettikää nyt todella vielä kerran. Perussuomalaiset eivät sitä tarvitse. Me emme muutoinkaan ole etujärjestöjen ja rahan perässä, vaan me teemme vaalityötä vaalikentillä, ja jos esimerkiksi miettii meidän puolueen puheenjohtajaa ja hänen vaalibudjettiaan, niin ei rahalla tehdä politiikkaa vaan sydämellä. Miettikää sitä nyt ihan vakavasti vielä. Kiitän kuitenkin itse paljon junaa käyttävänä Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnittelun aloittamisesta. Siellä matkustajat odottavat. Itsekin istun usein junassa, ja junat seisovat ja ollaan myöhässä tai veturi on rikki, ja siellä on meillä paljon työmatkalaisia, jotka haluavat asua pääkaupunkiseudun läheisyydessä, ja tällä asialla on kiire. Kysyin tänään ministeri Marinilta, milloin olisi odotettavissa, että siellä juna puksuttaa — nythän vasta suunnitellaan — mutta en kyllä huomannut, että vastausta olisi tullut. Toivoisin, että vastataan kysymyksiin, koska näitä myös ihan aidosti kysytään, ja ettei vastata asian vierestä. Se tarkoittaa yleensä, että silloin ei ole vastausta, ja kysymys on silloin hyvin kiusallinen. Taas toisaalta yksi asia, minkä huomasin, oli se, että vaikka Hanko—Hyvinkää-tielle, joka menee Mäntsälään ja on hyvin ruuhkainen tie, jolla on paljon raskasta liikennettä, ei ole vuosikausiin tehty yhtään mitään, niin tänään nyt pääministeri totesi, että Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys olisi siinä vuoden 2020 kieppeillä, ja toivottavasti tämä tarkoittaa, että se aloitetaan silloin. En siihenkään saanut ihan täysin vastausta. Lopuksi totean, kun oliko kokoomuksen joku edustaja, joka sanoi, että työllisyyteen on pyöreä nolla: Ei se ihan pyöreä nolla ole. On siellä yksi työllisyyttä edistävä tavoite, jonka pääministeri Rinne toikin jo vaalikeskusteluissa esille, elikä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille mahdollistetaan täällä työnteko. Hyvä — sarkastisesti sanon tämän — että se on todellakin teidän työllistämistekonne, mutta mielelläni kuulisin, miten tavalliset suomalaiset saataisiin ensin töihin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-25T17:33:44,2019-06-25T17:39:22,Hyväksytty,1.1 2019_21_117,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä Antti Rinteen hallituksen ensimmäisen lisätalousarvio, joka annetaan hyvin nopeasti hallituksen muodostamisen jälkeen ja työn alettua, varmaan yllätti monen edustajan, että voiko näin äkkiä hallituksessa toimia ja tehdä lisäbudjetin. Epäilijät joutuivat nyt vähän kyseenalaiseen valoon, kun näin kuitenkin kävi, ja kuulin tuossa muutamia kommentteja, että eivät kerenneet edes karvahattulähetystöt lähteä liikkeelle, kun tiehankkeelle rahat tulivat. Pahoitteluni sille, joka tässä joutui pettymään. Mutta asiaan sen verran, että kun katsotaan valtion nettolainanottoa, niin tämä lisätalousarviohan pienentää valtion velanottoa 136 miljoonalla eurolla, elikkä kuitenkin se suunta on oikea. Tämän vuoden talouskasvuksi eri tutkimuslaitokset ennustavat eri lukuja, mutta virallinen luku lienee siinä 1,6 prosentin luokkaa. Ensi vuodelle kasvua on ennustettu 1,2 prosenttia, elikkä suunta on laskeva. Se meidän pitää huomioida, totta kai, ja tehdä niitä toimenpiteitä, mitkä hallituksen toimivallassa ovat, niin hyvin, että saadaan tuo talouskasvu pysymään mahdollisimman ylhäällä ja asetettu työllisyystavoite saavutetaan. Sen 75 prosentin työllisyysastetavoitteen pitää olla kirkkaana mielessä koko ajan, koska jos ihmiset eivät käy töissä, silloin syntyy tilanne, jolloin valtiovalta joutuu sijoittamaan rahoja erilaisiin toimiin sen työttömyyden takia. Nämä asiat ovat niin isoja, että niiden kanssa kannattaa olla aina vakavalla mielellä. Hallituksen ohjelman mukaisesti koko Suomi huomioidaan. Sehän tämän hallituksen tekemän ensimmäisen talousarvioesityksen suuri linja on, ja tällä hallituksen lisätalousarviolla se toteutuu myös. Liikennehankkeita eri puolille Suomea käynnistyy kiitettävästi. Erityisesti iloitsen toki kaikista tiehankkeista ja ratahankkeista, mitä Suomenniemellä lisätalousarvion myötä tulee, mutta erikoisesti iloitsen Iisalmi—Ylivieska-ratahankkeesta, joka on pitkään ollut putkessa, odottanut investointirahoja. Se tulee nyt ja toteutuu ja luo sille paikkakunnalle, sille seutukunnalle lisää taloustoimintaa, mikä nimenomaan palvelee työllisyyttä. Toinen suuri ilonaiheeni on tietenkin Joensuun ratapihan korjaaminen. Pitää muistaa, että tämä Joensuun ratapihan korjaaminen ei ole vain se summa, 77 miljoonaako se oli tarkalleen, ei pelkästään se summa, vaan kysymys on siitä, että siihen ympärille ollaan kehittämässä valtavan isoa investointiputkea, ja nämä 74 miljoonaa euroa, mitkä sinne on varattu nyt lisätalousarviossa määrärahana, saavat liikkeelle investointivyöryn, joka sitten on rahallisesti paljon, paljon suurempi. Työtä siellä on pikkuhiljaa ollut koko ajan käynnissä kaupungin toimesta, mutta tämä ratapihahanke ei ole pelkästään Joensuun kaupungin hanke, vaan tämä on koko Pohjois-Karjalan maakunnan hanke ja sitä on pitkään odotettu. Kun hallitus tekee päätöksiä, niin pitää muistaa aina kokonaisuus. Pelkkä yksi määrärahan käyttäminen on vain yksi piste, mutta sen työllistämisvaikutus voi olla sille seutukunnalle merkittävä. Tämän takia tämä pitkä lista tiehankkeista, joita kaikkia en edes lähde luettelemaan, ja ratahankkeista myös, nämä ovat niitä hankkeita, jotka panevat liikkeelle muita investointeja. Tämä on se oikea tapa hoitaa asioita, että ei tuijoteta yhtä lukua, vaan katsotaan kokonaisuus, ja kun nämä investointikohteet on eri puolille maata sijoitettu, niin se palvelee koko Suomen kansantaloutta. Iloitsen metsätalouspuolelta leipäni hankkineena metsätalousinsinöörinä siitä, että nämä hankkeet aika pitkälti koskevat niitä ratoja, joita pitkin puu kulkee. Sanoisinpa melkein, että tämä lisätalousarvio on vahvasti pihkan tuoksuinen, koska näillä radoilla liikkuu suomalainen puu eri jalostuspaikoille ja tuo lisäarvoa suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisille ihmisille. Sen takia tämä lisätalousarvio on todella hyvä, että radoilla on vihdoin päästy korjaustoimiin aidosti. Vauhtia on tullut sillekin puolelle lisää. Pitää muistaa se hallitusohjelmalinjaus, että me käytämme tämän vaalikauden aikana joka vuosi noin 300 miljoonaa euroa perusradanpidon ja perustienpidon rahojen lisäämiseen niin, että saadaan teiden ja ratojen kuntoa parannettua olennaisesti. On syytä muistaa, että tämä paljon puhuttu ilmastonmuutos on kohdellut niin tie- kuin rataverkkoa aika kovakouraisesti. Samana talvenahan voi olla kolme, neljä kertaa kunnon kevät, ja sitten on taas kova pakkanen ja ankara lumisade. Se kuluttaa niin tienpintoja kuin ratojakin valtavasti. Sen takia ratojen ja teiden kunnostus on tämän vaalikauden yksi iso juttu, ja sitä kautta luodaan uutta työllisyyttä tähän maahan. Kun sitten metsiä hoidamme ja puuta liikuttelemme eri paikkoihin, niin samalla hoidamme myös järkevästi tätä ilmastopolitiikkaa, kun pyrimme kuljettamaan raskaita kuljetuksia mahdollisimman paljon junaradoilla eli rautapyörillä. Mitä enemmän kuljetamme raskasta liikennettä, raskasta tavaraa radoilla, sen enemmän tieverkko säästyy. Arvoisa herra puhemies! Iloitsen tämän hallituksen tekemän ensimmäisen lisätalousarvion sisällöstä, ja ennen kaikkea iloitsen niiden ihmisten puolesta, joiden elämään tällä nopeasti laaditulla lisätalousarviolla on erittäin paljon positiivisia vaikutuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-06-25T17:39:23,2019-06-25T17:44:36,Hyväksytty,1.1 2019_21_118,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tässä on puhuttu paljon työllisyydestä. Työllisyysaste tosiaankin on noin 72,4 prosenttia, ja meillä on tavoitteena nostaa se 75:een. Tämä hallitusohjelma, kuten nämä lisätalousarvion määrärahat, on oikeaan suuntaan menemistä myös tältä osin. Etenkin haluan tuoda esiin koulutusinvestoinnit, joita nyt tehdään ammatillisiin oppilaitoksiin. Täällä hallitusohjelmassa lukee osuvasti — ja tämä on varmasti hyvä muistaa, ettei se unohdu infrakeskustelussa, joka on sinänsä sekin tärkeää — että ”Suomen kaltaisissa talouksissa merkittävin tuottavuutta parantava tekijä on osaaminen ja teknologinen kehitys”. Täällä sanotaan myös, tämä on suora lainaus: ”Ilmastonmuutos vaikuttaa työelämään ja ammattirakenteisiin. Suomalaisyritysten ja niiden työntekijöiden kannalta on olennaista kilpailukyvyn parantaminen niin, että otetaan laajasti huomioon työntekijöiden koulutus ja osaaminen, tuotekehitys ja investoinnit sekä työllistämiseen tähtäävät palvelut ja yrittäjyyteen kannustaminen.” Täällä on monesti viitattu elinkeinoelämään, talouteen, ehkä viitattu teollisuuteen, mutta on hyvä muistaa se, että Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa talouden rakenne nojaa erityisesti palveluihin ja liike-elämän palveluiden viennin kasvuun. Sen sijaan luonnonvaratalous on helposti korvattavissa, ja yksinkertainen teollisuus, jos kustannukset painuvat jossain muualla alemmas, siirtyy helposti, ja käy niin, että paikallisesti joudutaan tyytymään usein murusiin. Sen takia on hyvä pitää mielessä, että me todellakin tarvitsemme panostuksia koulutukseen ja sen koulutusasteen kasvattamiseen. Edelleen täällä hallitusohjelmassa sivulla 161 sanotaan: ”Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan maineeltaan peruskoulutuksen kärkimaita maailmassa, mutta eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen ilmiöinä uhkaavat suomalaisen koulutuksen menestystarinaa. 1970-luvulla syntyneet ovat jäämässä Suomen korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi. Koulutuksemme ei ole pysynyt riittävällä tavalla mukana globalisoituvan maailman kansainvälistymiskehityksessä.” Ja todellakin, kaikki talous ei kulje maanteitä eikä edes raiteita pitkin. Me viemme ict-palveluita, ja se on hyvin nopeasti kasvava osa meidän talouden rakennetta. Myöskään kaikki toimialat eivät meitä poliitikkoja lobbaa, koska ne toimialat eivät ole olemassa vielä, ja jos puhutaan tulevaisuudesta ja tulevaisuusinvestoinneista, niin on erittäin tärkeä mahdollistaa se osaaminen ja koulutus, jolla me niitä tulevia toimialoja pystymme luomaan. Ei myöskään ole niin, että Suomen kaltainen kehittynyt talous olisi riippuvainen jostain tietystä toimialasta. Talouden rakenne muuttuu jatkuvasti, ja meidän pitää olla ajan hermolla, niin että me mahdollistamme sen osaamispohjan, josta niitä uusia innovaatioita syntyy. Vaikka sana innovaatio on sinänsä kulunut termi, niin se on aika vähän esiintynyt näissä keskusteluissa. Ministeri Lintilä sen taisi mainita kuitenkin. Iloitsen siitä, että me liikutamme ihmisiä raiteilla yhä enemmän. Nämä ovat erittäin hyviä investointeja siltä osin. Koulutusinvestoinnit ovat tervetulleita. Mutta pidetään mielessä, että kaikissa investoinneissa, joihin käytetään valtion rahaa, pitäisi olla riittävät vaikuttavuusarvioinnit. Me tarvitsemme vielä lisää tietoa näiden hankkeiden välillä ja kesken siitä, miten ne meidän yhteiskuntaamme hyödyttävät. Pitää tietysti olla myös tasapuolinen ja miettiä, että jos joillekin alueille on satsattu aiemmin enemmän ja toiselta alueelta puuttuu vaikkapa raidehankkeita, niin sitten tämäkin pitää toki ottaa huomioon. Joidenkin hankkeiden valmistelu on ehkä lähtenyt jo viime hallituskaudella siltä pohjalta, että jotkut tietyt yhtiöt ovat niitä kovasti ajaneet. Silloin pitää kyllä ihan normaalia varovaisuutta ja vaikuttavuusarviointeja hyvin tarkalla silmällä pitää yllä, koska täytyy meillä täällä eduskunnassakin olla myös semmoinen tietty kriittinen ja tietoon pohjautuva päätöksentekoprosessi, jossa jokainen hanke arvioidaan erikseen. Siksi onkin hyvä kuulla, että ministeri Marin tätä peräänkuulutti omassa puheenvuorossaan. Vaikka tietysti kaikilla varmaan on sellaisia omia lempihankkeita, niin jotenkinhan meidän pitää myös vertailla niitä keskenään. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle, mutta tehdään entistä parempia vaikuttavuusarviointeja ja muistetaan, että se tulevaisuuden osaaminen syntyy myös sellaisilta toimialoilta, joiden me emme vielä edes tiedä olevan olemassa, ja rakennetaan Suomesta taas koulutuksen kärkimaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-06-25T17:44:40,2019-06-25T17:50:17,Hyväksytty,1.1 2019_21_119,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vaikka käsittelemme vasta lisätalousarviota kolmen viikon hallitustaipaleen jälkeen, olen äärimmäisen tyytyväinen, että hallitus on ottanut asiakseen liikenteen painopisteen siirtämisen kohti kestävää, vähäpäästöistä liikennejärjestelmää. Panostukset raiteisiin on oikea suunta ilmastonmuutoksen torjumisessa ja elinvoiman varmistamisessa pitkien etäisyyksien Suomessa. Oppositiosta kerrottiin, että suurin osa ihmisistä ja teollisuuden tuotteista kulkee kumipyörillä, ja esitettiin huoli autoilun tukemisesta. Tämä on kuitenkin juuri se asia, johon muutos tarvitaan. Tukea tulee siirtää ympäristöystävällisille kulkumuodoille ja hyödyntää se potentiaali, joka rataverkossamme jo on, ja tähän on hallitus tarttunut. Suomessa on Euroopan toiseksi eniten henkilöautoja väestömäärään nähden, ja Suomen henkilöliikennejärjestelmä perustuu henkilöautoilulle. Kun tiedämme autoilun kustannukset käyttäjälle, tulisi meidän olla todella huolissamme siitä, miten pienituloiset, työttömät ja vanhukset, saatikka ajokyvyttömät, pääsevät kulkemaan ja elämään laadukasta elämää. Liikenteen osuus Suomen päästöistä on noin viidenneksen, ja näistä 90 prosenttia koostuu tieliikenteestä. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, joten panostukset raiteisiin on syystä nähty kiireellisinä investointeina. Liikenteen painopisteen siirtäminen yksityisautoilusta raiteille vähentää myös melusaastetta, parantaa ilmanlaatua ja kannustaa arkiaktiivisuuteen. Sillä on siis myös terveydellisiä vaikutuksia. Hallituksen panostukset joukkoliikenteeseen ja raiteisiin mahdollistavat sen, että yhä useammalla olisi mahdollisuus kulkea joukkoliikenteellä. Raiteissa on jo nykyisellä verkolla valtava potentiaali, joka kannattaa hyödyntää nopeuttamalla, parantamalla ja kapasiteettia kasvattamalla. Pelkästään pääradan varrella, Helsingistä Tornioon, on jo nyt 60 prosenttia Suomen väestöstä ja työpaikoista. Junamatkustamisella on runsaasti kasvupotentiaalia myös pidemmillä matkoilla. Tämä nähtiin erityisesti pääradan pohjoisilla osilla pari vuotta sitten, kun perusparannuksen sekä VR:n lippujen hinnoittelu-uudistuksen ansiosta nämä yhdessä kasvattivat matkustajamääriä lähes 50 prosentilla yhden vuoden aikana Oulu—Helsinki-välillä. Pitkien etäisyyksien maassa on kriittisen tärkeää ymmärtää raiteiden merkitys taloudelle, työllisyydelle ja elinvoimalle. Raiteilla kulkee tavaroiden lisäksi osaaminen, sillä osaavien työntekijöiden saaminen on yksi suurimmista työllisyyden kasvun haasteista. Raiteet ja panostukset ammatilliseen koulutukseen ovatkin hyvä sysäys työllisyyden nostamiselle. Raiteiden lisäksi liikenteen murros tapahtuu panostamalla kävelyyn ja pyöräilyyn ja muuhun joukkoliikenteeseen, ja näihin hallitusohjelmassa on suunniteltu jo merkittäviä panostuksia. Tästä on tosiaan hyvä jatkaa kohti kestävänpää Suomea. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-06-25T17:50:20,2019-06-25T17:53:45,Hyväksytty,1.1 2019_21_120,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itäsuomalaisena kiitän hallitusta tuosta Joensuun ratapihan parantamisesta, joskin lisää rahaa tarvitaan tähän vielä jatkossakin. Lisäpanostukset tiestöön ovat hyviä. Perusväylä on karmeassa kunnossa varsinkin meillä Itä-Suomessa, joten tähänkin sitten jatkossa tarvitaan lisää panostuksia. Arvoisa puhemies! Jos hallitus olisi panostanut vähemmän omaan avustajakaartiin ja hyvien veljien ja siskojen, siis usean tippuneen kansanedustajan, työpaikkoihin, olisi rahaa ollut enemmän esimerkiksi mainitsemaani tiestön perusväylään. Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että te, arvoisa hallitus, olisitte antaneet kunnille lisää rahaa, jotta he olisivat voineet palkata lisää hoitajia auttamaan apua tarvitsevia. Teillä itsellänne on jo avustajamitoitus kunnossa — se on 4,3 — mutta apua tarvitsevilla vanhuksilla se ei ole edes 0,7. Hoitajat hukkuvat työtaakan alle, mutta siihen te ette kiinnittäneet huomiota tässä lisätalousarviossa lainkaan, vaikka heidän hätänsä on erittäin suuri. Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo nostaa puoluetukea 25 prosentilla eli 7 miljoonalla eurolla. Mikä tässä on sitten taustalla? Keskusta menetti puoluetukea 2,6 miljoonaa, ja nyt tämän puoluetuen noston myötä se saa tästä takaisin karkeasti puolet. On selvää, että tällä nostolla hallitus haluaa tukea vaalien suurinta häviäjää, keskustaa. Keskustaa, jonka kansa äänesti pois vallasta, jossa he nyt kuitenkin roikkuvat kynsin hampain kiinni ja lypsävät valtiolta itselleen lisää rahaa. Tällainen ahne kotiinpäin vieminen ei ole onneksi jäänyt kansalta huomaamatta eikä se tule jäämään. — Kiitos, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-06-25T17:53:49,2019-06-25T17:56:27,Hyväksytty,1.1 2019_21_121,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällaisena pääoppositiopuolueen edustajana on pakko kehua tätä lisätalousarviota liikenteen hommien kautta. On hienoa, että satsataan rahaa. Ainoa, mikä tästä fiiliksestä hävisi kyllä useampien puheenvuorojen jälkeen, kun täällä lentävällä lähdöllä edustaja Lindtmankin juhlapuheitaan toteutti. Ei täällä nyt niin kauheasti pysty mopon keula pystyssä ajelemaan, koska tilanne on se, että tähän pystyy ihan kuka tahansa meistä puolueista antamaan rahaa, valtion rahaa, näihin hankkeisiin, ja sillä sitten kehuskellaan, kuinka saadaan työllisyyttä ynnä muuta lähtemään liikenteeseen. Eli olen todella iloinen tästä, että tätä rahaa on tulossa, mutta pikkasen voisi ehkä vähän matalampaa profiilia vetää tässä. Tosin en tiedä sitten, onko kokoomukselta vielä surkeampi veto ruveta vaatimaan kuokkaa heti maahan. Kun herrat ja rouvat ovat kuitenkin olleet hallituksessa aikaisempina vuosina ja nämä samat hankkeet olisi voitu laittaa liikkeelle moneen kertaan, jotenkin nyt tuntuu aika uskomattomalta, että nyt ollaan sitten mankumassa kolmen viikon jälkeen, että kuokka pitäisi olla jo maassa. Tämä tietysti tuo lisää työtä Suomeen, mutta tietysti ongelma on monella alla Suomessa se, että työntekijöistä on kova pula ja etenkin osaavista työntekijöistä, koska osaamattomien palkkaaminen on vähän riski. Minulla on nyt vähän epäilys, että tässä tulee käymään aavistukset niin, että nämä projektit tulevat maksamaan nyt vähän enemmän kuin ne olisivat maksaneet esimerkiksi aikaisempina vuosina, ja se perustuu nimenomaan siihen, että joudutaan maksamaan siitä työstä, mitä nyt tehdään tuolla niin sanotusti teiden ja junien varsilla, enemmän kuin aikaisemmin. Ja tähän ei tietenkään tuo ammattikoulun satsaus nyt tule kovin nopeasti auttamaan, koska se vaatii sen pari kolme vuotta. Se lääke olisi vasta tulevaisuudessa. Itse ammattikouluun satsaaminen on todella iso juttu, tykkään todella paljon. Puhuin siitä itsekin omilla vaalinkentilläni, että siihen on löydyttävä rahaa ja se asia on saatava kuntoon. Ainoa harmittava asia tietysti oli siinä, että siitä tehtiin pakko, mikä ei yrityksiä auta siihen työllistämiseen kovinkaan paljon. Siltarumpupolitiikkaan myös kaipaisin muutosta eli että ei jatkettaisi tätä siltarumpupolitiikkaa samalla lailla, koska yksi Suomen pahimmista teistä, valtatie 15, löytyy tuolta Kouvola—Kotka-väliltä, mikä hakkaa täällä kaikki puheissa olleet tiet, kun katsotaan kokonaisuutena, mikä ongelma siellä tiellä on. Kasitietä muun muassa ajoneuvoyhdistelmällä paljon ajaneena voin kertoa, että ollaan ihan eri ongelmissa tuolla valtatie 15:llä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-25T17:56:31,2019-06-25T18:00:01,Hyväksytty,1.1 2019_21_122,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Rouva puhemies! Tässä lisätalousarviossa näkyy vahvasti vastuullinen keskustalainen kädenjälki. Esitetyt investoinnit ovat perusteltuja ja ennen kaikkea kauan kaivattuja. Ennen muuta ne puolustavat koko maan tasapainoista aluepolitiikkaa, joka liian usein on jätetty unohduksiin myös tässä salissa. Erityisesti ammatillisen koulutuksen rahoituksen vahvistaminen ansaitsee laajasti kiitosta. On kuitenkin myönnettävä, ettei rahoitus ole edelleenkään riittävällä tasolla, ja nimenomaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen resursseja tulisi edelleen vahvistaa. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että hallitus toteuttaa pääradan kehittämistä laajennuksineen, kuten hallitusohjelmassa on kirjattu. Tämä tarkoittaa sitä, että Tampere—Jyväskylä-välin kaksoisraiteen suunnittelu mahdollistetaan myös riittävällä rahoituksella. Päärata laajennuksineen ei ole vain Helsinki—Tampere-välin kehittämistä. Tällä hetkellä keskisen Suomen raideliikenteen kehittäminen on jäänyt muusta maasta sivuun. On perusteltua kehittää myös poikittaisliikennettä koko maan hyväksi. Jyväskylä Suomen seitsemänneksi suurimpana kaupunkina ei voi jäädä raideyhteyksien osalta ikuiseksi tulevaisuuden suunnitelmaksi. Kaksoisraiteen tarvetta puoltaa sekä häiriöherkkä henkilöliikenne, joka on jo kasvun haittana, että lisääntynyt tavarakuljetus Keski-Suomesta maamme satamiin. Mikäli haluamme huolehtia koko maasta, on meidän mahdollistettava kasvu kaikkialle. On selvää, ettei kasvun eväitä ole, jos emme tue edellytyksiä uuden luontiin. Olemme myös todistaneet monien puheenvuorojen kautta, että tässä maassa on suuret tarpeet liikenneinvestointeihin. On rehellistä myöntää, ettei kaikkeen tule löytymään valtion rahaa. Tästä syystä on tärkeää, että mahdollistetaan uudenlaisia rahoituksen keinoja, jotta jokainen maakunta tässä maassa pääse osaksi hyviä liikenneyhteyksiä ja sitä kautta osaksi kasvua. Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälinen taloussuhdanne voi aiheuttaa harmaita pilviä myös Suomen ylle. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen on oltava talouspolitiikassaan proaktiivinen mutta myös reaktiivinen. Me emme ole saareke, vaan osa kansainvälistä taloutta. Investoinnit, jotka luovat kasvua koko maahan, ovat äärimmäisen tärkeitä. Samaan aikaan on pidettävä huoli siitä, että isänmaamme jää paremmassa kunnossa lapsillemme. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-06-25T18:00:06,2019-06-25T18:02:52,Hyväksytty,1.1 2019_21_123,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli ihan ilahduttavaa kuulla päivällisen debatin aikana myös oppositiolta kehuja hallituksen liikennehankkeista. Se on juuri sitä rakentavaa yhteistyötä. Tosin muutama epäluuloinen kommentti kuului liittyen hankkeiden työllisyysvaikutuksiin. Tähän voin vastata, että liikennehankkeet jos mitkä ovat omiaan luomaan pohjan uusille työpaikoille. Työpaikkojen syntyminen on pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Lukuisat pk-yritykset linkittyvät myös liikennehankkeisiin: siellä on rakennuspuolen yrityksiä, siellä on tavarantoimittajia, siellä on monentyyppisiä eri yrityksiä, mitkä saavat aikaiseksi sen, että saamme ne upeat hankkeet valmiiksi. Meillä oli eilen maakunnassa Pohjois-Karjalan Yrittäjien ja alueen kansanedustajien yhteistapaaminen. Mukana oli kansanedustajia sekä oppositiosta että hallituksesta. Keskustelimme paljon yrittäjien tilanteesta, yrittäjien haasteista ja myös yrittäjien mahdollisuuksista. Keskustelimme paljon myös hallitusohjelmasta ja siitä, kuinka se tulee vaikuttamaan yrittäjien tulevaisuuteen. Saimme yrittäjäjärjestöltä kiitosta sekä hallitusohjelmasta että lisätalousarviosta. Ennen kaikkea maakunnassa oltiin iloisia Joensuuhun tulleesta ratapihahankkeesta. Iloa ovat tuottaneet myös Iisalmen raidehankkeet, ja koko Savo-Karjalan vaalipiiri on ottanut ilolla vastaan tämän lisätalousarvion. Tiedän itse 25 vuotta yrittäjänä toimineena, että yrittäjyys on myös uskonasia. Sinulla on yrittäjänä oltava usko siihen, että tulevaisuus kantaa ja että yritystoimintaa voidaan rakentaa kestävälle pohjalle. Yksi keskeinen tekijä siinä uskossa on koko alueen ja sen päättäjien usko tulevaisuuteen, siihen, että maakuntaan kannattaa investoida ja että sieltä käsin on hyvä ponnistaa vaikka maailmanmarkkinoille. Vienti ei voi vetää ilman väyliä. Vähintään yhtä tärkeää kuin alueen usko omaan menestymiseen on valtakunnan tason päättäjien usko koko Suomen alueisiin. Voin ilolla todeta, että tässä hallitusohjelmassa uskotaan sekä alueisiin että maakuntiin. Täällä salissa kuului jopa hämmentäviä kommentteja siitä, että kaupungit ovat unohtuneet tässä ohjelmassa. Voin sanoa, että eivät ole: tämä on vasta lisätalousarvio. Näillä ympäri Suomea tulevilla liikennehankkeilla on uskomattoman suuri vipuvarsivaikutus. Rakentamisen aikana ne työllistävät yrityksiä, ne antavat uskoa sijoittajille, ne antavat uskoa rahoittajille, ja ne parantavat myös alueen saavutettavuutta. Tästä lisätalousarviosta on tämän hallituksen hyvä jatkaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-06-25T18:02:58,2019-06-25T18:05:58,Hyväksytty,1.1 2019_21_124,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus lähtee jo tällä ensimmäisellä lisätalousarviollaan määrätietoisesti vähentämään liikenteen ilmastopäästöjä panostamalla raideliikenteeseen. Tällä paketilla rakennetaan sujuvampia raideyhteyksiä, vähennetään raideliikenteen häiriöitä, nopeutetaan matkantekoa ja alennetaan kuljetuskustannuksia. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää mittavia muutoksia liikenteeseen ja liikkumisemme tapoihin. Se ei tapahdu hetkessä, mutta tällä lisätalousarviolla otetaan tärkeitä askelia oikeaan suuntaan. Listalla on monta raidehanketta, joita on odotettu pitkään. On tärkeää, että ne laitetaan nyt liikkeelle. On ollut myös hyvä kuulla, että oppositiokin on niitä laajasti kiitellyt. Nostan esiin kaksi läntistä Uuttamaata koskevaa hanketta: Helsinki—Turku-rantaradan parannustyöt sekä Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistyksen. On välttämätöntä, että parannamme olemassa olevien ratojen kuntoa ja varmistamme näin, että junat kulkevat ajallaan ja ihmisten työ‑ ja asiointimatkat sujuvat. Vain toimiva ja riittävän tiheä raideliikenne on aito vaihtoehto omalle autolle. Myös nykyisten ratojen varsien ja aseman seutujen potentiaali kannattaa hyödyntää täysimääräisesti, kuten edustaja Pitko aiemmin puheessaan hyvin perusteli. Helsingin ja Turun välisen rataosuuden parantamiseen osoitetaan lisätalousarviossa 60 miljoonaa euroa. Hanko—Hyvinkää-rataosuus on Etelä-Suomen ainoa sähköistämätön rataosuus, ja rahtiliikenne Hangon satamasta tapahtuu pääasiassa rekoilla kaupungin läpi. Radan sähköistys tulee palvelemaan myös Hangon ja Karjaan välistä henkilöliikennettä. Hankkeen hintalappu on 62 miljoonaa euroa, ja se on määrä käynnistää ensi vuonna. Arvoisa rouva puhemies! Yhdeksän lisätalousarvioon sisällytettyä raidehanketta on hyvä alku. Nopeat ratahankkeet länteen, itään ja pohjoiseen tulevat hallitusohjelman kirjausten mukaisesti myös käynnistymään. Espoon kaupunkiradasta on puhuttu tänään paljon, ja hyvä niin. Se on keskeinen hanke pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan raideliikenteen kehittämiselle ja edellytys niin Turun tunnin junalle kuin rantaradan kehittämiselle. On tärkeää, että näiden kaikkien mittavien ratahankkeiden kiirehtimiselle on myös opposition laaja tuki. Muistutan vielä, että hallitusohjelmaan tehtiin merkittävät kirjaukset kaupunkiseutujen kestävän kaupunkirakenteen edistämiselle MAL-suunnitelmien avulla. MAL-sopimukset ovat väline rakentaa hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, ja niillä lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. MAL-sopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä, ja niihin on tärkeää sisällyttää keskeiset kaupunkiseutujen raideinvestoinnit hyvässä yhteistyössä kaupunkien kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi totean, että on äärimmäisen tärkeää, että hallitusohjelmassa on osoitettu 20 miljoonan euron lisäys ammatillisen koulutuksen opettajaresursseihin. Koulutus on investointi tulevaisuuteen, ja ammatillisessa koulutuksessa on edellisen hallituksen leikkausten jäljiltä akuutein tarve. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-06-25T18:06:13,2019-06-25T18:09:32,Hyväksytty,1.1 2019_21_125,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rinteen hallitus on muuttanut linjaa leikkausten linjasta kasvun polulle, ja se on hieno loikka kaiken kaikkiaan. Opposition puolelta on kovasti arvosteltu näitä liikenneinvestointien työllisyysvaikutuksia, mutta kun ottaa epäsuorat ja johdannaisvaikutukset, niin jos 7 000—8 000 on rakentamisen vaikutus, niin se voidaan huoletta kertoa kahdella, mikä on positiivinen asia ja hyvä liikkeellelähtö myös tässä suhdannetilanteessa. Tässä on selvästikin myös aluepolitiikan muutos. Edustaja Vestman, joka nyt ei taida olla paikalla, oli huolestunut, miten Uusimaa pärjää näissä investoinneissa. Kun kaivelin tuossa tilastotietoja vuodelta 2004—2019, niin Uudellemaalle on tullut liikenneinfraan rahaa 2,4 miljardia. Nyt ymmärrän ne Pohjanmaan puheenvuorot, mitä täällä on tullut, eli sinne on samaan aikaan tullut 30 miljoonaa — Pohjois-Karjalaan 35 miljoonaa ja Kainuuseen 40 miljoonaa. [Sari Sarkomaa: Joukkoliikennettä edistetään siellä, missä on joukkoja!] Minusta on tosi hienoa, että nyt liikennepolitiikassakin on aluepolitiikkaa otettu vahvasti mukaan, ja sillä haetaan sitä, että rattaat pyörivät ja elinkeinoelämällä on edellytyksiä myös muuallakin kuin täällä pääkaupunkiseudulla. En halua mitään vastakkainasettelua, mutta tämä on faktaa. Toinen asia vaikuttavuudesta ja tästä reilusta 600 miljoonasta, mitä hallitus tähän lisätalousarvioon liikenteeseen nyt sitten kaiken kaikkiaan on laittamassa rahaa: Kun edellinen hallitus laittoi liikenneinvestointeihin kaiken kaikkiaan noin miljardin, niin jo tässä vaiheessa 600 miljoonaa ollaan tämän hallituksen taholta laittamassa. Pelkästään perustienpidon rahoituksen tälle hallituskaudelle suunnitellut lisäykset ovat samat, mitkä edellinen hallitus liikennepolitiikkaan ja liikenneinfraan laittoi rahaa. Hieno tie kaiken kaikkiaan. Oman alueeni investoinneista olen tosi iloinen, Joensuun aseman seudun investoinnista. Sen 74 miljoonan vipuvaikutus on, kun kaupunki laittaa saman verran, kaiken kaikkiaan noin 800 miljoonan euron investoinnit, ja iso osa niistä on jo käynnissä. Tämmöisiä vipuvaikutuksia näillä elinkeinorahoituksilla pitäisikin pystyä tekemään. Kaiken kaikkiaan lisätalousarvion pääagenda on tietysti poistaa esteitä kasvulta — ja nämä ammatillisen koulutuksen ja liikenneinfran panostukset ovat juuri sitä eli kasvun esteiden poistamista — ja tukea työllisyyttä ja samalla sitten kasvua kaiken kaikkiaan. Liikennejärjestelmätyöryhmä käynnistyy, [Puhemies koputtaa] ja on hienoa, että siellä on nyt kaikki, itäinen, läntinen ja päärata, kirjattu ja hankkeet liikennejärjestelmätyön kautta sitten lähtevät eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-06-25T18:09:34,2019-06-25T18:12:53,Hyväksytty,1.1 2019_21_126,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä lisäbudjetin osalta sen tuloarviopuoleen ja kiinnitän siellä huomiota autoveron momentille tehtävään 57 miljoonan euron pienennykseen, joka johtuu siitä, että uusien autojen rekisteröintimäärä on jäämässä oletettua pienemmäksi. Yksi syy tämän taustalla on Suomen kasvanut käytettyjen autojen tuonti, joka on jo tällä hetkellä ollut hyvin korkealla tasolla, yli 40 000 ajoneuvon tasolla. Tästä itse asiassa edustaja Juvonen käytti ansiokkaan puheenvuoron, johon on hyvä jatkaa. Tänä vuonna arvio lienee jossain 55 000:n ja 60 000 ajoneuvon välissä. Tämä on olennainen asia siinä mielessä, että tässäkin salissa tullaan keskustelemaan paljon liikenteen päästöistä ja siitä, että meidän autokantamme on koko Euroopan mittakaavassa hyvin vanhaa. On kestämätön tilanne, jos meiltä valuu pysyvästi verotuloja maan rajojen ulkopuolelle näin paljon, koska käytännössä alvitulot jäävät kokonaan saamatta näissä tilanteissa. Suomeen tuodaan paljon isomoottorisia ajoneuvoja tilalle ja samaan aikaan meillä kerätään autoveroa, joka taas sitten osaltaan on hidastanut sitä, että meidän autokantamme ei ole uusiutunut sillä tavalla, miten sen olisi pitänyt uusiutua. Minä toivon, että myös hallitus pohtii tätä kysymystä vakavasti, kun käy läpi liikenteen verotuksen kokonaisuutta. Siitähän on nyt selvityskirjaus hallitusohjelmassa, miten tästä on järkevää mennä eteenpäin, koska jos tämä kehitys jatkuu, niin huomataan kyllä, että yhteiseen kassaan jää vähemmän verotuloja. Meidän autokantamme ei uusiudu, vaan päinvastoin Suomesta tulee tämmöinen käytettyjen autojen hautausmaa Euroopassa, ja siinä voidaan sitten pohtia sitä, miten järkevä tämä meidän verojärjestelmämme on kaiken kaikkiaan ollut. Eli tässä kyllä katsoisin viime hallituksen tekemää järkevää veropolitiikkaa, mitä tehtiin myös autoveron osalta, ja on syytä lähteä pohtimaan taas vakavasti sitä, miten sitten tulevina vuosina saadaan tuettua autokannan uudistumista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-06-25T18:12:54,2019-06-25T18:15:28,Hyväksytty,1.1 2019_21_127,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvion kokonaisuus on hyvä ja tasapainoinen. Haluan kuitenkin nostaa muutaman asian täältä erikseen esiin ja lähinnä tähän liikenneverkkoon keskittyä. On hyvä, että nyt lisätalousarviolla nopeasti annetaan piristysruisketta niille liikenneinvestoinneille, joita koko maassa tarvitaan mutta erityisesti niillä alueilla, joilla myös suomalaista kasvua tehdään. Liikenneinvestointeja ei pidä, voiko nyt sanoa, roiskia sinne tänne pelkästään aluepoliittisin tavoittein vaan — niin kuin täällä niin hallituksen kuin oppositionkin puolelta on todistettu — antaa niille alueille, joilla niillä panostuksilla saadaan parhaat mahdolliset kasvun eväät. Samassa yhteydessä tervehdin ilolla tätä MAL-sopimusjärjestelmän käyttöönottoa kaupunkiseuduille. Nyt valtion ja kuntien välillä voidaan tehokkaammin sopia yhdessä niistä toimenpiteistä, joita kunnat omalta osaltaan voivat tehdä, valtio voi omalta osaltaan tehdä ja ennen kaikkea kunnat ja valtio yhdessä. Lisätalousarvion mieluisa osa, jota täällä myös on kehuttu hallituksen ja opposition toimesta, liittyy tähän ammatillisen koulutuksen opettajien rekrytointiin. Me tarvitsemme sinne ammatilliseen koulutukseen lisää käsipareja, toki moniin muihinkin tehtäviin, mutta itsellenikin äärimmäisen tärkeänä kohteena ja myös suomalaisen kasvun kannalta tärkeänä kohteena näen meillä osaamistason noston, ja nimenomaan ammatillisen koulutuksen puolella on jo vuosia kärsitty opettajien vähyydestä. Sitten haluan sanoa myös tähän edustaja Meren hyvän puheenvuoron hyvään osaan liittyen opposition rooliin eduskunnassa, että opposition rooli on merkittävä. Oppositio voi nostaa niitä aukkoja, joita hallituksen esityksessä on, esiin ja toisaalta tukea — niin kuin täällä tänäänkin — niitä esityksiä, joista oppositio ajattelee samalla tavalla kuin hallitus. Viime kauden kokemuksella voin ainakin itse sanoa, että isänmaata voi palvella myös oppositiosta käsin, ja edellisen kauden kokemuksella, että ei se aina helppoa ole hallituspuolueenkaan kansanedustajana. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-06-25T18:15:30,2019-06-25T18:17:45,Hyväksytty,1.1 2019_21_128,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Huttunen tuossa sanoi noiden väylähankkeiden työllistävyydestä, että oppositio etunenässä yrittää vähätellä niitä työllisyyshehkutuksia. No, täytyy nyt kertoa, ettei tässä niin sanotusti vähätellä, mutta jos lähdetään yhteiskunnan rahalla työllistämään porukkaa, niin ei sitä nyt ihan hirveästi pitäisi kyllä hallituksenkaan hehkutella, koska jos sitä on varaa hehkutella, niin minkä takia ei saman tien tuplata sitä rahaa? Jos se on niin loistavaa kauppaa, että me rakennamme infraa tänne 600 miljoonalla, niin miksemme sitten saman tien vedä 1,2 miljardilla? Elikkä nyt on aika paljon kuitenkin puhuttu siitä, kuinka paljon hehkutetaan sen työllistämisen vaikutuksesta versus se, kuinka paljon laitetaan rahaa siihen hommaan. Edustaja Sarkomaa heitti tuossa, että tänne Uudenmaan suuntaan ja Helsinkiin on tullut enemmän rahaa näihin kaikennäköisiin väylähankkeisiin. No, pakko on sanoa edustaja Sarkomaalle, että totta kai tänne tulee enemmän rahaa sen takia, kun te olette rohmunneet kaiken tänne ja täällä on ihmisiä niin paljon, että tänne tarvitsee rakennella niitä. Tässä täytyy kyllä rehellisesti sanottuna sanoa, että nyt näkyy, onneksi, se tilanne, että maakunnatkin saavat omansa eikä pelkästään vain ja ainoastaan tämä Kehä kolmosen sisäpuoli. Autoverohommasta haluaisin kyllä mieluusti puhua aika paljonkin — harmittavasti edellinen puhuja vain lähti pois. Todellakin autoverohommassa aika helposti mennään siihen miinaan, että lähdetään purkamaan sitä autoveroa pois todeten, että mikään ei ole muuttunut. Ainoa vain, että meidän raharikkaat ajelevat niillä Rolls-Royceillaan sitten puoli-ilmaiseksi siihen verrattuna, mitä ne nytten ajavat, koska tälläkin hetkellä perusauton autoveron osuus on niin olematon, että kenenkään uuden auton ostaminen ei ole enää kiinni suomalaisen autoveron määrästä. Mutta se autoveron määrä, mikä tulee autoveroista rahaa, otetaan joka tapauksessa liikenteestä jollain tavalla, mikä tarkoittaa sitä, että 500 euron Mondeolla ajava kaveri joutuu maksamaan sen raharikkaan Rolls-Roycen oston, koska se raha otetaan joka tapauksessa liikenteestä. Toivon, että hallitus nyt ihan oikeasti tajuaa sen, että ei kannata näihin tiettyihin satsauksiin lähteä. Edellinen hallitus teki esimerkiksi kaksi kappaletta romutuspalkkiokampanjoita, mitkä olivat täysin järjettömiä yhteiskunnan kannalta: antaa autokauppiaille suoraan rahaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-25T18:17:46,2019-06-25T18:20:46,Hyväksytty,1.1 2019_21_129,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lisätalousarviokäsittelyn keskustelu on keskittynyt pääasiassa liikenneväylähankkeisiin, ja hyvä niin. Onhan tämä lisätalousarvio nimenomaan liikenneväyläpainotteinen, ja niitä liikenneväylien parantamisia tarvitaan, mutta itse haluaisin nostaa myöskin tämän ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamisen lisämäärärahan, tämän 20 miljoonaa euroa. Se on todella tarpeeseen, ja sitä on toivottu. Mutta mitä sitten tulee näihin liikenneväylähankkeisiin, niin on hyvä, että hallitus nyt tekee aivan poikkeuksellisen suuren lisätalousarvioesityksen. Tätä ei viime kaudella pystytty tekemään. Sitä toivottiin kyllä ihan laajasti myöskin tässä eduskunnan isossa salissa, että olisi pystytty tekemään jo viime kaudella näitä isoja panostuksia, mutta silloin ei valtiovarainministeriön taholta oltu valmiita tähän isoon satsaukseen. Tosin täytyy sanoa se, että kyllä viime kaudellakin panostettiin perusväylänpitoon poikkeuksellisen paljon euroja, noin miljardilla eurolla enemmän kuin aikaisemmin panostettiin nimenomaan perusväylänpitoon, ja se oli hyvä asia. Nyt tämä hallitus jatkaa sitä samaa linjaa. Tämän lisätalousarvion lisäksi on huomionarvoista se, että koko kaudelle, koko tälle hallituskaudelle, eduskuntakaudelle, on 300 miljoonaa euroa vuodessa perusväylänpitoon lisämäärärahaa olemassa, ja se määräraha tulee todella tarpeeseen. Tässä lisätalousarviossa saadaan nyt myöskin uusia, suhteellisen isojakin hankkeita aloitettua ympäri Suomea, ja ne ovat todella tärkeitä, ja ne palvelevat nimenomaan elinkeinoelämää ja vientiteollisuutta. Rata‑ ja tiehankkeiden lisäksi siellä on myöskin esimerkiksi satamia: Oulun satamaa, joka on iso, tärkeä hanke, saadaan nyt vietyä eteenpäin. Itse toivon, että jatkossa varsinaisissa talousarviokäsittelyissä sitten syksyllä pystymme tuomaan isoja hankkeita muuallekin Suomeen, koko Suomeen, sellaisia hankkeita, joista tiedetään, että tarpeita on vaikka kuinka paljon. Itsekin tulen sellaiselta alueelta Kaakkois-Suomesta Etelä-Karjalasta, jossa myöskin on toiveita, että saataisiin nimenomaan vientiin liittyviä hankkeita ja liikenneturvallisuuteen liittyviä hankkeita. Niitä me tarvitsemme. Täällä edustaja Laakso toi esille valtatie 15:n, joka on todella tärkeä hanke. Siellä on valtatie 13:n Savitaipaleen Myttiönmäen kohta, jota on toivottu vuosia ja vuosia ja vuosia koko ajan, ja toivon, että myöskin se hanke saadaan vietyä eteenpäin ja toteutukseen. Siellä tapahtuu aivan liian paljon isoja onnettomuuksia. Mutta tässä lisätalousarviossa on minusta poikkeuksellisen hyvä asia se, että näin paljon liikenneväylähankkeita saadaan liikkeelle. Ne palvelevat meitä kaikkia, liikenneturvallisuutta ennen kaikkea, [Puhemies koputtaa] vientiteollisuutta ja teollisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-06-25T18:20:48,2019-06-25T18:23:59,Hyväksytty,1.1 2019_21_130,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hankkeista: Kiitos hallitukselle ripeydestä, mutta kaikilta osin hallitus ei ole vakuuttanut hallitusohjelmassaan eikä tänään keskustelun alla olevassa toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2019 sen suhteen, onko rahoitus luotettavalla, vakaalla pohjalla. Suomi elää ainakin vielä talouskasvun aikaa, ja organisaatioilla menee keskimäärin paljon paremmin kuin joitakin vuosia sitten. Eikö nyt olisi viimeinen hetki kiinnittää huomiota kasvuun ja optimismiin? Yksi Suomen tunnetuimmista johtajuustutkijoista, Pauli Juuti, törmäsi ilmiöön ”huono johtaminen työyhteisöjen vaiettuna ongelmana” kerätessään aineistoa viimeiseen teokseensa. Hän hämmästyi huomatessaan saamastaan materiaalista, 31:stä eri organisaatiosta kerätystä johtajuustarinasta, miten hyvän johtajuuden sijaan aineisto sisälsikin pääosin huonoa johtajuutta. Ilmiön laajuus materiaalissa oli yllättävää. Työ‑ ja elinkeinoministeriö kysyy julkaisussaan ”Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus” vuodelta 2018: ”Suomalainen johtajuus, onko sitä edes olemassa?” Vastaus: ei ainakaan kansallisessa mielessä. ”Kyllähän suomalainen johtaminen on sellaista ’partiopoikajohtamista’. Eli että tehdään ne asiat, mitä luvataan, ja hyvällä asenteella.” — Näin Tuomas Syrjänen tässä kyselyssä osuvasti todistaa. Pohjoismaista Ruotsissa käytetään aikaa enemmän luottamuksen rakentamiseen. Ruotsalainen johtajuus sisältää ajattelun isoutta ja kansainvälisyyttä, työyhteisön sisäinen dialogi on parempi kuin Suomessa, ja dialogin avulla syntyy tunne jaetusta työyhteisöllisyydestä eli ”medarbetarskap”. Arvoisa puhemies! Suomi on valitettavasti EU:ssa aivan kärjessä julkisissa menoissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden tasapaino on myös edelleen negatiivinen maassamme: se on 0,8 prosenttia miinusta suhteessa bkt:hen. Yli puolet kuntien käyttökuluista on sosiaali‑ ja terveystoimen kuluja. Tämä tarkoittaa miljarditasolla puhuttaessa yli 20 miljardin euron laskua, jonka veronmaksajat vuosittain maksavat. Yksityisellä puolella ei ole mahdollista, että pelkästään leikataan kuluja, siirretään ongelma jonkun muun huoleksi ja piilotetaan ongelma pöydän alle. Silloin kyllä käy huonosti. Valtio ja kunnat toimivat valitettavasti useasti näin. Verotusoikeus on luonut siihen mahdollisuuden. Vastuun puuttuminen on mahdollistanut huonojen päätösten tekemisen. Aina on löytynyt rahaa, ja veronmaksajat maksavat. Suurin ongelmamme rahoituksen riittävyyden näkökulmasta ei ole ikääntyvä väestö, ei syrjäytyvät nuoret, ei huono työllisyyden tilanne eikä palkkakehitys. Suurin ongelmamme on se, että palvelutuotantoa ei johdeta riittävän pätevästi eikä sitä johdeta myöskään tuloksellisesti. Johtaminen on taitolaji: on osattava johtaa. Jos oma toiminta on tehotonta ja työkalupakissa on vain säästäminen, johtaa se valitettavan usein työntekijöiden vähentämiseen. Aito johtaja ja aito johtaminen eivät toimi tällä tavoin. On osattava toimia verkostossa ja nähtävä verkoston solmukohdat ja purettava niiden aiheuttamat täysin turhat kustannukset. Tämä taas johtaa siihen, että asiakkaille tuotetaan parempaa palvelua ja samalla vapautuu veronmaksajien rahoja järkevämpään käyttöön. Valtion ja erityisesti kuntien velkaantumisen kehitys on saatava taittumaan. Verojen ja maksujen korottamisen tie on nyt kuljettu lähes loppuun. Väestörakenteen osalta Suomessa on jo tilanne, että olemme yksi maailman vanhimmista kansoista, ja väestön uusiutumista tilastoitaessa muutosta ei ole näköpiirissä. Suomessa syntyy vuosittain alle 60 000 lasta, mikä ei riitä väestön uusiutumiseen. Vanhustenhoito pitää pystyä järjestämään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaupungistuminen kiihtyy, ja sen myötä harvat kasvukeskukset kamppailevat palvelutarpeen kasvun kanssa. Tyhjenevien alueiden osalta pohditaan, miten kyetään tarjoamaan palveluja alueen vähenevälle väestölle edes jotenkin kestävällä tavalla. Kysymys kuuluu: miten julkinen sektori olisi myös jatkossa yhteiskunnan menestyksen vauhdittaja ja omassa roolissaan tulevan kasvun tekijä — vai onko se enää mahdollista? Julkinen sektori on tällä hetkellä maassamme ison johtamishaasteen edessä. Julkisen sektorin johtajat ja esimiehet luotsaavat isoja uudistuksia, joissa mahdollisesti kymmenet‑ tai jopa sadattuhannet työntekijät vaihtavat työnantajaa yhteiskunnallisessa muutoksessa, ja tämä muutos pitää tehdä nopeasti. Johtamisen ja esimiestyön merkitys korostuu siis kiihtyvällä tahdilla. Kaikki tämä vaatii valmiutta lisätä johtamisen ja esimiestyön kyvykkyyttä ja henkilökohtaista osaamista. Näitä voidaan kehittää uuden ajan johtamis‑ ja koulutuskeinoin. Arvoisa puhemies! Näihin asioihin pitää uuden hallituksen nyt puuttua kovalla otteella ja panostaa. Nyt tarvitaan lisäpanostusta johtamis‑ ja esimiestaitojen kehittämiseen. Tiedän, että jos ongelman kykenemme hallitusti ratkaisemaan, tulemme tekemään jollakin aikavälillä miljardien säästöt. Samalla vapautuu koulutettua työvoimaa uusien tehtävien hoitoon tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tulemme saamaan Suomen takaisin ja myös Suomen uuteen nousuun. Hallitusohjelmasta olette unohtaneet tämän tärkeän osan suomalaista tulevaisuutta ja hyvinvointia. Ette ole huomioineet sitä myöskään lisätalousarviossa, mutta toivon, että kun syksyllä aloitatte rakentamaan tulevan vuoden budjettia, panostatte tähän meitä kaikkia koskevaan ja ennen kaikkea kansantalouttamme ravistelevaan ongelmaan. Taloutemme tehokkuus ja palvelujen toimivuus — tässä teille talous‑ ja työllisyyspolitiikkaa. Kansallinen kilpailukykymme on nyt kiinni teistä, arvoisa hallitus, ja hyvistä johtajista yhteiskunnassamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-06-25T18:24:04,2019-06-25T18:30:48,Hyväksytty,1.1 2019_21_131,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme täällä lisätalousarviosta, ja ihan tähän loppuun vielä puheenvuoro. Tuossa tuotiin esiin näitä hyviä puolia. Mielestäni tässä lisätalousarviossa on erittäin paljon hyviä asioita, ja puhun entisenä liikenneministerinä näin, että liikennehankkeet ovat juuri niitä, joilla työllisyyttä saadaan aika nopeasti. Siinäkin tulee tietysti sitten rajansa, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos nopeasti pitää työpaikkoja saada, niin nimenomaan liikennehankkeista. Nyt kuitenkin muistuttaisin, että viime kaudella me sovimme siitä, että me teemme tällaisen liikennejärjestämissuunnitelman, ja kaikki puolueet ja kaikki ryhmät, jotka tässä talossa olivat, parlamentaarisessa ryhmässä sopivat, että tällainen järjestämissuunnitelma tehdään. Sen tähden minä sanoisin, että se pitäisi katsoa, koska kyllä meidän pitää pitää koko maan liikenneväylät kunnossa, jos ajattelee myöskin perustienpitoa. Tietysti aina pitää katsoa myöskin kustannus—hyöty-indeksiä, ja siihen on oma laskukaavansa. Siinä otetaan huomioon turvallisuus, siihen otetaan matka-aika, elinkeinoelämän tarpeet, ihmisten hyvinvointi ja liikkuvuus. Elikkä myöskin näitä asioita meidän pitää katsoa siinä liikennejärjestämissuunnitelmassa, joka muuten päätettiin toissa kaudella siinä työryhmässä, jota itse johdin silloin ministerinä. Sitten minun on pakko sanoa edustaja Laaksolle, joka täällä kritisoi romutuspalkkiota, että minä voisin pitää teille ihan kahdenkeskiset harkat siitä, mikä on romutuspalkkion merkitys ollut Suomessa. Sillä on nimittäin saatu autokantaa turvallisemmaksi, on saatu nimenomaan ilmastovaikutuksia ja sillä on saatu vaihtoon nimenomaan vanhempia autoja. Se on katsottu nimenomaan tutkimustenkin mukaisesti erittäin hyväksi ratkaisuksi silloin aikoinansa. Harmi vain, että sitä ei ole pystytty jatkamaan. Suosittelen, että sen hyöty arvioitaisiin. Mutta sitten vielä ihan lopuksi totean, että ainoa, mitä minä todella vahvasti kritisoin tässä lisätalousarviossa, on nämä opettajien palkkausasiat. Entisenä opettajana sanoisin näin, että ei opettajia valitettavasti voi palkata kertaluontoisesti kertaluontoisilla rahoilla tällaisessa tilanteessa, kun meillä on valtava pula opettajista toisen asteen koulutuksessa. Valitettavasti viime kaudella jouduttiin paljon leikkaamaan. Se oli yhteisesti sovittu, että näin tehdään. Ei se ollut minkään yksittäisen puolueen keksintö, vaan silloin oli taloudellinen tilanne Suomessa heikko. Silloin jouduttiin vähentämään ammatillisen koulutuksen opettajien määrää. Nyt sitä pitää nostaa, se on aivan oikea periaate, mutta valitettavasti sitä ei kyllä voi nostaa millään kertaluontoisilla, kun me tarvitsemme ne opettajat sinne pidempikestoisesti. Mutta kiittäen hallitusta näistä liikenneinvestoinneista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-06-25T18:30:49,2019-06-25T18:33:45,Tarkistettu,1.1 2019_21_132,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa edellä edustaja Risikko mainitsikin hyvin, työllisyyden kannalta liikenneverkko ja perusväylät ovat erittäin tärkeitä. Olen täysin samaa mieltä, ja varmasti me kaikki olemme. Ne työllistävät ja sitä kautta antavat yrityksillemme mahdollisuuksia. Lähtisin kuitenkin tammikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan ja toteaisin, että meillä on tuossa naapurimaa Ruotsi, jossa liikenteestä veroina ja maksuina kerätystä noin 9,6 miljardista palautuu perusväylänpitoon ja liikenteen investointeihin noin 53 prosenttia, kun se Suomessa 8 miljardista on noin 19 prosenttia. Minä näkisin, että tässä olisi ollut hallituksen sekä tietenkin koko eduskunnan jo kymmeniä vuosia sitten hyvä lähteä yhdessä katsomaan niitä keinoja, joilla saavutettaisiin hiukan tuota läntistä naapuria, koska tämä jos jokin on kansalaisten mielestä yksi sellainen mörkö, että mihin ne rahat menevät, koska valtio kerää 8 miljardia autoilun erilaisista maksuista rahaa ja korvamerkitsee siitä 19 prosenttia siihen, mihin se kerätään, elikkä noin 80 prosenttia johonkin muuhun. Minä lähtisin sellaisesta ajatuksesta, olisiko kenties järkeä ajatella, että jos me keräämme näitä varoja yhä sillä nimikkeellä, että ne ovat tiestön kunnossapitoon, niin käytettäisiin se kokonaisuudessaan tai ainakin noin puolet siitä siihen tarkoitukseen. Uskoisin, että tämä jos jokin olisi sellainen hyvä tarkastelun paikka myöskin siihen käyttötarkoitukseen, niin että voisimme yhdessä — ihan koko eduskunta — pohtia niitä prioriteetteja, minne kannettuja veroja tulevaisuudessa käytetään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-06-25T18:33:46,2019-06-25T18:36:12,Hyväksytty,1.1 2019_21_133,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuosta verohommasta annoin äsken vinkkiä ja vielä sen verran, että on totta, mitä edustaja Risikko sanoi noista tilastoista, mitä autoalan keskusjärjestöt ovat esittäneet. Niitä tulee minullekin sähköpostiin ihan jatkuvalla syötöllä. Minä näen kyllä niistä hienosti — jos niihin vain tuijottaa ja lukee niitä, niin nehän näyttävät juuri siltä — että rahaa on tullut ja autokanta on uudistunut. Olen itse alalla, 2 000 romuautoa vuosittain otetaan firmaamme vastaan tai kerätään. Meidän yrityksemme on hyötynyt tästä romutuspalkkiosta taloudellisesti paljonkin, mutta siitä huolimatta, kun me näemme siellä kentällä, kuka porukka sitä tuo ja millä tavalla se homma hoituu, olen vain kauhulla katsonut, miten autoalan lobbarit ovat saaneet puhuttua silloisen ministerin ympäri lähtemään tällaiseen humpuukiin mukaan. Olen kyllä käytettävissä jatkossa aika paljon tämän alan jutuissa ja haluan kyllä mieluusti saada preppausta omaan osaamattomuuteeni alastani, jos siihen on tarvetta, elikkä ilman muuta kahdenkeskisiin tai kolmenkeskisiin tai mihin tahansa olen valmis lähtemään. Tuon mieluusti oman näkemykseni esiin ja näytän ne gäpit, mitä niistä autoalan keskusjärjestön tekemistä tilastoista löytyy. — Ei muuta, kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-25T18:36:12,2019-06-25T18:37:49,Tarkistettu,1.1 2019_21_134,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta annetun  lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 1/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_21_135,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta annetun  lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys koskee uuden ampuma-aselain voimaantulosäännöksen muuttamista ja on luonteeltaan varsin tekninen. Ampuma-aselain muutoksen hyväksyi edellinen eduskunta vuoden 2018 valtiopäivien lopulla. Lakimuutoksessa on kyse EU-direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Nyt esiteltävänä oleva mietintö on uuden hallintovaliokunnan ensimmäinen. Säännöksen oli määrä astua voimaan 15. heinäkuuta, mutta voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavan niin, että säännös tulee voimaan seitsemän ja puoli kuukautta myöhemmin eli 1. maaliskuuta 2020 — tämä siksi, että sähköinen järjestelmä ei ole valmistumassa aikataulussa, kuten jo aiemmin tiedettiin. Säännösten voimaantulo on välttämättä sidottu poliisin asetietojärjestelmän uudistuksen valmistumiseen ja käyttöönottoon. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kun sähköisen asioinnin soveltamisen mahdollistama asetietojärjestelmä ei ole käytettävissä, tulee yksilöintitiedot esittää poliisilaitoksella fyysisesti asioimalla ja esittämällä se ampuma-ase, tehokas ilma-ase tai aseen osa, jota ilmoitus koskee, eli tässä tapauksessa 29. helmikuuta 2020 asti. Hallintovaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotetut voimaantulosäännöksen teknisluonteiset muutokset ovat tarpeellisia. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen perusteella järjestelmän valmistumisesta tässäkään aikataulussa ei kuitenkaan ole varmuutta. Valiokunta haluaakin kiinnittää huomiota myös siihen, että poliisin lupahallinnon resurssit ovat niukkoja suhteessa asehallinnon uudistamisen edellyttämiin tehtäviin. Valiokunnan mietinnössä nostetaan esille myös asiantuntijakuulemisessa julki tuotu säännöksen epäloogisuus, joka koskee harrastuksen jatkumisen osoittamista. Laissa tarkoitettu velvollisuus ei koske aselupaa, jonka voimassaolo jatkuu voimaantulosäännöksen 11 momentin nojalla, minkä vuoksi harrastuksen jatkumisen osoittamista koskeva velvollisuus poistuisi käytännössä kaikkien itselataavien pistoolien lupien osalta, jos luvat on myönnetty viimeistään 12.6.2017. Tämä ei valiokunnan käsityksen mukaan ollut lain tarkoitus. Hallintovaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältymättömän siirtymäsäännöksen 11 momentin muuttamista niin, että harrastuksen jatkumisen osoittamisvelvollisuus säilyy pistoolien osalta. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta pitää siis hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-06-25T18:38:17,2019-06-25T18:41:12,Hyväksytty,1.1 2019_21_136,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta annetun  lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys ampuma-aselain ja nimenomaan tämän teknisen kuvion korjaamisesta on mielestäni ihan ok, mutta en malta olla sanomatta muutamaa sanaa edellisen hallituksen luomasta ampuma-aselaista, joka tuo lisärajoituksia, jotka kohdistuvat urheiluampujiin, ampumaharrastajiin ja asekeräilijöihin — lainkuuliaisiin kansalaisiin. Se lisää byrokratiaa ja kustannuksia, eikä sillä ole mitään vaikutusta terroristeihin tai rikollisiin, jotka käyttävät laittomia aseita. On pakko muistuttaa, että tätä me saamme Euroopan unionilta. Tämä on sitä haitallista politiikkaa. Ampuma-aselain uudistus perustuu direktiiviin, jossa ei ole minun mielestäni eikä varmasti harrastajista suuren osan mielestä vähäisintäkään järkeä. Uudistus rankaisee kunnon kansalaisia jihadistiterroristien teoista. No, on ollut positiivista kuunnella, että keskusta, en muista nyt edustajaa, on muutamaankin otteeseen maininnut, että ampuma-aselakia ei kiristetä enää. Se on hienoa kuulla, ja toivon, että ei, koska keskusta nimenomaan kiristi sitä viime kaudella hyväksyessään Euroopan väännökset. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-06-25T18:41:22,2019-06-25T18:42:58,Hyväksytty,1.1 2019_21_137,21/2019,2019-06-25,14.01,18.44,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta annetun  lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys ampuma-aselain voimaantulosäännöksen muuttamisesta on itsessään perusteltu, kuten tuli esille. Mutta tässäkin yhteydessä haluan korostaa kuten edustaja Peltokangaskin tämän taustalla olevan ampuma-aselakiuudistuksen virheitä ja melko harhaista luonnetta. Lakiuudistus todella kohdistuu lainkuuliaisiin urheiluammunnan harrastajiin ja asekeräilijöihin. Se lisää sekä kustannuksia että byrokratiaa ja nakertaa omaisuudensuojaa. Urheiluammunnassa käytettyjen puoliautomaattisten aseiden rooli rikollisuudessa tai terrorismisissa on olematon, joten lakiuudistus ei edistä niitä tavoitteita, joilla sitä perustellaan. Lakiuudistus perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn direktiiviuudistukseen, jota leimasi ideologinen asevastaisuus, vaikutusarvioiden puuttuminen ja asiantuntijalausuntojen sivuuttaminen. Direktiiviuudistusta perusteltiin lukuisilla islamistisilla terrori-iskuilla, joissa kuitenkin käytettiin laittomia sotilasaseita. Islamistisen terrorismin todellisiin syihin ei haluta tai uskalleta puuttua, vaan toimenpiteet kohdistetaan laillisten aseiden omistajiin, jotka eivät ole turvallisuusongelma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2019+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-06-25T18:43:02,2019-06-25T18:44:23,Hyväksytty,1.1 2019_23_1,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Tiedusteluvalvontavaliokunnan vaali>>>Vaali VAA 21/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on tiedusteluvalvontavaliokunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_23_2,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Tiedusteluvalvontavaliokunnan vaali>>>Vaali VAA 21/2019 vp,"Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille ilmoitetaan, että valiokunta kokoontuu järjestäytymistä varten tänään kello 16.15 valtiovarainvaliokunnan jaostohuoneeseen E428.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_23_3,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,Päiväjärjestyksen 3. asiana on pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmasta; Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019. Pääministeri Antti Rinteen puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Asian käsittelyyn varataan aikaa korkeintaan 2 tuntia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_23_4,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unionin perustajat luotiin aikanaan sodan runtelemaan ja jakautuneeseen maaperään. Perustajia yhdisti kuitenkin yhteinen visio ja usko tulevaisuuteen. Odotukset eurooppalaiselle yhteistyölle olivat suuret, sillä panoksena oli koko maanosan rauha ja vakaus, Euroopan yhtenäisyys. Vuosikymmenten ajan EU on täyttänyt nämä odotukset. Yhteistyö on syventynyt, sillä jäsenmaat ovat ymmärtäneet, että yhdessä olemme enemmän. Tälle ainutlaatuiselle kansakuntien yhteistyölle ei löydy vertaa muualta maailmasta. ”Ainutlaatuinen” on juuri oikea sana kuvaamaan Euroopan tarinaa. Kun tänä päivänä saksalaiset ajavat rajan yli Ranskaan ystäviensä luokse illalliselle, on vaikea uskoa, että nämä kaksi maata sotivat toisiaan vastaan 1900-luvulla kahdesti katkerasti ja verisesti. Maanosassa, joka vielä 30 vuotta sitten oli piikkilankojen ja muurien jakama, on syntynyt ja kasvanut kokonainen sukupolvi, jolle vapaa liikkuvuus on ainoa, minkä he tuntevat. Maanosa, joka kärsi totalitarismin ja sodan kauhuista sekä todisti järkyttävää kansanmurhaa 80 vuotta sitten, toimii tänä päivänä ympäri maailmaa demokratian, ihmisoikeuksien ja rauhan vahvimpana puolustajana. Ainutlaatuinen tarinamme antaa aihetta ylpeyteen, mutta se tuo mukanaan myös suuren vastuun, sillä EU:hun kohdistuu nyt uusia odotuksia. Vakauden ja rauhan takaaminen on yhä EU:n ytimessä, mutta myös muut ihmiskunnan suuret kysymykset odottavat ratkaisuja. Euroopan hiipunut talouskasvu on paitsi lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta, myös luonut kasvualustaa populismille ja ääriajattelulle. EU:n ytimessä olevia arvoja, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa, on haastettu. EU:n yhtenäisyyttä on koetellut myös Britannian EU-ero. Toisaalta brexit-prosessi on myös osoittanut sen, että monimutkaisiin kysymyksiin on parempi etsiä ratkaisuja yhdessä muiden kanssa, ei yksin. Olemme saaneet jälleen kerran muistutuksen siitä tosiasiasta, että monimutkaisiin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia — ei, vaikka joku vastuuttomasti näin väittäisikin. EU perustuu ajatukseen monenkeskisen, sääntöperustaisen yhteistyön voimasta. Sellainen järjestelmä, jossa pelisäännöt luodaan yhteisesti, ei vahvemman tai suuremman sanelun tuloksena, on Suomen kaltaisen pienen maan etu. Sitä Suomi voi parhaiten edistää osana EU:ta. Korostan, että meistä itsestämme on kiinni, nähdäänkö Suomi pienenä vai suurena EU-maana. Mitä aktiivisempia me olemme, sitä suurempana meidät nähdään, ja se, jos mikä, on Suomen etu. Kansainvälisen järjestelmän murroksen keskellä juuri EU:ta tarvitaan puolustamaan monenkeskisyyttä. 2020-luvun EU:lla on mahdollisuus täyttää kansalaisten odotukset ottamalla johtajuus ihmiskunnan suurten haasteiden ratkojana. Ilmastonmuutos on näistä keskeisin, ja siksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ”kyllä mutta” -politiikan aika on ohi Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. Arvoisa puhemies! Aloittavana EU-puheenjohtajamaana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä. Puheenjohtajakautemme sloganin mukaan tavoitteena on ”kestävä Eurooppa, kestävä tulevaisuus”. Suomen puheenjohtajakauden keskeinen painopiste on EU:n globaali ilmastojohtajuus. Se tarkoittaa sitoutumista ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on, että keskeiset elementit tälle suunnitelmalle olisi sovittu Eurooppa-neuvostossa vuoden 2019 loppuun mennessä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Ne tulevat näkymään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. On luotava kestävää kasvua ja lisättävä työllisyyttä esimerkiksi bio- ja kiertotalouden avulla. Aktiivinen teollisuuspolitiikka ja palvelusektorin sekä digitaalisen talouden kehittäminen luovat pohjaa uuden ajan taloudelle. Näin EU:sta rakennetaan maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous. Kestävyys liittyy myös EU:n yhteisiin arvoihin. Ihmisoikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio ovat arvoja, joihin sitoutuminen on EU-jäsenyyden edellytys. Suomi haluaa vahvistaa ja kehittää EU:n oikeusvaltiovälinettä. Meidän pitää löytää tehokkaampia keinoja varmistaa yhteisten arvojen kunnioittaminen EU:ssa. On jatkettava neuvotteluja keinoista, joilla EU-varojen vastaanottaminen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen voitaisiin nykyistä paremmin ja tiiviimmin kytkeä yhteen. Arvoisa puhemies! EU:n perustajaisä Jean Monnet totesi aikoinaan, että yhtenäisessä Euroopassa ei saateta yhteen valtioita vaan yhdistetään ihmisiä. Ihmisten ja heidän tarpeidensa tulee olla EU-yhteistyön ytimessä. EU toimii parhaiten, kun lisäämme ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta ja vähennämme eriarvoisuutta. Eurooppalaisen yhteistyön täytyy poistaa pelkoja sekä tarjota mahdollisuuksia ja luoda tulevaisuudenuskoa muutoksen keskellä eläville ihmisille — siis jatkaa ainutlaatuista tarinaansa ihmistä varten, ihmisiä yhdistäen. Siksi Suomi painottaa puheenjohtajuuskaudellaan EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista ja panostuksia koulutukseen sekä osaamiseen. Sisämarkkinat ovat Euroopan unionin ydintä, ja niiden on kohdeltava reilusti kaikkia työntekijöitä. Työehtojen polkeminen ei saa olla kilpailutekijä. On järkevää arvioida yhdessä työn uusien muotojen aikaansaamia tarpeita ja tarvittaessa päivittää sääntöjä vastaamaan nykypäivää. Sisämarkkinat eivät toimi ilman niiden keskeistä periaatetta: ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Eurooppalaisilla on oltava oikeus lähteä töihin toiseen EU-maahan. Korkea osaaminen luo pohjaa eurooppalaisten ihmisten menestykselle. Opiskelijavaihtoa ja oppilasyhteistyötä on lujitettava. Meidän on syytä selvittää verkostomaisesti toimivan eurooppalaisen superyliopiston perustamista ja eurooppalaisen tutkijavaihdon, super- Erasmuksen, kehittämistä. Arvoisa puhemies! Vain riittävän vahva EU pystyy puolustamaan eurooppalaisia arvoja ja eurooppalaisten etuja muuttuvassa maailmassa. EU:n tulee tavoitella globaalin arvojohtajan asemaa, mikä edellyttää aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti. Sääntöpohjaisella vapaakaupalla voidaan varmistaa, että kansainvälisen kaupan pelisäännöissä näkyvät meille tärkeät asiat, kuten kestävä kehitys ja työntekijöiden oikeudet. Jos EU ei ole mukana määrittelemässä näitä sääntöjä, sen tekee joku muu. Me eurooppalaiset emme ole yksin maailmassa. Afrikan vakauden ja kestävän kehityksen tukeminen on olennaista, jotta me voimme vastata ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja muuttoliikkeiden hallinnan aiheuttamiin haasteisiin. Kumppanuutta Afrikan kanssa kehitetään Suomen puheenjohtajakaudella tasavertaisempaan suuntaan molempia hyödyttävällä tavalla. Arvoisa puhemies! Ihmiset odottavat EU:lta lisäksi laaja-alaisen turvallisuuden takaamista. Digitaalisen turvallisuuden ja hybridiuhkien torjumisen merkitys tässä kokonaisuudessa tulee kasvamaan. Puheenjohtajakaudellaan Suomi tavoittelee hybridiuhkien torjunnan vahvistamista — meillähän on siihen vahvaa osaamista. Yhteistyön tähänastisia tuloksia on muun muassa Helsingin hybridiosaamiskeskuksen perustaminen. Suomen tavoitteena on perustaa pysyvä hybridiuhkien torjuntaa käsittelevän neuvoston työryhmä, joka parantaa eri politiikkasektoreiden työn koordinointia. Arvoisa puhemies! Juhannuksen alla hyväksyimme huippukokouksessa suunnitelman, jossa määritellään EU-politiikan painopisteet seuraavalle viidelle vuodelle. Suomen kädenjälki näkyy uusissa painopisteissä. Vastuullinen ilmastopolitiikka, kestävä kehitys, sosiaalinen ulottuvuus, oikeusvaltion puolustaminen ja turvallisuus ovat kansallisesti tärkeitä asioita. Suomi on ensimmäinen puheenjohtaja, joka alkaa jalkauttaa tätä suunnitelmaa. Puheenjohtajamaalta odotetaan vahvaa johtajuutta, kykyä neuvotella ja löytää kompromisseja. EU:n yhtenäisyyden turvaaminen on kaikkien intresseissä. On muistettava, että EU-politiikka on sisäpolitiikkaa, josta tulee keskustella säännöllisesti eduskunnan suuressa salissa. Hallitus tuleekin antamaan eurooppapoliittisen selonteon EU-puheenjohtajakauden jälkeen. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi muistuttaa asiasta, joka unohtuu aika ajoin. Kiistanalaisten asioitten kohdalla kuulee usein sanottavan: ”Siellä jossakin Euroopan unionissa tehtiin sellainen ja sellainen päätös.” Vaikeuksien hetkillä sanotaan, että EU:n pitäisi toimia nopeasti. Tällä tavalla puhuville haluan muistuttaa, että he puhuvat itsestään. EU ei ole siellä jossain, EU on täällä. EU eivät ole ne siellä, EU olemme me. Tämä hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on aktiivinen vaikuttaja. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-26T14:04:00,2019-06-26T14:15:00,Hyväksytty,1.1 2019_23_5,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Käydään keskusteluun. Myönnän minuutin mittaisia puheenvuoroja. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Ensimmäinen puheenvuoro, suuren valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_6,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomi EU-puheenjohtajamaana korostaa EU:n luonnetta arvoyhteisönä. Me usein ajattelemme EU:ta ensisijaisesti markkina-alueena, mutta on hyvä pitää mielessä, että lähtökohdaltaan EU on todellakin ensisijaisesti arvoyhteisö, joka pyrkii turvaamaan rauhan, oikeusval-tioperiaatteen, ihmisoikeudet, vapaan lehdistön ja muut demokraattisen yhteiskunnan peruspilarit ja elinkelpoisen ympäristön. Tänä päivänä maailmanrauhan tulevaisuuden kannalta ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi keskeisimpiä tehtäviä. Toivotan onnea ja menestystä Suomen hallitukselle työssä EU:n ilmastotavoitteiden tiukentamisessa ja siinä, että EU on hiilineutraali vuonna 2050 ja myöskin 2030 ilmastotavoitetta tiukennetaan. Erinomainen asia on myös, että Suomi korostaa oikeusvaltioperiaatetta ja sitä, että EU:n jäsenmaiden saadakseen EU-rahoitusta pitää toimia sen mukaisesti, mitä EU:n hakijamailta on vaadittu oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-06-26T14:15:15,2019-06-26T14:16:39,Hyväksytty,1.1 2019_23_7,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ohjelma kyllä sillä tavalla jatkaa Suomen EU-politiikan tuttua linjaa, että oikeastaan mitään linjaa ei olekaan. Suomen EU-politiikka on aina ennenkin ollut naiivia ja edunvalvontaa vailla, ja tässä ohjelmassa on nyt tiputettu pois se vähäkin järki ja selkäranka, mitä siihen löydettiin parlamentaarisessa yhteistyössä viime kaudella. Sieltä on kaikki edunvalvonnalliset asiat siivottu marginaaliin. Tämä ilmastopolitiikka, joka tähän on ajettu ykkösaiheeksi, ei millään tavalla palvele Suomen kansallista intressiä. Olisi pitänyt nostaa esille aivan muita asioita. Puhutaan vaikka liikenneyhteyksistä Euroopassa ja muista asioista, mitkä liittyvät talouskasvuun, joka on viime aikoina Euroopassa kääntynyt alakanttiin. Me emme voi euroalueessa pärjätä paremmin kuin Saksa. Sen takia talouden pitäisi kasvaa Euroopassa. Tässä on nostettu esille arvoja, mutta ei ole nostettu esille oikeita arvoja eli sitä, että Euroopassa on monta hienoa kulttuuria ja kansallisvaltioita, joita ei pidä tuhota monikulttuurisuudella ja globalismilla. Sen pitäisi olla enneminkin meillä johtotähtenä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-06-26T14:16:39,2019-06-26T14:17:45,Hyväksytty,1.1 2019_23_8,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten täällä on sanottu, EU on arvoyhteisö, demokratian oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistäjä ja puolestapuhuja. Näitä unionin perustavanlaatuisia arvoja tulee suojella etenkin tässä ajassa, jossa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen perusarvojen kyseenalaistaminen on hyvin nähtävissä niin joissain Euroopan unionin maissa kuin laajemminkin globaalisti katsoen. Nämä Suomen puheenjohtajuuskauden teemat liittyen EU:n globaaliin ilmastojohtajuuteen — kuten pääministeri Rinne totesi, Euroopan unioni on maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein vähähiilinen yhteisö — ovat tärkeitä ja tulevaisuutta rakentavia niin Suomelle kuin koko Euroopalle. Perussuomalaisilta kysyn: Suomen EU-puheenjohtajuuskauden onnistuminen on tärkeä isänmaallinen ponnistus, ja me onnistumme siinä vain, jos me olemme yhtenäisiä, vai näettekö te tämän jotenkin eri tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-06-26T14:17:45,2019-06-26T14:18:51,Hyväksytty,1.1 2019_23_9,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tärkeä asia. Täytyy aloittaa valitettavasti pienellä moitteella siitä, että eduskunta sai käsiteltäväkseen ja tutustuttavakseen tämän ohjelman vasta alle kaksi tuntia sitten. Me monesti Suomessa ihmettelemme sitä, miksi EU-keskustelu on vaimeaa, ja tässä on taas yksi osoitus siitä. Toivon hallitukselta jatkossa parempaa otetta ja eduskunnan huomioimista paremmin. Mutta itse asiakirjaan. Täytyy todeta, että kun kokoomus on Suomen Eurooppa-myönteisin puolue, niin ilokseni huomasin, että tämä ohjelma on erittäin Eurooppa-myönteinen. Niin sen kuuluu ollakin, koska Suomi ja suomalaiset hyötyvät eniten siitä, että Euroopan unioni on yhtenäinen ja vahva. Nyt Suomen puheenjohtajuuskausi osuu aikaan, jossa on uusi parlamentti, valitaan uusi komissio, tehdään Euroopalle ohjelma. Se on juuri se vaikuttamisen paikka, ja hallituksen pitää olla päättäväinen. Haluaisin kysyä, mitkä ovat ne prioriteetit. Mitä hallitus näistä hyvistä asioista haluaa muistiin jäävän? Mitä hallitus aikoo todella näistä saada aikaan? Tässä on ohjelmaa nyt vaikka koko nelivuotiskaudelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-26T14:18:51,2019-06-26T14:20:05,Hyväksytty,1.1 2019_23_10,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia pääministerille hyvästä esittelystä. Nämä EU:n juuri hyväksytyt viiden vuoden strategiset ohjelmatavoitteet vastaavat erittäin hyvin tätä Suomen puheenjohtajuusohjelmaa. Nyt Suomelta odotetaan hyvää toimeenpanoa tälle viiden vuoden strategiselle ohjelmalle. Nostaisin viisi keskeistä kokonaisuutta tuosta ohjelmasta: Ensinnäkin kasvu ja kasvussa tuotekehitys ja innovaatiot. Sitten sisämarkkinoiden kehittäminen, erityisesti digitaalisen sisämarkkinan kehittäminen sekä kauppapolitiikka. Turvallisuudessa sisäisen turvallisuuden maahanmuuttokriisin ratkaiseminen loppuun saakka sekä terrorismin torjunta. Puolustusyhteistyössä korostaisin sitä, että Suomi on tehnyt siinä erittäin hyvää työtä ja ollut Ranskan kanssa hyvässä yhteistyössä. Toivoisin, että hyvä yhteistyö Ranskan kanssa tässä jatkuu. Ilmastonmuutoksessa viime vuonna sovittu kahdeksan eduskuntapuolueen ohjelma [Puhemies koputtaa] antaa erittäin hyvät eväät myöskin EU:ssa viedä tätä tärkeää asiaa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2019-06-26T14:20:09,2019-06-26T14:21:21,Hyväksytty,1.1 2019_23_11,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ilo huomata, että ilmastonmuutoksen kysymykset ovat vahvasti esillä, ja samoin on tärkeää, että Suomi tuo esiin luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömällä tahdilla, ja siihen IPBES-paneelin mukaan vaikuttavat monet ihmisen aiheuttamat toimet. Kuivuus ja vesistöongelmat lisääntyvät, hakkuut ovat liiallisia tietyillä alueilla, ja sen lisäksi kaivostoiminta ja louhinta köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta. On erittäin tärkeää, että panostamme vahvasti kiertotalouteen. Toiseksi haluaisin tuoda esiin osaamisen ja koulutuksen ja tutkimustoiminnan, johon myöskin EU:n ulkopuolella on vahvasti satsattu. Näiden toivon ja uskon näkyvän vahvasti meidän EU-painopistealueissa. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-06-26T14:21:21,2019-06-26T14:22:18,Hyväksytty,1.1 2019_23_12,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Lähellä olevat asiat pitää ratkaista lähellä, toisaalta rajat ylittäviin ongelmiin tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja. Yksi tällainen rajat ylittävä ongelma ovat veroparatiisit, laillinen ja laiton veronkierto. Se on syöpä, joka syö hyvinvointivaltioiden pohjaa. Jopa EU:n sisällä nähdään verokilpailua kohti pohjaa, veroparatiisien piirteitä. EU:n pitää olla vahva toimija veroparatiisitaloutta vastaan, ja Suomen pitää olla tässä toiminnassa eturivissä. Arvoisa rouva puhemies! Ilmastonmuutos on eittämättä toinen erittäin suuri rajat ylittävä kysymys. EU:n pitää olla ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä edelläkävijä, jotta ilmaston lämpeneminen ei ylitä puoltatoista astetta. Tarvitaan siis EU-mailta rohkeita toimia, ja tässä Suomen pitää olla vahva toimija. Rinteen hallitusohjelma ja tämä EU:n puheenjohtajuusohjelma antavat tähän hyvät mahdollisuudet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-26T14:22:18,2019-06-26T14:23:27,Hyväksytty,1.1 2019_23_13,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella puolueella on omat korostuksensa siinä, minkälaista EU:ta tavoitellaan, ja se näkyy varmaan tämän päivän keskustelussakin. Tässä ohjelmassa kiinnitin huomiota muun muassa yhteen lauseeseen — minäkin sain sen ohjelman vasta kello 12:n jälkeen, ja se on 17-sivuinen ohjelma, niin että suokaa anteeksi, jos me emme ole ehtineet tutustua ihan kaikkeen vielä. Joka tapauksessa siinä yhdessä lauseessa lukee, että ”Suomi vie puheenjohtajana eteenpäin yhteisen talletussuojan teknisiä keskusteluita” — teknisiä keskusteluita — ja haluaisin tietää, mitä tämä mahdollisesti tarkoittaa. Tiedämme, että pankkisektorin riskien jakamisen ennakkoehtona täytyy olla riittävä riskien vähentäminen ja elinkelvottomien pankkien alasajamiset ja yhdistämiset olisi ensin hoidettava, muuten on suuri riski, että asiansa hyvin hoitaneet pohjoismaiset pankit joutuvat maksamaan asiansa huonosti hoitaneiden [Puhemies koputtaa] Etelä-Euroopan pankkien alasajon myötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-26T14:23:31,2019-06-26T14:24:37,Hyväksytty,1.1 2019_23_14,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Ärade talman! Prioriteringen är att stärka de gemensamma värdena och rättsstatsprincipen, så börjar ordförandeprogrammet. Det är en mycket viktig politisk signal i tider då vi sett att dessa värderingar har varit och är hotade i flera EU-länder. Därför är jag mycket glad att detta är en hörnsten i vårt ordförandeprogram. EU är en union av värderingar som ska respektera demokratin, mänskliga rättigheter och rättsstaten. EU får inte av medlemsländer behandlas som en bankautomat, pengar och respekt för rättsstaten måste gå hand i hand. EU har inte så många formella verktyg att faktiskt se till att dessa rättsstatsprinciper efterlevs i praktiken. Här har enskilda medlemsländer en ännu starkare möjlighet att ta en starkare roll, och därför vill jag fråga statsminister Rinne och EU-minister Tuppurainen hur ni ser på möjligheten att använda ordförandeskapet för att också få enskilda länder att göra ännu mer bilateralt för att säkerställa rättsstatsprincipen gentemot de länder där dessa värden och principer är hotade.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-06-26T14:24:40,2019-06-26T14:25:41,Tarkistettu,1.1 2019_23_15,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kello käy, ja kohta viisari heilahtaa ja Suomi astuu EU:n puheenjohtajamaaksi poikkeuksellisen tärkeällä historiallisella hetkellä tilanteessa, joka on EU:lle institutionaalinen taitekohta ja tarjoaa Suomelle poikkeuksellisen mahdollisuuden johtajuuteen ja tilaisuuden tuoda meidän näkemyksiämme ja arvojamme tähän eurooppalaiseen keskusteluun. Kun me tähän keskusteluun käymme sekä täällä kotimaassa että eurooppalaisilla aree-noilla, niin me käymme siihen hyvin valmistautuneina. Me emme ole ravistaneet tätäkään ohjelmaa, hyvät edustajat, mistään hihasta, vaan tätä on valmisteltu huolella — kiitos edellisen pääministerin Sipilän — kaikkien puolueiden yhteistyössä edellisen eduskunnan aikana, ja sen pohjalta laaditussa yhdeksän puolueen paperissa ovat kaikki ne asiat, joista on poimittu ainekset tämän uuden pääministeri Rinteen hallituksen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan. Tämä on hyvä pohja, jolle voimme rakentaa Suomen vaikuttavuutta EU:n toiminnassa. Me aiomme olla Euroopan unionin eturivissä ja sitä kautta toteuttaa sitä hallitusohjelman tahtotilaa, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla. Mitkä ovat ne painopisteet, kysyitte, edustaja Orpo. Ne painopisteet on selkeästi kuvattu tämän ohjelman johdannossa. Me tulemme ensinnäkin korostamaan oikeusvaltioperiaatetta, ja kiitän edustajia, että olette, useammat teistä, tätä pitäneet esillä. Me tulemme korostamaan EU:n kilpailukykyä yhdessä sosiaalisen ulottuvuuden kanssa. Me tulemme ottamaan vahvasti kantaa EU:n ilmastopoliittiseen johtajuuteen, ja me tulemme huolehtimaan kansalaisten kokonaisturvallisuudesta — asia, josta edustaja Sipilä täällä puhui. Miten me käytännössä teemme nämä painopisteet eläviksi ja tavoitteiksi, jotka sitten toteutuvat? Ensinnäkin oikeusvaltioperiaate on aivan oleellinen osa koko eurooppalaista yhteistyötä, EU:n toimintakykyä ja instituutioita. Mutta se ei ole vain jotain, joka on tuolla jossain, vaan me voimme konkreettisesti edistää tätä tavoitetta, edustaja Löfström. Ensinnäkin on olemassa EU:n perussopimuksessa kuvattu artikla 7, ja sen mukaisia menettelyitä me tulemme noudattamaan Puolan kanssa ja mahdollisesti myös Unkarin kanssa. Toiseksi me tulemme rahoituskehysten yhteyteen rakentamaan oikeusvaltiomekanismin, ja kolmanneksi me tulemme kehittämään EU:n oikeusvaltiodialogia, joka on vuosittainen, positiivinen, myönteisessä sävyssä käytävä keskustelu oikeusvaltioperiaatteesta. Sosiaalista ulottuvuutta tulemme myöskin korostamaan, koska on hyvä sanoa kansalaisille, että EU ei ole vain sisämarkkinaprojekti. EU:ssa ei ole kysymys vain talouden kilpailukyvystä vaan myös työpaikoista ja paremmasta sosiaalisesta turvallisuudesta. Ja ilmastopolitiikka: olimme kaikki varmasti pettyneitä, että päämiehet eivät vielä juhannuksen alla kyenneet sopimaan pitkän aikavälin ilmastostrategiasta, hiilineutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä, mutta meidän puheenjohtajakautemme aikana se tullaan toivottavasti tekemään. Lopuksi kansalaisten turvallisuus. Siitähän tässä on Suomellekin kysymys. Sen vuoksi me Euroopan unioniin liityimme. EU on turvallisuusyhteisö, ja sen on oltava sitä kokonaisvaltaisesti niin, että kansalaiset kokevat sen arjessaan, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-06-26T14:26:48,2019-06-26T14:30:09,Hyväksytty,1.1 2019_23_16,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eurooppa ei ole synonyymi EU:lle. Eurooppa on maanosa, ja se koostuu kansakunnista, useista kansakunnista. EU on hallintojärjestelmä. Myös puheenjohtaja Orpo voisi tämän sisäistää. EU ei edusta enää valitettavasti Eurooppaa, vaan EU edustaa vain itseään. Se edustaa eliitin harvainvaltaa, ja se edustaa korporatismia. Mitä me tarvitsemme? Me tarvitsemme enemmän itsenäisiä kansallisvaltioita. Me tarvitsemme näiden jäsenvaltioiden itsenäisyyttä. Suomen oma kansallisvaltio on paras tapa myös Suomessa suojella suomalaista elämäntapaa, turvallisuutta ja arvoja. Meidän on syytä puolustaa näitä suomalaisia kristillisiä arvoja, näitä valistusajan muutoksessa syntyneitä länsimaisia arvoja. Kansainvälisyys on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa, mutta täytyy muistaa, että EU:ssa on paljon ongelmia. [Puhemies koputtaa] Tämän ohjelman ongelma on se, että tämä ei tunnusta ja löydä [Puhemies: Aika!] näitä EU:n ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-26T14:30:11,2019-06-26T14:31:26,Hyväksytty,1.1 2019_23_17,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä näkyy suuri ero siinä, miten suhtaudumme Suomessa Euroopan unioniin. Meidän pitää nähdä ja tunnustaa, edustaja Tavio, että Suomen itsenäisyys, jos ajatellaan turvallisuudenkin näkökulmasta, on tuskin koskaan ollut niin vahvaa kuin tänä päivänä Euroopan unionin jäsenenä. Euroopan unioni tuo meille turvaa, se tuo meille vaurautta, kasvua [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] ja pohjaa tulevaisuuden menestykselle. Siksi meidän pitää tehdä töitä ja hallituksen pitää tehdä töitä, jotta Euroopan unioni menee eteenpäin tässä taitekohdassa. Pitää tehdä tiukasti töitä, koska Euroopan unioni on se taso, edustaja Tavio, jolla pystytään yhdessä ratkomaan globaaleja ongelmia — ilmastonmuutosta, maahanmuuttoa, Afrikan kysymystä — tai vaikkapa kannustaa Euroopan unionia toimimaan ratkaisijana Yhdysvaltojen ja Iranin tulenarassa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-26T14:31:26,2019-06-26T14:32:27,Hyväksytty,1.1 2019_23_18,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Vastauspuheenvuoro, pääministeri Rinne, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_19,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa siitä, että silloin aikanaan, kun Euroopan unionia lähdettiin rakentamaan, sehän lähti hiili- ja teräsyhteistyöstä kahden maailmansodan jälkeen, ja tavoitteena on ollut — niin kuin on toteutunut — se, että Euroopassa on rauha ja vakaus. Tämä on ollut aivan keskeinen tavoite silloin tälle yhteistyölle — haluttiin poistaa talouteen liittyviä riskitekijöitä, joilla synnytetään sotia, synnytetään epävakautta — ja siinä Euroopan unioni on onnistunut. Sitten kannattaa muistaa, että Euroopan unionin rakenteet ovat yhteistyön rakenteita. Se on itsenäisten kansallisvaltioiden sinne luovuttamaa päätösvaltaa niissä asioissa, ja itsenäiset kansallisvaltiot sitä päätösvaltaa ovat halunneet luovuttaa. EU ei ole mikään möhkäle, joka ulkoapäin kaappaa valtaa, vaan EU on itsenäisten valtioitten yhteistä toimintaa ja yhteisten asioitten eteenpäinviemistä, ja siinä se on monessa suhteessa onnistunut äärettömän hyvin. Niin kuin täällä on tullut todettua, kritiikkiäkin voi esittää joissakin asioissa, ja Suomen tarkoituksena ei ole rikkoa lisää, vaan korjata niitä asioita, jotka ovat rikki, ja pitää yllä niitä, jotka ovat ehjiä ja vievät asioita eteenpäin. Tätä ei saa unohtaa tässä keskustelussa. Kysymys ei ole siis siitä, että joku on kaapannut suomalaisilta tai muilta Euroopan unionin jäsenvaltioilta valtaa, vaan se on tapahtunut ihan vapaaehtoisesti jäseneksi liittymällä ja antamalla tätä vallankäyttöä sinne yhteisissä asioissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-26T14:32:28,2019-06-26T14:33:57,Hyväksytty,1.1 2019_23_20,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen EU-puheenjohtajuus osuu todella merkittävään saumaan. Työn alla on EU:n budjetti ja EU:n tärkeiden virkojen nimitysruletti ja brexit. Uuden siirtolaiskriisin uhka on jatkuva. Myös muun muassa Iranin kriisi lisää paineita, sekä kauppasodan uhka on todellinen. Ilmastopoliittisen tavoitteen rinnalle olisi voitu kyllä nostaa esille muitakin asioita. Miten esimerkiksi aiotaan toimia, jotta vuoden 2015 kaltainen pakolaisaalto ei toteudu, uusiudu Euroopassa, sen enempää myöskään Suomessa? Hallitus on omissa ohjelmissaan lähinnä sitoutunut lisäämään laillisia maahanmuuttoreittejä. Miten reagoida myös EU-alueen voimakkaasti laskevaan syntyvyyteen? Tämäkin asia jää huomioimatta. Syntyvyyshän laskee niin kovaa vauhtia, [Puhemies koputtaa] että nykykehityksellä esimerkiksi Suomessa ei pian syntyisi parinkymmenen vuoden päästä lapsia juurikaan. Nämä asiat on tärkeää [Puhemies: Aika!] ottaa huomioon, mikäli haluamme säilyttää kansallisen valtion perinnön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-06-26T14:33:58,2019-06-26T14:35:19,Hyväksytty,1.1 2019_23_21,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Pyydän, että pysytään aikataulussa, minuutin mittaiset puheenvuorot edustajilla. — Pääministeri Rinne, minuutti, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_22,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Niikko nosti tärkeän asian, ilmastonmuutoksen, ja sen rinnalla myöskin maahanmuuttoriskien kasvun. Elikkä meillähän on semmoinen tilanne, että Afrikassa, jos väestöennusteet toteutuvat, on 2040—2050-luvulla 1,25 miljardia ihmistä lisää ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ja näitten ihmisten elämäntilanne käyvät sietämättömiksi, jos eivät mahdottomiksi. Se tarkoittaa sitä, että jos ei mitään tehdä, erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden arvioitten mukaan satoja miljoonia ihmisiä saattaa lähteä liikkeelle sieltä. Sen takia, ja nimenomaan sen takia, Afrikan unionin yhteistyö Euroopan unionin kanssa on äärimmäisen tärkeä kokonaisuus. Tätä kautta voidaan vaikuttaa siihen, että Afrikan unionin kehittyminen, Afrikan unionin jäsenmaiden kehittyminen ja ihmisten elämä kulkevat oikeaan suuntaan, ja sitä varten nimenomaan Suomi on omaksi painopistealueekseen halunnut tämän Afrikka-kysymyksen nostaa esille. Meillä on yhteinen tavoite siinä, että ihmiset voivat elää siellä, missä ovat syntyneet, laadukasta, kestävää elämää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-26T14:35:22,2019-06-26T14:36:25,Hyväksytty,1.1 2019_23_23,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että tämä parlamentarismin periaate säilyy EU-päätöksenteossa Suomen osalta, ja sen takia on hyvä, että tämä kaikkien puolueiden yhdessä tekemä paperi on ollut pohjana myöskin hallituksen ratkaisuille. Se on hyvä lähtökohta. Ja aivan kuten edustaja Orpo täällä sanoi, näitä isoja kysymyksiä koskien kansallista turvallisuutta, maahanmuuttoa, ilmastonmuutosta ja myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja takaamista ei pystytä ratkaisemaan kuin eurooppalaisella tasolla. On erittäin hyvä, että hallitus on näissä asioissa kunnianhimoinen, ja tähän linjaan on helppo yhtyä. Mutta toki on niin, että EU-puheenjohtajamaana meidän pitäisi saada eteenpäin myös niitä asioita, jotka ovat nimenomaan Suomen intressien mukaisia, ja sen takia ihmettelen kyllä sitä, että tästä puolustusyhteistyöstä, johon myöskin edustaja Sipilä viittasi, tätä Lissabonin sopimuksen tulkintaa ja sitä, miten tämä artikla 42.7 mielletään, ja puolustusyhteistyön kehittämisen viemisestä vahvemmin eteenpäin ei tässä ohjelmassa ole riittävästi mainittu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-06-26T14:36:26,2019-06-26T14:37:36,Hyväksytty,1.1 2019_23_24,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin perussuomalaiset väittävät, tässä ohjelmassa aika tasapainoisesti on haettu niitä politiikkatoimia, joilla kansallisvaltiot — osa on monikansallisia, osa yhden kansan valtiota — yhdessä toimien saavat enemmän aikaan ja paljon nopeammin ja tehokkaammin aikaan kuin yksin ponnistelemalla. Ja tämä on koko se EU:n ydin. Otetaan esimerkki ensimmäisestä Suomen puheenjohtajakaudesta: Suomi oli rakentamassa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ohjelmaa, niin sanottua Tampereen ohjelmaa. Uudelle politiikkalohkolle EU:n yhteistyössä haettiin suuntaviivat, sille tehtiin konkreettisia toimia, pienempiä ja isompia, joita sitten lähdettiin yhdessä toteuttamaan, ja on pystytty paljon paremmin turvaamaan vaikkapa sisäistä turvallisuutta sen avulla. Nyt varmasti tässä turvallisuus- ja puolustusyhteistyön osalla olisi aika tehdä vähän samantyyppinen ohjelma, johonka koottaisiin niitä konkreettisia tehtäviä, niin että ei puhuta liikaa metatasolla ja strategisella tasolla vaan lähdetään yhdessä tekemään ja parantamaan sitä eurooppalaisten yhteistä ja jokaisen omaa turvallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-26T14:37:36,2019-06-26T14:38:51,Hyväksytty,1.1 2019_23_25,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin lähtökohtaisesti ohjelma on aivan hyvä, ja sillä varmaan se puoli vuotta EU:ta pystytään hyvinkin ohjaamaan. Mutta työlista on pitkä, mikä Suomellekin eteen tulee Romaniankin jälkeen. Sieltä löytyy vahvasti EU:n järjestäytyminen EU-vaalien jälkeen ja monivuotinen rahoituskehys, ja toivottavasti brexit, mikä tähän syksyyn kanssa osuu, ei vie kaikkea aikaa meiltä, että pääsemme niihin tavoitteisiin, mitä nyt on asetettu. Hyvin moni asia linkkiytyy myös ilmastokysymykseen. Muun muassa kestävän rahoituksen taksonomia tulee sieltä esille ja yhtä lailla meidän ilmasto- ja metsäpolitiikka. Pieni huolenaihe itselläni on, kuinka me sitten oman maamme etuja tai omia näkökulmia voimme viedä sinne mukaan, muun muassa maataloustukien osuuden tässä rahoituksessa, maaseudun rahoituksen, mutta yhtä kaikki Suomen omat tavoitteet. Eli pitää olla sensitiivinen puheenjohtajana mutta kuitenkin pitää omista eduista huolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-06-26T14:38:53,2019-06-26T14:39:59,Hyväksytty,1.1 2019_23_26,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n kehittämisestä on tärkeää käydä keskustelua. Suomelle on perinteisesti ollut tärkeää pitää kiinni yksimielisyysperiaatteen toteutumisesta EU:n päätöksenteossa erityisesti veropolitiikan saralla. Nyt hallitus on kuitenkin linjannut muun muassa E-jatkokirjeessä, että Suomi suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen selvittää energiaverotuksen ongelmakohtia sekä ratkaisuja liikenteen polttoaineverotuksen osalta ja on valmis pohtimaan määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista. Siirtyminen määräenemmistöpäätöksentekoon veropolitiikan saralla saattaisi kuitenkin rajoittaa kansallista budjettivaltaa. Kysyisinkin arvoisalta pääministeriltä: miten näette kansallisen budjettivallan rajoittamisen tätä kautta olevan sopusoinnussa Suomen perustuslain kanssa, jossa kuitenkin korostetaan budjettivallan säilyttämistä kansallisissa käsissä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-06-26T14:40:03,2019-06-26T14:41:05,Hyväksytty,1.1 2019_23_27,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien puolustaminen sekä erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on tietenkin osa sitä arvopohjaa, jonka perusteella EU on luotu ja joka näkyy meidän ohjelmassa. Nyt Pride-viikolla onkin hyvä nostaa esiin sukupuolten moninaisuus yhtenä tasa-arvon edistämisen osana naisten ja miesten tasa-arvon edistämisen lisäksi. Ääriliikkeiden aktiivisuus EU:ssa on nostanut esteitä tasa-arvon edistämiseksi. Muun muassa ei ole pystytty hyväksymään Istanbulin sopimusta, joka on ohjelma nimenomaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn toteuttamiseksi. Kuitenkin naisiin kohdistuva väkivalta on yksi sisäisen turvallisuuden ja naisten aseman vakava haaste ja ihmisoikeusongelma. Olisiko aika pohtia nyt politiikan toimenpiteitä, millä tavalla tätä työtä voisi jatkaa tässä ilmapiirissä, esimerkiksi tekemällä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista direktiiviä [Puhemies koputtaa] tai sitten vahvistamalla ihmiskauppadirektiiviä nimenomaan seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-06-26T14:41:09,2019-06-26T14:42:16,Hyväksytty,1.1 2019_23_28,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeiseen keskusteluun on pakko muistuttaa siitä, kuka tai ketkä hyväksyivät Kreikka-kolmostukipaketin tai ketkä hyväksyivät Suomen osallistumisen EU:n sotateollisen kompleksin rakentamiseen kaikissa vaiheissa. Kyllä se on perussuomalaisten ryhmä ollut ja täysin kritiikittä. [Paavo Arhinmäki: Aikamoista liittovaltiotoimintaa!] Mutta mitä tähän EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan tulee, niin siinä on paljon hyvää: vahvat painotukset ihmisoikeuskysymyksissä ja oikeusvaltioperiaatteissa sekä ilmastostrategiassa ja tavoitteissa, ja myös arktinen alue nostetaan aivan oikein esille. Mutta on tässä paljon kysymyksiäkin. Samalla kun vannotaan EU:n yhtenäisyyden varaan, on sen säilyttämisessä hyvin paljon tekemistä. EU on hyvin epäyhtenäinen talouskysymyksissä, ilmastotavoitteissa, pakolaispolitiikassa ja EU:n toimivallan suhteen. Talouskurisopimus, maakohtaisten tukipakettien ehdot ja komissiosta tuleva painostus voivat johtaa kohdemaassa tuloerojen kasvuun ja sosiaaliseen vajoamiseen. Valitettavasti se on jo nähty esimerkiksi Kreikassa. [Puhemies koputtaa] Ja tämä siitä huolimatta, että EU:n tavoitteeksi on asetettu aivan jotain muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2019-06-26T14:42:16,2019-06-26T14:43:28,Hyväksytty,1.1 2019_23_29,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää pääministeriä siitä arvokkaasta puheenvuorosta, jonka hän käytti tässä keskustelussa muistuttaen meitä siitä, miten tämän rikkinäisen maanosan keskellä syntyi historiallinen rauhanprojekti ja arvoyhteisö. Se on hyvä tässä hetkessä myös muistaa. Ehkä se, minkä tämä ohjelma kaikista vahvimmin tiedostaa, on se, että arvojohtajaksi päästään ainoastaan esimerkkiä näyttämällä, ja sen takia on tärkeää, kuten suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi tässä hyvin totesi, että EU tekee aikaisempaa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja tiukentaa niitä omia päästötavoitteitaan. Ja tämä pitää saada aikaan Suomen puheenjohtajakaudella. Täällä opposition suunnasta kritisoitiin tätä ilmastopoliittista painotusta sen järkevyyden tai selkärankaisuuden kautta, mutta nimenomaan arktisena maana, alueella, jolla ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muualla, ilmastopolitiikan painottaminen on selkärankaista ja järkevää, sillä työ ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on paitsi arvojohtajuutta myös työtä isänmaan tulevaisuuden puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-06-26T14:43:28,2019-06-26T14:44:31,Hyväksytty,1.1 2019_23_30,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen sitä, miten vaatimattomaksi ohjelmassa jää maatalous, vaikka sen osuus on kolmannes EU:n budjetista. Pääministeri Rinne ei maininnut sitä lainkaan, ja maatalousministeri ei jäänyt edes tänne paikalle. Suomen puheenjohtajakaudella neuvotellaan rahoituskehyksestä, jossa maataloustukia ollaan leikkaamassa jopa 420 miljoonaa euroa seitsemän vuoden aikana, mikä vastaa noin yhden vuoden Suomen koko maataloustuotantoa. Pyydänkin pääministeriä kertomaan, miten suomalaista ruokaa ja elintarviketuotantoa ja sen huoltovarmuutta aiotaan puolustaa nyt puheenjohtajakaudella. Eikö juuri tämä kysymys pitäisi nostaa kärkitavoitteeksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-06-26T14:44:35,2019-06-26T14:45:26,Hyväksytty,1.1 2019_23_31,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juurikin tämä biotalous puhuttaessa ilmastonmuutoksesta niin maatalouden suhteen kuin metsätalouden suhteen on niitä meidän vahvuuksiamme, joita meidän pitää tällä EU-puheenjohtajuuskaudella hyödyntää. Koska meillä on sitä osaamista, niin meidän pitäisi tuoda sitä konkretiaa myöskin tähän meidän puheenjohtajuuskauteemme, ja toivoisin, että sitä konkretiaa tuotaisiin jopa meidän kokousedustajillemme viemällä heitä metsiin, viemällä heitä maatiloille katsomaan, kuinka hiilineutraali maatalous toimii, ja niin edelleen. Tämän olennainen osa on luonnollisesti se, että meillä on maatalouspolitiikka kunnossa ja että me hyödynnämme tämän EU-puheenjohtajuuskauden, otamme sen johtajuuden myös tässä, kun puhutaan rahoituskehyksestä, puhutaan EU:n maataloustukiratkaisuista. Tämä on minusta äärimmäisen tärkeä asia. Ja toisekseen meillä on myös kiertotaloudessa hyvin vahvaa osaamista tässä maassa, ja tämän edelläkävijyyden suhteen meidän pitää hyödyntää myöskin tämä EU-puheenjohtajuuskautemme. Kysyisinkin pääministeriltä: kuinka tätä konkretiaa aiotaan tuoda meidän puheenjohtajuuskaudellamme esiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-06-26T14:45:30,2019-06-26T14:46:33,Hyväksytty,1.1 2019_23_32,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perinteisesti olemme tässä salissa laajalla pohjalla rakentaneet yhtenäistä Eurooppaa Suomen kaupan ja turvallisuuden hyväksi. Nyt tämän päivän puheiden perusteilla täällä yksi ryhmä laidassa kyseenalaistaa, että EU edes edustaisi Eurooppaa ja että siitä olisi hyötyä yhtenäisyyttä lisäävänä tekijänä. Fakta on kuitenkin se, että eristäytyvä Suomi jää yksin ja näivettyy. Sellainen Suomi oli vaaran vuosina. Toivottavasti niitä ei enää koskaan tule. Siksi on tärkeää keskustella myös tässä salissa yhdessä, luoda linjaa ja vaalia myös sitä tapaa, että Suomessa haetaan EU-politiikkaan yhtenäisesti kantoja eduskunnalta suuren valiokunnan kautta. Tähän tuli nyt ehkä särö, kun levisi epäilys, että pääministeri ylitti valtuutensa tai ainakin siirtyi sooloiluun kerrottuaan omaksi suosikikseen komission puheenjohtajavalinnassa sosialistiryhmän Frans Timmermansin kertomatta tästä suurelle valiokunnalle mitään. Arvoisa pääministeri, miksi ette kertonut suuren valiokunnan valmistelevassa kokouksessa tästä, [Puhemies koputtaa] ja onko hallituksen sisällä keskusteltu selväksi, että Suomi puheillaan tukee sosialistien ehdokasta eikä esimerkiksi [Puhemies: Aika!] liberaaliryhmän ehdokasta tai kansanpuolueen ehdokasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-26T14:46:37,2019-06-26T14:47:47,Hyväksytty,1.1 2019_23_33,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on tehnyt paljon köyhyyden poistamiseksi laajasti Euroopassa. Olemme toteuttaneet Agenda 2030 -ohjelmaa muun muassa nostamalla Suomessa takuueläkettä moneen otteeseen. Onko tietoa siitä, miten muualla Euroopassa tätä köyhyyden poistamista on noudatettu? Ottaisin kantaa tähän väkivaltaan, erityisesti naisiin kohdistuvaan, minkä, edustaja Biaudet, nostitte esille. Suomi voisi olla edelläkävijä tyttöjen silpomisen kieltämisessä maailmanlaajuisesti ottamalla tämän asian esille esimerkiksi puheenjohtajakaudella. Meillähän on juuri tullut eduskuntaan kansalaisaloite, joka käsitellään. Miten näette, että Eurooppa ja Afrikan unioni voisivat tehdä keskenään yhteistyötä tässä asiassa? Mielestäni tämä on sellainen asia, mikä pitäisi nostaa teemana ykköseksi ja mitä pitäisi pitää myös keskusteluissa yllä. Voisiko Suomi puheenjohtajamaana ottaa tämän esille? Se ei maksaisi juuri mitään. Sen sijaan ilmastonmuutoksen torjuminen on kuitenkin aika kallis liike. [Puhemies koputtaa] Tämän tyttöihin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy olisi tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-26T14:47:51,2019-06-26T14:48:58,Hyväksytty,1.1 2019_23_34,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Nyt annan vastauspuheenvuorot ministereille Rinne, Tuppurainen ja Ohisalo. — Pääministeri Rinne, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_35,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Immonen, erittäin arvokas ja tärkeä kysymys liittyen tähän päätöksentekojärjestelmään EU:ssa ylipäätään. Lähtökohtahan Suomella on ollut se, että pienenä maana meidän kannattaa kannattaa yksimielisiä päätöksiä mahdollisimman pitkälle, mutta sitten on tiettyjä osakokonaisuuksia, joissa asioissa pitää vain päästä eteenpäin, ja se edellyttää ehkä sitä, että mietitään määräenemmistösääntöjen käyttöön ottamista. Ulkopolitiikassa on ollut aika pitkällä tämmöinen ajattelutapa, että siellä on osa-alueita, joissa voitaisiin edetä tähän suuntaan. No, nyt tässä EU-puheenjohtajuusohjelmassa todetaan, että energiaverotuksen suhteen näihin asioihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti. Niitä pitää käydä läpi, keskustella, hakea ratkaisuja. Takaan teille, edustaja Immonen, että selonteon, joka tullaan antamaan eduskunnalle Eurooppa-politiikasta tämän EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen, yhteydessä te pääsette täällä keskustelemaan tästä asiasta, näitten enemmistö- ja yksimielisyyssääntöjenkin roolista tulevaisuudessa. Sitten haluan todeta edustaja Mykkäselle, että hallituksen pääministeri on se henkilö, joka neuvottelee näistä EU-instituutioiden keskeisistä paikoista. Minun tehtäväni on hakea sieltä Suomelle mahdollisimman parasta ratkaisua. Ja kun puhutaan komission puheenjohtajasta, kysymys on henkilöstä, jonka tehtävä on sitä komissiota johtaa tavalla, joka ottaa myöskin Suomen näkökulmat huomioon tässä kokonaisuudessa, niin että Suomen komissaariehdokkaalle tulee mahdollisimman vahva salkku, mahdollisimman kova salkku, ja että suomalaisista erinomaisista kandidaateista EKP:n johtoon voisi tulla jompikumpi valituksi tässä prosessissa. Nämä ovat niitä tehtäviä, joita minulla pääministerinä on eteenpäin viedä, ja tässä kokonaisuudessa käytän sitä pääministerin valtaa, joka tähän liittyy, neuvotteluprosessin yhteydessä tavalla, joka mahdollistaa näitten tavoitteitten toteuttamisen. En pysty sanomaan tällä hetkellä, kuka tulee komission puheenjohtajaksi. Se on se ratkaiseva linkki, josta lähtee koko tämä paletti aukeamaan. [Ben Zyskowicz: Auttoiko Timmermansin tukeminen?] — Nähtäväksi jää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-26T14:49:08,2019-06-26T14:51:23,Hyväksytty,1.1 2019_23_36,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän näistä erinomaisista puheenvuoroista, joista monessa kysyttiin, miten Suomen edut toteutuvat tässä kokonaisuudessa. Tässä on ehkä hyvä selventää se, että kun Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana, niin me emme voi siellä ensimmäisenä kuuluttaa meidän omia intressejämme ja mennä Suomen etu edellä, vaan neuvoston puheenjohtajana Suomi edustaa koko EU:n etua ja yhteistä eurooppalaista lisäarvoa. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun me näitä keskusteluja käymme, ja Suomen etuja liittyen esimerkiksi maatalouden turvaamiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä on viety tässä jo kuluneen vuoden aikana, viime kevään aikana, mutta kun me sen puheenjohtajan nuijan saamme, niin täytyy katsoa yhteistä eurooppalaista etua. Toki on näin, että kun täällä tänään eduskunnassa käsittelemme tätä kansallista puheenjohtajakauden ohjelmaa, niin meillä on ainutlaatuinen tilaisuus nostaa esille sellaisia asioita, jotka eivät muuten EU:n agendalle nousisi. Poimin sieltä muun muassa sen, että Suomi luontevasti voi ottaa esille esimerkiksi EU:n pohjoisen ulottuvuuden, arktisen yhteistyön. Se sopii meille, ja ellemme me sitä tee, niin tuskin kukaan muu jäsenmaa sitä vastaavalla volyymilla ottaa esille. Sen takia on erittäin hyvä, että tässä ohjelmassa tämä arktinen ulottuvuus on. Mutta, puhemies, siinä käy sitten niin, että tulee myös asioita, jotka tulevat ohi meidän oman kansallisen ohjelmamme. Ja listaan niitä lyhyesti kolme: Ensinnäkin, tämä rahoituskehysasia. Se pitää hoitaa, se pitää hoitaa taiten ja mielellään kunnianhimoisella aikataululla siten, että päämiehet pystyisivät päättämään asiasta jo kuluvan vuoden loppuun mennessä. Pääministeri Rinne osallistui neuvoston kokoukseen juhannuksena, jolloin päätettiin, että päämiehet lokakuussa käyvät näkemysten vaihdon, ja Suomen johdolla tähän näkemysten vaihtoon tullaan tuomaan pohja, jossa tulee kaikesta päätellen olemaan mukana luvut ensimmäistä kertaa. Se on tarkka paikka, koska nämä luvut koskevat muun muassa sitä, paljonko ohjataan rahaa aluepolitiikkaan, paljonko EU:n yhteiseen puolustusrahastoon ja paljonko maatalouteen ja niin edelleen. Tämän harjoituksen me olemme valmiita tekemään. Puhemies! Toiseksi, meille tulee varmasti tämä brexit-kysymys. Tässäkin määräaika juoksee, ja lokakuuhun mennessä tulee tehdä ratkaisuja, ja pelkäänpä, että olemme hyvää vauhtia menossa kohti sopimuksetonta brexitiä, ja sen seuraukset ovat totta kai tuhoisia ennen kaikkea Isolle-Britannialle itselleen. Tälle me emme juurikaan mitään voi, vaan pallo on siellä Ison-Britannian päädyssä, ja me odotamme, että he saisivat oman pesänsä selvitettyä, uuden pääministerin valittua ja valittua sen linjansa, kuinka he kohti tätä brexitiä menevät. Sitten, puhemies, kolmanneksi: Oikeastaan vähän tämän brexitin jalkoihin on jäänyt se, että tästä koko EU-erosta huolimatta EU myös laajenee. Suomen puheenjohtajakaudelle tulevat EU:n laajenemiskysymykset. Nyt tänä kesänä päämieskokouksessa ei vielä kyetty sopimaan siitä, että neuvottelut aloitettaisiin Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Tämäkin asia tulee lokakuun neuvostossa esille Suomen johdolla neuvoteltavaksi — merkittävä, iso kysymys, koska, aivan kuten hallitusohjelmassa sanotaan, EU:n laajeneminen on iso osa EU:n rauhan ja vakauden edistämistyötä. Ja on hyvä ajatella sitäkin, että kaikista näistä kriisivuosista huolimatta EU:lla on edelleen vetovoimaa ja uusia jäsenmaita pyrkii mukaan tähän yhteistyöhön. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-06-26T14:51:24,2019-06-26T14:54:29,Hyväksytty,1.1 2019_23_37,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Orpolle näin alkuun siitä, mihin aiomme nyt sitten keskittyä: turvallisuus todella nousee yhtenä keskeisimpänä kokonaisuutena tässä ohjelmassa ja ylipäätään se, että Suomi on esimerkkimaa turvallisuuden edistämisessä. Me haluamme viedä tätä viestiä laajalti Euroopassa eteenpäin ja ylipäätään siitä näkökulmasta, että on kyse kokonaisturvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus on sitä, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus käyvät käsikkäin ihan kaikissa kysymyksissä. Yhtäältä kyse on siitä, että ilmastonmuutos ja eriarvoisuuden torjunta nähdään myös turvallisuuskysymyksinä, ja niin tässä ohjelmassa myös tehdään. Se, että turvallisuus on kokonaisvaltaista, käsittää myös sen, että esimerkiksi rikollisuus, jota torjutaan myös eurooppalaisella yhteistyöllä, ei synny tyhjiössä. Se syntyy vaikeissa olosuhteissa ennen kaikkea, ja siinä jos missä tämä eriarvoisuuden torjunnan näkökulma on erittäin tärkeää. Lisäksi edustaja Taviolle ja Niikolle: Jos ajatellaan turvallisuutta näinkin laajasti kuin tässäkin ohjelmassa se linjataan ja eurooppalaisittain nähdään, niin Suomi on kyllä varsin yksin, jos Suomen pitäisi hoitaa kyber‑ ja hybridiuhkien torjunta yksin. Euroopan unioni antaa tälle valtavan hyvän selkänojan, ja yhteistyö on tässä aivan keskeistä. Kun ajatellaan muuttunutta turvallisuusympäristöä viime vuosikymmeninä, niin meitä haastavat todella aivan uudenlaiset uhat, joihin ei yksikään jäsenvaltio yksin kykene vastaamaan. Nostaisin lisäksi vielä sivulta 15 tärkeän asian, mikä tähän kokonaisvaltaiseen maahanmuuttokysymykseen on täällä ohjelmassa nostettu, eli ihmisoikeusperustainen turvapaikka‑ ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin — tästä pidetään kiinni — viranomaisyhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin. Tästä pitää olla kyse sekä Suomessa että laajemmin Euroopan unionin tasolla, ja nyt Suomi voi puheenjohtajamaana lähteä hakemaan solidaarisuutta jäsenvaltioiden kesken, etsiä niitä pienimpiäkin yhteisiä nimittäjiä. Siinä meillä on valtava vastuullinen tehtävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-26T14:54:30,2019-06-26T14:56:45,Hyväksytty,1.1 2019_23_38,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa ja tuolla kotialueillamme ovat nousseet kansan silmissä huoleksi sudet. Ministeri Leppä kertoi taannoin puhetilaisuudessaan, että ongelmana on EU:sta määrätty Suomen suurpetopolitiikka, joka jarruttaa meidän omaa kansallista päätöksentekoamme, elikkä olemme allekirjoittaneet jonkun artiklan, joka on antanut kansallisen päätöksenteon suurpetojen tai susien rajoittamisesta Euroopan unionille. Arvoisat ministerit, olisiko nyt Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syytä hakea tähän muutos?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-26T14:56:46,2019-06-26T14:57:34,Hyväksytty,1.1 2019_23_39,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Parlamentaarinen työryhmä valmisteli syksyllä 2018 raportin puheenjohtajuuskauden teemoista. Raportissa korostuivat kansalaisten rooli, ilmastopolitiikka sekä Euroopan turvallisuus‑ ja ulkosuhteet. Hallitusohjelman seitsemännen liitteen mukaiset puheenjohtajuuskauden prioriteetit kuitenkin unohtivat kokonaan turvallisuuden ja ulkosuhteet. Hallitus siis unohti nämä, mutta on hyvä, että turvallisuus ja ulkosuhteet ovat nyt jälleen keskusteluissa. Ne ovat nimittäin erittäin tärkeitä asioita, jos katsotaan tilannetta Yhdysvaltain ja Iranin välillä tai vaikkapa tarvetta terrorismin torjuntaan. Toivonkin, että hallitus vielä miettisi konkreettisesti keinoja, voisiko Suomi puheenjohtajuuskaudellaan ottaa roolia Yhdysvaltojen ja Iranin tulenaran tilanteen ratkaisemisessa tai vaikkapa korostaa EU:n roolia terrorismin torjunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-06-26T14:57:38,2019-06-26T14:58:48,Hyväksytty,1.1 2019_23_40,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Vastauspuheenvuoro, ministeri Haavisto, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_41,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Vikmanille: nostitte yhden dimension Euroopan unionin toiminnasta esille eli EU:n merkityksen ulkosuhdetoimijana ja myöskin kansainvälisen turvallisuuden lisääjänä. Jos erityisesti nyt Iranin kriisin syventyessä katsoo, missä EU:lla on mahdollisuus toimia ja missä EU:lla on sananvaltaa, niin se on ollut tämä ydinsopimus Iranin kanssa, jota EU on pyrkinyt puolustamaan ja edistämään. Edelleen EU:lla on hyvin suuri rooli sellaisena toimijana, joka voi tässä hyvin vaikeassa tilanteessa Iranin ja Yhdysvaltojen välissä toimia. Täällä on myös erityisesti mainittu Afrikan rooli, ja sekin on EU:n ulkosuhteiden kannalta tärkeä. Afrikkaa pitää katsoa laajemmin kuin vain kehitysyhteistyön vastaanottajana, nimenomaan tämmöisenä poliittisena toimijana. Juuri ilmastonmuutoksen torjumisessa ja tämäntyyppisissä asioissa Euroopan unioni voi toimia samalla tasolla Afrikan unionin kanssa. Mutta siellä on myöskin terrorismin torjuntaa, pakolaisuuskysymyksiin vaikuttamista ja kaikkea tätä, mitä voimme Afrikan unionin kanssa tänä päivänä tehdä yhdessä. Euroopan unionista turvallisuustoimijana on jo tuotu esiin monia asioita, mutta Euroopan unionilla on hyvin suuri rooli myöskin kansainvälisen turvallisuuden lisääjänä. On tärkeää muistaa, että on joitakin alueita, missä erityisesti Euroopan unioni pystyy vaikuttamaan. Täällä on viitattu Euroopan unionin laajenemiseen, Länsi—Balkan-kysymykseen. Euroopan unionilta odotetaan aloitteellisuutta Balkan-asiassa. Euroopan unionilla on aivan merkittävä rooli Afrikan sarvessa ja Pohjois-Afrikassa. Eli on monia alueita, joissa voimme olla nykyistä aktiivisempia myöskin ulkosuhteissa, ja myös Suomen tavoite on se, että Euroopan unioni vahvistuu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-26T14:58:48,2019-06-26T15:00:38,Hyväksytty,1.1 2019_23_42,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin täällä salin tietyllä laidalla äsken tuotiin esiin, Euroopan unionia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Historia sinänsä sen osoittaa, mutta myös tulevaisuuden kehityspiirteet. Turvallisuuspolitiikka ja kansainväliset suhteet mutta myös taloudellinen kehitys, vapaakaupan edistäminen tai teknologinen kehitys edellyttävät sitä, että Suomella on yhteistyön työkalu, Euroopan unioni, joka edistää suomalaisten asiaa, piste. Se on äärimmäisen tärkeää, ja siitä ei päästä muualle. Mutta nyt kun erityisesti Etelä-Euroopan maat katsovat uutta EU-puheenjohtajamaata, niin, pääministeri Rinne ja valtiovarainministeri Lintilä, hallituksen sisällä on myös erilaisia äänenpainoja niin sanotusta talouskurista. Voivatko eurooppalaiset maat, meidän kanssakumppanimaat, olla luottavaisin mielin sen suhteen, että Suomi edelleen noudattaa tiettyä talouskuria [Puhemies koputtaa] ja vastuullisen taloudenhoidon vaatimuksia myös Italian suuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2019-06-26T15:00:39,2019-06-26T15:01:50,Hyväksytty,1.1 2019_23_43,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää hallitusta hyvästä EU-puheenjohtajakauden ohjelmasta. Haluan nostaa erityisesti kaksi asiaa, joista toinen on Euroopan laajuisten työehtojen ajaminen. Se on erittäin tärkeä asia koko Euroopalle. Toinen asia on kyllä ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kehittäminen myöskin Euroopan unionin alueelle. Olen hieman hämmentynyt kyllä tästä keskustelusta täällä salissa ja erityisesti perussuomalaisten eduskuntaryhmän kannanotoista, kun olen ymmärtänyt, että olemme kaikki kiinnostuneita täällä Suomen edusta ja Suomen kilpailukyvystä. Näen, että tässä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä kansainväliset foorumit ja erityisesti Euroopan unionin yhteiset toimet ovat aivan olennaisessa osassa. Haluaisinkin kysyä nyt perussuomalaisten eduskuntaryhmältä, kun olette itse omassa ympäristöpoliittisessa ohjelmassanne linjanneet, että suurimmat saastuttajat [Puhemies koputtaa] on saatava mukaan talkoisiin: tuetteko hallitusta [Puhemies: Aika!] tässä työssä ja tämän EU-puheenjohtajakauden [Puhemies koputtaa] ohjelman toimeenpanossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-06-26T15:01:50,2019-06-26T15:03:08,Hyväksytty,1.1 2019_23_44,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eilen hallitus toi meille lisäbudjetin, jossa se palkkaa avustajia enemmän kuin meitä kansanedustajia on täällä oppositiossa, ja tänään te puolestaan vaikeutatte opposition mahdollisuuksia tehdä parlamentarismiin kuuluvaa tärkeää työtä tuomalla tämän EU-puheenjohtajuuskauden ohjelman tosiaankin kaksi tuntia ennen sen käsittelyä. Sosiaalidemokraattien edustaja Guzenina toivoi, että olisi isänmaallista hoitaa EU-puheenjohtajakausi yhtenäisenä. Mutta kysyn teiltä: kuuntelitteko, miten puolueenne puheenjohtaja ja tämän maan pääministeri Rinne avasi tämän esittelyn, kun hän alkoi pitämään populismia pahana asiana? Haluan muistuttaa, että teidän puolueenne sai vain 7 000 ääntä enemmän viime eduskuntavaaleissa, ja saman kokoisesta puolueesta te käytännössä annatte mielikuvan kuin olisimme jotenkin pahoja. Eli vastakkainasettelu syntyy kyllä sieltä laidalta. [Paavo Arhinmäki: Se koira älähtää, johon kalikka kajahtaa!] Ja haluan muistuttaa myöskin, että jos yhteisistä arvoista puhutaan, [Puhemies koputtaa] niin puuttukaa Romanian tilanteeseen tällä puheenjohtajakaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-06-26T15:03:12,2019-06-26T15:04:16,Hyväksytty,1.1 2019_23_45,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Eihän tuossa puheenvuorossa perussuomalaisiin viitattu, vaan puhuttiin populismista. Voi sitten itse pohtia, miksi tämä mielleyhtymä tuli edustaja Tynkkyselle mieleen. On hienoa kuulla, että tässä salissa ollaan laajasti valistusarvojen kannalla. Nämä arvothan ovat ajankohtaisia, kuten edustaja Tavio ja yhtä lailla edustaja Biaudet nostivat hyvin esiin, sillä EU on osa vuosikausia, vuosisatoja jatkunutta jatkumoa, jossa ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa puolustetaan, ja nämä asiat ovat nyt hienosti mukana tässä Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmassa. Tahdonkin painottaa, että näihin asioihin puuttuminen on todellakin kiireellistä, aivan yhtä lailla kiireellistä kuin ilmastotoimetkin, sillä nämä valistusajan periaatteet oikeusvaltiosta, ihmisoikeuksista ja erityisesti heikompien — naisten, tyttöjen, vähemmistöjen — suojaamisesta ovat todella uhattuina esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa. Siksi on hienoa nähdä tämä painotus, ja toivon, että näissä asioissa todella toimeen tartutaan, varsinkin kun näistä on täällä salissa näin laaja yhteisymmärrys. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-06-26T15:04:20,2019-06-26T15:05:25,Hyväksytty,1.1 2019_23_46,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen puheenjohtajuuskausi tosiaan alkaa ensi viikolla, ja jäin tuossa miettimään ministeri Tuppuraisen toteamusta, että vaikka olemme puheenjohtajamaa, niin me emme aja omia asioitamme vaan EU:n asioita. Tavallaan se on näin, mutta toisaalta ei ole näin, koska jos mietin taaksepäin vaikkapa tätä Romanian päättyvää puheenjohtajuuskautta, niin kyllä he esimerkiksi koheesiopolitiikassa ovat hyvin selkeästi omia intressejään halunneet ajaa, ja Bulgaria vuosi sitten EU:n laajentumista Länsi-Balkanin alueelle, eli kyllä on mahdollista puheenjohtajuuskaudella viedä niitä omiakin asioita, itselle tärkeitä asioita eteenpäin. Kysyisinkin nyt, voisiko Suomen kantava voima tai arvo olla jämäkkyys. Puhuitte tuossa äsken siitä, että oikeusvaltioperiaate on tärkeää ja vallan kolmijaon, eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen. Tämä on meille kaikille tärkeää, mutta millä tavalla niitä saadaan käytännössä toteutettua? Voitaisiinko esimerkiksi ajatella, [Puhemies koputtaa] että Suomi veisi aktiivisesti eteenpäin rahoituksen sitomista [Puhemies: Aika!] näiden arvojen noudattamiseen aivan käytännön tasolla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-06-26T15:05:25,2019-06-26T15:06:38,Hyväksytty,1.1 2019_23_47,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ensinnäkin hyvästä ja kattavasta Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmasta. Äkkilukemalla — se kieltämättä tuli hivenen myöhään — sieltä löytyi hyvin keskeisiä asioita, kuten ilmastonmuutoksen torjunta sekä kansalaisten turvallisuudentunteen lisääminen. Erään mielestäni tärkeän teeman toivoisin silti saavan enemmän painoarvoa. EU on hyvin voimakkaasti keskittynyt markkinavapauden puolustamiseen, mikä on johtanut osaltaan epäterveeseen palkkakilpailuun ja työntekijöiden neuvotteluaseman heikentymiseen. Suomen tuleekin mielestäni puheenjohtajakaudellaan edistää voimakkaasti EU:n sosiaalisten oikeuksien periaatteita. Tämä tarkoittaa työntekijöiden oikeuksien parantamista ja sosiaalisen suojelun turvaavaa lainsäädäntöä ja myös sitä koskevia sitovia EU-tason minimistandardeja. Erityistä huolta meidän tulee kantaa EU:n sisällä liikkuvista ja lähetetyistä työntekijöistä, [Puhemies koputtaa] jotta heihin kohdistuvat väärinkäytökset voidaan torjua. Tämä on ihmisoikeuskysymys koko EU:n alueella [Puhemies koputtaa] mutta tärkeä kysymys myös meille kansallisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-06-26T15:06:42,2019-06-26T15:07:55,Hyväksytty,1.1 2019_23_48,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen puheenjohtajuuskausi EU:ssa sattuu kovin vauhdikkaaseen ja ristiriitaiseenkin aikaan. Brexitistä olemme kuulleet tällä kaudella, nyt alkaneella vaalikaudella, jo paljon ja yhtä paljon viime vaalikaudella. Todella valtavan suuri ja vaikea asia Euroopalle, kuten eurooppaministeri Tuppurainen hyvin kuvasi puheenvuorossaan. Talouden tilanne Suomessa on parantanut viime vaalikaudella tehtyjen viisaiden taloudellisten päätösten takia. Sipilän hallitusta on siitä kiittäminen, totta kai. Mutta asia, joka nostaa huolta mieleeni, on se, että Euroopan unionin alueella joidenkin maiden talous on aika huonossa kunnossa. Edustaja Häkkänen puheenvuorossaan nosti esille Italian. Voin sanoa, että tämä on äärimmäisen huolestuttava asia. Tässä on kuitenkin syytä muistaa Euroopan unionin perussopimukset ja niistä tulevat säännöt, että no bail-out ‑sääntö on voimassa edelleen. Hieman ihmettelin, kun perussuomalaisten puolelta ei tätä kovin paljon ole aikanaan vielä korostettu. Kysyisin pääministeriltä: miten tätä yhteisvastuuta viedään eteenpäin? Toivon mukaan tässä meidän perussopimuksessamme ei ole edelleenkään pysyvää yhteisvastuuta velkojen jaosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-06-26T15:07:55,2019-06-26T15:09:01,Tarkistettu,1.1 2019_23_49,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kauma otti esiin tärkeän asian, joka on tämä oikeusvaltioperiaate. On erittäin hieno asia, että hallitus on nostanut sen keskeiseksi teemaksi puheenjohtajakaudella. Siinä nimenomaan yksi keino on se, että sidotaan yhteen EU-varojen vastaanottaminen siihen, että noudatetaan tätä oikeusvaltioperiaatetta. Se, että näin tässä puheenjohtajuusohjelmassa itse asiassa todetaan, että Suomi tätä tavoittelee, on erinomainen asia. Se on nimenomaan jämäkkä linjaus, koska tämä on nyt esillä heti seuraavassa neuvostossa. Silloin käydään läpi tämä Puolan tilanne, jossa uusi laki tuomareiden eläkeiästä ei tähän sovi. Tähän pitää pyrkiä ja tähän täysi tuki. Uskon, että koko sali antaa tähän tuen. Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka on tärkeä, on tämä sosiaalinen Eurooppa: jos työntekijöitä lähetetään eri maihin, niin siellä maksetaan samaa palkkaa, eikä voi esimerkiksi Puolasta lähettää tänne puolalaisilla palkoilla. Tätä vastaanhan puheenjohtaja Halla-aho äänesti Euroopan parlamentissa. [Puhemies koputtaa] Nyt olisi hyvä kuulla perussuomalaiselta eduskuntaryhmältä, irtisanoutuvatko he tästä Halla-ahon linjasta [Puhemies: Aika!] ja tulevatko he tukemaan tätä hallituksen hyvää linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-26T15:09:05,2019-06-26T15:10:17,Hyväksytty,1.1 2019_23_50,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Tavio puhui erittäin loistavasti ja tarkoitti puheenvuorossaan sitä, että Euroopan unioni on talousliitto ja poliittinen liitto, joka muodostuu jäsenvaltioista. Se on mekanismi, jonka avulla voidaan toteuttaa kansainvälisyyttä tai vaikkapa torjua veronkiertoa — hyviä asioita. Mutta se ei tarkoita sitä, että se on itsenäinen toimija, jolla nyt näyttää olevan jotkut kasvaneet omat arvot, joista minä en nyt enää tiedä, mitä ne oikeastaan ovat. Eikö ne pitäisi määritellä? Näen juristina, että kun jotain sanktioidaan, niin silloin täytyy olla todella tarkkaan määritelty se, mikä se on. On hyviä länsimaisia arvoja, kristillisiä arvoja. Mutta nyt pelkään, että siellä on komissiossa syntymässä jonkin tyyppinen poliittinen päätöksenteko siitä, mistä on sopivaa puhua. Nyt huomaan, että täälläkin, kun me otamme kriittisesti kantaa epäkohtiin, niin me olemme siellä toisella laidalla. Olemmeko me nyt pikkuhiljaa väärällä puolella tätä arvomaailmaa, joka nyt on noussut niin vahvasti. [Puhemies koputtaa] Nyt herää kysymys, että onko vain oikeita mielipiteitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-26T15:10:18,2019-06-26T15:11:24,Hyväksytty,1.1 2019_23_51,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Pääministeri Rinne, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_52,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin muutaman sanan kommentoida tähän keskusteluun liittyen rahoituskehykseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen: Aivan niin kuin edustaja Lindtman totesi, hallitus lähtee siitä, että oikeusvaltioperiaate on se, jonka varaan koko eurooppalainen yhteisö rakentuu. Sehän tarkoittaa sitä, että meillä on lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta eriytettynä ja tuomioistuimet ovat riippumattomia ja takaavat sananvapauden toteutumista sen lainsäädännön mukaan, jonka lainsäätäjä on säätänyt, ja niin edelleen. Näissä asioissa meillä on valitettavasti Euroopassa ongelmia sekä Unkarissa että Puolassa. Molemmissa maissa on vahvasti näitä ongelmia. [Oikealta: Romania!] — No, myös Romaniassa. — Sen takia on äärimmäisen tärkeätä, että tätä keskeistä rakennetta, jolla ylläpidetään yhteisöllisyyttä Euroopassa, voidaan vahvistaa tulevaisuudessa, ja Suomi tulee puheenjohtajakautenaan tekemään näitten asioitten eteen kaiken sen, minkä puheenjohtaja pystyy. Tässä on kysymys myöskin siitä, mihin suomalaisten maksamat Euroopan unionin rahoitukseen liittyvät rahat menevät, menevätkö ne semmoisille valtioille, jotka eivät noudata eurooppalaista demokraattista perinnettä ja eivät noudata oikeusvaltioperiaatteita. Sinne ei pidä suomalaisten rahoja lähettää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-26T15:11:24,2019-06-26T15:12:46,Hyväksytty,1.1 2019_23_53,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä täytyy todeta, että se iso ero perussuomalaisten ja esimerkiksi meidän välillä on se, että te lähtökohtaisesti haluatte heikompaa Euroopan unionia ja osa teistä haluaa Suomen eroavan Euroopan unionista ja eurosta, ja se vahingoittaa Suomea. Se ei ole järkevää politiikkaa. Suomi tarvitsee vahvan Euroopan unionin. Puhemies! Haluaisin palata lyhyesti tähän Euroopan yhteiseen puolustukseen: On erittäin hyvä, että ohjelmassa erikseen mainitaan EU:n ja Yhdysvaltojen väliset suhteet sekä Nato—EU-yhteistyö. Mutta haluaisin kiinnittää huomiota keskinäisen avunannon lausekkeeseen ja sen sisältöön. Jopa tasavallan presidentti on kiinnittänyt huomiota siihen, että tuo lauseke on vailla sisältöä, ja jos joskus niin nyt puheenjohtajakaudellamme Suomen pitäisi pyrkiä saamaan tälle avunantolausekkeelle sisältöä. Me olemme esittäneet esimerkiksi yhteistä harjoitustoimintaa. Hybridiuhkien osalta se löytyy täältä, hyvä niin, mutta tarvitaan myöskin konventionaalisiin uhkiin varustautumista. Sitä kautta saataisiin sisältöä avunantolausekkeelle, ja kysynkin: miksi se ei ole tässä ohjelmassa, ja voisiko sille vielä tehdä jotain?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-26T15:12:50,2019-06-26T15:14:01,Hyväksytty,1.1 2019_23_54,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä keskustelusta käy hyvin ilmi, että koska perussuomalaiset on eduskunnan ainoa EU-kriittinen ja kansallismielinen puolue, niin kun te muut koko ajan sanotte, että tahdotte ajaa tässä ja tässä asiassa EU:n etua, niin perussuomalaiset tahtovat ajaa ensin Suomen kansallista etua. Se on ihan selkeä kysymys, ja tässä edustaja Kauma muun muassa nosti kyllä hyvin esiin sen, että Suomi voisi ajaa kyllä enemmän omaa etuaan, että ei ajettaisi vain tämmöistä hyvin epämääräistä EU:n yhtenäisetua. Perussuomalaisten tehtävä oikeastaan näyttää täällä olevan tuoda esiin ne ongelmat, koska muut eivät niitä tuo. Suomi on maksanut lähes koko jäsenyytensä ajan EU:lle enemmän jäsenmaksua kuin on saanut. Silti täällä on ajettu kotimaista maataloustuotantoa alas, täällä ollaan EU:ssa käytännössä ajettu teollisuutta Keski-Eurooppaan — Suomessa on muuten EU-länsimaista kolmanneksi vanhin autokanta, kuten tiedätte — ja EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikkahan on riskeerannut meidän turvallisuutemme ja tehnyt meistä tällaisen massamaahanmuuton kohdemaan. Nämä ovat kaikki suuria ongelmia, joista täällä tulisi puhua, ja nämä ovat ongelmia, joita tietenkin ajetaan siellä kansainvälisessä yhteistyössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-26T15:14:05,2019-06-26T15:15:21,Hyväksytty,1.1 2019_23_55,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajat Kautto, Heinäluoma ja Lindtman nostivat aiheellisesti keskusteluun Euroopan sosiaaliset oikeudet sekä työlainsäädännön. Huomautan tässä, että puheenjohtajakauden ohjelmassamme on nostettu tasaveroisina kaksi Euroopan menestyksen kannalta tärkeää yhtäaikaista tavoitetta eli puhumme samaan aikaan kilpailukykyisistä sisämarkkinoista mutta myöskin sosiaalisesta eheydestä ja työntekijöiden suojasta. Täällä jaksossa 3.1 on kerrottu, että Suomen puheenjohtajuuskaudella kiinnitetään huomiota sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen, tulee varmistaa modernien työ‑ ja sosiaalistandardien toteutuminen koko unionin alueella sekä arvioidaan tarvetta päivittää työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvajärjestelmää kohtaamaan työn uudet muodot — siis alustatalous ja monet muut digitaalisen maailmantalouden uudet haasteet, joihin vastaamme muun muassa epävirallisessa kilpailukykyneuvostossa, jolla aloitetaan puheenjohtajakausi ja jota saan ilokseni ministeri Kulmunin kanssa vetää. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-06-26T15:15:25,2019-06-26T15:16:34,Hyväksytty,1.1 2019_23_56,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä ohjelmassa sanotaan seuraavasti: ”EU:n kehitysrahoituksen maantieteellinen fokus on Afrikassa.” Se on hyvä kirjaus. Afrikka on Euroopalle, voisi sanoa, lähes kohtalonkysymys. Siinä kiteytyvät ilmastonmuutos, ilmastonmuutokseen liittyvät muutokset esimerkiksi ruuantuotannossa, voimakas väestönkasvu Afrikassa ja näihin syihin liittyvä maahanmuuttopaine, joka vääjäämättä kohdistuu Eurooppaan. Afrikassa on maita, jotka ovat olleet hyvinkin edistyksellisiä naisten koulutuksessa, tyttöjen koulutuksessa ja ylipäätään koulutuksessa ja myös perhesuunnittelussa, mutta Afrikassa on myös maita, joissa suhtaudutaan äärimmäisen halveksien näihin tavoitteisiin ja suorastaan kannustetaan tolkuttomaan väestönkasvuun. Kysyn kehitysyhteistyöstä vastaavalta ministeri Skinnarilta: Miten te näette tällaisen vastikkeellisuuden? Jos apua annetaan, [Puhemies koputtaa] niin miten vastaanottavan maan pitää sitoutua näihin arvoihin? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-06-26T15:16:37,2019-06-26T15:17:50,Hyväksytty,1.1 2019_23_57,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin ehkä itsekin toivonut, että tämä ohjelma olisi tullut hiukan aikaisemmin, koska täällä on hyviä kirjauksia muun muassa maataloudesta tai turvallisuus‑ ja puolustusyhteistyöstä, joihin olisi voinut olla aikaa perehtyä. Näitä asioita on paljon. Me voimme keskittyä ilmastonmuutokseen tai talouteen tai turvallisuuteen ja asettaa niihin liittyen tavoitteita kauppasopimuksista tai sisämarkkinoiden toimivuudesta, mutta se, mihin me keskitymme ja millaisia tavoitteita asetamme, on ennen kaikkea täysin yhdentekevää, mikäli unionin jäsenmaat eivät ole sitoutuneet niihin. Mielestäni tämä on Suomen tärkein tehtävä seuraavalla puolivuotiskaudella: palauttaa se uskottavuus ja myöskin se yhtenäisyys ja edistää kaikin tavoin niitä toimia, joilla jäsenvaltiot sitoutuvat tähän hienoon projektiimme ja ajavat EU:n yhtenäisyyttä. Perussuomalaiset, teidän oma roolinne esimerkiksi Euroopan parlamentissa ja teidän kumppanipuolueenne siellä ovat suurimpia tekijöitä, jotka sitä yhtenäisyyttä EU:ssa rikkovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-06-26T15:17:50,2019-06-26T15:18:58,Hyväksytty,1.1 2019_23_58,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi nousee EU:n puheenjohtajaksi hyvin keskeisellä ja jopa kriittisellä hetkellä. Tämä on meille tärkeä paikka, ja tämä nyt käsiteltävä ohjelma on hyvin tärkeä asiakirja. Täällä on paljon asiaa ja aivan perusteltuja painotuksia, jotka ministeri Tuppurainen tuossa hyvin avasi, mutta kysyisin vielä: Miten hallitus on ajatellut mitata Suomen onnistumista tässä tärkeässä tehtävässä? Mitä ainakin haluamme puheenjohtajamaana saavuttaa? Hallitus on myös korostanut paljon kestävää kehitystä niin hallitusohjelmassa kuin tässä EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa. Viime kaudella yksi keskeinen onnistuminen kestävän kehityksen edistämisessä oli kestävän kehityksen tuominen budjettiin, budjettikirjaan ja siihen talousarvioprosessiin, jota täällä työstämme. Olemme ehdottaneet, että tämä tapa vietäisiin myös EU-tasolle. Onko hallituksella aikomusta edistää kestävän kehityksen budjetointia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-06-26T15:19:02,2019-06-26T15:20:07,Hyväksytty,1.1 2019_23_59,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne nosti puheessaan esille sen, että EU:n sisämarkkinat ja niiden vakaus on Euroopalle erityisen tärkeää. Samoin on tärkeää myös tasa-arvo. Nämä molemmat konkretisoituvat työelämässä. Ilman yhteneväisiä ja reiluja työelämän pelisääntöjä ei voida puhua todellisesta tasa-arvosta. Meidän kaikkien on syytä pitää huoli siitä, että Suomen osaaminen työmarkkinakysymyksissä on EU:n puheenjohtajakaudellamme vahvasti esillä. Suomi on edelläkävijä sopimisessa, tasa-arvossa ja työelämän pelisääntöjen rakentamisessa kolmikantaisesti, ja siksi on hyvä, että tämä erityisosaamisemme laajenee muuallekin Eurooppaan. Meidän kenenkään etu eivät ole kouluttamattomat, alipalkatut työntekijät, jotka pahimmassa tapauksessa joutuvat ihmiskaupan uhreiksi Suomessa ja muualla EU:ssa. Tämän takia on huolehdittava siitä, että yhdelläkään rakennuksella ei työskentele osaamaton betonimies, laivoja eivät hitsaa vain paperilla pätevät luokkahitsarit eivätkä potilaita hoida kielitaidottomat lääkärit. Kuten pääministeri Rinne totesi: kestävä Eurooppa, kestävä tulevaisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-06-26T15:20:07,2019-06-26T15:21:15,Hyväksytty,1.1 2019_23_60,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämän ohjelman kanssa voi elää, itse asiassa ei tämä ole ollenkaan niin paha kuin äkkiseltään voisi ajatella, mutta tämä keskustelu, mitä tässä on käyty, on aika ihmeellistä. Näyttäisi siltä, että kokoomus haluaisi todellakin enemmän liittovaltiokehitystä. Me haluamme enemmän kansallista päätösvaltaa, keveämpää EU:ta. EU on itsessään velkaunioni, ja tämä täytyy käsittää ja hyväksyä. Siis jos katsotaan maakohtaisesti, kaikki maat ovat velkaa joko yksityisellä tai julkisella puolella, paitsi ne maat, joihin annetaan koheesiotukia. Niissä nämä indikaatiot eivät pauku punaiselle. No, nyt se asia, minkä haluan nostaa esille, on kauppasuhteet. Tässä nostetaan esille EU:n ja USA:n väliset kauppasuhteet ja niitten tiivistäminen ja sitten toisaalta EU:n ja Kiinan väliset kauppasuhteet ja niiden edistämiset. Mutta tämä olemassa oleva tilanne, että kauppasota saattaa kestää kiinalaisten pohdintojen mukaan jopa 20 vuotta, [Puhemies koputtaa] on aika huolestuttava. Miten Suomi asemoi itsensä, [Puhemies: Aika!] ja miten EU itsensä asemoi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-06-26T15:21:19,2019-06-26T15:22:29,Hyväksytty,1.1 2019_23_61,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei se ole liittoval-tiokehitystä, että kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa noudatetaan lehdistönvapautta, oikeusvaltiota ja demokratiaa ja että se sidotaan myös rahoitukseen. Ei se ole diktatuuria, vaan se on diktatuurien estämistä Euroopassa. Sinänsä siihen, mihin edustaja Vähämäkikin tässä kiinnitti huomiota ja alun perin edustaja Häkkänen hyvin kiinnitti huomiota, pää- ja valtiovarainministerit eivät ole kiinnittäneet huomiota vastauksissaan, eli siihen, miten todella varmistamme sen, että Italia ei ole seuraava Kreikka — ja kuten tiedämme, se on kymmenen kertaa isompi Kreikkaa — ja miten se puheenjohtajakaudella näkyy. Minulle ei yhtään selvinnyt kyllä valitettavasti, arvoisa pääministeri, miten se, että te kiirehditte julkistamaan suosikkiehdokkaanne komission puheenjohtajaksi, edesauttaa suomalaisten kandidaattien mahdollisuuksia valinnoissa, saati se, miten sitä edistää se, että ette kertoneet siitä suurelle valiokunnalle etukäteen, mutta mielelläni kuulen tästä myös tarkemmin. Ulkoministeri Haavisto, turvallisuudesta on täällä puhuttu paljon ja Afrikasta, mutta miten EU teidän johdollanne omalta osaltanne varmistaa, [Puhemies koputtaa] etteivät terrorisoituneet radikaalit pääse Euroopan unionin alueelle esimerkiksi Isisin kaaduttua ja että lännen tuella Syyrian ja Irakin alueille luodaan rakenteet, [Puhemies: Aika!] joilla terrorismia tukeneet tuomitaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-26T15:22:32,2019-06-26T15:23:44,Hyväksytty,1.1 2019_23_62,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministerin esittelemä puheenjohtajuuskauden ohjelma tunnistaa tosiaan, aivan oikein, unionin ajankohtaiset haasteet ja niihin liittyvät tavoitteet. Haasteita toden totta riittää, niin ulkoisia kuin sisäisiä. Liittyvät ne sitten talouteen, turvallisuuteen tai vaikkapa ympäristöön ja ilmastoon, niiden taklaaminen on paitsi EU:n yhteinen myös Suomen kansallinen etu. On selvää, että haasteita pystyy taklaamaan sitä paremmin, mitä yhtenäisempi ja vahvempi EU on sisäisesti, ja sitä vahvempi me olemme sisäisesti, mitä paremmin meillä menee. Tässä palaamme jälleen kasvuun ja työllisyyteen. Olen erittäin iloinen, että tässä ohjelmassa tunnistetaan tarve EU:n uudelle kasvustrategialle, kestävän kasvun strategialle, ja toivonkin, että sitä viedään määrätietoisesti eteenpäin. Erinomaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-06-26T15:23:44,2019-06-26T15:24:48,Hyväksytty,1.1 2019_23_63,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ainakaan itseäni ei haittaa, että sain tämän ohjelman vasta muutama tunti sitten, sillä se oli aivan täynnä ennalta arvattavia, yllätyksettömiä, muodissa olevia sanoja. Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii todellakin systeemistä muutosta globaalilla tasolla. Se, mitä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella pitäisi tehdä, on vaikuttaa konkreettisesti toimiin, jotka lisäävät tällaisia globaaleja toimenpiteitä kuten aiemmin esittämiämme hiilitulleja. Sen sijaan se, että hallitus moraalisäteilee täällä, ei auta ilmastoa, vaan se saattaa itse asiassa heikentää Suomen globaalia asemaa maailmassa. Totta kai periaatteen pitää olla, että saastuttaja maksaa. Mutta tässä yhteydessä on aivan turha huomauttaa, että meidän vientiin valmistuva metsäteollisuutemme saastuttaa paljon tai että Kainuussa asuvalla on suuri hiilijalanjälki, koska hänen pitää lämmittää taloaan ja ajaa sadan kilometrin päähän lääkäriin. Me haluamme suhteellisuudentajua tähän. Tämä ei ole ”kyllä mutta” -politiikkaa, vaan tämä on vaihtoehto teille, jotka laitatte vetoavia sanoja peräkkäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-06-26T15:24:48,2019-06-26T15:25:55,Hyväksytty,1.1 2019_23_64,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tavio, te totesitte äsken, että ensin Suomen etu. Puheenne on kuitenkin hyvin ristiriitainen, ja tämä ristiriita näkyy muun muassa siinä, miten teidän puolueenne suhtautuu lähetettyihin työntekijöihin. Teidän puheenjohtajanne on Euroopan unionissa todennut nimenomaan, että palkkojen polkemisen tulisi olla mahdollista. Tämä ei missään tapauksessa ole suomalaisten etu eikä Suomen työn etu. Tämä ei ole myöskään oikeudenmukaista eikä tämä ole reilua EU-kansalaisten näkökulmasta. Sosiaalinen Eurooppa kohtelee kansalaisia oikeudenmukaisesti ja reilusti. Sosiaalinen Eurooppa parantaa myös työllisyyttä sekä vahvistaa valtioiden rahoituspohjaa ja tuo sille vakautta. Kysyisin nyt teiltä, edustaja Tavio, vielä kerran: miten te perustelette tämän teidän näkemyksenne, että ensin Suomen etu? [Pia Viitanen: Mielellään vastaus näihin lähetettyihin työntekijöihin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-06-26T15:25:59,2019-06-26T15:27:05,Hyväksytty,1.1 2019_23_65,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! EU:hun pitää suhtautua kriittisesti sen tekemän politiikan kautta ja positiivisesti sen tekemän politiikan kautta. Kyllä me näemme paljon ongelmia EU:ssa. EU:n pitää voittaa ihmisten, kansalaisten, luottamus sillä, että tulevaisuudessa on työtä, on tulevaisuutta, on toimeentuloa. Työntekijöiden oikeuksien puolustaminen on nimenomaan EU-kentällä hyvin tärkeätä, että työehtoja ei dumpata tai verotusta ei dumpata. Toivoisin, että kun puhutaan EU-kriittisyydestä, niin keskityttäisiin oikeisiin asioihin, jotka vaikuttavat oikeasti suomalaisten tavallisten ihmisten arkeen, ja puututaan niihin eikä tuoda semmoista höttöpuhetta. Arvoisa rouva puhemies! Kun puhuttiin populismin noususta, niin Unkari on esimerkki siitä: oikeusvaltioperiaate, demokratia, sananvapaus, vähemmistöjen oikeudet on laitettu roskakoriin. Ei tällä viitattu mihinkään puolueeseen, mutta mielenkiintoista oli huomata, [Puhemies koputtaa] että näiden kritisoiminen osui kuitenkin joihinkin puolueisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-26T15:27:05,2019-06-26T15:28:14,Hyväksytty,1.1 2019_23_66,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pienemmän oppositiopuolueen edustaja sanoi, että Suomi tarvitsee EU:ta enemmän kuin koskaan aiemmin. Mikä järki siinä on? Me olemme 30 vuotta suurin piirtein olleet EU:ssa. Minkä takia nyt 30 vuoden jälkeen tarvitaan vielä enemmän sitä EU:ta? Ei nyt oikein logiikka toimi millään tavalla. Ja kun puhutaan just siitä, mikä minullekin on äärettömän tärkeä asia, että palkkojen polkeminen on Suomessa ollut itäblokin maitten johdosta aika kovaa, niin mikä järki on nyt tässä jutussa, että puheenjohtajamaa-aikana yritetään vielä kerätä sinne Makedonia ja Albania mukaan. Turkki sentään ei päässyt vähän aikaa sitten, mutta jopa sekin melkein huolittiin erityisehdoilla. Ihan oikeasti Makedonia, Albania tulevat tekemään sen, että täällä on vielä enemmän porukkaa tekemässä halvalla niitä hommia, mikä on nyt ollut se tuska. [Puhemies koputtaa] Yksi koko EU:n suurimmista ongelmista on se, että palkkaus ei ole sama ollut alun perinkään eikä ole vieläkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-26T15:28:14,2019-06-26T15:29:26,Hyväksytty,1.1 2019_23_67,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laakso otti kyllä esiin tärkeän asian, sen, että tehdään reiluilla pelisäännöillä töitä. Mutta kysyn: mikä on perussuomalaisen puolueen linja tässä? [Sheikki Laakso: Mä kerroin!] Teidän puheenjohtajanne Euroopan parlamentissa äänesti lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä vastaan, siis sitä direktiiviä vastaan, joka edellyttää, että kun työntekijä esimerkiksi vaikkapa Puolasta lähetetään Suomeen, niin hänelle on maksettava tietyin ehdoin nimenomaan suomalaisen tason palkka ja suomalaisen työehtosopimuksen mukaiset muut edut. Teidän puheenjohtajanne äänesti tätä vastaan. [Jani Mäkelä: Kysykää häneltä!] Teidän puheenjohtajanne äänesti sitä vastaan, että palkkadumppaus lähetettyjen työntekijöiden osalta kielletään. Arvoisa puhemies! Nyt olisi hyvä kuulla, mikä on perussuomalaisen eduskuntaryhmän linja. [Välihuutoja] Kannatatteko te sitä, että palkkadumppausta estetään, vai oletteko te puheenjohtaja Halla-ahon linjalla? Pyydän, että vaikkapa eduskuntaryhmän puheenjohtaja, joka taitaa olla korkein edustaja täällä perussuomalaisista, vastaisi tähän kysymykseen. [Puhemies koputtaa] Tähän pitäisi saada selvyys, koska jos Suomi on tässä yhtenäinen, niin me olemme silloin voimakkaampia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-26T15:29:30,2019-06-26T15:30:41,Hyväksytty,1.1 2019_23_68,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä äsken varmaan sen meidän perussuomalaisten kannan kerroin aika hyvin. [Paavo Arhinmäen välihuuto] En osaa vastata suoraan edustaja Lindtmanin sanomiseen, koska en tiedä ihan tarkkaan, missä Halla-aho on äänestänyt ja minkä takia Halla-aho on äänestänyt. [Jukka Gustafsson: Se kerrottiin hetki sitten!] Tulen palaamaan tähän asiaan ihan varmasti jatkossakin, tulen asian selvittämään, koska olen ihan varma, että siinä on joku pointti, [Mika Niikko: Kolikolla on kaksi puolta!] mikä jää nytten huomaamatta — tai ei jää edes huomaamatta vaan kunhan yritetään SDP:n puolelta saada näyttämään siltä, että me olisimme jotenkin työntekijävastaisia. Oikeasti me olemme todennäköisesti suomalaisen työn puolestapuhujia isolla papukaijamerkillä. [Jukka Gustafsson: Puheet on yhtä ja teot on toista!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-06-26T15:30:41,2019-06-26T15:31:39,Hyväksytty,1.1 2019_23_69,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilmeisesti viitattiin allekirjoittaneen lausuntoon siitä, että Suomi tarvitsee Euroopan unionia ja vahvaa Euroopan unionia enemmän kuin koskaan. Perustelen, miksi. Siksi, että meillä on globaaleja ongelmia. Meillä on sen kokoisia ongelmia kuten ilmastonmuutos, väestökasvu, muuttoliike, meillä on globaalit markkinat, kova kilpailu. Me tarvitsemme kauppasopimuksia, jotka ovat globaaleja, me tarvitsemme ilmastonmuutoksen hallintaan globaaleja toimia, eivät riitä Suomen toimet, eivät riitä Euroopankaan toimet. Kaikkiin kysymyksiin me tarvitsemme vahvaa Euroopan unionia, koska yksi valtio, yksi pieni maa, ei pysty näitä asioita ratkomaan. Tai teille, arvon perussuomalaiset, vaikka puheissa niin kovin tärkeä turvallisuus: Turvallisuutemme ratkotaan Euroopan unionin yhteistyöllä. Jos me jäisimme yksin, jos Euroopan unioni olisi heikompi, se uhkaisi suomalaisten turvallisuutta. Onpa kyse sisäisestä turvallisuudesta tai ulkoisesta turvallisuudesta, me tarvitsemme ja puolustamme voimakkaasti Euroopan unionia ja Suomen jäsenyyttä siellä. Siksi me odotamme hallitukselta erityistä määrätietoisuutta puheenjohtajakaudella [Puhemies koputtaa] niiden asioiden eteenpäinviemiseksi, jotka ohjelmassa ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-26T15:31:43,2019-06-26T15:32:54,Hyväksytty,1.1 2019_23_70,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Kuullaan ministereiden vastauksia. Pääministeri Rinne ensin ja ministeri Skinnari, oliko muita? Lähes kaikki. — Pääministeri Rinne, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_71,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki ansiokkaalla tavalla nosti esille asioita, jotka ovat todella tärkeitä Suomen näkökulmasta laajemminkin. Tämä kauppasuhteitten tämänhetkinen tilanne maailmassa on vaarallinen Suomen näkökulmasta, erityisesti pienen vientivetoisen kansakunnan näkökulmasta, ja sen takia on tärkeätä, että yhdessä eurooppalaisittain toimitaan sääntöperustaisen, instituutioihin pohjaavan maailmanjärjestyksen puolesta. Se on se keino, jolla hallitaan kauppasuhteita tavalla, jossa kauppasodat eivät saa valtaa eikä hallitsematon tilanne lähde vaikuttamaan kokonaisuuteen. Sen takia minusta oli erittäin hienoa kuulla puheenjohtaja, edustaja Orpon näkemys tästä eurooppalaisen yhteistyön tarpeesta ja tilasta. Vain ja ainoastaan eurooppalaiset pienet ja keskisuuret maat yhdessä toimien voivat muodostaa maapallolla sellaisen merkittävän toimijan taloudellisessa mielessä, yhteiskunnallisessa mielessä, että voidaan vaikuttaa niihin aikamme äärettömän tärkeisiin, lastemme tulevaisuuden kannalta äärettömän tärkeisiin asioihin, ja siis vain yhdessä tätä voidaan viedä eteenpäin. Sitten talouspolitiikkaan, josta muutama puheenvuoro on haastettu tässä keskustelussa, haluan vain todeta sen, että hallituksen linja on selkeä. Jokainen valtio vastaa itse omasta taloudenpidostaan viime kädessä. Se on se selkeä periaate, jota Suomi on noudattanut tähän asti ja jota tästä eteenkinpäin tullaan noudattamaan. Toisten velkoja ei lähdetä maksamaan. Se on hyvin yksinkertainen, toimiva periaate taloudenpidossa. Mutta tämä sana ”talouskuri” ja siihen liittyvä lähihistoria taaksepäin on asia, josta pitää minusta päästä eroon, irti. Meidän täytyy lähteä rakentamaan vahvaa yhteistä tulevaisuutta, kehittämään tulevaisuudennäkymien kautta, koulutuksen ja osaamisen kautta yhteistä Eurooppaa. Niin kuin tuossa puheessani sanoin, on järkevää lähteä miettimään tämmöistä superyliopistollista Eurooppaa, joka tiivistää tutkimusta, tiivistää tieteen tekemisen yhteistyötä eurooppalaisittain tavalla, jolla voidaan pärjätä maailmaluokan mittakaavassa näissä isoissa haasteissa. Toivon, että myös kokoomuspuolue täällä eduskunnassa on samaa mieltä tästä, että viedään näitä asioita tällä tavalla eteenpäin. Unohdetaan se ikävä historia, joka liittyy talouskuripolitiikkaan, joka kurjisti ihmisten arkea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-26T15:33:00,2019-06-26T15:35:25,Hyväksytty,1.1 2019_23_72,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset eduskunnalle siitä parlamentaarisesta valmistelusta, jonka pohjalta tämä puheenjohtajuuskauden ohjelma on tullut. Tämä kuvastaa mielestäni erinomaisella tavalla vahvaa yhteistyötä parlamentin ja hallituksen välillä Suomessa. Ihan muutama huomio. Niin kuin pääministeri äsken tuossa sanoi, me emme missään nimessä ole höllentämässä mitään taloudellisia velvoitteita, joita me olemme esiin ottaneet. Tällä on käynyt keskustelu esimerkiksi talletussuojasta. Tällä hetkellä keskustelu on hyvin teknistä — lähinnä siitä, mitä tekniset toimet voisivat olla. Mutta oikeasti asiat eivät poliittisesti etene niin kauan kuin riskiluokat ovat näin korkealla. Ennen kuin ne tulevat pankeilla alas, ei tulla näkemään minkäännäköistä etenemistä tällä puolella. Se on mielestäni hyvinkin selkeä asia. Sitten tässä oli keskustelua siitä, onko kestävään rahoitukseen Suomella aloitteita. Suomella on ollut aloitteita, ja kiitos siitä, yhtenä, edelliselle valtiovarainministerille, edustaja Orpolle. Valtiovarainministereillä on koalitio, joka globaalisti pohtii niitä keinoja, joilla valtiovarainministerit voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Siellä on esimerkiksi ratkaisut hiilen hinnoitteluun, julkisen sektorin rahoitukseen, julkisella sektorilla tapahtuviin hankintoihin ja yksityisen rahan kanavoimiseen plus sitten kestävien rahoitusmarkkinoitten luomiseen. Tästä käytiin viimeksi Ecofin-kokouksessa hyvin pitkä keskustelu, ja tätä tullaan jatkamaan myös meidän puheenjohtajuuskaudellamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-26T15:35:27,2019-06-26T15:37:11,Hyväksytty,1.1 2019_23_73,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Otan kantaa kolmeen asiaan, jotka liittyvät EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ensin, edustaja Mykkänen nosti esiin kysymyksen, mitä hallitus tekee terrorismin vastaisessa työssä ja millaista linjaa Euroopan unionilta edellytämme. Ei tässä ole minkäänlaista muutosta. Olemme olleet mukana Isisin vastaisessa koalitiossa. Meillä on tavallaan nyt menestystarina käsissämme: Isis on lyöty, ei tullut suurta kalifaattia sille alueelle. Ja nyt joudumme tietysti tekemään työtä jälkiseurausten kanssa. Ensinnäkin vierastaistelijat ja muut Isis-taistelijat joutuvat toivottavasti alueella oikeuteen. Tuemme sitä kaikin tavoin, pyrimme tukemaan hybridituomioistuimen muodostamista sinne. Ja sitten nämä perheet, perheenjäsenet, nämä tapaukset, joita on nyt leireillä, kuten Al-Holissa, käsitellään yksilöinä myöskin turvallisuusriskit ja -näkemykset huomioon ottaen. Totta kai lapsen etu edellä mennään näissä perheiden kohdalla tehtävissä ratkaisuissa. Sitten edustaja Orpo kysyi, miksi ollaan passiivisia EU:n artiklan 42.7 — turvallisuusyhteistyön — kohdalla. Ei olla, vaan se otetaan esille kaikkien EU-maiden kanssa jatkuvasti keskusteluissa. Sitä pidetään yhtenä tärkeänä momenttina. Edustaja Orpo mainitsi hyvin sen, että hybridiyhteistyössä ja muussa tarvittaisiin enemmän harjoittelua, myöskin tämän artiklan 42.7 kohdalla. Ja totta kai Nato-yhteistyö ja muu on tässä yhteydessä mainittu. Aivan viimeisenä asiana ottaisin edustaja Laakson esittämän kysymyksen, miksi puhumme Pohjois-Makedonian tai Albanian jäsenyysperspektiivistä Euroopan unionissa. Samaan aikaan kritisoidaan joskus sitä, että EU on rikkaiden klubi, Länsi-Euroopan klubi. Meidän mielestämme sen ei pitäisi olla sellainen, vaan niiden maiden, jotka täyttävät jäsenyyskriteerit, esimerkiksi Balkanilla, pitäisi saada reilujen ehtojen mukaisesti näiden jäsenyysneuvottelujen kuluessa päästä mukaan. Siellä käydään taistelua sieluista tällä hetkellä: onko Länsi-Balkan osa Eurooppaa, vai onko siellä muita vaikuttavia voimia? Kyllä me haluamme, että eurooppalaiset normit, eurooppalainen aatemaailma, eurooppalaiset tavat ja näkemykset — meidän arvopohjamme — näkyy myös Länsi-Balkanilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-26T15:37:13,2019-06-26T15:39:27,Hyväksytty,1.1 2019_23_74,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki, te nostitte aivan oikein esille kauppapolitiikan ja sen merkityksen Suomelle, EU:lle ja koko maailmalle. On selvää, että elämme haasteellista aikaa, ja siksi olemme halunneet korostaa ohjelmassa erityisesti sitä, että sääntöperusteinen järjestelmä on se, mitä me haluamme puolustaa ja minkä eteen me haluamme tehdä töitä. Meillä on hyvin kunnianhimoiset kirjaukset tähän ja myös siihen, että Maailman kauppajärjestöä, WTO:ta, pitää kehittää ja näitä käsillä olevia ongelmia käydä avoimesti läpi. Olen itse ensi viikolla muun muassa Genevessä keskustelemassa kansainvälisten, eurooppalaisten kollegoiden kanssa näistäkin haasteista. Edustaja Kiuru, nostitte esille Afrikan, sen merkityksen. Tässä ovat kollegat jo moneen otteeseen hyvin käyneet tätäkin kokonaisuutta läpi, mutta nostan nyt esille lähinnä kehitysyhteistyönäkökulman, josta kysyitte. Kyllähän meillä, Suomella, on pitkä historia, pitkät perinteet, ja ollaan tehty hyvää työtä, voi sanoa globaalisti, myös Afrikassa. Ja on selvää, että meillä on ollut tietty fokusalue siellä. Esimerkiksi Afrikan sarvi on ollut, ja varmasti tulee olemaan, meille tärkeä. Ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset ylipäätään, ehdollisuus, se, että pitää olla vastikkeellisuutta, on varmasti jatkossakin Suomelle tärkeä. Me olemme viime kaudella hallituksen toimesta kehittäneet uudenlaisia kehitysyhteistyöinstrumentteja. Tämä työ varmasti jatkuu tälläkin kaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-06-26T15:39:29,2019-06-26T15:41:07,Hyväksytty,1.1 2019_23_75,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Rouva puhemies! Kommentoin tätä perussuomalaisten piiristä tullutta keskustelua perusarvoista ja siitä, jakavatko ne nyt sitten jäsenmaita oikeassa oleviin ja muihin. On hyvä pitää mielessä, että nämä perusarvot, joista me nyt puhumme — tasa-arvo, demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate — eivät ne ole mitään mielivaltaisia, edes pääministeri Rinteen hallituksen keksimiä arvoja, vaan ne on kirjattu EU:n perussopimuksiin. Maat, jotka ovat liittyneet Euroopan unionin jäsenmaiksi, ovat nämä perusarvot itselleen hyväksyneet, ja ne pätevät kaikkiin. Me tulemme huolehtimaan, että me puheenjohtajakauden aikana luomme sen mekanismin, jolla pystytään konkreettisesti vaikuttamaan, että näitä arvoja myös jäsenmaat noudattavat. [Olli Immonen: Eihän niitä kukaan vastusta!] Rahoituskehyksiin tullaan tällainen mekanismi tekemään, ja sen lisäksi tätä oikeusvaltiodialogia kehitetään. Edustaja Biaudet, te puhuitte oivallisesti tyttöjen ja naisten asemasta aiemmassa puheenvuorossanne, ja se liittyy kyllä keskeisesti näihin perusarvoihin. Myös sukupuolten tasa-arvo, naisten ja miesten tasa-arvo, on osa EU:n perusarvoja. Se on ollut meille niin tärkeä asia, että olemme kirjanneet jopa pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan, että me haluamme, että Euroopan unionille laaditaan tasa-arvostrategia, ja me haluamme, että EU:n budjetissa huomioidaan sukupuolivaikutukset. Tämä on aivan edistyksellistä, ja tämä on jotain sellaista, mitä Suomelta on odotettu. Tässäkin me tulemme tuottamaan oman jalanjälkemme. Täällä kuitenkin kysyttiin tästä Suomen edun ajamisesta. Edustaja Kauma, te aivan hyvin sitä tapailitte, mutta haluan kuitenkin sanoa, että ne prioriteetit, jotka me olemme tässä kansallisessa ohjelmassa kuvanneet, ovat sellaisia, joiden kautta me saamme sekä sitä Suomen etua että tätä eurooppalaista lisäarvoa, koska onhan myös meidän etumme tällaisena vientiriippuvaisena kansantaloutena, että esimerkiksi sosiaalinen ulottuvuus toteutuu ja että niiden lähetettyjen työntekijöiden pelisäännöt ovat rehellisiä ja oikeudenmukaisia, ettei työehtoja poljeta. Se on myös Suomen etu, ja se on Euroopan unionin sisämarkkinoitten etu. Aivan samoin on meidän etumme se, että EU:n kilpailupelisäännöt ovat oikeudenmukaisia, ettei niitä tehdä isojen jäsenmaiden suuryritysten ehdoilla, vaan että myös suomalaiset pk-yritykset sisämarkkinoille pääsevät. Nämä edut ovat yhteisiä. Me teemme vahvempaa unionia, ja sitä kautta Suomikin hyötyy. Me tulemme, edustaja Kalli, vaatimaan EU:n luovan sitä kasvustrategiaa, jossa EU:sta tulee maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein, vähähiilinen talous, ja tällä strategialla me luotsaamme EU:ta eteenpäin. Edustaja Sirén, te kysyitte, miten meidän saavutuksiamme mitataan. Tähän voisi sanoa vain, että kestävän kehityksen periaattein. Me haluamme, että unioni on paremmassa kunnossa, vahvempana, toimintakykyisempänä meidän puheenjohtajakautemme jälkeen kuin missä sen vastaanotamme nyt tulevana maanantaina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-06-26T15:41:10,2019-06-26T15:43:49,Hyväksytty,1.1 2019_23_76,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kuultu useita puheenvuoroja perussuomalaisten EU-linjasta, ja siihen voi kai lyhyesti sanoa, että me emme ole EU vaan me olemme Suomi. Me olemme Suomi, joka on mukana EU:ssa. Tämä on hyvä muistaa tässä keskustelussa, kun meidän sanomisiamme täällä siteerataan. Tässä ohjelmassa ei pureuduta minun mielestäni kovin tarkasti niihin kipukohtiin. On helppo kirjoittaa ylevää tekstiä, mutta sitten kun tarvitaan nimenomaan niihin ongelmiin ratkaisuja, niin niitä tässä ei ole. Muun muassa Afrikka-kysymys — ei puhuta väestöräjähdyksestä mitään. Me emme voi luoda Suomesta hyvinvointivaltiota Afrikkaan, se täytyy afrikkalaisten itse tehdä. Maahanmuutto. Terrorismi. Sosiaalisen eheyden osalta olisin kaivannut kyllä Suomelta toimia erityisesti vammaisten tasa-arvoon, joka ei ole EU:n sisällä kylläkään kovin kummoisessa tilanteessa, eritoten Etelä-Euroopassa. Samoin: Vihreät ovat hallituksessa, [Puhemies koputtaa] mutta missä ovat eläinsuojelulliset tavoitteet [Puhemies: Aika!] nyt tälle puheenjohtajakaudelle? Niitä kaipaisin tänne. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-06-26T15:43:53,2019-06-26T15:45:08,Hyväksytty,1.1 2019_23_77,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän päivän keskustelu on mielestäni osoittanut hyvin sen tarpeen, että me kävisimme enemmän ja laajemmin EU-keskustelua koko maassa. Ne olkiukot, joita oikeistokonservatiivinen oppositio on tänään täällä laukonut, minun mielestäni kuvaavat hyvin sitä tarvetta. Pääministeri Rinne on puhunut ainakin aiemmin aika lämpimin sanoin siitä, että näitä epävirallisia kokouksia voisi olla myös muualla Suomessa kuin vain Helsingissä, ja kysynkin teiltä: vieläkö näette mahdolliseksi, että esimerkiksi maa- ja metsätalousministerien epävirallinen kokous voitaisiin järjestää vaikkapa Keski-Suomessa? Ylipäätään, pääministeri, toivon, että jollain keinoin lisäämme EU-keskustelua tässä maassa, koska on selvää, että jos edustajat eivät tiedä, missä päätetään tai mitä parlamentissa on äänestetty, niin ehkä kansalaisillakin siinä saattaa olla haasteita. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-06-26T15:45:08,2019-06-26T15:46:03,Hyväksytty,1.1 2019_23_78,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi tulee olemaan erityistarkkailun alla EU:n puheenjohtajuuskaudella monelta suunnalta ja hyvin monessa eri asiassa. Meitä pidetään sivistysvaltiona, jolla on korkea moraali ja viisaat aatteet. Olemme kuitenkin valitettavasti jääneet pahasti jälkeen monesta EU-maasta eläinsuojelussa, ja eläinsuojelu äsken täällä ansiokkaasti esiin nostettiin. Edellinen hallitus ei valitettavasti saanut suuresta tarpeesta ja isoista odotuksista huolimatta uudistettua eläinsuojelulakia. Uudistuksella on suuri tarve ja kiire. Laki pitää saada vastaamaan muuta pohjoismaista tasoa, ja nyt jos koskaan EU-puheenjohtajuuskaudella olisi oiva tilaisuus ja korkea aika korjata myös tämä epäkohta. Kysyisin hallitukselta: mitä aiotte tälle asialle tehdä? Toinen asia liittyy terrorismiin, joka on täällä monessa puheenvuorossa jo esiin nostettu. Myös ministeri Haavisto ansiokkaasti tätä äsken vastauksessaan avasi, mutta kysyisin vielä tarkentavan kysymyksen: onko hallitus valmis ottamaan vastuun uuden terrorismin torjunnan ja radikalisoitumisen ehkäisyn EU:n laajuisen toimintaohjelman laatimisesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-06-26T15:46:07,2019-06-26T15:47:12,Hyväksytty,1.1 2019_23_79,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut käytännössä koko keskustelun — mielenkiintoisia asioita. Yksi näkökulma on kuitenkin loistanut poissaolollaan, ja se on Euroopan unioni ja nuoret. Minulla on semmoinen käsitys, että valtaosa suomalaisista nuorista ja muista EU-jäsenmaiden nuorista pitää Euroopan unionia itsestäänselvyytenä. He haluavat olla Euroopan unionissa ja haluavat sitä kehittää. Tässä ohjelmassa on maininta, että pitää Erasmus-ohjelmaa vain vahvistaa. Nyt opetusministerillä on varmaan tärkeä syy, ettei ole paikalla, mutta toivoisin, että kun Suomella on kuitenkin edelleen vahva asema yhtenä maailman johtavimpana koulutusmaana, me myöskin nyt lähikuukausina nostamme vahvasti esille opiskelijoiden liikkuvuuden. Korostan tässä yhteydessä myöskin sitä, että se koskee kaikkia koulutuksen tasoja. Monasti unohdamme tai emme tiedosta, [Puhemies koputtaa] että meillä myöskin tuhannet ammattiin opiskelevat käyttävät opiskelijavaihtopalveluja, [Puhemies: Aika!] ja haluan, että tämä nostetaan vahvasti esille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-06-26T15:47:12,2019-06-26T15:48:40,Hyväksytty,1.1 2019_23_80,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rauha ja vakaus ovat hyviä asioita, ja on hienoa, että tässä ohjelmassa puututaan myös terrorismin ehkäisemiseen. Toivonkin, että hallitus ei lähde nyt ehkäisemään terrorismia suunnittelemalla Isis-naisten Suomeen tuontia. Mielestäni EU:n nettomaksun määrää olisi jo aika alkaa neuvottelemaan pienemmäksi, koska sitä ei ainakaan julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ole useaan vuoteen tehty. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla, sanotaan. Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit ja kansanedustajat, yksikään teistä, ei yksikään, ole saanut ainuttakaan ääntä eikä mandaattia tänne muualta kuin Suomen kansalta. Yritetään siis ensin olla sen kokoinen, että suomalainen köyhyys loppuu ja suomalainen voi hyvin. Katsotaan ensin Suomeen, sitten ehkä Afrikkaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-06-26T15:48:44,2019-06-26T15:49:46,Hyväksytty,1.1 2019_23_81,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä Euroopan unionin ja Suomen puheenjohtajakauden yhteen keskeiseen isoon kysymykseen eli ilmastoasioihin. EU:n tavoitteenahan on hiilineutraalius 2050. Kuitenkin Euroopan unioni on vain yksi osatekijä tässä globaalissa ilmastokysymyksessä. Euroopan unionin osuus esimerkiksi hiilidioksidipäästöistä on noin 14 prosenttia. Tämä korostaa sitä, että Euroopan unionin pitää kyetä tekemään vielä yhteistyötä Yhdysvaltojen, Intian ja Kiinan suuntaan. Suomihan on perinteisesti ollut edelläkävijä näissä asioissa. Suomi on niitä harvoja maita, jotka ovat alentaneet hiilidioksidipäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ja kun tässä on puhuttu hyvin paljon kansalliseen etuun liittyvistä kysymyksistä, niin näissä asioissa tulevat esille myös kansalliset kysymykset, niin kuin tulivat suurten polttolaitosten osalta LCB BREF ‑ratkaisussa, jossa esimerkiksi Saksa, Ranska ja niin edelleen ajoivat voimakkaasti omia etujaan. Kysynkin: mitkä ovat Suomen ja Euroopan unionin keinot saada myös [Puhemies: Aika!] EU:n tarkkailuluokalla olevat maat ruotuun ilmastoasioissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-06-26T15:49:50,2019-06-26T15:51:09,Tarkistettu,1.1 2019_23_82,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On kiistatta aivan keskeistä ja myöskin Suomen intressien mukaista, että EU ottaa johtajuuden taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Nämä ovat ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, ja Suomella on puheenjohtajakaudella tärkeä tehtävä varmistaa, että kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuus läpileikkaavat kaiken EU-politiikan ja että näihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin saadaan kaikki mukaan mieluusti ennemmin kuin myöhemmin. Todella tärkeä ja hyvä on myöskin varmistaa, että Suomi EU-puheenjohtajana edistää YK:n biodiversiteettisopimusta sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja eläinten hyvinvointia, joka täällä onkin noussut esiin. Ripeä ja oikeudenmukainen siirtymä kohti kestävää tulevaisuutta edellyttää tietysti panostuksia myös koulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan, niin kuin edustaja Gustafsson täällä hyvin nosti esiin. Se on myöskin keino vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja rakentaa Eurooppaan sitä yhteisöllisyyttä, mitä me tarvitsemme. Viime vuodet ovat osoittaneet, että ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeusvaltio toden totta tarvitsevat puolustajia, ja EU voi ja sen täytyykin toimia näissä asioissa tinkimättömästi niin Euroopassa kuin myöskin maailmalla. On hyvä, että nimenomaan nämä asiat ovatkin Suomen EU-puheenjohtajakauden selkäranka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-06-26T15:51:09,2019-06-26T15:52:32,Hyväksytty,1.1 2019_23_83,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota eri hallinnon tasojen yhteistyöhön näiden tavoitteiden eteenpäinviemisessä. Yksi näistä prioriteeteista on EU globaalina ilmastotoimijana. Me tiedämme, että valtioiden välillä on ollut välillä haastavaa löytää ratkaisuja näihin asioihin, ja toisaalta me yhtä lailla tiedämme sen, että kaupungeilla on aika useinkin ratkaisuiden avaimet näihin kysymyksiin käsissään. Haluankin kysyä sitä, miten aiotte ottaa kaupungit mukaan näiden puheenjohtajuuskauden tavoitteiden eteenpäinviemiseen. Yhtä lailla kaupungit olisivat oivallisia kumppaneita myöskin kasvustrategiassa ja osaamisen ja koulutuksen kysymyksissä. On harmillista, että kaikki puheenjohtajuuskauden kokoukset pidetään täällä Helsingissä, mutta ajattelen, että tällaisen yhteistyön kautta olisi mahdollista tehdä laajastikin yhteistyötä kaupunkien kanssa ja hakea sitä kautta koko Suomen ja eri Euroopan maiden kansalaisyhteiskunnan osallistumista näiden tavoitteiden eteenpäinviemiseen. Lopuksi kiinnittäisin vielä huomiota siihen, että komission puheenjohtajaa ja talouskuria koskeviin kysymyksiin emme vielä mielestäni saaneet vastauksia. Jos niihin on mahdollista vielä saada vastaus. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-06-26T15:52:32,2019-06-26T15:53:45,Hyväksytty,1.1 2019_23_84,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itseäni myös häiritsi se, että saatiin tämä raportti vasta niin myöhään. Toki luin sen 17 sivua nopeasti läpi kokonaan, mutta on kuitenkin huonoa hallintoa, että näin toimittiin, ja haluaisin kysyä, mikä syy tähän oli — kuitenkin näin tärkeä asia. EU-ohjelmassa on vähän samanlainen lähtökohta kuin hallitusohjelmassakin, elikkä siinä lueteltiin kaikenlaista, ja itse näen tämän ongelmana. Antti Rinne, ministeri, sanoitte puheessanne, että EU olemme me. Samaan aikaan kuitenkin on mahdollisesti kova brexit, on erilaista eripuraa EU:ssa. Sanoitte, että EU on maailman kilpailukykyisin. Onko todellakin näin? Itselläni on ainakin epäilyksiä. Viitattiin Jean Monnetiin. Hiili- ja teräsyhteisö oli ihan hyvä juttu 50-luvun alussa, mutta tämä on se iso huoli, onko kuitenkaan paras mahdollinen lähtökohta tehdä tämmöinen ohjelma näin ilmassa leijuvasti. Kuitenkin maailmaa hallitsee nyt korostuneesti voima- ja valtapolitiikka: on erilaista kauppasotaa, teknologiasotia, [Puhemies koputtaa] keskuspankkien taseet ovat paisuneet tuhansilla miljardeilla — valtavia riskejä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-06-26T15:53:48,2019-06-26T15:54:55,Hyväksytty,1.1 2019_23_85,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä keskustelua kuunneltuani minun on suorastaan pakko vielä palata tähän perussuomalaisten EU-linjaan. Nimittäin olen kyllä tottunut tiettyihin epäjohdonmukaisuuksiin: esimerkiksi viime kauden alussahan perussuomalaiset hyväksyivät ensi työkseen Kreikan tukipaketin, kuten täällä todettiin. No, nyt sitten on käynyt ilmi, että toki Euroopan unionissa on paljon hyvää, vähän kielteistäkin, ja aina saa olla kriittinen, mutta ehdottomasti EU:n hyvä puoli on se, että sen kautta voidaan tuoda työntekijöille oikeuksia, niitä lisätä ja vahvistaa. Ja nyt on käynyt ilmi, että täällä siis aikanaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on äänestänyt sitä vastaan, että Suomeen lähetettyjen työntekijöiden palkan tulisi olla sama kuin suomalaisten työntekijöiden palkka. Minusta on käsittämätöntä, että perussuomalaiset eivät voi vastata täällä tähän kysymykseen, joka monesti on esitetty, monen edustajan toimesta, ja kysyn nyt vielä eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Taviolta, voisitteko ottaa kantaa, oletteko nyt sitä mieltä, että työehtoja saa polkea, ja jos ette ole, niin miksi ihmeessä puheenjohtajanne niin äänesti [Puhemies koputtaa] tuolla Euroopan unionissa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-26T15:54:59,2019-06-26T15:56:10,Hyväksytty,1.1 2019_23_86,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maailman tai Euroopan näkeminen maiden välisen nollasummapelin kenttänä on vaarallista, ja siinä häviävät lopulta kaikki. Mutta itse asiaan. Puheenjohtajakaudella on tärkeää ohjata EU:ta toimimaan globaalina ilmastojohtajana, kuten tässä kaikkiaan varsin hyvässä ohjelmassa linjataan. Tällä hetkellä energiapolitiikka uhkaa monessa maassa Euroopassakin kuitenkin ajautua polulle, jolla samalla kun tuuli- ja aurinkoenergiaa lisätään, mikä on hyvä asia, sen vaihtelevuutta tasataan ja täydennetään merkittävällä fossiilisen kaasun, biomassan tai jopa hiilen poltolla, ja se on huono asia. Tällainen kehitys ei johda riittävän vähäpäästöiseen tai ekologisesti kestävään energiajärjestelmään. Esitänkin tässä toiveen, että puheenjohtajana Suomi on rohkea ääni sellaisen ilmastopolitiikan puolesta, joka tähtää koko energiajärjestelmän ripeään ja aitoon päästöttömyyteen. Tämä on erityisen tärkeä näkökulma, kun EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategian keskeisiä elementtejä määritellään tällä kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-06-26T15:56:14,2019-06-26T15:57:06,Hyväksytty,1.1 2019_23_87,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että täällä SDP on löytänyt jonkun kiinnostavan europarlamenttiäänestystuloksen, mutta kun sitä ei nyt tässä käsiteltävässä ohjelmassa ole, niin en ole siihen sillä tavalla valmistautunut kommentoimaan. Mutta kaikki tietävät, että Suomessa on yleissitovuus, joten varmasti nyt SDP voi pääministeripuolueena pikemminkin varmistaa, että yleissitovuus oikeasti myös toteutuu eri aloilla. [Välihuutoja] Haluaisin tästä keskustelusta todeta, että pidän erittäin mielenkiintoisena tätä keskustelun kirjoa yleensä, ja aika paljon huomaan, että EU:hun liitetään aina näitä arvoargumentteja, ja tässä on inhottavaa jargonia. Oikeastaan vihaan sitä poliittista jargonia sen osalta, että puhutaan arvoista, kun oikeasti arvot ovat hyvin erilaisia joka puolella maailmassa. Tavallaan siis jos kysyt turkkilaiselta tasa-arvosta, niin turkkilaisen tasa-arvokäsityshän on ihan eri kuin suomalaisen tasa-arvokäsitys ja niin edelleen. Tässä nimenomaan Itä- ja Länsi-Eurooppa jollain tapaa ovat jo kahtiajakautuneet aika paljon, niin että on hyvin vaikea laittaa niitä samaan arvokoriin. Olisin ministeri Haavistolta kysynytkin juuri siitä: miten nämä länsimaiset arvot itse asiassa ovat sovitettavissa esimerkiksi islamiin, [Puhemies: Aika!] kun te haluatte Albanian EU:n jäsenmaaksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-26T15:57:06,2019-06-26T15:58:26,Hyväksytty,1.1 2019_23_88,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Me olemme sopineet, että tähän debattiin käytetään kaksi tuntia, ja ministereille pitää jättää vastauspuheenvuoroon aikaa. Annan viimeisen puheenvuoron edustaja Aittakummulle, ja sitten ministereille vastaukset.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_89,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tapasin äskettäin henkilön, joka oli aloittanut Euroopan unionin tehtävissä, ja hän kertoi yllättyneensä siitä, miten hyvin tällaisessa kansojen yhteisössä voi yksittäinen ihminenkin omilla kannanotoillaan vaikuttaa yhteistyössä muiden kanssa. Meillä onkin EU:ssa paljon tärkeää, esimerkiksi suomalaisen maatalouden kehittäminen ja vahvistaminen, josta ohjelmassa mainitaankin, että maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa. Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous tarjoaa meille ratkaisuja niin turvallisuuteen, elinvoimaan ja työllisyyteen kuin energiaan ja ympäristönsuojeluun, ja sen eteenpäinvieminen on tärkeää. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että edustaja Hassi nosti keskustelun aluksi esille juuri tämän tärkeän asian eli arvot, joista tässä on keskusteltu. Mielestäni on myöskin aivan hyvä kysyä, mitä arvot meille merkitsevät ja mitä ne käytännössä tarkoittavat. On niin, että puu tunnetaan hedelmistään, siitä, mitä me teemme, etteivät asiat jää pelkästään keskustelun tasolle vaan että me osoitamme myös käytännössä meidän arvomme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-26T15:58:32,2019-06-26T15:59:49,Hyväksytty,1.1 2019_23_90,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,Nyt myönnän ministereille minuutin mittaiset vastauspuheenvuorot.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_23_91,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvästä ja ansiokkaasta keskustelusta. Vedän sen johtopäätöksen, että tätä hallituksen valmistelemaa puheenjohtajuuskauden ohjelmaa on valmis tukemaan äärettömän iso enemmistö eduskunnassa, ja sitä on helppo lähteä viemään eteenpäin tuolla Brysselin ja Strasbourgin päässä. Erityisen iloinen olen siitä keskustelusta, jota käytiin oikeusvaltioperiaatteen ympärillä, koska se on koko se pohja, jonka varaan rakentuu koko eurooppalainen yhteisö, se, että tunnustetaan ihmisten oikeus lainsäätäjän, tuomiovallan, toimeenpanovallan edessä oikealla tavalla tulla kuulluksi ja oikealla tavalla vaikuttaa elämäänsä. Tämä on äärimmäisen tärkeä periaate demokratian ja sananvapauden lisäksi, näitten asioitten eteenpäinvieminen. Toivon todella, että pystymme ohjaamaan unionin toimintaa nyt seuraavat kuusi kuukautta tavalla, joka edistää yhteisöllisyyttä, edistää hyvää yhteistyötä eurooppalaisten jäsenmaitten kesken.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-26T15:59:54,2019-06-26T16:01:05,Tarkistettu,1.1 2019_23_92,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä vivahteikas keskustelu osoittaa kyllä sen, miten laaja kenttä tämä Euroopan unionin politiikka on. Täällä ollaan keskusteltu yhteisvastuun turvalausekkeesta aina eläinsuojelukysymyksiin. Näin se vain on, että kun me puhumme eurooppalaisesta yhteistyöstä, niin se on politiikan normaali tänä päivänä. Ne asiat kattavat kaikki mahdolliset asiat, ja on tärkeää, että me osallistumme niihin mahdollisimman laajasti, niin kuin tänään on käynyt, ja hyvin huolellisesti valmistautuen, kuten myöskin tänään on tässä ohjelmassa tehty. Vastaan, puhemies, vielä lyhyesti kysymykseen koskien laajenemista. Ei suinkaan ole niin, että Suomen puheenjohtajakauden aikana hyväksyisimme Pohjois-Makedonian ja Albanian jäseniksi, mutta haluamme, että avattaisiin jäsenyyskeskustelut. Nämä neuvottelut käydään tiukkojen kriteerien valossa, jossa käydään läpi muun muassa oikeusjärjestelmän toimivuus, korruption kitkeminen, järjestäytyneen rikollisuuden osuus ja niin edelleen. Vain tiukkojen kriteerien täyttyessä tähän eurooppalaiseen unioniin pääsee mukaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niin kuin ennenkin!] Lopuksi, puhemies, totean, että nyt on erittäin hyvä hetki puhua unionin politiikasta. Kansalaisten tuki Euroopan unionille ja tälle eurooppalaiselle yhteistyölle on korkeimmillaan koskaan. Ihmiset haluavat, että EU on toimiva, EU on vahva ja yhteistyökykyinen. Suomella on nyt tilaisuus näyttää, ja on tämä tietynlainen isänmaallinen yhteinen ponnistus, jonka me hanskaamme kyllä yhdessä varmasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-06-26T16:01:07,2019-06-26T16:02:28,Tarkistettu,1.1 2019_23_93,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin osaltani kiitän tästä keskustelusta, joka on koskettanut myöskin liikkuvien ja lähetettyjen työntekijöiden asemaa. Se ei ole ainoastaan Suomen puheenjohtajuuskauden kannalta tärkeä tavoite vaan koko eurooppalaisen unionin äärimmäisen tärkeä kysymys. Juuri viime viikolla perustettiin eurooppalainen työviranomainen, joka tulee sijoittumaan Bratislavaan, ja sen laitoksen tehtävä on varmistaa se, että lähetettyjen työntekijöiden oikeudet toteutuvat, että viranomaisyhteistyö kaikissa EU-maissa toimii ja että myöskin ihmisten oikeus liikkuvuuteen toteutuu. Edustaja Rantanen otti erittäin ansiokkaasti esille myös vammaisten ihmisten aseman. Syrjintää monissa Euroopan maissa todellakin tapahtuu, ja juuri nämä Euroopan unionin yhteiset linjaukset, dialogi ja myöskin avunanto voivat kohentaa vähemmistöjen asemaa kaikkialla, kauttaaltaan Euroopassa. Ja tämä on tietenkin tärkeä yhdenvertaisuuskysymys muulloinkin kuin näin Pride-viikolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-06-26T16:02:30,2019-06-26T16:03:39,Tarkistettu,1.1 2019_23_94,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Omasta puolestani myös kiitos keskustelusta, ja vain kaksi lyhyttä kommenttia. Kun kysyttiin eurooppalaisista arvoista, niin on ehkä hyvä huomata, että Eurooppa on antanut idun myöskin yleismaailmallisille ihmisoikeusprosesseille ja julistuksille. YK:n ihmisoikeuksien julistus tai lapsen oikeuksien sopimus tai muu edustaa hyvin pitkälle niitä asioita, joiden puolesta mekin toimimme tänä päivänä. On erittäin hyvä huomata, että esimerkiksi Afrikan mantereella, jos katsoo Afrikan unionin toimintaa, demokratiakysymykset ja demokratian puolustus ovat kasvaneet hyvin vahvoihin mittoihin. Katsokaapa vaikka heidän viimeaikaista Sudan-politiikkaansa ja niitä kommentteja, miten Sudanin sotilashallinnon toimiin on reagoitu muiden Afrikan maiden toimesta. Ja sitten aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kun täällä on kysytty paljon siitä, miten Suomi edistää ilmastotavoitteita globaalissa mittakaavassa: Meidän puheenjohtajakautemme aikana muun muassa YK:n tuleva yleiskokous syksyllä on erittäin tärkeä foorumi, ja on hyvä, että siellä valtionpäämiesten tasolla näistä asioista keskustellaan. Suomella on kyllä hyvin merkittävä rooli siinä, kun voimme omasta hallitusohjelmastamme ja sen hiilineutraaliustavoitteista kertoa ja pyrkiä vaikuttamaan myös muihin maihin, että he olisivat yhtä kunnianhimoisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-26T16:03:42,,Tarkistettu,1.1 2019_23_95,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Pääministerin ilmoitus Suomen EU-puheenjohtajakauden  ohjelmasta;  Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus 1.7.-31.12.2019>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos myös omasta puolestani. Haluaisin vielä muistuttaa siitä, että EU todella on maailman suurin vapaakauppa-alue. Kun täällä kysyttiin sitä, miksi Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla, miksi me haluamme lisätä näkyvyyttämme, läsnäoloa kansainvälisesti, niin juuri siksi, että Suomikin on elänyt ja tulee elämään viennistä, ja niin muuten elää Euroopan unionikin. Eli siinäkin mielessä hallitusohjelmalla ja tällä ohjelmalla, joka lähtee siitä, että olemme kunnianhimoisia, panostamme siihen, että Euroopan unioni on myös vahva kansainvälinen toimija, on ja tulee olemaan merkitystä Suomessa, joka puolella Suomea, koska me tarvitsemme niitä vientituloja aivan jokaisessa paikassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-06-26T16:05:00,,Tarkistettu,1.1 2019_23_96,23/2019,2019-06-26,14.02,16.08,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Lisälistalta pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 27.6.2019 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvion ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Edustajan, joka aikoo ehdottaa muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, on jätettävä muutosehdotuksensa keskuskansliaan. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään torstaina 27.6.2019 kello 10. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja 1 tai 2 minuutin mittaisina. Äänestykset toimitetaan perjantaina 28.6.2019 klo 10 pidettävässä täysistunnossa. Siinä käydään yksityiskohtainen käsittely. Äänestyksen pohjana on edustajille jaettava äänestysvihko, johon on koottu ja numeroitu kaikki määräaikaan mennessä jätetyt muutosehdotukset. Puhemies myöntää puheenvuoron ehdotuksen tekemistä varten ja kannatuspuheenvuoro käytetään välittömästi ehdotuksen tekemisen jälkeen. Edustaja voi tehdä kerralla kaikki ehdotuksensa. Ehdotusta tehdessä pelkkä muutosehdotuksen numeroon viittaaminen riittää. Puheenvuoropainiketta ei ole tarpeen käyttää. Kun kaikki ehdotukset ja kannatukset on tehty, ehdotuksista äänestetään äänestysvihkon mukaisessa järjestyksessä. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_24_1,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä 1 tai 2 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. — Valiokunnan puheenjohtaja Koskinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_24_2,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarvioesityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti noin 298 miljoonaa euroa ja määrärahoja lisätään noin 162 miljoonalla eurolla, eli nettolainanotto vähenee siis 136 miljoonalla eurolla, ja se on merkittävä saavutus, kun kuitenkin pystytään niin useita hankkeita liikkeelle laittamaan. Tuloarvion taustalla on ansio‑ ja pääomatuloveron tuottoarvion korotus ja arvonlisäverotuoton lisäys, yhteensä 398 miljoonaa euroa, ennakoitua myönteisemmän kehityksen perusteella. Lisäksi Suomen Pankin tuloutusta korotetaan pankkivaltuuston päätöksen mukaisesti. Toiseen suuntaan sitten vievät eli aiempaa tuloarviota puolestaan alentavat autoveron, valtion saamien sakkotulojen ja korkotulojen lähdeveron vähenemiset. Suurimmat määrärahalisäykset esitetään liikenne‑ ja viestintäministeriön pääluokkaan perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen, ja ne ovat todella olleet odotettuja. Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta lisätään 20 miljoonalla eurolla opettajien ja ohjaajien palkkaamiseksi. Lisäksi muun muassa sosiaali‑ ja terveysministeriön pääluokassa Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin esitetään korotusta 15 miljoonaa euroa. Pienemmistä lisäyksistä valiokunta nostaa esiin avustuksen Paimion parantolan hallinnointiin ja pitää hyvänä, että arvokkaan kiinteistön ja irtaimiston kunnossapidosta voidaan huolehtia säätiöpohjaisella mallilla. Valiokunta on erityisen tyytyväinen, että hallitus on antanut ripeästi näin merkittävän lisätalousarvioesityksen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että etenkin väylähankkeiden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäyksillä on selviä työllisyysvaikutuksia ja ne edesauttavat osaltaan hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyysastetavoitteen toteutumista. Valiokunta on tyytyväinen hallituksen esitykseen, jossa osoitetaan merkittäviä lisäresursseja sekä liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen että sen kehittämiseen. Esitetyt peruskorjaus‑ ja kehittämishankkeet ajoittuvat vuosille 2019—2024, ja niiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä yli 600 miljoonaa euroa. Perusväylänpidon määrärahan 40 miljoonan euron korotus osoitetaan muun muassa rautateiden turvalaitteiden uusimiseen, radan päällysrakenteiden kunnostamiseen sekä raakapuuterminaalin rakentamiseen. Niiden koko rakennusajan yhteiskustannukset ovat noin 260 miljoonaa euroa. Nämä perusväylänpidon lisäpanostukset hillitsevät osaltaan väyläverkon korjausvelan kasvua, minkä lisäksi hallitusohjelma lähtee siitä, että vuodesta 2020 lukien perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Näin momentin vuotuinen määräraha on ensi vuodesta lukien noin 1,3 miljardia euroa ja tätä pitkään todettua korjausvelkaa päästään määrätietoisesti lyhentämään. Hallitus esittää viiden uuden kehittämishankkeen käynnistämistä, joilla parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, edistetään vientiä ja parannetaan raide‑ ja tieliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Hankkeiden suunnitteluvalmius on valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan hyvä, ja ne ovat siten nopeasti käynnistettävissä. Uusia ratahankkeita on kolme, joiden lisäksi käynnistetään kaksi tiehanketta: vt 3 Hämeenkyrön ohitustie ja vt 8 Turku—Pori-ohituskaistojen täydentäminen. Lisäksi Oulun meriväylän rakentamisvaltuutta korotetaan, ja Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun pitkään odotettua määrärahaa osoitetaan 11 miljoonaa euroa. Näiden kehittämishankkeiden kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 349 miljoonaa euroa, joista kuluvan vuoden määrärahatarpeeseen osoitetaan 71 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta pitää nyt käynnistettävien hankkeiden rinnalla merkittävinä myös hallituksen esityksen pöytäkirjamerkintöihin sisältyviä rataverkon kehittämistä koskevia kirjauksia. Niiden mukaan rataverkon suurten kehittämishankkeiden ja hankeyhtiöiden valmistelua jatketaan hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Tämän lisäksi Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistys etenee siten, että ratasuunnittelun arvioidaan valmistuvan vuodenvaihteessa ja hanke on tarkoitus käynnistää ensi vuonna. Ensimmäisen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Valiokunta painottaa suunnitelman huolellista valmistelua, jossa tulee tarkastella laaja-alaisesti ja tiiviissä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä muun muassa liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä, kehittämistarpeita sekä kustannusvaikutuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyöty—kustannus-analyysin rinnalla kiinnitetään huomiota myös toimenpiteiden laajempiin yhteiskuntataloudellisiin vaikutuksiin. Valiokunta esittää kahta täsmennystä näihin momenttiteksteihin, jotka käyvät tarkemmin ilmi mietinnöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla valiokunta pitää perusteltuna esitystä, jolla Kelan toimintamäärärahoja lisätään, jotta se pystyy suoriutumaan asianmukaisesti lakisääteisistä tehtävistään säädettyjen määräaikojen puitteissa. Hallitus esittää momentille myös 5,5 miljoonan euron määrärahaa pienten eläkkeiden ja muiden etuuksien korotusten toimeenpanon valmisteluun. Valiokunta puoltaa esitystä myös tältä osin ja toteaa, että toimeenpanon valmisteluun esitetty määräraha on tarkoitus kohdistaa muun muassa tietojärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen. Hallituksen esitykseen liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan mainitut korotukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Kaikkiaan ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio ja ensimmäinen ja toinen lisätalousarvio huomioon ottaen yhteensä 55 739 713 000 euroa. Siis aika tarkkaan 10 000 euroa per maassa asuva kulkee valtion budjettitalouden kautta. Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotuksena on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 5/2019 vp sisältyvän ehdotuksen vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin ja että eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteet 1—9 ja että eduskunta päättää, että vuoden 2019 toista lisätalousarviota sovelletaan 8. heinäkuuta 2019 alkaen. Mietintöön liittyy kaksi vastalausetta, perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajilta, ja he varmaan kertovat niistä tarkemmin. [Ben Zyskowicz: Aivan varmasti!] Valiokunnan keskusteluissa todettiin, että tämä lisätalousarvioehdotus on myös alueellisesti tasapainoinen ja vastaa niihin odotuksiin, joita on ympäri maata ollut, että erityisesti näitä tärkeitä liikenne- ja väylähankkeita saadaan liikkeelle. Näihin odotuksiin on nyt positiivisesti vastattu. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-27T12:03:00,2019-06-27T12:11:00,Hyväksytty,1.1 2019_24_3,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Tästä nähtävästi halutaan käydä debattia. Käydään debattikierros tähän alkuun lyhyesti, ja sitten voivat ministerit vastata. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_4,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuolla valiokunnan puheenjohtaja äsken esitteli, niin meillä on erittäin tasapainoinen ja hyvä lisäbudjettiehdotus. Se korostaa sitä, että hallitus on ryhtynyt heti töihin, tekemään ratkaisuja, joilla saadaan parannettua elinkeinoelämän kilpailukykyä, saadaan parannettua pienituloisempien eläkeläisten asemaa ja saadaan parannettua ammattikoulutuksen resursseja, elikkä aivan loistava alku. Sanoin täällä lähetekeskustelussa, että hihat on kääritty, ja toistan sen edelleenkin, että ei jääty odottelemaan syksyä, että mitähän täällä tulee, vaan lähdettiin heti toimiin ja tehtiin tasapainoinen paketti. Nämä liikenneinfrahankkeethan ovat erittäin tärkeitä. Ne luovat niitä edellytyksiä talouselämän kehitykselle koko maassa, pitkään suunniteltuja hankkeita, ja nyt tämä hallitus siis ei vain puhu vaan tekee. [Ben Zyskowicz: Toisin kuin edeltäjänsä, vai?] Tässä mielessä pitää antaa Rinteelle ja hallitukselle erittäin suuri myönteinen palaute siitä, että nyt on tehty päätöksiä ja sitten vielä tämä lisätalousarvio on ylijäämäinen eli maksetaan velkaa pois. Se tarkoittaa sitä, että ne tavoitteet, mitä on ollut, että pidetään talous kunnossa, toteutuvat. [Timo Heinonen: Se on edellisen hallituksen ansiota, että on ylijäämää!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-06-27T12:12:07,2019-06-27T12:13:18,Hyväksytty,1.1 2019_24_5,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Todellakin, hyvä mietintö sisältää kaksi vastalausetta. Ihan lyhyesti: Me lisäisimme väylähankkeisiin niitä miljoonia, joita puolestaan leikkaisimme tehottomasta kehitysavusta. Poistaisimme näillä miljoonilla liikenteen pullonkauloja ja elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiä väylähankkeita edistäisimme. Toteamme myöskin sen, että hallituksella kuuluisi olla oma työllisyysohjelma, jos kolmikanta epäonnistuu. Sitten myöskin hallituksella tulisi olla oma vakautta ja kasvua edistävä ohjelma, jos siis maailmantaloudessa syntyy semmoinen pitempi matalan talouskasvun jakso. Tässä ohjelmassa täytyisi olla hintakilpailukykyä ja tuottavuutta nopeasti nostavia toimenpiteitä. Ja lopuksi nostaisin esille sen, että hallituksen hankkeet biokaasulaitosten edistämiseksi saattavat sisältää isoja valtiontukioikeudellisia ongelmia, joten näitä täytyisi lähteä heti hallituskauden alussa edistämään, jotta nämä maaseudun kannalta hyvin olennaiset hankkeet saadaan hallituskauden aikana vietyä läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-06-27T12:13:22,2019-06-27T12:14:27,Hyväksytty,1.1 2019_24_6,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun keskustan Rantakangasta kuunteli, niin tuli lähes tunne, että hän kielsi kolme kertaa edes tuntevansa edellisen hallituksen pääministeriä, keskustan Juha Sipilää. Mutta kiitosta pitää antaa silloin, kun on kiitoksen aika. Haluan liikenneministeri Marinia kiittää lukuisista hyvistä liikennehankkeista, joita tässä eteenpäin laitetaan. Päärata ja monet muut etenevät nyt. Mutta sitten tämä vappusatanen, joka on nyt näköjään muuttumassa keskikesän kympiksi. Valtiovarainvaliokunnassa asiantuntijat ovat, valtiovarainministeri Rinne, jos kuuntelette [Eduskunnasta: Pääministeri!] — anteeksi, pääministeri Rinne — lukuisat kerrat tuoneet esille nyt sen, että tämä teidän varaamanne 183 miljoonaa ei tule riittämään edes siihen teidän puhumaanne 50 euron korotukseen kaikille alle 1 000 euroa eläkettä saaville. Eli nyt tilanne on se, että he ovat saamassa ehkä kaksi kymppiä tai vähän yli, ja ne kaikki, jotka tienaavat eläkettä 1 000—1 400, [Puhemies koputtaa] olette unohtamassa kokonaan. Eli ne [Puhemies: Aika!] 400 000 eläkeläistä eivät ole saamassa teiltä [Puhemies: Aika!] yhtään teidän lupaamastanne vappusatasesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-27T12:14:27,2019-06-27T12:15:45,Hyväksytty,1.1 2019_24_7,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan lausunnossa olimme kaikki erittäin tyytyväisiä siihen, että hallitus on todella reippaaseen tahtiin antanut näin merkittävän lisätalousarvion. Uuden hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio tekee todellisia tulevaisuusinvestointeja. Se investoi liikennehankkeisiin sisältäen lukuisia väylähankkeita. Se sisältää erityisesti tulevaisuuteen katsovia hankkeita, kuten ratahankkeita, mainitakseni Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen, joka on valtakunnallisesti merkittävä hanke ja osuu tänne talouden ytimeen. Lisäksi hallitus satsaa myös ammatilliseen koulutukseen, jotta saamme uusia osaajia, joita myös elinkeinoelämä kaipaa. Molemmat mainitsemani tulevaisuusinvestoinnit parantavat työllisyyttä. Lisäksi Kelalle suunnatut lisäykset parantavat kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa. Eläkeläisten uudistukselle tarvitaan toimeenpanoon rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-06-27T12:15:49,2019-06-27T12:16:42,Hyväksytty,1.1 2019_24_8,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edustaja Rantakangas mainitsi, että hihat on kääritty nopeasti — tällä kertaa niin nopeasti, että työntekijät tippuivat kyydistä. Ripeys on hyvä, mutta pitäisi antaa hieman käsittelyaikaa. Tämä lisätalousarvioesitys annettiin juhannuksen aikana, ja tämän käsittely tähänkin tilaisuuteen ja kokoukseen on ollut kyllä puutteellista, eikä siihen ole pystynyt riittävästi paneutumaan. Kiitos näistä väylähankkeiden rahoista, jotka vauhdittavat erityisesti suunnittelua. Jäämme odottamaan nyt sitten sitä toimeenpanoaikataulua. Erityisesti kannan huolta Espoon kaupunkiradasta ja sen suunnittelusta. Koska se suunnittelu on lähes kokonaan tehty, se olisi voitu käynnistää nyt saman tien, mutta näin ei tapahtunut. Kiitos Kelan lisämäärärahoista. Kelan valtuuskunnan selvityksessä kävi ilmi, että Kelaan oli tullut 4 miljoonaa soittoa, [Puhemies koputtaa] joista 2 miljoonaan oli vastattu. [Puhemies: Aika!] Eli oli aikakin lisätä sinne vähän henkilöstöä lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-06-27T12:16:42,2019-06-27T12:17:55,Hyväksytty,1.1 2019_24_9,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme jo nyt siinä tilanteessa, pääministeri Rinne, että teidän antamanne hövelit vaalilupaukset ovat jopa vaarantamassa suomalaisen työeläkejärjestelmän. Ei riitä se, että tuo vappusatanen on kuihtumassa keskikesän kympiksi — vai onkohan se pian jo elokuun euro — koska meillä ei ole tällä hetkellä eduskunnassa eikä valtiovarainvaliokunnassa mitään tietoa siitä, minkälaisella mallilla te aiotte toteuttaa tuon lupauksen, kun Kelan päämatemaatikko on todennut, että laskelmat eivät pidä paikkaansa. Tämän lisäksi te hallitusohjelmassa aiotte asettaa työryhmän kaavailemaan, voisiko työeläkejärjestelmän sisällä korottaa alle 1 400 saavien henkilöiden eläkkeitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että leikkaisitte ahkerien sairaanhoitajien ja insinöörien eläkkeitä, jotta voisitte täyttää tuon vaalilupauksenne ja nostaa pienimpiä eläkkeitä. Kannamme huolta pienistä eläkkeistä ja eläkeläisten toimeentulosta, mutta yhtä lailla kannan huolta siitä, miten käy suomalaisen työeläkejärjestelmän. Olen todella huolissani. Toivon, että vastaatte, miten te aiotte edetä. [Puhemies koputtaa] Aiotteko te leikata työeläkkeitä sairaanhoitajilta [Puhemies: Aika!] ja opettajilta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-06-27T12:17:59,2019-06-27T12:19:04,Hyväksytty,1.1 2019_24_10,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä todella hämmästyttävää, että kokoomus edelleen tuntuu olevan noin kiukkuinen siitä, että hallitus haluaa nyt parantaa pientä työeläkettä saavien, pienten eläkeläisten toimeentuloa teidän hallituksenne leikkausten jäljiltä. Olen tyytyväinen, puhemies, siihen, että tämä hallitus on kirjannut sen, että tässä käydään nyt ensimmäinen askel, viisikymppiä pienituloisimmille, ja selvitetään seuraavat askeleet. Mutta mitä tekee kokoomus? Tämä teidän kokoomuksen kanta tänäänkin tähän lisätalousarvioon on se, että te vastustatte sitä Kelan määrärahaa, millä valmistaudutaan nostamaan näitä eläkkeitä. Ei niin pientä asiaa, ettei kokoomus keksisi vastustaa, jotta voisi estää eläkkeensaajien eläkkeiden korotukset. [Timo Heinonen: Höpö höpö!] — Kyllä tämä siltä kuulostaa. Jos ei ole näin, kertokaa, mikä on teidän mallinne, teidän vaihtoehtonne. Kannatatteko näitä eläkeläisten ansaitsemia korotuksia vai vastustatteko? [Puhemies koputtaa] Tässä on nyt todella hämmentävää tämä. Kyllä minä mielelläni katsoisin, [Puhemies koputtaa] että kokoomuskin välillä haluaisi eläkkeensaajien etua ajatella. [Ilkka Kanerva: Mitä hurskastelua!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-27T12:19:08,2019-06-27T12:20:12,Hyväksytty,1.1 2019_24_11,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä ensinnäkin tulee Kelan lisämäärärahaan, niin samaan aikaan, kun valtionhallinnossa yleisesti on käytännössä VM:n johdolla jouduttu tekemään merkittäviä säästöjä hallintokuluihin, Kela on käytännössä näiltä säästynyt. Se, että nyt Kelalta vaaditaan tehokkuutta ja tuottavuuden nousua eikä jokaiseen risahdukseen anneta erikseen lisää määrärahoja, on täysin järkevä kanta. Mitä sitten tulee tähän vappusataseen, no, ensinnäkin voi kysyä kyllä — en anna siihen nyt vastausta — onko tarkoituksenmukaista käyttää 180 miljoonaa eläkeläisten hyväksi vai olisiko tarkoituksenmukaisempaa käyttää esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, lastensuojeluun ja niin edelleen. Se on hyvä kysymys. [Paavo Arhinmäki: Oijoijoi!] Mutta mitä tulee tähän summaan, niin Kelan asiantuntijat ovat kertoneet, että se 180 miljoonaa, jonka te olette tähän varannut, ei tule riittämään siihen viiteenkymppiin, [Timo Heinonen: Ei lähellekään!] minkä te olette luvannut — ehkä puoleen siitä. Voitteko, pääministeri Rinne, selventää asiaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-06-27T12:20:12,2019-06-27T12:21:19,Hyväksytty,1.1 2019_24_12,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Heinonen viittasi valiokunnassa kuultavaan asiantuntijaan, ja sitten taas muut kokoomuslaiset ovat viitanneet lehdistössä olleisiin juttuihin. Ainakaan valiokunnassa tällaista ei kerrottu, että tätä 50 euron korotusta ei pystyttäisi toteuttamaan, vaan kysymys oli siitä, että jos halutaan toteuttaa se helpoimmalla tavalla, että lisätään takuueläkettä ja kansaneläkettä nykyisin niitä saaville, [Timo Heinosen välihuuto] niin silloin se joukko lavenee hallitusohjelman tarkoittamasta ja silloin se 183 miljoonaa ei riitä. Mutta tälle tarkoitetulle kohderyhmälle, alle 1 000 euron eläkkeisiin, se riittää, ja siihen tarvitaan vain vähän monimutkaisempi järjestelmä, jolla se toteutetaan. Tällaista väitettä, jonka edustaja Heinonen kertoi, että Kansaneläkelaitos pitäisi tätä mahdottomana, ei ole valiokunnalle esitetty. [Jukka Gustafsson: Tärkeä puheenvuoro! Luotan puheenjohtajaan enemmän kuin Heinoseen!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-27T12:21:22,2019-06-27T12:22:21,Hyväksytty,1.1 2019_24_13,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me tulemme nyt siihen, minkälaista tietoa eduskunta saa. Vappuna kerrotaan satasista, hallitusohjelmassa viidestäkympistä, päämatemaatikko toteaa, että muutama kymppi. Me olemme ehkä myöntämässä rahaa eläkejärjestelmän uudistukseen tietämättä sitä, minkälainen se on. Teemme päätöksen pussi päässä. Me kyseenalaistimme valiokunnassa sen, että haluaisimme tietää, minkälaiseen järjestelmään Kelalle raha annetaan, onko se järkevä, tarkoituksenmukainen malli, varsinkin, kun julkisuudessa päämatemaatikko on varoittanut, että rahat eivät tähän riitä. Voisitteko te, pääministeri, nyt kertoa, minkälainen se malli on, kun olemme käsittelemässä lisätalousarviota? Ja toivon, että vastaatte. Aiotteko te selvittää sen selvityksen, joka hallitusohjelmassa on, joka romuttaisi työeläkejärjestelmän, leikkaisitte ahkerilta sairaanhoitajilta ja opettajilta rahaa? SAK on tyrmännyt sen, STTK on tyrmännyt sen, Akava on tyrmännyt sen, EK on tyrmännyt sen. Varmasti suomalaiset tyrmäävät sen, että te romutatte työeläkejärjestelmää. Toivon, että vastaatte: [Puhemies koputtaa] aiotteko tuon selvityksen laittaa käyntiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-06-27T12:22:25,2019-06-27T12:23:28,Hyväksytty,1.1 2019_24_14,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä pienten eläkkeitten nostojen arvostelu on kyllä nyt ennenaikaista. Minusta kannattaisi odottaa rauhassa sitä valmistelua, jota nyt ollaan tekemässä, ja sitten nähdään se tekninen ratkaisu, millä se toteutetaan. Kyllä sittenkin varmasti oppositiolta löytyy arvosteltavaa, mutta nyt kannattaisi odottaa tätä valmistelua, koska ajatushan on hyvä, että pienimpiä eläkeläisiä pyritään tukemaan ja pienimpiä eläkkeitä nostamaan. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Koska keskusta on koko Suomen puolue, olemme erittäin iloisia siitä, että nytten täällä on eri puolille Suomea näitä väylähankkeita ja täällä on näitä perusväylänpidon määrärahojen korotuksia ja väyläverkon kehittämistä. Mutta kun katsotaan Suomen karttaa, niin on selvä, että on monia maakuntia, joissa on erittäin suuria tarpeita, ja niihin ei vielä toteudu tässä vaiheessa hankkeita. Totta kai me odotamme, ja varmasti hallitus on tietoinen siitä, että sitten varsinaista talousarviota laadittaessa nämäkin maakunnat ja hankkeet pitää huomioida. Haluan lopuksi sanoa, että on erittäin hyvä, että tällä lisätalousarviolla vähennetään nettolainanottoa. [Puhemies koputtaa] Tämä on kestävää valtiontalouden hoitoa. [Kokoomuksen ryhmästä: Sehän on edellisen hallituksen ansiota!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-06-27T12:23:32,2019-06-27T12:24:37,Tarkistettu,1.1 2019_24_15,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan Lohi totesi tuossa, että keskusta on koko Suomen puolue, mutta jos katsotte perussuomalaisten vastalausetta, niin me olemme tuoneet paljon tiehankkeita esille. Jos me haluamme pitää koko Suomen asuttuna ja me haluamme vastata työllisyyden ja työnantajien tarpeisiin, niin ihmisten pitää päästä liikkumaan, ja tänne olisi pitänyt laittaa lisää panostuksia. Puhuin eilisessä istunnossa esimerkiksi Hanko—Hyvinkää—Mäntsälä-tiestä. Se on täysin tukossa, sinne ei ole vuosikausiin laitettu rahaa. Siinä on yksi esimerkki: tavaraliikenne, henkilöliikenne. Junien ratahankkeisiin laitetaan suunnittelurahaa, mutta esimerkiksi Tampere—Helsinki-välillä on todella tukkoista, ja kehottaisin ihan vaikka istumaan välillä sinne junaan ja tutustumaan. Tämä olisi ollut työllistämisteko. Teiltä puuttuu niitä työllistämistekoja. Tämä on semmoinen asia, joka vastaa kohtaanto-ongelmaan. Ette te nyt ihan välttämättä ole koko Suomen puolue, vaikka te nyt itse haluatte näin mainostaa. [Ben Zyskowicz: Ei teillä ei ole Helsingistäkään edustajaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-27T12:24:41,2019-06-27T12:25:40,Hyväksytty,1.1 2019_24_16,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Se on selvä, että tämänkin lisäbudjetin jälkeen löytyy teitä, jotka kaipaavat kunnostusta. Löytyy rataosuuksia, jotka kaipaavat kohennusta. Eipä tällä yhdellä lisäbudjetilla näitä kaikkia ongelmia saada poistettua, ja olemme iloisia, jos te tuotte esille näitä hankkeita. Liikenneministeri varmaan ottaa ne kuuleviin korviinsa, ja yritetään saada niihin kohennusta tulevaisuudessa. Edustaja Heinonen peräänkuulutti kiitosta edelliselle hallitukselle, ja toki se on niinkin, että ne selvitykset, ne suunnitelmat, jotka edellinen hallitus teki näiden rataosuuksien osalta, voidaan nyt laittaa toteen. Nyt me voimme päästä eteenpäin niitten kanssa, pääsemme toteutukseen asti. Sikäli tämä pitkä kaari tässä jatkuu, kiitos siitä edelliselle hallitukselle. Se, mikä tässä on hyvää, on se, että tässä ei nyt keskitytä symbolihankkeisiin, joilla saadaan ehkä isoja otsikoita, vaan tässä tehdään hyvin tarkkaan valittuja pieniä toimenpiteitä, joilla saadaan suurta vaikuttavuutta, joka on esimerkiksi meidän vientiteollisuudellemme eduksi. Siitä kysyisin nytten [Puhemies koputtaa] energia-asioista vastaavalta ministeriltä: [Puhemies: Aika!] Koska saadaan se iso muutos läpi, jolla saadaan teollisuuden energiaveroa laskettua? Sillä saataisiin taas vähän lisää [Puhemies: Aika!] kilpailukykyä teollisuudellemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-06-27T12:25:44,2019-06-27T12:27:04,Hyväksytty,1.1 2019_24_17,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Pyydän edustajia pysymään tässä aikataulussa. Täällä lipsuu pahasti nyt. Minuutti on vastauspuheenvuoro. — Edustaja Lindtman. [Ilkka Kanerva: Hyvä, puhemies!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_18,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että opposition pitää ja on tehtävä sitä kritiikkiä, vaihtoehtoja, mutta kyllähän siinä joku johdonmukaisuus pitäisi olla. Sen hallituksen, jota edustaja Leena Meri tuki, ensimmäisessä lisäbudjetissa ei ollut euroakaan yhteenkään liikennehankkeeseen — ei yhtään liikennehanketta — eikä ollut euroakaan tälle 25-tielle, tälle Hanko—Hyvinkää—Mäntsälä-tielle. Tämä kritiikki tietysti kalpenee sen epäjohdonmukaisuuden rinnalla, mitä kokoomus täällä harjoittaa. Edellinen ryhmänjohtaja Jokinen — arvovaltainen edellinen ryhmänjohtaja — täällä totesi, että tässä on liikaa rahaa raidehankkeisiin ja liian vähän tiehankkeisiin. Ja mitä täällä kokoomuksen vastalauseessa esitetään? Lisää rahaa raidehankkeisiin — että tämäkään ei riitä. Joku johdonmukaisuus pitäisi olla. Ja mitä tulee, arvoisa puhemies, näihin eläkkeisiin: Edustaja Sarkomaa totesi, että te kannatte huolta eläkkeensaajista. No, te olette näyttönne siinä antaneet: kansaneläkkeen saajilta, pienituloisimmilta, leikkasitte viime hallituskaudella yli 300 euroa vuodessa, [Puhemies koputtaa] ja nyt vastustatte [Puhemies: Aika!] tosiasiallisesti tässä pienten eläkkeiden korottamista. [Timo Heinonen: Ei vastustettu!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-06-27T12:27:08,2019-06-27T12:28:18,Tarkistettu,1.1 2019_24_19,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtman tuossa viittasi puheenvuorooni, jonka käytin täällä aiemmin. Siinä puheenvuorossa toin esille sen epäsuhdan, joka liikennerahoituksessa on, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] eli tässä lisäbudjetissa osoitetaan raidehankkeisiin 80 prosenttia rahoista ja 20 prosenttia tiehankkeisiin. Suomalaiset veronmaksajat kulkevat 90 prosenttia tietä pitkin ja 10 prosenttia raiteita pitkin. Toin esille tämän epäkohdan, onko tämä pidemmän päälle oikea suhde rahoituksen suhteen, ja olen edelleen sitä mieltä, että sitä pitää tarkastella. Raidehankkeet ovat erittäin tärkeitä, niitä pitää edistää, mutta suomalaiset kulkevat tietä pitkin: 90 prosenttia henkilöistä, tavaratonneista ja kilometreistä menee tietä pitkin. Ei saa keskustakaan unohtaa niitä maaseudun teitä. Pitäkää huolta niistä, kun olette vastuussa. [Välihuutoja] Pääministeri Rinne, lupasitte merkittäviä työllisyyspanostuksia tässä lisäbudjetissa. Tiehankkeet aina työllistävät, se on totta, mutta ne eivät ole välttämättä uusia työpaikkoja eikä pysyviä työpaikkoja. [Puhemies koputtaa] Nyt kun työministeri on paikalla siellä, niin haluaisin kuulla, minkälaisia työllisyystoimia olette tuomassa ja valmistemassa. [Puhemies: Aika!] Ymmärrän, että se ottaa aikansa, mutta haluamme kuulla, minkätyyppisiä työllisyystoimia tulee. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-06-27T12:28:18,2019-06-27T12:29:35,Hyväksytty,1.1 2019_24_20,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Suomessa on autoilun määrää vähennettävä, muuten ei päästä niihin ilmastotavoitteisiin, joihin myös kokoomus on edellisellä kaudella sitoutunut. Sen tähden nyt panostetaan raiteisiin, jotta entistä useampi pystyisi kulkemaan raiteilla. Syrjäseudulla saa edelleen autoilla, sille ei ole mitään tapahtumassa, mutta me tarjoamme tässä nyt lisää vaihtoehtoja useammalle suomalaiselle liikkua kestävämmin, jotta me pysäytämme ilmastonmuutoksen ja kannamme sen vastuun, mihin myös kokoomus edellisellä kaudella oli sitoutunut. Ja sitten, kun katsotaan valtiontalouden kokonaisuutta, niin kyllä sinne teihin on edelleen menossa rahaa. Meille valiokunnassa informoitiin, että tänä kesänä Väylävirasto on antanut rahoistaan ely-keskuksille 12 miljoonaa teiden korjaamista varten — näin esimerkkinä. Kyllä me edelleen pidämme teistä huolta, mutta samalla tässä ollaan tekemässä isoa rakennemuutosta, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Nyt kysyn kokoomukselta: Tahdotteko te olla mukana edelleen pysäyttämässä ilmastonmuutosta? Oletteko te mukana niissä viime kauden sitoumuksissa vai ette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-06-27T12:29:39,2019-06-27T12:30:41,Hyväksytty,1.1 2019_24_21,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai olemme sitoutuneet niihin. Tässähän aivan eri asiaan kiinnitettiin huomiota. Ehkä se meni ohi. Haluan kuitenkin kysyä siitä, kun tässä on ollut pitkään jo suunnitteilla ja valmisteilla tämä hankeyhtiömalli, jota edellinen hallitus pitkälle edisti, ja itse asiassa esimerkiksi Suomi-radan osalta kaupungit, jotka ovat sen varrella, ovat käytännössä jo sitoutuneet valtuustoissaan siihen, että pääomittaisivat näitä yhtiöitä. Puuttuu vain päätös siitä, että asiaa lähdettäisiin edistämään. Vastasitte aiemmin, liikenneministeri Marin, täällä, että haluatte vielä valmistella. Mitä valmisteltavaa vielä on näissä jo täytäntöönpanoa vaille valmiina olevissa hankkeissa? Tässähän on siis kyse vain suunnitelmatyön käynnistämisestä Suomi-radan osalta, ei kuokan laittamisesta maahan, kuten voitaisiin toimia jo nyt Espoon kaupunkiradan osalta. Mitä valmisteltavaa vielä on valmistelun aloittamisessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-06-27T12:30:41,2019-06-27T12:31:42,Hyväksytty,1.1 2019_24_22,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Annan kaksi puheenvuoroa vielä ja sitten ministereille vastauksia, ja sitten jatketaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_23,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus todella on ollut todella epälooginen täällä. Edellinen ryhmäpuheenjohtaja koko ajan vaatii lisää rahaa teihin raiteiden sijaan, ja samaan aikaan nykyinen ryhmäpuheenjohtaja on täällä puheissaan vaatinut lisää rahaa raiteisiin, ja sitten vielä esityksissä vaaditaan lisää raiteisiin ja samaan aikaan lisää teihin. Mutta joissain asioissa kokoomus sentään on looginen. Viime kaudella kokoomus leikkasi kansaneläkkeistä sekä indeksijäädytyksillä että tasoleikkauksilla ja nyt loogisesti edelleen vastustaa sitä, että kansaneläkeläisten asemaa parannettaisiin. [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] Arvoisa rouva puhemies! Sen sijaan olin hämmästynyt edustaja Zyskowiczin puheenvuorosta, jossa hän moitti Kelan byrokratiaa siitä, että siihen laitetaan lisää rahaa. Sieltä valitettavasti tulee paljon virheellisiä päätöksiä, etuuskäsittelijät ruuhkautuvat, aikarajoissa ei pystytä tekemään päätöksiä. Tähän asti edustaja Zyskowicz on tunnettu oikeusvaltion puolustajana. Eikö ole oikein, että tulee hyvin valmisteltuja, oikeellisia päätöksiä? [Puhemies koputtaa] Nyt te asetitte köyhät eläkeläiset ja syrjäytyneet nuoret vastakkain. [Puhemies: Aika!] Se on aivan ennenkuulumatonta. [Sari Sarkomaa: Puhutte vastoin kokoomuksen vastalausetta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-06-27T12:31:45,2019-06-27T12:32:56,Hyväksytty,1.1 2019_24_24,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän politiikkaa vaivaa uskottavuusvaje, kun seuraa tätä toimintaa. Oliko se kokoomus, joka lupasi — oliko se vuonna 2007 — 500 euroa palkankorotusta sairaanhoitajille? [Ben Zyskowicz: Väärä tieto!] Oliko tällainen lupaus silloin? [Paavo Arhinmäki: Oli!] Nyt te olette luvanneet, hyvä hallitus ja SDP, tämän vappusatasen, ja se on kuihtumassa todellakin. Sain viestin Pohjois-Karjalasta entiseltä lähihoitajalta, joka totesi näin: ”Selvitään jotenkin hautaan asti, mehän emme ahnehdi.” Millä tavalla tuette sitä, että eläkeläiset, pienituloiset ikäihmiset, pärjäävät tulevaisuudessa? Eläkeläiset köyhtyvät. He sinnittelevät siellä — ostavatko ruuan vai sen lääkkeen. Kyllä tämä toteamus nyt sydäntä kylmää, että ”selvitään hautaan asti jotenkin”. Unohdammeko me oman kansan? Miten te, hallitus, vastaatte tähän hätähuutoon, mikä tulee siis Pohjois-Karjalasta lähihoitajalta? Ja kyllä, kukkaro on edelleen auki [Puhemies koputtaa] ja odottaa sitä sairaanhoitajien 500 euron palkankorotusta, jonka te lupasitte. [Puhemies: Aika!] Olin myös itse keskustelussa, jossa siitä puhuttiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-27T12:32:56,2019-06-27T12:34:09,Hyväksytty,1.1 2019_24_25,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Vastauspuheenvuoro, pääministeri Rinne, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_26,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä edustaja Juvoselle eläkeläisten asioista. Edustaja Juvonen, vastaisin nyt muutaman sanan teidän äskeiseen kysymykseenne: Tämä hallitus tulee palauttamaan pienemmälle tasolle omavastuuosuuksia, mitä edellinen hallitus nosti. Nyt tullaan siis helpottamaan eläkeläisten asemaa. Myös indeksikorotukset tullaan toteuttamaan täysmääräisinä, ja ensimmäinen osio eläkeläisten satasesta tulee toteutumaan joka tapauksessa 2020 alussa, siis ensimmäinen osio tästä satasesta tulee toteutumaan vuoden 2020 alussa. [Timo Heinonen: Onko se 50 euroa?] — Minä luulen, että ministeri Pekonen, joka vastaa valmistelusta tähän liittyen, vastaa vähän tarkemmin, miten tämä tullaan toteuttamaan. — Lähtökohta on se, että sinne tuhanteen euroon asti 50 euroa ja sen jälkeen vielä useita kymmeniä euroja sinne 1 400 euroon asti kuukaudessa lisää eläkettä. Tämä tullaan toteuttamaan tavalla tai toisella. Eläkejärjestelmään liittyen, edustajat, haluan sanoa sen, että nyt ei kannata sotkea kahta asiaa. On tämä kansaneläkkeen, takuueläkkeen korotuksen kautta toteutuva eläkkeitten tasokorotus, joka johtuu siitä, että eläkejärjestelmässä on ollut isoja aukkoja erityisesti naisten näkökulmasta. Perhevapaajärjestelmän kautta ei ole kertynyt ennen vuotta 2005 laisinkaan eläkkeitä, vuodesta 2005 lähtien muutama satanen kuukaudessa perhevapaajärjestelmän puitteissa. Liian pienet palkat ja eläkejärjestelmän puutteet ovat johtaneet siihen, että satojatuhansia naisia on liian pienillä eläkkeillä, ja sitä tässä hallitus haluaa korjata näillä omilla päätöksillään. Sitä tullaan viemään eteenpäin tulevien vuosien aikana niin pitkälle, että se nettosatanen sieltä jollakin tavalla näille ihmisille tullaan saamaan esille. Tällä ei tavoitella mitään muutosta työeläkejärjestelmään. [Timo Heinonen: Te lupasitte sen!] Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että työeläkejärjestelmän osapuolten kanssa neuvotellaan kolmikantaisesti, löytyykö eläkejärjestelmästä mahdollisuuksia rahoittaa näitä eläkejärjestelmän puutteita, jotka liittyvät naisten eläkkeisiin tulevaisuudessa. Voidaanko sieltä rahoittaa, en tiedä vielä. Me emme tule laittamaan pakkolakeja, [Timo Heinonen: Miksi lupasitte sen?] emme tule pakottamaan kolmikantaosapuolia tekemään jotakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T12:34:10,2019-06-27T12:36:37,Hyväksytty,1.1 2019_24_27,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,Myönnän minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron ministeri Pekoselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_28,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten todettu, hallitusohjelmassa on päätetty pienten eläkkeiden korottamisesta, ja valmistelu on jo käynnissä. Tämän uudistuksen toimeenpanoaikataulu on erittäin tiukka. Sen toteutuksen valmistelu on jo tässä kuluvana vuonna aloitettu, ja sen takia tähän on nyt myös varattu euroja. Me haluamme, että tämä uudistus voi tulla voimaan heti vuoden 2020 alusta. Te kaikki hyvin tiedätte, että kaikki uudistukset maksavat, ja tässä myös tämä aikataulu, joka on kireä, myönnän, asettaa omat haasteensa. Minun mielestäni hallitus on tehnyt tässä erittäin tärkeän arvovalinnan. Me haluamme tehdä tämän valmistelun huolellisesti, jotta nämä pienimmät eläkkeet saadaan korotettua heti vuoden 2020 alusta, ja sen takia me satsaamme myös rahaa tähän valmisteluun. Ensi vuoden alussa tätä takuueläkettä tullaan korottamaan 50 eurolla. Muilta osin tämä valmistelu on vielä käynnissä ja sitä selvitellään, ja sen takia yksityiskohtiin palataan myöhemmin, mutta uskon, että ennemmin kuin myöhemmin. [Paavo Arhinmäki: Kumpi kokoomukselle ei käy, eläkkeiden leikkaus vai huolellinen valmistelu?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-06-27T12:36:41,2019-06-27T12:37:55,Hyväksytty,1.1 2019_24_29,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä pääministeri jo vastasi tuohon työllisyystilanteeseen, eli työllisyyttä seurataan koko ajan, ja totta kai hallitus ryhtyy toimiin siinä tilanteessa, jos nähdään, että ei olla sillä kasvun linjalla, jota meidän ohjelmamme edellyttää. Mutta sitten edustaja Vähämäki kysyi poikkeuksellisista taantumatilanteista. Meillä on ohjelmassa olemassa poikkeuksellisen taantuman puskuri, joka poikkeuksellisissa tilanteissa otetaan käyttöön talouspoliittisen ministerityöryhmän päätöksellä sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, taloustutkimuslaitokset ovat kertoneet oman kantansa. Se ei ole suhdannepuskuri, vaan poikkeuksellisesta, ulkopuolelta tulevasta taantumasta johtuva. Sitten edustaja Adlercreutz kysyi energiaverouudistuksesta. Energiaverouudistus valmistellaan valtiovarainministeriössä, se tehdään kokonaisuutena ja siihen palataan syksyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-27T12:37:59,2019-06-27T12:39:00,Hyväksytty,1.1 2019_24_30,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen totesi, että lisätalousarvion aikataulu niin hallituksen kuin eduskunnan osalta on ollut erittäin nopea. Se on aivan totta. Me olemme tehneet päätöksiä nopeasti ja nyt täällä keskustelemme jo ennen eduskunnan kesätaukoa. Sitten edustaja Laukkanen kuten myös edustaja Multala kysyivät liittyen tähän Espoon kaupunkirataan ja toisaalta hankeyhtiöihin. Kuten olen aikaisemmin tässä salissa todennut, tätä Espoon kaupunkiratakysymystä tarkastellaan osana länteen suuntautuvaa hankeyhtiötä, eli tämä valmistelu on käynnissä. Ja mitä tulee siihen, onko hankeyhtiöt mahdollista heti laittaa liikkeelle, mitä selvityksiä vielä tarvitaan, voin sanoa, kun olen tähän asiaan nyt erittäin syvällisesti perehtynyt, että tässä on edelleen vielä selvitettävää. Näiden hankeyhtiöidenhän pitää olla elinkelpoisia, niiden pitää olla sellaisia, että ne kykenevät näitä hankkeita niin suunnittelun kuin toteutuksen osalta sitten aikanaan viemään eteenpäin, ja tässä on vielä selvitettävää. Haluan tämän perusteellisesti käydä läpi ennen kuin hankeyhtiöitä varsinaisesti perustetaan. [Puhemies koputtaa] Ja vielä tästä hankkeiden alueellisesta jakautumisesta: Olemme tunnistaneet tämän kysymyksen, tiedän nämä tarpeet erityisesti esimerkiksi Lapin osalta, ja kyseessähän ei ole vain tie- ja väyläverkosto, vaan kyse on myös tietoliikenneyhteyksistä [Puhemies koputtaa] Kainuun, Itä-Lapin, Ylä-Lapin osalta. Tämä on tunnistettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-27T12:39:01,2019-06-27T12:40:29,Hyväksytty,1.1 2019_24_31,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Antti Rinne, pääministerimme, te vastaatte tietysti täällä omista puheistanne, ja siltä osin on mielestäni aika kohtuutonta siirtää vastuuta esimerkiksi näistä eläkekysymyksistä vastuuministerille tai työmarkkinaosapuolille. Te lupasitte ennen vaaleja pienituloisille eläkeläisille satasen korotuksen, ja nyt näyttää siltä, että se on puolittunut viisikymppiseksi, ja nyt on käymässä erittäin epäselväksi se, onko sekään toteutumassa. Lisäksi eduskunnalla on oikeus saada tietää, millaista mallia Kela on määrätty valmistelemaan, mikäli eduskunnalta edellytetään, että Kelan hallinnollista rahoitusta merkittävästi korotetaan. Eli mitä mallia Kela on määrätty valmistelemaan, mihin tätä rahaa tarvitaan siinä eläkejärjestelmän kehittämisessä? Toivoisin, että vielä saataisiin tässä salikeskustelussa selkeä vastaus siihen, millaisella mallilla lähdetään edistämään pienituloisten eläkeläisten asemaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-06-27T12:40:30,2019-06-27T12:41:29,Hyväksytty,1.1 2019_24_32,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaalien jälkeen menolupaukset muuttuvat usein saataviksi, kuten on käynyt tässä eläkeläisten vappusatasen tarinassa. Totuus on kuitenkin se, että vaalien aikana se satanen vielä oli sosiaalidemokraattien vaalikoppien kahvipöydällä, mutta nyt se on muuttumassa kouralliseksi kolikoita. Se, miksi se on muuttumassa, johtuu siitä, että sosiaalietuudet kuitenkin katsotaan yleensä myös ensin päältä pois. Jos esimerkiksi on tullut asumistukea tai muuta sosiaalista etuutta, niin tavallaan sieltä päästähän se on poissa, ellette tee jotain erityislainsäädäntöä tai säädöstä sille, että ne rahat saadaan pitää näitten päälle. Todellisuudessa ostovoima on heikentynyt hyvin monelta suomalaiselta ja erityisesti eläkeläiseltä, koska vuosien saatossa esimerkiksi ruuan hinta on nousemassa, asumisen hinta nousee, polttoainevero nousee, ja sen lisäksi muistetaan, että kaikkein suurin ongelma eläkeläisten kurjuudessa on Lipposen hallituksen aikainen taitetun indeksin alullepano, [Puhemies koputtaa] joten kyllä teillä hallituksella vielä paljon töitä on, että nämä asiat saadaan korjattua. Toivon, että onnistutte siinä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-06-27T12:41:29,2019-06-27T12:42:40,Hyväksytty,1.1 2019_24_33,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä totean sen, että on hyvä alku tältä hallitukselta, että lähdetään kunnon lisätalousarviolla liikkeelle erityisesti tämän liikennepuolen osalta. Niin kuin me kaikki tiedämme, meillä on ympäri Suomea miljardien ja miljardien eurojen edestä hankkeita, ja nyt tällä lisätalousarviolla aletaan purkaa tätä sumaa. Eli se on erittäin, erittäin hyvä asia. Mitä tulee sitten siihen, onko raidehankkeita liikaa, niin me tiedämme sen, että meillä on sekä raide- että tiehankkeita erityisen paljon ja raidehankkeet eivät ole koskaan kovin pieniä, muutamien miljoonien eurojen hankkeita, mutta ne ovat aivan välttämättömiä sekä henkilöliikenteen että myös tavara- ja raaka-ainekuljetusten kannalta. Mutta sitten haluan todeta tästä vähän vastakkainasettelusta, että en pidä järkevänä raide- ja tiehankkeiden vastakkainasettelua — ei siinä ole mitään järkeä, molemmilla on tarpeita — ja samalla tavalla myös tästä pienten eläkkeitten kysymyksestä ajattelen kyllä niin, ettei ole kyllä fiksua, että me täällä asetamme vastakkain lapsiperheitä ja pieneläkeläisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-06-27T12:42:44,2019-06-27T12:43:44,Hyväksytty,1.1 2019_24_34,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vähän kysellä, onko syntymässä uusi politiikkalohko maahanmuuttopolitiikan saralle, nimittäin tämmöinen kuin uudelleen kotouttaminen. Tämä termi ilmeni tuosta eilen käsitellystä EU-pj-kauden ohjelmasta, jossa tosiaan Rinteen hallitus haluaa, että panostetaan tällaiseen uudelleen kotouttamiseen. Se on minusta jo terminä aika vaikeasti käsitettävä, koska Suomihan jo panostaa veronmaksajan rahoja täällä laittomasti maassa oleviin ja sitten kun laittomasti maassa olevat on palautettu kotimaahan, niin sitten heihin halutaan panostaa lisää siellä Irakissa. Uudelleen kotouttaminen, mitä se merkitsee? Pitää kotoutua jonnekin, missä on elänyt koko elämänsä. En näe siinä mitään järkeä. Tässä pääluokassa 26 perustetaan nyt kuitenkin uusi virkamies. Uusi suomalainen virkamies siis lähetetään Irakiin toimimaan paluuasiantuntijana, ja hänen tehtäviinsä kuuluu ymmärtääkseni muun muassa työllistämisen avustaminen. On käsittämätöntä, että suomalainen virkamies lähetetään Irakiin toimimaan niin kuin irakilaisena työvoimavirkamiehenä, lähetetään antamaan apua sinne. Kysyisin sisäministeri [Puhemies koputtaa] Ohisalolta tähän selvennyksen: [Puhemies: Aika!] mitä tämä virkamies tekee ja mihin hallitus tällä pyrkii?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-27T12:43:48,2019-06-27T12:45:06,Hyväksytty,1.1 2019_24_35,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Ministeri Ohisalo, vastauspuheenvuoro, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_36,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Taviolle kysymyksestä. Ajatus siitä, että Irakin päässä uudessa suurlähetystössä olisi tällainen virkahenkilö selvittämässä näitä palautuksiin liittyviä kysymyksiä, liittyy siihen, että Suomi on eurooppalaisittain sitoutunut palautuspolitiikkaan osana turvapaikkapolitiikkaa. Me saamme nämä prosessit toimiviksi kaikkinensa. Olen aiemmin täällä painottanut sitä, että turvapaikkaprosessin täytyy jo lähtökohtaisesti toimia niin hyvin, että siellä on jokaiselle hakijalle tarpeeksi tietoa saatavilla, siellä on tarpeeksi avustusta ja tarpeellisen pitkät ajat, jolloin tätä tietoa myös tuodaan pöydälle. Sen lisäksi, että turvapaikkaprosessi laitetaan kuntoon — hallitusohjelma viittaa monessa kohdassa siihen, että ihmisoikeudet toteutuvat ja perusoikeudet toteutuvat — tämä määräraha koskee nimenomaan sitä, että Irakin päässä sitten käydään niitä neuvotteluja siitä, kuinka palautuksia myös jatkossa pystytään paremmin toteuttamaan. Eli tällä hetkellä on maita, joilla on sopimuksia Irakin kanssa, ja maita, joilla ei ole. Se sopimus itsessään ei välttämättä aina tarkoita sitä, että palautukset onnistuisivat kovin hyvin, eli siellä on valtavaa vaihtelua myös jäsenvaltioiden välillä, ja totta kai tässä käydään myös kansainvälisiä keskusteluja muiden jäsenvaltioiden kanssa. [Ville Tavio: Mitä se tekee se virkamies?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-27T12:45:08,2019-06-27T12:46:32,Hyväksytty,1.1 2019_24_37,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Rouva puhemies! Tässä on käyty paljon keskustelua eläkkeistä, ja uskon kyllä, että salissa vallitsee yksimielisyys siitä, että kyllä me haluamme nostaa pienimpiä eläkkeitä. Ja aivan niin kuin pääministeri totesi, pitää puhua kahdesta eri asiasta: takuueläke on yksi asia, ja sitten työeläkkeet ja kansaneläkkeet ovat oma asiansa. Edustaja Lohi puhui teknisistä ratkaisuista — jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä se tekninen ratkaisu sitten tarkoittaa. Siis kysehän on rahoituksesta. Niin kuin me kaikki tiedämme, raha ei tule seinästä, vaan se pitää ottaa jostain. Haluaisin kysyä pääministeriltä: mikä on teidän arvionne, johtaako tämä nyt siihen, että työeläkemaksut nousevat, vai johtaako se siihen, että eläkeikää joudutaan myöhentämään, että tämä saadaan rahoitettua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-27T12:46:36,2019-06-27T12:47:37,Hyväksytty,1.1 2019_24_38,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Östman, kysymyksestä. Tämä oli tärkeä kysymys, tämä selventää nyt tämän koko asian. Hallitus on varannut 183 miljoonaa euroa tähän pienten eläkkeitten tason korottamisen ensimmäiseen erään — ensimmäiseen erään siitä kokonaisuudesta 183 miljoonaa euroa. Se on tarkoitus toteuttaa. Yksi tekninen vaihtoehto on toteuttaa se sillä tavalla, että kansaneläkkeen suojaosaa korotetaan x-kymmentä euroa, jotta tämä korotus toteutuu, siis kansaneläkkeen suojaosaa. Se ei puutu laisinkaan eläkejärjestelmään, ei työeläkejärjestelmään laisinkaan, mutta johtaa siihen, että pienimpien työeläkkeittenkin taso tulee korottumaan tämän kansaneläkkeen suojaosan korotuksen kautta. [Eduskunnasta: 50 euroa!] — Takuueläkkeitä tullaan korottamaan viidelläkympillä. Sillä saadaan suoraan se nettovaikutus. Joku kysyi äsken täällä sitä, miten nämä sosiaalietuudet tulevat käyttäytymään. Lainsäädännöllä tullaan huolehtimaan siitä, että esimerkiksi asumistuki ei tule muuttamaan tämän rahan suuruutta. Elikkä asumistuki ei tule vähentymään eikä vaikuttamaan tämän korotuksen suuruuteen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä se raha tulee?] — Se 183 miljoonaa tulee kattamaan nämä. [Timo Heinonen: Ei piisaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T12:47:37,2019-06-27T12:48:46,Hyväksytty,1.1 2019_24_39,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on esitetty perusteltuja epäilyjä, riittääkö tämä 180 miljoonaa euroa edes siihen viiteenkymppiin vai mennäänkö kesäkymppiin. Pääministeri aiemmin sanoi, että tavalla tai toisella riittää. Minusta edustaja Lohi piti aiemmin hyvä puheenvuoron, kun sanoi, että nämä asiat pitää perusteellisesti valmistella ja järkevästi edetä tämän eläkeasiankin kanssa. Siihen nähden on erikoista, että jo nyt tässä vaiheessa halutaan varata tietojärjestelmien rakentamiseen ja testaukseen eläkkeiden korotuksen osalta 5,5 miljoonaa euroa, kun ei vielä tiedetä, tehdäänkö tavalla tai toisella vai harkitusti vai ei-harkitusti asia, niin että se on kestävä ja niin että se on oikeudenmukainen myös muita eläkkeensaajia kohtaan. Sen takia kokoomuksen aloitteessa lähdetään siitä, että koska kiireellisiäkin hankkeita on, niin niihin pitäisi lisäbudjetissa ensisijaisesti satsata. Sen takia yhteisessä aloitteessa me lähdemme siitä, että kuokka maahan Espoon kaupunkiradan osalta nyt, ja tämä on meidän yhteinen linjamme. Se on kiireellisin hanke infrassa eteenpäin. Kysyisin tässä myös valtiovarainministeri Lintilältä ehkä pitkän ajan kannalta vielä tärkeämpää asiaa: missä ovat rahat ammatillisen koulutuksen opettajille kehyksessä 2023, [Puhemies koputtaa] kun opetusministeri lupasi toissapäivänä, [Puhemies: Aika!] että myös 2023 opettajilla on palkkausrahat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-27T12:48:51,2019-06-27T12:50:05,Hyväksytty,1.1 2019_24_40,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,Valiokunnan puheenjohtaja Koskinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_41,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt toistuu jatkuva väärinkäsitys. Tämä 5,5 miljoonaa Kansaneläkelaitokselle on tarkoitettu jo esityksen mukaisesti kattamaan kaikkia hallitusohjelmaan sisältyviä Kelan toimeenpantavaksi tarkoitettuja uudistuksia. Se on siirtomääräraha, käytettävissä kolme vuotta. Ei ole kukaan esittänyt, niin kuin edustaja Mykkänen väitti, että tämä 5,5 miljoonaa käytettäisiin nyt pelkästään tähän viidenkympin tekniseen toteutusmalliin. Pitää huolella ministeriössä valmistella esitykset, ja Kansaneläkelaitos on toteuttava organisaatio. Tässä on hyvä, että siellä on jo nyt ennalta tiedossa, että on varauduttu sille tuleviin lisätehtäviin, mutta eiväthän he lähde sieltä hypoteettisesti rakentamaan jotain omaa malliaan, josta edustaja Sarkomaa on vaatinut esityksiä. Kyllähän se kuuluu hallitukselle ja ministeriölle, joka valmistelee ja vertailee erilaisia vaihtoehtoja, ja sitten hallitus tuo esityksen, ja sitten Kela valmistautuu sen mallin toteuttamiseen, samoin näiden puolen tusinan muun Kelan toimeentuloetuuden, jotka joudutaan tämän hallitusohjelmakauden aikana panemaan toimeen. [Antti Lindtman: Luulen, että nyt tämä asia tuli selväksi!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-27T12:50:05,2019-06-27T12:51:15,Hyväksytty,1.1 2019_24_42,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minulle on nyt ainakin jäänyt täysin epäselväksi se, kannattaako kokoomus ylipäätänsä pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista. Paljon keskustellaan tästä rahan riittävyydestä, hyvä niin, mutta kyllä suomalaisilla eläkkeensaajilla on oikeus tietää, kannattaako kokoomus heidän asemansa parantamista. [Kokoomuksen eduskuntaryhmästä: Totta kai kannattaa!] Viime vaalikeväänä ei varmasti kenellekään meistä jäänyt epäselväksi se, että tälle parannukselle on todella aito tarve. Sille on todella kova tarve pienituloisten eläkkeensaajien keskuudessa. Ja mitä tulee tähän Kelan toimintamenojen nostoon ja sen määrärahan lisäykseen: mihinkä unohtui se, minkälaisiin ongelmiin Kela joutui sinänsä tarpeellisen toimeentulotuen perusosan siirron myötä, kun se siirrettiin Kelaan? Prosessit ja henkilöstö joutuivat erittäin koville. Uskon siihen ja olen aivan varma siitä, että nämä Kelan toimintamäärärahojen korotukset tulevat todella aitoon tarpeeseen, jotta nämä kansalaisille tärkeät päätökset saadaan hoidettua lain mukaisesti",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-06-27T12:51:19,2019-06-27T12:52:18,Hyväksytty,1.1 2019_24_43,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös perussuomalaiset kantavat suurta huolta pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta, ja me olemme kyllä tyytyväisiä siihen, että hallituksella on ainakin lupaustensa mukaan tarkoitus korottaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Valitettavasti tässä lisätalousarvioesityksessä ei ole kuitenkaan vielä ainakaan tässä vaiheessa otettu mitään kantaa eläkekorotukseen, vaan ainoastaan tähän tietojärjestelmien kehittämiseen. Toivottavasti viimeistään sitten, kun syksyllä ensi vuoden varsinainen talousarvio tulee eduskunnan käsittelyyn, on jo selkeät määrärahat tähän eläkekorotukseen. Pääministeri tässä edellä sanoi, että vaadittava summa edes tähän osittaiseen viidenkympin korotukseen olisi 183 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi nyt todettakoon, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun on käytetty jo monena vuonna vähintään 150 miljoonaa euroa, mutta valmista ei ole tullut, ei ole vieläkään näköpiirissä. Kyllä me perussuomalaiset katsomme, että näitäkin uudistuksen valmisteluun käytettäviä määrärahoja tulisi käyttää erittäin harkitusti ja käyttää rahat sitten tarpeellisempiin kohteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-06-27T12:52:18,2019-06-27T12:53:33,Hyväksytty,1.1 2019_24_44,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä ihan ensimmäiseksi on pakko todeta, että minua suuresti ihmetyttää ylipäätään tämä kokoomuksen halveeraava puhetapa, kun me keskustelemme yleensäkin täällä pienimpien eläkkeiden korottamisesta. Tässä keskustelussa on nyt jo moneen otteeseen todettu, paitsi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan toimesta myös muiden toimesta, että tällainen pelottelu, että nyt tämä pienimpien eläkkeiden korottaminen olisi romuttamassa meidän nykyisen eläkejärjestelmän, ei pidä paikkaansa. Sekä edustaja Heinonen että edustaja Sarkomaa olivat pari päivää sitten itse kokouksessa, [Sari Sarkomaa: Oletteko lukenut hallitusohjelman?] jossa Kelan asiantuntija nimenomaan totesi, että tämä pienimpien eläkkeiden korotus toteutetaan tasokorotuksena, ja se vaatii toki sen oman valmistelunsa, koska siihen liittyy myös muita etuisuuksia, kuten rintamalisä tai asumistuki. Mutta hallituksen tahtotila on nimenomaan se, [Timo Heinonen: Mutta ei tahtotila riitä, nyt tarvitaan tekoja!] että pienimpien eläkkeiden korottaminen ei syö näitä muita etuisuuksia, ja tähän ollaan myös sitouduttu. Mutta tämä keskustelu ei kulje kaikilta osin ihan asianmukaisella tasolla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1380,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2019-06-27T12:53:37,2019-06-27T12:54:43,Hyväksytty,1.1 2019_24_45,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu, että demarit eivät oikein halua puhua näistä eläkelupauksista, mutta me haluamme puhua nyt nimenomaan siitä, mitä te, pääministeri Rinne, olette luvannut. Te lupasitte kaikille alle 1 400 euroa eläkettä saaville 100 euroa puhtaana käteen. Sitten se puolitettiin, loppu sysättiin muiden vastuulle, ja nyt näyttää, että puoletkin vielä tulee puolittumaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mikä kokoomuksen linja on?] Ja kun tässä on kysytty, miten tämä toteutuu, niin Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila toteaa, että yhtälö ei toimi. Ja kun te äsken sanoitte, että rahaa on vielä paljon kaikkeen muuhunkin tästä 183 miljoonasta menossa, niin kysyn nyt vielä valtiovarainministeri Lintilältä: tuleeko 1.1.2020 kaikille alle 1 000 euroa eläkettä saaville 50 euroa nettona lisää, minkä Rinne on luvannut, minkä hallitus on luvannut, vai onko se se, mitä Kelan asiantuntijat toteavat, että se supistuukin muutamaan kesäkymppiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-27T12:54:43,2019-06-27T12:55:53,Hyväksytty,1.1 2019_24_46,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Luin jostain lehdestä, että kokoomus on siirtymässä takaisin oikealle, poliittiseen oikeistoon, [Ben Zyskowicz: Taas! — Arja Juvonen: Me ollaan kyllä kaikkein eniten oikealla!] ja nyt kun teitä kuuntelen, niin tiedän, että joukossa on kokoomuslaisia edustajia, joiden omaatuntoa kolkuttaa. Minä haluan uskoa, että monet kokoomuslaisista äänestäjistä ymmärtävät, kuinka oikeassa hallitus on pyrkiessään nostamaan pieniä kansaneläkkeitä ja työeläkkeitä. Se ei ole nyt maailman tärkein kysymys, maksaako se 180 miljoonaa vai 200 miljoonaa. [Välihuutoja] Ei todellakaan ole näin! Kysymys on siitä, että meillä on kymmeniätuhansia eläkeläisiä, jotka mennessään apteekkiin keskustelevat muitten kanssa siitä, riittävätkö rahat ruokaan vai ostanko nämä lääkkeet, ja me haluamme korjata tämän yhteiskunnallisen epäkohdan, joka on melkein numero yksi meillä. [Puhemies koputtaa] Meillä on liikaa pienituloisia köyhiä eläkeläisiä, [Puhemies: Aika!] ja tämä hallitus tulee korjaamaan tämän epäkohdan, [Puhemies: Aika!] vaikka kokoomus sitä vastustaa. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-06-27T12:55:57,2019-06-27T12:57:09,Hyväksytty,1.1 2019_24_47,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Jos näissä aikarajoissa ei pysytä, me alamme laittaa kiinni mikrofonin täältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_48,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erittäin mielenkiintoista kuunnella, keskusteluhan on äitynyt jopa vilkkaaksi. Voisin kuitenkin sanoa, että ensinnäkin kiitän ministeriä kaikista tiehankkeista, kiitän hallitusta siitä, että eläkeläisille ”pyritään”, edustaja Gustafssonin mukaan ”pyritään”, saamaan helpotuksia. Nyt ihmettelen, kun täällä puhutaan vappusatasesta ja kokoomukselta on tullut hienoja hienoja kevennyksiä tästä vappusatasesta — ainoastaan ”riksaropo” on nyt vielä käyttämättä — että jos me todellakin haluamme tässä salissa sen vappusatasen toteuttaa, niin meillä on siihen rahaa. Se löytyy näin, [Puhuja napsauttaa sormiaan] ja tuolla kameran takana sadattuhannet, miljoonat ihmiset tietävät, mistä se löytyy: tässä salissa puhutaan 180 miljoonan sijoituksesta eläkeläisille, kun samaan aikaan Afrikkaan ollaan valmiita lyömään 700 miljoonaa. — Kiitos. [Pia Viitanen: Paljonko perussuomalaiset veivät Kreikkaan?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-06-27T12:57:15,2019-06-27T12:58:18,Hyväksytty,1.1 2019_24_49,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Ärade talman, arvoisa rouva puhemies! Espoon kaupunkirata on mainittu tässä useassa opposition puheenvuorossa, ja itsekin pidän hanketta tärkeänä, mutta muistutan, että nyt käsittelemme lisätalousarviota. Tässä moni tie-, väylä- ja ratahanke odottaa rahaa, mutta tämä hallitus ehtii kyllä myöntää niille budjettivaroja myöhemminkin. Edustaja Laukkanen piti hallituksen vauhtia liian kovana ja epäili, että työntekijät eivät pysy mukana. No, muun muassa tästä syystä Kelalle on nyt esitetty melkein 10 miljoonaa toimeentulotukihakemusten käsittelyyn ja vuosilomasijaisten palkkaamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-06-27T12:58:20,2019-06-27T12:59:09,Hyväksytty,1.1 2019_24_50,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustalaisena kansanedustajana olen hyvin iloinen siitä, että toteutuu tämä keskustan pitkään ajama linja siitä, että pienet eläkeläiset, ne kansaneläkeläiset, joilla todella on se pieni eläke, saavat nyt edelleen lisää sitä eläkettä. Takuueläkettä korotettiin vajaalla viidelläkympillä Sipilän hallituksen aikana — erinomainen avaus — ja nyt tulee lisää. En jaksa ymmärtää sitä, jos joku näkee jotakin mörköä tässä asiassa. Tärkeintä on, että pienille eläkeläisille tulee rahaa lisää. Se on suurimmaksi osaksi käteenjäävää rahaa, iloitkaamme siitä. Toinen asia, ratainvestoinnit: Katsokaapa vaikka Luonnonvarakeskuksen, Luken, selvityksiä siitä, kuinka paljon jokainen metsästä tuleva motti tuo lisäarvoa suomalaiseen kansantalouteen. Lähes 120 euroa per motti tulee kansantalouteen lisäarvoa siitä, että harvennetaan ja uudistetaan metsiä. Ja ne kun tulevat suomalaiseen kansantalouteen lisänä, niin se pienentää maanteiden rasitusta, mikä on taas sitten maantieliikenteen kannalta, teiden kestävyyden kannalta hyvä asia. Kannattaa nähdä asioiden yli aina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-06-27T12:59:09,2019-06-27T13:00:11,Hyväksytty,1.1 2019_24_51,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä viittasi perhevapaauudistukseen ja siihen, että se toteutuessaan aikanaan parantaisi myös naisten eläkkeitä, työuran aikana kertyviä eläkkeitä. Jotta näin voisi tapahtua, perhevapaauudistuksen täytyy parantaa naisten asemaa työelämässä. Kysyn, arvoisa pääministeri: millä tavalla hallituksen suunnittelema perhevapaauudistus parantaa naisten asemaa työelämässä? En näe siinä tällaisia elementtejä. Toiseksi siitä puuttuvat myös perheiden kipeästi kaipaamat joustot ja joustavuus arkeen. Kokoomus haluaa toteuttaa perhevapaauudistuksen. Kokoomus on valmis panostamaan perheisiin. Perhevapaat on uudistettava kokonaisuutena ja siten, että perheiden arjen joustavuus lisääntyy ja naisten asema työelämässä todella paranee. [Puhemies koputtaa] Voitteko, arvoisa pääministeri, valottaa tätä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-06-27T13:00:13,2019-06-27T13:01:20,Hyväksytty,1.1 2019_24_52,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Myönnän vielä kaksi debattipuheenvuoroa ja sitten ministereiden vastaukset, ja katsotaan, jos mentäisiin sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_53,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hallitukselle hyvästä lisätalousarviosta ja valtiovarainvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä. Tässä on näistä väylähankkeista paljon keskusteltu, ja on hieno asia, että tässä lisäta-lousarviossa lähdetään niitä hankkeita viemään, mitkä ovat odottaneet pitkään ja mitkä on hyvin suunniteltu. Nämä ovat pullonkauloja monessa maakunnassa, kuten Pirkanmaallakin Kolmostie on ollut tukkona muitten hankkeitten edistämiselle. Toki siellä on Ysitien parantamista ja muitakin. On erinomainen asia, että me saamme kolmosraiteen suunnitteluun pääradalle 11 miljoonaa. Mutta, hyvä sali, siinä menee kuitenkin kaksi plus kaksi vuotta ennen kuin tämä hanke on niin valmis, että kuokka menee maahan. Toivon, että tässä salissa jo ehkä uudet edustajatkin sitten hyväksyvät sen rahoituksen ja sen, miten lähdetään sitä viemään eteenpäin. Eli se ottaa oman aikansa. Vielä toinen asia, tämä ammattikoulutuksen 20 miljoonaa: on erinomainen asia, että me saamme ohjaajia juurikin sen koulutuksen [Puhemies koputtaa] ja yrityselämän väliin, että saadaan osaavaa työvoimaa Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-06-27T13:01:28,2019-06-27T13:02:38,Hyväksytty,1.1 2019_24_54,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä on ennen kaikkea kyse nyt siitä, voivatko kansalaiset luottaa hallitukseen, voiko pääministerin lupaukseen luottaa. Ja tämä 180 miljoonaa, joka on nyt osoitettu tähän eläkelupauksen pitämiseen, ei siis tule riittämään. Meillä ei ole myöskään tietoa siitä, minkälaista mallia Kela valmistelee, ja meillä ei ole tietoa siitä, miten se loppuosa siitä 100 eurosta tullaan rahoittamaan. Kysymys on luottamuksesta, siitä, että te olette tämän luvanneet. Se oli merkittävä osa teidän vaalikampanjaanne, ja silloin kyse on siitä, voiko hallitukseen luottaa. Mutta mitä sitten tulee hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyteen, [Antti Lindtmanin välihuuto — Jukka Gustafssonin välihuuto] pienituloisten aseman varmistamiseen, tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen ja säilyttämiseen, niin se ei ratkea millään muulla kuin korkealla työllisyysasteella. [Jukka Gustafsson: Samaa mieltä!] Kaikki tämä puhe on turhaa, jos meillä eivät ole työikäiset, työkykyiset töissä. Ja se, mikä puuttuu, on työllisyystoimet, ja kun puuttuu työllisyystoimet, puuttuu kaikki. Minä peräänkuulutan edelleenkin sitä — ja toivon, että työministeri Harakkakin kertoo sen — [Puhemies: Aika!] missä ne työllisyystoimet ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-27T13:02:39,2019-06-27T13:03:52,Hyväksytty,1.1 2019_24_55,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eläkeläiset ovat todella pettyneitä, koska vaalikentillä luvattiin aivan jotain muuta. Toivon, että hallitus [Oikealta: Istuu hiljaa! — Ben Zyskowicz: Keittää huttua vaan!] ottaa varsinkin pieneläkeläiset huomioon toimissaan. Suomessa ei synny riittävästi lapsia. Kehitysmaissa ongelma on päinvastainen. Kehitysavun tarkoituksena ei voi olla passiivinen rahanjako, vaan sen tärkein tehtävä on pyrkiä vaikuttamaan konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen, auttaa kohdemaita tulemaan toimeen omillaan. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on tärkeä yksittäinen teko ongelmien ratkaisemiseksi. Kehitysavun tarjoamisen ehdoksi pitäisi asettaa väestönkasvun hallinta sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon parantaminen, ja tätä perussuomalaiset esittävät vastalauseessaan. Kysynkin hallitukselta: Mitä mieltä olette tästä? Onko tämä hyvä ehdotus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-06-27T13:03:54,2019-06-27T13:04:55,Hyväksytty,1.1 2019_24_56,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,Ja debatin päätteeksi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_57,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu on ollut vilkasta, mutta siinä on ehkä unohtunut se, että itse noista isoista summaluvuista valtiovarainvaliokunta oli yksimielinen eli pidettiin suuruusluokka oikeana ja että satsataan tärkeisiin asioihin, jotka edistävät työllisyyttä. Ehkä hiukan outo on nyt tämä kokoomuksen linja, että työllisyystoimiksi hyväksytään vain työ- ja elinkeinoministeriön pääluokalla olevat nimenomaiset työllistämistoimet. Aikaisemmin on yleisesti hyväksytty se ajatus, että investoinnit, varsinkin tällaiset talouskasvua hyödyttävät infrainvestoinnit, ovat työllisyysperusteisia määrärahakohdentamisia. Ja tässä juuri tehdään niin, perinteisen talousopin mukaisesti, että satsataan yhteiskunnan varoja sellaisiin investointeihin, jotka edesauttavat työllistymistä ja talouskasvua hyvin pitkällä tähtäimellä. Ja se perusasia ei saa unohtua, [Puhemies koputtaa] että tässä vauhditetaan tärkeitä investointeja koko yhteiskunnalle. [Ilkka Kanerva: Siis terveisiä hallitukselle!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-27T13:05:02,2019-06-27T13:06:19,Hyväksytty,1.1 2019_24_58,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Sitten ministereille vastauspuheenvuorot. Pääministeri Rinne, riittääkö 2 minuuttia?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_59,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko, haluan teille nyt todeta sen, että tämä satasen nettokorotus pienille eläkkeille on tulossa useammassa erässä, useamman vuoden aikana ja julkisen talouden tasapaino huomioon ottaen. Nämä kaikki asiat sisältyvät tähän lupaukseen, jonka olen antanut ja jota tämä hallitus on nyt viemässä eteenpäin useamman vuoden aikana, [Sari Sarkomaa: Leikataan sairaanhoitajien eläkkeitä!] useammassa erässä, huomioon ottaen julkisen talouden. Tämä tullaan toteuttamaan, [Sari Sarkomaa: Työeläkejärjestelmän sisällä!] ja nyt ensimmäinen korotus on tulossa 2020 lähtökohtaisesti niin, että alle 1 000 euron eläkkeisiin 50 euroa ja siitä eteenkinpäin jotakin on tulossa. Tämä on siis se, mitä hallitus nyt on valmistelemassa. Meillä ei ole tällä hetkellä esitystä olemassa, vaan se esitys on valmisteilla. Me emme tuo tänne hötkäisemällä esityksiä, niin kuin jotkut hallitukset ovat tehneet. [Timo Heinonen: Oliko se Sipilän hallitus?] Me haluamme myöskin perhevapaauudistuksen, josta en ole puhunut täällä pätkääkään, en sanaakaan tähän asti. Nyt puhun perhevapaauudistuksesta. Haluamme semmoisen perhevapaauudistuksen, joka mahdollistaa perheitten paremman yhteensovittamisen työelämän kanssa, joka vastaa nuorten naisten työelämätarpeisiin nykyistä paremmin, niin että työurat ja palkkakehitys voivat olla samanlaisia kuin nuorilla miehillä. Me haluamme korjata sen palkkaerotilanteen, joka tällä hetkellä syntyy erityisesti perhevapaitten käyttämisestä sen takia, että miehet käyttävät niin vähän perhevapaajärjestelmää. Me haluamme muuttaa nämä tilanteet. Mutta tämäkin halutaan tehdä kolmikantaisessa valmistelussa niin, [Arja Juvonen: Naisille työpaikkoja, pätkätöitä!] että työmarkkinaosapuolet osallistuvat tähän keskusteluun, vievät asiaa eteenpäin. [Välihuutoja] Sen takia meillä ei nyt ole esittää täällä valmista mallia, [Puhemies koputtaa] koska tämä on valmistelussa. Arvoisa puhemies! Haluan todeta sen, että hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen monilla, monilla erilaisilla keinoilla. Täällä on käyty keskustelua nyt kahteen otteeseen siitä, mitä nämä keinot tulevat olemaan. Ne tulevat olemaan nyt tässä lisäbudjetissa sen kaltaisia keinoja, siis infrainvestointeja, jotka synnyttävät työllisyyttä. 7 600 henkilötyövuotta muistaakseni on nyt [Eduskunnasta: 7 400] — 7 400 henkilötyövuotta — tämän paketin kautta tulossa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Uusia?] Ja me tulemme tuomaan ensi elokuussa, elokuussa 2019, budjettikeskustelujen yhteydessä uusia toimenpiteitä, joita valmistellaan kesän aikana kolmikantaisesti, niin kuin tehdään siitä eteenpäinkin kevääseen 2020 asti. Mutta kolmikantainen valmistelu ei ole tämän homman ydin. Se on se, että tämä hallitus vastaa siitä, että syntyy vähintään 60 000 uutta lisätyöpaikkaa siihen perusuraan, jonka valtiovarainministeri on vahvistanut tälle tulevalle kaudelle. [Ilkka Kanerva: Tietenkin, totta kai! — Sari Sarkomaa: Entäs se työeläkejärjestelmä? — Jukka Gustafsson: 200 miljardia, hyvässä hoidossa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T13:06:21,2019-06-27T13:09:06,Hyväksytty,1.1 2019_24_60,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Valtiovarainministeri Lintilä, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_61,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Rouva puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa nopeasta ja laadukkaasta työstä, niin kuin valtiovarainvaliokunnassa on aina perinteisesti ollut tapana. Kiitoksia siitä valtiovarainvaliokunnalle. Sitten edustaja Mykkäselle kysymykseen siitä, missä ovat rahat ammatilliseen koulutukseen vuonna 2023: Syksyn kehysriihessä tietysti käydään läpi koko kauden rahat ihan normaalilla tavalla. Ilmeisesti viittasitte kertaluonteisiin rahoihin, ja niiden suhteen on niin, että valtiovarainministeri on pyytänyt ministeriöltä omat ehdotuksensa elokuun 23. päivään mennessä. Mutta lähtökohta on se, että siellä taisi olla 235 miljoonaa opetusministeriön luokalle laitettua, jota pystytään käyttämään viiden vuoden ajan. [Jukka Gustafsson: Juuri näin, ei olisi kokoomuksen kanssa onnistunut tämä!] Tämä on yksi näitä poikkeuksellisia, joissa on mahdollisuus viiden vuoden käyttämiseen. Totta kai tämä tulee tekemään sen, että ministeriö varmasti käy sitten keskustelun siellä järjestäjien kanssa, ja toivon mukaan tällä saadaan, voisiko sanoa, pysyvää muutosta aikaiseksi. Kuten kaikki tietävät, me tarvitsemme tähän akuutimpaan hätään sen ensimmäisen avun tällä sektorilla. [Kokoomuksen ryhmästä: Eli se on siis pysyvä meno!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-27T13:09:09,2019-06-27T13:10:32,Hyväksytty,1.1 2019_24_62,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"No niin, tältä erää debatti on käyty. Mennään puhujalistaan. Me voimme käydä debattia vielä myöhemmin tänä päivänä, kun istunto jatkuu vielä kahdessakin osassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_63,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nopealla aikataululla tehty lisätalousarvioesitys on oikein kelpo esitys, ja kiitän myös valtiovarainvaliokuntaa ripeästä käsittelystä tämän osalta. Tämä lisätalousarvio tukee monella tavalla hallitusohjelman tavoitteita ensinnäkin työllisyyden edistämiseksi ja parantamiseksi ja myös liikenteen pullonkaulojen ratkaisemiseksi ja ammatilliseen koulutukseen panostamiseksi. Nämä ovat erittäin tärkeitä ja merkittäviä asioita. Haluan sanoa vielä muutaman sanan näistä liikennehankkeista. Ajattelen todellakin niin, että kun me tiedämme, että on niin valtavan paljon isoja ja pienempiä hankkeita, niin hallituksen pitää lähteä heti alusta lähtien liikkeelle purkamaan tätä sumaa. Me tiedämme myös sen, että juuri tässä aivan, viime viikolla taisi olla, asetettiin 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen, mikä on äärimmäisen tärkeää. Käsitykseni mukaan se tulee tänne eduskuntaan hallituksen käsittelyn ja parlamentaarisen työn jälkeen selonteon muodossa noin vuoden päästä. Se on tärkeää. Meille silloin hahmottuu hyvä kuva siitä, mitä tässä tulevina vuosina eikä pelkästään tällä vaalikaudella tehdään. Tosiaankin tämän suman purkaminen on tärkeä asia. Itse katson, että raideliikenteen painotuksella tässä kohtaa on kyllä perusteensa. Ensinnäkin henkilöliikenteen osalta me tiedämme, että meillä kaikilla on poliittista halukkuutta nostaa henkilöliikenteen käyttömääriä raideliikenteessä, meillä on pahoja pullonkauloja ja myös meidän asemanseudut, ratapihat ovat aika huonossa kunnossa ja ne vaativat työstämistä. Ja totta kai tavaraliikenteen raaka-ainekuljetusten kannalta raideliikenteeseen panostaminen on aivan välttämätöntä. Siellä on monia kohteita. Itse ajattelen, että tässä haluan nostaa esille erityisesti Iisalmi—Ylivieska-sähköistyksen ja tämän kolmioraiteen. Se on ollut pitkään tavoitteena, ja nyt se menee eteenpäin. Itäsuomalaisena katson, että myös ne edellytykset, millä pystytään Kotka—Hamina-sataman kehittämistä edistämään, ja tässä tarkoitan raideyhteyttä Kouvola—Kotka—Hamina, ovat tärkeitä. Pitää katsoa riittävän kauas, jotta me ymmärrämme, minkälaisia verkostoja ja solmukohtia meillä kaiken kaikkiaan on. Pidän tietysti onnistuneena myös sitä, että Joensuun ratapiha on näissä ratapihahankkeissa tässä kohtaa mukana. Niistä haluan todeta yleisemmin sen, että meillä on tässä maassa kymmenittäin asemanseutuja, ratapihoja, jotka tarvitsevat korjausta, ja ne ovat väistämättä aika kalliita korjauksia. Yksi tulppa tässä on ollut, että meillä ovat olleet maaomistusolosuhteet näillä ratapiha-alueilla, asemanseutujen kohdilla aika epävakaassa ja ei mitenkään investointeja vauhdittavassa kunnossa. Valtiollakin meillä on ollut kolme omistajaa: osa on ollut VR:n omistuksessa olevaa, osa niistä on ollut Liikenneviraston ja osa sitten vielä Senaatin omistuksessa. Viime vaalikauden loppupuolella päätimme niin, että nämä valtionomistukset keskitetään samaan kohtaan, eli meillä on tämä Senaatin Asema-alueet Oy, joka pyrkii olemaan kehittäjäkumppani myös kaupungeille asemaseutujen kehittämiseksi. Tämä on erittäin tärkeää. Pidän tärkeänä myös sitä, että lisätalousarviossa on pöytäkirjamerkintä näiden suurien sekä länteen, itään että pohjoiseen menevien hankeyhtiöitten ja miljardi-investointien osalta. Uskoisin, että täällä eduskunnassa on odotusta hallitukselle, että niissä pystyttäisiin tekemään linjauksia jo aika piakkoinkin syksyllä. Sitten minä haluan todeta asian, joka on aika sensitiivinen. Täälläkin keskustelussa on taidettu mainita päärata. Minä ymmärrän sen, mikä merkitys Helsinki—Hämeenlinna—Tampere—Seinäjoki—Oulu-rataosuudella on, mutta te voitte ehkä kuvitella, että minulle itäsuomalaisena sattuu vähän suuhun puhua pääradasta, koska minulle ja monelle muulle edustajalle päärata siellä Itä-Suomessa on Karjalan rata, ja kun katson vaikka edustaja Eestilää, päärata on teille Savon rata, tai edustaja Kanervalle se on rata täältä Helsingistä Turkuun. Tämän ymmärrän historiallisista syistä, mutta tämä termi ”päärata” ei perustu sinänsä mihinkään. Aikanaan ensimmäinen rata rakennettiin Hämeenlinnaan Helsingistä, ja kai se sieltä sitten johtuu. Ja aivan lopuksi: Pidän erittäin tärkeänä, että tässä lisätalousarviossa on varattu ja muutettu tämä sote-uudistuksen rahoitus: 211 miljoonaa, uusi momentin nimi. Se antaa mahdollisuuksia viedä tätä sote-uudistusta nyt eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-06-27T13:10:47,2019-06-27T13:15:59,Hyväksytty,1.1 2019_24_64,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rinteen hallitus on löytänyt sumusta suuren hillopurkin, josta riittää kaikille, olemattoman hillopurkin, joka avattiin jo hallitusneuvotteluissa, jotta kaikille nyt hallituksessa istuville voitiin antaa houkuttelevia mutta maamme tulevaisuuden kannalta katalia lupauksia. Kun muistelee hallitusohjelman uskomattomuuksia, ei toki muuta osannut odottaakaan. Tästä on Suomen paras ja talousrealismi kaukana. Jotta hillopurkin olemattomuus avautuisi, kannattaa muistella vähän mennyttä. Vuonna 18 budjetoitiin lisätalousarvioineen hieman yli 3 prosentin verotulojen nousu, eli siis aikana, jolloin talous kehittyi tosi positiivisesti. Budjetoituihin verotuloihin ei kuitenkaan lopulta päästy, ja valtion vuoden 18 tilinpäätöksessä verotulojen kasvu jäi alle sen 3 prosentin. No, tämän vuoden budjettiin ladattiin selkeästi viime vuotta kovemmat odotukset ja jopa 3,7 prosentin verotulokasvu. Talouskasvu alkoi kuitenkin hidastua vuoden lopulla, ja joulukuussa valtiovarainministeriön makroennusteen mukaan talouskasvu oli jäämässä aikaisempia arvioita hitaammaksi. No, Sipilän hallitus reagoikin tähän ja korjasi verotuloarviota alaspäin lisätalousarviossa 2019. Se oli talousrealismia, kiitos siitä. Viisas teko. Nyt sen ensimmäisen lisätalousarvion jälkeen kaikki ennustuslaitokset ovat kertoneet talouden kasvun hidastuvan selkeästi odotettua nopeammin — siis kaikki. Arvoisa rouva puhemies! Meidän tulisi nyt kaikkien ymmärtää, että kasvu on taittumassa. Tiedämme, että verotulojen kasvu ei voi kiihtyä, kun talouden kasvu hidastuu. Työllisyysasteeseen viitataan usein. Työllisyysasteen jatkuvan parantamisenkaan varaan ei voi laskea, työllisyysastehan paranee itsekseen, kun työikäisten määrä laskee. Ei se työllisyysaste niitä veroja maksa, vaan työlliset. No, hallitus esittää lukuisista talousratkaisuista piittaamatta, että ansio- ja pääomaverotulot kasvaisivat tämän lisätalousarvion kanssa 6,5 prosenttia verrattuna 18 tilinpäätökseen, siis sellaiseen aikaan verrattuna, jolloin meillä meni hyvin. Talous oli kiihdytyskaistalla. Luvataan lisää hilloa, siis luvataan lisää hilloa, jota ei ole eikä tule. Tämä ei ole talousrealismia. Vaikuttaa siis pahasti siltä, että Rinteen suuri hallitus suurine apujoukkoineen on vienyt ja virkamiehet ovat vikisseet. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus yrittää epätoivoisesti luoda mielikuvaa siitä, että talous on hanskassa, tuuppaamalla lisätalousarvioon lisätuloja tilanteessa, jossa niiden toteutuminen on enemmän kuin epävarmaa. Tällä olemattomalla hillolla rahoitetaan sitten hyvää, jotta hallituskumppanit ja äänestäjät olisivat tyytyväisiä, ja tietenkin yritetään jarruttaa heikkenevää kannatusta, sehän on selvää. Pääministeri Rinne lähti pelaamaan uhkapeliä hallitusohjelmansa kanssa, ja se pamahtaa naamalle jo ennen kuin hallitus ehtii tekemään juuri mitään. Ehkäpä pääministeri on ostanut aikaa lupaamalla kaikille hilloa siinä toivossa, että tässä kuitenkin kävisi hyvin, että hallituksen kuherruskuukausien, selvitysten ja suunnittelun aikana maamme talous nousisi, kuten vielä viime kesään asti näytti. Voin kertoa pääministeri Rinteelle ikävän totuuden: ei se nouse. [Aki Lindén: Pitääkö toivoa? — Ilkka Kanerva: Melkein kuin olisi ollut kokoomuslaista tekstiä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-06-27T13:16:06,2019-06-27T13:20:27,Hyväksytty,1.1 2019_24_65,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreiden edustaja Suomela vaikutti viittaavan aiemmin siihen, että vain maaseudulla saisi jatkossa ajaa autolla. Kuulostaa pahoin siltä, että cityvihreiden tavoitteena todella on rajoittaa kaupunki- ja kehysalueilla toimeliaiden suomalaisten pääsyä autollaan töihin, kauppaan, lapsiperheellisten pääsyä harrastuksiin. [Iiris Suomela: Nimenomaan sanoin, että ei ole!] Ja kyllähän tämä tosielämälle vieras tavoite näkyy hallitusohjelmassa muun muassa ruuhkamaksulain muodossa ja sen myötä jopa 130 euron kuukausittaisen lisämaksun sallimisessa työssä käyville kaupunkiseuduilla. Tämä tulee lisäämään eriarvoistumista. Tämä tulee vähentämään työnteon kannattavuutta. Suomalaiset tarvitsevat autoa jatkossakin. Kysyntää on jatkossakin, koska valtaosa suomalaisista on riippuvaisia autosta. Kysyntä näkyy tällä hetkellä tuontiautojen määrän hurjana kasvuna. Viime vuonna tuotiin 45 000 autoa, tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan jopa 60 000:een autoon eli kolmanneksella. Tämä trendi on jatkunut jo jonkin aikaa. Mitä tästä seuraa? Lisätalousarvion verotulopuolellahan on nyt kirjattu, että autoveron tuottoarvio pienenee 57 miljoonalla eurolla. Ottaen huomioon autoveron kokonaistuottoarvion, noin 950 miljoonaa euroa, tämä on jälleen merkittävä alenema, ja pääsyy tähänhän on siis tämä käytettyjen autojen tuonti. Tuontirallin johdosta siis verotuotot kutistuvat, arvonlisät menevät Ruotsiin, Suomen autokanta ei pääse uudistumaan, päästöt pysyvät. Autoveron vuoksi me tuomme siis Ruotsista päästöjä ja viemme maastamme veroeuroja ja autoalan työpaikkoja. Tämä on järjetöntä. Autovero estää sen, että entistä useampi suomalainen pystyisi hankkimaan sen vähempipäästöisen auton. Se estää liikenteen päästöjen vähenemisen ja liikenneturvallisuuden parantumisen. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tämä tuontiralli saadaan käännettyä siten, että päästöt vähenevät Suomessa ja arvonlisät ja työpaikat jäävät Suomeen? Poistakaa autovero, se on järkeä. [Mikko Lundén: Löytyykö se kokoomuksen vero-ohjelmasta, että poistetaan autovero? — Mirka Soinikoski: Sitä odotellessa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-27T13:20:35,2019-06-27T13:23:28,Hyväksytty,1.1 2019_24_66,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Kokoomuksen valtiovarainvaliokunnan ryhmä on jättänyt vastalauseen tähän Rinteen hallituksen ensimmäiseen lisätalousarvioon. Me toteamme, että talouden näkymät ovat itse asiassa heikentyneet jo siitä hetkestä, kun hallitusneuvotteluita käytiin. Valtiovarainministeriö tarkisti kesän ennustettaan kasvuluvuista jo alaspäin, ja tämä vaikeuttaa sekä Rinteen hallituksen työllisyystavoitteen että julkisen talouden tasapainotavoitteen saavuttamista. Me olemme kokoomuksessa erittäin huolissamme siitä, että tarvittavia työllisyystoimia ei tässä lisätalousarviossa tuotu, vaikka pääministeri Rinne niitä vielä hetki aiemmin lupasi. Rinteen hallitusohjelman mukaan hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023, mutta valtiovarainministeriön arvio vuoden 23 ennakoidusta julkisen talouden alijäämästä on kasvanut nyt jo 1,9 miljardiin kevään 1,6 miljardista, eli suunta on väärä. Valtio velkaantuu edelleen noususuhdanteesta huolimatta, ja tässä lisätalousarviossa valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna noin 1,7 miljardia. Tässä lisätalousarviossa kokoomukselta kiitosta saavat lukuisat liikennehankkeet. Lisätalousarvioesityksessä esitetyt liikennehankkeet ovat perusteltuja ja kannatettavia. Yhdessä pitkälle valmisteltuja hankkeita viedään nyt eteenpäin, ja näillä hankkeilla parannetaan liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Keskeisenä heikkoutena liikennekokonaisuudessa on kaupunkien ja nopeiden junayhteyksien edistämisen unohtaminen. Nykyisen Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun Jokelan ja Tampereen välille esitetään 11 miljoonaa, kiitos siitä, mutta suunnitteluraha ei koske esimerkiksi lentorataa tai yhteyksien parantamista Tampereelta pohjoiseen. Hallitus on ohjelmassaan esittänyt myyvänsä myös 3 miljardilla valtion omaisuutta ja käyttävänsä myyntitulot omasta mielestään tulevaisuusinvestointeihin. Yli sadan investointikohteen joukkoon mahtuu kuitenkin vain yksi ratahanke. Hallituksen tulisi arvioida investointikohteita kokoomuksen mielestä uudestaan, ja me katsomme, että perusteltu kohde olisi kaupunkien välisten nopeiden ratayhteyksien, hankeyhtiöiden sekä korkeakoulujen pääomittaminen. Kokoomus esittää lisäksi omissa esityksissään, lisätalousarvioaloitteessa, 6,5 miljoonan euron määrärahaa Espoon kaupunkiradan aloitukseen. Se olisi yksi osa näitä nopeita raideyhteyksiä. Me näemme myös, että pääradan kehittäminen on keskeistä koko Suomen kehityksen ja kasvun kannalta — rataosuus on Suomen eniten liikennöity. Pääradan kehittäminen mahdollistaa tulevaisuudessa nopeita junayhteyksiä kahden suuren kaupungin, Helsingin ja Tampereen, välillä, mutta myös välillä olevien kaupunkien, Riihimäen ja Hämeenlinnan osalta pääkaupunkiseudulle. Ammatillisen koulutuksen kohdassa pidämme myönteisenä sitä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta lisätään 20 miljoonaa. Lisäys on kohdistettu ammatillisen koulutuksen järjestäjille, opettajien ja ohjaajien palkkaukseen, mutta meidän mielestämme hallituksen päätös esittää lisätalousarviossa rahoitusta ammatillisen koulutuksen vahvistamiseen on vain oikeansuuntainen, sillä tässä on kyse kuitenkin kertaluonteisesta rahoituksesta. Oppilaitosten perustyötä, opetusta, tulisi tukea vakaalla perusrahoituksella pitkäjänteisesti. Määräaikaisilla investoinneilla on paikkansa myös kouluelämässä hankkeina ja määräaikaisissa kehittämistoimissa, mutta ei opettajien palkkauksessa. Kokoomuksen mielestä rahoituksen jatkuvuuden turvaamiseksi hallituksen tulee valmistella hallitusohjelmassa esitettyjen, toiselle asteelle kohdennettujen määrärahojen jakoa uudestaan siten, että perustyön vahvistamista rahoitetaan pysyvästi eikä määrätietoisesti. Ammatillisen koulutuksen lisäopettajatarve ei ole vain muutamaksi vuodeksi, vaan se on pysyvämpi. Arvoisa puhemies! Me esitämme lisäksi viisi lausumaehdotusta, joissa esitämme seuraavaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoo pysyvien lisämenojen toteutuksen työllisyyden kasvuun ja työllisyystoimenpiteiden hyväksymiseen.” ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tavoittelee määrätietoisesti julkisen talouden tasapainottamista sekä esittää eduskunnalle suunnitelman kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.” Kolmantena lausumaehdotuksena: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä käynnistää yleissuunnitelman pääradan nopeasta Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere-yhteysvälistä sisältäen Lentoradan.” Ja kaksi viimeistä lausumaehdotusta: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee valtion omaisuuden myynnillä rahoitettavat kertaluontoiset panostukset uudelleen. Jos valtion omaisuutta päätetään myydä, tulee panostuskohteiden olla todellisia tulevaisuusinvestointeja, kuten kaupunkien välisten nopeiden ratayhteyksien hankeyhtiöiden sekä korkeakoulujen pääomituksia.” ”Eduskunta edellyttää, että hallitus kohdistaa tulevissa talousarvioesityksissään hallitusohjelmassa esitetyt koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut määrärahat, [Puhemies koputtaa] kuten opettajien palkkaus, rahoitettavaksi pysyvistä julkisen talouden menoista.” Arvoisa puhemies! Näistä pääsemme huomenna äänestämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-27T13:23:39,2019-06-27T13:29:42,Hyväksytty,1.1 2019_24_67,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edustaja Vestman oli huolissaan siitä, että autovero laskee, ja näinhän tuosta lisätalousarvioesityksestäkin käy ilmi. Huoli on sinänsä aiheellinen, mutta se lääke, että me poistaisimme autoveron, ei kyllä siihen ongelmaan auta. Se on selvää, että silloin ehkä uusien autojen kauppa voimistuisi ja sitä kautta päästöt ja kulutus pienenisivät näissä uusissa autoissa, mutta autoveron tuottohan silloin kyllä olisi nolla eikä jotain muuta, niin kuin tänä päivänä. Sekin pitää muistaa, että kyllä niistä käytetyistäkin autoista maksetaan, kun ne tuodaan, autoveroa Suomeen, ja toinen asia, mikä on hyvä huomioida tässä autoveron alennuksessa, on, että vaikka se sinänsä kuulostaa hyvältä tavoitteelta, niin kyllähän se olisi erittäin merkittävä veronalennus nimenomaan niille suomalaisille, jotka pystyvät ostamaan uusia autoja, mutta valtaosa suomalaisista — vaikka me poistaisimme autoveron kokonaan — on sen verran pienituloisia, että eivät he uusia autoja pysty ostamaan. Tämänkin pitää vaikuttaa kyllä siihen, millä tavalla tähän autoveron alennukseen suhtaudutaan. [Timo Heinonen: Se laskee myös vanhojen autojen puolella!] — Se on selvä asia, se laskee myös niitten arvoja, mutta tämä ei ole niin yksinkertainen asia kuin täällä ehkä annettiin ymmärtää. Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvin laajaa keskustelua pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamisesta, ja oikeastaan minusta tämä keskustelu, vaikka se äityi hieman jo kiivaaksikin, oli siinä mielessä hyvä, että ainakin olin itse kuulevinani, että perussuomalaistenkin puolesta nähtiin tämä tavoite erittäin hyvänä, että pienituloisten eläkeläisten asemaa parannetaan. Oikeastaan ainoa asia, joka jäi epäselväksi, oli, mitä mieltä lopulta kokoomus on siitä, voidaanko pienituloisten eläkeläisten asemaa parantaa, ja jos kokoomus on sitä mieltä, että hallitusohjelmaan kirjattu ja täällä pääministerin nimenomaan kertoma 183 miljoonan euron käyttäminen pienituloisten eläkeläisten parantamiseen on hyvä asia, niin olisi hyvä, jos se sanottaisiin ääneen täällä salissa. [Timo Heinonen: Se on hyvä asia!] Silloin me voisimme todeta, että olemme siitä yksimielisiä ja ainoastaan on erimielisyyttä siitä, mikä on se tekninen ratkaisu, jota nyt ollaan valmistelemassa, jolla tämä kohdennetaan oikein juuri niihin pienituloisiin eläkeläisiin, jotka eniten tarvitsevat sitä eläkkeen korottamista. [Timo Heinonen: Meidän pelko on, että te petätte sen lupauksen!] Toivon, että sanotte tämän täällä salissa ääneen: kannatatteko sitä 183 miljoonan euron lisäämistä pienituloisille eläkeläisille hallitusohjelman mukaisesti vai ette? Ei voi olla siltä väliltä, vaan joko kannatatte tai vastustatte sitä. Arvoisa puhemies! Haluan tässä lopussa todeta, kun täällä on nostettu esille pääministeri Sipilän hallituksen perintö, että se perintö on talouden osalta kyllä erittäin hyvä, se on pakko tunnustaa, ja se on luonut pohjan myös tämän hallituksen talouspoliittisille linjoille. Tässä hallituksessa jatketaan sitä linjaa, että tavoitteena on julkisen talouden tasapaino 2023. Kun katsotaan, mistä Sipilän hallitus vuonna 2015 lähti liikkeelle, niin kyllähän Suomen tilanne on nyt aivan toisenlainen. Tietenkin se keskeinen tekijä on se, että työllisyysastetta on saatu nostettua viime hallituskauden aikana niin merkittävästi. Nyt tavoite on paljon pienempi, mutta kun työllisyysastetta nostetaan yhä korkeammalle, niin aina se vain vaikeutuu. Se on selvää, että tämä on ehkä tämän hallituksen koetinkivi, miten se tässä onnistuu, ja paljon tulee sanelemaan myös se, mikä on se taloudellinen pelivara, mitä voidaan niihin kaikkien hyvänä pitämiin myönteisiin menolisäyksiin käyttää, ja mikä on se pelivara, mitä syntyy julkiseen talouteen ja valtiontalouteen. Sen takia toivon, että kaikki tässä salissa, niin oppositiosta kuin hallituksesta, antavat tuen kaikille niille toimille, joita hallitus tuo esityksinä tänne ja jotka parantavat työllisyysastetta. Uskon, että se myös tullaan varmasti antamaankin, kun tiedämme ne puheenvuorot, mitä oppositiostakin on tämän suhteen käytetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-06-27T13:29:49,2019-06-27T13:34:17,Hyväksytty,1.1 2019_24_68,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Täällä on ministeri Harakka pyytänyt puheenvuoron. Hän ei edellisellä kierroksella saanut puheenvuoroa, joten myönnän hänelle nyt 2 minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_69,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Kiitoksia, puhemies! Ajattelin pyytää tässä vaiheessa puheenvuoron, kun esitettiin kysymyksiä työllisyyden hoidosta ja edustaja Lohikin aivan oikein ja perustellusti siihen viittasi. Todellakin on niin, että tärkeintä työllisyyden hoitoa ovat tämänkaltaiset tulevaisuusinvestoinnit, sekä yksityiset että tässä lisäbudjetin tapauksessa myös julkiset investoinnit liikenteeseen ja koulutukseen, jotka niitä työpaikkoja luovat. Tässä on satojen miljoonien investoinneista kysymys ja myöskin tuhansista henkilötyövuosista. Siis tässä olivat lyhyen tähtäimen työllisyystoimet, mutta tärkeämpiä ovat tietenkin pitkän tähtäimen saavutukset. Nopeat, ilmastoystävälliset raiteet tuovat työntekijät työn luokse, laajentavat työssäkäyntialuetta ja varmistavat sen, että suomalaiset työnantajayritykset saavat sen työvoiman, jota välttämättä kaipaavat. Lisäksi, kun erityistoimia kysyttiin, mitä tässä kolmen viikon aikana on saatu liikkeelle, niin olemme luonnollisestikin työministeriössä arvioineet, mitkä ovat ne myös hallitusohjelmaan listatut ryhmät, joitten työllisyysaste ei ole Suomessa yhtä korkea kuin esimerkiksi pohjoismaisissa naapureissamme, joiden työllisyysaste on jo ylittänyt useimmissa tapauksissa 75 prosenttia, joka nyt on tämänkin salin yhteinen tavoite. Voin tässä kertoa ne kolme ryhmää, joihin ollaan kiinnittämässä erityisestä huomiota ja joiden osalta toimenpiteisiin jo ryhdytään. Ensinnäkin osatyökykyiset. Meillä on 65 000 työhaluista ihmistä, jotka ovat omasta mielestään myös työkykyisiä, jotka janoavat päästä työmarkkinoille. Me voisimme auttaa heitä mukaan. Toisekseen iäkkäät työntekijät. Meillä on yli 10 prosenttiyksikön ero Ruotsiin siinä, miten kokeneimmat työntekijät ovat vielä työelämässä mukana. Ja kolmannekseen sitten tietenkin pitkäaikaistyöttömät, joita autetaan satsaamalla merkittävästi palkkatukeen. [Puhemies koputtaa] Nämä toimenpiteet ja valmistelu ovat jo alkaneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-06-27T13:34:31,2019-06-27T13:36:47,Hyväksytty,1.1 2019_24_70,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö on kieltämättä herättänyt hyvin värikästäkin keskustelua. Hyvä näin, asia on vakava. Se, että hallitus lähtee ripeästi liikkeelle, on erittäin positiivinen asia, ja se, että olemme hieman eri mieltä suoritustavasta, on ihan perusteltua, mutta kiinnitän kuitenkin omassa puheenvuorossani huomion siihen, että kuten odotimme, tämä tilanne, mikä Suomessa taloudellisesti on ja millainen on työllisyys edelleen, ei ole vielä tyydyttävällä tasolla, pitää saada ihmisiä enemmän töihin. Siinä suhteessa tämä hallituksen lisätalousarvio, joka tuli nopeasti, ripeästi valmisteltuna tänne eduskuntaan, on erittäin positiivinen asia. Keskustelu pienistä eläkkeistä pitäisi oikeastaan ulottaa viime vaalikauteen, jolloin pääministeri Sipilän hallitus korotti takuueläkkeitä lähes 50 eurolla. Se, että se näkyy pienen eläkeläisen tuloissa melkeinpä ”puhtaana käteen” ‑periaatteella, koska siitä kovin vähän veroa maksetaan, on tälle ihmiselle äärimmäisen tärkeää, ja nyt kun saamme ensi vuoden alussa sen viisikymppiä sinne lisää ja myös tulevina vuosina lisää, niin pääsemme sille tasolle, johon pitää pyrkiä. On pakko tunnustaa se, että pienen eläkeläisen eläkkeen saamisen tuonne lähemmäksi tuhatta euroa kuukaudessa pitää olla se tavoite, johon me aidosti pyrimme, koska tämän päivän elämässä eläkeläisen pienillä tuloilla lääkelaskun maksaminen tai ruuan hankkiminen omaan kotiin on monelle valitettavasti tähän asti ollut ylivoimainen tehtävä. Sen pitää olla eduskunnassa kunnia-asia, että ihminen pystyy eläkkeellään kohtuullisen toimeentulon itselleen hankkimaan ja saamaan. On hyvä muistaa kuitenkin, että nämä ihmiset ovat pitkän elämäntyön tehneet Suomen hyväksi, ja sitä meidän on syytä kunnioittaa Suomen eduskunnassakin. Keskustelu liikennepolitiikasta oli kyllä hieman kummallista sinänsä, koska näissä ratahankkeissa, joihin tällä lisäbudjetilla merkittävästi rahaa tulee lisää, pitää nähdä sen reunan yli: kun panostetaan ratahankkeisiin, se säästää maantieverkkoa rajusti, kun raskasta liikennettä siirretään rautapyörille, niin se keventää maantielle tulevaa rasitusta. Se on tämän hallituksen ohjelman mukaisesti myös vahva ympäristöteko, koska silloin kun rautatiellä kuljetetaan tavaraa — yleensä junat vedetään sähköllä — ne tuottavat ilmakehään päästöjä hieman vähemmän kuin pelkällä dieselillä. Dieselvetureita toki tarvitaan, koska kaikilla Suomen rautateillä ei ole vielä sähköistystä, mutta silläkin puolella kehitystä tapahtuu. Kannattaa muistaa se tosiasia, että kun puuta kuljetetaan sahoille ja sellutehtaille yhä enemmän rautateillä — toki sitä kumipyörillä ja uittaen ja laivoissakin menee edelleen — niin joka ainoa motti, joka metsästä lähtee jalostukseen, tuottaa kansakunnalle lisäarvoa lähes 120 euroa, eli se on Luken, Luonnonvarakeskuksen, tutkimuksen mukainen lisäarvo suomalaiselle yhteiskunnalle. Sekin kannattaa muistaa, että on erilaisia pieniä jalostuslaitoksia, on paljon piensahoja, on puusepänteollisuutta, on vaikka mitä, ja uutta sellaista teollisuutta Suomeen rakennetaan koko ajan, esimerkiksi Lieksaan tuleva GFN:n bioöljylaitos, joka käyttää vähempiarvoista puuta sellaisen puupohjaisen öljyn valmistamiseen, jota voidaan käyttää jalostettuna vaikka polttoaineiden lisäaineena tai moneen muuhun tarkoitukseen. Se on juuri sellainen hanke, joka tuo suomalaiseen yhteiskuntaan todella paljon lisää työtä ja verotuloja yhteiskunnalle eri muodoissaan ja ennen kaikkea sitä, että saamme suomalaiset investoinnit liikkeelle. Arvoisat edustajakollegat! Kannattaa muistaa meidän kaikkien se, että metsäteollisuuden investoinnit ovat lähes kokonaisuudessaan suomalaista työtä ja suomalaista osaamista. Kaikki koneet, laitteet, sahalaitteet, sellutehtaan laitteet, sähkötekniikka, kemian tekniikka — kaikki tämä — yli 90-prosenttisesti valmistetaan Suomessa. Elikkä kun yhden tehtaan, vaikka sellutehtaan, pistämme pystyyn tai sahan, niin lähes kaikki sen laitteisto tulee Suomesta. Elikkä koska se tukee suomalaista työllisyyttä erittäin hyvin, niin toivoisin, arvoisat edustajakollegat, että kun me otamme vahvoja kantoja asioihin vaikka nyt metsien käytön rajoittamiseksi, näkisimme sen muurin yli, että jos emme itse näitä hommia hyvin tee, niin ei meitä tämän maan ulkopuolelta kukaan tule siinä auttamaan. Samalla kun hoidamme metsämme kunnolla, niin hoidamme kansantaloutta erittäin hyvin, tarjoamme ihmisille paljon töitä ja ennen kaikkea arvostamme suomalaista teknologiaa. Otetaan lopuksi, arvoisa puhemies, yksi esimerkki siitä, miten tämä systeemi toimii. Kun joku piensaha jalostaa nyt vaikka parruaiheesta sahatavaraa, niin se laitteisto, mikä siellä kyseisellä piensahalla on, on ihan varmasti suomalaista tuotantoa. Sitten kun ajetaan metsästä puita tienvarteen ja tuodaan rekalla sinne tehtaalle jalostettavaksi, siinä tehdään suomalaista työtä viimeisen päälle. Se on syytä aina muistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-06-27T13:36:53,2019-06-27T13:42:05,Hyväksytty,1.1 2019_24_71,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä lyhyesti kommentoida sitä, mitä tuossa aikaisemmin keskusteltiin liittyen näihin liikennemäärärahoihin. Ihmettelen tätä vastakkainasettelua, mitä tässä haluttiin luoda tie- ja ratainvestointien välille. Nythän tavoitteena tässä lisätalousarviossa oli laittaa ensin liikkeelle ne mahdollisimman pian käynnistettävissä olevat hankkeet, ja niistä sitten valittiin niitä kehittämishankkeita — kuten täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan — ”joilla parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, lisätään vientiä ja parannetaan raide- ja tieliikenteen sujuvuutta”. En oikein ymmärrä tätä vastakkainasettelua raide- ja tieliikenteen välillä. Ratojakin tarvitaan monenlaisiin tarkoituksiin. Liikkumistarve ratoja pitkin on kasvanut, mutta ennen kaikkea, niin kuin tässä edustaja Hoskonen edellä vahvasti todisti, suomalainen metsäteollisuus tarvitsee meidän ratayhteyksiämme. Ja iloitsen siitä, että täällä perusväylänpidon puolella osoitetaan tällä kertaa monille hiljaisemmillekin ratayhteyksille kunnostusrahoja, etenkin kun tuolla omalla alueellani nyt tämä Saarijärvi—Haapajärvi-ratayhteys tullee saamaan kunnostusmäärärahaa. Sehän on Jyväskylästä Äänekosken kautta Saarijärvelle jo kymmenisen vuotta sitten peruskunnostettu, ja nyt sitten niitä huonompia kohtia päästään laittamaan hyvään kuntoon. Tämä on todella tärkeää, koska metsäteollisuuden voimakkaan kasvun ja puunkäytön myötä ja mahdollisesti näiden tulevien uusien sellutehdashankkeiden toteutumisen myötä näiden meidän puunkuljetustemme suunta maassa, puuvirtojemme suunta maassa muuttuu, ja sen vuoksi nämä hiljaisemmatkin ratayhteydet ovat äärimmäisen tärkeitä tämän puuhuollon kannalta. Aina se, kun puu kulkee rataa pitkin sinne jatkojalostukseen, on parempi kuin se, että se kulkee kumipyörillä kuluttamassa sitä meidän tieverkkoamme. Ja myöskin ilmaston kannalta on huomattavasti parempi, että näitä raskaita kuljetuksia hoidetaan tätä meidän laajaa rataverkkoamme pitkin. Ja siitä syystä kyllä iso kiitos näistä kunnostusmäärärahoista, mitä täällä perusväylänpidon puolella nyt sitten on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-06-27T13:42:07,2019-06-27T13:44:12,Hyväksytty,1.1 2019_24_72,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin on tänne korokkeelle kiivettävä kiittääkseni hallitusta tästä lisätalousarviosta. Se sisältää tärkeitä tulevaisuusinvestointeja niin infraan, koulutukseen kuin peruspalveluiden kehittämistäkin ajatellen. Kiitän myös siitä, että Suomi tietoisesti nähdään maana, jossa elämisen mahdollisuuksia halutaan antaa laajasti, huomioiden nyt eri maakunnissa olevat infratarpeet. Erityisen kiitoksen haluan antaa satakuntalaisena kansanedustajana: Mynämäen ja Eurajoen—Luvian ohituskaistoille osoitettiin määrärahat. Molemmat parantavat niin yritysten kuin yksityisten ihmistenkin liikkumisen sujuvuutta ja tien turvallisuutta. Valtatie 8:n kehittäminen on koko Satakunnan ja Varsinais-Suomen kannalta elintärkeä hanke. Kasitie on merkittävä lännen tavaraliikenneväylä, sillä samansuuntaista raideyhteyttä ei ole olemassa, ja siksi vastakkainasettelu tien ja raiteiden osalta on ainakin Lounais-Suomessa keinotekoista. Tien varrella sijaitsee vientisatamia, ja väylällä on myös runsaasti työmatkaliikennettä. Tämän tien varrella on muuten myös Pohjoismaiden suurimmat investoinnit, muun muassa Olkiluoto 3, HK-Scan, Valmet Automotive ja niin edespäin. Lounais-Suomeen on tulossa arviolta 30 000 työpaikkaa jo syntyneiden 30 000 työpaikan lisäksi. Siksi on kyllä sanottava, että näillä infrahankkeilla on merkittävä vaikutus työllisyyteen: jos ei juuri työllistäen siinä tien kunnostuksessa, niin tuoden toimintaedellytyksiä alueelle sijoittuville yrityksille. Sen vuoksi myöskin on jo nyt todettava, että ensi vuoden talousarviossa on löydyttävä lisärahoitus myöskin valtatie 8:n Eurajoen risteysalueen parantamiseen ja Laitilan risteysalueelle. Pidän erittäin tärkeänä, että viime kaudella toteutetun ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksen kielteisiin vaikutuksiin puututaan nyt myös 20 miljoonan euron lisäyksellä opettajien palkkaamiseen. Tämä jos jokin on todellinen tulevaisuusteko. OAJ:n tämän vuoden huhtikuussa julkaisema kyselytutkimus paljasti nimittäin, että yli puolet kyselyyn vastanneista ammatillisen koulutuksen opettajista kertoi opetuksen vähentyneen oppilaitoksissa. 60 prosenttia opettajista taas kertoi, etteivät he pysty riittävän usein käymään työpaikalla ohjaamassa opiskelijaa, ja alle puolella opettajista oli riittävästi tilaisuuksia keskustella työpaikkaohjaajien kanssa. On ollut erittäin surullista saada yhteydenottoja nuorilta, heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan riittävän opetuksen puutteesta. On väärin jättää ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat pärjäämään omillaan, kun niin moni heistä kaipaisi vielä vahvasti opettajan tukea. On todella tärkeää, että tähän asiaan tartutaan nyt jo heti lisätalousarviossa. Arvoisa puhemies! Olen ollut Kelan valtuutettu kahden kauden ajan, ja olemme kantaneet suurta huolta siitä, miten poliittisesti tehtyjä, sinänsä hyviäkin linjauksia on ollut paljon vaikeampi toteuttaa käytännössä. Sen vuoksi tervehdin nyt ilolla sitä, että hallitus varautuu Kelan osalta seuraavan hallituksen tavoitteen toteuttamiseen. Näin asia juuri pitääkin hoitaa. Koen olevani realisti ja tiedän, että kaiken on onnistuttava täydellisesti, jotta hallitusohjelman tavoitteisiin päästään. En kuitenkaan ymmärrä opposition pessimististä suhtautumista, jossa jo etukäteen sanotaan, ettei kannata edes yrittää, koska ette kuitenkaan onnistu. Tällä tavoinhan ei kenestäkään olisi kannustavaa aloittaa työtään. [Ben Zyskowicz: Milloin näin on sanottu?] Tämä lisätalousarvio on poikkeuksellinen ja ehkä juuri sen vuoksi herättääkin paljon keskustelua, koska pitkästä aikaa satsataan esimerkiksi infraan heti ja merkittävästi. Tätä on odotettu ympäri maata. Juuri tällaista politiikkaa suomalaiset kaipaavatkin: politiikan suunnanmuutosta, jossa ihmiset voivat havaita, että hallituksilla on eroja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-06-27T13:44:14,2019-06-27T13:48:49,Hyväksytty,1.1 2019_24_73,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! [Juho Eerola: Puhemies!] Näin aivan kesätauon kynnyksellä tekee mieli toivottaa hyvää kesää. Mutta samalla on syytä muistaa, että kesä ei suinkaan ole kaikille suomalaisille iloista aikaa, päinvastoin: joillekin se on sitä kaikista vaikeinta aikaa. Se on sitä aikaa, kun pitää miettiä, riittääkö raha. Opiskelijat pohtivat, saako kesätöitä, ja jos ei saa töitä, niin riittääkö toimeentulo, opintotuki kun ei nimittäin siihen veny. Eläkeläiset pohtivat keskellä kuumia kesähelteitä ja terveyskeskusten kesätaukoja, riittääkö raha lääkkeisiin ja ruokaan. Perheissä mietitään heinäkuussa, miten lapsille tarjotaan se lämmin ruoka mielellään kaksi kertaa päivässä, kun sitä lämmintä ruokaa ei silloin koulusta saa. Meillä nimittäin on Suomessa lapsia, joiden ainoa lämmin ruoka on se koulun lämmin ruoka, ja sitähän ei kesälomalla ole tarjolla, puhumattakaan siitä, että jokaisella lapsella pitäisi olla jotain mielekästä ja mukavaa tekemistä myös kesäisin, vaikkapa se vierailu lähipaikkakunnalle mummolaan. Nyt ei kuitenkaan puhuta edes siitä mukavasta tekemisestä, nyt puhutaan ruuasta, lääkkeistä, elämän välttämättömistä perusedellytyksistä. Nyt puhutaan köyhyydestä Suomessa ja nyt puhutaan toimeentulotuesta. Tämä on se akuutti ongelma, johon hallitus halusi tarttua heti ensimmäisellä lisätalousarviolla, kun oli pienintäkin mahdollista liikkumavaraa verotulojen yllättävän hyvän kertymän myötä. Me haluamme todellakin olla ratkomassa näitä toimeentulotuen akuutteja ongelmia, jotka liittyvät erityisesti kesäaikaan. Siitä siinä 15 miljoonan lisäpanoksessa Kelalle on ennen kaikkea kyse. Mietinnöstä käy ilmi, että siitä 9,5 miljoonaa menee nimenomaan perustoimeentulotukeen. Kesälomalla tarvitaan vuosilomasijaisia, tarvitaan myös rahaa, jolla maksaa sitä toimeentulotukea, koska viime aikoina jonot ovat kasaantuneet aivan liian pitkiksi ja tilanne uhkaa jo suomalaisten perusoikeuksien toteutumista. Se uhkaa sitä, saako tässä maassa jokainen lapsi lämpimän ruuan ainakin kerran päivässä vai ei, myös koulujen kesäloman aikaan. Tilanne on se, toisin kuin edustaja Zyskowicz väittää, että Kela ei ole välttynyt säästökuurilta. Tämä kävi selkeästi ilmi, kun valtiovarainvaliokunnassa kuulimme Kelaa. Päinvastoin, siellä ovat viime kauden hallinnon säästöt menneet niin pitkälle, että se todella uhkaa sitä toimeentulotuen käsittelyaikaa, jonka lyhyys on välttämätön sen kannalta, että kaikista köyhimpien rahat riittävät elämiseen. Henkilöstövaje on niin paha, että me emme pysty välttämättä kaikissa tilanteissa takaamaan sitä, että raha riittää vuokraan, ruokaan ja lääkkeisiin. Nyt on kyse siis ihan elämän perusedellytyksistä. Siitä tässä on ennen kaikkea kyse, ei eläkkeistä. Kyse ei myöskään ole sellaisesta rahasta, josta voisi leikata, koska kyse on kaikista köyhimmistä suomalaisista. Kyse on todellakin myös siitä 5,5 miljoonasta, josta täällä on paljon puhuttu, siitä hallitusohjelman toimeenpanoon menevästä 5,5 miljoonasta. Kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen hyvin nosti esiin, sekään ei mene pelkästään eläkkeisiin. Se menee kaikkien hallitusohjelman sosiaaliturvaetuuksien korotusten toimeenpanon valmisteluun ja suunnitteluun. Totta kai tällä lisätalousarviolla pystytään puuttumaan vain niihin asioihin, joihin sillä pienellä summalla saadaan todella puututtua, mikä nyt sitten verovaroista on yllättäen saatu. Mutta heti syksyllä meidän pitää pystyä puuttumaan köyhyyteen todella. Meidän pitää pystyä toimeenpanemaan ne hallitusohjelman uudistukset ja korotukset, jotka tarjoavat pidemmän aikavälin ratkaisuja köyhyyteen Suomessa. Ja siihen todellakin tarvitaan apua, tarvitaan tukea, tarvitaan lisää rahaa, koska Kelan hallinto ei muuten välttämättä saa toimeenpantua edes korotuksia, saatikka sitten laajempia uudistuksia, joita ollaan suunnittelemassa sosiaaliturvan puolelle. Uudistukset ovat todellakin tarpeen, sillä kaikista köyhimmillä suomalaisilla tällä hetkellä, valitettavan monella, on se tilanne, että työn tekeminen ei välttämättä kannata, ja tilanne on sellainen erityisesti, kun ihminen on toimeentulotuella. Tiedättekö, kuinka matala on toimeentulotuen suojaosa? 150 euroa. Aika vähän Suomessa on sellaisia työpaikkoja, joissa pystyy varmuudella varmistamaan, että kuukausitulot eivät ylitä 150:tä euroa. Ja sen jälkeen sitten mennäänkin jo pakkasen puolelle. Pitää siis pyrkiä nostamaan ihmisiä pois toimeentulotuelta. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi, viimesijaiseksi avuksi, ja tähän tarvitaan todellakin niitä laajoja sosiaaliturvan uudistuksia, joilla varmistetaan, että se toimeentulotuki todellakin palaa viimesijaiseksi etuudeksi, miksi se on tarkoitettukin. Toimeentulotukiruuhkahan johtuu osin viime hallituskauden sosiaaliturvaleikkauksista. Tämä nousi myös esiin, kun me Kelaa kuulimme. Nyt me olemme niitä ongelmia paikkaamassa, ja todella toivon, että syksyllä paikkaamisen sijaan päästäänkin sitten laittamaan sosiaaliturvajärjestelmää kuntoon ja ratkaisemaan köyhyyttä Suomessa yksissä tuumin, niin opposition kuin hallituksen tuella. — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tytöltä hyvä puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-06-27T13:49:03,2019-06-27T13:54:20,Hyväksytty,1.1 2019_24_74,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelussa on noussut esille huoli maanteistä, ja tämä maanteiden kunnossapito ja kehittäminen onkin hyvin tärkeä asia. Keskustasta voisi sanoa, että olemme maanteiden ja myöskin yksityisautoilun puolue, ja siksi hallitusneuvotteluissa pidimme tiukasti kiinni siitä linjastamme, että niin maanteiden kuin myöskin yksityisteiden ja muiden kulkuväylien kunnossapito ja kehittäminen on turvattava, eikä tämä edes ollut vaikeaa, koska kyllä me suomalaiset laajasti sen ymmärrämme, niin kuin täällä on tullut esille eri puolilta salia, että kyllä niin maantiet kuin radat ovat meille tärkeitä ja aivan välttämättömiä. Kyllä maanteihinkin on tulossa lisää rahaa. Täytyy pikkuisen nyt malttaa mieltä. Sovimme hallitusohjelmassa siitä, että maanteihin satsataan ja niitä kehitetään, ja odotamme nyt tuota varsinaista talousarviota, joka syksyllä tulee. Kyllä minä henkilökohtaisesti olen autoilevana oululaisena hyvin tyytyväinen tähän lisätalousarvioon ja siihen, että saamme Oulun ratapihan korjaukseen ja syväsataman loppuun saattamiseen lisää rahaa. Ja se viesti sieltä kotikaupungistani tänne eduskuntaan on ollut se, että tähän ollaan hyvin tyytyväisiä yli puoluerajojen. Edustaja Vehviläinen jo totesikin, että tällainen vastakkainasettelu esimerkiksi eläkeläisten tai lapsiperheiden etuisuuksien ja palveluiden parantamisen välillä on aivan turhaa eikä siihen ole tarvetta. Kyllä tuo meidän tuore hallitusohjelmamme kertoo siitä, miten lasten, nuorten ja perheiden tilanteeseen on tulossa todella paljon merkittäviä parannuksia. Olin itse hallitusneuvotteluissa sosiaaliturvaa käsittelevässä ryhmässä, ja siinä sovimme parannuksia, korotuksia, muun muassa pienimpiin vanhempainpäivärahoihin, monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajaperheiden lapsilisiin, opintotuen huoltajakorotukseen ja elatustukeen. Ja sovimme esimerkiksi, että lapsiperheiden kotipalvelusaatavuutta ja lastensuojeluhenkilöstön riittävyyttä on parannettava koko maassa. Tässä onkin jo tullut hyvin esille se, miten tässä, kun asioista keskustelemme, ne asiat sitten selkenevät. Itsekin haluaisin kiinnittää huomiota siihen, minkä edustaja Koskinen jo tuossa aika alkuvaiheessa toi esille, että nämä lisätalousarviossa Kelalle suunnatut lisäykset eivät koske pelkästään eläkkeitä. Jos tätä esitystä lukee tarkasti, niin siinä todetaan, että lisätalousarvion viisi ja puoli miljoonaa euroa aiheutuu hallitusohjelman mukaisista päätöksistä korottaa pieniä eläkkeitä ja ”muiden päätettyjen etuusmuutosten toimeenpanosta” — muiden päätettyjen etuusmuutosten toimeenpanosta. Moni perhe nyt odottaakin, milloin nämä hallitusohjelmassa sovitut korotukset esimerkiksi lapsilisiin ovat tulossa, ja toivon, että saamme pian asiasta vastaavalta ministeriltä siihen vastauksia. Perhevapaauudistuksesta haluaisin sen verran todeta, kun se tässä tuli esille, että perheiden tilanne ja tasa-arvohan eivät millään tavalla parane esimerkiksi kotiäitien tai koti-isien etuisuuksia heikentämällä. Meille keskustassa on aivan ehdottoman tärkeää se, että perhevapaauudistus on parannus eikä heikennys perheille. Siksi emme missään tapauksessa ole suostuneet emmekä suostu joidenkin hallituksen ulkopuolelle jääneiden kaavailuihin kotihoidon tuen leikkaamisesta tai äitien vanhempainvapaajakson lyhentämisestä. Perhevapaauudistuksen täytyy ehdottomasti olla perheille parannus. Kotiäitien ja ‑isien tilannetta pitäisikin parantaa esimerkiksi sillä tavalla, että kotihoitajalle vaikkapa myönnettäisiin täysimittainen eläke-etu. Tällä hetkellä kotiäidit ja koti-isät menettävät eläke-etuisuuksia noina aikoina, kun he ovat kotonaan lapsia hoitamassa, eläkettä ei kerry riittävästi. Se olisi todellista tasa-arvoa ja perheiden tilanteen parantamista, että katsottaisiin yhtä arvokkaaksi lastenhoitotyö siellä kotona kuin esimerkiksi päiväkodissa. Kotiäidit ja koti-isät tekevät todella arvokasta ja tärkeää työtä, eikä heidän tilannettaan tarvitse alkaa heikentämään — eikä nyt hallitusohjelman mukaan heikennetäkään, se on arvokas asia. Me olemme keskustassa perheiden puolueena erittäin tyytyväisiä tähän hallitusohjelmassa sovittuun isien vapaan pidentämiseen äitien vapaata lyhentämättä. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, ja kun perheet voivat hyvin, niin koko Suomi voi hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-06-27T13:54:32,2019-06-27T13:59:47,Hyväksytty,1.1 2019_24_75,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä olimme tyytyväisiä siihen, että hallitus on todella reippaaseen tahtiin antanut näin merkittävän lisätalousarvion. Uuden hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio tekee todellisia tulevaisuusinvestointeja. Se investoi muun muassa liikennehankkeisiin. Erityisesti se sisältää tulvaisuuteen katsovia ratahankkeita. Sellainen on esimerkiksi Helsinki—Tampere-pääradan kehittäminen, joka on valtakunnallisestikin erittäin merkittävä hanke. Päärata on Suomen junaliikenteen pullonkaula. Sen kautta kulkee Helsinkiin suurin osa myös maakuntien kaukojunista. Se on myös meidän Uudellamaalla asuvien Helsinkiin suuntautuvan työmatkaliikenteen kannalta erittäin hankala pullonkaula. Jos katsotte joskus henkilöliikenteen matkojen määrää rataosittain, on koko maan vilkkain ja ruuhkaisin rataosuus Keravan ja Helsingin välillä. Siksi on todella tärkeää parantaa lähijunaliikenteen toimintaedellytyksiä pääradalla. Arvoisa puhemies! Lisäksi hallitus satsaa ammatilliseen koulutukseen, jotta saamme uusia osaajia, joita elinkeinoelämä kaipaa. Nämä satsaukset tulevat auttamaan nuoria työllistymään. Ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin vuosien 2013—2018 aikana rahoituksen leikkauksia yhteensä jopa 400 miljoonaa euroa. Tehtyjen leikkausten seurauksena opettajien ja muun opetushenkilöstön määrää on jouduttu supistamaan, vaikka opiskelijamäärä ei ole pienentynyt vastaavasti. Nykyisellä opetus- ja ohjaushenkilöstön määrällä ei kyetä enää turvaamaan kaikille perusopetuksen päättäneille ja muille vailla tutkintoa oleville nuorille riittävässä määrin heidän tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta. Siksi on erittäin tärkeää, että nyt hallituksen esittämällä 20 miljoonan euron lisäpanostuksella voitaisiin palkata jo tämän kuluvan vuoden aikana, eli syksyllä, laskennallisesti maksimissaan noin 300—400 uutta opettajaa tai muuta opetushenkilöstöä. Arvoisa puhemies! Tänään käydyssä aiemmassa keskustelussa valitettavasti salin oikealta laidalta asetettiin vastakkain köyhät eläkeläiset ja syrjäytyneet nuoret. Kylläpä oli karua, suorastaan julmaa puhetta. Kokoomus ja myös perussuomalaiset seisoivat neljä vuotta sitten tiukasti sen linjauksen takana, jossa kansaneläkkeiden indeksit jäädytettiin ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja samoin lääkekorvausten omavastuita korotettiin. Onneksi nykyinen hallitus ymmärtää salin oikeaa laitaa paremmin, että sekä nuoriin että myös pienituloisiin eläkeläisiin tulee panostaa. [Sheikki Laakso: Ohhoh!] Valtiovarainvaliokunnassa saimme kyllä tarkennettua tietoa Kelalle osoitettaviin lisämäärärahoihin. Pienten eläkkeiden uudistusten toimeenpanoaikataulu on tiukka, joten siihen on valmistauduttava. Ei kai oppositio toivo, että Kela ruuhkautuu entistä pahemmin? Järkevä hallitus varautuu ja valmistautuu huolellisesti uudistuksiin, joita se aikoo toteuttaa. Tämä hallitus tarttuu toimeen. [Sheikki Laakso: Nyt on ollut korvat kiinni ja pahasti!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-06-27T13:59:50,2019-06-27T14:03:12,Hyväksytty,1.1 2019_24_76,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoisin nyt tässä edustaja Lohikoskelle, että kannattaa huolella kuunnella debateissa. Perussuomalaiset eivät missään tapauksessa ole käyttäneet puheenvuoroja, joissa olisimme asettaneet nuoret, lapset ja vanhukset vastakkain. Se on ollut kokoomus, joka niitä puheenvuoroja pitää. Oppositiossa on useita puolueita, me emme ole yksi möhkäle, meillä on erilaisia linjauksia. Älkää antako kuulijoille sellaista käsitystä, että me olisimme perussuomalaisina olleet tätä vastaan. Pyydän kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että tässä salissa ei puhuta väärin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-27T14:03:13,2019-06-27T14:03:54,Hyväksytty,1.1 2019_24_77,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Osoitin sanani edustaja Zyskowiczille tässä kohdassa, kun puhuin tästä eläkeläisten ja nuorten asettamisesta vastakkain. Mutta edustaja Meri tuskin voinee kiistää olleensa itse äänestämässä näiden mainittujen leikkausten puolesta, jotka seuraavassa virkkeessä kerroin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-06-27T14:03:55,2019-06-27T14:04:17,Hyväksytty,1.1 2019_24_78,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos täällä halutaan tarkempia perusteluja ja selvitystä siitä, kuinka esimerkiksi pienten eläkkeiden korotukset aiotaan toteuttaa ja minkä suuruisina, niin mielestäni se ei ole vastakkainasettelua, vaan se on aidosti sen kysymistä, miten hallitus aikoo suunnitelmansa toteuttaa. Ei kannata laittaa sanoja meidän suuhumme, kun me emme itse ole näin todenneet. Toki viime kaudella tehtiin myös sellaisia päätöksiä, joita täällä tämä hallitus ei joudu tekemään sen vuoksi, että tehtiin myös vaikeita päätöksiä muun muassa työllisyyden parantamiseksi. Kaikki niistä eivät ole mukavia, mutta 140 000 uutta työllistä mahdollistaa nyt sen, että meidän taloutemme on kääntynyt nousuun ja on myös mahdollista jonkin verran lisätä menopuolta. Toki edelleen pohdimme sitä, kun hallituksen kokonaiskuva perustuu 75 prosentin työllisyysasteeseen, kuinka te aiotte tämän toteuttaa, sillä työllisyystoimia emme vielä ole nähneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-06-27T14:04:17,2019-06-27T14:05:19,Hyväksytty,1.1 2019_24_79,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myönnän käyttäneeni aiemmin puheenvuoron, johon edustaja Lohikoski viittasi, eli pohdin sitä, mihin joka tapauksessa rajallisia voimavaroja on tarkoituksenmukaista laittaa. Mitä kokoomukseen tulee, niin minun mielestäni on tässä keskustelussa käynyt täysin selväksi, että kokoomuksen arvostelun kärki on ollut se, että ensinnäkin sosiaalidemokraatit pääministeri Rinteen johdolla lupasivat vaaleissa kaikille alle 1 400 euroa kuussa tienaaville eläkeläisille 100 euron korotuksen. Toiseksi totesimme, että tästä lupauksesta on jo puolet jätetty pois, kun on todettu, että nyt hallitus tekee työtä, jotta voitaisiin 50 euroa kuussa antaa alle 1 000 euroa tienaaville ja loput on jätetty työeläkejärjestelmän sisäisiksi järjestelyiksi — mitäköhän nekin sitten ovat. Tällä hetkellä olemme tuoneet esiin vahvat epäilyt siitä, riittääkö se 180 miljoonaa edes tuohon 50 euroon, mitä on luvattu.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-06-27T14:05:20,2019-06-27T14:06:26,Hyväksytty,1.1 2019_24_80,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,Takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_81,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eläkeläisillä on paljon odotuksia nyt alkaneelle hallituskaudelle. Ennen vaaleja sosiaalidemokraatit lupasivat alle 1 400 euroa tienaaville eläkeläisille 100 euron vappusetelin. Se on, niin kuin on kuultu täällä, kutistunut jo 50 euroon. Ja kuten täällä on kuultu, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen mukaan rahat riittävät, jos joukko rajataan alle 1 000 euroa saaviin eläkeläisiin. Kelan päämatemaatikon mukaan tämä 180 miljoonaa, joka on tähän varattu, ei riitä edes siihen 50 euroon. Mitä tästä sitten jää jäljelle? Siihen meille ei ole vielä täällä annettu vastausta [Maria Guzeninan välihuuto] eikä myöskään niille kaikille eläkeläisille, jotka tätäkin lähetystä ehkä seuraavat. Eläkeläisten asema on tärkeä, ja se on noussut myöskin vaalikentillä paljon esille aikaisemmin, ja eläkkeiden verotus erityisesti on noussut siellä esille. Tasapuolista olisikin, että eläkeläisiä ja palkansaajia verotetaan [Pia Viitanen: Viime hallitus ensimmäisinä töinään eriarvoisti!] tasapuolisesti, ja se, että verotus pidetään maltillisena, auttaa myöskin eläkeläisiä. Mitä enemmän heille jää käteen siitä eläkkeestä, sitä enemmän he pystyvät sillä rahalla hankkimaan palveluita, elintarvikkeita, ruokaa, erilaisia muita asioita, mitä elämässä tarvitsee. Se, mitä on tässä hallitusohjelmassa suunniteltu, on myöskin esimerkiksi öljylämmityksen merkittävä kulujen kasvu, mikä tulee rokottamaan nimenomaan pienituloisia eläkeläisiä, ja se voi useita ajaa jopa kodeistansa pois. He joutuvat velkavankeuteen, ulosottotilanteisiin. Tämä on käsittämätöntä toimintaa, jos tällaiseen ahdinkoon heidät asetetaan. Jos me oikeasti haluamme eläkeläisiä myöskin auttaa, niin tämän lisäksi, mitä verotuksellisesti voidaan tehdä, keventää verotusta, on tietenkin sillä, mitä lääkkeet maksavat, mikä on maksukatto, mikä on omavastuuosuus, merkittävä merkitys eläkeläisille, joilla lääkekulut ovat kuitenkin merkittävä osa kuluja. [Maria Guzenina: Miksi ette korjanneet viime kaudella?] Asiakasmaksulaki oli edellisellä hallituskaudella esillä, mutta se valitettavasti kaatui, kun Juha Sipilä kaatoi hallituksen, joten sitä ei saatu vietyä eteenpäin, [Maria Guzenina: Siitäkö se johtui?] ja sitäkin sosiaalidemokraatit vastustivat, [Markus Mustajärvi: Jäi viime tinkaan!] vaikka se olisi auttanut eläkeläisten asemaa. Sen sijaan täällä on esitetty, että pääministeri Antti Rinne aikoo lisätä valtiosihteereitä 4:stä 15:een [Markus Mustajärvi: Sekin vielä!] ja erityisavustajien määrää 42:sta 70:een. Tämä tarkoittaa tänä vuonna melkein 3:a miljoonaa euroa ja seuraavan vuoden, vuoden 2020, talousarviossa 5,8:aa miljoonaa euroa. Tämä on aivan käsittämätöntä, että tämä raha löytyy heti ja eläkeläiset joutuvat nyt odottamaan, saavatko he yhtään mitään. Tämäkin raha olisi voitu ohjata vaikka eläkeläisille [Markus Mustajärvi: Oi herrajumala! — Pia Viitanen: Ei ainakaan teidän vastalauseessanne!] Ja se, mikä tästä tekee vielä poikkeuksellisen pöyristyttävän, on se, että tänne valtiosihteereiksi on nostettu pudonneita kansanedustajia ohituskaistalta, ohi normaalin avoimen hakumenettelyn. On toki ollut tapana, että pyydetään, ketä halutaan, mutta kun nyt näin mittavassa määrin vielä, niin kyllä se sotii kansan demokratiaa vastaan [Markus Mustajärvi: Nyt on nähty Soiniakin kovempi populisti!] ja yleistä käsitystä vastaan siitä, kenellä on oikeus hyvään, niin että kyllä tässä pienituloiset ja kansa on unohdettu, kun omaa etua on tavoitettu. Liikennehankkeet ovat täällä olleet esillä, kiitos siitä, mitä siihen on ohjattu, esimerkiksi tienpitoon. Ne tulevat varmasti tarpeeseen. Kaupungit ovat kuitenkin unohdettu ja jätetty odottamaan. Nopeiden junayhteyksien suhteen ei ole vieläkään saatu rahoitusta, ja se kummastuttaa, kun ilmastonmuutoksen kannalta tämä olisi kuitenkin tärkeää. Ja täytyy ihmetellä, [Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on tullut täyteen!] ettei esimerkiksi kaupunkirataan löytynyt rahaa, koska se työ voitaisiin aloittaa heti. [Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on tullut täyteen!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-06-27T14:06:38,2019-06-27T14:12:17,Hyväksytty,1.1 2019_24_82,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämäpä sattui hyvin, että juuri edustaja Laiho tuossa edellä käytti puheenvuoron. Se sai minut kaivamaan esiin kokoomuksen oman vero-ohjelman, mitä kokoomus olisi halunnut. Kyllä minä kovasti hämmästyin ja vielä uudestaankin katsoin, että voiko se olla totta, [Ville Vähämäki: Ja uudelleen hämmästyit!] nimittäin täällä edustaja Laiho oli hyvin huolissaan siitä, että lämmityspolttoaineisiin esitetään veronkorotuksia, mutta kuinka ollakaan, kokoomuksen omassa ohjelmassa esitettiin vieläpä enemmän niitä korotuksia lämmityspolttoaineisiin kuin mitä hallitus nyt esittää. Ja sen lisäksi, mikä minusta on täysin käsittämätöntä, kokoomus esitti myös sähköverolle korotuksia tavallisten kotitalouksien osalta. [Ben Zyskowicz: Ja samalla olisi alennettu tuloverotusta, kertokaa siitä myös!] Hallitushan ei ole tällaista esittämässä, mutta kokoomuksen paperissa valitettavasti näin kerta kaikkiaan on. Olitte sitä mieltä, että nyt olisi pitänyt sitten tässä lisätalousarviossa vaikka eläkkeensaajille pistää suoraan lisää rahaa, mutta kun katsoin tätä kokoomuksen vastalausetta, niin täällä on kyllä eläkkeensaajille nolla. Ihan nolla euroa olisitte pistämässä tässä vastalauseessa. Päinvastoinhan te olette toimimassa: te olette tässä vastalauseessanne poistamassa sitä rahaa, jonka Kela tulee käyttämään muun muassa sen mahdollistamiseen, että eläkkeitä korotetaan, ja sen mahdollistamiseen, että muita sosiaalietuuksia korotetaan. Mutta kuten todettu, täällähän on johdonmukainen linja kokoomuksella siksi, että osa näistä Kelan menojen korotuksista, mitä te ette kritisoi, menee siihen, kun Kelan työmäärä on lisääntynyt siksi, koska edellinen hallitus ja kokoomus leikkasivat muun muassa eläkeläisiltä indeksikorotuksia, tekivät tämän ihmisten oikeustajua loukkaavan aktiivimallin ja näiden erilaisten leikkausten seurauksena toimeentulotukimenot lisääntyivät. Nämä ihmiset ovat joutuneet entistä enemmän hakemaan toimeentulotukea, ja Kelan menot kasvavat. Tämä on kokoomuksen kädenjälki, ja näitä rahojahan kokoomus ei tietenkään vastusta, vaan hyväksyy, että Kelan rahat lisääntyvät tätä kautta, että voidaan hoitaa näiden leikkausten paikkauksia. Mutta sitä rahaa, millä sitten laitettaisiin parannuksia eläkkeensaajille, kokoomus tässä vastalauseessaan vastustaa ja esittää näitä rahoja poistettavaksi. Tämä on nyt se, missä mennään, ja sanottakoon, että minä ainakin kuuntelin tarkkaan ja olin hyvin tyytyväinen siitä, että pääministeri täällä selkeästi sanoi, että nyt tehdään ratkaisut tämän viidenkympin osalta ja valmistelemme myös jatkoa. Ainakin itse edellytän ja me kaikki edellytämme varmasti sitä, että sitä jatkoa myös tulevaisuudessa seuraa. Minun mielestäni se on hyvä asia, sillä, arvoisa kokoomus, kyllä se vain niin on, että kyllä siellä Tammelantorilla ja erilaisissa kansalaistapaamisissa kovasti ollaan huolissaan siitä, mitä jäi jäljelle kokoomuksen hallituskaudelta. [Sari Multala: 140 000 työpaikkaa] Sieltä jäi reikä rahapussiin, ja näin se vain meni, valitettavasti. Puhemies! Nyt ihan muutama sana vielä tästä varsinaisesta lisätalousarviosta. Mielestäni oli hyvä, että hallitus pääsi liikkeelle ripeästi, tämä oli nopeaa toimintaa. Ennen kaikkea nämä liikennehankkeet, joita nyt käynnistettiin, auttavat koko maata tulemaan kilpailukykyisemmäksi. Pirkanmaalaisena tietenkin olen hyvin iloinen niin pääradan suunnittelusta kuin sitten tästä Kolmostien rahoituksesta. Meillä on tulevaisuudessakin edunvalvontaa, Ysitietä löytyy ja monta muuta asiaa, ja tulemme olemaan sinnikkäitä myös näissä, mutta tämä on erinomainen alku myös Pirkanmaan kannalta. Ja sen lisäksi tosiaan, että koko maan elinvoimaa vahvistamme näin, tietenkin sitten myös työllisyys kohenee. Minusta on ollut hieman hämmästyttävää, että tässä keskustelussa ei olla nähty sen arvoa, että tämän myötä syntyy noin 10 000 työllistä, työpaikkaa lisää. Se on erittäin tärkeä asia. Me olemme erityisen iloisia sosiaalidemokraatteina tietenkin myös siitä, että koulutus ja ammattikoulutus saavat lisää rahaa opettajien ja henkilöstön palkkaamiseen. Nimittäin kyllähän tosiasia on se, että edellisen hallituksen leikkausten seurauksena opettajia sieltä ammattikoulutuspuolelta katosi noin 1 600. Ja nyt kokoomus sitten ihmettelee, että tulee 300—400 lisää — se on sitten sellainen seikka, jota ei edes huomioida positiivisessa mielessä, ilmeisesti. Mutta näin, puhemies, tässä lyhykäisesti. Ja olen tyytyväinen myös siihen, että valiokuntamme sai nopeasti ja ripeästi asian käsiteltyä, ja tältä pohjalta sitten syksyyn. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä kokoomuksen ryhmästä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-06-27T14:12:20,2019-06-27T14:17:28,Hyväksytty,1.1 2019_24_83,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisat edustajat, me emme ihan joka toisen puheenvuoron jälkeen lähde debattiin. Vasta äsken kiivas, hyvä debatti käytiin. Mennään puhujalistaan, edustaja Pirttilahti on siellä jo valmiina odottamassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_84,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle ripeästi tehdystä lisätalousarviosta. Pitää todeta tähän hengenvetoon saman tien, että Sipilän hallitus edistikin hyvin osaltaan näitä tie- ja väylähankkeita, mutta kyllä se vuoden 2019 budjetti oli meillä aivan ohkoinen, niin että tuli aivan erinomaiseen paikkaan tämä lisätalousarvio, millä täydennetään tätä jatkuvuutta, että meidän väyläverkostoa kehitetään. Hieno asia tässä on tietenkin, että nettolainanoton määrä vähenee noin 136 miljoonaa euroa, ja hieno asia edelleen on se, että näillä useilla väylähankkeilla tullaan parantamaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä — vientiä parannetaan, raide- ja tieliikenteen sujuvuutta. Nämä hankkeet, se, millä perusteella ne on valittu, ovat siinä järjestyksessä, mitkä hankkeet ovat olleet valmiit heti lähtemään liikenteeseen. Todellakin siellä on sellaisia hankkeita, mitkä ovat pitkään odottaneet, että päästäisiin eteenpäin, kuten Pirkanmaalla on erittäin tärkeää, että tämä Kolmostien Hämeenkyrön ohitus saadaan eteenpäin. Toki meillä Pirkanmaalla, kuten tässä edustaja Viitanenkin totesi, on useita hankkeita. Esimerkiksi Ysitien, joka on erittäin vaarallinen, kehittäminen, Tampereelta Jyväskylään suuntautuvan tien kehittäminen, ja siellä ovat yhtä lailla kyllä suunnitelmat valmiit. Toivotaan, että rahoitus tulisi siihenkin. Pitää todeta Pirkanmaan osalta vielä se, kun tässä tehtiin vertailua 10 vuoden kaaressa, taisi olla 15 vuoden kaaressa, että Pirkanmaa on saanut väkilukuunsa suhteutettuna kolmanneksen heikoiten rahoitusta näihin väylähankkeisiin, vaikka nämä meidän pääväylät meidän maakunnan aluetta erinomaisesti halkovatkin. Edustaja Honkonen otti hyvin esille nämä hiljaiset raideliikenneyhteydet. Myös niitä tullaan tässä kunnostamaan. On tosi hyvä asia, että me saamme puun liikkeelle myös raiteita pitkin. Ja pitää heti ensimmäiseen hengenvetoon myös todeta, että nykyhallitus satsaa myös yksityistieverkkoon ja myös näihin metsäautoteihin. Se tulee eri rahoituksen kautta, mutta tätä koko ketjua puunkuljetuksen osalta saadaan myös parannettua. Tärkeää on myös, että näillä hiljaisillekin ratayhteyksille löytyy sähköistämisrahaa. Siellä voidaan silloin käyttää samaa kalustoa kuin pääraideverkoilla, esimerkkinä juuri Iisalmesta ylös nouseva raideyhteys. Itse toivon myös, että näkisin joku päivä sähköistyksen myös Oriveden ja Seinäjoen välissä, että me voisimme sielläkin käyttää tavaraliikenteeseen myös sähkövetureita, ja näin oltaisiin mukana myös ilmastotalkoissa. Edustaja Vehviläinen pohti, mikä on nimi ”päärata” ja miksi sitä näin nimitellään. Tietenkin on tämä historiallinen pohja, että väli Helsingistä Hämeenlinnaan on ollut ensimmäinen, mutta kun katsomme näitä radan käyttömääriä, niin tässä tuli esille, että esimerkiksi Tikkurilaan tai jopa vielä vähän eteenkinpäin on noin 6,5 miljoonaa matkustajaa, Tampereelle asti meillä on 4,5 miljoonaa matkustajaa, ja kun vertaa mihinkä päin Suomea tahansa, niin nämä ovat ihan huippulukuja. Taitaa tässä arvoisan puhemiehen maakunta ja Kotka sitten ehkä tässä tavaraliikenteessä mennä ohi näitten raide- ja tonnimäärien osalta, ja onkin erinomainen asia tässä suunnitelmassa, että Kotka—Kouvola-välin ratayhteyttä parannetaan ja myös tämän meidän vahvan vientisataman tavaraliikennettä. Mutta päärata ja Päärata plus — näen, että nimitys on oikea, ja on hienoa, että niitä lähdetään suunnittelemaan. Mutta kuten aikaisemminkin totesin, nythän on vasta suunnitteluvaihe. Ensin tulee, oliko se näin päin, että raidesuunnittelu ja sitten yleissuunnittelu, vai toisin päin? Siinä voi olla myös valituksia, eli puhutaan siitä, että nämä investoinnit voivat toteutua vasta noin neljän vuoden päästä. Toivon toki tässä, että voidaan nopeuttaa tätä suunnittelua, ja voiko tämäkin sali osaltaan sitten olla tässä rahoituksen turvaamisessa, että tämä hanke todella toteutuu? Arvoisa puhemies! Tärkeää Pirkanmaan osalta olisi myös saada tämä raakapuuterminaali Akaalle rakennettua, ja myös sitten pitää katsoa ely-keskuksen rahoituksia näille hiljaisemmille teille, mikä on luvattu. Ely-keskus on luvannut noin 12 miljoonan rahoituksen irrotuksen näihin uusiin päällysteiden parantamisiin. Nämä ovat aivan erinomaisia asioita. Ja lyhyesti vielä, että koska hallituksen tavoitteena on tämä 75 prosentin työllisyys, niin näillä hankkeilla sitä edistetään, ja näen erinomaisena asiana tämän ammatillisen koulutuksen 20 miljoonan sijoituksen juuri siihen ohjaavien opettajien ja yrityselämän väliin. Meillä on toisen asteen reformi menossa, ja tämä on erittäin tärkeä osa sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-06-27T14:17:39,2019-06-27T14:22:58,Hyväksytty,1.1 2019_24_85,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse kiitän hallitusta siitä, että olemme saaneet rahoitusta ratahankkeisiin ja lisärahoitusta on tullut myös korjausvelkaan. Kuitenkin olen surullinen siitä, että kun esimerkiksi täällä useampaan otteeseen olen ottanut esille Mäntsälä—Hanko—Hyvinkää-tien, niin se on listalla ”aina unohdetut”. Tästä syystä katsoin ilolla meidän valtiovarainvaliokunnan vastalausetta perussuomalaisilta. Siellä on otettu Hanko—Hyvinkää-tien kunnostus, pullonkaulat ja tämän tyyppiset asiat hyvin esille — ja monta muutakin. Haluaisin muistuttaa siitä, että hallituksen talous perustuu hyvin pitkälle talouskasvulle ja työllisyydelle ja hyvät liikenneyhteydet ovat a ja o. Rataverkko on toinen, tieliikenne toinen. Itse en aseta niitä vastakkain, koska molempia tarvitaan yhtä paljon. Ihmiset kulkevat autoilla junalle ja sitten autoilla töihin. Näin tulee olla, ja näin on jatkossakin. Muistuttaisin, että ei unohdeta näitä teitä. SDP:n edustaja Lindtman täällä puhui siitä, että kun hallituskausi alkoi, ei ollut tiemäärärahoja laittaa. Silloin ei kyllä ollut rahoja mihinkään. Muistan, kun aloitimme, perussuomalaiset, hallitustaipaleen vuonna 2015. Olimme lähes konkurssin partaalla, ja Suomeen oli tullut juuri 100 000 uutta työtöntä sosiaalidemokraattien hallituskauden jälkeen. Se oli todella hirveä tilanne, niin että olkaa iloisia siitä, että nyt ei ole se sama tilanne. Toivon, että 100 000:ta uutta työtöntä ei tule, koska hyvin pitkälle tämä talousarvio rakentuu sen myötä, että talous kasvaa ja saadaan työtä, työllisiä. Harmi, ettei edustaja Lindtman ole täällä enää, kun minulla on täällä kaksi lisätalousarviota Hanko—Hyvinkää-tielle ja olisin toivonut, että hän voisi äänestää näiden puolesta huomenna, kun hän kyseli tällaisten perään. Varmasti voitte viedä terveisiä hänelle, että hän saa kyllä tänne Hanko—Hyvinkää-tielle huomenna äänestää lisää rahaa, jos hän näin katsoo, kun hän sellaisten perään kyseli. Toinen asia, josta perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tavio kyseli ministeri Ohisalolta, oli uudelleenkotoutus ja se, mitä se tarkoittaa, kun siihen ollaan panostamassa rahaa. Kun katsoo eilistä ohjelmaakin, niin siellä EU-ohjelmassa puhutaan tällaisesta, että enemmän työtä ja resursseja tulisi suunnata palautettujen maahanmuuttajien uudelleenkotouttamiseen. Ministeri Ohisalo vastasi, että palautussopimuksia kaikkien maiden kanssa ei ole. Hän puhui palautuksista, mutta ei täällä puhuta mistään palautuksista vaan uudelleenkotouttamisesta. Olemmeko me siirtämässä työllisyys- ja sosiaalipalveluita nyt Afrikkaan tai Iraniin tai Irakiin pikkuhiljaa? Siis kysymys kuuluu siitä, ovatko meidän virkakoneistomme ja työllisyyspalvelumme laajentumassa nyt muualle. Tähän ei saatu mitään vastausta, ja sen jälkeen hän poistuikin salista, niin että edustaja Tavio ei valitettavasti päässyt sanomaan, että voisitteko te vastata kysymykseen. — En näe kulman taakse, mutta ainakin pääministeri istuu siellä, niin että toki saavat vastata muutkin, jos osaavat, että mitä tämä on. Tietenkin, jos ei osaa eikä tiedä, niin että se on vain kirjaus, niin vaikeaahan silloin on tosiaan vastata. [Jukka Gustafsson: Kyllä osaa ja tietää, mutta siihen vastattiin jo!] Sitten eläkeläisistä olisin vielä sen sanonut, että minulle on kyllä kanssa epäselvää ja varmasti monille muillekin, paljonko eläkeläisille tulee korotuksia. Se on hieno asia, että tulee. Siitä perussuomalaiset iloitsevat — tämä sanottakoon täällä nyt vielä kerran, että oppositio ei ole yhtä möhkälettä. Mutta epäselvää on, kuinka paljon korotukset ovat, mutta yhtä epäselvää se nyt kyllä on vähän kokoomuksellakin. Olen siitä kyllä hallituspuolueiden ja joidenkin edustajien kanssa samaa mieltä, että vähän epäselvää on myös se, miten kokoomus tämän asian näkee, ja niin kuin edustaja Viitanen tuossa äsken kertoi, olinkin yllättynyt, että teillä oli vähän toisenlainen se teidän vaaliohjelmanne. Pitäisi aina oikeasti elää niin kuin saarnaa ja tehdä ne toimet sen mukaisesti. Tämä on hyvin harmillista. Mutta sitten vielä haluaisin hallitukselle korostaa sitä, että ihmistä, joka tulojensa kanssa elää, kiinnostaa se, mikä jää siihen elämiseen. Se on ihan sama, tuleeko se eläkkeestä, verojen kautta, mitä kautta tulee se, mitä jää elämiseen. Ja nyt, jos pieniä eläkkeitä nostetaan ja samaan aikaan nostetaan kiinteistöveroa, polttoaineita, tulee ehkä tietulleja, siis käteen jäävä osuushan on ehkä pienempikin. Mielellään kuulisin, että nyt peruttaisiin nämä aivan älyttömät ideat ja nyt kansalaiset kuulisivat jo tässä vaiheessa, että nämä peruutetaan, että ei näitä tule, että olkaa rauhassa. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-06-27T14:23:02,2019-06-27T14:28:14,Hyväksytty,1.1 2019_24_86,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Kuten ennen kahta edellistä puheenvuoroa sanoin, ei ihan joka toisen puheenvuoron jälkeen mennä vastauspuheenvuoroihin, vaan edustaja Multala on jo valmiina pöntössä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_87,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin alkuun on hieman selvennettävä, että kun ottaa palasia meidän vaaliohjelmastamme, niin kannattaa lukea se veroliite kokonaan. Meidän ajatuksemme nimenomaan oli se, että siirrämme painopistettä haittojen verotukseen, erityisesti ympäristöhaittojen verotukseen, ja kevennämme samanaikaisesti työn verotusta, jolloin kompensoidaan se kuluttajille aiheutuva kustannus sitä kautta. Haluan kuitenkin, arvoisa puhemies, kiittää hallitusta siitä, että lisätalousarviossa on moniin tarpeellisiin kohteisiin rahoitusta. Hyvä työllisyyskehitys mahdollistaa edelleen tulojen kasvaessa sen, että rahaa voidaan uudelleenkohdentaa budjetin sisällä ja jopa laittaa hieman lisää esimerkiksi liikennehankkeisiin. Monia tarpeellisia hankkeita saadaan liikkeelle, esimerkiksi pääradan kehittämisen suunnitteluun tulee rahaa ja muihinkin erittäin tarpeellisiin kohteisiin, jotka ovat tällä hetkellä pullonkauloja. Toivon kuitenkin, että nopeiden raideyhteyksien osalta päästään pian eteenpäin. Edellinen hallitus nimittäin perusti valtion sataprosenttisesti omistaman hankeyhtiön, Pohjolan Rautatiet Oy:n, jolle siirrettiin noin 100 miljoonan euron osakepääoma. Ratojen suunnittelutyöt olisi siis voitu käynnistää tällä pääomalla nyt saman tien. Radanvarren kaupungeista myös suuri osa on antanut sitoumuksensa lähteä mukaan vähintään suunnittelutyöhön, mukaan lukien muun muassa liikenneministeri Marinin oma kotikaupunki Tampere. Raidekohtaiset hankeyhtiöt ovat vielä perustamatta, mutta rahaa suunnitteluun on olemassa, ja vain päätös suunnittelun aloittamisesta siis puuttuu. Jos hallitus ajattelee saavansa kaikki radanvarren kaupungit sitoutumaan jo ennen suunnittelun aloittamista myös toteuttamiseen, saattaa hyvin olla, että jäämme odottamaan suunnittelun aloittamista pidempään kuin tämän hallituksen kausi kestää. Toivottavasti näin ei ole, vaan hankeyhtiöt päästetään tekemään suunnittelutyötä mahdollisimman pian. Liikennepanostuksia vähemmälle huomiolle ovat jääneet panostukset ammatilliseen koulutukseen. On erittäin hienoa, että nyt rahaa kohdennetaan opettajien palkkaamiseen. Olen kuitenkin edelleen huolissani siitä, että olemme saaneet hyvin erilaisia vastauksia kysymykseemme, kuinka pitkäksi aikaa tämä rahoitus on tarkoitettu. Aiemmin valtiovarainministeri Lintilä totesi, että rahat loppuvat vuonna 2023. Tänään samainen valtiovarainministeri Lintilä sanoi, että rahoitus on viideksi vuodeksi. Tästä en osaa päätellä, millä tavalla on ajateltu nämä kaksi vuotta rahoittaa. Tarkoittaako tämä siis, että nämä ovatkin osa kehysrahoitusta eli niitä rahoja ei vain nyt tällä hetkellä näy siellä hallitusohjelmassa? Ministeri Andersson taas vastasi tähän kysymykseen, kun häneltä kysyimme. Hän kertoi myös, että opettajat palkataan viideksi vuodeksi, ja sitten hän totesi, että pysyvää rahoitusta on myös tulossa toiselle asteelle myöhemmin tulevan talousarvion puitteissa. Kun kuitenkin katson tätä ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” -kohtaa, jossa eritellään näitä talousarviolukuja, täällä itse asiassa on toiselle asteelle rahaa, mutta se on tarkoitettu oppivelvollisuuden pidentämiseen. Ja kuten hyvin kaikki tiedämme, erityisesti me, jotka olemme sivistysvaliokunnassa istuneet, tähän allokoitu 107 miljoonaa tulee hädin tuskin riittämään oppimateriaaleihin eli ei lainkaan opetukseen. Aiemmassa debatissa, jossa en saanut puheenvuoroa, olisin kehunut arvostamaani koulutuspoliitikko Gustafssonia siitä, että hän myönsi, että nämä kaikki panostukset, joita ollaan tekemässä peruskoulun laatuun tasa-arvo-ohjelmalla, varhaiskasvatuksen laatuun ja tasa-arvo-ohjelmaan, jatkuvaan oppimiseen ja niin edelleen, tarvitaan, jotta oppivelvollisuuden pidentämisestä on hyötyä. Olen ihmetellyt kuitenkin sitä, miksi sitten teette niin, että nämä kaikki tarpeelliset asiat toteutetaan väliaikaisilla myyntituloilla ettekä ole niitä ensisijaisesti priorisoineet niin, että ne olisivat osa pysyvää rahoitusta. Aivan varmasti on niin, että oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta niitä nuoria, jotka tarvitsisivat apua varhaiskasvatusikäisinä tai peruskoulun ensimmäisillä luokilla. [Jukka Gustafsson pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-06-27T14:28:20,2019-06-27T14:32:42,Hyväksytty,1.1 2019_24_88,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Kuten ennen edustaja Multalaa sanoin, ihan joka toisen puheenvuoron jälkeen emme aloita debattikierrosta. [Jukka Gustafsson: Jossain kohtaa se muuttuu!] — Kyllä jossain kohtaa taas tulee.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_89,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt seuraa ohjelmassa tämmöinen lyhyt, positiivisempi puheenvuoro. Haluan nimittäin muutamalla sanalla kiittää hallitusta tästä lisätalousarvioesityksestä. Meillä on tulevaisuushallitus, jonka tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän Suomen rakentaminen. Kestävän tulevaisuuden pohjan luominen edellyttää pitkäkantoisia tulevaisuusinvestointeja ja kestäviä päätöksiä. Yksi näistä kestävän tulevaisuuden ehdottomista edellytyksistä on koulutukseen satsaaminen. Hallituksen esittämää 20 miljoonan euron panosta ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen ei voi näin ollen muuta kuin kiittää. Nuorissa on tulevaisuus. Heille tulee antaa eikä vain heiltä ottaa. Tämä investointi on myös maakunnallisesti merkittävä. Monet maakunnat, kuten kotimaakuntani Satakunta, ovat täysin riippuvaisia siitä, että alueella on laadukasta toisen asteen koulutusta ja näin ollen hyvää, osaavaa työvoimaa saatavilla eri aloille. Se, että nuoret saavat laadukasta lähiopetusta ja hyvät valmiudet työelämään, on kaikkien etu. Tämä investointi on sellainen, joka tuo pitkässä juoksussa säästöjä muualta. Kiitoksella vastaan on otettu myös tämän käsittelyssä olevan hallituksen lisätalousar-vioesityksen panostukset perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen. Satakuntalaisena kansanedustajana mieltä lämmittävät erityisesti Kasitien Mynämäen ja Luvian ohituskaistat sekä valtatie kolmosen Hämeenkyrön ohitustie, joilla kaikilla on merkitystä Satakunnan saavutettavuuden kannalta. Hyvä on muistaa, että Satakunta on vientimaakunta. Pienestä koostaan huolimatta osuutemme Suomen viennistä on 6,9 prosenttia. Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat yritysten sijoittumisen Satakuntaan jatkossakin. Odottavia hankkeita meillä Satakunnassa kuten varmasti kaikissa muissakin maakunnissa on kyllä jatkossakin, mutta jo tässä vaiheessa on syytä kiittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-06-27T14:32:58,2019-06-27T14:35:08,Hyväksytty,1.1 2019_24_90,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viljasen kiitoksista on tässä kohdin helppo jatkaa. Lisätalousarvio on erittäin voimakas ja vahva ponnistus ja panostus hallitukselta kohti parempaa tulevaisuutta, kohti voimakkaampaa tulevaisuutta. Lisätalousarviossa oikeastaan liikenneinfran kohdalta, kuten täällä on aikaisemmin todettu, panostukset ovat selkeitä sekä tieliikenteen että raideliikenteen osalta. Tieliikenteen panostuksista kannan suurta iloa esimerkiksi valtatie 3:n Hämeenkyrön ohitustiehen kohdistuneisiin toimenpiteisiin — erittäin voimakas, vahva valtaväylä, jossa esimerkiksi elinkeinoelämän tarpeita palvellaan näillä kohennuksilla. Yksi sellainen tieliikenteeseen kohdistuva toimenpide, joka ehkä jää vielä odottamaan seuraavaa aikaa, liittyy Pohjanmaan valtatie 19:ään, joka kuuluu maakunnalliseen ja valtakunnalliseen perusväyläverkkoon. Se kaipaa osaltaan toimenpiteitä tulevaisuudessa, niin että se palvelee eteläpohjalaista liikennettä voimakkaasti. Raideliikenteeseen kohdistuvat toimenpiteet esimerkiksi pääradan osalta, Helsinki—Tampereen osalta ovat tarpeellisia, mutta iloitsen myöskin hallituksen ministereiden lukuisista puheenvuoroista siitä, että päärata nähdään kokonaisuutena aina Helsingistä kohti pohjoista, kohti Oulua, ja esimerkiksi Tampere—Seinäjoki-välin kaksoisraiteistustarpeet ovat hallituksella hyvin ja hienosti tiedossa. Nämä kaikki lisätalousarvioon kohdistuneet toimenpiteet ovat voimakasta työllisyyspolitiikkaa, ne ovat voimakasta alueellista politiikkaa, ne ovat voimakasta tulevaisuuspolitiikkaa. Pitää myöskin muistaa se tosiasia, että vuodesta 2020 eteenpäin perusväylän kohennuksiin käytetään 300 miljoonan tasokorotusta, joka on myöskin erinomainen tulevaisuustoimenpide. Täällä on nyt paljon keskusteltu näistä eläkeläisiin kohdistuvista toimenpiteistä. Itse kannan henkilökohtaisesti voimakasta iloa siitä, että hallitus ryhdikkäästi ja tomerasti on lähtenyt pienempiä eläkkeitä suuntaamaan kohti korotuksia. Täytyy antaa kiitosta myöskin edelliselle hallitukselle, jossa muun muassa kokoomus ja osin perussuomalaiset olivat mukana, jolloin takuueläkkeitä saatiin erinomaisesti kohotettua. Hallitus jatkaa tätä ryhdikästä linjausta. Ammatilliseen koulutukseen käytetyt satsaukset ovat myöskin äärimmäisen fiksua ja tyylikästä koulutuspolitiikkaa, joka osoittaa sen tosiasian, että hallitus näkee tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-06-27T14:35:09,2019-06-27T14:38:19,Hyväksytty,1.1 2019_24_91,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että täällä ovat myös kaikki keskeiset ministerit paikalla kuuntelemassa tätä tärkeätä keskustelua. Raidehankepanostukset ovat hyviä. On hyvä, että painopiste on raiteissa. Se, mitä itse kaipaisin jatkossa vielä enemmän, olisi tarkemmat tiedot näistä hankkeista ja niiden sisällöstä. Tässä tietysti ollaan kiireessä toimittu tällä erää, mutta varmasti jatkossa näin on. Paljon voimia ministeri Marinille, kun näitä toiveita tulee eri puolilta, että tämä arviointi perustuu jollain tavalla tietoon ja tutkimukseen siitä, mitä kannattaa lähteä edistämään, ja jonkunlaiseen tasapuolisuuteen tietysti. Näistä nykyisistä hankkeista, joita tässä on ilmeisesti edellisellä eduskuntakaudella valmisteltu, on moni sellainen, joista kun kyselin lisätietoja, niin sanottiin, että nämä ovat tällaisia elinkeinoelämän toivomia hankkeita. Toivoisinkin, että me jatkokeskusteluissa muistamme, niin kuin meidän juuri eilen käsittelemässämme Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa korostetaan, että meidän kasvupotentiaali kytkeytyy kiinteästi palvelusektorin toimintaan, digitaalisen datavetoisen talouden, innovaatioiden, uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen ja niin edelleen. Pitkällä tähtäimellä talouskasvu ja työpaikat riippuvat teollisuuden murroksesta kohti digitalisaation mahdollisuuksien täysimääräistä käyttöönottoa ja niin edespäin. Kun puhutaan elinkeinoelämästä, niin me mietimme aika tarkasti myös silloin, kun kyse on periaatteessa yritystuista, ketä me palvelemme ja olemmeko me silloin tehneet yhteiskunnallisesti parhaan kustannus—hyöty-arvion, ihan niin kuin me valtiovarainvaliokunnassa myös edellytimme omassa lausunnossamme, että tehdään hyöty—kustannus-vaikutukset, hyöty—kustannus-laskelmat ja arvioidaan yhteiskunnallis—taloudelliset vaikutukset hyvin laajasti. Täällä on odottamassa hyviä hankkeita, joista myös sain lisätietoa. Espoon kaupunkirata on yksi harkitsemisen arvoinen. Helsinki—Riihimäki-välin suunnittelu on pitkällä. Myös Tampereen henkilöratapihan kehittäminen on edennyt, ja Hanko—Hyvinkää on mainittu. Täällä on paljon hankkeita. Sitten nämä pääradat ja hankeyhtiömallit ovat myös erittäin tärkeitä, myös sen osalta, että mietimme, mikä se meidän taloutemme rakenne on ja mihin suuntaan me haluamme mennä ja minkä tyyppistä taloutta me lähdemme edistämään meidän infrahankkeilla. Toivon, että jatkossa saadaan hyvin harkittuja päätöksiä. Tosiaan, paljon viisautta sinne ministerille. Juuri niin kuin viittasittekin aikaisemmassa keskustelussa, niin tarvitaan vielä lisäselvityksiä näiden päätösten osalta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-06-27T14:38:21,2019-06-27T14:41:26,Tarkistettu,1.1 2019_24_92,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa lukee, että Irakiin sijoitetaan tilapäinen maahanmuutto- ja paluuasiantuntija. Viime vaalikaudella hallinto- ja turvallisuusjaostossa kuulimme, että Suomessa on edelleen tuhansia irakilaisia, joiden sijaintia, paikkaa, tekemisiä ei tiedetä eikä tunneta ollenkaan. No, lienee selvää, että suuri osa näistä ikään kuin kadoksissa olevista henkilöistä on palannut omin toimin Eurooppaan tai mahdollisesti synnyinmaahansa, mutta sitä emme ihan tarkkaan tiedä, kuinka paljon heitä täällä edelleen liikkuu. Sen takia on hyvä, että Irakin kanssa pyritään sopimuksiin ja neuvotteluihin, että he ottavat oman maan kansalaisia takaisin. Ongelmahan tässä on nyt se, että meillä ei ole paluusopimusta Irakin kanssa, he eivät ole sitä halukkaita tekemään. Ruotsilla paluusopimus on, mutta se on käytännössä merkityksetön, koska irakilaiset eivät sitä kunnioita. No, miten on menty eteenpäin viime vaalikaudella? Ulkoministeri Soini kertoi PCA-sopimuksesta, jonka turvin EU pyrkii käyttämään vähän suurempaa vipua neuvotteluissa, että EU:n tukea ja näitä paluuasioita niputetaan yhteen, jotta irakilaiset sitten ottaisivat oman maan kansalaisia vastaan. Kysyn — ahaa, ministeri Ohisalo ei olekaan paikalla, mutta ehkä valtiovarainministeri tai pääministeri tietää: Miksi tämä on tilapäinen? Tuleeko tämä asia nyt vuodessa kuntoon? Ja miten itse näette, tulisiko tässä olla sellaista vastikkeellisuutta? Kun me annamme kuitenkin humanitaariseen apuun, jälleenrakentamiseen, koulutukseen, kymmeniä miljoonia Irakille, mutta he eivät ota omaan maan kansalaisia vastaa, niin pitäisikö tätä ikään kuin ehdollistaa niin, että me tuemme, mutta edellytämme, että he ottavat oman maansa kansalaisia takaisin, ja käytämme sitten myös tätä PCA-sopimusta, EU:n vipuvartta, apuna niin paljon kuin mahdollista?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-06-27T14:41:28,2019-06-27T14:43:43,Hyväksytty,1.1 2019_24_93,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,Annetaan ministereille sitten lopuksi mahdollisuus vastata. — Edustaja Tolvanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_94,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää ministeri Marinia. Lakivaliokunnassa viime kaudella huomasin, että te saatte aikaan paljon ja nopeasti, ja nyttenkin olette saanut, kiitos siitä. Mutta jotenkin nyt tuntuu — kaikki nämä liikennehankkeet ovat todella tärkeitä — että onko Uusimaa nyt vähän unohtunut tai ainakin jäänyt odotukselle. Se on vähän tässä pettymys, mutta tiedän, että te korjaatte, ja minulla on lopussa ehdotuskin teille siitä, mitä tehdään syksyllä. Uusimaa on kuitenkin alue, jonne väki pakkautuu. Täällä on nyt jo, voi sanoa, paljon porukkaa, ja lisää tulee, halusimme tai emme, tänne vain tulee. Täällä pitää olla tiet kunnossa. Hanko—Hyvinkää-tie — pitää nykyisin sanoa ilmeisesti Hanko—Mäntsälä-tie — pitää saada kuntoon. Se on vaarallinen ja se on tukkoinen. Mutta myös nämä raidehankkeet pitää saada eteenpäin. Täällä on Espoon kaupunkiradasta puhuttu paljon, ja se ei riitä, että sitä nyt selvitetään. Sitä on ihan tarpeeksi selvitetty. Se on nyt valmis toteutettavaksi. Se on nyt ihan sama, että tehdään nyt päätös — lähtee täältä pääkaupunkiseudulta raiteita pohjoiseen, itään tai länteen, tai jos vaikka tehdään Espoosta se tunneli tuonne Tallinnaan, niin kuitenkin se Espoon kaupunkirata tarvitaan. Se tarvitaan lentoradan takia, pääradan takia, ratapihan takia, Turun tunnin junan takia, ja se olisi valmis toteutettavaksi nyt tällä hetkellä. Tämä on tarpeellinen ratahanke. Kun minä tiedän, Marin, että te todella olette aikaansaapa ihminen, että te saisitte nopeasti alulle tämän ratahankkeen, niin mikä ettei tässä nyt olisi mahdollista vaikka syksyllä, nyt syyskuussa, mennä Kauklahteen — espoolainen Vuoden kylä — ja panna lapio yhdessä vaikka Kauklahden hienoon peltomaahan ja panna alulle tämä Espoon rata. Se on sitä vaille valmis. Saatte aikaan jälleen nopeasti asioita, niin kuin teidän tapananne on. [Jukka Gustafsson: Olipa lämmin ja fiksu puhe!] — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-06-27T14:43:47,2019-06-27T14:45:53,Tarkistettu,1.1 2019_24_95,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostan esille muutamia asioita, joita tässä keskustelussa on käyty läpi. Edustaja Meri oli hyvin huolissaan tästä uudelleenkotouttamisesta, ja itse kyllä näen, että on tärkeää panostaa myös siihen, koska tällä estetään sitten se, että tämä niin sanottu return shopping ei toistu, vaan henkilöillä aidosti on sellaiset edellytykset ja olosuhteet, että he myös pysyvät siellä kotimaassaan, kun ovat kerran täältä palanneet. Muutenkin hallitusohjelmassa olen hyvin tyytyväinen siitä, että on sitouduttu solmimaan näitä uusia palautussopimuksia eri valtioiden kanssa. Edustaja Kiuru esitti tässä kyllä hyvän kysymyksen, mitä myös minun mielestäni on syytä arvioida: olisiko siinä vaiheessa, kun Suomi tukee Irakin jälleenrakennustyötä, sitten syytä myös edellyttää sieltä jotakin heidän omien kansalaistensa osalta, toki kuitenkin varmistaen sen, että kaikkien perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat? Tuossa nostettiin esille myös nämä Afrikkaan suunnatut määrärahat perussuomalaisten toimesta, ja minä kyllä hämmästelen näitä puheenvuoroja. Hallitus on hallitusohjelmassaan selkeästi sitoutunut siihen, että kehitysyhteistyön painopiste laitetaan niin, että se laiton muuttoliike sieltä Afrikasta tyssää, että pidetään huolta siitä, että näissä lähtömaissa olosuhteet ovat sellaiset, että sieltä ei tarvitse liikkeelle lähteä, ja se on äärettömän hyvä linjaus. Haluaisin myös perussuomalaisia muistuttaa, että tällä hetkellä Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita vähemmän kuin koskaan tällä vuosituhannella, noin 2 400 viime vuonna, ja trendi on laskeva. Uskon kyllä, että tämän hallitusohjelman mukaisilla linjauksilla se kyetään siinä myös säilyttämään ja Suomi kykenee kansainväliset velvoitteensa hoitamaan ottamalla mieluummin kiintiöpakolaisia, jotka varmasti kaikki ovat sellaisia, että heillä on pakolaisasema ja he aidosti ovat avun tarpeessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-27T14:45:55,2019-06-27T14:47:47,Hyväksytty,1.1 2019_24_96,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarviokeskustelussa ovat ymmärrettävästi painottuneet nämä infrahankkeet, joissa on paljon hyviä ja perusteltuja hankkeita. Hallitus on ilmoittanut painottavansa aluepolitiikkaa, ja se näkyy siinä, että nämä kaupungeille, erityisesti isoimmille kaupungeille, merkittävät, tietenkin koko Suomea hyödyttävät nopeat raideyhteydet eivät nyt käynnistyneet ihan sillä vauhdilla kuin olisi ollut mahdollista. Pisimmällä näistä hankkeista on useasti esillä ollut Turun tunnin junayhteys, jonka osalta olisi mahdollista edetä vaikka välittömästi, kun selvitysvaihe on jo niin pitkällä. Olisin kysynyt vielä, kun liikenneministeri Marin on paikalla, huomioitiinko lisätalousarvion painotuksissa EU:n CEF-rahoitus, jonka osalta jo syksyn haussa olisi ollut mahdollista hakea EU-rahaa ihan merkittävissä määrin Turun tunnin junan käynnistämiseen nimenomaan Espoon kaupunkiradan osalta, joka olisi valmis nyt käynnistettäväksi. Sieltähän olisi mahdollista saada jopa 20—30 prosenttia tämän investoinnin edistämiseen, ja nämä ovat sellaisia aikatauluja, jotka tulevat komission määrittäminä. Nyt tämä syksyn haku olisi niin nopeasti, että olisi voinut lähteä tekemään tätä jo nyt ja hyödyntää tämä merkittävä rahoitus, mikä EU:n suunnasta olisi tulossa. Turun tunnin juna tukisi hallituksen tavoitteita niin ilmastonäkökulmasta kuin myös työllisyysnäkökulmasta. Se olisi hieno teko, mikä on vain aloittamista vaille valmis. Kokoomushan esitti, että tämän rataosuuden, Espoon kaupunkiradan, käynnistämiseen osoitettaisiin 6,5 miljoonaa euroa, ja tämä olisi löydettävissä ilman budjetin loppusumman nostamista. Tässä olisi sellainen nopea, hyvin vaikuttava ilmasto- ja työllisyystoimi, jonka hallitus voisi halutessaan laittaa vielä heti käyntiin. Mutta kysyn tästä CEF-rahan hakuaikataulusta ja sen huomioimisesta näitten painotusten tekemisen yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-06-27T14:47:48,2019-06-27T14:50:11,Hyväksytty,1.1 2019_24_97,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään kyseenalaistettu raideinvestointien tärkeyttä. On asetettu vastakkain maantiet ja raiteet. Tämä vastakkainasettelu on mielestäni täysin turhaa ja jopa kummallista, kun tiedämme Suomen haasteet työllisyyden kasvattamisessa. Raiteilla voimme vaikuttaa työssäkäyntialueisiin, laajentaa niitä työllisyyden sekä teollisuuden toimintaympäristöihin. Nopeat junayhteydet mahdollistavat työn vastaanottamisen yhä kauempaa, ja yksi merkittävimmistä työllisyyden kasvun esteistä on Suomella juuri osaavan työvoiman saatavuus. Myös teollisuuden investoinnit suuntautuvat sinne, missä yhteydet pelaavat ja osaamista on saatavissa laajasti. Raiteet ovat panostus nimenomaan Suomen talouden parantamiseksi. Raiteet ovat kriittisen tärkeitä koko Suomen menestymiselle. Niiden alkuinvestoinnit ovat kalliita, mutta ne maksavat itsensä takaisin. Raideyhtiöt ovat juuri tästä syystä järkevä tapa saada useampia suuria hankkeita liikkeelle lähitulevaisuudessa. Tarpeita on tosiaan useille hankkeille Suomessa, ja näistä suurista hankkeista on hyvä tehdä päätökset huolellisesti valmistellen ja vaikuttavuus arvioiden. Nopeat raidehankkeet etelän kaupunkiseutujen välillä sekä pohjoisessa junaliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi lentoliikenteen suhteen ovat äärimmäisen tärkeitä toimia, kun tavoittelemme hiilineutraalia Suomea ja hiilineutraalia liikennettä. Vaikka autoliikenteessä pystyisimme siirtymään puhtaaseen teknologiaan, mitä tämä hallitus myös aikoo edistää, ei siinä tapauksessa kuitenkaan kaupunkien tila tule riittämään lisääntyvälle henkilöautoilulle, se tila tarvitaan uusille asukkaille. Keskusteluun ovat tänään nousseet myös pääradan tarpeet. Päärata eroaa Suomen muusta raideliikenteestä siitä syystä, että se on pääsemässä osaksi Euroopan TEN-T-verkostoa, mikä mahdollistaa EU-rahoituksen saamisen sen hankkeelle. Haluan myös muistuttaa, että pääradan varrella on 60 prosenttia Suomen asukkaista ja työpaikoista. Pääradan varrella sijaitsee Suomen viidestä suurimmista kaupungista kolme sekä muita merkittäviä kasvukeskuksia. Päärataan kytkeytyvä poikittaisliikenne mukaan luettuna voidaan todellakin puhua Suomen merkittävimmästä rataosuudesta — pääradasta. Hallitusohjelmaan kirjatun Kemi—Tornio-yhteyden kuntoon saattamisen myötä päärata tulee olemaan yhteytemme myös Ruotsiin ja koko Eurooppaan. Junayhteys Eurooppaan mahdollistaa kestävän matkailun niin suomalaisille kuin eurooppalaisille Pohjois-Suomen ja Euroopan välillä. Hallituksen edistämä Tampereen ja Helsingin välin parantaminen tulee nopeuttamaan matka-aikoja koko pohjoiseen Suomeen. Muistutan silti, että Ylivieskasta pohjoiseen on pääradalla edelleen vain yksi raide. Oulu—Helsinki-välin matkustajamäärät ovat voimakkaasti kasvaneet, ja yhden raiteen varassa oleva liikenne on hyvin haavoittuvainen. Uskon ja toivon, että saamme tähän asiaan parannuksen myöhemmillä talousarviokierroksilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-06-27T14:50:16,2019-06-27T14:53:26,Hyväksytty,1.1 2019_24_98,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää lisätalousarviossaan uuden tilapäisen maahanmuutto‑ ja paluuasiantuntijan sijoittamista Irakiin. On hyvä, jos tämä tarkoittaa sitä, että hallitus aikoo tehdä palautukset Irakiin tehokkaasti. Pianhan oikeusasteista alkaa tulla toivottavasti mittavasti lopullisia päätöksiä turvapaikkahakemuksista. Kielteisen päätöksen saaneiden tehokkaalla palauttamisella on silloin hoppu. Punavihreä hallitusohjelma herättää tosin huolen siitä, missä määrin hallitus aikoo ryhtyä näihin palautuksiin. Sinnehän on kirjattu jo ennen vaaleja SDP:n, vihreiden ja vasemmiston esiin tuoma tavoite saada kielteisen päätöksen saaneet työluvalla jäämään Suomeen. On iso riski, että syntyy lumetyömarkkinat ohituskaistaksi elintasopakolaisuudelle. Onko tämä, pääministeri Rinne, hallituksen tavoite? Kuten edustaja Kiuru tuossa aiemmin totesi, ongelma on, ettei Suomella ole kahdenvälistä palautussopimusta Irakin kanssa. Edustaja Kiuru kysyi jo eilen perustellusti, toimiiko Irakin kanssa tehty, EU-puitteissa solmittu PCA-sopimus lainkaan. Tähän ei silloin saatu vastauksia. Ilman uusia keinoja ongelmat palautusten kanssa jatkunevat. On kestämätöntä, että samaan aikaan kun esimerkiksi Irak ei suostu tehokkaasti ottamaan vastaan omia kansalaisiaan, Suomi hyvää hyvyyttään antaa Irakille rahaa kehitysavun muodossa. Kehitysyhteistyö on parhaimmillaan tärkeää, jopa välttämätöntä myös siitä syystä, että elintasopakolaisuuden juurisyihin voitaisiin puuttua, kuten edustaja Kärnäkin tuossa totesi, mutta avun vastaanottajalta pitää myös vaatia vastuunkantoa, vastuunkantoa omista kansalaisistaan. Kehitysavun ehtona tulisi olla todella se, että omat kansalaiset otetaan vastaan. Maahanmuuton paine Eurooppaan tulee jatkumaan. Vuoden 2015 maahanmuuttokriisi ei enää koskaan saa toistua. On kiistatonta, että nykyinen, rajat ylittävään turvapaikanhakuun perustuva järjestelmä ei toimi. Sen riskinä on edelleen hallitsematon maahanmuutto, elintasopakolaisuus. Se ei ole oikeudenmukainen ketään kohtaan. Turvapaikkajärjestelmä on pistettävä remonttiin ja huolehdittava siitä, että apu kohdentuu niille, jotka ovat aidosti kansainvälisen suojelun tarpeessa. Toisin kuin joskus kuulee väitettävän, Suomi tarvitsee maahanmuuton hallintaan EU:ta. Me tiedämme esimerkiksi alkuvuoden 2016 kokemuksista, että riski hallitsemattomasta maahanmuutosta kohdistuu Suomeen myös itärajalta. Meillä ei ole varaa olla yksin. Kokoomus on esittänyt eurooppalaisia ratkaisuja: erityisesti vahvat ja pitävät ulkorajat EU:lle sekä tehokas turvapaikka‑ ja palautusjärjestelmä sisältäen EU:n rajojen ulkopuolella sijaitsevat vastaanottokeskukset. Miten hallitus aikoo toimia tällaisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi, EU:n turvapaikkasäännökset kun eivät toimi? Hallitus ei ole käsittääkseni avannut sitä, millä keinoin se aikoo ryhtyä tätä toimimatonta järjestelmää korjaamaan. EU:n puheenjohtajamaana tähän olisi nyt mahdollisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-06-27T14:53:38,2019-06-27T14:57:17,Hyväksytty,1.1 2019_24_99,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,Nyt annetaan ministerille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_24_100,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaari kysyi aikaisemmin Tampere—Seinäjoki-rataosuuden raidekapasiteetista. Tämä on hyvä huomio ja hyvä kysymys. Olemme tunnistaneet totta kai myös tämän tarpeen tulevaisuudessa. Kun Tampere—Seinäjoki-matkustajamääristä puhutaan, niin matkustajamäärä on yhtä iso kuin esimerkiksi Helsinki—Turku-välin matkustajamäärä. Muutenkin kun puhutaan pääradan osalta matkustajamääristä, niin matkustajamäärät ovat kaikkein korkeimpia, ja erityisesti mitä etelämmäksi tullaan, niin tarpeet lisäkapasiteetille ovat merkittävät, eli tarvitsemme kapasiteettia lisää. Tästäkin näkökulmasta katsoen varmasti Pasila—Riihimäki, jos katsotaan vain matkustajamääriä, on se kaikkein akuutein. Edustaja Sirén kysyi CEF-rahoituksesta. Tämä on totta kai tärkeä kysymys. Olemme tämän huomioineet. Nyt kun puhutaan tästä tulevan syksyn CEF-rahoituksesta, niin siinä ei ole varsinaisesta hausta kysymys, vaan on kysymys lisähausta. Suunnittelun osalta CEF-rahoitusta on mahdollista saada jopa 50 prosenttia, mutta sitten kun puhutaan toteutuksesta, niin todennäköisempää on alle 20 prosentin rahoitusosuus, ja 20:nkin prosentin rahoitusosuus — olen ymmärtänyt näin — on jo aika iso. Jos sen saa, niin se on erittäin, erittäin hyvä. Mutta tämä kokonaisuus totta kai huomioidaan ja arvioidaan osana näitä isoja hankkeita. Sitten täällä edustaja Tolvanen kysyi Uudenmaan tilanteesta — kiitos hyvästä kysymyksestä. Tietenkin Uudenmaan osalta Kehärata, Länsimetro ovat olleet isoja panostuksia, joissa myös valtio on ollut isolta osin mukana. Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistyksestä on hallitus jo pöytäkirjamerkinnässään linjannut, että se tullaan toteuttamaan vuoden 2020 budjetin osana. Espoon kaupunkiraiteesta täällä ehdotitte, että jos menisimme Kauklahteen, laittaisimme kuokan maahan, niin tämä toteutuisi. Voi olla, että se vaatii ehkä muutakin kuin ministeri Marinin ja edustaja Tolvasen kuokan maahanlaiton, että tämä hanke lähtee toteutumaan. [Kari Tolvanen: Sitä ei pidä väheksyä!] Siinä puhutaan 275 miljoonan kokonaisuudesta, ja tätä, kuten aikaisemmin olen todennut, tarkastellaan osana tätä läntistä linjausta. Tietenkin tiedämme, että Espoon kaupunkiraide on tärkeä ja se on mahdollista toteuttaa, mutta se katsotaan osana tätä läntistä suuntaa ja tätä hankeyhtiötä. [Jukka Gustafsson: Alussa oli suo, kuokka, edustaja Tolvanen ja Marin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-06-27T14:57:20,2019-06-27T14:59:56,Hyväksytty,1.1 2019_24_101,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Täysistunto keskeytetään ryhmäkokousten vuoksi ja sitä jatketaan kello 16.00.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_24_102,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,Nyt jatketaan päiväjärjestyksen 2. asian käsittelyä. — Yleiskeskustelu jatkuu ja mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_24_103,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taitaa olla muuten minun viimeinen puheenvuoroni tällä kaudella. Pikkusen täytyy kritisoida hallituspolitiikkaa tässä viimeisessä puheenvuorossani. Muun muassa kehitysapuun Afrikkaan ollaan laittamassa 208 miljoonaa euroa. Luin tässä keväällä erään otsikon. Yhden poppamiehen patjan alta löytyi 130 miljoonaa euroa Euroopan kehitysapurahoja. No, todennäköisesti tuonne patjan alle sopii vielä 78 miljoonaa. Nimittäin semmoisiin paikkoihin nämä kehitysapurahat menevät. Itse olen ollut tekemässä jonkin verran ja nähnyt, miten se homma toimii, Nicaraguassa aikanaan. No, konsultti oli mennyt Suomesta ja opettanut siellä laulamaan työväen lauluja ja heiluttamaan punalippuja. [Vasemmalta: Ihan oikein!] Kenellekä se tuo leipää suuhun? Ei kenellekään. [Markus Mustajärvi: Kyllä luokkataistelu kannattaa aina!] — Luokkataistelu ei tuo siinä tapauksessa leipää suuhun. — Ei minkäänlaista hyötyä, mutta kun minä menin sinne, niin minä neuvoin, että mennäänpä tuonne sahan luokse ja aletaan pikkusen tekemään töitä eikä puhuta niistä töistä, se tuo leivän suuhun, ja homma alkoi toimimaan. No, nyt tässä kaikessa viisaudessaan vasemmistoliitto meni hallitukseen ja alkoi ensimmäisenä myymään valtion omaisuutta ja jakamaan sinne. Ehkä samalla tavalla jatketaan kuin Nicaraguassa: puhutaan töistä, mutta kaikki jää tekemättä, niin kuin heillä on tapana. [Markus Mustajärven välihuuto] — Työväenliikkeen historiasta sen verran, että pappani on rakentanut työväentalon. Hän teki töitä. Sitten toinen asia, kun ilmastohysteriassa on alettu työllistämään ihmisiä. Sitä minä ihmettelen, mitenkähän tämmöinen ratahanke maaseutua auttaa, kun se toteutetaan Tampereen ja Helsingin välillä. Viitasaarella on rata mutta aika ruosteessa. Siellä ei yhdenkään sahan eikä teollisuuslaitoksen pihaan rataa tule, ja sillä muka autetaan näitä firmoja. Tämä on nykyhallituksen politiikkaa: siis investoinnit, joita tehdään, ovat järkeä vailla. Jos näin tapahtuisi, että rata tulisi esimerkiksi Haka-Woodin pihaan, se varmaan auttaisi, jos haja-asutuksille halutaan työllisyyttä, mutta ei. Meillä on lähtenyt verotuksen takia maailmalle jatkojalostus. Meillä ei käytännössä ole sitä ollenkaan enää, ja kuitenkin maaseudulle sillä on valtavat mahdollisuudet. Puhun kokemuksesta. Meiltä vietiin parkettiaihioita Italiaan, jossa ne valmistettiin ja tuotiin takaisin Suomeen parkettina. Miksi hallitus ei panosta tällaiseen, että työllistetään tässä maassa? Ilmastovaikutuskin voisi olla pikkusen parempi kuin silloin, jos aihio laivalla rahdataan ja viedään Italiaan, Romaniaan ja tuodaan takaisin valmiina tavarana. Todennäköisesti tulee jatkumaan sama politiikka. Meillä on sahoja, puunjalostustuotantolaitoksia, joista tulee aina enempi ja enempi tavaraa, mutta se päätyy jatkojalostukseen maailmalle. Miksi hallitus ei panosta tähän, että työllistetään paikallisesti? Esimerkiksi Keski-Suomessa tulee 10 000 työpaikkaa — minä takaan sen — jos keskitytään tähän, ei viennin edistämiseen raakatavaralle vaan siihen — anteeksi, aika taitaa loppua — [Juho Eerola: Anna mennä vaan!] että jatkojalostus tapahtuu kotimaassa, ja kaikki eurot jäävät tänne. Metsäteollisuudessa on hyvää vielä se — Hoskonen käytti hyvän puheenvuoron — [Puhemies koputtaa] että joka euro, mikä tulee maailmalta vientiteollisuudesta, jää tänne. Jos verrataan Uuteenkaupunkiin, niin siellä on autoteollisuutta, se tarvitsee paljon tuontia, se on kokoamislaitos, mutta metsäteollisuudessa, muun muassa sahoilla, joka euro on tuloeuroja meille [Puhemies koputtaa] ja niillä saadaan työllistettyä ja holhottua näitä kaikkia holhottavia, mitä nyt tuntuu olevan paljon. [Ilkka Kanerva: Uusikaupunki on Suomen suurin teollinen työpaikka!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2019-06-27T17:00:57,2019-06-27T17:07:09,Hyväksytty,1.1 2019_24_104,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan jatkaa hiukan tuosta Teuvon kommentista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Edustaja Hakkarainen!] — Anteeksi, edustaja Hakkaraisen kommentista ja puheesta. — Se on ihan totta, mitä edustaja Hakkarainen puhui, elikkä meidän pitäisi puuteollisuus tuotteistaa Suomessa ja viedä sitä mahdollisimman pitkälle jalostettuna ulos, eikä niin, että täältä viedään tavallaan keskeneräistä tuotetta ulkomaille. Eräs hyvä ystäväni on aina minulle sanonut, että meidän pitäisi politiikassa alkaa puhumaan tuontia korvaavasta teollisuudesta. Se on semmoinen asia, mitä te jokainen voitte ehkä miettiä, mitä se on. Arvoisa rouva puhemies! Tuossa aikaisemmin hallituspuolueet paheksuivat kovasti, kun me täältä oppositiosta puhuimme vappusatasesta. Tästä haluan nyt muutaman sanan kuitenkin sanoa itse. Ennen eduskuntavaalien ennakkoäänestystä Antti Rinne puhui vappusatasesta, ja hän harhautti sillä hyvin suurta joukkoa vähätuloisia eläkeläisiä, pienituloisia eläkeläisiä. Siltä tämä alkaa näyttämään nyt. Ne, jotka äänestivät tätä puoluetta tällä tavanomaisella lupauksella, vappusatasella, odottivat sitä jo viime vappuna ilmeisesti. Te kaikki hallituspuolueiden edustajat tiedätte, että tämä hallitus on valettu tämän vappusatasen päälle. Hallituksen perusta on tämä vappusatanen. Kansan silmissä näyttää siltä, että SDP on joutunut kuitenkin oppositioon hallituksen sisällä, koska satasta ei kuulu. Halusinkin tuossa debatissa kysyä, minä vappuna tämä satanen on näiden pienituloisten eläkeläisten näpeissä. Tässä hallitusohjelmassa on kuitenkin hyviä asioita: tieverkkoa parannetaan, ja se todella kaipaa parannusta, koska korjausvelka on aika suuri. Mielestäni kaikki rahat, mitä siihen nyt satsataan, parantavat sitä tilannetta. Mutta sen satsauksen ehkä pitäisi olla vielä suurempi, koska tiet ovat todella huonossa kunnossa ja rapautumassa, elikkä siellä pitäisi nyt tämä raha, mitä sinne annetaan, ainakin osata priorisoida sillä tavalla, että saadaan hidastettua tätä teiden rapautumista. Sitten opetus toisella asteella on semmoinen, mihinkä on osoitettu rahaa. Sielläkin tulee todella tarkkaan priorisoida, mihinkä se raha käytetään: ei välttämättä siihen, että sinne palkataan uusia opettajia, vaan siellä pitää erittäin tarkasti miettiä, mihin se raha käytetään siellä. Tällä hetkellä siellä on semmoinen tilanne, että lähiopetustunteja on erittäin vähän viikkoa kohden. Tämä on opiskelijalle ikävää, mutta tämä on myös opettajalle ikävää, koska opettajan palkka riippuu niistä opetustuntimääristä. Jos opetustuntimäärät ovat alhaiset, niin sinne ei välttämättä ammattitaitoista opettajahenkilökuntaa hakeudu. Elikkä toivon, että tarkasti mietitään myös se, minne se raha sijoitetaan siellä toisella asteella, ja harkitaan, paljonko on lähiopetusta annettava opiskelijoille. Se, minkä vielä toiveena voisin esittää, liittyy siihen, että lähipäivinä olen saanut viestejä siitä, että Kelan byrokratia on erittäin järkyttävää ja siellä tulee aivan outoja päätöksiä. Toivottavasti tästä 5 miljoonasta osa kohdistuu näiden asioiden selvittämiseen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-06-27T17:07:17,2019-06-27T17:12:26,Hyväksytty,1.1 2019_24_105,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Sisäministeri Ohisalo ehti juuri salista poistua, mutta kiitän siitä huolimatta häntä ja hallitusta selvästä linjauksesta al-Holin leirillä olevien aikuisten osalta, siitä, että Suomi ei ryhdy aktiivisesti auttamaan saatikka hakemaan näitä aikuisia naisia ja miehiä pois täältä al-Holin leiriltä. Tämä oli kyselytunnilta tärkeä viesti monille suomalaisille, ja myös meidän turvallisuuden näkökulmasta tärkeä asia. Oikeastaan olisin tässä lisätalousarviokohdassa halunnut sisäministeriltä kysyä — sisäministeri ehti lähteä — tästä poliisien määrästä sisäiseen turvallisuuteen liittyen, sillä meillähän on nyt jo tilanne Suomessa se, että poliisikoulutusta ajetaan alas tai leikataan tällä hetkellä sen takia, että tämä nykyinen hallitus sisäministeri Ohisalon johdolla ei olekaan täyttämässä niitä lupauksia, joita poliisimäärissä on ollut, eli tavoitteena 7 850 poliisia. Siihen ei tulla pääsemään, ja tämän takia nyt poliisikoulutusta ajetaan alaspäin. Olisin mielelläni kuullut ministeri Ohisalolta vastausta siihen, minkä takia tällaiseen aivan toisenlaiseen ratkaisuun on päädytty kuin mihin puolueet varsin laajasti ennen vaaleja olivat sitoutuneet. Hoitajamitoitusasia olisi varmasti myös ollut hyvä saada jo tässä lisätalousarviossa eduskunnan käsittelyyn, ja tuntuu siltä, että tätä keskustelua edeltänyt kyselytunti vain entisestään hämmennytti ja sekoitti tätä keskustelua hoitajamitoituksen ympärillä. Ministeri jo puhui, että selvitetään, ja antoi jopa ymmärtää, että ei olekaan ihan itsestään selvää, tuleeko koko hoitajamitoitusta, eikä vastausta saatu siihen, koska se tulee. Vielä keväällä ministeri Kiuru sanoi, että kyse on muutaman tunnin työstä ja yhdestä lauseesta lakiin. Nyt tuntuu siltä, että tämä lupaus myös petetään. Kysymys kuuluukin, voiko tähän Rinteen hallitukseen enää luottaa? Tuntuu, että tämän keskustelun, jonka aloitimme jo päivällä, yhteydessä demarit kiertelivät tätä puhetta eläkkeistä, mutta me haluamme nimenomaan puhua nyt eläkkeistä ja siitä, mitä sosiaalidemokraatit lupasivat. Antti Rinne lupasi kuuluisassa vappupuheessaan, että kaikki suomalaiset eläkkeensaajat, joiden eläke on alle 1 400 euroa, tulevat saamaan 100 euroa puhtaana käteen. Tämä muuttui hallitusneuvotteluissa, se puolitettiin, loppu sysättiin muiden vastuulle, ja nyt näyttää siltä, että tämän lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä on paljastumassa, että myös tuo puoletkin näyttää puolittuvan. Vaikka pääministeri Rinne vielä silloin, kun hän oli täällä salissa, antoi ymmärtää, että tämä 183 miljoonaa, joka nyt on varattu tähän ensimmäiseen korotukseen, riittäisi 50 euron tasokorotukseen, niin kyllä valiokunnassa varsin selvästi tuli esille se, että se raha ei riitä siihen, jos tämä tehdään, niin kuin se täytyy tehdä, eli rikkomatta nykyistä eläkejärjestelmää, eli jos ei olla luomassa uutta eläkemuotoa, tietynlaista takuueläke kakkosta, niin silloin tämä raha ei tule riittämään. Ja kun vielä kuulimme, että tähän 183 miljoonaan kuuluu myös muita menoja, niin raha ei näytä riittävän. Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila toi ihan selkeästi esille Helsingin Sanomissa, että tämä varattu raha, 183 miljoonaa, ei tule riittämään siihen, että kaikki suomalaiset eläkkeensaajat, joiden eläke on alle 1 000 euroa, saisivat 50 euroa puhtaana käteen, vaan totuus on jotain 20—30 euron välissä. Jos edustaja Viitanen olisi ollut täällä, niin olisin häneltä kysynyt, onko tätä jo hämmästelty Tammelan torilla, sillä siellä on hyvin tiedetty ne tuntemukset, mitä nämä pienet eläkeläiset kokevat. Ja kyllä niistä henkilöistä nyt monet varmasti tuntevat itsensä petetyiksi ja varmasti kysyvät, voivatko he enää luottaa sosiaalidemokraattien sanaan ja Antti Rinteen lupauksiin. Ja puhumattakaan, arvoisat kollegat, niistä 400 000 eläkkeensaajasta, joiden eläke on 1 000—1 400 euroa, eli se haarukka, jolle nykyinen pääministeri Antti Rinne lupasi myös 100 euroa puhtaana käteen. He eivät ole saamassa tämän Rinteen hallituksen myötä euron euroa. Kyllä he kysyvät, voiko tähän hallitukseen luottaa. Voiko Antti Rinteen sanaan luottaa? Ja minä vastaan — ei voi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-06-27T17:12:31,2019-06-27T17:18:08,Hyväksytty,1.1 2019_24_106,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tietysti hienoa, että hallitus on tarttunut ripeästi toimeen ja lisätalousarvioesityksen kautta, jonka valtiovarainvaliokunta on nopeasti mietinnöksi saanut valmistettua, päästään viemään eteenpäin tärkeitä, konkreettisia hankkeita. Erityisen hyviä nämä liikennehankkeet ovat tuolla Sisä-Suomessa edistämään metsätaloutemme investointeja ja ylipäätään taloudellista toimeliaisuutta vientiteollisuuden parissa. Näillä on myös heijastusvaikutuksia siihen, että kun saadaan siirrettyä raskaan liikenteen kuljetuksia kumipyöriltä kiskoille, niin liikenneturvallisuus kohenee, rasitus teitä kohtaan pienenee ja niin edelleen, joten voimme ilolla tervehtiä näitä investointeja sinänsä. On kuitenkin haastavaa, että hallitus lupaa monia hyviä asioita ja rahoittaa sinänsä monia hyviä menokohteita. Esimerkiksi voi poimia vaikkapa sen, että ammatilliseen koulutukseen tuodaan sinänsä parinkymmenen miljoonan euron kipeästi kaivattu lisäpanostus, mutta nyt on täysin epäselvää täällä eduskunnassakin, ovatko nämä pysyviä toimia, joihin ammatillisen koulutuksen opettajia ja ohjaajia sitten palkataan, vai ovatko ne vain tällaisia lyhyitä määräaikaisia tehtäviä. Ei tällaista epäselvyyttä saisi aiheutua eduskunnalle. Todennäköistä on, ja varmasti sinänsä perusteltuakin, että näistä tulee tietysti pysyviä tehtäviä, mutta silloin pitäisi hallituksen olla myöskin rehellinen siinä, että nämä ovat pysyviä menolisäyksiä, ne vaikuttavat valtiontalouden tasapainoon ja esimerkiksi valtiontalouden kehyksiin kestävyysvajetta kasvattavasti. Se, mitä tästä lisätalousarvioesityksestä kokonaan puuttuu, on se, mistä sitä tulopuolta saadaan lisää. Jos tämä hallituksen tekeminen todella on näin reipasta, niin kuin edellä vaikkapa kyselytunnilla kuultiin, kun peruspalveluministeri Kiuru linjasi, että soten uudistamisen osalta luovutaan kokonaan aiemmista tavoitteista hillitä menojen kasvua — edellisellä hallituskaudella ajatus oli, että soten menojen kasvua hillittäisiin 3 miljardilla eurolla, ja nyt hallitus esittää ministerin suulla, että näistä menojen hillitsemistavoitteista luovutaan kokonaan — niin jos täällä viikoittain tulee tämänkaltaisia miljardilisäyksiä valtion menoihin ilman, että tulee mitään esityksiä siitä, mistä tuloja saadaan, niin kyllä tässä suuri huoli on siitä, voiko tämän hallituksen vakaaseen Suomea, tätä meidän rakasta isänmaatamme, luotsaavaan otteeseen luottaa. Huoli on suuri.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-06-27T17:18:10,2019-06-27T17:21:02,Hyväksytty,1.1 2019_24_107,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse suhtaudun aina lisätalousarvioon sillä tavalla realistisesti, että eihän siinä nyt ole tarkoitus vielä koko maailmaa muuttaa, mutta kuitenkin totta kai tämän hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio herättää kiinnostusta siinä mielessä, minkälaisiin asioihin sitten ensimmäiseksi ja tarpeellisimpana nähdään määrärahalisäykset. Olen tyytyväinen siihen, että on lähdetty liikkeelle näitten infrahankkeitten käyntiin saattamiseksi ja toisaalta ihan toteuttamiseksi. Esimerkiksi tuolla Ylä-Savossa Ylivieska—Iisalmi-rataosuuden sähköistäminen on ollut sellainen asia, jota täällä salissa olen viime kaudella joka ikinen vuosi ollut lisätalousarvioaloitteitten tai varsinaisten talousarvioaloitteitten muodossa tuomassa esille, ja siinä mielessä se on äärimmäisen tärkeää, että tuo sähköistäminen säteilee paljon suuremmalle alueelle elikkä se tulee vaikuttamaan aina sinne Pietarsaareen saakka ja myöskin sitten siellä Pohjois-Savon alueella vaikuttaa sen alueen elinkeinoelämän mahdollisuuksiin. Tämäntyyppiset lisätalousarviomäärärahojen lisäykset ovat äärimmäisen hyviä ja positiivisia signaaleja. Mutta sitten samaan hengenvetoon on todettava, että hämmentää erityisesti tämä määräraha, jota ollaan valtioneuvoston hallintoon tuomassa lisäpalkkakuluina. Uutisoinnin mukaan ollaan nimittämässä, ja on jo nimitetty osa, 15 poliittista valtiosihteeriä ja 69 erityisavustajaa. Kyllähän nämä määrät tuntuvat hurjilta ottaen huomioon senkin, että on olemassa EU-puheenjohtajuuskausi, ja ymmärrän kyllä osittain niitä lisäystarpeita ja myöskin sen, että viime kaudella tietyt yhdistelmäsalkut joittenkin ministereitten kohdalla olivat kyllä äärimmäisen kohtuuttomia. Mutta kyllä nämä ovat valtavan suuria resurssilisäyksiä siinä mielessä, että nämä lisäykset vuositasolla ovat noin 6 miljoonaa euroa vuodessa ja tänä vuonna tuo lisäys on 2,9 miljoonaa euroa. Jos ajatellaan, että muutoin kuitenkin valtionhallinnossa on pyritty siihen, että halutaan hillitä julkisten menojen kasvua, ja myöskin palkkakustannuksissa on pyritty jatkuvasti hillitsemään niitten kasvua, ja jos ajatellaan täälläkin moneen kertaan keskustelua herättäneen kiky-sopimuksen kohdalla, miten siellä esimerkiksi näitä palkkakuluja pyrittiin hillitsemään, niin sillä tavoin kyllä koen tämän kohdan tässä lisätalousarviossa sellaisena seikkana, jota vastaan kyllä tulen äänestämään huomenna. Siinä mielessä on ikävää, että hallitus antaa näin alkumetreillä sellaisen signaalin, että ei niin väliä palkkakustannusten eikä myöskään henkilökunnan määrän lisäyksessä. Tämä ei minun mielestäni ole oikea signaali suomalaisille, jotka joutuvat monessa muussa asiassa nipistämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-27T17:21:04,2019-06-27T17:24:07,Hyväksytty,1.1 2019_24_108,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarvio sisältää rahoitusta useille liikenneinfrahankkeille, joilla on iso merkitys elinkeinoelämälle ja muutenkin yleiselle liikenteelle, liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle. Ensiapua tulee myös toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Opettajia tarvitaan lisää, siinä saadaan laatua ammattikouluun. Lähiopetusta voidaan lisätä jo tänä vuonna, ja se on tietysti tärkeätä, kun osaavaa työvoimaan tarvitaan. Erityisellä tyytyväisyydellä kiitän hallitusta ja erityisesti liikenne- ja viestintäministeri Marinia siitä, että vihdoin saamme vt 3:n Hämeenkyrön ohitustien alulle. Tätä pullonkaulaa on jo vuosikymmenet nostettu esille, mutta ei se ole saanut oikein tuulta alleen ennen kuin nyt. On hyvä, että hallitus saattaa sen kohdan kuntoon. Vastaavia pullonkauloja ja ruuhkapaikkoja on tietysti monissa paikoissa Suomessa, mutta erityisesti turvallisuus edellä näitä kannattaa katsoa, kun tätä liikenneinfraa kehitetään. Se turvallisuus on itse asiassa varmasti tärkein näkökulma. Vt 9 Tampereelta Jyväskylän suuntaan on yksi semmoinen, erityisesti Tampere—Orivesi-väli, jossa on tähän turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Se on varsinainen sumppu muinakin aikoina kuin ruuhka-aikoina, ja se kipeästi tarvitsisi myöskin lisäkaistaa jatkossa. Se vt 9 on myöskin erittäin tärkeä kuljetusreitti elinkeinoelämälle, ja toivonkin, että myös tämä liikenneministeriössä huomioidaan tämän kauden aikana. Kun aiemmin tuossa edustaja Heinonen oli huolestunut ja esitti kysymyksiä siitä, miksi ei hoitajamitoitusta ole jo nyt lakiin säädetty — kolme viikkoa hallitus on ollut kasassa — niin kyllä ministeri Kiuru hyvin selvästi sanoi, että se menee vielä esimerkiksi lausunnolle kuntiin, ja varmaan muitakin lausuntoja tarvitaan. Se perustuu siihen, että tehdään hyvää lainsäädäntöä, laadukasta. Minä ymmärrän, että kokoomuksella on ollut viime kaudella tarve tehdä nopeasti kaikkia lainsäädäntöjä, ja se on johtanut siihen, että on tullut huonoa lainsäädäntöä ja monet hankkeet ovat jääneet kesken, sotea myöten. Tässä pyritään siihen, että mennään laadulla eteenpäin. Yksi tämmöinen on tietysti taksilaki, missä perussuomalaiset ja kokoomus ovat myöskin kunnostautuneet. Se oli kyllä todellinen rimanalitus ja huonoa lainsäädäntöä. [Juha Mäenpää: Olikos siinä keskusta mukana?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-06-27T17:24:08,2019-06-27T17:26:37,Hyväksytty,1.1 2019_24_109,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä liikennehankkeisiin tulee, niin siinä yhdyn edelliseen puhujaan, että on merkittävä erityisesti tämä valtatie 3:n Hämeenkyrön ohitus Pirkanmaan näkökulmasta. Yhdyn myös siinä Aselliin, että aikamoiset tarpeet on sille Tampere—Orivesi-tielle, joka on Suomen vilkkain kaksikaistainen, saada myös parannusta. Varsinaisesti ajattelin puhua työllisyydestä ja siitä, kuinka uskottavaa tai epäuskottavaa tämä hallituksen politiikka sen suhteen on, mutta en malta olla ensin sanomatta tästä päivän puheenaiheesta eli vappusatasesta. Tämä vappusatanen nimittäin oli vaalikentillä erittäin yleisesti keskusteltu aihe. Minäkin olin Toijalan torilla — en muista, oliko nykyinen edustaja Asell siellä samaan aikaan — ja siellä tuli sitten eläkeläinen minua jututtamaan, ja hän sanoi, että hän tuli tuosta demarien teltalta ja siellä luvattiin 100 euroa lisää hänen eläkkeeseensä. Kysyin, paljonko hänen eläkkeensä on. Hän sanoi, että 1 200 euroa. Sitten hän kysyi minulta, paljonko sinä lupaat. En tiedä, olisiko tullut ääni minulle tai kokoomukselle, jos olisin sanonut, että 150 euroa, mutta sanoin, että en ole lähtenyt politiikkaan sen takia, että antaisin semmoisia lupauksia, mistä jo antaessani tiedän, että ne eivät ole mahdollisia toteuttaa. Sen sijaan annoin hänelle kyllä käyntikortin ja pyysin häntä soittamaan sitten, kun se 100 euroa on tullut. Vielä odottelen sitä puhelua. Minä pelkään, että saan odotella sitä puhelua aika kauan, koska se ei ole kiinni siitä, etteikö tämä henkilö varmaan sitä 100:aa euroa päivittäiseen elämiseensä tarvitsisi, mutta valitettavasti sitä rahaa ei ole tällä hallituksella ja tuskin on seuraavallakaan hallituksella. Arvoisa puhemies! Tähän työllisyysasiaan liittyen koko hallituksen talouspoliittinen pohja on laskettu 60 000 työllisen varaan. Sehän ei ole siis 60 000 lisää, vaan se on sen perusuran päälle se 60 000, ehkä noin 75 000 työllistä kaikkineen. Sillä on arvioitu tasapainotettavan valtiontaloutta 1,9 miljardia euroa. Tämä perusidea lähtökohtaisesti on ihan hyvä, jos tässä olisi jotain realistista pohjaa, miten tämä tavoite tullaan saavuttamaan. Silloin kun tehtiin Sipilän hallitusta, niin ne keskeiset keinot työllisyyden edistämiseen kirjoitettiin jo hallitusohjelmaan. Olin itse siinä neuvottelijana juuri tässä aihealueessa, muistan sen varsin hyvin. Silloin jo todettiin, että jotta uusia työpaikkoja voi syntyä, niin sekä työn tekemisen että työn teettämisen pitää kannattaa paremmin kuin aikaisemmin, jotta nämä työpaikat voivat syntyä. Kuten tiedetään, Sipilän hallituksen aikanahan niitä syntyi sitten 140 000 kaikkinensa lisää. Nyt tähän hallitusohjelmaan ei ole kirjattu tästä asiasta mitään muuta kuin se, että kysytään neuvoa työmarkkinajärjestöiltä. Nyt kun työmarkkinajärjestöjen kanssa on ensimmäiset keskustelut pidetty, niin siellä STTK ja EK esittivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, joka olisi kiistatta sellainen keino, jolla päästäisiin merkittävästi eteenpäin tässä työllisyystavoitteessa, mutta SAK tyrmäsi sen heti. Ymmärtääkseni myös pääministeri Rinne on sanonut, että työttömyysturvaan ei tällä vaalikaudella kosketa, jos olen oikein ymmärtänyt. Nyt kysymys kuuluu: missä ne muut keinot sitten ovat? SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoi itse Helsingin Sanomille, että ei hän pysty osoittamaan, että SAK:n esittämillä keinoilla olisi mitään työllisyysvaikutusta, ja todennäköisesti, vaikka ne pitkässä juoksussa koulutuksen ja muun kautta ovatkin hyviä asioita, ne tällä vaalikaudella pikemminkin jopa lisäävät julkisen talouden alijäämää kuin paikkaavat sitä. Kun tämä näyttää nyt siltä, että tämä työllisyystavoite on aivan tyhjän päällä, eikä ole oletettavissa, että maailmantalouden kasvu tulee tätä helpottamaan, ja meillä on myös erittäin vaikeat työmarkkinaneuvottelut edessä, niin erittäin todennäköistä on se, että niitä työpaikkoja ei synny ja sitä 1,9:ää miljardia ei ole yhtään missään. Ja silloin, kuten pääministeri Rinne on täällä sanonut aikaisemmin, hallituksen pitäisi luopua niistä menoista, jotka se nyt on lisännyt budjettiin, kun kerta tulopuolikaan ei toteudu. Tarkoittaako se sitä, että silloin se viimeinen 20—30 euroakin siitä eläkeläisen lisärahasta menee, vai mistä ne rahat otetaan? En usko, että hallitus sentään siihen lähtee, mutta sen sijaan pelkään sitä, että tämän vaalikauden lopputulos tulee olemaan se, että Suomen valtionvelka on noussut useilla miljardeilla, ja toivon olevani väärässä tässä ennustuksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-06-27T17:26:41,2019-06-27T17:31:50,Hyväksytty,1.1 2019_24_110,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tänään useammassa puheenvuorossa kritisoitu Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysapua, viimeisimpänä edustaja Hakkaraisen puheenvuorossa. Kehityspolitiikka on erittäin tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyöllä pyrimme vahvistamaan kehitysmaiden omia voimavaroja siten, että riippuvuus kehitysavusta nimenomaan vähenee. Suomen kehityspolitiikan päämääränähän on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen, ja samalla panostamme yhteiskuntien vakauteen ja sitä kautta myös pakolaisvirtojen juurisyihin. Kehitysyhteistyö ei suinkaan ole pikavoitto, vaan se vaatii pitkäkestoista työtä ja sitoutumista, ja tulokset ovat pitkäaikaisia ja ulottuvat useiden sukupolvien yli. Erityisesti kehitysmaiden naisten ja tyttöjen tasa-arvon tukeminen ja ammattiin kouluttaminen auttaa koko yhteisöä ja tuo isommassa mittakaavassa yhteiskunnallista vakautta, joka on äärimmäisen tärkeää, kun nimenomaan haluamme puuttua pakolaisvirtojen juurisyihin. Jokainen lisävuosi koulussa kasvattaa lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin mukaan tytön elinaikaisia tuloja 10—20 prosenttia, ja naiset sijoittavat 90 prosenttia tuloistaan takaisin oman perheensä hyväksi, miehet vastaavasti 30—40 prosenttia. Ja kun sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys halutaan katkaista, tytöt ovat avainasemassa. Kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta myös Suomen kansa on samaa mieltä. Suomalaisista 88 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja 76 prosenttia suomalaisista nimenomaan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämistä parhaana tapana vähentää globaalia eriarvoisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-06-27T17:31:52,2019-06-27T17:33:38,Hyväksytty,1.1 2019_24_111,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Odotin ehkä näin uutena kansanedustajan liikaa tältä ensimmäiseltä hallituksen lisätalousarviolta, varsinkin, kun olin lukenut sen hallitusohjelman ja siinä niin paljon positiivisesti painotettiin raideliikennettä ja panostuksia ympäristöystävälliseen tapaan liikkua. Kuitenkaan tässä lisätalousarviossa ei sitten osoitettu rahoitusta esimerkiksi nopeiden junien hankeyhtiöille. En tiedä, minkä takia se jäi sieltä sitten pois. Ja siinä ei myöskään osoitettu rahoitusta esimerkiksi tähän Tampereelle kulkevan pääradan osuuteen, lentorataan, joka siis olisi merkittävä raideyhteys lentokentälle täältä Etelä-Suomen, pääkaupunkiseudun alueelta, ja se palvelisi myös liike-elämän tarpeita ja voisi tuoda aika paljon kasvua ja tuloja tänne Etelä-Suomen alueelle. Ihmettelin kovasti tämän todella tärkeän tavoitteen jäämistä pois tästä rahoituksesta, joka muuten siihen kyseiseen rataosuuteen osoitettiin. Myös pääkaupunkiseudun kuntien kannalta tärkeä Pisara-rata on kokonaan jäänyt pois tästä lisätalousarviosta. Ne olisivat todella tärkeitä tavoitteita toteuttaa, koska raideliikenne on ympäristöystävällistä, ja sen ymmärtäisin olevan myös tämän nykyisen hallituksen tavoite, ja on myös kokoomuksen tavoite edistää ympäristöystävällisiä tapoja liikkua. Toivon, että hallitus tulevissa budjeteissaan sitten korjaa tämän epäkohdan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-06-27T17:33:38,2019-06-27T17:35:20,Hyväksytty,1.1 2019_24_112,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä täydentää edellistä puheenvuoroani siltä osin, että toki myös nämä tieinfraan tehtävät investoinnit ovat tärkeitä turvallisuutta lisääviä tekijöitä. Niistä vaikkapa edustaja Asell hyvin tuossa puhui. Ja toki on tärkeää, että tiestön kunnossapitämiseen panostetaan tulevaisuudessakin. Edustaja Satonen kertoi hyvin niistä huolista, mitä liittyy hallituksen ohjelmaan ja näihin käytännön toimenpiteisiin nyt sen suhteen, riittääkö Suomella kuitenkaan varaa tämän hallituksen toimien jälkeen — en mene enempää niihin. Mutta vielä ihmettelen sitä, että tosiaan poliisien määrärahoja ei lähdetty tässä lisätalousarviossa korottamaan. Poliisilla olisi kuitenkin akuutteja tarpeita. Ja kun tosiaan näitä infrainvestointeja on aivan oikein perusteltu myös näillä liikenneturvallisuutta parantavilla vaikutuksilla, niin olisi kyllä tärkeää, että myös poliisin liikennevalvontaan saataisiin lisää resursseja, eikä vain niin kuin nyt viime vuosina on panostettu, että nopeuksien tekniseen valvontaan panostetaan. Toki onhan se tärkeää, että myös nopeuksia valvotaan, en sitä sano, mutta jotta ne kaikkein riskialtteimmat kuljettajat saadaan pois sieltä liikenteestä, niin kyllä sinne tarvitaan ihan oikeita liikennettä valvovia poliiseja. Kysymys on rattijuopoista, huumekuljettajista tai sitten muuten vastuuttomasti liikenteessä käyttäytyvistä henkilöistä. Toinen, mihin poliiseja myös ehdottomasti tarvittaisiin lisää, on raskaan liikenteen valvonta. Talouden pyörät pyörivät, kuljetukset lisääntyvät. Suomen läpi kuljetetaan myös valtavasti tavaraa esimerkiksi Pohjois-Norjaan. Näitä usein eurooppalaisten huolintayritysten, kuljetusyritysten autoja valvomaan tarvittaisiin ihan oikeita poliiseja tuonne tien päälle, että voidaan kantaa huolta siitä, ollaanko vaikkapa talviolosuhteissa asiallisilla varusteilla, asiallisella kalustolla liikenteessä eikä aiheuteta kohtuutonta vaaraa muille tienkäyttäjille eikä esimerkiksi tilanteita, joita vaikkapa tuolla pohjoisimmassa Suomessa on, kun se ainoa valtatie katkeaa sen vuoksi, että rekka on ajanut tieltä ojaan, tukkinut sen tien. Ei ambulanssi tai paloauto pääse niihin kyliin, jotka jäävät sitten sen tien sille puolelle, mille apu pitäisi saada. Elikkä näihin toivoisin hallitukselta lisää panostuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-06-27T17:35:21,2019-06-27T17:38:09,Hyväksytty,1.1 2019_24_113,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeiset vuodet on puhuttu aika paljon siitä, että vientialat eivät ole niitä tulevaisuuden aloja, ja puhuttiin palvelusektorin tulemisesta ja siitä, kuinka matkailu tulee meidän markkinoille, ja kova kritiikki muun muassa sellu- ja terästeollisuuteen alkoi silloin kymmenisen vuotta sitten. Nyt on kuitenkin käynyt siten, että se sellu on yksi meidän tulevaisuuden raaka-aine. Tänään edustaja Hoskonen piti ansiokkaan puheen, mihin on tänään monta kertaa viitattu, ja haluaisin tähän vielä hiukan palata. Meillä ei ole nyt niitä osaajia sinne teollisuuteen näiden meidän kymmenen vuoden aikana olleitten puheenvuorojen takia, joissa on manattu teollisuutta pois Suomesta, on se sitten mitä tahansa vientiteollisuutta. Media siihen tarttui aikanaan aika kovasti, ja nuoret eivät hakeutuneet näille aloille. Sen takia meidän on nytten vaikea löytää hitsaajia, koneistajia, tehtaan duunareita, paperimiehiä, korjausmiehiä töihin mihinkään tämmöiseen vähänkin teknisempään alaan, mutta kyseessä kuitenkin ovat semmoiset alat, mihin ei tarvitse esimerkiksi korkeakoulututkintoa, ja sen takia on hyvä, että tässä on nyt otettu puheeksi myös ammatillinen koulutus ja sen tulevaisuus, ja sen takia tarvitaan nyt nopeita panostuksia sinne ammattikouluun, jotta meillä on tulevaisuudessa nopeasti saatavilla työvoimaa näille aloille, on sitten kyse nuorista tai aikuisista alanvaihtajista. Meillä on Etelä-Karjalassakin paperi-, sellu- ja terästehtaat, ja nyt vain tarvittaisiin kaikki se mahdollinen apu täältä valtiolta, jotta me nuo rakennemuutosalueet voitaisiin jollain tavoin saada pysymään elinvoimaisina, jotta sinne saataisiin myös sitä pitovoimaa ja teollisuus olisi myös tulevaisuudessa se Suomen keino saada työpaikkoja ja samalla myös omalta osaltaan näin osallistua ympäristötalkoisiin niin, että me itse tästä hyödymme. Tämä on semmoinen kysymys, mitä todella toivon, että pidetään myös jatkossa tässäkin salissa esillä, että meillä nämä teollisuudenalat tulevat pysymään ja se tuotanto pysyy Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-06-27T17:38:09,2019-06-27T17:40:28,Hyväksytty,1.1 2019_24_114,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme täällä päivien aikana käyneet varsin monipolveilevan ja monipuolisen keskustelun lisätalousarvioesityksestä. Se, mitä lisätalousarviossa on käsittääkseni melko kiistatontakin, on se, että sen voimakkaat panostukset ja voimakkaat ansiot liittyvät erityisesti liikenneinfrahankkeisiin. Jaan kyllä edustajien Koulumies ja Auton huolen siitä, että siellä varmasti on meidän jokaisen omien vaalipiirien kautta kohtia, joihin mahdollisia toimenpiteitä oltaisiin tarvittu, mutta maailma ei myöskään tule valmiiksi yhden lisätalousarvionkaan kautta. Lisätalousarviossa ansiot liittyvät muun muassa myöskin siihen, että se huomioi koko Suomen, se kiinnittää huomiota aluepolitiikkaan, se kiinnittää huomiota myöskin työllisyyspolitiikkaan, juuri niihin työllisyystekoihin, mitä esimerkiksi opposition puolelta on peräänkuulutettu. Täällä on käytetty muutamia puheenvuoroja esimerkiksi huolesta poliisien tilanteesta. Poliisien määrää ollaan hallitusohjelmankin mukaan lisäämässä, mikä ymmärrettäviin paineisiin, mitä edustaja Auttokin toi esiin, tietysti osaltaan tulee helpottamaan. Mitä tulee hoitajamitoitukseen, niin minusta edustaja Asell käytti hyvän puheenvuoron siitä, että se halutaan tarkasti, fiksusti ja johdonmukaisesti valmistella, että me pystymme tuomaan esille valmiin esityksen, joka järkevällä tavalla kohdistaa toimenpiteitä hoitajien työhön. Olen myöskin äärimmäisen iloinen siitä, että toimenpiteitä ja lisäyksiä näihin pieniin eläkkeisiin ollaan tekemässä. Se on erittäin johdonmukaista jatketta myöskin edellisen hallituksen takuueläkkeiden nostoille, ja tämä hallitus jatkaa sitä toimintaa. Vielä viimeisenä: Ammatillisen koulutuksen satsaukset ovat erittäin voimakas jatkumo sille huolelle, mitä ammatillisen koulutuksen piiristä on viestitetty. Lisätään opettajien määrää ja lisätään ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulupäiviä niin, että ne alkavat maanantaista ja päättyvät perjantaihin kuten tyylikkään ja fiksun opiskelun kuuluukin mennä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-06-27T17:40:29,2019-06-27T17:43:23,Hyväksytty,1.1 2019_24_115,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_24_116,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Ensimmäinen kysymys, perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Edustaja Tavio, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_24_117,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeisten viikkojen aikana suomalaisia ovat puhuttaneet syyrialaiselle al-Holin leirille joutuneet Suomen kansalaiset. Kyse on Isisin kalifaattiin vapaaehtoisesti matkustaneista naisista ja heidän lapsistaan. Suurin osa naisista on tiettävästi maahanmuuttajataustaisia, loput kantasuomalaisia käännynnäisiä. Nykyisen lainsäädännön mukaan Suomen kansalaista ei voida estää palaamasta kotimaahansa. Kysymys kuuluukin: Aikooko hallitus ryhtyä aktiivisesti edistämään leirillä olevien ihmisten paluuta Suomeen? Käytetäänkö veronmaksajien rahaa siihen, että verenhimoisen islamilaisen kultin kannattajat saadaan takaisin Suomeen? Tämä sotii suomalaisten oikeustajua vastaan. Perussuomalaiset vaativat hallitukselta suoran vastauksen. Ei kai hallitus aio mitenkään tukea naispuolisten Isis-terroristien paluuta Suomeen? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-27T16:01:36,2019-06-27T16:02:38,Tarkistettu,1.1 2019_24_118,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Tavio sanoi, niin valitettavasti kaikkien annettujen ohjeiden vastaisesti Suomesta on lähtenyt Isisin kalifaattia tukemaan ihmisiä, matkustussuositusten vastaisesti ja tilanteissa, joissa Isis on leimattu terroristijärjestöksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteisö on päässyt tavoitteeseensa eli on pystynyt lyömään tämän Isisin, joka syyllistyi monenlaisiin hirmutekoihin, ja nyt siitä on kahdenlaisia seurausvaikutuksia. Toinen on se, että meillä on näitä Isis-taistelijoita ilmeisesti noin 7 000 alueen vankiloissa ja meidän pitää jollain tavalla tukea alueen maita ja hallintoja siinä, että saadaan oikeudenmukainen oikeudenkäynti näille taistelijoille. Samaan aikaan on sitten leireissä ainakin noin 10 000 sellaista naista ja lasta, jotka ovat olleet Isis-alueella tukemassa Isisiä. Hallitus selvittää tietysti tällaisten ihmisten kohdalla, mitä apua mahdollisesti tarvitaan. Siellä on paljon lapsia, pieniä lapsia, joiden tilanne on erittäin huolestuttava, ja mikäli tällaiset ihmiset hakeutuvat [Puhemies koputtaa] sitten Suomen konsulaattiin jossakin, niin suomalaisina he saavat tietysti palata maahan. [Ben Zyskowicz: Mutta sitä ei kysytty!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-27T16:02:41,2019-06-27T16:04:02,Tarkistettu,1.1 2019_24_119,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_24_120,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri siihen tarvitaan hallitukselta nyt selkeät toimenpiteet, miten toimitaan, jos sieltä palaa näitä naispuolisia terroristeja ja heidän lapsiaan. Perussuomalaisten mielestä lapset tulee ottaa välittömästi huostaan. Se on ihan ensimmäinen seikka. Täytyy pohtia muutenkin sitä, onko tässä oikeasti jotakin muuta tehtävissä, koska kyllähän nämä palaavat terroristit ovat selkeä turvallisuusuhka Suomelle, myös ne teini-ikäiset lapset, jotka sitten suomalaisiin koululuokkiin laitetaan. Täytyy nyt huomata, että yksikään Euroopan maa ei ole pyrkinyt aktiivisesti auttamaan kansalaisiaan tuolta al-Holista palaamaan, ja myöskään Suomen ei siksi pidä ryhtyä aktiivisesti auttamaan näitten terroristien paluuta. Perussuomalaiset esittävät, että me muutamme lakia niin, että Suomen kansalaisuuden saaminen vaikeutuu ja että kaksoiskansalaisuus voidaan perua, jos henkilö liittyy terroristijärjestöön. Ennen kaikkea islamistien oleskelu täällä Suomessa ja pääsy Suomeen [Puhemies koputtaa] täytyy tehdä vaikeaksi harjoittamalla maahanmuuttopolitiikkaa. Aikooko hallitus mitenkään puuttua siihen, niin ettei Suomi rupea toimimaan terroristien turvasatamana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-27T16:04:11,2019-06-27T16:05:27,Tarkistettu,1.1 2019_24_121,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvon puheenjohtaja! Kiitos edustaja Taviolle. [Oikealta: Puhemies!] — Puhemies! — Kysymys siitä, miten Suomi ylipäätään suhtautuu maahanmuuttopolitiikkaan, on laajempi kysymys. Siinä on kysymys siitä, miten ihmisoikeuksia toteutetaan. Sitten kun tullaan kysymykseen tästä nimenomaisesta leirikysymyksestä, niin yhtä aikaa on sovitettava yhteen ihmisoikeudet ja toisaalta kaikki turvallisuusnäkökulmat. Tässä hallitus nimenomaan paraikaa kerää tietoa mahdollisimman monilta asiantuntijoilta. Sen me tiedämme jo tällä hetkellä, että siellä olot ovat vankilanomaiset: siellä on kuumuutta, kuivuutta, väkivaltaa, rikollisuutta, montaa muuta. Suomella on kansainväliset velvoitteet, ihmisoikeussopimukset. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea ihan kaikkien lasten osalta laittamaan lapsen edun edelle, ja sitä kautta nyt selvitetään yhdessä hallituksena ratkaisuja, miten toimitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-06-27T16:05:31,2019-06-27T16:06:32,Tarkistettu,1.1 2019_24_122,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen monta kertaa julkisuuteen todennut, että tämä on äärimmäisen hankala kysymys monessa suhteessa ja tässä pitää pystyä yhdistämään, niin kuin sisäministeri totesi äsken, toisaalta meitä velvoittavat sopimukset ja toisaalta sitten se, että Suomessa on turvallista elää. Näitten asioitten yhteensovittamiseksi haetaan nyt sellaista ratkaisua, joka tulee tyydyttämään suomalaisia ihan moraalisesti ja eettisesti mutta myöskin turvallisuuden näkökulmasta. Tämä on asia, joka todennäköisesti edellyttää jokaisen henkilön osalta omaa erityistä arviointia, ei niin, että voisi tapahtua joku yleinen ratkaisu kaikkien näitten ihmisten osalta. Tarkoitan myös tietyllä tavalla lapsia tässä suhteessa. Arviointia täytyy toteuttaa yksilökohtaisesti, kun näitä päätöksiä sitten tullaan tekemään. Pitää myös muistaa se, [Puhemies koputtaa] että yhtäkään näistä ihmisistä ei voi estää Suomeen tulemasta, jos he lähtevät, jollakin tavalla pääsevät pakoon sieltä leiriltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:06:34,2019-06-27T16:07:50,Tarkistettu,1.1 2019_24_123,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Riippumatta siitä, ovatko Isis-vaimot osallistuneet varsinaisiin rikoksiin vai onko heidän roolinsa ollut lähinnä keittää ruokaa ja synnyttää lapsia näille terroristeille, he kannattavat tällaista islamilaista kuoleman kulttia. Tämän kultin keskeinen tavoite on vääräuskoisten surmaaminen ja länsimaisen elämäntavan vastustaminen. Näistä kohdista kun lähdetään liikkeelle, niin on äärimmäisen riskialtista lähteä tuomaan aikuisia terrorismiin osallistuneita henkilöitä Suomeen. Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt sitä, kun tiedetään, että tämän lisäksi on yli 200 Suomen kansalaista vuodessa, jotka joutuvat hätään ulkomailla — monet eivät  saa  edes ter-veydenhoitoa ja kamppailevat elämästään, koska ei ole rahaa päästä lääkäriin, kun on jollain tavalla mennyt pieleen suunnitelma siellä, kuten tälläkin hetkellä Thaimaassa eräällä henkilöllä, joka lähettelee meille monelle postia, että meinaa kuolla siellä, kun ei saa hoitoa — niin miten näiden terrorismiin osallistuneiden ihmisoikeudet ovat tärkeämpiä kuin näitten suomalaisten, jotka eivät aina välttämättä saa tarvitsemaansa apua, kun he hätään joutuvat ulkomailla. Onko teille tärkeämpää näiden ihmisten auttaminen, jotka [Puhemies: Aika!] terroritarkoituksessa ovat menneet pois maasta, vai niiden, jotka ovat vilpittömällä mielellä joutuneet ongelmiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-06-27T16:07:51,2019-06-27T16:09:11,Tarkistettu,1.1 2019_24_124,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko, olette aivan oikeassa: mitä pitempään henkilö on jihadistisen propagandan piirissä, sitä enemmän se vaikuttaa hänen psyykeensä ja toimintatapoihinsa. Sen takia, niin kuin totesin äsken, tämä on erittäin hankala kysymys, jossa pitää pystyä yhdistämään ihmisoikeudet, kansainväliset sopimukset ja toisaalta sitten suomalaisten, Suomessa asuvien ihmisten turvallisuus, ja näin me tulemme tekemään tämän asian suhteen. Meillä ei ole mitään tarkoitusta sellaista toimintaa lähteä tekemään, jossa näitä ihmisiä lähdettäisiin esimerkiksi konsulipalvelulain perusteella tuomaan Suomeen. Konsulipalvelulaki ei sovellu näihin tapauksiin, ei laisinkaan. [Ben Zyskowicz: Hyvä, no niin!] Konsulipalvelutapaus ei sovi myöskään siihen Thaimaassa asuvaan ihmiseen, joka on pyytänyt apuja. [Ben Zyskowicz: Mitä ne oikeustieteilijät taas sekoilee?] Eli lähtökohta on se, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti näissäkin asioissa, ja niin kuin totesin, sillä tavalla, että tilannetta hahmotetaan aina yksilön näkökulmasta, sen yhden ihmisen näkökulmasta. [Jukka Gustafsson: Vastaus oli parempi kuin kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:09:12,2019-06-27T16:10:17,Tarkistettu,1.1 2019_24_125,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kyllä minusta ulkoministerin ja sisäministerin vastaukset olivat epämääräisiä. Tässä on todella vaikeita teknisiä asioita, kuten se, miten tunnistetaan, ketkä ovat aidosti suomalaisia, ketkä eivät, mitä tehdään ihmisille, jos tänne tulee esimerkiksi lapsia: heidän tarkkailunsa, lastensuojelullinen ja antiradikalisointitoiminta. Sitten on myöskin puhtaasti periaatteellisia valintoja, ja sen takia edellinen hallitus valmistelussaan lähti selkeästi siitä, että ei ole perusteita tehdä poikkeuksellista evakuointioperaatiota näitä aikuisina itse terroristijärjestön riveihin matkustaneita kohtaan. Tämä periaatteellinen ratkaisu teidän pitäisi pystyä tekemään selkeästi ja nopeasti ja lähteä sitten näitä teknisiä asioita selvittämään. Oletteko te tämän edellisen hallituksen aikana tehdyn lähtökohdan takana, jonka myös pääministeri Rinne ja muistaakseni myös puoluejohtaja Haavisto ennen eurovaaleja tenteissä vahvistivat, vai oletteko te epämääräisen linjan takana, jossa edelleen mietitään sitä, että tapauskohtaisesti myös aikuisia [Puhemies koputtaa] terroristijärjestöjen leipiin matkustaneita haettaisiin Suomeen? Selvä vastaus tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-27T16:10:19,2019-06-27T16:11:30,Tarkistettu,1.1 2019_24_126,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Edustaja Mykkänen, vastaus on täysin selvä: [Kokoomuksen ryhmästä: Loistavaa, hyvä!] Tässä tilanteessa emme harkitse mitään erityisiä evakuointitoimenpiteitä, mitään sellaisia, jotka perustuvat esimerkiksi konsulilainsäädäntöön. Ne eivät sovellu tähän nyt laisinkaan. Lähtökohta on se, että jokainen henkilö joudutaan arvioimaan sekä ihmisoikeussopimusten, kansainvälisten sopimusten näkökulmasta että myös turvallisuusnäkökulmasta erikseen, ja sitä kautta joudutaan tämä tilanne ratkaisemaan. Minä toistan sen, mitä äsken sanoin: jos näistä ihmisistä joku lähtee leiriltä pois, pääsee irti sieltä leiriltä, ilmoittautuu jossain Suomen suurlähetystössä — hehän tulevat Suomeen, jos haluavat — sen jälkeen meidän täytyy toimia täsmälleen samalla tavalla, huolehtia tämän ihmisen tilanteen arvioinnin pohjalta siitä, että Suomessa säilyy turvallinen olosuhde ja noudatetaan ihmisoikeussopimuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:11:32,2019-06-27T16:12:29,Tarkistettu,1.1 2019_24_127,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että siellä leireillä olevat henkilöt, jotka ovat syyllistyneet mittaviin pahoihin tekoihin, saadaan myös vastuuseen näistä teoista ja mahdollisimman tehokkaasti. Koska ongelma on usean maan yhteinen, on esitetty, että tulisi tällainen kansainvälinen tuomioistuin, jossa näitä voitaisiin käsitellä ikään kuin yhteisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti. Millä tavalla hallitus on edistänyt tai aikoo edistää tällaisen yhteisen erillistuomioistuimen perustamista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-06-27T16:12:32,2019-06-27T16:13:11,Tarkistettu,1.1 2019_24_128,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys edustaja Kaumalta. Suomi on tukenut tätä ajatusta hybridituomioistuimen muodostamisesta, joka tarkoittaisi sitä, että Irakissa ja Syyriassa paikalliset tuomioistuimet muodostaisivat sen perustan mutta saisivat sitten kansainvälistä tukea muun muassa kaikkien näiden asiakirjojen ja dokumenttien ja syyllisyyden osoittamisen kanssa. Sillä alueella tietysti on muodostunut tai muodostuu ongelmaksi yleensä tuomioistuinlaitoksen heikkous. Osa näistä hallinnoistahan on erillisiä kurdihallintoja, joissa ei ole kovin vakiintuneita käytäntöjä tämän suhteen, ja sitten on kuolemanrangaistuskysymys, joka on varmaan vaikea myöskin kansainväliselle yhteisölle. Mutta olemme tukeneet tätä ajatusta, että hybridituomioistuimet muodostettaisiin sille alueelle, ja tietysti nämä noin 7 000 taistelijaa, jotka siellä ovat vankeina, ansaitsisivat tällaisen oikeudenkäynnin siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-27T16:13:21,2019-06-27T16:14:05,Tarkistettu,1.1 2019_24_129,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kysyä vastuuministeriltä: Minkälaista rajanvetoa olette miettinyt Isis-lasten kohdalla? Koskeeko palaamisoikeus kaikkia alle 18-vuotiaita, vaikka nuoret olisivat syyllistyneet terroritekoihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-06-27T16:14:08,2019-06-27T16:14:28,Tarkistettu,1.1 2019_24_130,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä keskustelussa on nyt useampaan kertaan todettu, että ikään kuin nämä kaikki ihmiset olisivat syyllistyneet rangaistaviin tekoihin. Sitä me emme tiedä. Kukaan ei tiedä tällä hetkellä sitä, ovatko siellä kaikki syyllistyneet rangaistaviin tekoihin vai eivät. Sen takia välttäisin leimaamasta yhtäkään ihmistä nyt tässä tilanteessa, ennen kuin asiat on selvitetty. Mutta riski siihen, että on tapahtunut jotakin sellaista, joka edellyttää rikosoikeudellisia toimenpiteitä, on olemassa, ja on hyvin todennäköistä, että ainakin osa näistä ihmisistä on syyllistynyt tekoihin, jotka — jos niistä pystytään näyttö esittämään — ovat rangaistavia. Tästä näkökulmasta tämä koskettaa siis Suomessa kaikkia, jotka ovat rikoslain alaisia, 15 vuodesta ylöspäin. Sen alapuolella olevat ihmiset ovat lastensuojelutoimenpiteiden piirissä — sitten kun he ovat Suomen lainkäytön piirissä. Tällä hetkellä siellä leirissä he eivät ole [Puhemies koputtaa] Suomen lainkäytön piirissä. He ovat paikallisen lainsäädännön piirissä, jos sellaista on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:14:28,2019-06-27T16:15:39,Tarkistettu,1.1 2019_24_131,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä keskustellaan siitä, onko näistä Isis-vaimoista osa osallistunut rangaistaviin tekoihin vaiko ei. Mutta eikö lähtökohtaisesti se, että menee terroristisen järjestön toimintaan mukaan, menee sinne tukemaan huoltotoimenpiteissä, valmistamaan ruokaa, olemaan läsnä siellä paikan päällä, ole terrorismin tukemista? Eikö se ole osallistumista terroristiseen toimintaan? [Sebastian Tynkkynen: Nimenomaan, kyllä, se on!] Entä eikö näiden henkilöiden kohdalla, jotka vievät omat lapsensa sellaiselle toiminnalle alttiiksi, tämä ole jo itsessään mahdollinen peruste lasten huostaan ottamiselle? Eikö se, että lapset tuodaan mukaan terroristisen järjestön toimintaan ja sillä tavoin altistetaan heidät tämäntyyppiselle aivopesulle ja todellakin että he itse ovat mukana terroristisessa toiminnassa, ole jo se peruste lähteä siitä lähtökohdasta, että nämä henkilöt tukevat terroristisen järjestön toimintaa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-06-27T16:15:42,2019-06-27T16:16:49,Tarkistettu,1.1 2019_24_132,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä totean tähän asiaan sillä tavalla, että ainakaan hallituksella ei ole tietoa siitä, miten nämä ihmiset, jotka nyt siellä leirillä ovat, ovat osallistuneet Isisin toimintaan tai mihinkään muuhunkaan toimintaan. [Välihuutoja oikealta] Me tiedämme, että näistä naisista jokainen on lähtenyt Suomesta tuolle alueelle ennen kuin sille alueelle lähteminen tehtiin Suomen rikoslaissa rangaistavaksi teoksi. Me tiedämme sen, tällä hetkellä. Se, mitä täytyy selvittää, on se, kuinka syvälle nämä ihmiset ovat tähän jihadistiseen toimintaan menneet mukaan, ja se vaikuttaa sitten siihen, kun he tulevat Suomen lainkäytön piiriin, miten asiaan suhtaudutaan. Tällä hetkellä meillä ei ole riittävästi tietoa näitten ihmisten osalta, ja niin kuin totesin, se tieto, mikä minulla on, on se, että kaikki ovat matkustaneet alueelle [Puhemies koputtaa] ennen kuin se säädettiin meillä [Puhemies koputtaa] rangaistavaksi teoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:16:49,2019-06-27T16:18:01,Tarkistettu,1.1 2019_24_133,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä joutuu ihmettelemään suomalaisten eturivin oikeustieteilijöiden kantaa julkisuudessa, kun he väittivät, että Suomen hallituksella on yksioikoinen velvollisuus hakea nämä Suomen kansalaiset sieltä pois. Jos tämä johtuu meidän kansainvälisoikeudellisista velvoitteistamme, niin ihmettelen, eikö muilla samoihin sopimuksiin sitoutuneilla mailla ole samaa velvoitetta, koska yksikään EU-maa ei näitä omia aikuisiaan ole sieltä hakenut pois. Toiseksi, kun viitataan oikeusvaltioon: mistä lähtien oikeusvaltio on tarkoittanut sitä, että aikuisilla ihmisillä ei ole mitään vastuuta omien tekojensa seurauksista? [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin, hyvä!] Nämä ihmiset ovat sinne itse vapaaehtoisesti menneet. Pääministeri sanoo, että kaikki tapaukset pitää käsitellä yksilöllisesti. Sehän on totta. Kyse on siitä, ryhtyykö Suomen hallitus siinä tilanteessa, jos he Suomeen tulevat — jonne he toki saavat nykyisten lakien mukaan tulla, siitähän ei ole kyse — aktiivisiin omaehtoisiin toimiin tuodakseen nämä aikuiset ihmiset sieltä Suomeen. Kiitän pääministeriä yksiselitteisestä vastauksesta. Ei ryhdy, eikö totta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-06-27T16:18:02,2019-06-27T16:19:08,Tarkistettu,1.1 2019_24_134,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Vastaako oikeusministeri Henriksson? [Ben Zyskowicz: Parempi kuin pääministeri, siltä saa parempia vastauksia tässä asiassa!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_24_135,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä minun mielestäni pääministeri hyvin selkeästi totesi jo, että hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois. Se on sitten toinen asia, jos ihmiset tulevat tänne Suomeen, totta kai meillä alkaa heti esitutkinta ja niin edelleen, ja totta kai silloin meidän viranomaiset toimivat niin, että voi tulla kyseeseen lastensuojelutoimenpiteet, ja pitääkin tulla, jos nämä ihmiset tänne tulevat. Mielestäni tässä kollegat ovat vastanneet ja pääministeri on vastannut tähän kysymykseen hyvin selkeästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-06-27T16:19:14,2019-06-27T16:19:51,Tarkistettu,1.1 2019_24_136,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä asia, ja on hyvä, että hallitus käyttää aikaa tähän keskusteluun, koska tällä halutaan hälventää suomalaisten turvallisuudentunteen horjumista ja pitää viesti selvänä, että Suomi pidetään turvallisena ja että tänne ei tieten tahtoen tuoda henkilöitä, jotka ovat vaaraksi tälle yhteiskunnalle. Kysyisin vielä vähän tarkennusta: On hyvä, että hallitus ei aktiivisesti konsulikyytiä käytä ja käy hakemassa niitä henkilöitä Suomeen, mutta aikooko hallitus käyttää sitten välikätenä esimerkiksi kansainvälisiä järjestöjä heidän tänne tuomiseksi? Elikkä onko hallituksella mitään roolia siinä, että se edesauttaa näitten henkilöitten Suomeen tulemista? Tämä on tärkeä huomio. Ja toisekseen: On syytä huomata se, että konsulikyytiä eivät saa myöskään ne yli 200 suomalaista henkilöä, jotka vuosittain joutuvat pulaan ulkomailla. Hekin joutuvat pärjäämään omillaan ja he ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi hyvämaineisia kansalaisia. Siinä mielessä tämä asettaisi erityisen ristiriidan tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-06-27T16:19:53,2019-06-27T16:20:59,Tarkistettu,1.1 2019_24_137,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä ensin tästä konsulikyydistä, kun konsulipalvelulaista tuntuu ehkä olevan sellainen käsitys, että kaikkia suomalaisia autetaan kaikilla tavoilla. Se on hyvin rajallinen tapa, jolla lähetystöt voivat suomalaisia maailmalla auttaa. Totta kai tarjotaan mahdollisuutta maksusitoumusta vastaan palata Suomeen joissakin tapauksissa, joissa rahat ovat loppu ja muuta, mutta nehän peritään ulosoton kautta sitten myöhemmin takaisin. Järjestelmäthän toimivat näin. Ei ole mitään ilmaisia konsulikyytejä olemassa, maailma ei toimi enää sillä tavalla. Meillä menisi valtio vararikkoon, jos me alkaisimme tuoda ihmisiä maailmalta tällä tavalla. Mutta sitten tähän kysymykseen: Näiden leirien ylläpito pitkällä aikavälillä on tietysti kansainvälisten järjestöjen tehtävä ja työ tällä hetkellä, ja näitä kansainvälisiä järjestöjä autetaan siinä. Tietysti on varmaan joku raja sitten siinä, kuinka kauan näitä leirejä ylipäätään on siellä Pohjois-Syyriassa olemassa, eivät ihmiset varmaan koko elämäänsä siellä asu. Siellä pyritään asuttamaan nyt muun muassa Irakin ja Syyrian alueille [Perussuomalaisten ryhmästä: Tuodaanko heidät tänne?] näitä ihmisiä, ja totta kai [Puhemies koputtaa] järjestöillä on tästä suuri vastuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-27T16:21:01,2019-06-27T16:22:06,Tarkistettu,1.1 2019_24_138,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tarkasti kuunnellut hallituksen vastauksia, ja kyllähän ne korostavat aivan oikein kansainvälisen oikeuden ja kansallisen oikeuden periaatteita, että pitää yksilökohtaisesti ratkaista nämä asiat. Sen sijaan näissä monissa kysymyksissä on ikään kuin presumptiona, olettamana, että täältä 5 000 kilometrin päästä voidaan tuomita alaikäisiä ja vanhempia siitä, että he ovat aktiiveja taistelijoita olleet. Minusta tällaista objektiivista tietoa tästä ei ole. Tässä viitattiin oikeusvaltioperiaatteeseen — se on äärimmäisen kaukana oikeusvaltioperiaatteesta, jos parlamentti täältä lähtee tuomitsemaan yksilöitä, joiden tausta, joiden historia näiden viimeisten vuosien ajalta ei ole tiedossa riittävästi. Näiden olettamien suhteen, että sinne ei ole kukaan näistä aikuisista vasten tahtoaan mennyt, vaikuttaa aika todennäköiseltä, että näin on, mutta sekin pitää yksilökohtaisesti selvittää ja haastatella, tutkia, ja sen jälkeen tehdään nämä ratkaisut. Kysynkin: [Puhemies koputtaa] miten hallitus aikoo valmistautua siihen käsittelyyn kunkin yksilön osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-06-27T16:22:07,2019-06-27T16:23:19,Tarkistettu,1.1 2019_24_139,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin ulkoministeri Haavisto tuossa hetki sitten totesi, niin meillä on tällä hetkellä keskustelu eurooppalaisessa viitekehyksessä siitä, voitaisiinko pistää pystyyn tämmöinen kansainvälinen hybridituomioistuin, jossa näitä Isisin aiheuttamia rikoksia selvitettäisiin, tutkittaisiin ja tuomittaisiin, ja se ei silloin tapahtuisi suoraan Suomen lainkäytön piirissä vaan nimenomaan tämmöisen kansainvälisen tuomioistuimen lainkäytön piirissä. Meillä on siis ihmisiä, jotka ovat olleet tuolla leirillä. Meillä on tällä hetkellä valmistelussa — hyvin lähellä loppuunsaatettua valmistelua — se, miten täällä Suomessa toimitaan eri viranomaisten yhteistoiminnassa tavalla, joka takaa suomalaisten, Suomessa asuvien ihmisten turvallisuuden tässä tilanteessa mutta kunnioittaa myös ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:23:22,2019-06-27T16:24:18,Tarkistettu,1.1 2019_24_140,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Isis-naisten rikosten selvittäminen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla on käytännössä mahdotonta muun muassa siitä syystä, että he pukeutuvat kaikki mustiin kaapuihin. Moni Euroopan maa on kieltänyt näiden kasvot peittävien huntujen käyttämisen julkisella paikalla — tähän mennessä ainakin Tanska, Belgia, Ranska, Itävalta ja Latvia. Islamistisen pukeutumisen puolustaminen ilmaisunvapauteen tai yksilönvapauteen vetoamalla on naurettavaa. Yhtä naurettavaa olisi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen hakaristilippukulkueen puolustaminen samoilla periaatteilla. Nämä mustat kaavut ovat univormuja, joilla julistetaan ihmisvastaista, väkivaltaista ideologiaa, ja ne ovat erittäin räikeässä ristiriidassa sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi kesäkuussa 2017, että burkan ja niqabin kieltäminen ei riko ihmisoikeuksia. Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kasvot peittävien huntujen kieltämiseksi lailla, vai katsooko hallitus, että Suomen tulee olla turvasatama islamistiselle ääriajattelulle ja naisten sortamiselle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-06-27T16:24:22,2019-06-27T16:25:27,Tarkistettu,1.1 2019_24_141,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kysymys. Tähän mennessä Suomessa ollaan ajateltu, että on ihmisten omassa päätäntävallassa miettiä, millä tavalla pukeutuu joka päivä, kun lähtee aamulla töihin — tai mihin nyt lähtee. Mutta totta kai se on asia, joka pitää ottaa vakavasti, jos tilanne olisi se, että käyttämällä tällaista pukeutumista, missä ei näy muuta kuin silmät, pystytään sitten tekemään sellaisia asioita, jotka eivät ole toivottuja meidän yhteiskunnassamme. [Juho Eerola: Tai edustamaan sitä näkökantaa!] Kuitenkaan hallitusohjelmassa ei ole tästä suoranaista lausetta ollenkaan, eikä olla mietitty nyt juuri tätä kysymystä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kannattaisiko miettiä?] Meidän lähtökohtamme on ollut se, että nyt puututaan niihin ajankohtaisiin asioihin, jotka tällä hetkellä ovat päällimmäisinä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämä on!] Mutta tätä asiaa pitää nyt pohtia ja miettiä, mikä on se oikea tie eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-06-27T16:25:27,2019-06-27T16:26:29,Tarkistettu,1.1 2019_24_142,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Terrorisminvastainen tutkija äskettäin Helsingin Sanomissa sanoi minun mielestäni viisaasti, että terrorismi pyrkii murtamaan oikeusvaltioperiaatteita ja sitä vastaan taistellaan suojelemalla oikeusval-tioperiaatteita, ihmisten oikeuksia. Mielestäni tänään on ollut hyvä esimerkki siitä, miten tällainen kiihkoisa suhtautuminen islamisteihin tai näihin ihmisiin, jotka ovat lähteneet syystä tai toisesta tälle alueelle, itse asiassa heikentää meidän kykyämme nähdä, mikä on oikeusvaltio, miten ihmisiä kohdellaan niin, että kaikki ovat oikeuden edessä samanarvoisia. Mielestäni on ollut hyvä, että hallitus on tarkasti kantanut oikeusvaltion periaatteita ja länsimaisia arvoja siinä mielessä, että ei tuomita ketään, jonka ei voi näyttää syyllistyneen rikokseen, ja silloinkin heitä kohdellaan ihmisoikeuksia kunnioittaen. [Puhemies: Kysymys!] Olen kuitenkin huolissani lasten asemasta. Lapset ovat tietenkin erityisessä suojelussa, ja lapsilla on myös oikeus perhe-elämään, [Puhemies koputtaa] niin että heitä ei eroteta äideistään. [Puhemies: Kysymykseen!] Ollaanko näitä lapsia auttamassa? Millä tavalla heitä voidaan auttaa esimerkiksi Punaisen Ristin kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-06-27T16:26:31,2019-06-27T16:27:51,Tarkistettu,1.1 2019_24_143,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viittasin tuossa aikaisemmin, että tällä leirillä toimii nyt useita kansainvälisiä järjestöjä, ilmeisesti noin 30 eri järjestöä. Ja totta kai ihmiset, jotka ovat siellä leireillä, ovat täysin riippuvaisia ruokahuollossa, vesihuollossa, hygieniassa, terveyspalveluissa näiden järjestöjen toiminnasta. On tietysti yleisinhimillisen periaatteen mukaista, että kansainvälinen yhteisö pitää huolta siitä, että näillä järjestöillä — YK-järjestöillä, Punaisella Ristillä — jotka siellä toimivat, on toimintaedellytykset. Sinnehän on myöskin Pohjoismaista viety lääkäripalveluja ja tämmöinen kriisiteltta, jossa voidaan sitten esimerkiksi synnytyksiä hoitaa ja näin poispäin. Juuri tämä mielestäni viittaa siihen, mihin edustaja Biaudet viittasi, että koetetaan inhimillisesti hoitaa siinäkin tilanteessa, kun ihmiset mahdollisesti ovat syyllistyneet tällaisiin, ja lapsethan ovat syyttömiä tähän tilanteeseen, johon vanhemmat ovat heidät johtaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-06-27T16:27:51,2019-06-27T16:28:42,Tarkistettu,1.1 2019_24_144,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitokset pääministeri Rinteelle erinomaisista vastauksista. Toivottavasti tuli nyt selväksi myös oppositiolle se, että hallitus ei ole aktiivisesti hakemassa sieltä leireiltä yhtään ketään tänne. [Välihuutoja oikealta] Me olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että tämä kysymys täytyy käsitellä turvallisuuskärki edellä. Ja edustaja Zyskowiczin tavoin myös ihmettelen näitten oikeusoppineiden lausuntoja. Ne ovat olleet varsin hämmentäviä. Meillä ei perustuslain tai minkään muunkaan säädöksen nojalla ole velvollisuutta aktiivisesti auttaa tällaisia henkilöitä, jotka siellä al-Holin leirillä tällä hetkellä ovat. Pääministeri Rinteeltä kysyisin: aikooko hallitus jatkaa sitä samaa Sipilän hallituksen linjaa, että nämä ratkaisut tehdään yleiseurooppalaisesti ja yhteispohjoismaisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-06-27T16:28:42,2019-06-27T16:29:32,Tarkistettu,1.1 2019_24_145,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä, meillä on Suomessa oma oikeusjärjestyksemme, joka ohjaa sitä, millä tavalla hallitus toimii täällä olevien, tänne kuuluvien ja tänne tulevien ihmisten näkökulmasta, ja siinä yhteistyö Pohjoismaitten kesken on tärkeä elementti, eurooppalainen viitekehys on tärkeä elementti. Mutta jos nyt tätä keskustelua, näitä asioita, jotka nyt ovat esille nousseet, ratkaisumielessä miettii, niin aivan selvää on, että me joudumme Suomessa tekemään päätöksiä yksilötasolta lähtien näitten asioitten ratkaisemiseksi. Tämä tarkoittaa myöskin sitä, että meidän täytyy selkeästi erottaa tämän salin tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa, hallituksen tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa, viranomaisten tehtävät suomalaisessa yhteiskunnassa. Pitää erottaa tuomiovallan käyttö, pitää erottaa selkeästi se, ketkä ovat tutkivia tahoja tämmöisessä tilanteessa. Näitä periaatteita kunnioittaen asioita eteenpäin vieden uskon, että ratkaisut ovat [Puhemies koputtaa] suomalaisten kannalta hyviä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:29:32,2019-06-27T16:30:45,Tarkistettu,1.1 2019_24_146,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Ja viimeinen kysymys tähän kysymykseen, edustaja Tavio.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_24_147,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! [Jukka Gustafsson: Tais tulla yllättäen!] — Tämä tuli nyt vähän yllättäenkin. [Naurua] Tässä on nostettu tämä huostaanottokysymys esiin, ja mielestäni, niin kuin alkuperäiskysymyksessäkin, linja on, että nämä lapset tulee ehdottomasti ottaa huostaan näiltä naisilta, näiltä perheiltä, jos heitä tänne omaehtoisesti onnistuu palaamaan. Kuitenkin suomalaisessa huostaanottojärjestelmässä on aika usein ollut nähtävissä julkisuudessakin käytyjen keskustelujen perusteella, että joskus huostaanoton perusteluina ovat olleet jopa kylmät lihapullat tai vastaavaa. Luotan kyllä siihen, että hallinto-oikeusarviot ovat oikeita, mutta joku kokonaisvaltainen lähestymistapa tarvittaisiin siihen, miten tässä nyt oikeasti toimitaan. Ovatko nämä ihmiset menossa supon seurantaan? Ovatko lapset otettavissa huostaan? Onko teillä ohjelma tähän valmiina, miten toimitaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-06-27T16:30:48,2019-06-27T16:32:00,Tarkistettu,1.1 2019_24_148,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2019 vp,"Tähän huostaanottoon liittyen ylipäätään: Suomen lainkäyttövalta ei ulotu al-Holin leirille eikä millekään muillekaan kansainvälisille leireille. Meidän lakiamme ei sovelleta näillä leireillä, vaan siellä sovelletaan niitten alueitten lainsäädäntöä — jos sellaista siellä sattuu olemaan — jossa nämä ihmiset ovat, elikkä meidän huostaanottoon liittyvät säännöksemme eivät ulotu tuolle alueelle ja niihin lapsiin laisinkaan. He eivät ole meidän lainkäyttövaltamme piirissä. Mutta niin kuin totesin, jos Suomen raja ylittyy tai Suomen suurlähetystöön ihminen tulee, sen jälkeen meillä on olemassa selkeät pelisäännöt, miten toimitaan, ja totesin, että me olemme valmistelleet hallituksen johdolla viranomaisten yhteistyönä toimenpidekokonaisuuden, joka otetaan käyttöön, jos tämmöinen tilanne tulee, että tuolta ihminen meidän rajojemme sisäpuolelle tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:32:02,2019-06-27T16:32:57,Tarkistettu,1.1 2019_24_149,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Orpo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_24_150,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Rinne, Ilta-Sanomien kyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta ajattelee, että teidän hallitusohjelmanne on rakennettu epärealististen talousodotusten varaan. Valtion menoja lisätään, vaikka rahoitusta ei pystytä takaamaan millään muulla kuin velkarahalla. Pääministeri Rinne, Suomen kansa ei usko teidän hallituksenne ohjelmaan, enkä usko minäkään. Te jaatte suomalaisille rahaa, jota ei ole. Te tiesitte tämän jo vaalien alla. Siitä huolimatta annoitte vanhuksille, eläkeläisille, opiskelijoille, poliiseille, opettajille ja hoitajille lupauksia, joita te ette pysty pitämään. Te tiesitte tämän hallitusohjelmaneuvotteluissa. Maan parhaat talouden asiantuntijat kävivät teille tästä kertomassa. Te kuitenkin päätitte myydä merkittävästi valtion omaisuutta, kolmella miljardilla eurolla yhteistä varallisuutta, jotta saatte hallituksenne ostettua kasaan. Miten käy teidän hiekalle rakennetulle linnoituksellenne, kun rahat loppuvat eikä työllisyys kohene? [Puhemies koputtaa] Myyttekö lisää valtion omaisuutta, nostatteko veroja, otatteko [Puhemies: Aika!] lisää velkaa vai petättekö lupauksenne? Arvoisa pääministeri Rinne, Suomen ongelma ei ole menojen vaan tulojen puute. [Puhemies: Aika!] Missä ovat työllisyystoimet? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-27T16:33:01,2019-06-27T16:34:27,Tarkistettu,1.1 2019_24_151,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä kokoomuksen turhautuneisuutta siitä, että olette hallituksen ulkopuolella, olen kuullut jo aika pitkään [Ben Zyskowicz: Aika ylimielistä! Katsotaan neljän vuoden päästä!] ja vastannut aika usein tähän kysymykseen, jota te nyt esitätte. Sen takia saatte hieman tätä omaakin näkemystänne esittää tässä. [Sari Sarkomaa: Kansa odottaa vastausta pääministeriltä!] Totean sen, että hallituksen talouspolitiikka rakentuu sille, että Suomen työllisyysaste nousee sinne 75 prosenttiin. [Oikealta: Ei nouse!] Se on aivan keskeinen asia toteuttaa tämän hallituksen talouspolitiikan näkökulmasta. Se tarkoittaa sillä perusuralla, joka nyt tällä hetkellä näyttää toteutuvan valtiovarainministeriön arvion mukaan, sitä, että tarvitaan plus 60 000 uutta työpaikkaa, ja tästä asiasta prosessit ovat käynnissä. Olen valmistelemassa eduskunnallekin päätöksentekoa varten erilaisia asiakokonaisuuksia, joilla uskomme — ja asiantuntijoidenkin arvioiden mukaan — ja haluamme varmistaa, kun sitten esityksiä tulemme tekemään, että päästään tähän plus 60 000:een.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:34:28,2019-06-27T16:35:39,Tarkistettu,1.1 2019_24_152,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_24_153,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Rinne, en minä ole turhautunut. Ei kokoomus ole turhautunut. Me olemme huolissamme. Kaksi kolmasosaa suomalaisista on huolissaan teidän talouspolitiikkanne ja työllisyyspolitiikkanne linjasta ja siitä, voitteko te pitää ne lupaukset, joita te olette antanut. Kyse on luottamuksesta. Kyse on siitä, voiko teidän sanaanne, pääministeri Rinne, luottaa. [Timo Heinonen: Ei voi!] Te lupasitte ennen vaaleja vappusatasen pienituloisille eläkeläisille. Hallitusohjelmaneuvotteluissa se kutistui 50 euroon. Nyt Kelan pääekonomistin mukaan se on 20—30 euroa ja paljon pienemmälle joukolle kuin alun perin lupasitte. Kyse on siis luottamuksesta ja siitä, voiko teidän sanaanne luottaa. Hallitusohjelman mukaan te haette nyt lisää rahoitusta eläkejärjestelmän sisältä, mutta ei siellä ole ylimääräisiä rahoja. Jos te lisäätte työeläkejärjestelmän sisällä toisille lisää, se on toisilta pois. Eli vaikka on aivan selvää, että pienituloisten eläkeläisten asemaa pitää parantaa, niin te olette tekemässä sen leikkaamalla toisilta. Miksi te, pääministeri Rinne, [Puhemies: Aika!] haluatte leikata sairaanhoitajien, opettajien, poliisien eläkkeitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-06-27T16:35:46,2019-06-27T16:36:59,Tarkistettu,1.1 2019_24_154,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Taidatte muistaa viime vaalikauden lomarahaleikkauksen, kun puhutte tuolla tavalla. Mutta tästä eteenpäin, jos katsotaan tulevaisuuteen päin, [Ben Zyskowicz: Tehän kannatitte kikyä!] se, mitä minä olen luvannut eläkkeissä tehdä, on se, että useamman vuoden ohjelmalla, useammalla korotuskerralla julkisen talouden tasapaino huomioon ottaen tullaan nostamaan pienten eläkkeitten, joihinka luetaan takuueläkkeet, kansaneläkkeet ja pienet työeläkkeet, tasoa 100 eurolla kuukaudessa nettona. Tämä tullaan toteuttamaan. Ensimmäinen askel lähtee liikkeelle vuodenvaihteessa 2020. Silloin nostetaan alle 1 000 euron eläkkeitä, noin alle 1 000 euron eläkkeitä, 50 eurolla kuukaudessa nettona ilman, että asumistukimenot tai mitkään muutkaan vaikuttavat sen neton suuruuteen. Nämä ovat niitä askelia, joilla mennään kohti sitä lupausta, joka on annettu näille pienituloisille eläkeläisille, jossa taustalla on se, että eläkejärjestelmässä on ollut ongelmia. Perhevapaita ei ole [Puhemies koputtaa] huomioon otettu laisinkaan eläkekarttumassa. Nyt ne 2005 lähtien [Puhemies: Aika!] on otettu huomioon, mutta ne iäkkäimmät eläkeläiset ovat tässä asiassa ongelmissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:36:59,2019-06-27T16:38:18,Tarkistettu,1.1 2019_24_155,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos viime vaalikaudesta puhutaan, niin kannattaa jälleen ottaa esille kyllä tämä kahden viikon takainen VM:n talousennuste ja katsoa sen sivun 24 työttömyysastekuvioita. Vaikeilla keinoilla, kyllä, mutta historiallisesti Suomen työttömyysaste Sipilän hallituksen aikana saatiin nopeasti itse asiassa kurottua lähelle Ruotsin tasoa. Vaikeita keinoja te tulette tarvitsemaan vielä enemmän, jos oikeasti aiotte rahoittaa ne 1,2 miljardia plus 3 miljardia, jotka olette Suomen kansalle luvanneet, joka syystä epäilee, pystyttekö pitämään tämän, kun ette näytä uskaltavan tarttua niihin keinoihin, jotka oikeasti tepsivät, ja vaikeita ne ovatkin. Palaisin myös siihen menopuoleen siltä osin, että, valtiovarainministeri Lintilä, viittasitte lisätalousarviokeskustelussa siihen, että nyt elokuuhun mennessä ministeriöiltä on pyydetty esitykset niistä menoista, jotka kertaluontoisten listalle olette laittaneet mutta jotka saisivatkin jatkua yli kolme vuotta ja jotka siis jollain tavalla olisivat vuonna 2023 olemassa ilman, että ne rasittaisivat kuitenkaan menokehystä, koska sitähän te ette pysty kantamaan enää julkisen talouden tasapainossa. Miten tämä taikatemppu on mahdollinen? Ovatko ammatillisen koulutuksen opettajat ne kaksi viimeistä vuotta palkattomalla vapaalla tai palkattomasti työskennellen, kun kerran palkkarahat eivät ole määrärahoissa, [Puhemies: Aika!] vai teettekö te jonkun säätiön, [Puhemies: Kysymys!] jonka kautta ne ovat määrärahojen ulkopuolella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-06-27T16:38:20,2019-06-27T16:39:44,Tarkistettu,1.1 2019_24_156,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitää paikkansa, että nämä niin sanotun kakkosinvestointikorin rahat ovat kertaluonteisia. Ne ovat kolmen vuoden rahoja, ja ne loppuvat siihen vuoteen 22. [Ben Zyskowicz: Toistaiseksi oikein!] Kun edustaja Mykkänen viittaa näihin opetusministeriön puolella oleviin ammatillisen koulutuksen rahoihin, tämä viisi vuotta tulee siitä, että ministeriön puolelta on ilmoitettu, että he pystyvät tekemään sillä viiden vuoden kokonaisuuden. Kaikkinensa tämä rahojen käsittely tulee tapahtumaan syksyllä riihessä ihan normaalisti, ja talouspoliittinen ministerivaliokunta tulee tekemään kaikki ne päätökset, mitkä koskevat näitä kertaluonteisia investointimenoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-27T16:39:44,2019-06-27T16:40:34,Tarkistettu,1.1 2019_24_157,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjaus ”hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle”, ja hyvä niin. Jo hallitusohjelmaa käsiteltäessä ehdotin viiden kohdan listaa, jotka toteutuessaan lisäävät työllisyyttä: jaetaan perhevapaiden kustannukset tasaisemmin, mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa työpaikoissa, toteutetaan perhevapaauudistus ilman lisäkiintiöitä, luovutaan byrokraattisesta saatavuusharkinnasta ja toteutetaan yksinkertainen osallistava sosiaaliturva, joka kannustaa aina opiskeluun tai työntekoon eikä joutenoloon. Mitkä esimerkiksi näistä viidestä työllisyyttä lisäävästä toimesta hallitus on valmis viemään eteenpäin? Mitä sanotte, pääministeri, työministeri? Onko työllisyyden nosto, johon kaikki hallituksen hyvät toiveet nojaavat, aito tavoite? Oletteko puheen ja hallitusohjelman mittainen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-06-27T16:40:38,2019-06-27T16:41:33,Tarkistettu,1.1 2019_24_158,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että edustaja otti esille tämän hallitusohjelman kirjauksen, että mitään keinoja ei suljeta pois. Tämä on myös vastaus edustaja Mykkäsen puheisiin — minä en tällä hetkellä tiedä, että olisi suljettu joitain keinoja pois, enkä usko, että silloin edustaja Mykkänenkään voisi tietää, että on suljettu pois. Valmistelu on käynnissä, ja mietitään kaikkia mahdollisia keinoja, jotka voivat johtaa siihen, että työllisyysaste paranee. Mutta jos ne tarkoittavat sitä, että aletaan polkea palkkoja, heikentää työehtoja, niin ne ovat minulle henkilökohtaisesti poissuljettuja keinoja tilanteen muuttamiseksi, enkä usko niitten vaikuttavan siihen, että työllisyysaste lähtee parantumaan. Perhevapaajärjestelmä tavalla, joka lisää nuorten naisten työllisyysedellytyksiä, työ-uran kehitystä ja palkkakehitystä, on tärkeä elementti tässä kokonaisuudessa. Sama koskee sosiaaliturvauudistusta. Tervetuloa mukaan, arvoisa oppositio, valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta. Se lähtee käyntiin syksyllä [Puhemies koputtaa] komitean muodossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:41:35,2019-06-27T16:42:39,Tarkistettu,1.1 2019_24_159,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kysymyksestä. Uskon, että 75 prosentin työllisyysastetavoite on se, jonka jokainen tässä salissa jakaa, ja siksi kaikki ajatukset otetaan vastaan. Työllisyyden kasvu kuitenkin edellyttää investointeja — yksityisiä investointeja ja myöskin julkisia investointeja — ja tämä hallitus on esittänyt jo alle kolmessa viikossa tulevaisuusinvestointien ohjelman raiteisiin ja koulutukseen ja väyliin. Tämä jo lyhyellä tähtäimellä nostaa työllisyyttä useilla tuhansilla henkilötyövuosilla, mutta tärkein on se pitkän aikavälin vaikutus, joka tarkoittaa sitä, että nopeiden, ilmastoystävällisten raiteiden ansiosta työvoima löytää työpaikan ääreen ja varmistetaan suomalaisille työnantajayrityksille työvoiman saatavuus. Lisäksi, kuten pääministeri tuossa totesi, työministeriössä on jo aloitettu mittava ohjelma sen osalta, että osallisuutta ja osaamista lisätään yhteiskunnassa, aivan niin kuin hallitusohjelman otsikko kertoo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-06-27T16:42:43,2019-06-27T16:43:41,Tarkistettu,1.1 2019_24_160,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne — meinaako hallitus todella, että se paranee näillä toimilla, mitä te olette esittäneet? Ei mitään. Eläkeläiset ovat syvästi pettyneitä. Vaalilupaukset eläkeläisille olivat valtavan suuret. Nyt se kuuluisa vappusatanen on viisikymppinen, ehkä muutama kymppi tulevaisuudessa. Meitä perussuomalaisia usein moititaan siitä, että me puhumme kehitysavun leikkaamisesta. Mutta sanotaan niin, että me olemme sitä mieltä, että kehitysapu ei ole tarpeeksi tehokasta tänä päivänä. Jos ajatellaan tosiaan, että lasten ja naisten oikeudet paranisivat, niin silloin tarvitaan muita toimia, tehokkaampia, ja siitä säästyisi rahaa. Silloin jos ne toimet olisivat tehokkaampia ja kehitysapua vähennettäisiin, meillä olisi rahaa ja me pystyisimme myös vanhuksia ja eläkeläisiä ajattelemaan ja osoittamaan rahaa enemmän kotimaassa apua tarvitseville.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-06-27T16:43:43,2019-06-27T16:44:59,Tarkistettu,1.1 2019_24_161,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyö on, kuten hallitusohjelmassa todetaan, osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka ovat osa Suomen kauppapolitiikkaa. Kehitysyhteistyö on osa myös Suomen viennin edistämistä. Eli puhumme siitä kokonaisuudesta, josta hallitusohjelmakin lähtee, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla. Suomella on erittäin tunnettu, hyvä ja kunnioitettu historia kehitysavussa ja kehitysyhteistyössä globaalisti. Suomi on ollut YK:lle tärkeä kumppani, ja myös EU:lle ja globaalisti kaikille järjestöille. Se on iso osa Suomen maabrändiä, iso osa sitä globaalia vastuuta, jota Suomi kantaa. Suomi on myös lisännyt kehitysavun vastikkeellisuutta. Samalla Suomi edellyttää, että ihmisoikeuksia noudatetaan ja kunnioitetaan kansainvälisiä sopimuksia. Mutta on täysin selvää, että jatkossa me haluamme vaikuttavuutta kehitysyhteistyölle, ja siksi hallitusohjelmassa myös lähdetään siitä, että ne vaikuttavuuskriteerit tullaan uudistamaan ja niitä kehitetään ylivaalikautisiksi, ja tähän palaamme vielä syksyn aikana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-06-27T16:45:08,2019-06-27T16:46:16,Tarkistettu,1.1 2019_24_162,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne, tehän saitte pääministeripaikan hyvin pitkälti eläkelupauksella. Sehän on tosiasia, ja tämä eläkelupaus eli satanen eläkeläisen lompakkoon, sehän ei toteudu. Te ette siitä pääse mihinkään tällaisella portaittaisella mallilla tai jaksottaisella mallilla — kysehän on siitä, että se lupaus ei toteudu, piste. [Kokoomuksen ryhmästä: Eläkepetos!] Se on tullut selväksi näiden viikkojen keskusteluissa. Toinen asia, mikä on tullut näiden viikkojen keskusteluissa esiin, on se, että nämä kertaluontoiset investoinnit ovat nyt kerta toisensa jälkeen muuttumassa pysyviksi menoiksi. Eli enää ei puhutakaan siitä, että olisi miljardin menolisäykset pysyvästi, vaan useamman miljardin. Voiko nyt valtiovarainministeri Lintilä sanoa, onko hallituksella yhteinen näkemys siitä, onko niitä pysyviä menoja lisätty 4 miljardia vai miljardi? [Ben Zyskowicz: Haarukka on 1—3 miljardia!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2019-06-27T16:46:20,2019-06-27T16:47:31,Tarkistettu,1.1 2019_24_163,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Häkkänen, minulla on hyvin selkeä vastaus teille: Niitä on lisätty 1,4 miljardia. Eli kaikki se 3 miljardia, jotka ovat investointiluonteisia, tullaan pitämään investointiluonteisina. Se on täysin selvä asia. [Ben Zyskowicz: Saako tämän kirjallisena?] Kun tässä nyt otetaan kiinni hyvin voimakkaasti tähän ammatilliseen koulutukseen, koko ajan kannattaisi muistaa, mitä sillä haetaan. Sillä haetaan nopeasti meille osaajia työmarkkinoille. Meidän kasvun suurimpia ongelmia tällä hetkellä on koulutetun työvoiman saanti, ja se, millä me pääsemme meidän päätavoitteeseemme eli saamme nostettua meidän työllisyysasteen 75 prosenttiin, on se, että me pystymme työllistämään niitä ryhmiä, jotka tällä hetkellä vaikeimmin työllistyvät: esimerkiksi pelkän peruskoulutuksen varassa olevat, vajaatyökykyiset, maahanmuuttajat ja niin edelleen. Tällä me saamme sitä ruisketta siihen, että me pystymme koulutuksella vastaamaan siihen kysyntään, jota työmarkkinoilla on. [Arto Satonen: Lintilä on hyvä mies mutta väärässä hallituksessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-06-27T16:47:31,2019-06-27T16:48:42,Tarkistettu,1.1 2019_24_164,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Östman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_24_165,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitajamitoitusmuutoksista huolimatta meillä on Suomessa iso hoitajapula ja oikeastaan hoitajavaje. Monet suomalaiset hoitajat käyvät töissä Ruotsissa tai Norjassa, ja jotkut ovat muuttaneet pysyvästi. Miksi? Koska naapurimaissa palkkataso on parempi ja työtaakka on kevyempi. Jotkut hoitajat myös vaihtavat toiseen ammattiin jonkin ajan jälkeen, monet loppuunpalamisen vuoksi. Liukuhihnatyö, minuuttiaikataulut ja yksityiskohtiin ulottuva raportointi ja ohjaus synnyttävät stressiä. Olisiko tässä asiassa syytä oppia presidentti Paasikiveltä, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen? Ongelmaa on lähdettävä purkamaan ratkaisemalla hoitajapula, ja se maksaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-27T16:48:49,2019-06-27T16:49:45,Tarkistettu,1.1 2019_24_166,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Kiitän teitä, edustaja, siitä, että nostitte esiin yhden Suomen sosiaali‑ ja terveydenhuollon isoimmista haasteista, sen, minkälaisia työoloja me tarjoamme tällä sektorilla ihmisille tärkeiden palveluiden toteuttamiseksi. Voidaan jo sanoa, että vanhustenhuollon kriisi, jota olemme eläneet, [Arja Juvonen: Vuosikausia!] todistaa oivallisella tavalla sen, että meillä on kymmeniätuhansia hoitajia tämän alan ulkopuolella juuri sen vuoksi, että myös työolosuhteet voisivat haastaa työntekijöitä vähemmän. Siksi iso kysymys tulee olemaan koko sosiaali‑ ja terveydenhuollon ja sen sektorien puolesta siinä, miten me ensinnäkin motivoimme alan ammattilaisia uskomaan siihen, että me voimme kehittää ja parantaa näitä palveluita tavalla, joka lisää työhyvinvointia, vähentää uupumusta ja varmistaa näiden palveluiden tulevaisuuden, mutta samalla se vaatii rahaa, niin kuin esitittekin. [Puhemies koputtaa] Tässä suhteessa hallitus on varautunut näihin isoihin asioihin [Puhemies: Aika!] myöskin taloudellisesti.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-06-27T16:50:11,2019-06-27T16:51:15,Tarkistettu,1.1 2019_24_167,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_24_168,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Rouva puhemies! Haluan kiittää ministeriä siitä, että te kiititte minua kysyjänä siitä, että tämä on tärkeä kysymys, mutta en löytänyt teidän vastauksestanne oikeastaan sitä, mitä minä kaipasin, eli sitä, mikä on hallituksen suunnitelma. Siis sen lisäksi, että nyt muutetaan hoitajamitoitusta, tiedämme, että lähivuosina tulemme tarvitsemaan tuhansittain uusia hoitajia. Miten me pystymme houkuttelemaan heitä alalle, missä palkkataso on alhainen ja työtaakka on liian kova? Jos löytäisitte vastauksen tähän kysymykseen, niin minäkin olisin tyytyväinen ja kiittäisin ministeriä. [Kokoomuksen ryhmästä: Koska hoitajamitoitus tulee?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-06-27T16:51:20,2019-06-27T16:51:59,Tarkistettu,1.1 2019_24_169,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Niin, kiitetään heti alkuun siitä, että vaaditte vastausta, ja pyrin nyt olemaan seikkaperäisempi. Näin ollen totean heti alkuun, jottei minuutti kulu asioiden avaamiseen sen kummemmin, [Oikealta: Nyt meni jo!] että vanhuspalvelulain päivittämiseen on varattu kymmeniä miljoonia rahaa, mikä liittyy siihen ympärivuorokautiseen hoivaan liittyvään kysymykseen, voidaanko säätää sitova henkilöstömitoitus. [Oikealta: Voidaan!] Se tullaan säätämään tämän hallituksen toimesta useiden vuosien odottelun jälkeen. [Kokoomuksen ryhmästä: Se on muutaman tunnin työ!] Lisäksi kotihoitoon on tulossa satsauksia kymmeniä miljoonia, jotta kotihoidon osalta voidaan puuttua niihin epäkohtiin, jotka siellä ovat. Tärkeintä kaikessa on se, että tämä hallitus on luopunut sosiaali‑ ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toteuttamisesta tavalla, jonka tavoitteena oli taloudellinen säästö eli 3 miljardin säästö. Siinä nyt alkuun.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-06-27T16:52:01,2019-06-27T16:52:55,Tarkistettu,1.1 2019_24_170,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt minä olen todella hämmentynyt. Ministeri, sanoitte, että ”voidaanko nostaa”. Hyvä tavaton sentään, ensin te, hallitus, olette pettäneet yrittäjät, sitten te petätte kansan [Hälinää] lupaamalla satasen ja syömällä sananne, ja nyt sitten vielä te petätte hoitajat. [Kokoomuksen ryhmästä: Ja vanhukset!] Siis kello käy, kello on kohta 17.00, monessa hoivalaitoksessa parasta aikaa syödään päivällistä ja sen jälkeen kiireen vilkkaa lähdetään yöpuulle. Kuvitelkaa, ihmisiä laitetaan nukkumaan ihan liian aikaisin sen takia, että ei ole riittävästi auttavia käsiä. Kaiken a ja o on riittävät hoitajan kädet siellä hoivalaitoksissa, [Paavo Arhinmäki: Samaa mieltä!] ja kyllä te kaikki tiedätte — ministerit, tiedätte, hallitus tietää, kansanedustajat tietävät — että se vaatii rahaa. Kyllä kansa arvostaa hoitajia ja hoitavia käsiä, ja kansa arvostaa suomalaisia vanhuksia. [Puhemies: Kysymys!] Millä tavalla te tulette tekemään sen, että niitä hoitajia saadaan lisää, ja millä aikajänteellä tuotte sen hoitajamitoituksen? Te olette luvanneet, ja nyt, ministeri, viimeksi sanoitte, että kesä tulee [Puhemies koputtaa] ja asiat seisovat. Vanhukset eivät odota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-06-27T16:52:59,2019-06-27T16:54:04,Tarkistettu,1.1 2019_24_171,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sanon heti alkuun, jottei tule väärää käsitystä edustaja Juvoselle eikä muillekaan, että sitova henkilöstömitoitus säädetään. [Oikealta: Hoitajamitoitus?] Se on hallitusohjelmassa, ja sitä on nyt odoteltu. Ja nyt kerron teille suoraan, mikä ero on tässä asiassa: Jos eduskunta tekee tämän henkilöstömitoituksen säädön, [Ben Zyskowicz: Muutaman tunnin työ!] niin kun täällä lainsäädäntövalta on maan korkeimmalla päättävällä elimellä, se voidaan tehdä heti, vaikka kesäkuukausina, [Ben Zyskowicz: Muutaman tunnin työ, sanoi Kiuru viime kaudella!] mutta hallituksen on sitouduttava yhteisiin pelisääntöihin lainvalmistelusta, mikä johtaa siihen, että tämä henkilöstömitoituksesta säätäminen on laitettava lausuntokierroksille kuntiin. Hyvästä lainvalmistelusta on puhuttu, ja uskon, että myöskin edustaja Juvonen tarkoitti varmasti sitä, että näissä asioissa on hyvä luottaa hyvään lainvalmisteluun, ja tästä varmasti olemme yksimielisiä. Tämä tehdään niin nopeasti kuin pystytään, ja luotan siihen, että eduskunnan iso tahtotila, lähes kaikkien puolueiden yhteinen tahtotila, on se, että [Puhemies: Aika!] tämä sitova henkilöstömitoitus säädetään lopultakin lakiin.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-06-27T16:54:04,2019-06-27T16:55:15,Tarkistettu,1.1 2019_24_172,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ollut hyvää keskustelua, ja entisenä, koulutuksen saaneena hoitajana mutta myöskin opettajana kysyn, että kun siellä hallitusohjelmassa lukee ”henkilöstömitoitus” ja te lupasitte hoitajamitoituksen, niin kummasta on kysymys? Voiko teihin luottaa, että se on hoitajamitoitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-06-27T16:55:17,2019-06-27T16:55:38,Tarkistettu,1.1 2019_24_173,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Puhemies! Tämä oli hyvä kysymys edustaja Risikolta senkin takia, että näyttää siltä, että rakkaalla lapsella on monenlaisia nimiä, ja voisiko sanoa näin, että myöskin yhtymäkohtaa tähän näkökulmaan tuo hyvin teidän kysymyksenne. On tarkoitus nimenomaan tehdä hoitajamitoitus. Maan pitkä tapa on ollut se, kun me tosiasiassa tässä oikein peiliin katsomme, että emme ole aina voineet puhua hoitajamitoituksesta. Kuka on asiakkaan rajapinnassa se läheisin työntekijä, ja miten se on mitoituksessa huomioitu? Tältä osin suosituksissa on parantamisen varaa. Nyt lähdetään siitä, että sitova mitoitus tulee lakiin, ja tämä tulee nyt toteutumaan, edustaja Risikko. Uskon, että tämä on tärkeä asia. Olette tätä asiaa seurannut kanssani vuodesta 2012.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-06-27T16:55:44,2019-06-27T16:56:38,Tarkistettu,1.1 2019_24_174,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vahvistan nyt hallituksen puolesta, että 0,7:n hoitajamitoitus, siis koulutetut hoitajat mitoituksen piirissä, tulee toteutumaan. [Ben Zyskowicz: Milloin voimaan?] — Sitten kun se on valmis esityksenä tänne eduskuntaan. [Ben Zyskowicz: Milloin voimaan?] — Niin nopeasti kuin se on mahdollista. Sanon vielä toisen asian, joka minusta on yhtä tärkeä kuin pelkästään tämä hoitajamitoitus. Ne resurssit tarvitsee sinne lisätä, mutta oleellista on myöskin se, että päästään ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen, erityisesti ikäihmisten osalta. Meillä hoidetaan aivan liian nopeasti lääkkeellä sänkyyn ikäihmisiä, mikä johtaa käytännössä siihen, että liikuntakyky menee ja sen jälkeen näitten ihmisten palaaminen normaaliin elämään on todella vaikeata. Sen takia hallituksen on myöskin erittäin tärkeätä satsata tähän ennalta ehkäisevään kuntoutukseen. Minä kun olin tammikuussa sairaana ja jouduin muutaman viikon makaamaan tunnetuin seurauksin, niin siellä ylilääkäri totesi, tuolla Kiljavan kuntoutussairaalassa, että jos huolehditte siitä, että ennaltaehkäisy ja kuntoutus saadaan laitettua kuntoon ja että siellä on [Puhemies koputtaa] riittävästi resursseja, niin [Puhemies koputtaa] tilanne on sellainen, että voidaan säästää 4,5 miljardia saman tien kustannuksista [Puhemies koputtaa] — ilman, että laatu heikkenee. [Arja Juvonen: Sitä kuntoutusta tekee tavalliset hoitajat!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-06-27T16:56:41,2019-06-27T16:57:59,Tarkistettu,1.1 2019_24_175,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys alipalkkaukseen puuttumisesta (Risto Kalliorinne vas)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2019 vp,"Seuraava kysymys, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, edustaja Kalliorinne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_24_176,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Risto,Kalliorinne,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys alipalkkaukseen puuttumisesta (Risto Kalliorinne vas)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vaalien alla puhuttiin laajasti alipalkkauksesta, ja julkisuudessa oli karmeita esimerkkejä nepalilaisista ravintoloista ja monilta rakennustyömailta, joissa työehtosopimuksia ja työaikalakia rikottiin räikeästi. Alipalkkauksessa on kyse minimitason alittavan palkan maksusta, joka tehdään työnantajan taholta tietoisesti. Kyse on siis käytännössä sopimuksen rikkomisesta ja työntekijälle kuuluvan ansion varastamisesta. Merkille pantavaa tilanteessa on nyt se, että jos työnantaja edellä mainitulla tavalla varastaa työntekijältä, siitä ei seuraa minkäänlaisia sanktioita, mutta jos työntekijä varastaa työnantajalta, hän saa potkut ja rikossyytteen. Hallitusohjelmassa todetaan, että selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Kysynkin työministeriltä: miten aiotte viedä tätä hallitusohjelman kirjausta eteenpäin, jotta yritysten välinen epäreilu kilpailu ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen saadaan kuriin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1132,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.4.aspx,fi,Risto Kalliorinne,1132,2019-06-27T16:58:05,2019-06-27T16:59:20,Tarkistettu,1.1 2019_24_177,24/2019,2019-06-27,12.02,17.43,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys alipalkkaukseen puuttumisesta (Risto Kalliorinne vas)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustajaa kysymyksestä. Ymmärtääkseni se oli teidän viimeisenne tässä salissa — hyvä ja arvokas asia. Hallitus on todellakin päättänyt selvittää uusia keinoja, joilla voitaisiin puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen, ja tätä työtä valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön ja sisäministeriön kanssa. Yhtenä työkaluna alipalkkaukseen puuttumisessa ovat nämä hallitusohjelmassa mainitut sanktiot. Käytännössä alipalkkaukseen todellakin liittyy usein muita rikkeitä, jopa ihmiskauppaa, ja tällaista kiskonnan tapaista työsyrjintää esiintyy etenkin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kohdalla. Vuonna 2017 tällaisesta kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tuomittiin seitsemän henkilöä ja ihmiskaupasta yksi henkilö, mutta ongelmahan on se, että nämä tulevat hyvin harvoin poliisin tietoon. Tästä kärsivät muutkin kuin työntekijät, myös ne yritykset, jotka seuraavat sääntöjä, eivätkä pienet yritykset voi kilpailla alalla, jossa muut polkevat palkkoja. [Puhemies koputtaa] Vakuutan, että hallitus tekee kaikkensa puuttuakseen tähän ongelmaan aikaisempaa tehokkaammin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2019+3.4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-06-27T16:59:20,2019-06-27T17:00:33,Tarkistettu,1.1 2019_25_1,25/2019,2019-06-28,10.00,10.23,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 27.6.2019 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Pyydän tekemään muutosehdotukset. Yhdellä kertaa on mahdollista tehdä kaikki samaan vastalauseeseen liittyvät ehdotukset ja kannatukset. Keskustelussa tehtiin seuraavat lisätalousarviota koskevat, hyväksytyn menettelytavan mukaisesti keskuskansliaan kirjallisina jätetyt, edustajille monistettuina ja numeroituina jaetut ehdotukset: 1. Timo Heinonen kok Kari Tolvasen kok kannattamana 23.01.02: Vähennetään 1 500 000 euroa ministerien valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkaukseen varatusta määrärahasta. (Vastalause 2, LTA 1) 2. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 23.01.02: Vähennetään 2 900 000 euroa ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajien palkkauksesta. (Vastalause 1) 3. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 23.01.02: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää poliittisten erityisavustajien määrää ja uudistaa valtiosihteerijärjestelmän."" (Vastalause 1) 4. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 24.30.66: Vähennetään 64 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetusta määrärahasta. (Vastalause 1) 5. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 24.30.66: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus asettaa kehitysavun tarjoamisen ehdoksi, että kohdemaa on sitoutunut väestönkasvun hallintaan sekä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon."" (Vastalause 1) 6. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 26.40.01: Poistetaan tilapäisen asiantuntijan Irakiin sijoittamiseen ehdotettu 100 000 euron määräraha. (Vastalause 1) 7. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 26.40.01: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja julkaisee viipymättä turvapaikanhakijoista aiheutuvat kokonaiskustannukset."" (Vastalause 1) 8. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 26.40.01: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää kotoutumisen seurantaan mittarit, kriteerit sekä enimmäiskeston ja ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vähennetään kotouttamisen kuluja merkittävästi sekä lisätään prosessien kustannustehokkuutta."" (Vastalause 1) 9. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 26.40.22: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, luvattomasti maassa olevien henkilöiden poistamista Suomesta."" (Vastalause 1) 10. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 28.70.05: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii suitsimaan valtionhallinnon kehittämiskustannuksia ja että isoimmat ja jatkuvat menolisäykset kohdistettaisiin varmasti toteutettaviin tai monikäyttöisiin hankkeisiin."" (Vastalause 1) 11. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 28.80.30: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Ahvenanmaan tasoitusmaksun taso lasketaan kohtuulliselle tasolle maakunnan velattomuus ja Manner-Suomeen verrattuna erittäin hyvä taloudellinen tilanne huomioiden."" (Vastalause 1) 12. Leena Meri ps Ari Koposen ps kannattamana 31.10.20: Lisätään 500 000 euroa valtatien 25 eteläpuolella olevan maantien 130 rampin muuttamiseksi liikennöitäväksi kahteen suuntaan. (LTA 2) 13. Laura Huhtasaari ps Vilhelm Junnilan ps kannattamana 31.10.20: Lisätään 1 000 000 euroa Honkajoen Katkontien kunnostukseen. (LTA 3) 14. Jari Koskela ps Laura Huhtasaaren ps kannattamana 31.10.20: Lisätään 1 500 000 euroa maantien 257 Lavia—Kullaa kunnostamiseen. (LTA 4) 15. Leena Meri ps Ari Koposen ps kannattamana 31.10.20: Lisätään 2 000 000 euroa valtatien 25 ja Hyvinkään Kalevankadun liittymän muuttamiseksi eritasoliittymäksi. (LTA 5) 16. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 31.10.20: Lisätään 27 000 000 euroa perusväylänpitoon. (Vastalause 1) 17. Sheikki Laakso ps Juho Eerolan ps kannattamana 31.10.20: Lisätään 190 000 000 euroa valtatien 15 Kouvola—Kotka-tien kunnostamiseen. (LTA 6) 18. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 31.10.20: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää panostuksia liikenneväylien pullonkaulojen poistamiseen."" (Vastalause 1) 19. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 31.10.20: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin käynnistääkseen kokeilun nopeusrajoitusten nostamiseksi moottoriteillä liikenneolosuhteiden sekä tieosuuden kunnon sen salliessa."" (Vastalause 1) 20. Vilhelm Junnila ps Mauri Peltokankaan ps kannattamana 31.10.77: Lisätään 500 000 euroa Turun kehätien vaiheittaisen suunnitelman nopeuttamiseen. (LTA 7) 21. Timo Heinonen kok Kari Tolvasen kok kannattamana 31.10.77: Lisätään 6 500 000 euroa Espoon kaupunkiradan rakentamiseen ja momentin perusteluihin lisätään maininta, että hankkeesta saa aiheutua valtiolle menoja yhteensä enintään 200 000 000 euroa. (Vastalause 2) 22. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 31.10.77: Lisätään 40 000 000 euroa väyläverkon kehittämiseen. (Vastalause 1) 23. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 31.10.77: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sen, että Suomi saa osuuden Euroopan unionin TEN-T-rahoituksesta."" (Vastalause 1) 24. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 31.10.77: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus suunnitteluvaiheen jälkeen ryhtyy toimenpiteisiin tunnin junayhteyksien rakentamiseksi Helsingin ja Tampereen välille sekä alkaa valmistella nopeiden junayhteyksien toteuttamista siitä eteenpäin Ouluun (ns. neljän tunnin juna) ja Jyväskylään asti sekä Itä-Suomen yhteysvälien nopeuttamista."" (Vastalause 1) 25. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 32.20.44: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa tukijärjestelmää siten, että kotimaisten sahojen sivutuotteet jatkojalostetaan sekä hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa."" (Vastalause 1) 26. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 32.20.44: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää hallitusohjelmassa esitettyjä biokaasuhankkeita nopealla aikataululla ja sujuvoittaa säädöksiä biokaasuhankkeiden nopean aloittamisen edistämiseksi sekä käynnistää valmistelun mahdollisten valtiontukikysymysten ratkaisemiseksi."" (Vastalause 1) 27. Timo Heinonen kok Kari Tolvasen kok kannattamana 33.10.60: Vähennetään 5 000 000 euroa Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin ehdotetusta määrärahasta. (Vastalause 2, LTA 9) 28. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana 33.10.60: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus minimoi epävarmojen hankkeittensa valmistelukustannukset ja antaa viipymättä eduskunnalle selvityksen vaihtoehtoisista eläkemalleista, niiden kustannuksista ja vaikutuksista muihin etuisuuksiin."" (Vastalause 1) 29. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana yleisperustelut: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus varautuu kolmikannan epäonnistumiseen työllisyyttä kasvattavien toimien laatimisessa ja laatii oman ohjelmansa työllisyyden kasvattamiseksi."" (Vastalause 1) 30. Ville Vähämäki ps Sami Savion ps kannattamana yleisperustelut: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus varautuu pitkittyvään heikon taloussuhdanteen jaksoon laatimalla etukäteen talouden vakauden ja kasvuedellytykset turvaavan varasuunnitelman. Suunnitelmassa täytyy huomioida hintakilpailukykyä nopeasti nostavat toimet."" (Vastalause 1) 31. Timo Heinonen kok Kari Tolvasen kok kannattamana yleisperustelut: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoo pysyvien lisämenojen toteutuksen työllisyyden kasvuun ja työllisyystoimenpiteiden hyväksymiseen."" (Vastalause 2) 32. Timo Heinonen kok Kari Tolvasen kok kannattamana yleisperustelut: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus tavoittelee määrätietoisesti julkisen talouden tasapainottamista sekä esittää eduskunnalle suunnitelman kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi."" (Vastalause 2) 33. Timo Heinonen kok Kari Tolvasen kok kannattamana yleisperustelut: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä käynnistää yleissuunnitelman pääradan nopeasta Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere-yhteysvälistä sisältäen Lentoradan."" (Vastalause 2) 34. Timo Heinonen kok Kari Tolvasen kok kannattamana yleisperustelut: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee valtion omaisuuden myynnillä rahoitettavat kertaluonteiset panostukset uudelleen. Jos valtion omaisuutta päätetään myydä, tulee panostuskohteiden olla todellisia tulevaisuusinvestointeja, kuten kaupunkien välisten nopeiden ratayhteyksien hankeyhtiöiden sekä korkeakoulujen pääomituksia."" (Vastalause 2) 35. Timo Heinonen kok Kari Tolvasen kok kannattamana yleisperustelut: Lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus kohdistaa tulevissa talousarvioesityksissään hallitusohjelmassa esitetyt koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut määrärahat, kuten opettajien palkkaus, rahoitettavaksi pysyvistä julkisen talouden menoista."" (Vastalause 2)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_25_2,25/2019,2019-06-28,10.00,10.23,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp,On tehty ehdotukset 1.- 35. Ehdotuksista on äänestettävä. Timo Heinosen ehdotus 1 ja Ville Vähämäen ehdotus 2 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 2 ehdotusta 1 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_25_3,25/2019,2019-06-28,10.00,10.23,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 2/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättäisi keskeyttää valtiopäivät tämän istunnon päätyttyä sekä kokoontua jatkamaan työtään keskiviikkona 4.9.2019 klo 14. Keskustelua ei syntynyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_25_4,25/2019,2019-06-28,10.00,10.23,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 2/2019 vp,Toivotan kaikille edustajille oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää. Toivotan myös hyvää kesää henkilökunnalle ja medialle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_26_1,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Jyväskylästä oleva sosionomi Toimi Kankaanniemi, joka varamiehenä Keski-Suomen vaalipiiristä on tullut edustajantoimensa 2.7.2019 lukien keskeyttäneen Teuvo Hakkaraisen sijaan, on 2.7.2019 esittänyt minulle edustajanvaltakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan 2.7.2019 lukien.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_26_2,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,Tasavallan presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta 9. päivältä elokuuta 2019 on jaettu edustajille ja otetaan pöytäkirjaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_26_3,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään yksi tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_26_4,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys laiksi postilain muuttamisesta, jolla pannaan täytäntöön rajat ylittäviä pakettipalveluita koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset. Kokonaisuudessaan EU-asetus täydentää rajat ylittävien pakettipalveluiden osalta postipalveluita koskevaa direktiiviä, jossa ei ole erityisesti säännöksiä rajat ylittävien pakettipalvelujen tarjoajien viranomaisvalvonnasta, tiettyjen hintojen ja päätemaksujen avoimuudesta eikä hintojen kohtuullisuudesta. Postipalveluita koskevan direktiivin ei ole katsottu yksin riittävän varmistamaan sähköisessä kaupassa käytettävien palvelujen kohtuuhintaisuutta. EU-asetuksella tavoitellaan markkinoiden toiminnan paranemista tehostamalla viranomaisvalvontaa ja edistämällä kilpailua. Asetus velvoittaa jäsenmaat säätämään asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Muilta osin kyseistä asetusta sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa. Hallituksen esityksessä postilakiin ehdotetaan lisäyksiä, joiden myötä pakettiasetuksen rikkomiseen voitaisiin soveltaa samoja seuraamuksia kuin voimassa olevan postilain nojalla sovelletaan postiyritysten tai muiden yhteisöjen osalta. Ehdotettujen muutosten mukaan Liikenne- ja viestintävirastolla olisi pakettiasetusta koskevassa valvonnassaan käytettävissä samat keinot kuin muussa postitoiminnan valvonnassa. Samalla esityksessä ehdotetaan pakettiasetuksen vaatimuksen mukaisesti postilain soveltamisalan laajentamista tietyiltä osin koskemaan myös pakettiasetuksessa tarkoitettua toimintaa, joka ei kuulu yleispalveluvelvoitteen piiriin. Lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston roolia ehdotetaan selkeytettäväksi postipalveludirektiivin mukaisena kansallisena sääntelyviranomaisena. Esitys ei sisällä kansallista lisäsääntelyä. Kansallisella lainsäädäntömuutoksella ei itsessään katsota olevan taloudellisia tai merkittäviä vaikutuksia pakettipalveluita tarjoavien yritysten tai Liikenne- ja viestintäviraston toimintaan. Asetusta on sovellettu Suomessa 22. päivästä toukokuuta 2018 lähtien, lukuun ottamatta kansallisesti säädettäviä seuraamuksia, joita jäsenmaiden tulee soveltaa 23.11.2019 lähtien.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-09-04T14:07:50,2019-09-04T14:10:28,Hyväksytty,1.1 2019_26_5,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelyssä oleva esitys on varsin tekninen, kuten ministerin esittelystä kävi ilmi, ja suurelta osin jo käytännössä. Tässä tilanteessa on syytä kuitenkin pohtia myös laajemmin Postin tulevaisuutta, Postin toimintaa ja postipalveluita Suomessa. Arvoisa herra puhemies! Posti on ollut viime vuosina ongelmissa. Posti on menettänyt uskottavuuttaan ja luotettavuuttaan suomalaisten silmissä. Yksi esimerkki, konkreettinen esimerkki, on tällä viikolla pelattavat Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelut. Tähän asti otteluliput on lähetetty postin välityksellä kannattajille, jotka ovat ne tilanneet. Koska edellisessä ottelussa — Bosnia-ottelussa, jonka Suomi voitti kahdella Teemu Pukin maalilla [Ben Zyskowicz: Hyvä!] — niin moni lippu jäi tulematta ostajille, jouduttiin järjestelmään, jossa tilaajille lähetetään linkki ja he tulostavat itse lippunsa. Eli luotettavuus on johtanut siihen — tai luotettavuuden puute — että postipalveluita ei voida enää käyttää. Samaan ongelmaan törmää omissa posteissaan: jos on pakko ja haluaa varmuuden siitä, että on joku lähetys ajoissa perillä, pitää miettiä muita välineitä kuin postia. Arvoisa herra puhemies! Tätä taustaa vasten, jossa Postin luotettavuus, uskottavuus ja brändiarvo ovat laskeneet merkittävästi, tuntuu erikoiselta, että samaan aikaan Postin toimitusjohtajalle maksetaan hulppeita bonuksia: palkka ja bonukset mukaan lukien viime vuonna yhteensä miljoonan euron korvaus. Ymmärtäisin niin, että bonusjärjestelmässä kohtuullisella tavalla palkitaan onnistuneesta työstä ja siitä, että yritys — varsinkin tässä tapauksessa valtionyhtiö — näyttäytyy hyvänä kansalaisten silmissä. Nyt päinvastoin Postin uskottavuus on heikentynyt ja johtoa palkitaan aivan kohtuuttomilla bonuksilla. Arvoisa herra puhemies! Posti on myös kohdellut työntekijöitään heikosti. Jo 2017 perustettiin Posti Palvelut Oy ja sanomalehtien jakajat siirrettiin yhtiön alaisuuteen. Jakajien palkat putosivat tuolloin noin 40 prosenttia. Jo silloin asia nostettiin täällä eduskunnassa muun muassa vasemmistoliiton toimesta esille ja vaadittiin valtionyhtiöltä oikeudenmukaista, reilua työntekijäpolitiikkaa. No, mikä on tulos? Nyt oltiin noin 700 pakettipuolen työntekijää siirtämässä toiseen työehtosopimukseen. Valtionyhtiö oli lähtemässä työehtosopimusshoppailuun, jossa leikattaisiin työntekijöiden palkkoja 30:llä, jopa 50 prosentilla. Täysipäiväisestä työstä ei saisi enää sellaista palkkaa, jolla tulisi toimeen. Arvoisa puhemies! Meidän yksiselitteinen ja selkeä vaatimuksemme on se, että työllä pitää tulla toimeen, työstä pitää saada sellaista palkkaa, että sillä pystyy elättämään itsensä. Ei voi olla niin, että valtion sataprosenttisesti suoraan ja Vaken kautta omistama yhtiö maksaa sellaisia palkkoja, että niillä ei pysty elättämään itseään ja perhettään. Erityisen irvokkaalta tämä on näyttänyt, kun on verrattu vierekkäin toimitusjohtajan palkkaa ja bonuksia, miljoonaa euroa vuodessa, ja toisaalta pienillä palkoilla työtä tekevien ihmisten palkkoja, joita ollaan leikkaamassa. Nämä eivät ole missään suhteessa toisiinsa, ja se, että toimitusjohtaja lupaa antaa pois kahden kuukauden palkkansa, osoittaa entistä selkeämmin tätä epäkohtaa. Kuka työssä käyvä ihminen voisi tuosta vain luopua kahden kuukauden palkastaan? Arvoisa puhemies! Täytyy kehua ministeri Paateroa — minä tunnetusti kehun usein täältä ministereitä ja kehun nytkin. Ministeri Paatero on toiminut niin kuin omistajaohjauksesta vastaavan ministerin pitää toimia tällaisessa tilanteessa. Kun valtion sataprosenttisesti omistaman yhtiön toiminta ei kestä tarkastelua, ei johdon palkkioiden ja bonusten osalta eikä ennen kaikkea sen osalta, miten työntekijöitä kohdellaan, niin silloin omistajaohjauksesta vastaavan ministerin tehtävä ja velvollisuus on puuttua siihen. [Jukka Gustafsson: Nyt voi kehua Arhinmäkeäkin!] Arvoisa puhemies! Kuten omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero on luvannut, nyt pitää pikimmiten selvittää Postin tilanne toimitusjohtajan palkan ja bonusten osalta, jotka ovat korkeampia kuin vastaavien yritysten, yksityisten yritysten, pörssiyhtiöiden, palkat. Toisaalta pitää huolehtia siitä, että työstä saa sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen. Ja kolmanneksi hallituksen pitää ylipäätänsä linjata valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmät uusiksi. Tämä on osoitus siitä, että nykyinen järjestelmä ei toimi. Nämä ovat tapoja, joilla voimme palauttaa Postin uskottavuutta kansalaisten silmissä. Tarvitaan toimia, joilla voi luottaa siihen, että posti tulee perille ja Postissa työskentelevät ihmiset saavat kovasta työstään sellaista palkkaa, että sillä tulee toimeen. Nyt on poliitikkojen näytettävä kaapin paikka valtionyhtiössä, jos sen johto ei sitä itse ymmärrä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-09-04T14:10:31,2019-09-04T14:16:50,Hyväksytty,1.1 2019_26_6,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Ja kun otsikossa mainitaan sana ""posti"", niin sallin laajemman keskustelun. [Naurua] Käydään sitä vastauspuheenvuorojen muodossa puolen tunnin ajan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_26_7,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se on hyvä, että tämä Posti-keskustelu nostetaan heti alkajaisiksi tässä salissa esille, ja tämä toivottavasti saa parlamentaarista yhteisymmärrystä siinä, että omistajaohjausministeri ja hallitus yhdessä tekevät konkreettisia toimenpiteitä tämän keskustelun jälkeen. Yksi konkreettinen näkökulma, joka on myös otettava huomioon, on se, onko Postin tehtävä harjoittaa myös muuta liiketoimintaa, kuten leikata nurmikoita, jota se aikanaan yritti tehdä, ja tällä hetkellä se on voimakkaasti osallistunut myös hoivapalveluiden kilpailutuksiin ja tarjoaa hoivapalveluita aktiivisesti. Nämä kaikki liiketoiminnat valtionyhtiöltä tulevat syömään niiden pienten yrittäjien toimeentuloedellytyksiä — kuten vaikkapa hoiva-alalla — jotka eivät pärjää tällaiselle isolle valtionyhtiölle, jolla on liikkumavaraa polkea hinnat aluksi niin alas, että he saavat sen markkinaosuuden, mitä he lähtevät tavoittelemaan. Ja kysynkin, arvoisa ministeri: onko mitenkään mahdollista, että te linjaisitte sen, mitä valtionyhtiöt tekevät? Onko heillä moraalinen oikeus mennä myös sille tontille, jossa toimivat nämä pienyrittäjät oman elinkeinonsa hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-09-04T14:17:04,2019-09-04T14:18:24,Hyväksytty,1.1 2019_26_8,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä postilain muuttamisessa on kyse rajat ylittävistä paketeista eli aika teknisestä, pienestä asiasta. Isompi huoli on siitä, miten postinjakelu koko maassa pystytään tulevaisuudessa turvaamaan, ja myös siitä, mihin edustaja Arhinmäki kiinnitti huomiota, eli luotettavuudesta. Kyllä toki itse ihmettelen sitä, että tällä hetkellä esimerkiksi verottaja ei käytä jakelussaan valtion omistamaa postia vaan yksityisiä jakelufirmoja. Toki voisi miettiä, pystyttäisiinkö tällä turvaamaan jakelua myös koko maan laajuisesti. Mutta sitten tämä Posti-sote, josta pääministeri Rinne puhui. Pääministerihän esitti, että postinjakajat voisivat kurkkia vanhusten ikkunoista ja kysellä, onko kaikki hyvin. Kysyisin sosiaali- ja terveysministeriltä: miten näette, olisiko tämä mahdollista vahvistamaan tätä sosiaali- ja terveyspuolta ja toisaalta myös Postin toimintamahdollisuuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-04T14:18:24,2019-09-04T14:19:28,Tarkistettu,1.1 2019_26_9,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Ministerit pääsevät kommentoimaan myöhemmin. Tämä ei ole kyselytunti, mutta puheenvuoro myönnetään aikanaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_26_10,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä postilain muutos, niin kuin moneen kertaan on täällä todettu, on sinällänsä tärkeä ja varsin tekninen muutos, mutta todellakin tässä keskustelussa on syytä nämä viime aikojen asiat nostaa esille. Kansalaisten oikeustajuun ei millään voi mahtua se, että valtionyhtiön johtamisesta saa enemmän palkkaa ja palkkiota kuin valtion johtamisesta. Todellakin, jos verrataan muihinkin pörssiyhtiöihin, niin nämä Postin johtajan palkkiot ovat täysin kohtuuttomia — täysin kohtuuttomia. Olen iloinen siitä, että ministeri Paatero on tässä asiassa halunnut toimia nopeasti. Tietenkin tiedämme sen, että silloin kun tätä koko järjestelmää lähdetään uudistamaan, niin varmastikin siinä aikaa kuluu, mutta on äärimmäisen tärkeää, että nyt palautetaan kansalaisten luottamus siihen, että tätä todellakin ohjataan oikeasti poliitikkojen toimesta ja että tämä Postin luotettavuuden ja toimintakyvyn palauttaminen on nyt kaiken kärjessä. On täysin kohtuutonta postilaisia kohtaan, jotka ovat pienellä palkalla ja koko ajan kiristyvien vaatimusten edessä pyrkineet [Puhemies koputtaa] tekemään parhaansa, että heidän palkkojaan nimenomaan ollaan tässä alentamassa ja johdon palkkiot sen kuin kasvavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-04T14:19:34,2019-09-04T14:20:48,Hyväksytty,1.1 2019_26_11,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee tähän esitykseen, niin on toki hyvä, että on yhteiset pelisäännöt eri toimijoilla niin Euroopassa kuin sitten täällä kansallisestikin. Sen vuoksi tietenkin nämä tekniset muutokset johdattavat hyvin tähän sisältöön, josta nyt sitten laajemmin täällä olemme käyneet jo pientä keskustelua, ja on tarpeen sitä varmasti jatkaa vielä myös tämän keskustelun ulkopuolelle. Ylipäätänsäkin siinä vaiheessa, kun postipalvelut alistettiin markkinoille, on sen jäljiltä meille syntynyt tällainen ongelma, jolloin Posti joutuu yleispalveluvelvoitteen mukaisesti tuolla harvaan asutuilla alueilla palveluita tuottamaan, ja sitten toiset vastaavat toimijat ovat voineet tulla kilpailemaan postin jakamisesta niille paikoille, joissa nämä tulokset ovat sitten parempia. Valtio on hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä kertonut tarkistavansa tulosvaatimuksia Postin osalta. Siksi on erittäin hyvä, että ministeri Paatero puuttui nyt tähän henkilöstön palkkojen halpuuttamiseen, mikä sinällään on toimenpiteenä erikoinen, kun tiedetään, että valtio on jo muuten kiinnittämässä huomiota Postin toimintamahdollisuuksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-09-04T14:20:49,2019-09-04T14:22:07,Hyväksytty,1.1 2019_26_12,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Nyt on kyseessä varsin tekninen muutos postilakiin, ja sitä kautta tämä keskustelu on laajentunut tietysti moneen muuhunkin asiaan. Täytyy sanoa, että lämmin kiitos kaikille jo puhuneille siitä yhteisymmärryksestä, että on Postia myöskin tarkasteltava tarkemmin. Ja myöskin ministeri Paaterolle kiitos siitä avauksesta, että otitte jo kantaa siihen, että Postin johdon palkkioita on tarkistettava ja nimenomaan tarkistettava alaspäin. Se on myöskin keskustan linja. Kaiken kaikkiaan valtionyhtiöiden palkkoja ja palkkioita on tarkasteltava kokonaisuutena ja mieluummin tehtävä kriteerit sinne, että ne ovat alempia tulevaisuudessa. Mutta sitten suuri kysymys on myöskin Postin toiminta ja Postin toimintaedellytykset. Me olemme myöskin hallitusohjelmassa linjanneet, että postilakia ja sen toteutumista tarkastetaan sisällyttäen siihen yleispalveluvelvoite. On erittäin tärkeää, että yleispalveluvelvoite saadaan säilytettyä, olkoon Postin tilanne mikä tahansa tulevaisuudessa. Mutta kaiken kaikkiaan Postia on tarkasteltava, ja [Puhemies koputtaa] oikeastaan ministeri Marinille kysymys: milloin tämä työ alkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-09-04T14:22:11,2019-09-04T14:23:27,Hyväksytty,1.1 2019_26_13,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on nyt muutaman edustajan suulla puhuttu Postista ja sen palveluista, ja tässä nyt viimeaikaisten lausuntojen perusteella täytyy vain toivoa, että toivottavasti tätä postilakia ei myöhemmin sotketa mukaan sote-uudistukseen. Nimittäin juuri eilen pääministeri Rinne kertoi, kuinka Posti ja Postin työntekijät halutaan liittää osaksi sote-uudistusta. Lukemani ja pääministeri Rinteen mukaan, kuten edustaja Heinonenkin tuossa toi ilmi, kylän postilaiset voisivat käydä kurkkimassa ikkunan takaa, kuinka ihmiset voivat, ja voisivat näin kuulemma hoitaa hoitohenkilöstön töitä. Kertoisitteko tässä nyt, arvon pääministeri Rinne, aiotteko te myöhemmin kenties sotkea Postin ja postilain jotenkin mukaan sote-uudistukseen ja miten? Monet postilaiset ja hoitajat ovat olleet minuun yhteydessä, ja he ovat olleet hämmästyneitä lausunnoistanne. Kertokaa nyt heille, mitä te tarkoitatte [Puhemies koputtaa] sillä, että Posti täytyy ottaa osaksi sote-uudistusta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-09-04T14:23:27,2019-09-04T14:24:41,Hyväksytty,1.1 2019_26_14,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisin osallistunut tähän Postin johdon palkkiokeskusteluun. Voi sanoa, että siinä kannustimet eivät kyllä ole olleet kohdallaan, kun katsoo, miten postilaisten — siis tarkoitan Postin ylintä johtoa — palkkiot, kannustimet, ovat merkinneet viime vuosien kuluessa sitä, että palkat ovat nousseet moninkertaisesti, näin voidaan sanoa. Mutta kyse ei ole pelkästään Postin ylimmän johdon kompensaatioista. Tämän keskustelun yhteydessä on huomattu, että myös lottokuponkien myyminen ja viinan myyminen suomalaisille on sen verran vaikeata puuhaa, että siitä pitää antaa palkkaa pari kertaa se, mitä Suomen pääministeri tienaa. Ja laajemminkin keskustelua voisi katsella: kun vuosikymmenen alussa pörssiyrityksen johtajan palkalla sai noin 37 työntekijää, niin nyt saadaan jo 48. Eli kokonaisuutena omistajien, valtion ja myös eläkeyhtiöiden, pitää ryhdistäytyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-04T14:24:41,2019-09-04T14:25:47,Hyväksytty,1.1 2019_26_15,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! On sinänsä tärkeätä, että meillä on Euroopan unionissa rajat ylittäville paketeille samanlainen sääntely. Mutta on hyvä, että tässä käydään keskustelua Postista yleisemminkin. On sanottava, että samaan aikaan, kun ylimmän johdon palkkiot ovat kolmessa vuodessa nousseet yli 50 prosenttia ja samaan aikaan ajetaan suuria palkanalennuksia, niin eihän tämä ole missään oloissa hyväksyttävää. Arvoisa puhemies, eihän se ole hyväksyttävää, etenkään valtionyhtiöltä, jonka pitää näyttää esimerkkiä. Jos me ajattelemme Postin työntekijöitä, siellä jo ennestään tehdään pienellä, parin tonnin palkalla työtä. Sen takia, arvoisa puhemies, on hyvä, että tähän nyt puututtiin. Tämähän juontaa vuoteen 2015, jolloin Posti teki päätöksen työehtosopimusten muuttamisesta varhaisjakelijoiden osalta. Silloinhan ei puututtu, ei puututtu palkkioihin. On hyvä, että tähän on nyt puututtu. Ja, arvoisa ministeri, olisi hyvä, että te avaisitte myös tätä jatkoprosessia. Ylimmän johdon palkkoihin pitää saada kohtuutta, pitää tulla maan pinnalle ja pitää pitää huoli, että valtionyhtiöt näyttävät myös esimerkkiä yhteiskuntavastuussa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-04T14:25:51,2019-09-04T14:27:04,Hyväksytty,1.1 2019_26_16,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Postin toimitusjohtajan palkkiot ovat todellakin koetelleet kansan oikeustajua. Ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ja päivitelleet sitä ahneutta, jolta tämä kaikki on alkanut näyttämään entistä enemmän. Kyllä kaikkia johdon palkkioita tulee tarkastella. Ihmiset miettivät, kuinka voi olla niin tärkeitä henkilöitä, miten voi olla niin tärkeä ihminen, että on ansainnut sellaisia palkkioita. Mutta sitten tämä Posti-sote: Pääministeri Rinne, sanoitte vuonna 2015, että meillä on paljon tekemätöntä työtä muun muassa vanhustenhoidossa ja tulisi olla velvoite ottaa työtä vastaan juurikin esimerkiksi vanhustenhoidossa — joten kyllä tämä huolestuttaa. Aiotteko te tehdä posteljooneista, postinjakajista, myös vanhusten hoitajia? Onko tämä ensiaskel siihen, että kenestä tahansa voi tulla vanhustenhoitaja? Ulkoistatte vastuuta ja heikennätte näin kansalaisten turvaa, myös potilasturvallisuutta. Vastatkaapa tähän. Tätä me kysymme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-09-04T14:27:04,2019-09-04T14:28:18,Tarkistettu,1.1 2019_26_17,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Postin tapaus on todellakin koetellut oikeutetusti kansalaisten oikeustajua. Postin pääjohtajan palkka on 82 000 euroa kuukaudessa ja samaan aikaan postilaisten keskipalkka 2 200 euroa, johon on kaavailtu jopa 30 prosentin leikkauksia. Näiden leikkausten jälkeen postilaisten keskipalkalla on jopa vaikea tulla toimeen pääkaupunkiseudulla korkeiden asumiskulujen kera. On erittäin tärkeää, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero on tähän tarttunut. Mitään palkkaa ei voi perustella vain niin, että on ylisuuri palkka, koska näin kuuluu olla. Jokainen palkka pitää perustella sillä, että todellakin tähän tehtävään on saatu paras mahdollinen henkilö ja tätä alemmalla palkalla ei voitaisi saada vastaavaa henkilöä tilalle. Uskoisin Postin hallituksen löytävän päteviä ihmisiä myös alemmalla palkkatasolla kuin 82 000 [Puhemies koputtaa] euroa kuukaudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-09-04T14:28:18,2019-09-04T14:29:35,Hyväksytty,1.1 2019_26_18,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on helppo yhtyä niihin lukuisiin puheenvuoroihin, joissa täällä on kannettu huolta Postin toiminnan luotettavuudesta. Ja on todella hankalaa meidän, voi sanoa, laajan Suomenmaan kannalta, jos ihmiset, jotka eri puolilla Suomea asuvat, eivät enää uskalla luottaa siihen, että posti kulkee ja paketit ja kirjeet tulevat ajoissa perille. Sekin on helppo ymmärtää, että kansalaiset ovat hämmentyneitä, kun he ovat lukeneet tietoja, että valtionyhtiöitten johdolla saattaa olla yli viisi kertaa suurempi palkkio kuin vaikkapa ylimmällä valtionjohdolla. Toki on selvää, että valtionyhtiötkin elävät siinä todellisuudessa, että ne kilpailevat ammattitaitoisista ja osaavista johtajista muitten yritysten kanssa, mutta kohtuushan pitäisi olla. Pitäisin kuitenkin itse parhaana tilanteena sitä, että meillä olisi niin selkeät omistusohjauksen periaatteet ja säännöt, että yksittäisissä tapauksissa ei tarvitsisi omistusohjauksen tai poliitikon puuttua tai mennä hallituksen tontille. Mutta tärkeätä on luoda näitä periaatteita, [Puhemies koputtaa] ja siinä mielessä tässä on nyt lähdetty toimimaan hyvin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-09-04T14:29:35,2019-09-04T14:30:52,Hyväksytty,1.1 2019_26_19,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Edustaja Halla-aho, ja tämän jälkeen ministerit Marin ja Paatero voivat kommentoida.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_26_20,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Postin johtajan sinänsä täysin käsittämättömät palkkiot ovat herättäneet paljon keskustelua, mutta varsinainen ongelmahan tässä on se, että nämä palkkiot ja Postin voitto revitään ruohonjuuritason, henkilöstön, selkänahasta. Ikävä kyllä tämä ongelma ei rajoitu Postiin, vaan kyse on yleisestä trendistä. Tietysti on erityisen surullista, jos valtio näyttää tällaista esimerkkiä yksityisille. Voittoja pyritään kasvattamaan karsimalla sekä henkilöstön määrää että palkkoja. Eli suomeksi: työn kuormittavuus nousee, siitä saatava korvaus pienenee, ja palvelun laatu heikkenee. Kun työstä ei makseta sellaista palkkaa, jolla ihminen tulisi toimeen, näihin tehtäviin ei tietenkään enää löydetä työntekijöitä, ja sitten työnantajapuoli alkaa huutaa lainsäätäjälle, että meillä on työvoimapula ja tarvitaan lisää tekijöitä jostain muualta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-04T14:30:56,2019-09-04T14:31:54,Hyväksytty,1.1 2019_26_21,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen esitys todella koskee pakettiasetusta ja on varsin tekninen, kuten täällä on todettu. Täällä tuli minun tontilleni yksi kysymys liittyen tähän postilain kokonaisempaan tarkasteluun. Me kaikki tiedämme sen, että Postin tilanne kokonaisuudessaan on haastava, kun kirjepostin määrä jatkuvasti vähenee, ja tässä tullaan tekemään hyvää yhteistyötä liikenne‑ ja viestintäministeriön ja tietenkin myös valtiovarainministeriön Postin omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Sirpa Paateron kanssa, kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan. Itse pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että posti tulevaisuudessakin tulee kotiin, että se palvelu on luotettava. Tästä näkökulmasta minun mielestäni myös postilakia pitää lähteä tarkastelemaan, ja niistä perusperiaatteista pitää pitää kiinni, aivan kuten hallitusohjelmassakin on linjattu. Mitä sitten tulee tähän yleisempään keskusteluun tästä ajankohtaisesta tilanteesta Postiin liittyen, olen aivan samaa mieltä kuten pääministeri Rinne ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero, että Postin nykyisen johdon palkkiot ovat täysin kohtuuttomia. En usko, että tästä salista kauheasti ymmärrystä löytyy tähän nykyiseen tilanteeseen, jossa tavallisten työntekijöiden palkkoja pyritään polkemaan ja samaan aikaan johtajien palkkiot ovat aivan kohtuuttomia. Eli uskon, että tähän tilanteeseen ratkaisuita löytyy, ja omistajaohjausministeri Paatero on myös minun mielestäni tässä asiassa kyllä varsin mallikkaasti toiminut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-09-04T14:31:55,2019-09-04T14:33:30,Hyväksytty,1.1 2019_26_22,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä ihan ensin Postin tilanteesta. Niin kuin täällä todettiin jo, niin kymmenen vuoden aikana jaettavan postin määrä on puolittunut, ja se ei näytä ollenkaan kasvavan, vaan tämä vähennys syvenee tässä jaettavassa postissa. Toinen näkökulma on se, että 96-prosenttisesti Postin toiminta on markkinoilla toimimista. Yleispalveluvelvoitteen toiminta on siis vain muutamia prosentteja koko Postin toiminnasta. Eli aina kilpaillaan markkinoilla. Ja kolmantena näkökulmana tähän alkuun se, että on jo tällä hetkellä olemassa tilanne, että vaikkapa jakelussa on kilpailemassa Postin kanssa 16 muuta yhtiötä, jotka toimivat eri työehtosopimuksilla. Näistä lähtökohdista Postin toimintaa viedään eteenpäin. Palkkioista on linjattu viime kerralla 2016 silloisen hallituksen toimesta, kun tehtiin omistajaohjauksen periaatepäätös, ja tämä sama ollaan tekemässä nyt tällä yleisellä tasolla. Olen pyytänyt eilen, että Posti tekee omalta osaltaan tämän tarkastelun nyt syyskuun aikana siitä, mitenkä johdon palkkiot tästä eteenpäin sitten menevät. Toisena kysymyksenä on tämä työehtosopimuskysymys, kun nyt ne 700 verkko‑ ja pakettipalveluiden puolella olevaa ihmistä siirretään siihen samaan yhteiseen neuvotteluun, mikä tietenkin käydään PAU:n osalta tässä lokakuun lopussa, kun työehtosopimus normaalisti on loppumassa. Nyt tämä kokonaisuus neuvotellaan kokonaan, ei niin, että heidät siirrettäisiin erikseen. Osinkojen osalta, joista täällä myöskin kysyttiin, olen sanonut jo aikaisemminkin ulos, että vuosittain valtio voi miettiä ja tehdä sen arvioinnin, mikä on kohtuullinen taso ja kuinka paljon sieltä on otettavissa. Mitä vähemmän Postilla on tuloa, sitä vähemmän tietenkin tulee osinkoja, mutta poikkeustapauksissa se on aina arvioitavissa erikseen. Neljäntenä asiana se, mihin vähän liittyy sote-kysymys: On varmaan tarpeen perustaa semmoinen työryhmä, jossa katsotaan postipalvelulakia, yleispalveluvelvoitetta, Postin toimintaa muilla yhteiskunnan sektoreilla, niin kuin ministeri Marin sanoi. En tiedä, mitä se tulee tulevaisuudessa kaikilta osin olemaan, mutta niin kuin tälläkin hetkellä on yhdistetty muun muassa Postin jakelupisteitä muihin toimipisteisiin [Arja Juvosen välihuuto] elikkä ei ole enää erillisiä Posteja pelkästään, niin kuin meillä kaikilla on tiedossa, niin onko joissain muissakin tehtävissä mahdollisesti yhdistettävissä jotakin näihin asioihin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-04T14:33:34,2019-09-04T14:36:07,Hyväksytty,1.1 2019_26_23,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Paateroa erittäin hyvästä ja selkeästä esiintulosta tämän asian tiimoilta. Nyt on todella hyvä, että otetaan aikalisä näissä palkkaneuvotteluissa. Edustaja Halla-aho totesi täällä aiemmin, että valtion tulee näyttää esimerkkiä näissä asioissa, ja minä olen kyllä aivan samaa mieltä siinä. Me emme voi antaa tämän yhteiskunnan luisua siihen, että ihmiset eivät tule palkallaan toimeen. Joka tapauksessahan se johtaa siihen, että he sitten tarvitsevat toimeentulotukea ja asumistukea ja monenlaisia muita tukia. Ja mihin se johtaa varsinaisen työnteon kannalta? Varmasti laadun ja motivaation heikkenemiseen. Kyllä valtion täytyy katsoa asiaa laajemmin kuin pelkästään siitä näkökulmasta, paljonko on tuottotavoite ja millä siihen pyritään. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-09-04T14:36:08,2019-09-04T14:37:04,Hyväksytty,1.1 2019_26_24,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Oikeus ja kohtuus — ne ovat tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja, ja niiden kautta on tarkasteltava myös valtionyhtiöiden toimintaa. Onko työntekijöiden kannalta oikein, että heidän palkkansa laskevat työehtosopimusshoppailun seurauksena jopa yli kolmanneksen? Onko kohtuullista, että samalla kun työntekijöiden palkkoja lasketaan, johtajat nostavat lähes miljoonan euron vuosipalkkaa, jopa niin kovaa palkkaa, että muiden vastaavien yritysten palkat kalpenevat niiden rinnalla? Vastaus on selvästikin ei. Isot palkanalennukset eivät ole työntekijöiden kannalta oikein, ja Postin johdon palkkiotaso ei ole kohtuullinen. Kiitän myös omalta osaltani omistajaohjausministeri Paateroa siitä, että hän on viheltänyt pelin poikki ja ottanut tilanteen tarkasteluun. Toisaalta on myös muistettava ja tunnustettava Postin vaikea toimintaympäristö kireässä kilpailussa, kirjepostin määrän vähentyessä ja yleispalveluvelvoitteen säilyessä. Toivon todella, että voidaan tarkastella tuottotavoitetta tai sitä, pitääkö yleispalveluvelvoitetta korvata Postille, jotta jatkossa vältymme tällaisilta tilanteilta ja uutisilta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-09-04T14:37:08,2019-09-04T14:38:21,Hyväksytty,1.1 2019_26_25,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2014 valtiopäivien avajaisissa tasavallan presidentti Niinistö peräänkuulutti kohtuutta ja oikeudentajua johtavassa asemassa olevilta. Puheessaan Niinistö sanoi, että jos johto ei näytä hyvää esimerkkiä, ei sitä kohtuudella voi vaatia muiltakaan. Presidentti jatkoi: ”Pienikin paha paljastaa ja puhuttaa paljon, etenkin jos se kertoo ylimielisyydestä, siitä, ettei kohtuudesta ja oikeudentajusta piitata.” Arvoisa puhemies! Omistajaohjausministeri Paateron eilinen ulostulo oli tässä mielessä enemmän kuin tarpeellinen, kun hän viestitti, että työehtokiistaan tarvitaan aikalisä ja johtajien palkkoihin tarvitaan muutosta. Tämä ulostulo ei saa kuitenkaan jäädä pelkäksi populistiseksi heitoksi. Itse tulen seuraamaan tilannetta ja odotan, että puheet muuttuvat teoiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-09-04T14:38:21,2019-09-04T14:39:28,Hyväksytty,1.1 2019_26_26,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Postille kuuluu yleispalveluvelvoite postin jakamisesta, ja valitettavasti sen laatu on viime aikoina selvästi kärsinyt. Tässä tilanteessa Postin johto, joka vetää melkein miljoonan vuosiansiot, on myös alentamassa työntekijöidensä palkkoja jopa 30 prosentilla. Missä on oikeus ja kohtuus? Eilen kyllä sitten meinasi jo kahvi mennä väärään kurkkuun, kun luki, että pääministeri Rinne haluaa postinjakajat osaksi sote-ratkaisua — kurkataan ikkunasta, onko kaikki hyvin. Tämä on kyllä erittäin huolestuttavaa: samaan aikaan kun hallitus yrittää löytää hoitajamitoitukseen hoitajia, niin kotihoidon työntekijöitä ollaan korvaamassa postimiehillä. Aiotteko todella jatkossa korvata kotihoidon työntekijät postimiehillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-04T14:39:32,2019-09-04T14:40:34,Hyväksytty,1.1 2019_26_27,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, sähköisen viestinnän lisääntyminen meidän yhteiskunnassamme on tehnyt kirjepostin suosion tietenkin hirveän laskevaksi ja siten Posti on valtavassa kustannuspaineessa koko ajan. Tämä tulee valitettavasti näkymään myös siinä, miten Posti pystyy henkilöstöä ylläpitämään ja palkkaamaan. Se on tietysti taas ihan räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että on tosiaan yleinen palveluvelvoite ja posti on peruspalvelu, jonka pitää toimia koko maassa ainakin niin kauan kuin elää vanhempaa väkeä, ja itsekin kyllä koen, että aika moni lasku tulee saada postitse sen sähköisen sijaan. Tätä toimintaa joudutaan pyörittämään valtion varoin. Se on valitettava tosiasia. Perussuomalaisten mielestä tässä kiistassa on tärkeintä, että valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikka on esimerkillistä. Se ei saa olla henkilöstöä sortavaa. Epäilen, ettei minkäänlainen pääministeri Rinteen esitys siitä, että joitain kotihoidon palveluita Posti alkaisi tuottaa, tule menestymään. Se oli ilmeisesti pelkkä heitto. Nyt sitten me perussuomalaiset seuraamme, mitä tämä aikalisä tulee merkitsemään ja mitä hallitus tekee. Toivottavasti pidätte nyt Postin työntekijöiden puolta tiukasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-09-04T14:40:34,2019-09-04T14:41:57,Hyväksytty,1.1 2019_26_28,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Myllykoski ja Honkonen, ja sen jälkeen pääministerillä on mahdollisuus kommentoida. Sitten palataan puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_26_29,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aikanaan oli sanonta, että kun Kusti polkee, niin posti kulkee. Nyt sanonta on valitettavasti niin, että Postin johto polkee Kustia, jotta bonukset kulkee. [Naurua] Olisinkin kysynyt vielä omistajaohjausministeriltä: onko todella niin, että me olemme nyt ajautuneet siihen tilanteeseen, että tarvittiin taas kohtuuttomuuksia, että silmät aukenivat? Olin erittäin iloinen ministerin ulostulosta, niin että tätä asiaa ruvetaan pohtimaan. Sanoisin, että tämä työehtosopimusshoppailu on ikään kuin aggressiivista verosuunnittelua. Yritykset voivat aggressiivisella työehtosopimusshoppailulla tehdä tulosta ja ulkoistaa työntekijöitään ja alentaa heidän palkkojaan. Onko meillä joitakin välineitä, joilla me voisimme puuttua tähän kokonaiseen ilmiöön, että työehtoja poljetaan ja niitten avulla shoppaillaan ja tehdään tulosta työn-tekijöiden kustannuksella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-09-04T14:42:03,2019-09-04T14:43:10,Hyväksytty,1.1 2019_26_30,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! On aivan selvää, että Posti on yleispalveluyhtiö ja valtionyhtiönä sitä velvoittaa myös tietynlainen perinne. Aivan kuten ennen aikaan, kun monet valtionyhtiöt toimivat ikään kuin viranomaiset ja siihen aikaan tietysti velvoitteet ja vastuut olivat samanlaisia kuin muilla viranomaistahoilla, niin mielestäni ikään kuin tämä perinne velvoittaa myös Postia ja muita valtionyhtiöitämme edelleen, etenkin mitä tulee näihin johdon palkkioihin. Niissä tulisi noudattaa kohtuullisuutta, ja meillä keskustassa kyllä laajemmin ajatellaan, että valtionyhtiöiden johdon palkitsemiset ovat menneet liian pitkälle. Mielestäni ministeri Marin käytti tässä erittäin hyvän, harkitun ja punnitun puheenvuoron siitä, mihinkä suuntaan tässä asiassa pitää edetä. Tietysti on paikallaan esittää myös se kysymys, mihinkä suuntaan yhteiskunnassamme laajemmin ollaan ajauduttu, kun johdon palkitsemisten kanssa tuntuu kohtuus häviävän ja vasta pakon edessä sitten ollaan valmiita tulemaan vastaan, varsinkin kun henkilöstön kanssa on tällaisia kiistoja meneillään. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että me täällä eduskunnassa käymme sitä keskustelua ja viestitämme yhteiskuntaan sitä viestiä, että kohtuus ajassa [Puhemies koputtaa] kuin ajassa on äärimmäisen tärkeää, mitä näihin palkitsemisiin tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-09-04T14:43:10,2019-09-04T14:44:36,Hyväksytty,1.1 2019_26_31,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeätä huomata se, kuinka teknologinen kehitys on tuottanut Postin näkökulmasta postin kulkuun muutoksia. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Postihan on ollut vuosia ja vuosia — muistan sen jo edellisestä työstä — todella hankalassa tilanteessa tämän kehityksen suhteen. Se pitää pitää erillään siitä, mitä Postissa on käytännössä tapahtunut suhteessa henkilöstöön. Elikkä siellä on ollut lähtökohta jo pitkän aikaa se, että joko porukkaa potkitaan pellolle tai pienennetään palkkoja, ja tämä on väärää politiikkaa. Se on väärää politiikkaa niiden ihmisten kannalta, jotka ovat töissä Postissa, ja se on väärää politiikkaa myöskin asiakkaiden kannalta. Posti ei kulje sillä tavalla kuin sen pitäisi kulkea, kun on liian vähän resursseja. No, olen kuunnellut tätä keskustelua mielenkiinnolla, koska heitin ihan tarkoituksella avauksen siitä, että jotakin muutakin voisi miettiä kuin palkkojen alentamista tai porukan pois potkimista. Yksi ajatus on se, että me tarvitsemme ennalta ehkäisevää toimintaa: ihmisten turvallisuuden lisääntymistä myöskin niillä alueilla, missä väestö vähenee tällä hetkellä. Siellä on itse asiassa postipalvelut, jotka kulkevat ihmisten joukossa päivittäin. Voisi olla järkevää miettiä osana sote-kokonaisuutta ennalta ehkäisevää toimintaa, sitä, että joku kävisi siellä turvallisuutta lisäämässä, kolkuttamassa ovelle, kysymässä, onko kaikki kunnossa, tarvitsetko huomenna jotain. Ei missään tapauksessa tietenkään hoitotyötä. Ne ovat lääkäreitten ja koulutettujen hoitajien työtehtäviä, mutta lisää semmoista ylimääräistä turvallisuudentunnetta, jolla voidaan turvata se, että ihmisillä on parempi olo kuin tällä hetkellä. Nämä ovat niitä ajatuksia, mitä pitäisi itse asiassa monessa suhteessa miettiä suomalaisessa yhteiskunnassa vähän uudella tavalla, vähän luovemmin. Minä todella toivon, että erityisesti kokoomus ja perussuomalaiset pääsevät irti tästä ”ei, ei, ei” -asenteesta, [Naurua kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä] asenteesta, joissa kaikkeen sanotaan ”ei” ja kaikki torjutaan saman tien. [Ben Zyskowicz: Keneltäköhän me ollaan se opittu?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-04T14:44:37,2019-09-04T14:46:30,Hyväksytty,1.1 2019_26_32,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Siirrytään puhujalistaan. Varsinaisia puheenvuoroja on mahdollista pitää 3 minuutin mittaisina paikalta tai, jos puhe kestään pidempään, sitten puhujapöntöstä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_26_33,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelu on ollut erinomaista, ja näyttää siltä, että meillä on erityisen hyvä parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että Postin toiminnoissa on menty nyt hakoteille, ja tämä eduskunta haluaa yhdessä siihen korjaavia liikkeitä. Tässä kohtaa täytyy oppositiota kiittää, että te olette ottaneet sen niin sanotun vahtikoiran paikan, ja minä kyllä luotan, että te hoidatte sen tehtävän varmasti mallikkaasti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Voitte olla varmoja! — Paavo Arhinmäki: Paitsi Juhana Vartiainen!] Se, miksi tuossa päädyin siihen, että tämä Postin toiminta vaikuttaa aggressiiviselta työehtosopimusshoppailulta, on tietysti surullinen tarina meidän työehtosopimuslainsäädäntömme maahan polkemisesta. Pitää muistaa, että meillä on työsopimuksia ja työehtosopimuksia ja niitäkin on normaalisitovia ja yleissitovia, ja nyt toivoisin, että tämän keskustelun myötä vaikkapa oikeusministeri ottaisi kopin siitä, että tarkastelisimme nyt tämän keissin jälkeen meidän työlainsäädäntömme, jonka perusperiaate on, että se on säädetty heikomman osapuolen turvaksi. Ja pitää nähdä se, että se, mikä on mahdollistanut tämän, on tietysti jo vuonna 2001 tehdyt lainmuutokset, jolloin normaalisitovan ja yleissitovan työehtosopimuksen asioita hieman peilattiin toisiinsa. Mutta toivoisin todellakin, että meillä niin koko työehtosopimus- kuin työsopimuslainsäädännössäkin palattaisiin siihen alkuperäiseen tarkoitukseen ja tuotaisiin tämän Postin yhteydessä uudelleen keskusteluun vaikkapa tämä lakipykälä, työehtosopimuslain 6 §, josta kumpuaa se, että ollaan heikomman osapuolen puolella. Eli: ”Jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset.” Eli jos työnantaja on pakottanut tekemään työehtosopimusta huonomman työsopimuksen, noudatetaan silloin tätä parempaa vaihtoehtoa. Nyt me olemme olleet sen polun päässä, että tämä tytäryhtiö — kun samassa konsernissa kuitenkin toimintoja johdetaan — on mahdollistanut sen, että niin sanotusti samalla työnantajalla voi olla kahdenlaisia työehtosopimuksia hallinnassaan, ja minun mielestäni tämä on se räikein esimerkki, mitä nyt Postissa on tapahtunut. Ei se tuolla yksityiselläkään puolella ole mahdollista niin, että siellä Teknologiateollisuuden työehtosopimusta noudattava yrittäjä alkaisi noudattamaan eri työtehtävissä oleviin työntekijöihinsä erilaisia työehtosopimuksia. Kyllä meillä tuolla nykyisessä Teollisuusliitossa, jos siellä tekee mitä työtehtävää hyvänsä sen työehtosopimuksen piirissä, yrittäjä noudattaa sitä yhtä ja ainoaa työehtosopimusta. Siinä mielessä ministeri Paateron toteamus siitä, että nyt tämä paketti kokonaisuudessaan viedään tarkasteltavaksi, on hyvä huomio, jolloin sitten tulee tämäkin asia käytyä varmasti niissä keskusteluissa läpi. Sitä, mitä pääministeri Rinne toi esille, en kyllä myöskään ammu alas heti aiheetta. Muistellaan, että me olemme itse päästäneet Postin tähän tilanteeseen, missä me nyt olemme: Pikkupaikkakunnilla ei ole postia. On asiamiesposteja, jos on edes niitä. Me olemme siirtäneet valtion verorahoilla toimitettavia tuotteita yksityisille toimijoille ja uhranneet siinä kohtaa Postin oman kehittämisen ja kehittämistyön. Me saamme näppärästi kyllä ajokortin, passin, aseenkantolupakin taitaa olla siellä, kalastushoitomaksut ja niin edelleen, me olemme luovuttaneet ne toisaalle, ja se verotulo, joka sieltä olisi voinut tulla valtionyhtiöön takaisin, menee nyt yksityiselle sektorille ja osassa liiketoimintaa ulkomaalaisen sijoitusyhtiön tilille, niin että se verovirta ei mahdollista enää meidän oman julkisen palvelun kehittämistä. Kysyisinkin omistusohjausministeriltä: voimmeko vielä uudelleen avata tätä polkua ja tätä keskustelua, että palautamme toimintoja Postin hoidettavaksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-09-04T14:46:44,2019-09-04T14:52:11,Hyväksytty,1.1 2019_26_34,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tähän postiongelmien ja sote-ratkaisun yhteenliittämiseen haluan edelleen vielä ottaa kantaa, koska minusta tässä kulminoituu hyvin työvoiman saatavuus ja samalla se, millä tavalla arvostetaan eri ammattiryhmiä. Postitoimihenkilön koulutus ja hoitohenkilökunnan koulutus ovat aivan erilaiset. Jos me lähdemme puhumaan siitä, että kuka vain voi tehdä sitä työtä, niin me samalla romutamme kyllä ja aliarvostamme meidän koulutettua, ammattitaitoista henkilökuntaamme. Eihän siinä mitään, jos postimies on myöskin lähihoitaja tai sairaanhoitaja ja sovitaan yhteisistä työmalleista, mutta toinen asia on se, että me laitamme postimiehet tekemään kotihoidolle kuuluvaa työtä, menemään ihmisten kotiin — tosin, jos kurkataan vain ikkunasta, niin sitten ei vielä häiritä yksityisyyttä. Tähän liittyvät monet arjen asiat, salassapitovelvollisuudet, yksityisyydensuoja ja myöskin monet muut lait, jotka suojaavat ihmisen kotia, ja niin pitää ollakin. Meidän pitää kunnioittaa meidän vanhuksiamme, mutta meidän pitää kunnioittaa ja arvostaa myöskin meidän työntekijöitämme, sekä Postin työntekijöitä että myöskin hoiva-alan työntekijöitä. Nykyään kotihoidon vanhukset ovat erittäin raskashoitoisia. He ovat monisairaita, ja he tarvitsevat paljon hoivaa ja huolenpitoa. Jos siellä riittää kerran päivässä käynti, niin on yleensä kyse vielä aika hyvin kotona pärjäävästä vanhuksesta, mutta suurin osa meidän vanhuksistamme on nykyään sellaisia, jotka tarvitsevat paljon hoivaa, joten tällä ei tätä ongelmaa ratkaista. Toivonkin, että nämä pidetään nyt selvästi erillään, sote-laki ja postiasiat. Postin tilanne tarvitsee ilman muuta syvällisen ja perusteellisen arvion siitä, millä tavalla me pystymme tämän Postin yhteispalveluvelvoitteen turvaamaan, että kaikki saavat postinsa ajallaan niin kuin kuuluu, ja myöskin hoitamaan valtio-omisteisen yhtiön työntekijöiden työsuojelun ja oikeusturvan reilulla tavalla ja luopumaan näistä ylisuurista johtajien palkoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-04T14:52:12,2019-09-04T14:54:52,Hyväksytty,1.1 2019_26_35,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Digitaalisuuden murros on toki mullistanut Postin toimintaa — kuljetettavien kirjeiden määrä on kymmenessä vuodessa pudonnut puoleen — mutta toisaalta sitten samanaikaisesti sen vaikutusta on hieman kompensoinut se, että nettikaupoista on ryhdytty paketteja tilaamaan ja sillä tavalla Postille on tullut sitten tässä suhteessa markkinoita lisää. Mutta itse ajattelen, että kyllä perusongelma tässä kipeässä tilanteessa, jossa nyt Postin kohdalla ollaan, on se, että valtion tuottotavoitteet ovat yksinkertaisesti tähän Postin tilanteeseen nähden liian korkeat niin, että se toimivan johdon kohdalla johtaa siihen säästöjen nyhtämiseen työntekijöiden selkänahasta, kun tavoitellaan niitä tuloksia, joilla sitten toisaalta mitataan johdon toimintaa. Jos yhtiön ei tarvitsisi maksaa valtiolle näin suurta osinkoa, joka on tällä hetkellä ollut noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, niin silloin ei tarvitsisi hakea näitä kustannussäästöjä esimerkiksi alentamalla työntekijöiden palkkaa. Mielestäni tämä on sellainen asia, mitä nyt hallituksen tulisi erittäin vakavasti pohtia, ja kun Posti on kokonaan valtion omistama yhtiö, niin on kyllä järjetöntä, jos entuudestaan pieniä palkkoja leikataan niin, että nämä ihmiset joutuvat sitten turvautumaan valtion budjetista kustannettaviin sosiaalitukiin. Itsekin toivon sitä, että sotea, entuudestaan jo hyvin vaikeaa sote-kokonaisuutta, ei tähän Postiin sotkettaisi. On tärkeää, että Posti pysyy siellä, mikä on sitä ydinosaamista: nimenomaan siellä kirjeiden ja pakettien ja muiden kuljetusten alueella. Mutta Postin työntekijöille on turvattava sellaiset työolosuhteet ja sellainen palkka, että he voivat hymyillen tätä työtään jatkaa, ja on turvattava myös ne yleispalveluvelvoitteen mukaiset peruspalvelut kansalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-04T14:54:53,2019-09-04T14:57:29,Hyväksytty,1.1 2019_26_36,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että eduskunnan syysistuntokausi alkaa keskustelulla Postin merkityksestä. Suomalaisille viestin luottamuksellisuudella ja toisaalta viestin luotettavalla perillemenolla on ollut kautta historian valtavan suuri merkitys, jos mietimme sitä, kuinka tämän päivän Suomea on rakentanut 1600-luvulta lähtien tähän maahan rakennettu ratsutieverkosto, jonka varret voimme edelleen havaita tuolla nykyisillä kartoilla, tai mietimme niitä kansakunnan kohtalon kaikkein vaikeimpia hetkiä, kun kenttäposti toi terveiset kotirintamalle sieltä jostain ja taas kotirintaman kuulumiset sinne jonnekin. Taistelutahto ja moraali pystyttiin pitämään yllä kaikkein vaikeimpinakin hetkinä, kun viesti kulki luotettavasti perille. Nyt elämme toki uutta aikaa, aivan uudenlaisia haasteita, mutta jos näiden tämän maan korpi‑ ja salomaiden ja Lapin tunturien yli on saatu posti kulkemaan ja niinkin vaikeina hetkinä kuin talvi‑ ja jatkosodan vuosina Posti on tavoittanut jokaisen, niin kyllä sen täytyy tavoittaa jokainen suomalainen myös tässä ajassa. Tämä uusi aika tietysti edellyttää uudenlaisia ajatuksia, ja siksipä en aivan täysin tyrmäisikään pääministeri Rinteen sinänsä mielestäni aivan virkistävää ajattelua siitä, että kun meillä on tällainen voimavara ja ihmisiä, jotka päivittäin vierailevat tutuissa naapurustoissa ihan joka puolella maata, niin sitä heidän läsnäoloaan siellä voitaisiin jollain tavalla hyödyntää. Arvostan erittäin korkealle edustajakollega Laihon, Juvosen ja Räsäsen osaamista ja laajaa ymmärrystä sote-palveluista ja olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että ei tietenkään Postin jakajahenkilöstöltä voi edellyttää sosiaali‑ ja terveydenhuollon osaamista, mutta mielestäni pääministeri on siinä oikeassa, että kun mietimme tämän maan laajoja selkosia, niin on varmasti järkevää hyödyntää sitä voimavaraa, mikä siitä tulee, että postinjakajat kuitenkin ympäri maata päivittäin kaikissa osoitteissa edelleen vierailevat, ja miettiä, miten Postin työntekijöiden työtä voidaan lisätä niin, että se vastaa tämän päivän tarpeisiin tavalla, joka mahdollistaa sen, että Postin työntekijät tulevat palkallaan toimeen myös tulevaisuudessa ja he saavat kokea tekevänsä arvokasta työtä samalla tavoin kuin Postin työntekijät ovat satoja vuosia työtä tämän maan parhaaksi tehneet. Tässä vielä nyt haluan haastaa ministereitä — hienoa, että olette keskusteluun osallistumassa: miten todella varmistamme sen, että toisaalta postinjakelu, toisaalta lehtien jakelu kaikkialla Suomessa tulevaisuudessa turvataan? Myös tähän tässä salissa haluamme varmasti kuulla vastauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-09-04T14:57:29,2019-09-04T15:00:44,Hyväksytty,1.1 2019_26_37,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Posti on ollut suuressa rakennemuutoksessa viimeisten vuosien aikana, ja on aivan juuri niin kuin perussuomalaisten Ville Tavio sanoi, että digitaalisuus on vähentänyt postin määrää. Moni ihminen ei myöskään halua tai pysty vastaanottamaan sitä kirjepostia, vaikkapa laskuja, koska laskujen lähettämisestä kotiin veloitetaan ja ne ovat kohtuuttomia kustannuksia. Muun muassa puhelinlaskuihin saattaa tulla päälle sitten laskutuslisää siitä paperilaskusta. Perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että posti kulkee, ja kyllä huolestuneena kuulee viestejä myös siitä, onko henkilöstöä riittävästi ja kulkeeko se posti, tuleeko kirje perille, tuleeko paketti perille. Minusta on erittäin huolestuttavaa myös se, että kaikissa Postin palvelupisteissä ei voi lähettää pakettia, sekin palvelu pitäisi tilata netin kautta. Ja mitä enemmän nämä palvelut muuttuvat digitaalisiksi ja siirtyvät sinne nettiin ja sitä kautta pitää asioita hoitaa, sitä hankalammiksi ne käyvät. Meillä on ikääntyvä väestö, meillä on paljon vanhuksia ja hyvinkin siellä maaseudulla asuvia ihmisiä, jotka odottavat sitä postiaan ja haluavat myös kirjeensä lähettää, ja se osoittautuu mahdottomaksi. Kyllä perussuomalaiset seuraavat tätä tilannetta ja tekevät sitten aiheeseen liittyviä toimenpiteitä sen myötä — kuten myös näiden johdon palkkioiden osalta. Mielestäni tulisi perustaa erityinen työryhmä pohtimaan Suomessa näitä johdon palkkioita ja sitä, mitä kaikkea on, mistä me emme edes tiedä. On kohtuutonta, että on olemassa henkilöitä, jotka palkitaan näin ruhtinaallisesti. Se ei uppoa suomalaisen oikeustajuun. Oikeus ja kohtuuskin on täällä mainittu — se on erittäin tärkeää. Ja se ahneus: loppujen lopuksi jokaisellehan se oma palkka on tärkeä ja jokaiselle ne omat edut ovat tärkeät. Niistä pidetään kynsin ja hampain kiinni, ja aina tarvitaan joku suuri kohu, että saadaan tällainen päänavaus. Mutta sitten tähän soteen haluan vielä palata. Todellakin, johan on kansalaisvelvollisuus, että katsotaan toinen toisemme perään ja autetaan, jos on tarve, ja tehdään ilmoitus siitä, että tarvitaan apua. Mutta minä näen huolestuttavana sen kehityksen, että tavallaan postityötä tekevä henkilö olisi velvoitettu myös kurkkimaan ikkunoista ja koputtamaan ovelle ja kysymään, mitä kuuluu. Siinä on myös turvallisuusriskejä, siinä on kaikkia mahdollisia ajatuksia, mitä voi tulla mieleen. Hoitotyötä ei saa ulkoistaa, ja missään nimessä kotihoitoa ja postityötä ei tule yhdistää. Nyt minulle herää hoitajana pelko siitä, ollaanko yhdistämässä kotihoito ja postipalvelut — samallahan se lähihoitaja jakaa sen postin, kun se katsoo, miten se vanhus voi, parhaimmillaan mittaa verenpaineen, antaa lääkettä ja niin poispäin. Elikkä tätä me kyllä tulemme vastustamaan. Meillä on Suomessa ammatti-identiteetti: hoitajille hoitotyöt, seuranta ja tarkkailu, ja sitten Posti tekee muita töitä. Ja toivon tosiaankin, että ihmiset lähettäisivät kirjeitä ja postia, jotta posteljooneille riittäisi myös sitä työtä ja palkka olisi kohdallaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-09-04T15:00:44,2019-09-04T15:03:54,Hyväksytty,1.1 2019_26_38,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,Myönnän tähän keskusteluosuuteen vielä kaksi pyydettyä puheenvuoroa. Sen jälkeen siirrymme seuraavaan aiheeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_26_39,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Haluaisin puuttua tähän postin kulun ongelmaan ja laatupuoleen, kun täällä on puhuttu nyt lähinnä rahasta ja palkasta. Vuonna 2017 ainakin täällä pääkaupunkiseudulla postinkulku alkoi yhtäkkiä heiketä huomattavan paljon. Ainakin tuolla kantakaupungin alueella oli paljon siitä huolestuneita kansalaisia. Tein heidän kokemustensa perusteella kantelun oikeusasiamiehelle siitä, miten postinkulku turvataan Suomessa ja kuinka Posti valvoo sitä, että postilähetykset menevät perille. Siitä tulikin sitten ensimmäinen kantelu, jonka oikeusasiamies on ottanut käsittelyyn Postia koskien. Hän antoi viime vuonna ratkaisunsa ja totesi, että viranomaiskirjeiden kulku näyttäisi olevan paitsi yleispalvelukirjeiden käsittelylle annettujen vaatimusten ja valvonnan, myös rikosoikeudellisen virkavastuun ulkopuolella. Hän heitti liikenne- ja viestintäministeriölle kysymyksen, pitäisikö arvioida, tulisiko postilain 21 §:ää Postin virkavastuista täsmentää viranomaiskirjeiden perillemenon osalta. Postin oman tulkinnan mukaan sillä ei ole velvollisuutta valvoa näiden virka- eli yritys- ja viranomaiskirjeiden perillemenoa ollenkaan, mutta apulaisoikeusasiamies tulkitsee siis asiaa toisin. Apulaisoikeusasiamies siis pitää epätyydyttävänä, että Postin vastuu lakisääteisistä tiedoksiantomenettelyistä on käytännössä rajoittunut vain pieneen murto-osaan postilähetyksestä elikkä niihin yksityishenkilöiden rahoittamiin postimerkillisiin kirjeisiin. Apulaisoikeusasiamies kiinnittää huomiota siihen, että tämä vastuun rajoittaminen näyttää siis perustuvan Postin omaan tulkintaan tämän asianomaisen säädöksen tarkoituksesta. Hänellä itsellään tuntui olevan siitä toinen tulkinta. Toivon, että hallituksessa pohditaan, onko tässä epäkohta, joka tulisi korjata. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-09-04T15:03:58,2019-09-04T15:06:08,Hyväksytty,1.1 2019_26_40,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan minäkin vielä muutaman sanan sanoa tästä niin sanotusta Posti-sotesta, jota tässä keskustelussa on kritisoitu. Aivan varmasti on näin, että jokaisen kansalaisen velvollisuuteen kuuluu ylipäätänsä katsoa vähän kanssakulkijoiden perään, että mitä kuuluu, ja kysellä, miten jaksetaan. Mutta se, että meillä todellakin annettaisiin postinjakajille tehtävä, että heidän tulisi ruveta tekemään niitä asioita, jotka perinteisesti kuuluvat kotihoidon puolelle, ei kyllä varmastikaan ole järkevää kehitystä. Toisaalta täytyy muistaa, että maaseudulla ne postilaatikot eivät ole ihan siinä seinän vieressä elikkä sieltä ei noin vain kurkata siinä samalla, kun postia jaetaan, vaan siellä saattaa olla monta sataa metriä kuljettavana vielä sinne ovelle, jos halutaan samalla reissulla käydä katsomassa, miten siellä kotona jaksetaan. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun visioidaan näitä uusia työtehtäviä. Ja ylipäätänsäkin sote on itsessään jo — niin kuin kaikki täällä salissa viime kaudella olleet tiedämme — varsin haastava harjoitus, joten varmasti näitä Postin erilaisia työsopimuskiistoja ei kannata sitten enää siihen asiaan sotkea. Mutta se on selvää, että Postilla on kannattavuusongelma, ja varmasti tässä kiristyneessä kilpailutilanteessa niillä aloilla, jotka ovat kilpailun piirissä, on ollut oma vaikutuksensa. Tässä on äärimmäisen tärkeää ennen kaikkea, että poliittiset toimijat palauttavat kansalaisten luottamuksen Postiin. Tässä edellisessä puheenvuorossa edustaja Koulumies toi hyvin esille tämän muun muassa viranomaiskirjeisiin liittyvän epäkohdan, joka tällä hetkellä huolestuttaa: työttömät eivät saa ajoissa tietoa erilaisista työtarjouksista tai siitä, että heille on erilaisia toimenpiteitä ehdotettu, jolloin saattaa olla pahimmillaan seurauksena se, että he itsestään johtumattomista syistä saattavat joutua esimerkiksi karenssimenettelyyn, tai haja-asutusalueella esimerkiksi vaikkapa erilaiset viranomaisten ajat — lääkärinajat, vastaanottoajat tai vastaavat — saattavat tulla niin myöhään, että ihmisten on vaikea sitten enää järjestää arkeansa, tai ne saattavat tulla jopa siinä vaiheessa, kun asia on unohdettu. Puhumattakaan sitten siitä, että tällä hetkellä tuolla monissa maakuntalehdissä mietitään, millä tavalla varmistetaan se, että ne perjantain ja torstain lehdet eivät vasta seuraavalla viikolla ole jakelussa siellä haja-asutusalueella. Sillä tavalla sitten voisi sanoa, että tämä heijastuu myöskin median puolelle, eli varmasti jaettavien lehtien tilaukset tippuvat, mikäli tätä luotettavuus- ja ajankohtaisuusasiaa ei saada kuntoon. Mutta olen tosiaankin tyytyväinen siihen, että ministeri Paatero on halukas puuttumaan näihin johdon palkkioihin ja ehkä laajemminkin katsomaan ylipäätänsä koko valtionyhtiöitten johtajien palkitsemisjärjestelmää. Aivan käsittämättömiä summia on ollut mahdollisuus näiden bonusjärjestelmien kautta saada, ymmärtääkseni jopa 1,4 miljoonaan olisivat voineet nousta pahimmillaan nämä johdon palkkiot. Tätä ei voi millään tavalla hyväksyä, ja tämä on täysin käsittämätöntä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-04T15:06:10,2019-09-04T15:09:19,Tarkistettu,1.1 2019_26_41,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_26_42,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn 8. asiakohdan käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_26_43,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi postilakia siten, että kansallinen lainsäädäntö vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten mukaisia vaatimuksia. Esityksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto toimisi toimivaltaisena viranomaisena ja hallinnollisia kustannuksia tulee hieman lisää, mutta ei niin merkittävästi, että sillä olisi tuntuvia budjettivaikutuksia. Samoin yksityisten toimijoiden kohdalla taloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän laimeiksi. Postilain tarkoituksena on turvata postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelun saatavuus tasapuolisin ehdoin koko maassa. Tällä hetkellä postinjakelun tulevaisuus näyttää synkältä. Aivan kuten edustaja Myllykoski aiemmin jo selvitti, tähän ovat johtaneet monet syyt jo vuosien takaa. Jakelun kattavuus on heikentynyt, ja etenkin syrjäseuduilla posti kulkee entistä harvemmin. Kun henkilökunta kärsii, toimintoja ulkoistetaan ja palkkoja poljetaan, Posti vetoaa usein kiristyneeseen kilpailuun ja sen myötä heikentyneeseen kannattavuuteen. Tästä huolimatta Postilla on ilmeisesti varaa ja pokkaa nostaa johdon palkkioiden tasoa. Tämä on melko härskiä, eikä ole mikään ihme, että ihmiset ovat vetäneet niin sanotusti herneen nenään. Pätevä johtaja varmasti löytyisi, vaikka palkka ja muut bonukset olisivat kolmanneksen nykyisestä. Jos ajatellaan Postin toiminnan kehityskulkua nykyisen johtajan aikana, niin ei kai tulokseen tyytyväisiä voida olla. Valtiojohtoisten yritysten johtajien palkat ovat suuria ja korkeita, mutta emme voi syyttää johtajia tästä, vaan me poliitikot voimme katsoa peiliin, sillä me olemme osaltamme mahdollistaneet tämän touhun. On hyvä, että ministeri on luvannut tarttua asiaan, ja sitä on varmaan siivittänyt se, että iltapäivälehdet ovat räikein, isoin otsikoin puuttuneet asiaan — mistä minä voisin nyt tällä kertaa sanoa medialle kiitosta — ja some-keskustelussa asia käy todella kuumana. No, parempi, että asiaan nyt tartutaan — parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vääryydet olisi korjattava pian, ja yleensäkin ajatellen valtion omistajaohjausta on otettava oppia tästä episodista. Lopuksi haluan todeta, että Suomen julkikuva vähäisen korruption maana ei ole ehkä niin ansaittu kuin kuvittelemme. Vanhoilla puolueilla on vahva perinne kaiken maailman koplauksista, ja tälle touhulle olisi laitettava piste. Tämä Rinteen hallituksen valtioneuvoston palkkamenoja paisuttava politiikka on esimerkki siitä, miten verovaroja surutta tuhlataan. Perussuomalaiset ovat eri linjoilla. Tein vuonna 2016 toimenpidealoitteen, joka sivusi nyt vallitsevaa ongelmaa, mutta nämä aloitteet pakkaavat jäämään unholaan, sinne valiokuntien paperinippujen alle. Ja vielä aivan lopuksi: Kesällä juttelin monta kertaa myös meidän Maskun postinkantajan kanssa, ja yhtenäkin päivänä hän oli vielä viideltä jakamassa postia. Hän oli tehnyt monta monta tuntia ylitöitä, koska kesäsijaisia oli silloin paikalla ja he eivät tietysti heti voineet osata asioita. Mutta tämä henkilö teki ja on tehnyt todella valtavan hienoa työtä todella pienellä palkalla, niin että täytyy vain sitten nostaa hattua, että jaksaa ihminen olla töissä eikä ole lähtenyt sille linjalle, että mieluummin on kotona ja ottaa tukea vastaan. Ei sekään olisi ihme, koska palkan ja sen minimiansion, jonka saa työttömänä ollessa, välinen raha on niin pieni. Elikkä niin kuin meidän edustaja ja perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho sanoi: kyllä Suomessa tarvitsisi sentään palkalla tulla toimeen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-09-04T15:46:18,2019-09-04T15:51:35,Hyväksytty,1.1 2019_26_44,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämän asian yhteydessä sallitaan hieman laajempi käsittely koskien valtionyhtiöissä suoritettavaa palkkausta ja ansaintajärjestelmiä ja palkintajärjestelmiä. Ensinnäkin edustaja Räsänen käytti hyvän puheenvuoron siitä, että postin tehtävien on toimittava kunnolla niiltä osin kuin laki sille velvoitteet antaa, ja jos toimintaa ei ole mahdollista kunnolla suorittaa, niin sitten ei pidä valtiolle kovin paljon tulouttaa, jos ei ole varaa pitää varsinaista toimintaa asianmukaisena. Mutta mitä tulee tähän palkkaukseen yleensä, niin minusta olisi hyvä sitoa valtion palkkauslinja niin, että tietyllä kertoimella määritellään se maksimi, mitä palkka voi olla pääministerin palkkaan suhteutettuna. Minun on vaikea yhtäkkiä arvioida, mikä se kerroin mahtaisi olla, mutta sen pitäisi olla maksimaalinen katto, ja sen yli valtio ei palkkapolitiikassaan voi mennä. Toinen juttu, joka on jo paljon helpompi ainakin itselle määritellä: erinäköisiin bonuksiin ja muihin, joilla palkkiojärjestelmät luodaan, pitäisi panna selvä maksimi suhteessa palkkaan. Se on helppoa ja yksinkertaista, ja kaikki sen yli menevät palkitsemisjärjestelmät ikään kuin nollaantuvat. Ainakin oma näkemykseni on, että tämmöisen palkitsemisjärjestelmän pitäisi lähteä siitä, että maksimi on 25 prosenttia palkasta eli kolmen kuukauden palkka, ja sen yli meneviä ansaintajärjestelmiä ja bonusjärjestelmiä ei pitäisi valtion hyväksyä, ja siellä, missä vähemmistöomistajina ollaan, pitäisi tätä linjaa aina edustaa. Pörssiyhtiöt ovat erikseen, ja niissä yhtiöissä, joissa valtiolla ei ole sitten määräysvaltaa, voidaan asiaa tietysti markkinaehtoisesti katsoa hieman toisin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-09-04T15:51:40,2019-09-04T15:53:26,Hyväksytty,1.1 2019_26_45,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Meillä on hyvin usein tapana ottaa asia esille sitten, kun on joitakin ongelmia tullut. Niin kuin nytkin on nähty, niin postin osalta on tullut ongelmia ja sitten niihin jälkikäteen pyritään reagoimaan. Tämä on 2011 voimaan tulleen lain aikaansaannoksia. Silloinhan tämä markkinaehtoinen postitoiminta kilpailutettiin. Silloin oli mahdollista eri toimijoiden lähteä kuorimaan kermaa päältä, mutta tämä yleispalveluvelvoitteinen posti jäi Postille, ja nyt sitten, kun postin määrä on alentunut, ollaan tässä tilanteessa. Mutta tiedän sen, että se olisi tietenkin veronmaksajien rahoista sitten laitettava, jos kaikki posti jaettaisiin tällä hetkellä tämän yleispalveluvelvoitteen mukaisesti joka paikkaan. Ennen kaikkea tässä on ihmetystä herättänyt tämä työehtosopimuksen shoppailu, elikkä on lähdetty erilaisilla työehtosopimuksilla kilpailemaan näillä Postin toimintasektoreilla. Se tässä on ehkä kaikista huonointa, että pyritään alentamaan pienituloisten työntekijöiden palkkaa. Siitä hyötyy sitten johto, joilla jo ennestään on erittäin suuret ansiot, eikä tämä yksistään koske Postia, tämä koskee kaikkia valtionyhtiöitä. Esimerkiksi VR:n johtajan tulos oli vuonna 2016 yli 800 000 euroa. Kyllä tämä koskettaa kaikkia valtionyhtiöitä, ja on erittäin hienoa, että ministeri Paatero otti tämän asian nyt esille. Minun mielestäni täytyy kaikki valtionyhtiöt käydä läpi ja antaa ohjeistukset hallitukselle siitä, miten toimitaan. Varmaan tuo Eestilän esille tuoma järjestelmä voisi olla yksi mahdollisuus, mutta myös se, että tarkastellaan työehtosopimuksia ja työehtosopimuslainsäädäntöä sillä tavalla, että ei ole enää mahdollista tämä shoppailu, minkä edustaja Myllykoski nosti esille tuossa omassa puheenvuorossaan. Ja minä toivon edelleenkin menestystä tietysti Postille ja ennen kaikkea niille työntekijöille, että he vielä voisivat omalla ansiollaan tulla toimeen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-09-04T15:53:26,2019-09-04T15:56:03,Hyväksytty,1.1 2019_26_46,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Postin viimeaikaiset asiat ja uutiset kyllä huolestuttavat: henkilökunnan palkka-alet ja yleensäkin Postin luotettavuus. Sähköiset jutut, digi, netit ja tällaiset, eivät ole kuitenkaan koskaan kaikkien saavutettavissa, eivät koskaan. Tarvitaan myös sitä paperista postiliikennettä. Postin palvelut on turvattava kaikkialla Suomessa. Se vain on näin — ne on turvattava koko maassa. Ei koskaan käy sillä tavalla, että kaikilla on netit ja digit siellä kotona. Pääministeri Rinteen idea yhdistää Posti ja sote oikeasti hämmästytti. Kovasti ihmettelin, kun tämän uutisen kuulin. Posti on ihan eri asia, sote on täysin eri asia. Postin työntekijät tekevät todella arvokasta työtä omalla tahollaan, ja samoin terveydenhuollon henkilökunta, hekin tekevät arvokasta työtä omalla tahollaan, mutta että ikkunasta kurkittaisiin ja tehtäisiin arvioita ihmisten avunpyynnöistä — ei se ihan sillä tavalla mene. Jokaisenhan pitää kuitenkin auttaa, kun nähdään, että on hätätilanne, mutta entäs jos asiakas ei vaikka näykään ikkunasta: mitä sitten tehdään, mennäänkö sinne sisälle vai mitenkä sitten toimitaan? Pitää olla se vastuukysymys ihan selvä, ja ei se näin voi mennä. Pitääkö henkilökunnan tosiaan mennä sinne sisälle, vai pitääkö hälyttää apua lisää, vai mitenkä toimitaan? Eihän voi silleen valtuuttaa, että ihminen on aina nähtävissä ikkunasta, ei todellakaan voi, ei se ole ihmisarvon mukaista. Toivon, että ministeri Rinteen idea ei ole koko hallituksen kanta. Tai jos tämmöiseen yhdistämiseen mennään, niin käykö kohta tosiaan sillä tavalla, että pikakirjeet viedään ambulanssilla pitkin kyliä? Pääministeri Rinne nosti esille, että perussuomalaiset sanovat aina, että ”ei, ei ja ei”. Olen toista mieltä pääministeri Rinteen kanssa. Kyllä perussuomalaiset sanovat hyville asioille ”kyllä, kyllä ja kyllä”.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-09-04T15:56:05,2019-09-04T15:58:11,Hyväksytty,1.1 2019_26_47,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä postiasia on tässä viime päivinä puhuttanut, ja on tullut esiin johtohenkilöiden korkea palkka, ja samaan aikaan pyritään nitistämään sitä työtätekevän palkkaa, sen, joka on siellä itse postipalveluissa. Tämä ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Ja varmasti, mikäli oikein olen ymmärtänyt, tämä postilain muuttaminen on johtunut siitä, että on Euroopan unioniin menty mukaan. Siinä on muutettu tämä näin, että tämä on ollut kilpailulle vapaata. Elikkä kyllä meidän omien virastojemme pitäisi käyttää Postin palvelua eikä antaa sitä yksityisten käsiin, elikkä haluaisin, että Posti pysyisi siinä lestissään, mihinkä se on alkaa päälle suunniteltu. Ja se, mitä pidän erittäin epäterveenä, on se, että Postin logistiikka ja kuljetus on vallannut epäterveellä kilpailulla kuorma-autoliikennettä. Tämä nyt erityisesti tulee tänä päivänä mieleen, kun meille on ihan organisoitu kuljetuksia tuolta maakunnasta ja kuorma-autonkuljettajat ja pakettiautonkuljettajat ovat järjestäneet useita edustajia kotiovelta tänne eduskuntaan. Posti on noin kaksi kolme vuotta sitten tehnyt tämmöisen uuden aluevaltauksen: he ovat siirtyneet kuljettamaan kylmäkuljetuksena elintarvikkeita. Tämä ei ole minun mielestäni oikein hyvä, että valtionyhtiö lähtee kilpailemaan semmoisille aloille, jotka aikaisemmin on hoidettu yksityisten kuljetusliikkeiden kautta. Ja on hyvin paljon tullut kuljetusliikkeiltä viestiä, että ne tarjoukset ovat täysin epäterveitä ja kilometrihinnat ovat laskeneet ja että mikäli mahdollista, Posti hoitaisi sitä omaa tehtäväänsä. Jos sinne joitakin uusia lisäyksiä otetaan, mitä he alkavat tekemään, niin ehkä olisi parempi, että se käytäisiin tämmöisen isomman konklaavin kautta ja mietittäisiin, onko se niin, että se loukkaa jonkun toisen yrittäjän asemaa. Toivon Postin työntekijöille nyt, että he saavat jatkaa samoilla sopimuksilla kuin millä he ovat tähänkin asti olleet, ja toivon, että tämä asia saataisiin pikaisesti hoidettua hallituksen ja eduskunnan toimesta myös tämän toimitusjohtajan osalta. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-09-04T15:58:16,2019-09-04T16:01:21,Hyväksytty,1.1 2019_26_48,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Posti, tuo valtion nykyinen monitoimifirma, on ollut kovasti tapetilla ja ihmisten keskusteluissa. Tämä hallituksen esitys postilain muuttamisesta on toivoakseni lähtölaukaus sille yhteiselle tahdolle, mitä olen ollut aistivinani erittäin hyvistä puheenvuoroista ympäri salia, että tämä Postin työntekijöiden työehtosopimusjupakka saadaan siltä osin kuntoon, että yksikään Postin 700:sta — mikä lukema nyt on ollut esillä — työntekijästä ei joutuisi sellaiseen tilanteeseen, että ansiotaso tippuisi jopa 50 prosenttia, kuten salissa on tullut esiin. Johdon palkitsemisesta Postin osalta on ollut todella laajaa kansalaiskeskustelua. En voi muuta kuin yhtyä siihen, koska jos me ajattelemme, että valtionyhtiössä Suomessa on toimitusjohtaja, joka peittoaa eräiden suurvaltojen presidenttien vuosipalkat mennen tullen, niin kyllä siinä herää sitten tällaisella Köyhänperän miehellä kysymys, että kuinka kovia miehiä meillä siellä valtionjohdon tehtävissä on — täytyy olla todella kovia. Tällaiset palkkiot ovat omiaan tekemään kansalaisille suuria huutomerkkejä puhekupliin. Ei ole ihme, että siellä tosiaan käydään äänekästä keskustelua. Yhdyn kyllä suurelta osin näihin voimakkainakin velloviin mielipiteisiin. Siitä, että työntekijöiden palkkoja ollaan tiputtamassa 30—50 prosentilla, minulla herää sellainen ajatus, että miten joku voi edes ajatella — joku jossain, joka on tällaisen neuvottelun aloittanut — että näin tulisi toimia. Miten voidaan ajatella, että ihminen tulee toimeen sen jälkeen, kun hänelle tällainen palkanleikkaus tehdään? Siis siellä 700 henkilön joukossa on varmasti monenlaisia työntekijöitä: on lyhyen aikaa olleita, on pitkän posti-uran tehneitä uurtajia, mutta joka tapauksessa he kaikki ovat meille suomalaisille yhtä arvokkaita tehdessään sitä työtä tuolla tuiskussa ja pyryssä, kun pakettia ynnä muuta meille sieltä toimitetaan. Kun tällaiselta henkilöltä leikataan 50 prosenttia liksasta, niin siinä saattaa tulla sellainen ongelma, että miten perheen talolainat ynnä muut hoidetaan. Tämä on meille kaikille selvää, mutta otinpa nyt esimerkkinä. No, sitten tietenkin täytyy pieni sananen lausua myöskin arvoisan pääministerimme partaveitsenterävästä ikkunakurkistelupalveluideasta, joka oli sitten omiaan herättämään, jälleen kerran, keskustelua kansalaisten keskuudessa. Tässä kohtaa nyt täytyy ottaa myöskin pieni silmänpilke, koska itse pidin sitä ensin vitsinä, mutta nyt tänään sitten täällä salissa pääministerin kertoman mukaan se ei vitsi ollutkaan. Toivoisin, [Puhemies koputtaa] että jätettäisiin Postin tehtävät niille hienoille Postin työntekijöille ennalleen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-09-04T16:01:24,2019-09-04T16:04:49,Hyväksytty,1.1 2019_26_49,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yleensä on aika vaikea toisen työhön mennä ottamaan kantaa: mitä sen pitäisi sisältää tai ei. Se on hyvin uhkarohkeata, itse en pysty siihen. Mutta yksi asia, mihin otan kantaa vielä jälleen kerran — minä olen oppositiopoliitikko mutta minä en sano kaikelle ei ja ei ja ei: minun mielestäni pääministeri Rinteen ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Paateron julkiset kommentit näistä palkoista ja palkitsemisjärjestelmistä ovat olleet erinomaisia. Niistä on toki vuosien mittaan tässä salissa monta kertaa keskusteltu, mutta käytän sen takia tämän puheenvuoron, ettei vaan nyt taas käy niin, että niille ei tehdä juurikaan mitään, me kaikki kauhistelemme täällä porukalla, mutta kun kuukaudet menevät, me unohdamme koko asian, ja sitten tulevat sotet ja muut kiivailut ja näihin ei palata. Minä toivonkin, että sosiaalidemokraattiset kansanedustajat vievät ministeri Paaterolle viestiä, että hän täällä salissa jollakin tavalle tuo tämän esille, mitä siellä tehtiin. Palkitsemisjärjestelmät minun mielestäni ovat hyviä silloin, kun ne koskevat yrityksessä kaikkia työntekijöitä. Johdolle me joudumme hieman räätälöimään erikseen palkitsemisjärjestelmiä. Sitä ei voi monta kertaa samalla tavalla käsitellä kuin työntekijöitä, mutta jos työntekijät eivät ole palkitsemisjärjestelmissä ja siellä on vain johto, niin se herättää eripuraa, ja minusta se on huonoa johtamista. Edelleen olen sitä mieltä, että nämä ovat hirveän helppoja asioita. Monesti palkitsemisjärjestelmät ovat niin monimutkaisia, että hallituksen jäsenetkään eivät loppujen lopuksi ymmärrä, mistä on kysymys. Sen takia sinne pitää panna yksinkertainen komponentti, kuten esimerkiksi se prosentti. Silloin sen yli ei voi mennä ja jokainen tietää, mitä on maksimi. Yleensä hyvä palkitsemisjärjestelmä ei ole millään tavalla sidottu yksinomaan tulokseen, vaan siellä on monta eri komponenttia. Niitä voi olla puolen tusinaa komponenttia, millä perusteella työntekijöille ja johdolle jaetaan ylimääräistä. Kun on korkea palkka, lähtökohdan pitää olla se, että ihminen tekee sen palkan eteen kovasti töitä. Nyt tulee vähän semmoinen käsitys tässä yhteiskunnassa, että jos ei ole kunnon palkitsemisjärjestelmää, niin ei ihan kunnolla tarvitse tehdä töitä, ennen kuin tulee palkitsemisjärjestelmä. Eihän se niinkään voi olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-09-04T16:04:52,2019-09-04T16:07:11,Hyväksytty,1.1 2019_26_50,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa ollaan kyllä äärimmäisen hyviä tulkitsemaan ministereitten puheenvuoroja, ja vähän väärään suuntaan, rehellisesti sanottuna. Täällä on hyvää keskustelua käyty, ja minusta on hienoa, että ministerit Paatero ja Rinne tarttuivat asiaan, omistajaohjaukseen, heti, kun tämä tuli esille. Työntekijöiden osalta ei missään tapauksessa tätä TES-shoppailua saa sallia, mutta kyllä meidän — ja Rinne on siinä oikeassa — ihan aidosti on myös sitten katsottava sitä tehtäväkenttää ja erityisesti siitä työpaikkojen turvaamisen näkökulmasta. Se voi jossain pienellä, harvaan asutulla kylällä olla lähes sitä, että joku mummo tapaa kerran päivässä jonkun ihmisen siellä kylällä, ehkä kylän sosiaaliasiamiehen, ja pääsee juttelemaan. Sillä postilla ja sillä postimiehellä voi olla näillä harvaan asutuilla alueilla isokin rooli ihmisten päivittäisen tekemisen osalta. Se on selvä, että kun jakelupäiviä on vähennetty ja tehtäviä vähennetty, niin kysytään myös näiden työpaikkojen tulevaisuudesta ja samalla silloin laajastikin tämän tehtäväkentän tulevaisuudesta. Ei missään tapauksessa mitään terveydenhuollon tehtäviä olla sinne laittamassa, mutta kyllä meidän pitää avoimesti katsoa, pystyttäisiinkö sitä jollakin tavalla niitten työpaikkojen näkökulmasta hyödyntämään. No sitten tähän omistajaohjaukseen, ja se on selvä, että siellä nyt on puutteita, ja pikaisesti katsoin valtionyhtiöitten osalta, että poliittiset hallintoneuvostothan ovat hyvinkin tarkkaan omistajaohjauksessa, mutta sitten, kun mennään hallitusten puheenjohtajiin ja toimivaan johtoon, ollaan kaukana omistajaohjauksesta, ja tähän nyt sitten toivottavasti tämän prosessin aikana puututaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-09-04T16:07:12,2019-09-04T16:09:10,Hyväksytty,1.1 2019_26_51,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olemme päässeet tänään onneksi keskustelemaan tästä Postin nykytilasta. Se on herättänyt paljon kansalaiskeskustelua. Tämä postilain tekninen, sinänsä aivan järkevä uudistus on hyvä viedä läpi, mutta käydään myös tätä laajempaa keskustelua. Eräs merkittävä syy Postia kohtaan koetun tyytymättömyyden kasvuun on postinjakelun tuntuva hidastuminen aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2017 voimaan tulleen postilain myötä postimerkeillä varustetuista kirjeistä ja korteista vähintään puolet on oltava perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä, ja tämä on suuri muutos aiempaan tilanteeseen. Ennen lakimuutosta nimittäin vähintään 95 prosenttia lähetyksistä oli toimitettava perille viimeistään toisena arkipäivänä. Arvoisa puhemies! Myös postipalveluiden hinta on kohonnut selvästi. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa tavanomaisen kirjeen tai kortin sai lähetettyä ensimmäisessä luokassa 70 sentillä ja toisen luokan lähetyksen hinta oli vain 60 senttiä. Sitä vastoin nyt elokuussa 2019 tehdyn hinnankorotuksen jälkeen kirjeen ja kortin postittaminen maksaa jo 1,60 euroa. Vajaan 12 vuoden aikana kuluttajahintaindeksi on siis noussut vain noin 16 prosenttia, kun taas postimerkin hinta jopa yli 160 prosenttia. Kieltämättä Posti joutuu kamppailemaan kiristyvän kilpailun ja sähköisten palveluiden lisääntyvässä ristipaineessa, mutta kuitenkin näillä suurilla hinnankorotuksilla on todennäköisesti ollut erittäin merkittävä vaikutus kirjelähetysten nopeaan vähenemiseen. Arvoisa puhemies! Nämä julkisuudessa viime päivinä esitetyt suunnitelmat Postin työntekijöiden työehtojen muuttamisesta ja rajuista palkanalennuksista ja samoin johdon korkeat palkkiot ovat aiheuttaneet kansalaisissa aiheellista ja suurta tyrmistystä. Omistajaohjausministeri Paateron puuttuminen ja asiassa otettu aikalisä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä, mutta eivät vielä läheskään riittäviä. Meidän perussuomalaisten mielestä Postin tulee valtionyhtiönä osoittaa olevansa pitkäjänteinen ja vastuullinen työnantaja, ja odotammekin nyt hallitukselta ja Postin toimivalta johdolta ripeitä ja määrätietoisia toimia, joilla Posti saadaan kuntoon ja sen mainetta parannettua tuntuvasti kansalaisten silmissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-09-04T16:09:14,2019-09-04T16:12:11,Hyväksytty,1.1 2019_26_52,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Jatkan oikeastaan siitä, mistä tuo edustaja Eskelinen aikaisemmin mainitsi, tästä Postin hallituksen valinnasta tai oikeastaan yleensä valtionyhtiöitten hallitusten valinnasta. Muistini mukaan — tämä nyt on minun muistini mukaan — on tämmöinen hallitustenvalintatoimikunta, joka aina valitsee asianomaiseen yhtiöön hallituksen ja esittää sitä sitten vuosikokouksessa, ja sieltä kautta tämä valinta menee. Elikkä tämä on aika monimutkainen systeemi, ja tätä voisi pitää hyvinkin semmoisena herrainkerhona, että siellä vain sitten tuttuja ja tunnettuja valitaan sinne. Tämä on varmasti yksi semmoinen asia, että tähänkin voisi puuttua hyvinkin vahvasti. Omistajaohjausministeri ei kyllä pysty oikeastaan kovin paljon tekemään. Hän voi tietysti käydä keskustelua ja ojentaa, mutta vuosikokouksessa hän tietenkin sitten voi esittää omia näkemyksiään hallituksen kokoonpanoon. Ja niin kuin tiedetään, hallintoneuvostothan valitaan hyvin pitkälle poliittisin perustein, ja hallitus valitsee toimitusjohtajan, ja sieltä kauttahan tämä homma pitäisi saada liikkeelle. Minäkin haluan vielä puuttua tähän Rinteen esille nostamaan asiaan, kun tuolta harvaan asutulta alueelta olen, Kainuusta. Minä näen tämän siellä erittäin hyvin toimivana systeeminä, koska siellähän postinjakaja tuntee kaikki alueensa asukkaat, suurin piirtein, ja tietää, minkälaiset heidän elintapansa ovat, ja jos aamulla mennään ja valoja ei näy ja normaalisti on valot ollut tai johonkin muuhun liikkeeseen ei reagoida tai jotakin tämmöistä, niin saattaa herätä heti epäilys siitä, että nyt jotakin on vialla, ja voi ehkä sitten käydä katsomassa, onko kaikki ok. Tämä on tämmöinen harvaan asuttujen alueitten varotoimenpide, ja tämmöiseen voisi hyvinkin postinjakaja sitten reagoida. Sitten toinen asia, mistä on Postin puolella puhuttu, ovat nämä asiointipalvelut, elikkä tälläkin hetkellä käsittääkseni Posti toimittaa muutakin kuin vain paketteja, kun vaan asiasta on sovittu, ja muistaakseni on keskusteltu myös siitä, että lääkkeitä voisi postinjakaja jakaa — mikä on täysin mahdollista, kun ne vain ovat tietyllä tavalla pakattuja ja nimellä varustettuja, etteivät ne mene vääriin osoitteisiin. Tämäntyyppistä siellä on puhuttu ja tehtykin varmasti niitä päätöksiä, mutta tämä on hankala tilanne siinä mielessä, että lähellä eläkkeelle pääsyä olevien ihmisten palkkatuloa pienennetään tällä tavalla, niin että jotakin semmoista pitäisi keksiä, että heitä voitaisiin pitää töissä, ja nimenomaan tämän palkkausjärjestelmän pitäisi koskettaa myös näitä alempia osia, ja jos se on prosentuaalinen, niin me kaikki tiedämme, [Puhemies koputtaa] että suurimpiin palkkoihinhan tämä tulospalkkaus prosentuaalisesti on huomattavasti merkittävämpi kuin sinne alapäähän. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-09-04T16:12:11,2019-09-04T16:15:25,Hyväksytty,1.1 2019_26_53,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on ollut arvokas tämä keskustelu tänään täällä eduskunnassa, mikä on käyty postipalveluista. Joku voisi sanoa, että hyvä, että edes nyt käydään tämä keskustelu. Arvokkaita puheenvuoroja kautta linjan. Hyvä, että Postista puhutaan. Hyvä, että on myöskin tavallaan tunnistettu ne ongelmat, joita tämmöinen yhtiöittämisprosessi on aikaansaanut. Tunnistamme sen, että Postilla on kuitenkin tämmöinen julkinen palvelutehtävä, yleispalveluvelvoite, joka sille kuuluu automaattisesti myöskin Suomessa. Tämä Postin toiminta on ollut lähes viranomaistyyppistä toimintaa aikaisemmin, ja nyt sinne on tullut taakse tämä yhtiömuoto, jonka seurausta ovat sitten monet ongelmatkin, joihin tässä on viitattu. Nekin puheenvuorot olivat arvokkaita, jotka erittelivät sitä tilannetta, että erikoista on ollut, että tämän yhtiöittämisen kautta joka tapauksessa postipalvelut ovat selkeästi laadullisesti heikentyneet — jokainen kansalainen sen tietää — riippumatta siitä, mihin ministerikin täällä viittasi, että kysyntä juuri sen tyyppisille perinteisille kirjepalveluille on voimakkaasti laskenut. Se on totta varmasti, mutta joka tapauksessa tämä palveluiden heikentyminen on jokaisen kansalaisen koettavissa ollut. Se on ollut arvokasta myöskin tämän päivän keskusteluissa, että on tunnistettu se, että ei voi olla niin, että riskit, vaikeudet kantaa työntekijä, suorittava porras ja kannustimet, voitot, hyödyt menevät sitten yrityksen johdolle. Siinä on tullut tämä käsittämätön repeytymä, että toisaalta ollaan valmiita heikentämään työehtoja työntekijöille ja samanaikaisesti nämä kannustimet ikään kuin vain palkitsevat yritysjohtoa siitä, että työntekijöitäkin kohdellaan niin kuin kohdellaan. Hienoa ja kaikkein arvokkainta tässä keskustelussa on ollut se, mitä ministerit täällä toivat esille kautta linjan pääministeristä omistajaohjauksesta vastaavaan ministeriin, että tähän asiaan halutaan nyt tarttua. Tämä hallitus siihen varmasti tarttuu. Se on arvokasta. Ja se jatkolausehan tähän varmasti on kaikkien meidän kansanedustajien syytä sanoa, että nyt puhutaan Postista mutta samoja ongelmia on tietysti myöskin muissa valtionyhtiöissä. Silloin tietysti meidän täytyy jossain vaiheessa pystyä avaamaan nekin ilman, että meillä on tässä alla tällainen niin sanottu skandaali, joka nostaa sen niin kuin tikun nokkaan. Tässä on syytä käydä kokonaisvaltainen keskustelu siitä, mitkä nämä palkitsemisjärjestelmät valtionyhtiöissä ovat ja kuinka näitä asioita voidaan yhdessä viedä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-04T16:15:29,2019-09-04T16:17:55,Hyväksytty,1.1 2019_26_54,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tästä varsin teknisestä hallituksen esityksestä on lähtenyt mielestäni käyntiin erittäin herkullinen arvokeskustelu, ja olen iloinen, että sitä on sallittu käytäväksi täällä eduskunnan täysistunnossa. Voin vakuuttaa, että myös keskusta seuraa Posti-asian kehitystä tässä tämänhetkisessä Posti-kriisissä erittäinkin tiukalla silmällä, paitsi sitä, että kotipalvelua arvostetaan soten osalta sote-palveluna, myös sitä, että posti kulkee jatkossakin koko Suomessa. Postin tehtävä on selkeästi eri kuin soten tehtävä. Kotihoito on vaativa sote-palvelun muoto, jota ei voi korvata ihmisillä, joilla ei ole sote-alan koulutusta tai osaamista. Itse näen, että uusia työtehtäviä ei eduskunnasta käsin kuitenkaan päätetä, vaan ne muotoutuvat enemmänkin siinä arjessa. Minulle tulee mieleen sellainen tapaus tuolta viime kesältä, kun oli näitä kovia helteitä: palomiehet ottivat kovasti yhteyttä, että on hankalaa, kun kotihoidon palveluun ei kuulu ikkunan avaamista, ja sitten meidän ikäihmiset, mummot ja papat, olivat varsin kuumissa asunnoissa ihan tahtomattaan. Tällaisten tehtävien kohdalla ei minusta puhuta ainoastaan sote-palveluista, vaan puhutaan enemmänkin tämmöisestä laajemmasta huolenpidosta, jonka tulevaisuuden tehtäväkenttää katson avoimin mielin, mihin se voisi sopia. Olen avoin sille, että Postin toimintaankin haetaan uusia ratkaisuja, mutta niiden kanssa on katsottava kauas. Aikanaan tässä salissa käytiin kipakkaa keskustelua siitä, jaetaanko postia kolmena vai viitenä päivänä viikossa, samaan aikaan, kun naapurivaltiomme teki tämmöisen kokeilun postinjaosta droonilentokoneella. Voi olla, että tulevaisuus tuo meille uusia ratkaisuja tai tämäkin hetki, mutta tällä hetkellä pidän huolta siitä, että puolustamme Postin työntekijöiden osaamisen arvoa. Ja sitten näihin johdon palkkoihin ja palkkioihin. On mielestäni erittäin hyvä asia, että omistajaohjaus puuttui tähän epäoikeudenmukaiseen johdon palkitsemisasiaan ministeri Paateron johdolla. Postin tulevaisuus on todellakin turvattava, sillä postipalvelu on meille kaikille suomalaisille elintärkeä palvelu tiedon kulkemisen kannalta. Nämä törkeät palkat eivät kuitenkaan sovi. Tällaiset palkkaerot eivät ole perusteltavissa osaamisella eivätkä kilpailulla eivätkä millään muullakaan tekijällä ja perustelulla, jonka olen kuullut tähän mennessä. Kun valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen asemaa on heikennetty ja valtaa siirretty yhtiöiden hallituksille, ovat alkaneet nähdäkseni myös hallitusammattilaisten ja toimivan johdon palkat ja eri bonukset pikkuhiljaa nousta huipentuen nyt Postin toimitusjohtaja Malisen liki miljoonan euron vuosiansioihin. Nämä eivät ole minusta perusteltavissa. Toivon, että [Puhemies koputtaa] valtionyhtiöiden osalta tarkastellaan laajemminkin tätä kohtuullisuutta ja järkevyyttä ja että Suomen valtionyhtiöt voisivat jatkossa [Puhemies koputtaa] olla esimerkillisiä esimerkiksi perheystävällisyydessä ja työssäjaksamisessa, mutta myös kohtuullisissa palkoissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-09-04T16:17:56,2019-09-04T16:21:43,Hyväksytty,1.1 2019_26_55,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp,"Onko keskustelu tästä Posti-asiasta päättynyt? Tämä sai hieman ajankohtaiskeskustelun luonteen, mutta oli varmasti tämä keskustelu paikallaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_26_56,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Digi- ja väestötietoviraston  toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_26_57,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Digi- ja väestötietoviraston  toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Esitys Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamisesta on jatkoa tässä salissa viime keväänä olleen varsinaisen viraston perustamiselle, jolloin jo käytiin läpi tämän viraston toiminta-ajatus ja myöskin näitten kahden viraston yhdistäminen ja tehtiin linjaus siitä, että varsinaiset toimipaikat tullaan asetuksella myöhemmin sitten päättämään. Tämä virasto virallisesti aloittaa siis 1. päivä tammikuuta 20, ja näin olemme myöskin budjetissa varustautuneet tähän muutokseen jo ennalta. Tässä tapauksessa nämä lakimuutokset, jotka tässä varsin mittavassa paketissa näyttäytyvät, ovat Väestörekisterikeskuksen, maistraattien tai maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tai virastojen välisestä työnjaosta tai muista johtuvia muutoksia. Pääasiassa ne ovat näissä monissa laeissa nimenmuutoksia siitä syystä, että aikaisempi Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistettiin nyt Digi‑ ja väestötietovirastoksi. Iso muutos silloin, kun tämä virastomuutos tehtiin, oli siinä, että nyt alueellisista virastoista muutetaan yhteen valtakunnalliseen virastoon, jolla toimipaikkoja on eri puolilla Suomea. Viraston toimialaan kuuluu myöskin Ahvenanmaan alue, jossa tehtävät, kuten holhousviranomaisen tehtävät, avioliittoon vihkimiset, notaarin tehtävät ynnä muut, hoitaa jatkossakin Ahvenanmaan valtionvirasto. Parannusta tässä laissa tulee saamen kielen asemaan elikkä kielilain osalta muutoksia niin, että kun tähän mennessä ainoastaan Lapin maistraatissa on ollut saamenkieliset palvelut, niin nyt saamenkielisiä palveluita on mahdollista saada myöskin muualta Suomesta eri palvelutarpeiden mukaan. Eri virastoilla on monenlaisia eri rekistereitä, ja nyt tässä tapauksessa tietoja ollaan järjestämässä kahteen erilliseen rekisteriin, joissa myöskin tietoturva ja tietosuoja ihmisten osalta paranevat. Toivottavasti — minä uskon ja näen niin — ihmisten, yksilöiden, näkökulmasta tämä asetelma tulee olemaan selkeämpi ja menettelyt suoraviivaisempia. Tämmöinen on tässä kohtaa tämä esitys, joka on siis tulossa hallintovaliokuntaan käsiteltäväksi, elikkä isossa kuvassa jatkoa edellisen hallituksen esitykselle. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+9.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-04T15:09:48,2019-09-04T15:12:54,Tarkistettu,1.1 2019_26_58,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Digi- ja väestötietoviraston  toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, arvoisa ministeri, esittelystä. Koin oikein velvollisuudekseni ottaa tässä kohti puheenvuoron. Olen itse maistraatin henkikirjoittaja pohjaviraltani, ja tammikuun alusta minä olen sitten Digi- ja väestötietoviraston henkikirjoittaja. Meidän on hyvä keskustella siitä, mikä on maistraatin tehtävä. Se on hyvin vanha virasto, ja moni meidän kansalaisista tuntee maistraatin hyvin. Yksi tunnetuimmista asioista maistraatissa tietysti ovat siviilivihkimiset, se, että ollaan menty maist-raatissa naimisiin. Kuten esimerkiksi tästä hallituksen esityksestä sivulta 10 nähdään, maistraatit ovat aluehallintoviranomaisia ja niiden tehtävistä säädellään eri laeissa. Tämänhetkisellä maistraatilla, tulevalla Digi- ja väestötietovirastolla on hyvin laaja tehtäväkenttä. Mainitsin tuon siviilivihkimisen. Olen itse toiminut myös julkisen notaarin tehtävissä. Se on hyvin merkittävä tehtävä. Esimerkiksi ulkomaankaupan osalta vahvistetaan ja laillistetaan asiakirjoja ja nimenkirjoitusoikeutta. Kauppa ei pyöri, jos tällaiset asiakirjat eivät ole kunnossa. Kaikkea ei voi kuitenkaan hoitaa sähköisillä asiakirjoilla. Samaten maistraatti hoitaa holhoustoimen edunvalvontatehtäviä. Olen niitä tehtäviä itse hoitanut semmoisen kymmenen vuotta, ja täällä aika harvoin pääsee niistä ongelmista puhumaan. Me puhuimme äsken vanhustenhoidosta, ja maistraattihan määrää edunvalvojia ja valvoo heidän toimintaansa koskien ikäihmisten ja esimerkiksi kehitysvammaisten tai lasten varojen hoitoa. Holhoustoimilaissa on paljon aukkoja. Se on jo yli 20 vuotta vanha laki, ja aikanaan sitä ei käytetty esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa, vaikka siinä rajoitetaan ihmisten itsemääräämisoikeutta aika merkittävästi. Olisin tietysti kysynyt, jos täällä olisi ollut oikeusministeri Henriksson paikalla, mutta voin kysyä toisessakin yhteydessä, onko holhoustoimilakiin tulossa minkääntyyppisiä päivityksiä. Maistraatilla on tietyissä tilanteissa, siis tulevalla Digi- ja väestötietovirastolla, rajoitettu toimivalta auttaa ihmisiä heidän hätätilanteessaan, ja näihin ongelmiin tarvittaisiin vastauksia. Osittain niihin yritettiin vastata viime kaudella itsemääräämislailla, mutta siinä oli todella heikkoja ja huonostikin valmisteltuja kohtia, joten se kaatui. Siinä on paljon sellaisia aukkoja, joihin meidän tulisi saada vastaus, esimerkkinä sellainen tilanne, että vanhus asuu kotona ja siellä asuu esimerkiksi hänen tyttärensä tai poikansa, ja tämä vanhuksen tahtotila on hyvin pitkälle tämän lapsen niin sanotusti takataskussa, ja maistraatti ei voi velvoittaa tätä henkilöä terveydellisiin tarkastuksiin, jotta voitaisiin tarkistaa, onko tämä henkilö siten oikeustoimikelpoinen, että hän saisi apua siten kuin hän esimerkiksi itse tarvitsee, tai onko hänen kieltäytymiselleen lähteä lääkäriin jonkinlaista perustetta vai on-ko hän avun ja huolenpidon tarpeessa. Ministeri Paatero, kerroitte, että tästä tulee nyt yksi virasto ja sitten on erilaisia toimipaikkoja, ja oikeastaan olisin kysynyt, onko tarkoitus vähentää näitä paikallisia toimipaikkoja. Jos otetaan huomioon tämä asiakaskunta, siellä on tietysti paljon alaikäisiä ja heidän vanhempiaan, jotka pääsevät heikosti mahdollisesti tapaamisiin, ja erityisesti sitten sairaita ja ikäihmisiä, jotka eivät kaikki pysty esimerkiksi videoyhteyksien avulla olemaan yhteydessä. Sitäkin on tietysti kehitelty, mutta esimerkiksi tietyt muistisairaat eivät terveydentilan vuoksi oikein voi olla kamerayhteydessä. Se aiheuttaa heille paljon terveydellistä ahdistusta. Olisin kysynyt, mikä tämä toimipaikkatilanne on. Esimerkiksi kotikaupungissani Hyvinkäällä on maistraatin toimipiste, jossa itse olen ollut pitkään töissä, ja koen, että nämä lähipalvelut ovat tärkeitä tietysti myös siksi, että siellä on julkisen notaarin palveluita, siviilivihkimisiä — käräjäoikeudet eivät ehdi tällä hetkellä hyvinkään paljon näitä siviilivihkimisiä ottaa — ja erityisesti nämä holhoustoimen palvelut. Tähän olisin halunnut vastausta, ja varmasti tiedän, että moni nykyinen maistraattilainen odottaa tietoa näistä toimipaikka-asioista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-04T15:12:54,2019-09-04T15:17:41,Tarkistettu,1.1 2019_26_59,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Digi- ja väestötietoviraston  toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kunta-, hallinto- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolle kiitokset siitä, että hän on heti tarttunut tehtäviinsä voimakkaasti ja vie näitä vähän tämmöisiä ruisleipäasioita eteenpäin, ja kiitos siitä tarmokkaasta tarttumisesta. Kiitos myös edustaja Merelle, joka tietää, mitä siellä tämän muuttuneen Digi- ja väestötietoviraston arjessa tapahtuu — erittäin asiantunteva ja hieno puheenvuoro. Pyysin puheenvuoron sen vuoksi, että kun tuossa viime kaudella maistraatit muuttuivat tähän yhteen virastoon, niin silloin nousi esille, kun hallintovaliokunnassa sitä käsittelimme, että maistraatti, joka kuitenkin näyttelee monen suomalaisen arjessa aika isoa roolia — siellä mennään naimisiin, siellä hoidetaan holhoustoimiasioita ynnä muita semmoisia arkisia ja hyvin intiimejä ja henkilökohtaisia asioita — on kuitenkin aika tuttu käsite monelle suomalaiselle, se on semmoinen historiallinen vahva termi. Nyt kun sitten tämä uusi viraston nimi tuntuu vähän semmoiselta erikoiselta ja se on semmoista tietynlaista uusiokieltä, niin ehkä terveisenä voisi hallitukseen esittää, että voisi miettiä, pystyisikö tätä maistraattibrändiä jollakin tavalla hyödyntämään, koska kuitenkin monelle tuntuu luontevammalta, että kävimme vihittävinä maistraatissa, kuin se, että kävimme vihittävinä Digi- ja väestötietovirastossa. Sitä kannattaa miettiä, miten viestitään kansalaisille ja voisiko tätä hyvää, perinteistä, kuitenkin aika selkokielistä maistraatti-nimeäkin vielä jollakin tavalla hallinnossa hyödyntää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+9.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-09-04T15:17:43,2019-09-04T15:19:19,Tarkistettu,1.1 2019_26_60,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Digi- ja väestötietoviraston  toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, edustaja Kurvinen. Kyllä mietin itsekin, että ”olen mennyt digivirastossa naimisiin” kuulostaa kummalliselle. Itse asiassa tänään juuri tapasin ihmiset, jotka tätä valmistelutyötä tällä hetkellä tekevät, ja tämä oli yksi hyvä esitys, sillä ei pelkästään maistraatin vihkimisten osalta vaan monessa muussakin kohtaa on olemassa ihmisille totuttuja tapoja ja sanoja, jotka ovat sata vuotta tässä suomalaisessa yhteiskunnassa olleet, toimintoja, mihinkä on tutusti menty, ja niitä on joka tapauksessa siellä mietittävä. Tähän toimipaikkaverkostoasiaan: Niin kuin totesin tuossa, siellä laissa, joka täällä keväällä oli, oli asetuksenantovaltuus, ja se asetus on lähdössä lausuntokierrokselle, jonka jälkeen se tulee päätöksentekoon. Mutta pitää huomata, että sen toimipaikkaverkoston lisäksi tulee olemaan toimipisteverkosto, joka ei tule sitten asetustasolla, elikkä ne toimipisteet, jotka voivat muun muassa toimia yhteispalvelupisteessä muiden valtion viranomaisten kanssa, vaikka verottajan tai muiden kanssa, yhteisissä tiloissa ja joinakin päivinä. Tämä tulee varmaan olemaan se, mikä helpottaa sitten sitä lähipalveluiden saamista. Kun toimipaikkaverkostossa on määritellyt aukioloajat ja palveluiden laajuus, niin sen takia tulee olemaan kaksi eritasoista verkostoa. Tämä asetus on lähdössä lausuntokierrokselle, ja sen jälkeen päästään päätöksentekoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+9.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-04T15:19:21,2019-09-04T15:20:53,Tarkistettu,1.1 2019_26_61,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Digi- ja väestötietoviraston  toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp," Puhemies! Olisin vielä ministeri Paaterolta kysynyt: mikä teidän näkemyksenne on, aiotteko antaa rahaa tai ohjausta niihin lähipalveluihin ja toimipisteisiin? Nyt sanoitte, että on lausuntokierroksella, mutta on kuitenkin erittäin kiinnostavaa ja tärkeää, mikä hallituksen ja ministeriön näkemys on siitä, kuinka paljon niitä lähipalveluita pitäisi olla. Olen itsekin ollut kyllä yhteispalvelupisteessä töissä antamassa maistraatin palveluja aikoinaan Nurmijärvellä Klaukkalassa, ja silloin ainakin sähköiset tietoyhteydet toimivat niin huonosti, että siellä ei oikeastaan pystynyt mitään tekemään. Sitten siinä vaiheessa, jos lähdetään siihen, että tulisi yhteispalvelupisteiden kautta tätä palveluntarjontaa, pitäisi varmistaa, että ne sähköiset palvelut toimivat. Maistraatissa niitä on yritetty uudistaa, ja rahaa on aina palanut, mutta rekisterit ovat aina seisoneet ja ne sähköiset palvelut eivät ole kauheasti edistyneet. On vähän samaa kuin tuomioistuimissa, että tökkii, tökkii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-04T15:21:04,2019-09-04T15:22:06,Tarkistettu,1.1 2019_26_62,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 14/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Kertomuksen esittelee edustaja Junnila.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_26_63,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 14/2019 vp,"  Arvoisa  puhemies!  Käsittelemme Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan kertomusta vuodelta 2018, jolloin puheenjohtajana toimi Aila Paloniemi. Kertomus alkaa lauseella: ”Idän ja lännen välisten jännitteiden lisääntyminen ja kiistakysymykset ovat heijastuneet Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan ja keskusteluihin. Keskusteluja ovat leimanneet muun muassa Ukrainan konflikti, pitkittyneet konfliktit, terrorismi sekä muuttoliikkeiden mukanaan tuomat poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset haasteet. Samalla Etyjin yleiskokouksen merkitys keskustelufoorumina on korostunut.” Tämä voisi aivan yhtä hyvin olla johdanto myös tämän vuoden kertomukselle. Peilaan siksi viime vuoden kertomusta suhteessa tämän vuoden tapahtumiin. Valtuuskunnassa on pidetty tärkeänä käydä ajankohtaiskeskustelua samassa yhteydessä. Uudella Suomen Etyj-valtuuskunnalla, jota johdan, on jo ollut tilaisuus osallistua istuntoihin ja vaalitarkkailuihin tänä vuonna, ja olemme todenneet, että Etyj-alueella esiintyvät kriisit, konfliktit ja haasteet ovat suurin piirtein samankaltaiset. Tänä vuonna Etyj-istunnon pääteemana oli kansanedustuslaitosten rooli kestävän kehityksen ja turvallisuuden edistämisessä. Keskustelut olivat ajoittain repivät, ja loppuasiakirjan hyväksyminen viimeisenä istuntopäivänä sujui osittain sekavissa tunnelmissa. Venäjä ja Turkki vastustivat kirjauksia loppuasiakirjassa. Keskusteluissa toistuivat tutut vastakkainasettelut ja kannanotot liittyen muun muassa Ukrainan kriisiin, erityisesti Krimiin, Georgian, Abhasian ja Etelä-Ossetian tilanteeseen, Vuoristo-Karabahiin sekä suhtautumiseen Armenian kansanmurhaan. Näiden maakohtaisten aiheiden lisäksi yleiskokous käsitteli viime vuonna ja tänä vuonna yleisiä demokraattista turvallisuutta uhkaavia ilmiöitä ja haasteita. Jäsenmaiden aloitteiden pohjalta keskusteltiin muun muassa korruption torjunnasta, kansalaisyhteiskunnan roolista Etyjin tavoitteiden saavuttamisessa, energiaturvallisuudesta ja monista muista aiheista. Puheenvuoroissa nostettiin esille monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön merkitys kestävän kehityksen edistäjänä. Parlamentaarinen diplomatia on tietenkin tärkeä multilateralismin osa. Itse kysyin heinäkuussa Luxemburgissa Etyjin puheenjohtajamaa Slovakian ulkoministeri Lajčákilta tämän näkemystä vierastaistelijoiden muodostamasta turvallisuusuhasta. Lajčák totesi terrorismin torjunnan olevan yksi maan puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ja että asiasta keskusteltiin korkean tason konferenssissa Bratislavassa maaliskuussa. Hän myös harmitteli sitä, ettei asiassa ole vielä edistytty. Viime vuonna yleiskokouksen syysistunto pidettiin Kirgisiassa, ja tänä vuonna kokous järjestetään Marokossa. Tämän on osoitus ja muistutus Etyjin laajasta maantieteellisestä ulottuvuudesta ja myös siitä, että Etyjin arvot ja periaatteet ovat voimassa laajalla maantieteellisellä alueella. Viime vuonna huomion kohteena oli Keski-Aasia. Tänä vuonna syysistunnossa perehdymme Pohjois-Afrikan ja koko Välimeren alueen tilanteeseen. Nämä kokoukset ovat oivallinen tilaisuus meille kansanedustajille verkostoitua ja saada ensi käden tietoa tilanteesta eri maissa. Parlamentaarisen yleiskokouksen tehtävä Etyjin sisällä on toimia keskustelufoorumina ja tukea rakentavalla tavalla Etyjin hallitustenvälistä toimintaa. Suomen valtuuskunnalle on suuri etu, että yleiskokouksen emerituspresidentti Ilkka Kanerva on yleiskokouksen puheenjohtajiston jäsen ja pystyy tämän aseman kautta seuraamaan ja edistämään yleiskokouksen ja Etyjin ministerineuvoston välistä vuoropuhelua. Luxemburgin kokouksessa valittiin presidentti George Tsereteli jatkamaan tehtävässään. Vaikka valinta toimitettiin suljettuna lippuäänestyksenä, uskallan varovaisesti todeta, että Suomen valtuuskunta piti Tseretelin valintaa tärkeänä erityisesti Kanervan aseman vuoksi. Suomen valtuuskunnalla on jatkuva ja rakentava yhteydenpito Suomen pysyvään edustustoon Etyjissä sekä ulkoministeriöön. Jatkamme samalla linjalla myös tällä vaalikaudella. Tässä yhteydessä haluan myös kiittää kansainvälisen yksikön virkamiehiä erinomaisesta taustatyöstä. Arvoisa puhemies! Vaalitarkkailu on viime vuosikymmenien aikana ollut Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin operatiivinen toiminta. Tarkkailumissiot tehdään yhteistyössä Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Huolestuttavana trendinä viime vuosina on ollut, että vakavasti otettava ja ammattimainen vaalitarkkailu on ollut hyökkäyksen kohteena. Vaaleja koskevia haasteita ovat myös valemedian ja valeuutisten lisääntyminen, ilmi tulleet vaalivaikuttamisyritykset sekä useissa maissa esimerkiksi vaali- tai kokoontumisvapauslait, jotka rajoittavat ehdokkaiden mahdollisuuksia saada tasavertaista kohtelua. Minulla oli tilaisuus osallistua Ukrainan ennenaikaisten parlamenttivaalien tarkkailuvaltuuskuntaan heinäkuussa Odessan kaupungissa. Vaalitarkkailuvaltuuskunnan erityiskoordinaattorina Kiovassa oli yleiskokouksen emerituspresidentti Kanerva. Osallistuminen vaalitarkkailuun on hyvä esimerkki siitä, miten edustaja voi osallistua yleiskokouksen toimintaan konkreettisella ja operatiivisella tavalla ja sen myötä demokraattisten käytäntöjen edistämiseen. Uskon ja toivon, että Etyjin Suomen valtuuskunta panostaa myös tällä vaalikaudella vaalitarkkailuun. Otan muutamia käytännön esimerkkejä tarkkailusta Ukrainassa, joka tapahtui heinäkuussa: Suurin osa Etyjin väestä asemoi itsensä Kiovaan, mutta suomalais-englantilais-serbialainen iskuryhmämme matkasi Odessaan, joka on historiallisesti tunnettu aika leväperäisestä toiminnastaan. Muutamia tarkkailijoita pääsi myös Harkovaan ja Mariupoliin. Vaalitarkkailu ei ollut mitään lomaa, vaan esimerkiksi viimeisenä päivänä nukuimme ehkä kolme varttia. Länteen suuntautuvat ryhmät voittivat vaalit, ja suurimmaksi puolueeksi nousi ensimmäistä kertaa parlamenttivaaleihin osallistunut presidentti Zelenskyin puolue. Britti John Whittingdalen ja serbi Dimitrije Todoricin kanssa syynäsimme koulutilojen lisäksi muun muassa lakkautetun ravintolan ja entisen öljyjalostamon keskellä ei-mitään sijaitsevat klubitilat. Äänestyspaikkoja oli runsaasti, mutta osa niistä sijaitsi aika erikoisilla alueilla. Pitkäaikaistarkkailijoiden tekemien suunnitelmien lisäksi teimme oma-aloitteisesti kaksi suunnittelematonta yllätysiskua Odessan lähiöihin. Tarkoituksena oli toimia osin ennalta-arvaamattomasti. Meillä oli mukana autokuskin lisäksi paikallinen tulkki. Odessan ryhmämme oli suorastaan yllättynyt toiminnan jämptiydestä valtaosassa äänestyspaikkoja. Muutamia poikkeamia oli, mutta ne eivät olleet kauhean oleellisia. Lähinnä venäläismieliset ryhmät ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä varsinaiseen tulokseen. Puolueryhmittymät eivät vastanneet varsinaisesta toimituksesta. Toimituksesta vastasi 18 vaalivirkailijaa, joita puolueet ja lehdistö tarkkailivat jokaisessa äänestyspaikassa. Ulkopuolella tehtiin kattavasti ovensuukyselyjä. Jokaisessa äänestyspaikassa oli kutsuttuna poliisivartio, yleensä kaksi tai kolme, mutta yhdessä paikassa oli viisi vaaralliseksi luokitellun alueen vuoksi. Pääsääntöisesti äänestyspaikkojen ovet ja avattavat ikkunat oli sinetöity kaikkien 18 virkailijan yhteisin allekirjoituksin. Kaikki äänestyspaikoille tulleet rekisteröitiin välittömästi, myös meidät tarkkailijat. Äänestyspaikkojen laatikko ei ollut puuta kuten Suomessa, vaan läpinäkyvä. Se oli sinetöity nippusiteillä, prikoilla ja myös asiakirjalla, jossa oli kaikkien 18 virkailijan allekirjoitukset. Sinetöintiä seurasivat puolueryhmittymät, lehdistö ja mahdollinen keskusvaalilautakunnan tai kansalaisjärjestön tarkkailija. Jokaisessa laatikossa oli lisäksi erillinen tarkistuslipuke. Kaikilta äänestäjiltä vaadittiin asianmukainen henkilöllisyystodistus. Tarkistus ja merkintä tehtiin kaksinkertaisella kirjanpidolla. Virkamies allekirjoitti yhdessä äänestäjän kanssa kaksi lipuketta, joista jäi vielä tarkistuslipuke seurattavaksi. Kun vaalihuoneisto suljettiin, jäi poliisi vahvistettuna ulkopuolelle vartioon. Valitettavasti autokuskimme ei uskaltanut odottaa leväperäisellä alueella oman turvallisuutensa vuoksi, ja sitten jouduimme vielä hälyttämään hänet aamuyöllä sinne paikalle, kun olimme valmiita lähtöön. Ääntenlaskennan aikana tilaan ei päässyt sisään eikä ulos. Sieltä ei myöskään voinut soittaa, ja siellä ei ollut ilmanvaihtoa. Tyhjien äänestyslipukkeiden sinetöinnin sai suorittaa vain puheenjohtaja. Kaikki muut vaalivirkailijat tarkkailivat hänen liikkeitään. Prosessiin meni reilu puolisen tuntia, ja koko ääntenlaskuun meni lähes seitsemän tuntia. Ääntenlaskussa vain puheenjohtajalla oli oikeus koskea äänestyslipukkeisiin, kun niitä otettiin äänestyslaatikoista. Laskennassa jokainen ääni luettiin ääneen puheenjohtajan toimesta. Virkailijat tarkastivat ja laskivat jokaisen äänen välittömästi uudelleen. Puheenjohtaja myös laski kaikki lipukkeet itse käsin. Lisäksi tulos videoitiin. Näin sitä olisi hyvin vaikea uskottavasti muuttaa jälkikäteen. Toimituksen jälkeen äänestyslomakkeet ja laskennan tulos vietiin ulos poliisivartiossa. Kaikkia yksityiskohtia en voi avata, mutta yleisesti voin kuitenkin todeta, että itse äänestysprosessi ja vaaleihin liittyvä organisointi toimivat merkillisen hyvin. Monessa mielessä vaalijärjestelmää on viime vuosina kehitetty niin pitkälle, että kotimaamme järjestelmä vaikuttaa jo jääneen jälkeen. Vielä enemmän jäljessä on Ruotsi, jossa vaalisalaisuuskin on vähintään kyseenalainen. Kun pääsemme tutustumaan useamman maan vaalitoimituksiin, voimme varmasti yhdessä keskustella siitä, pitäisikö omaa järjestelmäämme kehittää. Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden valtuuskuntien eli NB8:n yhteistyö on perinteisesti ollut tiivistä. Kokouksissa on keskusteltu esillä olevista aiheista ja henkilövaaleista sekä kuultu asiantuntijakatsauksia ajankohtaisista kysymyksistä. Kertomuksesta saa hyvän kuvan viime vuoden toiminnasta, mutta on samalla todettava, että kansainvälinen yhteisö painii edelleen samojen ongelmakohtien ympärillä. Lähetekeskustelun jälkeen kertomus jatkaa matkaansa ulkoasiainvaliokuntaan. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+10.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-09-04T15:22:36,2019-09-04T15:34:15,Tarkistettu,1.1 2019_26_64,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä tilanteet, joissa me käsittelemme näiden kansainvälisten parlamentaaristen elinten vuosikertomuksia tässä täysistuntosalissa, ovat oikeastaan niitä ainoita hetkiä, jolloin jossain määrin aukeaa se työ, mitä kansanedustajat tekevät noissa kansainvälisissä yhteistyöelimissä. Siinä mielessä tälle keskustelulle kannattaa antaa oma arvonsa, ja on hienoa, että edustaja Junnila esitteli vuosikertomuksen viime vuodelta. Aila Paloniemi, joka on siis toiminut viime vuonna puheenjohtajana, ei luonnollisesti voinut tätä tehdä, koska hänen kansanedustajauransa päättyi viime vaaleihin. Tämä on hyvä hetki pohtia Ety-järjestöä, Etyjin luonnetta yhtenä näistä kansainvälisistä eurooppalaisista järjestöistä — niitä on useampia. Etyjhän on itse asiassa syntynyt tässä kaupungissa eli Helsingissä aikoinaan 1975 kylmän sodan jakaessa silloin Eurooppaa, jolloin yhteisymmärrys löytyi Euroopan valtioiden kesken siitä, että pyritään löytämään dialogi mieluummin kuin vastakkainasettelu, ja sitähän Etyk-prosessi on kaiken kaikkiaan ollut. Voidaan suorastaan sanoa, että Etyk-prosessin piti vahvistaa Euroopan rajat pysyviksi. Se, että se loi tämän dialogitilan Eurooppaan, oli omiaan johtamaan siihen, että rajat muuttuivat rajusti Euroopassa 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa. Se merkitsi itse Ety-järjestön syntyä. Silloin syntyi se konsepti, jolla Etyj-konferenssi nytkin jatkaa, eli laaja turvallisuuskäsite. Tämä laaja turvallisuuskäsitehän pitää sisällään useita keskeisiä elementtejä, joista tärkeimpänä tekijänä luonnollisesti on se, että turvallisuus Euroopassa on yhteistä, se on jakamatonta ja turvallisuutta ei haeta vastapuolen kustannuksella. Asevaraisen turvallisuusajattelun rinnalle tuli nimenomaan se, että meidän täytyy yhteistyössä pyrkiä löytämään ongelmiin ratkaisut, ja nämä luottamusta lisäävät toimet, joissa Etyj järjestönä on ollut aivan ratkaisevassa roolissa, saivat suuren merkityksen. Tämä auttoi myöskin aseistariisuntaprosessia silloin 90-luvulla hyvin, hyvin vahvasti ja teki läpinäkyväksi järjestelmän kokonaisuudessaan. Toinen ulottuvuus laajassa turvallisuuskäsitteessä liittyi tietysti siihen, että kysymys ei ole vain sotilaallisista uhista, jotka nähdään vakavina turvallisuushaasteina, vaan laajassa mielessä kaikista ulkoisista turvallisuusriskeistä, mukaan lukien vaikka tänä päivänä paljon puhuttu ilmastokriisi. Ympäristöongelmat kaiken kaikkiaan koskevat myöskin tavallaan ja luonteeltaan turvallisuutta ja siihen varautumista. Eli tämän laajan turvallisuuskäsitteen ymmärtäminen laajemmin kuin vain sotilaallisten konfliktien ennaltaehkäisynä oli hyvin keskeistä. Kolmannessa ja ehkä vallankumouksellisimmassa ajattelutavassa, mikä tässä laajassa turvallisuuskäsitteessä on, on kyse siitä, että kyse ei ole vain valtioiden turvallisuudesta vaan inhimillisestä turvallisuudesta. Kysymys ei ole vain siitä, että valtiot hakevat turvallisuutta suhteessa toisiin valtioihin, koskemattomuutta suhteessa toisiin valtioihin, vaan nimenomaan ihmisten turvallisuus on se lähtökohta, jonka vuoksi ihmisoikeudet tulivat hyvin keskeiselle sijalle eurooppalaisessa turvallisuuskeskustelussa. Tässä suhteessa tietenkin toinen keskeinen eurooppalainen yhteistyöelin eli Euroopan neuvosto on ehkä vielä tärkeämmässä roolissa, koska se on nimenomaan se normeja luova eurooppalainen yhteistyöjärjestelmä, joka koskee ihmisoikeuksia. Tämä vuoropuhelu näiden kahden järjestön välillähän on tietysti pysyvää monessakin mielessä. Kuten edustaja Junnila tässä kertoi, Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on luonteeltaan ensisijaisesti keskusteleva. Se on foorumi, jossa Euroopan maiden parlamentit käyvät turvallisuuspoliittista keskustelua yhdessä. Tässähän on tietenkin hyvin olennaista tunnistaa Etyjin puolelta se, että tässä ymmärretään laajasti Eurooppaa eli ymmärretään pohjoinen pallonpuolisko tässä kokonaisuutena, koska Ety-järjestö, vähän niin kuin Arktinen neuvostokin, on harvinainen siinä suhteessa, että siinä myöskin Yhdysvallat ja Kanada ovat mukana, eli siinä on Pohjois-Amerikka, Eurooppa kokonaisuudessaan. Vladivostokista Vancouveriin ulottuu Etyjin toimintasäde, ja sehän on sen hyvin merkittävä keskeinen sisältö, että pohjoisella pallonpuoliskolla vaikuttavat suurvallat käyvät tässä foorumissa yhteistä keskustelua, joka on ainutlaatuista ja tarjoaa myöskin suomalaisille kansanedustajille silloin foorumin olla vuorovaikutuksessa kollegojensa kanssa. Mutta kannattaa huomioida, että tämä Etyjin rooli parlamentaarisena keskustelufoorumina on vain yksi ulottuvuus. Se tekee päätöslauselmia, siellä käydään kädenvääntöä — kuulimme, että vilkastakin keskustelua tarvittaessa — mutta sillä on myöskin operatiivista toimintaa. Ja nämä operatiiviset puolet ehkä ovat olleet arvokkaampia rooleja kuin edes ymmärrämmekään ja saaneet ehkä vähemmän julkisuudessa huomiota. Ainakin kahdessa kohdassa Etyjin parlamentaarinen yleiskokous tekee vahvaa operatiivista työtä: Yksi ulottuvuus on niin sanotut erityisedustajat. Kuulimme siitä, että kansanedustaja Kanerva on Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen rauhanvälityksen erityisedustaja, ja hän on käynytkin paljon keskusteluja, sekä valtiotason keskusteluja että parlamentaarisia keskusteluja, rauhanvälityksen näkökulmasta ja ollut parantamassa turvallisuustilannetta. Itse olen aikoinaan aikaisemmalla kaudellani toiminut Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen erityisedustajana ensinnäkin Moldovassa, Moldovan kriisiä avittamassa, tämän jäätyneen konfliktin taustoja avaamassa, parlamentaarista keskustelua avaamassa, ja sitten myöhemmin Keski-Aasian erityisedustajana, jolloin koko tämä Keski-Aasian konfliktialue, potentiaalinen konfliktialue konflikteineen, mukaan lukien ihmisoikeusrikkomukset, on ollut tämän erityisedustajaroolin keskeistä sisältöä ja siihen vaikuttaminen hyvin keskeistä. Tämä harvemmin näkyy suomalaisessa keskustelussa. Me emme tunnista sitä työtä, mi-tä nämä erityisedustajat tekevät, ja sillä on kuitenkin suuri kansainvälinenkin merkitys, johon myöskin valtioiden hallitukset nojautuvat paljon. Siinä suhteessa kansanedustajat pystyvät saamaan sellaista roolia, jota ei ehkä normaalissa kansanedustajatyössä tule, joka tarjoutuu sitten täältä parlamentaarisen yleiskokouksen kautta. Toinen erittäin merkittävä operatiivinen puoli, johon edustaja Junnila omassa puheenvuorossaan viittasikin, liittyy vaalitarkkailuun. Etyjin parlamentaarinen yleiskokous johtaa kansainvälistä vaalitarkkailua aina, kun tällä Etyjin toiminta-alueella toimitaan. ODIHR on se erityinen instituutio Etyjin puitteissa, joka vastaa vaalitarkkailusta. ODIHR on johtavin kansainvälinen vaalitarkkailuinstituutio. Itse asiassa, kun muualla maailmassa, on se sitten Latinalaisessa Amerikassa, Afrikan unionin puitteissa Afrikassa, Aseanin alueella Kaakkois-Aasiassa, on pyritty kansainvälistä vaalitarkkailua rakentamaan, ODIHR on ollut keskeisessä roolissa, konsultatiivisessa roolissa suhteessa tähän vaalitarkkailuorganisaatioiden kehittymiseen. [Puhemies koputtaa] Edustaja Junnila viittasi vaalitarkkailun luonteeseen. Hän kuvasi hyvin konkreettisesti tietyissä äänestyspisteissä tapahtunutta tarkkailua, mutta se olennainen seikkahan ei ole pelkästään se, mitä me näemme niissä äänestyspisteissä. Olennaista on se, mitä tapahtuu keskusvaalilautakunnan tasolla, ja vielä olennaisempaa on se — ja siihen myöskin Etyj kiinnittää huomiota — mitä tapahtuu ennen vaaleja: mitä tapahtuu ehdokasasettelun kautta, mikä on median rooli, mikä on se ilmapiiri, jossa vaalit käydään. Se on se isoin asia arvioida Etyjin vaalitarkkailussa, ja siihen on kehitetty hyvä metodologia, jota Etyj harrastaa. Tässä suhteessa tärkeätä työtä Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on tehnyt ja tänäkin vuonna tulee tekemään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-04T15:34:19,2019-09-04T15:43:15,Hyväksytty,1.1 2019_26_65,26/2019,2019-09-04,14.02,16.22,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti vielä jatkaa tuosta aiheesta. Edustaja Kiljunen toi hyvin esille pitkältä ajalta käytännön toimintaa, ja näinhän se on, miten hän totesi. Myös ilmastonmuutos kuitenkin mainittiin tämmöisenä turvallisuusuhkana, jota se varmasti myös on, mutta semmoinen mielikuva kuitenkin Etyjin sisäisestä keskustelusta jäi, että kun nämä muut konfliktit ja ongelmat ovat niin laajoja, niin tähän foorumiin ihan hirvittävästi ei haluttaisi ilmastonmuutosta ja sen tuomia ongelmia liittää, koska nämä muut turvallisuuspoliittiset ongelmat ovat sen verran laajoja ja sitovat paljon resursseja. Sen vuoksi Etyjissä on — ainakin itse koin niin — sellaista mielialaa, että ilmastonmuutoskeskustelun  paikka on pääosin sitten muissa foorumeissa kuin varsinaisesti Etyjin toiminnassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2019+10.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-09-04T15:43:20,2019-09-04T15:44:27,Hyväksytty,1.1 2019_27_1,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Porista oleva ylipalomies-sairaankuljettaja, lähihoitaja Petri Huru, joka varamiehenä Satakunnan vaalipiiristä on tullut edustajantoimensa 2.7.2019 lukien keskeyttäneen Laura Huhtasaaren sijaan, on 18.6.2019 esittänyt minulle edustajanvaltakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan 2.7.2019 lukien. Pyydän edustaja Petri Hurua ottamaan paikkansa istuntosalissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_27_2,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_27_3,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,Edustaja Halla-aho.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_27_4,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtionyhtiö Postin työntekijöiden palkkoja ollaan uhattu leikata jopa 30 prosenttia. Samalla Postin toimitusjohtajan ansiot ovat lähes 30 kertaa suomalaisen mediaanipalkka. Perussuomalaisten mielestä on syytä uudelleenarvioida, minkälaisella logiikalla julkista palvelua tuottavan valtionyhtiön pitäisi toimia. Voidaan perustellusti kysyä, onko omistajan — eli valtion — kokonaisedun mukaista, että ihmiset eivät saa työstään palkkaa, jolla tulee toimeen, vaan joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin, jotka rahoitetaan julkisesta kassasta. Voidaan myös kysyä, miten yksityisiltä toimijoilta voidaan edellyttää yhteiskuntavastuuta, jos valtion omistama yhtiö näyttää tällaista esimerkkiä. Aikooko hallitus ensinnäkin leikata valtionyhtiöiden johdon palkkioita, toiseksi muuttaa niitä onnistumisen kriteereitä, joihin johtajien palkkiot ja bonukset perustuvat, ja kolmanneksi estää nyt suunnitellut palkanalennukset?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-05T16:02:03,2019-09-05T16:03:16,Hyväksytty,1.1 2019_27_5,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleiset linjaukset valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestykseen tehdään aina hallituskauden alussa, ja nythän toteutetaan sitä 2016 tehtyä linjausta, jolloinka tässä salissa olleet kolme puoluetta olivat hallituksessa. Siellä määritellään se yleinen linjaus, mitenkä valtionyhtiössä palkkioita järjestellään tai on mahdollista järjestää. Sen lisäksi on tietysti jokaisen yhtiön osalta mahdollisuus tehdä sitä arviota, ja olen eilen jo pyytänyt Postin johdolta, että syyskuun aikana tehdään tämä arvio tässä yhdessä yhtiössä johdon palkkioiden osalta. Samalla pitää tietenkin ajatella tätä työntekijöiden asemaa, ja oma näkemykseni on, että erityisesti valtionyhtiöissä pitää olla tarkkana ja esimerkillinen työntekijäpolitiikassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-05T16:03:16,2019-09-05T16:04:20,Hyväksytty,1.1 2019_27_6,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Äsken kuulin, että P-nappi ei syystä tai toisesta anna nimilistaa. Pyydän uudelleen niitä, jotka esittävät varsinaisen kysymyksen, nousemaan seisomaan. [Vasemmalta: Siis varsinainen kysymys?] — Varsinainen kysymys, kyllä. — Jatketaan tämän ensimmäisen kysymyksen aihetta. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Katsotaan, toimiiko se.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_7,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyysasteesta puhutaan Suomessa paljon, mutta vielä tärkeämpää olisi puhua siitä, tulevatko ihmiset palkallaan toimeen. Osa-aikaisen ja heikosti palkatun työn osuus kasvaa kaiken aikaa. Samassa tahdissa kasvavat toimeentulo‑ ja asumistukiasiakkaiden määrä ja julkisen talouden menot. Työvoimavaltaisilla aloilla, kuten Postissa tai vaikkapa hoiva-alalla, niin sanottu työperäinen maahanmuutto vääristää työmarkkinoita. Työnantaja voi huoletta kyykyttää työntekijöitään ja alentaa palkkoja, koska vaikka työntekijät lähtisivät, tilalle saadaan koska tahansa halvempia. Köyhästä maasta tulevan ihmisen kannattaa ottaa työ vastaan millä tahansa palkalla, koska se takaa oleskeluluvan ja pääsyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. On tiedossa, että työpaikkoja jopa myydään lähtömaissa. On irvokasta valittaa, että Suomessa ei löydy töille tekijöitä, jos palkat poljetaan niin alas, ettei niillä tule toimeen. Kysynkin, miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työvoimaa ja ehkäistä halpa‑ ja orjatyömarkkinoiden syntymistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-05T16:05:09,2019-09-05T16:06:31,Hyväksytty,1.1 2019_27_8,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä ja moniulotteisesta kysymyksestä. Hallitusohjelmassa on kirjauksia alipalkkaukseen puuttumisesta, ja tämä on yksi näiden seitsemän työryhmän työstä, jota johtaa ministeriryhmä, joka huolehtii työllisyyden edistämisestä. Alipalkkaus on ongelma ja ennen kaikkea suojattoman ulkomaisen työvoiman maahan saapuessa, kuten tässä totesitte, ja siihen pitää pystyä puuttumaan. Tällöin ollaan usein kiristyksenomaisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi näitten nepalilaisten kodinhoitajien taikka ravintolatyöntekijöiden tapauksissa, jotka ovat olleet paljon julkisuudessa esillä. Siksi hallitusohjelman kirjaukseen siitä, että pyritään selvittämään, minkälaisiin sanktioihin, nykyistä purevampiin sanktioihin, näissä tilanteissa, joissa työsuojelua ja työehtoja räikeästi poljetaan ja yhdenvertaisuutta rikotaan, aiotaan puuttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-09-05T16:06:31,2019-09-05T16:07:39,Hyväksytty,1.1 2019_27_9,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Luulen, että me kaikki tässä salissa ymmärrämme sen, että Postin tilanne on vaikea. Kirjepostin määrä vähenee merkittävästi koko ajan, ja vaikka tavarapuolella onkin kasvua, siellä on erittäin voimakas kilpailu. On siis itsestäänselvää, että Posti joutuu miettimään omaa asemaansa ja uudenlaisia toimintatapoja. Ymmärrän siis sen. Mutta sitten kun tullaan siihen kysymykseen, että siinä yhteydessä, kun Postin johdon pitää saada oma henkilökuntansa sitoutumaan uuteen muutokseen ja taistelemaan työpaikoista, omia palkkoja nostetaan erittäin jyrkästi, niin voiko se olla näin? Eikö pitäisi olla niin, että juuri silloin, kun yritys on vaikeuksissa, näytetään itse esimerkkiä ja ollaan valmiita pudottamaan omia palkkoja? Myöskin Postin hallitus tajuaa sen, että jotta kaikki saadaan mukaan, niin silloin kaikki antavat omistaan, kun taistellaan omien työpaikkojen puolesta. Onko näin? [Jukka Gustafssonin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-09-05T16:07:41,2019-09-05T16:08:50,Hyväksytty,1.1 2019_27_10,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tästä ei voi mitenkään enempää tai vähempää olla samaa mieltä, mikä on kohtuullisuutta ja suhteellisuutta siinä, mikä on työntekijöiden ja mikä on johdon palkkio. Näitä ohjelmia, joilla palkkioita palkan päälle on maksettu, on tehty aika pitkältä ajalta ja nyt vuoden 2016 jälkeen on uusia ohjelmia tehty osittain varmaan myöskin siitä syystä, että ajatus oli viedä Postia pörssiin. Pörssiin vientihän sittemmin peruttiin. Kuitenkin näissä kaikissa ohjelmissa pitää olla semmoinen lause, jossa lukee, että vuosittain yhtiön hallitus voi arvioida, minkä verran niitä toteutetaan maksuun. Tämä arvio on tietenkin se, mikä nyt sitten ehkä tässä kohtaa olisi voinut olla paremmin harkittua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-05T16:08:50,2019-09-05T16:09:47,Hyväksytty,1.1 2019_27_11,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän se moraalikato on jonkunlainen, kun me puhumme tällaisista palkkioista ja vielä sellaisia maksetaan. Se sotii suomalaista oikeudentajua vastaan, ja ihmiset ovat ihmeissään, että miten voi olla niin tärkeitä ihmisiä, että he ansaitsevat tuollaista palkkiota ja palkkaa. Olisikin hauska ja hyvä meidän kaikkien tietää, mistä se palkka tavallaan koostuu, mikä on työ ja mistä sitten palkka ja ansiot on ansaittu. Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne nosti esiin, että posteljooni voisi tulevaisuudessa kurkkia ikkunoista ja pitää huolta myös vanhuksista. Puhumme Posti-sotesta, ja kyllähän tämä on sellainen alkusysäys sille keskustelulle, että pulassa olette siinä, millä tavalla sotea meinaatte tehdä, kun posteljooneista teette hoitajia. Todellisuudessa hallitusohjelmaan ei ole kirjattu sitä rahamäärää, mikä tarvittaisiin hoitajamitoitukseen, mitä me itse asiassa Suomessa tarvitsemme. Sieltä puuttuu valtavasti miljoonia. Millä tavalla te ratkaisette tämän asian? Ei suinkaan posteljooni ole [Puhemies koputtaa] tulevaisuuden vanhustenhoitaja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-09-05T16:09:49,2019-09-05T16:11:02,Tarkistettu,1.1 2019_27_12,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kun Postin tilanne on hankala alentuvan jaettavan postin osalta ja kilpaillussa markkinassa, jossa on monia yhtiöitä samoilla markkinoilla, erilaisilla työehtosopimuksilla, niin on tämän viikon aikana myöskin minun suullani sanottu se tarve keskustella siitä, mikä on Postin tulevaisuus: onko meillä jonkunlaisia mahdollisuuksia liittää se joihinkin muihin työtehtäviin, mitkä yhteiskunnallisesti ovat järjesteltävissä ja merkittäviä, ja mitenkä meillä tämä yleispalveluvelvoite, joka on postilain osalta ministeri Marinin hoidossa? On kirjoitettu myöskin hallitusohjelmaan, että tämä kokonaisuus tulee arvioida. Olen vahvasti sitä mieltä, ja katsotaan, mikä päivä se on, kun tämmöinen työryhmä laitetaan liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-05T16:11:02,2019-09-05T16:11:57,Hyväksytty,1.1 2019_27_13,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Postin tilanne on nostanut kohtuuttomat johtajien palkkiot yleisesti keskusteluun. Tietenkin kaikkein huolestuttavinta on, että näissä valtion johtamissa valtionyrityksissä on tällaisia erittäin suuria vääristymiä. Kun ajatellaan sitä tavallista, niin sanottua lattiatason työntekijää ja sitten sitä hänen ylintä johtoaan, niin nämä palkkaerot saattavat olla monikymmenkertaisia. Tuntuu käsittämättömältä, että kenenkään työ voisi olla niin paljon arvokkaampaa kuin toisen henkilön työ. Todellakin toivon, että näitä vääristymiä, mitä näissä palkitsemisjärjestelmissä ilmeisesti on aika monessakin sisällä, nyt sitten ministeri lähtee selvittämään ja tuo sitten uudet esitykset tänne eduskuntaan ja kertoo, miten tilannetta ollaan parantamassa. Toinen yhtiö, jossa on haettu epäeettisillä tavoilla voittoa,  on  Veikkaus,  jossa  tämä aggressiivinen markkinointi on noussut myöskin esille, ja olette tänään tästä asiasta tuoneet myöskin omia näkemyksiänne. Millä tavalla näitten monien tuhansien rahapeliongelmaisten tilanteeseen aiotaan puuttua niin, että Veikkauksen toiminta on todellakin vastuullista ja kantaa huolta myöskin näistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, jotka tällä hetkellä ovat rahapeliongelmiensa kanssa todellakin syvissä ongelmissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-05T16:11:58,2019-09-05T16:13:18,Hyväksytty,1.1 2019_27_14,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä valtion omistajaohjauksen periaatepäätös tekee ne yleiset linjaukset tähän palkitsemiseen, minkä jälkeen sitten yhtiöt ja yhtiöiden hallitukset vastaavat siitä käytännön toiminnasta ja ohjelmien rakentamisesta, ei koko eduskunta eikä koko maan hallitus, eikä edes talouspoliittinen ministeriryhmä. Veikkauksen osalta tämän kesän jälkeen oli tarpeen tehdä vastuullisuuteen lisää elementtejä, ja tänään on julkaistu yhtiön päätöksellä tehty lista, jossa siis on hyvin merkittäviä esityksiä, joita he vievät eteenpäin, muun muassa mainonnan euromääräinen ja eri kanavien vähentäminen — joidenkin osalta jopa lopettaminen — peliautomaattien vähentäminen käytännössä tuhansilla ja lain, joka täällä oli viime keväänä elikkä jossa tulee tunnistautuminen pakolliseksi peliautomaatteihin, nopeuttaminen. Tämän lisäksi Veikkauksen omaan strategiaan tehdään uudistuksia ja vastuullisuus otetaan myöskin palkitsemisjärjestelmissä huomioon. Elikkä jos tulee lisää peliongelmaisia, niin sieltä raakataan johtajien palkoista osa pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-05T16:13:18,2019-09-05T16:14:33,Hyväksytty,1.1 2019_27_15,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun alkuun lähdettiin liikkeelle ylipäätänsäkin työntekijöiden palkkojen halpuuttamisesta ja viitattiin Postiin. Tästä käytiin jo eilen täällä keskustelu, ja olen erittäin tyytyväinen siihen, kuten tässä jo kuultiin, että ministeri ottaa esille tämän kokonaiskuvan ja on puhaltanut tällä hetkellä Postin työntekijöiden palkkojen halpuuttamisen jäihin, ja katsotaan sitten sitä valtion tulospalkkauksen osalta ja muitten asioitten kannalta myöskin. Tämä on työntekijöiden kannalta tärkeää. Kysyisin nyt ministeriltä historiasta, vaikka te toki vastaatte nytten tämän hallituksen toimista: ovatko viime hallituskaudella ministeri tai hallituspuolueet — nykyiset oppositiopuolueen edustajat — tehneet jotakin johtajien palkkojen bonusjärjestelmien nostamisen vastustamiseksi tai Postin työntekijöitten TESin vastustamiseksi, kun halpuutettiin palkkoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-09-05T16:14:34,2019-09-05T16:15:44,Hyväksytty,1.1 2019_27_16,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp," Puhemies! Jotenkin mielellään haluaisi aina katsoa tästä eteenpäin, mutta on varmaan viime hallituskauden ajalta liittyen näihin palkkioihin kriittisiä kohtia, niin kuin nyt huomataan, mutta voi olla, että on sitä edellisenkin hallituskauden ajalta kriittisiä kohtia. Mutta ehkä huomionarvoista on se, että kun se 2 300 henkilöä siirrettiin Postin työntekijöistä PAUn sopimuksesta siihen Teollisuusliiton alla olevaan sopimukseen, silloin tätä julkista keskustelua ei käyty. Voi olla, että olisi itsekin pitänyt sitä käydä, mutta silloin tämmöistä keskustelua ei käyty [Välihuuto] — paitsi vasemmistoliitto, anteeksi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-05T16:15:44,2019-09-05T16:16:33,Hyväksytty,1.1 2019_27_17,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todella hienoa, että täällä puhutaan tänään Postin palkkojen alentamisesta. Tätä kuitenkin tapahtuu useilla muillakin sektoreilla, ja ongelma on hyvin vahvasti itse tuotettu. Samaan aikaan kun sekä oikeisto että vasemmisto vaativat työperäistä maahanmuuttoa ja huippuosaajia, todellisuus on, että meille saapuu maahanmuuttajia erityisesti matalapalkka-aloille. Usein kuulee, että no kyllä ne firmat TESiä maksavat ja mikä oikein on perussuomalaisten ongelma — mutta ei pidä paikkaansa; ongelmia on hyvin laajalti, esimerkiksi rakennuksilla. Yhtä vakavaa on vähittäinen heikompien työehtojen hivuttaminen. Hallituksen käyttämät ilmaisut työvoimapulasta, kohtaanto-ongelmasta ja huutavasta tarpeesta saada työperäistä maahanmuuttoa eivät merkittävästi eroa kokoomuksen käyttämistä ilmaisuista, vaikka oikeiston intressi saada halpatyövoimaa on ehkä hieman eri kuin hallituksen. Kysyisinkin: uskooko hallitus todella, että syy siihen, että suomalaisia duunareita ei ole enempää rakennuksilla siivoamassa ja jakamassa postia esimerkiksi täällä Helsingissä, on se, että meillä on työvoimapula ja kohtaanto-ongelma?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-05T16:16:33,2019-09-05T16:17:43,Hyväksytty,1.1 2019_27_18,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edellisessä puheenvuorossani kerroin jo siitä, että hallitusohjelmassa on tarkoitus puuttua alipalkkaukseen ja tällaiseen kiristyksen tapaiseen toimintaan ja toimenpiteet ovat jo liikkeellä. Kaikkein vakavin ongelma, joka tätä kautta paljastuu, liittyy usein myös ihmiskauppaan, ja silloin meidän täytyy löytää niitä keinoja, joilla viranomaisille ilmoittautuminen on helpompaa kuin nykyisin, ja silloin usein juuri työsuhdevalvonta on se, mikä tässä toimii parhaiten. Itse asiassa tämän hallituksen ohjelmassa on myöskin varsin kunnianhimoinen paluu harmaan talouden vastaiseen ohjelmaan, ja hallitusohjelman mukaan tutkitaan, laajennettaisiinko juuri mainitsemaanne numerojärjestelmää, joka on ollut rakennuksilla käytössä ja joka on tehokkaasti kitkenyt harmaata taloutta, muille aloille, ennen kaikkea majoitus- ja ravintola-aloille, ja tätä kautta saisimme tämänkin ilmiön kuriin. Mutta samaan aikaan on selvää, että on tärkeätä siirtää työperäinen maahanmuutto työ- ja elinkeinoministeriöön sisäministeriön alaisuudesta, kuten hallitusohjelmassa edellytetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-09-05T16:17:43,2019-09-05T16:18:56,Hyväksytty,1.1 2019_27_19,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusta pitää erittäin hyvänä, että asiasta vastaava ja vastuun kantava omistajaohjausministeri Paatero on nopeasti tarttunut tähän Postin tilanteeseen, ja kaikki tuki sen asian selvittämiselle. On ihan selvä asia, että kun kysymys on valtionyhtiöistä eli veronmaksajien, yhteiskunnan omistamista yhtiöistä, silloin täytyy ylimmän johdon palkkojen olla kansalaisten ja veronmaksajien mielestä oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tasolla, etenkin suhteessa yhtiön tilanteeseen ja etenkin suhteessa yhtiön tavallisten työntekijöiden tilanteeseen. Postissa niin kuin kaikissa yrityksissä, etenkin valtionyhtiöissä, henkilöstö on tärkein voimavara, ja on hienoa, että nyt hallitus ilmeisesti myös siitä asiasta kantaa huolta. Kysyisin, arvoisa puhemies, omistajaohjausministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä ja mitä omistajaohjausministeri aikoo tehdä sille, että Posti pysyy kilpailukykyisenä jatkossakin, niin että kaikki kirjeet ja paketit eivät mene kansainvälisille suuryrityksille? Kysyisin myös Veikkauksen tilanteesta nyt kun peliautomaatteja vähennetään: Eihän tässä käy niin, että kaikki peliautomaatit lähtevät maaseudulta, pienistä kaupoista, joille Veikkauksen automaatit ovat erittäin tärkeä tulonlähde? Eihän tämä uhkaa kyläkauppojen tilannetta niin, että kohta siellä ei ole kuin Prismoja jäljellä maakunnissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-09-05T16:18:58,2019-09-05T16:20:17,Hyväksytty,1.1 2019_27_20,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä erilaisten TESien kanssa samoista tehtävistä kilpaileminen on haastavaa, ja kyllä nyt kun kierros lähti käyntiin niin, että tämä PAUn sopimus on loppumassa lokakuun lopussa, niin siihen asti on neuvottelu käynnissä siitä, minkälainen mahdollisuus on sitten sen työehtosopimuksen elementtejä jotenkin muokata niin, että sen kilpailukyky paranee. Veikkauksen osalta tänään on keskusteltu vain lukumäärästä, eikä ole keskusteltu vielä ollenkaan siitä, mikä on se jako tai mistäpäin automaattien vähentäminen tulee tapahtumaan. Ehkä teille ja meille kaikille on kuitenkin rehellistä sanoa, että sikäli mikäli ja kun nämä kaikki toimet toteutuvat tässä lähivuosina, niin sen tuloutusmäärän on arvioitu vähenevän, minkä jälkeen sitten mietitään, mitkä ovat ne mahdollisuudet — annetaanko Veikkaukselle jollain muilla keinoilla, uudenlaisilla peleillä, saada tuloutusmahdollisuutta lisää vai onko se sitten niin, että järjestöjen rahat vain loppuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-05T16:20:21,2019-09-05T16:21:36,Hyväksytty,1.1 2019_27_21,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,Myönnän vielä kysymykset edustajille Zyskowicz ja Myllykoski ja kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle edustaja Halla-aholle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_22,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Postin ylimmän johdon palkat ja palkkiot ovat täysin aiheesta herättäneet tyrmistystä suomalaisten keskuudessa. Moninkertaisesti pääministerin palkka ylitetään Postissa, Alkossa, Veikkauksessa. Onko se viinan myyminen suomalaisille todellakin niin paljon vaikeampaa kuin tämän maan johtaminen? Perusongelma on tietysti se — ja se koskee kaikkia valtionyhtiöitä, mutta se koskee muitakin kuin valtionyhtiöitä — että ylimpien johtajien palkoista ja kannustimista päättävät muut yritysjohtajat, koska hallituksissa istuvat lähinnä erilaiset nykyiset ja entiset yritysjohtajat, ja heillä on kaikilla siis yhteinen intressi, että nämä kannustimet olisivat mahdollisimman anteliaita. Tämä edellyttää omistajalta — tässä tapauksessa valtiolta, useassa tapauksessa myös esimerkiksi eläkeyhtiöiltä — ryhdistäytymistä ja sen katsomista, että pysytään järkevyydessä ja tolkussa. Nyt kysyn ministeri Paaterolta: kun lokakuussa valtio uudistaa nämä linjaukset, jotka liittyvät valtionyhtiöihin ja myös palkitsemiseen, niin minkälaisia tiukennuksia olette tekemässä? Tiukennuksiahan on käytännössä tehty joka kerta viimeisten vuosien aikana, kun näitä on uudistettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-05T16:21:43,2019-09-05T16:23:02,Hyväksytty,1.1 2019_27_23,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! On ehkä tällä hetkellä hieman ennenaikaista ennakoida, mitä lokakuussa tullaan päättämään meillä. Tämä keskustelu on käynnissä ja joiltakin sektoreilta vielä alkamassa, niin että me tapaamme myöskin erilaisia järjestöjä ja muita liittyen moniin kysymyksiin, jotka liittyvät tähän periaateohjelmaan, ei vain palkkioihin ja muihin. Oma muistikuvani näihin asioihin on sieltä reilun neljän vuoden takaa, jolloin jo rajoitettiin myös sitä asiaa niin, että samat ihmiset eivät ole toisissa yhtiöissä toimitusjohtajana ja seuraavassa hallituksessa ja kolmannessa nimitysvaliokunnassa. Tämä on tietenkin yksi linja, millä pystytään myöskin suitsimaan jonkun verran, jotta sitä elementtiä ei tapahdu, että kaverit kaverille nostavat toinen toisensa yrityksissä sitten näitä palkkioita. Sen takia on myöskin rajattu osittain sitä, että sama ihminen ei voi olla kovin monessa yhtiössä ainakaan hallituksen puheenjohtajana, jolloinka myöskin tätä voidaan vähän suitsia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-05T16:23:05,2019-09-05T16:24:09,Hyväksytty,1.1 2019_27_24,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuunsa, niin kuin omistajaohjausministeri sanoikin siitä viimeisestä isosta keissistä, eduskuntaryhmämme vasemmistoliitto kyllä vastusti ponnekkaasti sitä siirtotoimenpidettä, mikä tehtiin. Siitä ei ole hyvä mieli, koska se ei ole mitään hyvää Suomeen tuonut. Mutta kysyisinkin ministeriltä, että mitenkä se voi olla mahdollista, että tänä päivänä me teemme sellaisia ratkaisuja, että omistajaohjauksesta ollaan päästetty irti niin paljon, että me voimme todellakin alentaa työntekijöiden palkkoja niin, että samaan aikaan johdon palkat nousevat. Meillä varmaan on ristiriitaa tulostavoitteitten kanssa, mutta onko nyt varmasti niin — nyt kun ministeri on toimekkaasti tarttunut siihen ja nyt asiaa tarkastellaan — että ne työntekijät, joidenka palkkoja ollaan alentamassa, eivät tule valtion kukkarolle niin, että me joudumme verovaroin maksamaan siitä, että liian alhaisilla palkoilla ei enää tule toimeen? Teettekö poikkihallinnollista yhteistyötä työministerin ja sosiaalipuolen kanssa niin, että ministeriöt ohjaavat sitä, että palkkiot eivät voi perustua siihen, että kun tulosta tulee, niin ihmisten palkka ei riitä elämiseen ja sillä vielä voidaan nostaa bonuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-09-05T16:24:09,2019-09-05T16:25:37,Hyväksytty,1.1 2019_27_25,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä vastuullisuuskysymys, joka tänään oli Veikkauksen osalta esillä, liittyy peliongelmaisiin, mutta kyllähän tämä vastuullisuuselementti voi tarkoittaa myöskin muuta vastuullisuutta, ja sen kytkemistä palkkioihin voi olla ihan perusteltua harkita tässä periaateohjelmassa, juurikin näin. Elikkä kun on erilaisia elementtejä, miten palkkioita ja ohjelmia lähdetään rakentamaan, niin kyllä mielestäni siellä voivat olla myöskin vastuullisuuskysymykset erilaisissa kysymyksissä esillä. Tässä täytyy myöntää, että vasemmistoliitto oli silloin kyllä vastustamassa tätä 2 300 henkilön siirtoa työehtosopimukseen, [Zyskowicz: Ehkä verotuksellakin on jotain tekemistä!] mutta tässä kohtaa kyllä myöskin heitän palloa ammattiyhdistysliikkeelle, että kai tavoitteena tulee olla se, että kaikki yleissitovat työehtosopimukset ovat sellaisia, että niillä tullaan toimeen — ei kai ole mitään järkeä semmoisissa työehtosopimuksissa, joissa palkka ei riitä elämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-05T16:25:37,2019-09-05T16:26:46,Hyväksytty,1.1 2019_27_26,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Johdon palkkioitakin kiinnostavampi ja tärkeämpi kysymys on palkkojen polkeminen työntekijäpuolella. Markkinataloudessahan työn hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos meillä olisi oikea työvoimapula, työn hinta nousisi. Nyt se kuitenkin päinvastoin laskee, koska valtiovalta omilla päätöksillään luo ylitarjontaa työvoimasta, etenkin matalasti koulutetusta. Yksityiset tietysti ja ymmärrettävästi pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksista, jos olosuhteet sen mahdollistavat, ja sitten valtionyhtiöt, kuten Posti, perustelevat omaa sikailuaan sillä, että pitää kilpailla yksityisten kanssa. Valvonta ei riitä, ministeri Harakka. Työntekijä voi saada täysin TESin mukaista palkkaa, mutta hän saattaa joutua maksamaan osan palkastaan käteisellä sille, jolta hän on ostanut sen työpaikan Suomessa. Hallitus on ilmoittanut, ettei matalasti koulutetun työvoiman saatavuusharkinnasta aiota luopua. Saatavuusharkinta on kuitenkin jo nyt puhkottu täyteen reikiä varsinkin pääkaupunkiseudulla. Kysynkin: miten hallitus aikoo kehittää saatavuusharkintajärjestelmää? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-05T16:26:47,2019-09-05T16:28:02,Hyväksytty,1.1 2019_27_27,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 5/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä meillä on ihan aito kohtaanto-ongelma monilla aloilla ja monilla alueilla. Tästä tosiasiasta ei päästä mihinkään. On ristiriitaista se, että meillä on enemmän avoimia työpaikkoja kuin koko työvoimatilastoinnin yli satavuotisessa historiassa koskaan ja meillä on samaan aikaan kuitenkin merkittävä työttömyys. Meillä on silti tavoitteena nostaa työllisyysastetta, ja kyllä, yhtenä keinona on se, että teemme tehokkaampaa, houkuttelevampaa, kansainvälisten osaajien ja työvoiman houkuttelemista Suomeen. Oma isäni oli kirvesmies. Minusta hänkin on osaaja. Tämä on aito tarve. Meillä on tarve lisätä Suomen vetovoimaa ulkomaisten, kansainvälisten osaajien keskuudessa. Saatavuusharkinta on ja pysyy: se on tärkeä työkalu kaikissa maissa, ehkä Ruotsia lukuun ottamatta, ja esimerkiksi Kanada, joka on varsin esimerkillinen maahanmuuttopolitiikassaan, on ylläpitänyt tiukkaa, järkevää saatavuusharkintaa ja pisteytystä, jolla huolehditaan siitä, että jokaiseen työpaikkaan on tarjokkaita, ja tämä on myös meidän velvollisuutemme.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-09-05T16:28:02,2019-09-05T16:29:23,Hyväksytty,1.1 2019_27_28,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mykkänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_27_29,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään vietetään yrittäjien päivää Suomessa. Valtakunnallinen päätapahtuma on juuri alkanut Tampereella. Olemme toivottavasti täällä samaa mieltä siitä, että yksi päivä ei riitä, vaan yrittäjien edellytyksistä tulee kantaa huolta ympäri vuoden, jotta yrittäjät voivat luoda työtä ja toimeentuloa ja toimia tärkeältä osalta hyvinvointivaltion pilarina myös jatkossa. Hallitusohjelmasta jäi puuttumaan konkretia yrittäjien uskon vahvistamisessa. Käteen jäi huoli siitä, kuka lisävelalla tehtävän jakopolitiikan lopulta maksaa, uskaltaako palkata ihmisiä ja löytääkö työvoimaa, kun työmarkkinoiden uudistamiseen ei uskalleta enää panostaa. Näitä mietitään nyt keskellä eläköitymisaaltoa, jossa uskallus jatkaa on monen yrittäjän lähipiirissä muutenkin epävarmaa. Yrittäjät itse ehdottavat, että työt ja tekijät — mistä täällä on jo puhuttu — kohtaisivat paremmin, jos paikallinen sopiminen työehtosopimusten puitteissa sallittaisiin kaikille yrityksille ja jos sosiaaliturvaa todella uskallettaisiin uudistaa niin, että työ ja sen teettäminen kannattaa aina. Pääministerin sijainen Lintilä, miten hallitus suhtautuu yrittäjien vakaviin ehdotuksiin yrittäjän päivänä — ehdotuksiin nostaa työllisyyttä ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut? Onko hallitus viimein valmis sallimaan paikallisen sopimisen kaikissa yrityksissä ilman järjestäytymispakkoa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-09-05T16:29:26,2019-09-05T16:30:59,Tarkistettu,1.1 2019_27_30,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, erittäin hyvää yrittäjän päivää kaikille yrittäjille. Yrittäjät ovat tällä hetkellä se — nimenomaan mikro- ja pk-sektori — joka Suomessa luo uudet työpaikat, ja siihen tulee pyrkiä. Olemme esittäneet eri osapuolille, että paikallista sopimista tulee edistää. Tiedätte erittäin hyvin sen, edustaja Mykkänen, että olemme laittaneet liikkeelle työllistymistyöryhmän, jossa ovat työmarkkinaosapuolet, ja heillä varmasti yhtenä osana siellä on myös paikallisen sopimisen edistäminen. Mitä ne tavat ovat, siihen odotamme heiltä myös esityksiä. Mutta siihen, kuinka me tuemme yrittämistä: tulevassa budjetissa me tulemme nostamaan innovaatiorahoitusta, me tulemme tuomaan lisää rahoitusta kansainvälistymiseen, ja yksi asia, joka mielestäni on erittäin tärkeä, on se, että me tulemme tuomaan työpaikkaohjaajia, jotka tulevat tekemään nimenomaan, voisiko sanoa, tämmöistä kisällijärjestelmän kevyempää versiota eli sinne työpaikoille johdattamaan näitä työttömiä, koska yrittäjällä ei ole aina aikaa opastaa sitä työtöntä siihen työhön — eli merkittäviä toimia yrittäjyyden eteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-05T16:31:03,2019-09-05T16:32:19,Tarkistettu,1.1 2019_27_31,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän hyvästä, ajankohtaisesta, tärkeästä kysymyksestä. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että työllistämispalvelut, TE-palvelut, ovat yhtä lailla työnantajien, työnhakijoita hakevien palveluita kuin työttömien palveluita, ja siihen myös tämä hallitus aikoo satsata. Pyysitte konkreettisia esimerkkejä. Voin omalta alaltani kertoa kaksi. Meillä on tarkoitus tehdä vuosisadan palkkatukiuudistus, joka mahdollistaa sen, että palkkatuesta tulee entistä houkuttelevampi, aito työkalu yrittäjille työllistämiseen. Ja vielä erikseen olemme valmistelemassa yksinyrittäjien ja pienten mikroyrittäjien rekrytointitukea, mikä tarkoittaisi siis sitä, että uskallettaisiin palkata se ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä. Tämä on varmasti äärimmäisen tärkeä työllistämisen kynnys, johon nyt tartutaan. Ja luonnollisestikin, kuten tuossa edellä jo sanoin, työnantajille halutaan taata osaavaa työvoimaa satsaamalla muunto-, rekrytointi- ja täydennyskoulutukseen nopealla aikataululla, välittömästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-09-05T16:32:20,2019-09-05T16:33:31,Tarkistettu,1.1 2019_27_32,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja, aivan niin kuin huomasitte, nousemaan ylös.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_27_33,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Lintilä, mainitsitte, että paikallinen sopiminen on nyt työmarkkinajärjestöjen työllisyyskeinojen pöydässä. Kesäkuussa mainitsitte itse, että kaikki hallituspuolueet ovat valmiita tuntuviin, valitettaviin leikkauksiin, jos riittäviä työllisyystoimia ei synny. Ja nyt siis tämä yksi keskeinen ehdotus, josta itsekin olette puhuneet — paikallisen sopimisen mahdollistaminen ilman järjestäytymispakkoa — on työmarkkinajärjestöjen pöydässä. Uskon, että valtiovarainministeri Lintilä tietää itsekin erittäin hyvin, että siitä pöydästä se ratkaisu ei synny. Tarvitaan johtajuutta, tarvitaan aloitekykyä. Joka tapauksessa odotamme budjettiriihestä nyt sellaista listaa työllisyystoimista, joka valtiovarainministeriön puolueettoman arvion mukaan kattaa työllisyyden tuomilla tuloilla hallituksen jo tähän budjettiin kaavailemat lähes miljardin euron pysyvät lisäykset. Jos sellaisia ei saada, joudumme tekemään välikysymyksen vastuullisen taloudenpidon laiminlyömisestä. Mutta jospa edes valtion rahapanostukset suunnattaisiin tuntuvasti yrittäjyyteen ja työpaikkojen luomiseen? Valtiovarainministeri Lintilä: miksi aiotte hyväksyä miljardin euron omaisuuden, myyntitulojen käyttämisen noin sataan eri kohteeseen, pieniin parannuksiin [Puhemies koputtaa] ja jatkuvaluontoisiin menoihin sen sijaan, että tehtäisiin niillä teitä, ratoja ja korkeakoulujen pääomitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-09-05T16:33:42,2019-09-05T16:35:07,Tarkistettu,1.1 2019_27_34,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,Kysymykset ja vastaukset saavat kestää yhden minuutin ajan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_27_35,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mykkänen, ehkä sen niin sanotun ”kakkoskorin” lista on jonkin verran tässä matkan varrella muuttunut siitä, mitkä teidän viimeiset tietonne siitä ovat. Eli kyllä siellä tulee ihan merkittäviä kasvuun vaikuttavia investointeja. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Mutta toisaalta haluaisin kyllä ottaa esiin sen puolen, josta tekin puhutte, että minne laitetaan lisää rahaa. Väitän, että suomalaiselle yrittäjälle, suomalaiselle yritykselle, tällä hetkellä tärkeintä on ennustettavuus ja vakaus. Kansainvälinen taloustilanne on poikkeuksellisen epävakaa, jolloinka kaikkein tärkeintä on, että me teemme erittäin ennustettavaa, vakaata, kansallista talouspolitiikkaa, [Ben Zyskowicz: Sitähän te ette tee!] ja sitä me tulemme tekemään tällä budjettiesityksellä. Tämä yrittäjien tilanne, joka on olemassa, ei ratkea ylimääräisellä tai lisärahoituksella vaan sillä, että heillä on paras näkymä tulevaisuudesta ja usko, että he voivat investoida ja kehittyä. [Ben Zyskowiczin välihuuto — Paavo Arhinmäki: Kokoomus pyrkii luomaan epävakautta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-05T16:35:07,2019-09-05T16:36:27,Tarkistettu,1.1 2019_27_36,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös perussuomalaiset toivottavat hyvää yrittäjän päivää kaikille Suomen ahkerille yrittäjille, ja kannustamme kaikkia harkitsemaan yrittäjäksi ryhtymistä. Eduskunnassa on tietojen mukaan 34 yrittäjätaustaista kansanedustajaa, ja näistä noin puolet on tietojeni mukaan perussuomalaisia, eli olemme eduskunnan suurin yrittäjäpuolue. Meistä moni on ollut pienyrittäjä, yksinyrittäjä, ja me tiedämme ja tiedostamme sen, että pienyrittäjä on nykypäivän duunari. Se pienyrittäminen on kovaa työtä eikä suinkaan mitään helppoa. Nyt kun hallitus ottaa tämän yrittäjäkysymyksen näinkin hyvin, että puhutaan tuosta ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamisesta, niin toivon, että se tehdään tosissaan eikä niin, että se olisi pelkkää näpertelyä. Kun nostetaan polttoaineveroja, niin se vaikuttaa yritysten kannattavuuteen, ja pienyrittäjät tarvitsevat verohelpotuksia. Kysynkin hallitukselta: ettekö te voisi yksinkertaisesti pienentää yksinyrittäjän verotaakkaa? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-09-05T16:36:28,2019-09-05T16:37:38,Tarkistettu,1.1 2019_27_37,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on kokonaisveropaketti tulossa budjettiriiheen. Mitään erityisiä, erillisiä yrittäjiä koskevia verotuksen muutoksia siellä ei tule tapahtumaan. Eli tämä on nimenomaan sitä ennustettavuutta. Muistan erittäin hyvin, kun menimme Säätytalolle, niin silloin kerrottiin, että nyt lähtivät kaikki yrittäjyyden edellytykset pois. Tulimme takaisin, niin Suomen Yrittäjät esimerkiksi liittona sanoi, että tämä on hyvä hallitusohjelma. Me tulemme sen verran keventämään, että me tulemme esimerkiksi alv-alarajaa nostamaan 10 000:sta 15 000:een. Tulee olemaan tällaisia, mutta se, että tapahtuisi mitään dramaattisia muutoksia verotukseen, on osa ennustettavuutta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-05T16:37:38,2019-09-05T16:38:27,Tarkistettu,1.1 2019_27_38,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viitaten työministeri Harakan äskeiseen kommenttiin näistä työllistämisen keinoista on pakko huomauttaa, että kaikki nämä asiat, joita te esitätte, ovat sellaisia, jotka lisäävät muiden velvoitteita. Te esitätte uusia tukia ja niin edelleen. Näiden tukien hoitaminen edellyttää verojen korotusta ja lisää maksuja. Miksi ette sen sijaan kaivaisi esiin sellaisia keinoja, jotka maksavat itse itsensä, kuten esimerkiksi kokoomuksen esittämät 16 keinoa, joilla työllisyyttä parannetaan? Ne ovat kaikki sellaisia toimia, joilla saadaan uutta työtä tähän maahan, ne maksavat itse itsensä, ne eivät luo kenellekään uutta velvollisuutta rahoittaa toisen työpaikkaa ja niin edelleen. Koko kansa voittaa, ja valtion verotulot kasvavat. Miksei näitä voida ottaa käyttöön? [Välihuutoja vasemmalta — Jukka Gustafsson: Miksei niitä toteutettu viime kaudella?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-09-05T16:38:28,2019-09-05T16:39:18,Tarkistettu,1.1 2019_27_39,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Olen nyt sillä tavalla vähän kummissani, koska tämä vuosisadan palkkatukiuudistus, jota nopealla aikataululla nyt valmistellaan, nimenomaan tarkoittaa sitä, että se suurin ongelma sen nykyisessä käytössä, jopa alikäytössä, poistuu niin että kaikkia monenlaisia byrokraattisia esteitä poistetaan, esimerkiksi se, että pitää erikseen hakea tukea ja sitten vielä erikseen hakea maksatusta. Ja niistä maksatushakemuksista 40 prosenttia tulee bumerangina takaisin, kun ne on täytetty väärin. Ei ihme, että palkkatukea eivät Suomessa tällä hetkellä yrittäjät käytä yhtä paljon kuin Ruotsissa, jossa se on aktiivisen työvoimapolitiikan tärkein väline ja jossa työllisyysaste, kuten hyvin tiedätte, on korkeampi kuin Suomessa. Ja tähän yksinyrittäjien uuteen rekrytointitukeen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseksi toivomme saavamme satsattua oikein kunnolla seuraavina vuosina ja autettua juuri niitä, jotka kaikkein eniten puurtavat kaikkein vaikeimmissa oloissa, mistä siitäkin jotain tiedän, koska taidan kuulua siihen yrittäjäjoukkoon, joka täällä eduskunnassa istuu. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-09-05T16:39:22,2019-09-05T16:40:30,Tarkistettu,1.1 2019_27_40,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen työmarkkinat ovat edelleen liian jäykät, koska ne on rakennettu aikaan, jolloin Suomi oli nykyistä paljon suljetumpi talous, yritykset olivat suuria, järjestäytymisaste korkea ja virheitä voitiin korjata muun muassa valuuttakurssipolitiikalla. Tänä päivänä Suomi on avoin talous, yritykset ovat pieniä, järjestäytymisaste on laskenut ja jokainen poliittinen virhe iskee voimalla pk-yrityksiin, joista yli 60 000 on kansainvälisesti toimivia. Meillä on edelleen suuri työttömyys, niin kuin on kuultu, mutta järjestelmämme ei tuota osaavaa työvoimaa yritysten käyttöön. Ministeri Harakka, mainitsitte palkkatuen yhtenä työkaluna. — Varmasti yksi hyvä työkalu. Ministeri Lintilä mainitsi ennustettavuuden tärkeyden. Mutta kasvuhakuiset yritykset eivät kaipaa ensisijaisesti palkkatukea tai yritystukea, vaan he tarvitsevat osaavia tekijöitä. Ongelma on polttava useassa maakunnassa, mutta erityisesti Pohjanmaalla, jossa työllisyysaste on korkeammalla tasolla kuin muualla Suomessa. Miten te vastaatte tähän haasteeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-09-05T16:40:32,2019-09-05T16:41:52,Tarkistettu,1.1 2019_27_41,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Östmanin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Pk-yrityksille tehdyn kyselyn mukaan yrityksien ehdottomasti suurin haaste tällä hetkellä on osaavan työvoiman saaminen. Tämä tilanne muuttui verrattain nopeasti vuoden 2017 jälkipuoliskolla, ja tämä tulee olemaan ehdottomasti yksi niitä prioriteetteja, joita hallituksella on. Me tulemme varmasti budjettiriihessäkin palaamaan siihen asiaan. Varmasti opetusministeri voi omalta osaltaan vastata siihen, mutta meillä on ehdottomasti ammatillisen koulutuksen osalta tehtävä lisää ja myös se, mistä aiemmin oli keskustelua: me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-05T16:41:53,2019-09-05T16:42:46,Tarkistettu,1.1 2019_27_42,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Östman kiinnitti aivan oikein huomiota siihen, että kyllä se viesti, mikä tulee yrittäjiltä tällä hetkellä monin puolin Suomea, koskee osaavan työvoiman saatavuuden ongelmia. Jos katsoo suomalaisen ammatillisen koulutuksen rahoituskehystä, niin ammatillisesta koulutuksesta on leikattu lähes 400 miljoonaa vuodesta 2013 vuoteen 2018. Tässä hallituksen talousarviossa, mitä nyt parhaillaan valmistellaan, tullaan näkemään merkittävä linjamuutos sen suhteen, että koulutusleikkausten tie on nyt käyty loppuun ja nyt panostetaan koulutukseen, niin ammatilliseen koulutukseen kuin koulutukseen laajemmin toisella asteella ja varhaiskasvatuksessa. Osa näistä panostuksista on sellaisia, mitä halutaan suunnata aikuisväestöön, mitä kautta voidaan parantaa myöskin pitkään työttömänä olleiden ihmisten edellytyksiä päästä ammatillisen koulutuksen kautta kiinni työelämään ja työpaikkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-09-05T16:42:48,2019-09-05T16:43:48,Tarkistettu,1.1 2019_27_43,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös omasta ja meidän ryhmämme puolesta toivottaa hyvää yrittäjän päivää. Ahkerat, pitkää päivää painavat pienyrittäjät, erityisesti yksinyrittäjät monelta osin pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Arvoisa puhemies! Monelle olisi helpotus, jos pystyisi palkkaamaan edes ensimmäisen työkaverin, edes ensimmäisen työkaverin, mutta usein riski on liian suuri. Kysymys on nyt siitä, voisimmeko me yhdessä sitä riskiä alentaa. Arvoisa puhemies, sen vuoksi tämä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki, jolla pyrittäisiin madaltamaan sitä riskiä, niin että se yksinyrittäjä, joka painaa niska limassa, voisi saada kaverin. Eikö se olisi järkevää, että me kaikki muut otamme vähän sitä riskiä kantaaksemme? Sen takia, arvoisa puhemies, vähän ihmettelin tätä kokoomuksen nihkeyttä tähän ja muun muassa tähän arvonlisäverovapaan toiminnan alarajan nostoon. Nyt viime kaudellahan siinä ei tapahtunut mitään. Suomen Yrittäjät on sitä tukenut ja kannattanut. Arvoisa ministeri, koska tämä arvonlisäveron alarajan nousu on tulossa voimaan, ja mikä teidän käsityksenne on, ovatko suomalaiset yrittäjät tukeneet tätä hanketta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-05T16:43:50,2019-09-05T16:45:04,Tarkistettu,1.1 2019_27_44,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Alv-alaraja, niin kuin oikeastaan kaikki alveja koskeva, menee EU:n kautta, eli me tarvitsemme sieltä luvan rajan tiputtamiseen. Sille on ollut vahva ja laaja tuki. Siihen, milloin tulee voimaan, en valitettavasti... Me tässä vähän odotamme EU:n suostumusta siihen asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-05T16:45:07,2019-09-05T16:45:29,Tarkistettu,1.1 2019_27_45,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella Suomeen syntyi 140 000 uutta työpaikkaa pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin — kiitos siis suomalaisille, ahkerille yrittäjille. Nyt kuitenkin pelko on aika iso, sillä tämä hallitus, joka nyt istuu siellä aitiossa, on kiristämässä työn verotusta. Tämä budjetti, joka nyt on esitelty, on kiristämässä työn verotusta ahkerilta suomalaisilta jopa 250 miljoonalla eurolla. Mutta erityinen huoli, joka koskee itse asiassa äärimmäisen monia yrittäjiä, on teidän suunnittelemanne merkittävä polttoaineveron kiristys. 6,5 senttiä polttoaineveroon tarkoittaa yhdelle rekalle vuodessa 8 500:aa euroa lisäkustannusta. Se menee suomalaiseen ruokaan, se menee suomalaiseen lämmitykseen, se nostaa oikeastaan kaikkia kustannuksia tässä maassa. Arvoisa puhemies, kysyn ministeri Lintilältä: onko tämä sellaista yrittäjäpolitiikkaa, jota te haluatte olla edesauttamassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-05T16:45:29,2019-09-05T16:46:43,Tarkistettu,1.1 2019_27_46,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me emme ole kiristämässä verotusta tuloverotuksen puolella. [Ben Zyskowicz: Kyllä olette!] Jos teillä on sivukuluissa joitain muutoksia tapahtumassa, ne eivät ole hallituksen tekemiä. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Ja mitä tulee polttoaineverotukseen, tunnustan: me olemme sitä korottamassa, mutta se menee täsmälleen kuluttajahintojen yleisen nousun mukaan — eli sillä samalla janalla, millä on yleinen kuluttajatason hintojen nousu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-05T16:46:44,2019-09-05T16:47:25,Tarkistettu,1.1 2019_27_47,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Myönnän vielä kysymykset edustajille Mattila, Reijonen ja kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle, Mykkäselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_27_48,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen pärjäämisen kannalta keskusta pitää tärkeänä, että työpaikkoja ja työllistäviä yrityksiä on kautta maan, koko Suomessa maaseutua myöten. Eilen vietettiin ensimmäistä kertaa Suomalaisen ruoan päivää. Esimerkiksi uutiset Brasilian sademetsien polttamisesta ovat varmasti havahduttaneet monet aiheellisesti pohtimaan ruoan alkuperää. Tarvitsemme puhdasta ja reilulla tavalla tuotettua kotimaista ruokaa. Kysyn: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös maa- ja metsätalousyrittäjät voivat luottaa tulevaisuuteen, jotta alan kannattavuus ja toimintaedellytykset paranisivat? Voidaanko esimerkiksi kiinteistöverotusta uudistaa siten, että helpotettaisiin maatalouden verotaakkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-09-05T16:47:34,2019-09-05T16:48:33,Tarkistettu,1.1 2019_27_49,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,Kuka ministereistä ottaa? — Ministeri Leppä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_27_50,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! On tosiaan kaksi hienoa päivää peräkkäin, eilen Suomalaisen ruoan päivä ja tänään yrittäjän päivä, ja nämä ovat todellakin, niin kuin edustaja Mattila tässä totesi, tiukasti linkityksissä toisiinsa. On perusasioita, että me pidämme huolta omasta ruokahuollostamme, omasta ruokaturvastamme. Ja se keskeisin ja kipein asia, mikä meillä tällä hetkellä on ongelmana, on alkutuotannon, maatalouden, kannattavuus. Sen eteen meillä on vahvat kirjaukset meidän hallitusohjelmassa. Sen eteen me teemme töitä tuolla Euroopan tantereella uuden yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä, ja sen eteen me teemme töitä oikeudenmukaisempien elintarvikemarkkinoiden kohentamiseksi. Sen lisäksi viime kaudella saimme alkuperämerkintäasioita eteenpäin. Me jatkamme tätä työtä myöskin jatkossa, tätä samaa linjaa. Muun muassa eilen vein Euroopan parlamenttiin tätä samaa viestiä omassa kuulemistilaisuudessani kahdessa eri valiokunnassa, ja se sai myöskin siellä hyvän vastaanoton. Tässä on monia asioita, joita hallitus tekee sen eteen, että viljelijöillä olisi hyvä, valoisa tulevaisuus äärimmäisen tärkeän ammattinsa kannalta. Se turvaa meille, niin kuin monille muillekin [Puhemies koputtaa] alueille maailmassa, ruuan, joka on se kaikkein tärkein asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-09-05T16:48:37,2019-09-05T16:49:56,Tarkistettu,1.1 2019_27_51,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppisopimuskoulutus on helpottanut monen yrittäjän arkea, kun voidaan kouluttaa oppisopimuksella ihmisiä. Oletteko miettineet, mitä aiotte tehdä sille: lisätäänkö sitä, vähennetäänkö sitä, vai onko siihen tulossa mitään uutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-09-05T16:49:58,2019-09-05T16:50:16,Tarkistettu,1.1 2019_27_52,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksestä oppisopimuskoulutukseen liittyen. Erityisesti aikuisten opiskelijoiden näkökulmasta oppisopimuskoulutus tarjoaa tärkeän ja hyvin toimivan väylän sen oman osaamisen osoittamiseksi myöskin koulutusjärjestelmän näkökulmasta, niin että saa näyttöä siitä osaamisesta, mitä työuran aikana on kertynyt. Henkilökohtaisesti näen, että kaikkein suurimpia kehittämistarpeita meillä on tällä hetkellä nuorten oppisopimuskoulutuksen kohdalla, jossa tarkoitus on löytää keinoja ja pohtia, voisiko järjestelmää uudistaa niin, että se olisi nykyistä toimivampi väylä myöskin nuorille. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa Suomessa on esimerkiksi pilotoitu sellaisia malleja, joissa nuoret ensin opiskelevat kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja sitten ovat viimeisen vuoden oppisopimuskoulutuksessa. Minun mielestäni tämänkaltaisia malleja meidän pitäisi tarkastella nyt, kun ammatillista koulutusta myöskin lähdetään kehittämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-09-05T16:50:16,2019-09-05T16:51:29,Tarkistettu,1.1 2019_27_53,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että eduskunta on laajasti yhtynyt yrittäjien päivän teemaan ja yrittäjyyden tärkeyteen. Valtiovarainministeri Lintilä kertoi, että yrittäjät olivat lopulta tyytyväisiä hallitusohjelmaan. Suomen Yrittäjien tiedote sanoi, että hallitusohjelma on ”pelättyä parempi”. Siinä saattaa olla ero. Täällä kerroitte, että hallitus tarjoaa nyt vakautta, kun ei uskalleta uudistaa. Sitä vakautta nyt ilmeisesti on sitten se, että kotitalousvähennystä leikataan, että palkkaverotus kiristyy syöden ostovoimaa sekä kuluttajilta että myös suurimmalta osalta yrittäjiä suoraan, ja se, että polttoaineverotus kiristyy ja panostukset käytetään jakopolitiikkaan tuntuvien raide- ja koulutusinvestointien sijaan. Ja vakautta lienee sekin, kun kerroitte, että kolme kuukautta vanha hallitusohjelman liite myyntitulojen käytöstä ei enää ole voimassa, mutta jäi kyllä epäselväksi, mikä on uusi liite. Lintilä, olette puhunut yhdestä asiasta pitkäjänteisesti, ja se on ulkomaisen työvoiman väistämätön tarve, kun meillä työvoimapula on yrittäjyyden kasvun keskeisin este tällä hetkellä. Uskotteko, että tämä houkuttelu, josta täällä useampi ministeri puhui, on mahdollista saada oikeasti toimimaan, jos viranomainen päättää, koska yrittäjä voi laillisin ehdoin palkata Suomeen, sen sijaan, että yrittäjä päättäisi itse, onko mahdollista vastata työvoimapulaan ilman saatavuusharkinnan poistoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-09-05T16:51:32,2019-09-05T16:52:56,Tarkistettu,1.1 2019_27_54,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,Tämä kuuluisi ehkä enemmän ministeri Harakalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_27_55,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys yrittäjien edellytyksistä (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli hyvin mielenkiintoisella tavalla sieltä oppositiosta, voisiko sanoa, kaksi täsmälleen päinvastaista mielipidettä siitä, kuinka välttämätöntä saatavuusharkinta on taikka kuinka siunauksellista se on. [Välihuutoja oikealta] Hallituksella ei ole aikeita, kuten käytännössä ei millään muullakaan maalla maailmassa, luopua siitä vallasta, joka sille kuuluu, pyrkiä kontrolloimaan, suunnittelemaan ja hallitsemaan sitä, millä tavalla ja mille aloille, minne alueille tarvitaan ulkomaista työvoimaa. Mutta samaan aikaan ministeri Mykkäsen aikana aivan aiheellisesti ja fiksusti aloitettu muutostyö on johtamassa siihen pisteeseen, että tämä ulkomaisten Suomeen tulijoiden virta jakautuu kahteen rooliin: on humanitääriset maahantulijat, ja sitten on tarvittavat työperäiset maahantulijat. Ne kuuluvat jatkossa työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle, ja siinä meidän asenteemme tulee olemaan se, että vahvasti kannustamme ihmisiä tulemaan Suomeen työhön, opiskelemaan, perustamaan perheen ja rakentamaan Suomea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-09-05T16:53:02,2019-09-05T16:54:13,Tarkistettu,1.1 2019_27_56,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tanus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_27_57,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvän yrittäjän päivän lisäksi haluan toivottaa hyvää keliakiaviikkoa! Keliakia on vakava autoimmuunisairaus, ja useisiin autoimmuunisairauksiin on käytössä lääkehoito ja lääkkeiden 65- tai 100-prosenttinen erityiskorvattavuus. Keliaakikon ainoa hoito, ainoa lääke, on jatkuva, ehdoton gluteeniton ruokavalio, joka on huomattavasti tavallista ruokaa kalliimpi. Hoito on lääkärin määräämä, ja keliakiakorvauskin on lääkekorvauksiin rinnastettava. Lapsiperheiden lisäksi erityisesti eläkeläisten, työttömien, opiskelijoiden ja useamman keliaakikon perheissä odotetaan erittäin kipeästi erittäin tarpeellista keliakiakorvausta. Keliaakikkojen puolesta olen tehnyt lakialoitteen keliakiakorvauksen palauttamisesta, ja kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: ymmärretäänkö tämän autoimmuunisairauden vakavuus, ja saadaanko pikaisesti erittäin tarpeellinen keliakiakorvaus takaisin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-09-05T16:54:17,2019-09-05T16:55:27,Hyväksytty,1.1 2019_27_58,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikein hyvää keliakiaviikkoa minunkin puolestani! Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää ruokavaliokorvauksen tarpeellisuuden. Tämä ruokavaliokorvaus lakkautettiin vuonna 2015 säästösyistä, ja lakkauttamisen yhteydessä huomattiin — siis vaikka keliakia tai mitkään ruoka-aineallergiat eivät ole verrattavissa toisiinsa — että on yhdenvertaisuusongelma siinä, että toisista sairauksista maksetaan ruoka-ainekorvauksia. Meillä on olemassa myös sairauksia, joiden hoidossa ruokavalion noudattaminen on välttämätöntä. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetään tämä selvitystyö, ja teemme sen huolellisesti ja suhtaudumme asiaan vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-09-05T16:55:27,2019-09-05T16:56:28,Hyväksytty,1.1 2019_27_59,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_60,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia aiheuttaa monia lisäsairauksia, muun muassa osteoporoosia, anemiaa, lapsettomuutta, masennusta, moninaisten vatsaoireiden ja väsymyksen lisäksi nivel- ja hermosto-oireita, myös suoliston syöpää ja lapsilla ja nuorilla kasvun ja kehityksen hidastumista. Tätä ei tapahdu allergiassa eikä monissa muissakaan sairauksissa, ja keliakiassa gluteeniton ruokavalio on ainoa hoito toisin kuin muissa tilanteissa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi näistä lisäsairauksista aiheutuvat lääkärissä käynnit, tutkimukset, hoidot ja sairauspoissaolot aiheuttavat myös yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia. Liian usein keliakian mahdollisuus unohdetaan terveydenhuollossakin ja diagnoosi viivästyy. Arvion mukaan noin 70 000 suomalaista sairastaa keliakiaa tietämättään. Kysynkin ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä tietämättään keliakiaa sairastavien löytämiseksi, heidän saamiseksi hoidon piiriin ja näin monien lisäsairauksien välttämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-09-05T16:56:35,2019-09-05T16:57:47,Hyväksytty,1.1 2019_27_61,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus tuntee tämän keliakiakysymyksen varsin hyvin, ja pidän erittäin tärkeänä, että kun me hallitusohjelman mukaisesti nyt selvitämme tämän ruokavaliokorvauksen tarpeellisuuden, me myös puutumme kaikkiin niihin asioihin, mitä tässä myöskin edellä mainittiin. Ja kun korvauksesta puhutaan, niin tietysti on selvitettävä monia asioita, esimerkiksi milloin tätä korvausta aletaan maksaa, ja silloin nimenomaisesti tämä diagnoosi ja diagnoosin tekeminen nousevat siinä keskiöön. Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että me ennalta ehkäisemme useita sairauksia. Tosin keliakia ei ole ennaltaehkäistävissä, mutta sen aikainen ja varhainen löytyminen on äärimmäisen tärkeää, jotta sairauden kulkuun voidaan myöskin puuttua ajoissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-09-05T16:57:47,2019-09-05T16:58:45,Hyväksytty,1.1 2019_27_62,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp,Tällä kertaa viimeinen kysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_63,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä edustaja Tanuksen kysymyksestä. Se oli erinomaisen tärkeä ja erittäin tärkeä niille ihmisille, jotka tästä äärimmäisen ikävästä sairaudesta kärsivät. Ministeri jo selvittää tätä tarvetta, mutta olisin kysynyt ministeriltä: missä aikataulussa pääsette tähän selvittämiseen? Sitten olisin halunnut kommentoida tätä yhdenvertaisuusasiaa, kun se tuntuu aina nousevan näissä kohdin, kun pitäisi jotakin sairausryhmää tulla vastaan esimerkiksi täältä yhteiskunnan puolelta. Onko yhdenvertaisuutta se, että kaikilla on sama sairaus tai että kenelläkään ei ole sairautta? Minusta se on hiukan kummallinen peruste käyttää tässä, että ei voitaisi myöntää tällaista korvausta, joka nyt ehkä hiukan harkitsemattomasti on silloin 2015 poistettu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-09-05T16:58:49,2019-09-05T16:59:46,Hyväksytty,1.1 2019_27_64,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys keliakiakorvauksen palauttamisesta (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 7/2019 vp," Arvoisa puhemies! Niin, tämä keliakiakorvaus poistettiin vuonna 2015 ministeri Mäntylän toimesta. [Paavo Arhinmäki: Perussuomalaisen!] Tämä selvitys tullaan tekemään ministeriössä mahdollisimman nopealla aikataululla, mutta nyt tällä hetkellä siellä ovat toki syksyn budjettiasiat prioriteettilistalla. Mutta informoin tästä kyllä eduskuntaa, kun saamme selvityksen käyntiin. Yhdenvertaisuutta pidän äärimmäisen tärkeänä asiana, ja jos me puhumme erilaisista sairauksista, joihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi juuri ruokavaliota noudattamalla, niin silloin mielestäni yhdenvertaisuuden nimissä on selvitettävä myöskin se, mitkä kaikki ovat niitä sairauksia, joihin ruokavalion noudattaminen vaikuttaa sairauden etenemistä hidastavasti, ja silloin tämä selvitys on varsin paikallaan. Minusta on tärkeää, että kaikilla sairaudesta huolimatta on sitten yhdenvertaiset oikeudet näihin korvauksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-09-05T16:59:50,2019-09-05T17:00:59,Hyväksytty,1.1 2019_27_65,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_27_66,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Teillä on siellä pöydillä käytettävissä pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2018, jota nyt sitten uutena pankkivaltuuston puheenjohtajana minulla on ilo täällä esitellä, mutta totean, että ne ansiot, jotka tässä pankkivaltuuston kertomuksessa tältä vuodelta on, kuuluvat nykyisen puhemiehen Vanhasen johtamalle pankkivaltuustolle — joskin siellä on jonkin verran samojakin jäseniä, ja on hyvä, että kokemusta on pankkivaltuustossa tälläkin kaudella. Puhemies! Kertomus sisältää aiempien vuosien tapaan kuvaukset Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnasta ja hallinnosta kertomusvuoden aikana. Tämä kertomus sisältää kuusi ajankohtais- ja erityisteemoihin keskittyvää kirjoitusta. Näistä ensimmäinen käsittelee rahapolitiikan normalisointia euroalueella ja Yhdysvalloissa — nyt ollaan hieman uudessa tilanteessa juuri tällä hetkellä —, toinen jatkuvasti ajankohtaista kotitalouksien velkaantumista ja kolmas Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymiä. Muut erityisteemakirjoitukset käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia rahoitusvakauden kannalta, Italian taloustilannetta — josta siitäkin on nyt sittemmin tullut uutta tietoa — ja sitten kryptovaluuttoihin liittyviä sääntelyhaasteita. Herra puhemies! Tässä puheessa käyn läpi kolme osa-aluetta: Käyn ensin lyhyesti muutamia EKP:n rahapolitiikkaa ja Suomen Pankkia koskevia asioita. Toisessa osassa käyn läpi Finanssivalvontaa, ja sitten lopuksi — voi sanoa, että ohi tämän kertomuksen — nostan esiin kysymyksen negatiivisten pankkitalletuskorkojen mahdollisuudesta. Voi sanoa, että se tulee vähän tämän kertomuksen ulkopuolelta sen keskustelun pohjalta, mitä muun muassa tänä kesänä on Suomessa käyty. Herra puhemies! Euroalueen talouskehityksestä ja EKP:n rahapolitiikasta totean kaksi asiaa: Ensinnäkin kertomusvuosi 2018 oli euroalueella viides perättäinen talouskasvun vuosi. Kasvun voidaan sanoa jatkuneen laaja-alaisesti euroalueella, joskin nyttemmin hidastuneena. Toiseksi inflaatio nopeutui hieman edellisestä vuodesta ja oli 1,8 prosenttia, kun sitä mitataan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksella. Rahapolitiikka jatkui elvyttävänä koko kertomusvuoden. Kaiken kaikkiaan EKP:n kasvua tukeva rahapolitiikka on osaltaan edesauttanut euroalueen suotuisaa talouskehitystä, ja se on välittynyt tehokkaasti pankkien luotonantoon. Koska EKP:n harjoittamasta rahapolitiikasta kertomusvuonna löytyy sekä tiivis kuvaus nyt käsittelyssä olevasta kertomuksesta että monia seikkaperäisiä kuvauksia muun muassa Suomen Pankin vuosikertomuksesta ja EKP:n kotisivuilta, en käsittele sitä puheessani nyt tämän enempää, mutta voidaan todeta, että EKP:n kasvua tukeva rahapolitiikka on merkittävältä osaltaan vaikuttanut siihen kasvuun, jonka me olemme viime vuosina euroalueella nähneet, ja muun muassa niihin kasvulukuihin, joista muun muassa Suomi on saanut nauttia viime vuosina, joihin äsken kyselytunnillakin osaltaan viitattiin. Puhemies! Suomen Pankkiin liittyen nostan esiin kaksi asiaa: Ensinnäkin todettakoon, että Suomen Pankin johtokunnassa kertomusvuotena tapahtui muutoksia. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Erkki Liikanen aina 11.7.2018 saakka. Pankkivaltuusto esitti ja tasavallan presidentti nimitti johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehnin uudeksi johtokunnan puheenjohtajaksi 12. heinäkuuta viime vuonna alkaen seitsemän vuoden toimikaudeksi. Johtokunnan jäsen Marja Nykänen nimitettiin johtokunnan varapuheenjohtajaksi 15.8. lukien viime vuonna, ja pankkivaltuusto nimitti kauppatieteiden tohtori Tuomas Välimäen johtokunnan jäseneksi 12. heinäkuuta alkaen viiden vuoden toimikaudeksi. Johtokunta päätti työnjaosta ja vastuunalueista siten, että ne astuivat voimaan lokakuun viimeinen päivä viime vuonna. Toiseksi Suomen Pankista: Keskuspankkitehtävien hoitaminen ja oman rahoitusvarallisuuden sijoittaminen tuottaa Suomen Pankille tuloja, mutta se aiheuttaa myös sille erilaisia riskejä. Pankkivaltuusto seuraa, ja tämä uusikin nimitetty pankkivaltuusto tulee seuraamaan, säännöllisesti Suomen Pankin riskiprofiilin kehitystä. Voi todeta, että siinä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kertomusvuonna. Suomen Pankilla on noin 11,6 miljardin euron suuruinen rahoitusvarallisuus, ja sijoittaessaan tätä rahoitusvarallisuutta Suomen Pankki altistuu luotto- ja likviditeettiriskeille ja myös markkinariskeille, joita ovat muun muassa valuuttakurssiriski ja korkoriski. Rahoitusvarallisuuden ja rahapolitiikan vuositason yhteen lasketut riskit olivat viime vuoden lopussa 2,1 miljardia euroa. Riskiarvio on noussut lievästi vuoden takaisesta, mutta se on johtunut mallitarkennuksista. Tässä on tapahtunut tämmöinen muutos riskilaskennassa, uudenlaiset jakaumaolettamat, jotka ennustavat aiempaa suurempia tappioita. Edellä mainittu Suomen Pankin kokonaisriskiarvio sisältää Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden ja eurojärjestelmän rahapoliittisten ohjelmien riskit. Tämä riskiarvio sisältää Suomen Pankin omalla riskillä olevat rahapoliittiset operaatiot sekä Suomen Pankin pääoma-avaimen mukaisen osuuden eurojärjestelmän riskeistä. On taas syytä tässä yhteydessä mainita, että vakiintuneen mallin antama riskiarvio perustuu historiallisen tilastoaineiston informaatioon. Se ei voi siis täysin sisältää uusia mahdollisia, ennennäkemättömiä tapahtumia. Sen vuoksi riskiarviota täydennetään erilaisilla skenaarioanalyyseilla. Viime vuoden lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 900 miljoonaa euroa ja varauksia 4 miljardia euroa. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,8 miljardia euroa. Riskipuskurit vahvistuivat viime vuoden aikana varausten kasvatuksen sekä valuuttavarannon arvon nousun myötä. Pankkivaltuuston näkemys on, että Suomen Pankin vakavaraisuus oli kertomusvuoden lopulla riittävä kattamaan pankin tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit. Sitten, arvoisa puhemies, Finanssivalvonnasta: Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta päätöksenteko on siitä riippumaton. Pankkivaltuusto vastaa Finanssivalvonnan toiminnan yleisen tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden valvonnasta. Pankkivaltuuston tehtävänä on nimittää Finanssivalvonnan johtokunta ja johtokunnan esityksestä johtaja. Finanssivalvonnan toiminnasta nostan muutaman asian esiin. Ensinnäkin asia on ollut jo hyvin tiedossa, mutta on tässäkin paikallaan todeta, että pankkivaltuusto nimitti Marja Nykäsen Finanssivalvonnan johtokunnan jäseneksi 1.4.2018 lukien ja määräsi hänet samalla sen puheenjohtajaksi. Finanssivalvonnan johtokunnan varapuheenjohtajana jatkaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä. Muut jäsenet ovat ylijohtaja Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä, filosofian kandidaatti Lasse Heiniö, ekonomi Markku Pohjola sekä työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta. Toiseksi Finanssivalvonnan johtokunta on antanut pankkivaltuustolle kertomuksen Finanssivalvonnan toiminnasta — kertomus vuodelta 2018 — sekä julkaissut Finanssivalvonnan toimintakertomuksen. Näiden kertomuksien, pankkivaltuuston kokouksessa käytyjen keskustelujen ja muiden saamiensa tietojen pohjalta pankkivaltuusto on arvioinut, että Finanssivalvonnan toiminnalle laissa säädetty tavoite on toteutunut. Finanssivalvonnan toiminnan yleisen tehokkuuden näkökulmasta pankkivaltuuston arvio on, että Finanssivalvonta on hoitanut valvonnan jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttää tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kolmanneksi on paikallaan mainita, että Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikentyivät kertomusvuoden viimeisellä neljänneksellä Nordean kotipaikan siirron myötä. Vakavaraisuussuhteiden laskun taustalla olivat ennen kaikkea Ruotsin valvontaviranomaisen ja Euroopan keskuspankin Nordealle asettamat riskipainolattiat, jotka kasvattivat Nordean vakavaraisuuslaskennan riskipainotettuja eriä. No, vakavaraisuussuhteiden laskusta huolimatta voi sanoa, että Suomen pankkisektorin riskipainotettuihin eriin suhteutettu vakavaraisuus pysyi EU:n alueen keskitasoa vahvempana. Omavaraisuusasteella mitattuna Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on eurooppalaista keskitasoa. Neljäntenä nostan esiin Finanssivalvontaan liittyen, että Nordean kotipaikan siirto Suomeen toteutui suunnitellusti lokakuun 2018 alusta. Siihen liittyvät Finanssivalvonnan valmistelemat päätökset tehtiin suunnitellussa aikataulussa, ja niistä tärkeimpänä oli EKP:n toimilupapäätös Nordean uudelle suomalaispankille. Varsinainen valvonta, siis Nordean valvonta yhteistyössä EKP:n kanssa, alkoi lokakuussa niin ikään kertomusvuotena, ja valvontaa tehdään EKP:n johdolla, mutta käytännössä suurin osa työstä tehdään täällä Suomessa Fivassa eli Finanssivalvonnassa. Tämän pohjalta sovittiin valvonnan eri osa-alueiden vetovastuista EKP:n ja Finanssivalvonnan välillä, ja Finanssivalvonnan vetovastuulle tuli monia keskeisiä alueita, kuten luottoriskin ja markkinariskien valvonta. Myös Nordean valvontaa tukeva pankkivalvonnan uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön. Finanssivalvonta on korostanut sujuvan pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä Nordean valvonnassa. EKP ja pohjoismaiset valvojat sopivat yhteistyön toteuttamisesta käytännössä ennen valvontavastuun siirtoa. Nordean kotipaikan siirron valmistelu ei vaikuttanut muun suomalaisen pankkisektorin valvontaan. Arvoisa puhemies! Kolmantena kävisin vielä lyhyesti läpi tämän ajankohtaisen keskustelun pankkien henkilöasiakkaille maksettavien talletuskorkojen mahdollisesta kääntymisestä negatiiviseksi. Tällä hetkellähän näille talletuksille maksetaan joko pientä korkoa, jonka mukaisesti talletuspääoma kasvaa, tai nollakorkoa, jolloin pääoma säilyy ennallaan. Negatiiviset korot siis tarkoittaisivat, että talletuspääoma supistuisi talletusaikana. Finanssikriisin aikana ja sen jälkeen EKP:n rahapolitiikka on ollut voimakkaasti kasvua tukevaa ja rahapolitiikassa on otettu käyttöön niin sanottuja epätavanomaisia välineitä. Niihin on kuulunut muun muassa se, että keskuspankkien pitämien talletusten korkotaso on ollut negatiivinen. Yksi tärkeä käsite on ollut korkojen efektiivinen alaraja. Se tarkoittaa, että talletuskorkojen painuessa riittävän paljon negatiiviseksi tallettajat etsivät rahoilleen jonkin toisen kohteen, eli tätä kautta suoritetaan rahapoliittista elvytystä. Toistaiseksi euroalueen pankit ovat olleet hyvin varovaisia siirtämään negatiivisia talletuskorkoja asiakkailleen. Ne ovat koskeneet lähinnä yritysten talletuksia, joissain tapauksissa poikkeuksellisen suuria kotitalouksien talletuksia, kuten esimerkiksi Saksassa on tapahtunut. No nyt jos yleinen korkotaso pysyy aiemmin odotettua pitempään nykyistä matalammalla tasolla tai jopa laskee, niin mitä tapahtuu? Haluan todeta tästä muutaman asian. Ensinnäkin pankkien välinen kilpailu vaikuttaa osaltaan siihen, minkälaisia korkoja ne maksavat talletuksilleen. Kun pankit kilpailevat asiakkaista, niin siinä tilanteessa talletuskorkoja negatiiviselle puolelle laskeva pankki ei todellakaan ole etulyöntiasemassa. Eli voi sanoa, että tämä kilpailutilanne pitää huolen siitä, ettei ole näkyvissä, ainakaan välittömästi näköpiirissä, että pankit ryhtyisivät perimään negatiivista korkoa henkilöasiakkaiden päivittäisten raha-asioiden hoitoon tarvittavista peruspankkipalveluiksi katsottavista pankkitileistä. Kun puhe on henkilöasiakkaista, tärkeä kysymys liittyy myös kuluttajansuojaan ja siihen, sallivatko nykyiset talletussopimukset negatiivisten talletuskorkojen perimistä. Tästä on Finanssivalvonnassa selvitystyö meneillään. Työ on vielä kesken, enkä nyt lähde sen tuloksia ennakoimaan. Voin kuitenkin todeta, että selvitystyössä joudutaan punnitsemaan useita eri näkökantoja. Yhtäältä pohdinta koskee pankkien myöntämien lainojen ja toisaalta niiden vastaanottamien talletusten korkotasoja. Luottolaitoslaissa talletukset määritellään liiketoiminnassa velaksi otetuiksi varoiksi, ja taloustieteessä tällainen talletusten ja lainojen ero on siinä, että lainojen osalta velkojan osoite on pankki ja velallisena asiakas ja talletusten osalta tietysti on päinvastoin. Tässä on kyse uudesta tilanteesta, ja siksi tähän liittyy paljon epävarmuuksia. Tämä Finanssivalvonnan selvitystyö valmistuu, ja tulemme tätä seuraamaan. Haluan kuitenkin lopuksi todeta sen, että jos tultaisiin tilanteeseen, jossa pankit alkaisivat kuitenkin laskea negatiivisiksi henkilöasiakkaiden peruspankkipalveluiksi katsottavien pankkitilien korkoja, olisi meidän lainsäätäjien otettava pöydälle kysymys pankkien toiminnan ohjaamisesta mahdollisen sääntelyn avulla. Haluan hyvin selvästi todeta, että näiden talletusten korkojen laskeminen nollan alapuolelle on hyvin epätodennäköistä ja se ei olisi myöskään oikein, koska ihminen ei voi tänä päivänä valita, maksetaanko palkka käteisellä vai maksetaanko se tilille, mutta mikäli näin uhkaisi tapahtua, niin silloin meidän lainsäätäjien olisi syytä omalta osaltamme harkita toimia tässä uudessa tilanteessa. Tämän halusin todeta rauhoitellakseni keskustelua näistä mahdollisista negatiivisista talletuskoroista. Arvoisa puhemies! Pahoittelen hieman ylipitkää esittelyä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-05T17:05:00,2019-09-05T17:19:00,Hyväksytty,1.1 2019_27_67,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Nyt oli esittelypuheenvuoro, niin että olin poikkeuksellisen hövelillä päällä, vielä kun oli ensimmäinen puheenvuoro tänä syksynä, jota johdan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_68,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Kiitos edustaja Antti Lindtmanille tämän kertomuksen esittelystä. Pankkivaltuuston kertomus eduskunnalle vuodelta 2018 sisältää paljon asiaa. Siinä on kuitenkin joitakin aukkoja, joita on syytä nostaa esiin. Erityisesti täytyy nostaa esiin epätavanomainen rahapolitiikka ja sen riskit. Viime vuosina Euroopan keskuspankin rahapolitiikassa on käytetty niin sanottuja epätavanomaisia rahapolitiikkatoimia, joihin ovat kuuluneet omaisuuserien osto-ohjelmat, talletuskoron laskeminen negatiiviseksi sekä ennakoiva viestintä. Vuoden 2018 aikana laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa eurojärjestelmän arvopaperiomistukset kasvoivat tasearvoltaan 2 570 miljardiin euroon. Osto-ohjelmien netto-ostot loppuivat joulukuuhun 2018, ja tällöin eurojärjestelmän tase oli jo noin 4 700 miljardia euroa. Tämä kaikki liittyy myös Suomen Pankkiin, jonka tase on kasvanut huomattavasti. Suomen Pankin saatavien kokonaismäärä vuoden 2018 lopussa oli yli 100 miljardia euroa. Tästä merkittävä osa eli 45 miljardia euroa koostui eurojärjestelmän sisäisistä saatavista. Suuri osa on pankkijärjestelmän niin kutsuttuja Target 2 ‑saatavia, jotka vaihtelevat aika paljon, ihan päivittäinkin. Ja sitten on taseen kohta 7.1 eli niin kutsuttu rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, myös 45 miljardia. Näistä suurin erä on julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma, 28 miljardia euroa. Suomen Pankin taseen loppusumma on 110 miljardia euroa ja viime kuukausina selvästi päällekin, jopa yli 140 miljardia euroa. Näitä lukuja on verrattava aikaisempiin tilanteisiin. Koko taseen loppusumma kymmenen vuotta aikaisemmin, siis ennen finanssikriisiä, liikkui noin 20—30 miljardin euron suuruusluokassa, ja vielä ennen vuotta 2015:kin näitä rahapolitiikan arvopapereita oli vain kymmenesosa nykyisestä. Jää kuitenkin nähtäväksi, miten epätavanomainen rahapolitiikka ja sen tilanne lopulta normalisoituvat. Finanssikriisin aikana rahapolitiikkakorot on euroalueella laskettu negatiivisiksi ja EKP:n tase on kasvanut merkittävästi laajan arvopapereiden osto-ohjelman ansiosta. Viime viikkoina on menty vielä pidemmälle negatiivisten korkojen maailmaan, kuten edustaja Lindtman myös otti esille. Tällaista tilannetta ei kuitenkaan ole ollut koskaan historiassa. Vaikka puhutaan jo jopa uudesta normaalista, on syytä pitää mielessä, että tilanne on hyvin erikoinen perinteisen taloustieteen näkökulmasta tai ihan arkijärjelläkin ajateltuna. Rahapolitiikan normalisointi tarkoittaisi rahapolitiikan asteittaista kiristämistä, korkojen nousua ja keskuspankin taseen supistamista. Kuten tässä samassa kertomuksessa todetaan toisaalla, kevyen rahapolitiikan purkamiseen liittyy kuitenkin poikkeuksellista epävarmuutta. Joka tapauksessa nykytilannetta ja sen sisältämiä systeemisiä riskejä — siis ei pelkästään pankkien vähittäisasiakkaille, kuluttajille, koituvia riskejä vaan näitä järjestelmäriskejä — olisi ollut syytä käsitellä huomattavasti syvällisemmin tässä raportissa sekä Suomen Pankin että rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-09-05T17:20:09,2019-09-05T17:23:58,Hyväksytty,1.1 2019_27_69,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan pankkivaltuusto on kertomuksessaan vuodelta 2018 kiinnittänyt huomiota Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymiin teemakirjoituksessa 3. Pankkivaltuuston huomiot maamme pitkän aikavälin kasvunäkymistä ovat brutaalin rehellistä luettavaa. Kasvunäkymät pysyvät vaimeina. Erilaisten ennusteiden mukaan Suomen talouskasvu jää lähitulevaisuudessa reilusti alle kahden prosentin vuosivauhtiin, lähemmäksi yhtä prosenttia tai jopa sen alle. Tämä viesti meidän päättäjien on otettava vakavin mielin vastaan. Hitaasta kasvusta uhkaa tulla uusi normaali, kuten Suomen Pankin teemakirjoituksessa todetaan. Maamme omana haasteena ovat lisäksi väestön vanheneminen ja uusien sukupolvien pieneneminen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen työikäinen väestö supistuu tulevaisuudessa selvästi aikaisemmin arvioitua nopeammin. 15—74-vuotiaiden määrän ennustetaan nyt vähenevän 120 000 henkeä vuosien 2026—2040 aikana, kun vielä vuoden 2015 väestöennusteessa työvoiman supistumisen odotettiin jäävän noin 25 000 henkeen. Tämä muutos on erittäin radikaali. Arvoisa herra puhemies! Tänään juhlimme valtakunnallista yrittäjän päivää. Maamme hyvinvointi ja kasvu ovat aina nojanneet vahvasti ahkeriin yrittäjiin, jotka oman intohimon ja riskinoton kautta luovat kasvua, työtä ja tulevaisuutta koko isänmaallemme. Tarvitsemme edelleen keinoja, joilla yrittäminen, yrittäjyys ja työn tekeminen olisivat aina yhteiskunnassamme arvossaan, jotta voisimme viettää joka päivä yrittäjän päivää. Tarvitsemme laajan sosiaaliturvauudistuksen, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Tarvitsemme tukea ja koulutusta yrittäjyyttä harkitseville, jotta yksikään Ponsse tai Firstbeat‑yritys ei jäisi perustamatta. Tarvitsemme arvostusta työtä ja yritteliäisyyttä kohtaan, jotta myös tulevat sukupolvet saavat elää hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-09-05T17:24:04,2019-09-05T17:26:31,Hyväksytty,1.1 2019_27_70,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2018 on mielenkiintoista luettavaa, ja kun sitä peilaa tietysti tähän päivään, niin miettii monenlaisia asioita. Erityisesti luin mielenkiinnolla nämä eri teemakirjoitukset, ja niistä erityisesti teemakirjoitus 3 Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymistä on sellainen, jonka toivoisi, että jokainen kansanedustaja lukisi huolella ja erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajat lukisivat sen erityisen tarkasti. Siinä kuvataan tilannetta, mitä Suomessa on viime vuosina tapahtunut. Tässä kolmannessa teemakirjoituksessa kirjoitetaan, että ”Suomen talous palasi vuonna 2015 kasvu-uralle pitkään jatkuneen taantuman jälkeen. Taantumasta elpymistä edesauttoivat sekä suotuisa kansainvälinen suhdannetilanne että kasvua tukeva rahapolitiikka. Talouden korkeasuhdanne on kuitenkin vähitellen hiipumassa, ja vuosina 2019 ja 2020 Suomen talouskasvu jää Suomen Pankin joulukuisen ennusteen perusteella enää alle 2 prosentin vuosivauhtiin.” — Itse asiassa tilanne taitaa olla tällä hetkellä jo huomattavasti huonompi. Epävarmuus Euroopassa on kasvamassa. Maailmanlaajuisesti talousepävarmuus on kasvanut. Saksa on jo taantumassa. Kiinan talous, voi sanoa, on käytännössä mysteeri. He itse puhuvat 6 prosentin kasvusta. Onko totuus puolitoista prosenttia vai jotain sillä välillä? Brexit näinä päivinä erityisesti on varmasti kaikkialla Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin ihmisten huulilla ja tulee vaikuttamaan tavalla tai toisella talouteen. USA:n toimet, presidentti Trumpin toimet, ovat arvaamattomia. Niiden vaikutukset ovat olleet hyvinkin nopeasti suuntaan ja toiseen tapahtuvia, ja myös varmasti presidentti Putinilla Venäjällä on omat vaikutuksensa. Ja lisäksi on USA—Kiina-kauppasota, joka on saanut erilaisia kierteitä tässä viime aikoinakin. Itse asiassa meidän ongelmamme on se, että tässä tilanteessa muilla mailla on talouden puskureita, Suomella on itse asiassa alijäämää. Saksalla, Ruotsilla, Tanskalla on taloudessa puskureita, ja Suomen riski itse asiassa tässä tilanteessa on se, että me ajaudumme alijäämäisinä taantumaan. Se on itse asiassa ero siihen, mitä aiemmin on tapahtunut. Eli emme ole päässeet kunnon kasvuun, vaan olemme alijäämäisinä nyt ajautumassa uuteen taantumaan. Ja mitä tekee Rinteen hallitus? Alijäämä ensi vuoden budjettiesityksessä on nyt jo tässä vaiheessa 2,3 miljardia, ja viestit kertovat, että se tulee kasvamaan. Ikäsidonnaiset menot ovat puoli miljardia vuodessa. Työllisyyskasvu on itse asiassa jo pysähtynyt, mutta samaan aikaan avoimia työpaikkoja on kuitenkin yhä enemmän. Eli työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa, ja tästä on syntymässä isoja haasteita. Itse asiassa Rinteen hallituksen itselleen asettama 75 prosentin työllisyysaste tasapainottaisi taloutta vain hetkeksi. Tarvitaan sitä korkeampaa työllisyysastetta. Ja mitä hallitus tässä tilanteessa tekee? Hallitus lisää menoja etupainotteisesti ilman tietoa niiden rahoituksesta. Työllisyys... [Pia Viitanen: Eikö kokoomus hyväksy koulutuslisäyksiä?] — Koulutukseen kokoomus on, edustaja Viitanen, lisäämässä itse asiassa enemmän kuin te. Me olemme vaihtoehtobudjetissa tulevaisuudessa esittämässä aitoja tulevaisuusinvestointeja, eli valtion omaisuuden myynnistä me pääomittaisimme korkeakouluja niin, että ne rahat eivät menisi vain kahdeksi vuodeksi tai kolmeksi vuodeksi opettajien palkkaukseen ja sen jälkeen rahat olisi käytetty, vaan nimenomaan niin, että ne olisivat tulevaisuudessa käytettävissä siellä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä oli viime viikolla Espoossa Aalto-yliopiston vieraana, ja he muuten kiittivät siitä, että näitä panostuksia oli tehty nimenomaan tänne pääomittamisen puolelle, ja he ovat saaneet siitä elinvoimaa ja kasvua sille omalle yliopistolleen. He olivat tyytyväisiä siihen, ja kun he kuulivat, mitä kokoomus on tekemässä, niin he sanoivat, että sehän on juuri sitä, mitä yliopistot ja korkeakoulut toivovat. — Saatte, edustaja Viitanen, kopioida sen meiltä. Mutta mitä tekee Rinteen hallitus? Työllisyystoimet puuttuvat itse asiassa teidän esityksestänne täysin. Minkäänlaisia työllisyystoimia ei ole esitetty tässä tilanteessa, jonka kuvasin tästä pankkivaltuuston kertomuksesta, tähän päivään tulleen aikajanan, mitä muutosta siinä on tapahtunut. Työllisyystoimia ei ole, eikä niitä ole esitetty. Ja niin kuin tänään kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoi: jos ei toimia tule, niin kokoomus tulee tekemään syksyn alkajaisiksi heti välikysymyksen. Samaan aikaan hallitus on sallimassa sen, että keskituloisten verotus kiristyy ensi vuonna Suomessa. Palkansaajamaksut, välilliset verot, ansiotuloverotus tulevat kiristymään 200 miljoonalla, ja kyselytunnilla hetki sitten kerroin, miten keskusta on mukana hallituksessa, joka kiristää polttoaineveroa ensi vuonna 6,5 sentillä per litra. Ja kerroin muuten sen, mitä se tarkoittaa yrittäjyydelle. Se tarkoittaa tavalliselle kuljetusalan yrittäjälle, joka kuljettaa rekalla vaikkapa suomalaista ruokaa, 8 500 euroa vuodessa lisää kustannuksia. Mutta se tarkoittaa lisäkustannuksia myös tavallisille suomalaisille, ahkerille ihmisille, jotka käyvät työssä: heidän työmatkansa tulee entistä vaikeammaksi. Kaupungistuminen todennäköisesti tulee kiihtymään. Arvoisa puhemies! Eikä tässä vielä kaikki. Hallitus tulee leikkaamaan vielä rajulla tavalla myös kotitalousvähennystä, ja on sekin karu uutinen, tänään yrittäjän päivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-05T17:26:49,2019-09-05T17:33:49,Hyväksytty,1.1 2019_27_71,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi kiitos eduskunnan pankkivaltuustolle tästä selkeästä kertomuksesta ja edustaja Lindtmanille hyvästä esittelystä. Tämä on julkinen asiakirja, joka antaa kenelle tahansa hyvät lähtökohdat arvioida meidän raha- ja talouspolitiikkaamme. Edustaja Heinosen puheenvuoroon sen verran kommentoisin, että hän on lukenut jollakin tavalla väärää asiakirjaa: ei tässä eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksessa ole niitä työllisyystoimia, jotka hallitus on nyt ohjelmassaan linjannut ja joihin tulee myöskin sitten uutisia meidän budjettimme yhteydessä. Kyllähän meillä on monia työllisyyttä lisääviä toimia, [Timo Heinonen: Kertokaa minulle!] esimerkiksi osatyökykyisten ja vajaakuntoisten työllisyyttä edistetään ja koulutusta parannetaan, ja kun tuolta pohjoisesta tulen pitkien välimatkojen päästä, niin eivät siellä kyllä esimerkiksi kuljetusyrittäjät — näin voin sanoa, kun olen heidän kanssaan keskustellut — ole nähneet eroa tämän hallituksen ja esimerkiksi edellisen tai niitä edellisten hallitusten toimiin näiden polttoaineiden hintojen osalta, koska polttoaineiden verotusta on käytännössä joka ikisellä vaalikaudella nostettu, [Timo Heinonen: Siinä on ero!] ja nyt niitä nostetaan ainoastaan kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Saman verran voimme ajatella, että jos maksalaatikko maksaa tällä hetkellä tietyn hinnan, niin jos se maksaa nyt sen bensalitran verran, niin se maksaa sen myöskin sitten neljän vuoden päästä, että tämä polttoaineverotus nousee vain näitten kuluttajahintaindeksien mukaisesti. Niin että en lähtisi pelottelemaan yrittäjiä enkä ihmisiä nyt tässä vaiheessa vaan pikemminkin rohkaisemaan, että yrittäjien verotus säilyy ennallaan ja talouden näkymätkin ovat hyvät, kun noudatetaan tätä hallitusohjelmaa. Mutta tässä pankkivaltuuston kertomuksessa nostetaan esille jo useampaan kertaan tämä tässäkin salissa puhuttu asia, tämä kotitalouksien ylivelkaantuminen, joka on kertomuksen mukaan hyvin merkittävää ja haastaa myöskin meidän kansantalouttamme sillä tavalla, että jos esimerkiksi korot lähtisivät nousuun, niin silloin kotitalouksilla olisi vaikeuksia maksaa velkoja, ja myöskin erilaiset pikavipit ja kulutusluotot ovat saaneet joidenkin ihmisten talouden hankalaan tilanteeseen. Kyse on siitä, onko ihmisillä varaa ostaa ruokaa ja vaatteita ja lämmittää kotia ja kulkea sillä autolla tai muilla kulkuvälineillä, joita me tässäkin maassa tarvitsemme. Mielestäni on hyvä, että hallitus on nyt kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi perusturvaa parannetaan, lapsilisiä tietyille perheille tullaan korottamaan ja myöskin työllisyyttä edistetään. Kun ihminen saa työtä, niin hänellä sitten on paremmat mahdollisuudet myöskin tätä ylivelkaantumistaan ehkäistä. Ja sitten tämä, että nyt viime sunnuntaina tuli voimaan näitten niin sanottujen pikavippien korkokatto: se on erinomainen asia, joka myöskin osaltaan ehkäisee tätä ylivelkaantumista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-09-05T17:33:50,2019-09-05T17:36:51,Hyväksytty,1.1 2019_27_72,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset kotitaloudet ovat sujuvasti seuranneet muun maailman mallia lainanotossaan. Ennen rahamarkkinoiden vapautumista hallinnut hyve ottaa mahdollisimman vähän lainaa ja maksaa se takaisin niin nopeasti kuin mahdollista on historiaan jäänyttä toimintaa. Historiaan on jäänyt sekin aika, kun asuntolainaa suunnitteleva tuli paikallisen pankinjohtajan luo nöyrin mielin ja oli ikionnellinen, jos pankki puntaroi lainan takaisinmaksukyvyn sellaiseksi, että lainanlyhennyksistä tulisi selviämään. Eduskunnan pankkivaltuusto on aiheellisesti huolissaan kotitalouksien historiallisen korkeasta velkaantumisasteesta. Huoli on yhtäältä mikrotalouksien kestävyyteen liittyvää, mutta myös makrotason haavoittuvuuteen liittyvä. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kotitalouksien velkaantuneisuutta ovat lisänneet pitkän ajan suuret asumiseen liittyvät lainat. Erityisesti taloyhtiölainat ovat jatkaneet kasvuaan kotitalouksien ottamina lainarasituksina. Ikääntyneissä taloyhtiöissä riittää putki‑, katto‑ ja ikkunaremontteja, jotka rahoitetaan useimmiten taloyhtiölainoina, jotka jyvittyvät asukkaiden omistamien osakehuoneistojen suuruuden mukaan. Suomessa ja muualla maailmassa on eletty vuosikausia alhaisten korkojen aikaa. Korkotason mataluus on kannustanut asunnonhankkijat liikkeelle ja ottamaan halpakorkoista lainaa. Vuosia kestänyt vakaus on luonut vaarallisen illuusion tilanteen loputtomasta jatkuvuudesta. Nuorten aikuisten rakentamat talot ja ostamat asuinhuoneistot vaativat suuria lainamääriä. Tulevaisuuteen on suhtauduttu luottavaisesti ja lainan takaisin maksamiseen optimistisesti. Kuntapäättäjänä joskus ihan hirvitti suunnittelutarveratkaisuja myönnettäessä nuoren lapsiperheen rohkeus rakentaa haja-asutusalueelle iso omakotitalo etenkin, kun vain toinen vanhemmista oli työelämässä. Mielessään ajatteli, miten perhe pärjää, kun korot lähtevät nousuun tai elämässä tapahtuu jotain odottamatonta, mikä vaikuttaa lainan takaisinmaksukykyyn: saako talon myytyä kohtuullisella hinnalla, jos tilanne muuttuu niin pakottavaksi? Pankkivaltuusto on huolissaan siitä, että moni suomalainen on velkaantunut moneen paikkaan. Erilaisten kulutusluottojen osuus on kasvanut nopeammin kuin asuntolainojen osuus. Entistä enemmän kannattaa rajoittaa esimerkiksi pikavippien myöntämistä. Tähän liittyvää lainsäädäntöä onkin edistetty kuluneen vuoden aikana. Kotitalouksien velka-asteen nousua on pyritty hillitsemään vuoden 2018 heinäkuussa voimaan tulleella asuntolainojen lainakatolla, jossa omia säästöjä tai muita vakuuksia pitää olla 15 prosenttia asunnon hinnasta. Aiemmin tämä oli 10 prosenttia. Ensiasunnon ostajalla riittävät edelleen 5 prosentin säästöt tai vakuudet. Näillä edellä mainituilla makrovakautustoimilla pystytään rajaamaan kotitalouksien liikavelkaantumisen negatiivisia vaikutuksia reaalitalouteen. Edelleen tarvitaan niin sanottua maalaisjärkistä toimintaa, jolloin kotitalouksien kantokyky on terveellä pohjalla. Lainaa pitää ottaa vain sen verran kuin takaisinmaksukykyä on, ja vakuuksien tulee vastata lainattavaa summaa. Riittävä omarahoitusosuus laskee luontaisesti lainan takaisinmaksuun sisältyvää riskiä. Kun pankkien luotonanto on kestävää, sietävät ne tappioitakin. Tarvitaan siis jatkossakin ylätason ohjausta vastuulliseen velanottoon ja kannustimia säästämiseen. Arvoisa puhemies! Suomalaisten velkaantumista pitää tarkastella kokonaisuutena. Vaikka kotitalouksien velkaisuus on kasvanut ennätyskorkeaksi, on myös nettovarallisuus kasvanut jopa pelkoja nopeammin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-09-05T17:36:54,2019-09-05T17:40:59,Hyväksytty,1.1 2019_27_73,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva Suomen Pankin pankkivaltuuston toimintakertomus käsittelee viime vuotta, mutta samalla voimme luoda katsausta Suomen Pankin tuleviin näkymiin ja rahoitussektorille. EKP:n tuleva pääjohtaja Christine Lagarde on todennut, että ilmastonmuutoksen tulee olla EKP:n makrotalouspolitiikan prioriteetti ja EKP voisi ohjata sen rahoitusmarkkinaostoja kohti vihreitä, ympäristöystävällisiä rahoitustuotteita. Lagarden lausunto on tervetullut, sillä keskuspankin rahoitusmarkkinatoimilla on merkitystä myös pyrkimyksissä talouden vihreään rakennemuutokseen. Ilmastonmuutoksen rahoitusmarkkinavaikutuksia ja ‑riskejä sekä keskuspankkien roolia ilmastoasioissa käsitellään myös Suomen Pankin pankkivaltuuston kertomuksessa, ja odotettavissa on, että teeman merkitys jatkossa vain kasvaa. Arvoisa puhemies! Pankkivaltuuston kertomuksessa käsitellään kotitalouksien velkaantumista, joka on noussut historiallisen korkealle tasolle, ja tähän kysymykseen on moni täällä viitannut ja ilmaissut huoltaan. Huoli on aiheellinen. Suomen Pankin pankkivaltuusto nostaa kertomuksessaan esille mahdollisia keinoja kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi. Kertomuksessa ehdotetaan uusia makrotalousvälineitä, muun muassa enimmäisvelkasuhteen tarkastelua tai enimmäisvelanhoitorasitteen tarkastelua. Myös takaisinmaksuajan rajaus nähdään mahdollisena keinona rajoittaa lainojen kokoa ja velkaantuneisuutta. Näiden keinojen lisäksi tulisi harkita rajoitteita nähdäkseni myös taloyhtiölainojen koolle uusissa kohteissa, sillä viime aikoina on ollut nähtävissä ilmiö, jossa uusien kohteiden taloyhtiölainat ovat paisumassa käsittämättömällä tavalla. Kotitalouksien velkaantumisessa yksi tekijä on myös kulutusluottojen kasvu. Eduskunta on onneksi tiukentanut pikavippien sääntelyä, ja sillä saralla on enemmänkin vielä tehtävissä. Toivottavasti hallitus ja eduskunta pohtivat ja vievät eteenpäin yhdessä Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kanssa edellä mainittuja ja muita mahdollisia keinoja, joilla kotitalouksien ylivelkaantumista voidaan ehkäistä. Arvoisa puhemies! Suomen Pankki vastaa käteisen saatavuudesta ja liikkeellelaskusta Suomessa ja huolehtii rahahuollon tehokkuudesta. Kertomuksessa todetaan, että käteispalveluiden tarjonta on heikentynyt koko 2000-luvun. Kansalaisten tilillä oleva raha on kansalaisten saatavaa pankeilta, joten käteistä pitäisi olla saatavilla ja sen pitäisi olla käytettävissä yhteiskunnan olennaisissa toiminnoissa tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa. Mikäli käteisen saatavuus ja käytettävyys heikkenee olennaisesti, tulee harkita sääntelyä käteisen saatavuuden ja käytettävyyden turvaamiseksi. Digitaalinen maksaminen on kätevää, ja se ymmärrettävästi lisääntyy, mutta käteisen käytön on oltava kansalaisille mahdollista myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Pankkivaltuuston puheenjohtaja Lindtman nosti esiin tuossa alustuspuheenvuorossaan kysymyksen negatiivisista talletuskoroista kuluttajille ja pyrki rauhoittelemaan keskustelua. Vaikka asiasta on julkisesti puhuttu, niin pelko siitä, että kansalaiset joutuisivat maksamaan talletuksistaan, näyttää kyllä sangen epätodennäköiseltä, sillä talletukset ovat kansalaisten saatavaa pankeilta ja on vaikeaa nähdä, että talletuksista voitaisiin periä negatiivista korkoa samalla, kun kuitenkin lainojen marginaalien painuminen miinukselle on estetty. Myös talletuspaon riski on nähdäkseni omiaan estämään negatiiviset talletuskorot kuluttajille, mutta totta kai tilannetta täytyy seurata. Arvoisa puhemies! Kiitokset monipuolisesta ja mielenkiintoisesta kertomuksesta pankkivaltuustolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-09-05T17:41:03,2019-09-05T17:45:28,Hyväksytty,1.1 2019_27_74,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin entisenä pankkivaltuutettuna kuin nykyisenäkin pankkivaltuutettuna haluan myös osaltani kiittää puheenjohtaja Lindtmania hyvästä kertomuksen avauksesta ja tästä alkukuvauksesta. Eli, puhemies, oli ihan hyvä, kun antoi ottaa sen ajan, minkä näin arvokas kertomus vaatiikin. Puhemies! Olin tyytyväinen myös siihen ja pidin tärkeänä, että kun kesällä seurasimme keskusteluja ja aika monien ihmisten mieltä kyllä askarruttaa tämä negatiivinen korko, niin edustaja Lindtman otti jo omassa puheenvuorossaan hieman etunojaa siihen, että emme suinkaan ole olleet silmät kiinni tämän ilmiön edessä vaan on aivan selvä, että sehän olisi tavatonta, jos tämänkaltainen uhka olisi näköpiirissä, että ihminen ei voisi rahaansa pankissa pitää ilman, että maksaa siitä. Se ei vetele, ja sellaista tilannetta ei saisi tulla. Tässä kerrottiin hyvin niitä syitä, miksi on epätodennäköistä, että niin ei tule käymäänkään. Mutta on täysin selvää, että jos tällainen uhka tulisi tai jos näin kävisi, niin siinä tilanteessa siihen varmasti puuttuisi niin Finanssivalvonta kuin sitten kuluttajaviranomaiset, ja viime kädessä, jos ei muu auttaisi, niin aivan oikein puheenjohtaja Lindtman totesi, että silloin tarvittaisiin jo lainsäädännönkin toimia ja lainsäätäjän toimia. Ei se ole reilua eikä kenenkään oikeustajun mukaista, että pankkimaailma niin menisi kallelleen ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta, että pitäisi jo alkaa siitäkin maksaa, että oma palkka tai eläke sinne pankkiin menee. Tämä ei tietenkään vetelisi. Ajattelinkin tässä puheenvuorossa keskittyä erääseen asiaan, mikä näkyy täällä meidän pankkivaltuutettujen kertomuksessa — niin tässä kuin edellisissäkin — ja mistä olemme käyneet myös Finanssivalvonnan kokouksissa usein keskustelua, hyvin usein kuluvina vuosina, ja se on yleisesti tällaisten peruspankkipalveluiden saatavuus. Se on erittäin tärkeä asia monen ihmisen arjessa, ja siksi on myös hyvä, että nyt tässä kertomuksessa sitä käsitellään. Tämä liittyy yleisestikin kysymykseen ihmisten välisestä tasa-arvosta tässä digitalisaation ja teknologian maailmassa. Olen sitä usein pohtinut ja monien kansalaisten kanssa siitä keskustellut, että vaikka on äärimmäisen hyvä ja hienoa, että erilaiset sovellukset ja applikaatiot ja mobiilipalvelut tulevat käsille ja niitä on helppo käyttää, monia asioita pystymme hyvin hoitamaan, niin samaan aikaan me emme voi ummistaa silmiä siltä tosiasialta, että valtava määrä ihmisiä tänä päivänä on tämän digitaalisen maailman ulkopuolella. Joko niitä laitteita ei ole tai sitten ei ole riittävää osaamista niiden käyttöön, ne saattavat pelottaa. Ja yllättävän paljon on ihmisiä, jotka eivät vain voi hoitaa heille tärkeitä asioita näiden digitaalisten palveluiden kautta. Minusta oli esimerkiksi aika kuvaavaa, että yksi neljäsosa yli 65-vuotiaista ihmisistä ei ole koskaan tunnistautunut sähköisesti ja yli 75-vuotiaista ihmisistä vain yksi kolmasosa käyttää nettiä. Kun tällaisessa tilanteessa me olemme, on selvää, että meillä ei ole oikein tasa-arvoinen yhteiskunta tässä suhteessa. On tärkeää, että teemme monella sektorilla toimia, jotta tämä tasa-arvo lisääntyisi: tarvitsee olla ihmisille pääsy näiden laitteiden pariin, täytyy olla reittejä, millä niitä opitaan käyttämään, täytyy olla tukea tähän. Ja mielestäni erittäin tärkeä tämän päivän eräänlainen digitalkkari voi olla vaikkapa se kirjastolaitos. Vanhat kunnon kirjastot, aivan hienoa työtä siellä pystytään tekemään myöskin tämän eteen. Kaiken kaikkiaan ratkaisuja tarvitaan. Ja sitten tietenkin näitten pankkipalveluiden osalta: Ne ovat yksi iso osa tätä tasa-arvoteemaa, ja on hyvä, että täällä myös pankkivaltuusto ja sitä kautta koko eduskunta linjaa, että on pystyttävä huolehtimaan tasa-arvosta ja siitä, että kukaan ei putoa tästä teknologisesta kehityksestä. Jos katsotte sivua 44 tässä kertomuksessa, niin siellä osaltaan sitten Finanssivalvonta vastaa, mitä se on tehnyt asian hyväksi. Se on edellyttänyt pankeilta tiettyä saavutettavuutta ja myös kertoo, että tämän vuoden aikana selvitetään valvonnan kautta pankkien käytäntöjä ja palvelutarjontaa peruspankkipalveluissa. Ja tullaan taas sitten, kun tulee tämä pankkipalveluselvitys, katsomaan, miten se on. Kuulin muuten terveisiä Tampereelta juuri tänään, että siellä kansalaiset kyllä ovat kiinnostuneita asioista. Kansalaisjärjestön tilaisuudessa, missä oli puhuttu juuri näistä peruspankkipalveluiden saatavuudesta, oli sata ihmistä koolla, ja osa ei ollut mukaan tilaisuuteen edes mahtunut. Kun tiesin sen, niin pidin tärkeänä, että siellä on myös Finanssivalvonnan edustaja kertomassa näistä käytännöistä, ja sitä kautta uskoisin, että on syytä myös meillä eduskunnassa käydä tätä keskustelua ja miettiä, miten edistämme tasa-arvoa digimaailmassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-09-05T17:45:33,2019-09-05T17:51:23,Hyväksytty,1.1 2019_27_75,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan vielä yhden asian tästä kertomuksesta esiin, nimittäin teeman numero kuusi, mitä käsitellään sivulla 68, eli kryptovaluuttojen nykytilanne ja sääntelyhaasteet. On tietysti hyvä, että tässä kertomuksessa on nostettu tämä teema esiin näin näkyvästi, mutta sitten kun katsoo sitä varsinaista sisältöä, niin siellä todetaan, että näitten virtuaalivaluuttojen kaupankäynti on käytännössä jäänyt ainoaksi käyttömuodoksi mutta varsinaista hyötyarvoa niillä ei ole. Tämä on suorastaan pikkuisen ikävästi sanottu ja sanoisin, että jopa faktapohjalta väärin, jos ajatellaan esimerkiksi vaikka kehitysmaita, missä ei ole tällaista pankkijärjestelmää, oikeastaan monella ihmisellä ei ole pankkitilejäkään, niin on osoittautunut, että tällaiset teknologiset ratkaisut voivat olla aivan hyviä maksuvälineinä. Samoin esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus omassa skenaariotyössään on nostanut lohkoketjuteknologiat ja virtuaalivaluutat yhdeksi tällaiseksi tulevaisuuden asiaksi. Samaten käsittääkseni tulevaisuusvaliokunta puhuu näistä. Monet pankit — jotka muuten ovat myös mukana tässä eurojärjestelmän Target 2 ‑järjestelmässä — ovat kiinnostuneita tällaisesta järjestelmästä, tekemään kansainvälisiä tilisiirtoja, mitkä voivat tapahtua hyvinkin nopeasti. Sikäli kyllä kannustaisin, että tätäkin teemakokonaisuutta käsiteltäisiin avoimemmin ja nimenomaan liiketoimintamahdollisuuksien ja niiden ekosysteemien kehittämisen näkökulmasta samaan tapaan kuin esimerkiksi Baltian maissa. Virossa ja Liettuassa on otettu paljon aktiivisempi ote näihin, ja uskon, että se kannattaakin heillä. Kannattaisin kyllä, että tätä kohtaa uudelleenarvioitaisiin aika kokonaisvaltaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-09-05T17:51:24,2019-09-05T17:53:18,Hyväksytty,1.1 2019_27_76,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisat edustajat! Tätä asiakohtaa varten varatut 45 minuuttia alkavat olla nyt käytetty — ja ylitetty. Myönnän vielä edustaja Koskiselle puheenvuoron, mutta loput puheenvuorot on pakko ottaa sitten lopuksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_77,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sopii hyvin tuohon edustaja Puiston jatkoksi, nimittäin jotensakin 180 astetta päinvastaisesta kulmasta kryptovaluuttojen tarkastelua. Tämä on sinänsä hyvä, että tässä on näitä teematarkasteluja ajankohtaisista kysymyksistä, ja ihan informatiivisella tavalla kytketty. Juuri tätä kryptovaluuttajaksoa pitäisi laventaa liittyen siihen, että mihin niitä nykyisiä järjestelyjä käytetään. Suurin käyttötarve tai havaittu käyttöhän on ollut sitä, että tulee ikään kuin Sveitsin ylikorostetun pankkisalaisuuden nostaminen toiseen potenssiin, että tällaista harmaata ja osin mustaa rahaa pimitetään kryptovaluuttoihin. Toinen, mikä on sitten taas huolestuttava piirre juuri tässä rahamarkkinoiden tilanteessa on se, että kun pörssikurssit todennäköisesti lähtevät laskuun, niin sitten haetaan näitä vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Kullan arvo on noussut epäterveen korkealle, ja yhtenä sitten tulevat nämä kryptovaluutat, ja peli sillä mahdollisella arvon nousulla voimistuu. Se, mikä tästä puuttuu, on juuri sen arviointi, että minkälaisia haittavaikutuksia tällä on. Näiden kielteisten pelailuilmiöiden ohella on sitten tämä iso erityisesti lohkoketjuteknologiaan liittyvä kysymys, että se on valtava energian hassaaja, siinä pistetään isoja tietokonemyllyjä pyörimään ikään kuin turhan takia, jotta pystytään salausjärjestelmät pitämään yllä. Se sähkönkäyttöhän on todella valtavaa, että ihan ilmastopoliittisista syistä pitäisi katsoa sitten, että jos niitä laajemmin sallitaan, niin minkälaisella teknologialla ne toteutetaan, jotta ei kuluteta luonnonvaroja ihan hukkaan. Mutta varsinainen puheenvuoroni koskee tätä, johonka jo edustaja Sarkkinen ja muut ansiokkaasti ovat kiinnittäneet huomiota: kotitalouksien ylivelkaongelmat ja niiden välttäminen. Suomen Pankki on noin sivusta seuraten ihan kiitettävästi kiinnittänyt huomiota tähän asuntolainoituksen ongelmaan, että meilläkin joskus voi tulla se tilanne niin kuin Ruotsissa ja monissa muissa maissa, että tulee sitten nopea kymmenien prosenttien asuntojen arvon leikkaus, ja silloin nämä 80—100 prosentin pitkäaikaiset, tosi pitkäaikaiset, asuntolainat muodostuvat todella raskaiksi. Tämän ennalta ehkäisemiseksi on joitakin askelia otettu, mutta vielä enemmän tarvitaan valistusta ja varoittelua ja suoria rajauksiakin pankkien mahdollisuuksiin tällaisiin lähes sataprosenttisiin lainoituksiin. Mutta sitten se isointa kansanosaa koskeva huoli on juuri siitä pikavippien ja vastaavien laajenemisongelmasta, joka kohdistuu useimmiten pienituloisimpiin kansanosiin. He maksavat kaikista korkeimpia hintoja rahasta sekä korkoina ja viivästyskorkoina että sitten erilaisina maksuina, ja ulosottoon mennessä vielä se kertautuu kaksin verroin. Tarvitaan todella voimakasta Takuusäätiön kaltaisten toimintojen lisäämistä, talous‑ ja velkaneuvonnan kehittämistä ja yhdistämistä näihin suoriin korjaustoimiin, millä voidaan muuntaa ihmisten pikavippejä ja korkeakorkoisia velkoja kohtuukorkoisiksi pankkilainoiksi tai vastaaviksi juuri näiden takuujärjestelyjen avulla tai ylipäänsä sillä, että kootaan isosta määrästä korkeakorkoisia pienehköjä velkoja isompi, hallittava velka. Tässä yhteiskunnan toimet eivät ole olleet läheskään riittäviä. Nyt viime viikkoina esillä ollut Veikkauksen toimintaan ja ongelmapelaamiseen liittyvä pikavippien käyttö on sekin yksi osa sitä ongelmaa, mutta tämä on yhteiskunnallisena ongelmana vielä moninkertainen, kun otetaan se koko kenttä huomioon, tämä ihmisten joukko, joilla on maksuvaikeuksia ja joiden pienet ja isommat velat kasautuvat kohtuuttoman kalliiksi luottosuhteiksi. Kannustan, että myös pankkivaltuuston ja Finanssivalvonnan toiminnassa kiinnitettäisiin tähän normaalin rahoitusmarkkinan ikään kuin lieveilmiöön voimakkaammin huomiota ja haetaan korjaustoimia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-09-05T17:53:33,2019-09-05T17:58:52,Hyväksytty,1.1 2019_27_78,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Annan vielä vastauspuheenvuoron edustaja Lindtmanille, joka toimi tämän asian esittelijänä. Minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_79,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää eduskuntaa erittäin hyvästä, monipuolisesta keskustelusta. Voin yhtyä kiitoksiin tästä kertomuksesta. Se on erittäin hyvä. Toistan, että valitettavasti en voi ottaa kunniaa itselleni, mutta ehkä se meitä kirittää, kirittää tätä uutta pankkivaltuustoa jatkamaan. Tässä on varmasti teemoja, jotka tulevat pysymään agendalla. Yksi on tämä kotitalouksien velkaantuminen. Siellä todella on niin, että vaikka tästä nykyisestä luottokannasta suurin osa on näitä asuntoihin kohdistuvia, perinteisiä asuntolainoja, niin nopeimmin kasvavat taloyhtiölainat ja kulutusluotot ja siellä vielä näiden luottolaitosten ulkopuolella tapahtuvat erilaiset digitaaliset tai muut luotot. Tähän on syytä kiinnittää huomiota ja sitten samalla pitää huoli, että jos tehdään uusia makrovakaustoimia, enimmäisvelkakatto, lyhennysvelvoite tai enimmäislaina-aika, niin pitää pitää huoli, että siinä pysyy tasapaino pitkän aikavälin näkymän ja lyhyen makrovakauden välillä. Jatketaan keskustelua kryptovaluutoista. Vielä tuosta kestävyysvajeesta ehkä haluaisin yhden sanoa: Suomen talouden pitkän aikavälin näkymistä, niin kuin siellä todetaan, aika iso osuus on julkisten palvelujen tuottavuudella, ja tässä on haastetta varmasti hallitukselle tässä sote-uudistuksessa. Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta, ja pyritään jatkossakin yhtä hyviin kertomuksiin kuin nyt nähty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-05T17:58:58,2019-09-05T18:00:29,Hyväksytty,1.1 2019_27_80,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Tämä hyvä keskustelu ja asian käsittely jatkuvat, mutta nyt ne keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_27_81,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 11 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_27_82,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä aikaisemmissa puheenvuoroissa tämän asian tiimoilta, kun puhuttiin näistä negatiivisista koroista, kannettiin huolta siitä, että kuluttajan tai pankkiasiakkaan ei pitäisi joutua maksamaan siitä, että hän tallettaa rahaa pankkiin. Olen kyllä hyvin pitkälle samaa mieltä. Tosin tässä Suomi on kansainvälisen talouden, globalisaation mukana matkassa, ja siinä suhteessa pankitkin joutuvat tekemään päätöksiä siltä pohjalta, mikä on rahan hinta heille. Se, mitä nyt haluan tässä todeta, liittyy vähän tämmöiseen talouskasvatukseen, taloustietoon. Olen itse historian ja yhteiskuntaopin opettaja, ja varsinkin nuorten mutta aikuistenkin on hyvä tietysti aina huomata se, että tällä hetkellä, kun inflaatio on noin 1 prosentin luokkaa, ja jos talletuskorot ovat keskimäärin nolla prosenttia, niin käytännössä kuluttaja maksaa joka vuosi siitä, että ne rahat ovat siellä tilillä — tai ei maksa siitä, että ne ovat siellä tilillä, vaan menettää joka vuosi sen inflaation verran siitä tallettamastaan rahasta ostovoimaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-05T18:55:21,2019-09-05T18:56:46,Hyväksytty,1.1 2019_27_83,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kun tunti sitten käsittelimme tätä samaa aihetta, niin siinä nousivat vielä virtuaalivaluutat esille ja siinä täytyi pyytää vastauspuheenvuoroa, mitä silloin aikarajoitteista johtuen en saanut, eli palaan sen takia tähän asiaan vielä. Edustaja Johannes Koskinen nosti siinä ihan asiallisestikin eräitä epäkohtia, mitä liittyy virtuaalivaluuttoihin, esimerkiksi tämä laskentatehon vaatima energia, ja sitten toisaalta hän viittasi harmaaseen talouteen ja myös spekulatiivisiin ilmiöihin, mitä on tapahtunut näiden osalta. Sanoisin, että niissä on ihan perää mutta ei kuitenkaan ihan kokonaan. Kyse on myös siitä, minkälaista sääntelyä me kehitämme, ja toisaalta myös siitä teknologian nuoresta iästä. Nämähän ovat vasta noin kymmenen vuotta vanhoja teknologioita ja kehittyvät hyvin nopeasti. Jos minä nyt jatkaisin vielä sitä edustaja Koskisen listaa, niin on myös ongelmia teknisen käytettävyyden, tietoturvan suhteen. On ilmennyt erilaisia väärinkäytöksiä esimerkiksi näiden virtuaalivaluuttojen liikkeellelaskussa. Niitä on tietysti satoja ellei tuhansia projekteja hyvin erilaisilla motiiveilla, hyvin erilaisilla tarkoitusperillä, ja totta kai näihin pitää kehittää sääntelyä, ja hyvää sääntelyä. Sen takia minä nimenomaan kannustaisin, että kun pankkivaltuusto on tehnyt tällaisen kertomuksen, mikä menee nyt sitten ilmeisesti talousvaliokuntaan käsiteltäväksi, lähdetään kehittämään sääntelyä, mikä sopii myös näiden teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen jatkossa. Meidän kannattaisi ottaa mallia erilaisista maista ja tehdä ihan tällaista neutraalia vertailua, ottaa näitä erilaisia maita esiin, kuten esimerkiksi Sveitsi, Liettua, Yhdysvallat, Hongkong ja niin edespäin, katsoa, minkälainen sääntely voisi olla sellaista, mikä pureutuu näihin epäkohtiin mutta silti avaa näitä kehittämismahdollisuuksia tälle teknologia-alalle. Sikäli toivon, että kun jatkossa saatetaan esimerkiksi päivittää lakia pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä, niin sitä varten on sitten tehty tällaista kansainvälistä vertailua ja sääntelyjen kehittämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+11.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-09-05T18:56:51,2019-09-05T18:59:29,Hyväksytty,1.1 2019_27_84,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi  sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_27_85,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi  sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin suomalaisen ruoan päivää, ja me suomalaiset todella olemme onnekkaita, ehkä onnekkaampia kuin osaamme ajatellakaan, koska saamme nauttia maailman parasta ja puhtainta ruokaa. Tässä tietysti on tärkeä osa sillä, että me elämme maassa, jossa on maailman puhtain ilma, ja meillä on puhdas maaperä, puhtaat vedet ja myös luonnon olosuhteet, jotka mahdollistavat sen, että kun meillä viljellään, niin kasvin terveys jo lähtökohtaisesti on hyvä. Meillä tarvitsee käyttää vähän esimerkiksi torjunta-aineita, jotka sitten jääminä aiheuttaisivat sitä, että ruoka ei olisi niin puhdasta ja tasokasta kuin mitä se meillä Suomessa on. Eli olemme todella onnekkaita. Olosuhteet kuitenkin muuttuvat haastavammiksi. Kansainvälinen kauppa lisääntyy. Toisaalta ilmaston muuttuessa myös erilaiset taudinaiheuttajat vaarantavat tämän suomalaisen hyvän kasvinterveystilanteen, ja tässä mielessä on tärkeää, että lainsäädäntö pidetään ajan tasalla, jotta voimme jatkossakin pitää huolta siitä, että me saamme syödä tässä maassa maailman parasta ruokaa. Tässä mielessä on erittäin perusteltua, että tällainen lakiesitys tuodaan, ja, puhemies, esityksen mukaan se on järkevää tuonne maa- ja metsätalousvaliokuntaan lähettää. Lupaan, että ainakin omasta ja kokoomuksen puolesta tulemme sitten siellä tarkasti asiaa valiokunnassa käsittelemään, jotta saamme hyvän lain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+12.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-09-05T18:01:06,2019-09-05T18:02:48,Hyväksytty,1.1 2019_27_86,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 15/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tähänkin lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_27_87,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 15/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedämme kaikki varsin hyvin tässä salissa Britannian tilanteen ja mahdollisen eron Euroopan unionista. Tilanteet Britanniassa tuntuvan vaihtuvan ihan päivittäin, niin kuin tällä viikolla on saatu huomata. Selvää on, että eroon EU:sta, erityisesti sopimuksettomaan eroon, on pitänyt valmistautua huolellisesti myös täällä Suomessa. Kaikkia vaikutuksia on ollut vaikeaa edes arvioida, mikäli sopimukseton ero toteutuisi. Tärkeintä kaikesta on kuitenkin pyrkimys siihen, että erotilanteessa suojataan yksilöitä, jos sopimukseton ero tulisi voimaan. Haittavaikutuksia pitää minimoida. Tämän kansaneläkelain väliaikaisella muutoksella turvattaisiin noin 320:n Britanniassa asuvan kansaneläkelain mukaisia etuuksia saavan tilanne ja etuuksien jatkuminen vuoden ajan EU-eron jälkeen. Eläkkeen maksun katkeaminen heti EU-eropäivää seuraavan kuukauden alusta olisi nykylain mukaisesti täysin kohtuutonta. Vuoden maksuaika luo turvaa etuuksien saajille, joista 80 prosenttia on naisia. Mutta kuten jo sanoin, tilanteet Britanniassa vaihtelevat. Viimeisimmän tiedon mukaan näyttää siltä, että sopimukseton EU-ero Britanniassa on muuttunut epätodennäköiseksi — viimeisen päivän aikana. Käytän tämän puheenvuoron lähinnä siksi, että on hyvä huomioida, millaisia ihmisten käytännön arkeen vaikuttavia asioita EU:sta ero voi todellisuudessa aiheuttaa, erityisesti tietysti eroavissa maissa asuvien ihmisten arjessa. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että EU:hun liittyjiä olisi enemmän kuin sieltä pois pyrkiviä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+13.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-09-05T18:03:22,2019-09-05T18:05:33,Hyväksytty,1.1 2019_27_88,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys erittäin perustellusta lainsäädännöstä, jolla turvataan tämän joukon asema, joka siellä Britanniassa nyt sitten mahdollisen sopimuksettoman EU-eron jälkeen asuu ja joka on oikeutettu näihin Suomesta maksettaviin etuuksiin. Täytyy sanoa, että kun viime päivinä varmasti jokainen tahoillamme olemme tarkasti seuranneet Britannian poliittista keskustelua, sen elävyyttä ja nopeatempoisuutta, niin ehkä tuota puheenvuoroa varatessa itsekin vähän toivoin, että täällä saattaisi olla vielä enemmän keskustelua siitä, mikä meidän tarkka tilannekuvamme tällä hetkellä Britannian osalta on, ja että toisaalta sitten saattaisimme kuulla ehkä jopa valtioneuvoston jäseniltä heidän näkemyksiään. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa, ja vaikka tietysti tällä hetkellä tapahtumien keskiö on siellä Lontoossa, niin varmasti meidänkin ministereillämme täytyy olla hyvä käsitys siitä, mitä tuleman pitää ja toisaalta minkälaisia eri skenaarioita nyt sitten nämä viime päivien tapahtumat ovat EU:n näkökulmasta luoneet. Mutta ehkä tässä nyt esityslistalla ja päiväjärjestyksessä on niin tärkeitä muita asioita, että menemme sitten keskustelemaan niistä eteenpäin, ja tuossa kyselytunnillahan käytiin läpi monia semmoisia hyvin konkreettisesti, suoraan Suomeen vaikuttavia asioita. Hyvää keskustelua sinänsä — mutta haluan sen vain sanoa, että kyllä tämä brexitin mahdollisuus on niin megaluokan asia Suomen kannalta, että ehkä puhemies voisi harkita vaikka sitä, olisiko ajankohtaiskeskustelu tai sitten muu menettely se, millä eduskunta pääsisi laajasti sekä käymään keskustelua tästä että saamaan informaatiota näistä viime hetken tilanteista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+13.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-09-05T18:05:33,2019-09-05T18:07:34,Hyväksytty,1.1 2019_27_89,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_27_90,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen sivistysvaliokunnan mietinnön, koska toimin alkukaudesta sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Nykyäänhän siinä on Paula Risikko, mutta tämä käsiteltiin alkukaudesta, ja Eduskunnan kirjaston kertomus käsittelee vuotta 2018. Sivistysvaliokunta korostaa, että kirjastoilla on yhteiskunnassamme aina ollut tärkeä ja monipuolinen sivistystehtävä. Kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin sekä monipuoliseen tietoon. Julkisena tutkimuskirjastona kirjasto on Suomessa myöskin ainutlaatuinen. Kirjaston aineiston mitattavissa olevat käyttömäärät olivat vuonna 2018 edellisten vuosien tasolla, mutta sekä kirjalainojen että kävijöiden määrät ovat huippuvuosia alemmat. Tämä on luonnollista, koska yhä enemmän ollaan siirrytty digitaaliseen tiedonhakuun. Tieto- ja itsepalveluyhteiskunnassa tiedon ja aineiston äärelle pääsee nykyään helposti, jolloin kirjastoon tullaan hakemaan yhä enemmän vaativaa asiantuntijuutta ja neuvontaa ongelmatilanteisiin. Kirjastossa käydään siksi takavuosia vähemmän, mutta toimeksiannot ovat entistä haastavampia. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kirjaston henkilökunnan osaamista kehitetään vastaamaan toiminta- ja tietoympäristön jatkuvaa muutosta ja että tiedostamalla keskeiset palvelutarpeet kirjasto voi jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla tavoittaa asiakaskuntansa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan kirjasto on tilana pääosin esteetön. Varsinaisen esteettömyyden lisäksi on syytä painottaa myös palvelujen entistä laajempaa saavutettavuutta, jonka yhteydessä on muun muassa arvioitava verkkopalvelujen käytettävyyttä. Valiokunta pitää erittäin hyvänä kirjaston käynnistämää kirjastojärjestelmän hankintayhteistyötä muiden tieteellisten kirjastojen kanssa sekä tapahtumayhteistyötä keskustakirjasto Oodin kanssa. Kirjasto on ollut mukana eduskunnan avoimen datapalvelun kehittämisessä, ja palvelu on avattu käyttöön kesäkuussa 2018. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämän datan hyödyntämistä kehitetään sekä eduskunnan että laajemmin koko yhteiskunnan tarpeisiin. Kertomusvuonna 2018 kirjasto oli aktiivisesti mukana eduskunnan päätöksenteon tietotukihankkeessa, jossa kartoitetaan lainsäädäntötyön tiedontarpeita ja kehitetään saadun käyttäjätiedon avulla palveluja, kuten kirjaston tietopalvelun tarjoamaa säädösvalmistelun tietotukipalvelua ja eduskunnan elektronista kirjastopalvelua. Valiokunta korostaa tutkitun tiedon merkitystä poliittisen päätöksenteon perustana ja pitää erittäin tärkeänä, että tietotukihankkeen yhteydessä kehitetään uusia tietotuotteita, joilla kirjasto voi nykyistä paremmin tarjota valmiiksi arvioitua tietoa lainsäätäjien käyttöön. Kirjaston nykyiset tietopaketit ovat jo sellaisenaan hyvä ja oikeansuuntainen alku. Sivistysvaliokunta pitää erittäin huomionarvoisena myös sitä, että kertomusvuoden aikana kirjaston veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto nimettiin Vuoden arkistoteoksi pohjoismaisen Arkistojen päivän yhteydessä. Muistitietoarkisto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, ja siihen sisältyy jo vajaat 430 haastattelua. Kertomuksen sekä saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta arvioi, että kirjasto on toiminut menestyksekkäästi palvelutehtävissään ja että kirjastoa on vuonna 2018 hoidettu hyvin. Valiokunta kuuli johtaja Antti Virrankoskea Eduskunnan kirjastosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-05T18:08:01,2019-09-05T18:12:15,Hyväksytty,1.1 2019_27_91,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan kaksi asiaa tästä valiokunnan mietinnöstä esille. Molemmat ovat kiitoksia eduskunnan hienosti toimivalle kirjastolle ja samalla myöskin kehotuksia ja kannustusta jatkaa kehittämistyötä. Ensinnäkin: Hienoa, että kirjaston palvelut ovat enimmäkseen esteettömiä, ja erinomaista on, että kirjastolla on halu ja tahto kehittää myös saavutettavuutta. Saavutettavuudellahan tarkoitetaan verkkopalveluita, sovelluksia ja julkaisuja sekä palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua. Selkokielen käyttö on yksi keskeinen tekijä saavutettavuudessa, ja olen sitä mieltä, että tässä selkokielen käytössä meillä kaikilla on vielä tekemistä tässäkin talossa ja siinä olisi paljon oppimista jokaisella meistä. Toivon, että Eduskunnan kirjasto olisi omalta osaltaan myös esimerkkinä siitä, miten selkokielen käyttöä voitaisiin lisätä. Toinen huomionarvoinen asia valiokunnan mietinnössä on maininta siitä, että kirjasto on aktiivisesti mukana eduskunnan päätöksenteon tietotukihankkeessa, jossa kartoitetaan lainsäädäntötyön tiedon tarpeita ja kehitetään saadun käyttäjätiedon avulla palveluja, kuten kirjaston tietopalvelun tarjoamaa säädösvalmistelun tietotukipalvelua ja eduskunnan elektronista kirjastopalvelua. Sähköisten kirjastopalveluiden kehittämisen johtoajatuksena on saattaa entistä paremmin tietoa ja aineistoa päätöksentekijöiden tarpeisiin oikea-aikaisesti ja helposti käytettävässä muodossa. Olen valiokunnan tavoin pitkään korostanut päätöksenteon perustana tutkittua tietoa, ja siksi on tärkeää, että tietotukihankkeen yhteydessä kehitetään uusia tietotuotteita, joilla kirjasto voi nykyistäkin paremmin tarjota valmiiksi arvioitua tietoa lainsäätäjien käyttöön. Kirjaston nykyiset tietopaketit ovat jo sellaisenaan hyvä ja oikeansuuntainen alku, ja tässä asiassa on viime vuosien aikana menty erittäin paljon eteenpäin ja ihan jopa isoin harppauksin. Täällä eduskunnassa tulisi korostaa nykyistä enemmän näyttöön perustuvan päätöksenteon merkitystä lainsäädäntötyössä, ja meidän kansanedustajien tulisi vaatia tutkimusnäytön hyödyntämistä. Mutta toisaalta jokaiselle kansanedustajalle pitäisi tehdä myöskin mahdollisimman helpoksi saada käyttöönsä kustakin käsiteltävästä asiasta pätevä ja uusi tutkimustieto. Tämän mahdollistamiseksi tarvitsemme tahon, joka tekee luotettavasta tutkimustiedosta myös meta-analyyseja eli kokoaa tiedon yhteen helposti luettavaan muotoon. Tämä on tietysti iso asia, mutta toivoisin Eduskunnan kirjastolta löytyvän voimavaroja myös tämänkaltaiseen kehittämistyöhön jatkossa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-09-05T18:12:19,2019-09-05T18:15:40,Hyväksytty,1.1 2019_27_92,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan itsekin esittää lämpimät kiitokset kirjaston hallitukselle ja kirjaston henkilökunnalle ylipäätään hyvin tehdystä työstä ja myöskin tästä kertomuksesta, joka hyvin avaa Eduskunnan kirjaston merkitystä. Tämä merkitys ei ole pelkästään meille eduskunnalle vaan koko kansalle. Niin kuin tuossa kertomuksessa todetaan, esimerkiksi tutkijat ja toimittajat käyttävät näitä kirjaston palveluita, ja tällä tavalla kirjaston yhteiskunnallinen tehtävä on hyvin merkittävä. On hienoa, että kirjastolla on tällainen linja, että pyritään tiedon avoimuuteen ja saatavuuteen ja siihen, että tietoa ja nimenomaan faktoja olisi mahdollisimman helposti saatavilla. Se on koko meidän yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää, koska, niin kuin olemme varmastikin kaikki kuulleet, monesti yhteiskunnallisessa keskustelussakin saatetaan esittää tällaisia heittoja, sellaisia ehkä perusteettomiakin mielikuvia, ja meillä pitäisi kuitenkin aina päätöksenteossa pohjata faktoihin ja tuoda niitä esille, ja näiden faktojen ja faktapohjaisen keskustelun edistämisessä Eduskunnan kirjastolla onkin suuri ja tärkeä tehtävä. Tätä kirjaston kehittämistä kannattaa jatkaa, ja on tärkeää, että kirjastolla on riittävät henkilöresurssit siihen, että tätä tärkeää työtä pystytään jatkamaan. Myös se on tärkeää, että jokaisella kansalaisella — vaikkei olisikaan tutkija tai toimittaja — on tietoa saatavilla ja jokainen myöskin tietää, mistä sitä tietoa sitten lähteä hakemaan. Jos ajattelemme meidän lapsia ja nuoria, niin jos he haluavat jostakin saada tietoa, niin he ottavat käteensä älypuhelimen ja alkavat siitä sitten etsiä, ja siksi on tärkeää, että näitä digitaalisia palveluita kehitetään, niin kuin tässä kirjaston kertomuksessa todetaankin. Toivoisi, että me yhteiskunnalliset päättäjät mutta myös kaikki kansalaiset olisimme sillä tavalla lapsille ja nuorille esimerkkeinä kirjaston käyttäjinä, että käyttäisimme kirjastoa ja puhuisimme siitä ja toisimme sitä esille. Esimerkiksi lapselle aivan mainio ja edullinen lahja on se, että ottaa lapsen mukaan kirjastoon ja viettää vaikkapa lukuhetken lapsen kanssa kotona. Sillä tavalla me näitä uusia sukupolvia sitten jo opetamme käyttämään kirjastoa ja edistämme sitä, että myöskin sitten tämä meidän yhteiskunnallinen keskustelumme perustuisi tutkittuun ja punnittuun tietoon eikä mielikuviin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-09-05T18:15:42,2019-09-05T18:18:23,Hyväksytty,1.1 2019_27_93,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Laiholle esittelystä ja Mäkisalo-Ropposelle ja Aittakummulle tähän mennessä puheenvuoroista. Lukutaito on todellakin tärkeä asia, ja se on yksi kallisarvoisimmista lahjoista, mitä vanhemmat voivat lapselleen antaa, että he opettavat kirjojen käyttöön ja lukemiseen ja kirjastojen käyttöön. Kävijämääristä tässä on puhuttu. Se on yleinen trendi, että kirjastojen kävijämäärät ovat pienen paineen alla. Toisaalta sitten taas, niin kuin tässä on todettu, tämä digitaalisuus on se toinen puoli, ja siitä tullaan siihen, mikä sen käynnin tai digilainauksen merkitys on, tullaan vaikuttavuuteen, ja sen mittaaminen on hankalampaa. Olettaisin, että vaikuttavuus on aika iso. Esimerkiksi tietopalvelun käyttö: 1 400 käyttökertaa. Osa näistä on erittäin laajoja, voi edellyttää useammalta asiantuntijalta useamman päivän työpanosta. Siinä ollaan juuri sen asian ääressä, minkä edustajat ovat tässä maininneet, että oikeata tutkittua tietoa pitää olla saatavilla eikä vain tämmöistä klikkijournalismia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-05T18:18:27,2019-09-05T18:19:40,Hyväksytty,1.1 2019_27_94,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,"Arvoisa eduskunnan puhemies! Eduskunnan kirjaston kokoelma saa vuodesta toiseen kiitosta. Kirjaston pitkä historia tällaisena oman alansa keskuskirjastona näkyy ja asettaa jatkoonkin paljon odotuksia. Tutkimuskirjastona Eduskunnan kirjasto on alallaan ainutlaatuinen, ja aivan kuten edustaja Aittakumpu totesi, niin politiikan tutkijoiden lisäksi myös toimittajat käyttävät kirjaston aineisto‑, sisältö‑ ja asiantuntijapalveluita. Tämä ilman muuta edesauttaa laadukasta ja faktapohjaista poliittista keskustelua ja tuo esiin myös kirjaston vaikuttavuutta. Kertomusvuonna Eduskunnan kirjasto oli aktiivisesti mukana kanslian strategian mukaisessa palveluiden kehittämistyössä ja myös käynnistämässä tieto‑ ja viestintäosaston vastuulla olevaa tietotukihanketta. Kirjaston vuoden kohokohta oli hieno, siis veteraanikansanedustajien muistotietoarkiston nimeäminen vuoden arkistoteoksi pohjoismaisen Arkistojen päivän yhteydessä. Myös perusteet olivat jyhkeät — kansainvälisesti ainutlaatuinen, laaja, edustava ja näin arvokas lisä ilman muuta politiikan historiaan ja ylipäätään politiikan tutkimukselle. Kirjasto on edennyt vuosille 17—20 asetetun kirjaston palvelustrategian mukaisilla painopistealueilla erinomaisesti. Kirjastot ylipäätään sekä täällä eduskunnassa että kaikkialla ovat, kuten täällä on todettu, kansalaisten peruspalvelu. Se on peruspalvelua aivan kuten vaikkapa opetus tai terveydenhoito ovat. Me kaikki varmasti asioimme kirjastossa, lainaamme kenties kasan kirjoja emmekä ehkä mieti juuri sen enempää, miten tällainen kaikki on ylipäätään mahdollista. Me olemme kenties tottuneet siihen, että saatavilla on kirjasto, josta voimme halutessamme hakea sitä, mitä tarvitsemme. Kirjastot ovat tärkeä osa yhteisöämme, ja me suomalaiset kyllä arvostamme kirjastolaitoksemme korkealle. Kirjan päätyminen sinulle tai minulle ei tietysti olisi mahdollista ilman asiantuntevaa ja osaavaa henkilökuntaa niin täällä eduskunnassa kuin kaikkialla kirjastoissa. Kirjastoissa tehtävällä työllä taataan, että kansalaisilla pysyvät ne kulttuurin peruspalvelut, jotka tekevät jokapäiväisestä arjestamme hiukan paremman, ovat osa perusopetustamme sekä ennaltaehkäisevät myös monia sosiaalisia ongelmia. Kirjaston ja kirjastojen merkitys ei ole siis pelkästään kirjojen lainaaminen. Kirjastojen merkitys tällaisen kulttuurisen pääoman synnyttäjänä ja alueellisen sivistyksen ja perinteen vaalijana on kiistaton. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-09-05T18:19:40,2019-09-05T18:23:09,Hyväksytty,1.1 2019_27_95,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa sivistysvaliokunnan mietinnössä korostetaan, kirjastoilla on yhteiskunnassamme aina tärkeä ja monipuolinen sivistystehtävä ja kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen, kulttuuriin ja monipuoliseen tietoon. Me voimme olla ylpeitä Eduskunnan kirjastosta, joka kuuluu siis eduskunnan kansliaan ja palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin ja toimii eduskunnan keskusarkistona ja julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. Voi sanoa, että tämä meidän kirjastomme todella on ainutlaatuinen. On totta, että siellä ovat jonkin verran lainaustarpeet vähentyneet ja että siellä ei niin paljon käyntejä ole, mutta niin kuin tässä todetaan, paljon on kuitenkin toimeksiantoja. Mielestäni on hienoa, että kansanedustajat ovat oppineet käyttämään kirjastoa hyvin monipuolisesti ja samoin meidän virkamiehet. Sieltähän saa hyvin paljon apua. Kiitän myös Eduskunnan kirjaston henkilöstöä siitä palvelualttiudesta ja siitä osaamisesta, mikä heillä on: ei oikeastaan mikään kysymys jää vastaamatta, kun heiltä jotain kysyy. On erittäin tärkeää, että siellä on kuitenkin samalla uudistunut tämä kirjastotoiminta, ja siinä mielessä se on todella hienoa. Elikkä kiitos edustaja Laiholle, joka toimi silloin valiokunnan puheenjohtajana: tämä mietintö on erinomainen. Sitten yleensä kirjastojen tehtävästä. Jos ajatellaan, niin kyllähän se on innovatiivinen asia. Me olemme aikanamme keränneet sata tällaista sosiaalista innovaatiota yksiin kansiin, ja voi sanoa, että kirjasto on kyllä yksi tällainen sivistyksen innovaatio. Meillä on pystytty säilyttämään maksuton kirjasto, ja kirjasto siitä huolimatta, että meillä ovat digitalisoituneet nämä materiaalit ja paljon luetaan pädiltä, on säilyttänyt oman paikkansa Suomessa ja sivistyksen kehtona, voisi sanoa. Kirjastot ovat pystyneet pitämään yllä myöskin uusia tuotteita. Siellä on erilaista urheiluvälinelainausta ynnä muuta. Voi sanoa, että kirjastot ovat kyllä oikeastaan tällaisia sivistyksen kehtoja. Ja täytyy kyllä sanoa myöskin se, että kun minä olen itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin, niin en itse olisi koskaan pystynyt opiskelemaan niin pitkälle kuin olen, jos ei olisi ollut kirjastoja, koska ei millään olisi ollut rahaa ostaa niitä kaikkia kirjoja, mitä esimerkiksi tohtorintutkintoon tarvitaan. Elikkä on erinomaisen hienoa, että meillä on kaikille mahdollisuus käyttää kirjastoja. Kiitos kirjastoista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-09-05T18:23:13,2019-09-05T18:26:01,Hyväksytty,1.1 2019_27_96,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Asia, jota eduskuntalaisten kannattaa aina tuoda Eduskunnan kirjastosta esille, on se, että se on avoin kaikille kansalaisille, ei pelkästään eduskunnassa työskenteleville. Tämä on asia, jota ihan kirkkaasti ei tuolla maakunnissa tiedetä: tänne saa tulla vierailemaan. Sitten yksi asia, joka liittyy tähän kirjaston kertomukseen ihan tämmöisenä teknisenä juttuna: Jonkin verran on tullut palautetta siitä, pitäisikö sitä muuttaa, kehittää, tai ehkä suurin paine on siihen, pitäisikö sitä supistaa. Siinä on vähän historialliset syyt, niin että vertailtavuus säilyy, kun se pidetään samantyylisenä. Itse olen sangen tyytyväinen tähän muotoon, mikä on. Toki sitä voidaan aina tarkastella. Nostan vielä yhden muutoksen, joka kirjaston kävijälle ilmaantuu siinä vaiheessa, kun ulkopuolelta taloa tulee. Siellä on nykyään turvatarkastus. Se on auennut tällä viikolla. On tietysti valitettavaa, että yhteiskunta kehittyy siihen suuntaan, että kirjastoonkin täytyy tulla turvatarkastuksen kautta, mutta kun kävin tänään siellä haastattelemassa turvallisuusihmisiä, niin sanoivat, että siihen ei mene kuin minuutti tai kaksi. Tietysti kysymys on siitä, että tässä talossa työskentelevien ja vierailevien ihmisten turvallisuus halutaan kaikissa tilanteissa varmistaa. Tämä pieni muutos tässä on nyt pakko hyväksyä, kun yhteiskunta tähän suuntaan menee. Kirjastolaki tuli voimaan 2017. Tässä on puhuttu maksuttomuudesta, ja kirjastolakia tehtäessä lain perusteluissa ja valiokunnan mietinnössä kiinnitettiin huomiota tähän maksuttomuuteen. Hyvä niin, siitä kannattaa pitää myös jatkossa kiinni. Pientä tiedustelua tulee aina tehtyä kirjaston hallituksen puheenjohtajana, ja kanta-asiakkailta aina välillä kyselen, miten palvelu toimii ja onko toivomuksia tai moitittavaa. Olen siinä suhteessa saanut kyllä kiitettävää palautetta henkilöstön osaavuudesta ja palvelualttiudesta. Yksi pitkäaikainen edustajakollega, joka siellä töitä tekee tutkijan roolissa, sanoi, että henkilökunnassa on kyllä eroa: toiset ovat ystävällisiä ja toiset ovat sitäkin ystävällisempiä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-05T18:26:02,2019-09-05T18:28:36,Hyväksytty,1.1 2019_27_97,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 4/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan kirjasto on sivistystekijä. Se tukee merkittävällä tavalla demokraattista päätöksentekoa. On arvokasta saada valmiiksi arvioitua tietoa kansanedustajan työhön. Lämmin kiitos hyvästä raportista ja kirjaston mainiosta toiminnasta. On hyvä, että kehitämme kaikkia kirjastoja, niin eduskunnan kuin muidenkin kirjastojen toimintaa, ajan tarpeiden mukaan kaikille avoimina kirjastoina, sillä kirjasto tuo meille sivistystä, yhteisyyttä, viisautta, jatkuvuutta ja järjestystä. Se on vakiintunut käytäntö säilyttää ja jäsentää tietoa, sanoi hiljattain Kai Ekholm, joka toimi Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajana viime vuoteen saakka. Uutta tietoa voi luoda vain vanhan päälle ja vanhaa tietämällä. Tarvitsemme siksi myös tällaista vanhaa tietoa, tarvitsemme arkistoja. Meidän tulee tietää oma paikkamme ja eduskunnankin ja päätöksenteon paikka historiassa. Kirjasto edistää monella tavalla myöskin lukutaitoa, joka antaa elämälle suuntaa. Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Se avaa ovia itsensä tuntemiseen, omien vahvuuksien löytämiseen, luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Tarvitsemme sitä, jotta voimme kehittää itseämme ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Pidetään siksi kirjastot ilmaisina, kaikille avoimina. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+14.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-09-05T18:28:40,2019-09-05T18:30:35,Hyväksytty,1.1 2019_27_98,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 16. asiasta. Päiväjärjestyksen 15. asian esittelypuheenvuoron pitää edustaja Koulumies ja 16. asian esittelee edustaja Laiho.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_27_99,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tämän aloitteen sisältö on lyhykäisyydessään se, että annettaisiin mahdollisuus esimerkiksi päiväkotien työntekijöitä palkkaaville tarkistaa näiden työntekijöiden rikostaustat joskus myös sen työsuhteen tai virkasuhteen keston aikana. Eli nythän sellainen mahdollisuus on olemassa, jos pysyvään työ- tai virkasuhteeseen palkataan uusi henkilö, mutta ehkä olisi syytä mahdollistaa tämmöinen tarkistus myös sen työ- tai virkasuhteen kulun aikana myöhemmin. Tämän lain tarkoitus on pääasiassa suojella lapsia esimerkiksi aikuisten heihin kohdistamalta hyväksikäytöltä. Tämä on tavallaan lakiehdotus yhdessä Mia Laihon tekemän lakiehdotuksen kanssa, ja ne ovat niin kuin pari ja käsiteltävä tavallaan yhdessä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-09-05T18:31:17,2019-09-05T18:32:20,Hyväksytty,1.1 2019_27_100,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään, että lasten kanssa työskentelevien rikostausta selvitettäisiin myös lyhytaikaisissa työsuhteissa. Kuulimme edustaja Koulumiehen esityksen omasta lakialoitteestaan, joka liittyy siihen, että voidaan myöskin työsuhteen aikana tarkistaa, mutta tämä oma osuuteni liittyy myös lyhytaikaisiin työsuhteisiin, koska se on sellainen asia, mikä on ollut selkeä epäkohta työelämässä. Pysyvissä työsuhteissa rikosselvitysote tarkastetaan. Se vaaditaan alaikäisten kanssa työskenteleviltä työsuhteen alussa, mutta sitten on paljon lyhytaikaisissa työsuhteissa toimivia, joilta sitä ei vaadita. Jos me ajattelemme nykyistä maailmanmenoa ja sitä, minkälaisessa ympäristössä meidän lapset ja nuoret elävät, niin voi hyvin ymmärtää sen, että meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole hyväksi lapsille, ja jos me pystymme niillä toimin, joilla me vain voimme, suojaamaan lapsiamme, niin meidän on se tehtävä. Kun meillä kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa muissa julkisissa tehtävissä ja yksityisissä toimissa toimitaan paljon alaikäisten kanssa, niin meidän pitää pystyä luottamaan siihen, että me voimme jättää lapsemme huoletta päivähoitoon, kouluun tai muuhun toimintaan. Se, että ote tällä hetkellä vaaditaan vain pysyvissä työsuhteissa, voi itse asiassa edesauttaa sitä, että henkilöitä hakeutuu nimenomaan lyhytaikaisiin työsuhteisiin, hyppää työnantajalta toiselle, ja jos sitten palaakin taas saman työnantajan palvelukseen, niin ei siellä taaskaan kysellä mitään, kun on kyse kuitenkin tämmöisestä lyhytaikaisesta sijaisuudesta. Mutta itse asiassa joku kaksi kuukauttakin on pitkä aika, ja myöskin sinä aikana voidaan saada paljon pahaa aikaiseksi sen lapsen elämässä. Samoin tällä saataisiin mukaan esimerkiksi seurakuntien leiritoiminnat ja muut, joissa ollaan kuitenkin työsuhteessa ohjaajina siellä, ja pystytään tämä harmaa alue kattamaan. Rikosotteen hankkiminen maksaa 12 euroa, ja sen saa noin seitsemässä päivässä ja varmasti kiireellisissä tapauksissa nopeamminkin, eli kyse ei ole kustannuksiltaan suuresta asiasta. Tässä on kyse siitä, mitä asioita me arvostamme ja mitkä asiat me haluamme nostaa tärkeinä esille. Se on pieni byrokratialisä siellä työhönottamisprosessissa, mutta kun tämä, mikä koskee meidän lapsiamme, alaikäisiämme, heidän suojelemisekseen tehtäviä toimenpiteitä, niin se on todella, todella pieni asia. Niin kuin sanoin, tämä ei ole rahallisesti mikään merkittävä asia. Toivoisin, että nykyinen hallitus voisi ottaa käsittelyynsä sekä tämän että Terhi Koulumiehen lakialoitteen ja antaa näille myönteisen tuen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-05T18:32:21,2019-09-05T18:36:18,Hyväksytty,1.1 2019_27_101,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Myönnän lyhyen vastauspuheenvuoron, edustaja Risikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_102,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kaksi hyvää lakialoitetta. Silloin aikoinansa kun tuli tämä, että lasten kanssa työskenteleville tehdään rikostaustan selvitys, niin se on saanut kyllä kerta kaikkiaan erinomaisen, hyvän vastaanoton, ja sitä ei kukaan epäile — ja totean, että nämä tarkennukset ovat erittäin hyviä, mitä sekä Koulumies että Laiho ovat tehneet. Tässä vain pyytäisin harkitsemaan myös sellaista, että myös vanhusten kanssa työskenteleville tulisi tällainen vastaava rikostaustan selvittäminen. Meillä on nimittäin todella paljon vanhusten hyväksikäyttöä siinä mielessä, että esimerkiksi esiinnytään vaikka vapaaehtoistyöntekijöinä ja voidaan sitten hyödyntää ikäihmisten huonoa kuntoa. Meillä myös hyvin paljon rikosilmoituksia tehdään tämäntyyppisistä. Siitä syystä toivoisin, että tämä tulisi myös vanhuksille, kun meillä tällä hetkellä on tilanne se, että vanhuksille tarvitaan hyvin paljon työntekijöitä tulevaisuudessa. — Kiitos, puheenjohtaja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-09-05T18:36:23,2019-09-05T18:37:29,Hyväksytty,1.1 2019_27_103,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Myös edustajilla Essayah ja Kiuru tuntuu olevan halua debattiin, mutta mennään sen jälkeen puheenvuorolistaan. — Essayah ensin, ja Kiuru sitten.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_104,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä laki-aloite on ehdottoman tärkeä, mutta erityisesti halusin nyt kiinnittää huomiota tähän edustaja Risikon esille nostamaan vanhuksien kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen. Olen itse tästä viime kaudella tehnyt kirjallisen kysymyksen, ja silloinen oikeusministeri vastasi vähän ympäripyöreästi ja antoi ymmärtää, että tässä tulisi erinäisiä työelämän yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka saattaisivat nousta pinnalle ja muuta vastaavaa. Toivon, että tällä kaudella tämä asia etenisi, koska näitä tällaisia erilaisia väärinkäytöksiä, mitä vanhusten kanssa työskentelevillä on ollut, on noussut julkisuuteen suuri määrä. Tässä yhteydessä haluan vielä muistuttaa siitä, että meillähän on oikeus pyytää näitä vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka työskentelevät esimerkiksi vaikkapa urheilujärjestöissä tai erilaisissa lasten kerhoissa ja vastaavissa, toimittamaan oma rikosotteensa, ja sitä kautta myöskin sitten valvoa, minkälaiset henkilöt tuolla lasten vapaa-ajalla työskentelevät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-05T18:37:35,2019-09-05T18:38:40,Hyväksytty,1.1 2019_27_105,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä edustaja Laihon ja Koulumiehen lakialoitteet ovat kannatettavia tavoitteiltaan, ja toivotaan, että ne etenevät. Samoin edustaja Risikon ja Essayahin huomio vanhuspuolesta — juuri näin. Ensimmäisellä vaalikaudellani, kun olin täällä, käsiteltiin vapaaehtoistoiminnassa tapahtuvaa selvittelyä näistä rikostaustoista, ja silloin meille kerrottiin valiokunnassa, että 20 000:sta 40 000:een selvitystä tulisi vuodessa tapahtumaan, mutta nyt olen ymmärtänyt, että ne selvitysmäärät ovat jääneet aivan murto-osiin siitä, mitä ennakolta arveltiin. Miksi näin, sitä en tiedä, mutta näiden lakialoitteiden käsittelyvaiheessa valiokunnassa varmaan on syytä jos ei muuta nyt ainakin kysyä, onko sillä puolella jotain tehtävissä, että saataisiin tarkemmin selville taustat ihmisiltä, jotka pyrkivät vapaaehtoistoimintaan — joka on kannatettavaa ja erinomaista, mutta sinne mukaan ei saa päästää ihmisiä, joilla on epäselvät tavoitteet ja väärät tavoitteet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-05T18:38:44,2019-09-05T18:40:00,Hyväksytty,1.1 2019_27_106,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,Nyt mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_107,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä molemmat ehdotetut lakialoitteet ovat varsin perusteltuja, mutta näen tarpeelliseksi muuttaa lainsäädäntöä myös siten, että lyhyempiäkin jaksoja lasten parissa työskentelevien henkilöiden taustat tulisi tarkistaa, olivat he sitten vapaaehtoisia, harjoittelussa, toistuvilla vierailuilla tai työsuhteessa. Olemme kaikki varsin hyvin tietoisia siitä, miten päiväkodeissa ja kouluissa on jo toiminut esimerkiksi sotarikollinen monien muiden rikollisten lisäksi. Tämä tilanne on kestämätön, ja siihen pitää puuttua välittömästi. Sytyin myös tästä edustaja Risikon vanhuksia koskevasta ehdotuksesta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-09-05T18:40:03,2019-09-05T18:40:50,Hyväksytty,1.1 2019_27_108,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustajakollegoilleni hyvistä lakialoitteista. Lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen edellyttää, ettemme laiminlyö toimenpiteitä, joilla niitä voidaan edistää. Näissä lakialoitteissa tähdätään nimenomaan turvallisuuden parantamiseen, mikä on meidän lainsäätäjien tehtävä. Tämä on myöskin rikoksia ennaltaehkäisevää toimintaa ja myös meidän lapsiemme suojelua. Tämän vuoksi on tärkeää, että tätä lainsäädäntöä tarkistetaan siten, että työnantajalle annetaan mahdollisuus tarkistaa rikostausta työsuhteen aikana ja myöskin hyvin lyhytkestoisissa työsuhteissa. Vanhemmat ovat olleet tästä aiheesta ihan aiheesta huolissaan, ja nimenomaan kun mietitään tätä ajankohtaa, pätkätöiden aikakautta, tämä on hyvin pitkä rajaus tähän ajankohtaan nähden, ja se herättää aiheellisesti sen kysymyksen, mahdollistaako se rikostaustaisten työllistymisen alle kolmen kuukauden työpätkiin esim. sijaisuustilanteissa. Tässä yhteydessä haluan myös tuoda esille sen seikan, minkä jo edustaja Essayah toi esille, että vapaaehtoistyössä, esimerkiksi liikunta- ja urheilujärjestöissä, toimii vuosittain yli puoli miljoonaa vapaaehtoista, joista suurin osa on tekemisissä nimenomaan lasten ja nuorten kanssa esimerkiksi urheiluseurojen valmentajina. Rikostaustan tarkistamisen edellytyksistä vapaaehtoistoiminnassa on säädetty, mutta se on vapaaehtoista, se ei ole pakollista, velvoittavaa. Totuus, minkä edustaja Kiurukin toi täällä esille, on se, että niitä pyydetään harmittavan vähän vapaaehtoistoiminnassa. Pyyntöjen määrä on ollut kasvava, mutta se on todellakin vain murto-osa siitä, mitä niitä pitäisi pyytää. Aikanaan kun eduskunnassa asiaa käsiteltiin, niin valiokunnat olivat erimielisiä tästä asiasta, pitäisikö tarkistamisen olla velvoittavaa vai ei. Lakivaliokunta tuolloin aikanaan omassa lausunnossaan edellytti, että tätä tilannetta seurataan tarkoin ja kokemusten perusteella arvioidaan, tulisiko tätä sääntelyä muuttaa. Viime aikoina esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu on nostanut tätä asiaa esille ja ollut sillä kannalla, että tämän tarkistamisen tulisi olla velvoittavaa nimenomaan myös vapaaehtoistoiminnan osalta. Olen myös itse sitä mieltä, että rikostaustan selvittämisen pitää olla automaatio ja arkipäivää myös vapaaehtoistoiminnassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-09-05T18:40:52,2019-09-05T18:43:52,Hyväksytty,1.1 2019_27_109,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajat Koulumies ja Laiho ovat tehneet tärkeät lakialoitteet. On mielestäni tärkeää, että tämä rikostaustan selvittäminen voidaan tehdä lasten parissa työskenteleville tulevaisuudessa sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa että toisaalta myöskin työsuhteen jatkuessa eikä vain siinä rekrytointivaiheessa. Tämä parantaa varmasti lasten turvallisuutta. Tässä mielessä todella toivon kyllä nyt tässä lähetekeskustelussa sitä, että nämä lakialoitteet etenisivät konkreettisesti lain pykäliksi asti. Eduskuntaahan ehkä joskus — ja koko suomalaista poliittista järjestelmää — syytetään vähän siitä, että täällä sellaiset asiat, joita kaikki kannattavat, eivät tunnu millään etenevän ja sitten taas eteenpäin menee vääjäämättä sellaisia asioita, joita oikein kukaan ei tunnu kannattavan. Tässä on nyt taatusti sellainen asia, jota varmasti kaikki kannattavat, sitä, että lasten turvallisuutta voidaan parantaa, ja todella kyllä toivon nyt, että tämä tuolla valiokuntakäsittelyssä etenee mietintöön ja täällä suuri sali pääsee sitten nämä lakimuutokset hyväksymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-09-05T18:43:54,2019-09-05T18:45:17,Hyväksytty,1.1 2019_27_110,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmassa työssäni poliisina olen useasti törmännyt tähän todella ikävään ilmiöön, ja nämä aloitteet ovat todella hyvät. Mutta näkisin, että olisi tarve hieman laajentaa tätä esimerkiksi tällaisiin kouluille tarjottaviin oheispalveluihin. Esimerkin kerrottuani ymmärrätte hyvin, mistä on kyse. Elikkä 12-vuotiaita lapsia oli luokallinen ollut luokkaretkellä linja-autolla, ja vanhemmat ottivat sitten minuun yhteyttä luokkaretken jälkeen siinä mielessä, että kyseinen kuljettaja oli useaan otteeseen lääppinyt ja taputellut nuoria tyttöjä, ehdotellut, että lähdetään tämän retken jälkeen hänen luokseen. Asiasta kirjattiin sitten rikosilmoitus, ja selvisi, että kyseinen linja-autonkuljettaja oli vasta pari kuukautta aikaisemmin vapautunut vankilasta törkeistä seksuaalirikoksista, jotka olivat kohdistuneet jopa 5-vuotiaisiin lapsiin. Elikkä tämä täytyisi ottaa huomioon, että myös näiltä oheispalvelun tarjoajilta otetaan rikostaustaselvitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-09-05T18:45:21,2019-09-05T18:46:28,Hyväksytty,1.1 2019_27_111,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin erittäin hyvä lakialoite ja lisää osaltaan lasten turvallisuutta, kun työnantaja voi varmistaa, että työntekijöillä ei ole rikostaustaa, joka vaarantaa lasten turvallisuuden. Mutta tämän lain pitäisi koskea myös esimerkiksi kouluissa työharjoittelussa olevia. Meillä Tampereella on ilmennyt tapauksia, että turvapaikanhakijoita on sijoitettu kouluihin työharjoitteluun, vaikka heidän rikostaustaansa ei ole saatu selvitettyä lähtömaasta. Olen kysynyt virkamiehiltä, miksi näin on ja ovatko he tietoisia siitä, että koska rikosrekisteriä ei ole voitu tarkastaa, niin vaarannetaan lasten turvallisuus. Minulle on vastattu, että olisi syrjintää olla päästämättä turvapaikanhakijoita esimerkiksi leikittämään tai muuten pelailemaan kouluikäisten lasten kanssa tässä työharjoittelussa. Toivoisin hartaasti, että tämä uusi laki estää myöskin tämäntyyppisen toiminnan kunnissa. Lasten turvallisuuden pitää aina mennä kaiken muun edelle, eikä mikään poliittinen ideologiakaan voi sitä vaarantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-09-05T18:46:29,2019-09-05T18:47:55,Hyväksytty,1.1 2019_27_112,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Päiväjärjestyksen kohdat 15 ja 16, molemmat lakialoitteet, ovat enemmän kuin hyviä. Kiitos lakialoitteiden esiin tuojille. Lain tulee suojella lapsia ja nuoria ja heidän koskemattomuuttaan ja turvallisuuttaan kaikissa tapauksissa, myös silloin, kun on kysymys lyhyehköistä sijaisuuksista. Tässä kollega Vallin otti hyvin esille asian, johon olin ajatellut myöskin tarttua. Elikkä tässä kohtaa on syytä ottaa esiin epäkohta, joka huolestuttaa perheitä, isiä ja äitejä ympäri Suomen. Jotkin tahot Suomessa ovat kuskanneet anonyymejä turvapaikanhakijoita kouluilla ja päiväkodeissa. Tämä on kuulemma kotouttamista nopeuttavaa toimintaa. Minä kysyn: mitä tekemistä on paperittomalla aikuisella miehellä päiväkodeissamme? Vanhemmilta lupaa kysymättä monikulttuurikiimaa levitetään kouluihin ja päiväkoteihin aikuisia turvapaikanhakijoita, jopa paperittomia, välineenä käyttäen. Minun mielestäni meidän lastemme ja nuortemme turvallisuuden nimissä tällainen toiminta jos jokin olisi myös tässä näiden hienojen lakialoitteiden yhteydessä otettava huomioon ja kiellettävä, ehdottomasti, lailla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-09-05T18:47:55,2019-09-05T18:49:30,Hyväksytty,1.1 2019_27_113,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme todella tärkeän asian äärellä, ja on hienoa, että keskustelemme nyt täällä salissa sekä lasten ja nuorten että myöskin, niin kuin kuulimme, vanhusten turvallisuudesta. Se on meidän yhteinen asiamme, että huolehdimme, että meidän lapset ja nuoret ja vanhukset ja muut, usein puolustuskyvyttömät, ovat turvassa ja että heitä varjellaan kaikelta pahalta. On hienoa myös se, että hallitus on nyt ohjelmassaan sitoutunut siihen, että toteutamme seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen, jossa lähtökohtana on koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja että erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan. Tämä on oikea linja. Tässä keskustelussa nousi tärkeänä huomiona esiin myös se, että vapaaehtoisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustoja harmillisenkin vähän tarkistetaan. Jotkin urheiluseurat, seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt tekevät sitä, mutta mielestäni nyt näiden lakialoitteiden yhteydessä on erittäin tärkeää huomioida myös tämä ja selvittää se, voisimmeko käytännössä jopa kaikilta vapaaehtoisesti lasten kanssa työskenteleviltä myöskin tarkistaa rikostaustat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-09-05T18:49:30,2019-09-05T18:51:05,Hyväksytty,1.1 2019_27_114,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,Ja nyt vielä lakialoitteen ensimmäiset allekirjoittajat Laiho ja Koulumies.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_27_115,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset hyvästä keskustelusta, ja niin kuin täällä on tullut ilmi, tahtotila on kaikilla varmasti yhtenäinen: tähän asiaan pitää saada muutosta. Ja kun täällä edellisessä puheenvuorossa tuotiin esille, että seksuaalirikosten kokonaisuudistus on tulossa käsittelyyn, niin toivoisin, että nämä lakialoitteet voisi ottaa esimerkiksi sen käsittelyn yhteydessä tarkasteluun. Täällä nousi esille myöskin tämä vapaaehtoistyö. Tämä on tosi tärkeä asia. Käytännössä näitä otteita ei toimiteta, kun se ei ole tapa. Se on vain mahdollisuus, joten se ei ole noussut sieltä merkittäväksi asiaksi, mikä on harmi, koska näitä vapaaehtoistöitä tekeviä on paljon, lähinnä vanhempia. Koulukuljetukset on myöskin kohta, missä — niin kuin tuli esille täällä kuljetuksiin liittyen, oli bussinkuljettajasta kyse — yhtä lailla, koska siellä kuljetetaan yksinäisiä lapsia pitkiä matkoja, on tärkeätä, että myöskin kuljettajilta olisi se tarkastettu. Sitten täällä nousi esille — edustaja Risikko ja Sari Essayah toivat esille — vanhusten kanssa työskentely, ja myöskin tämä on tärkeä kohta miettiä, millä tavalla me voimme suojella niitä puolustuskyvyttömiä vanhuksia ja myöskin vammaisia, jotka tarvitsevat edunvalvontaa, ettei heitä käytetä hyväksi. Ja sitten haluaisin ottaa vielä kantaa tähän turvapaikanhakija-asiaan. Siitä, mitä perussuomalaiset nostivat esiin, olen tässä samaa mieltä, että tässä on menty liian pitkälle, että viedään turvapaikanhakijoita, joiden tilanne ja selvittelyt ovat vielä ihan kesken, päiväkoteihin ja kouluihin, ja nimenomaan tässä, että on kyse aikuisista ihmisistä, joita viedään sinne lasten ja nuorten keskuuteen, on vähän mennyt sekaisin tämä integroiminen siinä mielessä, että sitä lähentymistä eri ryhmien kanssa voidaan tehdä toisellakin tapaa kuin niin, että heti mennään alaikäisten kautta. Eli ensin lähinnä aikuisten välillä olisi järkevämpää aloittaa se lähestyminen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-05T18:51:09,2019-09-05T18:53:32,Hyväksytty,1.1 2019_27_116,27/2019,2019-09-05,16.00,19.00,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jotkut ovat kysyneet, eikö voisi vain ilman tämmöistä tarkempaa säätelyä toimia järkevästi ja ikään kuin pyytää näitä joitain työnhakijoita vapaaehtoisesti toimittamaan tämmöisen tiedon siitä, että ei ole syyllistynyt vaikkapa justiinsa lasten hyväksikäyttöön, palkattaessa heitä vaikka sijaisiksi. Siis näinhän toimittiin joitain vuosia sitten: kun esimerkiksi päiväkotiin palkattiin sijaisia, niin pyydettiin heiltä lyhytaikaisessakin työsuhteessa tämmöistä todistusta. Se jouduttiin keskeyttämään, kun yksi työnhakijoista valitti apulaisoikeusasiamiehelle, että häneltä pyydetään tämmöistä todistusta ja hän ei halua sellaista toimittaa ja että se rikkoo hänen oikeuksiaan. Sitten apulaisoikeusasiamies joutui ottamaan kantaa lainsäädäntöön ja totesi tosiaan, että se on kiellettyä, että ei saa missään tapauksessa pyytää, ja siitä tuli nyt tämä lainsäädännön uudistustarve. Aikaisemmin toimittiin joustavasti oman harkinnan mukaan, mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+15.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-09-05T18:53:32,2019-09-05T18:54:40,Hyväksytty,1.1 2019_28_1,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Avataan keskustelu. — Edustaja Honkasalo, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_28_2,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan yhdessä muiden tämän lakialoitteen allekirjoittaneiden edustajien kanssa, että lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta lisätään vaalikohtainen kampanjakatto. Kampanjakatto koskisi kaikkia vaalikampanjan kuluja. Ehdottamani kampanjakatto olisi kunnallisvaaleissa 7 500 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa. Lisäksi aloitteessa esitetään vaalirahoitusta koskevan ennakkoilmoituksen muuttamista vapaaehtoisesta pakolliseksi. Kun kampanjoin eduskuntavaaleissa Helsingin keskustassa, ranskalainen turistiryhmä pysähtyi kohdalleni. He kyselivät uteliaina vaaleista, kampanjoinnista ja minusta. Sen jälkeen he utelivat: ”Oletko todella ihan tavallinen ihminen?” Kerroin taustastani, minkä jälkeen he totesivat yllättyneinä, ettei Ranskassa vastaava voisi koskaan olla mahdollista. Ihmettely huvitti, mutta siihen tiivistyi jotain olennaista demokratian polarisoitumisesta. Maailmalla on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, että vaaleissa ehdolle asettuvat — ja varsinkin valitut — ovat eliittikoulujen koulimia, hyvin resursoituja ja ajavat hyväosaisten intressiryhmien etuja. Toistaiseksi täällä Suomen eduskunnassa kansaa ovat edustamassa tasaveroisesti duunarit, hoitajat, opettajat, opiskelijat ja poliisit siinä missä tutkijat, juristit, lääkärit ja yritysjohtajatkin. Meillä hyvin moninaisista taustoista ponnistavat ihmiset ovat voineet olla ehdolla ja nousta kansanedustajaksi. Tästä meidän on syytä olla ylpeitä. Demokratiaa ja demokraattista edustavuutta on puolustettava jatkossakin. Eduskunnan tulee edustaa kansaa kokonaisuudessaan. Suomessakin tutkimukset kuitenkin osoittavat, että parlamentaarinen järjestelmä on eriarvoistunut ja demokraattiset osallistumismahdollisuudet ovat polarisoituneet sosioekonomisen taustan mukaan. Ehdokkaaksi asettuvat ovat kansaa paremmassa asemassa, mitä tulee työelämäasemaan ja tulotasoon. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Anteeksi. — Käydään nämä epäviralliset keskustelut käytävällä, jotta kuulemme tämän esittelyn.] Vaaleissa valitut ovat koulutetumpia ja paremmin resursoituja kuin väestö keskimäärin. Käytetty kampanjarahoitus indikoi vahvasti läpimenomahdollisuuksia. Koulutetuimmilla ja hyväosaisilla on paremmat lähtökohdat käydä kampanjaa ja parhaimmat mahdollisuudet tulla valituksi. [Arto Satonen: Ei pidä paikkaansa!] Parlamentaarisen järjestelmän eriarvoistumisen pitäisi olla kaikkien huoli puoluetaustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Hauras luottamus poliittista järjestelmää kohtaan kertoo turvattomuudesta ja turhautuneisuudesta. Ei ole myöskään kenenkään etu, että poliitikot ovat etääntyneitä siitä arjesta, jota suurin osa suomalaisista elää. Demokratiassa kaikilla pitää taustasta ja resursseista riippumatta olla mahdollisuus osallistua vaaleihin. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat ja varakansanedustajat ovat ilmoittaneet kampanjoidensa hinnaksi keskimäärin noin 35 000 euroa. Hajonta on suurta, ja joukossa on useita jopa 100 000 euron kampanjoita. Itse asiassa siinä, missä vuonna 2015 kolme eduskuntaan valittua käytti kampanjaan yli 100 000 euroa, tämän kevään läpimenijöistä jo seitsemän käytti yli 100 000 euroa. Vuonna 2015 yli 50 000 euron kampanjoita oli 53, tänä vuonna 60. Vaalikampanjoiden paisuminen on omiaan vaikuttamaan myös politiikan sisältöön. Esimerkiksi yritystukea saavat todennäköisemmin ehdokkaat, jotka ajavat politiikassaan ennen kaikkea yritysten näkökulmaa ja intressejä, [Timo Heinonen: Esimerkiksi Vapaiden valtakunta!] kun taas muunlaisilla teemoilla kampanjoivien on vaikeampaa kilpailla näkyvyydestä. Kampanjabudjettien paisuminen uhkaa johtaa demokraattisen päätösvallan luovuttamiseen rikkaimmille lahjoittajille. Vaalirahoitus kytkeytyy myös laajemmin siihen, mitkä tahot käyttävät yhteiskunnallista valtaa. Tutkijat — Anu Kantola kollegoineen — ovat tutkineet, miten eri etujärjestöt saavat äänensä kuuluviin poliittisten päätösten valmistelussa. Elinkeinoelämän järjestöillä on erittäin vahva asema lakien valmistelussa, ja ne myös kokevat pääsevänsä vaikuttamaan [Mika Niikko: Entäs ammattijärjestöt?] päätöksentekoon. Heikommalle jäävät esimerkiksi potilasjärjestöt, yleiset kansalaisjärjestöt sekä urheilu- ja kulttuurijärjestöt. Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen otti vastikään blogikirjoituksessaan kantaa vaalikampanjoiden kustannuksiin. Jääskeläinen muistuttaa, että yhdenvertaiset mahdollisuudet asettua ehdolle ja tulla valituksi vaaleissa ovat toimivan demokratian tärkeä ominaisuus. Suomalaisessa vaalijärjestelmässä, jossa äänestäjät äänestävät suoraan ehdokasta, ehdokkaiden henkilökohtaisella vaalirahoituksella ja varallisuudella on suuri merkitys valituksi tulemisessa. Vaalijohtaja Jääskeläinen kysyykin, johtaako kehitys siihen, että valituiksi voivat tulla vain varakkaat ja helposti ulkopuolista tukea saavat ehdokkaat. [Arto Satonen: Ei!] Jääskeläinen korostaa, että vaalirahoituksen korostuneella merkityksellä voi olla negatiivisia vaikutuksia kansalaisten kiinnostukseen vaaleja ja koko poliittista päätöksentekoprosessia kohtaan. Jääskeläisen mielestä kampanjakaton toteuttamista tulisikin vakavasti selvittää. Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo vaalirahailmoituksia vaaleittain. Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi jo vuoden 2015 eduskuntavaaleja koskien, että nykyinen laki ehdokkaan vaalirahoituksesta ei ole onnistunut lakiin kirjatussa tavoitteessa rajoittaa vaalikampanjoiden kasvua — nykyinen vaalirahoituslakihan säädettiin vaalirahoitukseen liittyvien kohujen jälkimainingissa. Valiokunta piti selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta. Tarkastusvaliokunta esitti samat huomiot myös vuoden 2017 kuntavaaleja koskien. Mutta itse asiassa kampanjakattoa esitti jo vaalirahoituslakia valmistellut vaali- ja puoluerahoituskomitea. Suuressa osassa EU-maista oli jo käytössä yläraja vaalityöhön käytettävien varojen määrälle. Ehdotus kampanjakatosta ei kuitenkaan päätynyt lakiin asti. Tuolloin hallituksen esityksessä katsottiin, että mahdollisen kampanjakaton asettaminen olisi luontevasti hoidettavissa puolueiden välisillä sopimuksilla esimerkiksi vaalipiirikohtaisesti. Kuten tiedetään, näin ei ole tapahtunut. Arvoisa puhemies! Nykylaki mahdollistaa huomattavankin ulkopuolisen rahoituksen jäämisen näkymättömiin äänestäjän tehdessä äänestyspäätöstään. Ennakkoilmoitus vaalikampanjasta on nykyisin vapaaehtoinen. Kansalaisten luottamuksen edistämiseksi avoimuutta kampanjarahoituksesta ja ehdokkaan tukijoista tulisi lisätä. Siksi ehdotan uuden vaalikampanjan kokonaiskuluja koskevan pykälän lisäksi muutosta vaalirahoituslain ennakkoilmoitusta koskevaan pykälään. Ehdotuksen mukaan ennakkoilmoitus, joka sisältää suunnitelman vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista, muuttuisi vapaaehtoisesta pakolliseksi. Arvoisa puhemies! Meillä poliitikoilla on vastuu demokratian puolustamisesta ja kehittämisestä. Demokratian eriarvoisuuden pysäyttäminen vaatii jatkuvaa työtä, eikä sitä ratkaista yhdellä vippaskonstilla. Yksi keino kuitenkin on puuttua paisuviin kampanjabudjetteihin ja edistää avoimuutta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-09-06T13:02:00,2019-09-06T13:12:00,Hyväksytty,1.1 2019_28_3,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja hyvät muut paikallaolijat! Edustaja Honkasaloa kun kuunteli, tuli tunne, että hän kyllä näkee rikan toisten silmässä mutta ei malkaa omassaan. Hän kyllä näki vahvasti sen, millä tavalla esimerkiksi yrittäjät ovat joitain ehdokkaita olleet tukemassa tai vaikuttaneet tiettyihin lainsäädäntökokonaisuuksiin, mutta hän kokonaan unohti sen, että nykyisen hallituksen hallitusohjelmaa olivat kirjoittamassa itse asiassa lobbarit ennätysmäärin. Ja kun tässä äsken kysyttiin, millä tavalla se nyt näkyy, niin se näkyy sillä tavalla, että näistä lobbareista vielä aika monet ovat tällä hetkellä ministereiden erilaisissa erityisavustajatehtävissä. [Toimi Kankaanniemi: Ja niitä riittää!] Tämä on aivan poikkeuksellista, ja tietysti puhe oli hyvin yksisilmäinen siinä mielessä. Tästä asiasta on keskusteltu eduskuntasalissa lukuisia kertoja. Itsekin omien 12 vuoden aikana olen käyttänyt tästä useamman puheenvuoron, ja edelleen olen samaa mieltä siitä, että en kannata tällaista kategorista kampanjakattoa. Itse ehkä tänä päivänä saan julkisuutta enempi kuin silloin nuorena tullessani tänne lähes täysin tuntemattomana, kansanedustajaksi noustessani, mutta siitä huolimatta en näe sitä järkevänä, että me lähtisimme rajaamaan tätä kampanjakattoja asettamalla. Ennakkoilmoituksen muuttaminen vapaaehtoisesta pakolliseksi — se on ehkä asia, jota voidaan harkita. Mutta ehkä isoin ongelma niissäkin on se, että monet näistä ennakkoilmoituksista olivat reilusti alakanttiin tehtyjä ja varsinaiset kampanjailmoitukset sen jälkeen huomattavasti suurempia. Silloin tietysti aukeaa myös kysymys siitä, antaako se oikean, rehellisen kuvan äänestäjille vai oliko sekin yksi petetty vaalilupaus: hämättiin, että kyllä me tulemme tänne pienellä kampanjalla, ja kampanjat olivat isompia. Siksi itse suhtaudun siihenkin varauksellisesti. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] — Itse asiassa perussuomalaisten ennakkoilmoitukset ja kampanjat olivat kyllä aika hyvin tasapainossa. Siitä heille kyllä, valtaosalle, kiitosta. Mutta sitten kun katsotaan tätä kokonaisuutta, mistä edustaja Honkasalokin puhui, niin pitäisi tietysti muistaa se, että aika paljon tässä edustaja Honkasalon edustamassa salin vasemmassa laidassa saadaan ilmaisia vaaliautoja — ammattiyhdistysliikkeiden autot olivat monilla käytössä — saadaan ilmaista työvoimaa, ammattiyhdistysten soppatykit ovat käytössä. On lukuisa määrä tällaista erilaista toimintaa ja kampanjantekoa, mikä ei näy näissä ilmoituksissa, vaikka itse asiassa pitäisi näkyä. Sinne pitäisi laittaa rahallinen arvo tai edes tieto siitä. Näin muuten omassa ilmoituksessani lukee: kun olin saanut vaaliauton, niin siellä lukee, että olen saanut sen, ja lukee se, mistä se on tullut. Näin sen pitäisi näkyä. Mutta sitten tulemme tähän suurimpaan asiaan. Ylekin uutisoi ja teki ohjelman ”Vaalirahaa ja salarahaa”, ja tulemme siihen, että salin vasen laita sai massiivisen kampanjan nimeltään Vapaiden valtakunta. SAK:n liitot tukivat tätä kampanjaa 1,4 miljoonalla eurolla: [Oikealta: Oho!] AKT, JHL, PAM, Sähköliitto ja Teollisuusliitto. [Ben Zyskowicz: Missä se katto silloin oli?] 1,5 miljoonalla he tekivät merkittävän vaalikampanjan, jonka kohde ja tavoite oli nimenomaan se, mitä he hakivat vaaleissa. Sen jälkeen he tulivat kirjoittamaan heidän puolestaan vielä hallitusohjelman ja istuivat vielä avustajien penkeille. Arvoisa puhemies! Itse en kannata sellaista järjestelmää, että me asetamme kampanjakaton yksittäisille ehdokkaille ja luomme tällaisen vasemmistolaisen salarahakampanjajärjestelmän, että meille syntyy uusia järjestelmiä, missä luodaan erilaisia kampanjoita. Siellä on kampanjat, joissa kerätään miljoona sinne, toinen tänne. Itse asiassa aika harvoilla tällaisia verovapaita miljoonia on edes saatavissa. Nämä salarahat eivät muuten näy missään yksittäisten ehdokkaiden kampanjoissa, esimerkiksi tämän Vapaiden valtakunnan kautta. Arvoisa puhemies! Sen sijaan itse toivoisin, että tiukemmin puututtaisiin siihen, että viime vaaleissakin vaali-ilmoituksista löytyi selkeitä vaalirahalainsäädännön rikkomuksia. Jos vaalirahan maksimisummaksi on asetettu 6 000, niin en ymmärrä, että meidän järjestelmässämme voi kuitenkin vastaanottaa 39 000 euroa vaalirahaa saamatta siitä minkäänlaista rangaistusta, joutumatta siitä mihinkään vastuuseen, tai että rikotaan räikeällä tavalla säätiölakia: säätiö antaa 10 000 euroa, vaikka laissa lukee selkeästi, että 6 000 euroa on maksimi, ja tyytyväisenä raha otetaan vastaan. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole aivan niin yksiselitteinen asia kuin edustaja Honkasalo antoi ymmärtää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-06T13:12:28,2019-09-06T13:18:10,Hyväksytty,1.1 2019_28_4,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Asiasta halutaan nähtävästi käydä debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_28_5,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin puheenvuorossani toin esille, tätä kampanjakattoa ovat todella esittäneet lukuisat eri tahot. Ilmeisesti sitten edustaja Heinosen mielestä muun muassa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kuuluu näihin vasemmistolaisiin — mitäs se oli, salarahajoukkueeseen — [Ben Zyskowicz: Saiko hänkin Vapaiden valtakunnalta rahaa?] ja niin kuin nostin esille, tarkastusvaliokuntakin on moneen otteeseen nostanut tämän esille. Tämä ei ole mikään vasemmistolaisen liikkeen idea, vaan tätä on kannatettu ihan yli puoluerajojen ja tästä on myös kansainvälistä keskustelua käynnissä. Eli sinänsä toivoisin, että kun kritisoidaan asiaa, niin kritisoitaisiin sitten ihan sitä todellista asiaa. Esimerkiksi oma taustani on tutkijana ja olen koko urani tehnyt pätkätutkijana, ja hauras on yhteys ay-liikkeeseen: en ole sieltä mittavia tukisummia saanut. Jotenkin on ehkä hämärtynyt todellisuus, missä monet vasemmistolaisetkin elävät tänä päivänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-09-06T13:18:20,2019-09-06T13:19:34,Hyväksytty,1.1 2019_28_6,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tietenkään tarkoittanut enkä edes niin sanonut kuin Honkasalo halusi itse ymmärtää, mutta halusin kuvata sitä problematiikkaa, mikä siinä on, jos me asetamme tällaisen tiukan katon. Jätin äsken kertomatta kokonaan kaiken muun julkisuuden, mitä pelkästään politiikan ulkopuolelta saattaa tulla: Tanssii tähtien kanssa, erilaiset viihdeohjelmat, [Kimmo Kiljunen: Minkäs puolueen edustajia siellä yleensä on?] erilaiset mainoskampanjat, missä voidaan näkyä, tai sitten ihan esimerkkinä se, että itse olen saanut vaikkapa tiettyjä mainostaulupaikkoja vaikkapa navetanseinästä. Välttämättä kaikki eivät sellaisia saa, ja he ostavat sen paikan silloin Clear Channelilta tai joltain muulta mainospaikalta. Minun mielestäni ei pidä tehdä sellaista järjestelmää, että vain ne, joilla on SAK:n taikka ammattijärjestöjen taikka vaikkapa maanomistajien taikka jonkun muun tuki takana, pystyvät kampanjoita tekemään, vaan annetaan reilut pelisäännöt ja valvotaan niitä, ettei tällaisia [Puhemies koputtaa] säätiölain ja muiden rikkomuksia enää tapahdu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-06T13:19:39,2019-09-06T13:20:44,Hyväksytty,1.1 2019_28_7,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalon käyttämä puheenvuoro ja esitys on mitä kannatettavin. Olen itse silloin, kun vaalilaista puhuttiin ja äänestettiin, ollut suuruusluokaltaan tuon noin 30 000 euron katon kannalla koskien eduskuntavaaleja. Minua harmittaa älyllisesti, jossain määrin moraalisestikin, tämä keskustelu, joka nyt näin käynnistyy: On masentavaa, että tämä voitaisiin niin kuin ohjelmoida. Salin oikealta laidalta tuodaan aina tällainen sekapaketti tähän keskusteluun, kun se tavallaan iso kysymys liittyy kampanjakattoon. Sitten kaiken huipentumana edustaja Heinonen aloittaa puheensa, että hallitusohjelmaa olivat kirjoittamassa lobbarit. Minä olin osaaminen, sivistys ja innovaatiot ‑työryhmän toinen pääneuvottelija. Me teimme kimpassa sen hallitusohjelmatekstin, mikä siellä oli, [Oikealta: Ohhoh! — Timo Heinonen: Keitä siinä kimpassa oli?] niin että älkää nyt, älkää nyt jatkako tuollaista ihan palturia tämmöisestä, että jotkut lobbarit mukamas [Puhemies koputtaa] kirjoittaisivat hallitusohjelmia. [Puhemies: Aika!] Miten te kehtaatte? [Puhemies: Edustaja Gustafsson, aika!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-09-06T13:20:46,2019-09-06T13:22:08,Hyväksytty,1.1 2019_28_8,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mukava kuulla, että sosiaalidemokraatit tätä nähtävästi kannattavat, ja itse henkilökohtaisesti kannatan ja olen aina kannattanut kampanjakattoa ja pakollista ennakkoilmoitusta, jonka olen aina myös tehnyt. Ihan viittaan siihen, että esimerkiksi ministeri Rinne ja teidän eduskuntaryhmänne puheenjohtaja Lindtman käyttävät ilmoituksensa mukaan 0 euroa näihin vaaleihin ja esimerkiksi Antti Rinteellä on 62 000 euroa tämä kampanja, niin että he varmaan eivät välttämättä ole niin ilahtuneita, mutta valitettavasti he eivät ole täällä nyt kertomassa ajatuksiaan tämän suhteen. Esimerkiksi itse pääsääntöisesti toimin omilla rahoillani ja tavallisena ihmisenä. Ymmärrän, että Timo Heinonen kokoomuksesta tätä vastustaa: kun hänen vaalirahailmoitustansa katsoo, niin hän panostaa muutaman tuhat euroa omia rahoja ja yhteensä sitten 89 000 ovat olleet nämä kulut, niin että sieltä tulee ulkopuolelta kaikki tuki. Että ymmärrän, että te haluatte vastustaa tätä: saatte riittävästi, [Ben Zyskowicz: Hän on hyvin suosittu ehdokas!] todella riittävästi rahaa. [Puhemies koputtaa] Hyvin lobattu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-06T13:22:09,2019-09-06T13:23:21,Hyväksytty,1.1 2019_28_9,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on aika tarpeetonta käyttää tätä lähetekeskustelua sormen heristämiseen suuntaan tai toiseen sen sijaan, että me voisimme keskustella täällä ydinasiasta, demokratian vahvistamisesta ja suomalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä, mistä nähdäkseni tässä lakialoitteessa on kysymys. On demokratian elinehto, että monenlaisista taustoista tulevat ihmiset voivat asettua ehdolle ja myös tulla valituksi. Ja yhtä lailla demokratian ja yhteiskunnallisen luottamuksen kannalta on keskeistä, että meillä on laaja avoimuus ja sitä kautta jokaisella kansalaisella on mahdollisuus itse arvioida niitä sidonnaisuuksia, mitä valituilla henkilöillä jo ehdolla ollessaan kenties on. Näiden tietojen tulisi olla käytettävissä kansalaisilla ja tiedotusvälineillä jo ennen vaaleja, ja sen takia ennakkoilmoituksen tekemisestä tulisi ehdottomasti tehdä pakollista ja myöskin lahjoittajien nimien julkaisemisen euromääräistä rajaa tulisi laskea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-09-06T13:23:24,2019-09-06T13:24:18,Hyväksytty,1.1 2019_28_10,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ansiokkaasti edustajat Hyrkkö ja Meri veivät asian taas siihen, mihin se kuuluukin. Edustaja Heinonen yritti hämätä hienosti ay-liikkeellä ja heidän rahoituksellaan. Siitä voidaan käydä eri keskustelu, mutta tämän keskustelun aihe on nimenomaan se, mitä edustaja Hyrkkö sanoi: millä pystytään lisäämään demokratiaa ja myös sellaisten ihmisten parempia mahdollisuuksia osallistua vaaleihin, jotka tällä hetkellä eivät siihen kykene. Ja on edustaja Heinoselle sanottava myös, että meillähän toukokuussa oli käsittelyssä täällä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus puoluerahoituksen valvonnasta, ja siinä nousi esiin esimerkiksi se, että valtionavustusta saatetaan käyttää ja ohjata sellaisiin osakeyhtiöihin, jotka sitten järjestävät näitä seminaareja ja muita, jotka ovat lähellä puolueita, ja me tiedämme kyllä, minkä puolueiden lähellä esimerkiksi tällaista käytäntöä on. Eli myös se voidaan nostaa, mutta toivoisin, että keskitytään tähän asiaan, ja olen hyvin pahoillani, että edustaja Heinonen ei ole päässyt Tanssii tähtien kanssa ‑ohjelmaan. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-06T13:24:21,2019-09-06T13:25:22,Hyväksytty,1.1 2019_28_11,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Ärade talman! On tietenkin niin, että ei pidä olla niin, että pelkästään vaalirahoituksen turvin kukaan pääsee eduskuntaan, ja on tietenkin niin, että jos vaaditaan tietty tausta siihen, että päästään etenemään poliittisella uralla, niin sekään ei ole hyvä. On kaikkien etu, että tässäkin suhteessa on mahdollisuuksien tasa-arvo. Mielestäni on selvää, että vaalirahoituslakia pitäisi tarkistaa, pitäisi varmaan selventää niitä sääntöjä, miten rahoituksesta ilmoitetaan taikka miten ennakkoilmoitus ilmoitetaan, mitä siltä vaaditaan, miten sen pitää olla koherentti myöskin varsinaisen ilmoituksen kanssa. Mutta sinänsä siinä, jos lähdetään määrittelemään tiukkoja, absoluuttisia summia, ollaan ehkä helposti hankalassa tilanteessa. Mitä tulee kunnallisvaalirajaan, jonka ilmoititte, niin kukaan omassa kunnassani ei olisi varmaan päässyt lähellekään sitä rajaa kunnallisvaaleissa. Uudellamaalla tosin sen summan, jonka ilmoititte, varmaan moni ylitti. Eli jos meillä on sama raja vaikka Keski-Pohjanmaalla [Puhemies koputtaa] ja moninkertaisesti isommalla [Puhemies: Aika!] Uudellamaalla, niin sekin on ongelma. [Puhemies koputtaa: Aika!] Meidän pitäisi keskustella sinänsä vaalirahoituksesta, mutta ehkä se lähestymiskulma [Puhemies koputtaa] on joku toinen kuin tällaiset tiukat rajat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-09-06T13:25:26,2019-09-06T13:26:40,Hyväksytty,1.1 2019_28_12,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tiukkojen euromäärien kirjaaminen lakiin on hiukan kyseenalaista, koska rahan reaaliarvohan muuttuu. [Kimmo Kiljunen: Sitähän voidaan indeksiin laittaa!] Jos esimerkiksi polttoaineiden verotus nousee, kampanjointikustannukset nousevat. Onko tarkoitus, että lakitekstiä muutetaan aika ajoin kulukehityksen mukaisesti? Tässä ei huomioida myöskään vaalipiirien hyvin erilaisia olosuhteita. Sama kulukatto joka puolella maata asettaa ehdokkaat epätasa-arvoiseen asemaan. Minä ja aloitteentekijä, edustaja Honkasalo, olemme helsinkiläisiä. Helsingin vaalipiirin maapinta-ala on noin 215 neliökilometriä. Me pystymme kampanjoimaan vaalipiirissämme polkupyörällä tai julkisilla liikennevälineillä ja valtuutettuina vieläpä veronmaksajan piikkiin. Toisaalta Uudenmaan pinta-ala on noin 9 000 neliökilometriä. Katsoin vuoden 2017 kunnallisvaalien ja tämän vuoden eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoituksia ja huomasin, että nämä esitetyt kulukatot ovat varsin hyvin linjassa aloitteentekijän omien kampanjakulujen kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-06T13:26:44,2019-09-06T13:27:51,Hyväksytty,1.1 2019_28_13,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lobbari Gustafssonin puhetta oli kiinnostavaa kuunnella. Edustaja Heinosen puheenvuoro kuitenkin toi mieleen vanhan venäläisen kaskun varkaasta, joka poistuu rikospaikalta kovasti, voimakkaasti huutaen: ”Ottakaa varas kiinni!” Jäi tällainen vaikutelma tästä puheenvuorosta, joka siirsi keskustelun — kun käydään keskustelua vaalirahoituskatosta — lobbareihin, siirsi keskustelun ay-liikkeen tukeen ja niin edelleen. Ei sen kummemmin tämä itse aloite kuin edustaja Heinonenkaan kuitenkaan kiinnittänyt huomiota siihen kaikkein tärkeimpään tekijään, joka Suomessa vaikuttaa valitsemiseen ja keskeisimpään vallankäyttöön, eli tiedotusvälineiden valtaan, median valtaan. Sen takia tämä Tanssii tähtien kanssa ‑kisojen  mukaan ottaminen  tähän  keskusteluun  oli avainasioita, koska tiedotusvälineet suomalaisessa edustuksellisessa demokratiassa pitkälti määrittävät sen, ketkä tullaan tänne eduskuntaan valitsemaan. Se on iso asia, kuinka sitä säädellään ja kuinka siihen vaikutetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-06T13:27:53,2019-09-06T13:28:59,Hyväksytty,1.1 2019_28_14,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisen puhujan kanssa olen samaa mieltä siinä mielessä, että kyllä tämä median valta on aika iso: jos joku ehdokas on jatkuvasti joko televisiossa tai jonkun paikallislehden tai valtakunnallisen lehden etusivulla, niin hän saa valtavasti etumatkaa sellaiseen ehdokkaaseen, joka lähtee tyhjästä, joka voi olla osaamiseltaan huomattavasti parempi kuin tämä ehdokas, joka syystä tai toisesta saa jonkunmoista mediatilaa päivästä toiseen. Otan esimerkiksi Juha Miedon. En ole aivan varma hänen äänimäärästään, kun hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla, taisi olla 18 000 tai 16 000, mutta jos Juha Mieto olisi ollut tuntematon lihanleikkaaja vaikka Atrialla, niin en usko, että äänimäärä olisi ollut sama. Ja jos me panemme tällaisia kattoja, niin se johtaa siihen, että joku muu alkaa määrittelemään, ketkä Suomen eduskunnassa istuvat. Se voi olla joku media, se voi olla joku ammattiyhdistysliike tai joku muu, joka jatkuvasti pitää ihmistä esillä syystä tai toisesta, ja se tekee etukäteen valinnan, ketkä ovat ne valitut. Minun mielestäni vaalimainonnan tehtävä [Puhemies koputtaa] on tuoda ehdokas esille, ja ihmiset [Puhemies koputtaa] valitsevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-09-06T13:29:02,2019-09-06T13:30:11,Hyväksytty,1.1 2019_28_15,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Rouva puhemies! Kannatan lämpimästi edustaja Honkasalon lakialoitetta sitovan kampanjakaton lisäämisestä vaalirahoituslakiin. Kampanjabudjettien paisuminen uhkaa aidosti johtaa demokraattisen päätösvallan luovuttamiseen rikkaimmille lahjoittajille. Suomessa on monenlaisia taustoja, joista ihmiset ovat voineet tulla kansanedustajaksi, ja tästä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä. Täällä on meitäkin, jotka emme ole lähtöisin varakkaista perheistä, vaan päinvastoin. Täällä on meitäkin, jotka emme ole olleet korkeapalkkaisissa töissä, joista voisi mittavasti säästää. Emmekä me kaikki myöskään omaa miljonääritukijoita. Itse keräsin vaalikassaani rahaa myymällä tukiryhmäni itse talkoilla kutomia villasukkia, järjestämällä kirppiksiä ja saamalla mikrolahjoituksia tukiryhmäläisiltä, muun muassa, ja erittäin tärkeässä roolissa on pitkä talkootyö ja vuosien työ ruohonjuuritasolla. Kuten Honkasalo sanoi, tutkimukset osoittavat, että parlamentaarinen järjestelmä eriarvoistuu, jos emme aseta kampanjakattoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-09-06T13:30:12,2019-09-06T13:31:19,Hyväksytty,1.1 2019_28_16,28/2019,2019-09-06,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"No niin, suuren valiokunnan kokousaikataulun vuoksi joudumme keskeyttämään keskustelun, mutta sitä voidaan jatkaa ensi viikolla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_29_1,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_29_2,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen kansallinen tietovaranto VARDA on otettu käyttöön vuoden 2019 alussa. Asiasta on säädetty varhaiskasvatuslaissa. VARDA-tietovaranto mahdollistaa eri toimijoille kertyvän varhaiskasvatustiedon saatavuuden nykyistä laajemmin ja nykyistä tehokkaammin. Sen ansiosta tieto on siis entistä eheämpää ja ajantasaista. Tietojen pohjalta edistetään varhaiskasvatuksen kehittämistä ja päätöksentekoa, tilastoidaan ja tutkitaan varhaiskasvatusta sekä hoidetaan viranomaistehtäviä. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät sekä yksityiset varhaiskasvatuksen järjestäjät tietojen tallentamiseen. Tietovarannon ylläpidosta vastaa Opetushallitus. Arvoisa puhemies! VARDAan on jo tallennettu tietoja varhaiskasvatustoimijoista, toimipaikoista ja varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Toiminta on siis lähtenyt hyvin käyntiin, ja tässä vaiheessa tähän tietovarantoon on tallennettu tiedot 290 järjestäjästä, 6 222 toimipaikasta ja 232 000 lapsesta. VARDAan tallennetaan 1.9.2019 alkaen tiedot myös varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajista. Tavoitteena oli, että myös kaikkien kuntien ja kuntayhtymien varhaiskasvatushenkilöstöä koskevat tiedot olisi tallennettu VARDAan tästä syystä. Tietovarannon käyttöönottoa ei kuitenkaan voida toteuttaa laissa säädetyssä aikataulussa varhaiskasvatuksen henkilöstötietojen osalta. Henkilöstötietojen käyttöönoton toteutumiseen säädetyssä aikataulussa liittyy huomattavia tietoteknisiä haasteita. Tietovarantointegraatioiden tekemiseen, testaukseen ja tietosisältöjen yhteensopivuuden toteuttamiseen on kunnissa, kuntayhtymissä ja näiden järjestelmätoimittajilla tällä hetkellä liian vähän aikaa, ja tämä saattaa muodostaa riskin myös ihmisten ja varhaiskasvatuksen asiakkaiden ja toimijoiden tietosuojalle. Arvoisa puhemies! Tästä syystä tämän lakiesityksen tavoitteena on säätää, että kuntien ja kuntayhtymien henkilöstötietojen tiedonsiirrossa otetaan vuoden lisäaika tiedonsiirtovalmiuden takaamiseksi. Esitys siis antaisi kunnille riittävän ajan valmistautua huolella tietojärjestelmän käyttöönottoon ja helpottaisi kuntien vastuulla olevien tietojärjestelmäintegraatioiden toteuttamista. Erityisen mittavan järjestelmän kokonaisuudessa satojen itsenäisten toimijoiden kymmenet erilaiset tietojärjestelmät pyritään saamaan toimittamaan yhdenmukaisen tietomallin mukaista tietoa, mikä edellyttää siis joustoa voimaantulosta säätämisessä. Toiminnan kannalta perusteltu ratkaisu olisi säätää VARDAan vielä sisältymättömien tietoryhmien käyttöönoton tarkemmasta aikataulusta valtioneuvoston asetuksella. Täydessä laajuudessaan sekä kuntien että yksityisten palveluntuottajien osalta VARDA-tietojärjestelmän olisi kuitenkin tarkoitus olla alkuperäisessä aikataulussaan eli vuoden 2020 lopussa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-09-11T14:03:39,2019-09-11T14:07:03,Hyväksytty,1.1 2019_29_3,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Ministeri Andersson esitteli tämän tänään lähetekeskustelussa olevan hallituksen esityksen varhaiskasvatuslaista, joka on siis hyvin teknisluonteinen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen tietovarannon käyttöönottoa säätelevää siirtymäsäännöstä ja muutamaa muuta pientä teknistä asiaa varhaiskasvatuksen osalta. Työnsä aloittanut uusi hallitus on linjannut hyviä asioita varhaiskasvatuksen puolelle, ja kyllä varhaiskasvatus itse asiassa on se tehokkain keino vaikuttaa meidän lastemme opinpolkuun ja puuttua esimerkiksi havaittaviin ongelmiin jo heti siellä opinpolun alkupuolella. Ja pidän myönteisenä sitä, että hallitus on jatkamassa viime hallituskaudella aloitettua maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen työtä ja laajentamassa sitä eteenpäin. Pidän hyvänä myös sitä, että pilotoidaan kaksivuotista esikoulua. Sitä myös kokoomus on ollut eteenpäin viemässä. Ja oikeastaan kysyisin ministeriltä, millä aikataululla hallitus ryhtyy pilotoimaan tätä kaksivuotista esiopetusta, ja toisaalta, millainen määräraha hankkeelle on varattu, ja miten tuo pilotointi toteutetaan. Mutta hyvää varhaiskasvatusta ei tehdä ilman osaavia varhaiskasvattajia. Meillä on hyvät, pitkät perinteet siitä, että opettajat ovat korkeakoulutettuja myös varhaiskasvatuksessa, ja pidän hyvänä sitä, että hallitus on kirjannut, että varhaiskasvatus turvataan koko maassa ja toisaalta vahvistetaan myös koulutusmäärää. Korkeakoulut ovat tuoneet esiin huolensa siitä, että hallitusohjelmassa esitetään lisättäväksi korkeakoulujen aloituspaikkoja mutta toisaalta siihen ei ole kohdennettu lainkaan rahoitusta. Helsingin Sanomat totesi, että vielä isompi ero määrärahoissa koskee korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä ja että sitä varten opetusministeriö esitti jo ensi vuodelle yhteensä 40:tä miljoonaa euroa, kun valtiovarainministeriön esityksessä on pyöreä nolla. Ja nyt, arvoisa puhemies, kysyisin, kun ministeri on paikalla, aikooko hallitus lisätä yliopistotasoisia varhaiskasvatuksen opettajia seuraavalla rahoituskaudella ja kuinka paljon. Ja kysyisin myös, onko tähän rahaa, sillä tänäänhän pääministeri Rinne on todennut, että rahaa ei esimerkiksi sitovaan hoitajamitoitukseen ole, eli 0,7:n hoitajamitoitusta ei ole tällä kaudella tulossa, eikä kyse näytä olevankaan siitä, että ei olisi hoitajia sitä varten, vaan pääministeri Rinne on todennut, että nyt ne rahat ovat sitten loppu. Eli löytyykö, arvoisa opetusministeri, tähän varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen lisäämiseen määrärahoja ja kuinka paljon? [Paavo Arhinmäki pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-11T14:07:04,2019-09-11T14:10:33,Hyväksytty,1.1 2019_29_4,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Pyydän puhujia kiinnittämään huomiota siihen, että kysymys on siirtymäsäännöksestä. Siihen, että lähetekeskustelussa muutama istunto sitten, kun otsikossa mainittiin Posti, sallin ajankohtaiskeskustelun aiheesta, oli omat syynsä, mutta tällä kerralla keskustellaan tästä hallituksen esityksestä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_5,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse tämä esitys on teknisluonteinen, ja pieni siirtymä tässä käyttöönoton aikataulussa on esitetyistä syistä varmasti hyvinkin perusteltu. Olennaista on pitää kiinni tavoitteesta, että yhteistä tietopohjaa saadaan vahvistettua. Ajattelen, että yksi lasten ja nuorten palveluiden keskeisistä asioista on juuri se, että on olemassa yhteinen tietopohja, jopa laajemmin kuin tässä palvelussa. Arvoisa puhemies, jos sallitte, olisin myöskin varhaiskasvatuksen osalta ihan pari yleisluonteista kysymystä kysynyt: Edellisen hallituksen aloitteesta opetus- ja kulttuuriministeri käynnisti kokeilun tästä 5-vuotiaiden lasten maksuttomasta 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksesta, ja siihen osoitettiin 5 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019, ja keväällä 2018 kehysneuvotteluissa tätä sovittiin jatkettavaksi 2019—2020 ja siihen osoitettiin myöskin 5 miljoonaa, ja nyt syyskuussa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi, julkaisi tästä ensimmäisen vaiheen arvioinnin, että 5-vuotiaitten lasten osallistuminen lisääntyi kokeilukunnissa enemmän kuin vertailukunnissa. Tästä on hallitusohjelmassa, kuten edellisessäkin puheenvuorossa todettiin, hyviä linjauksia: laajennetaan 5-vuotiaitten maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua ja tavoitellaan pitkällä aikavälillä etenemistä kohti osa-aikaista maksutonta varhaiskasvatusta. Ja olisin ministeriltä tältä osalta kysynyt: mitä hallitus aikoo tehdä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi, millä tavoin ollaan jatkamassa tätä 5-vuotiaitten maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua ja miten ollaan toteuttamassa kaksivuotisen esiopetuksen pilotointi? Mutta, arvoisa puhemies, pidän kaiken kaikkiaan hyvänä, että hallitus edistää tavoitetta kaksivuotisesta esiopetuksesta, kuten kokoomuskin on aikaisemmin esittänyt. Esiopetus on tunnettu ja tehokkaaksi todettu tapa helpottaa lasten tietä koulun alkuun. Pidentämällä esiopetus kaksivuotiseksi lasten asema ja tasa-arvo parantuvat. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-09-11T14:10:53,2019-09-11T14:13:24,Hyväksytty,1.1 2019_29_6,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,Ministeri saa kommentoida näitä aasinsiltojen kautta esitettyjä kysymyksiä myöhemmin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_7,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on puheenvuoroista käynyt ilmi, esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen tietovarannon käyttöönottoa säätelevää siirtymäsäännöstä. Tietovarantoon tallennetaan varhaiskasvatuksen tuottajaa ja toimipaikkaa kuvaavia tietoja, varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevia tietoja sekä varhaiskasvatuksessa olevaa lasta ja lapsen huoltajaa koskevia tietoja. Varhaiskasvatuksen tietovaranto on perustettu parantamaan siis rekisterinpitoa ja siihen liittyvää tietosuojaa ja -turvaa, myös yhdenmukaistamaan tietojen keruuta, laatua ja tilastointia sekä vähentämään päällekkäistä hallinnollista työtä. Tietovarannon lähtökohta on siis varsin kannatettava. Se kokoaa yhteen kovin hajanaisen tietojenkeruujärjestelmän. Vuoden 19 alussa tehtiin käyttöönottoa koskeva riskiarvio. Riskiarvion mukaan henkilöstötietojen käyttöönoton toteutumiseen 1.9.2019 lukien liittyy huomattavia haasteita, siis tekemiseen, testaukseen ja sisältöjen toteuttamiseen on kunnissa, kuntayhtymissä ja näiden järjestelmätoimittajilla liian vähän aikaa. Tähän arviointiin liittyy siis huomattavia riskejä. Tällöin on viisasta reagoida. Kuten ministeri Andersson totesi, ottaen siis huomioon tietovarannon ilmi käyneet epävarmuustekijät, kuten järjestelmäkannan monimuotoisuus, kuntien varhaiskasvatuksen henkilöstötietojen pirstaleisuus sekä tietojärjestelmien yhteensopivuusongelmat esitetään varsin perustellusti, että varhaiskasvatuksen valtakunnallista tietovarantoa koskevaa soveltamissäännöstä muutettaisiin siten, että tallentamisvastuun alkamisesta säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Arvoisa puhemies! Asetus olisi eduskunnan säätämää lakia joustavampi tapa ottaa huomioon mahdolliset ennakoimattomissa olevat tekijät, jotka saattavat vaikuttaa tietojärjestelmän ja sitä kautta koko tietovarannon toteuttamiseen. On oleellista huomata myös, että ehdotettu säännös on tarkkarajainen ja sisältää vain tallentamisvastuun alkamisen ajankohdasta säätämisen. Emme ole siis tässä yhteydessä tekemässä sisällöllisiä muutoksia. Henkilöstötietojen tallentamisen siirtäminen vuodella eteenpäin mahdollistaa varhaiskasvatuksen järjestäjien ja järjestelmätoimittajien paremman ohjauksen ja tietovarannon systemaattisemman valmistelun, testauksen ja toteuttamisen. Ei siis kannata kiireessä valmistella sutta ja sekundaa vaan mieluusti priimaa. Arvoisa puhemies! Oleellista tässäkin asiassa on — ja se jatkovalmisteluissa huomioitakoon — että tietovarannon tulee olla alaa palveleva ja sen kuuluu olla toimijoiden hyödyksi, ei siis taakaksi. Kuntien ja kuntayhtymien osalta sen tulee palvella niin, että velvoitteita sujuvoitetaan ja mieluusti lievennetään. Sen tulee olla myös sellainen, että se palvelee ruohonjuuritason toimijaa, siis varhaiskasvatuksen henkilöstöä, niin, että he voivat kaikella tarmollaan keskittyä perustyöhön, siis kohtaamaan lapset niin, että siihen on aikaa. Ruohonjuuritaso ei kaipaa hallinnollista taakkaa vaan aikaa ydintyöhön. Tarvitaan siis kirkasta ajattelua sen suhteen, että toimimme tässäkin asiassa alan hyödyksi, emme haitaksi. Siitä tulokulmasta myös tietovarantoa koskevaa soveltamissäännöstä tulisi katsoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-09-11T14:13:32,2019-09-11T14:18:01,Hyväksytty,1.1 2019_29_8,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys käsittelee minulle kovin rakkaita teemoja, nimittäin varhaiskasvatusta, tiedolla johtamista ja ennen kaikkea osallisuutta, jonka nostan tähän myös yhdeksi tiedon muodoksi, asiantuntijatiedoksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen tietovarannon käyttöönoton aikataulua. Kuten arvon ministeri totesi, käyttöönottoa ei voida varhaiskasvatuksen henkilöstötietojen osalta toteuttaa laissa säädetyssä aikataulussa. Tämä on valtava sääli tiedon keräämisen kannalta, mutta välttämättömyys tässä tilanteessa, jotta kunnat eivät kuormitu kohtuuttomaksi muutoksen keskellä. Tietojen tallentamisen siirtäminen vuodella eteenpäin vähentää nähdäkseni muutokseen liittyvää manuaalista tallentamista, siis aikaa ja kustannuksia tässä tapauksessa. Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin kannatettavana. Kiireen keskellä nimittäin unohdetaan yleensä tiedolla johtamisen tärkein kulmakivi: tiedon laatu. Laadun varmistaminen vaatii aikaa ja yleisesti sovittua toimintakulttuurin muutosta, yhteisiä pelisääntöjä. Olisi hyvä, että me eduskunnassa kiinnittäisimme huomiota laajemminkin siihen, miten paljon tietojohtamisen murros teetättää töitä varhaiskasvattajille, opettajille, johtajille, osaajille, monenlaisille ammattilaisille. On oltava tarkkana siinä, että tiedon kerääminen ei muodostu päätyöksi ja lasten hyvinvoinnista huolehtiminen sivutyöksi. Mikä on välttämätöntä tietoa? Missä menee ylimääräisen tiedon raja? Samoin unohdamme helposti tietoa kerätessämme itse lapset ja heidän tarpeensa. Lapsen oikeuksien sopimus alleviivaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja aikuisten velvollisuutta huomioida lapsen näkökulma. Tämä on sitä tarpeellista tietoa, kun arvioimme esimerkiksi varhaiskasvatuksen laatua, niin kuin tässäkin hallitusohjelmassa on määritelty arvioitavaksi. Onko VARDA tulevaisuudessa järjestelmä, joka voi myös osaltaan olla avuksi laadullisen tiedon tallentamisessa? Lapsen näkemykset on otettava huomioon iästä ja kehitystasosta riippumatta. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä siitä riippumatta, osaako hän käyttää tietokonetta tai onko kieltä tai kykyä puhua sitä ääneen. Myös sen vuoksi hallitusohjelmassa on linjattu, että hallitus selvittää varhaiskasvatuksen lainsäädännön päivitystarpeet muun muassa viittomakielilain ja YK:n vammaisoikeussopimuksen mukaiseksi. Olen huolissani myös lapsia koskevan tiedon sirpaleisuudesta, ja siihen tämäkään hallituksen esitys ei vielä täydellistä ratkaisua tuo. Toivoisin, että arvon ministeri hiukan avaisi, millä tavalla tulevaisuudessa saisimme myös tämän tiedon liikkumaan tämän VARDAn avulla niin, että sosiaali-, terveys- ja koulutuspuoli sekä esimerkiksi työllistymistieto löytyisivät jollakin tavalla yhteisen rajapinnan takaa. Vain tällä tavalla voimme saada muun muassa viimeisen hallituskauden  menestyksen,  lapsi-  ja  perhepalveluiden muu-tosohjelman, jota nytkin jatketaan, kunnolla eteenpäin, jotta meillä on kokonaisvaltainen tieto siitä, mitä meidän lapsille ja nuorille kuuluu. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-09-11T14:18:03,2019-09-11T14:21:50,Hyväksytty,1.1 2019_29_9,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen tietovarantoa koskeva lakiesitys on perusteiltaan kannatettava. On tärkeää, että sivistysvaliokunta käy sen — tietenkin — perusteellisesti läpi. Kun puhutaan varhaiskasvatuksesta, on kysymys ehkä yhdestä kansakunnan tärkeimmistä investoinneista. Juuri on ilmestynyt Karvin, koulutuksen arviointikeskuksen, raportti, jossa osoitettiin viitteenä, että tämä krooninen, pitkäaikainen varhaiskasvatuksen opettajien pula näkyy jo varhaiskasvatuksen laadussa. Edellinen hallitus viisaasti investoi 28 miljoonaa varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin. Eduskunta on sitä ennen useasti lisännyt määrärahoja. Nyt kysymys kuuluu: mitä tekee hallitus, joka nyt kantaa vastuun varhaiskasvatuksen laadusta? Toivon todellakin, että opetusministeri vastaa: aiotteko te pistää kampoihin valtiovarainministerille, joka näytti täyttä nollaa varhaiskasvatuksen aloituspaikoille ja muille korkeakoulujen aloituspaikoille, vai sanotteko kuten pääministeri Rinne totesi, että ei ole lisää rahaa hoitajamitoitukseen eikä lääkäreille. Vielä kysyn: Meillä on opettajatiedonkeruu, jossa vielä ei ole ollut varhaiskasvatuksen opettajia. Aiotteko tehdä kartoituksen siitä, kuinka paljon meillä itse asiassa varhaiskasvatuksen opettajia on, ja liittää varhaiskasvatuksen opettajat tähän jo voimassa olevaan opettajatiedonkeruuseen, jotta saisimme kattavan tiedon opettajien määrästä koko Suomessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-09-11T14:21:52,2019-09-11T14:23:18,Hyväksytty,1.1 2019_29_10,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Varhaiskasvatuksen tietojen tallentamisestahan on jo aikaisemmin säädetty, ja tietojen tallentamiseen tarvitaan nyt kuitenkin vähän enemmän aikaa. Tämä esityshän on otettu hyvin myönteisesti vastaan, koska, aivan niin kuin ministeri totesi, tässä on sekä tietoteknisiä että myöskin monia muita asioita, ja olen samaa mieltä täällä käytettyjen puheenvuorojen kanssa, että kannattaa tehdä tämä kunnolla. Mutta vaikka sanonkin, että tähän on kauhean myönteisiä huomioita tullut, niin kuitenkin ongelmallisena pidetään tätä ehdotettua ratkaisua tässä esityksessä, että voimassa olevan lain 76 §:n 2 momenttia muutettaisiin siten, että tallentamisvelvollisuuksista säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Olen pohtinut sitä, onko tämä järkevää vai ei — siitä on vähän kahta mieltä — ja olenkin tyytyväinen, että puhemiesneuvosto äsken päätyi siihen, että tämä lähetetään myös perustuslakivaliokuntaan. Sanon tämän sivistysvaliokunnan puheenjohtajana, että on hyvä käyttää se siellä perustuslakivaliokunnassa siltä kannalta, onko se perustuslain mukainen. Itse pidän sitä vähän ongelmallisena, että annetaan asetuksenanto-oikeus — mehän emme sitten tiedä, mitä kaikkea sillä asetuksella voidaan tehdä. Siitä syystä toivon, että tämä asetuksenantovelvoite ja -oikeus otetaan sieltä pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-09-11T14:23:19,2019-09-11T14:24:58,Hyväksytty,1.1 2019_29_11,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todella, kuten täällä on moneen kertaan todettu, tämä siirtymäsäännöksen muuttaminen on täysin perusteltua ja kannatettavaa. Sinällään on erittäin tärkeää, että varhaiskasvatuksen tietovarantoa jo viime kaudella tehdyn lakimuutoksen myötä lähdetään entisestään kehittämään ja yhtenäistämään. Tämä on paitsi tiedolla johtamisen näkökulmasta myös ihan tutkimustiedon näkökulmasta erittäin perusteltua, jotta me tiedämme enemmän siitä, mitä meidän varhaiskasvatuksessamme tapahtuu ja millä tavoin sitä laatua entisestään vahvistetaan. Täällä on jo kysytty varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, ja toivottavasti ministerillä on siihen mahdollisuus vastata. Todella tässä tosiaan paitsi muuttuu siirtymäsäännös, tässä myös asetuksenanto-oikeutta oltaisiin ehdotettu laajennettavaksi, ja vaikka muilta osin tämä lakimuutosehdotus on tekninen, niin tämän asiakohdan osalta kyse on siis siitä, voidaanko ikään kuin ohi eduskunnan sitten tulevaisuudessa, jos tarpeen tulee, uudelleen siirtää lain voimassaoloa eli niin sanotusti pidentää siirtymäaikaa entisestään. On erittäin hyvä, että tässä valiokunnan puheenjohtaja otti esiin sen, että nyt tutkitaan perusteellisesti, onko tälle eduskunnan ohittamiselle tässä perusteita vai ei, vai mennäänkö sen mukaisesti, että jos tällaiselle siirtymäsäännöksen muuttamiselle tulevaisuudessakin on tarvetta, niin se eduskunnan kautta silloin käytettäisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-09-11T14:24:59,2019-09-11T14:26:36,Hyväksytty,1.1 2019_29_12,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos myös ministerille esittelystä. Tämä esitys tulee todella tarpeeseen. Monessa aikaisemmassa puheenvuorossa on viety jo sanat suusta, mutta varhaiskasvatuksesta ei koskaan voi keskustella liikaa, ja täällä monessa puheenvuorossa on jo kehuttu suomalaista varhaiskasvatusta ja syystä. Suomalainen varhaiskasvatus on erittäin laadukasta, mutta huolimatta siitä suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen huomattavasti vähemmän kuin muut pohjoismaiset lapset ja myös muita OECD-maita vähemmän. Täällä on jo nostettu esiin tämä kysymys, millaisia suunnitelmia hallituksella on varhaiskasvatusasteen nostamiseksi, ja tähän mielelläni itsekin kuulisin vastauksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-09-11T14:26:39,2019-09-11T14:27:22,Hyväksytty,1.1 2019_29_13,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä tietovaranto VARDAstahan säädettiin jo viime kaudella uudessa varhaiskasvatuslaissa, ja haluankin ministeriä kiittää paitsi hyvästä yhteistyöstä myöskin siitä, että uusi hallitus on lähtenyt uutta lakia toimeenpanemaan ja viemään eteenpäin. Varmasti tämä tekninen siirtymäajan muutos on tarpeellinen, jotta VARDAn toimeenpanossa onnistutaan. Sehän kerää meille tiedot varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, toimipaikoista ja henkilöstöstä, ja näiden tietojen puute aiemmin on aiheuttanut ongelmia myös varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Yksi näkökulma tähän on juurikin varhaiskasvatuksen osallistumisaste, josta juuri saimme uutta tietoa OECD-vertailussa, jonka mukaan olemme tehneet siinä mielessä jo pitkäjänteisesti usean hallituskauden ajan hyvää työtä, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa viime vuosina noussut. Kuitenkin olemme vielä ihan siellä pohjalla, jos voi sanoa näin, varhaiskasvatuksen osallistumisasteessa, kun sitä verrataan muihin OECD-maihin ja esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Sen takia osallistumisasteen nostamisen täytyy olla yksi keskeinen prioriteetti, koska varhaiskasvatuksella on tutkitusti syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus ja se vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja on lapsen edun mukaista, kuten uusi varhaiskasvatuslakikin säätää. Siitä syystä olisi kolme kysymystä uudelle hallitukselle: Ensimmäinen niistä liittyy 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, johon osallistui viime vaiheessa jo lähes kolmannes kaikista 5-vuotiaista. Huolestuttaa se, että uudessa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tästä ei ole mainintaa eikä euroakaan varhaiskasvatuksen kokeilun jatkolle, ja näin ollen toivon, että tämä olisi sellainen asia, jonka hallitus voisi vielä budjettiriihessä korjata ja jatkaa varhaiskasvatuskokeilua 5-vuotiaille maksuttomana. Se on iso vastaantulo perheille ja tärkeä näkökulma. Itse ajattelisin, että sitä kannattaisi kehittää siihen suuntaan, mihin kokeilu jo tänä vuonna on vienyt, elikkä kohti kaksivuotista esiopetusta, ja se onkin toinen kysymys, joka minulla olisi esittää. Eli minkä takia hallitus ei toteuta kaksivuotista esiopetusta? Siihen voisi löytyä rahoitus hallituksen ohjelmasta esimerkiksi toteuttamalla tämä kaksivuotinen esiopetus oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan, koska meillä on tutkimusnäyttöä, joka vahvasti osoittaa sen, että investoinnit varhaisiin vuosiin ovat ne kaikkein vahvimmat ja koulutuksellista tasa-arvoa eniten vahvistavat. Eli sopisiko hallitukselle harkita vielä kerran tämä asia ja sen sijaan, että pidennetään oppivelvollisuutta sieltä ylhäältä, toteuttaa kaksivuotinen esiopetus ja sitä kautta vahvistaa lasten tasa-arvoa pitkällä tähtäimellä? Kolmas näkökulma, johon VARDAkin totta kai myöskin tuottaa meille lisätietoa, on tämä henkilöstökysymys. Uusi varhaiskasvatuslakihan toi vahvat panostukset varhaiskasvatuksen laatuun nimenomaan henkilöstön osaamiseen panostamalla, eli jatkossa meillä on kaksi kolmasosaa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä aikuisista korkeasti koulutettuja. Millä tavalla hallitus aikoo turvata varhaiskasvatuksen opettajien määrän? Viime hallituskaudella nostimme koulutusmääriä ensin kolmanneksella pysyvästi sopimusneuvotteluissa yliopistojen kanssa ja sen jälkeen vielä erillisrahoituksella, josta hallitus päätti. Hallituksen ohjelmasta en löydä kirjausta siitä, että olisi varattu euroja tähän laajentamiseen tai koulutusmäärien kasvattamiseen, mutta onko sellaista kenties suunnitteilla tai tulossa? Ja miten hallitus aikoo ensi keväällä yliopistojen kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa varmistaa sen, että varhaiskasvatuksen opettajia koulutetaan riittävästi, jotta laki voi toteutua ja koulutuksellinen tasa-arvo Suomessa vahvistua? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-09-11T14:27:22,,Hyväksytty,1.1 2019_29_14,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,Myönnän vielä tämän puolen tunnin puitteissa puheenvuoron edustaja Räsäselle ja sen jälkeen ministerille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_15,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Kiitos, herra puhemies! Varhaiskasvatuksen henkilöstötietojen tallentamisen käyttöönottoa siis siirretään vuodella eteenpäin, ja tälle ministeri antoi hyvin ymmärrettävät perustelut. Pidän perusteltuna myös sitä seikkaa, jonka sivistysvaliokunnan puheenjohtaja nosti esiin, eli on todellakin hyvä, että tätä asetuksenantovaltuutta käsitellään perustuslakivaliokunnassa. Mutta täällä on, arvoisa puhemies, käyty keskustelua myös varhaiskasvattajien koulutusmääristä ja kaksivuotisesta esiopetuksesta, jotka molemmat ovat tärkeitä asioita. Mutta kyllä mielestäni suurin ongelma koko varhaiskasvatuskokonaisuudessa on juuri se, mitä viime hallituskaudella valitettavasti heikennettiin, eli varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus. Kun nyt ministeri täällä vastaa muihinkin kysymyksiin, niin kysyn: millä aikataululla nyt korjataan tätä henkilöstömitoitusta, ja onko se varmaa, että rahat siihen eivät ole loppu, niin kuin ovat tähän hoitajamitoitukseen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-11T14:31:47,2019-09-11T14:32:58,Hyväksytty,1.1 2019_29_16,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Kiitoksia paljon hyvistä kysymyksistä. On helppo yhtyä edustaja Pelkosen toteamukseen, että varhaiskasvatuksesta ei voi ikinä keskustella liikaa. Ensinnäkin tämä hallitus tulee jatkamaan ja tulee myöskin laajentamaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja sekä toteuttamaan kaksivuotisen esiopetuksen pilotoinnin. Näitä on tarkoitus toteuttaa varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeen puitteissa, joka käynnistyy ensi vuonna ja on kolmevuotinen. Rahoitus tämän kehittämishankkeen osalta lyödään lukkoon budjettiriihessä, eli silloin tulevat myöskin eurot näkyviin. Mutta tämä on siis suunnitteilla ja tulee tapahtumaan. Millä tavalla hallitus sitten muuten haluaa jatkaa sitä työtä, mitä Suomessa on tehty ja mitä Suomessa ehdottomasti pitää tehdä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi? Kuten on kuultu, se ei ole tärkeää ainoastaan yhteiskunnallisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmasta, vaan se myöskin luo pohjaa lasten myöhemmälle oppimiselle sitten, kun koulu alkaa. Ensimmäinen toimenpide on subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen sekä ryhmäkokojen muuttaminen niin, että palautetaan yhden kasvattajan suhde seitsemään lapseen yli 3-vuotiaiden lasten osalta. Siellä tämä tavoiteltu aikataulu on sellainen, että nämä tulisivat voimaan ensi vuoden elokuun alusta alkaen, ja rahoituksen osalta on kaikki kunnossa. Sitten muuten osallistumisasteen nostamiseksi pitää myöskin jatkaa sitä työtä, mitä on tehty varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi. Muun muassa koulutuksen arviointikeskuksen uusissa selvityksissä on painotettu pedagogiikan kehittämispuolta. Eli samanaikaisesti, kun panostetaan 5-vuotiaiden maksuttomaan varhaiskasvatukseen ja keskustellaan esiopetuksen laajentamisesta, pitää myöskin huolehtia siitä, että pedagogiset sisällöt ovat sillä tasolla kuin niiden pitäisi olla, jotta me voimme turvata laadukkaan varhaiskasvatuksen kaikille lapsille. Sitten mitä tulee esiopetuksen laajentamisen pysyvään muutokseen, hallitusneuvotteluissa on sovittu siitä, että oppivelvollisuutta tullaan laajentamaan 18 ikävuoteen ja sitten kaksivuotisen esiopetuksen osalta tehdään pilotointi sekä laaja selvitystyö, jonka puitteissa käydään läpi, mitä se käytännössä edellyttäisi — siis esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi Suomen kaltaisessa maassa. Se tarkoittaisi kyllä muutoksia henkilöstötarpeisiin, tiloihin nähden, se vaikuttaisi kuntien talouteen ynnä muuta, joten ainakaan henkilökohtaisesti en näe, että se olisi muutos, joka olisi toteutettavissa kovin lyhyellä aikavälillä. Mutta se selvitystyö, minkä pitää olla valmiina, jotta päätökset siitä sitten joskus voidaan tehdä — jos halutaan tehdä — käynnistetään tämän vaalikauden aikana. Sitten mitä tulee aloituspaikkoihin, totean, että tämän hallituksen työnjaon mukaan aloituspaikat ja tiedepolitiikka kuuluvat kollegalleni Hanna Kososelle, joka varmasti omalta osaltaan sitten palaa asiaan, mitä tulee aloituspaikkoihin ja lastentarhanopettajien kouluttautumiseen. Edustaja Risikko nosti esille myös tämän asetuksenanto-oikeuden. Luotan itse siihen, että eduskunta omalta osaltaan sitä selvittää niin kuin asiaan kuuluu, ja mikäli on tarvetta, ministeriö on tietenkin valmis sitten yhteistyössä valiokunnan kanssa korjaamaan lakiesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-09-11T14:33:01,2019-09-11T14:36:46,Hyväksytty,1.1 2019_29_17,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,"Kiitos. — Sillä, että puhemies muistuttaa siitä, että käytettävien puheenvuorojen tulee keskittyä itse asiasisältöön, tavoitellaan ensi sijassa sitä, että itse asia saa ansaitsemansa huomion. Siksi esimerkiksi edustaja Heinosen hyvän puheenvuoron jälkeen en sallinut vastauspuheenvuorokierrosta, koska puoli tuntia olisi mennyt silloin tähän yleiseen keskusteluun. Nyt keskusteltiin tästä siirtymäsäännöstä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_18,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_29_19,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen  esitys eduskunnalle   laiksi  varhaiskasvatuslain  70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_29_20,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_29_21,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erinomaista, että tämä esitys on saapunut eduskuntaan näin nopeasti. Esitys on tärkeä sosiaalidemokraateille, ja me olemme kannattaneet kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä, ja meille on myös erityisen tärkeää, että varmistetaan erityisryhmille riittävä asumisen taso ja asuntojen määrä. Hallituksen esitys tulee toteutuessaan lisäämään kohtuuhintaista asuntotuotantoa, mikä tarkoittaa ennen kaikkea opiskelija- ja nuorisoasuntojen määrän lisääntymistä. Esityksessä sanotaan, että erityisryhmien ARA-investointiavustuksen alinta tukiluokkaa on tämän esityksen myötä tarkoitus korottaa 10 prosentista 15 prosenttiin hallitusohjelman mukaisesti. Tälle muutokselle on tutkitusti tarvetta. Ympäristöministeriön teettämistä selvityksistä käy ilmi, että valtaosa nuorista ja opiskelijoista asuu Suomessa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Erityisissä opiskelija-asunnoissa asuu vain noin kolmannes yliopisto-opiskelijoista ja noin viidennes ammattikorkeakouluopiskelijoista. Erillisissä nuorisoasunnoissa asuu vain 2 prosenttia kaikista nuorista. Etenkin opiskelijoiden ja omassa asunnossa asuvien nuorten asumismenoista iso osa kuluu vuokraan. Selvitysten mukaan korkea vuokrataso kasvukeskuksissa vaikeuttaa opiskelijoiden ja muiden nuorten elämää. He joutuvat tinkimään esimerkiksi asumisväljyydestään muuta väestöä enemmän. Peräti 80 prosenttia kaikista nuorista on joutunut tinkimään arjen muista perusmenoista selviytyäkseen asumiskustannuksistaan. Tämä on tarkoittanut työssäkäynnin lisääntymistä, joka osaltaan pidentää monien opiskeluaikaa. Arvoisa puhemies! Vuokratason ei tulisi vaikuttaa ratkaisevasti elämisen laatuun opiskelupaikkakunnalla. Nuorista 46 prosenttia on joutunut tinkimään muusta elämästä selviytyäkseen asumismenoistaan. 45 prosenttia on joutunut työskentelemään opiskelun ohella, ja 41 prosenttia on joutunut turvautumaan sukulaisten apuun. Lisää asuntoja tarvitaan myös sen vuoksi, että opiskelijoiden tarpeet asumisen suhteen ovat muuttuneet. Opiskelijat haluavat asua suuremmassa määrin yksin, mikä on lisännyt opiskelijayksiöiden tarvetta. Tähän on vaikuttanut yleisen yhteiskunnallisen trendin lisäksi asumistukijärjestelmän muutos vuonna 2017. Silloin opiskelijat siirrettiin erillisen opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen saajiksi. Muutoksen myötä yksiössä asuminen on opiskelijalle käytännössä lähes samanhintaista kuin soluasunnossa asuminen. Tämä on luonnollisesti vähentänyt solujen kysyntää. On siis hyvä, että tämän esityksen vahvistumisen myötä opiskelijoiden kysynnän mukaisia asuntoja on mahdollista rakentaa lisää. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tulee vaikuttamaan myös nuorisoasumiseen. Riittävällä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnalla voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja asunnottomuutta, ja arvioiden mukaan nuorisoasuntojen tarjontaa tarvitaan lisää. Nuorten määrän ennustetaan kasvavan pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa sekä Tampereen seudulla. Vapaarahoitteiset vuokra-asuntomarkkinat ovat näillä seuduilla kireät, ja myös nuorten mahdollisuudet saada asunto valtion tukemasta normaalista vuokra-asuntokannasta ovat heikentyneet. Nuorten asumista näillä alueilla tulee siis tukea. Lopuksi haluan vielä korostaa, että investointituki on tutkitusti vaikuttava tukimuoto. Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä todetaan, että asumisjärjestelmän vaikuttavuus on merkittävä. Peräti 90 prosenttia selvitystä varten kuulluista sidosryhmistä katsoi, että ilman avustusta vastaavia asuntoja ei olisi rakennettu tai hinnat olisivat samanlaatuisilla ratkaisuilla olleet asumiskustannuksiltaan kalliimmat. Kiitos siis ministerille ja ministeriölle tästä esityksestä ja nopeasta valmistelusta. Tämäntyyppisiä esityksiä me todella kaipaamme lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-09-11T14:37:46,2019-09-11T14:42:40,Hyväksytty,1.1 2019_29_22,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset alkavat muuttua todeksi. Korottamalla erityisryhmien investointiavustuksen alinta tukiluokkaa 10 prosentista 15 prosenttiin vauhditamme opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamista, ja ne todella tulevat tarpeeseen. On tärkeää, että lakimuutos saatetaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Riskinä on, että kun avustuksen korotus on nyt tiedossa ja hallitusohjelmaan kirjattu, opiskelija-asuntoyhteisöt jäävät hankkeidensa kanssa sitä odottamaan. Jos eduskunta käsittelee esityksen ripeästi, niin kuin toivon, se voisi tulla voimaan jo marraskuun alusta. Arvoisa puhemies! Alimman tukiluokan avustuksilla rahoitetaan pääasiassa opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamista ja korjaamista. Avustuksen nostolla on suuri merkitys, koska käytännössä kaikki Suomen opiskelija-asunnot tehdään valtion korkotukemilla lainoilla ja investointiavustuksilla. Vuoden 2018 opiskelija-asuntoihin osoitettiin ARAn investointiavustusta 17 miljoonaa euroa. Sillä rakennetaan 1 000 uutta asuntoa ja peruskorjataan 1 150 asuntoa. Opiskelija-asuntojen osuus avustuksista oli 23 prosenttia ja asunnoista 61 prosenttia. Vuosien 2005—2013 avustuksilla käynnistettiin 8 500 opiskelija-asunnon rakentaminen. ARAn mukaan pelkästään pääkaupunkiseudulla opiskelija-asuntojen määrää tulisi lisätä vähintään 6 000 asunnolla seuraavien kymmenen vuoden aikana kysyntään vastaamiseksi. Opiskelijoiden asuntotilanne on heikko useissa yliopistokaupungeissa. Pääkaupunkiseudun tilanne on erityisen vaikea. Kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarjolla läheskään kaikille niitä tarvitseville. Yliopisto-opiskelijoista opiskelija-asunnoissa asuu vain kolmannes ja ammattikorkeakouluopiskelijoista noin viidennes. Valtaosa opiskelijoista asuu vapailta markkinoilta vuokratuissa asunnoissa, joiden vuokrat ovat suuren kysynnän vuoksi korkeita. Vapaiden markkinoiden tuhansien eurojen takuuvuokrasummat ovat monelle opiskelijalle ylivoimaisia. Opiskelijoiden siirtyminen asumislisästä yleiseen asumistukeen on nostanut monen opiskelijan tulotasoa, mutta on myös paljon opiskelijoita, jotka jäävät esimerkiksi puolison tulojen vuoksi kokonaan vaille asumistukea. Arvoisa puhemies! Lakiesityksen mukainen korkeampi investointiavustus vähentää asuntokohteen rahoitusmenoja, mikä näkyy opiskelijalle alempana vuokrana. Valtion asumistukikustannukset laskevat, jos yhä useampi opiskelija pääsee asumaan edulliseen opiskelija-asuntoon. Ja mitä suurempi osa opiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa, sitä enemmän vapaiden markkinoiden asuntoja vapautuu muille tarvitseville. Pääkaupunkiseudulla tilanne on se, ettei kaikille opiskelijoille löydy minkäänlaista asuntoa heidän maksukykynsä rajoissa, kohtuullisten kulkuyhteyksien päässä opiskelupaikasta. Monen nuoren aikuisen muutto pois lapsuudenkodista viivästyy, kun asunnon tarvetta ei katsota kiireelliseksi. Opiskelijoiden keskuudessa suurin kysyntä kohdistuu edullisiin yksiöihin. Julkisuudessa on jonkun verran käyty keskustelua siitä, mikseivät soluasunnot kelpaa opiskelijoille. On luonnollista, että aikuinen ihminen kaipaa mieluummin omaa kotia tai kimppakämppää itse valitsemiensa henkilöiden kanssa, eikä muillekaan vähävaraisille ihmisryhmille tarjota tänä päivänä ensisijaiseksi ratkaisuksi soluasumista. Koti, jossa on opiskelurauha, edistää opiskelijan hyvinvointia ja opintojen valmistumista ajallaan. Opiskelija-asuntojen määrän lisääminen helpottaa opiskelijoiden ja nuorten asuntopulaa parantaen samalla päätoimisen opiskelun taloudellisia edellytyksiä. On myös muistettava, että osa opiskelijoista on perheellisiä. Tarvetta on siis yksiöiden lisäksi myös suuremmille opiskelija-asunnoille. Arvoisa puhemies! Erityisryhmien investointiavustuksella rahoitetaan myös nuorisoasuntoja, jotka on tarkoitettu työssäkäyville tai työelämään hakeutuville 18—29-vuotiaille nuorille aikuisille. Onkin tärkeää, että nuorille on tulevaisuudessa tarjolla enemmän esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton tai Y-Säätiön kaltaisten toimijoiden rakennuttamia asuntoja. Omilleen muutto on suuri elämänmuutos, jossa tuki on monille nuorille tarpeen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-09-11T14:42:48,2019-09-11T14:47:30,Hyväksytty,1.1 2019_29_23,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Asunto on ihmisen perusoikeus, ja asuntopolitiikan päämääränä tulee olla, että taataan kohtuuhintainen ja laadukas asunto kaikille. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus sekä asuntojen riittämättömyys hankaloittavat ihmisten elämää. Monilla asuminen vie aivan liian suuren osan tuloista. Hallitusohjelmassa linjasimme, että asumisen hintaa halutaan alentaa. Tämä on myös vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite. Tämä hallituksen esitys on ensimmäinen konkreettinen askel siihen suuntaan tällä kaudella, ja hyvä niin. Lakiesitys parantaa erityisesti nuorten ja opiskelijoiden asemaa asuntomarkkinoilla, mikä on tärkeää. Tämän päivän nuoret kasvavat ja itsenäistyvät maailmassa, joka on monella tapaa vaikeaselkoisempi ja epävarmempi kuin ennen. Meidän poliitikkojen tehtävä on luoda nuorille toivoa paremmasta huomisesta ja luoda puitteet heille aloittaa oma, itsenäinen elämänsä ilman ylimääräistä pelkoa tulevaisuudesta. Juuri nuorille sekä opiskelijoille ja muille erityisryhmille tarvitaan markkinaehtoisen rakentamisen ohella myös valtion tukemaa asuntorakentamista. Markkinat eivät kykene toteuttamaan tavoitteellisia asuntopoliittisia suunnitelmia ja ohjausta, jonka tarkoituksena tulee olla laadukkaan asunnon takaaminen kaikille elämän lähtökohdista huolimatta. Tällä hetkellä suurin osa itsenäisistä, 18—29-vuotiaista, nuorista asuu vuokralla, ja pääkaupunkiseudulla osuus on jopa neljä viidesosaa. Suurin osa asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista vain kolmannes asuu opiskelija-asunnoissa ja ammattikorkeakouluopiskelijoista vain viidennes, koska edullisempia opiskelija-asuntoja ei riitä kaikille. Selvitysten mukaan korkea vuokrataso kasvukeskuksissa heikentää opiskelijoiden ja nuorten sosioekonomista asemaa ja pidentää opiskeluaikoja, mikä vaikeuttaa toki myös työvoiman saatavuutta. Nuoriso- ja opiskelija-asuntoja tarvitaan erityisesti kasvukeskuksissa ja kehyskunnissa. Ympäristöministeriön teettämien selvitysten mukaan juuri investointituki on todettu vaikuttavaksi tueksi, joka lisää kohtuuhintaisten ja laadukkaiden asuntojen tuotantoa erityisryhmille, kuten nuorille ja opiskelijoille. Suurempi investointiavustus myös pienentää kohteen rahoitusmenoja ja laskee siten kohteen asukkaalta perittäviä vuokria, mikä samalla pienentää valtion asumistukimenoja. On syytä kiinnittää erityistä huomiota myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien nuorten, kuten esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon asiakasnuorten, asumisen riittävään tukemiseen. Lisäksi on tärkeää seurata investointiavustusten riittävyyttä, jotta kaikkien erityisryhmien asuntotarpeista voidaan huolehtia tasapuolisesti. Esityksestä annetuissa lausunnoissa muun muassa Kuntaliitto nostaa esiin mahdollisuuden hyödyntää alinta investointiavustusten tukiluokkaa myös ikääntyneiden asuntotarjonnan, kuten senioritalojen, lisäämiseen. Niillekin on tarvetta, sillä eläkeläisissä on opiskelijoiden tavoin erittäin pienituloista väkeä. Tällä hetkellä on nurinkurista, että käytämme asumistukeen moninkertaisesti enemmän rahaa kuin kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon. Olisi parempi käyttää raha edullisten asuntojen tuotantoon kuin tukea asumistuen kautta sijoitusasuntojen omistajia. Tuetun rakentamisen hyödyt eivät rajoitu ainoastaan sosiaalisiin edistysaskeliin, vaan investointituella voi olla myös epäsuoria ilmastovaikutuksia, kun energiatehokkuutta lähdetään edistämään perusparannusten yhteydessä. Vajaakäytössä olevia kiinteistöjä otetaan käyttöön, ja opiskelija-asuntoja rakennetaan hyvien julkisten kulkuyhteyksien varteen. Ilman julkisen vallan koordinaatiota ei voida toteuttaa asuntorakentamista, joka takaa sellaisen rakentamisen laadun ja hinnan, jonka myös pienituloiset ja hauraassa asemassa olevat asukkaat ansaitsevat. Hallituksen esitys vie asuntopolitiikkaa oikeaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-09-11T14:47:34,2019-09-11T14:52:25,Hyväksytty,1.1 2019_29_24,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksesta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi on erittäin ajankohtainen ja erittäin tärkeä. Tällä lailla pyritään nostamaan tätä avustusprosenttia 10:stä 15:een prosenttiin hyväksyttävistä rakentamis-, hankinta- ja perusparannuskustannuksista. Kohderyhmänä ovat tässä nimenomaan nuoret ja erityisryhmät. Suomalaisten pitää koko ajan muistaa, että me olemme tässä maassa kokeneet sellaisenkin ikävän ilmiön kuin asunnottomuuden ja asuntojen puutteesta aiheutuvat muut lieveilmiöt, muun muassa järjettömät vuokrat ja tällaiset ilmiöt, jotka rasittavat näitä erityisryhmiä paljon ja ovat esimerkiksi opiskelijoille aivan toivottoman suuri kuluerä pieniin tuloihin nähden. Tämä hallituksen erinomainen esitys tuli nopeasti eduskunnalle, se valmisteltiin nopeasti. Tänä päivänä ympäristövaliokunta ennakkokuulemisessa — jo tänä päivänä aloitettiin kuuleminen — totesi, että kun laki oli lausuntokierroksella, niin ympäristöministeriön asiantuntija totesi, että harvoinpa hän pitkän virkamiesuransa aikana on todistanut sellaista lakiesitystä, jossa palaute, annetut lausunnot, olivat erittäin positiivisia. Valtiovarainministeriön lausunnon totta kai ymmärtää: kirstunvartijan rooli on aina tiukka, ja valtiovarainministeriö pyrkii siihen suureen taloudellisuuteen. Siellä totta kai oli esitetty pieniä arveluita siitä, miten rahankäytön käy ja niin edelleen. Kuuluu valtiovarainministeriön rooliin olla tarkka ja taloudellinen, mutta muilta osin tämäkin oli positiivinen lausunto pääosiltaan. Kaikki lausunnot olivat sillä kannalla, että tässä asiassa pitää edetä nopeasti ja saada laki nopeasti voimaan. Nimenomaan tätä varten ympäristövaliokunta otti tämän ennakkokuulemiseen jo tänä päivänä. Pyritään valmistelemaan sitten asiasta mietintö mahdollisimman nopeasti, että meidän osaltamme tämä asia ei varmasti jää pöydille pyörimään. Tärkeää on huomata kuitenkin se, että kun elämme suhdannevaihtelujen välillä, aina välillä on noususuhdannetta ja välillä laskusuhdannetta. Näiden avustusprosenttien myötä on selvää, että osa näistä hinnoista hiipii myös asuntojen hintoihin. Kun tuetaan asumista sellaisella seudulla, kuten pääkaupunkiseutu, missä on valtava kysyntä asunnoista, niin valitettavasti se sitten näkyy myös hinnoissa, jos ei suoraan kauppahinnoissa, niin vuokrissa se kyllä näkyy, se on selvä asia. Tämä ilmiö on meidän tiedostettava ja pyrittävä siihen, että kaupungit ja kunnat pyrkivät omalla kaavoituspolitiikallaan järjestämään asiat niin, että tontteja on saatavilla ja tätä kautta pystytään sitä edullista asuntotuotantoa alueella edistämään ja toteuttamaan. Ja tämä nykyinen pöydällä oleva hallituksen esitys on nimenomaan tähän tähtäävä ja erittäin kannatettava, ja toivon sille nopeaa ja ripeää käsittelyä tässä talossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-11T14:52:34,2019-09-11T14:55:38,Hyväksytty,1.1 2019_29_25,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tämähän on varsin myönteinen esitys, ja tämä on tietenkin myös osa hallitusohjelmaa, joka on erittäin hyvä kokonaisuus nimenomaan asumisen kannalta. Oli ilo olla mukana tässä neuvottelemassa, ja todettakoon vielä asuntopolitiikasta kokonaisuutena se, että tämä hallitusohjelman kirjaus ottaa hyvin vahvasti huomioon myös edellisen hallituksen yksimieliset linjaukset tarkastusvaliokunnan mietinnön kohdalta, jossa korostuu hyvin vahvasti muun muassa oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä esitys osaltaan lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa tässä tapauksessa nimenomaan opiskelija- ja nuorisoasuntojen osalta, ja se on erittäin tarpeellista ja hyvää, niin kuin täällä olemme kuulleet useassa puheenvuorossa. Edustaja Kiljunen tuossa hienosti sitä heti alkuun kuvasi. Kaiken kaikkiaan, puhemies, haluaisin vielä korostaa tätä hallitusohjelmaa: se, että sinne jätettiin tämä tärkeä kirjaus, joka jo viime eduskunnan aikana yksimielisesti hyväksyttiin, että valtion asuntorahastoa edelleen käytetään itsenäisenä rahastona sen alkuperäiseen tarkoitukseen, kohtuuhintaisten kotien turvaamiseen, tekee mahdolliseksi juuri nämä myönteiset ratkaisut muun muassa opiskelija- ja nuorisoasumisen mahdollisuuksien parantajana. Täällähän on ollut historian varrella myös sellaista halua, että pistettäisiin koko asuntorahasto budjetin yleiskatteeksi, ja silloin näiden tavoitteiden toteutuminen, puhemies, olisi huomattavasti vaikeampaa. Tässä hallitusohjelmassa tämä esitys osaltaan mahdollistaa lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Samoin ohjelmassa on mukana muun muassa useita kirjauksia, joilla kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä parannetaan. Esimerkiksi tämä käynnistysavustus tullaan ulottamaan myös muille MAL-alueille, kun tällä hetkellä vain pääkaupunkiseudulla se on, ja myös tämä osaltaan saattaa vaikkapa siellä Tampereella sitten lisätä myös opiskelijoiden asumismahdollisuuksia. [Puhemies: 2 minuuttia on kulunut!] — Muistaisin, että se on nykyisin kolme, puhemies. Muistaisin, että kolme, ja siksi olin tähän laittanut vielä sen [Puhemies: Hyvä! Kyllä!] kolmannen minuutin, joka viittaa erityisryhmien asumismahdollisuuksiin, mistä tässä on kysymys. Nimittäin hallitusohjelmassa kiinnitetään myös muilla tavoin tähän erityisryhmien tilanteeseen huomiota, ja itse pidän hyvin tärkeänä, että siellä korostetaan myös esimerkiksi ikäihmisten uusia mahdollisuuksia yhteisölliseen asumiseen. Se on erittäin tärkeää, ja kaikin puolin kannustan hallitusta jatkamaan tätä ripeää linjaansa niin, että näitä esityksiä, jotka myönteisesti on hallitusohjelmaan kirjattu, tuodaan mahdollisimman pian tänne eduskuntaan. Toivon myös, ja uskon, että eduskunnalla ei ole mitään syytä olla käsittelemättä näitä esityksiä ripeästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-09-11T14:55:41,2019-09-11T14:58:41,Hyväksytty,1.1 2019_29_26,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,Pyydän anteeksi. Puhemiehellä on vanhat säännöt muistissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_27,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toimiva ja onnistunut asuntopolitiikka on yksilöiden ja perheiden kannalta aivan keskeistä. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa asumisen hinta, asuu sitten omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa, on lähtenyt käsistä. Tulisimme huomattavasti paljon paremmin toimeen, jos asuminen olisi kohtuuhintaisempaa. Isoin vastuu, isoin rooli on tietenkin kunnilla kaavoituksen kautta, jotta tontteja kaavoitetaan riittävästi, mutta pelkästään asuntotuotanto sinänsä ei riitä ratkaisemaan tätä ongelmaa. Oleellista on myös se, mitä rakennetaan, kenelle tontit luovutetaan, kuinka paljon luovutetaan tontteja kohtuuhintaiseen omavastuuvuokra-asuntorakentamiseen. Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa mahdollisuuksia rakentaa opiskelijoille ja nuorille omavastuuvuokraisia asuntoja. Vuokrissa maksetaan kaikki ne kustannukset, joita asumisessa tulee, sekä pääomakustannukset että hoitokustannukset, mutta välistä ei pääse ottamaan. Tämä on se oleellinen asia, joka tekee sen, että hinnat muodostuvat alemmalle tasolle. Ongelma on jo pitkään ollut se, että näitä omavastuuvuokraisia ARA-lainoitettuja asuntoja eivät enää rakenna juuri muut kuin kaupungit ja kunnat. Aikaisemmin yleishyödyllisesti toimineet yhteisöt ovat vetäytyneet pois, minkä moni perhe, moni ihminen on saanut kokea karvaasti vuokrien nousuna. Arvoisa puhemies! Tällä on myös kansantaloudellinen merkitys. Arviolta noin 2 000 miljoonaa euroa joudutaan maksamaan joka vuosi asumistukea. Ratkaisu ei ole asumistuen leikkaaminen, koska silloin ihmiset joutuisivat entistä pahempaan pulaan, vaan ratkaisu on se, että luodaan mahdollisuuksia asua edullisemmissa, kohtuuhintaisemmissa vuokra-asunnoissa. Aikaisemmin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjosivat VVO, nykyinen Kojamo, ja Sato, mutta molemmat ovat vetäytyneet kohtuuhintaisilta vuokra-asuntomarkkinoilta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tämä meidän verovaroista maksettu asumistuki valuu VVO:n osalta eläkeyhtiöille, ammattiliitoille, Saton osalta Suomen rajojen ulkopuolelle. Saton pääomistaja on Fastighets AB Balder, miljardööri Erik Selin, joka hyötyy Ruotsissa taloudellisesti siitä, että meidän asuntopolitiikka ei toimi. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että hallitusohjelmaan voimakkaasti kirjattiin se, että tulemme lisäämään kohtuuhintaista ARA-lainoitettua asuntotuotantoa ja ARA-lainojen ehdot ovat sellaiset, että ne houkuttelevat rakentamaan. Oleellista tässä on nimenomaan se, että niin kauan, kun asunto on ARA-lainaehtojen piirissä, siitä ei voi vetää välistä, vaan silloin vuokrat ovat nimenomaan omakustanteisia. Nyt tämä esitys, joka toivon mukaan menee pikaisesti läpi eduskunnassa — enkä usko, että sille on mitään esteitä, koska tuskin kukaan vastustaa sitä, että pyrimme opiskelijoille ja nuorille tuottamaan lisää kohtuuhintaista vuokra-asumistuotantoa — on ensimmäinen askel. Tarvitaan lisää näitä toimia ja uusi ote eduskunnan osalta asuntopolitiikkaan, jolla me huolehdimme perheiden, tavallisten ihmisten kohtuuhintaisesta asumisesta, mutta samalla me huolehdimme myös kansantaloudellisesti, valtiontaloudellisesti siitä, että jatkossa ei tarvitsisi maksaa niin paljon asumistukia yksityisille asuntojen omistajille. Esitys on erittäin hyvä, ja toivon tänne eduskuntaan lisää tämäntyyppisiä esityksiä, joita toivon mukaan voimme kaikki yhdessä tukea. Lisää kohtuuhintaisia asuntoja ihmisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-09-11T14:58:43,2019-09-11T15:03:20,Hyväksytty,1.1 2019_29_28,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kohtuuhintaisten opiskelija- ja nuorisoasuntojen määrän lisääminen tulee totisesti tarpeeseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanne on todella hankala, ja se tuntuu kipeästi myös opiskelijoiden arjessa ja kukkarossa. Opiskelijat ovat toimeentulonsa osalta jo valmiiksi ahtaalla, ja viime vuosien leikkaukset opintotuesta ja koulutuksesta ovat kiristäneet tilannetta entisestään. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin helpottaa monen tilannetta, osalle se taas on tuonut mukanaan uusia pulmia. Yhtä kaikki, edulliset opiskelija-asunnot ovat yksi tärkeimmistä keinoista tukea opiskelijoita ja auttaa heitä keskittymään opintoihinsa. Opiskelija-asuntoja tarvitaan erityisesti kampusten välittömään läheisyyteen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottuville. Hyvä sijainti auttaa pitämään asuntojen hinnat kurissa, kun parkkipaikkoja tarvitaan tavallista vähemmän. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön mukaan esimerkiksi Kallioon rakennetun parkkipaikan vaikutus kuukausivuokraan voi olla useampia satoja euroja huoneistoa kohden. Tämä on lievästi sanottuna suolainen hinta palvelusta, jota suurin osa opiskelijoista ei tarvitse ja joka syö leijonanosan käytettävissä olevista tuloista. Kuntien rooli kaavoittajana ja monesti myös tonttien luovuttajana on tässä ja tämän lain tavoitteiden saavuttamisessa äärimmäisen tärkeä. Arvoisa puhemies! Asunnottomuutta on onnistuneesti vähennetty Suomessa. Tämä on vaatinut pitkäjänteistä työtä ja poliittista tahtoa. Työtä asunnottomuuden poistamiseksi on syytä jatkaa niin kauan, että kenenkään ei tarvitse nukkua kadulla. Opiskelija- ja nuorisoasuntojen määrän lisääminen on tärkeä askel matkalla kohti asunnottomuuden poistamista. Asunnottomuus on harvoin ainoa pulma asunnottoman ihmisen elämässä. Kestävin ratkaisu olisi tietenkin se, että kasautuviin ongelmiin puututtaisiin ja tarjottaisiin tukea jo ennen kuin ne kasautuvat. Kun asunnottomuus on tullut osaksi elämää, oma koti on monesti edellytys sille, että mahdollinen muu ongelmavyyhti voi alkaa purkautua. Asunnottomuuden torjumisessa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään asuntojen rakentamisesta, vaan myös siitä, että asuminen onnistuu ja kestää. Asumiseen tarvitaan neuvontaa ja tukea, ja samalla olisi pystyttävä tukemaan myös sosiaalisen tukiverkon rakentumisessa ja mahdollisissa muissa ongelmissa. Arvoisa puhemies! Tällä lakimuutoksella parannetaan opiskelijoiden ja nuorten taloudellista asemaa ja asumistilannetta sekä helpotetaan erityisesti kasvukeskusten vuokra-asuntotilannetta myös yleisemmällä tasolla, kun pieniä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja jää enemmän muille tarvitseville. Toivon, että laki etenee eduskunnassa ripeästi, jotta uusia opiskelija-asuntoja saadaan mahdollisimman pian rakentumaan eivätkä opiskelija-asuntoyhtiöt joudu pitkään odottelemaan avustusmäärän korotusta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-09-11T15:03:26,2019-09-11T15:06:28,Hyväksytty,1.1 2019_29_29,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Myönnän vielä tätä puolen tunnin sääntöä tulkiten puheenvuorot edustajille Essayah, Multala ja Honkonen. — Edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_30,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä todellakin sekä nuorille että opiskelijoille kohtuuhintaiset asunnot ovat enemmän kuin tarpeen, ja tämä korotettu korkotuki on kyllä hyvä esitys sitä edistämään. Täällä edustaja Kiljunen, kun esitteli tätä asiaa, totesi, että monet nuoret haluavat tänä päivänä asua yksin. No varmasti näinkin, mutta kyllä katsoisin, että viime kaudella tehty asumistuen muutos — jonka edustaja Kiljunen kyllä nosti puheenvuorossaan esille — oli kyllä yksi niistä suurimmista syistä, mitkä ajoivat sitten nuoria näihin vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin, kalliisiin sellaisiin, ja toivat lisää kilpailua kaupunkien keskustoihin. Kyllä tässä asumistukiasiassa olisi syytä tehdä korjausliike. Alun perinhän valtiovarainministeriö silloin esitteli, että tämä olisi suurin piirtein kustannusneutraali, kun opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin, mutta kuinka ollakaan sen hintalappu oli noin 80—100 miljoonaa, elikkä kyllä tämä tehtiin hätiköiden ja siinä mielessä ei ajateltu ehkä sitä kokonaisuutta, mihin se johtaa. Plus se, että tämä ryntäys vapaarahoitteisiin asuntoihin aiheutti ongelmia: esimerkiksi soluasuntoja alkoi jäämään tyhjillensä ja sitten Kela rupesi tekemään hyvin kummallisia tulkintoja, joissa jopa sisarukset katsottiin yhteisasuvaksi pariskunnaksi, ja sitä kautta sitten vielä nuoret joutuivat ongelmiin näitten Kelan takaisin perimien asumistukien selvittelyissä, joten toivon, että kun hallitus nyt asuntopolitiikkaan on halunnut puuttua, myöskin harkittaisiin asumistukijärjestelmän perkaamista ihan perin pohjin. Tuossa edustaja Arhinmäki taisi sanoa, että asumistuen leikkaaminen ei ole se ratkaisu. Ei varmaan leikkaaminen sinällänsä, mutta sen uudelleen konstruointi ihan totaalisesti, koska myöskin siellä asumistuessa on tällainen omituisuus edelleenkin, että omaisuus ei vaikuta asumistuen määrään — olikohan se viimeistä edellisen hallituksen tekemä muutos — ja se kyllä vaikuttaa sitten siihen, että aina markkinoilta löytyy sellaisia keinottelijoita, jotka katsovat, että jos heillä on vaikka osinkotuloja, he pystyvät sitten niillä elättämään itsensä ja näyttämään, että heillä ei ole juurikaan muuta tuloa, ja he pistävät oman asunnon vuokralle ja nostavat asumistukea. Tämä ryhmä toki on varmasti pieni, mutta sekin ryhmä on olemassa. Kun täällä on tuotu puheenvuoroissa esille tämä järkyttävän suuri summa, mikä tällä hetkellä asumistukiin menee, se 2 miljardia, niin kyllä tämä asumistukiasia on yhtä lailla nyt tärkeää perata tässä yhteydessä, kun halutaan lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Todellakin on totta, että kyllä siihen tonttitarjonta vaikuttaa ensin siellä pohjalla, ja sillä, kenelle näitä tontteja annetaan rakennettavaksi, on myöskin vaikutusta. Ja erityisryhmät on syytä huomioida. Ikäihmisille pitää kehittää yhä enemmän vaihtelevia, erilaisia asumismuotoja. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-11T15:06:37,2019-09-11T15:09:41,Hyväksytty,1.1 2019_29_31,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikan ainakin pitäisi olla yksi kuumimmista puheenaiheista myös täällä eduskunnassa, sillä jokaisen olisi hyvä jossakin asua. Se koskettaa ihan jokaista tässä yhteiskunnassa. Täällä edustaja Arhinmäki puhui siitä, että ainoastaan rakentamalla lisää ei vaikuteta asumisen hintaan, mutta kuitenkin tiedämme tutkimuksista ja todellisesta elämästä sen, että se on asia, joka vaikuttaa kaikista eniten asumisen hintaan. Tämä kyseinen hallituksen esitys on hyvä. Tässä pyritään nimenomaisesti erityisesti opiskelijoiden kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tukemiseen ja uusien hankkeiden käynnistämiseen, mutta tämän esityksen perusteluissa todetaan myös, mikä tämmöisten pieni- ja keskituloisten kotitalouksien normaalien kohtuuhintaisten vuokra-asumisasuntojen tavoitteena on. Yksi tavoitteista on torjua asunnottomuutta, yksi on edistää työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta ja sitten kolmas on vähentää negatiivista segregaatiota. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että myös tähän ARA-järjestelmään liittyy ongelmia, erityisesti tähän 3 §:ään liittyen. Jos ajatellaan, millä tavoin pyritään siihen, että kohtuuhintaista eli nimenomaan ARA-rajoitteiden piirissä olevaa asuntotuotantoa syntyisi kasvukeskuksiin, niin keskeinen keino siinä ovat MAL-sopimukset. Seudut ovat jo tehneet omat MAL-sopimuksensa omalta näkökulmaltaan, ja nyt sitten keväällä valtio lähtee neuvottelemaan omalta osuudeltaan siitä. Kun nyt on päädytty sellaiseen lopputulokseen, että tavoitellaan ARA-asunnoille 30 prosentin osuutta kokonaisasuntotuotantomäärästä, niin valitettavasti joissakin kunnissa on sellainen tilanne, että ollaan jo hyvin paljon rakennettu ARA-tuotantoa erityisesti vanhoihin lähiöihin, joissa segregaatiohaaste on jo tällä hetkellä todella suuri. Kun kaupungin on rakennettava kaikista uusista asunnoista 30 prosenttia ARA-kantaa, se saattaa johtaa siihen, että on vain äärimmäisen vaikea löytää sellaisia paikkoja, joissa se ei lisäisi segregaatiota, varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa rakennetaan kokonaisia kortteleita tai taloja, kuten useimmiten tilanne on. Viime hallituskaudellahan ARA-järjestelmään tuotiin mahdollisuus myös tällaiseen niin sanottuun hankintatukeen, jolla voidaan hankkia myös yksittäisiä asuntoja niin sanotusta vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta. Tämä tapa onkin äärimmäisen kannatettava, ja toivottavasti tätä voidaan enenevässä määrin käyttää. Mutta toivon tietysti, että kun valtio lähtee nyt neuvottelemaan näitä MAL-sopimuksia, niin tätä asiaa vielä pohdittaisiin, sillä erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla segregaation torjunta myös asuntomarkkinoilla on se ensisijainen keino, millä pystytään tätä kehitystä kääntämään toiseen suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-09-11T15:09:45,2019-09-11T15:12:37,Hyväksytty,1.1 2019_29_32,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Ja viimeinen puheenvuoro, edustaja Honkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_33,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on tosiaankin käsittelyssä hallituksen esitys näiden erityisryhmien asuntorakentamisen avustuksesta. Tämä on erittäin hyvä asia, että hallitus on sen tuonut näinkin pian tänne eduskunnan käsittelyyn, ja tämä on tärkeä osa siinä, että saadaan lisää näitä kohtuuhintaisia asuntoja rakennettua opiskelijoille, ikäihmisille ja muille erityisryhmille. Nythän tässä meidän asuntopolitiikassa on ikään kuin kaksi — karkeasti jaoteltuna — isoa tukielementtiä: meillä on tämä kysyntätuki, eli käytännössä silloin puhutaan tästä yleisestä asumistuesta, ja sitten on tämä hintatuki, ja nyt tälläkin hallituksen esityksellä pyritään sitä asumisen hintaa laskemaan, jotta nämä asumistukitarpeet eivät olisi niin korkeat. Näin se karkeasti ottaen jakaantuu. Nyt kun tässä on ollut keskustelua näistä mittavista yleisen asumistuen menoista — tässä edustaja Essayah edellä totesi, että oli ehkä hätiköityä viedä opiskelijat tämän yleisen asumistuen piiriin — niin täytyy sanoa, että nämä yleisen asumistuen kustannukset ovat kasvaneet jo ennen tätä uudistustakin merkittävästi joka vuosi johtuen asumisen kallistumisesta isoissa kasvukeskuksissa etenkin täällä metropolialueella. Itse ajattelen niin, että se ei ole ongelma, että kaikkien väestöryhmien, niin opiskelijoiden kuin muidenkin, jotka ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen... Tässä on kyse ennen kaikkea heidän oikeuksiensa yhdenmukaistamisesta. Se ongelma on itsessään tämä koko järjestelmä ja asuntomarkkinat, joissa asumisen hinta pyrkii koko ajan kasvamaan ja sen myötä yleisen asumistuen menot. Ongelma ei ole se, että tuodaan eri väestöryhmät — opiskelijat, mielestäni vanhuksetkin pitäisi tuoda — tähän yleisen asumistuen piiriin, jotta kaikki olisivat yhdenvertaisessa asemassa. Se ei ole ongelma, vaan ongelma ovat nämä kasvavat menot ja ne meidän asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa olevat epäjohdonmukaisuudet ja epäkohdat, jotka sitten aiheuttavat tätä voimakasta asumismenojen kasvua ja sitten toisaalta myöskin sitä, että pian normaalituloisetkaan kotitaloudet eivät pysty ilman yleistä asumistukea asumaan kasvukeskuksien alueilla. Mielestäni tähän pitää ehdottomasti tulevaisuudessa pureutua ja pyrkiä hillitsemään näitä asumistukimenoja, koska ne ovat meidän julkiselle taloudelle jo hyvin merkittävä rasite. Ja tietenkin tämä asumisen hinnan tukeminen on myös keskeinen keino näissä talkoissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-09-11T15:12:38,2019-09-11T15:15:23,Hyväksytty,1.1 2019_29_34,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_29_35,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_29_36,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä helsinkiläisenä kansanedustajana haluan vielä pitää puheenvuoron, sillä nämä kohtuuttomat asumiskustannukset ovat yksi meidän kaupunkimme suurimmista ongelmista. Tämän esityksen tavoitteena tosiaan on nyt lisätä tätä opiskelija-asuntojen ja nuorisoasuntojen tuotantoa, koska kohtuuhintaisia opiskelija- ja nuorisoasuntoja me todella tarvitsemme. Tämä selviää myös näistä ympäristöministeriön tekemistä selvityksistä, joita me olemme saaneet tämän käsittelyä varten. Minun mielestäni on hyvä myös huomioida se, että silloin kun nuorten ja opiskelijoiden asuntotilanne paranee, niin se vaikuttaa myös kokonaisuudessaan yleiseen vuokra-asuntotilanteeseen ja parantaa sitä. Eli käytännössä kun tämä on keskeinen kysymys suhteessa työvoiman liikkuvuuteen — meillä pitää olla ihmisillä, työntekijöillä, varaa asua siellä, missä työpaikat ovat — niin tällä voidaan vaikuttaa myös siihen. Tämä esityshän perustuu suoraan siihen, mitä hallituspuolueet hallitusneuvotteluissa ovat sopineet. Me kuulimme ympäristövaliokunnassa, kuinka tämä on ollut myös poikkeuksellisen kehuttu esitys lausuntokierroksen aikana. Eli kiitos omasta puolestani hallitukselle siitä, että tässä nyt lähdetään toteuttamaan sitä hallituksen yhteistä tavoitetta, että me saamme asumiskustannuksia laskettua alas. Vasemmisto ajattelee, että asunto on perusoikeus ja asuntopolitiikan tulee taata kaikille kohtuuhintainen ja laadukas asunto. Sitten ihan lopuksi minä haluaisin vielä lisätä sen, että tällä voi olla positiivisia vaikutuksia myös ympäristökysymyksiin välillisesti, sillä kuulimme, että tämä voi edistää sellaisia ympäristöystävällisiä hankkeita, mitkä eivät muuten välttämättä edistyisi, ilman tätä korotettua tukea. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi puurakentaminen opiskelija-asuntojen kohdalla ja sitten esimerkiksi energiatehokkuusparannukset näiden perusparannushankkeiden yhteydessä. Myös tämä tietenkin todella hyvä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-11T18:27:40,2019-09-11T18:30:15,Hyväksytty,1.1 2019_29_37,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_29_38,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tässä maassa, tässä ajassa, jossa naisten oikeudesta omaan kehoon on puhuttu enemmän kuin koskaan, ei tänä päivänä meillä ole erillistä lainsäädäntöä, joka yksiselitteisesti kieltää naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomisen. Siksi olen iloinen ja ylpeä kansalaisaktiivisuudesta, joka toi meille tämän lakiehdotuksen kansalaisaloitteen muodossa. Aloitteessa huomautetaan, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten sukupuolielinten silpominen ei ole lailla kiellettyä. Suomessa asuu arviolta noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä tai naista ja noin 650:stä jopa 3 000:een silpomisuhan alla olevaa tyttöä. Keskustalle sopii, että säädetään silpomisen kieltävä erillislaki. Asiassa ei olisi enää kenelläkään mitään epäselvyyttä. Mikään uskonto ei pakota silpomisiin. Silpominen on yksi sukupuolittuneen väkivallan muoto. Sain olla Euroopan neuvostossa tekemässä päätöstä: siellä meillä on tehty yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, Istanbulin sopimus. Se velvoittaa naisten ympärileikkauksen kieltämiseen. Raportöörit myös totesivat, että he haluavat olla auttamassa kaikkia niitä maailman naisia, jotka omissa kotimaissaan tekevät töitä silpomisen ehkäisemiseksi. Haluan nostaa yhden esimerkin, joka pääsi Euroopan neuvostossa keskusteluihin. Suomalaistaustainen Fadumo Dayib, joka oli presidenttiehdokkaana Somaliassa, presidenttiehdokaskierroksellaan puhui tästä asiasta. Se oli rohkea teko. Meidän onkin pidettävä ääntä tyttöjen silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa. Maailmalla on 200 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista. Useimmiten tyttöjen sukuelimet silvotaan 4—10-vuotiaina, mutta myös vauvojen ja naisten, jopa synnyttäjien, sukuelimiä silvotaan. Miettikää omaa tytärtänne, siskoanne, kummilastanne, sukulaistyttöä tilanteeseen. Silpomiset tehdään usein likaisin välinein, esimerkiksi partaveitsellä tai lasinsirpaleella, jolloin leikkausalueen tulehdukset ovat yleisiä. Myös tarttuvat taudit, kuten hiv, ovat mahdollisia. Lopun ikää kestäviä seuraamuksia voivat olla kivuliaat kuukautiset, seksuaalisen elämän vaikeudet sekä ongelmat synnytyksessä. Silpomisen jälkeinen häpyhuulten yhteenompelu saattaa aiheuttaa naiselle virtaamisvaivoja ja kuukautisongelmia, kutinaa ja infektioita. Yhdyntä voi olla kivulias. Tyttöjen ja naisten silpomiseen liittyy psykologisia haittavaikutuksia ja mielenterveyden ongelmia. Silpomistapahtumassa koettu kipu, sokki ja toimenpiteen suorittajien fyysinen voimankäyttö ovat yleisiä syitä traumaattiseen kokemukseen. Toki tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa rangaistavaa törkeänä pahoinpitelynä. Rikoksesta voidaan tuomita jopa kymmenen vuotta vankeutta. Myös rikoksen valmisteluyritys ja osallisuus, kuten avunanto, ovat rangaistavia. Mutta selkeätä erillislainsäädäntöä ei ole, ja siksi tämä esitys on mielestäni erittäin hyvä. Lapsen vanhempien vastuun pitää olla erityisen ankara. Passiivisesti tekoon suhtautuva vanhempi pitää voida tuomita todella vakavasta pahoinpitelyrikoksesta. Meidän tuleekin saada aikaan asennemuutos ja estää myös se, että Suomesta lähetetään pikkutyttöjä silvottavaksi muihin maihin. Olen kiitollinen kansalaisaloitteen tekijöille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-09-11T15:15:48,2019-09-11T15:20:29,Hyväksytty,1.1 2019_29_39,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän erittäin tärkeän kansalaisaloitteen mukaan Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa tyttöjen sukuelinten silpomista ei ole kielletty erillislailla. On suorastaan käsittämätöntä, että Suomi on tässäkin asiassa näin jälkeenjäänyt. Ilmeisesti aikaisempia vallanpitäjiä ei ole tämä asia riittävästi kiinnostanut. Nyt on oikea aika alkaa kiinnostaa. Tähän pitää säätää nollatoleranssi. Koska silpomisrikoksessa on kyseessä tahallinen törkeä pahoinpitely ja äärimmäisen törkeä ruumiinvamman tuottaminen lapselle, pitää tuomion olla kovin mahdollinen. Törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen. Mielestäni sitä tuomiota pitäisi aina soveltaa näissä nuorten tyttöjen silpomistapauksissa. Asiaa pitää tarkastella myös siltä kannalta, miten toimittaisiin, jos tyttöjään silpoisivat ja törkeästi pahoinpitelisivät kantaväestöön kuuluvat. Jos näissä tapauksissa lapset otettaisiin huostaan raakalaismaisesti käyttäytyviltä suomalaisilta vanhemmilta, pitäisi lapset ottaa huostaan myös samoja rikoksia tekeviltä maahanmuuttajataustaisilta vanhemmilta. Näin julmissa teoissa pitäisi olla mahdollista myöskin tyttöjen silpomiseen syyllistyvien vanhempien ja huoltajien karkottaminen Suomesta pysyvästi, jos kyseessä ovat jonkin toisen maan kansalaiset. Karkottamisen mahdollisuus lisäisi pelotetta edes alkaa harkita näin kammottavia tekoja omia lapsiaan kohtaan. Unicefin mukaan Somalia on maailman johtava silpomisvaltio. Somaliassa naisten silpomisprosentti on edelleen erittäin korkea, joten Suomen somaliyhteisö olisikin otettava erityiseen tarkkailuun. Tässä yhteydessä tuskin kukaan tässä salissa kehtaa puhua syrjinnästä tai rasismista, jos näin tehtäisiin. Kun tämä laki aikanaan tulee voimaan, pitää muslimiyhteisöjen imaamit ja muut johtajat velvoittaa kertomaan lain sisältö yhteisöilleen niin usein, että kenelläkään ei jää epäselväksi, mitä silpomisesta seuraa. Jos jossain moskeijassa tai muussa uskonnollisessa huoneessa silpomista puolustetaan, pitää sellainen moskeija mielestäni sulkea ja silpomista puolustava ja silpomiseen kannustava imaami tai muu uskonnollinen johtaja karkottaa. Tanskassahan on karkotettu näitä imaameja, kun he ovat saarnanneet jotain pahaa. Arvoisa puhemies! Tässä salissa usein hoetaan sanaa nollatoleranssi esimerkiksi vihaisen puheen kohdalla. Lasten silpominen on ainakin sata kertaa vakavampi rikos kuin pelkkä vaaraton vihainen puhe. Vihastuminen yhteiskunnan epäkohtia ja poliitikkojen huonoja päätöksiä kohtaan on aivan normaali tunne. Vihastuminen on yhtä luonnollista kuin ihastuminen. Ei vihaista reaktiota pidä yrittää kieltää, mikäli ketään ei uhkailla eikä kenenkään kunniaa loukata tai muuten rikota lakia. Tämäkin kansalaisaloite on saanut alkunsa vihastumisesta. Voidaan siis sanoa, että vihastumisesta syntyy myös hyvää energiaa, joka laittaa muutoksia liikkeelle. Suomen sisäministeriölle ja poliisijohdolle haluan tässä yhteydessä lähettää sellaisen viestin, että lopettakaa hyödytön tavallisten suomalaisten vihapuheen kyttääminen netissä ja keskittäkää rajallisia resurssejanne lasten ja naisten turvallisuuden lisäämiseen ja seksuaali- ja silpomisrikosten selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Lopuksi toivon, että jokainen tämän salin kansanedustaja näyttää kannattavansa nollatoleranssia tässä asiassa allekirjoittamalla ja äänestämällä maksimaalisen kovat tuomiot ja seuraamukset huoltajille, jotka silpovat tai silvottavat lapsiaan. Edes tämän salin vihervasemman laidan ei pidä piiloutua tässä asiassa monikulturismi-ideologian ja suvaitsevaisuuden taakse vaan myöskin hyväksyä kovimmat mahdolliset tuomiot näistä silpomisrikoksista. Suomea ei voi sanoa sivistysmaaksi tai ihmisoikeuksia puolustavaksi maaksi niin kauan kuin lasten silpomista katsotaan läpi sormien.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-09-11T15:20:37,2019-09-11T15:25:47,Hyväksytty,1.1 2019_29_40,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Keskustelemme tänään erittäin, erittäin tärkeästä ja vakavasta asiasta. Tyttöjen silpomisessa on kyse tyttöjen terveyttä ja hyvinvointia vahingoittavista hyvin, hyvin vakavista rikoksista. Silpominen aiheuttaa sen uhreille, tytöille ja naisille, sekä fyysistä että henkistä kärsimystä. Jokainen tyttöjen silpomistapaus on yksi liikaa. Näitä vastenmielisiä tekoja ei voi hyväksyä, ei koskaan eikä mistään syystä. Haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä tämän tärkeän asian tuomisesta tänne eduskuntaan. Itsekin kahden tyttären äitinä arvostan kovasti työtänne tämän asian puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-09-11T15:25:53,2019-09-11T15:27:06,Hyväksytty,1.1 2019_29_41,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää oikeusministeriä siitä, että hän osoittaa, että hän ottaa tämän asian tosi vakavasti. Haluan kiittää myöskin kansalaisaloitteen tekijöitä siitä, että he ovat nostaneet tämän kysymyksen sellaiselle tasolle, että siitä oikeasti käydään yhteiskunnallista keskustelua, koska ei ole vain naisten asia taistella naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Meillä on menossa tällä hetkellä toinen toimintaohjelma nimenomaan silpomista vastaan, joskin on ollut ongelmia sen toimeenpanossa, koska siihen ei ole ollut voimavaroja. Toivotaan todellakin, että nyt löydetään voimavaroja sosiaali- ja terveysministeriössä, missä voidaan tehostaa tätä. Naisiin kohdistuvassa väkivallassa ongelma lainsäädännössä tähän asti on ollut, että esimerkiksi silpomista kohdellaan ennen kaikkea yhtenä tekona. En tiedä, onko tähän ratkaisua, mutta toivon, että tässä samassa yhteydessä pohditaan sitä, että itse asiassa silpominenhan, sen lisäksi, että se on pahoinpitely, kohdistuu naisen vapauteen ja elämän rajoittamiseen. Se on laajempi teko ja puuttuminen [Puhemies koputtaa] ihmisen terveyteen ja elämään kuin se pelkkä pahoinpitely.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-09-11T15:31:08,2019-09-11T15:32:28,Hyväksytty,1.1 2019_29_42,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä. Perussuomalaiset tekivätkin helmikuussa tänä vuonna tästä toimenpidealoitteen. Valitettavasti silloin se ei johtanut ministeri Häkkäsen puolelta eikä keskustan puolelta enempiin toimenpiteisiin, mutta hyvä, että näissä puolueissa ollaan nyt asiasta samaa mieltä perussuomalaisten kanssa. Minulla olisi kysymys ministerille. Olen lakivaliokunnan puheenjohtaja, tämä tulee meille valiokuntaan käsiteltäväksi. Kerroitte, että teillä on jonkinlaisia selvityksiä menossa nytten kansainvälisestä lainsäädännöstä, ja varmasti saamme näistä tietoa. Mutta erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota siihen — kun puhuitte tästä silpomisen tunnistamisesta — että silpominen on hyvin helposti silmillä havaittavissa. Jos näin on tapahtunut, niin onko neuvoloissa ja kouluissa riittävät pakkokeinot siihen, että lapsia voidaan tarkastaa ilman vanhempien suostumusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-11T15:32:30,2019-09-11T15:33:29,Hyväksytty,1.1 2019_29_43,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että hän ja hallitus on valmis ennakkoluulottomasti tätä asiaa tarkastelemaan pitäen yhtenä vaihtoehtona myös sitä, että säädettäisiin tästä erillisenä lakina. Itse näen, että tällainen erillinen laki asiasta olisi tärkeä ennen kaikkea signaalina ja viestinä siitä, miten kiellettynä ja torjuttavana tätä Suomessa pidetään, vaikka nykyinenkin rikoslaki luonnollisesti kattaa tällaisen toiminnan. Uskon, että asiasta tiedottaminen sinne, minne tietoa halutaan levittää, olisi myös helpompaa, jos tästä säädettäisiin erillisellä lainsäädännöllä. Herra puhemies! En malta tässä yhteydessä olla toteamatta, miten naurettava on tässäkin valossa parin keskeisen valtiosääntöoikeusoppineemme näkemys, että kerjäämisen kieltäminen olisi vastoin perustuslakia ja syrjintää, koska se kohdistuu käytännössä tiettyyn ryhmään. Totta kai tällainen lainsäädäntö kohdistuu ryhmään, niin kuin tämäkin kohdistuu niihin naisiin, joiden kulttuuriin tällainen menettely kuuluu, eikä se tarkoita sitä, että tämä laki olisi jotenkin kielletty laki syrjintänä tai muuten perustuslain kannalta arveluttava, päinvastoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-11T15:33:32,2019-09-11T15:34:50,Hyväksytty,1.1 2019_29_44,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää ministeriä ennakkoluulottomuudesta. On tärkeää, että tähän nyt puututaan. Tämä on ollut keskusteluissa, niin kuin edustaja Meri aikaisemmin jo totesi. Ehkä tärkein kohta tässä on siinä juuri, mitä tähän sukuelinten silpomiseen liittyy, kokevatko nämä yhteisöt tai ihmiset, jotka sitä tekevät tai suunnittelevat, niin, että he tekevät tässä pahoinpitelyä tai muuta. Haluankin ministeriltä kysyä, onko meillä asiasta esimerkiksi ennakkotapauksia, joissa olisi tuomittu tämän mukaan. Itse olen sitä mieltä, että tämä erillislaki ehdottomasti tarvitaan, koska osaltaan se välittää nimenomaan sitä viestiä, että tämä ei ole hyväksyttävää. Itse uskon, että tämä olisi toisaalta semmoinen ajuri myöskin niihin yhteisöihin ja toisaalta työkalu sellaisille henkilöille, jotka työtä tämän parissa tekevät, että asennemuutosta saataisiin voimakkaammin läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-11T15:34:52,2019-09-11T15:35:56,Hyväksytty,1.1 2019_29_45,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia myös omasta puolestani kansalaisaloitteen tekijöille tärkeän asian esiin nostamisesta ja myös ministerille siitä muistutuksesta, että tyttöjen sukuelinten silpominen on paitsi täysin tuomittavaa myös Suomessa rikoslain nojalla rangaistava teko. Kyseessä on täysin törkeä ja vakava ihmisoikeusloukkaus. On todella tärkeää, että etsimme ne vaikuttavimmat keinot suojella niitä tyttöjä, joiden koskemattomuus on silpomisen takia uhattuna. Lainsäädännöllisten tarpeiden arvioimisen lisäksi on aivan olennaista varmistaa, että eri alojen ammattilaisilla on valmiudet puuttua asiaan ja tietoa siitä, miten tätä sukuelinten silpomista voidaan myöskin ennaltaehkäistä. Ihmisoikeusliiton mukaan esimerkiksi puheeksiottovelvollisuuden toteuttamisessa on huolestuttavia puutteita. On vaikea uskoa, että kyse olisi tahallisesta laiminlyönnistä, vaan pikemminkin ehkä puutteista osaamisessa ja tiedostamisessa. Yksi tärkeä ja tehokas tapa ehkäistä tyttöjen sukuelinten silpomista on myöskin lisätä tietoisuutta perinteen syistä ja seurauksista tätä perinnettä harjoittavien yhteisöjen keskuudessa. Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut turvaamaan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön, ja odotan, että silpomisen vastaisen työn tehostaminen on [Puhemies koputtaa] korkealla hallituksen prioriteeteissa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-09-11T15:35:57,2019-09-11T15:37:15,Hyväksytty,1.1 2019_29_46,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus ja rikos. Se rikkoo itsemääräämisoikeutta ja vahingoittaa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Yhdenkään tytön ei pidä joutua silvottavaksi. Vaikka silpominen on jo nykylain mukaan kiellettyä ja rangaistavaa, aivan kuten täällä on todettu, on erillislain tarvetta selvitettävä, aivan kuten on myös mietittävä, mitä kaikkia toimenpiteitä voidaan tehdä silpomisten ennaltaehkäisemiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Mikään laki ei kuitenkaan yksin lopeta silpomista, sen tiedämme myös maailmalta. Tarvitaan myös ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä tietoa ja osaamista virkamiehille ja ammattilaisille, jotta asiaan osataan myös puuttua, sekä silpomisen vastaisen työn riittävää resursointia kaikkialla Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-09-11T15:37:18,2019-09-11T15:38:17,Hyväksytty,1.1 2019_29_47,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuoron edustaja Essayahille. Sen jälkeen ministeri, mikäli hän haluaa kommentoida, ja sitten palaamme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_48,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myöskin kiittää kansalaisaloitteen alullepanijoita ja oikeusministeriä siitä, että hän tässä puheenvuorossaan jo kertoi, että harkitsee ja ei ole ainakaan poissulkenut sitä mahdollisuutta, että tästä erillislaki säädettäisiin, koska tosiasiahan on, että vaikka Suomessa tätä silpomista tutkitaan törkeänä, vakavana pahoinpitelynä, niin kuitenkaan meillä ei ole saatu yhtään tapausta Suomessa tai ulkomailla tapahtuneista silpomisista oikeusasteisiin, jos tämä saamani tieto vuodelta 2018 pitää paikkansa. Siinä mielessä kun kuitenkin arvellaan, että meillä Suomessa on noin 10 000 tyttöä ja naista, jotka on silvottu, ja ehkä jopa noin 3 000 tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi, niin kyllähän nämä huolestuttavat luvut kertovat siitä, että suomalainen yhteiskunta ei ole saanutä perille viesti, että meillä Suomessa ei hyväksytä tällaista käyttäytymistä. Siinä mielessä kyllä toivon, että oikeusministeriö tutkii tätä asiaa. Toivon mukaan myöskin siihen ennaltaehkäisyyn tuodaan sitten resursseja, että kouluterveydenhuollossa ja terveydenhuollossa ylipäätänsä tämä asia voidaan ehkä helpommin ottaa silloin puheeksi, kun sieltä löytyy selkeästi lainsäädäntö taustalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-11T15:38:25,2019-09-11T15:39:39,Hyväksytty,1.1 2019_29_49,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Se on varmasti juuri niin, että me tarvitsemme lisää toimenpiteitä, lisää yhteydenottoa koulun, terveydenhuollon, poliisin, oikeuslaitoksen välillä. Ja myös sitä ennalta ehkäisevää työtä on tarkoitus tällä hallituskaudella nyt vahvistaa. Juuri sen takiahan meillä on myös hallitusohjelmassa kirjaus siitä, että nyt tehdään enemmän ja panostetaan myös enemmän rahaa tähän. On totta, niin kuin tässä on tullut esille, että näitä tapauksiahan ei ole tullut meidän tuomioistuimiin. Sen takia on varmasti myös niin, että on tapahtunut silpomisia, mitä ei ole pystytty ennaltaehkäisemään. Sen takia täytyy muistuttaa myös siitä, että myös vanhemmilla on ilmoitusvelvollisuus, jos he tietävät tai jos joku sukulainen tietää, että tämä tyttö on nyt vaarassa joutua silvotuksi — jo silloin on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, ja tämähän ei myöskään toteudu tänä päivänä. Mutta se on rikoslaissa jo kielletty. Tästä johtuen me haluamme, että panostetaan juuri ennaltaehkäisyyn ja tiedottamiseen, ja tehdään se tiedottaminen niin, että se varmasti menee perille, koska niin kuin aloituspuheenvuorossani sanoin, jokainen tapaus on yksi liikaa, ja näin ei missään nimessä saisi tässä hyvässä maassa tapahtua. Sen takia oikeusministeriössä katsotaan hyvin tarkasti nyt, [Puhemies koputtaa] miten tästä eteenpäin, ja yhdessä poikkihallinnollisesti olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, että myös ennalta ehkäisevästi pystytään tarttumaan näihin tapauksiin paremmin kuin tänä päivänä. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-09-11T15:39:41,2019-09-11T15:41:36,Hyväksytty,1.1 2019_29_50,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kollega tässä jo todistikin, että teemme tässä vahvasti yhteistyötä ja hallitusohjelmakirjaus antaa myös selkeän vakuuden siitä, että olemme tosissamme. Tässä käytiin jo läpi se, että kysymyksessähän on jo tällä hetkellä rikos, mutta on hyvä myös todeta, että myös lastensuojelulakikin huomioi nämä tapaukset, eli käytännössä viranomaisten ja muiden lasten kanssa työskentelevien velvollisuutena on tehdä lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille, jos tällaista epäillään eli epäillään lapseen kohdistuvaa rikosta. Tämä sama lastensuojeluilmoitus on käytössä myöskin muille, jotka ovat huolissaan lapsen kasvuolosuhteiden turvallisuudesta. Myöskin ammattihenkilöillä on mahdollisuus tehdä salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoitus poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhan johdosta. Tältä osin on hyvä sanoa vielä, että sosiaali- ja terveysministeriöhän on yhdessä THL:n ja hyvin laajan ohjausryhmän kanssa laatinut toimintaohjelman tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisen ehkäisemiseksi. Tämä ohjelma on julkistettu 6.2.2019, ja se kertoo siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on nollatoleranssi tässä ilmiössä. Ja niin kuin tässä on erikseen todettu, niin kyllä itse koen myös, että meillä on vakava kysymyksen paikka siinä, pitääkö olla tässä asiassa vielä tehokkaampi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-11T15:41:37,2019-09-11T15:43:22,Hyväksytty,1.1 2019_29_51,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,Siirrymme puheenvuorolistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_52,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy ihan aluksi kommentoida muutamia asioita, mitä tässä tuli oikeusministeriltä: Koen, että tilannekuva on teillä hieman heikko. Puhuitte siitä, kuinka pitää muistaa, että vanhemmilla on myöskin ilmoitusvelvollisuus, mitä tulee tyttöjen sukuelinten silvontaan. Mutta kun tässä on kyse juuri siitä, että vanhemmat ovat se taho, joka vie esimerkiksi Somaliaan, ja he ovat osallisia siihen, että se tyttö silvotaan. Myöskin puhuitte siitä, että valistuksella tulee olemaan iso merkitys, mutta me suomalaisten näkövinkkelistä monesti olemme turhan naiiveja, eli jos me ajattelemme muslimiyhteisöjä, niin vaikka jos koulussa on esimerkiksi valistusta tai sitten uskonnolliset johtajat opettavat, että näin täytyy toimia tai joutuu helvettiin, niin siinä on iso ero, ketä kuunnellaan. Myöskin puhuitte siitä, kuinka näitä tapauksia on hyvin vaikea huomata. Ei ole. Sote-puolella nämä asiat voidaan huomata, mutta terveydenhuollon henkilökunta on peloissaan rasismileimoista, jos näitä asioita lähdetään tuomaan esille. Arvoisa herra puhemies! Suomi on uudenlaisten haasteiden edessä. Islamin myötä Suomeen on tullut sellaista barbaarikulttuuria, joka vetää hiljaiseksi. Tahdon kiittää jokaista kansalaista, joka on allekirjoittanut kansalaisaloitteen tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä. Nimittäin tänä päivänä Suomessakin asuvien pienten viattomien tyttöjen suku-elimiä silvotaan raa’asti, ja sen vuoksi he joutuvat kärsimään koko loppuelämänsä fyysisistä ja henkisistä seurauksista. Naiivi Suomi on esimerkiksi ottanut Somaliasta valtavasti turvapaikanhakijoita hädän perusteella, ja oleskeluluvan myöntämisen jälkeen somaleita käy kotimaassaan lomailemassa ja osa silvotuttaa samalla siellä tyttärensä. Samaa tapahtuu muissakin muslimimaissa. Moni ei uskalla puhua ongelman juurisyistä. Niistä pitää vihdoin puhua. Silvonnan tarkoitus on kontrolloida naisen seksuaalisuutta, ja seksuaalista nautintoa pyritään näin estämään. Joskus naisen vagina jopa ommellaan kiinni jättäen jäljelle vain pieni reikä. Tämän mies, jonka omaisuutta naisesta myöhemmin tulee, leikkaa auki. Miten kukaan muslimi-isä tai muslimiäiti voi sallia tällaista lapselleen? Alle kymmenvuotiaan tytön naineen pedofiiliprofeetta Muhammadin perustamassa uskonnossa naisen arvo on halpa. [Puhemies Matti Vanhanen: Pyydän edustajaa puhumaan kunnioittavasti.] Profeetta Muhammadilla oli alle kymmenvuotias vaimo, ja siitä käytetään tiettyjä termejä. Hän antoi toiminnallaan esimerkin seuraajilleen, jotka jatkavat naisten alistamista vielä tänäkin päivänä. Meidän on suomalaisina lainsäätäjinä puolustettava länsimaisia arvoja ja ennen kaikkea heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset haluamme puolustaa maahanmuuttajaperheiden naisia ja tyttöjä. Monet heistä elävät täysin eristettynä suomalaisesta yhteiskunnasta ja ovat jatkuvassa kunniaväkivallan, lapsiavioliittojen ja silpomisten vaarassa. Moni maahanmuuttajanainen saa selkäänsä kotona ihan vain siitä syystä, että aviomies on huomannut vaimonsa vastanneen naapurustossa toisen miehen iloiseen tervehdykseen. Käsittelyssä oleva kansalaisaloite osaltaan vahvistaisi viestiä silpomisesta rikollisena ja rangaistavana toimintana niin Suomessa kuin ulkomailla. Hallituksen tulee ryhtyä nopeasti lainsäädäntötyöhön kansalaisaloitteen pohjalta, ja samassa yhteydessä tulisi ottaa käsittelyyn myös poikien ei-lääketieteelliset sukupuolielinten silpomiset. Suomalaisen lainsäädännön on turvattava kaikkien pienten lasten fyysinen koskemattomuus, niin tyttöjen kuin poikienkin. Kansalaisaloite on aloitusaskel islamiin liittyvään naisten alistamiseen puuttumiseen. Hallituksen on kuitenkin pystyttävä menemään vieläkin pidemmälle ja valmisteltava laajempaa uutta lainsäädäntöä ja toimenpiteitä näiden maahanmuuttajanaisten kokonaisvaltaisemman koskemattomuuden, turvallisuuden ja oikeuksien takaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-11T15:43:25,2019-09-11T15:48:21,Hyväksytty,1.1 2019_29_53,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Olemme saaneet tänään käsittelyyn valtavan tärkeän kansalaisaloitteen, aloitteen, jossa ehdotetaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisoimista. Itse olisin nähnyt mielelläni tässä yhteydessä aloitteen, joka olisi kattanut kaikki lapset ja sisältänyt myös poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kiellon, sillä näitä toimenpiteitä tehdään Suomessa vuosittain noin 400, joten tämäkään ei ole aivan mitätön asia. Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ei ole laisinkaan lailla kielletty, mutta sekä terveen järjen että myös THL:n mukaan toimenpiteen katsotaan loukkaavan lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Mutta keskityn nyt tyttöihin, joita tämä kyseinen aloite käsittelee. THL:n Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä tai naista. Silpomisen riskissä heitä arvioidaan olevan noin 650—3 080 riippuen siitä, huomioidaanko arviointilaskelmassa toisen polven ulkomaalaistaustaiset tytöt. Huolestuttavia viestejä kuuluu myös siitä, että koulujen loma-aikoina lapsia saatetaan lomamatkoilla silpoa. Vaaravyöhykkeellä arvioidaan olevan jopa 3 000 tyttöä. Suomessa ei edelleenkään ole käyty yhtään oikeusistuntoa lapsen silpomisesta, vaikka Suomessa arvioidaan olevan tuhansia silvottuja lapsia. — siis tuhansia silvottuja lapsia, ei yhtään oikeuden istuntoa. Poliisihallituksesta saadun tiedon mukaan epäiltyjen, poliisille ilmoitettujen tyttöjen silpomisten lukumäärää kartoitettiin manuaalisella rikosilmoitustiedon läpikäynnillä. Läpikäynnin yhteydessä todettiin, että aikavälillä tammikuu 2013 — toukokuu 2019 on vuosittain kirjattu muutama poliisille ilmoitettu tyttöön kohdistuva silpomisepäily. Tehdyssä selvityksessä löydettiin edellä mainitulta aikaväliltä yksi tapaus, vuodelta 2018, joka on edennyt Lounais-Suomen poliisilaitokselta syyteharkintaan. Luvut ovat siis todella pieniä siihen nähden, mikä ilmiön laajuus arvellaan olevan. Fenix Helsinki teki vuonna 2017 selvityksen tyttölasten silpomisesta, ja jo tuolloin oli näyttöä Suomessa syntyneiden tyttöjen silpomisesta ulkomailla. Tähän peilaten on perin erikoista, että maanantaina Helsingin kaupunginhallitus käsitellessään asiaan liittyvää aloitetta perusteluissaan väittää, että todennettuja tapauksia, joissa ympärileikkaus olisi tehty Suomessa asumisen aikana, ei ole tullut ilmi. Mitä ilmeisimmin maahanmuuttajataustaisten kertomukset eivät ole varteenotettavia asian suhteen, vaan tässäkin suomalainen virkamies tietää parhaiten ja poliitikko nyökyttelee. Helsingissä aloitteessa vaadittua lasten silpomisen ennalta ehkäisevän toimintaohjelman laatimista eivät muuten kannattaneet kuin perussuomalaiset — meillä on linja tässä asiassa — ei edes kaksi päivää sitten omalla lakialoitteella kriminalisointia vaatinut kokoomus, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] jonka edellisen kauden oikeusministeri Häkkänen ei katsonut erillislakia tarpeelliseksi. Joku voisi ajatella, että kokoomus tekee vakavalla asialla politiikkaa, mutta me luonnollisesti täällä eduskunnassa ajattelemme, että kokoomus on tullut vaalien jälkeen järkiinsä ja lakialoite on täysin vilpitön yritys edistää tätä tärkeää lasten koskemattomuuden ja suojelun asiaa. Nopealla googlettamisella on vaivatta löydettävissä silvottujen Suomessa asuvien tyttöjen kertomuksia, joita lukemalla pääsee nopeasti kiinni siihen, ettei alaikäisten tyttöjen silvottu alapää aiheuta rikosilmoituksen tekoa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden toimesta, vaikka lain mukaan työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus poliisille. Lastensuojeluilmoitukseen velvoitettujen — eli myös lastensuojeluviranomaisten — on tehtävä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikos tai henkeen tai terveyteen kohdistunut rikos, jonka enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Voidaanko siis väittää, että Suomessa edellä mainituista viranomaisista ja tahoista vain muutama törmää alaikäisiin silvottuihin lapsiin? Tyttöjen silpominen on tällä hetkellä todella voimassa olevan rikoslain mukaan törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävä rikos. Rikos, josta on ilmoitusvelvollisuus poliisille kaikilla niillä tahoilla ja viranomaisilla, joilla on lastensuojeluilmoitusvelvollisuus. Rikos, jonka syyteoikeus vanhenee vasta 20 vuodessa. Rikos, josta lapsi voisi aikuisena halutessaan nostaa syytteen. Rikos, joita ei ilmoiteta poliisille. Siksi tämä aloite on tärkeää saattaa maaliin ja kriminalisoida teko siten, ettei tulkinnanvaraa jää kenellekään siinä, milloin tämä teko on saatettava poliisin tietoon. Herääkin aiheellisesti kysymys: miksi Suomessa saa lapsia silpoa ilman, että asioihin puututaan kuten lastensuojelun ja rikosten lainsäädäntö vaatisi? Euroopan neuvoston GREVIO-ryhmä antoi Suomelle muutama viikko sitten suosituksia arvioituaan, kuinka hyvin Suomessa torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Asiantuntijat kannustavat Suomea kriminalisoimaan tyttöjen sukuelinten silpomisen. Rikoksia olisivat itse silpomisen lisäksi muun muassa siihen yllyttäminen ja tekijän rekrytoiminen. Jostain syystä näitä rikoksia ei tuoda esiin eikä tuomita. Jostain syystä tässä maassa, mitä ilmeisimmin rasismin pelossa, ei uskalleta reilusti paheksua näitä tekoja ja saattaa niitä oikeudenkäytön piiriin. Millaisessa maailmassa me oikein elämme? Millainen länsimaalainen naisten ja tyttöjen tasa-arvoa ajava hyvinvointiyhteiskunta katsoo toisaalle ja horisee kulttuurisensitiivisyydestä, kun kyse on valtavasta kärsimyksestä, joka jatkuu monesti läpi elämän? Millainen yhteiskunta pyrkii puhumaan asiasta hiljaa ja kuiskaten, kun tämä brutaali ja lapselle traumat aiheuttava täysin käsittämätön toimenpide vaatisi ääntä, voimaa ja tekoja, jotta ne saadaan loppumaan? Voimmeko kuvitella tilannetta, jossa jokin ryhmä ihmisiä alkaisi Suomessa katkaisemaan lapsiltaan pikkurillin ilman puudutuksia tylsillä puukoilla? Voisimmeko kuvitella, että asiaa hoidettaisiin vuosikausia kouluttamalla ja lisäämällä tietoisuutta, ettei niin saa tehdä? Voimmeko kuvitella, että me puhuisimme kulttuurisensitiivisyydestä emmekä tekisi kaikkeamme, jotta nämä ihmiset joutuisivat oikeudenkäytön piiriin? Miksi siis nyt käsittelyssä oleva lapsen koskemattomuuden ja suojelun tarve olisi jotenkin erilainen? Hyväksymmekö toisten lasten brutaalin pahoinpitelyn, koska olemme suvaitsevaisia ja kivoja? Arvoisa puhemies! Niin kauan kun maassamme hymistellään asialle tekemättä konkreettisia toimia, uhrataan joka vuosi lapsia monikulttuurisuuden ihannoinnin alttarilla silpomalla heiltä sukuelimet kylien majoissa lasinpalasilla ja partaterillä, kiinni pitämällä, jalat levittämällä, ilman puudutusta, ilman asianmukaisia tiloja, osaamista ja lääkityksiä. Miettikää nyt, arvon kollegat. Tämä käsittelyyn tuleva aloite on siis hyvä alku lastensuojelun kannalta, mutta se toimii myös maamme lastensuojelun ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kentän osalta viestinä siitä, että katseen kääntäminen toisaalle on absoluuttisen väärin. Samalla olisi tässä tilanteessa syytä arvioida poikien ei-lääketieteellisen silpomisen kriminalisointi. Yhdenkään Suomessa asuvan lapsen ei tule joutua silvotuksi — yhdenkään — ja siksi aloitteessa esitetty kriminalisointi tulee saattaa lakiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-09-11T15:48:00,2019-09-11T15:56:00,Hyväksytty,1.1 2019_29_54,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Myönnän vastauspuheenvuorot tähän edustajille Vikman ja Honkasalo, ja sen jälkeen ministeri Henrikssonille puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_55,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Silpomisen kitkeminen on ollut esillä kokoomuksen toimesta jo muun muassa viime kaudella. Kansalaisaloite on tärkeä, ja sain myös olla mukana sitä keväällä eduskuntaan jättämässä. Kansalaisaloitteen muotohan on ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä. Tästä syystä me olemme kansanedustaja Sari Sarkomaan kanssa jättämässä lakialoitetta, joka täydentää tätä kansalais-aloitetta. Lakialoitteemme koskee tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämistä omana rikosnimikkeenään. Näitä lakialoitteita on teknisesti kaksi, ja tällä kokonaisuudella haluamme parantaa sukuelinten silpomisen ennalta estämistä, parantaa tekojen tuloa viranomaisten tietoon sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Suomessa tosiaankin arvioidaan jopa 3 000 tytön olevan silpomisuhan alla. Yksikään tapaus, joka on tapahtunut, ei ole edennyt oikeuteen saakka. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että meidän on nykyistä paremmin onnistuttava suojelemaan näitä silpomisuhan alla eläviä tyttöjä ja samalla ennaltaehkäisemään tapauksia. Rikoksista on jouduttava myös rikosvastuuseen nykyistä tehokkaammin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-09-11T15:56:29,2019-09-11T15:58:01,Hyväksytty,1.1 2019_29_56,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä luulen, että me olemme kaikki täällä salissa sitä mieltä, että kyseessä on todella vakava ihmisoikeusloukkaus — täällä ovat kaikki toistaneet sitä, että kyseessä on vakava ihmisoikeusloukkaus ja myös naisiin kohdistuvasta väkivallasta on kyse, siitä ei ole erimielisyyttä lainkaan. Minä arvostan Henrikssonin puheenvuoroa siitä, että hän pystyi rakentavasti kaikkiin näihin puheenvuoroihin vastaamaan, ja ehkä tämä ero onkin siinä, pystymmekö me puhumaan tästä asiasta niin, ettemme halvenna kokonaisia ihmisryhmiä ja lietso pelkoa niin kuin eräällä ryhmällä täällä on tapana tehdä. Minä olisin kysynyt ministeri Henrikssonilta vielä, jos on mahdollista: kun tätä erillislainsäädäntöä selvitetään, mikä on tärkeää, niin voitaisiinko siinä yhteydessä puuttua myös siihen, että tällä hetkellä kouluterveyskyselyn mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret pääsevät huonosti kouluterveydenhuollon piiriin? Eli siinä on myös kyse siitä luottamuksesta, joka on haurasta terveydenhoitoa kohtaan. Minä uskon siihen, että kun me rakennamme luottamusta sen sijaan, että me pakotamme ihmisiä, niin me pystymme myös saamaan parhaimpia tuloksia aikaan. Ihmisoikeusliitto on tässä Suomessa tehnyt todella [Puhemies koputtaa] hienoa ja pitkään työtä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-09-11T15:58:02,2019-09-11T15:59:26,Hyväksytty,1.1 2019_29_57,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minun käsitykseni tästä keskustelusta on se, että me olemme kaikki samaa mieltä, että kyseessä on erittäin, erittäin vakava rikos. En ole kuullut, että kukaan olisi ollut toista mieltä. Sen takia sanon edelleen sen, että minun mielestäni se on erittäin hienoa, että tämä kansalaisaloite on tehty. Se on välttämätöntä, että tästä asiasta keskustellaan, ja meidän pitää yhdessä miettiä, millä tavalla me pystymme paremmin kuin tänä päivänä ennaltaehkäisemään sitä, että yksikään tyttö joutuu silvotuksi. Sen takia tässä nyt hallitus haluaa panostaa myös siihen, että poikkihallinnollisesti tehdään enemmän yhteistyötä, [vastauspuheenvuoropyyntöjä] niin kuin edustaja Honkasalo tässä nosti myös esille: luodaan luottamusta, niin että lapset uskaltavat kertoa kouluterveydenhoitajalle, niin että uskalletaan kertoa toiselle aikuiselle, mistä on kysymys, niin että uskalletaan kertoa, että pelkää, ja niin edelleen. Sen takia on tärkeätä, että edetään hyvin vakavasti tämän vakavan asian äärellä. Ja niin kuin alussa sanoin, niin en sulje pois erillislainsäädäntöä, mutta tulen nyt seuraamaan hyvin tarkasti, miten tätä kansalaisaloitetta tullaan käsittelemään lakivaliokunnassa. Suomelle oikeusvaltiona on äärimmäisen tärkeätä, että otamme vakavasti myös kaikki ne huomautukset, jotka me saamme kansainvälisiltä instituutioilta, ja me katsomme, millä tavalla me voimme tehdä asiat paremmin huomenna kuin tänä päivänä. Tämäkin asia kuuluu niihin. On kyse naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-09-11T15:59:31,2019-09-11T16:01:28,Hyväksytty,1.1 2019_29_58,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä lyhyet debattipuheenvuorot edustajille Lohi, Rantanen, Keto-Huovinen, Ronkainen ja Hassi, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_59,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä erinomaisista puheenvuoroista ja siitä, että hallitus todella tarkkaan selvittää tätä. Kun täällä on keskustelua kuunnellut, niin näyttää todella siltä, että tämä sali on erittäin yksimielinen siitä, että kyse on vakavasta rikoksesta — onhan se jo tälläkin hetkellä rangaistava rikos, joka vanhenee 20 vuodessa — ja kaikki ovat yksimielisiä siitä, että tähän pitäisi pystyä puuttumaan paremmin. Kun puhutaan ennaltaehkäisystä, niin pitäisi kiinnittää huomiota näiden rikosten pelotevaikutukseen. Ei riitä, vaikka olisi 20 vuotta vankeutta, koska jos tietää, että ei koskaan jää kiinni, niin ei ole tämmöistä erityisestävää tai yleisestävää vaikutusta. Sen takia olisi tärkeää, että me pystyisimme resursoimaan tutkinnan niin, että näitä tapauksia tulisi ja viesti lähtisi. Nyt tästä salista lähtee kyllä hyvin yksituumainen, yksiselitteinen ja vakava viesti: tämä on vakava rikos, tähän pitää puuttua, tähän kansalaisaloitteeseen suhtaudutaan myönteisesti. Sanotaan näin, että toivoisin, että tällaista näin hyvää, yksimielistä viestiä näin vakavassa asiassa ei pilattaisi sillä, että lähdetään syyttelemään toisia täällä, kun olemme näin yksimielisiä, vaan viemme tätä eteenpäin. [Välihuuto vasemmalta: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-09-11T16:01:37,2019-09-11T16:02:52,Hyväksytty,1.1 2019_29_60,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä tässä kiinnittää huomiota siihen, että vaikka omassakin puheessani puhuin tämän nimenomaisen teon erillisestä kriminalisoinnista, on kaiketi aivan selvää, että ennaltaehkäisyhän olisi tässä kohtaa paras. Mutta sitä ennaltaehkäisyä on tehty tässä maassa 90‑luvulta lähtien, ja mikä on tulos? Tulos on se, että meillä ei ole pystytty sitä ennaltaehkäisemään, mutta ei myöskään niistä teoista ole tuomittu sitten, kun on epäonnistuttu ennaltaehkäisyssä. Ja ne ovat tavallaan kaksi eri asiaa — totta kai ne liittyvät yhteen, mutta kaksi eri asiaa. Molempien pitää kulkea tässä, sekä ennaltaehkäisyn että myöskin näitten brutaalien tekojen napakan tuomitsemisen, koska minusta se on häpeällistä, että meillä ei ole yhden yhtä oikeuskäsittelyä tästä asiasta, vaikka luvut siitä, mikä on tämän ilmiön laajuus, ovat huikeat, ne ovat hurjat. Siinä me olemme kyllä epäonnistuneet, ja nyt yritetään sitten tehdä kaikkemme, jotta tämä asia muuttuisi toiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-09-11T16:02:52,2019-09-11T16:03:59,Hyväksytty,1.1 2019_29_61,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä tuoda esille, kun täällä puhutaan kriminalisoinnista ja ennaltaehkäisystä, sen asian, minkä takia näistä asioista ei ole tullut tuomioistuimessa tuomioita. Näiden asioiden osalta keskustelin useamman erikoissyyttäjän kanssa, jotka ovat erikoistuneet naisiin ja lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin, ja he kaikki totesivat, että ongelmana on se, että näihin juttuihin ei saada näyttöä. Nämä lapset viedään pois maasta. Tämän teon siellä suorittaa joku sukulainen tai tuttava. Pieni lapsi ei pysty kertomaan mitään. Käytännössä todennäköisesti hän ei tiedä edes tämän tekijän nimeä. Tämä on se iso ongelma: viedä näitä asioita eteenpäin. Tämän takia pelkkä kriminalisointi ei ole oikea ratkaisu, vaan meidän on tehtävä myös muita toimia ja meidän on myös panostettava siihen resursointiin poliisipuolella, että on mahdollisuuksia tutkia näitä asioita. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-09-11T16:03:59,2019-09-11T16:05:04,Hyväksytty,1.1 2019_29_62,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä. On selvää, että tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen ei ole päästy puuttumaan olemassa olevalla lainsäädännöllä. Harmi kun ministeri kerkesi lähteä pois, minä olisin halunnut kysyä tästä poikien silpomisesta, mikä tässä on muutamassa puheenvuorossa jo tullutkin esiin, kun tasa-arvon kannalta näkisin, että eduskunnan tulisi säätää lait koskemaan kaikkia tasapuolisesti. Tässä kansalaisaloitteessa keskitytään tyttöihin, mutta myös poikia uhkaavat rituaalileikkaukset, joille ei ole minkäänlaista lääketieteellistä perustetta. Mielestäni kaikki lasten sukupuolielimiin kohdistuvat ei-lääketieteelliset toimenpiteet tulisi ehdottomasti kieltää ja toteuttajat asettaa vastuuseen teostaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-09-11T16:05:07,2019-09-11T16:06:01,Hyväksytty,1.1 2019_29_63,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Edustaja Hassi, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_64,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 1991 eli 28 vuotta sitten joukko naiskansanedustajia teki kirjallisen kysymyksen siitä, pitäisikö säätää erillislaki, joka kriminalisoisi tyttölasten sukupuolielinten silpomisen. Silloinen oikeusministeri vastasi, että se on jo nykyisen lainsäädännön perusteella rikos. Satuin olemaan samalla kaudella lakivaliokunnassa, johon tulivat rikoslain uudistuksen yhteydessä muun muassa henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten pykälät, ja silloinen lakivaliokunta piti huolen siitä, että lain perusteluissa todettiin, että tällainen niin sanottu tyttölapsen ympärileikkaus on törkeä pahoinpitely. Tästä lähti leviämään pikkuhiljaa tieto siitä, että kyseessä todella on rikos. Myös valmistelu, jota käsittääkseni on sekin, että vanhemmat lähettävät lapsensa ulkomaille silvottavaksi, on lain mukaan rikos. Voi kuitenkin olla, että tämän asian selventämiseksi tarvitaan erillislaki. Vaikka oikeusoppineiden mielestä meidän oikeusjärjestelmämme sisäinen logiikka ei sitä välttämättä kaipaa, niin tiedottaminen ja asian selväksi tekeminen voivat kaivata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-11T16:06:04,2019-09-11T16:07:26,Hyväksytty,1.1 2019_29_65,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,Ja nyt puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_66,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yksikin silvottu tyttölapsi, yksikin silvottu nainen on liikaa. Olemme käyneet tässä keskustelua erillislainsäädännön tarpeesta, ja yhtään puheenvuoroa en tässä ole kuullut sitä vastaan, siten että erillislainsäädännöstä olisi haittaa. Päinvastoin täällä on ollut vahvoja puheenvuoroja sen eteen, että meidän täytyisi tehdä enemmän. Itse olen sitä mieltä, että se on häpeätahra Suomelle, ettemme ole niiden maiden joukossa, jossa lasten silpominen, tyttöjen ja naisten silpominen on erillissäädöksin selkeästi kielletty. Se on kielletty kaikissa Pohjoismaissa ja myöskin 26 maassa Afrikassa ja Lähi-idässä. Kiitän lämpimästi kansalaisaloitteen tekijöitä ja toivotan tämän aloitteen eduskuntaan tervetulleeksi. Viime eduskuntakaudella tein tästä toimenpidealoitteen. Kokoomuksessa olemme sitkeästi tehneet työtä sen eteen, että saamme erillislainsäädännön. Keskustelussa on tullut esille, että tässä asiassa on myöskin sävyeroja. On erittäin hyvä, että tämä eduskunta voi tähän asiaan ottaa kantaa. Itse annan tälle aloitteelle lämpimän tuen. Ministeri nyt lähti, mutta on hyvä todeta niitä asioita, jotka tätä aloitetta vahvasti puoltavat. Eli THL on todellakin todennut, että Suomessa on 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja todellakin 600:sta 30 000:een tyttöä on koko ajan riskin alla tulla silvotuksi. Tässä on kysymyksessä todella kova ja vakava ihmisoikeus- ja itsemääräämisloukkaus. Täällä on hyvin vakavalla tavalla puheissa tuotu esille, minkälaista vaivaa terveyteen, seksuaaliterveyteen, sosiaaliseen tilanteeseen tämä silpominen aiheuttaa. Varmasti tämä on kaikilla kansanedustajilla tiedossa, kun aloitamme tämän kansalaisaloitteen käsittelyn. Mielestäni tämä keskustelu on tuonut kantoja jo hyvin esille. Olen todella pahoillani, että oikeusministeri ei voinut jäädä tähän asiaa kuuntelemaan. Ilahduin siitä, että hän on pehmentänyt kantaansa ja hän totesi, että hän voi harkita eikä hallitus yksiselitteisesti tätä erillissäätelyä kiellä. Mutta aivan selvä on, että meidän on Suomessa pystyttävä nykyistä tehokkaammin suojelemaan silpomisuhan alla eläviä tyttöjä ja ryhdyttävä ripeämmin ja vakavammin toimiin näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi, uhrien, lasten, naisten auttamiseksi sekä tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen. Täällä edustaja Hassi mainiosti nosti esille, että tietoisuutta on pyritty lisäämään. Kuvailitte, mitä lakivaliokunnassa tehtiin, mutta on selvää — ja mielestäni tässä kansalaisaloitteessa hyvin nostetaan esille se — että maassamme ei ole riittävästi tietoa rangaistavuudesta, se ei ole riittävästi yleisessä tiedossa, ja sen takia me tarvitsemme erillislainsäädännön, joka vahvasti viestittää, että tämä on vakava, rangaistava rikos. Se on myöskin katalysaattori, vauhditin sille asennemuutokselle, mitä tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Kun täällä ministeri mainitsi vanhemmat ja ilmoitusvelvollisuuden, niin on hyvä sanoa ääneen se, että meillä on kulttuurieroja, on kulttuurillisia perinteitä, ajatuksia siitä, että silpominen on lasten suojelua, ja vanhemmat näkevät, että se on parhaaksi lapselle. Jotta me saamme katalysaattorin siihen asennemuutokseen, jota tarvitaan, niin on tärkeää, että meillä on selkeästi laki, joka kieltää erillisenä lasten silpomisen, tyttöjen ja naisten silpomisen. Eli vahvasti kannatan sitä, että tarvitsemme työkalun ehkäisevään työhön ja ajuriksi juuri näiden asenteiden muuttamiseen. Täällä edustaja Vikman totesi, että tässä aloitteessa todetaan, että säädettäisiin erillislaki, mutta tässä aloitteessa ei ole konkreettisesti esitetty vielä, mitä tämä lainsäädäntö sisältäisi. Sen takia tämän kansalaisaloitteen vauhdittaman keskustelun maaliin saamiseksi teimme lakialoitekokonaisuuden, johon me olemme nostaneet asioita, jotka meidän mielestämme tähän erillislainsäädäntöön kuuluisi kirjata, ja todellakin noissa lakialoitteissa, jotka on vielä mahdollista allekirjoittaa, esitetään uusia pykäliä tähän erillisrangaistussäädökseen. Elikkä siellä todellakin todettaisiin, että silpominen olisi erilliskriminalisoitu erillisrangaistussäädöksillä, eli tämä vastaisi tätä, mitä tässä aloitteessa todetaan. Sen lisäksi me korottaisimme minimirangaistusta kahteen vuoteen vankeutta, eli tämä on minimirangaistus, ja tällä lakialoitteella on tarkoitus myöskin vahvistaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, mistä täällä ministeri oikein hyvin puhui, ja myöskin parantaa tekojen tuloa viranomaisten tietoon. Se, mikä toisessa lakialoitteessa on myöskin, on se, että siellä on pykäliä, joilla selkeytetään eri viranomaisten velvollisuutta ilmoittaa tästä asiasta poliisille ja lastensuojeluun, koska nämä pykälät tällä hetkellä eivät meidän mielestämme ole riittävän selviä. Arvoisa puhemies! Myös meidän lakialoitteissamme tämä erilliskriminalisointi kieltäisi myös Suomen kansalaisille ulkomailla tehdyt silpomiset ja antaisi viranomaisille enemmän mahdollisuuksia puuttua näihin rikoksiin. Eli me todella tarvitsemme tämän erillislainsäädännön, ja sitä vahvasti haluan vauhdittaa. Lopuksi totean, että tämä kansalaisaloite on todellakin lämpimästi tervetullut ja se ansaitsee huolellisen mutta ripeän käsittelyn Suomen eduskunnassa. Ja todellakin maan hallitukselle lähetän terveisiä, kun valitettavasti ei yksikään ministeri, ei oikeusministeri eikä sosiaali- ja terveysministeri, ehtinyt tätä arvokasta, tärkeää keskustelua kuulemaan, että pöytäkirjoista lukevat tämän tärkeän lähetekeskustelun. Ja pidän erittäin hyvänä sitä, että selvitetään, mitä Pohjoismaissa on säädetty, minkälaisia vaikutuksia sillä on, ja tutkitaan myöskin muun Euroopan lainsäädäntöä, jotta me saamme Suomeen edistyksellisen ja parhaiten tyttöjä ja naisia suojelevan erillislainsäädännön ehkäisemään naisten, tyttöjen silpomisen ja myöskin parhaalla mahdollisilla tavalla ennalta ehkäisemään nämä vakavat ihmisoikeusrikkomukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-09-11T16:07:32,2019-09-11T16:14:41,Hyväksytty,1.1 2019_29_67,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa elää THL:n mukaan 10 000 sukuelinten silpomisen uhriksi joutunutta tyttöä ja naista. Jopa yli 3 000 tytöllä Suomessa on riski joutua silvotuksi. Iljettävä, barbaarinen ja törkeän rikollinen perinne on maassamme totta. Tästä huolimatta ainutkaan tapaus ei ole päätynyt Suomessa oikeuden eteen. Miten tämä on mahdollista? Nyt käsiteltävänä oleva kansalaisaloite, jossa esitetään tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia, pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen. Vastenmielistä silpomisen perinnettä esiintyy maailmalla eräissä kulttuureissa ja yhteisöissä. Tämä suomalaiselle ja länsimaiselle kulttuurille vieras, naista alistava menettely loukkaa vakavasti yksilön oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Naisen sukuelinten silpominen aiheuttaa jopa pysyvää henkistä ja fyysistä kärsimystä sekä lukuisia terveyshaittoja. Tämä ei ole millään tavalla ymmärrettävää. Tämä on järjetöntä ja yksiselitteisesti väärin. Toisin kuin joskus kuulee väitettävän, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on jo tänä päivänä rikoslailla rangaistava teko — tämä on yksiselitteistä. Myös silpomisen valmistelu, yritys ja avunanto on kriminalisoitu. Kyse on törkeänä pahoinpitelynä rangaistavasta teosta. Ainoana Pohjoismaana Suomi ei ole erilliskriminalisoinut tyttöjen sukuelinten silpomista. Toisin kuin Suomessa, muissa Pohjoismaissa silpomisesta on annettu tuomioita. Suomessa korkein oikeus on ottanut kantaa silpomisen rangaistavuuteen muussa yhteydessä. Korkeimman oikeuden mukaan kyse on lähinnä törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavasta menettelystä, jota ei missään olosuhteissa voida oikeuttaa uskonnollisilla ja sosiaalisilla syillä. Tässä samassa yhteydessä korkein oikeus korosti myös, että tyttöjen sukuelinten silpominen on eri asia kuin poikien ympärileikkaus eikä näitä voida rikosoikeudellisesti rinnastaa. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille erityisesti kolme asiaa tämän kansalaisaloitteen kannalta: Ensinnäkin katson tätä asiaa lakimiehenä. Eräät rikosoikeustieteilijät ovat kiinnittäneet huomiota siihen, ettei tämä erilliskriminalisointi juuri tuo rikoslakiin uutta suojaa. Se ei tarkenna rangaistavan käyttäytymisen alaa. Toisaalta on aivan oikein todettu, että tällaiset erilliskriminalisoinnit ovat kuitenkin joissain tapauksissa paikallaan, sillä ne voivat korostaa teon erityistä paheksuttavuutta ja täsmentää sitä, mikä rikoslaissa on kiellettyä. Juuri tämä puoltaa kansalaisaloitetta. Erilliskriminalisointi ilmaisee jyrkän, tuomitsevan kannan ja korostaa silpomisen paheksuttavuutta. Tyttöjen silpominen on yksiselitteisesti Suomessa väärin. Erilliskriminalisointi antaisi toivottavasti myös viranomaisille enemmän selkänojaa puuttua tähän iljettävään rikollisuuden muotoon. Kokoomuksen edustajat Sarkomaa ja Vikman ovat valmistelleet kansalaisaloitteen tueksi lakialoitteet silpomisen erilliskriminalisoinniksi ja rangaistuksen koventamiseksi. Rangaistuksen koventaminen on toinen peruste silpomisen erilliskriminalisoinnille. Erityisen tärkeänä näen teon minimirangaistuksen korottamisen kahteen vuoteen vankeutta. Paitsi että tämä on uhrin näkökulmasta oikeudenmukaisempaa, se toisi myös lisäsuojaa tutkinnan ja pakkokeinojen näkökulmasta; suomeksi sanottuna vangittuna pitäminen tutkinnan ajan on tällöin helpompaa. Näihin törkeisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneet on saatava tehokkaammin rikosoikeudelliseen vastuuseen. Toiseksi on ymmärrettävä, kuten täällä on korostettu, ettei silpomista saada loppumaan yksinomaan tällä erilliskriminalisoinnilla. Rikoslain täsmentäminen toki tukee sitä, että viranomaiset ehkä tarttuvat tapauksiin tehokkaammin. Silpomisen perinne ja sen uhka on kuitenkin ymmärrettävä nykyistä paremmin muun muassa synnytyssairaaloissa, neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, päiväkodeissa ja kouluissa. Toimivaltuuksia ja toimivelvollisuuksia on syytä lisätä. Hallitukselta tarvitaan tekoja. Myös asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä on tärkeää. Tyttöjen sukuelinten silpominen on silpomista. Miksi tätä kutsutaan yhteiskunnassamme, jopa terveydenhuollossamme, ympärileikkaukseksi? Kansalaisjärjestöt, erityisesti World Vision, ovat tehneet arvokasta työtä nostaessaan asiaa julkiseen keskusteluun ja puhuessaan tästä asiasta sen oikealla nimellä. Kolmanneksi, jotta löydämme vastauksen siihen, miksei ainutkaan silpomistapaus ole päätynyt Suomessa oikeuden eteen, on ymmärrettävä, miten tämä vieras väkivallan perinne poikkeaa monista kotoperäisistä väkivallan muodoista. Ero on siinä, että naisten suku-elinten silpominen on eräiden yhteisöjen suojelema, tukema ja jopa edellyttämä normi. Kyse on laajemmasta ilmiöstä, siitä, että yhteiskuntamme sisällä on yhteisöjä, joissa uskonnon, tradition tai kulttuurin perusteella oikeutetaan ja tehdään laittomia tekoja. Kyse on niin sanotuista rinnakkaisyhteiskunnista. Arvoisa puhemies! Vietämme tällä viikolla Suomen hallitusmuodon 100-vuotisjuhlaa. Perustuslakimme ytimessä ovat yksilön perusoikeudet ja ‑vapaudet. Oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ei ole mielipidekysymys. Yhteiskuntamme on otettava tiukka linja rinnakkaisyhteiskuntien torjumisessa. Tyttöjen sukuelinten silpominen on todellisuutta myös sellaisissa yhteisöissä, jotka ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa verraten pitkään. Voidaanko tällöin väittää, että kyse on tiedon tai valistuksen puutteesta? Rohkenen epäillä. Näyttää siltä, että kyse on asenneongelmasta. Viime kädessä halua noudattaa perusoikeuksia ja ‑vapauksia, noudattaa ja kunnioittaa suomalaista lakia ei voi kaataa ihmisiin, yhteisöihin ja yksilöihin ulkoapäin. Kyse on jokaisen yksilön omasta vastuusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-09-11T16:14:48,2019-09-11T16:21:48,Hyväksytty,1.1 2019_29_68,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kylläpä huomaa, että tänään puhutaan taas monikulttuurisen yhteiskunnan lieveilmiöistä: ”nollatoleranssi”, ”aivan kauheaa”, ”tarvitaan toimia”, ”tuomitaan”, ”hirveää”, ”häpeätahra” — ja mitään ei kuitenkaan tapahdu. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että tyttöjen sukupuolielinten silpominen on tuomittavaa, mutta se ei riitä. Ei riitä, että täällä vastustamme ja korostamme ”aivan kauheutta” ja ”aivan hirveyttä”, mikäli emme ole valmiita kohtaamaan näitä asioita, jotka ovat meidän maahamme ulkoa tuotuja. Sukupuolielinten silpominen ja useat muut erityisesti tyttöihin ja naisiin erilaisissa primitiivisissä kulttuurisissa ja uskonnollisissa tavoissa kohdistuvat väkivaltaiset tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vastaiset teot ovat pahin esimerkki meidän liberaalin yhteiskuntamme epäonnistumisista. Moni kysyy, että miten se on mahdollista, meidän tasa-arvoisessa Suomessamme tapahtuu tällaista. Vastaan, koska vastaus on hyvin yksinkertainen: siksi, että meille saapuu ihmisiä kulttuureista, joissa tätä tapahtuu. Nämä ihmiset eivät luovu kulttuurisista tavoistaan astuessaan Suomen rajojen sisäpuolelle, eivät edes silloin, kun he neljän vuoden kuluttua saavat Suomen kansalaisuuden. Me tiedämme, että Suomessa tapahtuu silpomista. Tyttöjä lähetetään silvottavaksi. Synnytysten ja naistentautien parissa työskentelevä hoitohenkilökunta näkee tämän väkivaltaisen toiminnan seurauksia koko ajan. Arvoisa puhemies! Se, että silpominen on rikoslain vastaista, ei ole lainkaan riittävää. Syyllisiä eli tämän lapselleen mahdollistavia vanhempia tai itse tekijöitä ei tuomita. Mitään seurauksia ei ole. Totta kai valistusta tarvitaan, mutta se on riittämätöntä, kuten yleensä näin vahvasti oman kulttuurimme vastaisissa toimissa, jotka tietyissä maahanmuuttajaryhmissä ovat yleisiä. Resurssien tarve, johon täällä tänään usea edustaja on viitannut, on tietysti tärkeää, mutta hirvittävän usein se meidän maassamme tarkoittaa sitä, että muutama maahanmuuttoon pakkomielteisen idealistisesti suhtautuva kansalaisjärjestö saa lisää rahaa, minkä seurauksena ne laittavat pystyyn sitten jonkun kampanjan, mihin kuuluu hashtag, jossa tuomitaan jälleen silpomiset. Tällä ei ole itse asian kannalta minkäänlaisia todellisia seurauksia. Tämä kansalaisaloite on totta kai kannatettava, mutta ei missään tapauksessa riittävä. Esimerkiksi Ruotsissa silpomisen kieltävä erillislaki on ollut voimassa vuodesta 1982 asti, mutta ongelma ei ole poistunut. Mistäköhän luulette sen johtuvan? Tärkeintä olisi huolehtia, että silpomisen sallineet vanhemmat joutuvat rikosoikeudelliseen vastuuseen ja että heitä rangaistaan aivan kuten rangaistaan muitakin lastaan pahoinpiteleviä vanhempia. Tämä edellyttää sitä, että esimerkiksi hoitohenkilökunnalla tai opettajilla on velvollisuus kertoa, mikäli he havaitsevat, että lapsi on silvottu tai häntä uhkaa silvottavaksi joutuminen. Tämä velvollisuus tässä yhteydessä tarkoittaa, että heidän on pakko kertoa siitä. Se, että toimijoilla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä kertoa, ei ole riittävää. Silpomisen tai sen uhan pitää aina käynnistää myös lastensuojelulliset toimet, ja jo maahantulon yhteydessä henkilöitä on valistettava tästä linjasta ja siitä on pidettävä kiinni. Arvoisa puhemies! Mikäli Suomesta turvaa ja suojelua saanut ihminen lähettää lapsensa silvottavaksi, jopa maahan, josta hän on itse paennut, rikkoo hän merkittävällä tavalla sitä moraalista perustaa, johon ihmisoikeuksien kunnioittamisemme nojaa. Kyseessä on myös turvapaikkainstituution väärinkäyttö. Me tiedämme, että esimerkiksi Somaliassa silpominen uhkaa lähes kaikkia tyttöjä ja naisia. On erittäin irvokasta, että samaan aikaan kun näin tapahtuu, olemme turvapaikkapolitiikassa asian vankeja. Korkein hallinto-oikeus on vasta linjannut, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta naista ei voida palauttaa Somaliaan ennen kuin on selvitetty, joutuisiko hänen lapsensa siellä silpomisen uhriksi. Toisin sanoen Suomessa emme tällä hetkellä voi tehdä silpomiselle mitään, mutta emme kuitenkaan saa palauttaa maahan, jossa silvotaan. — Miettikääpä sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-11T16:21:59,2019-09-11T16:27:22,Hyväksytty,1.1 2019_29_69,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos edustajakollegoille ja ensisijaisesti tietysti kansalaisaloitteen aktiiveille ja niille yli 60 000 ihmiselle, jotka ovat aloitteen allekirjoittaneet. Kansalaisaloitehan on vähän niin kuin tämmöinen toimenpidealoitteen luontoinen eli ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, ja se on tietysti teknisesti helpompi laatia kuin tarkkarajainen lakialoite. Se ei millään tavalla vähennä sitä vastuuta, mikä meillä täällä eduskunnassa ja käsittelevissä valiokunnissa on. Tämä on käsiteltävä vakavasti, niin kuin jokainen täällä puheenvuoron käyttänyt ja myös ministeri Henriksson ovat todenneet. On hyvä, että tästä on vireillä myös pari täydentävää, tarkempirajaista lakialoitetta edustaja Sarkomaalta ja edustaja Vikmanilta. Olen nuo aloitteet itse jo ehtinyt allekirjoittaa ja toivon, että niihinkin saadaan vähintään se sata nimeä ja että tämä puoluerajat ylittää. Varmasti tämä on nyt semmoinen asia, joka meitä yhdistää. Suomessa riskiryhmässä THL:n mukaan on kuudesta- ja puolestasadasta yli kolmeentuhanteen tyttöä — iso joukko ihmisiä, jotka ovat väkivallan uhan alla. Pelkästään tämä uhka on sellainen asia, joka ihmiselle on traumatisoivaa ja elämää rajoittavaa. Väkivaltaa missään muodossa ei voi perustella perinteillä, ei kulttuurilla, ei uskonnolla tai muilla vastaavilla syillä. Mitään terveydellistä perustetta, mitään myönteistä terveydellistä perustetta, ei silpomiselle ole osoitettu. Kuten tässä jo useampi edustaja on todennut, meillä on jo olemassa rikoslaissa säädökset, mutta kuten on myös todettu, tämä erillislaki lähettäisi sellaisen viestin, että asia ei jää kenellekään epäselväksi. On todellakin niin, niin kuin esimerkiksi edustaja Hassi totesi, että päällekkäistä tai rinnakkaista lainsäädäntöä ei teknisesti ole viisasta tehdä. Sitä pitäisi pyrkiä välttämään, mutta ehkä tässä nyt on sellainen asia, että tämä viesti pitää olla niin selkeä ja ongelmaton kaikille, että jokainen sen ymmärtää, mistä tässä on kysymys: emme hyväksy väkivaltaa ja silpomista millään perusteella. Sen viestin pitää mennä eteenpäin. Tässä on tullut esille kysymys velvollisuudesta, tai oikeastaan täällä on puhuttu kahdessa muodossa: onko oikeus ilmoittaa rikosepäilystä vai onko velvollisuus ilmoittaa rikos-epäilystä. Kun itse katson tätä Valviran sivuilta, niin täällä on otsikkona Velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuneista rikosepäilyistä. Otan täältä suoran sitaatin: ”Kaikilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu eräitä seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädettyjä tekoja, kuten esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai eräitä henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, kuten esimerkiksi pahoinpitely. Lisäksi on tehtävä lastensuojeluilmoitus.” Näin ammattilaisille kerrotaan ja tietysti kaikille kansalaisille kerrotaan Valviran sivuilla: on velvollisuus tehdä ilmoitus Itselleni ei ole nyt aivan selvää, kuinka aktiivisesti näitä ilmoituksia tehdään. Se varmasti lakivaliokunnassa käsitellään. Voisin kuvitella, että kaikissa tapauksissa ilmoitusta ei tehdä, ja taustalla saattaa olla erinäisiä syitä, jotka siihen johtavat: sosiaalinen paine, suoranainen uhkailu, jopa maalittaminen. Mitä pienempi paikkakunta, sitä suurempi paine. Valiokunnassa on syytä miettiä, mitkä ovat ne keinot ja tavat, joilla henkilökunnan mahdollisuuksia ilmoituksen tekemiseen madalletaan, jotta henkilökunnasta itsestään ei tule painostuksen tai jopa väkivallan uhria. Tiedän tapauksia, joissa pienillä paikkakunnilla toisentyyppisissä tapauksissa, esimerkiksi Kela-tapauksissa, painostus on niin rajua, että henkilö on jopa irtisanoutunut tehtävästään ja muuttanut isommalle paikkakunnalle. Lopuksi, arvoisa puhemies, esitän tämmöisen fiktiivisen kysymyksen: jos saisimme tänään kuulla, että kolmetuhatta suomalaista lasta olisi vaarassa joutua sormen amputaation kohteeksi — heitän jonkun syyn: rituaalin tai jonkun muun kulttuurisen syyn takia olisi tarkoitus amputoida yksi sormi — niin minkälainen reaktio yhteiskunnassa syntyisi? Jäisimmekö katselemaan voimattomina vai ryhtyisimmekö toimenpiteisiin? — Kiitos. [Aki Lindén: Vestman jo kysyi tämän saman kysymyksen aikaisemmin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-11T16:27:36,2019-09-11T16:33:29,Hyväksytty,1.1 2019_29_70,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Verenvuotoa, tulehduksia, hedelmättömyyttä, ongelmia raskauden ja synnytyksen aikana, pahimmillaan kuolema. Teolla ei ole mitään terveydellisiä perusteita, ja se vahingoittaa näitä tyttöjä fyysisesti ja henkisesti. Tässä keskustelussa ovat hyvin käyneet jo ilmi ne lukumäärät, paljonko tyttöjä esimerkiksi Suomessa on vaarassa tulla silvotuksi tai paljonko tapauksia on läpikäyty. Vaikka tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa rangaistavaa törkeänä pahoinpitelynä, silti vuonna 2019 silpomistapaukset eivät päädy oikeuteen saakka. Ennakkotapauksia ei ole, ja silpomista tukevat ihmiset eivät näe tekoja pahoinpitelyinä. Jos sukuelinten silpomista ei yhteiskunnassamme yleisesti ja silpomiskulttuuria ylläpitävissä yhteisöissä ja perheissä ymmärretä törkeäksi pahoinpitelyksi, ei tekoja estetä eikä niistä ilmoiteta. Näin nämä teot eivät vähene tai lopu. Nykyinen voimassa oleva laki ei siis riitä, ja tämä on käytännössä nähty: ei yhtään ennakkotapausta. Arvoisa puhemies! Silpomisen kieltävä erillislaki vahvistaisi viestiä siitä, että näitä tekoja ei virallisesti hyväksytä Suomessa. Tyttöjen sukuelinten silpomista ei hyväksytä. Laki olisi selkeämpi työkalu heille, jotka tekevät ehkäisevää työtä, ja se olisi ajuri myös asennemuutokselle. Moneen kertaan on todettu se, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten sukupuolielinten silpominen ei ole lailla kiellettyä. Mitä tämä osaltaan kertoo yhteiskunnastamme? Piilottelemmeko vaikeita asioita? Kyse on kuitenkin ihmisoikeuksista. Näihin tyttöihin kohdistuvat teot eivät kuulu tasa-arvokäsitykseemme. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Sukuelinten silpomiset ovat kehoon kajoamista, koskemattomuuden loukkaamista. Vanhempiensa, kasvattajiensa ja oman lähiyhteisönsä armoilla olevalla lapsella tai nuorella ei ole vaihtoehtoja. Siksi lainsäätäjän tärkein tehtävä on suojella heikommassa asemassa olevia. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma antaa silpomista kieltävän erillislain säätämiseen mahdollisuuden. Hallitusohjelmassa todetaan: ”Turvataan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön”. Hallitusohjelma siis toteaa, että toimintaohjelmien ja määrärahojen lisäksi voidaan myös lainsäädäntöä tarkentaa. Meidän lainsäätäjien vastuulla on tehdä se. Jos sanotaan, että teon rangaistavuudesta ei vallitse minkäänlaista epäselvyyttä, olemmeko rehellisiä ja olemmeko ristiriitaisia? Näiden lähiyhteisöjen, vanhempien, kulttuurin, läheltä asiaa katsovien ja ympärillä hiljenevien keskuudessa teot ovat edelleen sallittuja. Ei voi olla niin, että uskonnon, perinteen, kulttuurin perusteella Suomessa tehdään rikoslaissa tuomittavia laittomia, törkeitä tekoja. On myönnettävä, että erillislaki ei vähennä tarvetta asennemuutostyöhön tai ammattilaisten kouluttamiseen kohtaamaan asianosaisia ja valistamaan tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamisesta. Esimerkiksi kehitysyhteistyöllä on pystytty lähtömaissa kouluttamaan, muuttamaan asenteita ja jopa kieltämään lailla silpominen. Keskusta on valmis siihen, että säädetään silpomista kieltävä erillislaki. Tyttöjen, naisten sukuelinten silpominen tulee yksiselitteisesti kriminalisoida Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa. Samassa yhteydessä myös poikien ympärileikkausta koskevaa tarkentavaa sääntelyä tulee saattaa lain tasolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-11T16:33:39,2019-09-11T16:37:49,Hyväksytty,1.1 2019_29_71,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Suomessa silpomisilmiö koskettaa pääasiassa somaleja, jotka ovat pitkään olleet merkittävin humanitaarinen maahanmuuttajavähemmistömme. Somaliassa lähes sata prosenttia tytöistä silvotaan. Silpomisen barbaarisuutta ei tosiaan ole tarpeen erikseen hehkuttaa jokaisessa puheenvuorossa. Sen sijaan keskustelua on syytä käydä siitä, miten yhteiskunnan pitäisi reagoida asiaan. Kuten kansalaisaloitteessa todetaan, Suomen laki kieltää silpomisen jo nyt. Ketään ei tiettävästi kuitenkaan ole Suomessa tuomittu lapsen sukuelinten silpomisesta. Kuitenkin esimerkiksi synnytyslaitosten henkilökunta törmää tähän ilmiöön jatkuvasti. Tiedetään, että lapsia lähetetään Suomesta maahanmuuttajien lähtömaihin silvottavaksi. On selvää ja ilmeistä, että nykyinen lainsäädäntö ja sen toimeenpano eivät riitä. Valistus ja ennaltaehkäisy on tärkeää, mutta myös jo tapahtuneisiin rikoksiin on puututtava ja niistä on rangaistava syyllisiä eli huoltajia. Jos rikoksesta ei käytännössä seuraa mitään, se on merkki siitä, että yhteiskunta ei pidä asiaa minkään arvoisena. Rangaistuksen tehtävä on myös nostaa rikokseen ryhtymisen kynnystä. Kuten edustaja Rantanen aivan oikein sanoi, ennaltaehkäisy ja rangaistukset eivät ole vaihtoehtoja. Ne kulkevat käsi kädessä, kuten kaikissa rikoksissa. Miksi silpomisia ei ilmoiteta poliisille ja miksi ne eivät päädy tuomioistuimeen, vaikka niitä tapahtuu ja vaikka niistä ollaan tietoisia? Yksi selitys on varmasti sairas ilmiö nimeltä kulttuurinen sensitiivisyys. Ei haluta loukata vähemmistöön kuuluvia, pelätään rasistiksi leimaantumista. Suomessa jokaisella yksilöllä pitää kuitenkin olla sama oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Lapsia ei pidä uhrata sensitiivisyydelle. Vähemmistöihin kuuluvia lapsia ei pidä jättää vähemmistöyhteisöjen armoille. Pidän hyvin erikoisena täällä esiin tullutta tietoa, että nämä tapaukset eivät johda tuomioihin, koska lapsi ei pysty nimeämään silpojaa. Jos lapsi ilmestyisi kouluun tai päivähoitoon korvalehdet leikattuina, menisikö tämä seuraamuksitta, koska lapsi ei pystyisi nimeämään silpojaa? Tarvitaan silpomisen kieltävä erillislaki. On tärkeää myös, että lain rikkomisesta säädetään tuntuva rangaistus. Ikävä kyllä Suomessa ihmisen henki ja terveys eivät yleisesti nauti kovin vahvaa lainsuojaa, mutta maalaisjärki sanoo, että puolustuskyvyttömän lapsen silpomisesta ja pysyvän ruumiinvamman tuottamisesta pitää rangaista vähintään yhtä ankarasti kuin vastaavasta aikuiseen kohdistuvasta teosta. Erityisesti on otettava huomioon, että ne ihmiset, joihin laki erityisesti kohdistuisi, tulevat yhteiskunnista, joissa rangaistukset ovat usein aivan eri sfääreissä kuin mihin meillä on totuttu. Ehdollisilla rangaistuksilla ei ole tällaisiin ihmisiin mitään pelotevaikutusta, ei liioin sakoilla, koska näihin yhteisöihin kuuluvat henkilöt ovat valtaosin työelämän ulkopuolella eikä heillä ole tuloja. Ulkomaalaislakiin tulisi tehdä lisäys, jonka mukaan lapsen silpominen tai silvotuttaminen on peruste lakkauttaa oleskelulupa. Tällaisella seuraamuksella olisi varmasti rangaistuksiakin voimakkaampi pelotevaikutus. Ensiarvoisen tärkeää on, että riskiryhmässä olevien tyttöjen tilannetta oikeasti seurataan esimerkiksi kouluterveydenhuollon puitteissa. Silpomisen pitää tulla aina ilmi ja sen pitää aina päätyä poliisille ja tuomioistuimelle. Terveydenhoidon henkilöstöllä pitää siis olla ilmoitusvelvollisuus, jonka rikkominen on niin ikään sanktioitu. Aloite on erittäin kannatettava. Suomalainen yhteiskunta rakentuu yksilön oikeuksille. Julkisen vallan passiivisuus silpomisilmiön ympärillä on suoraan sanoen käsittämätön. Totean vielä lopuksi, vaikkei se suoranaisesti tähän aloitteeseen liitykään, että myös poikalasten rituaalisilpominen pitäisi yksiselitteisesti kriminalisoida, vaikka sen terveydelliset vaikutukset eivät yhtä vakavia olekaan. Mitään järjellisiä perusteita uskonnollisten ympärileikkausten sallimiselle ei ole — puhun siis uskonnollisista, en lääketieteellisesti perustelluista toimenpiteistä. Uskonnonvapaus, johon usein viitataan, ei ole järjellinen peruste, koska lasten silpominen nimenomaan loukkaa ja rajoittaa heidän uskonnonvapauttaan. Ja sekin on heikko peruste, että ympärileikkauksia tehtäisiin kriminalisoinnista huolimatta. Vastaavalla järkeilyllä voitaisiin laillistaa vaikkapa rattijuopumus. Kriminalisointi ei estä rikoksia, mutta se lähettää viestin siitä, mitä yhteiskunta suvaitsee ja mitä ei. Lasten uskonnollinen silpominen ei varmaankaan ole mitään, mitä suomalaisen yhteiskunnan pitäisi sietää vuonna 2019. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-11T16:37:53,2019-09-11T16:43:44,Hyväksytty,1.1 2019_29_72,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite, joka tähtää tyttöjen silpomisen kieltämiseen erillislailla, on nostanut keskusteluun tärkeän asian, ja eduskunta on tuntunut tämän keskustelun aikana olevan hyvin yksimielinen siitä, että tyttöjen silpomista ei hyväksytä ja lisätoimenpiteitä tarvitaan, jotta pystymme nykyistä paremmin suojelemaan uhan alla eläviä tyttöjä. Sain olla mukana jättämässä tätä kansalaisaloitetta keväällä eduskuntaan. Aloitteen muoto on nimenomaan sellainen, että siinä ehdotetaan lain valmisteluun ryhtymistä. Tästä syystä olemme kansanedustaja Sari Sarkomaan kanssa jättämässä kansalaisaloitetta täydentävän lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään. Tässä lakialoitteessamme on teknisesti kaksi lakialoitetta, ja kokonaisuuden on tarkoitus parantaa sukuelinten silpomisen ennaltaestämistä, parantaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Täällä on tullut esiin, että Suomessa on THL:n laskelmien perusteella noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Jopa 3 000 tyttöä tällä hetkellä elää uhan alla joutua silvotuksi. On aivan selvää, että lainsäädäntömme on lähetettävä selkeä viesti, jyrkän kielteinen viesti ja kanta silpomiseen, ja rikosvastuu on saatava nykyistä paremmin toteutumaan. Tämmöinen silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Silpomisen rangaistavuus nimittäin ei ole aina tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä yksikään tapaus ei ole Suomessa edennyt oikeuteen saakka. Tämän lisäksi, että silpominen on selvästi kielletty ja lainsäädäntö lähettää selkeän viestin siitä, miten vakava ja törkeä rikos on kyseessä, meidän on panostettava myös silpomista ennalta ehkäisevään työhön. Keskeistä tässä on vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä ja tietoisuutta silpomisesta. Näitä on siis parannettava. Kansalaisaloite on erittäin kannatettava, ja edustaja Sarkomaan kanssa haluamme tuoda esiin tukemme ja kokoomuksen tuen esitykselle mainitsemallani lakialoitteella. Haluamme vauhdittaa tätä keskustelua ja nostaa esiin niitä asioita, jotka tässä silpomisen kitkemiseen tähtäävässä lainsäädännössä olisi hyvä huomioida. Lakialoitteessa esitämme, että rikoslakiin lisättäisiin uusi naisten sukuelinten silpomista koskeva rangaistussäännös, jonka minimi olisi kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi aloitekokonaisuudessa esitetään uusia pykäliä selkiyttämään sitä, että terveydenhoito-, sosiaali- ja kouluviranomaisilla olisi velvollisuus ilmoittaa poliisille tai lastensuojeluun, kun he havaitsevat mahdollisia silpomistekoja tai epäilevät, että joku on riskissä joutua tällaisen teon uhriksi. Näiden lainmuutosten tarkoituksena olisi erityisesti vahvistaa tietoa näiden törkeiden tekojen rangaistavuudesta, korottaa teoista määrättävää rangaistusta ja parantaa syyllisten saattamista vastuuseen teoistaan. Tuemme kansalaisaloitetta ja haluamme omalta osaltamme tarjota keskusteluun konkreettisia ajatuksia siitä, mitä erillislaissa tulisi huomioida. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-09-11T16:43:49,2019-09-11T16:48:40,Hyväksytty,1.1 2019_29_73,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia aloitteen tekijöille vakavan asian esiin nostamisesta eduskunnan keskusteluun ja käsittelyyn. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus, joka rikkoo hirveällä tavalla tyttöjen itsemääräämisoikeutta ja voi vahingoittaa ihmisen mielen ja ruumiin terveyttä vakavasti ja aiheuttaa pitkäaikaista kärsimystä. Yhdenkään tytön ja naisen ei pitäisi joutua silpomisen kohteeksi, mutta silti sitä tapahtuu. Suomessa meidän on pystyttävä ennaltaehkäisemään tyttöjen silpomista ja estämään niin leikkaukset Suomessa kuin myös se, että tytöt viedään ulkomaille silvottavaksi. Silpomiseen syyllistyvät ja silvottavaksi lapsia vievät ihmiset on saatava tuomiolle. Vaikka tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on jo nykylaissa kiellettyä ja rangaistavaa, on kuitenkin selvitettävä, tarvitaanko kansalaisaloitteessa mainittua erillislakia. Meidän on katsottava, mitkä kivet on käännettävä ja mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä silpomisen estämiseksi ja rikoksiin syyllistyneiden tuomiolle saattamiseksi. Arvoisa puhemies! Lakeja on tarkasteltava, mutta lait yksin eivät lopeta silpomista. Sen tiedämme myös kansainvälisten esimerkkien pohjalta. Tarvitaan enemmän myös ennaltaehkäisevää työtä ja tiedottamista. Viranomaisilla ja eri alojen asiantuntijoilla on oltava osaamista ja kykyä ja halua puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Arvoisa puhemies! Erillislain tarvetta ja muita tarvittavia toimenpiteitä pitää nyt selvittää. Suomen lainsäädännössä ei ole tapana tehdä erillisistä väkivallan muodoista erillislakia, vaan eri väkivallan muodot ovat rikoslain alaisuudessa tuomittavia. Toisaalta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisessa ei ole kyse pelkästään niin sanotusta perinteisestä väkivallan muodosta, vaan siihen liittyy myös naisten itsemääräämisoikeuden ja seksuaalisuuden rajoittaminen ja kontrolli. Ja toki erillislailla voi olla myös viestinnällinen vaikutus. Joka tapauksessa olennaisinta on se, miten tehokkaimmin estetään silpomiset ja mikä on paras lainsäädäntöratkaisu. Selvitetään ja valitaan se. Arvoisa puhemies! Muissa Pohjoismaissa on erillislait, mutta toisaalta Ranskassa, jossa ei ole erillislakeja, on kuitenkin Euroopassa eniten tuomioita silpomisista. Onkin hyvä tässä yhteydessä tarkastella muiden maiden lainsäädäntöä sekä lainsäädännöstä ja ylipäätään käytännöistä saatuja kokemuksia. Toisaalta Ruotsissa, jossa on erillislaki, sen säätämisen jälkeen on joissain tapauksissa ilmennyt tyttöjen tahdonvastaisia, nöyryyttäviä tarkastuksia, jotka eivät sitten ole kuitenkaan paljastaneet silpomisia. Näin ollen oli lainsäädäntö mikä hyvänsä, me tarvitsemme puuttumista, mutta se ei myöskään saa johtaa tyttöjä nöyryyttäviin käytäntöihin. Arvoisa puhemies! Kun nyt lähdetään oikeusministerin lausuntojen mukaisesti selvitystyöhön, niin lainoppineiden lisäksi myös maahanmuuttajanaiset on otettava mukaan keskusteluun siitä, miten sukuelinten silpomiseen voidaan tehokkaimmin puuttua käytännöillä ja lainsäädännöllä Suomessa ja miten myös tietoisuutta voidaan parhaiten lisätä ja asenteita muuttaa. Arvoisa puhemies! Kiitoksia oikeusministerille — joka nyt ei ole paikalla — siitä, että hän on luvannut aloittaa tämän selvityksen tekemisen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-09-11T16:48:46,2019-09-11T16:52:47,Hyväksytty,1.1 2019_29_74,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteessa on nostettu esille tärkeä asia, se on täysin selvää. Erillislain säätäminen voi olla osa tätä ratkaisua, millä tämä toteutetaan, ja se on tähdellistä selvittää sen johdosta, että erilliskriminalisoinnilla voidaan osoittaa teon erityinen moitittavuus ja osoittaa, ettei sanotunlainen toiminta meillä yhteiskunnassa ole millään perusteella sallittua ja hyväksyttävää. Suomi olisi tällä erilliskriminalisoinnilla myös samassa tilanteessa kuin muut Pohjoismaat. Pohjoismaista meidän tulee myöskin katsoa, millä tavoin siellä on näitä näyttökysymyksiä käsitelty. Mitä muuta hyvää tässä erillislainsäädännössä olisi: se, ettei meidän tarvitsisi miettiä näiden tekojen osalta esimerkiksi kokonaisharkinnassa teon törkeysarvostelua elikkä sitä, täyttyykö kokonaistörkeys eli onko teko kokonaisuutena arvostellen törkeä, mitä edellytetään törkeän pahoinpitelyn osalta. Mikäli päädytään tähän erilliskriminalisointiin ja sen minimirangaistus olisi kaksi vuotta, se myös helpottaa pakkokeinojen käyttöä. Vangitsemisen edellytykset on jaettu kahteen ryhmään, yleisiin ja erityisiin edellytyksiin, ja erityisiä edellytyksiä ovat karttamisvaara, sotkemisvaara ja jatkamisvaara. Mikäli minimirangaistus olisi tuo kaksi vuotta vankeutta, tuomioistuin voisi määrätä henkilön vangittavaksi ilman näitä erityisiä edellytyksiä, ja tämä helpottaa erityisesti niitä tilanteita, kun mietitään henkilön vangittuna pitämistä käsittelyn jälkeen. Hyvin usein näissä tilanteissa meillä ei ole enää erityisiä edellytyksiä ja henkilö pääsee odottamaan tuomiota vapaalle. Joka tapauksessa tämä erillislaki ei tule ratkaisemaan sitä perimmäistä ongelmaa, mikä tähän liittyy, ja se on se näyttökysymys. Edustaja Halla-aho toi täällä osan puheestani esille niin, että eihän silloinkaan, jos lapsi tulee tarhaan, edellytetä teon tuomitsemiseksi sitä, että hän tietäisi, kuka hänen korvaansa on vahingoittanut. Tästä ei tässä ole kysymys. Puhuin siitä, että nämä teot tapahtuvat ulkomailla, lapsi viedään hänelle ehkä vieraaseen paikkaan, siellä on vieras ihminen, tämän näytön hankkiminen sieltä ulkomailta ja tekijästä on todella vaikeaa, ja tämä on se perimmäinen kysymys tässä asiassa, minkä takia näitä ei tule tuomioistuimeen. Silpominen tulee jo nykyisellään Suomessa ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, ja tältä osin onkin hyvin mielenkiintoista nähdä se, mitkä nämä määrät ovat siihen nähden, mitä me tiedämme siitä, kuinka paljon silvottuja lapsia täällä Suomessa on. Joka tapauksessa me emme missään nimessä voi hyväksyä tyttöjen sukuelinten silpomista. Kyse on mielestäni siitä, kuinka me käsittelemme juridisesti tätä vaikeaa asiaa ja millä tavoin me saamme lainsäädännöllisesti kaikista tehokkaimman ratkaisun tähän asiaan, niin että oikeasti ne henkilöt ja syylliset saavat rangaistuksen ja myöskin nämä uhrit sitten turvataan. Lapsien suojelu on meidän tehtävässämme ensiarvoisen tärkeää. Se on meidän jokaisen edustajan velvollisuus, ja tämän johdosta meidän tulee hakea myöskin tähän parasta mahdollista ratkaisua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-09-11T16:52:52,2019-09-11T16:56:50,Hyväksytty,1.1 2019_29_75,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suurkiitos tästä kansalaisaloitteesta sen tekijöille ja allekirjoittajille. Me palaamme tämän aloitteen myötä syvimpien arvojen, ihmis- ja perusoikeuksien äärelle. Syytä onkin. Suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin, arvoihin, uskontoon ei kuulu silpominen missään muodossa. Tänne ei myöskään pitäisi kuulua silpomisen ohi katsominen, välinpitämättömyys, häpeällinen passiivisuus. Silpominen on raaka ja epäinhimillinen tuontituote, josta, niin kuin monesta muustakin maahanmuuttoon liittyvästä karmeudesta, halutaan vaieta. Nyt se vaikenemisen aika on ohi. Pakko- ja lapsiavioliitot, monivaimoisuus, kunniamurhat, šarialaki ja silpominen, kaikki nämä liittyvät maahanmuuttoon — siihen maahanmuuttoon, joka muuttaa väestöpohjaa suomalaista tasa-arvoa heikentäväksi sekä lasten ja naisten turvallisuutta uhkaavaksi. Eikö meidän kaikkien, siis aivan kaikkien täällä, tulisi tehdä yhteistyötä sen eteen, etteivät maassamme asuvat naiset ja lapset joutuisi uhreiksi sellaisille tavoille, kulttuureille ja uskonnoille, joihin vedoten syyllistytään jopa tekoihin, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit? Eikö tässä olisi yhteistyön paikka? Eikö Suomen maahanmuuttopolitiikan tulisi edistää naisten ja lasten turvallisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia, parantaa taloudellista huoltosuhdetta? Arvon puhemies! Eduskunta on ollut harvinaisen yksimielinen niistä karmeuksista, mistä täällä on tänään kyse. Silpomista ei voi kukaan katsoa ohi, ei ainakaan pitäisi. Me voinemme koko eduskunnan voimin ihan yksimielisesti ja julkisesti tuomita kaikki siihen haittamaahanmuuttoon liittyvät julmat asiat. Kuka täällä voisi hyväksyä šarialain? Kuka täällä voisi oikeastaan hyväksyä silpomisen? Ei varmasti kukaan meistä. Meidän velvollisuutemme on suojella maassamme asuvia naisia ja lapsia kaikelta tältä julmuudelta. Meidän tulisikin yhteistyössä yli puoluerajojen ja kaikin eduskunnan vallassa olevin keinoin estää maahanmuuttoa, joka lisää tätä uhkaa, altistaa maassamme asuvia naisia ja lapsia uusille väkivallanteoille. Meidän tehtävämme on puolustaa kansaamme, puolustaa niitä heikoimpia. Meillä on myöskin se valta, kaikki keinot tehdä sitä, yhteistyössä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-09-11T16:56:57,2019-09-11T17:00:23,Hyväksytty,1.1 2019_29_76,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän tätä lakialoitetta äärimmäisen kannatettavana. Ja vaikka tällainen tyttöjen silpominen nykyäänkin on laitonta, niin tämän erillislain säätäminen on äärettömän hyvä asia, ja on hyvin sääli, että edellinen oikeusministeri Häkkänen ei tähän ryhtynyt, vaikka viime vaalikaudella keskustan ministeri Saarikko tätä asiaa yritti kovasti viedä eteenpäin. Toivon kyllä, kun lakivaliokunta nyt käsittelee tätä asiaa, että se käsittelee samassa yhteydessä myös poikien ympärileikkauksen kriminalisoinnin. Meillä on THL:n ja Lääkäriliiton selkeä kanta siitä, että he eivät suosittele tällaista toimenpidettä, ja meillä on tutkimustietoa siitä, että myös noin puolelle prosentille pojista aiheutuu jonkuntyyppinen pysyvä vamma siitä, että heidät ympärileikataan, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa sata poikalasta kuolee vuosittain. Itse näen, että tässä on kysymys myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta, ja toivon, että tämä asia otetaan valiokuntakäsittelyssä huomioon. Olen tässä kuunnellut perussuomalaisten puheita ja olen vähän ymmälläni. Itse asiassa haluaisin kysyä nyt tarkennusta: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin perussuomalaiset eivät halua, että yhtään silpomatonta tyttöä palautetaan Somaliaan, koska he ovat siellä vaarassa joutua silvotuiksi. Olenko nyt ymmärtänyt oikein? [Aki Lindén: Niinhän täällä sanottiin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-09-11T17:00:26,2019-09-11T17:01:51,Hyväksytty,1.1 2019_29_77,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten vastauspuheenvuorossani aikaisemmin tässä keskustelussa jo totesin, aika tasan 28 vuotta sitten syyskuun 20. päivä vuonna 91 tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, pitäisikö tyttölasten sukuelinten silpominen kieltää erillisellä lailla. Tämän kysymyksen allekirjoitti 30 kansanedustajaa, joiden joukossa olivat muun muassa vielä politiikassa mukana olevista Eva Biaudet ja Heidi Hautala ja vielä muutama kuukausi sitten eduskunnan tai europarlamentin jäseninä olleista Riitta Myller ja Liisa Jaakonsaari. Silloinen oikeusministeri Hannele Pokka vastauksessaan totesi, että kyseessä on törkeä pahoinpitely, ja kuten kerroin, itse asiassa hyvin moni niistä asioista, mitkä tässä keskustelussa on tuotu esille, on todettu myöskin tässä 28 vuotta sitten jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä ja oikeusministerin siihen antamassa vastauksessa. Kuten jo myös tässä keskustelussa edellä kerroin, samalla eduskuntakaudella käsiteltiin rikoslain kokonaisuudistusta, ja käsittelyssä olivat myös henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. Siinä yhteydessä lakivaliokunta kirjoitti tämän törkeä pahoinpitely ‑pykälän perusteluihin, että niin sanottu tyttölapsen ympärileikkaus tai sukuelinten silpominen täyttää tämän teon kriteerit. Keskustelussa on tuotu esille se, että tästä teosta maksimirangaistus on kymmenen vuotta vankeutta, eli rikoslaki pitää sitä jo hyvin törkeänä rikoksena. Vähemmän tunnettu asia on se, että nykyrikoslaissa on myös pykälä ”Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu”, jossa maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta. Tässä keskustelussa on tuotu esille aika isoja lukumääriä siitä, paljonko silvottuja naisia kaiken kaikkiaan on, mutta sen sijaan ei semmoista selkeää tietoa siitä, kuinka paljon on sellaisia tyttöjä, jotka Suomessa asuessaan, joko Suomessa syntymisen jälkeen tai Suomeen muuttamisen jälkeen, ovat joutuneet tämän silpomisen kohteeksi. Ehkä suurin ongelma, mitä tässä keskustelussa on tuotu esille nimenomaan tämän nykylain toimivuuden kannalta, on tämä näyttökysymys. Itse en ole juristi vaan maallikko, mutta on vaikea ymmärtää ja uskoa, että jos Suomessa syntyneestä tytöstä todetaan, että hänen sukuelimensä on silvottu, lapsen vanhemmat eivät olisi tämän asian kanssa missään tekemisissä, joten tuntuu siltä, että se, että miten näyttöä arvioidaan, on yksi sellainen asia, mitä laissa olisi syytä selventää. Myöskin tämä minimirangaistuksen nostaminen kahteen vuoteen, joka helpottaisi tutkintaa, vaikuttaa sellaiselta asialta, jota pitäisi vakavasti harkita. Nämä seikat nostan esille ja myöskin sen, että ylipäätänsä kaikille osapuolille olisi selvä se seikka, mikä tässä keskustelussa on todettu aivan yksimielisesti — että tyttölapsen sukuelinten silpominen on törkeä rikos, ihmisoikeusloukkaus ja pysyvän ruumiinvamman aiheuttamista ihmiselle, koko loppuelämää haittaavan ruumiinvamman aiheuttamista ihmiselle — että tosiaan tämän teon rikollisuus ja myös siihen myötävaikuttamisen rikollisuus olisi selkeä asia. Mielestäni, aivan kuten oikeusministeri Henriksson erittäin hyvissä puheenvuoroissaan totesi, tätä todella olisi syytä harkita. Ymmärrän oikeusoppineiden ajatuksen siitä, että lain pitäisi olla sisäiseltä rakenteeltaan ikään kuin kaunis, että ikään kuin samoja asioita ei sanottaisi moneen kertaan, mutta jotta tässä nimenomaisessa kysymyksessä tämän teon rikollisuus ja siihen myötävaikuttamisen rikollisuus olisi kaikille selvää, niin tässä asiassa poikkeus tällaisesta ikään kuin juristien kauneusihanteista lainsäädännön suhteen voisi hyvinkin olla perusteltu. Vielä viimeisenä asiana toteaisin sen, että laki Suomessa tuntee myös sellaisen käsitteen kuin käänteinen todistustaakka. Tämä on esimerkiksi tasa-arvolaissa: silloin kun epäillään, että sukupuolen perusteella on joutunut työhönotossa syrjityksi, työnantaja joutuu osoittamaan, että näin ei ole tapahtunut, sen sijaan, että syrjityksi tulemisen kokeneella olisi se koko todistustaakka. Myöskin tämä saattaisi olla sellainen seikka, joka tarvittaisiin tämän näyttökysymyksen helpottamiseen, jotta näitä tekoja, sikäli mikäli niitä tapahtuu oikeasti, saataisiin tuomiolle. Olen hyvilläni siitä, että tästä istuntokeskustelusta on sinänsä lähtenyt erittäin yksimielinen viesti siitä, että tyttölapsen sukuelinten silpominen ja kaikki siihen myötävaikuttaminen ovat rikollisia tekoja. Toivon, että tämä viesti eduskunnan täysistunnosta lähtee myös niille ihmisille, joita tavalla tai toisella tämä asia koskee, sen lisäksi, että se lähtee oikeusministeriöön niille ihmisille, jotka selvittävät sitä, mitä lainsäädäntömuutoksia tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-11T17:01:54,2019-09-11T17:09:03,Hyväksytty,1.1 2019_29_78,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä kannatan tätä kansalaisaloitetta, ja olen myöskin allekirjoittanut edustajien Sarkomaa ja Vikman lakialoitteet asiaan liittyen. Olen sitä mieltä, että tarvitsemme silpomisen kieltävän oman lain, joka kattaa myös ulkomailla tehdyt silpomiset. Suomihan on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten ja tyttöjen silpomista ei ole kielletty erillislailla, ja esimerkiksi Ruotsissakin se laajennettiin ulkomailla tehtyihin tekoihin jo 20 vuotta sitten. Suomessa on arviolta noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista, ja noin 650—3 080 tytön arvioidaan olevan vaarassa joutua silpomisen uhriksi sosiaali‑ ja terveysministeriön tilastojen mukaan. On hämmästyttävää, että vaikka asia on jo tälläkin hetkellä törkeän pahoinpitelyn tai pahoinpitelyn tunnusmerkit täyttävä rikos, meillä ei silti ole oikeustapauksia, ja ehkä yksi on juuri se kysymys, mitä edustaja Keto-Huovinen hyvin puheessaan toi esiin, eli näyttö ja myöskin asioiden kieltäminen ja niistä ilmoittaminen. Esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstöllä, kuten edustaja Kiuru aiemmin totesi, on velvollisuus ilmoittaa epäilystä, joka kohdistuu lapseen kohdistuvaan pahoinpitelyyn. Miksi näin ei tapahdu, on hyvä kysymys. Peitelläänkö sitä, eivätkö he tiedä, liittyykö asiaan niin paljon häpeää, vai mikä on se syy, minkä takia tämä ei tule poliisin tietoon? Olen hyvilläni siitä, että myöskin ministeri Henriksson on ottanut nyt sen kannan, että hän haluaa katsoa, millä tavalla lakivaliokunta asiaa käsittelee, ja on valmis harkitsemaan erillislain laatimista, ja toivon todella, että lakivaliokunnassa otetaan myöskin tämä ennaltaehkäisyn kysymys hyvin oleellisesti mukaan, koska kaikkein tärkeintähän on se, että me pystyisimme ennaltaehkäisemään ne tyttöjen ja naisten silpomiset, koska sitten kun se tapahtuu, sitten voimme vain rangaista tehdystä teosta ja sen tytön tulevaisuuden kannalta se on jo menetetty tapaus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-09-11T17:09:05,2019-09-11T17:11:30,Hyväksytty,1.1 2019_29_79,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos niille yli 61 000 henkilölle, jotka ovat tämän aloitteen allekirjoittaneet, että olemme saaneet tämän laajaan käsittelyyn tänne eduskuntaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on toivonut tämän asian esillä pitämistä. Varapuhemies Eerola on tehnyt tämän vuoden alussa tästä toimenpidealoitteen, jotta ministeriö olisi ryhtynyt erillislainsäädännön tekemiseen, mutta sitä ei tapahtunut. Aivan loistavaa, että tämä asia on tullut nyt esille. Olen henkilökohtaisesti, niin kuin varmaan moni muukin tässä salissa, sitä mieltä, että uskonnon ja kulttuurin varjolla ei saa altistaa ketään väkivallalle, oli kysymyksessä lapsi, aikuinen tai eläin. Olemme puhuneet välillä myös erilaisista rituaaliteurastuksista. Tänään puhumme lasten ja naisten vahingoittamisesta. Meillä on nyt yhteiskunnassa olemassa tilanne, että meille on ulkopuolisista kulttuureista tullut ilmiöitä, jotka eivät vastaa millään tavoin meidän perinteitämme ja oikeustajuamme. Harvoin voin olla vilpittömästi yhtä mieltä näin monista asioista, joita edustaja Hassi toi tuossa äsken esille. Olin itsekin pohtinut sitä, onko kysymyksessä se, onko pykälä tehokas, vai mikä siinä nyt on, että niitä henkilöitä ei saada lain eteen vastuuseen teoistaan, siitä, että he ovat asettaneet lapsensa alttiiksi tällaiselle teolle. Edustaja Hassi ansiokkaasti pohti tätä käännettyä näyttötaakkaa ja näyttöä. Tämä tuli myöskin siinä puheenvuorossa esille, kun edustaja Halla-aho puhui siitä, että jos lapsi saapuisi kouluun korvat pois leikattuina, niin mitä me tekisimme. Katsoisimmeko, että jos lapsi ei osaa kertoa, oliko se isä vai äiti vai naapurin poika, niin me emme tekisi mitään? Kyllä me tekisimme. Soittaisimme lastensuojeluun välittömästi, opettaja soittaisi. Sieltä tulisi lastensuojelu paikalle. Jos ei tekijää löydy, lapsi otetaan huostaan. Lähdetään selvittämään, kuka se on ollut, ja lähtökohtahan on se, että vanhempien pitää jotain asiasta tietää. Tässä yhteydessä toivon, että lakivaliokunnassa — olen itse lakivaliokunnan puheenjohtaja — me selvitämme tämän aukkokohdan siinä mielessä, tulisiko sitten erillisellä lainsäädännöllä kriminalisoida jonkinlainen laiminlyöntirikos, jos laista ei tällä hetkellä löydy siihen pykälää, koska kyllä vanhempien täytyy tietää, kuka on tehnyt, ja jos eivät tiedä, niin he ovat laiminlyöneet lapsen huolenpidon. Lapsi pitää silloin ottaakin huostaan, koska jos mietimme, että ei tiedetä, kuka silpoo lasta, niin eipä varmaan tiedetä paljon muutakaan sitten: onko lapsi pienenä lapsena siellä keskenänsä kaikki päivät, vai mitä siellä oikein tapahtuu. Tässä keskustelussa on tullut esille myös se, että juuri näistä kulttuurillisista syistä ihmiset eivät jää kiinni teoistaan. Kulttuuri suojelee, ja nämä ihmiset suojelevat toinen toisiaan. Joskus muistan rikosoikeuden oppikirjasta löytäneeni semmoisen ajatuksen, että kiinnijäämisriski on juuri se tehokkain keino ennalta ehkäisemiseen, vaikka meillä olisi kuinka tehokkaat pykälät ja kaikista tulisi kuolemanrangaistus, lähestulkoon. No, Suomessa sitä ei ole, mutta vaikka olisi miten rankka tuomio, niin siitä huolimatta, jos ei kiinnijäämisriskiä ole, niin se ei kunnolla estä, koska kaikkihan tietävät, että se on kuollut kirjain. Minusta oli erittäin hyvä ajatus se, mitä edustaja Halla-aho, puolueemme puheenjohtaja, ehdotti, että mikäli vanhemmat syyllistyvät tällaiseen — tai itse jopa mietin sitä, että voidaan osoittaa heiltä tämmöinen laiminlyönti — niin heiltä tulee lakkauttaa oleskelulupa ja palauttaa heidät kotimaahansa. Tämä oli erittäin hyvä ajatus, ja tätä meidän täytyy pohtia myös meidän ulkomaalaislainsäädännössämme. Edustaja Hassi puhui myös ilmoitusvelvollisuudesta. Tämä on erittäin tärkeä asia, mutta meidän täytyy miettiä sitä, että siinä pitää olla kunnon tehokas rangaistusjärjestelmä. Se ei riitä, että on ilmoitusvelvollisuus. Jos jättää velvollisuuden täyttämättä, niin tuleeko siitä jotain sanktioita, ja miten saadaan tietää, että joku on jättänyt ilmoitusvelvollisuutensa tekemättä? Täällä keskusteluissa on tullut esille se, että syynä saattaa olla pelko siitä, että tulee leimatuksi rasistiksi tai jopa saa henkilökohtaisen vainoajan kimppuunsa — tiedetään, missä asuu ja muuta. Viranomaisen nimi tulee näille perheille tietoon, ja yksityisenkin henkilön nimi voi tulla tietoon asian edetessä, eli kukaan ei ole suojassa siltä, että ei tule tietoon. Tämä voi tietysti myös estää ihmisiä ilmoittamasta. Tätäkin tulisi pohtia, onko siellä olemassa sellaisia säädöksiä, joita me voisimme rakentaa sen suojaksi, että ihmiset uskaltaisivat ilmoittaa näistä asioista. Meillähän on myös esimerkiksi todistajansuojelu. Nimi tietysti tulee tietoon. Mutta tämä on yksi asia. Täällä vasemmiston edustaja Honkasalo tuossa jossakin vaiheessa puhui, ettei saa puhua asioista jollakin tavalla loukkaavasti joitakin tiettyjä väestöryhmiä kohtaan tai jotakin muuta. Jos ilmiö koskee tiettyjä uskontoja, kulttuureita tai jostakin tietystä maasta tulevia ihmisiä, niin totta kai meidän täytyy voida puhua asioista asioiden oikeilla nimillä eikä pelätä sitä. Eräät henkilöt, jotka tulevat eräästä maasta, joilla on eräänlaisia tapoja — jotenkin en voi ymmärtää sitä. 2000‑luvun Suomessa me voimme puhua suoraan asioista, ja silloin, kun asia tulee jostakin tietystä kulttuurista tai uskonnosta, niin silloin se vain on niin. Ei se auta, että sitä asiaa kauheasti peittelee ja salailee. Itse ainakin tykkään aina puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tosiaan, lakivaliokunnan puheenjohtajana lupaan, että tämä asia saa arvokkaan ja perusteellisen käsittelyn. Kun täällä puhuttiin jostakin lakialoitteesta, niin on ollut hirveän vaikea kommentoida, onko se edes ratkaisu tähän asiaan, kun koko lakialoitetta ei ole esitelty muille edustajille kuin ilmeisesti kokoomuksen edustajille. On hirveän vaikea ottaa kantaa, tai ainakin tuntui, että se ei ratkaise näitä monia laajempia rikosoikeudellisia ongelmia ilmoitusvelvollisuudesta, näyttötaakasta, kiinnijäämisestä ja ilmoitusvelvollisuuden sanktioinnista. Kuulosti, että se ei ratkaise näitä, mutta vaikea sanoa, kun sitä ei ole nähnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-11T17:11:34,2019-09-11T17:18:30,Hyväksytty,1.1 2019_29_80,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Edustaja Honkasalo, nimi mainittiin ja pyydetään vastauspuheenvuoroa. Se sitten myönnettäköön.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_81,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meri sanoi, ettei näistä asioista saisi puhua. Ei ole kyse siitä, vaan kyse on siitä, millä tavalla puhutaan. Erityisesti teidän ryhmänne on erikoistunut siihen, että ei pystytä puhumaan tästä asiasta nimenomaan niin, että ei leimattaisi kokonaisia ihmisryhmiä sellaisella tavalla, johon myös puhemies Vanhanen joutui tuossa aikaisemmin puuttumaan. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa todella vakava ihmisoikeusongelma, ja niin kuin omassa puheenvuorossani aikaisemmin sanoin, lasken myös silpomisen kuuluvan siihen. Pidän sitä erittäin raakalaismaisena väkivallantekona, eikä voi olla myöskään niin, että naisiin kohdistuva väkivalta kiinnostaa vain silloin, kun se edistää omaa maahanmuuttovihamielistä agendaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-09-11T17:18:37,2019-09-11T17:19:30,Hyväksytty,1.1 2019_29_82,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Kun mainittiin perussuomalaisten ryhmä, niin annetaan perussuomalaisten ryhmälle vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_83,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jos olisin oikein kova loukkaantumaan, niin loukkaantuisin tuosta, että minua kutsuttiin juuri maahanmuuttovihamieliseksi, mutta kestän sen oikein hyvin ja tunnustan, että suhtaudun moniin asioihin kriittisesti, oli kysymys maahanmuutosta, talouden asioista, verotuksesta, siitä, miten ne toteutetaan. Olen hyvin kriittinen ja haluan hyvää ja järkevää lainsäädäntöä ja haluan myös järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. Me perussuomalaiset olemme usein puuttuneet lasten ja nuorten asemaan ja naisten asemaan vaihtoehtobudjeteissamme ja keskusteluissamme, joten edustajan äskeinen väittämä ei sinänsä pidä paikkaansa. Enkä myöskään tunnistanut tuota ”teidän ryhmästänne tullutta”. Edustaja Tynkkynen totesi, että tietty henkilö oli mennyt alle 10-vuotiaan tytön kanssa naimisiin, ja se on ilmeisesti fakta. Yleisesti ottaen yhteiskunnassamme katsomme, että jos aikuinen mies on alle kymmenvuotiaan kanssa, niin kyllä sitä pidetään pedofiliana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-11T17:19:38,2019-09-11T17:20:40,Hyväksytty,1.1 2019_29_84,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,Nyt mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_85,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite koskee äärimmäisen vakavaa, törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavaa menettelyä eli naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomista. Kyseessä on tosiaan yksiselitteisesti tuomittava teko, joka toki jo tällä hetkellä on törkeänä pahoinpitelynä Suomessakin rangaistava — tätä on ilman muuta tärkeää alleviivata. Tästä huolimatta ymmärrän hyvin tarpeen ryhtyä erilliseen lainvalmisteluun silpomisen nimenomaiseksi kriminalisoimiseksi. Tämän päivän keskustelu on osoittanut, että tämä tarve on vahvasti tunnistettu yli puoluerajojen. Viesti tästä salista on siten selkeä ja vahva. Tämän keskustelun tiimoilta on kuitenkin nostettu esiin monia mielenkiintoisia ja tärkeitä kysymyksiä, kuten hetki sitten edustaja Kärnän tekemä kysymys, johon olisi hyvä kuulla vastaus perussuomalaisilta. [Leena Meren välihuuto] Arvoisa puhemies! Tyttöjen sukupuolielinten silpomisen tai sen valmisteluun, yritykseen tai tekoon muulla tavoin osallistumisen kriminalisointi on tärkeää, jotta rikoksiin osalliset saadaan syytteeseen ja rangaistaviksi. Kyse on aina paitsi törkeästä yksilön itsemääräämisoikeuteen ja koskemattomuuteen kajoavasta rikoksesta, myös inhimillisestä kärsimyksestä. Tästä syystä on välttämätöntä edistää myös kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla silpomistapauksia saadaan ennalta ehkäistyä eli estettyä näiden hirveiden rikosten tekeminen ennalta, ja tähän tarvitaan monialaista, poikkihallinnollista ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Rikollisen menettelyn kitkemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi tarvitaan siis tiivistä yhteistyötä esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalihuollon, koulutoimen ja poliisin välillä. On tärkeää muun muassa kehittää koulutusta, jotta ammattilaiset oppivat työssään ottamaan silpomisen puheeksi ja ovat tietoisia heitä koskevista ilmoitusvelvollisuuksista, mutta tarvitaan tiivistä vuoropuhelua myös järjestömaailman ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa ja kesken. Arvoisa puhemies! Edellinen perhe‑ ja peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnisti vuoteen 2020 ulottuvan toimintaohjelman silpomisen estämiseksi. Hän myös avasi keskustelun silpomisen ennaltaehkäisyyn liittyvistä toimista paitsi eri hallinnonalojen ja järjestöjen edustajien, myös uskonnollisten johtajien kesken. Kannustan nykyistä peruspalveluministeri Kiurua ja muita avainroolissa toimivia ministereitä jatkamaan tätä silpomisen kitkemiseen tähtäävää tiivistä vuoropuhelua myös uskonnollisten johtajien kanssa. Tyttöjen silpomisen tiedetään nimittäin liittyvän vahvasti nimenomaan uskontoon ja kulttuuriin linkittyviin traditioihin, minkä johdosta uskonnolliset johtajat voivat olla tämän rikollisen ilmiön kitkemisessä avainroolissa. Arvoisa puhemies! Edellytän siis, että hallitus jatkaa ja edistää kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka auttavat pääsemään eroon tästä tuomittavasta, inhimillistä kärsimystä aiheuttavasta menettelystä. Samalla annan tukeni tämän kansalaisaloitteen esitykselle käynnistää lainvalmistelu silpomisen kieltämiseksi ja kriminalisoimiseksi erillislailla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-09-11T17:20:48,2019-09-11T17:24:39,Hyväksytty,1.1 2019_29_86,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten te, Sebastian Tynkkynen, ja monet muutkin perussuomalaiset ja kaikki täällä oikealla laidalla salia olette käyttäneet monia puheenvuoroja ihmisten tasa-arvosta täällä Suomessa — te olette puhuneet maahanmuuttajista, äideistä, tyttäristä ja lapsista — myös minä kansanedustajana haluan ehdottomasti puolustaa maahanmuuttajaperheitä, niiden naisia ja lapsia, mutta haluan puolustaa myös kantasuomalaisia aivan samalla viivalla. Tämä kansalaisaloite puuttuu erittäin ikävään ongelmaan, jonka suhteen olemme valtiona ja yhteiskuntana olleet aivan liian löperöitä. Tyttöjen ympärileikkaukset ovat ehdottomasti ja jyrkästi tuomittavia tekoja, ja työkalupakki niitten torjumiseksi on ollut surkea. Lasten, tyttöjen ja naisten ympärileikkaus eli toisin sanoen sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti kriminalisoitava Suomessa, kuten muissa Pohjoismaissa on jo tehty — samassa yhteydessä tulisi mielestäni tarkastella myös poikien ympärileikkausta koskevaa lainsäädäntöä. Edellisellä hallituskaudella oikeusministeri Antti Häkkänen piti erillislakia tarpeettomana ja perusteli tätä nykyisen lainsäädännön riittävyydellä. Nyt tämä sali on yksimielinen siitä, että tuo laki ei ole ollut riittävä. Suomessa asuu joidenkin arvioiden mukaan jopa 3 000 tyttöä, jotka ovat vaarassa joutua silvotuiksi. Heidän suojakseen onkin nyt laadittava laki, joka yksiselitteisesti kriminalisoi silpomisen. Tämä täsmälaki olisi viesti siitä, että maassamme tämä brutaali toiminta ei ole kerta kaikkiaan sallittua. Tätä työtä me tulemme jatkamaan myös lakivaliokunnassa, jonka jäsen olen. Arvoisa puhemies! Suomessa pitää jatkaa myös asennemuutos‑ ja tiedotustyötä sekä kouluttaa edelleen ammattilaisia viemään valistusta asian suhteen eteenpäin. Ympärileikkauksen läpikäyneiden hyvinvointia pitää parantaa, sillä tämähän on jo nyt heille inhimillinen loppuajan kestävä tragedia. Myös hallitusohjelmasta löytyy kirjaus ”turvataan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön”, ja tähän ohjelmapykälään olemme varmasti kaikki valmiita yhtymään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-09-11T17:24:46,2019-09-11T17:27:13,Hyväksytty,1.1 2019_29_87,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puhun paikaltani ja lyhyesti, koska tästä asiasta on käytetty jo 40 hyvin saman sisältöistä puheenvuoroa eikä niihin sinänsä ole paljon lisättävää. Lääkärinä ja terveydenhuollon työntekijänä suhtautuminen tähän silpomiskysymykseen on minulle itsestäänselvää, ja pidän tätä kansalaisaloitetta aivan erinomaisena. Itse muun muassa vuonna 2011 tästä samasta aiheesta annoin laajan haastattelun erään silloin myönnetyn tunnustuspalkinnon yhteydessä, jonka rahoitussisällön ohjasin muun muassa tämän asian ennaltaehkäisytyöhön. Haluaisin todeta tästä keskustelusta, että ymmärrän toki uutena kansanedustajana meidän parlamentin työskentelytavan, että meillä on nyt kymmenen ihmistä täällä ja me olemme kahden tunnin ajan sanoneet 40 kertaa täällä saman asian, mutta aiemmassa työyhteisössäni sitä pidettäisiin kyllä jossain määrin tehottomana. Jos meillä on itsestäänselvä ongelma, niin se ongelmahan pitää ratkaista. Itse kuuntelin tämän kuitenkin kokonaan ja kuuntelen loppuun tämän keskustelun, koska haluan, että myös pääministeripuolueen edustajalla tässä asiassa on puheenvuoro. Totean omana kantanani, niin kuin jo sanoin, että tämä kansalaisaloite oli erinomainen. Toivon, että tässä asiassa edetään nopeasti. Edustaja Hassin puheenvuorossa oli paljolti sitä pohdintaa, jota olisin muuten tässä esittänyt, ja myös ministerin puheenvuorot tässä asiassa olivat erinomaisia. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-09-11T17:27:19,2019-09-11T17:28:57,Hyväksytty,1.1 2019_29_88,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käyty keskustelu on ollut erittäin tärkeää, ja kiitos tämän kansalaisaloitteen tekijöille, että pääsimme käymään tätä keskustelua. Itse näen niin, että tässä salissa käyty keskustelu on tärkeää. Sitä seurataan laajalti, ja on myös tärkeää, että se keskustelu leviää myös muualle yhteiskuntaan tämän meidän aloittamamme keskustelun myötä, koska tässä asiassa ja tämän ilmiön kitkemiseksi tieto ja avoin keskustelu ovat erityisen tärkeitä. Meidän täytyy täältä lähettää selkeä viesti tyttöjen puolesta, niin että kenellekään ei jää epäselväksi, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei hyväksytä silpomista. Kuten täällä on jo aiemmin todettu, niin kaikissa näissä puheenvuoroissa, jotka täällä on pidetty, tätä aihetta on pidetty todella tärkeänä. Vaikka silpominen on jo nykyisen rikoslainsäädännön perusteella kiellettyä ja rangaistavaa, niin koska meillä on hyvin tiedossa, että silti silpomista tapahtuu, on ihan selkeää, että tämä nykyinen järjestelmä ei toimi. THL:n arvion mukaan noin 600—3 000 Suomessa olevaa tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi, ja tätä emme tietenkään voi hyväksyä. On aika selvää, että me olemme epäonnistuneet näitten tyttöjen suojelemisessa. Meillä on käytännössä velvollisuus juuri täällä selvittää kaikki ne keinot, joilla silpomista voidaan estää, on sitten kyse siitä, että tarvitaan kokonaan uusi erillinen lainsäädäntö sen estämiseksi, tai siitä, että otamme käyttöön kaikki ne keinot, jotka jo nykyisen lainsäädännön puitteissa voidaan tehdä ennaltaehkäistäksemme tätä ilmiötä. On aika hämmentävää, että Suomessa, jossa on edistyksellinen neuvolajärjestelmä ja hyvin edistyksellinen kouluterveydenhuolto ja ammattilaiset käytännössä kohtaavat vuosittain kaikki lapsiperheet ja Suomessa olevat lapset ja nuoret, tähän ilmiöön emme silti ole pystyneet puuttumaan. On aika hämmentävää, että Suomessa, joka on terveystiedon keräämisen ja tilastoiden mallimaa, meillä ei käytännössä ole aidosti tietoa siitä, kuinka moni tyttö täällä on joutunut silvotuksi. Vasta tänä vuonna on esimerkiksi kouluterveyskyselyyn lisätty kysymys silpomisesta. Onko ehkä niin, että emme ole halunneetkaan tietää? Onko ollut helpompi ummistaa silmät tältä tosiaan brutaalilta ilmiöltä? Se meidän täytyy tässä myöntää. Tarvitsemme lisää tietoa ja koulutusta ammattilaisille. Meidän täytyy varmistaa, että kaikki ammattilaiset tietävät tästä puheeksiottovelvollisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta, joka heillä on jo tällä hetkellä. Neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa työskentelevillä on todellakin velvollisuus ottaa tämä asia puheeksi aina, kun he kohtaavat siellä lapsiperheitä. Meidän täytyy tietysti pitää huolta siitä, että ammattilaisilla on riittävät resurssit, jotta heillä on myös aikaa tämän asian hoitamiseen. Siihen me kaikki voimme vaikuttaa muun muassa tämän syksyn budjettikäsittelyssä, jossa myös hallitus on hakemassa lisäresursointia näittenkin asioiden hoitamiseksi. Mutta kiitos tästä keskustelusta, ja tämä työ sitten jatkuu, ja samalla uskon, että tämän asian saamme Suomessakin hoidettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-09-11T17:29:00,2019-09-11T17:32:36,Hyväksytty,1.1 2019_29_89,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Salissa on pidetty tänään monia erittäin hyviä puheenvuoroja, ja myös minä kannatan erittäin lämpimästi tätä käsittelyssä olevaa tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseen tähtäävää kansalaisaloitetta. Kuten tässä kansalaisaloitteessa todetaan, sukuelinten silpomiselle ei ole olemassa minkäänlaisia terveydellisiä perusteita vaan se ainoastaan vahingoittaa naisia ja tyttöjä lukuisin eri tavoin. Silpomisen syyt ovatkin kulttuurisia, mutta sen negatiiviset vaikutukset ovat hyvin vakavia, muun muassa kova fyysinen kipu ja tulehdusriski — henkisistä traumoista puhumattakaan: ne voivat ulottua koko henkilön loppuelämän ajalle. Kyse on sellaisesta kokonaisvaltaisesta ihmisoikeuksien loukkaamisesta, jota ei missään tapauksessa tule sallia Suomessa. Arvoisa puhemies! Vaikka silpominen täyttääkin rikoslain mukaisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön, antaisi tämä kansalaisaloitteen hyväksyminen selkeän viestin siitä, ettei silpominen ole suomalaisessa yhteiskunnassa millään muotoa hyväksyttävissä. Ja kuten täällä on tänään moneen kertaan nostettu esille, myös terveydenhuoltohenkilöstölle on säädettävä riittävät ja toimivat keinot ja toisaalta yksiselitteinen velvollisuus toimia tilanteissa, joissa he havaitsevat silpomisen uhkaa tai jo tapahtuneen teon. Passiivinen suhtautuminen ei enää riitä. Arvoisa puhemies! On huomioitava, että Pohjoismaista vain Suomessa naisten suku-elinten silpomista ei ole säädetty erillislailla rangaistavaksi, kuten useissa kymmenissä muissa maailman maissa on tehty. Tämä suomalaista lainsäädäntöä koskeva puute on korjattava hyvin pikaisesti, ja kiellon tulee koskea myös ulkomailla tehtyjä silpomisia, ja myös silpomisesta ja sen edesauttamisesta annettavien rangaistusten tulee olla todella tuntuvia, jotta näitä rikollisia tekoja voidaan ennaltaehkäistä. Ja tässä asiassa sekä eduskunnan että hallituksen on oltava hyvin aktiivisia. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä kansalaisaloite saa ripeän, asiallisen ja menestyksellisen eduskuntakäsittelyn ja tämä käsittely johtaa silpomisen kieltävän erillislain säätämiseen. Kiitän lopuksi kansalaisaloitteen laatijaa ja sen kaikkia allekirjoittajia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-09-11T17:32:39,2019-09-11T17:35:47,Hyväksytty,1.1 2019_29_90,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vähän yli sata vuotta sitten maamme kohtalon vuosina, maamme synnyn aikoina Suomi oli maailman mittakaavassa edelläkävijä. Ensimmäisten maiden joukossa täällä Suomessa annettiin naisille äänioikeus. Tuolloiset poliittisen päätöksenteon esiäitimme ja esi-isämme ottivat ohjenuorakseen tasa-arvoisen, sivistyneen Suomen ja halusivat alkaa rakentaa maata, jossa kaikilla olisi hyvä olla. Minusta tuntuu, ettei heille tullut mieleenkään, että yli sadan vuoden päästä täällä eduskunnassa keskusteltaisiin siitä, saako tyttöjä silpoa vai ei. No, onneksi keskustelun perusteella tunnumme olevan varsin yksimielisiä tämän itse teon tuomittavuudesta, mutta siitä, tulisiko tämä varta vasten rikoslaissa säätää rangaistavaksi, tuntuu kuitenkin hieman häilyvyyttä tässä salissa olevan. [Aki Lindén: Ei todellakaan ole!] — No se on hyvä, jos olen tulkinnut asian väärin. On hienoa, että olemme tässä asiassa yksimielisiä, ja haluan olla mukana tässä rintamassa itsekin. — Se, että suomalainen yhteiskunta ei pysty tarjoamaan täydellistä turvaa lapsille tässä asiassa, on tietenkin petos heitä kohtaan, ja siihen tulee puuttua omalla lainsäädännöllä. Eduskunnan on määrätietoisesti tartuttava tähän asiaan ja osoitettava, ettei lasten silpomista Suomessa tai ylipäätään kerta kaikkiaan suvaita ja että tällaiseen toimintaan osallistumisesta on ankarat seuraukset. Me tarvitsemme silpomisen kieltävän lain, joka kattaa Suomessa ja ulkomailla tapahtuneet tapaukset, ja vanhemmat on tästä saatava vastuuseen. Jos kysyisimme näiltä sata vuotta sitten tätä maata perustaneilta ihmisiltä, päättäjiltä, millainen rangaistus tällaisesta toiminnasta tulisi säätää, niin uskoisin, että he kyllä kannattaisivat ankarinta mahdollista lopullista rangaistusta näin törkeästä rikoksesta, ja sellaiseen olisin melkein taipuvainen itsekin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-09-11T17:35:53,2019-09-11T17:38:13,Hyväksytty,1.1 2019_29_91,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tyttöjen sukupolielinten silpomisessa on kyse vakavasta ihmisoikeusloukkauksesta ja väkivallasta tyttöjä ja naisia kohtaan. Haluaisin korostaa sitä, että se, mikä tästä tekee erityisen räikeän väkivallan muodon, on se, että siinä rajoitetaan tyttöjen itsemääräämisoikeutta ja seksuaalisuutta aiheuttamalla pysyvä vamma. YK:n lasten oikeuksien mukaan kaikilla lapsilla on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Suomessa korkeimman oikeuden mukaan tyttöjen sukuelinten silpominen on rinnastettavissa törkeäksi pahoinpitelyksi ja sitä ei voida missään olosuhteissa hyväksyä tai oikeuttaa, ei uskonnollisilla eikä muilla, sosiaalisilla syillä. Mielestäni täällä on tänään puhuttu hyvin siitä, kuinka tärkeässä roolissa ennaltaehkäisy on, ja nyt on meidän tehtävämme selvittää, mitkä ovat tässä ajassa ne kaikista tehokkaimmat keinot tämän naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muodon estämiseksi. Nyt me selvitämme, mitä ne keinot ovat. Niitä voi olla laajasti — onko se erillinen kriminalisointi, onko osaamiseen panostaminen parempi resursointi, onko se avunsaannin ja tapausten tunnistamisen parantaminen? Tämä on erittäin tärkeä asia, ja se, että sitä nyt selvitetään, antaa meille sitten paremmat mahdollisuudet vastata tähän. Hallituksen ohjelmaan me otimme tämän asian vakavasti. Me olemme kirjanneet, että kansallinen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma laaditaan ja että resursseja turvataan nimenomaan sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Haluaisin myös muistuttaa siitä, että mielestäni meidän on tärkeää muistaa, että ihmisoikeusjärjestöillä, kolmannella sektorilla, on tästä aiheesta jo hyvin pitkältä ajalta tärkeää ja arvokasta tutkimustietoa ja muutenkin näkemyksiä, joita meidän on tärkeää kuunnella. Vielä ihan lopuksi haluaisin sanoa, kun täällä on keskusteltu siitä, mistä asioista voi puhua, että kaikista ongelmista voi puhua mutta kaikista ongelmista voi myös puhua niin, että ihmisarvoa kunnioitetaan ja muita ihmisiä kunnioitetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-11T17:38:16,2019-09-11T17:40:40,Hyväksytty,1.1 2019_29_92,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen>>>Kansalaisaloite KAA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn niihin puheenvuoroihin, joita on tänään käytetty siitä, että tämä tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen on absoluuttisesti merkittävä ongelma. Tässä jo puhuttiin hyvin selkeästi siitä, että tässä on väkivaltaa naisia, tyttöjä kohtaan, heidän seksuaalisuuttaan tässä rajoitetaan, voidaan suoraan sanottuna sanoa tällä tavalla, ja kuten jo tuossa edellisessä puheenvuorossa sanottiin, myöskin ruumiillinen koskemattomuus tässä on kyseessä. Erittäin tärkeä ja hieno asia, että tämä on tässä esillä. Miksi tämä on herkkä kysymys? Tässä on osittain myöskin niin sanottu kulttuurien kohtaamisen ilmiö. Mehän joudumme monesti sellaisiin tilanteisiin, että erilaisista kulttuureista olevat ihmiset käyttäytyvät tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla, eri tavalla. Me olemme asetelmissa, jossa meidän täytyy yrittää ymmärtää toisiamme myöskin siinä, että meidän normimme ja käyttäytymisemme on erilaista. Tässä kohdassa kuitenkaan kysymys ei ole enää kulttuurien kohtaamisesta, kahdestakin kulmasta. Ensinnäkin kysymys on Suomesta, ja Suomessa toimitaan suomalaisen kulttuurin ja lainsäädännön perusehdoilla, ja kaikki, jotka tässä maassa elävät ja toimivat, toimivat näistä lähtökohdista. Toiseksi, kuten näissä puheenvuoroissa on nyt puhuttu useampaan kertaan, tässä on itse asiassa kysymys myöskin ihmisoikeuksista, ja ihmisoikeudet ovat perimmältään sellaisia asioita, jotka eivät ole enää kulttuurisidonnaisia, vaan ne ovat universaaleja, ja tässä kohdassa olemme sellaisessa kohdassa kiinni, että tässä ei voida mennä kulttuurien moniarvoisuusteeman kulmasta katsomaan tätä asiaa, vaan on kysymys perusihmisoikeudesta, ja sen takia tässä asiassa on ehdottomasti toimittava sen suuntaisesti kuin tässä on tänään hyviä puheenvuoroja käytetty. Yksi lisäseikka, joka kirvoitti minut tulemaan tähän saliin, sen lisäksi, että halusin nämä asiat omasta näkökulmastani sanoa, on se, että minä arvostan kollegoita, ja vaikka heitä on suhteellisen vähän täällä tänään, niin täällä on käyty kuitenkin keskustelua kansalaisaloitteesta. Minä olen ollut myöskin itse tässä tilanteessa, joskus käynnistänyt kansalaisaloitteen ja saanut siitä — en eduskuntakeskustelua aikaiseksi, vaan tämä sali on käytännössä vaiennut vaikean teeman, enkä sitä teemaa halua nyt ruveta käsittelemään, mutta totean vain, että hienoa, että kansalaisaloitteelle annetaan tämä tila, sille kuuluva arvo. Siinä ovat ihmiset kokeneet vahvasti Suomessa tämän asian. He ovat allekirjoittaneet aloitteen, se on tullut tänne meille, ja on syytä, että eduskunta käsittelee kansalaisten aloitteet sillä vakavuusasteella kuin ne ansaitsevat. Tämä temaattisesti ansaitsee kunnollisen käsittelyn, ja periaatteessa kansalaisaloitteita kannattaa kunnioittaa, ja on hyvä, että tämä keskustelu on täällä tänään käyty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-11T17:40:43,2019-09-11T17:43:30,Hyväksytty,1.1 2019_29_93,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 6.9.2019 pidetyssä täysistunnossa, ja nyt keskustelu jatkuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_29_94,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Täytyy kunnioittaa myös meidän edustajien tekemiä lakiesityksiä [Kimmo Kiljunen: Ei vain kansalaisten!] — ei vain kansalaisaloitteita, vaikka niitä toki myös. Viime kevään eduskunta‑ ja eurovaalit osoittivat jälleen, miksi edustaja Honkasalon lakialoite vaalirahoituksen suuruutta ohjaavien kattojen asettamisesta on tarpeen. On hälyttävää ajatella, että esimerkiksi kansanedustajien ja varakansanedustajien valituksi tuleminen maksoi tälläkin kertaa keskimäärin 35 000 euroa. Tämä ei ole demokratian toimivuuteen vahvasti liittyvän poliittisen osallisuuden kannalta kestävä tilanne. Kaikilla pitää olla tasapuolinen mahdollisuus osallistua vaaleihin. Kansanedustajien vaalibudjeteissa on myös isoja eroja. Osa ehdokkaista käyttää kampanjaan vaaleista toiseen jopa yli 100 000 euroa. Summat kertyvät enenevässä määrin yksityishenkilöiden ja yritysten antamista lahjoituksista. Etenkin nuorten ja tuntemattomampien, uusien ehdokkaiden on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada kokoon vastaavia vaalibudjetteja ja niiden tuomaa näkyvyyttä. Kuten Honkasalo lakialoitteessaan viittaa, yritysten tai etujärjestöjen antamaa tukea saavat todennäköisemmin ne ehdokkaat, jotka edistävät politiikassaan näitä teemoja tai ovat ennalta tuttuja. On siis tärkeää, että rahoittajatahot ovat julkisia ja äänestäjien tiedossa jo ennen vaaleja. Vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta pitäisi siis tehdä pakollinen. Tällä hetkellä ennakkoilmoituksen jättäminen on vapaaehtoista. Hieman yli kolmannes edellisten eduskuntavaalien ehdokkaista teki vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestaan. Omasta vaalipiiristäni Uudeltamaalta 45 kansanedustajasta tai varakansanedustajasta vain 25 oli tehnyt ennakkoilmoituksen. Myös ilmoitusraja yksittäisen lahjoitettavan summan osalta voisi laskea. Nyt lahjoituksen ilmoitusraja eduskuntavaaleissa on 1 500 euroa. Vihreät velvoittavat tälläkin hetkellä ehdokassopimuksissaan tekemään tämän vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen, ja kaikki ehdokkaamme sen myös jättivät. Myös yksittäisten lahjoittajien nimen julkaisemisen summa on meidän ehdokassopimuksessamme määritelty alemmaksi — eli 1 000 euroon — kuin tämänhetkinen, tuo virallinen 1 500. Lakiesityksessä ehdotetut kampanjoiden kattosummat eri vaaleihin vaikuttavat realistisilta. Suurissa kaupungeissa kuntavaalien mainonnan kulut ja julkiset mainospinnat ovat sen verran kalliita, että niihin esitettyä kattosummaa, 7 500:aa euroa, voi esitetystä hieman nostaa. Aikaisemmassa keskustelussa mainittu alueellinen tarkastelu siis lienee paikallaan ehkä muitakin vaaleja koskien. Joka tapauksessa oleellista on, että vaalirahoituksemme on mahdollisimman avointa ja ajoissa ja rehellisesti raportoitua ja että säätelemme vaalirahoitusta siten, ettei rahoituksen suuruus karsi ehdokkaita tai ohjaa vaalitulosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-09-11T17:44:08,2019-09-11T17:47:35,Hyväksytty,1.1 2019_29_95,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ajattelen, että meidän kaikkien yhteinen tehtävä ja myös meidän kaikkien yhteinen intressi on puolustaa demokratiaa ja meidän parlamentaarisen järjestelmän legitimiteettiä. Samaan aikaan se ei kuitenkaan riitä, että me puolustamme olemassa olevia demokraattisia käytänteitä, vaan meidän pitää jatkuvasti myös kehittää meidän järjestelmää paremmaksi, jotta demokratia myös lisääntyy ja jotta se myös toteutuu käytännössä entistä paremmin. Minä ajattelen, että tämä edustaja Honkasalon aloite on tosi tärkeä, ja minä pitäisin itse sitä nimenomaan demokratiaa edistävänä tekona, että meidän vaalirahoituslakiin säädettäisiin vaalikampanjoille tällainen budjettikatto. Se ei tule korjaamaan kaikkia ongelmia, joita vaalirahoitukseen liittyy ja joita täällä silloin aikaisemmassa keskustelussa nostettiin esiin, mutta se vaikuttaa siihen ongelmaan, että yksittäiset kampanjat ovat yksinkertaisesti liian suuria rahoitukseltaan, sillä nämä jättimäiset kampanjabudjetit ovat oikeasti aivan todellinen ongelma. Ne heikentävät ihmisten yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua, ja se ei vain ole oikein, että satojentuhansien eurojen kampanjasummilla voi käytännössä vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Joidenkin kohdalla nämä kampanjakulut jopa estävät sen ehdolle lähtemisen. Meidän pitää tietenkin pyrkiä minimoimaan sitä, miten sosioekonominen tausta vaikuttaa ihmisten osallistumismahdollisuuksiin. Jo meidän nykyisessä vaalirahoituslaissamme sanotaan, että tämän lain tarkoituksena on ”rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua”. Eli käytännössä tämä kokonaiskatto, mitä tässä lakiesityksessä nyt ehdotetaan, toteuttaisi tämän nykyisen lain tarkoitusta. Loppujen lopuksi tässä on siis kyse siitä, että tällä aloitteella pyritään siihen, että ihmisten yhdenvertaisuus ja ihmisten tasa-arvo edistyisi suhteessa poliittiseen osallistumiseen. Tämä on tosi tärkeä asia, ja sen takia minä ainakin kannatan lämpimästi tätä edustaja Honkasalon tekemää esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-11T17:47:36,2019-09-11T17:49:56,Hyväksytty,1.1 2019_29_96,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voiko kansanedustajan paikan ostaa rahalla? Minä väitän, että suurella todennäköisyydellä voi. Käsittelemme nyt vaalirahoitukseen liittyvää lakialoitetta, joka on historiallisen merkittävä, ja tällaisen uuden lain kautta me voimme tervehdyttää koko suomalaisen demokratian. Täällä eduskunnassa istuu vain neljä uutta kansanedustajaa, joiden tulojen Ilta-Sanomat uutisoi edellisen verotusvuoden tietojen perusteella jääneen alle pienituloisuuden rajan, mikä on 14 750 euroa vuodessa. Tämä jo itsessään nostaa esiin sitä vääristymää, mikä edustuksellisessa demokratiassamme Suomessa mättää. Jos esimerkiksi tämä 200 hengen porukkamme edustaisi kansaa tasaisesti esimerkiksi tulotason mukaan, viime kevään eduskuntavaaleissa tähän saliin olisi noussut 24 pienituloista ihmistä, sillä Suomessa pienituloisia oli viimeisimmän Tilastokeskuksen raportin mukaan 12,1 prosenttia ja pienituloisuus on kasvussa. Mutta pienituloisuudesta eduskuntaan ponnahtavia oli 24:n sijaan vain neljä. Ilta-Sanomien jutun mukaan pienituloisuudesta eduskuntaan nousi lisäkseni esimerkiksi vihreiden 27‑vuotias Bella Forsgrén. Me molemmat kuulumme nuoreen sukupolveen, joka on myös aliedustettuna täällä eduskunnassa pienituloisten lisäksi, eikä se ole ihme — kaikista pienituloisista jo kolmannes on 18—34‑vuotiaita. Tässä lakialoitteessa ei ole kyse puoluepolitiikasta, vaan meidän kaikkien tulisi yhdessä korjata tämä epäkohta. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkaat käyttivät keskimäärin 35 000 euroa vaalikampanjaansa. Suurimmillaan eduskuntaan on tultu sisään, seitsemän edustajan osalta, yli 100 000 euron budjeteilla. En mainitse nimiä, koska se ei ole tässä oleellista, vaan allekirjoitin lakialoitteen, koska haluan muutosta järjestelmään, joka sallii tämän. Vaalirahoitus nykymuodossaan on ongelmallista laajemminkin. On harmillista, että kokoomus ja vasemmistopuolueet eivät ole valmiita puuttumaan kaikkiin epäkohtiin vaan ainoastaan niihin, jotka koskettavat toista osapuolta. Jos kaikki suomalaiset lapset saisivat täsmälleen samat eväät elämään, olisi perustellumpaa sanoa, että kaatamalla urakalla omia ansaittuja rahoja vaalien alla voisi saada merkittävän kilpailuedun toisiin. Todellisuus on kuitenkin se, että osa meistä syntyy rikkaisiin perheisiin, toiset jopa suomenruotsalaisiin rikkaisiin perheisiin, jolloin heillä on Suomen suurimmat säätiörahat kampanjoidensa tukena, kunhan muistaa tukea pakkoruotsia. Toiset meistä puolestaan syntyvät köyhiin perheisiin, yksihuoltajaäideille, narkkareiden lapsiksi, kuulorajoitteisina ja niin edelleen. Silloin lähtökohdat ovat erilaiset. Vasemmiston puolella tunnutaan puolestaan olevan sokeita ammattiyhdistyspuolen antamalle rahalle, verkostoille ja tiloille. Viime kevään eduskuntavaaleissa ay-liikkeen 1,4 miljoonan jättituki Vapaiden valtakunta ‑kampanjan kautta takasi sen, että SDP nipin napin, vain 7 000 äänen erolla, nousi pääministeripuolueeksi ohi perussuomalaisten. Näin perussuomalaisena on helppo katsoa molempiin suuntiin, vasemmalle ja oikealle, ja kysyä: miksi ette suostu näkemään myös niitä ongelmia, joita teidän vaalirahoitukseenne liittyy? Meillä perussuomalaisilla kansanedustajaehdokkailla oli keskimäärin kaikista puolueista pienimmät vaalibudjetit. Itsekin pääsin tähän saliin vaalipiirini pienimmällä budjetilla. Joku täällä eduskunnassa silloin tällöin tulee aina muista puolueista sanomaan, että et sinä tuon näköisissä vaatteissa voi kansaa edustaa. Heille tahtoisin oikein yhteisesti sanoa, että kyllä voin. Puhun juurikin niiden kodittomien, moniongelmaisten ihmisten puolesta, joita keskustan kaupunginvaltuutettu meillä Oulussa nimitti ”ihmisroskaksi”. Niin teen valtuustossa, ja se on yksi niistä syistä, miksi nousin eduskuntaan. Käsittelyssä oleva lakialoite käytännössä mahdollistaisi, että myös yhä useammalla työttömällä, opiskelijalla, nuorella ja eläkeläisellä olisi mahdollisuus nousta tänne eduskuntaan puhumaan niistä asioista, jotka eivät tarpeeksi nouse esille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-11T17:49:58,2019-09-11T17:55:09,Hyväksytty,1.1 2019_29_97,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloite on tavoitteeltaan tärkeä. Se, miten suomalainen demokratia toimii, miten oikeusvaltioperiaate toimii, miten kansanvalta toimii, siitä satavuotisen hallitusmuodon juhlaviikolla ei voisi olla eri mieltä — siis tavoitteesta. En tyrmää enkä suoraan puolusta tätä aloitetta. Jätän sen nyt sitten valiokunnan mietittäväksi ja heitän mukaan joitakin ajatuksia, mitä valiokunnassa on ehkä syytä pohtia, kun ryhtyvät asiaa käsittelemään. Ensinnäkin otan täältä sananvapauskäsitteen, joka on meillä perustuslaissa. Sehän lähtee siitä, että jokaisella meistä on oikeus vastaanottaa, välittää ja lähettää viestejä kenenkään ennalta estämättä. Nyt jos me teemme kampanjakaton, niin vähintäänkin kohtuullista olisi selvittää, onko tällä jotain yhtymäkohtia sananvapauteen. Nähdäkseni se pitää tarkkaan katsoa myös siitä näkökulmasta. Jokaisella on myös oikeus käyttää euroja maksulliseen viestintään, ja jos sitä rajoitetaan, niin siinä ollaan varmasti sananvapauden kanssa tekemisissä. Demokratian toimivuuden kannalta ja läpimenon kannalta on selvää, niin kuin aloitteessakin sanotaan ja näissä puheissa on sanottu, että mitä isompi budjetti, sitä suurempi todennäköisyys on päästä lävitse. Toinen näkökulma tähän läpimenoon liittyy sitten siihen asiaan, kenellä on suurin mahdollisuus saada omaa agendaansa mediassa näkyville. Uskon niin ja itse asiassa olen aika varma siitä, että istuvilla kansanedustajilla on suuremmat edellytykset saada tiedotteitaan, näkemyksiään, mielipiteitään esille tiedotusvälineissä kuin sellaisilla ehdokkailla, jotka eivät ole kansanedustajia. Ja nyt jos me asetamme kampanjakaton, niin samalla myös betonoimme ainakin osittain istuvien kansanedustajien mahdollisuutta jatkaa tässä tehtävässä, eli sitä taustaa vasten tavoite demokratian toteutumisesta ja laajentamisesta ei välttämättä toimi sillä tavalla kuin aloitteentekijä on ajatellut. Tavoitteena ei varmaankaan ollut betonoida istuvien kansanedustajien asemaa eduskunnassa. Vaihtuvuus on hyväksi. Sitten näkyvyyttä tulee erilaisissa somekanavissa, verkkosivuilla, joita pyörittävät erilaiset lobbaritahot, erilaiset säätiöt, yhdistykset, vaikuttajaryhmät, jotka voivat tarjota sitten näkyvyyttä maksutta. Jos sitä tarjotaan maksutta, niin tietysti se vaikuttaa siihen, minkälaisen näkyvyyden ja minkälaisen kannatuksen ehdokas mahdollisesti saa. Miten se sitten arvotetaan? Onko sitten niin, että jos on hyvät kanavat, hyvät lobbariryhmät, niin se on ihan hyväksyttävää, että enemmän tulee ilmaista julkisuutta. Jos sellaista taustaa ei ole, niin sitten ei tule. Tämä on myös mietittävä asia. Toimituksilla on valta päättää siitä, kenen mielipiteitä he julkaisevat, kenen mielipiteitä jättävät julkaisematta, kenen sitaatteja käyttävät, kenen jättävät käyttämättä, kenen mielipiteet pääsevät mediassa esille. Väitän, että iso maakunnallinen lehti pystyy tipauttamaan kansanedustajan ja hyvin suurella todennäköisyydellä suunnitellulla työllä pystyy myös tekemään kansanedustajan. Näin on tapahtunut, ja näin tulee varmasti tapahtumaan jatkossa. Jos asetetaan kampanjakatto, niin myös tähän pitäisi vaikuttaa, ja en kyllä avaisi sitä porttia, että lähdemme täältä ohjeistamaan, miten toimitukset saavat käsitellä juttuja. Puuttuisimme toimitukselliseen vapauteen, puuttuisimme tiedotusvälineiden sananvapauteen, kirjoitusvapauteen ja oikeuteen tehdä sitä arvokasta työtä, mitä he tekevät. Vaalilaista vielä: Siinä on kuolleita kohtia, esimerkiksi se, että ilmoituksen maksajan pitää olla näkyvillä. Monissa ilmoituksissa ei ole mitään, tai sitten siellä on joku aivan erikoinen ry takana, joku Edustajan tukiryhmä ry, joka tukee tätä kampanjaa. Sen informaatioarvo lähentelee monessa tapauksessa nollaa. Se on kyllä semmoinen asia, että jos tästä halutaan pitää kiinni, niin jotain tarkennuksia siihen pitää tulla. Ei se kerro äänestäjille yhtään mitään, jos siellä lukee, että joku Suomen puolesta ry tai Oikean aatteen puolesta ry tukee tätä kampanjaa tai on maksanut tämän ilmoituksen. Ei kerro yhtään mitään. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Jos nyt vielä omasta taustastani, kun tietysti joku voi sanoa, että onko sitten oikein, että eduskuntaan pääsee missejä ja urheilijoita ja muita julkkiksia: No, itselläni on urheilijatausta. On toki muutakin taustaa. Vedän nyt tämmöisen yhtymäkohdan siihen, että jos urheilijalle sanottaisiin, että ennen olympiakisoja tai arvokisoja jokainen urheilija saa harjoitella tietyn tuntimäärän kuukaudessa tai tietyn kilometrimäärän kuukaudessa, niin olisiko se sitten oikein. Jokainen voi laittaa itsensä täysillä likoon. Täytyy kyllä omasta taustastani sanoa, että kohtuuttoman suuria ovat olleet ne vaalibudjetit, mitä olen itsekin joutunut laittamaan omaa rahaa, mutta valinta on tietysti omani. Kaikilla sitä mahdollisuutta ei ole. Näillä saatesanoilla valiokuntaan toivon asian käsittelyyn asiallista jatkoa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-11T17:55:13,2019-09-11T18:02:01,Hyväksytty,1.1 2019_29_98,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tämä edustaja Honkasalon tekemä lakialoite on ehdottoman kiintoisa, hyödyllisen keskustelun saanut aikaiseksi täällä ja kannatettavakin perusperiaatteiltaan. Me selkeästi olemme tämmöisten ryöstäytyvien vaalibudjettien maa. Vaaleista toiseen henkilökohtaiset vaalibudjetit kasvavat. En ole ihan varma siitä yhdestä detaljista, joka liittyy ennakkoilmoitusvelvoitteen tekemiseen lakisääteiseksi ja pakolliseksi, onko se sitten taas byrokratian yliampumista tässä kohdassa vai ei. Olennaista joka tapauksessa on, että tämä on läpinäkyvä järjestelmä pidemmässä juoksussa ja nähdään kokonaisbudjetin taso, ja siinä suhteessa tämä ajatus siitä, että on vaalikatto, on vakavasti harkittava. Edustaja Tynkkynen teki tässä mielenkiintoisen analyysin, vertaili eduskunnan tulotasoja suhteessa pienituloisuuteen ja suurituloisuuteen ja varmaan aivan oikein analysoi sen, että täällä eivät tulotasoiltaan edusta nämä 200 kansanedustajaa Suomen kansakuntaa yksi yhteen. Meillä täällä pienituloisimman väestön osaa ei ole siinä määrin kuin pienituloisia ihmisiä on Suomessa. Tynkkynen viittasi omassa puheenvuorossaan nuoriin ihmisiin. Näin aivan varmasti on. Me tiedämme nuorten taloudelliset vaikeudet tällä hetkellä. Mutta toinen porukka, joka yhtä lailla on keskimääräiseltä tulotasoltaan omassa porukassaan heikoilla, on eläkeläiset, ja heidänkään osuutensa tässä salissa ei ole sitä väestöosuutta, mikä iäkkäämmillä ihmisillä suomalaisessa yhteiskunnassa on, [Sebastian Tynkkynen: Mainitsin heidätkin!] ja sen takia tuon myöskin tämän puolen tässä esille. Kiintoisampi pohdiskelu Tynkkysen puheenvuorossa ylipäätään oli se, että varakkaammilla ihmisillä on henkilökohtaisesti enemmän varaa panostaa vaalikampanjaan kuin pienituloisilla ihmisillä, ja tuo on aivan varmasti totta. Ehkä vielä vakavampi viesti — ja siihen tämä Honkasalon aloite puuttuukin, kun se puhuu budjetista kokonaisuudessaan — on se, että varakkaammilla ihmisillä on keskimäärin myöskin enemmän kontakteja niihin tahoihin, joilla Suomessa on varallisuutta ja rahaa, eli lähinnä kai puhumme kuitenkin yrityselämästä, talouselämästä, taloudellisista vallankäyttäjistä. Tätä kautta, kun vaalibudjetit ovat tässä kohteessa nyt lähes rajattomia ja ne voivat olla kuinka suuria tahansa, tänne tulee selkeästi enemmän sellaisia ihmisiä, jotka puhuvat niiden puolesta, joilla on sitä varallisuutta ja rahaa, koska nämä ovat rahoittajia siellä takana. Tämähän on tässä se iso ongelma. Tämä on se varsinainen iso ongelma. Sehän näkyy tässä salissakin aika lailla selkeästi siinä, että kun katsoo täältä vasemmalta laidalta sinne oikealle laidalle — jos nyt ihan sen oikeimman äärilaidan jättää tässä kohdassa pois — niin vasemmistoliitosta kun kuljetaan kokoomukseen, keskimääräiset vaalibudjetit suurenevat per kansanedustaja, jolloin se kertoo selkeästi myöskin siitä, kenen äänellä keskimäärin puhutaan tässä salissa, minkälaiset intressit ovat vahvimpia. Täällä on paljon nostettu esille sitä seikkaa ja kokoomuslaiset ovat hyvin aktiivisia olleet siinä keskustelussa, että vasemmiston pitäisi katsoa malkaa myöskin omassa silmässä. Taisi täällä tänäkin päivänä joku tätä puheenvuorossaan käyttää, että ay-liikkeen rahoitus tulee vasemmistopuolueille ja siellä on sitten sitä sun tätä, mitä käydään läpi. Kyllä, siellä on sitä sun tätä tukea, joka tulee ammattiliitoilta suhteessa enemmän vasemmistolaisille kansanedustajaehdokkaille kuin oikeistolaisille. Jos tämä vaalikattolakialoite menisi läpi, niin sehän koskee yhtä lailla mistä tahansa tulevaa rahoitusta. Tulee se yrityksiltä, ammattiliitoilta, säätiöiltä, mistä tahansa se tulee, vaikka omasta pussista, niin siinä on katto. Ei tässä ole mitään malkaa tai rikkaa kenenkään silmässä. Tämähän on yleisperiaate, joka silloin koskee kaikkea vaalirahoitusta, mitä ylipäätään on olemassa, ja minusta tämä on syytä avoimesti käydä tästä kulmasta lävitse silloin, kun tätä aloitetta kritisoidaan tai ollaan kritisoimatta. Haluaisin tästä kuitenkin ottaa yhden näkökulman, joka on detalji, joka hieman liittyy vaalirahoitukseen, plussiin ja miinuksiin. Siellä on kyllä vaalirahoitusjärjestelmään tullut uusi elementti, jota ei ole ollut historiallisesti aikaisemmin ollenkaan, ja se on ainakin joidenkin puolueiden käyttämä puoluevero vaaleihin liittyen. Minä esittäisin erittäin suuren kysymysmerkin siihen, kuinka on mahdollista, että kun me asettaudumme ehdolle vaaleissa ja sitoudumme jonkun puolueen yleislinjauksiin ja olemme sen puolueen kautta vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin, annamme itsemme ikään kuin alttiiksi tähän yhteisen vaikuttamisen prosessiin, testaamme vaaleissa sitä, onko henkilökohtaisesti sitä kannatusta ja onko kannatusta suhteessa niihin puolueen linjauksiin, niin me joudumme maksamaan siitä, että me asetamme itsemme alttiiksi. Tässähän tulee sellainen taustakytkentä mukaan monissa maissa, joissa näitä tämäntapaisia kytkentöjä on enemmän, että sinä ikään kuin ostat itsellesi sen paikan sinne parlamenttiin. Sinä olet niin kuin myymässä tuotetta, ja silloin kun siihen tulee tämä kytkentä, niin sinä et enää ajakaan niitä asioita vaan se on ikään kuin ”bisnes” sinulle. Sijoitat sen tietyn rahan siihen, ja jos se tuottaa hedelmää, niin sitten sinulla on oikeus, ja niin edelleen ja niin edelleen, ja monissa maissa — en puhu Suomesta — on sitten jopa korruptiivisia elementtejä mukana. Tämä käytänne, joka on syntynyt tähän, on hyvin kummallinen, ja minä esittäisin erittäin suuren kysymysmerkin tähänkin kohtaan asioihin. Tämmöinen puolueveroajattelutapa vaaleihin asettuvilta ehdokkailta on kummallinen käytänne sen lisäksi, että se tietysti taloudellisestikin tulee aika merkittäväksi summaksi. Omasta vaalikampanjasta se puoluevero vei melkein kymmenesosan, ja silloin on tietysti tekemisissä sen kanssa, miten tämäntyyppinen elementti rahoitetaan siellä. Edustaja Pauli Kiuru nosti täällä esille tärkeän asian, minusta tärkeimmän asian itse asiassa, kun puhumme vaalikampanjoinnista, ja se on median rooli. Kyllä läntisen demokratian, edustuksellisen demokratian, ehkä keskeisimpiä haastavia tekijöitä on tänä päivänä se agenda, jonka media luo. Media on keskeinen valtiomahti, ei ainoastaan neljäs valtiomahti vaan se on tullut yhä merkittävämmäksi valtiomahdiksi nimenomaan edustuksellisessa demokratiassa: se on ohjaamassa osittain sitä agendaakin, mistä keskustellaan, mutta erittäin pitkälle se vaikuttaa siihen, mikä on tämän salin kokoonpano. Jos tehtäisiin objektiivinen analyysi siitä, niin tästä voi hyvin nopeasti käydä läpi sen, että yksi keskeisimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kasvogalleriaan tässä salissa, on se julkisuus, mikä on saatu, ja julkisuuden saamisessa ratkaisevassa roolissa on media. Ja nyt tullaan sitten siihen taustaan, mitkä ovat ne taustatekijät siellä median vaikuttamisessa. Se ei ole vain [Puhemies: Aika!] uutislähetyksen kautta näkyvä asia, vaan se on myöskin se, mikä näkyy viihdeteollisuuden kautta ja niin edelleen. Puhemies! Minulla on ongelma nyt tietää se, onko tässä keskusteluajassa rajoitus. [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: On yhteisesti sovittu 7 minuuttia, ja se näkyy siellä edustajan puhujapöntössä.] Tämä minuuttimäärä täällä näkyy. Minä en ole tietoinen siitä, että 7 minuuttia on puheenvuorojen rajoitettu aika. [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Semmoinen yleissääntö. Sitten meillä on välillä rajoitettu 5 minuuttiin.] Hyvä. Onko se suositus vai onko se on ehdotus? [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Suositus.] Se on suositus, ja tämä on vain merkki suosituksesta. Mutta joka tapauksessa kysyin tämän asian, koska on aikaisemmin ollut toisenlainen käytäntö. Tämä on nyt uusi käytäntö tässä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-11T18:02:00,2019-09-11T18:10:00,Hyväksytty,1.1 2019_29_99,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Meillä on yhdessä sovittu, puhemiesneuvosto määrittelee, kertoo aina nämä, ja nämä on yhdessä sovittu. On varmasti hyvä informoida uudelleen vielä edustajia. Täällä on edustajia, jotka ovat aloittaneet nyt keväällä, joten on hyvä tehdä nämä jälleen kerran paperilla edustajille selväksi. Mutta ei hätää, mennään eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_29_100,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kommentoin tässä muutamien edustajien esille tuomia argumentteja liittyen tähän vaalirahoitukseen ja kampanjakattoon. Ensinnäkin, edustaja Kiuru, nostitte esille sen, että sananvapaus voisi vaarantua, jos otettaisiin kampanjakatto käyttöön. Mutta nyt kun puhutaan siis rahankäytöstä, niin se on eri asia kuin mielipiteitten ilmaisu. Eli teilläkin on mahdollisuus omassa vaalipiirissänne vaikka joka päivä esimerkiksi omalla vapaa-ajallanne olla toreilla, lähiöissä, muualla kertomassa sitä kokoomuslaista sanomaa tai kirjoittaa sosiaaliseen mediaan niin paljon kuin haluatte, tai kirjoittaa lehtiin. Eli se sananvapaus ei vaarannu, jos sitten laitetaankin tietty kampanjabudjetti, niin että ei nyt mene ihan överiksi se, että tulee se kilpailuetu toiselle sitä kautta. No, sitten kun mainitsitte myöskin, puhuitte siitä, keillä on oikeasti mahdollisuus saada sitä agendaa läpi, niin kyllä minun täytyy sanoa, että nyt kun me elämme kuitenkin vuotta 2019, niin meidän pitää pohtia myöskin lainsäädäntöä tästä päivästä käsin. Kun meillä on sosiaalinen media, niin voi sanoa näin, että enää me emme ole sillä tavalla niin kuin rajoittuneita, vaan kuka tahansa voi alkaa vaikuttajaksi ja sitä kautta saada näitä omia näkemyksiään liikkeelle. Kun puhuitte myöskin siitä näkökulmasta, että toimituksilla olisi valta tiputtaa kansanedustaja, niin minä kyllä itse uskon sillä tavalla, että toimitukset eivät kyllä ketään pudota tai varsinaisesti nosta. Jos ajatellaan vaikka omaa puoluettani ja sitä, mitä on tehty yleisiä tutkimuksia siitä, minkälainen arvomaailma medialla lähtökohtaisesti on, niin olemme havainneet, että media on arvoiltaan liberaaliin suuntaan kallellaan sekä punavihreisiin arvoihin kallellaan, ja olemme kokeneet, että se uutisointi perussuomalaisista on ollut ehkä hieman kriittisempää tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana kuin mitä se on ollut esimerkiksi punavihreitten osalta, ja siitä huolimatta vaaleista toiseen olemme tehneet sen niin sanotun jytkyn. Ja siitä huolimatta, että johonkin tiettyyn puolueeseen suhtaudutaan kriittisesti, kuitenkin näkisin näin, että journalistit eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti itse lähde toimituksessa valitsemaan, keitä nyt nostetaan ja keitä ei. En tiedä, onko näin ollut vanhaan aikaan, ovatko joskus aikanaan jotkut isot jampat kokeneet, että nyt meidän täytyy käyttää valtaa tällä tavalla, että kun me näin voimme tehdä, me teemme, mutta en kyllä usko, että tänä päivänä journalistit tällä tavalla toimivat. Edustaja Kiljunen nosti esille tämän ay-liikkeen roolin. Puhuitte siitä, että jos tämä kampanjakatto tulee, niin se tulee samalla tavalla myöskin ay-liikkeelle elikkä se ei pysty sitten rahoittamaan. Mutta nyt täytyy muistaa se, että on olemassa tosiaan sitä suoraa rahoitusta, mikä tulee tukiyhdistykselle siihen kampanjakassaan, mutta se, mistä me taas puhumme, kun me kritisoimme tätä vasemmiston sokeaa kulmaa, on se, että ay-liike järjestää erilaisia tapahtumia, joihin sitten ehdokkaat voivat mennä. Kun varataan vaikka toripaikkoja, maksetaan niistä, ostetaan teltat ja niitä huolletaan, ostetaan evästä sinne, järjestetään tilaisuuksia ja muuta, niin sitä ei varsinaisesti voi merkata kenellekään yksittäiselle ehdokkaalle siihen vaalirahoitusilmoitukseen, ja näin ollen se on ikään kuin tämmöistä tukea, joka ei näy. Ja tästä itse asiassa VTV on just kommentoinut, että tämä on tämmöistä epäläpinäkyvää vaalitukea ja tähän pitäisi puuttua. No, sitten edellisessä istunnossa, kun tätä asiaa käsiteltiin, edustaja Heinonen nosti esille, että jos ei saa käyttää tarpeeksi rahaa, niin sitten Tanssii tähtien kanssa ‑ohjelmat sun muut nostavat tänne eduskuntaan ihmisiä. Täytyy kyllä tähänkin kommentoida, että en kyllä näe mitään järkeä näissä argumenteissa, että kuka tahansa pystyy tänne nousemaan. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Omalta kohdaltani voin sanoa esimerkiksi sen, että olin vuonna 2011 televisiossa ohjelmassa nimeltä Big Brother. Olin siellä kolme kuukautta, ja tuona syksynä se ohjelma tavoitti 75 prosenttia suomalaisista. Sen jälkeen olin ehdolla 2015 vaaleissa enkä todellakaan päässyt läpi — sain ääniä noin 1 400—1 500. Nyt näissä vaaleissa sitten sain yli 9 000 ääntä, mutta siinä erona oli se, että näissä vaaleissa puhuttiin vähän enemmän politiikkaa. Voin sanoa näin, että nimenomaan se politiikan tekeminen ja aktiivisuus ratkaisee eikä se, että on ollut joissain viihdeohjelmissa mukana. Joo, tulikohan tässä nyt sitten kaikki pointit tyhjennettyä? Aika lailla. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-11T18:10:55,2019-09-11T18:15:47,Hyväksytty,1.1 2019_29_101,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Puhemies! Ehkä nyt sitten voin jatkaa, kun ohje tuli näinpäin, että käyttää mieluummin sitten jatkopuheenvuoron. Todellakin olisi erinomaista, jos me saisimme ihan tarkat ohjeistukset, koska ne ovat muuttuneet tässä matkojen varrella, ja silloin on hyvä edustajan tietää ihan nämä pelisäännöt, niin ettei turhaan tule rikottua niitä tai osaa ainakin rakentaa puheenvuoronsa oikein. Median roolia sen verran tuli vielä pohdittua eteenkinpäin, että voiko media nostaa ehdokkaita, laskea ehdokkaita, vaieta joistakin ehdokkaista tai poliittisista toimijoista täysin tai nostaa sellaisia teemoja vahvasti esille, jotka ovat jollekin liikkeelle niitä ykkösteemoja ja jotka näkyvät vahvasti, ja ei puhua joistakin toisista teemoista lainkaan. Ja media voi tätä tehdä. Valtamedia voi tätä tehdä ja valtamedia tekee tätä. En halua lähteä nyt yksityiskohtiin, koska niihin jää helposti kiinni, mutta jos tehdään objektiivinen analyysi suomalaisesta mediailmastosta ja siitä, miten se toimii suhteessa yksittäisiin ihmisiin, poliittisiin toimijoihin tässä valtakunnassa, niin täällä on aivan selkeä hierarkia siinä. Kysymys ei ole vain siitä, että pääministeri näkyy säännöllisesti tai ministerit näkyvät säännöllisesti ja riviedustajat näkyvät huonommin, vaan se näkyy monessa muussa toiminnassa. Jos tehdään se analyysi tarkasti, tässä salissa näkyy selvästi, että täällä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat saaneet julkisuutta tiettyjen mediatalojen vallankäyttäjien kautta näissä asioissa ja sellaisten teemojen kautta, jotka ovat niin sanotusti ”seksikkäitä”, ja jotka sitä kautta ovat tässä talossa. Eli media johtaa sitä todellisuuskuvan luontia Suomessa, mikä ihmisille näyttäytyy todellisuutena, ja edustuksellisessa demokratiassa ihmiset joutuvat äänestämään tämän todellisuuskuvan kautta. Jätän näin abstraktiksi tämän muotoilun, mutta tarkka analyysi olisi aivan ehdoton tässä asiassa. Tämä ei ole vain Suomea koskeva ilmiö ollenkaan, vaan tämä on valtava haaste koko länsimaiselle demokratialle. Minun ei tarvitse ruveta keskustelemaan täällä vaikka brexitistä ja siitä, minkä prosessin tulosta se on, minkätyyppisen keskustelun tulosta 10—15 vuoden ajalta se on. Kun se käydään läpi, silloin me oivallamme, miten se vallankäyttö tässä suhteessa tapahtuu. Tämä on pyhä tabu, johon kansanedustajat yleensä eivät uskalla koskettaa, ja se on vain pakko uskaltaa joidenkin sanoa, kun se on tosiasia ja se vaikuttaa ratkaisevasti. Tämä oli kiintoisaa, minkä edustaja Tynkkynen täällä toi esille: tämän epäsuora tuki, jonka vasemmistoedustajat ovat saaneet esimerkiksi ammattiliittojen järjestämissä tilaisuuksissa, jonne vasemmistolaisen taustan, sosiaalidemokraattisen taustan omaava edustaja voi helpommin mennä kuin jonkun muun taustan omaava edustaja. Mutta niin meillä on muitakin etujärjestöjä, niin meillä on muitakin kansalaisjärjestöjä ja niin meillä on muitakin toimijoita yhteiskunnassa, ja heidänkin tilaisuuksiinsa ihmiset menevät niiden omien sidosryhmiensä mukaan ja saavat sitä kautta sitä tukea, jonka se sidosryhmä antaa järjestämällä tilaisuuden, joka voi olla poliittinen tai vähemmän poliittinen luonteeltaan. [Puhemies koputtaa] Tämä on yhtä lailla silloin rekisteröitävä, eikä voi vain syyllistää esimerkiksi ammattiyhdistysliikettä tästä asiasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-11T18:15:47,2019-09-11T18:19:03,Hyväksytty,1.1 2019_29_102,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyviä puheenvuoroja, edustaja Tynkkynen ja Kiljunen. Mukava käydä tätä keskustelua. Tämä on periaatteellisesti erittäin tärkeä juttu: Missä se valta on, kuka saa äänensä kuuluviin, kuka tänne taloon pääsee, kuka loppujen lopuksi päättää siitä, mitä tulee hallitusohjelmaan, miten hallitusohjelman muotoilut kirjataan, tulevatko ne jonkun lobbariporukan kirjauksista suoraan, mitä asioita nostetaan mediassa esiin ja näin poispäin. Me olemme tosi tärkeiden asioiden äärellä. Edustaja Tynkkynen toi esille somekanavien merkityksen kasvun. Sitä ei voi millään tavalla kiistää, näinhän se on. Somekanavat ovat merkittävä keino saada äänensä kuuluville. Myös mediat käyttävät niitä lähteinään ja lähtevät sitä kautta sitten katsomaan, mikä aihe vetää, mistä kannattaa kirjoittaa, mikä kansalaisia kiinnostaa, mitkä hashtagit ovat tänään hottia ja mitkä eivät ole hottia. Mutta samassa yhteydessä täytyy myös muistaa, että näillä somekanavilla ei tavoita kaikkia suomalaisia. Meillä on edelleen noin 500 000 suomalaista, jotka ovat digilukutaidottomia omasta halustaan tai muusta syystä heillä ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää digikanavia. Heille merkittävä ja merkittävin keino hankkia tietoa on lehdistä, tv:stä ja radiosta. He seuraavat sitä, ja he elävät siinä maailmassa. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta ehdokkaan näkökulmasta se on tärkeä huomio, että nämä digilukutaidottomat tai digi‑ ja somekanavia käyttämättömät ovat yleensä varttuneempaa väkeä. [Kimmo Kiljusen välihuuto] — Kyllä, juuri näin, ja jos ajatellaan vaikka edustaja Tynkkysen profiilia tai edustaja Kiljusen profiilia, niin voisin kuvitella — en ole varma, mutta voisin kuvitella — että Kiljunen tavoittelee varttuneempaa väkeä ja edustaja Tynkkynen hieman nuorempaa väkeä, ja teillä on erilaiset markkinointiratkaisut ja mediaratkaisut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-11T18:19:07,2019-09-11T18:21:17,Hyväksytty,1.1 2019_29_103,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Kiljuselle: Kyse ei siis ole pelkästään mistään tapahtumista, joihin nyt sitten jokainen voisi tulla, vaan kyllä kun tuossa kierteli vaalipiiriä, niin muistan, kun radio oli aika monta tuntia päällä viime vaaleissa, että mikään radiomainos ei soinut yhtä monta kertaa kuin Vapaiden valtakunnan radiomainos, jossa sitten vielä todettiin, että äänestä heidän ehdokastaan, joka listaa sitten kaikki nämä vasemmalle kallellaan olevat ehdokkaat. Näin ollen tämmöisiä rahoja ei löydy miltään perusjärjestöiltä, jotka pystyisivät tekemään näin massiivisia kampanjoita, niin että mielestäni tässä on kyllä aivan selkeä ero. Sitten edustaja Kiurulle toteaisin, kun puhuitte näistä äänestäjäsegmenteistä, että kyllä se on sillä tavalla — minä olen ainakin itse huomannut — että esimerkiksi vanhempia ihmisiä, sen sijaan että vaikkapa on torilla tai muualla, tavoittaa paljon paremmin somessa, koska pitää muistaa se, että moni vanha ihminen on aika heikossa kunnossa, ja sitten se idea, että lähtisi ja pääsisi yleensäkin lähtemään esimerkiksi torille tapaamaan poliitikoita, juttelemaan, ei aina ole mahdollista, mutta sosiaalisen median kautta pystyy tavoittamaan. Kun lueskelin tuossa omaa inboxiani, niin täytyy sanoa [Puhuja yskii] — vaikka ääni meinaa loppua — että kyllä suurin osa niistä viesteistä itse asiassa on tullut yli 40‑vuotiailta ihmisiltä Facebookissa, joten en aliarvioisi ollenkaan sitä, kuinka paljon vanhukset käyttävät somea. [Puhuja yskii] Mutta nyt loppuu ääni, niin ettei pysty jatkamaan. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-11T18:21:18,2019-09-11T18:23:05,Hyväksytty,1.1 2019_29_104,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Puhemies ei keskeyttänyt edustaja Tynkkystä. Ääni muuten loppui. Ihan oikein puhemies toimi tietysti, ihan oikeiden pelisääntöjen mukaan, ei tämä ollut moite. Niin, Vapaiden valtakunta — minun täytyy sanoa, että en ole ollut vapaiden valtakuntien kanssa missään tekemisissä enkä tunne sitä prosessia, mistä edustaja Tynkkynen puhuu. Se saattaa perustua empiiriseen kokemukseen, ja minun täytyy kuunnella herkällä korvalla, mitä te sanotte. Mutta minä jonkin verran seurasin tätä televisiomainontaa, ja kyllä minä hyvin selkeästi näin, että jos te katsotte huolella sen lävitse televisiomainonnan osalta, minkä puolueiden ehdokkaat siellä vahvimmin kykenivät tekemään tv-mainontaa, niin toivoisin, että teette sen johtopäätöksen, jonka minäkin jouduin tekemään: väkisin liikkuu sieltä oikealta tänne vasemmalle päin se kvantitatiivinen määrä, mikä televisiomainoksissa oli — jotka ovat kaikkein kalleimpia osia vaalimainontaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-11T18:23:07,2019-09-11T18:24:04,Hyväksytty,1.1 2019_29_105,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos ääni riittää, niin jatkan vielä. Mehän olemme tästä, edustaja Kiljunen, täysin samaa mieltä. Meidän kritiikkimme tuossa kohtaa, kun puhutaan jättimäisen kalliista televisiokampanjoista, osuu juuri samaan kohteeseen: rikkaat käyttävät paljon rahaa ja varsinkin kokoomuksen suunnalla. Toistan vielä sen, että perussuomalaisilla oli kaikista pienimmät vaalibudjetit keskimäärin — vielä pienemmät kuin vasemmistolla. Meillä ei ole mitään ay-puolta tai mitään elinkeinoelämän lobbareita tai muita, jotka suoltaisivat meille rahaa. Me haluaisimme, että se järjestelmä oikeasti ja aidosti muutettaisiin. Sitten oli vielä toinen pointti, joka ei nyt taida tulla mieleen, voi että — koska tämä keskustelu loppuu siihen, ja sitä en pääse sanomaan. No, ei mahda mitään. [Naurua] — Kiitoksia, arvoisa puhemies. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-11T18:24:07,2019-09-11T18:25:01,Hyväksytty,1.1 2019_29_106,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Rouva puhemies! Haluaisin vain Vapaiden valtakunnasta sanoa, kun kerran siitä on tässä mainittu monta kertaa, että vaikka en itse ollut listoilla enkä jäsen, niin tarkistin juuri netistä ja huomasin, että siellä oli 18 perussuomalaista listattuna Vapaiden valtakunta ‑mainoksissa ehdokkaina, muun muassa Laura Huhtasaari. Siellä on myös vihreistä, vasemmistoliitosta, demareista ja taitaa olla myöskin RKP:stä. Katsoin myöskin heidän ohjelmaansa ja huomasin, että itse asiassa he haastoivat avoimesti kaikkia ehdokkaita erilaisilla kysymyksillä ja että sellaisia ehdokkaita mainostettaisiin, jotka pystyivät sitoutumaan siihen, että työmarkkinoilla esimerkiksi vallitsisivat reilut säännöt. Heihin kuului tosiaan 18 perussuomalaista. [Kimmo Kiljunen: Yllätys!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-09-11T18:25:02,2019-09-11T18:26:12,Hyväksytty,1.1 2019_29_107,29/2019,2019-09-11,14.02,18.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että meidän täytyy aina katsoa näitä volyymeja eli sitä, kenen pussiin sataa. Totta on, että esimerkiksi vaikkapa vasemmistolla on myöskin esimerkiksi yrityksiä, jotka tukevat vasemmiston ehdokkaita, ja siksi tämä argumentti ei ole validi. Nyt me puhumme isosta volyymista, minne se raha suuntautuu ja mitä kautta. Siihen nähden on täysin selvää, että se tuki pääasiassa valuu vasemmistopuolueille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-11T18:26:15,2019-09-11T18:26:42,Hyväksytty,1.1 2019_30_1,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_30_2,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2019 vp,"Edustaja Reijonen, perussuomalaiset.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_30_3,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hoitajamitoitus puhuttaa ja huolestuttaa. Eilen, juuri eilen, pääministeri Rinne sanoi, ettei ole rahaa. Rinne siis sanoi, ettei ole rahaa. Eikös hallitusohjelmassa ollut tavoitteena ikäystävällisyyden edistäminen? Eikös lupaus ollut säätää hoivahenkilöstön sitovasta 0,7-vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksikössä? Hoitajia tarvitaan lisää. Hoidettavien määrä kasvaa. Hoitajien jaksaminen on äärirajoilla. Hallitukselta löytyi heti satoja miljoonia kehitysapuun tai Afrikkaan tai ulkomaille. Kysyn siis teiltä, arvoisa ministeri Kiuru: Helmikuussa sanoitte, että nyt on näytön paikka, hoitajamitoitus heti. Olette nyt hallituksessa. Nyt on todellinen näytön paikka. Toteutatteko lupauksenne, vai unohtuvatko vanhukset, meidän oman maamme vanhukset?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-09-12T16:01:11,2019-09-12T16:02:13,Hyväksytty,1.1 2019_30_4,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2019 vp,"Kiitos hyvästä kysymyksestä, ja suora vastaus on, että ei unohdu. Minusta on tärkeää, että otatte tämän henkilöstömitoituksen eli hoitajamitoituksen esiin. Tässä salissa on keskusteltu vuosien varrella — varmasti voisi sanoa, että yhtenä tärkeimmistä aiheista — todella paljon siitä, miten ympärivuorokautiseen hoivaan saadaan sellainen sitova henkilöstömitoitus, joka antaa alalle kunnianpalautuksen [Timo Heinonen: Tuntien työ!] ja antaa myöskin niille ihmisille, jotka ikääntyvät, turvallisuudentunteen siitä, että asia saadaan viimeinkin kuntoon, että väki riittää. [Ben Zyskowicz: Milloin se tulee?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:02:15,2019-09-12T16:02:58,Hyväksytty,1.1 2019_30_5,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_30_6,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! THL elikkä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että hoitajamitoituksen korjaamiseen tarvittaisiin lisää rahaa vajaat 200 miljoonaa vuodessa. Hallitusohjelmassa kuitenkin luvataan, että hallituskauden päättyessä mitoituksen nostamiseen on käytössä vain 70 miljoonaa vuodessa. Ohhoh! Kun rahoituksesta puuttuu 130 miljoonaa, hallituksen lupauksesta puuttuu uskottavuus — siis uskottavuus puuttuu. Sitten tarvitaan myös vielä hoitajia. Moni hoitaja on lähtenyt töihin ulkomaille. Moni on lähtenyt muihin töihin, koska palkkaus ei vastaa työn raskautta äärimmäisen raskaassa, tärkeässä työssä. Pääministeri Rinne, kysyn teiltä: Oletteko te valmis korjaamaan hoitotyön tekijöiden palkat sellaiselle tasolle, että suomalaiset hoitajat tekevät töitä Suomessa? Mistä hoitajille rahat? Onko hallituksen arvopohja — siis arvopohja, mistä puhutte — todella sellainen, että laitatte miljoonia Afrikkaan tai muualle, kun vanhustenhoivasta puuttuu 130 miljoonaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-09-12T16:03:09,2019-09-12T16:04:21,Hyväksytty,1.1 2019_30_7,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Tosiasia on se, että tämä hallitus tulee lakiin kirjauttamaan 0,7:n hoitajamitoituksen, jonka päälle tulee vielä hoitoisuuden perusteella lisäkokonaisuuksia. [Ben Zyskowicz: Paljonko se lämmittää, jos ei se käytännössä toteudu?] Tuo rahoitus on tällä hetkellä käytännössä sellainen, että sen 70 miljoonan euron lisäksi löytyy jo suoraan kirjasta 45 miljoonaa kotihoidon kautta rahaa [Toimi Kankaanniemi: Ajetaanko se alas?] ja sitten on kertaluontoisia elementtejä, joilla voidaan viedä asiaa eteenpäin, yli 150 miljoonaa euroa. Lähtökohta on se, että tämä hallitus tulee sen pitkäaikaisen toiveen toteuttamaan, että hoitajamitoitus tulee varmistamaan hyvän hoidon ikäihmisille. [Ben Zyskowicz: Eikä tule, ei tule!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-12T16:04:23,2019-09-12T16:05:04,Hyväksytty,1.1 2019_30_8,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2019 vp,Tähän samaan aihepiiriin on kysymys myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmällä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_30_9,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Annan kysymyksen edustaja Sarkkiselle, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_30_10,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan selvästi, että vanhushoivan sitova 0,7:n hoitajamitoitus säädetään [Ben Zyskowicz: Eihän se tule, se tulee lakiin muttei käytäntöön! — Timo Heinonen: Pelkkä lause!] ja se tullaan säätämään. Sitova hoitajamitoitus tarvitaan, sillä aivan liian monessa paikassa hoitajia on liian vähän, ikäihmiset eivät saa riittävää hoivaa ja hoitajat uupuvat. [Kokoomuksen ryhmästä: Te ette tee mitään! — Eduskunnasta: Aivan!] Samalla on selvää, että hoitajien saatavuus on merkittävä haaste ja sen takia mitoituksen voimaantulolle tarvitaan siirtymäaikaa. [Välihuutoja oikealta — Paavo Arhinmäki: Kuunnelkaa kysymys ensin!] Arvoisa puhemies! Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi pitää parantaa hoitajien työssä pysymistä ja työssäjaksamista. Moni koulutettu hoitaja on poistunut alalta. Hoitajamitoituksen parantaminen lisää itsessään alan vetovoimaa ja työssäjaksamista. Tarvitaan lisäksi koulutusratkaisuja, johtamisen kehittämistä ja parempia työoloja ja työehtoja. Arvoisa puhemies! Kysyn: mitä hallitus tekee alan houkuttelevuuden parantamiseksi, alalta poistuneiden hoitajien [Puhemies koputtaa] houkuttelemiseksi takaisin sekä työvoiman saannin turvaamiseksi? [Ben Zyskowicz: Rinne hoitaa palkat! — Paavo Arhinmäki: Eiks ollu aika hyvä kysymys?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-09-12T16:05:12,2019-09-12T16:06:23,Tarkistettu,1.1 2019_30_11,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä kysymys hyvin osoittaa sen, minkälaisessa noidankehässä me tällä hetkellä olemme vanhusten hoivatyön suhteen. Jos tätä syöksykierrettä ei oikaista, [Kokoomuksen ryhmästä: Itse aiheutettu! — Paavo Arhinmäki: Kokoomuksen aiheuttama, pitää paikkansa, itse aiheutettu!] on vaarana, että koko järjestelmä rapautuu lopullisesti, pahan kerran. Työntekijöiden riittämättömyyden tunne on vakava. Täytyy muistaa, että pohjoismaisessa tutkimuksessa, joka taannoin tehtiin, viesti on niin karua kuultavaa koko parlamentille, että me saamme vielä ja kerrankin miettiä, miten tämä kunnianpalautus alalle [Ben Zyskowicz: Kuvailette ongelmaa, antakaa ratkaisuja!] saadaan aikaiseksi. Jopa 40 prosenttia Suomen laitoksissa työskentelevistä työntekijöistä on tosiasiassa tilanteessa, jossa hän itse ei haluaisi ottaa vastaan tuota paikkaa kyseisestä paikasta, jossa hän itse on töissä. 38 prosenttia näistä alan työntekijöistä on harkinnut alanvaihtoa. Kyllä meidän täytyy pystyä osoittamaan, [Kokoomuksen ryhmästä: Älkää meitä syyttäkö! — Välihuutoja oikealta] että sitova henkilöstömitoitus todella säädetään lakiin. Harmillinen asia on se, että eduskunnassa ei vieläkään näytä olevan tahtotilaa siitä, että tämä hanke tehtäisiin yhdessä. [Puhemies koputtaa] Nyt hallitusohjelmassa suoraan linjataan, että sitova henkilöstömitoitus [Puhemies: Aika!] kirjataan lakiin ja se esitys tuodaan vielä ennen joulua. [Paavo Arhinmäki: Siinä tuli: ennen joulua!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:06:23,2019-09-12T16:07:48,Tarkistettu,1.1 2019_30_12,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman ihmetyttävät nyt vasemmiston kommentit siitä, että tähän tarvitaan siirtymäaika. Muistan, miten keväällä ryhmän puheenjohtajana olin mukana vasemmiston kanssa, jolloin ministeri Pekonen oli ryhmänjohtajana ja ministeri Kiuru oli SDP:n puolesta paikalla. Me vaadimme hoitajamitoitusta silloin, [Paavo Arhinmäki: Kyllä!] ja silloin te molemmat totesitte, että tämä on yhden lauseen asia ja ihan muutamassa viikossa voidaan tehdä. Ja nyt on kelkka kääntynyt kaikilla, nyt te puhutte siirtymäajasta. Miksi te ette silloin puhuneet? Oliko tämäkin vaalitemppu? [Kokoomuksen ryhmästä: Oli!] Tämä on samanlainen vaalitemppu, joka liittyy tähän sosiaaliturvauudistukseen muutenkin. Ministeri Rinne, viime hallituskauden te puhuitte koko ajan sote-uudistuksesta ja siitä, että se pitää palauttaa parlamentaariseen valmisteluun. Nyt sitä ei aiota tehdä. Mitä te vastaatte tähän? Miksi takki on kääntynyt? [Oikealta: Kuinka te kehtaatte? — Voiko puheisiin luottaa?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-12T16:07:53,2019-09-12T16:08:46,Tarkistettu,1.1 2019_30_13,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jo joulukuussa 2012 silloiseen vanhuspalvelulakiin liittyvässä vastauksessa eduskunta edellytti, että ”hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja mikäli ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ei ole saavutettu suosituksen mukaista henkilöstömitoitusta, se antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä”. Vieläkin Suomessa näistä nykyisistä paikoista [Anne-Mari Virolainen: Nyt on nyt, nyt on vuosi 2019!] ympärivuorokautisen hoivan piirissä 5 prosenttia menee tosiasiassa alle nykyisten suositusten. Eduskunnassa ei ole näkynyt eikä kuulunut, sattuneista syistä, tätä kauan kaivattua esitystä. Ja olen samaa mieltä kuin edustaja Meri: nyt on aika tuoda tämä esitys eduskuntaan, kirjata ei vain 0,7 lakiin, niin kuin keväällä vielä ajateltiin, vaan niin kuin hallitus nyt esittää, että otetaan myöskin hoitoisuus huomioon ja pidetään huolta, että tukipalvelut eriytetään tästä varsinaisesta hoitotyöstä. Ja nämä kaksi jälkimmäistä ovat [Puhemies koputtaa] asioita, joita ei ole vielä tarpeeksi selvitetty. Ne selvitetään nyt [Puhemies: Aika!] syyskuun loppuun mennessä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:08:46,2019-09-12T16:10:06,Tarkistettu,1.1 2019_30_14,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä vanhustenpalvelu ja huolenpito on paljon laajempi kysymys kuin pelkästään henkilöstö. Me tarvitsemme lisää henkilöstöä, mutta on myöskin kiinnitettävä huomiota siihen, minkälaista on hyvä arki: miten itsemäärääminen toteutuu, miten on mahdollista jatkaa omaa elämäntapaansa vaikka heräämisten, nukkumaanmenojen, hyvän ruoan, muun osalta, tai viedään esimerkiksi kulttuuria sinne, missä ovat ne, jotka eivät itse pääse kulttuurin luo? Tämä on paljon laajempi kysymys. Katsotaanko tässä mitoitusasiassa toisaalta vain ympärivuorokautista hoitoa vai muistetaanko myöskin ne ihmiset, jotka ovat kotona? Haluan kysyä hallitukselta: nyt kun mitoitus on erotettu tästä muusta vanhuspalveluiden laadun kehittämisestä, niin miten käy tämän vanhuspalveluiden kokonaisvaltaisen laadun kehittämisen? Ja millä tavoin käy nyt sitten tämän mitoituksen, voimmeko luottaa, että hallitus pitää siinä lupauksistaan kiinni?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-09-12T16:10:09,2019-09-12T16:11:10,Tarkistettu,1.1 2019_30_15,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Kyllä yksinkertainen vastaus on: voi luottaa siihen, että nyt tulee esityksiä ja uudistusta vanhuspalvelulain [Kokoomuksen ryhmästä: Koska voimaan?] nimissä näiden palveluiden tosiasialliseen tilaan tässä maassa. [Kokoomuksen ryhmästä: Koska se näkyy käytännössä?] Nyt on päätettävä eduskunnassa, halutaanko, että nämä esitykset tuodaan kiireellisesti niistä asioissa, joista täällä eniten puhutaan. Nyt olen olettanut keväisen keskustelun johdosta, että eduskuntaan halutaan henkilöstömitoitus, sitova henkilöstömitoitus 0,7, heti, [Ben Zyskowicz: Koska se näkyy käytännössä?] ja nyt se tulee niin nopeasti kuin me sen tänne saamme. Tässä taas edustaja peräänkuulutti sitä, että olisi hyvä tehdä näitä erityisesti kokonaisuutena. Varmasti moni asiantuntija ajattelee näin. Nyt on kuitenkin vastattu eduskunnan huutoon, joka keväällä täällä oli melkoinen. Tulen henkilökohtaisesti varmistamaan, että näin tulee: Mitoitus tulee ensin, se on vanhuspalvelulain ensimmäinen osa. Toinen osa tehdään, ja kaikki nämä tärkeät huomiot, jotka lain päivityksessä täytyy ottaa huomioon, myöskin säädetään lakiin. Ja ne, jotka eivät mene lakiin, tulevat parantuneena suosituksena sitten myöskin yhteiskunnan kautta hoidetuksi. Tältä osin [Puhemies koputtaa] molemmat on tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:11:10,2019-09-12T16:12:23,Tarkistettu,1.1 2019_30_16,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Kiuru, eikö teitä hävetä? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Herranjumala! — Ohhoh!] Te olitte se, joka täällä eduskunnassa huusi. [Jukka Gustafsson: Hallitus tekee, oppositio vikisee!] Ministeri Andersson ja ministeri Marin eivät ole paikalla, pääministeri Rinne, eikö teitä hävetä? Te lupasitte — te lupasitte, että tämä hoitajamitoitus saadaan aikaan: [Hanna Sarkkinen: Ja te vastustitte sitä!] muutaman tunnin työ, keskeinen lupaus. Ja tämäkin lupaus on petetty, samalla tavalla kuin eläkelupaus on petetty. Voiko teidän hallituksenne ohjelmaan ja lupauksiin luottaa? [Eduskunnasta: Ei voi!] Me olemme saaneet lukuisia suuttuneita yhteydenottoja ikäihmisiltä, omaisilta, hoitajilta siitä, että he ovat uskoneet siihen teidän lupaukseenne, että te hoidatte tämän muutamassa tunnissa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää kirjallisen kysymyksen. Me kaikki olemme sen allekirjoittaneet. Me toivomme teiltä selkeän suunnitelman siitä, miten nämä vanhustenpalvelut laitetaan kuntoon — selkeä suunnitelma, mistä saadaan lisää hoitajia, selkeä suunnitelma, miten tämä rahoitetaan. [Puhemies koputtaa] Ja me edellytämme: Vastatkaa rehellisesti. Ei tyhjää puhetta, [Puhemies: Aika!] vaan miten tämä asia hoidetaan? [Ben Zyskowicz: Ja milloin tulee voimaan?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-09-12T16:12:25,2019-09-12T16:13:42,Tarkistettu,1.1 2019_30_17,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! [Sari Sarkomaa: Kuukausikaupalla ministerinä, vieläkään ei mitään selvää, mitä tapahtuu!] Edustaja Orpo, muistan hyvin viime vaalikauden keskustelut tässä salissa niistä hoitajamitoituksien kokonaisuuksista. Muistan hoitajamitoituksen kokonaisuuksista vaalikeskustelut, joissa te ette suostuneet kertomaan sitä, miten hoitajamitoitusta nostetaan. [Naurua kokoomuksen ryhmästä] Nyt tämä hallitus on tuomassa tähän saliin tämän syksyn aikana lainsäädäntöesityksen, jonka mukaan 0,7:n hoitajamitoitus tulee lakiin kirjattua. [Välihuutoja oikealta] Sen lisäksi tähän lainsäädäntöön tulee hoitoisuudesta määritelmä, joka johtaa siihen, että silloin kun tarvitaan enemmän kuin 0,7 hoitajaa, se tulee toteutumaan. Edustaja Orpo, olkaa nyt tyytyväinen. [Ben Zyskowicz: Milloin se tulee käytäntöön? Eilenhän ei rahaa ollut!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-12T16:13:44,2019-09-12T16:14:24,Tarkistettu,1.1 2019_30_18,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Politiikassa on kysymys allokaatiosta ja priorisoinnista. Nuo vastaukset hallituksen ministereiltä kuulostavat vähän siltä, että te kuvittelette, että te olette tekemässä siellä joitakin teknisiä päätöksiä siitä, miten mitoitus nyt saadaan sinne ja tänne. Minun puolueelleni on päivänselvää, että talouden realiteetit ovat vähän sellaiset, että rahaa ei ole, ja voin hyvin uskoa, kun pääministeri Rinne sanoo niin. Mutta teidän pitäisi kyetä myös priorisoimaan. Te olette laittamassa rahaa moniin, moniin asioihin, muiden huono-osaisten ihmisten auttamiseen, mutta nyt on kysymys Suomessa elävistä vanhuksista. Tiedättekö te, mitä priorisoiminen tarkoittaa? Oletteko te valmiita priorisoimaan, ja miten te priorisoitte, jotta suomalaiset vanhukset saavat hoitoa? [Eva Biaudet: Jokainen ihminen on yhtä tärkeä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-12T16:14:27,2019-09-12T16:15:16,Tarkistettu,1.1 2019_30_19,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen ilolla herännyt hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen jokaiseen aamuun, koska yksi suuri asia saadaan nyt kuntoon: sitova hoitajamitoitus tulee. [Kokoomuksen ryhmästä: Milloin voimaan?] Se on suuri haave. Aikoinaan olimme Petteri Orpon kanssa samassa hallituksessa ja keskustelimme vakavalla sävyllä, olisiko tämä asia voitu hoitaa niin kuin eduskunta jo vuonna 2012 edellytti. [Kokoomuksen ryhmästä: Milloin se tulee voimaan?] Valitettavasti koskaan sitä ei tullut, [Oikealta: Vastatkaa Purran kysymykseen!] vaikka jo silloin ajoin vahvasti, että tämä hoitajamitoitus saadaan. Tämä eduskunnan keskustelu osoittaa nyt sen, että ensin pitäisi tietää, kuka on täällä kannattamassa sitovaa henkilöstömitoitusta, onko kaikki veneessä mukana. Tuodaan nämä esitykset, joita on toivottu ja joita halutaan, mutta tärkeätä on myöskin rakentaa yhteistä poliittista tahtotilaa, että vanhusten asiat laitetaan tässä maassa kuntoon. [Ben Zyskowicz: Ja milloin näkyy arjessa?] Syöksykierre on niin vakava, että meillä on yli 70 000 ihmistä jättänyt tämän alan. Ja tämä keskustelu ei varmasti mairittele, [Kokoomuksen ryhmästä: Eikä teidän teot!] koska moni työssään uupunut ihmettelee, eikö eduskunnassa vieläkään löydy sitoutumista tähän yhteiseen hankkeeseen. [Puhemies koputtaa] Heti kun hoitajat saadaan, niin minusta tämä tilanne saadaan osittain vakaantumaan. [Ben Zyskowicz: Milloin se näkyy arjessa?]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:15:19,2019-09-12T16:16:27,Tarkistettu,1.1 2019_30_20,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys täytyy tässä salissa nyt selvittää ihan juurta jaksaen. Ennen vaaleja te, ministeri Kiuru, sanoitte tässä salissa suomalaisille, että se on ihan nopea työ: viekö se tunnin tai kuukauden, ja yksi virke lakiin, ja sillä vanhusten asiat saadaan kuntoon. Ja nyt meille on täysin epäselvää täällä tässä salissa, milloin se teidän lupaamanne mitoitus tulee voimaan, tuleeko se voimaan ollenkaan ja millä tavalla tämä hallitus konkreettisesti ja aidosti, niin että se ihmisten arjessa näkyy, tulee parantamaan vanhusten palveluja tässä maassa. [Paavo Arhinmäki: Niin opiskelija pohti viime kaudella!] Ja nyt haluan kysyä: Johditteko te harhaan suomalaisia ennen vaaleja lupaamalla, että hoitajia tulee lisää sen 0,7:n mitoituksen verran. Johditteko te ihmisiä harhaan? [Paavo Arhinmäki: Edustaja Grahn-Laasonen puhuu koulutuslupauksesta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-09-12T16:16:30,2019-09-12T16:17:23,Tarkistettu,1.1 2019_30_21,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minä pidän siitä kiinni, mitä on yhdessä ajettu, ja yhdessä tässä salissa on vahvasti ajettu sitä henkilöstömitoitusta, ja käsittääkseni [Ben Zyskowicz: Milloin näkyy arjessa?] vieläkään tässä salissa eivät kaikki halua tunnustaa, että ajaisivat sitä. [Timo Heinonen: Kuka ei halua?] Nyt ajattelenkin, että on hyvä, [Jukka Gustafsson: Ei mene neljää vuotta!] että eduskunnassa löytyy vahva tahtotila siihen, että tämä yhteinen henkilöstöasia saadaan lopulta kuntoon. Ja tältä osin tärkeää on, että me saamme riittävät voimavarat tähän hankkeeseen ja me saamme alan innostumaan siitä, että takaisin voi palata, että me pidämme henkilökunnan jaksamisesta huolta ja me pidämme myöskin huolta siitä, että mahdollisimman nopeasti me saamme kaikki tarpeelliset hoitajat tekemään tätä tärkeätä työtä, että jokainen Suomessa uskaltaa myöskin vanheta turvallisesti. [Ben Zyskowicz: Milloin näkyy arjessa?]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:17:23,2019-09-12T16:18:18,Tarkistettu,1.1 2019_30_22,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eli kyse on siitä, onko meillä riittävästi henkilöstöä nyt tänä päivänä ja tulevaisuudessa, ja täytyy muistaa se, että kysymys on myös kotihoidosta ja perhehoidosta [Sari Sarkomaa: Nimenomaan!] ja myös omaishoidosta, ei pelkästään laitoshoidosta — pitää nähdä tämä kokonaisuus. Ja ajattelen sillä tavalla — kävin katsomassa Kuntatyönantajien sivuja ja siellä tilastoja — että todellakin se, että meillä sairauspoissaoloissa esimerkiksi hoitajat, lähihoitajat ja myös laitosavustajat ovat sairauspoissaolojen kärjessä, kertoo siitä, että se työ on todella raskasta, ja meillä on tämä ongelma, kuten ministeri Kiurukin sanoi, että ihmisiä myös lähtee sieltä pois. Kun hallitusohjelmaan on kirjattu myös se, että henkilöstön saatavuutta ja houkuttelevuutta lisätään, niin minä olen kiinnostunut siitä, mitenkä tätä houkuttelevuutta pystytään lisäämään, koska me tiedämme, että 2030-luvun puolivälissä puolet nykyisestä sote-henkilöstöstä jää eläkkeelle. [Puhemies koputtaa] Minkälainen ohjelma meillä on tähän tarjota? [Ben Zyskowicz: Niin, ja kun rahaa ei ole kuulemma!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-09-12T16:18:20,2019-09-12T16:19:29,Tarkistettu,1.1 2019_30_23,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä esitettiin hyviä näkökulmia nimenomaan siihen, että saataisiin nuoriso hakeutumaan alalle. Nyt näyttää jo siltä, että tämä pitkittynyt keskustelu siitä, miten turvataan tulevaisuudessa vanhuspalveluiden hoitajamäärä, on johtamassa siihen, että alan vetovoima alkaa hiipua, ja tämä on minusta vakava uhka. Samaan aikaan me näemme, että aika moni hoitaja uupuu niin, [Sari Sarkomaa: Mitä te teette, ministeri Kiuru? Ongelma on tiedossa!] että joko vaihtaa alalta pois tai sitten toisaalta joutuu hakeutumaan liian aikaisessa vaiheessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Minusta nämä näkökulmat puoltavat sitä, että yhtenä toimena vaaditaan sitä, että tulee sitova henkilöstömitoitus lakiin. [Timo Heinonen: Koska se tulee voimaan?] Olen todennut, että syyskuun lopussa saadaan Suomen asiantuntija-ammattilaisilta arvio siitä, millä tavalla tämä pitäisi toteuttaa — on muistettava, että eduskunnassa käytiin vasta keväällä keskustelua yksistään tämän 0,7:n, henkilöstömitoituksen luvun, sisällyttämisestä nykyiseen vanhuspalvelulakiin. [Sari Sarkomaa: Nyt ministeri ei vastaa taaskaan kysymykseen. Tästä on tullut tapa!] Sen jälkeen tulevat hoitoisuuden määrittely sekä tukipalveluiden erottaminen tästä. [Puhemies koputtaa] Ne ovat niitä uusia elementtejä, jotka me myös tuomme tähän esitykseen ennen joulua.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:19:31,2019-09-12T16:20:42,Tarkistettu,1.1 2019_30_24,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin tervehdin ilolla sitä, että tästä asiasta keskustellaan isossa salissa, koska vanhuspalveluiden tilanne oli yksi viime eduskuntavaalien suurimmista kysymyksistä ja suomalaiset aivan odotetusti myöskin odottavat vastauksia siihen, mikä nyt muuttuu ja mitä tullaan tekemään. [Kokoomuksen ryhmästä: Ja te petitte!] Ja siksi ministeri Anderssonia ei hävetä kertoa, että tämä hallitus, kuten ministeri Kiuru totesi, on tuomassa 0,7:n lakisääteiseksi hoitajamitoitukseksi tähän saliin, toisin kuin edellinen hallitus teki. [Ben Zyskowicz: Ja milloin se näkyy arjessa?] Samanaikaisesti pitää tietenkin myöskin huolehtia siitä, että henkilöstöä on riittävästi saatavilla — kuten tässä todettiin — että ala on vetovoimainen, sekä siitä, että meillä koulutustarjontaa on riittävästi, että meillä on riittävästi lähihoitajakoulutuspaikkoja. Siinäkin hallitus on ryhtymässä toimeen jo tämän syksyn aikana, kohdistamassa lisää opiskelijavuosia lähihoitajakoulutukseen ammatillisen koulutuksen puolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-09-12T16:20:44,2019-09-12T16:21:46,Tarkistettu,1.1 2019_30_25,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Rinne eilen tuolla kuntapäivien paneelissa totesi, että tämä 0,7:n hoitajamitoitus tullaan tuomaan ja myöskin seitsemän päivän hoitotakuu, ja nämähän ovat kaikki äärimmäisen tärkeitä tavoitteita — kaikki olemme siitä yhtä mieltä tässä salissa. Mutta ongelma on nyt siinä, kun te sanoitte, pääministeri, että rahaa ei kuitenkaan ole. Kuinka me voimme säätää kuntia sitovan ja velvoittavan lainsäädännön, jos meillä ei ole antaa valtionosuuksia kunnille näitten lainsäädäntöjen toteuttamiseen? Eli olisin kysynyt nyt itse asiassa valtiovarainministeri Lintilältä: Löytyykö rahaa toteuttaa tämä lainsäädäntöpaketti, mitä hallitus kaavailee? Kaikki me haluamme sen lain tänne eduskuntaan. Me haluamme sen nopeasti, keväällä se oli parin tunnin työ, ja aivan varmasti tämä eduskunta tulee sen hyväksymään, mutta löytyykö rahaa? Onko kunnille antaa rahaa, että he pystyvät toteuttamaan tämän? [Puhemies koputtaa] Ja ehkä pääministerille vielä kysymys, kun olette ottanut kantaa moniin palkkakysymyksiin: oletteko sitä mieltä, että sairaanhoitajien ja perushoitajien palkat ovat tällä hetkellä riittävällä tasolla, että sinne alalle hakeudutaan? [Oikealta: Se on arvovalinta!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-12T16:21:46,2019-09-12T16:22:52,Tarkistettu,1.1 2019_30_26,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tiettyjä varauksia budjetissa seuraaville kolmelle vuodelle — taidetaan mennä yhteensä, jyvitettynä, kokoluokkaan 75 miljoonaa, mikä on varauksena siellä olemassa. [Oikealta: Oho, ei riitä!] En osaa arvioida sitä, millaisen määrän hoitajia sillä saa. Käsittääkseni enemmänkin ongelma on se, onko hoitajia. Meillä on olemassa tietyt varaukset, mutta viitaten niihin kokoluokkiin, mitä joissakin keskusteluissa on julkisuudessa ollut, totean, että meillä varaus tulee olemaan tuota kokoluokkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-12T16:22:52,2019-09-12T16:23:29,Tarkistettu,1.1 2019_30_27,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Äldreomsorgen behöver mera resurser, det är klart, men också bättre ledarskap, mer empati och rätta attityder. Det har visat sig att på sådana serviceboenden där personalen getts möjligheter att delta i planeringen av arbetet och arbetsuppgifterna trivs både vårdarna och invånarna bättre.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-09-12T16:23:34,2019-09-12T16:23:57,Tarkistettu,1.1 2019_30_28,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä näihin prosesseihin liittyvät ongelmat ovat todellisia, niin kuin esitittekin: Johtamiseen liittyvät asiat, se, miten työntekijät pääsevät puhkeamaan kukkaan työpaikalla, [Ben Zyskowicz: Kuten ministeriaitiossa!] ja se, miten asiantuntemus otetaan huomioon. Se, millä tavalla työyhteisössä arvostetaan vanhuksia ja miten pidetään ikäihmisistä huolta. Kyllä tämä kaikki on se tapa, millä me puhumme meille tärkeästä väestöstä. Jokaisen pitää pystyä turvallisesti vanhenemaan, ja sitä meidän pitää kaikkien kunnioittaa. No, tähän liittyy nimenomaan arvostuksen palauttaminen hoitotyötä tekeville, ja tämä tarkoittaa sitä, että työoloja on parannettava. Nimenomaan on tärkeätä, että me annamme sen vakuutuksen, että työssä on muitakin tekemässä tätä tärkeää työtä, ja että sitä työtä arvostetaan myöskin yhteiskunnan taholta niin, että siihen halutaan sitoutua. Niin kuin totesimme, [Puhemies koputtaa] saamme asiantuntijoiden tiekartan syyskuun loppuun mennessä, ja olisi tärkeää, että eduskunta voisi sitoutua yhdessä tähän tärkeään hankkeeseen, [Puhemies koputtaa] kun esitys eduskuntaan tulee sitten ennen joulua. [Timo Heinonen: Teidän tyhjät lupaukset pahentavat tilannetta!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:24:46,2019-09-12T16:26:00,Tarkistettu,1.1 2019_30_29,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Puhemies! Tuntuu kyllä todella hämmentävältä kuunnella tätä keskustelua, [Paavo Arhinmäki: Kyllä!] kun ministeri Kiuru oli niin varma, että kysymys on vain yhden lauseen lisäämisestä lakitekstiin ja se on sillä hoidettu, ja nyt kuitenkin esimerkiksi eilen pääministeri Rinne totesi, että tarve on 4 000 hoitajaa mutta tulossa olisi mahdollisesti vain 1 000 hoitajaa. Mikä teidän tiekarttanne on siihen, millä tavalla tämä asia hoidetaan? Tuntuu aivan uskomattomalta, että näin suuri vaje on ja te olette tarjoamassa vain 1 000 hoitajaa. Samalla, ministeri Lintilä, te puhuitte 75 miljoonasta, ja kuitenkin Kuntaliitto on arvioinut, että tarve on 250 miljoonaa — vähintään. [Kokoomuksen ryhmästä: Per vuosi!] Missä on se loppuraha, ja koska me näemme sen? [Timo Heinonen: Keväällä oli vielä se raha!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-09-12T16:26:02,2019-09-12T16:26:52,Tarkistettu,1.1 2019_30_30,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä edustajan esittämästä arviosta, että tähän hankkeeseen tarvittaisiin 250 miljoonaa. Itse pitäisin nyt tärkeänä, että tuo THL:n tekemä selvitys, joka on kaikkien käytettävissä, olisi edustajien luettavana. Siinä lähdetään siitä, että 200 miljoonaa olisi hinta-arvio siitä, kuinka paljon maksaisi riittävien hoitajamäärien tuominen vanhustenhuoltoon, ja tätä ajattelua puolustaa myös se julkinen keskustelu, joka on käyty. Mitä tulee siihen, riittääkö se, että yhdellä lauseella korjataan nykyistä vanhuspalvelulakia: Olette oikeassa siinä, että tämä 0,7:n kirjaaminen lakiin olisi ollut varsin pieni työ, niin kuin itsekin totesitte. Mutta nyt selvitetään myös hallituskumppanien toiveesta, voidaanko hoitoisuus [Arja Juvosen välihuuto] määrittää — jotta ei käy niin, että minimistä tulee aina maksimi, [Timo Heinosen välihuuto] vaan minimi on 0,7 nyt jatkossa ja maksimi määritellään hoitoisuuden kautta, joka tulee koko maassa [Puhemies koputtaa] käyttöön samalla tavalla, ja tukipalvelut tästä [Puhemies koputtaa] erotetaan. Sitä kautta kuunnellaan nyt asiantuntijoita. [Kokoomuksen ryhmästä: Tulkaa nyt, keskusta, pois sieltä!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:26:55,2019-09-12T16:28:03,Tarkistettu,1.1 2019_30_31,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Maamme hoivakriisi on vakava. Se ei ole alkanut tämän hallituksen aikana, ei edes viime keväänä, [Arja Juvonen: Vaan edellisellä vaalikaudella, kun te olitte hallituksessa!] kyseessä on pidemmän aikavälin jatkumo. Itse olen kahdeksan vuotta — kahdeksan vuotta — odottanut ja puhunut ja toivonut, että saisimme lakiin kirjauksen hoitajamitoituksesta. [Ben Zyskowicz: Ei se auta, että se on laissa, se pitää saada käytäntöön! — Paavo Arhinmäki: Auttaahan se, lakia ei saa rikkoa!] Ymmärrän, että se tuottaa nyt hämmennystä monelle muullekin samaa asiaa toivoneelle. Kahdeksan vuotta siitä on tässä maassa puhuttu, mutta nyt se on tulossa lakiin — tämä on tärkeä viesti. Hoitajamitoitus ei ole oikeastaan ainut asia, mistä olemme paljon puhuneet viime keväänä. Puhuimme myöskin haamuhoitajista eli työntekijöistä, jotka ovat merkittyinä näihin listoihin mutta jotka tosiasiallisesti eivät kuitenkaan ole työvuorossa. Ministeri Kiuru, mitä tälle aiotte tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-09-12T16:28:03,2019-09-12T16:29:02,Tarkistettu,1.1 2019_30_32,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Meidän on hoitotyöstä pantava merkille, että siellä tehdään paljon myöskin muuta kuin välitöntä hoitotyötä. Tätä kautta vanhustenhuollon kriisi on osoittanut, että on syntynyt myöskin haamuhoitajailmiö, jossa tosiasiassa on joissakin tapauksissa jopa vääristelty työvuorolistoja. Tätä kautta on erittäin tärkeää, että eduskunnassa kaikki sitoutuvat siihen, että tämä ilmiö aidosti kitketään pois. Välitön hoito ja siitä tehtävät kirjaukset lakiin ovat nyt ammatti-ihmisten arvioitavina. En usko, että eduskunnassa on vielä käyty tarpeeksi sitä keskustelua, miten tämä välitön hoito tulee olemaan henkilöstömitoituksen pohjana eli mikä on sitä työtä, joka on tukipalveluita, esimerkiksi siivousta, pyykkäystä, astioiden laittoa koneeseen, vaikka kiinteistönhuoltotöitä, ja mikä on sitä välitöntä hoitoa. Jatkossa välitön hoito on arvioitava todella niin, että se on vain välitöntä hoitoa, ja se tarkoittaa sitä, että vain sellainen työ voidaan ottaa tähän mitoitukseen mukaan. Tämä on nyt Suomessa [Puhemies koputtaa] sellainen asia, että tähän suuntaan ei olla vielä päästy.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:29:04,2019-09-12T16:30:19,Tarkistettu,1.1 2019_30_33,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne ja ministeri Lintilä, kummastelen teidän molempien puheita. Ensin Rinne: Te sanoitte eilen, ettei rahaa ole hoitajamitoitukseen. Te sanoitte sen eilen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keväällä oli!] Jos te, hallitus, ette budjetoi lisää rahaa, ei voida palkata lisää hoitajia. Hoitajamitoitus on kiinni rahasta, ja tulossa on vain 5 miljoonaa euroa hoitajamitoituksen nostoon, ja se on vain 2 prosenttia siitä, mitä vaaditaan. Tämä myös tiedoksi ministeri Lintilälle. Hallitus, te olette unohtaneet hoitajat. Teillä on kummallinen arvopohja, kun tovereille löytyy kyllä avustajan paikat mutta vanhuksille ei edes etsitä hoitajia lisää. Ja ministeri Kiuru, eduskunnalla on tahtotila korjata hoitajamitoitus, [Pia Viitanen: Miinus kokoomus!] mutta teidän pitää se ensin valmistella meille hyväksyttäväksi, joten tehkää työnne, hallitus. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-09-12T16:30:21,2019-09-12T16:31:32,Tarkistettu,1.1 2019_30_34,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvä, että tämä asia nyt tulee selväksi. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei tule! — Välihuutoja oikealta] Hoitajamitoitus tulee kirjattua lakiin tänä syksynä — hoitajamitoitus tulee kirjattua lakiin tänä syksynä, 0,7 — ja sen lisäksi tulee hoitosuhteen perusteella lisäelementtejä mukaan tähän pykälään. Se tulee siis tänä syksynä. Voitte olla täysin rauhassa, edustaja Antikainen, tässä suhteessa. [Oikealta: Tuleeko rahaa?] Sitten rahaan liittyen: Niin kuin äsken totesin, meillä on varattuna 70 miljoonaa euroa suoraan tähän hoitajamitoitukseen, meillä on varattuna 45 miljoonaa euroa kotihoidon kautta tähän rahoitukseen ja noin 15 miljoonaa euroa kertaluontoisia rahoja tämän mitoituksen toteuttamiseen. Näitten avulla tänä aikana, hoitajamäärien ollessa se, mitä on tällä hetkellä koulutuksessa, saadaan tulemaan kaikki se hoitajapotentiaali, mitä tarvitaan tämän asian eteenpäinviemiseen. [Ben Zyskowicz: Milloin näkyy arjessa?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-12T16:31:34,2019-09-12T16:32:26,Tarkistettu,1.1 2019_30_35,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan hyvin, miten viime vaalikaudella, viime keväänä, peräsin kokoomuksen kantaa hoitajamitoitukseen ja silloinen ministeri Orpo vastasi minulle, että hän ei kannata hoitajamitoitusta, jos se edellyttää tätä 0,7:n hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. [Vasemmalta: Oliko näin? — Kokoomuksen ryhmästä: Höpö höpö!] Tätä keskustelua vasten vähän ihmettelen nyt tätä kokoomuksen suunnasta tulevaa huutoa. [Paavo Arhinmäki: Hävettääkö nämä vanhat puheet?] Mutta sen sijaan olen hyvin kiitollinen siitä, että istuva hallitus nyt tarttuu tähän vanhustenhoidon häpeälliseen tilaan, joka meillä valitettavasti on vuosia Suomessa ollut. Muistan hyvin myös sen keskustelun, jota käytiin vanhustenhoidon valvonnan puutteesta. Esimerkiksi meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksissa tuli asiantuntijakuulemisissa ilmi se, että meillä on valitettavasti erityisesti yksityisissä hoitolaitoksissa ollut paljonkin tällaisia tilanteita, joissa näitä haamuhoitajia on. Eli jos mentäisiin tähän ikään kuin hoitoisuusmitoitukseen, [Puhemies koputtaa] josta kokoomus puhuu, [Sari Sarkomaa: Ja hallitusohjelmassa on!] niin ei hoitoisuuskaan toteudu silloin, jos lakia ei noudateta eikä valvonta toimi. [Puhemies koputtaa] Eli kysyisin vielä [Puhemies: Aika!] ministeriltä: miten aiotte puuttua [Puhemies koputtaa] tähän valvontakysymykseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-09-12T16:32:28,2019-09-12T16:33:47,Tarkistettu,1.1 2019_30_36,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vastaan siitä syystä, että aluehallintovirastot, joille tämä valvonta kuuluu, kuuluvat omalle tontilleni ja kunnat, joittenka ensisijainen valvonta tapahtuu tietysti sen vuoksi, että kunnat ovat useimmiten näitten palveluiden ostajia. On totta, että kaikissa kunnissa se valvonta ei ole ollut sillä tasolla kuin on toivottu. Samoin viime talven ajalta — kun käytiin aluehallintovirastojen kanssa näitä tilanteita läpi — on kanteluita tullut huomattavasti. Kanteluiden määrä on noussut, eikä se pysähtynyt siihen viime kevääseen, vaan niitä tulee yhä edelleen, ei pelkästään vanhustenhoivasta vaan myös lastensuojelusta, varhaiskasvatuksesta ja monista muistakin yksiköistä. Aluehallintovirastojen kanssa on käyty läpi, miten se prosessi saataisiin mahdollisimman hyvin toimimaan, ja totesimme yhdessä, että on erittäin hyvä, että kansalaisilla on väline, jolla voi viedä näitä asioita eteenpäin, ja niin me yritämme vain nopeuttaa sitä prosessia, että niissä hoivapaikoissa käydään mahdollisimman nopeasti se tilanne tarkistamassa, [Puhemies koputtaa] jolloinka on voitu sitten puuttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-12T16:33:50,2019-09-12T16:34:58,Tarkistettu,1.1 2019_30_37,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sote-palveluiden toimipisteet ovat harventuneet, ja niitä on keskitetty. Sitä on tapahtunut viime vuosina. On selvää, että tarvitaan kyydityksiä, että niihin paikkoihin päästään. No, kuinka ollakaan — totta kai tarvitaan takseja — taksiuudistushan meni aika lailla pieleen, tuntuu sille. [Paavo Arhinmäki: Perussuomalaiset tuki sitä!] Mitä aiotte tehdä tämän parantamiseksi? Onko teillä mielessä, mitä aiotte tehdä tämän asian parantamiseksi, että on yhdenvertaiset taksipalvelut ympäri Suomea saatavilla? Mitä aiotte tehdä? Ja mitä aiotte tehdä omaishoidon tuelle? Senhän pitäisi olla verotonta. Onko teillä tarkoituksena muuttaa se verottomaksi vai eikö ole?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-09-12T16:35:00,2019-09-12T16:35:50,Tarkistettu,1.1 2019_30_38,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen  kysymys  työvoiman  riittävyydestä  vanhustenhoidossa  (Hanna  Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Marin on virkamatkalla ulkomailla, joten totean tähän taksikysymykseen sen verran, että se on nyt valmistelussa liikenne- ja viestintäministeriössä ja tavoitteena on, että ne ongelmat, jotka taksiuudistuksen jälkeen ovat näkyneet selkeästi hoitopuolella ja ylipäätään taksin käytössä, saadaan poistettua tulevien vuosien aikana. Lähtökohta on se, että tavoitteena on poistaa kaikki ne ongelmat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-12T16:35:50,2019-09-12T16:36:16,Tarkistettu,1.1 2019_30_39,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Seuraava kysymys, kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Laiho, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_30_40,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Puuttumalla mielenterveyden häiriöihin mahdollisimman varhain voidaan vähentää tilanteen pahenemista ja ehkäistä syrjäytymisen kierre ja vähentää myös erikoissairaanhoidon kustannuksia. Lapset ja nuoret eivät saa kuitenkaan tällä hetkellä riittävän nopeasti apua mielenter-veysongelmiin. Kokoomuksen mielestä osana hoitotakuuaikojen lyhentämistä on mahdollisimman pian tehtävä päätös myös terapiatakuun käyttöönotosta. Terapiatakuuhan varmistaa, että jokainen ihminen taustasta riippumatta saa riittävän nopeasti apua mielenterveysongelmissa. Terapiatakuusta on tehty myös kansalaisaloite, joka on saanut runsaasti kansalaisten kannatusta. Lapsen paikan ei pidä olla jonossa, vaan lapsen paikan pitää olla kiinni elämässä. Arvoisa ministeri Kiuru, onhan hallitus tekemässä terapiatakuusta päätöksen jo budjettiriihen yhteydessä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-12T16:36:24,2019-09-12T16:37:31,Hyväksytty,1.1 2019_30_41,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen erittäin kiitollinen tästä kysymyksestä ja vastaan teille sen alkuosassa esittämäänne kysymykseen, olemmeko me hallituksessa tukemassa tätä hyvää hanketta, että olemme, niin kuin ymmärsin, että tekin olette. [Ben Zyskowicz: Jaa, budjettiriihessä toteutuu!] Hoitotakuusta tullaan tekemään esitys eduskunnalle vielä ennen joulua, ja se tulee sisältämään nimenomaan kokonaisvaltaisen, hoitotakuuta parantavan ketjun. Tätä kautta on erittäin tärkeä asia, että siinä kokonaisuudistuksessa, jossa tulemme pitämään huolta, että ihmiset saavat nopeammin hoitoa, on arvioitava vaivasta riippumatta, minkälaisiin tuloksiin pystymme. Tältä osalta hallitus tavoittelee sellaista hoitotakuuta, että palvelutarpeen arvioinnista pääsisi hoitoon seitsemässä päivässä. Esititte myöskin hyvän arvion siitä, että erityisesti mielenterveyspalveluiden tarve on lisääntynyt nuorimmassa ikäluokassa, 13—17-vuotiaissa, [Puhemies koputtaa] ja se kertoo siitä, että on tehtävä asioita nyt paremmin.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:37:34,2019-09-12T16:38:40,Hyväksytty,1.1 2019_30_42,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja ilmoittautumaan painamalla V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_30_43,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terapiatakuu ei voi jäädä odottamaan sote-uudistusta tai pahimmillaan jäädä hallituksen kaavaileman laajan hallintouudistuksen jalkoihin. [Paavo Arhinmäki: Juuri kuulitte, että näin ei ole käymässä!] Meillä on ollut esillä tässä myös hoitajamitoitusasia ja siihen vaadittava raha, ja olisi hyvä nyt tietää, paljonko tähän asiaan on hallitus varautunut laittamaan lisäresurssia. Hallituksen pitää varmistaa hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin nopeasti pompottelematta lapsia ja nuoria. Kysynkin, ministeri Kiuru: miten hallitus aikoo varmistaa, ettei lapsia, nuoria, perheitä jätetä mielenterveysongelmien kanssa yksin, vaan he saavat tukea oikea-aikaisesti, ja onhan terapiatakuun toteuttamiseksi olemassa riittävät rahat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-12T16:38:46,2019-09-12T16:39:36,Hyväksytty,1.1 2019_30_44,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta mielenterveyspalveluiden tolalle laittaminen on yksi tämän kansakunnan isoimpia kysymyksiä myös kestävyysvajeen näkökulmasta. [Ben Zyskowicz: Missä rahat?] Pitkään tässä salissa on puhuttu mielenterveyspalveluiden parantamisesta, mutta se, mitä me olemme pystyneet näille palveluille tarjoamaan vuosikymmenen varrella, on ollut pelkkä kylmä leikkauslinja. Meidän on pystyttävä lisäämään mielenterveyspalveluiden resursseja, ja sitä kautta hallituksen voimavarat ovat ensinnäkin siinä, että yksistään jo mielenterveysstrategian laatiminen ja siihen riittävät voimavarat vaativat ainakin noin 18 miljoonan euron panostusta vuosittain. Mitä tulee hoitotakuun parantamiseen tässä maassa, niin me tarvitsemme myöskin ne resurssit kunnille nyt purkaa hoitojonot, ja se koskee myös mielenterveyspalveluita. Iso ongelma on ollut se, että nämä palvelut ovat olleet saatavilla erityisesti erikoissairaanhoidon puolella — jos ovat sielläkään olleet saatavilla tasavertaisesti. Täällä perusterveydenhuollon puolella meidän on pystyttävä tarjoamaan näitä palveluita [Ben Zyskowicz: Niin, missä rahat?] matalalla kynnyksellä, [Puhemies koputtaa] jotta hoito alkaa heti, ja tätä nimenomaan tullaan tekemään, [Puhemies: Aika!] ja tähän on varattu myös resurssit. [Ilkka Kanerva: Lintilällä on helppoa!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:39:38,2019-09-12T16:40:53,Hyväksytty,1.1 2019_30_45,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Kiuru, jos saa näin vanhempana valtiopäivämiehenä antaa teille neuvon, niin kannattaisi noiden lupausten kanssa olla pikkasen varovainen. Tässä kansalaisaloitteessa, joka on tehty ja joka on kerännyt yli 50 000 nimeä ja joka tulee tänne eduskuntaan, esitetään terapiatakuuta ja esitetään, että se maksaa 35 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tätä rahaa ei ole, ja nyt edustaja Laiho kysyi, aiotteko toteuttaa tämän terapiatakuun, ja ymmärsin teidän vastauksenne niin, että kyllä aiotte. Mutta sehän ei ole totta: se ei ole VM:n budjettiesityksessä. [Sari Sarkomaa: Eikä teidän esityksessä!] Kysymys kuuluu: aiotteko budjettiriihessä huolehtia siitä, että terapiatakuun vaatima 35 miljoonaa euroa lisätään hallituksen budjettiesitykseen? Tämä ratkeaa ensi viikon alussa, kun teillä on budjettiriihi. Kyllä vai ei? [Timo Heinonen: Helppo vastata!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-12T16:40:55,2019-09-12T16:41:59,Hyväksytty,1.1 2019_30_46,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tiedän minäkin yhtä ja toista näistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, [Kokoomuksen ryhmästä: Hienoa! — Paavo Arhinmäki: Todennäköisesti enemmän kuin te, edustaja Zyskowicz!] ja tätä kautta, niin kuin tässä äsken totesin, kertaan vielä: Me olemme sitoutuneet tässä hallituksessa siihen, että olipa vaiva mikä hyvänsä, se tulee hoidetuksi. [Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä vai ei?] Ei voi keskittyä pelkästään siihen, että joitakin vaivoja tässä yhteiskunnassa hoidetaan, [Timo Heinonen: Eli te ette kannata tätä? — Ben Zyskowicz: Toteutatteko vai ei?] ja niin kuin totesin, tämä terapiatakuu on tärkeä kansalaisaloite nimenomaan siitä näkökulmasta, että vuosien säästölinjan jälkeen eduskunnassa tunnustettaisiin, että mielenterveyspalvelut pitää laittaa kuntoon. Juuri näin äsken totesin, ja sitä kautta nämä voimavarat tehdä tätä tärkeätä työtä on varattu. Tähän kansalaisaloitteeseen palataan myöhemmin. Siihen, millä tavalla seikkaperäisesti, missä palveluissa, millä tavalla toteutettuna se tehdään, palataan, kun tätä kansalaisaloitetta täällä eduskunnassa aletaan käsittelemään. Itse en ole perehtynyt tämän kansalaisaloitteen yksityiskohtiin niin hyvin, että pystyisin euromääräisesti ottamaan siihen kantaa, [Puhemies koputtaa] miten nämä yksi yhteen menevät, mutta me olemme varautuneet hoitotakuun toteuttamiseen tässä yhteiskunnassa, ja sen yhteydessä tätä asiaa, niin kuin totesin, edistetään.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:42:02,2019-09-12T16:43:15,Hyväksytty,1.1 2019_30_47,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen Mielenterveys ry:n kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas nuori on harkinnut itsemurhaa. Tämä vetää kerta kaikkiaan vakavaksi. Perussuomalaiset pitävät erittäin hyvänä, että tämä kansalais-aloite on saanut vaadittavan allekirjoitusmäärän ja asia on eduskunnan keskustelussa. Toivoisin, että tässä keskustelussa voitaisiin ottaa myös henkinen näkökulma esiin, koska uskoisin kuitenkin, että jos mielenterveysongelmat lisääntyvät, niin siellä on oltava myös joku syy, eli se ei ole pelkkä ilmasta tullut seuraus. En sano, että minä tietäisin, mikä se syy on, mutta ajattelen, että nuoret ovat varmasti aina kokeneet kovasti yhteiskunnassa paineita ulkonäöstä tai menestymisestä, mutta onko maailma mennyt kovempaan suuntaan, kun internetissä nuorten nämä kaikki Instagramit ja tämmöiset kuvapalvelut asettavat paineita ja kiusaaminen siirtyy internetiin ja kiusaaminen seuraa silloin kotiin? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tehän sen tiedätte!] Kysynkin hallitukselta: voisiko valtiovalta kenties ottaa jonkun projektin, jotenkin tukea nuorten henkistä kasvua ja kiinnittää huomiota myös siihen, mitkä ovat syyt tälle kasvaneelle ongelmalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-09-12T16:43:18,2019-09-12T16:44:40,Hyväksytty,1.1 2019_30_48,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Erittäin koskettava ja tärkeä kysymys, edustaja Tavio. Minusta on olennaista, että me huomaamme, että joka viides kanssakulkija tälläkin hetkellä tosiasiallisesti kärsii jostakin mielenterveyshäiriöstä. Tämä on vakava uhka suomalaiselle yhteiskunnalle sen takia, että sosiaalinen kestävyysvaje saattaa karata käsistä, jos mielenterveysongelmiin ei pystytä tarjoamaan paremmin apua. Te esititte monia hyviä keskustelunalkuja tähän kysymykseen, mistä nämä juurisyyt juontuvat. On varmasti selvää, että monista asioista, ja siksi erityisesti kollegani Anderssonin, joka peruskoulusta vastaa, puolella tehdään nyt toimia mutta myöskin ylipäänsä koko yhteiskunnan palvelujärjestelmän puolella eli sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja tätä kautta laajempi mielenterveysstrategia yhteiskunnassa antaisi enemmän keinoja monille hallintoaloille puuttua näihin tärkeisiin asioihin. Kaikki eivät ole myöskään rahakysymyksiä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:44:40,2019-09-12T16:45:47,Hyväksytty,1.1 2019_30_49,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, kuinka me puutumme lasten ja nuorten haasteisiin ennen kuin ne edes tulevat mielenterveysongelmiksi,. Ja tämä hallitus todella ajattelee tältä kannalta, että puututaan etukäteen. Siksi meillä on tulossa esimerkiksi harrastamisen suhteen panostuksia ja olemme luomassa Suomeen oman Islannin mallin, jossa yritetään taata jokaiselle nuorelle ja lapselle kulttuuri- tai liikuntaharrastus, jossa he pääsevät koulupäivän yhteydessä kokemaan onnistumisen kokemuksia ja kokemaan yhteisöllistä tunnetta yhdessä muiden lasten ja nuorten kanssa. Tämä toivottavasti myös sitten auttaa siinä, että näitä mielenterveysongelmia ei niin paljon tulisi jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-09-12T16:45:48,2019-09-12T16:46:48,Hyväksytty,1.1 2019_30_50,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tuntuu, että hallituksella on rahaa niin, että ranteita pakottaa, kysyisin: eikö nyt kannattaisi panostaa tähän terapiatakuuseen, joka maksaa siis 35 miljoonaa ja niin sanotusti hintansa haukkuu, koska sillä me saamme työkykyisiä ihmisiä ja hyvinvoivia nuoria? Nyt te, ministeri Kiuru, sekoititte tämän äsken siihen hoitotakuun kiristämiseen. Te olette siihen lisäämässä tuhat lääkäriä, ja se on aivan eri asia kuin tämä terapiatakuu. Mielestäni nyt kannattaisi ottaa tämä uudelleen pohdittavaksi, miten tämä voitaisiin järjestää ja toteuttaa. Väitän, että tämän pystyisi toteuttamaan jo tällä hetkellä, esimerkiksi käyttämällä yksityisiä terapeutteja palvelusetelin tai maksusitoumuksen tai kilpailutuksen kautta. Hoitovastuu olisi nimenomaan siellä julkisella puolella, mutta hyödynnettäisiin näissä viiveissä myös yksityistä sektoria. Teillä on siitä hyviä esimerkkejä Suomesta. 17.8. [Puhemies: Aika!] oli Helsingin Sanomissa juuri tästä kirjoitus, että Helsingin alueella tästä [Puhemies koputtaa] on pystytty jo saamaan tämä takuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-09-12T16:46:50,2019-09-12T16:48:05,Hyväksytty,1.1 2019_30_51,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Osa varmasti näkee eri intresseistä terapiatakuun tai esimerkiksi hoitotakuun hyödyllisenä projektina. On aivan selvää, että erityisesti osa kannattaa sitä, että tässä olisi mahdollisuus palvelusetelin laajentamiseen. Minä itse ajattelen, että nyt on tärkeätä, että ihmiset tulevat hoidetuksi. Jos tämä asia olisi ollut helppo tehdä, niin sehän olisi jo tehty. Miksi sitä ei ole tehty? Nyt kun me sitä yritämme tässä saada aikaan, [Markku Eestilä: Eihän me olla syytettyjen penkillä! — Paavo Arhinmäki: Kyllä jossain määrin kokoomus on!] niin minun mielestäni on olennaista antaa kuitenkin tunnustusta sille, että mielenterveysongelmien hoitoon on ensimmäistä kertaa vuosiin varattu tosiasiallista rahoitusta. Haluan myöskin muistuttaa teitä, että mielenterveysongelmista kärsiminen on varsin leimaavaa. Yllättävää kyllä, jopa 69 prosenttia ammattilaisista uskoo, että tosiasiassa leimaa tästä tulee. Niistäkin, jotka taas itse ovat kärsineet mielenterveysongelmista mielenterveyskuntoutujina, 19 prosenttia koki, että leimaa tulisi. Miksi me haluamme leimata, että on olemassa erillinen mielenterveyden terapiatakuu ja muu hoitotakuu? [Puhemies koputtaa] Kyllä kokonaisvaltaisesti ihmisen hoitaminen täytyy yhdeltä [Puhemies: Aika!] luukulta saada, ja kannatan sitä kautta terapiatakuuta [Puhemies: Aika!] osana tätä isoa hoitotakuuta. [Ben Zyskowicz: Kansalaisaloite ei ole hyvä teidän mielestänne? Huono kansalaisaloite!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:48:07,2019-09-12T16:49:27,Hyväksytty,1.1 2019_30_52,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä äärimmäisen tärkeä ja äärimmäisen vakava kysymys liittyy myös työllisyyden edistämiseen. Meillä on Suomessa lähes 13 000 alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Tämä on musertava luku. OECD:n arvion mukaan mielenterveysongelmien vuosikustannus on Suomelle 11 miljardia euroa. [Mika Niikko: Mitäs tehdään? Tämä tiedetään, mutta mitä tehdään?] Siksi esitämme hallitusohjelman mukaisesti kunnollista satsausta työkykyohjelmaan, jolla ihmisiä voidaan saada takaisin työelämään. Uskon ja toivon, että me kaikki tässä salissa toivotamme jokaisen suomalaisen tervetulleeksi takaisin töihin. Tämä työkykyohjelma ja palkkatuki ovat työkaluja, joilla autamme osatyökykyisiä mukaan työelämään. Suomessa on 60 000 ihmistä, [Puhemies koputtaa] jotka ovat työhaluisia ja omasta mielestään työkykyisiä. [Puhemies: Aika!] Me haluamme heidät takaisin joukkoomme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-09-12T16:49:32,2019-09-12T16:50:27,Hyväksytty,1.1 2019_30_53,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei ole ihme, että kansalaiset ajattelevat, että miksi poliitikot eivät koskaan vastaa kysymyksiin. [Sari Sarkomaa: Sanos muuta!] Vaikuttaa siltä, että tämä terapiatakuu tulee menemään niin, että ehkäpä pääministeri Rinne sanoo tällä viikolla hiukan myöhemmin, että ei ole rahaa, mutta ei sano sitä täällä. Nyt, arvoisa ministeri Kiuru, haluaisin vielä kerran palata siihen alkuperäiseen kysymykseen, joka kysyttiin. Eli aiotteko te viedä tämän terapiatakuun läpi? Te puhuitte äsken hoitotakuusta ja sotkitte nämä kaksi asiaa totaalisesti. Viedäänkö tämä terapiatakuu läpi vai ei? [Ben Zyskowicz: Vastatkaa kerrankin kysymykseen! — Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä vai ei?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-09-12T16:50:28,2019-09-12T16:51:11,Hyväksytty,1.1 2019_30_54,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, koko maahan tulee voimaan eduskunnan päätöksellä hoitotakuu. Tämä esitys tulee tänne eduskuntaan vielä ennen joulua, ja siinä hoitotakuussa on huomioitava, että kaikki ihmisen vaivat pitää pystyä kokonaisvaltaisesti hoitamaan. Ja niin kuin totesin, mielenterveyspuolella ei ole annettu takuuta siitä, että mielenterveysongelmia hoidetaan, ja sanoin, että tämä takuu tullaan antamaan osana tätä isoa hoitotakuun parantamista koskevaa hanketta, josta eduskunta pääsee pian päättämään. Eli en sotke näitä asioita vaan totean, että niin mielenterveysvaivat kuin muutkin vaivat pitää pystyä tässä yhteiskunnassa paremmin hoitamaan niin että ihminen pääsee nopeammin hoitoon. Niin mielenterveyden kuin muidenkin ongelmien pitää olla paremman palvelun piirissä. [Ben Zyskowicz: Ja milloin tämä takuu tulee voimaan? Antakaa siitä takuu!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:51:14,2019-09-12T16:52:09,Hyväksytty,1.1 2019_30_55,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Rouva puhemies! Täällä on kuultu erittäin tärkeitä puheenvuoroja tästä terapiatakuusta. On mainittu 35 miljoonaa euroa sen hintalapuksi. En ole nyt aivan varma, osaavatko kaikki suhteuttaa tämän terveydenhuollon kokonaismenoihin, mutta se on 3 promillea niistä terveydenhuollon kokonaismenoista, [Ben Zyskowicz: Sit se varmaan hoituu!] jotka kuntasektorilla on. Ja tämä asia, aivan niin kuin edustaja Risikko minusta erinomaisesti sanoi, on laitettavissa kuntoon tässä ja nyt kunnissa ja kuntayhtymissä. Edustaja Risikko viittasi Helsingin erinomaisiin kokemuksiin, jotka tästä on saatu. Tunnen niitä jossain määrin hyvin. Ja kun samalla tavalla saatte omissa kunnissanne kaupunginjohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat ymmärtämään, että 0,3 prosenttia on tämän asian hintalappu, niin se tulee kuntoon sillä. Ja on erittäin hyvä, että vielä valtiovalta omalla tavallaan tukee tätä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-09-12T16:52:13,2019-09-12T16:53:21,Hyväksytty,1.1 2019_30_56,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntui, että siinä oli retorinen kysymys, jossa edustaja antoi ymmärtää, että tämä työ ei ole vain hallituksen piirissä tehtävissä, vaan kysyitte retorisesti, että voisivatko kaikki muutkin olla tässä hyvässä kysymyksessä vastaajan roolissa. Nimittäin erityisesti nykyiset palvelunjärjestäjät, 295 kuntaa, voisivat ihan tänään jo laittaa nämä asiat kuntoon. Sen takia me täällä puhumme näiden asioiden tolasta, koska ne eivät ole kunnossa, kun 43 prosenttia suomalaisista pääsee ylipäätään kiireettömään hoitoon palvelutarpeen arvioinnista seitsemässä päivässä. Kyllä tämä vetää vakavaksi. Kyllä joku tässä maassa järjestäjänä on pystynyt hoitamaan asiat, toiset eivät. Myös mielenterveyspuolella meidän pitää onnistua entistä paremmin, ja se ei kyllä onnistu millään ilman tätä valtakunnallista ohjausta. Ja sitä kautta annan tukeni nimenomaan siihen, että mielenterveyspuolella tätä asiaa ohjataan myös kansallisesti nyt, että rupeaa tapahtumaan. [Ben Zyskowicz: Milloin teidän takuu tulee voimaan?]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:53:26,2019-09-12T16:54:31,Hyväksytty,1.1 2019_30_57,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Edustaja Laine, seuraava kysymys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_30_58,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,"Laiho. — Kiitoksia näistä kommenteista, mutta edelleenkin on hämmentävää se, etten nyt oikein saa kiinni, millä tavalla tämä terapiatakuu aiotaan järjestää. Lapset ja nuoret tarvitsevat niitä ihmisiä, jotka heidän ongelmansa voivat kohdata ja voivat heidän kanssaan keskustella. Nyt niitä ihmisiä ei ole riittävästi siellä kentällä, ja sitä ei ole myöskään järjestetty niin, että he ovat saavutettavissa. Mutta ennen kaikkea tämä pitää järjestää. Se ei hoidu ilman rahaa. Ja niin kuin työministeri Harakka täällä toi esille, työkyvyttömyys maksaa tälle maalle paljon. Jos me nyt laitamme rahaa niihin varhaisiin vuosiin, lapsiin ja nuoriin, se varmasti maksaa itsensä takaisin huomattavan suurella määrällä yhteiskunnan hyväksi. Kysynkin nyt vielä tässä — tässä on pyydetty vastausta siihen: huomioidaanko nyt budjettiriihessä nämä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja myöskin muiden, aikuisten, mielenterveyspalvelut niin, että voidaan taata terapiatakuun mukainen hoitoonpääsy nopeasti niitä tarvitseville?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-12T16:54:38,2019-09-12T16:55:53,Hyväksytty,1.1 2019_30_59,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp,Ja kysyjä oli edustaja Laiho. Sanoin nimen vahingossa väärin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_30_60,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kolme kuukautta on kulunut tätä hallituskautta, joten olemme nyt siinä tilanteessa, että mielenterveysstrategia lähtee aivan pian kentälle lausuntokierrokselle. Ilman strategiaa on vähän vaikeaa katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Nyt sen tekee koko yhteiskunta. Toivon, että siitä tulee hedelmällinen keskustelu ja suunta löytyy. Siihen tueksi on varattu budjettiin, niin kuin totesin, 18 miljoonaa mielenterveyspalveluiden parantamiseen vuosittain tässä maassa. Sen lisäksi meillä on jonkin verran tulevaisuusinvestointirahaa, niin kuin tässä on todettu, jota pystytään käyttämään myöskin tämän terapiatakuutyyppisen takuun — eli tämmöisen hyvän mielen takuun — toteuttamiseen, jos näin halutaan eritellä, osana tätä hoitotakuuta. Kun tämä aloite tulee eduskuntaan, niin nimenomaan eduskunnan työssä sitten käydään läpi, minkälaisia panostuksia vielä tarvitaan, jotta tämä kokonaisuus on täydellinen. Mutta niin kuin totesin, hoitotakuun parantamiseen on myös varattu nämä resurssit, joita täällä [Puhemies koputtaa] peräänkuulutettiin. [Ben Zyskowicz: Ja milloin se tulee voimaan?", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:55:53,2019-09-12T16:56:59,Hyväksytty,1.1 2019_30_61,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys toiminta-avustuksista ruokajakelun järjestämisessä (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2019 vp,"Seuraava kysymys, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_30_62,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys toiminta-avustuksista ruokajakelun järjestämisessä (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vietämme tällä viikolla Hävikkiviikkoa, ja Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 400 miljoonaa kiloa. Noin 400 toimijaa jakaa tätä hävikkiä joka päivä eri puolilla Suomea pyyteettömästi saamatta tukea valtiovallalta juuri ollenkaan. Viime vuonna joulukuussa eduskunta myönsi 1 200 000 näille yhdistyksille toiminta-avustusta. Näiden avustusten hakuaika päättyi maaliskuussa, mutta vielä tänä päivänä he eivät ole tuosta avustuksesta saaneet ei euron killinkiä. Saamani tiedon mukaan nämä avustukset jaettaisiin vasta tammikuussa. He ovat siis koko vuoden olleet vailla tätä rahaa, jonka eduskunta on heille luvannut. Ministeri Kiuru, kysyisin teiltä: aiotteko tehdä jotain sen eteen, että tämä ilmiselvä tehottomuus hallinnonalallanne jotenkin saataisiin kuriin ja nämä yhdistykset saisivat heille kuuluvan avustuksen, jonka eduskunta on heille myöntänyt?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-09-12T16:57:07,2019-09-12T16:58:21,Hyväksytty,1.1 2019_30_63,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys toiminta-avustuksista ruokajakelun järjestämisessä (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin koskettava, ja olenkin edustaja Laukkasen kanssa jo asiasta puhunut, ja niin kuin totesinkin teille, nyt lähdemme katsomaan, mitä me voimme tehdä paremmin, ja kokousaikaa jo haetaan teidän kanssanne. Mutta kysymys on laajemmasta ilmiöstä, eli kiitos tämän asian esiin tuomisesta, ja lähdetään sitten katsomaan, mitä on tehtävissä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:58:21,2019-09-12T16:58:44,Hyväksytty,1.1 2019_30_64,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys toiminta-avustuksista ruokajakelun järjestämisessä (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_30_65,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys toiminta-avustuksista ruokajakelun järjestämisessä (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän tästä, että ministeriltä löytyy aikaa tähän. Se, mitä tässä itse asiassa olisi tehtävissä, olisi se, että ministeriön sisälle tulisi selkeä, kiinteä raha, jolla voitaisiin jatkuvasti avustaa näitä yhdistyksiä, jotka eivät muuten saa tähän toimintaansa esimerkiksi STEAlta mitään rahaa. Mutta tämä akuutti tilanne on nyt tämä, ja kysyisin: aiotteko heti huomenna ottaa esille tämän asian oman asiantuntijanne kanssa ja hoitaa sen, että vielä tämän vuoden puolella nämä yhdistykset saavat heille kuuluvan rahan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-09-12T16:58:52,2019-09-12T16:59:32,Hyväksytty,1.1 2019_30_66,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys toiminta-avustuksista ruokajakelun järjestämisessä (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen ottanut sen jo esille, koska, edustaja Laukkanen, teitte tämän työn sillä tavalla helpommaksi, että otitte minuun yhteyttä viime viikolla tästä asiasta, ja tietenkin vastuuministerinä otin sitten selvää, minkälaisia mahdollisuuksia tässä on. Mutta niin kuin totesin, pyritään nyt löytämään ratkaisu. Tämä on vakava asia sen takia, että moni suomalainen on niin vähävarainen ja niin heikossa ja myöskin osattomassa asemassa yhteiskunnassa, että meidän täytyy kerta kaikkiaan vain saada tämäkin asia kuntoon. Ei ole ollut eduskunnallakaan helppoa, koska tätä asiaa on myös valtiovarainvaliokunnassa monesti selvitetty, ja olen jo silloinkin päässyt osalliseksi koko tästä kysymyksestä. Katsotaan tulevien viikkojen aikana.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-12T16:59:32,2019-09-12T17:00:19,Hyväksytty,1.1 2019_30_67,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_30_68,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä on ensimmäinen vuonna 2015 voimaan tulleen ilmastolain mukainen ilmastokertomus kautta aikain. Ilmastovuosikertomus on tärkeä väline ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisen seuraamisessa. Se vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikan valmistelussa ja seurannassa sekä toivottavasti kannustaa ilmastokeskusteluun myös julkisuudessa. Olen iloinen, että eduskunta on aktiivisesti myös tarttunut tämän uuden välineen tuomiin mahdollisuuksiin ja ympäristövaliokunta on järjestämässä kertomuksesta julkista kuulemista ensi viikolla. Vuosikertomuksen laadinnasta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä muiden asian kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Hallitus antoi tämän ilmastovuosikertomuksen alkukesällä, joka valikoitui luontevaksi ajankohdaksi, koska silloin on käytettävissä mahdollisimman tuoreet päästötiedot. Tällä aikataululla voidaan raportoida lopulliset päästötiedot kahden vuoden takaa ja niin sanotut pikaennakkotiedot edellisen vuoden päästöistä. Tämä ilmastovuosikertomus perustuu siis vuosien 2017 ja 2018 päästötietoihin sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan eli KAISUun sisältyvien päästövähennystavoitteiden ja -keinojen arviointiin. Ensimmäinen KAISU valmistui viime kaudella, vuonna 2017, ja hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2018. Tässä vuosikertomuksessa eivät siis ole mukana hallitusohjelman uudet tavoitteet ja keinot. Kertomuksen tarkoituksena on arvioida kehitystä suhteessa nyt voimassa oleviin eli vuonna 2018 hyväksytyn keskipitkän ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteisiin. Tiedämme kaikki hyvin, että hallitusohjelman tavoitteet ovat näitä KAISU-tavoitteita kunnianhimoisempia. Samoin tiedämme, että EU:n ilmastotavoitteita on tiukennettava, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka koostuu kolmesta eri sektorista: päästökaupasta, taakanjakosektorista ja maankäyttösektorista. Päästökauppasektoriin kuuluvat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset ja EU:n sisäinen lentoliikenne. Taakanjakosektoriin kuuluvat muut päästöt, esimerkiksi liikenteestä ja maataloudesta. Maankäyttösektorille kuuluvat metsistä, maatalousmaista ja kosteikoista syntyvät päästöt ja nielut. Voimassa olevan ilmastolain soveltamisala on rajoitettu taakanjakosektoriin. Tämä tarkoittaa, että myöskään ilmastovuosikertomus ei sisällä päästökauppa- tai maankäyttösektoreita koskevia tietoja. Ilmastovuosikertomuksessa käsitellään taakanjakosektorin päästöjä eli liikenteen, maatalouden, erillislämmityksen, työkoneiden, jätteiden käsittelyn ja F-kaasujen päästöjä. Hallitus on linjannut, että ilmastolain päivityksen yhteydessä myös maankäyttösektori tulee mukaan ilmastolakiin ja raportointiin. Tämä on tärkeää, jotta saamme jatkossa päästöistämme mahdollisimman kokonaisvaltaisen käsityksen. Päästökaupan päästöjä EU-maat ohjaavat yhdessä EU-päätöksenteon kautta. Taakanjakosektorin kokonaispäästökehityksen lisäksi kertomuksessa tarkastellaan myös sen sisällä sektorikohtaista päästökehitystä. Liikenne on keskeinen koko taakanjakosektorin päästökehityksen kannalta. Joka toinen vuosi ilmastovuosikertomuksessa raportoidaan politiikkatoimien toteutumista koskevat tiedot. Arvioinnin kohteena ovat myös KAISUun sisältyvät poikkileikkaavat toimet, jotka koskevat kulutusta, kuntien ja alueiden ilmastotoimia sekä julkisia hankintoja. Lisäksi vähintään kerran vaalikaudessa raportoidaan sopeutumissuunnitelman toimien riittävyydestä. Tässä ensimmäisessä kertomuksessa ovat tarkastelussa nämä kaikki. Nyt käsittelyssä olevassa ilmastokertomuksessa arvioidaan, että nykytoimilla todennäköisesti voidaan saavuttaa kauden 2013—2020 päästövähennystavoite hyödyntäen taakanjakoasetukseen sisältyvää ajallista joustoa, joka mahdollistaa yksiköiden siirrot vuosien välillä. KAISUn mukaiset suunnitellut toimet ovat lähtökohtaisesti myös riittäviä seuraavan jakson 2021—2030 tavoitteen kannalta. Nykyiset taakanjakosektorin tavoitteet perustuvat EU-lainsäädäntöön, jonka mukaisesti Suomen tulee vähentää päästöjä 16 prosenttia vuoteen 2020 ja 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Kertomuksessa kuitenkin todetaan, että ilmastopolitiikan toimeenpanoa on seurattava tiiviisti ja jatkuvasti on arvioitava mahdollisten lisätoimien tarvetta. Esimerkiksi liikennesektorin päästökehitys viime vuosina näyttää osoittavan, että sektorilla tullaan tarvitsemaan tehokkaita lisätoimia vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastovuosikertomus sisältää politiikkatoimien tarkemman tarkastelun. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja siihen liittyvät toimet ovat esillä vuosikertomuksessa tällä kertaa. Tämä on tärkeää, sillä tarkastelu osoittaa, että ilmastoriskien hallinta on osin puutteellista. Koska ilmastonmuutoksen riskit ovat mittavat, on vahvistettava yhtenäistä ilmastopolitiikkaa, jotta ilmastonmuutosta hillitään eli päästöjä leikataan samalla kun vahvistetaan yhteiskunnan ilmastokestävyyttä. Kokonaisuudessaan ensimmäinen ilmastovuosikertomus osoittaa, että olemme edistyneet asetetuissa tavoitteissa. Se kertoo siitä, että keinoja löytyy, kun on tahtoa. Samalla on kuitenkin muistettava, että nykyiset päästövähennystavoitteet eivät riitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen. Siksi uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut, että tavoitteita kiristetään ja Suomen tulee olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Jatkossa myös maankäyttösektori on otettava vahvemmin mukaan ilmastotoimien seurantaan. Hallitusohjelman uudet tavoitteet sisällytetään aikanaan päivitettyyn KAISU-suunnitelmaan, ja ne tulevat sen myötä arvioitaviksi tulevissa vuosikertomuksissa. Nyt esitettävän vuosikertomuksen perusteella on kuitenkin jo helppo sanoa, että nykytoimet eivät ole riittäviä, kun tavoitteet kiristyvät. Onneksi hallitusohjelma antaa toimiin vahvan selkänojan. Lisätoimia tullaan tarvitsemaan kaikilla sektoreilla.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-09-12T17:00:47,2019-09-12T17:07:48,Tarkistettu,1.1 2019_30_69,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,Käydään sitten keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_70,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erityiskiitos ympäristö‑ ja ilmastoministeri Mikkoselle tämän tärkeän vuosikertomuksen esittelystä. Joka perjantai, kun me kävelemme eduskunnan rappusia töihin, me edustajat kohtaamme sen saman näyn: Ilmastolakkoilevat nuoret istuvat siellä sinnikkäästi. Siellä ne ovat, viikosta toiseen vaatimassa, että me teemme sen, mitä tehtävä on. Satoi tai paistoi, joka perjantai. Siellä he ovat olleet jo lähes vuoden ajan. He ovat siellä muistuttamassa meitä siitä, että me emme unohtaisi sitä, mikä on kaikkein tärkeintä. Nämä nuoret istuvat siellä itse asiassa aika usein omien isovanhempiensa rinnalla vaatimassa meiltä tekoja. Totuus on se, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Toivoa on, mutta kiire on kova. Maailma muuttuu nyt paljon nopeammin kuin me olemme uskoneetkaan, ja sen takia meidän on toimittava nopeammin kuin me olimme ajatelleetkaan ja tehtävä enemmän kuin olimme aikoneetkaan. Tämä tilanne on ihmisen aiheuttama, ja vain me ihmiset voimme sen korjata. Se on meidän tehtävämme. Arvoisa puhemies! Kun ilmastolaki viisi vuotta sitten säädettiin, niin tavoitteena oli luoda vahva työkalu ilmastotoimien toteuttamiseen. Eduskunnalle vuosittain tuleva ilmastokertomus on tärkeä osa tätä työtä. Tämä tänään käsittelyssä oleva ilmastovuosikertomus on ensimmäinen laatuaan, ja se on se väline, jolla me voimme seurata meidän ilmastotoimien toteutumista. On ihan selvää, että kauniitkaan tavoitteet eivät meitä pelasta, jos ne toimet jäävät tekemättä. Tämän ilmastovuosikertomuksen tärkeä viesti on, että tehokkaita ilmastokeinoja on jo löydetty ja niitä on jo tehty. Päästöjen vähentäminen on siis täysin mahdollista, mutta nyt pitää tehdä nopeammin, nyt pitää tehdä enemmän. Jotta ilmastonmuutos rajoitetaan alle 1,5 asteeseen, tavoitteita on kiristettävä ja kaikkien pitää tehdä osansa. Mihinkään vapaamatkustajuuteen ei ole enää varaa eikä odotteluunkaan. Sen takia on todella arvokasta, että hallitus on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalia Suomea jo vuoteen 2035 mennessä ja Suomi kirittää EU:n päästövähennystavoitetta 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Monella sektorilla on onnistuttu vähentämään päästöjä. Kuitenkin erityisesti liikennesektorin kohdalla, kuten ministeri hyvin kuvasi, päästökehitys näyttää aika huolestuttavalta. Sen takia me tarvitsemme kiireesti uusia toimia, jotta liikenteen päästöt saadaan alas. Arvoisa puhemies! Hallitus on tavoitellut tai tavoittelee liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä, ja tätä varten me tarvitsemme lisää raiteita. Sen takia oli niin todella hienoa kuulla ne uutiset, että hallitus on jo päättänyt käynnistää massiivisia ratahankkeita, koska kun liikenne siirtyy raiteille, niin silloin päästöt vähenevät. Samalla hallitus on päättänyt panostaa kävelyyn ja pyöräilyyn, raskaan liikenteen siirtämiseen kestäviin biopolttoaineisiin sekä sähköautoilun edistämiseen. Kun Suomen tavoitteena on olla ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2030, se tarkoittaa, että lisätoimia on tehtävä, jotta päästövähennykset saadaan vastaamaan tavoitetta. Se tarkoittaa sitä, että joka ikistä keinoa ei voi yksi kerrallaan vastustaa, koska vastustamalla näitä keinoja ei yhtäkään päästöä saada alas. Tämä edellyttää meiltä ilmastolain päivittämistä ja kansallisen ilmasto‑ ja energiastrategian uudistamista vastaamaan meidän päästövähennystavoitteitamme. Arvoisa puhemies! Meidän yhteisen polun hiilineutraaliin Suomeen on oltava selkeä. Tämän kertomuksen selkeä viesti on se, että meidän pitää selkeästi tietää, mitä me olemme tekemässä, ja meidän pitää jatkuvasti olla hereillä sen kanssa, teemmekö me tarpeeksi ja pitääkö tehdä enemmän. Jos vaikuttaa siltä, että meidän oma ilmastopolitiikkamme ei kulje 1,5 asteen linjaa, sitä täytyy kiristää. Jos toimet eivät riitä, niitä täytyy tehdä enemmän, koska tekosyille ja vitkutteluille ei ole enää millään aikaa. [Leena Meri pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-09-12T17:07:56,2019-09-12T17:12:31,Tarkistettu,1.1 2019_30_71,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Halutaanko tästä käydä debattia? Voidaan avata debatti, kun siihen näyttää ilmeisesti olevan tarvetta. Siis minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. — Ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_72,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olipa ilahduttavaa kuulla, että vihreät sanoivat, että kaikkien pitää tehdä osansa eikä ole varaa vapaamatkustajiin. Tämä on erittäin tärkeää tämän taakanjaon kannalta, koska Suomi ei voi ratkaista yksin tätä ongelmaa, niin kuin tuntuu välillä olevan puheissa, niin kuin teidän vihreiden puheenvuoro jatkui tässä äsken, että Suomen pitää kiristää tavoitetta. Maapallo on ympyrä, meillä on paljon valtioita — me emme voi täällä sisäisesti ratkaista tätä koko ongelmaa. Ja kysynkin oikeastaan nyt vihreiden ministeriltä, vastaavalta ilmastoministeriltä, että aikooko hallitus ryhtyä topakasti toimenpiteisiin esimerkiksi Kiinan ja Brasilian kaltaisten valtioiden suitsimiseksi siten, että teemme tehokkaita toimenpiteitä ja jätämme suomalaisten kurittamisen vähemmälle ja haemme ne sieltä, missä niillä on vaikutusta, koska kuten Emma Kari sanoi, ei ole enää varaa vapaamatkustajiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-12T17:12:51,2019-09-12T17:13:52,Tarkistettu,1.1 2019_30_73,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää, että nämä erimielisyydet ilmastopolitiikan suhteen tuodaan myös tässä salissa esiin, koska joka ikisessä maassa käydään keskustelua, tätä aivan samaa keskustelua: pitääkö meidän tehdä ensin, tekevätkö nuo tuolla mitään, jos emme me tee ensin. Sen takia meidän pitää ymmärtää se, että me emme myöskään itse voi olla niitä vapaamatkustajia. Jos me vaadimme muilta enemmän, meidän pitää vaatia myös itseltämme enemmän. Samaan aikaan kun me luomme kansainvälistä painetta Brasiliaa kohtaan, samaan aikaan kun me luomme painetta Kiinaa kohtaan, niin meidän pitää myös itse näyttää esimerkkiä. [Leena Meri: Mitä konkreettista?] Kaikkien pitää tehdä enemmän kuin tällä hetkellä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-09-12T17:13:54,2019-09-12T17:14:34,Tarkistettu,1.1 2019_30_74,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin hienoa, että pääsemme käsittelemään nyt tätä ensimmäistä ilmastovuosikertomusta. Se on tapa, jolla voimme seurata niitä ilmastotoimia, joita kaikki kovasti kaipaamme. Olisin kysynyt tarkennusta näihin ratahankkeisiin, joihin edustaja Kari omassa puheenvuorossaan viittasi. Hallituksesta näyttää nyt olevan paikalla ainoastaan ympäristö- ja ilmastoministeri eikä muita ministereitä, mutta olisiko salissa kuitenkin tietoa siitä, onko todellakin tehty päätös käynnistää näitä ratahankkeita, mikä olisi siis hyvin toivottavaa, tai onko tällainen päätös tulossa? Ymmärtääkseni nyt on siis vasta päätetty selvittää hankeyhtiöiden toteuttamista eli jatkaa siitä, mihin edellinen hallitus jäi, mutta mielellään otamme vastaan ilouutisen siitä, että oikeita päätöksiä myös näiden hankkeiden käynnistämisestä, joista siis Turun tunnin juna on pisimmällä, tehtäisiin nyt jo budjetin yhteydessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-09-12T17:14:39,2019-09-12T17:15:49,Tarkistettu,1.1 2019_30_75,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä ilmastovuosikertomus on nyt täällä eduskunnan käsittelyssä. Se on todellakin ensimmäinen laatuaan. Toivon hartaasti, että me pysymme keskustelussa siinä oikeassa mittasuhteessa, mikä Suomelle kuuluu. Ilmastopäästöjen, Suomen kasvihuonepäästöjen, osuus koko maailman vastaavasta luvusta on hieman yli promille, elikkä kuten tässä moni on jo todennut ja olen julkisuudessakin saanut lehdistä lukea ja televisiosta ja radiosta kuullut ja nähnyt, niin todellakin meidän on omat mittasuhteemme tiedettävä. Meillä itsellämme on kaikki mahdollisuudet hoitaa ilmastopolitiikka viisaasti. Lainaan arvostetun ilmastoasiantuntijan Petteri Taalaksen kannanottoa. Hän totesi, että todellakaan maailmanloppu ei ole tulossa eikä ole lähelläkään. Hänen suhtautumistapansa asiaan on realistinen, ja niin se olla pitääkin. Meidän ilmastopäästömme vähenevät pikkuhiljaa koko ajan, menemme eteenpäin. Äkillisiin muutoksiin ei edes ole mahdollisuuksia, mutta tärkeintä on, että suunta on oikea, pidämme järjen päässä ja pidämme talouden kunnossa. Se on ainoa mahdollisuus mennä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-12T17:15:50,2019-09-12T17:16:53,Tarkistettu,1.1 2019_30_76,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnissa tehdään todella tärkeää ilmastotyötä, ja huolestuttavaa onkin se, että esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ei huomioida riittävästi näitä kestävyystavoitteita — vain neljäsosalla kunnista on määritelty kestävyyskriteereitä. Tällä tavalla julkisten hankintojen mahdollisuudet kestävän kehityksen edistäjinä jäävät kyllä hyvin pitkälti hyödyntämättä. Mitä ministerin mielestä tälle asialle voisi tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-09-12T17:16:54,2019-09-12T17:17:28,Tarkistettu,1.1 2019_30_77,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todellakin hyvä, että tämä ilmastovuosikertomus nyt on käsittelyssä. On paikallaan todeta liittyen tähän keskusteluun, että Suomi on todella ilmastonmuutoksen torjunnassa jo nyt edelläkävijä, meillä tehdään monia asioita paremmin kuin muualla maailmassa. Minusta on ikävää, että usein täällä eduskunnassa annetaan etenkin perussuomalaisten taholta ymmärtää, että tämä olisi meille jotenkin haitallinen asia tai se tulisi kalliiksi. Minä olin eilen Wärtsilän tilaisuudessa, jossa kerrottiin, kuinka hienoja ja suuria liiketoimintamahdollisuuksia tälle suomalaiselle yhtiölle, siis Wärtsilälle, seuraa tästä ilmastonmuutoksen torjunnasta. Kun yhä useampi maa haluaa näihin ilmastotalkoisiin liittyä, on mahdollista, että nämä meidän vientimarkkinamme sen kuin laajenevat. Mutta se edellyttää sitä, että me olemme täällä tietyissä asioissa edelläkävijöitä ja annamme sitten myös tätä kautta liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, [Puhemies koputtaa] kuitenkin jalat maassa ollen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-09-12T17:17:30,2019-09-12T17:18:34,Tarkistettu,1.1 2019_30_78,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Ärade talman! Tuntuu, että tässäkin asiassa perussuomalaiset elävät omassa todellisuudessaan. Suomessa me olemme tehneet paljon, mutta emme tässä asiassa ole puhtoisia mallioppilaita mekään: meidän päästömme per capita ovat kaksinkertaiset suhteessa Ruotsiin esimerkiksi. Tämä on globaali haaste, mutta jokaisen maan pitää tehdä oma osuutensa. Jotta me voisimme vaatia keneltäkään mitään, niin meidän pitää itse hoitaa oma tonttimme. Me hoidamme oman tonttimme, vaikutamme siihen, että EU:lla on kunnianhimoiset tavoitteet, ja jos EU näyttää suuntaa, niin muitten maitten pitää tulla perässä. Ei tämä myöskään ole mitään kurjistamista. Suomalaiset yritykset haluavat kunnianhimoisia toimia, koska ihan kuten tässä kollega sanoi, se on mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Puhtaat ratkaisut ovat pomminvarmasti kasvava ala. Se maa, [Puhemies koputtaa] joka ei näe tätä, kohtaa kurjuutta, se kohtaa näivettymistä, se kohtaa taloudellisia menetyksiä tulevaisuudessa, ja siihen meillä ei ole varaa, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-09-12T17:18:36,2019-09-12T17:19:47,Tarkistettu,1.1 2019_30_79,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan pakko puuttua tähän perussuomalaisten sanomisten vääristelyyn. Kuulin äsken esimerkiksi ympäristövaliokunnan puheenjohtajan sanovan, että meidän täytyy suhteuttaa tätä asiaa: että Suomen päästöt ovat promilleluokkaa maailmassa. Tästähän me juuri puhumme, elikkä meidän täytyy luoda painetta sinne, ketkä maailmassa saastuttavat. Me olemme siitä ilmeisesti samaa mieltä. Mutta te haluatte panostaa siihen, että suomalaiset tekevät pelkästään tekoja. Se on hyvä, että kehitetään teknologiaa yritystoimintaan, viedään ympäristöosaamista, mutta me haluamme suhteellisuutta, kuten esimerkiksi EU:n taakanjaossa. Te ajattelette enemmän niin, että vain me teemme. Sen takia äsken yritin, kun vihreiden puheenvuoron jälkeen halusin puheenvuoron, kertoa, että tämä on globaali ilmiö ja ne toimet tulee kohdistaa sinne, missä niillä on eniten vaikuttavuutta. Ja tästä syystä kysyin ilmastoministeriltä, mitä konkreettista me teemme niihin maihin, jotka saastuttavat eniten. Tästä on kysymys. Emme kai me nyt siitä ole eri mieltä, että se on hieno asia, että maapallo olisi puhdas. [Puhemies koputtaa] Meillä on vain hieman eri keinot, miten se oikeasti tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-12T17:19:48,2019-09-12T17:20:56,Tarkistettu,1.1 2019_30_80,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tuntuu, että edustaja Meri ei oikein kuunnellut, mitä minä sanoin. Me voimme vaikuttaa siihen, mitä me teemme täällä Suomessa. [Leena Meri: Entäs EU?] Suomi pystyy vaikuttamaan puheenjohtajamaana nyt siihen, mitä EU tekee. Ja kun EU näyttää suuntaa, niin muut joutuvat seuraamaan, koska EU on kuitenkin maailman suurin markkina. Tänne halutaan tulla, meille halutaan myydä tuotteita. [Leena Meren välihuuto] Jos meillä on kovat vaatimukset, niin muut joutuvat niihin sopeutumaan. Jos Suomi tässä piilottaa päänsä hiekkaan ja sanoo, että muuta maailmaa ei ole olemassa ja me olemme hoitaneet oman leiviskämme, niin mistään ei tule mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-09-12T17:20:58,2019-09-12T17:21:41,Tarkistettu,1.1 2019_30_81,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on ilahduttavasti puhuttu siitä, mitä me voimme tehdä tulevaisuudessa, ja nyt käsitellään tätä ilmastovuosikertomusta. Tässä salissa on kuitenkin aika vähän käytetty puheenvuoroja siitä, mitä eduskunta on tehnyt. Sain viime kaudella toimia eduskunnan kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtajana. Mittava kymmenen vuoden peruskorjaus tehtiin eduskunnassa, ja tällä hetkellä muun muassa sähköstä eduskunnassa 100 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla tuotantomuodoilla. Ilmastointi on toteutettu kaukojäähdytyksen avulla. Lämmitysenergiasta eduskunnassa 40 prosenttia on uusiutuvaa, ja näissä meidän uusimmissa rakennuksissa laskennallinen kokonaisenergiansäästö on tämän peruskorjauksen aikana jopa puoliintunut, elikkä ollaan säästetty 50 prosenttia. Työryhmä myöskin esitti, että koska parlamentaariseen työhön oleellisesti kuuluu liikkuminen ja myöskin lentäminen, niin tällä tulevalla kaudella [Puhemies koputtaa] voisimme löytää sellaisen järjestelmän, jossa eduskunta myöskin olisi valmis kompensoimaan näitä lentopäästöjä. Onko tästä ollut ympäristöministeriössä puhetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-09-12T17:21:42,2019-09-12T17:22:56,Tarkistettu,1.1 2019_30_82,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Tämä keskustelu on siinä mielessä kummallista, että niin täällä salissa kuin tämän salin ulkopuolellakin tätä leimaa sellaiset ääripäät ja ääriajattelut, että se on aina kyllä tai ei, ja tuntuu, että välimuotoa — semmoista järjellistä vihreyttä hyvällä tavalla — on hyvin vaikea löytää. On varmaan totta, että Suomellakin on peiliin katsomista ja parannettavaa. Kun katsoo vaikka noita Helsingin kivihiilikasoja, niin eiväthän ne ole oikein. Meillä olisi biopohjaisia polttoaineita tarjota lämmitykseen, liikenteeseen. Me voimme tehdä vaikka kankaita biopohjaisista polttoaineista ja metsistä. Kyllä minä toivoisin tännekin saliin sitä, että — ymmärrän toki, että täällä halutaan puhua äärisanoilla, tulla kuulluksi sitä kautta paremmin — ehkä se totuus löytyy jostakin siitä välimaastosta tässäkin asiassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-09-12T17:22:58,2019-09-12T17:23:48,Tarkistettu,1.1 2019_30_83,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä hieman hämmentyneenä kuuntelen tätä keskustelua, kun täällä pohdittiin siitä kulmasta, että kenellä tästä on vastuu — suurempi vastuu ja niin edelleen. Yhteisvastuu käsitteenä tarkoittaa sitä, että kaikki kantavat yhdessä vastuun siitä kulmasta, mikä kullakin on kannettavanaan. Se seikka kuitenkin suomalaisten on hyvä muistaa, että kansainvälinen ilmastonmuutos koskettaa meitä arktisia alueita, pohjoisia alueita, huomattavasti enemmän keskimäärin kuin muuta maailmaa. [Emma Kari: Juuri näin!] Meillä on teollisella ajanjaksolla ilmasto lämmennyt 1,5 astetta — 1800-luvun lopulta Suomessa ilmasto on lämmennyt 1 asteen ja toisen maailmansodan jälkeen 0,5 astetta. Jos 2100-luvulle mennessä ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin saamaan siihen 1,5 asteen rajalle, se tarkoittaa Suomessa joka tapauksessa 3 asteen lämpenemistä. Tämä on erittäin suuri haaste meille suomalaisille. Sen takia tehkäämme vielä ja hieman enemmän kuin muut. [Leena Meri: Niin, ja vaikuttavaa politiikkaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-12T17:23:49,2019-09-12T17:24:48,Tarkistettu,1.1 2019_30_84,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täällä ovat edustajat Meri ja Hoskonen muun muassa tuoneet ilmi tätä globaalikehystä. Olette aivan oikeassa: ainoastaan globaalilla mittakaavalla on lopulta merkitystä. Mutta se pitää huomioida, että jos me haluamme pitää ilmastonmuutoksen siedettävällä tasolla, se tarkoittaa massiivista transformaatiota nykyisestä fossiilitaloudesta sellaiseen, joka pyörii vähähiilisillä teknologioilla — ja se tarkoittaa, että siinä pitää olla kaikkien mukana. Ei ole semmoista maailmaa, jossa Suomi voisi himmailla ja olla ikään kuin voittava tässä. Se on hyvä ymmärtää ja miettiä, mitkä ne mahdolliset tulevaisuudet ovat — ja ainoat hyvät tulevaisuudet ovat sellaisia, missä maailma onnistuu tässä tehtävässä. Ja sitten voidaan miettiä, mikä Suomen rooli sellaisessa asiassa on. Muistuttaisin, että 1,5 asteeseen ei päästä pikkuhiljaa. Nyt vaaditaan käytännössä hyvin nopea globaalin tason päästöjen saaminen laskuun, ja sen laskun pitää olla jyrkempi kuin ne päästöhistorian aikana kasvaneet — ja tämä on sellainen haaste, josta meidän ei pitäisi tehdä täällä tällaista poliittista nokittelua, vaan tämä on ihmiskunnan yksi tärkeimmistä kysymyksistä tällä hetkellä. Meidän pitäisi oikeasti miettiä, miten tämä ratkaistaan täällä ja muualla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-09-12T17:24:51,2019-09-12T17:25:58,Tarkistettu,1.1 2019_30_85,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni on hienoa, että tätä ilmastovuosikertomusta ylipäätään käydään läpi täällä nyt, ja on selvää, että varmasti täällä mielipiteitä laidasta laitaan on. Kävimme tulevaisuusvaliokunnassa Agenda 2030:tä läpi tässä muutama päivä sitten ja huomasimme, että vaikka me olemme maailman kärjessä, mekään emme tule näitä tavoitteita saavuttamaan, ja se on tietenkin hankala yhtälö. Mutta yksi asia, mikä mieltäni painaa, on vanhat kerrostalot ja kiinteistöt. Ne ovat tietyllä lailla murheenkryyni lämpöpäästöineen, ja esimerkiksi meidän kunnianhimoisissa energiansäästötalkoissa tämä on semmoinen rooli, joka pitäisi katsoa uudelleen. Vuonna 2011 lopetettu taloyhtiöiden energiansäästötuki voisi olla yksi asia, jonka palauttaminen voisi parantaa tilannetta, ja itse asiassa mietinkin tätä vaihtoehtoa hallitukselle pohdittavaksi, voisiko tämän palauttaminen mahdollisesti olla hyvä näissä energiansäästötalkoissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-09-12T17:26:01,2019-09-12T17:27:07,Tarkistettu,1.1 2019_30_86,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin kiittää hallituskumppaneita erittäin hyvistä puheenvuoroista tässä aikaisemmin ja haluan vielä itse todeta mahdollisimman selvästi sen, että se on Suomen etu, että me toimimme edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen torjumisessa. [Kimmo Kiljunen: Täsmälleen niin!] Se on etu meidän yhteiskuntavakauden kannalta, se on etu meidän työvoimapolitiikan kannalta, teollisuuden ja kokonaisedun kannalta. Loppupeleissä on aina etu olla edelläkävijä eikä perässähiihtäjä tässä asiassa. Edustaja Merelle: Kun peräänkuulutit näitä kansainvälisiä toimia, niin se on myös aivan oikein. On aivan päivänselvää, että me tarvitsemme erittäin voimakkaita kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja tässä Suomi toimii erityisesti EU:n kautta mutta myös laajemmin. Meillä on täällä hallitusohjelma, jossa on usean sivun verran näitä toimenpiteitä, joilla Suomi aikoo toimia kansainvälisillä areenoilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-12T17:27:08,2019-09-12T17:28:17,Tarkistettu,1.1 2019_30_87,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastokysymyksissä ei tarvitse hakea luokalle jääneitä pelkästään Brasiliasta, Intiasta tai kauempaa. Myös Euroopan unionin sisällä on hyvin paljon tekemistä. Edustaja Adlercreutz tuossa mainitsi, että Euroopan unionin pitää ottaa suuntaa. No, se pitäisi yhdessä sopia, mikä se suunta on. Viittaan esimerkiksi hyvin vahvasti kivihiiltä käyttäviin Keski-Euroopan maihin. Niin kuin hyvin tiedetään, Euroopan unionin alueella on käytössä päästökauppa, ja jos Suomi etenee kunnianhimoisesti ja vaikka suomalainen elinkeinoelämä jättää käyttämättä näitä päästöoikeuksia, samaan aikaan Saksassa ja Puolassa todennäköisesti yritykset ostavat sitten näitä päästöoikeuksia halvalla, ja lopputulos on vähän niin kuin plus miinus nolla. Mutta kysyisinkin: mihin toimenpiteisiin aiotaan hallituksen toimesta ryhtyä, jotta esimerkiksi Brasilian sademetsään liittyvissä kysymyksissä voitaisiin myös Euroopan unionin maatalouspolitiikan yhteydessä käydä läpi [Puhemies: Aika!] valkuaisaineomavaraisuuteen liittyviä asioita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-09-12T17:28:19,2019-09-12T17:29:39,Tarkistettu,1.1 2019_30_88,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, iskikö tässä vähän jokaiseen edustajaan tämmöinen ilmastoahdistus, kun heti tuli hyvin aggressiiviseksi tämä puheenparsi. Ehkä kuitenkin meillä kaikilla on yhteinen tavoite, ja puolustan perussuomalaisia myös siltä osin, että heidän puheenjohtajansa muun muassa Turun Eurooppa-foorumissa muiden puolueiden tapaan oli sitä mieltä, että meidän on oltava edelläkävijöitä ilmastopolitiikassa, ja se on meillä yhteinen tavoite, totta kai. Haluaisin kuitenkin kysyä ministeriltä: Onko meillä keinoja esimerkiksi kauppasopimuksien avulla puuttua ilmastopolitiikkaan entistä paremmin, juuri esimerkiksi edustaja Sankelon mainitsemalla maataloussektorilla tai muuten? Juuri nythän on edelleen tämä Mercosur-sopimus auki. Entä miltä näyttävät hallituksen linjaukset? Kun eilen tuli hyviä uutisia näistä junayhteyksistä, niin onko meillä mahdollisuuksia edetä niiden suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-12T17:29:42,2019-09-12T17:30:44,Tarkistettu,1.1 2019_30_89,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös lisää tutkimusrahoitusta. Ja erityisesti tarvitaan tieteiden välistä ja osallistavaa kestävyystutkimusta. Nyt tutkimusta tehdään nimittäin liikaa sektori- ja tiedekohtaisesti. Ja tässä tutkimuksessa pitäisi näiden ratkaisumallien tuottamisen ja arviointien lisäksi myöskin miettiä ja tutkia, miten kestävyys- ja ilmastoasiat tulevat näkyviksi ihmisten arjessa, arvoissa ja miten niistä tulisi kommunikoida, jotta olisi mahdollista saavuttaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ja myönteistä toimintaa vastakkainasettelun sijasta. Tällaisen tutkimuksen tarve on mitä ilmeisin. Se tulee esille jo tässä keskustelussa täällä eduskunnassa. Siksi kysynkin, mitä mieltä ministeri on: miten me saisimme tämmöisen monitieteisen tutkimuksen tästä ilmastoasiasta lisääntymään? Sitä kautta [Puhemies koputtaa] saataisiin toisenlaista näkökulmaa myöskin tähän keskusteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-09-12T17:30:46,2019-09-12T17:31:55,Tarkistettu,1.1 2019_30_90,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hoskonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_91,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää huomata ilmastokeskustelussa se, että meillä on käytössä vain meidän omat keinomme eikä meidän pidä uhriutua sen takia, että Puolassa poltetaan valtavasti kivihiiltä taikka Saksassa poltetaan valtavasti kivihiiltä. Muun muassa Saksa kun on tehnyt päätöksen ydinvoimasta luopumisesta, niin eipä siinä taida olla kovin paljon vaihtoehtoja, mitä siellä lisätään. Aika heikkoja ovat kuitenkin ne mahdollisuudet, kun isoja sähkömääriä tehdään. Tärkeää olisi huomata kuitenkin se, että Suomella itsellään on ne mahdollisuudet, esimerkiksi omassa hallitusohjelmassamme on monta merkittävää avausta, siellä on biokaasun lisääminen, puurakentamisen lisääminen. Ja sitten katsokaapa suomalaista huipputekniikkaa: Neste tekee biodieseliä, niin sanottua MY-dieseliä, joka pienentää päästöt 90 prosenttiin siitä, jos käytetään fossiilisia aineita, vaikka raakaöljystä tehtyä. Ja yksi esimerkki on juuri tämä ruotsalainen aloite siitä, että terästä ruvetaan valmistamaan uudella menetelmällä, mikä Suomessa tarkoittaisi sitä, jos se tänne tuotaisiin ja aloitettaisiin tuolla sulatossa teräksen teko uudella menetelmällä, että päästövähennys olisi kokonaispäästöstä 8 prosenttia. Se on aivan valtava luku. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-12T17:31:56,2019-09-12T17:33:00,Tarkistettu,1.1 2019_30_92,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kertomus jälleen kerran osoittaa, että Suomi on esimerkillisellä tavalla hoitanut vastuunsa ilmastoasioissa. Työn pitäminen Suomessa on siis ilmastoteko, koska juuri kukaan maailmassa ei ilmastoaan yhtä hyvin hoida kuin Suomi. Samalla täytyy todeta, että tässä juuri on myös kertomuksen heikkous ja puute. Siinä ei oteta juuri mitään kantaa ilmaston työllisyys- ja talousvaikutuksiin. Kuitenkin, kun ajat vähänkin huononevat, tulee uutisia paperitehtaiden lopettamisista ja siirtämisistä. Suomen metsäteollisuus on teollisuutemme ja vientimme selkäranka, ja sen menettämiseen ei meillä kerta kaikkiaan ole varaa myöskään ilmastosyistä. Kuitenkin hallitusohjelmassa esitetään tätä nykyistäkin ohjelmaa tiukempia ilmastotekoja. Jos näin toimitaan eikä nykyisiinkään talousseuraamuksiin haluta ottaa kantaa, niin mitkä ovat vaikutukset näistä vielä tiukemmista toimista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-12T17:33:01,2019-09-12T17:33:50,Tarkistettu,1.1 2019_30_93,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys, ja sen takia ilmastokriisin yhteydessä oikeastaan ainoaa ääripääajattelua edustaa ilmastokriisin vähättely. Suomen on tehtävä oma osansa, kuten täällä on tullut esiin, ja valitettavasti mehän olemme kärkijoukoissa nuppia kohden olevissa päästöluvuissa. Kasainvälisessä yhteistyössä tätä oman esimerkin merkitystä ei voi liikaa korostaa, ja on päivänselvää, että Suomi ei ole vielä riittävällä polulla. Minkäänlaista jarruttamista ilmastotoimissa on siis hyvin vaikea ymmärtää. Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tarve, niin kotona kuin kansainvälisesti, on ihan kiistaton, ja olennaista onkin varmistaa, että me emme jarruta vaan pikemminkin vauhditamme sekä yritysten että kuntien ilmastotoimia ja toisaalta samalla pidämme huolta siitä, että kaikki ihmiset pysyvät tässä muutoksessa mukana, siis toteutamme reilun muutoksen, kun siirrymme kohti hiilineutraalia Suomea. — Kiitos. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-09-12T17:33:51,2019-09-12T17:34:49,Tarkistettu,1.1 2019_30_94,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”IPCC:n raportteja on luettu kuin Raamattua, haetaan tiettyjä jakeita, joista haetaan perusteita omille ääriajatuksille. Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä.” Näin totesi suomalainen johtava ilmastotutkija Petteri Taalas vastikään omassa haastattelussaan. Eli, edustaja Hyrkkö, kyllä näitä ääriajatteluita löytyy vähän kummastakin päästä. [Saara Hyrkön välihuuto] Se ei ole mielipidekysymys, onko Suomi kantanut vastuuta vai ei. Me olemme. Me olemme yksi niistä muutamasta kymmenestä maailman maasta, jotka ovat onnistuneet vähentämään päästöjään. Siitä tosiasiasta myös tämä ilmastovuosikertomus kertoo. Huono ilmastopolitiikka tulee kalliiksi. Edustajat Honkonen ja Adlercreutz totesivat, että ilmastopolitiikka ei kurjistaisi, mutta nyt kyllä tämän hallituksen valitsemat keinot, kuten polttoaineveron korotus, ovat nimenomaan niitä keinoja, jotka kurjistavat suomalaista taloutta ja ihmisten arkea. Tämä polttoaineveron korotus kustantaa 150 euroa vuodessa niille keskituloisille suomalaisille, [Puhemies koputtaa] jotka käyvät autollaan töissä. [Puhemies: Aika!] Minua kiinnostaa se, mihin toimiin hallitus on ryhtymässä [Puhemies: Aika!] autokannan keski-iän nuorentamiseksi, [Puhemies: Aika!] johon tässä kertomuksessa on viitattu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-09-12T17:34:50,2019-09-12T17:36:14,Tarkistettu,1.1 2019_30_95,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,Pyydän pitämään kiinni 1 minuutin aikataulusta debatissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_96,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän aikaisempaan kysymykseen siitä, onko Mercosur-kauppasopimus sellainen, joka ottaa riittävästi ympäristön huomioon: käsitykseni on, että ei kyllä ole ja että nämä kauppasopimusten mallit ovat sellaisia ja tehty sellaiseen maailmanaikaan, jolloin ei vielä otettu huomioon ympäristökriisiä ja ilmastokriisiä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-09-12T17:36:19,2019-09-12T17:36:44,Tarkistettu,1.1 2019_30_97,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Rouva puhemies! Tosiaan, tässä nyt viitattiin tähän polttoaineveron korotukseen. Se on selvä, että polttoaineveron korotus nostaa kotitalouksien kustannuksia, mutta pitää muistaa myös se, että — mihin edustaja Hoskonen aikaisemmin viittasi, biokaasun edistämiseen — tämän hallituksen ohjelmaan sisältyy ennennäkemätön biokaasun edistämisohjelma. Sellaista ei yhdelläkään hallituksella ole vielä tähän mennessä ollut. Ja uskon, että myös sillä saadaan sitten lisää biokaasu- ja kaasukäyttöisiä ajoneuvoja liikenteeseen. Nehän ovat tunnetusti edullisempia kotitalouksille kuin perinteiset polttomoottoriajoneuvot. Minun mielestäni tässä pitää nyt huomiota kiinnittää myös tähän hiilensidontaan, eikä nielupolitiikka ole tässä keskustelussa ollut vielä liiemmälti esillä. Mutta näen, että Suomella olisi entistä enemmän, nykyistä enemmän mahdollisuuksia tarjota tätä meidän hyvää metsäosaamista myös muihin Euroopan maihin. Saksassa on tuhoutunut mittavia määriä metsää johtuen hoitorästeistä ja huonosta metsänhoidosta, mutta meillä tätä kestävää metsänhoidon osaamista on. En näe mitään syytä, minkä takia sitä ei voisi tuonne Eurooppaan myös viedä ja tätä kautta parantaa hiilinieluja myös siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-09-12T17:36:49,2019-09-12T17:37:59,Tarkistettu,1.1 2019_30_98,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asuin aikaisemmin Kiinassa, Etelä-Kiinassa, siellä, missä raskain teollisuus oli vahvinta ainakin siihen aikaan maailmassa. Ja jotta tulee jotain suhteellisuudentajua tähän keskusteluun, niin esimerkiksi iltaisin, kun meni kaupunkiin, koko kaupunkia ei näkynyt siellä. Siis sitä ei fyysisesti näkynyt muutaman kilometrin päässä, vaikka siellä asuu kymmenen miljoonaa ihmistä. Tietenkään se ei johtunut CO2-päästöstä vaan ylipäätänsä aerosolista, pienhiukkasista ja niin edespäin. Tässä ilmastokeskustelussa tarvitaan järkeä, koska erityisesti teollisuudessa investointisykli on 20 vuotta. Eli näitä päätöksiä ei ehditä tekemään kovin montaa kertaa tänä aikakautena, mitä tarkastellaan. Nyt kun ministeri on paikalla täällä, niin haluaisin kysyä: mitä ajatuksia teillä on ja ehdotuksia siitä, miten nämä päästöt saadaan hintoihin kiinni maailmanlaajuisesti? Myös edustaja Ovaska viittasi tällaiseen ajatteluun, koska sehän on käytännössä se ainoa järkevä tapa, miten edetä tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-09-12T17:38:01,2019-09-12T17:39:02,Tarkistettu,1.1 2019_30_99,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellinen, jos muistan oikein edustajan nimen, Honkonen, avasi juuri sen, että meidän pitää pystyä itsensä syyllistämisen sijaan ja teknologisten mahdollisuuksien lisäksi ottamaan vesuri käteen, raivaussaha ja motot metsään. Meidän hoitamattomien metsien järeyttäminen on se tie, jolla me voimme lisätä hiilinieluja ja hiilen sitovuutta. Päätehakkuut on aivan oma eri asiansa. Meidän sekoittaminen sietää, että on selluteollisuutta ja metsiä hyödyntävää teollisuutta — pitää ymmärtää se, että meidän päätehakkuiden pitää olla sellaisia, jotka tuottavat järeää puutavaraa puurakentamiseen, ja uskon, että ympäristövaliokunnan puheenjohtaja on tästä kanssani samaa mieltä. Mutta nyt pitää risut perata pois, jotta me voimme kasvattaa hiilinieluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-09-12T17:39:04,2019-09-12T17:40:06,Tarkistettu,1.1 2019_30_100,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Edustaja Elo, ja sen jälkeen ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, ja sitten ministerin vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_101,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että me käymme tässä salissa ilmastokeskustelua, ja pääosin, minun mielestäni, ihan rakentavassakin hengessä, toki eri näkökulmat ovat tulleet esiin, mutta on tärkeätä, että muistetaan, miten vakavasta asiasta on kyse. Kuten täällä on todettu, tämä ilmastonmuutoksen torjunta tuo meille myös liiketoimintamahdollisuuksia. Se on siis meille mahdollisuus, jos me otamme sen vastaan. Suomen kunnianhimoisia tavoitteita, joita me olemme hallitusohjelmassa asettaneet, on myös todella paljon maailmalla kiitelty ja sitä, että me olemme lähteneet kunnianhimoisesti liikkeelle. Suomelta odotetaan korkeasti koulutettuna ja korkean teknologian maana myös ratkaisuja. Kuten edustaja Kiveläkin täällä totesi aiemmin, niin meidän todella kannattaa olla edelläkävijä ja olla kehittämässä niitä ratkaisuja. Kiertotalous on yksi esimerkki, mitä me nyt EU-puheenjohtajakaudella ollaan vahvasti ympäristöministerin johdolla viemässä eteenpäin. Tätä minun mielestäni meidän kannattaa nyt korostaa sen sijaan, että mennään omiin poteroihin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-09-12T17:40:11,2019-09-12T17:41:12,Tarkistettu,1.1 2019_30_102,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Myllykoski otti esille aivan henkeäsalpaavan hienon asian. Kyllä metsien hoito on juuri se, jolla me pystymme ilmastopolitiikkaan vahvasti tuomaan positiivista lisävoimaa. Kun hoidamme metsämme hyvin, ne kasvavat paremmin. Saksan esimerkki, minkä näimme vajaa viikko sitten televisiosta, kertoo siitä, mikä on todellisuudessa heikosti hoidetun metsän mahdollisuus kestää muun muassa ilmastonmuutosta. Ja sitten järeän puun käyttö puurakentamiseen: Kun rakentaa hyvän puutalon, niin se kestää. Pohjanmaalla asutaan taloissa, mitkä on rakennettu 1700-luvun puolella, samat hirret seinässä edelleen. Loistava ympäristöteko. Sitten kun ilmastopolitiikasta puhutaan, niin metsät on tutkittu Suomessa kaikkein tarkimmin koko maailmassa, hiilinielu kasvaa koko ajan, ja ei ole konstikaan lisätä 10 miljoonalla motilla Suomen metsien kasvua. Siihen on omat tarpeet. On tärkeää muistaa, että maataloudessa meillä on paljon mahdollisuuksia: Ostetaan suomalaisia elintarvikkeita [Leena Meri: Kyllä!] — ja tämä nurmiviljely, mitä Suomessa tehdään, se on kaikkein paras ympäristöteko. Puhdasta suomalaista ruokaa, ja ilmastopäästöt vähenevät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-12T17:41:14,2019-09-12T17:42:18,Tarkistettu,1.1 2019_30_103,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Ja ministeri, vastauspuheenvuoro 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_104,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos hyvästä keskustelusta! Tätä kertomusta käsitellessä tietysti on nyt se haaste, että tässä puhutaan niistä asioista, jotka tapahtuivat ennen, ja tässä keskustelussa aika paljon katsottiin eteenpäin, mitä meidän vielä pitää tehdä. Niin kuin tässä tuli esille, niin meidän toki vielä pitää tehdä, aivan niin kuin kaikkien muidenkin maiden — kaikkien maiden pitää toimittaa ensi vuoden alkuun mennessä YK:lle omat sitoumukset päästövähennyksistään, koska me tiedämme, että ne sitoumukset, mitkä maailmalla on nyt annettu, eivät riitä siihen, että pysytään 1,5 asteen lämpenemisen vauhdissa, vaan näillä sitoumuksilla mennään 4 asteeseen. Ja kyllä jos ilmasto niin paljon lämpenee, niin se on aivan selvää, että sillä on merkittävät seuraukset meidän hyvinvoinnille, ja nimenomaan täällä pohjoisessa, missä lämpeneminen on vielä suurempaa kuin keskimäärin. Mutta sitten täällä oli muutamia ihan konkreettisia kysymyksiä, mihin voin vastata. Edustaja Mäkisalo-Ropponen kyseli julkisista hankinnoista. Niin kuin täällä raportissa sanotaan, valitettavasti siitä ei ole seurantatietoa, mutta se olisi kyllä hyvin tärkeä työkalu. Onneksi meillä on valtavasti kuntia, joilla on itsellään kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, ja julkiset hankinnat on siinä yksi väline. Hallitusohjelmaankin on kirjattu se, että vauhditetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistämistä. Tätä me todellakin tarvitsemme. Sitten edustaja Sankelo kysyi näistä Brasilian metsäkadoista ja siitä, mitä sille voidaan tehdä, ja joku muukin siitä puhui. Nythän EU antoi kesällä metsäkatotiedonannon — se tulee käsittelyyn meidän puheenjohtajakaudella — koska näistä metsäkadoistahan moni johtuu nimenomaan eurooppalaisesta kulutuksesta. Tärkeätä on, että EU pystyisi luomaan säännöt siihen, että emme aiheuta metsäkatoa myös kolmansissa maissa meidän kulutustavaroista johtuen, ja tämä on se, mitä EU tulee käsittelemään vielä meidän puheenjohtajuuskauden aikana. Edustaja Wallinheimo kysyi asuntojen energiaremonteista. Me tiedämme, että meidän asuntokantamme tarvitsee paljon korjaamista ja sitä kautta energiatehokkuuden lisäämistä, ja nimenomaan tällainen energiaremonttituki on nyt tulossa myös kerrostaloille. Se on tulossa tällä hallituskaudella, ja tarkoituksena on saada ne hakuun jo ensi vuonna. Eli tällä me voimme puuttua siihen asumiskannan energiatehokkuuteen. Täällä ei tainnut nousta esiin muita suoria kysymyksiä itse tähän kertomukseen liittyen, mutta haluan nostaa sen, kun täällä puhuttiin esimerkiksi työllisyydestä. YK:n työjärjestö ILOhan on arvioinut, että ilmastotoimet synnyttävät enemmän työpaikkoja kuin vievät. Me tiedämme, että koko ajan maailma muuttuu ja työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy, ja se, että me panostamme ilmastotoimiin, synnyttää enemmän työpaikkoja kuin niitä vähenee. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki juuri eilen kertoi, että heillä on syntynyt 2 000 työpaikkaa kiertotalouteen ja niitä syntyy vielä lisää. Sitten tuli hyvin tärkeä näkökulma, että Suomella on mahdollisuus olla ratkaisujen viejä. Ratkaisuja kaivataan kipeästi koko maailmassa, ja se, että meillä on oma tontti kunnossa, antaa meille mahdollisuuden viedä näitä ratkaisuja maailmalle. Täällä nostettiin esiin esimerkiksi Kiina. Kiinassa on valtava tarve semmoisille hyville ratkaisuille, millä päästään puhtaaseen energiankäyttöön, ja jos me pystymme niitä täällä luomaan ja synnyttämään ensin kotimarkkinoille ja sitten skaalaamaan maailmalle, niin se on meille suuri mahdollisuus. Sitten täällä nostettiin esiin Saksa. Haluan korjata muutamia väitteitä täällä, että Saksassa olisi hiilenpoltto kasvussa: se ei ole kasvussa, se on laskussa, ja Saksassa on käynnissä hiilikomissio hiilestä luopumisesta. Sitten täällä tulivat esille hiilinielut, jotka eivät ole tässä raportissa nyt, koska ne eivät ole tämänhetkisessä ilmastolaissa, mutta ne tulevat sinne tämän kauden aikana. Tulevissa raporteissa käsittelemme myös maankäyttösektoria ilmastokertomuksen yhteydessä. Me tiedämme sen, että mitä enemmän hakataan, sitä enemmän nielu pienenee, ja silloin meidän täytyy huolehtia siitä, että me kasvatamme nielua niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti, totta kai, meidän pitää huolehtia myös hyvästä metsänhoidosta, ja puurakentaminen, mikä täällä nostettiin monessa kohtaa, on siinä myös yksi tärkeä keino.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-09-12T17:42:23,2019-09-12T17:47:16,Tarkistettu,1.1 2019_30_105,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Ja nyt menemme puhujalistaan. Täällä on puheenvuoroja varattuna ja edustajia odottamassa puheenvuoron pitoa, joten ensimmäinen puheenvuoro, Ranne, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_106,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tarvitsemme ennen kaikkea sitä talousrealismia ja ilmastorealismia. Niin kuin täällä on jo moneen otteeseen sanottu, me olemme jo edelläkävijä ympäristöasioissa, muun muassa metsänhoidossa ja metsän hyödyntämisessä. Meidän yrityksemme hoitavat hommansa paremmin kuin suurimmassa osassa muita maita. Mutta se realismi. Suomen vienti ei kestä eivätkä ihmisten rahat riitä toteuttamaan hallitusohjelman ja tämän ilmastovuosikertomuksen kuvaamaa politiikkaa. Mikäli tätä politiikkaa viedään eteenpäin yksisilmäisesti ja jääräpäisesti, odottavat meitä energiaköyhyys ja hyvinvointitappiot. Täällä puhutaan siitä, että ääripäihin ei saa mennä. Nämä ovat kuitenkin faktoja. Julkinen talous ja maamme hyvinvoinnin ylläpitäminen ovat täysin riippuvaisia yrityksistä ja viennistä. Vientikykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä tulee siis varjella ja parantaa kaikin keinoin. Me emme saa millään poliittisin toimin estää ja hidastaa sitä. Meillä on loistavia yrityksiä, jotka tekevät loistavaa tki-työtä, kehittävät jatkuvasti uusia tuotteita. Toisaalta meidän on huolehdittava palkan ostovoimasta ja hillittävä kotitalouksien velkaantumista. Se on todellinen jarru taloudelle ja siten myös työpaikkojen luomiselle. On huolehdittava palkansaajien vapaaehtoisesta kulutuksesta omasta nettopalkasta. Liikkuminen, asuminen ja syöminen eivät saa köyhdyttää meitä. Rahaa on riitettävä ihan tavalliseen, hyvään arkeen. Nyt tämä hallituksen linjaus näyttää joltain muulta. Hallitusten, oli siellä kuka hyvänsä, tulisi pyrkiä kaikin keinoin verokiilan pienentämiseen ja kansalaisiin kohdistuvan kustannustason laskemiseen. Nyt politiikka on kuitenkin aivan päinvastaista. Kaikesta tehdään entistä vaikeampaa ja kalliimpaa ilmastojohtajuuteen vedoten. Järjettömän ilmastopolitiikan ansiosta suomalaisiin yrityksiin ja yksilöihin kohdistuu jatkuvaa kustannusten nousua ja ennenaikaisten ja jopa osin järjettömien investointien paine. Tämä tulee kasvattamaan asuntokuntien velkaa ja välttämättömien menojen kustannuksia, vaikeuttamaan arkea, jarruttamaan suotuisaa talouskehitystä. Yhä suurempi osa tuloista menee lainanhoitokuluihin, perustarpeisiin, velkojen hoitoon. Tätäkö todella halutaan? Arvoisa rouva puhemies! Ilmastopolitiikka on tiukasti kytköksissä kuvitelmaan siitä, että elämisen koko infra ja teknologia tulee investoida uusiksi 15 vuodessa tekemällä nykyisen käyttö mahdottomaksi. Sähkönsiirtohinnat ovat kevyttä esimakua siitä, miten siinä käy: Ei onnistu, ja kalliiksi tulee. Rahat eivät riitä. Esimerkki ilmastoinvestointipaineesta ovat liikennesektorin päästövähennystavoitteet. Jotta henkilöautokannan keski-ikä lähtisi edes yhtään laskemaan, olisi suomalaisten käytettävä vuosittain noin miljardi euroa enemmän uusien autojen ostoon. Jotta sähköautotavoitteeseen päästäisiin, olisi käytettävä kaksi miljardia. Tavallisilla suomalaisilla ei ole tähän rahaa. Ei tämä voi olla totta. [Kimmo Kiljunen: Ei voi, käsittämätön puhe!] Pakottaminen uuden teknologian käyttöönottoon normaalia investointisykliä nopeammin ei ole järkevää. Teknologian jatkuvaan kehitykseen on tietenkin kannustettava, mutta nykyinvestointien taloudelliset pitoajat on saatava käyttää loppuun. Uuden teknologian, jota me kaikki haluamme, jota me kaikki kaipaamme globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, tulee parantaa tuottavuutta, tulee laskea tuottajien ja loppukäyttäjien kustannuksia, ei nostaa. Arvoisa rouva puhemies! Yritysten menoja ei saa kasvattaa ilmastopolitiikkaan vedoten. Työnantajien veroja ja maksuja ei saa korottaa, vaan niitä tulisi päinvastoin helpottaa. Erityisesti työllistävät yritykset, kuten nyt Rauman paperitehdas, kärsivät Suomen suuresta verokiilasta. Kertautuessaan talouden läpi verokiila laskee palkkojen ostovoimaa ja nostaa nimellispalkkavaatimuksia. Keskipalkkaisella perheettömällä palkansaajalla on Suomessa yli kaksi prosenttiyksikköä kovempi tuloverotus kuin Euroopan verrokkimaissa keskimäärin ja lähes kuusi ja puoli prosenttia kovempi kuin Euroopan ulkopuolisissa verrokkiryhmissä. Hallitusohjelman ja ilmastovuosikertomuksen mukainen ilmastopolitiikka ja ilmastojohtajuuden tavoittelu synnyttävät meille hyvinvointitappioita. Tämä pitää ottaa vakavasti. Suosittelenkin hallitusta arvioimaan uudelleen ilmastopolitiikkaansa ja sen vaikutuksia kilpailukykyymme, taloudelliseen huoltosuhteeseemme ja hyvinvointimme ylläpitoon. Nykyisenkaltainen ilmastopolitiikka vie meiltä lopulta leivätkin suusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-09-12T17:47:28,2019-09-12T17:53:10,Tarkistettu,1.1 2019_30_107,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos napakasta ja informatiivisesta kertomuksesta sen tekijöille ja kiitos ministerille kertomuksen esittelystä ja kollegoille mielenkiintoisesta keskustelusta. Kertomus antaa selkeän kuvan siitä, missä olemme menossa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toteuttamisessa, ja toisaalta siinä ennakoidaan tulevaisuutta ja etsitään ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Tässä kertomuksessa todetaan, että Suomi on todennäköisesti saavuttamassa kaudelle 2013—2020 asetetut tavoitteet päästöjen vähentämisessä ja suunnitelluilla toimilla on mahdollista saavuttaa myös vuodelle 2030 asetetut tavoitteet. Tämä edellyttää kuitenkin, että emme lähde lipsumaan suunnassamme ja toisaalta mietimme myös koko ajan uusia toimia. Tässä onkin tärkeää huomata, ettei tässä raportissa vielä ole huomioitu tämän hallituksen ilmastotavoitteiden kunnianhimoista nostoa. Koska liikenteen osuus päästöistä on suurin, merkittävimmät päästövähennystoimet kohdistuvat sinne, ja myös maatalous ja rakennusten lämmitys ja moni muu sektori tarvitsevat edelleenkin uudistamista. Toisaalta, kuten kertomuksessakin todetaan, sektorikohtaisten toimien lisäksi tarvitaan poikkihallinnollisia toimia, esimerkiksi kuntien ilmastotyötä, koulutusta ja julkisten hankintojen kriteeristön muutoksia. Arvoisa puhemies! Kunnissa tehdään tärkeää työtä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, ja yli puolet suomalaisista asuu aktiivista ilmastotyötä tekevissä kunnissa, mutta tämä ei riitä. Kaikkien kuntien tulisi ottaa tämä asia omakseen. Kestävän kehityksen politiikkajohdonmukaisuuden tulisi olla punaisena lankana myös kunnallisessa päätöksenteossa, ei ainoastaan täällä eduskunnassa. Kunnissa tulisi pohtia myös sitä, miten kuntalaisia ohjataan, tuetaan, autetaan hiilijalanjäljen vähentämisessä. Tämä on tärkeä asia, sillä viime vuosina kotitalouksien hiilijalanjälki on ollut kasvussa. Kunnissa tulisikin koota yhteen järjestöt, kasvatusammattilaiset, tutkijat, viranhaltijat ja eri alojen sidosryhmäläiset pohtimaan, miten saadaan kuntalaiset motivoitua hiilijalanjäljen pienentämiseen, ja toisaalta, miten se tehtäisiin arjessa mahdollisimman helpoksi. Täällä eduskunnassa on paljon kuntapäättäjiä, ja toivon meidän kaikkien selvittävän tilanteen omassa kunnassamme ja olevan tässä asiassa aktiivisia. Huolestuttavaa on se tieto, ettei julkisissa hankinnoissa huomioida riittävästi kestävyystavoitteita. Kuten tässä raportissakin todetaan, vain neljäsosalla kunnista on määritelty tarkempia kestävyyskriteereitä. Aloitteita kestävien julkisten hankintojen edistämiseksi on toki tehty, esimerkiksi osaamiskeskus KEINO ja green deal, mutta edelleen julkisten hankintojen mahdollisuudet kestävän kehityksen edistäjinä jäävät usein hyödyntämättä. Rahalliset kustannukset ylikorostuvat hankintojen kriteereinä, jolloin laajasti tai pitkällä aikavälillä kohdentuvat hyödyt sekä hankintojen mahdolliset haitat jäävät huomioimatta. Yksi tärkeimpiä asioita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi olisi tutkimusrahoituksen suuntaaminen tieteiden väliseen ja osallistavaan kestävyystutkimukseen. Tällä hetkellä tutkimusta tehdään liian paljon sektori- ja tiedealakohtaisesti. Myöskin kansainvälistä tutkijayhteistyötä olisi syytä lisätä. Paitsi ratkaisumallien tuottamiseen ja arviointiin, tutkimusta tarvitaan myös siihen, miten kestävyys ja ilmastoasiat tulevat näkyviksi ihmisten arjessa, arvoissa, ja siihen, miten niistä tulisi kommunikoida, jotta olisi mahdollista saavuttaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ja myönteistä toimintaa vastakkainasettelun ja ahdistuksen sijaan. Tässä olisi kyllä paljon tutkimisen aihetta. Yksi huolestuttava asia tässä raportissa oli toteamus siitä, ettei ilmastoriskejä ja niihin sopeutumistarvetta tunnisteta edelleenkään riittävän hyvin. Tämän seurauksena ilmastoriskien hallinta on osin puutteellista eikä kaikkien sopeutumistoimien suunnitteluun ja toimeenpanoon ole paneuduttu riittävän hyvin. Esimerkiksi kaikkia ilmaston lämpenemisestä sekä sään ja vesiolojen ääri-ilmiöistä johtuvia taloudellisia riskejä ei edelleenkään tunnisteta, puhumattakaan esimerkiksi tauti- ja tuholaisriskeistä tai haitallisista vieraslajeista, jotka voivat olla uhka ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle sekä luontoympäristölle. Riskit ovat mittavat monilla eri alueilla, ja siksi on yhtä aikaa hillittävä ilmastonmuutosta ja vahvistettava yhteiskunnan ilmastokestävyyttä. Ilmastokestävyyden parantamiseen tarvitaan nykyistä parempia työkaluja, jotta päätöksenteko perustuisi riittävään tietoon eikä mutuiluun. Toisaalta yhteistyötä vahvistamalla, kumppanuuksia löytämällä ja ilmastokestäviä ratkaisuja kehittämällä voimme edistää myös suomalaisen osaamisen vientiä sekä olla myöskin rakentamassa globaaliin ruokaturvaan, puhtaan veden riittävyyteen ja luonnonvarojen käytön kestävyyteen liittyvien haasteiden ratkaisumalleja ja teknologioita myös vientituotteeksi. Maailmalla on näille tuotteille tällä hetkellä ja tulevaisuudessa valtava kysyntä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-09-12T17:53:13,2019-09-12T17:59:18,Tarkistettu,1.1 2019_30_108,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Ranne puhui paljon yrityksistä. Muistelen, kun keväällä tehtiin yrityksille tällainen selvitys siitä, miten he suhtautuvat ilmastonmuutokseen ja minkälaista tietoa heillä asiasta on, niin siinä puolet vastasi, että ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon tai jonkin verran, yli kolmannes näki sen uhkana, johon vaaditaan toimenpiteitä, mutta lähes neljännes näki siinä paljon liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Tämä on tärkeä viesti, että jo yrityksissä on havaittu se ja herätty siihen, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ja lähdetty hakemaan ratkaisuja. Suomi on hyvä esimerkki myös siitä, että täällä on paljon yrityksiä, jotka aktiivisesti hakevat niitä ratkaisuja ja yrittävät sitä kautta myöskin luoda uutta kaupankäyntiä. Moni yritys on myös omissa arvoissaan ja strategiassaan hyväksynyt asian ja lähtenyt hakemaan ratkaisuja sitä kautta. Toinen on nämä jo mainitut kunnat. Esimerkiksi erittäin tärkeitä ovat nämä hiilineutraalit kunnat eli nämä niin sanotut Hinku-kunnat. Esimerkiksi synnyinkuntani Hämeenkyrö on mukana siinä, ja siellä on todella hyviin tuloksiin päästy nopeasti jo pelkästään energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa lisäämällä. Näihin liittyvät myös läheisesti kuntien palvelut, kuten jätteiden lajittelu tai joukkoliikenne tai kevyt liikenne — se, että niitä päätöksiä ja ratkaisuja tehdään mahdollisimman lähellä ihmistä, kansalaista, ja juuri kunnassa, kotikunnassa niitä erilaisia muotoja myöskin tapahtuu. Toistan kysymykseni ministerille niistä kauppasopimuksista, kun jäi vastaamatta. Eli olisiko kauppasopimusten kautta — täällä vähän epäiltiin kyllä, että ei löydy, mutta jos on parempaa tietoa — mahdollisuutta hakea entistä parempia keinoja siihen, että kauppasopimuksilla päästäisiin osaltaan ohjaamaan ja vaikuttamaan tällaisten maiden, kuten esimerkiksi Mercosur-sopimusten piirissä olevien maiden, politiikkaan ja suhtautumiseen ilmastonmuutokseen? Kyllähän raha on se tekijä, jolla myöskin pystytään parhaiten ohjaamaan näitä toimijoita. Yksi henkilö, jonka tietysti toivoisin hyvin voimakkaasti olevan mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hänen kaltaisiaan ihmisiä me tarvitsemme mukaan tähän taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, ja tärkein työ on se asennemuutos, joka meidän pitää saada aikaiseksi. Täytyy edustaja Vestmanille vielä todeta, kun hän lainasi pääsihteeri Petteri Taalasta, että Petteri Taalas myös totesi, että ihmisen olemassaolo ei ole vaarantumassa mutta ilmastonmuutoksen torjuminen on halvempi ratkaisu kuin elää sen vaikutusten kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-12T17:59:27,2019-09-12T18:02:17,Tarkistettu,1.1 2019_30_109,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Täällä mainittiin muutamien edustajien nimi ja yhden presidentin nimi, myönnän vastauspuheenvuoron. — Edustaja Ranne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_110,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Kiitoksia, arvon puhemies! On selvää, että erityisesti isot yritykset ymmärtävät sen bisneksen, mikä näissä ympäristöhankkeissa on. Heillä on myöskin mahdollisuus siihen sijoittaa, ja on aivan hienoa, että näin tapahtuu, mutta politiikalla ei saa millään tavalla estää ja hidastaa yritysten toimintaa — eli me puhumme polttoaineverotuksesta, puhumme verokiilasta, erilaisista kiristyvistä vaatimuksista, jotka kohdistuvat yrityksiin — tällaista ei kannata tehdä. Erityisesti voidaan ottaa esiin myöskin tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiorahoitus, jossa kannatamme sitä, että nimenomaan mikro‑ ja pienyrityksiin sijoitetaan näitä rahoja. Se ei saa olla yhtä vaikeaa ja byrokraattista kuin se tällä hetkellä on. Eli kaikkien toimenpiteiden, mitä hallitus tekee, mitä me eduskunnassa päätämme, täytyy olla oikeasti vaikuttavia, niillä pitää olla hyvät lopputulokset. On tietenkin aivan ymmärrettävää, että kun polttoainetta, kun liikkumista, kun lämmittämistä, kun erilaisia vaatimuksia lisätään, niin eihän se hyvä ole yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-09-12T18:02:26,2019-09-12T18:03:34,Tarkistettu,1.1 2019_30_111,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Ja toinen edustaja, jonka nimi mainittiin, edustaja Vestman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_112,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin edustaja Ovaska totesi, että ilmastonmuutoksen torjuminen oikeilla keinoilla on lopulta halvempaa kuin elää niiden kustannusten kanssa, joita se maailmanlaajuisesti voi aiheuttaa. Pääsihteeri Taalas nosti tässä haastattelussa esille sen, että meidän pitää keskittyä näihin isoihin kansainvälisiin kysymyksiin. Meidän pitää saada aikaan maailmanlaajuisesti se, että fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee. Meidän pitää siis viedä suomalaista osaamista ja teknologiaa maailmalle ja saada nämä suurimmat saastuttajat, kuten tässä debatissa aiemmin tuotiin esille muun muassa Kiina ja Intia, kantamaan omaa vastuutaan. Hinnan saaminen hiilelle globaalisti on aivan oleellinen asia. Minä kysyisinkin ministeri Mikkoselta: miten tämä mahdollinen hiilitulli on etenemässä EU:n pöydissä? Myöskin komission puheenjohtaja von der Leyen on nostanut tämän esille, ja se on kirjattu teidän hallitusohjelmaanne. Se olisi erittäin tärkeä tapa siinä, että meidän sisämarkkinoillamme, EU:n sisämarkkinoilla ainakaan tällainen vapaamatkustaminen alempien ympäristönormien piirissä tuotetuilla tuotteilla ei olisi mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-09-12T18:03:38,2019-09-12T18:04:58,Tarkistettu,1.1 2019_30_113,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisat edustajat, en avaa nyt laajempaa debattia, tässä on ihan äskettäin käyty debattikeskustelu. Koska edustaja Ovaskan puheenvuorossa mainittiin edustaja Vestmanin ja Ranteen nimet, niin heille annoin mahdollisuuden vastata. Nyt mennään takaisin puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_114,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri ja aloitin viljelemään kotitilan peltoja vähän yli parikymppisenä nuorena. Olen ollut luomutilan emäntänä. Pidän myös luonnossa liikkumisesta. Luonto on minulle tärkeä rauhoittumisen ja hyvän olon lähde. Se on yhteyttä luontoon, ja yhteys luontoon on ollut minulla katkeamaton ketju aivan syntymästä saakka. Ilmastonmuutos on kieltämättä tämän ajan suuri haaste. Keskusta lähtee ratkaisemaan ilmastonmuutosta pelkän voivottelun ja tiedevastaisuuden sijaan. Tarvitsemme oikeita toimia, joilla tähän haasteeseen aidosti tartutaan. Olen tämänkin kesän aikana kiertänyt pitkin Savo-Karjalaa ja olen tällä kierroksella vakuuttunut siitä, että Suomi ja nimenomaan suomalainen maaseutu ja meidän tietävät ja osaavat ihmisemme siellä maaseudulla tarjoavat näitä ratkaisuja meille. Suomen metsänhoito on kestävää ja metsät istutetaan hakkuiden jälkeen. Näin tulee olemaan jatkossakin. Metsät ovat meidän kaikkein tärkein uusiutuva luonnonvaramme. Maataloudessa tutkitaan, miten pelloista tehdään hiilinieluja ja ravinteita kierrätetään nykyistä paremmin. Maatalous on ehdottomasti osa tätä suurta ratkaisua. Suomalaista ruokaa tarvitaan aivan varmasti jatkossakin. Lannasta ja biojätteestä tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän fossiilisia polttoaineita korvaavaa biopolttoainetta. Pitää myös tutkia, miten kaupunkien liete- ja jätevirrat voitaisiin kierrättää vielä nykyistä tarkemmin. Tavoitteena pitää olla kaiken kierrättävä talous. Fossiilisia polttoaineita on korvattava kotimaisilla, esimerkiksi puupohjaisilla biopolttoaineilla. Suomalaisista kaivoksista kaivetaan malmeja, joita nopeasti kasvava akkuteollisuus tarvitsee. Siksi kaivosteollisuuttakin ja akunvalmistusta pitää olla edelleenkin Suomessa. Viimeisenä — mutta ei missään nimessä vähäisimpänä — tekona jokaisen meistä kannattaa vähentää turhaa kulutusta. Älä osta mitään, mitä et tarvitse. Ja mieti vielä kaksi kertaa, mitä oikeasti ja aidosti tarvitset. Ilmastonmuutosta pitää torjua niin, ettei se lisää ihmisten välistä eriarvoistumista. Suomi ei ratkaise ilmastonmuutosta yksin, mutta me olemme ehdottomasti osa tätä suurta ratkaisua. Suomessa kehitetään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristönsuojelua tukevaa tekniikkaa, ja niitä pitää myös viedä voimallisesti ulkomaille, paljon nykyistä voimallisemmin. Metsittämistä on sanottu kaikkein helpoimmaksi ja tehokkaimmaksi keinoksi vähentää ilmakehästä hiilidioksidia ja torjua tätä ilmastonmuutosta. Suomi voisi nostaa huomattavasti profiiliaan sekä EU:ssa että koko maailmassa kertomalla omista metsäistutuksistaan ja metsien uudistamisesta sekä viemällä tätä tietotaitoa vahvasti maailmalle. Arvoisa puhemies! Keskustalle kysymys on ylisukupolvisuudesta. Tuleville sukupolville on turvattava aina hyvä tulevaisuus. Tämä on puolueemme aatteen ydintä. Maa jätetään aina paremmassa kunnossa jälkipolville kuin olemme sen itse saaneet. Keskusta on valmis töihin ilmastonmuutoksen torjunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-09-12T18:05:18,2019-09-12T18:08:58,Tarkistettu,1.1 2019_30_115,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevat sukupolvet tulevat muistamaan tämän eduskunnan ennen kaikkea siitä, miten me toimimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämän päivän päättäjien käsissä on laatia suuntaviivat tulevaisuudelle, ja haluan uskoa, että tässä salissa istuvat kansanedustajat ymmärtävät, kuinka suuri vastuu meillä on käsillä, etenkin kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Nyt olemme vihdoin sellaisessa tilanteessa, jossa meillä on hallitus, jonka ohjelmassa päästövähennystavoitteet on nostettu ilmastotieteen ja oikeudenmukaisen globaalin kehityksen näkökulmasta oikealle tasolle. Hallitus on sitoutunut uudistamaan Suomen ja Euroopan unionin ilmastopolitiikkaa siten, että me teemme osamme, oman osamme, maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistu ilmastovuosikertomus on tähän työhön tärkeä seurantatyökalu. Se kertoo, että Suomi näyttää saavuttavan Euroopan unionin vuodelle 2020 asetetut päästövähennystavoitteet. Tässä ilmastovuosikertomuksessa ei ole huomioitu hallituksen ilmastotavoitteiden kunnianhimon nostoa tai uusia esitettyjä toimia. Kertomuksen kautta me saamme vuosittaisen työkalun, jolla seurata ilmastotoimien toteutumista. Tämä on tärkeää, sillä meidän on jatkuvasti arvioitava tarvetta mahdollisille lisätoimille. Hyvä on myös se, että me tulemme päivittämään ilmastolakiin hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 ja otamme mukaan myös maankäyttösektorin. Nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla olemme menossa kohti 3—4 asteen globaalia lämpenemistä, mikä tuo mukanaan suunnattomia ekosysteemien muutoksia ja inhimillistä kärsimystä miljoonille. Tällä hetkellä Suomen ja Euroopan omat nykyiset päästötavoitteet tai -toimet eivät riitä lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen. Eli meidän on kiristettävä tahtia. IPCC:n viime vuonna julkaisema raportti painotti, kuinka suuri merkitys jopa pieneltä tuntuvalla lämpötilan nousun rajoittamisella on. Jos lämpötila nousee 2 astetta 1,5 asteen sijaan, valtamerten korallit menetetään kokonaan, mikä vaikuttaa dramaattisesti paitsi merten ekosysteemeihin myös globaaliin ruokaturvaan. Tämä puolen asteen ero voi suistaa kymmenet miljoonat nälänhätään ja köyhyyteen ja vaikeuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista merkittävästi. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen linkittyy tiiviisti köyhyyteen ja epätasa-arvoon. Rikkaat aiheuttavat suurimman osan päästöistä, kun köyhät ovat suurimmat kärsijät ilmastonmuutoksessa. Ilmastonmuutos myös pakottaa meitä miettimään uudestaan tapaamme kuluttaa ja tuottaa kulutushyödykkeitä. On selvää, että kaikki tämän päivän toimintamallit eivät säily sellaisinaan ilmastoviisaassa yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa uusia työpaikkoja, mutta vanhojen saastuttavien työpaikkojen on väistyttävä tieltä. Ilmastonmuutoksen hillinnässä oleellista ei ole ainoastaan päämäärä vaan myös sosiaalisesti oikeudenmukainen prosessi. Meidän tulee varmistaa, että kaikki pysyvät mukana kyydissä. Suomi tarvitsee oman green new dealin, joka mahdollistaa oikeudenmukaisen siirtymän. Päästötavoitteet eivät ole työllisyyden este, päinvastoin ne ovat sen lähde. Esimerkiksi Bloombergin mukaan päästövähennysten edellyttämä kasvava uusiutuvan energian tarve pistää liikkeelle globaalisti triljoonien dollarien investoinnit vuoteen 2050 mennessä. Suomen kannattaa olla mukana jakamassa tätä pottia, ja samalla me voimme kasvattaa hiilikädenjälkeämme maailmalla. Tämän lisäksi hallituksen tulee toimia kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla siten, että ihmisoikeudet toteutuvat meillä ja muualla, sekä nyt että tulevaisuudessa. Ilmastonmuutosta ei voida torjua ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eikä ihmisten perusoikeuksia voida taata, jos ilmastonmuutos karkaa käsistä. Tuoreen YK:n köyhyyden ja ilmastonmuutoksen suhdetta käsittelevän raportin mukaan ilmastonmuutos ei uhkaa ainoastaan satojen miljoonien perusoikeutta elämään, juomaveteen, ruokaan ja asumiseen, vaan lisäksi se murentaa demokratiakäsitystä ja laillisuusperiaatetta. YK-raportti varoittaa tulevasta ”ilmastoapartheidista”, ja uskon, että YK ei käytä tällaisia termejä kovin kevyin mielin. Erityisesti nuoret meillä ja maailmalla ovat kasvavassa määrin ilmaisseet kärsivänsä ilmastoahdistuksesta. Heitä pelottaa kasvaa sellaisessa maailmassa, jossa heidän tulevaisuuttaan varjostaa ilmastonmuutoksen kaltainen eksistentiaalinen kriisi. Tätä tunnetta ja todellisuutta ei muuteta vähättelemällä ja kieltämällä tieteellisiä tuloksia tai turvautumalla löyhään populismiin. Sitä ei varsinkaan poisteta vähättelemällä nuoria aktivisteja, jotka tuntuvat olevan näistä asioista hyvin perillä. Tätä ei siis voi painottaa tarpeeksi: meidän täytyy nyt toimia. Ainoastaan näin me voimme välttää pahenevan ilmastokriisin ja luoda sellaisen tulevaisuuden, jonka nuoret ja tulevat sukupolvet ansaitsevat. Rinteen hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet onkin noteerattu maailmalla. Usein kuulee puheita, jotka vähättelevät Suomen roolia globaalissa kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan — viimeksi täällä tänään. Meidän roolimme pohjoismaisena hyvinvointivaltiona on näyttää, että reilu muutos hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan on mahdollinen ja houkutteleva päämäärä. Jos me emme tähän pysty, niin kuka sitten? Hiilinegatiivinen hyvinvointivaltio on paras vientituote, jonka Suomi voi viedä maailmalle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-12T18:09:08,2019-09-12T18:15:37,Tarkistettu,1.1 2019_30_116,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ovaska muiden muassa toi esiin sen, että raha ratkaisee. Siihen liittyen EU valmistelee tällä hetkellä Suomen puheenjohtajamaana kriteeristöä niin sanotulle kestävälle rahoitukselle finanssisektorin ohjaamiseksi nykyistä paremmin kohti päästövähennyksiä. On erittäin tärkeää, että tämä taksonomia linjataan tieteellisen tiedon pohjalta ja teknologianeutraalisti. Ilmastonmuutoksen kanssa ollaan tilanteessa, jossa globaalit päästöt on saatava jyrkkään laskuun nopeasti vuosien mittakaavassa ja nettopäästöt on saatava nolliin vuosisadan puolivälin tienoilla. Sen jälkeenkin on ilmakehästä kerättävä hiiltä pois valtavia määriä. Jos tässä onnistutaan, meillä saattaa olla mahdollisuus rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen. Jos ei, lämpeneminen tuo mukanaan kasvavia, osin vaikeasti ennakoitavia, mutta valtavan vakavia riskejä. Päästöjä vähennettäessä on samaan aikaan huolehdittava lajikadon pysäyttämisestä, köyhyyden poistamisesta ja inhimillisen kehityksen jatkumisesta. Tämä on se iso globaali kuva, josta käsin tätä aihetta ja myös tämän kertomuksen sisältöä tulee tarkastella. Suomen ilmastopolitiikkaa on rakennettava sellaista polkua, joka tukee tätä globaalia, massiivista siirtymää. Tämä vuosikertomus käsittelee varsin rajattua aihetta, päästökaupan ulkopuolisen niin sanotun taakanjakosektorin päästöjen kehitystä — tärkeä ja ansiokas raportti sellaisenaan mutta ei siis kata läheskään kaikkea ilmastopolitiikkaa. Silti viesti on selvä: on tehtävä enemmän kuin nyt ja tähän asti. Taakanjakosektorilla kaksi sektoria erottuu selkeästi, liikenne ja maatalous. Näihin molempiin ollaan hallitusohjelmassa tarttumassa, ja molempiin on melko selkeät sävelet. Liikennettä pitää siirtää raiteille ja autoja sähköistää. Maataloudessa on sidottava hiiltä maaperään ja vähennettävä eläinperäisen ravinnon tuotantoa ja kulutusta. Henkilöautojen ajosuoritteen pieneneminen on huomioitava myös liikennejärjestelmän investoinneissa ja niiden pitkäjänteisessä suunnittelussa. Kertomus huomauttaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumista on tarpeen vahvistaa. Aihetta aiemmin työkseni tutkineena olen tästä täysin samaa mieltä. On myös erityisen tärkeää, että sopeutumista arvioidaan riittävässä laajuudessa ja syvyydessä. Lienee todennäköistä, että Suomelle vakavimmat uhat ovat epäsuoria heijastusvaikutuksia muuttuvan ilmaston moukaroidessa sille haavoittuvampia yhteiskuntia ja alueita. On huolehdittava, että suomalainen yhteiskunta on kauttaaltaan varautunut ilmastonmuutoksen tuomien suorien ja epäsuorien šokkivaikutusten ja pysyvien häiriötilojen hallintaan. On myös äärimmäisen tärkeää arvioida Suomen varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen hillinnän vaatiman fossiilienergian alasajon geopoliittisiin ja rakenteellisiin vaikutuksiin. Arvoisa puhemies! Kansa ja aivan erityisesti nuoret odottavat tältä salilta ilmastojohtajuutta ja uskottavaa ilmastopolitiikkaa. Ei petetä heidän luottamustaan. Hallitus on sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen vuodelle 2035, ja se tarkoittaa, ettei aikaa ole viivyttelylle. Uskon ja toivon, että vuoden päästä vastaava raportti kertoo, että ilmastopolitiikassa on laitettu uusi vaihde silmään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-09-12T18:15:46,2019-09-12T18:19:07,Tarkistettu,1.1 2019_30_117,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tervakauppa oli tuottoisaa ja iso elinkeino Suomessa 1600-luvulla ja siitä vielä eteen päin. Perussuomalaisten edustaja Ranne ajatteli, että asiat eivät saa muuttua, eivät varsinkaan taloudessa, on pidettävä kiinni siitä, miten asiat ovat olleet, ja jos asiat muuttuvat, niin sitten huonosti käy taloudelle. Ehkäpä rikkidirektiivi, josta muun muassa vihreiden nykyistä edustaja Hassia paljon parjattiin aikoinaan, on hyvä esimerkki siitä, että sen avulla saatiin vähennettyä ilmansaasteita eikä teollisuus siitä kärsinyt, päinvastoin se pystyi uudistumaan, kun regulaatio muuttui. On helppoja ilmastotoimia ja on helppoja luonnonsuojelua edistäviä toimia. Yksi helpohko muutos on se, että lisäämme kasvisravinnon määrää. Se on ilmastoteko ja myöskin ihan kaikkien terveyden kannalta hyvä ratkaisu. Sillä on, ehkäpä voisi sanoa, yllättävänkin isot vaikutukset ilmastolle. Se on esimerkki myös siitä, että suomalainen elintarviketuotanto on pystynyt kehittämään uusia innovaatioita, jotka ovat tulleet korvaamaan lihaa. Kunhan meidän kulutustottumuksemme muuttuvat pikkuhiljaa, niin hyväksymme näitä muutoksia yhä enemmän, ja näin onkin tehtävä. Sitten on tietysti vaikeampia kysymyksiä. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimenpideohjelma korostaa politiikan johdonmukaisuutta, joka tarkoittaa, että eri politiikkasektoreiden on muodostettava järkevä kokonaisuus. Me emme voi siirtää ongelmia paikasta toiseen. Tulevaisuusvaliokunta on todennut, että ilmastokysymykset ovat tässä selonteossa saaneet runsaasti huomiota, kun taas muut ympäristökysymykset ja niiden kytkennät ovat jääneet vähemmälle. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää siirtymistä pois fossiilisesta energiasta, mutta tämä siirtymä saattaa nykyisillä ratkaisuilla uhata esimerkiksi metsien ja merien biodiversiteettiä ja ruokaturvaa. On puhuttava myös hankalista kysymyksistä, ja juuri niihin täytyy pureutua. On otettava huomioon ja tehtävä toimet myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja ekologisen kestävyyden varmistamiseksi, ja näitä asioita hallitusohjelmassa on huomioitu. Luonnonsuojeluun panostetaan ennennäkemättömällä tavalla tässä maassa. Esimerkiksi tänään Helsingin Sanomissa on kirjoitettu siitä, että jos liikenne halutaan vain sähköistää, niin mistä saadaan kaikki akut kestävällä tavalla? Vastaus on: ei mistään nykyteknologialla. Siksi voimme vain toivoa — ja toivottavasti emme tässä roolissa vain toivo — että teknologia kehittyy. Meidän täytyy satsata siihen, että sellaiset kehitteillä olevat ratkaisut kuten suola-akut ja erilaisia jätemateriaaleja käyttävät akut ja muu teknologia tulevat myös osittain korvaamaan mineraalien käyttöä. Muuten sähköistyminen todennäköisesti tulee hidastumaan, puhumattakaan siitä, millaiset vaikutukset luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöjen kestävyydelle kysynnän kasvulla on. Tarvitsemme vaihtoehtoja, jotka optimoivat tässä tapauksessa maailman mineraalivarantoja, resurssiviisautta, ja se jää regulaattorin harteille. Yksittäinen toimija, yritys optimoi omaa toimintaansa ja oman toiminnan voittoja. Toivottavasti nämä hyvät esimerkit kuitenkin siivittävät tietä sille, että pystymme toimimaan, ottamaan riskejä, muuttumaan, koska muuten emme voi säilyttää nykyistä elintasoa ja työllisyyttä. Talous muuttuu jatkuvasti, talouden rakenne muuttuu jatkuvasti, ja hankaliin kysymyksiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin se, että kehitämme, tutkimme, teemme poikkitieteellistä yhteistyötä ja satsaamme uuteen teknologiaan, kuten myös kulutuskäytöksen muutoksiin. Suomi ei elä enää tervasta, eikä kannata pelätä sitä siellä salin toisessa laidassa, että talous menee pilalle, jos asiat muuttuvat. Se on väistämätöntä, ja sillä tavalla pärjäämme, kun olemme eturintamassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-09-12T18:19:12,2019-09-12T18:24:34,Tarkistettu,1.1 2019_30_118,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Salin toinen laita ja edustaja Ranteen nimi mainittiin tämän puheenvuoron aikana. Myönnetään edustaja Ranteelle 1 minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, mutta muuten ei debattia tässä yhteydessä avata.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_119,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Kiitoksia, arvon puhemies! Edustaja Holopainen ei selvästikään kuunnellut, mitä sanoin. Perussuomalaiset eivät halua, että asiat muuttuvat huonompaan suuntaan. Me haluamme olla talousasioissa ja ilmasto- ja ympäristöasioissa hyvin realistisia. Me emme ole utopisteja. Eli ilmastopolitiikalla ei saa kurjistaa asukkaiden elämää, eikä se saa olla este jatkuvalle yritysten toiminnan kehittämiselle. Ja kun edustaja Holopainen totesi tästä teknologian kehittymisestä, että siinä on sitten se toivo, joka on se suurin voimavara, niin se ei suinkaan ole toivo, vaan se on nimenomaan se, että meillä Suomessa kehitetään: tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin satsataan, koulutukseen satsataan, korkeatasoiseen tutkimukseen satsataan. Ja yksittäisiä asioita: On selvää, että kulutustottumuksiin, energiansäästöön pitää saada muutosta. Kotimaista on suosittava. Korvataan tuontia kotimaisilla tuotteilla ja palveluilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-09-12T18:24:46,2019-09-12T18:25:52,Tarkistettu,1.1 2019_30_120,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Koska edustaja Ranne mainitsi niin monta kertaa edustaja Holopaisen, niin myönnetään 1 minuutti myös hänelle. [Kimmo Kiljunen: Holopainen, mainitse minun nimi, niin mäkin pääsen! — Naurua]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_121,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Se on hienoa, jos olemme siitä samaa mieltä, että tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen kannattaa satsata. On todellakin selvää, että erilaisia riskejä, joita tutkimus- ja kehittämistoiminta pitää sisällään, täytyy ottaa, jos halutaan uusia ratkaisuja. Jotenkin siitä aikaisemmasta puheenvuorosta tuli sellainen tunne, että taloutta pitää ennemminkin suojella muutoksilta kuin tehdä sitä muutosta. Mutta toki olen iloinen, jos olemme samaa mieltä siitä, että muutos on itse asiassa ihan toivottavaa, ja sitä me tässä hallitusohjelmassakin ajamme eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-09-12T18:25:56,2019-09-12T18:26:42,Tarkistettu,1.1 2019_30_122,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,Ajamme eteenpäin puhujalistaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_123,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomus osoittaa, että päästövähennysten suunta on pääosin oikea mutta vauhti aivan liian hidas. Se on tässä salissa jo useaan kertaan tänään todettu. Hallitusohjelman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet edellyttävät päästövähennystavoitteiden tiukentamista ja laajaa keinovalikoimaa niiden toteuttamiseksi. Yksi keskeinen keino päästöjen vähentämiseen ja markkinoiden ohjaamiseen ovat julkiset hankinnat. Ottamalla ilmastokriteerit selkeästi osaksi hankintaperusteita luodaan markkinoita vähäpäästöisille ratkaisuille. Se tuo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomelle. Julkisten hankintojen arvon on laskettu olevan Suomessa noin 35 miljardia euroa vuodessa. Tällä summalla voidaan merkittävästi edistää ilmastoviisaita ratkaisuja. Julkiset hankinnat on tärkeä keino esimerkiksi kiertotalouden edistämiseen. Hallitusohjelmassa tämä on tunnistettu. Hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin nostetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa. Tämä muutos on syytä valmistella viipymättä. Arvoisa puhemies! Julkisista hankinnoista suurin osa eli noin 75 prosenttia tehdään kunnissa. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2017 vain runsas puolet tarkastelluista kunnista huomioi kestävyystavoitteet hankintastrategiassa tai muussa hankintoja koskevassa ohjeistuksessa. Tavoitteet on asetettu melko yleisellä tasolla, ja vain noin neljännes kunnista määritti tarkempia kestävyyskriteerejä. Yhtenä esimerkkinä nostan hallitusohjelman kirjauksen kasvispainotteisen ruuan ja lähiruuan osuuden kasvattamisesta julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa. Elintarvikehankinnoissa pystyttäisiin jo nyt painottamaan myös ruuantuotannon ja elintarvikkeiden jalostuksen energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä, mutta nämä hankintakriteerit eivät ole vielä yleisesti käytössä. Tarvitaankin parempaa julkisten hankintojen johtamista ja osaamista, jotta hankintalain mahdollisuudet otetaan laajamittaisesti käyttöön. Tärkeä huomio tänään keskustelussakin on ollut myös se, että monet yritykset ovat jo lähteneet aktiivisesti kehittämään vähäpäästöisiä ratkaisuja, ja tätä kehitystä meidän kannattaa meidän politiikkatoimilla tukea. Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomus on tärkeä työkalu ilmastotoimien seuraamiseen. Se ei kuitenkaan anna koko kuvaa Suomen päästöjen kokonaisuudesta ja kehittymisestä. Olennaista onkin, että ilmastolakiin päivitetään 2035-hiilineutraalisuustavoite ja otetaan maankäyttösektori mukaan. Ilmastotavoitteita ja niiden saavuttamisen edellyttämiä keinoja on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena, jotta voimme varmistaa, että päästöt todella vähenevät hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-09-12T18:26:47,2019-09-12T18:30:05,Tarkistettu,1.1 2019_30_124,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on läpäissyt kaikki yhteiskunnan eri sektorit, ja ongelman vakavuus näytetään tajuavan, vihdoinkin onneksi. Siitä osoituksena myöskin tämä vilkas keskustelu täällä. Eilisessä Sitran järjestämässä Helsinki Climate ‑ilmastopaneelissa todettiin asiantuntijatahoilta yksikantaan, että olemme jo keskellä ilmastokriisiä, se ei ole mitään pelottelua. Tämä, jos mikä, edellyttää meiltä kaikilta yhtenäistä ilmastopolitiikkaa. Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että Suomi laati ensimmäisenä EU-maana kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian vuonna 2005, siis 14 vuotta sitten. Viime keväänä julkaistussa väliarviossa todetaan, ettei ilmastoriskejä ja sopeutumistarvetta vieläkään tunnisteta riittävässä määrin. Ilmastoriskien hallinta on edelleen osin puutteellista. Suomen tavoite olla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035 on kansainvälisesti erittäin edistyksellinen. Päästövähennystoimet toteutetaan, kuten täälläkin on todettu, sosiaalisesti, alueellisesti, oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana. Nämä kirjaukset osoittavat, että hallituksen ilmastopolitiikka on ainutlaatuisen kunnianhimoista. Ilmastovuosikertomuksen mukaan tauti‑ ja tuholaisriskit sekä haitallisten vieraslajien leviäminen ovat uhka ihmisten ja eläinten terveydelle sekä kasveille ja luonnon monimuotoisuudelle. Mittavien riskien vuoksi ilmastokertomuksessa kehotetaankin yhtenäiseen ilmastopolitiikkaan, jotta ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on mahdollista. Henkilökohtaisesti kannatan tätä vahvasti, sillä mikään valtio ei yksin pysty ratkaisemaan tätä käsillä olevaa ongelmaa. Suomi EU:n puheenjohtajamaana on nyt avainasemassa Euroopan unionin jäsenmaiden ilmastopolitiikan linjaajana. Tämä on Suomelle mahdollisuus. Ilmastovuosikertomuksen viesti ilmastoriskien puutteellisesta hallinnasta on syytä ottaa vakavasti. Me tarvitsemme yhtenäisiä toimia jo tänään, sillä ilmastokriisi on yhteinen ongelma, jonka vain yhdessä voimme ratkaista. Tähän loppuun haluan vielä todeta sen, että tässä täällä käydyssä keskustelussa usein asetetaan ikään kuin ”meidät” ja ”heidät” vastakkain. ”Heillä” varmaan tarkoitetaan niitä maita, joissa globaaleja resursseja kulutetaan enemmän, kuten Kiinaa ja Intiaa, ikään kuin määrällisesti — joo, mutta pitää muistaa, että meidän rasituksemme maapallon resursseille ja ilmastolle on kahdeksankertainen eli että me olemme kaikki samassa veneessä. Ja sitten semmoinen asia, mikä unohdetaan, kun sanotaan, että tämä on teknologinen mahdollisuus ”siellä”: Ei se ole pelkästään siellä, he haluavat meiltä sitä oppia. Kiinalaiset esimerkiksi hakevat meiltä teknologista innovaatio-osaamista, ja se tilaisuus pitää käyttää hyväksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-09-12T18:30:07,2019-09-12T18:33:36,Tarkistettu,1.1 2019_30_125,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisat edustajat, muistutan myös siitä tilaisuudesta, jonka voi käyttää hyväksi, että jos puheenvuoro kestää yli 3 minuuttia, niin sen voi tulla pitämään täältä pöntöstä käsin. Edustaja Kaunisto näyttää tästä esimerkkiä. [Kimmo Kiljunen: Sitten kun osaa arvioida puheen pituutta etukäteen!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_126,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomus 2019 kertoo meille lohdullisesti, että jaksolle 2013—2020 asetettu tavoite tullaan saavuttamaan. Lokakuussa 2018 hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, julkaiseman raportin mukaan ilmaston odotetaan lämpenevän aikaisempaa arviota nopeammin. 1,5 asteen lämpeneminen olisi odotettavissa jo 10—30 vuoden aikajänteellä. Raportti vahvistaa sen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin jo meidän aikanamme. YK:n kokoama tutkijaryhmä antaa maapallolle kymmenkunta vuotta aikaa korjata menossa oleva sosiaalinen ja luonnon kannalta kestämätön kehitys. Ilmaston kannalta tärkeiden päätösten aika on nyt. Kun kävelen käsi kädessä lapseni kanssa ympäri metsää luonnon ihmeisiin tutustuen, en voi olla välttymättä ajatukselta, että minä en halua olla osana sitä yhteiskuntaa, joka vie tämän mahdollisuuden omalta lapseltani. Meillä suomalaisilla on se uskomaton vapaus liikkua luonnossa ja hengittää raikasta ilmaa, mutta vapaus tuo myös vastuun. Tässäkin asiassa olisi tärkeää uskoa ihmiseen, siihen vapaaseen, rationaaliseen ihmiseen, joka on ratkaissut historiassamme monia ongelmia kekseliäisyyden ja ahkeruuden turvin. Vaikeuttamalla yritysten toimintaa ja rankaisemalla työnteosta yhä kiristyvällä verotuksella jätämme pois niitä resursseja, jotka voisivat ongelmaan tuoda ratkaisuja. Me tarvitsemme Suomeen ketterän ja rohkean yrittäjäkulttuurin. Mitä rohkeammin yrittäjät ja yritykset uskaltavat tavoitella uusia ratkaisuja, sitä todennäköisemmin me saamme myös vastauksia. Samalla edelläkävijyys on Suomelle valtava mahdollisuus puhtaiden huipputeknologioiden kehittämisessä ja näiden kaupallistamisessa ja viennissä. On vaarallista luulla, että kaikki ratkaisut ovat tässä talossa. Hallituksella on valta toimia. Hallituksella on vastuu toimia. Ihmiset odottavat, ja ennen kaikkea ihmiset ovat kaikessa odotuksessaan jo niin ahdistuneita, että nuoret aikuiset epäilevät lastensaannin järkevyyttä ilmastosyistä. Tämä on todellisuutta. Valtava enemmistö suomalaisista haluaa toimia nyt eikä huomenna. Samalla hallitus syyllistää tavallisia, ahkeria, työssä käyviä ja lapsia harjoituksiin autolla kuljettavia vanhempia ympäri Suomen. Haluaako hallitus edes antaa heille vaihtoehtoja? Liikenteen päästöjä merkittävästi vähentävä matkustusvaihtoehto eli suuret ratahankkeet on täysin kesken. Hallitus on käynnistänyt neuvottelut ratoja suunnittelevien hankeyhtiöiden perustamiseksi — siis neuvottelut suunnittelusta. Ympäristön kannalta äärimmäisen merkittävä rakennuspäätös on niin kaukana, että sitä ei näe edes rohkeimmissa puheissa, puhumattakaan itä- ja kaakkoissuomalaisia koskevasta itäradasta, radasta, jolla annettaisiin miljoonalle ihmiselle yhä parempi mahdollisuus tulla mukaan muun Suomen kehitykseen ja rohkeaan ilmastopolitiikkaan. Nyt on aika toimia. Suomella on valtava voima vaikuttaa. Minä kannustan ja tuen hallitusta matkalla kohti ympäristöystävällisempää maailmaa, jos se ei tarkoita ihmisen jatkuvaa rankaisemista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-09-12T18:33:57,2019-09-12T18:38:02,Tarkistettu,1.1 2019_30_127,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Hoskonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_128,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia arvoisille kollegoille hyvästä, asiallisesta keskustelusta koskien ilmastoa. Tämä ilmastovuosikertomus vuodelta 2019 on hyvä pohjapaperi, josta voimme ponnistaa tulevia vuosia kohden tavoitellen tietenkin parempaa ilmastoa ja puhtaampaa ympäristöä. Kannattaa aina muistaa tosiasiat, kun mitä tahansa asiaa lähtee tekemään, koska se on kuitenkin se ainoa tie. Jos lähtee oikeasta paikasta liikkeelle, todennäköisesti pääsee myös perille. Suomessa metsänhoito on aivan maailman huipputasoa, ja käytännössä metsät ovat meidän toimivin ja suurin hiilinielu. Metsiä on hoidettu toistasataa vuotta ihan määrätietoisesti, ja Metsäntutkimuslaitoksen, eli nykyisen Luken, mukaan tällä hetkellä metsien kasvu on se lähes 112 miljoonaa kuutiota ja hiilivarasto sekä hiilinielu, molemmat, kasvavat hurjaa vauhtia. Ne ovat kiistattomia tosiasioita, jotka antavat meille hyvän pohjan puhua hyvin hoidettujen metsien tärkeydestä myös ilmastopolitiikassa. Saksassa on paljastunut viime aikoina erittäin hälyttävää tietoa siitä, että metsien huono hoito on aiheuttanut sen, että metsät kuolevat pystyyn, ja näin ollen niistä tulee siten ei hiilinieluja vaan päästölähteitä. Suomessahan asia onneksi on juuri päinvastoin. Tämän takia on syytä muistaa se, että järkevä metsänhoito on parasta ilmastopolitiikkaa. Se antaa sekä hiilinielua että puurakentamiseen tärkeää raaka-ainetta ja muutenkin raaka-ainetta mitä erilaisimpiin toimenpiteisiin — se on syytä muistaa joka hetki. Meillä on näytöt tästä asiassa, ja on pidettävä kiinni EU:ssa siitä, että meistä ei yli kävellä. Jos ne vahvat näytöt syrjäytetään, niin olemme pulassa. Liikenne on Suomelle elintärkeä. Rataverkko Suomessa on hieman alle 6 000 kilometriä ja maanteitä kaikkinensa on yli 450 000 kilometriä. Kun puhutaan liikenteen aiheuttamista päästöistä, niin on helppo ymmärtää näiden lukujen valossa se, että rataverkkojen mahdollisuus hiilinielujen pienentämiseen on vain rajallinen. Elikkä maanteiden puolella meidän on pystyttävä tekemään autoliikenteestä yhä parempaa ja yhä puhtaampaa. Totta kai rataverkoilla, kun raskaita kuljetuksia kuljetetaan rautapyörillä, se on ehdottomasti ympäristöteko aina, mutta se ei pysty tätä ongelmaa ratkaisemaan. Elikkä meidän on pidettävä huoli siitä, että autokanta uusiutuu. Siinä verotus on oivallinen keino. Mutta polttoainepuolella meidän pitää olla järkeviä. Esimerkiksi tämä Nesteen tekemä biopohjainen diesel on aivan varmasti huippuhyvä keino vähentää ilmastopäästöjä. Jokainen litra, mikä poltetaan dieseliä, tätä uutta dieseliä, verrattuna fossiiliseen dieseliin, pienentää päästöjä 90 prosenttia joka litralta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Tätä meidän pitää kehittää yhä edelleen, eikä tätäkään asiaa panna viltin alle ja unohdeta, että se muka ei ole kovin hyvä, kun se on dieselauto. Nykyiset dieselautot ovat todella puhtaita ja huippuhyviä kaikin puolin. Esimerkiksi, kun sähköautoja valmistetaan, niin on täysin kirkkain silmin unohdettu se, että sähköautojen tuotanto on äärimmäisen saastuttavaa. Litiumioniakun valmistaminen on erittäin, erittäin likaista puuhaa, ja siitä, miten se tuhoaa luontoa, ei kukaan taida haluta edes tietää. Toinen asia on sitten koboltti. Maailmassa käytetystä koboltista 60 prosenttia louhitaan Kongon tasavallassa Afrikassa [Leena Meri: Tuhotaan luontoa!] ja siellä iso osa valitettavasti lapsityövoimalla. Jos me vaadimme puhtaampia ja parempia autoja, sähköautoja, meidän on hyväksyttävä kaivostoiminta. Ei voi olla politiikka sellaista, että vaadimme sähköautoja ja kiellämme kaivostoimintaa. Joku järki tässä keskustelussa pitää olla. Ei näin voi olla, että me yhtä vaadimme ja toista tuhoamme. Eli kokonaisuus pitää hallita. Haluan vielä palata tähän akkuasiaan sen verran, että Suomessa ollaan kehittämässä uutta akkuteknologiaa niin kuin muuallakin maailmassa koko ajan. Kannattaa muistaa, että nykyisten autojen turvavälineet — airbagit, lukkiutumattomat jarrut, katalysaattorit, polttoaineruiskutukset ja monet muut teknologiat — ovat kehittyneet ilman, että valtio on pannut sinne yhtään senttiä rahaa. Autotehtaat huolehtivat siitä normaalin kilpailun myötä. Siitä voimme olla aivan varmoja. Metsään palatakseni vielä sen verran, että kun puhumme ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta, niin katsokaapa, Venäjällä paloi tänä kesänä noin neljä miljoonaa hehtaaria metsää. Se on suurin piirtein 20 prosenttia Suomen tehollisesta metsäpinta-alasta — lähes 20 prosenttia Suomen tehollisesta metsäpinta-alasta. Se on aivan järkyttävä määrä, eli meidän ei kannata itseämme ruoskia hengiltä sen tautta, että me olemme muka huonoja. Me olemme älyttömän hyviä omassa ilmastopolitiikassamme ja omassa teknologiakehityksessämme. Metsäpuoli olkoon siitä loistava esimerkki. Samoin nämä Amazonin alueen valtavat metsäpalot, tai paremminkin sytytetyt pellonraivausaukiot: Niitä on noin 80 000 kappaletta. Enpä tiedä, paljon niitä hehtaareita on, mutta niitä on valtavasti. Elikkä me voimme tästä vetää sen johtopäätöksen ihan puhtaalla sydämellä, että tekemällä omat kotiläksymme hyvin hoidamme parhaiten ilmastoa, koska naapurin rajojen yli meneminen näissäkään asioissa ei ole suotavaa. Arvoisa puhemies! Pari asiaa vielä. Kun katsotaan biotaloutta, mikä on todellakin Suomen mahdollisuus, niin sitä meidän pitää edelleen pitää pinnalla ja huolehtia siitä, että sekä pellot että metsät kehittyvät siihen suuntaan, mikä palvelee sekä Suomen kansantaloutta että ilmastopolitiikkaa. Hyvin terve metsä on hoidettu metsä, ja se palvelee ilmastopolitiikkaa ja sitoo hiiltä. Saksa on varoittava esimerkki — olkoon mielikuva tästä meille kaikille kirkkaana joka hetki. Sitten, arvoisa puhemies, vielä lopuksi sen verran, että kun me teemme erilaisia hankintapäätöksiä, esimerkiksi ostamme ruokaa vaikka tänä iltana kaupasta, paras ilmastoteko on ostaa puhdasta suomalaista ruokaa, koska se ulkomailta tuotu — vaikka nyt joku Amerikasta lennätetty erikoisherkkumme — tuodaan pahimmillaan lentokoneella tänne, ja se on valtavasti ilmastopäästöjä tuottavaa. Ostamalla puhdasta suomalaista varsinkin lähiruokaa teemme loistavan ympäristöteon. Vastuuta ei voi missään asiassa ulkoistaa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että rakennamme taloja mahdollisimman paljon puusta — sitä raaka-ainetta saamme kotomaasta — ostamme kotimaista ruokaa ja käytämme kaikessa mahdollisessa kotimaisia tuotteita, jolloin se kuljetus jää käytännössä kokonaan pois. Tämän takia tervehdin, arvoisat edustajakollegat ja ympäristövaliokunnan jäsenet, suurella ilolla teidän erittäin järkeviä puheitanne ja minä näen, että tässä keskustelussa suuri arvo on siinä, että meillä kaikilla on vilpitön halu mennä asiassa vahvasti eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-12T18:38:00,2019-09-12T18:45:00,Tarkistettu,1.1 2019_30_129,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskosen puheenvuorosta ehkä viimeisin lause virvoittaisi sanomaan, että tämän keskustelun suurin arvo on siinä, että tämä keskustelu käydään. Asia on tosi vakava, ja on hienoa, että eduskunta on virittäytynyt käymään huolellisen keskustelun aiheesta. Ministeri täällä aikaisemmassa puheenvuorossa totesi, että tämä ilmastovuosikertomus on ensimmäinen laatuaan — olen täysin vakuuttunut, että se ei ole viimeinen laatuaan. Olen täysin vakuuttunut myöskin siitä seikasta, että lukiessaan ja tietäessään tämän hallitusohjelman ja tietäessään myöskin meidän tarmokkaan hallituksemme on jatkossa tämä keskustelu, joka käydään vuosikertomuksen puitteissa, sisällöllisesti laadukkaampaa sikäli, että me olemme sitten jo ottaneet hienoja askeleita tässä prosessissa, joka on yhteinen joka tapauksessa. Debatti on ollut hyvä, ja itse asiassa olisin toteamassa sillä tavalla, että kaikkein antoisin vaihe tässä debatissa oli se vaihe, kun täällä käytiin aidolla tavalla keskustelua eli lyhyillä puheenvuoroilla pikkusen käytiin kommentointia. Se oli palkitsevaa kuunneltavaa, ja olisin ehkä suonut, että puhemies olisi antanut enemmänkin sille tilaa, koska se olisi puhdistanut ilmaa täällä ja ehkä ilmastoakin täällä sisätilassa, ja sitten ehkä lyhentänyt näitä muitakin puheenvuoroja — ainakin tämä minun puheenvuoroni tulee olemaan luonteeltaan lähestulkoon kommenttipuheenvuoro. Edustaja Ovaska totesi omassa puheenvuorossaan, että tänne tuli yhtäkkiä aggressiivinen ilmapiiri. Minä en aistinut varsinaista aggressiivisuutta tässä ilmapiirissä. Se, minkä minä aistin, oli innostus, innostus siitä, että on vakava asia ja siihen haluaa ottaa kantaa, ja edustajilla oli ihan legitiimejä syitä tehdä siihen erilaisia kannanottoja, erilaista näkökulmaa tuoda esille, koska aihehan on moniulotteinen, ja kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen totesi, se vaatii myöskin jatkotutkimusta. Jatkotutkimusta hyvin paljon tässä tarvitaan: meillä on edessä ilmiö, joka on aito — me tunnemme sitä kuitenkin tavattoman huonosti. Olin kuitenkin häkeltynyt, ja sallittakoon tämä ilmaisu häkeltynyt, edustaja Meren puoluetoverin — ja hänkin käytti puheenvuoron samasta aiheesta — edustaja Ranteen puheenvuorosta, kun siinä minun mielestäni sisällöllisesti oli oikeita huomioita — yritystoimintaa täytyy arvostaa, sille täytyy antaa tila suomalaisessa yhteiskunnassa — mutta se argumentaatio oli ihan kuin jostain toisesta maailmasta. Vähän samalla tavalla kuin jos sinulla talo palaisi ja sinä vaimosi kanssa lähtisit keskustelemaan samanaikaisesti siitä, miten kiharat ovat ja onko jakaus suorassa. Nämä ulkonäölliset seikatkin ovat tarpeellisia asioita mahdollisesti, mutta kyllä se talon palaminen kannattaisi hoitaa alta pois, ylipäätään jos meinataan hoitaa sitä yritystoimintaakin. Puhun tästä täysin vakavasti. Ministeri täällä totesi — ja olin aivan häkeltynyt, kun hän antoi tämän luvun — että ennusteiden mukaan on pelättävissä, että vuosisadan loppuun mennessä maapallon keskilämpötilan nousu ei jäisikään 1,5 asteeseen, mikä on meidän tavoitteemme, vaan saattaisi pahimmillaan olla 4 astetta ja se laskennallisesti pahimmillaan tarkoittaa Suomessa 8:aa astetta. Tämä ilmastonmuutos on ihan suoraan ollut senkaltainen, että Suomessa se ilmastonmuutosvaikutus asteissa on tuplaten suurempi verrattuna maailman keskilämpötilan nousuun. Tämä on Suomessa tietenkin järisyttävä muutos — he, jotka kaipaavat subtrooppista Suomea, sen tietysti saisivat, mutta siinä on seurauksena paljon paljon paljon muuta. Tutkimustieto kertoo vakavan ilmiön sen vuoksi, että kun on mitattu viimeisimmän jääkauden keskilämpötilan muutosta, niin jääkauden huipusta sen laukeamiseen keskilämpötilan muutos maailmassa oli 3 astetta. Nyt jos tämä luku on paikkansa pitävä, ehkä ymmärrämme, että jos me puhumme 4 asteesta, niin on selvää, että napajäätiköt meillä ovat sulaneet, meillä on Etelämanner sulanut ja niin edelleen — me puhumme todella järisyttävästä muutoksesta maailmassa. Ehkä ihmiskunta sen kestää, ehkä me kykenemme sopeutumaan siihen, kun se muutos tulee asteittain, mutta järisyttävä muutos on tulossa, jos me tämän tien haluamme kulkea loppuun, ja on ihan ymmärrettävää, että erityisesti nuori sukupolvi, joka vielä elää siellä 2100-luvun alussa, kokee tämän voimakkaana ilmiönä ja voimakkaana asiana ja edellyttää meiltä poliittisilta päätöksentekijöiltä tässä toimenpiteitä. Täällä edustaja Hoskonen ympäristövaliokunnan puolelta kertoi muun muassa suomalaisten hyvistä toimista, joita ovat metsänviljely ja metsänhoito — on totta — tai lähiruuan osto — on totta. Varmasti nämä ovat kaikki toimia, joita pitää tehdä, mutta hän sanoi, ettei meidän pidä ruoskia itseämme. Niin, termi ruoskinta on aina semmoinen kohtuuton ehkä muotoilultaan, mutta ainakin meidän pitää kannustaa itseämme siihen, että lisätoimia tässä suomalaisten on syytä tehdä, juuri sen vuoksi, että ilmastonmuutos koettelee näitä pohjoisia alueita, arktisia alueita rajummin kuin mitään muuta ihmiskunnan osaa, ja sitä kautta tämä vastuu lankeaa meille suuresti. On ollut ilo kuunnella täällä hyviä puheenvuoroja useilta edustajilta: Mari Holopaiselta, Mai Kivelältä, Pirkka-Pekka Peteliukselta ja muilta. Sanon nämä nimet varmuuden vuoksi, koska tämä debattivaihe on sen verran hyödyllinen kuultava, ja kiitän puhemiestä tästä puheenvuorosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-12T18:45:14,2019-09-12T18:51:25,Tarkistettu,1.1 2019_30_130,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Täällä monta edustajan nimeä mainittiin, mutta yksi nimi mainittiin siinä mielessä, että kritisoitiin — Meri nousi tässä keskustelussa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_131,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikein hyvä, että tämä tulee nyt esille, koska me olemme kaikki sitä mieltä, että kukaan ei halua nähdä sitä, että jäätiköt sulavat tai lajit kuolevat sukupuuttoon tai luonnon monimuotoisuus kärsii. Jos, edustaja Kiljunen, olisitte kuunnellut esimerkiksi minun puheenvuorojani neljä vuotta, niin tietäisitte, että minä olen siitä erittäin huolestunut. Mutta me haluamme ne keinot, joilla siihen oikeasti pystyy vaikuttamaan. Minä en halua nähdä sitä tulevaisuudessa. Juuri sen takia minä haluan, että kansainvälisissä pöydissä Suomi, nyt EU:n jäsenenä, ja EU vaikuttavat siihen, että me vaadimme sieltä — muun muassa Kiinalta, Intialta, Brasilialta — oikeata vaikuttavuutta. Laitetaan sitten vaikka sillä lailla, että ei tuoda sieltä tuontilihaa tai muuta, ei se minua pelota. Juuri näitä konkreettisia toimenpiteitä me haluamme. Minä en voi edustaja Ranteen puolesta puhua, mutta ymmärsin kyllä, että hän tarkoitti, että me emme saa ajaa lainsäädännöllä täältä työllisyyttä ja teollisuutta pois, eli ehkä me kuuntelimme tämän puheen eri tavalla. Mutta nyt ei ole enempää aikaa, joten näin lyhyesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-12T18:51:39,2019-09-12T18:52:51,Tarkistettu,1.1 2019_30_132,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Edustaja Kiljunen, vielä tähän 1 minuutti, mutta sitten mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_133,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä lupaan seurata huolellisemmin edustaja Meren painavia puheenvuoroja, jos ne ovat juuri tuon sisältöisiä. Jäin odottamaan myöskin niitä keinoja, kun te viittasitte näihin keinoihin. Jos teidän keinonne on vain todeta, että Kiinassa, Brasiliassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa täytyy tarttua vakavasti tähän asiaan, niin olette oikeassa puoliväliin asiaa. Kyllä, heidän täytyy tarttua vakavasti tähän asiaan. Mutta se kakkosasia: me emme voi vaatia keneltäkään yhtään mitään, jos me emme itse tee sitä. Sen vuoksi meidän on itse tartuttava tähän asiaan, oltava esimerkillisiä, mikä antaa meidän äänenpainollemme ihan toisenlaisen merkityssisällön kuin se, että me vain vaadimme ja että sanomme, että te olette suurimpia saastuttajia, [Leena Meren välihuuto] mehän ei tehdä tässä mitään, mutta hoitakaa te tämä homma, niin mekin tästä selviämme. Siinä mielessä keinojen täytyy olla sen kaltaisia, että kyllä, vaadimme muilta, mutta vaadimme itseltämme ensimmäisenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-12T18:52:51,2019-09-12T18:53:46,Tarkistettu,1.1 2019_30_134,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,Edustaja Merellä on puhujalistalla puheenvuoro. Voitte sillä kohtaa sitten vastata. Mennään takaisin puhujalistaan: edustaja Talvitie. — Talvitiet ovat tämän ilmastonmuutoksen myötä hävinneet. Edustaja Sirén.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_135,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa tosiaan, että olemme saaneet käsittelyyn tämän ilmastovuosikertomuksen ja päässeet käymään keskustelua niistä meidän aikakautemme suurimmista ja keskeisimmistä haasteista, joita nimenomaan täytyy yhteistyössä ratkoa. Tarvitaan erilaisia työkaluja, joilla ilmastotoimia edistetään, ja myös työkaluja, joilla niitä voidaan seurata, niiden toteutumista, ja tämä ilmastovuosikertomus on juurikin sellainen. Niin kuin ministeri, joka valitettavasti ei ole enää paikalla kanssamme keskustelemassa, avauspuheenvuorossaan totesi, pelkät puheet eivät enää riitä, eivätkä hyvät tavoitteetkaan riitä, vaan tarvitaan ihan aidosti niitä konkreettisia toimia, kuten moni kollega on täällä keskustelun yhteydessä todennutkin. Myös usea hallituspuolueen edustaja nimenomaan totesi, että tarvitaan myös lisätoimia eli täytyy tehdä enemmän kuin mihin nyt ollaan sitouduttu. Niitä toimia tarvitaan nopeasti ja niitä tarvitaan kaikilla sektoreilla, ei siis ainoastaan taakanjakosektorilla, johon tämä vuosikertomus erityisesti painottuu. Tulkitsenkin niin myös tätä käytyä keskustelua, että nyt on mahdollisuus keskustella myös laajemmin ilmastopolitiikasta ja hallitusohjelmaan tehdyistä ilmastotavoitekirjauksista. Koska näillä ilmastotoimilla on niin valtavan kova kiire, niin olisi hyvin toivottavaa, että niitä konkreettisia toimenpiteitä saataisiin päätökseen nyt jo tulevassa budjetin käsittelyssä. Budjettiriihessä on hallituksella nyt ensimmäinen mahdollisuus näyttää todella niitä konkreettisia toimia ja osoittaa sitä ilmastojohtajuutta, johon ollaan sitouduttu ja jota halutaan nähdä. Jos näitä konkreettisia tekoja ei näy siellä budjetin puolella, niin silloinhan kysymys on kauniista puheista vailla todellisuuspohjaa. [Kimmo Kiljunen: Kuuluista vaalilupauksista?] — No, esimerkiksi vaalilupauksista, jolloin tämä budjettikirja on hyvin tärkeä paikka osoittaa, että niitä hyviä tavoitteita myöskin edistetään. — Hallituksellehan pitää antaa kehuja siitä, että hallitusohjelmassa on kunnianhimoiset, hyvät tavoitteet myöskin ilmastopolitiikan osalta, ja niitä haluamme oppositiosta käsin myöskin kirittää aidosti sitten edistämään. Ilman muuta Suomen pitää osoittaa ilmastojohtajuutta, näyttää esimerkkiä, ja meillä on siihen myös paremmat mahdollisuudet kuin juurikaan missään muualla maailmassa. Olen ihan samaa mieltä kuin mitä usea edustaja täällä sanoi, että edelläkävijyys on meille vahvuus, se on meille myös kilpailuetu: Näytetään mallia, esimerkkejä, luodaan niitä ratkaisuja. Annetaan esimerkiksi teknologisille innovaatioille, mitä Suomesta syntyy, näyttöjä täällä Suomessa, jolloin tuetaan myöskin näitten ratkaisujen mahdollisuuksia kansainväliseen vientiin. Samalla se, että me osoitamme täällä ilmastojohtajuutta, parantaa asetelmaa vaikuttaa kansainvälisissä pöydissä. Meidän on hirveän vaikea vaatia muilta vaikuttavia ilmastotoimia, jos me emme itse niitä tee ja näytä. Yksi konkreettinen hyvä asia, jonka hallituksen puheista ja hallituspuolueiden edustajista haluan nostaa esille ja panin ilolla merkille, oli se, että biokaasun mahdollisuudet on nyt tunnistettu tässä ohjelmassa ja tulossa on myös toimenpiteitä biokaasun hyödyntämiseksi. Tämähän on sellainen mahdollisuus, joka yhdistää päästövähennykset ja myös sen, miten maatalous voi olla ratkaisemassa näitä valtavia haasteita, joiden edessä me olemme. Itse olen biokaasulla ajanut nyt pari vuotta ja uskon, että siinä on ihan valtavasti mahdollisuuksia, paitsi henkilöliikenteen päästövähennyksissä myös erityisesti raskaan liikenteen osalta, missä ihan nopealla aikataululla ei varmaan sähköistyksiin olla pääsemässä. Muutama sana näistä yleisimmistä lupauksista, mihin edustaja Kiljunenkin tässä viittasi, ja hieman evästyksiä hallitukselle nyt näitten ilmastotoimien edistämiseen: Ennen vaaleja puhuttiin paljon miljardiluokan ympäristölle haitallisten yritystukien leikkauksista. Nyt kuitenkaan esimerkiksi turpeen verotukeen ei ilmeisestikään olla puuttumassa, mikä on kyllä näiden puheiden perusteella pettymys. Turve aiheuttaa noin viidenneksen Suomen energiantuotannon päästöistä, ja turpeenpoltto aiheuttaa noin kaksinkertaiset päästöt verrattuna siihen energiaosuuteen, minkä se tuottaa. Ja turpeenpolton päästöt vastaavat koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöjä, eli ihan vähäpätöisestä asiasta ei ole kysymys. Ilmaston näkökulmasta olisi siis hyvin perusteltua saada vähennettyä turpeenpolttoa merkittävästi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että hallitus jatkaa turpeenpoltolle verotukea, joka on noin 190, lähemmäs 200 miljoonaa euroa, eli samaa luokkaa kuin koko ympäristöministeriön budjetti. Kysymys siis kuuluu, aikooko hallitus tehdä turpeen verotuelle jotain vai jatketaanko tällä mallilla, jolla ei näitä päästövähennyksiä tulla saavuttamaan eikä myöskään tartuta ehkä siihen ilmeisimpään ympäristölle haitalliseen yritystukeen, joka tässä olisi tarjolla. Jos nyt budjetin yhteydessä ei tätä tehdä, niin  onko se  tulossa  mahdollisesti  sitten ener-giaverotuksen kokonaistarkastelun yhteydessä? Tämä olisi kysymys hallituspuolueiden edustajille, jos joku sattuisi tietämään, tai myöhemmässä vaiheessa sitten ministerille. Kiinnostaisi kuulla hallitukselta, miten turpeenpolttoa aiotaan vähentää nyt, kun meillä on jo tiedossa, että kun kokoomus esitti turpeen verotuen poistoa, niin hallituspuolueista sekä pääministeripuolue SDP että valtiovarainministeripuolue keskusta torppasivat tämän aloitteen. Toinen ympäristölle haitallinen yritystuki, joka on perusteltua nostaa esille myös tässä yhteydessä, on päästökauppakompensaatio. Tämähän on budjettiesityksen mukaisesti nyt kasvamassa, mikä on loogista, koska päästöoikeuksien hinta on kasvanut, ja sehän on sinällään positiivinen asia. Mutta yhtä kaikki kysymyksessä on ympäristölle haitallinen yritystuki, vieläpä varsin tehoton sellainen, nimenomaan raskaalle teollisuudelle, paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle suunnattu yritystuki. Ennen vaalejahan lähes kaikki hallituksessa istuvat puolueet kannattivat tästä päästökauppakompensaatiosta luopumista. Tässä ilmastovuosikertomuksessakin linjataan erillislämmityksen osalta öljylämmityksestä luopumisesta, ja terveisiä hallitukselle, että tämä, nimenomaan lämmöntuotanto on aivan keskeinen osa päästövähennyksiä. Mitä tulee kotitalouksien aiheuttamiin päästöihin, hallitusohjelmassa sanotaan, että ”polttoon perustumattomien uusien kaukolämmön tuotantotapojen ja varastoinnin käyttöönottoa ja pilotointia edistetään”, mutta vielä tuntuu olevan hieman epäselvää, millä tavalla hallitus näitä toimia aikoo edistää. Loppuun vielä pari pienempää yksityiskohtaa, joista haluan kysyä: Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa mainitaan tämä tavoite globaalista ilmastojohtajuudesta, ja osana sitä on esitetty, että Suomessa järjestettäisiin ilmastohuippukokous, mitä nuoret hallitusohjelmaan lobbasivat ja edellyttivät, ja se sinne päätyi. Nyt kuulemma tätä kokousta ei kuitenkaan olla järjestämässä. Tämä hallitusohjelman kirjaus siis ei ole ilmeisestikään toteutumassa. Toinen vastaava kirjaus liittyi ilmaston pyöreään pöytään, jota itse ehdotin ennen vaaleja, ja ilokseni se hallitusohjelmasta myös löytyy, mutta onko tämän edistymisestä vielä mitään tietoa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-09-12T18:54:00,2019-09-12T19:03:00,Tarkistettu,1.1 2019_30_136,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Muistutan, arvoisa edustaja, siitä, että pöntöstä pidettyjen puheiden suositustakaraja on 7 minuuttia. Edustaja Hopsu näyttää esimerkkiä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_137,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! — Koetetaan. — Ilo kuulla oppositiosta myös kiritystä hallitukselle ilmastotavoitteissa, ja jaan edustaja Sirénin näkemykset yritystukityöryhmän tärkeistä tavoitteista. Se työ on kesken, ja en osaa valitettavasti vastata näihin esitettyihin kysymyksiin. Viestiä pyöreästä pöydästä voin viedä eteenpäin ja muistuttaa ministeriä. On hienoa, että saatiin käsittelyyn ilmastolain velvoittama vuosikertomus ensimmäistä kertaa ja että siinä seurattu eteneminen on tavoitteiden suuntaista. Nykyinen ilmastolaki ja tämä vuosikertomus koskevat kuitenkin vain taakanjakosektoria, ja ulkopuolelle jäävät päästökaupan alainen energiantuotanto ja teollisuus sekä maankäyttösektori, metsät ja maaperä, mikä onkin mainittu jo useamman kerran. Tässä olisi kehittämisen tarve seuraaville vuosille. Kunnianhimoisen   ilmastopolitiikan  toteuttamiseksi  ja  Pariisin  ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitsemme kattavan kokonaiskuvan päästöistä. Hallitusohjelman ilmastolinjat vaativat myös tavoitetason nostoa. Nykyisen lain velvoitteisiin ollaan pääsemässä, ja on toki ilo, että voidaan osoittaa, että kun tavoitteita asetetaan ja valitaan toimenpiteitä, niin myös tulosta saavutetaan. Kuitenkin eri sektorit etenevät eri vauhdilla, ja erityisesti liikenteessä tarvitsemme uusia ratkaisuja jo voimassa  olevan 2030-tavoite-tason saavuttamiseksi. Hallitusohjelmassa asetettuun Suomi  hiilineutraaliksi  vuoteen 2035 -tavoitteeseen pääseminen vaatii merkittävästi lisätoimia kaikilla sektoreilla. Näitä hallitusohjelmassa löytyy kyllä, muun muassa verotukseen, liikenteeseen, maatalouteen, energiantuotantoon ja maankäyttöön liittyen. Nyt täytyy panna vaan toimeksi. Sektorikohtaisten toimien lisäksi tarvitaan poikkileikkaavia toimia, jotka vaikuttavat useisiin eri sektoreihin. Näitä ovat muun muassa kuntien ilmastotyö, kulutukseen liittyvät toimet ja julkiset hankinnat. Suomen kunnat ja erityisesti suuret kaupungit ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja toimivat jo ilmastopolitiikan suunnannäyttäjinä. 40 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Tässä tavoiteasetannassa syntyy jopa tämmöinen positiivinen kilvoittelu kaupunkien välillä. Kuntien vastuulla on merkittävästi vaikuttavia, hyvin konkreettisia päätöksiä, muun muassa maankäytön ja kaavoituksen osalta sekä liikennesuunnittelussa ja energiantuotannossa. Kunnissa voimme etsiä ratkaisuja, kuinka rakentaa hiilineutraaleja tai jopa hiilinegatiivisia alueita. Hävikkiviikon kunniaksi voi mainita myös kuntien kokeilut hävikkiruoan uudelleenjakelussa. Arvoisa puhemies! Verkostomaisella toimintatavalla esimerkiksi Syken Hinku-foorumi, Canemure, Fisu, Kuntaliiton IlmastoKunnat ja muun muassa kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyneet kunnat ovat koonneet ja levittäneet tärkeää osaamista ja kokemuksia onnistuneista toimista. Kuntien ilmastotyö on osoittautunut vaikuttavaksi ja kannattavaksi. Esimerkiksi Iin kunta, pieni kunta, säästää vuosittain 2 miljoonaa euroa aktiivisella ilmastotyöllä. Ympäristöministeriön toimet ja kunnille ilmastotyöhön varatut varat eivät kuitenkaan ole suuren suuret, mutta mahdollistavat erilaisten toimijoiden yhteistyötä ja tehokkaampien, vaikuttavampien tapojen löytämistä ja kokeiluja. Kuntien ilmastotoimien laajamittainen käyttöönotto vaatii lisää tukea. Kunnat ja alueet tarvitsevat myös kehitystyötä uusien työkalujen ja mittareiden saamiseksi tulosten mittaamiseksi. Täällä on keskusteltu ilmastotoimien reilusta taakanjaosta. Näen, että asukkaita lähellä oleva päätöksenteko tunnistaa hyvin myös sosiaalisesti kestävät ja hyväksyttävät ratkaisut ja on siksikin arvokasta. Tietoisuuden lisäämistä ja kannustimia muutokseen tarvitsevat myös kuluttajat. Ajantasaisen, kootun tiedon tuottaminen päästövähennystavoitteista ja tavoitteissa etenemisestä on osa tätä työtä, ja suurkiitos siis, että pääsimme ensimmäistä ilmastokertomusta nyt käsittelemään. Kertomuksen viesti on selvä: ilmastopolitiikan toimeenpanoa on seurattava tiiviisti, ja jatkuvasti on arvioitava mahdollisten lisätoimien tarvetta. Sitten muutama sana vielä kansainvälisestä ilmastorahoituksesta, kun salissa on siitä myös keskusteltu tai siihen liittyen oltu huolissaan siitä, mitä muualla kuin Suomessa tehdään ja tapahtuu. Maailman köyhimmät ovat niitä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, seurauksista eniten. YK:n UNFCCC-ilmastosopimuksessa on laskettu, että vuotuisen ilmastorahoituksen tarve on noin 300 miljardia dollaria niin ilmastonmuutoksen hillintään kuin siihen sopeutumiseen. Suomen osuus olisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän emme mitenkään pääse, mutta ilmastorahoituksen osuus nousee kuitenkin aiemmasta. Lahjamuotoisen avun lisäksi Suomi satsaa myös ilmastonmuutosta hillitseviin sijoituksiin. Kuten täällä moni on todennutkin, sektorilla on suuri kysyntä osaamiselle, myös suomalaiselle osaamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-09-12T19:03:37,2019-09-12T19:09:37,Tarkistettu,1.1 2019_30_138,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minustakin on hyvä, että me olemme keskustelleet näistä asioista. Täällä oli puhetta jossakin tuossa alkuvaiheessa siitä, että täällä on jonkinlaista ääriajattelua tai populismia tai vähättelyä. Se ei ole sitä vaan sitä, että me keskustelemme tästä äärettömän vakavasta asiasta ja meillä on erilaista keinovalikoimaa siinä, miten me kukin haluamme tämän ratkaista. Tämä on demokraattinen eduskuntalaitos, jossa meistä jokaisen ovat äänestäjät tänne valinneet meidän omien ajatustemme vuoksi. Ja niin kuin minä varmaan teistä jokainen on kertonut tuolla ympäri toreilla ja turuilla, mitä olette asioista mieltä, ja äänestäjät ovat sitten katsoneet, onko teillä hyvät mielipiteet vai ei, ja siksi aion jatkossakin kyllä tuoda ajatukseni ja esityksiä esille, mitä mieltä asioista olen. Vastaan tässä muutamiin kysymyksiin, kun tuossa aikaisemmin ei jäänyt aikaa. Edustaja Kiljunen sanoi, että on hyvä, että puhutaan siitä, että myös kansainvälisissä yhteyksissä vaaditaan muilta mailta keinoja, ja hän peräänkuulutti keinoja. Ja jos te olisitte taas kuunnellut niitä meidän esityksiämme, vaihtoehtobudjettejamme, meidän puheenjohtajapaneeleitamme, te olisitte huomannut, että perussuomalaiset ovat ehdottaneet esimerkiksi tällaista kuin ilmastotulli, joka voisi olla Euroopan unionissa käytettävä yhteinen tulli semmoisille tuottajille, maille, jotka eivät noudata hyviä ympäristöstandardeja tai vaikka käyttävät lapsityövoimaa — tämä voisi olla yksi lisäelementti — eli heille määrättäisiin korkeampi tulli. Jos esimerkiksi kiinalainen tuote haluaa tulla tänne, niin mietittäisiin, että hetkinen, pitäisiköhän noudattaa näitä ympäristöstandardeja, jotta me voimme tuoda tuotteita, ja jos emme tuo, niin ne ovat niin kalliita, että kukaan ei osta. Ja se tulisi hyvin tietoisuuteen myös semmoisesta listasta, että nämä ovat ympäristötullin alaisia maita, ja ihminen saisi heti tiedon, että ahaa, siellä ei ilmeisesti noudateta oikein näitä sääntöjä, ja sehän vaikuttaisi kuluttajien valintoihin. Tässä on yksi keinovalikoima. Toinen keinovalikoima, mistä me olemme paljon puhuneet ja mistä ei esimerkiksi Agenda 2030 puhu lainkaan, koskee räjähdysmäistä väestönkasvua maapallolla. Afrikassa väkiluku moninkertaistuu, ja Euroopassahan se itse asiassa laskee. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että tämä sama maapallo ja sen eri luonnonvarat eivät tule riittämään ja tälle asialle pitäisi tehdä jotain. No, me olemme ehdottaneet, että kaikenlaisen kehitysavun edellytyksenä olisi se, että maa pystyy esittämään järkevän ja realistisen väestösuunnitelman siitä, miten se aikoo laskea tätä räjähdyksenomaista väestönkasvua, sen maan omia konkreettisia toimenpiteitä. Sitten te kysyitte myös muista keinoista, että miten me voimme muista maista puhua, jos me emme itse tee. No, varmaan muistatte, kun viime vuonna laitettiin Suomessa täytäntöön Pariisin ilmastosopimusta ja silloin kävimme paljon näitä lukuja läpi. Se on tosi epäoikeudenmukainen Suomelle, ja tämä pitäisi ottaa EU:ssa puheeksi. Elikkä esimerkiksi kivihiilen osuus sähköntuotannosta on Puolassa 92 prosenttia, Bulgariassa noin 90 ja samoin Romaniassa noin 90. Suomessa se on noin 6,7 prosenttia, siis aivan promilleluokkaa näissä luvuissa. No, eipä mitään, apropoo. Arvatkaapas, mitkä ovat vähennystavoitteet? Ei suinkaan niillä, jotka saastuttavat, ole kovimmat tavoitteet, vaan niillä, jotka eivät saastuta. Puolalla ja Romanialla, jotka käyttävät kivihiiltä sähköntuotannossa eniten, yli 90 prosenttia, on 2 prosenttia ja 7 prosenttia — Puolalla 7, Romanialla 2 ja Bulgarialla 0. Ja Suomella on 39 prosenttia, siis me, jotka käytämme sitä vähiten, olemme ottaneet kantaaksemme muiden EU-maiden taakan. Tästä kansalaiset ovat vihaisia. Miksi me maksamme tällaisia laskuja? Miksi siellä maassa saa edullista sähköä? Miksi me joudumme maksamaan heidän laskujaan meidän sähkölaskuissamme? Täällä sanottiin, että ei saa laittaa asioita vastakkain, mutta tätä kauttahan ne tulevat vastakkain, koska jokainen ihminen elää arjessa ja miettii, että hei, miten pääsen autolla töihin, harrastuksiin, miten elän, miten voin ostaa ruokaa. Se on ihan loistava idea, että sanotaan, että osta suomalaista, ja niin minä aina itsekin ostan, jos vain pystyn, mutta kaikilla ei ole siihen varaa. Ja meidän pitäisi miettiä sitten, miten me saisimme sitä tuotantoa ja suomalaisia tuotteita halvemmaksi. No tietysti A) ostamalla — ne, keillä on rahaa — suomalaisia tuotteita ja sitten B) huolehtimalla siitä, että niillä alkutuottajilla on riittävästi rahaa, ja miettimällä sitä, miten me saisimme sitä tuotetta edullisemmaksi. Ja mitä enemmän sitä Suomessa menee, niin sen edullisemmaksihan se tulee. Okei, kaikkea täältä ei saa, ei saa banaaneja ja ananasta ja tämäntyyppistä, sen hyväksyn ja myönnän. Meillä on ihan oikeasti, aidosti tosi paljon keinoja, mutta niitä ei ole haluttu kuunnella, kun on vain haluttu sanoa, että te olette ääriajattelijoita, että te vähättelette tätä ongelmaa. Siitähän ei ole kysymys vaan oikeudenmukaisuudesta ja realismista ja siitä, että minä haluan ne keinot sinne, missä ne aidosti ja oikeasti vaikuttavat, että lapset ja lapsenlapset saavat täällä elää ja täällä on jonkinlainen ilmasto jäljellä. Ja kysyn erityisesti vihreiltä — jotka toivat muistaakseni esille sen, että pohjoisessa tämä hiilijalanjälki on suurempi, pohjoisella maapallon puoliskolla — miksi me sitten tänne niin valtavasti sitä maahanmuuttoa haluamme, kun se hiilijalanjälki niillä tulevillakin ihmisillä on sitten suurempi. Tässä on yksi kysymys, mihin minä haluaisin vastauksen. [Kimmo Kiljunen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-12T19:09:53,2019-09-12T19:16:05,Tarkistettu,1.1 2019_30_139,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Edustaja Kiljunen, jos maltatte hetken, teillä on oma puheenvuoro tulossa, niin saatte siinä ottaa kantaa. Veikkaan, että edustaja Vallinin puheenvuoro saattaa antaa lisää vastattavaa myöskin. Mennään puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_140,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minuun ovat ottaneet yhteyttä kymmenet vanhemmat, ja olen heille luvannut pitää tämän puheenvuoron täältä pöntöstä. Tässä muutamia havaintoja tästä kansalaispalautteesta, mitä olen saanut tähän ilmastokeskusteluun. Näyttää siltä, että ilmastoahdistus on lisääntynyt erityisesti nuorilla. Nostan tässä esiin ainakin kaksi riskitekijää koskien ruokavalioita: Ensimmäinen riskitekijä on, että saavatko nuoret riittävästi ja oikeassa suhteessa välttämättömiä proteiineja, aminohappoja ja rasvahappoja, jos perinteinen suomalainen, terveellinen ruokavalio vaihdetaan jonkin verran epämääräiseen ilmastoruokavalioon. Otan esimerkkinä tästä hampurilaiset, mitä nuoret paljon syövät: Jos katsotaan semmoisen perinteisen hampurilaisen proteiinipitoisuutta — siis sellaisen hampurilaisen, jossa on lihapihvi — ja verrataan sitä sellaiseen, jossa on kasvispihvi, vaikka joku juurespihvi, niin se ravitsemuksellinen sisältö ei ole läheskään sama. Jos sitten nuoret harrastavat urheilua ja liikuntaa, niin saattaa olla, että tulee tämmöinen vääristynyt makroravintoaineiden keskinäinen suhde eli proteiinia liian vähän. Sillä on sitten jo vähän vakavampia seuraamuksia, esimerkiksi saattaa tulla ylikuntotilaa tai lihasten kehittyminen, palautuminen, tällainen, heikkenee. Toinen riskitekijä on, että aiheuttaako ilmastoahdistus, jota siis ainakin jonkun verran nuoret kokevat, syömishäiriöitä. Ja sitten syömishäiriöistä me kaikki tietenkin tiedämme, että niistä saattaa seurata muita mielenterveyshäiriöitä tai -sairauksia. Tällaisia yhteydenottoja olen vanhemmilta saanut, ja he ovat ihan sillä lailla tarkkailleet omia lapsiaan ja huomanneet tällaisia, voisiko sanoa, oireita, kun keskustellaan ilmastosta ja vähän syyllistetäänkin tiettyjen ruokien syömisestä. Poliitikoilla on tässä valtavan suuri vastuu. Teidänkin siellä salin vasemmalla puolella, kun olette aika kovia ilmastoalarmisteja — lähes joka toinen puheenvuoro sisältää jotain ilmastopaniikkia tai muuta sellaista — olisi hyvä huomioida, että tässä ilmastopaasauksessa ei aiheuteta nuorille mitään terveyshaittaa ja että tämä teidän ideologianne ei aiheuta jonkinlaista vaikkapa kansanterveydellistä aikapommia, jos nämä ruokavaliot vääristyvät ja syömishäiriöt lisääntyvät. Tänäänhän tässä salissa aikaisemmin puhuttiin mielenterveysongelmista, siitä, kuinka paljon ne ovat lisääntyneet, ja olisi mielenkiintoista, jos joku tutkisi, paljonko tämä ilmastopaasaus on lisännyt mielenterveysongelmia ja ahdistusta nuorissa. Me perussuomalaiset emme syyllistä nuoria siitä, että he syövät lihapullia, juustoa, juovat piimää tai syövät rahkaa tai jotain muuta lehmästä tulevaa perinteistä ruokaa, joka on kuulunut suomalaiseen ruokavalioon aina. Toivon, että te muutkaan ette sitä tekisi ja huomioisitte tämän näkökulman. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-09-12T19:16:21,2019-09-12T19:20:40,Tarkistettu,1.1 2019_30_141,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! I klimatårsberättelsen granskas utsikterna för att uppnå de utsläppsförpliktelser som har fastställts perioden 2013—2020 samt 2021—2030. Förpliktelserna baserar sig på utsläppsmål som på EU-nivån har beslutats för de enskilda medlemsländerna. För närvarande förefaller det sannolikt att Finland kan uppnå den utsläppsförpliktelse som gäller för perioden 2013—2020, och också för perioden 2021—2030 gäller att åtgärderna för att skära ned utsläppen är dimensionerade så att förpliktelsen uppfylls med tillräcklig säkerhetsmarginal. Värderade talman! När det gäller klimatarbetet har städerna naturligtvis en viktig roll.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2019-09-12T19:20:44,2019-09-12T19:21:29,Tarkistettu,1.1 2019_30_142,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Teidän varoituksen sananne on kuultu, ja tulin tänne pönttöön, vaikka tämä on vastauspuheenvuorotyyppinen. Ehkä minä ihan ensimmäiseksi lähdenkin tuosta edustaja Vallinin puheenvuorosta, mihin puhemies viittasi, kun siinäkin saattaa olla aineksia pohtia. Te käytitte aika mielenkiintoista ilmaisua: ilmastopaasaus lisännyt mielenahdistusta, ehkä mielenterveysongelmia. Minä jäin tätä ihan miettimään. Nii-in. Itse olen ollut aktiivinen rauhanliikkeessä, puhunut voimakkaasti ydinaseiden, joukkotuhoaseiden vastaisesti, luonut varmasti tilannekuvaa siitä, mitä tarkoittaa ydintuho, jos ydinaseita käytetään. Onkohan se lisännyt kuulijoideni mielenahdistusta? Saattaa olla, saattaa olla. Teidän edustamanne puolue on paljon puhunut maahanmuuttopaasausta, ja jäin miettimään, että sekin on varmasti tuottanut mielipahaa, mielenahdistusta. Pahimmillaanhan se on tuottanut ainakin ihmisvihaa, ja siinäkin on olemassa tämä psykologinen puolensa. Mielenkiintoinen argumentti, ja sitähän tietysti täytyy miettiä, silloin kun me nostamme yhteiskunnallisia ilmiöitä esiin, mitä se tarkoittaa ja kuinka ihminen ottaa, yksilö ottaa sen vastaan. Meillä on kuitenkin onneksi poliittinen järjestelmä, joka ottaa nämä ilmiöt sillä tavalla vastaan, että meidän ei nyt tarvitse suoranaisesti pahoittaa mieltämme siitä, että nostamme vaikeita yhteiskunnallisia ilmiöitä esiin vaan me voimme tehdä täällä toimia ja tarttua näihin asioihin. Se on tämän salin pääkeskustelu. Edustaja Meri avasi oman puheenvuoronsa sillä, että hänelläkin on oikeus mielipiteisiin: hän on puhunut näistä asioista, mistä hän on täälläkin nyt puhunut, vaalikentillä ja aikaisemmallakin ajalla, pidempään, ja hänellä on oikeus mielipiteisiinsä. Edustaja Meri, teillä on ehdottomasti oikeus mielipiteisiinne. Minullakin on mielipiteitä, mutta ehkä kuitenkin meille kaikille kansanedustajille on viisasta se, että yrittäisi kuunnella, mitä muut yrittävät sanoa. Siellä saattaa olla myöskin viisaita ajatuksia, perusteltuja, pohdittuja näkökulmia, ja niistä saattaa hyötyä, jopa omia mielipiteitään voi muuttaa. Se on kai tämän keskustelun idea, kun me tätä debattia täällä olemme käyneet, että vaikka ne ovat mielipiteitä, mitä edustamme, me yritämme käydä tätä keskustelua sillä tavalla, että kuuntelisimme herkästi, mitä toinen sanoo ja onko siinä kuitenkin jotakin hyödyllistä. Te sanoitte kolme konkreettista tointa, kun peräänkuulutin, että sanokaa konkreettisia toimia älkääkä sanoko vain, että muiden maiden täytyisi tehdä sitä tai tätä ja sitten niin ja niin edelleen. Teillä oli kolme konkreettista toimea. Ensimmäinen konkreettinen toimi oli se, että tullipolitiikkaa, kansainvälistä kauppapolitiikkaa voitaisiin käyttää hyväksi ympäristönsuojelun nimissä toimina, joilla parannetaan ympäristön tilaa, ja jos selkeästi tuotetaan olosuhteissa, joissa ympäristöä vaurioitetaan, niin voitaisiin käyttää protektionistisia toimia eli nimenomaan pyrkiä sanktioimaan tullipolitiikalla. Tämä ehdotus, jos te olette sen tehnyt, [Leena Meri: Olen tehnyt!] on mitä kannatettavin ja järkevin. Tätähän harrastetaan, myöskin WTO:n puitteissa paljon käydään keskustelua juuri siitä, että esimerkiksi työelämän miniminormien — viittasitte lapsityövoiman käyttöön — pitäisi olla osa kauppapolitiikkaa. Eli kauppa ja kehitys kytketään toinen toisiinsa siitä näkökulmasta, että sellaisissa tuotannollisissa olosuhteissa, jotka joko eivät vastaa ihmisoikeussopimuksia tai ovat ympäristöllisiä ongelmia, meillä on oikeus pyrkiä estämään kaupankäyntiä. Kannatan tätä ja kannatan tässä asiassa, jos tämä on teidän linjanne, myöskin teidän näkemystänne, ja se on ihan hyvä, konkreettinen toimi. Sen sijaan jäin vähän miettimään kysymystä Afrikan räjähdysmäisestä väestönkasvusta — mikä on räjähdysmäinen. Te olette varmaan väestöteorioihin tutustunut. Malthusista alkaen niitä tietysti on ollut meillä käytössämme. Kyllähän me näemme, että väestönkasvu kytkeytyy primäärisesti yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, ja kaikkein tärkein yksittäinen tekijä, joka ylläpitää korkeaa väestönkasvua ja korkeaa hedelmällisyyttä, on korkea lapsikuolleisuus. Sen vuoksi kaikki ne toimet, jotka luovat kehitykselle tilaa puuttua ihmisten perustarpeisiin — ravitsemukseen, luonnollisesti terveydenhuoltoon, rokotusohjelmiin — ovat mitä loistavimpia konsteja vaikuttaa tähän räjähdysmäiseen väestönkasvuun. Kun te tutustutte väestöhistoriaan, niin ihmiskunnan kehityshistoria kertoo automaattisesti sen, että mitä pidemmälle kehittynyt maa, mitä korkeampi hyvinvointi, ennen kaikkea lasten hyvinvointi, varmuus siitä, että lapset elävät pidempään, sitä enemmän se vaikuttaa välittömästi väestönkasvuun. Silloin ne toimet, jotka tähän tehtävään liittyvät, ovat tärkeimpiä. Tästä näkökulmasta kannattaa katsoa myöskin Afrikkaa ja Afrikan räjähdysmäistä väestönkasvua eikä hakea siihen muuta. Nyt tarvitaan järkevää suunnittelua, mutta järkevä suunnittelu ei ole vain väestönkasvun rajoittamisessa vaan niissä toimissa, joilla yleistä hyvinvointia parannetaan. Sen sijaan tällä kolmannella keinolla, jonka te esititte — että EU:n sisällä pistetään sellaiset maat rajoittamaan hiilivoimaloitaan ja hiileen perustuvaa energiantuotantoaan, joissa se on matalammalla tasolla, mutta Romaniassa ja Puolassa, jossain muussa maassa, missä se on korkealla tasolla, ei puututa — te kiepautitte siihen samaan tematiikkaan, jossa te olitte tänään jo aikaisemmin: syyllistetään muita, tehkää te muut, emme me. Se, että me edellytämme itseltämme — nimenomaan itseltämme — toimia tässä suhteessa, antaa meille myöskin puheenvuoron ja puheoikeuden suhteessa Romaniaan, Puolaan ja muihin maihin. Siinä mielessä: Älkää syyllistäkö muita. [Leena Meri: En mä syyllistä mitään!] Katsotaan ensin peiliin ja autetaan sitten muitakin toimimaan tähän suuntaan. [Leena Meri pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-12T19:23:01,2019-09-12T19:29:24,Tarkistettu,1.1 2019_30_143,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Saman, mitä sanoin äsken edustaja Kiljuselle, sanon nyt edustaja Merelle: kuunnellaan edustaja Elon ja Hopsun puheenvuorot, ehkä sieltä tulee lisää vastattavaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_144,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Vallin nosti tässä esiin nuoret ja kasvisruokailun riskit. Tähän asiaan haluan vastata: Totean alkuun, että ilmastoahdistus nuorten osalta ja syömishäiriöt ovat toki vakavia asioita ja meidän vanhempien vastuu on jakaa oikeaa tietoa ja ennen kaikkea tarjota niitä ratkaisuja, miten me rakennamme kestävää tulevaisuutta. Kasvisruokailu on tutkitusti terveellinen ja turvallinen vaihtoehto lapsille ja nuorille, niin kuin aikuisillekin, kun sen koostaa huolellisesti. Vegaanit tarvitsevat purkista B12-vitamiinia, mutta sen varmasti jokainen vegaaniksi ryhtyvä myöskin tietää. Edustaja Vallinkin on varmaan huomannut, että tavallisten kauppojen hyllyille on alkanut ilmestyä melko suuressakin määrin erilaisia kasvisproteiinipitoisia vaihtoehtoja ja myös monia kotimaisia vaihtoehtoja, Härkistä ja Nyhtökauraa, erilaisia kaurapohjaisia jugurttivalmisteita ja muita, eli vaihtoehtoja on kuitenkin ihan tavallisessa kaupassa jo tarjolla heille, jotka haluavat kasvisruokavaliota noudattaa. Itse koen, että tässä ruokakeskustelussa on turhaa vastakkainasettelua. Välillä tuntuu, että se voi olla ehkä tarkoituksellistakin, mutta minun mielestäni meidän pitää vastuullisina ihmisinä käydä sitä rakentavasti ja tuoda nimenomaan sitä oikeata tietoa. Lihansyönti on kasvanut länsimaissa merkittävästi. Jokainen suomalainen syö noin 80 kiloa lihaa vuodessa, eli ei tässä keskustelussa ole kyse siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä vegaaneiksi, vaan siitä, että lihankulutusta on varaa Suomessa vähentää. Joukkoruokailun kautta se onnistuu sillä tavalla, että ateriat on koostettu ravitsemussuositusten mukaisesti, niin kuin kouluissa on lähdetty siihen, että siellä päivä tai kaksikin viikossa voi olla kasvisruokapäiviä kaikille, jolloin taataan nimenomaan, että se ruoka siellä koulussa on todellakin sitten täysin ravitsemussuositusten mukaista, ja tähänhän meidän hallitusohjelmammekin ohjaa. Sama tietysti pätee myös työpaikkaruokailuihin ja muihin. Jotenkin toivoisin, että tässä keskustelussa sitten Vallinkin voi viedä näille vanhemmille, jotka huolensa ilmaisevat, sitä viestiä, että tavallaan meidän tehtävämme on tuoda niitä ratkaisuja eikä ruokkia sitä huolta, mikä lapsilla ja nuorilla on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-09-12T19:29:35,2019-09-12T19:32:05,Tarkistettu,1.1 2019_30_145,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täällä puhuttiin paniikista ja ahdistuksesta. Ajattelen, että paniikki vie toimintakyvyn mutta kiire ja deadlinet ja tiedostaminen saavat toimimaan. Tämä on se, mitä olen nähnyt, että nuoret nyt tällä hetkellä tekevät, kun he ilmastolakkoilevat ja istuvat esimerkiksi tuolla Eduskuntatalon rappusissa. Ilmastonmuutos etenee koko ajan arvioitua nopeammin, ja siksi myös näitä hillintätoimia tarvitaan entistä nopeammin. Edustaja Meri täällä nosti, että meidän hiilijalanjälkemme on korkea, ja juuri näin asia on, ja siksi siihen pitää puuttua, ei syyllisiä etsien vaan kannustaen ja mahdollistaen, ja meillä täällä eduskunnassa on siihen juurikin oikeat mahdollisuudet. Jos joku haluaa työpaikalla kasvisruokaa, edistetään sitä tai mahdollistetaan se. Jos haluaa ajaa sähköautolla, mahdollistetaan latauspisteet. Ja jotta päästään riittävään vauhtiin näissä toimissa, tarvitaan myös regulaatiota, sääntelyä, täältä meiltä maatalouteen, energiantuotantoon, liikenteeseen. Näitä on tässä keskustelun aikana mainittu useita. Väestönkasvu on todellinen haaste ilmastonmuutoksen näkökulmasta myös, ja siitä on todettu, että äitien koulutustaso ja maan koulutustaso on yksi tehokkain keino syntyvyyden määrän laskussa. Tämäkin on semmoinen, jossa Suomella on erityisen hyvä osaaminen; koulutusvienti voi olla yksi keino, ja sitäkin meidän tulee jatkaa ja toteuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-09-12T19:32:07,2019-09-12T19:33:51,Tarkistettu,1.1 2019_30_146,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyet vastaukset. Ensin edustaja Kiljuselle: Perussuomalaiset eivät vihaa ketään. Me olemme vain realisteja tässä maahanmuuttopolitiikassa ja väestöpolitiikassa. Kun haluaa säilyttää yhteiskuntarauhan, ja nyt kun puhutaan myös tästä ilmastopolitiikasta, niin siinähän ei ole mitään järkeä, että siirretään lämpimistä maista tänne kylmään valtavia ihmismääriä, sehän on ilmastollekin huono. Se ehkä on se toissijainen peruste. Ensisijainen peruste on tämä maan sisäinen turvallisuus, mitä me vaalimme, henkeen ja vereen. Sitten tämä kasvisruokavalion puolustuspuhe, minkä äsken kuulin: Täytyy muistaa, että kaikille ihmisille ei sovi sama ruokavalio. Olen tämän urheilussa nähnyt. Minä olin pitkään urheiluvalmentaja ja urheilussa mukana, urheiluravitsemusalalla, siis myin sekä heraproteiineja että soijaproteiineja ja kaikenlaisia proteiineja, satoja tonneja urheilijoille, ja sieltä sain sitten palautetta, mikä toimii ja mikä ei. Saattaa olla, että jopa saman perheen sisällä täytyy olla hyvin erilainen ruokavalio. Se urheilijan suorituskyky, vaikka on sama geeniperimä, ei toimikaan samalla tavalla esimerkiksi tytöllä ja pojalla. Sen takia, jos ruvetaan junttamaan kaikille samanlaista ruokavaliota vaikka kouluissa, niin se saattaa olla toisella toimiva ja toisella vaikka sairautta aiheuttava. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-09-12T19:33:54,2019-09-12T19:35:47,Tarkistettu,1.1 2019_30_147,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Talman, arvoisa puhemies! Muutama ihan lyhyt kommentti tähän ruokakeskusteluun: Itseäni harmittaa, että puhutaan vaikka kalasta tai lihasta tai kasviksista mutta aika vähän puhutaan siitä matkasta, minkä se ruoka on tehnyt, mikä se koko logistiikkaketju siinä taustalla on. [Kimmo Kiljunen: Hyvä pointti!] Kotimainen ruoka on kuitenkin aina enemmän tai vähemmän ilmastoteko. Kun seuraa näitä tiettyjä koulujakin, joissa nyt sitten ollaan vaikka lihalakossa — minulle ihan fine — niin samalla tuodaan kaikenlaista tavaraa sitten ihan toiselta puolen maapalloa. Jokainen voi tutkia, missä vaikka norjalainenkin lohi pakataan ja mitä reissua se tekee ennen kuin se Norjaankin joskus päätyy kauppoihin. Nuorista vielä tämän verran: Minä olen itse iloinen, kun olen heitä seurannut tuolla, vaikka meidän seudulla, energiakoulutus- ja ympäristökoulutusstrategian puitteissa, niin näkee kyllä valtavia mahdollisuuksia myös, ennen kaikkea teknologian kautta. Heitä kiinnostaa jo ihan alakoulussa uudella tavalla luonnontieteet, kiitos tämän ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen liittyvien asioiden. Toivon, että me saisimme Suomesta semmoisen maan, ja ylipäätään Pohjoismaista, jossa meidän nuoret tulevat olemaan ylivoimaisesti fiksuimmat ympäristöteknologian tutkijat maailmassa ja luovat siitä bisnestä, kansainvälistä bisnestä, ja lisäävät vientiuria tähän maahamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2019-09-12T19:35:49,2019-09-12T19:37:01,Tarkistettu,1.1 2019_30_148,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin pohtimaan edustaja Vallinin sanoja. Jos minun puheenvuorostani jäi semmoinen käsitys, että minä olisin syyttämässä perussuomalaisia ihmisvihasta, niin sellaista minä en ole sanonut missään vaiheessa. Sen sijaan minä viittasin siihen ilmiöön, mihin te viittasitte omassa puheenvuorossanne puhuessanne johonkin ilmiöön liittyvästä voimakkaasta paasauksesta. Kyllä minä uskaltaisin sanoa sen ihan julkisestikin, että tämmöinen näinkin voimakas maahanmuuttovastainen paasaus, jota Euroopassa on harjoitettu ja myöskin Suomessa on harjoitettu, ja osittain myöskin perussuomalaiset ovat siihen syyllistyneet, on luonut aivan varmasti sellaista ahdistusta, jonka lopputuloksena on joillakin ihmisillä ihmisvihaa. Se on johtanut tähän ilmiöön. Uskallan sen sanoa, ja se on aidosti varmasti fakta. Viittasitte, edustaja Vallin, siihen, että ei ole järkevää siirtää ihmismassoja tuolta eteläiseltä pallonpuoliskolta tänne pohjoiseen, tänne kylmään Pohjolaan. Kyllä varmaan tulee käymään niin, jos ilmastonmuutoksen annetaan mennä tätä tahtia, mistä me puhuimme, että he siirtyvät tänne Suomeen lämpimille, viehättäville, subtrooppisille alueille pois sieltä täysin kuivuneesta Afrikasta. Tämähän se lopputulos tässä ilmastonmuutoksessa on, jos se on tulos. Mutta eihän tässä kysymys ole ihmisten siirtämisestä, eikä tässä ole kysymys järjestä. Kysymys on siitä, että ihmiset siirtyvät liian monissa tilanteissa sellaisista olosuhteista, joissa elinehtoja ei ole olemassa tai joissa on sellainen tila, jossa yksinkertaisesti ei kyetä elämään sodan tai ihmisoikeusloukkauksien vuoksi. Ihmiset siirtyvät pois sieltä sellaisiin paikkoihin, joissa he mahdollisesti saavat suojaa, tai sitten he tulevat hakemaan elinehtoja itselleen ympäristössä, missä tulevat toimeen. Kautta historian meillä on ollut kansainvaelluksia. Ihmiset ovat siirtyneet niiltä alueilta, jotka ovat elinkelvottomia tai hankalasti elettävissä, sellaisiin olosuhteisiin, joissa he pystyvät toimimaan ja elämään. Tämä on aivan luonnollinen ilmiö, eikä tässä ole edes järjestä kysymys vaan ihan siitä, miten ihmisluonto toimii. Annetaan sille tilaa ja tunnistetaan, että tässä mielessä tämmöinen kansallisvaltiokeskeinen maailmanjärjestys on luonut rajoja, ja yhtäkkiä rajan ylittäminen onkin rikos. Tämä on tietysti outo tilanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-12T19:37:04,2019-09-12T19:39:25,Tarkistettu,1.1 2019_30_149,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme edustaja Kiljusen kanssa aikaisemminkin puhuneet tästä, että maailmanhistorian aikana ihmiset ovat siirtyneet ja näin. Näinhän se on, mutta me elämme sellaista maailmanaikaa, että sitä ei voi verrata aikaisempiin ihmisten siirtymisiin. [Kimmo Kiljunen: Miksei?] — Kysyitte, että miksi ei. Jos ajatellaan, että vuonna 1962, kun minä synnyin, tällä planeetalla oli noin kaksi ja puoli miljardia ihmistä ja nyt on seitsemän ja puoli miljardia, niin tämä tilanne on muuttunut siitä, mitä se on ollut aikaisemmin. Niin, eli Suomi ei voi ottaa vastaan kaikkea sitä ylipursuavaa väestöä esimerkiksi Afrikasta, emme voi, eikä Eurooppa voi ottaa sitä vastaan. [Kimmo Kiljusen välihuuto] — Siis Suomi voi teidän mielestänne ottaa vastaan? [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] No tässä se tulee se sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten ero. Perussuomalaiset ajattelevat, että me emme voi ottaa kymmeniä miljoonia ihmisiä, puhutaan jossain kohtaa sadoista miljoonista, ja sosiaalidemokraatit ajattelevat, että me voimme ottaa. Sen takiahan täällä eduskunnassa ollaan ja tästä asiasta keskustellaan, ja välillä on vaalit ja siitä äänestetään sitten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-09-12T19:39:27,2019-09-12T19:40:48,Tarkistettu,1.1 2019_30_150,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Muistutan edustajia siitä, että nyt on käsittelyssä Ilmastovuosikertomus 2019. Se on meillä aiheena, ja edellytän, että seuraava puheenvuoro, edustaja Kiljunen, liittyy tähän aiheeseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_30_151,30/2019,2019-09-12,15.59,19.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2019>>>Kertomus K 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan väen väkisin sen, että Suomeen tulee ihmisiä oikein massoittain, ja se johtuu yksinkertaisesti siitä — en sano, että sosiaalidemokraatit haluavat tai eivät halua, että tänne voi siirtyä — että täällä on tilaa. Täällä on fyysisesti tilaa, ja jos ilmastopakolaisuus tulee todella vakavaksi ilmiöksi tässä maailmassa, niin näihin paikkoihin tullaan, jotka ovat harvaan asuttuja alueita ja vielä elinkelpoisia, paremmin vielä elinkelpoisia — jos ilmastonmuutos nostaa täällä lämpötilan pahimmillaan kahdeksalla asteella. Kuulimme, kun ministeri kertoi, että saattaa maailman keskilämpötila nousta neljä astetta. Tämä on vakava ilmiö, ja tämä kannattaa ottaa tästä kulmasta vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-12T19:41:03,2019-09-12T19:41:43,Tarkistettu,1.1 2019_31_1,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_31_2,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos mielenkiintoisesta kertomuksesta tietosuojavaltuutetulle. Tämän kertomuksen alkulehdillä todetaan hyvin: ”Tietosuoja on Suomelle menestystekijä: yksityisille ihmisille se tarkoittaa henkilötietojen parempaa suojaa ja mahdollisuutta omien tietojen hallitsemiseen, yrityksille kilpailuetua, joka syntyy vastuullisesta toiminnasta.” Lukiessani minulla tuli mieleen kaksi teemaa, joista olisin halunnut kuulla hiukan enemmän tietosuojavaltuutetulta, mutta koska hän ei ole täällä paikalla, niin toivon, että valiokuntakäsittelyssä näitä asioita kuitenkin selvitetään. Ensinnäkin, tietosuoja-asetuksen voimaantulo viime keväänä oli iso muutos. Sen taustalla on oikeat tavoitteet, mutta sen on koettu arjessa hankaloittavan eri viranomaisten välistä yhteistyötä, ja siitä johtuen jopa esimerkiksi apua tarvitsevien ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen on estynyt, tai näin ainakin on koettu. Minulle on kerrottu, että tietoja ei voi antaa toiselle viranomaiselle, vaikka olisi asiakkaan lupa tietojen antamiseen, ja olisin halunnut kysyä tietosuojavaltuutetulta, onko hänelle tullut tällaista viestiä ja onko tätä tietosuoja-asetusta tulkittu liian tiukasti, jos ihmisten auttaminen sen takia estyy. Toiseksi, haluan sanoa muutaman sanan geenitiedon keräämisestä ja siihen liittyvistä tietosuojakysymyksistä. Meillä on Suomessa viime vuosina voimallisesti korostettu, että sosiaali- ja terveystiedon käyttöä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa tulee helpottaa. Suomella olisi tässä hieno mahdollisuus luoda uutta kasvua, koska meillä on korkealuokkaiset tietovarannot, hyvät järjestelmät, mahdollisuus toimia tehokkaasti ja ihmiset luottavat tutkimukseen. Hyvänä lähtökohtana on nähty se, että Suomessa pienenä maana on saatavilla geeniperimältään erityisen suotuisa väestö. Samalla on ajateltu, että olisi tarpeen toimia nopeasti, koska muutkin maat ovat mukana kilpajuoksussa kansainvälisistä tutkimus- ja innovaatiopanoksista. Käsittääkseni EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö asettaa kuitenkin esteitä laajalle tietojenkeruulle. Sen lähtöfilosofia lienee siinä, että kun tieto on kerran niin arvokasta, niin sitä olisi parempi kerätä varoen ja vähän kerrallaan, asioista selkeästi tiedottaen ja käyttötarkoituksia etukäteen määrittäen. Samaan aikaan on lisääntynyt tietoisuus tietosuojan merkityksestä, kun maailmalla on paljastunut skandaaleita tietosuojamurroista ja tietosuojan leväperäisestä tasosta. Erityisesti geenitiedon suhteen tuli lunta tupaan Islannissa konkurssin tehneen biopankin ja Skotlannissa esille tulleiden ongelmien myötä. Vakava huoli on herännyt siitä, voiko geenitietoa varmuudella anonymisoida eli taata, ettei näytteenantajia voida tunnistaa. Toisaalta on myös syytä kysyä, onko riskinä, että tämä tieto leviää sellaisille tahoille, joille sitä ei ole tarkoitettu. Geenitieto on arvokasta ja herkkää terveystietoa, joka kiinnostaa hyvin monenlaisia toimijoita, jopa rikollisia, ja siksi se ei saa joutua vääriin käsiin. Arvoisa puhemies! Leväperäisestä ajattelusta tietojen keräämistä kohtaan sosiaali- ja terveystoimessa oli mielestäni esimerkki viime kauden lopulla hyväksytty niin sanottu toisiolaki, jonka tarkoitus oli jouhevoittaa sosiaali- ja terveystiedon keruuta ja ennen kaikkea sen välittämistä eteenpäin yhdeltä luukulta kansainväliseenkin käyttöön. [Hälinää] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Anteeksi, edustaja Mäkisalo-Ropponen. — Voidaanko sopia, että käydään nämä keskustelut aina tuolla käytävällä, niin kuullaan, mitä täällä puhutaan? — Olkaa hyvä.] Kiitos, arvoisa puhemies! — Siis tämän toisiolain tarkoituksena oli luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tilastointiin, tutkimuksiin, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja -valvontaan sekä suunnittelu- ja selvitystehtäviin. Kaikki erittäin hyviä tavoitteita, mutta hallituksen alkuperäinen esitys oli unohtanut lähes kokonaan tietosuoja-asiat, ja se oli jopa EU-tietosuoja-asetuksen vastainen. Isojen puutteiden ja virheiden takia lakiesitystä paikkailtiin ja korjailtiin niin paljon, että kysymyksessä oli lopulta suurelta osin ihan eri esitys kuin mistä alun perin oli kysymys. Ilman sosiaali- ja terveysvaliokunnan puuttumista olisi ihmisten tietosuoja joutunut suuresti vaaraan. Toivottavasti tällä kaudella hallitukselta ei lähde niin huonosti valmisteltuja lakiesityksiä. Mutta koska toisiolakiin tehtiin niin paljon valiokuntakäsittelyn aikana muutoksia ja lisäksi nopealla aikataululla, on riskinä, että lakiin jäi pahoja valuvikoja ja jopa virheitä, jotka voivat vaarantaa ihmisten tietosuojan. Paikkailun ja korjailujen takia lakiesitys jäi epäselväksi ja sekavaksikin joiltakin osin, ja kyllä itselleni ainakin jäi valtava huoli siitä, mitä ihmisten tiedoille voi tapahtua. Toivon, että kaikki menee hyvin, mutta minun mielestäni tällaista riskiä ei olisi pitänyt ottaa. Toivon hartaasti, ettei tällaista tapahdu toista kertaa. Onneksi yleinen tietoisuuskin näistä asioista on lisääntynyt, se tuli esille viime kesänä lausuntokierroksella olleen lakiesityksen genomikeskuksesta ja genomitietojen käsittelyn edellytyksistä annetuista lausunnoista. Lausuntoja lukiessani huomasin sen saaneen paljon kriittistä palautetta muun muassa tietosuojaan liittyen. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona haluan todeta, että kun lukee kertomuksia maailmalta, niin kyllä meillä alkaa olla runsaasti näyttöä siitä, että geenitiedonkin anonymiteetti on saatu puretuksi, ja toisaalta myös siitä, että tietoja on jaettu eteenpäin tahoille, joille henkilö itse ei ole antanut lupaa niitä jakaa. Mielestäni meidän tulisi suhtautua nykyistä vakavammin geeniteknologiaan liittyviin tietosuojauhkiin, ja tämän johdosta tulisi löytää taho, joka ottaisi tämän asian kokonaisvaltaisesti hoitaakseen. Epäilen, riittävätkö tietosuojavaltuutetun resurssit tämän laajan asian haltuun ottamiseen. Arvoisa puhemies! Toivoisin, tai olisin toivonut todellakin, että tietosuojavaltuutettu olisi ollut paikalla ja pystynyt kommentoimaan näitä asioita, koska en löytänyt näistä asioista kuvausta tästä kertomuksesta. Mielestäni nämä ovat niitä tietosuojaan liittyviä asioita, joista pitäisi keskustella huomattavasti nykyistä enemmän. Teknologia — myös geeniteknologia — kehittyy hurjaa vauhtia, ja hyvä niin, mutta tietosuojan tulisi olla hyvin varmistettu näissä asioissa. — Kiitos. [Timo Heinonen: Erinomainen puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-09-13T13:04:05,2019-09-13T13:11:20,Hyväksytty,1.1 2019_31_3,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvin mielenkiinnolla luin tuota Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomusta. Se on napakka ja selkeä. Siinä tulee monia ajankohtaisia, voisi sanoa, päivänpolttavia kysymyksiä esille, niin kuin äsken hyvin edustaja Mäkisalo-Ropponen kuvasikin näitä haasteita ja kehittämistarpeita. Meillähän kaikilla on se tiedossa, mitä digitalisoituminen on merkinnyt ja merkitsee, sitä, että meidän kansalaisten ja yhteisöjen ja yritystenkin tietoja on mitä erilaisimmissa rekistereissä, ja siksi tämä asia on jatkuvasti yhä ajankohtaisempi. Ja tämä kysymys tästä tiedon liikkuvuuden kehittämisestä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on erityisen ajankohtainen ja tarpeellinen. Hallitusohjelmaan me sovimme kirjauksen siitä, että edistämme sote-datan joustavaa ja laajamittaista hyödyntämistä mutta kuitenkin samalla huolehdimme tietosuojan korkeasta tasosta. Tämä on toivottavaa, että saamme tämän mahdollisimman nopeasti toteutumaan. Kansalaisen näkökulmasta on erityisen olennaista se, että ihminen voi kokea, että ”minun tietoni ovat turvassa ja voin luottaa siihen, että myöskin viranomaisilla on tarvittava tietotaito turvata minun tietoni”. Tietosuojavaltuutetun toimiston tehtävänä on turvata kansalaisen oikeudet juuri henkilötietojen käsittelyssä, ja siksi on erityisen tärkeää, että toimistolla on tähän tärkeään työhön tarvittavat ja riittävät voimavarat. Tässä toimintakertomuksessa tulee esille se, että henkilöstömäärä on ollut liian vähäinen, mutta siihen on saatu nyt korjauksia, mikä on erittäin hyvä asia. Olimme liikenne- ja viestintävaliokunnan matkalla Berliinissä, ja sielläkin tuli esille se, että me Suomessa olemme paitsi digitaalisten palveluiden kehittämisessä kärkimaita, niin meidän tulee olla myös erityisesti sen vuoksi tietosuojan kehittämisessä ja parantamisessa kärkimaita, koska kuljemme monessa asiassa niin edellä, ja siksi on erityisen merkittävää, että meillä myös Tietosuojavaltuutetun toimiston resurssit ovat riittävät. Olisin itsekin mielelläni tietosuojavaltuutetulta joitakin kysymyksiä tässä kysynyt, esimerkiksi tähän tiedottamiseen liittyen. Kävin tutustumassa toimiston uusiin internetsivuihin ja totesin ne hyvin toimiviksi, ja toivon, että toimiston resurssit myös tiedottamisen osalta ovat riittävät, koska tarvitsemme tässä ajassa kansalaisille tietoa siitä, miten he myöskin itse voivat huolehtia oman tietosuojansa toteutumisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-09-13T13:11:22,2019-09-13T13:14:46,Hyväksytty,1.1 2019_31_4,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Täällä on puheenvuoroissa kysytty, miksi tietosuojavaltuutettu ei ole täällä. Vain rajatuissa tapauksissa, tietyissä asioissa voi olla ulkopuolinen istuntosalissa mukana. Tietosuojavaltuutettu ei kuulu näihin, eli hän ei voi olla täällä istunnon aikana, mutta häntä voidaan kuulla valiokunnassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_31_5,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietosuoja kiinnostaa enemmän kuin koskaan myös kansalaisia, ja ihmiset ottavat usein yhteyttä ja kysyvät, että onko henkilötietojani ja tietosuojaani kohdeltu oikein. On juuri niin kuin edustaja Mäkisalo-Ropponen tuossa puheenvuorossaan kertoi, että toisiolaki oli sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hyvin haasteellinen. Olin myös itse valiokunnan jäsenenä viime kaudella kuin myös tällä kaudella, ja sote-valiokunta todella puuttui moniin kohtiin, ja laki parani valtavasti valiokuntakäsittelyssä. Täytyy sanoa, että hämmästelen kyllä sitä lainsäädännön laatua, mitä viime kaudella oli: me jouduimme niinkin paljon esitystä vielä korjaamaan. Mutta toivon tosiaan, että siellä ei olisi hirveästi niitä porsaanreikiä, mitä emme kenties huomanneet, eli puhumme tärkeistä asioista. Arvoisa puhemies! Asiakas- ja potilastiedot ovat erityisen tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja kun meille on tulossa sote-uudistus ja paljon erilaista uutta lainsäädäntöä, niin pidän tärkeänä, että henkilötietojen kanssa ollaan tarkkana ja tietosuojaan kiinnitetään huomiota. Olin itse yhteydessä tietosuojavaltuutettuun sähköpostilla ja huomasin, että se on hyvä keino lähestyä, sieltä tulee myös vastaus. Henkilö lähestyi ihan yksinkertaisella kysymyksellä: Minun piti peruuttaa lääkäriaika ja soitin lääkäriasemalle ja siellä olikin nauhoitus, johon pyydettiin sanelemaan henkilötiedot, henkilötunnukset, nimet ja aihe, syy lääkäriin, miksi perutte sen ajan. Henkilö huolestui, että mitä ihmettä, minä sanelen sinne nauhalle tietoni, millä tavalla niitä käsitellään. Ja siitä sitten olin yhteydessä ja tiedustelin, voidaanko tällä tavalla toimia. No, kyllä voidaan. Mutta hyvin tärkeää on, että ihmiset tietävät, mihin heidän tietojaan käytetään ja kuka esimerkiksi ja kuinka kauan tällaista nauhaa mahdollisesti kuunnellaan. No, ajatus on se, että nauhoitus pitää tuhota hyvin nopeasti ja sitä voi kuunnella vain tietty henkilö. Ihminen kun sairastaa, niin hän on yleensä heikoimmillaan eikä ymmärrä, mitä kaikkia tietoja kysytään ja missä niitä käsitellään. On hyvin tärkeää, että sairaalassa, terveysasemilla, apteekissa, siellä missä asioidaan ja ihminen kertoo asioitaan, tietosalaisuus ja tietoturva säilyy ja myös henkilötiedot. Tämä on mielestäni edelleen, tämä on semmoista ruohonjuuritason asiaa, johon pitää kiinnittää huomiota myös tulevissa lainsäädännöissä, erityisesti sotessa. Meillä on myös Apotit sun muut täällä pääkaupunkiseudulla, niin on erittäin tärkeää sähköisiä palveluja kehitettäessä, millä tavalla tieto siellä kulkee ja onko kaikki varmasti oikein turvattua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-09-13T13:15:05,2019-09-13T13:17:49,Hyväksytty,1.1 2019_31_6,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen piti erinomaisen hyvän ensimmäisen puheenvuoron ja kävi tämän asian hyviä puolia ja toisaalta myös huolia laajasti läpi, kiitos siitä. Tässä erinomaisessa toimintakertomuksessa on hyviä huomioita muun muassa positiivisesta luottorekisteristä ja muutamista muista asioista. Tiedonsaanti kaiken kaikkiaan on toisaalta sitten sellainen kysymys, minkä pitäisi taas monessa kohdassa toimia hyvin, ja toisaalta, niin kuin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on todennut, paljon on myös siitä kiinni, millä tavalla näitä asioita meidän kansalliseen lainsäädäntöön tuodaan ja minkälaiseksi lain tulkinta lopulta muotoutuu. Meillähän on Suomessa käyty keskustelua esimerkiksi siitä, pitääkö kerrostalojen rappukäytävistä tämän myötä poistaa esimerkiksi ihmisten nimet. Tähän tietosuojavaltuutettu on todennut, että näin ei tarvitse toimia, mutta toisaalta niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin saunavuorolistoista hän on todennut, että se on tyypillinen tulkintakysymys, ja hänen mukaansa tätä pitää edelleen selvittää. Eli oikeastaan tämä oma puheenvuoroni on huoli siitä, että tämä sinänsä hyvä asia ei veisi asiaa aivan älyttömiin tulkintoihin. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa se, että meillä on ollut vuosikymmenten perinne, että kouluissa otetaan koulukuvia, ja nythän Ruotsissa tämän vastaavan EU:n tietosuojauudistuksen takia monet koulut ovat joutuneet lopettamaan nämä koulukuvaukset eli enää ei kouluissa oteta koulukuvauksia — ne ovat siis vapaaehtoisia Suomessa. Itse toivon, että meillä ei vietäisi tätä tulkintaa aivan tällaiseen toiseen ääripäähän vaan käytettäisiin sitä kuuluisaa maalaisjärkeä tämäntyyppisissä tilanteissa. Vaikkapa siinä, kun oman lapseni koulussa kun oli yleisurheilukilpailut, niin enää ei kuulemma tuloksia saanutkaan laittaa näkyviin koulun seinälle vaan ne olivat mapissa ja sieltä piti käydä katsomassa. Elikkä se mappi oli kuitenkin jollain tavalla hyväksyttävämpi kuin se, että ne tulokset olisivat olleet vuosikymmenten perinteen mukaan siellä seinällä ja lapset olisivat voineet niitä katsoa — itse en koskaan niille listoille päässyt, olin niin huono liikunnassa ja urheilussa, eikä se minua silloin loukannut, ja en usko, että se tänäkään päivänä näin toimisi. Toivon, että tällainen maalaisjärjen käyttö olisi jatkossa kouluissa, päiväkodeissa ja muissa hyväksyttyä ja sallittua mutta että samaan aikaan huolehditaan näistä tietoturvakysymyksistä, joihin omissa puheenvuoroissaan esimerkiksi edustaja Juvonen erinomaisella tavalla ja myös Mäkisalo-Ropponen huolta ottivat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-13T13:17:50,2019-09-13T13:20:50,Hyväksytty,1.1 2019_31_7,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yhä suurempi osa terveydenhuollon potilastiedoista tallennetaan valtakunnallisiin järjestelmiin, mikä on tietenkin käytännöllistä ja hyödyllistä monella tavoin. Tässä viime vuosina on nimenomaan terveysdataa koskevaa lainsäädäntöä kehitetty voimakkaasti ja pyritty huolehtimaan myös siitä, että tietoturvallisuus säilyisi ja valvonta olisi riittävän tiukkaa. Nostan kuitenkin esiin sen huolen, että kokemus kertoo tietoturvan haavoittuvuudesta, eli voi myös vuotaa vahingossa, voi vuotaa inhimillisen virheen vuoksi, kuten olemme Suomessakin muun muassa eräässä THL:n tapauksessa nähneet. Myös ulkomailta tiedetään, että esimerkiksi anonyymissä Tor-verkossa Yhdysvaltain länsirannikon sairaaloiden potilaskertomuksia on saattanut ostaa 20 000 dollarilla kappale. Pelkästään tällaisten tietojen arvo olisi jopa 20 miljardin dollarin paikkeilla. Professori Lasse Lehtonen on kiinnittänyt huomiota siihen ja todennut, että potilastietoihin kohdistuu rikollista kiinnostusta myös Suomessa, ja tämä on otettava vakavasti. Sitten nostan ihan toisenlaisen näkökulman esiin. Valtakunnallisen Omakanta-palvelun osalta noudatetaan kymmenen vuoden ikärajaa tietojen näyttämisessä vanhemmille. Tästä esimerkiksi itse sain yhteydenoton vanhemmalta, jonka lapsi sairastaa masennusta. Hän piti ongelmallisena sitä, että tällaisen kymmenen vuotta täyttäneen lapsen kohdalla vanhemmat eivät itse pääse Omakantaan esimerkiksi lääkitystietoja katsomaan. Kymmenenvuotias ei kyllä vielä ole kypsä itse päättämään terveysasioistaan, eivätkä kaikki tämänikäiset osaa edes varata lääkäriaikaa itselleen, joten ajattelen — tämä ei ole tietenkään tietosuojavaltuutetun päätöksenteon alaisuudessa vaan nimenomaan tämän talon päätöksenteon — että mielestäni tässä suhteessa pitäisi kyllä jonkinlainen järkevä linja löytää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-13T13:20:54,2019-09-13T13:23:49,Hyväksytty,1.1 2019_31_8,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua tästä viime kaudella käsitellystä ja hyväksytystä toisiolaista, ja halusin itsekin osallistua tähän keskusteluun, kun viime kaudella tosiaankin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa itse olin jäsenenä. Täytyy sanoa, että vaikka toisiolaki meni viime kaudella läpi, niin kyllä siihen jäi monia semmoisia tietosuojaan liittyviä ongelmia, jotka jäivät itseäni vaivaamaan, esimerkiksi se, että riskien hallinta oli käsitelty tämän lain valmistelun yhteydessä erittäin puutteellisesti. Samoin itseäni jäi vaivaamaan kysymys anonymisoimisesta; meillä ei ole mielestäni riittäviä takeita siitä, etteikö näitä potilas- ja henkilötietoja voitaisi purkaa myöhemmin. Mielestäni tätä toisiolakia, nyt kun se kerran on tässä talossa hyväksytty, olisikin syytä seurata ja myöskin olla tietoinen siitä, riittävätkö valvovan viranomaisen resurssit tämän lain seuraamiseen ja onko sitä mahdollisesti syytä täydentää tai muuttaa tulevina vuosina. Tosiaankin jäi mieleen se, että tämän lain valiokuntakäsittelyn aikana sitä toistuvasti vielä täydennettiin, ja itselleni kyllä jäi täydellisesti hämärän peittoon se, voiko tässä talossa itse asiassa kukaan luottaa siihen lakiin tai tietää, mitä siitä loppujen lopuksi seuraa. Se on ehkä minun kansanedustajaurani aikana ollut kaikkein vaikeaselkoisin laki, haasteellisin laki, jonka säätämistä itse olen ollut seuraamassa eduskunnassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-09-13T13:23:53,2019-09-13T13:25:31,Hyväksytty,1.1 2019_31_9,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tietosuojahan on meidän kaikkien parhaaksi tehty. Olen itse aina toiminut sellaisilla aloilla, joissa tietosuojalla on ollut suuri merkitys ja hyvin pilkuntarkasti on pitänyt sitä noudattaa. Kannatan ehdottomasti tietosuojaa ja toivonkin, että Suomi pysyy tällaisena mallimaana. Mutta on tapahtunut myöskin semmoista, juuri tulkinnasta johtuen, että on vääriä ymmärryksiä siitä, mikä on tietosuojan piirissä. Toisaalta taas, vaikka me aina sanomme, että mikään laki ei estä auttamasta, niin kun olen paljon keskustellut tietosuojavaltuutetun kanssa, niin on meillä myös vääriä ymmärryksiä siitä, mitä pitää noudattaa ja mitä ei. Otan nyt esimerkin, missä me tarvitsisimme sitä tietojenvälitystä: nuorten syrjäytyminen. Me tarvitsemme nimenomaan moniammatillista tiimiä nuoren parhaaksi, ja pahimmassa tapauksessa voidaan sanoa, että en voi antaa niitä tietoja, kun tietosuoja estää sen. Kun se tieto ei kulje riittävästi näiden viranomaisten välillä, niin miten me voimme ajatella, että me pystymme auttamaan syrjäytyneitä nuoria tai pystymme estämään syrjäytymistä? Ja siitä syystä toivoisin, että me enemmän keskustelisimme. Silloin kun olin sisäministerinä, niin kävin ihan tietosuojavaltuutetun kanssa tällaisen keskustelun, kun meillä oli sellaisia henkilöitä, jotka olivat esimerkiksi pakkohoidossa, ja kun he sitten pääsivät sieltä pois: miten se tieto liikkui ja miten esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstö pystyisi antamaan poliisille tietoja joissain tilanteissa, jos ihminen on vaarallinen itselleen tai muille? Nämä ovat sellaisia asioita, joita pitäisi pohtia vähän pidemmälle. Tietosuojavaltuutettu minulle sanoi, että tässä on vääriäkin tulkintoja. Ja toivon, että edelleen tällaista moniammatillisen yhteistyön mahdollisuutta jatketaan, koska me tarvitsemme sitä. Sitten pari tällaista evästystä tähän loppuun itse asiassa eduskunnallekin, että näissä perehdytysohjelmissa kannattaisi tästä tietosuojasta olla ihan oma luentonsa, koska täällä liikkuu paljon sellaista tietoa ja sinä voit vahingossa sanoa jotain sellaista, mikä onkin tietosuojan piirissä. Ja sitten kaikki nämä kansalaisyhteydenotot ja kaikki liittyen valtakirjoihin ja kaikkiin olisi hyvä käydä esimerkiksi avustajien ja edustajien kanssa läpi. Ja toinen toivomukseni on, että puhemiesneuvosto, jota itsekin edustan täällä, vielä kerran pohtisi, ketkä ovat täällä salissa, koska kun joka ikinen valiokunta kuulisi valtuutettua — kun se tietosuoja kuuluu kaikille valiokunnille — niin siinähän tämän yhden valtuutetun aika menee, eli voisiko ajatella, että hän sittenkin olisi täällä ja me saisimme vuorovaikutteisesti keskustella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-09-13T13:25:35,2019-09-13T13:28:34,Hyväksytty,1.1 2019_31_10,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta. Kertomus on todellakin mielenkiintoinen lukea, ja tässä on tullut hyviä näkemyksiä. Itsekin olisin kyllä toivonut, että tietosuojavaltuutettu olisi voinut olla tässä istunnossa läsnä ja hänelle olisi voinut esittää myöskin kysymyksiä. Se olisi hyvä. Toivottavasti näin voidaan jatkossa edetä. Meistä kaikista on varmaankin hyvin paljon erilaista tietoa erilaisissa sähköisissä tiedostoissa, ja kuka oikeastaan tietää, mitä kaikkea niissä tiedostoissa onkaan ja mihin niitä käytetään ja millä tavalla niiden erilaisten tiedostojen tietoturva on järjestetty. Se on suuri kysymys. Uskon, että tästä asiasta tullaan myöskin jatkossa keskustelemaan erilaisissa instansseissa yhä enemmän. Avoimet rajapinnat on semmoinen iso asia, josta myöskin viime kaudella ollaan keskusteltu paljon. Kun uusia lakeja säädetään, niin niissähän halutaan avata rajapintoja avoimemmaksi. Erilaiset järjestöt, erilaiset yhteydet, erilaiset hallintoelimet pystyvät tavallaan käyttämään samoja tiedostoja ja ottamaan ainoastaan osan niistä. Avoimissa rajapinnoissa on semmoinen iso kysymys, miten pystytään varmistamaan, että siellä käytetään oikeaa tietoa. Suomea pidetään todellakin digitalisaation ja tietoyhteiskunnan johtavana maana Euroopassa ja miksei koko maailmassa. Kuten edustaja Aittakumpu tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille, niin kun liikenne‑ ja viestintävaliokunta tällä viikolla vieraili Saksassa, niin siellä vastinvaliokunnan henkilöt kysyivät nimenomaan, että miten Suomessa on tietosuoja järjestetty erilaisissa laeissa. Se kiinnosti heitä ennen kaikkea. Myöskin tiedon liikkuvuus on meillä sähköisessä muodossa, ja tieto liikkuu erittäin nopeasti. Tietysti kännyköitä ja tietokoneita pystytään seuraamaan hyvinkin tarkkaan ja sitä, mitä tietoa niissä kaiken kaikkiaan on. Itse uskon, että me palaamme vielä monesti tähän, ja toivottavasti myöskin tietosuojavaltuutetun resursseja pystytään lisäämään, sillä uskon, että heidän työtaakkansa on todellakin iso myös tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-09-13T13:28:35,2019-09-13T13:31:12,Hyväksytty,1.1 2019_31_11,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Meillä on aikataulu: kello on 13.30, ja suuren valiokunnan kokouksen pitäisi päästä alkamaan. Täällä on nyt neljä puheenvuoroa, Purra, Niemi, Aittakumpu, Tanus, joten kysyn, haluatteko pitää ne minuutin mittaisina vastauspuheenvuoroina tässä istunnossa. Muussa tapauksessa me jatkamme ensi viikolla tätä keskustelua. Jos vaikka nousette seisomaan, jos haluatte pitää nyt minuutin mittaisen, nimenomaan Purra, Niemi, Aittakumpu, Tanus. [Purra, Niemi, Aittakumpu ja Tanus nousevat seisomaan] — Kaikki, eli mennään 1 minuutin puheenvuoroilla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_31_12,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Heinonen hyvin kuvasi, olemme kuulleet taloyhtiöistä, jotka eivät pane saunavuorolistoja rappukäytäviin varaajien nimellä varustettuina, toisaalta urheilujoukkueista, jotka eivät uskalla asettaa printattuja pelaajalistoja esille. Toisaalta monet ruotsalaiskoulut ovat lopettaneet oppilaiden koulukuvaukset ja opettajilla on näihin liittyen liikaa hallinnollista työtä. Myös täällä Suomessa kaikki vanhemmat, joilla on lapsia kouluissa tai päiväkodeissa, täyttävät näitä lappuja vuosittain lukuisia. Toivon itse, että tiedot kirjaavan tietosuojavastaavan ei samaan aikaan tarvitse huolehtia opettamisesta, mutta pahoin pelkään. Irlannissa on kiinteistövirasto määrännyt vieraskirjat poistettaviksi hallinnoimistaan turistikohteista. Näitä tällaisia ylilyöntejä on paljon. Samaten lukio sai tuntuvat sakot tietosuojan rikkomisesta, kun se alkoi seurata oppilaiden poissaoloa kasvojentunnistuksen avulla. Se sai isot sakot, vaikka tämä oli vanhempien hyväksymä toimintatapa ja sen piti helpottaa opettajien työtä. Mutta kiitoksia tästä tietosuojavaltuutetun toimintakertomuksesta. Nyt en ehtinyt puuttua muihin asioihin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-13T13:31:51,2019-09-13T13:33:00,Hyväksytty,1.1 2019_31_13,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Poliisitaustaisena kansanedustajana haluan kiinnittää huomiota tänä päivänä siihen, että monilla vanhoilla poliisiasemilla — itsekin toimin lupapalveluissa päätöksentekijänä — on se tilanne, että on iso aukea lupapalveluaula, jossa ihmiset istuvat keskellä aulaa odottamassa vuoroaan. Ja tänä päivänä, kun kansalainen hakee henkilökorttia tai passia, häneltä kysytään hyvin perusteellisia tietoja: sukulaissuhteita, osoitteita, aikaisempia osoitteita, henkilötietoja. Halutessaan vuoroaan odottava henkilö voi aivan rauhassa kirjoittaa tämän toisen ihmisen tietoja ylös, elikkä kiireesti täytyisi saada näille vanhoille poliisiasemille tällaiset lupapalvelukopit, joista toisten tiedot eivät leviä näille muille ihmisille. Tämmöinen tiedoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-09-13T13:33:04,2019-09-13T13:33:54,Hyväksytty,1.1 2019_31_14,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen nosti tärkeän asian esille, lapsen tietojen saannin Omakanta-palvelusta, ja siitä asiasta edustaja Ronkainen on vastikään tehnyt hyvän kirjallisen kysymyksen ja saanut ministeriltä vastauksen, että asia tulee korjaantumaan ensi vuoden puolella. On hyvä, että tähän asiaan on tartuttu ja se tulee muuttumaan, jotta vanhemmat saavat alaikäisen lapsensa tiedot tarvittaessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-09-13T13:33:58,2019-09-13T13:34:23,Hyväksytty,1.1 2019_31_15,31/2019,2019-09-13,13.02,13.35,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietosuoja on erittäin tärkeä, mutta niin kuin tässä on monen kansanedustajan suulla tullut esiin, niin näitä ylilyöntejä ja ei vain hiusten halkomista vaan moneen osaan pilkkomista on todella. Toivoisin, että tässä valtakunnassa niihin asioihin puututtaisiin, koska oikeasti se voi hankaloittaa käytännön asioiden huolehtimista eikä suinkaan vähäisemmässä määrin siellä terveydenhuollossa. Ja aivan niin kuin tässä tuli esille edellisessä puheenvuorossa, niin onhan se edesvastuutonta, jos 10-vuotiaan tai sitä vanhemman lapsen tietoja eivät vanhemmat saa tietää. Minä näen, että siinä laiminlyödään lapsesta huolehtimista. Toivon mukaan siihen tulee pikaisesti muutos. Mutta yksi asia, mitä tässä ei ole nostettu vielä esiin: minulla on huoli siitä, että jos esimerkiksi Kanta-palveluun kirjataan — esimerkiksi nuoret terveydenhuollon ammattilaiset — epäily jostakin diagnoosista tai tilasta ja se tuleekin sinne merkattuna ikään kuin diagnoosi olisi todistettu, tai joku muu asia jää sinne virheellisenä, niin tänä päivänä on erittäin vaikea potilaiden, asiakkaiden saada korjattua niitä tietoja. Toivoisin, että tähänkin kiinnitetään huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2019+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-09-13T13:34:24,2019-09-13T13:35:34,Hyväksytty,1.1 2019_32_1,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään yksi tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_32_2,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää aloitteen tekijöitä tämän erittäin tärkeän, mikromuovia käsittelevän asian esille nostamisesta yhteiskunnassamme. Mikromuovit ovat yhteiskunnallemme hallitsemattomalta tuntuva uhka. Moni kokeekin voimattomuutta asian edessä: Muovia on joka puolella. Niitä on tuotteissa, joita ostamme, juomavesissä, hengitysilmassa, eläimissä, maaperässä ja vesistöissä. Kuinka yksittäinen ihminen tai valtio voi vaikuttaa tähän ongelmaan? Onneksi, kuten tässä aloitteessa todetaan, tähän ongelmaan on olemassa paljon erilaisia tapoja, joilla voimme vaikuttaa. Lainsäädännön, toimintatapojen, ohjeistuksien ja asenteiden muutoksella voidaan estää muovin joutumista luontoon ja pilkkoutumista mikromuoviksi. Olen sen kannalla, että asiaan tulee reagoida ja puuttua viipymättä. Asia on todella tärkeä. Arvoisa eduskunta! Arvoisa rouva puhemies! Muovi ei kuulu vesistöihin. Me sosiaalidemokraatit olemme erittäin huolissamme vesistöjen roskaantumisesta ja pilaantumisesta. Jos me emme tartu toimeen nyt niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, voivat seuraukset olla erittäin vakavia. Toimia tulee tehdä niin mikromuovien vähentämiseksi kuin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen vesistöjen läheisyydessä asuu merkittävä osa Suomen väestöstä. Esimerkiksi kotikaupungissani Lappeenrannassa, Saimaan alueella, vesistöillä ja niiden hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus ihmisten arkeen: sekä hyvinvointiin että myös toimeentuloon. Arvoisa puhemies! Mielestäni kosmetiikan mikromuoveista tulee päästä eroon. Sen lisäksi on kuitenkin hyvä katsoa mikromuoveja koskevaa tilannetta myös kokonaisvaltaisemmin. Muoviongelmaan tulee löytää ratkaisu, joka läpileikkaa kaikki tasot muovin valmistuksesta aina kulutukseen ja sieltä kierrätykseen. Arvoisa puhemies! Olen todella tyytyväinen siihen, että Rinteen hallituksen ohjelmassa on seuraava kirjaus: ”Tehostetaan muovinkierrätystä ja toimeenpannaan muovikartan ehdotukset.” Tämä hallitusohjelmassa mainittu muovitiekartta on väylä kohti kestävää suomalaista muovitaloutta. Siihen on kerätty vuonna 2018 asiantuntijoiden toimesta keskeisimmät toimenpiteet muovijätteen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Kartta perustuu Euroopan unionin muovistrategiaan, joka on osa laajaa Euroopan unionin kiertotalouspakettia. On hienoa, että tähän asiaan on tartuttu laajasti koko Euroopan laajuudella. Yksi muovitiekartan toimenpiteistä liittyy juuri mikromuoveihin, ja sen tarkoituksena on kehittää mikromuovien päästölähteiden sekä niiden ympäristö- ja terveysvaikutusten tunnistamista ja riskienhallintaa. Kirjauksessa myös mainitaan, että mikromuovien käyttöä tulee vähentää. Esitänkin hallitukselle ja vastaaville ministereille toiveen, että tämä tiekartta toimeenpannaan ja että lähdetään edistämään ja toimeenpanemaan sitä viipymättä. Toivon, että asia saa eduskunnassa sen tärkeyden kannalta tarvittavan käsittelyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-09-17T14:02:40,2019-09-17T14:06:41,Hyväksytty,1.1 2019_32_3,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puhtaat vedet ovat suuri kansallisvarallisuutemme, jonka arvo on mittaamaton. Puhtaan makean veden ja niin kutsutun sinisen biotalouden merkitys kasvaa tulevaisuudessa edelleen, joten vesistämme kannattaa pitää hyvää huolta. Mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa koskeva kansalaisaloite osaltaan liittyy tähän. Tahdonkin kiittää aloitteen tekijöitä sekä allekirjoittajia. Vesiensuojelu palvelee vesivarojen hyödyntämistä sekä ympäristöterveyden ja sisäisen turvallisuuden tavoitteita. Suomen vesistöt vaativat aktiivista ja pitkäjänteistä suojelua joka tasolla, myös mikromuovien osalta. Useissa maissa mikromuovien käyttöä kosmetiikassa ollaan kieltämässä, ja esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa näin on jo tehty. Mikromuovien mukana kulkeutuu kemikaaleja, ja näiden päätyminen ihmisen elimistöön aiheuttaa terveysriskin. Pienten kalojen kohdalla kertynyt mikromuovimassa tukkii ruuansulatuselimistön ja pahimmillaan nälkiinnyttää eläimen hengiltä. Perussuomalaisten tuoreessa, tänä vuonna julkaistussa ympäristö‑ ja energiapoliittisessa ohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Vaikka maailman vesistöjen suurimmat päästöt ja vesistöihin päätyvät muovijätteet syntyvät Aasiassa ja Afrikassa, on Suomessakin kiinnitettävä huomiota vesien muovijätteeseen sekä ylipäänsä muovin ja pilkkoutuneiden muovikappaleiden eli mikromuovien pääsyyn ympäristöön.” Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite ja sen sisältö ovat linjassa perussuomalaisten ympäristöpoliittisten tavoitteiden kanssa, ja sitä on meidän helppo tukea. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-17T14:06:44,2019-09-17T14:08:28,Hyväksytty,1.1 2019_32_4,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Jaha, tästä halutaan nähtävästi debattia, se on hienoa. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_32_5,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin suuri kiitos aloitteen tekijöille — 58 000 nimeä mukana ja oikealla asialla. Mikromuovit ovat yksi sellainen haaste, joka meidän täytyy taklata, ja tämä liittyy ihmisten terveyteen ja vesistöjen tilaan ja tulevaisuuteen siinä suhteessa. Viimeisen 50 vuoden aikana muovin käyttö on globaalisti 20-kertaistunut, ja tulevan 20 vuoden aikana todennäköisesti suunta on samansuuntainen eli se jopa kaksinkertaistuu. Se, mikä tässä on mielenkiintoista, on se, että mikromuovit voidaan kosmetiikkatuotteissa kokonaan korvata. Siihen on keinot olemassa, ja sen takia lainsäädännön ajantasaistaminen siltä osin on perusteltua. Keinot ovat olemassa, ja tavoite on selvä: vesistöt pitää pitää puhtaina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-17T14:08:47,2019-09-17T14:09:52,Hyväksytty,1.1 2019_32_6,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää tästä hyvästä ja ajankohtaisesta aloitteesta. Mikromuovihan on todella näkymätön ja pelottava uhka ihan globaalisti, ja tässä aloitteessa keskitytään siihen, että mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonti, myynti ja valmistaminen kiellettäisiin Suomessa. Onneksi monet suomalaiset kosmetiikkavalmistajat ovat jo korvanneet mikromuovin tuotteissaan biohajoavilla tuotteilla, mutta hyvin paljon sitä on vielä tuontikosmetiikassa. Toivon todella, että tuontikielto voisi astua voimaan tämän aloitteen siivittämänä, ja toivon myös vastuullisuutta nyt kaikilta suomalaisilta kosmetiikkafirmoilta, että ne varmistaisivat sen, ettei niiden tuotteissa enää käytetä mikromuovia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-09-17T14:09:52,2019-09-17T14:10:50,Hyväksytty,1.1 2019_32_7,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän aloitteen tekijöitä erittäin hyvästä ja perustellusta aloitteesta. Viime kaudella meitä oli joukko kansanedustajia, jotka kirjallisella kysymyksellä ehdotimme tätä samaa. Mikromuoviahan tulee vesistöihin monista lähteistä, mutta yksi turhimpia ja helpoimmin poistettavia on tuotteet, joihin sitä lisätään tarkoituksella, kuten vaikkapa kosmetiikka. Tietysti parasta olisi, jos saisimme tästä asiasta EU-lainsäädännön, mutta uskon, että jos osa EU-maita, kuten Suomi, etenee kansallisesti, niin kuin toivon, se myöskin edesauttaa sitä, että saataisiin EU:n yhteinen linja tähän tahallisen mikromuovin lisäämisen kieltoon. Uskon, että joskus tulevaisuudessa ihmetellään aikakautta, jolloin periaatteessa ikuisesta materiaalista tehtiin kertakäyttötuotteita. Myös erilaisissa pakkauksissa hajoamattoman muovin käyttö, joka sitten ympäristössä muuttuu mikromuoviksi, pitää saada loppumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-17T14:10:55,2019-09-17T14:12:11,Hyväksytty,1.1 2019_32_8,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkialle tunkeutuva muovijäte on valtava globaali ympäristöongelma, ja mikromuovit ovat muovijäteongelman yksi osa ja erittäin viheliäinen ongelma. Mikromuovien kaikkia haittavaikutuksia ei vielä edes tunneta täysin, mutta selvää on,  että  mikromuovit  ovat  haitallisia niin elinympäristöille, eliöille kuin ihmisellekin. Arvoisa puhemies! Kiitän siis myös minäkin aloitteen tekijöitä. Kosmetiikan mikromuovit ovat turhia ja korvattavissa biopohjaisilla vaihtoehdoilla. Kosmetiikan mikromuovit voidaan korvata ilman että kukaan niitä oikeastaan jää kaipaamaan, ja monessa Euroopan maassa näin onkin jo tehty. Kuitenkin on hyvä samalla muistaa ja tunnustaa se, että kosmetiikan mikromuovien kieltäminen ei mikromuoviongelmaa ratkaise yksinään, koska mikromuovia syntyy paljon muistakin lähteistä, eli me tarvitsemme laaja-alaista strategiaa ja lähestymiskulmaa muovijätteen torjumiseen [Puhemies koputtaa] ja mikromuovien torjumiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-09-17T14:12:15,2019-09-17T14:13:21,Hyväksytty,1.1 2019_32_9,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä. Tämä aloite on varmasti tarpeellinen. Kun täällä edustaja Hassi sanoi, että olisi hyvä, että olisi EU-tasoista lainsäädäntöä, niin Euroopan parlamentissa edustajat vaativat viime vuonna komissiota esittämään tällaista EU:n laajuista kieltoa lisätyille mikromuoveille muun muassa kosmetiikassa ja puhdistustuotteissa. Mutta moni maa on kyllä oma-aloitteisesti lähtenyt jo näitten kieltojen tielle, ja siinä mielessä asiassa ollaan edetty ilman EU:takin. Edustaja Sarkkinen nosti esille hyvin sen, että todellakin nämä kosmetiikan mikromuovit ovat kuitenkin pieni osuus mereen päätyvästä muovimäärästä, noin kahta prosenttia edustavat tästä primaarimikromuovista, ja siinä mielessä isot ongelmat ovat jossakin muualla. Mutta niin kuin täällä joku totesi keskustelussa, tämä on varmasti yksi niistä helpoimmista, mistä voidaan luopua, ja toisaalta myöskin niin sanotusti turhia aineita, elikkä siinä mielessä tässä voidaan edetä. Täytyy muistaa myöskin, että Suomella on muovin erittelyssä erittäin hyvät referenssit [Puhemies koputtaa] ja voimme maailmanlaajuisestikin olla viemässä näitä asioita eteenpäin ja tarjoamassa ratkaisuja yritysten kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-17T14:13:21,2019-09-17T14:14:33,Hyväksytty,1.1 2019_32_10,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on hyvä, vaikkakin merten mikromuoveista kosmetiikan osuus on todella pieni, kuten edellisessäkin puheenvuorossa todettiin. Ympäristöön ajautuu mikromuovia yleensä isommista muoveista, mitkä sitten hajoavat vaikka meressä, mutta kuitenkin meillä kotimaassakin puhdistettuun jäteveteen jää tekstiilien ja kosmetiikan mikromuoveja, vaikka ne vedet puhdistetaan. No, meillä isot kosmetiikkafirmat ovat nyt lopettamassa mikromuovien käytön, ja se on hyvä asia, mutta paljon tilataan netistä ulkomailta meikkejä, kosmetiikkaa, ja sitähän ei tiedetä, mitä sieltä tulee. Kumminkin nykyään on ladattavissa älypuhelimiin, kännyköihin, sovellutuksia, millä pystyt tarkistamaan viivakoodista, sisältääkö se mikromuoveja, kerta tuoteselosteesta ei se aina selviä. Tämä olisi hyvä tiedostaa, että kaupassa tarkistetaan, mitä siinä myydään, ja ollaan valistuneita sitäkin kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-09-17T14:14:37,2019-09-17T14:15:32,Hyväksytty,1.1 2019_32_11,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on arvokasta, että kollegat yli puoluerajojen ovat sitä mieltä, että tämä kansalaisaloite on arvokas ja tärkeä, ja tämä mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa, siitä olisi hyvä lähteä liikkeelle lainsäädäntöteitse. Me olemme täällä paljon puhuneet ilmastonmuutoksesta keskeisenä ympäristöongelmana maailman mitassa. Yhtään sitä vähättelemättä täytyy todeta kuitenkin, että tämä maailman muovittuminen pitkällä jännevälillä saattaa olla yhtä kohtalokasta, ja siinä suhteessa on arvokasta, että me sen huomioimme. Tällä hetkellä ehkä tämä muovittumisilmiö on karmeimmillaan nähtävissä, niin kuin täällä todettiin, Aasiassa ja Afrikassa, metropolialueilla, suurkaupunkialueilla, siellä on aivan hirvittäviä näkymiä muovijätteen osalta. Kuitenkin muovi on kehitetty ensisijaisesti täällä pohjoisella pallonpuoliskolla, ja on hyvä, että me aloitamme täältä myöskin nämä voimakkaat lainsäädännölliset toimet muovittumisesta vapautumiseksi. Ja tämä aloite koskien nyt mikromuovien kieltämistä on tässä prosessissa yksi tärkeä aloite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-17T14:15:36,2019-09-17T14:16:35,Hyväksytty,1.1 2019_32_12,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Ärade talman! Eihän tästä oikein debattia taida syntyä [Naurua] ja hyvä niin. Ollaan varsin yksimielisiä siitä, että tämä on hyvä aloite. Minäkin yhdyn aloitteen tekijöitä kiittävien joukkoon. Mikromuoveja, ihan niin kuin edustaja Lehtokin sanoi, ei tule pelkästään kosmetiikasta vaan monesta muusta asiasta, ja siksi on tärkeää, että kierrätys on kunnossa, tuotteet on oikein merkitty ja meillä on joka puolella sitä välineistöä, jota tarvitaan, jotta kierrättäminen olisi helppoa. On myöskin tärkeää, että me Euroopassa kannamme oman vastuumme. Tässä sanottiin, että iso osa muovista tulee Aasiasta ja Afrikasta, ja tämä on varmaan totta. Pitää myöskin muistaa, että Eurooppa on aikaisempina vuosina tehokkaasti vienyt omia ongelmiaan näihin muihin maihin. Kiina on esimerkiksi ottanut vastaan paljon eurooppalaista muovijätettä. Kiina ei sitä enää tee, joten on entistä tärkeämpää, että me täällä Euroopassa hoidamme leiviskämme, vaadimme itseltämme sitä, että nämä asiat nähdään, vaadimme yrityksiltä, jotka ehkä teettävät tuotteitaan ulkomailla, vaaditaan niiltä [Puhemies koputtaa] yhteiskuntavastuuta ja että he seuraavat omia prosessejaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-09-17T14:16:35,2019-09-17T14:17:48,Hyväksytty,1.1 2019_32_13,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin liityn samanmielisten joukkoon. Haluan kuitenkin nostaa sen näkökulman vielä tässä esiin, kuten täällä muutama muukin edustaja on nostanut, että mikromuovit kosmetiikassa eivät ole se ainoa ongelma, vaan niitä syntyy monesta muustakin lähteestä. Muovien hajoamisen johdosta niitä toki päätyy vesistöihin ihan ikään kuin isommastakin muovikappaleesta, mutta sitten esimerkiksi fleece-materiaali on sellainen, josta päätyy ihan normaalin pesun mukana mikromuovia vesiin. Olisikin ihan mielenkiintoista, kun tätä kansalaisaloitetta nyt aletaan käsitellä täällä, että otettaisiin hieman laajempi näkökulma tähän kysymykseen, että ei käsiteltäisi pelkästään mikromuovia kosmetiikassa, vaan myös sitä, miten mikromuovien päätymistä vesistöihin voisimme vähän laajemminkin välttää. Toisaalta on myös niin, että mikromuovien haitoista ei ole kovin paljon tutkimustietoa — toivottavasti tätäkin näkökulmaa pohditaan: millä tavalla tätä tutkimustietoa käsiimme saisimme. Tiedän, että hankkeita on meneillään. Varmasti mikromuovin haitoista on hyvä meidän kaikkien tietää lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-09-17T14:17:52,2019-09-17T14:18:58,Hyväksytty,1.1 2019_32_14,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on tärkeä, ja mikromuovien määrää ympäristössä todella on välttämätöntä vähentää. Myös vasemmistoliitto haluaa nähdä muovittoman Itämeren ja muun ympäristön laajemmin. Ajattelen, että mikromuovia sisältävän kosmetiikan maahantuonti, myynti ja valmistaminen olisi syytä kieltää lailla. Vaikka monet kosmetiikkavalmistajat ovat jo siirtyneet näihin biohajoaviin vaihtoehtoihin, niin on selvää, että tässäkin asiassa sääntely on yksinkertaisesti se paras keino vaikuttaa alaan. Meillähän on Suomessa vesistöjen tilaa onnistuttu viime vuosikymmeninä parantamaan, ja näen, että tätä kehitystä pitää varjella ja tämä olisi yksi askel siinä työssä. On totta, kuten täällä on todettu, että tämä ei ratkaise koko asiaa, mutta itse painottaisin juuri sitä, että tällä alalla nämä mikromuovit on mahdollista korvata täysin muilla vaihtoehdoilla. [Puhemies koputtaa] Materiaaleja on saatavilla. Haluan kiittää aloitteen tekijöitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-17T14:19:02,2019-09-17T14:20:07,Hyväksytty,1.1 2019_32_15,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muovit aiheuttavat todella vakavan uhan luonnolle ja meidän vesistöillemme. Ne ovat pitkäaikaisia, ne ovat monin tavoin vaarallisia. Kannatan lämpimästi tätä kansalaisaloitetta. Itse kysyin maaliskuussa 2018 ympäristöministeri Tiilikaiselta, voisiko Suomi kieltää mikromuovin. Silloin ympäristöministeri totesi, että tehdään EU:n laajuisia toimia. Hänen ansiostaan tehtiin myöskin tuo muovitiekartta, kiitos siitä. Mutta on järkevää, että Suomi tekisi myöskin näitä yksittäisiä omia päätöksiä. Kannatan tuota puheenvuoroa, sitä mitä Sari Multala täällä totesi, että voisimme laajemmin katsoa, mitä toimia voisimme tehdä, ettei mikromuovi valu luontoon eikä se valu ravintoketjuihin. Petteri Orpo valtiovarainministerinä vastasi silloin kysymykseeni, että hän selvittää muoviveroa, ja tuo muoviveroselvitys on käsittääkseni nyt VM:ssä tekeillä. Kysynkin täällä, täällä ei ikävä kyllä ole ympäristöministeriä paikalla: Onko nykyinen hallitus valmis edistämään muoviveroa? Olisiko mahdollista, että muovivero olisi yksi elementti, kun yritämme ratkaista tätä [Puhemies koputtaa] muoviroskaongelmaa? Ja jos ei täällä ole ministeriä paikalla — [Puhemies: Aika!] todella ikävää, että ympäristöministeri ei ole paikalla — voisiko joku hallituspuolueen edustaja [Puhemies koputtaa] ottaa kantaa tähän muoviveroasiaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-09-17T14:20:11,2019-09-17T14:21:30,Hyväksytty,1.1 2019_32_16,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä ehdotus, kansalaisaloite mikromuoveja sisältävän kosmetiikan kieltämisestä, on kannatettava, ja myös tästä keskustelusta, mikä on käyty, voi panna merkille, että tälle ehdotukselle todellakin on tilausta. Olen samaa mieltä kuin edustaja Hassi, joka totesi täällä aiemmin, että kyllähän tässä parempi olisi, jos olisi ihan EU:n tasoinen linjaus olemassa. Se olisi varmasti myös näiden kosmetiikkatuotteiden valmistajien näkökulmasta kaikkein paras linjaus, mutta hienoa jos tällaisen yksimielisyyden pohjalta tätä voidaan myös kansallisesti viedä eteenpäin. Totean kuitenkin, että se kestävin ratkaisu tähän muoviongelmaan on nimenomaan siinä kierrätyksessä ja sitten tarpeettomien muovien tuottamisen ja käyttämisen välttämisessä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-17T14:21:30,2019-09-17T14:22:36,Hyväksytty,1.1 2019_32_17,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitteessa vaaditaan, että meille olisi saatava laki, joka kieltää mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen, ja kuten täällä on todettu, niin me olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että tähän suuntaan on mentävä, että tämmöinen lainsäädäntö tulisi meille saada. Mutta positiivista on myös se, että kansalaisilla on tällä hetkellä valtava halu myös kierrättää muovia ja sitä kautta olla itse vaikuttamassa siihen, että ympäristöön vaikutetaan myös sitä kautta positiivisesti. Nyt ongelmana on kuitenkin se, että muovinkierrätys ei ole vielä kaikkialla parhaalla mahdollisella tavalla. Toivoisin, että myös tämä lakialoite ja me voisimme vaikuttaa tässä entistä voimakkaammin siihen, että jokaiselle ihmiselle, joka haluaa vaikuttaa muun muassa muovinkierrätykseen, tämä muovinkierrätys olisi mahdollisimman helppoa joka puolella Suomea. Sitten asiana muovinverotus: henkilökohtaisesti suhtaudun siihen erittäin myönteisesti ja olen iloinen siitä, jos tätä asiaa selvitellään ministeriössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-09-17T14:22:36,2019-09-17T14:23:45,Hyväksytty,1.1 2019_32_18,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisi ollut tärkeää, että ympäristöministeri olisi ollut paikalla tässä lähetekeskustelussa, mutta toivottavasti viestit menevät perille. Itse myös annan tuen tälle kansalaisaloitteelle mikromuovien kieltämiseksi kosmetiikan osalta — toki se on vain 2 prosenttia siitä muovista, joka mereen joutuu. Vielä iso asia, joka pitäisi myös saada kuntoon, on se, että meidän pääkaupunkimme edelleen dumppaa valtavan määrän likaista lunta mereen välittämättä, että sen matkassa menee myös merkittävä määrä muovia, kumia ja muuta. Myös meillä olisi erinomaiset mahdollisuudet olla tässä muovijätteen vähentämisessä suunnannäyttäjiä ja edelläkävijöitä. Paketit, pillit voidaan tehdä tänä päivänä muusta kuin muovista, eli meidän kannattaa ottaa tässä nyt sellaista johtajaroolia vaikkapa Euroopan laajuisesti alkuun ja löytää myös markkinarakoa meidän erinomaisille tekijöille vaikkapa siellä puu- ja tässä teollisuudessa, jossa paketit [Puhemies koputtaa] ja pillit voidaan tulevaisuudessa tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-17T14:23:49,2019-09-17T14:24:53,Hyväksytty,1.1 2019_32_19,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Debattia tahi ei, mutta keskustelu on ollut hyvää, ja on arvostettavaa, että tämmöinen kansalaisaloite on täällä eduskunnan käsittelyssä. Itse toivon erityisesti, että huomioidaan edustaja Hassin tuoma näkemys siihen, että meillä on haitallisia ja tarkoituksella luontoon meneviä muovituotteita, ja toivon, että pienemmätkin kuin 5 millimetriä kooltaan olevat ovat enemmänkin tarkastelun kohteena. Siksi esitänkin toiveen, että valiokuntakäsittelyssä valiokunta muodostaisi ponnen, joka edellyttää hallitukselta toimia muunkin mikromuovin kuin vain kosmetiikkateollisuuden osalta, jotta ryhdytään valmistelemaan lakialoitetta jo tällä kaudella. Jotta saisimme tämän koko muoviasian paremmin haltuun, niin nyt valiokunnalle harras toivomus: laaja kuuleminen, muodostakaa käsityksenne ja edellyttäkää hallitukselta toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-09-17T14:24:57,2019-09-17T14:25:55,Hyväksytty,1.1 2019_32_20,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässäkään vesistöjen tilaa ja ihmisten terveyttä koskevassa asiassa emme voi elää tulevien sukupolvien piikkiin. Kansalaisaloite mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa on tärkeä. Mikromuovien käyttöä on rajoitettava lainsäädännöllä, etenkin kun tiedämme, että mikromuovit ovat kosmetiikassa täysin korvattavissa muilla, haitattomilla vaihtoehdoilla, joita on runsaasti markkinoilla. Esimerkiksi Ruotsi on jo kieltänyt mikromuovin käytön tietyissä kosmetiikkatuotteissa, samoin Britannia. Tuen kansalaisaloitetta ja toivon, että hallitus ottaisi ripeästi mallia Ruotsista, ja olisi varmasti paikallaan tutkia myös sitä, miten mikromuoviasiaan päästäisiin pureutumaan vielä näitä kosmetiikkatuotteita laajemmin. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-09-17T14:25:59,2019-09-17T14:27:05,Hyväksytty,1.1 2019_32_21,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse myös kannatan lämpimästi tätä kansalaisaloitetta. On aika hätkähdyttävää, että WWF:n maailmanlaajuisen raportin mukaan ihmisen elimistöön kertyy viikossa noin pankkikortin verran mikromuovia. Vuodessa tämä on 250 grammaa. Se on mieletön määrä, ja kun haittavaikutuksia emme edes tiedä, mitä tämä mikromuovi ihmiselimistölle, terveydelle, luonnolle kaiken kaikkiaan aiheuttaa, niin kannatan kyllä lämpimästi sitä, että tämä viedään lainsäädäntöön. Samalla kannatan myös, niin kuin edustaja Myllykoski omassa puheenvuorossaan totesi, että valiokunta ottaa jopa kansalaisaloitetta laajemman näkemyksen siihen, että tähän muoviongelmaan tartutaan laajemmin, mikromuoveihin ja muovien kertymiseen vesistöihin ja niin edelleen, ja sitten ponnen avulla ja kautta velvoitetaan eduskunta työskentelemään aktiivisesti sen suhteen, että muovit saadaan kiellettyä kaikessa siinä, [Puhemies koputtaa] missä se on mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-09-17T14:27:09,2019-09-17T14:28:16,Hyväksytty,1.1 2019_32_22,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Minulla on tässä debattiin kolme puheenvuoroa, Wallinheimo, Mäkisalo-Ropponen ja Virolainen, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_32_23,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä hyvästä työstä, ja aivan kuten moni kollega täällä on sanonut erinomaisissa puheenvuoroissaan, toisaalta vielä enemmänkin voitaisiin tehdä. Mikromuovia todellakin löytyy tekstiileistä, autonrenkaista, maaleista ja niin edelleen. Itse asiassa parasta aikaa tehtävä Euroopan kemikaaliviraston selvitys, jonka tarkoituksena on kartoittaa vaihtoehtotuotteisiin lisätyn mikromuovin rajoittamista, on tässä hyvä ensiaskel. Toivon, että Euroopan parlamenttikin ottaa tämän työn vakavasti huomioon. Lopuksi, arvoisa puhemies: Kannatan lämpimästi myös viime vuosina yleistyneitä yrityksiä tehostaa muovien kierrätystä ja uusiokäyttöä. Silti meillä on tässäkin kirittävää. Jotta muoviongelmaan voidaan todellisuudessa tarttua, tarvitsemme aiempaa parempia ja kuluttajaystävällisempiä tuotteita, nimenomaan kierrätysratkaisuja. Muovijätteille ja kierrätysmuoveille tarvitaan myös nykyistä toimivammat markkinat ja uusia käyttökohteita, jotta kuluttajat löytävät näitä tuotteita jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-09-17T14:28:20,2019-09-17T14:29:29,Hyväksytty,1.1 2019_32_24,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, niin suurimmat roskaajathan ovat muualla kuin Suomessa, mutta siitä huolimatta emme voi tässäkään asiassa ajatella, ettei asia kuuluisi meille. Kaikki luonnossa oleva muoviroska tuottaa ajan kanssa mikromuovia mekaanisen hajoamisen vuoksi, ja siksi meidän olisi kyllä syytä laajentaa tätä keskustelua, niin että puhuisimme myöskin muovista ja muovin kierrätyksestä laajemmin, vähättelemättä lainkaan tämän aloitteen merkitystä. Itse asiassa ajattelen näin, että suomalainen osaaminen voi  olla   jopa  vastaus  tähän mikromuoviongelmaan. Voisimme esimerkiksi tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja aukotonta jätteidenkäsittelyä, voisimme kehittää parempia vedenkäsittely‑ ja puhdistustekniikoita ja erityisesti olla edelläkävijä muovia korvaavien tuotteiden kehittelyssä. Näille tuotteille olisi suuri kysyntä globaalisti nyt ja myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-09-17T14:29:33,2019-09-17T14:30:32,Hyväksytty,1.1 2019_32_25,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuosta on hyvä jatkaa, mihin edustaja Mäkisalo-Ropponen päätti, nimittäin suomalaisesta osaamisesta ja tutkimuksesta. Meillä on jo, jos nyt oikein muistan, Tampereen yliopistosta kaksi väitellyttä henkilöä, jotka ovat kehittäneet biohajoavan muovia korvaavan tuotteen, jota voidaan käyttää nimenomaan kosmetiikkateollisuudessa. Olen ymmärtänyt myös, että he ovat saaneet tuotekehityksen alkuvaiheeseen tukea Business Finlandilta mutta he ovat onnistuneet keräämään myös ulkopuolista siemenrahoitusta. Elikkä heidän ideanaan on se, että ensin valloitetaan kosmetiikkamarkkinat ja sen jälkeen mennään elintarviketeollisuuden pariin. Tämän ei ole lainkaan tarkoitus tapahtua Suomen sisällä, vaan tarkoituksena on myös maailman valloitus. Juuri siitä, että tällaisia pieniä innovaatioita tehdään Suomessa, voi kasvaa valtavia, maailmanlaajuisia ratkaisuja — pieni Suomi voi olla ratkaisemassa maailmanlaajuista muoviongelmaa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2019-09-17T14:30:33,2019-09-17T14:31:41,Hyväksytty,1.1 2019_32_26,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Debatti on päättynyt, ja näin ollen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_32_27,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uudelleen kiitän aloitteentekijöitä, 58 000 nimeä aloitteessa. Aloite on todellakin kannatettava. Tässä kehotetaan ryhtymään lainsäädäntötoimiin, jotta kosmetiikkatuotteista mikromuovi saadaan pois, maahantuonti kielletään ja myynti ja valmistus estetään Suomessa. Kun korvaavat, biohajoavat vaihtoehdot ovat saatavilla, niin siihen suuntaan varmasti kannattaa mennä. Mikromuovia huuhtoutuu vesistöihin ja ravintoketjuihin ja viime kädessä ravintoketjun huipulle, ja ihmiset sitä kalojen ja muiden elintarvikkeiden kautta, juomaveden kautta sitten elimistöönsä saavat. Terveysvaikutukset ovat osittain vielä epäselviä, mutta lienee selvää, että hyötyä mikromuovista elimistössä ei nyt ainakaan ole — haittaa on, kuinka paljon, sitä emme ihan tarkkaan vielä tiedä. Mikä on varmaa, on se, että poistumisaika, hajoamisaika, jos se ylipäätään poistuu ollenkaan, on äärimmäisen pitkä. Ilmeisesti se ei poistu kokonaan vesistöstä millään aikavälillä, se menee vain pienemmäksi ja pienemmäksi. Tämä ongelma on kasvava. Viimeisen 50 vuoden aikana muovin käyttö on globaalisti kaksikymmentäkertaistunut, ja tulevan 20 vuoden aikana arvellaan, että muovin käyttö edelleen kaksinkertaistuu. Viime vaalikauden lopussa taisi tulla, vai oliko peräti tämän vuoden puolella, muovitiekartta — kyllä se viime vaalikaudella tuli, koska siitä on otettu jo sitten osia mukaan hallitusohjelmaan, ja siltä osin kiitänkin hallitusta. Ihan hyvä, että muovitiekartan toimenpidesuosituksia on viety hallitusohjelmaan — hallituksen esityksiä odotellaan. Muovin käytön järkevöittämiseksi: käyttöä tietysti pitää pyrkiä vähentämään, lajittelua on pyrittävä lisäämään, kierrätystä parantamaan ja sitten ottamaan käyttöön näitä innovaatioita, joilla muovia voidaan korvata. Meillä on Suomessa erinomaista osaamista esimerkiksi metsäteollisuudessa ja raaka-ainepuolella, joissa tämmöisiä biomateriaaleja voidaan kehittää, ja sitä kautta sitten muovia saada vähemmäksi. Nyt kun muovista puhutaan, niin tietysti täytyy muistuttaa, että mitään tuotetta ei kannata ihan kohtuuttomasti demonisoida. Muovilla on myös hyvät puolet, ja esimerkiksi elintarviketeollisuudessa sen korvaaminen osin voi olla vaikeata tai jopa mahdotonta. Muovi lisää elintarvikkeiden säilyvyyttä, pienentää osaltaan ruokahävikkiä ja on sitä kautta tarpeellinen. Mutta se, miten me sitä käytämme, miten me kierrätämme ja toimimme sen käytön jälkeen, on olennaista. Viime vaalikaudella eduskunnassa käsiteltiin ruokapoliittista selontekoa, ja siitä jäi itselleni mieleen erityisesti vesiasiat, josta tässä kansalaisaloitteessakin on kysymys välillisesti. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Suomeen tuodaan pullotettua vettä enemmän kuin Suomesta viedään pullotettua vettä ulkomaille. Ylipäätään on mielenkiintoista, että Suomeen täytyy tuoda vettä ja käyttää pullovettä, koska esimerkiksi täällä Helsingissä Päijänteen vesi on puhtaampaa kuin ulkomailta tuotu pullovesi. Tupakantumpit ovat yksi suurimmista mikromuovin tuottajista. Edustaja Wallinheimo teki vuonna 2013 kirjallisen kysymyksen, josta selviää, että Suomessa heitetään luontoon vuosittain 5 miljardia kappaletta tupakantumppeja. Se ei kerro kovin paljoa, mutta se kertoo, jos sanotaan, että se vastaa Senaatintorille levitettynä puolentoista metrin kerrosta, ja se on sellaista ainetta, joka jää mikromuovina vesistöön. Hyväksi vertailukohdaksi tässä tupakantumppiasiassa voisi ottaa Japanin, jossa tupakantumppeja, eikä ylipäätään muitakaan roskia, luonnossa ja ympäristössä näe. Käyttäjät käyttävät taskutuhkakuppeja, jotka ovat tämmöisiä filmirullan kokoisia rasioita, joihin he sitten laittavan tupakantumppinsa, ja siitä sitten asiallisesti eteenpäin. Lopuksi, arvoisa puhemies, jokainen voi tehdä omalta osaltaan paljon. Kaija ja Ilkka Erkkilä, kaksi suomalaista — ympäristösuurhenkilöä, voisi sanoa — ovat keränneet ympäristöstä viime vuosien aikana 914 500 tupakantumppia, kaiken muun roskan lisäksi, mitä he ovat vapaaehtoistyönä tehneet. Jokainen voi osallistua vaikka Roska päivässä ‑liikkeeseen, ja tärkeintä tietysti on, että ei itse roskaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-17T14:31:52,2019-09-17T14:37:35,Hyväksytty,1.1 2019_32_28,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mikromuovit ovat uhka ympäristölle ja ihmisen terveydelle, ja niiden pääsyä luontoon ja ihmiseen tulee kaikin keinoin rajoittaa, tästä ollaan täällä jo käytetty tänään hyviä puheenvuoroja. Haluan myös  osaltani  kiittää kansa-laisaloitteen käynnistäjiä ja kaikkia allekirjoittaneita tärkeän asian esiin nostamisesta. Kansalaisaloitteessa esitetään, että mikromuovia sisältävän kosmetiikan maahantuonti, myynti ja valmistaminen Suomessa tulee kieltää. Vihreiden ryhmä tukee lämpimästi tätä kansalaisaloitetta. Kuten täällä on jo mainittu, moni suomalainen valmistaja on jo vaihtanut mikromuovin biohajoaviin ainesosiin, mutta maahan tuodaan paljon mikromuovia sisältäviä tuotteita. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että mikromuovihelmiä on monissa kosmetiikka‑ ja hygieniatuotteissa — kuten kuorinnoissa, hammastahnoissa, hius‑ ja suihkugeeleissä sekä meikeissä — esimerkiksi kuorinta‑ ja sidosaineena, massan lisääjänä, sähköisyyden tai paakkuuntumisen poistajana sekä kimalteena. Tuotteessa voi olla satojatuhansia muovihelmiä, jotka kulkeutuvat jäteveden mukana vesistöihin. Sieltä ne päätyvät äyriäisten ja kalojen ruoaksi ja pahimmillaan eläimiä kuolee, kun muovihiukkaset tukkivat niiden ruoansulatuksen. Tämä kaikki aivan turhaan, koska korvaavia materiaaleja on jo olemassa. Yleisin poishuuhdeltavassa kosmetiikassa käytettävä mikromuovi on polyeteeni. Muita ovat esimerkiksi polyuretaani ja polymetyylimetaklyraatti. Näiden materiaalien tiedetään voivan aiheuttaa ihmisille terveyshaittoja. Lisäksi mikromuovihiukkaset keräävät vedessä itseensä ympäristömyrkkyjä jopa miljoonakertaisia määriä ympäröivään veteen verrattuna. Arvoisa puhemies! Mikromuoveja päätyy myös ihmisen elimistöön. Emme vielä tiedä, kuinka vaarallista tämä on muovin itsensä sisältämien haitallisten kemikaalien sekä mikromuovin keräämien haitallisten aineiden takia. Tutkijoiden mukaan mikromuovia kulkeutuu ruoansulatuskanavan ulkopuolelle hyvin vähän, ja sen aiheuttama kemikaalikuorma on pieni. Tiedot kuitenkin perustuvat siihen muovipartikkelien kokoluokkaan, joka nyt tunnetaan. Altistumisesta pienemmille muovihiukkasille ei tiedetä, koska niille sopivia mittausmenetelmiä ei ole. Muovi hajoaa luonnossa jopa alle 0,001 millimetrin kokoisiksi nanomuoveiksi. Kuten täällä edustaja Multala aiemmin totesi, lisää tutkimusta ja tietoa mikromuovien haitallisista vaikutuksista myös ihmisten terveydelle tarvitaan. Useat maat ovat jo kieltäneet mikromuovin kosmetiikassa, ja EU aikoo kieltää kosmetiikan ja pesuaineiden mikromuovit asteittain vuoteen 2026 mennessä. Euroopan kemikaalivirasto teki tänä vuonna aloitteen primääristen eli tarkoituksella lisättyjen mikromuovien rajoittamiseksi REACH-asetuksella. Aloite kattaa myös muut merkittävät primäärisen mikromuovin lähteet kuin kosmetiikan. Asetus voisi tulla voimaan jo ensi vuonna, jolloin ensimmäisenä kiellettäisiin mikrohelmet poishuuhdottavassa kosmetiikassa ja puhdistusaineissa. On todella tärkeää, että tätä asiaa edistetään nyt ponnekkaasti myös EU:n tasolla. Arvoisa puhemies! Suositukset ja valmistajien vapaaehtoisiin toimiin luottaminen eivät riitä mikromuovien poistamiseksi. Tarvitsemme täyskiellon kosmetiikan mikromuoveille. Ja kannatettavia ovat myös täällä käytetyt puheenvuorot siitä, että tarkastelemme muoviongelmaa ja mikromuoviongelmaa laajempana kokonaisuutena. Nähdäkseni muovitiekartan toimeenpano, joka hallitusohjelmaankin on kirjattu, antaa tähän hyvän pohjan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-09-17T14:37:42,2019-09-17T14:41:32,Hyväksytty,1.1 2019_32_29,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä kansalaisaloite on kannatettava ja — tämän keskustelun pohjalta myös voi todeta — nauttii laajaa kannatusta. Pitäisin todella tärkeänä, että kun näitä kansalaisaloitteita käsitellään, niin asianomainen ministeri olisi paikalla mukana keskustelussa, koska tämänkin keskustelun aikana on tullut aika paljon kysymyksiä hallitukselle ja ministerille ja mielestäni se olisi hyvä käytäntö myös arvostaa tätä kansalaisaloitejärjestelmää, että ministeri voisi osallistua siihen keskusteluun. Toivon, että myös ympäristöministerille menisi täältä terveiset, että häntä olisi tänne kaivattu. Valitettava tosiasia on se, että vain noin 2 prosenttia meriin päätyvästä primaarimikromuovista on peräisin näistä hygieniatuotteisiin tarkoituksella lisätyistä mikromuoveista, kuten kuorinta-aineiden mikrohelmistä. Mutta kuten on todettu täällä, niin näiden kieltäminen on siinä mielessä kannatettavaa, että ne ovat todellakin yksi turhimpia muovituotteita, joka on kuitenkin helppo korvata muilla tuotteilla. Arviolta noin 80 prosenttia kaikesta meriin päätyvästä mikromuovista on peräisin sekundaarisista lähteistä eli lähinnä erilaisten pussien ja pakkausten hajoamisesta, ja aika tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan suurin osa mereen päätyvästä mikromuovista aiheutuu autonrenkaista, eli hyvin monista muistakin lähteistä tätä ongelmaa tulee. Näitä vastaan voidaan taistella ylipäänsä muovien kulutusta vähentämällä ja myös niiden kierrätystä lisäämällä. Muoveille ei monessa kohteessa ole kovin helppo kehittää nopeasti korvaajia. Toisaalta myös näiden biohajoavien ja ei-fossiiliperäisten muoveja korvaavien pakkaustuotteiden kehittämisessä nimenomaan Suomi on edelläkävijä, ja tässä voimme todellakin olla innovaatioiden kärjessä ja myös viemässä tätä osaamista muualle. Euroopassa eniten käytetty tapa käsitellä muovijätettä on edelleen energiaksi polttaminen. Kaatopaikoille vieläkin päätyy arviolta 31 prosenttia ja kierrätykseen kerätään 30 prosenttia kaikesta muovijätteestä, joskin tuo kierrätysprosentti vaihtelee hyvin paljon eri EU-maiden välillä. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä vieraili 3 viikkoa sitten entisen Ekokemin, nykyisen Fortumin jätteenkäsittelylaitoksessa Riihimäellä. Suomalaiset yritykset, kuten Fortum, ovat olleet aivan etulinjassa kehittämässä automatisoituja järjestelmiä, jotka kykenevät erottelemaan hyvinkin pieniä muovipartikkeleita eri muovilaatuihin, ja näin saadaan muovi uusiokäyttöön. Ongelmana on sitten se muovin kerääminen esimerkiksi kotitalouksilta ja myös teollisuudelta ja yrityksiltä, ja siihen tulisi ihan erityisesti panostaa. Tämä Riihimäen, voi sanoa, maailman edistyksellisin lajitteluteknologia, samoin kuin tietenkin mallimme teollisuuden ja kotitalouksien muovinkeräyksestä, pitäisi saada todellakin skaalattua koko Suomeen ja siitä sitten pyrkiä myös maailmalle levittämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-17T14:41:39,2019-09-17T14:46:33,Hyväksytty,1.1 2019_32_30,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite mikromuovien kieltämiseksi kosmetiikassa on erittäin tervetullut. Kosmetiikassa mikromuovit ovat helposti korvattavissa ympäristöystävällisillä tuotteilla, ja näin ollen kiellosta ei pitäisi tulla merkittävää haittaa kosmetiikkateollisuudelle tai käyttäjille. Samaan aikaan kuitenkin kiellosta saatavat hyödyt olisivat merkittäviä. Kun mikromuovit ovat kerran päässeet luontoon, niitä on käytännössä mahdotonta saada sieltä pois. Ylipäätänsä muoveja käytetään, koska muoviset tuotteet ovat kestäviä. Kestävyys on kuitenkin myös merkittävä ongelma, koska valtaosa muoveista on riesanamme jopa tuhansia vuosia. Muovit aiheuttavat luonnossa ongelmia. Ne vaikeuttavat eläinten liikkumista, ja monet eläimet syövät niitä. On erittäin hälyttävää, että arvioiden mukaan jopa yli 90 prosentilla merilinnuista on ruuansulatuksessaan muovia. Vesistöt ovat siis jo nyt pullollaan muovia, myös mikromuovia. Vuonna 2016  Ellen MacArthur ‑säätiö ja Maailman talousfoorumi ennustivat, että mikäli nykymeno jatkuu, on vuoteen 2050 mennessä merissä enemmän muovia kuin kaloja. Aika kauhistuttava ajatus. Lisäksi Suomen ympäristökeskus on arvioinut, että tällä hetkellä maailman merissä kelluvasta muoviroskasta arviolta kymmenen prosenttia on mikromuovia. Koska mikromuovi on niin pientä, päätyy se useimmiten kalojen ja muiden vesieläinten elimistöön. Erään ruotsalaistutkimuksen mukaan mikromuovit voivat jopa päätyä kalojen aivoihin ja sitä kautta muuttaa niiden käyttäytymistä. On siis mahdollista, että muovit päätyvät kalojen kautta lopulta myös ihmisten lautasille, ja vaikutuksia ihmisiin ei tiedetä. Mikromuovista tekee hyvin ongelmallisen se, että sen aiheuttamista mahdollisista ter-veyshaitoista ei ole juurikaan tutkimustietoa. Jos mikromuovit voivat muuttaa kalojen käyttäytymistä, on niillä mitä todennäköisimmin myös muitakin vaikutuksia eri ekosysteemeille aina ihmisiin asti. Meidän tulee tarttua vakavasti muoviongelmaan ja suojella ympäristöämme, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia puhtaasta luonnosta. Ja me voimme tehdä paljon. Yksi hyvä osoitus siitä, että kansalaiset haluavat vaikuttaa, on muovipussien vähentäminen, josta olemme saaneet hyviä tuloksia siitä, että jos asiaan oikeasti tartutaan, se myös toimii. Kannatan erittäin lämpimästi tätä kansalaisaloitetta, ja toivottavasti se tuo tämän kosmetiikan mikromuovin kieltämisen lisäksi myös muita jatkotoimenpiteitä, joilla saadaan muoviongelmaa vähennettyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-17T14:46:44,2019-09-17T14:49:58,Hyväksytty,1.1 2019_32_31,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kosmetiikka-alan toimitusjohtaja Katariina Rantanen on todennut mikromuoveista näin: niin kauan kuin sääntely ei toimi kunnolla, kuluttajien lisääntynyt tietoisuus on ainoa keino vaikuttaa. Hänen yrityksensä kehittämä sovellus kertoo viivakoodin avulla, mitä tuote sisältää, ja hälyttää, jos mukana on muovia. Ilman tällaisia innovaatioita tavallisen kuluttajan onkin vaikea saada selkoa kosmetiikan pääosin latinankielisistä tuoteselosteista. Ihmiset ovat kuitenkin tänä päivänä kiinnostuneita tuotteidensa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. He eivät halua kuormittaa vesistöjä ja aiheuttaa tuhoa muille eliölajeille. Kuluttajien vastuullisuus onkin luonut kysyntää muovittomalle kosmetiikalle, ja muoviton kosmetiikka on yhä suositumpaa. Tämä on hieno asia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kansainväliset kokemukset osoittavat, että juuri lainsäädäntö on tehokas tapa vähentää mikromuoveja. Kuten täällä on todettu, myös EU valmistelee viimein mikromuovien käytön rajoittamista kosmetiikassa, pesuaineissa ja lannoitteissa. Ensimmäisessä vaiheessa kielletään pieniä muovirakeita sisältävä, iholta pois huuhdottava kosmetiikka ja puhdistusaineiden mikrohelmet. Muiden rajoitusten olisi tarkoitus tulla voimaan asteittain vuoteen 2026 mennessä. Levittyään ympäristöön mikromuoveja ei saada pois sieltä. Ne leviävät laajalti maaperään, sisävesiin ja meriin. Ne vaikuttavat tuhoisasti ekosysteemeihin, esimerkiksi kalojen lisääntymiseen ja vesieliöiden hormonitoimintaan. Kaikkia haittoja ja vaikutusmekanismeja ei vielä edes tunneta. Meillä Suomessa vesistöjen tilaa on tosiaan viime vuosina saatu parannettua, ja tätä hyvää kehitystä meidän pitäisi nyt myös varjella. Näen, että tämä kosmetiikan mikromuovikielto olisi yksi askel tässä työssä. Arvoisa puhemies! Kuten täällä keskustelussa on myös todettu, tämä aloitteen ehdotus ei määrällisesti ratkaise mikromuoviongelmaa, mutta mielestäni sillä on arvoa, koska se osoittaa oikean suunnan. Kosmetiikassa muutos on myös helpoimmasta päästä, sillä tällä alalla mikromuovit on mahdollista korvata täysin turvallisilla, ympäristöä kuormittamattomilla vaihtoehdoilla. Näitä materiaaleja on jo markkinoilla ja lisää syntyy koko ajan. Tällä hetkellä esimerkiksi joutsenmerkityt kosmetiikkatuotteet ovat sellaisia, että niissä ei ole ollenkaan mikromuoveja, eli tämä muutos on kieltämättä teknisesti täysin mahdollinen. Kuten alussa esiin ottamani esimerkki kertoo, muoviton kosmetiikka ja tuotekehitys synnyttää myös uutta liiketoimintaa. Eli muoveja korvaavien materiaalien ja muovittoman kosmetiikan tuotekehitys on bisnes, jolle on kysyntää myös maailmanlaajuisesti. Tämä uudistuminen on siis paitsi välttämätöntä myös kannattavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-17T14:50:06,2019-09-17T14:53:39,Hyväksytty,1.1 2019_32_32,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, niin kosmetiikan mikromuovithan ovat aika pieni osa siitä, mitä täällä menee mikromuoveja jätevesiin. Toinen asia, mistä niitä menee, ovat vaatteet. Kun ajatellaan, kuinka voitaisiin vaatteiden mikromuovipäästöjä vähentää, niin kun vaate valmistetaan, jos se pestäisiin jo siellä tehtaalla hyvin, käytettäisiin isoja suodattimia, hyviä suodattimia, niin suurin osa mikromuoveista jäisi jo ensipesussa sinne tehtaalle ja voitaisiin sitten kierrättää sitä kautta paremmin. Tämä olisi tärkeää, että tässäkin päästäisiin eteenpäin. Nämä merien mikromuovithan tulevat paljon tupakantumpeista, juomapulloista, muovikasseista ja näistä. Todettakoon, että tupakantumpeista tulee enemmän mikromuovia maailman meriin kuin muovipusseista — aina haukutaan eniten muovipusseja, mutta tupakantumpit tuovat aika paljon. Sitten kun puhutaan, että niitä on niin paljon merissä ja täällä pitäisi niitä vähentää, kun tietyt maat niitä vaan ajavat, niin tämä on meistä ihmisistä kiinni. Pitäisi jokaisen ymmärtää, että luontoon ei heitetä roskia, ei muovia eikä mitään. Meillä olisi paljon vähemmän ongelmia, jos ihmiset vain tajuaisivat, että luontoon ei heitetä mitään. No, sitten niitäkin roskia, mitä on kerätty, sitä muovijätettähän, on viety vuosien saatossa paljon Kiinaan Euroopastakin ja Suomestakin Euroopan kautta, mutta mitä tapahtui, kun Kiina ei ottanutkaan enää niitä vastaan? Sitten vasta havahduttiin, pitäisikö muovia enemmän kierrättää, pitäisikö pillejä tai topseja kieltää. Tätä ennen ei tapahtunut oikein mitään, ennen kuin ei saatukaan vietyä jonkun toisen ongelmaksi niitä muoveja. Tehdään etukäteen tällaisia asioita eikä sitten, kun on pakko.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-09-17T14:53:43,2019-09-17T14:55:35,Hyväksytty,1.1 2019_32_33,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä onkin jo todettu, että mikromuovia kulkeutuu luontoon myös muualta kuin pyykeistä jäteveden myötä tai siitä, että ihminen käy pesulla ja kosmetiikan mikromuovit kulkeutuvat viemäriin jäteveden kautta. On tutkittukin itse asiassa, että jätevedenpuhdistamot nykyään ovat niin kehittyneitä, että ne poistavat mikroroskasta jo suurimman osan eli jopa 99 prosenttia. Minä kannatan silti lämpimästi tätä kansalaisaloitetta, koska mikromuovien kulkeutuminen pesuveden myötä on ongelma erityisesti siis haja-asutusalueilla, missä kiinteistöillä on vaikkapa oma suodatusjärjestelmä. Siellähän pesuvesi ei puhdistu samalla lailla kuin näissä kehittyneissä jätevedenpuhdistuslaitoksissa. Kuten tässä edustaja Räsänen totesi, niin liikenne on itse asiassa nykyään kaupungeissa suurin lähde mikromuoville. Itse tein tästä pari vuotta sitten Helsingin kaupungissa aloitteen, että tähän tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Siis esimerkiksi autojen renkaista ja polkupyörien renkaista, jopa ihmisten kenkien pohjista hankautuu niin paljon mikromuovia, että se on siis päälähde kaupunkiolosuhteissa mikromuoville, ja tähän täytyisi kiinnittää huomiota. Nyt onkin tehty niin, että tässä vuoden sisään Helsinki on pääkaupunkiseudun kuntien ja esimerkiksi Lahden kanssa ja kuntayhtymä HSY:n kanssa aloittanut kansainvälisesti aivan edelläkävijäprojektin, jolla pyritään tutkimaan ja selvittämään, onko mahdollista suodattaa hulevesistä mikromuovia. Tämä on aivan edelläkävijä ja siis todella, todella hieno tutkimusprojekti, joka täällä on monella eri taholla yhteistyönä meneillään. Pohjois-Pasilaan rakennetaan semmoinen hulevesien suodatusallas, joka suodattaa luonnonmukaisesti mikromuovipartikkeleita, ennen kuin ne joutuvat sieltä Haaganpuroon ja sitä kautta luontoon ja mereen asti. Elikkä vedet ohjataan sadevesiviemäreistä matalaan altaaseen, jonka pohjalla on semmoinen suodatuskerros, jossa on murske—biohiili-yhdistelmää, ja se sitten suodattaa. Sinne istutetaan tiheä pajukko, joka myöskin sitoo itseensä epäpuhtauksia, ja sitä kautta hulevesi sitten virtaa Maunulanpuroon. Tämä on oikeasti tärkeä näkökulma havaita tässä mikromuovikeskustelussa, joka on pikkuisen vielä jämähtänyt laahaamaan jäljessä tähän kosmetiikasta ja vaatteista peräisin olevaan mikromuoviin, kun oikeasti nykyään lähde on liikenne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-09-17T14:55:36,2019-09-17T14:58:37,Hyväksytty,1.1 2019_32_34,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä  oleva  kansalaisaloite mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa tuo meille tähän saliin yli 58 000:n allekirjoittaneen huolen ympäristöstämme, vesistöistämme ja ihmisistä. Viimeisten vuosien aikana olemme enenevässä määrin saaneet tietoa ja ymmärrystä muovin haitoista. Monet meistä, itseni mukaan lukien, ovat tarvinneet omakohtaisen kokemuksen tähän ymmärrykseen. Kun on itse aloittanut muovinkierrätyksen, on havahtunut myös siihen, miten suuria määriä kotitaloudessa muovijätettä syntyy. Kun itse omin silmin asian näkee, muuttuu se monta kertaa konkreettiseksi. On hienoa, että yhä useampi meistä jättää kaupassa muovipussin ostamatta ja omilla valinnoillaan tekee osuutensa yhteisen tulevaisuutemme eteen. Mikromuovit ovat näkymättömyytensä vuoksi haasteellinen aihe. Ehkä se onkin meidän aikamme näkymätön ja pelottava uhka. Mitä omin silmin emme näe, tuntuu helposti olemattomalta asialta. Näitä alle 5 millimetrin kiinteitä veteen liukenemattomia muovihelmiä tai -rakeita lisätään moniin tuotteisiin tarkoituksellisesti — myös kosmetiikassa, jota tämä kansalaisaloite koskee. Kun tämä mikromuoveja kosmetiikkatuotteissa koskeva kansalaisaloite toimitettiin eduskunnalle viime keväänä, samanaikaisesti Euroopan kemikaalivirasto teki aloitteen primääristen mikromuovien rajoittamiseksi. Tämä kemikaaliviraston lakiehdotus sisältää mikromuovien kieltämisen kosmetiikkatuotteissa jo heti voimaantulon ensivaiheissa vuodesta 2020 alkaen. Ehdotus on nyt käsiteltävänä, ja siihen liittyvä julkinen kuuleminen päättyy 20.9. Tämä Euroopan kemikaaliviraston lakiehdotus vastaa siis tämän kansalaisaloitteen toiveeseen kieltää mikromuovit kosmetiikkatuotteissa, ja aloite etenee jo tänä syksynä. Jo vuonna 2015 Cosmetics Europe antoi suosituksen, että mikromuovista kosmetiikassa luovutaan vuoteen 2020 mennessä. Jo vuosien 12—17 välisenä aikana mikromuovien käyttö kosmetiikassa väheni Euroopassa 97,6 prosenttia eli noin 4 250 tonnia mikromuovia korvattiin tai poistettiin tuotteista vallan. Euroopan kosmetiikka-ala on sitoutunut oman alansa suosituksiin ja valmis luopumaan mikromuovihelmien käytöstä tuotteissaan kokonaan. Näyttääkin siis siltä, että Euroopan kosmetiikka-ala voisi olla täysin mikromuoviton vuonna 2020, kuten suosituksen mukainen tavoitekin on. Huoli mikromuovista on todellinen ja syytä ottaa vakavasti. Muovi kaikkiaan on ominaisuuksiensa vuoksi laajasti käytetty materiaali. Muovin globaali tuotanto on kasvanut 20‑kertaiseksi 1960‑luvulta lähtien ja sen odotetaan yhäti kasvavan ja jopa kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Ongelmallista on muovin päätyminen ympäristöön, vesistöön ja ravintoketjuihin. Arvoisa puhemies! Muovin kierrätyspotentiaali on edelleen hyödyntämättä suurimmaksi osaksi. Kierrätetyn muovin kysyntä on nykyisin vain 6 prosenttia muovin kysynnästä Euroopassa. Muovia korvaavia materiaaleja on toistaiseksi saatavilla rajoitetusti, eikä niiden potentiaalia ja ominaisuuksia täysin tunneta. Alle 30 prosenttia EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. Paljon työtä on siis vielä tehtävänä tällä sektorilla. Muoviongelma on yhteinen, vaikka suurimmat muovien päästölähteet ovat kaukana maailmalla. Rinteen hallitusohjelma suhtautuu vakavasti ympäristöasioihin ja myös muoviongelmaan. Hallitusohjelmassa yhtenä tavoitteena onkin tehostaa muovinkierrätystä. Kansallisen muovitiekartan mukaisesti myös mikromuovien käytön vähentämistä edistetään. Muovi on siis meidän aikamme ongelma. Ongelma se on erityisesti silloin, kun se on luonnossa. Onko muovissa kuitenkin myös mahdollisuuksia? Muovijätteen talteenotto ja tulevaisuuden pakkausratkaisut voivat olla asioita, joissa suomalaista osaamista voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää ja viedä enemmän maailmalle. Yhtä kaikki, kiitän tästä kansalaisaloitteesta, jonka viesti on tärkeä ja kannatettava. Meidän tulee suhtautua mikromuoveihin vakavasti. Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta on meidän kaikkien yhdessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-09-17T14:58:48,2019-09-17T15:03:40,Hyväksytty,1.1 2019_32_35,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"No niin, nyt tunti on kulunut tässä asiassa, ja kuten sovittiin, keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Tämän asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asioiden tultua käsitellyiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_32_36,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_32_37,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muoviton elämä nykyaikaisessa yhteiskunnassa lienee käytännössä melko mahdotontakin. Muovi on kiistattomasti yksi kestävimmistä pakkausmateriaaleista nykytiedon valossa. Aivan muutamia mainitakseni, esimerkiksi juoma-, ruoka- ja tavarapakkaukset ovat yleensä aika täynnäkin muovia, niin ikään myös useat kosmetiikkatuotteet sisältävät muovirakeita, jotka voidaan onneksi kuitenkin korvata. Muovin hyvä kestävyys tarkoittaa sitä, ettei se valitettavasti hajoa kovin helposti luonnossa. Maahan tai meriin päätyessään se usein ennen pitkää silppoutuu ja hajoaa mikromuoviksi. Tämä muovi puolestaan kulkeutuu ajan mittaan muun muassa ruoan mukana niin eläimiin kuin ihmisiin, kaloihin, koiriin, lapsiin ja aikuisiin. On siis täysin mahdollista, että esimerkiksi lähikaupasta ostetussa kalassa voi olla jonkinlaisia määriä mikromuovia. On sanomatta selvää, että tämän viheliäisen ongelman ratkaisemiseksi me tarvitsemme konkreettisia ja kansainvälisiä ratkaisuja. Tämä kansalaisaloite on mielestäni erinomainen ja tarpeellinen keskustelunavaus tähän aiheeseen. Meidän suomalaisten on toimittava puhtaampien vesistöjen puolesta yhdessä rintamassa, ja me tarvitsemme tähän mukaan koko kansainvälisen yhteisön: EU:n, Intian, Kiinan, Yhdysvallat sekä Afrikan. Olemme varmasti kaikki tässä salissa samaa mieltä siitä, että meidän velvollisuutemme on jättää luonto seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa kuin mitä se oli, kun me sen saimme. Ympäristönsuojelu on tästä näkökulmasta aivan kirjaimellisesti myös meidän maamme puolustamista. Tämä on todella tärkeä tehtävä ja aloite, ja kannatan sitä. Yksi pieni teko kerrallaan mennään yhdessä kohti parempaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-09-17T15:50:48,2019-09-17T15:53:12,Hyväksytty,1.1 2019_32_38,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki, joka kieltää mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen. Mikromuovit ovat pieniä muovimateriaalihiukkasia, alle viiden millimetrin kokoisia. Niitä käytetään usein kosmetiikkatuotteissa puhdistavan, kuorivan tai hiovan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Suomessa monet valmistajat ovat jo korvanneet mikromuovit vaarattomilla vaihtoehdoilla, joita on paljon markkinoilla, mutta Suomeen tuodaan vielä paljon mikromuoveja sisältäviä tuotteita. Muun muassa Ruotsi, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Irlanti ja Taiwan ovat jo kieltäneet tai lähitulevaisuudessa kieltämässä mikromuovit. Mikromuovien ongelmana on se, että ne eivät hajoa vaan päätyvät puhdistuslaitosten kautta vesistöihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2019-09-17T15:53:16,2019-09-17T15:54:43,Hyväksytty,1.1 2019_32_39,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on tänään kansalaisaloite erittäin tärkeästä asiasta. On hyvä, että tähän asiaan on tartuttu nyt laajalti myös EU:n tasolta, mutta kyllä tämä keskustelu on syytä käydä myös meillä täällä Suomessa. Mikromuovit ovat haitallisia ympäristölle ja on aivan totta, että mikromuovihaitat eivät rajoitu vain kaukaisiin meriin vaan ovat tutkimusten mukaan läsnä myös esimerkiksi kansallisylpeydessämme — puhtaissa suomalaisissa järvissä. Mikromuovit voivat siirtyä ruokaketjun kautta eteenpäin ihmiseen ja ongelma on myös se, että emme vielä tiedä tarpeeksi niiden vaikutuksesta esimerkiksi terveyteen. Kosmetiikka ei toki ole ainut, josta mikromuoveja pääsee luontoon, mutta selkeää on, että sen osalta on otettava aimo harppauksia tuotekehityksessä ja on päästävä irti mikromuoveista. Ratkaisuja meillä on myös omasta takaa biotalouden uusien innovaatioiden kautta, siis suomalaisesta metsästä. Onneksi EU-lainsäädäntöä on tältä osin rukattu ja mikromuoveista asteittain luovutaan. Vaikka aikaa tähän kieltoon on, niin täytyy iloita, että tätä asiaa on lähdetty ajamaan myös laajemmilla hartioilla eteenpäin. EU:n kokoinen toimija saa todellakin suuren vaikutuksen aikaan. Vuosittain tämän kiellon avulla Euroopan unionissa on mahdollista estää jopa 30 000 mikromuovitonnin pääsy ympäristöön, siis 30 000 mikromuovitonnin. Pitkällä aikavälillä merkitys kasvaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, mitä saamme aikaan, kun lähdemme ajamaan ympäristön hyväksi muutoksia EU:n laajuisesti ja kansainvälisesti. Suomen on tehtävä osansa, mutta suuria muutoksia saadaan aikaan yhteistyöllä. Toki tehtävää riittää mikromuovien osalta myös muussa tuotekehityksessä, mutta tässä otetaan askeleita aivan oikeaan suuntaan siinä, että ympäristöstä ja luonnosta kannetaan sen ansaitsema huoli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-09-17T15:57:43,2019-09-17T16:00:09,Hyväksytty,1.1 2019_32_40,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, muovi ei kuulu luontoon. Täällä on käyty hyvää keskustelua kansalaisaloitteesta, ja on todettava tässä, että muovit todellakin muodostavat vakavan uhan maailman vesistöille, luonnolle ja mahdollisesti myös ihmisille sen takia, että muovit ovat niin yleisiä ja ennen kaikkea muovit ovat pitkäikäisiä. Me todella tarvitsemme monipuolisia, vaikuttavia toimia sen ehkäisemiseksi, että mikromuovi valuu luontoon ja myös ravintoketjuumme. 40 tonnia mikromuovia tulee vuosittain Itämereen, ja se on todella mittava määrä. Kannatan lämpimästi kansalaisaloitetta. Kysyin mikromuovin kieltämisestä kosmetiikassa ympäristöministeri Tiilikaiselta viime eduskuntakaudella. Silloin hän totesi, että ei kansallisia toimia ollut siinä vaiheessa tulossa. Tiilikainen totesi, että hän edistää vahvasti toimia EU:n tasolla, ja hän totesi, että hän tarttuu myöskin kansallisesti asioihin ja ryhtyy tekemään muovitiekarttaa. Siitä kiitokset hänelle — tuo tiekartta on erittäin ansiokas, ja nykyisen hallituksen on sitä vietävä eteenpäin. Mutta itse vastasin Tiilikaisen vastaukseen, että Suomen ei pidä olla perässähiihtäjä vaan edelläkävijä. Todellakin kannatin jo silloin sitä, että tehtäisiin erillinen kielto myöskin Suomessa mikromuovin osalta kosmetiikassa. Ja pidän nyt tärkeänä, että tämä lainsäädäntö tehdään. Täällä edustaja Multala erinomaisesti nosti esille sen, että ympäristövaliokunta voisi laajemminkin katsoa tätä mikromuoviasiaa, voisi katsoa sitä tutkimusta, onko riittävästi tutkimusta Suomesta, EU:n tasolla. Tässä kannattaa tehdä laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Varmasti lähetämme terveiset budjettiriiheen, että t&k-panostukset tulevat sille tasolle, minkä yhdessä ennen vaaleja kaikki puolueet totesivat. Täällä onkin ympäristövaliokunnan jäseniä, niin että toivon, että tästä koppi todellakin otetaan. Nyt on varmasti aikaa asiaa käsitellä. Arvoisa puhemies! Kun kysyin mikromuovista kyselytunnilla, silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi, että hän on aloittanut valtiovarainministeriössä selvityksen mahdollisesta mikromuoviverosta. Samaan aikaan komissiossa esimerkiksi EU:n tasolla oli Katainen nostanut mikromuoviasian esille. Käsittääkseni valtiovarainministeriössä tässä selvitystyötä on tehty. Ymmärrän vanhana verojaoston jäsenenä, että tämä ei ole helppo asia, mutta toivon, että myöskin tätä pohdittaisiin. Meidän pitää verottaa sitä, mitä me haluamme vähemmän, ja mikromuovi on juuri sellainen. Toivoisinkin, että hallituksen osalta täällä joku olisi vastaamassa tai jollakin tavalla saisimme hallituksen kannat tähän asiaan. Onko mahdollista, että hallitus edistäisi muoviveroa? Sehän on siinä muovitiekartassa mainittu yhtenä toimenpiteenä. Tiedän myöskin, että viime kaudella aloitettiin muovipakkausten panttijärjestelmän pilotointi. Käsittääkseni se on vielä käynnissä, enkä tiedä — ainakaan julkisuuteen ei ole tullut päätöksiä — miten tässä aiotaan edetä. Toivon, että tähänkin eduskunta saa vastauksen ympäristöministeriltä tai koko hallitukselta. Uskoisin, että muovivero voisi osaltaan myöskin ohjata kulutusta kohti kotimaisia biopohjaisia ratkaisuja ja tukisi sitä kautta myös kotimaista biotaloutta. Uskon, että tietoisuus muovin haitoista on levinnyt nopeasti, ja ehkä tällaista tukea verotukselle voisi löytyä. Mutta, puhemies, kun täällä on puhuttu muovista, niin on hyvä todeta, että muovi on edelleen tärkeä osa meidän arkeamme — ruokahuollossa, terveydenhuollossa, monessa tehtävässä meidän arjessamme muoville ei ole löytynyt korvaavaa materiaalia. Tutkimusta tehdään ja tuotekehittelyä, mutta tarkoitus ei todellakaan ole eduskunnan kieltää muovia, vaan tehdä toimia, ettei muovi valu sinne luontoon, ja tämä on todella tärkeää todeta. On myös todettava, että Suomi kulkee muovinkierrätyksen etujoukoissa, etulinjassa, sillä jo neljännes muovipakkauksista Suomessa menee kiertoon eikä Suomessa saa enää viedä muovia kaatopaikalle. Silti meillä on todella paljon tehtävää esimerkiksi tässä muovinkierrätyksessä. Helsingin kaupungin keskustassakaan kaikissa taloyhtiöissä ei ole esimerkiksi erillistä muovinlajittelua, eli tässä täytyy tehdä jotain. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että edellisen hallituksen aikana meillä oli aktiivinen ympäristöministeri ja EU:n tasolla myöskin tapahtui, eli EU:n päätöksen myötä esimerkiksi kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet, pumpulipuikot, pillit ja juomasekoittimet on kielletty vuodesta 2021 alkaen, ja tämä on erittäin tärkeä asia. Puhemies, haluan nostaa esille sen asian, mikä ehkä tässä keskustelussa ei ole vielä vahvasti tullut esiin: me tarvitsemme käyttötavan muutosta. Kun me puhumme muovista, niin noin 95 prosenttia käytetystä muovista on sellaista, joka käytetään vain kerran ja sitten heitetään pois. Eli jos johonkin täytyy tarttua, se on tämä kertakäyttökulttuuri ja se, että me saisimme materiaalit kiertämään. Kiertotalous oli pääministeri Sipilän hallituksen yksi vahva hanke, osa kärkihanketta, ja toivon, että ympäristövaliokunta myöskin katsoisi, tekeekö tämä hallitus, tekeekö koko Suomi riittävästi sen eteen, että kiertotaloutta vauhdittaisimme. Tietenkin toivon, että katsotte myöskin tätä kertakäyttömuoviasiaa, mitä sen osalta voisimme tehdä. Puhemies, totean sen, että on tärkeää, että EU:n tasolla tehdään, on tärkeää, että globaalisti tehdään — tämä muovi on globaali ongelma, ja Euroopan unionin pitää olla tässä myöskin edelläkävijä. Pidän erityisen hyvänä sitä, että Euroopan kemikaalivirasto selvittää parhaillaan vaihtoehtoja tuotteisiin lisätyn mikromuovin käytölle, ja komissio todellakin hakee keinoja muovia sisältävien tuotteiden, kuten tekstiilien, maalien ja autonrenkaiden kulumisesta aiheutuvien mikromuovipäästöjen rajoittamiseen. Tämä on juuri se työ, mitä meidän täytyy tehdä. Ihan lopuksi vahvana kansanterveyden edistäjänä haluan sanoa sen, että jokainen meistä voi tehdä jotakin. Kyllä täytyy sanoa, että kun tiedämme, miten vaarallista tupakka on — vielä kerran, vaikka täällä edustaja Kiuru hyvin totesi sen: tupakka ei ole pelkästään vaarallista poltettaessa, vaan sillä, minne tupakan tumppaa, on iso merkitys. Kun tupakka tumpataan luontoon, niin 4 miljardia tumppia vuosittain tulee Suomen luontoon, 680 000 kiloa jätettä, ja kun katsotaan rannikkokaupunkien jätteitä, niin jätteestä 30—40 prosenttia tulee tupakasta. Ihan viimeisenä totean sen, että tätäkin me voisimme eduskunnassa katsoa — onko jotakin, jolla me voisimme kannustaa ja vähentää tätä roskaamista? Kun kierrämme Euroopassa tai ympäri maailmaa, me näemme maita, joissa roskaaminen on paljon vähäisempää, ja siinä mielessä toivon, että tätä asiaa katsotaan. Ja ihan viimeisenä totean sen, että meillä todellakin on vielä hyvin vähän tietoa mikromuovin vaikutuksesta, ennen kaikkea siitä, miten se vaikuttaa ihmisten terveyteen tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Se on asia, josta toivon todellakin, että saataisiin paljon tutkimusta. Viimeisenä totean, että opetusministerinä aloitin Itämeren yhteistutkimuksen Itämeren rantavaltioiden osalta, ja toivon, että nykyinen opetusministeri voisi katsoa, mitä EU-tasolla opetusministerit ja tutkimuslaitokset voisivat tämän osalta tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-09-17T16:00:00,2019-09-17T16:08:00,Hyväksytty,1.1 2019_32_41,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää aloitteentekijöitä tärkeästä keskustelunavauksesta. Kuten aloitteentekijät, on myös SDP erittäin huolissaan ympäristön ja vesistöjen roskaantumisesta. Erityinen uhka ympäristön puhtaudelle on mikromuovi, joka aiheuttaa vesistöille ja niiden ekosysteemeille vakavia ongelmia, kun jauhaantunutta muovisaastetta kulkeutuu kaikkialle. Erään tutkimuksen mukaan, kuten täälläkin on jo todettu, ihmisen elimistöön kulkeutuu muovisaastetta noin 5 grammaa viikossa, siis pankkikortin verran. Suurin syy löytyy juomavedestä. Suomessa juomavesi on puhdistettu hyvin, mutta silti Suomesta löytyy Itämeren roskaisimmat rannat. On surullista, että myös Suomen puhtaista vesistä on löydetty muovisaastetta. Se on lähes näkymätöntä ja vaikeasti havaittavaa tavallisin silmin. Meille suomalaisille se on vakava asia, sillä asumme tuhansien järvien maassa ja meillä on paljon rantaviivaa myös mereen. Esimerkiksi kalojen elimistöön päätyy jatkuvasti pieniä muovinpalasia ja sitä kautta myös ihmisten elimistöön ravinnon kautta — eikä ole sitä tutkittua tietoa siitä, kuinka kalojen syömä muovi voi vaikuttaa ihmisiin. Vesistöjen muoviongelma ei siis ole missään kaukaisessa todellisuudessa vaan lähellä meidän kaikkien suomalaisten arkea. On tärkeää, että myös kosmetiikkateollisuus on huomioinut vesistöjen suojelemisen tarpeen, johon myös aloitteentekijät viittaavat. Cosmetics Europe on antanut suosituksensa luopua kosmetiikassa käytettävistä mikromuovihelmistä vuoteen 2020 mennessä, ja suosituksella on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia. Mikromuovien käyttö on vähentynyt merkittävästi, ja suositus annettiin siitäkin huolimatta, että kosmetiikan osuus vesistöjen mikromuoviroskasta on eri lähteiden mukaan vain 0,1—1,5 prosenttia. Vielä riittää kuitenkin tehtävää, sillä muovinkäytön vähentämiselle ei näy merkkejä, päinvastoin. Muovintuotanto on kasvanut maailmalla 20‑kertaiseksi vuoden 1964 jälkeen. Tässä on pyydetty laajempaa keskustelua, ja tuen sitä. Tähän teemaan liittyvät voimakkaasti myös suomalaiset työpaikat ja vientiteollisuus. Muovi on tärkeä raaka-aine monelle teollisuudenalalle, eikä sen korvaaminen kaikkialla ole todellakaan helppoa. Vaihtoehtoja on kuitenkin löydyttävä, sillä muuten maailmamme hauraat ekosysteemit eivät tätä kuormitusta kestä. Vaihtoehtojen löytymisessä suomalaiset kosmetiikkavalmistajat ovatkin toimineet edelläkävijöinä, sillä muovihelmet korvataan yhä useammin biohajoavilla valmisteilla. Myös pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa muoviongelma on huomioitu kirjauksella, jossa tehostetaan muovinkierrätystä ja toimeenpannaan muovitiekartan ehdotukset. Muovitiekartan ehdotuksissa puututaan myös erityisesti mikromuoviongelmaan. Tämä kirjaus antaa hyvät lähtökohdat sille työlle, jota nyt on tehtävä uusiokäytön ja suljetun raaka-ainekierron edistämiseksi teollisuudessa. Suomalaisilla yrityksillä on hyvää osaamista ja ympäristötietoisuutta olemassa jo nytten. Nyt se vain on vietävä maailmalle. Näin voimme säilyttää myös työpaikat Suomessa, huolehtia viennistä ja pitää ne talouden rattaat pyörimässä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-09-17T16:08:28,2019-09-17T16:11:54,Hyväksytty,1.1 2019_32_42,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia syytetään usein ilmasto- ja ympäristövastaiseksi puolueeksi. Totuus on kuitenkin toinen: ajamme järkevää keskitien ilmastopolitiikkaa, joka tähtää puhtaampaan ympäristöön ja kestävämpään kehitykseen ilman että Suomelle ja suomalaisille koituu kohtuutonta haittaa saavutettuihin tuloksiin nähden. Esimerkiksi tämä kansalaisaloite mikromuovien kieltämiseksi kosmetiikkatuotteissa on linjassa perussuomalaisten ympäristöohjelman kanssa, jossa ilmaistaan selkeästi, että Suomessa on kiinnitettävä huomiota vesien muovijätteeseen sekä ylipäänsä muovin ja mikromuovien pääsyyn ympäristöön. Näin ollen kansalaisaloitteen vaatimukset ovat linjassa perussuomalaisen politiikan kanssa. Kannatan tätä aloitetta. Mikromuovit ovat vakava haittatekijä ympäristölle. Mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen kieltämiseen Suomessa tähtäävä kansalaisaloite on kannatettava ehdotus, koska näiden muovien kulkeutuminen vesistöön ja eläinkuntaan on saatava loppumaan. Mikromuovin päätyminen vesistöihin on globaali ongelma, josta Suomikin on saanut oman osansa. Mikromuovien käyttöä on jo rajoitettu lainsäädännöllä edelläkävijämaissa, ja mielestäni Suomen olisi aika liittyä tähän joukkoon. Vaikka juomavetemme on maailman kärkeä puhtauden osalta ja elintarviketurvallisuutemme on Suomessa hyvällä tasolla, se ei tarkoita, etteikö olisi parantamisen varaa. Muovien vaikutuksista terveyteen ei vielä tiedetä kovin paljoa, mutta eivät ne ainakaan hyvää tee, se on varma. Erityisesti pienikokoisille eläimille, ja isommillekin eläimille, muovi voi helposti aiheuttaa vakavaa haittaa tai jopa kuoleman. Toivonkin vilpittömästi, että Rinteen hallitus tarttuu toimiin rajoittaakseen mikromuovien kulkeutumista vesistöihin ja eläimiin ja ihmisiin. Edustaja Lehto otti puheessaan kantaa myös siihen, että ylipäätään ihmisten ei pitäisi kuormittaa luontoa roskaamisella. Me kaikki voimme miettiä omia toimintatapojamme arkisessa elämässä, mitä kaikkea me voisimme tehdä paremmin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-09-17T16:11:58,2019-09-17T16:14:48,Hyväksytty,1.1 2019_32_43,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mikromuovien kieltäminen kosmeettisissa aineissa on aivan erinomainen kansalaisaloite, ja se on erittäin kannatettava. Mikromuovien käyttö kosmeettisissa tuotteissa on jo kielletty muun muassa Ruotsissa, Brittein saarilla samoin, ja Yhdysvalloissakin on rajoituksia. Elikkä mennään eteenpäin koko Euroopan unionin alueella yhteisellä päätöksellä tai jokaisessa maassa erikseen — pääasia, että tulee tämä asia kuntoon. On aivan selvä asia, että tämä on riskien ottamista ihmisten terveyden kannalta, koska kun mikromuovit joutuvat vesistöihin ja mereen, sieltä sitten saamme ne omaan elimistöömme kalojen kautta ja juomaveden kautta. Syömällä ja juomallahan me nämä kyseiset tuotteet, mikromuovit, itseemme saamme. On syytä muistaa se, että Suomihan on jo edennyt muovien kierrättämisessä kohtuullisen hyvin. Jos oikein muistan, niin se on noin neljännes muoveista, minkä me saamme talteen nykyaikana ja tänä päivänä. Olin iloinen, kun kotikuntaani ilmestyi tässä joku aika sitten muovien keräyskontti. Kun esimerkiksi auton tuulilasien pesunesteitä tulee ostettua muovikanistereissa ja ne kanisterit pyörivät varaston nurkassa, niin sitkeästi ajattelin, että jonain kauniina päivänä tulee se päivä, jolloin näitä muovikanistereita kerätään, ja tulihan se kontti, niin että sain vietyä sieltä varaston nurkasta hirmuisen kasan niitä muovikanistereita sinne kierrätykseen ja ne tulevat hyötykäyttöön. Aivan erinomainen asia. Tähän menettelyyn pitää Suomessa päästä kaikkialla. On itsestäänselvä tämä kansalaisaloitteen kohta näiden kosmeettisten aineiden ja mikromuovien yhteydessä, että pitäisi kieltää mikromuovit kokonaan, koska ne joutuvat suoraan vesistöön ja sitä kautta luonnon kiertokulkuun — ja yleensäkin muovien joutuminen mereen. Tässä taannoin oli televisiossa ohjelma, mitenkä valtamerissä, Atlantilla ja Tyynellä valtamerellä, hirmuiset muovilautat uiskentelevat ja sitten hajotessaan merenkäynnissä pikkuhiljaa niistä tulee niitä mikromuoveja, jotka sitten joutuvat ravintoketjussa jonain päivänä ihmisen ruokapöytään. Tässä taannoin oli myös radiossa ohjelma, jossa joku asiantuntija epäili, että mikromuovit eivät ole ihmiselle suoraan vaarallisia, mutta rohkenen kyllä olla eri mieltä siitä. Jokainen mikromuovin palanen ihmisen elimistössä — kun se pikkuhiljaa kumuloituu, niitä tulee koko ajan lisää — on varmasti vaarallinen terveydelle isossa mittakaavassa, ihan varmasti. Ja Suomi on kyllä oman asiansa hoitanut hyvin. Esimerkiksi pohjavesien kautta me emme saa mikromuovia itseemme, kun juomme. Suurin osa suomalaisista juo puhdasta pohjavettä, ja pohjavedessä näitä tällaisia aineita ei ole. Mutta se on samalla meille suomalaisille myös kannustin, että me itse hoidamme omat asiamme kuntoon, niin että kaikki se muovi, mikä käytetään, joko kierrätetään tai jätteenkuljetuksen kautta poltetaan voimalaitoksessa energiaksi, kaukolämmöksi ja sähköksi — sitähän ei enää penkkaan ajeta — sellainen osa, mitä ei ole pystytty kierrättämään. Elikkä tällä tiellä meidän tulee jatkaa, ja mikromuoveista tulee päästä eroon, koska se on selvä terveysriski meille kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-17T16:14:51,2019-09-17T16:18:02,Hyväksytty,1.1 2019_32_44,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Mikromuoveja kosmetiikkatuotteissa koskeva kansalaisaloite toimitettiin eduskunnalle viime keväänä. Kiitoksia aloitteen tekijöille aktiivisuudesta ja tärkeän asian esillä pitämisestä. Tarvitaan laki, joka kieltää mikromuoveja sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin sekä myynnin ja valmistamisen Suomessa. Tarkoituksellisesti lisätyt mikromuovit muodostavat riskin ympäristölle ja ihmisen terveydelle. Mikromuovit voivat säilyä hyvin pitkään ympäristössä ja levitä laajalti maaperään ja vesistöihin. Valitettavasti mikromuovien määrä on lisääntynyt nopeasti. Monet suomalaiset kosmetiikkavalmistajat ovat kuitenkin jo korvanneet tuotteissaan mikromuovihelmet biohajoavilla vaihtoehdoilla, mutta maahan tuodaan vielä paljon kosmetiikkatuotteita, jotka sisältävät mikromuoveja. Mikromuovit ovat kosmetiikassa täysin korvattavissa haitattomilla vaihtoehdoilla, ja niitä on runsaasti markkinoilla. Samanaikaisesti Euroopan kemikaalivirasto ECHA teki aloitteen primääristen eli tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien rajoittamiseksi REACH-asetuksella. Tämä lakiehdotus sisältää mikromuovien kieltämisen kosmetiikkatuotteissa jo heti voimaantulon alkuvaiheessa, mikrohelmien osalta jo vuoden 20 alusta. Ehdotus on parasta aikaa kuultavana. ECHAn lakiehdotus vastaa kansalaisaloitteen toiveeseen kieltää kosmetiikan mikromuovit, ja asia etenee syksyn aikana. Lakiesitys kattaa myös muut merkittävät primäärisen eli tarkoituksella lisätyn mikromuovin lähteet. Sekundääristen mikromuovien, muun muassa muovituotteiden pilkkoutumisen ja kulumisen ja synteettisten tekstiilien pesun seurauksena ympäristöön päätyvien muovien, hallinta on monimutkaisempaa. On siis syytä lisätä tutkimus- ja seurantatietoa koskien mikromuovien lähteitä ja vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen. Ympäristöministeriön johdolla laadittiin vuonna 2018 Suomen kansallinen muovitiekartta, joka sisältää toimenpide-ehdotukset laajemmin muoveihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Vielä huomio ympäristövaliokunnan keskustelusta Viron vastaavan valiokunnan kanssa. Siellä nostettiin esiin muovittoman Itämeren tavoite, ja tätä tavoitetta tulee edistää ripeästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-09-17T16:18:08,2019-09-17T16:20:50,Hyväksytty,1.1 2019_32_45,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän aloitteen tekijöitä — tämä kansalaisaloite herättää tärkeän ja ajankohtaisen kysymyksen. Meidän kaikkien pitäisi olla huolissamme näkymättömästä ja vakavasta uhasta, jonka lisääntynyt mikromuovien määrä vesistöissämme ja niiden läheisyydessä muodostaa. Tänä kesänä julkaistun WWF:n raportin mukaan ihminen saa viikon aikana mikromuovia elimistöönsä arviolta pankkikorttia vastaavan määrän verran.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1398,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2019-09-17T16:20:57,2019-09-17T16:21:41,Hyväksytty,1.1 2019_32_46,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! On ilahduttavaa kuulla, kuinka yksimielisiä nämä mikromuovin ja nanomuovin tuomitsevat puheenvuorot täällä ovat olleet. Asiahan on selvä. Kuten todettu, Inka Hopsu totesi, että Euroopan kemikaalivirasto, ECHA, on tehnyt vuoden alussa aloitteen näitten primääristen mikromuovien kieltämiseksi 2020. Tämä kansalaisaloite vastaa erittäin hyvin tähän lakimuutokseen. Kaikesta maailman tuotetusta muovista yksi kolmasosa, arvioiden mukaan, päätyy luontoon ja valuu niistä — varsinkin nämä uv-säteilyn ja mekaanisen jauhatuksen aiheuttamat mikro- ja nanomuovit — vesiin. Nyt täällä on todettu, että myöskin tutkimustietoa tarvitaan enemmän. Sitä tietoa on merivesiympäristöistä enemmän. Tiedetään, kuten täälläkin on todettu, että muovit kerryttävät itseensä haitta-aineita ja myrkyllisiäkin kemikaaleja, jotka edelleen joutuvat eliöihin, ja näin pysyvät orgaaniset yhdisteet voivat altistaa koko ravintoketjun ja päätyä myöskin eläimiin ja ihmisiin. Mutta makean veden tutkimus: Se on vielä puutteellista ja haittavaikutuksista ei ole kokonaiskuvaa. Mutta oletettavaa tietysti on, että myös makean veden eliöt voivat altistua muovihaitalle. Tämmöisiä yksityiskohtia haluan tuoda esiin, joita jo tiedetään. Uppsalan yliopistossa on tutkittu esimerkiksi ahvenenpoikasia, jotka syövät tätä nano- ja mikromuovia. Niiden kasvu heikentyy. Tämä johtaa siihen, että hajuaisti heikentyy. Ne eivät pysty haistamaan uhkaavaa petoa, kuten haukea, joka syö sen, ja näin se kertyy myöskin haukeen. Ja tämän on todettu aiheuttavan sen, että ahven- ja haukikannat pienenevät. Edelleen tiedetään saksalaisten tutkimusten mukaan Bayreuthin yliopistosta, että kastemadotkin sisältävät mikromuovia. Ranskalaistutkijat ovat tutkimuksissaan todenneet Suur-Pariisin alueelta sadevedestä vuosittaisella tasolla löytyvän 3—10 tonnia mikromuovia — se on valtava määrä. Lontoon King’s Collegessa tehtyjen tutkimusten mukaan ilmassa olevat muovihiukkaset ovat ihmisen hengitykselle terveysriski: likainen vesi haihtuessaan vapauttaa muovia ilmaan. Tutkimusta tarvitaan siis edelleen lisää. Suomihan pyrkii lisäämään EU-tason tutkimus- ja seurantatietoa muun muassa mikromuovien lähteistä ja niiden reiteistä ja vaikutuksista ympäristölle ja ihmisen terveydelle. Jätevedenpuhdistuksen kehittäminen mikromuovien vesipäästöjen vähentämisessä olisi tärkeää. Tämän poishuuhdeltavan kosmetiikan ja puhdistusaineiden primäärimuovien päästöt EU:ssa ovat noin viidenneksen muovituotteiden käytöstä. Vaikka tämä ECHA-lakialoite eteneekin, niin silti samanaikaisesti haluan todeta, että tämä kansalaisaloite on erittäin tervetullut ja kannatan sitä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-09-17T16:26:23,2019-09-17T16:29:56,Hyväksytty,1.1 2019_32_47,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella syytä antaa kiitokset kansalaisaloitteen alullepanijoille ja allekirjoittajille, ja kiitos myös tälle salille, jossa on käyty erinomainen keskustelu tästä tärkeästä asiasta. Myönnän, että en ole alan asiantuntija, mutta kuunnellessa tätä keskustelua olen todennut, että täällä on valtava asiantuntemus, tietämys tästä asiakokonaisuudesta, sen eri vaikutuksista ja nimenomaan niistä haitallisista vaikutuksista, mitä tässä on, kun luonto tällä tavalla kärsii. Toivonkin, että tämä aloite ja sitten tämä keskustelu siivittäisi valiokunnan tekemään rohkean ja hyvän, laajan ja hyvään lopputulokseen päätyvän esityksen meille tänne saliin niin, että asiassa päästään eteenpäin. Ja tietysti toivon, että mistään Brysselistä eivät byrokraatit sitten tule painamaan jarrua, niin kuin usein näissä valitettavasti tapahtuu. Kansallisesti näiden päätösten tekeminen ei aina ole ihan yksinkertaista. Tarvitaan laajaa pohjaa, mutta tarvitaan tässä tapauksessa siis laajaa myötäelämistä ja vaikuttamista tuolta rajojemme ulkopuolelta. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on syytä myös lähettää terveisiä hallitukselle, että tuotekehitykseen ja tutkimukseen pitää panostaa myös tältä osin — sekä tämän ongelman osalta että niiden korvaavien tuotteiden saamiseksi markkinoille, joita tarvitaan, kun muovia vastaan taistellaan. Eli hallitus hoi, tuokaa varoja, joilla suomalainen tutkimus ja tuotekehitys saadaan vauhtiin ja vielä suurempaan vauhtiin kuin mitä se tänä päivänä on. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-09-17T16:29:58,2019-09-17T16:32:11,Hyväksytty,1.1 2019_32_48,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan  unionin ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_32_49,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan  unionin ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Japani on maailman kolmanneksi suurin talous ja Suomen ja EU:n tärkeä yhteistyökumppani. Siksi tämä strateginen kumppanuussopimus on merkittävä niin EU:lle kuin Japanillekin. Sopimus ei ole tärkeä pelkästään maidemme väliselle kaupalle, vaan se myös tukee ja vahvistaa maailmankaupan globaalia sopimuskokonaisuutta, joka on erityisen tärkeä Suomelle ja muille samankaltaisille pienille ja viennistä riippuvaisille maille. Siksi tämä sopimus on meille tärkeä. Monilla suomalaisilla yrityksillä on toimintaa Japanissa, ja monilla japanilaisilla yrityksillä on toimintaa Suomessa. Investointeja tehdään puolin ja toisin eri aloilla, mikä hyödyttää molempia maita. Japani ei ole tärkeä kauppakumppani ainoastaan Euroopalle vaan erityinen yhteistyökumppani myös Suomelle. Tämä vuosi on Suomen ja Japanin diplomaattisten suhteiden 100-vuotisjuhlavuosi, ja maidemme välinen yhteistyö on ehkä tiiviimpää kuin koskaan, ei pelkästään poliittisesti ja kaupallisesti, vaan myös suomalaisten ja japanilaisten ihmisten välillä. Monilla suomalaisilla oppilaitoksilla on opiskelijavaihtoa Japanin kanssa. Suomessa vierailee vuosittain 250 000 japanilaisturistia. Finnair avaa talvella viidennen suoran lentoreittinsä Japaniin, kun se alkaa lentää Sapporoon. Muut suorat lennot menevät Tokioon, Osakaan, Nagoyaan ja Fukuokaan. Helsingistä lähtee useampia lentoja päivässä Tokioon kuin Maarianhaminaan. Monet suomalaiset ovat kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista, ja monet japanilaiset ovat kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Tove Jansson ja muumit ovat hyvin suosittuja, ja Tokion lähistöllä on avattu muumimaailma. Myös Marimekko, Iittala ja muu suomalainen design on uskomattoman suosittua Japanissa, kuten myös suomalainen klassinen musiikki, esimerkiksi Jean Sibelius. Tästä on syytä olla ylpeä. Japanilaisia ja suomalaisia yhdistää myös ulkoiluharrastus. Viime perjantaina Japanin parlamentin Suomi-ystävyysryhmä vieraili eduskunnassa puheenjohtaja rouva Morin johdolla. Minulla itselläni on kunnia toimia eduskunnan Japani-ystävyysryhmän puheenjohtajana, ja tällä vaalikaudella muun muassa ympäristövaliokunta tekee valiokuntamatkan Japaniin. Suomen ja Japanin välinen yhteistyö on tärkeää, ja tällä EU:n ja Japanin välisellä yhteistyö- ja kauppasopimuksella yhteistyötä voidaan syventää entisestään. Lisäksi sopimus vahvistaa kansainvälisen kauppajärjestelmän sopimuskokonaisuutta, joka on Suomen kannalta todella tärkeä. Lopuksi haluan myös onnitella EU-komissaari Cecilia Malmströmiä, joka on vienyt nämä neuvottelut maaliin EU:n puolelta. Entistä tiiviimpi yhteistyö hyödyttää sekä EU:ta että Japania.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+4.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2019-09-17T15:04:15,2019-09-17T15:08:11,Hyväksytty,1.1 2019_32_50,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan  unionin ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä oli erittäin hyvä puhe kollega Löfströmiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2019-09-17T15:08:12,2019-09-17T15:08:20,Hyväksytty,1.1 2019_32_51,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan  unionin ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suurena Japanin ystävänä on ilo käyttää puheenvuoro tästä asiasta, ja kaikki se yhteistyö, mitä EU:n ja Japanin välillä lisätään ja Suomen ja Japanin välillä lisätään, on kannatettavaa. Meillä on paljon yhteisiä tekijöitä, vaikka on tietysti paljon tekijöitä, jotka erottavat meitä. Ensinnäkin ikärakenne ja väestöpyramidi Suomessa ja Japanissa on hyvin samantyyppinen. Me voimme katsoa, miten Japani asioita hoitaa, minkälaisia ratkaisuja he tekevät ja pyrkivät sitä kautta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella asioita ratkaisemaan. Ympäristövaliokunnasta: edustaja Löfström mainitsi tulevasta valiokuntamatkasta, ja vuonna 2012 muistaakseni ympäristövaliokunta vieraili edellisen kerran Japanissa. Todellakin siellä on paljon opittavaa puolin ja toisin, ja heidän asenteensa ympäristöön on monelta osin esimerkillinen, mikä tuli tuossa kansalaisaloitekeskustelussakin näkyviin. Jos otetaan esimerkki matkailusta, niin japanilaiset ovat ihmisiä, jotka arvostavat hyviä tapoja, siisteyttä, hiljaisuutta — sellaisia asioita, joita mekin arvostamme ja voisimme arvostaa vielä enemmän. Jos matkailuyhteistyötä ja japanilaisia turisteja Suomeen saadaan, niin varmasti he ovat sellainen kohderyhmä, jolla on rahaa käytettävissä ja jotka osaavat käyttäytyä ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-17T15:09:23,2019-09-17T15:10:51,Hyväksytty,1.1 2019_32_52,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan  unionin ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että tämä sopimus on saatu syntymään, ja nimenomaan kannattaa huomata, että tämä on tämmöinen tyypillinen sekasopimus, jossa edistetään molempien sopijapuolten yhteisiä intressejä, elikkä Euroopan unionin sekä niiden jäsenmaiden ja Japanin välistä kauppaa ja muuta yhteistyötä. On syytä muistaa, miten tärkeä yhteistyökumppani Japani on Suomelle. Se on meille tärkeä kauppakumppani, ja esimerkiksi kotimaakunnastani menee tälläkin hetkellä monia metsäteollisuuden tuotteita suoraan Japaniin, muun muassa puutaloteollisuuteen. On surullista sinänsä, että Stora Enso on lakkauttamassa Kiteen sahan, josta sahatavaraa meni nimenomaan japanilaiselle puutaloteollisuudelle, joka rakentaa korkeatasoisia, paikallisia puutaloja. Se on tuollaisessa ympäristössä kuten Japani äärimmäisen turvallinen talo, koska siellä maanjäristykset ovat enemmänkin arkipäivää ja niitä on kovin usein, ja puutalot ovat niitä taloja, jotka kestävät sen vaikean tilanteen, jos sellainen eteen tulee. Mutta joka tapauksessa tämä sopimus on äärimmäisen hyvä, ja annan suuren arvon edustaja Löfströmin äsken pitämälle erinomaiselle puheelle. Sitten se vertaus, missä edustaja Löfström osuvasti kuvasi, miten Suomessa on hyvät lentoyhteydet Japaniin päin, jopa enemmän lentoja kuin Maarianhaminaan — mutta voimme lohduttaa arvostettua kansanedustaja Löfströmiä sillä, että kuitenkin vielä Ahvenanmaa on meille tärkeä osa Suomea ja yhteistyömme varmasti tässä jatkuu. Ainut huoli on minulla henkilökohtaisesti ollut, miten Maarianhaminan IFK jalkapallossa pärjää, mutta näköjään sekin pärjää — että kaikki oikeastaan menee parempaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-17T15:10:51,2019-09-17T15:12:26,Hyväksytty,1.1 2019_32_53,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan  unionin ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minullakin oli eduskunnan Japani-ystävyysryhmän jäsenenä kunnia tavata viime viikolla Japanin parlamentin Suomi-ystävyysryhmän delegaatiota ja japanilaisia kansanedustajia, ja mieleen jäi muun muassa se, että he kertoivat, että suomalaista teknologiaa on käytössä muun muassa Fukushiman puhdistustöissä. Itse asiassa tänäänhän meillä on tässä esityslistalla myöhemmin Valtion tarkastusviraston vuosikertomus, jossa kiinnitetään huomiota siihen, että Suomi ei ole pysynyt näissä cleantech-tavoitteissaan — ja tähän liittyen aasinsilta nyt tähän Japanin tilanteeseen, koska nythän on niin, että jos me Suomessa panostamme puhtaaseen teknologiaan, niin silloin me luomme ponnahdusalustaa myöskin yritysten viennille sitten puolestaan. Me voimme nähdä esimerkiksi Japanissa aika suuretkin markkinat suomalaisille puhtaan teknologian yrityksille ja suomalaiselle osaamiselle tällä alueella. Eli todellakin tämmöinen yhteistyö Suomen ja Japanin välillä esimerkiksi tässä cleantechin tai puhtaan teknologian edistämisessä on hyvin tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-09-17T15:12:30,2019-09-17T15:13:48,Hyväksytty,1.1 2019_32_54,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_32_55,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan hieman tuosta samasta teemasta, mistä edustaja Outi Alanko-Kahiluoto puhui. Tämä cleantech-asia nostetaan tässä tarkastusviraston vuosikertomuksessa näkyviin. Ihan muutama luku: julkiset hankinnat ovat 35 miljardia euroa vuodessa, joista kaksi kolmasosaa on kuntien ja kuntayhtymien tekemiä hankintoja. Nämä ovat niin merkittäviä lukuja, että sillä on merkitystä suomalaisen yrityselämän kannalta. Jos näitä julkisia hankintoja tehdään niin, että tämä cleantech-osaaminen ja ‑kysyntä kasvaa, niin sillä tehdään ja mahdollistetaan referenssiä suomalaisille yrityksille ja sitä kautta sitten vientimahdollisuuksia. Tämä asia nostetaan täällä vuosikertomuksessa esille. Kestävän kehityksen budjetista on saatu kokemuksia parin talousarvion verran. Sehän on kunnianhimoinen hanke. Kansainvälistä vertailukohtaa ei paljon ole, päinvastoin ulkomailta tullaan ehkä tänne päin katsomaan, miten se tehdään. Tähän kestävän kehityksen budjetointiin, cleantechiin ja tällaiseen julkiseen osto-osaamiseen kannattaa kiinnittää varmasti kasvavaa huomiota jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-17T15:14:14,2019-09-17T15:15:50,Hyväksytty,1.1 2019_32_56,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä vuosikertomus ottaa ansiokkaasti huomioon aikamme suuret kysymykset niin taloudellisesta kuin ekologisestakin kestävyydestä ja lisäksi se huomioi hyvin hallinnon digitalisaation. Olen erityisen ilahtunut siitä, että vuosikertomuksessa nostettiin esiin konserniraportoinnin merkitys osana julkistalouden tarkempaa hahmottamista. Tätä samaa ajattelua toivoisi näkevänsä myös kuntatasolla keskusteltaessa talouden realiteeteista. Valtion konsernitaseen laatiminen olisi perusteltua, sillä se olisi ratkaisu parempaan talouden hahmottamiseen. Tällöin valtion omaisuuden hahmottaminen ja hallinta suuressa kuvassa olisi huomattavasti selkeämpää. Raportoinnin kehittämisessä olisi tärkeää edistää myös kaiken myönnetyn yritystuen läpinäkyvyyttä myös valtion takauskannan kautta myönnetyissä lainoissa. Arvoisa puhemies! Yhtäältä arvostan sitä, että vuosikertomuksessa muistutetaan eri politiikkalohkojen toimintasuositusten yhdenmukaisuuden tärkeydestä. Vasemman käden on todella tiedettävä, mitä oikea tekee. Tuntuu hullunkuriselta, että tavoittelemme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti haitallisten ympäristöpäästöjen karsimista mutta tuemme samaan aikaan esimerkiksi turvetuotantoa huomattavalla veroedulla. Erityisesti tehottomat sekä ympäristölle haitalliset yritystuet tulisi perata läpi ja näiden tarkoituksenmukaisuus kyseenalaistaa, aivan kuten tämän vuosikertomuksen henki tässä meille osoittaa. Nähdäkseni tässä asiassa olisi kiireellinen tarve poikkihallinnolliselle, johdonmukaiselle arvioinnille, jota vuosikertomuksessa peräänkuulutetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-09-17T15:15:51,2019-09-17T15:17:51,Hyväksytty,1.1 2019_32_57,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juha Sipilän hallituksen tavoitteena oli edistää julkisia cleantech-hankintoja ja siten tehdä Suomesta cleantechin sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijä. Hallituksen tavoitteita ei kuitenkaan valitettavasti saavutettu. Kuten edustaja Kiurukin tässä jo toi esille, julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain 35 miljardia euroa eli noin 17 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Nämä julkiset hankinnat voivat tarjota kotimaisille vientivetoisille cleantech-yrityksille hyvän ponnahduslaudan kansainvälisille markkinoille, sillä suuri osa suomalaisten cleantech-yritysten liikevaihdosta tulee viennistä ja usein cleantech-yritystoiminnan haasteeksi nousee innovaatioiden muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi. On hyvä muistaa, että vuoden 2014 EU-direktiivi ja hankintalaki mahdollistavat jo nyt ympäristökriteerien huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Hankintojen ohjattavuus on valitettavasti kuitenkin toistaiseksi heikkoa varsinkin kuntasektorin osalta. Valtion 35 miljardin euron vuotuinen hankintapotti voisi tarjota erittäin vahvan vivun, jolla samalla, kun edistetään Suomen kansainvälisen kestävän kehityksen ja erityisesti ilmastonmuutoksen tavoitteiden toteutumista, luotaisiin myös pohjaa uudelle viennille kasvavalla cleantech-alalla. Kasvavien yritysten tukeminen on erityisen tärkeää, koska kasvavat yritykset tarvitsevat niitä referenssejä kansainvälistyäkseen. Kannatankin todella lämpimästi vuosikertomuksen ehdotusta suosia hankinnoissa cleantechia eli puhtaan teknologian ratkaisuja, jotka pyrkivät ratkomaan ja ehkäisemään paitsi paikallisia myös globaaleja ympäristöongelmia. Arvoisa puhemies! Julkisten hankintojen kestävyyden lisäämistä jarruttaa tänä päivänä tiedon, osaamisen ja henkilöstöresurssien puute. Julkisen sektorin päättäjille on usein epäselvää, mitkä tuotteet ja palvelut ovat kestävästi tuotettuja, ja hankintojen keskinäinen vertailu on vaikeaa. Myös kestävyyskriteerien sisällyttäminen ja pisteyttäminen kilpailutuksessa on monelle toimijalle aidosti hankalaa. Tästä syystä tarvitaankin jatkossa päättäjien työn tueksi ja helpottamiseksi selkeät kriteerit ja juridinen pohja kestävästi tuotettujen hankintojen tekemiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-09-17T15:17:51,2019-09-17T15:20:50,Hyväksytty,1.1 2019_32_58,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nostan tästä vuosikertomuksesta nyt esiin kaksi osakokonaisuutta: Ensiksi tämä julkisten cleantech-hankintojen kohta, joka on jo puhututtanut täällä. Siis keskeistähän tässä kohdassa ja ylipäätänsä koko meidän julkisten hankintojen osaamisessa on ihan perushankintaosaamisen kasvattaminen. Nämä prosessit ovat edelleen liian heikolla tasolla. Meillä ei ole riittävästi osaamista, ja tämä on oikeastaan ollut pitkään, vuosikausia, sanoisin jopa vuosikymmeniä, ongelma julkisella sektorilla. On tärkeää, että me todellakin niin kuntatasolla kuin sitten valtionhallinnossakin satsaamme tähän osaamiseen. Niin kuin tässä todetaan, me emme ole onnistuneet Sipilän hallituksen tavoitteissa, elikkä lopputulos cleantech-hankintojen osalta onkin vähän niin kuin tyhjää täynnä. Meillä ei ole ollut vaikuttavia hankintoja. Meillä on tullut kalliita hankintaprosesseja, ja lopputulos ei kuitenkaan ole ollut sellainen kuin olisi toivottu. Eli me emme ole saaneet potkua näihin uusiin ratkaisuihin, eikä niitä ole kyetty riittävästi tuolla kentällä myöskään sitten hyödyntämään. Ykkösenä on todellakin oltava sen hankintaosaamisen kehittäminen. Sitä kautta voimme myöskin saada todellakin potkua meidän omille pikkuyrityksillemme ja sellaisille yrityksillemme ja tuottajillemme, jotka eivät saa referenssejä muuten kuin julkisten hankintojen kautta. Täällä on mainittu erikseen osaamiskeskus KEINO. Meillä on tällä hetkellä siellä täällä Suomessa, ympäri Suomea, tätä osaamista, mutta se pitäisi todellakin saada keskitettyä ja jaettua sitten laajasti ympäri meidän julkishallintoamme. KEINO voi olla yksi vaihtoehto, mutta varmasti niitä muitakin löytyy. Toivoisi tietenkin, että kaikessa hankinnassa tilanne olisi sellainen, että oltaisiin hyvin lähellä ruohonjuuritasoa. Meillä on hankintalaki, hankintalain soveltaminen, myöskin sen hyödyntäminen. Tiedetään varsin hyvin, että aika monessakin tapauksessa, erityisesti ehkä yksityisellä puolella, on myöskin ongelmia hankintalain soveltamisessa. Hankintakriteerit nostettiin jo tässä esiin. Nykyisinkin kun olet pätevä, kun olet hyvä hankkija, pystyt hankkimaan kestävästi, pystyt hankkimaan lähituotteita, pystyt hankkimaan ympäristöystävällisesti ja cleantechin mukaisesti. Jotta tätä sitten saataisiin laajennettua, niin se tarkoittaa todellakin sitä, että meillä vahvistetaan hankintaa joka puolella julkishallinnossa. Toinen kohta, jonka otan esiin, on digitalisointi. Ehkä osa teistä sattui katsomaan eilen A-studiota, jossa käsiteltiin ict-palveluita, Valtoria, käsiteltiin hätäkeskuksen hengenvaarallisia tilanteita, jotka olivat syntyneet sen takia, että meillä ei toiminut digitalisaatio. Meidän ict-palvelumme eivät toimi, edes ne, jotka ovat välttämättömiä henkien pelastamiseksi. Siellä tuli myöskin hyvin esiin asia työhyvinvoinnista, asiakaslähtöisyydestä. Eihän voi tietenkään olla niin, että julkishallinnon ict-palvelut katkeavat kesken asiakkaiden tapaamisen. Siinä kärsivät niin asiakkaat kuin asiantuntijatkin. Eli sanoisin, että tämä on erittäin hyvä ja tärkeä raportti. Hienoa, että lähetämme tämän nyt eteenpäin. Toivottavasti kaikki tässä esiin nostetut ongelmat otetaan tosissaan. Ict-palvelut, koko tämä digitalisaatio, ovat suuri mahdollisuus meille kaikille, ja jos mietitään ihan julkisen sektorin säästöjä, tuottavuutta, on myöskin niin, että jos saadaan hyödynnettyä kaikki digi, kaikki robotisaatio, kaikki automatisaatio, niin meidän on mahdollista jopa saada aikaiseksi sellainen työvoiman siirto, että saadaan julkishallinnon asiantuntijoita siirrettyä yksityiselle puolelle, jossa on huutava pula asiantuntijoista. Tässä on myöskin mahdollista saada hyötyjä sillä tavalla, että jokaista eläköityvää varten ei tarvitse ottaa uutta työntekijää. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-09-17T15:20:54,2019-09-17T15:25:41,Hyväksytty,1.1 2019_32_59,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kollegoita edellisistä oikein hyvistä puheenvuoroista, ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana haluan pitää tässä yhteydessä nyt kuitenkin yksittäisen kansanedustajan näkökulmasta puheenvuoron, koska emme valiokuntana vielä ole käsitelleet tätä Valtion tarkastusviraston toimintakertomusta. Itse olin hyvin ilahtunut siitä, että tämä vuosikertomus on hyvin selkeä ja informatiivinen ja myös mielestäni positiivisella tavalla voi ohjata eduskuntaa parempaan työhön. Esimerkiksi huomio siitä, että Suomi ei ole tavoittanut cleantech-tavoitteitaan, ja analyysi siitä, mistä tämä johtuu, sekä toimintasuositukset paremman tuloksen saavuttamiseksi olivat mielestäni erittäin hyviä. Oli kiinnostavaa lukea esimerkiksi, että kun viime kaudella Sipilän hallitus esitti hallitusohjelmassaan erittäin kunnianhimoisen tavoitteen, että Suomesta pitäisi tulla cleantechin johtava mallimaa, niin syy siihen, miksi tässä tavoitteessa ei olla onnistuttu, on isolta osalta se, että valtio ja kunnat ikään kuin viettävät eri suuntiin. Ja mistäs tämä sitten johtuu, niin se johtuu siitä, että meiltä puuttuu valtakunnallinen hankintastrategia tai ohjaava lainsäädäntö tai se, että seurattaisiin pitkällä aikavälillä sitä, miten ympäristötavoitteita saavutetaan, ja sitten tehtäisiin päätöksiä sen mukaan, kuinka ympäristötavoitteita on saavutettu. Eli nämä olivat minun mielestäni erittäin hyviä havaintoja, ja voimme nyt sitten eduskunnassa näistä vetää jo johtopäätöksiä. Sitten myöskin Valtiontalouden tarkastusviraston huomiot siitä, että Suomessa tarvitaan politiikkajohdonmukaisuutta ja sitä, että eri hallinnonaloilla tehdään yhteistyötä vaikkapa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, ovat tietenkin erittäin tarpeellinen muistutus. Kuten sekin, että kun puhutaan kestävästä kehityksestä, niin on huomattava se, että sillä, mitä päätetään kansallisesti, on merkittäviä vaikutuksia myöskin muun maailman kehitykseen. Esimerkiksi Agenda 2030 sitoo Suomen toimintaa, ja se tulisi ottaa vakavasti, eli meidän tulee edistää Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita myös kansallisella tasolla päätöksenteossamme. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-09-17T15:25:42,2019-09-17T15:28:34,Hyväksytty,1.1 2019_32_60,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Valtion tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle sisältää todella monia kiinnostavia asiakohtia. Itse kiinnitin huomiota valtion omaisuuden hoitoon ja siihen, että valtion omaisuutta tulisi tarkastella aina kokonaisuutena. Tässä tarkastuskertomuksessa todetaan näin: ”Valtion omaisuuden kokonaisuuden hallintaa on jo pyritty parantamaan. Yhtenä keinona on pidetty valtion konsernitaseen laatimista” — niin kuin täällä jo edelläkin puheenvuorossa on todettu. ”Tällöin omaisuus tulisi huomioitua vuosittaisessa talousprosessissa. Mutta tätä konsernitasetta ei ole kuitenkaan yrityksistä huolimatta saatu vielä toteutettua. Sen sijaan valtion tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan omaisuudesta aiempaa kattavammin kokonaistaseen kautta.” Mutta, arvoisa puhemies, valtion omaisuudesta luopumisen osalta ja sen myynnin osalta pitäisi aina tehdä tarkastelua myös pitkällä aikavälillä ja tarkastella sitä valtion strategisiin tavoitteisiin nähden. Investointien rahoitusta kun pohditaan, tulisi aina myös tarkastella velkaa ja velanottoa vaihtoehtona omaisuuden myynnille. Tämä todetaan tässä raportissa. Sen jälkeen kun lypsävä lehmä myydään, sen jälkeen sitten omaisuudesta saatava tuottovirtakin myös lakkaa olemasta, ja meillähän on surullisia kokemuksia, esimerkiksi Caruna-kaupat, jotka nousevat aina välillä tässäkin salissa esille, joiden mukaan ei ole aina järkevää eikä tarkoituksenmukaista myydä strategisesti tärkeää, merkittävää valtion omaisuutta, ja nyt sitten on myös tarkastusvirasto nostanut tämän ongelmakohdan esille, ja minä kiitän siitä kyllä tarkastusvirastoa. Cleantechin osalta tavoitteet ovat minusta oikeansuuntaisia ja tärkeitä, mutta keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat olleet riittämättömiä, niin kuin on nyt tässä jo todettu, ja tarvitaan politiikkaohjausta, ja myös sitten tulisi laatia tällainen poikkihallinnollinen strategia ja yhteinen hankintastrategia, jotta kunnilla olisi sitä peräänkuulutettua hankintaosaamista, että voitaisiin sitten valita ympäristöystävällisiä, ekologisia ja taloudellisestikin ehkä kestävämpiä ratkaisuja ja vaihtoehtoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-09-17T15:28:34,2019-09-17T15:31:08,Hyväksytty,1.1 2019_32_61,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun hallitusohjelmaa käsiteltiin täällä, niin puhuin konsernitilinpäätöksestä ja konsernitaseesta, joka pitäisi tehdä valtiolle. Nyt tarkastusvirasto on nostanut johdonmukaisesti esille tarpeen uudistaa valtion taloussuunnittelua ja taloudenhoitoa. Jostain syystä tästä konsernitaseesta on puhuttu jo monta vuotta peräkkäin, mutta sitä ei ole koskaan saatu aikaiseksi. Viime hallituskaudella hallitus ilmoitti budjetin olevan positiivinen 800 miljoonaa, joskaan se ei kuitenkaan ollut positiivinen, jos ajatellaan, että Vakelle siirrettiin 1,7 miljardia omaisuutta, mikä huomioitiin sitten valtion budjetissa 1,3 miljardilla, ja sitten myytiin omaisuutta, ja oikeasti se valtion budjetti oli 1,5 miljardia miinuksen puolella. Jos tase oltaisiin tehty, niin tämmöisiä eriä ei olisi pystynyt siirtelemään tällä tavalla. Siksi minä oikeasti toivon nyt, että kun tämä menee valiokuntaan, niin tähän kiinnitettäisiin huomiota, että tämmöinen konsernitilinpäätös pitää tehdä. Kaupungit joutuvat jo tekemään näitä konsernitilinpäätöksiä, ja siitä saa helposti kuvan, minkälaisia yhtiöitä heillä on ja minkälaista tulosta he tekevät. Tämmöinen tarvitaan myös valtiolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-09-17T15:31:09,2019-09-17T15:32:31,Hyväksytty,1.1 2019_32_62,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus on syytä ottaa todella vakavasti. Erityisen tärkeä on huomio siitä, että investointia ja rahoitusta pohdittaessa tulisi aina myös tarkastella velkaa ja velan ottoa vaihtoehtona omaisuuden myynnille, aivan kuten edustaja Hänninenkin tässä nosti esiin. Kun katsomme taaksepäin valtion omistusten myyntiä, voimme todeta sen olleen yleensä taloudellisesti huono valinta. Menetetyt osinkotulot sekä arvonnousu ovat mittaluokaltaan valtavia suhteessa myynneistä saatuihin tuloihin. Vanhoina korkeiden korkojen aikoina valtion omaisuuden myynti saattoi joskus olla taloudellisesti kannattavaa, ja joidenkin yhtiöiden osalta se on ollut myös välttämätöntä esimerkiksi EU-sääntöjen takia, mutta viime vuosina myynnit ovat kuitenkin olleet ideologisia ja valtiontalouden kannalta vastuuttomia. Suomi saa tällä hetkellä kymmeniksi vuosiksi lainaa, korotonta lainaa jopa, tai jopa miinuskorkoista lainaa, kiinteällä korolla. Valtion omistamien yhtiöiden tuotto sen sijaan on ollut keskimäärin yli kuusi prosenttia, ja kun tästä poistetaan tärkeät erityistehtäväyhtiöt, joiden ei ole tarkoituskaan tehdä merkittävää tuottoa, päästään kaksinumeroisiin tuottolukuihin. Me siis myymme korkean tuoton omistuksia maksaaksemme miinuskorkoista, kiinteäkorkoista lainaa. Viimeksi tänään toinen iltapäivälehti pelotteli suomalaisia valtionvelan määrällä. Kuten aina, jutussa jätettiin kertomatta omaisuuden määrä, jota on velkaa enemmän. Olennaisinta velkapelottelussa kuitenkin on ymmärtää, että valtio ei ole kotitalous eikä valtio ole edes yritys, vaikka senkin on investoitava tulevaisuuteen, jos se haluaa menestyä. Valtio, toisin kuin yksityiset tahot, ei yritäkään koskaan maksaa velkojaan pois vaan antaa niiden arvon laskea ajan mukana itsestään suhteessa kansantuloon. Suomen valtio ei myöskään ole korkojen armoilla jo otetussa velassa, koska laina on kiinteäkorkoista. Meille maksetaan lainarahasta, ja kaiken lisäksi siitä on jo yli neljännes meidän omalla keskuspankillamme, olemme siis velkaa itsellemme. Arvoisa puhemies! Ytimessä ei ole bruttovelan määrä, vaan se, mihin raha on käytetty. Kun velkaa vähennetään myymällä tuottavaa omaisuutta, käytännössä velkaannutaan enemmän jo lähivuosina. VTV aivan oikein haluaa parantaa valtion omaisuuden kokonaisuuden hallintaa. Omaisuuden hallinnan pitää olla suunnitelmallista, ja se tulee kytkeä pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Tähän on helppo yhtyä. Erityisesti ja pikaisesti pitäisi harkita valtion kehitysyhtiön Vake Oy:n tulevaisuutta, jota selvitysmiehen mukaan määrittävät poliittisten päätösten lisäksi kaksi avainseikkaa: sijoitusten päällekkäisyys muiden valtion sijoitusyhtiöiden kanssa ja sijoitusvarallisuuden sopiva määrä. Samoin Solidiumin rooli on aika erikoinen. Avoimuuden, hyvän hallinnon, demokratian ja talouden kestävyyden vuoksi omistusta on selkeytettävä ja pyrittävä ideologisen yksityistämisen sijaan yhteiskunnan kokonaisuuden kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-09-17T15:32:35,2019-09-17T15:36:21,Hyväksytty,1.1 2019_32_63,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kollegat ovat käyttäneet erinomaisen hyviä puheenvuoroja tämän kertomuksen johdosta. Tästä keskustelusta on onneksi puuttunut sellainen tälle salille usein tyypillinen poliittinen pikkunäppärä nokittelu. Asiat ovat olleet tärkeitä ja niitä on valotettu eri puolilta. Luulen, että viime aikoina me kaikki olemme, itse kukin, joutuneet Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa tekemisiin kiikuttaessamme sinne raportin vaalirahoituksestamme. Tämä kertomus keskittyy viiteen asiaan, ja kuten etukäteen arvelin, täällä kollegat ovat monipuolisesti niitä esille nostaneet ja niitä käsitelleet. Sen vuoksi en lähde itse toistamaan niitä asioita, vaan viittaan raportin lopulla oleville sivuille 44—49, joilla on luettelo tarkastusjulkaisuista viime vuoden syyskuusta tämän vuoden elokuuhun. Siellä on 5 eduskunnalle annettua kertomusta, 71 eri kirjanpitoyksiköiden tilintarkastuskertomusta, sitten finanssipolitiikan tarkastuskertomuksia, selvityksiä ja jälkiseurantaraportteja 4 kappaletta sekä erinomaisia tuloksellisuuden tarkastuksia ja selvityksiä ja jälkiselvitysraportteja. En lähde niitä yhtäkään referoimaan, mutta nostan esille näistä jälkimmäisistä esimerkiksi tarkastuskertomuksen 9/2019 sosiaali- ja terveysministeriön hallintoalalta, Ohjauksen vaikutus ensihoitopalvelun toimivuuteen, joka oli todella tärkeä raportti, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisoinnin, sisäministeriön hallinnonalalta poliisin liikennevalvonnan tuloksellisuusraportin ja eräitä muita tärkeitä. Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että me täällä eduskunnassa ymmärrämme tämän julkisen talouden ja toiminnan valvonnan kokonaisuuden. Siinä on neljä tärkeää osaa: sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta. Riskienhallinta on tulevaisuusorientoitunutta, nämä muut peilaavat sitten kulloisiakin lakivelvoitteita, ja sisäisellä tarkastuksella käytännössä toteutetaan yhtenä tekijänä tätä valvontaa. Erinomaista, että meillä on hyvin toimiva Valtiontalouden tarkastusvirasto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-09-17T15:36:21,2019-09-17T15:38:56,Hyväksytty,1.1 2019_32_64,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän tarkastusviraston kertomuksen lukeminen oli erittäin hyvää perehdytysmateriaalia minulle, kun olen nyt aloittanut tarkastusvaliokunnan täysin uutena varapuheenjohtajana enkä ole valiokunnassa aikaisemmin työskennellytkään. Kertomuksessa on monia mielenkiintoisia teemoja. Ensinnäkin minusta on hienoa, että myös tarkastusvirasto tuo voimallisesti esille kestävän kehityksen politiikkajohdonmukaisuutta. Kestävä kehitys ei voi toteutua, jos se ei ole päätöksenteon perustana kaikessa politiikassa kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä tästä tavoitteesta ollaan vielä melko kaukana, ja esimerkiksi talousarviossa kestävän kehityksen tavoitteet ovat olleet toistaiseksi kovin ohuesti näkyvillä. Kestävän kehityksen toteutumista voidaan edistää myös esimerkiksi julkisilla hankinnoilla, joista tässä kertomuksessa on myös kirjoitettu. Kertomuksessa tuodaan esille muun muassa se, että julkisilla hankinnoilla voidaan myös tarjota kotimaisille vientivetoisille cleantech-yrityksille ponnahduslauta kansainvälisille markkinoille. Valitettavasti kestävän kehityksen kriteerit eivät ohjaa riittävästi julkisia hankintoja, ja erityisen huonosti asia toteutuu kunnissa. Suomen julkisen hallinnon sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin tulisikin huomattavasti vahvistaa. Tämä edellyttää hankintaorganisaatioiden strategisen osaamisen vahvistamista. Vuoden 2014 EU-direktiivi ja hankintalaki mahdollistavat kyllä jo nyt ympäristökriteerien huomioimisen julkisissa hankinnoissa huomattavasti nykyistä enemmän. Julkisten hankintojen kestävyyden lisäämistä jarruttaa tiedon, osaamisen ja henkilöstöresurssien puute. Julkisen sektorin päättäjille on usein epäselvää, mitkä tuotteet ja palvelut ovat kestävästi tuotettuja, ja hankintojen keskinäinen vertailu on joskus jopa vaikeaa. Kestävyyskriteerien sisällyttäminen ja pisteyttäminen kilpailutuksessa on monelle toimijalle aidosti hankalaa ja vaikeaa. Tarvitaan selkeät kriteerit ja juridinen pohja päättäjien tueksi ja työn helpottamiseksi. Arvoisa puhemies! Tarkastusviraston toiminnassa ja tarkastuksissa korostuvat tulevaisuuteen suuntautuminen ja yhdessä oppiminen. Mielestäni on erittäin kannatettavaa, että tarkastusten tavoitteina on yhdessä miettiä, miten asiat tulevaisuudessa voidaan tehdä vieläkin paremmin. Virheistä yhdessä oppiminen on hyvä periaate tarkastustoiminnalle. Tämä periaate toivottavasti siirtyy myös kaikkiin sisäisiin tarkastuksiin. Toisaalta myös tarkastusvirasto tarvitsee jatkuvasti sparrausta ja palautetta. Kenties tämä toimintatapa näkyy jo siinäkin, että vuonna 2018 tarkastusvirasto antoi vähemmän huomautuksia puutteista kuin aikaisempina vuosina. Toki kehitettävääkin on löytynyt, esimerkiksi toimivallan määrittelyn puutteita, sekä digitaalisten ohjelmien keskeneräisyydestä ja riskien hallinnan puutteesta johtuvia isojakin ongelmia. Valtionhallinnosta on osattava tehdä riskienhallintaa sekä hyöty‑ ja haitta-analyyseja, ja siksi tarkastusviraston suositus valtionhallinnon kattavammasta riskienhallinnasta onkin kannatettava. Palvelujen digitaalistamisprosesseissa on ollut ongelmia, toki myös onnistumisia. Tässä kertomuksessa todetaan, että hallinnon ylätasolla tunnutaan ymmärtävän digitalisoinnin mahdollisuudet hyvin mutta puutteita on tavoitteiden asettamisessa ja toimenpiteiden aikataulutuksessa. Selkeitä virheitäkin on tapahtunut, kuten olemme ihan viime aikoina kuulleet. Lisäksi digitalisaation vaatimat asiakaslähtöiset toimintatavat tuntuvat juurtuvan kovin hitaasti, eivätkä digitaaliset palvelut aina tarkoita asiakkaan kannalta sujuvampaa palvelua. Näistä asioista meidän olisikin valiokunnassa syytä kuulla paljon enemmän. Hallinnon palveluiden digitalisointi edellyttää aina myös viranomaistoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Muuten voi käydä niin, että ainoa muutos on paperisen lomakkeen muuttuminen sähköiseksi. Näin on valitettavan usein käynyt. Tämä ei voi olla digitalisaation tarkoitus. Lisäksi aina on muistettava tietosuoja-asiat sekä se, että meillä on tälläkin hetkellä lähes miljoona kansalaista, jotka eivät pysty, voi tai kykene käyttämään digipalveluja, eli myös valtionhallinnossa tarvitaan tulevaisuudessakin puhelimitse ja kasvotusten tarjottavia palveluja. Lopuksi haluan korostaa pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin tavoin tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Sen mahdollistamiseksi tarvitaan laadukasta, kattavaa ja saavutettavaa tietoa. Näyttöön perustuvan päätöksenteon tulisi aina olla tavoitteena, ja meille kansanedustajille sen tiedon saamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-09-17T15:38:57,2019-09-17T15:44:08,Hyväksytty,1.1 2019_32_65,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Rouva puhemies! Täytyy aivan erikseen tässä onnitella edustaja Saramoa retorisesta jalkakikasta, jonka hän täällä suoritti tuomitessaan ideologisen yksityistäminen. Hän sai kuulostamaan sen aivan siltä kuin olisi itse tekemässä pragmaattista yksityistämistä tuolla hallituksessa aivan näinä päivinä. Asia, joka tässä itse keskustelussa on jäänyt mainitsematta, on itse asiassa se, että vuosikertomuksesta käy ilmi toive siitä, että valtio-omisteisten yhtiöitten ja liikelaitosten toimintamuotoa ja tavoitteita arvioitaisiin säännönmukaisesti siitä näkökulmasta, ovatko ne taloudellisen ja yhteiskunnallisen kokonaistuloksen näkökulmasta edelleen perusteltuja, ja nähdäkseni juuri tälle pohdinnalle olisi nyt kysyntää muutaman erityistehtäväyhtiön osalta. Vaikuttaa nimittäin siltä, että aika on tullut kypsäksikin keskustella esimerkiksi Veikkauksen ja Alkon omistamisen mielekkyydestä ja niiden monopoliasemasta, sillä valtion intressit tämäntyyppisessä liiketoiminnassa voitaisiin kyllä ihan semmoisella pragmaattisella sääntelyllä ja valvonnalla muutoinkin turvata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-09-17T15:44:09,2019-09-17T15:45:21,Hyväksytty,1.1 2019_32_66,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion omaisuudella on meidän suomalaisten kannalta valtava merkitys. Kun kaikki lasketaan yhteen, sen käypä arvo lienee 100 miljardin euron luokkaa, mikä valtiolla omaisuutta on. Totta kai siihen kuuluvat maantiet, rautatiet sun muut, mutta sillä on myös valtavaa omaisuutta, joka liittyy erilaisiin pörssiosakkeisiin. Esimerkiksi pörssiyhtiöissä osakkeita omistetaan noin 28 miljardilla eurolla. Lisäksi valtion omistajayksikkö on arvioinut yhteensä noin 10 miljardin euron arvoiseksi omaisuuden, joka on tämmöisissä listaamattomissa yhtiöissä, erilaisissa sijoituksissa. Elikkä tämä kuvaa sitä, mikä on valtion omaisuuden todellinen arvo valtion talousarvion kannalta. Tänne taloon on tulossa lähiaikoina käsittelyyn valtion seuraavan vuoden talousarvio, ja siinäkin on merkitystä sillä, kuinka paljon valtion omaisuus tuottaa voittoa, joka tuloutuu sitten valtion kassaan. On aina muistettava se, että jokaisella hallituksella on oma omistajapoliittinen linjansa ja jokaisessa hallituksessa on varattuna jollekin ministerille kuuluvaksi omistajaohjauksen hoitaminen. Tänä päivänä, kun olemme esimerkiksi Posti-asioista keskustelleet hyvin paljon, ja monen muun valtionyhtiön osalta, miten omistajaohjaus hoidetaan, niin kuitenkin on syytä muistaa kaikkien Suomen kansanedustajien se, että valtio pyrkii toimillaan siihen, että omaisuus tuottaa, että se ei ole pelkkä rasite. Totta kai se on aivan luonnollista, että pörssiyhtiöt ja muut yhtiöt tuottaisivat valtion kassaan voittoa ja että omaisuutta käytettäisiin viisaasti niin, että sillä olisi tulevinakin vuosina tuottoa. Totta kai valtio joutuu omaisuudenhoidossa ottamaan muitakin intressejä huomioon, sanotaan nyt vaikka Metsähallituksen maaomaisuuden hoito. Siellä on muitakin intressejä kuin metsätalouden tuotto, mikä on valtiolle toki sekin tärkeä, mutta siellä on sitten virkistysarvoja ja monia muita arvoja, erilaisia luontoarvoja, joiden hoitaminen kuuluu Metsähallitukselle ja osittain ympäristöministeriölle. Pitää muistaa se, että nämä kaikki arvot yhteensovitettuna, niidenkin jälkeen on muistettava se, että esimerkiksi Metsähallituksen omaisuuden pitää tuottaa. Jos se rupeaa viemään budjetista kassavaroja, niin sen omaisuuden hoitaminen käy vaikeaksi ja sitten joudumme tinkimään jostakin muusta. Elikkä kyllä valtion omistuksella on todella paljon merkitystä, ja niin kuin tässä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksessa sanotaan, aivan oikein, niin valtion omaisuudella pitää olla tuottoa ja on käytettävä omaisuutta viisaasti, ja sitä vartenhan tuo Valtiontalouden tarkastusvirasto nimenomaan toimii, että se tarkastaa, miten tätä valtion omaisuutta eri yhtiöissä hoidettu ja sitten onko menty niiden sääntöjen ja ohjeiden mukaan, mitä tämä talo on antanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-17T15:45:24,2019-09-17T15:48:03,Hyväksytty,1.1 2019_32_67,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Heikkinen, on aina mukavaa saada kehuja. Vasemmisto on usein yksin jäänyt tässä salissa puolustamaan yhteistä omaisuutta. Eikä se mikään salaisuus ole, että nykyisessäkään hallituksessa vasemmisto ei ole kannattanut valtion omaisuuden myyntiä. Mutta mikä on vaihtoehto? Niin kuin tiedetään, sillä puolen salia on suorastaan ideologinen tavoite päästä eroon yhteisestä omaisuudesta. Osana kompromissia olemme joutuneet sen hyväksymään, että omaisuuden myynti ei lopu, mutta toki tulemme toimimaan sen eteen, että mahdollisimman suuri osuus yhteisestä omaisuudesta — ja mahdollisimman hyödyllinen osuus — jatkossakin säilyy kaikkien meidän suomalaisten omana. [Toimi Kankaanniemi: Ei hallituksessa ole pakko olla!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-09-17T15:48:07,2019-09-17T15:48:56,Hyväksytty,1.1 2019_32_68,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä täytyy kyllä edustaja Saramoa muistuttaa siitä, että kyllähän valtioneuvosto tekee kollektiivisesti päätöksiä ja kantaa niistä kollektiivisesti vastuun. Mielenkiintoista nähdä, onko tästä tulossa hallituspuolueiden edustajien toimintatapa. Kun ilmastovuosikertomusta käsiteltiin, niin täällä hallituspuolueiden edustajat vaativat hallitukselta ilmastotekoja. Kantakaa vastuu ja tehkää näitä tekoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-09-17T15:48:56,2019-09-17T15:49:27,Hyväksytty,1.1 2019_32_69,32/2019,2019-09-17,14.01,16.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019>>>Kertomus K 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, että valtio joskus myy omaisuuttaan, joskus ostaa uutta omaisuutta. Muistan semmoisen tapauksen, jossa aikanaan ostettiin islantilaiselta pörssisijoittajalta välikäden kautta Elisan osakkeita niin, että valtio sai merkittävän omistusosuuden tähän tärkeään teleyhtiöön. Sen jälkeen valtiolle on tullut sitten totta kai tämä Solidium, joka näissä pörssiyhtiöissä vähemmistöosakkuuksia hoitaa ja pyrkii sellaisiin omistuksiin, joista kansakunnalle on suurta hyötyä. Tämä tapaus Elisa oli aikanaan ihan erinomainen esimerkki siitä, miten kannattaa toimia tilanteessa, jossa tulee mahdollisuus saada valtion omistukseen sellaista omaisuutta, jolla on kansakunnan kannalta suurta hyötyä. Sitä varten pitää valtiollakin olla, kun pörssiosakkeista puhutaan, työväline, jolla pystytään nopeasti toimimaan tarvittaessa — ei voida hyvää kauppaa jättää tekemättä. Vanha, viisas omaisuudenhoitoyhtiön johtaja aikanaan sanoi hyvin viisaasti, että hyviä kauppoja on harvoin tarjolla, huonoja kauppoja voi tehdä vaikka joka päivä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-17T15:49:27,2019-09-17T15:50:35,Hyväksytty,1.1 2019_33_1,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avataan keskustelu. Esittelypuheenvuoro, ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_33_2,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi maahanmuuttohallinnon henkilötietolaki. Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on, että henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä selkeytetään sekä lainsoveltajan että rekisteröidyn oikeuksien turvaamisen näkökulmasta. Henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa säädettäisiin jatkossa vain yhdessä laissa, joka täyttää nykyaikaisen henkilötietolain vaatimukset ja joka täydentää Euroopan unionin tietosuoja-asetusta sekä kansallista yleislainsäädäntöä eli tietosuojalakia sekä rikosasioiden tietosuojalakia. Uusi henkilötietolaki korvaisi 20 vuotta vanhan ulkomaalaisrekisterilain, joka ehdotetaan samalla kumottavaksi. Lisäksi rekisterisääntelyä kumottaisiin useista hallinnonalan laeista, kun kaikki henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely keskitettäisiin nyt ehdotettavaan uuteen henkilötietolakiin. Asiakokonaisuus on valmisteltu pääosin edellisen hallituksen toimesta. Uutta henkilötietolakia koskeva hallituksen esitys annettiin syksyllä 2018 eduskunnalle, niin että se ehdittiin käsitellä sekä perustuslakivaliokunnassa että osittain hallintovaliokunnassa. Harmillisesti asian käsittely kuitenkin raukesi eduskuntavaalien johdosta. Nyt annettava esitys pohjautuu tuolloin annettuun esitykseen, mutta niin, että sitä on päivitetty tietyin osin, muun muassa valiokuntakäsittelyissä esiin tulleiden huomioiden sekä edellisen esityksen raukeamisen jälkeen esitysluonnoksesta menneenä keväänä järjestetyn uuden lausuntokierroksen pohjalta. Esitys vastaa nyt aiempaa paremmin asiassa esitettyihin huoliin esimerkiksi yhteisrekisterinpitäjyyden, automaattisen päätöksenteon ja salassapitosääntelyn osalta. Tässä esityksessä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, koska kyseessä on osittain edellisen esityksen raukeamisesta johtuen myöhässä oleva EU-asetukseen liittyvä säädös. No, miksi tämä esitys ylipäätään on annettu? Esitys ei liity hallitusohjelmaan, vaan sen taustalla on kaksi keskeistä tekijää: Ensinnäkin se on osa EU:n tietosuojauudistuksesta seurannutta laajempaa valtionhallinnon ja siten myös sisäministeriön henkilötietolainsäädännön uudistusta. Poliisin ja Rajavartiolaitoksen uudistetut henkilötietolait tulivat voimaan 1.6.2019. Taustalla ovat myös kansalliset muutostarpeet, joilla tarkoitetaan maahanmuuttohallinnossa sovellettavien, osittain 20 vuotta vanhojen rekisterisäännösten vanhanaikaisuutta ja toimintaympäristössä esimerkiksi digitalisaation myötä tapahtuneita muutoksia. Esityksen valmistelu on siten edellyttänyt tarkkaa ja osittain haastavaakin yhteensovittamista sekä EU:n tietosuojasääntelyn että perustuslain ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön kanssa. Kyseessä on varsin perusoikeusherkkä sääntelykokonaisuus. Perustuslakivaliokunta on hiljattain tarkistanut käytäntöään henkilötietojen suojaa koskevasta sääntelystä sekä toisaalta korostanut, että henkilötietojen suojan toteuttaminen tulisi jatkossa ensisijaisesti taata tietosuoja-asetuksen ja henkilötietolain korvanneen tietosuojalain nojalla. Käytännössä tämä tarkoittaa erityislainsäädännön karsimista. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin korostanut, että mitä korkeampi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa yksityiskohtaisempi sääntely on. Maahanmuuttohallinnossa käsiteltävien henkilötietojen määrä ja luonne huomioiden maahanmuuttohallintoa koskeva erillislaki on siten jatkossakin välttämätön. Muutama sana esityksen vaikutuksista: Esityksellä on oikeastaan kahdenlaisia vaikutuksia. Ensinnäkin sillä on vaikutuksia sääntelytekniikkaan sekä toiseksi vaikutuksia henkilötietojen käsittelysääntöihin. Sen sijaan esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi maahantulon tai maassa oleskelun edellytyksiä, vaan ainoastaan henkilötietojen käsittelyyn liittyvää sääntelyä. Uusi sääntelytekniikka tarkoittaa sitä, että olemassa olevat säännöt on kirjoitettu uudella tavalla, joka on paremmin yhteismitallinen merkityksellisen EU-sääntelyn eli esimerkiksi tietosuoja-asetuksen sekä kansallisen yleislainsäädännön, kuten tietosuojalain, kanssa. Tämä on erittäin tärkeää, koska henkilötietojen käsittelyn sääntely muodostuu jatkossa lähtökohtaisesti näistä kolmesta säädöksestä, joita on tulkittava yhdessä. Unionin tietosuojalainsäädäntö sekä kansalliset yleis‑ ja erityislait muodostavat monikerroksisen ja siten melko monimutkaisen sääntelykokonaisuuden. Sovellettavana olevien EU‑ ja kansallisten säädösten väliset suhteet muodostuvat osittain päällekkäisiksi ja osittain toisistaan erotettaviksi. Varsin merkittävä osa sääntelyn monimutkaisuudesta palautuu EU-oikeuden ja sen tietosuojasääntelyn rajoitettuun ja eriytettyyn soveltamisalaan. Siksi maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiehdotuksen keskeisenä tavoitteena on vallitsevat rakenteet huomioiden henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelykokonaisuuden selkeyttäminen sekä lainsoveltajan että rekisteröidyn oikeuksien turvaamisen näkökulmasta. Selkeyteen pyritään ehdottamalla henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn keskittämistä yhteen henkilötietolakiin, joka on mahdollisimman yleistajuinen, selkeä ja ymmärrettävä. Lain soveltamisala olisi käyttötarkoitussidonnainen, eli lain soveltamisala ei enää olisi sidottu mihinkään rekistereihin tai tietojärjestelmiin vaan tiettyihin henkilötietojen käsittelytarkoituksiin. Nämä käsittelytarkoitukset muodostuvat maahanmuuttohallinnossa toimivaltaa viranomaisille luovasta lainsäädännöstä, esimerkiksi ulkomaalaislaista, kansalaisuuslaista, vastaanottolaista ja niin edelleen. Lähtökohta on, että henkilötietoja voisi käsitellä vain siinä tarkoituksessa, johon ne on kerätty, ja vain tiedot keränneen viranomaisen toimesta. Kaikki muu käsittely olisi mahdollista vain siten kuin siitä on säädetty erikseen. Tämä on hyvin tärkeä lähtökohta tilanteessa, jossa lain soveltamisala laajenee ja henkilötietoja käsittelevät lukuisat viranomaiset. Kysehän ei ole pelkästään Maahanmuuttoviraston henkilötietolaista. Henkilötietolaki tulisi sovellettavaksi paitsi Maahanmuuttoviraston myös vastaanottokeskusten ja säilöönottoyksiköiden toiminnassa sekä lisäksi silloin kun poliisi, Rajavartiolaitos, ulkoasiainhallinto sekä ely- ja TE-keskukset käsittelevät henkilötietoja maahanmuuttoviranomaisen roolissa. Usean viranomaisen malli on yksi maahanmuuttohallinnon erityispiirre, joka on vaatinut erityistä yhteensovittamista sekä EU:n tietosuojasääntelyn että perustuslain kanssa. Lakia soveltavat viranomaiset toimisivat yhteisrekisterin pitäjinä tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi toteutettaisiin tietosuoja-asetuksen ja perustuslakivaliokunnan edellyttämää riskiperustaista sääntelytapaa, jonka mukaan sääntely kohdennettaisiin riskiperustaisesti tarkempaa sääntelyä edellyttäviin tilanteisiin, esimerkiksi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluviin henkilötietoihin, ja toisaalta sääntelyä purettaisiin niissä tilanteissa, jossa yksityiskohtainen sääntely ei enää ole välttämätöntä. Riskiperustainen sääntelytekniikka toteuttaa osaltaan myös selkeyttämisen tavoitetta. Uusilla käsittelysäännöksillä puolestaan tarkoitetaan tiettyjä sisällöllisiä muutoksia henkilötietojen käsittelysääntöihin. Näillä muutoksilla mahdollistettaisiin esimerkiksi uudet, nykyaikaiset toimintatavat, kuten automatisoitu päätöksenteko Maahanmuuttoviraston toiminnassa. Automaattisella päätöksentekomenettelyllä edistettäisiin rekisteröidyn oikeutta saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivästystä. Rutiiniratkaisujen tekemistä voitaisiin sujuvoittaa ja henkilökunnan työpanosta voitaisiin ohjata tehtäviin, joihin tarvitaan ihmisen myötävaikutusta. Automaattisia päätöksiä voitaisiin tehdä vain silloin kun hallintolain mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin kun hyväksytään asianosaisen vaatimus. Esimerkiksi työntekijän oleskelulupien kohdalla automaattinen päätöksenteko nopeuttaisi lupien myöntämistä, ja se on siten merkittävä ja konkreettinen uudistus käsittelyaikojen lyhentämisen näkökulmasta. Turvapaikkahakemuksen käsittelyyn tai muihin hakijan kuulemista edellyttäviin asioihin automaatio ei taas sovellu. Myös automaattisessa päätöksenteossa varmistettaisiin hyvän hallinnon, oikeusturvan ja virkavastuun toteutuminen. Lisäksi esityksellä ehdotetaan käyttöönotettavaksi esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvitys. Tietoja työnantajien lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta kootusti sisältävä velvoitteidenhoitoselvitys edistäisi ulkomaalaisen maahantuloa, oleskelua, työntekoa ja kansalaisuutta koskevien asioiden käsittelyä, päätöksentekoa ja niihin liittyvien valvontatehtävien hoitamista. Esityksessä esitetään luovuttavaksi tiedon liikkumista koskevasta kaksinkertaisesta sääntelystä säätämällä vain viranomaisen tiedonsaantioikeuksista. Esityksellä mahdollistettaisiin myös niin sanottujen huomiotietojen käsittely. Lisäksi maahanmuuttoon kohdistuvat erityiset salassapitoperusteet koottaisiin julkisuuslakiin ja ulkomaalaisrekisterilaissa oleva salassapitosääntely kumottaisiin. Salassapitosäännöksiä myös täsmennettäisiin sisällöllisesti kattamaan sääntelyssä olevia aukkoja. Lopuksi, arvon puhemies, hyvät kansanedustajat, kuten todettu, maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiehdotuksen keskeisenä tavoitteena on henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelykokonaisuuden selkeyttäminen sekä lainsoveltajan että rekisteröidyn oikeuksien turvaamisen näkökulmasta niin, että se täyttää myös unionin tietosuojauudistuksen asettamat edellytykset. Esitys on välttämätön, jotta perustuslain 10 §:n mukainen vaatimus säätää henkilötietojen suojasta lailla täyttyy asianmukaisesti maahanmuuttohallinnossa myös jatkossa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-18T14:03:00,2019-09-18T14:13:00,Hyväksytty,1.1 2019_33_3,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,Sitten keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_4,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille kattavasta esittelystä. Maahanmuuttohallinnon henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely on nyt tarkoitus koota uuteen lakiin, ja tiivistetysti voi todeta, että tämä on tarpeellinen ja nykyisten tietosuojalinjausten mukainen kokonaisuus. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä selkeytetään sekä lainsoveltajan että rekisteröidyn oikeuksien turvaamisen näkökulmasta, ja tämä on hyvä asia. Tavoitteena, kuten ministeri tässä aikaisemmin toikin esille, on varmistaa, että perustuslain mukainen vaatimus säätää henkilötietojen suojasta lailla täyttyy asianmukaisesti maahanmuuttohallinnossa. Kuten todettua, tämä vanha vuonna 98 säädetty ulkomaalaisrekisterilaki ei nykyisellään vastaa enää digitalisaation vaatimuksiin. Uuden lain soveltamisala ei olisi näin sidottu rekistereihin tai tietojärjestelmiin vaan nykyisten linjausten mukaisesti niihin tarkoituksiin, joissa henkilötietoja käsitellään. Arvoisa puhemies! Kuten ministerin esittelyssä tulikin esille, tämän lisäksi laki mahdollistaa Maahanmuuttovirastolle automaattisen päätöksenteon, mutta tarkoin edellytyksin ja vain tietyissä tapauksissa. Automaattisia päätöksiä voitaisiin tehdä vain silloin, kun hallintolain mukaan asian saa ratkaista asianomaista kuulematta, kuten ministerikin totesi. Esimerkiksi työntekijän oleskelulupien kohdalla automaattinen päätöksenteko nopeuttaisi lupien myöntämistä. Ja on tärkeää mielestäni korostaa sitä, että turvapaikkahakemuksien käsittelyyn ja muihin hakijan kuulemista edellyttäviin asioihin tätä automaatiota ei voi soveltaa. Päätöksenteon automatisointi lyhentäisi paitsi automatisoitujen päätösten käsittelyaikoja myös muiden päätösten käsittelyaikoja viranomaisten voidessa keskittyä niihin. Tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää huomioida ja painottaa sitä, että samaan aikaan, kun tämä automatisaatio mahdollistaa paljon Maahanmuuttovirastolle, on tärkeää myöskin lisätä Maahanmuuttoviraston resursseja, kuten olemme hallintovaliokunnassa jo tämänkin kauden alussa kuulleet. Siellä on tarpeita saada lisää henkilötyövuosia, jotta myös näitä uusia välineitä voidaan ottaa käyttöön. Arvoisa puhemies! Nykyinen henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely on raskas, monimutkainen ja hajanainen. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt tähän huomiota. Siksi uudistus on tervetullut. Esitys parantaa myös viranomaisten yhteistyön mahdollisuuksia helpottamalla henkilötietojen jakamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-09-18T14:14:00,2019-09-18T14:17:19,Hyväksytty,1.1 2019_33_5,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maahanmuuttohallintoa koskevan henkilötietosääntelyn kokoamisella yhteen lakiin pystytään yhtenäistämään säätelyä ja myös helpottamaan viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa. Tämä esitys on tervetullut myös todellakin sen vuoksi, että kun päätöksenteon automatisointi mahdollistuu, niin se soveltuvin osin myös sitten lyhentää käsittelyaikoja ja tietenkin myös niiden muiden päätösten käsittelyaikoja, koska viranomaiset voivat sitten panostaa ja keskittyä niihin. Mutta nostan esiin sen, että viime vaalikaudella eduskunnan tarkastusvaliokunta teki mietinnön kotouttamisesta ja siinä yhteydessä antoi tällaisen lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyaikaa nopeutetaan. Hakemusten käsittely saa kestää enintään kaksi kuukautta.” Kysyisin nyt ministeriltä: minkä verran arvioitte, että tällä lainsäädännöllä pystytään näitä käsittelyaikoja lyhentämään, ja millä aikataululla päästään tähän kahden kuukauden keskimääräiseen aikaan? Silloin kun tarkastusvaliokunta tätä käsitteli, niin kävi ilmi, että esimerkiksi viime vuoden loppupuolella Uudenmaan TE-toimiston alueella tämä käsittelyaikojen kestoaika oli keskimäärin jopa kahdeksan kuukautta, mikä on todella pitkä aika. Uskon, että nyt muitakin toimenpiteitä tarvitaan, jotta päästään siihen kahden kuukauden keskimääräiseen käsittelyaikaan juuri näille työntekijän oleskeluluville.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-18T14:17:21,2019-09-18T14:19:32,Hyväksytty,1.1 2019_33_6,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen itse saanut olla hallintovaliokunnan jäsenenä edelliset kahdeksan vuotta ja nähnyt kahden eri hallituksen pyrkimykset nopeuttaa ja joustavoittaa Maahanmuuttoviraston erilaisia lupakäsittelyjä, ja on nyt mukava hallituspuolueen kansanedustajana olla huomaamassa, että pääministeri Rinteen hallitus on tähän haasteeseen tarttunut ja näin hyvin alkuvaiheessa jo saanut konkreettisia esityksiä aikaan. Kysyisin kuitenkin ministeriltä: Onko tarkoitus vielä etsiä lisätehoja osin työperäisen maahanmuuton ja muun lupakäsittelyn osalta esimerkiksi edustaja Heinäluoman hyvin esille nostamasta huolesta henkilökunnan riittävyydestä näiden lupakäsittelyiden hoitoon? Onko odotettavissa vielä uusia vastaavanlaisia hyviä avauksia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-09-18T14:19:35,2019-09-18T14:20:32,Hyväksytty,1.1 2019_33_7,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsäsen puheenvuoron innoittamana ajattelin kysyä tästä samasta asiasta, elikkä eilenhän hallituksen budjettiriihessä kerrottiin, että näiden työperäisten oleskelulupien käsittelyajat ollaan nyt sitten lyhentämässä kuukauteen, ja on tietenkin todella hienoa, että tällainen tavoite on asetettu. Mutta onko nyt sitten niitä resursseja? Niin kuin tuossa edustaja Räsänen hyvin toi esille, niin tarkastusvaliokunta viime kaudella kiinnitti huomiota siihen, että todellakin ne käsittelyajat ovat valtavan pitkiä, ja jos ajattelee yrittäjiä ja elinkeinonharjoittajia, niin käsittelyajat ovat varmasti olleet iso tulppa siinä yritystoiminnassa. Onko nyt todellakin sitten mahdollisuus näin nopeaan parantamiseen tässä asiassa? Muutoinhan tämä lainsäädäntö on sinällänsä tärkeä ja kannatettava, ja tämä automatisointi lyhentää käsittelyaikoja ylipäätänsäkin. Tietysti on tärkeää, että niitä resursseja sitten jäisi suunnattavaksi sinne, missä oikeasti on haasteellisempia tilanteita ja tarvitaan näiden hakemusten käsittelyä ja myöskin taustatietojen selvittelyä ja muuta vastaavaa. Mutta miten nyt tämä resurssien allokointi tapahtuu Maahanmuuttoviraston sisällä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-18T14:20:36,2019-09-18T14:21:55,Hyväksytty,1.1 2019_33_8,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lainsäädäntö on varmasti paikallaan  sujuvoittaessaan  tiettyjä henkilötietoasioita. Itse  kiinnitän huomiota samoihin ongelmiin kuin täällä edellä olleet puhujat, eli ei pelkästään näissä työperäisen maahanmuuton luvissa vaan myös esimerkiksi humanitäärisen maahanmuuton käsittelyajoissa on ollut erittäin suuria ongelmia, eli laeissa asetettuja enimmäiskäsittelyaikoja ei ole pystytty noudattamaan, ja oikeusasiamies on antanut useampia huomautuksia Maahanmuuttovirastolle. Ongelmahan ei ole viime kädessä Maahanmuuttoviraston vika, vaan tietysti meidän vikamme, jotka emme ole antaneet riittäviä voimavaroja virastolle, jotta asioita voitaisiin käsitellä annetuissa määräajoissa. Tällainen oleskelulupahakemuksen viivästyminenhän esimerkiksi humanitäärisen maahanmuuton tapauksessa aiheuttaa monenlaista haittaa. Tietysti veronmaksajille tulee lisää kustannuksia, kun nämä prosessit viipyvät. Turvapaikanhakijan kannalta on tietysti sietämätöntä, jos liian pitkään, jopa toista vuotta, joutuu odottamaan päätöstä asiassaan. Pitäisi päästä nopeasti päätöksiin, jotta turvapaikanhakija, joka on oikeutettu kansainväliseen suojeluun, voi jäädä maahan ja tehostaa kotoutumistaan ja jotta taas ne, jotka eivät ole oikeutettuja kansainväliseen suojeluun, mahdollisimman nopeasti palaavat lähtömaihinsa. Nyt ymmärsin, että hallituksen budjettiriihessä on päätetty ainakin kahdeksi vuodeksi antaa Maahanmuuttovirastolle lisää voimavaroja näiden ylipitkien käsittelyaikojen lyhentämiseen, ja kun näin on ilmeisesti tehty, niin haluan siitä osoittaa hallitukselle kiitokset. Toivon, että kun vielä täällä eduskunnassa käydään sitten läpi budjettiesitystä ja myös Maahanmuuttoviraston voimavaroja, kaikin tavoin pidetään huolta siitä, että nämä prosessit olisivat näiden laissa asetettujen määräaikojen puitteissa ja että nekin, joissa ei ole laissa asetettua määräaikaa, käsiteltäisiin riittävän nopeasti. Haluan kuitenkin lopuksi vielä todeta, että työperäisen maahanmuuton ongelmanahan on saatavuusharkinta sinänsä. Eli jos yrittäjällä on ulkomainen työntekijä, joka on siihen työhön sopiva ja jonka kanssaan voitaisiin kaikki asiat sopia, niin siinä pitää sitten virkamieheltä kysyä, voinko palkata tämän työntekijän vai olisiko ehkä Suomesta tai Euroopasta löytymässä joku toinen työntekijä. Tätä sitten virkamiehet miettivät, voiko yrittäjä palkata sen työntekijän, jonka kanssa hän on asian jo katsonut, ja työntekijä tulla siihen työhön. Eli tämä saatavuusharkintahan tässä on ongelma — mikä ei tietysti tarkoita mitään vapaata maahanmuuttoa, vaan pitää olla työsopimus ja työpaikka ja TESin mukaiset palkat ja muuta. Toivottavasti hallitus myös tähän perusongelmaan kiinnittää huomiota. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-18T14:21:55,2019-09-18T14:24:56,Hyväksytty,1.1 2019_33_9,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Maahanmuuttohallinnossahan ei ole kyse pelkästään henkilötietojen hallinnasta, kuten edustaja Zyskowicz erinomaisesti kuvasi tilanteen. Tässä yhteydessä, kun ministerikin on paikalla, haluaisin nostaa myös tämän saman näkökulman esille. Nyt kun Maahanmuuttoviraston resursseja lisätään nopeuttaaksemme näitä turvapaikkahakemuskäsittelyjä ja ylipäätänsä tänne Suomeen pääsyä vaikkapa työperäisen maahanmuuton lisäämisen suhteen joko helpotetaan tai säädöksiä uudistetaan, niin mielestäni Migrissä pitäisi tehdä täysremontti ensin sen suhteen, miten niitä päätöksiä valmistellaan. Kansalaisten luottamus viranomaisten päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen on kärsinyt nimenomaan näiden turvapaikanhakijoiden päätösten käsittelyjen yhteydessä, koska on hyvin sattumanvaraista, kuka sieltä turvapaikkapäätöksen on saanut ja kuka ei ole saanut. Nythän on tullut viime aikoina hyvin esille se, että kun ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen on saanut, niin seuraavan hakemuksen yhteydessä sitten tämä perustelu muuttuu toisenlaiseksi, ja joko sillä toisella perusteella saa tai ei saa turvapaikkapäätöstä, ja sitten vielä kolmannen kerran yritetään jollain kolmannelta näkökulmalta lähestyä sitä asiaa, jotta saisi turvapaikkapäätöksen tänne Suomeen. Erityisen ongelmallista omalta näkökannaltani on se, että esimerkiksi kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden tarinaa ei uskota millään tavalla. Vaikka olisi neljän vuoden takaisia näyttöjä jostain seurakunnasta, että he ovat elämäntavaltaan muuttuneet eivätkä ole enää esimerkiksi islaminuskon harjoittajia, niin siitä huolimatta henkilöitä käännytetään takaisin Iraniin esimerkiksi saamaan siitä suoranaisesti joko vankeusrangaistusta tai menettämään henkensä. Sinänsä toki ymmärrän, että näissä käsittelyissä on äärimmäisen hankala näyttää toteen, mikä se todellinen peruste on, mutta peräänkuulutan ministeriltä ja myös ulkoministeriöltä sitä, että nämä läpikäytävät asiat olisivat siinä mielessä johdonmukaisia, että päätös tulee aidosti jostain sellaisesta lähestymiskulmasta, että sillä on perusteet olemassa, koska tällä hetkellä niitä perusteita ei välttämättä pystytä osoittamaan kovinkaan hyvin. Tästä me kävimme keskustelua 2016, kun tämä turvapaikkakriisi oli kuumimmillaan. Me kävimme joidenkin kansanedustajien kanssa Migrissä keskustelemassa tästä asiasta, ja silloin muutettiin kyllä linjausta, tiukennettiin näitä turvapaikkakäsittelypäätöksiä, hyvä niin, mutta edelleenkään ei korjattu sitä tapaa miten käydään hakemukset läpi. Mielestäni 1—2 tunnin tapaaminen ja sen johdosta tehtävä turvapaikka- tai oleskelulupapäätös ei ole kovin johdonmukainen ja uskottava tapa käsitellä ihmisten hakemuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-09-18T14:25:00,2019-09-18T14:28:01,Hyväksytty,1.1 2019_33_10,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Muistutan, että me käytämme tähän puoli tuntia, eli lopetamme puolelta, 14.30.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_11,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puhuimme tässä resursseista ja myös Maahanmuuttoviraston resursseista. Me kaikki käsittelemme nyt valiokunnissa eduskunnan oikeusasiamiehen kertomusta, ja nyt käytän tilaisuuden hyväkseni myös siinä mielessä, että annan terveisiä sinne aitiossa istuvalle ministerille ja oikeusministerille tästä resurssiasiasta. Tämä resurssipula on kautta linjan oikeusasiamiehen koko kertomuksessa esillä: eri viranomaisissa ei päästä käsittelyaikoihin, ja sama koskee tuomioistuimia, poliisia ja syyttäjiä muun muassa. Tämä on koko verkkoa koskeva asia, ja haluaisinkin, että tästä huolehditaan nyt erityisesti. Me valiokunnissa tietysti — ja itse lakivaliokunnan jäsenenä — tulemme antamaan näistä sitten havaintoja. Edustaja Zyskowicz laajensi tätä keskustelua tähän saatavuusharkintaan. Näissä käsitteistöissä menevät sekaisin turvapaikanhakijat ja sitten tämä työperäinen maahanmuutto, ja nehän ovat tietysti kaksi eri asiaa. Turvapaikkaprosessi — sinne tulee paljon myös kielteisiä päätöksiä, ja se syö hyvin paljon resursseja. Kun me pystyisimme estämään niin, että niitä hakemuksia ei itse asiassa tulisi niin paljon eikä tänne niin spontaanisti vaan pääsisi — se olisi yksi semmoinen resurssikysymys, mutta olen ymmärtänyt, että hallituksen linja on tässä nyt vähän toisentyyppinen kuin perussuomalaisten. Mitä tähän saatavuusharkintaan tulee, niin edustaja Zyskowicz kysyi, pitäisikö suomalaisen työnantajan aina kysellä suomalaisten työntekijöiden perään — kyllä. Edustaja Purra oli tuossa eräänä iltana A-studiossa, jos katsoitte. Ammattiliiton edustaja vahvensi tämän asian: siellä käytetään väärin työsuhteita ja poljetaan palkkoja. Toivoisi, että keskustelussa eritellään nämä kaksi asiaa. Totta kai on tarkoitus, että me saamme suomalaiset töihin. Vai onko kokoomuksella tarkoituksena vain sitten se, että vaihdamme niin sanotusti suomalaiset työntekijät edullisempaan työntekijäreserviin? Näin ainakin ymmärsin edustaja Zyskowiczin puheista. Mutta se, mitä halusin erityisesti korostaa, on tämä resurssiasia. Meillä ovat kaikki viranomaiset nyt pulassa. Me annamme täältä jatkuvasti lisää tehtäviä, velvoitteita, kuulemisia. Hallituksen esityksissä, erityisesti oikeusministeriön hallinnonalalla, on usein, vuosia lukenut, että ei resurssivaikutuksia. Jokainen ymmärtää sen ihan omassa arjessaan, että jos saat lisätehtävän, niin kyllä sinulta siihen aikaa menee, ei se samassa ajassa vain sujuvoidu. Elikkä tämä nyt ministereille ihan huolelliseen harkintaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-18T14:28:07,2019-09-18T14:30:53,Hyväksytty,1.1 2019_33_12,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Ja nyt ministeri Ohisalo, vastauspuheenvuoro 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_13,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat, kiitos erittäin hyvistä huomioista ja kommenteista. On helppo yhtyä moneen niistä, ja uskon, että hallitus- ja oppositiorajat ylittäen olemme samaa mieltä siitä, että näitä käsittelyaikoja ihan missä tahansa viranomaisessa täytyy saada lyhentymään. Kyse on siitä, miten ihmiset luottavat viranomaistoimintaan, miten nähdään, että saadaan apua ja oikea-aikaista käsittelyä, ja toisaalta myös saadaanko sellaisia päätöksiä, jotka takaavat oikeusturvan ihan jokaiselle — siitä on kyse tässäkin esityksessä. Eilen budjettiriihen yhteydessä hallitus on tullut ulos tällaisella työllisyyspaketilla, jossa muun muassa päätetään käynnistää kunnianhimoinen työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelma, jonka yhtenä konkreettisena tavoitteena on tämä työperäisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely niin, että se tapahtuisi kuukaudessa. Tämä, jos se saataisiin käynnistymään kunnolla, helpottaisi työperäisen maahanmuuton kautta syntyvää uutta työllisyyttä. Hallituksella on selkeä työllisyystavoite, ja 75 prosenttia on se, mitä kohti mennään. Tämä on ihan keskeistä, että saadaan sekä täällä olevat että tänne tulevat ihmiset töihin. Tästä olisi hyötyä. Yhtä aikaa budjetin julkistamisen yhteydessä toki tulimme ulos myös uusilla resurssilisäyksillä, ja kuten tässä mainittiin, muun muassa Maahanmuuttovirasto on pitkään kärsinyt resurssipulasta ja -vajeesta, ja siellä myös henkilöstö on joutunut vaikeisiin tilanteisiin, kuormituksen alle. Sama koskee muun muassa poliisia ja montaa muuta. Esimerkkinä nyt työperäiseen maahanmuuttoon liittyen: ulkoministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle, toisaalta myös sisäministeriön puolelle, on tulossa lisäresursseja siihen, että näitä lupakäytäntöjä jouhevoitetaan ja pohditaan, missä ne vastuut jatkossa ovat. Muun muassa työperäisen maahanmuuton siirto kokonaisuudessaan työ- ja elinkei-noministeriön suuntaan on asia, jota tässä valmistellaan paraikaa. Kun aina viranomaisella on tiedossa, kenellä vastuu kulloinkin on, niin saadaan parhaat lopputulokset näin. Kyse on myös toki siitä, miten me näillä resursseilla koulutamme meidän henkilöstöämme eri puolilla, ja just toisaalta myös tästä, miten nämä tietojärjestelmät keskustelevat keskenään ja yhdessä. Eli prosessien jouhevoittamisesta on paljon kiinni. Toisaalta sitten, kun puhutaan käsittelyajoista, niin ei riitä se, että puhutaan vain määrästä ja ajasta, vaan pitää muistaa myös se laatu. Tässä on ollut konkreettinen ongelma, että Maahanmuuttovirastossa on jouduttu vauhdilla käsittelemään hakemuksia, jolloin ne eivät ole olleet oikein käsiteltyjä ja ne ovat palautuneet hallinto-oikeuksista takaisin Maahanmuuttovirastoon. On jouduttu tekemään moninkertaisesti työtä eri viranomaisissa, ja tämä maksaa kaikille ihan turhaa rahaa, myös ihmisille turhaa odottamisaikaa. Eli painopiste siirtyy ihan kaikessa sinne laadun varmistamiseen, oikeusturvan takaamiseen ja sinne etupäähän, että ei käy myös esimerkiksi niin, että jos siirrytään irti työperäisestä maahanmuutosta, niin onko niin, että vastaanottokeskusten päässä on vaikka kiinni paljon ihmisiä, jotka edelleen odottavat sitä päätöstään. Meillä on paljon tehtävää tässä, mutta ihan varmasti onnistumme, myös opposition tuella, toivottavasti. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-18T14:30:56,2019-09-18T14:34:14,Hyväksytty,1.1 2019_33_14,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"No niin, tähän on käytetty nyt puoli tuntia. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_33_15,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä istunnossa keskeytetyn asiakohdan 2 käsittelyä. Keskustelu jatkuu, edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_33_16,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen  käsittelystä maahanmuuttohallinnossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu tosiaan jäi hieman kesken, ja suurin osa keskustelijoista on jo salista poistunut, mutta jatkan siltä osin kuin mitä jäi sanomatta. Eli edustaja Zyskowicz laajensi keskustelua hieman kysymykseen työvoiman tarveharkinnasta, josta meillä ilmeisimminkin perussuomalaisena pääoppositiopuolueena on hieman erilainen käsitys kuin kokoomuksella. Olisin halunnut kysyä tähän liittyen: Kun nyt tälläkin hetkellä osaajat pääsevät jo maahan tarveharkinnan kautta ja toisaalta EU-alueella on vapaa liikkuvuus myös halvemmalle työvoimalle, koska palkkatasothan ovat hyvin erilaisia EU-maissa, niin kuka nyt ei konkreettisesti tähän maahan pääse, jonka tarvitsee tähän maahan päästä työhön? Ja kun huomioidaan, että tämä nykyinen tarveharkintajärjestelmä on puhkottu täyteen reikiä jo nykyisessäkin muodossaan aluekohtaisesti, niin missä meillä on itse asiassa tämä ongelma? Ministeriltä olisin halunnut vielä kysyä: Mihin työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan tämän 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseksi? Eivätkö ne ole hieman jopa ristiriitaisia tavoitteita keskenään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-18T16:53:36,2019-09-18T16:54:39,Hyväksytty,1.1 2019_33_17,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_33_18,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Ensinnäkin kiitokset kansalaisaloitteen tekijöille. [Iiris Suomela: Ole hyvä!] Kaikilla lakialoitteilla, tulivat ne hallitukselta, edustajilta tai kansalaisilta, on yleensä hyvä tarkoitus. Esityksiä ei kuitenkaan tule arvioida pelkästään tavoitteiden tai otsikoiden perusteella. On arvioitava, kohdistuvatko ne todellisiin ongelmiin ja ovatko ne omiaan ratkaisemaan todellisia ongelmia. Itse en ole vielä muodostanut lopullista kantaani nyt käsittelyssä olevaan kansalaisaloitteeseen, vaan kuuntelen ensin, mitä asiantuntijat valiokuntakäsittelyssä siitä sanovat. Totean kuitenkin jo nyt, että tapa, jolla raiskaus määritellään, ei ole seksuaalirikosten osalta polttavin epäkohtamme. Paljon suurempi ongelma on, että rangaistukset jopa nykyisten määritelmien mukaan täysin yksiselitteisistä raiskauksista ovat lievästi sanottuna lieviä, jopa silloin, kun ne kohdistuvat pieniin lapsiin. Tämä ongelma korostuu, kun maassa on yhä enemmän ihmisiä, joille esimerkiksi humalainen tai paljastavasti pukeutunut nainen tai teinityttö on kulttuurisista syistä vapaata riistaa. Oulun viimetalviset tapaukset ovat tästä hyvä muistutus, joskin vain jäävuoren huippu. Jos tekijät eivät itse käsitä tehneensä mitään väärin tai jos heillä ei ole työpaikkaa ja tuloja, niin sakkorangaistuksilla, ehdollisilla vankeuksilla tai puolen vuoden istumisella hotellimaisissa olosuhteissa tuskin on heihin kovin sanottavaa pelotevaikutusta. Vika on osittain lainsäädännössä mutta vielä suuremmalta osin oikeuskäytännössä ja maan tavassa. Maksimirangaistukset saattavat olla ankariakin, mutta tästä ei ole mitään iloa, jos ainoastaan asteikon alapäätä sovelletaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että raiskauksesta langetettavia minimirangaistuksia kovennetaan eikä tuomioistuimille anneta edes mahdollisuutta jatkaa päänsilittelylinjaa. Sama pätee toki väkivaltarikollisuuteen laajemminkin. Mielestäni on perverssiä, jos nuuskan salakuljettamisesta ja myymisestä saa kovempia tuomioita kuin ihmisen fyysisestä vahingoittamisesta. Tulee sellainen olo välillä, että verottaja on ainoa asianomistaja, jonka oikeusturvasta ollaan Suomessa oikeasti huolissaan. Kuitenkin tavallisen ihmisen — miehen, naisen, aikuisen ja lapsen — pitäisi olla kaiken lainsäädännön ensisijainen suojelukohde. Vakavien rikosten selvittämisaste on Suomessa toistaiseksi hyvin korkea toisin kuin vaikkapa naapurimaassamme Ruotsissa. Olisi paitsi uhrin myös poliisin hyvän työn kunnioittamista, että lainsäätäjä ja oikeuslaitos määrittelisivät tällaisille teoille kovemman hinnan. Raiskauksen määritelmän muuttaminen kansalaisaloitteessa esitetyllä tavalla epäilemättä kasvattaa raiskausepäilyjen, -syytteiden ja ehkä -tuomioidenkin määrää, kuten se näyttää tehneen Ruotsissa, mutta ihmisten turvallisuutta se ei lisää lainkaan. Suhtaudun tässä vaiheessa melko skeptisesti tähän aloitteeseen, koska se keskittyy mielestäni vääriin asioihin. Vihervasemmistolainen hallitus kerskailee kovasti feministisyydellään ja ihmisoikeuspainotuksillaan. Siksi olisi kohtuullista olettaa, että hallitus pikapikaa esittäisi tuntuvia korotuksia raiskauksista ja muista väkivaltarikoksista langetettaviin vähimmäisrangaistuksiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-18T14:34:43,2019-09-18T14:38:52,Hyväksytty,1.1 2019_33_19,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensin kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä tästä esityksestä. [Iiris Suomela: Ole hyvä!] Kansalaisaloite on hieno tapa saattaa asioita ja epäkohtia päätöksentekijöiden tietoon ja nostaa niitä keskusteluun. Tämäkin aloite ansaitsee arvoisensa kohtelun täällä eduskunnassa. Raiskaus on karmiva rikos, joka osuu syvälle koskemattomuuden, itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Raiskaus on itsessään väkivaltaa, vallankäyttöä, alistamista ja myös sodankäynnin väline, ja se jättää ikuiset arvet uhriin. Raiskaus on Suomen rikoslaissa määritelty rikoksen tekemisessä käytettävien keinojen ja hyväksi käytettävien olosuhteiden kautta. Raiskauksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää voimassa olevan oikeuden mukaan väkivallan käyttämistä, uhkaamista tai uhrin puolustuskyvyttömyyden hyväksikäyttämistä. Voimassa oleva raiskauksen määritelmä ei sisällä erillistä mainintaa uhrin puuttuvasta suostumuksesta. Aloitteessa esitetään rikoslain sisältämän raiskauksen määritelmän muuttamista suostumusperusteiseksi. Aloite sisältää yhdenlaisen mallin, niin kutsutun suostumusmallin, varaan rakentuvan raiskausrikoksen tunnusmerkistön. Tässä käsittelyvaiheessa on mahdotonta ottaa kantaa siihen, voisivatko tämä aloitteessa esitetty tunnusmerkistö ja pykäläehdotukset olla sellaisia, joista voitaisiin säätää uudet raiskauspykälät. Joitakin ongelmia esityksessä nopealla katselmuksella on. On siis viisasta kuunnella asiantuntijoita ennen kuin lyö kantansa lukkoon asian suhteen. Sen sijaan haluan nostaa tässä yhteydessä sen seikan, että rikoslain 20 luku seksuaalirikoksista on kokonaisuudessaan ongelmallinen. Jo pitkään oikeusoppineet ovat kuvanneet seksuaalirikoslainsäädäntöä sekavaksi ja vaikeatulkintaiseksi. Lainsäädännön rakenne on rikkoutunut ajan saatossa, kun yksittäisiä pykäliä on muuteltu ja lisätty. Tätä rikoslain lukua on ilmeisen vaikea soveltaa, ja se johtaa oikeustajunkin vastaisiin tuomioihin. Tästä räikein esimerkiksi on korkeimman oikeuden päätös, jossa turvapaikanhakija tunkeutui 10-vuotiaaseen lapseen mutta teko tuomittiin lapsen törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä eikä raiskauksena, koska lapsi ei ollut vastustellut eikä voitu näyttää toteen, että sukupuoliyhteys olisi tehty väkivaltaa käyttäen tai että lapsi olisi ollut pelkotilassa tai muussa avuttomassa tilassa. Lienee kaikille selvää, että 10-vuotiaalta lapselta ei voida olettaa mitään toimintaa. Hän on avuttomassa tilassa lähtökohtaisesti, ja vastuu tilanteessa on aikuisella ihmisellä. Tämä vain kertoo lainsäädäntömme heikkouden, sillä oikeus ei käytä maalaisjärkeä, vaan soveltaa voimassa olevaa lakia. Tällä viikolla korkein oikeus vapautti postinjakajan raiskaussyytteestä. Korkein oikeus katsoi, että ”pelkkää estojen löystymistä alkoholin vaikutuksesta ei voida pitää lain kohdassa tarkoitettuna puolustuskyvyttömyyttä osoittavana tilana”. Tämä on myös eräänlainen linjaus, joka vaatisi lähempää tarkastelua. Missä kohtaa humalatila on puolustuskyvyttömyyteen vaikuttava ja missä kohtaa estoja löyhentävä? Edellä mainitut esimerkit yhtenä monista kertovat tarpeen tarkastella rikoslain 20 lukua seksuaalirikoksista kokonaisuutena. Muuttamalla yhtä osaa saattavat vaikutukset ulottua muihinkin pykäliin ja sitä kautta saattavat lain tulkinta ja soveltaminen hankaloitua entisestään. Esitänkin tässä lämpimän toiveen oikeusministeriölle, että tätä asiaa viimein katsottaisiin kokonaisuutena. Lisäksi haluaisin kiinnittää huomiota seksuaalirikoksista langetettuihin rangaistuksiin. Viime keväänä ryöpsähtänyt keskustelu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista nosti viimeisimpänä rangaistukset keskusteluun. Näistä on puhuttu niin kauan kuin muistan, ja toistuvasti kansalaisille suunnatuissa kyselyissä rangaistuksia pidetään liian alhaisina. Ongelmana tuntuu jatkuvasti olevan muun muassa se, että rangaistuksien alarajoja ei nosteta, kuten ei nytkään tämä käsittelyssä oleva aloite esitä. Raiskauksen vähimmäisrangaistus on 1 vuosi vankeutta, ja sitä aloitekin esittää säilytettäväksi. Jos rangaistuksen alaraja olisi 2 vuotta vankeutta, ei ehdollista vankeusrangaistusta voitaisi käyttää ja tällöin jokainen raiskaaja joutuisi vankilaan, siis sinne, minne he kuuluisivat. Sama ongelma on lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa pois lukien uusi rikosnimike ”lapsen törkeä raiskaus”, minimirangaistus kun on 1 vuotta myös lapsen törkeän hyväksikäytönkin osalta, ja tämän vuoksi pedofiilit voivat selvitä teoistaan ehdollisella rangaistuksella, jota ei yleisesti rangaistuksena oikein pidetä, kuten edustaja Halla-ahokin täällä juuri kertoi. Mielestäni samalla jos, ja toivottavasti kun, seksuaalirikoslaki uudistetaan, tarkastellaan myös rangaistuksia. Ne ovat löperöitä, ja vaikka rangaistusasteikkojen yläpäässä olisi mahdollisuus käyttää pidempiä rangaistuksia, ei niitä juurikaan käytetä. Näin ollen lainsäätäjille  ei jää  muuta  mahdollisuutta  kuin  nostaa rangaistusasteikon  alarajoja. Rangaistuksen mittaamisella lakiin myös arvotetaan sitä, kuinka paljon yhteiskunta paheksuu tai on paheksumatta seksuaalirikoksia. Arvoisa puhemies! Olemmeko me nyt valmiita muuttamaan seksuaalirikoslakia kokonaisuutena ja samalla kiristämään rangaistuksia? Ainakin kansa on tätä mieltä, ja mehän edustamme täällä kansaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-09-18T14:38:54,2019-09-18T14:44:44,Hyväksytty,1.1 2019_33_20,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistamisen tarpeesta on tärkeä ja tervetullut. Kiitos Suostumus2018-kansa-laisaloitteen tekijöille ja allekirjoittaneille. Seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot ovat yksinkertaisesti väärin, vakavia ja tuomittavia. Ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamattomuus ei ole Suomessa vielä riittävällä tavalla suojattu. Jo edellisellä vaalikaudella oikeusministeri Häkkäsen toimeksiannosta seksuaalirikoslainsäädännön uudistustyö aloitettiin. Kiitokset tästä työstä. Oikeusministeriössä asetetun raiskauslainsäädännön uudistustyöryhmän työ on kesken. Tarkoituksena on juurikin rikoslain muuttaminen siten, että suostumuksen asema vahvistuisi entisestään raiskauksen tunnusmerkistössä. Työryhmän tavoitteena on lisäksi selkeyttää ja täsmentää säännöksiä — ja kuten edellisestä puheenvuorosta kuultiin, niin se on erittäin tärkeää — siten, että jokaiselle on selvää, että ilman suostumusta tai uhrin tahdon vastaisesti tehty teko on väärin ja että se on rangaistava. Ennen oikeusministeri Häkkäsen ministerikautta kriminaalipolitiikka Suomessa perustui liiaksi seksuaali- ja väkivaltarikoksen tekijän näkökulmaan, voisi jopa sanoa, että rikollisen hyysäämiseen. Edellisen oikeusministerin tekemät tiukennukset ja tämä käynnistetty kokonaisuudistus tulivat todellakin tarpeeseen. Toivon, että nykyinen oikeusministerimme jatkaa tätä työtä. Arvoisa puhemies! Tässä työssä tuo suuren tuen saanut kansalaisaloite toimii tärkeänä tukena, ja kansalaisaloitteen keskiössähän on siis tavoite saada suostumuksen puute raiskauksen keskeiseksi määritelmäksi. Ja tässä, uskoisin näin, tavoite on yhteinen, eli keskeistä on arvioida, millaisella rikoslain tunnusmerkistön muotoilulla seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaukset on mahdollisimman laajasti kriminalisoitu. Olen samaa mieltä siitä, että tässä samassa yhteydessä rangaistuksia on kiristettävä. Suomalaisen järjestelmän ongelma on myös siinä, että meillä ei ole käytössä nettorangaistuksia, eli siis tuomion saanut ei istu saamaansa tuomiota käytännössä. Raiskaajien ja muiden seksuaali- ja väkivaltarikollisten hyysääminen ei ole tätä päivää. Jäämme odottamaan oikeusministeriltä suomalaisten oikeustajun mukaisia perusteltuja esityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-09-18T14:44:54,2019-09-18T14:48:05,Hyväksytty,1.1 2019_33_21,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,Mennään puhujalistaan: vielä kaksi puheenvuoroa ja sitten ministerin vastauspuheenvuoro. Sitten otetaan debatti. Voidaan siihen valmistautua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_22,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minun sukupolveni naiset ovat vielä kasvaneet siihen outoon ahdistukseen, jota seksuaalinen väkivalta ja itsemääräämisoikeuden riistäminen aiheuttavat. Kun ei osannut nimetä väkivaltaa väkivallaksi, koska kukaan ei niin kertonut, niin sitä vain koki ahdistuneena, että nyt on ylitetty raja. Kun minä olin nuori, meidät kasvatettiin ohittamaan, vaikenemaan, sulkemaan seksuaalinen väkivalta ja häirintä sisälle vuosiksi ja vuosiksi, tai mikä pahinta, ajattelemaan, että meihin kohdistettu väkivalta olisi meidän omaa syytämme. Liian lyhyt hame, liian iloinen ja avoin asenne: se saatettaisiin tulkita merkiksi siitä, että olemme kaikkien käytettävissä. Kasvoimme siihen uskomukseen, että nuoren naisen ruumista saisi koskea myös silloin, kun hän itse on toimintakyvytön, esimerkiksi sammunut kotibileissä. Meille normaalia oli se, että ruumiimme oli ikään kuin yhteistä omaisuutta, jota saivat halventaa sanoin, katsein ja kosketuksin niin tutut kuin vieraat pojat ja miehet. ”Älä nyt pienestä pahastu, sinun tulisi olla otettu ja imarreltu, että olet huomion kohteena.” Nyt tuo ”normaali” on ruvennut murtumaan, ja jo oli aikakin. On tärkeää, että lainsäädännössäkin huomioidaan, että tekojen fyysisyyden lisäksi seksuaalisten tekojen kohteeksi joutuminen vastoin tahtoaan on psyykkisesti raskasta ja ne kulkevat mielessä mukana vuosikausia. Arvoisa puhemies! Täällä salissa keskustelussa oleva kansalaisaloite on erittäin tärkeä ja mullistava. Vasemmistoliitto kiittää ja tukee aloitetta ja iloitsee lisäksi siitä, että suostumusperustaisuus on myös hallitusohjelmassa mainittu. Siten kansalaisaloite ja hallitusohjelma kulkevat tässä käsi kädessä ja kirittävät toinen toisiaan. On päivänselvää, että seksi ilman suostumusta on raiskaus riippumatta siitä, liittyykö tekoon väkivaltaa. Piste! Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu ihan kaikille, ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu myös ihmisille, jotka ovat usein kaikkein puolustuskyvyttömimpiä, muun muassa hoitokodeissa elämää viettäville ihmisille. On selvää, että tällä hetkellä laki ei vastaa nykyaikaista ihmisoikeusajattelua ja se vaatii laajan kokonaisuudistuksen, joka kattaa myös hyväksikäyttöön liittyvien pykälien uudelleenarviointia. Muutettu lainsäädäntö muuttaa asenteita konkreettisesti, mutta se myös tuo uhreille turvaa. Pari vuotta sitten alkanut vilkas me too ‑keskustelu, naisverkoston aikaisemmin tekemä lakialoite ja näiden ympärille nivoutunut keskustelu seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ovat kaikki vaikuttaneet yleiseen ilmapiiriin ja asenteisiin, vaikka toki selviä sukupolvieroja on edelleen nähtävissä. Nuorelle sukupolvelle suostumusperustaisuus on enemmän itsestäänselvyys, kun puolestaan vanhemmat sukupolvet haraavat toisinaan edelleen vastaan. Siitä kertoo myös aloitteeseen kohdistuva muutosvastarinta ja näyttöongelmien korostunut esille nostaminen. Vaikka lainsäädännön uudistamiseen nyt lähdetään, on kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät kaltoinkohtelukokemukset edelleenkään ole kadonneet minnekään. Edelleen vain jäävuoren huippu kaltoinkohtelusta tulee esille. Seksuaalinen kaltoinkohtelu ja väkivalta myös muuttavat muotoaan elinpiirien ja ympäristöjen muuttuessa. Esimerkiksi tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista työtöistä joka kolmas oli kokenut vuoden aikana jonkinlaista seksuaalista häirintää ja joka kymmenes seksuaalista väkivaltaa. Erityisesti seksuaalinen häirintä ja väkivalta netissä on lisääntynyt huomattavasti. Nämä karut luvut kertovat häirinnän ja väkivallan yleisyydestä, mutta myös siitä, että näistä uskalletaan kertoa aikaisempaa paremmin. Siten tietoisuuden kasvu seksuaalisesta väkivallasta johtaa väistämättä myös siihen, ettei ilmiö ole enää yleisesti niin hyväksyttävä kuin ennen. Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että muun muassa nuorten seksuaalikasvatusta tulee monipuolistaa, ovat naisjärjestöt viestineet jo vuosia ja vuosia, että matalan kynnyksen palveluita, apua ja neuvontaa seksuaalista väkivaltaa kokeneille on edelleen liian vähän. Niin kauan kuin resursseja matalan kynnyksen palveluihin ei ole riittävästi, niin kauan väkivallan kokemuksiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Nuorten kohdalla tieto seksuaalisen väkivallan vääryydestä ei vielä välttämättä johda siihen, että nuoret uskaltaisivat ottaa asian puheeksi läheisten ja turvallisten aikuisten kanssa, jos väkivaltaa ja kaltoinkohtelua on tapahtunut. Asenteita voidaan muuttaa kuitenkin vain, jos niistä puhutaan. Me tarvitsemme raiskauslainsäädännön uudistuksen, joka selkeästi viestii, että vain ”kyllä” on ”kyllä” ja että seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus ja seksi ilman suostumusta ovat aina väkivaltaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-09-18T14:48:16,2019-09-18T14:54:12,Hyväksytty,1.1 2019_33_23,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Hyvät kanssaedustajat! Pitkä tie on kuljettu helmikuusta 2018, jolloin tämä kansalaisaloitekampanja käynnistettiin, ja se käynnistettiin suurella voimalla, yli 200 vapaaehtoisen voimalla, ja lopulta 55 000 suomalaista päätyi kannattamaan sitä, että raiskauslaki muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Tässä taustalla oli paljon laajempia voimia: me too ‑keskustelu, pitkään jatkunut turhautuneisuus siitä, että edelleenkään tässä yhteiskunnassa ei oteta vakavasti jokaisen oikeutta päättää oman kehonsa rajoista itse. Kyse on siis paljon raiskauslakia laajemmasta asiasta, mutta toki samalla tunnistettiin, että raiskauslaissa on ilmeinen puute. On ihan valtava ilo ja kunnia todeta, että se puute korjataan nyt. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että raiskauslaki korjataan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi ja sen lisäksi koko seksuaalirikoslaki uudistetaan koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Tästä tässä pöntössä jo kyseltiinkin, ja sieltä hallitusohjelmasta sekin löytyy. Toisin kuin edellä on väitetty, niin tässä tartutaan kaikista isoimpaan ongelmaan nimenomaan raiskauksen uhrien näkökulmasta. Näitä uhrejahan on Suomessa yhteensä satojatuhansia. Seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuu rikosuhritutkimuksen mukaan joka vuosi 50 000 suomalaista. Valtaosa heistä ei uskalla ikinä kertoa kenellekään, valtaosa heistä tuntee sen tekijän, joka heille tätä väkivaltaa on tehnyt, ja tämän kaiken lopputuloksena poliisi kirjaa vuosittain vain noin 1 200 raiskausta ja niistä vain 200 päätyy tuomioon. Silloin olennainen ongelma ei ole tuomioiden kesto vaan niiden puute. Amnestyn tuoreen selvityksen mukaan raiskauksen kokeneet ja siitä poliisille menevät kokevat sen rikosprosessin todella kuormittavaksi. Kysymykset kohdistuvat tällä hetkellä uhriin epäillyn tekijän sijasta. Kysytään, mitä oli päällä. Kysytään, mitä uhri on tehnyt, onko tapellut riittävän voimakkaasti vastaan. Kuten edelläkin on todettu, niin tämä kaikki on aivan väärä näkökulma. Pitäisi kysyä tekijältä, mistä hän tiesi, että hänellä on suostumus, mistä hän tiesi, että toinen on tahtovainen seksuaaliseen kanssakäymiseen. Tämä on se olennainen muutos, joka on tämän lakialoitteen ytimessä, ja tämä on nyt se muutos, johon tämä hallitus toden teolla tarttuu. On syytä nostaa esiin, että tätä muutosta ei todellakaan olisi saatu sinne hallitusohjelmaan ilman pitkäaikaista kampanjointia tämän aloitteen puolesta. Keskeinen este tälle muutokselle olivat tässäkin salissa istuvat konservatiivit, jotka ovat sulkeneet korvansa oikeusoppineiden ja raiskauksen uhriksi joutuneiden vaatimuksilta. [Vasemmalta: Juuri näin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Onpa tässä salissa myös ihmisiä, jotka ovat taannoin kirjoittaneet blogiinsa toivovansa poliittisten vastustajiensa joutuvan raiskatuiksi, eivätkä ole pyytäneet tätä anteeksi eivätkä vetäneet sanojansa takaisin. Nyt tuntuu aika erikoiselta kuulla, että yhtäkkiä raiskaukset huolettavatkin. Tuntuu aika erikoiselta kuulla kiitoksia siitä, että tämä aloite on nyt tuotu eduskunnan käsittelyyn. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää!] Ja tästähän on olemassa ihan todisteita. [Leena Meri: Kuka on sanonut ja missä?] — No voidaan palata siihen myöhemmin, [Leena Meri: Sano nyt!] se ei ole nyt se olennainen asia tässä. Olennainen asia on se, että samalla kun muutetaan lakia, niin muutetaan myös asenteita. Tämä on näkynyt nyt lyhyessä ajassa, kun varsin moni on onneksi kääntynyt epäileväisestä kannattamaan sitä uhrien näkökulmaa, koska tämä aloite, tämä laajempi liikehdintä, lähti nimenomaan uhreista. Kun nyt laskee, että tässä maassa on kymmeniätuhansia seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita, jotka eivät ole aiemmin uskaltaneet sanoa tai tehdä mitään, niin on syytä osoittaa valtavaa kunnioitusta jokaiselle niistä, jotka ovat lähteneet kääntämään sitä omaa, vaikeaa, kipeää, aika lamaannuttavaakin kokemustaan yhteiskuntaa muuttavaksi voimaksi. Sen takia minä toivon, että kun tähän prosessiin nyt ryhdytään, kun tähän keskusteluun ryhdytään, niin annetaan tilaa niille, jotka ovat tämän asian ytimessä — niille ihmisille, jotka ovat seksuaalista väkivaltaa kokeneet. Niille ihmisille olennaista ei ole se, kuinka pitkäksi aikaa se tekijä joutuu vankilaan, vaan se, että he ylipäätään uskaltavat kertoa [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] yhdellekään ihmiselle, mitä he ovat kokeneet, uskaltavat kertoa poliisille, uskaltavat sen jälkeen vetää läpi sen vuosien prosessin ja saavat siinä prosessissa oikeutta. Se on se kaikista olennaisin asia. Toki olennaisia ovat myös tukipalvelut, se, että apua on saatavilla, kun uhri sitä tarvitsee, ja myös näihin tukipalveluihin on tulossa laajamittaisia panostuksia. Se on vähintään yhtä olennaista kuin tämä lainsäädännön muutos. Todella toivon, että tässä keskustelussa ei nyt lähdetä yhdenkään uhrin puolesta määrittelemään, mikä heitä parhaiten auttaa, [Eduskunnasta: Juuri näin!] vaan annetaan sitä tilaa ja päivitetään... [Leena Meri: Itse kerroitte, mikä on tärkeintä! — Ben Zyskowicz: Just lähditte!] — Minä puhun täällä kampanjasta, jota on ollut tekemässä tuhansia uhreja, joiden ääni kuuluu tässä kampanjassa, minä nojaan tämän puheen muun muassa Amnestyn keväiseen selvitykseen raiskauksen kokeneista suomalaisista. Jos teillä on vastakkaista tutkimusta, jos teillä on vastakkaisia kokemuksia, niin tulkaa toki kertomaan lisää, mielelläni kuuntelen. — Kiitos. [Eduskunnasta: Ehdonalaistako te antaisitte? — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-09-18T14:54:24,2019-09-18T15:00:01,Hyväksytty,1.1 2019_33_24,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Nyt seuraavaksi annan vastauspuheenvuoron ministeri Henrikssonille. Riittääkö 3 minuuttia? 5 minuuttia? [Anna-Maja Henriksson: Ehkä viisi!] — 5 minuutin vastauspuheenvuoro ministeri Henrikssonille, ja sen jälkeen käydään debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_25,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Keskustelemme tänään erittäin vakavasta ja tärkeästä asiasta, ja haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen valmistelijoita ja allekirjoittajia. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle — siitä me olemme yksimielisiä. Se on yksi keskeisiä perusoikeuksia, jonka turvaamiseen olemme sitoutuneet. Tästä ei voi tinkiä senttiäkään, ei milloinkaan eikä missään olosuhteissa. Ja ei on aina ei. Seksuaalirikokset ovat aina erittäin vakavia ja kuvottavia rikoksia, jotka tuottavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-09-18T15:00:11,2019-09-18T15:01:29,Tarkistettu,1.1 2019_33_26,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän joka tapauksessa lakialoitteen tekijöitä ja lakivaliokunnan puheenjohtajana lupaan, että tämä aloite saa asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa. Minua kyllä vähän häiritsi tuossa se, kun puhuttiin tuolta vihervasemmalta, että on kysymyksessä muutosvastarinta. Kun keskustelee asianmukaisesti laillisuusperiaatteesta ja selkeästä ja tarkkarajaisesta lainsäädännöstä, niin — kuten oikeusministerikin tuossa huomautti — tässä täytyy tehdä huolellista työtä. Kysymyshän ei ole mistään muutosvastarinnasta, jos haluaa juridisesti perustella asioita. Tässä pitää ensinnäkin erottaa alaikäisten suostumus, ja ehkä sinne suojaikärajat, ja sitten täysi-ikäisten väliset suostumukset ja seksi. Nyt toivoisin, että myös ne ihmiset, jotka ovat kovin kiivaasti tässä ottamassa kantaa suuntaan ja toiseen, perehtyisivät siihen, miten lakeja säädetään, mitä tarkoittaa laillisuusperiaate ja miten tarkkarajaisesti tosiaan nämä lait tulee säätää. Toivoisin erityisesti — ja tästä olen monien kanssa jo puhunutkin, kun tämä oli tiedossa että tulee — että pohditaan nimenomaan tätä, kun tuli alaikäisten osalta erityisesti julkisuuden kautta esille hyvin paljon ongelmia, että oli liian lieviä rangaistuksia, ja juuri tätä, että katsottiin 10‑vuotiaan jopa suostuneen seksiin tai ainakin, että hän ei ollut vastustanut häneen kohdistuvaa seksuaalista tekoa, ja että se ei ole törkeä raiskaus. Tämä meidän täytyisi nyt täällä miettiä, pitäisikö olla sellainen pykälä, missä olisi joku suojaikäraja, esimerkiksi 16, ja jos on merkittävä ikäero, tekijä aikuinen, niin se olisi aina raiskaus. Siinäpä pääsisimme jo tietyn ikärajan kautta tähän alaikäisyysasiaan. Sitten on tämä aikuisten välinen, joka on ihan oma tematiikkansa, joka tuntui ainakin tässä vihreiden puheenvuorossa olevan se pääasiallinen, ja nämä alaikäiset olivat unohtuneet täysin. [Eduskunnasta: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-18T15:06:15,2019-09-18T15:08:09,Hyväksytty,1.1 2019_33_27,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En varapuhemiehenä normaalisti käytä puheenvuoroja, mutta tämä asia koskettaa minun aiempaa historiaani, mitä olen tehnyt näiden asioiden eteen. Aikanaan 90‑luvun alussa tasa-arvoasiain neuvottelukunta nosti parisuhdeväkivallan, naisiin kohdistuvan väkivallan esille, ja muun muassa raiskaus avioliitossa sen jälkeen täällä eduskunnassa hyväksyttiin lakiin. Silloinkin käytiin läpi epäilyksiä siitä, kuinkas tämä nyt sitten todennetaan, mutta se on olemassa olevaa lainsäädäntöä. 2017 tein keskustelualoitteen, että tämä sali keskustelisi me too ‑kampanjan pohjalta naisiin, tyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä, ja kiitän eduskuntaa siitä, että täällä käytiin hyvin laaja ja arvokas keskustelu, laidasta laitaan, johon kaikki osallistuivat ja oltiin samaa mieltä. Ja nyt tämä kaikki on johtamassa lainsäädäntötoimiin. Tässä tapauksessa nyt käydään ja puidaan tämä suostumuskysymys, ja minusta se olisi tärkeä edistysaskel eteenpäin. Toivon, että voimme näissä asioissa löytää yhteisen näkemyksen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2019-09-18T15:08:10,2019-09-18T15:09:23,Hyväksytty,1.1 2019_33_28,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä asia. Haluan korostaa sitä, että oikeusministeri Häkkänen lopetti tämän rikollisten paapomisen pitkän linjan meidän kriminaalipolitiikassa ja lähti liikkeelle, kiristi muun muassa seksuaalirikosten rangaistuksia ja myös laittoi alulle tämän rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen, joka nyt jatkuu ja toivottavasti myös sitten toteutuu. Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, ovat nämä rangaistusasteikot. Kyllä minun mielestäni rangaistusasteikkojen kiristäminen ja sitä kautta seksuaali- ja väkivaltarikoksissa rangaistusten kiristäminen on täysin paikallaan ja oikeata politiikkaa. Rohkaisen oikeusministeri Henrikssonia tässä työssä, ja uskon, että tällä kertaa rangaistusten kiristäminen saa koko salin tuen, sillä nyt nekin punavihreät piirit, jotka yleensä ovat sitä mieltä, ettei rangaistusten kiristäminen mitään auta, ovat sitä mieltä, että just näissä tapauksissa auttaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-18T15:09:25,2019-09-18T15:10:31,Hyväksytty,1.1 2019_33_29,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ensinnäkin tästä erinomaisesta kansalaisaloitteesta ja siitä tärkeästä keskustelusta, jota me täällä saamme tänään käydä. Mielestäni on aivan oikein, niin kuin ministeri totesi, että nyt toteutetaan kokonaisuudistusta, ja niin kuin täällä edustajakollegat aiemmin puhuivat, niin tämä osaltaan kirittää tätä kokonaisuudistusta, jota tehdään. Ja aivan niin kuin edustaja Meri sanoi, on tärkeää, että tämä tehdään huolella ja että tässä perehdytään myös eri näkökohtiin, mitä lain säätämisessä tulee tehdä. Tällä hetkellä tämä meidän rikoslainsäädäntömme on osittain puutteellinen ja sen tulkinta jossain määrin virheellinen, ja minusta on tärkeää, että me annamme täältä salista myös viestin, että raiskaus on aina tuomittavaa ja jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-09-18T15:10:32,2019-09-18T15:11:30,Hyväksytty,1.1 2019_33_30,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tahdon kiittää edustaja Suomelaa hänen tekemästään työstä ja aktiivisuudesta, että tämä asia saatiin tänne keskusteluun ja siitä päästään myöhemmin päättämään, mutta samaan aikaan täytyy sanoa, että en voi kuin ihmetellä sitä, että tämä asia nyt käännetään sillä tavalla, että siitä tehdään poliittinen työkalu ikään kuin tätä laitaa vastaan. Minä tulkitsin teidän puheenvuoronne tuolta pöntöstä erittäin voimakkaana hyökkäyksenä, ja minä toivon, että kun Suomessa on niin paljon niitä uhreja, jotka ovat joutuneet seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, niin nyt ette käyttäisi sitä mahdollisuutta, mikä nyt on, ihan vain poliittisena työkaluna meitä vastaan. Minä olen jutellut niin monen uhrin kanssa, heidän omaisiensa kanssa: sillä todellakin on väliä, että on rangaistuksia ja ne ovat tuntuvia, sillä todellakin on merkitystä. Ja kyseessä on joissakin tapauksissa jopa se, että heidät saadaan lukkojen taakse, jotta he eivät pääse tekemään sitä uudelleen. — Kiitos, puheenjohtaja — anteeksi — herra puhemies!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-18T15:11:34,2019-09-18T15:12:36,Hyväksytty,1.1 2019_33_31,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,Hyvä korjaus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_32,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! No, jos tässä nyt katsotaan, kuinka montaa uhria tällä hetkellä tuomioiden kesto koskettaa, niin se on noin yksi kahdestasadasta uhrista — yksi kahdestasadasta. Eli siellä ovat ne satayhdeksänkymmentäyhdeksän, joille ei ole tällä hetkellä oikein merkitystä, kuinka pitkä se tuomio on, koska he eivät uskalla kenellekään kertoa, mitä on tapahtunut. Se on se ensimmäinen asia, ja sitten kun he kertovat, niin se oikeusprosessi, se prosessi ei kuuntele heitä, ei anna tilaa heidän äänelleen, he kokevat sen liian raskaaksi tai jostain muusta syystä ei sitten päädytä siihen, että oikeus toteutuisi. Sen takia on virheellistä ajatella, että nyt se ainoa olennainen, keskeinen asia olisivat ne tuomiot, kun se koskee vain yhtä kahdestasadasta uhrista — yhtä kahdestasadasta. Kyllä minä ajattelisin, että se satayhdeksänkymmentäyhdeksän on isompi kuin se yksi, ihan näin niin kuin nopealla laskutoimituksella. Toivoisin, että tämä pidettäisiin mielessä, kun nyt ollaan näin yksimielisiä siitä, että tässä on iso ongelma, johon pitää puuttua. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-09-18T15:12:40,2019-09-18T15:13:46,Hyväksytty,1.1 2019_33_33,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tämän Suostumus2018-aloitteen tekijöitä ja siitä, että se tulee erittäin ajankohtaisessa tilanteessa eduskuntaan. Tässähän on kyse siitä, että jotta voidaan määritellä, että raiskaus on tapahtunut, niin pitääkö siinä olla tapahtunut väkivaltaa tai onko pitänyt käyttää väkivallan uhkaa. [Ben Zyskowicz: Ei ole!] Arvoisa puhemies, tai kysymyshän on niin, että on pitänyt voida vastustaa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho ilmoitti suhtautuvansa skeptisesti raiskauslainsäädännön tiukentamiseen näiltä osin. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa raiskauslainsäädännön tiukentamista näiltä osin. Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitusohjelmassa on tästä kirjaus ja tämä tullaan tekemään oikeusturva varmistaen. Puhemies! Perussuomalaisten riveistä kritisoitiin tätä aloitetta myös sen takia, että se ei sisällä rangaistuksien koventamisia. Mielestäni se on toinen asia, yhtä tärkeä, mutta ei sen takia tätä aloitetta pidä kritisoida. Myös rangaistuksia pitää koventaa. Erityisesti lapsiin kohdistuneiden törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia pitää koventaa. Tämä on meidän linjamme, ja tässä me annamme tuen oikeusministerille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-18T15:13:47,2019-09-18T15:15:02,Hyväksytty,1.1 2019_33_34,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että edustaja Lindtman kuten niin moni muukin siellä vihervasemmalla laidalla käyttää tätä sinänsä tärkeää keskustelua hyvin halpahintaiseen puoluepolitikointiin, mutta tässä ei ole mitään uutta, ikävä kyllä. Itse en suhtaudu lainkaan skeptisesti väkivaltarikoksia koskevien rangaistusten tai lainsäädännön tiukentamiseen. Haluan kiinnittää huomiota ainoastaan siihen, että mielestäni tämä raiskauksen määritelmä ei pureudu siihen kaikkein polttavimpaan ongelmaan, joka on lievät rangaistukset väkivaltarikollisuudesta ja erikseen seksuaalirikoksista. Nimittäin rangaistus ei ole pelkästään kosto tehdystä rikoksesta, vaan se on se hinta, jonka yhteiskunta määrittelee loukatulle oikeushyvälle, tässä tapauksessa ihmisten fyysiselle koskemattomuudelle, ja sen hinta on Suomessa tällä hetkellä liian halpa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-18T15:15:02,2019-09-18T15:16:06,Hyväksytty,1.1 2019_33_35,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tästä voidaan käydä keskustelu, mutta haluan sanoa, että te, Halla-aho, sanoitte tuolta pöntöstä, että suhtaudutte skeptisesti, [Välihuuto] skeptisesti raiskauslainsäädännön tiukentamiseen tämän aloitteen esittämältä osalta. Arvoisa puhemies, tässä meillä on toinen näkökulma. Me kannatamme sitä, että raiskauslainsäädäntöä tiukennetaan näiltä osin enemmän suostumukseen perustuvaksi niin, että oikeusturva varmistetaan — ja tälle työlle täysi tuki. Sitten asia, josta me varmasti olemme samaa mieltä, ilmeisesti, on se, että samaan aikaan on tarpeita kiristää seksuaalirikosten rangaistuksia. Mutta ei tätä aloitetta pidä tuomita tai kritisoida sen takia, että se ei sisällä rangaistuksen kiristämisiä. Ne me voimme tehdä täällä muutenkin, ja hallitus tulee tuomaan esitykset, erityisesti esityksen lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksen nostamisesta. Viime vaalikaudella se kaatui, koska silloiset hallituspuolueet priorisoivat perustuslakivaliokunnassa sote-käsittelyn, ja näitä ei saatu voimaan. Nyt tällä vaalikaudella on päästävä eteenpäin. Raiskauslainsäädäntöä on tiukennettava, vähimmäisrangaistuksia on korotettava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-18T15:16:06,2019-09-18T15:17:24,Hyväksytty,1.1 2019_33_36,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Vielä Halla-aho, kun nimi mainitaan, mutta sitten annetaan muillekin puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_37,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! En vie paljoa aikaanne. Sanoin pöntöstä pitämässäni puheenvuorossa, että suhtaudun skeptisesti tähän kansalaisaloitteeseen. Te väititte, että minä suhtaudun skeptisesti raiskauslainsäädännön tiukentamiseen. Te äsken itse myönsitte omassa debattipuheenvuorossanne, että tämä kansalaisaloite ei tiukenna raiskauslainsäädäntöä, niin kuin se ei teekään. Ongelma on se, että meillä ei tällä hetkellä panna riittävän voimaperäisesti täytäntöön voimassa olevaa lainsäädäntöä, ja siihen ei auta se, että tavallaan laajennetaan tätä lainsäädäntöä käsittämään sellaisia tekoja, jotka eivät siihen tällä hetkellä sisälly.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-18T15:17:24,2019-09-18T15:18:15,Hyväksytty,1.1 2019_33_38,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän kansalaisaloitetta, joka täällä on käsittelyssä, erittäin tärkeänä ja toivon, että hallitus toteuttaa viipymättä seksuaalirikoksia koskevan sääntelyn kokonaisuudistuksen, jonka valmistelun silloinen oikeusministeri Häkkänen jo viime kaudella aloitti. Tällä kokonaisuudistuksella on kolme erittäin tärkeää tavoitetta: ensinnäkin vahvistaa suostumuksen asemaa raiskauksen tunnusmerkistössä; toiseksi valmistella muutokset, joilla sukupuoliyhteys nuoren lapsen kanssa säädetään rangaistavaksi aina raiskausrikoksena; kolmanneksi uudistuksen tarkoituksena on korottaa erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia. Juuri tätä vähimmäisrangaistusten korottamista seksuaali- ja väkivaltarikoksissa pidän tehokkaana ja tärkeänä keinona vaikuttaa rangaistustasoon, sillä valtaosa rikoksista tuomitaan käyttäen rangaistusasteikon lievintä osaa. Kysyn vielä ministeriltä, kun olette väläytellyt, että tämä uudistuspaketti tulisi eduskuntaan vasta vaalikauden lopulla: kun työ on kuitenkin jo pitkällä, niin pystyisikö sitä kiirehtimään ja saisimmeko sen tänne viipymättä, ripeästi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-09-18T15:18:17,2019-09-18T15:19:43,Hyväksytty,1.1 2019_33_39,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Ärade talman! Kiitän tämän aloitteen tekijöitä. On hienoa, että tämä hallitus nyt lähtee ihan hallitusohjelman mukaisestikin uudistamaan seksuaalilainsäädäntöä niin, että se perustuu raiskauksen osalta nimenomaan suostumuksen puutteeseen. On tietenkin myöskin hyvä, että edellinenkin hallitus tätä ehti muutaman päivän ajan tehdä. Tässä on puhuttu niistä lain näkökulmasta ilmeisesti epämääräisistä tilanteista, seksuaalirikoksista, jotka kohdistuvat lapsiin. Tämähän osaltaan myöskin helpottaa tilannetta sikäli, että raiskauksen määritelmä olisi tämän jälkeen selvempi. Tämä hallitus tekee toki muutakin. Kun raiskaus ilmenee, se pitää käsitellä. Me lisäämme resursseja paitsi poliisiin, myöskin tuomioistuimiin. Ja ihan niin kuin edustaja tuossa kertoi, niin iso osa näistä jää huomaamatta, jää ilmoittamatta, ja tämä on osaltaan parannusta myöskin siihen asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-09-18T15:19:47,2019-09-18T15:20:53,Hyväksytty,1.1 2019_33_40,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Nyt annetaan puheenvuoro ministerille, muut tehtävät odottavat. Riittääkö 5 minuuttia? [Anna-Maja Henriksson: Joo!] — Hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_41,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos hyvästä keskustelusta. On tärkeätä, että näistä vakavista asioista keskustellaan tässä salissa ja tehdään se kunnioittavalla tavalla ja sillä tavalla myös, että saadaan asioita vietyä eteenpäin. Tässä on nyt tullut esille kysymyksiä varsinkin siitä, onko tarvetta kiristää rangaistuksia. Lähtisin liikkeelle siitä, että meillä on tarvetta tehdä kaikkea. Meidän pitää uusia rikoslain 20 luku. Meidän pitää saada kaikki uhrit myös ymmärtämään ja uskaltamaan ilmoittaa siitä, mitä he ovat kokeneet. Kiinnijäämisriskiä pitää nostaa. Mitä enemmän näistä rikoksista ilmoitetaan, sitä suurempi todennäköisyys myös, että se ennaltaehkäisevästi vaikuttaa siihen, että näitä tekoja ei tehtäisi. Tässä tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä mutta tarvitaan myös, varsinkin mitä tulee lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin, rangaistusten kiristämisiä. Tämä on myös meidän hallitusohjelmassa, ja tämä tullaan arvioimaan nyt kun tehdään kokonaisuudistus. Samalla arvioidaan rangaistusasteikkoja. [Antti Lindtman: Vihdoin, vihdoin!] Tämä tullaan tekemään, ja se tullaan tekemään kunnolla. Sen takia en, edustaja Vikman, lupaa teille, että tämä uudistus nyt tulisi tämän vuoden puolella. Se on aivan mahdotonta. Kun me teemme näin tärkeätä uudistusta, niin se pitää tehdä ja valmistella huolella. [Sofia Vikman: Juuri näin!] Sen takia tähän pitää panostaa ja pitää olla nyt kärsivällisyyttä tämän kanssa. Tämä saattaa kestää, mutta saadaan sitten hyvä lainsäädäntö, joka paremmin kuin tänä päivänä turvaa rikosten uhrien tilannetta. [Antti Lindtman: Just noin se menee!] Elikkä tästä pitää lähteä. Mitä tulee lapsiin, kun tässä on monessa puheenvuorossa nostettu tapaus, jossa oli tämä 10-vuotias: ei meillä voi olla sellaista yhteiskuntaa, että me edellytämme, että 10-vuotias ylipäänsä tietäisi, mistä on kysymys, [Eduskunnasta: Juuri näin!] ja sen takia myös tähän asiaan on suhtauduttava erittäin vakavasti, ja se on varmasti asia, mitä myös tämä työryhmä, joka nyt on aloittamassa työnsä... Vaikka se on asetettu huhtikuussa, niin tässä on ollut kesä, ja nyt me olemme syyskuun puolella. Elikkä tämä työ on nyt siinä vaiheessa, että se aloitetaan kunnolla. Täytyy myös sanoa, että tämä EU-puheenjohtajuus merkitsee myös meille oikeusministeriössä sitä, että meidän virkamiehillä on todella paljon töitä, ja sen takia sekin pitää ottaa huomioon tässä kokonaisuudessa. Mutta työ menee eteenpäin, ja yhteisenä huolena on se, että me pystymme tekemään nyt paremman lainsäädännön. Tehdään se yhdessä. Tämä kansalaisaloite on hyvä ja erittäin tervetullut. Tässä on syytä katsoa myös, miten se on toiminut muissa maissa, joissa on otettu rikoslainsäädäntöön tämä suostumusperusteinen pykälä. Sellaista lainsäädäntöä on tällä hetkellä esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa ja muistaakseni myös esimerkiksi Hollannissa. Meidän kannattaa hyödyntää myös niitä kokemuksia ja katsoa, mikä siellä on toiminut ja mikä ehkä ei ole toiminut. Näin, ja tällä tavalla tehden me saamme parempaa rikoslainsäädäntöä kuin mitä meillä tänä päivänä on, ja tällä tavalla pystymme paremmin myös turvaamaan rikosten uhrien tilannetta ja pystymme paremmin ennaltaehkäisemään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-09-18T15:20:59,2019-09-18T15:25:21,Tarkistettu,1.1 2019_33_42,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Jatketaan debattia, kun siihen halukkuutta on.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_33_43,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä vielä kiittää oikeusministeri Henrikssonia, että hän todellakin huolellisesti aikoo paneutua nyt tähän seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen ja ottaa huomioon näitä lukuisia asioita, joita täällä kollegat ovat nostaneet esille, elikkä ei pelkkää määritelmää vaan myöskin rangaistusasteikkoa. Tietenkin olisi hyvä selvittää myöskin sitä, millä tavalla tällä hetkellä oikeusistuimissa vaikkapa eri puolilla Suomea maantieteellisesti tätä rangaistusasteikkoa tänä päivänä käytetään, onko siinä eroja. Haluaisin myöskin vielä muistuttaa yhdestä seikasta. Tänä päivänä tuossa raiskauksen määritelmässä huomioidaan myöskin esimerkiksi vaikkapa kehitysvammaiset, vanhukset, mielenterveyspotilaat, ja nyt jos puhutaan tästä suostumuksen puutteen kirjaamisesta, niin täytyy huomioida, että näissä ihmisissä on sellaisia, jotka toimivat luottamuksen suojan piirissä moniin, vaikkapa hoitajiinsa nähden, elikkä heidän asemansa ei saa missään nimessä heikentyä tässä tilanteessa. Ja olen iloinen siitä, että — niin kuin totesitte — haluatte todella tarkasti tätä asiaa ja huolellisesti viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-18T15:25:26,2019-09-18T15:26:41,Hyväksytty,1.1 2019_33_44,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut muun muassa Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Tämä Istanbulin sopimus on keskeinen Suomea sitova alueellinen ihmisoikeussopimus, jossa säädellään raiskauksen tunnusmerkistöä. Istanbulin sopimuksessa raiskaus kuvataan ilman uhrin suostumusta tapahtuvaksi sukupuoliyhdynnäksi. Näin asia tulkitaan tällä hetkellä myös monessa massa, niin kuin ministeri tuossa äsken sanoi: Ruotsissa, Belgiassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Islannissa, Luxemburgissa. Minkälaisia oikeudellisia ongelmia tässä meille tulee, mitkä muut maat ovat setvineet, se olisi varmasti hyvä nyt tässä työryhmän selvitellä, jos ei ministerillä satu olemaan tähän vastausta nyt. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-09-18T15:26:45,2019-09-18T15:27:43,Hyväksytty,1.1 2019_33_45,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Kiitos, puheenjohtaja — anteeksi, puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää tästä, että oikeusministeriö on ottanut tämän kokonaisuudistuksen nyt työn alle, mutta hiukan huolestuneena kuuntelen sitä, että rangaistusten tiukentamiset koskisivat ehkä enemmänkin lapsiin kohdistuvia rikoksia. Se on sinänsä hyvä, mutta yhtä lailla mielestäni aikuisetkin ansaitsevat tässä kohtaa, uhrit oikeutta ja tekijä riittävän rangaistuksen. On hiukan ikävä kuunnella tätä keskustelua, kun tämä tuntuu kääntyvän hiukan siten, että perussuomalaiset eivät olisi tiukentamisen kannalla ja rangaistuksen tiukentamisen kannalla, sillä perussuomalaiset ovat puhuneet tästä asiasta tässä salissa vuosia. Minun mielestäni tämä on niin tärkeä asia, että tästä pitäisi pystyä käymään kiihkotonta, asiallista keskustelua eikä lähteä mollaamaan puheenvuoroissaan muita tässä, kun me emme kuitenkaan ole sanoneet, ettemme tätä kannattaisi, vaan me olemme sanoneet, että tämä pitää selvittää kunnolla, jotta ei käy niin, että me teemme enemmän haittaa tälle lainsäädännölle kuin hyvää uhrille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-09-18T15:27:46,2019-09-18T15:29:01,Hyväksytty,1.1 2019_33_46,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myös omasta puolestani kansalaisaloitteen tekijöille ja myöskin ministerille. On todella hienoa, että meillä on hallitus, joka on sitoutunut edistämään tämän aloitteen sisältöä ja myöskin korjaamaan seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä laajemmin. Oikeus päättää omasta kehostaan ja koskemattomuudestaan on ihan perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jota lainsäädännön täytyy tietenkin suojella. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Puheet siitä, että tämän aloitteen esiin nostama epäkohta ei olisi jotenkin se polttavin tai että jokin muu asia olisi tärkeämpi, päätyvät hyvin herkästi vähättelemään niiden ihmisten kokemuksia, joiden kohtaamia rikoksia ei ole tutkittu tai tuomittu tai jotka eivät ole niistä uskaltaneet kertoa tai jotka ovat itse peräti joutuneet syyllistämisen kohteeksi, ja sen takia toivon, että pääsemme keskustelemaan täällä nyt tästä itse käsittelyssä olevasta asiasta, joka toden totta on todella tärkeä. Seksuaalioikeudet ja naisten oikeudet eivät ole jokin sivuseikka, josta voidaan puhua vasta sitten, kun kaikki muu on valmista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-09-18T15:29:05,2019-09-18T15:30:07,Hyväksytty,1.1 2019_33_47,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaiset ihmisten koskemattomuuteen ja elämään kohdistuvat rikokset ovat tärkeitä kirjata kunkin maan rikoslakeihin sillä lailla, että tämä rangaistavuuden raja olisi mahdollisimman yhtenäinen, ja sen takana oli juuri tämä Istanbulin sopimuksenkin valmistelu. Se käynnistyi jo minun oikeusministeriaikanani eli 15 vuotta sitten, ja tuo sopimus oli eduskunnan hyväksyttävänä viitisen vuotta sitten. Se kattaa paitsi raiskausrikoksen — ja suostumusperustan siihen — niin esimerkiksi sellaisten rikosten rangaistavuuden varmistamista kuin pakkoavioliitto, sukuelinten silpominen tai vainoaminen. Tähän nähden on outoa tässä historiassa se, että perussuomalaisten ryhmä oli keväällä 2015 ainoa eduskuntaryhmä, joka ei kannattanut tätä Istanbulin sopimusta. En tiedä, mikä siellä oli taustalla, mutta ehkä tästä olisi hyvä kertoa. Kuitenkin nämä asiat, mitä nyt olette tuoneet esimerkiksi silpomisen osalta, ovat mukana tässä sopimuksessa, ja niitä tulee edistää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-09-18T15:30:07,2019-09-18T15:31:22,Hyväksytty,1.1 2019_33_48,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Herra puhemies! Voin itse rikosjuristin töitä aiemmin tehneenä yhtyä tärkeään tavoitteeseen saada seksuaalirikosten uhrit astumaan rohkeammin esiin. Sitä ei lainsäätäjänä voi kuitenkaan tehdä rikosoikeudellista syyttö-myysolettamaa loukkaamalla, ihminen kun on länsimaisessa oikeuskulttuurissa syytön, kunnes toisin todistetaan. Nykyisen rikoslain 2 momentin mukaan raiskauksesta tuomitaan myös silloin, kun uhri on pelkotilan tai avuttoman tilan vuoksi kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan, toisin sanoen kun hänellä on suostumuksen puute. Tuomioistuimien näkökulmasta näyttökysymyksiin joudutaan joka tapauksessa, oli tunnusmerkistö mikä tahansa, sillä jälkikäteen ei tosiaan aina ole selkeää näyttöä eikä väkivallan merkkejä, ja silloin olosuhteet tulevat arvioiduiksi. Tämä kansalaisaloite ja täällä esitetyt argumentit antavat olettaa, että vaaditaan jonkin sortin suurta todistusoikeudellisen näyttökysymyksen muutosta. Se vaikuttaa juridisesti hyvin haastavalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-09-18T15:31:24,2019-09-18T15:32:34,Hyväksytty,1.1 2019_33_49,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä olen iloinen siitä, että täällä salissa monissa puheenvuoroissa on hyvin selvästi tullut esiin se, että me haluamme, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus, oikeus koskemattomuuteen ja oikeus päättää omasta kehosta ovat perusasioita ja että me lainsäätäjinä edistämme sitä, että tämä myös toteutuu. Minusta ministeri oikein hyvin avasi sitä, mitä tämä hallitus nyt aikoo tämän asian eteen tehdä, ja siitä hänelle kiitos. Me vasemmistoliitossa kannatamme myös tämän seksuaalirikoksia koskevan luvun kokonaisuudistusta. Siinä on paljon muitakin kohtia kuin tämä raiskausmääritelmä, jotka täytyy päivittää. Sitten haluaisin vielä palata siihen, mitä täällä edustaja Honkasalo ja edustaja Suomela hyvin nostivat esille, että tässä ollaan nimenomaan myös tekemässä laajempaa kulttuurista muutosta, johon tarvitaan laajemminkin poliittisia päättäjiä kuin hallitus. Meidän pitää muuttaa tämä seksistinen ja uhria syyllistävä kulttuuri.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-18T15:32:36,2019-09-18T15:33:51,Hyväksytty,1.1 2019_33_50,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Raiskaus on niin törkeä rikos, että siitä tulee tuomita rangaistusasteikon ankarimmasta päästä ehdottomasti, ja varsinkin jos rikos kohdistuu alaikäiseen eli lapseen, sellainen teko kyllä täyttää mielestäni kaikki törkeimmän mahdollisen rikoksen tunnusmerkit. Sen seuraukset ihmisen elämälle, olkoon sitten nuorempi ihminen tai vanhempi ihminen tämän rikoksen kohteena, ovat aivan järkyttäviä. Sen takia olen erittäin iloinen, että tällainen aloite on tehty. Muistan ne keskustelut oikeusministeri Häkkäsen aikana tässä salissa, mitä tästä silloin lausuttiin, ja nyt kun tämä lainsäädäntö on lähtenyt liikkeelle, on pidettävä huoli siitä, että nämä rangaistukset todella tulevat ankarammiksi. Luotan siihen, että oikeusministeri Henriksson omalla asiantuntijuudellaan ja ministeriöstä löytyvällä asiantuntijuudella saavuttaa lainlaadinnan tärkeimmät velvollisuudet, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden, ja tästä törkeästä rikoksesta säädetään sellaiset rangaistukset, joilla on todella ennalta ehkäisevää vaikutusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-18T15:33:55,2019-09-18T15:34:57,Hyväksytty,1.1 2019_33_51,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset erityisesti tämän aloitteen takana oleville tahoille. Asia on erittäin tärkeä ja, kuten on huomattu tässä salissa, myöskin valtavasti tunteita herättävä asia. Ajattelisin itse, että jos eivät raiskaus ja seksuaalirikokset tunteita tässä salissa herättäisi, niin mikä asia sitten voisi herättää. Tämän aloitteen keskeinen sanoma on nimenomaan yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojan parantamisessa. Kuulimme tuossa ministeri Henrikssonia siitä, mitä hallitus on lähdössä tekemään seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi, ja tämä uudistus tulee olemaan todella tärkeä. Siihen varmasti saamme myös muista maista esimerkkejä. Siinä on tarkasteltava myös seksuaalirikosten uhrien saamat palvelut ja kokonaisuudessaan tarkasteltava rangaistuksia. Ajattelen, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on jokaisen ihmisen keskeinen ihmisoikeus ja että raiskaus on aina teko, johon uhri ei ole antanut suostumustaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-09-18T15:35:00,2019-09-18T15:36:11,Hyväksytty,1.1 2019_33_52,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse haluaisin kiittää erityisesti aloitteen liikkeelle pannutta edustaja Suomelaa ja kaikkia niitä rohkeita naisia, jotka ovat tämän kampanjan kautta uskaltaneet astua esiin ja puhuneet niistä kipeimmistä kokemuksistaan, niistä kaikista syvimmistä haavoistaan. Itse ajattelen, että juuri näiden naisten, juuri näiden uhrien ääntä meidän on tässä salissa kuunneltava, sillä se, mitä nämä naiset meille kertovat, on se, että tässä maassa liian usein uhri on se, joka joutuu nöyryyttävällä tavalla todistamaan omaa pelkoaan tai väkivallan kokemustaan näissä raiskaustilanteissa, ja tämä on se syy, jonka takia raiskauksista ei kerrota. Tämä on se syy, että nämä naiset eivät uskalla puhua. Sen takia meidän ei pidä täällä kertoa, että nämä äänet, nämä kokemukset, tämä aloite ei ole oleellista vaan joku muu asia on oleellisempaa. Tämän takia vihreä eduskuntaryhmä tukee tätä kansalaisaloitetta, aivan samalla tavalla kuin tuemme koko raiskauslain tiukentamista ja uudistamista niin, että uhreja suojellaan aina, niin lapsia kuin aikuisia. Ei kyse ole siitä, että tämä olisi helppoa, vaan kyse on siitä, että tämä on tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-09-18T15:36:11,2019-09-18T15:37:22,Hyväksytty,1.1 2019_33_53,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tulin tänne istuntoon, ajattelin, että tämä aihe varmasti yhdistää koko salin ja kaikki ovat samaa mieltä siitä, että asioita pitää tehdä. Se, että tältä laidalta annetaan kritiikkiä kansalaisaloitteen koskettamaan alaan ja puhutaan, mitä muuta asialle pitäisi tehdä, ei ymmärtääkseni ole uhrien eikä naisten aseman aliarvioimista. Voisin huomauttaa vielä edustaja Suomelalle, että kaikki uhrit eivät sijaitse ehkä siellä teidän puolellanne, vaan myös täällä saattaa olla uhreja ja myös meillä on tietoa ihmisistä, jotka ajattelevat juuri sillä tavalla, mitä me pyrimme täällä tuomaan esille. Fanaattinen ja täysin politisoitu keskustelu tällaisen puheenaiheen yhteydessä on tietääkseni taipuvainen viemään tätä keskustelua väärille raiteille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-18T15:37:23,2019-09-18T15:38:26,Hyväksytty,1.1 2019_33_54,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Kiitos! Nyt kun tässä on puhuttu siitä, miten raiskauslakia tiukennetaan, niin on syytä huomata, että tämä aloite on merkittävä tiukennus nykyiseen raiskauslakiin. Kun analysoidaan tuomioita, kuten Amnesty on keväällä julkaistussa tutkimuksessa tehnyt, niin huomataan, että tällä hetkellä niistä tapauksista, joissa uhri kertoo, että hän on joko sanallisesti vastustanut tekoa, siis sanonut ei, tai tehnyt sen, mitä suurin osa, 70 prosenttia, uhreista tekee, jäätynyt paikalleen pelosta, valtaosa on hylätty. Viisi kuudesta tapauksesta, jossa uhri on jäätynyt pelosta, on hylätty. On päätetty lopettaa tutkinta siihen. Oikeus ei ole toteutunut, koska meidän nykykriteeristössä on vakava pula ja vakava puute. Tähän puututaan nyt, tätä tiukennetaan, ja siksi on täysin väärä väite väittää, etteikö tämä lakialoite tähtäisi nykyisen raiskauslain selkiyttämiseen ja tiukentamiseen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-09-18T15:38:27,2019-09-18T15:39:27,Hyväksytty,1.1 2019_33_55,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun nyt tästä keskustasta olen kuunnellut tätä puhetta, haluan ensinnäkin todeta, että keskusta kannattaa tämän kansalaisaloitteen tavoitteita, ja ehkä jossain määrin haluan myös puhua teille kaikille kollegoille, että minä olen ymmärtänyt, että me kaikki täällä vastustamme raiskausta ja ajattelemme, että se on rikos. Me kaikki täällä ajattelemme, että tätä rikoslakia tulisi uudistaa kokonaisuudessaan, että tuomioiden pitäisi olla kovempia ja että sieltä tuomioiden alapäästä niitä pitäisi tiukentaa. Jossain määrin olen hieman ihmetellyt sitä tahallista väärinymmärtämistä, joka tässä salissa on vallinnut tämän keskustelun aikana. Tämä aihe on äärettömän tärkeä meille kaikille, me kaikki haluamme parantaa ihmisten oikeusturvaa, ihmisen omaa oikeutta omaan kehoonsa, ja toivon, että tässä tärkeässä asiassa, aivan niin kuin ministeri sanoi, me teemme niin hyvää työtä kuin mahdollista ja yhdessä voimme viedä tätä tärkeää asiaa eteenpäin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-09-18T15:39:28,2019-09-18T15:40:28,Hyväksytty,1.1 2019_33_56,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että ensinnäkin tässä tehdään huolellinen lainsäädäntötyö. Kukaan varmastikaan tässä salissa ei ole sanonut, että tätä pitäisi viedä hutiloiden eteenpäin, vaan on tärkeää, että lainsäädännön periaatteista — tarkkarajaisuudesta, oikeusvarmuudesta, oikeusturvasta — huolehditaan kaikissa tilanteissa, ja tähän hallitus on sitoutunut. Arvoisa puhemies! Toivon myös, että keskustelu menee siihen suuntaan, että tämä ei ole joko—tai, että joko tätä suostumukseen perustuvaa lainsäädäntöä viedään eteenpäin tai rangaistuksia tiukennetaan. Tämä on sekä—että. Haluan, arvoisa puhemies, vielä itse painottaa, että kun se, että monet teot jäävät tänä päivänä rankaisematta raiskauksena, tulisi kiistatta kuntoon, mikäli tämänsuuntainen lainsäädäntöuudistus toteutetaan, niin kyllähän se silloin tiukentaa näitä rangaistuksia. Eli kyllä se tässä mielessä on tiukennus, tässä mielessä Suomela on oikeassa. Sen takia itse en suhtaudu eikä sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä suhtaudu tähän skeptisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-18T15:40:28,2019-09-18T15:41:43,Hyväksytty,1.1 2019_33_57,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Ärade talman! Nythän puhutaan sinänsä tästä kansalaisaloitteesta. Tämä kokonaisuudistus on paljon enemmän. Se koskee rangaistusasteikkoa, koskee raiskauksen määritelmää ja paljon muutakin, ja siitä päästään keskustelemaan aikanaan. Suomessa raiskauksia tapahtuu paljon. Seksuaalirikoksia tapahtuu todella paljon. Näin on ollut vuosikymmeniä jostain syystä, ja huomattavan iso osa näistä jää ilmoittamatta, ihan niin kuin edustaja Suomela totesi. Yksi iso ongelma on se, miksi näitä ei ilmoiteta. No, ne tapahtuvat usein sukulaisen toimesta, tuttavan toimesta. Se on varmaan osa tätä ongelmaa. Meidän pitäisi kouluissa puhua siitä, mikä on normaali parisuhde, mikä on normaalia seksuaalista kanssakäymistä. Pitäisi pohtia sitä, minkälaisia miesmalleja tarjotaan pojillemme, mitä miehiltä yleensäkin kanssakäymisessä ja parisuhteessa odotetaan, jottei pojalle, miehelle tule sellainen käsitys, että väkivaltainen kanssakäyminen olisi millään muotoa hyväksyttävää tai normaalia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-09-18T15:41:46,2019-09-18T15:43:06,Hyväksytty,1.1 2019_33_58,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Näin, ja nyt, arvoisat edustajat, palataan tähän puhujalistaan. Katsotaan, jos myöhemmin ilmenee vielä tarvetta debatille, sitten voidaan kokeilla, mutta otetaan vähän aikaa näitä suunniteltuja puheita.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_33_59,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten monessa puheenvuorossa on jo täällä edellä käsitelty, syyte 10-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta kaatui Turun hovioikeudessa, koska näyttö ei riittänyt todistamaan, että teko olisi tapahtunut pakottamalla, vasten tytön tahtoa. Käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Oraalisen ja vaginaalisen raiskauksen uhriksi joutunut 10-vuotias ei oikeuden mukaan vastustellut tarpeeksi. Kymmenien 6—12-vuotiaiden poikien seksuaalista kiduttamista ja raiskausta vuosikausia korkeissa asemissa olevien miesten toimesta. Äärimmäisen raaka ja poikkeuksellisen laaja pedofiilirinkitapaus. Henkilöt toimivat vuosikausia vapaasti jopa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöryhmässä. Mies raiskasi väkivalloin lapsen, jonka oli houkutellut somesta. Käräjäoikeus tuomitsi hänet ehdolliseen, koska hän opiskeli ammattiopistossa eikä kertomansa mukaan käyttänyt päihteitä. Oikeus arvioi myös, että pitkästä vankeudesta voisi olla olennaista ja merkityksellistä haittaa tuomitun sosiaaliselle selviytymiselle. Niinpä oikeus antoi lapsen raiskanneelle 90 tuntia yhdyskuntapalvelua, minkä hovioikeus myöhemmin vahvisti. Arvoisa puhemies! Kyllä — kuten edellä lukemistani esimerkeistä ilmenee, meillä on erittäin merkittäviä ja vakavia ongelmia naisiin ja lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten ja raiskausten selvittämisessä, tuomioissa, laintulkinnassa ja oikeusistuinten käytännöissä. Meillä voi olla ongelmia myös suostumuksen puutteen osoittamisessa, mutta näihin edellä mainittuihin ongelmiin nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite ei itsessään puutu, tuo muutoksia tai kohdista korjauksia. On ollut hienoa kuulla tänään, että hallitus aikoo puuttua myös muihin epäkohtiin, muun muassa liian alhaisiin rangaistuksiin. Tällä hetkellä tämä suostumusajattelu voi olla jopa kielteistä uhrin kannalta, kuten 10-vuotiaan tytön kohdalla tapahtui. Kun oikeus tulkitsi, että tyttö ei ollut vastustellut tarpeeksi, se toisin sanoen sanoi, että tyttö oli suostuvainen. Useimmat normaalilla psyykellä varustetut ihmiset tietysti ymmärtävät, että 10-vuotias ei missään olosuhteissa voi olla aidosti suostuvainen harrastamaan oraalista ja vaginaalista seksiä aikuisen miehen kanssa. Syyt oikeuden mukaan 10-vuotiaan liian vähäiselle vastustamiselle ovat aivan muualla, ja tämänkin normaali ihminen yleensä ymmärtää. Tässäkin kyseisessä tapauksessa useat rikosoikeuden asiantuntijat olivat normaalin ihmisen linjoilla korostaen muun muassa sitä, että pelkkä fyysisesti ylivertainen olemus ja ikäero voivat olla riittäviä väkivallan kriteerien täyttymiseen eli nykylainsäädännössä sen osoittamiseen, että kyseessä on raiskaus. Myös nykyisen lain esitöissä todetaan, että suostumuksen antajan iällä on merkitystä — mutta käytännössä näin ei toimita. Arvoisa puhemies! Käsillä oleva kansalaisaloite saattaa olla tärkeä. Se ei kuitenkaan korjaa sitä, mitä minun nähdäkseni ensisijaisesti ja ensin tulisi korjata. Kuten täällä useat ovat todenneet, suostumuksen tai sen puutteen osoittaminen jälkikäteen on vaikeaa ellei mahdotonta. Poliisin resurssit eivät kuitenkaan tällä hetkellä tarjoa mahdollisuutta antautua suostumuksen selvittelyihin, kun ylipäätänsä rikosten selvittämisaste koko ajan laskee eikä lainsäädäntöuudistuksia muutenkaan seuraa vaadittavan lisähenkilöstön ja resurssien turvaaminen. Mikäli kansalaisaloite etenee, ja kuten hallitusohjelmasta voidaan päätellä, myös poliisille täytyy saada lisäresursseja näiden rikosten selvittämiseen. Arvoisa puhemies! Mikäli suostumusmalliin Suomessakin halutaan siirtyä, on ensiarvoisen tärkeää ensin huolehtia näistä suurista seksuaalirikoksiin liittyvistä fundamentaalisista ongelmista. Nimittäin sillä, onko uhri suostunut vai ei, ei ole väliä, mikäli oikeus tuomitsee tekijälle lämmintä kättä ja uhrille veronmaksajan pussista hieman euroja henkiseen kipuun. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden merkityksen vahvistuminen, mistä suostumusajattelu selvästi kertoo, on tietenkin hyvä asia, mutta mikäli samaan aikaan emme ole valmiit tekemään tehokkaita toimia seksuaalirikosten kitkemiseksi ja syyllisten rankaisemiseksi, on kyseessä vain tyhjä lupaus ja tyhjä lain kirjain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-18T15:43:17,2019-09-18T15:48:45,Hyväksytty,1.1 2019_33_60,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Seksin tulee aina olla vapaaehtoista. Jos se ei ole vapaaehtoista, kyseessä on aina rikos.” Näin totesi Ruotsin pääministeri perustellessaan meidän naapurissa tätä tismalleen samanlaista lakimuutosta kuin mitä tämä kansalaisaloite esittää — ja juuri näinhän se on. Sen takia tämä kansalaisaloite on tärkeä, ja siksi vielä kerran kiitos edustaja Suomelalle siitä isosta työstä, jonka hän on tämän aloitteen eteen tehnyt, ja kiitos kaikille niille todella rohkeille naisille, jotka ovat uskaltaneet tässä vaikeassa ja kipeässä keskustelussa nostaa äänensä esiin ja puhua naisten ja tyttöjen puolesta, ja samalla kiitos kaikille niille, jotka ovat seisoneet näitten uhrien rinnalla ja allekirjoittaneet tämän aloitteen. Ehkä haluaisin vielä korjata sen, että toisin kuin tässä salissa on nyt toistuvasti väitetty, tämä kansalaisaloitehan lähtee nimenomaan siitä, että pieni lapsi ei voi koskaan antaa aikuiselle suostumusta, ei koskaan. Se on nimenomaan se, minkä tämä kansalaisaloite sanoo, joten ei väitetä, että tässä esitetään jotain muuta kuin mitä aidosti esitetään. Sen takia on todella myös hyvä, että tämän kansalaisaloitteen tavoite on nyt kirjattu hallitusohjelmaan ja rikoslain raiskausmääritelmää tullaan muuttamaan ja se muutetaan niin, että raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Samalla uudistetaan ja tiukennetaan koko meidän raiskauslainsäädäntöä. Tämä on asia, joka on vain tehtävä. Muistan itse, että kun olin pieni tyttö, tässä eduskuntasalissa keskusteltiin siitä, voiko avioliitossa raiskata. Tästä on varmaan 25 vuotta, mutta muistan edelleen, millaista oli pienenä tyttönä kuunnella niitä puheenvuoroja, miten täällä puhuttiin naisten oikeudesta omaan ruumiiseen. Silloin käytettiin semmoisia vähän samanlaisia puheenvuoroja kuin tässä keskustelussa on aikaisemmin käytetty, että no pitääkö sitten olla joka lupalappu tai pitäisikö makuukammarissa nyt tulevaisuudessa olla jotain todistajia. Ja joka ikinen ymmärtää, että eihän tästä ole kyse. Tietenkään tästä ei ole kyse. Jos jollekin tässä maassa on epäselvää, haluaako kumppani harrastaa seksiä, niin siihen on yksi ohje: silloin ei harrasteta seksiä. Sitä pitää aina kysyä. Arvoisa puhemies! Sukupolvi toisensa jälkeen naiset ovat tässä maassa oppineet, että siitä, mistä ei voi puhua, pitää vaieta. Nyt vihdoinkin naiset ovat uskaltaneet astua esiin ja kertoa niistä kipeimmistä ja vaikeimmista kokemuksista. He ovat kertoneet meille pelosta, nöyryytyksestä, häpeästä. Ja nyt kun nämä naiset ovat astuneet esiin, he ovat tehneet sen, jotta kukaan muu ei tulisi koskaan enää kokemaan sitä, mitä he ovat kokeneet. He ovat ylittäneet oman kipunsa ja häpeänsä sen takia, että tässä maassa saataisiin aikaan tämä muutos. Ja heitä — heitä — meidän pitää nyt kuunnella. Tässä aikaisemminkin tuotiin esiin tämä tuore kouluterveyskysely, jossa todettiin, että tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt, siis lisääntynyt todella paljon, mikä on todella huolestuttava uutinen. Samaan aikaan tätä asiaa tutkinut THL:n erikoistutkija kuitenkin kommentoi myös, että osana me too ‑liikettä tytöt entistä enemmän tunnistavat, mikä on oikein. He tunnistavat entistä paremmin omat oikeutensa. Tytöt tietävät oikeutensa ja he tietävät rajansa. Siitä samasta asiasta tässä kansalaisaloitteessa on kyse. Me haluamme jokaisen ymmärtävän, että naisen ja tytön vartalo on ainoastaan hänen omansa. Siitä ei päätä kukaan muu. Me haluamme joka ikisen ymmärtävän, että ei tarkoittaa aina ei ja ainoastaan kyllä tarkoittaa kyllä. Me haluamme joka ikisen ihmisen myös ymmärtävän sen, että tässä aloitteessa on kyse uhrien kuuntelemisesta. Näiden tyttöjen kipua, näiden naisten rohkeutta ei saa käyttää välineenä vihan tai jonkun muun poliittisen agendan ajamiseen tai lietsomiseen. Ja me haluamme joka ikisen ymmärtävän sen, että raiskaus on aina vakava itsemääräämisoikeuden loukkaus. Se on semmoinen rikkomus, joka kulkee mukana läpi ihmisen elämän riippumatta siitä, kuinka paljon fyysistä väkivaltaa siihen sisältyy. Tämä on kuitenkin asia, jota Suomen lainsäädäntö ei vielä riittävästi tunnusta. Suomessa ihan liian usein uhri on se, joka joutuu todistamaan omaa pelkoaan tai väkivallan kokemustaan raiskaustilanteessa, vaikka kuten edustaja Suomela hyvin aikaisemmin kuvasi, iso osa uhreista lamaantuu ja pelkää liikaa, että he eivät kykenisi vastustamaan. Silti meillä on rikoslaki, joka määrittää raiskauksen ihan liikaa väkivallan uhkaan tai väkivaltaan perustuen, ei siihen, onko uhrilta suostumus vai ei. Meidän laki nykymuodossaan sivuuttaa täysin sen tosiasian, että seksi ilman suostumusta on aina raiskaus, ja tämä on se viesti, jonka uhrit ja selviytyjät haluavat meille kertoa. Samalla täytyy ehkä näin naisena sanoa, että tuntuu vähän uskomattomalta, että vuonna 2019 me joudumme edelleen taistelemaan siitä, että jos ei ole suostumusta, kyse on raiskauksesta. Arvoisa puhemies! Meidän lainsäädäntö heijastaa aina yhteiskunnan arvoja, ja itse ajattelen, että tämän maan tytöt ja naiset ansaitsevat semmoisen lain, joka on aina heidän puolellaan, aina heidän suojanaan, semmoisen lain, joka vahvistaa heidän oikeuttaan päättää heidän omasta ruumiistaan ja ottaa aina heidän kokemuksensa vakavasti. Tämän maan tytöt ja naiset ansaitsevat semmoisen eduskunnan, joka tukee uhreja syyllistämisen sijaan ja epäilyn sijaan, ja he ansaitsevat semmoisen oikeusjärjestelmän, jossa yksikään uhri ei koskaan joudu syyttämään itseään. Sen takia vihreä eduskuntaryhmä ja minä kannatamme sitä, että suostumuksen puute kirjataan Suomen rikoslakiin raiskauksen määritelmäksi. Me olemme tukeneet tätä kansalaisaloitetta alusta lähtien ja olemme iloisia siitä, että raiskauslainsäädännön tiukentaminen on nyt osa hallitusohjelmaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-09-18T15:48:47,2019-09-18T15:55:52,Tarkistettu,1.1 2019_33_61,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettava tosiasia on se, että me olemme joutuneet kasvamaan sellaisessa kulttuurissa, jossa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden lähtökohta ei ole itsestäänselvyys, eikä se tällä hetkellä käytännössä myöskään toteudu. Päinvastoin me olemme joutuneet kasvamaan seksistisessä ja uhria syyllistävässä kulttuurissa. Minä haluan nyt nähdä tämän muuttuvan. Minä haluan, että meidän lapsemme saavat, toisin kuin me saimme, kasvaa siihen, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus, oikeus koskemattomuuteen ja oikeus päättää omasta kehosta ovat perusasioita. Tämä voimassa oleva väkivaltaa tai sen uhkaa korostava laki ei yksinkertaisesti enää vastaa tämän päivän ihmisoikeusajattelua ja käsitystä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Siksi tämän lakimuutoksen aika on nyt. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että jokaisella on — ja pitää olla — oikeus päättää miten, milloin ja kenen kanssa haluaa olla seksuaalisessa kanssakäymisessä. Toisen keho ei ole automaattisesti seksin kohde, vaan seksiin tarvitaan molempien osapuolten halu ja yhteisymmärrys. Tällä kansalaisaloitteella pyritään siihen, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus toteutuu. Seksuaalirikoslainsäädännön tulee suojata meille jokaiselle kuuluvaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksi ilman suostumusta on raiskaus riippumatta siitä, käytetäänkö tekoon muuta väkivaltaa. Meillä vasemmistoliitossa itsemääräämisoikeuden pohjalta tehtävä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus ja raiskausmääritelmän muuttaminen suostumuksen puutteeseen perustuvaksi ovat meidän pitkäaikaisia ja tärkeitä tavoitteitamme. Minä olen erittäin iloinen siitä, että nämä tavoitteet on nyt kirjattu hallitusohjelmaan ja että tämä suuren kannatuksen kerännyt kansalaisaloite omalta osaltaan kirittää ja kannustaa meitä viemään asiaa eteenpäin. Eli suuri kiitos myös minun puolestani aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Raiskauksen määritelmä pohjautuu suostumukseen jo nyt useissa Euroopan maissa. Tätä suosittaa myös YK:n naisten oikeuksien sopimusta valvova komitea. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi solmittu Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea tarkastelemaan raiskauksen tunnusmerkistöä. Suostumuksen puutetta raiskauksen määritelmässä painottavat myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansainvälinen rikostuomioistuin ja Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Perustuslakivaliokuntakin on todennut, että suostumuksen puuttumiseen perustuva kirjoittamistapa korostaisi raiskauksen luonnetta seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksena ja että jatkossa on syytä arvioida mahdollisuudet kehittää raiskauksen tunnusmerkistöä tähän suuntaan. Suostumus-kampanjan ympärillä käyty keskustelu on hetkittäin hämmentänyt. Tämä asennemuutos etenee kuitenkin kovaa vauhtia. Siihen on antanut tärkeän ja ison panoksen niin me too -liikkeestä alkanut keskustelu, niin nämä muiden maiden esimerkit, niin eduskunnan naisverkoston aiemmin samasta aiheesta tekemä lakialoite kuin nyt  tämä kansa-laisaloitekin. Ne ovat lyhyessä ajassa vaikuttaneet seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta käytyyn keskusteluun, ilmapiiriin ja asenteisiin aivan valtavasti. Tämä on erittäin merkittävä asia. Raiskauksen määritelmän kytkeminen suostumuksen puutteeseen tukee osaltaan asenteiden muuttumista. Se on tärkeä viesti siitä, että jokaisella ihmisellä on itsemääräämisoikeus, jota on kunnioitettava, ja tätä viestiä ja sen vahvistamista edelleen todellakin tarvitaan. Eli tämän kansalaisaloitteen esittämälle uudistustyölle on siis vahva selkänoja, ja meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä, että tämä työ tehdään nyt aikailematta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-09-18T15:55:57,2019-09-18T16:00:43,Hyväksytty,1.1 2019_33_62,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite puuttuu varsin tärkeään asiaan yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden puolustamisen kannalta. Kansalais-aloitteessa raiskauksen keskeiseksi määritelmäksi on nostettu suostumuksen puute. Voimassa olevaa rikoslakia tulisi selkeyttää niin, että ilman suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys on aina raiskaus. Tällöin tulisi huomioida toimintakykyisen uhrin kykenemättömyys ilmaista omaa tahtoaan, joka voi johtua esimerkiksi pelkotilasta. Lakialoitteen muotoon tehtyyn kansalaisaloitteeseen on kirjattu suostumuskriteeristö sen määrittämiseksi, milloin suostumus ei ole pätevä. Keskusta kannattaa kansalaisaloitteen tavoitetta. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille ihmisille sukupuoleen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin seikkoihin katsomatta. Jokaisella on siis oikeus vapaasti määrätä kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Raiskaus on siis yksiselitteisesti teko, jossa uhri ei ole antanut suostumusta sukupuoliyhteyteen, siis on ilman vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa yhteisymmärrystä. Lakialoitteessa on huomioitava, että vastustuksen puuttuminen ei merkitse vielä suostumusta. Tämä on tärkeä huomio, koska historia osoittaa lukuisia tilanteita, jolloin uhri on ollut kykenemätön vastustamaan tekoa. Hädän hetkellä lamaannutaan eikä tekijää kykene sanallisesti tai fyysisesti vastustamaan. Seksuaalista väkivaltaa edeltävissä tilanteissa on usein kyse vallan epätasapainosta, mikä tekee oman vapaan tahdon muodostamisen hyvin hankalaksi. Lasten kohdalla se on myöskin täydellisen mahdotonta. Tämänhetkisen lain mukaan asianomistajan vastuulla on vastustaa tekoa. Raiskauksen määritelmän ankkuroiminen suostumuksen puutteeseen on askel kohti seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansainvälinen rikostuomioistuin ja Euroopan neuvoston yleissopimus ovat painottaneet suostumuksen puuttumista raiskauksen kriminalisoinnin peruselementtinä. Arvoisa puhemies! Pidän tätä kansalaisaloitetta merkittävänä avauksena kohti vankempaa oikeusvaltiota. Sekä arkijärjen että oikeudellisen arvion perusteella raiskauksen tunnusmerkistön pitäisi nimenomaisesti tarkoittaa sitä, että yhdyntä ilman toisen suostumusta on selvästi raiskauksena tuomittava rikos. Mikäli tämän tunnusmerkistön tulkinnassa ilmenee epäselvyyksiä esimerkiksi tuomioistuinten oikeuskäytännössä, tulee raiskauksen tunnusmerkistön muutos tehdä rikosoikeuden asiantuntijoiden valmistelun pohjalta. Samassa yhteydessä on syytä arvioida koko seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun uudistamisen tarpeet, aivan kuten useissa puheenvuoroissa täällä on edellytetty. Myös hallitusohjelma antaa pontta kansalaisaloitteelle. Kirjaus: ”Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien.” Siis hyvin selkeää tekstiä. Hallitusohjelmassa mainitaan myös: ”Törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistavuutta arvioidaan niin, että rangaistukset ovat oikealla tasolla sekä suhteessa teon vahingollisuuteen että muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin. Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan.” Jälleen hyvin selkeää tekstiä, jonka tulisi johtaa käytännön toimiin. Arvoisa puhemies! On aika ottaa siis askeleita kohti jyhkeämpää oikeusvaltiota. Olemme tekemisissä elämän syvimpien ihmisoikeuksien kanssa, siis oikeuden olla kokonainen ihminen, ja mikäli joku tätä oikeutta rikkoo, tulee uhria puolustaa kaikella sivistysvaltion voimalla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-09-18T16:00:51,2019-09-18T16:06:30,Hyväksytty,1.1 2019_33_63,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeus päättää omasta kehostaan ja koskemattomuudestaan on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jota lainsäädännön on suojeltava. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Seksi on seksiä vain, kun siihen on kaikkien osapuolten suostumus. Siksi raiskaus on määriteltävä suostumuksen puutteen kautta, kuten nyt käsiteltävänä olevassa kansalaisaloitteessa esitetään. Tähän on myös hallitusohjelmassa sitouduttu. Tällä kaudella toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Rikoslain raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Lisäksi on olennaista pystyä nykyistä paremmin tukemaan seksuaalirikosten uhreja. Arvoisa puhemies! Lainsäädännöllä on kahdenlaista merkitystä. Se määrittää tietenkin oikean ja väärän rajoja ja etenkin rikoslain tapauksessa toimii poliisin ja tuomioistuinten ohjenuorana. Toisaalta lainsäädännöllä on vaikutusta myös asenteisiin — siihen, mikä koetaan oikeaksi ja mikä vääräksi ja mikä on hyväksyttävää. Molemmista syistä on tärkeää, että lainsäädäntö kunnioittaa kirkkaasti jokaisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Tällä viikolla julkaistun uusimman kouluterveyskyselyn mukaan peräti kolmannes tytöistä on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana. Tämä osuus on kasvanut hälyttävästi. Seksuaalista väkivaltaa on viimeisen vuoden aikana kokenut 10-13 prosenttia yläkouluikäisistä ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä. Poikien kohdalla luvut ovat pienempiä, mutta jokainen häirintätapaus on tietenkin liikaa. Erityisesti tyttöjen koskemattomuuteen liittyen yhteiskunnallisissa asenteissa on yhä valtavasti korjattavaa. Erilaiset sosiaalisen median ilmiöt, näkyvimpänä ja laajimpana viime vuosien me too -liike, ovat tehneet vihdoin näkyväksi sen, minkä suurin osa naisista on koko elämänsä ajan tiennyt todeksi. Seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen väkivalta ovat vastenmielistä vallan väärinkäyttöä — mutta valitettavan arkipäiväistä. Tarvitaan siis kulttuurin muutosta, ja se tarvitsee tuekseen muutoksia myös lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Eri puolilla maailmaa kamppailu naisten itsemääräämisoikeuden puolesta on vasta käynnissä, ja monessa paikassa Euroopassakin joudutaan näinä aikoina käymään uudestaan jo kerran voitettuja kamppailuja. Tällaisena aikana maailmalla tarvitaan horjumattomia tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustajia, ja tässä joukossa Suomen kannattaa ottaa paikkansa. Yhteiskunnan syrjivien rakenteiden näkyväksi tekeminen ja niiden murtaminen on välttämätöntä. Lakeja on korjattava, asenteita muutettava ja tasa-arvoa puolustettava, jotta maailmasta tulee parempi ja turvallisempi paikka meille kaikille. Ei tarkoittaa ei, ja vain kyllä tarkoittaa kyllä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-09-18T16:06:34,2019-09-18T16:09:52,Hyväksytty,1.1 2019_33_64,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä ja aktiiveja tämän aiheen nostamisesta esille. Seksuaalirikokset aiheuttavat jopa koko elämän kestävää syvää kärsimystä, ja tästä aiheesta on aivan liian paljon vaiettu. Tämän kansalaisaloitteen käsittelyn myötä olen kuullut äärettömän koskettavia tarinoita ihmisiltä, jotka ovat ehkä jo hyvin kauan aikaa sitten joutuneet raiskauksen uhriksi ja jotka tähän asti ovat siitä vaienneet. Kiitos, että olette antaneet äänen niin monelle uhrille. Nämä tarinansa julkisuuteen tai minulle kertovat ihmiset ovat valitettavasti vain jäävuoren huippu. Edustaja Hyrkkö kertoi muun muassa tästä kouluterveyskyselystä, jonka vastausten perusteella jopa joka kolmas kouluikäinen tyttö on kokenut seksuaalista häirintää ja joka kymmenes yläkoululainen tai toisen asteen opinnoissa oleva tyttö on kokenut seksuaalista väkivaltaa — joka kymmenes. Nämä luvut ovat pysäyttäviä, vaikka seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyyden ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Huomattavaa on myös se, että suurin osa uhreista jättää kertomatta asiasta aikuiselle. Asia aiheuttaa uhreissa usein häpeää ja pelkoa. Tämä kertoo, että asiat ja asenteet eivät ole oikein, ja meidän on yhteiskuntana muututtava. Ihmisen kehonkuvaan vaikuttavat ympäröivän yhteisön asenteet ja arvostukset. Lainsäädäntömme näyttää suuntaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Nyt käsittelemme tosiaan kansalaisaloitetta, joka ajaa sitä, että ihmisellä on itsellään täysi valta päättää omasta kehostaan, että toisen koskemattomuuden rikkominen on yksiselitteisesti väärin ja rangaistavaa ja että seksi ilman suostumusta on raiskaus. Seksuaalisen kanssakäymisen pitää aina ja jokaisessa tilanteessa olla kaikkien siihen liittyvien osapuolten yhteinen tahto, asia, johon kaikki osapuolet ovat suostuvaisia. Tämän pitäisi kai olla itsestäänselvyys. Onkin oikein, että hallitus on nyt uudistamassa raiskauslainsäädäntöä ja muuttamassa lainsäädäntöä suostumusperusteiseksi sekä koventamassa seksuaalirikosten tuomioita, lisäämässä turvakotien määrää ja käynnistämässä ohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Poliisien määrän lisääminen edesauttaa näiden rikosten parempaa tutkimusta, ja myös siihen hallitus on nyt panostamassa. Kun seksuaaliseen kanssakäymiseen tarvitaan suostumus, se tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että vaikenemista ei voi tulkita myöntymisen merkiksi, ja tämä on se suurin ongelma. Jos ihminen on hiljaa, itkee, ei silloin suostumusta ole. Tämä on selkeä kiristys lainsäädäntöön, sillä näitä tilanteita, joissa uhri lamaantuu, on hyvin paljon — tutkimuksen mukaan jopa noin 70 prosenttia tilanteista. Haluan kiittää kansalaisaloitteen toimijoita tämän tärkeän aiheen nostamisesta esiin ja työstä kehollisen itsemääräämisoikeuden puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-09-18T16:09:57,2019-09-18T16:13:55,Hyväksytty,1.1 2019_33_65,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi myös minä haluan kiittää tästä erittäin tärkeästä kansalaisaloitteesta. Nykyinen Suomen lainsäädäntö tarkastelee raiskausta sen kautta, onko raiskauksen yhteydessä käytetty väkivaltaa tai sen uhkaa, ei sen mukaan, onko uhri ollut suostuvainen seksuaalisen tekoon. Nykyisen lainsäädännön mukaan raiskauksesta tuomitaan tekijä, joka on käyttänyt hyväkseen sitä, että uhri on tiedottomuuden, sairauden, vammauden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan olla sukupuoliyhteydessä tekijän kanssa. Jokaisella tulee olla oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, ja jokaisen tulee saada määrätä omasta kehostaan. Jokaisella on oma henkilökohtainen tuntemus siitä, milloin toimitaan omien rajojen mukaisesti. Tätä rajaa ei missään nimessä saa ylittää ilman suostumusta. Esimerkiksi Psykologiliitto on ottanut kantaa suostumuksen puutteeseen raiskauksen määritelmässä. Heidän mukaansa merkittävä osuus raiskauksen uhreista kokee raiskaustilanteessa lamaantuvansa, jolloin sekä verbaalinen että fyysinen vastustaminen on mahdotonta. Työskennellessäni sairaanhoitajana ensiavussa hoidin useita raiskauksen uhreja. Kohtasin useita raiskauksen uhreja silmästä silmään. Muistan monen uhrin sanoneen, että koko tilanne oli niin röyhkeä, nöyryyttävä ja lamaannuttava, että ei pystynyt siinä tilanteessa toimimaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan alistuminen, lamaantuminen tai strateginen passiivisuus voidaan tulkita suostumukseksi, jolloin loukkaukset itsemääräämisoikeutta vastaan voivat jäädä toteutumatta ja uhrin oikeusturva toteuttamatta. Nykyinen lainsäädäntö ei kunnioita seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa todetaan seuraavasti: ”Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus.” Suostumuksen puute on nostettava raiskauksen määritelmän ytimeen Suomen rikoslaissa. On hyvä, että tämä lainsäädännön puute halutaan korjata. Kuten ministeri Henriksson jo aiemmin totesi, niin oikeusministeriössä on käynnissä työryhmätyöskentely seksuaalilainsäädännön kokonaisuudistuksesta — siis kokonaisuudistuksesta. Tämä salissa lämpöä nostattanut raiskausmääritelmän muutoskeskustelu on vain yksi kohta uudistuksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-09-18T16:14:00,2019-09-18T16:17:12,Hyväksytty,1.1 2019_33_66,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan antaa kiitokset totta kai aloitteen tekijöille mutta haluan antaa kiitoksen myös perussuomalaisten eduskuntaryhmälle, koska on tärkeää, että myös oppositiosta osoitetaan tukea maan hallitukselle, joka nyt tulee edistämään kansalaisaloitteen tavoitteita. Erityisesti on tärkeää, että myös oppositio pyrkii kaikin keinoin edistämään tämän rikoslain selkiyttämistä, mikä tässä todetaan myöskin ja on jo todettu aikaisemmin hallitusohjelmassa. On erityisen hieno nähdä, että hallitus on tosissaan tässä kysymyksessä, ja hallitusohjelmassa on todettu seuraavasti: ”Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien.” Eli kyllä tässä on selkeästi oltu jo liikkeellä, mikä on hyvä. Täällä vähän värikkäitäkin puheenvuoroja on käytetty asian ympärillä, mutta kuten on ehkä johdonmukaista todeta, meillä on kaikilla sama suunta ja yhtä lailla halu siihen, että tätä lainsäädäntöä tullaan muuttamaan. Niin tämän aloitteen kuin myöskin hallituksen pyrkimysten tärkeimpiä tavoitteita on ennen kaikkea myös uhrien aseman parantaminen. Arkijärki sanoo, että yhdyntä ilman toisen suostumusta on raiskaus, josta tuomitaan. Mikäli tässä tunnusmerkistön tulkinnassa ilmenee epäselvyyksiä, tulee raiskauksen tunnusmerkistön muutos tehdä ennen kaikkea rikosoikeuden asiantuntijoiden pohjalta. Toivon, että tästä asiasta käydään laaja keskustelu, laaja kuuleminen ja lainsäädännöstä saadaan selkeämpi ja johdonmukaisempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-18T16:17:23,2019-09-18T16:19:26,Hyväksytty,1.1 2019_33_67,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kansalaisaloite, jonka on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä. Kiitos aloitteen allekirjoittaneille. Allekirjoittaneet vaativat määritelmämuutoksia rikoslain 20 lukuun, jonka keskeinen tehtävä on suojata yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Aloitteessa raiskauksen keskeiseksi määritelmäksi on nostettu suostumuksen puute, kun nykyisissä voimassa olevissa rikoslain kirjauksissa raiskauksen määritelmä asettaa teon tunnusmerkistössä ensisijaiseksi väkivallan käytön tai sillä uhkaamisen. Kansalaisaloitteessa muistutetaan, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille ihmisille heidän sukupuoleensa, ikäänsä, seksuaaliseen suuntautumiseensa tai muihin seikkoihin katsomatta. Raiskaus on teko, jossa uhri ei ole antanut suostumusta sukupuoliyhteyteen. Kuten tuossa aiemmin jo sanoin, Suomi on siis kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Tämä Istanbulin sopimus on Suomea sitova alueellinen ihmisoikeussopimus, ja siinä säädellään raiskauksen tunnusmerkistöä, ja siinä sopimuksessa raiskaus kuvataan ilman uhrin suostumusta tapahtuvaksi sukupuoliyhdynnäksi. Näin asia tulkitaan myös monessa maassa eli Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa muun muassa. Arvoisa puhemies! Amnesty International suosittelee, että Suomessa tulisi toteuttaa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa seksuaalirikokset määritellään keskeisesti uhrin suostumuksen puutteen kautta, ja että pitää varmistaa poliisille, syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille riittävät resurssit ja jatkuva toimintavalmius käsitellä raiskaustapaukset sensitiivisesti ja tehokkaasti ja ilman aiheetonta viivytystä ja lisäksi varmistaa seksuaalirikosten uhreja auttaville tukikeskuksille riittävät resurssit, jotta ne voivat antaa kokonaisvaltaista tukea ja apua rikoksen uhreille. Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus ottaa tämän asian vakavasti ja sillä mielellä, että näitä kirjauksia arvioidaan ja täsmennetään. Hallitusohjelmassa lukee: ”Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien. Laajennetaan seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta”. Hallitusohjelmassa todetaan myös: ”Törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistavuutta arvioidaan niin, että rangaistukset ovat oikealla tasolla sekä suhteessa teon vahingollisuuteen että muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin. Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan.” Oikeusministeriössä on työryhmä tekemässä tätä, ja sieltä ilmeisesti ensi keväänä sitten tuloksia saadaan tänne käsittelyyn. Arvoisa puhemies! Suostumuksen tai suostumattomuuden todentaminen rikostutkinnassa on edelleen jatkossakin monissa tapauksissa varmasti haasteellista. Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin 1 244 raiskausta, joista vain 358 raiskaussyytettä käsiteltiin tuomioistuimessa ja ainoastaan 209 syytettä johti langettavaan tuomioon. Yhteensä vain 17 prosenttia poliisille ilmoitetuista raiskauksista johtaa langettavaan tuomioon. Se kertoo varmasti juuri näytön todentamisen vaikeudesta, kun ollaan oikeudessa sana sanaa vastaan, ja ilman näyttöä ei saa raiskauksesta tietystikään tuomita. Pitää olla selvät todisteet syyllisyydestä, koska raiskaus myöskin rikosnimikkeenä on niin alhainen ja leimaava, että pelkällä epäilyllä ja syytteillä voidaan pilata syyttömän elämä, jos tämmöiseen tilanteeseen joutuu. Rikollisten piireissä raiskaajat ovat alinta pohjasakkaa. Tiedän itsekin elävästä elämästä pari tapausta, joissa nuorta miestä on syytetty raiskauksesta, ja molemmissa tapauksissa on nuori mies todettu oikeudessa kuitenkin syyttömäksi selvillä näytöillä. Tässä on ollut taustalla toisessa kohtaa naisen kosto päättyneestä parisuhteesta, ja toisessa tapauksessa oli vain tullut katumus ja siitä syystä lähti sitten tekemään raiskaussyytöksiä. Pitää olla niin, että kaikki oikeus näissä toteutuu, ja perättömät ilmiannot ovat myös rangaistavia tekoja. Tuoko tämä mahdollinen raiskausmääritelmän muutos sitten kuinka paljon lisää välineitä rikostutkijoille, en tiedä, mutta linjaus huomioisi paremmin kuitenkin uhrien asemaa, ja siinä mielessä myöskin kannatan tämän kansalaisaloitteen tavoitteita. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-09-18T16:19:33,2019-09-18T16:25:31,Hyväksytty,1.1 2019_33_68,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeisen parin vuoden aikana on Suomessa käyty vilkasta yhteiskunnallista keskustelua suostumuksen puutteesta raiskauksen kriteerinä, josta tämä kansalaisaloitekin on tehty. Yhtenä keskustelun virittäjänä on ollut Turun hovioikeuden tapaus, jossa 10-vuotiaan tytön raiskaus tulkittiin vain lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Tämähän osoittaa sen, millaisiin tilanteisiin voidaan joutua silloin, kun raiskaus mielletään vain pelkästään väkivallan käytön kautta. Nykyisessä lainsäädännössä tosiaan raiskauksen keskeinen tunnusmerkki on tämä teon yhteydessä käytetty väkivalta ja teko määritellään raiskaukseksi vain, mikäli sen yhteydessä on väkivaltaa tai sen uhkaa käytetty. On tietenkin selvää, niin kuin täällä on tänään puhuttu, että lainsäädännön tulee viestiä, että ihmisoikeusnäkökulmasta raiskaus on itsessään väkivaltaa. Tämä on tietenkin selvää. Vuoden 2017 lopulla tein itse asiasta kirjallisen kysymyksen silloiselle hallitukselle, ja silloin ministeri Häkkänen totesi vastauksessaan, ettei muutoksia olla tältä osin tekemässä. Sen jälkeen kuitenkin tämä kansalaiskeskustelu vielä virisi lisää, ja onkin ollut mukava huomata, että Rinteen hallituksessa tämä kansalaiskeskustelu on otettu hyvin huomioon ja se on nyt sitten kirjattu uuden hallituksen ohjelmaan, ja siellä tosiaan aiotaan toteuttaa tämä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus, ja todellakin myöskin tämä suostumuksen puute ollaan nostamassa raiskauksen määritelmän ytimeen. Tämä on mielestäni tosi hyvä osoitus siitä, kuinka yhteiskunnallinen kansalaiskeskustelu saa aikaan vaikutuksia politiikassa, ja todellakin tämä kansalaisaloitteen esiin tuoma asia on nyt sitten toteutumassa. Niin kuin edustaja Asell tuossa totesi, niin meillä on oikeusministeriössä työryhmätyöskentely käynnissä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen suhteen ja toukokuun loppuun mennessä odotetaan tuloksia, mistä asia lähtee sitten eteenpäin. Elikkä on todella hienoa, että tämä kansalaisaloite ja hallitusohjelmakirjaus näyttäisivät olevan mukavasti toteutumassa, ja voimme olla yhdessä iloisia siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-09-18T16:25:39,2019-09-18T16:27:44,Hyväksytty,1.1 2019_33_69,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Raiskaus on yksi törkeimmistä ja tuomittavimmista teoista rikoslaissa, ja siitä tulevat tuomiot herättävät paljon keskustelua ja epäuskoa. Lainsäätäjä eli eduskunta on asettanut esimerkiksi törkeän raiskauksen maksimituomioksi 10 vuotta vankeutta, mutta tuomioistuimet eivät kuitenkaan syystä tai toisesta noudata lainsäätäjän tahtoa. Tämä on ongelma, jota nyt yritämme korjata erilaisilla keinoilla. Asia vaatisi laajempaa yhteiskunnallista ja oikeustieteellistä keskustelua. Tämän keskustelun avaajana tekee nyt tehty lakialoite kuitenkin tehtävänsä, ja kiitän sen tehneitä siitä, vaikka itse aloite saattaisi sellaisenaan johtaa käytännössä jopa rangaistusten pienenemiseen koventumisen sijaan. Tämän johdosta en kyseistä aloitetta kannata. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on mahdollista ennakoida, onko jokin toiminta rangaistavaa vai ei eli syyllistyykö tekijä rikokseen vai ei. Onko kansalaisaloitteen tarkoitus siirtää tuottamuksellisen teon ja ”dolus eventualis” -tahallisuuden rajaa, jolloin jo huolimattomuudella voi syyllistyä raiskaukseen? Sanasta raiskaus tulee mieleen kuva tuntemattoman tekijän väkivaltaisesta päällekarkauksesta, vaikka suurin osa poliisin arjessa esiintyvistä seksuaalirikoksista tapahtuu neljän seinän sisällä seurustelusuhteessa olevien ja tuttujen kesken. Tuntemattoman tekijän puskaraiskaus on harvinainen tapaus. Ylivoimainen enemmistö raiskaustapauksista tapahtuu siis tuttujen kesken, ja vain noin kuudesosassa tapauksista tekijä ja uhri ovat toisilleen tuntemattomia. Oikeuteen päätyvistä seksuaalirikoksista noin kolmasosa on puolisoiden tai keskenään seurustelevien välisiä, ja alkoholi ja muut päihteet liittyvät oleellisesti näihin rikoksiin. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan tekijän tulee tietää syyllistyvänsä rikokseen. Kysynkin: millä tavoin kansalaisaloitteen mukainen suostumus tulee ilmaista nimenomaisesti ja konkludenttisesti ennen sukupuoliyhteyden aloittamista? Toiselle ihmiselle vaatteiden riisuminen voi viestittää suostumusta toisen halutessa vain läheisyyttä ilman sukupuoliyhteyttä. Toiselle pelkkä viettelevä katsekin viestittää lupaa seksuaaliselle kanssakäymiselle. Eli miten suostumus tulisi osoittaa? Miten suostumuksen voimassaolo varmistetaan sukupuoliyhteyden päättymiseen asti? Kun suostumuksen peruminen on mahdollista koska tahansa, on mahdollista syntyä tilanne, jossa aktin toinen osapuoli muuttaa suostumustaan ilmaisematta sitä kuitenkaan toiselle. Onko syyllinen se, joka ei tee asiasta rikosilmoitusta? Ja miten tulee toimia tilanteessa, jossa molemmat muuttavat suostumustaan ilmaisematta sitä toiselle? Voivatko tässä tapauksessa molemmat osapuolet syyllistyä raiskaukseen? On muistettava se tosiasia, että seksuaalirikoksiin liittyy monesti päihteiden vaikutuksen alaisena toimiminen. Uhrin suostumuksen puuttuminen on raiskausta koskevassa rangaistussäännöksessä jo nykylainsäädössä sisäänrakennettuna oletuksena. Suostumuksen puuttumiseen viittaa raiskauksen tunnusmerkistössä ilmaisu ”joka pakottaa toisen”. Keskusteluun kannattaisikin ottaa suostumuksen vastaisesti toteutettavien tekojen määrittely suostumuksen puuttumisen sijaan. Ehdotankin keskusteltavaksi raiskauksen tunnusmerkistön täydentämisen siten, että kaikki suostumuksen vastaisesti toteutettavat sukupuoliyhteyden käsittävät teot tulevat siinä huomioiduksi suostumusmalliin siirtymisen sijaan. Näin puuttuvaa suostumusta ei ole tarve nostaa tunnusmerkistön lähtökohdaksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1095,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2019-09-18T16:27:56,2019-09-18T16:32:19,Hyväksytty,1.1 2019_33_70,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä todennäköisimmin jokainen meistä tuntee raiskauksen uhreja, joiden emme kuitenkaan tiedä olevan raiskauksen uhreja. Kun olen omassa tuttavapiirissäni luottamuksellisissa tilanteissa keskustellut ystävieni kanssa, on tullut esille, että hämmästyttävän monet naiset ovat kokeneet raiskatuksi tulemisen. Suomessa tehdyn rikosuhritutkimuksen mukaan vuosittain noin 50 000 naista joutuu raiskauksen uhriksi tai seksuaalisen väkivallan uhriksi. Näistä rikoksista suurin osa ei koskaan tule poliisin tietoon. 50 000 vuodessa tarkoittaa kymmenessä vuodessa puolta miljoonaa. Näistä luvuista tosiaan voi päätellä, että jokainen meistä todennäköisesti tuntee useamman raiskatuksi tulleen ihmisen, josta emme kuitenkaan tiedä, että hänen elämässään tällainen kokemus on. Vuonna 2017 poliisi kirjasi 1 245 epäiltyä raiskausta, siis vähän enemmän kuin joka 50:nnen verrattuna siihen, kuinka paljon seksuaalisen väkivallan uhreja rikosuhritutkimuksen mukaan vuosittain tulee. Langettava tuomio annettiin 209 raiskauksesta, siis noin joka kuudennesta poliisin tietoon tulleesta tapauksesta. Haastatellut uhrit kuvailivat rikosprosesseja stressaaviksi, pelottaviksi ja leimaaviksi. Muistan kun 90-luvulla, kun olin uusi kansanedustaja, myös oli julkisuudessa tapauksia, joissa arkikäsityksen mukaan oli tapahtunut raiskaus, mutta tuomio oli sitten toisenlainen. Kuten tässä on jo todettu moneen kertaan, niin nykylaki — ja silloinenkin laki — edellyttää teon kriteeristössä väkivaltaa tai muuten tällaista selkeää pakottamista. Muistan, että 90-luvulla toisaalta sitten poliisin ohje naisille tilanteessa, jossa raiskaaja jo käy käsiksi, oli, että älä tee vastarintaa, koska voit vaarantaa itsesi vielä pahemmin. Siinähän rikoksen uhri joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen: toisaalta häntä neuvotaan, että älä tee vastarintaa, ettei kävisi vielä pahemmin, mutta toisaalta, jotta voisi todistaa, että on raiskausrikoksen uhri, niin pitäisi pystyä näyttämään toteen, että väkivaltaa on käytetty ja vastarintaa on tehty. Tämä on nyt vain yksi esimerkki uhrin näkökulmasta niistä vaikeuksista, mitä nykylainsäädäntöön liittyy. Ne, jotka ovat tutkineet näitä tapauksia, tietävät myös, että on erittäin yleistä, että raiskaustilanteessa tapahtuu niin sanottu jäätyminen, eli uhri häkeltyy tai muuten menee voimattomaksi niin, ettei edes pysty tekemään vastarintaa eikä myöskään tällaisessa tilanteessa sitten pysty näyttämään toteen sitä, että olisi tehnyt vastarintaa. Kaiken kaikkiaan uhrin ja potentiaalisen uhrin näkökulmasta nykylainsäädäntö ei vastaa sitä, mitä nähdäkseni yleinen oikeuskäsitys tällä hetkellä on. Näyttökysymyksiä on kaikissa rikoksissa. Kun oikeudessa punnitaan asioita, jokaisen rikoksen kohdalla joudutaan punnitsemaan uhrin sanan ja tekijän sanan ja erilaisten näytön asteiden välillä, ja tuomioistuimet tekevät tässä tietysti parhaansa. Haluaisin myös muistuttaa siitä, että normit muuttuvat. Ensimmäisellä eduskuntakaudellani yksi normi, joka muuttui, oli se, että avioliitossa tapahtuva raiskaus otettiin rikoslakiin. Sitä ennen, jos aviopuolison raiskasi, niin rikoslain edessä se ei ollut rikos. Se muutettiin silloin 90-luvun alkupuoliskolla, ja mielestäni nyt, yli 25 vuotta myöhemmin, on aika ottaa seuraava askel ja todeta, että lainsäädännön pitää perustua ihmisen oikeuteen koskemattomuuteen, myös seksuaaliseen koskemattomuuteen, ja että seksuaalisia tekoja voi toiselle tehdä vain toisen suostumukseen perustuen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-18T16:32:20,2019-09-18T16:38:20,Hyväksytty,1.1 2019_33_71,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite nostaa esiin kysymyksen, joka on monin tavoin tärkeä. Kiitos aloitteen laatijoille ja kaikille sen allekirjoittajille. On lukuisia esimerkkejä siitä, että nykyinen lainsäädäntö ei ole tällä hetkellä riittävä. Tähän asti raiskauksen määritelmä on sisältänyt väkivallalla uhkaamisen tai pakottamisen tai että uhri on muutoin ollut haavoittuvassa asemassa. Tarvitsemme lainsäädäntöä, joka suojelee seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Tämä lainsäädäntö, suostumuslaki, ei tarkoita sopimusten allekirjoittamista tai vastaavaa. Se tarkoittaa sitä, että tavalla tai toisella on kysyttävä: minä haluan, haluatko sinäkin, ja jos et halua, minäkään en halua. Niin yksinkertaista se on. Mielestäni se ei ole niin hankalaa, monimutkaista tai ongelmallista, kuten edustaja Packalén antoi ymmärtää. On aika, että ymmärrämme suostumuksen tärkeyden ja tämän on näyttävä myös lainsäädännössämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1398,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2019-09-18T16:38:23,2019-09-18T16:39:43,Hyväksytty,1.1 2019_33_72,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva kansalaisaloite on hyvä esimerkki siitä, että kansalaisaloitejärjestelmä toimii. Sen kautta saadaan asioita eduskunnan käsittelyyn ja ennen kaikkea pystytään saamaan yhteiskunnallista keskustelua hereille ja sitä kautta uudistamaan jopa lainsäädäntöä tarkoituksenmukaiseen suuntaan, joten haluan yhtyä niihin kiitoksiin, joita on tässä salissa annettu kansalaisaloitteen taustahenkilöille, sen allekirjoittaneille ja erityisesti edustaja Suomelalle, joka on ollut tässä suhteessa aloitteen tekijä. Minusta on aivan selvää — ja tuntuu, että tämä on asia, josta olemme kaikki yhtä mieltä — että seksuaalirikoksiin pitää pystyä puuttumaan aikaisempaa paremmin. Minusta on aivan selvää myös, että lainsäädäntöä tulee päivittää vastaamaan itsemääräämisoikeutta, ja näen, että tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että seksiin tarvitaan molempien osapuolten suostumus silloin, kun kaksi seksiin ylipäätänsä on osallisena. Lainsäädännön uudistamisessa itsemääräämisoikeuden loukkaukset tulisi saada mahdollisimman laajasti kriminalisoitua, ja tämän tulisi olla pohjana niille uudistuksille, joita lainsäädäntöön nyt seksuaalirikosten osalta tehdään. Koska tämä on asia ja tavoite, jonka suhteen meillä tuntuu olevan aika laajaa yhteisymmärrystä, niin ei sinällään olisi tarkoituksenmukaista välttämättä kauheasti katsoa taaksepäin, mutta viime kauteen on nyt muutamissa puheenvuoroissa viitattu, joten pieni muistutus siitä. Seksuaalirikoslainsäädäntöä todellakin kiristettiin viime kaudella, ja nämä kiireellisimmät muutokset koskivat nimenomaan lapsiin kohdistuneita törkeitä seksuaalirikoksia. Näihin muutoksiin sisältyi myös vähimmäisrangaistusten ankaroittaminen; joissakin puheenvuoroissa tähän viitattiin. Vaikka kansalaisaloite ja sen ympärillä käyty keskustelu on varmasti ollut osaltaan viitoittamassa niitä uudistuksia, joita jo tehtiin, niin itse asiassa silloinen oikeusministeri Häkkänen käynnisti tämän työryhmän, johon on useampaan otteeseen viitattu — ja myös asiantuntijafoorumin selvittämään nimenomaan raiskausrikosten suostumusperustaisuutta — viime kaudella jo ennen kuin kansalaisaloitteeseen kerättiin edes allekirjoituksia, ellen aivan väärin muista, eli alkuvuodesta 2018. Lisäksi ministeri Häkkäsen toimeksiannosta nimenomaan viime kaudella käynnistettiin tämä raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksia koskevan sääntelyn kokonaisuudistus ja tämä työryhmätyöskentely, ja on todella hienoa, että uusi hallitus nyt jatkaa nimenomaan tältä pohjalta. Arvoisa puhemies! Minusta on arvokasta myös muistaa se, että edellinen eduskunta antoi hyvin vahvan tuen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Viime kaudella näitten mainittujen lainmuutosten yhteydessä eduskunta antoi useamman lausuman yksimielisesti. Näissä lausumissa mainitaan muun muassa — ja mainitsen nyt ne, jotka erityisesti nousivat keskusteluissa kysymykseksi tässä edellä — että raiskausrikoksien tunnusmerkistöä tulee arvioida myös muilta osin kuin lapsiin kohdistuvien tekojen osalta. Lisäksi lausumissa edellytettiin suostumuksen aseman vahvistamista raiskausrikosten ja muiden seksuaalirikosten määrittelyssä. Itse kannatan kansalaisaloitteen edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia rikoslain 20 lukuun. Kannatin niitä jo viime kaudella, ihan tämän kansalaisaloitteen alkuvaiheista lähtien. On ilo olla siinä mukana ja seurata sen edistymistä. Olisi todella tärkeää, että eduskunta antaisi nyt vahvan yhtenäisen tuen — ihan niin kuin viime kaudellakin niin myös tällä kaudella — tälle raiskaus- ja hyväksikäyttörikosten kokonaisuudistukselle ja tämän suostumusperustaisuuden huomioimiselle osana tätä kokonaisuudistusta. Näin me pystymme jatkamaan yhdessä yhdessä kokemiemme epäkohtien korjaamista, ihan niin kuin viime kaudellakin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-09-18T16:40:49,2019-09-18T16:46:26,Hyväksytty,1.1 2019_33_73,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Sirén viittasi tähän viime kauden lakiesitykseen, lasten seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusten kiristämiseen, joka oli ihan siinä loppumetreillä meillä, kun kausi päättyi. Tässä yhteydessä tosiaan oli näitä erilaisia lausumia, joita lausuttiin, joita Sirén tässä äsken kuvasi, niin en niitä nyt toista. Täällä keskustelun aivan alussa puhuttiin siitä, että eduskunta ei ole pystynyt kiristämään näitä seksuaalirikoksiin liittyviä rangaistuksia, ja se on osittain totta ja osittain ei. Nimittäin tässä uudistuksessa, joka siinä lopulla tehtiin, tätä enimmäisrangaistusta nostettiin neljästä kuuteen vuoteen, mutta sitten niin sanottua vähimmäisrangaistusta ei pystytty esittämään korotettavaksi vuodesta kahteen vuoteen. Se johtui siitä, että valtiosääntöoikeuden professorit katsoivat, että muutos on niin suuri, että se vaikuttaa niin sanottuun oikeasuhtaisuusperiaatteeseen. Eli jos muutetaan jotakin lakia niin merkittävästi, että se aiheuttaa tarkastelun muuhun lainsäädäntöön nähden, niin silloin sen pitää mennä perustuslakivaliokunnan kautta, jotta tämä oikeasuhtaisuuden periaate toteutuisi siinä. Tämä oli vaikea asia, sitä eivät kansalaiset oikein voineet ymmärtää, miksei tämmöistä päätöstä tehdä. No, päätös voidaan tehdä, mutta se ei ollut niin nopeasti tehtävissä, koska kun lakivaliokunta vei tämän asian perustuslakivaliokuntaan, perustuslakivaliokunta ilmoitti, että he eivät ehdi sitä käsitellä näiden sote-lakien tähden, joten lakivaliokunta veti pois tämän esityksen ja totesi, että kun kerran on tulossa tämä seksuaalirikoksiin liittyvien lakien kokonaisuudistus, niin se voidaan siinä yhteydessä käsitellä. Mitä tulee itse tähän kansalaisaloitteeseen, niin tervehdin sitä ilolla. Toivon sille hyvää käsittelyä, että siitä saadaan tasapuolinen, oikeudenmukainen ja sillä tavalla suomalaisen oikeuskäytännön, niin sanotun hyvän valmistelun pohjalta tehty laki ja uskon, että sille eduskunnassa on myös laaja enemmistö tämän asian vakavuuden tähden. Ketään ei pidä voida pakottaa seksuaaliseen kanssakäymiseen ilman suostumusta, ja tämä nyt on ihan perusselkeä asia, ja ihme, että se ei ole aikaisemmin tullut rikoslakiin. Mutta se pitää huolella käsitellä, koska se ei ole yksipuolinen asia, se on hyvin monipuolinen asia, monta näkökulmaa, niin kun täällä keskustelussa on käynyt ilmi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-09-18T16:46:28,2019-09-18T16:49:38,Hyväksytty,1.1 2019_33_74,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset aloitteen tekijöille. Aloite on tärkeä raiskaajien saamiseksi tuomiolle, mutta se vaatii huolellista valmistelua ennen kuin se kirjoitetaan laiksi. Lain täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimus edellyttää suostumuksen kirjaamisen tueksi todistusoikeudellisia säännöksiä siitä, milloin suostumus on rikosoikeudellisesti katsottuna pätevästi annettu ja milloin taas ei. Tällaisia säännöksiä ei Suomessa ole ollut tapana kirjata lakiin. Onkin tärkeää määrittää lakiin täsmällisesti, mikä on rikosoikeudellisesti pätevästi annettu suostumus, jotta kukaan ei tietämättään tai erehdyttämistarkoituksessa syyllistyisi raiskausrikokseen. Näyttötaakan osalta syyttäjän tehtävä on näyttää syyte toteen. Miten tätä taustaa vasten siis arvioidaan, onko syytetty ollut tietoinen suostumuksen puutteesta? Miten syyttäjä näyttää toteen ilman, että näyttötaakka asiassa kääntyy syytetylle? Miten toteutuu Suomessa käytössä oleva vapaa todistusharkinta, jos lakiin kirjoitetaan tällaisia edellä mainittuja todistusoikeudellisia säännöksiä pätevän suostumuksen olemassaolosta tai sen puutteesta? Tärkeää on, kuten Ruotsissakin on kyseisen lain valmistelussa katsottu, että suostumus tai sen puute pitää saattaa selkeästi toisen tietoon. On kyseenalaista asettaa yksin toisen osapuolen vastuulle suostumuksen olemassaolon tai sen puutteen päätteleminen ja edelleen vastuun ottaminen rikokseen syyllistymisestä, jos tällainen päättely tulee tehdä puhtaasti toisen käyttäytymisestä selkeän suostumuksen antamisen sijaan. Miten tällaisissa tilanteissa arvioitaisiin rangaistusvaatimuksen edellytyksenä olevaa tahallisuutta tai tuottamusta? Näin ollen tuleva lainvalmistelu pitää tehdä äärimmäisen huolellisesti ja asiantuntijoita kuullen: miten suostumuksen antaminen kirjataan lakiin? [Antero Laukkanen: Hyvä puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-09-18T16:49:39,2019-09-18T16:52:12,Hyväksytty,1.1 2019_33_75,33/2019,2019-09-18,14.02,16.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018>>>Kansalaisaloite KAA 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen aihepiiriin liittyen minäkin ihmettelin sitä, että kun täällä kuitenkin viime kaudella eduskunnassa oli muutamiakin yli sadan edustajan allekirjoittamia lakialoitteita liittyen rangaistuksen koventamisiin seksuaalirikoksissa, etenkin lapsiin kohdistuvissa sellaisissa, niin miten nämä eivät edenneet. Itse asiassa edustaja Laukkanen tuossa aiemmassa puheenvuorossaan vastasi kysymyksiini niin erinomaisesti, että toivoisin ministerienkin joskus vastaavan yhtä selkeästi. Eli ongelma oli pohjimmiltaan siinä, että näitä tulkintoja tehdään tuomioistuimissa. Siellä ovat oikeusoppineet niitä tekemässä. Jos taulukkoja sovelletaan lievästi näissä rikostyypeissä ja tiukasti joissain rikostyypeissä, niin onhan se myös arvostuskysymys. Asia on kuitenkin niin, että lainsäädäntövalta tässä maassa on tällä salilla, ei viime kädessä valtiosääntöoppineilla vaan tällä salilla, ja meillä on valta ja vastuu tuoda kansan oikeustaju esiin myös näissä kysymyksissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-18T16:52:16,2019-09-18T16:53:11,Hyväksytty,1.1 2019_34_1,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_34_2,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,Edustaja Kotiaho.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_34_3,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies ja edustajat! Hallitus kiristää polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa noin 6,5 sentin korotusta pumppuhintoihin. Ensinnäkin haluan sanoa perussuomalaisten kannan asiaan: tämä on järjetön esitys, emmekä tule tätä koskaan hyväksymään. Polttoaineverojen korotus iskee pahiten työssäkäyviin, pieni- ja keskituloisiin ihmisiin. [Paavo Arhinmäki: Viime kaudella hyväksyitte!] Kun yli 90 prosenttia kaikesta tavarasta liikkuu Suomessa kumipyörillä, se vaikuttaa myös kaikkeen kulutustavaraan, kuten ruoan hintaan. Ilmastonmuutokseen tämä ei vaikuta mitään. Autolla ajetaan jatkossakin, koska se on välttämätöntä, eivätkä autot ole yhtään sen vähäpäästöisempiä, koska uudet autot ovat yhtä kalliita kuin ennenkin. Arvoisa ministeri Lintilä, ymmärrättekö te veronkiristyksen haitat? Rahaa ei vain ilmesty valtion kassaan, vaan se on pois jostakin. Onko teillä haitta-arvioita asiasta? — Ei muuta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1448,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2019-09-19T16:01:20,2019-09-19T16:02:47,Hyväksytty,1.1 2019_34_4,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin veronkorotuksien haitat, mutta ymmärrän myös sen tarpeen, mitä valtion budjetissa haetaan uusilla kohdennuksilla. Mutta jos ollaan tässä polttoaineen korotuksessa, niin aivan kuten sanoitte, korotus, joka tulee tänne seuraavan kauden aikana on noin 6,5 senttiä litralta, mikä käytännössä sitten on samaa luokkaa kuin kuluttajahintojen nousu, eli tullaan menemään sillä samalla skaalalla. Esititte huolenne kuljetusyrityksien osalta. Aito huoli, mutta on hienoa, että kuljetusyritykset ovat entistä enemmän valveutuneita, ja pääsääntöisesti kuljetusyrityksillä on sopimuksissa, että nämä nousut voidaan siirtää myös hintoihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sitäkö te haluatte?] Olen käynyt tästä keskustelua useammankin yrittäjän kanssa, [Timo Heinonen: Kuka sen maksaa silloin?] ja tällainen on nimenomaan kuljetusyrittäjien puolelta olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:02:47,2019-09-19T16:03:52,Hyväksytty,1.1 2019_34_5,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_6,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies ja edustajat! Puheet siitä, että nämä polttoaineveronkorotukset korvataan pienentämällä ansiotuloverotusta, ovat muunneltua totuutta. Veroaste nousee jo pienemmissäkin tuloluokissa, ja se on fakta. [Välihuutoja vasemmalta] Te heikennätte merkittävästi erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, teollisuuden ja maatalouden kilpailukykyä ja niin edelleen. Tämä on kyllä noloa. Demarit korottavat nimenomaan työssäkäynnin hintaa, keskusta rokottaa haja-asutusalueen asukkaita ja ruuantuotantoa. Vihreiden ympäristöhommiin eivät usko edes asiantuntijat viime kuuleman mukaan. Mitään toimia esimerkiksi autokannan uusimiseksi ei ole esitetty, vaan todellisuudessa tämä korotus tehdään kattamaan hallituksen maailmanparannuskuluja. Säästäkää 250 miljoonaa euroa toimimattomasta kehitysavusta, ja sen korottamisen sijaan perukaa veronkorotus. Käykö tämä? — Ei muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1448,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2019-09-19T16:04:03,2019-09-19T16:05:15,Hyväksytty,1.1 2019_34_7,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! — Ei käy. [Naurua] — Ensinnäkin, sen verran korjausta: tuloveroaste ei ole nousemassa siellä, vaan päinvastoin pieni- ja keskituloisten tuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla, [Ilkka Kanerva: Pienituloisten!] eli tämä korjauksena siihen. Se, mitä tapahtuu sitten tuloverotuksessa sivukuluissa, niin se on eri asia. Liikenteen osalta olen jo nimennyt liikenteen verotuksen työryhmän, joka valmistelee liikenneverotuksen uudistusta, ja se saa työnsä valmiiksi muistaakseni 2021.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:05:17,2019-09-19T16:06:03,Hyväksytty,1.1 2019_34_8,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisille jää Suomessa tuloistaan liian vähän käteen. On aivan turhaa moittia suomalaisia työhaluttomuudesta, jos työn tekeminen ei kannata. Esimerkiksi asumisen hinta karkaa käsistä, ja tämä johtuu suurelta osin varsinkin kaupungeissa siitä, että niihin muuttaa yhä enemmän ihmisiä, joiden asumisen maksaa veronmaksaja. Tämä kehitys palvelee kiinteistösijoittajia, mutta aiheuttaa suurta ahdinkoa pieni- ja keskituloisille työssä käyville. Polttoaineiden veronkorotukset taas sekä nostavat tavallisen ihmisen työmatkakustannuksia että heikentävät teollisuuden ja kuljetusalan toiminta- ja työllistämismahdollisuuksia. Kysyisinkin, hahmottaako tämä hallitus kasvavien asumis- ja liikkumiskustannusten turmiollisen vaikutuksen ihmisten arkeen ja julkisen talouden kestävyyteen? Ja jos hahmottaa, miten se aikoo kokonaisvaltaisesti parantaa tätä tilannetta? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-19T16:06:03,2019-09-19T16:07:04,Hyväksytty,1.1 2019_34_9,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus havainnoi erittäin hyvin tämän tilanteen ja tämä on erittäin haastava tilanne. Erityisesti asumisen kulujen nouseminen, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa, on erittäin haasteellista. Liikenteessä on omat paineensa. Ja toisaalta me olemme tilanteessa, jossa me erityisesti tarvitsisimme työvoiman liikkuvuuden parantumista. Tässä on tehty toimenpiteitä ja varmasti tullaan tekemään jatkossakin, esimerkiksi kakkosasunnon verovähennysoikeutta on jo aiemmin nostettu ja sitä kautta pyritty saamaan ihmisiä liikkumaan työn perässä. Tämä on varmasti yksi sellainen asia, joka tulee olemaan hyvin vahvasti tämän hallituksen työlistalla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:07:04,2019-09-19T16:07:55,Hyväksytty,1.1 2019_34_10,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Lintilä sanoi, että näissä kuljetusyrityksien sopimuksissa on polttoaineklausuuli. Minä voin kertoa, että ei todellakaan ole läheskään kaikissa. Kannattaa kysyä enemmän kuin yhdeltä siitä asiasta. Minä ymmärrän sen, että ongelmana on ymmärtää tätä koko verotushommaa, koska te ette edes ymmärrä, mitä on parafiininen diesel. Te olette puhunut tästä asiasta, että tämä on joku yritystukien poistaminen, vaikka tällä ei ole yritystuen kanssa mitään tekemistä. Tämähän on etu siihen, kun esimerkiksi kuljetusyrittäjät käyttävät MY-dieseliä sen takia, että ne ovat ympäristöystävällisempiä. Se on aivan [Ben Zyskowicz: Ympäristöteko!] sama asia, kun täällä annetaan niin sanotusti tukea siihen, että saadaan sähköautoja tai vastaavaa. Tämän parafiinisen dieselin tuki on sitä samaa asiaa. Se ei ole yritystuki, mutta kun eilen olin erään ministerinkin kanssa samassa paikassa, niin huomasin, että ei porukka edes tiedä siellä, mikä on parafiininen diesel. [Sanna Antikainen: Kuunnelkaa asiantuntijaa nyt!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-09-19T16:07:59,2019-09-19T16:09:12,Hyväksytty,1.1 2019_34_11,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Oliko tässä kysymys, että mikä on parafiininen diesel? [Naurua] Ministeri Lintilä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_12,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vaikka ei ole kysymystä, niin vastaan silti, tyypillinen poliitikko. Itse asiassa olin itse verojaoston puheenjohtaja vuonna   2010,  kun  tämä parafiinisen dieselin tuki tehtiin. Silloin sillä haettiin sitä, että se oli lähipäästöjen kannalta puhtaampi vaihtoehto. Sitä lähdettiin tukemaan 5 sentillä per litra. Nyt, kun tätä on käyty läpi ja laskettu, mikä sen osuus on, on päädytty lukuun 0,5 senttiä, eli 4,5 senttiä tällä hetkellä tuetaan, voiko sanoa, hiukan turhaan. [Timo Heinonen: Ei!] Autojen teknologia, pakokaasupäästöt ovat kehittyneet tänä aikana niin paljon, että vastaava tulos on saatavissa jo. Ne yhteydenotot, mitä on käyty kyseisten toimijoiden kanssa, ovat kertoneet hyvin yhdensuuntaisia asioita, ja siinä tilanteessa, kun tämä yritystukia karsiva työryhmä teki työtään, pidin erittäin relevanttina, että he päätyvät tähän. [Jukka Gustafsson: Asiansa tunteva ministeri!] ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:09:15,2019-09-19T16:10:26,Hyväksytty,1.1 2019_34_13,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Lintilä aiemmin viittasi palkkaverotuksen maltillisena pitämiseen. Äärimmäisen tärkeä asia tässä budjettiriihessä on se, pidetäänkö se suunta, jota yhdessä muun muassa ministeri Lintilän kanssa olimme edellisessä hallituksessa suuntaamassa, että palkkaverotus kevenee, ostovoima kasvaa, suomalaisilla, tavallisilla ahkerilla suomalaisilla, palkasta jää vuosi vuodelta enemmän käteen eikä vähemmän. Kerroitte tässä, että pienituloisimpien osalta hallitus pyrkii kompensoimaan niitä polttoaineverotuksen nostoja 200 miljoonan euron palkkaverotuksen kevennyksellä. Mutta onko totta, valtiovarainministeri Lintilä, onko totta, että keskituloisella suomalaisella palkkaverotus kääntyykin nyt kireämmäksi, että ensi vuonna keskituloisella suomalaisella pariskunnalla jää yhteensä yli 300 euroa vähemmän käteen kuin tänä vuonna johtuen siitä, että hallitus antaa nyt palkkaverotuksen kääntyä kireämpään suuntaan, kun pitkään pidettiin huolta vaikeampina aikoinakin, että se pysyy laskusuunnassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-09-19T16:10:29,2019-09-19T16:11:36,Hyväksytty,1.1 2019_34_14,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,Ministeri Lintilä ensin ja sitten pääministeri Rinne.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_15,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus ei kiristä tuloverotusta. [Välihuutoja] On totta, että tämä hallitus ei kiristä tuloverotusta, [Ben Zyskowicz: Kyllä kiristää!] mutta sen myönnän, että palkan välilliset kulut tulevat nousemaan, [Välihuutoja] joka on työmarkkinaosapuolien ratkaisusta tuleva, [Välihuutoja kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä] jolloinka pitäisin verrattain outona sitä, jos hallitus ottaisi linjan, indikoisi työmarkkinaosapuolille, että päätykää, sama mihin, ratkaisuun välillisissä, me kuittaamme sen erotuksen. Sen päässä olisi tasavero.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:11:41,2019-09-19T16:12:26,Hyväksytty,1.1 2019_34_16,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Lintilä sanoi, että teknologia on kehittynyt sen verran, että esimerkiksi diesel-autoista on tullut niin paljon vähäpäästöisempiä, että tämä parafiinidiesel olisi ikään kuin turha. Ymmärsinkö minä oikein? Saatte vastata siihen. Haluaisin kysyä ministeriltä myös tästä, kun Neste MY -dieselin sivuilla lukee näin, että siitä tulee keskimäärin 90 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt ja se ei vaadi investointeja, se soveltuu kaikkiin diesel-autoihin ja se koostuu sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä, huippuluokan suorituskyky. Ja tästä te otatte nyt sitten tämän teidän mielestänne turhan yritystuen pois. Kysyn: eikö olisi ollut viisaampaa ottaa mieluummin kaljarallia ylläpitävistä yritystuista kuin tästä parafiinidieselistä? [Oikealta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-09-19T16:12:28,2019-09-19T16:13:40,Hyväksytty,1.1 2019_34_17,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Äsken erehdyksessä en antanut pääministeri Rinteelle puheenvuoroa, jonka oli pyytänyt. Annetaan Rinteelle nyt puheenvuoro. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_18,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Kiitoksia. — Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tähän tuloverotukseen: Ensinnä, se tulee kevenemään 200 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisilla — tuloverotus [Ben Zyskowicz: Eikä tule!]. Ja se kiky-sopimuksessa sovittu sotu-maksujen siirto palkansaajille työnantajalta, se tulee nostamaan hieman verotusta, 0,4, siis vero- ja veroluonteisia maksuja. Se liittyy siihen kiky-sopimukseen, joka tehtiin viime kaudella ja joka on sellainen, että tämä hallitus ei aio kompensoida sitä nousua, mikä sieltä tulee [Ben Zyskowiczin ja Timo Heinosen välihuudot]. Se on selvä asia. Mutta se liittyy hyvin selkeästi siihen, että tämä hallitus keventää pieni- ja keskituloisten tuloverotusta [Ben Zyskowicz: Ei kevennä keskituloisten!] Tämä hallitus keventää pieni- ja keskituloisten tuloverotusta. Mutta, arvoisa puhemies! Liittyen tähän parafiinisen dieselöljyn verotuen poistoon: Siellä 70 prosenttia siitä dieselistä, jota tuetaan tällä hetkellä, on fossiilista polttoainetta, 30 prosenttia liittyy biopolttoaineisiin. Ja niin kuin ministeri Lintilä totesi, se on 0,5 sentin arvoinen tällä hetkellä se tuki, aidosti se tuki, litraa kohti, ja se 4,5 senttiä litraa kohti tarkoittaa perusteetonta tukea tälle dieselpolttoöljylle. [Timo Heinonen: Maaseudun ihmiset maksavat!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:13:40,2019-09-19T16:14:52,Hyväksytty,1.1 2019_34_19,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,Ja halusiko ministeri Lintilä? Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_20,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Östmanille sen verran, että pitää mieltää se, että tästä neljä viidesosaa on fossiilista ja eihän näitä uusiutuvia tueta nyt tällä. Tämä on eri kategoria, josta tämä menee. Eli tämä täytyy mieltää. Ja valmisteluaikana nämä varmasti käydään vielä hyvin tarkasti läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:14:55,2019-09-19T16:15:27,Hyväksytty,1.1 2019_34_21,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Luin tänään lehdestä, että hallituksen ilmastolinjaan ollaan tyytymättömiä ilmastopiireissäkin. Aiemmin olen ymmärtänyt, että lupauksia on vesitetty koulutukseen, vanhustenhoitoon ja eläkeläisiin liittyen. Imagomiljoonien viskely sinne tänne ilman johdonmukaista kokonaiskuvaa ja priorisointia on toki katalaa, ja siihen on jouduttu, koska lupaukset ennen vaaleja olivat poskettomia taloudellisiin realiteetteihin nähden. Tavallisen ihmisen autoilun vaikeuttaminen hinnankorotuksilla, yksilön oikeuksiin kuuluvien vapauksien moralisointi, jopa perheen perustamisesta syyllistäminen — tätäkö on hallituksen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka? [Erkki Tuomioja: Miten tämä liittyy alkuperäiseen kysymykseen?] Kysyn hallitukselta: kuinka paljon te aiotte politiikallanne vaikuttaa yläilmakehän ilmastoon? En halua kuulla ”ilmastojohtajuudesta” enkä ”kunnianhimosta” tai ”taistelusta” vaan yksinkertaisesti: Kuinka paljon kansalaisten ostovoimaa heikentävällä ja syyllistävällä politiikallanne vaikutetaan globaaleihin hiilidioksidipäästöihin? Mikä on Suomen osuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-19T16:15:29,2019-09-19T16:16:35,Hyväksytty,1.1 2019_34_22,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,Ministeri Rinne ja sitten Mikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_23,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Otan yhden esimerkin niistä konkreettisista toimenpiteistä, jotka ovat tällä hetkellä valmistelussa liittyen autoiluun. Me haluamme vähentää bensiinin ja dieselin käyttöä polttoaineissa ja polttomoottoreissa ja haluamme lisätä biokaasua. Meillä on tulossa biokaasun tuotantoon merkittävä lisäys tämän vaalikauden aikana, niin että biokaasuverkosto voidaan koko maan kattavaksi saada, niin että voidaan konvertiolaitteita ottaa käyttöön tavalla, joka tarkoittaa sitä, että se viidentonnin Toyota tuolla maaseudulla voidaan ottaa konvertiolaitteitten kautta käyttöön biokaasulla. Tämä on sitä konkreettista arjen politiikkaa ympäristövaikutusten hillitsemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä on sitä konkreettista politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:16:37,2019-09-19T16:17:20,Hyväksytty,1.1 2019_34_24,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikkaa tehdessä on aivan selvä asia, että se täytyy tehdä reilusti, ja sen takia meidän täytyy huolehtia siitä, että muutos, joka aiheuttaa ehkä kotitalouksiin lisämaksuja, tehdään reilusti. Esimerkiksi tässä budjetissa on sen takia pienituloisille kohdistettu veronkevennyksiä ja toisaalta perusturvaa nostettu. [Ben Zyskowicz: Bensanhintaan reilusti lisää!] Mutta samanaikaisesti meidän on hyvä huomata se, että ilmastonmuutos antaa meille valtavan mahdollisuuden. Suomella on osaamista, Suomella on koulutusta, meidän yrityksillämme on loistavia ratkaisuja, joita voimme myydä maailmalle. Itse asiassa meidän yritykset nimenomaan vaativat meiltä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jotta he saavat kotimarkkinoille myytyä uusia innovaatioitaan ja sitä kautta vietyä niitä maailmalle. Juuri Climate Leadership, ryhmä kunnianhimoisia yrityksiä, joista itse asiassa muodostuu yli puolet Suomen pörssin arvosta, lähestyivät kannanotolla, jolla ne vaativat Suomelta tiukempia ilmastotekoja ja myös viemään niitä kansainvälisille kentille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-09-19T16:17:21,2019-09-19T16:18:36,Hyväksytty,1.1 2019_34_25,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne, 15.8. te Ylen haastattelussa kerroitte, että tulette päätöksillänne ”huolehtimaan siitä, että suomalaisten ostovoima yleisesti ottaen kehittyy parempaan suuntaan”. Näin te sanoitte [Ben Zyskowicz: Suora sitaatti!] Ylen haastattelussa, suora sitaatti, suora lainaus. No nyt tämä teidän budjettiesityksenne vähentää keskituloisen perheen käteen jäävää osuutta 320 eurolla vuodessa. Ja mikäli tämä perhe vielä työllistää rakennusmiehiä tai siivoojia kotitalousvähennyksellä, niin se heidän vuodessa käteen jäävä tulonsa vähenee vielä 500 eurolla siitä, mitä se aiemmin oli, koska te myös heikennätte kotitalousvähennystä — joka vähentää harmaata taloutta ja parantaa työllisyyttä, joiden pitäisi olla jokaisen hallituksen tavoitteena. [Ben Zyskowicz: Te lisäätte harmaata taloutta!] Pääministeri Rinne, aiotteko te tehdä nyt tälle asialle vielä jotain, näille keskituloisille suomalaisille, ahkerille suomalaisille, jotka tätä maata pitävät veronmaksullaan pystyssä? Aiotteko tehdä ja oletteko valmiit eduskunnan budjettikäsittelyssä vielä muuttamaan tätä budjettiehdotustanne, joka on nyt vinossa tämän suhteen? [Ben Zyskowicz: Ja pitämään puheenne! — Sari Sarkomaa: Pitämään lupauksenne!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-09-19T16:18:39,2019-09-19T16:19:49,Hyväksytty,1.1 2019_34_26,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Edustaja Jokinen, olen todella tyytyväinen, että te nostitte tämän kysymyksen esille. Tämä hallitus keventää 200 miljoonalla eurolla pieni- ja keskituloisten verotusta. [Välihuutoja kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä] Se, mikä pitää paikkansa, on se, että teidän ollessanne hallituksessa, kokoomuksen ollessa hallituksessa, verotusta päätettiin kiristää nostamalla veronluontoisia maksuja, niin kuin nyt on tapahtunut. Se on siis teidän aikaansaannoksianne. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Sitten haluan sanoa myöskin sen, arvoisa edustaja Jokinen, että nyt korjataan se iso murhe, jonka te aiheutitte ahkerille julkisen sektorin työntekijöille. Tällä budjettiesityksellä poistetaan ne lomarahaleikkaukset, jotka te aiheutitte. [Ben Zyskowicz: Ei niitä tällä poisteta! Eihän tuo ole totta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:19:51,2019-09-19T16:20:33,Hyväksytty,1.1 2019_34_27,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa ollaan jatkuvasti huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja tästä johtuen kuljetusala on sekin osoittanut halukkuutensa siirtyä käyttämään ympäristöystävällistä biodieselöljyä, johon edustaja Östmankin viittasi. Valitettavasti hallitus ei ainoastaan korota polttonesteiden veroja vaan myös leikkaa parafiinisen dieselöljyn verotukea. Tämä tarkoittaa, että ympäristöystävällinen vaihtoehto maksaa jatkossa enemmän. Hinnankorotukset ovat luokasta riippuen lähes 7 sentistä 13 senttiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Ministeri Lintilä mainitsi vähän muita lukuja. Nämä ovat eduskunnan tietopalvelun laskelmia. Suosittelen tutustumaan. Ei ole yllätys, että hallitus upottaa kätensä tavallisen dieselauton omistavan kansalaisen taskuun. Ei ole yllätys, että kuritatte kuljetusyrittäjiä. Mutta miksi te syötte myös ilmastolupauksenne? [Satu Hassi: Eikö tähän vastattu jo!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-09-19T16:20:33,2019-09-19T16:21:33,Hyväksytty,1.1 2019_34_28,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tähän parafiiniseen dieseliin enempää puuttumatta, niin nyt ensinnäkin haluan muistuttaa siitä, että ei meillä biodieselin tukeen ole tulossa mitään muutosta. CO2 tulee säilymään ihan yhtä lailla. Sitten, kun aloitin nämä siitä, että olin itse verojaoston puheenjohtaja silloin 2010: Kannattaa varmaan katsoa, paljonko esimerkiksi meidän sekoitevelvoite on vaihtunut sen jälkeen. Me olemme aivan erilaisissa sekoitteissa tällä hetkellä dieselin kanssa mitä oltiin silloin, kun tämä tehtiin. [Eduskunnasta: Liemessä te olette!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:21:33,2019-09-19T16:22:12,Hyväksytty,1.1 2019_34_29,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että en ole kyllä hetkeen kuullut niin vääristelevää puheenvuoroa kuin mitä täällä äsken edustaja Purra toi esille. Tämä hallitus tulevassa ensi vuoden budjetissaan nimenomaan panostaa perheiden hyvinvointiin ja nimenomaan perhe-etuuksiin panostetaan. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja monilapsisten perheiden korotusta nostetaan ja lisäksi opintotuen huoltajakorotusta nostetaan — siis panostetaan lapsiperheisiin. Syntyvyyden lasku on meidän yhteinen huolemme, ja tähän hallitus nyt onneksi reagoi. Sen lisäksi nämä, mitä tulee autoilun päästöihin: Täällä pääministeri toi jo hyvin esille, mitä biokaasun eteen ollaan tekemässä. Kokoomuksen vaaliohjelma olisi johtanut siihen, että polttoaineen hinta olisi noussut 20 senttiä per litra, [Keskustasta: Ohhoh! — Aika paljon!] ja muistelen, että perussuomalaiset täällä viime kaudella vastustivat tätä biopolttoaineen sekoitevelvoitetta. Todella ristiriitaisia puheenvuoroja. Mutta olisin kysynyt hallitukselta liittyen näihin perhe-etuuksiin: mitä muita keinoja meillä voisi olla lapsiperheiden vaikean tilanteen helpottamiseksi ja kenties syntyvyyden nostamiseksi? [Juhana Vartiainen: Posteljoonit! — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-09-19T16:22:14,2019-09-19T16:23:34,Hyväksytty,1.1 2019_34_30,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Hieman menee alkuperäisestä aiheesta sivuun, mutta ministeri Pekonen on valmiina. [Paavo Arhinmäki: Aina valmis!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_31,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Honkonen nosti tässä erityisen hyvin esille hallituksen toimet perhepolitiikan parantamiseksi. On totta, että hallitus on tekemässä nyt korotuksia perhe-etuuksiin, muun muassa lapsilisiin neljännestä lapsesta ja siitä eteenpäin, 10 eurolla nousevat lapsilisät, ja myöskin elatustukeen on tulossa korotuksia. Me olemme kaikki täällä salissa huolissamme syntyvyyden laskusta. Meidän pitää saada myöskin syntyvyys kasvuun, ja tässä erityisen tärkeitä ovat myöskin palvelut, joita me perheille tarjoamme. Sen takia meillä hallituksessa on perustettu erikseen lapsi- ja nuorisopoliittinen työryhmä, ministerityöryhmä, jossa käymme läpi erilaisia malleja, joilla voimme näiden etuuskorotuksien lisäksi parantaa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, palveluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-09-19T16:23:37,2019-09-19T16:24:41,Hyväksytty,1.1 2019_34_32,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palatakseni vielä tähän alkuperäiseen aiheeseen: tämä hallituksen polttoaineveron korotus tarkoittaa pahimmillaan jopa sitä, että ihmisillä menee jopa satoja euroja lisää vuodessa auton tankkaamiseen. Syrjäseuduilla etäisyydet ovat pitkiä, joukkoliikennetarjonta on heikkoa tai täysin olematonta. Eläkeläisillä ja pienituloisilla on jo ennestään erittäin tiukkaa taloudellisesti. Pienituloisten ei pitäisi joutua valitsemaan, ostaako tällä viikolla ruokaa ja lääkkeitä vai tankkaako auton. Hallitus paasaa eriarvoisuudesta. Oletteko miettineet, kuinka eriarvoiseen asemaan polttoaineveron korotus asettaa haja-asutusalueiden asukkaat, koska vaihtoehtoisia liikkumismuotoja ei vain ole tarjolla? En ymmärrä, miten juuri keskusta voi olla mukana hallituksessa, joka on unohtanut alueellisen yhdenvertaisuuden ja kuristaa kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen. Ymmärrättekö te, hyvä hallitus, ettei kaikkialla Suomessa kulje metro tai ratikka? [Ben Zyskowicz: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-09-19T16:24:45,2019-09-19T16:25:58,Hyväksytty,1.1 2019_34_33,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp,Ministeri Lintilällä on ymmärrys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_34,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps) >>>Suullinen kysymys SKT 12/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ymmärretään erittäin hyvin. [Sanna Antikainen: No ei näytä sille!] Hiljaiset ovat bussivuorot sieltä Keski-Pohjanmaalta, Toholammilta, mistä itse tulen. [Naurua] Muistelisin jokusen vuoden vanhasta tutkimuksesta, että pisimmät työmatkat autolla tehdään Uudellamaalla. Mutta siitä huolimatta kyllä ymmärrän erittäin hyvin. Tämä on vaikea kysymys, ja tämän takia esimerkiksi alimpia eläkkeitä nostetaan, että se ei siihen porukkaan koske niin paljon. Sen takia pieni- ja keskituloisten tuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla, että se pieneltä osaltaan kompensoi tätä tarvetta. Mutta tunnistan kyllä tuskanne erittäin hyvin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:26:01,2019-09-19T16:26:47,Hyväksytty,1.1 2019_34_35,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Seuraava kysymysaihe, edustaja Orpo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_34_36,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta ei pidä vääristellä asioita. Kokoomuksen vaaliohjelmasta, vero-ohjelmasta ei löydy polttoaineveron korotusta. Olen siitä aivan varma. [Välihuutoja] Ja pääministeri Rinne, lomarahaleikkaukset loppuvat tähän vuoteen. Minusta teidän ei kannata sitä omaan piikkinne ottaa, ei hyvässä eikä pahassa, koska se oli sopimus, joka tehtiin työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja se loppuu tähän vuoteen. [Ben Zyskowicz: Ja te tuitte sitä!] Mutta kun te sanoitte, että hallitus ei korota pieni- ja keskituloisten verotusta, niin kyllä korottaa. Se 250 miljoonaa — tiedän sen entisenä valtiovarainministerinä — se ei riitä lähellekään keskituloisten veronkiristysten estämiseen. Ja ne maksumuutokset, jotka viime hallitus kompensoi joka kerta keskituloiselle, ahkeralle suomalaiselle, te ette sitä tee. 320 euroa keskituloinen pariskunta menettää, maksaa enemmän. Polttoaineverot nousevat, asumisen kustannukset nousevat, ja nämä menevät myöskin eläkeläisille. Miksi te maksatatte, pääministeri Rinne, teidän rahankäyttönne, teidän lupaustenne lunastamisen tavallisilla suomalaisilla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-09-19T16:26:55,2019-09-19T16:28:08,Hyväksytty,1.1 2019_34_37,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee, mutta kun viime vaalikautta ylipäätään miettii, niin täytyy sanoa, että on aika paksua puhetta, edustaja Orpo. Tosiasiassa tilanne on se, että te leikkasitte köyhiltä suomalaisilta ihmisiltä riippumatta, mihin väestöryhmään he kuuluivat. Kaikista heikoimmassa asemassa olevat suomalaiset menettivät teidän hallituksessa ollessa, teidän ministeriaikanne. Arvoisa puhemies! Sanon teille, edustaja Orpo, että teidän puheenne tästä lomarahojen leikkauksesta tarkoittaa sitä, että tämän hallituksen pitää laittaa 500 miljoonaa euroa kompensoidakseen ne teidän leikkaukset kunnilta, jotka te teitte lomarahoista, [Välihuutoja] 500 miljoonaa euroa vuodessa lisää rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:28:08,2019-09-19T16:29:04,Hyväksytty,1.1 2019_34_38,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat tähän aihepiiriin esittää lisäkysymyksiä, painamaan V-nappulaa ja nousemaan seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_39,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Tämän hallituksen lähtökohta on se, että pysyviä menoja ei lisätä ilman, että on tietoa pysyvistä tuloista, eikä rakenneta tuulentupaa sillä tavalla, että työllisyysastepäätökset perustuvat joihinkin epämääräisiin oletuksiin, vaan niiden pitää olla valtiovarainministeriön laskelmien pohjalta varmistettuja lukuja, jotta niitä voidaan ottaa huomioon.” Näin sanoitte te, pääministeri Rinne, kesäkuussa tämän eduskunnan edessä. Nyt te kuitenkin lisäätte niitä pysyviä menoja yli miljardilla eurolla ilman tietoakaan työllisyystoimista, ilman tietoakaan työllisyyden kasvusta. Minusta tämä on erikoista. Ekonomistit ovat kiinnittäneet tähän huomiota. Onko tässä nyt kyseessä, pääministeri Rinne, se teidän kuvailemanne tuulentupa? Miten te perustelette sen, että teidän puheenne eivät pidä yhtään paikkansa verrattuna kesäkuisiin? Miksi te ette noudata omaa hallitusohjelmaanne? Miksi te viette Suomen taloutta kohti tilaa, jossa menot kasvavat, verot nousevat ja velka kasvaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-09-19T16:29:12,2019-09-19T16:30:23,Hyväksytty,1.1 2019_34_40,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, kun te olitte valtiovarainministerinä tällä paikalla, aika usein totesitte, [Kokoomuksen ryhmästä: Mitä te teette?] että ”valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan”. No, nyt minä käytän tätä samaa perustetta. Minä olen kuunnellut nyt viimeisten päivien aikana merkittävän ajan valtiovarainministeriön keskeistä virkamiestä Martti Hetemäkeä. Hän totesi budjettiriihessä useampaan otteeseen, että tämän hallituksen hallitusohjelma ja budjettipäätökset ovat todellisia vaikuttavia tekijöitä työllisyysasteen nostamiseen, joka on se meidän tavoitteemme. Ensi elokuussa, edustaja Orpo, tulette näkemään, että tämä hallitus pystyy osoittamaan, valtiovarainministeriön laskelmien pohjalta, vähintään 30 000 uutta työllistä. Se on se aikajakso, joka hallitusohjelmassa luvattiin. [Mika Niikon välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:30:25,2019-09-19T16:31:18,Hyväksytty,1.1 2019_34_41,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Herra puhemies! Pääministeri Rinne, meillä ei ole oikeutta omiin tosiasioihin, joten todetaan nyt yhteiset faktat keskituloisten verotuksen kiristymisestä. Kun teidän hallituksenne ei kompensoi kikystä johtuvien palkansaajamaksujen nousua, niin se tarkoittaa sitä, että keskituloisten verotus kiristyy 250 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa pariskunnan verojen kiristymistä keskimääräisten tulojen kohdalla noin 320 eurolla vuodessa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Tämä on fakta, eikö totta? Kun tämä on fakta, niin miten te voitte hallituksen tiedotteessa — ja nyt kuusi kertaa täällä kyselytunnilla — tiedotteessa 17.9. kello 19.16 kirjoittaa, että pieni‑ ja keskituloisten verotus kevenee, kun se ei kevene, vaan kiristyy? Vastatkaa tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-19T16:31:20,2019-09-19T16:32:18,Hyväksytty,1.1 2019_34_42,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Edustaja Zyskowicz, [Sari Sarkomaa: Voiko vastaukseen luottaa?] kuten hyvin tiedätte, teidän ollessanne hallituksessa, teidän puolueenne ollessa hallituksessa [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] päätettiin nostaa työntekijöitten, palkansaajien sosiaalikustannuksia työnantajakustannusten pienentymisen kustannuksella. Se oli teidän hallituksenne päätös, [Kokoomuksen ryhmästä: Ne kompensoitiin!] ja se johtaa siihen, että tänä vuonna — kun ne verokompensaatiot annettiin aikaisemmin — tulee tilanne, jossa kustannukset nousevat 0,4 prosenttiyksikköä näitten veroluontoisten maksujen kautta. Mutta kun puhutaan puhtaasti tuloverotuksen keventämisestä, se koskettaa pieni‑ ja keskituloisia, kaikkia. Teidän päätöstenne seurauksena tämä verotus tulee kiristymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:32:18,2019-09-19T16:33:04,Hyväksytty,1.1 2019_34_43,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatketaan tästä aiheesta. Puhutte, että verotus kevenee, mutta kun näiden teidän päätöstenne voimaan tultua poliisi katsoo tilinauhaa, työssäkäyvä opettaja katsoo tilinauhaa, lähihoitaja katsoo tilinauhaa, bussikuski katsoo tilinauhaa, niin tilille tulee [Välihuutoja vasemmalta] vähemmän rahaa kuin nyt! Ja se on yksinomaan teidän päätöstenne seurauksia, ja on pakko kysyä, kun täällä nyt viittaatte edelliseen hallitukseen, [Kristiina Salosen välihuuto] että edellinen hallitusko täällä valtaa pitää vai nykyinen? [Naurua] Kuinka on? Pääministeri Rinne, onko teillä valta ratkaista tämä asia siten, että palkansaajat tienaavat jatkossa tililleen enemmän kuin nyt? [Ben Zyskowicz: Menkää selittämään bussikuskille, että ne ovat näitä sosiaalimaksuja!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-09-19T16:33:06,2019-09-19T16:33:55,Hyväksytty,1.1 2019_34_44,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hienoa, edustaja Kopra, että jatkatte tätä keskustelua, koska tosiasiallinen tilanne on se, että ensi vuonna lomarahaleikkausten osuus tulee palautumaan kunnille ja ne voivat maksaa lähihoitajille ja niin edelleen sellaista lomarahaa, joka täyttää sen 700 euron aukon, jonka te aiheutitte omilla toimillanne. [Timo Heinosen välihuuto] Se aukko korjaantuu. Voin vakuuttaa teille, että tälle joukolle, jonka luettelitte äsken, toimeentulo tulee parantumaan palkanmaksun, verotuksen ja tämän lomarahan kautta yhteissummana. [Ben Zyskowicz: Oletteko te päättäneet jotain uutta lomarahasta, pääministeri Rinne?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:33:55,2019-09-19T16:34:33,Hyväksytty,1.1 2019_34_45,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset on ehdottomasti turvattava. Muutoin hallituksen kasvu- ja työllisyystavoitteilta putoaa pohja kokonaan pois. Kertainvestointien lisäksi tämä hallitus aikoo kuitenkin kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli miljardilla ja kattaa syntyvää lisävajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta luopuminen olisi lyhytnäköistä, joskaan ei ennennäkemätöntä politiikkaa. [Paavo Arhinmäki: Jota teitte viime kaudella!] Arvoisa puhemies! Samaan aikaan hallitus aikoo pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta sekä korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla. Näiden päätösten seurauksena monen pieni- ja keskituloisen pakolliset elinkustannukset uhkaavat nousta erittäin merkittävästi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan tavallisten suomalaisten pärjäämisestä. [Antti Lindtman: Ei oltu viime kaudella!] Kysynkin: miten hallitus arvioi näiden veronkiristysten vaikuttavan kansalaisten arkeen, ostovoimaan ja työllisyyteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-09-19T16:34:34,2019-09-19T16:35:51,Hyväksytty,1.1 2019_34_46,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin vakava kysymys ilman muuta ja sellainen, joka jokaisen hallituksen tulee käydä läpi, olkoon hallituspohja mikä hyvänsä. Tällä hetkellä näillä tiedoilla, joita on, Gini-kerroin pienenee jonkin verran. Suunta on oikea, mutta hyvin kevyt. Mutta ei ole myöskään syytä loitsia mitään synkkiä pilviä ja maailmanloppua. Me pyrimme niillä ratkaisuilla, joita nyt tässä budjetissa tehdään, nimenomaan tukemaan niitä ihmisiä, jotka ovat tässä yhteiskunnassa heikoimmilla. Se tulee omalta osaltaan nostamaan tämän budjetin kokonaismäärää, josta aiheutuu myös jonkin verran enemmän alijäämää, mitä aiemmin oletettiin. [Ilkka Kanerva: Ei sitä ole kukaan kritisoinutkaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:35:53,2019-09-19T16:36:46,Hyväksytty,1.1 2019_34_47,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa ja myös edellisessä puheenvuorossa oltiin huolissaan erityisesti pienituloisten ostovoimasta, ja itse asiassa siinä ollaan täysin asian ytimessä. Juuri tämän salin ja hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että erityisesti heidän, joilla jo valmiiksi vähiten on, ostovoimasta pidetään huolta. Nyt olisi hyvä saada todella vastaus ja selvä näkemys siitä, mikä tämän budjetin kokonaisvaikutus on erityisesti pienituloisten ostovoimaan. [Ben Zyskowicz: Keskituloisten!] Tässähän on ollut erilaisia päätöksiä. Esimerkiksi silloin kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, silloin polttoaineveroja korotettiin 100 miljoonalla, ajoneuvoveroa korotettiin 100 miljoonalla, yhteensä 200 miljoonaa, ja samaan aikaan leikattiin pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloa. [Eduskunnasta: Ja lomarahoja!] Tuloerot kasvoivat silloin, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa. Ja nyt, arvoisa puhemies, meille sosiaalidemokraateille on ehdottoman tärkeää, että hallituksen päätökset pienentävät tuloeroja, siis niin, että rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen loppuu. Pienentääkö tämä esitys tuloeroja? Jos pienentää, niin kuinka paljon ja koska tästä tulee arvio? [Ben Zyskowicz: Riippuu työllisyyskehityksestä, edustaja Lindtman!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-19T16:36:48,2019-09-19T16:38:05,Hyväksytty,1.1 2019_34_48,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanin kysymykseen: Todennäköisesti arviot tulevat samaan aikaan kuin julkistetaan budjetin luvut eli 7. päivä lokakuuta. Tämä on hyvin pienesti tuloeroja tasaava. Ei mitään dramaattista mutta tasaava. [Jukka Gustafsson: Suunta on oikea!] Eli olemme oikealla käyrällä siinä. [Timo Heinonen: Vaatimaton!] Mutta mielestäni tätä ei kannata dramatisoida liikaa puolin eikä toisin. Kaikkein tärkeintä on se, että hallitus tekee vastuullista talouspolitiikkaa. Maailmalla kuohuu tällä hetkellä taloudessa. Meidän tehtävämme on pitää kansallisesti vakaata ja ennustettavaa talouspolitiikkaa, ja sitä tällä budjetilla haetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-19T16:38:07,2019-09-19T16:38:47,Hyväksytty,1.1 2019_34_49,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella muun muassa takuueläkettä korotettiin, mikä oli erittäin tärkeä asia siihen, että eläkeläisille ja niille pienituloisille kohdennettiin sitä resurssia. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Mutta, arvoisa puhemies, jotta ihmiset voivat maksaa niitä veroja, jotka ainakin Veronmaksajain Keskusliiton mukaan nousevat, veroaste nousee, niin pitää olla työtä. Suomi-pojalle, Suomi-tytölle pitää löytyä työpaikka. Kävimme puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kanssa muun muassa Raumalla viime viikonloppuna ja kuulimme siellä, mitä kuuluu paperikoneen työntekijöille, mitä Rauman telakalle. Kysyisinkin teiltä: mitä teette sille, että suomalainen saa työpaikan ja suomalaisilla säilyy työllisyysaste hyvänä? Siinä on kylliksi isoa haastetta. Olette helpottamassa ulkomaalaisten saapumista suomalaisille työmarkkinoille. No, sen nyt luulisi eniten heikentävän sitä kilpailukykyä. Eikö rahan pitäisi jäädä Suomeen eikä lähteä Suomesta pois? Kertokaa, millä tavalla teette työpaikkoja suomalaisille. Perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että ihmisillä on työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-09-19T16:38:50,2019-09-19T16:39:59,Hyväksytty,1.1 2019_34_50,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Ministeri Rinne, ja sen jälkeen Kulmuni.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_51,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä ja hyvä kysymys, edustaja Juvonen. Jos lähtee liikkeelle nyt laaditusta budjetista, joka tulee eduskunnan käsittelyyn 7. lokakuuta, siellä on useampia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat suoraan yrityksien kykyyn tehdä investointeja, yrityksien kykyyn palkata uusia työntekijöitä. Ne yksityiskohdat selviävät sitten, kun budjetti on tässä talossa, mutta siellä on paljon siis näitä yksityiskohtia, jotka lisäävät yritysten kykyä työllistää ihmisiä. Siellä on myöskin palkkatukeen liittyviä asioita, ensimmäisen työntekijän rekrytointiin liittyviä asioita, jotka tulevat merkittävästi parantamaan lisätyöllisyyttä. Hienoa, kun otitte tuon Rauman esille. Tänään on hallituksessa tehty päätös käyttää 1,8 miljardia euroa laivojen hankintaan, jotka työllistävät Rauman telakalla ihmisiä. [Ilkka Kanerva: Erittäin hyvä, erinomainen päätös!] Tämä on merkittävä päätös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:40:00,2019-09-19T16:40:56,Hyväksytty,1.1 2019_34_52,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kun kysyjä nosti esille tilanteen Satakunnassa ja ehkä laajemminkin myös läntisessä Suomessa liittyen työvoiman saatavuuteen ja siihen, mikä tilanne siellä on, niin — aivan kuten pääministeri tuossa äsken totesi — tänäänhän on ollut erittäin hieno päivä etenkin Rauman telakan suhteen, kun iso Laivue 2020 -hanke tehdään suomalaisella telakalla. Kaikkinensa siitä seuraa noin 1 500—2 000 työllistä, siitä seuraa kaikkinensa kokonaisuudessa 6 000 työpaikkaa alihankintaketjuineen, kaikkinensa, ja yksistään siellä Rauman telakallakin [Sari Sarkomaa: Suomalaisille työpaikkoja!] tuplaantuu työntekijämäärä näiden hankkeiden myötä. Siellä tulee olemaan työtä — tilauskirjat täynnä vuoteen 26 asti — näiden päätösten seurauksena, ja on positiivinen ongelma, että meillä on huutava työvoimapula tällä hetkellä monilla seuduilla. Siihen tarvitaan toimia, [Arja Juvosen välihuuto] jotta työvoimaa saadaan liikkeelle, myös kansainvälisesti: me tarvitsemme työvoimaa. [Ilkka Kanerva: Se on juuri näin!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-09-19T16:40:57,2019-09-19T16:42:07,Hyväksytty,1.1 2019_34_53,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voi tätä kiertelyä ja kaartelua. Moni suomalainen eläkeläinen, ahkera palkansaaja ilostui, kun te, pääministeri Rinne, te totesitte, että te huolehditte, että ostovoima ei pääse heikkenemään. Ja mitä on tapahtunut? Kun katsotaan esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton laskelmia, pienituloisten verotus tulee kiristymään, mutta ennen kaikkea keskituloisten verotus kiristyy. Eikö ole näin? [Paavo Arhinmäki: Ei ole!] Toivon, että te nyt rehellisesti, pääministeri, tähän vastaatte, ja kysyn, miksi te niin kovasti haluatte ahkeria suomalaisia keskituloisia kurittaa? He pitävät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. Jos katsotaan naapurimaahan Ruotsiin, niin siellä verotus on 5 prosenttiyksikköä kevyempää. Eli vieläkö te haluatte tämän keskituloisen, ahkeran suomalaisen verotusta kiristää? Miksi te ette pitänyt lupausta? Kertokaa nyt rehellisesti, kun tuolla kotikatsomoissa kuunnellaan, mitä sille verotukselle tapahtuu. [Timo Heinonen: Onko Ruotsissa paremmat demarit?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-09-19T16:42:10,2019-09-19T16:43:09,Hyväksytty,1.1 2019_34_54,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa, tuo ostovoima riippuu monesta tekijästä. Se mitä minä olen todennut, on se, että ostovoima yleisesti ottaen tulee parantumaan. Se tarkoittaa sitä, että työllisyystilanne tulee parantumaan. Juuri äsken kuultiin ministeri Kulmunin osalta, mitä tarkoittavat Raumalle tehtävät investoinnit, valtion investoinnit. Sen lisäksi minä haluan todeta, että nämä ahkerat suomalaiset ansaitsevat hyvän sosiaali- ja terveysverkon, hyvän sosiaaliturvajärjestelmän. Ja ahkerat suomalaiset ansaitsevat koulutusjärjestelmän, jossa lapset voivat kokea, nuoret voivat kokea, että saavat kunnollisen ammatin tulevaisuudessa. Niihin tarvitaan, edustaja Sarkomaa, sitä verotuloa, jota varten sitä kerätään valtiolle ja kuntien kassaan. Nämä asiat me haluamme hoitaa kuntoon. Meillä on merkittävä satsaus suomalaiseen koulutusjärjestelmään, monen vuoden jälkeen merkittävä satsaus, miljardien satsaus tällä vaalikaudella koulutukseen. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä meidän kaikkien tulevaisuuden näkökulmasta. Me haluamme huolehtia siitä, että niille verorahoille tulee katetta. [Kokoomuksen ryhmästä: Jääkö enemmän käteen?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:43:09,2019-09-19T16:44:14,Hyväksytty,1.1 2019_34_55,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous ei ole missään umpiossa, vaan vientivetoisena taloutena maailman talouden suhdanteet vaikuttavat todella paljon. Nyt jo tiedämme sen, että maailman talous synkkenee, Saksan talous yskii, Brexit voi holtittomasti toteutuessaan olla todellinen haaste suomalaiselle vientivetoiselle teollisuudelle ja on monia, monia maailmantaloudessa synkkeneviä asioita. Lähi-idässä öljyn hinnan korotukset vaikuttavat tänne saakka. Ja monta tällaista seikkaa, jotka vaikuttavat siihen, että nyt kotimarkkinoiden ostovoiman tukeminen olisi äärimmäisen tärkeää. Me tulemme olemaan yhä riippuvaisempia siitä, miten kotimarkkinat vetävät. Pääministeri Rinne, miksi te tällaisessa tilanteessa olette kiristämässä suomalaisten palkansaajien verotusta? Miksi tällaisessa tilanteessa ollaan kiristämässä liikennepolttoaineitten verotusta? Miksi tällaisessa tilanteessa ollaan poistamassa kotitalousvähennystä tai kiristämässä sitä? Arvoisa pääministeri, eikö tällaisessa taloustilanteessa olisi tärkeää tukea kotimarkkinoitten ostovoimaa, jotta voidaan tukea koko kansantaloutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-19T16:44:16,2019-09-19T16:45:28,Hyväksytty,1.1 2019_34_56,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeitä havaintoja, tärkeitä huomioita siitä, mitä tapahtuu meidän taloudellisessa ympäristössämme. Juuri noita seikkoja tässä on jouduttu miettimään hallituksen piirissä — millä tavalla reagoidaan — ihan siitä lähtien, kun hallitusohjelmaa rakennettiin. Ja tämä hallitus valitsi toisenlaisen talouspolitiikan kuin aika monet sen edeltäjät ovat valinneet. Tämä hallitus valitsi talouspolitiikan, jossa tehdään vastasyklistä politiikkaa: että kun näyttää syntyvän heikkoa talouskehitystä, satsataan sellaisiin asioihin, joihin kannattaa satsata joka tapauksessa. Tämä hallitus laittoi 600 miljoonaa euroa liikkeelle ensimmäisessä lisäbudjetissa kesäkuussa infrastruktuurirakentamiseen, jotta voidaan poistaa keskuskauppakamarin arvioimat isoimmat talouskasvun esteet, eli väylien talouskasvua estävät vaikutukset. Halutaan korjata sitä. Tehtiin semmoisia ratkaisuja, joilla saadaan syntymään lisää työtä Suomeen. Nyt tässä budjettiesityksessä satsataan merkittävästi edelleen väyläverkkoihin, mutta myöskin tullaan maankäyttö- ja MAL-sopimusten kautta huolehtimaan siitä, että ihmiset voivat asua riittävän kohtuullisesti. [Oikealta: Ja vähemmän jää käteen!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:45:28,2019-09-19T16:46:39,Hyväksytty,1.1 2019_34_57,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman sanoi täällä, että pysäytetään rikkaiden rikastumisen ja köyhien köyhtymisen kehitys. Täsmennyksenä: Eihän mitään sellaista kehitystä ole ollut käynnissä. [Pia Viitanen: Ai ei vai?] Talous on kasvanut hyvin niin, että tuloerot ovat olleet ennallaan. [Välihuutoja] Mutta, pääministeri Rinne, te puhuitte siitä, miten Martti Hetemäki, virkamies, oli sanonut, että hallituksen toimilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. On hieman epäreilua vedota tällaisiin salaisiin keskusteluihin. Jos sellainen arvio kerran Martti Hetemäellä on, niin totta kai se on nyt tällä teidän puheellanne julkinen asiakirja. Kertokaa toki se laskelma täällä. Kertokaa meille, millä tavalla Martti Hetemäki näihin lopputuloksiin on päätynyt. Me olemme nähneet pitkän listan niin sanottuja työllisyystoimia, kuten yksilöllinen työllistymissuunnitelma. Sellainen on kai jo ollut 20 vuotta käytössä. Lista on täynnä tällaisia jo käytössä olevia asioita. Ainoa, mistä esimerkiksi arvostettu ekonomisti Olli Kärkkäinen on voinut tehdä jonkinlaisen kvantitatiivisen arvion, on, että teidän toimienne ansiosta noin 16 000:lla työllisyys vähenee. [Kokoomuksen ryhmästä: Vähenee!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-09-19T16:46:40,2019-09-19T16:48:00,Hyväksytty,1.1 2019_34_58,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Vartiainen, totean vain sen saman, minkä äsken totesin, että pitäessään esitelmää valtiosihteeri Hetemäki totesi, että hallituksen toimenpiteillä on merkittävä vaikutus työllisyysasteen nostamiselle. Hän ei esittänyt mitään laskelmia, ja en tiedä, mihin laskelmiin te viittaatte. Minä en puhunut mistään laskelmista. Totean, että uskon itse vahvasti niihin toimenpiteisiin, joita tämän hallituksen toimesta rakennetaan työllisyyspolitiikan pohjaksi, jotta saadaan — itse asiassa paljon pitemmälle kuin tämän vaalikauden yli — työllisyysastetta nousemaan. Hyvin tiedätte sen, että 2040-luvulla työllisyysasteen pitää olla yli 80 prosenttia, jotta nykyisenkaltainen hyvinvointivaltio voidaan ylläpitää. [Petteri Orpo: No miksette tee mitään?] Hyvin tiedätte sen, että jos halutaan kouluttaa nuoria, hoitaa vanhuksia ja huolehtia siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä pelaa, me tarvitsemme lisää työllisyysastetta, ja sen eteen tämä hallitus ja toivottavasti tulevat hallitukset tekevät töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:48:01,2019-09-19T16:49:02,Hyväksytty,1.1 2019_34_59,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Polttoaineveron korotus varmasti tuntuu niillä, jotka joutuvat käyttämään välttämättä autoa. Esimerkiksi sellaisella, joka joutuu 100 kilometriä joka arkipäivä ajamaan, polttoainekorotus merkitsee 8:aa euroa kuukaudessa. [Pauli Kiuru: Ja ruuan hinta nousee!] Siinä mielessä ihmettelen, kun täällä sanotaan, että kaikki viedään köyhiltä eikä enää ole varaa liikkua, kun samaan aikaan perusturvaan tehdään 20—50 euron korotus. Minun laskuopillani 20, puhumattakaan 50 eurosta, on enemmän kuin 8 euroa. Erityisesti minua ihmetyttävät nämä kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenvuorot siihen nähden, että viime hallituskaudella perussuomalaiset olivat nostamassa polttoaineveroa, leikkaamassa eläkkeistä, leikkaamassa työttömyysturvasta ja leikkaamassa opintorahasta. Nyt näitä korotetaan, eli köyhien tilanne paranee. Kysyisin teiltä, pääministeri Rinne, kun kysyttiin, onko totta: Onko totta, että nimenomaan silloinen valtiovarainministeri Orpo on aiheuttanut sen korotuksen veronluonteisiin maksuihin, josta nyt täällä puhutaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-09-19T16:49:04,2019-09-19T16:50:29,Hyväksytty,1.1 2019_34_60,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hassua keskustelua, koska päätöksiähän tehdään ajassa, ja se on ihan selvä asia, että edellinen hallitus pyrki tekemään omasta lähtökohdastaan, omista ajatuksistaan, omista ideologisista lähtökohdistaan oikeaa politiikkaa, ja varmaan joissakin asioissa onnistuikin, mutta se, mitä tämä hallitus haluaa tehdä, on nyt se, että halutaan korjata ihmisten, tavallisten suomalaisten, arkea. Se lähtee liikkeelle siitä, että heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten arkea korjataan. Tämä hallitus tulee satsaamaan tässä budjetissa lähes miljardi euroa pysyviä menoja siihen, että näitten heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten asemaa korjataan. Tämä hallitus tulee satsaamaan siihen, että palveluitten väliset erot tulevat korjaantumaan eri väestöryhmien ja alueitten kesken. Tullaan satsaamaan koulutukseen ja tullaan satsaamaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Huolehditaan siitä, että tässä maassa tasa-arvo kehittyy palveluitten suhteen. [Ben Zyskowicz: Kehittyykö työllisyys?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:50:29,2019-09-19T16:51:27,Hyväksytty,1.1 2019_34_61,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te, pääministeri, kehuitte, että budjettineuvottelut sujuivat 40 minuutissa. Tämä keskustelu on osoittanut sen, että työ olisi kannattanut tehdä perusteellisesti ja rauhassa, ja tämä keskustelu on myös tuonut ihmisten tietoon sen tosiasian, että itse asiassa tavallisen, ahkeran, suomalaisen, keskituloisen perheen työn verotus kiristyy ensi vuonna [Paavo Arhinmäki: Kiitos Petteri Orpon!] noin 320 eurolla. Tämä on, arvoisa puhemies ja hyvä pääministeri, totta. Mutta sitten tämä polttoainevero. On totta, että 6,5 sentin korotus näkyy maaseudun asukkailla, niillä, jotka käyvät töissä, mutta yhden rekan vuosikustannukset nousevat 8 500 euroa. Tämän maksavat, arvoisa elinkeinoministeri, tavalliset suomalaiset ihmiset: palveluiden hinnat nousevat, ruoan hinta nousee. Kysyn nyt keskustan tuoreelta puheenjohtajalta: oletteko te tyytyväisiä, että suomalaisen ruoan hinta nousee tämän myötä ja maaseudulla asuminen tulee entistä vaikeammaksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-19T16:51:29,2019-09-19T16:52:42,Hyväksytty,1.1 2019_34_62,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Pääministeri Rinne haluaa vastata, mutta sitten myös annetaan Kulmunille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_63,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Minä vastaan, arvoisa puhemies, mielelläni tähän alkuosaan edustaja Heinosen puheenvuorosta. Edustaja Heinonen, vielä kerran: Tämän hallituksen veropolitiikan seurauksena pieni- ja keskituloisten verotus tulee keventymään. [Timo Heinonen: Eikä tule! — Sari Sarkomaa: Ei tule!] Pieni- ja keskituloisten tuloverotus tulee keventymään. Teidän hallituskautenne aikaansaannosten johdosta sosiaaliturvamaksut tulevat korottumaan pieni- ja keskituloisilta ihmisiltä. Se tulee nostamaan näitten ihmisten veroluontoisten menojen taakkaa. Se on kompensoitu tietyllä tavalla jo aikaisemmin, mutta tämä hallitus ei siihen puutu, koska me haluamme huolehtia äsken kuvaamistanne asioista erityisen paljon. Me haluamme huolehtia siitä, että palkansaajien ostovoima yhteisesti tulee nousemaan, ja se tulee nousemaan vain parantuvan työllisyyden, oikeitten palveluitten kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:52:42,2019-09-19T16:53:37,Hyväksytty,1.1 2019_34_64,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,Ja vielä tähän aiheeseen yksi kysymys alkuperäisen... [Ilkka Kanerva: Kulmunin vastaus!] — Korjaan: tietenkin ministeri Kulmunille lupasin vielä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_65,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Elinkeinoministerinä ajattelen kyllä niin, että on hirvittävän tärkeää, että kaikkialla tässä maassa on hyvät elämisen edellytykset, työskentelymahdollisuudet ja väylät, tiestöt ovat kunnossa. Jos ajatellaan vaikka sitä, että tämä hallitus pystyy laittamaan 300 miljoonaa euroa yhteisten väyliemme perustienpitoon, parantamiseen, sillä on muuten erittäin iso merkitys myös elinkeinoelämälle. Tämä on siis rahaa lisää, yhteistä rahaa lisää, josta itse asiassa sovittiin jo viime vaalikaudella kaikkien puolueiden yhteisymmärryksessä. Pidän tätä erittäin keskeisenä asiana sille, että maaseudulla, pienemmissä kaupungeissa, kaikkialla tässä maassa, niin suurissa kuin pienissä kaupungeissa, on hyvät elämisen edellytykset, [Ilkka Kanerva: Entä kysymykseen vastaus?] ja siihen liittyy myös se, että tämä hallitus pystyy laittamaan liikkeelle niitä talouskasvun hedelmiä, joita saatiin viime kaudella alkuun. Se, että perusturvaa vahvistetaan, on erittäin merkittävää monelle maaseudun ihmiselle. [Pauli Kiuru: Nouseeko ruoan hinta?]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-09-19T16:53:45,2019-09-19T16:54:53,Hyväksytty,1.1 2019_34_66,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,Nyt se viimeinen kysymys tähän aiheeseen. — Edustaja Orpo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_67,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne, te olette pääministeri, valta on teillä, ja se, jos te ette kompensoi — toisin kuin me teimme — sitä sosiaaliturvamaksujen kiristystä, niin se on teidän valintanne, ja sen vuoksi keskituloisten, ahkerien suomalaisten verotus kiristyy, ja tämä on fakta. [Välihuutoja] Mutta se syyhän, miksi me puhumme ja jankutamme tästä työllisyydestä, on se, että työllisyys on se väline, jolla tämä hieno hyvinvointiyhteiskunta Suomi pidetään pystyssä. Se on se väline, jolla turvataan terve julkinen talous, joka on köyhän paras ystävä. Mutta kun teillä ei ole niitä työllisyystoimia: kaikkien arvioitsijoiden mukaan ne työllisyystoimet ovat näennäisiä, ne ovat oikeansuuntaisia mutta ne eivät tee rakenneuudistuksia, jotka parantaisivat yritysten toimintaympäristöä investoimaan, palkkaamaan väkeä tai kannustaisivat yksilöä ottamaan työtä vastaan. Tehkää todellisia työllisyystoimia, ja jos niitä ei ala kuulumaan, niin silloin me olemme siinä tilanteessa, valtiovarainministeri Lintilä, joka teette tiukkaa talouspolitiikkaa, että te joudutte lunastamaan lupauksenne. Minä pelkään, että te joudutte leikkaamaan nyt näitä hyviä asioita, joita täällä pääministeri Rinne on jo useaan otteeseen luetellut. [Antti Lindtman: Tuleeko sitä välikysymystä?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-09-19T16:54:56,2019-09-19T16:56:15,Hyväksytty,1.1 2019_34_68,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, tilannehan on se, että tämä hallitus on kerennyt vasta kolme kuukautta tehdä töitä, hakea niitä ratkaisuja, huolehtia siitä, että hallituksen lainsäädäntöohjelma ja budjetti saadaan rakennettua ja hallitusohjelman täytäntöönpano-ohjelma rakennettua. Minä uskon, että kun mennään tästä eteenpäin joitakin kuukausia, viimeistään vuoden päästä tulette näkemään sen, että tämän hallituksen politiikka puree myös työllisyyden näkökulmasta. Tämä hallitus tulee nostamaan työllisyysastetta tavoittelemallaan tavalla. Näin uskon vahvasti. Samaan aikaan kun me nyt täällä keskustelemme siitä, että hallitus ei ole kerennyt vielä tehdä kaikkia niitä asioita, joita tavoitteena on neljän vuoden aikana tehdä, muistelen, että täsmälleen neljä vuotta taaksepäin toreilla marssittiin pakkolakeja vastaan. Nyt ei tarvitse marssia. Nyt huolehditaan siitä, että tämä yhteiskunta kehittyy vakaasti eteenpäin. [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-19T16:56:15,2019-09-19T16:57:17,Hyväksytty,1.1 2019_34_69,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys Kela-korvausten palauttamisesta diabeetikoille (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2019 vp,"Seuraava aihepiiri, edustaja Räsänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_34_70,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Kela-korvausten palauttamisesta diabeetikoille (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2017 leikattiin diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia muiden kuin insuliinin osalta. Tämä kosketti 300 000:ta suomalaista, ja se on erityisesti heikentänyt pienituloisten ja ikäihmisten tilannetta. On tiedossa, että jotkut ovat jopa jättäneet lääkkeensä ostamatta, ja puutteellisesta hoidosta on seurannut myös diabetekseen liittyvien lisäsairauksien lisääntymistä. Te, ministeri Pekonen, otitte tähän asiaan viime kaudella aika tiukasti kantaa ja totesitte, että nyt diabeetikoilla on maksatettu tämän leikkauksen myötä kohtuutonta inhimillistä linjaa, ja vaaditte tähän myös korjausta, niin kuin mekin, eli yhdessä olimme sitä vaatimassa. Kysynkin nyt teiltä: missä aikataulussa ja milloin aiotte tuoda ne esitykset, joilla nämä Kela-korvaukset palautetaan diabeetikoille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-19T16:57:22,2019-09-19T16:58:31,Hyväksytty,1.1 2019_34_71,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys Kela-korvausten palauttamisesta diabeetikoille (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen suunnitelmiin kuuluu valmistella huolellisesti lääkehuollon tiekartta, jossa kokonaisuudessaan tarkastellaan ylipäätänsä meidän rationaalista lääkkeiden käyttöä. Me haluamme, että lääkkeiden käyttö on Suomessa turvallista, ja siinä turvataan myöskin lääkkeiden saatavuus. Tässä yhteydessä käymme läpi myöskin lääkekorvausjärjestelmää. Itse olen tyytyväinen siitä, että tämän hallituksen politiikka on ylipäätänsä muuttunut ja tämän budjetin myötä, jota olemme täällä jo lähes tunnin käsitelleet, myöskin eläkeläisten toimeentulo paranee, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja toivon, että tältä osalta voidaan myöskin helpottaa eläkeläisten lääkkeiden ostamista. Haluan, että tässä maassa ei kukaan joudu jättämään käyttämättä lääkkeitä, kun niihin ei ole varaa. [Toimi Kankaanniemi: Vastaus kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-09-19T16:58:34,2019-09-19T16:59:39,Hyväksytty,1.1 2019_34_72,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Kela-korvausten palauttamisesta diabeetikoille (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuolla ministeriaitiossa istuvat nyt niitten puolueiden edustajat, jotka hyvin voimakkaasti tätä leikkausta viime kaudella vastustivat — tietysti keskustaa lukuun ottamatta — mutta tiedossa on, ja on julkisesti kerrottu, että hallitusohjelmasta tippui aika viime metreillä pois tämän seikan korjaaminen, joka koskettaa kuitenkin hyvin suurta osaa suomalaisista kipeällä tavalla, ja ihmetyttääkin, että kuka siellä hallituksessa esti tämän korjaamisen. Nämä ympäripyöreät kirjaukset, joita tuolta hallitusohjelmasta löytyy ja joihin viittasitte, eivät kyllä kovin paljon lupaa diabeetikoille, mutta kysyn vielä teiltä: aiotteko ihan konkreettisesti palauttaa nämä diabeteskorvaukset? Vastatkaa siihen ihan, että kyllä tai ei. Onko se aikomuksenne vai ei? [Timo Heinonen: Kukaan ei myönnä tehneensä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-19T16:59:43,2019-09-19T17:00:45,Hyväksytty,1.1 2019_34_73,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys Kela-korvausten palauttamisesta diabeetikoille (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus teki todella mittavia säästöjä myöskin meidän lääkejärjestelmäämme [Ben Zyskowicz: Mitä te teette?] ja nosti muun muassa lääkkeiden hintojen omavastuuosuutta. [Välihuutoja kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä] Me teemme nyt hallituksessa, kuten totesin äsken edellisessä vastauksessani, huolellista työtä, käymme läpi lääkkeiden kustannukset, lääkkeiden korvausjärjestelmän tämän lääkehuollon tiekartan myötä ja palaamme sen jälkeen asiaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin te palaatte?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-09-19T17:00:50,2019-09-19T17:01:18,Hyväksytty,1.1 2019_34_74,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys Valtion kehitysyhtiö   Vake Oy:n  tulevaisuudesta  (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2019 vp,"Kyselytunnin viimeinen kysymys, edustaja Harkimo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_34_75,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Valtion kehitysyhtiö   Vake Oy:n  tulevaisuudesta  (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vakesta kysyisin. Valtiolla on yritys, jonka nimi on Vake ja jossa on 2 miljardia omaisuutta. Yrittäjänä olen tottunut siihen, että ensin on bisnesidea ja sitten etsitään rahoitus. Tässä yrityksessä on tehty päinvastoin: ensin hankitaan 2 miljardia rahaa sinne ja sen jälkeen aletaan miettiä, mitä sillä pitäisi tehdä. Kysyisinkin nytten ministeriltä: mitä sille yritykselle meinataan tehdä? Viime viikolla Jouni Hakala, selvitysmies, teki kyselyn siitä ja halusi yhdistää sen Tesiin. Mitä sille yritykselle tehdään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-09-19T17:01:24,2019-09-19T17:02:13,Hyväksytty,1.1 2019_34_76,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Valtion kehitysyhtiö   Vake Oy:n  tulevaisuudesta  (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Oli todella selvitys, ja itse asiassa elinkeinoministerin kanssa yhdessä olemme teettäneet sen. Siinä on monta muutakin kuin pelkkä Vake. Siinä on kaikki meidän holdingyhtiöt, siinä on solidiumit ja governiat ja tesit ja muut samassa selvityksessä. Tämä on tietenkin kiinnostava kohta. Hallitusohjelmassahan on kirjaus, että Vaken tehtävä arvioidaan, ja nyt meillä on tästä yksi esitys, joka on Jouni Hakalan nimissä kirjoitettu. Hallitus ei ole vielä käynyt sitä keskustelua, mikä on se meidän esityksemme talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle, mutta voitte olla varma, että siihen ei kovin montaa viikkoa mene, kun se esitys on valmis.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+2.4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-09-19T17:02:16,2019-09-19T17:02:56,Hyväksytty,1.1 2019_34_77,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Ulkoministeri Pekka Haaviston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus myös enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_34_78,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnalle annetussa selonteossa kuullaan eduskuntaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti liittyen Suomen osallistumisen jatkamiseen kansainvälisen Isisin vastaisen koalition Operation Inherent Resolve (OIR) ‑kriisinhallintaoperaatiossa Irakissa. Kansainvälinen Isisin vastainen koalitio perustettiin vuonna 2014. Suomi on ollut alusta alkaen mukana koalition toiminnassa. Koalitiossa on 79 jäsentä, ja sen toiminta tukeutuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin Isisin aiheuttaman uhan estämiseksi. Koalition sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Suomi on osallistunut vuodesta 2015 lähtien. Vuodesta 2017 lähtien Suomen antama koulutus ja neuvonanto on koskenut Pohjois-Irakin kurdien peshmerga-joukkojen lisäksi Irakin keskushallinnon alaisia turvallisuusjoukkoja myös muualla Irakin alueella. Suomalaissotilaiden asema ja aseiden kantaminen perustuvat Suomen ja Irakin hallitusten väliseen noottienvaihtoon. Arvoisa puhemies! Irakin tilanne on muuttunut huomattavasti siitä, kun kansainvälisen koalition toiminta Irakin hallituksen ja turvallisuusjoukkojen tukena käynnistyi viisi vuotta sitten. Isisin hallussa oli enimmillään yli 40 prosenttia Irakin maa-alueesta, mukaan lukien muun muassa maan suurimpiin lukeutuva Mosulin kaupunki. Isis julistettiin Irakissa sotilaallisesti kukistetuksi joulukuussa 2017. Tämä mahdollisti maan sisäisten pakolaisten kotiinpaluun käynnistymisen ja jälleenrakennuksen aloittamisen. Tämä on osaltaan luonut uskoa tulevaisuuteen. Irak tarvitsee kuitenkin edelleen tukea ulkopuolelta niin turvallisuusjoukkojensa kehittämiseksi kuin jälleenrakentamiseen. Yhteiskunnan vakauttaminen ja yhteisöjen eheytyminen on pitkäaikainen prosessi. Irakissa on edelleen noin 1,7 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Myöskään Isisin uhka ei ole poistunut: iskuja tapahtuu edelleen, ja Irakissa arvioidaan edelleen olevan tuhansia Isisin kannattajia ja toki muitakin ongelmallisia ryhmiä turvallisuuden kannalta. Irakin toukokuussa 2018 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen hallituksen muodostaminen eräiden keskeisten ministeritehtävien osalta kesti kuukausia. Hallituksen monista haasteista Irakissa keskeisiä ovat vakauden ja turvallisuuden luominen sekä yhteiskunnan jälleenrakentaminen ja tasa-arvon lisääminen. Alueiden välinen epätasa-arvo on aiheuttanut sisäisiä levottomuuksia maassa, ja riski näiden uusiutumiseen on olemassa, jos hallitus ei pysty lunastamaan lupauksiaan muun muassa peruspalveluiden saatavuuden parantamisesta eri puolilla Irakia. Epävarmuus ja epätasa-arvo ovat omiaan luomaan pohjaa myös ääriajattelulle. Suomi tukee Irakissa siviiliturvallisuussektorin kehittämistä ja Isisiltä vapautettujen alueiden vakauttamistoimia UNDP:n rahaston kautta sekä antaa humanitääristä apua ja rahoittaa humanitääristä miinanraivaustoimintaa. Kahdenvälisesti Suomi on aloittamassa Irakin ammatillisen koulutuksen kehittämishanketta viranomaistyönä. Suomen tuki Irakille on vuodesta 2014 lähtien ollut yhteensä yli 30 miljoonaa euroa. Suomi on nyt avaamassa uudelleen suurlähetystön Bagdadissa marraskuussa 2019. Tuki Irakin jälleenrakentamiselle on myös yksi kansainvälisen koalition toiminnan painopisteitä. Lisäksi koalitio toimii Isisin propagandaa vastaan muun muassa internetissä. Toimia tarvitaan edelleen myös maailmanlaajuisesti muun muassa Isisin rahoituskanavien tukkimiseksi sekä matkustamisen estämiseksi terroristisessa tarkoituksessa. Irakin vakauden ja turvallisuuden palauttaminen ja Isisin torjuminen on tärkeää paitsi alueellisen turvallisuuden myös Suomen ja maailmanlaajuisen turvallisuuden kannalta. Vaikka Isis on menettänyt maa-alueensa, se kykenee edelleen toteuttamaan terrori-iskuja niin Irakin ja Syyrian alueella kuin kansainvälisesti. Isisin ideologia vetää edelleen puoleensa kannattajia niin terroristisolujen kuin yksittäisten kannattajien muodossa. Keskeistä on se, miten turvallisuuden ylläpitäminen jatkossa toteutetaan. Vastuu turvallisuudesta on Irakin asevoimilla ja turvallisuusjoukoilla, mutta ne tarvitsevat koulutusta ja neuvonantoa vielä useiden vuosien ajan. Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa esitetään, Suomen tarkoituksena on jatkaa Irakin turvallisuussektorin koulutus- ja neuvonantotoimintaa. Osallistumisemme OIR-operaatiossa jatkuisi ensi vuoden alusta alkaen nykyisellä noin 80 sotilaan vahvuudella vuoden 2020 loppuun saakka. Osallistuminen pitäisi sisällään koulutus- ja neuvonantotoiminnan, tarvittavan omasuojan sekä kansalliset tuki- ja huolto-osat. Koulutuksessa ollaan siirtymässä entistä enemmän irakilaisten joukkojen laadulliseen kehittämiseen. Yksittäisten sotilaiden kouluttamisen sijaan keskitytään kouluttajien kouluttamiseen. Arviona on, että vuoden 2020 osalta osallistumisen kustannukset olisivat noin 19,5 miljoonaa euroa, joista osa on UM:n, osa puolustusministeriön pääluokassa. Osallistumisen jatkaminen voidaan toteuttaa valtioneuvoston julkisen talouden vuosien 2020—2023 suunnitelman mukaisesti. Suomalaisten antama koulutus on parantanut koulutettavien joukkojen kykyä toimia kokonaisena yksikkönä ja kehittänyt kykyä selviytyä taistelutilanteessa. Se on myös luonut perusteita hallita turvallisuustilanteita ja alueita. Toukokuun 2019 alkuun mennessä suomalaiset ovat kouluttaneet yli 4 200 peshmerga- ja Irakin turvallisuusjoukkojen sotilasta. Suomalainen kouluttajaosasto ja koulutustapa ovat saaneet hyvää palautetta. Suomi on osallistunut Irakissa myös Naton koulutusoperaatioon vuoden 2019 alusta lähtien, ja tällä hetkellä siellä toimii yksi suomalainen sotilas. Koulutusoperaatio täydentää Isisin vastaisen koalition ja muiden kansainvälisten toimijoiden toimintaa. Operaation mandaatin mukainen vahvuus on 580 sotilasta. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Osallistumisella Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Suomi tukee osaltaan kansainvälisen terrorismin, mukaan lukien Isisin, vastaista toimintaa. Koalition kokonaisvaltaisella toiminnalla pyritään tukemaan maan turvallisuustilanteen parantumista. Osallistuminen kehittää myös kansallisen puolustuksemme suorituskykyjä: arvokkaita kokemuksia saadaan joukon johtamisesta, ylläpidosta ja operoinnista vaativissa tehtävissä. Suomi tukee Irakin turvallisuussektorin kehittämistä ja jälleenrakentamista myös siviilikriisinhallinnan keinoin. Suomi on osallistunut kansainvälisen koalition poliisikoulutukseen Bagdadissa viidellä poliisilla keväästä 2018 lähtien sekä EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon 11 asiantuntijalla. Suomi on EU-operaation suurin asiantuntijoita tarjoava maa. Poliisikoulutuksen osalta Suomi pilotoi syksyn aikana osallistumista pohjoismaiseen koulutusyhteistyöhön YK:n UNDP:n puitteissa. — Kiitos, puhemies. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-09-19T17:04:39,2019-09-19T17:12:01,Hyväksytty,1.1 2019_34_79,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lähi-itä on ehkä maailmanpolitiikan sitkein ja katkerin konfliktialue. Ainakin se on säilynyt pysyvänä räjähdysherkkänä ruutitynnyrinä kohta toistasataa vuotta. Irak ajautui sotatilaan Yhdysvaltain johtaman koalition hyökätessä sinne vuonna 2003, ja sen jälkeen maa on kärsinyt vaikeasta sisällissodasta. Jihadistiliike Isis otti laajat alueet Irakissa ja Syyriassa hallintaansa ja perusti sinne vuonna 2014 kalifaatin järkyttävin ihmisoikeusloukkauksin. YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2014 tekemän päätöslauselman pohjalta perustettiin Isisin vastainen kansainvälinen koalitio, joka pyrki palauttamaan turvallisuuden ja vakauden Irakiin. Suomi on ollut mukana tässä koalitiossa. Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnassa lähetekeskustelussa on vuorossa viides selonteko, joka liittyy Suomen osallistumiseen turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa. Vuodesta 2015 lähtien Suomi on osallistunut tähän osana kansainvälisen Isisin vastaisen koalition — Operation Inherent Resolve — OIR-operaatiota. Tämä operaatio toteutetaan Irakin hallituksen pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä sen kanssa. Tänä päivänä voimme olla hyvillämme, että tilanne Irakissa on parantunut siitä, mitä se oli eduskunnan käsitellessä ensimmäistä selontekoa täällä. Turvallisuustilanteen kohentumisessa kansainvälinen Isisin vastainen koalitio on ollut hyvin merkittävässä asemassa. Vaikka Isis on heikentynyt ja jopa julistettu voitetuksikin, se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö Isis olisi edelleen ongelma — ei ainoastaan Irakille vaan laajemminkin koko alueella. Huolimatta kohentuneesta turvallisuustilanteesta Irak tarvitsee edelleen kansainvälisen yhteisön tukea, mukaan lukien meidän suomalaisten tuki. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä pitääkin tärkeänä Suomen osallistumisen jatkamista Irakin turvallisuussektorin koulutusoperaatiossa. Tämä osaltaan lisää vakautta ja turvallisuutta ja tukee siten yhteiskunnan jälleenrakentamista. Olennaista on vahvistaa Irakin turvallisuusviranomaisten omia valmiuksia. Viime kädessä on kyse irakilaisten omasta kyvystä vastata vakaudesta ja turvallisuudesta maassaan. Tämän vuoksi paikallisten turvallisuusviranomaisten omistajuus koulutusyhteistyössä on olennainen. Suomalaisten osaamista ja ammattitaitoa on arvostettu, ja koulutusyhteistyöllä on saavutettu hyviä tuloksia. Työtä on kuitenkin yhä vielä jäljellä. Vallitsevan tilanteen valossa Suomen osallistumisen jatkaminen turvallisuussektorin koulutusoperaatiossa on siis perusteltua. Arvoisa puhemies! Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on osa vakauttavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme osana globaalia vastuunkantoa. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa monenvälisen sääntöpohjaisen yhteistyön merkitystä kansainvälisten uhkien torjumisessa ja niihin vastaamisessa. Tämä koskee laaja-alaisesti kaikkia kysymyksiä ilmastonmuutoksesta aina niin kutsuttuihin perinteisiin turvallisuuskysymyksiin. Irak on kärsinyt pitkään konflikteista, ja ne ovat jättäneet yhteiskuntaan syvät jäljet. Maa on edelleen sisäisesti pahasti jakaantunut. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa, että rauhan rakentaminen ja kansainvälinen kriisinhallinta tulee nähdä yhteisenä, laajempana kokonaisuutena, johon kuuluu myös niin humanitaarinen apu kuin kehitysyhteistyö. Kestävän rauhan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että konfliktien syihin kiinnitetään huomiota ja niihin löydetään ratkaisu, jotta konfliktit eivät pakota ihmisiä pakenemaan kodeistaan ja etsimään turvaa muualta. Irakin hauras turvallisuustilanne heijastusvaikutuksineen on osoittanut myös meille Suomessa, etteivät konfliktien vaikutukset ole vain alueellisia vaan laajempikantoisia. Vakauden kannalta on tärkeää purkaa eriarvoisuuden rakenteita ja yhteiskunnan jakolinjaa, jotta ne eivät osaltaan edesauta konfliktien leimahtamista taikka tarjoa kasvualustaa Isisille tai millekään muulle ryhmittymälle vahvistua ja horjuttaa laajemminkin kansallista turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa vahvan tuen Suomen osallistumisen jatkamiselle turvallisuussektorikoulutusyhteistyössä Irakissa ja toivoo valiokuntakäsittelyssä käytävän hyvää ja kattavaa keskustelua selonteosta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-19T17:12:09,2019-09-19T17:17:40,Hyväksytty,1.1 2019_34_80,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat Isisin vastaisen koalition tukemista jo moraalisistakin syistä. Irakin vakauttaminen on Suomen ja tietysti koko maailman etu, kun Irakin olot luodaan sellaisiksi, että siellä voi elää turvallisesti. Tällä toiminnalla torjutaan terrorismia ja muita vuoden 2015 kaltaisen massasiirtolaisuuden tuomia ongelmia, joita Suomessa vieläkin valitettavasti ratkotaan. Isisin vastaisen koalition, johon Suomi kuuluu, tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Kaikki Isisin hallinnoimat alueet on vapautettu Irakissa ja Syyriassa. On kuitenkin tärkeää, että maita ei jätetä oman onnensa nojaan, sillä Isisin ideologialle löytyy näistä maista vieläkin kannatusta. Tällaista ideologiaa vastaan taistelua on syytä siis jatkaa. Selonteossa todetaan, että Isisin vastaisen koalition keskeinen tehtävä on Isisin riveihin lähteneiden vierastaistelijoiden rajat ylittävän liikkumisen estäminen. Perussuomalaiset haluavatkin hallitukselta tiukkoja toimia vierastaistelijoiksi Suomesta lähteneiden paluun estämiseksi kaikin mahdollisin keinoin, tarvittaessa lakeja muuttamalla. Vierastaistelijat ovat merkittävä turvallisuusuhka kansallisesti. Arvoisa puhemies! Suomalaiset sotilaat osallistuvat Irakissa koulutus- ja neuvonantotehtäviin, eivät suoraan sotilaalliseen toimintaan. Tämä on hyvä lähtökohta, varsinkin nyt, kun suora aseellinen sota on Isisin alueiden vapauttamisen myötä ohi. Turvallisuusvastuu pyritäänkin siirtämään ajan kuluessa Irakin omille joukoille, mutta alue ei ole vielä tähän valmis, vaan tukea tarvitaan. Suomalaisten antama ammattimainen koulutus on laadukasta, ja siitä saamme kiittää Puolustusvoimien todella tasokasta osaamista. Kuten jo edellisinä vuosina on todettu, suomalainen koulutus on vähentänyt muun muassa haavoittuneiden kuolleisuutta ja räjähteistä aiheutuneita tappioita. Koulutus palvelee myös kouluttajaa: suomalaiset joukot saavat Irakista korvaamatonta kokemusta monenlaisiin tilanteisiin. Toivottavasti Suomessa ei vastaavia kriisejä koskaan koeta, mutta niihin on aina varauduttava. Varautuminen on viisautta, sillä esimerkiksi terrorismin uhka on löyhän turvapaikkapolitiikan vuoksi pahentunut myös Suomessa. Arvoisa puhemies! Isisin vastaisessa taistelussa on koalition osalta siirrytty viimeiseen eli neljänteen vaiheeseen. Isisin alueellinen hallinta on eliminoitu ja aseellinen tilanne vakautettu. Viimeisen vaiheen tarkoitus on turvallisuustilanteen normalisointi. Onkin kiistämätön fakta, että Irakin turvallisuustilanne on kohentunut lähivuosina merkittävästi ollen nyt paras vuosikausiin. Tämä tarkoittaa, että muun muassa vuonna 2015 ja sen jälkeen Suomeen saapuneet irakilaiset turvapaikanhakijat voivat palata koteihinsa. On luonnollisesti lähdettävä siitä oletuksesta, että jokainen haluaa elää omassa kotimaassaan. Vapaaehtoinen paluu kuitenkin tökkii pahasti. Palautussopimusta ei ole vieläkään saatu aikaiseksi. Suomessa on edelleen tuhansia irakilaisia, joiden turvapaikkakäsittely on kesken, loppumattomalla uusintakierroksella, tai he ovat jääneet maahan laittomasti. Suomi ei välttämättä onnistu palauttamaan edes vakavinta turvallisuusuhkaa aiheuttavia rikollisia tai väkivaltaista radikaalisanomaa välittäviä ihmisiä, sillä kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämä ei sovi kansalaisten, saati perussuomalaisten, oikeudentajuun. Lepsuilu tässä asiassa levittää terrorismin uhkaa Suomeen. Suomen tuleekin käyttää neuvotteluvalttina Irakin kanssa kaikkia mahdollisia keinoja palautussopimuksen luomiseksi. Suomi antaa Irakille erilaista taloudellista ja toiminnallista tukea, ja siitä pitää tehdä ehdollista. Mikäli Irak ei suostu ottamaan kansalaisiaan vastaan, tuki lopetetaan. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Perussuomalaisten mielestä ihmisiä tulee auttaa kotimaassaan sellaisten olosuhteiden saavuttamiseksi, joista ei tarvitse paeta. Se on kaikkien kannalta kestävin tapa auttaa. Siksi kannatamme Suomen osallistumisen jatkamista Isisin vastaisessa toiminnassa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-09-19T17:17:44,2019-09-19T17:22:52,Hyväksytty,1.1 2019_34_81,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Epävakaus ja turvattomuus ovat lisääntyneet Euroopassa ja maailmalla. Irak kuuluu maailman epävakaimpiin maihin. Valtioiden haurausindeksissä Irak on yhdenneksitoista heikoin valtio maailmassa. Vuonna 2016 Bagdadissa kuoli noin 1 200 ihmistä Isisin pommi-iskuihin. 3 miljoonaa irakilaista on joutunut jättämään kotinsa. Nykypäivän konfliktit eivät ole eristettävissä. Irakin kriisi on kuin veteen heitetty suuri kivi. Suurimmat aallot lyövät itse kohteeseen, mutta niiden vaikutus tuntuu kaikkialla, kuten hyvin tiedämme. Rauhan turvaaminen ja kriisinhallinta ovat olleet merkittävä osa Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaa jo yli kuuden vuosikymmenen ajan. Yksin Suomi ei kriisejä ratkaise, vaan tarvitaan suurempia liittoumia. Suomen osallistumisen jatko OIR-operaatiossa vuoden 2020 loppuun saakka on perusteltua. Arvoisa puhemies! Rauhanturvaamisella edistetään konfliktimaiden vakautumista sekä vaikutetaan terrorismin ehkäisyyn ja muuttoliikkeen juurisyihin. Suomen intressinä on vakauttaa turvallisuustilanne maassa, josta Suomeen saapuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin mistään muualta. Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa 20 500 irakilaista. Olosuhteita parantamalla voimme saavuttaa ensisijaisen tavoitteemme, ettei kenenkään tarvitsisi lähteä kotoaan. Suomi on siis osallistunut OIR-operaatioon vuodesta 2015 lähtien, ja työllämme on ollut merkitystä. Viimeiset Isisin hallinnassa olleet alueet vapautettiin maaliskuussa. Parantunut turvallisuustilanne on mahdollistanut maan sisäisten pakolaisten kotiinpaluun. Vaikka Isisin hallussa ei enää ole maa-alueita, taistelu Isisin ideologiaa vastaan jatkuu. Isis-propagandassa kannustetaan iskuihin länsimaita vastaan. OIR-operaation käynnissä olevassa neljännessä vaiheessa tavoite on siis turvallisuustilanteen normalisointi. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa kehitetään Irakin oikeusvaltiokehitystä, hallintoa sekä vakautta, luo edellytykset sille, ettei Isisin ideologialle synny juurtumismahdollisuuksia. Isisin solut Lähi-idässä, Afrikassa ja Euroopassa muodostavat edelleen vakavan alueellisen ja globaalin turvallisuusuhan. Isisiin liittyneet vierastaistelijat ovat olennainen osa heidän sotilaallista arsenaaliaan. Myös Suomesta on lähtenyt varmuudella 80 henkilöä vierastaistelijoiksi. 2 000 taistelijaa on palannut takaisin sota-alueelta Eurooppaan, ja heillä on vahvat kytkökset terroristijärjestöihin. YK:n mukaan Isis suunnittelee uusia iskuja Eurooppaan. Siksikin juurisyihin puuttuminen on myös meille suomalaisille tärkeää. Keskustelu al-Holin leirillä olevista suomalaisista on puhututtanut viime kuukausina paljon. Kokoomuksen mielestä Suomen ei tule auttaa terroristijärjestöjä auttamaan lähteneitä suomalaisia aikuisia palaamaan. Hallitus sen sijaan on ollut aikeissaan epäselvä. Suomalaisilla on oikeus tietää, mikä on hallituksen linja tässä asiassa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää hallitukselta selkeää linjausta tämän asian ratkaisemiseksi. Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin kehittää kansallista puolustuskykyämme ja parantaa yhteistyövalmiuttamme. Osallistumisellamme korostamme Suomen aktiivisuutta EU:ssa. Samalla vahvistamme maamme kahdenvälisiä suhteita Irakin kanssa. On ongelmallista, että Irakin kanssa neuvoteltava palautussopimus ei ole edennyt. Autamme Irakia kykyjemme mukaan, mutta myös Irakin on kannettava vastuuta. Mikään maa ei voi kieltäytyä ottamasta takaisin omia kansalaisiaan ja samaan aikaan edellyttää saavansa kansainvälistä apua. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kehottaa hallitusta ryhtymään pikaisiin toimiin asian edistämiseksi niin kahdenvälisissä neuvotteluissa kuin EU:ssa. Toivottavasti Suomen suurlähetystön uudelleen avaaminen Bagdadiin helpottaa tukitoimien koordinointia. Myös Nato on tärkeä tekijä Irakin kriisin hallinnassa. Muistutankin, että Nato-jäsenenä Suomen vaikutusmahdollisuudet globaalissa kriisinhallinnassa olisivat huomattavasti suuremmat. Yhdysvaltain rooli operaatiossa on merkittävä. Olemalla mukana edistämme Suomelle elintärkeitä transatlanttisia suhteita. Presidentti Trumpin lausuntoja arvioitaessa on ilmeistä, että amerikkalaisjoukot eivät tule pysymään Irakissa loputtomiin. Suomelle on erittäin tärkeää olla selvillä siitä, miten OIR-operaation jatko Washingtonissa nähdään. Arvoisa puhemies! Kestävää rauhaa ei rakenneta juhlapuheilla. Halutessamme olla kokoamme suurempi toimija rauhan turvaamisessa on meidän käytävä laajempi pohdinta toiminnastamme. Suomen kymmenen vuotta vanha kriisinhallintastrategia kaipaa pikaista päivitystä. Kantamalla vastuumme globaalin turvallisuuden edistämisessä teemme sen, missä Suomi on parhaimmillaan: neuvottelemme, ennakoimme ja tuomme malttia maailman kolhuihin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-09-19T17:22:57,2019-09-19T17:28:15,Hyväksytty,1.1 2019_34_82,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kannamme osaltamme vastuuta kansainvälisen rauhan, vakauden ja turvallisuuden ylläpitämisestä ja samalla kehitämme puolustusvoimiemme suorituskykyä ja valmiuksia. Suomalaista kriisinhallinnan osaamista arvostetaan. Tämä tuli vahvasti esille esimerkiksi tutustuessani neljä vuotta sitten Viron pääministerin kanssa rauhaturvaoperaatioomme Libanonissa. Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittäminen edellyttää ajantasaista arviointia ja pohdintaa operaatioiden määrästä, laajuudesta ja saavutettavista tavoitteista. Operaatiot ovat monimutkaistuneet, pitkittyneet ja vaikeutuneet. Hallitus on päättänyt asettaa parlamentaarisen komitean kehittämään kriisinhallintaa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää perusteltuna, että laaditaan yli hallituskausien ulottuva linjaus kriisinhallinnasta. Suomen toimintaa kriisinhallinnassa ohjaa kokonaisvaltaisuus. Vahvistamme turvallisuutta ja vakautta konfliktialueilla sekä edistämme konfliktista kärsivien maiden omaa osaamista ja jälleenrakentamista. Tämä periaate on ohjannut toimintaamme myös Irakissa. Suomi on ollut mukana Isisin vastaisessa koalitiossa sen alusta lähtien. Eduskunta käsittelee nyt viidettä kertaa Suomen osallistumista Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa. Arvoisa puhemies! Operaatio on tuottanut myös tulosta. Isisin hallussa ei ole enää maa-alueita. Irakin turvallisuustilanteen kohentuminen on mahdollistanut sen, että 3,7 miljoonaa maan sisäistä pakolaista on päässyt palaamaan kotiin. Aluetta vakauttamalla olemme vaikuttaneet myös muuttoliikkeen taustalla oleviin juurisyihin. Kansainvälisen yhteisön on varmistettava, ettei Isisin toiminnalle synny uudestaan kasvualustaa. Vaikka Irakin turvallisuustilanne on parantunut, se on edelleen epävakaa. Operaatiossa on siirrytty vaiheeseen, jossa tavoitteena on turvallisuustilanteen normalisointi. Irakin vakauttaminen edellyttää monipuolista keinovalikoimaa, jossa yhdistyvät kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja humanitäärisen avun toimet. Suomi tukee Irakin jälleenrakentamista myös osallistumalla YK:n kehitysohjelman rahastoon, jolla kunnostetaan infraa, vahvistetaan paikallishallintoa ja elvytetään taloudellista toimintaa. Irakin ammatillisen koulutuksen kehittäminen on tärkeä keino, jolla parannetaan nuorten osaamista ja luodaan pohjaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän elpymiselle. Maan vakautuminen tarjoaa myös uusia kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Arvoisa puhemies! Irakin vakaa kehitys edellyttää turvallisuuden takaamista. Suomalaiset osallistuvat alueen turvallisuudesta vastaavien joukkojen koulutus- ja neuvonantotehtäviin. Suomalainen koulutusosaaminen ja ‑tapa nauttivat alueella suurta arvostusta. Irakissa palvelleet ja palvelevat kriisinhallintajoukot tekevät tärkeää työtä vakauden vahvistamiseksi. Vaativissa neuvonantotehtävissä suomalaiset saavat arvokasta kokemusta joukkojen johtamisesta, ylläpidosta ja operoinnista. Osallistumisella on tärkeä rooli myös kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Eduskunta on perehtynyt kunkin Irak-selonteon käsittelyn yhteydessä tarkasti operaation olosuhteisiin, riskeihin, sotilaiden turvallisuuteen, tavoitteisiin ja vaikutuksiin. Operaatio on perusteltua käydä huolellisesti läpi valiokuntatyössä tälläkin kertaa. Keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumisen jatkamista Irakin operaatiossa noin 80 sotilaalla ensi vuoden ajan.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2019-09-19T17:28:23,2019-09-19T17:33:15,Hyväksytty,1.1 2019_34_83,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On Suomen etu ja osaltaan myös vastuu osallistua turvallisen ja vakaan maailman rakentamiseen. Jo valtiosäännössä todetaan, että osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Osana tätä tärkeää tehtävää Suomi on osallistunut Irakissa turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Yhdysvaltain johtamassa Inherent Resolve ‑operaatiossa, ja nyt keskustelussa on osallistumisen jatkamista ensi vuonna käsittelevä selonteko. Isisin väkivaltainen kalifaatti nousi kartalle vuonna 2014. Tänä vuonna se menetti viimeisetkin alueensa. Terrorihallinto tuli tiensä päähän, ja hyvä niin. Yli 4 200:aa kurdien peshmerga-joukkojen ja Irakin keskushallinnon turvallisuusjoukkojen sotilasta kouluttaneet suomalaiset reserviläiset ja ammattisotilaat ovat antaneet tärkeän panoksensa siihen, että Isis saatiin lyötyä. Tästä työstä on syytä olla ylpeä. Suomalaiset kouluttajat ja suomalainen koulutustapa ovat saaneet hyvää palautetta, ja annettu koulutus on pelastanut ihmishenkiä. Samalla on kerätty arvokasta tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuksen käyttöön. Isisin kalifaatti on siis kukistettu, mutta valitettavasti työtä ja tilausta suomalaiselle kriisinhallintaosaamiselle riittää Irakissa yhä. Isis ei ole kadonnut, ja taistelu järjestön ideologiaa vastaan jatkuu, ja turvallisuustilanne on edelleen epävakaa. Vain sitä vakauttamalla voidaan luoda edellytykset yhteiskunnalliselle eheydelle, talouden normalisoitumiselle ja kestävälle kehitykselle. Isisin nujertaminen muuttaa ja on muuttanut OIR-operaation luonnetta: sotatoimien laannuttua siviiliyhteiskunnan kehityksen tukeminen korostuu sotilaallisen kriisinhallinnan ohella entistä enemmän. Tarjottavalla sotilaallisella koulutuksella on nyt luotava kykyä taistella ja toimia epäsymmetristä, sivullisia uhkaavaa terroria vastaan. Samalla on huomioitava se riski, että yhteisen vihollisen kukistuttua vanhat jännitteet eri väestöryhmien välillä voivat nousta jälleen pintaan. Tällaisessa ympäristössä on valtavan tärkeää rakentaa luottamusta: luottamusta tulevaisuuteen, luottamusta hallintoon ja luottamusta ihmisten välille. Juuri tässä suomalaisesta yhteiskunnasta ponnistava monipuolinen kriisinhallintaosaaminen ja yhteistyökyky korostuvat. Sotilaallisen kriisinhallinnan yhteydessä on aina muistettava, että se on vain jäävuoren huippu laajan turvallisuuden rakentamisessa. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla on varmistettava luonnonvarojen riittävyys ja hyödyntämisen rajat, kauppa- ja kehityspolitiikalla reilu ja taso-arvoinen vaurastuminen, koulutuksella kasvava osaaminen ja vahvoilla kansainvälisillä sopimuksilla vakaa maailma. Vain näin voidaan luoda edellytykset kestävälle kehitykselle ja estää kriisit ja konfliktit ennen kuin ne ehtivät alkaakaan. Jos ja kun kriisejä ja konflikteja silti syntyy, on sotilaallisen voiman ohella muistettava rauhan rakentaminen, humanitäärinen apu ja siviilikriisinhallinnan riittävä resursointi. Tästä näkökulmasta hallitusohjelmassa mainittu kokonaisvaltainen ylivaalikautinen kriisinhallinnan tavoitelinjaus on erinomainen asia, samoin kuin ovat kunnianhimoiset tavoitteet ilmastojohtajuudesta ja maailmalla kokoaan suuremmasta Suomesta. Arvoisa puhemies! Suomi on ollut mukana rakentamassa turvallisempaa Irakia. Yhtenä osoituksena turvallisuustilanteen kehittymisestä Suomen Bagdadin-suurlähetystön avaamista valmistellaan paraikaa. Työtä tulevaisuuden eteen riittää silti yhä, ja on perusteltua jatkaa operaatiossa mukana myös ensi vuonna.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-09-19T17:33:23,2019-09-19T17:37:23,Hyväksytty,1.1 2019_34_84,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomi kantaa kansainvälistä vastuuta ja osallistuu aktiivisesti rauhanturvaamiseen sekä kriisinhallintaan. Irakissa toteutettavilla operaatioilla, joissa Suomi on mukana, ei kuitenkaan ole varsinaista YK-mandaattia. Se todetaan myös selonteon tekstissä epäsuorasti, kun kirjoitetaan, että koalitio ”tukeutuu” YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan vuodelta 2014. Päätöksentekomenettely kriisinhallintatehtäviin mentäessä tai niissä jatkettaessa ei aina ole ollut kovin selkeä. Edellisellä kerralla, kun päätettiin OIR-operaatioon osallistumisen jatkamisesta, rinnalla kuljetettiin Nato-johtoista koulutusoperaatiota, johon tällä hetkellä osallistuu Suomesta yksi — yksi ainoa — henkilö. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat 10.8.2018, että Suomi osallistuu Naton Irakin-koulutusoperaatioon enintään viidellä sotilaalla, vaikka asiasta ei oltu vielä annettu selvitystä eduskunnalle. Yhden miehen lähettäminen Naton koulutusoperaatioon tuskin palvelee kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä, millä operaatioihin osallistumista aina perustellaan. Kyse lienee enemmän poliittisesta viestistä ja yhteistyöhalun osoittamisesta siihen suuntaan. Muutenkin pitäisi pohtia, hajottaako Suomi voimavarojaan liian moneen suuntaan. Olisiko keskitetympi toimintatapa tuloksellisempaa sekä avun antajan että sen saajan kannalta? Kriisinhallinnan määrärahojen lisäämisen ohella pitäisi pohtia enemmän myös toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvoisa puhemies! Irakissa on sisäisiä pakolaisia vieläkin noin 1,7 miljoonaa ihmistä, hallituksesta puuttuvat edelleen muun muassa sisä- ja puolustusministeri, myös muita ministereitä, aluehallinnon muodostaminen on kesken, pankkisektori ei toimi ja jälleenrakennusurakka on muutenkin valtava. Isisin kova ydin jää elämään, vaikka sotilaallinen ratkaisu on saavutettu. Vankileireillä ilman oikeudenkäyntiä elävät vangit muodostavat otollisen värväyskohteen terroristijärjestöille. Ongelmaa ei ole helppo ratkaista, sillä näytön hankkiminen henkilön mahdollisesti tekemistä rikoksista on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Myös Syyrian tilanne vaikeuttaa alueen vakauttamista. Operaatiossa on siirrytty neljänteen vaiheeseen, turvallisuustilanteen normalisointiin. Turvallisuustilanteen kehittymisen ennustaminen on vaikeaa. Maakunnat ja keskushallinto kamppailevat luonnonvarojen hyödyntämisestä saatavista tuloista, ja se lisää jännitteitä entisestään. Keskeisessä osassa Isisin kukistamisessa olleet kurditkin jakautuvat moniin eri ryhmiin. Kurdeja arvioidaan olevan 25—30 miljoonaa Irakin, Iranin, Syyrian ja Turkin alueilla sijaitsevassa Kurdistanissa. Etenkin Iranissa ja Turkissa kurdeja sorretaan, ja Suomen pitää tukea kurdien poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia. Jos Suomenkin järjestämään koulutukseen osallistuneet henkilöt kääntyvät aseellisesti toisiaan vastaan, jotain on mennyt pahasti pieleen. Esimerkiksi Syyriassa saman valtion kahden eri organisaation kouluttamat taistelijat ovat sotineet toisiaan vastaan. Arvoisa puhemies! Nyt kun taistelevien joukkojen kouluttamisessa on siirrytty turvallisuudesta vastaavien joukkojen kouluttamiseen, voisi seuraavassa vaiheessa, siviiliyhteiskunnan perustan rakentamisessa, olla suomalainen osaaminen luontevimmillaan, edellyttäen, ettei turvallisuustilanne uudestaan heikkene. Turvallisuustilanteen normalisointi antaa myös Suomeen tulleille pakolaisille mahdollisuuden palata kotimaahansa.  Suomen Bagdadin-suurlähetystön avaaminen uudelleen tukee paitsi pakolaisten palaamista synnyinmaahansa myös mahdollisia koulutushankkeita, taloudellista yhteistyötä, poliisihallinnon kehittämistä ja humanitaarista toimintaa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2019-09-19T17:37:26,2019-09-19T17:42:14,Hyväksytty,1.1 2019_34_85,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Ärade talman! Det är entydigt och klart att regeringen Rinne vill se ett aktivt Finland i Europa och internationellt. Det ska synas att Finland har förmåga, och framför allt vilja, att ta initiativ för att lösa konflikter. Vi är inte på den internationella arenan för att vara passiva åskådare eller för att blunda för de problem som finns. Våra utmaningar är stora. Vi behöver en trovärdig klimatpolitik för att förhindra klimatförändringen som i sitt kölvatten för med sig inte bara ekologiska problem, utan stora sociala, ekonomiska och migrationspolitiska konflikter. Här räcker det inte med nationella eller regionala insatser, utan då problemen är globala behövs internationella insatser för att lösa dem. Ett delat hot kräver ett delat, gemensamt ansvar.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2019-09-19T17:42:21,2019-09-19T17:43:26,Hyväksytty,1.1 2019_34_86,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa Suomen osallistumisen jatkamista turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa selonteossa ehdotetun mukaisesti. Pidämme tärkeänä, että Suomi omalta osaltaan osallistuu Irakin turvallisuustilanteen normalisointiin. Isisin vastainen sota on ohi, mutta alueella on yhä merkittäviä turvallisuushaasteita, joihin Irak tarvitsee ulkopuolista tukea ja apua. Operaatioon osallistumisen jatkaminen yhdellä vuodella on perusteltua, kuten selonteossa hyvin tuodaan esille. Tässä vaiheessa on kuitenkin aiheellista miettiä pidemmälle. Operaatiota on jatkettu vuosi kerrallaan vuoden 2015 jälkeen. Nyt on tarpeellista tarkastella laajempaa kuvaa ja sitä, missä vaiheessa Suomi voi lopullisesti irrottautua tästä operaatiosta. Tilanne monessa Lähi-idän maassa on kaoottinen. Näin myös Irakissa, vaikka tilanne on jonkin verran stabilisoitunut Isis-järjestön menetettyä valloittamansa maa-alueet. Varsinaisesta Irakin sodasta on kulunut yli 15 vuotta. Silti maa on edelleen räjähdysalttiissa tilassa ja riippuvainen ulkomaisesta avusta ja tuesta. Kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut, mutta niin on myös Irakin hallinto. Irak on Afganistanin tavoin ajautumassa jatkuvan sisäisen konfliktin ja avuntarpeen tilaan. Tämä ei voi olla pysyvä asiantila. Kansainvälisen yhteisön on pystyttävä parempaan. On aika vaatia todellista vastuunkantoa kaikilta alueen tasapainoon vaikuttavilta tahoilta. Arvoisa puhemies! Selonteossa todetaan, että Irakista tulleiden kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ”palautuksia koskeva yhteistyö on osa Suomen kahdenvälisten suhteiden kokonaisvaltaista lähestymistapaa”. Todetaan myös, että ”Suomen tavoitteena on paluu- ja palautusyhteistyötä helpottavat järjestelyt kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden osalta”. Palautussopimuksen puuttuminen Irakin kanssa on ollut yksi keskeisimpiä haasteita turvapaikkapolitiikassa viime vuosina. Turvapaikkajärjestelmämme ei kestä tilannetta, missä sadat, jopa tuhannet, kielteisen päätöksen saaneet henkilöt jäävät vapaaehtoisen palautuksen piiriin. Paperittomien henkilöiden lisääntyminen maassamme on kestämätöntä. Oikea ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että annetaan automaattinen oleskelulupa kaikille, jotka eivät suostu palautukseen. Se tekisi turhaksi turvapaikkajärjestelmän niiden maiden kohdalla, joiden kanssa ei ole palautussopimusta. On ensisijaisen tärkeää saada aikaiseksi toimiva palautuskäytäntö Irakin kanssa. Suomi voi hyvin asettaa palautussopimuksen aikaansaamisen ehdoksi kahdenväliselle yhteistyölle ja avunannolle, ja tästä johtuen kysynkin, miten hallitus aikoo edistää vastaanottosopimuksen aikaansaamista Irakin kanssa. Eduskuntaryhmämme kantaa huolta myös kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden kohtelusta, joita on hyvin paljon juuri irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla. On tärkeää varmistaa, ettei pakkopalautuksia tehdä silloin, jos henkilö uhkaa joutua vainotuksi tai hengenvaaraan vakaumuksensa vuoksi. Samalla kun kannatamme palautussopimuksen laatimista, on tärkeää, että päätöksenteossa huomioitaisiin erilaisten vähemmistöjen kokema vaino. Arvoisa puhemies! Selonteossa todetaan, että Yhdysvallat on vedonnut koalitiokumppaneihin alueella vangittuina olevien vierastaistelijoiden palauttamiseksi lähtömaihinsa. Nämä entiset Isis-taistelijat ja heidän perheenjäsentensä kohtalo ovat puhuttaneet suomalaisia. Mitä tehdään Suomen kansalaisille, jotka tällä hetkellä ovat alueen eri vankileireillä? Tähän ei selonteossa oteta kantaa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo hallitukselta kuitenkin kannanottoa tähän. Aikooko hallitus hakea Suomen kansalaisuuden omaavia Isis-taistelijoita tai heidän perheenjäseniään Suomeen tai jotenkin edistää heidän paluutaan, ja jos aikoo, miten hallitus varmistaa, ettei heidän palauttamisensa Suomeen heikennä suomalaisten turvallisuutta?",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-19T17:47:43,2019-09-19T17:52:48,Hyväksytty,1.1 2019_34_87,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Irakin turvallisuustilanne on vaikea ja monimutkainen. Vihanpito eri uskonnollisia suuntauksia edustavien sunnien ja šiiojen välillä sekä kurdien ja arabien välillä on aiheuttanut väkivaltaa menneisyydessä ja luo tummia pilviä maan tulevaisuuden ylle. Isis aiheutti paljon tuhoa ja kuolemaa Irakissa sekä repii edelleen sunnien ja šiiojen välejä. Isisiä vastaan taistelleet šiialaiset aseelliset ryhmittymät ovat myös syyllistyneet raakoihin ja toistuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Nykyinen šiiavaltainen Irakin keskushallinto on kansaa repineen sodan jälkeen vaikeassa tilanteessa, eikä väkivallan kierteestä olla pääsemässä helposti eroon. Suomi on keskittänyt tukensa Irakin Kurdistanin itsehallintoalueen peshmerga-joukoille. Ihmisoikeustilanne Kurdistanin alueella on maan paras, eikä peshmerga-joukkojen osalta tai Kurdistanin alueelta Irakista ole raportoitu systemaattisia oikeudenloukkauksia. Isisin vastainen taistelu on pitkälti keskittynyt Irakin Kurdistanin rajoille, ja peshmerga-joukot ovat osoittaneet kykynsä ja alueellisen merkityksensä ollessaan merkittävässä roolissa Isisin kukistamisessa koko alueella. Suomen tukea peshmerga-joukoille voidaan siis pitää onnistuneena, ja sen jatkamiselle myös tulevaisuudessa on vahvat perusteet. Arvoisa puhemies! Nykyisen šiiavaltaisen hallinnon turvallisuusjoukkojen tukemiseen liittyy monia avoimia kysymyksiä. Eurooppaan ja Suomeen kohdistunut turvapaikanhakijoiden aalto Irakista poikkesi aiemmin nähdystä. Suuri osa Eurooppaan ja Suomeen tulleista irakilaisista turvapaikanhakijoista oli sunneja. Useat heistä olivat kokeneet vainoa nimenomaan šiialaisten aseellisten ryhmittymien taholta. Monet noista ryhmittymistä on nykyään integroitu osaksi Irakin turvallisuusjoukkoja. Ne säilyttävät yhä komentoketjunsa ja syyllistyvät edelleen lukuisiin oikeudenloukkauksiin. Sunnimiehille esimerkiksi Bagdadin alue on aika ajoin ollut näiden šiialaisten aseellisten ryhmittymien suunnalta kohdistuvan uhan takia niin vaarallinen paikka elää, että he ovat olleet tästä syystä oikeutettuja toissijaisen suojelun asemaan. Oikeudenloukkauksia näiden nykyisin osana Irakin turvallisuusjoukkoja olevien aseellisten šiialaisten ryhmien taholta on tapahtunut paljon ja tapahtuu yhä. Irakin turvallisuusjoukoille annettava tuki luo todellisen riskin sille, että Suomi osoittaisi samalla tukea niille aseellisille šiialaisille ryhmille, jotka on integroitu osaksi turvallisuusjoukkoja. Tätä ei voi hyväksyä. On todellinen riski, että avustaessamme Irakin turvallisuusjoukkoja olisimme myös suoraan avustamassa näitä toistuviin oikeudenloukkauksiin syyllistyneitä aseellisia šiialaisia ryhmiä. Ennen tuen osoittamista Irakin turvallisuusjoukoille on selvitettävä, suuntautuuko Suomen tuki mahdollisesti oikeudenloukkauksiin syyllistyneille tahoille ja vaikuttaisiko se kielteisesti väkivallan kierteen lopettamiseen. Kaiken irakilaiselle keskushallinnolle ja turvallisuusjoukoille suunnattavan tuen tulee olla ehdollista. Irakin hallinnolle ei tule antaa tukea missään muodossa ennen kuin se suostuu kunnioittamaan kansainvälisiä sopimuksia ja ottaa vastaan oman maansa kansalaisia. Kansainvälinen yhteistyö perustuu vastavuoroisuuteen. Mikäli Irak haluaa tukea maan jälleenrakentamiseen, tulee sen olla valmis allekirjoittamaan palautussopimus myös Suomen kanssa. Puheet siitä, että Irak ei ole valmis vastaanottamaan oman maansa kansalaisia, ovat huonoja tekosyitä. Kyseessä ovat pääasiassa nuoret miehet, jotka muutoinkin tarvitsevat vähän valtion tukea ja joita Irak juuri nyt kipeästi tarvitsee jälleenrakennusta varten. EU:n puheenjohtajamaana Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus saada palautuksista aikaan yleiseurooppalainen päätös EU-tasolla. Tulevaisuudessa ei saa olla tilannetta, että mahdolliset irakilaiset turvapaikanhakijat valitsevat Euroopassa maan sen mukaan, millä niistä ei ole palautussopimusta. Tarvitaan siis EU-tason päätöksiä ja toimenpiteitä tässäkin asiassa, jotta liikkuvuus Schengen-alueella voi jatkua tulevaisuudessa. Lopuksi: Olemme ehdottomasti sitä mieltä, että Irakin keskushallinnolle tai turvallisuusjoukoille ei tule osoittaa lanttiakaan tukea ennen kuin palautussopimus Suomen kanssa on allekirjoitettu. Irakin on kunnioitettava kansainvälisiä sopimuksia, joihin se on sitoutunut.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-09-19T17:52:58,2019-09-19T17:58:18,Hyväksytty,1.1 2019_34_88,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin keskustelijoille hyvistä puheenvuoroista. Joitakin varauksia lukuun ottamatta tulkitsen niin, että eduskunnalla oli hyvin yksimielinen tuki tälle OIR-operaation jatkolle ja myöskin tunnustus sille työlle, jota suomalaiset sotilaat ja siviilikriisinhallinnan asiantuntijat ovat tähän mennessä tehneet Irakissa. On äärimmäisen tärkeää, kun ihmisiä lähetetään kriisialueelle tai sota-alueelle, että tämä tuki on hyvin yksimielinen tässä talossa, koska nämä tehtävät sisältävät hyvin suuria riskejä vielä nykyoloissa. Monilla oli myöskin huoli Isisin jatkumisesta ja Isisin aatteen leviämisestä muille alueille. Hallitus jakaa tämän huolen. Kun on tullut uutisia, että Afganistanissa tai joissakin Aasian maissa olisi Isisin kannattajia, että siirrytään toisille alueille ja muuta, niin kansainvälisen yhteisön pitää olla tässä kyllä hyvin valppaana ja valmis, niin että tämä Isisin vastainen työ myös muilla alueilla jatkuu. Monet täällä kiinnittivät huomiota myös paluumuuttoon ja konfliktien juurisyihin siinä mielessä, että turvallisuustekijät ovat ajaneet ihmisiä sisäiseen pakolaisuuteen ja pois Irakista. Itse näen samalla tavalla tämän, että tilanteen rauhoittaminen antaa mahdollisuuden turvalliseen paluumuuttoon ja paluuseen omalle kotiseudulleen myöskin Irakin sisällä. Edustaja Harkimo ehdollisti omaa tukeaan siihen, saako EU ja Suomi jotakin aikaan tässä palautussopimuksessa. Tiedän sen, että nyt EU:n ja Irakin välillä tässä PCA-sopimuksessa on käyty keskustelua tästä palautuksesta, ja kaikkein paras olisi, kun siihen löytyisi tämmöinen EU-tason ratkaisu, joka meitäkin varmasti tyydyttäisi. Jotkut puhujat nostivat esiin myöskin Syyrian puolella olevat vierastaistelijat, heidän perheensä, al-Holin leirin tilanteen. Hallitus toimii olemassa olevan lainsäädännön mukaan näissä kysymyksissä. Suomen kansalaisilla on kaikkialla tietyt oikeudet, pyrimme niitä tietenkin vaalimaan. On kansainväliset lastensuojelua, lasten oikeuksia koskevat sopimukset, niitä täytyy tällaisessa tilanteessa noudattaa, ja on turvallisuusnäkökohdat, jotka täytyy ottaa huomioon. Ja sen vuoksi oikeastaan se, mitä on sanottava, on se, että henkilöiden tilanne on hyvin erilainen riippuen siitä, millä alueella ovat, mihin mahdollisesti ovat syyllistyneet tai millaiseen tilanteeseen ovat joutuneet. Tätä ei oikeastaan voi lainkaan yleistää. Aivan viimeisenä haluaisin tukea tätä edustaja Räsäsen näkökulmaa uskonnollisten vähemmistöjen kunnioituksesta, olipa kysymyksessä Irak tai joku muu. Se sopii erittäin vahvasti hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaan, että kaikkialla uskonnollisten vähemmistöjen oikeudet tunnustetaan ja pidetään huoli siitä, että ne eivät joudu uskontonsa tai mielipiteidensä vuoksi vainotuksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-09-19T17:58:42,2019-09-19T18:01:33,Hyväksytty,1.1 2019_34_89,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Ja sitten ministeri Skinnarille vastauspuheenvuoro, samoin 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_90,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan täydennän ulkoministerin puheenvuoroa siten, että jos ja kun katsotaan Suomen tukea ja monenkeskistä yhteistyötä sekä YK:n roolia, niin rahallisesti merkittävä osa tuestamme kohdistuu vaikuttamistoimiin YK:n eli UNDP:n vakauttamisrahaston kautta, miinojen ja räjähtämättömien ammusten raivaukseen kansainvälisten rahastojen kautta ja humanitääriseen apuun. UNDP:n rahaston tehtävänä on nimenomaisesti Isisiltä takaisin vallattujen alueiden jälleenrakennus, ja tuki kohdistuu ensinnäkin kevyen infrastruktuurin korjaamiseen, toimeentulon tukemiseen ja talouden elvyttämiseen. Lisäksi se kohdistuu aluehallinnon tukemiseen ja sovinnontekoon. Miinanraivaus taas on edellytys jälleenrakennukselle ja paluumuutolle Isisiltä vapautetuilta alueilta. Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti vähän historian kertausta. Vuodesta 2014 lähtien ODA-kelpoinen tukemme Irakille on ollut noin 33 miljoonaa euroa, [Kimmo Kiljunen: Viidessä vuodessa!] ja helmikuussa 18 järjestetyssä Irakin jälleenrakennuskonferenssissa Suomi teki lisäksi 10 miljoonan euron tukilupauksen. Tähän sisältyy muun muassa viranomaisyhteistyö Irakin ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, joka käynnistynee vielä vuoden 2019 aikana. Ja vielä, arvoisa puhemies: Humanitäärisen avun osalta Irakin tilanne on edelleen haasteellinen muun muassa turvallisuustilanteesta johtuen. Humanitäärinen apumme Irakiin viime vuonna oli 1,8 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna on myönnetty toistaiseksi 0,5 miljoonaa euroa. Konfliktitilanteissa tehokkaasti toimiva Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC on ollut pääasiallinen kumppanimme, ja tukea on kanavoitu Suomen Punaisen Ristin kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-09-19T18:01:37,2019-09-19T18:03:59,Hyväksytty,1.1 2019_34_91,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On merkillepantavaa ja tärkeää, että täällä salissa löytyy nähtävästi laaja tuki osallistumiselle tässä operaatiossa jatkossakin. Sillä on iso merkitys. Sen voin myös todeta, että suomalainen kriisinhallintaosaaminen nauttii erittäin laajaa arvostusta ja tunnustusta maailmalla. Miehemme ja naisemme tekevät todella arvokasta ja hyvää työtä. Tämä Irakin yleistilanne, arvoisa puhemies, jatkuu epävakaana, ja turvallisuustilanne vaihtelee paljon alueittain. Isis kykenee edelleen toteuttamaan terrori-iskuja, myös pääkaupungissa Bagdadissa. Ääriryhmien toiminta kohdistuu ensisijaisesti šiialaista väestöä ja Irakin turvallisuusjoukkoja vastaan, mutta myös koalition joukot voivat olla iskujen kohteena. Isis pyrkinee jatkamaan iskuja Irakin turvallisuusjoukkojen ja kurdien peshmerga-joukkojen ryhmityksiä vastaan. Keskeisimmät uhkatekijät ovat suora-ammuntatuli ja epäsuora tuli sekä räjähde- ja itsemurhaiskut, joissa käytetään myös ajoneuvoja. Maastossa on lisäksi miinoja ja räjähtämättömiä ampumatarvikkeita. Kemiallisten aseiden käyttö on mahdollista, mutta alkeellisesta levitystavasta johtuen niiden vaikutus jäisi todennäköisesti varsin heikoksi ja paikalliseksi. Poissulkea sitä ei voi. Tällä hetkellä suomalaissotilaat toimivat sekä kurdialueella että sen ulkopuolella Qayyarahin kaupungin länsipuolella sijaitsevassa tukikohdassa. Suomen nykyinen osallistuminen käsittää kouluttajaosaston, liikkuvan kouluttajaryhmän, omasuojaosaston sekä tarvittavat tuki-, huolto- ja esikuntaosat. Sotilaiden asema ja aseiden kantaminen perustuvat edelleen voimassa olevaan Suomen ja Irakin hallitusten väliseen noottienvaihtoon. Arvoisa puhemies! Tarkoituksena on, että Suomen nykyinen osallistuminen Irakin keskushallinnon hallitsemalla alueella Qayyarahin tukikohdassa päätetään vuoden 2020 aikana, sillä toimintaedellytykset Qayyarahin tukikohdassa ovat heikentyneet ja koalitio suunnittelee tukikohdasta luopumista. Tukeutumista Arbilin tukikohtaan jatketaan toistaiseksi. Arvoisa puhemies! Täällä monessa puheenvuorossa todettiin se hyöty, mitä saamme tästä ja muista operaatioista omille puolustusvoimillemme, ja se on aivan totta. Tämä osallistuminen kehittää myös kansallisen puolustuksen suorituskykyjä. Arvokkaita kokemuksia saadaan joukon johtamisesta, ylläpidosta ja operoinnista vaativissa koulutus- ja neuvonantotehtävissä koalitio-operaatioissa. Voin vielä lopuksi todeta, arvoisa puhemies, että tällaisten vaativien neuvonantajatehtävien lisääntyminen on nähtävissä oleva kehityssuuntaus kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-09-19T18:04:02,2019-09-19T18:06:52,Hyväksytty,1.1 2019_34_92,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Mennään lyhyen matkaa puhujalistaa, täällä on etukäteen varattuja puheenvuoroja. Käydään sitten debatti ihan kohta, tuota pikaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_93,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Romahtaneet, epävakaat ja korruptoituneet valtiot ovat ongelma paitsi omille asukkailleen myös muulle maailmalle. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Irak, Somalia ja Afganistan. Tällaisten maiden tärkein vientituote ovat valitettavasti ihmiset. Oikeusvaltion kehittäminen Irakissa on siis meidän omakin etumme. Suomessa turvallisuusviranomaisten toiminta on korkealla tasolla sekä moraalisesti että tuloksellisuudeltaan. Meillä on osaamista, ja sitä on syytä viedä sinne, missä sitä kipeästi tarvitaan. Perussuomalaisten linja on se, että kaiken kehitysyhteistyön, jota koulutusyhteistyökin on, pitää olla tuloksellista, ei pelkkää oman kilven kirkastamista kippaamalla veronmaksajien rahaa erilaisiin kankkulankaivoihin. Lisäksi on aina pyrittävä siihen, että yhteistyö hyödyttää myös Suomea ja suomalaisia, taloudellisesti tai muilla tavoin. Siksi yhteistyölle on asetettava ehtoja. Tässä tapauksessa Irakin tulee tietysti mukisematta ottaa vastaan ne kansalaisensa, jotka ovat lähteneet turvapaikkaturisteiksi Suomeen, jotka ovat saaneet täällä kielteisen turvapaikkapäätöksen mutta joita ei pystytä tällä hetkellä palauttamaan kotimaahansa. Tällaisia ihmisiä oleilee maassamme tuhatmäärin. He kuormittavat poliisia, oikeuslaitosta, maahanmuuttoviranomaisia ja sosiaaliturvajärjestelmää ja muodostavat hyvin konkreettisen uhan suomalaisten hengelle ja terveydelle. Pääministerin ja muun vasemmiston mielestä nämä ihmiset pitää panna koulunpenkille suomalaisten lasten seuraan ja kotouttaa. Perussuomalaisten mielestä heidät pitää palauttaa Irakiin ja Irakilta tulee vaatia tässä asiassa yhteistyötä. Lisäksi meidän tulee edellyttää, että Irak turvaa kaikkien väestöryhmiensä oikeudet ja takaa heidän turvallisuutensa: niin sunnien, šiiojen, kristittyjen, seksuaalivähemmistöjen kuin naistenkin. Kun oikeusvaltio Irakissa lujittuu, Suomikin voi lakkauttaa Irakin kansalaisille kansainvälisen suojelun perusteella myöntämänsä oleskeluluvat. Ottaen huomioon heidän erittäin huonon integroitumisensa Suomeen tämä on ehdottomasti yhteiskuntamme etujen mukainen tavoite. Avainsana on siis kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-19T18:07:02,2019-09-19T18:09:39,Hyväksytty,1.1 2019_34_94,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Sitten puheenvuoro edustaja Pauli Kiurulle, ja sen jälkeen debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_95,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suuri yhteisymmärrys tästä selonteon kuvaamasta Irak-yhteistyöstä ja avunannosta on nähtävissä ja kuultavissa, ja olen itsekin sitä mieltä, että tätä yhteistyötä — koulutusyhteistyötä ja muuta apua — kannattaa ja pitää jatkaa. Olosuhteet ja kansalaisten turvallisuus myös Irakissa pitää saada paremmalle tasolle. Suomen apu on omiin voimavaroihimme nähden ollut viime vuosina mittavaa. Olemme osallistuneet poliisikoulutuksen antamiseen, rahoittaneet miinanraivausta ja antaneet humanitaarista apua, ja tämä yhteistyö jatkuu edelleen. Ensi vuodelle täällä mainitaan, että ulkoministeriön ja puolustusministeriön osalta apua tulee, noin karkeasti, parisenkymmentä miljoonaa, ja samoin tänä vuonna. Ne ovat merkittäviä rahoja, ja se rahankäyttö on varmasti perusteltua. Niin kuin tässä on useammassa puheenvuorossa sivuttu, haluan itsekin korostaa tämän palautussopimuksen merkitystä. EU:lla ja Irakilla on palautussopimus voimassa, se on astunut voimaan elokuussa 2018. Ruotsilla on kahdenvälinen palautussopimus. Se ei tiettävästi kovin hyvin toimi. Suomella ei ymmärtääkseni ole kahdenvälistä sopimusta. Kysyn ministereiltä: mikä on Suomen osalta kahdenvälisen palautussopimuksen neuvottelutilanne? Ja edelleen kysyn ministereiltä sitä, mitä olen esimerkiksi edelliseltä ulkoministeriltä Soinilta kysynyt valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa useaan kertaan: Kuinka paljon meillä on Suomessa irakilaisia, jotka ovat ikään kuin painuneet piiloon ja joiden sijainnista ja olemassaolosta emme tarkkaan tiedä? Mikä on tilanne sen osalta? Edelleen näkisin hyvänä, niin kuin tässä moni edustaja on sanonut, että kun me autamme, mikä on hyvä, niin avun pitää olla myös vastikkeellista. Kun apua annetaan, niin on aivan oikein edellyttää, että autettava taho myös itse tekee parhaansa ja tässä tapauksessa suhtautuu positiivisesti ja tekee kaikkensa, että heidän omat kansalaisensa voivat palata omaan isänmaahansa ja voivat toimia ja integroitua sinne takaisin sillä tavalla, että he eivät kohtaa vainoa tai painostusta. Apu jatkukoon, mutta apu pitää Suomen osalta saada vastikkeelliseksi, niin että myös Irak sitoutuu omien kansalaisten vastaanottamiseen. Tämä koskee sekä Suomea että EU:ta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-19T18:09:43,2019-09-19T18:12:47,Hyväksytty,1.1 2019_34_96,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Tässä oli ilmeisesti halukkuutta debattiin, joten pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_97,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ministerit jo totesivat yksituumaisesti, että eduskunta vaikuttaa olevan yksituumainen myöskin tämän koulutusyhteistyön jatkamisen osalta, mikä on arvokasta ja tärkeää. Jossain määrin debattia tässä on nyt jo ruvettu käymään siitä, mikä koskee turvapaikanhakijoita, joita on Irakista tullut runsaasti Suomeen, ja sitten näitä palauttamiskäytänteitä, ja tässä yhteydessä tietenkin on olennaista, että se on osa sitä kahdenvälisen yhteistyön kehittämistä, joka Suomella tässä tulee olemaan, myöskin näihin palauttamiskäytänteihin puuttumista. Hieman olin huolestunut puheenvuoroista, joissa edustaja Halla-aho kärjekkäästikin ilmaisi, että kysymys olisi turvapaikkaturismista ja romahtaneiden valtioiden tärkein vientituote on ihmiset. Tässä me jo leikittelemme hieman herkillä asioilla. Soisin, että kunnioittaisimme kuitenkin näitä kansainvälisiä sopimuksia, joita Suomi on tehnyt, ja myöskin huolella katsomme näitä tilanteita. Kannattaa muistaa, että tämä koulutusyhteistyö, joka on siis kriisinhallintaa, maksaa 20 miljoonaa euroa ja varsinainen kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, on ollut viimeisen viiden vuoden aikana vuodessa 6 miljoonaa euroa. Niiden, jotka puhuvat turvapaikanhakijoista [Puhemies koputtaa] noilla termeillä, [Puhemies: Aika!] soisi kiinnittävän huomiota siihen, että silloinhan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun pitäisi runsaasti saada resursseja lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-19T18:12:57,2019-09-19T18:14:13,Hyväksytty,1.1 2019_34_98,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiljusta nyt nähtävästi närästää tämä termi ”turvapaikkaturisti”, mutta täytyy ymmärtää se, että jos henkilö on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua ja kaikkien valituskierrosten ja usein uusintakierrostenkin jälkeen viranomainen toteaa ja oikeuslaitos toteaa, että tarvetta suojeluun ei ole, niin silloin tämä henkilö on hakenut perusteitta turvapaikkaa ja häntä voidaan mielestäni aivan oikeutetusti kutsua turvapaikkaturistiksi. Ymmärrän, että ero turvapaikkaturistin ja pakolaisen välillä on hiukan hämärtynyt, koska viime vuosina on ollut käytännössä täysin yhdentekevää, minkälaisen päätöksen turvapaikanhakija saa hakemukseensa, kun hän joka tapauksessa voi jäädä Suomeen kaikilla eduilla. Mutta niin kuin on monesti todettu, tämä romahduttaa uskottavuuden ja mielekkyyden koko turvapaikkaprosessilta, ja sen takia perusteettomat turvapaikanhakijat pitää lähettää pikapikaa takaisin kotiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-19T18:14:15,2019-09-19T18:15:11,Hyväksytty,1.1 2019_34_99,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tapasin helmikuussa tänä vuonna EU:n ja Arabiliiton kokouksessa Irakin presidentti Salihin. Hän oli hyvin kiitollinen Suomen osallistumisesta tähän operaatioon. Keskustelumme pääaihe koski palautuksia ja palautuspolitiikkaa. Kuten edustaja Kiuru tuossa totesi, niin EU:lla on palautussopimus olemassa, samoiten Ruotsilla, mutta presidenttikin totesi siinä, että Suomesta on tullut enemmän palautuksia Irakiin kuin Ruotsista esimerkiksi, vaikka Ruotsilla on sopimus olemassa. Hän tuossa tilanteessa lupasi, että rikoksen tehneet he ottavat vastaan. Mutta tässä keskustelussa tuli hyvin selväksi se, että tämä lähetystön avaaminen on heille äärimmäisen tärkeää, että tullaan sinne heidän maaperälleen keskustelemaan näistä palautuksista, ja nyt kun tämä päätös on tehty, niin olisin ulkoministeriltä kysynyt: onko näitä keskusteluja nyt jatkettu? Uskon, että kun tuossa hengessä keskusteluja käytiin viime kaudella ja nyt lähetystö on avattu, [Puhemies koputtaa] niin tämänkin asian pitäisi helpottua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2019-09-19T18:15:13,2019-09-19T18:16:28,Hyväksytty,1.1 2019_34_100,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tosiaan puhuttu aika paljon Suomeen suuntautuvasta turvapaikanhausta ja sitten palautuksesta. Tietääkseni Suomi on neuvotellut, ja kuten tässä edustaja Sipiläkin sanoi, näitä neuvotteluja on käyty, mutta ei ole saatu ainakaan vielä mitään merkittävää aikaiseksi. Mielestäni on aika ristiriitaista, että Irak kieltäytyy vastaanottamasta omia palautettavia kansalaisiaan mutta samalla ottaa mielellään vastaan kyllä kansainvälistä apua jälleenrakentamiseen. Tämä vastikkeellisuus on minunkin mielestäni aika oleellinen kysymys tässä, ja olisin oikeastaan halunnut kysyä ulkoministeriltä: onko hallituksen sisällä käyty keskustelua palautussopimusneuvotteluista ja sen sisällöstä, ja olisiko sitä sopimusta mahdollista sitoa Irakille annettavaan apuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-09-19T18:16:28,2019-09-19T18:17:24,Hyväksytty,1.1 2019_34_101,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koko kesä on Suomessa käyty keskustelua suhtautumisesta al-Holin leirillä oleviin Suomen kansalaisiin. Pääministeri Rinne sanoi kesäkuussa, että hallitus pyrkii ratkaisemaan kantansa asiaan mahdollisimman pian. Sen jälkeen ministerit ovat toistaneet mielellään ja hartaasti itsestäänselvyyksiä — Suomi on oikeusvaltio, Suomeen on jokaisella suomalaisella oikeus palata ja niin edelleen — kuten ministeri Haavistokin tässä keskustelussa. Itse ymmärrän, että tämä on erittäin vaikea kysymys. Siihen liittyy oikeudellisia sekä turvallisuuteen ja käytäntöön liittyviä erittäin vaikeita kysymyksiä. Mutta minun mielestäni on skandaali, että nykyinen hallitus ei ole pystynyt kertomaan, mikä sen tavoite, tahtotila, on tässä asiassa. Halutaanko auttaa aikuisia Suomeen, halutaanko auttaa vain lapset Suomeen, halutaanko auttaa orpolapset Suomeen, vai eikö haluta auttaa ketään Suomeen? Ministeri Haavisto, eikö hallituksen pitäisi pystyä kertomaan Suomen kansalle, mikä on sen tahtotila? Kuten edustaja Pelkonenkin kertoi, kokoomus lähtee siitä, että aikuisia, jotka ovat itse omaehtoisesti sinne menneet, ei pidä auttaa Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-19T18:17:28,2019-09-19T18:18:37,Hyväksytty,1.1 2019_34_102,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pohjois-Irakissa kurdien peshmerga-joukot ovat tehneet merkittävän työn Isisin kukistamisessa sotilaallisesti. Valitettavasti Isis ei ole kokonaan kukistunut. Samaan aikaan pitää muistaa, että kurdeja ei saa jättää yksin. Erityisesti Turkki ja Iran sortavat kurdeja. Nato-maa Turkki tekee hyökkäyksiä Syyrian puolelle kurdialueelle, jolla kurdit ovat pystyneet rakentamaan yhteiskunnan, joka toimii. Kurdit pyrkivät huolehtimaan terroristeista, jotka ovat vangittuina al-Holin leirillä. Mitä Suomi tekee kurdien puolesta laajemmin tällä alueella? Eikö olisi oikeutettua, että myös kurdien puolesta toimitaan, kun he ovat auttaneet koko maailmaa? Erityisesti kiinnostaa, ulkoministeri Haavisto, minkälaisia keskusteluja elokuussa kävitte Iranin ulkoministeri Zarifin kanssa kurdien tilanteesta, koska Pohjois-Iranissa kurdien tilanne on erittäin hankala.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-09-19T18:18:38,2019-09-19T18:19:47,Hyväksytty,1.1 2019_34_103,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua Syyriassa ja Irakissa vangittuina olevista tuhansista Isis-taistelijoista. Selonteossa todetaan vaihtoehtoina heidän kohdallaan rikosepäilyjen käsittely ja mahdollinen tuomitseminen Irakin kansallisissa tuomioistuimissa tai sitten alueelle lähteneiden lähtömaissa, mutta myös nostetaan esiin vaihtoehtona kansainvälisen tuomioistuimen perustaminen, mikä mielestäni olisi ilman muuta se paras vaihtoehto, tämä viimeksi mainittu. Kysyn teiltä, ulkoministeri: miten realistisena näette sen mahdollisuuden, että saadaan aikaan kansainvälinen tuomioistuin, ja onko näitä keskusteluja ja valmisteluja käyty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-19T18:19:48,2019-09-19T18:20:46,Hyväksytty,1.1 2019_34_104,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaisin itsekin vielä tähän palautussopimusasiaan, joka on jo huomioitu useissa puheenvuoroissa. Kaikki me tiedämme, että neuvotteluja on käyty mutta sopimusta ei ole saatu aikaan. Viime vuonna valtiovarainvaliokunta totesi talousarviomietinnössään, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä, ja kuten itse ryhmäpuheenvuorossamme jo totesin, on ongelmallista ja erittäin vaikeasti perusteltavaa, jos maa kieltäytyy ottamasta takaisin omia kansalaisiaan ja samaan aikaan edellyttää kansainvälistä apua. Kysyisin ministeri Haavistolta ja kaipaisin nyt siis tarkennusta tähän asiaan: Miten aiotte toimia konkreettisesti palautussopimuksen edistämiseksi? Mikä on se seuraava askel tässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-09-19T18:20:50,2019-09-19T18:21:40,Hyväksytty,1.1 2019_34_105,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Rouva puhemies! Nyt tässä on ollut tällaista keskustelua, jossa palautussopimusta halutaan välineellistää tämän OIR-operaation kanssa. Se on vaarallista kehitystä. Sitä ei pidä välineellistää, sillä se tuki, jonka me annamme Irakille nyt näiden sotilaitten koulutustarkoituksessa, saattaa asettaa meidän sotilaat sillä alueella vaaralliseen tilanteeseen. Eli palautussopimusasiaa ei pidä välineellistää tämän koulutusoperaation kanssa. Se on huono tie, ja se saattaa myös johtaa meidän jo olemassa olevan koalition kanssakin vaikeisiin keskusteluihin. On muita asioita, joita voidaan välineellistää tämän pakkopalautussopimusasian kanssa. Toinen asia on se, että on pakko todeta, että Ruotsilla, niin kuin tässä on aikaisemmin sanottu, on jo sopimus. Se ei ole ollut toimiva. Kolmas asia, joka tässä myös kannattaa mainita, on se, että nytkin Irakin vankiloissa on noin 1 700 Isis-taistelijaksi epäiltyä henkilöä, jotka eivät ole irakilaisia eivätkä ole Lähi-idästä vaan todennäköisesti länsimaalaisia. Jossain vaiheessa Irak [Puhemies: Aika!] saattaa alkaa välineellistää näitä ihmisiä meitä eurooppalaisia ja muita kohtaan, ja tämä on sitten vaarallinen tie.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-09-19T18:21:42,2019-09-19T18:23:10,Hyväksytty,1.1 2019_34_106,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Nyt vastauspuheenvuoro, ministeri Haavisto, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_107,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Kiitos, puhemies, ja kiitos hyvistä kommenteista ja kysymyksistä. Ensinnäkin olisin jatkanut tästä edustaja al-Taeen asiasta. Hallituksen ei ole tarkoitus välineellistää tai ehdollistaa tätä OIR-sopimuksen jatkoa palautussopimukseen, ja se johtuu juuri niistä seikoista, jotka edustaja al-Taee sanoi, mutta myöskin siitä, että tämän sopimuksen pohjahan on ollut alun perin peshmerga-yhteistyössä ja näin poispäin. Se on hieman eri asia kuin sitten Bagdadin kanssa pelkästään tehtävä yhteistyö. Täytyy hieman erotella näitä eri elementtejä tässä, muuten tästä tulee liian komplisoitu. Meidän tarkoituksemme on totta kai silloin, kun lähetystö aukeaa Bagdadissa, myöskin mennä syvemmälle näihin palautuskysymyksiin. Edustaja Sipilä erittäin hyvin kuvasi sitä tämän hetken tilannetta: rikollisia on otettu vastaan, vapaaehtoisia palaajia on ollut, ja tämä on toiminut jopa paremmin kuin jollain niistä maista, joilla on tällainen palautussopimus. Mutta tilanne ei ole tyydyttävä. Sitten kritisoitiin hallitusta siitä, että kerromme itsestäänselvyyksiä Suomen kansalaisten, joista mahdollisesti jotkut ovat avun tarpeessa, tilanteesta. Nämä Suomen kansalaiset ovat henkilöitä, joilla on yksityisyydensuoja ja jotka lähtökohtaisesti eivät ole rikoksista epäiltyjä. Emme voi tällaisten henkilöiden yksityiselämään ja henkilöiden yksityisyyteen liittyviä asioita, varsinkin kun kysymys on lapsista, kovin laajasti repostella. Tämä on minusta jokaisen kansalaisen perusoikeus. Totta kai voimme kuvata sitä tilannetta, missä he ovat, mutta emme voi yksittäisen henkilön asioita täällä käydä läpi sillä tarkkuudella, mitä ehkä jotkut toivoisivat. Tilanteet ovat aivan erilaisia eri perheiden kohdalla. Edustaja Arhinmäki kysyi, mitä on tehty kurdien hyväksi. Ehkä tämä peshmerga-yhteistyö nyt on yksi esimerkki siitä, että nimenomaan Irakin kurdialueella tämä toiminta ja heidän toimintansa tunnustus ovat olleet osa sitä meidän yhteistyötämme, tämäntyyppinen. Ja totta kai kurdien oikeudet — olemme tekemisissä minkä alueen, maan kanssa tahansa — nousevat sitten esiin tällaisena vähemmistökysymyksenä systemaattisesti. Ne ovat olleet myöskin viimeaikaisissa neuvotteluissa vahvasti esillä. Täällä vielä edustaja Räsänen kysyi vierastaistelijoiden kohtalosta ja myöskin tästä kansainvälisestä tuomioistuimesta. Varmaan olisi ideaali sellainen ratkaisu, että saisimme tämmöiset kansainväliset hybridituomioistuimet sillä alueella aikaan, niin Syyriassa kuin Irakissakin, tästä olemme puhuneet muun muassa Pohjoismaiden kanssa, ja myöskin se, että kaikki se konfliktin aikana kerätty tieto — nythän on Euroopassakin tällaisia keskuksia, jotka keräsivät ihmisoikeusloukkauksista tietoa — saataisiin näiden tuomioistuinten käyttöön, mutta tämä ei ole kovin nopea tie. Siellä on juuri sotiminen päättynyt, ja ennen kuin saadaan sitten tämmöinen oikeuslaitos toimintakykyiseksi ja hybridioikeudet käyntiin, siihen voi mennä aikaa, ja meidän ongelmamme tietysti eurooppalaisittain on kuolemanrangaistuskysymys näillä alueilla. Emme voi olla mukana tietenkään tukemassa sellaista tuomioistuinlaitosta, jossa kuolemanrangaistusta käytettäisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-09-19T18:23:15,2019-09-19T18:26:28,Hyväksytty,1.1 2019_34_108,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, ministeri Haavisto, vastauksesta. Koen kuitenkin, että ette vastannut siihen, mitä kysyin. Kerroitte, että yksittäisten Suomen kansalaisten yksityisyydensuojaan kuuluvia asioita ei voi julkisuudessa käsitellä. Se on täysin itsestäänselvää, eikä kukaan ole sellaista odottanutkaan. Mutta kun te käytte näitä keskusteluja tähän tematiikkaan liittyen, kun te selvitätte asioita, olette yhteydessä eri tahoilla, mikä on teidän tavoitteenne, mikä on hallituksen tavoite? Eikö Suomen kansalla ole oikeus tietää tämä? Ministeri Kulmuni sanoi kesällä Porin SuomiAreenassa, että aikuisia ei auteta palaamaan Suomeen. Onko tämä hallituksen kanta? Ministeri Ohisalo on antanut ymmärtää, että näin ei välttämättä ole, ja itse epäilen, että hallitus ei pysty kertomaan tahtotilaansa, koska se ei ole asiasta yksimielinen, mutta kertokaa sitten rehellisesti se. Mikä on hallituksen tavoite tässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-19T18:26:31,2019-09-19T18:27:36,Hyväksytty,1.1 2019_34_109,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tavallaan se tuki, jota olemme antaneet peshmerga-joukoille, ei ole tuen osoitus kurdeille, vaan pikemminkin siitä tuesta, jota olemme antaneet kurdeille, on ollut apua siinä työssä, joka on ollut koko maailmalle tärkeintä Isisin kukistamisessa. Nyt kysymys on siitä, että kun kurdit ovat käyneet kamppailua Isisiä vastaan ja saaneet vallattua takaisin alueet verisiltä terroristeilta Pohjois-Irakin alueella ja Pohjois-Syyrian alueella ja nyt kun Turkki esimerkiksi rajan yli hyökkää Pohjois-Syyriaan Rojavan alueelle, alueelle, jolla kurdit ovat pystyneet rakentamaan jonkunlaisen hallinnon, niin eikö silloin juuri meidän, jotka olemme tukeneet Irakissa kurdeja, tukeneet sitä, että he häätävät veriset karmeat terroristit pois alueelta, pitäisi tukea myös sitä, että he voivat asua alueella rauhassa, ettei esimerkiksi Turkki voi hyökätä näiden kurdien kimppuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-09-19T18:27:37,2019-09-19T18:28:45,Hyväksytty,1.1 2019_34_110,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät ministerit! Vuodesta 1956 lähtien eri operaatioihin, 54 operaatioon, on osallistunut noin 56 000 suomalaista ja nyt tähän Daeshin vastaiseen koulutusoperaatioon 80 henkeä, ja tämä koulutusoperaatio on jatkumassa ainakin vuoteen 2020 asti. Viime kaudella silloisen puolustusministerin Jussi Niinistön aikana laitettiin käytäntöön kriisinhallintaveteraaniohjelma, millä halutaan nimenomaan turvata näiden henkilöiden turvaa, jotka lähtevät näihin tehtäviin, ja tämä Daeshin vastainen koulutusoperaatio on yksi vaarallisimmista. Olisin halunnut puolustusministeriltä, joka joutui valitettavasti lähtemään muihin tärkeisiin työtehtäviinsä, kysyä tästä omaturvasta ja myös riskiarviosta, sillä vaaratilanteet ovat minun tietojeni mukaan olleet täällä päivittäisiä tai viikoittaisia ja haluaisin varmistaa, että tämä kriisinhallintaveteraaniohjelma, eli se turva, on niin kattava, että se turvaa myös näiden naisten ja miesten lapset ja läheiset myös pahimman sattuessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-19T18:28:47,2019-09-19T18:29:59,Hyväksytty,1.1 2019_34_111,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä keskusteltiin, voiko sellaista henkilöä, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja jonka valitustiet on käyty loppuun, nimittää turvapaikkaturistiksi. Pitäisin tällaista kuitenkin oikeampana nimityksenä kuin heidän nimittämistään esimerkiksi paperittomiksi, koska kyse on kuitenkin laittomista siirtolaisista. Sinällään pidän keskustelua vastavuoroisuudesta Irakin kanssa perusteltuna, sillä jos apu kelpaa, olisi oikeus ja kohtuus, että myös heidän omat kansalaisensa kelpaisivat. Mielestäni tämä ei ole mitään välineellistämistä, sillä heitä tarvitaan myös jälleenrakennukseen. Edustaja Zyskowicz viittasi al-Holin leirillä oleviin henkilöihin Suomen kansalaisina, ja ymmärrän perustuslain määritykset tässä suhteessa, mutta hieman olen huolestunut, millaista aktiivisuutta tässä asiassa osoitamme, sillä kuitenkin täytyy muistaa, että monet näistä henkilöistä ovat kaksoiskansalaisia, [Paavo Arhinmäki: Mistä te sen tiedätte?] eli siinä mielessä meidän ei ole täysin tarpeellista toimia aivan valtavan aktiivisesti tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-09-19T18:29:59,2019-09-19T18:31:13,Hyväksytty,1.1 2019_34_112,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,Edustaja Kiljunen ja sen jälkeen ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_113,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä palautuksia koskeva yhteistyö, kuten ministeri totesi, on asia, jota joudutaan pohtimaan, kun Suomen kahdenvälisiä suhteita Irakin suuntaan tullaan kehittämään. Maahanmuuttoviranomaiset arvioivat meillä Suomessa näitä turvapaikkaperusteita, ja on syytä kunnioittaa tätä työtä. Kaikissa erilaisissa yhteiskunnallisissa tukimuodoissa on väärinkäytöksiä, ja kenenkään leimaaminen miksikään ei tässä suhteessa auta, eli toivoisin näiden leimakirveiden lyömisen lopettamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-09-19T18:31:14,2019-09-19T18:31:48,Hyväksytty,1.1 2019_34_114,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pelkään, että tuotan pettymyksen taas edustaja Zyskowiczille, mutta yritän nyt kuitenkin kuvata sitä hallituksen toimintalinjaa. Ensimmäinen asia on tietysti, että kun on suomalaisia lapsia, Suomen kansalaisia, jossakin tilanteessa, vaarallisessa tilanteessa tai hädänalaisessa tilanteessa, pyritään toimimaan niin, että näiden lasten oikeudet kaikin tavoin toteutuvat lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden lasten oikeuksien näkökulmasta. Toinen viestimme on ollut hyvin selvä: sellaisilla henkilöillä, joita ei epäillä mistään rikoksesta, jotka eivät epäilyksen mukaan ole mihinkään rikokseen syyllistyneet, eivät ole syytettynä mistään, pitäisi olla mahdollisuus vapaasti liikkua näillä alueilla. Ei ole mitään perustetta pitää heitä internoituna tai muuta, jos ei ole tällaista syytettä tai epäilyä esitetty. Ja kolmas kysymys: tietysti pidämme huolen kansallisesta turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa ja otamme huomioon kaiken sen informaatiotiedon, joka liittyy kansalliseen turvallisuuteen ja näihin kysymyksiin, koska kysymyksessä on kuitenkin alue, jolla terroristijärjestö on pitänyt valtaa ja toiminut. Näiden kolmen periaatteen mukaan me tässä kysymyksessä toimimme. Edustaja Arhinmäelle tästä kurdikysymyksestä: Ymmärrän kovasti, että kurdien tilanne herättää monenlaisia ajatuksia ja sympatiaa, heidän asemansa monissa näissä maissa. Olemme kuitenkin lähteneet siitä, että emme ikään kuin ehdollista puolin tai toisin Suomen Isisin vastaista taistelua johonkin politiikkaan, joka liittyy suoraan kurdien tilanteeseen. Tämä on ollut lähtökohta. Ymmärrämme totta kai, mitä vähemmistökysymykset näissä maissa merkitsevät ja muuta, mutta tämä ei ole ollut tällä tavalla ehdollistettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-09-19T18:31:49,2019-09-19T18:33:46,Hyväksytty,1.1 2019_34_115,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysymykseni ulkoministeri Haavistolle osoitettuna: Onko nyt riittävästi turvattu Suomesta lähtevien joukkojen turvallisuus maassa, missä — vaikka sanotaan, että Isis on lakkautettu, Isis on lyöty — kuitenkin on tiedossa, että jyrkin ääriaines Isisistä tulee jatkamaan sissitaistelua? Onko tämä huomioitu? Ja toinen seikka: jos sinne avataan nyt suurlähetystö ynnä muuta — tiedossani on, että siellä ei ole kuitenkaan toimivaa pankkijärjestelmää — joudummeko lähtemään maahan niin sanotusti rahasalkut kainalossa, vai miten tulemme toimimaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-09-19T18:33:49,2019-09-19T18:34:31,Hyväksytty,1.1 2019_34_116,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Irak, jonka vakauttamisesta tässäkin operaatiossa, josta nyt keskustelemme, on kyse, on verrattain suuri kansakunta. Tämän kokoisessa maassa niin vakauttaminen — oikeuslaitoksen ja oikeusvaltion palauttaminen — kuin ylipäätään toimivan yhteiskunnan rakentaminen vaativat valtavia voimavaroja. Euroopan unioni kohdistaa näitä voimavaroja — kaikki jäsenmaat erikseen erilaisina koalitioina — muunkin kuin kriisinhallinnan kautta. Olemme todellisia kehitysyhteistyön suurvaltoja. Kun Suomi on nyt EU:n puheenjohtajamaa, niin haluaisin kysyä kehitysyhteistyöministeri Skinnarilta sitä, onko käyty mitään keskusteluja siitä, miten tulevaisuudessa EU-maiden maailmalle suuntaamia kehitysyhteistyövoimavaroja paremmin koordinoitaisiin, niin että kerralla voitaisiin nostaa kokonaisia kansakuntia jaloilleen, jolloin sitten todellinen vaikuttavuus [Puhemies koputtaa] paranisi ja päästäisiin puuttumaan niihin juurisyihin, jotka aiheuttavat esimerkiksi tällä hetkellä EU:ta hyvin voimakkaasti repivää pakolaiskriisiä [Puhemies: Aika!] Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-09-19T18:34:32,2019-09-19T18:35:51,Hyväksytty,1.1 2019_34_117,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muun muassa edustaja Heinonen nosti täällä esiin omassa puheenvuorossaan operaatioon liittyvät vaarat. Jo operaatiosta annettua ensimmäistä selontekoa täällä eduskunnassa arvioitaessa ulko- ja puolustusvaliokunnat pohtivat kaikkia niitä riskejä, joita suomalaisjoukot voivat kohdata, ja nämä riskit eivät onneksi ole realisoituneet. Toiminnan huolellinen suunnittelu, tarpeettomien riskien välttäminen, toiminta-alueella joukkojen omasuojakykyyn panostaminen ovat mahdollistaneet menestyksekkään operaation toteuttamisen. Mutta vaarat eivät suinkaan todellakaan ole ohi, kuten täällä on tänään hyvin monessakin puheenvuorossa kuultu. Tällä samalla linjalla on jatkettava ja muun muassa pyrittävä eliminoimaan maksimaalisesti itsemurhaiskujen ja tienvarsipommien riskiä. Puolustusministeri valitettavasti jo poistui paikalta, mutta nämä terveiset varmasti hänelle kantautuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-09-19T18:35:52,2019-09-19T18:36:46,Hyväksytty,1.1 2019_34_118,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä selonteosta käy ansiokkaasti ilmi se, että oikeudenkäyntien osalta tilanne on edelleen avoin, ja samaan asiaan myös edustaja Räsänen tässä aikaisemmin kiinnitti huomiota. Haluaisin kuulla seikkaperäisemmin ministereitten näkemyksen siitä, missä ja kenen toimesta sotarikoksiin ja terroritekoihin syyllistyneet sekä Isis-aktivistit tullaan tuomitsemaan. Olisiko mahdollista perustaa Irakiin tai mahdollisesti sitten Syyriaan kansainvälinen YK-tuomioistuin? Tästähän meillä on aikaisemmin onnistuneita kokemuksia Ruandan kansanmurhan jälkeisestä Arushasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-09-19T18:36:47,2019-09-19T18:37:37,Hyväksytty,1.1 2019_34_119,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Nyt annetaan ministereille puheenvuorot, ja sitten mennään puhujalistaan. — Ministeri Haavisto, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_120,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Kiitos, puhemies! Ensin: Edustaja Niemi ja edustaja Pelkonen kiinnittivät huomiota oikeastaan samaan asiaan eli tähän joukkojen turvallisuuteen, hyvillä puheenvuoroilla ja huomioilla. Tämä on tietysti ollut alun perin tässä operaatiossa suunnittelun lähtökohta. Omasuojan pitäisi olla kunnossa. Varusteiden pitäisi olla sellaiset, jotka tällaisella alueella ovat käyttökelpoiset. Tiedän, että siihen on satsattu. Totta kai — tämäkään ei sulje pois sitä — voi joutua vahingossa tai tahallaan tilanteeseen, jossa näitä iskuja tapahtuu, se riski sisältyy tietysti kaikkiin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin, ja myös sen takia tämä eduskuntakeskustelu on tärkeä, olivat ne sitten tievarsipommeja tai muita tämäntyyppisiä. Sitten edustaja Niemi kysyi, menemmekö rahasalkut kainalossa. Täytyy ehkä vastata näin, että jos menisimme, niin emme kyllä kertoisi sitä täällä. Pyrimme tietysti lähetystöjen toiminnan, kaikki eri toiminnot, suunnittelemaan niin, että niissäkin turvallisuus on etusijalla, ja totta kai meidän Bagdadin-edustustomme nyt uudelleen auetessa on otettu turvallisuusasiat huomioon. Itse olen ollut Bagdadin-edustustossamme syksyllä 90, jolloin siellä oltiin hiekkasäkkien takana, oli nämä syksyn 90 tapahtumat. On erittäin tärkeää, että nämä turvallisuusasiat otetaan myöskin nyt uudessa tilanteessa huomioon. Edustaja Heikkinen kysyi vielä tästä tuomioistuimesta ja tarkemmin siitä, onko siitä suunnitelmia. Todella tämmöinen ajatus kansainvälisestä tai tämmöisestä hybridituomioistuimesta, jossa olisi paikallinen tai maan oma komponentti ja kansainvälinen komponentti, on sekä Syyrian että Irakin osalta ollut esillä. On verrattu näitä kokemuksia eri kansainvälisistä tuomioistuimista. Puhutaan tietysti myöskin hyvin suurista määristä taistelijoita, joiden kohdalla pitää ratkaista, minkälainen on sitten tuomio Isisiin osallistumisesta. On erikseen joukkojen johtajat ja johtoporras, ja sitten ovat nämä ikään kuin rivisotilaat. Osan kohdalla on selvästi sekä kansainvälisesti että paikallisesti koottu hyvin suurta näyttöä ja todistusaineistoa, osan kohdalla ei. Tästä tulee hyvin monimutkainen prosessi, mutta se täytyy minun mielestäni viedä loppuun. Varmasti tulee olemaan niin, että Syyriassa ja Irakissa tulee molemmissa olemaan omat oikeudenkäyntiprosessinsa. Toivottavasti päästään tilanteeseen, jossa niitä voidaan tukea kansainvälisesti ja tuoda kansainvälinen osaaminen myös tähän kokonaisuuteen. Ehkä vielä aivan viimeisenä mainitsen myös molempien, Irakin ja Syyrian, osalta sen, että suuri osahan vierastaistelijoista on heidän omasta maastaan ja näiden perheistä ja perheenjäsenistä. Miten nämä palautetaan turvallisesti kyliin niin, että elämä voi jatkua, kun siellä ehkä vihollisuudet voivat leimahtaa helposti uudestaan ja paikalliset jännitteet? Tulee olemaan hyvin suuri haaste näille maille itselleen saada normaali elämä kulkemaan tämmöisen konfliktin jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-09-19T18:37:41,2019-09-19T18:40:38,Hyväksytty,1.1 2019_34_121,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Sitten ministeri Skinnari — kehitysyhteistyöstä tuli kysymys — olkaa hyvä, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_122,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Autto aivan oikein kysyi eurooppalaisen ja miksei globaalinkin kehityspolitiikan tulevaisuudesta. Aihe on erittäin ajankohtainen ja on ollut esillä Brysselissä muun muassa EU-parlamentin kuulemisissa, joissa olen ollut läsnä. On selvää, että kehityspolitiikka tarvitsee eurooppalaista arkkitehtuuria, eurooppalaista rahoitusarkkitehtuuria ja myös uudenlaista ajattelua, etenkin julkisen ja yksityisen rahan uudenlaista ajattelua. Tarvitsemme sekarahoitusta, tarvitsemme vakuusrahoitusta, tarvitsemme ylipäätään kokonaisuuksia, jotka tulevat ulos ehkä perinteisistä siiloista, ja tämä on varmasti asia, mitä tuleva komissio toivottavasti vie eteenpäin Euroopan unionin tasolla. On selvää, että humanitäärinen työ, kehityspolitiikka, kauppapolitiikka, ne kaikki, liittyvät toisiinsa ja ovat tietysti osa myös ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaa. Eli kaikki liittyy kaikkeen. Mutta ennen kaikkea totean sen, että nyt on ihan konkreettisesti menossa uudistushankkeita siinä, että eurooppalainen rahoitusarkkitehtuuri olisi entistä tehokkaampaa, entistä tuloksellisempaa, ja siinäkin mielessä tämä on hyvin ajankohtainen kysymys, jota varmasti Euroopan unionissa kollegani pohtivat EU-tasolla, ja myös me Pohjoismaissa haemme uudenlaisia strategisia ratkaisuja, jotta saamme enemmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta tähän työhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-09-19T18:40:40,2019-09-19T18:42:16,Hyväksytty,1.1 2019_34_123,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"No niin, ja nyt mennään sitten puhujalistaan — Ensimmäinen puheenvuoro tällä erää, edustaja Hopsu, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_124,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja hyvät edustajat! Operaatio OIR, Operation Inherent Resolve, on ollut yksi onnistuneimmista kriisinhallintaoperaatioista, joissa Suomi on ollut mukana. Se käynnistettiin osana reaktiota Isisin valta-aseman kasvuun ja kalifaatin julistamiseen. Isisin valta maantieteellisestä alueesta on merkittävästi heikentynyt, ja kansainvälinen koalitio Isisin vastaisessa sodassa on ollut tuloksekas. Isis ei ole enää samanlainen uhka kuin aikaisemmin. Asukkaat on pystytty vapauttamaan šarialakia implementoineen Isisin hallinnon alaisuudesta. Suomi on osallistunut operaatiossa pääpainoisesti koulutustehtäviin kouluttamalla kurdien peshmergoja ja Irakin turvallisuusviranomaisia. Tulokset ovat olleet erinomaisia, erityisesti lääkintäkoulutuksen osalta, joka on vähentänyt kuolonuhrien määrää rintamalla. Suomalaista koulutusta ja osaamista arvostetaan alueella. Vaikka Isisin valta-asema on pienentynyt, on turvallisuustilanne yhä epävakaa. Isistä ei ole kukistettu, vaikka jotkut tahot haluavatkin näin väittää. Joukkojen poisveto ei turvaa pitkäjänteistä turvallisuustilanteen kehittymistä alueella. Olisi tärkeää keskittyä koko alueen vaikuttamiseen niin siviili- kuin sotilaskriisinhallinnan keinoin. Alueella on yhä tuhansia Isis-taistelijoita, jotka ovat toteuttaneet satunnaisia iskuja. Pelko on, että pakolaisleireistä voi syntyä radikalismin kehtoja, kun olot heikkenevät entisestään ja leireillä on kalifaatin alaisuudessa eläneitä naisia ja lapsia. Myös Isisin kyky tehdä iskuja Syyriaan ja Irakin ulkopuolella on yhä validi ongelma. Isis on ilmoittanut olevansa elokuisen Afganistanin Kabulissa tehdyn räjähdyksen takana. Iskussa menehtyi yli 60 ihmistä. Osa taistelijoista on lähtenyt Irakista ja Syyriasta muihin maihin, joissa he jatkavat toimintaansa. Euroopassa huolta kannetaan myös vierastaistelijoista. On tärkeää, että suomalaiset kouluttajat jatkavat arvokasta työtään alueella, jotta paikalliset turvallisuusviranomaiset voivat ottaa täysimittaisen vastuun maan turvallisuustilanteesta tulevaisuudessa. Nyt siihen ei ole vielä valmiutta. Olisi hyvä korostaa myös alueen pitkäjänteistä turvallisuuskehitystä. Pelkona on, että Isis-uhkan väistyttyä vanhat jännitteet nousevat takaisin pintaan. Tätä on ollut paikoin nähtävissä kurdien ja irakilaisten välillä. Esimerkiksi vuonna 2017 Irak valtasi kurdien hallussa olleen Kirkukin kaupungin. On tärkeää, ettei Suomi joudu osapuoleksi tällaisissa tilanteissa. Siksi Irakin tilannetta on seurattava tarkasti ja eduskuntaa informoitava tilanteen muutoksista. On seurattava myös Yhdysvaltojen ja Iranin välien kehittymistä, mikä vaikuttaa myös Irakin tilanteeseen. Irakissa on Iranin tukemia šiiamilitioita, joiden vaikutus Irakin yhteiskuntarauhaan on huomioitava. Jännitteiden kasvu voi heijastua suomalaisjoukkojen toimintaan. Arvoisa puhemies! Suomi on rauhanturvaamisen suurvalta. Näin on Suomea tituleerattu aikaisempina vuosikymmeninä. Aiempi maine ei ole täysin tuulesta temmattu, sillä suomalaisrauhanturvaajat osallistuivat ensimmäisen kerran kansainvälisen politiikan polttopisteeseen jo vuonna 1956 Egyptin Suezilla. On huomionarvoista, että operaatioon osallistuminen tapahtui vain vuosi sen jälkeen, kun Suomi oli valittu Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi. Suomi on siis vuosikymmenien ajan ollut aloitteellinen ja aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen. Viime aikoina emme ole valitettavasti enää pysyneet samassa vauhdissa. Hallitusohjelmassa linjataan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnan ylivaalikautisesta tavoitelinjauksesta. Tässä kohtaa on hyvä linjata Suomen tavoitetilasta ja hahmottaa kirkkaasti kokonaisvaltainen näkemys kriisinhallinnasta. Sotilaallinen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta, humanitäärinen apu ja kehitysapu toimivat parhaiten rinnan, kuten ministeri Skinnarikin täällä jo totesi. Konfliktitilanteet ovat usein pitkittyneitä, ja rauhankehitys saattaa välillä ottaa takapakkia. Tilanteet voivat olla myös hyvin vaihtelevia paikallisesti. Erilaisia yhteiskuntaan vaikuttavia tukimuotoja tarvitaan rinnakkain toisiaan tukien. Tässä Skinnarin esiin nostama näkökulma toimeentuloon johtavan koulutuksen tukemisesta Irakissa, ammatillisen osaamisen viemisestä Suomesta, on arvokas, ja Suomella on tässä paljon ja hyvää osaamista. Yhtenä Irakin pitkäjänteisen kehityksen näkökulmana on syytä huomioida myös, miten irakilaisten Suomessa asuva diaspora voi tukea [Puhemies koputtaa] kotimaansa jälleenrakentamista. Suomi on yli 60 vuoden rauhanturvaamishistoriansa ajan osoittanut olevansa luotettava ja ammattitaitoinen kumppani. Nyt käsiteltävä Irak-operaatio ei ole tältä osin poikkeus. Myös pitkäjänteinen osallistuminen operaatioihin on osa tätä luotettavuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-09-19T18:42:25,2019-09-19T18:47:55,Hyväksytty,1.1 2019_34_125,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on aina kantanut vastuuta ja ollut esimerkillinen toimija kansainvälisissä operaatioissa. Meillä on kokemusta ja korkeatasoista osaamista. Haluamme tehdä oikein, auttaa ja olla hyvien puolella puolustamassa demokratiaa ja heikompia. Onkin selvää, että Suomi on liittynyt Isiksen vastaiseen koalitioon ja Irak-operaatioon, vaikka tällä ei olekaan varsinaista YK:n mandaattia. Isiksen noin suunnilleen kukistuttua ongelmana on kuitenkin se, ettei Irakiin ole jäänyt muita viattomia kuin tavallinen kansa. Kaikki muut ovat menneiden, nykyisten tai varmasti tulossa olevien konfliktien osapuolia. Tilanne on räjähdysherkkä. Suomen tuleekin suhtautua äärimmäisellä varovaisuudella operaatioihin, joissa se uhkaa assosioitua konfliktien osapuoleksi tai tällaisen liittolaiseksi — oli itse tekeminen mitä tahansa hyvää tarkoittavaa. USA-vetoisessa OIR-operaatiossa onkin siis myös riskejä. On naiivia kuvitella, että kaiken tapahtuneen jälkeen šiiaenemmistöisten Iranin ja Irakin ja sunnienemmistöisten muiden arabimaiden, etenkin Saudi-Arabian, välinen jännite ja menneet unohdettaisiin auttamalla kansaa ja kouluttamalla suoritustason sotilas- ja poliisijoukkoja. Johtajilla on usein muutakin mielessä. Sekä sunnit että šiiat halunnevat USA:n ja sen koalition ulkomaalaiset ulos Irakista. Kurdit haluavat itsenäisyyttä, Israel haluaa neutraloida Irakin kuvitellun tai todellisen uhan olemassaolon. Selonteossa mainittu koalition pyrkimys kokonaisvaltaiseen vakauttamiseen on hieno ja tärkeä tavoite. USA-vetoisena se tarkoittanee Isiksen kaatamisessa oleellisen šiiamilitian syrjäyttämistä šiiaenemmistöisen siviili-Irakin päätöksenteosta. Tässä Suomen tulee olla tarkkana, koska kyseessä on mitä ilmeisimmin kohdemaan demokraattiseen prosessiin puuttuminen. Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee Irakin ja Suomen turvallisuustilanteeseen, ei Irak ainakaan julkisuudessa olleiden tietojen mukaan halua lisätä vaikeuksia ottamalla vastaan Suomesta palautettavia henkilöitä, joiden kansalaisuudesta taikka henkilöllisyydestä se ei voi varmistua. Samasta syystä tulee Suomenkin olla tiukkana. Meidän ei tule ottaa vastaan Isiksen toimintaan osallistuneita, siihen myötävaikuttaneita tai siihen liittyen radikalisoituneita henkilöitä, joiden rikosvastuuta ei pystytä Suomessa toteuttamaan eikä vaarattomuutta yhteiskunnalle varmistamaan. Arvoisa rouva puhemies! Iranin, Irakin, Israelin, Saudi-Arabian ja USA:n välinen dynamiikka kehittyy parhaillaan tavalla, jonka vuoksi suomalaisten joukkojen pitämistä alueella USA-vetoisen koalition osana tulee tarkastella poikkeuksellisella huolellisuudella. Toki näin aivan varmasti myös tehdään. Huolellisuuteen velvoittaa myös Irakin haluttomuus vastavuoroisuuteen molemminpuolisessa turvallisuustyössä. Arvoisa rouva puhemies! Me saamme olla ylpeitä siitä, että me pystymme tarjoamaan kansainvälisiin operaatioihin huippuosaamista. Me emme kuitenkaan saa vaarantaa operaatioilla suomalaisten joukkojen ja kansalaistemme turvallisuutta. Meidän on myös korostettava osallistumisemme vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Tämän vuoksi Suomen olisi tärkeää priorisoida kansainvälisessä kriisinhallinnassa nimenomaisesti YK:n päättämiin ja johtamiin operaatioihin osallistumista. Yhteistyö ja vaikuttavuus ja turvallisuuden lisääminen ovat tässä kaiken ydin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-09-19T18:48:01,2019-09-19T18:52:46,Hyväksytty,1.1 2019_34_126,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama sananen valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta OIR-operaatioon Irakissa. Selonteossa kerrotaan, että Isisillä ei ole hallussaan enää maa-alueita Syyrian eikä Irakin alueella mutta ideologia on vieläkin voimissaan ja alueen turvallisuus epävakaa. Koalition päätavoitteena on vierastaistelijoiden rajat ylittävän liikkumisen ja terroristisen rekrytoinnin estäminen. Nyt käytössä oleva lähes avoimien ulkorajojen politiikka ja eri ihmisoikeusjärjestöjen meritaksipalvelut Euroopan rajojen sisään eivät ainakaan edistä tämän tavoitteen saavuttamista. Operaation neljännen vaiheen tavoite eli turvallisuustilanteen normalisointi on ylevä päämäärä, mutta pahoin pelkään, että alueen sisäiset kiistat eri ryhmittymien välillä tulevat olemaan este tilanteen vakauttamiselle. Historia jo kertoo, että vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeisten tapahtumien valossa terroristisia ryhmittymiä Irakin, Syyrian ja Afganistanin alueilla on syntynyt kuin sieniä sateella. Kun yksi on saatu kukistettua, putkahtaa esiin uusi. Joidenkin tietojen mukaan alueen epävakautta on lisännyt myös se, että vaikka Irakin perustuslaki mahdollistaa maakuntien itsehallintoalueita, ei keskushallinto šiiaenemmistöiselle Basran alueelle ole valmis valtaa lisää antamaan, sillä suuri osa Irakin öljytuotoista ja sitä kautta keskushallinnon varannoista tulee tältä alueelta. Myös muualla Lähi-idässä ongelmat lisääntyvät ikiliikkuen, viimeisenä on Iranin ja Saudi-Arabian välinen tilanne, jonka lopputulosta voi vain arvailla. Arvoisa puhemies! On sanomattakin selvää, että yksi syy Irakin ja Lähi-idän ongelmiin kumpuaa siitä poliittisesta ideologiasta, jota me omasta vastaavasta maalaistuneet länsimaiset ihmiset emme luultavasti tule koskaan täysin ymmärtämään ja opi sen kanssa toimimaan. En usko, että länsimaisen demokratian keinoilla konflikteja kyetään ratkaisemaan. Toivon todella, että olisin tässä mielipiteessäni enemmän kuin väärässä. Suomi on ollut mukana tässä koalitiossa jo vuodesta 2014, ja tämänhetkisen tilanteen valossa uskon, että tarve operaation jatkumiselle on olemassa siitä huolimatta, että Isis on melkein kukistettu. Suomalaisen veronmaksajan kannalta on huomioitavaa, että rahaa on tähän operaatioon palanut kymmeniä miljoonia eikä takeita rahantarpeen loppumiselle näytä olevan. On tietysti Suomenkin etu, että tilanne Lähi-idässä ratkeaa, sitä en kiistä, mutta edellä mainittujen seikkojen perusteella on hyvä miettiä myös muita mahdollisia keinoja tilanteen ratkaisemiseen. Koska Suomi on tehnyt monenlaisia kahdenvälisiä sopimuksia Irakin kanssa, on syytä ihmetellä sitä, ettei Suomi ole kuitenkaan saanut palautussopimusta Irakin kanssa aikaan, sen sijaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille rahaa jakamalla pyrkii heidät — huonoin tuloksin — vapaaehtoisesti kotimaahansa palauttamaan. Tässä on ulkoministeri Haavistolle työsarkaa tulevaa ajatellen. Arvoisa puhemies! Kannatan OIR-operaatioon osallistumisen jatkamista, samalla toivoen, että tässä salissa alettaisiin kiinnittämään huomiota myös oman väestön hyvinvointiin ja turvallisuuteen sillä samalla äärimmäisellä tarmolla, millä oman maan rajojen ulkopuolista maailmaa nyt niin auliisti huomioidaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-09-19T18:52:53,2019-09-19T18:57:15,Hyväksytty,1.1 2019_34_127,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa kolme asiaa esiin tästä käydystä keskustelusta liittyen tähän operaatioon: Ensinnäkin, tässä kokonaisuudessa on otettava huomioon myös se, että myös Suomesta käsin on lähtenyt Isikseen, johtaviin asemiin, henkilöitä, jotka ovat osallistuneet sekä irakilaisten että syyrialaisten siviilien tappamiseen. Osa näistä henkilöistä on todennäköisesti kuollut tai on Irakin vankiloissa. Ja kun lähdemme keskustelemaan näistä sopimuksista, siitä miten näitä erilaisia ihmisiä tulisi käsitellä tai tuomita ja minkälaisessa tuomioistuimessa ja kuka joutuisi kärsimään vankeusrangaistustaan tai jotakin muuta ja missäkin maassa, niin tämä keskustelu itsessään vaatii meiltä — eli meidän diplomaateilta — todella pitkäjänteistä keskustelua nimenomaan sieltä Irakista käsin, ja siksi se lähetystön avaaminen on ensisijainen ja tärkeä asia, jolla me olemme lähteneet nyt liikkeelle. Toinen asia, josta haluaisin ehkä puhua, on se, että Suomi osallistui vuonna 90 muistaakseni hyvin rampauttavaan ja rapauttavaan kauppasaartoon, joka iski Irakiin. Tämä kauppasaarto 90-luvulla johti siihen, että Irakissa syntyi monta sukupolvea erittäin syrjäytyneitä ja huonosti voivia henkilöitä. Saatamme nähdä osan tämän päätöksen rippeistä jo tänä päivänä globaalissakin merkityksessä, muun muassa tämän Isiksen voimaantumisen myötä. Alueella on paljon katkeruutta, johon me suomalaisetkin olemme osallistuneet taholtamme. Kuitenkin jos jäämme vielä pohtimaan historiaa, niin ennen tätä aikakautta, ennen 90-luvun kauppasaartoon osallistumista, suomalaiset olivat hyvin vahvasti mukana Irakin infran rakennushankkeissa. Irak oli yhdessä vaiheessa Suomen vientikohteiden top 5:ssä. Niin kuin tämäkin, Eduskuntatalo, on suunniteltu Sirénin toimesta, niin myös Irakin nykyinen parlamentti on Sirenien käsialaa — myös se on rakennettu Sirenien ja suomalaisten toimesta. Suomalaisia tästä kauppasaartoasiasta huolimatta pidetään neutraaleina ja Suomen valtiota neutraalina valtiona näissä konflikteissa. Suomalaisia odotetaan Irakiin, sen maan jälleenrakentamiseen. Irak on todella rikas maa — toistan: Irak on todella rikas maa. Se on vain korruption vuoksi epäonnistunut käyttämään näitä rahoja oikein kansalaistensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Mutta tästä rahasta kyllä riittää myöskin meidän suomalaisille kauppamiehille ja ‑naisille. [Puhemies koputtaa] Nyt kun se lähetystö on avattu, niin näitä rahoja todella voidaan [Puhemies koputtaa] sieltä sitten meidän hyväksemme irrottaa. [Puhemies: Aika!] — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-09-19T18:57:19,2019-09-19T19:00:41,Hyväksytty,1.1 2019_34_128,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,3 minuuttia täynnä — sen jälkeen voi aina tulla tänne jatkamaan puheenvuoroaan — eli aika täyttyi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_34_129,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta ovat olleet tärkeässä roolissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yli kuuden vuosikymmenen ajan. Suomi on perinteisesti ollut todellinen rauhanturvaamisen suurvalta. Meidän on tärkeää muistaa kiittää niitä rohkeita miehiä ja naisia, jotka eri vuosikymmenillä ovat olleet valmiita palvelemaan isänmaata osallistumalla kansainvälisen vastuumme kantamiseen. Kuten täällä on jo monessa puheenvuorossa todettu, kriisinhallinnalla edistetään konfliktimaiden vakautumista. Suomi ei toki yksin ratkaise kriisejä, vaan tarvitaan suurempia liittoumia, aivan kuten myös tänään keskustelun kohteena olevassa operaatiossa. Arvoisa puhemies! Eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia Suomen turvallisuudesta ja puolustuksemme uskottavuudesta. Keskustelussa on tuotu esiin näkökulmia siitä, mikä kansainvälisen osallistumisen merkitys on Suomen oman puolustuskyvyn rakentamiselle ja siten rauhan ja vakauden lujittamiselle omalla alueellamme. Uskon, että kansainvälisellä osallistumisella on monta merkitystä. Siten saadaan aivan konkreettista kokemusta vaativissa olosuhteissa hankalien operaatioiden toteuttamisesta. Osallistumisella rakennetaan myös kansainvälistä luottamusta, joten sopiva osallistuminen on perusteltua myös Suomen turvallisuuden lujittamiseksi aivan suoraan. Rauhanturvaamisella vaikutetaan terrorismin ehkäisyyn ja Lähi-idän romahtaneiden valtioiden alueelta Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen juurisyihin. Kuten kokoomuksen ryhmäpuheessakin todettiin, Suomen intressinä on vakauttaa turvallisuustilanne Irakissa, koska Irakista saapuu Suomeen enemmän turvapaikanhakijoita kuin mistään muualta. Vain vaikuttamalla niin, että olosuhteet kriisialueilla vakautuvat, voimme saavuttaa ensisijaisen tavoitteemme, eli ettei kenenkään tarvitsisi lähteä kotoaan pakoon eikä toisaalta kukaan voisi myöskään saada sodasta ja sekasorrosta sumuverhoa kansainvälisen turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttämiseksi. Arvoisa puhemies! Tätä keskustelun kohteena olevaa koulutusyhteistyötä Irakin kanssa on syytä jatkaa. Kun Suomi on nyt EU:n puheenjohtajamaa, niin esitän keskusteluun myös laajemman ajatuksen siitä, pitäisikö tutkia sellaista mahdollisuutta, että kaikenlainen kehitysyhteistyö siirrettäisiin EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, kuten nykyään maatalouspolitiikka kuuluu EU:n toimivaltaan. Ymmärrän, että EU:n toimivallan lisääminen ei ehkä näin brexit-sekasorron keskellä ole suosittu aihe, mutta kyllä mielestäni järkevistä ehdotuksista tulisi voida keskustella silloin, kun EU:n toiminnan vahvistaminen tuo jäsenmaille selkeästi lisäarvoa. Pelkään pahoin, että nykyisin eri EU-maiden sinänsä yhteenlaskettuna massiiviset ponnistukset kehitysyhteistyöhön valuvat suurelta osin koordinoimattomina hukkaan. Jos Euroopan maista tuleva tuki koordinoitaisiin kunnolla, voitaisiin nostaa kerralla kokonaisia kansakuntia jaloilleen ja näin voitaisiin vakauttaa yhteiskunnat ja palauttaa niin taloudellinen toimeliaisuus kuin oikeusvaltiokin, jolloin saataisiin myös poistettua nyt EU:ta repivän pakolaiskriisin juurisyyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-09-19T19:00:50,2019-09-19T19:04:48,Hyväksytty,1.1 2019_34_130,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä käsillä oleva selonteko tuo ansiokkaasti ilmi sen tosiasian, että vaikka Isisin hallussa ei ole enää maa-alueita, niin taistelu järjestön militanttia ja länsimaisen elämäntavan vastaista ideologiaa vastaan jatkuu edelleen. Selonteossa mainitaan myös se, että vangittuna olevien taistelijoiden osalta tulee ratkaista kysymys oikeudenkäynneistä sekä palautuksista lähtömaihin. Nähdäkseni tähän jihadistiseen terroristijärjestöön liittyminen on ollut sinne lähteneille, niin täysi-ikäisille miehille kuin naisille, tietoinen valinta. On rehellistä sanoa se ääneen, että terroristiseen toimintaan osallistuminen on poikkeuksetta altistanut radikalisoitumiselle ja siten mahdolliset palaajat ovat uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Kannatan itse sitä, että Suomi luottaa asianmukaisten oikeudenkäyntien järjestämisessä YK:n alaiseen tuomioistuimeen. Tästä on olemassa historiassa onnistuneita kokemuksia, muun muassa Ruandan kansanmurhan jälkeisessä Arushassa. Toivon hallituksen ymmärtävän sen, että myös Suomen kansalaiset voidaan — ja heidät tuleekin — tuomita mielellään paikallisissa tuomioistuimissa. Nämä raakalaiset kuuluvat tuomioistuinten eteen eivätkä Suomen kaduille. Arvoisa rouva puhemies! Viime viikolla saimme lukea kaikki siitä, että ryhdikäs naapurimaamme Norja estää pysyvästi Isis-terroristijärjestöön kuuluneita taistelijoita palaamasta maahan, johon heillä on ollut aikaisemmin oleskelulupa. Mielestäni tämä on ainoa oikea linja. On päivänselvää, että ideologiasta irtaantuminen on vaikeaa aivopesun vuoksi, vaikka äkillinen katuminen saattaisikin yllättää nämä brutaalit taistelijat. Ylipäätään ideologiasta irtaantuminen on vaikea osoittaa todeksi, ellei jopa mahdotonta. Siksi tässä asiassa ei tule ottaa mitään riskejä kansallisen turvallisuuden kustannuksella. Lasten osalta tilanne on luonnollisesti vaikeampi. On kuitenkin niin, että jos Isis-äidit tulisivat aidosti katumapäälle, niin he luovuttaisivat ehdoitta lapsensa meille huostaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-09-19T19:04:50,2019-09-19T19:07:57,Hyväksytty,1.1 2019_34_131,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itselläni ei ollut tarkoitus edes ottaa puheenvuoroa aluksi, mutta koska kuitenkin kolme vuotta olen elämästäni eri rauhanturvaoperaatioissa viettänyt, muun muassa Mosambikissa 15 kuukautta miinoja raivanneena, ajattelin parista asiasta mielipiteeni kuitenkin lausua. Suomen osallisuudesta rauhanturvaamiseen: Sen historiassa olemme siis suurvalta olleet, joten mielestäni tämä Irak-operaatio sinällään on sellainen, jossa meidän ehdottomasti tulee jatkaa, jopa nykyistä pidempään, jos niikseen tulee tai tarve on. Pidän rauhanturvaamista, jos sitä kehitysavuksi voisi rinnastaa, jopa tehokkaimpana, mitä me annamme, ja varsinkin jos se tässä tapauksessa voisi olla vastikkeellista, niin kuin täällä on puhuttu näistä palautuksista ja siitä, voisiko se niihin liittyä. Tätä voitaisiin myös täydentää esimerkiksi koulutusviennillä, koska meillä on koulutus aina ollut korkeatasoista, varsinkin jos Pisa-tutkimuksia katsoo. Eli kun alueelle saadaan vakautta ja jos viemme sinne koulutusta, jolloin sivistystaso ja koulutustaso alueella nousee, on mielestäni oletettavissa, että tulevilla sukupolvilla konfliktien määrä olisi vähäisempi. Sitten koen, että tämä Irakin operaatiossa annettava sotilaallinen koulutus taas on sinänsä hyvä, koska se annetaan nimenomaan paikallisille, jotka tuntevat paikalliset olosuhteet, kulttuurit ja muut, eikä lähetetä välttämättä omia joukkoja sinne. Se on hyvä. Mitä taas täällä puhuttiin rauhanturvaajien paremmasta vakuutusturvasta ja myös heidän palattuaan kotimaahan rauhanturvaveteraanien tai kriisinhallintaveteraanien paremmasta kuntoutuksesta operaatioiden jälkeen, niin näen, että se on tärkeää ja sitä tulisi edelleen jatkaa. Puolustusministeriöllä on kansallinen kriisinhallintaveteraaniohjelma, joka on jo osaltaan parantanut veteraanien asemaa. On muun muassa kriisinhallintaveteraanikortti, jolla saa tiettyjä palveluita. Katsoisinkin, että näiden palvelujen edelleenkehittäminen on erittäin tärkeää. Sillä pystytään osoittamaan, että niin palveluksessa olevista kuin siellä olleista välitetään myös nykyään. Ministerit ikävä kyllä ehtivät lähteä. Olisin heille halunnut esittää kysymyksen: käsitinkö oikein, onko Suomen tarkoitus osallistua miinanraivaukseen alueella, tai toimimmeko jo miinanraivaustöissä alueella? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-09-19T19:07:58,2019-09-19T19:12:04,Hyväksytty,1.1 2019_34_132,34/2019,2019-09-19,15.59,19.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko   eduskunnalle  Suomen  osallistumisen   jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuussektorin koulutusyhteistyö on tärkeää, ja yleensäkin rauhan rakentaminen on edellytys sille, että yhteiskunnassa mikään muukaan järkevä toiminta voi toimia. Se on siis tietenkin kannatettavaa. Mutta Irakista puhuttaessa ei voi välttää kysymystä siitä, että tällä hetkellä maassamme on tuhansia Irakin kansalaisia, jotka ovat hakeneet meiltä turvapaikkaa sitä saamatta. He eivät halua palata kotimaahansa vapaaehtoisesti, eikä ainakaan meidän käytössämme olevien tietojen mukaan Irak välttämättä ota näitä kansalaisiaan vastaan niin sanotuilla pakkopalautuksilla. On käsittämätöntä, mikä on sellainen maa, joka ei ota vastaan omia kansalaisiaan. Tällainen toiminta langettaa varjon kaiken muunkin yhteistyön päälle, ja mielestäni muu yhteistyö — kehitysapu, koulutusyhteistyö — pitäisi jollakin tavalla ehdollistaa sille, että maa nyt ottaa vastaan omat kansalaisensa, jotka ovat turvapaikkaa vailla muualla. Eli se on nyt aivan perusedellytys, että maahan voi sen maan kansalainen palata. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-19T19:12:06,2019-09-19T19:13:07,Hyväksytty,1.1 2019_35_1,35/2019,2019-09-20,13.02,13.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_35_2,35/2019,2019-09-20,13.02,13.28,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys kirkkolaiksi sisältää lain, joka korvaisi nykyisen kirkkolain. Tämä esitys on kirkolliskokouksen ehdotuksen mukainen, ja tämä esitys ja ehdotus on kirkolliskokouksessa hyväksytty yksimielisesti. Kirkolliskokouksessa päätettiin samassa yhteydessä myös kirkolliskokouksen omaan päätösvaltaan kuuluvan kirkkojärjestyksen uudistamisesta. Tämä esitys on luonteeltaan lainsäädäntötekninen kodifiointi, ja tavoitteena on rakenteellisesti selkeämpi ja käyttäjälleen helpommin avautuva laki. Tämä nykyinen kirkkolakihan on ollut voimassa vuodesta 1994, ja tähän mennessä sitä on muutettu yli 50 kertaa, joten voimme kuvitella, että tämä kokonaisuus on nyt hyvin tilkkutäkkimäinen. Kodifiointihankkeen tuloksena on siis tämä hallituksen esitys, ja siinä on haluttu keskittyä kirkkolain lainsäädäntötekniseen uudistamiseen. Tässähän ei ole sen vuoksi merkittäviä sisällöllisiä muutoksia nykyiseen lakiin verrattuna — esimerkiksi kirkon ja valtion suhteet säilyvät ennallaan — mutta kuitenkin joitakin vähäisempiä sisällöllisiä muutoksia ehdotukseen sisältyy. Tässä seuraavia: Esimerkiksi seurakuntajaon muutosta koskeviin säännöksiin ehdotetaan joitakin tarkennuksia. Kirkkolakiin lisättäisiin seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskeva säännös, jota tuetaan säätämällä viestinnästä ja tietojenantovelvollisuudesta. Kirkon hallintoa kevennettäisiin purkamalla alistusmenettelyä monilta osin. Muun muassa kiinteistöjen luovuttamista, seurakunnan hautausmaakaavaa ja hautausmaan käyttösuunnitelmaa sekä jumalanpalveluksen alkamisajan muutosta koskevien päätösten alistamisvelvollisuudesta luovuttaisiin, ja tältä osin muuten kirkolliskokouksessa on käsittelyssä ehdotus, jolla poistettaisiin loputkin alistusmenettelyt kirkon hallinnossa. [Hälinää] — Täällä salissa on tämmöinen mukava perjantaipäiväinen hulina, mutta jatketaan. Kirkon hallinnossa mahdollistettaisiin sähköiset kokoukset ja sähköinen päätöksentekomenettely, ja kirkollisesta arkistotoimesta otettaisiin lakiin nykyistä kattavammat säännökset. Loppuun haluan vielä todeta, että kirkkolakiahan koskee erityinen säätämisjärjestys, eli kirkolla on yksinoikeus kirkkolain säätämistä koskevien ehdotusten tekemiseen. Eli eduskunta ei voi tehdä kirkon ehdotuksen asiasisältöön vaikuttavia muutoksia. Täällä meillä päätetään vain ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2019+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-09-20T13:04:20,2019-09-20T13:08:07,Tarkistettu,1.1 2019_35_3,35/2019,2019-09-20,13.02,13.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisat edustajat, koetetaan pitää ne perjantaipulinat tämän salin ulkopuolella ja keskitytään siihen, kun ministeri esittelee, ja nyt näiden puheenvuorojen aikana ei pulista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_35_4,35/2019,2019-09-20,13.02,13.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! 70 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon, jonka toimintaa säätelevään lainsäädäntöön ollaan siis tekemässä nyt kokonaisuudistus, ja siksi tämä mielestäni ansaitsee perusteellisen keskustelun niin täällä istuntosalissa kuin sitten valiokunnissa. Kirkkolakihan juontuu ortodoksisen keisarin ja suuriruhtinaan ajalta, jolloin valtion ja kirkon suhde oli aluksi hyvinkin tiivis. Sadan vuoden aikana kirkon kytkennät valtioon ovat keventyneet ja sen julkisoikeudellinen asema kaventunut. Perustuslain kirkkolakia koskevan 76 §:n tarkoitus on suojata kirkon autonomiaa, jota lisäksi vahvistavat perustuslain 11 § uskonnon- ja omantunnonvapaudesta sekä uskonnonvapauslaki. Kirkon autonomiaa tukee myös se, että eduskunta voi tämänkin esityksen vain joko sellaisenaan hyväksyä tai sitten palauttaa valmisteltavaksi uudestaan kirkolliskokoukselle. Esitys on todellakin pääasiassa lainsäädäntötekninen, mutta siihen sisältyy joitakin kannatettavia sisällöllisiä muutoksia: Seurakuntajaon muutosta koskevia säännöksiä tarkistettaisiin. Seurakunnan jäsenen vaikuttamismahdollisuuksia tuettaisiin säätämällä viestinnästä ja tietojenantovelvollisuudesta. Kirkon hallintoa jonkin verran kevennettäisiin luopumalla alistusmenettelystä muun muassa kiinteistöjen luovuttamista, seurakunnan hautausmaakaavaa, hautausmaan käyttösuunnitelmaa ja jumalanpalveluksen alkamisajankohtaa koskevien päätösten osalta. Sähköiset kokoukset ja sähköinen päätöksentekomenettely mahdollistettaisiin. Aloittaessani kirkollisten asioiden ministerinä vuonna 2011 sain pöydälleni esityksen, jonka liitteenä oli toistakymmentä lausuntoa ja päätöstä eri käsittelyvaiheista alkaen kirkkovaltuustosta, kirkkoneuvostosta, kirkkoherralta, tuomiokapitulilta, maanmittaustoimistolta, maakuntamuseolta, Museovirastolta, Kirkkohallituksen kansliapäälliköltä, arkkipiispalta. Monen portaan läpikäynyt esitys tuli sitten opetusministeriöön, jossa sitä käsitteli ensin yliarkkitehti ja lopulta sitten kirkkoministeri. Ja tämä päätös koski Peräseinäjoen sankarihautausmaan nimikilpien tekstin taustan syventämistä muutamalla millimetrillä. [Naurua — Ville Tavio: Hyvä päätös!] Huolellista valmistelua. Vastaavat pöydälleni päätyneet esitykset koskivat muun muassa kirkon valaistuksen uudistamista ja hautausmaan aidan korjaamista. Kirkollisten rakennusten suojelua koskevat säännökset eivät ole tällä hetkellä enää alisteisia opetus‑ ja kulttuuriministeriölle. Tätä koskeva säännös lakkautettiin kirkkoministeriaikanani vuoden 2013 lopulla. Arvoisa puhemies! Pienehköjen sisällöllisten muutosten sijaan huomionarvoisempaa on se, miten suurelta osin kirkkolaki säilyy keskeiseltä sisällöltään entisellään. Kiinnitän erityisen huomion siihen, että kirkkolain 2 §:ssä todetaan, että kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa. Sama pykälä on siis voimassa myös nykyisessä kirkkolaissa. Eduskunta ei siis ainoastaan ole sallinut kirkon noudattaa Raamattua sen toiminnassa ja opissa, vaan suorastaan kirkkolailla säätänyt, että näin tulee toimia. Kirkkovaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden asema myös määritellään tässä kirkkolakikokonaisuudessa. Heitä koskee kirkkojärjestys, jossa linjataan, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan, Raamatun, mukaan. Arvoisa puhemies! Mielestäni on sopivaa nostaa esiin tässä yhteydessä ajankohtaisessa keskustelussa julkisuudessa ollut tapaus. Olen itsekin tällä hetkellä kirkon luottamushenkilö, Riihimäen seurakunnan kirkkovaltuutettu, ja tässä tehtävässäni nostin esiin tilanteen, jossa kirkon toiminta oli mielestäni ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Esitin kesäkuussa julkisesti seuraavan kysymyksen: ”Kirkko, jonka jäsen olen, on ilmoittanut olevansa Setan Helsinki Pride 2019:n virallinen kumppani. Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?” Ja tviittiini poimin Raamatusta kohdan, jossa asiaa käsitellään. Luen senkin tässä: ”Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.” Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni ei ole tässä avata keskustelua Pride-tapahtumasta vaan nimenomaan nyt tästä kirkkolain 2 §:stä. En ole hakemassa omaan rikostutkintaani tältä salilta oikeutta, mutta nostan tapauksen esiin siksi, että eduskunnan on syytä tiedostaa, että kirkkolaissa, nytkin tässä käsiteltävänä olevassa esityksessä, sen tunnustusta ja tehtävää koskevassa 2 §:ssä, linjataan kirkon suhde Raamattuun. Raamattu, myöskään tuon tekstin osalta, jonka äsken luin, ei ole siis miltään osin kielletty kirja, ja sen vuoksi juuri tässä yhteydessä poikkeuksellisesti otin tämän Raamatun nyt tukiaineistoksi tälle puhujankorokkeelle mukaan. [Puhuja näyttää kädessään pitämäänsä Raamattua] Tätä en ole aikaisemmin tehnyt. Raamatun asema säädetään siis kirkkolaissa kirkon oppia ja toimintaa ohjaavaksi ja sitovaksi auktoriteetiksi. Nykyisen keskustelun valossa on tärkeää huomata, että tätä pykälää ei siis ehdoteta muutettavaksi. Se koskee kaikkea kirkon päätöksentekoa. Tämä on mielestäni tärkeä huomio sanan‑ ja uskonnonvapauden näkökulmasta kirkon työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja kaikkien kirkon jäsenten kohdalla, joita on siis noin 70 prosenttia väestöstämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-20T13:08:23,2019-09-20T13:15:31,Tarkistettu,1.1 2019_35_5,35/2019,2019-09-20,13.02,13.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Muistutan edustajia siitä, että havaintovälineet puhujapöntössä ovat kiellettyjä. — Edustaja Aittakumpu näyttää tästä esimerkkiä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_35_6,35/2019,2019-09-20,13.02,13.28,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Evankelisluterilainen kirkko hoitaa monia hyvin tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka on laissa määritelty. Kirkon tällaisia tehtäviä ovat hautaustoimi ja väestörekisterin ylläpitoon liittyvät tehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Näiden lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien lisäksi kirkolla on hyvin vaikuttavia ja merkittäviä sosiaalisia palveluja, kuten diakoniatyö sekä lapsi- ja nuorisotyö. Nämä työmuodot näkyvät ja tuntuvat myönteisesti yhteiskunnassamme, ja esimerkiksi kunnat tekevät runsaasti yhteistyötä seurakuntien kanssa. Merkittävää on myös se, että kansamme 15-vuotiaiden ikäluokasta esimerkiksi vuonna 2017 kirkon järjestämän rippikoulun kävi 84 prosenttia. Perhetyön pappina toimiessani sain nähdä ja kokea hyvin läheltä, miten valtavan merkityksellistä työtä kirkko ja seurakunnat tekevät. Esimerkiksi diakoniatyöntekijät, nuorisotyönohjaajat ja lastenohjaajat ovat hyvin lähellä tavallisen ihmisen arkea ja elämää. Moni talousongelmiin, parisuhdekriisiin tai esimerkiksi vaikean sairauden keskelle joutunut on kokenut, että kun kukaan muu ei enää auta, ei edes yhteiskunnan palveluista saa enää apua, silloin kirkko auttaa. Moni kääntyy viimeisessä hädässään kirkon puoleen. Lämmin kiitos kirkolle näiden tärkeiden yhteiskunnallisten tehtävien ja muiden huolenpitotehtävien hoitamisesta. Arvoisa puhemies! Kirkon sanoma on muuttumaton ja kaikkina aikoina kestävä. Kirkko kuitenkin elää muuttuvassa ajassa ja yhteiskunnassa, ja siksi kirkkolain uudistaminen on nyt hyvinkin ajankohtainen. Kirkolliskokous on hyväksynyt tämän käsittelyssä olevan esityksen uudeksi kirkkolaiksi. Tämä esitys ei sisällä kirkon ja valtion välisiä suhteita koskevia muutoksia. Pidän hyvänä, että tämän lain valmistelua on ohjannut se periaate, että tavoitteena on ollut siirtää säännöksiä mahdollisimman paljon kirkkolaista kirkkojärjestykseen ja tällä tavalla tukea ja vahvistaa kirkon autonomiaa ja päätösvaltaa. Aiemminkin toki on ollut lainsäädännöllisestikin aivan selvä, että kirkko päättää täysin itsenäisesti esimerkiksi avioliittokannastaan, johon äskeisessä puheenvuorossa viitattiin. Arvoisa puhemies! Kirkkolain 1 luvussa säädetään kirkon tunnustuksesta, tehtävästä ja jäsenyydestä, ja siinä todetaan, että kirkon tehtävänä on tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Tässä lakiesityksessä todetaan aivan oikein, että kirkkolaissa tulee säätää niistä asioista, joissa on olemassa yhteys valtioon, ja kirkon autonomiasta seuraa se, että sen hallinnosta voidaan säätää laajemmin kirkkojärjestyksessä, ja näin esimerkiksi kirkon tunnustus ja oppi ovat kirkon sisäisen säädösvallan piirissä. On erittäin hyvä, että tämän uuden lain tavoitteena on uudistaa lainsäädäntöä sillä tavalla, että se vahvistaa tavallisen seurakuntalaisen osallistumismahdollisuuksia ja keventää hallintoa. Kaikkiaan lakiesitys uudeksi kirkkolaiksi on erittäin hyvä ja kannatettava. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä totean, että pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on yhteiskunnassamme hyvin näkyvällä tavalla esillä kirkko, joka pitää esillä perinteisiä kristillisiä arvoja. Suomessa ovat monet asiat aineellisesti huomattavasti paremmin kuin aiemmin. Kuitenkin henkinen ja hengellinen pahoinvointi on lisääntynyt, ja siitä tässäkin salissa on monesti puhuttu ja kyselty ja ihmetelty, mistä se johtuu. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja alkoholinkäytön haitat ovat yhä yleisempiä. Arvoisa puhemies! Monet aikamme ongelmat juontavat juurensa siihen, että perinteiset kristilliset arvot on unohdettu ja tämä terve, kestävä arvopohja on murentunut. Kulttuurissamme on saanut liian korkean aseman viihde ja pintaliito ja erilaiset hetkelliset muoti-ilmiöt, taloudellisen voiton ja ulkoisen näyttävyyden tavoittelu. Suomessa olisi hyvä palata laajasti takaisin niihin kestäviin perusarvoihin, joita meidän kirkkomme pitää jatkuvasti esillä ja joiden perustalle meidän isänmaamme aineellinen hyvinvointikin on aikojen saatossa rakennettu. [Sari Essayah: Hyvä puhe, erittäin hyvä puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-09-20T13:15:47,2019-09-20T13:21:25,Hyväksytty,1.1 2019_35_7,35/2019,2019-09-20,13.02,13.28,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri Kosonen ja edustajat Räsänen ja Aittakumpu ovat jo todenneet, meillä on säädettävänä Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle uusi kirkkolaki, joka korvaa vuoden 1993 kirkkolain. Vuonna 94 voimaan tullutta kirkkolakia on muutettu yli 50 kertaa, joten kodifiointi eli lukuisten säädösten koontaminen yhteen säädökseen on enemmän kuin tarpeen. On kysymys kokonaisuudistuksesta. Esitys on, niin kuin ministeri kertoi, kirkolliskokouksen yksimielisesti tekemän esityksen mukainen. Laki on aiempaa enemmän puitelaki, joka mahdollistaa tarkemman sääntelyn kirkkojärjestyksessä. On tarpeen tehdä tarkempi jako kirkkolain ja kirkkojärjestyksen välillä. Uusi laki on johdonmukainen ja käyttäjän kannalta selkeä. Se on kirjoitettu selvällä suomen nykykielellä, pykäliä on pantu uuteen järjestykseen. Tämä lakiesitys huomioi muun lainsäädännön edellyttämät muutostarpeet ja perustuslain sille osoittamat vaatimukset. On hyvä muistaa, että lainmuutos on pääosin tekninen. Esityksen sisällölliset muutokset ovat varsin vähäisiä. Kuten ministerikin totesi, esimerkiksi kirkon ja valtion suhteet säilyvät entisellään. Muutokset tehostavat kuitenkin kirkon ja seurakuntien hallintoa. Tavoitteena on siirtää mahdollisimman paljon kirkon sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevaa nor-minantovaltaa kirkon omille toimielimille siltä osin kuin kyseessä eivät ole laintasoista sääntelyä edellyttävät asiat. Esitys ei muuta kirkon ja valtion suhteen perusteita. Kirkolla on edelleen julkisoikeudellinen erityisasema. Esitys ei muuta kirkon hallinnon rakenteita kuitenkaan vaan yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa hallintoa koskevaa sääntelyä. Esitykseen sisältyvä sisällöllinen uudistus toteutuu pääosin kirkkojärjestyksessä. Jos muutamia nostoja näistä pienistä sisältömuutoksista teen, niin niillä on kuitenkin tärkeä merkitys kirkon toiminnalle. Kirkko haluaa siirtyä digiaikaan. Kirkon hallinnossa mahdollistetaan sähköiset kokoukset ja sähköinen päätöksentekomenettely. Kun toimin parikymmentä vuotta kirkon luottamustehtävissä, koin tämän selkeänä puutteena, joka nyt saa ratkaisunsa. Pidän tärkeänä sitä, että kirkkolakiin lisätään seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskeva säännös, jota tuetaan säätämällä viestinnästä  ja  tieto-jenantovelvollisuudesta. Tämä lisää avoimuutta ja osallisuuden mahdollisuuksia. Lakiesityksessä kevennetään kirkon hallintoa purkamalla alistusmenettelyä: esimerkiksi kiinteistöjen luovuttamista, seurakunnan hautausmaakaavaa ja hautausmaan käyttösuunnitelmaa sekä jumalanpalveluksen alkamisajankohdan muutosta koskevien päätösten alistamisvelvollisuudesta luovutaan. Nämä kaikki ovat tervetulleita asioita. Uudessa kirkkolaissa tarkistetaan seurakuntajaon muutosta koskevia säännöksiä, ja kirkkolaissa säädetään seurakuntajaon muuttamisen edellytyksistä sekä seurakunnan osa-alueen hallinnon järjestämisestä, tätäkin tarvitaan. Pidän hyvänä myös sitä, että kirkollista arkistointia kehitetään ottamalla kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen aikaisempaa kattavammat säännökset kirkollisesta arkistotoimesta. Kirkossa noudatettaisiin näin soveltuvin osin yleistä arkistolainsäädäntöä. Tämä yhdenmukaistaa ja selkeyttää käytäntöjä. Arvoisa puhemies! Suomen evankelisluterilaisen kirkon erityisellä julkisoikeudellisella asemalla on pitkä historiallinen tausta. Kirkko hoitaa monia tärkeitä tehtäviä, niin kuin olemme kuulleet. Tämän uudistuksen jälkeen Suomen evankelisluterilaisen kirkon lainsäädäntö on kohdillaan ja se saa toteuttaa tärkeää tehtäväänsä yhteiskunnassa oman perinteensä pohjalta. On hienoa, että tämä lakiesitys etenee nyt ripeästi, jotta kirkko saa työrauhaa arvokkaassa tehtävässään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-09-20T13:21:26,2019-09-20T13:27:47,Hyväksytty,1.1 2019_36_1,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Edustaja Kai Mykkänen ja 37 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 1/2019 vp hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_36_2,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_36_3,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koulukiusaaminen on arkipäiväämme. Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi on osa jokapäiväistä elämää. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla, eikä koulukiusaamisesta tai pahoinvoinnista tulisi kenenkään kärsiä nykypäivän yhteiskunnassamme. Jos nyt tekisin pienen käsiäänestyksen, yllättyisimme. Jos nyt kysyisin teiltä, arvon edustajat, kuinka montaa teistä on lapsena koulukiusattu tai kuinka moni teistä on nähnyt koulukiusaamista tai kuinka monen tuttavapiirissä tai naapurustossa on koettu koulukiusaamista, tulos olisi yllättävä. Olen vakuuttunut, että monta kättä täällä salissa nousisi ylös, kun kysyisin koulukiusaamisesta. Yhtä lailla voisin kysyä, kuinka moni on lapsena tai nuorena kärsinyt henkisestä pahoinvoinnista tai kuinka moni on nähnyt sellaista tai kuinka monen teistä tuttavapiirissä tai naapurustossa on koettu pahoinvointia. Olisi tämäkin tulos yllättävä. Jälleen kerran aika monta kättä nousisi tässä salissa, kun kysyisin lasten ja nuorten pahoinvoinnin seurauksista. Nyt käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa, mikä keräsi kuudessa viikossa yli 52 000 allekirjoitusta, esitetään, että saataisiin voimaan laki, joka velvoittaa palkkaamaan jokaiseen maamme alakouluun terapeuttisia valmiuksia omaavan aikuisen. Kyseinen henkilö olisi paikalla päivittäin. Hän pystyisi puuttumaan oppilaita askarruttaviin asioihin matalalla kynnyksellä heti ongelmien noustua esille sekä ennaltaehkäisemään muun muassa koulukiusaamista, parantamaan oppimisympäristöä ja auttamaan opettajia. Perustuslain 29 §:n, lukiolain 21 §:n ja ammatillisessa koulutuksessa annetun lain 28 §:n nojalla oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, mutta nämä lainkohdat eivät tällä hetkellä täyty. Koulukiusaaminen voi toteutua esimerkiksi pahoinpitelynä, kiristyksenä, kunnianloukkauksena tai seksuaalisena ahdisteluna, jotka kaikki ovat rikoslaissa mainittuja rikoksia. Tämän sallimista ei pitäisi antaa tapahtua. Jokainen koulukiusattu tai pahoinvoiva nuori on liikaa. Siksi jokaiseen alakouluun tulisi saada ennalta ehkäisevä asiantuntija, kuten tämän kansalaisaloitteen allekirjoittajat esittävät. Arvoisa puhemies! Jokainen lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa voidakseen kehittyä ja kasvaa itsenäiseksi aikuiseksi. Jos elämän perusasiat eivät ole kunnossa, syrjäytymisriski kasvaa. Liian moni lapsi joutuu elämään ilman turvallista arkea ja siihen kuuluvia asioita. Lapset jäävät huoliensa kanssa yksin. Kuunteleminen ja keskusteleminen on paras tapa kohdata muut ihmiset. Koulumaailmaan tarvitaan lisää voimaa vahvistamaan oppilaiden hyvinvointia. Juuri tähän tällä kansalaisaloitteella pyritään. Me-säätiö arvioi, että maastamme löytyy tällä hetkellä noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Samaan aikaan nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on kasvanut rajusti eri puolilla maata. HUSin tietojen mukaan pelkästään Uudellamaalla noin joka kymmenes 13—17-vuotias sai psykiatrista erikoissairaanhoitoa vuonna 2017. Tilanne on hälyttävä, akuutti ja kansantaloudellisesti kestämätön. Jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi kotona ja koulussa. Kuitenkin tämä lasten oikeuksien mukainen tavoite jää pelkäksi sanahelinäksi ja väsyneiden aikuisten taakan takia pelkäksi utopiaksi ja unelmaksi. On kuitenkin tärkeä muistaa ja ymmärtää se tosiasia, että opettajat eivät ole yli-ihmisiä. Opettajat ovat pedagogisesti päteviä ammattilaisia, joiden tehtävä on ensisijaisesti kasvattaa lapsista ja nuorista ajattelevia ja eteenpäin pyrkiviä, innostuneita ihmisiä. Opettajilta vaaditaan kohtuuttomia. Heiltä vaaditaan koulutuksen rajojen ulkopuolelta kykyä kohtaavaan läsnäoloon, syliä, vuorovaikutustaitoja, tuloksekkaita projekteja, oppilastilanteiden selvittelyä sekä lukuisia muita kuormittavia vaateita ja vastuutehtäviä, joiden oletetaan hoituvan opetustyön ohessa. Opetusalan työolobarometri 2017 osoittaakin, että myös opettajat voivat huonosti ja suunta alaspäin on vain kiihtymässä: Kuormitustekijöitä on liikaa. Barometrin mukaan työkyky koetaan koko ajan heikommaksi, terveydelle vaarallista työstressiä koetaan enemmän kuin muualla työelämässä. Lapset ovat ne, jotka jäävät tässä asiassa sijaiskärsijöiksi. Tämänhetkinen opettajankoulutus ei anna riittävästi eväitä haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kohtaamisiin eikä anna keinoja näissä vuorovaikutustilanteissa toimimiseen. Lasten tulevaisuuden ja koko kansan edun mukaista on tuoda tunnetaitoja ja kehittävää kohtaamista suoraan koulumaailmaan. Arvoisa puhemies! Keravalaisessa alakoulussa toteutettiin kevätlukukaudella 2018 pilotointi. Koululla oli päivittäin terapeuttisen koulutuksen omaava helposti lähestyttävä aikuinen. Kokeilu onnistui hienosti, ja sen tuloksista selvisi odotetusti monia myönteisiä asioita. Opettajien työhyvinvointi kasvoi, ja opettajien sekä oppilaiden yhteishenki ja luokkien viihtyvyys paranivat. Mutta mikä tärkeintä, lähes 50 prosenttia oppilaista koki saaneensa aiempaa enemmän tukea, ohjeita, apua ja ymmärrystä. Lisäksi yli 40 prosenttia oppilaista kertoi helposti lähestyttävän aikuisen vaikuttaneen positiivisesti omaan tai yhteisön hyvinvointiin. Yleensä opettajien jaksaminen laskee kevään edetessä, mutta pilotin aikana jaksaminen oli nousujohteista. Koulussa oli läsnä ihminen, joka oli päivittäin lähellä oppilaita. Hän kuuli ja näki hädän sekä tapahtumat ja toi välittömästi avun pienempiinkin murheisiin koulupäivän aikana. Yksi henkilö pystyi neljän kuukauden aikana saamaan aikaan huomattavia muutoksia säännöllisellä, päivittäisellä sekä yksilöllisellä kohtaamisella. Apu pitää viedä sinne, missä tarve ilmenee, ei neuvottelupöytiin tai byrokraattisiin rakenteisiin. Koska tämä hanke toimi Keravalla, sen kokeilua tulee testata myös muualla. Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen tulee olla jatkuvaa, systemaattista ja säännöllistä sekä matalalla kynnyksellä toteutettavaa. Koulu on lapsen ja nuoren elämässä merkittävä vuorovaikutusympäristö, jossa vietetään suuri osa päivästä. Tämän vuoksi varhaisen tuen tuominen alakouluun on erityisen tärkeää, perusteltua ja merkityksellistä. Tämän kansalaisaloitteen allekirjoittajat toivovat, että koulujen arkeen saataisiin fyysisesti läsnä oleva henkilö. Hän olisi ihminen, joka puuttuisi jo ensimmäiseen tönäisyyn ja rumaan sanaan. Toivon koko sydämestäni, että voisimme alkaa puhua entistä useammin hyvinvoivista kouluista ja lapsista — sellaisista kouluista, joissa lapsia ei kiusata, kouluista, jotka ovat onnellisia ja kannustavia. Meidän ei pidä kääntää koulukiusaamiselle selkäämme. Yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle eri arvioiden mukaan 700 000:sta jopa miljoonaan. Onko meillä tähän varaa? [Toimi Kankaanniemi: Ei ole!] Kyseessä olisi sijoitus tulevaisuuteen, ja se tuottaa lapsille ja nuorille henkistä hyvinvointia sekä valtiolle säästettyjä varoja. Olen nähnyt liian monen perheen lapsen tekevän itsemurhan koulukiusaamisen takia, kustantanut hautajaisia tai auttanut perhettä hädässä. En voi ymmärtää, että hyvinvointivaltiossamme ei puututa tarpeeksi koulukiusaamiseen. On aika muuttaa korulauseet teoiksi, on aika osoittaa, että lasten ja nuorten hyvinvointi on meidän jokaisen sydäntä läsnä oleva asia. Hyvinvoiva ja onnellinen nuoriso on Suomen kivijalka. Puheet on puhuttu, on tekojen aika.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-09-24T14:18:37,2019-09-24T14:26:53,Hyväksytty,1.1 2019_36_4,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n lasten oikeuksien sopimus ratifioitiin jo 30 vuotta sitten, ja Suomi liittyi siihen 1991. Se on maailman laajimmin ratifioitu sopimus, jonka piiriin kuuluvat kaikki maat lukuun ottamatta USA:ta. Sopimuksen tarkoitus on taata ja turvata lasten oikeudet ja huolenpito. Minulla on viime vuosina ollut suuri ilo ja etuoikeus työskennellä lasten kanssa niin kehitysyhteistyössä Unicefin puitteissa ulkomailla kuin täällä kotimaassakin päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, tv:ssä, radiossa sekä ulkona luontoretkillä. Niin kuin varmaan kaikki tiedämme, lasten maailma on kiehtova ennakkoluulottomuudessaan ja raikkaudessaan. Kun puhutaan lapsen mielestä, ollaan ihmisyyden ytimessä uteliaina, välittöminä, vailla rutiininomaisia ja kaavamaisia ajattelu- ja asennetottumuksia. Monessakin mielessä aikuisten olisi jo itsensä vuoksi hyvää, virkistävää ja avartavaa olla enemmän lasten kanssa, puhumattakaan siitä, miten paljon lapset kaipaavat aikuisen turvallista seuraa. Olen huolestuneena seurannut viime aikojen uutisia siitä, kuinka lapset ja nuoret Suomessa voivat enenevässä määrin huonosti. Muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliittoon tulee enemmän yhteydenottoja kuin koskaan aiemmin koskien lasten pahoinvointia ja mielenterveysongelmia. Erittäin järkyttävää on ollut kuulla, että jopa 12-vuotiaitten lasten on havaittu alkaneen viillellä itseään. Miten tämä voi olla mahdollista maassamme, joka vastikään on rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi, maassamme, jonka koululaitos on tunnetusti maailman huippuluokkaa ja siitä tullaan hakemaan oppia kaukaakin maailmalta? Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite vastaa mielestäni hyvin tähän viime vuosien huolestuttavaan kehitykseen, jossa toteutetut heikennykset varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja ammatilliseen koulutukseen ovat lisänneet nimenomaan poikien syrjäytymistä. Evan tuoreen raportin mukaan 25—54-vuotiaita miehiä on pysyvästi työelämän ulkopuolella lähes 79 000. Niin kauan kuin on puhuttu syrjäytymisestä, olen saanut näppylöitä. Minusta termi on tahallisen väärään johtava. Se syyllistää yksilön itsensä kontolle oman onnettoman kohtalonsa ikään kuin hän itse vapaana valintanaan olisi päättänyt haluta syrjäytyä. Minusta osuvampi ilmaisu olisi syrjäytetty, jolloin elinympäristönkin kontolle sälyttyisi osuutensa tästä onnettomuudesta. Olen pohtinut, onko tämä seurausta rakenteellisesta pitkäaikaistyöttömyydestä, jossa perheen lapset eivät ole koskaan nähneet kummankaan vanhempansa lähtevän töihin. Tällaisessa tapauksessahan lapsen kiinnittyminen normaaliin arkeen ei ole saanut oikeaa mallia. Tutkimuksista tiedetään, että paitsi sosiaalinen myös taloudellinen ja terveydellinen huono-osaisuus siirtyy paikoin sukupolvelta toiselle. Tällainen kehitys on katkaistava. Syrjäytymisvaarassa oleva lapsi tai nuori pitää osata ajoissa tunnistaa. Tässä vastuu on ensisijaisesti huoltajilla, mutta se voi olla joku muukin, sillä lapsi tarvitsee edes jonkun, edes yhden turvallisen ja luotettavan aikuisen. Syrjäytetty kokee olevansa alistettu ja väheksytty. Itsevarmuuden kasvattaminen hyvillä kokemuksilla ja onnistumisilla onkin ensisijaisen tärkeää, sillä tunteiden lukkiutuminen ja torjunta ovat kasvualustaa syrjäytymiselle. Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan suurimmat riskitekijät lapsen ja nuoren syrjäytymiseen ovat kiusaaminen ja mielenterveysongelmat, jotka voivat olla oireita kodin köyhyydestä tai eriarvoisuudesta. 2000-luvun alun Suomen Pisa-menestyksen jälkeen kansainvälisessä vertailuaineistossa tasomme on kääntynyt huolestuttavasti laskuun. Ero tyttöjen ja poikien välisessä lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Tutkitusti juuri lukeminen kehittää tunteiden ilmaisemista, empatiakykyä, sosiaalisia taitoja. Luetun ymmärtäminen edistää myös oman ilmaisun tuottamista. Juuri pojat tarvitsevat enemmän heille suunnattua laadukasta kirjallisuutta, sillä heiltä puuttuu osaamista sosiaalisiin kontakteihin ja tunteista puhumiseen. Mutta tärkeää on muistaa, että ongelma ei ole lapsi itsessään vaan joko sairaudesta tai olosuhteista johtuvat oireet. Pienikin yksittäinen kontakti ja apu voivat merkitä lapselle paljon, mutta tarpeellista olisi luoda rakenteet, jotta lapsi aikuisten tuella pääsee olemaan mukana. Lopuksi, kasvatukseen pitää tarttua jo silloin, kun lapsi on pieni. Varhaiskasvatuksen laadukkuus on varmin investointi tulevaisuuteen. Oppimiserojen kaventaminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee tehokkaimmin syrjäytymistä ja siitä pahimmillaan seuraavaa kierrettä yksinäisyyden, kouluongelmien, vanhempien tuen puutteen ja rikosten kautta aina huumeisiin asti. Erityisesti nyt tällä väestörakenteen ennusteella meillä ei ole enää varaa menettää yhtäkään lasta tai nuorta, vaan heidät on pidettävä mukana. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-09-24T14:27:01,2019-09-24T14:34:01,Tarkistettu,1.1 2019_36_5,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen on hyvin tärkeä aihe, ja on hienoa, että tässä aloitteessa on tartuttu tähän tärkeään teemaan. Tapasin muutama viikko sitten nuoria, joilla oli omakohtaisia kokemuksia lastensuojelusta. Heidän tarinoissaan, palautteessaan ja toiveissaan korostui oikeastaan yksi asia. Melkeinpä jokainen heistä korosti sitä, että he olisivat kaivanneet sitä yhtä turvallista aikuista matkan varrella — että he olisivat tienneet sopivassa hetkessä, kenen puoleen kääntyä, ja kykyä myöskin luottaa tähän ihmiseen. Se on ehkä tässä aloitteessa myöskin sellainen ydin, johonka itse kiinnitin huomiota ja jota pidän tärkeänä. Teimme runsas vuosi sitten Olli-Pekka Heinosen, Timo Reinan ja Matti Kaivosojan kanssa tällaisen selvityksen lasten ja perheiden palveluista ja niihin liittyvistä yhdyspinnoista eri palveluiden välillä. Siinä totesimme, että on hyvin olennaista huolehtia varhaisesta tuesta ja puuttumisesta juuri sellaisissa palveluissa, jotka tavoittavat koko ikäluokan, ja huolehtia myöskin siitä, että tukea on saatavilla ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Erityisesti on huomioitava lapsen ja nuoren elämäntilanteessa tapahtuvat muutokset, siirtymät ja epäjatkuvuudet, koska ne ovat aina tällaisia haastavia kohtia elämässä. Vaikeissa tilanteissa tukea tarvitaan enemmän, mutta ajattelen, että ongelmiin pitäisi päästä kiinni jo ennen niiden kärjistymistä. Suurin osa lapsista, nuorista ja perheistä ei tarvitse monimutkaista palvelukokonaisuutta, ja moni enemmänkin tarvitseva hyötyy varhaisesta tuesta. Parhaita kanavia sille ovat neuvolat, varhaiskasvatus ja perusopetus, joissa kohdataan kokonaiset ikäluokat. Edellisen hallituksen aikana löydettiin hyviä käytäntöjä, esimerkiksi perhekeskusten ja Ohjaamoiden osalta, miten tukea voidaan tuoda näihin yhteyksiin. Tämä kyseinen aloite, joka nyt on käsittelyssä, keskittyy ennen kaikkea kouluihin, mikä on tärkeä kenttä, mutta koulujen ohella loisin tässä samalla katseen myöskin vielä varhaisempiin vuosiin ja vaiheisiin. Nimittäin perusta luodaan jo päivähoidossa. Siksi parasta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä on antaa hyvä pohja jo lapsena, kasvattaa varhaiskasvatukseen osallistumista laajentamalla esiopetus kaksivuotiseksi, laajentamalla sen maksuttomuutta ja huolehtia, että siellä pystytään tarjoamaan hyvät edellytykset ja eväät elämälle. Samoin neuvolajärjestelmämme kaipaa uudistamista. Esimerkiksi Tampereella hyvinvointineuvoloita on kehitetty jo hyvin askelin vastaamaan perheiden muuttuviin tarpeisiin. On tärkeää, että neuvolat toimivat yhä vahvemmin perheiden tukiverkkoina yhteistyössä päiväkotien kanssa ja jalkautuen sinne, missä ihmiset ovat. Olennaista kaiken kaikkiaankin on se, että palveluissa pystymme ylittämään hallinnonalojen rajoja varhaiskasvatuksen, neuvolan, koulun, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun välillä ja toimimaan yhtenäisenä verkostona. Näissä tilanteissa useimmiten tarvitaan sekä sitä turvallista aikuista, joka ottaa kopin, että tueksi laajempaa verkostoa, hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut syntyvät kaiken kaikkiaankin hyvin moninaisten toimijoiden verkostossa, ja toimijat ovat toisistaan riippuvaisia. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota niihin tekijöihin, jotka tekevät verkoston yhdensuuntaisen ja johdonmukaisen toiminnan mahdolliseksi. Lisäksi on vahvistettava aidosti lapsi-, nuori- ja perhelähtöistä ajattelu- ja toimintatapaa. Se on oikeastaan ainoa tie pystyä ihan aidosti tukemaan, niin ettemme lähde hallintolähtöisesti ratkomaan asioita. Arvoisa puhemies! Arkeen tuotavilla palveluilla ja vahvalla tukiverkolla pystymme tarjoamaan tukea varhain ja juuri niihin hetkiin, kun sitä tarvitaan. Jos haluamme olla maailman paras maa lapsille, meidän on jatkossakin oltava kunnianhimoisia niin kasvatus- ja koulupolun kuin siihen liittyvien palveluidenkin kehittämisessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-09-24T14:34:03,2019-09-24T14:38:33,Hyväksytty,1.1 2019_36_6,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Mennään puhujalistaa eteenpäin. Täällä on etukäteen varattuja puheenvuoroja vielä kaksi, sitten annan ministeri Anderssonille puheenvuoron, ja sitten voidaan käydä debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_7,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ollaan sen tärkeimmän äärellä tässä salissa. Meitä velvoittaa myös tuo Aaltosen patsaan lapsi Tulevaisuus, joka tarkastelee niitä päätöksiä, joita tässä salissa tehdään. Tämä kansalaisaloite osuu erittäin tärkeään aiheeseen. Itsekin luokanopettajana pidän erittäin tärkeänä sitä, että löydetään keinoja, joilla pystytään parantamaan meidän lasten ja nuorten arkea ja puuttumaan myöskin niihin epäkohtiin, mitä arjessa tapahtuu, erityisesti kiusaamiseen, joka tässä on nostettu esiin. On laajalti tutkittu ja tunnustettu, että monet syrjäytymiseen johtavat tekijät vaikuttavat ihmisen elämässä jo varhaisessa vaiheessa. Yksi esimerkki on juuri kiusaaminen. Muita lapselle ja nuorelle monesti arkeen näkyviä asioita ovat yksinäisyys, ystävien puute tai omasta perhetaustasta esiin nousevat seikat, kuten köyhyys tai vanhempien vaikea elämäntilanne ja sairastelu, pahimmissa tapauksissa fyysinen tai henkinen väkivalta ja laiminlyönti. Kun lapsen tai nuoren kohdalle kasaantuu riittävän paljon tekijöitä, kokonaisuus voi johtaa syrjäytymiseen. Toisaalta vaikuttimena on hyvinvoinnille merkityksellisten tekijöiden puuttuminen, se, että lapsen tai nuoren elämästä puuttuu sellaisia asioita, jotka vaikuttavat positiivisesti lapsen ja nuoren kehitykseen ja tasapainoisen ja terveen elämänhallinnan muodostumiseen. Koulu on Suomessa keskeisesti tällainen paikka, jossa näitä hyvinvoinnille merkityksellisiä asioita ja tasavertaisia eväitä elämään voidaan lapsille tarjota. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa hyvinvointi on määritelty yhdeksi toimintaa ohjaavista periaatteista. Kouluyhteisön lähtökohtana on luoda turvallinen ja hyvinvoiva ympäristö lapsille ja nuorille, sellainen ympäristö, jossa voi oppia ja kasvaa turvallisesti. Arvoisa puhemies! Niillä aikuisilla, jotka ovat koulun arjessa lasten ja nuorten kanssa läsnä, tulee olla kyky tunnistaa ongelmia ja puuttua niihin ajoissa. Lähtökohtana on jo nyt, että koulun kaiken henkilöstön — opettajien, terveydenhoitajien, koulukuraattorien, koulupsykologien — tehtävä on yhteistyössä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen, jos sitä ilmenee. Hyvistä tavoitteista ja paljosta onnistumisesta huolimatta monet lapset eivät kuitenkaan saa riittävää tukea. Mitä sitten koulun arjessa voisi tehdä paremmin? Kuten hallitusohjelmassa korostetaan, olennainen avain ratkaisuun on jo olemassa olevan henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Huomiota tulee kiinnittää niin opettajien kuin muidenkin ammattilaisten osaamisen kehittämiseen, heidän jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa. Toisaalta jo opettajankoulutuksessa tulee huomioida varhainen puuttuminen ja oppilashuolto entistä paremmin. On äärimmäisen tärkeää, että varmistetaan kouluissa työskentelevien ammattitaidon ylläpitäminen ja se, että resursseja on riittävästi myös opettajien jaksamisen kannalta. Jos opettajat eivät jaksa, eivät myöskään oppilaat voi saada tarvitsemaansa tukea. Myös esimerkiksi koulunkäynninohjaajilla on erittäin tärkeä rooli koulunkäynnin tukena ja opettajaresurssien riittävyydessä. Inkluusion myötä pätevien ohjaajien työpanos on koulun arjessa merkittävä. Arvoisa puhemies! On laajalti tiedossa, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Tarvitaan selkeitä malleja siihen, miten eri ammattilaisista koostuva moniammatillinen yhteistyö saadaan toimimaan entistä paremmin. Olennaista varhaisessa puuttumisessa ja ongelmien tunnistamisessa on, että jo olemassa olevat roolit ja rakenteet saadaan paremmin vastaamaan lasten ja nuorten tarpeeseen. Koko moniammatillinen ketju jo ennen peruskoulua alkaen aina neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta ja jatkuen läpi toisen asteen tulee saada toimimaan paremmin yhteen. Vain yhteistyötä, vuorovaikutusta ja olemassa olevia prosesseja parantamalla voidaan moniammatillisen työskentelyn edut saada todella käyttöön. Hallitusohjelmassa on linjattu, että tulevina vuosina tullaan tarkastelemaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta sekä kohdennettujen resurssien riittävyyttä; lisäämään resursseja samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen; kehittämään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli; vahvistamaan perusopetuksen yhteydessä tarjolla olevia matalan kynnyksen tukipalveluja, oppilas‑ ja opiskeluhuollon palveluja sekä opinto-ohjausta; sekä takaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Meillä on jo laajalti käytössämme kansainvälisesti vertailtuna erittäin pätevät ammattilaiset ja monella mittarilla mitattuna maailman paras koulu. Näistä lähtökohdista käsin lasten ja nuorten paremman hyvinvoinnin rakentamisen kouluissa tulee olla mahdollista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-24T14:38:45,2019-09-24T14:44:15,Hyväksytty,1.1 2019_36_8,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tahdon aluksi kiittää siitä termistä, minkä edustaja Petelius täällä esitteli, että syrjäytymisen sijaan puhuttaisiin esimerkiksi syrjäyttämisestä. Sen pohjalta itse asiassa juuri tuolla paikallani uudelleenkirjoitin puheeni niin, että joka kerta kun puhutaan ”syrjäytymisestä”, vaihdoin sen sanan ”syrjäyttämiseen”. Kiitokset siitä. Nyt päästään niin sanotusti asian ytimeen eli puhumaan aivan merkityksellisimmistä asioista, mitä meidän pitäisi päättäjinä käsitellä. Lasten ja nuorten syrjäyttäminen on yhteiskuntamme vakavin ongelma, koska se nakertaa pohjaa Suomen tulevaisuudelta hyvinvointiyhteiskuntana. Osa lapsista syrjäytetään vanhempien jättäessä heitteille, osa syntyy sellaisiin perheisiin, joissa lapsen itsetuntoa ei rakenneta vaan hajotetaan. Osa houkutellaan huumeiden maailmaan, ja osa puolestaan joutuu hirvittävien seksuaalisten tekojen uhriksi. Tänään puhumme siitä syrjäyttämiseen johtavasta tekijästä, joka lienee kaikista tutuin ja yleisin. Puhumme kouluissa tapahtuvasta kiusaamisesta. Me olemme päättäneet yhteiskuntana oppivelvollisuudesta ja siitä, että pääsääntöisesti jokaisen vanhemman lapsi suorittaa sen kodin ulkopuolella, kouluissa. Näin ollen meidän tulee kantaa vastuu myös siitä, mitä kouluissa tapahtuu. Tämä aihe on meille perussuomalaisille erittäin tärkeä, ja tahdon kiittää kansanedustaja Ari Koposta tämän syrjäyttämiseen puuttuvan kansalaisaloitteen tekemisestä. Teitte tämän aloitteen kansalaisena, ja ihan syystäkin olette nyt tämänkin vuoksi kansanedustajana eduskunnassa viemässä aloitetta eteenpäin. Tämä olkoon upeana esimerkkinä myös muille. Ne, jotka lähtevät ongelmiin puuttumaan, löytävät vielä itsensä tästä salista edustamassa suomalaisia. Aloitteessanne ehdotatte, että koulumaailmaan tulee jalkauttaa uusia toimintamalleja yhä vaativamman ja laajemmaksi kehittyvän kouluyhteisön tueksi. Tätä haluan tukea ehdottomasti. Arvoisa puhemies! Luokanopettajaopiskelijana olen kiinnittänyt huomiota niihin mittasuhteisiin, mitä kiusaaminen pahimmillaan voi saada koulumaailmassamme. Kun minun lapsuudessani sain pelätä lähtiessäni kouluun, ovatko eräät kaksi poikaa odottamassa metsäpolulla, työntämässä päätäni lumihankeen niin etten saisi happea, niin tämän lisäksi tänä päivänä edes kotona ei pääse karkuun koulukiusaamista. Sosiaalisessa mediassa ei pääse pakoon kiusaamista missään, ja luokkatovereista levitetyt viestit ja valheet voivat päätyä ison yleisön saataville. Kun sovelluksena käytetään esimerkiksi Snapchatia, kaikki pilkka häviää hetkessä ja syyllisten löytämisestäkin tulee vaikeampaa. Kiusaamiseen puuttumista ei ole resursoitu riittävästi. Yksi ratkaisu voisi olla juurikin aloitteessa esitetty lakivelvoite tuoda jokaiseen alakouluun terapeuttisia valmiuksia omaava aikuinen. Hän pystyisi omistamaan työaikansa tärkeään lastensuojelutyöhön, joka olisi niin puuttumista, ennaltaehkäisyä kuin tilanteiden selvittelyäkin. Työpaikoilla on luottamusmies, mutta miksi lapsilla ei ole henkilöä, joka olisi erikoistunut juuri näihin tilanteisiin ja lasten oppimisympäristön parantamiseen? Tämäkään ei riitä. Kiusaaminen on niin selvä ongelma, että kukaan ei voi sitä kiistää. Sitä on jokaisessa koulussa. Ehdotan lisäksi, että yliopistoissa koulutuksen suunnittelussa huomioidaan erityiskasvatuksen ja monikulttuurisuuskurssien huutava tarve. Arvoisa puhemies! Meillä alakouluissa työskentelevillä luokanopettajilla yliopistotutkintoomme on kuulunut yliopistosta riippuen vähimmillään vain kolme opintopistettä erityiskasvatusta, kun tutkintoon kuuluu 300 opintopistettä opintoja yhteensä. Tuossa ajassa ei keretä käymään esimerkiksi edes autismin kirjoa riittävällä tavalla läpi, saati sitten sitä koko pakettia, mitä erityiskasvatukseen liittyy. Monet erityislapset ovat juuri ensimmäisiä kohteita kiusaamiselle, eikä opettajalla yleensä ole riittävästi osaamista tunnistaa mitä moninaisimpia tilanteita. Myös maahanmuuttajataustaisista perheistä tulevat lapset tuovat opettajakunnalle usein lisähaasteita. Vika ei ole tietysti lapsissa vaan kotikasvatuksessa, joka monen kohdalla poikkeaa suomalaisesta tapakasvatuksesta. Lisäksi arvot, kulttuuri ja kieli saattavat olla erilaisia. Mitä kuormitetumpia opettajat ovat, sitä vähemmän heillä on voimavaroja puuttua luokkansa sisällä tapahtuvaan kiusaamiseen. Kannatan sitä, että varmistetaan jokaiseen alakouluun aloitteen vaatima henkilö, jolla olisi asiantuntijuus kiusaamisen ja syrjäyttämisen ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen. Tämän lisäksi vaadin, että opettajankoulutusta uudistetaan rakenteeltaan niin, että opettajat saavat enemmän niitä työkaluja, joita tämän päivän oppimisympäristössä tarvitaan. Nykyisillä kosmeettisilla toimilla emme tule koulukiusaamista taklaamaan, vaan meidän on lähdettävä rohkeasti rakentamaan paljon isompia toimia. Pyydän, että opetusministeri lähtee suunnittelemaan Keravan mallin mukaista isomman alueen pilotointia, raportoi sen tarkasti ja tämän jälkeen rakentaa uuden lainsäädännön opittujen kokemusten pohjalta. Kiitos myös kaikille kansalaisaloitteen allekirjoittajille. Viedäänhän sitä yhdessä yksimielisesti eteenpäin täällä eduskunnassa, arvoisat kollegat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-24T14:44:18,2019-09-24T14:50:11,Hyväksytty,1.1 2019_36_9,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Sitten vastauspuheenvuoro, ministeri Andersson. 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_10,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Olemme tosiaan erittäin tärkeiden asioiden äärellä, ja ilahduin myöskin, kun eräs edustaja täällä viittasi YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, koska juuri siitä tässä on kyse: lasten oikeuksien toteutumisesta. Koulukiusaamisen vastaisessa työssä on kyse siitä, että me yhteiskuntana voimme turvata kaikkien lasten oikeutta oppia ilman pelkoa ja kaikkien lasten oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön, siitä, että jokainen meistä jo pienenä voi tulla huomioiduksi ja kunnioitetuksi oman yhteisön jäsenenä. Tämä kansalaisaloite liittyy myöskin siihen laajaan keskusteluun, mitä tällä hetkellä käydään lasten ja nuorten tuen riittävyydestä ja erityisopetuksen resursoinnista, mistä me tiedämme, että monien oppilaiden ja lasten tuen tarve on kasvanut mutta samanaikaisesti suomalaiset kunnat ovat kamppailleet taloudellisten vaikeuksien kanssa jo likimain 10 vuotta, mikä on näkynyt siinä, että ei ole pystytty riittävän hyvin huolehtimaan erityisopetuksesta ja inkluusioperiaatteen mukaisesti tästä riittävästä resursoinnista. Opettajien kohdalla se tarkoittaa muun muassa sitä, että monet opettajat kokevat, että he joutuvat toimimaan paitsi opettajana esimerkiksi sosiaalityöntekijänä, psykologina, nuorisotyöntekijänä ja välillä jopa poliisina ja että omat voimavarat ja oma ammatillinen osaaminen ei siihen riitä. Joten minä pidän äärimmäisen tärkeänä, että me täällä yhdessä pohdimme, mitä me voimme tehdä enemmän ja paremmin koulukiusaamisen vastaisessa työssä — samalla huomioiden sen työn, mitä monet kasvatusalan ammattilaiset tekevät jo nyt koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Muutamia huomioita siitä, mitä on tehty ja mitä tullaan tekemään: Koulukiusaamisen vastaista työtähän on Suomessa tehty jo pitkään, ja viime vaalikaudella opetus- ja kulttuuriministeriössä toimi asiantuntijatyöryhmä, joka selvitti erilaisia keinoja ja toimenpide-ehdotuksia, kehittämisehdotuksia, joilla me voimme tätä työtä vielä parantaa ja tehostaa. Nämä toimenpide-ehdotukset jätettiin viime vuonna, ja nyt on hallitusohjelmassa kirjauksia tämän työn jatkamisesta. Tullaan laatimaan toimenpideohjelma kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi, ja sen lisäksi tullaan hallitusohjelman mukaisesti myöskin tarjoamaan oppilaitosten henkilöstölle, oppilaille ja opiskelijoille kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta. Mielestäni nämä huomiot liittyen opettajankoulutukseen ja sen sisältöihin olivat myöskin erittäin tervetulleita ja tärkeitä. Tämän lisäksi Opetushallitus laatii parhaillaan kiusaamisen vastaisen työn opasta, joka on suunnattu niin perusopetukseen kuin lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen, ja tämä on tarkoitus julkaista nyt tämän syksyn aikana. Tämän oppaan puitteissa tullaan myöskin käsittelemään netissä tapahtuvaa kiusaamista — toinen tärkeä huomio, mikä tässä nostettiin esille. Eli haasteena niin kasvattajille, vanhemmille kuin oppilaillekin on se, että kiusaaminen myöskin siirtyy esimerkiksi sosiaalisen median kanaviin, missä se on kasvattajille ja aikuisille vaikeampi havaita. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan näiden toimenpiteiden lisäksi erityisesti painottaa oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistamista — siihen tullaan käyttämään 29 miljoonaa [Puhemies: Aika!] tämän vaalikauden aikana, ja ne ammattilaiset ovat niitä, jotka tätä työtä jo tällä hetkellä tekevät — [Puhemies koputtaa] sekä moniammatillisten toimintamallien yleistymistä, [Puhemies: Aika!] joista on hyviä kokemuksia niin Keravalta, Seinäjoelta, Helsingistä kuin Turustakin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-09-24T14:50:16,2019-09-24T14:54:34,Hyväksytty,1.1 2019_36_11,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Tähän halutaan nähtävästi debattikeskustelu. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_12,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän myöskin tärkeästä kansalaisaloitteesta ja myöskin kollega Koposta. Tässä tietysti kun kuuntelee, niin miettii syvällisesti tätä asiakokonaisuutta, ja kansalaisaloitehan kertoo, että on saatu hyviä kokeiluja tällaisesta terapeutista. No, tosiasia on kuitenkin se, että meillä on koulussa tavaton määrä henkilöitä, henkilöstöryhmiä, on kuraattoria, psykologia, opettajia, terveydenhuoltohenkilöstöä, rehtoria ja oppilashuoltotyöryhmä, että henkilöitä periaatteessa on ja pitäisi olla. Mutta totta kai tällainen esitys kannattaa nyt tarkasti miettiä, ja etenkin voin kuvitella, että jos löytyy senkaltainen henkilö, jota lasten on helppo lähestyä ja on hyvä koulutus, niin epäilemättä se kynnys on matala muittenkin sitten lähestyä häntä. Eli kyllä tämä tärkeä aloite on, ja siihen on tässä talossa syytä kajota tarkasti, [Puhemies: Aika!] ja lopuksi sanon yhdellä lauseella sen: [Puhemies: Aika!] nythän hallitus panostaa merkittävästi [Puhemies koputtaa] lasten ja opettajien hyvinvointiin, [Timo Heinonen: Menee jo mainoksen puolelle!] tästähän tämä kaikki lähtee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-09-24T14:54:45,2019-09-24T14:56:19,Hyväksytty,1.1 2019_36_13,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Pidetään kiinni näistä aikarajoista, niin kaikkia kohdellaan sitten tasapuolisesti. — Edustaja Juvonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_14,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erittäin tärkeä asia ja hyvä kansalaisaloite. Perussuomalaiset esittivät jo aikoja sitten Espoossa, että psykiatriset sairaanhoitajat ja mielenterveyteen, päihdetyöhön erikoistuneet lähihoitajat voisivat olla osana koulumaailmaa ja päiväkotimaailmaa — kysyisin, ministeri, mitä tällaisesta ajatuksesta tuumaatte. Kuunteleva aikuinen on erittäin tärkeä, ja kun nuorilta itseltään kysyy, niin nuoret kertovat monesti juuri kavereille niitä asioita — elikkä kuulevia korvia — ja se, joka koulukiusaamisen Suomesta poistaa, kiusaamisen työpaikoilta poistaa, ansaitsee kyllä Nobelin palkinnon. Eli niin iso asia ja niin vakava asia on kysymyksessä, ja toivon, että asia kuullaan erittäin suurella korvalla. Entäpä tulisiko rikoslakiin kirjata koulukiusaaminen? Nimittäin sitä ei sieltä löydy, ja sekin voisi olla riittävä pelote.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-09-24T14:56:26,2019-09-24T14:57:29,Hyväksytty,1.1 2019_36_15,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Puhemies! Kiitokset tästä tärkeästä kansalaisaloitteesta. Kiusaaminen on merkittävä asia lapselle ja nuorelle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, ja se koskee myös koulua ja päivähoitoa. Tärkeätä onkin, että matalalla kynnyksellä tilanteisiin puututaan, oli se puuttuja siellä kouluyhteisössä kuka tahansa aikuinen, ja kannustetaan myös kavereita matalalla kynnyksellä puuttumaan kaverin kiusaamiseen. Nostaisin tässä esille myöskin opettajien tuntemuksen lapsiin ja ryhmäkoot, koska se on ensiarvoisen tärkeää, että huomataan myöskin, jos joku joutuu syrjään tai jollain on paha olla. Niin kuin ollaan huomattu, niin mielenterveysoireet ovat myös lisääntyneet lapsilla ja nuorilla, ja sen takia haluaisin, että kiinnitetään huomiota jatkossa myöskin näihin, kun on tullut tätä tietynlaista vapaata kasvatusta ja isoja luokkia, joissa ei ole selkeästi omaa opettajaa; lapselle on hirveän tärkeätä, että siellä koulussa on joku turvallinen aikuinen, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Kiusatun roolia pitää myöskin vahvistaa niin, että se selkeästi nousee tarpeena esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-09-24T14:57:33,2019-09-24T14:58:56,Hyväksytty,1.1 2019_36_16,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Muistutan, edustajat, että debatissa on minuutin mittaiset rajat. — Edustaja Ovaska.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_17,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston normaalikoulussa, Rantakylän normaalikoulussa aloitti tänä syksynä psykiatrinen sairaanhoitaja, ja hän ei ole jäänyt istumaan sinne toimistoon, vaan hän kiertelee siellä lasten ja nuorten parissa. Mutta se huoli, joka itselläni on, on ennen kaikkea se, miten Suomi on jo jakautunut kahtia, erot mitä opetusministerikin mainitsi: Meillä on kuntien välillä suuret erot, meillä on koulujen välillä suuret erot. Jo yhden kunnan tai kaupungin alueella koulut ovat täysin eriarvoisessa asemassa. Joissakin oppilashuollon palveluita tai tukea saa paljon helpommin kuin toisaalla. Sitten on tilanne se, että ei saada ammattitaitoista henkilökuntaa. On esimerkiksi tilanteita, joissa kun terveydenhuollon koulutuksen saaneita työntekijöitä on palkattu kouluihin, niin on sellaisia henkilöitä, jotka eivät pääse käsiksi näihin tietoihin ja pysty jakamaan oppilaiden tietoja toisillensa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-24T14:59:01,2019-09-24T15:00:05,Hyväksytty,1.1 2019_36_18,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille. Tämä on erittäin tärkeä aloite, sillä jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen ja välittävään kasvuympäristöön, ja tässä meillä on paljon tehtävää eduskunnassa niin kuin kunnilla myös. Eräs asia tässä pisti silmään: Tässä aloitteessa vaaditaan kuitenkin, että jokaisessa alakoulussa pitäisi olla terapeuttisia valmiuksia omaava aikuinen. Enemmänkin peräänkuuluttaisin tätä aloitteen toista osaa, että pitäisi olla helposti lähestyttävä aikuinen. Hän ei välttämättä tarvitse mitään terapeuttista koulutusta. Meillä on kouluissa erittäin hyviä kouluavustajia ja iltapäiväkerhon ohjaajia, joilla ei ole juurikaan koulutusta välttämättä, ja he ovat erittäin suosittuja kouluissa. Siinä mielessä alleviivaisin tätä, että lisättäisiin resursseja myös muualta kuin pelkästään tutkintoa lukemalla. Tärkeä kysymys on myös se, että koulukiusaamiseen tulee puuttua voimakkaammin, koska koulukiusattu ei pääse pakoon vaan oppivelvollisuus pakottaa hänet yhä uudelleen yhteisöön, jossa kiusaaminen jatkuu. Tämän vuoksi pitäisi harkita lainsäädäntöä tai jotain toimenpiteitä, että missä vaiheessa se kiusaaja vaihtaa koulua tai luokkaa eikä se kiusattu, niin kuin on käynyt tähän mennessä jatkuvasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-09-24T15:00:09,2019-09-24T15:01:23,Hyväksytty,1.1 2019_36_19,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole ”niiden toisten lapsia”. On vain meidän kaikkien yhteisiä lapsia. Tämä pätee myös niiden maahanmuuttajien lapsiin, jotka ovat tänne Suomeen saapuneet. Itse olen esimerkki maahanmuuttajaäidin lapsesta ja tiedän, miltä tuntuu, kun suljetaan ulkopuolelle. Me keskustelemme nyt äärimmäisen vakavasta ja tärkeästä asiasta. Viime aikoina on puhuttu Islannin mallin ihmeestä, ja Islannin malli lähtee juuri inkluusiosta, siitä, että otetaan kaikki mukaan yhdessä luomaan sellaista kasvuympäristöä lapsille, että on turvallista ja hyvä olla. Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat paikkoja, jotka tavoittavat miltei koko ikäryhmän. Niiden ympärille on luonnollista rakentaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki, eli suomalainen Islannin malli. Kysynkin nyt ministeriltä, joka täällä on paikan päällä: millä tavalla hallitus aikoo ottaa huomioon tämän valtavan suuren ongelman ja sen, että ratkaisu voisi löytyä nimenomaan tämäntyyppisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-09-24T15:01:23,2019-09-24T15:02:35,Hyväksytty,1.1 2019_36_20,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille. Tärkeä aihe. Ja tämä Peteliuksen huomio siitä, puhummeko syrjäytymisestä vai syrjäyttämisestä, oli erinomainen huomio. Subjekti ja objekti täytyy erottaa toisistaan. Ministeri mainitsi tämän loppuraportin, joka opetus- ja kulttuuriministeriössä viime vuonna valmistui. Tämä on erinomainen dokumentti, ja tässä on tehty paljon taustatyötä. Haluan nostaa täältä muutaman kehittämisehdotuksen, joita myös sivusitte: ehdotukset 3, 4 ja 20. Näitäkin asioita on tässä vähän sivuttu, mutta en voi olla ottamatta niitä esiin. Ensinnäkin täällä sanotaan, että tutkimus siitä, minkälaisia keinoja opettajat ja rehtorit käyttävät työrauhan turvaamiseksi ja kiusaamisen estämiseksi työssään. Eli sitä opettajien käytännössä oppimaa tietoa ei käytetä riittävästi hyväksi. Olen itse saanut opettajankoulutuksen. Viisi vuotta — ei yhtään oppituntia, ei yhtään kirjaa siitä, miten tunnistetaan tämä ilmiö, miten siihen puututaan, mikä on seuraava askel asian parantamiseksi. Ja ilmeisesti tämä asia ei ole vieläkään riittävästi parantunut, vaikka tässä hyvin todetaan, että täydennyskoulutuksessa tämä asia täytyy huomioida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-24T15:02:39,2019-09-24T15:03:55,Hyväksytty,1.1 2019_36_21,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Guzenina kuvasi erittäin hyvin sen asian, että lapset ovat meidän yhteisiä ja myöskin vastuu on meidän yhteinen huolimatta siitä, kuka lapset on tähän maailmaan synnyttänyt. Mielestäni Suomi on muuttunut aikojen kuluessa niin hyvässä kuin pahassa, mutta tässä kiusaamisasiassa ennen kaikkea pahassa, ja esitän myös meille kaikille kysymyksen, että puutummeko me itse riittävästi siihen, että kiusataan. Työyhteisöissä, kouluissa, niitten läheisten lasten elämässä, voimmeko me olla niitä turvallisia aikuisia siinä nuorten ja lasten arkisessa elämässä? Olisin halunnut kysyä ministeriltä: onko hallituksessa ollut keskustelua myöskin näitten mielenterveyspalveluitten osalta matalan kynnyksen palvelusta, esimerkkinä Tornion malli, jossa samalla rahalla — siis huom. käytössä olevalla samalla rahalla — pystytään hoitamaan lasten ja nuorten palvelut ilman jonoutumista ja lapset saavat palvelun akuutisti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-09-24T15:03:59,2019-09-24T15:05:06,Tarkistettu,1.1 2019_36_22,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on yksi Suomen suurimmista ongelmista, ja lasten ja nuorten hyvinvointi, etenkin mielenterveyteen liittyvien ongelmien kasvu, on todella huolestuttavaa. Kiusaaminen on inhimillinen tragedia, joka voi jättää jäljet koko loppuelämäksi, ja monesti siihen liittyy myöskin henkistä tai fyysistä väkivaltaa, jota ei tule tietenkään hyväksyä. Olin iloinen sen takia, että sisäministeri Ohisalo nosti hiljattain esille tämän Etelä-Karjalan mallin ja kannusti myöskin viemään nämä vakavimmat kiusaamistapaukset poliisin tietoisuuteen. Aloitteessa esitetään, että jokaisesta koulusta tulisi löytyä tämmöinen henkilö, jolla on näitä terapeuttisia valmiuksia. Olen siitä ajatuksesta ihan samaa mieltä: mielenterveysosaamista tulisi nykyistä laajemmin löytyä kouluyhteisöistä. Meillä on todella hyviä kokemuksia, niin kuin täällä on tullut esiin, esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa on myöskin viety mielenterveysosaamista sinne kouluympäristöön. Toisaalta on todella tärkeää, että lähestyttäviä aikuisia löytyy niin pienistä kuin suuristakin kouluista. Turvallisesta kouluympäristöstä, opiskeluhuollosta on säädetty laissa, mutta toteutus ontuu, ja tämän täytyy olla hallituksen ihan prioriteetti ykkönen, kun lähdetään hallitusohjelmaa toteuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-09-24T15:05:10,2019-09-24T15:06:17,Tarkistettu,1.1 2019_36_23,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kenenkään ei pidä pelätä kouluun menoa eikä sen takia menettää yöuniaan tai elämänhaluaan. Kiitos aloitteen tekijöille. Kiitos, edustaja Koponen, kansalaisaloite on todella tärkeä, ja ollaan todella ison asian äärellä. Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja turvaa niin kotona kuin koulussa. Koulukiusaaminen on monen surullisen asian syy, mikä heijastuu niin oppimiseen kuin kotioloihinkin. Opettajilla on liian vähän aikaa — ja koulunkäyntiavustajiakin vähennetään — että voisi seurata, mitä siellä koulussa tapahtuu. Kuraattori voidaan nähdä liian vaikeasti tavoitettavaksi eikä hänen luokseen uskalleta mennä. Mutta tällainen Keravan pilotissa ollut henkilö — koulusisko, joka on siellä lasten kanssa välitunneilla, juttelee siellä, lähestyy heitä lämpöisesti, vaikka koulun jälkeenkin jossain ostareilla ja somessa. Tällaisen kanssa on varmaan helpompi keskustella ja lähestyä ja kertoa niistä huolista. Tätä kautta me pääsisimme siihen asiaan kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-09-24T15:06:21,2019-09-24T15:07:29,Hyväksytty,1.1 2019_36_24,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös omasta puolestani kiittää edustaja Koposta ja tämän kansalaisaloitteen allekirjoittaneita. Tässä kyllä sikäli nyt laitetaan pallo maaliin, että mitä varhemmin pystytään puuttumaan, sitä tehokkaampaa tämä puuttuminen on. Vaikka tässä nyt fokus on koulussa, niin haluan ottaa yhden esimerkin sieltä aivan varhaisista vuosista päiväkodissa. Sain nimittäin tässä jokunen viikko sitten mahdollisuuden olla koko viikon päiväkodissa, pienten ryhmässä. Näin semmoisen tilanteen, jossa tuommoisille alle kaksivuotiaille tuli kiista ulkolelusta ja toinen tuuppasi toisen kumoon. Itku tuli, ja katsoin, miten se homma hoidetaan. Lastentarhanopettaja tuli ja opasti tätä, joka oli tuupannut kumoon, että täytyy pyytää anteeksi ja halata. Niin he halasivat, ja leikki jatkui. Tällä tahdon vain sanoa sitä, että mitä useammassa päiväkodissa meillä on riittävä määrä henkilökuntaa, lastentarhanopettajia, hoitajia, joilla on aikaa siinä arjessa opettaa niitä toimintamalleja, sitä vähemmän varmasti tarvitsemme oppilashuollon muita resursseja, sitä vähemmän on kiusaamista myös jatkossa. Mitä varhemmin, sitä parempi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-24T15:07:33,2019-09-24T15:08:48,Hyväksytty,1.1 2019_36_25,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin suuret kiitokset kansalaisaloitteesta. Sen tavoite ja lähtökohtainen viesti on se, että se haluaa omalta osaltaan ehdottaa toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan se, että kouluissa pystytään nykyelämän ja elävän elämän haasteisiin paremmin vastaamaan. Täällä on paljon puhuttu kiusaamisesta, johon aloite toki myöskin liittyy, mutta tämä liittyy paljon laajempaan keskusteluun syrjäytymisen ehkäisystä ja uhasta, ylipäätään opettajien jaksamiseen liittyvistä asioista, lasten hyvinvointiin ja lasten tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Siinä mielessä tämän aloittajan läsnäolo ja tämän keskustelun merkitys on erittäin suuri. Täytyy tietysti muistaa, että kouluissa tapahtuu myöskin lukuisia hyviä asioita, mutta kaikki siellä ei hyvin ole. Aloitteessa ehdotetaan siis lisäresursseja, joka tavoitteena on varsin kannatettava, mutta kouluissa riittää myöskin työtä siinä, että me entistä enemmän mahdollistamme samanaikaisopettajuutta, resurssiopettajuutta, opinto-ohjausta ja oppilashuollon moniammatillista toimintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-09-24T15:08:48,2019-09-24T15:10:04,Hyväksytty,1.1 2019_36_26,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuorein kouluterveyskysely toi jälleen päivänvaloon järkyttäviä faktoja. Teini-ikäisistä tytöistä yli kymmenesosa ja pojista 5 prosenttia ovat kokeneet vuoden aikana seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalinen väkivalta tässä tapauksessa sisälsi intiimialueiden koskettelua vastoin tahtoa, painostamista tai pakottamista riisuutumiseen tai seksiin vastineeksi rahasta, tavarasta tai päihteistä. Yhä nuoremmat suomalaiset lapset ja nuoret ovat kokeneet seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä ja kuvamateriaalin näyttämistä. Tämä on äärimmäisen vastanmielinen suuntaus, joka meidän kaikkien tulee ottaa erittäin vakavasti. Asenneilmapiirin on oltava Suomessa sellainen, että kaikkiin häirintätilanteisiin puututaan ja seksuaalinen häirintä tuomitaan, ja vastuu tästä on meillä kaikilla. Laista on löydyttävä keinovalikoima puuttua lapseen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan ja seksuaaliseen häirintään, ja tähän liittyen kysyisinkin paikalla olevalta ministeriltä: miten hallitus aikoo toimia näiden asioiden muuttamiseksi ja huomioida ylipäätään nämä järkyttävät asiat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-09-24T15:10:05,2019-09-24T15:11:14,Hyväksytty,1.1 2019_36_27,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuoreesta kyselystä käy ilmi, että nuorten itsetuhoisuus on lisääntynyt. Nuorista joka kolmas kertoo harkinneensa itsemurhaa. Myös nuorille, erityisesti tytöille, erikoissairaanhoidossa annettujen masennusdiagnoosien määrä on kasvussa. Ennaltaehkäisevien ja varhaisvaiheen palveluiden puuttuminen johtaa siihen, että sairaudet pahenevat ja vaativat sitten entistä kalliimpia hoitoja. Samoin kouluterveydenhuollon puutteet näkyvät lisääntyvinä lastenpsykiatrian kuluina. Kun tilanne on tämä, niin kysyisin ministeriltä: eikö nyt olisi parasta panostaa käytettävissä olevat varat kouluissa nimenomaan ryhmäkokojen pienentämiseen, näiden opintososiaalisten tukimuotojen vahvistamiseen samoin kuin erityisopetuksen vahvistamiseen sen sijaan, että oppivelvollisuusikää ryhdytään korottamaan, jolloin ollaan syrjäytymisen kannalta jo liian myöhässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-24T15:11:14,2019-09-24T15:12:28,Hyväksytty,1.1 2019_36_28,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt monta kertaa sanottu ”kiusaaminen”, ja täällä nousi esiin myös Etelä-Karjalan malli. Etelä-Karjalassa otettiin käyttöön malli, jossa selkeästi lainvastaiset teot siirrettiin suoraan poliisille tai sosiaaliviranomaisen käsittelyyn. Sen takia haluaisinkin kysyä, onko meidän termistömme tällä hetkellä oikea kiusaamiseen. Jos aikuiset tekevät näitä tekoja, kyse on rikoksesta, ja sen takia kun täällä puhutaan kiusaamisesta, itselleni tulee sellainen olo, että me vähättelemme näitä tekoja, kun me käytämme tällaisia termejä. Tähän toivoisin ministeriltä vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-09-24T15:12:28,2019-09-24T15:13:11,Hyväksytty,1.1 2019_36_29,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toivoisin, että tässä salissa emme laskisi kunnianhimoa tämän aloitteen suhteen alemmaksi kuin mitä yli 50 000 ihmistä on vaatinut. Nykyisillä toimenpiteillä me emme tule pääsemään lopputuloksiin, vaan meidän täytyy tehdä lisää. Esimerkiksi edustaja Gustafsson: Sanoitte, että meillä on jo rehtoreita, terveydenhuolto ja niin edespäin. Rehtori vastaa hallinnollisesta toiminnasta, hän myöskin pitää oppitunteja. Sen lisäksi terveydenhoitajalla puolestaan on kädet täynnä ihan sitä konkreettista terveystyötä. Näin ollen me tarvitsisimme nimenomaan lisää käsiä. Ministeri Andersson, puhuitte siitä, että tehdään ja julkaistaan opus opettajille tänä syksynä. Ollaan valtavan kiitollisia siitä, että tällainen tulee, mutta siitä huolimatta opettajataustaisena täytyy sanoa, että me saamme valtavasti erilaisia opuksia, raportteja. Meillä on jatkuvasti enemmän ja enemmän työtä siinä rinnalla, eli toivoisin, että koulutuksen uudistaminen otettaisiin todella kiireelliseksi jutuksi, niin että jo viiden vuoden aikana saataisiin nämä tiedot ja taidot meidän haltuumme. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-24T15:13:15,2019-09-24T15:14:17,Hyväksytty,1.1 2019_36_30,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tämän kansalaisaloitteen ympärillä on ollut todella tervetullutta, ja nostaisinkin esille tässä Li Anderssonin ja Ovaskan puheenvuorot siitä, että jo niitä olemassa olevia resursseja vahvistamalla me voimme saavuttaa paljon. Ehkä näen tämän kansalaisaloitteen niin, että keinoista en välttämättä ole samaa mieltä, vaikkakin olen sitä mieltä, että kaikenlaisia moniammatillisia toimintamalleja pitää kouluissa myös kokeilla. Useat tutkimukset osoittavat, että niissä kunnissa, joissa 90‑luvun laman aikana leikattiin koulupsykologien ja kuraattoreiden resursseista, oli myöhemmin, 2000‑luvulla, kaikkein eniten nuorten aikuisten psyykkistä oireilua. Tämä hallitusohjelma lähtee nimenomaan siitä, että vahvistetaan jo niitä olemassa olevia resursseja. Tällä hetkellä alueelliset erot ovat ihan valtavia: yhdellä psykologilla voi olla 7—2 000 oppilasta, mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö niitä toimintamalleja pitäisi kehittää [Puhemies koputtaa] ihan ehdottomasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-09-24T15:14:17,2019-09-24T15:15:26,Hyväksytty,1.1 2019_36_31,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Syrjäytymiseen johtava kehityshän alkaa usein jo varhaisina vuosina, kuten täälläkin on todettu. Ja Suomessa vuosittain peruskoulun aloittaa lapsia, joilla ei ole peruskouluun riittäviä valmiuksia. Tämä näkyy sosiaalisina ongelmina. Vaikeuksia pärjätä on erityisesti pojilla, usein loppuvuonna syntyneillä. Peruskoulun päättäneiden tyttöjen keskiarvo on Suomessa keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi kuin poikien. Loppuvuonna syntyneiden poikien ja alkuvuonna syntyneiden tyttöjen välillä tämä ero on vielä merkittävämpi. Me tiedämme, että lapset ovat yksilöitä, jotka kasvavat ja kehittyvät eri tahtia, silti peruskoulu menee Suomessa hyvin vahvasti ikävuosien mukaan. Mallia voisi ottaa Tanskasta, jossa opetus sovitetaan Suomea paremmin lapsen kehitykseen ja kypsyyteen. Tanskassa noin viidennes pojista ja kymmenesosa tytöistä viivästyttää koulunaloitustaan. Valtaosa heistä on nimenomaan loppuvuonna syntyneitä lapsia. Se, mikä koulunaloituksessa lykkääntyy, voitetaan takaisin lapsen vahvempana itseluottamuksena ja motivaationa. Minä kysyisinkin opetusministeriltä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tähän koulun aloittamiseen liittyvästä häpeästä päästään Suomessa eroon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-09-24T15:15:30,2019-09-24T15:16:46,Hyväksytty,1.1 2019_36_32,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Asiantuntijat sanovat, että lapsella täytyy olla vähintään yksi aikuinen, mutta minusta se on minimi emmekä voi siihen tyytyä. Yhden aikuisen varassa olevan lapsen elämä on varsin haavoittuvaa. Minä olen siviilityössäni tehnyt paljon töitä aikuisten kanssa, joidenka aikuistenongelmat pohjautuvat lapsuudessa ja nuoruudessa koettuun osattomuuteen, kiusaamiseen ja syrjään joutumiseen. Itse ajattelen, että meidän täytyy pitää huolta siitä, että lapsilla ja nuorilla olisi iso verkosto ympärillään, jotta niitä tarttuvia aikuisia olisi mahdollisimman paljon. Ei ole yhtä keinoa, jolla lasten syrjään joutumista estetään, ja siihen keinojen rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-09-24T15:16:49,2019-09-24T15:17:35,Hyväksytty,1.1 2019_36_33,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä käsittelyssä oleva kansalaisaloite ottaa kantaa erittäin tärkeään asiaan, lasten ja nuorten syrjäytymiseen, ja osoitankin suuret kiitokset kaikille tämän kansalaisaloitteen allekirjoittajille. Suuria ongelmia lapsille aiheuttavat muun muassa kiusaaminen ja erilaiset oppimisvaikeudet, ja niillä molemmilla on pitkäaikaisia vaikutuksia myös aikuiselämässä. Valitettavasti joissakin peruskouluissa on tämän uuden opetussuunnitelman myötä luovuttu perinteisistä luokkahuoneista ja siirrytty itseoppimiseen avoimissa tiloissa. Häiriötekijöiden moninkertaistuttua oppilaille on jouduttu jakamaan jopa kuulosuojaimia, ja mielestäni tämä ei voi jatkua. Päättäjien tulee ehdottomasti varmistaa, ettei alakoululaisten tarvitse oppia perustietoa ja -taitoa omin avuin. Ellei tästä pystytä [Puhemies koputtaa] pitämään huolta, niin häviäjiä ovat varsinkin hiljaiset ja oppimisvaikeuksista kärsivät lapset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-09-24T15:17:36,2019-09-24T15:18:50,Hyväksytty,1.1 2019_36_34,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin jo opettajan työn jättänyt ja siirtynyt eduskuntaan, kun sain vieraakseni nuoren, joka kertoi hyvin lohduttoman tarinan. Kuuntelin tätä koulukiusatun tarinaa hyvin pitkään, ja vasta tarinan loppupuolella minulle selvisi, että kiusaaja ei ollutkaan kaveri, vaan se oli opettaja. Pitää muistaa, että kiusaaja saattaa olla myös aikuinen, ja näiden toimenpiteiden pitää olla sellaisia, että niillä voidaan puuttua kaikkeen kiusaamiseen koulussa, on kiusaaja lapsi, aikuinen tai kuka tahansa, joissain tapauksissa siis myös opettaja. Olemme kuulleet paljon kauniita puheita, tärkeitä puheita. Annan neljä toimenpidettä: Tehkää opettajarekisteri koulutetuille opettajille, vahvistakaa sitä. Tehkää opettajamitoitus, riittävän pienet opetusryhmät. Koulukiusaaminen kirjattava lakiin rikokseksi. Ja neljäntenä, tehkää Ruotsin mallin mukainen toimenpide, jossa voi saada koulukiusattu korvausta, jos kunta tai opetuksen järjestäjä [Puhemies koputtaa] ei ole tehnyt riittävästi sen eteen töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-24T15:18:50,2019-09-24T15:20:00,Hyväksytty,1.1 2019_36_35,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin ehkä mainita aiheen, joka ei ole kunnolla tullut esiin — hieman siitä on täällä kyllä vihjattu — joka liittyy tähän kiusaajan tilanteeseen. Usein kiusaaja, siis lapsi, on itse kiusattu. Hän on kiusattu siinä mielessä, että perhe kotona toiseuttaa ihmisiä käytöksellään, jolloin lapsi vie tämän käytöksen myöskin kouluun. Siksi koen, että tämä aloite on tärkeä. Se on tärkeä siksi, että nyt terapeutti voi kokonaisvaltaisesti katsoa sen perheen tilannetta ja mahdollisesti sitten puuttua siihen. Mutta samanaikaisesti opettajat ovat olleet jo pitkään sitä mieltä, että nykyinen kolmiportainen tuki ja siihen annetut resurssit eivät itse asiassa riitä. Noin 3 prosenttia pitää tätä nykyistä mallia riittävästi resursoituna, ja sen vuoksi jo nykyisellään olevalla lailla, jos siihen laitettaisiin oikeat resurssit, todennäköisesti juurisyyhyn eli syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen voitaisiin puuttua. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-09-24T15:20:00,2019-09-24T15:21:11,Hyväksytty,1.1 2019_36_36,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos aloitteesta. Matalan kynnyksen apu ilman leimautumispelkoa on tässä se kaikkein keskeisin asia. Toinen asia on, että apua annetaan ihan sieltä varhaislapsuudesta, että meillä olisi riittävää tukea jo päiväkodeissa, neuvoloissa, että sinne tulisivat perhetyöntekijät ja että heidän avullaan lapset ja perheet kokonaisuudessaan saisivat sitten sitä ohjattua tukea laajemmin. Inkluusio on noussut täällä esiin, ja toivoisin, että nyt hallitus myöskin huomioi inkluusion tuomat ongelmat. Meillähän on sen myötä tullut suuria ryhmiä, meillä ei ole kunnon erityisluokkia, ja kysynkin nyt hallitukselta: aikooko hallitus puuttua näihin inkluusion synnyttämiin ongelmiin? Avoimet oppimisympäristöt, niin kuin edustaja Savio täällä nosti esiin, ovat myös yksi toimi, joka aiheuttaa ongelmia lapsille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-09-24T15:21:14,2019-09-24T15:22:14,Hyväksytty,1.1 2019_36_37,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla oli mahdollisuus vierailla Vantaalla Koivukylän koulussa, jossa oli erityinen luokka sellaisille lapsille, jotka eivät enää käy koulua. Heidät oli siis ikään kuin käsin poimimalla kotoa haettu sinne luokalle, jotta he kävisivät peruskoulunsa loppuun. Kun jututin näitä nuoria, niin heillä kaikilla oli taustalla koulukiusaamista, joka oli alkanut jo ala-asteella. Mieleeni tuli silloin muun muassa se, että mistä johtuu se, että usein juuri se kiusaaja saa jäädä sinne kouluun mutta sitten kiusattu on se, joka joutuu kärsimään. Tämä on sellainen kysymys, jota toivoisin, että myöskin opetusministeriössä pohdittaisiin, ja sitä, millä tavalla tähän voitaisiin puuttua. Koska se, että se kiusaaja saa jäädä mutta kiusattu siirtyy, antaa ikään kuin vääränlaisen viestin myöskin siellä luokassa ja koko kouluyhteisössä, että jotain vikaa on siinä henkilössä, joka joutuu siirtymään. Me palaamme tavallaan samaan problematiikkaan, [Puhemies koputtaa] minkä edustaja Petelius hyvin nosti esiin. Onko kyseessä syrjäytynyt vai syrjäytetty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-09-24T15:22:14,2019-09-24T15:23:27,Hyväksytty,1.1 2019_36_38,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös omalta osaltani kiittää hyvästä aloitteesta. Täällä on hyvin salissa tuotu esille se, että vastuu koulukiusaamisen poistamisesta on meillä aikuisilla ja jokaisella lapsella ja nuorella täytyy olla vähintäänkin se yksi turvallinen aikuinen, kenenkä puoleen kääntyä. Haluan nostaa esille myös sellaisen tärkeän asian, mitä täällä ei ole käsitelty: sen nuorten oman roolin koulukiusaamiskulttuurin kitkemisessä. Olen kotikaupungissani Vaasassa huomannut, että paljon on myös merkitystä sillä, että nuoret itse puhuvat sen puolesta, että kiusaaminen ei ole hyväksytty asia. Esimerkiksi nuorisovaltuutettujen mukaan ottaminen erilaisiin tempauksiin ja sen esimerkin näyttäminen kanssakoululaisille on sellainen asia, millä on ollut todella hyviä vaikutuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-09-24T15:23:31,2019-09-24T15:24:31,Hyväksytty,1.1 2019_36_39,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Muutama edustaja on vähän kommentissaan antanut sellaista kuvaa, että tällaista uutta järjestelmää ei tarvita, mutta minä kuitenkin korostaisin sitä, että näillä liipalaapa-ryhmillä ja palavereilla ei vuosikymmeniin ole saatu mitään aikaiseksi. Kaikennäköisiä opetussuunnitelmia on tehty tässäkin salissa vaikka kuinka monia, ja aina on tarkoituksena kuitenkin se asia, että saataisiin tämä asia maaliin. Tämä Keravan kokeilu on kuitenkin uusi, rohkaiseva tapa, mikä on ollut vähän erilainen kuin aikaisemmin, ja kun jokainen katsoo niitä esityksessä olevia tuloksia, niin siitä sen huomaa. Ainoa asia vain, mikä tietysti tässäkin jutussa on, on se, etteivät henkilökoulutusvaatimukset olisi se este, koska tilanne on se, että se syrjäytynyt nuori tai koulukiusattu nuori ei tarvitse mitään koulutettua ihmistä, vaan hän tarvitsee sen, kuka huomaa sen ongelman, [Puhemies koputtaa] koska hyvin harvoin sitä itse uskalletaan kertoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-09-24T15:24:31,2019-09-24T15:25:41,Hyväksytty,1.1 2019_36_40,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan on tarpeen kiittää aloitteentekijöitä tästä tärkeästä aloitteesta, vaikka täällä mielestäni kyllä edustaja Gustafsson käytti siinä mielessä ihan hyvän puheenvuoron sen osalta, että meillä on kuitenkin koulussa jo opettajat, oppilashuollon edustajat, koulunkäyntiavustajat ja terveydenhoitajat. En ole aivan varma siitä, saadaanko näitä ongelmia ratkaistua sillä, että kouluihin tuodaan jälleen yksi uusi ammattiryhmä. Voi olla näin, mutta mielestäni olisi kuitenkin ennen sitä järkevämpää käydä läpi ensinnäkin lainsäädäntö, että tietojen kulku sujuu eri ammattilaisten välillä ja että opettajilla on mahdollisuus tehdä sitä työtä, mihin heidät on palkattu. Täällä edustaja Al-Taee käytti erinomaisen puheenvuoron siitä, minkätyyppisiä ongelmia liittyy esimerkiksi kolmiportaisen tuen toimintaan ja inkluusioon. Tästä mielelläni kuulisin opetusministeriltä myös näkemyksiä, [Puhemies koputtaa] että miten näiden osalta aiotaan toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-09-24T15:25:41,2019-09-24T15:26:50,Hyväksytty,1.1 2019_36_41,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisaloitteessa puututaan todella tärkeään suomalaisen yhteiskunnan ongelmaan, ja olen siitä tyytyväinen. Helsingin Sanomat säväytti suomalaisia 3. maaliskuuta julkaisemalla ekonomisti Sixten Korkmanin ja akatemiaprofessori Kai Kailan yhteisen kirjoituksen kahdella sivulla: ”Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä”. Se oli todella kovan luokan kirjoitus, joka osoitti sen, että kahden ensimmäisen elinvuoden aikana köyhyydessä eläminen — mihin he laskivat kuuluvat 10 prosenttia Suomen lapsista, noin 120 000 lasta — aiheuttaa tai voi aiheuttaa pysyviä muutoksia aivoissa, mikä sitten myöhemmässä elämässä haittaa pärjäämistä ja selviytymistä. Tämä on tietysti eri asia kuin koulukiusaaminen, mutta nämä kaikki liittyvät toisiinsa, ja nyt kun olen kuunnellut tätä erinomaisen hyvää keskustelua, [Puhemies koputtaa] en voi ajatella muuta kuin että eduskunnan täytyy todella yhdistää voimat tämän kaikkein tärkeimmän asian, lapsiperheiden hyvän, turvallisen tulevaisuuden, puolesta. Meidän tulee [Puhemies koputtaa] priorisoida lapset Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-09-24T15:26:50,2019-09-24T15:28:08,Hyväksytty,1.1 2019_36_42,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä itse koen, että näillä erilaisilla istunnoilla, missä eri ammattilaisia on koolla, on saatu paljon aikaan. Vihdosta viimein edes istuvat saman pöydän ääressä niin sosiaalipalvelun kuin koulutoimen edustajat. Sitä pitää kehittää, mutta nämä kaikki vaativat resursseja lisää. Meillä on hyviä malleja — esimerkiksi tämä Kiva Koulu ‑ohjelma on ollut erittäin hyvä ja otettu hyvin käyttöön — ja näitä pitää kehittää entisestään. Sen lisäksi on hienoa, että nyt hallitus puuttuu tähän: Kun meillä tulevat nämä osaamisen ja oppimisen tiekartta ja laatu- ja tasa-arvo-ohjelma perusopetukseen, niin siellä haetaan niitä ratkaisuja, joilla pystytään puuttumaan näihin ongelmiin. Ennen kuin siis keksitään uusia ratkaisuja, niin kannattaa läpikäydä ne, mitä meillä on tehty, juuri sen takia, että meillä elämä ei olisi pelkkää hankehumppaa tai sitä, että hypitään erilaisista malleista toiseen, vaan katsotaan se pohja, jolle me olemme rakentaneet, vahvistetaan sitä ja sillä tavalla huolehditaan, että meidän lapset ja nuoret voivat entistä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-24T15:28:08,2019-09-24T15:29:16,Hyväksytty,1.1 2019_36_43,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Annan vielä puheenvuoron edustaja Koposelle, ja sen jälkeen ministeri Andersson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_44,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt puhuttu paljon kiusaamisesta, ja sitä tuossa aloitteessa myös oli paljon. Täytyy muistaa, että tässä pilotissa koko oppimisympäristö parani merkittävästi kaikille oppilaille ja kouluhenkilökunnalle ja myös opettajat saivat kaipaamaansa apua, koska osa heistä on todella äärirajoilla. Kun tätä pilottia lähdettiin tekemään, niin totta kai sieltä löytyi muutama opettaja, jotka ihmettelivät, että mikä tämä on ja ei tänne tämmöistä ja näin, mutta juuri nämä opettajat olivat tämän puolen vuoden jälkeen ensimmäisenä, että he haluavat, että tämä jatkuu, ja he ovat saaneet tästä paljon apua. Täällä edustajat Ovaska ja Lehto puhuivat tästä helposti lähestyttävästä, että tämä ihminen kiertelisi siellä. Se voi kuulostaa aika hassulta, mutta tässä me olemme juuri siinä asiassa, mikä oikeasti toimi tässä pilotissa. Siellä oli esimerkiksi yksi nuori oppilas, joka oli todella vaikeassa tilanteessa, ei ystäviä, ei mitään, mutta hän just parin viikon jälkeen tuli itse juttelemaan tälle henkilölle, joka siellä oli. Jos me saamme tämmöisiä yksittäisiä lapsia [Puhemies koputtaa] parannettua tämmöisellä, niin tämä maksaa itsensä todella nopeasti takaisin. — Kiitos paljon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-09-24T15:29:16,2019-09-24T15:30:33,Hyväksytty,1.1 2019_36_45,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Nyt ministeri Andersson, kolme minuuttia, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_46,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Katsotaan, mihin aika tällä kertaa riittää. Lähdetään ensinnäkin liikkeelle siitä keskustelusta, mitä nyt on käyty, tavallaan niistä resursseista, mitä kouluissa tarvitaan ja miten niitä kannattaa käyttää oppilaiden tuen varmistamiseksi ja myöskin koulukiusaamisen estämiseksi. Minä näen itse, että meillä on tarvetta vahvistaa olemassa olevien palveluiden resursointia eli huolehtia siitä, että niiden aikuisten, jotka jo ovat niissä kouluissa ja siellä työskentelevät, toimintaedellytykset paranevat. Kuten tässä on todettu, niin meillä on aika isoja alueellisia eroja, mitä tulee oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin. Joillakin kuraattoreilla tai psykologeilla voi olla yksi toimipiste, jossa toimii, toisella voi olla 12. Oppilasmäärät per työntekijä saattavat vaihdella 700:sta 2 000:een. Tästä syystä hallitus nyt vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita tämän vaalikauden aikana 29 miljoonalla, eli sillä pystytään vahvistamaan sitä perustyötä, mitä tehdään. Sen rinnalla suomalaisissa kouluissa on jo yleistymässä erilaisia moniammatillisia toimintamalleja. Tässä on kuntakohtaisia eroja, ja ainakin oma näkemykseni on, että on ehkä hyväkin, että on kuntakohtaisia eroja, koska ne koulutkin voivat olla aika erilaisia ja ne tarpeet voivat vaihdella: Joissakin kouluissa on ehkä tarvetta nuorisotyöntekijöille. Toisissa kouluissa voi olla tarvetta koulumummoille ja ‑vaareille. Monissa kaupungeissa on jo kokeiltu tätä, mihin edustaja Juvonen viittasi, eli psykiatrian puolen työntekijöitä käytetään. Seinäjoella kun vierailin, niin siellä kerrottiin, että he käyttävät perhetyöntekijöitä kouluissa. Tämä on varsin hyvää kehitystä omasta mielestäni, koska se tarkoittaa myöskin sitä, että tuodaan tuki sinne, missä ne tukea tarvitsevat nuoret myöskin ovat. Mutta minä itse kyllä jättäisin alueellista harkintavaltaa kunnille ja koulutuksenjärjestäjille sen suhteen, mikä on missäkin se toimivin malli. Suomen Islannin mallia ollaan edistämässä. Valmistelu on käynnissä, ja vuonna 2021 pitäisi olla koko maassa toiminnassa, ja siinä on tavoitteena juurikin edistää nuorten hyvinvointia tarjoamalla entistä useammalle mahdollisuuksia harrastaa, myöskin kohtuulliseen hintaan. Inkluusiota ja kolmeportaista tuki- ja erityisopetusta tullaan selvittämään perusopetuksen laadun ja tasa-arvon hankkeen puitteissa. Oma näkemykseni on se, että inkluusion ajattelussa ei ole mitään ongelmaa — siis se ajatteluhan lähtee siitä, että myöskin erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus saada sitä tukea omassa lähikoulussaan. Ongelma sen sijaan on se, että tätä on toteutettu tilanteessa, jossa kunnissa on säästetty lähes kymmenen vuotta putkeen, ja se näkyy siinä, ettei olla pystytty riittävästi turvaamaan erityisopetuksen, rinnakkaisopetuksen ja pienryhmäopetuksen resursseja tässä samassa yhteydessä. Viimeisenä seksuaalinen ahdistelu ja häirintä, erittäin tärkeä. Siinä on Opetushallitus jo aloittanut työtä. Siinäkin on panostettu tähän tiedon tuotantoon, eli miten voidaan tukea kasvatustyötä tekeviä tähän ongelmaan puuttumiseksi. Sen lisäksi hallitusohjelmassa lukee, että tullaan tekemään tasa-arvosuunnitelmista velvoittavia kaikilla koulutusasteilla, ja siinä sitten on tarkoitus myöskin tähän puuttua. Lopuksi totean, että vakavissa kiusaamistapauksissa voi olla kyse sellaisesta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, joka tosiaan jo tälläkin hetkellä täyttää rikosten tunnusmerkistöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-09-24T15:30:37,2019-09-24T15:34:25,Hyväksytty,1.1 2019_36_47,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,Siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Kiuru.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_48,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä vähän laajemmin jatkan tästä, mitä tuossa äsken lyhyesti sain esittää. Ensinnäkin vielä kiitos aloitteesta. Tämä käsitteistö, ”syrjäytyminen” ja ”syrjäyttäminen”, oli hyvä huomio. Kukaan ei varmasti halua itse syrjäytyä, mutta jos syrjäytetään ja tekijä on toisaalla, niin kohde voi syrjäytyä, eli tässä kannattaa kyllä tietysti vähän pitää mielessä käsitteet, kuka on subjekti ja kuka on objekti. Se, että joutuu syrjäytetyksi, vaikuttaa varmasti koko iän enemmän tai vähemmän riippuen siitä, kuinka intensiivistä se on ollut ja kuinka pitkään kestänyttä. Haluan erityisesti kiinnittää huomiota opettajan rooliin. Niin kuin täällä on sanottu, niin jo yksi aikuinen saattaa riittää ja pelastaa lapsen tulevaisuuden, ja se yksi aikuinen saattaa myös olla opettaja. Opettajan vastuu ja mahdollisuudet ja paineet ovat kyllä melkoiset tässä — ei voi sanoa, että siinä työssä helpolla pääsisi. Vastuu nuorista ihmisistä, lapsista: ei oikeastaan kovempaa vastuuta ihmisellä voi ollakaan. Se, mihin itse näin jälkeenpäin olen kiinnittänyt huomiota, liittyy nimenomaan opettajankoulutukseen. 80-luvulla, kun aineenopettajan koulutuksen sain ja viisi vuotta sitä koulutusta kävin, ei sanallakaan, ei yhdellä oppikirjallakaan eikä missään keskustelussa tuotu esiin syrjäytymiseen, syrjäyttämiseen ja kiusaamiseen liittyviä asioita ja sitä, miten niihin tulisi puuttua ihan konkreettisesti. Erilaisista oppimisteorioista, ‑käsityksistä puhuttiin kyllä opintoviikkotolkulla, ja ne kyllä tulivat tutuksi, mutta siihen osaamiseen, mitä vastavalmistunut opettaja kentällä tarvitsee, valmiudet ovat kyllä — ainakin silloin olivat — heikot. Toivottavasti se on nyt parantunut, ja niin kuin tässä ministeriön loppuraportissa todetaan, niin ainakin täydennyskoulutuksessa tämä pitää laittaa painopistealueeksi. Toivottavasti näin käy. Minä edelleen nostan tästä ministeriön loppuraportista muutaman kohdan ja lainauksen. Täällä on kehittämisehdotuksena: ”Käynnistetään tutkimus siitä, minkälaisia keinoja opettajat ja rehtorit käyttävät koulujen ja oppilaitosten työrauhan turvaamiseksi ja sen palauttamiseksi.” Jokainen meistä tietää ja muistaa omalta kouluajaltaan, että oli opettajia, joiden tunnilla oli hyvä työrauha. Opettajalla oli vahva auktoriteetti, joka saattoi syntyä ihan luontaisella tavalla ilman pakottamista. Sitä auktoriteettia vain oli, oppilaat sitä kunnioittivat. Toisilla opettajilla sitä oli sitten vähemmän ja työrauhaongelmia sitä myöten enemmän. Sama koskee myös kiusaamisasioita, eli on varmasti opettajia, jotka ovat sensitiivisempiä huomaamaan ongelmat, ovat taitavampia luonnostaan puuttumaan niihin, keksivät nopeasti keinot, miten asiaan voidaan tarttua, ja toisilla ei sitten ehkä ole niin paljon sitä valmiutta. Niin kuin tässä loppuraportissa sanotaan, niin koulutusta siihen suuntaan pitää lisätä. Otan sieltä vielä lopuksi kehittämisehdotuksen 20, jossa sanotaan: ”Opetus‑ ja kulttuuriministeriö tekee tutkittuun tietoon perustuvan selvityksen koulujen työrauhaa edistävistä keinoista.” Vähän myöhemmin sanotaan: ”Tällä hetkellä Suomessa asiasta ei ole tutkittua tietoa.” Voitteko uskoa, että meillä on monenlaista koulutusta, monenlaista osaamista ja hallitusohjelmissa — viime hallitusohjelmassa, ja taitaa olla tässäkin — sanotaan, että Suomea johdetaan tutkitulla tiedolla, mutta meillä ei ole selvitystä eikä tutkimusta siitä, miten työrauhaa voidaan edistää? Jos ei ole tutkittua tietoa, niin miten sitä tietoa ja oppia voidaan esimerkiksi opettajiksi opiskeleville sitten antaa? Jos tästä loppuraportista jotain oppia erityisesti haluan nostaa, niin se on nimenomaan tämä, että valmiuksia opettajille lisää, ihan konkreettista, miten tehdään, miten puututaan, miten annetaan apua. Nämä behavioristiset ynnä muut oppimiskäsitykset ovat tärkeitä, mutta sitten kun ollaan siellä luokan edessä ja tilanne on päällä, niin ne eivät sitten välttämättä enää auta. Vielä nostan yhden asian, mikä täällä yhdessä puheenvuorossa tuli, tai kahdessa, ja se on lukutaito. Tulevaisuusvaliokunta totesi viime vaalikaudella mietinnössään, että lukutaidossa erot ovat kasvamassa, ääripäät eriytyvät toisistaan ja kyky lukea ja tuottaa tekstiä, varsinkin vähän pidempää tekstiä, on hälyttävän nopeasti heikentynyt. Miksi tämä on tärkeää? Se on sen takia tärkeää, että jos oppilas on syrjäytetty, hän on kiusattu, niin lukutaito ja lukemisen ja kirjojen maailma voi olla se, joka pelastaa sen oppilaan mielenterveyden ja tulevaisuuden. Jos ei ole sitä lukutaitoakaan, tai riittävän hyvää lukutaitoa, niin mitä jää sen jälkeen jäljelle? Jää tämä some-maailma. Kun se some-maailma ei välttämättä ole sosiaalista viestintää vaan se on äärimmäisen epäsosiaalista viestintää, niin kyllä silloin lapsiparka on heikoilla. Lukutaito on sellainen taito, mitä vanhemmat, omaiset, lähipiiri voivat lapsille tarjota. Onneksi meillä on toimiva kirjastolaitos. Hyviin kirjoihin pääsee kiinni veloituksetta. Sen taidon opettaminen, kirjojen maailman opettaminen on yksi arvokkaimmista asioista, mitä vanhemmat voivat lapsilleen tarjota. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-24T15:34:36,2019-09-24T15:41:23,Hyväksytty,1.1 2019_36_49,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lasten ja nuorten syrjäytyminen on yksi vakavimpia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa. Siksi haluankin kiittää edustajakollegaani, Ari Koposta, tämän kansalaisaloitteen vireillepanosta. Osa lapsista ei saa kotoaan tarvittavia eväitä elämään. Siksi on tärkeää, että kouluihin saadaan terapeuttisen koulutuksen omaava helposti lähestyttävä aikuinen. Tämä Keravan alakoulun kokeilu viime vuoden keväältä osoitti, että tällaisen ammattilaisen läsnäolo ja saatavuus koulupäivän aikana lisäsi niin lasten kuin opettajienkin hyvinvointia ja yhteishenkeä. Elämän alkutaipaleella saatu tuki ja turva lisäävät tasapainoisten aikuisten määrää tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen tuottaa yksilölle inhimillistä pääomaa, joka kanavoituu myös yhteiskunnan hyväksi säästöinä esimerkiksi aikuisiän mielenterveyspalveluista. Kun asioihin puututaan tarpeeksi ajoissa ja lapsen hyvinvointi otetaan keskiöön kouluissamme, niin silloin yhteiskunta tekee parhaansa meidän kaikkien lasten eteen. Perheiden roolia ei kuitenkaan sovi unohtaa, sillä koulu ei voi korvata vanhempien vastuuta omista lapsistaan. Arvoisa puhemies! Itseäni jännittää jo etukäteen, löytyykö meiltä rahaa tähän mainioon aloitteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-09-24T15:41:28,2019-09-24T15:43:31,Hyväksytty,1.1 2019_36_50,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitteessa ehdotetaan, että lasten ja nuorten tukea erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa vahvistettaisiin lisäämällä lakiin velvoite terapeuttiset valmiudet omaavan aikuisen palkkaamiseksi jokaiseen Suomen alakouluun. Aloitetekstissä mainitaan muun muassa koulukiusaaminen, syrjäytymisen uhka, riittävä aikuisten tuki ja opettajien mahdollisuus keskittyä opettamiseen. Kansalaisaloitteen tavoite on mitä kannatettavin. Pelkästään aloitteen otsikko, ”Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa”, on viestiltään selkeä. Sitä todella kuuluisi tehdä entistä voimakkaammin. Olen itse työskennellyt alakoulussa 20 vuoden ajan, josta viimeiset kymmenen vuotta lähes 300 oppilaan alakoulun rehtorina. Tunnen alan ja tiedän, mitä etulinjassa tapahtuu. Siellä tapahtuu valtavasti hyviä asioita, päivittäisiä sankaritekoja. Joka päivä joku oppii lukemaan, joka päivä joku oppii kirjoittamaan, joka päivä opitaan odottamaan omaa vuoroa, joka päivä joku sanoo kauniin lauseen toiselle, joka päivä opettaja opettaa, joka päivä lapsi oppii. Kouluissa tehdään siis sankaritekoja joka ikinen päivä. Sankaritekojen ohella tapahtuu muutakin. Pienten ihmisten maailmassa, jossa elämää opetellaan, tapahtuu myös sellaista, mitä kansalaisaloite osuvasti kuvaa. Kouluissa eletään, kuten ihmisten elämässä muutenkin, epätäydellisessä maailmassa. Kouluissa tapahtuu kiusaamista, kouluissa tapahtuu syrjäytymisen ensiaskeleita, kouluissa esiintyy aikuisen ihmisen vajetta, kouluissa esiintyy riittämättömyyttä. Sitä epätäydellisyyttä vastaan pitää toimia. Kansalaisaloitteessa on keinoksi nostettu lakivelvoite palkata alakouluihin terapeuttiset valmiudet omaavia ammattilaisia. Tavoite on varsin hyvä. Sen ydin on tuoda koulutettua osaamista ja lisäresurssia alati haasteellisempaan koulumaailmaan. Kansalaisaloitteessa mainitun Keravan esimerkin ohella nostaisin esiin myös toisen mallin, Seinäjoen mallin. Seinäjoen mallissa sairaalakoulun johtajan työajasta osa on suunnattu kouluissa tapahtuvaan kenttätyöhön, jossa alan ammattilainen sparraa opettajia, jotka kipuilevat oirehtivien lasten kanssa. Mallilla on kyetty pysäyttämään väärään suuntaan kulkevia junia. Opettajat ovat saaneet rinnalleen ihmisen, jolla on kyky ja aika toimia vierellä. Rohkaisevia kokeiluja on siis jo olemassa. Alakoulussa tapahtuviin epätäydellisyyksiin ja kansalaisaloitteessa mainittuun syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseen ei ole olemassa yhtä hokkuspokkuskeinoa. Keinoja kuitenkin on, eikä kenenkään pidä juosta niitä pakoon. Esimerkiksi tulisi kriittiseen sävyyn tarkastella erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta sekä siihen kohdennettujen resurssien riittävyyttä sekä lisätä resursseja samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen. Keinoja siis on, eikä elävä elämä ole rakettitiedettä. Kyse on loppujen lopuksi vain muutamasta ydinasiasta: 1) Onko lasten maailmassa työskentelemässä riittävä määrä moniammatillista osaamista? 2) Onko olemassa joku, jolla on aikaa kysyä, mitä lapselle kuuluu? 3) Annetaanko kouluille työrauha keskittyä oleelliseen? Se oleellinen on esimerkiksi sitä, että kouluissa olisi aikaa opettaa sanat ”kiitos”, ”anteeksi” ja ”ole hyvä”. Se oleellinen on sitä, ettemme jatkuvasti riko sitä, mikä ei ole rikki. Se oleellinen on sitä, onnistummeko opettamaan lapsille, mikä on oikein ja mikä on väärin. Arvoisa puhemies! Opetushallitus laatii parhaillaan kiusaamisen vastaisen työn opasta, mikä sisältää myöskin nettikiusaamisen. Se on hyvä asia. Kouluissa täytyy olla nyt ja aina nollatoleranssi kiusaamiselle. Huomiota tulee kiinnittää myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevän henkilöstön, niin opettajien kuin muidenkin ammattilaisten, osaamisen kehittämiseen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Siitä se lähtee. Ei tämä niin monimutkaista kuitenkaan ole. Ja vielä kun pakettiin lisätään opetustilojen toimivuus ja terveellisyys, ollaan jo kovin pitkällä. Tietoisuus ja ymmärrys elävästä elämästä, siitä, mitä meidän kouluissa tapahtuu, on meidän kaikkien päättäjien keskeinen ydintehtävä. Kouluissa kohdataan joka ikinen päivä ihminen. Siksi siellä ei saisi tupeksia. Olisi myös varsin viisasta, että koulumaailmaan liittyvistä haasteista, vaikkapa niistä, joita kansalaisaloite ansiokkaasti kuvaa, kyettäisiin keskustelemaan rakentavasti. Keskittyisimme siis keskustelemaan ratkaisuista, emme siitä, kuka on syyllinen mihinkin. Suomalaisen perusopetuksen, alakoulujen, lukuisat hyvät tapahtumat ovat kaikkien meidän ansiota, ja ne lukuisat haasteet ovat meidän kaikkien haasteita. Arvoisa puhemies! Aloitteen kohdalla on myös mietittävä — sekin on rehellistä todeta — miten se olisi ratkaistavissa taloudellisesta näkökulmasta. Pelkkä ilmoitusluonteinen asia se ei voi kunnille olla, jos valtiolla ei ole siihen ohjata rahaa. On kuitenkin totta, että yhdenkin syrjäytymisen estäminen millä tahansa keinolla on kovin suurta säästöä. Se on tosiasia. Kiitän siis kansalaisaloitteen tekijöitä siitä, että he tuovat konkreettisen ehdotuksen pöytään. He ovat hyvällä asialla. Kansalaisaloitteesta on kaikessa isossa kokonaisuudessa varmasti valjastettavissa malli, joka tukisi aloitteen pyrkimyksiä kohti parempaa koulua ja kohti inhimillisempää elämää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-09-24T15:43:39,2019-09-24T15:51:16,Hyväksytty,1.1 2019_36_51,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin olemme jo tässä salissa monta kertaa hyvin kuulleet, tämä kansalaisaloite nostaa esille erittäin tärkeän ja päivänpolttavan asian, lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttumisen alakouluissa. Kiitos aloitteesta, joka kertoo siitä huolesta ja hädästäkin, jota meillä kouluissa tunnetaan. Tähän hätään meidän on ilman muuta vastattava. Miten me sen teemme? On ehdottoman selvää, että lasten ja nuorten koulussa saamaa tukea tulee vahvistaa. On ehdottoman hyvä, että keskustelemme nyt tästä asiasta laajasti ja eri näkökulmista. Arvoisa puhemies! Kun avaan tämän muistikirjani, tablettini, näen kolmen alakoulu-ikäisen lapseni ja esikoulua käyvän tyttäreni valokuvat. Millainen maa Suomi on tällä hetkellä näille lapsille? Millainen Suomi on meidän lapsillemme? Millainen se on maamme lapsille nyt ja tulevaisuudessa? Onpa meillä itsellämme alakouluikäisiä lapsia tai ei, silti meidän kaikkien edessä saisi päätöksiä tehdessä olla juuri lasten ja nuorten kuvat, se kysymys siitä, miten meidän päätöksemme vaikuttavat lapsiin ja nuoriin, ja siksi pidän erittäin tärkeänä, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että päätösten vaikutukset lapsiin arvioidaan. Tämä kansalaisaloite päättyy toteamukseen, että hyvinvoiva ja onnellinen nuoriso on Suomen kivijalka. Meidän on pyrittävä siihen, että ketään ei kiusata, ei kotona, ei koulussa, ei vapaa-aikana, ei somessa, ei työelämässä, ei politiikassakaan. Arvoisa puhemies! Mielestäni on huomattava, että lapset ja nuoret toimivat meille aikuisille joskus kiusallisellakin tavalla peileinä. Meidän aikuisten on toimittava esimerkkeinä ja esikuvina lapsillemme. On aivan oikein, että pysähdymme miettimään ja tarkastelemaan myös omaa toimintaamme. Muutoin käy niin, että lapsia ja nuoria kasvattaessamme ikään kuin sokea sokeaa taluttaa. Arvoisa puhemies! Kun lasten ja nuorten hyvinvoinnista puhutaan, on huomattava, että olemme yhteiskunnassa monista kauniista puheista huolimatta ikään kuin erään tarinan ihmiset. Joen vietäväksi oli joutunut ihminen, ja kaikki riensivät auttamaan häntä ylös vedestä. Ilo oli suuri, kun henkilö saatiin kuivalle maalle ja turvaan, mutta juuri ketään ei kiinnostanut lähteä katsomaan ylävirtaan, miksi tämä ihminen on veden varaan joutunut. Meidän katseemme on kiinnittynyt seurauksiin, mikä on ilman muuta hyvä ja tärkeä asia, mutta me olemme liian laajasti unohtaneet pureutua syihin. Meidän olisi siirrettävä tarmokkaasti ja päättäväisesti tukimuotojamme entistä painokkaammin korjaavista toimista ennaltaehkäiseviin palveluihin, paljon voimakkaammin kuin nykyään teemme — paljon voimakkaammin. Siksi olen tyytyväinen, että maamme hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan monin tavoin lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita sekä arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia. Asiat eivät saa jäädä vain puheiksi, vaan niiden on näyttävä tekoina ripeästi ja tarmolla. Myös lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa suuria ongelmia, myöskin sitä syrjäytymistä ja syrjäyttämistä, josta olemme tänään kuulleet. Siksi on aivan erinomaista, että tietystä kritiikistä huolimatta hallitus on ryhtynyt siihen, mikä on oikein ja kannatettavaa: kohentamaan perusturvaa sekä muun muassa opiskelijaperheiden toimeentuloa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisää korottamalla ja korottamalla pienimpiä vanhempainpäivärahoja. Arvoisa puhemies! Lapsen ja nuoren elämässä koti ja perhe ovat kaiken lähtökohta. Koti on kaiken lähtökohta. Lapsen ja nuoren hyvinvointi pohjimmiltaan ja perimmiltään lähtee kodista. Tässä aloitteesta käydyssä keskustelussa ei juurikaan ole viitattu kotiin ja perheisiin. On syytä kysyä laajemminkin, olemmeko me jollakin tavalla siirtäneet liikaa vastuuta kodeista ja perheistä esimerkiksi varhaiskasvatukselle ja kouluille. Me voimme sijoittaa kouluihin psykologeja, kuraattoreita, terapeutteja. Me voimme laittaa niihin valtavat määrät rahaa, mutta jos me emme vahvista kotien ja perheiden hyvinvointia, niin tuolla tiellä ei ole loppua. Meidän on vahvistettava perheiden hyvinvointia lisäämällä lapsiperheiden kotipalvelua, vahvistamalla parisuhdetyötä, joista hallitusohjelmassa päätettiinkin, mutta samalla ehdottomasti me tarvitsemme kouluihinkin parempia edellytyksiä niin opettajille kuin muulle henkilökunnalle, jotta he kykenevät ennaltaehkäisemään kiusaamista ja tukemaan niitä lapsia ja nuoria, jotka tukea tarvitsevat. Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite todella ansaitsee kiitokset siitä, että se nostaa esille erittäin tärkeän asian, meidän lasten ja nuorten hyvinvoinnin, ja on aiheuttanut jo nyt laajaa keskustelua ja erilaisia näkökulmia. Uskon, että kun meillä kaikilla yhdessä on halu ja tahto parantaa meidän lastemme hyvinvointia niin kodeissa kuin kouluissa, suunta on hyvä ja me pystymme siihen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-09-24T15:51:18,2019-09-24T15:58:36,Hyväksytty,1.1 2019_36_52,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja edustaja Koposelle tärkeän keskustelun käymisestä tässä isossa salissa. Kansalaisaloite lasten ja nuorten syrjäytymisen ongelmiin puuttumisesta on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Nuoret ovat yhteiskuntamme kivijalka. Heidän hyvinvointinsa määrittää sen, miten yhteiskuntamme voi myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetään, että voimaan tulisi saattaa laki, joka takaisi jokaiseen Suomen alakouluun terapeuttisia valmiuksia omaavan aikuisen. Olen yhtä mieltä aloitteen tekijöiden kanssa siitä, että koulutetut kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaiset ovat koko koulumme tärkein osa. Olen myös yhtä mieltä siitä, että läsnä olevan aikuisen merkitys lapselle on valtavan suuri. Silti minusta lasten syrjäytymisen ehkäisemisessä huomio pitäisi kääntää pikemmin perusasioiden varmistamiseen koulussa: että jokainen lapsi saa hyvää opetusta, että opettajalla on aikaa jokaiselle oppilaalle ja että tukipalvelut, kuten oppilashuolto, toimivat koulussa, sillä tällä hetkellä joka kahdeksas peruskoulunsa päättävä poika ei esimerkiksi osaa lukea kunnolla — siis joka kahdeksas. Oppimisen vaikeudet aiheuttavat pudokkuutta toisen asteen opinnoissa ja osaltaan vaikuttavat siihen, että nuori voi tippua kyydistä. Tähän kehitykseen meidän on puututtava. Arvoisa puhemies! Saan paljon palautetta opettajilta siitä, miten vuosien aikana opettajien työmäärä on kasvanut. Vaikka perusopetuksessa ryhmäkoot ovat keskimäärin 20 oppilaan tuntumassa, on monia kuntia ja kouluja, joissa ryhmäkoot ovat huomattavan suuria. Moni opettaja on huolissaan myös erityisopetuksen kehnosta tilanteesta. Monessa kunnassa niin sanottu kolmiportainen tuki on vain sanoja paperilla, kun erityisen tuen oppilaita on sijoitettu yleisopetuksen ryhmiin ilman tarjottavaa tukea ja samalla erityisluokkia on lakkautettu. Tämä siitäkin huolimatta, että pienryhmässä erityistä tukea tarvitseva lapsi voisi saada helpommin tuen omaa oppimistaan varten. Moni opettaja tuntee voimattomuutta, kun oma aika ei riitä luokkahuoneessa jokaiselle lapselle. Ongelmat ovat todellisia, jos koulussa on sekä erityisluokkia lakkautettu että samaan aikaan ryhmäkokoja suurennettu. Parempien oppimistulosten ja lasten ja nuorten koulupolun turvaamisen kannalta on kaikkein tärkeintä, että lapsi saa opiskella sellaisessa ympäristössä, joka tukee hänen oppimistaan, ja että opettajalla on aikaa luokan jokaiselle oppilaalle. Silloin myös kiusaamiseen ja muihin mahdollisiin häiriöihin voidaan puuttua nykyistä paremmin. Arvoisa puhemies! OAJ on pitänyt vahvasti esillä niin sanottua kolmiportaisen tuen uudistamista. Olen asiasta täysin samaa mieltä. OAJ:n kyselyyn vuonna 2017 vastanneista opettajista piti oppimisen tuen resursseja riittävinä 3 prosenttia vastaajista — siis 3 prosenttia vastaajista. Rohkaisen hallitusta puuttumaan erityisopetuksen tilaan voimakkaasti. Kyse on perusopetuksemme perustasta ja siitä, että jokainen lapsi saa hyvää opetusta. Riittävä tuki ja opetus koulutien aikana on myös paras tae sille, etteivät opinnot jää kesken toisella asteella ja ettei yksikään nuori menetä toivoaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että erityisopetuslainsäädännön toimivuutta ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta tarkastellaan. Tämä on tärkeä kirjaus, jonka toivon johtavan konkreettisiin muutoksiin myös lainsäädännössä. Kolmiportaisen tuen malli, jonka myötä yhä useampi erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi on sijoitettu yleisopetuksen ryhmään ilman riittäviä resursseja ja tukea, ei nykykäytännössä toimi. Arvoisa puhemies! Toivon, että tänään kansalaisaloitteen käsittelyssä pohdimme nimenomaan myös koulutuksen uudistamista. Monen opetusalan ammattilaisen viesti meille päättäjille on: palatkaa perusasioihin ja laittakaa ne kuntoon. Kun perusta on kunnossa, moni muu myöhempi ongelma voidaan koulussa siten välttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-09-24T15:58:43,2019-09-24T16:03:30,Hyväksytty,1.1 2019_36_53,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olin itse koulukiusattu. Kiusaaminen alkoi ala-asteella ja jatkui aina yläasteelle saakka. Tiedän siis henkilökohtaisesti, miltä tuntuu lähteä aamulla kouluun, kun itku kuristaa kurkkua ja vatsanpohjassa vääntää pelko. Tiedän, miltä tuntuu välitunnilla toivoa olevansa näkymätön ja vielä mennä varmuudeksi sinne nurkan taakse piiloon. Uskon, että monelle muullekin tässä salissa kiusaamiskokemukset ovat tuttuja. Koulukiusaaminen on vakava ongelma, ja siihen pitää puuttua välittömästi — heti, kun sitä havaitaan. Kiusaaminen voi pilata lapsen ja nuoren elämän vuosikausiksi tai pahimmillaan aivan loppuelämäksi. Minun kohdallani onneksi rinnalla säilyi läpi kaikkien kouluvuosien muutama hyvä ystävä. Näiden avulla selvisin ja itku muuttui ehkä sisuksi. Nyt käsiteltävänä olevan kansalaisaloitteen perustavoite on erittäin hyvä. Se on jo osin lakiin kirjattu. Laissa sanotaan, että taataan kaikkien koululaisten oikeus oppimiseen sekä oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Kansalais-aloitteen keinoina esitetään laissa säädettäväksi, että jokaisessa alakoulussa olisi terapeuttisia valmiuksia omaava aikuinen. Kyseinen henkilö pystyisi eheyttävään ja parantavaan lastensuojelutyöhön. Olen tästä aivan samaa mieltä. Olen samaa mieltä siitä, että ongelmiin pitää puuttua mahdollisimman varhain, jo päiväkoti- ja esikouluiässä. Puuttumista nimenomaan juurisyihin ja taustoihin tarvitaan myös kiusaajien kohdalla. Kiusaaminen voi myös olla oire, ja kiusaaja voi myös olla uhri. Hallitusohjelmassa on useita kohtia, joissa pyritään tarttumaan lasten ja nuorten syrjäytymiseen. Ohjelman mukaan esimerkiksi valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman pääteemaksi on kirjattuna varhainen puuttuminen lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja perusopetuksessa käynnistetään laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hallitusohjelman mukaan kouluissa on nollatoleranssi sekä kiusaamiselle että rasismille. Kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi laaditaan toimenpideohjelma, ja oppilaitosten henkilöstölle sekä oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan koulutusta kiusaamisen tunnistamiseen ja myös siihen puuttumiseen. Lasten ja nuorten ongelmat ovat useimmiten heijastumia perheistä. Vanhemmuus on vaativa laji. Uupunut ja omien ongelmiensa kanssa painiskeleva vanhempi ei välttämättä jaksa tai itse asiassa omalta pahalta ololtaan ei edes huomaa oman lapsensa pahaa oloa. Avun hakemiseen voi myös olla liian korkea kynnys. Hallitusohjelman mukaan perheitä tuetaan monin tavoin. Ohjelman mukaan yhteiskunnassa on muun muassa edistettävä yhteiskunnan lapsi- ja perheystävällisyyttä, arvioitava päätösten lapsivaikutukset ja edistettävä lapsibudjetointia, kehitettävä matalan kynnyksen perhekeskuksia ja neuvolatoimintaa perheitä tukemaan, helpotettava lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuutta, vähennettävä lapsiperheköyhyyttä, ehkäistävä perheväkivaltaa ja torjuttava ennalta sekä parannettava päihdeäitien palveluita. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on monia hyviä kirjauksia lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, koulurauhan turvaamiseksi, kiusaamiseen puuttumiseksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi sekä myös perheiden tukemiseksi. Nämä toimet tukevat lasten ja nuorten asettumista yhteiskuntaan nykyistä paremmin, ja tälle meillä on todellakin tarve. Meidän on kuitenkin aikuisina ihmisinä ymmärrettävä ja muistettava, että myös oma toimintamme antaa esimerkin lapsille ja nuorille. Se, kuinka me kohtelemme toisiamme töissä, harrastuksissa — puhumattakaan nykyisestä raadollisesta somemaailmasta ja siellä käytävistä keskusteluista — antaa esimerkin ja myös valtuuden lapsille toimia samoin. Heidän toimintakenttänsä tosin on sitten se päiväkoti ja koulu. Haluan todellakin kiittää tästä kansalaisaloitteesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-09-24T16:03:35,2019-09-24T16:08:09,Hyväksytty,1.1 2019_36_54,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Olemme tänään jälleen kerran tärkeän aiheen parissa. Itse asiassa tätä keskustelua kun kuuntelin, niin laitoin itselleni ylös, että olemme kuulleet jälleen paljon hyviä puheita. Valitettavasti tuntuu siltä, että tämän asian ympärillä kerta toisensa jälkeen kuulemme tässä salissa hyviä puheita, mutta ne aidot teot, jotka puuttuisivat tähän isoon ongelmaan, ovat aika pitkälti puuttuneet. Niitä on tänään näissä hyvissä puheenvuoroissa tullut esille, on tuotu erinomaisia konkreettisia esityksiä, niin kuin myös tämä edustaja Koposen liikkeelle laittama kansalaisaloite esittää. Mutta nyt niitä pitäisi pystyä viemään myös sinne arkeen määrätietoisemmin ottein. Totesin tuossa aiemmin yhden tarinan, joka minut monella tavalla pysäytti. Se oli siis tarina, jossa nuori tuli minulle, silloin jo opettajan työstä kansanedustajaksi siirtyneenä, kertomaan kiusaamisesta. Kuuntelin hänen lohdutonta tarinaansa ja olin järkyttynyt kuulemastani, mutta vielä järkyttyneempi siinä vaiheessa, kun kuulin, että kiusaaja olikin opettaja. Tämä on yksi asia, joka pitää tässä isossa keskustelussa tunnustaa ja tunnistaa. Uskallan tämän opettajana nimenomaan sanoa, ja ei kukaan opettaja toista opettajaa ole suojaamassa, jos tällaiseen hän syyllistyy. Perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 21 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §:n nojalla oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Nämä lait velvoittavat jo tällä hetkellä kuntia, kouluja ja oppilaitoksia huolehtimaan väkivallan ja koulukiusaamisen estämisestä kouluissa ja oppilaitoksissa. Erilaisia hankkeita ja toimintamalleja on myös luotu. On Kiva Koulu ‑hanketta ollut, on erilaisia ei kiusata ‑tempauksia ja monia muita. Tänäänkin olemme kuulleet, mitä uusia toimenpidekokonaisuuksia ja -oppaita jälleen valmistellaan. Kaikilla näillä on saatu hyviä tuloksia aikaan, mutta ei todellakaan riittävästi. Kiusaamisen nollatoleranssi on vielä kaukana ja vain kaunis lupaus lapsille ja nuorillemme. Itse entisenä opettajana tiedän ja tunnen ongelman enemmän kuin hyvin. Teinkin opettajana toimiessani paljon sen eteen, että ainakaan minun luokissani ei olisi kiusaamista ilmennyt, ja uskallan kuitenkin sanoa, että varmasti jotkut kaikesta huolimatta kiusaamista joutuivat kouluvuosiensa aikana kokemaan. Sitä on, kuulkaa, niin monenlaista, ja osa on vain mahdotontakin opettajan huomata. Yksi ihan keskeinen ongelma on itse asiassa se, että ei ole edes aivan selvää määritelmää sille, mikä on koulukiusaamista. Eroaako se tavallisesta kiusaamisesta? Ainakin se voi olla sekä fyysistä että yhtä hyvin henkistäkin mutta myös yksin jättämistä, eristämistä ynnä muuta sellaista. Ja niin kuin edellä totesin, joskus opettajanakin olin voimaton, kun joku jäi leikkien ja tekemisen ulkopuolelle. Kaveriksi ei ketään voinut pakottaa. Ohjeeni olikin, että kaikkien kaveri ei tarvitse olla, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen. Se ulos jättäminen oli itse asiassa kiusaamisen muodoista fyysisen kiusaamisen jälkeen yksi julmimpia. Kouluissa on myös tilanteita, missä kiusattu ei uskalla kertoa kiusaamisesta, ja tilanteita, missä kertominen siirtää kiusaamisen toiselle, uudelle tasolle. Joskus kiusaaja voi siis olla opettajakin, ja joskus opettajien ja koulujen keinot eivät vain yksinkertaisesti riitä kiusaamisen lopettamiseksi. Puhuttelut, jälki-istunnot ja muut eivät enää toimi. Pahimmillaan kiusattu joutuu antamaan periksi ja vaihtamaan koulua. Onneksi eduskunnassa on tehty esityksiä myös sen eteen, että siirrettäväksi määrättäisiinkin koulukiusatun sijaan kiusaaja. Olen itsekin tuon entisen kansanedustaja Elovaaran tekemän yli sadan kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen allekirjoittanut. Kiusaamisen kitkemiseksi pitäisi tehdä kaikki, ja pitää tehdä. Kaikkeen kiusaamiseen pitää puuttua ja keinoja pitää käyttää, mutta yksi tärkeä laki meiltä itse asiassa tämän kansalaisaloitteenkin jälkeen puuttuu, ja se on se, että koulukiusaamista ei ole kirjattu yksiselitteisesti lakiin omana rikoksena. Suomen laissa ei siis varsinaisesti säädetä koulukiusaamista rikokseksi omana rikosnimikkeenä, ja tämä osaltaan on johtanut siihen, että kiusaamista ei aina ajatella rikoksena. Usein oppilaiden ja opettajienkin keskuudessa toisen loukkaaminen esimerkiksi sanoin ajatellaan jopa vain huonoksi käytökseksi. Tein viime kaudella, ja taisin tehdä jo edelliselläkin kaudella, lakialoitteen koulukiusaamisen kriminalisoimiseksi. Olen sen tälläkin kaudella uusimassa. Ja siinä nimenomaan esitetään, että rikoslain 21 lukuun tehtäisiin oma kirjaus koulukiusaamisen kriminalisoinnista. Itse asiassa nämä koulukiusaamisen muodot löytyvät meidän laista, mutta ne löytyvät monista eri kohdista, ja tässä ne koottaisiin yhdeksi esitykseksi. Rikosvastuun ikärajahan Suomessa on 15 vuotta. 15 vuotta täyttänyt voidaan siis tuomita rikoksesta rangaistukseen. Kiusaaja voi siis saada tuomion, jos hän on 15 vuotta täyttänyt. Jos kiusaamiseen on syyllistynyt useampi kiusaaja, lain mukaan heitä rangaistaan rikoksentekijöinä. Myös yllyttäjä voidaan tuomita kuten rikoksentekijä. Alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosvastuullisuuden ikäraja ei täyty, joten heidän kohdallaan asiat käsitellään kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa. Sen sijaan vahingonkorvausvastuulla ei ole itse asiassa ikärajaa, joten myös alle 15-vuotias kiusaaja voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvauksia kiusaamisen uhrille, jolle on aiheutettu vahinkoa. Arvoisa puhemies! Esitin neljä toimenpidettä, joista yksi oli tämä koulukiusaamisen kriminalisointi, toisena opettajamitoitus, mistä edustaja Kivisaarikin puhui, eli riittävät resurssit kouluihin, opettajille aikaa tehdä perusopettajan työtä ja puuttua, nähdä, kokea ne tilanteet huolellisesti. Opettajarekisteri: itse olen sitä mieltä, että koulutetut opettajat ja koulutettu muu koulun henkilökunta ovat paras tae sille, että koulussa asioihin puututaan. Ja viimeisenä tämä Ruotsin malli, missä koulukiusattu voi saada korvausta myös kunnalta, eli kunta tai koulutuksenjärjestäjä voisi joutua vastuuseen siitä, että ei ole riittävästi tehty toimenpiteitä kiusaamiseen puuttumiseksi. Se voisi pakottaa tai ainakin kannustaa tekemään enempi kuin tällä hetkellä tehdään. Arvoisa puhemies! Annan täyden tuen Koposen ja kansalaisaloitteen allekirjoittajien esityksille, joissa myös erikoisosaamista vahvistettaisiin kaikissa kouluissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-24T16:08:21,2019-09-24T16:16:24,Hyväksytty,1.1 2019_36_55,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myös omasta puolestani kansalais-aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille tärkeään asiaan tarttumisesta sekä monista hyvistä puheenvuoroista tässä salissa koskien muun muassa kouluyhteisöjen kehittämistä, läsnäoloa lasten arjessa, perheiden tukemista ja lapsiperheköyhyyden torjuntaa. Nuorten syrjäyttäminen tai syrjään joutuminen on yksi Suomen suurimmista ongelmista. Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja etenkin mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavalla tavalla, ja jokainen tapaus, jossa koulurauha kiusaamisella rikotaan, on liikaa. Syitä syrjään joutumisen taustalla on lukuisia, kaikki yhtä lailla olennaisia, ja monet niistä olisivat ratkaistavissa, jos niin haluamme. Kiusaaminen on inhimillinen tragedia, joka voi jättää jäljet loppuelämäksi. Monesti siihen liittyy henkistä tai fyysistä väkivaltaa, jota ei tule hyväksyä. Ja toisaalta, vaikka tekoja ei ole tarpeen hyväksyä tai silittää myötäkarvaan, myös kiusaajan toiminnan taustalla piilevien ongelmien tunnistaminen, niihin puuttuminen ja niissä auttaminen on tarpeellista. Jokaisella aikuisellakin on vastuu toimia kiusaamista vastaan niin kodeissa, työpaikoissa kuin erilaisissa yhteisöissä. Silläkin on merkitystä, miten kohtelemme toinen toisiamme ja kanssaihmisiä julkisessa keskustelussa. Arvoisa puhemies! Ratkaisuja nuorten syrjäyttämiseen, koulukiusaamiseen ja pahoinvointiin on etsittävä sekä lainsäädännöstä että käytännön tekemisen tasolta. Hallitusohjelma luo kelpo pohjan tähän — muutamia poimintoja: Kiusaamiselle asetetaan nollatoleranssi. Tavoitteena on, että jokaisessa koulussa on osaamista tunnistaa kiusaaminen ja myöskin valmiudet puuttua siihen. Samalla on vahvistettava oppilaiden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissään. Toimivan ja kaikki mukaan ottavan yhteisön rakentamiseen tarvitaan kaikkia sen jäseniä. Koulupäivien yhteyteen tuodaan maksuttomia harrastusmahdollisuuksia, jotta ihan jokaisella lapsella ja nuorella olisi aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen. Harrastukset tuovat elämään iloa, onnistumisia ja oman yhteisön, johon kuulua ja jonka osana kasvaa. Toisaalta on tärkeää tunnustaa, että lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Meidän on pystyttävä varmistamaan, että jokainen saa tarvitsemaansa apua ja tukea ajoissa. Siksi kouluterveydenhoitajien, ‑psykologien ja ‑kuraattoreiden määrää lisätään peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Mutta kuten sanottua, pelkällä lainsäädännöllä nämä ongelmat eivät vielä ratkea. Arvoisa puhemies, tarvitaan myös hyviä käytäntöjä, oikeanlaista osaamista ja ennen kaikkea ammattilaisille aikaa tehdä työnsä hyvin, olla läsnä siellä koulun arjessa. Monessa kouluyhteisössä tehdään tällä hetkellä erinomaista työtä yhteisöllisen opiskeluhuollon parissa, mutta aivan liian usein resurssit ovat tiukassa ja aikaa olla läsnä lasten ja nuorten arjessa on aivan liian vähän. Opiskeluhuollon henkilökunnalla on oltava aidosti mahdollisuus olla osa kouluyhteisöä, ei vain yhtenä päivänä viikossa silloin tällöin. Tämä auttaisi siihen, että jokainen koulun aikuinen tietäisi, millaista tukea ja apua yhteisössä on tarjolla, saatavissa myös sinne luokkahuoneeseen, ja toisaalta tekisi näistä tukea tarjoavista, välittävistä aikuisista tuttuja myöskin koulun lapsille ja nuorille. Näin ei tällä hetkellä läheskään kaikissa paikoissa ole. Hyviä kokemuksia on saatu myös mielenterveysosaamisen tuomisesta kouluihin. Tällaisten mallien avulla yhä useammalla kouluyhteisön aikuisella olisi valmius tukea mielenterveystaitojen opettelua, tunnistaa erilaisia oireita, tarjota tukea ja ohjata tarvittaessa avun äärelle. Tämän tulisi olla kiusaamisen sijaan arkipäivää joka puolella Suomea. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite tarttuu erittäin tärkeään asiaan, josta ei voida yhteiskunnassa ja politiikassakaan puhua liikaa. Tämä luo meille tärkeän tilaisuuden keskustella siitä, mitkä keinot ovat vaikuttavimpia ja akuuteimpia tähän asiaan tarttumisessa. Aloitteessa esitetään, että jokaisesta koulusta tulisi löytyä yksi henkilö, jolla olisi niin sanottuja terapeuttisia valmiuksia. Olen ajatuksesta aloitteen taustalla aivan samaa mieltä. Mielenterveysosaamista tulisi levittää nykyistä laajemmin lasten ja nuorten arkiympäristöön, ja helposti lähestyttäviä aikuisia tulisi löytyä riittävästi niin pienistä kuin suuristakin kouluista. Uuden ammattiryhmän perustamisen sijaan, mikäli aloitteessa tällaista on tarkoitettu, ajattelen, että itse asiassa ihan jokaisella kouluyhteisön aikuisella tulisi olla valmiudet toimia kansalaisaloitteessa esitettynä välittävänä aikuisena. Toisaalta, vaikka varhainen puuttuminen ja hyvinvoinnin tukeminen eivät voi olla vain yhden ihmisen vastuulla, on kuitenkin selvää, että aivan minimissään yhden niistä vastuuta kantavista ihmisistä tulee löytyä siellä kouluyhteisössä jokaisena päivänä. Meidän tulisi varmistaa sekä valtakunnallisessa että paikallisessa päätöksenteossa, että kouluterkkareita, ‑psykologeja ja ‑kuraattoreita on riittävästi ja että heillä on tosiasiallisesti mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, toimia osana kouluyhteisöä ja toteuttaa sitä yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollon suurin ongelma on sen riittämätön resursointi ja lain noudattamatta jättäminen. Tämä tulisi korjata aivan ensimmäisenä, ja tähän onneksi hallitusohjelmassa ja hallituksen ensimmäisessä budjettiesityksessä on myös tartuttu. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla tämän kansalaisaloitteen jatkokäsittelyä ja toivon, että keskustelu kiusaamisen ja syrjään työntämisen vaaroista ei lopu ennen kuin yhdenkään lapsen tai nuoren ei tarvitse niistä enää kärsiä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-09-24T16:16:28,2019-09-24T16:22:39,Hyväksytty,1.1 2019_36_56,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koulukiusaaminen on valtava ongelma Suomessa. Viimeisimmässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä kouluterveyskyselyssä yli 7 prosenttia neljännen ja viidennen luokan oppilaista vastasi, että heitä kiusataan koulussa vähintään kerran viikossa. Yläasteella ja toisella asteella se hieman vähenee mutta on edelleenkin keskimäärin 5,5 prosenttia. Kiusaamisesta on puhuttu pitkään. On kehitetty Kiva Kouluja ja oppilashuoltoa, mutta mikään ei muutu. Syyllisiksi esitetään vaihtelevasti vanhempia, opettajia, kiusattua oppilasta itseään tai niitä kiusaajaoppilaita. Oppaat ja ohjeet toimintamalleiksi eivät tässä asiassa riitä, se on nähty. Opettajat ovat väsyneitä, vanhemmat neuvottomia ja koulukiusatut lapset ja nuoret epätoivoisia. Ahdistus ja yksinäisyys kasvavat, ja jossakin vaiheessa mieli järkkyy. Kiusattu jätetään ulkopuolelle, yksin. Joskus hän yrittää viimeiseen asti miellyttää kiusaajiaan päästäkseen kaveriporukkaan, ja kun näin ei tapahdu, saattavat seuraukset olla karmeita. Kansainvälisissä tutkimuksissa kiusaamiseksi joutumisen on todettu yli kaksinkertaistavan itsemurhariskin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alle 25‑vuotiaita kuoli Suomessa itsemurhiin yli sata henkilöä. Kuinka monta heistä oli kiusaamisen uhreja, sitä emme tiedä, voimme vain arvailla. Mielenterveyspalvelut ovat tällä hetkellä ylikuormitettuja, ja avun saaminen on vaikeaa. Onko tämäkin seurausta pitkään jatkuneesta kiusaamisesta? Kuten tässä käsittelyssämme olevassa aloitteessa todetaan, niin tutkimusten mukaan Suomessa on jo lähes 70 000 alle 30‑vuotiasta syrjäytettyä, ja heistä vuosittain aiheutuvat kulut valtiolle ovat valtavat, lähes 1,5 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Kouluissa tarvitaan nyt apua. Olemme nähneet, että ongelmaa ei pystytä nykyisillä resursseilla ja taidoilla ratkaisemaan. Kiusaamisen katkaisu aikaisessa vaiheessa on elintärkeää monelle lapselle, nuorelle, opettajalle ja vanhemmalle sekä koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kiusaamista ehkäisevien käyttäytymismallien ja asenteiden luominen täytyy aloittaa siellä, mistä se lähtee liikkeelle. Nyt käsillä oleva kansalaisaloite on mielestäni erittäin hyvä ja ajankohtainen. Kiitos siitä edustaja Koposelle ja kaikille aloitteen allekirjoittaneille. Se ansaitsee meiltä kattavan valmistelun ja esityksen lainsäädännöstä tai toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että jokaisella alakoululaisella on mahdollisuus puhua ongelmista terapeuttisia valmiuksia omaavan aikuisen kanssa aina ja heti, kun sille on tarvetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-09-24T16:22:44,2019-09-24T16:26:43,Hyväksytty,1.1 2019_36_57,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hänet jätettiin pois porukasta. Tönittiin. Lähetettiin törkyviestejä. Mollattiin sosiaalisessa mediassa. Naureskeltiin toisten kuullen. Pilkattiin vakaumusta. Peloteltiin ja uhkailtiin. Lyötiin. Kun koulussa ei saatu kiusaamista kuriin, poika päätti toimia. Hän teki iltapalalla itselleen vaivihkaa eväät ja lähti aamulla tavan mukaan kouluun. Vasta kolmantena päivänä koululta soitettiin vanhemmille, että poikaa ei ole näkynyt. Poika löytyi metsään kyhätystä majasta, jonne hän oli vetäytynyt kännykkänsä kanssa koulupäivien ajaksi. Koulussa ryhdistäydyttiin. Poika sai ammattiapua. Tarvittiin joksikin aikaa rauhoittavaa lääkitystä, että uskalsi lähteä kouluun. Tarvittiin vielä peruskoulun jälkeen kuntouttava kansanopistovuosi, jonka aikana sai aloittaa alusta uudessa yhteisössä ja paikkailla peruskoulun aukkoja. Hän ei ole ainoa. Olen kohdannut heitä paljon kansanopiston rehtorina ja erityisopettajana reilun 20 vuoden aikana. Kiusaamisen kitkeminen on vielä kesken. Edustaja Koposen tekemä kansalaisaloite puuttuu oikeaan asiaan. On hyvä, että tästä nyt keskustellaan. Perustuslain mukaan lapsia ja nuoria on kohdeltava koulussa tasa-arvoisesti yksilöinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Koulun aikuisten — niin opettajien, terveydenhoitajien, koulukuraattorien kuin koulupsykologien ja kaikkien työntekijöiden — yhteinen tehtävä on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Koko koulun yhteinen tehtävä on ennaltaehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen välittömästi. Niin kuin olemme kuulleet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväisen kyselyn mukaan koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa kertoo joutuneensa 7 prosenttia peruskoulun 4. ja 5. luokan oppilaista ja 6 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Vaikka koulukiusaamisen trendi on ollut laskeva jo viimeiset kymmenen vuotta, jokainen prosentti on liikaa. Jokainen tapaus on liikaa. Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä. On hienoa, että hallitusohjelma asettaa nollatoleranssin kiusaamiselle. Kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi laaditaan toimenpideohjelma. Oppilaitoksen henkilöstölle, oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan koulutusta kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Sitä tarvitaan. Jatketaan vaikuttavia hankkeita ja laajennetaan hyviä käytäntöjä, sitäkin tarvitaan. Myös syrjivää kiusaamista tunnistetaan ja ennaltaehkäistään, ja tämä kiusaamista ehkäisevä ohjelma kehitetään myös varhaiskasvatukseen. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen esiin nostamia asioita voidaan toteuttaa monessa kohden luontevana osana hallitusohjelmaa. Kun pidämme koko Suomen kouluverkon kattavana eikä koulujen anneta karata liian kauaksi kotoa, oppilaitosten verkossa toimii monenkokoisia kouluja. Aivan pieniin kouluihin ei liene mahdollista palkata omaa terapeuttista tukea antavaa työntekijää. Jos pidämme koulut ihmisen kokoisina emmekä keskitä lapsia ja nuoria liian suuriin koulutustehtaisiin, tunnemme oppilaat paremmin ja kiusaamisen ehkäiseminen on helpompaa. Siihen tarvitaan koulujen välistä, kaikkien työntekijöiden ja järjestöjen tekemää yhteistyötä, jossa panostetaan koulun hyvään ilmapiiriin, viihtyvyyteen, yhteisöllisyyteen, oppilaskunnan osallistavaan toimintaan, kerhoihin ja yhteiseen harrastustoimintaan. Onnistumisen kokemukset ja vastuun saaminen ovat parasta syrjään jäämisen ja syrjäytymisen ehkäisyä. Hyvässä ilmapiirissä huolehditaan myös toisista. Kuten tässä salissa on tänään moneen kertaan todettu, meidän tulee huolehtia riittävistä mielenterveyden palveluista. Siihen on selkeä tarve. Lisäksi on syytä muistaa, että kaikkeen ei myöskään tarvita terapiaa. Kiusaamista voidaan ehkäistä myös arkisin toimin. Siihenkin tarvitsemme toki riittävät resurssit, että opettajat ja kaikki koulujen työntekijät voivat hyvin ja jaksavat huolehtia, kannustaa ja ohjata lapsiamme ja nuoriamme. Meille on kaikille tärkeää, että lapsemme ja nuoremme voivat hyvin. Mahtavaa, että Opetushallitus laatii parasta aikaa kiusaamisen vastaisen työn opasta ja siihen sisältyy myös tämä nettikiusaaminen: myöskin Opetushallitus toimii. Kaikkea emme voi kuitenkaan antaa koulun tehtäväksi. Tuetaan perheitä, niiden olosuhteita, rakennetaan perhe- ja lapsiystävällistä Suomea. Arvoisa puhemies! Kertomukseni poika voi hyvin. Koskaan ei ole liian myöhäistä auttaa, ja poika teki kuulemma hiljattain jääkiekossa komean maalin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-09-24T16:26:00,2019-09-24T16:34:00,Hyväksytty,1.1 2019_36_58,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,Hienoa. — Edustaja Hopsu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_36_59,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitos aloitteen jättäjälle tärkeän yksinäisyys- ja koulukiusaamisasian nostamisesta. Koulukiusaamisen vaikutusten on todettu jatkuvan läpi elämän ja näkyvän muun muassa pitkittyneen työttömyyden yhtenä taustatekijänä. Lapsuus ja nuoruus on tärkeää persoonan ja itsetunnon rakentumisen aikaa, ja on äärimmäisen tärkeää, että varhaiskasvatuksesta lähtien pystymme tarjoamaan turvallisen kasvuympäristön jokaiselle. Kunnissa on eri tavoin pystytty ehkäisemään kiusaamista ja kouluväkivaltaa. Yhtenäisiä ja riittäviä toimia tarvitaan kuitenkin yhä. Puuttumiskynnyksen pitää olla entistä alhaisempi, ja väkivaltaan koulussa tulee suhtautua yhtä tiukasti kuin väkivaltaan missä tahansa muussa ympäristössä. Hallitusohjelmassa otetaan asiaan painava kanta. Siellä todetaan: ”Asetetaan nollatoleranssi koulukiusaamiselle ja tarjotaan oppilaitosten henkilöstölle sekä oppilaille ja opiskelijoille kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta. Otetaan huomioon myös syrjivän kiusaamisen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Laajennetaan hyväksi havaittuja käytäntöjä valtakunnallisesti ja turvataan vaikuttavien hankkeiden jatko. Kehitetään varhaiskasvatukseen kiusaamista ehkäisevä ohjelma.” Lisäksi todetaan: ”Laaditaan toimenpideohjelma kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi.” Suomessa on olemassa hyviä toimintamalleja, kuten Kiva Koulu ‑toiminta, joka muun muassa opettaa ryhmälle taitoja puuttua kiusaamiseen menemällä kiusatun puolustukseksi ja tueksi, tai esimerkiksi verso, vertaissovittelutoiminta, joka opettaa lapsille ja nuorille erimielisyyksien ratkomista. Siinäkin tarvitaan toki aikuisen tukea. Kiusaaminen, yksinäisyys ja syrjäytyminen tai syrjäyttäminen eivät välttämättä näy kiireiselle opettajalle. Luokkakaverit tilanteen kuitenkin yleensä tuntevat. On tärkeää, että koulun oppilashuolto toimii ja on matalalla kynnyksellä helposti kiusatun tai yksinäisen oppilaan saavutettavissa. Myös opettajilla ja muulla henkilökunnalla ja kaikilla oppilailla tulisi olla helppoja tapoja ottaa kiusaaminen puheeksi ja työkaluja käsitellä aihetta. Erityinen ongelma kouluissa on opettajien ja aikuisten kiire, ajanpuute. Kasvaneet oppilasmäärät, integroidut oppilaat ilman riittäviä tukitoimia ja kieltä opettelevat lapset vaativat kaikki oman huomionsa. Aikaa puuttuu siitä, että kiusaamiseen pystyttäisiin riittävän pontevasti puuttumaan. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa koulun oppilashuoltotoimista säädetään kattavasti. Valitettavasti lain soveltaminen ei ole ollut tasalaatuista. Karvi, koulutuksen arviointikeskus, toteutti tuolloin kaksi ja puoli vuotta voimassa olleen lain toteutumisesta selvityksen. Selvitys osoittaa lailla olleen kokonaisuutena myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin kaikilla kouluasteilla. Selvityksen mukaan lain mukaiset toimintatavat eivät kuitenkaan ole vielä juurtuneet koulu- ja oppilaitosyhteisöissä kattavasti. Haasteena on ajanpuutteen lisäksi opetushenkilöstön opiskeluhuollollisen osaamisen puute sekä kaikkia opiskeluhuollon toimijoita koskeva lain soveltamisohjeiden huono tuntemus, minkä Lape-koulutuskierrokset osoittivat. Opiskeluhuoltopalvelut saadaan selvityksen mukaan pääsääntöisesti määräajassa, mutta saatu tuki koetaan riittämättömäksi. Koulupsykologeja on palkattu lain myötä lisää, mutta vajetta suosituksiin nähden on silti yhä niin kuraattoreiden, psykologien kuin kouluterveydenhoitajienkin osalta. Psykologi- ja kuraattoripalvelut on järjestetty kirjavasti — kaikissa kouluissa heitä ei ole. Tämä ei edistä oppilaantuntemusta tai oppilaan näkökulmasta matalaa kynnystä kertoa huolistaan ja saada niihin apua. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon käytetty aika on hieman lisääntynyt, mutta edellyttää sekin vahvistumista. Lisäksi opiskeluhuoltopalveluiden tiedottamisessa opiskelijoille on parannettavaa. Opiskeluhuoltoryhmien organisoinnissa on eroja, ja oppilaiden ja opiskelijoiden edustus on niissä harvinaista. Meillä on siis laki, jossa on paljon tarvittavia toimenpiteitä mutta jonka toteutus ontuu. Oli kyse sitten kuntien heikosta taloustilanteesta tai osaamisen tai hyvän johtamisen puutteesta, lisätoimia tarvitaan pian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-09-24T16:34:42,2019-09-24T16:39:45,Hyväksytty,1.1 2019_36_60,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Hyvinvoiva ja onnellinen nuoriso on Suomen kivijalka.” Tähän virkkeeseen päättyy tämä kansalaisaloite, ja tästä virkkeestä aloitan oman puheenvuoroni. Kiitän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita tämän tärkeän aiheen puheeksiottamisesta ja ratkaisujen vaatimisesta, erityisesti tähän aikaan. Aineenopettajana ja Lape-asiantuntijana tämä aihe todella kolahti suoraan sydämeen, ja toivon, että pystyn tuomaan tähän keskusteluun hiukan lisää. Tässä aloitteessa on viitattu perusopetuslain ja lukiolain kirjauksiin turvallisesta oppimisympäristöstä. Itse asiassa kyse on vieläkin suuremmasta kysymyksestä, nimittäin ihmisoikeuksista. Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen, joka täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja siellä on alleviivattu merkittävänä asiana oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Työ ei ole kuitenkaan vielä valmista, kuten huomaamme näistäkin laista ja ihmisoikeussopimuksista. Me kansanedustajat olemme itse asiassa portinvartijoina sille, että nämäkin sopimukset jalkautuvat käytännöksi. Uskon vahvasti, että uusien ammattinimikkeiden keksiminen ei ole tähän kysymykseen ainoa ratkaisu vaan että meillä on jo kouluissa monenlaisia ammattilaisia ja osaajia, joiden työtä vahvistamalla pääsemme tähän aloitteen henkeen ja aloitteen esittämiin tavoitteisiin nykymallillakin. Esimerkiksi välittäviä aikuisia, huoltajia, koulukäyntiavustajia, erityisluokanopettajia, kuraattoritapaamisia ja psykologin läsnäoloa tarvitaan kriittisesti. Osassa kouluista nämä asiat toteutuvat hyvin, joissakin kouluissa meillä on selkeitäkin puutteita. Oppilashuollon resursseja ei ole riittävästi. Aivan vastikään Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät tutkimuksen, jossa he paneutuivat kuraattoreiden ja psykologien määrään kouluyhteisöissä. Mieleeni jäi se, että kuraattoreita taisi olla noin 1 per 800 oppilasta ja koulupsykologeja 1 per 900 oppilasta. On sanomattakin selvää, että jos kyse on kohtaamisesta ja varhaisesta tuesta, niin sitä on vaikea tarjota näillä määrillä. Myöskään aikuissosiaalityö ei ole vielä saanut riittävää tunnustusta koulun arjessa. Aivan liian usein oppilashuoltoryhmissä unohdetaan kysyä kasiluokkalaiselta, että miten menee kotona, mitkä asiat kotona vaikuttavat arkeen koulussakin. En lähtisi lisäämään uusia ammattinimikkeitä vaan vahvistaisin olemassa olevien ammattilaisten määrää, täydennyskoulutusta ja monialaisen yhteistyön malleja. Ottaisin kolmannen sektorin avun vastaan nykyistä paremmin. Tervehdin toki ilolla esimerkiksi Keravan kokeilusta kumpuavia jatkokokeiluja, jos sellaista lähtee syntymään, ja uskonkin, että paikallisilla malleilla voidaan täydentää olemassa olevia rakenteita. Myös nostaisin aiheen tähän päivään. Viime viikolla julkaistiin budjettiluvut, ja kun moni meistä puhui niistä budjettiluvuista, niin itse asiassa opiskelijat lähestyivät minua puhumalla kouluterveyskyselystä. Pääsääntöisesti tulokset olivat positiivisia, mutta nousi sieltä aikamoinen varjo fyysisen uhan ja häirinnän kysymyksistä. Kouluterveyskyselyn mukaan 12 prosenttia neljäs- ja viidesluokkalaisista ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vähintään kerran viimeisen kuluneen vuoden aikana. Itse asiassa vanhemmilla opiskelijoilla, esimerkiksi toisella asteella, tämä luku oli vieläkin kovempi. Keitä ne ovat ne riittävät ammattilaiset? Koen edelleen, että kyse ei ole nimikkeistä vaan kyse on toimintamalleista. Tällaisia toimintamalleja olemme harjoitelleet jo vähän pienempien koululaisten kohdalla lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tiimoilta, ja haluaisinkin painottaa, että näistä aikaisemmista kokeiluista olevat hyvät mallit otettaisiin osaksi koulun arkea nyt. Se ei välttämättä tarvitse uusia nimikkeitä, vaan se voi tarkoittaa myöskin nykyisten resurssien vahvistamista. Uusia malleja voivat toki olla esimerkiksi puheeksi ottamisen toimintatavat, jotka onnistuvat varsin hyvin nykyisessäkin kouluympäristössä. Täällä on puhuttu myös syrjäytymisestä osana tätä laajaa ilmiötä. Yhdenkään nuoren otsaan ei pitäisi tatuoida, että ”pysyvästi syrjässä”. Syrjäytyneitä nuoria ei synny, vaan aivan liian monelta puuttuu perheen tuki ja koulutus, joka takaisi merkityksellisen työn. Tervehdin erittäin ilolla niitä tutkimuksia Suomessa, jotka kokeilevat yhdistää eri lähteistä tulevaa siilomaista tietoa, koska kun puhutaan syrjäytymisestä, kiusaamisesta tai monesta muusta lapsia koskevasta kinkkisestä haasteesta, niin useinkaan yksi tutkimus ei kerro meille vielä koko totuutta. Yksi tämmöinen data lake tehtiin Päijät-Hämeessä, ollessani lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa, yhdessä Me-säätiön ja THL:n kanssa, ja siitä voisi ponnistaa eteenpäin. Tässä tutkimuksessa, tai data lakessa, selvisi, että kun puhumme riittävän aikaisessa vaiheessa puuttumisesta, niin kyse on itse asiassa ensimmäisistä vuosista, ensimmäisistä kolmesta vuodesta. Olen vahvasti sitä mieltä, että tämä hallitus on lähtenyt hyvälle polulle vahvistaessaan varhaista puuttumista ja varhaista tukea, ja uskon, että näillä toimintamuodoilla, jotka olemme jo saaneet kokeiluksi asti, näitä kinkkisiä haasteita, kuten kiusaamista, fyysistä uhkaa ja syrjäytymistä, pystytään nykyistä paremmin estämään. Toivon, että tämä on yhteinen urakka eduskunnalle, ja lämpimästi   kiitän  tästä kansa-laisaloitteesta ja toivon, että tästä aiheesta tulee vielä useita seuraaviakin kansalaisaloitteita. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-09-24T16:39:49,2019-09-24T16:46:48,Tarkistettu,1.1 2019_36_61,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Välillä aina pohdiskelen sitä asiaa, kuinka me olemme tulleet elämässä sellaiseen tilanteeseen, että me joudumme tekemään oppaita sitä varten, että me osaisimme olla ihmisiä toinen toisillemme, että me osaisimme kulkea sillä kuuluisalla ihmisyyden valtatiellä kumppaneina ja elämäntovereina ilman, että läiskittäisiin toisiamme sanan säilällä tai nyrkeillä. Kun minä katselin tätä kansalaisaloitetta, niin tausta-ajatushan on aivan loistava. Se herättää meidät miettimään niitä ydinkysymyksiä, miten me pidämme huolta kaikkein heikoimmista, kaikkein pienimmistä, joilla ei ole vielä juridista osaamista ja mahdollisuutta puolustaa omia oikeuksiaan, jolloin aikuisten pitäisi kyetä siihen. Samanaikaisesti kuulen ne sanat, että me tarvitsisimme lisää resursseja, lisää toimijoita, lisää ihmisiä, lisää fiksuja aikuisia. Varmasti näinkin, mutta siitä herää kysymys, ovatko olemassa olevat resurssit riittävän fiksusti kaikkien käytössä ja pystytäänkö niitä hyödyntämään, onko meillä matalan kynnyksen palveluita ja ennalta ehkäisevää työtä. Silloin kun itse olin koulussa, niin tuntui, että siellä oli paljon vähemmän henkilökuntaa suhteessa, mutta meillä oli esimerkiksi talonmies, joka piti muuten huolen siitä, että koulurakennus ei märäntynyt käsiin, kun kattokourut oli tyhjennetty ja luokkatiloja tuuletettiin ja pidettiin perusasioista huolta. Se samainen talonmies — yksi sosiaalisesti erittäin taitava ihminen — piti jöötä myöskin koulun pihalla. Siellä ei remuttu toisten vaatteissa, siellä ei haukuttu. Hän kiersi sinnikkäästi oman harjansa kanssa, olipa siellä välillä harjattavaa eli ei, meidän nuorten, lasten parissa, kyseli vähän, miten menee, ja myöskin puuttui siihen, jos jotakuta kiusattiin tai ei otettu leikkeihin mukaan. Me jokainen voimme puuttua, jokainen voimme tehdä, mutta välillä tuntuu, että me kaikki haluamme ulkoistaa sen: jos joku toinen hoitaisi sen asian, mihin meidän jokaisen pitäisi osallistua. Millaiseen maailmaan meidän lapset ja nuoret kasvavat? Minä tuossa mietin, että tulisipa televisiostakin joskus ohjelma, joka ehkäisisi kiusaamista, ei vain vahvistaisi niitä elementtejä, mitkä tänä päivänä myöskin altistavat ja ajavat kiusaamiseen. Me elämme valtavan ulkonäkökeskeistä aikaa, ja jos sattuu istahtamaan television ääreen — mitä ei kyllä voi suositella tehtäväksi — niin sieltä tuutista tulee kummallisesti kaikennäköistä hyvin ulkonäkökeskeistä ja myöskin aika huonokäytöksiseen elämään ohjaavaa ohjelmaa. Sillä mietinkin, että siinä missä me puhumme täällä, meidän  pitäisi  keskustella  myöskin me-diaväen kanssa siitä, mitä tänä päivänä tuotetaan ja minkälaista viestiä se antaa meidän lapsille ja nuorille. Jos lähdetään siitä, että kaikkien pitää olla mallimitoissa ja ulkonäkö on se ykkösjuttu, niin myöskin aika usein lasten kanssa keskustellessa törmää siihen, että kouluelämässä, niin kuin työelämässäkin tänä päivänä, törmätään ulkonäköön liittyvään kiusaamiseen, olemukseen, siihen, miltä näytät, minkäkokoinen olet. Ne ovat ihan niitä peruskysymyksiä, mitkä minun mielestäni lähtevät jo kotoa: Osaammeko me käyttäytyä? Olemmeko me oppineet ne rajat, mitä ei ylitetä toisten kanssa elettäessä? Mikä on peruskohteliaisuutta, ja mikä on huonoa käytöstä? Meillä on yhteinen vastuu meidän maailmastamme, meidän yhteiskunnastamme ja yhteisistä asioistamme, mutta tuntuu, että yhteiset pelisäännöt ovat hukassa. Asioihin puututaan varhaisesti varmaan niin, että meistä jokainen pitää huolta omassa lähipiirissään ja elinympäristössään siitä, että tulevaisuuden toivot saavat myöskin sitä oppia, miten me elämme toinen toistemme kanssa. Muutoin me olemme toivottoman tilanteen edessä siinä kysymyksessä, että aina pitäisi vain lisätä resursseja, tuoda lisää rahaa ottamatta huomioon sitä, että myöskin olemassa olevia systeemejä voidaan ravistella, tehdä asioita toisin ja haastaa koko sitä järjestelmää, missä me elämme. Tässä on moni kollega sanonut hyvin viisaasti siitä, että kun meillä on valtavasti kaikennäköisiä kokeiluita, kaikennäköisiä hyviä toimintamalleja, niin kuinka voi olla, että Suomessa vielä vuonna 2019:kaan niitä ei monisteta, niitä ei viedä käytäntöön eri paikkakunnilla, eri alueilla vaan aloitetaan uusia kokeiluja, joihin laitetaan jälleen kerran uusia miljoonia. Me emme ilmeisesti osaa oppia siitä, mitä me olemme aiemmin tutkineet ja aiemmin tehneet. Tai onko se sitä suomalaista kateutta, että me emme uskalla ottaa sitä oppia käyttöön, kun harmittaa, että pirulainen, jos keuruulaiset tai keravalaiset tai seinäjokelaiset tai jotkut muut keksivät sen ensin? Meillä pitää keksiä pyörä uudestaan. Eli keskitytään olennaiseen, mietitään, mitä on jo olemassa, mitä voitaisiin monistaa ja tehdä. On paljon malleja, niin kuin mainitsin jo aikaisemmin esimerkiksi sen Tornion mielenterveyspalveluiden mallin, jossa olemassa olevalla resurssilla, samalla rahalla on saatu jonot purettua ja ihmiset hoidettua. Lapset ja nuoret pääsevät palveluihin samalla tavalla kuin myöskin aikuiset. Ei tämä ole mahdotonta, mutta pitää pystyä päättämään, että me teemme asioita myöskin toisella tavalla. Ja ehkäpä joskus kannattaisi koulumaailmaan vielä palauttaa se perinteinen talonmies. Saattaisi olla, että meillä olisi vähemmän sisäistä rapautumista ja hometta ja olisi lisäksi myöskin niitä ihmisiä, jotka puuttuvat aikuisina henkilöinä nuorten ja lasten väleihin ja siihen elämään, millä tavalla me toisiamme kohtelemme. Toivoisin, että me kykenisimme rakentamaan yhteiskuntaa, jossa me emme tarvitse erillisiä oppaita siihen, miten me olemme ihmisiä toinen toisillemme. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-09-24T16:46:53,2019-09-24T16:53:39,Hyväksytty,1.1 2019_36_62,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten syrjäytyminen tai ennemminkin syrjäytetyksi tuleminen kouluissa on erittäin tärkeä teema, ja on erittäin tärkeää, että edustaja Koponen on tehnyt tämän kansalaisaloitteen jo pelkästään siksi, että tämä asia saadaan yhä vahvemmin julkiseen keskusteluun. Lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaaseen ja välittävään elämään. Me tarvitsemme laajasti erilaisia keinoja ongelman ehkäisemiseksi yhteiskunnassamme, ja on tärkeää ymmärtää, että tämän työn täytyy alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Käytössä olevia tapoja on onneksi jo useita, esimerkkinä Kiva Koulu. Siitä huolimatta, että tulokset ovat olleet rohkaisevia, voimme olla yhtä mieltä siitä, että tulokset eivät ole riittäviä. Siksi tämä kansalaisaloite on niin tervetullut. Koulujemme opettajat tekevät erinomaista työtä, mutta opettajat eivät ole yksi homogeeninen ryhmä, jossa kaikki ovat yhtä hyviä kaikessa, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten tukemisessa. Tämän vuoksi meidän olisi syytä panostaa yhä vahvemmin opettajiin ja nostaa esiin se uskomaton potentiaali, mikä tässä ammattikunnassa on. Siksi opettajien tukeminen ja kouluttaminen on äärimmäisen tärkeää. Tuen ja koulutuksen lisäksi meidän päättäjien täytyy mahdollistaa opettajille aikaa luokan jokaisen lapsen kanssa. Täällä keskustelussa on tuotu tärkeitä keinoja auttamaan lasten ja nuorten tukemisessa, esimerkiksi lukutaidon parantamisen tärkeys. Minulle rakas ja tärkeä asia ovat harrastukset, ja Seurasydän-päivän kunniaksi on syytä nostaa esille suomalainen seuratoiminta. Tämä pyyteetön työ antaa monelle mahdollisuuden kuulua ja sitoutua johonkin ryhmään. Harrastukset antavat lapselle mahdollisuuden toteuttaa itseään ja löytää niitä mielekkäitä asioita, joilla voi yhteiskuntaan kiinnittyä. Harrastukset opettavat lapsille erilaisuuden ymmärtämistä sekä yhteistyön tärkeyttä. Kiitos kaikille aktiivisille seuratyöntekijöille, te olette arjen sankareita. On myös tärkeää nostaa esiin kodin rooli mahdollistajana ja tukijana. Valitettavasti sellaista ei jokaiselta lapselta ja nuorelta löydy. Tämän vuoksi harrastustoiminnan vahvempi integrointi koulujen yhteyteen saattaisi olla yksi avain parempaan huomiseen. Yhdistäminen ei ole teknisesti helppo tehtävä, mutta jos me sillä tuemme lasten hyvinvointia, olemme velvollisia asiaa tutkimaan. Tällä muutoksella voitaisiin rakentaa vahvempi perhearki, jossa illat voivat paremmin olla perheen yhteistä aikaa, juuri sitä laadukasta yhdessäoloaikaa, jota jokainen meistä tarvitsee, jolloin lapsi tai nuori turvallisessa ympäristössä helpommin avautuisi mahdollisista murheistaan. Mainitsemani keinot ovat vain osa lasten ja nuorten syrjäytymisen ratkaisua. Yksi osa on tämä keskustelussa oleva kansalaisaloite. Minä tuen sitä täysin, sillä jokainen onnellinen lapsi ratkaisee. Nuoret ovat tulevaisuus, ja hyvinvoiva onnellinen nuoriso on sen kivijalka. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-09-24T16:53:54,2019-09-24T16:58:08,Hyväksytty,1.1 2019_36_63,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Medborgarinitiativet som berör mobbning och barns välfärd är otroligt viktigt och det är värt att diskuteras på många olika plan. Det är en synnerligen viktig nationell framtidsfråga. Tack till ledamot Koponen och hans engagemang i denna fråga och till alla som har undertecknat det här initiativet. Det är frågan om en väldigt bred fråga. Varje barn ska kunna leva tryggt i alla situationer. Barnen ska ses och höras. Det är varje barns rättighet enligt FN:s barnkonvention. Varje barn ska ha åtminstone en trygg vuxen att lita på, ett stöd så att barnet får en bra uppväxt för att se till att barnet inte hamnar på fel spår senare i livet. Många barn och unga mår dåligt i dag, vilket har kommit tydligt fram i flera talturer under den här debatten. Det finns många olika orsaker till att barn mår dåligt. Hit kan höra bland annat föräldrars sjukdom, ekonomiska utmaningar i familjen, men det kan också handla om digitalisering och att vi lever i en allt stressigare vardag. De barn som växer upp i dag växer upp i en helt annorlunda vardag än den vardag som till exempel jag är uppväxt i.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2019-09-24T16:58:11,2019-09-24T16:59:59,Hyväksytty,1.1 2019_36_64,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan kyllä jo lähes kaikkien edustajien esille tuomat näkökulmat tästä kansalaisaloitteesta. Asia, minkä vuoksi kansalaisaloite on tehty, on äärimmäisen tärkeä, ja siitä erityiskiitos kansalainen Koposelle. Meidän tässä salissa pitää olla rakentamassa sellaista Suomea, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus käydä koulua turvallisessa ja motivoivassa ympäristössä. Siksi esimerkiksi koulukiusaamisen vähentämiseksi meillä on vielä runsaasti työtä tehtävänä. Toisaalta on päivänselvää, että yhden keinon sijasta me tarvitsemme koko joukon erilaisia ratkaisuja, joilla lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy. Täällä salissa käydyissä keskusteluissa on tullut esiin upeita keinoja, joita voisimme jatkossa kyllä jalostaa täällä eduskunnassa. Tästä syystä siis kansalaisaloitteessa esille nostettu yksi keino ei yksin riitä, vaikka hyvä onkin. Näin Olympiakomitean seurapaitapäivänä nostan tässä esille esimerkiksi harrastusten tärkeyden lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääjänä ja vaikkapa kiusaamisen vähentämisen keinona. Harrastukset ja liikunta ovat tärkeitä paitsi fyysinen kunnon ja hyvinvoinnin edistämisessä myös lapsen sosiaalisten taitojen ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämisessä. Ikävä kyllä lasten oikeus harrastuksiin ei toteudu tämän päivän Suomessa esimerkiksi taloudellisista syistä. Siksi me kokoomuksessa olemme ajaneet jo pitkään ehdotusta harrastustakuusta, jonka puitteissa jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Ilmeisesti hallitus on tarttumassa ehdotukseemme, ja hyvä niin. Toivon mukaan myös muita puolueita tulee mukaan ja on halua tukea tätä tavoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-09-24T17:03:33,2019-09-24T17:05:34,Hyväksytty,1.1 2019_36_65,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös omalta osaltani kiittää edustaja Koposen alulle panemaa erittäin ajankohtaista ja tärkeää aloitetta. Aloitteessa esitetään, että joka päivä jokaisella koululla olisi henkilö, jolla olisi terapeuttialan koulutusta puuttua kiusaamiseen ja ennalta ehkäistä kiusaamista. Kuusi vuotta peruskoulun ala-astetta käydessäni joka päivä sain kuulla siitä, että en osannut sanoa ärrää oikein — tai niiden tiettyjen normien mukaan, mitkä me olemme asettaneet sille, mikä on oikea tapa puhua tai oikea tapa ääntää kirjaimia. Pelkäsin aika paljon niitä tunteja, jolloin piti lukea ääneen oppikirjasta, että jos minun kohdalle tulee se lause, jossa on sana, jossa on tämä r-äänne. Ajattelin, että parempi olla sitten hiljaa. Minusta tuli aika hiljainen tyttö, jota tänä päivänä en ole. Mutta ei pitäisi olla näin: En minä puhunut väärin, enkä ääntänyt väärin. Minä puhuin omalla persoonallisella tavallani, ja se oli todella ikävää, että siitä joka päivä mainittiin. Samoin sain kuulla siitä, että olin hieman tukevahko tyttö. Sitä sitten nimiteltiin ja haukuttiin — ja mikä pahinta, niin se kyllä vaikuttaa, ihan niin kuin aloitteessakin todetaan, itsetuntoon ja jokapäiväiseen elämään oikeastaan tänäkin päivänä. Toinen asia. Vaikka meillä olisi henkilökuntaa, koulupsykologeja, kouluterveydenhoitajia riittävästi — joita tänä päivänä ei valitettavasti ole — niin se kynnys kertoa kiusaamisesta on edelleen liian korkea. Jokaiselle meidän lapsellemme kotona ja koulussa, joka päivä, pitää kertoa siitä, että kiusaaminen on väärin ja että sinä olet arvokas sellaisena kuin sinä olet, jokainen meistä on ainutkertainen, yhtä arvokas kaikkine ominaisuuksineen ja että pitää kertoa heti, jos tulee kiusatuksi, kokee tulleensa kiusatuksi. Tätä viestiä itse haluan viedä omassa työssäni ja omille lapsilleni eteenpäin, viestittää sitä, että tule kertomaan, minä kuuntelen. Jokaisen meistä tulee silloin olla kuuntelemassa ja läsnä ja ottaa tosissaan eikä vähätellä niitä kiusatuksi tulleen kokemuksia, koska sekin on koettu, että helposti sanotaan, että ei se nyt ole niin vakavaa, anna olla ja älä välitä, ja tämä ei ole kyllä se oikea viesti, vaan nimenomaan se viesti pitää olla se, että kaikelle kiusaamiselle on nollatoleranssi. Se koskee koulukiusaamista mutta myös työpaikkakiusaamista, kiusaamista ylipäätään. Olen ihmetellyt sitä, ihan niin kuin edustaja Kyllönenkin totesi, että minkä takia me tarvitsemme suurin piirtein opaskirjan siitä, miten kohdella toisiamme. Kun miettisimme vain sitä, kuinka me haluamme tulla kohdelluiksi, niin kohtelisimme myös toisiamme samalla tavoin. Se on aika yksinkertainen ohjesääntö mutta erittäin tärkeä kaikilla elämän osa-alueilla, niin kotona, työpaikoilla kuin harrastuksissa. Jos me siellä kohtelemme kanssasisaria ja ‑veljiä niin kuin me haluaisimme, että hekin kohtelevat itseämme, niin silloin kaikki olisi hyvin. Silloin sitä kiusaamista ei olisi ja säästyisimme monelta mielenterveysongelmalta, itsetuhoisilta ajatuksilta ja teoilta. Nämä sanat itse haluan tässä vielä lopuksi sanoa, että tänä päivänä some- ja nettikeskustelu ja tämän tyyppiset asiat, jotka ovat tulleet, jotka eivät olleet silloin, kun minä olin siellä alakoulussa — onneksi eivät olleet, minä sanoisin näin — ovat vielä pahentaneet entisestään, kun anonyymisti voidaan pilkata, haukkua ja levittää väärää tietoa toisistamme. Kaikki kuvat, mitä otamme toisista, voimme lähettää nettiin, ja nehän leviävät maailmalla, ja tämä on ihan älytöntä. Toivon, että tällä hallituskaudella pystytään vielä vahvemmin puuttumaan myös tähän nettikiusaamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Haluan vilpittömästi kiittää edustaja Koposta, haluan vilpittömästi kiittää aloitteen allekirjoittajia ja toivon, että aloite saa ansaitsemansa, erittäin syvällisen käsittelyn valiokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-09-24T17:05:43,2019-09-24T17:11:09,Hyväksytty,1.1 2019_36_66,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn kiitoksiin tästä aloitteesta, ja on ollut ilo kuunnella keskustelua: tänään kuuntelin sitä osan aikaa myös tuolta huoneestani muita töitä tehdessäni. Mielestäni täällä on käytetty erittäin tärkeitä puheenvuoroja hyvässä hengessä yli oppositio—hallitus-rajan, ja toivon, että näillä puheilla on myös ihan käytännön vaikutusta ja ennen kaikkea nyt  tuonne  opetusministeriön hallin-nonalalle, ja vaikka opetusministeri ei nyt enää ole täällä läsnä, niin haluan silti välittää hänelle kiitokset siitä, että hän kuitenkin oli osan aikaa täällä ja osallistui keskusteluun. Se on mielestäni arvokasta, kun käsitellään kansalaisaloitteita. Kun puhutaan lasten ja nuorten syrjäytymisestä, niin ei voi sivuuttaa myöskään perheen merkitystä, ja sen takia haluan tästä näkökulmasta muutaman ajatuksen sanoa. Täällä on mainittu myös Islannin malli, jossa on oleellista juuri se, että perhe on mukana siinä nuorten ja lasten arjessa ja että lapsilla on harrastuksia. Vanhemmat tietävät, missä he ovat, ja myös kotiintuloajat ovat yksi keskeinen elementti tuossa Islannin mallissa, jossa vanhemmat voivat sitä kasvatusvastuutaan sitten ikään kuin kollektiivisesti myös toteuttaa. Meillä myös tutkimuksista tiedetään, että lasten ja nuorten valvomaton ajankäyttö on selvästi yhteydessä sekä päihteiden käyttöön että koulumenestyksen heikkenemiseen. On todettu, että esimerkiksi huumekokeiluja pystytään parhaiten estämään sillä, että vanhemmat valvovat lastensa menoja ja tuntevat lasten kaverit. Aikuisten omat valinnat ja oma esimerkki vaikuttavat vielä puheitakin enemmän. Esimerkiksi tyttöjen alkoholinkäyttö korreloi vahvimmin äidin omaan alkoholin käyttöön. Eli raittiiden äitien tyttäret ovat todennäköisimmin myös raittiita. On myös huomattava se, että me elämme voimakkaiden arvomurrosten aikaa, jotka haastavat perheen. Nuoret eivät tänä aikana niinkään elä arvotyhjiössä vaan pikemminkin keskenään ristiriitaisten arvojen viidakossa. Median, vanhempien ja koulun viestittämät arvot usein näyttäytyvät kaksinaismoraalina. Puheissa viestitään yhtä, teoissa toista. Esimerkiksi väkivaltaa paheksutaan, myös ruumiillista kuritusta, aivan oikein — mutta silti media pursuaa väkivaltaviihdettä. Nuoria valistetaan päihteiden vaaroista vakuuttaen, että elämä on parasta huumetta — silti aikuisten maailmassa juhlimiseen yhdistetään itsestään selvästi humalajuominen. Ihmisarvo on kaikkien julistusten lähtökohta, mutta kyllä sieltä lasten ja nuorten näkökulmasta tämä aikuisten maailma näyttäytyy myös elämän tuhoamisena, pettämisenä, hylkäämisenä, uskottomuutena. Itse asiassa mikään viranomais- ja palvelujärjestelmä ei lopulta voi korvata perhettä kasvattajana. Jos perhe ei suoriudu tehtävistään, niin yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan vaurioita. Kun perhe voi huonosti, lisääntyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon välttämättömät menot. Kotikunnassani Riihimäellä on tehty selvitys, jossa todettiin, että niin sanottu ongelmalapsi maksaa kotikunnalleen sen elinkaarensa aikana jopa yli miljoona euroa. Jos lapsi ei tarvitse erityispalveluita, niin hänelle saadaan neuvolapalvelut, päiväkotihoito ja peruskoulutus noin 90 000 eurolla. No, pahoinvointia ei ratkaista vain rahaa jakamalla, mutta ajattelen, että politiikan tehtävänä on kokonaisvaltaisesti luoda sellaiset olosuhteet ja edellytykset, joiden puitteissa vanhemmat voivat tosiasiallisesti kantaa kasvatusvastuunsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-24T17:11:14,2019-09-24T17:16:06,Hyväksytty,1.1 2019_36_67,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan lämpimästi edustaja Koposen tekemää ehdotusta siitä, että laitetaan kouluihin lisää resursseja ja etenkin uutta henkilöstöä sinne, koska tilanne on se, että nykyisin opettajilla ja muullakin henkilökunnalla on kädet täynnä ja kukaan ei enää pysty välttämättä keskittymään niihin asioihin eikä huomaamaan niitä ongelmia siellä välitunneilla ja itse asiassa aika usein jopa koulun päättymisen jälkeenkin koulualueella ja koulualueen läheisyydessä. Pienistä kouluista aika monessa kunnassa meinataan luopua ja kehutaan, kuinka isoissa kouluissa pystytään antamaan laadukkaampaa opetusta, mutta isoissa kouluissa hyvin harvoin pystytään antamaan laadukasta valvomista tähän ongelmaan, minkä tämä Koposen esitys on ottanut esille. Täällä on tänään puhuttu paljon niistä huonoista lopuista, jopa itsemurhaan asti menneistä jutuista, ja sen takia haluan tänään kertoa tarinan, mikä on päättynyt hyvin. Kerron koulupojasta, jonka päätä laitettiin vessanpyttyyn aika usein, pahoinpideltiin, pakotettiin tappelemaan toisten kiusattujen kanssa, ja kun ei tapeltu kunnolla, niin sitten pahoinpideltiin molemmat. [Puhuja liikuttuu] Myös pakotettiin korttipeleihin, joissa pelattiin rahasta. Häviäminen vei jopa yhden vuoden viikkorahat. Yläasteen viimeisillä vuosilla harva se perjantai kyseinen poika joutui kiusaajien viikonloppukaljojen varastamiseen. Vaikka kerroin alussa, että tällä tarinalla on onnellinen loppu, siitäkään huolimatta mikään menestys ei noita karmeita muistoja poista. Ei edes kansanedustajaksi pääseminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-09-24T17:16:10,2019-09-24T17:19:24,Hyväksytty,1.1 2019_36_68,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä pystyy varsin hyvin kouriintuntuvasti nyt näkemään, minkälaista jälkeä ja minkälaisia haavoja kiusaaminen voi aiheuttaa ja kuinka pitkään ihminen niitä joutuu sisällään pitämään. Tämä keskustelu on äärimmäisen tärkeä. Hyvin usein, kun tällaisia aloitteita kiusaamiseen ja syrjäytymiseen liittyen esitetään, todetaan, että yhdellä toimenpiteellä ei ratkaista mitään. Aivan sama, onko kyse kiusaamisesta, syrjäytymisen ehkäisystä, lasten ja nuorten mielenterveysongelmista, reaktiot ovat hyvin samanlaisia: tämä ei ratkaise mitään. Yleensä on myös niin, että niissä aloitteissa ja esityksissä ei missään kohtaa niin edes väitetä. Haluaisin, että nämä puheet vihdoinkin lopetettaisiin ja oikea tekeminen aloitettaisiin. Nämä ongelmat ovat hyvin monimutkaisia ja monisyisiä, ja siksi pitää olla runsaasti erilaisia keinoja niiden työstämiseen. Vain sillä tavalla voidaan saavuttaa tuloksia, tehokkailla ja monipuolisilla keinoilla. Tämän keskustelun yhteydessä on noussut esiin tekemäni toimenpidealoite, niin sanottu Ruotsin malli, jossa kiusatulla on mahdollisuus hakea korvauksia koulutuksen järjestäjältä, mikäli kiusaamiseen ei ole puututtu riittävän tehokkaasti. Tämä toimintatapa on käytössä myös Norjassa, ja siellä tuomitut korvaukset ovat aivan eri luokkaa kuin Ruotsissa. Muun muassa Lillehammerissa korvauksia on tuomittu maksettavaksi jopa 300 000 euroa. Millaista se syrjäytyminen sitten oikeasti on? Poliisin töissä olen joutunut kohtaamaan tämän ilmiön lukemattomia kertoja. Mieleeni nousee eräs tapaus, jossa saimme tietää, että eräs nuori mies uhkaa ampua itsensä. Menemme paikalle ja löydämme tämän miehen asunnon rappusilta ase kädessään. Käy ilmi, että tuo ase on ilmapistooli, mutta nuori mies on täysin tosissaan asiansa kanssa. Hän kertoo, että elämässä ei ole yhtään mitään — ei yhtään mitään. Kaikki on mennyttä, ja lähin omainenkin on 400 kilometrin päässä. Menen käymään hänen asunnossaan — ja olen käynyt aika usein syrjäytyneiden asunnoissa, ja oli tietynlainen mielikuva siitä, millainen tämä asunto on, tämä poikkesi täysin niistä asunnoista — ja siellä ei ole mitään muuta kuin patja lattialla. Ei edes roskia, ja yleensä nämä asunnot ovat täynnä roskia, kun millään ei ole mitään väliä, roskapussiakaan ei ole viety pitkään aikaan pois. Voidaan nyt hetkisen aikaa miettiä sitä, millaista on tuon nuoren ihmisen elämä, kun elämässä ei ole enää roskiakaan, ei ole mitään. Kun kyselin häneltä sitten, että mitenkä tähän tilanteeseen on päästy ja oletko sinä apua saanut, niin hän totesi, että mielenterveyspalveluihin hänellä ei ole mitään asiaa, jonot ovat niin pitkät, ja osastollekaan ei ole mitään asiaa, että ne ovat täynnä. On käsittämätöntä ajatella, että meillä tässä hyvinvointivaltiossa voidaan elää tällä tavalla, että meillä on täällä nuoria ihmisiä, jotka elävät tämmöistä elämää. Tämä kansalaisaloite mahdollistaa monien eri keinojen ja toimenpiteiden soveltamisen hienolla tavalla, ja samalla se mahdollistaa muutamia ratkaisevan tärkeitä toimenpiteitä, jotka lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien hoitamisesta puuttuvat: varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Tämä kaikki tapahtuisi juuri siellä, missä ongelmia on helpointa havaita ja missä avun tarjoaminen on parhaiten tehtävissä — kouluissa. Tarvittavien resurssien puutteen vuoksi tätä ei nyt tapahdu. Mitä aiemmin ongelmiin päästään käsiksi, sitä helpompi niihin on puuttua ja sitä pienemmillä vahingoilla selvitään. Alkuvaiheessa hyvä tuloksellinen kohtaaminen, keskustelu saattavat riittää. Toisin sanoen silloin voidaan vähälläkin pärjätä. Liian usein tämä jää tapahtumatta, ja ongelmat pääsevät kasvamaan kohtuuttomiin, jopa elämää tuhoaviin mittasuhteisiin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloite on todellinen tulevaisuusinvestointi, joka maksaa itsensä takaisin lukemattomilla tavoilla ja kertoimilla. Kiitän siitä edustaja Koposta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-09-24T17:19:33,2019-09-24T17:25:13,Hyväksytty,1.1 2019_36_69,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite pureutuu tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan — hyvä kansalaisaloite, jonka edustaja Koponen on aiemmin tehnyt — lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttumiseen alakouluissa. Tärkeä aihe ja aina ajankohtainen. Lapsissa on tulevaisuus — sehän ei ole mikään vanha fraasi vaan yhä tärkeämmin huomioon otettava tosiasia. Jälkeläisemme tulevat rakentamaan tätä maata ja elämään tällä pallolla ja myöskin kasvavat aikuisiksi ja päättävät aikanaan, miten tämä maa niin sanotusti makaa, ja nyt näyttää kansainvälisesti siltä, että yhä nuoremmat lapset tai nuoret ottavat jo päättääkseen asioita, ainakin vievät poliittisesti kovasti eteenpäin, niin kuin esimerkiksi ruotsalainen 16-vuotias tyttö Greta Thunberg ilmastoasioita. Greta on varmasti monille nuorille esikuva ja esimerkki siitä, että myöskin nuoret ottavat paljon vastuuta tulevaisuuden rakentamisesta. Ei siis täälläkään ole yhdentekevää, miten meidän lapsemme voivat niin henkisesti kuin fyysisesti. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin — tai sanotaan hyvinvoinnin — tilasta on tehty paljon arvioita, ja myöskin pahoinvointi on ollut esillä, että erityisesti pahoinvointi on lisääntynyt, ja siitä on tietysti todisteita ja tutkimustietoa. Lapsia ja nuoria päätyy yhä useammin ammattiauttajien pakeille, ja valitettavan usein käy myös niin, ettei vastaanotolle pitkien jonojen takia pääse. Tässä on yksi asia, mihinkä pitää ilman muuta hallituksen puuttua. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen vaikuttavat monet asiat, mutta tärkeää kaikessa on kuitenkin pystyä tukemaan lapsia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun alaluokilla on kyettävä tunnistamaan ja havaitsemaan lasten oireilua ja myös perheiden oireilua. Moniammatillisiin asiantuntijoihin pitää luoda yhteys jo neuvolavaiheessa, jolloin perheet tietävät myös kääntyä ammattilaisen puoleen silloin, kun ongelmia alkaa ilmaantua, ja myöskin luottavat siihen, että ongelmiin on ratkaisu ja apua on mahdollisuus saada, on kyse sitten lasten ongelmista tai perheen vanhempien ongelmista, esim. päihteiden käytöstä, joka on myöskin erittäin iso ongelma monessa perheessä ja myöskin aiheuttaa sitten erilaisia oireita lapsissa, ja se näkyy tietysti koulumaailmassa. Arvoisa puhemies! Aloitteen tekijä otti erityisesti kiusaamisen esille, ja se onkin erittäin ikävä ilmiö, joka ei näytä vähentyvän — tai sanotaan näin, että se on ainakin todella paljon keskusteltu, tulee uutisia siitä, että kiusaamista tapahtuu erilaisissa muodoissa ja uusissa muodoissa tänä aikana. Ja vaikka tehdään erilaisia hyväntekeväisyysasioita ja siihen puututaan ja on rahoitusta ja kaikennäköistä markkinointia, niin tuntuu, että se on erittäin haastavaa kitkeä kokonaan pois, mutta kiusaamiseen tulee olla kuitenkin nollatoleranssi, koska kiusaaminen aiheuttaa elinikäisiä muistoja, ikäviä muistoja kiusatulle mutta myös kiusaajalle. Se aiheuttaa myös vakavia traumoja silloin, kun kiusaaminen menee pitkäaikaiseksi ja systemaattiseksi ja raa´aksi, esimerkiksi pahoinpitelyksi ja julkiseksi häpäisemiseksi, tai esimerkiksi näin, kuten edustaja Laakso täällä toi hyvin esille niitä erilaisia valitettavia tilanteita, mitä ihmiset voivat keksiä, kun he kiusaavat. Valitettavasti kiusaamisen ikään kuin se kulttuuri ja kiusaava asenne myös periytyvät vanhemmilta, ja se on hankala tilanne. Lapsen kasvu perheessä, jossa toisten ihmisten pilkkaaminen kuuluu arkikieleen, aiheuttaa sen, ettei lapsi edes välttämättä itse ymmärrä loukkaavansa muita. Uskallan väittää, että tällaista aikuisten lapsilleen periyttämää asennetta on erittäin paljon myös Suomessa, ja jos haluaa tästä todisteita, ei tarvitse kuin mennä someen ja avata Facebook tai muut sosiaalisen median alustat ja seurata kommentteja. Otetaan esimerkiksi vaikka tämä Greta Thunberg, joka nyt on esillä nuorena 16-vuotiaana tyttönä, joka on huolissaan asioista: Kun katsoo, minkälaisia kommentteja aikuiset ihmiset laittavat tästä henkilöstä, niin tietää kyllä, missä mennään siinä kohtaa. Todella, todella kovaa haukkumista, ja mollataan 16-vuotiasta tyttöä. Ei ole siis ihme, että näiden aikuisten nettikiusaajien lähipiirissä olevat lapset ja nuoret oppivat mallia, jossa ymmärtämisen, suvaitsevaisuuden, kunnioituksen ja empatian tilalla on halveksuntaa ja kiusaamista. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä. Koulujemme turvallinen opiskeluympäristö tulee turvata, ja sitä pitää parantaa myös varhaiskasvatuksessa. Opiskeluhuollon kehittäminen jatkuu Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti, eli oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen yhteydessä, ja vahvistetaan lapsistrategian mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen tukipalveluja, kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluja, kotipalveluja ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-09-24T17:25:15,2019-09-24T17:31:02,Hyväksytty,1.1 2019_36_70,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Läski, homo, hyypiö — tällaisin sanoin jotkut lapsistamme leimaavat koulukaverinsa, ja paljon pahemminkin sanoin. Ei haukku haavaa tee, sanotaan. Ikävät kommentit voi joskus jättää omaan arvoonsa. Jatkuvasti kuultuina ne saavat kuitenkin aikaan syvät haavat sydämeen. Lapsi alkaa itsekin uskoa, että on vääränlainen ja huono. Moni lapsi joutuu kouluaikana kiusatuksi. Peruskoulussa jatkuvan kiusaaminen kohteeksi joutuu joka kymmenes oppilas, satunnaisesti useampi. Tuhansissa kodeissa murehditaan kesälomien loppuessa sitä, ettei lapsi halua mennä kouluun kiusattavaksi. Kiusaamiseen puuttumista on aivan viime vuosiin asti pidetty hankalana. On jopa ajateltu, että lasten välisiin nahisteluihin ei aikuisten kannata puuttua. Onneksi asenteet ovat muuttuneet. Pahimmillaan kiusaamisen seuraukset jatkuvat läpi kiusatun elämän. Koulukiusatun voi olla vielä aikuisenakin vaikea luottaa ihmisten hyväksyntään ja uskoa olevansa hyvä sellaisena kuin on. Kiusattu voi oireilla monella tavalla. Syömishäiriöt, univaikeudet, pelot, kivut tai masennus voivat kaikki olla oireita kiusaamisesta. Usein kiusaamisen esiastetta, ryhmästä poissulkemista, ilmenee jo päiväkodissa. Ennen kuin lapset omaksuvat selkeitä kiusaajan tai kiusatun rooleja, pitää aikuisten ohjata lasta hyväksymään erilaisuutta ja ottamaan kaikki mukaan. Kodilla on kasvatusvastuu tässäkin asiassa. On myös huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on riittävästi henkilökuntaa, jotta jokainen lapsi tulisi huomioiduksi. Uhrin lisäksi apua tarvitsee myös kiusaaja, jonka taustalta löytyy usein perheen sisäisiä ongelmia. Sosiaalisen median myötä kiusaaminenkin on moninaistunut ja muuttanut muotoaan. Esimerkiksi Instagramissa tapahtuva kiusaaminen, nolaaminen ja pilkanteko ovat yhtä lailla kiusaamista kuin koulun pihalla tapahtuva töniminen, nimittely tai kaveriporukan ulkopuolelle jättäminen. Sitä on kuitenkin vaikeampi huomata, sillä se tapahtuu aikuisten katseilta piilossa. Se on kuitenkin kokonaisvaltaisempaa kiusaamista kuin koskaan aikaisemmin. Kiusaajat tunkeutuvat joka puolelle. Somen kautta kiusattu ei saa olla rauhassa kiusaajiltaan edes kotona. Moni vanhempi miettii, miten tässä ajassa voi luoda turvapaikan lapselleen. Vanhemmat tarvitsevatkin siihen tukea ja lapset ohjausta siinä, mikä netissä on turvallista ja mikä tuo ongelmia. Esimerkin voima on valtava. Jos aikuisella on tapana puhua toisista ikävästi tai nälviä ja haukkua muita, lapsi oppii ilmaisemaan itseään samalla tavalla. Aikuisten toiminta tai kyvyttömyys toimia voivat ylläpitää kiusaamistilannetta tai edesauttaa sen syntymistä. Hiljainen sivusta seuraaminenkin antaa luvan kiusaamiselle. Koulukiusaaminen loppuu vasta sitten, kun jokainen meistä aikuisista haluaa sen loppuvan. Opettajat ja kaikki vanhemmat voivat yhdessä rintamassa asettaa kiusaamiselle nollatoleranssin. Lapset tarvitsevat meidät aikuiset kitkemään koulukiusaamisen pois heidän arjestaan. Vastuu on aikuisten. Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite tarttuu tärkeään asiaan. Koulukiusaamisen kitkemisen ratkaisut ovat monisyiset. Tärkeintä on kuitenkin se, että teemme asialle jotain ja päätämme ottaa nollatoleranssin koulukiusaamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-09-24T17:31:05,2019-09-24T17:35:43,Hyväksytty,1.1 2019_36_71,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn puolestanikin kiitoksiin edustaja Koposelle tästä lakialoitteesta, monestakin syystä. Ensinnäkin siitä syystä, että tällä aloitteella nyt saatiin aikaiseksi tässäkin salissa sellaista puhetta, joka toivottavasti johtaa myöskin siihen, että nähdään oikeanlaisia toimenpiteitä edustaja Kristiina Salosen mainitseman nollatoleranssin aikaansaamiseksi, ja toivottavasti lyhyellä tähtäimellä. Aikaisemmassa asiantuntijatyössäni jouduin aina pureutumaan juurisyihin, kun kohdattiin erilaisia konflikteja tuolla maailmalla, ja usein haluttiin myös kuulla asiantuntijoita siitä, miten näitä konflikteja pystyttäisiin ratkaisemaan. Kävin eilen ja toissa päivänä keskustelua sekä OAJ:n että Vanhempainliiton että joidenkin edustajien kanssa, ja käytiin pikkasen läpi jo olemassa olevaa rakennetta ja miten sen tehostaminen voisi myös mahdollistaa tämän lakialoitteen tavoitteitten saavuttamisen. Näissä keskusteluissa nämä edustajat totesivat, että nykyinen malli on sen näköinen, että jos tämä kolmiportaisuus, eli tämä tukimalli, saataisiin toimimaan, niin todellisuudessa muutos olisi mahdollinen. Tämä juurisyy tälle asialle, syrjäytymiselle, on se, että nyt on liian vähän mahdollisuuksia ja resursseja opettajilla ja kouluilla kohdata se oppilas oikealla tavalla, ja sillä pystyttäisiin näitä konflikteja, juurisyitä ja kiusaamista avaamaan. Opettajilta OAJ oli kysynyt, riittävätkö nykyiset tuet, ovatko ne riittäviä tosiaan, onko opettajilla tarpeeksi mahdollisuuksia kohdata näitä erilaisia ongelmia, ja 3 prosenttia opettajista vastasi, että nykytuet ovat riittäviä. Tänä päivänä koulukuraattorin toimialueella on pahimmillaan jopa noin 1 700 oppilasta, keskimäärin noin 900 oppilasta. Se on valtava määrä. Nykyään kun katsoo, kuinka paljon psykologeja on koulussa ylipäänsä, niin siitäkin todetaan, että heitä ei ole riittävästi kohtaamaan näitä erilaisia oppilaita. Samanaikaisesti, kun lähdetään sitten avaamaan tätä vyyhteä, huomataankin itse asiassa, että lapsi oireilee, koska vanhemmat kotona oireilevat, ja koulu ei voi puuttua sitten tähän kokonaisuuteen, ja siksi tarvitaan monialaisemmin tukea myöskin katsomaan tätä perheen tukea ja sen muotoja. Näitä mekanismeja löytyy jo nykyisestä lainsäädännöstä. Niitä ei vain ole mitoitettu oikealla tavalla, ja tämä kasvava autonomia ei ole myöskään mahdollistanut sitä, että tämä jakaantuisi tarpeeksi tasaisesti erilaisten koulujen välillä, ja näin koulut kasvavat eroissaan. Nyt sitten asiantuntijat ovat puhuneet tämmöisistä oppilas/tuki‑mitoituksista, eli säädettäisiin laki, joka tarkasti samanarvoistaisi oppilaita sillä, että heillä olisi selkeä ja tarkka mitoitus, kuinka paljon tukea oppilas saa erityisillä alueilla. Jos sen lisäksi resurssit kohdennettaisiin oikein, niin todennäköisesti saataisiin myös erityisopettajia koulutettua ja palkattua kouluihin. Nythän erityisoppilaiden määrä nousee, se on noussut noin 5 prosenttia vuodesta 2011 muistaakseni, mutta erityisopettajien määrä on sen sijaan laskenut, ja näin ollen nämä asiat eivät todellisuudessa kohtaa. Siksi tässä ovat asiantuntijat sitten puhuneet, että oppilashuollon täytyisi kyetä nyt vastaamaan olemassa oleviin haasteisiin — jos se resursoitaisiin oikein. Eli tässä kohtaa kuraattoreita, psykologeja, terveydenhoitajia, koululääkäreitä ja erityisopettajia pitäisi palkata lisää, heitä pitäisi kouluttaa mahdollisesti lisää ja heille ohjata se tuki samanaikaisesti kun näitä luokkien suuria ryhmäkokoja pienennettäisiin ja sitten tosiaan säädettäisiin näistä sitovista mitoituksista. Sitten vielä itse siihen lakiin ja esimerkiksi tähän terapeutin palkkaamiseen, mikä oli tehty Keravalla ja muualla. Lahdesta on nostettava tällainen keissi: Lahdessa lopetettiin säästösyistä kaikki erityisluokat yhdessä vaiheessa, ja tämä tosiaan johti siihen, että nimenomaan lahtelaiset lapset eriarvoistuivat muihin nähden. Nyt tämän päivän kunnilla on jo mahdollisuus tehdä tämän Keravan kokeilun kaltaisia asioita, jos kunnat haluaisivat todella jo nykylain puitteissa siihen satsata. Eli näin ollen nykyiset lait jo antavat mahdollisuuksia tämän asian kohtaamiseen, ja olisi erittäin tärkeätä, että se asia todella kohdattaisiin, ja todennäköisesti, jos saataisiin sitovia mitoituksia, valtio ja näin ollen myös kunnat ja koulut olisivat pakotettuja tuottamaan tätä palvelua myöskin lapsille. Näin pystyttäisiin puuttumaan myöskin näihin juurisyihin, jotka liittyvät siihen syrjäyttämiseen, syrjäytymiseen, eli siihen, että koululaiset eivät saa oikeaa tukea tällä hetkellä — ei siksi, että laissa olisi hirveästi korjattavaa, vaan siksi, että rahaa ei siihen riitä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-09-24T17:35:47,2019-09-24T17:42:11,Hyväksytty,1.1 2019_36_72,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tämän tärkeän aloitteen tekijälle, edustaja Koposelle, ja sen allekirjoittajille. Siinä kiinnitetään huomiota vakavaan ja laajaan ongelmaan. Koulukiusaamisen lisäksi lasten ja nuorten ongelmiin tulisi puuttua myös jo koulua aiemmin, jolloin voisi päästä kiinni juurisyihin. Nykyään tilanteet lastensuojelussa pääsevät usein liian pitkälle ennen puuttumista, jolloin jo korjataan vahvasti vaurioita eikä niinkään tueta varhaisessa vaiheessa. Perheisiin pitäisi vaikuttaa sekä antaa apua ja tukea jo aikaisemmassa vaiheessa, ennen kuin ollaan lastensuojelun asiakkaita tai korjaavassa terapiassa. Usein haasteita ja ongelmia huomataan jo lastenneuvolassa, mutta ei ole keinoja tukea eikä mahdollisuutta ohjata perheitä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Voisivatko neuvolat seuloa tietyin haastatteluin niin sanottuja riskiperheitä, joissa lapsen varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet ovat vaarassa tai ovat jo vaurioittavia lapsen kasvulle ja kehitykselle? Voisiko lastenneuvolassa olla työntekijöinä esimerkiksi perheterapeutti ja sosiaalityöntekijä, jotka voisivat tarjota tukea jo tuossa varhaisessa vaiheessa, hyvin matalalla kynnyksellä? Tällä pyrittäisiin vahvistamaan perheen omia resursseja ennen kuin lisätään työntekijöitä eri tahoihin, pahimmillaan tekemään korjaavaa työtä monelta eri taholta. Tämä tuki ja apu toisi helpotusta perheille ja tukisi lapsen kasvua ja kehitystä siten, että esimerkiksi lastensuojelun asiakkuudet vähenisivät jatkossa kuten myös lasten sekä nuorten pahoinvointi ja oireilu. Ehkä myös mahdollinen tuleva koulukiusaaja olisikin aikaisen puuttumisen johdosta tavallinen, iloinen ja muiden kanssa toimeen tuleva lapsi. Kiitos vielä aloitteen tekijälle ja allekirjoittajille. Lasten ja nuorten puolesta ei voi koskaan tehdä liikaa työtä. Siksi aloitetta on helppo tukea. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-09-24T17:42:14,2019-09-24T17:44:55,Hyväksytty,1.1 2019_36_73,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä kiittää edustaja Laaksoa hänen käyttämästään puheenvuorosta. Olen itse ollut lähes 25 vuotta eduskunnassa, ja täytyy sanoa, että tämä puhe meni syvemmälle tunteisiin kuin koskaan aiemmin täällä kuulemani. Kiitän siitä, että rohkenitte tuon puheen pitää, ja ajattelen, että samalla kyllä puhuitte tuhansien koulukiusattujen lasten puolesta, tuhansien sellaisten ihmisten puolesta, joilla on ollut näitä samoja kokemuksia. Pidän tätä keskustelua erittäin arvokkaana, ja toivon todellakin, että tällä on myös vaikutuksensa sitten ihan käytännön päätöksentekoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-24T17:44:57,2019-09-24T17:45:48,Hyväksytty,1.1 2019_36_74,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa>>>Kansalaisaloite KAA 4/2019 vp,Tämä keskustelu tämän tärkeän asian ympärillä on päättynyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_36_75,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Asian käsittely keskeytettiin 20.9.2019 pidetyssä täysistunnossa. Nyt keskustelu sitten jatkuu tästä aiheesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_36_76,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytin varsinaisen puheenvuoroni jo siinä aiemmin keskeytetyssä istunnossa. Palaan siihen sen verran, että tuon keskustelun kuluessa varapuhemies Eerola huomautti minua Raamatun tuomisesta puhujapönttöön, ja toki otan nöyrästi puhemiehen nuhteen vastaan mutta haluan kuitenkin omaksi puolustuksekseni vielä todeta sen, että tarkoitukseni ei ollut käyttää tuota kirjaa havaintovälineenä vaan nimenomaan konkreettisena tukiaineistona, koska siteerasin tuota kirjaa tuossa yhteydessä. Mutta sitten, puhemies, haluan vielä nostaa esiin sen seikan, mistä käytiin jonkin verran keskustelua jo siinä aiemmin eli kirkon ja valtion suhteista. Meillähän ei ole enää ollut pitkiin aikoihin, vuosikymmeniin valtionkirkkoa, mutta kyllä kirkolla ja valtiolla on edelleenkin omat erityissuhteensa. Ja juuri tämä kirkkolain säätämisjärjestys, se, että ylipäänsä eduskunnassa keskustellaan kirkkolaista, on yksi esimerkki siitä. Toki sitten toinen esimerkki on tämä valtiovallan oikeus säätää kirkollisverotuksesta, sitten toisaalta myös seurakuntien hautaustoimeen ja väestökirjanpitoon liittyvät tehtävät, sekä nostan esiin myös koululainsäädäntöön sisältyvän, oppilaan oman uskonnon mukaisen uskonnonopetuksen ja samoin sotilassielunhoidon Puolustusvoimissa ja vankilasielunhoidon vankiloissa. Nyt on käyty keskustelua julkisuudessa tästä oman uskonnon opetuksesta — joka muuten mainitaan myös tässä hallituksen esityksessä esimerkkinä näistä valtion ja kirkon erityissuhteista — ja itse toivon sitä, että jatkossakin ymmärrettäisiin tuon oman uskonnon opetuksen merkitys. Se on vähän kuin äidinkieli. Jotta kykenee opiskelemaan muita kieliä, on tärkeä osata sitä omaa äidinkieltään, ja samalla tavalla uskonnollisen lukutaidon kannalta on tärkeää tutustua siihen omaan uskonperintöönsä. Haluan myös puolustaa vankilasieluhoitoa samoin kuin sotilassielunhoitoa, näiden molempien tulevaisuus on aina ollut aika ajoin uhattuina, mutta toivon, että niiden merkitys ja arvo tunnistettaisiin ja ymmärrettäisiin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-24T17:46:28,2019-09-24T17:49:30,Hyväksytty,1.1 2019_36_77,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin puheenvuorollani ensisijaisesti ehkä kiittää entistä arkkipiispaa Kari Mäkistä. Hän todella avasi minulle lähimmäisenrakkautta käytöksellään, ja hän ohjasi suomalaista kirkkoa sellaiseen suuntaan, että minulle valkeni, mikä lähimmäisenrakkaus on parhaimmillaan. Se, miten Kari Mäkinen sen havainnollisti toiminnallaan, näyttäytyi sellaisena, että jokainen ihminen on lähimmäinen riippumatta tämän ihmisen uskosta tai taustasta tai seksuaalisesta suuntauksesta. Ja se näkyi kaikessa sellaisessa arjen toiminnassa, johon itse saatoin sitten osallistua. Se näkyi erityisesti silloin, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita, muistan, että kun moni heistä jäi kodittomaksi, niin silloin kirkko todella kirkasti tämän lähimmäisenrakkauden merkitystä avaamalla kirkonovia näille ihmisille. Kirkkojen ovet ovat edelleen näille ihmisille auki riippumatta siitä, mikä näiden ihmisten uskontokunta tai uskonnollisuus ylipäänsä on. Ja näistä siis kiittäminen silloiselle ja nykyiselle kirkolle. Nyt sitten tästä valtion ja uskonnon välisestä suhteesta voin sanoa, sen perusteella, mikä on kokemukseni Lähi-idästä ja Lähi-idän konflikteista — ja ehkä sen vuoksi osittain minut äänestettiin myös eduskuntaan — että siinä vaiheessa, kun Irakin perustuslakiin kirjattiin, että ei voi säätää lakeja, jotka olisivat ristiriidassa islamin opetusten kanssa, niin itse islam monien Irakin kansalaisten silmissä kärsi inflaatiota, koska kun valta uskonnosta tavallaan annettiin maallistuneiden tai maallisten lainsäätäjien käsiin, niin kansalaiset huomasivatkin, että tästä uskonnosta tuli väline, jota nämä lainsäätäjät käyttivät silloin, kun he halusivat omia etujaan tai muita etuja ajaa, ja käyttivät sitä tässä valtion rakenteissa. Ja silloin itse islam ja muslimit Irakin sisällä kärsivät tästä, sillä korruptio oli sitten se toinen asia, jossa tätä uskontoa, uskonnollista lakia käytettiin. Ja siksi koen, että on erittäin tärkeätä, että me Suomessa pystymme vahvasti erottelemaan kirkon ja valtion, sen vuoksi, että valtion kuuluu olla se astia, se paikka, joka antaa sijaa ja tilaa jokaiselle kansalaiselle riippumatta siitä, kuka tämä kansalainen on tai mikä hänen taustansa [Puhemies: Aika!] tai muu asiansa on. [Puhemies: Aika!] Ja vain tällä me pitäisimme huolta... [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Puheenvuoroa voi tulla jatkamaan täältä pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Ja siksi olisi erittäin tärkeätä, nimenomaan tästä Irakin tilanteesta oppineena, nimenomaan erottaa uskonto ja valtio, ja näin Suomessa on toimittukin, ja tämä on ollut se suunta. Valtio on todella se astia, johon kuuluu kaikki ihmiset. Ja siitä kirkosta, jonka minä tunnen, sillä rajallisella tiedolla, joka minulla on, se lähimmäisenrakkaus, jota minä olen nähnyt kirkon harjoittavan viime vuosina, niin sen perusteella minä koen, että se on se tärkein oppi, minkä kirkko on jättänyt tai voi jättää tälle valtiolle, että todella valtiosta tulee se astia, se paikka, joka kuuluu jokaiselle ihmiselle, jossa jokainen ihminen tuntee olevansa yhdenvertainen ja arvostettu. Sen enempää, minusta, uskontoa ja valtiota ei pidä sekoittaa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-09-24T17:49:31,2019-09-24T17:54:05,Tarkistettu,1.1 2019_36_78,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat ja muut kuulijat! Kiitos edustaja al-Taeelle hyvästä pohdinnasta luterilaisen kirkon lähimmäisenrakkaudesta ja sen konkreettisista toimenpiteistä. Oma puheenvuoro on lyhyt ja liittyy aiemmin käytettyihin puheenvuoroihin. Kirkko päättää oman autonomiansa puitteissa kirkkolain sisällöstä, ja eduskunta vahvistaa lain. Täällä on keskusteltu myös lain tulkinnasta ja siteerattu Raamattua, ja siksi ajattelen, että on hyvä tähän keskusteluun tiedoksi todeta myös se, että kirkko juuri tuon oman autonomiansa puitteissa on päättänyt olla asettamatta mitään rajoituksia vihittävien sukupuolelle. Luterilainen kirkko tunnustaa kyllä kirkkolain mukaan Raamattuun perustuvaa uskoa, mutta ei kirkkolain perusteella erityisesti mitään tiettyä Raamatun tulkintaa. Lakiesitys tarjoaa mielestäni hyvän pohjan kansankirkkomme toiminnalle. Se nykyaikaistaa kirkkolakiamme monilta kohdin, joita täällä on jo hyvin esitelty, ja lisäksi se lisää seurakuntalaisten osallisuusmahdollisuuksia. Etenkin lasten ja nuorten asema huomioidaan aikaisempaa paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-09-24T17:54:09,2019-09-24T17:55:29,Hyväksytty,1.1 2019_36_79,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ilahduttavaa huomata, että evankelisluterilaisen kirkkomme kirkkolakia uudistetaan. Edellisestä onkin aikaa jo 26 vuotta. Nyt on päivityksen aika. Yhteiskunta on muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana. Erityisen merkittävää uudistuksessa on osa, missä kirkkojärjestyksen ja kirkkolain suhdetta yhdenmukaistetaan. Me, ketkä olemme joutuneet työssämme käyttämään molempia, tiedämme olemassa olevan tulkinnan ristiriidan. Vanhassa järjestelmässä kirkkolaissa viitataan informatiivisesti kirkkojärjestykseen. Uudessa esityksessä kirkkojärjestys noudattaa pitkälti samaa rakennetta ja lukujakoa kuin kirkkolaki. Tämä siis selkeyttää myöskin tulkintaa. Lain uudistamisen tavoitteena on vähentää yksityiskohtaista sääntelyä erityisesti kirkkolaissa, ja samalla uudistus yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa hallintoa koskevaa sääntelyä. Uudistuksessa hallintoa kevennetään purkamalla myös alistusmenettelyä, mikä tarkoittaa päätöksen saattamista ylemmän viranomaisen tai oikeusasteen tarkastettavaksi — näin siis myös byrokratiaa vähennetään. Resursseja voidaan paremmin suunnata ihmisten kohtaamiseen ja yhteen kirkon ydintehtävään eli lähimmäisen tukemiseen. Kirkon merkitys ei ole kadonnut mihinkään, vaikka jäsenmäärä on laskenut huolestuttavastikin viime vuosina. Kirkon pitää uudistua, ja tulossa oleva kirkkolain uudistus omalta osaltaan edesauttaa sitä. Kirkko ei vain tee kirkollisia toimituksia ja jumalanpalveluksia, vaan paljon muuta, mikä aina ei näy arjessa. Kirkkolain ensimmäisessä pykälässä mainitaan yhtenä tehtävänä lähimmäisenrakkauden toteuttaminen. Epävarmassa maailmassa kirkolla on tilausta. 2 000 vuotta sitten pidettiin huolta heikommassa asemassa olevista, ja yhä edelleen kirkko toimii heikomman puolustajana. Kirkko ja sen työntekijät kykenevät rinnalla kulkijan osassa tukemaan meitä eri elämäntilanteissa ja kriiseissä. Kirkon sanoma ei siis ole mitenkään vanhentunut, päinvastoin se on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Ihmisten pahoinvointi ja syrjäytettynä oleminen ovat kasvaneet yhä enemmän viime aikoina. Siksi merkittävää uudistuksessa onkin, että nyt pyritään parantamaan myös seurakuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ehdotuksella tuettaisiin siis toiminnan muuttamista työntekijäkeskeisyydestä seurakuntakeskeisyyteen. Kirkolle vapaaehtoistoiminta on aina ollut merkittävässä roolissa. Nyt uudistuksella pyritään siihen, että vapaaehtoistoiminta voimistuisi entisestään. Ajatus siitä, että seurakuntalaisten rooli muuttuisi ennemminkin kohteista toimijoiksi, on kieltämättä haastava, mutta kannatettava. Tällä haetaan nimenomaan lisääntyvää yhteisöllisyyttä. Erityisesti pienissä ja taloudellisesti hankalassa tilanteessa elävien seurakuntien elinvoimaisuutta voidaan näin parantaa. Vapaaehtoistoiminnan rooli tulee jatkossakin kasvamaan jo sen vuoksi, että väestö vanhenee. He tarvitsevat auttavia käsiä ja myös korvia, ja samanaikaisesti hyväkuntoisten eläkeläisten määrä kaiken aikaa kasvaa, ja silloin myöskin heille tarjoutuu mahdollisuus osallistua vapaaehtoistoimintaan. Useat seurakunnat tiedostavat tämän mahdollisuuden. Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että uudistuksella on edellä esitettyjen lisäksi myös vaikutuspintaa lapsiin ja nuoriin. Erityisesti heidän mielipiteidensä saattaminen seurakuntapäättäjien tietoon helpottuu, ja näin hekin myöskin pääsevät entistä paremmin vaikuttamaan seurakuntien asioihin. Uudistus edesauttaa myös enenevässä määrin siirtymistä sähköisiin kokouksiin ja päätöksentekomenettelyihin. Esitys on hyvä ja suotava. Kuten todettua, se on pääasiassa lainsäädäntötekninen, eikä siihen sisälly kirkon ja valtion suhteita koskevia muutoksia. Esitys on myöskin kirkolliskokouksen ehdotuksen mukainen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-09-24T17:55:36,2019-09-24T18:00:40,Hyväksytty,1.1 2019_36_80,36/2019,2019-09-24,14.01,18.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 19/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja al-Taee puhui kauniisti täällä lähimmäisenrakkauden periaatteesta, joka toivon mukaan kirkon toiminnassa ja kristittyjen toiminnassa näkyy. Nimittäin myös tässä käsiteltävässä kirkkolaissa, 2 §:ssä, todetaan se, että kirkko julistaa Jumalan sanaa ja toimii kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Eli se on aivan laissakin säädetty kirkon tehtävä. Haluan vielä todeta, että uskonnonvapaus on todellakin tärkeä periaate ja oikeus sekä uskontokunnille, kirkoille että myös yksilöille. Eli jokaisella tulee olla oikeus harjoittaa uskoa, kuulua uskonnollisiin yhdyskuntiin, myös erota niistä tai luopua uskosta. Eli kaikki tämä on uskonnonvapautta, ja luterilaisuuteenhan kuuluu hyvin oleellisesti juuri tämä hengellisen ja maallisen regimentin erottaminen, mikä mielestäni toteutuu siinä, että kirkko ja valtio ovat riittävän erillään toisistaan. Täällä edustaja Inka Hopsu käytti puheenvuoron, johon haluan vielä kommentoida sen verran, että todellakin kirkkohan toteuttaa autonomiaansa ja opillisia näkemyksiään sekä kirkolliskokouksen että piispainkokousten päätösten kautta. Kirkolliskokoukset ja piispainkokoukset ovat useaan kertaan todenneet sen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio. Tämä on myös kirkolliskokouksen hyväksymässä kirkkokäsikirjassa ja siihen sisältyvässä vihkikaavassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-24T18:00:45,2019-09-24T18:02:42,Hyväksytty,1.1 2019_37_1,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 60 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_37_2,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslaissa säädetyn oikeuskanslerin kertomuksen käsittely eduskunnassa mahdollistaa vuoropuhelun perus- ja ihmisoikeuksien ja eduskunnan tässä salissa säätämien lakien toteutumisesta ja oikeuden toteutumisen arkea koskevien havaintojen välittämisen lainsäätäjän käyttöön. Tänä vuonna oikeuskanslerin kertomuksen kokoavana teemana on osallisuuden toteutuminen. Kertomuksen alussa ovat perinteiseen tapaan oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuorot. Oman puheenvuoroni teemana on osallisuus ja kieli. Perusoikeudet ovat kaikkien, eivät ainoastaan jonkin tietyn ryhmän, oikeuksia. Ymmärrettävä kieli on yhteiskunnallisen osallisuuden välttämätön edellytys. Vieraannuttava kieli, saati kielellisten oikeuksien toteutumatta jääminen, estävät osallisuuden, hyvän hallinnon ja oikeusturvan toteutumisen. Hallinnon kieli ei saisi tehdä asioita vaikeaksi, ja jokaisen olisi pystyttävä muodostamaan ymmärrettävä kokonaiskuva niin omasta asiastaan kuin julkisen päätöksenteon kohteena olevista asioista. Tämä on mahdollista vain, jos kieli on ymmärrettävää. Kielellisten oikeuksien toteutumisessa on meillä parannettavaa. Ruotsin kielellä ei ole käytännössä riittävästi saatavissa tietoja tai palveluita. Sama koskee saamen kieltä. Molempien kansalliskielten käyttäminen ja erityisesti lainsäädännöllisten perusteluiden kielen ymmärrettävyys kuuluvat hyvin olennaisena osana hyvään lainvalmistelutapaan. Ohjelmakoodista on tulossa hallinnon ja oikeudellisen päätöksenteon kieltä. Hallinto automatisoidaan nopealla tahdilla, ja automaattisen päätöksenteon tulisikin aina olla käännettävissä ja selitettävissä ihmisen ymmärrettävällä kielellä. Tulevaisuudessa niin kielen kuin osallisuuden merkittävä pulma liittyykin siihen, osaammeko me selittää automaattiset menettelyt siten, että ihmiset ne ymmärtävät. Uuden yleislainsäädännön ohella tämä vaatii ennakollista vaikuttamista hallinnon ja julkisten palveluiden tietojärjestelmiin. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen käsittelee puheenvuorossaan suunnitelmallisten valvonta- ja tarkastuskäyntiensä tuloksia. Systemaattinen ja suunnitelmallinen valvontakäyntimenettely kertoo oikeuskanslerin harjoittamassa laillisuusvalvonnassa omaksutusta rakenteellisesta näkökulmasta. Kiinnitämme huomiota seikkoihin, jotka voivat estää perus- ja ihmisoikeuksien ja muiden oikeuksien johdonmukaisen ja tehokkaan toteutumisen. Valvontakäynnit esimerkiksi lastensuojelua valvovissa viranomaisissa ja hallinto-oikeuksissa sekä yhteydenpito ministereihin ovat tuottaneet monilta osin korjauksia ongelmiin. Voimavarojen kohdentamisen joustavuutta on lisätty, johtamista parannettu ja resurssejakin lisätty. Resurssien riittävyys on havaintojemme mukaan vain yksi tekijä käsittelyviiveissä. Digitalisaatio on suuri mahdollisuus parantaa niin hallintoa kuin oikeusturvaa. Sen avulla julkiset palvelut voivat paremmin vastata ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Samalla kuitenkin tulee pitää huolta niistä, jotka eivät pysy digikehityksessä mukana. Hyvä hallinto kuuluu muillekin kuin digitaitoisille. Tältä osin rakenteellisen palveluperiaatteen toteutumisessa on merkittäviäkin vajeita eri hallinnonaloilla. Monille vanhemmille aiheuttaa ongelmia terveydenhuollon sähköisen Omakanta-palvelun ikäraja, jossa 10 vuotta täyttäneen lapsen vanhemmat eivät ole miltään osin päässeet näkemään huollettavanaan olevan lapsen reseptejä ja terveystietoja. TE-toimistojen työvoimapalvelussa tarjoamat tietojärjestelmät eivät ole välttämättä tarjonneet asiakkaille mahdollisuutta selviytyä riittävän sujuvasti asioidensa hoitamisesta. Samoin mobiilivälineillä tapahtuvassa palvelujen käytössä on ollut tarpeetonta vaikeutta. Näihin kipukohtiin ja yleensä TE-palveluiden asiakaspalveluun on työvoimapalveluiden ja työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön uudistusten yhteydessä tarvetta paneutua. Samoin tietosuojan ennakollisen toteuttamisen merkitys julkisessa hallinnossa on kasvanut. Oikeuskansleri on eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaisesti voimakkaasti kehittänyt ennakollista säädösvalvontaa. Lainvalmistelu-uudistusten valvonnasta on nyt käsittelyssä olevassa kertomuksessa oma jakso. Oikeuskanslerin antamat lausunnot ovat samalla perustuslain noudattamisen ja hyvän lainvalmistelutavan valvontaa, ja ryhdyimme viime vuoden alussa tehostamaan säädösehdotusten ennakollista valvontaa pyytämällä hallituksen esitysten luonnoksia tarkemmin tarkastettavaksi lainvalmistelun loppuvaiheessa tarkoituksena huolehtia aikaisempaa kattavammin, että valtioneuvoston päätettäväksi tulevissa hallituksen esityksissä ei olisi huomautettavaa laillisuusvalvonnan näkökulmasta. Päätöksentekoa edeltävässä vaiheessa ministerillä on paremmat mahdollisuudet tehdä esityksiin tarvittavat korjaukset, jos sellaiseen ilmenee aihetta. Ennakollisen tarkastuksen vaikuttavuutta lisää vielä se, että valtioneuvoston esittelylistojen tarkastuksessa valvotaan myöskin näiden huomioiden ja palautteiden huomioonottamista. Ennakkotarkastuksia tehtiin viime vuonna yhteensä 58 kappaletta eli 18 prosenttiin viime valtiopäivillä annetuista hallituksen esityksistä ja lisäksi annettiin 93 laillisuusvalvonnallista lausuntoa, mikä on yli kolmanneksen enemmän aikaisempaan vuoteen verrattuna. Tämän lisäksi Oikeuskanslerinviraston asiantuntijat ovat osallistuneet laillisuusvalvojan roolissa myös lainvalmistelun ja sen johtamisen kehittämiseen, muun muassa uusien hallituksen esitysten laatimisohjeiden eli HELO-ohjeiden valmisteluun. Tämä näkynee jatkossa parempina esityksinä täällä eduskunnassa. Vastuu lainvalmistelusta on luonnollisesti kuitenkin asianomaisella ministerillä ja valtioneuvostolla, ei oikeuskanslerilla. Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänjaon kehittäminen on edennyt erittäin hyvässä yhteistyössä oikeusasiamiehen kanssa. Oikeusministeriön asettaman työryhmän, johon sekä oikeuskansleri että oikeusasiamies ovat osallistuneet, mietintö ”Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jako” antaa mielestäni erinomaisen perustan suomalaisen laillisuusvalvonnan kehittämiseksi siten, että se vastaa paremmin nykypäivän ja huomisen tarpeisiin. Arvoisa puhemies! Ylin laillisuusvalvonta on vaikuttavaa. Esimerkiksi aluehallintovirastojen harjoittaman lastensuojelun valvonnan osalta valtiovarainministeriö on antanut apulaisoikeuskanslerille selvityksen, jonka mukaan tarkastusten ja laillisuusvalvontatoimiemme seurauksena aluehallintovirastoihin on osoitettu pysyvästi lisää resursseja, tiivistetty seurantaa ja uudistettu johtamismalleja siten, että ennalta ehkäisevälle ohjaukselle on tullut enemmän tilaa. Laajemminkin sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan omavalvonnan lisäksi toimivaa ja asiantuntevaa viranomaisvalvontaa. Työmäärät Oikeuskanslerinvirastossa ovat kasvaneet. Erityisesti ovat kasvaneet asianajajia ja julkisia oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevat asiat, yli 10 prosenttia — niitä meillä oli 739 kappaletta viime vuonna. Tästä työmäärän lisäyksestä huolimatta olemme onnistuneet pitämään kiinni kohtuullisista käsittelyajoista. Yleensä saamme kaikki kantelut käsiteltyä vuoden sisällä. Käsittelyn mediaaniaika oli 5,5 viikkoa ja keskiarvoaika 10,7 viikkoa. Toimenpiteisiin on johtanut 13 prosenttia kaikista kanteluista. Työmäärän kasvu ja laajoihin ongelmakysymyksiin pureutuva rakenteellinen valvonnan näkökulma johtavat kyllä sitten siihen, että ilman lisäresursseja meillä alkaa olla vaikeuksia selviytyä kunnolla yhteiskunnan meille osoittamista tehtävistä ja odotuksista. Oikeuskanslerilla on laaja-alainen näkökulma oikeusturvan toteutumiseen niin ennakollisen säädösvalvonnan, tuomioistuinten laillisuusvalvonnan kuin asianajajavalvonnan antaman kokonaisuuden kautta. Tuomioistuinten laillisuusvalvonnassa hyvin olennaista on kunnioittaa tuomioistuinten riippumattomuutta — toki yksilön oikeuksia loukanneisiin selviin virheisiin on aihetta jälkikäteen puuttua. Valvonnassamme ovat tulleet esille nykyisen tuomioistuinten tulosohjausmenettelyn pulmat, ja siltä osin odotukset oikeuslaitoksella uudelle Tuomioistuinvirastolle ovatkin resurssien ohjauksessa suuret. Pyrimme puolestamme meille perustuslain mukaan kuuluvassa tuomioistuinten laillisuusvalvonnassa kiinnittämään huomiota tuomioistuinten ja tuomareiden edellytyksiin hoitaa riippumattomasti tehtäväänsä. Tämän olisi tarpeen olla laajalti koko yhteiskunnan asia. Arvoisa puhemies! Näillä saatesanoilla jätän oikeuskanslerin kertomuksen vuodelta 2018 eduskunnan käsiteltäväksi.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q23040773,Male,1970-05-02,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2019-09-25T14:03:00,2019-09-25T14:12:30,Hyväksytty,1.1 2019_37_3,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,Kiitoksia esittelystä. — Sitten menemme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_4,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos oikeuskanslerille esittelystä sekä tästä kertomuksesta. Nostan siitä esiin korruptiotorjunnan. Ulkoisissa arvioinneissa Suomi ei ole eräs vähiten korruptoituneista maista sen takia, että täällä ei olisi korruptiota; Suomi on arvioitu vähän korruptoituneeksi maaksi sen vuoksi, että Suomi on etenkin kuntatasolla fiksu korruptoituja. Kyse on, kuten oikeuskanslerikin totesi, mitä suurimmassa määrin sosiologisesta ongelmasta. Niin sanotuissa hyvä veli ‑verkostoissa jaetaan koko yhteisön intresseistä poikkeavat arvot, motiivit ja tavoitteet. Ulkopuoliselle tämä näkyy virallisen päätöksenteon sinänsä laillisena mutta selittämättömänä ja jopa järjettömänä toimintana asioissa, joissa kaikki intressit eivät ole julkisia. Arvoisa puhemies! Keskeinen komponentti kuntakorruptiossa on runsas yhtiöiden käyttö. Tähän oikeuskanslerikin on kiinnittänyt huomiota. Yhtiörajapinta varmistaa, että etenkään ongelmatilanteissa kuntaomistajan kriittisesti tarvitsema tieto ei kulje yhtiöstä omistajan poliittisille päätöksentekoelimille. Julkisuusperiaatetta olisi helppo toteuttaa jo nyt kuntakonsernien yhtiöissä esimerkiksi yhtiöjärjestysmääräyksin. Näin ei kuitenkaan käytännössä tehdä, koska korruptio tarvitsee piilopaikkoja. Ongelmia löytyy myös konsernien tilintarkastuksissa. Vaikka tilintarkastusyhteisö onkin kunnalla ja sen konserniyhtiöillä sama, voivat tilintarkastajat olla eri henkilöitä. Nämä henkilöt eivät ole yhteydessä toisiinsa, eikä julkisyhteisön tilintarkastaja tarkasta tai hanki evidenssiä konserniyhtiöistä. Hänelle riittävät yhtiöiden tilintarkastuskertomukset. Käytännössä kuntayhtiöiden vastuuhenkilöiden vastuu onkin kuin tyhjä kirjain. Arvoisa puhemies! Nämä ovat rakenteita, joita kunnat eivät tule muuttamaan vapaaehtoisesti pelkillä eettisillä normistoilla. Tarvitaan lainsäädäntöä ohjaamaan kuntakonserniyhtiöiden läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta oikeaan suuntaan. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa esimerkiksi niin, että yhtiöiden, joiden määräysvallasta tai osakekannasta yli puolet on julkisyhteisöllä, tulisi noudattaa julkisuuslakia kuten julkisyhteisön. Eettisten normistojen ja lakien lisäksi keskeinen väline korruption kitkemisessä on kiinni jäämisen riski ja rikosvastuun riittävän korkea taso. Myös tähän oikeuskansleri kiinnittää huomiota. Onkin paradoksaalista, että juuri Oikeuskanslerinvirasto ei pääsääntöisesti ota käsittelyyn kanteluita, jotka koskevat yli kaksi vuotta vanhaa asiaa. Korruptioasioissa epäasiallisen toiminnan ja sen seurausten ilmeneminen voi kestää erittäin pitkään. Tätä sääntöä tulisikin selkeyttää esimerkiksi niin, että kantelu on tehtävä määräajan sisällä siitä, kun kantelija on saanut tiedon asiasta. Lakimuutoksia tarvitaan myös helpottamaan väärinkäytösten paljastumista, sillä Suomesta puuttuu vielä toistaiseksi lainsäädäntö, joka suojaa väärinkäytösten paljastajia. Korruption paljastaminen suoraan tai median kautta onkin erityisen vaikeaa ja riskialtista. Tarvitsemme siis korruption vastaiseen työhön myös whistleblower-lain, joka onneksi onkin pian tulossa. Arvoisa puhemies! EU hyväksyy pian koko EU:n kattavat uudet säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi. Komissio kannustaa jäsenvaltioita soveltamaan vielä tiukempia sääntöjä kuin säännöissä asetetut vähimmäisvaatimukset ja antamaan lisäksi kattavat säännökset väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi. Korruption kitkemiseksi onkin äärimmäisen tärkeää, että Suomi nimenomaan tässä asiassa toimii tiukemmin kuin tulevat EU:n minimisäännöt edellyttävät. On naiivia kuvitella, että eettiset normistot ohjaisivat korruptiohakuisia toimijoita. Sen sijaan on lupa vaatia eettisten normistojen ohjaavan lainsäätäjää. Oikeuskanslerin huomiot ja EU:n antamat säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi antavatkin hallitukselle erittäin hyvän työlistan, jonka turvin ryhtyä riuskoihin toimenpiteisiin korruption voittamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-09-25T14:12:35,2019-09-25T14:17:32,Hyväksytty,1.1 2019_37_5,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos oikeuskanslerille tästä kertomuksesta, näitä on aina mielenkiintoista lukea. Kerroitte tuossa myös, että teillä on ollut haasteita Oikeuskanslerinvirastossa suoriutua tehtävistä, ja odotankin nyt mielenkiinnolla tämän työn etenemistä siltä osin, että oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävienjakoa joiltakin osin selkeennytettäisiin siten, ettei olisi päällekkäisiä tehtäviä. Toivottavasti tästä olisi apua myös teidän työssänne niihin asioihin keskittymisessä, jotka vaativat enemmän huomiota. Otan itsekin tästä laajasta, hyvästä kertomuksesta muutamia kohtia: Oikeuskansleri otti tuossa puheessaan esille myös käsittelyajat ja sen, että resurssien riittävyys on vain yksi tekijä käsittelyviiveissä. Tämä on totta, ja te esititte, että hyvä johtaminen ja esimerkiksi ihmisten työnjako ovat tärkeitä. Mutta toisaalta tässä tulee hieman sellainen tunne, että unohtuu kuitenkin se, että nämä ovat aina yksilöllisiä ratkaisuja ja siihen tarvitaan ihmistä tekemään niitä töitä. Periaatteessa jos ajateltaisiin, että kone voisi ratkaista kaikki tehtävät ja sinne syötettäisiin tietyt parametrit ja sieltä tulisi aina sama tulos, niin tehokkuutta voitaisiin aina lisätä. Mutta näinhän ei ole. Me emme saa unohtaa niitä ihmisiä, jotka siellä virastoissa ja tuomioistuimissa työskentelevät. Olen itse toiminut virkamiehenä maistraatissa esittelijänä ja ratkaisijana ja hovioikeudessa ja vakuutusoikeudessa esittelijänä muun muassa, ja työmäärät ovat hyvin vaihtelevia sisällöllisesti, työmäärät lisääntyvät. Meidän on hyvä huomata, että me täällä eduskunnassa aina annamme lisätehtäviä ja usein hallituksen esityksessä lukee, että tällä esityksellä ei ole resurssivaikutuksia, mutta jokainen ymmärtää, että jos tulee lisää tehtäviä, se vaatii lisää aikaa, ainakin jos me edellytämme jonkinlaista laatua näiltä tehtäviltä, eli siinä mielessä tätä ei missään tapauksessa saa unohtaa. Olen täällä nyt viidettä vuotta ja aina yritän muistaa muistuttaa siitä, että näiden resurssien kautta linjan aina esitutkintaviranomaisesta sinne vankeinhoitoon saakka tulee olla kunnossa, jotta me voimme odottaa, että meillä on se oikeusvaltio, josta me usein haluamme puhua ja joka on erittäin tärkeä. On hyvä muistaa tässä yhteydessä myös se, kuten te toteatte täällä sivulla 21, että jos on paljon vaihtuvuutta ja jos ajatellaan vielä, että työ on raskasta ja on epävarmuutta ja määräaikaisia työsuhteita, niin päteviä työntekijöitä on vaikea saada. Tämä voi olla meidän tulevaisuuden haaste, jos meillä on esimerkiksi tuomioistuimissa liikaa töitä ja ihmiset kuormittuvat sinne työn alle, mistä saamme päteviä ratkaisijoita. Se ei ole aina niin itsestäänselvää. Sitten otatte esille käsittelyajoissa, sivulla 20, hallintolainkäyttölain ja tuotte esille sen, että hallintolainkäytössä yksi viimeaikainen muutos on ollut turvapaikkavalitusten huomattava kasvu ja samoin maahanmuuton lisäännyttyä kaikki ulkomaalaisasiat ovat lisääntyneet kaikissa hallinto-oikeuksissa. Toteatte tässä, että käsittelyajat kertovat merkittävien ulkoisten muutosten vaikutuksesta. Tämä on viranomaisille ulkoinen vaikutus, johon he eivät voi vaikuttaa. He toimivat meidän säätämiemme lakien mukaan. Mutta me voimme tässä salissa, ja meidän ministerimme EU-pöydissä, vaikuttaa muun muassa siihen, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa me teemme. Tämä ei ole täysin ulkoista, vaan me voimme tähän vaikuttaa. Sitten olisin halunnut viimeisenä asiana vielä ottaa esille sen, että toivoisin, että oikeuskansleri ottaisi enemmän oma-aloitteisesti ratkaistavaksi periaatteellisia ja hyvin merkittäviä ennakkoratkaisuluonteisia päätöksiä, jotka puhuttavat mediassa. Usein toimitaan ymmärtääkseni niin, että odotetaan jonkun kansalaisen kantelua, mutta mielestäni se olisi hieno asia ja osoittaisi teiltä ylimpänä laillisuusvalvojana kiinnostusta linjanvetoon vaikeissa yhteiskunnallisissa asioissa. Esimerkkinä nostan esille asian, joka on viime aikoina laajasti puhuttanut mediassa ja jossa aktiivinen ja näkyvä vihreiden poliittinen toimija on henkilö, joka on tällä hetkellä esitutkintaviranomaisena tapauksessa, jossa hän tutkii kolmen kansanedustajan puheita, sellaisia puheita, jotka liittyvät poliittiseen toimintaan. Ainakin itse henkilökohtaisesti voisin perustellusti kysyä, onko tämän henkilön puolueettomuus muusta erityisestä syystä vaarantunut, kuten esitutkintalain 8 §:n 1 momentin 7 kohta sanoo. Tämä on minusta aika merkittävä asia, ja tästä tein tiedotettakin. En saanut yhtään vastakaikua ja ymmärrän, ettette ota tähän yksittäiseen asiaan kantaa, mutta nämä ovat sentyyppisiä asioita, joihin tulisi ottaa kantaa. Tätä esteellisyyttä ei nimittäin nyt tulla ratkaisemaan missään. Jos tämä etenee jonkun ihmisen kohdalta, niin ei tuomioistuin lähde tutkimaan sitä, onko esitutkintaviranomainen ollut esteellinen, tai sitten jos asia etenisi tänne eduskuntasaliin kansanedustajan sellaisten puheiden osalta, mitä hän on puhunut täällä salissa, niin ei perustuslakivaliokunta, joka antaisi siitä asiasta lausunnon, käsitykseni mukaan ottaisi mitään kantaa siihen, että siellä mahdollisesti voi olla jonkinlainen esteellisyys tutkinnassa. Tämä on minusta erittäin tärkeä ennakkoratkaisu, ja itse asiassa olisi kaikkien osapuolten etu, myös tämän virkamiehen etu, että tämä asia tutkittaisiin, koska tästä on nyt monenlaista keskustelua ja se vaikuttaa myös esitutkintaviranomaisen uskottavuuteen ja koko oikeusjärjestelmän uskottavuuteen. Voisi olla hyvä, että oikeuskansleri ottaisi tämäntyyppisiä asioita esille. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-09-25T14:17:33,2019-09-25T14:24:20,Hyväksytty,1.1 2019_37_6,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä oikeuskansleri! Arvoisat kollegat ja muut paikalla olijat! Tästä kirjasta voisi nostaa monia mielenkiintoisia asioita esille ja myös oikeuskanslerin esittelypuheenvuorosta ja myös niistä tapauksista, jotka ovat olleet enempi julkisuudessa, muun muassa siitä, millä tavalla oikeuskansleri on käynyt läpi keskustelua ihmisten oletetuista poliittisista henkilöhistorioista, siitä, mikä on vihapuhetta tai millä tavalla voidaan kuvata erilaisia toimijoita ja heidän poliittista henkilöhistoriaansa, esimerkiksi sitä, voidaanko entistä kommunistia kutsua entiseksi kommunistiksi vai onko se loukkaavaa tai vihapuhetta. Mutta en käsittele tätä huomiota sen enempää, vaan menen siihen, että tässä oikeuskanslerin kertomuksessa on käyty varsin laajasti läpi, selostettu teidän antamianne lausuntoja valmistelussa olevista lakiesityksistä. Sivulta 53 näitä lausuntoja löytyy iso määrä, ja itse kiinnitän huomiota aivan tuoreeseen huomioon, joka liittyy vankiloiden lisääntyneeseen turvallisuusuhkaan. Itse asiassa aivan näinä päivinä on uutisissa kerrottu ja itse olen saanut myös useammalta vanginvartijalta huolestuneita yhteydenottoja siitä, millä tavalla meidän vankiloiden turvallisuustilanne on muuttunut. Siihen on itse asiassa kaksi merkittävää syytä: toisena vankien entistä vahvempi jengiytyminen ja toisena vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen. Nämä kaksi aiheuttavat erittäin suurta turvallisuusuhkaa tällä hetkellä vankiloissa, ne aiheuttavat turvallisuusuhkaa meidän vangeille, toisille vangeille, mutta mikä on vielä vakavampaa minun mielestäni, myös siellä työtä tekeville vanginvartijoille ja muulle henkilökunnalle. Tästä asiastahan itse asiassa on paraikaa myös käsittelyssä esitys, jossa haluttaisiin lisätä tämän turvallisuusuhkan pienentämiseksi vankiloihin kameravalvontaa, kuuntelua ja esimerkiksi rahaliikenteen valvontaa ja myös tehostaa tietojen luovuttamista poliisille. Tämä esitys on ollut lausunnoilla, ja myös oikeuskansleri on siihen oman lausuntonsa oikeusasiamiehen kanssa muun muassa antanut, ja tämä esitys sai aika paljon ymmärrystä mutta aika rajua kritiikkiäkin. Itse ihmettelen sitä kritiikkiä nimenomaan siitä tulokulmasta, että nyt tuntuu, että meillä vankien tietyt oikeudet tai niiden rajoittaminen menevät työntekijöiden turvallisuuden ja sen takaamisen edelle. Tämä esitys sai kritiikkiä nimenomaan vankien perusoikeuksien polkemisesta, mutta pienemmälle huomiolle näissä jäivät ne huolet, jotka kohdistuvat tällä hetkellä vankiloissa työtä tekeviin vanginvartijoihin, muun muassa. Tässä esityksessä haluttaisiin valvoa esimerkiksi vankien maksukorttien, Mastercardien, käyttöä paremmin, sillä on selkeästi pelkona se, että näitä kortteja voitaisiin käyttää rahanpesuun ja muuhun rikolliseen toimintaan, ja haluttaisiin rajata sitä, että kortit eivät olisi vankien vapaassa käytössä, vaan ne olisivat jatkossakin käytössä vain niissä tilanteissa, kun korttia käytetään siellä vankilassa tapahtuvaan maksamiseen. Maksukorttia ei vankilassa siis haluta antaa jatkossakaan vankien haltuun, ja jollain tavalla itse ymmärrän, että tämä olisi järkevää. Tämä olisi itse asiassa järkevää sen jengiytymisenkin kitkemiseksi, sillä kun heille tulisi kortteja, joissa olisi vapaa rahaliikenne, olisi tämä rahanpesuvaara mutta myös se, että vangit saattaisivat joutua yhä enemmän myös toisten vankien uhkailun ja painostuksen kohteeksi. Esityksessä tuodaan esille myös kuuntelumahdollisuus, jota pidetään myös vankien perusoikeuksia loukkaavana, mutta isona on sitten tiedonvaihto vankilaviranomaisten ja poliisin välillä, johon myös oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota. Tässähän olisi kyse siitä, että vankila voisi jatkossa siis oma-aloitteisesti ilmoittaa poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille tiettyjä asioita, sellaisia asioita, jotka se nyt voi luovuttaa vain niitä erikseen pyydettäessä. Ongelmahan on tällä hetkellä nimenomaan se, miten poliisi voi pyytää, jos poliisi ei tiedä, mitä pyytää. Itse näkisin, että kyllä tämä tiedonvaihto tässä vahvistaisi nimenomaan turvallisuutta myös vankiloiden sisällä mutta myös sitä jengiytymisen vaaraa ja riskiä, joka tällä hetkellä on pahentunut. Poliisi on toivonut myös suoraa käyttöyhteyttä, pitänyt sitä erittäin tärkeänä näissä kokonaisuuksissa, ja nimenomaan tähän oikeuskansleri Pöysti on suhtautunut esityksessä epäillen. Arvoisa puhemies! Itse toivon, että me kuitenkin laittaisimme vanginvartijoiden, työntekijöiden turvallisuuden nyt tässäkin isossa hankkeessa etusijalle ja olisimme valmiita siinä tapauksessa rajoittamaan tiettyjä vankien oikeuksia, jos meillä tilanne on sellainen kuin se tänä päivänä meidän vankiloissa on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-25T14:24:23,2019-09-25T14:30:36,Hyväksytty,1.1 2019_37_7,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän oikeuskansleria hyvästä esittelypuheenvuorosta ja erittäin mielenkiintoisesta kertomuksesta. Tästä kertomuksesta avautuu todella paljon keskustelunaiheita, ja tässä yhteydessä voisin nostaa hyvin monta asiaa esiin, mutta pureudun tässä nyt pariin aihekokonaisuuteen. Ensinnäkin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen valvontakäyntien pääteemana vuonna 2018 olivat lastensuojelu ja toisaalta turvapaikkavalitukset — molemmat ajankohtaisia aiheita. Täällä kerrotaan, että tehtiin 18 valvontakäyntiä, pääasiassa aluehallintovirastoihin, hallinto-oikeuksiin ja kuntiin. Lastensuojeluasiakkaathan ovat yksi haavoittuvimmista ihmisryhmistä, ja sen takia on erittäin tärkeää varmistaa, että hallinto ja palvelun tuottajat onnistuvat lastensuojelutyössä ja että laki toteutuu. Tässä kiinnitin huomiota siihen, että johtopäätöksenä todetaan, että apulaisoikeuskanslerille syntyi huolestuttava kuva lastensuojelun asiakkaiden tilanteesta ja asemasta. Ajattelen, että tämä on kyllä sellainen huomio, joka meidän on tässä salissa hyvä ottaa vakavasti lähtien jo aivan sieltä kuntien perustyöstä perheiden ja heikossa asemassa olevien lasten kanssa. Meillähän on jo tiedossa se lähtökohta, että lastensuojelun työntekijöiden määrä on liian vähäinen suhteessa tarpeisiin, ja toivon, että tästä saisimme kuulla myönteisiä uutisia myös hallituksen suunnasta, että tähän vakavaan huomioon kiinnitetään todellakin huomiota. Toinen tarkastuskohdehan koski näitä turvapaikkavalituksia, joita tuon vuoden 2015 huomattavan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun seurauksena on paljon. Kyse on melko heterogeenisestä ryhmästä, mutta kiinnitin huomiota siihen, että täällä todetaan, että kyse ei ole vain asiakasmääristä vaan myös esimerkiksi tuomioistuinten osalta perehtymisestä kokonaan uuteen, vaativaan asiaryhmään. Tässä varmasti onkin ollut ongelmia lähtien Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja myös sitten siitä, millä tavalla hallinto-oikeudet ovat näitä käsitelleet. Olen itse tutustunut syvemmin muutamaan sellaiseen tapaukseen, joissa olen ihmetellyt sitä, että turvapaikanhakijalle on tullut kaikissa näissä oikeusasteissa, sekä Maahanmuuttoviraston päätöksissä että sitten myöhemminkin, kielteinen päätös juuri niissä tilanteissa, joissa on tapahtunut näitten islamtaustaisten afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden kääntyminen kristinuskoon Suomessa. Se, mihin nämä päätökset ovat perustuneet, mielestäni kertoo siitä, että ei ymmärretä perusteellisesti sitä tilannetta, joka näissä lähtömaissa on ja jossa ei sen paremmin nimikristittynä kuin, voi sanoa, tällaista avointa uskoa harjoittavana kristittynä yksinkertaisesti pysty toimimaan. Afganistan on maa, jossa ei ole minkäänlaisia kirkkoja eikä seurakuntia, joissa voi avoimesti toimia. Mielestäni on kyllä hyvin kyyninen lähtökohta ja ajattelu se, että tulkittaisiin kategorisesti, että näiden henkilöiden kohdalla on kysymys ikään kuin jonkinlaisesta turvapaikkashoppailusta tai siitä, että teeskennellään tätä kääntymistä tai uskonvakaumusta. Itsekin tunnen läheisesti näitä henkilöitä ja sen takia olen tästä huolestunut. Mutta sitten vielä, arvoisa puhemies, kiinnitän huomiota siihen, että täällä sivulla 49 puhutaan asiasta, josta aika paljon vuonna 2018 tässäkin salissa keskusteltiin, nimittäin ulkoministeri Timo Soiniin kohdistuvasta kantelusta. Tästähän oli oikein luottamuskeskustelu ja äänestyskin tässä salissa, ja tämä liittyi siihen, että ulkoministeri osallistui virkamatkallaan Kanadassa vapaa-ajallaan katoliseen vigiliaan, jossa sytytettiin kynttilä abortin uhrien muistoksi. Oikeuskansleri täällä sitten tämän kantelun johdosta toteaa, että uskonnonvapaus ja sananvapaus kuuluvat myös ulkoministerille — olen muuten itsekin saanut ylimmältä laillisuusvalvojalta tämän vastaavan vapauttavan lausunnon aikanaan vuonna 2013 sisäministerinä toimiessani. Mutta sitten täällä todetaan myös se, että oikeuskansleri kuitenkin pitää ongelmallisena sitä, että valtioneuvoston jäsen ja ulkoministeri esittää Suomen ulkopoliittisen linjan vastaisia kantoja. Ja tätä ihmettelen, kun täällä todetaan, että Suomi toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä edistämiseksi. No, näin on, ja tähän itsekin yhdyn. Silti vastustan aborttia. Mielestäni abortti ei ole osa naisten ja tyttöjen oikeuksia eikä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, vaan siinä myös loukataan näiden kohdussa kasvavien tyttölasten ja poikalasten oikeuksia. Arvoisa puhemies, meillä ei ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa missään ole edes otettu kantaa aborttiin, joten tältä osin tätä ihmettelen. Ja sitten vielä haluan todeta sen, [Puhemies: Aika!] — jos vielä viimeisen virkkeen saan sanoa — että useat ministerimme ovat osallistuneet niin Suomessa kuin ulkomailla esimerkiksi Pride-kulkueisiin myös sinä aikana, kun Suomessa avioliitto oli vielä laissa vain naisen ja miehen välinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-25T14:30:42,2019-09-25T14:38:48,Hyväksytty,1.1 2019_37_8,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Pidetään kiinni näistä aikarajoista, jotka on yhdessä sovittu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_9,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä oikeuskansleri! Keskityn puheenvuorossani kahteen kysymykseen. Valtavan paljon tänä päivänä saamme palautetta siitä, miten digitalisaation ja digiyhteiskunnan eteneminen vaikuttaa arkisessa elämässä. Kun me puhumme saavutettavuudesta, puhumme siitä, että jokaisella pitää olla yhteneväiset oikeudet päästä myöskin palveluiden äärelle. Me tulemme tilanteeseen, että digitalisoituvassa Suomessa kaikki eivät suinkaan ole yhdenvertaisessa asemassa. Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta hankkia sellaisia välineitä, joilla päästään pankkipalveluiden, Kelan, verottajan, poliisin, työvoimapalveluiden piiriin. Olen siitä erittäin tyytyväinen, että myöskin oikeuskansleri on kiinnittänyt omassa selvityksessään huomiota näihin asioihin, mutta toivon, että entistä enemmän seurataan myös sitä, millä tavalla ihmiset pääsevät mukaan meidän järjestelmässämme ja miten vähemmistöjen oikeudet ja esteettömyys turvataan myöskin tämän digiyhteiskunnan edetessä. Erityisesti tietysti seniorikansalaisten piiristä tulee toiveita siitä, että olisi enemmän yhteisiä toimipisteitä, joissa näitä palveluita voisi käyttää yhteistyössä toimijoiden kanssa. Erityisesti tietysti kirjastojen resursseja kysytään. Kirjastot monessa paikkaa järjestävät näitä, mutta kaikilla alueilla ei samanlaista resurssimahdollisuutta ole, ja sitä kautta erityinen neuvontatoiminta jää alueellisesti epätasa-arvoiseen asemaan. Perustuslaki on tietysti siinä mielessä yksiselitteinen, että meidän pitää kyetä rakentamaan järjestelmät, joissa sitä perustuslakia noudatetaan ja jokainen kansalainen tulee saamaan asianmukaiset palvelut eikä se tietokoneen puuttuminen tai niiden taitojen puuttuminen saa olla esteenä, puhumattakaan siitä, että paikkakunnallisesti ja alueellisesti eriytettäisiin ihmisiä näiden palveluiden osalta. Toinen kysymys, mikä koskettaa meitä kaikkia päätöksentekijöitä, on minun mielestäni otettava hyvin vakavasti. Sivulla 42 puhutaan lainvalmistelun laillisuusvalvonnasta. Minä toivon, että meistä jokainen on ottanut opikseen viimeisen vuosikymmenen isoista uudistuksista ja että jos johonkin asiaan tartutaan, olipa se sitten liikennepolitiikkaa, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, veropolitiikkaa, tukipolitiikan muutosta, koulutuspolitiikkaa laajassa kuvassa, niin meillä olisi rohkeutta sitoutua pitkäjänteiseen työhön yliparlamentaarisesti ja siihen työhön käytettäisiin myös riittävästi aikaa, jolloin meidän ei tarvitsisi ainakaan jatkossa lukea oikeuskanslerin arviota siitä, että aikataulut ovat olleet liian tiukkoja ja kuuleminen on ollut muodollista ja toimeenpanon ja soveltamisen näkökulma on puuttunut tai osaaminen on jakautunut epätasaisesti ja ministeriöiden lainvalmistelua ei ole tuettu riittävästi. Minun mielestäni se on kestämätön kehitys, jos demokratiassa mennään siihen suuntaan, että me emme kykene enää luomaan sellaista laillisuusperustaa meidän lainvalmisteluumme, että se kestää myöskin oikeuskanslerin oikeudellisen arvioinnin. Tässä, arvoisa puhemies, tärkeimmät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-09-25T14:38:51,2019-09-25T14:42:36,Hyväksytty,1.1 2019_37_10,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän oikeuskansleria erittäin hyvästä ja kattavasta kertomuksesta. Nostaisin esille erään asian, jota ilolla tässä tervehdin, ja se on työryhmä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävien yhdistämisestä, tai millä nimellä sitä kutsuukaan. Tätä on jo pitkään puhuttu. Se on täysin perusteltu, ja toivon todella, että tässä päästään hyvin eteenpäin. Tiedän ja voin sanoa omaltakin kohdalta, kun edellisessä työssä minusta on varmaan kymmeniä kanteluja tehty, että kuinka ollakaan, samat kantelijat tekivät sekä oikeusasiamiehelle että oikeuskanslerille kanteluja. Sehän ei ole ollenkaan järkevää. Tiedän, että niitä sitten yhdistettiin, mutta se aiheuttaa ilman muuta aina lisätyötä. Voi sanoa, että jotkut tietyt ammattikantelijat työllistävät viranomaisia ja myös laillisuusvalvojia ihan jatkuvasti. Elikkä tämäkin puoltaisi sitä, että yhteistyötä tiivistetään tai näitä virastoja jopa yhdistetään. Samoin edellisessä elämässä — siitä on jo kyllä aikaa, mutta muistellaan historiaa — johtamassani yksikössä ensin oikeusasiamies teki tarkastuksen, ihan rutiinitarkastuksen, ei mitään epäilyä ollut, ja kun siitä meni pari kuukautta, niin oikeuskansleri teki tarkastuksen. No, puhtain paperein selvittiin, mutta tämä jo osoittaa sitä, että ehkä tässä olisi yhteistyössä enemmän voimaa. Yksi asia, mitä toivoisin kanssa kehitettävän, on se, miltä meidän viranomaistoiminnan valvonta niissä ikävissä tapauksissa näyttää ulospäin. Viime kaudella oikeusministeri Häkkäsen toimeksiannosta perustettiin Tuomioistuinvirasto, mikä on loistava asia, koska väitettiin — en väitä minä, että näin tapahtuu, mutta ulkoisesti näytti siltä — että tuomioistuimet ovat poliittisessa ohjauksessa. Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta se näytti tältä ulkopuolisen tarkastelijan silmin. Nyt voisi sanoa, että meillä viranomaistoimintaa silloin, kun suoritetaan esitutkintaa tai syyteharkintaa, on pyritty eriyttämään ihan perustellusti. Jos poliisin epäillään tehneen rikoksen, niin syyttäjä johtaa tutkintaa. Mutta sitten on viranomaisia kuten syyttäjä, eli kaikissa tapauksissa syyteharkintaa ei suinkaan tee joku ulkopuolinen taho vaan, no, saman organisaation toinen syyttäjä. En väitä, että he tekisivät mitenkään vääriä päätöksiä, enkä väitä, että he tekisivät puolueellisia päätöksiä, mutta se ei vaan näytä hyvältä ulospäin, siihen ei tule kansan luottamusta. Tiedän, että joissain tapauksissa Oikeuskanslerinvirasto ottaa asian omaan harkintaansa, ja minun mielestäni näin pitäisi olla enenevässä määrin, jotta saataisiin ulospäin näyttämään kaikki viranomaistoiminta siltä, että se on puolueetonta ja se olisi läpivalaistavissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-09-25T14:42:39,2019-09-25T14:45:39,Hyväksytty,1.1 2019_37_11,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaksi asiaa. Tiedämme kaikki, että tuomioistuimissa asioiden käsittely on jo useamman vuoden ajan pidentynyt ison työmäärän alla, ja yksi syy tähän työmäärän kasvuun on se, että nykyään pienistäkin, esimerkiksi perintöasioista, voi valittaa hyvin pitkään. Tiedän esimerkiksi tapauksen, jossa muutaman kymmenentuhannen euron perinnöstä käytiin oikeutta yli kymmenen vuotta sillä seurauksella, että perintö oli lähestulkoon syöty ja kaikki osapuolet jäivät puille paljaille ennen kuin asia saatiin käsiteltyä. Siksi kysyn: millä keinoin pienimmät ja vähäarvoisimmat tapaukset saataisiin ratkaistua nykyistä kevyemmillä keinoilla? Tiedän, että sovittelun mahdollisuutta on lisätty, mutta aina osapuolet eivät siihen suostu. Onko joitain muita keinoja? Toinen asia, jonka haluan nostaa esiin, ei tule oikeuskanslerin kertomuksesta vielä viime vuodelta, mutta ehkä tulevaisuudessa — en sitä ainakaan löytänyt — ja se liittyy kilpirauhaspotilaisiin, jotka ovat viime aikoina kovasti aktivoituneet oman hoitonsa ja lääkityksensä osalta. He kokevat epäoikeudenmukaisuutta siitä, mihin lääkkeisiin he ovat oikeutettuja, mitä lääkkeitä lääkärit saavat myöntää ja mitä eivät ja miten Valvira kohtelee lääkäreitä. Toivoisin sen takia nyt, kun oikeuskansleri on paikalla, ihan julkisesti tietoa siitä, miten näiden kilpirauhaspotilaiden kannattaa viedä asiaansa eteenpäin, jotta he kokisivat saavansa oikeutta ja jotta he saisivat selvyyden siihen, toimiiko Valvira omien valtuuksiensa rajoissa vai ei. Mitkä ovat heidän mahdollisuutensa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-09-25T14:45:43,2019-09-25T14:47:29,Hyväksytty,1.1 2019_37_12,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ranne otti tässä alussa korruption esille, ja hyvä, että otti, asia on tärkeä, ja samoin tässä oikeuskanslerin kertomuksessa käsitellään asiaa sivulla 150. Ensinnäkin täytyy tietysti todeta, kun tässä puhutaan julkisyhteisöistä ja niiden suuremmasta avoimuudesta, että on aina tietysti hyvä muistaa, että esimerkiksi osakeyhtiölaki ei sinänsä estä julkisessa omistuksessa olevaa osakeyhtiötä kertomasta laajemmin, mitä siellä yhtiössä tapahtuu, mutta jos halutaan toimia ei niin julkisuusmyönteisesti, niin voidaan mennä sen osakeyhtiölain taakse ja sanoa, että tämä on nyt siellä osakeyhtiössä ja me emme tästä asiasta voi enempää puhua. Hallitusohjelmassa on kirjaus ”selvitetään tarve ajantasaistaa julkisuuslaki” ja ”arvioidaan julkisuuslain laajentamista koskemaan julkisen sektorin omistamia tai määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä”. Lähes samansuuntaisesti tai lähes sanasta sanaan samalla tavalla täällä oikeuskanslerin kertomuksessa sanotaan: ”Julkisuusperiaatteen laaja toteutuminen tulisi varmistaa. Esimerkiksi julkisyhteisöjen konserniyhtiöiden olisi lähtökohtaisesti perusteltua olla julkisuusperiaatteen piirissä.” Tämä on minun mielestäni oikein hyvä, että hallitusohjelmassa on nyt kirjaus tähän suuntaan ja oikeuskansleri on kertomuksessaan todennut saman asian, ja vaikka olenkin oppositiopuolueen edustaja, niin tässä suhteessa kyllä tuen hallitusohjelmaa ja oikeuskanslerin näkemystä ja toivon, että tämä etenee. Edustajakollega Tolvanen tässä vieressä puhui luottamuksesta ja hyvästä hallinnosta. Se on juuri näin, että jos meillä ei ole luottamusta hallintoon, niin ei meillä oikein ole silloin paljon mitään toimintaedellytyksiä hyvälle hallinnolle. Luottamusta joko on tai sitä ei ole, on vaikea löytää sellaista puolivälin kohtaa siitä. Ja se, miltä se päätöksenteko näyttää, on myös tärkeätä: Esimerkiksi omassa maakunnassani on ikäviä esimerkkejä, joissa on kuntien omistamia yhtiöitä. Jatkuvasti mennään osakeyhtiölain taakse, sanotaan, että ei voi kertoa, mutta unohdetaan se, että se on yhteistä rahaa. Veronmaksajien rahoilla, kuntien rahoilla nämä osakeyhtiöt pyörivät — tai käytännössä eivät oikein pyöri, tekevät tappiota — ja sieltä ei meinaa saada tietoa ulos. Eli tässä suhteessa toivon hallitukselta hyvää esitystä, joka noudattelee hallitusohjelman kirjausta ja oikeuskanslerin näkemystä kertomuksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-25T14:47:29,2019-09-25T14:50:36,Hyväksytty,1.1 2019_37_13,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos oikeuskanslerille laajan kertomuksen esittelystä. Siitä varmasti olisi paljon keskusteltavaa. Tässäkin kertomusta on hyvin laajasti käyty läpi. Oikeastaan haluaisin kahteen asiaan kiinnittää huomiota. Edustaja Kyllönen kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomiota kansalaisten yhdenvertaisuuteen tässä digitaalisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin tietoyhteiskunta laajenee koko ajan ja digitaalisuus lisääntyy. Miten siinä palvelujen saatavuus on koko Suomessa, kaikille ihmisille ja kaikille ikäryhmille saatavissa? Tietoliikenneyhteydet eivät vielä kaikkialla pelaa. Mielellään kuulisin myöskin oikeuskanslerilta lisää tähän kommenttia. Sitten toinen asia, minkä haluan nostaa esille, on oikeastaan tämän kertomuksen ensimmäisillä sivuilla otettu esille, ja se on se, että hallinnon kieli ei saa tehdä asioita vaikeiksi. Paljon puhutaan siitä, miten laki on kirjoitettu, miten sitä lakia tulkitaan, onko se niin sanottua kapulakieltä, miten pystyy selkeän, asiallisen ja ymmärrettävän kielen vaatimus olemaan siellä lakitekstissä. Oikeuskansleri on tässä omassa kertomuksessaan kiinnittänyt huomiota tähän muun muassa siten, että ymmärrettävä kieli kuuluu myös hyvään lainvalmistelutapaan. Suora lainaus kuuluu: ”Lainvalmistelussa olisi panostettava ilmaisun selkeyden ja ymmärrettävyyden lisäksi enemmän myös tekstien määrän hallintaan ja olennaisuuteen.” Ja: ”Suurimpia esteitä ovat kiire ja resurssien niukkuus, joiden vuoksi lainvalmistelijalla ei ole aikaa ajatella ja kirjoittaa selkeästi.” Haluaisin tietysti kuulla kommentin siitä, miten te konkreettisesti voitte asiaa viedä eteenpäin tai miten sitä tulisi parantaa, sillä lainsäädännössä tekstien pituudet ovat kasvaneet, ja kyllä kun lakeja täällä säädetään, niin ne hallituksen esityksen yksityiskohtaiset perustelut ovat käytännössä ne, missä ovat ne ydinkohdat, ja niistäkin tuppaa tulemaan jo hyvin pitkiä. Itse lakitekstit ovat sitten laajoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-09-25T14:50:36,2019-09-25T14:53:01,Hyväksytty,1.1 2019_37_14,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Heinonen oivallisessa puheenvuorossaan kiinnitti huomiota oikeuskanslerin ja myös oikeusasiamiehen lausuntoihin, jotka liittyvät vankiloissa olevien vankien valvonnan tehostamiseen ja vankiloiden ja poliisin yhteistyön tiivistämiseen ja siihen, että sekä oikeuskansleri että oikeusasiamies ovat nähneet näissä ehdotuksissa ongelmia nimenomaan näiden valvonnan kohteeksi tarkoitettujen kovimpien ja väkivaltaisimpien rikollisten perus- ja ihmisoikeuksien kannalta. Tämä antaa aiheen laajentaa tätä pohdiskelua vähän siihen kysymykseen, kenen perus- ja ihmisoikeuksia valvotaan. Vastaus on tietysti, että kaikkien kansalaisten, ja se on ihan oikein. Mutta kun meidän ihmisoikeusajattelussa, ja laajemminkin eurooppalaisessa ihmisoikeusajattelussa, lähdetään siitä, että näitä ihmisoikeuksia potentiaalisesti voivat loukata ennen kaikkea viranomaiset, siis poliisit ja vanginvartijat ja syyttäjät ja muut, ja että tämä ihmisoikeuksiin kohdistuva riski on ennen kaikkea tällainen vertikaalinen eli viranomaisista tänne alamaisiin päin, kun näin ajatellaan, niin mielestäni jätetään liiaksi sivuun ne loukkaukset kansalaisten perusoikeuksia kohtaan, esimerkiksi jopa elämää kohtaan mutta myös henkeä ja terveyttä, turvallisuutta kohtaan, joita eivät aiheuta viranomaiset vaan joita aiheuttavat nimenomaan nämä rikolliset. Eli nostaisin tähän, sanoisinko, vertikaalisen ihmisoikeus- ja perusoikeusvalvonnan rinnalle tämmöisen horisontaalisen näkökulman, jossa ei korosteta pelkästään syytettyjen ja rikoksentekijöiden ja vankien oikeuksia suhteessa poliisiin ja vankilaviranomaisiin, vaan otettaisiin näissä eri uudistushankkeissa ja niihin suhtautumisessa myös huomioon sen uhrin näkökulma, jonka perus- ja ihmisoikeuksia eivät loukkaa poliisit eivätkä vartijat eivätkä viranomaiset vaan jonka perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavat rikolliset, rosvot. Jos ajatellaan esimerkiksi tätä tapausta, minkä edustaja Heinonen mainitsi, ajankohtaista asiaa vankien valvonnan lisäämisestä, niin tällä lisäämisellähän pyritään nimenomaan siihen, että muut vangit ja vanginvartijat eivät joutuisi kärsimään näiden kovimpien rikollisten väkivallanteoista, uhkailusta ja muusta senkaltaisesta toiminnasta. — Jatkan pikkasen pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa rouva puhemies! Eli viimeaikaisen julkisen keskustelunkin perusteella ja muutoinkin tiedämme, että järjestäytynyt rikollisuus — on mainittu esimerkiksi tämmöinen United Brotherhood, järjestäytynyt rikollisjoukko — järjestäytyy myös vankiloissa, ja se vankiloissa vainoaa, ahdistaa, pakottaa väkivallalla muita vankeja ja jopa vartijoita alistumaan tahtoonsa, pakottaa muita vankeja, jotka pääsevät lomille, tuomaan lomilta kiellettyjä aineita ja kiellettyjä tavaroita vankiloihin. Ja heidän — esimerkiksi tässä tapauksessa muiden vankien, joilla on oikeus lomiin ja muuhun — oikeuksiaan, oikeutta turvallisuuteen, oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, terveyteen, eivät loukkaa vanginvartijat, eivät loukkaa poliisit vaan loukkaavat nämä muut vangit. Ja nyt, vaikka tiedän, että tämä on periaatteellisempi kysymys ja tässä ei ole seminaariin mahdollisuutta, niin haluaisin kuitenkin kuulla oikeuskanslerin näkökulmaa tähän, että vaikka tämä perinteinen ihmisoikeusajattelu jostain valistuksen ajoista saakka on korostanut ihmisten oikeuksia suhteessa vallanpitäjiin ja suhteessa erilaisiin viranomaisiin — jotka, viranomaiset ja hallitsijat, tietysti vanhoina aikoina täysin silmittömästi loukkasivat ihmisten oikeuksia, silloin ei tunnettu perus- ja ihmisoikeuksia sillä tavoin kuin tänä päivänä ajatellaan — vaikka tämä perinteinen perus- ja ihmisoikeusajattelu on juuri suojan antamista viranomaisia vastaan, niin eikö kannattaisi näissä kannanotoissa ottaa nykyistä enemmän huomioon myös niiden perusoikeudet, joita eivät viranomaiset uhkaa vaan joita uhkaavat rikolliset. Kun esimerkiksi mietitään vankien valvonnan vahvistamiseen ja vankiloiden ja poliisin yhteistyön lisäämiseen liittyviä ehdotuksia, joista tekin olette Oikeuskanslerinvirastossa antanut lausuntonne, niin eikö kannattaisi tällöin näiden vankien, nimenomaan näiden kovimpien vankien, joita siellä muut joutuvat pelkäämään, oikeuksien rinnalle nostaa näiden muiden vankien oikeudet säästyä tällaisilta uhkauksilta ja väkivallanteoilta ja pakottamiselta, mihin nämä kovimmat rikolliset siellä ryhtyvät, ja ottaa huomioon siis näiden ihmisten ja myös vanginvartijoiden, jotka siellä työskentelevät, perus- ja ihmisoikeudet? Eli kysymys oikeuskanslerille on juuri tämä: minkä verran mietitte myös tämmöistä horisontaalista uhkaa, jos näin voi sanoa, perus- ja ihmisoikeuksia kohtaan eikä pelkästään näitä vertikaalisia uhkia, jotka tulevat viranomaisten taholta? Suomessahan, ja ilmeisesti Euroopassa muutenkin, tämä näkökulma on kyllä tullut esiin, kun on puhuttu esimerkiksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta, eli sitähän pidetään Suomessa perus- ja ihmisoikeusongelmana, että esimerkiksi lähisuhteissa tapahtuu niin paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Juuri näissähän ei ole kyse siitä, että poliisi tai joku muu viranomainen uhkaisi näiden naisten perus- ja ihmisoikeuksia, vaan kyse on siitä, että siviili uhkaa näitä oikeuksia, eli siinä on eräällä tavoin tunnustettu se, että myös tämmöinen vertikaalinen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien uhkaaminen on ihmisoikeus- ja perusoikeusongelma. Miten tämä ajattelu voisi laajemmin vaikuttaa siihen, että — mielestäni — nykyistä tasapainoisemmin sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri korostaessaan rikollisten, syytettyjen, vangittujen yms. oikeuksia [Puhemies koputtaa] korostaisivat myös uhrin näkökulmaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-25T14:53:01,2019-09-25T15:00:13,Hyväksytty,1.1 2019_37_15,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Meillä on yhteisesti sovittu, että 60 minuuttia käytetään tähän, ja se aika alkaa olla jo umpeutunut. Nyt kysyn: Täällä taululla näkyy kaksi puheenvuoropyyntöä, edustaja Kauma, edustaja Malm. Oletteko valmiit pitämään 1 minuutin puheenvuorot? Muussa tapauksessa tämä siirtyy sitten sinne myöhemmäksi. — Siinä tapauksessa edustaja Kauma, 1 minuutti, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_16,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusturva kokonaisuutena on Suomessa hyvällä tolalla. Kansalaiset luottavat riippumattomiin ja puolueettomiin tuomioistuimiin lähes yhtä paljon kuin poliisiin ja pelastuslaitokseen ja Puolustusvoimiin tässä maassa. On kuitenkin joitakin ongelmia, ja eräs on se, että oikeudenkäyntikulut tuppaavat nousemaan kohtuuttomiin kustannuksiin tietynlaisten oikeustapausten osalta, ja tähän on muun muassa korkeimman oikeuden presidentti ottanut kantaa aika vahvasti muutama viikko sitten. Hän muun muassa esitti sellaisen vaihtoehdon, että voitaisiin perustaa laskutuskatto siihen, miten paljon joku tietty tapaus voi kustantaa sen nostaneelle henkilölle, koska oikeusturvavakuutuskaan ei kata kuin osan näistä kustannuksista ja vaarana on, että ihmiset eivät lähde ajamaan omia oikeuksiaan, jos he pelkäävät, että tilanne vie heidät vararikkoon varsinkin siinä tapauksessa, [Puhemies koputtaa] jos he sitten häviävät tämän. Mitä mieltä olette, oikeuskansleri, tästä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-09-25T15:00:35,2019-09-25T15:01:46,Hyväksytty,1.1 2019_37_17,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Sitten edustaja Malm, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_18,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Rouva puhemies! Kiitos edustaja Torniaiselle, joka otti puheeksi tämän kielen, mikä on erittäin tärkeä varsinkin kunnallisella puolella ja kunnallisessa päätöksenteossa. Mutta samaan aihekokonaisuuteen kuuluu myös tämä tekoäly, joka tarvitsee inhimillistä kontrollia, ja täällä on viitattu tähän ohjelmakoodiin, josta jossain vaiheessa toivon mukaan tulee hallinnon ja oikeuden merkittävä työkieli. Haluaisinkin kysyä tästä: pitääkö tässä kohtaa ja tämän asiakokonaisuuden osalta varustautua myös siihen, että eettiset kysymykset tulevat huomioitua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-09-25T15:01:47,2019-09-25T15:02:26,Hyväksytty,1.1 2019_37_19,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Sitten annan vastauspuheenvuoron oikeuskansleri Pöystille, olkaa hyvä, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_20,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisilta edustajilta tuli sen verran laaja-alaisia asioita, että ei kaikkea pysty kyllä käsittelemään tässä, joten pahoittelen sitä ja palataan näihin. Kiitos arvokkaista näkökohdista ja kysymyksistä ja ajatuksista. Tiivistetysti muutamia vastauksia: Edustaja Ranne otti esille avoimuuden ja korruption torjunnan tematiikan, ja kyllä, meillä on useissa kannanotoissa lähdetty siitä, että lainsäädännöllisiä toimia tarvitaan. Ne toki eivät yksin riitä, mutta lainsäädännöllisiä toimia myöskin tarvitaan. Sitten pohti edustaja Heinonen, ja edustaja Zyskowicz jatkoi tästä, onko oikeuskansleri vain rikollisten puolella — kärjistys sallittakoon. [Naurua] Minä en aivan täysin tunnistanut tätä ajattelutapaa. Mitä tulee tähän vankilatilanteeseen, niin tarkistin tuossa, että meidän omassa lausunnossamme on kiinnitetty huomiota siihen tietojenvaihtoon ja on itse asiassa pidetty hyvänä sen tietojenvaihdon avaamista. Siinä oli semmoinen erikoinen tilanne myöskin, että Rikosseuraamuslaitoksen oma edustaja jätti siihen eriävän mielipiteen poliisin pääsystä turvallisuusrekisterin tietoihin, kun pitävät sitä työturvallisuusuhkana vankiloissa. Tämä löytyy siitä mietinnöstä. On olemassa lainsäädäntöä, tiedonhallintalaki, siitä, miten voidaan turvallisella tavalla toteuttaa myöskin tätä käyttöyhteyden antamista. Me olemme pitäneet sitä tarpeellisena, ja niin kauan kuin eduskunnan perustuslakivaliokunta edellyttää hyvin tarkkarajaista ja täsmällistä sääntelymallia, niin meidän näkökulmamme on, että myöskin niitten virkamiesten, jotka sitä tietoa luovuttavat, kannalta on tarpeen, että sääntelyssä on riittävän selkeä pohja, että siinä voi turvallisin mielin myöskin luovuttaa sitä tietoa. Ilmiökysymyshän on itse asiassa laaja, ja valtiolla kyllä on modernissa perusoikeusajattelussa myöskin suojeluvelvoite yksityisen taholta tulevia turvallisuusloukkauksia vastaan, eli sinänsä tämä niin sanottu horisontaalinen näkökulma meillä myöskin on, ja sen tietysti täytyy tasapainoisesti lainsäädännössä olla mukana. Sitten toivottiin edustaja Meren ja useammassa muussakin puheenvuorossa oma-aloitteista asioihin puuttumista. Minä otan tämän omalta osaltani vakavasti. Minä en tässä yhteydessä kuitenkaan yksittäiseen asiaan, jonka tunnistin ja joka on menossa oleva, valtiovallan kolmijako-opin mukaisesti lähde puuttumaan. Siinä on itse asiassa rajoitettu vähän oikeuskansleriltakin myöskin nimenomaan meneillään olevaan asiaan puuttumisen mahdollisuutta. Sen käsityksen tässä korjaisin vielä — tai eduskunta itse on tehnyt asiassa sellaisen muutoksen — että lokakuun alussa tulee voimaan uusi syyttäjälaitoslaki, jossa syyttäjän tehtävät syyttäjien, mukaan lukien apulaissyyttäjät, virkarikosasioitten tutkinnassa siirtyvät kattavasti eduskunnan oikeusasiamiehelle ja meille, eli se asia on tulossa nyt ulkopuoliseen tarkasteluun. Ja kyllä, tervehdin erittäin lämpimästi sitä tehtäväjakoasiaa. Itse asiassa aika vähän tehdään nyt aidosti päällekkäistä työtä, vaan se jakautuu, mutta meillä on vahva näkemys, oikeusasiamiehellä ja meillä, että niitä tehtäviä täytyy jakaa enemmän, mikä antaa mahdollisuuden sitten keskittyä tarkemmin asioihin. Sitten tästä lainvalmisteluasiasta. Me vaikutimme hyvin konkreettisesti siihen uuteen laatimisohjeeseen, missä puhutaan siitä lyhyestä kirjoittamisesta ja työn järkeistämisestä ja jäsentämisestä, että on aikaa lukea se teksti, ja me olemme käyneet valvontakäynneillä, keskustelevilla käynneillä, kaikissa ministeriöissä, ja se on saanut hyvän palautteen siitä, että on pyritty ohjaamaan tältä osin menettelyjä. Sitten tämä kilpirauhastematiikka. Meillehän voi potilasjärjestöjen kautta tai muutenkin saattaa sitä tematiikkaa käsittelyyn. Tosin tässä tehtäväjaossa tämä saattaa olla hieman enemmän oikeusasiamiehen asia. Mehän lastensuojelussakin toimimme niin, että me katsoimme sitä viranomaisvalvontaa ja oikeusasiamies tutkiskeli sitten niitä lastensuojelutapauksia ja tässä tarkastustoiminnassa myöskin koordinoidaan. Sitten kahteen asiaan vielä kiinnittäisin lopuksi huomiota. Nämä suuria arvokysymyksiä koskevat asiat täällä luonnollisesti puhuttavat, ja kyllähän me olemme puolustaneet myöskin poliitikon sananvapautta. Jos on faktoihin perustuva lausuma, että joku on jotakin taustaa, niin sen saa sanoa, mutta on toivottu sitä arvokkuutta. Ulkoministerin asema on kuitenkin hieman toinen, koska hän toimii hallituksen edustajana — hänen asemansa on esimerkiksi sisäministeriin tai oikeusministeriin nähden hieman toisenlainen. Loput on luettavissa meidän päätöksestä. Lopulta oikeudenkäyntikulu-, oikeusturva-asiasta. Tämä meillä on todellinen ongelma. Meillä ei ole siviilioikeudellisissa asioissa semmoista kustannustehokasta menettelyä keskiluokkaiselle kansalaiselle hoitaa omaa asiaansa. Tämä vaatisi useita toimia. Tähän ei ole olemassa semmoista yhtä ja ainoaa lääkettä. Arvoisa puhemies! Tässä vastaukset tiiviisti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q23040773,Male,1970-05-02,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+2.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2019-09-25T15:02:35,2019-09-25T15:08:10,Hyväksytty,1.1 2019_37_21,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_37_22,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan aluksi kiittää tämän arvokkaan kansalaisaloitteen alullepanijoita ja allekirjoittajia. Maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset herättivät paljon keskustelua ja aiheellista suuttumusta talvella ja keväällä, kun Oulun tapahtumat tulivat julkisuuteen. Tässä yhteydessä on syytä erikseen mainita, että ne eivät olisi koskaan tulleet julkisuuteen ilman yksittäisten kansalaisten aktiivisuutta. Poliisi tiedotti asiasta vasta, kun se oli jo kaikkien tiedossa, ja valtamedia uutisoi siitä, kun sillä ei omien kasvojensa säilyttämiseksi ollut enää vaihtoehtoja. Oulun tapahtumissa ei kuitenkaan ollut mitään uutta. Maahanmuuttajat, varsinkin muslimimiehet, ovat olleet räikeästi yliedustettuna seksuaalirikostilastoissa jo vuosikymmeniä. Suomessa räikeimmin yliedustettuja kansallisuuksia ovat irakilaiset, afgaanit ja somalit, jotka ovat myös tärkeimpiä ei-työperäisiä maahanmuuttajaryhmiämme. Tämä räikeä yliedustus ei katoa, vaikka otettaisiin huomioon ikä, sosioekonominen asema ja muut taustatekijät. Ja mikä oleellisinta, tilannekuva on pitkälti samanlainen kaikissa länsimaissa. Normaalijärkinen ihminen tietysti ymmärtää, että tällainen käytös liittyy kiinteästi siihen, miten naisia muutenkin näissä kulttuureissa arvotetaan ja kohdellaan. Tekijät eivät useinkaan ymmärrä tehneensä mitään väärin. Heidän omat lähiyhteisönsä eivät liioin juuri tuomitse tekoja. Pikemminkin uhri, usein jopa pikkutyttö, koetaan viettelijänä ja pahantekijänä. Suomalaisilla rangaistuksilla ei ole näihin ihmisiin minkäänlaista pelotevaikutusta. Rangaistus on usein ehdollinen vankeus — eli ei rangaistusta lainkaan — tai lyhyt ehdoton vankeus hotellimaisissa olosuhteissa. Vahingonkorvauksilla ei ole mitään merkitystä, koska nämä ihmiset ovat suurelta osin työttömiä tai työvoiman ulkopuolella, jolloin korvaukset jäävät valtion, eli suomalaisten, maksettaviksi. Kuten lakialoitteessa todetaan, nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa oleskeluluvan lakkauttamisen ja maasta poistamisen vakavien rikosten seurauksena. Pääsääntöisesti muslimimaista tulleita seksuaalirikollisia ei kuitenkaan karkoteta. Tämä johtuu tietenkin niin sanotusta kokonaisharkinnasta, jossa punnitaan muun muassa rikollisen siteitä Suomeen ja lähtömaan olosuhteita. Haluan tässä kohdassa viitata erääseen aikanaan paljon puhetta herättäneeseen yksittäistapaukseen. Mieshenkilö, Hussein, saapui Suomeen pakolaisena Somaliasta 90-luvun alussa. Vuonna 93 hän raiskasi puukolla uhaten 13-vuotiaan tytön Tampereella ja sai teostaan vajaan kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. Vuonna 95 — kaksi kuukautta vapautumisensa jälkeen — Hussein tappoi silpomalla 15-vuotiaan tytön ja sai elinkautisen vankeusrangaistuksen. Vuonna 2005 hän muutaman tunnin loman aikana käytti seksuaalisesti hyväkseen 4-vuotiasta lasta. Helsingin hovioikeus päätti vapauttaa Husseinin syksyllä 2016. Oli kuitenkin jo asian saaman valtavan julkisuuden vuoksi selvää, että häntä ei voinut laskea vapaalle jalalle. Niinpä hänet otettiin heti vapautumispäivänä säilöön, ja keväällä 2017 Helsingin poliisilaitos tiedotti, että Hussein on poistettu maasta. Tapaus osoittaa, että kun on todellista halua, rikollisten karkottaminen kyllä onnistuu kaikista perhesiteistä, lähtömaan turvattomuudesta ja vastaanhangoittelusta huolimatta. Useimmissa tapauksissa tällaista halua ei vain ole tai sitä ei ole riittävästi. Siksi lakia on syytä muuttaa siten, että viranomaisen ja tuomioistuimen tapauskohtaista harkintavaltaa kavennetaan ja oleskeluluvan lakkauttamisesta tulee tietyissä tai tietyn vakavuusasteen rikoksissa automaattinen seuraus. Kansalaisaloite vastaa pitkälti lakialoitetta, jonka itse jätin eduskunnalle yhdessä 13 muun perussuomalaisen kanssa lokakuussa 2012. Jotkut ovat sitä mieltä, että rikollisen karkottaminen on kaksinkertainen rangaistus. Miksi ulkomaalaisten tekemään rikollisuuteen pitäisi suhtautua eri tavalla kuin kotimaiseen? No, tähän on useita syitä, joista osa on käytännöllisiä ja osa periaatteellisia. Ensinnäkin, kuten aiemmin sanoin, ne ulkomaalaiset, jotka todennäköisimmin syyllistyvät seksuaalirikoksiin, oleilevat Suomessa yleensä suojelun tarpeen vuoksi, eivät esimerkiksi työperusteisesti. Emme ehkä voi edellyttää, että tällaiset ihmiset hyödyttäisivät yhteiskuntaamme tai edes, että he vastaisivat itse toimeentulostaan, mutta voimme kyllä edellyttää, että he eivät pahoinpitele, ahdistele, raiskaa tai tapa suomalaisia. Tämä ei ole liikaa vaadittu. Arvoisa puhemies! Kansalaisten enemmistö on sitä mieltä, että Suomeen ei voi tulla täysihoitoon tehtailemaan rikoksia. Myös suurin osa poliitikoista on puheiden tasolla tätä mieltä. Puheet eivät kuitenkaan riitä, koska tällä hetkellä tilanne on juuri se, että Suomeen voi tulla täysihoitoon tehtailemaan rikoksia. Siitä on tehtävä lainsäädännöllä loppu. Ei ole mitään syytä, miksi väkivaltarikollisten pitäisi voida jäädä maahan. En usko, että kansalaiset haluavat kuulla kapulakielisiä selittelyjä siitä, miksi tämä asia on lakiteknisesti hankala. Hallituksen ja eduskunnan velvollisuus on löytää lakitekniset keinot siihen, että maalaisjärki ja oikeudenmukaisuus toteutuvat. Nyt kun meillä on entistä paremmin palkattuja ministereitä ja heillä aiempaa enemmän erityisavustajia, tämäkin lakihanke on varmasti mahdollinen toteuttaa. Keinoja on paljon: tiukemmat oleskelulupakäytännöt, ankarammat rikosseuraamukset, tiukempi kansalaisuuslainsäädäntö, kunnianhimoisempi palautuspolitiikka, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden systemaattinen säilöönotto ja niin edelleen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-25T15:08:31,2019-09-25T15:15:35,Hyväksytty,1.1 2019_37_23,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Täällä on etukäteen varattu toinen puheenvuoro. Sen jälkeen voidaan käydä debatti, jos sitä halutaan. — Edustaja Tynkkynen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_24,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Saa nähdä tämän raiskaus-aloitteen kohdalla, kuinka monen kansanedustajan aivot menevät jumiin, sillä samaan aikaan pitäisi puolustella naisia ja samaan aikaan puolustaa ulkomaalaisten tuomittujen raiskaajien jäämistä maahan, ja tämä yhtälöhän ei voi toimia. Tällä kertaa kansalaisaloitteen tekijänä on vieläpä nainen, joka on vieläpä naimisissa irakilaisen miehen kanssa, kuten olemme lehtihaastattelusta lukeneet. On punavihreä harha, että kotoutuneet ulkomaalaiset jotenkin puolustelisivat laittomasti maassa oleskelevien tai seksuaalirikoksista tuomittujen maahanjääntiä. Jos joku tässä maassa on oikeasti ollut aiheuttamassa suomalaisten asenteiden koventumista ulkomaalaisia kohtaan, niin kyse on punavihreistä. Jos rikoksia tekeviä ulkomaalaisia ei saada maasta karkotettua tai ilman syytä Suomeen tulleita pakkopalautettua, niin on selvää, että suomalaiset eivät sellaista katso hyvällä ja sen vuoksi asenteet kovenevat. Kärsijinä ovat kunnolliset maahanmuuttajat. Suostumus-aloitekeskustelun perusteella voisi olettaa, että tänään kuullaan lukuisia vihreiden kansanedustajien puheenvuoroja, koska nyt puolustetaan naisten oikeutta koskemattomuuteen, mutta ikäväkseni huomasin, että puheenvuorolistan ennakkoon varatuista 13 puheenvuorosta yksikään ei ollut vihreiden. Nyt kannattaa painaa sitä puheenvuoronappia, [Heli Järvinen: Sitä on painettu!] vaikka tänään puhutaankin maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista. Kansalaisaloitteen nimi on ”Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus”. Arvoisa puhemies, tarve kansalaisaloitteelle ja valtavat yli 100 000 allekirjoitusta eivät tulleet tyhjästä. Se on kaikista 37 kansalaisaloitteesta neljänneksi eniten allekirjoitettu kansalaisaloite. Omalta kohdaltani jo vuonna 2017 ennen kuntavaaleja pidin Oulussa isoa ääntä naisten kokemasta ahdistelusta ja julkaisin heidän lähettämiään ahdistelukokemuksia, jotta heidän äänensä kuuluisi julkisessa keskustelussa paremmin. Heidän kokemuksiaan oli vähätelty, ja asian esille nostaneita oli syytetty rasisteiksi. Vihreän taustan omaava valtion viranomainen, yhdenvertaisuusvaltuutettu, otti sosiaalisessa mediassa julkaisemani kertomukset käsittelyyn — ja kehtasi vielä epäillä niiden aitoutta. Sen lisäksi hän vielä ilmiantoi ne valtakunnansyyttäjälle, ja juuri pari tuntia sitten kaikissa pääuutisissa tänään kerrottiin, että näiden naisten kertomusten esiin tuominen etenee kohdallani syyteharkintaan. Kansalaisten kuuluisi saada päättää, mitä ongelmia poliitikot nostavat esille, ja valtion viranomaisten ei tulisi puuttua siihen, koska sehän sairastuttaa demokratian. Poliittiset mielipiteet tulee punnita vaaleissa, ei oikeussaleissa. Arvoisa puhemies! Jos se sitä vaatii, minut saa tuomita vaikka sata kertaa oikeudessa, mutta niiden satojen naisten puolesta, jotka minulle viestejä ovat lähettäneet, en tule vaikenemaan. Jos me too ‑kampanja olisi alkanut ennen kuntavaaleja, en usko, että yhdenvertaisuusvaltuutettu olisi kehdannut ilmiantaa päivityksiäni, joissa toin esille naisten kokemaa ahdistelua maahanmuuttajien osalta. No, viime vuoden vaihteessa sitten koko Suomi sai kuulla Oulun valtavasta lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikosvyyhdistä, jossa tekijöinä olivat pääosin ulkomaalaistaustaiset miehet. Näistä asioista olin jo varoittanut pari vuotta sitten, ja tuntui ällöttävältä kuunnella viime keväänä kansalaisena täältä täysistuntosalista niitä puheenvuoroja, kuinka nyt sitten kaikki puolueet olivat niin huolissaan ja kuinka siihen piti puuttua. Nyt olen kansanedustajana tässä salissa kertomassa tätä samaa viestiä jatkuvasta ahdistelusta, jolta punavihreät poliitikot sulkevat korvansa. Olin yksi näistä kansalaisista, jotka allekirjoittivat tämän kansalaisaloitteen. Aloite ei ole laadittu ehkä ihan yhtä huolellisesti kuin mihin eduskunnan virkakoneisto pystyisi, mutta kansalaisaloitteet ovat kansalaisille se ainut väylä, jonka kautta voimme herättää päättäjät puuttumaan johonkin yksittäiseen ongelmaan, johon ei ole puututtu. Arvoisa puhemies! Tähän samaan asiaan liittyen tehtiin kansalaisaloite jo vuonna 2014, ja sen otsikko oli ”Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen”. Eduskunta kuitenkin hylkäsi sen aloitteen, koska tämä löytyi jo laista. Mutta eivät kansalaiset mieti sitä, miten jokin asia on lakiteknisesti kirjattu, vaan sitä, toteutuuko se arjessa — onko kaduilla turvallista, voiko iltalenkeille mennä ja onko kauppakeskus Valkeassa niitä nuoria miehiä, jotka ahdistelevat nuoria tyttöjä. Nykyisessä ulkomaalaislaissa todetaan karkottamisen osalta: ”Pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa.” Tämä laki on pakko muuttaa. Jos turvapaikanhakija tuomitaan raiskauksesta tai murhasta, ei häntä voida päästää kaduillemme tuomion jälkeen vain koska hänen omassa maassaan hän saattaisi tulla murhatuksi. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset eivät voi tarkoittaa sitä, että täällä saa raiskata ja murhata ilman että tulee karkotetuksi maahan, jossa on itse vaarassa. Tämän salin on vihdoin alettava puolustamaan myös suomalaisten ihmisoikeuksia suhteessa maahanmuuttajiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-09-25T15:15:45,2019-09-25T15:21:43,Hyväksytty,1.1 2019_37_25,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Halutaanko tästä käydä debatti? — Näin nähtävästi on. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_26,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Seksuaalinen väkivalta pitää aina ottaa vakavasti, joka ainoa kerta, ihan jokaisessa elimessä. Ja meidän kaikkien pitää kaikkialla ymmärtää, että ei tarkoittaa ei. Mitä tulee tähän lakiesitykseen: se on valitettavasti jo itsessään perustuslain vastainen ehdottaessaan, että rikollinen aina menettäisi oleskelulupansa. Se ei ole Suomen perustuslain mukaista. Viime vuonna karkotettiin. Karkotukset toimivat aika hyvin. Karkotuksia ehdotettiin 37 ihmiselle, 25 karkotettiin, heidän joukossaan muun muassa kaikki henkirikoksiin tai niiden yrityksiin syyllistyneet ja myös huumausaine-, seksuaali- ja omaisuusrikollisia. Nyt meidän pitää paneutua rikosten ennaltaehkäisyyn — niin kuin tämä hallitus tekee. Ohjelma on todella pitkä: poliisien määrää kasvatetaan, tukea uhreille lisätään, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmalla suitsitaan tätä, turvakotipaikkoja lisätään, [Puhemies koputtaa] ja lisäksi tehdään seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Nämä ovat hyviä, aivan oikeita ratkaisuja. [Jussi Halla-aho: Lisätään maahanmuuttoa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-09-25T15:21:57,2019-09-25T15:23:10,Hyväksytty,1.1 2019_37_27,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edellinen puheenvuoron pitäjä totesi, on aivan selvää — ja luulen että myös tässä salissa olemme tästä yhtä mieltä — että kaikki seksuaalirikokset ovat tuomittavia riippumatta henkilön taustasta. Sitten tästä nykyisen hallituksen ohjelmasta: Hallitus on sitoutunut korottamaan lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia. Tämän lisäksi on päätetty käynnistää seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Nämä ovat nyt hallituksen listalla. Sen lisäksi on mielestäni tärkeää todeta, että tavoitteena tulee olla, että nämä tuomitut rikolliset pyritään siirtämään kotimaidensa vankiloihin suorittamaan tuomioitaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Siirretään!] Tuomitun siirtäminen on mahdollista tälläkin hetkellä ilman henkilön itsensä suostumusta. Mutta sitten [Puhemies koputtaa] nykyisestä lainsäädännöstä myös: [Puhemies: Aika!] tähän on tehty uudistuksia, joilla nämä rangaistukset on mahdollista saattaa voimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-09-25T15:23:10,2019-09-25T15:24:24,Hyväksytty,1.1 2019_37_28,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin sääli, että täällä ei ole hallituksesta nyt ketään ministeriä paikalla tähän erittäin tärkeään asiaan vastaamassa, ja valitettavasti hallituspuolueidenkin pulpetit ovat aika harvassa käytössä. Viime helmikuussa edellisessä hallituksessa pääsimme yhteisymmärrykseen ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden ja seksuaalirikollisuuden torjuntaohjelmasta. On aivan totta, niin kuin edustaja Heinäluoma sanoi: totta kai jokainen seksuaalirikos on tuomittava ja estettävä niin hyvin kuin pystytään. Mutta on myös kiistaton tosiasia, että meillä on se haaste, että tietyissä Suomeen muuttaneiden kansallisuuksien ryhmissä todennäköisyys syyllistyä seksuaalirikokseen on koholla. Meidän täytyy tähän tarttua myös sen ulkomaalaistaustaisen enemmistön tähden, jonka nyt tämä vähemmistö törkeällä käytöksellään leimaa. Ja kysynkin — täällä nyt lähinnä edustaja Torniainen keskustasta on mukana — mihin ovat unohtuneet nämä ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden torjuntaohjelman selkeät keinot rajoittaa muun muassa oleskelulupien pysyvästi myöntämistä ilman työhistoriaa, nopeuttaa karkotusta, poistaa pakolaisasema myös siinä tilanteessa, että syyllistyy törkeään rikokseen? Tulen tätä erittelemään tarkemmin puheenvuorossa, mutta mihin keskusta on tässä kärrynsä kääntänyt? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-09-25T15:24:24,2019-09-25T15:25:42,Hyväksytty,1.1 2019_37_29,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustan mielestä Suomessa kansalaisten turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Suomessa jokaisen on elettävä maamme lakien ja arvojen mukaan, mitä tulee esimerkiksi sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä koskemattomuuteen. Tämä on tärkeä asia. Tähän kansalaisaloitteeseen liittyen, niin kansalaisaloitteen tavoite on hyvin ymmärrettävä ja kannatettavakin. Seksuaalirikoksiin syyllistyneiden oleskeluluvan peruuttamista ja maasta karkottamista on syytä tutkia huolellisesti, ja itse uskon, että kun tämä kansalais-aloite menee hallintovaliokuntaan, niin se saa asianmukaisen, vakavan käsittelyn siellä ja aikanaan me sitten saamme mietinnön tänne saliin. Hallitusohjelmassa on useita tärkeitä tähän asiaan liittyviä parannusehdotuksia ja toivon, että hallitus vie niitä asioita myöskin ripeästi eteenpäin aivan niin kuin edustaja Mykkänenkin tuossa omassa puheenvuorossaan jo toi asioita esiin. [Toimi Kankaanniemi: Kun ei mitään tapahdu!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-09-25T15:25:42,2019-09-25T15:26:53,Hyväksytty,1.1 2019_37_30,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen kriminaalipolitiikkahan on vuosikymmenten ajan perustunut siihen lähtökohtaan, että rikolliset kuntoutetaan takaisin yhteiskuntaan, ja tämä on osaltaan johtanut sellaiseen lainsäädäntöön ja myös tuomiokäytäntöön, jota voidaan pitää kyllä jossain määrin jopa uhria vähättelevänä ja rikollista aivan liikaa myötäkarvaan silittelevänä. Edellisen oikeusministerin Antti Häkkäsen aikana saatiin tässä jonkinnäköinen oikeuspolitiikan paradigman muutos aikaan ja suomalaista kriminaalipolitiikkaa kiristettyä, mutta tämä on vain yksi puoli tätä asiaa. Nimittäin koko tämä filosofia siitä, että rikollinen täytyy kuntouttaa yhteiskuntaan, on perustunut siihen ajatukseen, että henkilö on tässä maassa syntynyt ja täällä tulee vastaisuudessakin elämään — jolloin tällainen lähtökohta tietysti, kunhan sitä ei liian pitkälle viedä, on aivan ymmärrettäväkin — mutta silloin kun puhutaan ihmisistä, jotka tulevat rajojemme ulkopuolelta, niin tällainen ei ole missään tapauksessa perusteltua, ja sen takia tämän aloitteen taustalla olevat ajatukset ovat erittäin ymmärrettäviä ja kannatettavia. Meidän on löydettävä keinot, joilla näihin kansalaisten huoliin myöskin vastataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-09-25T15:26:57,2019-09-25T15:28:04,Hyväksytty,1.1 2019_37_31,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri tänä aamuna olemme käsitelleet auditoriossa Euroopan neuvoston GREVIOn Suomelle antamia suosituksia nimenomaan naisiin kohdistuvan väkivallan pienentämiseksi. Siellä tänään Monika-Naisten kriisikeskuksen, siis turvakodin, johtaja kertoi, että puolella heidän asiakkaistaan — siellä on tietenkin naisia — on suomalainen mies. [Jussi Halla-aho: Entäs toisella puolella?] Monia näistä naisista on käytetty hyväksi myös lapsesta saakka. Seksuaalinen väkivalta on todella vaikea asia, ja on aika harhaanjohtavaa ruveta pohtimaan sitä tällaisista etnisistä lähtökohdista. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ei ole heitä ja meitä. Tämä kansalaisaloite mielestäni hyökkää kategorisesti ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vastaan, ja olen vahvasti sitä mieltä, että kaikkia tulee kohdella samanvertaisesti. Oikeusvaltiossa kuten Suomessa julkisen vallan tulee aina perustua lakiin. Aloitteessa vaaditaan oleskeluluvan [Puhemies koputtaa] automaattista perumista ja välitöntä karkottamista. Tämä on aivan mahdoton asia oikeusvaltiossa. En tule kannattamaan tällaisia muutoksia. [Jussi Halla-aho: Tämä oli yllätys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-09-25T15:28:04,2019-09-25T15:29:20,Hyväksytty,1.1 2019_37_32,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että turvapaikkaa hakeva henkilö ei voi olla turvallisuusuhka täällä jo valmiiksi asuville. Kansalaisaloitteessa kehotetaan ryhtymään toimiin siltä osin kuin siitä ei ole vielä pystytty riittävästi säätelemään laissa eli karkottamaan näitä ihmisiä, jotka ovat seksuaalirikoksiin syyllistyneet. Nyt tämänhetkinen tilannehan on se, että rikoksiin syyllistyneiden karkottaminen Suomesta on jo nykyisin mahdollista teoissa, joissa maksimirangaistus on vähintään vuosi vankeutta. Lähes kaikki seksuaalirikokset kuuluvat nykyisin ulkomaalaislain karkottamisedellytyksen piiriin. Seksuaalirikoksista ainoastaan seksuaalisen ahdistelun ja seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytössä enimmäisrangaistus on alle vuosi vankeutta, eikä niiden johdosta karkottaminen ole mahdollista. On todella sääli, että täällä ei ole yhtään hallituksen ministeriä vastaamassa tähän kysymykseen, koska lainsäädäntöhän meillä lähtee siitä, että voidaan karkottaa, mutta [Puhemies koputtaa] se ei välttämättä velvoita siihen, ja haluaisinkin tietää näistä luvuista enemmän: mitä ne oikeasti pitävät sisällään ja kuinka monta henkilöä [Puhemies koputtaa] on jätetty karkottamatta, vaikka siihen olisi ollut edellytykset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-09-25T15:29:21,2019-09-25T15:30:42,Hyväksytty,1.1 2019_37_33,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime kauden päätteeksi kävimme lakivaliokunnassa taistelun lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten koventamiseksi. Valitettavasti tämäkin tärkeä asia jäi perustuslakivaliokuntaan soten ja hallituksen kaatumisen alle. Nyt hallitus pyrkii korjaamaan asiaa muun muassa koko seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisella, mikä on erittäin hyvä asia. Ymmärrän, että tämä kansalaisaloite on tehty ja se on saanut laajan kannatuksen. Kuten täällä jo edellä kävi ilmi, haluan myös minä muistuttaa, että myös kantasuomalaiset syyllistyvät seksuaalirikoksiin. [Jussi Halla-aho: Onko näin?] Ymmärrän myös sen, että suomalaiset ajattelevat, että emme tarvitse Suomeen yhtään uutta seksuaalirikollista. Oikeustaju sanoo, että jos tarjoamme suojapaikan vaarallisista olosuhteista tuleville, he eivät voi aiheuttaa turvattomuutta myöskään täällä Suomessa. Erityisesti toistuvasti samoihin rikoksiin syyllistyminen [Puhemies koputtaa] on tuomittavaa, mutta olemme sitoutuneet kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, [Puhemies: Aika!] joita meidän on otettava huomioon toiminnassamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-09-25T15:30:42,2019-09-25T15:32:01,Hyväksytty,1.1 2019_37_34,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän lakialoitteen teemaan liittyvät palautussopimukset, ja tämä on aihe, josta aion puhua niin kauan kuin asia on ajankohtainen ja tässä talossa töitä teen. Suomi antaa humanitaarista apua moneen suuntaan: avustamme miinanraivauksessa, koulutuksessa ynnä muissa vastaavissa tapauksissa, ja se on ihan oikein, ja näin pitää menetellä. Samaa tukea antaa myös EU. Mutta se, mitä en voi ymmärtää enkä voi hyväksyä, on, että autettava maa ei ota vastaan omia kansalaisiaan, eli jos me emme ole antaneet turvapaikkaa ihmiselle riippumatta nyt siitä, onko hän tuomittu jostain vai ei ole muusta syystä turvapaikkaa saanut täällä, ja hänet pitäisi niin sanotusti pakkopalauttaa, niin tämä maa, joka saa meiltä apua, ei suostu ottamaan oman maansa kansalaisia vastaan. Tämä on asia, joka pitää saada kuntoon, ja minun mielestäni EU-tasolla pitää saada [Puhemies koputtaa] apu ehdolliseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-09-25T15:32:01,2019-09-25T15:33:17,Hyväksytty,1.1 2019_37_35,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisaloitteessa nostetaan esiin tärkeä huoli, ja siitä on syytä antaa kansalaisaloitteen tekijöille kiitos. Meillä on aika usein täällä käsitelty nyt erilaisia kansalaisaloitteita, eilen viimeksi toisesta tärkeästä aiheesta. Silloin opetusministeri istui aitiossa ja osallistui keskusteluun. Toivoisin, että näihin kansalaisaloitteiden keskusteluihin osallistuisi asianomainen ministeri. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Se keskustelu olisi huomattavasti hedelmällisempää. Toivoisin, että se olisi aivan sääntö, että kun kansalaisaloitetta käsitellään, niin silloin ministeri osallistuu siihen. Nostan esiin vain sellaisen asian, että eduskunnan tarkastusvaliokunta viime vaalikaudella antoi mietinnön kotouttamisesta. Siinä yhtenä pontena oli se, että turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluihin sisältyisi velvoittavana yhteiskunnan toimintojen, sääntöjen ja arvojen tuntemukseen liittyvä opiskelu. Kävi ilmi asiantuntijalausunnoissa, että vaikka sitä koulutusta tarjotaan, [Puhemies koputtaa] niin siihen ei osallistuta, järjestyshäiriöiden [Puhemies koputtaa] pelossa ei myöskään pakoteta. [Puhemies: Aika!] Tämä tulisi saada pakolliseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-25T15:33:17,2019-09-25T15:34:41,Hyväksytty,1.1 2019_37_36,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeää keskustelua, ja hienoa, että tähänkin saliin on nyt saatu keskustelua nimenomaan seksuaalirikollisuuden vähentämisestä riippumatta siitä, kuka tai ketkä siihen ovat syyllistyneet. Sen vuoksi tämä on hyvin ajankohtainenkin keskustelu, sillä seksuaalirikollisuutta tapahtuu Suomessa todella, todella paljon, valitettavasti. Tämä hallitus on tehnyt nyt aivan selväksi sen, että se aikoo korottaa minimirangaistusvaatimuksia niitten kohdalla, jotka tekevät törkeitä seksuaalirikoksia lapsia kohtaan. Tämähän tarkoittaa sitä, että jos kosket lapseen väärällä tavalla, joudut linnaan ja pitkäksi aikaan. Se on hyvä sääntö, jota on tuettava, ja uskon, että tämäkin eduskunta sitä sitten tukee, kun se esille tulee. Samanaikaisesti on erittäin tärkeää myöskin huomata, että nykyinen lainsäädäntö jo antaa hyvin laajasti mahdollisuuksia [Puhemies koputtaa] karkottaa Suomesta sellaisia ihmisiä, jotka eivät syyllisty vain seksuaalirikollisuuteen vaan moniin muihinkin [Puhemies: Aika!] rikoksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-09-25T15:34:43,2019-09-25T15:35:58,Hyväksytty,1.1 2019_37_37,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että ei osoiteta kunnioitusta tätä kansalaisaloitetta kohtaan, kun täällä ei ole ainuttakaan ministeriä vastaamassa. Se, että suomalaiset syyllistyvät seksuaali- ja väkivaltarikoksiin, ei oikeuta ainuttakaan ulkomaalaisen tekemää rikosta. Tilastot ovat tosiasia. Mediatietojen mukaan ulkomaalaisten osuus oli kaikissa ilmoitetuissa seksuaalirikoksissa Helsingissä 38 prosenttia. Viime vuonna Helsingissä tapahtuneista ilmoitetuista raiskauksista peräti yli puolet oli ulkomaalaisen tekemiä. Kyllä minä ihmettelen, mihin hallitusneuvotteluissa on haudattu tämä edellisen hallituksen aikana tehty ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden torjuntaohjelma. Siellä oli varsin järkeviä ja oleellisia muutosesityksiä, muun muassa kansainvälisen suojelun aseman poistaminen törkeään rikokseen Suomessa syyllistyneeltä sekä turvapaikanhakijoiden ja kielteisen päätöksen saaneiden säilöönottomahdollisuuksien laajentaminen. Miksi te ette ottaneet näitä tärkeitä toimenpiteitä hallitusohjelmaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-09-25T15:35:59,2019-09-25T15:37:12,Hyväksytty,1.1 2019_37_38,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,Ja nyt mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_39,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 14 perussuomalaisten kansanedustajaa teki lakialoitteen vuonna 12 ulkomaalaislain muuttamisesta. Nyt käsiteltävänä oleva kansalaisaloite seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttamisesta ja karkotuksesta on sisällöllisesti hyvin samankaltainen kuin tuo perussuomalaisten tekemä lakialoite. Perussuomalaiset olivat kaukaa viisaita, sillä tämän lakialoitteen jälkeen meni vain muutama vuosi, kun Suomea kohtasi massiivinen pakolaistulva, jossa eittämättä oli mukana myös rikollisia ja varsinkin seksuaalirikollisia. Toisin kuin jotkut asiantuntijat julkisuudessa väittivät silloin, Suomi ei tiennyt näiden tulijoiden taustoja. Oulussa ilmenneet raiskaukset olivat suora seuraus vuoden 2015 pakolaisvyörystä. Raiskaukset ja alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat räjähdysmäisesti yleistyneet ympäri Suomea, myös kotikaupungissani Vaasassa. Pohjanmaalla oli Oulun tapauksien julkitulon aikaan muistaakseni 74 rikostutkintaa, jotka koskivat raiskauksia tai alaikäiseen kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä. Saamieni tietojen mukaan ainakin Vaasassa tutkinnan alla olevista rikoksista tänä päivänä poliisia työllistävät ulkomaalaistaustaiset epäillyt kiitettävästi. Monilla ulkomaalaisryhmillä on yliedustus monissa eri rikostyypeissä, erityisesti seksuaalirikoksissa. Nyt olisi aika pysäyttää uudet siirtolaisvirrat Suomeen, sillä Suomi ei tule enää kestämään uutta vuoden 2015 kaltaista siirtolaisvyöryä. Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen mahdolliseen uuteen siirtolaiskriisiin varautumisesta. Mielestäni on selvää, että hallituksen pitää varautua estämään uusien turvallisten maiden läpi Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden tulo tasavaltamme rajalla. Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva kansalaisaloite on erittäin tärkeä, ja toivon, että siihen suhtaudutaan sen ansaitsemalla vakavuudella ja että seksuaalirikoksiin syyllistyneiden oleskeluluvan peruuttaminen ja karkottaminen tulee helpommaksi. Tämän lisäksi kaikkiin ihmisiin kohdistuvien törkeiden rikosten kohdalla oleskeluluvan peruuttaminen tulisi tehdä helpommaksi. Kaikkein tärkein asia on estää Suomelle haitallinen maahanmuutto. Pahoin vain pelkään, niin kuin on myös nähty, että tulevaisuudessakin naiset ja lapset ovat se vähemmistö turvapaikanhakijoista ja enemmistö on parhaassa iässä olevia nuoria miehiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-09-25T15:37:25,2019-09-25T15:40:58,Hyväksytty,1.1 2019_37_40,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin erittäin tärkeän aiheen äärellä ollaan. Suomalaisten oikeustaju ei missään nimessä hyväksy sitä, että seksuaalirikoksia yleensäkään tapahtuu ilman, että niihin tehokkaasti pystytään puuttumaan. On hyvä, että yhteiskunta keskustelee asiasta, on hyvä, että yhteiskunta puuttuu asiaan, ja suomalaisten oikeustaju ei tietenkään hyväksy myöskään sitä, että meillä olisi tilanne, jossa Suomessa voi syyllistyä törkeisiin seksuaalirikoksiin ilman, että se johtaa myös karkottamiseen, jos on kyseessä ulkomailta Suomeen tullut oleskeluluvan saanut henkilö. Jos Suomessa turvan hakija, turvan saaja muodostuu itse turvattomuuden aiheeksi, niin silloin ollaan väärillä poluilla. Nythän tässä kansalaisaloiteasiassa tullee käymään niin, että hallitus ja ministeriöt lähtevät siitä, että juuri tämä ehdotettu toimenpide ei käy, koska automaattinen oleskeluluvan peruminen on kansainvälisten sopimusten vastainen tai perustuslain lähtökohtien vastainen. Suomalaisessa järjestelmässä sen täytyy kulkea valitusteiden kautta. Mutta tämä on samalla myös tekosyy siihen, että emme puuttuisi nykyistä tehokkaammin tällaisiin tilanteisiin ja mielellään vieläpä etukäteenkin niin, että järjestelmä olisi hallittavampi ja meillä olisi selkeämpi mahdollisuus jo etukäteen puuttua siihen, jos meillä täällä on sellaisia ulkomaalaisia toimijoita, jotka saattaisivat näihin törkeisiin rikoksiin syyllistyä. Viittasin tuossa debatissa jo siihen, että viime talvena aivan erityisen tarkkaan yhteiskunnassa käytiin keskustelua, myös hallituksessa käytiin keskustelua ja tultiin lopputulokseenkin: helmikuussa julkistimme ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden ja seksuaalirikollisuuden torjuntaohjelman, jossa toki on myös yleisesti seksuaalirikollisuuteen puuttuvia keinoja. Mutta siinä on myös tunnustettu se tosiasia, että meillä on eräiden kansallisuustaustojen kohdalla selkeästi kohonnut riski, kuten täällä edustaja Vestman seikkaperäisesti toi esiin, ja että tähän täytyy myös puuttua erityisesti ulkomaalaistaustaisia koskevilla keinoilla. Tämä on myös ulkomaalaistaustaisten etu, koska se enemmistö, joka toimii nuhteettomasti, kärsii tällä hetkellä voimakkaasti siitä, että ymmärrettävät epäluulot kohdistuvat joukkoa kohtaan, joka jotenkin liitetään tähän törkeästi toimivaan vähemmistöön ulkomaalaisista. Nostan tässä esiin erityisesti muutaman näistä keinoista. Kokonaisuus, jolla nopeasti ja puhtaasti kansallisin päätöksin voitaisiin siirtyä hallittavampaan järjestelmään, lähtisi liikkeelle siitä, että, kuten helmikuussa yhdessä hallitus sopi, valmistellaan ulkomaalaislakiin muutos, joka mahdollistaa direktiivissä määritellyn rajamenettelyn käyttöönoton turvapaikkamenettelyssä. [Jussi Halla-aho: Olisi ollut kahdeksan vuotta aikaa!] Rajamenettelyssä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään ja ratkaistaan rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä päästämättä henkilöä menettelyn aikana maahan. Hakemus on tällöin ratkaistava neljän viikon kuluessa direktiivien mukaisesti. Keskeinen kysymys tässä on se, että silloin meillä ei synny tilannetta, jossa vuosien käsittelyn aikana tai kielteiseen päätökseen päätyttyä oleskellaan Suomen sisällä — helposti myös turhautuneena ja tilanteessa, jossa on vaikea palauttaa, kuten täällä esimerkiksi edustaja Kiuru aiemmin sanoi — vaan turvapaikkakäsittely tapahtuisi rajavyöhykkeelle sijoitettavissa keskuksissa, joista eteenpäin jatkavat ne, jotka saavat laillisen oleskeluluvan, mutta ne, jotka eivät sitä saa, eivät eteenpäin jatka. Palautukset hankaliin maihin ovat tietysti hankalia edelleen, mutta motiivi pysyä ilman perustetta rajavyöhykkeellä on paljon pienempi kuin motiivi pysyä Suomessa sisällä ilman tätä oleskelulupaa. Toinen tähän liittyvä kysymys on, että tehdään lakimuutokset, joilla sitten varmistetaan, että henkilö, jolla ei enää ole oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta, menettää myös esimerkiksi kotikuntaansa liittyvät oikeudet. Meillähän on tällä hetkellä erikoinen tilanne, että vaikka peruttaisiin oleskelulupa, niin se ei välttämättä vaikuta statukseen oppilaitoksissa, statukseen kunnan asuntojärjestelyissä ja niin edelleen. Yksi kokonaisuus on sitten se, että kun myönnetään sitä oleskelulupaa, minkä siis pitäisi tapahtua rajavyöhykkeellä, niin huomioitaisiin tämä rikostausta nykyistä vahvemmin ja myöskin selvitettäisiin purkumahdollisuudet nykyistä voimakkaammin. Tässä on yksi käsitteellinen ero, johon edustaja Vestman jo viittasikin: hallitus tulee vastaamaan, että kansainvälisen oikeuden mukaan palautuskielto estää palauttamasta henkilöä vaaralliseen maahan, vaaralliseen kotimaahan — no, näin toki kansainvälinen oikeus sanoo, mutta helmikuussa tehdyn linjauksen mukaisesti pystytään kyllä poistamaan pakolaisasema henkilöltä, joka syyllistyy törkeään rikokseen. Ja olisi tärkeää muuttaa ulkomaalaislakia niin, että Suomessa myös poistettaisiin pakolaisasema, siis kansainvälisen suojelun asema, jos henkilö syyllistyy törkeään rikokseen. Jos häntä ei pystytä palauttamaan välittömästi hengenvaarallisena pidettyyn kotimaahansa, niin se on toinen ongelma, mutta on aivan selvää, että tälle henkilöryhmälle voimakkain pelote on sen pysyvän pakolaisaseman menettäminen, [Jussi Halla-aho: Mykkäsen pitäisi olla sisäministeri!] jolloin tämä olisi huomattavasti tehokkaampi kuin tyypilliset seksuaalirikosten rangaistukset, joita tuomioistuimet nykyään jakavat. Tämä on tärkeätä huomata, että vaikka se välitön karkotus törmäisi palautuskieltoon, niin tämä pakolaisstatuksen poistaminen ei siihen törmää. Ja jälleen peräänkuulutan: koska tästä tulee ulkomaalaislain muutosesitys sisäministeriöltä? Tämä linjattiin edellishallituksessa, mutta nykyinen hallitus ei ole ohjelmassaan asiasta mitään maininnut, ja pelkään pahoin, että myöskään sisäministeri Ohisalo ei tule tällaista muutosta esittelemään. Kolmas, rakenteellisempi seikka jälleen täysin kotimaisissa käsissä olisi se, miten täällä muutenkin myönnetään pysyviä opiskelulupia ja kansalaisuuksia. Nythän meillä on sellainen tilanne, että aika moni itse asiassa kerryttää sen riittävän vuosimäärän kansalaisuuteenkin jo ennen kuin edes on saanut välttämättä oleskelulupapäätöstä lainvoimaiseksi tuomioistuimista. Pitäisi siirtyä ulkomaalaislain muutoksella siihen, että kansalaisuutta kerryttää ainoastaan oleskeluluvalla Suomessa tapahtunut oleskelu, ja ehkä vielä tärkeämpää on, että voitaisiin alkaa edellyttää opiskelu- tai työhistoriaa perusteena, joka on välttämätön pysyvälle oleskeluluvalle tai kansalaisuudelle. Jos on aidosti hädässä, väliaikaista suojelua voidaan myöntää, mutta pysyvä oleskelu Suomessa pitäisi perustua kiinnittymiseen suomalaiseen työelämään, suomalaiseen opiskeluun. Tiedän, että tästä esimerkiksi sisäministeriön sisällä monet asiantuntijat ovat eri mieltä, [Ville Tavio: Entä kokoomuksen sisällä?] katsovat sitä, miten täällä sitten pitkäänkin Suomessa olleet erityisesti naispuoliset maahantulijat pääsisivät ikinä kansalaisuuteen kiinni. Minusta se vastaus ei voi olla, että hyväksytään se tosiasia, että ollaan pelkästään kodin piirissä, [Jussi Halla-aho: On ääni muuttunut kokoomuksen kellossa!] vaan kyllä se työhön ja opiskeluun liittäminen... — Ja mitä äänen muuttumiseen tulee, niin voitte lukea, että helmikuussa tämä kaikki on julkaistu valmisteluun laitettuna lainsäädäntömuutoksena, jotka hallituksen vaihdoksen jälkeen valitettavasti ovat pysähtyneet, ainakaan niistä ei ole mitään kuulunut. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies: Aika!] Lopuksi vielä Euroopan unionin yhteisiin ratkaisuihin: [Puhemies: Aika!] siinä tarvitaan ulkorajakeskukset rajamenettelyyn pohjautuen, [Puhemies koputtaa] ei sitä, että jaetaan laivoista tulevia edes vapaaehtoisella mekanismilla maasta toiseen, ja toivon, [Puhemies: Aika!] että hallitus ei tässä nyt mene Maltan sopimuksen kelkkaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-09-25T15:41:10,2019-09-25T15:49:05,Hyväksytty,1.1 2019_37_41,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttamisesta ja karkotuksesta on ennen kaikkea viesti siitä, että suomalaiset eivät pidä nykyistä tilannetta oikeudenmukaisena ja oikeustajun mukaisena. Kansalaiset ja erityisesti media ovat syystäkin nostaneet esille synkkiä lukuja. Poliisin tiedotteen mukaan ilmoitetuista seksuaalirikoksista noin 67 prosentissa tapauksista epäilty on tiedossa ja näistä epäillyistä lähes 30 prosenttia on ulkomaan kansalaisia, ja verrattuna edelliseen vuoteen ulkomaalaisten osuus on kasvanut — tämä on siis viime vuoden luku. Mediatietojen mukaan vuoden 2018 osalta yli puolet Helsingin ja Oulun seksuaalirikoksista tuomituista on ulkomaalaistaustaisia. Tietyt etniset ryhmät, kuten irakilaiset, ovat jatkuvasti yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa. Se, että suomalaiset syyllistyvät seksuaali- ja väkivaltarikoksiin, ei oikeuta ainuttakaan ulkomaalaisen tekemää rikosta. Sopeutumattomia väkivalta- ja seksuaalirikollisia Suomessa ei tarvitse sietää. Meillä on jo riittävästi ongelmia kotoperäisen rikollisuuden kanssa ja sen kitkemiseksi. Me emme tarvitse lisäksi tuontirikollisuutta. Ulkomaalaiset kuuluvat ulkomaalaisiin vankiloihin, eivät Suomen vankiloihin. Viime hallitus teki tarpeellisia tiukennuksia lainsäädäntöön, mutta ne eivät sellaisenaan riitä. On selvää, että linjaa pitää edelleen kiristää siten, että väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset saadaan myös käytännössä poistettua maasta. Kuten tässä keskustelussa on aiemmin todettu, ongelmana on todella tänä päivänä se, että karkotuksia ei välttämättä toimeenpanna. Konkreettisia, välttämättömiä muutoksia lainsäädäntöön on esitetty viime kauden lopussa hallituksen ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden torjuntaohjelmassa. [Toimi Kankaanniemi: Turhan myöhään!] Ensinnäkin kansainvälisen suojelun asema tulisi poistaa törkeään rikokseen Suomessa syyllistyneeltä, ja näin on siitä huolimatta, että palautuskielto on päällä. Tässä tilanteessa palautus pitäisi toimeenpanna viimeistään sitten, kun palautuskielto poistuu, eli pakolais-statusasema on poistettava seksuaalirikoksia tehneiltä ulkomaalaisilta. Toiseksi nostan esille turvapaikanhakijoiden ja kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden säilöönottomahdollisuuksien laajentamisen nykyisestä poliisin uhka-arvion perusteella, eli tämä hallitusohjelmaan kirjattu tekninen seuranta ei ole sellaisenaan riittävä toimenpide. [Jussi Halla-aho: Ei kelvannut kokoomukselle viime kaudella!] Kolmanneksi nostan esille pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden myöntämisen edellytysten tarkistamisen ja tiukentamisen, eli pysyvä oleskelulupa ja kansalaisuus tulisi myöntää vain nuhteettomuutta osoittaneelle henkilölle. Kansalaisuus tulisi myöntää vain suomalaiseen yhteiskuntaan aidosti kiinnittyneelle eli sellaiselle, jolla on esimerkiksi usean vuoden ajan ollut työ, opiskelupaikka ja joka on ylipäätään osoittanut sisäistäneensä suomalaisen käyttäytymisen perussäännöt ja arvot. Kansalaisuuden perusteena olevaksi asumisajaksi tulisi hyväksyä vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu, ei siis aikaa, jona odottaa tätä oleskelulupapäätöstä, ja tämä olisi nyt istuvalle hallitukselle erityisen kiireinen muutostarve, jotta vuonna 2015 Suomeen tulleiden mahdollinen kansalaisuus ei tule ihan tuosta vain. Toivon todella, että tämä hallitus ottaa tämän kansalaisaloitteen vakavasti eikä kuittaa sitä yksinkertaisilla vastauksilla, ja edelleen toistan sen, mitä tuossa debatissa toin esille: minkä takia nämä ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden torjuntaohjelman konkreettiset, täytäntöön pantavissa olevat toimenpiteet ovat unohtuneet hallitusohjelmasta? Tätä suuresti kummeksun. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-09-25T15:49:25,2019-09-25T15:54:02,Hyväksytty,1.1 2019_37_42,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensinnäkin myös omalta osaltani kiittää tämän kansalaisaloitteen laatijoita ja kaikkia sen allekirjoittaneita. On äärimmäisen hienoa, että saamme tämän erittäin tärkeän asian tänään tänne saliin keskusteluun. Suomessa kirjattiin viime vuonna 3 856 seksuaalirikosilmoitusta. Vuoteen 2017 verrattuna ilmoituksia oli yli 500 enemmän. Erityisesti ilmoitukset lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista kasvoivat tilastojen mukaan viime vuonna selvästi. Vuonna 2017 ilmoituksia tehtiin 1 188, kun vuonna 2018 niitä tehtiin jo peräti 1 410. Esimerkiksi meillä Oulun seudulla tilanne seksuaalirikosten määrän kasvun suhteen on todella hälyttävä. Oulun poliisi julkaisi viime heinäkuussa rikostilastot tammi—kesäkuulta 2019. Seksuaalirikoksia tuli Oulun poliisilaitoksen tietoon 205 kappaletta, kun edellisvuonna määrä oli vastaavana aikana 111. Oulun kaupungin alueella seksuaalirikosten määrän kasvu oli peräti yli 100 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu on suuruudessaan järkyttävä. Ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksissa oli Oulun poliisilaitoksen alueella kuluvana vuonna noin 40 prosenttia. Arvoisa puhemies! Ulkomaalaistaustaiset henkilöt, erityisesti irakilaiset ja afgaanit, ovat tilastojen mukaan yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa. Entisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilla maahanmuuttajilla raiskausrikollisuuden taso on ollut 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna. Koko maassa kaikkien ulkomaalaisten epäiltyjen osuus tietoon tulleista seksuaalirikoksista oli viime vuonna reilusti yli 20 prosenttia eli noin joka neljäs seksuaalirikos oli ulkomaalaisten tekemä. Osuus on suuri, kun otetaan huomioon, että ulkomaan kansalaisia on Suomessa noin 5 prosenttia kokonaisväestöstä. On syytä mainita myös se, että tilastoinnissa ulkomaalaiseksi ei enää lueta sellaista ulkomaalaista henkilöä, joka on saanut Suomen kansalaisuuden. Arvoisa puhemies! Seksuaalirikollisuuden kasvu on kiistämättä seurausta kolmansista maista Suomeen suuntautuneesta hallitsemattomasta maahanmuutosta. Se on selvästi nähtävissä ulkomaalaisten yliedustuksena muun muassa seksuaalirikostilastoissa. Tämä on kiistaton tosiasia, jota kukaan ei voi enää kiistää. Poliitikoilta vaaditaan nyt vaikuttavia toimia ongelmaan puuttumiseksi. Kyse on ensisijaisesti poliittisesta tahtotilasta. Tyhjät puheet eivät enää riitä, ja keinoja tähän ongelmaan puuttumiseksi kyllä riittää. Seksuaalirikoksista annettavia rangaistuksia on tiukennettava, ja seksuaalirikoksista annettavien tuomioiden alarajoja on nostettava. Ylärajoja nostamalla ei saada haluttua vaikutusta, koska oikeusasteet antavat yleensä lähempänä alarajoja olevia rangaistuksia. Toivon todella, että hallitus etenee tässä asiassa. Seuraamme perussuomalaisissa tilanteen kehittymistä hyvin tarkkaan. Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettava, ja maastamme on tehtävä vähiten houkutteleva Pohjoismaa turvapaikanhakijoiden silmissä. Kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja maassa laittomasti olevat henkilöt tulee ottaa säilöön ja poistaa Suomesta. Lisäksi vakaviin ja toistuviin rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien oleskeluluvat on peruttava, kansainvälisen suojelun kriteerit lakkautettava ja rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisia on tehostettava nykyisestä muun muassa saattamalla kuntoon nämä edustaja Kiurunkin mainitsemat palautussopimukset kolmansien maiden kanssa. Maahanmuuttajia ei saa jättää poistamatta maasta esimerkiksi perhesyiden nojalla. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että Suomen on ensisijaisen tärkeää saada ajettua haitallisen maahanmuuton määrä minimiin ja Suomen on pyrittävä jatkossa auttamaan hädänalaisia ihmisiä lähtömaissa ja lähtömaiden lähialueilla. Tämä kaikki meidän on tehtävä kyetäksemme takaamaan suomalaisten turvallisuuden sekä nyt että tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-09-25T15:54:08,2019-09-25T15:59:46,Hyväksytty,1.1 2019_37_43,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan kiittää aloitteen tekijöitä. Se kertoo niistä kansalaisten tuntemuksista asiasta, jota olemme julkisuudessa joutuneet käsittelemään moneen kertaan, eli seksuaalirikoksista. Aloite on hyvä lähtökohta keskustelulle hallintovaliokunnassa. Siinähän ei sinänsä tuoda uutta näihin edellytyksiin maasta karkottamiseksi. Edelleen, jos on syyllistynyt rikokseen, josta saattaa seurata vuosi vankeutta — puhutaan kansallisen turvallisuuden uhasta tai yleensä järjestyksen ja turvallisuuden uhasta — silloin voidaan karkottaa, mutta tässä karkottamisesta tehtäisiin automaatio. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tätä karkottamiskynnystä pitää madaltaa, ehdottomasti, entistä herkemmin pitää saada maasta pois ihminen, joka on syyllistynyt vakavaan rikokseen tai toistuvasti rikoksiin, mutta sen verran realisti, tai pikemminkin umpirealisti, olen, että tällainen automaatio ei ikävä kyllä taida onnistua ihmisoikeussopimusten takia. Se on realismia. Mutta meillä on paljon muita keinoja pakissa käytössä. Itse olen jo pitkään puhunut siitä, että kun tuomioistuin käsittelee jotain vakavaa rikos-asiaa, eikö se siinä samalla voisi tätä hallinnollista asiaa eli oleskelulupaa käsitellä. Tämä ei tunnu millään onnistuvan. Minä ymmärrän, että meillä on rikosprosessit ja hallintoprosessit eri tuomioistuimissa, mutta olisi todella tehokasta samaan aikaan käsitellä nämä molemmat prosessit rinnakkain. Silloin olisi heti päätös olemassa. Jos joku tuomitaan vaikka törkeästä raiskauksesta, niin samalla olisi hallintopäätös olemassa siitä, karkotetaanko hänet vai eikö karkoteta. Tätä olisi syytä kyllä miettiä. Siinä säästettäisiin paljon kustannuksia ja säästettäisiin paljon, erittäin paljon, aikaa. Tämä on asia, jota kannattaa viedä eteenpäin. Tässä edustajat Mykkänen ja Vestman esittelivät jo hyvin paljon niitä asioita, mitä muuta voidaan tehdä sen eteen, että saadaan entistä matalammalla kynnyksellä ensinnäkin ennaltaehkäistyä rikoksia mutta myös karkotettua rikollisia, jotka esimerkiksi toistuvasti syyllistyvät täällä rikoksiin. Arvoisa puhemies! Edellisessä elämässä toimin sellaisen poliisiyksikön johtajana, joka tutki muun muassa seksuaalirikoksia. Niitä meillä oli vuodessa noin 150, eli voi sanoa, että olen nähnyt hyvin paljon erilaisia rikoksen uhreja ja myös rikoksentekijöitä. Minulle ei, eikä myöskään niille uhreille juurikaan, ole ratkaisevaa se, onko se raiskaaja kantasuomalainen vai ulkomaalaistaustainen. Teot ovat aina yhtä vahingollisia ja traumaattisia sille uhrille. Tämä meidän kriminaalipolitiikka valitettavasti on pitkään ollut aivan tekijälähtöistä, ajatellaan kaikki vain tekijän näkökulmasta, mutta onneksi viime kaudella saatiin käännettyä pikkasen sitä suuntaa, eli aletaan ajattelemaan uhrin kannalta — ja uhrihan on se tärkein. Raiskauksesta tulee useimmiten uhrille elinkautinen, tekijälle ehdollinen, ja näinhän se ei voi olla. Tätä suuntaa on muutettava. Nyt jo viime kaudella lakivaliokunta, jossa työskentelin muutaman paikalla olevan edustajan kanssa, tiukensi lakia ministeri Häkkäsen toimeksiannosta muun muassa tekemällä törkeä lapsenraiskaus ‑rikosnimikkeen sinne ja korottamalla lapsen seksuaalisen hyväksikäytön minimirangaistusta. Mutta sehän ei ole riittävää, ja ikävä kyllä, niin kuin edustaja Kymäläinen sanoi, meiltä loppui aika kesken, ja jälleen tulivat perustuslailliset ongelmat vastaan. Me olisimme, käsittääkseni yksimielisesti, lakivaliokunnassa olleet tiukentamassa näitä minimirangaistuksia liittyen seksuaalirikoksiin, etenkin lapseen kohdistuviin seksuaalirikoksiin. Se ei silloin ollut mahdollista, ja lakivaliokuntahan teki sitovia, tiukkoja ponsia tälle tulevalle hallitukselle ja eduskunnalle, muun muassa rikoslain 20 luvun uudistamiseksi sekä myös näiden minimirangaistuksien nostamiseksi. Elikkä ihan mielelläni näkisin näitä sitten hallituksen vievän eteenpäin, ja uskon, että näin tulee tapahtumaan — mielellään nopealla aikataululla. Se ei yksin riitä, että lainsäädäntö on kohdallaan. Pitää olla resursseja ennaltaehkäisemään ja tutkimaan näitä vakavia rikoksia. Nythän on toki lisätty niin sanottuja nettipoliiseja, jotka liikkuvat samoilla keskustelupalstoilla, millä nuoretkin liikkuvat. Se on hyvää ennaltaehkäisyä, näin pitääkin olla. Mutta sitten siihen raadolliseen työhön, jossa paljastetaan näitä seksuaalirikollisia, ei vain ole riittävästi voimavaroja. Useimmitenhan kohtaaminen nykypäivänä tapahtuu tuolla verkossa, ei niinkään enää kaduilla ja ravintoloissa, joskin sielläkin. Elikkä pitää saada tämmöiseen paljastavaan tutkintaan, jolla tuodaan erinomaisia tuloksia, lisää työvoimaa. Minä tiedän, että monessa paikassa on kymmeniä, ellei jopa satoja hyviä lähtöjä eli vihjeitä odottamassa, mutta ei vain ole poliiseja niitä tutkimaan, nimenomaan näitä seksuaalirikoksia. Näitä pitää saada lisää, koska aina ennaltaehkäisty rikos on parempi kuin tapahtunut rikos. Näin ehdottomasti pitää tehdä. Ja kuten tuossa aikaisemmin sanoin, se ei ole ratkaisevaa, onko rikoksentekijä kantasuomalainen vai maahanmuuttaja. Se on ratkaisevaa, että me pystymme ehkäisemään näitä rikoksia, ja jos me pystymme ehkäisemään ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemiä rikoksia, se on tehokasta rikostorjuntaa sekin. Ei pidä pelkästään yksilöidä sen lähtömaan mukaan tätä, mutta täytyy muistaa, että keinotkin silloin ovat erilaiset. Jos me pystymme kiristämään tätä turvapaikkapolitiikkaa ja rikokseen syyllistyneen maasta poistamista, se on tehokasta rikosten ehkäisemistä, se kannattaa kanssa pitää mielessä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä puhe!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-09-25T15:59:51,2019-09-25T16:06:54,Hyväksytty,1.1 2019_37_44,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2015 tekemäni lakialoite ulkomaalaisten rikollisten karkotusautomaatista on samansuuntainen kuin nyt käsiteltävänä oleva kansalaisaloite. Tässä yhteydessä onkin syytä todeta, että vaikka seksuaalirikokset ovat erityisen moitittavia, tulee kaikki vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkottaa. On kuitenkin tärkeää, että juuri seksuaalirikollisten karkotus onnistuisi nykyistä paremmin. Mielestäni kahden vuoden vankeusrangaistus voisi olla hyvä raja sille, että karkotuspäätös annetaan ulkomaalaiselle automaattisesti. Tätä tukee se seikka, että useiden niin sanottujen ylitörkeiden rikosten minimirangaistus on laissa määritelty yleisesti kahteen vuoteen. Kahden vuoden vankeusrangaistus on myös nykylain mukaan eräänlainen vakavimpien rikosten raja, sillä yli kahden vuoden vankeusrangaistus määrätään nykylain mukaan aina ehdottomana vankeutena. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan todeta myös nykylain valossa olleen, että vähimmäiskäytäntönä on se, että varsinkaan törkeimpiin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset eivät nauti enää yhteiskuntaluottamusta ja heidät siten käännytettäisiin tai karkotettaisiin. Jos ulkomaalainen on syyllistynyt niin vakaviin tekoihin, että niiden rangaistukseksi on arvioitu tuomioistuimessa vähintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus, tällainen ulkomaalainen muodostaa varteenotettavan uhan yhteiskunnalle myös jatkossa. Tällaisen ulkomaalaisen rikoksentekijän käännyttämisen tai karkotuksen puolesta puhuvat seikat ovat niin huomattavasti suuremmat kuin mahdolliset käännyttämistä tai karkottamista vastaan puhuvat seikat, että käännyttämisen tai karkotuksen tulee olla myös laissa erittäin vahva lähtökohta. Ehdotetun uuden ja selvemmän karkotuskäytännön ja karkotusautomaatin säätäminen laissa lisäisi lainkäytön ennakoitavuutta ja siten myös rikoksentekijöiden oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta lain edessä. Käsiteltävässä kansalaisaloitteessa on esitetty Maahanmuuttoviraston tekemälle karkotuspäätökselle valituskieltoa. Tämä kansalaisaloitteen vaatimus on nähdäkseni selvässä ristiriidassa perustuslain 21 §:n kanssa, jonka mukaan päätökset tulee voida haastaa tuomioistuimessa. Oikeusvaltiossa tuomiovaltaa ei voida ulkoistaa viranomaistoiminnaksi niin yksilön kannalta keskeisessä asiassa kuin maastakarkottamisessa. Sen sijaan olisi varsin perusteltua ja myös perustuslain mukaista, että päätös automaattisesta karkotuksesta annettaisiin suoraan käräjäoikeudessa rikostuomion yhteydessä. Näin menetellään useissa muissakin maissa. Myös muissa EU-maissa on tällaista käytäntöä. Tämä nopeuttaisi karkottamisprosessia huomattavasti, sillä nykyinen prosessi on neliportainen. Nykyisessä prosessissa ensin yleisen tuomioistuimen lainvoimaisen rikostuomion jälkeen poliisi voi aloittaa harkinnan siitä, onko rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen aiheellista käännyttää tai karkottaa ja määrätä maahantulokieltoon rikostuomion vuoksi kuten ulkomaalaislaissa säädetään. Jos poliisi päätyy puoltamaan käännyttämistä tai karkottamista sekä maahantulokiellon määräämistä, se joutuu laatimaan hakemuksen Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi. Eli Maahanmuuttovirasto on tässä neliportaisessa järjestelmässä se toinen instanssi. Jos Maahanmuuttovirasto päättää ulkomaalaisen rikollisen käännyttämisestä tai karkottamisesta ja maahantulokiellon määräämisestä, on päätös valituskelpoinen hallinto-oikeuteen ja tämän jälkeen vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Koko tämä neliportainen prosessi poistuisi, mikäli asia käsiteltäisiin käräjäoikeudessa rikostuomion yhteydessä. Rouva puhemies! [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Herra. [Naurua]] Herra puhemies! [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Sekä että.] Herra ja rouva puhemiehet! [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Nyt menee hyvin.] Kenties itse prosessioikeudellista menettelyäkin suurempi kysymys on se, miksi ulkomaalaisia seksuaalirikollisia ei saada karkotettua Suomesta jo nykyään. Jopa pikkulasten raiskauksiin syyllistyneet ulkomaalaiset saavat jäädä Suomeen, mikäli heidän katsotaan mahdollisesti joutuvan omassa kotimaassaan vainotuksi. Tämän logiikan käyttökelpoisuus on kyseenalainen, koska siinä rikoksentekijän koskemattomuutta suojellaan enemmän kuin uhrin koskemattomuutta. Perussuomalaiset lähtevätkin oikeudellisessa ajattelussaan siitä, että uhrin koskemattomuus ja uhrin ihmisoikeudet ovat suurempi oikeushyvä kuin rikoksentekijän ihmisoikeudet. Suomesta on valitettavasti tehty ulkomaalaisten rikollisten turvapaikka. Suomi tyrkyttää pakolaisstatusta tiettyjen Afrikan ja Lähi-idän maiden kansalaisille ja samalla viestittää, että pakolaisstatuksen saatuaan maahanmuuttajan ei enää ikinä tarvitse lähteä, vaikka ei tekisi päivääkään töitä ja vaikka syyllistyisi mihin tahansa rikoksiin. [Suna Kymäläisen välihuuto] Suomi pelastaa ulkomaalaisia lastenraiskaajia ja samalla antaa heidän tehdä suomalaislapsia kohtaan rikoksia, joista seurauksena on vain hyvin lyhyet vankeusrangaistukset. Ja tämä kaikki siis sillä verukkeella, että lastenraiskaaja joutuu mahdollisesti vainon kohteeksi kotimaassaan. Tällainen rikollisen päätä taputteleva ja rikollisia suojeleva demlalainen kriminologia ei ole kestävää, vaan se pitkässä juoksussa romuttaa yhteiskunnan moraalia ja turvallisuutta. Palautuskiellosta voidaan mielestäni pitää kyllä kiinni, mutta siihen tarvittaisiin rinnalle jokin varajärjestelmä, kuten maiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva ulkomaalaisten toimittaminen kärsimään tuomionsa kotimaansa vankilassa. Kansalaisaloitteessakin viitataan siihen, että suomalainen hyvinvointivaltiollinen vankilajärjestelmä ei ole pelote useimmille ulkomaalaisille, ja olen aloitteen tekijöiden kanssa tästä samaa mieltä. Yksi hyvä vaihtoehto olisi myös ulkomaalaisten rikollisten jatkuva palautusvankeus, mikäli palautus ei onnistu. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet toistuvasti laittomasti maassa olevien säilöönottoa. Tämä ratkaisisi Suomen maahanmuuttopolitiikan muutkin ongelmat hyvin tehokkaasti, sillä mikäli laittomasti maassa olevat otettaisiin säilöön, se merkitsisi niin suurta pelotetta vilpillisin mielin maahan saapuville, että nämä pakolaisiksi tekeytyvät, paremman elintason perässä saapuvat henkilöt jäisivät kaikki Ruotsin puolelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-09-25T16:06:57,2019-09-25T16:14:15,Hyväksytty,1.1 2019_37_45,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kansalaisaloite ”Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus”. Tämän aloitteen tarkoitus on tietysti tärkeä ja kannatettava. Tuomitut seksuaalirikokset ovat kuitenkin yksi ilmentymä huonosti hallitusta huonosta maahanmuutosta. Vähän aikaa sitten täysistunnossa käsiteltiin silpomisia, ja viimeistään silloin ilmeni, että tuomioita näistä silpomisista ei ole tullut ja juuri ketään ei ole edes itse asiassa syytetty, vaikka uhriksi joutuneita tai sen uhan alla olevia on ilmeisesti useita tuhansia Suomessa. Näiden silpomisten määrät ovat niin huomattavia, että eri asianosaisia on jo itse asiassa ihan nopeallakin matematiikalla laskettuna merkittävä osa näistä tietyistä vähemmistöryhmistä. Tämän suoranaisen väkivaltaisuuden lisäksi on vielä yleisempi ilmiö nimittäin se, että maahanmuuton myötä maassa on suuri määrä ihmisiä, joista monilla ei ole aikomustakaan sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, ja tämä määrä lisääntyy jatkuvasti. Tämä herättää kysymyksiä siitä, mitkä ovat demokraattisen pohjoismaisen yhteiskunnan kyky ja keinot lopulta puuttua tällaiseen kehityskulkuun siinä vaiheessa, kun maassa oleskelee jo huomattava määrä heikosti sopeutumishaluisia ja -kykyisiä henkilöitä. Tässä edustaja Räsänen otti vielä esiin kotouttamisen, ja siinä haluaisin myös korostaa, että kun puhutaan kotouttamisesta tai kotoutumisesta, niin pitäisi ymmärtää, että tosiasioiden pohjalta kyse on kuitenkin pitkälti laajamittaisesta sopeutumattomuudesta ja sen takia yhteiskunnan ei pitäisi edes altistaa itseään tällaiselle laajamittaiselle haitalliselle maahanmuutolle. Arvokas aloite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-09-25T16:14:20,2019-09-25T16:16:38,Hyväksytty,1.1 2019_37_46,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on erittäin tärkeä, suorastaan yksi tärkeimmistä, kun pyritään lisäämään erityisesti naisten ja lasten turvallisuutta Suomessa. Haluan kiittää aloitteen alullelaittajia ja kaikkia 118 374:ää allekirjoittajaa. Se on valtava määrä ihmisiä. Ulkomaalaislain mukaan Suomessa oleskeluluvalla oleskeleva ulkomaalainen tai pakolainen voidaan karkottaa maasta, jos hänen on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai jos hän on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Useimpien seksuaalirikosten enimmäisrangaistukseksi on rikoslaissa säädetty vähintään yksi vuosi vankeutta. Näihin rikoksiin kuuluvat muun muassa raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Ulkomaalaisen karkottaminen maasta on jo voimassa olevan oikeuden mukaan siten mahdollista useimpien seksuaalirikosten tapauksissa. Karkottamisesta päätettäessä joudutaan kuitenkin voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan aina suorittamaan kokonaisharkinta, jossa otetaan huomioon yhtäältä rikoksen laatu, teon vakavuus ja teosta aiheutuvat seuraamukset asianosaisille, toisaalta muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun pituus ja tarkoitus sekä hänen siteensä Suomeen. Tämän kansalaisaloitteen toteutuessa tästä kokonaisharkinnasta luovuttaisiin seksuaalirikosten osalta, jolloin seksuaalirikokseen syyllistyminen johtaisi automaattisesti oleskeluluvan peruuttamiseen ja maasta karkottamiseen. Aloitteeseen on erittäin hyvät perustelut. Ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten määrä on Suomessa kasvussa, ja suomalaiset kokevat turvattomuutta ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten johdosta. Kuten täällä on aikaisemmin tänään kuultu, Helsingissä jo yli puolet ilmoitetuista raiskauksista on ulkomaalaisten tekemiä. Maailma on siis muuttunut, ja myös lainsäädännön on muututtava. Seksuaalirikokset ovat ihmisarvoa erityisesti loukkaavia rikoksia. Ulkomaalaisille kuten kantaväestöllekin on tehtävä selväksi, että Suomessa on nollatoleranssi seksuaalirikosten suhteen. Nollatoleranssi tarkoittaa sitä, että mitään kokonaisharkintaa ei tulisi käyttää vaan ulkomaalaisen seksuaalirikollisen oleskeluluvan peruuttamisen pitäisi seurata automaattisesti ja maastakarkotuksen välittömästi. Arvoisa puhemies! Se, mitä sanon seuraavaksi, saattaa polttaa muutaman sillan, koska aion sanoa sen, mitä iso osa kansasta ajattelee. Koska minut on valittu kansanedustajaksi, aion myöskin puheissani edustaa kansan mielipiteitä, enkä aio mielistellä ketään tässä salissa vain sen takia, että olisin salonkikelpoisempi tai poliittisesti korrektimpi. On tärkeää muistuttaa, että seksuaalirikosten kasvavaa ongelmaa ovat olleet luomassa myös eräät tässä salissa istuvat poliitikot ministereinä toimiessaan. Erityisesti edellisen hallituksen pääministeri Sipilä ja edellisen hallituksen sisäministeri Orpo olivat vastuuministereinä päästämässä, jopa suorastaan houkuttelemassa Suomeen kymmeniätuhansia ulkomaalaisia miehiä, joita tänne ei olisi koskaan pitänyt päästää. Osa heistä on syyllistynyt erittäin vakaviin rikoksiin. Lähes kaikki heistä tulivat turvallisen maan eli Ruotsin läpi, jolloin Dublin-sopimuksen henkeä noudattaen heitä ei olisi missään nimessä pitänyt ottaa vastaan, kuten ex-pääministeri Sipilä itsekin lopulta Ylen uutisissa myönsi. Näin ei kuitenkaan tehty. Olisimme säästäneet useita ihmishenkiä ja monta lasta ja naista olisi välttynyt joutumasta seksuaalirikoksen uhriksi, jos meillä olisi viime vuosina harjoitettu järkevämpää ja turvallisuushakuisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Myös yhteiskuntarauha ja poliittinen ilmapiiri olisivat varmasti vähemmän tulehtuneita ilman näitä megavirheitä. [Suna Kymäläinen: Mihin perustuu väite ihmishengistä?] — Joku kysyi, mihin perustuu väite ihmishengistä: esimerkiksi Turun tapauksiin. Tämän kansalaisaloitteen myötä on kaikilla kansanedustajilla, myös niillä, joilla omatunto nyt kolkuttaa, mahdollisuus olla mukana palauttamassa kuria ja järjestystä Suomeen. Ja vielä kerran: suuri kiitos aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-09-25T16:16:46,2019-09-25T16:22:10,Hyväksytty,1.1 2019_37_47,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen tavoitteet ovat hyvät, ja itsekin kannatan niitä. Tulkitsen sen niin, että se tarkoittaa nollatoleranssia tänne tulleiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden seksuaalirikosten osalta. Nythän tilanne tällä hetkellä on se, niin kuin täällä ovat useat jo todenneet minua ennen, että nytkin voidaan jo karkottaa henkilö, jos hän on syyllistynyt tekoon, josta maksimirangaistus on vähintään vuosi vankeutta, tai hän on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin. Mielestäni täällä edustaja Tolvanen ja edustaja Tavio toivat hyvin esiin ongelmat, joita tähän karkotusprosessiin liittyy. Tämä neliportainen prosessi on sellainen, että voi viedä pitkänkin ajan, että sitten henkilö, joka näihin rikoksiin on syyllistynyt, lopulta poistetaan maasta. Mielestäni edustaja Tolvasen näkemys, jonka mukaan hallintopäätös oleskeluluvan lakkauttamisesta ja henkilön palauttamisesta tehtäisiin samassa yhteydessä, kun tätä rikosta käsitellään käräjäoikeudessa, olisi todella harkitsemisen arvoinen. Sillä tavalla saisimme tehokkaammin palautettua näitä ihmisiä. Edustaja Kiuru toi aiemmin esiin, että muun muassa irakilaiset ovat hyvin edustettuina epämieluisalla tavalla näissä tilastoissa, ja kuitenkin samaan aikaan tiedämme, että Irak ei ota vastaan sinne palautettuja turvapaikanhakijoita, joilla ei ole oikeutta oleskelulupaan. Tämä on ongelmallista muun muassa siinä mielessä, että Suomi osallistuu Irakin jälleenrakentamiseen ja sen kustannuksiin sekä itsenäisesti Suomena että myöskin EU:n kautta, eli siinä mielessä on aika ongelmallista, että me maksamme maan jälleenrakennuksesta, mutta kuitenkaan emme pysty saamaan aikaan kahdenvälistä sopimusta palautuksista. Toivon, että hallitus ottaa vakavasti tämän kansalaisaloitteen tavoitteen eli sen, että haluamme, että suomalaiset naiset ja lapset ovat turvassa siitäkin huolimatta, että tänne on tullut aika paljon muualta maailmasta ihmisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-09-25T16:22:21,2019-09-25T16:24:30,Hyväksytty,1.1 2019_37_48,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme jälleen reilusti yli 100 000 ihmisen allekirjoittamaa kansalaisaloitetta. Aloitteen sisältö puhuttelee kansaamme oikeutetusti. Seksuaalirikos on äärimmäisen traumatisoiva, kauhea ja loukkaava rikos. Erityisen järkyttävää ja väärää se on uhrille, mutta unohtaa ei saa, kuinka asia vaikuttaa myös uhrin omaisiin ja läheisiin. Suru ja viha vaihtavat paikkaa ajatuksissa, lamauttavat toimintakyvyn ja niin edespäin. Erityisesti alaikäisiin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat pöyristyttäviä ja todella tuomittuja. Kuulun siihen ihmisjoukkoon, joka henkilökohtaisesti kannattaa erittäin raskasta tuomitsemista taustasta riippumatta erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kohdalla. Nämä rikokset vaurioittavat uhrin koko loppuelämää, itsekuvaa, rohkeutta, seksuaalisuutta ja loukkaamattomuutta. Ymmärrän sen, että tämä kansalaisaloite on tehty, ja sen, että se on saanut laajan kannatuksen. Haluan samaan aikaan muistuttaa, että myös kantasuomalaiset syyllistyvät seksuaalirikoksiin. Tämä aloite kuitenkin ohjaa keskustelun oleskeluluvalla Suomessa oleviin, ja näen sen sallituksi. Ymmärrän myös sen, että emme tarvitse Suomeen yhtään uutta seksuaalirikosta. Ihmisten oikeustaju sanoo, että jos ei käyttäydytä lain mukaisesti vaan syyllistytään törkeyksiin, on kohtuullista karkottaa maasta. On loukkaavaa suomalaisia kohtaan, jos tarjotaan turvaa vaarallisista olosuhteista pakeneville ja he itse aiheuttavat Suomessa turvattomuutta. Erityisesti toistuvasti samoihin rikoksiin syyllistyminen on tuomittavaa. Arvoisa puhemies! Tiedämme, että olemme sitoutuneet kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja oikeusvaltiona meidän on toimittava niiden mukaisesti. Vääriin syytöksiin hallitusta kohtaan ei ole oikeutusta eikä syytä. Kukaan ei halua lisää rikollisia Suomeen. Kukaan ei halua viestittää, että otamme heidät tervetulleina vastaan. Nyt hallitus pyrkii monin eri tavoin puuttumaan asiaan. Lähtökohta on, että tuomittuja rikollisia pyritään siirtämään kärsimään tuomiotaan kotimaidensa vankiloihin. Tämä tukee ajatusta heidän yhteiskuntaan sopeutumisestaan. Kaikki seksuaalirikokset ovat tuomittavia tekijän taustasta riippumatta, ja hallitus on sitoutunut korottamaan lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia. Arvoisa puhemies! Tyhjiä puheita ei ole, vaan nyt todella tehdään hallituksen osalta paljon toimia asian hyväksi. Rikosvastuun toteuttamiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisätään poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että oikeudellisten prosessien käsittelyajat lyhenevät. Poliisien määrää nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien. Laajennetaan seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta sekä —mikä on tärkeää — laaditaan Suomeen Lanzaroten sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä järjestöjen kanssa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi ja varmistetaan sen kohteeksi joutuneiden palvelut. Ja erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan ja arvioidaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapautumisen edellytyksiä perusteellisesti. Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen kuvasi vallitsevia oikeudellisia reunaehtoja puheenvuorossaan hyvin. Oikeudellisesta näkökulmasta hankalaa on vaatia oleskeluluvan automaattista peruuttamista ja välitöntä karkottamista muun muassa koska Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaiselle on taattava oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynti ja valituslupa mukaan lukien prosessi voi kestää vuosia. Valiokunnan tehtävänä onkin selvittää myös tämän asian tilanne. Ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvan saanut voidaan karkottaa jo nyt, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistus 1 vuotta vankeutta tai jos hän on syyllistynyt rikoksiin toistuvasti. Lupia on siis jo nyt mahdollista perua yleiseen turvallisuuteen vedoten. Hankalaa tilanteessa on myös se, jos turvapaikanhakijan kotimaassa on tilanne, että hän tulee tapetuksi, jos palaa kotimaahansa. Lopuksi toistan, että aloite tarvitsee huolellisen käsittelyn. Totean myös, että hallituksen ohjelmaan on kirjattu tärkeitä tiukennuksia, parannuksia, myös tähän aihepiiriin liittyen. Tarvitsemme toimia ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn, jottei yhdenkään ihmisen koskemattomuutta loukata. Mutta koska paha ei ennaltaehkäisystä huolimatta kokonaan poistu, tarvitaan riittävän ankarat rangaistukset, rangaistuksen kovuudella kun on osaltaan myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Lopuksi totean, että tämä kansalaisaloite tarvitsee ja ansaitsee valiokunnassa huolellisen käsittelyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-09-25T16:24:34,2019-09-25T16:31:06,Hyväksytty,1.1 2019_37_49,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. On todella tärkeätä ottaa huomioon tässä salissa nimenomaan se, että yli 100 000 ihmistä on allekirjoittanut aloitteen ja siksi se on tarpeeksi vakava, että se todella hyvin täällä myös käsitellään. Ja todella vakavasta asiastahan tässä on kyse. On tärkeää kansalaisten turvallisuuden ja poliittisten päättäjien uskottavuudenkin kannalta, että me täällä säädämme lakeja, joihin sisältyy merkittäviä pelotteita rikollisuuden torjumiseksi. Tämä hallitus rakentaa viime hallituksen tavoitteitten ja aloitteitten päälle siitä näkökulmasta, että nyt todella katsotaan tätä seksuaalirikollisuusasiaa uhrin näkökulmasta ensisijaisesti. Tätä ovat myös asiantuntijat pitkään peräänkuuluttaneet. Sen vuoksi nyt näihin uudistuksiin sisältyykin ensisijaisesti se pelote, eli erityisesti lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa minimirangaistusvaatimuksia tullaan korottamaan. Tämä on erittäin tärkeää, ja toivottavasti se myös tulee aivan selväksi, että jos lapseen kajotaan, niin siitä myös istutaan linnassa ja pitkään. Tämän viestin täytyy tulla aivan selkeäksi myös kaikille ihmisille, jotka tässä maassa asuvat riippumatta siitä, keitä he ovat. Toinen asia, jota tämä hallitus aikoo myöskin viedä eteenpäin, pyrkii siihen, että seksuaalirikoslainsäädäntö kokonaisvaltaisesti uudistetaan nimenomaan uhrin näkökulmasta katsoen, eli ei tilkkutäkkimäisiä muutoksia vaan kokonaisvaltainen uudistus, jolla pyritään ensisijaisesti ennaltaehkäisemään seksuaalirikollisuutta. Tähän kuuluu se, että lisätään valtakunnallisesti poliisien määrää ja resursseja. Tähän kuuluu syyttäjien resurssien ja tuomioistuinten resurssien, voimavarojen lisääminen. Tähän kuuluu myöskin se, mitä tässä aikaisempi edustaja Kymäläinen hyvin sanoi, eli väkivaltarikosten uhrien palvelujen ja hoidon parannus ja esittely valtakunnallisesti. Mutta samanaikaisesti asiantuntijat ovat sanoneet, että se todellinen tapa ennaltaehkäistä seksuaalirikollisuutta on sitouttaa erityisesti miehet — miehistähän tässä pääasiallisesti on kyse — yhteiskuntaan riippumatta siitä, keitä nämä miehet ovat. Eli jos mies pääsee kouluun, on töissä, on harrastetoiminnassa mukana, on perheellinen mahdollisesti, eli on monta sidettä yhteiskuntaan, mitä todennäköisimmin tämä henkilö ei vaaranna tätä kokonaisuutta, tätä elämää sillä, että hän syyllistyisi vakaviin rikoksiin. Tällä on ennaltaehkäisevä vaikutus, jota meidän pitää kokonaisvaltaisesti myöskin katsoa tässä salissa, kun seksuaalirikollisuutta käsitellään. Sitten on myös sanottava, kerta tiedän Irakista yhtä sun toista, olen asiantuntijana myös sielläpäin toiminut, että Irakissa on tiukempi seksuaalirikoslainsäädäntö kuin Suomessa. Lapsen raiskauksesta voi saada jopa kuolemantuomion, mutta valitettavasti pelkkä kova tuomio ei ole ollut riittävä pelote, ja siksi nimenomaan se ennaltaehkäisevä toiminta sekä siellä erityisesti mutta myös täällä olisi parempi toimintatapa eteenpäin. Tämän lisäksi on myös sanottava tämä: Irak on vaatinut Suomessa rikoksia tehneet Irakin kansalaiset palautettaviksi. Tämä asia täytyy ottaa huomioon. Se on vaatinut sitä edelliseltä hallitukselta. Tämä on asia, josta täytyy myöskin laajemmin keskustella, sillä Irak todella haluaa nämä rikolliset Irakin kansalaiset takaisin omaan maahansa. Mutta: pystymmekö me varmistamaan oikeusturvan tässä kysymyksessä? Tämä on asia, jota täytyy sitten pohtia laajemmin. Sitten lopuksi haluaisin sanoa, että tässä salissa on nyt muutamaan otteeseen puhuttu pakolaisvirroista, siirtolaisvyöryistä, pakolaisaalloista. On käytetty tämmöistä luonnonmullistuksiin liittyvää termistöä ihmisistä. Maailmassa on 70 miljoonaa pakolaista tällä hetkellä. Suurin osa on joko omassa kotimaassaan siirtolaisina tai sitten lähialueilla. Itsekin tulin tähän maahan pakolaisena. Minulle on hyvin alentavaa se, että omat kollegani käyttävät tämmöisiä luonnonmullistustermejä kuvaillessaan esimerkiksi minunlaisiani ihmisiä. Toivoisin tähän muutosta. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-09-25T16:31:09,2019-09-25T16:36:31,Hyväksytty,1.1 2019_37_50,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan myös kiittää aikaisempien puhujien tavoin kansalaisaloitteen allekirjoittajia tästä aloitteen tekemisestä ja siitä, että me myös keskustelemme tässä salissa seksuaalirikosten torjunnasta ja siitä, miten puutumme näiden lainrikkojien toimintaan. Kansalaisaloitejärjestelmä ja -instituutio on mielestäni tärkeä uusi aloitekanava, jolla me myös saamme kansalaisia laajasti puhututtavia yhteiskunnallisia teemoja tänne saliin keskusteluun, ja sitä pidän erittäin hyvänä. Mielestäni edustaja Kymäläinen tässä aikaisemmin kuvasi erittäin hyvin niitä hallituksen toimia, millä tavalla tähän seksuaalirikosilmiöön ollaan nyt puuttumassa. Siihen kuuluu olennaisesti seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Pidän myös selvänä — kun tässä aikaisemmin edustajat Mykkänen ja Vestman muun muassa puhuivat tästä edellisen hallituksen ulkomaalaisrikollisuuden torjuntaohjelmasta — että tämän ohjelman toimenpiteet tulevat myös käsitellyiksi tässä nyt hallituksen päättämässä rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Siihen liittyen: edellinen hallitus tosiaan toi tämän torjuntaohjelman helmikuussa käsittelyyn, mutta ei valitettavasti ehtinyt viemään sitä eteenpäin sen enempää. Totean, että kyllä siellä toimenpiteiden joukossa on myös sellaisia toimia, joita on jo nyt viety eteenpäin, muun muassa poliisin nettivalvonta ja poliisiresurssit, joihin hallitus on nyt esittämässä jo ensi vuoden osalta lisäresursseja. Myös turvapaikkakäsittelyn nopeuttamiseen hallitus on päättänyt puuttua ja suunnata lisäresursseja Migrille. Ja sitten kolmantena asiana on tämä seksuaalirikosten rangaistusten koventaminen, josta hallitus on myös päättänyt ja sitoutunut siihen, että lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan, joten uskon, että meillä on tässä salissa yhteisymmärrys siitä, että tähän seksuaalirikosilmiöön täytyy puuttua ja meillä täytyy Suomessa olla nollatoleranssi tähän koko ilmiöön. Odotan, että hallitus ryhtyy näihin toimenpiteisiin kiireellisellä aikataululla, koska on tietysti selvää, että nämä seksuaalirikokset puhututtavat laajasti Suomessa ja ne rikkovat hyvin vahvasti ja laajasti suomalaisten oikeustajua. Lopuksi haluan vielä todeta tästä edellisestä käsittelystä, koska samansuuntainen kansalaisaloite on ollut jo viime kaudella käsittelyssä täällä eduskunnassa. Silloin hallintovaliokunnassa todettiin yksimielisesti, että sitä senaikaista kansalaisaloitetta ei viedä eteenpäin. Nyt suora lainaus sieltä hallintovaliokunnan mietinnöstä, jossa todettiin: ”Suomen voimassa oleva lainsäädäntö sisältää laajat mahdollisuudet rikoksiin syyllistyneiden karkottamiseen”. Ja jatkuu: ”Valiokunta toteaa, että maamme voimassa oleva lainsäädäntö on tiukempi kuin kansalaisaloitteessa valmisteltavaksi ehdotettu uusi lainsäädäntö”. [Petri Huru: Miksei se toimi?] Niin kuin tässä keskustelussakin on hyvin tullut esille, tietysti kyse on myös karkottamiskäytännöistä ja siitä, miten nämä lähtömaat ottavat näitä kansalaisia vastaan. Siinä toivon, että hallitus ryhtyy kokonaisvaltaisempaan harkintaan myös, jotta saamme näitä rikoksiin syyllistyneitä palautettua lähtömaihinsa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-09-25T16:36:35,2019-09-25T16:41:15,Hyväksytty,1.1 2019_37_51,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat lisääntyneet maassamme valtavasti viime vuosina. Kyseinen ilmiö on nostattanut kantaväestön tunteet pintaan. Maahamme turvaa kyselemään ohjatut elintasopakolaiset eivät osoittautuneetkaan moniosaajiksi eikä heistä syntynyt siinä määrin maahamme halpatyövoimaa niin kuin tietyt tahot toivoivat. Valtaosasta heistä tuli maahamme ryhmä, joka työllistää toimillaan poliisia mukaan lukien kaikenlaisia virkamiehiä, turvallisuusalaa, oikeuslaitosta ja vankeinhoitolaitosta. Kaiken tämän maksaa jokainen suomalainen luopumalla osasta hyvinvointiaan. Suomalaiset maksavat myös täysimääräisenä kyseisen ryhmän lifestyle-elämäntavan kulut. Arvoisa puhemies! Ihmisten usko oikeuslaitosta ja päättäjiä kohtaan horjuu, koska kansalaisten mielestä oikeuslaitos ei ole antanut seksuaalirikoksista tuomituille tarpeeksi kovia rangaistuksia eivätkä päättäjät ole puuttuneet kyseiseen ongelmaan. Lainsäädäntömme kyllä mahdollistaa rangaista kovemmin, mutta oikeuslaitos tuntuu käyttävän seksuaalirikoksista tuomittaessa lain säätämiä alarajoja. Rangaistusten tarkoitus on toimia pelotteena ja siten ylläpitää kuria ja järjestystä yhteiskunnassa. On erittäin vaarallista, jos ihmiset menettävät uskon oikeuslaitokseen ja päätöksentekijöihin. Meidän pitää tehdä kaikkemme, että yhteiskuntarauha säilyy, ja sen vuoksi rangaistusten alarajoja seksuaalirikoksissa pitää roimasti koventaa. Arvoisa puhemies! Suomessa seksuaalirikoksista tuomituista ulkomaalaisista valtaosa edustaa sellaista kulttuuria, jossa naisten oikeudet ovat huomattavasti huonommat kuin meidän kulttuurissa. On typerää kuvitella, että toisesta kulttuurista Suomeen tullut rikollinen ensin sopeutuisi kulttuuriimme ja sitten vasta alkaisi tekemään rikoksia. Suomen hyvämaineiset ja hyvätasoiset vankilat, länsiraja ilman valvontaa ja löyhät tuomiot rikoksista toimivat ulkomaalaisille rikollisille jopa houkuttimina tulla Suomeen tehtailemaan rikoksia. Sen vuoksi on ensisijaisen tärkeää, että kaikille Suomen rajoille otetaan käyttöön rajatarkastukset ja turvallisten maiden kautta ei päästetä ketään hakemaan Suomesta turvapaikkaa. Arvoisa puhemies! Toteutuessaan tämä erittäin kannatettava kansalaisaloite hillitsee rikoksilta Suomessa jo olevia turvapaikanhakijoita ja turvapaikan jo saaneita henkilöitä sekä näin vähentää huomattavasti tulevia vankeinhoitokuluja. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1427,Male,1967-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1018149661400752304,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2019-09-25T16:41:25,2019-09-25T16:45:02,Hyväksytty,1.1 2019_37_52,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Laki mahdollistaa rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamisen jo nyt. Viime vuonna seksuaalirikoksiin syyllistyneitä karkotettiin 25. He olivat kaksi kolmasosaa niistä, joille haettiin karkotusta. Kaikki henkirikokseen tai henkirikoksen yritykseen syyllistyneet karkotettiin. Myös huumerikollisia ja omaisuusrikollisia on karkotettu. On kuitenkin muistettava perustuslain määräys, että ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tässä eduskunnassa on jo useampaan otteeseen ehditty keskustella seksuaalirikoksista. Nehän ovat aina törkeitä fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvia rikoksia, joita tulee torjua, ennaltaehkäistä ja joiden tekijät pitää aina asettaa vastuuseen. Kuten muun muassa edustaja Kymäläinen totesi, muun muassa suostumusaloite, jonka mukaan raiskauksen kriteeriksi tulee uhrin suostumuksen puute, tähtää juuri siihen, että raiskaajat saatetaan aina vastuuseen, mutta tärkeintä torjuntaa on ennalta ehkäisy. Sen kannalta olennainen on kiinnijäämiskynnys. Hallitusohjelma sisältää useita toimia, joiden kautta kiinnijäämiskynnystä madalletaan. Poliisien resursseja kasvatetaan. Tukea uhreille lisätään, jotta uhrit paremmin uskaltavat kertoa kokemistaan rikoksista. Rikoshan jää tulematta viranomaisten tietoon, jos uhri ei siitä uskalla kertoa. Seksuaalirikoskeskusten ulottuvuutta laajennetaan ja lastenasiaintalo-mallia edistetään. Lisäksi hallitusohjelma sisältää naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman ja turvakotipaikkojen lisäämisen sekä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaistarkastelun ja kiristämisen, erityisesti rangaistusasteikon ja erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon tarkentamisen. Tässä keskustelussa seksuaalirikokset on monissa puheenvuoroissa kuvattu ikään kuin erityisesti ulkomaalaisia ja tiettyjä ulkomaalaisryhmiä koskevana asiana. Tiettyjen ulkomaalaisryhmien keskuudessa seksuaalirikokset ovat prosenttiosuuksina yleisempiä kuin suomalaisten keskuudessa. On kuitenkin muistettava se tosiasia, että Suomessa tapahtuvista seksuaalirikoksista aivan ylivoimainen valtaosa on suomalaisten, Suomessa syntyneiden tekemiä ja jokaisessa kansallisuusryhmässä seksuaalirikoksiin syyllistyneet ovat erittäin pieni vähemmistö. Tilastokeskuksen mukaan eri väestöryhmissä raiskauksista epäiltyjä henkilöitä on Suomen kansalaisten joukossa 0,01 prosenttia, Ruotsin kansalaisten joukossa 0,08 prosenttia, Viron kansalaisten keskuudessa 0,02 prosenttia, Venäjän ja entisen Neuvostoliiton kansalaisten keskuudessa 0,03 prosenttia, Somalian kansalaisissa 0,12 prosenttia ja muiden ulkomaiden kansalaisissa 0,24 prosenttia. Eli todella, kaikissa ryhmissä raiskauksiin ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet ovat erittäin pieni vähemmistö. Siitä ei ole tutkimustietoa, ovatko nämä suhteet samat niissä seksuaalirikoksissa, jotka eivät koskaan tule poliisin tietoon. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että lainsäädäntö kohtelee ihmisiä samanarvoisesti siitä riippumatta, mikä on heidän sukupuolensa, uskontonsa, ihonvärinsä, syntymämaansa ynnä muut sellaiset asiat, joihin he eivät voi itse vaikuttaa. Suomalaisilla on oikeus luottaa siihen, että yhteiskunta on turvallinen, ja tässä suhteessa se seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen, joka hallitusohjelmaan sisältyy, on erittäin tarpeellinen ja perusteltu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-25T16:45:08,2019-09-25T16:50:33,Hyväksytty,1.1 2019_37_53,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tärkeä kansalaisaloite saa täällä eduskunnassa asianmukaisen käsittelyn, uskon niin, ja tämä keskustelu jo osoittaa sitä. Sen sijaan on kyllä todella valitettavaa, että yksikään meidän ministereistä — onko heitä 19 — ei ole ollut koko käsittelyn aikana paikalla. Eiköhän se olisi järjestelyasia, että hallitus olisi tällaisen asian keskustelussa edustettuna, erityisesti tietysti ministeri Ohisalo ja ministeri Henriksson, myös pääministeri ja joku keskustankin ministeriryhmästä? Terveiset siitä: eduskunta arvostaa kansalaisaloitteita, mutta hallituksen puolelta on nyt hieman epäselvää, onko tuo arvostus sillä tasolla, mikä on tarkoitus näiden osalta olla. Arvoisa puhemies! Aika tarkkaan 20 vuotta sitten käsiteltiin eduskunnassa muutamassa vuodessa sen vaalikauden aikana, 1999—2003, rikoslain kokonaisuudistus. Olin silloin lakivaliokunnan jäsen, ja silloin täällä olivat sellaiset jykevät poliisimiehet kuin edustajat Aittoniemi ja Myllyniemi, ja sitten oli Kankaanniemi — niemiä kolme kappaletta. Lakivaliokunnassa istuimme kaikki, ja kun käsiteltiin rikoslain 20 lukua, esitimme, me kolme, siihen selvästi vahvempia rangaistuksia, selkeätä käsitteitten määrittelyä ja sitten erityisesti korkeampaa alarajojen tasoa kuin minkä hallitus oli esitykseensä pannut ja mikä tuli valiokunnan ja eduskunnan päätökseksi. Silloinen oikeusministeri Johannes Koskinen ja oikeusministeriö pitivät kiinni siitä, että rangaistusasteikkoja ei voida nostaa niin kuin olisimme halunneet. Nyt sieltä vastalauseesta löytyy hallitukselle hyvä pohja, miten kannattaisi menetellä tästä eteenpäin, jotta näissä asioissa todella myös päästäisiin eteenpäin. Arvoisa puhemies! Meille tuli 2015 turvapaikanhakijoiden suuri joukko, ja aika kuvaavaa oli, että porukassa oli hyvin paljon nuoria poikia. He ovat nyt sen jälkeen muutamassa vuodessa, hyvinkin siitä lähtien, kun tulivat maahan, kasvaneet miehiksi, ja tämä on ehkä se tekijä, jota ei ole pohdittu riittävästi: onko se, että he ovat kasvaneet pojista miehiksi, näkymässä myös tässä seksuaalikäyttäytymisessä ja näissä rikoksissa, mitä on tapahtunut. Sitä olisi syytä tutkia. Siis paljon tuli nuoria miehiä, poikia. Lapset, naiset, vanhukset, sairaat jäivät sinne lähtömaihin sodan jalkoihin, kun nuoret miehet tulivat yli meren, läpi turvallisten maiden tänne pohjoiseen asti. He pystyivät sen tekemään, muut jäivät sinne kärsimään, ja tämä kyllä kertoo siitä, että tämä asia ei ollut ollenkaan loogisella pohjalla. Miksi nuoret miehet tulevat ja pääsevät tänne, mutta ne, jotka ovat todella uhreja, jäivät kärsimään? Tässä tilanteessa nyt olemme, ja sitten on tullut näitä ikäviä tapauksia, joista tilastot kyllä valitettavasti kertovat, että nämä ryhmät ovat vahvasti yliedustettuina näissä rikoksissa, ja siihen liittyen täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Syyllistämättä sen enempää mitään kansallisuutta tai uskontoa tämä on tosiasia. Arvoisa puhemies! Täällä on tullut todellakin hyviä ajatuksia ja esityksiä siitä, mitä pitää tehdä, ja toivon, että hallitus myös näin menettelee ja ryhtyy toimenpiteisiin. Täällä on viitattu myös aika paljon Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Pidän niitä sinänsä tärkeinä ja lähtökohtina lainsäädännölle, mutta joudun kyllä kysymään, onko nuo kansainväliset sopimukset tehty niin sanotun hyvän sään aikaan, niin että sitä tilannetta, mikä nyt on syntynyt Eurooppaan ja meille, ei ole otettu riittävästi huomioon. Tämä johtaa siihen tilanteeseen, että me olemme perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vankeja. En niitä vaadi tässä ja nyt muutettavaksi, mutta kyllä arvioinnin paikka on: suojeleeko Suomen perustuslaki, suojelevatko nämä kansainväliset sopimukset suomalaista lasta, suomalaista naista, Suomen kansaa niin kuin tarkoitus on, vai suojelevatko ne muita ja myös samalla rikollisia enemmän kuin meidän omia kansalaisiamme?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-09-25T16:50:36,2019-09-25T16:56:03,Hyväksytty,1.1 2019_37_54,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomessa seksuaalirikoksen tehnyt ja siitä tuomittu menettäisi automaattisesti olemassa olevan oleskelulupansa ja että Maahanmuuttovirastolla olisi lupa karkottaa tuomittu välittömästi. Seksuaalirikos on aina tuomittava rikos tekijän taustasta riippumatta. Suomen tulee noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan, ja hengenvaaraa pakenevalle tulee tarjota turvaa. Turvapaikkahakemusten käsittelyn pitää olla asianmukaista, ja hakijoiden oikeusturva tulee taata. Kielteisiä päätöksiä tulee voida antaa, ja maasta tulee voida poistaa tarvittaessa myös pakolla. Lakien säätäminen olisi helppoa, jos huomioitava lähtökohta olisi vain se, mikä on omasta mielestä oikein ja kohtuullista. Näin ei kuitenkaan ole tässäkään keskustelussa. Geneven sopimuksesta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta seuraa niin sanottu palautuskielto. Ketään ei voida palauttaa olosuhteisiin, joissa häntä uhkaisi kuolemantuomio, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. SDP pitää nykyistä karkotusta koskevaa lainsäädäntöä oikeana. Oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna aloitteessa esitettyjä välittömiä toimenpiteitä on hankala vaatia. Muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaiselle on taattava oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynti ja valituslupa mukaan lukien prosessi voi kestää vuosia. Pelkän rikosepäilyn vuoksi ketään ei voida karkottaa. Mahdollinen karkottaminen tapahtuisi vasta rikoksesta tuomitsemisen jälkeen. Arvoisa puhemies! Itse keskittäisin katseet vahvasti rikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen, jossa lähtökohtana ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Raiskauslain määritelmän muuttaminen suostumuksen puutteeseen perustuvaksi on hyvin merkittävä.  Nykyinen hallitus   tulee  toteuttamaan seksuaalirikoslainsäädännön koko-naisuudistuksen ja laatii naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. Lisäksi hallitus satsaa henkilöstöresursointiin ja näin parantaa turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksiä. Kenenkään ei pidä tuntea oloaan turvattomaksi liikkuessaan esimerkiksi ulkona iltaisin. Poliisien määrän lisääminen on tärkeää. Olen hyvilläni siitä, että hallitusohjelmaan on tämä tärkeä satsaus myös kirjattu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-09-25T16:56:06,2019-09-25T16:59:19,Hyväksytty,1.1 2019_37_55,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on erittäin tärkeä kansalaisaloite, jossa esitetään seksuaalirikoksista Suomessa tuomittujen ulkomaalaisten henkilöiden oleskeluluvan peruuttamista ja maasta karkottamista. Kiitän tähän alkuun kaikkia yli 100 000:ta kansalaisaloitteen allekirjoittanutta suomalaista. Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä hyvin merkittävä kansalaisaloite sellaisesta aihealueesta, josta perussuomalaiset ovat puhuneet täällä eduskunnassa jo pitkään ja myös tehneet lukuisia lakialoitteita ja muita konkreettisia ehdotuksia jo vuosikausien ajan. Keskustelussa on tänään aiemmin viitattu muun muassa 14 perussuomalaisen kansanedustajan vuonna 2012 allekirjoittamaan lakialoitteeseen, jossa tähdättiin samankaltaiseen lopputulokseen kuin tässä kansalaisaloitteessa. Olemme toistuvasti myös vaatineet laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden säilöönottoa ja maasta poistamista. Lisäksi olemme johdonmukaisesti esittäneet seksuaali- ja väkivaltarikoksista tuomittavien rangaistusten alarajojen tuntuvaa nostoa. Edellä mainitun lisäksi perussuomalaiset tekivät viime kaudella lukuisia aloitteita, muun muassa Suomen kansalaisuuden saamisen edellytysten merkittävästä tiukennuksesta. Ehdotimme muun muassa asumisaikavaatimusten tuntuvaa pidentämistä ja samoin olemme vaatineet kielitaitovaatimusten tiukentamista. Arvoisa puhemies! Seksuaalirikosten määrä on kääntynyt Suomessa viime vuosina erittäin rajuun kasvuun. Poliisihallituksen tilastojen mukaan ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä, 3 856, oli viime vuonna noin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017, ja tilastojen mukaan noin joka neljättä ilmoitettua seksuaalirikosta epäiltiin ulkomaalaisten tekemiksi. Pääkaupungissa ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä kasvoi jopa noin 48 prosenttia. Tämä kasvu on varsin järisyttävä. Arvoisa puhemies! Näiden tilastojen synkkenemisen syitä on arvioitu, ja on usein vedottu muun muassa siihen, että ilmoittamiskynnys olisi merkittävästi alentunut. Itse en kuitenkaan tähän selitykseen usko, vaan katson, että ongelma on hyvinkin todellinen ja johtuu aivan muista tekijöistä. Tilanteeseen onkin puututtava määrätietoisin ottein, mihin myös tämä kansalaisaloite tähtää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-09-25T16:59:21,2019-09-25T17:02:26,Hyväksytty,1.1 2019_37_56,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kiittää tämän aloitteen tekijöitä. Siinä puututaan tärkeään ja kansaa jo edelliselläkin kaudella puhuttaneeseen ongelmaan. Onkin peräti harmillista, ettei yksikään hallituksen ministeri ole kiireiltään ehtinyt paikalle tämän aloitteen käsittelyyn. Tässä salissa tänään kuulluista hallituksen ehdotuksista seksuaalirikosten ehkäisemiseksi ei mikään välttämättä auta akuuttiin tilanteeseen, ja ennaltaehkäiseväkin vaikutus tullee olemaan lievä, pois lukien seksuaalirikoksista annettavien tuomioiden rangaistusasteikon alarajan korotus. Resurssien lisäyksessä pitäisi huomioida poliisin ja tuomioistuinten lisäksi myös oikeusavun resurssit, jotta asiat eivät sen vuoksi ruuhkaudu tai oikeus jää toteutumatta. Lisäksi on sanottu myös suomalaisten raiskaavan. Se pitää paikkansa. Sen vuoksi emme tarvitsekaan tältä osin ulkomaista tuontia. Toisaalta pitäisi myös tutkia seksuaalirikosten osalta, moniko suomalainen on syntyperäisesti suomalainen. Jos kansalaisuus on myönnetty, tulisi perua myönnetty kansalaisuus kaikkien vakavien henkeen tai terveyteen kohdistuneiden rikosten tuomioissa. Seksuaalirikosten yhteydessä on ollut myös henkirikoksia, jopa murhia, ja onkin äärettömän vaikea ymmärtää karkottamisen vastustamista. Se on kuin märkä rätti vasten kasvoja niin uhreille kuin niiden uhrien, jotka menettivät kalleimpansa eli henkensä, omaisille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-09-25T17:02:28,2019-09-25T17:04:24,Hyväksytty,1.1 2019_37_57,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän kansalaisaloitteen laatijoita erittäin tärkeän asian esille nostamisesta. Tämän asian tärkeyttä alleviivaa muun muassa aloitteen saama runsas allekirjoitusten määrä. Ihmiset näkevät tämän epäkohdan suureksi ja haluavat siihen muutosta. Mielestäni tässä keskustelussa on keskeisintä juurikin se, että kansalaisten mitta näitä rikoksia kohtaan on täynnä, ja viesti tässä kansalaisaloitteessa on se, että älkää, päättäjät, takertuko pykäliin vaan hoitakaa nämä asiat kuntoon. Kyse on pohjimmiltaan arvoista. Kansalaiset haluavat viestittää meille, että älkää selitelkö, että laki nyt mahdollistaa karkottamisen jo tällä hetkelläkin, kun jokainen ymmärtää karkotusten lukumääristä tai paremminkin lukumäärän puutteesta, että nykyinen järjestelmä vain yksinkertaisesti ei toimi, ja viesti meille on se, että hoitakaa niin, että se toimii. Älkää myöskään, päättäjät, selitelkö joka käänteessä, että ulkomaalaisilla seksuaalirikollisilla on oikeuksia. Myös suomalaisilla on oikeuksia turvallisuuteen ja koskemattomuuteen. Kun nämä oikeudet käyvät vastakkain, pitäisikö meille olla epäselvää, kenen oikeus menee toisen oikeuden yli, mikä menee etusijalle? Muistan selityksen myös siitä, miksi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten alarajoja ei voitu muka nostaa viime kaudella, vaikka siitä oli useita yli sadan kansanedustajan allekirjoittamia lakialoitteita. Selityksenä oli se, että oikeusoppineet näkivät, että nämä rangaistukset eivät olisi suhteessa muihin rikoksiin. Arvoisa puhemies! Tässähän on myös kysymys arvoista. Se, mitä rangaistuksia rikoksista tuomitaan, riippuu täysin yhteiskunnan arvoista. Monessa länsimaassa tuomitaan rikoksista eri tavalla kuin Suomessa. Monesti sanotaan, ettei ihmisiä voi palauttaa maihin, joissa on kuolemanrangaistus. No, kyllä varmaan Suomesta voi palauttaa ihmisiä Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa on kuolemanrangaistus. Jos käytäntö näissä rangaistuksissa tällä hetkellä on mielestämme huono ja kansalaisten mielestä huono ja syynä olisi vaikkapa se, että oikeusoppineiden asenteet ovat ristiriidassa kansan ja eduskunnan asenteiden ja arvojen kanssa, ei pitäisi olla epäselvää, kenen asenteet ja arvot käyvät ylitse. Totta kai kansan ja eduskunnan. Oikeusoppineiden täytyy siinä tilanteessa väistää, että kansan tahto käy ylitse. Tärkeintä tässä ilmiössä on kuitenkin se, että kun tällaisia rikoksia on ylipäänsä tapahtunut, silloin vahinko on jo tapahtunut. Pitäisi pyrkiä ennaltaehkäisevästi siihen, että ei tarvittaisi rangaistuksia eikä tarvittaisi karkotuksia, koska silloin aina ollaan myöhässä. Täytyisi tärkeimpänä toimenpiteenä kiristää maahanmuuttopolitiikkaa niin, ettei näitä rikoksia tapahtuisi tai että niitä tapahtuisi ainakin mahdollisimman vähän. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-25T17:04:31,2019-09-25T17:07:16,Hyväksytty,1.1 2019_37_58,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan edelliseen puheenvuoroon vielä lisätä tähän liittyen myös sen, että kesäkuussa 2016 täällä eduskunnassa oli kansalaisaloite, joka sitten hylättiin. Tuolloinhan hallintovaliokunta katsoi yksimielisesti, mukaan lukien perussuomalaiset, muun muassa, että tullakseen hyväksytyksi kansalaisaloitteen on täytettävä tietyt oikeudelliset reunaehdot, jotka seuraavat perustuslaista, kansainvälisistä velvoitteista, lainsäädännön perusperiaatteista sekä oikeudenalakohtaisesta sääntelytraditiosta. Hallintovaliokunnan mukaan reunaehdot eivät täyttyneet ja kansalaisaloite olisi päinvastoin lieventänyt voimassa olevan ulkomaalaislain karkottamisperusteita. Tämä oli siis yksimielistä, myös perussuomalaiset mukana. Arvoisa puhemies! Aloitteessa todetaan, että ”erityisesti turvapaikanhakijan pitää kunnioittaa maamme olemassa olevia lakeja tänne hakeutuessaan”. Itse koen, että jokaisen on kunnioitettava maamme lakeja, aivan jokaisen, jo täällä olevan ja tänne tulevan. Meidän tehtävämme on kaikissa olosuhteissa huolehtia siitä, että tässä maassa turvallisuus säilyy ja sitä ylläpidetään ja ennen kaikkea, että elämme maamme lakien ja arvojen mukaan, mitä tulee ennen kaikkea sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä koskemattomuuteen. Tässä kohtaa voi sanoa, että maassa maan tavalla, koska Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa mies ja nainen ovat tasa-arvoisia, naisen asema on vahva ja naisen sana on yhtä vahva kuin miehen. Kaikkialla näin ei ole. Nämä ovat juuri sellaisia kysymyksiä, jotka helposti nousevat esiin arjessa, kun mietitään esimerkiksi niitä perheitä tai niitä henkilöitä, jotka tänne ovat tulleet. Kun puhumme tästä käsittelyssä olevasta asiasta, on ennen kaikkea puhuttava keinoista ja juuri siitä ennaltaehkäisystä, jolla pystytään puuttumaan siihen, ettei tällaista tapahdu, mitä tässä koetetaan ratkaista. Aika paljon lähtee ennen kaikkea siitä, mikä on naisen asema, millä tavalla pystytään ennen kaikkea kotouttamaan ja huolehtimaan siitä, että tällaisia tilanteita ei syntyisi. Meidän pitää myöskin päästä osaltaan kiinni niihin perheisiin, jotka ovat tulleet, myös niihin yksin tulleisiin miehiin, joita ei pystytä esimerkiksi palauttamaan, kun nämä sopimukset estävät sen palautuksen. Se ei ole meillä mahdollista — kun kotimaa ilmoittaa, että ei oteta takaisin, niin silloin tiedetään, että se niin sanottu ongelma on käsissä täällä ja meidän pitää pystyä ratkaisemaan se. Eli silloin meidän pitää päästä siihen arkeen kiinni paremmin eli huolehtimaan siitä, että ne suomalaiset tavat — se, miten tämä arvomaailma toimii, ja myöskin se, millä tavalla me kunnioitamme toisiamme — näkyvät ja kuuluvat entistä paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-25T17:07:20,2019-09-25T17:10:16,Hyväksytty,1.1 2019_37_59,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama tarkennus käytyyn keskusteluun. Ensinnäkin, kuten totesin, viime vuonna karkotettiin seksuaalirikoksen vuoksi 25 ulkomaalaista. Tämä perustuu Yleisradion uutiseen maaliskuulta. Yleisradio on näitä oikeuden pöytäkirjoja kaivanut. En ole tässä keskustelussa huomannut kenenkään ehdottaneen, että laista poistettaisiin mahdollisuus karkottaa rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen. Toiseksi, tämä ilmoitettujen seksuaalirikosten määrän kasvu, mistä se johtuu: No, me emme tietenkään voi sitä varmaksi tietää ainakaan niin kauan kun ei ole olemassa rikosuhritutkimusta, jossa vertailtaisiin ihmisten vastauksia, kuinka moni on joutunut seksuaalirikoksen kohteeksi, ja tiettynä vuonna ilmoitettujen rikosten määrää. Mutta kuitenkin poliisin näkemys tästä ilmoitusten määrän kasvusta on se, että ilmoittamiskynnys on laskenut ja siihen on kaksi syytä: Ensinnäkin seksuaalirikoksiin kohdistuva keskustelu on madaltanut kynnystä. Esimerkiksi hyvin näkyvä me too ‑keskustelu on tuonut näitä asioita ihmisten tietoon ja saanut monet seksuaalirikoksen uhrit paremmin ymmärtämään, että se, mitä heille on tehty, on rikos, ja ovat rohkaisseet heitä voittamaan sen häpeäntunteen, joka seksuaalirikoksen uhrille useimmiten ensimmäiseksi tämän teon yhteydessä tulee, ja tekemään siitä ilmoituksen. Toiseksi, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan rikoksen uhrin asemaan ja oikeuksiin liittyvät parannukset ja mahdollisuudet päästä avun ja tuen piiriin ovat edistäneet sitä, että rikoksista tehdään myöskin ilmoituksia. Hän viittaa niin sanottuun uhridirektiiviin, jonka vaatimukset sisällytettiin lakiin viime vuonna. Sen direktiivin myötä poliisille on tullut velvoite rikoksen uhrien ohjaamisesta avustusjärjestelmien piiriin ja oikeusprosessissa uhrien suojelutarpeen huomioimiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-25T17:10:18,2019-09-25T17:12:59,Hyväksytty,1.1 2019_37_60,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja al-Taee juuri puheenvuorossaan sanoi, että Irakissa ei edes kuolemanrangaistus ole pelotteena lapsiin kohdistuneisiin seksuaalisiin tekoihin ja raiskauksiin, ja näen tämän asian niin, että juuri tästä syystä on suotavaa, että lakia kovennetaan täällä Suomessa ja karkotuksia lisätään. Sitten edustaja Kankaanniemi kysyi, miksi ainoastaan nuoret miehet tulevat tänne. Minä näen tämän asian taas sillä lailla, että heidät lähetetään tänne. Siellä lähtömaissa ei ole sellaista eläkejärjestelmää kuin meillä täällä Suomessa, joten vanhukset eivät selviä siellä, elleivät nuoret miehet lähde maailmalle ja lähetä sieltä rahaa, esimerkiksi Suomesta ulkomaille. Edustaja Werning sanoi, että ketään ei voida karkottaa Suomesta — hänen mukaansa laki sanoo näin, ja niin se varmasti onkin. Mutta siksi juuri meidän on saatava rajat kiinni. Kun ei päästetä heitä tänne tekemään rikoksia, niin heitä ei tarvitse myöskään karkottaa. Ovaskalle, joka sanoi, että naisen asema on Suomessa vakaa: Olen ihan samaa mieltä. Kyllä suomalaisen naisen asema Suomessa on erittäin vakaa ja hyvällä pohjalla. Mutta kysyn: onko ulkomaalaisen naisen arvostus sama, onko ulkomaalaisilla miehillä ulkomaalaiseen naiseen nähden sama arvostus kuin miten suomalaiset arvostavat omia naisiaan? Vielä yksi, edustaja Hassille: onko meidän lapsilla ja varsinkin raiskatuilla lapsilla ja naisilla aikaa odottaa haluamianne tilastoja? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-09-25T17:13:00,2019-09-25T17:15:25,Hyväksytty,1.1 2019_37_61,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamaan puheenvuoroon kommenttia. Ensinnäkin edustaja Hassi otti esille nämä poliisin tilastot ja niihin liittyvät ilmoituskynnykset. Itse olen useita kertoja kysellyt tästä asiasta julkisuudessa esimerkiksi Helsingin poliisilta, joka aina käyttää tiedottamisessaan argumenttia siitä, että ilmoituskynnys on näissä seksuaalirikoksissa laskenut. Olen kysynyt, mihin tämä argumentti ja väite siitä ilmoituskynnyksen laskemisesta perustuu. Koskaan en ole saanut minkäänlaista näyttöä siihen asiaan, olen saanut vastaukseksi vain hiljaisuutta tai ylimielisyyttä. Tämä asia tullaan selvittämään kyllä loppuun asti, kyllä he minulle siihen vastauksen tulevat vielä antamaan. Onkohan muissa rikoksissa se ilmoituskynnys laskenut, vai yritetäänkö sillä vain selitellä ja peitellä näiden kyseisten rikosten määrien kasvua? Se on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Luottamusta sen tiedotuksen suhteen ei juurikaan ole. Edustaja Ovaskalle kommenttina: Valitettavasti siinä kansalaisaloitteessa, mikä käsiteltiin silloin aiemmin, oli tehty suora pykälämuotoilu, joka ei olisi tiukentanut lainsäädännön nykytilaa. Harmillista kyllä näin oli, ja siksi onkin hyvä, että tässä nyt käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa ei esitetä suoria pykälämuotoiluja, jotka ovat monesti varsin haasteellisia kirjoittaa, vaan tässä on vain selvä viesti meille päättäjille, että ryhtykää toimenpiteisiin, hoitakaa asiat kuntoon, lopettakaa selittely, teidän asianne on saada ne pykälät järjestykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-25T17:15:26,2019-09-25T17:16:49,Hyväksytty,1.1 2019_37_62,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ovaskalle minäkin totean, että kyllä se tämän eduskunnan kokoonpanosta nyt näkyy, mikä oli politiikka taannoin näissä asioissa, eli ne, jotka silloin valtaa käyttivät eniten, ovat nyt kyllä jossakin muualla. Edustaja Hassin puheenvuorosta jäi kyllä kovasti epäselväksi se, mikä on teidän vihreitten ja sitä kautta, kun teillä on sisäministerin salkku, hallituksen linja nyt tästä eteenpäin tapahtuvassa tämän asian käsittelyssä. Oletteko te suomalaisten lasten, tyttöjen ja naisten turvallisuuden parantamisen puolesta vai asetatteko te jotkut muut tärkeimmälle paikalle? Tässä on, vaikka emme halua rakentaa mitään vastakkainasettelua, kuitenkin väistämättä se kysymys edessä: haluammeko me turvata suomalaiset lapset ja suomalaisten naisten aseman ja pitää yhteiskunnan tällä tavalla turvallisena kaikille, vai haluatteko te, että rajat ovat auki ja saa tapahtua mitä tahansa? Tämä jäi ikään kuin epäselväksi. Ei kukaan todellakaan täällä ole vaatinut minun ymmärtääkseni nykylain lieventämistä, mutta oletteko te valmiit kiristämään sitä niin kuin kansalaisaloitteessa vaaditaan ja pyydetään? Me olemme valmiit toimimaan niin kuin Suomen kansan ja erityisesti lasten etu vaatii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-09-25T17:16:51,2019-09-25T17:18:38,Hyväksytty,1.1 2019_37_63,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri niin, kuten puheenvuorossani sanoin, ulkomaalaisen naisen asema ei ole välttämättä yhtä hyvä, ja siksi meidän pitää huolehtia siitä, että tänne tullut perhe tai muualta yksin tullut nainen tai mies ymmärtää suomalaisen arvomaailman, suomalaisen tavan ja sen, mikä asema on Suomessa naisella. On kuulunut ikäviä tarinoita, juttuja siitä, miten esimerkiksi turvapaikanhakijaperheissä on sattunut perheen sisäisiä raiskauksia. Ne ovat rikoksia, joihin pitää pystyä puuttumaan, mutta ne ovat myös tilanteita, joissa nämä naiset eivät uskalla kertoa, mitä siellä perheessä tapahtuu. Tämä on minun mielestäni myöskin valistuksen paikka, ja meidän pitäisi saada myös kunnat ja sosiaalitoimi, koulutoimi mukaan, että kun ne havaitsevat siellä, että esimerkiksi oppilas oireilee, että nyt ei ole kaikki siellä perheessä hyvin, niin pystyttäisiin varhaisemmassa vaiheessa puuttumaan ja myöskin kokoamaan ne eri toimijat, joista eilen juuri viimeksi salissa puhuttiin, yhteen ja hakemaan niitä perisyitä, miksi esimerkiksi lapsi ei voi hyvin. Ja monesti siellä saattaa löytyä esimerkiksi tällaisia tekijöitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-25T17:18:40,2019-09-25T17:19:57,Hyväksytty,1.1 2019_37_64,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi voi vaikka pöytäkirjasta, sitten kun se valmistuu, lukea puheenvuoron, jonka pidin tuolta pöntöstä. Ehkä hän sitten ymmärtää, mitä sanoin. Totean ensinnäkin, että korjaan yhden vuosilukutiedon siitä, mitä äsken sanoin. Se ei ollut viime vuonna vaan vuonna 2016, kun rikosuhridirektiivin vaatimat muutokset hyväksyttiin Suomen lainsäädäntöön, mikä parantaa uhrin asemaa ja omalta osaltaan madaltaa uhrin kynnystä tehdä ilmoitus myös seksuaalirikoksista. Tämä on toinen niistä perusteluista, jotka poliisi on julkisesti ilmoittanut sille käsitykselleen, että seksuaalirikosilmoitusten kasvu perustuu ennen kaikkea ilmoituskynnyksen madaltumiseen. Kaiken kaikkiaanhan poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on hienoisessa laskussa, ja se on hyvä asia, mutta seksuaalirikosten kohdalla trendi on ilmoitettujen rikosten osalta toinen. Toinen perustelu, minkä poliisi esittää sille, että ilmoittamiskynnys on madaltunut — sanoin sen jo äsken, mutta toistan uudestaan [Toimi Kankaanniemen välihuuto] — on se, että me too ‑keskustelu ja muu näistä asioista käyty keskustelu auttaa uhreja ymmärtämään, mitä heille on tapahtunut, ja voittamaan sen häpeän, joka on uhrin ensimmäinen reaktio, kun hän seksuaalirikoksen uhriksi joutuu. Tiedän sen omasta kokemuksesta. On hyvin harvoja rikostyyppejä, joissa uhrin ensimmäinen reaktio on valtava häpeän tunne. Jos joudumme varkauden kohteeksi, jos kotiimme murtaudutaan, jos joku mukiloi meitä, vaikka lyö johonkin kohtaan meitä, silloin meidän ensimmäinen reaktiomme on suuttumus, mutta seksuaalirikoksessa useimmiten uhrin ensimmäinen reaktio on häpeä. Juuri tämän häpeän voittamisesta on kysymys myös me too ‑keskustelussa, ja kaikki tämä keskustelu seksuaalirikoksista ja siitä, että ne eivät koskaan ole uhrin syy, on auttanut uhreja voittamaan tämän häpeän ja tekemään sen ilmoituksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-25T17:19:59,2019-09-25T17:22:45,Hyväksytty,1.1 2019_37_65,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään käyty keskustelu osoittaa sen, että tämä kansalaisaloite on tärkeä, ja hyvä, että se on tullut meille tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Itse uskon ja toivon, kuten jo aiemmin sanoin, että se saa myöskin hallintovaliokunnassa asianmukaisen, perusteellisen käsittelyn ja sitten tulee meille mietintö tänne isoon saliin myöskin. Jokainen seksuaalirikos on liikaa — jokainen seksuaalirikos on liikaa. Olkoon se sitten ulkomaalaistaustaisen henkilön tai suomalaistaustaisen henkilön tekemä, mutta jokainen seksuaalirikos on liikaa. Siihen tulee olla nollatoleranssi. Se on keskustan linja ehdottomasti, ja uskon, että se on meidän kaikkien linja myöskin täällä salissa. Itse toivon, että tässä myöskin päästään eteenpäin. Kyllä tosiasia on, että jos ulkomaalaistaustainen henkilö syyllistyy seksuaalirikokseen, niin lähtökohdan tulee olla se, että hänet voidaan poistaa maasta. Maassa maan tavoin, kuten edustaja Ovaska jo sanoi, mutta siinä tulee myöskin huomioida meidän perustuslakimme ja myöskin kansainväliset sopimukset, mitkä meillä ovat olemassa. Tosiasia on ja lähtökohtana tulee olla se, että Suomessa on voitava jokaisen asua ja liikkua turvallisesti ja siten kuin haluaa. Sen tulee olla meillä jokaisella myöskin tavoitteena, ja jokaiselle suomalaiselle tulee turvallisuus taata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-09-25T17:22:46,2019-09-25T17:24:27,Hyväksytty,1.1 2019_37_66,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuossa edustaja Kankaanniemi aikaisemmin puhui siitä, että ne, jotka valtaa käyttivät aiemmin, ovat nyt muissa kuvioissa, niin en malta olla mainitsematta, kun tarkistelin taustoja, että nekään, jotka siellä hallintovaliokunnassa olivat valtaa käyttäneet meidän puolestamme, eivät enää pääsääntöisesti ole niin sanotusti palveluksessa, eli siinäkin on kansa puhunut ja antanut heille ansionsa mukaan. Edustaja Ovaskalle kommenttina tästä kulttuurillisesta piirteestä, mikä liittyy naisten kohteluun, että kyllä se kulttuurillinen piirre on niin syvällä, että ei sitä mikään Suomen sosiaaliviranomainen pysty muuttamaan. Olisi naiivia luulla, että näin tapahtuu, koska nämä asiat, jotka ovat meillä tulevaisuutta, ovat jo tänä päivänä muualla Euroopassa nykyisyyttä. Se johtuu vain siitä, että kun tietyistä kulttuureista tullaan maahan, niin niiden kulttuurien tavat tuodaan mukana ja niiden tapojen mukaan toimitaan. Muissa Euroopan maissa ollaan jo pidemmällä kuin Suomessa. Siellä on esimerkiksi burkakieltoja. On todettu, että ne asiat on välttämätöntä hoitaa tuolla tavalla, koska ne eivät muuten toteudu. Se asia ei muuksi muutu ilman lainsäädäntöä. Meillä mennään täysin väärään suuntaan. Meillä yhdenvertaisuusvaltuutetut vaativat, että burkineita voitaisiin käyttää uimahalleissa, mikä on täysin väärä suunta, kun ylipäänsä pitäisi kieltää tällainen peittävä pukeutuminen muillakin paikoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-25T17:24:29,2019-09-25T17:25:50,Hyväksytty,1.1 2019_37_67,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,Keskustelu onkin saanut lisää puheenvuoropyyntöjä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_37_68,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Herra puhemies! Nopeasti toteaisin vielä sen, että kun täällä puhuttiin, että raiskauksista puhuminen on madaltanut ilmoituskynnystä, niin eikö se ole peräti hyvä, jos kynnys ilmoittaa raiskauksista madaltuu, jolloin saadaan raiskaajat kiinni, [Satu Hassi: On! Erinomaista!] olivatpa he ulkolaisia tai kotimaisia, eli saadaan raiskaajat tuomiolle? [Satu Hassi: Juuri niin!] Asiaan, mitä tänään käsitellään, eli siihen, että karkotettaisiin automaattisesti: jos karkotuksia on ollut 25, niin ilmi tulleisiin tapauksiin verraten se on peräti matala luku, eli kannatan kyllä karkotusautomaattia tai, ellei se ole mahdollista, säilöönottoa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-09-25T17:25:55,2019-09-25T17:26:58,Hyväksytty,1.1 2019_37_69,37/2019,2019-09-25,14.02,17.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus>>>Kansalaisaloite KAA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin eräs edustaja, niin kyllä minä uskon siihen, että on mahdollisuus oppia, ja tärkeintä on ainakin, että myöskin lapset oppivat siihen kulttuuriin, johon he tulevat hyvin nuorina, että eivät välttämättä ota kaikkea oppia siitä kulttuurista, mistä he ovat lähteneet. Muutoksiakin myös kulttuureissa tapahtuu. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa oli vuosia, jolloin naiset eivät päässeet edes auton rattiin, ja viime vuonna he saivat ajokortin — niin että kyllä niitä muutoksia myös siellä kulttuureissa tapahtuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-09-25T17:27:00,2019-09-25T17:27:32,Hyväksytty,1.1 2019_38_1,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_2,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Ensimmäinen kysymys, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Purra, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_3,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Laittomasti Eurooppaan tulleiden siirtolaisten taakan jako on taas alkamassa — taakan, sillä kyseiset henkilöt ovat sitä yhteiskunnalle tutkitusti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin turvallisuusmielessäkin. Siksi asiasta onkin niin vaikea päättää. Sisäministeri Ohisalo, olitte paikalla, kun Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan sisäministerit sopivat uudesta siirtolaisten taakan jaosta, jota Suomi puheenjohtajuuskaudella nimenomaan tavoittelee. Te kerroitte hallituksen tuesta Twitterissä. Te sanoitte, että tämä ehkäisee hukkumiskuolemia Välimerellä: Se ei millään logiikalla pidä paikkaansa. Te lisäätte hukkumiskuolemia houkuttelemalla siirtolaisia merelle. Hallitus on mukana avaamassa laittomalle siirtolaisuudelle reittejä Eurooppaan. Ei tarvitse kuin lähteä merelle, ja EU hoitaa loput. Arvoisa sisäministeri, mitä olette sopineet? Kuinka monta on tulossa, milloin, ja kuinka pitkä sopimus on? Aikooko Suomi olla taas mallioppilas ja hoitaa osuutensa, vaikka muut eivät niin tekisi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Konkretiaa, kiitos!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-26T16:01:26,2019-09-26T16:02:34,Hyväksytty,1.1 2019_38_4,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon kansanedustajat! Kiitos kysymyksestä perussuomalaisille. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteena, meidän ohjelmassa, on muun muassa se, että eurooppalainen turvapaikkapolitiikka laitetaan kuntoon yhdessä eurooppalaisin voimin. Aivan keskeistä siinä on se, että edistetään tätä CEAS-pakettia eli Common European Asylum System ‑lakipakettia, joka on vuosia ollut jumissa: yhtä aikaa kun sitä viedään eteenpäin, niin yhtä aikaa myös pelastetaan ihmisiä, jotka ovat hukkumassa Välimereen. Ihan jo kansainvälisen merioikeuden mukaan ketään ei saa jättää hukkumaan. [Ben Zyskowicz: No ei tietenkään!] Tästä on kyse. Viime päivinä, Maltan kokouksen jälkeen, olen tavannut muun muassa tulevia komissaareja alallani, ja he selkeästi myös indikoivat sitä, että turvapaikkapolitiikan kuntoon laittaminen on heille ihan keskeinen prioriteetti tulevalla kaudella. Maltan keskusteluissa keskeisenä oli tällainen väliaikainen mekanismi, jossa on ehkä kolme pointtia: Ensimmäisenä se — palaan siihen — [Puhemies koputtaa] että ketään ei saa jättää hukkumaan mereen. [Puhemies koputtaa] Toisena se, että autetaan niitä jäsenvaltioita, [Perussuomalaisten ryhmästä: Te ette vastannut kysymykseen!] jotka ovat siellä ensilinjan valtioina, eli toisin sanoen [Puhemies: Aika!] Välimeren valtioita, jotka kantavat eniten vastuuta tässä asiassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kysymyksessä oli kysymys!] Ja kolmantena se, kuinka jaetaan turvapaikanhakijoita eri jäsenvaltioihin, että yksikään jäsenvaltio ei jää sen asian kanssa yksin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuinka paljon? — Puhemies: Aika!] Suomella on pitkä raja, ja meilläkin on kiinnostusta siihen, että yksikään jäsenvaltio ei jää yksin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:02:34,2019-09-26T16:04:09,Hyväksytty,1.1 2019_38_5,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Pidetään kiinni aikarajoista, ministerit ja edustajat. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_38_6,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Miksi te ette suostu vastaamaan hyvin yksinkertaisiin kysymyksiin, ministeri Ohisalo? Fakta on, että siirtolaispaine etelästä on jälleen paisumassa valtavaksi. Afrikan väkiluku voi nelinkertaistua tällä vuosisadalla. Tulijat eivät lopu. Juuri nyt Kreikan saarille saapuu satoja siirtolaisia. Myös Italian satamiin alkaa kohdistua painetta. Turkissa tilanne on kireä ja miljoonat odottavat mahdollista Euroopan rajan avautumista. Sama voi tapahtua Venäjän kautta. Balkanin reitti voi räjähtää käsiin. Samalla te kiihdytätte painetta Libyasta. Siirtolaiset pyrkivät pohjoista kohti korkeimman elintason maihin. He eivät jää muihin maihin. Arvoisa hallitus, oletteko uuden siirtolaisvyöryn alkaessa valmiita toimiin rajoilla, kuten moni muukin Schengen-maa tekee, ja patoamaan vyöryn myös länsirajalla? Meillä ei ole minkäänlaisia perusteita ottaa turvapaikanhakijoita vastaan Ruotsista — ei ollut vuonna 2015 eikä ole nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-26T16:04:19,2019-09-26T16:05:22,Hyväksytty,1.1 2019_38_7,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp," Arvon puhemies! Arvon edustaja Purra, mainitsitte myös Venäjän tässä tilanteessa. Kuten tiedetään, Suomella on eräs Euroopan unionin pisimmistä ulkorajoista, ja silloin rajavaltiona myös Suomea kiinnostaa se, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa nyt!] mitä rajalla tapahtuu, ja se, että silloin kun tapahtuu, niin jäsenvaltiot voivat olla yhteistyössä siinä toiminnassa, ja paraikaa ollaan lisäämässä muun muassa Frontexin eli eurooppalaisen rajavartioviranomaisen resursseja. Kysyitte aiemmin, kuinka paljon Suomeen nyt jatkossa tulisi ihmisiä. No, hallitus ei ole vielä linjannut tätä päätöstä, vaan tästä keskustelemme yhdessä. Pj-kauden ohjelman tavoitteena on nimenomaan se, että tällaista väliaikaista mekanismia voidaan nyt rakentaa, ja siihen etsitään niin paljon jäsenvaltioita kuin nyt tässä tilanteessa saadaan kasaan. [Riikka Purran välihuuto — Sebastian Tynkkynen: Mikä on Suomen kanta neuvotteluissa?] Eli Suomi miettii sitten myöhemmässä vaiheessa, olemmeko lähdössä mukaan tähän mekanismiin, joka oikeastaan osoittaa sen, että Euroopan unionista löytyy yhteistyökykyä, löytyy solidaarisuutta, vaikka viime vuosina tämä koko turvapaikkapolitiikka on itsessään ollut [Puhemies koputtaa] jumissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:05:22,2019-09-26T16:06:32,Hyväksytty,1.1 2019_38_8,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Syksyllä 2015 silloinen pääministeri esitti avoimen kutsun lupaamalla talonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää!] Tämä harkitsematon teko kiihdytti lähinnä irakilaisten nuorten miesten vyöryä Ruotsin kautta Suomeen. [Suna Kymäläinen: Siellä oli perussuomalaiset hallituksessa!] Sen sijaan, että nämä ihmiset olisi pysäytetty rajalle, varusmiehet pantiin kantamaan heidän kapsäkkejään. Silloinen sisäministeri sanoi, että Irakiin ei voi palauttaa ketään ja että tulijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia. Tästä koitui pelkästään yhden vuoden vastaanottomenoina yli miljardin euron lasku veronmaksajille. [Leena Meri: Kamala summa!] Tulijavirta on sittemmin hidastunut Suomesta riippumattomista syistä, kiitos esimerkiksi Unkarin ja kiitos Libyan viranomaisten toiminnan. Jos se kuitenkin kiihtyy uudelleen, onko hallituksella toimintasuunnitelma tai edes suunnitelma sellaisen laatimiseksi vai aiotaanko seistä tumput suorana ja katsoa mitä tapahtuu? — Kiitos. [Leena Meri: Epäilen viimeistä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-26T16:06:32,2019-09-26T16:07:39,Hyväksytty,1.1 2019_38_9,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvon puhemies! Kiitos edustaja Halla-aholle kysymyksestä. Totta kai on selvää, että ihan kaikissa tilanteissa hallitus ja valtio on varautunut erilaisiin tilanteisiin. [Jussi Halla-aho: Miten?] Varautumissuunnitelmia on tehty, ja niitä päivitetään jatkuvasti. Tilanteita seurataan ja viranomaisyhteistyötä vahvistetaan, jotta tieto liikkuu varmuudella sekä Suomen sisäisten viranomaisten että Euroopan unionin sisällä eri viranomaisten kesken, Europolin, Frontexin ja monen muun, muun muassa EASOn, eurooppalaisen pakolaisjärjestön, kautta. Mainitsitte palautukset, ja toki hallitusohjelmaa kun katsomme, niin meillä on ihan keskeinen kirjaus siellä, että samaan aikaan kun turvapaikkaprosessia laitetaan kuntoon ja oikeusvarmaksi, myös palautussopimuksista neuvotellaan. Tällä hetkellähän on tilanne, että viime hallituksen aikana palautussopimukset eivät juuri ole vetäneet ja [Ilkka Kanerva: Entä nyt?] nyt on tehtävä se, että meillä myös sopimukset jatkossa toimivat. On käytävä keskustelua näiden valtioiden kanssa ja ylipäätään keskustelua siitä, että kukaan ei myöskään palaudu maahan, jossa heitä uhkaa hengenvaara. [Puhemies koputtaa] Palautuskielto on ehdoton, ja sitä täytyy viranomaisten noudattaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:07:39,2019-09-26T16:08:48,Hyväksytty,1.1 2019_38_10,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä, kun mainitsitte — asian, joka on itsestään selvää kaikille — että ketään ihmistä ei saa jättää hukkumaan Välimereen: mikä kansainvälinen sopimus velvoittaa kuitenkin kuskaamaan tämän henkilön, joka on veden varassa, seuraavaan valtioon, eikä palauttamaan sinne kotimaahansa? Olen siinä käsityksessä, että hukkuva ihminen on syytä palauttaa kotimaahansa saamaan terveydenhuoltoa mahdollisiin vammoihinsa tai kokemaansa traumaan. Ja toiseksi, arvoisa puhemies, mainitsisin kyllä ministerille, että tässä salissa ollaan kyselytunnilla ja tuo kansa tuolla kuvaruudun takana varmastikin odottaa suoria vastauksia suoriin kysymyksiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-09-26T16:08:51,2019-09-26T16:09:42,Hyväksytty,1.1 2019_38_11,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,Mikä oli kysymys? Ei ollut kysymystä. [Leena Meri: Niitä oli monta jo aiemmin!],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_38_12,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, kuten tässä äskenkin tuli esille, että ei ketään pidä jättää Välimereen hukkumaan, kuten myös ministeri sanoi. Mutta näistä ministerin kolmesta periaatteesta: Kerroitte, että ne kuvailevat niitä ratkaisuja, joita yrititte maanantaina edistää. Niistä puuttui kyllä tärkeä periaate eli se, miten vältetään sellainen tilanne, joka 2015 syntyi, että meille Eurooppaan tuli toista miljoonaa ihmistä, joiden joukossa oli aivan ilmiselvästi satojatuhansia, jotka väärinkäyttivät tätä järjestelmää — niiden joukossa, jotka olivat aidostikin vainottuja. Miten vältetään se, että he tulevat ympäri Eurooppaa ja heitä on vaikea jälkeenpäin enää palauttaa? Onko todella niin, että hallitus sitoutuu nyt ratkaisemaan kriisiä tavalla, jossa siirretään hakijoita, joiden taustoja ei ole tsekattu, kun edellisen hallituksen viime talvena tekemien linjausten perusteella turvapaikkapäätökset pitäisi tehdä ulkorajakeskuksissa? Ja viime talvena myös keskusta oli mukana tekemässä päätöksiä, joissa nimenomaan kieltäydyimme yksittäisten laivojen [Puhemies: Kysymys!] tarkistamattomien ihmisten... Onko todella nyt niin, että Suomi on kääntänyt kelkkansa ja menossa mukaan mekanismiin, jossa Suomeen ja muihin EU-maihin siirretään tarkistamattomia hakijoita ennen kuin turvapaikkaperusteet [Puhemies koputtaa] on tarkastettu? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-09-26T16:09:52,2019-09-26T16:11:10,Hyväksytty,1.1 2019_38_13,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu, jota nyt käydään, liittyy tilanteeseen, jossa, ennen kuin uusi komissio aloittaa toimintansa ja ratkaisee tätä asiaa — niin kuin komission tuleva puheenjohtaja on todennut omassa politiikkaohjelmassaan — on väliaikainen tilanne, joka täytyy ratkaista. Tässä on kysymys näitten neljän valtion aloitteesta, kuuden kuukauden jaksosta, jonka aikana ne ihmiset, jotka tämän väliajan puitteissa tulevat Euroopan rannoille pelastettuna mereltä, siitä, miten heidän suhteensa menetellään. Ja tällä hetkellä Suomi puheenjohtajamaana pyrkii edistämään oman ohjelmansa mukaisesti kaikkia ratkaisuja, jotka tähän tilanteeseen voidaan liittää. Lähtökohta on se, että tämä on väliaikainen järjestely kuuden kuukauden aikana. Jokaisen kerran kun tilanne tulee, Suomi tulee erikseen päättämään omasta osiostaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:11:12,2019-09-26T16:12:02,Hyväksytty,1.1 2019_38_14,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrättekö te, ministeri Ohisalo, että tällainen sisäisiin siirtoihin perustuva jakojärjestelmä houkuttelisi lisää hakeutujia näille vaarallisille merireiteille, joissa he ovat vaarassa hukkua, ja samalla ruokkisi laitonta ihmissalakuljetusta? [Leena Meri: Kyllä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Vetovoimatekijä!] Sen sijaan tulisi keskittyä nimenomaan kiintiöpakolaispolitiikkaan, jossa nämä pakolaiset valikoidaan suoraan sieltä pakolaisleireiltä. Se taas puolestaan houkuttelisi pikemmin siihen, että nämä ihmiset pysyvät siellä pakolaisleireillä, joista he sitten saavat turvaa ja apua, eikä heidän tarvitse turvautua tällaisiin laittomiin ihmissalakuljetuksiin ja vaarallisiin reitteihin. Euroopan unionin tulisikin lisätä vahvasti tätä kiintiöpakolaisjärjestelmää. Miksi ette ole pikemmin tätä linjaa ajamassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-26T16:12:04,2019-09-26T16:13:06,Hyväksytty,1.1 2019_38_15,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsäselle kiitokset kysymyksestä. Tämähän on itse asiassa ihan keskeinen eurooppalainen keskustelu myös, että kuinka kiintiöpakolaisjärjestelmää hyödynnetään eräänä ikään kuin laillisen reitin mahdollisuutena Eurooppaan, ja tässä tehdään YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa yhteistyötä. Suomihan, tai hallitus, päätti budjettiriihessään viikko sitten siitä, että kiintiöpakolaiskiintiötä nostetaan sadalla ja jatkossa hallitusohjelman mukaisesti arvioidaan sitä, kuinka turvapaikanhakijoiden määrä kehittyy. [Eduskunnasta: Mutta mites nämä sisäiset siirrot?] Jos kehitys on laskevaa, niin silloin voidaan pohtia, otetaanko enemmän kenties kiintiöpakolaisia. Lisään tähän vielä sen, että tämä on todella yhteiseurooppalainen keskustelu. Myös eurooppalaisen rahoituksen näkökulmasta tällainen AMIF-rahasto jo tällä hetkellä toimii niin, että kun kiintiöpakolaisia vastaanotetaan, niin heistä myös maksetaan Suomen valtiolle. Eli tämäkin on aina hyvä huomioida tässä mukana. [Sari Sarkomaa: Vastaus jäi taas tulematta! — Ilkka Kanerva: Ei taaskaan vastausta!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:13:08,2019-09-26T16:14:05,Hyväksytty,1.1 2019_38_16,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on kaksi asiaa, jotka pitää erottaa toisistaan. On tämä väliaikainen ratkaisu, josta täytyy huolehtia sen takia, että tällä hetkellä ei ole komissiota, joka veisi asiaa eteenpäin pysyvämmän ratkaisun näkökulmasta. Olen aivan samaa mieltä edustaja Räsäsen kanssa siitä, että on järkevää löytää sellaisia vaihtoehtoja, joissa voidaan etukäteen selvittää näitten turvaa tarvitsevien ihmisten taustat ja sitä kautta huolehtia siitä, että tänne tulee vain ja ainoastaan niitä ihmisiä, joilla on turvan tarve. Mutta me emme voi sille mitään, että vuoden 2015 kesäkuun jälkeen Suomeen pyrki kaiken kaikkiaan 51 000 ihmistä, jotka hakivat kansainvälistä suojelua. Meidän täytyy selvittää sen lainsäädännön mukaan, johon me olemme sitoutuneet, niiden kansainvälisten sopimusten mukaan, joihin olemme sitoutuneet, näitten ihmisten suojan tarve. Näistä 17 000 ihmistä on saanut turvapaikan Suomesta, yli 30 000 ihmistä on joko saanut kielteisen päätöksen, on peruuttanut hakemuksen tai odottaa tällä hetkellä poistamista maasta. On tärkeää saada selvyys, sopimuksellinen selvyys, siitä, että voidaan palauttaa Suomesta ihmisiä pois silloin, kun ei ole turvapaikan perusteita. [Välihuutoja] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:14:07,2019-09-26T16:15:22,Hyväksytty,1.1 2019_38_17,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisessä turvapaikanhakija-aallossa Suomeen tuli ihmisiä erityisesti Irakin suunnalta, toki muistakin maista. Millainen tilanne palautussopimuksen osalta Suomella on tällä hetkellä Irakin kanssa? Mehän hyvin tiedämme, että esimerkiksi Ruotsilla tällainen sopimus on ollut, mutta sen perusteella on kyetty palauttamaan vain muutamia ihmisiä lähtömaahansa. Eli kysyisin, kun sitä penätään, että mitä kysytään: mikä tilanne on Suomen ja Irakin välisessä palautussopimuksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-09-26T16:15:25,2019-09-26T16:16:04,Hyväksytty,1.1 2019_38_18,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitos edustaja Sankelolle kysymyksestä. Suomi on muun muassa avaamassa Irakiin uuden suurlähetystön, jonne on muun muassa sisäministeriön virkahenkilö lähdössä vuoden mittaiselle komennukselle juuri ajatuksella, että palautussopimuksista keskustellaan aktiivisesti, päivänpoliittisesti siellä. Mutta samaan aikaan tietysti poliittisella tasolla käymme keskusteluja näiden valtioiden kanssa, joihin palautuksia pääasiassa menee. Kuten jo aiemmin mainitsin, viime hallituskaudella palautukset eivät vetäneet kunnolla, ja se on hallitusohjelmaan kirjattu asia, että niistä sopimuksista neuvotellaan jatkuvasti — tämä on meidän tehtävämme. [Ilkka Kanerva: Oletteko neuvotelleet?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:16:05,2019-09-26T16:16:47,Hyväksytty,1.1 2019_38_19,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 tapahtunut turvapaikanhakijakriisi ei saa toistua, siitähän kaikki tässä salissa ovat samaa mieltä. Mutta nyt kun katsotaan, mitä tälle asialle voitaisiin paremmin tehdä, niin palautussopimusten toimivuus, josta tässä äsken oli kyse, on yksi keskeinen osa. Mitä Suomi aikoo nyt EU-puheenjohtajamaana konkreettisesti tehdä näiden palautussopimusten toimivuuden osalta? Nimittäin puheenjohtajamaa kykenisi tekemään järkeviä tekoja, jos se kasaisi tähän koalition taakseen. Eli mitä konkreettista nyt syksyn aikana pääministeri, sisäministeri, ulkoministeri tekevät tälle asialle? [Leena Meri: Houkuttelevat lisää niitä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2019-09-26T16:16:48,2019-09-26T16:17:42,Hyväksytty,1.1 2019_38_20,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Häkkäselle kysymyksestä. Olen viimeksi tällä viikolla tavannut aloittavia, uusia komissaareja ja keskustellut myös puhelimessa heidän kanssaan. Olemme keskustelleet siitä, että tämä palautuskysymys yhdistettynä tähän turvapaikkapolitiikan uudistamiseen on iso kokonaisuus. Se tulee olemaan prioriteetti monelle uusista komissaareista, se on prioriteetti myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, että näitä asioita edistetään, ja totta kai ihan keskeistä on se, että kun saadaan jäsenvaltioita yhteen pöytään, luotua luottamusta jäsenvaltioiden kesken, niin voidaan myös käydä yhdessä keskusteluja näiden palautusvaltioiden suuntaan. Kuinka löytää tässä voimaa mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyöstä? Muun muassa siirtolaisuuden juurisyihin puuttuminen on ihan keskeistä monessa, ja se, kuinka Suomi yhtäältä jo lähtömaissa voi toimia, edesauttaa myös sitä, että nämä palautussopimukset toimivat paremmin. [Sari Sarkomaa: Ei mitään konkreettista!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:17:42,2019-09-26T16:18:41,Hyväksytty,1.1 2019_38_21,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,Pääministeri Rinne halusi vielä vastata. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_38_22,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Kiitoksia, arvon puhemies! Haluan todeta sen verran, että olen keskustellut tästä tilanteesta EU:n korkean edustajan Mogherinin kanssa, siitä, voisiko Euroopan unioni yhdessä, juuri niin kuin totesitte, laajemmalla joukolla hakea sellaista palautussopimusten kokonaisuutta, jolla tätä ongelmaa voitaisiin purkaa jäsenmaitten näkökulmasta niitten ihmisten osalta, jotka eivät ole turvaa, suojaa täältä saaneet, ei ole ollut turvapaikkaperustetta. Mogherini on luvannut tätä asiaa viedä eteenpäin. Olen käynyt tätä keskustelua myös kollegojen kanssa Eurooppa-neuvoston yhteydessä, että miten tätä asiaa voitaisiin viedä eteenpäin tavalla, joka johtaa siihen, että palautussopimuksia saadaan vahvasti. Afrikka-strategia on yksi tärkeä osa tulevankin komission työskentelyä. Suomi on sitä vienyt vahvasti eteenpäin. Tämän Afrikka-strategian kautta voidaan kumppanuudessa Afrikan unionin jäsenmaiden kanssa huolehtia siitä, että yksi osa sitä kumppanuutta tulee olemaan näitten palautussopimusten vahvistaminen maihin, joihin voidaan palauttaa ihmisiä. [Ilkka Kanerva: Tolkun ääni!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:18:43,2019-09-26T16:19:45,Hyväksytty,1.1 2019_38_23,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kysyä ministereiltä, eikö teistä tunnu, että tämä koko nykyinen turvapaikkapolitiikka on erittäin haitallista, kun tiedetään, mitä on tapahtunut seksuaalirikoksissa, miten ihmiset ovat jopa menettäneet henkensä, Turun tapahtumat, Porin tapahtumat ja niin edelleen. Onko tämä sellainen asia, että on vaan pakko hyväksyä, että maan sisäinen turvallisuus vaarantuu näin paljon, vai voisiko ajatella niin, että Suomi irtautuu sellaisista sopimuksista, jotka aiheuttavat tällaista rikollisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-09-26T16:19:48,2019-09-26T16:20:37,Hyväksytty,1.1 2019_38_24,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitos edustaja Vallinille kysymyksestä. Ajattelen niin, että se hallitusohjelma, johon viisi puoluetta nyt keväällä sitoutui, lähtee myös perusperiaatteista kunnioittaa ihmisoikeuksia, kansainvälistä yhteistyötä, kansainvälisiä sopimuksia [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten suomalaisten oikeudet?] — ihan jokaisen ihmisoikeuksia — ja silloin ajattelen, että kansainvälisistä sopimuksista irtautuminen ei välttämättä istuisi tämän hallituksen pirtaan. Yhtaikaa näen erittäin tärkeänä keskustelun siitä, että seksuaalirikoksiin on vihdoin herätty. Niitä täällä tehdään aivan liian paljon, niitä ei pitäisi täällä kenenkään joutua kokemaan, ja sen takia me olemme lisänneet poliisille resursseja. Ensi vuonna perustetaan poliisissa työryhmä, jossa ennaltaehkäisyä ja ennaltaestävyyttä painotetaan. Sinne laitetaan lisää rahaa. Siellä moniviranomaisyhteistyöllä pyritään estämään tilanteita, jotta kukaan ei edes joudu seksuaalisen hyväksikäytön tai väkivallan uhriksi. Teema on erittäin tärkeä, ja hallitus ottaa sen erittäin tosissaan ohjelmassaan. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:20:37,2019-09-26T16:21:41,Hyväksytty,1.1 2019_38_25,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on syytä tehdä nyt kyllä tämä kanta hyvin selväksi. Suomi ei ole sitoutunut minkääntyyppiseen väliaikaiseen taakanjakomekanismiin. On hyvä, että hallitus siitä aikanaan keskustelee. Keskustan kanta on selkeä: meidän ei tulekaan sitoutua tällaiseen mekanismiin, ellei siinä ole valtaosa EU-maista mukana. [Välihuutoja — Leena Meri: Hallituskriisi meneillään!] Olen samaa mieltä siitä, että vuoden 2015 tapahtumat eivät saa missään tapauksessa toistua. Silloin perussuomalaiset olivat hallituksessa, ja mitä silloin tapahtui? Ministeriltä kysyisin: mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että ihmissalakuljetus Välimerellä saadaan loppumaan? [Ben Zyskowicz: Ei tullut hallituksen kanta selvemmäksi vaan epäselvemmäksi! — Eduskunnasta: No nimenomaan! — Ilkka Kanerva: Tulkaa pois sieltä hallituksesta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-09-26T16:21:41,2019-09-26T16:22:25,Hyväksytty,1.1 2019_38_26,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitos edustaja Kärnälle kysymyksestä. Ihmissalakuljetus, ylipäätään ihmiskauppa, on ihan keskeisiä kysymyksiä, joihin sekä tämä hallitus, meidän ohjelmamme itsessään, kuten hyvin tiedätte, että myös hallituksen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma menee, ja keskustelemme näistä aiheista muun muassa ministerikollegoidemme kanssa eurooppalaisella tasolla. Teemme yhteistyötä Europolin piirissä, Frontexin piirissä, eurooppalaisten virastojen piirissä, joilla on valtavan paljon tietoa näistä asioista, yhtäältä liittyen ihmissalakuljettajiin Välimerellä, toisaalta ihmiskauppaan, joka näkyy täällä meillä asti. Tätä työtä tehdään jatkuvasti, ja ihan keskeistä on se, että tiedonvaihto pelaa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:22:25,2019-09-26T16:23:06,Hyväksytty,1.1 2019_38_27,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä perussuomalaisten rivistä ehdotettiin, että Suomi irtautuisi kansainvälisistä sopimuksista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli keskusta!] On ehkä syytä muistuttaa, että sääntöperusteinen kansainvälinen järjestelmä jos jokin on pienen maan etu. Suomen etu on se, että maailmassa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia. Mitä tulee tähän pakolaissopimukseen, niin sehän lähtee siitä, että jos on aidosti hädässä tai vainon alla, niin silloin autetaan, mutta jos ei ole turvan perustetta, niin silloin pitää voida myös palauttaa. [Jussi Halla-aho: Näinkö tapahtuu?] Sen takia, arvoisa puhemies, on hyvä, jos nyt hallitus on aktiivinen yhdessä muiden EU-maiden kanssa siinä, että nämä palautussopimukset saadaan toimimaan, koska aktiiviseen turvapaikkapolitiikkaan kuuluu myös se, että ihmisiä pitää voida palauttaa. Arvoisa puhemies! Tästä väliaikaisesta taakanjakomekanismista: Muistelen, että EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen tavoitteena on saada selkeä enemmistö jäsenmaista tähän mukaan. Haluan kysyä pääministeriltä: pitääkö hallitus kiinni tästä linjauksesta? Tämä ei voi olla vain muutaman maan sopimus, [Puhemies koputtaa] vaan kysymys on siitä, [Puhemies: Aika!] että pitää saada selkeä enemmistö mukaan. [Juho Eerola: Ja paljonko on selkeä enemmistö?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-09-26T16:23:08,2019-09-26T16:24:25,Hyväksytty,1.1 2019_38_28,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä käytiin keskustelua siinä tilanteessa, kun hallitus aloitti EU-puheenjohtajuuskautta puheenjohtajamaana. Tiedettiin se aikaisemmista tilanteista, että puheenjohtajamaahan tulee kohdistumaan tässä suhteessa paineita näitten laivalle pelastettujen ihmisten sijoittamisessa. Todettiin, että esimerkiksi Romania oli tällaisia päätöksiä kaikesta huolimatta, omasta suhtautumisestaan huolimatta tehnyt, ja sen takia todettiin, että meidänkin ensin pitää tämmöinen viesti antaa, että puheenjohtajamaa toimii solidaarisesti muita valtioita kohtaan. Mutta todettiin saman tien sitten, että on järkevää yrittää koota mahdollisimman laaja joukko jäsenmaita tässä väliaikaisessa tilanteessa huolehtimaan niistä yhteisistä vastuista, jotka meillä on turvaa hakevia ihmisiä kohtaan [Jussi Halla-aho: Miten laaja?] ja eurooppalaisia ihmisiä kohtaan, ja tästä näkökulmasta päädyttiin ratkaisuun, jossa noin 20 jäsenmaata tarkoittaa sitä kokonaisuutta, jonka takana me voimme olla. Tätä nyt nämä neljä tätä rakennelmaa kehittänyttä maata [Puhemies koputtaa] vievät eteenpäin, ja me puheenjohtajamaana kerromme, että tämmöinen prosessi on käynnissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:24:26,2019-09-26T16:25:37,Hyväksytty,1.1 2019_38_29,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oppositiopolitiikkaa voi tehdä niin monella tyylilajilla. Haluan tässä kiittää opposition puolelta edustaja Räsästä erittäin vastuullisesta ja asiantuntevasta puheenvuorosta. Hallituksessa ja keskustassa on helppo olla samaa mieltä siitä, [Leena Meri: Mitä mieltä keskusta on?] että meidän pitää Suomessa auttaa maailman hädässä olevia, ja ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmä on siihen paras keino. Olen ymmärtänyt, ja tietysti hallitus voi vielä sen kerrata, että tavoitteena on vähentää turvapaikanhakijoiden määrää niin Suomessa kuin koko Euroopassa [Leena Meri: Ai näillä toimenpiteillä?] ja panostaa nimenomaan kiintiöpakolaisjärjestelmään. Niin ikään keskustassa ajatellaan sillä tavalla, että ei ole olemassa mitään paperittomia ihmisiä vaan joko on oikeus olla tässä maassa lain mukaan tai ei ole oikeutta, ja jos ei ole oikeutta, niin ole hyvä ja poistu maasta, tai sitten tarvittaessa viranomaiset auttavat poistumaan, jos haluja lähteä ei ole. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kysyisin nyt sisäministeriltä: kun perussuomalaiset olivat viime kaudella hallituksessa ja kun he tulivat 2015 hallitukseen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskustan kanssa!] lisääntyikö vai vähentyikö [Puhemies koputtaa] turvapaikanhakijoiden määrä, ottiko Suomi sisäisinä siirtoina turvapaikanhakijoita, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka oli pääministeri?] kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, [Puhemies: Aika!] ja miten se on kehittynyt, kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta oli pääministeripuolue! — Eduskunnasta: Perussuomalaiset oli hallituspuolue!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-09-26T16:25:41,2019-09-26T16:27:02,Hyväksytty,1.1 2019_38_30,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Kurviselle kysymyksestä. Turvapaikanhakijoiden määrähän laskee tämän hallituskauden aikana jatkuvasti, [Antti Kurvinen: Heti kun persut lähti pois! — Perussuomalaisten ryhmästä: Laski jo 2017, kun heititte meidät pois!] saman tien kun perussuomalaiset ovat lähteneet hallituksesta. Olen ymmärtänyt, että viime kaudella perussuomalaisten aikana sisäisiä siirtoja otettiin satoja. [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] Tähän mennessä 13 — 13 — ihmistä on tullut näiltä lautoilta mereltä pelastettuina ihmisinä. Painotan vielä sitä, että turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut, kuten edustaja Kurvinen sanoo. Hallitusohjelmakirjaus lähtee siitä, että kiintiöpakolaisjärjestelmässä, jossa tehdään yhteistyötä nimenomaan YK:n pakolaisjärjestön kanssa, autetaan kaikista vaikeimmassa asemassa olevia pakolaisia ja kiintiöpakolaisten määrää voidaan nostaa, kun turvapaikanhakijoiden määrä laskee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:27:03,2019-09-26T16:27:53,Hyväksytty,1.1 2019_38_31,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu palauttamisesta mutta ei oikeasti tee mitään palauttamisen edistämiseksi. Sopimusten solmimiseen ei ensinnäkään riitä pelkkä sisäministerin arvovalta, vaan asian pitäisi liikuttaa ulkoministeriä ja pääministeriä. Jos on tahtoa, sopimus saadaan aikaan. Ehdollinen kehitysapupolitiikka, kauppapolitiikka ja viisumipolitiikka — keinoja on, mutta te ette uskalla. Sen sijaan hallitus lisää vetovoimatekijöitä tarjoamalla työlupia kielteisen päätöksen saaneille, mikä tietysti kokoomuksellekin sopii. [Jari Ronkainen: Ja keskusta siunaa!] Ovatko nämä veronmaksajalle kalliiksi tulevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitsan‑ ja kebabinpaistajat niitä teidän peräänkuuluttamianne huippuosaajia, vai miksi te vesitätte turvapaikkainstituution viimeisenkin uskottavuuden?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-09-26T16:27:56,2019-09-26T16:28:47,Hyväksytty,1.1 2019_38_32,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Riikka Purralle kysymyksestä. Kuten mainitsitte, olette hyvin perehtyneet Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaan. [Leena Meri: Toki me luemme ohjelmia!] Suomihan käyttää näissä keskusteluissa erilaisia keinoja: viisumipolitiikkaa, kauppapolitiikkaa, kehityspolitiikkaa. Näistä keskustellaan samoissa pöydissä kuin keskustellaan muun muassa näistä palautuksista. Kiitos, että olette perehtyneet ja kiinnostuneita Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:28:47,2019-09-26T16:29:13,Hyväksytty,1.1 2019_38_33,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Seuraava kysymys, kokoomuksen eduskuntaryhmä ja edustaja Lepomäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_34,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö on tuonut tässä hiljan laskelman, jonka mukaan hallituksen päätökset kasvattavat tuloja keskimäärin kaikissa paitsi ylimmissä tuloluokissa. Tästä jotkut saivat vaikutelman, että keskituloisen palkansaajan verotus ei olisikaan kiristymässä. Tosiasiassa hallitus vain estää palkkainflaatiosta johtuvan kiristyksen verotukseen. Sen sijaan hallitus antaa verotuksen kiristyä sosiaaliturvamaksujen noustessa, ja etuuksia nostetaan tietysti velaksi. Kokoomus on huolissaan siitä, kuinka Suomessa ihminen voi omalla työnteollaan nousta taustasta riippumatta keski- ja hyvätuloiseksi. Ministeri Lintilä, kysyisin teiltä: Saako keskituloinen palkansaaja samoilla tuloilla enemmän vai vähemmän käteen ensi vuonna? Ja salliiko Rinteen hallitus omalla työllä vaurastumisen, vai keskitättekö te pääomat sinne, missä niitä on jo valmiiksi? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-09-26T16:29:25,2019-09-26T16:30:40,Hyväksytty,1.1 2019_38_35,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näyttää, että jatketaan siitä, mihin viime viikolla jäätiin. Kertaus on opintojen äiti. Arvostan. [Sari Sarkomaa: Kiristääkö vaiko ei?] Tähän VM:n laskelmaan: Se pitää paikkansa, että VM:n laskelmassa todettiin, että noin 70 prosentilla tulee tulotaso nousemaan, käteen jäävä osa tulee nousemaan, mikä on mielestäni verrattain hyvä. Ja se lähtee siitä, että pienimpiin perusturvaan liittyviin etuuksiin tehdään korotukset. [Oikealta: Entä palkat?] Te kysytte sitä, annammeko me verotuksessa tapahtua kiristymistä. Te tiedätte erittäin hyvin: hallitus ei anna verotuksessa tapahtua kiristymistä [Ben Zyskowicz: Ah, mitä saivartelua!] vaan se kiristys tulee sivukuluista, palkan sivukuluista, jotka ovat työmarkkinajärjestöillä. Todella mielenkiintoista kuulla, onko kokoomus sitä mieltä, että hallitus on se, joka kuittaa aina työmarkkinoitten tekemät ratkaisut sivukuluista. Se ei voi mennä niin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-26T16:30:40,2019-09-26T16:31:47,Hyväksytty,1.1 2019_38_36,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_38_37,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä Suomessa veroasteeseen luetaan myös sosiaaliturvamaksut. Ja jos kyse on siitä, luodaanko Suomeen vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia: hallituksella on kaikki avaimet kädessään, jos se haluaisi tosiasiassa lisätä ihmisten käteen jääviä tuloja. Jos puhutaan keskituloisesta palkansaajasta, esimerkiksi lehtorista, joka ansaitsee päätyössään noin 3 400 euroa kuussa ja haluaa tehdä lisätöitä tunnin illassa: Hän ansaitsee työstään esimerkiksi 20 euroa, siitä jää puolet käteen. Tällä lehtorilla on kaksi lasta, ja hän tarvitsisi lastenhoitajan siksi tunniksi — lastenhoitajan palkka on noin 15 euroa kotitalousvähennyksen jälkeen. Eli tämä lehtori joutuu tekemään puolitoista tuntia töitä, jotta hän voi kustantaa tunniksi itselleen lastenhoitajan. Kysynkin teiltä: onko ensi vuonna tämä aika, jonka tämä lehtori joutuu tekemään lisätöitä, lisätyötunteja, pidempi vai lyhyempi kuin tuo puolitoista tuntia, jotta hän saa palkata apua tunniksi kotiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-09-26T16:31:53,2019-09-26T16:33:12,Hyväksytty,1.1 2019_38_38,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tunnistan ilman muuta tämän ongelman. Ilman muuta tunnistan. [Jukka Kopra: Onko ratkaisua?] Mutta sitten pitää ehkä pikkusen kurkata taaksepäin: Olimme samassa hallituksessa viime kaudella. [Ben Zyskowicz: Katsotaan eteenpäin!] Kevensimme tuloverotusta 1,4 miljardia, [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] mutta progressio nousi silti. Emme päässeet siitä ongelmasta eroon silläkään, että 1,4 miljardia kevennettiin tuloverotusta. Tällä hallituksella lähdettiin siitä, että tarvitaan ihmisten perusturvan korotusta, ja valittiin se, että teemme perusturvaan tiettyihin etuuksiin korotuksia, ja se, että kohdennetaan tuloverotuksen kevennys vain sinne pieni- ja keskituloisiin. [Jukka Gustafsson: Oikein!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-26T16:33:12,2019-09-26T16:34:00,Hyväksytty,1.1 2019_38_39,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ministeri Lintilä muisteli sitä, mitä viime vaalikaudella tapahtui. Se asian taustahan oli se, että kun laadittiin sitä kilpailukykysopimusta, mikä toi kymmeniätuhansia työpaikkoja tähän maahan, niin osana sitä sopimusta päätettiin, että työntekijöiden sivukulut nousevat mutta että valtio tulee kompensoimaan ne sivukulut verotusta keventämällä — silloin muuten sosiaalidemokraatit tässä salissa kannattivat sitä sopimusta. Ja tämän ajatuksena oli se, että ne ahkerat suomalaiset työntekijät, [Antti Lindtman: Ahkerat! — Pia Viitanen: Joilta leikattiin lomarahat!] jotka siellä tekivät ja joutuivat siis pienentämään omaa tuloaan sitä kautta, että sosiaaliturvamaksut nousivat, saivat sen verotuksessa takaisin ja heidän ostovoimansa turvattiin, mikä osittain auttoi myös siihen, että kotimarkkinat vetivät paremmin. Nyt te olette tämän siis katkaisemassa. Kysyn: minkä takia olette tehneet tämän arvovalinnan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-09-26T16:34:02,2019-09-26T16:35:07,Hyväksytty,1.1 2019_38_40,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satonen, haluan muistuttaa, että vuoden 2017 budjettineuvotteluissa katsottiin hyvin selkeästi se, että hallituskaudella täyttyneet kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset on hoidettu, ja se todettiin silloin niissä neuvotteluissa. Itse asiassa kaivoin sen paperin ylös, ja siellä on hyvin selkeästi myös kokoomuksen kuittaus. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-26T16:35:08,2019-09-26T16:35:33,Hyväksytty,1.1 2019_38_41,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus lisää valtionvelkaa, se lisää julkisia menoja, se tosiasiallisesti kiristää myös verotusta, mutta sitten ainoa, mistä hallitus tuntuu olevan kiinnostunut tässä yhteydessä, on se, millä tavoin eri tulodesiileissä mahdollisesti erinäköisinä julkisina tulonsiirtoina tulokehitys tapahtuu. Vaikuttaa vähän siltä, että hallitus ei ole kovinkaan huolissaan siitä ahkerasta suomalaisesta, joka haluaisi elättää itsensä — [Välihuuto keskustasta] ei suinkaan ja täysin riippumatta siitä, kuinka paljon tienaa. Mutta se suomalainen ahkera työntekijä tai yrittäjä, joka haluaa omalla työllään ja toiminnallaan elättää itsensä, tällainen suomalainen kärsii tämän hallituksen toiminnasta. Voi olla, että jos hän saa jotain etuuksia, niin hänelle etuuksien kautta jotakin ehkä jää enemmän jossakin tapauksessa käteenkin, ja tähän hallitus vetoaa, mutta nyt näyttää siltä, että keskusta on unohtanut sen työn linjan, jota se yhdessä kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa viime hallituksessa oli edustamassa, [Puhemies: Kysymys!] ja on siirtynyt tulonsiirtojen maailmaan työnteon maailmasta. Ministeri Lintilä, pitääkö paikkansa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-09-26T16:35:36,2019-09-26T16:36:51,Hyväksytty,1.1 2019_38_42,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä en kyllä rupeaisi rajaamaan ahkeria suomalaisia tulotason mukaan. [Hälinää — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Just niin! — Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] Minä tunnen lukuisia hyvin ahkeria suomalaisia, jotka hyvin minimipalkalla [Hälinää — Puhemies koputtaa] tekevät töitä. Ja jos te viittaatte keskituloisiin — mitä ikinä keskituloinen onkaan, se on toinen keskustelunaihe — niin tämän eilen julkistetun valtiovarainministeriön laskelman mukaan suurimmalla osalla keskituloisista myös näillä hallituksen ratkaisuilla käteen jäävä tulo tulee lisääntymään. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-26T16:36:53,2019-09-26T16:37:30,Hyväksytty,1.1 2019_38_43,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa edustaja Rydman, haluan todeta sen, että tämä hallitus haluaa varmistaa sen, että näitten ahkerien — riippumatta tulotasosta — suomalaisten lapset saavat koulutusta varhaiskasvatuksesta aina sinne yliopistoon asti tulevaisuudessa, tavalla, jossa tulotaso ei vaikuta millään tavalla siihen, miten ihmiset saavat koulutusta. Tämä hallitus haluaa varmistaa sen, että ikääntyvät ihmiset voivat saada hoitoa turvallisesti ilman, että tarvitsee pelätä vanhentumista. [Oikealta: Koska se hoitajamitoitus tulee?] Tämän hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että suomalainen yhteiskunta on oikeudenmukaisempi tämän hallituksen päättäessä tehtävänsä kuin se oli ennen sitä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:37:32,2019-09-26T16:38:08,Hyväksytty,1.1 2019_38_44,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että työllisyyden kasvu on kriittisen tärkeää julkisen talouden ja näin ollen kaikkien yhteiskunnan tuottamien palvelujen rahoituksen kannalta. Keskeinen kannustinloukku syntyy siitä, että työn vastaanottaminen ei varsinkaan pienemmissä tuloluokissa aina kannata, koska tuloista jää liian vähän käteen. Tähän voidaan tietysti vaikuttaa suoraan verotuksella, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat esimerkiksi asumis- ja liikkumiskustannukset, jotka nousevat kaiken aikaa. Eli sen sijaan, että saivarrellaan siitä, väheneekö käteen jäävä raha suoraan verotuksen takia vai veroluonteisten maksujen ja työvoiman sivukulujen kautta, miten hallitus aikoo edistää sitä, että myös suorittavan työn sektorilla ja matalampipalkkaisilla aloilla työn tekeminen ja työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-09-26T16:38:11,2019-09-26T16:39:14,Hyväksytty,1.1 2019_38_45,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho nosti esille tärkeän kysymyksen, asumiskustannukset työnteon kannattavuuden näkökulmasta. Tämän hallituksen tehtävänä on laajentuneiden maankäyttösopimusten kautta hakea kohtuuhintaisen asumisen rakentamista eri puolille Suomea niihin keskuksiin, joissa asumisen hinta nousee erityisesti kysynnän näkökulmasta. Se on yksi tärkeä kokonaisuus, mitä viedään eteenpäin. Toinen tärkeä kokonaisuus on se, että halutaan infrastruktuurin rakentamisella vauhdittaa maankäyttösopimusten syntymistä tavalla, joka vaikuttaa asumisen hintaan pitkällä tähtäimellä ja tulevaisuuteen niin, että työnteko on kannattavampaa. Jos ajatellaan näitä sosiaaliturvan parantamiseen liittyviä toimenpiteitä nyt päätetyllä tavalla, niihin liittyy se, että esimerkiksi eläkkeitten korotusten osalta asumistukimenot eivät tule lisääntymään eivätkä vähenemään. Asumistuki ei vaikuta näitten ihmisten turvan kehittämiseen. [Sari Sarkomaa: Menot lisääntyvät!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:39:14,2019-09-26T16:40:19,Hyväksytty,1.1 2019_38_46,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Ärade talman! Tämä hallitus on parantamassa meidän teollisuutemme kilpailukykyä energiaverotusta uudistamalla. Se on todella hieno asia. Me olemme kohentamassa meidän vientiväyliämme, ja pari viikkoa sitten kuultiin, että tulevaisuudessa yritykset voivat soveltaa kaksinkertaisia poistoja, mikä on omiaan parantamaan heidän investointikykyään. Uskon, että jopa kokoomuksesta saattaa tulla tukea tälle ajatukselle. Ministeri Lintilä, millä aikataululla tämä uudistus saadaan vietyä läpi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-09-26T16:40:21,2019-09-26T16:40:59,Hyväksytty,1.1 2019_38_47,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Adlercreutz otti tärkeän kokonaisuuden eli meidän investoijiemme kannustamisen, ja mainitsitte tuplapoistot. Meillä on mukana siellä paletissa myös aineettomien oikeuksien 50 prosentin verovähennyksen nostaminen, joka on myös tärkeä. Näistä molemmista tullaan tekemään selvitykset, ja ne pyritään laittamaan mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Tavoite on se, että me olisimme ensi vuoden alusta jo eduskunnassa näitten lakien kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-26T16:41:19,2019-09-26T16:41:51,Hyväksytty,1.1 2019_38_48,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan muistin virkistämiseksi täytyy sanoa, että viime kaudella vasemmistoliitto oli se eduskuntaryhmä, joka vastusti kiky-sopimuksiin liittyviä lakimuutoksia. [Ben Zyskowicz: Ainoa puolue. Vihreät kannatti, demarit kannatti!] Emme vastusta työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta. Se kuuluu niille, ne hoitakoot sen puolen, jotka ovat asianosaisia. Kysyisin kuitenkin: kun tiedetään nyt, että me haluamme edistää polkuja, jotta jokaisella suomalaisella on mahdollisuus valmistua lehtoriksi tässä maassa, eli koulutuspolkuun laitetaan enemmän rahaa, ja kun lomarahaleikkauksista nyt luovutaan, onko tämä hallitus mahdollistanut sen, että kunnilla on se resurssi mahdollistaa se, että näitten lehtoreitten palkkataso nousee vuositasolla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-09-26T16:41:52,2019-09-26T16:42:53,Hyväksytty,1.1 2019_38_49,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus budjettiesityksessään on tätä asiantilaa korjannut: 257 miljoonaa pysyviä tulolisäyksiä kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Ja kertaluontoisena korvauksena jo tämän vuoden puolella lisäbudjetilla tullaan esittämään 230 miljoonaa euroa, jotta voidaan kuntien taloustilannetta korjata. Tämä hallitus tulee kaiken kaikkiaan kuntataloutta parantamaan 1,1 miljardia euroa erilaisilla valtionosuusjärjestelmän kautta tulevilla erillä. Tavoitteena on se, että tällä hetkellä kuntien ennakkoperintään liittyviä, kuntien tulorekisterikokonaisuuteen liittyviä ongelmia voidaan hoitaa myös kirjanpitolainsäädäntöä kehittämällä. On tärkeää, että myös tämä lomarahakysymys saadaan hoidettua nyt kuntoon sillä tavalla, että yhdelläkään ahkeralla suomalaisella julkisen sektorin työntekijällä lomaraha ei enää leikkaannu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:42:54,2019-09-26T16:43:53,Hyväksytty,1.1 2019_38_50,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä, vahvistitte siis, että tyypillisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna. [Välihuutoja vasemmalta] Se on erittäin surullinen uutinen. On erittäin hyvä toki, että satsaatte koulutukseen, valitettavasti toki velaksi. Mutta tosiasia on se, että Suomessa jo tällä hetkellä koulutus lyö leiville verrattaen huonosti, kun katsotaan eurooppalaisessa perspektiivissä. Meillä on bruttopalkat monella alalla huonommat, nettopalkoista puhumattakaan. Sitten kun mennään siihen ostovoimaan eli siihen, mitä niillä euroilla saa eli esimerkiksi mitä tälle lehtorille jää käteen ja mitä hän niillä euroilla saa, niin onhan se outoa, että joutuu tekemään omaa työtään enemmän ostaakseen toisen ihmisen työtä vähemmäksi ajaksi. Valitettavasti tämä kehitys tällä kaudella kääntyy, ja kysynkin: miten luulette, että tämä vaikuttaa teidän työpaikkatavoitteeseenne? Jo nyt ekonomistit epäilevät, riittävätkö edes nuo 60 000 työpaikkaa, [Puhemies koputtaa] jotka olette luvanneet luoda tällä kaudella. [Puhemies koputtaa] Niitä tarvitaan huomattavasti enemmän, ja valitettavasti verotuksen kiristäminen [Puhemies koputtaa] heikentää työpaikkojen luontia entisestään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-09-26T16:43:56,2019-09-26T16:45:13,Hyväksytty,1.1 2019_38_51,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2019 vp," Arvoisa puhemies! Totta kai veronkiristykset ovat aina valitettavia, mutta kuten sanoin, tässä ne tulevat palkan sivukuluista. [Elina Lepomäki: Sillä ei ole mitään väliä! — Sari Sarkomaa: Ihan samoja euroja ne on!] Olen edelleen sitä mieltä, että minä pitäisin hyvin outona sitä, että hallitus ilmoittaisi työmarkkinajärjestöille, että oli teidän päätöksenne sivukulujen mukaan mikä hyvänsä, niin me kuittaamme sen. Sen päässä olisi tasavero. No, tietysti jotkut voivat toivoa tasaveroa, itse kyllä olen edelleen progressioitten kannalla. Työn kannattavuudessa, työllistymisessä pitää muistaa taas koulutus. Kaikki tilastot osoittavat sen, että koulutetumpi osa tulee helpommin työllistymään. Nämä ovat niitä perusasioita, joita laitetaan kuntoon, plus muistetaan ne ihan pienimmällä tulolla olevat, joihin hallitukselta tulee nyt panostuksia. [Maria Guzenina: Oikea priorisointi!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-26T16:45:15,2019-09-26T16:46:16,Hyväksytty,1.1 2019_38_52,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimien edistymisen mittaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2019 vp,"Seuraava kysymys, Liike Nyt, edustaja Harkimo, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_53,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimien edistymisen mittaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eilen puhuttiin ilmastonmuutoksesta New Yorkissa, ja siitä on keskusteltu paljon. Olisin kysynyt hallitukselta: onko teillä mitään konkreettisia mittareita, millä te tulette tulevaisuudessa katsomaan, miten teidän asiat ovat edistyneet? Tällä hetkellä ei ole minkäännäköisiä mittareita eikä tiedetä, miten edistytään näissä kaikissa projekteissa, mitä tehdään. Nyt se on semmoista höttöä vain, että puhutaan koko ajan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-09-26T16:46:23,2019-09-26T16:47:03,Hyväksytty,1.1 2019_38_54,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimien edistymisen mittaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelen, edustaja Harkimo, että ympäristö- ja ilmastoministeri ei ole paikan päällä ja tämä vastaus nyt tähän kysymykseenne on vähän ontuva. Meillä on tällä hetkellä valmistelussa eri sektoreilla, kaikissa ministeriöissä, mittaristoa, jolla voidaan todentaa sitä, mitä tapahtuu ilmaston lämpenemisen torjunnaksi. Ollaan juuri ministeri Kulmunin — joka nyt ei ole hänkään paikalla — sektorilla lähdetty liikkeelle eri teollisuuden tuotannonhaarojen kanssa siinä, että läpikäydään sitä, mitä näitten osalta voidaan tehdä tässä kysymyksessä. Konkreettisten mittareitten avulla sitten arvioidaan, tuleeko lopputulosta. Tällä hetkellä en osaa sanoa teille, miten tämä mittaristo loppujen lopuksi rakentuu, mutta vahva tavoite meillä on se, että 2035 Suomi on hiilineutraali ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen, niitten toimenpiteiden johdosta, jotka tällä vaalikaudella lähtevät käyntiin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:47:03,2019-09-26T16:47:58,Hyväksytty,1.1 2019_38_55,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimien edistymisen mittaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2019 vp,"Koska vastuuministeri ei ole nyt paikalla, tämän kysymyksen käsittely tällä kyselytunnilla päättyy tähän.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_56,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys syrjäytymisestä  sisäisen  turvallisuuden  kannalta  (Heidi Viljanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2019 vp,"Seuraava kysymys, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Viljanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_57,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys syrjäytymisestä  sisäisen  turvallisuuden  kannalta  (Heidi Viljanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmin viikolla käsittelimme täällä salissa kansalaisaloitetta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Useampi kertoi kokemuksistaan koulukiusaamiseen liittyen ja jakoi omakohtaisia koskettavia tarinoitaan. Kertomukset kiusaamisesta pysäyttävät joka kerta. Kiusaaminen voi olla alkusysäys myöhemmälle syrjäytymiselle. Siksi jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla oikeus turvalliseen ja ymmärtävään aikuiseen, mieluummin moniin. Rinteen hallituksen ohjelman mukaan eriarvoisuuden kasvu ja syrjäytyminen ovat hallituskauden keskeisiä haasteita oikeusvaltion näkökulmasta. Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuutemme yksi suurimmista uhista. Ministeri Ohisalo, kun te vastaatte sisäisestä turvallisuudesta, miten te näette syrjäytymisen osana sitä ja mihin toimiin aiotte ryhtyä tilanteen parantamiseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-09-26T16:48:14,2019-09-26T16:49:14,Hyväksytty,1.1 2019_38_58,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys syrjäytymisestä  sisäisen  turvallisuuden  kannalta  (Heidi Viljanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitos edustaja Viljaselle erittäin tärkeästä kysymyksestä. Kuten mainitsitte, on todella niin, että sisäministeriön omissa selvityksissä jo vuosia on todettu sisäisen turvallisuuden suurimmaksi uhkaksi syrjäytyminen. Aina kun ihmiset jäävät jollain tavalla yhteiskunnan sivuun, marginaaleihin, ulkopuolelle, tilanteeseen, jossa he kokevat, että heille ei ole paikkaa, heitä ei kuunnella, he eivät voi vaikuttaa, on kyse myös siitä, että tässä yhteiskunnassa turvattomuus lisääntyy. Tällä hallituskaudella tehdään muun muassa sisäisen turvallisuuden selonteko. Olen viimeksi tänään keskustellut siitä, ja me aiomme tehdä sen itse asiassa vuotta nopeammin kuin mitä on ollut muun muassa hallintovaliokunnan pyyntö eli ensi vuoden loppuun mennessä — siinä missä tulevat puolustuspoliittinen selonteko ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, niin yhtä aikaa tulee sisäisen turvallisuuden selonteko, jossa tämä teema nostetaan aivan keskiöön. Hallitusohjelma lähtee siitä, että kukaan ei jää ulkopuolelle. Sitä varmistetaan koulutukseen panostamisella, sosiaaliturvapanostuksilla ja muun muassa asumisen kohtuuhintaistamisella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-09-26T16:49:16,2019-09-26T16:50:24,Hyväksytty,1.1 2019_38_59,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2019 vp,"Seuraava kysymys, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Östman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_60,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys osuus ikävällä tavalla harvaan asutulla maaseudulla asuviin. Samaan aikaan sähköverkkoyhtiöt korottavat sähkönsiirtomaksujaan. Ruotsissa harvaan asutuilla seuduilla on alempi sähkövero. Kaksi vuotta sitten sähköveron noston yhteydessä Pohjois-Ruotsin asukkaat saivat kolmanneksen verohelpotuksen sähköverosta. Suomessa suuret sähkönsiirtomaksut ja korkeat verot tekevät öljystä lämmityslähteenä edelleen houkuttelevan, mikä ei edistä Suomen hiilineutraalisuustavoitteita. Sähköveron laskeminen saattaisi nostaa sähköveron kokonaiskertymää, jos siirtyminen öljylämmityksestä sähköllä toimiviin ilmapumppuihin tai maalämpöön nopeutuisi. Sähköveron laskeminen nopeuttaisi näin ollen siirtymistä vähäpäästöisten energialähteiden pariin. Kysynkin valtiovarainministeriltä: mikä on hallituksen kanta porrastettuun sähköveroon sekä Ruotsin mallin käyttöön ottamiseen Suomessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-09-26T16:50:29,2019-09-26T16:51:46,Hyväksytty,1.1 2019_38_61,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Östman nosti esille nämä sähkönsiirtomaksut. Tässä yhteydessä täytyy todeta se, että tämä on kyllä huomattu jo aikaa sitten hallituksessa. Tähän asiaan pitää puuttua. Meillä on tällä hetkellä valmistelussa toimenpiteet, joilla voidaan laskea sähkönsiirtohintoja. Siellä on kolme elementtiä: Ensimmäinen elementti on se, että velvoitetta pistää niitä verkkoja maan alle mietitään uudelleen, ehkä väljennetään. Toinen on poistoaikojen muutokset, joilla tavoitellaan sitä, että poistoajat eivät ole niin lyhyitä ja saadaan sitä kautta tilaa tälle hinnanalennukselle. Kolmas on sitten puhdas katto sähkönsiirtoverkon maksuihin, [Leena Meri: Perussuomalaisten ehdotus!] koska ne johtavat käytännössä siihen, että sähkön varsinainen energiahinta on halvempi, edullisempi kuin sähkönsiirtoverkon hinta, ja tätä täytyy korjata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:51:46,2019-09-26T16:52:45,Hyväksytty,1.1 2019_38_62,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2019 vp,"Edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_38_63,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me politiikantekijät tiedämme hyvin, että energiapoliittiset ratkaisut pitää tehdä pitkällä aikajänteellä. Sen varassa, mitä tällä hetkellä energiantuotannosta tiedämme, on selvää, että ilman merkittävää ydinvoiman lisärakentamista Euroopan teollisuuden ja lämmityksen irtikytkentä fossiilisista ei tule onnistumaan. Kysynkin pääministeriltä: onko hallitus aloittamassa prosessia ydinvoimalainsäädännön tarkistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-09-26T16:52:56,2019-09-26T16:53:31,Hyväksytty,1.1 2019_38_64,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä meillä on kaksikin käynnissä olevaa ydinvoimahanketta, jotka toivottavasti jossain vaiheessa ovat osa sitä välttämätöntä perusvoiman lisäystä, mikä Suomessa tarvitaan, jotta teollisuus voi kasvaa, jotta Suomessa voidaan rakentaa kestävää talouskasvua. Tällä hetkellä tiedossa olevista merkittävistä energiateknologioista ydinvoima on yksi keskeisiä perusvoiman turvaamiseksi. Hallituksella ei ole tällä hetkellä hanketta, jolla ydinvoimalainsäädäntöä oltaisiin muuttamassa, mutta olemassa olevan lainsäädännön puitteissa voidaan hyvinkin varmistaa se, että meillä riittää perusvoimaa myös ydinvoiman kautta. Pitää satsata myös uusiutuvan energian lähteiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pitää satsata tutkimukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa näitten asioitten eteenpäin viemiseen. Se on meille tärkeätä. Innovaatiotoiminta, tutkimus, uusien energiamuotojen tulevaisuuden vahvistaminen — se on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-09-26T16:53:33,2019-09-26T16:54:34,Hyväksytty,1.1 2019_38_65,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Adlercreutz tässä aikaisemmin otti esille teollisuuden energiaverotusta koskevan hallitusohjelmaan sisältyvän muutoksen, joka helpottaa teollisuudessa siirtymistä pois fossiilisista. Hallitusohjelma sisältää myös laajemman ilmastoperusteisen energiaverouudistuksen. Tiedustelisin valtiovarainministeriltä tämän uudistuksen valmistelun aikataulua. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-26T16:54:35,2019-09-26T16:55:05,Hyväksytty,1.1 2019_38_66,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä energiaverouudistuksen työryhmä lähtee liikkeelle vielä tässä loppuvuodesta, ja ensi vuoden aikana tämä tulee saada valmiiksi. Tämä tulee olemaan merkittävä, iso kokonaisuus, ja tässä varmaan myös on vaikutuksia paljon peräänkuulutettuihin yritystukiin ja niitten käyttäytymiseen. Tämä kokonaisuus käydään tässä työssä läpi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-26T16:55:07,2019-09-26T16:55:35,Hyväksytty,1.1 2019_38_67,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys ulosoton suojaosuuden korottamisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 21/2019 vp,"Seuraava kysymys, keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Huttunen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_68,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ulosoton suojaosuuden korottamisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ulosotossa on yli puoli miljoonaa suomalaista. Syitä on monia, niin kuin on meitä ihmisiäkin. Kaikki ovat jonkun läheisiä: he ovat perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä tai työkavereita. Myös taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet ihmiset tarvitsevat toivoa tulevaisuuteen, toivoa, että tästä selvitään. Yksi ratkaisu on ulosoton suojaosan korotus. Keskusta on tätä esittänyt jo viime vaalikaudella. Se tekisi monelle ihmiselle työnteosta kannattavampaa ja vähentäisi tarvetta turvautua toimeentulotukeen. [Sanna Antikainen: Keskusta oli viime vaalikaudella pääministeripuolue!] Hallitusohjelmassa on sovittu, että ulosoton muutostarpeet selvitetään pikaisesti nyt vaalikauden alussa. Oikeusministeri Henriksson, valmisteluja on tietenkin tehtävä huolella, mutta milloin ulosotossa olevat ihmiset voivat odottaa suojaosan korotuksen toteutuvan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.6.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-09-26T16:55:42,2019-09-26T16:56:34,Hyväksytty,1.1 2019_38_69,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys ulosoton suojaosuuden korottamisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 21/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Huttuselle tästä tärkeästä kysymyksestä. Se on toki niin kuin esititte, että liian moni suomalainen on ylivelkaantunut ja liian monessa taloudessa kärsitään siitä, että raha ei kerta kaikkiaan riitä. Tämä hallitus haluaa panostaa tähän ylivelkaantumisen ongelmaan. Sen takia me lisäämme myös velkaneuvojia. Me haluamme, että tulevaisuudessa ihmiset, myös meidän lapsemme ja nuoremme, ymmärtävät talouden päälle paremmin kuin tänä päivänä, ymmärtävät, mitä on korko ja mikä on pikavippi, mitä se tarkoittaa, jos lainaa ottaa — sitä, että se laina on myös maksettava takaisin — ja mikä sen lainan hinta on. Tässä hyvässä hallitusohjelmassa on myös, niin kuin edustaja tässä nosti esille, käsitelty tätä ulosoton suojaosuutta, ja oikeusministeriö on nyt käynnistämässä tätä hanketta. Tarkoitus on, että parannetaan tässä ylivelkaantuneitten asemaa. Kuitenkin [Puhemies koputtaa] sanon myös sen, että se on monimutkainen lainsäädäntö, [Puhemies: Aika!] ja tähän aikatauluun vielä palataan.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-09-26T16:56:36,2019-09-26T16:57:43,Hyväksytty,1.1 2019_38_70,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys perhekeskuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2019 vp,"Seuraava kysymys, vihreiden eduskuntaryhmä, edustaja Soinikoski.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_71,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perhekeskuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lasten ja nuorten syrjäytymiseen puuttumisesta käytiin tässä salissa aiemmin tällä viikolla arvokas ja tärkeä keskustelu. Valmiutta hyvään parlamentaariseen lapsistrategiatyöhön löytyy yli puoluerajojen, ja syrjäytymisen ehkäisy on yhteinen tavoite meille kaikille. Ylisukupolvinen lastensuojelun asiakkuus ja huono-osaisuus periytyy. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on yli 18 000, ja heistä useimpien vanhemmat olivat saaneet toimeentulotukea. Työttömyys, pitkäaikaissairaudet ja riittämättömät mielenterveys- ja päihdepalvelut korostuvat huostaanottojen taustasyissä. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten perhekeskukset liitetään osaksi tulevien sote-keskusten toimintaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.7.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-09-26T16:57:48,2019-09-26T16:58:31,Hyväksytty,1.1 2019_38_72,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys perhekeskuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä ne liitetään, sillä hallitus näin päättää. Ja me tänään juuri käsittelimme [Sari Sarkomaa: Tämähän tulee niin kuin hoitajamitoitus! — Ben Zyskowicz: Muutaman tunnin työ!] sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä sitä, millä tavalla tulevaisuuden sote-keskukset tulevat tässä maassa toimimaan. Tulemme sitä tukemaan merkittävällä rahapanoksella, ja tulemme varmistamaan myöskin tämän yhteydessä, että perhekeskukset tulevat osaksi tätä pitkää linjaa. Esititte kysymyksessänne myös huolia tulevaisuuden lastensuojelusta. On aivan selvää, että lastensuojelun resurssit kaiken sen jälkeen, mitä olemme todeksi nähneet, ovat liian aliresursoituja. Hallitusohjelmassa päätettiin, että lastensuojeluresursseja lisätään, mutta ne lisäykset toteutetaan niin, että ne todella näkyvät myös lastensuojelussa. Niitä rahoja ei tulla käyttämään mihin tahansa. Täten lastensuojelun henkilöstömitoitusta selkeästi parannetaan, [Puhemies koputtaa] ja tämä osaltaan voi [Puhemies koputtaa] vaikuttaa siihen, että moni [Puhemies koputtaa] voi saada paremman alun elämälleen. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-09-26T16:58:33,2019-09-26T16:59:40,Hyväksytty,1.1 2019_38_73,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys Brexitin vaikutuksesta Suomen ja Britannian kauppakumppanuuteen (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2019 vp,"Seuraava kysymys, ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Norrback.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_74,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Brexitin vaikutuksesta Suomen ja Britannian kauppakumppanuuteen (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2019 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Finlands export till Storbritannien var senaste år värd över 2,8 miljarder euro, 4,5 procent av vår totala export. Utrikesministeriet uppskattar att det bor ungefär 20 000 finländare i Storbritannien. Både vår export och vardagen för våra medborgare bosatta i Storbritannien riskerar att rubbas med brexit. Att Storbritannien nu lämnar EU är illa både för Storbritannien och för EU och inte minst för Finland. Hur ska vi garantera att våra företag kan fortsätta sina handelsrelationer med Storbritannien efter brexit?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1440,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.8.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2019-09-26T16:59:46,2019-09-26T17:00:20,Hyväksytty,1.1 2019_38_75,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Suullinen kysymys Brexitin vaikutuksesta Suomen ja Britannian kauppakumppanuuteen (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä ajankohtaisesta kysymyksestä. Kalenteriin katsomalla huomaamme, että brexitin aikaraja lähestyy. Se on nyt tällä kertaa asetettu lokakuun loppuun mennessä, ja meidän täytyy varautua kaikkeen. [Sanna Antikainen: Lokakuun loppuun vai syyskuun loppuun?] Luonnollisesti varautumista koordinoidaan yhdessä EU-maiden kanssa komission tekemien esitysten pohjalta, ja teemme omat kansalliset varautumistoimemme. Itse asiassa viimeksi eilen hallitus pääministeri Rinteen johdolla iltakoulussa tarkasteli tätä tilannetta. Se, miten elinkeinoelämä varautuu, riippuu tietysti kovasti yrityksestä ja siitä, millä toimialalla se toimii, mihin se on sijoittautunut ja niin edelleen, mutta joka tapauksessa meidän on tehtävä kaikkemme, että tietoa on tarpeeksi. Tässä suhteessa olemme yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa ja muiden etujärjestöjen kanssa koonneet tietopaketteja, joita löytyy kattavasti muun muassa valtioneuvoston sivuilta. Onneksi, arvoisa rouva puhemies, Suomen arvioidaan jäävän EU-maiden neljänneksi pienimmäksi kärsijäksi arvonlisäveron suhteen, mikäli sopimukseton brexit toteutuisi. En halua vähätellä brexitiä, se on joka tapauksessa tappio mutta kuitenkin asia, jonka kanssa meidän vain täytyy voida sitten elää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+2.8.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-09-26T17:01:00,2019-09-26T17:02:08,Hyväksytty,1.1 2019_38_76,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_38_77,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jotta Suomi kukoistaa muutosten tuulessa, tarvitsemme rohkeaa, eduskunnan alaisena toimivaa tulevaisuustalo Sitraa, jonka tehtävänä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Suuret kiitokset selkeästä ja ajatuksia herättävästä vuosikertomuksesta, jonka nimi on osuva: ”Sanoista tulevaisuustekoihin”. Itse tutustuin Sitraan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Ratkaisu 100 ‑haastekilpailun yhteydessä. Osallistuin Haaste.io-tiimin kanssa kilpailun finaaliin, jonka aikana saimme erittäin tasokasta koulutusta ja valmennusta viheliäisten ongelmien ratkomiseen. Hyvin erilaiset tiimit törmäytettiin toisiinsa, saatettiin oppimaan toisiltaan. Vuorovaikutuksessa syntyi aivan uutta. Haastekilpailuja kannattaisi koulutusmielessä järjestää jatkossakin, kunhan idean kanssa aivan alusta lähteville toteutetaan omat sarjat. Tulevaisuuteen tähtäävä koulutus on yksi Sitran tärkeimmistä tehtävistä, sillä Suomen menestyminen perustuu huippuosaamiseen ja jokaisen suomalaisen elinikäiseen oppimiseen. Tarvitaan myös luottamusta ja kansainvälisyyttä. Sitra on muutoksentekijä, jolla on valta ja vastuu tarttua tulevaisuuden monimutkaisiin haasteisiin. Sen tehtävä on haistella maailmaa muovaavia megatrendejä, kartoittaa Suomen tulevaisuuden suuntia, toimia mahdollisuuksien maahantuojana ja konseptoida uusia mahdollisuuksia ja sysätä uudistuksia vauhtiin. Minua vakuuttaa erityisesti se, että Sitra yhdistää ajattelun ja tekemisen. Se toimii ajatus- ja toteutuspajana, jonka tekeminen pohjaa tutkittuun tietoon ja näkemykseen. Näin se rakentaa vahvaa perustaa muutoksille. Sitra kouluttaa, rahoittaa, tuo yhteen, kutsuu koolle laajoja verkostoja ja viestii niistä. Kaiken toiminnan ytimessä on yhdessä tekeminen. Arvoisa puhemies! Sitran esiin nostamat teemat vaihtelevat, ja niiden tuleekin vaihdella trendien mukaan. Teen tästä ansiokkaasta toimintakertomuksesta kaksi nostoa: toinen on toimintatapa, ja toinen laajempi, perustavaa laatua oleva periaate. Sitra on kehittänyt dialogiin perustuvan Erätauko-menetelmän, joka on toimintamalli rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen. Sitähän meilläkin on tarkoitus täällä istuntosalissa sivistyneesti harjoittaa. Erätauko on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Roolit, tittelit ja oppiarvot heitetään syrjään ja puhutaan tasavertaisesti. Kuka tahansa voi tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä kokoon ja keskustelemaan. Mukaan halutaan saada myös sellaisia, joita ei yleensä tavoiteta. Tällainen dialogi vahvistaa demokratiaa ja luo luottamusta. Sitä yhteiskuntamme kaipaa kovasti, juuri nyt. Toisena asiana nostan esille elinikäisen oppimisen, joka on meille kansalaisoikeus ja myöskin -velvollisuus. Pidetään itsemme ajan tasalla. Ihminen oppii koko elämän ajan, emme tule koskaan valmiiksi. Kyky oppia uutta on elämää ylläpitävä voima. Sen ansiosta voimme onnistua, kehittyä ja iloita saavutuksistamme. Se auttaa vaikka läpi harmaan kiven. Elämänmittaisen oppimisen merkitys korostuu, kun digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat elämäämme, työelämää ja yhteisöjä ennennäkemätöntä vauhtia. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky rakentuvat osaamiselle. Emme saa päästää sitä ruostumaan. Osaamisen uudistaminen on tulevina vuosina yksi yhteiskuntamme keskeinen tehtävä. Uuden oppimisen haaste koskee myös työikäistä väestöä koulutustaustasta riippumatta. Sen takia on tärkeää, että hallitusohjelman mukaisesti jatkuvan oppimisen parlamentaarinen työryhmä aloittaa työnsä mahdollisimman pian. Odotan innolla tätä työskentelyä. Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan mietinnössä sanotaan, itsenäinen asema edellyttää Sitralta vastuullisuutta ja avointa suhdetta yhteiskuntaan. Tarvitaan toiminnan läpinäkyvyyttä ja arviointia. Tarvitaan toimivaa keskusteluyhteyttä eduskunnan ja Sitran välillä. Tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Vuonna 2018 eduskunta täsmensi Sitran roolia julkisena toimijana. Se oli tarpeen. Sitran kannattaa olla riittävässä määrin jatkossakin oman tien kulkija, joka ottaa myös riskejä. Sitran tulee saada säilyttää itsenäinen, kokeileva ja tulevaisuuteen katsova toimintatapansa. Näin se tuo Suomeen ja päätöksentekoon kokeilevaa kulttuuria ja yrittävää asennetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-09-26T17:03:08,2019-09-26T17:10:15,Hyväksytty,1.1 2019_38_78,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sitra on tuonut paljon lisäarvoa suomalaisen yhteiskunnan tapaan keskustella, uudistaa ja myös lisätä kokeilukulttuuria. Sitran varallisuuspääoma on antanut hyvän mahdollisuuden sille katsoa rohkeasti monenlaisia uusia lähestymiskulmia suomalaisen talouden kannalta. Olin mukana tässä parlamentaarisessa työryhmässä, jonka tehtävä oli arvioida Sitran tehtävää, hallintoa ja rahoitusta. Tuossa työryhmässä kävimme hyvin perusteellisesti Sitran tehtävää läpi. Tämän arviointityöryhmän pohjalta meillä sitten kohta on edessämme jälleen Sitraa uudistavat lakihankkeet, jotka tulevat yhä enemmän parantamaan Sitran toimintakykyä. Yksi keskeinen asia tässä Sitran tulevaisuustoiminnassa on se, että sen parlamentaarista otetta myös lisätään. Tämän työryhmän yksi keskeisiä asioita oli se, että se totesi sen, että on hyvä, että Sitran hallintoneuvostossa on kaikkien puolueiden edustus eikä vain joidenkin suurien ryhmien edustus. Minusta tämä on oikea tapa silloin, kun käsitellään sellaista yhteisöä, joka on täysin eduskunnan määräysvallan alla ja joka käyttää julkisia varoja, joita sille on runsaasti siunaantunut. Odotan tätä lakiesitystä ja toivon, että se esitys huomioi kaiken sen, mitä tämä parlamentaarinen työryhmä mietinnössään tänä keväänä jätti tiedoksi ja toiveiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-09-26T17:10:15,2019-09-26T17:12:18,Hyväksytty,1.1 2019_38_79,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota samaan asiaan, mihin edustaja Laukkanen tuossa edellä, elikkä siihen, että Itsenäisyyden juhlavuoden rahasto on koko eduskunnan rahasto ja, voisi sanoa, koko kansan rahasto, ja siinä mielessä se, että parlamentaariset hallintomallit toteutuvat, on äärimmäisen tärkeää. Ja tietenkin jos ajatellaan Sitran tehtävää olla uudenlaisten ideoitten, avauksien, koulutuksen, verkostoitumisen mahdollistajana, niin siinäkin mielessä on aika hankalaa ajatella, että hallintomalli voisi olla jollakin tavalla kallistunut. No, ehkä näistä Sitran viimeaikaisista tutkimuksista erityisesti nämä ilmastoon liittyvät avaukset ovat olleet julkisenkin keskustelun aiheina. Tietysti on hyvä, että räväytetään ja saadaan keskustelua aikaiseksi, mutta täytyy sanoa, että tuossa keväällä, kun Sitra tuli ulos — en tiedä, oliko osittain median värittämääkin — sillä viestillä, että suomalaisten pitäisi lopettaa yksityisautoilu ja lopettaa lihansyönti ja maidonjuonti, niin on aivan selvää, että tämäntyyppiset avaukset entisestään kärjistävät sitä keskustelua, mitä Suomessa aiheen ympäriltä käydään. Siinä mielessä aina toivoo, että kun tehdään tämmöisiä keskustelun-avauksia, niin myöskin muistetaan, mihin ilmastoon niitä tuodaan. Ja sitten toisaalta myöskin se, että jos on tarkoitus edistää nimenomaan ilmastonmuutoksen ehkäisyä, niin silloin ehkä myöskin sillä, miten viesti puetaan, on merkitystä. Tuossa 30 askeleen ohjelmassa tässä Sitran avauksessa haluttiin osoittaa, millä tavalla Suomi pystyy entistä suurempiin päästövähennyksiin, ja ajateltiin, oliko peräti vuoteen 2030 mennessä, että noin 75 prosenttia pitäisi suomalaisten tehdä näitä päästövähennyksiä — olivathan ne monetkin näistä avauksista aika radikaaleja. Ja jos ajatellaan Suomen ilmastoa, niin kyllähän se, että siellä tosiaankin tästä yksityisautoilusta ajateltiin, että noin vain siirryttäisiin sähköpyöräilyyn tai pyöräilyyn ylipäätänsä, melkoinen utopia on ottaen huomioon olosuhteet eri puolilla Suomea ja se, ettei meillä esimerkiksi julkista liikennettä kovin paljon tuolla maaseudulla ole tarjolla. Ja myöskin sitten tässä tutkimuksessa tuli tällainen vastakkainasettelu, missä lähdettiin vahvasti maatalouselinkeinoa syyllistämään. Kuitenkin nyt sen jälkeen on tullut muita raportteja, joissa on kerrottu, että itse asiassa nämä maatalouden päästöt ovat huomattavasti vähäisemmät, mitä on kuviteltu, ja siinä mielessä tämä yhden elinkeinon tikunnokkaan nostaminen ei tässäkään palvellut sitä. Mutta kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että Sitra on tehnyt vuosikymmenten aikana erinomaisen hyvää työtä, ja täytyy toivoa, että nimenomaan se sellainen tutkimuksen riippumattomuus säilyy Sitrassa. Se on kaikkein parasta tulevaisuustyötä, mitä Suomessa voidaan tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-09-26T17:12:18,2019-09-26T17:15:23,Hyväksytty,1.1 2019_38_80,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sitra on vahva tulevaisuudentekijä. Yli puolen vuosisadan toimintansa aikana Sitra on tehnyt erittäin ansiokasta tutkimustyötä riippumattomasti ja itsenäisesti, ja nyt kun lakeja ollaan Sitraa koskien uudistamassa, niin toivoisin, että tämä sama ote säilyy. Eduskunta on toki siinä valvovana elimenä, mutta se myös mahdollistaa sen, että eduskunta antaa vapaat kädet Sitralle toimia, koska Suomessa tarvitaan sellainen tutkimuslaitos, joka uskaltaa ottaa riskejä, tutkii sellaisia asioita, joihin muut eivät ehkä lähtisi ollenkaan mukaan, koska siihen sisältyy taloudellinen riski. Tämä on mielestäni se ensimmäinen edellytys, joka pitää säilyttää, riippumattomuus, itsenäisyys toimia tutkijana erilaisissa projekteissa, tutkia uusia asioita, sellaisiakin asioita, joita esimerkiksi niin sanotulla yritysrahalla ei lähdettäisi ollenkaan tutkimaan ja joihin julkisen rahan saantikin esimerkiksi joidenkin hankkeiden kautta voisi olla vaikeaa. Sitralla pitää säilyä itsenäinen toimintakyky, ja se varmistetaan vain sillä, että sillä on itsenäinen rahojen käyttö edelleenkin. Sitraan tehtiin aikanaan yli viisi vuosikymmentä sitten pääomittaminen, ja sen pitää säilyä edelleen itsenäisenä. Se pystyy omilla tuotoillaan hoitamaan tietenkin nämä normaalit toimintaan liittyvät palkka‑ ja muut kustannukset ja sitten rahoittamaan näitä mainittuja projekteja, erilaisia hankkeita ja tutkimuksia, joidenkin mielestä jopa vähän hurjiakin ideoita. Sellainen vapaus pitää tällaisella toimijalla olla, ja se oikein hyvin kuvaa sitä Sitran alkuperäistä toimintaideaa, jolla se lähti liikkeelle, että meillä on Suomessa toimija, joka pystyy ennakkoluulottomasti katsomaan kohti tulevaisuutta. Sitra on tulevaisuuden talo, ja sellaisena sen tulee ehdottomasti säilyäkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-26T17:15:24,2019-09-26T17:17:15,Hyväksytty,1.1 2019_38_81,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sitra on tosiaankin tulevaisuustalo, jonka tehtävänä on katsoa rohkeasti eteenpäin, uudistaa ajattelua ja kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja samalla hakien uudenlaisia ratkaisuja aikamme ja etenkin tulevaisuuden haasteisiin. Näin Sitra on itse roolinsa määritellyt ja kertonut siitä. Voin yhtyä näihin puheenvuoroihin siitä, että Sitran itsenäinen ja riippumaton toimintamalli todellakin pitää taata. Sitra ei itse varsinaisesti tee laajaa tutkimustyötä vaan hyödyntää tutkimustyötä, jota tehdään yliopistoissa, ja silloin yhteistyö yliopistojen kanssa ja tiedon kriittinen arviointi on Sitran työn keskiössä. Täällä tuotiin esiin myös, että Sitran toimintaa pitää pystyä arvioimaan. Yliopistoissa ja tiedeyhteisössä tämä tapahtuu muun muassa vertaisarvioinnin kautta. Tuskin mitään parempaa mallia myöskään Sitran tutkimustiedon arviointiin on kuin se, joka yliopistoissa yleisesti on käytössä. Täytyy olla siinä mielessä tarkkana tosiaankin, ettei sitten tule sellaisia tilanteita, joissa toimittaisiin jollain muulla toimintamallilla kuin hyvään ja luotettavaan tietoon perehtyen myöskään jatkossa. On hienoa, että täällä tuotiin esiin jatkuva oppiminen ja koulutus, ja itse asiassa valtiovarainministeriökin toi sen tässä kyselytunnilla esiin. Tiedetään, että koulutus takaa jo nyt paremman työllisyyden, ja myös kaikki ihan viimeisimmät asiantuntijakuulemiset meille ovat kertoneet OECD:stä lähtien, että tulevaisuudessa suurin osa työpaikoista syntyy sellaisille aloille, joihin tarvitaan koulutusta. Tätä on äärimmäisen tärkeää myös miettiä, kun arvioimme, mihin valtion kannattaa investoida. On hienoa, että talousvaliokunnan lausunnossakin korostetaan tätä riippumatonta roolia. Varmasti myös Sitran hallintoneuvostossa ja tulevissa hallintoneuvostoissa, joissa tosiaankin on laajempi parlamentaarinen edustus, pohditaan kysymyksiä siitä, millä tavoin tämä riippumaton ja oikein laadukkaaseen tutkimustietoon nojautuva asema Sitrassa säilyy ja miten sitä voidaan edelleen kehittää. Täytyy olla myös kriittinen siihen, mikä se oman työn tulos on. Sitä kautta aina kehitytään. Ja täytyy todeta, että myöskään teknologiaoptimismi ei saa liikaa vallata mieltä, vaan täytyy myös aina punnita, mitkä ovat kunkin teknologian tai kunkin idean haittapuolet, mitkä ovat sen edut ja miten voisimme entisestään parantaa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-09-26T17:17:16,2019-09-26T17:20:19,Hyväksytty,1.1 2019_38_82,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun Sitra perustettiin 1967, niin se kytkettiin Suomen Pankkiin tietyllä tavalla. Sitä ei kuitenkaan muodostettu siis osakeyhtiöksi eikä yhdistykseksi eikä säätiöksi, vaan se jäi hieman epäselväksi asemaltaan juridisessa mielessä. Tämä asema tuli tässä muutama vuosi sitten testatuksi sillä tavalla, että joku toimittaja halusi Sitran jonkun hankkeen asiakirjat nähtäväkseen ja silloin jouduttiin Sitrassa ratkaisemaan, koskettaako julkisuuslainsäädäntö Sitraa vai ei. Se taisi olla siinä yksi moottori, joka sitten pyöräytti käyntiin sen Sitran hallinnon uudistamisen, ja siitä nyt lainsäädäntöä sitten ollaan saamassa aikaan. Tämä selkeyttää Sitran hallinnollista asemaa ja tietysti irrottaa sen myös Suomen Pankin kytkennästä niin, että Sitra saa oman hallintoneuvoston ja tätä kautta ehkä itsenäisyyden vielä selkeämmin. Täällä talousvaliokunta on mietintönsä viimeisessä kappaleessa otsikolla ”Kokoavia huomioita” käynyt läpi näitä tilanteita ja korostaa Sitran itsenäistä asemaa, sen vastuullisuutta, avointa suhdetta yhteiskuntaan ja toiminnan läpinäkyvyyttä ja arviointia. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun ajatellaan Sitran toisaalta tällaista julkista asemaa ja toisaalta sen käytössä olevien resurssien määrää ja sitten niitä asioita, joihin se niitä varoja ja henkisiä voimavarojaan käyttää. On tärkeää, että on toisaalta tällainen itsenäinen, riippumaton asema mutta myös avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa, niin varojen käytössä kuin tutkimuksessakin. Ja toisaalta tällaisen toiminnan osalta meidän on hyväksyttävä se, että niin kuin täällä mietinnössä todetaan, toimintaan sisältyy myös epäonnistumisen riski, ja sitä tietysti pitää välttää, ja siihen pitää aina puuttua, mutta toisaalta sellainen on tämäntyyppisen toiminnan yksi ominaispiirre. Toivottavasti Sitra tekee koko yhteiskuntaa hyödyttävää työtä jatkossakin, niin kuin tähänkin asti on pääosin tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-09-26T17:20:22,2019-09-26T17:23:03,Hyväksytty,1.1 2019_38_83,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän Sitran aihepiiriin ja siihen liittyvään keskusteluun on tullut viime aikoina perehdyttyä runsaastikin hallintoneuvoston jäsenen ominaisuudessa, joka ominaisuus itse asiassa kohdaltani päättyi edellisessä asiakohdassa, joten kommentoin tätä asiaa vapautuneesti ja valistuneesti ulkopuolisen konsultin näkökulmasta. Sellainen havainto tänä aikana tuli tehtyä, että Sitran imago ei ole tällä hetkellä kansalaisten keskuudessa, tuolla ihan kadulla puhuttaessa, mikään paras mahdollinen. Usein tulevat ihmiset sanomaan, että he eivät oikeastaan tiedä, mitä Sitra ylipäänsä tekee, mitä hyödyllistä se tuottaa suomalaisille, ja että se on vain entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka ja suojatyö. Fokus on siis hukassa, ja se pitäisi löytää uudestaan. Tulevaisuuteen katsoen olisi erittäin tärkeää, että talossa itsessään tehtäisiin itsetutkiskelua siitä, mitä Sitran tulisi tehdä, mikä sen rooli on yhteiskunnassa ja mihin sen pitäisi keskittyä. Ei se, että voidaan lähteä asioihin, joihin kukaan muu ei lähde, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa, voi johtaa kuitenkaan siihen, että rahaa tuhlataan joutavaan. Nyt tälle työlle ja ajattelumallille tuli mielestäni kohtuullisen raskas takapakki, kun yliasiamieheksi valittiin entisen säilyttämiseen pyrkivä virkamiestyyppi. Kun vetoapua yliasiamiehen suunnalta ei tämän asian parantamiseen ilmeisestikään ole tulossa, niin se entisestäänkin vastuuttaa tätä uudentyyppistä hallintoneuvostoa, joka Sitralle tullaan valitsemaan. Näiden kansanedustajien täytyy ohjata Sitran työtä siihen suuntaan, että kansalaiset kokevat sen oikeasti olevan itselleen hyödyllinen taho yhteiskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-26T17:23:07,2019-09-26T17:24:43,Hyväksytty,1.1 2019_38_84,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan erittäin paljon Sitran työtä erityisesti hiilineutraalin kiertotalouden edistämisessä. Sitrahan perustettiin silloin kun Suomi täytti 50 vuotta, minkä sen nimikin kertoo: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto. Nyt kun Suomi on jo täyttänyt yli 100 vuotta, on selvää, että ilmastonmuutosta hillitään ja teollisia yhteiskuntia kehitetään sellaisella tavalla, että me emme heitä materiaaleja haaskuun vaan kierrätämme kaiken sen aineen, joka alkuperäisessä käytössään tällaisessa putkiajattelussa olisi joutumassa jätteeksi. Tässä työssä Sitra on toiminut erittäin ansiokkaasti, neuvonut poliittisia päättäjiä, yrityksiä ja myös kansalaisia. Tämä Sitran työ tukee myös sitä linjaa, minkä seitsemän nykyistä eduskuntapuoluetta eli nykyisen hallituksen viisi puoluetta ja nykyisistä oppositiopuolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit hyväksyivät viime joulukuussa yhteisessä ilmastolinjauksessaan, jossa sitouduttiin muun muassa siihen, että Suomi saavuttaa 40-luvulla tilanteen, jossa kasvihuonekaasupäästömme ovat selvästi negatiiviset eli Suomi poistaa nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin tuotamme, ja että sähkön- ja lämmöntuotannon tulee olla lähes päästötöntä ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Näiden tavoitteiden pohjalta niitä hieman täsmentäen ja tiukentaen on myös hallitusohjelma rakennettu, ja Sitran työ on mielestäni erittäin tärkeä tuki meille poliittisille päättäjille tässä. Mitä tulee kansalaisille annettuihin vinkkeihin, niin sellaisiakin kansalaiset koko ajan kysyvät. Sinänsä minua harmittaa se, että niin moni tuntuu ajattelevan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen olisi ensisijaisesti kansalaisten vapaaehtoisten valintojen vastuulla. Ei aikaisempiakaan isoja ympäristöuudistuksia, kuten vaikka tehtaiden jäteveden puhdistaminen tai otsonikerrosta tuhoavien freonien poistaminen käytöstä, tehty kansalaisten vapaaehtoisten valintojen voimin vaan säätämällä lakeja ja päästörajoja. Sitä tarvitaan myöskin ilmastotoimissa. Sitran seuraavalle johtajalle Jyrki Kataiselle toivon onnea ja menestystä työssään. Hän on EU-komissiossa ollut se komission varapuheenjohtaja, joka on vastannut juuri [Puhemies koputtaa] ilmastoneutraalin kiertotalouden asioista. Eli se puoli hänen työssään on kyllä antanut hyvin arvokasta kokemusta myös Sitraan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-09-26T17:24:43,2019-09-26T17:28:09,Hyväksytty,1.1 2019_38_85,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sitra on todella vakiinnuttanut omaa toimintaansa suomalaisessa yhteiskunnassa riippumattoman tutkimuksen tekemisessä ja tuottamisessa, ja tuosta riippumattomuudesta täytyy tietysti pitää jatkossakin huolta. Nyt ollaan kuitenkin tekemässä Sitralle omaa hallintoneuvostoa, joka on parlamentaarisella pohjalla rakennettu. Kun ministeri Lintilä on nyt paikalla, niin käytän tilaisuutta hyväkseni ja kysyn: kun nämä uudet säännökset, ohjeistukset, ovat tulossa, millä tavalla ne tulevat vaikuttamaan Sitran toimintaan? — Ministeri nostaa siellä kätensä pystyyn, että väärä ministeri, mutta jos tähän olisi jotakin tietoa, niin en olisi yhtään pahoillani.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-09-26T17:28:09,2019-09-26T17:29:00,Hyväksytty,1.1 2019_38_86,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sitra on tehnyt paljon tärkeätä työtä, jonka vaikuttavuutta voidaan mitata. Mutta kuten täällä on aikaisemmin tuotu esiin, niin olen sitä mieltä ja samaa mieltä niiden puheenvuorojen kanssa, että pitää myös uskaltaa ottaa riskejä ja tehdä sellaisia kokeiluja, joista me emme oikeastaan tiedä, mitä niistä ajatella vielä. Nimittäin kaikki toki tiedämme, että kiertotalous on sellainen asia, joka tulee vakiintumaan tässä meidän yhteiskunnassamme ja taloudessamme ja sitä tulee edistää, mutta Sitran kaltaisen organisaation tehtävä on myös uudistaa esimerkiksi toimintatapoja ja ajatella myös niitä sellaisia ilmiöitä, joista me emme tiedä vielä oikeastaan juuri mitään, joten ehkä vieläkin kiinnostavampaa kuin kiertotalous on se, mitä seuraavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-09-26T17:29:04,2019-09-26T17:30:05,Hyväksytty,1.1 2019_38_87,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_38_88,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, edustajakollegat ja muut paikallaolijat! On hyvä, että veroista vastaava valtiovarainministeri Lintilä on paikalla, mutta toki olisin toivonut, että kun kyse on liikenteestä ja liikenteen verotuksesta, niin myös liikenneministeri Marin olisi paikalla tämän kansalaisaloitteen lähetekeskustelun yhteydessä. Itse koen, että nämä kansalaisaloitteet ovat erittäin merkittävä ja tärkeä osa meidän kansanvaltaa, demokratiaa, ja eilen koimme salissa jo tilanteen, että ministeriä ei ollut paikalla, ja tänään ei liikenneministeri ole tätä keskustelua kuuntelemassa ja osallistumassa siihen. Mutta kiitokset annan siitä, että veroista päättävä ministeri Lintilä on täällä paikalla. Tässä kansalaisaloitteessa, joka keräsi hyvin nopeasti allekirjoitukset, ehdotetaan die-selautojen käyttövoimaveron poistoa. Dieselautojen käyttövoimavero taikka se, millä tavalla sen on syntynyt, on itse asiassa vähän monimutkaisempi kysymys kuin tässä kansalaisaloitteessa ehkä annetaan ymmärtää. Se ei ole sitä varten, että sillä tasattaisiin polttoaineiden välisiä eroja siellä bensa‑ taikka dieseltankilla, vaan sillä tasataan bensiinin ja dieselin erilaisia, polttoaineverotuksesta johtuvia eroja. Tämä on tässä isompana kysymyksenä, ja sen takia en mene tässä keskustelussa nyt sen syvemmälle tähän problematiikkaan, mikä tämän kansalaisaloitteen taustalta löytyy, sillä itse olen halunnut lukea tämän kansalaisaloitteen isompana keskustelunavauksena. Tämän aloitteen taustalla on nimittäin se tosiasia, että diesel on kallistunut merkittävästi ehkä viimeisen reilun vuoden aikana, ja useilla paikkakunnilla, monilla  huoltoasemilla, diesel maksaa tällä hetkellä likipitäen saman verran kuin bensa, ja taisi käydä niin, että jossain vaiheessa oli muutamilla asemilla tilanne jopa toisin päin. Dieselin hinta on siis noussut, sillä maailmanmarkkinoilla bensiinistä on ollut ylitarjontaa ja toisaalta dieselistä pulaa. Tämä on tämän kansalaisaloitteen pihvi, se, mistä tämä lähtee liikkeelle. Ja sen takia annan tukeni tälle ajatukselle, mutta lähestyn tätä hivenen isommasta kokonaisuudesta, ja tämän vuoksi olisi ollut toiveeni, että myös liikenneministeri olisi ollut tässä keskustelussa paikalla. Liikenteeltähän Suomessa kerätään vuosittain kokonaisuudessa veroja noin 8,4 miljardia, viime vuonna tehtiin itse asiassa ennätys tässä veron kokonaismäärässä. Verot koostuvat siis autoverosta, polttoaineverosta, ajoneuvoverosta, liikenne‑ ja autovakuutusmaksujen verosta, autojen ja niiden erilaisten osien arvonlisäverosta sekä huoltoon liittyvistä veroista ja näin pois päin. Näistä suurin yksittäinen liikenteen veroerä on polttoainevero, jota kerättiin viime vuonna siis noin kolme miljardia. Viidennes henkilöautoliikenteen veroista kerätään auton hankintaan liittyvänä autoverona, joka on oman keskustelunsa paikka, se on noin 1 miljardi valtion tuloissa. Ja autovero on useissa kannanotoissa itse asiassa nähty juuri sinä, joka on hidastanut tätä meidän autokannan uusiutumista, ja tästä hivenen olen huolissani nyt uudenkin hallituksen aikana, että autoveroon ei puututa sillä tavalla, mikä oli edellisellä hallituksella tavoitteena, että sitä porrastaen oltiin poistamassa ja pääsemässä siihen, että autoja ei enää tuotaisikaan niin paljon. Yksilötasolla jos tätä tilannetta katsoo, niin tuollaisella aika tavanomaisella, aika vähäiselläkin henkilöauton käytöllä, 14 000 kilometrin vuosittaisella ajomäärällä, pelkkiin autoilun erikoisveroihin menee tällaisessa tilanteessa ilman arvonlisäverojakin noin 1 400 euroa — eli kyllä meillä autoilua osataan verottaa. Käyttövoimavero peritään siis autoilta, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä, ja tässä omana erikoisuutenaan ovat muuten myös kaasuautot, joita tällä vastaavalla tavalla rangaistaan. Huomionarvoista on myös se, että verotusta on kaiken kaikkiaan viime vuosina pyritty uudistamaan niin, että vähäpäästöisen auton valintaan kannustettaisiin entistä voimakkaammin: käyttövoimaveroa lukuun ottamatta nuo kaikki edellä mainitut verot ovat itse asiassa CO2-perusteisia — no ei arvonlisävero, mutta autoilun perinteiset verot. Ja nyt meillä on edessä joka tapauksessa autoiluverotuksen isompi uudistus — halutaan tai ei, se on yksinkertaisesti vain tosiasia. Itse toivon, että tätä kysymystä siis lähestytään isompana kysymyksenä niin, että me näkisimme koko autoiluverotuksen järkevämpänä ja kannustavampana siihen, että pystyttäisiin hankkimaan uudempia autoja autoveron keventämisen kautta tai lopulta poistamisen kautta, mutta sitten myös niin, että se, millä auto kulkee ja mitä sen pakoputkesta tulee, olisi ratkaisevaa siinä, millä tavalla sitä verotetaan — ja tämä nyt ei tällä hetkellä toteudu. Itse asiassa on vähän huolestuttaviakin viestejä: MY-diesel, joka on puhdas, 95-prosenttisesti vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottava, 100-prosenttisesti jätteistä ja tähteistä tehty polttoaine, on tällä hetkellä meidän tankilla noin 20—30 senttiä kalliimpaa kuin tuo perinteinen musta diesel. Ja nyt pitäisi tehdä verokeikautus mieluummin niin päin — toki sitä tälläkin hetkellä tuetaan jonkun verran enempi, mutta pitäisi olla niin päin — että se puhdas diesel olisi siellä tolpalla edullisempaa kuin se musta diesel. Tätä kokonaisuutta tällä omalla puheenvuorollani haluan olla pitämässä esillä ja toisaalta myös sitä, että hallitus on omassa ohjelmassaan asettanut erittäin kunnianhimoiset liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiset vuoteen 2030 mennessä ja valitettavasti minun mielestäni näillä toimenpiteillä, joita nyt esillä on ollut, niihin ei tulla pääsemään, sillä meidän autokanta näyttää edelleen vain vanhenevan ja hallitus ei ole tuonut itse asiassa yhtään sellaista toimenpidettä, joka olisi autokantaa uudistamassa. Mutta annan siis tälle kansalaisaloitteelle, sen perusajattelulle, tukeni: sille, että meidän pitää lähestyä asiaa toisella tavalla eikä tällä tavalla kuin tähän asti on koko liikenteen verotusta ajateltu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-26T17:31:06,2019-09-26T17:38:37,Hyväksytty,1.1 2019_38_89,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Dieselautojen käyttövoimaveron poistoa koskeva kansalaisaloite — se on tärkeä. Hienoa, että aktiiviset ihmiset jaksavat näitä kansa-laisaloitteita tehdä: kerätä tarvittavat allekirjoitukset, jotta aloitteet päätyvät tähän pisteeseen tänne eduskuntaan ja niistä keskustellaan. Kiitos siis aloitteen tekijöille! Toistetaan nyt vielä kerran sama vanha virsi, joka on faktaa: Suomi on harvaan asuttu maa, jossa etäisyydet venyvät etenkin haja-asutusalueilla todella pitkiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että auto on monen suomalaisen arjen sujuvuuden ja liikkumisen kannalta aivan välttämätön. Suomessa autot maksavat paljon ja käyttökustannukset ovat korkeat. Ajoneuvovero, polttoainevero, vakuutusmaksut sekä katsastusmaksut korottavat osaltaan autoilijoiden vuotuisia menoja. Yksityisautoilu nielee aivan kohtuuttoman suuren osan monien kotitalouksien tuloista. Perussuomalaisten linja on vastustaa autoilijoiden kurittamista kohtuuttomalla verotaakalla. Ohjelmassamme todetaankin, että ”ajoneuvot ovat Suomessa autoveron vuoksi poikkeuksellisen kalliita, minkä lisäksi autoilija maksaa ajoneuvoveroa, korkeaa polttoaineveroa, vakuutusmaksuja sekä katsastus- ja korjauskuluja”. Näin ollen tämä kansalaisaloite on hyvin linjassa sen kanssa, mitä perussuomalaisetkin kannattavat: yksityisautoilijaa ei saa valtion toimesta kohtuuttomasti rankaista, ei myöskään kuljetusalaa eikä yrityksiä. Arvoisa puhemies! Käyttövoimaveron poistaminen dieselpolttoainetta käyttäviltä autoilta laskisi kustannuksia osalla autoilijoista, mikä on askel oikeaan suuntaan, mutta peräänkuulutan hallitukselta lisää nopeita toimia autoilun  hintalapun alentamiseksi. Yksi-tyisautoilijoiden lisäksi polttoaineen kovasta hintalapusta kärsivät esimerkiksi maatalous- ja kuljetusalojen yrittäjät. Heille pienetkin prosentuaaliset korotukset saattavat tarkoittaa mittavaa kustannusten nousua. Eikö myös yrittäjien toimintaa pitäisi edistää eikä kampittaa hallituksen toimesta? Valitettavasti tällä hetkellä näyttää vain siltä, että hallitus ministeri Marinin johdolla tulee kurittamaan autoilijoita oikein olan takaa seuraavan vajaan neljän vuoden aikana. Hallituksessa tulisi herätä siihen tosiasiaan, että iso joukko suomalaisia elää joukkoliikenteen saavuttamattomissa. Ei ole oikein, että arjelle välttämättömän autoilun kannalta heiltä pumpataan niin sanotusti hillot pois. Nyt on hallituksella ja ministerillä korkea aika ottaa aikalisä ja miettiä uudemman kerran autoiluun ja polttonesteiden verotukseen liittyviä poliittisia linjoja ja tehdä tarvittavat käännökset taas järjen suuntaan. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-09-26T17:38:40,2019-09-26T17:42:22,Hyväksytty,1.1 2019_38_90,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoksen jäsenenä kiitän kansalaisaloitteen laatijoita tärkeän asian esille nostamisesta. Tämä asia selkeästikin kiinnostaa ihmisiä, koska tämän kansalaisaloitteen allekirjoitukset kerättiin käsittääkseni ennätysajassa — aivan parissa päivässä yli satatuhatta allekirjoitusta. Se kertoo suuresta mielenkiinnosta. Kuten useimpiin kansalaisaloitteisiin, tähänkin sisältyy viesti. Kansalaisaloitteessa kerrotaan poliittisille päättäjille viesti, että viekää asiaa tähän suuntaan. Suunta on tärkeä, ei se, millä pykälällä tai nippelillä se sinne viedään, vaan se, että asia muuttuu oikealla tavalla. Tässä viesti on mielestäni se, että yksityisautoilu on välttämätöntä pitkien etäisyyksien maassamme ja että yksityisautoilu maksaa jo tällä hetkellä aivan liikaa ja että sen sijaan, että luotaisiin lisää kustannuksia autoilulle, kuten hallitus suunnittelee, pitäisi päinvastoin pienentää autoilun kustannuksia ja samalla pyrkiä ohjaamaan myös lisää rahaa tieverkon ylläpitoon. Tästä viestistä olen ehdottomasti samaa mieltä. Valitettavasti liikenteen verotus sinänsä polttoaineen ja kaiken muunkin osalta on muodostunut erittäin mutkikkaaksi vyyhdeksi ja järjestelmäksi, jossa yhden asian muuttaminen vaikuttaisi toisiinkin asioihin. Dieselpolttoaineen verotuksen rakenteen muuttaminen johtaisi satojen miljoonien verovaikutuksiin, joissa pitäisi huomioida myös ammattiliikenteen puoli. Näkisinkin, että kansalaisaloitteessa esitettyyn huoleen ja tahtotilaan pitäisi vastata laatimalla liikenteen veroista kokonaisselvitys, jossa korjattaisiin ja tasoitettaisiin tätä ja muitakin epäkohtia, joita verotukseen eri polttoaineiden osalta saattaa sisältyä. Samalla pidettäisiin huoli, ettei tämän verotuksen muuttaminen johtaisi kohtuuttomaan pumppuhintanousuun, kuten voisi tapahtua joissain ajattelumalleissa. Mielestäni pitäisi olla niin, että liikenteessä kohdellaan erilaisia polttoaineita ja käyttövoimia teknologianeutraalisti eli niin, että emme suosi mitään erityistä polttoainetta tai toisaalta myöskään rankaise erityisen polttoaineen käyttämistä. Verotuksen pitäisi olla tasapuolista. Ennen kaikkea autoilussa verotuksen pitäisi olla ennakoitavaa. Autohan on asunnon jälkeen toiseksi suurin investointi hyvin monelle ihmiselle, sen hankinta on pitkän ajan mietinnän kohde, ja nyt jos tehdään nopeita liikkeitä, se johtaa suuriin taloudellisiin vaikutuksiin hyvin suurille ihmisjoukoille. Erityisesti edellisen liikenneministerin aikaan tuli aiheutettua suoranaisia markkinahäiriöitä hallituksen toimesta erilaisilla avauksilla, jotka tulkittiin nopeasti toteutettaviksi asioiksi, vaikka ne olikin tarkoitettu pitkän ajan tavoitteiksi. Viestinnässä pitäisi olla tarkkana sen suhteen, että ei aiheuttaisi markkinahäiriöitä automarkkinoille. Suomen autokanta on ennestäänkin hyvin vanhaa. Sitä pitäisi pystyä uudistamaan. Ongelma ei mistään kohtaa ole helppo, mutta siihen meidän poliitikkojen täytyy löytää ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-09-26T17:42:26,2019-09-26T17:45:27,Hyväksytty,1.1 2019_38_91,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Edustaja Kankaanniemi — poissa. Ministeri Lintilä tässä kohtaa sitten, 3 minuuttia suunnilleen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_38_92,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia kansalaisaloitteen tekijöille. On hyvä, että nostetaan näitä asioita keskusteluun, ja toisaalta hyvä, että eduskunta keskustelee näistä. Liikenne tulee olemaan yksi sektoreista, jotka tulevat ehkä eniten muuttumaan tässä seuraavien vuosien tai, sanotaan, seuraavan vuosikymmenen aikana. Ja varmasti aina tullaan käymään keskustelua, mikä on dieselin ja bensiinin hinta sillä ajallansa. Me tiedämme kaikki sen, että yksi drone-isku tulee muuttamaan hintaa jo huomattavasti enemmän kuin me täällä eduskunnassa pystymme tekemään. Tärkeintä olisi nyt löytää yhteinen ajatus siitä, mikä meidän liikenteen verotus, meidän liikenteen kokonaiskustannus on jatkossa, koska väitän, että kaikki puolueet, jotka eduskunnassa istuvat tällä hetkellä, tulevat vielä jossain vaiheessa olemaan siinä tilanteessa, että pohtivat sitä myös hallitusvastuussa. Eli tämä on erittäin hyvä isomman keskustelun avaus, ja valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän jo keskustelemaan ja tekemään liikenteen verotuksen pidemmän aikavälin tarpeita vastaavia uudistuksia. Sinällänsä tähän kysymykseen: Käyttövoimaveron tarkastelu yksittäisenä on pikkasen heikko asia. Kyllä me joudumme katsomaan sen kokonaisuuden, koska jos me lähtisimme siihen, että pelkästään käyttövoimavero poistettaisiin, niin se hintaero olisi noin 26 senttiä litralta, mitä tulisi tapahtumaan paineen siirtoa, ja en usko, että tähän verohuojennuksen muutokseen olisi kovinkaan paljon halukkuutta — siitä olisi oma paine sitten sinne pumpulle — vaan se, että me pystyisimme tätä kokonaisuutta käymään läpi, olisi ehdottomasti se tärkein asia. Pitää koko ajan mieltää se, että todennäköistä, hyvin todennäköistä on jatkossa, että valtio ei kerää verotuloja polttoaineista samalla tavalla kuin tällä hetkellä — ei polttoaineverosta, ei dieselverosta, ei muista eikä alviverosta sitä kautta, koska autojen kulutus vähenee, koko ajan mennään enemmän sähköautoihin, hybridiin ja niin edelleen. En ole vielä täällä salissa 20 vuoteen, jotka olen täällä ollut, kuullut, että kukaan olisi hirvittävästi kertonut niitä vaihtoehtoja, millä korvata miljardien menetykset. Aivan kuten edustaja Mäkelä sanoi — vai oliko Heinonen, joka sanoi — noin 9 miljardia on se, mitä kerätään. Kaikki me joudumme pohtimaan sitä, millä me korvaamme sitä menetystä. Se on varmasti sellainen keskustelu, että siihen liittyen minä toivon, että tänä iltana käytte hyvän keskustelun ja annatte eväitä myös meille valtiovarainministeriöön, valtiovarainministeriön työryhmän työskentelyyn, mitkä ovat ne keinot ja pitkän aikavälin isot linjat, joilla suomalaisen liikenteen verotusta, suomalaista liikennettä yleensäkin, kehitetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-09-26T17:45:29,2019-09-26T17:48:54,Hyväksytty,1.1 2019_38_93,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen allekirjoittaneita, ja todellakaan, ei ole epäselvää se, minkä viestin tämä porukka meille antoi — todellakin toistasataatuhatta nimeä, aika nopeasti vielä. Se kertoo siitä, että porukalla rupeaa mitta täyttymään, enkä tosiaan itsekään sitä asiaa yhtään ihmettele. Edustaja Heinonen otti kanssa tärkeän asian puheeksi — pidän kansalaisaloitteita todella tärkeinä, ja voisin kuvitella, että koko meidän eduskunta ja ministerit myös sitä kunnioittavat ja että silloin, kun on tällaisesta oman alan jutusta kyse, olisi myös alan ministeri paikalla. Pumppuhinta on kyllä tällä hetkellä, voisi sanoa, pöyristyttävä dieselin osalta. Se tekee ongelmaksi myös sen, että dieselautojen arvo rupeaa katoamaan, koska tällä hetkellä dieselin niin sanotut käyttömaksut ovat sen verran kovia ilman sen kovan dieselin hintaa. Voin kertoa omastakin perheestäni, että siellä ei ole pihassa kovin kallis auto, minkä pihassa seisottaminen maksaa melkein tuhat euroa vuodessa. Tiedän koko tämän järjestelmän hölmöyden siinä muodossa, mutta nykyhallitus todennäköisesti ei tähän asiaan kuitenkaan minkäännäköistä muutosta tule tekemään. Ammattiliikenteellehän tällainen pumppuhinta on todella kaamea tilanne. Kilpailukyky Euroopasta tulevien kilpailijoitten kanssa rupeaa olemaan sitä luokkaa, että oksat pois. Todennäköisesti näillä pumppuhinnoilla tullaan näkemään jonkunnäköistä konkurssiaaltoakin, jollei sitten nykyinen hallitus vihdoin viimein toteuta ammattidieseliä, jota kuljetusalan keskusjärjestöt ovat pitkään halunneet. Haluan kuitenkin tuoda sen tosiasian esille, että ei nykyinen hallitus ja todennäköisesti ei helposti seuraavakaan hallitus pysty keksimään kovin montaa paikkaa, mistä tämän niin sanotusti pumppuhinnan alennuksen korvaaminen löytyisi tai mikään muukaan tyyli. Näen todella huolestuttavana kuitenkin sen linjan, että lähdetään siirtymään käyttömaksupuolelle näissä asioissa, koska en todellakaan näe siinä mitään järkeä, että autoista ruvetaan maksamaan veroja niin sanotusti omistamisesta. Kyllä sen pitää niin olla, että ne maksavat, ketkä käyttävät. Kiitos joka tapauksessa aloitteelle ja allekirjoittajille hyvästä työstä ja todella nopeasta nimien keruusta. Hyvä, että näistä asioista keskustellaan ja päästään asioihin paneutumaan paremmin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-09-26T17:48:58,2019-09-26T17:52:20,Hyväksytty,1.1 2019_38_94,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täytyy kiittää kollegoita: täällä on ollut minusta erinomaista, rakentavaa, henkistä keskustelua. Minä itse ymmärrän kyllä hyvin, mistä tämä aloite kumpuaa. Siinä on minusta semmoinen huoli elämisen ja yrittämisen edellytyksistä sellaisilla alueilla, joissa matkat ovat pitkät, ja tätähän on täällä tuotu hyvin esiin. Samaan aikaan on selvää, että meidän fossiilitalouden aika on pian ohi. Sen täytyy olla ohi, tai muuten me kehitämme tämän planeetan ennen pitkää sietämättömäksi paikaksi. Toisaalta sitten esimerkiksi viimeaikaiset tapahtumat vaikkapa Saudi-Arabiassa osoittavat aika konkreettisesti sen ja muistuttavat siitä, että riippuvuus fossiilienergiasta luo herkkyyksiä, semmoisia riippuvuuksia, joita on vaikea hallita. Oman lisänsä tähän keskusteluun toi minusta erinomaisesti ministeri Lintilä, joka toi esiin sen, että meidän liikennepolitiikan fiskaalinen logiikka menee joka tapauksessa uusiksi. Ennen pitkää pitää miettiä, miten me keräämme niitä varoja, joita me olemme nyt tottuneet keräämään polttoaineesta. Meillä on siis tarve tehdä tämmöinen hallittu ja reilu muutos, ja toivoisin, että tämä sali laidasta laitaan pohtisi, miten se tehdään, eikä ylläpidetä sitä ajatusta, että kaikki voi jatkua kuin ennenkin, jos vain ei tehdä mitään, koska sitä vaihtoehtoa meillä ei ole. Meillä on nämä monella tavalla vaikeasti yhteen tulevat haasteet, jotka pitää taklata. Sen takia minusta on tärkeää tosiaan tuoda tällaista, ja ehkä kannustaa hallitustakin tekemään semmoista, tiekarttaa ja strategiatyyppistä lähestymistapaa, jossa mietitään, miten tämä homma korjataan, minkälainen meidän liikennejärjestelmämme on kymmenen vuoden päästä, mitkä ne askeleet siihen ovat ja sentyyppistä, sen sijaan, että kiinnitetään liikaa huomiota johonkin yksittäiseen asiaan kerrallaan ja sitten todetaan, minkä takia se ei toimi. Minustakin tämä on hyvä pointti, että tämä on aloitteentekijöiltä nimenomaan viesti, ja tämä viesti pitää minusta kuulla riittävässä laajuudessa ja oikealla tavalla ja miettiä, minkälaisia vastauksia me siihen voimme tarjota. Ne vastaukset eivät ole helppoja eivätkä yksinkertaisia, mutta me olemme täällä päättämässä asioita, jotka ovat vaikeita. Siksihän me täällä olemme. Kuuntelen mielenkiinnolla jatkokeskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-09-26T17:52:21,2019-09-26T17:54:38,Hyväksytty,1.1 2019_38_95,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tosiaan aloitteen tekijöille tästä erinomaisesta aloitteesta, joka tarjoaa meille nyt mahdollisuuden keskustella autoilun hinnasta Suomessa. Kun katsoo tätä perustelutekstiä, joka on käytännössä yksi kappale, niin se vain toteaa, että käyttövero — joka aikanaan tuli ja jonka piti tulla väliaikaisesti mutta joka jäi pysyväksi — pitäisi poistaa. Kukaan ei Suomessa ole niin verotettu kuin autoilija. Verotaakka on raskas suomalaisen autoilijan päällä. Silti meillä alkaa olla koko Pohjoismaiden huonoimmassa kunnossa oleva tieverkosto. Kerätään lähes 9 miljardia, annetaan vajaa 2 miljardia tienhoitoon. Tämä on epäkohta, joka koskettaa meitä kaikkia. Meillä on rataverkko, joka on niin huonossa kunnossa, että siellä ei kohta pysty ajamaan kuin kahdeksaakymppiä. Muualla maailmassa kehittyneissä maissa ajetaan 300 kilometriä tunnissa näillä junilla. Julkinen liikenne ei toimi, se on kallista, se ei houkuttele. Pääkaupunkiseudullakin poikittaisliikenne on niin huono ja toimimaton, että se melkein rohkaisee auton hankkimiseen. Espoossa rakennettiin Länsimetro — sen piti maksaa 700 miljoonaa, se maksaa 3 miljardia. Sen hyötysuhde on negatiivinen vielä 50 vuotta eteenpäin. En vastusta metroa, vastustan Länsimetroa. Se aiheutti sen, että ihmisten työmatkoihin tuli noin puolitoista tuntia lisää per vuorokausi. Arvoisa puhemies! Suomessa, jos oikein olen ymmärtänyt — korjatkaa minua — 90 prosenttia tavaroista liikkuu kumipyörillä. Nyt kun me keskustelemme autoverotuksesta, on hyvä sanoa ääneen se, että vaikka jokainen hallitus vuorollaan nostaisi autoveroa ja rasittaisi lisää autoilijaa, niin seuraus on aina se — koska se auto on meille niin elintärkeä, melkein pyhä lehmä, niin kuin joku sanoi — että autoilu ei vähene yhtään kilometriä mutta kaikki ne korotukset ovat poissa kulutuksesta, siitä, mihin ihmiset päivittäin käyttävät rahaa. Se on aivan selkeää. Sitten kun meillä on suurin osa maasta vielä sellaista, että auton käyttäminen on täysin välttämätöntä. [Timo Heinonen: Juuri näin!] Sitä ei pysty mitenkään estämään. Kun bussit eivät enää kulje, postit eivät kulje, mikään julkinen liikenne ei toimi, taksiuudistus on vienyt taksitkin maaseudulta, olemme tilanteessa, jossa joudumme käyttämään autoja. Arvoisa puhemies! Taidan vielä kävellä sinne pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Tänne vaan. Jos puhe kestää yli 3 minuuttia, niin saa jatkaa sitten täältä. ] Arvoisa puhemies! Tosiaan olen nyt toisen kauden kansanedustaja enkä muista, että kertaakaan olisin puhunut tai olisi ollut sellaista tilannetta, että olisi voinut tästä autoilusta puhua. Tämä autoilun demonisointi, joka tällä hetkellä on menossa, on täysin kohtuutonta. Meidän kansanedustajien pitäisi kyllä olla sen verran rohkeita, että me katsoisimme näitä tosiasioita. Itselläni on dieselauto. Meillä on kaksi autoa perheessä, koska se on meille täysin välttämätöntä. Meillä ei ole vaihtoehtoja. Mutta molemmat autot ovat dieseleitä ja niin puhtaita dieseleitä, että ne ovat puhtaampia kuin monet bensiiniautot. Samaan aikaan me käymme täällä eduskunnassa ja muuallakin tätä julkista keskustelua, jossa koko ajan kaiken autoilun ikään kuin pahan alku ja juuri ovat dieselmoottorit — jotka ovat kohta jo niin puhtaita, että voi melkein suoraan putkesta hengittää. [Timo Heinonen: Puhtaampia kuin sähköautot!] — Niin kyllä, juuri näin. — Ja nyt se, mitä me aiheutamme kansantaloudellisesti vielä kaiken lisäksi, kun me käymme tätä dieseliä paheksuvaa keskustelua, on se, että käy niin kuin joku edustaja sanoi: näiden dieselautojen arvo romahtaa. Sekin on taas pois autoilijalta. En ymmärrä, mikä ihmeen maailmankaikkeuden suurin syntinen tämä dieselautoilija on. Ja haluan täältä nyt, arvoisa puhemies, sanoa, että kyllä meidän pitää edustajina pystyä parempaan kuin siihen, että me demonisoimme nämä dieselautoilijat. Ja toivon — tai sanotaan näin, että tämä keskustelu on ollut erittäin hyvää, enkä halua sitä pilata — vain sitä, että me puhuisimme nyt suomalaisille ihmisille, jotka tällä hetkellä pohtivat sitä, että miten ihmeessä minä selviän tulevaisuudessa, jos minulta viedään tämä dieselautokin. Ja kun täällä ministeri kysyi, mistä nämä miljardit sitten otetaan: voisi ehkä tehdä vertailevaa laskelmaa siitä, mitkä ovat dynaamiset vaikutukset, jos autoverotus laskee ja ihmisille jää enemmän sitä niin sanottua elämiseen käytettävää varaa. Ei se tästä maasta mihinkään katoa. Kyllä se menee hyödylliseen kulutukseen ja sitä kauttakin tulee rahaa. Suurin synti tässä ehdottomasti on se, että näitä varoja, jotka autoilijoilta kerätään, ei käytetä ensisijaisesti tiestön hyvään kunnossapitoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-09-26T17:54:38,2019-09-26T18:00:56,Hyväksytty,1.1 2019_38_96,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan omasta ja myöskin keskustan eduskuntaryhmän puolesta lämpimästi kiittää tämän kansalaisaloitteen alullepanijoita. Tämäkin keskustelu osoittaa sen, että 125 000 allekirjoittajaa haluaa nostaa esille autoilun ja ennen kaikkea autoilun kustannukset. Ja myöskin ministeri Lintilälle kiitos siitä, että hän valtiovarainministerinä pystyi olemaan tämän keskustelun aikana edes jonkin aikaa täällä paikalla — tiedetään ministerien kiireellisyydet. Hän myöskin kertoi tähän asiaan liittyvistä asioista, ja tietysti hän valtiovarainministerinä vastaa nimenomaan veroasioista. Kun katsoo tätä kansalaisaloitetta, niin olen siinä mielessä samaa mieltä aloitteen tekijöiden kanssa, että etenkään Pohjois-Suomessa — mutta laajentaisin sitä niin, että näin on lähes koko Suomessa — ei tule toimeen ilman henkilöautoa. Joukkoliikenne ei pelaa käytännössä kuin pääkaupunkiseudulla tai jossain Tampereen alueella; lähes koko Suomessa joukkoliikenne ei pelaa käytännössä ja henkilöautoa tarvitaan, meistä jokainen tarvitsee sitä. Mutta sitten tämä dieselautojen käyttövoimaveron poisto ‑asia. Kyllä itse näkisin, että käyttövoimaveron tarkastelu yksittäisenä asiana ei ole välttämättä perusteltua, vaan koko liikenteen verorakennetta tulee arvioida kokonaisuutena, ja sitä tulee arvioida nimenomaan kokonaisuutena, sitä, miten sitä kerätään, mistä sitä kerätään, ja myöskin, mihin sitä käytetään. Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota myöskin hallitusohjelmassa, hallitusneuvotteluissa. Itse kun sain olla siellä liikenteen puolella hallitusneuvotteluissa mukana, niin haluttiin nimenomaan, että koko liikenteen ja autoilun verotusta katsotaan kokonaisuutena ja tehdään kokonaisratkaisuja. Ministeri Lintilä omassa puheenvuorossaan jo kertoi, että myöskin ministeriö on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota ja on myöskin jo vienyt asiaa eteenpäin. Siinä on käytännössä liikenteen verotuksen uudistamista selvittävä työryhmä jo aloittanut työnsä, ja toivotaan sieltä myöskin konkreettisia esityksiä tulevaisuudessa. Hallitusohjelmassa myöskin haluttiin kiinnittää huomiota ennen kaikkea tähän dieseliin ja todettiin, että jos liikenteen ja erityisesti dieselin verotusta uudistetaan, niin — kuten jo edustaja Laakso täällä omassa puheenvuorossaan toi esille — siinä yhteydessä ammattibiodieselin käyttöönoton mahdollisuuksia tulee selvittää. Tämä on myöskin ollut ennen kaikkea raskaan liikenteen sidosryhmien tahto ja ammatinharjoittajien tahto. Se on yksi osa tätä isoa kokonaisuutta, ja itse toivon, että kokonaistarkastelussa myöskin tähän kiinnitetään huomiota. Mutta ennen kaikkea koko autoilun verotuksen uudistamista tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-09-26T18:01:01,2019-09-26T18:04:16,Hyväksytty,1.1 2019_38_97,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä. Tulkitsen sen tällaisena eräänlaisena hätähuutona myös erityisesti liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän raportissa esitettyihin toimenpiteisiin. Mielestäni tämä on jonkinlaista käyttövoimavainoakin tietyllä tapaa. Koska en enää voi kiittää ministeri Lintilää, kun hän on poistunut — hän voi lukea nämä kiitokset sitten pöytäkirjasta — niin tässä yhteydessä haluan kiittää edustajia Heinonen ja Laukkanen erinomaisista puheenvuoroista. Sen sijaan olisin toivonut, että ministeri Marin olisi ollut paikalla täällä. Tämä asia tietysti aivan keskeisesti koskettaa hänen hallinnonalaansa. Tuossa aiemmin viitattiin myös esimerkiksi sähköautoihin. Kun puhuin tuossa käyttövoimavainosta, niin dieseliin kohdistuva asenne on jo siinä mielessä kohtuullisen merkillinen, että esimerkiksi tämän Nesteen MY-dieselin päästöt polttoaineena kilometriä kohti ovat noin 12 grammaa hiilidioksidia ja sitten jos arvioidaan esimerkiksi Motivan laskelmien mukaan, että kilometriä kohtaan menee 0,2 kilowattituntia, niin täyssähköauton vastaavat hiilidioksidipäästöt, kun niitä ladataan Suomen sähköverkosta, ovat itse asiassa 29 grammaa eli huomattavan paljon enemmän. Eikö kuulostakin aika merkilliseltä? Huomennahan täällä jälleen lakkoillaan ilmaston eteen, ja eittämättä autoilijat ovat jälleen tässä yhtenä syypäänä. Mielestäni on meidän vastuu tuoda keskusteluissa esiin myös dieselin tarkoituksenmukaisuutta Suomen kannalta, siis jos nyt mietitään vaikka Nesteen biodieseliä, sehän on meidän kotimainen tuotteemme ja erityisesti hyvin tärkeä, ei pelkästään kuljetusyrittäjille vaan myös meidän koko vientisektorille. Hirvittävän suuri osa meidän viennistähän, toisin kuin yleisesti ehkä luullaan, perustuu tällaiseen bulkkituotteeseen, ja nyt kun nämä korotukset ovat jälleen kohdistuneet myös näihin biopolttoaineisiin, niin tässä yhteydessä pyydän hieman harkintaa jatkossa, mitkä ovat oikeasti meidän menestystuotteita. Haluan vielä lopuksi todeta sen ristiriidan tässä, että yleensähän mietitään, mistä miljardeja saadaan — tässä puhuttiin 9 miljardista, miten se katetaan — mutta tässähän on aivan keskeisesti kysymys myös kakun toisesta päästä eli meidän oman viennin vetävyydestä. Kaikki korotukset, mitä tehdään, tehdään ne sitten hyvistä motiiveista tai ei,  esimerkiksi dieseliin, kohdistuvat aivan suoraan myös sinne toiseen päähän. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-09-26T18:04:20,2019-09-26T18:07:41,Hyväksytty,1.1 2019_38_98,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ihan ensimmäiseksi haluaisin kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkien kansalaisaloitteiden tekijöitä riippumatta siitä, mikä se sisältö on. Minusta on erittäin arvokasta, että kansalaisaloitteita tehdään. On kova työ kerätä tämmöinen määrä nimiä, ja  toivon,  että  jokainen kansa-laisaloite saa arvoisensa kohtelun ja käsitellään huolellisesti. Täällä on tuotu esiin se, että ministerit eivät ole paikalla, kun kansalaisaloitteita käsitellään. Minusta olisi arvokasta, jos ministerit olisivat paikalla. [Ari Torniaisen välihuuto — Timo Heinonen: Pitäisi olla!] Tosin olen kuullut, että myöskään viime hallituskaudella ministerit eivät läheskään aina olleet paikalla, eli jos tämä pitää paikkansa — en ole varmistanut kaikkien viime kauden kansalaisaloitteiden käsittelyn osalta sitä, olivatko ministerit paikalla, mutta tällainen tieto on — niin meillähän on tässä yhteinen ryhdistäytymisen paikka. Kansalaisaloitteita on käsitelty vuosina 2015—2019 parisenkymmentä ja ainoastaan yksi kansalaisaloite on hyväksytty, eli kyse ei ole mistään kansalaisaloitteiden tehtailusta. Kansalaisaloitteet ovat ihmisten harvoja keinoja tuoda esiin näkemyksiään suoraan tänne eduskuntaan. Kansalaisaloitemenettely ei korvaa edustuksellista demokratiaa. Se, että me täällä käsittelemme kansalaisaloitetta, ei tarkoita, että meidän täytyy olla samaa mieltä siitä aloitteesta, mutta jokainen aloite ansaitsee kuitenkin minun mielestäni erittäin huolellisen käsittelyn. Siksi pitäisikin miettiä, miten me voisimme helpottaa kansalaisaloitteiden tekemistä, koska niin kuin täällä on monen kansalaisaloitteen osalta todettu — edustajilla on ollut hyviä puheenvuoroja siitä — on aika vaikeata yksittäisenä kansalaisena tai yhdistyksenä tai järjestönä olla lain asiantuntija, jolloin minun mielestäni pitäisi pohtia, miten me voisimme auttaa kansalaisaloitteiden laatimisessa, tai ehkä pitäisi tehdä semmoinen formaatti, jossa sitten ainakaan muotoseikkoihin kansalaisaloitteiden ei tarvitsisi kaatua. [Timo Heinonen: Oikein!] Olisi myös arvokasta, että nämä kansalaisaloitteet saavat arvoisensa vastaanoton nyt tällä kaudella. Ilmeisesti vain lainsäädäntöjohtaja tulee ottamaan aloitteet vastaan. Toisaalta puhutaan paljon osallisuudesta ja siitä, miten voitaisiin innostaa ihmisiä osallistumaan, joten ehkä pitäisi pohtia vähän toiseen suuntaan tätä asiaa, että miten voisimme vielä enemmän kannustaa aloitteiden tekemiseen tai muuhun osallisuuteen. Liikenteen osalta on todellakin hyvä miettiä pitkän aikavälin kokonaiskuvaa. Esimerkiksi edustaja Harjanteen ehdottama kymmenen vuoden aikaväli, jopa vähän pidempi, on hyvä lähtökohta liikenteen eri skenaarioiden pohtimiseen. Todellakin, me emme voi tietää täysin tänään, mikä teknologia tai mikä skenaario tulee toteutumaan, mutta sen takia olisikin erittäin hyvä näin isoissa järjestelmätason hankkeissa tehdä skenaarioita ja pohtia vähän eri vaihtoehtoja. Suunnan täytyy kuitenkin olla selvä, ja suunta on se, että meidän liikennejärjestelmämme tulee vähentämään päästöjä. Täällä on puhuttu joukkoliikenteestä. On totta, että poikittaisliikenne on ollut pääkaupunkiseudulla haastavaa, mutta nyt olemme tehneet sellaisia päätöksiä, joilla tulemme parantamaan poikittaisliikennettä. Esimerkiksi Raide-Jokeri on tällainen päätös. Poikittaisliikenteen toimivuus on pitkälti kiinni siitä, minkälaisia liikenneinvestointeja olemme päättäneet tehdä. Hyvin suuri osuus matkoista pääkaupunkiseudulla ja suurin osa matkoista Helsingin keskustaan tehdään joukkoliikenteen avulla. On selvää, ettei joukkoliikenne ole ratkaisu siellä, missä joukkoja ei ole, ja siellä täytyy olla muuntyyppisiä ratkaisuja, joista sitten auto on keskeisin väline. Toki olisi tärkeää, että voisimme myös parantaa harvemmin asuttujen seutujen mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä tai vaikka yhteiskäyttöautoja tai mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan, etenkin nuorten kannalta se olisi tärkeää. Myös Uudellamaalla tiedämme, että meidän vähän kauemmissa kunnissa nuorten suuri toive on se, että joukkoliikenne toimisi, koska nuoret eivät voi itse ajaa autoa, joten tässä on sellainen ikäpoliittinenkin näkökulma, että satsaamalla joukkoliikenteeseen me palvelemme sitten niitäkin, jotka eivät omista omaa autoa tai pysty sitä ajamaan. On hienoa, että tässä hallitusohjelmassa myös panostetaan junaliikenteeseen, ja nyt jos saamme nopeasti näitä kaksoiskaupunkihankkeita eteenpäin, niin nehän myös tuovat ihan uudenlaisia työpaikka- ja asumisalueita, kuten nyt sitten Helsinki—Turku- tai Helsinki—Tampere-välillä on mahdollista saavuttaa, ja pidän niitä erittäin tärkeinä. On myös kiinnostavaa, että Rail Baltica tulee parantamaan Tallinnan joukkoliikenneyhteyksiä ja luomaan erittäin nopean yhteyden Baltian maista Eurooppaan. Meidän täytyy kyllä myös miettiä hyvin tarkasti, että me emme jää täällä Suomessa bussinperäksi, ja meidän täytyy aidosti miettiä, mitä ratkaisuja me tähän voisimme tuoda. Toki Tallinnan-tunneli on yksi mahdollisuus, jota nyt selvitetään, ja kun tiedämme, että lentoliikenteen päästöt ovat erittäin merkittäviä ilmastonmuutoksen kannalta, niin junaliikenteen lisääminen on tärkeä keino siihen vastaamisessa. [Timo Heinonen: Mitä mieltä vihreät on tästä dieselverosta?] Tämän takia olisi tärkeää, että me voisimme myös tutkia hyvin selkeästi kaikki ne mahdollisuudet, joilla voimme sitten kymmenen vuoden päästä liikkua kestävällä tavalla täältä Suomesta myös Eurooppaan. Nyt myös parlamentaarinen työryhmä aloittaa liikenneinvestointien pohtimisen. Tämä on minusta hyvä suunta. Pohditaan sitä isoa kuvaa sen sijaan, että tänne tuodaan pelkästään yksittäisiä hankkeita tai yksittäisen alueen hankkeita pöydälle. Pitäisi katsoa tasapuolisesti se koko kuvio. Myöskin tämän kansalaisaloitteen täytyy saada arvoisensa käsittelytapa, mistä puheeni alkuosassa etenkin puhuin, ja toivon sitä kaikille muillekin aloitteille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-09-26T18:07:43,2019-09-26T18:15:06,Hyväksytty,1.1 2019_38_99,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Muistutan edustajia, että nyt on käsittelyssä kansalaisaloite dieselautojen käyttövoimaveron poistosta. Pidetään keskustelu tässä aiheessa. — Edustaja Marttinen näyttää esimerkin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_38_100,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Teen parhaani puhemiehen ohjeistuksen täyttämiseksi. — Hyvät kollegat! Kansalaisaloitteessa ehdotetaan dieselautojen käyttövoimaveron poistoa. Pidän tämän kansalaisaloitteen tekemistä tärkeänä kannanottona ja ihmisten mielenosoituksena siitä huolesta, joka heillä on autoilun korkeista kustannuksista. Ymmärrän tämän täysin, ja tämä myös meidän kansanedustajien täytyy tässä salissa muistaa. Tämän keskustelun aikana olen tullut myös itse samaan johtopäätökseen kuin edustaja Heinonen ja ymmärrän tämän kansalaisaloitteen myös laajempana keskusteluna ylipäänsä autoilun kustannuksista, ei pelkästään käyttövoimaveron osalta, vaikka itse kansalaisaloite sitä koskeekin, mutta myös laajemmin siitä, miten autoilun kustannukset ovat kehittyneet. Käyttövoimaveron tarkoituksena on ollut tasata henkilöautojen polttoaineiden verotasojen välisiä eroja bensiinin ja dieselin osalta, ei suoraan niinkään bensiinipumpuilla näkyvää hintaeroa. Kysymys on siten laajempi ja monimutkaisempi, ja toivon, että tämä kansalaisaloitteessa esille nostettu huoli otetaan vahvasti esille, kun hallitus valmistelee tätä isompaa liikenteen verotuksen uudistusta. Siinä on perusteltua käydä läpi koko liikenteen verotuksen kokonaisuus, kaikki verot ja se, miten nykyinen järjestelmä toimii. Tuota työtä varten tämä aloite antaa erinomaisen pohjan. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tärkeää asiaa, minkä aloitteen tekijät nostavat esille. Moni ihminen siis kokee, että autoilun kustannukset ovat nousseet, ja kuten täällä tiedämme, pitkien etäisyyksien Suomessa työssäkäynnin ja perheen asioinnin vuoksi yksityisauton käyttö on valtaosalle suomalaisista välttämättömyys. Sitä taustaa vasten pidän erikoisena, että juuri nyt kun tätä kansalaisaloitetta käsitellään tässä salissa, itse asiassa hallitus ei ole kuullut tätä ihmisten huolta. Päinvastoin. Olemme nimittäin juuri kuulleet, että hallitus aikoo kiristää ensi vuonna polttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa noin kuuden sentin korotusta bensiinin ja dieselin pumppuhintoihin, minkä ihmiset tulevat näkemään sitten ensi elokuussa, kun autojaan tankkaavat. [Timo Heinonen: Ja keskusta tämän kuittaa!] Tämä nostaa edelleen autoilun kustannuksia, rokottaa työssäkäyvää työntekijää ja ennen kaikkea kuljetusalaa ja kuljetusalan yrittäjiä, siis tavallisia ihmisiä, joille autoilu ja auton käyttö on täysin välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 125 000 ihmistä. Tämä on yksi eniten allekirjoituksia kerännyt kansalaisaloite, mitä tämä talo on päässyt käsittelemään. He ovat olleet huolissaan autoilun kasvaneista kustannuksista ja vaatineet siihen muutosta, ja hallitus lähettää terveiset näille ihmisille kertomalla, että polttoaineiden verotusta korotetaan reippaasti ensi vuonna. Sama suunta siis jatkuu, ja se maali karkaa yhä kauemmaksi, mihin nimenomaan ihmiset ovat ottaneet tässä kansalaisaloitteessa kantaa. Näyttää siis siltä, että tämä politiikka, mitä hallitus nyt harjoittaa, on täysin fiskaalinen tarkoitukseltaan; tarkoitus on vain kerätä lisää veroja sen päälle, mitä autoilusta kerätään jo tällä hetkellä, yli 8 miljardia euroa vuodessa, millä ei ole siis todellista vaikutusta itse päästöihin. Itse asiassa hallitus toteaa omassa esityksessään, joka on tulossa meidän käsittelyyn, että lyhyellä aikavälillä polttoaineverojen korotusten arvioidaan vähentävän dieselkäyttöisten henkilöautojen kulutusta 1,4 prosentilla — siis 1,4 prosentilla. Nämä päästöjenvähentymisvaikutukset ovat mitättömät, mutta edelleen ihmisten verotaakka vain kasvaa. Arvoisa puhemies! Toinen ihmetyksen aihe, joka liittyy hallituksen ilmasto- ja liikennepolitiikan poukkoiluun ja tähän keskusteluun osin, on se, miten hallitus aikoo myös rokottaa niin sanottua parafiinistä dieseliä poistamalla sen verotuen, yhteensä 120 miljoonaa euroa vuodessa. Kun nimenomaan meidän pitäisi pohtia, miten kestävällä tavalla, ilman että ihmisten verotaakkaa autoilun osalta nostetaan, voidaan vähentää päästöjä ja uudistaa suomalaista autokantaa, niin hallitus päätöksellään tekee ratkaisun, joka nimenomaan rokottaa puhtaampia ja uusia polttoaineita. Hallituksen päätös rokottaa rajusti esimerkiksi Nesteen valmistamaa uusiutuvista raaka-aineista tehtyä MY-dieseliä, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin mitä fossiilisen dieselin päästöt ovat. En oikein ymmärrä, miten tämäkään päätös on fiksua ilmastopolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Minusta tämän kansalaisaloitteen myötä hallitus ja koko eduskunta saavat suomalaisilta vahvan viestin, mikä liittyy autoiluun ja autoilun kustannuksiin nimenomaan koskien dieselautoja, ja kuten aikaisemmin totesin, on selvää, että hallituksen täytyy ottaa tämä ihmisten huoli vakavasti, kun tätä suurempaa liikenteen verotuksen uudistusta lähdetään valmistelemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-09-26T18:15:18,2019-09-26T18:21:08,Hyväksytty,1.1 2019_38_101,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olipa mukava kuulla selkeää puhetta tärkeästä asiasta. Haluan kiittää edustaja Marttista hyvästä puheenvuorosta. Arvoisa puhemies! Tosiaan, kannan kyllä  huolta siitä,   että kun keskustellaan kansa-laisaloitteesta, jonka on allekirjoittanut yli 125 000 suomalaista, ja kun puhutaan liikenteen verotuksesta, jolla valtio kerää yli 8 miljardia euroa vuosittain, niin ministeriaitio on täysin tyhjä. Ei voi olla näin, kun puhutaan yhdestä keskeisimmästä arkeemme ja toisaalta myös valtiontalouteen vaikuttavasta asiasta. [Ari Torniaisen välihuuto] Täytyy päästä käymään keskustelua, jossa eduskunta voi ottaa kantaa kansalaisaloitteeseen ja jossa ministerit vastaavat kansanedustajien esiinnostamiin näkökulmiin. Totta kai kansalaisaloite lähtee tästä edelleen valiokuntakäsittelyyn, mutta kyllä lähetekeskustelulla on merkittävä rooli siinä, miten työskentely edelleen valiokunnissa etenee, ja tämän vuoksi olisi kyllä enemmän kuin suotavaa, että ministerit olisivat näin tärkeää asiaa käsittelemässä. Arvoisa puhemies! Autoliikenne on välttämätön osa suomalaisten arkea. Se on aivan keskeinen osa niin perheiden kuin yksinäisten ihmisten hyvinvointia. Suomi ei toimisi ilman henkilöautoja ja ilman raskasta liikennettä. Ja tosiaan, kuten jo edellä on mainittu, kun liikenteestä kerätään yli 8 miljardia euroa veroja ja nykyinen hallitus haluaa liikenteen verotaakkaa lisätä vielä 250 miljoonalla eurolla, niin on aiheellista käydä eduskunnassa myös laajempaa keskustelua siitä, onko tämä kestävää politiikkaa. [Timo Heinonen: Ei ole! — Antero Laukkanen: Ei ole!] Tuolla YK:ssa on keskusteltu kestävästä kehityksestä, ja toki haluamme, että ihmiskunta pääsee planeettansa kanssa tasapainoon, mutta se työ, jota New Yorkissa on visioitu — että öljytaloudesta siirryttäisiin hyvinkin nopealla aikataululla eteenpäin — ei ehkä ole kaikilta osin aivan realistista. Arvoisa puhemies! Aikanaan, kun nuorena miehenä ensimmäistä kauttani eduskunnassa palvelin, kaikille kansanedustajille jaettiin tällainen Suomi öljyn jälkeen ‑teos. Ottamatta sen enempää kantaa tämän teoksen johtopäätöksiin siitä, kuinka helppoa öljytaloudesta on siirtyä eteenpäin, muistelen näin: Kun yksi litra öljyä sisältää energiaa noin 10 kilowattituntia ja kun jokainen suomalainen, vauvasta vaariin, käyttää öljyä keskimäärin 6 litraa päivässä, niin kun tämän suhteuttaa siihen, että ihmistyöllä voi päivän aikana kohtuudella vapauttaa energiaa noin 1 kilowattitunnin verran, niin jokaisella meistä on öljytalouden ansiosta 60 henkilökohtaista palvelijaa, sen teknologia meille mahdollistaa, varmistamassa sen, että valoa riittää pimeällä, että lämpöä riittää kylmällä, että pääsemme liikkumaan paikasta toiseen, että vesi tulee hanasta ja että hellan levy lämpiää, kun laittaa virran päälle. Ei ole aivan yksinkertainen tehtävä luopua näistä 60 palvelijasta. Jos olette lukeneet vaikka Sinuhe egyptiläisestä, kuinka siellä aikanaan Egyptissä purilailla johtavia henkilöitä kannettiin, niin kyllä Suomesta melkoinen luokkayhteiskunta tulisi sitten, jos pitäisi siihen aikaan ja niihin teknologioihin palata. On selvää, että öljyriippuvuudesta täytyy päästä eroon, jotta fossiiliset polttoaineet saadaan korvattua ja hiilidioksidipäästöt ilmakehään saadaan nollattua, mutta tässä keskustelussa täytyy olla realistinen. Keskustelun täytyy perustua faktoihin. Arvoisa puhemies! Haluan jakaa aivan mielenkiinnon vuoksi tähän dieselkeskusteluun muutamia faktoja niistä vaihtoehdoista, että mitä jos liikenne maailmassa muutettaisiin sähkölle näistä öljyperäisistä polttoaineista: Jos koko maailman autokanta sähköistettäisiin nykyteknologialla, autokannan akkuihin tarvittaisiin niin paljon kobolttia, että tuon kobolttimäärän louhiminen nykyisillä koboltin tuotantomäärillä kestäisi 866 vuotta. Se ei ole aivan nopea siirtymä sähköautoiluun. No tietysti on selvää, että teknologia kehittyy, mutta täytyy kyllä sanoa, että tulee aivan valtava paine avata näitä kobolttikaivoksia. Litiumin osalta samalla tavalla satoja vuosia kestäisi nykyisillä tuotantomäärillä louhia riittävä määrä akkumineraalia, nikkelin osaltakin 53 vuotta, jos nykyisillä tuotantomäärillä tuotettaisiin näitä tulevien akkujen tarvitsemia raaka-aineita. Joten on selvää, että tarvitaan valtava teknologinen harppaus eteenpäin, mutta samalla täytyy käydä kyllä vakavaa arvokeskustelua siitä, mistä päin maailmaa ja millä menetelmillä voidaan louhia tällainen määrä näitä mineraaleja, jotta kaikki tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Olen varma, että ihmiskunta pystyy nämä haasteet ratkomaan teknologiaa viisaasti hyödyntäen, mutta ennen sitä meidän on syytä suhtautua kaikella vakavuudella niiden suomalaisten huoleen, jotka ovat tämän kansalaisaloitteen allekirjoittaneet, jotka haluavat tulevaisuudessakin käydä töissä, asioida, harrastaa niin, että heidän dieselautonsa voi olla hyvä ja turvallinen kulkupeli, kun arkeamme käymme eteenpäin. Joten tässä mielessä, arvoisa puhemies, kaipaisin kyllä sitä, että täällä olisi myös tuo ministeriaitio täynnä ja päästäisiin käymään kunnon keskustelu tästä aiheesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-09-26T18:21:10,2019-09-26T18:28:16,Hyväksytty,1.1 2019_38_102,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Herra puhemies! Minäkin kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä tästä aloitteesta, jolla olemme saaneet aikaiseksi eduskunnassa asiallisen ja jopa asiantuntevan keskustelun tärkeästä asiasta, dieselautojen käyttövoimaverosta, ja tässä yhteydessä koko liikenteen verotuksesta. Niin kuin täällä monet edustajat ovat todenneet, tässä tarvitaan tarkastelua laajasti. Minä luotan siihen, että nyt kun tämä aloite lähetetään valtiovarainvaliokuntaan ja siellä sen verojaostoon, niin verojaoston asiantuntevat jäsenet asiantuntijoita kuullen tekevät hyvän mietinnön tästä rauhassa, syvällisesti paneutuen ja näin antavat eduskunnan suuntaviivat hallitukselle toimia tähdäten siihen, mihin kansalaisaloitekin tähtää. Nopeaa muutosta tuskin voidaan saada aikaan, mutta kuitenkin tämä kokonaisuus, liikenteen verotuksen kokonaisuus, on syytä uudistaa mahdollisimman pian. Siihen sisältyy hyvin paljon yksityiskohtia, joita tässä keskustelussa on nostettu esille, enkä niitä lähde toistamaan. Totean kuitenkin, että esimerkiksi tämä ammattidieselkysymys on sellainen, joka on syytä ottaa vakavasti, ulkomaisten ajoneuvojen verotuskysymykset on syytä hoitaa. Ne jäivät vielä kesken tai hoitamatta, ja ihmiset odottavat ja liikennöitsijät odottavat tältä osin eteenpäinmenoa. Arvoisa puhemies! Valtion budjetista kuudesosa katetaan liikenteeltä perittävillä veroilla, ja näin on aina ollut, tai ainakin sen ajan, kun itse olen täällä ollut. Aloitin runsas 30 vuotta sitten, ja siitä lähtien on aina, joka syksy, puhuttu liikenteen verotuksen kohtuuttomuudesta, ja jokainen hallitus, jokainen eduskunta, on lisännyt sitä verotusta niin, että tuo noin kuudesosa valtion budjetin loppusummasta katetaan liikenteen verotuksella. Eli siitä on tullut ihan tällainen rahastuskeino. Tietysti — minkä ministerikin nosti esille — vaihtoehtojen etsiminen ei ole helppoa. Tällä rahalla katetaan monia hyviä tarpeita, ja näin ollen täytyy sitten löytyä jostakin vastine, jos tätä merkittävästi alennetaan. Mutta siinä on suunnan kuitenkin oltava toinen kuin mitä tämän hetken hallitus suunnittelee. Viime syksynä seitsemän eduskuntapuoluetta teki yhteisen sopimuksen ilmastopolitiikasta, ja kyllä tuon sopimuksen toteuttaminen, täytäntöönpano, merkitsee suomalaiselle perheelle, työntekijälle, eläkeläiselle sitä, että heidän liikenneverotuksensa kiristyy. Perussuomalaiset eivät tähän sopimukseen lähteneet. Pidimme sitä kerta kaikkiaan epärealistisena. Ja niin kuin äsken edustaja Autto totesi, pitää olla realistiset mallit, menettelytavat. Te olette, kokoomuskin, sitoutuneet sellaiseen sopimukseen ilmastopolitiikan osalta Suomessa metsästäessänne sitä promillen globaalia ilmastopäästöjen alentamista, että se on kallis lasku suomalaiselle yrittäjälle, suomalaiselle perheelle ja erityisesti työtä tekevälle keskituloiselle ihmiselle. [Ari Torniaisen välihuuto] Me emme lähde epärealistisiin lupauksiin. Tämänkään aloitteen osalta me emme lähde lupaamaan, että näin tapahtuu heti, mutta suunnan tämä aloite näyttää, mihin pitää mennä. On otettava kuitenkin huomioon aina ihmisen olosuhteet, missä hän asuu, minkälaisessa työssä hän on, onko siihen liittyviä matkustustarpeita, minkälainen on perhe — jos on useampia lapsia, niin tarvitaan isompi auto, ehkä kaksi autoa perheeseen — ja niin edelleen, ja yhtenä tekijänä sitten lisäksi myös tämä ympäristönäkökulma, realistisesti. Näillä eväillä meidän on mentävä eteenpäin tässä asiassa ja pyrittävä siihen, että liikenne ei ole aina se, mistä otetaan ne puuttuvat eurot, joita tässä salissa ollaan helposti kyllä jakamassa eri kohteisiin mutta ei liikennehankkeisiin. [Ari Torniainen: Pikemminkin sijoittamassa!] Vajaa 2 miljardia liikennehankkeisiin, lähes 9 miljardia kerätään — epäsuhde on tietysti valtavan suuri, ja tähän pitää puuttua. Ja kun täällä on verojaoston jäseniä paikalla, niin vetoan teihin, että tehkää todella huolellinen työ ja vetäkää meille sellaiset suuntaviivat, että eduskunta voi yksimielisesti antaa hallitukselle myös ne ohjeet, miten tässä liikenteen verotuksessa tulee menetellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-09-26T18:28:19,2019-09-26T18:34:26,Hyväksytty,1.1 2019_38_103,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on kyllä ollut loistavia puheenvuoroja, ja täytyy todeta, että näin hienot puheenvuorot kyllä ansaitsisivat tulla ministereidenkin kuulluiksi, ihan koko kaartin suoraan sanoen. [Ari Torniainen: Ei pelkästään ministeri Lintilän!] — Niin, ei ainoastaan. Oli hienoa, että hän oli paikalla tässä alussa. Me arvostamme kyllä sitä, ei siitä ole kysymys. Edustaja Torniainen käytti täällä kyllä tasapainoisen, hyvän puheenvuoron. Hän tietysti tämän asian tuntee oikein hyvin, samoin monet muut täällä. Kaksi asiaa, puhemies, tässä nostaisin. Jos me haluaisimme tähän meidän yhteiskuntaan kansalaisille tavallaan sitä pelivaraa, jolla he voisivat sitten oman vapaan tahtonsa mukaan kuluttamista harrastaa erilaisiin asioihin, niin kaksi tällaista isoa kokonaisuutta on niin että tästä ansiotulosta, jonka he saavat, jäisi heille enemmän käyttövaraa: Toinen on liikenteen verotuksen kokonaisuudistus, ihan koko paketin uudistuminen. Ulkomailla kun käy keskisuurissakin kaupungeissa, niin julkinen liikenne maksaa euron tai 1,50 euroa. Ei tulisi mieleenkään siellä, että pitäisi joku auto hankkia sinne, kun on lomalla siellä, vaan kyllä se julkinen liikenne on se, mitä siellä käytetään. Poikittaisliikenne on runsasta. Ei tarvitse ajatella, että milloinhan se raitiovaunu, bussi tai metro tulee — niitä tulee ihan koko ajan ja riittävästi. Tämä on myös osa tätä pakettia. Eli tämä kokonaisuudistus. Toinen on asumisen kustannukset. Kymmenen vuoden aikana asumisen kustannukset ovat nousseet 30 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla saa 45-neliöisen uuden kaksion noin kolmellasadallatuhannella — riippuu siitä, asuuko Helsingissä vai Espoossa, Vantaalla on pikkaisen halvempia. Meillä on nämä MAL-sopimukset, jotka liittyvät myös liikenteeseen, ja nämä MAL-sopimukset eivät ole tuoneet yhtä ainoata edullista asuntoa pääkaupunkiseudulle. Joka ainoa asunto, joka rakennetaan tänään, on kalliimpi kuin se, mikä eilen tehtiin. Nämä MAL-sopimukset ovat lähinnä näiden isojen kaupunkien tapa saada omille hankkeilleen rahaa. Se on valitettava tosiasia, mutta edullisia asuntoja niillä ei synny. Tämä olisi kanssa asia, johon pitäisi jollakin tavalla puuttua. Nämä kaksi asiaa. Jos myös asumisen kustannukset otettaisiin kokonaistarkasteluun mukaan, niin silloin kävisi niin, että tästä kansalaisten työllään saamasta palkkatulosta jäisi enemmän käteen. Meillä on aivan uusi köyhyysryhmä tässä maassa, ja se on pienituloisten köyhyys. Kyllä näistä asioista pitäisi enemmän puhua. Arvoisa puhemies! Nyt en tule enää sinne vaan totean, että tämä keskustelu on hyvä. Toivon, että jotenkin tämä voitaisiin uusia ja käydä sillä tavalla, että ministerit ovat paikalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-09-26T18:34:29,2019-09-26T18:37:48,Hyväksytty,1.1 2019_38_104,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä meillä suomalaista autoilijaa koijataan. Suomalaisilta autoilijoilta, liikenteeltä, kerätään 8,4 miljardia euroa vuosittain erilaisia veroja. Ja nyt Rinteen hallitus, keskustan tukemana, aikoo kiristää autoilun verotusta edelleen. Diesel on tolpalla tällä hetkellä yhtä kallista kuin bensa lähestulkoon, oli hetkittäin kalliimpaa, ja nyt maksetaan monta sataa euroa, vaikka dieselautoa ei ajaisi itse asiassa metriäkään. Onhan tämä itse asiassa täysin hullua. Ja hallitus vielä kiristää tässä tilanteessa bensaveroa ja dieselveroa. [Ari Torniainen: Miten viime kaudella?] Tälle pitää kyllä tehdä jotain. Olemme kuulleet erittäin hyvän keskustelun, mutta minun mielestäni se on jollain tavalla kansanvallan ja demokratian halveksuntaa, että liikenneministeri ei ole tätä keskustelua ollut kuulemassa, ja aika monessa puheenvuorossa täällä on kiinnitetty samaan asiaan huomiota. Arvoisa puhemies! Teen esityksen, että tämä asia jätetään pöydälle keskiviikkona 2.10.2019 olevaan istuntoon, ja toivon, että silloin liikenneministeri on paikalla ja osallistuu tähän suomalaisten autoilijoiden kannalta keskeisen tärkeään keskusteluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-26T18:37:52,2019-09-26T18:39:34,Hyväksytty,1.1 2019_38_105,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Nyt on edustaja Heinonen ehdottanut, että asia pannaan pöydälle keskiviikkona 2.10. pidettävään istuntoon. Asia jää siis pöydälle. Onko muita ehdotuksia pöydällepanon ajankohdasta? Eli nyt keskustellaan pöydällepanon ajankohdasta. Onko tähän muita ehdotuksia?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_38_106,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edellä mainituin perustein tätä edustaja Heinosen ehdotusta ja toivon todella, että saamme sitten sekä liikenneministerin että myöskin laajemmin tuonne ministeriaitioon väkeä paikalle käymään tätä tärkeää keskustelua. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,,,, 2019_38_107,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,Pöydällepanon ajankohdasta nyt on keskustelu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_38_108,38/2019,2019-09-26,16.00,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,Keskustelu pöydällepanosta on päättynyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_39_1,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Esittelypuheenvuoro, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hoskonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_39_2,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta on periaatteessa vain tekninen pieni muutos. Alimman tukiluokan mukaisia avustuksia myönnettäessä avustusprosentti nostetaan 10 prosentista 15 prosenttiin, ja näitä rahoja on myönnettävissä sekä uudisrakentamiseen että peruskorjaukseen. Tämä kyseinen hallituksen esitys sisältyy pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan. Valiokunta käsitteli tätä asiaa kokouksessaan huolellisesti kuullen neljää asiantuntijaa, ja viidenneltä saatiin vielä kirjallinen lausunto. Valiokunta oli päätöksessään yksimielinen. Valiokunta pitää ehdotettua avustusmäärän korotusta 10 prosentista 15 prosenttiin perusteltuna. Opiskelija-asunnot ovat tyypillisesti kooltaan pieniä, joten niiden rakentamiskustannukset ovat asuntojen kokoon suhteutettuna keskimääräistä korkeammat. Lisäksi asukkaiden vaihtuvuus on tavallisiin vuokra-asuntoihin verrattuna merkittävästi suurempi johtaen korkeampiin hallinto- ja ylläpitokustannuksiin. Valiokunta toteaa, että investointiavustus on todettu tehokkaaksi tueksi, joka edistää kohtuuhintaisten, laadukkaiden asuntojen tuotantoa opiskelijoille ja muille erityisryhmille. Opiskelija-asuntojen ohella myös nuorisoasunnoille on todettu olevan kasvavaa tarvetta. Tuki opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoon helpottaa osaltaan kasvukeskusten vuokra-asuntokysyntää ja vaikuttaa siten asukkaiden kannalta myönteisesti vuokramarkkinoiden hintakehitykseen. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että investointiavustusta voi saada uudisrakentamisen ohella myös asuntojen perusparantamiseen. Perusparannushankkeilla voidaan samalla edistää esimerkiksi tyhjänä olevien toimistorakennusten muuttamista asuinkäyttöön ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Valiokunta korostaa tarvetta kiinnittää jatkossa erityistä huomiota myös investointiavustusten hyödyntämiseen siten, että samalla edistetään puurakentamisen ja muutoin rakentamiseen liittyvien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Valiokunta oli mietinnössään yksimielinen. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-27T13:03:38,2019-09-27T13:06:00,Hyväksytty,1.1 2019_39_3,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Hoskonen edellä kertoi, niin tämän lakiesityksen tarkoitus on erinomainen: korottaa rakentamisavustusta niin, että Suomessa rakennettaisiin enemmän kohtuuhintaisia opiskelija‑ ja nuorisoasuntoja. On erittäin kannatettavaa, että hallitus on monin tavoin päättänyt tukea nuorten ja opiskelijoiden tilannetta myös tällä tavalla, helpottamalla heidän asumistaan. Tämä lakiesitys koskee paitsi asumista myös meille keskustalaisille erityisen tärkeitä koulutusta ja työllisyyttä. Opiskelijoiden asumismenojen pieneneminen tarkoittaa sitä, että heidän toimeentulonsa paranee. Tämä osaltaan auttaa keskittymään opintoihin, saamaan tutkinnon suoritetuksi ja pääsemään sujuvasti työelämään. Arvoisa puhemies! Me keskustassa olemme esittäneet, että opiskelija-asuntoja tulisi lisätä niin, että joka toinen opiskelija asuisi opiskelija-asunnossa vuoteen 2030 mennessä. Tämä lakiesitys tukee myös tätä tavoitetta. Lakiesityksen on arvioitu jokin verran vähentävän valtion asumistukimenoja, koska investointiavustuksella rakennettujen asuntojen vuokran määrää säädellään laissa. Vuokrakatto helpottaa nuorten ja opiskelijoiden toimeentuloa. Puhuttaessa asumistuesta kokonaisuutena asumisen kustannusten jatkuva nousu on kasvattanut maassamme asumistuen menoja merkittävästi. Asumistukijärjestelmä kaipaakin uudistamista. Ei voi olla niin, että asumistuki toimii jonkinlaisena vuokrankorotusautomaattina ja yhteiskunnan rahojen siirtona varakkaille sijoittajille — ei, vaan keskiössä tulee olla ihminen ja hänen tarpeensa. On tärkeää, että asumistuki katsotaan nyt seikkaperäisesti ja laajasti tämän hallituksen käynnistäessä sosiaaliturvan uudistuksen. Tästä sovittiinkin hallitusohjelmassa. Arvoisa puhemies! Tänään on osoitettu mieltä ilmaston puolesta. Asiat eivät muutu muutoin kuin toimimalla. Siksi keskusta on esittänyt, että lisäämme roimasti puurakentamista maassamme. Saimmekin hallitusohjelmaan sovittua, että puurakentaminen tuplataan. Mietinnössään ympäristövaliokunta toteaa aivan oikein, että jatkossa on tarve kiinnittää erityistä huomiota investointiavustusten hyödyntämiseen myös siten, että samalla edistetään puurakentamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-09-27T13:06:04,2019-09-27T13:09:04,Hyväksytty,1.1 2019_39_4,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys lähtee siitä, että tässä halutaan lisätä nimenomaan opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa. Se on erittäin hyvä, koska monilla paikkakunnilla opiskelija-asunnoista on suurta pulaa. Huomionarvoista on, että opiskelija-asunnot ovat monta kertaa nimenomaan pienikokoisia ja niiden rakennuskustannukset ovat korkeita ja myöskin niiden hallintokustannukset ovat korkeita, koska siellä vuokralaiset vaihtuvat usein. Siksi tämä hallituksen esitys, että avustusmäärää 10 prosentista 15 prosenttiin nostetaan, on hyvä asia. Uskon, että tämä saa aikaan sen, että useilla paikkakunnilla opiskelija-asuntojen tuotanto lisääntyy. Hyvä on myöskin se, että ympäristövaliokunta kiinnittää omassa mietinnössään huomiota siihen, että samalla edistetään puurakentamista ja myöskin muutoin rakentamiseen liittyvien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Itse pidän tätä hallituksen esitystä, vaikka tämä on hyvin pienimuotoinen, myöskin merkittävänä edistysaskeleena siihen, että nimenomaan opiskelijoista, nuorista ihmisistä, ja heidän asumisestaan pidetään huolta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-09-27T13:09:04,2019-09-27T13:10:37,Hyväksytty,1.1 2019_39_5,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tässä päähallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa, mutta nyt tähän itse asiaan. — Erityisryhmien asunto-olojen parantaminen on tärkeä toimenpide. Tässä investointiavustuksen korottamisesta on kyse, ja pidän sitä erittäin myönteisenä. Aiempina kausinahan on tehty muun muassa sitä, että asuntojen minimikokorajoitteita on muutettu ja annettu paremmat mahdollisuudet tehdä joustavammin nuorten toivomia ja nuorten tarvitsemia asuntoja ja toisaalta sen hintaisia asuntoja, että niissä pystyvät nuoret opiskelijoina asumaan. Myös esteettömyysvaateita on uudistettu ja todettu, että välttämättä kaikkien tuohon ikäryhmään, eli pääasiassa nuorille opiskelijoille, kohdennettujen asuntojen ei tarvitse olla esteettömiä vaan riittää, että jokaisesta löytyy esteettömiä vaihtoehtoja, ja tietysti julkiset tilat, raput ja muut, ovat esteettömiä, luonnollisesti. Mutta, arvoisa puhemies, tarve sille, että me tulemme tarvitsemaan jatkossa opiskelija-asuntoja lisää ja varmasti myös tällaista edullisempaa soluasumista ja muuta, tulee kasvamaan sen myötä, että meillä kaupungistuminen on kiihtyvä ilmiö. Se ei ole enää mielipide vaan se on tosiasia, että meillä maaseutu on yhä enempi harvaanasuttua ja julkinen liikenne ei toimi, ja nyt vielä valitettavasti esimerkiksi monien nuorten opiskelijoiden odottama kevytautolainsäädäntö on lykkääntymässä hamaan tulevaisuuteen vähintäänkin vuodella, ehkä kokonaan — mitä aika sitten tuo tullessaan. Moni nuori muuten odotti sitä, että olisi päässyt opiskelupaikkaan ilman muuttoa kulkemaan jo 15—16‑vuotiaana ennen oikean ajokortin saantia, mutta nyt kun hallitus on tehnyt tässä oman ratkaisunsa, niin on tärkeää, että näitä asumismahdollisuuksia sitten lisätään siellä seutukeskuksissa ja seutukaupungeissa ja oppilaitosten läheisyydessä, että opiskelu koko maassa on tulevaisuudessakin mahdollista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-09-27T13:10:37,2019-09-27T13:12:53,Hyväksytty,1.1 2019_39_6,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on nyt siis hallituksen esitys koskien alimman tukiluokan mukaisten avustusten enimmäismäärän nostoa 10 prosentista 15 prosenttiin liittyen opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamiseen, hankintaan ja myös perusparantamiseen. Investointiavustus on tehokkaaksi todettu tukimuoto, joka edistää kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa paitsi opiskelijoille myös erityisryhmille. Esityksessä plussaa on, paitsi se, että avustusta voi saada myös asuntojen perusparantamiseen, että muutoksen astuessa voimaan 1.11. se koskee myös parhaillaan vireillä olevia hankkeita. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa on syytä lisätä jatkossakin varsinkin kasvukeskuksissa, siitä me olemme varmasti kaikki tässä salissa samaa mieltä. Opiskelijoiden edullisempi vuokra-asuntotuotanto mahdollistaa ja tukee opintojen suorittamista tavoiteajassa ja mahdollistaa myös vapaarahoitteisia asuntoja enemmän muun muassa työtä tekevälle väestölle. Kaiken kaikkiaan erittäin kannatettava esitys, toki jonkun verran marginaalinen, mutta kannatettava ja yksimielisesti hyvässä yhteistyössä ympäristövaliokunnassa käsitelty. Edustaja Heinoselle haluaisin todeta, kun hän tavallaan puuttui nyt aiheeseen tässä loppupuheenvuorossaan, joka ei suoranaisesti tähän hallituksen esitykseen 16 sinänsä liity, että kevytautolainsäädäntöä käsitellään salissa ensi viikolla, ja uskallan sanoa koko hallituksen puolesta, että tämä vuoden siirtymäaika, jatkoaika niin, että saadaan tästä lainsäädännöstä sellainen, että pääsemme sen kanssa eteenpäin, on koko hallituksen tavoitetila. Elikkä mahdollisimman nopeasti yhteistyössä eteenpäin haetaan sitä, että asia etenee. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-09-27T13:12:57,2019-09-27T13:14:44,Hyväksytty,1.1 2019_39_7,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hyvä, ja on erittäin tärkeää, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa edesautetaan ja edistetään Suomessa, erityisesti nuorten ja myös erityisryhmien kohdalla, joista täällä on puhuttu, koskien erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja muun muassa vammaisia opiskelijoita. On erittäin tärkeää, että asuminen on esteetöntä ja annetaan mahdollisuus asua omassa kodissa ja huomioidaan se, että opiskelija toivoo omaa rauhaa ja toivoo pääsevänsä myös sinne omaan asuntoon harjoittelemaan ja kokeilemaan omaa yksin elämistä ja sillä tavalla itsenäistymistä. Elikkä erittäin tärkeä asia. Pidän myös hyvänä sitä, että on nostettu esiin tämä toimistorakennusten muuttaminen asumiskäyttöön. Meillä on paljon tyhjiä tiloja Suomessa, ja olisi tärkeää, että niistä voitaisiin tehdä asuntoja, koska asuntopula on kuitenkin kova. Vielä nostaisin ikäihmisten tilanteen, vaikka ei ikäihmisiä tämä esitys nyt koskekaan. On tärkeää, että pidämme edelleen yllä sitä keskustelua, että kun ikäihminen viettää vuosia siellä kodissa, niin asuminen olisi esteetöntä ja perusparannushankkeisiin kohdistettaisiin resursseja ja jokainen pystyisi sitten siellä kodissaan viettämään elämäänsä turvallisesti. Siitähän tässä on kysymys. Hallitukselle kiitoksia, hyvä lakihanke. [Mika Kari: Otetaan vastaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-09-27T13:14:44,2019-09-27T13:16:09,Hyväksytty,1.1 2019_39_8,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mukavaa, että valiokunta näin ripeästi käsitteli tämän tärkeän esityksen. Voi olla, että lakiteknisesti tämä on teknisluonteinen, niin kuin täällä todettiin, mutta asiallisesti tämä on kyllä iso ja merkittävä parannus, joita muuten asumispuolella hallitusohjelmassa on useampia. Siksi on tärkeää, että tämä askel nyt on otettu ja tämä on tärkeä, kuten täällä on hyvin todettu, nimenomaan opiskelijoiden ja nuorten kohtuuhintaisemman asumisen edistämiseksi. Minusta oli hyvä myös, että valiokunta oli tähän kirjannut puurakentamisen. Sehän on myös hallitusohjelman yhteisesti sovittu painopiste meillä. Kaiken kaikkiaanhan moni näistä parannuksista, mitä hallitusohjelmassa on, perustuu itse asiassa jo viime kauden tarkastusvaliokunnan mietintöön. Ne linjaukset, mitkä silloin eduskunta yksimielisesti hyväksyi, on otettu hallitusohjelmaan sellaisenaan, ja kaiken kaikkiaan se linja, mikä siinä on, mahdollistaa sen, että me voimme enemmän rakentaa kohtuuhintaista asumistuotantoa. Siellä oli tärkeä linjanveto siitä, että Valtion asuntorahasto, VAR-rahasto, säilyy edelleen itsenäisenä rahastona, ja se on juuri se rahasto, minkä kautta näitä kohtuuhintaisia koteja ihmisille rakennetaan. Se on tärkeää. Tässä hallitusohjelmassa myös muuta kautta mahdollistuu esimerkiksi juuri opiskelijoille ja muillekin ihmisille kohtuuhintainen asuminen. Siellä on esimerkiksi kirjauksia siitä, että käynnistysavustukset ulotetaan pääkaupunkiseudun MAL-kuntien lisäksi myös muille MAL-alueille, mikä tarkoittaa esimerkiksi Tamperetta, Turkua, Oulua, joihin saadaan sitten lisää näitä kohtuuhintaisia asuntoja. Myöskin ikäihmiset mainittiin täällä. Pidän myös itse näitä erityisryhmien avustuksia kaiken kaikkiaan hyvin tärkeinä, ja tässäkin hallitusohjelmassa on erittäin viisaita kirjauksia siitä, että halutaan edistää myös muun muassa ikäihmisten yhteisöllisiä asumismuotoja. Eli kaiken kaikkiaan näiltä osin kyllä ilolla tervehdin hallitusohjelmaa, ja toivon ja kiirehdinkin, että hallitus — mahdollisimman nopeasti toivottavasti — toisi näitä tarvittavia muutoksia tänne eduskuntaan, koska kyllä ympäristövaliokunnan ripeä ote tässä todisti, että me haluamme täällä hyvin voimakkaasti, yksituumaisesti ja nopeasti kaiken kaikkiaan pistää näitä hyviä uudistuksia eteenpäin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-09-27T13:16:09,2019-09-27T13:18:45,Hyväksytty,1.1 2019_39_9,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Opiskelija-asunnoista kuten myös muista kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa. Aivan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus sekä asuntojen riittämättömyys hankaloittavat ihmisten elämää. Monilla asuminen vie tuloista aivan liian suuren osan. Hallitusohjelmassa linjasimme, että asumisen hintaa halutaan alentaa. Olenkin jo kovasti odottanut, koska uusi, vuonna 2020 alkava Helsingin seudun MAL-sopimus saadaan valtion puolelta valmiiksi. Edellinen MAL-sopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Kuntien puolelta suunnitelma tuli valmiiksi jo keväällä ennen hallitusneuvotteluja. Tämä hallituksen esitys on nyt ensimmäinen konkreettinen askel hallitusohjelman hyvistä asuntopoliittisista kirjauksista. Lakiesitys parantaa erityisesti nuorten ja opiskelijoiden asemaa asuntomarkkinoilla, mikä on todella tärkeää. Tällä hetkellä suurin osa itsenäisesti asuvista 18—29‑vuotiaista nuorista asuu vuokralla, ja pääkaupunkiseudulla osuus on jopa neljä viidesosaa. Valiokunta on pitänyt ehdotettua avustusmäärän korotusta 10 prosentista 15 prosenttiin perusteltuna. Olen tästä samaa mieltä. Opiskelija-asunnot ovat tyypillisesti kooltaan pieniä, joten niiden rakentamiskustannukset ovat kokoon suhteutettuna keskimääräistä korkeammat, ja siksi tuki on erityisen tärkeä. Valiokunta on pitänyt hyvänä myös sitä, että investointiavustusta voi saada uudisrakentamisen ohella myös asuntojen perusparantamiseen, myös tämä on hyvä hanke. Perusparannushankkeilla voidaan samalla edistää tyhjänä olevien rakennusten, kuten toimistorakennusten, muuttamista asuinkäyttöön, ja se on hyvin järkevää myös kiertotalouden kannalta. Esitykseen annetuissa lausunnoissa muun muassa Kuntaliitto nosti esiin mahdollisuuden hyödyntää tätä alinta investointiavustusten tukiluokkaa myös ikääntyneiden asuntotarjonnan, kuten senioritalojen, lisäämiseen. Niillekin on tarvetta, sillä eläkeläisissä on opiskelijoiden tavoin erittäin pienituloista väkeä. Tällä hetkellä on aika nurinkurinen tilanne. Luemme jatkuvasti sijoitusasuntojen korkeista vuokrista ja siitä, kuinka sijoittajat valtaavat vuokra-asuntomarkkinoita varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tästä syystä käytämme asumistukeen rahaa moninkertaisesti enemmän kuin olisi järkevää. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotanto on se paikka, mihin sitä rahaa kannattaisi ennemmin laittaa. Laittamalla tämän saman rahan edullisten asuntojen tuotantoon voisimme osoittaa, että haluamme oikeasti kohtuuhintaista asumista emmekä tukea sijoitusasuntojen omistajia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-09-27T13:18:49,2019-09-27T13:21:32,Hyväksytty,1.1 2019_39_10,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omasta ja kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta haluan antaa tässä kiitoksen Antti Rinteen hallitukselle tämän esityksen tuomisesta ja samoin sitten valiokunnalle puheenjohtaja, edustaja Hoskosen johdolla, että asia on käsitelty ripeästi. Helsinki, Turku, Jyväskylä, Seinäjoki ovat esimerkkejä niistä paikkakunnista, joista tuli jo keskikesällä viestejä siitä, että opiskelija-asunnoista on huutava pula. Heinäkuussa oli tiedossa, että enää muutamia soluasuntoja on tarjolla. Sitten tietysti opiskelijat joutuvat etsimään majapaikkaa myös muualta kuin varsinaisista opiskelija-asunnoista. Investointiavustus, jota tässä nyt korotetaan opiskelija-asuntojen osalta, on todellakin osoittautunut tehokkaaksi tueksi, joka edistää kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa erityisryhmille — ja tässä nyt erityisesti opiskelijoille. Olin myös itse eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsenenä viime kaudella, ja silloin todellakin tehtiin tuo asuntopolitiikan mietintö. Haluan antaa hallitukselle kiitoksen vielä siitäkin, että ne esitykset, joita valiokunnassa teimme, ovat todellakin hallitusohjelmassa ainakin kirjattuina. Hienoa, että tässä nyt tämmöisellä pienellä askeleella päästään tällä kaudella aloittamaan. Vielä haluan todeta, että on myönteistä, että valiokunta otti puurakentamisen tässä yhteydessä esiin. [Mika Kari: Tärkeä aihe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-09-27T13:21:35,2019-09-27T13:23:32,Hyväksytty,1.1 2019_39_11,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Aittakumpu ja Lohikoski kiinnittävät huomiota nykyisen asumistukijärjestelmän ongelmallisuuteen. Tästä minäkin ajattelin muutaman sanan sanoa. Luonnollisesti kaikki ymmärrämme, että asuntojen kysyntä ja tarjonta vaikuttavat hyvin paljon vuokratasoon, mutta olisi silmiensä sulkemista tosiasioilta väittää — kuten edustaja Viitanen muistaakseni viime kaudella väitti — ettei asumistuella olisi mitään merkitystä vuokratason kannalta. Me maksamme veronmaksajien rahoista yli 2 000 miljoonaa euroa vuodessa asumistukea, minkä lisäksi vielä toimeentulotuesta korvataan pienituloisimpien asumismenoja. Jokainen voi kuvitella sellaista teoreettista ajatusta, että asumistukea ei makseta ollenkaan. Ettekö usko, myös edustaja Viitanen, että tämä vaikuttaisi vuokrien tasoon? Totta kai se vaikuttaisi. Meillä on erittäin kannattavia asuntosijoitusyhtiöitä, esimerkiksi Kojamo — jokainen voi pörssistä seurata, miten hyvää bisnestä Kojamo on — ja Sato. Me olemme viime aikoina lukeneet lehdistä, miten ulkomaiset asunto- tai kiinteistösijoitusyhtiöt ostavat Suomesta vuokra-asuntoja isoja nippuja. Miksi ostavat? No siksi, että se on hyvää bisnestä. Ja siten kuin täällä aikaisemmin todettiin, veronmaksajat tukevat tätä hyvää bisnestä maksamalla yli 2 miljardia euroa asumistukea vuodessa. Tämä asumistuki tietysti menee pienituloisten ihmisten hyväksi, mutta käytännössä he ovat lähinnä läpikulkueränä ja asumistuki menee lihottamaan näiden asuntosijoittajien lompakkoja. Osa asumistuestahan ja myös muista Kelan asumismenojen korvauksista maksetaan suoraan asuntosijoittajille tai asuntojen omistajille. Täällä edustaja Aittakumpu kertoi, että hallitus aikoo puuttua tähän asiaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Sitä minäkin toivon, ja kun joka tapauksessa vuokralaiset tarvitsevat asuntoja ja asuntojen omistajat tarvitsevat vuokralaisia, niin olen täysin vakuuttunut, että pienemmälläkin asumistuen määrällä pystyttäisiin auttamaan pienituloisia ihmisiä heidän asumiskustannustensa voittamisessa. Puhuttiin myös ilmastosta, ja haluan lausua iloni siitä, että tuhannet nuoret tällä hetkellä Eduskuntatalon edessä vaativat hallitukselta ilmastotoimia. Niin mekin kokoomuksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-09-27T13:23:33,2019-09-27T13:26:37,Hyväksytty,1.1 2019_39_12,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Edustaja Viitasen nimi mainittiin kahteen otteeseen. Minuutin vastauspuheenvuoro, Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_39_13,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Muun muassa tarkastusvaliokunnan mietinnössä, minkä edustaja Zyskowiczkin on ollut yksimielisesti hyväksymässä, pohditaan myös tätä asumistukikysymystä, ja siinä todetaan se fakta, että kuitenkin siitä, kuinka paljon asumistuet valuvat asumisen hintaan, on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Mielestäni se on fakta, jonka voi sanoa ääneen, kun se näin on, ja tähän olen myös viime kaudella viitannut, ja muistelenpa, puhemies, että viittaus tapahtui siinä vaiheessa, kun jälleen kerran kokoomuksella oli halua jatkaa sitä leikkauspolitiikkaa, että asumistukeakin haluttiin leikata ja kaikkea mahdollista sosiaaliturvaa haluttiin leikata, enkä koskaan ole hyväksynyt sitä, että tällaisia perusteita käytetään siinä mielessä, että voidaan sitten saada siitä ikään kuin selkänoja leikata pienten ihmisten perusturvaa. On mielestäni tärkeää, että nyt hallitusohjelmassa lukee, niin kuin muuten lukee siinä tarkastusvaliokunnan mietinnössäkin, että nyt sitten katsotaan asumistuen uudistus ja katsotaan se nimenomaan samassa yhteydessä, kun koko sotu-uudistusta tehdään. Ei katsota sitä tässä asuntopoliittisessa kohdassa [Puhemies koputtaa] vaan siellä sotu-kohdassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-09-27T13:26:39,2019-09-27T13:27:55,Hyväksytty,1.1 2019_39_14,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,Nyt kysyn: Valiokunnan puheenjohtaja Hoskonen ja edustaja Koponen ovat varanneet puheenvuoron. Pidättekö paikalta kolmen minuutin vai onko pidemmät puheenvuorot? Meidän pitää parin minuutin kuluttua lopettaa istunto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_39_15,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaksi asiaa. Ensinnä kiitoksia hyvästä palautteesta valiokunnan puolesta. Todellakin, mietintö käsiteltiin ripeästi. Emme missään nimessä halunneet olla jarruna vaan halusimme, että tällainen hyvä hanke lähtisi etenemään ja nuorille ja erityisryhmille saataisiin avustettuja asuntoja mahdollisimman nopeasti. Toinen asia on puurakentaminen. Valiokunta keskusteli siitä, ja on valiokunnassa käyty monessa muussakin yhteydessä keskusteluja puurakentamisen saamiseksi paljon, paljon parempaan vauhtiin kuin on tällä hetkellä Suomessa. Sehän on ihan alkutekijöissään vielä, olemme Ruotsia paljon jäljessä. Uskon ja toivon, että sitten kun valtion seuraava, ensi vuoden budjetti tulee lokakuun alussa tähän taloon, hallitusryhmissä — ja tietenkin oppositionkin tuki on suotavaa — puurakentamiseen saadaan todella hyvää vauhtia, jo nyt ensi vuoden budjetin aikana. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-09-27T13:28:13,2019-09-27T13:29:06,Hyväksytty,1.1 2019_39_16,39/2019,2019-09-27,13.02,13.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista  erityisryhmien  asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos hallituksen esityksen mukaisesti asuntojen määrää lisätään, niin tulee myös huomioida, ettei tämä automaattisesti vähennä valtion asumistukimenoja ainakaan Helsingin osalta, mikäli vuokrien hintoja ei samalla alenneta. Helsingin opiskelija-asumissäätiön eli Hoasin yksiöiden keskihinta on 555 euroa, ja vaikka tämä on vähemmän kuin opiskelijalla, joka asuu markkinahintaisessa yksiössä, niin molemmat opiskelijat tässä tapauksessa saavat täysin saman maksimiasumistuen eli 412 euroa. Opiskelija-asuntojen vuokrien hintojen tulisi siis olla vielä selkeästi matalammat kuin markkinahintaisilla asunnoilla Helsingissä, jolloin valtion asumistukimenot vähenisivät. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2019+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-09-27T13:29:10,2019-09-27T13:29:53,Hyväksytty,1.1 2019_40_1,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Kai Mykkäsen ynnä muiden välikysymykseen VK 1/2019 vp hallituksen talous‑ ja työllisyyspolitiikasta. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen käydään keskustelu välikysymyksen johdosta. Keskustelun ensimmäisen puheenvuoron käyttää edustaja Kai Mykkänen. Sen jälkeen keskustelussa on nopeatahtinen osuus, jolloin ryhmäpuheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_40_2,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Laadukkaitten palvelujen ja koko väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät, että julkinen talous on vakaalla pohjalla ja että sitä hoidetaan kestävästi. Vahvan julkisen talouden ansiosta vältetään yllättävät hyvinvointia heikentävät muutokset. Se, kuinka vastaamme työikäisen väestön määrän alenemiseen, ratkaisee Suomen tulevaisuuden 2030-luvulla. Kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä on työllisyyden kasvu tavalla, joka vahvistaa samalla myös julkista taloutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittämisen ja työllistämisen edellytyksistä pidetään huolta. Uudet työpaikat eivät voi siten syntyä yksin julkisin varoin. Toiseksi tarvitsemme osaamisperusteista maahanmuuttoa. Lisäksi syntyvyydellä on merkitystä sille, kuinka kestävällä pohjalla eläkejärjestelmä on pitkällä aikavälillä. Hallitus on vahvasti sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Se tarkoittaa valtiovarainministeriön kevään 2019 ennusteeseen verrattuna työllisten määrän kasvua laskennallisesti noin 60 000 henkilöllä vuoteen 2023. Meno- ja veropäätökset mitoitetaan siten, että työllisyysasteen noustessa 75 prosenttiin julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee. [Ben Zyskowicz: Uskookohan ministeri itsekään?] Työllisyyden kasvun lisäksi on tärkeätä vahvistaa tuottavuuden paranemisen edellytyksiä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tuottavuutta kasvatetaan osaamisen ja innovaatioiden kautta. Julkisella sektorilla tuottavuuden nousu hillitsee menojen kasvuvauhtia. Haluamme kannustaa yrityksiä niin aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin. Selvitämme ja valmistelemme pikaisesti esityksen määräaikaisista kahdenkertaisista poistoista neljän vuoden ajaksi kone- ja laiteinvestointeihin. Lisäksi selvitämme pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020. Arvoisa puhemies! Välikysymyksen keskeinen väite on, että hallitus lisää menoja ilman käsitystä tuloja lisäävistä toimista. [Ben Zyskowicz: Sehän on totta!] Tosiasiassa hallitus etenee uudistuksissa täsmälleen aikataulussa ja asetettujen askelmerkkien mukaan kohti työllisyystavoitetta ja julkisen talouden tasapainoa. Päätimme budjettiriihessä ensimmäisistä linjauksista työllisyyden vahvistamiseksi. Työllisyyspaketissa päätimme ensinnäkin uudistaa työllisyyspalveluita esimerkiksi kuntakokeilun kautta ja karsia palkkatuen byrokratiaa. [Juhana Vartiainen: Siitä ei ole näyttöä!] Toiseksi: päätimme monista toimista osatyökykyisten saamiseksi vahvemmin työmarkkinoille. Kolmanneksi: edistämme työperäistä maahanmuuttoa monipuolisella toimenpidekokonaisuudella sisältäen muun muassa tavoitteen työperäisten oleskelulupien nopeammasta käsittelystä. Neljänneksi: Linjasimme, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella. Tämä parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Viidenneksi: yksinyrittäjien ja mikroyritysten työllistämisedellytysten vahvistamiseksi käynnistämme rekrytointitukea koskevan kokeilun ja laadimme yrittäjyysstrategian. Kuudenneksi: osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi valmistellaan syksyn kuluessa ehdotukset osaajapulaa helpottavan koulutuksen lisäämiseksi. Työllisyyden edistämisen ministeriryhmän alaisuudessa on käynnistetty kolmikantainen valmistelu tukemaan työllisyystavoitteen toteutumista. Seuraavassa vaiheessa valmistellaan muun muassa esitys työttömyysturvan uudistamisesta työnhakua nykyistä paremmin kannustavaksi siten, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Myös paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä esityksiä tuodaan kehysriiheen keväällä 2020. Tammikuussa 2020 hallitus saa arvion kolmikantaisen työryhmän työn etenemisestä ja tarkentaa samassa yhteydessä tavoitteellisen valmistelun kohti kehysriihtä. Hallitus linjaa kevään kehysriihessä syksyn 2020 budjettiriiheen valmisteltavien toimien suuntaviivat, ja ensi vuoden syksyllä hallituksella on valtiovarainministeriön todentamana päätösperäisesti 30 000 hengellä työllisyyttä kasvattavat toimenpiteet. [Arto Satonen: Pistetään muistiin!] Arvioimme tämän jälkeen työllisyyden kehitystä jatkuvasti. Jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus toimii määrätietoisesti tavoitteen saavuttamiseksi. [Jukka Gustafsson: Paljon on toimia menossa!] Hallitusohjelmaan on kirjattu periaate, ettei työvoimapolitiikassa tehdä toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus ilman, että se tekee samanaikaisesti työllisyyttä parantavia tehokkaampia toimia. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi toimenpiteet mitoitetaan siis ottaen huomioon hallituksen päätösten kokonaisuus. Arvoisa puhemies! Kasvanut kansainvälisen talouden epävarmuus korostaa luottamusta vahvistavan, kestävän, kotimaisen talouspolitiikan merkitystä. Mitoitamme hallituspolitiikan vastuullisesti ja suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Ensi vuonna talouspolitiikan viritys tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Heikentyneisiin suhdannenäkymiin vastataan aivan oikeilla finanssipolitiikan reaktioilla. Hallitus keventää maltillisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta ensi vuonna. Näin kompensoimme liikennepolttoaineiden veronkorotuksia. Lisäksi teemme ansiotuloverotukseen ansiotason nousua vastaavan indeksitarkistuksen. Tällä estetään verotuksen kiristyminen palkkojen yleisesti noustessa. Välikysymyksen väittämä työn verotuksen kiristymisestä ensi vuonna johtuu palkan sivukulujen korotuksista, joissa on kyse työmarkkinajärjestöjen ratkaisuista. [Timo Heinonen: Se on totta!] Voikin tietysti kysyä, onko valtio kokoomuksen mielestä velvollinen lähtemään maksumieheksi työmarkkinajärjestöjen sopimille maksumuutoksille. [Ben Zyskowicz: On velvollinen estämään palkansaajaverotuksen kiristymisen kyllä!] Tällainen kehitys johtaisi lopulta tasaveron kaltaiseen järjestelmään. Hallitus vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta parantamalla perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä. Budjettiesitys kaventaa tuloeroja. Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että se kasvattaa käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista. Lisäksi hallitus investoi merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen. Etupainotteiset menolisäykset ovat tarpeellisia työllisyystavoitteen saavuttamisen kannalta. Hallitus on varannut määrärahat muun muassa poliisien määrän kasvattamiseen arjen turvallisuuden vahvistamiseksi. Nämä määrärahat ovat pysyviä, joten välikysymyksen huoli esimerkiksi poliisien virkojen osalta on perusteeton. [Kokoomuksen ryhmästä: Ovatko riittäviä?] Hallituksen tulevaisuusinvestointien tavoitteena on aidon muutoksen aikaansaaminen. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen määräaikaisen lisärahoituksen turvin vahvistetaan viime vaalikaudella toteutetun ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. [Jukka Gustafsson: Erinomaista!] Tavoitteena on lisätä lähiopetuksen määrää ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. [Ben Zyskowicz: Kahdeksi vuodeksi!] Päätösperäisesti menot kasvavat nettona noin miljardilla eurolla ensi vuoden budjetissa. Hallituksen talousarvioesitys on 2 miljardia euroa alijäämäinen. Päätösperäisten menolisäysten, verotulojen kasvun ja korkomenojen laskun seurauksena alijäämän arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin 0,3 miljardilla eurolla kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. [Kokoomuksen ryhmästä: Se on enemmän!] Arvoisa puhemies! Hallitus toimii kolmikannassa työllisyyden vahvistamiseksi. [Juhana Vartiainen: Se huomataan!] Tällä yhteistyöllä on nyt näytön paikka, että tasapainoisia ja vaikuttavia uudistuskokonaisuuksia kyetään viemään eteenpäin. Vaikka toimimme hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, vastaa hallitus työllisyystavoitteesta ja julkisesta taloudesta. Hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, että menoja lisätään ilman, että julkisen talouden tasapainon kannalta välttämätön 75 prosentin työllisyystavoite toteutuu normaalin talouskasvun oloissa. [Arto Satonen: Ja tämä talteen!] Vuoden päästä budjettiriihessä hallitus arvioi päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan, mikäli työllisyystoimissa ei ole edetty sovitusti. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle. Kysymyksessä maalailtu skenaario pysyvien menolisäysten perumisesta olisi merkki talouden pohjan heikkenemisestä. Hallitus tekee kaikkensa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi ja kutsuu yhteiseen tekemiseen mukaan kaikkia muitakin toimijoita, jotta talous vahvistuu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheeni ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan myöhemmin. Ministeri Lintilän puheenvuoro on ruotsinkielisenä näin kuuluva: Ärade talman! För att Finland ska kunna säkerställa tillgången på högkvalitativa tjänster och trygga försörjningen för hela landets befolkning, måste den offentliga ekonomin vila på en stabil grund och skötas på ett hållbart sätt. En stark offentlig ekonomi gör det möjligt att undvika oväntade förändringar som försämrar välfärden. Hur vi svarar på den minskande andelen befolkning i arbetsför ålder är avgörande för Finlands framtid på 2030-talet. Det mest hållbara sättet att stärka den offentliga ekonomin på lång sikt är att öka sysselsättningen på ett sätt som samtidigt stärker den offentliga ekonomin. Detta innebär att man ser till förutsättningarna för företagande och sysselsättning. Nya arbetstillfällen kan således inte skapas enbart med offentliga medel. Dessutom behöver vi kompetensbaserad invandring. Också nativiteten har betydelse för om grunden för pensionssystemet är hållbar på lång sikt. Regeringen har gått in för ett sysselsättningsmål på 75 procent i en situation där världsekonomin utvecklas normalt och den inhemska ekonomin återspeglar den globala utvecklingen. Detta innebär att antalet sysselsatta jämfört med finansministeriets prognos våren 2019 kalkylmässigt sett måste öka med cirka 60 000 personer till 2023. Utgifts- och skattebesluten dimensioneras så att den offentliga ekonomin, i en situation där sysselsättningsgraden stiger till 75 procent, är i balans år 2023 och så att den offentliga skulden minskar i förhållande till bnp. Utöver att öka sysselsättningen är det viktigt att stärka förutsättningarna för att förbättra produktiviteten såväl inom den offentliga som inom den privata sektorn. Produktiviteten ökas genom kompetens och innovationer. Inom den offentliga sektorn dämpar ökningen av produktiviteten utgifternas tillväxttakt. Vi vill sporra företagen till såväl immateriella som materiella investeringar. Vi utreder och bereder i snabb takt en proposition som gäller tidsbundna dubbla avskrivningar för en tid av fyra år i syfte att sporra till maskin- och anläggningsinvesteringar. Dessutom utreder vi med snabb tidtabell möjligheten att lämna en proposition om ett temporärt incitament för forskningssamarbete. Regeringens mål är att reformerna ska träda i kraft 2020. Ärade talman! Huvudargumentet i interpellationen är att regeringen ökar utgifterna utan att ha någon uppfattning om vilka åtgärder som ökar inkomsterna. I själva verket för regeringen reformerna framåt exakt enligt tidtabell och enligt uppställda riktlinjer mot sysselsättningsmålet och en balans i de offentliga finanserna. Vid budgetförhandlingarna fattade vid beslut om de första riktlinjerna för att stärka sysselsättningen. I sysselsättningspaketet beslutade vi för det första att reformera sysselsättningstjänsterna, till exempel genom kommunförsök, och att minska byråkratin kring lönesubvention. För det andra fattade vi beslut om en rad åtgärder för att ge fler partiellt arbetsföra tillgång till arbetsmarknaden. För det tredje främjar vi arbetskraftsinvandring genom en mångsidig åtgärdshelhet som bland annat innehåller ett mål för en snabbare behandling av arbetsrelaterade uppehållstillstånd. För det fjärde fastställde vi att den nedre åldersgränsen för rätten till tilläggsdagar inom utkomstskyddet för arbetslösa höjs med ett år. Detta förbättrar sysselsättningen bland äldre. För det femte, för att stärka förutsättningarna för sysselsättning för ensamföretagare och mikroföretag, startar vi ett försök med rekryteringsstöd och utarbetar en företagarstrategi. För det sjätte bereds under hösten förslag för att öka utbildning för att avhjälpa bristen på arbetskraft i syfte att trygga tillgången på kompetent arbetskraft. Under ledning av ministerarbetsgruppen för främjande av sysselsättningen har en beredning på trepartsbasis inletts för att stödja uppnåendet av sysselsättningsmålet. I följande skede bereds bland annat ett förslag till reform av utkomstskyddet för arbetslösa så att det bättre sporrar till jobbsökning så att rättigheter och skyldigheter är i balans. Även förslag som gäller främjande av lokala avtal ska läggas fram vid ramförhandlingarna våren 2020. I januari 2020 får regeringen en bedömning av hur arbetet framskrider i arbetsgrupperna på trepartsbasis och preciserar samtidigt den målinriktade beredningen mot ramförhandlingarna. Regeringen drar vid vårens ramförhandlingar upp riktlinjer för de åtgärder som ska beredas inför budgetmanglingen hösten 2020, och nästa höst har regeringen enligt verifiering från finansministeriet diskretionära åtgärder som ökar sysselsättningen med 30 000 personer. Därefter kommer vi att kontinuerligt utvärdera sysselsättningsutvecklingen. Om det ser ut som om målet inte kommer att nås, vidtar regeringen kraftfulla åtgärder för att säkerställa måluppfyllelsen. En princip i regeringsprogrammet är att regeringen inte kommer att vidta några sådana arbetskraftspolitiska åtgärder som har negativa effekter på sysselsättningen utan att den samtidigt inför effektivare sysselsättningsfrämjande åtgärder. För att sysselsättningsmålet ska nås dimensioneras åtgärderna alltså med beaktande av regeringens beslut i sin helhet. Ärade talman! Den ökade osäkerheten inom den internationella ekonomin betonar betydelsen av en förtroendeingivande och hållbar inhemsk finanspolitik. Vi dimensionerar finanspolitiken på ett ansvarsfullt sätt och i enlighet med vad konjunkturläget kräver. Nästa år stöder åtgärderna inom finanspolitiken ekonomisk tillväxt och sysselsättning. Man reagerar på de försvagade konjunkturutsikterna med alldeles äkta finanspolitik. Regeringen underlättar måttfullt beskattningen av förvärvsinkomster för låg- och medelinkomsttagare nästa år. På detta sätt kompenserar vi skattehöjningarna på drivmedel. Dessutom gör vi en indexjustering i beskattningen av förvärvsinkomster motsvarande ökningen av inkomstnivån. På så sätt förhindras en skärpt beskattning när lönerna stiger generellt. Påståendet i interpellationen om en skärpt beskattning av arbete nästa år beror på höjningar av lönebikostnaderna, här är det är fråga om arbetsmarknadsorganisationernas lösningar. Har staten enligt samlingspartiet skyldighet att betala för de ändringar av avgifterna som arbetsmarknadsorganisationerna kommer överens om? En sådan utveckling leder i slutändan till en form av ett system med proportionell skatt. Regeringen stärker den sociala rättvisan genom att förbättra ställningen för familjer, grundtryggheten och de minsta pensionerna. Budgetpropositionen minskar inkomstskillnaderna. Och finansministeriets uträkningar visar att den ökar de disponibla inkomsterna för cirka 70 procent av finländarna. Dessutom investerar regeringen på ett betydande sätt i kompetens och utbildning. Tidigarelagda utgiftsökningar behövs för att sysselsättningsmålet ska kunna nås. För att stärka tryggheten i vardagen har regeringen reserverat anslag bland annat för en ökning av antalet poliser. Dessa anslag är bestående, så oron i interpellationen över exempelvis tjänsterna inom polisen är fullständigt obefogad. Målet för regeringens framtidsinvesteringar är att få till stånd en verklig förändring. Exempelvis med hjälp av tilläggsfinansieringen för yrkesutbildning fastställs verkställandet av den reform av yrkesutbildningen som genomfördes under den senaste valperioden. Målet är att öka mängden närundervisning och lärandet i arbetet. De diskretionära utgifterna ökar med cirka en miljard euro netto i budgeten för nästa år. Regeringens budgetproposition uppvisar ett underskott på 2,0 miljarder euro. Till följd av de diskretionära utgiftsökningarna, ökningen av skatteinkomsterna och minskningen av ränteutgifterna beräknas underskottet öka med cirka 0,3 miljarder euro nästa år jämfört med den ordinarie budgeten. Ärade talman! Regeringen bedriver trepartssamarbete för att stärka sysselsättningen. Detta samarbete ska nu bevisa att det är möjligt att föra balanserade och verkningsfulla reformhelheter framåt. Även om vi bedriver ett fungerande samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna, är det regeringen som ansvarar för sysselsättningsmålet och den offentliga ekonomin. Det är inte ett alternativ för regeringen att öka utgifterna utan att det sysselsättningsmål på 75 procent som är en förutsättning för balans i den offentliga ekonomin nås i en normalsituation för ekonomisk tillväxt. Vid regeringens budgetförhandlingar om ett år kommer regeringen att se över de tidigare beslutade utgiftsökningarna, som fastställts i förhållande till den tekniska planen för de offentliga finanserna, om sysselsättningsåtgärderna inte framskridit som avtalat. Regeringen har förbundit sig att konsekvent stärka den offentliga ekonomins hållbarhet på lång sikt, så att vi inte hamnar i en ohållbar skuldsättningsspiral. Det scenario om att återta bestående utgiftsökningar som målas upp i interpellationen skulle vara ett tecken på att grunden för ekonomin försvagas. Regeringen gör allt för att trygga framtiden för det finländska välfärdssamhället och bjuder in alla andra att delta i samarbetet för att stärka ekonomin på ett socialt och ekologiskt hållbart sätt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,sv:fi,Mika Lintilä,583,2019-10-01T14:01:42,2019-10-01T14:12:16,Tarkistettu,1.1 2019_40_3,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ja nyt valtioneuvoston vastauksen jälkeen keskustelussa ensimmäisen puheenvuoron käyttää välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_4,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi meidän on syytä täällä yhteisesti tuomita se väkivaltarikos, jonka uhriksi aivan viime tunteina on joutunut useita ihmisiä Savon ammattiopiston tiloissa Kuopiossa. Haluan omalta osaltani toivottaa voimia uhreille ja heidän omaisilleen, ja kaikki tuki viranomaisille niin avun toimittamisessa kuin törkeän rikoksen selvittämisessä, ja tuki myös hallitukselle mahdollisissa lisätoimissa. Arvoisa puhemies! Talouspuhetta pidetään usein kylmänä. Puhumme usein euroista, kun pitäisi puhua ihmisistä, mutta niistä euroista kuitenkin riippuu palkanmaksun tulevaisuus aivan suoraan niillä yli puolella miljoonalla ihmisellä, jotka työskentelevät kuntien ja valtion järjestämissä palveluissa, ja niillä samoilla euroilla huolehditaan lasten elämän edellytyksistä neuvoloista kouluihin, ikäihmisten palveluista, terveydenhuollosta ja kaikista heistä, jotka eivät voi tulla toimeen omalla työllään. Jos taloutta hoidetaan huonosti, sen kokevat nahoissaan kipeimmin he, jotka ovat yhteiskunnan tuen varassa eniten. Vahva valtiontalous on todellakin köyhän paras turva. Rahaa on helppo jakaa, sen olemme taas nähneet, mutta rahoituksen todellinen järjestäminen on aivan eri asia kuin huoleton jakaminen. Valtiontaloutta ei perusteta tuulentuville, vaan ainoastaan todellisten työpaikkojen varaan, sen varaan, että riittävän moni tekee työtä, jolla kassaan saadaan veroeuroja, ja riittävän moni voi elää työllään joutumatta tukien varaan. Eilen julkaistussa uudessa väestöennusteessa Tilastokeskus tiputti arviotaan alle 15-vuotiaiden määrästä Suomessa 20 vuoden päästä: arvio on nyt jopa noin 50 000 henkeä pienempi kuin vielä vuosi sitten. Nyt viimeistään pitäisi jokaisen herätä siihen, että tulevina vuosikymmeninä suomalaisten hyvinvoinnin pelastamiseksi tarvitaan todellakin kaikkien työpanos. Arvoisa puhemies! Meitä huolettaa työllisyyden hoidon pysähtyneisyydessä ennen kaikkea kaksi ryhmää: Ensinnäkin ne kymmenet tuhannet työttömät, jotka eivät pääse työelämään kiinni. Missä on lista vaikutusarvioiduista toimista, joilla syntyy omien menolisäystenne katteeksi lupaamanne määrä työpaikkoja? Aivan erityistä huolta kannan nuorisotyöttömyydestä. Jokaisen nuoren pitää saada olla osa yhteisöä. Jokaisen nuoren pitää saada mahdollisuus kantaa vastuuta elämästään. Jokaisen nuoren pitää saada onnistumisen kokemuksia. Erityisen turhauttavia ovat ne tilanteet, joissa töihin ei uskalleta lähteä hyvää tarkoittavaan järjestelmään muodostuneiden tuloloukkujen takia. Helsinkiläinen Martin-Érik Racine teki aikanaan tunnetun kansalaisaloitteen aktiivimallin purkamiseksi. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt hänen painava viestinsä työttömyysloukuista. Racine on kertonut julkisuudessa, ettei voi ottaa vastaan pieniä työkeikkoja, sillä kaikki tulo vähennettäisiin toimeentulotuesta. Työssäkäynnin kuluja ei huomioitaisi, joten riski joutua elämään vielä vähemmällä kuin tukien varassa olisi liian suuri. Hän on kertonut myös, että ulosoton ja tukijärjestelmän takia työn vastaanottaminen kannattavasti edellyttäisi hänen kohdallaan vähintään 2 600 euron kuukausipalkkaa — siis vähintään 2 600 euron kuukausipalkkaa. Tällä reseptillä emme Suomessa työllisyysastetta saa nousemaan, jos tuloloukut ovat tällä tasolla. [Paavo Arhinmäki: Haluatteko siis leikata vielä enemmän perusturvaa?] On arvokasta, rohkeaa kertoa oma esimerkki julkisesti, koska se toivottavasti avaa silmiä enemmän kuin tuhat tilastoa. Vuosi sitten käsitin meidän olevan tässä salissa yksimielisiä yhdestä asiasta, siitä, että tämä maa tarvitsee viimein sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Nyt sosiaaliturvauudistus loistaa kuitenkin poissaolollaan hallituksen työpöydältä. Se ei näy myöskään työministeri Harakan 25 työllisyystoimen listalla. Miten te selitätte työttömyysloukkuun juuttuneelle sen, että nostitte jo kädet pystyyn sosiaaliturvan uudistamisessa? Työttömyysturva on vain pieni osa kannustinloukkuja, mutta sen uudistaminen sentään mainitaan Harakan listalla. Pahoin vain pelkään, että pääministeri Rinne veti maton alta myös tämän uudistuksen osalta viimeistään sosiaalidemokraattisen puolueen juhlallisuuksissa elokuun alussa. Siellä hän sanoi, että työttömyysturvan uudistaminen on nakitettu työmarkkinajärjestöille eikä hänellä ole aietta mestaroida aiheessa. No, eipä ihme, että hallituksen pystyttämissä kolmikantaryhmissä kuuluu olevan viestiä, ettei painetta tuntuviin muutoksiin ole. Hyvä hallitus, uskotteko todella, että työttömyysturvan kannustinloukut poistuvat veto-oikeuksilla varustetuissa kolmikantapöydissä ilman teidän johtajuutta? Mikä teidän viestinne on niille kymmenilletuhansille työttömille, jotka kiistatta voisivat löytää työpaikan, jos panisitte toimeen edes osan esimerkiksi kokoomuksen tarjoilemista 16 työllisyyspäätöksestä? [Jukka Gustafsson: Ei keppilinja sovi meille!] Miksi te valitsette lannistaa ihmiset paikoilleen? Toinen ryhmä, jonka puolesta kannan erityistä huolta, ovat he, jotka hallitus nyt palkkaa tuulentupabudjettinsa rahoilla. Olette palkkaamassa opettajia pääasiassa kertaluonteisella rahoituksella — jonkin verran tulee toki pysyväksi kirjattuakin rahaa, mutta sen te kuitenkin olette oman periaatteenne mukaan leikkaamassa pois, jos työllisyystoimissa ei sitten onnistuta. [Ben Zyskowicz: Oikeasti?] Mitä te siis sanotte näille opettajille, kun heidän työsuhteitaan joudutaan aikanaan irtisanomaan? [Jukka Gustafsson: He ovat tyytyväisiä, kun pääsevät töihin!] ”Kiitos hei, lupasimme nostaa koulutuksen laatua, mutta nyt teitä ei enää tarvita”, niinkö? Sama koskee esimerkiksi hoitohenkilökuntaa ja poliiseja: lisäätte rahaa — mutta vain hetkeksikö? Edellinen hallitus sai suuren huudon säestämänä kammettua talouden ja työllisyyden ylös, nyt te olette syömässä eväät vailla oikeita panostuksia. Oikea, kestävä panostus olisi työllisyyden vahvistaminen. Kokoomus on esittänyt keinovalikoiman, jolla voitaisiin luoda yli 60 000 työpaikkaa. Jos uskaltaisitte tehdä edes osan, tilanne olisi huomattavasti valoisampi. Usein siellä työpaikoilla tiedetään parhaiten, miten asiat voidaan sovitella. Uudenkaupungin autotehdas on ollut tämän vuosikymmenen tärkeimpiä työllistäjiä. Harvapa muistaa, että vuosikymmen sitten sen toiminta oli kokonaan vaakalaudalla ja pelastui itse asiassa henkilöstön ja paikallisen johdon välisen paikallisen sopimisen avulla. Suurilla, järjestäytyneillä työpaikoilla lait sen onneksi sallivatkin, mutta meillä voisi olla satoja pienempiä Uudenkaupungin autotehtaita, yrityksiä, joissa työpaikkoja pelastuisi ja syntyisi lisää, jos nekin voisivat sopia työehtosopimuksen mukaisista paikallisista joustoista silloin, kun yhteisymmärrystä löytyy. Se vaatisi vain aitoa halua mahdollistaa tasavertainen sopiminen sen sijaan, että lukittaudutaan kiistaan järjestäytymispakosta. Mutta paikallinen sopiminen ei vaan vasemmistohallitukselle maistu. Sen toki tiesimmekin. No, miksi sitten ette tartu edes koulutettujen työntekijäjärjestö Akavan tuoreeseen ehdotukseen ansiosidonnaisen porrastamisesta? Akavan mallissa ansiosidonnaisen taso leikkaantuisi alun jälkeen portaittain, ja leikkaantuva osa siirtyisi säästöksi, jonka työtön saa itselleen, kun työllistyy. Myös toimihenkilöjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on puhunut ansiosidonnaisen porrastamisen puolesta. Ei hän tee sitä masokistisista syistä, vaan hän tekee sen siksi, että arvostaa asiantuntija-arviota noin 10 000 lisätyöpaikasta ansiosidonnaisen porrastamisella ja suhtautuu maan tulevaisuuteen sen vaatimalla vakavuudella. Joutuu nyt kysymään, onko hallituksen tahto kokonaan SAK:n ja sen puheenjohtaja Jarkko Elorannan taskussa, kun tämäkin keino on hallitukselle poliittisesti mahdoton, vaikka kaksi kolmesta työntekijäkeskusjärjestöstä sitä esittää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä se on!] Arvoisa puhemies! Kuulimme äsken ministeri Lintilän vastauksen. Urheasti puolustatte, mutta vähissä on konkretia. Kysyn edelleen, onko vastuullista lisätä valtion pysyviä menoja tietoisena siitä, että niistä pääosa joudutaan perumaan, jos ette pysty päättämään vielä päättämättä olevista työllisyystoimista. Tekisittekö omassa taloudessanne näin? Tähän voin kyllä vastata: Ei ole vastuullista. Rahat on tienattava, ennen kuin ne tuhlataan. Senhän ymmärtää arkijärjellä, maalaisjärjellä, kuka tahansa. Pikavipit eivät ole ratkaisu. Vaikka valtio voi tietysti myös verottaa toisin kuin yksittäinen kotitalous, ei se piikki ole loputtomasti auki. Esimerkkejä ei tarvitse Kreikkaa kauempaa etsiä. Edelleen kysyn: mikä nyt on se ajankohta, kun hallitus leikkaa pois nyt tekemänsä menolisäykset — siis leikkaa pois tänään antamansa myönteiset menolisäykset — jos työllisyys ei hallitusohjelmaan nouse? Olisi varmasti kiva tietää niiden, jotka elävät niiden varassa. Olette itse, valtiovarainministeri Lintilä, toistanut useita kertoja seuraavan: ”Ei ole sellaista vaihtoehtoa, jossa työllisyystavoite jää toteutumatta mutta menot jäävät”. Pääministeri Rinne taas lupasi meille kesäkuussa tässä salissa, ettei pysyviä menoja lisätä ennen kuin on varma tieto pysyvistä tuloista. Kun tästä periaatteesta on nyt budjetissa lipsuttu jo lähdössä, niin mistä löytyisi se rohkeus pitää talous tasapainossa ja esittää tarvittaessa ne leikkaukset? Käsi sydämellä, kuinka moni tässä salissa luulee, että vaikeiden päätösten tekeminen on helpompaa lähellä seuraavia vaaleja kuin jos ne tehtäisi rehellisesti jo nyt? Kokoomus on luvannut tukea kaikkia järkeviä esityksiä, jotka lisäävät työllisyyttä. Annamme myös kiitosta, kun se paikka on. Vielä se ei ole, mutta toivon, että hallitus kääntää kurssinsa. Ei mennä vain siihen helppoon ratkaisuun, että jaetaan rahaa sinne tänne ja maksatetaan lasku heillä, jotka nyt kasaavat kurahousuissa kakkuja hiekkalaatikoilla. Valitettavasti joudun tänään esittämään, että kuultuamme hallituksen vastauksen eduskunta toteaa, että hallitus ei ole esittänyt uskottavaa suunnitelmaa Suomen tarvitsemista työllisyystoimista, kuten esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämisestä ja kannustinloukkujen vähentämisestä työttömän tukijärjestelmässä. Tämän vuoksi hallituksen esittämät pysyvien menojen lisäykset eivät ole kestävällä pohjalla ja määrärahalisäyksillä palkattavien ihmisten työsuhteet ovat tulevina vuosina erityisessä vaarassa. Näillä perusteilla eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. [Kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä: Oikein! Hyvä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-01T14:12:00,2019-10-01T14:22:00,Tarkistettu,1.1 2019_40_5,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ja nyt tämän jälkeen käydään ryhmäpuheenvuorokierros ryhmien kokojärjestyksessä, ja ne ovat viiden minuutin mittaisia. Ensimmäinen ryhmäpuheenvuoro: sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_6,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös omasta ja eduskuntaryhmäni puolesta osanottoni Kuopion väkivallanteon uhreille, omaisille ja voimia kaikille, joita tämä järkyttävä tapahtuma on koskettanut. Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut itselleen ilmastohaasteen jälkeen kaksi tehtävää ylitse muiden: työllisyyden vahvistamisen ja oikeudenmukaisuuden lisäämisen. Hallituksen linjaus parantaa työllisyyttä laajalla, yli 20 toimen ohjelmalla on oikea. Hallitus tekee koulutuksen kunniapalautuksen — kyllä — kunniapalautuksen, jossa leikkaukset lopetetaan ja koulutukseen, peruskoulusta yliopistoihin, laitetaan lisää voimavaroja. [Ben Zyskowicz: Pääministerin mukaan 2 miljardia, näkis vaan!] Valtiosihteeri Hetemäki sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että ""Suomessa työttömiä on jätetty oman onnensa nojaan"". Nyt tähän tulee muutos. Hallitus satsaa palkkatukeen ja palveluihin, auttaa osa-työkykyisiä ja pitkään työttömyydestä kärsineitä. Hallitus edistää työmarkkinoiden tasa-arvoista sopimustoimintaa ja huolehtii pk-yritysten toimintamahdollisuuksista. Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä on pitää hallitus tiukoilla, esittää kritiikkiä, ja tämän kokoomus uutena oppositiopuolueena, lähes kolmen vuosikymmenen hallitusvastuun jälkeen, yrittää tehdä parhaansa mukaan — kiitos kirityksestä. Mutta oppositiolla on toinenkin tehtävä: se on tarjota vaihtoehto. Ja tässä, arvoisa oppositio, välikysymys jää suutariksi. [Arto Satonen: Miten ne 16 000 työpaikkaa?] Puhina on kova, mutta nyt, puheenjohtaja Orpo, painot eivät nouse. Vaikka tämän teidän välikysymyksenne lukee kuinka moneen kertaan — vaikka kuinka moneen kertaan — ei sieltä löydy ensimmäistäkään omaa työllisyysesitystä. Olenko liian ankara? [Naurua — Hälinää — Eduskunnasta: Erikseen julkistettiin 16!] — Totta, totta, onhan täällä rivien välissä yksi asia, [Timo Heinonen: Ei tarvitse rivien välistä lukea!] halu jatkaa työttömien keppilinjaa. Viime kaudella aktiivimalli oli työllisyydenhoidon teholääke. Nyt kun sen tulokset ovat näkyvissä, työllisyysvaikutukset nollatasoa, on lisääntyvä köyhyysongelma, te ette enää mainitse sitä nimeltä. Aktiivimallista on tullut kokoomuksen salarakas, jonka nimeä ei mainita, mutta kaipuu työttömän kurittamiseen kuultaa läpi. [Hälinää] Viime kaudella työministeri nimitti aktiivimallia ""kiveksi pullassa, joka oli vain nieltävä"". Oli hienoa, että kansa päätti ottaa kiven pois pullasta ja äänesti muutoksen puolesta. Nyt aktiivimalli laitetaan roskakoriin. [Kokoomuksen ryhmästä: Höpsis, te teette uusia työttömiä! — Ben Zyskowicz: 16 keinoa!] Arvoisa puhemies! Välikysymykseen valmistautuneesta kokoomuksesta on tullut keskituloisten, tosin vain ahkerien sellaisten, ystävä. Voi tosin olla, että nämä ahkerat keskituloiset — sairaanhoitajat, opettajat tai vaikkapa poliisit — muistavat edelleenkin, kun kokoomus yritti viedä näiltä samoilta ahkerilta palkansaajilta sunnuntaikorvaukset ja ylityökorvaukset, ja veikin sadoilta tuhansilta lomarahat. [Ben Zyskowicz: Jota te tuitte!] Puhemies! Välikysymyksen esittäjät ovat huolissaan velkaantumisesta, ja sekin on tarpeellinen keskustelu. Oma maakuntalehteni Aamulehti teki muutama vuosi sitten laskelman, minkä puolueiden vastuuvuorolla velkaa on otettu. Päivitettynä tähän päivään, arvoisa kokoomus, te olette ylivoimaisella kultamitalisijalla. Teidän ollessa hallituksessa on otettu lisävelkaa liki 120 miljardia. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Pidän viisauden merkkinä, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ole lähteneet mukaan tähän kokoomuksen tyhjien tynnyreiden välikysymykseen. Vaikka ette kaikessa hallituksen linjaan yhdykään, annatte hallitukselle mahdollisuuden vahvistaa työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. [Timo Heinonen: Sehän menee huonompaan suuntaan!] Arvoisa kokoomus, tosiasia on, että te ette vieläkään ole hyväksyneet eduskuntavaalien tulosta. Kansa halusi muutoksen. Tulevaisuutta ei rakenneta kokoomuksen leikkauspolitiikalla, jossa perusturvaa heikennettiin ja eläkkeensaajien kukkaroon jäi miinusmerkki. Tämä hallitus ottaa nöyrästi ja tosissaan vastaan kansan viestin. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ensi vuonna 70 prosentilla suomalaisista ostovoima kasvaa. [Maria Guzenina: Se on hyvä!] Arvoisa oikeisto, tulkaa siis kannattamaan uudistuksia ja työllisyyttä, johon yhdistyy yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus, tulkaa pois kylmän kaverikapitalismin nurkasta, hylätkää kasvavien tuloerojen ja työttömien kepittämispolitiikka, unohtakaa Wahlroosin ja Vartiaisen kylmät talousopit. [Juhana Vartiainen: Plus 140 000!] Puhemies! Rinteen hallitus kuuntelee [Puhemies koputtaa] kansalaisia ja pyrkii tosissaan parantamaan ihmisten elämänoloja. Siksi sosiaalidemokraatit antavat hallitukselle tässä välikysymyksessä täyden tukensa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-01T14:22:54,2019-10-01T14:28:21,Tarkistettu,1.1 2019_40_7,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä talouspolitiikan lähtökohtana tulee olla kansallinen etu ja sisäinen oikeudenmukaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen vallan tulee harjoittaa politiikkaa, joka palvelee ensisijaisesti kotimaan etua. Sisäinen oikeudenmukaisuus on sitä, että Suomen tulee olla maa, jonka jokainen suomalainen voi kokea olevan hänen asiallaan ja jossa vallitsee vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Maamme sisäinen oikeudenmukaisuus rappeutuu entisestään, kun Rinteen vihervasemmistohallitus arvottaa ulkomaalaisen työvoiman tuonnin kotimaisen työvoiman käyttämisen edelle. Rinteen hallitus on enemmän huolissaan imagollisesta ilmastovouhotuksesta ja ulkomaalaisen halpatyövoiman tuonnista kuin suomalaisten työpaikkojen säilymisestä. Hallituksen ilmastotoimilla ehkä kiillotetaan jonkun pään päälle luotua sädekehää, mutta maapalloa ne eivät pelasta. Sen sijaan hallituksen ilmastokärki heikentää suomalaista kilpailukykyä ja ajaa tuotantoa alas — Oulusta ja Raumalta suljetaan paperikoneet, Kiteellä saha, Anjalassa ollaan lomauttamassa paperitehtaan koko henkilöstö. Perussuomalaiset vaativat Rinteen hallituksen punavihreästä politiikasta täyskäännöstä perussuomalaiseen sinivalkoiseen työllisyyspolitiikkaan, jossa kotimaan työttömät ja pätkätyöllistetyt saavat töitä ennen laajamittaista ulkomaalaisen työvoiman maahantuontia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä linja!] Muut puolueet hokevat, miten Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta samanaikaisesti Suomeen on otettu lähinnä ei-työperäisiä maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Maahanmuuttokeskustelu vaatii sen myöntämistä, että nykyinen järjestelmämme päästää maahan liian helposti sosiaaliturvan varaan ajautuvaa väkeä ja siten heikentää huoltosuhdettamme. Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssä käyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa. Kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, on selvää, että asia ei ole mustavalkoinen. Perussuomalaiset eivät vastusta ulkomaalaisten asiantuntijoiden käyttämistä yritystemme apuna. [Antti Kurvinen: Saako turkistarhurit tukia?] On myös luonnollista, varsinkin Euroopassa, että koulutetut ammattilaiset liikkuvat maiden välillä. Olennaista on kuitenkin työperäisen maahanmuuton osalta keskittyä siihen, mikä on tänne saapuvien ulkomaalaisten tulotaso ja veronmaksukyky. Pelkkä työssä käyvän status ei paranna taloustilannettamme, mikäli henkilö saa samanaikaisesti tulonsiirtoja ja hyvinvointipalveluja enemmän kuin hän maksaa veroja. Ulkomaalainen matalapalkkatyövoima on rasite kansantaloudelle, koska se laskee palkkoja alemmas ja tekee suomalaisille entistä kannattamattomammaksi työskentelyn näillä matalampien palkkojen aloilla. Ulkomaalaiset saattavat suostua töihin huonommilla työehdoilla, jotta saisivat helpommin oleskeluluvan ja perheenyhdistämiset. Erityisen huolestuttavaa Suomen nykysuunnassa on, että ulkomaisen työvoiman annetaan syrjäyttää suomalaisen työvoiman käyttöä jopa täysin kokonaisilta aloilta. Näin on käymässä muun muassa rakennusalalla. Perussuomalaisella politiikalla voisimme pitää kaikki alat sellaisina, että myös suomalainen voi työskennellä niillä ja saada työstään täyden elantonsa. Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen talouspolitiikalta puuttuu todellisuuspohja, eikä hallitukselta ole saatu tarvittavia rohkeita ja konkreettisia työllisyystoimia. Perussuomalaiset kannustavatkin hallitusta ryhtymään sanoista tekoihin. Rinteen hallitus antaa kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen kurjistua aina maataloudesta lähtien. Keskustapuolue oli nostamassa polttoaineverotusta pääministeri Sipilän kaudella, ja nyt pääministeri Rinteen kaudella keskustapuolue nostaa polttoaineverotusta vielä tuplasti enemmän. [Leena Meri: Niinpä — maaseutupuolue!] Kaikille on tullut selväksi, että keskustapuolue on autoilijan pahin vihollinen. [Välihuutoja] SDP:n ja vihervasemmiston holtittoman talouspolitiikan maksajaksi joutuu tavallinen suomalainen työntekijä ja yrittäjä. [Eduskunnasta: Eikä joudu!] Perussuomalaiset vaativat hallitukselta kunnollista toimenpidekokonaisuutta suomalaisen yrittäjyyden tukemiseksi. Samalla työnteon vastaanottamisen kannustavuutta on parannettava ja nuo kannustinloukut purettava. Kotimaisuus tulee asettaa etusijalle kaikessa ilmasto- ja teollisuuspolitiikassa. Työvoiman saatavuusharkintaa on pikemminkin tiukennettava kuin löysennettävä. [Antti Kurvinen: Mistä maaseudulle työntekijät?] Perussuomalaiset eivät hyväksy Rinteen hallituksen linjaa, jossa ilmastoposeeraus ja ulkomaalaisen matalapalkkatyövoiman käyttö on asetettu työllisyyspolitiikan kärjeksi. Edellä olevan perusteella ja perustuslain 43 §:ään viitaten esitän, että koska hallitus ei ole asettanut suomalaista työtä ja yrittäjyyttä työllisyyspolitiikassaan etusijalle, hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. [Antti Kurvinen: Missä konkreettiset työllisyyskeinot?].",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-01T14:28:25,2019-10-01T14:33:41,Tarkistettu,1.1 2019_40_8,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin myös omalta osaltani pahoittelut ja osanotto ja voimantoivotukset Kuopioon, ja hallitukselle viisautta asian hoitamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Sipilän määrätietoinen porvarihallitus jätti perinnön, jossa maan talous on kunnossa. Työllisyys parani merkittävällä tavalla, ja työttömyys laski. Tämän pitäisi olla myöskin nykyisen hallituksen tavoitteena. Välikysymys hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta on tehty, jotta me pääsisimme eroon siitä tavasta, että seuraava hallitus joutuu tulevaisuudessa siivoamaan edellisen hallituksen huonoa talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Mutta miksi vastuullinen talouspolitiikka ja taloudenpito siis on tärkeää? Siksi, että Suomen väestörakenne on muuttunut dramaattisesti, ja muuttuu. Eilen luimme entistä synkempiä ennusteita väestökehityksestä. Työssäkäyvien ihmisten osuus jatkaa nopeaa laskuaan suhteessa niihin, joista tulee pitää huolta. Tänään Suomessa on enemmän 77‑vuotiaita kuin nollavuotiaita. Me tarvitsemme vastuullista taloudenpitoa, jotta rahat riittävät ensi vuonna syntyneiden Eevien ja Eelien koulutukseen tulevaisuudessa, ja me tarvitsemme korkeampaa työllisyysastetta ja hyvää taloudenpitoa, että 77‑vuotiaat Ritvat ja Matit saavat parasta mahdollista tukea ja hoivaa silloin kun he sitä tarvitsevat. Kestämätön taloudenpito ja velaksi eläminen uhkaa suomalaisten hyvinvointipalveluja vakavalla tavalla. No miksi sitten työllisyystoimet ovat tärkeitä? Siksi, että työllisyystoimet ovat tulevaisuustoimia. Vain korkeamman työllisyysasteen avulla pystymme rahoittamaan koulutuksen, terveydenhuollon ja vanhustenpalvelut. Jos ne eivät ole kunnossa, meidän kansakuntamme kyky ratkoa vaikeita ongelmia, kuten ilmastonmuutos tai teknologian kehityksestä johtuvat haasteet, on olematon. Minä en näe hallituksen esityksissä vastuullista taloudenpitoa, enkä näe työllisyystoimia, joilla hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus turvataan tulevaisuudessa. Hallituksella ei ole uskottavaa työllisyys- ja talouspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Tälle kevytkenkäiselle politiikalle, jossa ei varauduta tulevaisuuteen, on vaihtoehto. Se on vaihtoehto, jossa yhteiskuntamme rahoituspohja pidetään kunnossa ja samalla katsotaan edistyksellisesti tulevaan. [Pia Viitanen: Paluu menneisyyteen!] Kokoomus esitti hallitukselle elokuussa työllisyyspaketin, jolla Suomeen saataisiin 60 000 uutta työpaikkaa. [Ben Zyskowicz: Toimittaisiko joku sen Viitaselle?] Porrastetaan työttömyysturvaa — noin 10 000 uutta työllistä. Luovutaan työttömyysputkesta — noin 10 000 työllistä. Tehdään tasa-arvoinen perhevapaauudistus kokoomuksen esittämällä mallilla — noin 3 000 uutta työllistä. Korotetaan lannistavan ulosoton suojaosuutta — noin 2 000 työllistä. Palautetaan toimeentulotukeen, sen asumiskustannuksiin 7 prosentin omavastuu — noin 2 500 työllistä. Jatketaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista — noin 2 500 työllistä. Jo näillä keinoilla hallitus saisi käyttöönsä noin 30 000 ekonomistien vahvistamaa uutta työpaikkaa, jotka olette luvanneet viimeistään elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Tarttukaa näihin! [Sari Sarkomaa: Miksi vasta vuoden päästä?] Tämä olisi kuitenkin vasta hyvä alku. Me tarvitsemme lisää toimia, jotta yhä useampi työikäinen ja työkykyinen suomalainen saisi töitä. Arvoisa hallitus, jatkotoimia: Siirretään verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta päästöjen, haittojen ja kulutuksen verotukseen. Edistetään oikeasti paikallista sopimista. Uudistetaan sosiaaliturvaa siten, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan. On sitä työtä tarjolla tunti, päivä, viikko tai kuukausi, pitää aina kannattaa ottaa se vastaan. [Anneli Kiljunen: Miksi sosiaaliturva on niin matala kokoomuksen mallissa?] Edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Suomi ei pärjää, ei tänäänkään, ilman työperäistä maahanmuuttoa. Uudenkaupungin autot eivät valmistu, eivätkä Turun telakan laivat valmistu eivätkä vanhukset tule hoidettua ilman työperäistä maahanmuuttoa jo tänään. Lisätään työvoiman liikkuvuutta ja asuntomarkkinoiden toimivuutta. Luodaan ahkerille osatyökykyisille polkuja työelämään. Pidetään huolta yrittämisen edellytyksistä, eikä leikata tärkeästä kotitalousvähennyksestä, eikä kiristetä ahkeran suomalaisen palkansaajan verotusta. [Välihuutoja] Tässä oli lista konkreettisista työllisyystoimista, joilla voidaan ratkaista se, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta vielä 2030‑luvulla. Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Rinne, valtiovarainministeri Lintilä, tarttukaa näihin! Ei näitä keinoja tarvitse enää keksiä, ei etsiä. Ne ovat tiedossa. Kyse on rohkeudesta — tarttukaa toimeen. Me tuemme. Ja kun teillä on näitä ulkoparlamentaarisia ryhmiä, [Puhemies koputtaa] niin suosittelen myöskin parlamentaarista ryhmää. Kokoomus on valmis työskentelemään kansakuntamme edun mukaisesti yhdessä työllisyyden nostamiseksi 75:een [Puhemies: Aika!] ja kohti 80:tä. [Paavo Arhinmäki: Siinä oli tiukka leikkauslinja! Köyhät kyykkyyn Etelärannan johdolla!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-01T14:33:46,2019-10-01T14:39:43,Tarkistettu,1.1 2019_40_9,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Pidetään kiinni viiden minuutin aikarajasta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_10,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös keskustan eduskuntaryhmän puolesta ilmaista osanottomme Kuopion uhreille, ja kaikki tuki viranomaisten toiminnalle. Arvoisa puhemies! Hallituksen talousohjelman lähtökohta on selkeä: vuonna 2023 julkinen talous on tasapainossa, työllisyysaste 75:ssä, työttömyys on painunut alle 5 prosentin ja julkisyhteisöjen velka on noin 57 prosenttia. [Ben Zyskowicz: Kuka tähän uskoo?] Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pysyvät menot voivat nousta noin 1,3 miljardia ja työllisyystavoite täytyy saavuttaa. Työllisyystavoite vaatii valtiovarainministeriön arvion mukaan edellisen hallituksen päätösten ja suhdannekehityksen mukanaan tuomien työpaikkojen lisäksi noin 60 000 uutta työpaikkaa. Keskustan eduskuntaryhmä on vahvasti sitoutunut näihin tavoitteisiin. Kaiken avain on työllisyysaste. Korkea työllisyys takaa hyvinvointipalvelut, huolenpidon kaikista suomalaisista, merkityksellisyyden kokemuksen työn kautta mahdollisimman monelle, kestävän eläkejärjestelmän sekä kohtuullisen verotuksen. Viime kaudella työtä työllisyyden eteen tehtiin koko kausi, väsymättä, loppuun saakka. Välikysymyksen esittäjille on muistutettava, että tuloksia ei silloinkaan tullut heti. Toimet alkoivat purra vasta kauden puolivälissä. Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut jatkamaan viime kaudella hyvään vauhtiin saatuja työllisyystoimia. Kaikki päätökset eivät tule olemaan helppoja eivätkä suosittuja. Eivät ne olleet sitä viime kaudellakaan, eikä niihin uskonut silloinen oppositiokaan. [Sari Sarkomaa: Silloin tehtiin, siinä on se iso ero!] Keskustan eduskuntaryhmä tukee kaikkia budjettiriihessä sovittuja ratkaisuja. Ministeri Lintilä listasi erittäin hyvän listan toimia, mutta on päivänselvää, että tarvitaan myös paljon lisää päätöksiä. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä esittää keskustelun ja jatkotyön pohjaksi seuraavia toimia: Ensinnäkin, ei murenneta sitä kilpailukykyä, mikä viime kaudella vaivalla rakennettiin. Toiseksi, edistetään paikallista sopimista työehtosopimusneuvotteluissa tai lainsäädännön toimin. Erityisesti lakiin kirjattuja paikallisen sopimisen esteitä on purettava. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä! Hyvä!] Kolmanneksi, valmistellaan Suomen malli, missä vastaanottaessaan paremman, korotetun perusturvan työntekijä sitoutuu ottamaan työtä tai koulutusta vastaan myös oman ammattinsa ja asuinpiirinsä ulkopuolelta. [Ben Zyskowicz: Se on jo voimassa oleva laki!] Tämä olisi täsmälääke kohtaanto-ongelmaan. Neljänneksi, osatyökykyisten työllisyys on Suomessa verrattain matala. Tuetaan osatyökykyisten työllistämistä räätälöidyllä tuella. Tähän tulikin jo budjettiriihessä ensimmäisiä toimia, kiitokset niistä hallitukselle. Keskustan eduskuntaryhmä on myös valmis helpottamaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuutta, myös tarveharkinnan asteittaista poistamista kannattaa harkita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Pyritään ohjaamaan ulkomaista työvoimaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle maakuntiin, missä nyt on huutava työvoimapula. Kuudenneksi, panostetaan koulutukseen, tuotekehitykseen, tutkimukseen ja puretaan investointien esteitä. Myös tähän saimme budjettiriihessä jo konkreettisia päätöksiä. Seitsemänneksi, nuorten työllistämiseksi tarvitaan oma ohjelma. Käyttäisin rohkeasti myös yksityisiä työvoimapalveluja siten, että toimijalla on selkeä tulosvastuu nuoren työllistymisestä. Myös työelämän joustot ja satsaukset tavallisten, ahkerien, työssäkäyvien ihmisten jaksamiseen mahdollistavat myös työurien pidentymisen hyvinvointia tukevalla tavalla. Samoin kaikki panostukset yrittäjyyden edellytysten parantamiseen näkyvät työllisyydessä. Arvoisa puhemies! Tämänkaltaista jatkotyötä keskustan eduskuntaryhmä odottaa hallitukselta. En epäile, etteikö hallitus saavuta työllisyystavoitettaan ja sitä kautta myös julkinen talous tasapainotu. Se vaatii kuitenkin ponnistelua, [Ben Zyskowicz: Ettekö edes vähän epäile?] jatkuvia ponnisteluja. Tämä on yhteinen urakka. Toivon eduskunnalta rakentavaa keskustelua, konkretiaa sekä avointa suhtautumista kaikkiin ehdotuksiin. Odotuksia on asetettava myös työmarkkinajärjestöjen suuntaan. Kuten ministeri Lintilä totesi, [Puhemies koputtaa] kolmikannan näytönpaikka on juuri nyt. Työllisyyden nostaminen muiden Pohjoismaiden tasolle on oltava koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Keskustan eduskuntaryhmä on tähän työhön sitoutunut. [Timo Heinonen: Taidatte äänestää epäluottamusta!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2019-10-01T14:39:51,2019-10-01T14:45:32,Tarkistettu,1.1 2019_40_11,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös koko vihreän eduskuntaryhmän puolesta välitän osanottomme Kuopioon. Ajatukset ovat uhrien ja heidän läheistensä luona. Arvoisa puhemies! Viime perjantaina Eduskuntatalon portaat täyttyivät lapsista ja nuorista, jotka vaativat oikeutta elää. He peräänkuuluttivat vastuunkantoa aikuisilta ja muistuttivat meitä tärkeimmästä tehtävästämme tässä talossa. Me teemme työtä sen puolesta, että jokainen lapsi ja nuori tässä maassa voisi luottaa tulevaisuuteen, oli sitten kyse ilmastokriisin ratkaisemisesta, tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista tai omien unelmien toteuttamisesta. Tästä on kyse myös nyt, kun puhumme työllisyydestä ja taloudesta. Työllisyysasteen nostamiseen ei ole yksittäisiä ihmelääkkeitä. Se vaatii laajan kirjon toimenpiteitä, ja se on tehtävä katse huomattavasti huomista pitemmällä. Vain siten voimme kohentaa työllisyyttä kestävällä tavalla. Kokoomuksen puheissa esimerkiksi perusturvan korotus näyttäytyy yksinomaan negatiivisena työllisyystoimena. Mutta me vihreät uskomme suomalaisiin. Me uskomme siihen, että köyhyyttä torjumalla luodaan yhä useammalle mahdollisuuksia osallistua, tehdä työtä ja rakentaa tätä yhteiskuntaa. Samaan aikaan on tietenkin pidettävä huolta siitä, että työtä myös löytyy yhä useammalle, että ihmisten osaaminen vastaa tämän päivän ja huomisenkin tarpeita ja että ihmiset pysyvät työkykyisinä nykyistä paremmin. Arvoisa puhemies! Yhtäkään talouskeskustelua ei pitäisi tänä päivänä käydä puhumatta ilmastonmuutoksesta. Tämä on ihmiskunnan kohtalonkysymys, jossa epäonnistuminen tekee kaikki työllisyystavoitteet tyhjiksi. Siksi hallituksen kärkitavoitteena on suojella ainutlaatuinen luontomme, tehdä Suomesta hiilineutraali ja edistää kansainvälisiä ratkaisuja ilmastokriisiin. Ilmastokriisin ratkaisut ja vaikutukset mullistavat jo lähivuosina myös meidän taloutemme. Aivan yhtä häpeällistä kuin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan vastustaminen on myös sellaisten mielikuvien luominen, että kaikki voisi jatkua ennallaan. Molemmat jarruttavat itse ongelman ratkaisua ja ihmisten varautumista edessä oleviin muutoksiin. [Leena Meri: On sekin väärin levittää sitä huolta!] Siksi tarvitsemme pikaisten ja vaikuttavien ilmastotoimien lisäksi reilun muutoksen ohjelman — siis yhteisen näkemyksen siitä, miten työelämää, koulutusjärjestelmää ja sosiaaliturvaa uudistetaan vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita niin, [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen ilmastoteot?] että kaikki pysyvät muutoksessa mukana. Arvoisa puhemies! Jo nyt yksi työllisyyden jarruista on pula osaavasta työvoimasta. Hallituksen tekemät panostukset kaikille koulutusasteille luovat kestävää pohjaa osaamistason nostamiselle. Ja siitäkin huolimatta apua tarvitaan myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Eiliset syntyvyysluvut eivät varsinaisesti tulleet yllätyksenä, mutta kenties ne toimivat tarvittavana lähtölaukauksena työperäisen maahanmuuton vauhdittamiselle. Sekään ei tapahdu itsestään. Osaajia ei ala virrata solkenaan heti, kun se sattuu meille sopimaan. Sujuvat oleskelulupaprosessit ja tarveharkinnan reipas uudistaminen ovat kuitenkin hyviä ensiaskelia. Myös yhteiskunnallisella ilmapiirillä on väliä. Syrjintää, häirintää ja rasismia on torjuttava määrätietoisesti, jotta jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi ja löytää paikkansa suomalaisessa työelämässä. Arvoisa puhemies! Valitettavasti ne tomerimmatkin työllisyystoimet valuvat hukkaan, jos emme suhtaudu riittävällä vakavuudella uuteen suomalaiseen kansantautiin. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten määrä on lyhyessä ajassa tuplaantunut. Silti mielenterveyspalveluissa on monta vuotavaa aukkoa, ja vaikkapa koulupsykologin puheille pääseminen on aivan liian tahmeaa. On kestämätöntä, että juuri ne ihmiset, joiden voimavarat ovat vähissä, joutuvat jatkuvasti kamppailemaan saadakseen apua. Tarvitsemme uuden suunnan mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkomiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveyden edistämisestä on tehtävä arkipäivää kouluissa, päiväkodeissa, neuvolassa ja työpaikoilla. Tässä onnistuminen on paitsi inhimillistä myös välttämätöntä työllisyystavoitteidemme saavuttamisessa. [Timo Heinonen: Koska terapiatakuu tulee?] Arvoisa puhemies! Kokoomuksen tapa luokitella suomalaiset ”ahkeriin keskituloisiin” ja joihinkin muihin on omiaan luomaan juopia ihmisten välille. Tasa-arvoisen ja kestävän hyvinvointivaltion vahvistaminen hyödyttää kuitenkin meitä kaikkia tulotasosta riippumatta. Kun kokoomus ei ole hallituksessa, voidaan suurituloisten veronkevennysten sijaan varmistaa, että pienituloisten kukkaroon jää enemmän rahaa. Kun kokoomus ei ole hallituksessa, teemme koulutusleikkausten sijaan panostuksia kaikille koulutusasteille. [Timo Heinonen: Missä koulutusmiljardi?] Kun kokoomus ei ole hallituksessa, karsimme luonnon monimuotoisuuden sijaan ympäristölle haitallisia yritystukia. Nämä ovat arvovalintoja, joiden takana on helppo seistä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-01T14:45:40,2019-10-01T14:51:28,Tarkistettu,1.1 2019_40_12,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp," Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puolesta tuki Kuopion uhreille ja heidän läheisilleen. Arvoisa puhemies! Arvoisa eduskunta! Tiedämme, että Suomi on suuren muutoksen edessä.Vastuullinen päätöksenteko alkaa halusta ja kyvystä ymmärtää, että tässä tilanteessa ei kaivata sirkustemppuja vaan laaja-alaista paneutumista muutoksen ehtoihin ja vaikutuksiin. Politiikka ei ole vaikeaa siksi, että siitä ehdoin tahdoin sellaista tehdään, vaan koska yhteiskunnissa aina toimii samanaikaisesti useita risteäviä kehityskulkuja. Välikysymystekstin perusteella kaikki salissa eivät näytä tätä vielä oivaltaneen. Sen analyysi menee metsään heti ensimmäisessä lauseessa, jossa sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan ykkösehdoksi nimetään vahva valtiontalous — väärin. Vahva valtiontalous on tärkeä asia mutta ei itsessään takaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta eikä varsinkaan ole peruste luopua eriarvoisuutta vähentävistä toimista, kuten välikysymyksessä vaaditaan. Vaikutussuhde on olemassa nimittäin myös toisinpäin: Juuri sosiaalinen oikeudenmukaisuus tuottaa sitä vakaata luottamusyhteiskuntaa, jolla Suomi kilpailee maailmalla investoinneista. Se myös mahdollistaa lahjakkuusreservin täysimittaisen hyödyntämisen, joka väestö- ja pääomaköyhälle kansantaloudelle on menestyksen ehto. Toimet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eivät siis ole luksusta, johon Suomella on varaa vain noususuhdanteessa. Ne ovat itsessään vastuullista taloudenpitoa ja investointi vahvaan kansantalouteen. Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme senkin, että Suomen kaltaisessa avoimessa yhteiskunnassa työllisyyden suuret linjat määrittelee globaali talous. Yhtä ja toista voi kuitenkin myös kansallinen hallitus tehdä. Ensi vuonna sosiaaliturvabyrokratiaa yksinkertaistetaan, jotta sirpaletyö ei enää olisi toimeentuloriski. Palkkatuen hakemista helpotetaan. Maahanmuuttajien työlupaprosesseja nopeutetaan. Ihmisiä autetaan pois toimeentulotukiloukuista parantamalla perusturvaa ja lakkauttamalla aktiivimalli. Palkkatuen määrää lisätään ja pienten yritysten rekrytointiriskiä helpotetaan sen kohdennuksilla. Kasvokkaisten työvoimapalvelujen resurssit kasvavat. Välikysymyksessä valitetaan, että nämä eivät ole konkreettisia toimia, mutta juuri sitä ne ovat: arkista ja epäseksikästäkin järjestelmän muokkaamista sellaiseksi, että työpaikkojen synty ei pysähtyisi tarpeettomaan järjestelmäkitkaan. Yksilönvapauteen ja oikeusvaltioon nojaavassa politiikassa tämä on ainoa järkevä lähtökohta: sen sijaan, että piiskataan kansalaisia esteiden yli ja syyllistetään kompastumisesta, poistetaan turhat esteet. Välikysymyksessä arvostellaan hallitusta toimien puutteesta, mutta teksti ei mainitse yhtään lisätoimenpidettä, joka täyttäisi sen asettamat kriteerit konkreettisuuden ja arvioinnin suhteen. [Arto Satonen: Voi hyvän tähden!] Epäselväksi siis jää, mikä nyt oikeastaan on vialla. Valoa ei tuo edes perehtyminen kokoomuksen ohjelmatyöhön, sillä puolueen äskettäin ehdottamista vaikutusarvioiduista keinoista jokainen on hallituksenkin listalla, joko päätettynä tai valmistelussa, pois lukien sosiaaliturvan leikkaukset ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Onko kokoomuksen kritiikin kärki siis, että hallitus on huono ja holtiton, koska ei kurjista kaikkein köyhimpien suomalaisten asemaa? [Paavo Arhinmäki: Siltä ainakin Orpon puhe kuulosti!] Vähän suhteellisuudentajua nyt, kokoomus! Arvoisa puhemies! Edelleen välikysymys unohtaa, että kansantalouden kannalta oleellista ei ole vain työn määrä vaan myös sen laatu. Työllisyysaste yksinään on huono mittari, sillä siinä kunnollisen elannon tarjoava kokoaikainen työsuhde näyttää samanarvoiselta kuin huonojen ehtojen sirpaletyö, joka ei riitä nostamaan tekijäänsä köyhyydestä. Me haluamme työpaikkoja, joissa ihmiset voivat hyvin, joissa he pääsevät toteuttamaan itseään ja joista he saavat elannon, työpaikkoja, jotka auttavat lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eivät vähennä sitä, ja joita ei tarvitse tukea sosiaalietuuksilla. Näitä työpaikkoja ei saada sosiaaliturvaa kurjistamalla vaan panostamalla kestävään kehitykseen, eritoten koulutukseen ja työmarkkinoiden reiluihin pelisääntöihin. Ja kas, juuri sitä hallitus on nyt tekemässä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-10-01T14:51:40,2019-10-01T14:56:56,Tarkistettu,1.1 2019_40_13,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Värderade talman! Också svenska riksdagsgruppen uttrycker sin bestörtning över det fruktansvärda dådet i Kuopio och önskar all kraft åt de anhöriga.,Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2019-10-01T14:57:00,2019-10-01T14:57:14,Tarkistettu,1.1 2019_40_14,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta esittää osanottomme kuolleen läheisille ja voimia asian käsittelyyn paikalla olleille opiskelijoille ja henkilökunnalle. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallitukselle esitettyä välikysymystä sekä aiheellisena että tarpeellisena. Hallitus on lisäämässä merkittävästi valtion menoja. Se on myös piilottanut useita pysyviä menolisäyksiä kutsumalla niitä kertaluontoisiksi tulevaisuusinvestoinneiksi. Menolisäysten kattamiseksi ei kuitenkaan hallitukselta tunnu löytyvän keinoja tulojen lisäämiseksi.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-10-01T15:02:38,2019-10-01T15:03:31,Tarkistettu,1.1 2019_40_15,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä toivon voimia Kuopioon, uhreille ja omaisille. Arvoisa puhemies! Liike Nyt allekirjoitti välikysymyksen, koska uskomme, että työllisyyden osalta hallitusta kannattaa kirittää rohkeampiin toimenpiteisiin kuin mitä nyt ollaan tekemässä. Tätä mieltä oli myös iso osa niistä nettiparlamenttimme jäsenistä, jotka kertoivat mielipiteensä välikysymykseen osallistumisesta. Hallitus ei ole valinnut riittävän tehokkaita keinoja työllisyyden parantamiseen. Niiden avulla emme pääse tuloksiin, joita on asetettu. Niiden lisäksi hallitus olisi voinut ja onneksi voi vieläkin 1) kohdentaa yritykselle menevän palkkatuen sijaan rahaa myös suoraan työntekijöille, esimerkiksi muuttorahana työtä uudella paikkakunnalla kokeileville, 2) helpottaa järeämmin yritysten investointeja ja 3) parantaa työvoimapalveluiden laatua. Perustelen näitä seuraavasti: Lähdetään tehottomasta palkkatuesta. Oma kantani perustuu kokemuksiin satojen työntekijöiden palkkaamisesta. Yhtäkään ihmistä en olisi palkannut sen vuoksi, että hänellä olisi ollut 30 prosentin palkka-alelappu kaulassa. Ei, ensin pitää olla tarve työntekijälle — se on ensisijaista. Jos on aito tarve uusille avustaville käsille tai vaikka erityisavustajille, niin kyllä palkkarahatkin löytyvät. [Sari Sarkomaa: Prosenttikorotukset ovat huimat!] Sen tietää hallitus, ja niin on asia myös yrityksissä. Siksi tällainen tuki ei ratkaise Suomen työmarkkinoiden ongelmia. Jos vaikka Uudessakaupungissa, Turussa tai Raumalla on auki sata työpaikkaa, mutta ei sopivaa työvoimaa, niin palkkatuki menee hukkaan. Eivät ne yritykset rahaa tarvitse. Enemmän sitä tarvitsevat työntekijät. He voisivat saada esimerkiksi jonkin selkeän muuttorahan. Kenties uuden asunnon vuokra voisi mennä valtion piikkiin niin kauan kuin työntekijä on koeajalla. [Anneli Kiljunen: Tämä kevennys tulee!] Siitä olisi työntekijälle suoraa hyötyä, ja se auttaisi perhe-elämän ja työn yhteensovittamisessa. Palkkatuen on todettu työllistävän lähinnä julkisella puolella, mutta sekin on kosmeettista, koska ihmiset eivät työllisty pysyvästi. Aina yksi palkkatuettu kerrallaan on töissä maksimiajan, yleensä kahdeksan kuukautta, ja sitten tilalle tulee taas uusi ihminen, jota pitää perehdyttää tehtäviinsä. Kukaan ei saa pysyvää työpaikkaa, koska kunnista on putsattu ne avustavat ja ylläpitoluonteiset työt, jotka palkkatuelle parhaiten sopivat. Yksityisellä puolella palkkatuki on tutkimusten mukaan vielä tehottomampi, arvoisa puhemies, siksi pitää tehdä muuta. Liike Nyt kannattaa toimia, jotka auttavat työnhakijaa, ja toisaalta järeämpiä keinoja investointien lisäämiseksi. Tuplapoistot yrityksille on hyvä alku, mutta niissä on iso ongelma. Tämän voimin tehtävät investoinnit alkavat yleensä suuryrityksissä vaikuttaa vasta vuosien jälkeen, ja silloinkin uusien, teknisesti edistyneempien koneiden käyttäjiksi tarvitaan todennäköisesti vähemmän työvoimaa kuin aikaisempina vuosina. Tälle vaalikaudelle ei hallituksen täsmätoimista ehdi vielä paljon hyötyä saamaan. Senkin vuoksi olisi voitu ottaa käyttöön järeämpiä keinoja. Liike Nyt on ehdottanut esimerkiksi sitä, että sidottaisiin yrityksen voittojen verotus sen investointeihin. Mikäli investointeja olisi riittävästi, esimerkiksi 20—50 prosenttia voitosta, veroa ei tarvitsisi maksaa. Kolmas iso ja tärkeä asia on työvoimapalveluiden laittaminen kuntoon. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi käyttää laskentatavasta riippuen joko todella vähän tai naurettavan vähän rahaa työvoimapalveluihin. Julkinen työvoimapalvelu ja hallinto vei Tanskassa 0,41 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2016, Ruotsissa käytettiin 0,27, mutta Suomessa enää 0,15 prosenttia. [Eduskunnasta: Tämä on tärkeä ero!] Tuskin luvut ovat tuosta päinvastaisiksi kääntyneet. Mutta ennen kuin palveluihin kannattaa laittaa lisää rahaa, niiden toimintaa pitää kehittää. Ensinnäkin valtaosa työntekijöiden työajasta menee työttömien hallinnollisten asioiden selvittämiseen ja pitämiseen järjestyksessä. Itse työnhaussa auttamiseen aikaa jää mitättömästi. Hallinnollinen viidakko kaipaa rankkaa karsintaa. Toiseksi työvoimapalveluiden työntekijät eivät ole tehtäviinsä keskimäärin riittävän hyvin koulutettuja. Työhön pääsee todella pienellä perehdytyksellä, vaikka kyseessä on työ, jolla on hyvin suuri merkitys kymmenilletuhansille ihmisille. TEMin tai ely-keskusten pitäisi yhdessä miettiä, millä koulutustaustalla virkailijoita haetaan ja millaista täydennyskoulutusta heille pitää muuttuvassa maailmassa olla. [Puhemies koputtaa] Näillä esittämilläni keinoilla hallitus saisi aidosti parannettua niin yritysten, työntekijöiden kuin työvoimapalveluiden tilannetta. Luotan siihen, että hallitus huomaa ideat hyviksi. Kannatan kokoomuksen välikysymystä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-01T15:08:29,2019-10-01T15:14:18,Tarkistettu,1.1 2019_40_16,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Nyt ryhmäpuheenvuokierroksen jälkeen vastauspuheenvuorot, ministeri Lintilä ja ministeri Harakka, molemmille viisi minuuttia. [Jukka Gustafsson: Pienimmän oppositiopuolueen puhe oli asiantunteva! — Ilkka Kanerva: Loistava! Suorastaan häikäisevä!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_17,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää oppositiota tärkeästä kysymyksestä. Oppositio osoittaa terhakkuutta ja oikeaan asiaan kohdistuvaa huomiota. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] Hyvä puoli on tietysti se, että se omalta osaltaan tsemppasi kaikkia eduskuntaryhmiä kertaamaan hiukan sitä, mikä on hallituksen talouspolitiikan ytimessä: työllisyysasteen nostaminen, julkisen talouden tasapainottaminen. [Oikealta: Missä keinot?] Näistä olemme kyllä yrittäneet muistuttaa joka vaiheessa. Aika monessa puheenvuorossa nousi esille työvoima, työvoiman puute. [Sari Sarkomaan välihuuto] Meillä on tällä hetkellä historiallinen tilanne: Meillä on enemmän avoimia työpaikkoja kuin koskaan aiemmin työnvälityksen historiassa. Meillä on 111 000 avointa työpaikkaa tällä hetkellä. On täysin selvä, että meidän täytyy ottaa käyttöön enemmän Pohjoismaista tutut työllisyyspalvelu-uudistukset niin, että työpaikat ja työnhakijat saadaan kohtaamaan. [Ilkka Kanerva: Työvoiman tarjonta hidastuu!] Ihan yhtä lailla jaan näkemyksen siitä, että meidän tulee nopeuttaa ulkomaisten työntekijöitten lupamenettelyjä. Me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa kotimaisen ikääntyvän työvoiman tueksi. Ainakin Pohjanmaalla on jo pitkään tunnistettu tilanne: ei veneenrakentamisessa, metallipuolella eikä maataloudessa pärjättäisi tällä hetkellä ilman ulkomaisia työntekijöitä. [Antti Kurvinen: Tämä on tosiasia! — Välihuutoja] Mutta täytyy sanoa, että oppositio on kovin kärsimätön. [Leena Meren välihuuto] Kyllä oppositio voi luottaa siihen, että hallitus pysyy ohjelmassaan. Olemme nyt kolme kuukautta olleet hallituksessa, ja sinä aikana on saatu, voi sanoa, juna raiteille, mutta tarvitaan ehdottomasti toimia, joiden mukaan mennään. [Ilkka Kanerva: Missä se Sipilän jälkeen sitten oli?] Mutta uskomme hyvin vahvasti niihin tavoitteisiin, joita haemme. Aivan kuten edustaja Sipilä sanoi, ei uskonut edellisenkään hallituksen toimiin moni silloin hallituksen alussa. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Edustaja Mykkänen kysyi listaa toimista. Lista on tehty. Listalla on aika paljon samoja asioita, mitä on myös kokoomuksen listalla. [Pia Viitasen välihuuto] Tätä listaa tullaan tekemään edelleen kevääseen, jolloin on ensimmäinen kehysriihi, jossa sitä käsitellään. [Sari Sarkomaa: Miksi vasta silloin? — Paavo Arhinmäen välihuuto] Meillä on selkeä marssijärjestys, kuten toin esille vastauspuheenvuorossa. Keväällä käymme läpi kehysriihessä nämä esitykset. Syksyllä riihessä todennamme tilanteen muodostuneitten työpaikkojen suhteen ja tarkistamme sen 30 000 työpaikan tavoitteen, joka on asetettu ensi elokuuhun. Jatkotoimet määräytyvät sen mukaan sitten. [Ben Zyskowicz: Ensin menot, sitten myöhemmin todennamme!] Edustaja Mykkänen kiinnitti huomiota kannusteisiin. Niissä on tehty paljon työtä. Tehty edellisten hallitusten aikana, tehty tämän hallituksen aikana. Niissä vain valitettavasti vaikeusaste nousee koko ajan. [Ilkka Kanerva: Helpot hommat on hoidettu!] Erittäin hyvin edustaja Mykkänen muistaa viime kaudelta jo sen, että helpot ratkaisut rupeavat olemaan tehtyjä [Petteri Orpon välihuuto] ja vielä pitää tehdä. Itse uskon oikeastaan, että meillä byrokratialoukut ovat suurempi ongelma kuin kannusteloukut. Enemmän me tarvitsemme vielä toimia byrokratian purkamiseen. Mutta olen erittäin tyytyväinen siihen, että oppositiossa, ainakin pääsääntöisesti, tunnistetaan nämä päähaasteet, joita meillä on. Meillä on hiukan erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka niitä hoidetaan, mutta selkeästi vastus on yhtäläinen eli se, kuinka me pystymme Suomessa työllisyysasteen nostamaan 75 prosenttiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-01T15:14:30,2019-10-01T15:19:16,Tarkistettu,1.1 2019_40_18,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Sitten ministeri Harakka, 5 minuuttia. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_19,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan hyvin sen, kun 30 vuoden työuran jälkeen tulin mukaan politiikkaan syksyllä 2013. Ensimmäisessä vaalitilaisuudessa Espoon Isossa Omenassa tapasin ihan ensimmäisenä hyvin riutuneen pariskunnan. Mies ja nainen näyttivät siltä, etteivät ole nukkuneet moneen yöhön. He kertoivat, että mies on muurari, yksinyrittäjä ja niin taitava ammatissaan, että työtä riittää kellon ympäri. He anoivat — tai melkein rukoilivat — että voisiko jostain palkata miehelle työkaverin. Annoin neuvoja, mutta tiesin kyllä sisimmässäni, että ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen vaatii paljon uskallusta ja jopa erityistä osaamista. Heidän tilanteensa on vaivannut minua kaikki nämä vuodet. Joillakin ihmisillä on liikaa töitä, toisilla ei lainkaan vaikka haluja olisi. Meillä on työkyvyttömyyseläkkeellä 60 000 ihmistä, jotka haluaisivat töihin mutta eivät pääse. Samaan aikaan meillä on auki keskimäärin 60 000 työpaikkaa, joihin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, mikä estää yritysten kasvua ja investointeja. On lisättävä siis molempia, sekä osallisuutta että osaamista; Antti Rinteen hallituksen ohjelman otsikko onkin Osallistava ja osaava Suomi. Näihin kahteen haasteeseen pitää vastata yhtä aikaa, jos halutaan saavuttaa nykyistä korkeampi työllisyys ja sitä kautta varmistaa tulevaisuuden kestävä kasvu, hyvät julkiset palvelut, kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kaikkialla Suomessa, 2030-luvun hyvinvointiyhteiskunta. Pohjoismaisen mallin ytimessä on korkea työllisyysaste, se että naiset ja miehet ovat käyneet työssä ja yhteiskunta on vastaavasti kantanut vastuuta koulutuksesta ja hoivasta. Tuloksena on maksuton, laadukas koulutus, maailman tasolla huipputasoinen terveydenhoito kaikille, julkinen liikenne, kirjastot. Pohjoismaiden menestystarina on työn tarina. Uskon, että työllisyyden lisääminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja lupaan kuunnella avoimin mielin ajatuksia ja aloitteita työllisyyden, osallisuuden ja osaamisen lisäämiseksi, tulivatpa ne mistä tahansa ja keneltä tahansa. Arvoisa puhemies! Tämä välikysymyshän on päätetty jo kauan ennen kuin hallitus julkaisi ensi vuoden budjetin yhteydessä laajan työllistämispaketin, 25 työllistämistoimea. [Sari Sarkomaan välihuuto] Valtiovarainministeri Lintilä esitteli jo pääpiirteissään monia keinoja. Lisään itse omalta osaltani tuohon pitkään listaan vain kaksi asiaa, vastaukset kysymyksiin ”milloin” ja ”miksi”. Milloin tapahtuu? Vastaus on: viipymättä, heti, nyt, tällä hetkellä ja jatkossa. Toisin kuin välikysymys esittää, tämä muutaman kuukauden ikäinen hallitus on jo ryhtynyt ripeästi toimeen. [Timo Heinosen välihuuto] Sattumalta samana päivänä, kun välikysymys luettiin, julkaisimme jo tiedon, että hallitus lähettää laajan kuntakokeilun lausunnoille. Vastaava kaupunkien ja valtion yhteistyö on jo nyt lyhentänyt esimerkiksi Vantaalla työttömyysjaksoja kuukausikaupalla. Olemme siis aloittaneet lähihistorian suurimman uudistuksen työllistämispalveluihin, ja se on mennyt välikysymysten tekijältä täysin ohi, [Petteri Orpo: Ei ole!] samoin kuin vuoden päästä voimaan tulevan palkkatukiuudistuksen mittakaava, tarkemmin sanoen kolmen eri palkkatuen yhtäaikainen uudistus. Yritysten palkkatuen ja järjestöjen palkkatuen lisäksi valmistelemme kokonaan uuden palkkatuen. [Timo Heinosen välihuuto] Haluamme auttaa yksinyrittäjiä palkkaamaan ensimmäisen työntekijän. Olen erityisen iloinen, että voin vihdoinkin vastata tuolle muuraripariskunnalle ja 200 000 muulle yksinyrittäjälle, että yrittäjää arvostetaan, yrittäjää autetaan ja kannustetaan. Vastaus kysymykseen ”milloin” on myös se, että koko hallituskauden ajan. Tämä  on  työlli-syyshallitus, jonka toimet vaikuttavat koko vuosikymmenen aikana ja parantavat rakenteellisesti Suomen työllisyyttä. [Timo Heinosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Vielä vastaus kysymykseen ”miksi”. Miksi olemme valinneet nämä kannustavat keinot emmekä suostu leikkaamaan työttömyysturvaa, emme halua pahentaa köyhyyttä leikkaamalla sosiaaliturvaa, emme lisää tuloeroja emmekä heikennä pienituloisten perheiden arjen pärjäämistä? Miksi tarjoamme lisää mahdollisuuksia, emmekä vähemmän, kuten välikysymyksessä vaaditaan? [Sari Sarkomaan välihuuto] Kaikissa muissa Pohjoismaissa työllisyys on korkeammalla kuin Suomessa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, jokaisessa. Tanskassa työllisyys on pääosin kuntien hoidossa, Ruotsissa palkkatukeen panostetaan suhteessa bkt:hen viisi kertaa enemmän kuin meillä. [Petteri Orpon välihuuto] Jos halutaan pohjoismainen työllisyysaste, kannattaa kokeilla pohjoismaisia keinoja. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Juuri tätä työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö esittävät. Haluamme kehittää Suomea pohjoismaisena yhteiskuntana, jossa osaaminen on maailman huippua ja jossa jokaisella on osallistumisen oikeus sekä tahto tasa-arvoiseen elämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-01T15:19:22,2019-10-01T15:24:36,Tarkistettu,1.1 2019_40_20,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Tämän jälkeen käymme debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_21,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa työministeri Harakan äsken läpikäymässä puheenvuorossa ja myös vastauksessa tähän välikysymykseen näkyy kyllä tämä hallituksen työllisyystoimilista, mistä paljon puhutte. Näen siinä myös positiivista, ja se on hyvä, että näitä erilaisia kokeiluja ja erilaisia selvityksiä pannaan vireille. Mutta ongelma on oppositiossa nyt se, että isossa kuvassa näyttää siltä, että te tämän valtiontalouden tuhlailunne rahoitatte velanotolla, myymällä valtion omaisuutta ja verottamalla kansalaisia lisää. Suomalaisen työvoiman, keskituloisten, niiden ahkerien työntekijöiden, ostovoiman pienentäminen nimenomaan vähentää työpaikkoja, ei se lisää työpaikkoja. [Pia Viitasen välihuuto — Paavo Arhinmäen välihuuto] Polttoaineverotus kiristyy 250 miljoonaa ja tupakkaverotus 200 miljoonaa — tupakoitsijoiden puolustajia tässä salissa ei nyt olla ainakaan vielä nähty. Voiko tätä pakettia ottaa vakavissaan? Perukaa nyt ainakin se polttoaineveron korotus, ja mikäli tahdotte ympäristöystävällisempiä ajoneuvoja, [Puhemies koputtaa] laskekaa autoveroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-01T15:24:55,2019-10-01T15:26:04,Tarkistettu,1.1 2019_40_22,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän nyt tämä tosiasia tiedetään. Tämä välikysymys on aktiivimallivälikysymys. [Arja Juvonen: Ei ei!] Kyse on siitä aivan selkeästi — vaikka muuta, kokoomus, ehkä sanotte — että teille nämä hallituksen työllisyystoimet eivät kelpaa siksi, että siellä ei kuriteta tarpeeksi työttömiä, siellä ei ole keppiä, [Timo Heinonen: Älkää nyt viitsikö!] eivät kelpaa, siksi te haikailette tämän aktiivimalli-ideologian perään. Oli iloista kuulla, ministeri Harakka, tästä kuntakokeilusta, se on varmasti 240 vuotta tänään täyttävälle Tampereelle erinomainen syntymäpäivälahja. Mitä tapahtui viime hallituksen aikana? Tämän toimivan myönteisen kokeilun kokoomushallitus kyllä lakkautti. Hyvä, että nyt mennään toiseen suuntaan. Tällaiset mallit ovat paljon tehokkaampia kuin sellainen loputon haikailu aktiivimallin perään. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Puhemies! Kuulinko oikein, että edustaja Orpo esitti myös lisäleikkausta? Hänhän esitti tuossa listassaan leikkausta [Puhemies koputtaa] myös toimeentulotukeen — leikkauslinja siis jatkuu kokoomuksen mielestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-01T15:26:04,2019-10-01T15:27:15,Tarkistettu,1.1 2019_40_23,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä hallitus, kun me vaadimme teiltä todellisia työllisyystoimia tilanteessa, [Paavo Arhinmäki: Te vaaditte leikkauksia!] jossa on ne 110 000 avointa työpaikkaa, tilanteessa, jossa meillä on laaja työttömyys — luultavasti yli 300 000 — niin te hyökkäätte meidän kimppuumme ja haukutte meitä kylmästä politiikasta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Sitähän te teette!] Siteeraan Martti Hetemäkeä [Paavo Arhinmäen välihuuto] — Martti Hetemäkeä, edustaja Arhinmäki: ”Kaikki mahdolliset ihmiset pitää saada työllistettyä ihan heidän oman itsensä vuoksi, heidän hyvinvointinsa vuoksi, mutta myös yhteisen hyvän vuoksi.” Kyse on työttömien ihmisten hyvinvoinnista, ja me tarvitsemme todellisia työllisyystoimia, jotta syntyy työn tarjontaa ja jotta synty työn kysyntää. Ne loistavat poissaolollaan. Ja hyvä hallitus, [Paavo Arhinmäen välihuuto] kun keväällä me arvostelimme teidän hallitusohjelmaanne ja sen työllisyyspolitiikkaa siten, että se on hiekalle rakennettu hulppea huvila, niin tilanne on siitä huonontunut. Eilen tuli aivan järkyttävän dramaattisia väestöennusteita, talousennusteet näyttävät lähes nollakasvua, tai ainakin alle 1 prosentin kasvua. [Puhemies koputtaa] Tilanne on entisestään heikentynyt. Teidän on pakko tuoda todellisia [Puhemies koputtaa] työllisyystoimia, ei ensi vuonna — nyt. [Timo Heinonen: Hanskat on jo pudonneet!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-01T15:27:18,2019-10-01T15:28:30,Tarkistettu,1.1 2019_40_24,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin viime kaudellakin, hallituksen talouspolitiikan onnistuminen on työllisyydestä kiinni. Mutta uskon, että tässä salissa on myöskin laaja yhteisymmärrys niistä menolisäyksistä, mitä on tehty varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen, korkeakouluihin, ammattikouluihin, myöskin pieniin eläkkeisiin ja perusturvaan. Perusväylänpidon korotuksista olemme kaikki samaa mieltä tässä salissa, siihen on sitoutunut koko eduskunta. Eli kaikki on nyt kiinni siitä, miten saamme työllisyystoimet onnistumaan. Työllisyystoimista täällä nousi esille palkkatuki. Itse priorisoisin tätä palkkatukea osatyökykyisille ja tukemaan oppisopimuskoulutusta, joka Suomessa on lapsenkengissä. [Ilkka Kanerva: Ehdottomasti näin!] Myöskin normien purkaminen, sitä työtä täytyisi jatkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jatkakaa!] Ministeri Harakka, te kerroitte, että moni työryhmä tekee tällä hetkellä töitä esimerkiksi paikallisen sopimisen eteen. Haluaisin kuulla, missä nuo työryhmät tällä hetkellä menevät. [Puhemies koputtaa] Ja ministeri Lintilältä kysyisin: nouseeko tosiaankin yritysten verotus täällä, vaikka te juuri päätitte budjettiriihessä tuplapoistoista? Täällä edustaja Östman [Puhemies koputtaa] väitti niin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2019-10-01T15:28:30,2019-10-01T15:29:51,Tarkistettu,1.1 2019_40_25,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on ollut täällä huolissaan nuorisotyöttömyydestä. Kuitenkin juuri kokoomuksen vallassa ollessa koulutukseen on tehty lukemattomia leikkauksia. Mehän kaikki tiedämme, että esimerkiksi pelkän peruskoulun varassa on työllistyminen tavattoman vaikeaa. Sen takia tämä hallitus haluaa taata jokaiselle nuorelle toisen asteen koulutuksen ja vahvistaa sitä koulutuspolkua aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Hieman ihmettelen, että sitäkö kokoomus täällä nyt kritisoi. Hallitus toki joutuu lähtemään tähän koulutuksen kunnianpalautukseen hieman takamatkalta, kun edellisten vuosien jättileikkauksien jälkiä siivotaan. Käänne on kuitenkin alkanut. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja suomalaisten osaamista, jotta niihin työpaikkoihin löytyy osaavia tekijöitä. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen rakentavat hyvää paitsi tänään myöskin tulevina vuosina, ja siitä on kestävässä työllisyyspolitiikassa kysymys. [Ben Zyskowicz: Ja te söitte koulutuslupauksenne!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-01T15:29:55,2019-10-01T15:30:47,Tarkistettu,1.1 2019_40_26,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Puhemies! Huomasin, että nimeni mainittiin yritysverotukseen liittyen. Varmasti se väite, minkä minä esitin tuossa ryhmäpuheenvuorossa, että yritysverotuskin kiristyy... [Keskeltä: Väärä väite!] — Kuunnelkaa. — Suomessa on yli 300 000 yritystä, joista yli 150 000, siis yli puolet, on niin sanottuja henkilöyhtiöitä. Oletteko tehneet vaikutusarvioinnin, että miten se vaikuttaa näihin yrittäjiin, [Antti Kurvisen välihuuto] jotka nostavat myöskin ansiotuloja? Heihinhän se iskee. Sen lisäksi kyllä polttoaineverokin vaikuttaa. [Antti Kurvinen: Yrittäjävähennys! — Paavo Arhinmäen välihuuto] Yritykset maksavat erilaisia veroja ja muita maksuja, ja tämä hallituksen linja iskee kyllä myöskin yrittäjien tuloihin. [Antti Kurvinen: Osinkoverotus ei kiristy!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-10-01T15:30:51,2019-10-01T15:31:43,Tarkistettu,1.1 2019_40_27,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Useissa opposition puheenvuoroissa on kaipailtu sotu-uudistusta, ja on aivan selvää, että sellainen tarvitaan, ja siksi on hyvä, että se siellä hallituksen työlistan kärkipäässä onkin. Hiukan kuitenkin ihmettelen sitä, että kun budjettiriihessä on tehty jo lukuisia yksittäisiä toimenpiteitä, joilla pyritään sosiaaliturvabyrokratian vähentämiseen ja joihin minä itse uskon kaikkein eniten näistä hallituksen työllisyystoimista, niin niitä ei ole kuitenkaan huomattu ja niitä ei ole mainittu yhdessäkään puheenvuorossa. Onko niin, että oppositiossa ei tunneta budjettiriihen päätöksiä, vai eikö siellä tunneta sosiaaliturvabyrokratiaa, niin että ymmärrettäisiin, mikä merkitys näillä ratkaisuilla on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-10-01T15:31:43,2019-10-01T15:32:33,Tarkistettu,1.1 2019_40_28,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palkkatuki on semmoinen asia, johon — vaikka minä haluaisin kuinka siihen uskoa — minä en voi uskoa, siihen, että yritykset palkkaisivat uusia ihmisiä vain sen takia, että ne saavat palkkatukea. Se on minulle vaikea asia uskoa, koska jos yritys tarvitsee ihmisen, niin se ottaa ihmisen ja ottaa semmoisen, jolla on semmoinen kompetenssi, jota se tarvitsee. Siksi tämä palkkatuki on niin vaikea asia uskoa ja siksi minä toivoisin, että niille työntekijöille annettaisiin myös jonkunnäköinen porkkana, jotta he saisivat uuden vaihteen päälle ja lähtisivät muille paikkakunnille tekemään töitä, koska se antaisi lisää potkua tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-01T15:32:33,2019-10-01T15:33:19,Tarkistettu,1.1 2019_40_29,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Värderade talman! I interpellationstexten målade samlingspartiet upp en bild av att två relativt vältjänande vuxna tillsammans kunde mista till och med 300 euro per år.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2019-10-01T15:33:19,2019-10-01T15:33:31,Tarkistettu,1.1 2019_40_30,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Strand siis kannattaa palkkaverotuksen kiristämistä. Kysehän on suunnasta, siitä, mihin suuntaan. Me pidimme sen kevyemmässä suunnassa, nyt se lähtee noususuuntaan. Tämä on totuus, ja sitä te äsken kannatitte. Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Lintilä ja monet muut hallituksen edustajat — myös edustaja Sipilä — ovat korostaneet, että eivät neljä vuotta sittenkään kaikki uskoneet toimiin eivätkä kaikki tulokset olleet nähtävissä. No eivät tietystikään, mutta muistanko oikein, edustaja Sipilä, että neljä vuotta sitten hallitusohjelmassa ja välittömästi sen jälkeen kesällä ja syksyllä linjattiin ansiosidonnaisen lyhentämisestä 100 päivällä, takaisinottovelvoitteen keventämisestä, koeajan puolitoistakertaistamisesta, luotiin paine kiky-sopimukselle? Ei odotettu kahta vuotta, ei odotettu kahta vuotta kuntavaalien alle. Sitten loppukaudesta päätökset olivatkin vaikeampia. Tämän takia on erittäin vaarallista istua käsien päällä nyt tämä syksy. Toiseksi: Ministeri Harakka, missä ovat ne vaikutusarvioidut keinot tuossa teidän 25:n listassa, joille ekonomistit antavat sen 30 000 aitoa lisätyöpaikkaa? Ekonomistit ovat lähinnä sanoneet, että budjettiriihi ennemmin vähentää [Puhemies koputtaa] työllisyyttä kuin lisää sitä. [Ilkka Kanerva: Helppoja keinoja!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-01T15:34:10,2019-10-01T15:35:25,Tarkistettu,1.1 2019_40_31,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jakavat huolen hallituksen talouslinjausten konkretian puutteesta, mutta me emme kuitenkaan yhdy kokoomuksen esittämiin työperäisen maahanmuuton lisäämisvaateisiin. Veronmaksajille erityisen kalliiksi koituu ulkomaisen työvoiman maahantulo sellaisiin matalien osaamisvaatimusten työtehtäviin, joista maksettavaa palkkaa yhteiskunta joutuu täydentämään jatkuvilla tulonsiirroilla. Arvoisa puhemies! Ulkomaisen työvoiman määrän lisäämisen sijaan tarvitaan suomalaisten nuorten ja työttömien työllistymistä helpottavia toimia. Tärkeimpiin niistä kuuluu työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava koulutus esimerkiksi oppisopimusjärjestelmää kehittämällä. Myös suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on ehdottomasti turvattava, eikä sitä tule rasittaa uusilla ja tarpeettomilla säädöksillä. Kysynkin: mitä sosiaalidemokraattien ja keskustan yhteistyön varaan rakentuva hallitus aikoo tehdä estääkseen tai edes hidastaakseen työpaikkojen katoamista perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla, joiden tuottaman hyvinvoinnin varaan suomalainen yhteiskunta on jo vuosikymmenien ajan perustunut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-01T15:35:25,2019-10-01T15:36:46,Tarkistettu,1.1 2019_40_32,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Annetaan vastauspuheenvuoro valtioneuvostolle. — Pääministeri Rinne, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_33,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aluksi minäkin esitän syvän osanottoni Kuopion uhreille ja omaisille. Kiitän poliisia nopeasta toiminnasta tuossa tilanteessa ja viranomaisia kaiken kaikkiaan hyvästä yhteistyöstä keskenään. Arvoisa puhemies! On tärkeä huomata, että tämän hallituksen ero kokoomusjohtoiseen politiikkaan tuli selväksi tuossa edustaja Mykkäsen puheenvuorossa. [Arto Satonen: Onko Sipilä siirtynyt kokoomukseen?] Se oli hyvin selkeä osoitus siitä, että meidän välillämme on iso ero. Tämä hallitus haluaa vähentää eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä hallitus haluaa keventää pieni- ja keskituloisten verotusta, huolehtia siitä, että ostovoima kasvaa yli 70 prosentilla suomalaisista. Tämä hallitus haluaa huolehtia siitä, että jokainen suomalainen nuori saa riittävän koulutuksen työllistyäkseen. Näihin käytetään verotuloina kerättäviä rahoja, joittenka kautta haetaan se noin miljardin euron lisäys pysyviin menoihin. Edustaja Mykkänen, on oleellista se, että erotetaan kokoomuslainen politiikka ja tämän hallituksen politiikka, joissa on ero kuin yöllä ja päivällä. Tämä hallitus on tulevaisuuspolitiikkaa tekevä hallitus, kokoomusjohtoiset toimenpiteet ovat olleet menneisyyden politiikkaa. Tämä ero on hyvä tehdä selväksi. [Ilkka Kanerva: Vähän asiallisempaa retoriikkaa, please!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T15:36:48,2019-10-01T15:38:07,Tarkistettu,1.1 2019_40_34,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä pääministerin puheenvuoro oli hyvin kuvaava. On ihan selvää, että me olemme kaikki tässä salissa huolissamme eriarvoisuudesta, [Paavo Arhinmäki: Kokoomus on aivan yössä!] mutta millä muulla eriarvoisuutta tässä maassa torjutaan paremmin kuin sillä, että syntyy lisää työpaikkoja? Edellisen hallituksen aikaan syntyi 130 000 työpaikkaa lisää. Monissa perheissä elintaso parani. Teidän työnne arvoa tullaan mittaamaan sillä, moniko suomalainen teidän vaalikautenne aikana tulee työllistymään ja miten heidän tulonsa tulee kehittymään. Se on se asia, joka tässä kaikkein eniten merkitsee. Ja jos ne tavoitteet eivät täyty, se myös tarkoittaa sitä, ettei meillä ole rahaa hyvinvointipalveluihin, ei koulutukseen, terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan, vaikka me kaikki haluamme niitä asioita edistää, ja sen takia kannattaisi ottaa vakavasti se vinkki, joka kokoomuksen listassa on annettu esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta, joka välittömästi auttaisi työllisyyden parantamisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-01T15:38:10,2019-10-01T15:39:21,Tarkistettu,1.1 2019_40_35,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Vastauspuheenvuoro ministeri Rinne, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_36,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Äärettömän tärkeä puheenvuoro liittyen työllisyyteen. [Ilkka Kanerva: Eikö niin?] Tämän hallituksen talouspolitiikka, niin kuin usein on todettu, keskeisesti perustuu siihen, että työllisyysaste tulee nousemaan. Siellä on kaksi elementtiä, on tämä tämmöinen suhdanneperusteinen, [Oikealta: Se on menneisyyden politiikkaa!] joka perustuu valtiovarainministeriön laskelmaan siitä, mitä tapahtuu riippumatta siitä, mitä tämä hallitus tekee. Sitten on tämän hallituksen politiikan sisältö, jossa tavoitellaan lisätyöpaikkoja 60 000 tämän vaalikauden aikana, joista 30 000:n pitää olla päätösperusteisesti osoitettavissa ensi elokuussa. Näitten asioitten eteen hallitus tekee jatkuvasti töitä yhteistyössä eri tahojen kanssa. On kysymys yhteistyöstä yrittäjäjärjestöjen kanssa, yhteistyöstä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa, yhteistyöstä eri palkansaajajärjestöjen kanssa. Haemme hallituksen sisällä myös jatkuvasti uusia keinoja, joilla voimme vahvistaa työllisyysasteen nousua sinne noin 75 prosenttiin. Meidän tavoitteemme pitää olla huomattavasti pitemmällä. 2040-luvulla työllisyysasteen pitää olla yli 80 prosenttia. Tämän hallituksen politiikka perustuu sille, että työllisyysaste tulee nostettua. [Ilkka Kanerva: Niin kuin viime hallituksellakin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T15:39:23,2019-10-01T15:40:30,Tarkistettu,1.1 2019_40_37,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt on aivan oleellista se, onko hallitus sitoutunut 75 prosentin työllisyysasteeseen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: On!] Se ei riitä, että teillä on vuoden päästä 30 000:n keinot näköpiirissä, niin kuin te olette aikaisemmin sanoneet. 75 tarvitaan, jotta teidän oma hallitusohjelmanne toteutuu. Pääministeri Rinne, tämä jälkimmäinen puheenvuoro oli parempi, mutta kyllä edellinen herätti ajatuksen siitä, että te oikeasti olette pääministeri, ei se auta, että täällä syyllistätte meitä tai omaa hallituskumppania edellisen hallituskauden teidän mielestänne huonosta politiikasta. Keskittykää tekemään niitä työllisyystoimia älkääkä kiristäkö ihmisten verotusta — ei työverotusta, ei polttoaineverotusta — ja tehkää työllisyystoimia, joilla voidaan kattaa ne kulut, joita te olette etupainotteisesti laittaneet sinne budjettiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-01T15:40:32,2019-10-01T15:41:28,Tarkistettu,1.1 2019_40_38,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus haluaa kaventaa tuloeroja mutta lisätä hyvinvointieroja. Näinhän siinä käy. Puheet ovat puheita, teot ratkaisevat. Hallituksen talouspolitiikka [Paavo Arhinmäen välihuuto] unohtaa vanhukset. Lupaatte, mutta ette anna rahaa — #hoitajamitoitus, #hoivatakuu. 30- ja 40-luvulla eläneet ja syntyneet ihmiset ovat kokeneet kovia. Työtä, työtä ja työtä he ovat tehneet, rakentaneet ja raataneet, ja mitä te, hallitus, olette luvanneet heille? Te lupaatte lisää hoitajia, 0,7 hoitajamitoituksen, mutta todellisuudessa te ette ole kohdistamassa sinne rahaa. Kertokaa meille: mikä on teidän talouspolitiikkanne tässä vanhustenhoitoasiassa, ja mikä on totuus hoitajamitoituksessa 0,7? Tuotteko te sen vai ette? Olen ymmärtänyt, että sinne lakiin ollaan edelleenkin kirjaamassa se 0,5, [Puhemies koputtaa] mikä tarkoittaa sitä, että tämä teidän lupauksenne katoaa savuna ilmaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-01T15:41:31,2019-10-01T15:42:38,Tarkistettu,1.1 2019_40_39,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ministeri Pekonen, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_40,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen nosti tuossa avauspuheenvuorossaan esiin tuon sotu-uudistuksen, enkä oikein ymmärtänyt sitä kritiikkiä, että hallitus olisi nostanut kädet ilmaan sotu-uudistuksen osalta. [Jukka Gustafsson: Ei mekään!] Näin ei ole suinkaan. Hallitus nimenomaan on käynnistämässä parlamentaarisena komiteatyönä [Paavo Arhinmäki: Te pääsette nyt sitten mukaan, eikö kelpaa?] valtavan sotu-uudistuksen, jota on tarkoitus tehdä yhdessä niin, että kaikki eduskuntapuolueet yhdessä osallistuvat tämän valtavan sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun. Työ kestää kauan ja ulottuu vielä seuraavalle vaalikaudellekin, mutta on tarkoitus, että voimme myöskin irrottaa osia tästä suuresta kokonaisuudesta, joita voimme sitten viedä välittömästi myöskin toimeenpantavaksi. Nimenomaan edustaja Mykkänen oli huolissaan työn vastaanottamisesta. Se on myöskin hallituksella tässä sotu-uudistuksen kärkisijoilla, jotta voimme esimerkiksi työttömyysturvan sovittelua uudistaa jo heti ensi vuonna ja saada voimaan näitä muutoksia mahdollisimman pian. Mutta, niin kuin todettu, parlamentaarisella [Puhemies koputtaa] yhteistyöllä valmistelemme tätä sitten kaikki yhdessä, ja työ alkaa pian. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-10-01T15:42:38,2019-10-01T15:43:02,Tarkistettu,1.1 2019_40_41,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työllisyyden parantaminen on aivan keskeistä ja ensisijaista niin tälle kuin tulevillekin hallituksille. Kesäkuussa hallitus päätti nostaa suomalaisten osaamistasoa, luoda polkuja osatyökykyisille, toteuttaa perhevapaauudistuksen, lisätä paikallista sopimista, helpottaa ulkomaisen työvoiman tulemista, keventää työn verotusta, lisätä henkilökohtaisia palveluja ja kehittää palkkatukea. Tämä siis kesäkuussa. Elokuussa kokoomus tuli prikulleen samalle linjalle, koska nämä kaikki toimet löytyvät myös kokoomuksen ohjelmasta. Ja mitä tulee ahkeriin keskituloisiin, 70 prosentilla suomalaisista ostovoima paranee, ja väitän, että jos joku keskituloinen jää välistä, niin ahkeraa keskituloista ilahduttaa se, kun heidän lapsilleen luvataan lisää päivähoitoa, koulutusta, työttömille ystäville töitä ja heidän ahkerille, vuosikymmeniä töitä tehneille ja pientä eläkettä nauttiville vanhemmilleen vähän enemmän eläkettä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-10-01T15:44:23,2019-10-01T15:45:28,Tarkistettu,1.1 2019_40_42,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Sipilä ja kokoomus olivat hallituksessa, syntyi lähes 140 000 työpaikkaa, työllisyys parani, työttömyys väheni, myös pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Nyt kun hallituksessa on keskusta ja demarit ja työministerinä Harakka, työllisyyden hyvä kehitys on pysähtynyt [Välihuutoja] ja työttömyys ei enää vähene. Sipilä varoitti teitä, arvoisa pääministeri Rinne: ”Antti, älä sössi taloutta!” Nyt tässä on käymässä juuri näin. Teidän toimet eivät lisää työllisyyttä. Talouden asiantuntijat ovat todenneet, että teidän toimenpiteet eivät lisää työllisyyttä, vaan ne itse asiassa vähentävät sitä. Kun te viimekaudella monet kerrat piditte esillä sitä, että uskokaa asiantuntijoita, kuunnelkaa asiantuntijoita, niin miksi te ette enää hallituksessa ja vallassa ollessanne kuuntele asiantuntijoita ja tee toimenpiteitä, jotka lisäisivät työllisyyttä ja vähentäisivät työttömyyttä? Teidän politiikka vie tätä väärään suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-01T15:45:32,2019-10-01T15:46:37,Tarkistettu,1.1 2019_40_43,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palkkatuki on erityisen tehokas keino nykäistä ihminen työelämään paikkakunnilla, jossa asuminen on erityisen kallista. Näin sanoi yksi asiantuntija, johon kokoomus toistuvasti viime vaalikaudella viittasi, nimittäin valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Tässä nyt yksi esimerkki asiantuntijasta. Mutta, arvoisa puhemies, täytyy ymmärtää, että mitä pidemmälle menemme kohti sitä 75:tä prosenttia, sitä useammin sillä polulla tulee vastaan osatyökykyinen, pitkäaikaistyötön tai nuori vailla koulutusta. Ei sinne enää keppi auta, vaan tarvitaan yksilöllistä palvelua. Ja arvoisa kokoomus, kyllä valitettavasti nyt tämä aktiivimalli-ideologia kuultaa täältä läpi. [Ben Zyskowicz: Ei siitä puhu enää kukaan muu kuin demarit!] Valitettavasti se kuultaa, [Välihuutoja] ja ainoa ero on se, että viime vaalikaudella se oli teille avorakas ja nyt se on teille salarakas. Nimittäin tämä työttömyysturvan leikkausmalli, johon te viittaatte, täällä pienellä präntätty kohta kertoo, että jotta tähän työllisyysvaikutukseen päästäisiin, mitä te esitätte, se varovaisestikin arvioiden tarkoittaisi yli 100 miljoonan leikkausta työttömyysturvaan, [Puhemies koputtaa] yli 100 miljoonan leikkausta. Ja tämän hallituksen keinot ovat: [Puhemies: Aika!] aktiivimalli-ideologia, keppilinja [Puhemies koputtaa] on nyt hylätty, ja nyt tuetaan yksilöllisillä palveluilla. [Ben Zyskowicz: Aktiivimallista eivät puhu muut kuin demarit!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-01T15:46:37,2019-10-01T15:48:04,Tarkistettu,1.1 2019_40_44,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koko EU:n tasolla työllisyysnäkymät ovat synkät. Suomessakin on viime kuukausina uutisoitu useista tehtaitten sulkemisista. Oulusta ja Raumalta suljetaan paperikoneet, Anjalassa lomautetaan paperitehtaan koko henkilöstö ja Kiteellä suljettiin saha. Metsäteollisuuden heikentynyt markkinatilanne kohdistuu erityisesti niihin maakuntiin, joissa muut työpaikat ovat vähissä ja työllisyystilanne on jo ennalta erittäin heikko. Metsäteollisuuden työpaikkojen menetyksen seurauksena monen kunnan tilanne heikkenee merkittävästi kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kysyn: miten hallitus auttaa Kiteen kaupunkia? Hallitus ei reagoinut riittävästi työpaikkojen menetyksiin, eikä hallituksen ilmastopolitiikka ainakaan edistä uusien metsäteollisuuden työpaikkojen syntyä. Ympäristöministeri vihreistä on pelotellut lehdissä, ettei puu riitä, ja kas, Kiteellä loppui saha. Tämä on hallituksen politiikka käytännössä... [Puhemies: Aika!] — Kiitos, rouva puhemies!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-10-01T15:48:08,2019-10-01T15:49:19,Tarkistettu,1.1 2019_40_45,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Kiitoksia. [Leena Meri: Harmi, että jäi kesken, oli niin loistava!] — Uusia puheenvuoroja voi ottaa, niitä tässä riittää. Meillä on vielä aikaa. — Pääministeri Rinne, 1 minuutti, ja sitten ministeri Kulmuni.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_46,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja, totean vain tuosta Kiteestä sen verran, että jo ennen kuin Kiteellä tämä toteutuikaan, niin hallitus oli ottanut huomioon Kiteen toiveita, ja Puhoksen liittymän rakennustyöt lähtevät käyntiin tänä syksynä sen takia, että hallitus antaa budjetissaan sinne rahaa. [Sanna Antikainen: Onko tämä lupaus?] — Tämä on lupaus, kun se on budjettikirjassa tällä hetkellä, että kun se vaan tulee tänne julkiseksi, niin näette sen sieltä. Sitten minun täytyy sanoa se, että näistä ikävistä uutisista huolimatta on mukavaa ollut olla viime viikkoina muuraamassa peruskiviä kapselointilaitoksella Olkiluodossa. Siellä lähtee iso, iso, satojen miljoonien eurojen hanke liikkeelle, tai on jo liikkeellä, samoin aktiivihiilitehdas Ilomantsiin, jossa kävin viime viikolla muuraamassa peruskiven. Ne ovat hyviä merkkejä investoinneista, joita Suomeen kannattaa tehdä. Samoin tämä Googlen iso investointi, 600 miljoonaa euroa, vähän reilu viikko takaperin kertoo siitä, että Suomi on investointiympäristönä semmoinen paikka, johon kannattaa investoida. Tämä on vakaa, hyvä yhteiskunta, jossa koulutetaan hyvää työvoimaa. Jatketaan tällä linjalla.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T15:49:27,2019-10-01T15:50:36,Tarkistettu,1.1 2019_40_47,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ministeri Kulmuni, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_48,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tullut keskustelussa epäilyksiä siitä, kuinka suomalainen, kotimainen, teollisuus pärjää. Sehän totta tosiaan elää varsin kovassa kansainvälisessä kilpailussa, ja siksi on tärkeää, että Suomessa on verotus senkaltainen, että yritykset, yrittäjät tietävät, että heidän verotuksensa ei kiristy, ja siksi on myös tärkeää, että vaikkapa suurteollisuus tietää sen, kun he käyttävät paljon sähköä ja energiaa, että esimerkiksi meidän sähkövero hallitusohjelman mukaan tullaan teollisuudenkin osalta pudottamaan kohti eurooppalaista minimiä. [Juha Mäenpään välihuuto] Tämä jos mikä on iso, iso kilpailukykytekijä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Osaltaan siitä kertovat vaikkapa ne uutiset, joihin pääministeri viittasi: Haminaan iso Googlen investointi, isoja investointeja uusiutuvaan energiaan eilen, kotimainen Outokumpu ilmoitti selvittävänsä potentiaalisesti satojen miljoonien uutta investointia. Joten kyllä kansainvälinen kilpailukyky on tämän hallituksen politiikan keskiössä. [Vasemmalta: Hienoa! Hyvä! — Ben Zyskowicz: Se on erittäin hyvä!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-01T15:50:39,2019-10-01T15:51:40,Tarkistettu,1.1 2019_40_49,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua jonkinlaisesta keppi-ideologiasta, jota kuulemma edellinen hallitus edusti ja jota kuulemma nykyinen ei sitten edusta. Näihin työmarkkinoiden käyttäytymisvaikutuksiin ei kannata suhtautua kovin ideologisesti vaan pyrkiä tutkimuksen perusteella olemaan selvillä siitä, millaiset keinot tepsivät. Onhan tässä oma ironiansa, että ensimmäinen työllisyyskeino, jolla Timo Harakka alkoi tässä salissa aikoinaan kehua, oli osa tätä teidän 25:n listaanne, eli työttömyyseläkeputken alarajan nostaminen. Se oli, edustajat Viitanen, Harakka, Lindtman, nimenomaan keppitoimi. Te kehuitte sillä, koska te tiedätte, että se tutkimuksen mukaan toimii. Ja vielä työmarkkinajärjestöjen tutkijat ovat osoittaneet, että jos tätä jatkettaisiin ja poistettaisiin ajan mittaan koko putki, niin me saisimme lisää työllisyyttä ilman, että tulotaso heikkenisi. Minä kysyin tätä ministeriltä [Puhemies koputtaa] avoimessa kuulemisessa. Hän uskalsi vain silmät kauhusta laajenneina sopertaa, että on kunnioitettava järjestöjen sopimuksia. [Puhemies koputtaa] Miksi me emme tässä salissa päättäisi sitä, [Puhemies: Aika!] miten työllisyyspolitiikkaa tehdään? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Päätetään!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-10-01T15:51:43,2019-10-01T15:53:07,Tarkistettu,1.1 2019_40_50,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen totesi, että viime kaudella tehtiin hartiavoimin töitä — tehtiin kyllä joka päivä, mutta niin tekee nykyinenkin hallitus. Olen samaa mieltä myöskin siitä, että työllisyys on yksi parhaimmista keinoista eriarvoisuuden vähentämiseksi, kyllä nykyinenkin hallitus sen tietää. Pääministeri käytti varsin voimallista ilmaisua A-talkissa sitoutumisestaan tähän hallituksen työllisyyspolitiikkaan. Uskon siihen ja täysi tuki sille. Nyt tarvitaan malttia, arvoisa kokoomus. Kyllä viime kaudellakin me neuvottelimme sitä meidän päätointamme yhden vuoden ennen kuin saatiin tuloksia aikaiseksi. Niin kuin edustaja Vartiainen tässä totesi, niin työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alarajan nostaminen on yksi konkreettinen toimi, joka tuli jo tässä budjettiriihessä ja on kipeä toimenpide eikä varmasti kovin suosittu. Myös kohtaanto-ongelmaan on tullut ratkaisu, ja koulutukseen panostaminen poistaa myöskin kohtaanto-ongelmaa. Se on yksi tämän päivän suurimmista ongelmista. Myöskin investointipäätöksiä tulee lähes päivittäin, iloisia uutisia satojen miljoonien investoinneista. Ne otamme tietenkin [Puhemies koputtaa] myöskin ilolla vastaan. [Ilkka Kanerva: Miksi työllisyys hiipuu?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2019-10-01T15:53:11,2019-10-01T15:54:21,Tarkistettu,1.1 2019_40_51,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisin varoin rahoitettavan toiminnan osuus kaikesta toimeliaisuudesta kasvaa koko ajan. Kunnat ja kuntayhtymät velkaantuvat noin 1,3 miljardia joka vuosi. Kuntataloudessa vuodesta 2019 on tulossa ehkä kaikkien aikojen surkein, ja näkymät ovat uuden väestöennusteen valossa todella heikot. Hallituksen lupaus julkisen talouden tasapainottamisesta sisältänee myös kuntatalouden. Miten te aiotte nostaa, miten te aiotte tasapainottaa omilla toimillanne julkista kokonaistaloutta vuoteen 23 mennessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-01T15:54:21,2019-10-01T15:55:00,Tarkistettu,1.1 2019_40_52,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Pääministeri Rinne, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_53,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä, edustaja Ranne. Hallitus on päättänyt budjettiesityksessään ja siihen liittyvässä lisäbudjettiesityksessä, joka tuodaan mahdollisimman nopeasti eduskuntaan, kuntien valtionosuuksien lisäämisestä 1,1 miljardilla ensi vuonna — 1,1 miljardilla eurolla. Siihen liittyy jo tänä syksynä kuntien taloutta helpottava noin 250 miljoonan euron satsaus, jolla huolehditaan siitä, että ensi vuonna näköpiirissä olevat ennakkoperintälainsäädäntöön ja toisaalta tulorekisteriin liittyvät jaksotusongelmat saadaan hoidettua. Meillä on myöskin tällä hetkellä selvityksessä se, tarvitaanko kirjanpitolainsäädännön muutosta, jotta voidaan sijoittaa oikeille vuosille nämä tälle vuodelle kuuluvat tulojen kirjaukset. Nämä kaikki toimenpiteet tulevat huolehtimaan siitä, että valtiovarainministeriön minulle ilmoittamalla tavalla ei ole tulossa yhtään uutta kriisikuntaa näitten toimenpiteiden seurauksena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T15:55:00,2019-10-01T15:56:07,Tarkistettu,1.1 2019_40_54,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ministeri Lintilä, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_55,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama kysymys. Ensinnäkin edustaja Sipilälle vastaan, nouseeko yritysten verotus: Ei nouse. Yritysverotus ei nouse miltään osin. Kun edustaja Östman ilmoittaa täällä, että se henkilöyhtiöitten osalta... Tässä VM:n tulonjakoarviossa on mukana myös henkilöyhtiöt, ja 70 prosentilla ihmisistä — aivan kuten edustaja Strand sanoi — käteen jäävä osuus, käytettävä osuus, tulee kasvamaan. Eli: ei tule. Päinvastoin budjetissa tulee yrityspuolelle myönteisiä asioita. Selvitetään ja pyritään saamaan nopeasti liikkeelle tämä tuplapoisto ja myös tällainen tki-malli, jossa on 50 prosentin ylimääräinen vähennysoikeus, plus rahoituksellisia tekijöitä. Se, onko hallitus sitoutunut 75:een: On. Ensi elokuussa [Puhemies koputtaa] tarkistellaan se 30, ja jos ei se riitä, hallitus tekee uusia toimia. Ja se, mitä täällä viitattiin investointeihin, se on meidän kaikkien vastuulla. [Puhemies koputtaa] Se, mitä investoijat odottavat, [Puhemies koputtaa] on ennustettavuus. Se on edellisen hallituksen, se on tämän hallituksen ja se on seuraavan hallituksen töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-01T15:56:07,2019-10-01T15:57:33,Tarkistettu,1.1 2019_40_56,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Sipilä tässä puolusteli hallituksen linjaa ja totesi, että samannäköistä kuin viime hallituksessa. Kyllä on aika monta suurta eroa: Ensimmäinen on se, että edellisessä hallituksessa keskeisiä tavoitteita olivat velkaantumisen pysäyttäminen, kokonaisveroasteen alentaminen ja työllisyyden nosto, ja yhtään ainutta menoa ei lisätty ennen kuin oli pysyviä tuloja. Päinvastoin jouduttiin leikkaamaan, koska tilanne oli katastrofaalinen menopuolella. Mikään näistä ei tällä hetkellä ole voimissaan. Mikään ei ole voimissaan, vaan se perusongelma on se, että kun niitä työllisyystoimia ei ole, ei näy eikä kuulu, niin te lisäätte jo etupainotteisesti nämä menot. Te lisäätte ne menot ilman todellisia työllisyystoimia. Tämä on vastuutonta politiikkaa, ja tämä tulee johtamaan siihen, että velkaantuminen kasvaa, verotus kiristyy ja työllisyys ei parane, eli työttömät ihmiset eivät saa työtä, ja kun näin on, niin teidän hallituksenne omalta tavoitteelta lähtee pohja pois. Ei tämä ole meidän kiusaamista, vaan me luemme teidän omaa hallitusohjelmaanne ja kuuntelemme teidän omia puheitanne siitä, että ei rakenneta tuulentupaa [Puhemies koputtaa] eikä pysyviä menoja ennen pysyviä tuloja. Teidän omia puheitanne täällä peräänkuulutetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-01T15:57:33,2019-10-01T15:58:50,Tarkistettu,1.1 2019_40_57,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiedän, että moni television ääressä valmistautui pelaamaan bingoa, merkitsemään ylös joka kerta, kun ”ahkera keskituloinen” mainitaan kokoomuksen puheenvuoroissa. Emme ole sitä kuulleet, ja syy on selvä: nimittäin viime viikon jälkeen on tullut valtiovarainministeriön laskelmat, jotka osoittavat, että 70 prosentilla suomalaisista käteenjäävät tulot lisääntyvät ja vain kaikkein suurituloisimmalla 20 prosentilla pienenevät. Tiedämme, keiden puolella kokoomus on, mutta sentään te ette julkisuudessa kehtaa puhua siitä, että suurituloisin 20 prosenttia olisikin se keskituloinen. Arvoisa rouva puhemies! Samalla kun tulivat laskelmat, putosi tältä välikysymykseltä pohja pois, ja mitä on jäänyt jäljelle: vaatimukset toimeentulotuen leikkaamisesta ja työttömyysturvan leikkaamisesta. Täällä edustaja Mykkänen kehui aikaisemmin, että luotiin paine kiky-sopimukselle eli lomarahaleikkauksille ja niille sosiaalivakuutusmaksujen korotuksille, joita te nyt kritisoitte, [Ben Zyskowicz: Ei kritisoida!] ja leikattiin ansiosidonnaisen kestoa. Tästä päästään siihen, että teille [Puhemies koputtaa] ei kelpaa se, että [Puhemies: Aika!] tavallisten pieni- ja keskituloisten käteenjäävät tulot lisääntyvät. Teille kelpaisi ainoastaan kova leikkauslinja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-10-01T15:58:54,2019-10-01T16:00:11,Tarkistettu,1.1 2019_40_58,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa edustaja Arhinmäki, palkkatyötä tekevän keskituloisen verotus kiristyy. [Ben Zyskowicz: Tämä on fakta!] Se on fakta, ja te ette pääse siitä mihinkään. Tulonsiirtojen myötä, joita kasvatetaan, monien tulot kasvavat, mutta palkkatyötä tekevän, sen ahkeran suomalaisen keskituloisen, verotus kiristyy, ja kun siihen työn verotuksen kiristymiseen lisätään vielä polttoaineiden hinnankorotus, niin se tarkoittaa sitä, että ostovoima heikkenee. Me olemme huolissamme myöskin niistä ihmisistä, jotka maksavat, jotka rahoittavat ne tulonsiirrot, eli niistä — kuunnelkaa tarkkaan — ahkerista suomalaisista työntekijöistä ja palkansaajista, jotta meillä on varaa siihen, että heistä mahdollisimman moni on töissä, jotta meillä on varaa pitää yllä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa, sen tulonsiirtoja, sen tärkeitä palveluita. Toivon, että te ymmärtäisitte tämän. [Iiris Suomela: Ketkä on laiskoja suomalaisia? Onko pienituloiset laiskoja?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-01T16:00:13,2019-10-01T16:01:09,Tarkistettu,1.1 2019_40_59,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Monet kokoomuksen edustajat ovat puhuneet viime aikoina ja tässäkin salissa ahkerasta keskiluokasta. Lause, jota on toisteltu niin ahkerasti, että Helsingin Sanomien toimittajakin ihmetteli, että ovatko pienituloiset kokoomuksen mielestä laiskoja. Tässä ollaankin asian ytimessä. [Välihuutoja] Samalla kun kokoomuksen pakkolakiuhkailun seurauksena tavallisten palkansaajien — ahkerien lähihoitajien, sairaanhoitajien, opettajien, poliisien, siivoojien — lomarahat leikattiin, oli kokoomuksen mielestä varaa jakaa 1,4 miljardia verovähennyksinä hyvätuloisille. Uskooko kokoomus siis, että varakasta kannustaa raha mutta työttömälle ja pienituloiselle tarvitaan keppiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-10-01T16:01:10,2019-10-01T16:02:07,Tarkistettu,1.1 2019_40_60,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mihin ihmeeseen perustuu väite, että palkkaveron alentamiset olisi painotettu hyvätuloisiin edellisellä kaudella? Kyllähän ne nimenomaan painotettiin [Paavo Arhinmäki: Euromääräisesti!] pieni- ja keskituloisiin. Pidettiin huolta siitä, että kenenkään verotus ei kiristy. Solidaarisuusvero ylimmissä luokissa sinänsä pidettiin voimassa edellisen hallituksen aikana, mutta palkkaveron kevennykset kohdistettiin pieni- ja keskituloisiin. Pidettiin todella sillä 1,4 miljardilla huolta siitä, että ahkerat, työtä tekevät suomalaiset saavat käteen hieman enemmän. Edustaja Arhinmäki, edustaja Strand: Ette pääse sitä tosiasiaa pakoon, että valitettavasti ennakonpidätysprosentti ensi vuoden verokorteissa tulee keskituloisella ja jo selvästi pienempituloisellakin ahkeralla suomalaisella, 2 300 euron kuukausipalkalla, nousemaan tästä vuodesta. Käteen tulee jäämään hieman vähemmän rahaa siitä työstä saatavasta palkasta. Tämä on väärä suunta tilanteessa, jossa me tarvitsemme lisää työtä, nuorille uskoa siihen, että osaamisella ja työllä pärjää jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-01T16:02:09,2019-10-01T16:03:16,Tarkistettu,1.1 2019_40_61,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtaja, edustaja Savio, oli oikeutetusti huolissaan siitä, mikä on teollisuuspaikkakuntien työllisyystilanne. Vakuutan teille, että työministeri ja elinkeinoministeriö tarjoavat muutosturvaa välittömästi näille paikkakunnille. Mutta kannattaa myös muistaa pääministerin esille tuoma toinen puoli eli se, että meillä on samaan aikaan merkittäviä investointeja. Hänen listaansa lisään vielä Rauman saha- ja telakkainvestoinnit. Ja uskallan Äänekoskelta kotoisin olevana vielä luottaa siihen, että myös metsäteollisuus tekee Suomessa suuria investointeja. Edustaja Mykkänen kyseli vaikutusarvioista, ja hänelle vastaan vain, että ei pidä hätäillä. Budjettiriihessä tehtyjen 25 työllisyystoimen vaikutusarviointi on aloitettu saman tien, ja se tehdään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön kesken. Joidenkin arviointi on helpompaa ja joidenkin vaikeampaa, mutta tässä syksyn mittaan tiedämme tarkemmin, minkälaisiin arvioihin on päästy. Arvioiden kannalta on tietysti olennaista, missä aikataulussa ja missä laajuudessa esimerkiksi kuntakokeilu toteutuu. Siinä 5 000:sta tulee helposti 10 000. Tänne saliin ne arviot tuomme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-01T16:03:16,2019-10-01T16:04:34,Tarkistettu,1.1 2019_40_62,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen huomautti eräässä välihuudossa yrittäjävähennyksestä ikään kuin se olisi ollut kompensaationa sille, että hallitus nyt nostaa keskituloisten yrittäjien palkkaveroa. Yrittäjävähennys ei ole siihen tarkoitettu. Kiitän kyllä keskustaa siitä, että te olette puoltaneet sen jatkamista tällä hallituskaudella. Siitä ansaitsette kiitoksen. Mutta yrittäjävähennyshän tehtiin siksi, että henkilöyhtiöiden verotus olisi verrattavissa osakeyhtiöitten yhteisöveroon, jota laskettiin kahteen otteeseen. Valtiovarainministeri Lintilä sanoi, että yrittäjäverotus ei nouse. [Paavo Arhinmäki: Ei niin!] Kyllä se nousee. Turha mainita sitä, että 70 prosentilla palkansaajista verotus ei nouse — siinä 30 prosentissa on varmasti yrittäjiä. [Välihuutoja] Yrittäjät ovat myöskin ihmisiä, jotka nostavat palkkaa. He ovat pantanneet kotinsa, he ovat sijoittaneet rahaa yritystoimintaan. Heidän verotuksensa nousee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-10-01T16:04:38,2019-10-01T16:05:45,Tarkistettu,1.1 2019_40_63,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin valtiovarainministeriöltä tiedon siitä, miten verot ja sosiaaliturvamaksut ovat kehittyneet vuosina 2016—2020. Täällä on tämmöinen käyrä, jossa kerrotaan se, että 15 000 euroon asti vuodessa verotus on kiristynyt, sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen yhteisvaikutus on kiristynyt. Se korjataan nyt tässä budjettiesityksessä, jossa tulee lisää eläkeläisille, tulee sosiaaliturvan kautta lisää pienituloisimmille ihmisille, jotka joutuvat elämään etuuksilla. Sitten tuloluokissa 65 000—80 000 verotus on noussut itse asiassa 0,1 prosenttiyksikköä. Ainoastaan 0,1 prosenttia näissä kahdessa tuloluokassa — tarkoittaa suomeksi sanottuna 5 500—6 500 kuukausipalkkaa. 0,1 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan näitten vuosien aikana kaikkien verotus on keventynyt, sosiaaliturvamaksut huomioon ottaen, lukuun ottamatta aivan pienituloisia, joittenka tilanne otetaan huomioon tulevassa budjetissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T16:05:45,2019-10-01T16:06:54,Tarkistettu,1.1 2019_40_64,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat muutamana viime vuotena jo vaihtoehtobudjeteissaan esittäneet täälläkin väläytettyä oppisopimusmallia, jota keskustan edustaja Sipilä toi esille, ja sen kehittämistä. Siellä ehdotuksessa on tämä meidän mestari—kisälli-malli, ja sen voisi sieltä ottaa ja kopioida, jos se ei muistu mieleen. Samaten täällä mainittiin kohtaanto-ongelma ja muuttoavustus. Perussuomalaisilla on ollut hyvä malli, ja sitä kehuttiin viimeisillä kahdella eduskuntavaalikaudella, mutta en tiedä nyt sitten, että onko se siitä kiinni, kuka esittää, kun se ei sitten välttämättä sieltä työkalupakista löydy. Ja vähän huolissani olen siitä, että me emme ole tässä keskustelussa tuoneet sitä esille, ja haluaisin oikeastaan tähän vastauksen, että kun meillä on tämä ongelma, että meillä on julkisen talouden velka, huoltosuhde on vääristynyt, ja samaan aikaan me puhumme siitä — tai te puhutte, hallitus puhuu siitä — että helpotetaan ulkomaisen työvoiman saamista tänne. Oletteko te katsoneet esimerkiksi Suomen Perustan tilastoja siitä, miten sen vääristää huoltosuhdetta, mitä se tulee maksamaan, ja [Paavo Arhinmäki nauraa] — naurakaa vain edustaja Arhinmäki, ei tässä ole mitään nauramista — miten se vaikuttaa Suomen talouteen ja työllisyyteen? Jos teitä naurattaa työttömyys, niin olkaa hyvä vain! Naurakaa ihan miten haluatte. [Paavo Arhinmäki: Ei, vaan Suomen Perusta naurattaa. Suomen Perusta, siinä on kyllä sellainen lafka, että siihen ei ole luottamista!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-01T16:06:58,2019-10-01T16:08:16,Tarkistettu,1.1 2019_40_65,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp," No niin, arvoisa puhemies, toivon mukaan hymy hyytyy ainakin vähän tuosta edellisestä. Puhemies! Tässä täytyy varmasti vielä kerrata Rinteen hallituksen hallitusohjelman yrittäjyysosio, ja myös tämän syksyn budjettiriihen päätökset. Kerrataan nyt vielä kerran: Rinteen hallituksen, punamultahallituksen, hallitusohjelman pohjalta ei yrittäjien verotus kiristy. Yrittäjävähennys säilyy. Listaamattomien osakeyhtiöitten osinkoverotus ei kiristy. Riskinotosta ja ihmisten työllistämisestä palkitaan jatkossakin. Mutta, arvoisa puhemies, pitää tietysti todeta, että kyllähän kansainvälisen talouden ympärillä on paljon mustia pilviä, ja keskeiseen asemaan nousee se, että pystytään Suomessa tekemään kansallisia kotimaisia päätöksiä, ja kuten edustaja Sipilä tässä toi esille, niin keskusta tukee jo nyt päätettyjä työllisyystoimia, mitä budjettiriihessä on, ja odotamme myös uusia toimenpiteitä. Täytyy kysyä kokoomukselta: ettekö te muista viime vaalikaudelta, edustaja Orpo, sitä, että eivät ne työllisyystoimet heti purreet? Siinä meni hetken aikaa aikaa. Nyt te lähdette jo välikysymyksillä liikkeelle. [Välihuutoja kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä] Keskusta on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa työllisyyden parantamiseksi. Allekirjoitatteko te edustaja Sipilän esittämät uudet keinot? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-01T16:08:20,2019-10-01T16:09:39,Tarkistettu,1.1 2019_40_66,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei se riitä, että puhuu kauniisti ja kertoo, miten tärkeää työllisyysasteen nostaminen on, vaan me olemme täällä sen takia, että meidän mielestämme sieltä teidän ohjelmastanne [Paavo Arhinmäki: Pata kattilaa soimaa!] puuttuvat uskottavat keinot. Ja kun olemme kuulleet esimerkiksi ekonomisteja, niin he sanovat, että tällä hetkellä voidaan arvioida hallituksen työllisyystoimien olevan jopa pakkasella: kotitalousvähennystä heikennetään, ja lukuisissa uudistuksissa on elementtejä, jotka jopa heikentävät työllisyyttä. Ja totta kai me iloitsemme täällä jokaisesta investoinnista, joka Suomeen tehdään, mutta kun eilistä väestöennustetta katsoi, niin se luo aika epätoivoisen kuvan moniin kaupunkeihin ja kuntiin, kuten vaikka omaan seutukaupunkiini, rakkaaseen kotikaupunkiini Forssaan, jossa väki vähenee ja tulevaisuudenuskoa kaivattaisiin todella kipeästi. Pitäisi pystyä varautumaan tulevaan ja luomaan sellaisia uudistuksia, jotka luovat näkymiä uusista työpaikoista. Kuinka näiden tilastojen valossa voitte katsoa oikeudeksi laiminlyödä kestävää talouspolitiikkaa ja jättää rakenteelliset uudistukset tekemättä? [Puhemies koputtaa] Viime hallituskaudella koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien [Puhemies: Aika!] nuorten määrä kääntyi laskuun, ja nyt pelkona on se, [Puhemies koputtaa] että tämäkin tilasto [Heli Järvinen: Sosiaaliturvauudistus!], joka on meidän tulevaisuuden kannalta aivan kriittinen, heikkenee tällä [Puhemies: Aika!] hallituskaudella. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-10-01T16:09:43,2019-10-01T16:11:00,Tarkistettu,1.1 2019_40_67,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Puhemies! Arvoisat edustajat ja hallitus! Täällä opposition suunnasta monta kertaa on oltu huolissaan työllisyydestä ja investoinneista. No, minä olen vähän huolissani siitä, että me iloitsemme niin paljon siitä, että Suomeen tulee yksi datakeskus. Aikoinaan me puhuimme siitä, että me voimme olla edelläkävijöitä. Meillä on Nokian esimerkki, joka loi uuden toimialan koko maailmaan. Jos me nyt taannumme tälle tasolle, että me olemme iloisia ainoastaan tällaisista yksittäisistä investoinneista — jotka ovat kyllä erittäin tärkeitä alueellisesti, sitä minä en kiistä ollenkaan — niin olen kyllä huolissani tästä. Kuulisin mielelläni myös opposition suunnalta sellaisia ajatuksia, että miten olette ajatelleet, että koulutus vaikuttaa työllisyyteen, koska kaikki asiantuntijatilastot ja kaikki tieto, mikä meillä on käytössä, viittaavat siihen suuntaan, että tulevat työpaikat ovat sellaisilla aloilla, joihin tarvitaan koulutusta. [Ilkka Kanerva: Totta kai!] — Kiitoksia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-01T16:11:04,2019-10-01T16:12:05,Tarkistettu,1.1 2019_40_68,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on kantanut täällä suurta huolta nuorista ja nuorten työttömyydestä, ja tämä on tietysti hienoa kuulla, mutta tämä on samalla myös erittäin ristiriitaista, sillä viime kaudella — te varmasti kaikki muistatte, ainakin silloinen ministeri Orpo — te olitte valmiit hävittämään reilusti yli 240 työpajan toiminnan Suomesta. Tämä kosketti silloin yli 20 000 nuorta [Kokoomuksen eduskuntaryhmästä: Ei ei ei!] vuositasolla sekä myös useita tuhansia etsivän nuorisotyön piirissä olleita nuoria. Miten olisi käynyt, jos tämä teidän esityksenne olisi viety loppuun? Mutta onneksi näin ei tapahtunut. Nyt voimme olla iloisia siitä, että Rinteen hallitus on ottanut tästä asiasta kopin ja vahvistanut nuorten työpajatoimintaa ja lisännyt sinne määrärahoja ja sitä kautta antaa nuorille paremmat edellytykset, myös työpajanuorille paremmat edellytykset toimia tulevaisuudessa Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-01T16:12:05,2019-10-01T16:13:09,Tarkistettu,1.1 2019_40_69,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt en kyllä ymmärtänyt ollenkaan, mistä edustaja Kiljunen puhui. Minä ainakaan en sellaista esitystä ole tehnyt, ja mitä tulee nuorten palveluihin, niin viime kaudella hallitus teki erinomaisen hyvää työtä vakinaistamalla ohjaamotoiminnan, mikä on hyvin laaja-alainen palvelu, missä työvoimaviranomaiset, koulutus, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät toimivat samaan suuntaan auttaen nuoria. Ja mikä oli lopputulema viime kaudelta? Muistaakseni kymmenissä tuhansissa puhuttiin niin sanotuista NEET-nuorista, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella, jotka saivat töitä. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Joten mistä maailmasta tämä puheenvuoro tuli? [Eduskunnasta: Mitä ihmettä?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-01T16:13:13,2019-10-01T16:13:49,Tarkistettu,1.1 2019_40_70,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ärade talman! Ensin toivoisin, että kun puhutaan niistä tapahtumista, jotka johtavat siihen, että tehtaita suljetaan, paperikoneita suljetaan, ettei vihjaistaisi, että se johtuisi jotenkin ilmastotoimista, kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, kun sillä ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa. Se kehittää ihan väärän mielikuvan siitä, mitä täällä ollaan tekemässä. Sen sijaan, ihan kuten ministeri Kulmuni sanoi, hallitus on pudottamassa teollisuuden energiaveroa kohti EU:n sallimaa minimiä, ja se on nimenomaan omiaan kannustamaan investointeihin. Eli toivon, että kannatte vastuunne tässä asiassa ettekä levitä suoranaisesti väärää tietoa näissä kysymyksissä. [Välihuutoja] Mitä tulee työllisyystoimiin, niin se on selvä, että kun me olemme nyt olleet tässä hallituksessa neljä kuukautta, kaikkia asioita ei vielä ole saatu läpi. Monta asiaa on vielä tulossa, tullaan tarttumaan paikalliseen sopimiseen. Olemme jo kannustaneet investointeja sillä ohjelmalla, jonka Hetemäki tässä julkaisi, hallitus julkaisi tässä jokunen viikko sitten, [Puhemies koputtaa] koulutukseen tullaan panostamaan, oppisopimuksiinkin, vanhempainvapaat tullaan uudistamaan. Tässä on monia asioita, joita toivon, että kokoomuskin aikanaan tulee sitten kannattamaan. [Ben Zyskowicz: Totta kai hyviä esityksiä kannatetaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-01T16:13:53,2019-10-01T16:15:07,Tarkistettu,1.1 2019_40_71,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen politiikan kolme kärkeä pitää olla työllisyys, työllisyys ja työllisyys, koska sitä kautta Suomi voi päästä tästä tilanteesta, missä nyt olemme, ja niistä synkistä pilvistä, joiden alla tänä päivänä koko taloutemme ja elinkeinoelämämme ja sen mukana myös sitten koko kansa elää. Tilanne on erittäin vakava, niin kuin näemme kansainvälisestä kehityksestä, Euroopan kehityksestä ja kotimaisesta kehityksestä. Tarpeita on valtavan paljon. Hallituksen työllisyyspolitiikasta on kuitenkin, niin kuin tässä on tullut moneen kertaan todettua, terä poikki — kaikki kolme terää poikki. Te olette jättäneet ne työmarkkinaosapuolten ratkaistavaksi, ja sieltä ei ole tullut koskaan sellaisia esityksiä, jotka palvelisivat todella koko kansaa, [Paavo Arhinmäki: Ei koskaan!] ja niin, että siitä tulisi tulosta. Ottakaa ohjat käsiin [Puhemies koputtaa] ja tehkää ne uudistukset, mitä tarvitaan tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-01T16:15:11,2019-10-01T16:16:21,Tarkistettu,1.1 2019_40_72,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä pidemmälle tämä keskustelu etenee, sitä selvemmäksi käy, että kokoomuksen välikysymys on kupla. Se on kokoomuslaista populismia. Sen itse asiassa perusteli parhaiten edustaja, ent. pääministeri Sipilä puheenvuorossaan hetki sitten, kun hän totesi, että puolen vuoden, vuoden päästä alkavat sitten todella työllisyystoimet näkyä. [Naurua eduskunnasta] Se, miksi rohkenen sanoa tätä myöskin kuplaksi, johtuu siitä, että ne menolisäykset, jotka hallitus tekee koulutukseen, osaamiseen, pienituloisille eläkeläisille ja vanhustenhoivaan, ovat oikeudenmukaisuuden kannalta aivan välttämättömiä. Itse asiassa, kun kuulimme eilen nämä huolestuttavat tiedot lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista, meillä olisi ammottava tarve lisätä myöskin menoja ja tavallaan toimintaedellytyksiä [Puhemies koputtaa] sinnekin suuntaan. [Ben Zyskowicz: Ettekö te laitakaan?] Tässä mielessä minusta kokoomus on tyhjä tynnyri nyt tässä kohtaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-10-01T16:16:21,2019-10-01T16:17:40,Tarkistettu,1.1 2019_40_73,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Nyt pääministeri Rinne, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_74,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todeta vain sen, että tämä hallitus ei ole ulkoistanut mihinkään vastuutaan työllisyyspolitiikasta. Aivan kuten ministeri Lintilä totesi omassa vastauspuheenvuorossaan, niin hallitus vastaa kaikissa tilanteissa siitä, että näitä uusia lisätyöllisiä tulee tähän maahan lisää se tavoiteltava 60 000 kappaletta. Ammattiyhdistysliikettä, työnantajapuolta ja yrittäjäjärjestöjä on pyydetty mukaan tähän vaativaan tehtävään sillä tavalla, että heillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja hakea ratkaisuja, jos haluavat ja löytävät ratkaisuvaihtoehtoja. Erityisen tärkeätä on löytää yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tähän paikalliseen sopimiseen liittyviä uusia avauksia. Haetaan niitä avauksia sillä tavalla, että ei hosuta, vaan tullaan sitten, kun esimerkit ovat valmiita. [Ilkka Kanerva: Tämä oli hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T16:17:41,2019-10-01T16:18:38,Tarkistettu,1.1 2019_40_75,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tässä joku on kupla, niin kyllä hallituksen työllistämistoimet ovat kupla. Itse ihmettelen edustaja Adlercreutzin puheenvuoroa, että ”emme ole saaneet vielä läpi kaikkia työllisyystoimia”. Ja jos katsoo hallituspuolueiden omia sanomisia: Ensinnäkin edustaja Sipilällä mahtava lista — pistäkää se toimeen. Ministeri Ohisalo, vihreiden puheenjohtaja,  on  puhunut an-siosidonnaisen porrastuksesta — pistäkää se toimeen. Ministeri Kulmuni on puhunut paikallisesta sopimisesta — pistäkää nämä toimeen. Ei Suomella ole aikaa odottaa. Meillä on paljon ihmisiä työttöminä tällä hetkellä, jotka vaativat työpaikkoja. Antakaa ne heille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-01T16:18:41,2019-10-01T16:19:24,Tarkistettu,1.1 2019_40_76,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, te entisenä ministerinä tiedätte sen, että päätökset eivät tule voimaan eikä tuloksia tule nyt ja heti. Sen takia joku voisi sanoakin, että te harjoitatte populistista mielikuvapolitiikkaa luomalla kuvan, että työpaikkojen olisi pitänyt tulla jo nyt, vaikka hallituksen budjettiesitystä ei ole edes eduskunnalle esitelty. Puhemies! Pohjois-Suomessa on vireillä 5 miljardin euron edestä erilaisia investointisuunnitelmia. Sehän on valtava määrä. Osa niistä on yva-vaiheessa ja osa on pitkällä suunnittelussa. Minä uskon, että ainakin merkittävä osa niistä toteutuu sekä bioteollisuuteen, kaivosteollisuuteen että tuulivoiman tuotantoon. Hallituksen panostukset työllistämiseen, pienituloisempien aseman parantamiseen, perusväylänpitoon, koulutukseen ja turvallisuuteen — nehän lisäävät kansalaisten luottamusta omaan talouteen ja sitä kautta lisäävät halua investoida ja kuluttaa, ja se vie eteenpäin myöskin tätä Suomen työllisyystilannetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-01T16:19:28,2019-10-01T16:20:25,Tarkistettu,1.1 2019_40_77,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla kokoomuksen suunnalta tämä, että kauniit puheet eivät riitä, tarvitaan tekoja. Verrataan nyt työllisyyskehityksen kannalta aivan keskeistä asiaa, koulutusta. Edellinen hallitus leikkasi rajusti koulutusmäärärahoja. Tämä hallitus on lisäämässä koulutukseen 256 miljoonaa vuositasolla. [Ben Zyskowicz: 2 miljardia, sanoi pääministeri!] Eli suunta on korjattu. Suunta on korjattu, ja se on toinen kuin edellisellä hallituksella. Viittaisin myöskin siihen, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Hetemäen mukaan, jos työllisyys-, työvoimapolitiikka, palkkatuki ja yksilölliset toimet olisivat yhtä tehokkaita kuin Ruotsissa, meillä olisi melkein [Puhemies koputtaa] 300 000 työpaikkaa lisää, monta kymmentä Hartwall-areenallista lisää ihmisiä töissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-01T16:20:27,2019-10-01T16:21:36,Tarkistettu,1.1 2019_40_78,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Puhemies! Helpot keinot ovat nyt käytössä, mutta ne ovat riittämättömiä. Tämä on se perusviesti, että palkkatuella, niin kuin äsken kuulimme, pyritään lisäämään työpaikkoja. Tilanne on vain se, että se on kovin haasteellista, koska nytkään palkkatuella olevat työpaikat, niin kuin Harakka varmasti tietää, eivät ole menneet kaupaksi — ei, vaikka rahaa olisi ollut, niin sitä kautta ei ole syntynyt lisää työpaikkoja. Vaikutus on positiivinen, olen samaa mieltä, sitä pitää käyttää, muttei mikään ihmeellinen toimenpide eikä tehokaskaan kaikkien työvoima-asiantuntijoiden mielestä, ja työpaikan hinta on tätä kautta poikkeuksellisen korkea. Sen vuoksi yhdyn edustaja Sipilän näkemykseen siitä, että tehokkaampia keinoja pitää lähteä tässä suhteessa nyt hakemaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-01T16:21:39,2019-10-01T16:22:36,Tarkistettu,1.1 2019_40_79,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on luvannut tuoda tämän hoitajamitoituksen, 0,7, lakiin, ja kysyisinkin, mistä löydätte työntekijät. Hyvin moni eläköitynyt hoitaja tekee lisätyötä, keikkatyötä ja on auttamassa hoiva-alalla sitä valtavaa hoitajapulaa. Millä tavalla te turvaatte, että niitä työpaikkoja löytyisi ja tulisi suomalaisille hoitajille ja siitä tulisi myös hyvä korvaus? Oletteko tuomassa hoitoalalle hoitajia ulkomailta, mahdollisesti kielitaidottomia? Miten näette, että suomalainen hoitaja sijoittuu tähän teidän työvoimapolitiikkaanne? Ikäihmiset tarvitsevat hoitoa omalla äidinkielellään, ja nyt on jo havaittavissa se, ja se viesti sieltä hoivakentältä tulee, että näin ei joka paikassa ole. Me tarjoamme ikäihmisille, vanhoille ihmisille hyvin paljon myös sitä kielitaidotonta hoitoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-01T16:22:40,2019-10-01T16:23:42,Tarkistettu,1.1 2019_40_80,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Otetaan edustaja Hoskonen ja sen jälkeen ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_81,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne mainitsi aivan oikein luettelomaisesti muutamia investointeja, joita viime aikoina on tapahtunut, pieniä ja isompia, eri puolille Suomea. Tärkeää olisi nyt huomata se, että tässä maassa on investointipotentiaalia. Meihin luotetaan, että investointeja tulee. Kuten edustaja Juha Sipilä omassa puheenvuorossaan sanoi, juuri tämä byrokratian purku on se ydinasia, joka mielestäni oli halvin tapa investoida ja halvin tapa saada uusia työpaikkoja. Otan yhden esimerkin. Ilomantsi on edelleen hakenut, jo lähes kolmen vuoden ajan, erään pienen sillan rakennuslupaa, että elinkeinotoiminta lähtisi viriämään. Paperit ovat seisoneet aluehallintoviraston pöydällä, en tiedä edes miten pitkään — pienen, vähäpätöisen sillan lupa. Miksi valtion byrokratia jarruttaa investointia? Mitään perustetta tällaiselle jarrutukselle ei ole, mutta siitä huolimatta ne paperit siellä seisovat. Kysytty on sen kymmenen kertaa, ei tule mitään vastauksia. Tällaiseen pitää tulla muutos. Tämän halvempaa työllistämiskeinoa ette tästä maasta, arvoisat kollegat, löydä. Sen tiedän ihan varmasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-01T16:23:45,2019-10-01T16:24:46,Tarkistettu,1.1 2019_40_82,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Nyt ministeri Harakka, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_83,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Kanervan huoliin palkkatuesta: olen ollut itse yrittäjänä vuosikymmenien ajan, ja se nykyinen tapa, jolla yritykset saavat palkkatukea, olisi minulle aivan ylivoimainen. Kävin Pohjois-Karjalassa tässä pari viikkoa sitten, ja ilmeni, että on eri prosessi hakea palkkatukea ja toinen hakuprosessi saada siitä korvaus. Ja niistä yrityksistä, jotka ovat hakeneet maksatusta jo sille tapahtuneelle palkkatuelle, 40 prosenttia epäonnistuu tässä. Joten onko ihme, että sitä ei ole haluttu käyttää? Tämän byrokratian me lupaamme poistaa. Me teemme yksinkertaisemmat, houkuttelevammat säännöt sekä yritysten palkkatuelle että järjestöjen palkkatuelle että tälle esittelemälleni yksinyrittäjien palkkatuelle. Ruotsissa, kuten tässä äsken juuri sanoin, tärkein työllistämiskeino on palkkatuki. Siihen menee puolet työllisyyspolitiikan määrärahoista. Siis siellä katsotaan, että aktiivinen ihmisten vieminen töihin on tehokkaampaa kuin se, että he passiivisesti odottavat kotona, kun puhelin soi. Ja niinpä siellä on korkeampi työllisyysaste, aivan niin kuin kansliapäällikkö Hetemäki on tässä todistanut. Edustaja Sipilälle tässä vastaan hiukan viiveellä siihen, että nämä kolmikantaiset työntekijöiden, työnantajayrittäjien työryhmät toimivat kovalla tahdilla ja ratkaisuja uskon sieltä tulevan. Jo lyhyessä ajassa, siis muutamassa viikossa saimme sinne budjettiriiheen ihan merkittäviä avauksia. Esimerkiksi sen, että kun aktiivimalli kumotaan, niin voimme saada uuden mallin, jolla työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet määritellään entistä tasapainoisemmin hyvän sopimisen hengessä, ja sillä tavoin pääsemme eteenpäin. Toiseksi laaja kansainvälisen rekrytoinnin kokonaisuus ja kolmanneksi palkkatukiuudistus, johon liittyy toivomallanne tavalla entistä paremmin oppisopimuskoulutus. Ja vielä kaikkeen palkkatukeen se, että osaamisen kehittämistä lisätään. Ikävää, että edustaja Harkimo on tässä poistunut, koska haluaisin hänelle kertoa, että hallitushan on päättänyt, että muuttoavustusta parannetaan [Puhemies koputtaa] nykyisestä. Puolet työnantajan maksamasta muuttokorvauksesta on jatkossa verovapaata. [Ilkka Kanervan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-01T16:24:48,2019-10-01T16:27:08,Tarkistettu,1.1 2019_40_84,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on salin vasemmalta laidalta lukuisissa puheenvuoroissa kovin sanoin moitittu edellisen hallituskauden työllisyyspolitiikkaa. Sitä on moitittu kovaksi ja kylmäksi. Kuitenkin tällä kovaksi ja kylmäksi haukutulla politiikalla synnytettiin 140 000 uutta työpaikkaa, 140 000 uutta työllistä pääsi jälleen työelämän syrjään kiinni, ja tätä kautta saatiin lisää verotuloja, tasapainotettiin valtiontaloutta siten, että myös tulevilla sukupolvilla on paremmat edellytykset nauttia niistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, joita me kaikki tässä salissa pidämme kovin, kovin tärkeinä. Ja nyt sitten meillä hallituksen puolueet ainakin tuolla salin vasemmalla laidalla oikein ylpeilevät, että näitä toimenpiteitä lähdetään purkamaan. Täällä yritetään väittää, että yrittäjäverotus ei muka kiristyisi, kun kuitenkin esimerkiksi polttoaineverotuksen kiristymisen myötä se yrittäjä, joka omalla autollaan vaikka liikkuu, niin hänen maksutaakkansa kasvaa, jolloin hänellä on pienemmät edellytykset palkata uusia työntekijöitä. Uskoisin kyllä kovasti, että [Puhemies koputtaa] keskusta aidosti kantaa huolta työllisyydestä, mutta kummia hallituskumppaneita olette valinneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-10-01T16:27:10,2019-10-01T16:28:25,Tarkistettu,1.1 2019_40_85,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ja nyt sinne vasemmalle laidalle, edustaja Kautto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_86,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin pieni muistutus tässä kokoomukselle nyt, ettei ihan sentään puhuta höpöjä. Mitä näihin työntekijöitten sosiaaliturvamaksuihin ja niitten mahdolliseen nousuun tulee, niin kaikki varmaan tietävät, että ne ovat kilpailukykysopimuksen aikaansaannoksia, jossa kokoomus etunenässä [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] ammattiliitot painosti pakkolaki edessä tähän sopimukseen. Sitten tästä paikallisesta sopimisesta paljon puhutaan, ja haluan siitäkin sanoa pari sanaa. Se on kuitenkin tälläkin hetkellä hyvin paljon mahdollista työehtosopimuksien puitteissa, [Eduskunnasta: Kyllä!] ja tässäkin kokoomuksella on selkeästi tavoitteena vain yleissitovuuden purkaminen — ettei verhoilla tätäkään kauniisiin sanoihin. Sitten tulen näihin keinoihin, kun niitä moititaan, niin on totta, että kokoomukselle ei tunnu riittävän, että saatiin sata päivää ansiosidonnaista purettua, pienennettiin peruspäivärahaa, työmarkkinatukea. [Ben Zyskowicz: Palauttaako tämä hallitus ne sata päivää?] Voin sanoa, että minä jouduin näitten leikkausten kohteeksi, ja se ei ainakaan minun työllistymistäni yhtään parantanut, vaikka olin omasta mielestäni paljon aktiivisempi kuin suurin osa tässä salissa olleista edustajista. [Puhemies koputtaa] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-01T16:28:29,2019-10-01T16:29:35,Tarkistettu,1.1 2019_40_87,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on opposition suunnalta esitetty erilaisia lukuja viime kauden työllisyyspolitiikasta. On esitetty 140 000:ta, on esitetty 130 000:ta, edustaja Satonen mainitsi tämän luvun, ja muistaakseni kun tässä salissa aikaisemmin tilastoihin vedottiin, saatiin 80 000 vakinaista työpaikkaa. Että on aivan turha puhua 140 000 työpaikasta. Ja sitten, kun kulkee tuolla kentällä ja kyselee ihmisiltä, että miten te olette työllistyneet, niin 2—4 tuntia viikossa ja katsotaan työlliseksi. Ei sillä tule toimeen. Täytyy saada työstä oikea palkka. [Juha Sipilän välihuuto] Elikkä kyllä me voimme näitä tilastoja vääristellä. Mutta haluan vielä nostaa toisen asian, minkä edustaja Hoskonenkin nosti tuossa, elikkä aluehallintoviraston luvitukset seisovat tällä hetkellä. Elikkä siellä on useitten miljardien edestä tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] rakennuslupia ja [Puhemies koputtaa] tämä pitää saada nyt vireäksi, sieltä tulee työllisyyttä alueille. [Ben Zyskowicz: Tämä ei ollut Harakan listassa! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voihan se olla hallituksen listalla!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-01T16:29:35,2019-10-01T16:30:50,Tarkistettu,1.1 2019_40_88,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, kuten tämän päivän tapahtumat osoittavat — kymmenen loukkaantunutta, kaksi vakavasti, yksi kuollut — ja hetki sitten Porvoon tapahtumat, voisitteko vakavasti harkita, että nopeuttaisitte poliisien määrän lisäämistä ennen kuin ollaan ensimmäisen kerran siinä tilanteessa, että vastaavaan tapahtumaan ei ole lähettää sitä ensimmäistäkään poliisipartiota — puhumattakaan, että poliisipartion työturvallisuus vaatisi myöskin tukipartioita ehdottomasti tällaisiin tilanteisiin? Tällainen muistutuksena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-10-01T16:30:50,2019-10-01T16:31:27,Tarkistettu,1.1 2019_40_89,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä havainto, ja todetaan se, että hallitus on tälle vaalikaudelle vähintään 7 500:aan nostamassa poliisien lukumäärän, ja jos koulutuskokonaisuus antaa myöten lisäkouluttamisen, niin voi olla, että siitä ylöspäinkin päästään tämän vaalikauden aikana. Tällä hetkellä se isoin tulppa poliisien määrässä on se mahdollisuus kouluttaa niitä ihmisiä. Sitä selvitetään, voiko siihen tehdä jotakin tämän vaalikauden aikana. En tunne tietenkään tällä hetkellä tuon Kuopion tapauksen taustoja. Haluan vain todeta sen, että aika usein näissä tilanteissa on kysymys epätoivoisesta ihmisestä, jolla mielenterveys järkkyy. Tästä syystä minun mielestäni ovat tärkeitä ne satsaukset, jotka hallitus nyt budjetissaan tekee jo pelkästään ihmisten toimeentulon kautta, sitä tulevaisuudennäkymää vahvista, mutta myöskin kaikki ne toimenpiteet, joita sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin ollaan rakentamassa, ovat tärkeitä asioita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T16:31:28,2019-10-01T16:32:31,Tarkistettu,1.1 2019_40_90,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä päivä todella jättää pitkän varjon, ja kun olen itse kokenut sekä Jokelan että Kauhajoen kouluampumiset, niin suosittelen, että lähdette miettimään jo tukipakettia sinne. Siellä tarvitaan myöskin monenlaista muuta tukea. Mutta sitten tähän päivään. Osatyökykyisyys on aika monella suomalaisella. Arviolta 1,9 miljoonalla työikäisellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä ja työnsaantimahdollisuuksiin, ja vamma tai pitkäaikaissairaus estää aivan liian usein sen työnsaannin tai paluun työelämään. Osatyökykyisyys koskettaa hyvin monia suomalaisia tänäkin päivänä, ja kun tiedän, että useimmiten ne tällä hetkellä työttömät ovat juuri niitä osatyökykyisiä, niin toivon, että otatte tämän huomioon. 2015 saatiin loppuun, toissa hallituskaudella, tällainen kuin Osku-hanke, ja viime hallituskaudella tehtiin OTE-hanke. Siellä on työkalupakki, [Puhemies koputtaa] jossa on työpaikan keinot, terveydenhuollon keinot, kuntoutus, koulutus, työvoimapalvelut ja sosiaalipalvelut. Ja sanon [Puhemies koputtaa] tähän loppuun, että ei tarvitse odotella vuoden päähän mitään päätösperusteista, kun tässä on työkalupakki valmiina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-01T16:32:32,2019-10-01T16:33:54,Tarkistettu,1.1 2019_40_91,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä kokoomuksen suulla on muutaman kerran mainittu perhevapaauudistus selkeänä työllisyystoimenpiteenä. Se on todella herkkyyttä vaativaa, ja siinä varmaan kannattaa käyttää harkintaa, kun puhutaan Suomen kansakunnan suurimmasta huolenaiheesta, syntyvyydestä, ja sitten lyhyemmän aikavälin isosta haasteesta, työllisyydestä. Kotihoidon tukihan on kokoomukselle ollut aina kirosana. Kuitenkin siinä työllisyysvaikutukset ovat maltillisia, ja pitää huomioida, että kotihoidon tuen leikkauksilla voidaan kenties vain maltillisesti vaikuttaa työllisyyteen positiivisesti mutta julkisen talouden näkökulmasta kokonaisvaikutus voi olla negatiivinen kasvaneiden varhaiskasvatusmenojen takia. Tällä hetkellä suomalaiset perheet tarvitsevat toivon näköalan, uskoa tulevaisuuteen, tunnetta, että elämä on arvokasta kaikkialla Suomessa. Sellaista politiikkaa keskusta haluaa tehdä tässäkin hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-10-01T16:33:54,2019-10-01T16:35:06,Tarkistettu,1.1 2019_40_92,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on ollut sanalla sanoen mielenkiintoista seurata. Ei voi välttyä siltä mielikuvalta, että kokoomuksen silmissä vain niin sanottu kepittävä työllisyyspolitiikka olisi uskottavaa. Onneksi joukossa on edustaja Risikon kaltaisia puheenvuoroja, jotka luovat vähän toivoa siihen, että sellainen laaja työllisyysajattelu löytyy myös kokoomuksen nurkista. Meillä on samaan aikaan tilanne, jossa yhä useampi nuori ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle, ja sieltä on ikävä kyllä nykyisin hyvin vaikeaa päästä pois. Me tiedämme, että nuorten työkyvyttömyyden syynä ovat useimmiten mielenterveyden ongelmat, tämä on totta jopa 80 prosentissa tapauksista. Tämä on aivan hälyttävä kehitys, ja siitä meidän kaikkien tulisi olla huolissamme. Entistä ahtaammalle ajaminen ei auta niitä nuoria, jotka eivät nykyiselläänkään jaksa. Sen takia työkykyyn panostaminen, mielenterveyden vahvistaminen ja osatyökykyisten mahdollisuuksien parantaminen on kestävää ja inhimillistä työllisyyspolitiikkaa, ja olen tosi iloinen, että meillä on hallitus, jossa tällainen laaja työllisyyspoliittinen ajattelu on vallassa. [Ben Zyskowicz: Toteutuuko terapiatakuu ensi vuoden budjetissa, edustaja Hyrkkö?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-01T16:35:06,2019-10-01T16:36:12,Tarkistettu,1.1 2019_40_93,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ministeri Harakka, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_94,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästi edustajia Risikko ja Hyrkkö siitä, että otitte esille osatyökykyisten tilanteen, joka on kyllä työministerin ja koko hallituksen kannalta äärimmäisen tärkeä. Jo ensi vuonna siis, ja oikeastaan jo tänäkin vuonna, lisäämme resursseja työllisyyspalveluihin, joissa myös työhön valmentaminen sekä palkkatuessa että sitten normaalitoimissa tulee vahvistumaan. Nämä mainitsemanne hankkeet, Osku- ja OTE-hankkeet, vakinaistetaan osaksi meidän normaalia käytäntöämme, niin että osatyökykyiset, vammaiset kokevat itsensä tervetulleiksi työhön, ja työkykyohjelmaan satsataan nyt välittömästi paljon voimavaroja. Sen lisäksi, että olemme työnhakijoiden palvelijoita, niin myöskin niiden yritysten, jotka palkkaavat osatyökykyisiä ja vammaisia työhön, ja siksi tarvitaan myöskin työhön avustamista, työhön valmistamista siellä yrityspuolella, ja palkkatuki on nimenomaan tärkeä väline, jolla osatyökykyiset palaavat työelämään, niin että voimme sanoa, että tervetuloa töihin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-01T16:36:12,2019-10-01T16:37:18,Tarkistettu,1.1 2019_40_95,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkaisin oikeastaan ministeri Harakalle kysymystä juuri tuosta, mihinkä jäätiin. Haluaisin kysyä, onko hallitus pohtinut sitä mahdollisuutta, että voisitte työeläkeyhtiöiden kanssa yhdistää voimianne niin, että siellä, voisiko sanoa, työkykynsä loppuvaiheessa olevat henkilöt, ammattitaitoiset ihmiset, voisivat sen sijasta, että olisivat työkyvyttömyyseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymässä, olisivat ikään kuin opastamassa niitä ihmisiä oppisopimuksen tai koulutussopimuksen puitteissa, juuri niitä nuoria, osatyökykyisiä uuteen ammattiin niin, että heille mahdollistettaisiin se. Me kaikki tiedämme, että pienessä pk-sektorin yrityksessä, jossa on kymmenen henkilöä, ei siellä ole resursseja mahdollistaa työssäoppimista. Me tarvitsemme jostain jonkun välineen, joka edesauttaa nuoria ja osatyökyvyttömiä uuteen ammattiin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-01T16:37:18,2019-10-01T16:38:24,Tarkistettu,1.1 2019_40_96,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työ on ihmiselle elämän perusta, ja työllisyys on yhteiskunnalle kaiken perusta, ja siksi on hyvin tärkeää, että tänään keskustelemme työllisyydestä. Esille nousi jo tämä osatyökykyisyys, josta itsekin haluaisin puhua. Nimittäin mitä korkeammalle työllisyysasteen nostossa prosenttiyksiköissä päästään, sen vaikeammaksi työllistyminen tulee, ja juuri siitä syystä, että yhä useampi työttömien joukossa on silloin esimerkiksi osatyökykyinen. Suomessa on arvioiden mukaan 65 000 osatyökykyistä ihmistä, jotka haluavat töihin. Siis hallitus tavoittelee 60 000:ta lisätyöllistä, ja meillä on 65 000 osatyökykyistä, jotka haluaisivat töihin, ja siksi oli erittäin tärkeää kuulla ministeri Harakan toimet. Olen huomannut, että suhtaudutte intohimoisesti juuri tähän osatyökykyisten työllistämiseen ja erityisesti myöskin siihen, että yrityksiin panostetaan, että ne pystyisivät työllistämään heitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-10-01T16:38:24,2019-10-01T16:39:33,Tarkistettu,1.1 2019_40_97,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että puhumme työllisyydestä. Työttömyys on todella kova paikka ihmiselle. Tämän keskustelun ydin on se, minkälaiset ovat hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset — se on koko keskustelun ydin. Toivon, herra pääministeri, että te vastaisitte, minkälaisia työllisyysvaikutuksia on niillä toimilla, joita hallitus on jo tehnyt, niillä päätöksillä, joita te olette tehneet. Keskeiset ekonomistit ovat sanoneet, että näillä päätöksillä mennään kovaa pakkasen puolelle. Te näette, että työllisyyskehitys on pysähtynyt ja se hyvä vauhti, jonka edellinen hallitus on saanut aikaan uusien työpaikkojen syntymiseksi, on myös pysähtynyt. Te olette itse sanoneet, että vasta seuraavassa budjettiriihessä tulette tekemään keskeisiä vaikuttavia työllisyystoimia, ja kysynkin: Miksi vasta sitten? Mikä estää teitä tekemästä niitä päätöksiä nyt? Ja toivon, että todella kerrotte, montako työpaikkaa syntyy teidän ensimmäisen budjettipäätöksen ansiosta. Montako uutta työpaikkaa tulee [Puhemies koputtaa] Suomeen? [Jari Myllykoski: Nyt, ministeri, kristallipallo esiin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-01T16:39:37,2019-10-01T16:40:44,Tarkistettu,1.1 2019_40_98,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jokainen työpaikka on todella tärkeä asia, ja nimenomaan jokaiselle työttömälle on tärkeää, että hän saa uuden työpaikan. On hyvä, että tässä keskustelussa olemme yhteisesti sitä mieltä, että työllisyysasteen nostaminen sinne 75 prosenttiin on todella tärkeää, ja toivon, ettemme unohda myöskään sitä asiaa, että kyllä myöskin viime kaudella hallitus teki hyviä toimia, jotta työllisyys parani ja taloutta saatiin kuntoon. Nyt siltä pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan eteenpäin, ja uskon, että hallitus tekee niitä toimia — niin kuin olemme tänään kuulleet — nimenomaan, että työllisyys paranee, siltä pohjalta mitä viime kaudella on saatu aikaan. Itse nostaisin oikeastaan kaksi asiaa esille: On nimenomaan työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamisongelma, ja toivon, että tähän kohtaanto-ongelmaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Sillä saadaan paljon aikaan, jos sitä ongelmaa saadaan purettua. Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, on byrokratian ja normien purkaminen. Sillä saadaan myöskin paljon aikaan, muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Toivon, että tätä asiaa parannetaan, esimerkiksi [Puhemies koputtaa] lupakorttien vähentämisen asiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-01T16:40:44,2019-10-01T16:42:06,Tarkistettu,1.1 2019_40_99,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäisenä, jäniskevennyksenä, tuonne rakkaille oikeistokollegoille: kun teillä oli se ”ahkera” siellä, niin minä tarjoan teille vaihtoehdoksi retoriikkaan myös ”nohevat ja näppärät, kätevät ja ketterät suomalaiset”, niin voitte välillä vaihdella, että ei käy niin tylsäksi se sama levy. Arvoisa puhemies! Yksi iso asia, josta allekirjoittanut on huolissaan. Se haastaa meidät kaikki tässä salissa ja liittyy meidän kansalaisten eli kotitalouksien velkaantumiseen ja erityisesti asumisen velkaantumiseen, ja se on sellainen kysymys, johon — ihan peilaten maailmantalouteen ja korkojen potentiaaliseen muutokseen — meidän kaikkien pitää kyetä jollain tavalla valmistautumaan tulevina vuosina. Olisin kysynytkin: millä tavalla nyt me yhteisesti voimme toimia niin, että omasta asunnosta ei tulisi suomalaisille sen oman elämän suurin velkaloukku? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-10-01T16:42:07,2019-10-01T16:43:16,Tarkistettu,1.1 2019_40_100,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Ministeri Harakka pyytää minuutin mittaista puheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_101,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! — Kiitoksia. Edustaja Myllykoski nosti tärkeän asian esille, eli sen, miten huolehdimme kokeneista työntekijöistä työpaikoilla, että ihmiset pysyisivät ja jaksaisivat työuransa loppupuolella. Hyvä ikäjohtaminen on joka vuosi tärkeämpää, ja se myöskin johtaa yrityksissä sairauspoissaolojen vähentämiseen, työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen, ja sitä kautta se näkyy tuloksena itse yrityksellä rahallisesti. Esimerkiksi Abloy Pohjois-Karjalassa on onnistunut tällaisella ikäjohtamisohjelmalla myöhentämään eläkkeellejäämisaikaa keskimäärin peräti seitsemän vuotta. Muita erinomaisia ikäjohtamisyrityksiä ovat Koff, Lassila & Tikanoja ja niin edelleen. Mutta yhtä tärkeätä on myöskin huolehtia siitä, että jos ikääntynyt ihminen, 55 plus ‑vuotias, joutuu työnhakijaksi, se ikäsyrjintä saataisiin loppumaan. Minä toivon, että tämä koko sali olisi tässä yhtä mieltä, että etsitään yhdessä keinoja siihen, että ikäsyrjintä Suomessa loppuu silloin, kun pitäisi saada kokenut työntekijä uuteen työhön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-01T16:43:17,2019-10-01T16:44:30,Tarkistettu,1.1 2019_40_102,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa puhutaan toisinaan ikään kuin me kaikki eläisimme tynnyrissä, ikään kuin kansainvälisillä suhdanteilla ei olisi merkitystä lainkaan Suomen työllisyystilanteen kannalta. Asia on toki toisin, ja sen takia oli ilo juuri osallistua EU:n parlamenttien yhteiseen tilaisuuteen, jossa nimenomaan keskusteltiin siitä, miten me yhdessä pääsemme eteenpäin ja varmistamme, että kestävä kehitys toteutuu koko EU:n alueella. Siinä tarvitaan paljon muutakin kuin lyhyen aikavälin työllisyystoimia. Siinä tarvitaan yhteistä ilmastopolitiikkaa, yhteistä talouspolitiikan kehittämistä, vastuunkantoa ja solidaarisuutta. Sen tähden toivoisin tässä keskustelussa todella muistettavan, että kun tässä nyt katsotaan koko ajan hyvin tiiviisti, mitä tapahtuu ensi vuonna ja mitä tapahtuu kussakin vaalipiirissä, niin pidettäisiin mukana kansainvälisyys, pidettäisiin mukana avoimuus. Sitä tänä maailmanaikana todella tarvitaan, koska sieltä se kasvu, sieltä ne työpaikat ja sieltä se positiivinen suhdanne todella tulevat. Että uskallettaisiin avautua, etenkin tänä aikana, kun meillä on paljon suurvaltoja, jotka ovat kääntymässä sisäänpäin, [Puhemies koputtaa] ja muistettaisiin avoimuuden ja kansainvälisyyden merkitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-01T16:44:32,2019-10-01T16:45:43,Tarkistettu,1.1 2019_40_103,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näin uutena kansanedustajana kuuntelen vähän masentuneena tätä keskustelun sävyä, kun se on aika lailla toisiamme syyttelevää ja täällä keksitään erilaista väärinymmärrystä, että voitaisiin saada riita aikaan. Emmeköhän me kaikki halua parantaa työllisyyttä ja saada ihmisille työpaikkoja. Sitähän tämä kokoomuksen välikysymys koskee, taloutta ja työllisyyttä. Kokoomus haluaa uusia työpaikkoja kaikille niille työhaluisille työttömille, joita tuolla on ihan sankoin joukoin ja jotka lähettävät joka päivä paljon työhakemuksia ja pettyvät, kun siihen tulee kielteinen vastaus. Massiivinen työpaikkojen lisääminen ei valitettavasti onnistu tuolla näpertelyllä ja tempputyöllistämisellä, mihin hallitus nyt keskittyy palkkatuen muodossa, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] vaan me tarvitsemme sellaista talouspolitiikkaa, joka luo vireätä elinkeinoelämää ja yrityksille mahdollisuutta myydä palveluita ja työsuorituksia ulkomaille, ja siten niille tulee tarvetta ja mahdollisuuksia työllistää suomalaisia. [Puhemies koputtaa] Eli siitä on kyse, tästä isosta työllisyyden kuvasta, ja se vaatii kyllä yhteisiä ponnistuksia eikä tällaista syyttelyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-10-01T16:45:47,2019-10-01T16:46:57,Tarkistettu,1.1 2019_40_104,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Koulumies kyllä oli tuossa aivan oikeassa, että kyllä nämä hallituksen toimet lähinnä tempputyöllistämistä ovat. Nyt kun paikalla on vielä poikkeuksellisesti ministereitäkin, ja myös kokoomuslaisia, otan esille työvoiman maahanmuuton tarveharkinnan, josta meillä pääoppositiopuolueella, perussuomalaisilla, on hieman eri käsitys kuin kokoomuksella. Eli kun nyt on niin, että osaajat pääsevät jo maahan tarveharkinnan kautta ja toisaalta meillä on EU-alueella 500 miljoonan ihmisen vapaan liikkuvuuden työmarkkinat, niin kuka on konkreettisesti sellainen työntekijä, joka tällä hetkellä ei Suomeen pääse ja jonka tarvitsisi päästä? Kun vielä huomioidaan, että nykyinenkin järjestelmä on puhkottu täyteen alueellisia ja alakohtaisia reikiä ja poikkeuksia. Hallitukselta kysyisin: miten työperäinen maahanmuutto ylipäänsä auttaa 75 prosentin työllisyysastetta? Löytyykö näihin kysymyksiin kunnon vastauksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-01T16:47:01,2019-10-01T16:47:52,Tarkistettu,1.1 2019_40_105,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ärade talman! Näpertelyä ja tempputyöllistämistä, mutta ei syyttelyä. Jos katsoo budjettiriihen alla julkaistua työllisyyslistaa ja investointilistaa ja jos katsoo hallitusohjelmaa, niin kyllä on hyvin vaikeaa olla sitä mieltä, etteikö näitten toteutuessa Suomi olisi parempi maa investointeja ajatellen ja työllistämistä ajatellen tulevaisuudessa. Mielestäni se on aivan selvä asia. On toisaalta myöskin niin, että tarvitaan lisää. Nämä toimet eivät mahdollisesti riitä, ja siinä tilanteessa pitää myöskin nähdä tietenkin se, että jotkut vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä, jotkut pidemmällä tähtäimellä. En millään usko, että ratkaisu on se, että valtio sekaantuisi lisää siihen, keitä yritykset saavat palkata, vaan päinvastoin. Toivon perussuomalaisilta harkintaa tällaisissa näkemyksissä. Kokoomus julkaisi tässä 16 pisteen työllistämispaperin, joka minun mielestäni oli varsin hyvä. Siinä oli paljon asioita, joita nyt jo löytyy hallitusohjelmasta, [Puhemies koputtaa] ja paljon asioita, jotka ovat toki vähän ristiriidassa edellisen hallituksen toimien kanssa. [Puhemies koputtaa] Toivon lisää tällaisia rakentavampia ulostuloja ja numeroita niitten kaveriksi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-01T16:47:52,2019-10-01T16:49:11,Tarkistettu,1.1 2019_40_106,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Martti Hetemäen mukaan meillä olisi 91 000 ihmistä enemmän töissä, jos ikääntyvien työllisyysaste olisi sama kuin Ruotsissa. Myönteinen vaikutus olisi peräti 2,5 miljardia julkisen talouden jäämään. Muissa Pohjoismaissa työllisyys on siis paremmalla tasolla, koska niissä panostetaan palkkatukeen ja palveluihin — ja juuri tätä Rinteen hallitus on nyt tekemässä. Sitten, arvoisa puhemies, tulee sellainen termi mieleen kuin ”älyllinen epärehellisyys”, kun kuuntelee kokoomuksen argumentointia. Kyllä me kaikki sen muistamme, että samalla kun pakkolakiuhkailun seurauksena tavallisten palkansaajien — ahkerien lähihoitajien, sairaanhoitajien, opettajien, poliisien, siivoojien — lomarahat leikattiin, [Ben Zyskowicz: Teidän tuella!] oli kokoomuksen mielestä varaa jakaa 1,4 miljardia euroa hyväosaisten veronkevennyksiin. [Ben Zyskowicz: Te tuitte lomarahaleikkauksia!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-01T16:49:15,2019-10-01T16:50:11,Tarkistettu,1.1 2019_40_107,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Nyt moni kokoomuksesta pyytää puheenvuoroa. Annetaan ryhmän johdolle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_108,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin ihan en malta olla mainitsematta edustaja Kyllöselle, kun tarjoilitte tässä uusia adjektiiveja — ketterä, nopea, vikkelä — että ne ovat ihan eri asioita kuin ahkeruus. Nämä mainitsemanne ovat ominaisuuksia, jotka luontaisesti joillakin ihmisillä voivat olla, toisin kuin jollain toisella, niin kuin tietysti itse hyvin tiedätte. Ahkeruus ei ole ominaisuus, vaan se on näkökulma, arvo, näkökulma siitä, mitä arvoja yhteiskunnassa tulee erityisesti edistää, ja erityisesti, mitä arvoja ei tule lannistaa. Jokainen suomalainen voi olla ahkera, kun toimii ahkerasti. Jokainen suomalainen ei voi olla ketterä tai nopea, eikä tarvitsekaan olla. Itse tähän asiaan. Minusta tämä peruskysymys on täällä hämärretty kummallisesti. Meidän välikysymyksemme ydin on se, pitäisikö tienata ja tuhlata samaan aikaan. Eli kun tehdään päätökset miljardin lisämenoista pysyvästi, niin silloin tuodaan päätökset pöytään riittävistä työllisyystoimista. Nyt on Harakan lista, 25 tointa. Ministeri Harakka vastasi ihan rehellisesti ja oikein varmasti, että arviointityötä näiden otsikkojen vaikutuksista [Puhemies koputtaa] ollaan tekemässä, ja se varmasti kestää myös sen takia, että yhdestäkään tuntuvasta ei vielä ole päätöksiä. Mutta miten olette uskaltaneet siihen uhkapeliin [Puhemies koputtaa] mennä, että nyt kuitenkin ne menolisäykset on tehty, jotka pitäisi kattaa teidän oman ohjelmanne mukaan työllisyystoimilla, mutta näitä ette ole vielä voineet päättää? Miten tämä uhkapeli on [Puhemies koputtaa] ministeri Lintilälle kelvannut? [Jukka Gustafsson: Kokoomus on lisännyt kaikkein eniten valtionvelkaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-01T16:50:17,2019-10-01T16:51:40,Tarkistettu,1.1 2019_40_109,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri tänään taloustieteilijät ovat puhuneet siitä, että nyt on harrastettava elvyttävää politiikkaa, mitä pääministeri Antti Rinteen hallitus on juuri tehnyt. On oikea aika sille tässä suhdannetilanteessa. On pakko sanoa tässä, että tässä aktiivimallivälikysymyksessä on kaksi ydintä. Yksi ydin on nimenomaan tämä, että keppiä pitäisi lisätä työntekijöiden suuntaan. Se toinen kysymys on hieman hämärä tässä mutta rivien välistä on kuitenkin luettavissa: Tässähän on sisäistä kamppailua kokoomuksen sisällä. Jos minä olisin laatinut tämän välikysymyksen, niin minä olisin jättänyt työperäisen maahanmuuton sieltä pois, jolloin olisin saanut perussuomalaiset mukaan allekirjoittajiksi. Mutta koska tämä on sisäinen kamppailu, niin se työperäinen maahanmuutto lisättiin sinne, ja tässä näkyy, että kokoomuksen sisällä käydään valtakamppailua ensi kesän puoluejohtajan paikasta. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-01T16:51:40,2019-10-01T16:52:44,Tarkistettu,1.1 2019_40_110,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Annetaan puheenvuoro edustaja Kalmarille tässä vaiheessa, sitten pääministerille. [Ilkka Kanerva: Missä on rauhanvälittäjät? — Naurua]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_111,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rauhanvälittäjät ovat aina keskellä. Mielestäni on epä-älyllistä koettaa saada mielikuva siitä, että tämä hallitus ei hoida talousasioita, ja esimerkiksi kokoomuspuolue on erityisen hyvä siinä, jos kahdentoista viime vuoden aikana, jolloin se on toiminut pääministeri- tai valtiovarainministeripuolueena, valtionvelka on kasvanut 46 miljardia euroa. Viime hallituskaudenkin alussa tehtiin veronkevennyksiä, ja kyllä niitä koitui sinne hyväosaisillekin. Ei siinä menty siinä järjestyksessä, että ensin olisivat toimet, vaan ajateltiin, että kun ostovoima lisääntyy, se lisää talouskasvua. Ja nytkin se ostovoima lisää talouskasvua aivan samaan tapaan, mutta se kohdistuu kyllä oikeudenmukaisesti nyt. Ja haluaisin kysyä siitä... Mutta en kysy. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-01T16:52:45,2019-10-01T16:53:54,Tarkistettu,1.1 2019_40_112,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Mutta pääministeri vastaa, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_113,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen, unohdatte — tai en minä tiedä, oletteko lukenut tuota hallitusohjelmaa tarkasti — että siellähän todetaan selkeästi, että meillä on tämä työllisyystavoite, joka kattaa ison osan näistä tulevista menoista toteutuessaan, ja sitten siellä on myöskin veroihin liittyvät muutokset, ja näitten verojen muutosten lisäysarvo on 750 miljoonaa euroa, plus sitten 200 miljoonaa euroa uudelleenkohdistamisia. Täällä keskusteltiin muutama päivä sitten, tai muutama viikko sitten suurin piirtein, näistä yritystuista. Siellä on 120 miljoonaa euroa lisää uudelleen kohdennettuja varoja, joita voi käyttää tähän kokonaisuuteen. Ensi vuodelle päätetyt lisämenot, kertaluontoiset lisämenot, ovat 750 miljoonaa euroa tulevaisuusinvestointeihin, tutkimuksen ja tieteen tekemiseen, innovaatiotoimintaan, joilla luodaan uutta kasvua. Niitä ei kannata sotkea tähän kokonaisuuteen, kun puhutaan pysyvistä menoista. Mutta kun mietitään pysyviä menoja, noin miljardia euroa, siellä isoimmat erät liittyvät ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen tulonmuodostuksen kautta. Ja ne menevät nimenomaan pienituloisille, jotka käyttävät — sen lisäksi, että he käyttävät sitä rahaa — sen kotimaiseen kulutukseen, mikä vahvistaa kotimaista tulosta.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T16:53:56,2019-10-01T16:55:13,Tarkistettu,1.1 2019_40_114,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tasapainottaminen on tässä kuitenkin kaiken a ja o. Pääministeri Rinne lupasi näitä valtionosuuksia nostettavaksi. No, katselemme, miten siinä käy — toiset sanovat toisin. Ja tosiaan se ei auta mitään, se on pelkkä tippa siellä valtameressä, sen me kaikki hyvin tiedämme. Hallitus on sivuuttanut kokonaan tämän Suomen keskeisen kilpailukykyhaitan, työllisyyden esteen ja kansalaisten ostovoiman jarrun, eli valtavan verokiilan. Mitä te aiotte tehdä asialle? Tämä lupaus siitä, että lasketaan energiaveroja — tehän joudutte syömään sen hyvin nopeasti, koska teillä ei kohta siihen ole varaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-01T16:55:15,2019-10-01T16:55:53,Tarkistettu,1.1 2019_40_115,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on pakko käyttää puheenvuoro. Edustaja Orpon ja Grahn-Laasosen puheenvuoroja on ollut hyvin hämmentävää kuunnella. Nyt alkaa vaikuttaa siltä, ettei kokoomus pidä varsinaisina työllisyystoimina työvoimapalvelujen lisäämistä ja parantamista, palkkatuen kehittämistä ja sen käytön lisäämistä järkevällä tavalla, aivan kuten Hetemäki on esittänyt. Kokoomus ei pidä toimivina työllisyystoimina myöskään investointeja koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen, kehittämiseen, pk-yrittäjien toimintaedellytysten parantamiseen. Nyt on ihan pakko kysyä, mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joita kokoomus nimenomaan pitää tehokkaina työllisyyskeinoina, jos ei oteta huomioon teidän esittämäänne irtisanomissuojan heikentämistä tai [Pia Viitanen: Se on aktiivimalli!] täysin holtitonta paikallisen sopimuksen edistämistä. Ja olen myös ymmärtänyt, ministeri Harakka, että työllisyyden hoito on pitkän linjan kokonaisuus, [Puhemies koputtaa] toimenpiteitä tehdään nyt ja niitä tehdään tulevaisuudessa ja nimenomaan kolmikantaneuvotteluilla, [Puhemies koputtaa] jolloin myös työnantajien näkökulma tulee huomioiduksi. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1380,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2019-10-01T16:55:55,2019-10-01T16:57:08,Tarkistettu,1.1 2019_40_116,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Taas tuli monta puheenvuoropyyntöä kokoomukselta. Annetaan vuoro puolueen puheenjohtajalle, edustaja Orpolle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_117,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ettei jää väärää käsitystä: palkkatuki on yksi hyvä väline, mutta erityisesti jos on osatyökykyinen tai pitkäaikaistyötön, silloin se voi auttaa jonkun ihmisen työllistymään. [Vasemmalta: Kyllä!] Muistuttaisin myöskin siitä, että me laitoimme tämän jo viime hallituksessa liikkeelle, eli sen suuren reformin, joka on nyt hallituksen ykköstoimi. Se käytännössä startattiin viime kerralla: byrokratian purkaminen, yksinkertaistaminen. Tämän voi teidän hallituskumppaninne keskusta ja silloiset ministerit, esimerkiksi Lintilä, kertoa, että tämä on näin. Samoin työttömien palvelut me aloitimme viime kaudella. Kolmen kuukauden välein työttömien tapaaminen — ajatelkaa, se oli mullistava uusi keksintö. [Ben Zyskowicz: Äärivasemmisto vastusti!] — Kyllä, se oli työttömien kiusaamista. Eli nämä ovat sinänsä hyviä toimia, mutta kun ne eivät ratkaise sitä rakenteellista ongelmaa. Rakenteellisen ongelman ydin on se, että yrityksille pitää luoda ympäristö, jossa he haluavat työllistää — ne keinot puuttuvat, riittävät keinot — ja yksilöille pitää luoda kannusteita ottaa työtä vastaan. Nämäkin keinot puuttuvat vielä. Tehkää ne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-01T16:57:13,2019-10-01T16:58:24,Tarkistettu,1.1 2019_40_118,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Piiraiselle on pakko vastata näin: Suomessa ei vääristellä tilastoja. Yli 30 vuotta työllisyysastetta on mitattu samalla tavalla, ja myöskin tutkitusti 70 prosenttia näistä työllistyneistä työllistyy avoimen sektorin pysyvään työpaikkaan. Kiitoksia ministeri Harakalle vastauksista. Olisin palannut tähän nuorten työllistymiseen. Nuorten syrjäytyminen on kääntynyt laskuun hyvän työllisyyskehityksen johdosta. Tuolla Oulun alueella tehtiin yksityisen työvoimatoimiston toimesta kokeilu, missä tuloshakuisesti lähdettiin hakemaan niitä piilotyöpaikkoja, sitä tekemätöntä työtä, jota nuoret voisivat tehdä, ja tulos oli lähes 300 työpaikkaa. Eli nuoret olivat itse tekemässä tätä projektia. Tälle tarvittaisiin jatkoa. Arvoisa ministeri Harakka: otatteko esityksen vastaan tämän projektin jatkosta, jossa tavoitteena on jopa 10 000 uutta työpaikkaa nuorille? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2019-10-01T16:58:25,2019-10-01T16:59:29,Tarkistettu,1.1 2019_40_119,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei voi olla niin, että vastuullinen talouspolitiikka on yhtä kuin sellainen politiikka, joka rankaisee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Kokoomukselle näyttää kelpaavan työllistymistoimiksi tai rakenteellisiksi uudistuksiksi vain sellaiset toimet, joilla rangaistaan usein juuri niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Me näimme, mihin se johti viime kaudella, ja se ajanjakso on ohi nyt, niin kuin pääministeri tänään hienosti kiteytti. Edustaja Mykkänen kehui täällä vastuulliseksi työllisyystoimenpiteeksi Akavan tuoretta mallia, jossa työttömyysturva joutuu leikkuriin ajan mittaan, mutta jos töitä löytyy, niin tuki palautuu. Eli käytännössä kokoomus tässä paljastaa, että se tukee mallia, jossa ihmisiä rangaistaan siitä, jos he eivät työllisty. [Ben Zyskowicz: Ei kun palkitaan siitä!] Tämänkaltaiset mallit eivät ole tätä päivää. Aktiivimalliin kohdistui viime hallituskaudella valtava määrä vastustusta. Tämä hallitus [Puhemies koputtaa] uskoo kaikkien ihmisten potentiaaliin ja tekee sen mukaista politiikkaa, ja sen takia myös panostukset koulutukseen ovat historiallisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-10-01T16:59:29,2019-10-01T17:00:41,Tarkistettu,1.1 2019_40_120,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Nyt ministeri Harakka, minuutti, ja sen jälkeen kokoomus saa vastata.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_121,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Otan edustaja Sipilältä mielelläni tässä kokemuksia vastaan, vaikka hän taisi jo poistuakin tässä välissä. On tärkeää havaita se, että tämä nuorten työllistyminen, nuorten paikkansa löytäminen yhteiskunnassa on kaikesta talousnousustakin huolimatta aina haasteellinen tilanne. Esimerkiksi viime keväänä, viimeisen puolen vuoden aikana, näiden nuorten määrä, jotka olivat pois työelämästä, harjoittelusta taikka koulutuksesta, kasvoi, vaikka talous kasvoi. Eli siis tämä tilanne saattaa heikentyä edelleenkin. Me olemme kadottaneet yhden kokonaisen ikäluokan, yli 60 000 nuorta, ja meidän täytyy välttämättä saada heidät takaisin. Yksi tapa hoitaa asia on se, että kuntakokeilujen avulla nuoret pääsevät tähän monialaiseen työhön jatkossa käsiksi. Lisäksi tietenkin oppivelvollisuuden laajentaminen on se tapa, jolla pitkällä tähtäimellä huolehdimme siitä, että suomalaisilla nuorilla, kaikilla, on toisen asteen tutkinto ja paremmat valmiudet työelämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-01T17:00:44,2019-10-01T17:01:55,Tarkistettu,1.1 2019_40_122,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pelkkä talouden kasvu toisi — siinä parhaimmassakin tapauksessa — vain 40 000 työpaikkaa tähän maahan, ei 60 000:ta, 140 000:sta puhumattakaan. Eli tarvitaan voimakkaita, selkeitä, näkemyksellisiä toimenpiteitä sekä talouden että muun rakenteen suunnassa, jotta tavoitteeseen päästään. Tunnen kokoomuksen ajattelun niin syvästi, että voin väittää, että hyvät ystävät, älkää yrittäkö solvata sellaisesta, joka ei todellisuudessa millään tavalla kuulu kokoomuksen ajattelumaailmaan. Lopettakaa se turhan puhuminen tässä suhteessa, sillä, herra pääministeri, syvimmillään työttömyydessä on kysymys siitä, että se on oikea, todellinen uhka demokratialle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Se antaa käyttövoimaa vain populistiselle poliittiselle ajattelusuunnalle, joka ei millään tavalla varmasti voi olla sen enempää hallituksessa olevien kuin oppositiossakaan olevien puolueiden intressissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-01T17:01:56,2019-10-01T17:03:02,Tarkistettu,1.1 2019_40_123,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Nyt pääministeri Rinne pyytää tähän heti puheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_124,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä puheenvuoro edustaja Kanervalta. Tämä on kaikkien meidän yhteinen asia, tämä työllisyystilanne, ja niin kuin minä olen todennut useampaan otteeseen tässä salissa, meillä on tilanne, jossa, suhteessa koko väestöön, työikäisen väestön määrä pienenee tästä eteenpäin vielä kymmeniä vuosia, ja se tulee johtamaan tilanteeseen, jossa, jos meinataan hyvinvointivaltio säilyttää nykyisellä tavalla ja parantaa sitä, tarvitaan lisää työllisyysastetta korottavia toimenpiteitä. Me tarvitsemme yli 80 prosentin työllisyysastetta 2040-luvulla, ja tästä syystä tätä ei voi laskea yhden hallituksen tehtäväksi, vaan tämä tehtävä jatkuu niin pitkään, kunnes me olemme saavuttaneet sellaisen työllisyysasteen, jolla voidaan varmistaa, että suomalainen hyvinvointivaltio kaikkine hyvine puolineen on voimissaan tulevaisuudessa. Me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa tänne tulevaisuudessa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos meinataan säilyttää hyvinvoinnin perusta, täällä täytyy olla kasvun eväitä, ja ne kasvun eväät tulevat työvoiman kautta, joka tulee myös ulkomailta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-01T17:03:02,2019-10-01T17:04:10,Tarkistettu,1.1 2019_40_125,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Fakta on se, että yhä useampi työssä käyvä suomalainen joutuu turvautumaan erilaisiin sosiaalitukiin. Tämä ei ole kestävää taloudellista kehitystä. Jos ulkomaisen työvoiman tarveharkinta poistetaan duunarialoilta, niin silloin avataan pysyvästi myös laittoman siirtolaisuuden väylät Suomeen. Töitä ei ole täällä suomalaisillekaan riittävästi, joten puhe työvoimapulasta on todellisuudessa puhetta halpatyövoimapulasta. Tällainen hulluus on lopetettava, ja hallituksen on ensisijaisesti suojeltava suomalaisia työehtoja sekä estettävä ulkomaisen halpatyövoiman tulo Suomeen. Pääministeri Rinteellä on tausta ammattiyhdistysliikkeessä. Puolustatteko te vielä suomalaisen duunarin etua, kun ainakin lehtitietojen mukaan teidän hallituksenne aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman tuloa Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-10-01T17:04:11,2019-10-01T17:05:21,Tarkistettu,1.1 2019_40_126,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Hallitusaitiosta nousi ministeri Harakan käsi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_127,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tehdään tämä asia nyt kerralla selväksi: hallitus ei ole poistamassa saatavuusharkintaa. Älkää väittäkö, että näin tehtäisiin, koska tätä ei olla tekemässä. Miksi näin? Siksi, että kaikissa maailman maissa Ruotsia lukuun ottamatta valtiot ovat pitäneet käsissään tämän tärkeimmän kontrollielementin, jolla samanaikaisesti huolehditaan siitä, että tulee oikeita tarvittavia työntekijöitä kansainvälisessä rekrytoinnissa ja samanaikaisesti kuitenkin pystytään myöskin tekemään toimenpiteitä, joilla se houkuttelu alakohtaisesti ja aluekohtaisesti on mahdollista tehdä. Mutta siinä tämä työkalu, saatavuusharkinta, on välttämätön, jotta samaan aikaan voimme tehostaa meidän toimintaamme niin kuin tarkoitus on, kansainvälisesti, että saamme osaajia Suomeen. Ja älkää väittäkö, etteikö Suomessa ole työvoimapulaa eräillä aloilla ja eräillä alueilla. Se on tosiasia, ja meidän tärkeimpiä tehtäviämme on pystyä löytämään se oikea osaaminen, oikea työvoima, ja saada se kohtaamaan ne työpaikkatarpeet, ja tässä on ihan tarpeeksi tekemistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-01T17:05:26,2019-10-01T17:06:29,Tarkistettu,1.1 2019_40_128,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Herra puhemies! En aio haukkua tässä puheenvuorossa ketään, vaan hyvin lyhyesti referoin, mitä opin viime viikolla Tanskassa erinomaisesti järjestetyllä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan matkalla. Saimme todella hyviä selvityksiä paikallisilta työvoimaviranomaisilta, ja lyhyesti tiivistettynä: Kun viime vuonna Suomen työttömyysaste oli 7, se oli Tanskassa 5, mutta Suomessa työllinen työvoima teki keskimäärin 30 tuntia viikossa töitä, Tanskassa 27. Eli itse asiassa Suomessa tehtiin työtunteja työllisessä työvoimassa jonkun verran enemmän. Tanskassa ei suinkaan ollut sellaista mallia, että työttömyyskorvaukset nollataan tai viedään hyvin nopeasti pois, vaan työttömyysturvan taso oli korkeampi kuin Suomessa, keskimäärin 2 400 euroa kuukaudessa, ja siinä ei oikeastaan ollut takarajaa, mutta siellä työllistyttiin kahdessa kuukaudessa, koska työvoimapalvelujen aktiivisuus oli ihan eri luokkaa, [Puhemies koputtaa] ja siihenhän täällä edustaja Harkimokin viittasi. Tämä oli se olennaisin ero.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-01T17:06:31,2019-10-01T17:07:41,Tarkistettu,1.1 2019_40_129,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan tähän palkkatukiasiaan, koska se on hallituksen keskeinen keino. On ihan totta, että on ihmisiä ja varsinkin osatyökykyisiä, joille siitä on varmasti apua, ja kuten täällä on sanottu, kokoomus myös sitä kannattaa, mutta kysymys on se, kuinka paljon sillä voidaan saada aikaan. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli tutustumassa Ruotsiin, johon ministeri Harakka viittasi. Ruotsissa korkein palkkatuki on 127 prosenttia. On aivan varma, että kun antaa yrittäjälle 127 prosenttia, kun se palkkaa ihmisen, niin varmasti palkataan mutta veronmaksajan pussi ei sitä kestä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Hannu Karhunen on tehnyt tutkimuksen siitä, toimiiko palkkatuki, ja siinä tullaan hyvin yksinkertaiseen johtopäätökseen, joka on se, että palkkatuki toimii silloin kun se kohdistuu yksityiselle työnantajalle, jolla on mahdollisuus palkkatukijakson jälkeen työllistää se henkilö, ja kun se palkkatuki kohdistuu siihen henkilöön, joka tarvitsee nimenomaan sen tuen [Puhemies koputtaa] päästäkseen työelämään mutta ei pääsisi töihin ilman palkkatukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-01T17:07:45,2019-10-01T17:08:51,Tarkistettu,1.1 2019_40_130,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi menestyy silloin kun meillä on menestyviä yrityksiä, ja sen takia niin hallitusohjelmassa kuin ylipäätään hallituksen politiikassa halutaan luoda uskoa tulevaisuuteen, aivan kuten me viime vaalikaudella teidän kokoomuslaisten kanssa teimme. Saimme uskoa investointeihin ja saimme työpaikkoja tähän maahan. Tätä hyvää politiikkaa tältä osin jatketaan. Me esitimme meidän keskustan ryhmäpuheenvuorossa niitä lukuisia vaihtoehtoja ja niitä esityksiä, mitä tarvitaan. Siinä on lukuisa lista yrittäjyyteen, koulutukseen, perusturvaan liittyen, aluepolitiikkaan liittyen vahvoja toimenpiteitä, ja myös siihen työperäiseen maahanmuuttoon. Edustaja Mäkynen, kyllä minä teille esittäisin, että tulkaa nyt sinne Etelä-Pohjanmaalle vaikka maatiloille tai turkistarhoille katsomaan, kuinka paljon siellä on ulkomaalaista työvoimaa. Sitä yksinkertaisesti tarvitaan sinne, jotta rattaat voivat pyöriä. Näillä peruselementeillä jatkaa myös tämä hallitus, ja työllisyyskehitys saadaan siihen suuntaan, mihin tavoitteet on asetettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-01T17:08:55,2019-10-01T17:09:57,Tarkistettu,1.1 2019_40_131,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta oli tärkeää, että täällä puheenjohtaja Orpo sanoi, että sinänsä palkkatuki on hyvä asia, ja piti sitä hyvänä, että viime kaudellakin tähän lähdettiin, mutta sitten herää kysymys, että kun hallitus pistää vielä paremmaksi, parantaa palveluita, lisää palkkatukea, niin miksi ihmeessä sitten kokoomus halusi tehdä välikysymyksen. Sehän on nyt paljastunut tässä keskustelussa, että syy on se, että keppiä ei ole ja kysymys on aktiivimalli-ideologiavälikysymyksestä. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Tämä on aktiivimallivälikysymys. Ja mitä meille jäi käteen, arvoisa Zyskowicz ja kokoomus? Tässä keskustelussa kokoomus on vaatinut toden totta työttömyysturvaleikkausta ja toimeentulotuen leikkausta. Sitten katson tulevaisuuteen ja olen hyvin utelias. Mitä sanoo kokoomuksen tuleva vaihtoehtobudjetti esimerkiksi siitä, kun täällä Orpo moitti, että nyt panostetaan liikaa? Eikö pitäisi panostaa lisää koulutukseen, eikö pitäisi panostaa lisää vanhustenhoivaan? [Puhemies koputtaa] Tätähän te, arvoisa kokoomus, juuri moititte. Teidän mielestänne näitä lisäyksiä ei saisi tehdä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-01T17:10:01,2019-10-01T17:11:07,Tarkistettu,1.1 2019_40_132,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meidän poliitikkojen ydinosaamista on tietysti veronmaksajien rahojen jakaminen. Niinpä ei tarvitse ihmetellä sitä, että hallituksen budjettiriihi oli ohi muutamassa kymmenessä minuutissa — olisi ollut, ellei kopioiminen olisi vienyt niin paljon aikaa. Eli hallitus keskittyi budjettiriihessä tähän rahan jakamiseen. Tulopuoli sen sijaan on auki. Olette itse sanoneet, että työllisyyden selvä parantuminen on keskeinen tulopuolen rahoituskeino ja että sen jälkeen sitten julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 23. Itse en usko tähän hallituksen skenaarioon enkä tiedä uskooko siihen kukaan muukaan, ehkä valtiovarainministeri Lintilä, jos hänkään. Ymmärrättekö, minkä karhunpalveluksen teette tämän päivän kolmekymppisille, puhumattakaan tämän päivän syntyvistä lapsista, kun pahennatte pitkällä aikavälillä kestävyysvajetta tällä tekemällänne alijäämällä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-01T17:11:09,2019-10-01T17:12:18,Tarkistettu,1.1 2019_40_133,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on poukkoillut aika tavalla, mutta haluaisin, että tässä loppupuolessa keskityttäisiin enemmän tuonne tulevaisuuteen. Jaan pääministeri Rinteen näkemyksen tässä hetki sitten siitä, miten työllisyysaste on niin kuin se olennainen kysymys myös kestävyysvajeenkin kannalta. Eilisiin Tilastokeskuksen lukuihin viitaten: ellei meillä ole parempi työllisyys, niin silloin me emme myöskään missään tapauksessa pärjää. Tämä on kansallisesti yhteinen kysymys, ja meidän pitää hakea myös mahdollisimman laajasti yhteisiä keinoja tähän asiaan. Itse ajattelin sitä, kun eilen katsoin tätä ammattibarometriä, joka kertoi siitä, että meillä on vähän vaihtunut se, mitkä alat ovat sellaisia, joista puuttuu työntekijöitä lähitulevaisuudessa ja mitkä eivät enää. Eli tässä erityisesti pyytäisin hallitukselta näkemystä siitä, että sekä lyhyellä aikavälillä että pitkällä aikavälillä panostetaan siihen, että meillä riittää työntekijöitä sekä yksityiselle sektorille että julkiselle puolelle sosiaali- ja terveyspalveluihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-01T17:12:22,2019-10-01T17:13:24,Tarkistettu,1.1 2019_40_134,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa keskustelun alkuvaiheessa kiinnittyi huomio nykyisen työministeri Harakan ja muurarin tapaamiseen vuodelta 2013. Se oli tärkeä tapaaminen, ja toivottavasti senkin jälkeen on pienyrittäjiä kohdattu. Nimittäin tuntuu kuitenkin siltä, että yritysten tilannetta eri puolilla Suomea ei ihan riittävän hyvin ymmärretä. Esimerkki Kauhavalta: siellä on Autohuolto Nyqvist. Perheellisellä, osaavalla, nuorella yrittäjällä töitä riittää, ja hänellä olisi mahdollisuus ottaa ensimmäinen työntekijä oman jaksamisensa tueksi. Ei tarvita palkkatukea, ei tarvita monimutkaisia järjestelmiä, tarvitaan työntekijä. Työpaikka on ollut pitkään haussa, ei ole kuulunut mitään oikeastaan mistään. Eli haluan peilata vähän toisennäköistä näkökulmaa kuin se muurari siellä Espoossa vai Helsingin seudulla, kun oli. Mutta joka tapauksessa: Mikä on työministerin viesti [Puhemies koputtaa] yrittäjä Nyqvistille? Mistä löydetään työntekijä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-01T17:13:27,2019-10-01T17:14:37,Tarkistettu,1.1 2019_40_135,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me voimme monella tavalla ilmaista toisiamme kohtaan arvostusta tai arvostamattomuutta. Tämä kokoomuksen ajattelema aktiivimalli ei kyllä kerro arvostuksesta, vaan enemmänkin se kuulostaa siltä, että on tahto nujertaa ja valmiiksi kyykkyyn painuneet työttömät. Työttömiä ei pidä käskeä ja ahdistaa nurkkaan, vaan heitä pitää auttaa ja palvella, ja näitä palvelumenetelmiä nyt ministeri Harakka omassa ministeriössään käy läpi ja etsii varmasti parhaat keinot. Työttömien auttamisessa ensimmäinen askel on tämän aktiivimallin syrjään laittaminen. Se on ensimmäinen avaus sille tielle, että työttömillä on mahdollisuus osallistua ja kuulua yhteiskuntaan ja tulla tasavertaisiksi muiden kanssa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-10-01T17:14:41,2019-10-01T17:15:32,Tarkistettu,1.1 2019_40_136,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erityisesti kokoomus, ja miksei muukin oppositio, on ollut huolissaan valtion alijäämästä, ja sehän tämän välikysymyksen keskeisin viesti tai keskustelunaihe varmasti on, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Mutta muutamaan otteeseen täällä on jo tivattu sitä, että mitä asioita, mitä riihessä on päätetty, pitäisi jättää tekemättä. Jätetäänkö varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen satsaukset toteutumatta? Annetaanko korkeakouluille kenties vähemmän tai nipistetäänkö ammattikouluista? Jätetäänkö nämä pienten eläkkeiden korotukset tekemättä tai perusturvan parannus toteuttamatta? Jätetäänkö kenties perusväylänpidosta lisämäärärahat pois tai sitten satsaukset turvallisuuteen? Mielelläni kuulisin myös tästä puolesta kokoomukselta, että mitkä ovat vääriä toimenpiteitä, mitä budjettiriihessä on päätetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-10-01T17:15:32,2019-10-01T17:16:36,Tarkistettu,1.1 2019_40_137,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Puhemies! Hallitus lupasi, että ennen kuin tietoa pysyvistä tuloista on, niin pysyviä menoja ei tulla lisäämään. Hallitus varmasti tietää sen itsekin, että tämän huojuvan korttitalon, jota Rinteen budjetiksikin kutsutaan, uskottavuus lepää 75 prosentin työllisyysastetavoitteen varassa. Nyt kun näitä 60 000:ta uutta työpaikkaa ei näy eikä kuulu, niin haluaisin kuulla teiltä, ministeri Lintilä: Mistä pysyvistä menoista ollaan valmiita luopumaan? Onko laadittu sellaista toimenpidelistaa, mitä tullaan toteuttamaan, jos tämä työllisyystavoite ei täyty? Tullaanko irtisanomaan poliiseja, tullaanko vähentämään opettajia vai viedäänkö eläkeläisiltä viimeisetkin vappusatasen rippeet? Tähän haluan hallituksen vastaavan. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-01T17:16:38,2019-10-01T17:17:41,Tarkistettu,1.1 2019_40_138,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Annetaan ministeri Lintilälle vuoro vastata kohta muutaman debattipuheenvuoron jälkeen, ennen kuin sitten mennään puhujalistaan. Vielä pari kappaletta näitä debattipuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_139,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin itsekin muutaman sanan sanoa tästä kuntakokeilusta ja nimenomaan osatyökykyisten ja eri elämänhallintakysymysten parissa olevien ihmisten puolesta. Nämä kuntakokeilut on nyt käynnistetty eri puolilla maakuntia ja kuntia, ja ne ovat saaneet erittäin hyvää palautetta ja vastaanoton. Tavoitteena on nimenomaan koota eri palveluntuottajat yhteen, niin sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyysviranomaiset kuin myös koulutuspalveluntuottajat, ja sitä kautta räätälöidä yksittäiselle palvelun tarvitsijalle omat, hänelle oikeat palvelukokonaisuudet. Sen takia tässä on paljon mahdollisuuksia näitten kuntakokeilujen osalta. Nyt kysyisin ihan tämmöisen hallinnollisen kysymyksen: Etelä-Karjalassa nämä työllisyyspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut on koottu kaikki Eksoten alle. Me olemme siirtäneet, kunnat ovat siirtäneet, nämä palvelut tämän yhden palveluntuottajan sisään. Ei kai näitä hyviä käytänteitä nyt tarvitse lähteä purkamaan, [Puhemies koputtaa] jotta myös Eksote ja Etelä-Karjala pääsevät osallistumaan näihin kuntakokeiluihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-01T17:17:52,2019-10-01T17:19:03,Tarkistettu,1.1 2019_40_140,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta on erittäin tärkeä keskustelunaihe, ja siinä mielessä kiitos kokoomukselle. Täällä on käytetty tärkeitä ja kirkkaita puheenvuoroja niin hallituspuolueiden osalta kuin myöskin opposition puolelta, ja juuri näin, tämä 75 prosentin työllisyystavoite on varmasti meidän kaikkien tavoite. Joissakin puheenvuoroissa on tosin häirinnyt se, että on vaadittu konkretiaa. Muistuttaisin edelleen keskustan ryhmäpuheenvuorosta, jossa oli, voisiko sanoa, tällainen seitsemän kohdan kuuma lista konkreettisista työllisyystoimista, jotka erinomaisella tavalla ovat vietävissä eteenpäin. Edustaja Sankelolle mainitsisin, että siellä on myöskin esitetty Suomen mallia, joka pureutuu tähän kohtaanto-ongelmaan, jonka Kauhavan osalta mainitsit. Lukuisia muitakin kohtia siinä listassa on. [Puhemies koputtaa] Mikäli se meni joltakulta ohi, niin se kannattaa vielä vaikka jälkikäteen kuunnella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-01T17:19:07,2019-10-01T17:20:13,Tarkistettu,1.1 2019_40_141,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten kotita-louksien velkaantuneisuus on noussut todella korkealle, historiallisen korkealle tasolle, ja samaan aikaan suomalaisten maksuhäiriöt ovat kasvaneet. Asiaan ovat kiinnittäneet huomionsa myös Suomen Pankki ja EU-pankkivalvoja. Tänään suomalaisten velkaantumisen hillintäkeinoja pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä luovuttikin työryhmänsä selvityksen valtiovarainministeri Lintilälle, ja tässä ehdotuksessa ehdotetaan, että asuntolainojen maksimipituutta rajoitettaisiin, kotitalouden luottojen enimmäismäärä sidottaisiin vuosituloihin ja myös taloyhtiölainoihin tulisi rajoituksia. Nämä ovat erittäin perusteltuja ehdotuksia. Yli varojensa ei voi yksittäinen kansalainen elää. Velat eivät ole ilmaista rahaa, ja velat on maksettava takaisin. Tämä olisi myös hallituksen hyvä muistaa, kun suunnittelee toimintaansa. Kysyisinkin pääministeri Rinteeltä: mikä on hallituksen velkakatto?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-01T17:20:13,2019-10-01T17:21:19,Tarkistettu,1.1 2019_40_142,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta edellyttää, että julkista taloutta hoidetaan vastuullisesti — ei siksi, että se olisi itse tarkoitus, vaan siksi, että se on ainut kestävä tapa rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa nyt ja tulevaisuudessa. Tästä syystä meidän on viisaasti priorisoitava ja kohdennettava sekä nyt tehtävät veronkevennykset että menolisäykset. Veronkevennyksiin liittyen: hallitus on siis kohdentamassa ne viisaasti pieni- ja keskituloisille, vaikka kokoomuksen mielestä ne pitäisi kohdentaa myös suurituloisille. [Eduskunnasta: Höpö höpö höpö!] Mitä tulee menolisäyksiin, niin nekin kohdistetaan nyt viisaasti: Me investoimme nimenomaan koulutukseen, tutkimukseen, lapsiin, perheisiin ja perusturvaan, ja toivoisin, että oppositio näkisi tässäkin yhteyden myös työllisyyden positiiviseen kehittymiseen. Se, että me annamme kaikille lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvät eväät jo [Puhemies koputtaa] varhaisista vuosista alkaen, johtaa myös hyvään ennusteeseen [Puhemies koputtaa] työllistymiseen liittyen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-01T17:21:23,2019-10-01T17:22:28,Tarkistettu,1.1 2019_40_143,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluan palata nyt tähän ahkerien työtä tekevien suomalaisten tilanteeseen. Hallituksen puheet työn verotuksen kanssa ovat kyllä kummaa sumutusta. Te olette väittäneet tiedotteessa, että pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, ja täälläkin jatkaneet tätä retoriikkaa, että keskituloisten verotus kevenee. Ministeri Lintilä kuitenkin tunnusti viime torstain kyselytunnilla, että kyllä, työntekijän sivukulut tosiasiassa nousevat. Veronmaksajien laskelman mukaan tämä tarkoittaa, että työhön kohdistuva verotus kiristyy todellisuudessa 250 miljoonalla eurolla. Te olette tästä vastuussa. Polttoaineveronkorotukset tulevat päälle, ja kuten tiedetään, nämä kurittavat suhteessa eniten juuri niitä pienituloisia ahkeria suomalaisia. Omalla työllään eläviä kiinnostaa, kuinka paljon bruttopalkasta jää käteen. Ensi vuonna samasta palkasta jää [Puhemies koputtaa] keskituloiselle vähemmän käteen — eikö näin, ministeri Lintilä? [Puhemies koputtaa] Miten tämä kannustaa ahkeroimaan ja työntekoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-01T17:22:29,2019-10-01T17:23:44,Tarkistettu,1.1 2019_40_144,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuulin tänään työmatkalla tänne tullessa miehestä, joka teki paineen alla kovasti töitä, väsähti, paloi loppuun ja joutui tukien varaan. Kului vuosi, toinen — mitä pidemmäksi aika meni, sitä vaikeampi oli saada töitä. Kuulin myös pienestä yrityksestä, jossa haluttiin kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Toimitusjohtaja kysyi väsähtänyttä miestä töihin. Hän näki miehessä potentiaalia. TE-keskus myönsi yritykselle vuodeksi palkkatukea miehen työllistämiseen. Tuki mahdollisti sen, että yrityksellä oli kaksi vuotta aikaa saada mies täyteen työkuntoon. Vastuuta annettiin pikkuhiljaa. Nyt yrityksellä on erittäin sitoutunut, motivoitunut, kokenut avainhenkilö, joka kantaa laajasti vastuuta. Mikä oli ratkaisevaa? Se oli palkkatuki. On hienoa, että hallitus [Puhemies koputtaa] on luvannut helpottaa palkkatuen saamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-01T17:23:44,2019-10-01T17:24:59,Tarkistettu,1.1 2019_40_145,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me olemme täällä välikysymyskeskustelussa sen takia, että me kokoomuksessa olemme hyvin huolestuneita siitä, miten työllisyyden käy. Edustaja Kanerva piti täällä erittäin hyvän puheenvuoron siitä, mitä se ihmiselle tekee, kun toistuvasti saa vastaukseksi ”ei” siihen, kun hakee töitä. Se ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan se on myöskin itsetuntoa nakertava kysymys, ja sen takia me tarvitsemme kaikki ne toimet, joita vain voidaan tehdä, että me saamme työpaikkoja. Niiden toimien tulee olla sekä kannustavia että patistavia. Näiden yhteinen summa vaikuttaa siihen, millä tavalla asiat hoituvat. Ministeri Harakka, te sanoitte äsken, että jos me haluamme pohjoismaisen työllisyysasteen, niin me tarvitsemme myöskin pohjoismaiset toimet. Esimerkiksi OECD on kiinnittänyt huomiota siihen, että yli 60-vuotiaiden työllistyminen Suomessa on heikkoa, ja tähän te itsekin kiinnititte huomiota, ja pyysitte toimenpide-ehdotuksia. Toivoisin nyt kuulevani teidän omia toimenpide-ehdotuksianne tähän. Itse ehdottaisin, [Puhemies koputtaa] että kun meille muutama vuosi sitten tuli 300 euron suojaosuus siihen, paljonko ihminen voi tienata ilman että hän menettää työttömyysturvan, niin tätä voisi nostaa jonkin verran.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-01T17:24:59,2019-10-01T17:26:24,Tarkistettu,1.1 2019_40_146,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kokoomus perännyt tänään julkisen talouden tasapainon puolesta, ja aivan niin kuin hallitusohjelmassa lukee, julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Siihen keskusta on sitoutunut, ja siihen tämä hallitus myös on sitoutunut. Mutta minkä takia tämä haaste meillä nyt on edessä, niin ennen kaikkea se johtuu siitä, että vuodesta 2011 alkaen kokoomuspuolueen johtaessa tämän maan hallituksia niin pääministeri Kataisen kuin pääministeri Stubbin johdolla velkataakka on ollut valtava, ja sitä velkataakkaa keskustan johdolla, pääministeri Sipilän johdolla viime kaudella ruvettiin kuromaan. Tehtiin vaikeita päätöksiä, ja lopulta nyt ollaan siinä tilanteessa, että me vihdoin voimme tehdä satsauksia, että joka ikiselle ahkeralle suomalaiselle mahdollistetaan parempi huominen. Ja mitä tulee niihin laskelmiin, mitä valtiovarainministeriö on tehnyt siitä, että 70 prosenttia suomalaisista hyötyy tästä budjetista, niin kyllä minä uskon poliitikkona valtiovarainministeriön laskelmiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-01T17:26:24,2019-10-01T17:27:37,Tarkistettu,1.1 2019_40_147,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Annan vielä puheenvuorot edustajille Kopra, Piirainen ja Marttinen, ja sen jälkeen ministerit, ja sitten mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_148,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Saatatte hieman yllättyä, sillä en aiokaan nyt tuoda julki laajaa epäluottamustani tätä hallitusohjelmaa kohtaan. Teen sen vähän myöhemmin. Sen sijaan keskityn erääseen työministerin toimialaa koskevaan yksityiskohtaan, nimittäin tähän palkkatukiasiaan — jota nyt yleisesti ottaen me kaikki täällä salissa pidämme suht hyvänä asiana. Kun te kehitätte sitä, niin onko nyt niin, että painopiste on jatkossakin samalla tavoin kuin edellisellä hallituskaudella yksityisen sektorin työpaikkojen palkkatuessa, vai onko tarkoitus siirtyä korostamaan julkisen sektorin työpaikkoja? Kävin nimittäin eilen työvoimaviranomaisten kanssa keskustelua aiheesta, ja sieltä tuli selkeä tieto, että he valmistelevat jo asiaa sitä suuntaa silmällä pitäen, että jatkossa palkkatuettu työ on julkisella sektorilla. Jos näin on, niin silloin tässähän on kysymys ennemminkin sosiaalipolitiikasta eikä työllisyyspolitiikasta ja tällä ei ole julkisen talouden tasapainoa parantavaa vaikutusta, [Puhemies koputtaa] mutta jos tämä tieto on väärä, niin pyydän, että oikaisette sen tuonne kentälle, ettei tehdä turhaa, väärää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-01T17:27:37,2019-10-01T17:28:53,Tarkistettu,1.1 2019_40_149,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kävimme eilen edustaja Rantakankaan kanssa tutustumassa perhekotiin, ja siellä on kyllä paljon haasteita. Kun ajatellaan tulevaisuuden työntekijöitä, niin kyllä tekemistä riittää, ja on täälläkin tänään taidettu salissa mainita tämä ongelma, mikä tähän liittyy. Hyvin paljon on syrjäytyneitä ja huumeitten käyttäjiä, ja poliisi ja lastensuojeluviranomaiset ovat aivan voimattomia. Elikkä minä esitän, että eduskunta pureutuu näihin kysymyksiin hyvin vahvasti. Siellä on tulevaisuuden työntekijät, ja heidät täytyy saada tälle oikealle yhteiskuntavastuu-uralle. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-01T17:28:53,2019-10-01T17:29:36,Tarkistettu,1.1 2019_40_150,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Vielä edustaja Marttinen ja sen jälkeen ministerit.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_151,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Lintilä on täällä puhuessaan todennut, antanut ymmärtää, että tämä sivukulujen kasvu ensi vuonna ikään kuin ei nyt kuulukaan hallitukselle. Tietysti tätä vähän ihmettelen siinä mielessä, että porilainen insinööri kun tulee töistä kotiin ja hän, ministeri Lintilä, ensi vuonna saa palkkakuitin, niin ei hänen tarvitse välittää siitä, että mistä syystä johtuen hän saa vähemmän käteen kuin tänä vuonna. Se on teidän tehtävänne huolehtia siitä, hoitaa veropolitiikkaa, tuoda tähän taloon budjetti, jolla tästä pidetään huoli. Veronmaksajain Keskusliitto on tehnyt laskelman siitä, että tämä sivukulujen nousu johtaa siihen, että keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna, ja tämä on fakta. Vai väitättekö, ministeri Lintilä, että ensi vuonna tosiaan tämä porilainen insinööri saakin saman verran käteen kuin tänä vuonna? Olenko ymmärtänyt nyt jotain väärin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-01T17:29:40,2019-10-01T17:30:47,Tarkistettu,1.1 2019_40_152,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Nyt annetaan ministereille mahdollisuus vastata. Ottaako ministeri Lintilä? 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_153,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin korjaan: Tässä tuli väittämä, että olen tunnustanut, että ansiotuloverotus kiristyy tällä kaudella. Ei kiristy täältä hallituksen näkökulmasta katsottuna, vaan se on palkan sivukuluista, aivan niin kuin äsken tuli, ja aina Veronmaksajain Keskusliitto laskee sen samalla tavalla. Meidän kassaan ei tule kyllä yhtään euroa lisää siitä. Eli meidän näkövinkkelistä me kevennämme sen 200 miljoonaa plus tehdään indeksitarkistukset. [Matias Marttinen: Se ei riitä!] Toinen linja on sitten se kova linja, mitä tehtiin esimerkiksi viime kaudella: 1,4 miljardia tuloveron kevennyksiä. Jos me olisimme tähän tilanteeseen ajaneet sellaisen, me sukeltaisimme todella syvälle. [Matias Marttinen: Vähempi riittäisi!] Me olemme lievästi elvyttävässä budjetissa. Se, että hallitus on sitoutunut tähän 75 prosenttiin: Aina pitää muistaa se asia, että oli hallituspohja mikä hyvänsä, niin se luku olisi ollut sama, ja mitä paremmin se toteutuu, sen helpompi se on tuleville hallituksille, koska seuraavan hallituksen luku on 78. Se on ihan selvä, muuten näitä julkisia palveluita ei voida pitää pystyssä. Me olemme hyvin sitoutuneita, tulemme tuomaan esityksiä. Varmasti niitä tulee koko ajan, mutta niitä, voiko sanoa, tarkastelupisteitä ovat ensi kevään riihi ja sitten elokuun riihi, jotka on annettu esimerkiksi työryhmille, mutta totta kai niitä sen mukaan, miten tulee, laitetaan liikkeelle. Tässä oli muutama kysymys velkaantumistyöryhmästä. Todellakin sain tänään velkaantumistyöryhmän työn — äärettömän tärkeä. Yli 8 prosentilla suomalaisista aikuisista on maksuhäiriömerkintä. Nyt se lähtee lausuntokierrokselle, marraskuun lopussa teen siitä poliittisen arvioinnin, ja tarkoitus olisi ensi kevään aikana saada hallituksen esitykset siitä kaikilta osin. Muuten kiitän oppositiota rakentavasta keskustelusta. Työllistyminen, työllisyyden lisääminen on yhteinen haaste, ja politiikkaan kuuluu se, että keinoista voidaan olla eri mieltä, mutta hienoa on se, että kaikilla meillä on yhteinen tavoite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-01T17:30:56,2019-10-01T17:33:30,Tarkistettu,1.1 2019_40_154,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Ministeri Harakka, samoin 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_155,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhtä lailla yhdyn näihin kiitoksiin siitä, että olemme saaneet käydä vakavahenkistä, rakentavaakin keskustelua tästä kohtalonkysymyksestämme eli työllistymisestä, joka vaikuttaa myöskin meidän tulevaisuuden kestävään kasvuumme ratkaisevasti. Edustaja Sankelo esitti hyvän ja konkreettisen kysymyksen siitä, mitä Autohuolto Nyqvistin tulisi tehdä. Nyt on huomattava, että se sijaitsee maakunnassa, jossa työllisyysprosentti on korkea. Se tarkoittaa sitä, että jos minä menen sinne, Pohjanmaalle, puhumaan 75 prosentista, niin he sanovat, että älä pelottele. Mutta se kavaltaa sen ongelman, että myöskin työvoimapula on tosiasia lähes kaikilla alueilla ja useilla aloilla. Tätä tosiasiaa ei nyt auta väistää. Ja meillä ensimmäinen toimemme tähän kohtaanto-ongelmaan on se, että lisäämme jo ensi vuoden budjettiin näitä yrityslähtöisiä, tarvelähtöisiä, kysyntälähtöisiä koulutuksia, täsmä-, rekry- ja muuntokoulutuksia, juuri niille alueille, joilla niitä tarvitaan, ja tietääkseni silloin kannattaisi olla sillä seudulla yhteydessä Seduun ja Järviseudun ammattiopistoon, miltä osin siihen voisi auttaa. Edustaja Kiljusen kysymykseen täytyy palata jatkossa, mutta tässä onkin hyvä tilaisuus nyt muistuttaa siitä, että siltä osin kuin tämä kuntakokeilu toteutuu, ne alueet ja kunnat, jotka eivät ole siinä mukana, saavat entistä parempaa TE-palvelua, koska TE-osaaminen ja nykyisten valtionhallinnon työllistämisosaajien palvelut ovat edelleen käytössä ja ne keskittyvät entistä vahvemmin asiatuntijatehtäviin eli siis nimenomaan työvoiman välitykseen, osaamisen kehittämiseen, kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen, ja silloin palvelu paranee. Tämä saattaisi koskea myöskin sitten Kauhavaa tältä osin. Jatkakaamme tätä tärkeää kysymystä, edustaja Kauma, ikäjohtamisen välttämättömyydestä. Kysymys kuuluu, ovatko tässä nyt kannusteet ja sitten sanktiot kohdallaan siltä osin kuin puhutaan siitä, että kokeneet työntekijät saavat jäädä sinne työpaikalle, ja sitten siltä osin, voitaisiinko rekrytoida sitten näitä 55 plus ‑työntekijöitä. Tämä on ihan olennainen kysymys, ja tähän meidän täytyy porautua vielä tarkemmin, samoin kuin toki tähän kiinnostavaan ajatukseen eläkkeen suojaosan korottamisesta. Saan sitten vielä tarkentaa tätä palkkatukiasiaa edustaja Kopralle: Kyseessä on siis kolme eri palkkatukea, siksi puhun vuosisadan palkkatukiuudistuksesta. Olen tyytyväinen siihen työhön, mitä pohjiksi on tehty, mutta kyllä tässä nyt se poliittinen tahto ja määrätietoisuus ovat johtamassa nopeisiin tuloksiin: vuoden päästä pitäisi olla voimassa. On yritysten palkkatuki, joka on siis suunnattu pitkittyvän työttömyyden vaarassa oleville työnhakijoille. Sitten on tämä järjestöjen palkkatuki, joka on suunnattu sitten näille kaikkein vaikeimmin työllistyville, se on ensimmäinen askel työelämää kohti. Ja se kolmas mainitsemani on pienten mikroyritysten palkkatuki, jossa se yksinyrittäjä saa pikkasen vapaammin valita itselleen sen työkaverin, koska niin isosta riskistä ja uskonloikasta on tässä kysymys ja sitä haluan auttaa — kuten tuota muinaista muuraria seitsemän vuoden takaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-01T17:33:32,2019-10-01T17:37:12,Tarkistettu,1.1 2019_40_156,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Ja nyt mennään puhujalistaan. Edustaja Salonen on siellä pitkään odottanut.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_40_157,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on kova. On oltava rehellinen itselleen ja suomalaisille, että tavoitteeseen pääseminen vaatii paljon ponnisteluja eikä varmuutta onnistumisesta voi vielä meillä kenelläkään olla. On tärkeää siis käydä yhteistä keskustelua työllisyysasteen nostamisesta, mutta ei ole rakentavaa yrittää repiä rikki sitä, mitä vasta ollaan kasaamassa. Etenkin tänään, kun Kuopiossa monet nuoret, nuorten vanhemmat ja läheiset elävät keskellä kauhutarinaa ja surua, yhteiskunta kaipaa eheyttämistä, ei repivää riitaisuutta. Suomessa on arvioiden mukaan 65 000 osatyökykyistä ihmistä, jotka haluaisivat töihin — siis 65 000 ihmistä, jotka olisivat valmiita työhön, jos vain saisivat siihen mahdollisuuden. He ovat työhaluisia ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi sairauden tai vamman takia jääneet työelämän ulkopuolelle. He eivät tarvitse työllistyäkseen keppiä vaan tukea. Jokainen osatyökykyinen, joka jää tällä hetkellä syystä tai toisesta työelämän ulkopuolelle, on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti suuri menetys. Osatyökykyisten työllisyysaste on Suomessa matalalla tasolla. OECD:n mukaan esimerkiksi vammaiset henkilöt ovat mukana työelämässä muuta Eurooppaa harvemmin. Siksi on tärkeää, että työministeri Harakka on tarttunut juuri tähän ja etsii keinoja näiden ihmisten työllistämiseen, kuten äsken vielä kuulimme. Aivan kuten ministeri totesi, yksi sellainen keino on esimerkiksi palkkatukiuudistus. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan palkkatuki toimii oikein kohdennettuna ja yhdistettynä muihin työllistämispalveluihin hyvin. Jos palkkatukea suunnattaisiin nykyistä voimakkaammin vaikeasti työllistyville, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisten työllistämiseen, niin silloin palkkatukeen käytettävällä summalla onnistuttaisiin vieläkin tehokkaammin saamaan ihmisiä työmarkkinoille. Martti Hetemäki totesi viikonloppuna Helsingin Sanomissa, että meillä olisi 91 000 ihmistä enemmän töissä, jos ikääntyvien työllisyysaste olisi sama kuin Ruotsissa. Muissa Pohjoismaissa työllisyys on paremmalla tolalla, koska niissä panostetaan juuri palkkatukeen ja työvoimapalveluihin, ja juuri näin hallitus nyt tulee tekemään. Siksi onkin ristiriitaista, että kokoomus toteaa välikysymyksessään palkkatuen olevan vaikuttava keino lisätä työllisyyttä mutta kuitenkin aivan liian kallis työllistämiskeino. On totta, että maalista ollaan vielä kaukana, mutta miten sinne voidaan edes päästä, jos ei anneta keinoille mahdollisuutta? Arvoisa puhemies! Budjettiriihessä sovittiin merkittävistä panostuksista työllisyyden edistämiseksi. Kokonaisvaltainen työllisyyspaketti nopeuttaa työllistymistä ja tarjoaa työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua. Työllisyyspaketin avulla yhä useampi osatyökykyinen ja pitkäaikaistyötön pääsee osalliseksi yhteiskuntaan työpaikan, koulutuksen tai hänelle räätälöidyn palvelun kautta. Yritysten työvoimapulaan vastaamiseksi hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Lisäksi edistetään työssäkäyvien jatkuvaa oppimista ja työttömien kouluttautumista. Hallitus edistää ulkomaalaisten osaajien rekrytointia monin tavoin, muun muassa uudistamalla lupakäytäntöjä sekä luomalla kansainvälisen rekrytoinnin mallin, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisimpia. Hallitus lisää palkkatuen käyttöä yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia ja vähentämällä työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa sekä kytkemällä palkkatukeen tiiviimmin muita palveluita. Kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan tukemaan paremmin siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Hallitus kannustaa myös yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä työntekijöiden palkkaamiseen madaltamalla palkkaamisen kynnystä ja siihen liittyviä riskejä. Lopuksi, arvoisa puhemies, on sanottava, että ahkeruus on koko kansamme hyve. Ahkeruus ei ole ominaisuus, joka on kiinni henkilön tulotasosta. Varmasti me kaikki tunnemme paljon ahkeria ihmisiä, jotka eivät kuulu yhteiskuntamme keskiluokkaan. Esimerkiksi monet naisvaltaiset alat ovat pienipalkkaisia. Saamastaan palkasta huolimatta nämä työntekijät ovat ahkeria. He puurtavat saadakseen vanhuksemme hoidettua, lapsillemme ruokaa päiväkotiin tai pidettyä lähikaupan palvelut pystyssä yötä myöten. [Sari Multala: Kyllä! — Heikki Vestman: Juuri näin!] Eivätkä työttömät ole laiskoja. Laiskuus ei selitä sitä, miksi Suomessa työllisyys on niin paljon muita Pohjoismaita alemmalla tasolla. Voisimmeko siis lopettaa tällaisten leimakirvesten heiton? Hyvät kollegat, nyt on tehty tiekartta työllisyyden nostamiseksi 75 prosenttiin. Kääritään hihat ja ryhdytään töihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-10-01T17:37:21,2019-10-01T17:42:35,Hyväksytty,1.1 2019_40_158,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäisenä kannatan edustaja Tavion tekemää esitystä epäluottamuslauseesta hallitukselle. Nyt kun ihan rehellisiä ollaan, niin kyllähän tämä kokoomuksen ensimmäinen välikysymys on vähän sellainen hakemalla haettu ja tekemällä tehty, ihan itse tehty, ja sen huomaa. Kun siellä vielä mainitaan, että maatalous oli kunnossa Sipilän hallituksen jäljiltä, niin kyllähän siihen vähän tilannekomiikkaakin mahtuu. Mutta ristiriitaisuuksia on myös hallituksen tarinassa. Hallitus sanoo tekevänsä koulutuksen kunnianpalautuksen, mutta se, mitä hallitus ei palauta, on koulutuksen rahat. Missä on se koulutusmiljardi? Ei tule kouluille, ei tule opiskelijoille mitään sen suuntaisiakaan rahoja kuin päähallituspuolueet lupasivat ennen vaaleja. Koulutus on Suomessa muka hyvää, mutta silti jatkuvasti valitetaan, että kouluista ei valmistu osaajia. Missä on vika ja mitä pitäisi tehdä? Toinen ristiriitaisuus: Useat sosiaalidemokraatit erityisesti ovat maininneet, että työttömiä ei enää jatkossa kepitetä tai kuriteta. Mutta toisaalta työministeri Harakka on televisiolähetyksessä ilmoittanut, että se keppi kuitenkin sieltä jostain löytyy. Eli onko sitä keppiä nyt sitten vai eikö sitä ole? Nyt jos ollaan täysin vakavia ja siirrytään isoon kuvaan, niin hallituksen talouslaskelmat perustuvat niin sanottuun totuuden muunteluun. 75 prosentin työllisyys on kuin keisarin vaatteet. En usko, että kukaan tässä salissa uskoo, että se näillä toimilla tulee toteutumaan. Ei varsinkaan nyt, kun talous ei tule jatkossa kasvamaan, vaan se tulee supistumaan Euroopasta jo tulevan talouslaman myötä. Ja kun hallitus päinvastoin, että tekisi uusia tehokkaita työllistäviä toimia, poistaa vielä niitä entisiäkin, niin työllisyys jopa nykyisessä taloustilanteessa tulisi laskemaan — puhumattakaan siitä, jos taloustilanne huononee. Pessimismi on siis lievä sana kuvaamaan tätä tilannetta, koska tiedetään jo varmasti valmiiksi, ettei tavoitetta tulla saavuttamaan. Ja samalla putoaa myös pohja menopuolelta. Ei se pohja ennestäänkään kovin vahva ollut omaisuuden myyntiin ja syömävelan kattamiseen. Muutamia huomioita tästä vastuuttomasta taloudenpidosta: Puhutaan tulevaisuuden investoinneista, ja sellaisiksi kutsutaan monia sellaisia asioita, jotka eivät ole normaalissa merkityksessä investointeja, kuten esimerkiksi opettajien palkkaaminen. Sehän on kulu, joka pitäisi rahoittaa tulolla. Samalla kuitenkin täysin turhiin rahareikiin, kuten kehitysavun 100 miljoonan lisäykseen, löytyy budjetissa rahoitus. Hallituspuolueiden vaaliohjelmissaan lupaamat keskeiset panostukset eläkeläisille ja opiskelijoille jätetään tekemättä. Lähinnä kaikkien suurien korotusten sijaan tulee indeksikorotuksia. Hoiva-alalle ei varata henkilökuntaa, hoitajamitoitusta ei ole luvassa, eikä siihen ole rahojakaan osoitettu valtion talousarviossa. Sen ohella hallituksen ilmastopolitiikka luo uusia työllistymisen esteitä, koska asumisesta ja liikkumisesta tehdään kalliimpaa. [Satu Hassi: Päinvastoin!] Polttoaineiden hintoja nostetaan, se heikentää erityisesti haja-asutusalueella asuvien työntekijöiden asemaa, joiden työmatkat ovat pitkiä. Kuinka keskusta voi olla mukana hallituksessa, joka kuristaa haja-asutusalueita ja heikentää työssäkäynnin kannattavuutta maaseudulla? Samalla hallituspuolueiden riveistä tulee kehotuksia erilaisiin lihan syönnin ja maidon juomisen — no, tuleehan niitä kokoomuksestakin — vastaisiin kampanjoihin, jotka ovat omiaan heikentämään suomalaisen maaseudun työllisyyttä ja tulevaisuudennäkymiä. Perussuomalaisten ja kokoomuksen työllisyystavoitteissa on selvä ero, koska kokoomus haluaa vielä hallitustakin voimakkaammin poistaa työvoiman tarveharkinnan ja tuoda Suomeen halpatyövoiman markkinat, joilla maksettava palkka ei riitä elämiseen, vaan yhteiskunnan täytyy maksaa sosiaalitukia tämän palkan päälle. Eihän tässä ole mitään järkeä. Arvoisa puhemies! Tässä on joitakin todellisia syitä epäluottamuslauseeseen. Tämä peli on mielestäni syytä puhaltaa jo ajoissa poikki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-01T17:42:42,2019-10-01T17:46:29,Hyväksytty,1.1 2019_40_159,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma sisältää huomattavan määrän menoja. Niiden taustalla on monia hyviä asioita, mutta siellä on myös asioita, jotka voitaisiin tehdä palvelujen riittävän tarjonnan ja ihmisten kannalta järkevämmällä tavalla. Varsinaisen ongelman muodostaa kuitenkin se, että hallituksen budjetissa ei ole katetta niille lukuisille asioille, joita ohjelmaan on sisällytetty. Ainoa oljenkorsi näyttääkin olevan työllisyyden kasvun odotus, ja odotusta hallitus todella tekee. Pääministeri Rinne on luvannut päätöksiä työllistämistoimista vasta elokuussa, vajaan vuoden päästä. Onko todella niin, että Suomi seisahtuu vuodeksi ja edistymistä ei tapahdu? Tilannetta ei helpota myöskään se, että tuoreet työllisyystilastot kertovat, että työllisyyden kasvu on hidastunut. Ainoa toki, mitä hallitus tekee, on se, että ahkerien suomalaisten keskituloisten työtätekevien palkansaajien verotusta tullaan kiristämään. Heidän palkkapussiinsa jää vähemmän käteen kuin aikaisemmin. Merkittävä ongelma on myös se, että monet hallituksen rahojen lisäyksistä ovat kertaluonteisia eli riittävät vain pariksi kolmeksi vuodeksi. Kuulostaa vähän vaalitekniseltä asialta. Mitä hallitus aikoo sanoa esimerkiksi niille hoitajille, poliiseille ja opettajille, jotka ovat irtisanomisuhan alla rahoituksen loppuessa? Mitä hallitus aikoo sanoa niille päiväkoti-ikäisille lapsille myöhemmin vuosien päästä, kun he ovat maksamassa hallituksen epäterveen taloudenpidon aiheuttamia velkoja? Miksi hallitus syö leipää lastemme suusta? Toin aikaisemmin esille, että tänään on suomalaisten velkaantumisen hillintäkeinoja pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä luovuttanut selvityksensä valtiovarainministeri Lintilälle. Siinä ehdotetaan muun muassa tavallisille kansalaisille velkakattoa, eli pitäisi huomioida lainanotto sen mukaan, mihin on varaa, ja näin pitäisi tehdä valtionkin kohdalla, mutta tuntuu siltä, että rahankäyttö on holtitonta. Se on samalla tavalla holtitonta kuin on osalla kansalaisistamme tällä hetkellä, mikä on johtanut ylivelkaantumistilanteisiin. Mutta kuka laittaisi hallitukselle velkakaton? [Aki Lindén: Kokoomus varmaan!] Hyvinvointiyhteiskunnassamme jokaisella työikäisellä ja ‑kykyisellä on oikeus ja velvollisuus tehdä töitä. Ilman riittävää työllisyyttä meillä ei ole varaa ylläpitää tätä laadukasta hyvinvointiyhteiskuntaamme, palveluja ja sosiaaliturvaa. Suomen työllisyysaste on kuitenkin naapurimaitamme alhaisempi. Meillä on liian moni työelämän ulkopuolella. Ihminen syrjäytyy, jos hän jää pitkäksi aikaa sosiaaliturvan varaan ilman riittäviä kannustimia työhön tai opiskeluun. Työ on useassa tilanteessa myös parasta lääkettä niin fyysisen kuin henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta, ja terveen talouden ylläpitämiseksi luonnollisesti. Työttömät eivät selviydy työllistymisestä yksin, eikä tarvitsekaan. Meidän on saatava enemmän tukea yksilölliseen ihmisten kohtaamiseen työvoimapalveluissa — se työ on jo aloitettu edellisellä hallituskaudella — ja on löydettävä kunkin työnhakijan vahvuudet ja löydettävä sitten sopiva työpaikka, mihin ne soveltuvat. Hyvää esimerkkiä voimme ottaa esimerkiksi Tanskasta. Edustaja Lindénkin viittasi siihen, että olimme siellä valiokuntamatkalla. Siellä tukea työllistämiseen on saatavissa joustavasti — mutta samalla siellä myöskin paikallinen sopiminen on joustavampaa ja ketterämpää. Arvoisa puhemies! Työvoiman riittävyyden ohella meidän on pidettävä huolta myös työntekijöiden korkeasta osaamisesta, koulutuksen laadusta kaikilla koulutusasteilla. Se on Suomen tärkeä kilpailuvaltti. Jotta saadaan työpaikkoja, tarvitaan yrityksiä ja tarvitaan kysyntää palveluille ja tuotteille, ja sen takia kotitalousvähennyksen vähentäminen on huono signaali yrityksille ja myöskin niille monille eläkeläisille ja lapsiperheille, jotka ovat näitä palveluita käyttäneet. Ihan lopuksi mainitsen vielä nopeat junayhteydet, jotka ovat tärkeä elinkeinotoiminnan virkistäjä ja mahdollistavat työvoiman liikkuvuutta. [Puhemies koputtaa] Suosittelen hallitusta harkitsemaan vielä, josko esimerkiksi kaupunkirata saataisiin aloitettua. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-01T17:46:40,2019-10-01T17:51:57,Hyväksytty,1.1 2019_40_160,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Herra puhemies! Tämä tänään käytävä välikysymyskeskustelu on sillä lailla ansiokas, että tässä käydään läpi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ihan perustaa. Millään me emme voi ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa tulonsiirtoineen ja palveluineen — kuten esimerkiksi vanhustenpalvelut, yliopistot, peruskoulut — ellei meillä ole mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen ihminen Suomessa töissä. Suomeen tarvitaan myös lisää ihmisiä, jotka haluavat yrittää, perustaa yrityksiä, luoda uutta ja palkata ihmisiä. Tällaisia ihmisiä tarvitaan lisää riippumatta siitä, ovatko he syntyneet Suomessa vai tulleet jostain muualta. Arvoisa puhemies! Uuden punamultahallituksen, noin neljä kuukautta vanhan punamultahallituksen, joka tänään vastaa ensimmäiseen opposition tekemään välikysymykseen, hallitusohjelma lähtee siitä liikkeelle, että hallituskauden lopussa vuonna 2023 meillä on 75 prosentin työllisyysaste eli 3 prosenttia enemmän työikäisiä suomalaisia on töissä kuin tällä hetkellä. Lisäksi uuden punamullan ohjelma lähtee siitä, että vuoteen 23 mennessä koko julkinen talous on tasapainossa, julkinen talous pidetään tasapainossa. Keskustan eduskuntaryhmä on erittäin ja ehdottoman sitoutunut näihin tavoitteisiin, ja tulemme pitämään näistä tavoitteista kiinni kaikilla tavoin tämän vaalikauden aikana. Nyt jo, syksyn budjettiriihessä, on lanseerattu useita toimia työllisyyden parantamiseksi. Hieman ihmettelen tänään kuultuja puheenvuoroja erityisesti oppositiopuolue kokoomuksen riveistä henkilöiltä, jotka ovat aika pitkään toimineet valtioneuvostossakin. He ovat lähteneet liikkeelle siitä, että meidän olisi pitänyt tehdä neljässä kuukaudessa kaikki työllisyystoimet, jopa kunnianhimoisemmat työllisyystoimet kuin ne, jotka oli viimeisen neljän vuoden aikana. Kyllä siellä ministerikokemusta omaavat henkilöt tietävät, että talous- ja työllisyyspoliittiset toimet eivät heti näy, vaan siinä menee muutama kuukausi tai vuosi, että ne toimet alkavat puremaan. Keskusta tukee kaikkia niitä toimenpiteitä, mitä nyt on vuoden 2019 budjettiriihessä punamultahallitus ensimmäiseen budjettiinsa laittanut. Lisätoimiahan on luvassa sitten jo ensi keväänä kehysriihessä ja tulevissa budjettiriihissä. Ihmettelen kyllä sitäkin, että kokoomukselle, joka nyt on tämän välikysymyksen meille jättänyt vastattavaksi, ainut ratkaisu kaikkiin talouspoliittisiin toimiin on se, että hyvätuloisten verotusta pitää keventää — kaikista parhaimmassa ja turvatuimmassa asemassa olevien suomalaisten verotusta pitää aina keventää. Olen sitä mieltä, että erityisesti yrittäjien, jotka ottavat isoja riskejä ja työllistävät muita ihmisiä, pitää saada myös verotuksellisesti palkkio panoksestaan, mutta ei se voi olla ratkaisu kaikkiin ongelmiin taloudessa, että kevennetään verotusta rikkailta. Kokoomuksella se tuntuu olevan ratkaisu kaikkeen. [Sari Multala pyytää vastauspuheenvuoroa] Ihmettelen myös kokoomuksen linjauksia siitä, että te vastustatte nyt tämän pienen julkisen talouden liikkumavaran käyttämistä muun muassa päivähoitoon ja pienien eläkkeitten korottamiseen, sen käyttämistä yliopistokoulutukseen, sen käyttämistä vanhustenhoidon parantamiseen. Olisi mukava kuulla välikysymyksen allekirjoittaneilta kokoomuslaisilta, mikä jätetään toteuttamatta. Jätetäänkö toteuttamatta eläkkeitten korotukset, jätetäänkö toteuttamatta hoitajien lisäykset vanhustenhoitoon, vai mitä jätetään tekemättä? [Antti Rantakankaan välihuuto] Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä esittää jatkotyön pohjaksi niin punamultahallitukselle kuin koko tälle eduskunnalle seitsemää toimenpidettä, mitä nyt pitäisi viedä eteenpäin, jotta se 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan: 1) Kustannuskilpailukyvystä pitää huolehtia suhteessa meidän kilpailijamaihimme. 2) Paikallista sopimista pitää edistää, ja kaikki paikallisen sopimisen esteet lainsäädännöstä pitää purkaa. 3) Työttömyysturvan pitää kannustaa ottamaan laajemmin töitä vastaan koulutuksesta riippumatta. 4) Osatyökykyiset pitää saada paremmin työelämään kuin tällä hetkellä. 5) Olemme sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. En voi ymmärtää niitä perussuomalaisia, jotka täällä demonisoivat työperäistä maahanmuuttoa ja ulkomailta tulleita työntekijöitä. Ei pyörisi maatilat, ei pyörisi turkistarhat, ei pyörisi monet metalli- ja puualan tehtaat tuolla kotiseudullani Pohjanmaalla ilman työperäistä maahanmuuttoa. 6) Meidän pitää panostaa koulutukseen, tuotekehitykseen. 7) Nuorten työllistämiseen tarvitaan aivan oma ohjelma. On erittäin tärkeä asia, että kukaan nuori ei syrjäydy, ei jää yksin ja kaikki nuoret voivat kokea merkityksellisyyttä työelämän kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-01T17:52:05,2019-10-01T17:57:27,Hyväksytty,1.1 2019_40_161,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Koulutuksen kunnianpalautus on vihreän politiikan ja tämän hallituksen politiikan lähtökohta. Suomi tippuu muun maailman kyydistä ilman osaavaa ja koulutettua työvoimaa, ja samalla kaikilta työllisyystavoitteilta tippuu pohja. Koulutus on parasta tasa-arvo‑ ja talouspolitiikkaa, mutta Suomen korkeakoulutettujen määrä suhteessa väestöön uhkaa jäädä muista OECD-maista jälkeen ja on tippunut jo OECD-maiden keskiarvon taakse. Mielikuvat ovat joskus vahvempia kuin todellisuus. Tämä kehitys tulee muuttaa. Sen takia panostamme koulutukseen nyt kaikilla asteilla, ja yllätys, tämä maksaa. Oppimisen edellytykset luodaan varhain. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ja ryhmäkokojen pienentäminen, siis sen korjaaminen, mitä edellinen hallitus, jossa oli kokoomuksen edustaja opetusministerinä, rikkoi, takaavat sen, että kaikki lapset saavat nyt tarvitsemansa tuen paremmin ja huomiota ensimmäisistä ikävuosista alkaen. Se kurahousuissa hiekkalaatikolla istuva lapsi, johon kokoomus tänään viittasi, hyötyy tämän hallituksen toimista. Oppivelvollisuutta myös pidennetään, ja korkeakoulut saavat lisää määrärahoja. Työllisyyden kannalta on selvää, että täytyy arvioida opetuspaikkojen kohdentamisessa se, että ne kohdistuvat ainakin sellaisille aloille, joissa nähdään jo, että työllisyysaste on ihan täysi ja työttömyys on lähellä nollaa — viittaan tällä erityisesti terveydenhuoltoalaan. Siellä myös ikääntyvä väestö tulee asettamaan lisäkysyntää näille aloille. Toisaalta täytyy arvioida, että ne tulevat toimialat saattavat olla joitakin muita kuin mitä nyt näemme tai osaamme ajatellakaan. Elinikäiselle oppimiselle luodaan edellytyksiä, ja nämä panostukset todellakin tulevat kantamaan pitkällä aikavälillä sekä syrjäytymisen ehkäisemisen että eriarvoisuuden vähentämisen kannalta mutta myös talouden, elinkeinojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Holtitonta taloutta ei ole koulutukseen satsaaminen, kuten kokoomus on täällä esittänyt. Sen sijaan talouspuolue kokoomuksen ajama sote-uudistus, joka olisi nostanut kuluja terveydenhuollossa liian pienten maakuntien ja markkinamallin myötä, olisi ollut holtitonta talouspolitiikkaa. Talouspoliittisessa keskustelussa tulee kiinnittää huomiota myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ja OECD:n arvion mukaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon satsaaminen jopa nostaa bruttokansantuotetta ja voisi nostaa sitä 10 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Sen takia on ensiarvoisen tärkeää, että perhevapaauudistus toteutetaan nyt, jotta myös naiset saavat tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua työmarkkinoille. Tässä varmasti on yksi keskeinen ratkaisun avain siihen kysymykseen, josta on viime päivinä puhuttu, eli siihen, miten saadaan syntyvyyden lasku jotenkin taitettua Suomessa. On tärkeää panostaa tuotekehitykseen, ja tässä hallitusohjelmassa myös laaditaan yrittäjyysstrategia, jonka tarkoituksena on tarjota uusia ratkaisuja pienille ja keskisuurille yrityksille ja kasvuhakuisille yrityksille, ja sitä kautta luodaan niitä kaivattuja työpaikkoja. On tärkeää arvioida, onko meidän talouspoliittinen ymmärryksemme ajantasaista, ettei keskitytä ainoastaan sen peruskiven muuraamiseen aina, pelkästään teollisuuspolitiikkaan tai energiatalouteen, vaan katsotaan kokonaisvaltaisesti useita elinkeinoja. Palvelut työllistävät. Tässä hallitusohjelmassa aletaan myös kehittämään Suomeen aineettoman arvonluonnin osaamista, esimerkiksi Creative Business Finland ‑ohjelman avulla. Tämä on sellaista toimintaa, joka valitettavan vähän saa huomiota vielä tässä salissa. Kokoomuksen ilmasto‑ ja ympäristöpolitiikka on varsin ristiriitaista, kun samalla kiinnitetään paljon huomiota polttoaineveron nostoon ja moititaan ilmastopolitiikan puutetta. Ympäristökriisin edellyttämiä toimia ei voida enää saavuttaa nopeilla ratkaisuilla, vaan meidän täytyy luoda kokonaan uudenlainen ajattelumalli talouden harjoittamisen pohjaksi. Talouskasvun ja investointien uudelleenohjaaminen sellaisille aloille, joilla on pieni ekologinen jalanjälki, on ensiarvoisen tärkeää. [Puhemies koputtaa] Meidän ei tule lannistua haasteiden edessä, mutta muutos tarvitsee määrätietoista lainsäädäntötyötä nyt sekä ajattelutapojen kokonaisvaltaista muutosta ja välillä rohkeita hyppyjä tuntemattomaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-01T17:57:30,2019-10-01T18:02:54,Hyväksytty,1.1 2019_40_162,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä tiedostaa ja katsoa tätä meidän maatamme maailmalta, vähän laajemmasta ikkunasta, ja mielellään kaataa ympäriltään koko se uudistumista estävä rakennelma, jonka me olemme piskuisena Suomena ympärillemme kehittäneet. 5,5 miljoonaa ihmistä maassa, joka elää miljardien ihmisten markkinoilla, maailmassa, jossa me olemme todellakin piskuinen Suomi. Sen takia meillä ei ole varaa väheksyä ketään eikä kenenkään panosta, kaikkia tarvitaan. Meillä riittää maailmassamme haasteita: ei pelkästään ikääntyminen, ikäluokkien pieneneminen, vaan digitalisaatio, globalisaatio eli maailmallistuminen, robotisaatio, ilmastonmuutos. Ne kaikki haastavat omalla tavallaan meidän maatamme samalla tavalla kuin muita alueita: ravinnontuotantoa, työn tekemisen mallia, sitä kautta myöskin elinikäisen oppimisen mahdollisuutta, koulutuksemme rakenteita, palvelujärjestelmämme rakenteita. Ja mitä kaikkea se murros tuokaan tullessaan? Se tuo tullessaan sen, että meidän on kyettävä entistä syvempään ja vahvempaan yhteistyöhön. Ja kun me pohdimme sitä, mistä tämän maailman ajassa voisi syntyä uutta työtä ja toimeentuloa, niin toivon, että jokainen meistä haastaisi itsessään sen ajattelun, että vettä tulee hanasta, ruokaa marketista ja sähköä pistorasiasta, ja miettisi, kuinka monella alueella maailmassa tapahtuu niin hyvin kuin meillä Suomessa ja niin että asiat toimivat. Miten me voisimme vastata ruokahuoltokysymyksiin, juomavesihaasteisiin, energiapolitiikkaan, uusiin polttoaineisiin, kehittää mahdollisimman paljon uusia tuotteita, joilla tarjottaisiin elämän edellytyksiä niin kotimaassa Suomessa kuin myöskin ulkomailla? Asiat lähtevät pitkälti perusasioista, ainakin niin kauan kun emme opi elämään ilman vettä ja ravintoa. Mutta kuinka vaikeaa sen asian hyväksyminen ja ymmärtäminen on silloin, kun ne perusasiat ovat meille itsestäänselvyyksiä. Omatkin itsestäänselvyydet on syytä haastaa, ainakin ennemmin kuin se omakin kaivo kuivuu pihamaalla. No, kun me mietimme kaikkea sitä, mitä tänäkin päivänä olemme kuulleet, aika monesta suusta on haastettu esimerkiksi polttoaineverotukseen liittyviä kysymyksiä, niin minä haastaisin meidät kaikki miettimään: Miten suomalainen teollisuus, suomalainen koulutusmaailma, tuotekehitys voisivatkaan viedä eteenpäin synteettisten polttoaineiden mahdollisuutta, jolloin me toisimme kokonaan uudenlaisen ratkaisun koko fossiilimaailman polttoainekuvioon. Hiilidioksidista, savukaasuista lähtien kaikki hyötykäyttöön — suljettu hiilidioksidikierto, se voi olla ufoasia tässä eduskuntasalissa tänään mutta toivottavasti ei enää muutaman vuoden päästä — että me ymmärrämme, että mikään ei ole jätettä, kaikki on hyödynnettävää, kaikesta voi syntyä uusia mahdollisuuksia, ja suomalaiset voivat olla osa ratkaisua. Väistämättä, kun tämän päivän keskustelua on tuossa kuunnellut, tuntuu, että me olemme täällä eduskunnassa enemmän osa ongelmaa kuin osa ratkaisua, ja sen takia toivon, että niin itse kuin, rakkaat kollegat, tekin, katsomme kaikki yhdessä peiliin ja mietimme, voiko niistä meidän elämämme itsestäänselvyyksistä itse asiassa syntyä sitä uutta elinvoimaa, uutta elinkeinopolitiikkaa, uutta koulutuspolitiikkaa, uusia ratkaisuja, joilla me synnytämme uutta työtä, niin maakuntiin kuin kaupunkeihinkin. Mutta se riippuu meistä hyvin pitkälti, meidän tahtotilastamme ja meidän näkemyksestämme siitä, olemmeko me niin pieni, että meillä ei ole mahdollisuuksia kehittää uusia isoja juttuja, jotka menevät maailmalla kaupaksi. Eli ehkä kainuulaiselta voisi odottaa, että painetaan pojat ja tytöt leuka rintaan — naiset ja miehet, ei saa ketään tietenkään pojitella eikä tytötellä — mutta ei paineta leukaa rintaan, vaan nostetaan se leuka sen verran ylös, ettei vesisateella hukuta, ja häntä pystyyn, ja katsotaan niitä uusia mahdollisuuksia, kaikkia niitä, myöskin vanhoihin asioihin pohjautuvia, jotka ovat meille peruselämän edellytyksiä. Siitä syntyy tulevaisuuden Suomi ja myöskin niitä uusia työpaikkoja. — Kiitos. [Antti Rantakangas: Erittäin hyvä, erittäin hyvä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-10-01T18:03:00,2019-10-01T18:07:56,Hyväksytty,1.1 2019_40_163,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ja kiitos, edustaja Kyllönen, inspiroivasta puheesta. Uskon, että kaikki täällä salissa välittävät taloudesta ja kaikki välittävät työllisyydestä. Keskustelemme nyt välikysymyksestä, joka jätettiin, kun hallitus oli toiminut runsaat kolme kuukautta. Elämme edellisen hallituksen budjettia, joka muuten tehtiin paremmassa suhdanteessa 1,7 miljardia alijäämäiseksi, ja tämä hallitus ei ole vielä jättänyt omaa budjettiesitystään eduskunnalle, mutta taloudesta ja työllisyydestä on hyvä puhua siitä huolimatta. Saimme eilen kuulla heikkoja uutisia syntyvyydestä. Suomi on demografisten haasteiden edessä. Meillä on vanheneva väestö ja yhä vähemmän lapsia. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat todellisia ongelmia. Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme rapautuu. Iso osa yrityksistämme kärsii työvoimapulasta. Investointiaste on matala ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miltä maapallomme näyttää heidän ollessaan aikuisiässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-01T18:08:04,2019-10-01T18:09:37,Hyväksytty,1.1 2019_40_164,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös itse kiittää hallitusta erinomaisesta tavoitteesta eli 75 prosentin työllisyysastetavoitteesta ja siihen tähtäävistä useista keinoista, tästä 25 keinon listasta. Ylipäätänsä Rinteen hallituksen päämäärä on selvästi ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoisuuden torjuminen. Onkin hienoa nähdä, että hallituksen talouspolitiikan avulla voidaan nostaa ostovoimaa jopa 70 prosentilla suomalaisista. Tämä hyvinvointia lisäävä linja on myös nähtävissä hallituksen työllisyyspolitiikassa. Valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että työttömiä on jätetty Suomessa oman onnensa nojaan. Hän peräänkuulutti sitä, että palveluihin ja palkkatukeen panostettaisiin riittävästi. Tätä juuri hallitus on nyt tekemässä. Esimerkiksi meillä Pirkanmaalla on hyviä kokemuksia työllisyyden kuntakokeiluista, ja tässä mallissa työttömästä otetaan juuri se koppi ja hänelle yksilöllisesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mietitään niitä polkuja takaisin työelämään. Toisaalta hallituksella on myös hyviä keinoja niin osatyökykyisten pitämiseksi työelämässä kuin siihen, miten pitkäaikaistyöttömiä autetaan mukaan työelämään. Esimerkiksi palkkatuen laajempi käyttö on erittäin tärkeä askel tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Me olimme vierailemassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanssa Tukholmassa, ja siellä pohdittiin näitä, että minkä takia Ruotsissa on parempi työllisyysaste, ja kyllä siellä etenkin nuorten naisten kohdalla perhevapaat näyttäytyivät, sitten toisaalta maahanmuuttajien kohdalla oli huomattavasti korkeampi työllisyysaste, ja siellä ruotsalaiset kollegat näkivät, että nimenomaan palkkatuen laajempi käyttö on auttanut heitä maahanmuuttajien työllisyysasteen nostossa ja integroinnissa, ja toisaalta Ruotsissa esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden tilanne on parempi, sillä siellä muun muassa irtisanomissuoja on kireämpi kuin meillä Suomessa. Ne olivat ehkä sellaiset päähuomiot Ruotsiin nähden. Mutta nämä hallituksen toimet, mitä tuotiin siellä esille, saivat ihan hyvää vastakaikua ja ajatusta. Toisaalta sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili Tanskassa, ja siellä käytiin tätä työttömyysturvakeskustelua, ja siellä itsellenikin selkisi muun muassa se, että Tanskassa on hyvin paljon korkeampi ja pidempi työttömyysturva ja se ei ole kuitenkaan näkynyt työllisyysasteessa, päinvastoin siellä on parempi tilanne ja siellä ei tällaista keskustelua ollenkaan käyty. Mielestäni onkin tärkeätä, että nykyisen hallituksen ensimmäisiä toimia oli muun muassa aktiivimallin poistaminen, koska se on koettu laajasti epäinhimillisenä ja se on käytännössä leikannut pitkäaikaistyöttömiltä ja tiputtanut heitä uusiin tuloloukkuihin. Työllisyyspalveluiden kehittämisen lisäksi hallituksen panostukset koulutukseen, osaamiseen, isoihin infrahankkeisiin ja työhyvinvointiin — kuten täällä on tuotu esille — kannattavat, koska työn murros haastaa koko meidän työllisyysasteen positiivisen kehityksen. Toisaalta laajat trendit, kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja muuttuva työelämä, edellyttävät jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja työssäjaksamiseen panostamista. Meidän työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli juuri tänään Työterveyslaitoksella vieraana, ja me keskustelimme siitä, minkälaisia toimia he näkisivät tämän meidän tavoitteen saavuttamiseksi, ja kyllä siellä vahvasti tulivat esille nimenomaan koulutus ja sitten työkyvyn ja työterveyden ylläpitäminen. Niin kuin nyt tiedetään, niin tästä eteenpäin jos miettii, että kun meillä on yrityksestä irtisanottu, vaikka tehtaasta, niin aika harvoin he palaavat niihin samoihin töihin, vaan tarvitaan koulutusta ja uudelleenkoulutusta uusiin työtehtäviin. Siinä mielessä koulutus on tärkeää mutta sitten työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen, että me pääsemme näissä viimeisissä prosenteissa eteenpäin. Joka tapauksessa hallitus tekee viisasta työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä ja ihmisiin luottaen, ja uskon vahvasti, että näillä keinoilla me saavutamme nämä meidän kaikkien tärkeänä pitämät työllisyystavoitteet. — Kiitos, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-10-01T18:12:57,2019-10-01T18:18:09,Hyväksytty,1.1 2019_40_165,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Ihan ensin kannatan perussuomalaisten Ville Tavion tekemää epäluottamuslausetta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä meidän pitää pystyä nykyistä paremmin priorisoimaan, mihin me käytämme julkisia varoja. Suhdannenäkymien heikentyessä kotimaisen kysynnän ja investointien ylläpito on nousemassa entistäkin tärkeämmäksi. Työpaikkojen luominen ja syntyminen on yhteinen tahtotilamme: työtä, kiitos. Sisäinen oikeudenmukaisuus on sitä, että Suomi on maa, jonka jokainen suomalainen voi kokea olevan juuri hänen asiallaan. Sellaisessa Suomessa on yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja sitä me tarvitsemme. Perussuomalaiset nostavat esiin sinivalkoisen työllisyyspolitiikan. Sinivalkoinen työllisyyspolitiikka on sitä, jossa kotimaan työttömät ja pätkätyöllistetyt saavat töitä ennen laajamittaista ulkomaalaisen työvoiman maahantuontia. Suomalaiset työntekijät ensin. Meidän tulee myös saada varmuus siitä, että suomalaisten palkkoja ei aleta polkemaan sillä, että työmarkkinoille ollaan tuomassa ulkomaalaista työvoimaa. Palkka, jolla ei tule toimeen, ei ole kenenkään etu. Se lisää eriarvoisuutta, syrjäyttää ja nöyryyttää. Suomityttö ja suomipoika ovat palkkansa ja työpaikkansa ansainneet. Ei lähetetä heitä siis kotiin, vaan luodaan heille töitä. Tämä on parasta kestävää kehitystä. Olemme riemuinneet täällä muun muassa Rauman telakan uusista laivatilauksista. Tilaukset ovat pitkän linjan neuvottelujen tulos, samoin Haminan Googlen panostukset. Toivomme, että työpaikkoja tulee auki, että niitä tulee suomalaisille ja että myös meiltä löytyy sitä osaamista. Mikäli ei, tarvitsemme uutta koulutuspolitiikkaa. Koulutetaan hitsareita, levyseppiä, rakentajia, koodareita. Jaetaan suomalaista osaamista. Otetaan mukaan myös kaikki ikääntyneet työntekijät. Käytetään kaikki hiljainen tieto hyväksi. Arvoisa puhemies! Valtiosihteeri Hetemäki totesi, että ikääntyneiden työntekijöiden hyvinvointia — ja jopa muistisairauksien vähenemistä — tulevaisuudessa edistää parhaiten työ, tulo ja työterveyshuolto. Miten hallitus ihan oikeasti tukee sitä, että myös yli 50-vuotiaat ovat haluttuja työpaikoille? Ikärasismi on valitettavasti totta Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto selvitti noin vuosi sitten, että joka viides työnhakija on kokenut ikärasismia ja vain 90 prosenttia heistä kertoo tästä asiasta. Asiaa hävetään — mutta mikä häpeä on vanheta? Arvoisa puhemies! 30- ja 40-luvun ihmiset ovat kokeneet kovia. On synnytty köyhään Suomeen. On koettu sota, jouduttu sotaorvoiksi, lähdetty rakentamaan Suomea, ja jokainen kynnelle kykenevä — pienet tytöt ja pojat — on joutunut raskaisiin töihin niin kotirintamalla kuin jälleenrakennuksen aikana. Siitä eteenpäin näillä 30- ja 40-luvun ihmisillä on ollut vain työtä, työtä ja työtä, ja sitä on riittänyt. 30- ja 40-luvun lapset ovat rakentaneet meille hyvinvoinnin, jonka hedelmistä me olemme saaneet nauttia, ja olemme voineet jakaa sitä myös muualle maailmalle. Nyt kun he ovat vanhoja, mitä me tarjoamme heille? Kylmiä lounaita, toteutumattomia haavahoitoja, pesuhetkiä, jotka eivät toteudu, märkää vaippaa, odottamista, yksinäisyyttä ja hiljaisuutta kotihoidon piirissä. Hyvin pientä toimeentuloa. Vanhustenhoito on kriisissä, ja me saamme hävetä sitä kaikki. Siksikin puhe vanhustenhoidon parantamisesta on äärettömän tärkeää. Mutta puheet ovat puheita, vain teot ratkaisevat. Hallituksen talouspolitiikka on unohtanut vanhukset, juuri nuo 30- ja 40-luvuilla syntyneet Suomemme rakentajat. Joukossa on edelleen myös sotiemme veteraaneja. Hallitus on luvannut vanhuksille, heidän hoitajilleen ja omaisilleen paljon mutta ei kohdenna kuitenkaan riittävästi rahaa muun muassa 0,7:n hoitajamitoituksen saamiseksi tai hoivatakuun viikossa lääkärille pääsemiseksi. Toivoisinkin selkeitä vastauksia hallitukselta siitä, millaisen hoitajamitoitusesityksen he tuovat. Olen ymmärtänyt näin, että siellä kummittelee edelleenkin tuo vain 0,5:n hoitajamitoitus, ja me tiedämme kaikki, että se ei ole riittävästi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-01T18:18:11,2019-10-01T18:23:22,Hyväksytty,1.1 2019_40_166,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mihin ihmeen matematiikkaan hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu? Koko hallitusohjelman rahoitus nojaa 75 prosentin työllisyysasteeseen, mutta hallituksen työllisyyskeinot ovat edelleen puheiden tasolla. Julkisen talouden pitäisi olla tasapainossa, mutta velka sen kuin kasvaa. Kaikkein käsittämättömintä on se, että hallitus omin toimin aikoo heikentää työnteon kannattavuutta ja työllisyyttä. Hallitus on siirtämässä Suomea työn maailmasta tulonsiirtojen maailmaan, siltä vaikuttaa. Nostan esille erityisesti hallituksen sallimat kiristykset työn verotukseen. Työn verotus on jo valmiiksi Suomessa korkea. Se ei kannusta vaan lannistaa toimeliaita työtä tekeviä ja ahkeria suomalaisia tulotasosta riippumatta [Naurua vasemmalta] — ahkeria, kyllä, [Pia Lohikoski: Sano vielä kerran!] niitä ahkeria suomalaisia, jotka elättävät itsensä omalla työllään. [Antti Rantakangas: Hyvätuloisia edelleen!] Sieltä vasemmalta kuuluu välihuutoja. Miten täällä voidaan piikitellä ahkerille? [Vasemmalta: Teille!] Miksei teille, jotka olitte aikoinaan työväenpuolue, ahkeruus ole enää hyve? Jo on aikoihin eletty. On ollut hyvin hämmentävää, että työtä tekevien, ahkerien suomalaisten puolustamista on pidetty täällä ongelmallisena. STTK teki taannoin kansalaistutkimuksen, jonka mukaan reilu kolmannes kertoi rajoittaneensa työntekoa lisätulojen kireämmän verotuksen vuoksi. Samasta kertoo Akavan viime vuoden kysely. Puolet vastaajista koki, etteivät he ole osittain tai ollenkaan kiinnostuneita nykyistä vastuullisemmista työtehtävistä, sillä työtaakan kasvaessa ansiot eivät verotuksen vuoksi kasva tarpeeksi. Työn verotuksen ydinongelma on juurikin tämä rajavero, siis vero, joka pitää maksaa lisätienesteistä. Veroteoriassa rajaveron katsotaan kuvaavan sitä, kuinka kannustava verotus on, miten se kannustaa työntekoon. Tämän ymmärtää jokainen arkijärjellä. Jos työtä ei kannata tehdä verotuksen vuoksi, sitä ei tehdä. Ihmiset osaavat kyllä laskea, kannattaako työ. Ei ole mitään järkeä siinä, että jos 2 500 euroa kuussa bruttopalkkaa saava hoitaja tai varastomies haluaa ottaa lisävuoroja, hänelle jää käteen tienaamastaan lisäeurosta alle 55 senttiä. [Jari Myllykosken välihuuto] Siis työtä tekevä suomalainen maksaa veroja lisätyönsä hedelmistä lähes puolet. Moni opettaja, insinööri ja asiantuntija joutuu maksamaan lisäansioista tuloveroa yli puolet. Tämä on järjetöntä. Se ei kannusta työntekoon. No nyt hallitus on nostamassa ahkerien suomalaisten verotusta entisestään. Veronmaksajien laskelmien mukaan sivukulujen nousun vuoksi palkansaajien verotus kiristyy 250 miljoonalla eurolla. Nämä laskelmat ovat täysin validit. Valtiovarainministeri Lintilä on tuossa tunnustanut, että kyllä, sivukulut nousevat. Se tarkoittaa siis suomeksi, että työn verotus kiristyy, samasta palkasta jää ensi vuonna vähemmän käteen. Te, hyvä hallitus, ette pääse tätä tosiasiaa pakoon. [Anne Kalmari: 200 miljoonaa mummojen hoitoon!] — Se 200 miljoonan euron veronkevennys, jota te mainostatte, ei riitä. Työn verotus kiristyy silti 250 miljoonalla eurolla. — Veronmaksajien mukaan kahden keskituloisen taloudessa tämä tarkoittaa 320 euron lisälaskua vuodessa, siis lisälaskua työnteosta. Ja te mainostatte täällä, että verotus kevenee, sellainen veronkevennys, että lisälaskua työnteosta tulee 320 euroa vuodessa. Tällä teidän retoriikallanne kevennyksistä ei makseta laskuja. Se ei lämmitä sitä ihmistä, joka elättää itsensä työllä. Arvoisa puhemies! Erityisen haitallista ahkerien Suomelle on se, että sille, joka valitsee jäädä kotiin, saattaa jäädä nykyisin enemmän käteen kuin sille, joka joka aamu tarpoo itsensä loskan läpi töihin. Tämä kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa tuotiin osuvasti esille. Muun muassa tulonsiirtojärjestelmän vuoksi työn vastaanottaminen kannattavasti voi edellyttää yksilön kohdalla vähintään 2 600 euron kuukausipalkkaa. Kaiken työn pitäisi kannattaa. Systeemi on kestämätön työllisyyden kannalta. Se on myös epäoikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka valitsevat nousta joka aamu sinne töihin. Sosiaaliturvan uudistus on aivan välttämätön. Katsotaan lopuksi sosiaalidemokraattien johtamaan kansankoti Ruotsiin. [Puhemies koputtaa] Ruotsissa keskituloisen verotus on 5 prosenttiyksikköä Suomea alempi, työhön kannustetaan. Onpa Ruotsissa nähty jopa sellainenkin ihme, että korkeampiin ansiotuloihin kohdistuva raippavero, värnskatt, poistetaan [Puhemies koputtaa] sosiaalidemokraattien johdolla, ja perustelu on se, että verotulot eivät vähene, koska ihmiset lisäävät työntekoa. Arvoisa puhemies, [Puhemies: Aika!] tällaista on ahkeruuden matematiikka. Hallituksen matematiikka [Puhemies koputtaa] ei ole ahkeruuden matematiikkaa. Välikysymys on perusteltu. [Puhemies: Aika!] — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-01T18:23:26,2019-10-01T18:29:13,Hyväksytty,1.1 2019_40_167,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Muistutan vielä, että puheenvuorojen aikaraja, yhdessä sovittu, on 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_40_168,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoite on selkeä: julkinen talous kuntoon ja työpaikkoja ihmisille. Omilla jaloillaan seisova talous ja vahva työllisyysaste eivät kuitenkaan ole itsetarkoitus vaan ainoita kestäviä keinoja rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Rinteen hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä otettiinkin tähän liittyen reippaita askeleita. Satsaukset lapsiin, perheisiin ja perusturvaan ovat enemmän kuin perusteltuja. Syntyvyyshän laskee, ja moni lapsiperhe elää köyhyydessä. Lapsiperheköyhyyteen on siksi puututtava. On aloitettava sieltä, missä tarve on huutavin. Budjettiesityksen parannukset yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiin sekä opintotuen huoltajakorotukseen ovatkin tervetulleita askeleita parempaan suuntaan. Vaikka äsken esimerkiksi kokoomuksen edustaja Vestman tätä voimakkaasti vastusti kutsumalla tätä tulonsiirtojen vahvistamiseksi ja antamalla ymmärtää, että tämä olisi jollain lailla pois työllisyyden edistämisestä, niin tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa, sillä investoinnit lapsiin ja perheisiin, edustaja Vestman, ovat pitkällä aikavälillä satsauksia myös työllisyyteen ja kestävään julkiseen talouteen samalla tavalla kuin panostukset koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Näitä konkreettisia tekoja on hallituksen budjettiesityksessä muuten enemmän kuin pitkään aikaan. Edustaja Mäkelälle totean — valitettavasti hän ei ole nyt enää paikalla — että tämä hallitus myös panostaa merkittävästi koko Suomen elinvoimaan. Siihen panostetaan nyt enemmän kuin aikoihin. Tämä näkyy niin liikenneyhteyksiin ja koulutukseen kuin vaikkapa maatalouteen ja poliisin määrärahoihin tehtävissä korotuksissa. Ihmettelen, jos perussuomalaiset eivät pidä näitä välttämättöminä ja eivät tule tukemaan näitä esityksiä syksyn budjettikäsittelyssä. Arvoisa puhemies! Eriarvoisuuden vähentäminen ja yhteiskunnan eheyden vahvistaminen ovat kansallinen investointi, jonka tekeminen kannattaa. On kuitenkin välttämätöntä kiinnittää huomiota myös toimiin, joilla kannustetaan yhteisen kakun kasvattamiseen, korotettavat etuudet ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus kun turvataan vain kasvun kautta. Suomi voi paremmin, kun yrittäjä uskaltaa ottaa riskiä, investoida ja työllistää. Pidän erinomaisena, että yritysten poistojärjestelmää esitetään joustavoitettavaksi ottamalla käyttöön määräaikainen tuplapoistojen mahdollisuus kone- ja laiteinvestoinneille kaikilla aloilla. Myös esitys Finnveran takausvaltuuksien korottamisesta on tervetullut. Annan vahvan tukeni myös aikeille selvittää aineettomiin investointeihin kannustavan, tutkimusyhteistyöhön liittyvän ylimääräisen verovähennyksen käyttöönottoa ja kiirehdin hallitusta asian edistämisessä. Nämä kaikki ovat konkreettisia toimia, jotka rohkaisevat yrittäjiä ja yrityksiä yhteisen kakun kasvattamiseen. Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta siitä ei todellakaan ole varaa antaa tuumaakaan periksi. Työpaikkojen synnyttämiseen on kannustettava, paikallista sopimista lisättävä, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ratkottava ja työttömyysjaksoja lyhennettävä. Jälkimmäiseen liittyen on hyvä tiedostaa, että jo viikon lyhennys työttömyysjaksoihin tarkoittaa yhteiskunnan tasolla jopa 12 000:ta henkilötyövuotta lisää, mikä luonnollisesti heijastuisi merkittävällä tavalla julkiseen talouteen. Kyse ei siis ole vähäpätöisestä asiasta. Valitettavasti vastaava logiikka toimii myös toisinpäin. Mahdollinen työttömyysjakson piteneminen on paitsi inhimillisesti surullista myös yhteiskunnallisesti hankalaa, sillä vaikutus julkiseen talouteen on välitön. Tästä syystä työttömyysjaksojen lyhentämiseen tähtäävien toimien etsimisen täytyy jatkossa olla yhteisen tekemisen keskiössä. Tähän kysymykseen liittyvät myös toimivat työvoimapalvelut. Siksi hallitus ohjaa lisää voimavaroja TE-toimistoihin. Myös palkkatuen käyttöön osoitetaan merkittäviä lisäresursseja, kuten tänäänkin on kuultu. Näidenkään toimien merkitystä ei kannata väheksyä. Työllistymisen tukemiseen kannattaa nyt käyttää kaikki keinot. Arvoisa puhemies! Kokoomus on arvostellut hallitusta riittämättömistä toimista ja vastustanut työmarkkinajärjestöjen kanssa työllisyystyöryhmissä tehtävää yhteistyötä. Tämä tuntuu kovin erikoiselta. Miksi laaja-alainen yhteistyö ei kelpaa kokoomukselle? Mitä pahaa on yhdessä tekemisessä? Mitä väliä sillä on, miten vastauksia haetaan ja tavoite saavutetaan? Eikö tärkeintä ole se, että saadaan työllisyys nousuun? Kannustankin työllisyysryhmiä etsimään ratkaisuja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Tässä hengessä annan hallitukselle tukeni ja rohkaisen viemään nyt tehtyjä esityksiä ripeästi eteenpäin ja etsimään samalla aktiivisesti koko ajan myös uusia toimia kasvun tukemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi tavoitteista tinkimättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-01T18:29:26,2019-10-01T18:34:46,Hyväksytty,1.1 2019_40_169,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä. Kestävyyttä ei nimittäin luoda niin, että keskitytään huomiseen ylihuomisen kustannuksella. Kestävää ei varsinkaan ole vaatia maailman pelastamista kolmessa kuukaudessa. Sellainen on lyhytnäköistä tempoilua, siis kestävän kehityksen vastakohta. Tällainen lyhytnäköisyys on kuin keskittyisi juostessa katsomaan omia varpaitaan sen kustannuksella, että ei katso ympärilleen, eteenpäin ja ylös. Silloin on turha ihmetellä, jos otsa osuu puuhun tai varvas kiven reunaan. Pitkälle on uskallettava katsoa ennen kaikkea lasten ja nuorten tähden. Tämä ei ole pelkkä vertauskuva vaan aika yksinkertaisen laskutoimituksen tulos. Nykyisellä eliniänodotteella tämän päivän lapset ja nuoret ovat elossa vielä sillä lauluissakin kuvatulla 2080-luvulla, johon tämän päivän politiikalla on lähtemätön vaikutus. Me päätämme, miltä lasten tulevaisuus näyttää, ja siksi meillä on erityinen vastuu katsoa pitkälle. Siinä kohtaa mennään tosi pahasti päin puuta, jos lapsilta ja nuorilta viedään hyvän elämän perusedellytykset lyhyen aikavälin talouden hyödyn takia. Tällä hetkellä me olemme todellakin juoksemassa päin puuta. Jos suuntaa ei käännetä, niin minun vanhempieni sukupolvi jää tämän maan koulutetuimmaksi. Suuntaa on siis todella käännettävä kiireellisesti, ja siihen tämä hallitus ryhtyy. Me nostamme suomalaisten koulutustasoa ja takaamme jokaiselle vähintään toisen asteen tutkinnon. Näin nostetaan tuhansia suomalaisia työmarkkinoille pidemmällä aikavälillä. Koulutus näkyy nimittäin suoraan työllisyydessä. Vain peruskoulun käyneistä alle puolet ovat työllistyneet, siinä missä korkeakoulutetuista peräti neljä viidesosaa on töissä. Kuten kaikki tiedämme, niin työelämässä ja ylipäätään nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa pärjääminen vaatii yhä korkeampaa osaamista ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Mitä siis on syytä tehdä? Tarvitaan nopeita toimia, tarvitaan täydennyskoulutusta ja yhä vahvempia työllisyyspalveluita tämän päivän työttömille. Me lienemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että juuri tällaiset vahvat palvelut ovat esimerkiksi Tanskan mallin kiistaton vahvuus. Tarvitaan myös selkeä ja riittävän elintason takaava sosiaaliturva. Köyhyys ei aktivoi vaan lannistaa, ja toimeentulotuki on tämän maan pahin kannustinloukku. Köyhät ovat tällä hetkellä ainoa ihmisryhmä, jolla se paljon puhuttu rajavero saattaa ylittää jopa 100 prosentin rajan — siis ansaittu euro vähentää ihmisen toimeentuloa. Perustulo takaa, että työnteko kannattaa aina, ja siksi tämä hallitus jatkaa parhaan sosiaaliturvamallin hiomista kokeilujen pohjalta. Mutta näiden välittömästi vaikuttavien toimien lisäksi tarvitaan todellakin rohkeutta katsoa pidemmälle. Tarvitaan rohkeutta panostaa ihmisiin myös silloin, kun panostusten hyödyt eivät näy huomenna vaan vasta myöhemmin tämän päivän lasten kasvaessa osaaviksi, ahkeriksi ja hyvinvoiviksi kansalaisiksi. Toisin sanoen on uskallettava tarttua tehokkaisiin toimiin pelkkien nopeiden toimien sijaan. Äärimmäisen tehokasta on esimerkiksi varhaiskasvatukseen panostaminen. OECD:n arvion mukaan euro varhaiskasvatukseen poikii peräti 7 euroa yhteiskunnalle tulevaisuudessa. Näitä tuottoja ei voi kuitenkaan odottaa ensi vuonna, nämä eivät näy ekonomistien arvioissa vuoden 2020 tasosta, vaan pitää malttaa odottaa lasten kasvua. Siitä huolimatta tällaisissa panostuksissa ei ole suinkaan kyse tuhlailusta vaan nimenomaan kestävämmän yhteiskunnan rakentamisesta ja työllisyyteen panostamisesta tehokkaasti katsoen ylihuomiseen asti. Lopuksi tahdon muistuttaa, että valitettavasti kaikki nämä suuretkin toimet jäävät näpertelyksi, jos me emme pysty hidastamaan ilmastonmuutosta, sillä ilman ilmastoa meillä ei ole mitään. Vaikka tähän ei uskoisi, niin riittää, että katsoo ympärilleen. Ilmastonmuutos muuttaa talousjärjestelmää jo nyt. Jo nyt jopa Yhdysvaltain kovimmat kapitalistit vetävät rahojaan pois saastuttajilta. Kansainvälinen talous on siis murroksessa, ja me voimme valita, ollaanko mukana vai jäädäänkö jälkeen ilmastotoimissa. Tämän hallituksen valinta on selkeä. Me uudistamme koko verojärjestelmän ja käymme läpi etenkin yritystuet tarkalla kammalla. Nyt päätetyt uudistukset ovat hyvä alku, mutta ne ovat todella vasta alku. Töitä on paljon tehtävänä, sillä työ‑ ja elinkeinoministeriön keväällä 2017 julkistaman arvion mukaan vain noin yksi kymmenesosa yritystukien massiivisesta 4 miljardin euron potista todella uudistaa taloutta ja luo uusia työpaikkoja. Meillä on siis valtavasti, miljardikaupalla, tyhjäkäyntiä, ja nyt, jos koskaan, on aika valjastaa ne tehottomat miljardit maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentamiseen. Koko yhteiskunnan on siis muututtava, muuten lapsilla ja nuorilla ei ole töitä eikä tulevaisuutta tulevista sukupolvista puhumattakaan. Tämä muutos ei tapahdu nopeasti, hätäisesti tai ilmaiseksi, mutta silti se on tehtävä, ja tämän vastuun hallitus ottaa äärimmäisen vakavasti. Kolmessa kuukaudessa ei tule valmista, mutta hyvät ensiaskeleet on otettu, ja tällä tiellä meidän on jatkettava, jotta tulevat sukupolvet [Puhemies koputtaa] elävät ja voivat hyvin vielä 2080-luvulla. Se on meidän suurin ja tärkein vastuumme. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-01T18:34:54,2019-10-01T18:40:13,Hyväksytty,1.1 2019_40_170,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt kokoomuksen ja Liike Nytin jättämää välikysymystä työllisyyspolitiikasta. Välikysymyksen kaksi ensimmäistä lausetta kuuluu: ”Vahva valtiontalous on köyhän paras turva. Lyhytnäköinen yli varojen eläminen kaatuu ennen kaikkea niiden suomalaisten niskaan, jotka ovat eniten yhteiskunnan palveluiden ja tulonsiirtojen varassa.” Jo nämä kaksi lausetta kertovat oikeastaan siitä ideologisesta ajattelusta, joka on kokoomuksen ja sen sivuverson Liike Nytin ajattelussa. Kukaan meistä ei täällä varmasti väitä vastaan, etteikö vahva valtiontalous olisi köyhän paras turva, ei, ei ainakaan silloin, jos se mahdollistaa ihmisarvoisen elämän kaikille niille, jotka työttömyyden, sairauden, syrjäytymisen vuoksi ovat avun tarpeessa ja sitä kautta haluavat nähdä huomisen. Tässä yhteydessä ei saisi vanhoja muistella, mutta kun se on niin lähihistoriaa, on pakko katsoa hieman taaksepäin. Edellinen hallitus leikkasi vahvistaakseen valtiontaloutta. Suomalaiset kokivat lapsilisien leikkaukset, kotihoidon tukea pienennettiin, elatustuki pieneni, työttömän ansio-osa — ja turva yleensäkin — laski, kansaneläke väheni, opintorahaa vähennettiin, ja kikyn kautta muutkin julkisella puolella olevien työntekijöiden ansiot laskivat lomarahaleikkausten myötä. Nyt välikysymyksen allekirjoittajat pyrkivät kertomaan toimineensa viime kaudella kuin Sherwoodin metsän Robin Hood vähäväkisten ystävänä, joka leikkasi heiltä, jotka eniten tarvitsevat. Tämä hallitus ei tee sitä vaan haluaa muuttaa suuntaa. Eduskuntavaaleissa annettiin valtakirja tälle hallitukselle muuttaa se suunta, mikä oli viime vaalikaudella. Haluamme tuloerojen kaventuvan, ja toistamistaan toistamme: 70 prosentilla suomalaisista tulotaso paranee tämän vaalikauden aikana. Emme voi olla varmoja kaikesta siitä, mitä olemme suunnitelleet, koska on kulunut kolme kuukautta. Olemme kuitenkin sitoutuneet niihin päätöksiin, joilla haluamme toteuttaa 75 prosentin työllisyysasteen, mikä on nyt vaikeampaa kuin oli viime kaudella, kun talouskasvua ja työllisyyttä kuitenkin kasvavassa kansantaloudessa pystyttiin hoitamaan — emme voi kiistää sitä tosiasiaa, etteikö todellakin viime hallituskaudella pystytty valtiontaloutta kohentamaan, eikä se ole meidän syytä eikä meidän tarvitse sitä kiistää eikä muuksi muuttaa. Me elämme nyt kuitenkin työllisyyskehityksen kanssa hieman erilaisessa tilanteessa. Nyt meillä on se kova ydin, joka meidän pitää mahdollistaa työelämän piiriin. Niille, joilla on osaamista, meidän pitää mahdollistaa työhön siirtyminen. Meidän pitää mahdollistaa niille, joilla on osaamisvajetta, siirtyminen työelämään. Meidän pitää kuntouttaa niitä ihmisiä, joilla ei ole työkykyisyyttä. Minun mielestäni, arvoisa puhemies, tämä hallitus tekee ministeri Harakan toimien osalta hyvää työtä. Voisin sanoa, että me olemme tänään kuulleet, että liitteessä olisi 16 kokoomuksen esitystä, jotka ovat parempia. Olisin halunnut, että ne olisi rohkeasti osattu kirjoittaa myös välikysymyksen tekstiin, mutta toki se olisi ollut varmaan harmillista, kun se olisi ollut sen toistamista, mitä hallitusohjelmassa on jo sovittu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-01T18:40:19,2019-10-01T18:45:23,Hyväksytty,1.1 2019_40_171,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Heti aluksi haluan korjata väärinkäsityksen tai -ymmärryksen, joka oli debatissa edustaja Orvon ja minun välillä ja joka koski työpajatoimintaa. Haluan sanoa sen, että viime hallituskaudella hallitus valmisteli lainsäädäntöä, joka olisi estänyt kunnallisten ja kuntasidonnaisten työpajojen palvelutuotannon sen takia, että näillä kunnallisilla ja kuntasidonnaisilla palvelutuottajilla ei ollut mahdollisuutta tuottaa sosiaalista kuntoutusta eikä muitakaan palveluita. 275 työpajasta 80 prosenttia oli kunnallisia tai kuntasidonnaisia, ja tästä syystä, jos tämä lainsäädäntö olisi mennyt läpi, se olisi käytännössä tarkoittanut sitä, että lähestulkoon koko työpajakenttä Suomesta olisi joutunut lopettamaan toimintansa, ainoastaan kuudelle seitsemälle työpajalle olisi yritystoimintana mahdollistunut tämä toiminta. Keskustelin ministeri Orvon kanssa viime kaudella pariin otteeseen siitä asiasta, mutta asia ei edennyt eteenpäin. Arvoisa puhemies! Nyt asiaan: Pidetään kaikki mukana. Jos hallitusohjelman ja vuoden 2020 talousarvion voisi tiivistää yhteen lauseeseen, se voisi olla tämä: pidetään kaikki mukana. Suomalaisilla menee tutkimusten mukaan keskimäärin hyvin. Me olemme maailman onnellisin kansa. Asumme hyvinvointivaltiossa, jonka tavoitteena on luoda hyvinvointia, osaamista ja työtä kansalaisilleen. Suuri ongelmamme kuitenkin on, että samanaikaisesti Suomessa on ihmisiä, joiden elämäntilanne näyttää todella vaikealta. Uskoa tähän päivään ja tulevaisuuteen ei ole. Elämänhallinta on vaikeaa. Toimeentulo ei riitä edes perustarpeisiin kuten ruokaan, asumiseen, vaatteisiin tai lääkkeisiin. Nykyisellään toimeentulotukilakikaan ei vastaa enää riittävästi yksilöllisiin vaikeuksiin. Tästä syystä Rinteen hallituksen politiikan suunta ja toimenpidevalinnat ovat muuttuneet. Meille tärkeää on, ettei ketään jätetä ja kaikki pidetään mukana. Rinteen hallitus uskoo ihmisiin ja toteuttaa toimenpiteitä, joiden vaikutus kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Meistä neljä viidestä kuuluu siihen osaan hyvinvointivaltiotamme, kansaamme, jolla menee hyvin. Se osa pysyy mukana — mutta joka viides jää koko ajan kauemmaksi muista. Nämä ihmiset eivät koe kuuluvansa hyvinvointivaltion hyvinvoivaan osaan. Viime kaudella hallituksen eli kokoomuksen tekemät leikkaukset koulutukseen, työttömiin kohdistuva aktiivimalli eli keppiä työttömille ja eri indeksien jäädytykset kasvattivat eriarvoisuutta ja kasvattivat kuilua hyväosaisten ja heikko-osaisten välillä. Tutkimusten mukaan, kun valtio johtaa talouttaan tärkeimpänä tavoitteenaan kasvun ja työllisyyden edistäminen unohtaen muut rinnakkaistavoitteet, kuten viime kaudella tehtiin, kasvaa yhteiskunnan eriarvoistuminen. Kuilu niiden 80 prosentin välillä, joilla menee hyvin, ja loppujen 20 prosentin välillä, kasvaa. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Hetemäki totesi vahvasti viime viikonloppuna haastattelussaan, että työttömät tarvitsevat lisää palveluita ja palkkatukea. Tämän lisäksi Hetemäki näkee, että työuran loppupäässä meillä tulisi olla enemmän erilaisia ratkaisuja, joilla tuettaisiin esimerkiksi osa-aikaista työllisyyttä. Hän totesi myös muun muassa, että meillä olisi 91 000 ihmistä enemmän töissä, jos ikääntyvien työllisyysaste olisi sama kuin Ruotsissa. Myönteinen vaikutus olisi 2,5 miljardia euroa julkisen talouden jäämään. Muissa Pohjoismaissa työllisyys on paremmalla tasolla, koska niissä panostetaan palkkatukeen ja muihin palveluihin. Esimerkiksi Ruotsissa palveluiden tuotanto on nelinkertainen verrattuna Suomeen bruttokansantuotetta mitattaessa. Arvoisa puhemies! Kokoomus kritisoi juuri näitä toimia, mutta Hetemäen esittämät toimet ovat juuri niitä hallituksen työllisyyspolitiikan ja ensi vuoden budjetin keskiössä olevia työllisyyskeinoja. Rinteen hallituksen tärkeänä tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja kasvua, [Puhemies koputtaa] mutta se tehdään siten, että jokainen on osallisena, mukana tekemässä tätä tavoitetta. Ketään ei jätetä, päinvastoin kuin viime kaudella kokoomuksen johdolla tehtiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-01T18:45:26,2019-10-01T18:50:55,Hyväksytty,1.1 2019_40_172,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Antti Rinne pisti A-talkissa 19.9. päänsä pantiksi sille, että hallitus on päättänyt ensi elokuussa, siis vajaan vuoden päästä, 30 000 työpaikasta. Kun sitten katsoo hallituksen 25 kohdan listaa työllisyystoimista, käy selväksi, että hallituspuolueet sekoittavat empatian sympatiaan. Se on kuolettava virhe. Sympatialla voi kalastella ääniä, mutta sillä ei ole koskaan ratkaistu varsinaisia ongelmia ja saatu niihin ongelmiin ratkaisuja. Tietenkin pitää olla empaattinen ja ymmärtää, mistä on kyse, mutta ongelmia ei pidä jakaa, ne pitää ratkaista tarpeista lähtien. Hallituksen toimenpidelistassa ei puututa ongelmien ytimeen. Se ei auta työttömiä luomalla uusia työpaikkoja, pysyviä työpaikkoja, eikä se auta Suomea talouden tasapainottamisessa. Kalliiksi sympatia sen sijaan tulee, kuten budjettiesitys osoittaa. Hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 23 mutta aloittaa urakkansa lisäämällä julkista velkaa. Viimeksi tänään Sixten Korkman peräänkuulutti Helsingin Sanomissa finanssipoliittista elvyttämistä. Toteutuneen kehityksen valossa voi kuitenkin kysyä, kuinka paljon niitä julkisia menoja pitäisi avotalouksissa kasvattaa, että sillä olisi positiivinen vaikutus. 2000-luvulla valtionhallinnon ja yksityistalouksien velat ovat yli kaksinkertaistuneet ja paikallishallinnon eli kuntien velka on yli nelinkertaistunut. Silti tuotanto on kasvanut vain 20 prosenttia, yksityistalouksien käytettävissä oleva raha 35 prosenttia ja bruttokansantuote 60 prosenttia. Taloutta ja työllisyyttä on tuettu sekä yksityisellä että julkisella rahalla, velkarahalla, yllin kyllin. Vaikutukset ovat olleet varsin vaatimattomat. ”Lisää samaa” ei enää toimi. Julkisin varoin rahoitettavan toiminnan osuus kaikesta toimeliaisuudesta kasvaa siis koko ajan. Kunnat ja kuntayhtymät, niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, velkaantuvat noin 1,3 miljardia joka vuosi. Kuntataloudessa vuodesta 19 on tulossa ehkä kaikkien aikojen surkein. Hallituksen lupaus julkisen talouden tasapainottamisesta sisältää myös tämän nimenomaisen kuntatalouden. Arvoisa rouva puhemies! Parasta työllisyyspolitiikkaa on elinkeinopolitiikka. Työpaikkakehitys ja julkinen talous ovat riippuvaisia yrityksistä ja viennistä. Vientikykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä tulee siis varjella ja parantaa kaikin keinoin. Suomen keskeinen kilpailukykyhaitta, työllisyyden este ja kansalaisten ostovoiman jarru on valtava verokiila. Lisäksi: mitä velkaisempia kansa ja julkinen talous ovat, sitä tehottomammiksi raha ja finanssipoliittiset toimet käyvät. Siitä 2000-luvun toteutunut kehitys on kiistämätön näyte. Hallituksen valitsema politiikka tulee kasvattamaan edelleen sekä verokiilaa että velkaantumista. Suomi ei pelastu sillä, että työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin julkisin varoin. Suomen avoimia työpaikkoja ei myöskään täytetä osaamiseltaan puutteellisilla maahanmuuttajilla, ja nytkin yritysten sanoma on, ettei ammattiin valmistuvilla ole riittävää osaamista ja muita työelämävalmiuksia. Matalapalkka-alat Suomessa eivät elätä eivätkä houkuttele osaajia. Onkin merkille pantavaa, miten vähän Suomeen tulee osaavaa työvoimaa EU-alueelta. Syy tähänkin on verokiila ja sen myötä palkan heikko ostovoima. Hallitusten, oli siellä kuka tahansa, tulisi pyrkiä kaikin keinoin verokiilan pienentämiseen ja kansalaisiin kohdistuvan kustannustason laskemiseen. Vaikka jotain on jo tehtykin, on julkisen talouden tuottavuustalkoissa siirryttävä sipsuttelusta harppailuihin. Samalla verokiila ja kestävyysvaje pienenevät ja koulutettua kotimaista työvoimaa vapautuu yksityissektorin tarpeisiin. Arvoisa rouva puhemies! Me emme tee elokuussa 2020 mitään pääministeri Rinteen pantiksi antamalla päällä. Me sen sijaan edellytämme, että hän käyttää sitä hallitusohjelman muuttamiseen parhaillaan kehittymässä olevaan, hyytävään tilanteeseen sopivaksi. Tällaisena hallitus ja sen ohjelma eivät ansaitse suomalaisten taikka eduskunnan luottamusta. Kannatan edustaja Tavion esittämää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-01T18:50:57,2019-10-01T18:56:10,Hyväksytty,1.1 2019_40_173,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensiksi minun on korjattava edustaja Lulun niin monet väärät väittämät ja ristiriitaisuudet. Ensinnäkin... [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Anteeksi, edustaja Ranne.] Edustaja Ranteen, anteeksi. — Ensinnäkin hän totesi, että 25 kohdassa ei olisi todellisia keinoja esimerkiksi siihen, että yrityselämä lähtisi nousuun. Meidän hallitusohjelmamme lähtee nimenomaan siitä, että lisäämme investointeja, ja itse esimerkiksi kestävän biotalouden edustajana nautin niistä linjauksista, joilla uskon, että luonnonvarojen kestävällä käytöllä saamme lisää työtä, samoin kuin kiertotaloudella. Hän ihmetteli sitä, että julkisesta taloudesta ei pidettäisi huolta, ja kuitenkin juuri perussuomalaiset ovat se puolue, joka melko varmaan joulun edellä tekee jopa satojen miljardien edestä uusia ehdotuksia. Haluaisin nyt faktaa pöytään perussuomalaisilta: mikä on teidän linjanne, mitä näistä hyvistä uudistuksista, jotka parantavat palveluita tai parantavat heikompiosaisten asemaa, peruisitte, kun niitä menolisäyksiä ei saisi olla? [Ritva Elomaa: Mitä tulee varjobudjettiin?] Mitä tulee siihen, nouseeko ostovoima, niin siitä on julkiset laskelmat, että ostovoima nousee 70 prosentilla, joten ei pidä tätäkään asiaa vääristää. Pienituloisilla nimenomaan se verotus kevenee, joten kannusteet työhön lähtemiseen paranevat. Minusta tämä on erittäin hyvää ja tervetullutta politiikkaa. Sieltä 25 kohdasta nostaisin muutamia konkreettisia hyviä töitä, esimerkiksi sen, että palkkatuen käyttöä uudistetaan. Itsekin olen kohdannut monia yrittäjiä, jotka laput silmillä ovat painaneet töitä. He ovat muuten yksinyrittäjiä, joista 50 prosentilla tulotaso jää alle 2 000 euron. Töitä olisi lisää tarjolla, mutta he eivät uskalla ottaa sitä isoa kynnystä. Se on erittäin byrokraattistakin ollut tähän asti, joten uskon, että oikein suuntaamalla tätä palkkatukea tulemme saamaan ensimmäisiä työpaikkoja lisää. Työvoimapalveluiden kuntakokeilut ovat hyvät, koska nytkin jo kunnat vastaavat työmarkkinatuista, ja on hienoa, että kunnat voivat sitten omalla panoksellaan sitä kunnille tulevaa rahoitusosuutta pienentää ja siellä on kannustimet tehdä sitä tointa täysillä. Monet panostukset, joita meillä on siinä 25 kohdan ohjelmassa, ovat uusia. Esimerkiksi tämä osatyökykyisille suunnattu ohjelma on mielestäni innovatiivinen. Siihen haluaisin nostaa mielenterveyseläkkeellä olevat henkilöt. Ministeri Harakka hyvin puhui osasta osatyökykyisten sektoreista ja siitä, mitä sinne tehdään, mutta mielenterveyseläkkeellä tai ylipäätään työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset eivät voi päästä takaisin osa-aikaeläkkeelle. Elikkä meillähän järjestelmä toimii niin päin, että työelämästä voi päästä osa-aikaeläkkeelle mutta sieltä eläkkeeltä ei voi päästä osa-aikaiseksi työntekijäksi, ja joskus se kynnys, vaikka henkilö kokee olevansa tervehtynyt, on niin iso, että sitä kynnystä ei uskalleta ylittää, ja mielestäni tähänkin kannattaisi löytää ratkaisu. Tässä edustaja Kiljunen puhui todella hienosti siitä, miten kaikilla ei ole voimavaroja tai osaamista, elämänhallintaa, jaksamista edes ottaa sitä työtä vastaan. Monesti siellä voi olla ihan tämmöisiä käytännön ongelmia. Ei ole vaikkapa ajokorttia ja asutaan vähän harvempaan asutulla seudulla. Mietin, että kun sitä byrokratiaa puretaan, niin miksi esimerkiksi työvoimakoulutuksen yhtenä osana ei voisi olla ajokortin hankinta. Tämäntapaisia konkreettisia asioita voisi vielä nostaa. Yksi asia, mikä itselleni on monesti tullut [Puhemies koputtaa] vastaan, on velkaantuneitten ongelma, ja siinä pitää löytää ratkaisut siihen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, esimerkiksi suojaosan poistolla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-01T18:56:13,2019-10-01T19:01:33,Hyväksytty,1.1 2019_40_174,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksella on kunnianhimoisia tavoitteita sekä työllisyyden parantamisessa että ilmastonsuojelussa. Sinänsä aivan paikkansapitävästi oppositio on todennut, että näistä ei vielä ole paljoakaan tuloksia näkyvissä. No, ei ole, eihän ensi vuoden budjettiesitystä ole vielä edes annettu. On hyvä, että edellisen hallituksen pääministeri Sipilä muistutti siitä, että myös edellinen hallitus tarvitsi asioiden valmisteluun aikaa. Yksi esimerkki, jonka muistan, on se, että Sipilän hallituksen ohjelmassa jo luvattiin se, että kivihiilen energiakäyttö kielletään lailla. Tämä oli yksiselitteisesti hallitusohjelmassa, mutta varsinainen lakiesitys tuli vasta viime syksynä, eli sen valmisteluun meni noin kolme vuotta. Kun keskustelemme niistä toimista, joilla työllisyyttä parannetaan, toivoisin, että kaikki lukisivat viime lauantaina Helsingin Sanomissa olleen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Hetemäen haastattelun. Hän totesi siinä, että ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden työllisyysasteessa tulee nimenomaan siitä, että meidän työvoimapolitiikkamme on erilaista kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden 2017 tietoja jos verrataan, niin Suomessa olisi 290 000 ihmistä enemmän töissä, jos työllisyysaste olisi yhtä hyvä kuin Ruotsissa. Helsingin Sanomat vertasi tätä siihen, että 22 000 Hartwall-areenallista ihmistä enemmän olisi Suomessa töissä, jos työllisyysaste olisi sama kuin Ruotsissa. Ministeri Lintilä totesi, että avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, 111 000. Kyse ei ole pelkästään siitä, miten luodaan työpaikkoja, vaan siitä, miten saadaan työpaikkoihin tekijät. Siinä on kolme avainasiaa — ainakin kolme asiaa: koulutus, työvoimapalvelut ja työperäinen maahanmuutto. Koulutuksen suhteen hallitus kääntää linjan verrattuna edelliseen hallitukseen. Edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta. Rinteen hallitus lisää koulutuksen määrärahoja useilla sadoilla miljoonilla pysyvästi joka vuosi. Sen lisäksi tulevat kertaluontoiset koulutuspanostukset. Työvoimapalveluista, niiden kehittämisestä, työllisyyspolitiikan kehittämisestä on pitkä lista: Yksilöllisemmät palvelut, osatyökykyisten palvelujen kehittäminen, kuntakokeilut — kuten edustaja Viitanen keskustelussa mainitsi, Tampere on yksi niistä paikkakunnista, joilla onnistunut paikallinen kokeilu on saavuttanut hyviä tuloksia — palkkatukiprosessin nopeuttaminen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen yrittäjille ja niin sanotun työttömyysputken alarajan nosto yhdellä vuodella. Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan muun muassa sillä, että tavoitteeksi asetetaan työluvan käsittely yhdessä kuukaudessa. No, tänään tässä keskustelussa ei ole niin voimakkaasti noussut esille, mutta ainakin sosiaalisessa mediassa on näkynyt se, että Rinteen hallituksen muodostamisen jälkeen myös kokoomus on löytänyt sisäisen ilmastoaktiivinsa — se on oikein hyvä asia. On arvosteltu hallitusta muun muassa siitä, että turpeen veroa ei olla nostamassa nykyhetken tasosta ensi vuoteen verrattuna. No, minäkin olisin oikein mielelläni nähnyt, että turpeen veroa olisi nostettu jo ensi vuoden budjetissa, mutta hallitusohjelma sisältää kuitenkin energiaverotuksen ilmastoperustaisen kokonaisuudistuksen, joka valmistellaan ensi kesän budjettiriiheen, ja mainittakoon, että edellisen hallituksen yksi ensimmäisiä tekoja oli turpeen energiaveron alentaminen, sitä myöhemmin nostettiin mutta ei samalle tasolle kuin mikä se oli, kun hallitus aloitti. Tämä hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Tämäkään ei toteudu vielä ensi vuoden budjettiriihen päätöksillä. Tarvitaan monta asiaa, ja niitä [Puhemies koputtaa] on hallitusohjelmassa lueteltu. Kaiken kaikkiaan myös tämä hallitus tarvitsee aikaa käytännön toimien valmisteluun, aivan niin kuin kaikki Suomen hallitukset ovat tarvinneet, mutta tavoitteenasettelu luo toivoa tulevaisuudesta, niin nuorille kuin muillekin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-01T19:01:41,2019-10-01T19:07:19,Hyväksytty,1.1 2019_40_175,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mykkänen ja välikysymyksen muut allekirjoittajat nostivat esille vahvan valtiontalouden köyhän parhaana turvana. Valtiontalouden vastuiden hoito köyhienkin kannalta on tärkeää, mutta olennaisempaa on, että hallituksessa istuvat puolueet, joissa tiedetään ja ennen kaikkea välitetään köyhimpien elämästä. Minä itse uskon tietäväni jotain pienituloisten elämästä. Ennen eduskuntaan pääsemistäni olin työttömänä ja sain työmarkkinatukea. Työttömänä ollessani sain kokea silloisen hallituksen tekemät leikkaukset elämässäni, vaikka olin varmuudella hyvin aktiivinen työtön työnhakija. Uskon, että monet välikysymyksen allekirjoittaneet edustajat eivät edes tiedä, kuinka paljon tämä saamani työmarkkinatuki on kuukaudessa. Voin kertoa, ettei sillä elämää juuri voi suunnitella eteenpäin. En toivo kenellekään täällä salissa sitä, että joutuu tulemaan toimeen niin pienillä tuloilla, vaikka se saattaisi olla monella tavalla avartavaa. Välikysymyksessä kannetaan siis huolta ennen kaikkea valtiontalouden tilasta. Olisi kuitenkin suotavaa muistaa, ettei Suomen valtionvelka ole bruttokansantuotteessa ja kansainvälisesti mitattuna mitenkään erityisen suuri. On hyvä myös muistaa, ettei Rinteen johtaman hallituksen ensi vuoden budjetti ole poikkeuksellisen alijäämäinen. Näitä teki edellinenkin hallitus ja vieläpä noususuhdanteissa. Näihin alijäämäisiin budjetteihin oli keskeisenä syynä ylimitoitetut veronkevennykset, jotka kohdistuivat jo ennestään hyvätuloisiin. On hyvä myös muistaa, että kokoomus on ollut yhtä kautta lukuun ottamatta vuodesta 1987 hallituksessa ja siitä huolimatta — tai voisiko sanoa, että siitä syystä — valtio on velkaantunut tai ainakin vahvasti eriarvoistunut. Tätä eriarvoistumista istuva hallitus pyrkii monin keinoin vähentämään, ja olen tästä ylpeä. Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä perätään myös muun muassa vaikuttavia työllisyystoimia. Huoli työllisyysasteen nostamisesta on toki yhteinen. Hallitukselta on tulossa lukuisia esityksiä, joilla saamme yhä useammat töihin. Erona aikaisempiin hallituksiin, joissa kokoomus on vahvasti ollut mukana, on kuitenkin se, että emme tee tätä enää työttömiä kyykyttämällä. Keinovalikoimassa ei ole enää työttömien nöyryyttäminen aktiivimallin leikkurilla tai päivärahojen kestoa lyhentämällä. Niiden keinojen aika oli ja meni, ja tähän kokoomuksen kannattaa vain totutella, vaikka se varmasti koville ottaakin. Välikysymyksessä kysytään edelleen myös verotuksen perään, jota ollaan allekirjoittaneiden mielestä kiristämässä. Hämmästelin, kun kokoomus käytti peräti kaksi kyselytuntia asian vatvomiseen. Uskon, että kokoomuksessakin tiedetään varsin hyvin, että hallitus on keventämässä verotusta. Tätä ei tehdä tosin enää ennestään rikkaimpia muistamalla. Hallitus muistaa veronkevennyksillä ennen kaikkea niitä ahkeria pienituloisia mutta myös niitä ahkeria keskituloisia työntekijöitä, joista kokoomus on kantanut erityistä huolta. Toivottavasti välikysymyksen allekirjoittajat tiedostavat myös, mistä tulivat nämä työntekijöiden maksettavaksi tulleet sosiaaliturvamaksujen korotukset. Nämä tulivat kilpailukykysopimuksen kautta, johon aikaisempi hallitus painosti ammattiliitot pakkolakien uhalla, juuri sen kiky-sopimuksen, minkä kautta leikattiin myös julkisen alan pienituloisten työntekijöiden lomarahoja ja laitettiin työntekijät tekemään torpparipäiviä. Tästä saavutuksesta minä en olisi ylpeä. Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvio vuodelle 2020 on hyvin tasapainoinen, ja sen avulla vahvistetaan pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Ostovoima nousee rikkainta kahta kymmenystä lukuun ottamatta kaikilla. Ensi vuoden talousarviossa halutaan nostaa työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja paljon sairastavia köyhyysloukusta. Tämä ei ole mielestäni millään lailla vastuutonta talouspolitiikkaa vaan inhimillistä sellaista. Vastuullista ja inhimillistä talouspolitiikkaa voi harjoittaa samaan aikaan, vaikka tämä erityisesti kokoomukselle tuntuukin olevan vierasta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-01T19:07:23,2019-10-01T19:12:35,Hyväksytty,1.1 2019_40_176,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua, jossa edustajakollegat ovat käyttäneet erinomaisia puheenvuoroja, ja jäsentänyt tämän oman puheenvuoroni tämän keskustelun aikana, eli tämä ei ole niin sanottu etukäteen kirjoitettu puheenvuoro. Aivan ensimmäiseksi haluan todeta, että välikysymys on erittäin järeä ase, jota tulisi käyttää harkiten. Nyt tehty välikysymys edustaa mielestäni melko pinnallista irtopisteiden keruu -politiikkaa, [Antti Rantakangas: Kyllä!] ja vaikka aihe, talous- ja työllisyyspolitiikka, on sinänsä tärkeä, niin oikeasti juuri tälle välikysymykselle ei nyt olisi tarvetta. Elokuussa työttömyysaste oli 6,1 prosenttia ja työllisyysaste 73,5 prosenttia. No, eihän tätä välikysymystä ole tietysti tehtykään ihan tämän tilanteen mukaan, vaan olen toki kuunnellut täällä tarkkaan ja ymmärtänyt, että ollaan tulevaisuudesta olevinaan huolissaan. Itse en halua nyt kärjistää tätä keskustelua vaan suhteellistaa sitä. Otan erään esimerkin. Yli 55-vuotiaiden, tai siis oikeastaan 55—65-vuotiaiden, työllisyysaste oli 20 vuotta sitten 30 prosenttia. Tällä hetkellä se lähentelee 70:tä prosenttia. Tämä on siis pitkän kehityksen tulos. Se, miksi mainitsen tämän ikäryhmän, on erittäin tärkeätä hallituksen asettaman tavoitteen kannalta, joka on 75 prosentin työllisyysaste ja enintään 4,8 prosentin työttömyysaste. Väitän, että näistä kahdesta tärkeästä numerosta tämä ensin mainittu on helpommin saavutettavissa kuin tuo jälkimmäinen, syystä että meidän ikärakenteemme on tällä hetkellä sellainen, että jos me katsomme viisivuotisikäryhmiä, niin meillä se ikäryhmä, jotka tällä hetkellä ovat 55—60-vuotiaita ja 60—65-vuotiaita, on 360 000 ihmistä. Sen sijaan se ikäryhmä, joka on tulossa 15—19-vuotiaiden ryhmään, eli on tällä hetkellä 10—14 vuotta, on 290 000 ihmistä. Ja nythän meillä työllisyysaste lasketaan 15—64-vuotiaasta väestöstä, jonka lukumäärä Suomessa on 3,5 miljoonaa ihmistä. Siitä se 75 prosenttia on käytännössä 2,5 miljoonaa, se on se työllisyysaste. Nyt meillä viidessä vuodessa tulee tapahtumaan niin, että se luku, josta me laskemme tämän työllisyysasteen, pienenee 80 000:lla. Politiikka ei ole matematiikkaa, mutta oikeasti on nyt niin, että pelkästään nykyinen työvoiman määrä, 2,5 miljoonaa ihmistä, tuottaa tämän 75 prosenttia, koska se luku, josta se lasketaan, se 75 prosenttia, on, kuten mainitsin, 80 000 pienempi kuin se on tällä hetkellä. Sen takia tässä on aivan avainasemassa nyt se, miten me saamme työllistettyä yli 55-vuotiaat. Toki on tärkeää tietenkin myös siellä nuoressa päässä, että me saamme opintotuet, koulutusasiat kuntoon niin, että ihmiset valmistuvat nopeasti ja pääsevät työmarkkinoille ja heillä on sen mukainen osaaminen, mutta erityinen haaste tulee olemaan tietysti tässä korkeammassa ikäryhmässä. Tämä on minusta hyvin tärkeätä tässä, ja en ollenkaan liity niihin, jotka sanovat, että tämä on helppo, tämä työllisyystavoite. Tämä tulee vaatimaan, varsinkin nyt kansainvälisten talouden suhdanteiden kääntyessä, todella paljon. Mutta niistä keinoista täällä onkin eniten puhuttu, ja otan nyt tässä puheenvuoroni lopuksi ihan yhden esimerkin. Täällä on muutamissa muissa puheenvuoroissa viitattu tähän länsirannikon hyvään taloustilanteeseen — Uusikaupunki, Rauma, Turku ja niin edelleen. Eihän se, että meidän telakoilla nyt on hyvä tilauskanta tai että autokauppa käy, ole kiky-sopimuksen ansiota, jokainenhan sen ymmärtää. Kyllä se on tämän kansainvälisen taloudellisen suhdanteen ja sen ansiota, että meillä oli olemassa sellainen osaamisverkosto, vakaat toimintaolosuhteet ja osaamista, joilla me pystyimme vastaamaan siihen kansainvälisen suhdanteen synnyttämään tilanteeseen, jossa, huom., yhtäkkiä maailmalla ruvettiin tarvitsemaan taas laivoja. Finanssikriisin jälkeen kaikilla maailman telakoilla oli valmisteilla kaksi laivaa [Puhemies koputtaa] — kaksi laivaa kaikilla maailman telakoilla. Ei se ole kiky-sopimuksen ansiota, että tämä tilanne on länsirannikolla tämmöinen kuin se nyt on, vaan pitkälti tämän osaamisverkoston. [Puhemies koputtaa] Sen takia luotan tässä osaamiseen. Se on avainasemassa. — Kiitoksia. [Markus Lohi: Kyllä pitää kustannusten olla kilpailukykyisiä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-01T19:12:40,2019-10-01T19:18:06,Hyväksytty,1.1 2019_40_177,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös me perussuomalaiset haluamme esittää tukemme Kuopiossa tänään tapahtuneen vakavan väkivallan uhreille ja omaisille. Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys nostaa esille aiheellisia kysymyksiä siitä, miten tämän päivän hallituksen päätökset tulevat vaikuttamaan maamme tilaan pitkässä juoksussa. Antti Rinteen hallituksella on varmasti haasteita sovittaa kaikkien hallituspuolueiden päämääriä yhteen. Näyttää siltä, että kovasti lupaillaan kaikkea joka suuntaan — kieltämättä erittäin hyviä asioita — mutta entäs ne toimet, kuinka ne saavutetaan? Niitä perussuomalaiset peräävät. Meillä on vaihtoehtobudjetti, joka tulee sisältämään sen, mihin rahaa pistetään, mistä se raha otetaan, ei mitään huuhaa-rahaa. Keskusta yrittää sinnitellä vihreää ilmastopolitiikkaa tekevässä hallituksessa. Tämä on mielenkiintoista. Nahkojen paksuus kyllä tullaan varmasti mittaamaan tässä pelissä. Syy, miksi nostan tässä yhteydessä esille tämän vallitsevan hallituksen, joka on nyt ruorissa, on tämäntyyppinen kauhun tasapaino yhdistettynä jaettuun vahvan opposition pelkoon. Se on suuri riski talouspoliittisten päätösten osalta. Hallituksen olisi kaikista paineista huolimatta kyettävä tekemään kestävää talouspolitiikkaa. Jonnekin kohdennettu raha on aina jostain pois, ja sitten kun tulot loppuvat, niin otetaan velkaa ja myydään omaisuutta, ja se jos mikä on lyhytnäköistä politiikkaa. Hallituksessa perustellaan tuhlailua tulevaisuusinvestoinneilla. Ne toimet, joiden takia nyt Suomea ajetaan kohti kuilun reunaa, eivät oikein vakuuta, sen enempää kuin vaalien alla SDP:n lupaamat kuuluisat vappusataset. Valtion omaisuuden myynti kattamaan esimerkiksi kehitysavun ja hallitsemattoman maahanmuuton kustannuksia on mitä lyhytkantoisinta toimintaa. Hyvät ministerit — jaha, siellä ei ole yhtään paikalla, sanon silti — älkää laittako tuottavaa lypsylehmää teuraalle ennen aikojaan. Kun tarkastellaan valtion pörssiomistusten pitkän aikavälin arvokehitystä ja osinkotuottoja, ei tarvitse kahta kertaa miettiä, onko omistusten kevytkenkäinen myyminen järkevää vai ei. Toinen tarina onkin nämä sähköverkkoyhtiökaupat ja niiden vaikutukset tavallisten suomalaisten arkeen. Joku nokkelikko varmasti keksii vedota valtion pörssiomistusten kokonaisarvon kehitykseen, koska se on noussut. Miettikääpä, hyvät kollegat, paljonko valtion pörssiomistus olisi tällä hetkellä, jos omaisuutta olisi kaupattu pois edes hieman maltillisemmin. Niin, Rinteen hallitus, kansa ei pidä tuhlailevasta, vastuuttomasta taloudenpidosta. Välikysymyksessä nousee esille työperäinen maahanmuutto, jossa kokoomus on vahvasti samoilla linjoilla hallituksen kanssa, eli maahanmuuttajia lisää ja paljon. Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka vastustaa työperäisen maahanmuuton keinotekoista tehostamista. En usko, että hallituksen toimilla onnistutaan houkuttelemaan Suomeen lisää niitä kuuluisia saksalaisia insinöörejä vaan matalapalkka-alojen työntekijöitä perheineen, joiden elämää yhteiskunta sitten rahoittaa todennäköisesti tulonsiirroilla. Samalla kuritetaan suomalaista työntekijää. Mutta sillä ei tunnu olevan oikein väliä. Lisääntynyt maahanmuutto vain vahvistaa sosiaali- ja terveysmenojen kasvua, joka on yksi keskeisimmistä Suomen tulevaisuuden haasteista. Mielestäni huoltosuhteen haasteisiin tulee vastata kestävin rakenteellisin uudistuksin ja teknologian avulla. Eikö Suomessa pitäisi tähdätä hyvinvoinnin, turvallisuuden ja onnellisuuden lisäämiseen maahanmuuttoon nojaavan väestönkasvun tavoittelun sijaan? Juuri turvallisuus ja taloudellinen tilanne vaikuttavat lasten hankkimisen suosioon. Hallitus, panostettaisiinko tähän asiaan? Arvoisa puhemies! Näin lopuksi: Yrittäjät määrittävät vahvasti kansantaloutemme suuntaa. Toivoisin hallitukselta tuhtia kädenojennusta pienyrittäjille, erityisesti tuhansille itsensä työllistäville mikroyrittäjille. Ministeri Lintilä puhui strategiasta heidän suhteensa, ja toivon, että siitä tulee konkretiaa. Arvonlisäveron alarajan nosto olisi yksi keino edistää yrittäjyyttä. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että nyt hallituksella olisi hyvä tilaisuus nostaa alvin alaraja suoraan 30 000 euroon. Ja lopuksi: kannatan [Puhemies koputtaa] perussuomalaisten tänään esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-01T19:18:07,2019-10-01T19:23:28,Hyväksytty,1.1 2019_40_178,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa toivoisi kuulevansa enemmän senkaltaisia puheita kuin edustaja Kyllösen puhe täällä aikaisemmin. Siinä keskityttiin rakentavasti tulevaisuuden pohtimiseen. Kiitos siitä. Politiikka olisi helppoa, jos voisi keskittyä ainoastaan menojen lisäämiseen, panostuksiin — mistä monista mekin olemme iloisia — jos tulopuolesta ei tarvitsisi huolehtia lainkaan. Kokoomuksen välikysymys lähtee siitä, että haluamme patistaa hallitusta toimimaan nopeasti oman hallitusohjelmansa mukaisesti huolehtimalla tulopuolesta samaan aikaan kun menoja lisätään. Moni on toppuutellut, että ”ei tässä vielä ole ehditty päättää toimista”. Ongelma vain on se, että riittävistä toimista olisi kannattanut sopia edes alustavasti jo hallitusohjelmaneuvotteluissa. Konkreettisten toimien tekeminen seuraavien vaalien lähestyessä tulee yhä vaikeammaksi. Lisäksi rakenteellisten uudistusten tekeminen olisi helpompaa silloin kun ollaan vielä kasvun ajassa, huomattavasti vaikeampaa silloin kun talous supistuu. Joku täällä totesi, että muissa Pohjoismaissa työllisyys on korkeampaa runsaan palkkatuen käytön vuoksi. Tässä varmasti on osasyy, mutta kun tarkastellaan vähän laajemmalla perspektiivillä ja objektiivisesti kansainvälistä kilpailukykyä ja työmarkkinoita, Suomessa työmarkkinat ovat edelleen erittäin jäykät, ja tämä on yksi haasteistamme. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työn perässä muuttaminen ei ole riittävän kannattavaa, paikallista sopimista ei riittävästi mahdollisteta ja sosiaaliturvan ja verotuksen yhteisvaikutuksesta meillä on edelleen liikaa kannustinloukkuja. Suomessa on rakenteellista työttömyyttä, jonka matalimman tason olemme nyt suunnilleen nähneet. Työllisyyden parantuminen tapahtuu siis tästä eteenpäin vain todellisten rakenteellisten uudistusten kautta. Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus on riippuvainen työllisyysasteen kasvamisesta, ja tästä ilmeisesti olemme lähes kaikki täällä yksimielisiä. Huoltosuhteen heikentyessä meillä on entistä vähemmän tekeviä käsiä huolehdittavia kohden. Tilanne on kestämätön, eivätkä tällä viikolla julkaistut väestönkasvuennusteet tuoneet tähän keskusteluun valoa tunnelin päähän. Olen huolissani siitä, että vaikka ennen vaaleja usea puolue puhui rakenteellisten uudistusten tarpeesta, ympäristölle haitallisten yritystukien karsimisesta miljarditolkulla ja työllisyyden kasvun tarpeellisuudesta, nämä puheet tuntuivat unohtuvan, kun päästiin jakamaan rahaa. On hiukan huvittavaa, että tässä salissa tänään kaikki edellisen kauden teot ovat kokoomuksen syytä. Kannattaa muistaa, että edellisen hallituksen ohjelmaa tehtäessä pääministeri oli keskustalainen ja perussuomalaiset oli toiseksi suurin puolue. Mielellämme otamme tietysti ansioksemme työllisyyden kasvun 140 000 henkilöllä. Annamme mielellämme kuitenkin tästä kunniasta osan myös muille silloisille hallituspuolueille, ja samoin siinä auttoi suhdannekehitys. Samoin emme kuitenkaan suostu kantamaan koko taakkaa siitä, mitä menoja leikattiin ja mitä ei. Kuten nykyisetkin hallituspuolueet tietävät, kaikki ovat aina neuvottelukysymyksiä ja kompromisseja. Kukaan ei varmasti leikkaa mielellään erityisesti koulutuksesta. Samaan hengenvetoon on todettava, että keskustan esittämät työllisyyskeinot kuulostivat oikein hyviltä — ei kun toimeen vain! Arvoisa puhemies! Jos työministeri Harakka olisi ollut täällä, olisin halunnut kiittää häntä siitä, että hänen johdollaan valmistellaan kaupunkien roolin kasvattamista työllisyydenhoidossa, kokeilujen muodossa nyt alkuun. Hän totesi, kun tätä kokeilua julkistettiin, että ”työllisyyspalveluiden paranemisen onnistumisen kannalta on keskeistä, että sovitamme yhteen valtiolta siirtyvän työllistämisosaamisen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen”. Olen tästä samaa mieltä. Samaan aikaan pohdin, kuinka tämä hieno ajatus sopii yhteen sen kanssa, että sosiaali- ja terveyspalveluita kaavaillaan siirrettäväksi maakuntien järjestettäväksi. Arvoisa puhemies! Vielä sana ilmastonmuutoksesta: Haluamme kannustaa tässäkin hallitusta tehokkaiden keinojen löytymiseen. EU:n puheenjohtajamaana Suomella on nyt mahdollisuus vaikuttaa. Toivottavasti se mahdollisuus käytetään. Olen kuitenkin huolestunut niistä puheista, joissa haikaillaan talouskasvun tavoitteesta luopumista. Olennaista on, että samaan aikaan kun talous kasvaa, luonnonvaroja ei käytetä yli kestävien rajojen. Tätä kutsutaan irtikytkennäksi. Ei markkinatalous ole ilmastonmuutokselle ongelma vaan ratkaisu. Kun joku asia — eli saastuttaminen — alkaa maksaa, sitä tehdään vähemmän. Näin markkinatalous toimii. Emme siis tarvitse vähemmän markkinataloutta hillitäksemme ilmastonmuutosta, vaan enemmän. [Puhemies koputtaa] Toimien tehokkuutta ei voida kuitenkaan mitata sillä, kuinka paljon niihin käytetään rahaa. Tämä pätee niin ilmastonmuutokseen kuin työllisyyteenkin. [Puhemies koputtaa] Todella toivon, että hallitus tuo nimenomaan tehokkaita toimia niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin työllisyydessä. Näin ei ole vielä tähän mennessä tapahtunut, joten epäluottamuslause on perusteltu. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-01T19:23:31,2019-10-01T19:29:05,Hyväksytty,1.1 2019_40_179,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä eduskuntasalia tällä hetkellä, puoli kahdeksan aikaan alkuillasta, niin voi todeta sen, että kovin paljoa tämä välikysymyskeskustelu ei näytä opposition edustajia kiinnostavan. [Anne Kalmari: Eikö työllisyys kuitenkin kiinnosta?] Täällä käydään pitämässä varmaan ryhmäkanslian pohjista tehdyt puheenvuorot ja sitten lähdetään muualle. Mutta sen sijaan hallituspuolueiden edustajat ovat kiitettävästi paikalla, ja monipuolisesti. Jos pari kommenttia ennen varsinaisia omia sanojani kokoomuksen ja perussuomalaisten puheitten linjasta: Perussuomalaisten puheitten linjahan on ihan yksinkertainen: kaikkea hyvää kaikille ja rahat pois maahanmuutosta. Mutta siinä on se epälooginen yhtälö, että me tarvitsemme kaikkien tutkimusten mukaan lisää työntekijöitä tänne Suomeen, me tarvitsemme maahanmuuttajia, me tarvitsemme syntyvyyden kohentamista ja työllisyysasteen parantamista. Kokoomuksen logiikka on taas se, että huonosti sammutettu. Ja tästä teidän logiikastanne, että teette välikysymyksen muutama kuukausi sen jälkeen, kun hallitus on nimetty: Edustaja, entinen ministeri Orpohan hyvin tietää, että ne toimet, mitä hallitus tekee, eivät tule sinä hetkenä voimaan ja sinä hetkenä johda tuloksiin. Siinä menee vuosi pari aikaa ennen kuin ne vaikuttavat, ja tässä mielessä tämä ajoitus oli tietysti aika lailla populistinen — mitä sanaa käytin — mielikuvia rakentava esitys. Totta kai parlamentarismiin kuuluu, että välikysymyksiä voidaan tehdä, mutta tämä meni vähän suutariksi ja limboksi. Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikan tavoitteethan ovat oikeita: 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 työllistä. Se on kova tavoite, ja sen takia oli hyvä, että hallitusneuvotteluissa sovittiin tästä perälaudasta eli siitä, jos tämä ensi syksynä budjettiriihessä ei näytä toteutuvan, niin sitten otetaan käyttöön uusia toimenpiteitä. Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt edustaja Sipilä toi meidän konkreettiset esityksemme: seitsemän kohtaa, joita olisi hyvä jo alkaa valmistelemaan hallituksen piirissä tulevia päätöksiä varten. Muuten tästä yleisestä talous- ja työllisyystilanteesta. Kaikki me ymmärrämme, että Suomenkin talouteen ja työllisyyteen vaikuttaa erittäin paljon kansainvälinen taloustilanne. Me olemme nyt haastavassa tilanteessa: Kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on tosiasia, sitä sanaakin jo käytetään yleisesti. Se merkitsee meille myöskin negatiivisia asioita. Brexitin vaikutus tänne talouteen on vielä tuntematon. Saksan heikko kasvu ja Euroopan muutenkin heikko taloustilanne merkitsevät meille paljon, koska se on tärkein vientialue. Eli me emme saa kansainvälisestä taloudesta vetoapua, ja sen takia on tärkeää, että me teemme omat toimemme mahdollisimman tehokkaasti. Mehän olemme viennistä riippuvainen maa, niin kuin tiedetään. Mitä ne omat toimet sitten ovat? Finanssipolitiikka on tietysti yksi tärkeä asia, joka on eduskunnan ja hallituksen käsissä. Lainsäädäntövalta, eli säädämme sellaista lainsäädäntöä, joka keventää byrokratiaa, mahdollistaa yrittäjyyttä ja antaa edellytyksiä sille, että täällä voidaan menestyä ja saada myöskin uutta kasvua aikaan. Työmarkkinapolitiikka on tärkeää, ja sen takia on tärkeää nyt, että hyvässä yhteistyössä rakennetaan sellainen ratkaisu, joka tukee työllisyyttä. Minusta oli hieno kuulla, kun pääministeri puhui työmarkkinajärjestöistä ja otti myös yrittäjäjärjestön siihen mukaan, ja se on tärkeää, että myös yrittäjät ovat siinä pöydässä, kun näitä toimenpiteitä sitten ratkaistaan. Mitä tulee sitten näihin konkreettisiin keinoihin, niin kyllähän ne panostukset, mitä nyt tehdään työllisyystoimenpiteisiin — parannetaan sosiaaliturvaa, pienimpiä eläkkeitä, panostetaan koulutukseen ja turvallisuuteen — rakentavat sellaista positiivista toimintaympäristöä kansalaisille eli luottamusta siihen, että heikoimmistakin huolehditaan, ja toisaalta luodaan edellytyksiä sitten uuden kasvun aikaan saamiselle muun muassa koulutuksen kautta. Tässä mielessä nämä ovat olleet hyviä. Haluan lopuksi nostaa vielä yksittäisistä asioista luonnonvarat ja niitten hyödyntämisen. Kuten tuossa aiemmin sanoin, pohjoisessa on suunnitelmissa 5 miljardin euron investoinnit ja ne perustuvat hyvin pitkälle meidän luonnonvaroihimme, ja sen takia on tärkeää, että eri toimenpitein mahdollistetaan luonnonvarojen hyödyntämistä, tietenkin yritystoiminnan lähtökohtien pohjalta. Viimeisenä sanon, että ei pidä unohtaa suomalaista maataloutta ja ruoantuotantoa. Tässä ketjussa on edelleen noin 300 000 suomalaista töissä eri puolilla Suomea, ja se on tietysti meidän kannaltamme muutoinkin tärkeää, että maatalouden elinvoimasta ja maatalouden kannattavuudesta huolehditaan. Hallitus on omassa ohjelmassaan kirjannut tämän tavoitteen näkyvästi, ja se tukee omalta osaltaan myöskin työpaikkojen säilymistä ja Suomen myönteistä kehitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-01T19:29:08,2019-10-01T19:34:14,Hyväksytty,1.1 2019_40_180,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä eduskunta! Milloin viimeksi me tässä salissa istuvat — joista tosin oppositiosta ja erityisesti kokoomuksesta on enää kovin vähän edustajia paikalla — olemme miettineet omaa työkykyisyyttämme? Oliko se kenties sairastuessa flunssaan tai ehkä silloin, kun siivotessa sattui selkään, vai silloin, kun oma elämä käveli arvaamattomasti ylitse ja tuntui vievän jalkojen alta pohjan hetkeksi kokonaan, vai silloin, kun oma mielenterveys ei ollutkaan enää itsestäänselvää? Kuka silloin auttoi sinua? Kannatteliko joku tai tsemppasiko eteenpäin? Miten jaksoit tehdä työtäsi silloin, kun sinun tai läheisesi sairaus tai vammautuminen otti arjesta vallan? Oliko palvelu- ja työllisyysjärjestelmämme silloin tukenasi ja turvanasi, vai tuntuiko se enemmän taakalta? Työkykyisyyden suunnittelu tulisi aina aloittaa välittömästi, kun työkyvyn koetaan olevan uhattuna. On mietittävä, riittääkö kuntoutus ylläpitämään työkykyä, tarvitaanko mielenterveyttä vahvistavia palveluja, kevennetäänkö työnkuvaa vai aletaanko miettimän uudelleenkouluttautumista. Mikä on realistinen tavoitetaso työllistymiselle? Fysioterapeuttina olen käynyt potilaideni kanssa lukuisia edellisenkaltaisia keskusteluja. Vastaavien tilanteiden äärellä asiakkaani kysyivät minulta vastaanotolla lähes aina: kuka minua nyt auttaa, kuka maksaa, ja mikä lomake minun tällä kertaa pitää täyttää ja miten? Yksi muuttuva tekijä keskusteluissa ja tilanteissa on kuitenkin aina ollut, ja se on ihminen. Jokaisen tilanne on erilainen, ja siksi myös järjestelmämme täytyy tunnistaa ja taipua yksilöllisyyteen paremmin. Tämä hallitusohjelma haluaa työllistymistä tukeakseen vastata myös tähän tarpeeseen. Se haluaa panostaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen, jotka ovat yksiä niistä olennaisista, tärkeistä keinoista, joiden avulla työllistymistä on mahdollista tukea ja parantaa. Ammatillisen kuntoutuksen piirissä on ollut viime vuonna Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan yli 21 000 ihmistä. Kuntoutuspsykoterapiaa on saanut lähes 44 000 henkilöä. Nähtävissä on, että kuntoutuksen tarve on noussut koko 2000-luvun ajan. Arvoisa rouva puhemies! Työllistymisen lisääminen rakentuu monista eri toimenpiteistä ja osakokonaisuuksista. Yksi hyvä esimerkki tästä on ministeri Harakankin ja usean muun edustajan esiintuoma palkkatuki, josta haluan antaa erityisen kiitoksen. Olisi erittäin olennaista muistaa myös, että jo valmiiksi työssä käyvät ihmiset tai somaattisesti terveet ihmiset eivät ole ainoita, jotka haluavat käydä töissä. He eivät ole ainoita, jotka ovat kykeneviä käymään töissä. On aivan ensisijaista, että haluavilla ja kykenevillä olisi myös realistinen mahdollisuus työllistyä mahdollisesta vammasta tai sairaudesta riippumatta. Työllistyminen on paitsi taloudellisen kestävyyden kannalta tärkeää, mutta se tuo myös sisältöä, rutiineja, elämänhallintaa ja pääomaa tekijänsä elämään. Tämä hallitus on kertonut ja kirjannut, että haluamme kehittää työmarkkinoita myös erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille. Se avaa työllistymismahdollisuuksia tähän saakka niiden ulkopuolella olleille uudella ja paremmalla tavalla. Osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen on tärkeää, ja se tuottaa paitsi taloutta vahvistavia myös elämästään ja työstään nauttivia ihmisiä ja tekee näin tulevaisuudesta parempaa ja turvallisempaa meille kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-10-01T19:34:16,2019-10-01T19:38:31,Hyväksytty,1.1 2019_40_181,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä on tarjota vaihtoehtoja hallitukselle ja hallituspolitiikalle. Tänään on tullut selväksi, että kokoomuksen vaihtoehto on työttömien kyykyttäminen ja sosiaaliturvan leikkaukset. Ne ovat kokoomuslaisia työllisyystoimia, eivätkä hallituksen työllisyystoimet kelpaa, sillä niiden lähtökohta on eri. Hallitus lähtee siitä, että poistetaan työllistymisen esteitä ja tuetaan työkykyä ja osaamista. Jos tällä välikysymyskeskustelulla on jotain saavutettu, niin ainakin se, että kokoomuksen kannat ovat nyt kirkastuneet. Kokoomuksen mielestä ilmeisesti työttömän kyykytys on ainoa oikea työllisyyspoliittinen tie eikä eriarvoisuuden torjumiseen, perusturvan parantamiseen ja koulutuksen tasa-arvon parantamiseen voi käyttää rahaa ilmeisesti missään tilanteessa. Mutta, arvoisa puhemies, työllisyyden parantaminen on tärkeä joskaan ei helppo tehtävä. Työllisyyteen vaikuttavat maailmantalouden kehityskulut, joihin Suomi voi vaikuttaa rajallisesti. Kuitenkin jossain määrin voimme itsekin vaikuttaa asioihin ja me voimme tehdä yhtä jos toista työllisyyden vahvistamiseksi. Suurimmat haasteemme tällä hetkellä ovat kohtaanto-ongelmat, osatyökykyisten työllistymisen tukeminen sekä vaikeasti työllistyvien työllisyystilanne. Näiden ilmiöiden ratkaisuun ei ole hokkuspokkustemppuja eikä keppi auta. Sen sijaan auttaa voivat räätälöidyt työllisyystoimet ja työllistymisen tukeminen, henkilökohtainen ohjaus, sosiaaliturvan byrokratialoukkujen purkaminen, koulutus ja työkyvyn vahvistaminen, ja kas, kaikki nämä elementit ovat hallituksen työkalupakissa. Nämä kaikki ovat tärkeitä työllisyystoimia ja osa aktiivista pohjoismaista työllisyyspolitiikkaa. Kaikista vaikuttavimpien työllisyystoimenpiteiden suoria vaikutuksia voi olla vaikea eksaktisti mitata, ja tulosten saavuttaminen vie myös aikaa. Kuitenkin juuri niitä toimia pitää tehdä, jos työllisyydestä halutaan huolehtia pitkällä tähtäimellä. Yksi vaikuttavin asia on koulutukseen panostaminen. Me tiedämme, että koulutuksella on suora yhteys työllistymiseen. Näin ollen hallituksen päätökset panostaa koulutukseen kaikilla tasoilla sekä pidentää oppivelvollisuutta ovat merkittäviä työllisyystoimia, joiden vaikutukset näkyvät kauas. Suomi voi menestyä ja pärjätä vain osaamisella, koulutuksella ja tuottavuudella. Arvoisa puhemies! Oppositio on kysellyt, mistä leikataan, jos työllisyysastetavoitetta ei saavuteta. Ensinnäkin peräänkuulutan malttia: monien toimien vaikutukset ottavat aikaa. Toiseksi on huomattava, että hallituksen pysyvistä menolisäyksistä vain 300 miljoonaa on laskettu rahoitettavaksi työllisyyden paranemisella. Loput rahoitetaan pysyvillä tuloilla. Vasemmistoliitto näkee, että jos tulee tilanne, että työllisyys ei vahvistu odotetusti, niin silloin pitää tarkastella myös budjetin tulopuolta uudelleen. Lisäksi on muistettava, että hallitusohjelmaan on sisäänrakennettu suhdannepuskuri siltä varalta, että talouskehitys on vielä ennustettua huonompaa ja Suomi ajautuu taantumaan esimerkiksi kansainvälisen talouskriisin seurauksena. Sellaista tilannetta emme toivottavasti näe, mutta suhdannepuskuri mahdollistaisi suhdannepoliittisesti järkevän ja työllisyyttä tukevan finanssipolitiikan taantumatilanteessa, jolloin vältyttäisiin taantumaa ja työttömyyttä syventäviltä leikkauksilta. Arvoisa puhemies! Eilen julkaistu alueellinen väestöennuste kertoo siitä, että työikäinen väestö vähenee tulevaisuudessa suurten kaupunkien ulkopuolella melko rajusti, jos nykykehitys jatkuu. Jo nyt on työvoimapulaa, joten työvoiman riittävyys on iso kysymys ikääntyvässä Suomessa. On kuitenkin huomattava, että kyseessä on ennuste. Ennusteeseen vaikuttaa oletettu syntyvyys sekä maahanmuutto. Väestöennusteiden valossa on selvää, että työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä ja maahanmuuttajien työllistymistä ja Suomeen kiinnittymistä on vahvistettava. Työlupaprosesseja on helpotettava ja työmarkkinasyrjintää on kytkettävä päämäärätietoisesti. Naispuolisten maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen on suunnattava erityishuomiota, koska siellä on myös ongelmia. Myöskään syntyvyysennuste ei välttämättä toteudu. Perheen perustaminen on jokaisen oma asia, mutta työelämän epävarmuus on yksi perheellistymistä estävä tekijä. Työelämän laadusta huolehtiminen on siis myös perhepolitiikkaa. On myös huomattava, että nykyään lapsettomiksi jäävät erityisesti vähän koulutetut. Eriarvoisuus on hiipinyt siis myös perheellistymiseen. Koulutuksen tukeminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen sekä työelämän laadun parantaminen ovat siis myös syntyvyyttä edistävää politiikkaa, samoin kuin on vahva ympäristö- ja ilmastopolitiikka, sillä moni nuori empii lasten hankintaa tilanteessa, jossa ekokriisi uhkaa lasten hyvän elämän edellytyksiä. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, niin on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että kaikki pysyvät mukana ja työkykyisinä. Hallituksen päämäärätietoinen [Puhemies koputtaa] ja monilla sektoreilla vaikuttava eriarvoisuuden torjunta on siis myös työllisyyspolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-01T19:38:34,2019-10-01T19:43:51,Hyväksytty,1.1 2019_40_182,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitää ensiksi tuoda liikenneväen ja pyöräilyliiton terveiset, tuolla oltiin heitä liikennevaliokunnan kanssa tapaamassa ja hallitusohjelma ja liikennepolitiikka ja liikennepanostukset saivat kovastikin kehuja. Toisaalta kun täällä viime viikkoina ja erityisesti tänään viisi ja puoli tuntia tätä keskustelua olen kuunnellut, niin vähän ihmetyttää, että onkohan meillä sama hallitusohjelma. Niin ihmeellisiä tulkintoja ja puheenvuoroja niin budjettikehyksestä kuin hallitusohjelmasta on kuultu. Vähän vaikuttaa siltä, että meillä ei taida olla yhteinen kasvun, työllisyyden ja talouden suunta, jota Rinteen hallitus ensimmäisessä kehyksessään rohkeasti toteuttaa. Arvoisa rouva puhemies! Rinteen hallitus panostaa tulevaisuuteen, kasvuun, työllisyyteen. Koulutusleikkausten tie on kuljettu loppuun, ja panostamme koulutukseen satoja miljoonia euroja, millä rakennetaan sitä tulevaisuuden pohjaa: oppivelvollisuusiän nosto, ammatillisen koulutuksen reformin korjaus, lisäresurssit ammatilliseen koulutukseen ja merkittävät panostukset korkeakoulujen perusrahoitukseen. Työministeri Harakan johdolla on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmisteltu työllisyysohjelmaa — siis yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ohjelma pitää sisällään laajan työkalupakin työkaluja: palkkatuen vahvistaminen, TE-palvelujen tarjonnan lisääminen. Ja erityisesti näissä työkaluissa on suurin ero muihin Pohjoismaihin, ja uskon, että näillä lisäpanostuksilla sitten tuloksia saadaan aikaan. Aktiivimallin leikkurin poisto, mikroyritysten työllistämiskynnyksen madaltaminen, kansainvälisten osaajien houkuttelu, kotouttamisen tehostaminen, kuntakokeilut pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseksi ja osatyökykyisten työelämään mukaan saaminen, työkalupakki on aika vaikuttava. Tärkeää on myös, että yritysten kasvua ja tki-panostuksia lisätään, ja niin kuin tänään on todettu, siellä on neljäksi vuodeksi suunnitteilla kaksinkertainen poisto-oikeus yrityksille laite- ja konehankinnoissa sekä 50 prosentin verovähennysoikeus korkeakoulujen kanssa tehtävästä tki-yhteistyöstä. Erityisesti hallituksen tavoite on myös palauttaa tki-rahoitus lähemmäksi maailman kärkeä. Meillähän ollaan parhaimmillaan valuttu jo puoleentoista prosenttiin, ja maailman kärki menee siellä neljässä prosentissa. Sitä rahoituksen pohjaa nyt sitten vahvistetaan eli panostetaan osaamiseen, tutkimukseen, uusien työpaikkojen sekä innovaatioiden syntymiseen. Lisäpanostukset ovat pakollisia uusien innovaatioiden ja tutkimuspohjan vahvistamiseksi, millä luomme uutta kasvua Suomessa. Erityisen hienoa on, että hallitusohjelmassa on aluepolitiikka nostettu suureen rooliin. Siellä on iso joukko työkaluja, joista nyt tässä haluan ainakin kaupunkien kasvusopimukset nostaa esille, ja sitä menettelyä nyt sitten ollaan laajentamassa. Ja maakunnissa on hyvin ilolla otettu myös maakunnan kehittämisrahan palauttaminen maakunnan kehittämisen työkaluksi. Erityisen iloinen olen, että Rinteen hallitus korjaa sen, mikä on rikottu suomalaisessa työelämässä. Työelämään on palautettu työrauha ja luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiri yhdessä työmarkkinakentän kanssa. On tärkeää luoda suomalaiseen työelämään yhteistyön ja kasvun ilmapiiri. Tälle työlle luulisi eduskunnan olevan helppo antaa tukensa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-01T19:43:54,2019-10-01T19:48:10,Hyväksytty,1.1 2019_40_183,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä, laajoja puheenvuoroja siitä, kuinka tärkeää meidän valtiontalouden kannalta on se, että me saamme työllisyysastetta nostettua, ja hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste vaalikauden aikana 75 prosenttiin on totta kai erittäin tärkeä ja kannatettava. Kritiikkiä on tullut tietenkin niistä keinoista, mutta kun katsotaan, kuinka pitkään hallitus on nyt toiminut, meillä on kolme kuukautta takana, niin joutuu toteamaan samalla tavalla kuin täällä usea puheenvuoron käyttäjä, että kyllä tämä välikysymys tässä mielessä on pahasti liioiteltu ja ennenaikainen. Pitäisi malttaa hieman odottaa, että hallituksen keinoista tulee sitten tuloksia tai sitten ei tule tuloksia. Mutta aihe on äärimmäisen tärkeä, ja otan esille tässä itse asiassa lähinnä yhden näkökulman, ja se on kohtaanto-ongelma. Valtiovarainministeri Lintilä totesi puheessaan, että meillä on poikkeuksellinen tilanne: Suomessa on työttömyyttä edelleen aivan liian paljon, mutta samaan aikaan meillä on ennätysmäärä avoimia työpaikkoja. Kun katsoo elokuun työllisyyskatsausta, niin on aika hämmästyttävää, että itse asiassa koko hallituksen neljän vuoden työllisyystavoite saataisiin täytettyä ilman, että me yhtään uutta työpaikkaa loisimme Suomeen, jos me pystyisimme vain täyttämään nyt avoinna olevat työpaikat, siis työpaikat, joihin yritykset hakevat parhaillaan henkilöstöä mutta eivät ole saaneet. Meillä on maakunnallisia eroja, mutta jos katsoo, totta kai, kotimaakuntaani Lappia esimerkiksi: meillä työttömiä elokuussa oli noin 8 500 ja avoimia työpaikkoja noin 4 000. Siis jos me pystyisimme ne työttömät sijoittamaan avoimena oleviin työpaikkoihin, niin puolet työttömistä saisivat Lapin maakunnassa työpaikan. Mutta kysymyshän ei ole näin yksinkertainen, emmekä näin kykene tekemään. Meillä on alueellista kohtaanto-ongelmaa, ja sitten meillä on maakuntien ja alueitten sisällä niin, että osaaminen ja vaatimustaso niihin työpaikkoihin eivät kohtaa. Ja tähän tarvitaan monenlaisia lääkkeitä. Itse ajattelen kyllä niin, että tässä tilanteessa, jossa valitettavasti, erittäin valitettavasti, meidän syntyvyys on romahtanut ja ikäluokat pienentyneet, me tarvitsemme tekeviä käsiä Suomeen. Sen lisäksi, että meidän pitää luoda yhteiskunta, joka on lapsimyönteinen ja korostaa niitä myönteisiä asioita, mitä lapset tuovat meidän ympärillemme, iloa laajemminkin — ja sitä kautta saamme syntyvyyttä nostettua — meidän pitää kyllä suhtautua entistä avoimemmin tilanteisiin, joissa Suomessa on avoimia työpaikkoja ja avoimella sektorilla yrittäjä katsoo, että joku henkilö olisi sopiva siihen työpaikkaan. En voi oikein ymmärtää, miksi me laittaisimme esteitä, että et saa ottaa työpaikkaa vastaan, et saa tulla hyödyntämään suomalaista yhteiskuntaa. Minusta on aivan sama, tuleeko tämä henkilö Euroopan unionin sisältä vai unionin ulkopuolelta. Tekeviä käsiä tarvitaan ja tarvitaan kyllä asteittaista tarveharkinnasta luopumista ja mieluumminkin kannustavia ajatuksia ja asennetta siihen, että työtä tekevät ihmiset ovat lämpimästi tervetulleita Suomeen. Ja tämä kohtaanto-ongelma on minusta se pahin ongelma tällä hetkellä meillä tässä. Toinen, jota varmasti tarvitaan, on ehkä joustavampi oppisopimuksen käyttö paitsi nuorille ihmisille myös vanhemmille, ja siihen sellainen tuki, että oppisopimus voisi mieluumminkin liukua sinne koulutuspuolelle kuin työsuhdepuolelle, mitä se tänä päivänä on, mikä tarkoittaa sitä, että ollaan silloin työehtosopimusten minimipalkkojen kanssa tekemisissä. Tämä on ongelma, koska sen nuoren, tai oppisopimuksessa olevan vanhemmankin ihmisen, antama työpanos sille työnantajalle ei vielä ole tietenkään siinä alkuvaiheessa kovinkaan suuri. Se sitoo koulutusresursseja, työpanos on aika pieni, mutta väline on sinänsä äärettömän hyvä. Ja kun katsotaan vanhempienkin ihmisten tavallaan mahdollisuutta työllistyä uusiin ammatteihin, niin minusta tätä oppisopimustyökalua meidän pitäisi porukalla kyllä nyt muokata siihen suuntaan, että jos tietyltä toimialalta työpaikat vähenevät, niin pystyttäisiin joustavasti käyttämään oppisopimusta ja yhteiskunta tässä tulisi tukemaan sitä, että saataisiin uudelleenkoulutettua. Meidän työelämä on muuttunut, se on muuttunut pysyvästi. Me emme elä enää siinä maailmassa, jossa meillä on elinikäisiä uria tai kymmenien vuosien uria. Me voimme joutua tekemään — eikä se aina välttämättä ole huonokaan asia — useita työuria elämämme aikana, ja tarvitaan uudelleenkoulutusta. Ja tämä on kysymys, johon haluan erityisesti kiinnittää huomiota ja haastaa meidät kaikki tässä yhdessä ratkomaan tätä kysymystä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-01T19:48:19,2019-10-01T19:53:51,Hyväksytty,1.1 2019_40_184,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme työllistymisestä, puhumme myös työelämästä itsessään. Yhä useampi nuori pohtii huolestuneena jo opintojen aikana, kuinka selviää työelämän haasteista ja paineista. Toisaalta meiltä löytyy paljon ihmisiä, jotka eivät työllisty, vaikka kuinka yrittäisivät. Moni kokee yhä syrjintää työmarkkinoilla. Syrjityksi joutuvat usein vammaiset, työiän loppupuolella olevat henkilöt ja nuoret naiset, joiden pelätään tulevan raskaaksi. Siksi, kun puhumme työllisyyden parantamisesta, puhumme ennen kaikkea siitä, kenellä on Suomessa oikeus ja mahdollisuus työllistyä. Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäistä kertaa historiassa masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle yhä nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa. Meidän onkin tosissaan herättävä tähän ongelmaan. Onkin epäinhimillistä vaatia keppiä työttömille, kun yhä useampi on jo valmiiksi maahan lyöty. Tätäkö kokoomus haluaa? Onneksi hallitus kepin sijaan panostaa mielenterveyspalveluihin ja pyrkii nostamaan ihmisiä takaisin jaloilleen. Ilman tätä kokonaisvaltaista työkykyyn panostamista emme pääse työllisyystavoitteisiimme. Toisaalta voisimme nähdä valoa myös siellä, missä sitä on. Meillä on iso määrä osatyökykyisiä, jotka pystyisivät osallistumaan työelämään mutta eivät joko tule palkatuiksi tai kykene työelämän nykyisiin tarpeisiin. Onkin erittäin tärkeää, että hallitus on budjetissaan päättänyt panostaa osatyökykyisten työllistämiseen. Arvoisa rouva puhemies! Työllisyystaso, jota nyt tavoittelemme, vastaa monilla tavoin pohjoismaista työllisyystasoa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että Ruotsissa ja Tanskassa panostetaan työvoimapalveluihin ja palkkatukeen huomattavasti Suomea enemmän. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Hetemäki totesi lauantaisessa haastattelussaan, että panostamalla työllisyyspalveluihin rutkasti enemmän meillä on mahdollisuus saavuttaa tuo pohjoismainen työllisyystaso. Tulevaisuuden työelämässä, jossa yhä useampi työllistää itsensä tai työllistyy pätkätöihin, eivät toimi kankeat keppiratkaisut. Tulevaisuuden työelämässä toimivat paremmat ja henkilökohtaiset palvelut, joita on saatavilla siellä, missä potentiaalinen työntekijä itse on. Meidän on tosissaan pohdittava sitä, miten yhä useampi pääsee kiinni työelämään — pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja vammaiset, kaikki nämä ovat ryhmiä, jotka voisivat erityisesti hyötyä palkkatuesta etenkin siellä, missä asumiskulut ovat suuria. Arvoisa rouva puhemies! Jos haluamme saada nostettua työllisyyttä, meidän on nähtävä työelämä laajempana kuvana. Millaista on tulevaisuuden työelämä? Kykeneekö se nostamaan yhä useamman ihmisen osalliseksi yhteiskunnassa, vai lannistaako ja uuvuttaako se kansalaisen erilaisilla kovilla työllisyystoimilla? Minusta meillä on oltava tavoitteena osallistava ja joustava työelämä, jossa jokaisella on mahdollisuus tehdä töitä paitsi omia taitoja hyödyntäen myös omia tarpeita kunnioittaen. Toivottavasti myös kokoomus haluaa tätä edistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-10-01T19:53:58,2019-10-01T19:57:37,Hyväksytty,1.1 2019_40_185,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Osaaminen ja koulutus ovat parasta työllisyyspolitiikkaa, mitä Suomen kaltaisessa maassa voi tehdä. Kokoomus on väittänyt täällä välikysymyskeskustelussa, että palkansaajien verotus kiristyy ja työllisyyspolitiikan keinot ovat vääriä. Kokoomus onkin hokenut jälleen ahkeruudesta ja väittänyt hallituksen nostavan ahkerien keskituloisten verotusta. Se ei pidä paikkaansa. Keskituloisten ahkeruuden toisteleminen on ikävää kuultavaa niin pienituloiselle ahkeralle pätkätyöläiselle kuin myös ahkerasti koko ikänsä töitä tehneelle ikääntyneelle työttömälle — sellaiselle työttömälle, joka ei ahkerasta työnhaustaan huolimatta saa työpaikkaa, koska työnantajat eivät ota ikääntyneitä töihin, vaikka kuinka lähettäisi ahkerasti kymmenittäin hakemuksia. Kokoomus potee muistinmenetystä. Se on näköjään unohtanut itse siirtäneensä pari vuotta sitten kikyssä työnantajien eläkemaksuja palkansaajille. Tätä kokoomus nyt kutsuu veronkorotukseksi, vaikka se ei ole veroa, joka tulisi valtion kassaan. Vain yksi puolue äänesti eduskunnassa viime kaudella näiden maksujen korotuksia vastaan, ja se oli vasemmistoliitto. Arvoisa puhemies! Välikysymyskeskustelun aikana on käynyt selväksi, että kokoomukselle eivät kelpaa hallituksen toimet työllisyyspalveluiden parantamiseksi, työttömiä kyykyttävän aktiivimallin purkamiseksi tai osaamisen vahvistamiseksi. Kokoomuksen mielestä työllisyystoimiksi kelpaavat ilmeisesti vain sosiaaliturvan leikkaukset ja työttömien kyykytys. Palkkatuki uudistetaan, ja sen käyttöä lisätään merkittävästi. Tämä on tärkeää. Palkkatuki on tehokasta työllisyyspolitiikkaa, mutta Suomessa se on jäänyt jälkeen pahasti muista Pohjoismaista. Suomen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa, jotta päästäisiin keskimääräiselle pohjoismaiselle tasolle. Kärkimaa Ruotsin saavuttaminen edellyttäisi peräti palkkatuen viisinkertaistamista. Hallitus aikoo toteuttaa myös osatyökykyisille suunnatun työkykyohjelman, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. [Ilkka Kanerva: Milläs teet, kun on taskut tyhjät?] — Onko? Vai niin. [Ilkka Kanerva: On, koska velkaa otetaan ja veroja nostetaan!] — Kukahan sitä on ottanut? Arvoisa puhemies! Suomen kaltainen maa menestyy ainoastaan osaamisella ja koulutuksella, ei palkkoja polkemalla, kikyttämällä tai työttömiä kyykyttämällä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa Suomen vahvin kilpailuvaltti on korkea osaamistaso, joka saavutetaan panostuksilla kaikille koulutusasteille. Erityisen suurta työttömyyden pitkittymistä on nähtävissä yli 50-vuotiailla. Siksi jatkuvan oppimisen uudistus ja mahdollisuudet täydentää osaamista työuran aikana ovat keskeisiä ja niihin hallitus tulee panostamaan. Tämä hallitus ei leikkaa koulutuksesta eikä heikoimmassa asemassa olevilta vaan päinvastoin satsaa koulutukseen ja vähentää eriarvoisuutta. [Ilkka Kanerva: Koska on saatu vähän valtiontaloutta tasapainoon!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-10-01T19:57:39,2019-10-01T20:01:20,Hyväksytty,1.1 2019_40_186,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Pääministeri Antti Rinteen hallitus on tehnyt hallitusohjelman, jossa kansalaisten viime eduskuntavaaleissa vaatima muutos tapahtuu. Nyt Rinteen hallituksen ensimmäisessä budjetissa kaivattuja, Suomen tulevaisuutta rakentavia uudistuksia lähdetään viemään konkreettisesti eteenpäin. Hallitus tekee oikeudenmukaisuutta ja tulevaisuudenuskoa lisääviä päätöksiä. Täytyy hieman ihmetellä kokoomuksen tarvetta lähteä näin budjettikeskustelun alla nujakoimaan välikysymyksellä. Viime vaalikauden toimintaa muistellessa on kyllä helppo ymmärtää, että kokoomukselle nykyinen politiikka on myrkkyä. Teidän kuristava leikkauspolitiikkanne ei ollut kovinkaan oikeudenmukaista. Se vei ihmiseltä uskon siihen, että omilla toimillaan, koulutuksella, työn tekemisellä tai yrittämisellä voisi rakentaa itselleen parempaa huomista. Te veitte ihmisiltä työllistymisen tuen ja rappasitte aktiivimallin sanktiot päälle. Te leikkasitte koulutuksesta ennätysmäärän rahaa. Ja kaikki viittaa siihen, että te olisitte jatkaneet tällä samalla kuristamislinjalla myös tällä kaudella, kun debatissa teitä uskollisesti kolmisen tuntia kuuntelin. Arvoisat kokoomuslaiset, tällä hallituksella on vielä paljon työtä siinä, että oikeudenmukaisuuden tuntemukset ja luottamus palautetaan tähän yhteiskuntaan päätöstenne jäljiltä. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen alkutaival on ollut työntäyteinen, ja täytyy kiittää sitä tarmoa, jolla uudet ministerimme ovat toimeen tarttuneet. Linjanmuutos on tosiasia. Nyt talouskasvun hedelmiä jaetaan tasaisemmin, hallitus tekee korotuksia perusturvaan ja eläkkeisiin, palveluja ja kuntia kuristavat indeksileikkaukset lopetetaan. Aktiivisella työllisyys- ja suhdannepolitiikalla pyritään varmistamaan, että jaettavaa on tulevaisuudessakin. Työllisyyspolitiikassa käyttöön tulee laaja paketti toimia, joilla työllistymistä tuetaan entistä paremmin niin, että räätälöidyillä, yksilöllisillä palveluilla tuetaan ihmisiä työelämään. Palkkatukea kehitetään purkamalla byrokratiaa ja nopeuttamalla työllistymistä. Arvoisa herra puhemies! Vaaleissa äänestettiin muutos. Rinteen hallitus toteuttaa tämän muutoksen, ja sen myötä Suomessa siirrytään kuristamisesta paremman tulevaisuuden rakentamiseen myös työelämäkysymyksissä. Rinteen hallituksen keskeinen politiikan päämäärä on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen, ja siinä työllisyyden parantaminen on yksi keskeinen tukijalka. Kokoomus rimpuilee tuosta tukijalasta, ja herääkin kysymys, onko yhdelläkään puolueella tässä salissa siihen varaa. Palkkatuen käyttöä lisätään ja, mikä tärkeää, kehitetään, jotta kaikki eurot saadaan käyttöön. Yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä kannustetaan työntekijöiden palkkaamiseen madaltamalla palkkaamisen kynnystä ja siihen liittyviä riskejä. Valmisteluun tulee myös lainsäädäntö työttömän yksilöllisen työnhaun tueksi. Tästä on tullut kentältä valtavasti palautetta, että ihmiset kaipaavat sitä kasvokkaista palvelua. Hallituksen kunnianhimoinen tulevaisuuslinja nojaa paitsi työllisyyteen myös osaamiseen, ja tästä syystä hallitus on aloittanut viime vaalikauden jälkeen koulutuksen kunnianpalautuksen — onneksi niin. Työllisyysasteen kasvun näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että hallitusohjelma lähtee rakentamaan tulevaisuutta panostamalla hankkeisiin, joiden pohjalta Suomi jatkaa kasvun uralla. Erityisen tärkeitä ovat panostukset ilmastonmuutosta hillitseviin teknologiahankkeisiin, jotka tuovat myös työtä. Liikennepuolella on tärkeää, että väylien korjausvelkaa lähdetään parlamentaarisen valmistelun pohjalta lyhentämään. Nämä kaikki, hyvät kollegat, tuovat työtä eri seuduille ja täten auttavat myös hallituksen tavoitetta 75 prosentista työllisyysasteen kohdalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-10-01T20:01:28,2019-10-01T20:05:50,Hyväksytty,1.1 2019_40_187,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallitusohjelman talouslinjaukset ja budjettiesitys on laadittu optimistisista lähtökohdista. Syntyy vaikutelma, että ensin on linjattu, että rahaa jaetaan eli kertaluontoisia ja pysyviä menoja lisätään. Talouskasvu- ja työllisyystavoitteella niin ikään perustellaan menolisäyksiä, vaikka väliin jää kiistatta melkoinen vaje. Tietysti sopii toivoa mahdollisimman suotuisaa talous- ja työllisyyskehitystä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että hallituksen talouspolitiikan linjaa ei ole välttämättä niinkään laadittu talousrealiteettien perustalta ainakaan siinä määrin kuin julkiselta taloudenhoidolta tulee edellyttää ja vaatia. Pääministeri Antti Rinne on aikaisemmin tässä salissa, aikaisemmissa täysistunnoissa, kertonut noudattavansa vastasyklistä finanssipolitiikkaa. Olen jäänyt miettimään tätä moneen kertaan, ja tämä asia on jäänyt häiritsemään itseäni, koska nimenomaan tämä käsitys vastasyklisestä talouspolitiikasta ei kuitenkaan täsmää ainakaan hallituksen alkuperäisten suunnitelmien kanssa, sillä hallitus nimenomaan lisää julkisia menoja ja samalla julkisen talouden kestävyyden laskelmat perustuvat hallitusohjelmassa nimenomaan oletettuun talouden ja työllisyyden jatkuvaan kasvuun. Kyse on siis lähtökohtaisesti myötäsyklisestä taloussuunnitelmasta tai sitten pääministerin ennakoivasta lipsahduksesta. Nimittäin, kuten kaikki tietävät, kasvuennusteet ovat aivan odotetusti, ja jo hyvän aikaa, selvästi heikenneet tai ainakin tasoittuneet alhaisemmalle tasolle. Hallitus saattaa siis päätyä tekemäänkin nimenomaan vastasyklistä finanssipolitiikkaa, lisäämään julkisia menoja, mutta heikkenevässä talouskasvun tilanteessa. Silloin kuitenkin jo valmiiksi alijäämäisen julkisen talouden kestävyys voi revähtää entisestään, koska lisämenojen rahoituspohjana hallitusohjelmassa on oletettu olevan nimenomaan kohentunut talous- ja työllisyystilanne. Ei mikään ihme, että tänään puheet istuntosalissa, ainakin ministeriaitiosta, ovat olleet jo selkeästi varovaisempia kuin vasta muutama kuukausi sitten. Hyvät edustajat! Edellä kuvailemani hallituksen talouspolitiikan ristiriitaisuudet ovat ilmeiset. Haluan myös muistuttaa, että budjetti on räikeässä ristiriidassa keväällä esitetyn valtiovarainministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa. Suuri puute on yhä se, että Suomessa ei ymmärretä, että elinvoimainen talous edellyttää väistämättä sekä vetäviä vientimarkkinoita että kotimarkkinoita. Suomessa on kuitenkin pitkään laiminlyöty nimenomaan kotimarkkinoiden kehitys, vaikka tarvitsisimme selvästi elinvoimaisia kotimarkkinoita myös kasvualustaksi yrityksille ja sitä myöten työllisyydelle. Tarvitsemme tämän fundamentin epäkohdan korjaamista tästä tulokulmasta. Kotimarkkinoiden tilanteen kehitystä on haitannut vielä laajempi avokätinen rahapoliittinen elvytys, jota on tehty ympäri länsimaita ja euroaluetta. Uuden keskuspankkirahan myötä finanssivarallisuuden arvo on noussut jopa moninkertaiseksi valtaväestön ostovoiman junnatessa lähes paikallaan. Kun samalla arjen kustannukset, liikkumisen ja asumisen kustannukset ovat kasvaneet, monen taloudellinen tila on käynyt ahtaaksi. Näistä ja monista muista eri syistä olen sitä mieltä, että hallituksen linja on varsinkin nykyolosuhteisiin kevytmielinen, mutta myös monin kriittisin paikoin puutteellinen tai väärillä raiteilla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-10-01T20:05:58,2019-10-01T20:09:55,Hyväksytty,1.1 2019_40_188,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mukavaa, kun salissa on vielä yksi kokoomuslainen. [Mikko Lundén: Ja kaksi perussuomalaista — Sakari Puisto: Nolla ministeriä!] ”Meidän on pakko säästää, sillä ajattelemme tulevaisuuden lapsia ja nuoria.” Tuo oli suurin piirtein ensimmäinen lause, jonka kuulin kokoomuslaisten valtuutettujen suusta, kun olin noussut Helsingin kaupunginvaltuustoon ja valtuusto käsitteli budjettiaan syksyllä 2013. Sen jälkeen olen kuullut tuon hokeman uudestaan, uudestaan ja uudestaan. ”Kuinka outoa perustella lasten ja nuorten hyvinvointiin ja lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia tulevaisuuden lapsilla”, ajattelin tuolloin ja ajattelen edelleen. Kokoomuksen välikysymyksessä viljellään tiuhaan sellaisia käsitteitä kuten ”holtiton talouspolitiikka” ja ”holtittomuuden vaarat”, kun kuvataan hallitusohjelman mukaista politiikkaa. Kun puolestaan halutaan korostaa kestävyyttä, pragmaattisuutta ja vastuullisuutta, viitataan kokoomuksen omaan politiikkaan. Usein se ei ole kokoomuksen mukaan edes lainkaan ideologista vaan puhdasta realismia. Niinpä niin. Arvoisa puhemies! Me olemme koko viime hallituskauden nähneet, mitä tuo vastuulliseksi politiikaksi väitetty linja on käytännössä tarkoittanut. Köyhiin, sairaisiin, työttömiin kohdistuvia säästötoimenpiteitä perusteltiin välttämättömyydellä, työttömiä kurittavan aktiivimallin puolestaan todettiin olevan tarpeellinen rakenteellinen uudistus. Rakenteelliseksi uudistukseksi tuntuukin kelpaavan vain sellainen toimenpide, joka nakertaa universaalin hyvinvointivaltion perustaa. Tosiasiassa nuo samat vastuullisiksi väitetyt toimenpiteet kasvattivat holtittomasti hyvinvointivelkaa. Kaikkein hurjimmin tuo näkyi satojen miljoonien koulutusleikkauksissa. Käytännössä tuo tarkoitti, että viime hallitus heikensi tulevaisuuden nuorilta yhdenvertaisen mahdollisuuden työhön, kun koulutus ei niukkenevien resurssien vuoksi pysty enää yhtä voimakkaasti toteuttamaan tärkeää tehtäväänsä tasa-arvoisen tulevaisuuden takaajana kaikille nuorille. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa koulutusleikkausten takia lähiopetus väheni dramaattisesti ja oppiminen yksilöllistyi entisestään, mikä puolestaan vauhditti eriarvoisuutta. Kun lähiopetusta ja tukea ei ole tarpeeksi, kelkasta putoavat helposti juuri ne nuoret, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten tukea. Pahinta on, että koulutusleikkausten vaikutukset näkyvät viiveellä, vaikka hallitus nyt paikkaa parhaansa mukaan tilannetta. Mutta otetaan toinen konkreettinen esimerkki hyvinvointivelasta. Olen usein todennut, että lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on hienoimpia universaalin hyvinvointivaltion tasa-arvosaavutuksia. Se ei erottele lapsia taustan mukaan, eikä hoidon tarvetta tarvitse erikseen anoa ja perustella leimaantumisen pelossa, mutta juuri tuohon keskeiseen oikeuteen edellinen hallitus kajosi välttämättömien toimenpiteiden varjolla. Mihin universaalin päivähoito-oikeuden lakkauttaminen sen toteuttaneissa kunnissa käytännössä johti? Siitä kärsivät juuri ne lapset, jotka olisivat tarvinneet varhaiskasvatusta kaikkein eniten. Lisäksi byrokratian määrä lisääntyi. Juuri tämä on se politiikka, jota kokoomuskin omassa välikysymysperustelussaan ajaa, kärjistyneimmillään sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa — ja huom. nimenomaan täälläkin kokoomus on koko ajan puhunut vain hyvinvointiyhteiskunnasta, ei hyvinvointivaltiosta — jossa julkiset palvelut olisi lopulta tarkoitettu vain rajatulle ryhmälle ihmisiä ja loput voisivat maksaa niistä itse. Arvoisa puhemies! Talouspoliittinen keskustelu on onneksi moninaistunut siitä, mitä se oli vielä eduskuntavaalien 2015 alla, kun televisiostudiossa tikitti velkakello. Asenteet elvytykselle muuttuvat myönteisemmiksi jopa Saksassa. Hallitus on tehnyt täyskäännöksen harjoitettuun politiikkaan monella tasolla. Olennaista on visio tulevaisuudesta. Suomen suurimpia haasteita työllisyydenkin näkökulmasta ovat liian matala koulutustaso, kasvavat oppimiserot ja muista Pohjoismaista poikkeava matala osallistumisaste varhaiskasvatukseen. Hyvinvointivelkaa kurotaan umpeen juuri elämän alkuvaiheessa investoimalla koulutukseen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin tuntuvasti. Talous on politiikassa ennen kaikkea keino, ei päämäärä sinänsä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-10-01T20:10:00,2019-10-01T20:15:38,Hyväksytty,1.1 2019_40_189,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi tahdon hiukan kyseenalaistaa tätä salin vasemmalla laidalla olevaa huutamista: nyt loppuu leikkauspolitiikka kuin seinään. Jokainen tietää varmaan, että jos te ette pääse siihen, mihin hallitusohjelma perustuu, 75 prosentin työllisyysasteeseen, niin mitä sitten tapahtuu. Ihan jään mielenkiinnolla odottamaan sitä. Mutta minun pitää kyseenalaistaa tänäänkin hallituksen toiminta, ja sen aion nyt tehdä. Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä välikysymys on pääasiallisesti paikallaan. Rinteen hallitus on ajamassa Suomea yhä syvemmälle suohon. Hallituksen koko ohjelma, kuten äsken mainitsin, perustuu siihen, että työllisyys nousee 75 pinnaan. Tavoite on mielestäni erinomainen, keinot siihen eivät niin erinomaisia. Itse asiassa keinoja ei tiedä kukaan. Tietääkö edes hallitus itse? Minkäänlaisia konkreettisia toimia emme ole kuulleet. Hallitus aikoo rahoittaa suurimman osan lisämenoistaan ottamalla lisää velkaa ja myymällä valtion omaisuutta. Arvoisat edustajat ja ministeriaitio — joka on vähän hiljaisempi tähän aikaan illasta varmaan jo — kuulitte aivan oikein, omaisuutta myydään ja velkaa otetaan lisää. Mitä sillä omaisuuden myynnillä sitten tehdään? Palkataan muun muassa opettajia. No, mitäs sitten tehdään, kun palkkoihin varatut rahat on käytetty? Siinä on aika aiheellinen syy vastuulliseen politiikkaan. Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on koko ajan rummuttanut oikeudenmukaisen politiikan puolesta. Kerron tässä muutaman esimerkin: Rinteen hallitus, kuten mainitsin, myy valtion omaisuutta ja lähettää myynneistä saatuja rahoja Afrikkaan. Lisäksi tämä vihervasemmistohallitus keskustan tuella lisää 600—700 miljoonaa euroa rahaa kehitysapuun. Samalla arvoisa hallitus toteaa, että vanhusten hoitajamitoitusta ei ole varaa laittaa kuntoon, kun ei ole rahaa. Mikä siinä on niin vaikeaa, ettei voida laittaa kantaväestön asioita ja varsinkaan vanhusten asioita tärkeimmiksi asioiksi? Vanhuksille luvattiin ennen vaaleja pysyvä 0,7:n hoitajamitoitus parissa tunnissa tai 1 400 euroa tai alle saaville eläkeläisille sata euroa nettona lisää. Kumpaakaan ennen vaaleja luvattua asiaa ei ole näkyvissä. Hallitus on pelkkä lupausten pettäjä. Hävetkää, jos te osaatte. Nämä ovat niitä kuuluisia arvovalintoja. Tahdon kysyä tässä kohtaa — näinkin pitkän kansanedustajanuran tehneenä — mitä olen ymmärtänyt väärin. Mehän olemme kansanedustajia, jotka Suomen kansa on tänne valinnut. Meidän tärkein tehtävämme on edustaa suomalaisia ja tukea heitä kaikin tavoin. Tätäkään nykyhallitus ei tee, vaan kaikki muut tulevat heidän edelleen, jopa turvapaikan hakeminen, kuten sisäministeri jokin aika sitten lausui. Arvoisa puhemies! Miksi te, arvoisa hallitus, kuritatte työssäkäyviä pieni- ja keskituloisia ihmisiä täysin kohtuuttomalla polttoaineveron korotuksella? Syrjäseudulla asuvien kukkaroa kuritetaan ja kunnolla. Liikenneyhteyksiä ei välttämättä ole muuta kuin se oma auto. On täysin kohtuutonta kiristää suomalaisten kukkaroa polttoaineverolla. Samoin polttoaineveron korotus vaikuttaa kaikkeen. Lähes 90 prosenttia Suomen kaikesta tavarasta liikkuu kumipyörillä. Tottahan toki se tulee vaikuttamaan kaikkeen kulutustavaraan. Kuuluisaan ilmastokorttiin on turha vedota. Ei kukaan autolla huvikseen aja, vaan se on välttämätön monelle ihmiselle. Polttoaineverotuksen korotuksen voi aivan hyvin jättää tekemättä. Sen rahan voi kyllä ottaa muualta pois. [Katja Taimelan välihuuto] Nämä ovat taas niitä kuuluisia arvovalintoja. Suomalaista maataloutta pitää hallituksen ottaa esille entistä enemmän. Maaseutua ei saa lopettaa eikä siirtää mihinkään muualle pelkän ilmastokeskustelun takia [Mikko Savolan välihuuto] vaan tukea kaikin tavoin. Suomalainen maatalous on todellinen ekoteko. Ilmastotavoitteet, joita hallitus esittää, ovat täysin käsittämättömiä, mutta silti, arvoisa edustaja, minun on pakko mainita, että maa- ja metsätalousvaliokunnassa on hyvä yhteishenki ja suomalaista maataloutta pidetään siellä kunnia-asiana. Toivon todella, että valiokunnan viesti tavoittaa hallituksen. Arvoisa puhemies! Työllisyyden nostoon on hallitus keksinyt todellisen tempun. Ihminen, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen eli jolla ei ole oikeutta olla maassa, saisi täältä pysyvän oleskeluluvan, jos saa täältä töitä. Tämä on täysin uskomatonta. Toivon todella, että olen ymmärtänyt kaiken väärin. Eihän se voi olla niin, että laittomasti maassa oleva saa tämänkaltaisella kikkailulla oleskeluluvan ja yritys halvalla työvoimaa. Eihän näin ole? Suomessahan on jo tällä hetkellä satojatuhansia työttömiä. Me emme tarvitse ketään ulkomailta nyt työvoimapulaa helpottamaan. Laitetaan Suomen asiat siihen malliin, että työn vastaanottaminen suomalaisille kannattaa aina. Lopettakaa myös kuntien kurittaminen. Teette lisää lakisääteisiä tehtäviä kunnille, mutta rahaa teiltä ei tipu tarpeeksi. Suomen kunnat tekevät tänä vuonna yhden historiansa kaikkien aikojen surkeimmista tuloksista. Antakaa lisärahaa kunnille, koska muuten ne säästävät itsensä hengiltä ja ihmiset muuttavat vain keskuksiin. Maaseudun autioittamistahan ei meistä kukaan halua. Kannatan edustaja Tavion tekemää epäluottamuslausetta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-10-01T20:15:49,2019-10-01T20:20:44,Hyväksytty,1.1 2019_40_190,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon on jo tämän päivän työllisyyskeskustelussa puhuttu työllisyydestä, mutta ehkä vielä muutama sana tässä illan tunteina on paikallaan. Muutama huomio noihin vasemmistoliiton suunnasta tulleisiin puheenvuoroihin, joita satuin tuossa sopivasti kuulemaan. Edustaja Honkasalo syytti kokoomusta säästäväisyydestä. Ilmeisesti tämä oli tapahtunut Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kyllä minä tämän taudinmäärityksen otan kyllä kokoomuslaisille: mielellään ollaan säästäväisiä ja katsotaan tulevaisuuteen. Mutta edustaja Sarkkinen puhui työttömien kyykyttämisestä. Tämä väitehän toistuu säännöllisesti vasemmistoliiton suunnalta, ja en nyt ihan aivan tarkkaan tiedä, mikä kisa vasemmistoliiton sisällä on tällä hetkellä käynnissä, onko siellä puheenjohtajakisa vai mikä, mutta joka tapauksessa jotkut omat tarkoitusperät varmaankin tässä on. Nimittäin, arvoisa puhemies, 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää porautumista totta kai myös työttömyyden kovaan ytimeen. Silloin tarvitaan työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja myös osatyökykyisten ja yli 60-vuotiaiden pitämistä työelämässä. Totta kai on päivänselvä asia, että tässä tilanteessa pitää hakea kovia ja pehmeitäkin ratkaisuja, kun samaan aikaan vielä huomioidaan se, minkä toin esille tuossa iltapäivän keskustelussa, että samaan aikaan, kun meillä on vaikeaa ja syvää työttömyyttä, meillä on monilla sektoreilla monilla puolin Suomea työvoimapulaa — minä kerroin tuossa jo seikkaperäisen kuvauksen Kauhavalta työvoimapulaan liittyvistä kysymyksistä. Siihenkin toisaalta meidän täytyisi löytää ratkaisuja. Näitä odotetaan nyt Rinteen hallitukselta, näin se vain yksinkertaisesti on — miten se työvoimapula ratkaistaan — koska tästä on tulossa yritysten merkittävä kasvun este Suomessa. Ja erityisesti tämä koskee omaa maakuntaani Etelä-Pohjanmaata ja myös Pohjanmaata ja Keski-Pohjanmaata — siellähän näitä keskipohjanmaita riittää. Arvoisa puhemies! Oma lukunsa on hallituksen työllistämistoimenpiteiden aikataulu. Olen tässä nyt yrittänyt onkia tähän aikatauluun liittyviä kysymyksiä. Pääministerinkin suulla on kerrottu, että tässä laitetaan kova vauhti päälle ja ensi syksynä sitten esitetään ensimmäisiä kunnon esityksiä, että nyt ei saa hätäillä. Täällä tänäänkin keskustelussa todettiin, että hallitus on ollut muutaman kuukauden toimessaan ja nyt jo mokomat kysyvät, onko saatu mitään aikaan. Nimittäin kuitenkin tilanne on sen kaltainen, että maailmanta-lous ei odota. Tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa todettiin, tehtiin tämä huomio, että talousennusteet ovat muuttuneet heikompaan suuntaan. On mielenkiintoista katsoa, miten käy, jos Rinteen hallituksessa lähdetään nyt neljän vuoden odotuksesta ja odotusarvosta ja vuosi ollaan ja köllötellään ja sitten sen jälkeen aletaan tehdä toimenpiteitä. Voi olla, että tämä odotusaika käy mahdottomaksi. Nimittäin jos maan hallitus ei toimi, muut toimivat ja sen jälkeen Rinteen hallitus on hankalien aikojen edessä. Toivotaan tietysti parasta, ja ehkä tässä ihmeitä tapahtuu. Mutta täytyy nyt maalailla semmoisia näkymiä, talous ei kyllä anna mahdollisuuksia ylioptimistisiin näkymiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-01T20:20:58,2019-10-01T20:25:38,Hyväksytty,1.1 2019_40_191,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Välikysymyskeskustelua olemme tänään käyneet pitkään tässä salissa. Kiitoksia vain oppositiopuolue kokoomukselle siitä. Päästään keskustelemaan taloudesta ja työllisyydestä vielä näin illankin aikana. Meidän tavoitteemme tässä hallituksessa ovat kunnianhimoiset: nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja saada noin 60 000 uutta työllistä tähän maahan. Muistelen vain sitä aikaa, kun neljä vuotta sitten lähdimme edellisellä hallituksella töihin ja asetimme kunnianhimoiset tavoitteet. Silloinen oppositio kyseenalaisti ne hyvin voimakkaasti, tulivat sanomaan, että tuohon ette tule koskaan pääsemään eikä niitä uusia työpaikkoja tule. Mutta kuinkas kävi — me saimme 140 000 uutta työpaikkaa tähän maahan. Yritykset, pienet ja keskisuuret yritykset, pk-yritykset, investoivat, luottivat tulevaisuuteen, ja tämä mahdollisti sen kaiken. Loimme vakaata talouspohjaa, ja sen vakaan talouspohjan myötä nyt on myös sitten suunnattavissa euroja niille heikompiosaisille tähän maahan. Viime kaudella teimme sitä pohjaa, se oli hyvää talouspolitiikkaa siltä osin. Yritykset kaipaavat sitä ennustettavuutta myös nyt. Pitää olla tulevaisuudennäkymä, pitää olla uskallusta investoida tähän maahan. Se on se keino, millä niitä työpaikkoja voimme saada. Me olemme keskustassa halunneet pitää voimakkaasti aluepolitiikan puolta. Niissä hankkeissa, mitä tähän maahan tehdään, otetaan aina aluepoliittiset vaikutukset hyvin voimakkaasti huomioon. Se tarkoittaa sitä, että infraan panostetaan — hyvin suuria satsauksia tällä vaalikaudella perustienpitoon, uusiin hankkeisiin, niin ratoihin kuin teihin, siinä otetaan koko Suomi hyvin voimakkaasti huomioon — ja ilman kunnon infraa, ilman niitä teitä eivät kulje tuolla metsäkuljetukset, eivät kulje rekat, eivät kulje maitoautot, ei kulje logistiikka. Niitä kaikkia tarvitaan, joten tähän satsata myöskin pitää. Toinen on tietysti se, aivan kuten edustaja Sankelo tuossa omassa puheenvuorossaan mainitsi — molemmat tulemme Etelä-Pohjanmaalta — että huoli työvoiman saatavuudesta on täysin aiheellinen. Se tarkoittaa sitä, että pitää olla koulutusta: niin niille nuorille mahdollisimman nopeasti pääsy työelämän portaille kuin sitten myöskin niille aikuisiässä oleville, jotka tarvitsevat uutta ammattia, ja yrityksille, jotka tarvitsevat työntekijää — tätä muuntokoulutusta meidän pitää pystyä paremmin järjestämään. Tämä on yksi osa-alue, mihin nyt tämä hallitus satsaa voimakkaasti: koulutukseen, niin ammatillisen koulutuksen vahvistamiseen kuin myöskin korkeakoulutuksen määrärahoihin. Me myöskin tarvitsemme niitä osaavia työntekijöitä tämän maan rajojen ulkopuolelta. Kyllä minä olin pettynyt perussuomalaisten puheenvuoroihin täällä, joissa ei ollut mitään konkretiaa, vaihtoehtoja, ei muuta kuin ”vastustamme”. Jos nyt avataan hieman, minkälaista työperäistä maahanmuuttoa me esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle tarvitsemme: me tarvitsemme sinne maataloustyöntekijöitä, työntekijöitä turkistarhoille. Nämä työntekijät tulevat Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Aasian maista — ahkeria, osaavia työntekijöitä, niin kuin tämä ahkeruus täällä päivän sana on ollut. Tämän tyyppisiä työntekijöitä me tarvitsemme sinne. Ja ne tulevat EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta, ja näiden työntekijöiden saannin pitää olla helpompaa. Samaten on yrityksiä, jotka tarvitsevat toimihenkilöitä työskentelemään. Jos ne tulevat esimerkiksi näistä edellä mainitsemistani maista, byrokratia on tiukkaa, aikamäärät ovat pitkät eikä työntekijää saa niin nopeasti kuin tarvitsisi. Tämän vuoksi me tarvitsemme sitä työperäistä maahanmuuttoa, myöskin, jotta yritysten rattaat pyörivät. Kaiken kaikkiaan Etelä-Pohjanmaalla on hyvin alhaiset työttömyysprosentit, ja siellä alkaa olla nimenomaan tarve näistä perusduunarityöpaikoista hyvin vahvasti. Se tietysti tuo sitä elinvoimaa, että on niitä työpaikkoja auki, mutta nämä pitää saada kohtaamaan toistensa kanssa. Arvoisa herra puhemies! Me esitimme keskustan ryhmäpuheenvuorossa niitä keinoja, mitä haluamme edistää liittyen kilpailukykyyn, paikalliseen sopimiseen, tähän kohtaanto-ongelmaan ja muuntokoulutukseen siltä osin, osatyökykyisten palkkaamisen helpottamiseen ja siihen liittyvään tukeen, työperäiseen maahanmuuttoon, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Kyllä minä uskon, että tällä eteenpäin mennään, kun teemme töitä. Hoidamme myös sen, että niiden esitysten myötä, mitkä työmarkkinajärjestöille on laitettu — heidät on laitettu töihin — sieltä tulee niitä ratkaisuja, että me täytämme työllisyysastetavoitteemme. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-01T20:25:46,2019-10-01T20:31:03,Hyväksytty,1.1 2019_40_192,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kaikkine palveluineen on monella tapaa ihme. Sen on rakentanut kansa, jonka tausta on ollut kaikkea muuta kuin helppo. Maailman parhaat koulut, maailman mittakaavassa laadukkaat terveyspalvelut ja eläkejärjestelmät on rakennettu tähän maahan määrätietoisen työn kautta ja ennen kaikkea vastuullisesti. Eri sukupolvien päättäjien kunnia-asiana on ollut se, että Suomi on jätetty seuraavan sukupolven hoidettavaksi paremmassa kunnossa kuin he ovat sen itse hoidettavakseen saaneet. Tämä vastuullisuuden henki on myös näkynyt erityisesti edeltävissä 2010-luvun hallituksissa. Näiden hallitusten talouspolitiikan punaisena lankana oli minimoida tulevien sukupolvien omilla hallituskausillaan kohtaamat haasteet. Sen takia niin Kataisen, Stubbin kuin Sipilänkin politiikkaa tehtiin talouskylki edellä muun muassa monia kipeitä säästöpäätöksiä tehden, vaikka näiden päätösten tiedettiin olevan poliittisen kannatuksen kannalta huonoja. Nyt, arvoisa puhemies, tämä perinne eli kansakunnan tulevien sukupolvien edun laittaminen ykkössijalle näyttää loppuneen. Tämän johtopäätöksen voi tehdä, jos tarkastelee Rinteen vasemmistohallituksen ensimmäistä talousarviota. Työssäkäyvien verorasitusta kiristetään. Meidän kaikkien yhteistä valtionomaisuutta myydään ja velkaa otetaan lisää vain sen takia, että edes osa ennen kevään eduskuntavaaleja annetuista mittavista lupauksista voidaan tilapäisesti täyttää. Samalla hallitusohjelmassa mainitut keinot harjoittaa tulevien sukupolvien kannalta vastuullista talouspolitiikkaa loistavat poissaolollaan. Todellisten työllisyysastetta nostavien rakenneuudistusten, kuten vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan, kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen tai aidon paikallisen sopimisen edistämisen, sijasta hallitus turvautuu semanttisiin kikkoihin. Aitojen 60 000 uuden työpaikan ja 75 prosentin työllisyysasteen tavoittelun sijasta kunnianhimo on tippunut höpinään päätösperäisesti todennettavista työpaikoista — mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Sen takia nykyisen hallituksen talouspolitiikka on täysin tyhjän päällä ja jopa hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelmaan lukeutuva kuudes lupaus on lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Hallitus ilmoittaa, että se ei halua elää tulevien sukupolvien kustannuksella ja sen vuoksi sitoutuu 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 23. Arvoisa puhemies! Kokoomus vastuullisena ja aitona tulevaisuuspuolueena ei voi tähän tilanteeseen tyytyä. Siksi me haastamme tämän välikysymyksen kautta hallitusta noudattamaan omia lupauksiaan. Me emme halua Suomea, jossa tämän hallituksen jälkeen joudutaan palaamaan entistä rankemman leikkauspolitiikan polulle, emmekä me halua Suomea, jossa tulevilla päättäjäsukupolvilla on nykyistä heikommat eväät selviytyä vastuullisten päätösten teosta. Ikävä fakta on se, että nyt hallituksen holtittoman talouspolitiikan linjasta kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Siksi Rinteen pikavippipolitiikka on turmiollista niin lapsille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kuin vanhuksille. Ongelmat kaatuvat rahojen loppuessa myös hyvinvointiyhteiskunnasta huolehtivien opettajien, poliisien ja hoitajien sekä hyvinvointimme rahoittavien ahkerien työntekijöiden ja yrittäjien niskaan. Tätä emme voi oppositiossa hyväksyä. Suomen asiaa ei saa unohtaa. Arvoisa puhemies! Halutessaan hallituksella olisi käytettävissään erilaisia keinoja vastuullisemman talous- ja työllisyyspolitiikan tekemiseksi. Me kokoomuksessa olemme esittäneet esimerkiksi 16 testattua keinoa, joilla kaavaillut 60 000 työpaikkaa voitaisiin saavuttaa. Jos tämä lista ei käy, niin miksei pääministeri Rinne kuuntele omien hallituskumppaniensa neuvoja? Esimerkiksi keskustan uuden johdon piiristä on ehdotettu paikallisen sopimisen lisäämistä ja vihreiden puolelta on kuultu kannatuspuheenvuoroja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta. Vetoankin nyt vilpittömästi tässä asiassa päähallituspuolue SDP:hen: Tehkää vastuullista talouspolitiikkaa, sillä te itsekin tiedätte, mihin nyt valittu linja johtaa. Tehkää politiikkaa vastuullisesti myös tulevien sukupolvien näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-01T20:31:12,2019-10-01T20:36:12,Hyväksytty,1.1 2019_40_193,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen yksiselitteinen tavoite on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste ja valtiontalouden tasapaino vuonna 2023. Viime vaalikaudella onnistuttiin erinomaisesti työllisyyden ja talouden parantamisessa, eikä näitä saavutuksia ole nyt tarkoitus tietenkään vesittää. Viime kauden ajoittaisista vaikeuksistakin on pyrittävä oppimaan, ja erilainen hallituspohja näkyy nyt myös uusina keinoina. Työttömyyden rakenne on tänään myös erilainen kuin neljä vuotta sitten, ja työttömyyden hoitamiseen käytettävät keinot kaipaavat päivitystä. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on ansiokkaasti todennut, että keskustan tärkein tehtävä tässä hallituksessa on pitää huolta järkevästä taloudenhoidosta. Keskusta on valmis kääntämään kaikki kivet, jotta tavoite työllisyyden nostamisesta 75 prosenttiin ja 60 000 ihmisen työllistämisestä vaalikauden aikana toteutuu. Nyt budjettiriihessä sovittujen työllistävien keinojen toimivuutta ja valtiontalouden tilaa seurataan totta kai tarkasti. Tästä myös varmaan oppositio pitää huolta, ja hyvä niin. [Sinuhe Wallinheimo: Kyllä pitää!] Toimimattomista keinoista pitää osata luopua, ja Suomen tulee säilyttää ketteryytensä ja mukautua maailmalta tuleviin haasteisiin. On myös hyvä muistaa, että viime kaudellakaan tuloksia ei syntynyt heti. Nyt esillä olevista työllisyyttä parantavista keinoista haluaisin nostaa esiin toimet osatyökykyisten aseman parantamiseksi sekä työllisyyspalveluiden alueelliset kokeilut, joilla on tarkoitus lisätä palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Oppositiosta on aivan oikein huomautettu, että nämä toimet eivät sinällään synnytä uusia työpaikkoja. Sen sijaan osatyökykyisiä ja monia muita nyt reservissä olevia autetaan löytämään nimenomaan avoimet työpaikat. Näillä toimilla on myös valtava yksilökohtainen hyöty. On myös hyvä muistaa, että Suomea vaivaa monin paikoin ja monilla aloilla vaikea työvoimapula. Työvoimapulaan ja kohtaanto-ongelmaan budjettiriihessä sovitut keinot kyllä tulevat auttamaan. Arvoisa puhemies! Korkea työllisyysaste ja terve valtiontalous eivät ole vain hallituksen, vaan meidän kaikkien yhteinen tavoite. Hyviä ehdotuksia ja ideoita tulee toivottavasti myös oppositiolta ja työmarkkinajärjestöiltä. Kuten aikaisemmin keskustan ryhmäpuheenvuorossa mainittiin, keskustan työllisyystoimien seitsemän kohdan kuuma lista on seuraavanlainen: Aivan aluksi, ei murenneta sitä kustannuskilpailukykyä, mikä viime kaudella vaivalla rakennettiin. Toiseksi, edistetään juurikin paikallista sopimista työehtosopimusneuvotteluissa tai lainsäädännön voimin. Kolmanneksi, valmistellaan Suomen malli, missä vastaanottaessaan paremman korotetun perusturvan työntekijä sitoutuu ottamaan työtä myös oman aikaisemman ammattinsa ja asuinpiirinsä ulkopuolelta. Neljänneksi, osatyökykyisen työllisyysaste on toden totta verrattain matala. Tällöin tuetaan osatyökykyisten työllistymistä räätälöidyllä tuella. Viidenneksi, keskustan eduskuntaryhmä on valmis helpottamaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuutta. Aivan kuten edustaja Savola totesi, juurikin Etelä-Pohjanmaalla on nyt työvoimaa maatiloilla, turkistarhoilla ja teollisuudessakin EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta. Arvoisa puhemies! Näillä listoilla, näillä pohjilla hallitus menee määrätietoisesti työllisyystavoitteitaan kohti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-01T20:36:25,2019-10-01T20:41:48,Hyväksytty,1.1 2019_40_194,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään keskustelleet tässä salissa taloudesta ja ennen kaikkea työllisyydestä. Luulen, että meistä jokainen tietää ja ymmärtää sen, että jokaisen työhaluisen ja työkykyisen pitää saada mahdollisuus työntekoon, jotta tärkeät palvelut, kuten sairaanhoito, koulutus ja ikäihmisten hoiva, voidaan rahoittaa. Muuta tietä ei ole. Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus valitsi työn linjan. Hallitus teki paljon päätöksiä, joilla tuettiin talouskasvua ja yrittäjyyttä. Veropolitiikan keskeinen tavoite oli tukea työntekoa ja yrittämistä, ja tämä toi tuloksia. Lähes 140 000 ihmistä sai töitä neljän vuoden aikana. Sitä erinomaista työllisyyden linjaa te, hyvät keskustalaiset, olitte mukana toteuttamassa. Sen sijaan, että tämä hallitus olisi jatkanut tällä työntekoa tukevalla linjalla, on nyt valittu velanoton, veronkorotusten ja päätösten lykkäysten linja. Ensi vuonna budjetin loppusumma kasvaa kahdella miljardilla eurolla. Kokonaisveroaste kääntyy nousuun. Työllisyystoimet ovat vähäisiä, tai niille ei ole voitu arvioida työllisyysvaikutuksia. Ei siis yhden ainoaa keinoa, jolle työllisyysvaikutukset olisi voitu arvioida. Koko korttitalo heiluu ilmassa, sillä julkisen talouden tasapainottaminen ja velanoton lopettaminen nojaavat täysin siihen, että yli 60 000 suomalaista saa työtä seuraavina vuosina — keinot vain puuttuvat. Itse asiassa Rinteen hallituksen tavoite on karkaamassa kauemmaksi. Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen on arvioinut, että hallituksen päätökset vähentävät työllisyyttä 16 000 hengellä — 16 000 hengellä. Nyt teille pieni vinkki sinne hallitukseen: tarttukaa toimeen, tehkää toimia, joilla työttömäksi jääneet ihmiset pääsevät töihin, saavat toivoa ja polun parempaan elämään. Olemme täältä oppositiosta valmiita tukemaan hallitusta kaikissa päätöksissä, jotka aidosti lisäävät työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Olemme nostaneet tänään esille huolemme tavallisten työtä tekevien suomalaisten ihmisten asemasta, heidän, jotka nousevat joka aamu ja lähtevät töihin saadakseen itselleen ja perheelleen elannon. He ovat työn sankareita, joita teidän hallituksessa pitäisi muistaa. Ilman heidän työpanostaan ei ole verotuloja eikä mahdollisuutta kaikkeen hyvään, jota te olette nyt jakamassa. Tämä hallitus on unohtanut nämä tavalliset, ahkerat, työtä tekevät suomalaiset. Rinteen hallitus julisti budjettiriihen jälkeen, että ensi vuonna pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotus kevenee — että heidän verotuksensa kevenee. Tosiasiassa näin ei ole. Palkansaajien sivukulut kiristyvät ensi vuonna ja siten monelle palkansaajalle palkasta jää vähemmän käteen. Veronmaksajain Keskusliitto on arvioinut, että tavallisen keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna 160 eurolla. Tämän päälle tulevat kotitalousvähennyksen leikkaus, polttoaineverojen korotukset ja asuntolainojen korkovähennyksen leikkaus. Valtiovarainministeri Lintilä antoi tänään keskustelussa ymmärtää, ettei palkansaajan sivukulujen kasvun kompensointi ole hallituksen tehtävä. No, kenenköhän tehtävä se sitten on? Kun esimerkiksi porilainen insinööri saa ensi vuonna kotiinsa palkkakuitin, niin tosiasiassa hänelle jää palkastaan vähemmän käteen — vähemmän käteen kuin mitä tänä vuonna. Se on fakta. Ministeri Lintilä, on meidän kansanedustajien tehtävä pitää huolta siitä, että työssäkäynti kannattaa ja että aamulla kannattaa todella lähteä töihin. Verotuksen kiristymisen estäminen kuuluu tämän maan hallitukselle ja tälle eduskunnalle, ja se täällä pitäisi tehdä. Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunta on hieno asia. Se mahdollistaa sen, että heikoimmista voidaan pitää huolta. Sellaisen yhteiskunnan olemassaolosta meidän tulee jatkossakin huolehtia. Hyvinvointiyhteiskunta vaatii kuitenkin maksajansa. Se tarkoittaa ennen kaikkea riittävän suurta työllisten joukkoa. Hallituksen politiikka, jossa tämä puoli on kokonaan unohdettu, vaarantaa sen koko perustan. On helppoa yhtyä edustaja Mykkäsen esittämään epäluottamuslauseeseen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-01T20:42:00,2019-10-01T20:46:59,Hyväksytty,1.1 2019_40_195,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen puheet ja korulauseet ovat niin kauan pelkkää puhetta, kun ne eivät muutu teoiksi. Rinteen hallitus lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista omille eturyhmilleen, mutta aukoton tiekartta näitten hummailujen rahoittamiseen puuttuu täysin. Aina voidaan selvittää, aina voidaan perustaa työryhmiä, mutta totuus ei pala tulessakaan. Suomi joko saavuttaa 75 prosentin työllisyystavoitteen tämän kauden aikana tai se ei saavuta sitä. Julkinen talous joko on tai ei ole tasapainossa 2023. Arvoisat hallituspuolueet, teillä on nyt tulosvastuu. Sitä ei voi ulkoistaa työmarkkinaosapuolille tai muille ulkoparlamentaarisille voimille. Se täytyy kohdata itse. Suuri valta tuo myös suuren vastuun, ja te olette vastuussa Suomen kansalle siitä, että työllisyystavoitteet tulevat täyttymään ja että meillä on aito tiekartta niitten työpaikkojen saavuttamiseen. Arvoisa puhemies! Sanonnan mukaan hedelmistään puu tunnetaan, ja tämän hallituksen hedelmät uhkaavat jäädä syömäkelvottomiksi. Hallitus ei ole esittänyt konkretian tasolla, arjen kielellä, ymmärrettävästi riippumattomien tutkijoitten hyväksymiä, todennettuja työllisyysvaikutuksia ja keinoja niitten toteuttamiseksi. En ole löytänyt ensimmäistäkään työllisyystoimea, jonka etumerkki olisi positiivinen ja jonka tarkka työllisyysvaikutus olisi tiedossa. Päinvastoin, hallitus on purkamassa edellisen hallituksen työllisyystoimia, minkä vuoksi työllisyys uhkaa jopa laskea. Arvoisa puhemies! Jos tämä työllisyyskeinojen etsiminen olisi kuin jääkiekkopeli, niin kokoomus johtaisi hallitusta 7—0 kokoomuksen itse tehdyillä kuudella maalilla ja hallituksen yhdellä omalla maalilla. Kokoomus pystyi esittämään kuin apteekin hyllyltä ohjelman vähintään 60 000 uuden työpaikan synnyttämiseksi. Puolet näistä on VM:n ja muiden instituutioiden laskelmin varmistettuja vaikuttavia työllisyystoimia. Sanalla sanoen tämä hallituksen suoritus on luokattoman huono ottaen huomioon, että meillä oppositiossa on vain muutama kymmenen avustajaa auttamassa meitä tässä laskemisessa ja ideoiden keräämisessä ja teillä on tuhansien ihmisten, byrokraattien voima takana, ja silti ette löydä oikeita, vaikuttavia työllisyyskeinoja. Kyse lienee enemmänkin sekavasta johtamisesta, tahtotilan puutteesta ja poliittisen uskalluksen puutteesta kuin siitä, että keinoja ei todellisuudessa olisi. Kyllä keinoja on, ja me kokoomuksessa lupaamme tukea kaikkia aitoja, oikeita keinoja, jotka ovat vaikuttavia toimenpiteiltään ja riippumattomien ekonomistien laskemia työllisyysvaikutuksiltaan. [Raimo Piirainen: Kerro!] Pallo on nyt teillä, ja me lupaamme tukea teidän esityksiänne, jos ne ovat aidosti vaikuttavia. Me olemme vaihtoehtomme esittäneet. Ne ovat kaikkien luettavissa: 16 keinoa 60 000 työpaikkaan. [Raimo Piirainen: Hallitusohjelmassa on suurin osa niistä!] — Mutta missä ne viipyvät? Miksi ne tehdään vasta myöhemmin? Minkä takia niitä ei lähdetä saman tien toteuttamaan? Suomen kansa ei odota, työttömät eivät odota. [Raimo Piirainen: Pitää saada budjettiin!] Arvoisa puhemies! Ilman 75 prosentin työllisyysastetta hallituksen hatara korttitalo, jota Rinteen budjetiksi kutsutaan, tulee kyllä romahtamaan. Ja siinä tilanteessa hallitus joutuu joko leikkaamaan tai jättämään sotkunsa siivoamisen seuraavalle hallitukselle. Koska hallitus ei ole esittänyt uskottavaa tiekarttaa ihmisten saamiseksi töihin ja julkisen talouden tasapainottamiseksi, niin en voi valtiopäiväedustajana antaa luottamustani Rinteen hallitukselle, ja tuen siksi edustaja Mykkäsen epäluottamuslausetta. [Eduskunnasta: Mikä on tiekartta?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-01T20:47:13,2019-10-01T20:52:11,Hyväksytty,1.1 2019_40_196,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Uusi punamultahallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023. Tästä tulemme pitämään kiinni. [Sinuhe Wallinheimo: Saas nähdä!] Tämän hallituksen ensimmäisessä budjetissa on nyt esitetty ne ensimmäiset työllistävät toimet, ja on vain rehellistä sanoa, että lisää työllisyystoimia tarvitaan, ja siihen me keskustassa olemme sitoutuneet. Vain siten pystymme toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjattuja panostuksia perusturvaan, turvallisuuteen ja alueiden elinvoimaan esimerkiksi liikenneinvestointien muodossa. Keskusta on esitellyt valmistelemansa Suomen mallin työllistymisen edistämiseksi. Arvoisa puhemies! Kokoomus asettaa tällä välikysymyksellä nyt itsensä epäilijöiden joukkoon, kun vaihtoehtona olisi rakentavasti uusien vaihtoehtojen osoittaminen. [Kokoomuksen ryhmästä: On esitetty!] Kun nyt työnsä aloittanutta hallitusta epäillään talouden osalta, kerrataan hieman lähihistoriaa kokoomuspuolueen mutta myös koko eduskunnan muistin virkistämiseksi. Vuonna 2015 aloittanut keskustan johtama hallitus joutui kovien päätösten eteen: miten parantaa Suomen kilpailukykyä ja nostaa työllisyys kasvuun? Tämä oli todella iso kysymys, ja tilanne oli vakava. Edellisen hallituksen perintö oli kerrassaan surkea. Kokoomuspuolueen Jyrki Kataisen ja sittemmin kokoomuspuolueen Alexander Stubbin johtamien hallituksien jäljiltä maamme taloustilanne oli huonolla tolalla. Tähän ehkäpä lähihistoriamme huonoimpaan hallitukseen kuului kokoomuksen lisäksi SDP, vihreät, RKP, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto. Suomi velkaantui ennätystahtia, työttömyys kasvoi koko maassa, ja usko tulevaisuuteen oli ihmisillä koetuksella. Muu maailma oli jo noussut kansainvälisestä taantumasta, mutta Suomi ei. Kokoomuspuolueen johtama sixpack-hallitus oli pahasti hukassa. Vasta vuonna 2014 valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ajama yhteisöveroalennus oli ensimmäisiä pieniä valonpilkahduksia siitä vaaditusta tahtotilasta, jolla maamme suunta muuttuisi, ja lopulta tarvittiin Suomen keskusta johtamaan hallitusta, jotta suunta muuttui. [Sinuhe Wallinheimo: Kokoomuslaisella hallitusohjelmalla!] Keskustan johdolla Suomen kuntoon laittamisessa onnistuttiin, ja taloustilanne kääntyi kasvuun. Työttömyys väheni historiallisen alhaiseksi, ja yhä useammalla suomalaisella, ahkeralla suomalaisella, oli mahdollisuus työntekoon. Liian harvalla edelleen, mutta käänne 2010-luvun sixpack-hallituksen ja kokoomuksen johtamien hallitusten aikaan verrattuna oli historiallinen. Muutos kohti kasvua realisoitui omassa kotimaakunnassani Keski-Suomessa. Äänekosken biotuotetehtaan investoinnin merkitys oli, ja on edelleen, valtava — paitsi Keski-Suomelle myös koko Suomelle. Biotalous on Suomen tulevaisuus. Arvoisa herra puhemies! Nyt, historiakatsauksen jälkeen, on aika katsoa tulevaisuuteen. Päätöksiä kasvun ylläpitämiseksi tarvitaan. Kansainvälinen talouskasvu osoittaa uhkaavia merkkejä, ja suurin nousu on tältä erää taittunut. [Sinuhe Wallinheimo: Tehkää sitten jotain!] Tuoreen yritysbarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvunäkymät ovat tasaantuneet ja investointeja harkitaan maltilla. [Sinuhe Wallinheimo: Tarttisko tehdä jotain?] — Aion tulla siihen, edustaja Wallinheimo. — Työllisyyden kasvu on käytännössä pysähtynyt alkuvuoden aikana. Suomi on siirtymässä hitaampaan talouskasvuun, ja epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa. Mutta onko silti syytä epäillä, ettei hallitus onnistu tavoitteissaan, aivan samalla tavalla kuin epäiltiin edellisen, keskustan johtaman hallituksen tavoitteiden olevan liian kunnianhimoisia? Tässäkin salissa moni edustaja epäili, ja kuinka kävi? Työllisyystavoite saavutettiin, vaikka tässä salissa todella moni sitä epäili. Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt valmisteltavaksi Suomen mallia, mallia, jossa työntekijä vastaanottaessaan paremman korotetun perusturvan sitoutuu ottamaan työtä ja koulutusta vastaan myös oman aikaisemman ammattinsa ja asuinpiirinsä ulkopuolelta. Tämä on täsmälääke kohtaanto-ongelmaan. Edelleen kannustan hallitusta myös eräisiin muihin toimiin. Mielestäni paikallista sopimista on vahvistettava ja osaamisen ja työn kohtaamiseen panostettava. Osatyökykyisten pääsyä työelämään on helpotettava. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen asetettavat panokset edistävät innovaatioita ja uuden työn syntymistä. Tässä muutamia keinoja hallituksen työllisyyspolitiikan toteuttamiseksi. Meillä on paljon tehtävää, mutta, arvoisa puhemies: hallitus — ja keskusta — on tähän työhön sitoutunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-01T20:52:35,2019-10-01T20:57:52,Hyväksytty,1.1 2019_40_197,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Punamultahallitus kannustaa yrittäjyyteen. Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eri puolille Suomea. Meidän tulee rakentaa yritysystävällinen ja kilpailukykyinen Suomi, jossa yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä, jossa henkilökunnan palkkaaminen on helpompaa ja jossa verotus kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Viranomaisten päätöksenteon tulee olla joustavaa yrittäjyyden helpottamiseksi. Muun muassa yrittäjyyttä tukemalla jatkamme edellisen kauden hyvää työllistämisen linjaa. Hallitus parantaa budjetissa yritysten toimintaedellytyksiä monilla erilaisilla toimenpiteillä. Jotta 75 prosentin työllisyysaste ja valtiontalouden tasapaino saavutetaan, kaikki keinot ovat tarpeen. Jokainen kivi kannattaa yksissä tuumin kääntää. Kutsun kaikkia puolueita etsimään aktiivisesti ratkaisuehdotuksia myös yrittäjyyden tukemiseksi koko Suomessa. Tässä muutamia nostoja: Tuodaan paikallinen sopiminen ja sen edistäminen kehysriiheen ensi keväänä. Luodaan uudenlainen tutkimusyhteistyökannustin. Kyseessä on ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista. Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista kokeilemalla rekrytointitukea. Ja helpotetaan palkkatuen käyttöä — siitähän on tänään ollut paljon puhetta. Iloitsen siitä, että hallituskauden aikana tullaan luomaan yrittäjyysstrategia, joka ottaa huomioon erikokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset. Arvoisa puhemies! Jotta voimme saada koko Suomen kukoistamaan laitoja myöten — kuten keskusta haluaa painottaa — meidän tulee tukea yrittäjyyttä myös koulutuksen keinoilla. Pessimismi, epäileminen ja kyynisyys syövät tätä maata. Ne eivät kuulu aitoon yrittäjyyteen. Jotta Suomeen syntyy vastuullisuutta, rohkeutta, myönteistä ajattelua, yrittelijäisyyttä ja yrittävää asennetta, meidän tulee edistää yrittäjyyskasvatusta kaikilla kouluasteilla koko koulupolun varrella. Se ei ole haitaksi myöskään täällä eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-01T20:58:09,2019-10-01T21:01:29,Hyväksytty,1.1 2019_40_198,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymyksen teksti alkaa lauseella ”Vahva valtiontalous on köyhän paras turva”. Vuosina 2016, 2017 ja 2018 Suomen talous oli vahvalla kasvu-uralla johtuen pääosin hyvästä kansainvälisestä suhdannetilanteesta. Työllisyysaste nousi, mikä on erinomainen asia. Mitä viime hallitus sitten päätti? Hallitus päätti suurista veronalennuksista, 1,4 miljardin euron edestä, ja nämä euromääräisesti tietysti kohdentuivat suurituloisille enemmän. Valtiontalous vahvistui siis kolmen vuoden ajan, mutta se nousu ei pienituloisten arjessa kovinkaan positiivisesti näkynyt. Keskiarvopalkkoihin nähden pienituloiset, muun muassa ahkerat kuntatyöntekijät, menettivät lomarahojaan. Heidän työaikansa piteni, eikä siitä saanut korvausta. [Matias Marttinen: Ne kompensoitiin!] Perusturvan varassa olevien toimeentuloa leikattiin. Aktiivimalli vei ahkeriltakin työnhakijoilta leipää suusta. Opiskelijat, jotka kanssa kuuluvat valtaosin pienituloisiin, kokivat edellisten vuosien kasvun niin ikään leikkauksena opintotukeensa. Köyhä yksinhuoltajakin ihmetteli Suomen vahvistuvan talouden tuomaa niin sanottua turvaa — tulikin leikkausta toimeentuloon, lapsilisiä leikattiin ja niin edespäin. Summa summarum: Se oli edellisen hallituksen näkemys siitä köyhän turvasta. Velkaantuminen ei ollut ongelma, kun veronalennuksia annettiin. Liian suurta alijäämää paikattiin sitten leikkaamalla pienituloisilta. Ne ovat arvovalintoja. Nykyisellä hallituksella, Rinteen hallituksella, on toisenlainen näkemys: näkemys, jossa pienituloisemmallakin on hyvä olla ostovoimaa. Sen takia hallitus tekee useita perustoimeentuloa vahvistavia toimia. Näin myös laaja joukko ihmisiä, jotka ovat näistä viime kauden leikkauksista kärsineet, voivat ostaa hieman enemmän tuotteita ja palveluja siitä lähiruokakaupasta tai apteekista tai joltain muulta lähiyrittäjältä. Se vahvistaa myös monen pienyrittäjän tilannetta ja mahdollisuutta ehkä jopa työllistää sopivan osaamisen omaava työtön. Uskon, että se näkyy myös pienyrittäjien lompakossa, koska 70 prosentilla ostovoima tulee nousemaan. Arvoisa puhemies! Kansainvälinen kauppa ja markkinat ovat epävarmassa tilassa johtuen kauppasodan vaikutuksista ja muun muassa brexitistä. Protektionistiset toimet ja epävarmuus päätalousalueiden talouskasvusta ovat heikentäneet luottamusilmapiiriä ja vaimentaneet maailmankaupan kasvua. Tämä talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen vaikuttavat totta kai myös meillä. Olemme riippuvaisia kansainvälisestä kaupasta. Markkinoiden hiipuminen tuo isoja haasteita talouden ja työllisyyden parantamiseen. Siksi onkin tärkeää, että me kaikki olemme mukana edistämässä maamme onnistumista muun muassa näissä työllisyyshaasteissa. Ja hanskoja ei ole heitetty tiskiin — toisin kuin muistaakseni edustaja Heinonen aiemmin päivällä välihuudossaan tokaisi. Älkää heittäkö, kokoomus, tekään hanskojanne. Ja perussuomalaiset, hankkikaa jostain hanskat. Arvoisa puhemies! Hallitus on julkistanut hallitusohjelmassaan tavoitteensa ja onkin ottanut jo vahvasti otetta tulevasta. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan suunnataan resursseja, ihmisten toimeentuloon suunnataan resursseja, infran rakentamiseen ja koulutukseen sekä osaamisen kehittämiseen ja tutkimukseen kohdennetaan resursseja. Tehdään enemmän elvyttävää talouspolitiikkaa sekä ongelmia ennalta ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Rinteen hallitus on todellakin tekemässä erilaista politiikkaa, ja se ymmärretään, että kokoomuksessa kymmenen vuoden leikkauspolitiikan jälkeen se ihmetyttää ja epäilyttää. Vaikka leikkasihan tämäkin hallitus, tai on leikkaamassa, 120 miljoonaa euroa yritystuista. Myöskin kokoomus ja perussuomalaiset käsittääkseni ovat olleet sitä mieltä, että myöskin yritystuista on syytä katsoa leikkauksia, mutta viime kaudella niitä ei kuitenkaan tehty vaan leikkaukset tehtiin pienituloisilta — ei edes parafiinisestä dieselöljystä. Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus on saanut talouspoliittiseen suuntaansa vahvan tuen monilta talousosaajilta. Valtiovarainministeriön parhaat asiantuntijat ovat käytössä. Poliittiseen valmisteluun on rekrytoitu parhaat voimat. Vastasyklisellä talouspolitiikalla otetaan kansainväliset haasteet vastaan ja panostetaan työllistäviin toimiin kaikin keinoin. Tuen vahvasti tätä uutta suuntaa. Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä vaaditaan Suomelle rohkeaa ja tekoihin kykenevää hallitusta. Se on täällä ollut jo reilu kolme kuukautta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-10-01T21:01:38,2019-10-01T21:06:53,Hyväksytty,1.1 2019_40_199,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta voimme vastata kansalaisten tarpeisiin ja turvata toimivat palvelut kaikille suomalaisille, on maan talouden oltava kunnossa. Valtiontalouden tilaan vaikuttaa merkittävästi tehdyn työn määrä. Hyvinvointi syntyy työnteosta. Huono työllisyystilanne on ollut ongelmana Suomessa pitkään. Työttömiä on runsaasti, ja hallituksen tulee tehdä toimia, jotka poistavat yrityksiltä työhönoton esteitä sekä kannustavat ja rohkaisevat ihmisiä työntekoon, sekä tehdä toimia, jotka palkitsevat ahkerasta työnteosta. Maan edellinen hallitus kunnostautui tässä tehtävässä ja sai aikaan muun muassa 140 000 uutta työpaikkaa sen ohella, että sai kirittyä maamme taloutta oikealle radalle. Viestikapula on nyt siirtynyt Rinteen hallitukselle, ja tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste, mutta mitä tapahtuu? Ei tapahdu tosiasiassa mitään. Viestikapulan pitäjä seisoo edelleen lähtötelineissä, esittää puolivillaisia ratkaisuja ja on vaatinut muita, kuten työmarkkinajärjestöjä, etsimään ratkaisuja puolestaan. Näyttää selkeästi siltä, ettei hallituksessa eikä pääministeripuolue SDP:ssä tiedetä, mitä pitäisi tehdä, jotta edellisen hallituksen aikaansaama hyvä kehitys jatkuisi. Mitä sitten pitäisi tehdä? Nyt hallitusherrat ja -rouvat tarkkana, tässä tulee vastauksia. Pitää edistää paikallista sopimista. Pitää uudistaa sosiaaliturvaa, jotta työnteko on aina kannattavampaa kuin kotonaolo. Pitää edistää työvoiman liikkuvuutta. Pitää saada asuntomarkkinat toimimaan paremmin. Pitää luoda osatyökykyisille parempia työllistymismahdollisuuksia. On pidettävä näpit irti hyödyllisestä kotitalousvähennyksestä. Ja paljon muita asioita, joiden luettelemiseen tässä ei varmasti edes puhemiehen antama aika riitä. Hallituksen neuvottomuus työllisyyshaasteen edessä on yllättävää. Ihmettelen, mikä hallitusta työnteossa ja ahkeruudessa niin pelottaa. Onhan pääministerikin työväenpuolueesta — tai ilmeisesti on sanottava, että ennen työväenpuolueena tunnetusta puolueesta. Ja kun puhun ahkeruudesta, tarkoitan tietenkin kaikkia ihmisiä tulotasosta riippumatta. Ei ihmisen tulotaso määritä ahkeruutta. Me emme ole niin sanoneet, ja on absurdia, että joku yrittää sellaista mielikuvaa luoda. Mutta vaikuttaako puoluetausta sitten ahkeruuteen, vai miten on selitettävissä se, että ahkeruus-sanan kuuleminen saa aina aikaiseksi niin suurta levottomuutta juuri siellä hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä? Mikään hallituksen toistaiseksi esittämä työllisyyskeino ei auta perusongelmamme ratkaisussa: kuinka saada työnteon määrä lisääntymään siten, että sillä on vahva myönteinen vaikutus valtiontalouteen? Ministeri Harakan puuhaamat palkkatukityö ja osatyökykyisten työllistäminen ja auttaminen ovat kyllä tärkeitä ja arvokkaita asioita ja ne kannattaa toteuttaa, sitä ei käy kiistäminen, mutta ei pidä kuvitella, että ne ratkaisisivat tämän työllisyyshaasteemme. Harakan esittämät keinot ovat enemmänkin sosiaalipolitiikkaa eivätkä työllisyyspolitiikkaa. Tarvitsemme uusia työpaikkoja nimenomaan avoimelle sektorille. Sitä kautta syntyvät ne vaikutukset, joilla hyvinvointi lisääntyy ja saamme lisää resursseja kasvattaa lapset, hoitaa sairaat ja pitää huolta senioreista. Tämän tavoitteen eteen hallitus ei ole laittanut tikkua ristiin. Palkkatukityötäkin hallitus ilmeisesti esittää nimenomaan keskitettävän julkiselle sektorille. Jos asia on näin, on valtiontalouden kannalta kyse rahan siirtämisestä taskusta toiseen. Sipilän hallituksen aikana painopiste oli avoimella sektorilla, ja sillä oli myönteinen vaikutus valtiontalouteen. Hallitus teettää selvityksiä, miettii ja etsii keinoja, mutta eivät ne keinot ole kateissa. Keinot ovat olemassa, julkisia ja yleisessä tiedossa. Monet asiantuntijat ja tahot ovat listanneet toimia, joilla asia ratkaistaan. Miksi hallitus empii? Mikseivät todelliset vaikuttavat keinot kelpaa? Hallitus ei tee toimia, jotka kannustavat työntekoon, ei tee toimia, jotka lisäisivät avoimen sektorin työpaikkojen määrää. Leikataan kotitalousvähennystä. Omillaan toimeen tulevan palkansaajan tilille jää ensi vuonna vähemmän rahaa. Kansalaisten kulut kasvavat, kun hallitus muun muassa nostaa polttoaineveroa. Tiivistetysti sanottuna hallituksen viesti kansalaisille on selvä: ei kannata tehdä, olkaa passiivisia. Sen sijaan, että hallitus rohkaisisi ihmisiä ahkeruuteen ja toimintaan, pyrkimys on kietoa ihmiset turvaverkkoon ja lannistaa omatoimisuutta ja yrittämistä. Hallituksen näköalattomuus on erittäin huolestuttavaa ja sen toteuttama politiikka on lannistavaa. Nykyhallituksen toimet suistavat maamme huonoon suuntaan. Tarvitaan uusi johto ja uudet henkilöt linjaamaan näistä vaikeista asioista, sillä tällä hetkellä valtaa pitäviltä urakka ei onnistu. Kannatan välikysymyksessä esitettävää epäluottamuslausetta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-01T21:07:02,2019-10-01T21:12:21,Hyväksytty,1.1 2019_40_200,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, olemmeko me ahkeria, kun me täällä iltavuorossa olemme — no ei tuo vielä kovin paljon kello ole, kun vähän yli yhdeksän, mutta kumminkin. — Tuosta edellisen hallituksen työllisyystilanteesta sen verran tähän alkuun voisi todeta, että olihan siellä tietenkin paljon helpompaa tehdä työttömyyden eteen, koska työttömyys oli paljon suurempaa kuin tällä hetkellä, elikkä se on haasteellisempaa nyt tästä eteenpäin, ja siitä huolimatta 60 000 työpaikkaa tullaan hoitamaan. Rinteen hallitus tekee erilaista talouspolitiikkaa kuin edellinen hallitus. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Haluamme, että talouskasvu hyödyttää kaikkia, ei vain niitä, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Eriarvoisuuden kaventaminen on ollut vahvasti esillä ainakin 25 vuotta, mutta kuitenkin väestöryhmien väliset erot ovat säilyneet suurina ja jopa kärjistyneet. Tämä hallitus ottaa ne vihdoinkin vakavasti — siksi, että se on oikein, mutta myös siksi, että eriarvoisuus maksaa. Arvoisa puhemies! Eri alueiden ja väestöryhmien terveyserot ovat suuria. Pienituloiset kuolevat hyvätuloisia useammin sairauteen, joka olisi voitu hoitaa terveydenhuollon keinoin. Digitalisaatiokehitys jakaa ihmisiä kahteen kategoriaan: se on täynnä mahdollisuuksia mutta myös uhkaa syrjäyttää ikäihmisiä ja vammaisia. Naiset tienaavat edelleen miehiä vähemmän, ja heidän edustuksensa työelämän korkeimmilla johtopaikoilla on suppeaa. Tuloerot estävät ihmisiä kasvamasta täyteen potentiaaliinsa. Pitkäaikaistyöttömät ovat vaarassa syrjäytyä, koska he eivät saa tarvitsemaansa palvelua. Tämä kaikki on myös taloudellinen riski. Me emme voi jättää korkeakouluttamatta naisia. Me emme voi jättää hyödyntämättä heidän osaamistaan johtotehtävissä. Meillä ei ole varaa jättää lasten ja nuorten lahjoja hyödyntämättä siksi, että he kärsivät periytyvästä köyhyydestä tai sosiaalisista ongelmista. Suomi on pieni maa, eikä meillä ole varaa eriarvoisuuden tuottamiin kustannuksiin. Arvoisa puhemies! Onneksi eriarvoisuuteen, kuten terveys- ja tuloeroihin, voidaan vaikuttaa politiikalla, ja juuri siksi Rinteen hallitus tekee tuloeroja kaventavaa politiikkaa. Se on erilaista kuin kokoomuksen politiikka edellisellä kaudella. Hallitus näkee investoinnit osaamiseen ja koulutukseen keskeisinä Suomen hyvinvoinnin, työllisyyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen vuonna 2020 yhteensä 256 miljoonaa euroa. Tavoitteena on nostaa osaamista koko yhteiskunnan tasolla, luoda edellytykset työllisyysasteen kestävälle kasvulle ja tarjota lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille. Oppivelvollisuusikä 18 vuotta ja maksuton toinen aste ‑uudistuksen taustalla on yhteiskunnan muutos: Vuonna 1987 liki miljoona perusasteen työpaikkaa, nyt reilut 200 000 elikkä viidesosa. Suomalainen oppivelvollisuus on jäänyt jälkeen, kun vaatimuksena on vain peruskoulu. Suomalainen oppivelvollisuus on myös eurooppalaisittain verrattuna lyhyt. Tavoitteena toisen asteen tutkinto kaikille parantaa työllisyyttä ja pidentää työuria pitkällä aikavälillä. Laajennetaan oppivelvollisuus 18 vuoteen ja tehdään toisesta asteesta maksuton. Nuorten syrjäytyminen on asia, johon Rinteen hallitus tarttuu vahvalla otteella. Se luo heille polun uuden elämän alkuun ja sitouttaa heidät yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi, mikä lisää omalta osaltaan työllisyyttä. Vielä tähän lopuksi: Aluepolitiikasta otetaan entistä vahvempi ote. Edellinen hallitus unohti sen tyystin. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-01T21:12:29,2019-10-01T21:17:35,Hyväksytty,1.1 2019_40_201,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä puolestani yhdyn kollegoideni surunvalitteluihin, osanottoon sinne Kuopioon. Suru, pelko, hätä on meidän kaikkien yhteinen. Viisautta ja voimia myöskin viranomaisille hoitaa niitä asioita. Tunnen suurta ylpeyttä siitä, miten tiedotusta on hoidettu ja asiaa ylipäänsä hoidettu. Toivon myös, että tämä meidän hallitus nyt katsoo toimia niin että vastaavaa voitaisiin tulevaisuudessa ennaltaehkäistä, ennen kuin se tapahtuu. Välikysymyksessä on nyt esitetty vahvasti monenlaisia toimia, joita hallituksen tulisi ottaa huomioon. Arvoisa puhemies, koen, että välikysymyksessä on pitkälti referoitu olemassa olevaa hallitusohjelmaa. Sieltä nämä toimet on tosiaan poimittu esitettäväksi opposition nimissä. On pakko kiittää hallitusta siitä, että se on kuunnellut asiantuntijoita nimenomaan siitä näkökulmasta, että vaikka maailmalla taloussuhdanteiden vuoksi nyt pääasiallisesti irtisanotaan, niin hallitus on päättänyt budjetissaan itse asiassa investoida ja yrittää palkata ihmisiä. Tämä vastasyklinen finanssipolitiikka on sellainen, mitä on maailmalla kiitelty ja jopa ihmetelty. Se on vaatinut todellista rohkeutta. Tämä hallitus pyrkii siihen, että yhdenvertaisuus Suomessa vahvistuisi. Suomessa tulee jokaisella tämän hallituksen mukaan olla varaa sairastaa, tervehtyä, yrittää, ottaa riskejä sekä vanheta arvokkaasti — se näkyy tämän hallituksen toimissa. Samanaikaisesti Suomen hallitus on pyrkinyt toistamaan uudelleen tämän kuuluisan suomalaisen ihmeen, eli pyritään tekemään sellaista politiikkaa, että se ei ole luonnolta eikä ympäristöltä pois mutta se ei ole myöskään suomalaisten hyvinvoinnilta pois. Tämä on lähes mahdoton yhtälö. Hallitus on kuitenkin sanoutunut irti siitä, että nyt lähdetään kuluttamaan, niin kuin nytkin kulutetaan kolmen planeetan verran, vaan pyritään siihen, että suomalaiset olisivat hiilineutraali kansa vuoteen 2035 mennessä ja sitten siitä eteenpäin hiilinegatiivinen. [Janne Heikkisen välihuuto] Eli samanaikaisesti kun maailmalla irtisanotaan ihmisiä ja talous sakkaa, niin suomalaiset haluavat investoida, laittaa rahaa, luoda työpaikkoja ja olla ekologisesti vastuullisia ja tehdä kestävää politiikkaa. Se on rohkeaa ja kiitettävää. Samanaikaisesti tämä hallitus myös pyrkii tukemaan koulutusta, innovaatiota, rohkaisemaan uusien työpaikkojen syntymistä ja sitä mukaa myöskin startupien syntymistä maailmalle. On selvää, että kun on tiukka ilmastopolitiikka, niin se johtaa siihen, että suomalaiset yritykset ja yliopistot pyrkivät luomaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat mahdollisesti kaupattavissa maailmalle. Jos Kiinassa valmistetaan yli tuhat hiilivoimalaa, niin suomalaiset todennäköisesti tulevat tarjoamaan sinne ratkaisuja, joilla näiden hiilivoimaloiden hiilijalanjälkeä pystyttäisiin vähentämään. [Arto Pirttilahti: Hiilikädenjälki!] Näin suomalaisten hiilikädenjälki on valtava maailmalla, ja tähän on pyrittävä. Tällä hallituksella on rohkeutta tämäntyyppiseen toimintaan, ja sitä täytyy kiittää. Tässä välikysymyksessä on monta kertaa mainittu sana ”työperäinen maahanmuutto”. Ne edustajat, jotka ovat meistä pragmaattisimmat, tietävät hyvin, niin kuin asiantuntijatkin ovat sanoneet, että lähinnä työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin tiettyjä työllisyyteen liittyviä ongelmia tässä maassa ratkaista. Mutta samanaikaisesti tässä salissa — enkä todellakaan syytä koko oppositiota, sillä oppositiossa on kollegoja, jotka ymmärtävät tämän kyllä ihan hyvin ja sanovat sen samaan ääneen kuin hallituksessakin — eräät ihmiset ovat sanoneet, että kebabin‑ ja pitsanpaistajia ei tähän maahan haluta tai tarvita tai että he olisivat jotenkin eriarvoisessa asemassa kuin muut yrittäjät. Tämä on todella alentavaa. Nämä pitsanpaistajat, joihin kuuluu myös monia kantasuomalaisia, ovat hyvin ahkeria ihmisiä, ottavat suuria riskejä edes lähtiessään yrittämään tämmöisessä Suomen yritysilmapiirissä — se ei ole ollenkaan helppoa. Näiden ahkerien pitsanpaistajien lapsista tulee tämän maan, Suomen, toivoja tulevaisuudessa. Heillä tulee olla ammattiylpeyttä heidän vanhempiensa valinnasta. Nämä pitsanpaistajien lapset ovat todennäköisesti ne sillanrakentajat, jotka mahdollistavat työperäistä maahanmuuttoa tulevaisuudessa. Siksi on katsottava näitä yrittäjiä nyt mahdollisimman monipuolisesti, olivatpa he mistä tahansa maasta. Jos he tulevat Suomeen ja ovat valmiita sitoutumaan suomalaisiin arvoihin, maksamaan veroja ja integroitumaan, niin tällaisille ihmisille on annettava mahdollisuuksia yrittää ja voida hyvin tässä maassa ihan vain meidän suomalaisten oman hyvinvoinnin vuoksi. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-01T21:17:48,2019-10-01T21:23:56,Hyväksytty,1.1 2019_40_202,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisat kollegat! Myös osaltani surunvalittelut Kuopioon ja voimia, jaksamista sinne. Sitten tähän kokoomuksen välikysymykseen. Tämä on tussahdus, tämä on ennenaikainen tussahdus tämä kokoomuksen välikysymys. [Janne Heikkinen: Ennaltaehkäisevä!] Ensi viikollahan hallitus tuo sitten näitä toimenpiteitä ja määrärahojen puitteissa olevia toimia esille ja niistä pääsemme keskustelemaan. Ehkä tässä voi oppositiota ja kokoomusta kiittää siitä, että pääsemme nyt lämmittelemään näitä keskusteluja jo tässä vaiheessa. Keskustavetoinen Sipilän hallitus sai aikaan todellakin, kuten on todistettu tänään moneen kertaan, noin 140 000 uutta työpaikkaa, ja sitten Suomen taloutta saatiin suosta hyvinkin nostettua niillä toimilla. Se oli kova tavoite: 68 prosentista työllisyysaste piti nostaa 72:een. Harva siihen uskoi. Siinä onnistuttiin ja menestyttiin, ja varmaan historiankirjat myöhemmin pääministeriäkin tästä asiasta vielä tulevat muistamaan. Kaikkinensa Sipilän hallituksen ohjelmassa oli noin kymmenen kohdan ohjelma työllisyystoimenpiteistä ja siellä noin 70 erilaista toimenpidettä, millä työllisyyttä nostettiin ja työttömyyttä alennettiin. Rinteen hallituksen ohjelmassa on nyt kanssa kova tavoite näissä olosuhteissa tavoittaa 75 prosentin työllisyysaste, mutta eihän se vielä riitä. Meidän täytyy saavuttaa pohjoismaista työllisyysasteen tasoa. Se on vielä kovempi. Lähemmäs 80:tä tulisi tavoitella tässä. Hallituksen esitykset julkisen talouden osalta ovat, että julkinen talous on tasapainossa 2023, ja näihin kohtiin ja näihin selkeisiin tavoitteisiin me keskustalaiset olemme hyvin selkeästi myös sitoutuneita. On syytetty nyt hallitusta sitten siitä, että täällä ei olisi niitä keinoja, mutta kyllähän täältä niitä löytyy jo nytkin. Sinänsä tämä 60 000 uutta työpaikkaa vuoteen 23 mennessä voi olla vähän vähäinen määrä. Se voi olla vaikka 70 000:kin sitten kun se tavoite tarkistetaan, kun budjettia rakennetaan. Hallitus ei kyllä sulje mitään työllisyyttä parantavia toimenpiteitä tästä pois. Puolet näistä toimenpiteistä tullaan nyt esittelemään vuoden 20 budjettiriiheen mennessä, ja todellakin tässä tulevassa ensi viikon budjetissa on 25 toimenpidettä jo tällä hetkellä olemassa. Tässä muun muassa kokoomuksen edustaja Jukka Kopra esittelikin näitä jo hyvin ansiokkaasti omasta listastaan, mutta siinä oli aika pitkälle samoja asioita, mitä hallituksen listassa on, eli paikallisen sopimisen edistäminen, palkkatyön käytön uudistaminen, työvoimapalvelujen kuntakokeilut... — Tähän minä pysähdyn siinä mielessä, että meillä Pirkanmaalla on tehty hyviä kuntakokeiluja, ja minun mielestäni tämän hallituksen ote on nyt siinä mielessä parempi, että juurikin työvoimapalvelut ovat tärkeä osa myös kuntien elinkeinopalveluja, että annetaan niitten kuntienkin olla mukana vahvasti työvoimapalvelujen ja elinkeinotoimen osalta. — Rekrytointikokeilu ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottaminen, työttömyysturvan, työvoimapalveluiden sekä työvoimavelvoitteiden uudistaminen, työnhakuun kannustaminen, osatyökykyisille suunnatut työkykyohjelmat, työttömien niin sanotun eläkeputken ikärajan nostaminen vuodella 61:een ja sitten ulkomaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden maahan jäämisen helpottaminen, eli me emme tässä kyllä pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Mutta yhtä lailla meillä on kuitenkin sitten esimerkiksi maa- ja metsätalouteen tulevan työvoiman tarve suunnaton, ja sitä varten muun muassa tässä ohjelmassa on myös kausityöntekijöitten saamisen helpottaminen, myös kausityöntekijöitten työpaikan mahdollinen siirtäminen toisiinkin työtehtäviin. Eli pitkä luettelo näitä toimia, plus sitten tätä autetaan kyllä vahvasti sillä, mitä yritystoiminnan edistämiseen tulee, eli tuplapoisto, innovaatiotuen lisääminen ja nämä. Tässä on erittäin hyviä toimenpiteitä hallitukselta pitkä litania, ja me varmaan näihin kovastikin vielä sitoudumme ensi viikolla ja ennen joulua käymme näitä asioita lävitse. Eli vielä täytyisi oikeastaan kiittää, kun kokoomuksen edustajat ovat oppositiosta hallitukselle tukeaan melkein yhteen ääneen julistaneet, että he ovat järkevien työvoimatoimien tukena kaikissa hallituksen toimissa, niin mistäs me tänään sitten oikein keskustelemmekaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-01T21:24:09,2019-10-01T21:29:45,Hyväksytty,1.1 2019_40_203,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymyskeskustelu on osoittanut sen, että hallituspolitiikalla on sinällään vaikutusta tämän kansakunnan tulevaisuuteen. Keskusta asetti tähän hallitukseen mukaan lähtöön ehdoksi sen, kuten edustaja Pirttilahti erinomaisessa puheenvuorossaan totesi, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja työllisyysaste on 75 prosenttia työikäisistä ihmisistä. On tärkeää muistaa se, että me pidämme kiinni näistä keskustan kymmenestä reunaehdosta, jotka ovat sinne kiveen hakatut, ja on äärimmäisen tärkeää myös opposition huomata se. Kauhukseni kyllä huomaan, että perussuomalaiset, jotka ovat kovaa meteliä täällä pitäneet, eivät ole paikalla. Se osoittaa jonkunasteista vastuunkannottomuutta, että ei olla täällä paikalla puolustamassa kovia mielipiteitä. Palaan siihen hetken kuluttua. Mutta joka tapauksessa nämä keskustan reunaehdot ovat aitoja, oikeita reunaehtoja, ja niistä pidetään kiinni, totta kai. Se on selvä asia, että jos julkista taloutta emme saa tasapainoon, niin se on kamala tilanne, koska meillä on jo yli 100 miljardia euroa velkaa nyt. Ja toinen asia on tämä työllisyysasteen nosto: jos me haluamme sitä velanmaksua aloittaa ja tälle kansakunnalle hyvää tehdä, niin meidän on pakko saada työpaikkoja lisää, kuten viime vaalikaudella se 140 000 tuli. Se vaatii verta, hikeä ja kyyneleitä, niin kuin eräässä laulussa sanotaan. Mutta kuitenkin se tie on kuljettava, koska se on kuitenkin se helpompi tie. Se toinen tie, jota en halua edes ajatella olevan, on kamalan vaikea tie kulkea. Mitä tulee sitten perussuomalaisten tänä päivänä esittämiin väitteisiin, niin toivon hartaasti, että tällaisia populismin ryöpsäyksiä ei tarvitsisi enää kuunnella Suomen eduskunnan arvokkaimmassa salissa. Ensinnäkin maatalouspolitiikka: Täällä edustaja Lundén väitti, että tässä on niin kuin keskusta pettämässä sitä sun tätä maatalouspolitiikan puolella ja vaikka mitä. Kun kuuntelee ja lukee tuolta netistä ja lehdistä heidän oman puheenjohtajansa kannanottoja, vaikka sitä, että Suomen pitäisi irtautua EU:sta ja lopettaa nämä  maata-loustuet kannattamattomina ja sitten siirtyä kansalliseen politiikkaan — se olisi suomalaisen maatalouden kuolema, ja eihän siinä tulisi, kun maataloustuotanto loppuisi, kuin 300 000 työtöntä — niin kun tällaisella tasolla esitetään populistisia keskusteluja, sillä totta kai saa hyviä mielipiteitä tuolla toreilla ja turuilla ja taputteluja olkapäälle, mutta asiat siinä kyllä jäävät hoitamatta, jos tällä tasolla väitteet ovat, mitä perussuomalaiset ovat esittäneet. Samoin tämä työvoima-asia. Kyllä meidän on pakko hyväksyä se, että määränsä verran vierasta työvoimaa tähän maahan me tarvitsemme. Mansikkapellolla marjat eivät tulisi kerätyiksi tai Mersun tehtaalla tuolla Uudessakaupungissa ei syntyisi autoja, taikka käykääpä katsomassa vaikka lentoasemalla, mitä siellä tapahtuu: siellä on paljon ulkomaista työvoimaa tekemässä työtään, arvokasta työtään, ja palvelemassa ihmisiä. Sekin meidän on hyväksyttävä. Kun aikanaan valitsimme Euroopan unionin jäsenyyden vuonna 95, se oli tietoinen valinta silloin, että me joudumme myös kansainvälistymään. Se on selvä asia, ja joka nyt sitä lähtee vastustamaan, niin on pikkuisen jälkijunassa. No, eihän tästä vuodesta 95 ole vielä kovin paljon aikaa, mutta toivoisin nyt menevän kaikkien tietoon, että näin se vain on. Sitten tämä valtionosuusuudistus, mistä perussuomalaiset ovat jonkun verran puhuneet, ja myös valtionosuuksista yleensä. Kannattaa muistaa se, että kuntien valtionosuudet eivät ole mitään köyhienapua minnekään, vaan ne ovat valtion maksamia rahoja sitä varten, että valtion määräämät tehtävät pystytään kunnissa tekemään. Kysymys ei ole mistään avustuksista, vaan kysymys on siitä määrärahasta, jonka valtio antaa, jotta saadaan valtion lailla määräämät tehtävät kunnissa hoidettua. Kun perussuomalaisten edustajat tässä salissa ovat tätäkin arvostelleet, niin toivoisin, että tälle populismille edes joku ääri ja raja löytyisi. Kyllä se, että perussuomalaisten merkittävä henkilö on sanonut, että tämä valtionosuus on kepulaista aluepolitiikkaa, on jotain niin kauheaa puhetta, että en toivoisi vastuullisen poliitikon suusta sellaista koskaan kuulevani. Niin tai näin. Tärkeää on se, että linja pitää ja hallitus kantaa järkevää vastuuta tulevaisuuden politiikastaan ja ennen kaikkea tarkkailee sitä, että työpaikkoja syntyy ja saamme verouudistusta tehtyä niin, että pieni- ja keskituloiset hyötyvät, koska siellä on ne suurimmat vaikeudet, samoin että kunnissa nämä velvollisuudet pystytään hoitamaan, lasten päivähoito toimii, kouluissa on hyvin asiat, ja ennen kaikkea se, että pystymme tätä Suomea viemään eteenpäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. On selvä asia, että talouslama meillä on edessämme. Mutta siihenkin pystytään mukautumaan, kun pidämme järjen päässä ja vähennämme niitä hurjia puheita, joita opposition, varsinkin perussuomalaisten, suusta tänä iltana on saanut kuulla. Toivottavasti niitä ei kovin usein kuule, koska siinä saattaa mennä joltakin herkkäuniselta yöunet, ei minulta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-01T21:29:55,2019-10-01T21:35:04,Hyväksytty,1.1 2019_40_204,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko jatkaa tästä edustaja Ranteen ”empatiapuheesta”. Rohkeutta rakastaa, rohkeutta puolustaa heikompaa, rohkeutta olla oikeudenmukainen — valitettavasti ne eivät taida olla tällä hetkellä kovin mediaseksikkäitä ominaisuuksia politiikassa. On oltava realistinen, pragmaattinen ja järkevä. Mihin me olemme unohtaneet empatian, kyvyn ottaa huomioon toisen ihmisen, kyvyn asettua toisen ihmisen asemaan? Miina Sillanpään päivänä tämä on mielessäni. Miina oli ensimmäisten naisten joukossa, jotka valittiin eduskuntaan ja ensimmäinen naisministeri. Hän puolusti naisia, joilla oli avioton lapsi. Hän puolusti naisia, jotka tekivät orjatyön kaltaisissa työsuhteissa työtä. Hän puolusti lapsia, joilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mihin perheeseen he syntyivät. Hänellä oli rohkeutta ja tahtoa tehdä Suomesta parempi paikka, jossa jokainen sai apua ja tukea yhteiskunnan tukiverkostosta. Hän oli luomassa hyvinvointiyhteiskuntaamme, ja häntä voidaan oikeutetusti pitää yhtenä hyvinvointiyhteiskuntamme äitinä. Hänellä oli rohkeutta puolustaa vanhuksia ja huolehtia heidän turvastaan aikana, jolloin naiset tekivät jo töitä ja joille omien vanhempien hoitaminen oli haasteellista heidän tullessaan vanhuusikään. Nyt meille yritetään syöttää ovista ja ikkunoista arvomaailmaa, joka perustuu kurilliseen taloudenpitoon, siis rahaan ja maksimaaliseen voitontavoitteluun. On leikattava ja tehostettava julkisen sektorin toimintoja. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on vastuutonta, jos menoja ei karsita tarpeeksi. Mikä siinä on vastuutonta: Se, että halutaan pitää huolta niistä, jotka ovat heikommassa asemassa? Se, että halutaan turvata lapsille koulutus ja päivähoito? Se, että halutaan määrittää hoitajamitoitus, jolla voidaan taata jokaiselle hoitoa vanhuuteen? Se, että halutaan parantaa työttömien mahdollisuutta työllistyä? Ymmärrän, että taloudesta on pidettävä huolta, mutta samalla tarvitsemme myös empaattisuutta päätöksentekoon. Ilman empaattisuutta me emme näe kokonaisuuksia ja me emme kuule heitä, joita päätökset koskevat. Meidän taloutemme ei ole kunnossa, koska olemme vuodesta toiseen uhranneet kaiken markkinavoimille. Markkinavoimille, joista kaikki voitto on laitettu palvelemaan osakkeenomistajaa. Siitä on unohdettu kaikki muu, niin työntekijät, esimiehet kuin asiakkaatkin. Pienelle porukalle on kerätty kaikki, mitä kerättävissä on. Se on johtanut suuruudenhulluuteen, suuruuden tavoitteluun, johon ei enää usko edes kaikki osakkeenomistajat. Tarvitsemme myös rohkeutta talouspolitiikassa. Rohkeutta muuttaa suuruuden ihannointia niin, että voimme hoitaa myös ne heikommat emmekä vain tavoittele maksimaalista voittoa. Vahvan tehtävä on puolustaa heikompaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-10-01T21:35:27,2019-10-01T21:38:58,Hyväksytty,1.1 2019_40_205,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,Ja vielä edustaja Marttinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_40_206,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Könttä viittasi omassa puheenvuorossaan tuonne kaudelle 2011—2015 ja silloiseen talouden tilanteeseen ja otettuun velkaan. Täytyy edustaja Köntälle todeta, että lienee hieman vääristelyä todeta noin, koska kuitenkin Suomen taustalla oli vakava finanssikriisi, josta me kärsimme pitkään. Suomi ei päässyt mukaan siihen eurooppalaiseen talouden kasvuun, mihin kaikki muut meidän verrokkimaat pääsivät. Nyt onneksi yhteisellä työllä porvarihallitus pääministeri Sipilän aikana sai tämän maan siihen kuntoon, että pääsimme taas sille radalle takaisin, ja tietysti nyt on toivottavaa, että tämä uusi hallitus jatkaisi sillä samalla vastuullisella talouden ja työllisyyden linjalla eikä tuhoaisi sitä hyvää työtä, mihin taas on päästy. Edustaja Pirttilahti totesi puheenvuorossaan, että välikysymys on tussahdus, vai oliko se näin, että se on ennenaikainen tussahdus. No, tästä totean vain sen verran, että kyllä koimme, että tässä tilanteessa välikysymys on välttämätöntä tehdä, koska olemme olleet huolissamme Suomen suunnasta. Me olemme huolissamme siitä, niin kuin kaikki muutkin tässä salissa, miten suomalaisille saadaan lisää työtä, ja me olemme olleet huolissamme siitä, että tämä hallitus ei kykene tekemään riittäviä toimia suomalaisten hyväksi. Budjettiriihi mentiin läpi niin, että työministeri Harakka toi sieltä kyllä yhden paperin tähän taloon, mutta, hyvät hallituspuolueiden kollegat, sen listan yhdellekään työllisyystoimelle ei voitu laskea työllisyysvaikutusta. Ei yhdellekään. Eli kyllä kannustan teitä jatkamaan nyt aika reippaasti työtä siten, että saatte sellaisia toimia tehtyä, joille myös aidosti niitä työllisyysvaikutuksia voidaan laskea, koska muuten se on aika lailla tuuleen huutelua. Samaan aikaan sitten hallituksen omat toimet tulevat johtamaan siihen — kuten totesin aikaisemmassa puheenvuorossa Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen arvioineen hallituksen päätöksiä — että itse asiassa työllisyys heikkenee noin 16 000 hengellä, eli käytännössä teillä on nyt matkaa noin 75 000 työllistä sinne päämäärään elikkä matkaa on aika paljon vielä kuljettavana. Ja tosiaan taustalla oli vielä se, että kesällä kuuntelimme valtiovarainministeri Lintilää ja pääministeri Rinnettä, jotka ovat kummatkin todenneet, että teidän hallituksenne ei lisää pysyviä menoja ennen niitä pysyviä tuloja — ja missä tilanteessa me olemme tällä hetkellä? 2 miljardia nousee budjetin kokonaissumma ensi vuonna, velanotto lisääntyy, verotus kiristyy, kokonaisveroaste kääntyy nousuun, ja ne aidot, vaikuttavat työllisyystoimet edelleen loistavat poissaolollaan. Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin uskoa, että tässä salissa haluamme kaikki tehdä hyvää Suomelle ja suomalaisille, ja haluan toivottaa hallitukselle paljon voimaa ja viisautta. Varsinkin toivon, että, keskustan kollegat, pidätte edellisen hallituksen vastuullisen talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa yllä, koska vain ja ainoastaan sillä niitä uusia työpaikkoja tähän maahan saadaan luotua. Jos nyt ote lipsuu, niin tulokset tulevat olemaan hyvin huonoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-01T21:39:08,2019-10-01T21:43:06,Hyväksytty,1.1 2019_40_207,40/2019,2019-10-01,14.00,21.45,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näin hallituspuolueen edustajana tietysti kiitän edustaja Marttista näistä voimantoivotuksista. Välillä toki toivoisin, että myös kokoomus malttaisi katsoa piirun verran pidemmälle, nähdä, miten tärkeää se koulutukseen panostaminen, köyhyyden torjunta on pitkässä juoksussa myös työllisyyskehityksen kannalta. Halusin tähän loppuun vielä pöytäkirjoihin merkittäväksi tämän kommenttini taannoin edustaja Lundénin pitämän puheenvuoron johdosta. Se, että täällä edustajat siteeraavat iltapäivälehtien virheellisiä otsikoita totuutena on minusta hieman erikoista. Suomalaisen oikeusvaltion puolustaminen ja vahvistaminen on jokaisen suomalaisen etu, ja sitä on tehtävä kaikkina aikoina, ei vain silloin, kun se on helppoa tai leppoisaa. Siihen tämä hallitus on sitoutunut. Kiitos lisäksi edustaja Malmille Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivän huomioimisesta. Miina oli totisesti tienraivaaja, tinkimätön naisten oikeuksien puolustaja, joka on ansainnut liputuspäivänsä Miina Sillanpään päivänä. Tämän työllisyyskeskustelun loppumetreillä on hyvä hetki muistuttaa siitä, miten tärkeä osa myöskin tasa-arvo on tätä työllisyyspolitiikkaa, palkkatasa-arvon edistäminen, syrjinnän ja häirinnän torjuminen, perhevapaauudistus, joka tähtää tasa-arvoon — nämä ovat tärkeitä askelia kohti sitä tulevaisuuden tasa-arvoista työelämää, jossa on tilaa yhä useammalle. Kiitoksia hyvästä keskustelusta ja tästä pitkästä päivästä kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-01T21:43:08,2019-10-01T21:44:35,Hyväksytty,1.1 2019_41_1,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Arvoisat edustajat, ärade riksdagsledamöter! Ihmisen suru on suurimmillaan silloin, kun läheisen kädestä ei voi enää koskaan pitää kiinni. Tällaisen surun ymmärtää vain ihminen, joka on sen kokenut. Olemme nyt kolmatta kertaa hieman yli kymmenen vuoden sisällä tilanteessa, jossa tämä sali aloittaa istuntonsa hiljaisella hetkellä surrakseen Suomessa tapahtuneen kouluväkivallan uhrien lisäksi ihmisiä, joiden käsiä ei läheisen käsi enää kosketa. Kuten Kauhajoen ja Jokelan kohdalla, esiin nousee taas tuskainen kysymys: miksi? Tähän kysymykseen ei vielä ole vastauksia — on vain surua, joka on suurin henkensä menettäneen uhrin omaisilla ja läheisillä. Ennen kuin vastauksia saadaan, meidän kaikkien on keskityttävä antamaan kaikki tarvittava tuki avun tarpeessa oleville. Kun vastauksia saadaan, niiden mukaisiin toimiin on ryhdyttävä. Än så länge vet vi inte vilket motiv gärningsmannen i Kuopio hade för sitt dåd. Innan vi får svar på den frågan, gör vi alla bäst i att koncentrera oss på att ge all den hjälp de berörda behöver. När vi får svar på våra frågor, måste de åtgärder vidtas som visar sig nödvändiga. Med anledning av händelserna i Kuopio håller riksdagen nu en tyst minut för att delta i de anhörigas och närståendes sorg. Esitän eduskunnan puolesta syvän osanottoni henkensä menettäneen omaisille ja läheisille. Toivotan voimia tapahtumassa loukkaantuneille uhreille ja heidän perheilleen. Kuopion tapahtumien johdosta eduskunta hiljentyy nyt ottaakseen osaa omaisten ja läheisten suruun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+1.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_2,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_3,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Täällä on eduskunnan täysistuntoa seuraamassa myös paljon nuoria. Uskon, että myös näistä nuorista moni odotti marraskuun ensimmäistä päivää. Moni perhe odotti marraskuun ensimmäistä päivää — päivää, jolloin oli päätetty, että Suomessa otetaan mopoautoja turvallisemmat kevytautot käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema hallituksen esitys kevytautoista hyväksyttiin eduskunnassa poikkeuksellisen suurin luvuin: 167 kansanedustajaa äänesti kevytautojen puolesta ja vain 12 niitä vastaan. Itse asiassa tämän esitetyn kevytautolainsäädännön puolesta äänestivät yhtä lukuun ottamatta kaikki sosiaalidemokraatit viime kaudella oppositiossakin ollessaan ja myös nykyinen liikenneministeri Sanna Marin. Tasavallan presidentti vahvisti eduskunnan säätämät kevytautoja koskevat lait 18. tammikuuta 2019, ja silloin viimeistään oli selvää, että laki astuu voimaan 1. marraskuuta 2019, jolloin kevytautojen muutoskatsastukset voidaan aloittaa. Aika moni on tähän uskonut, luottanut eduskunnassa tehtyihin päätöksiin, jotka presidentti on vahvistanut, ja luottanut, että näin myös toimitaan, ja aika moni perhe — ehkä näistäkin nuorista osalla on jo kotona odottamassa kevytauto marraskuun ensimmäistä päivää varten — odotti sitä hetkeä, että he saisivat nuorelleen turvallisemman kulkupelin. He myös odottivat sitä, että kulkeminen esimerkiksi yhä harvempaan asutulla maaseudulla tai seutukaupungista keskuskaupunkiin tai maalaiskunnasta seutukaupunkiin onnistuisi jatkossa helpommin nuorille senkin myötä, kun julkinen liikenne on vähentynyt. Kevytautot ovat siis 15 vuotta täyttäneille kuljettajille tarkoitettuja oikeita, pieniä henkilöautoja, joissa nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa. Itse asiassa voisi sanoa, että kevytautojen suurin etu on nimenomaan niiden turvallisuus meidän nuorillemme, sillä ne ovat nykyaikaisia, lainsäädännössä hyvinkin tuoreiksi määriteltyjä henkilöautoja, joissa on siis aina kattavat, modernit, parhaat turvavarusteet ja turvallisuus edellä suunniteltu korirakenne. Ja nopeushan on taajamissa 30 kilometriä tai 40 kilometriä, kun se on erikseen siellä nopeusrajoituksella määrätty. Itse asiassa korirakenne nimenomaan on myös jalankulkijoille mopoautoja huomattavasti turvallisempi, eli törmätessään polkupyöräilijään tai kävelijään tällainen kevytauto on myös jalankulkijan tai pyöräilijän näkökulmasta huomattavasti turvallisempi kuin nykyiset mopoautot. No, EU-komissiosta tuli yhden virkamiehen kirje, huomautus, Suomen ministeriöön ulkoministeri Haavistolle kevytautoja koskevasta sääntelystä. Komission elokuun alussa antaman huomautuksen sisältö oli samansuuntaisia huomioita kuin on ollut aiemminkin, mutta ministeriöstä todettiin jo tuolloin, että komission huomautus ei estä lain voimaantuloa mutta voi noudattamatta jätettynä johtaa rikkomusmenettelyn käynnistämiseen komission toimesta. Komission huomautuksessa esitettyjä huolia ovat tieturvallisuus — joka itse asiassa on hyvin perusteltua katsoa myös toisinpäin olevan huomattavasti parempi kuin mopoautoilla — ja mahdolliset ympäristöongelmat. Olen itse sitä mieltä, että kevytautot ovat myös huomattavasti ympäristöystävällisempiä kuin tämän päivän mopoautot. Ja sitten se tärkein: markkinoiden vääristyminen, mistä tässä on kyse. Lopulta isot mopoautovaltiot Italia ja Ranska lobbasivat mahdottomasti EU:ssa estääkseen järkevien kevytautojen tulon, sillä ei heitä kiinnostanut se, mitä tapahtuu Suomessa — Suomessa mopoautoja myydään normaalissa tilanteessa noin sata vuodessa — mutta heitä kiinnostaa se, että jos nämä turvallisemmat, nuorille turvallisemmat, kävelijöille turvallisemmat kevytautot tulevatkin Ranskaan ja Italiaan, niin silloin sillä onkin mopoautovalmistajille huomattavasti isompi merkitys. [Leena Meri: Juuri näin!] Onhan näitä muikkareita tullut EU:sta aiemminkin, eikä niiden edessä ole tällä tavalla sätkitty kuin nyt näytetään sätkittävän. Meidän autoveroa on arvosteltu EU:sta — eipä ole ryhdytty toimenpiteisiin, että se olisi muutettu. Tai monta muuta, joita täältä voi asiakirjoista katsoa. Pitkät välimatkat, heikko joukkoliikenteen palvelutaso maaseudulla, kaupunkiseutujen reuna-alueet ja haastavat talvikauden liikenneolosuhteet ovat sellaisia asioita, jotka ovat nousseet esille nimenomaan puoltamaan tätä kevytautolainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! En ymmärrä sitä, että nyt ollaan tekemässä tällainen toimenpide. Onko niin, että lakia ainoana viime eduskunnassa vastustaneet vihreät heiluttavatkin nyt meidän hallitustamme? [Välihuutoja vihreiden ryhmästä] He äänestivät viimeksi tätä lainsäädäntöä vastaan, mutta kaikki muut olivat sen puolesta. En ymmärrä, että tähän ollaan ottamassa vuoden viivästystä, ja pidän, arvoisa puhemies, erittäin huolestuttavana ja valitettavana sitä, että näin keskeistä lainsäädäntöä ja muutosta eduskunnassa käsiteltäessä ei liikenneministeri Marin ole paikalla tätä keskustelua käymässä. Ja jos oikein olen ymmärtänyt, tämä on tarkoitus viedä vielä eduskunnassa mahdottoman nopeassa aikataulussa läpi ilman perusteellista, huolellista kuulemista. Olen huolissani myös siitä omaisuudensuojasta, mikä tässä on jäänyt täysin selvittämättä, ja tämä lainsäädäntö pitäisi viedä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi tämän lykkäyksenkin osalta. Kun kuuntelen tämän keskustelun, niin toivottavasti tässä nyt vastuullisuus voittaa ja nuorten liikenneturvallisuus voittaa, ja jos korjauksia tehdään, ne toivottavasti tehdään niin, että — voisi lainata vaikkapa ministeri Kiurua — nämä onnistuisi muutamassa tunnissa ja muutamalla lauseella korjata lakiin, jos ne halutaan tehdä. Nyt näyttää siltä, että tosiasiallinen tavoite on kumota koko kevytautolainsäädäntö, ja ymmärrän, että ihmiset ovat siitä kiukkuisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-02T14:05:21,2019-10-02T14:13:36,Hyväksytty,1.1 2019_41_4,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu edustaja Heinonen, en tiedä kummasta olette enemmän huolissaan: että asiaa ei käsitellä nopeasti vai että asia käsitellään nopeasti? Jäi vähän niin kuin epäselväksi, mutta varmasti tässä ehkä jonakin päivänä sitten ratkeaa, onko se, että hallitus haluaa tuoda tämän nopeasti käsittelyyn, huono asia, vai se, että tässä otetaan nyt vuoden lisäaika. Se jääköön sitten vaikka meidän kahdenkeskiseen kahvilakeskusteluun. Edustaja Heinonen puhui arvokkaasti ja ansiokkaasti siitä, että me olimme hyvin yksituumaisia siitä, että me haluamme kevytautot suomalaiseen liikenteeseen. Omalta kohdaltani voisin sanoa, että olisin tässä vaiheessa, jos minulla olisi sen ikäisiä lapsia, ostamassa pojalleni tai tyttärelleni aiemmin mopon kuin kevytauton. Minä olen aina sanonut, että sellaiseen saippuakoteloon minä en lastani laittaisi isojen rekkojen liikenteeseen. Meillä varmasti oli nopea tahto ja hyvä edellytys siihen, että me haluamme lastemme turvallisuutta ja koko liikenneturvallisuuden nimissä sellaisia ajoneuvoja, jotka kaupunkiolosuhteissakin ovat jalankulkijalle ja pyöräilijälle turvallisempia korirakenteensa vuoksi, koska niissä on testattuja törmäystutkimuksia, mutta kevytautoissa niitä ei ole lainkaan. Me voisimme ehkä, jos olisi mahdollista avata tätä lainsäädäntöä, vielä tarkastella siinä yhteydessä, kuinka paljon me haluamme tämän kevytauton käytön laajenevan. Itse, kun olin puoltamassa tätä kevytautohanketta, jossain vaiheessa rupesin miettimään, että saattaa olla, että ammattiautoilijoilta ei tulisi kaunista kiitosta edustaja Myllykoskelle, kun nämä 60 kilometriä tunnissa kulkevat, kesäfestareille menevät kevytautot täyttäisivät valtatiet. Joten ehkä voisimme, jos se on mahdollista, vähän keskustella siitä, onko sellaisia alueellisia tai käyttöön liittyviä rajoitteita. Saimme ne pois moottoriteiltä ja moottoriliikenneteiltä, mikä oli hyvä ratkaisu valiokunnassa. Me tarvitsemme ehkä vähän enemmän ajo-opetusta kevytautojen ajo-oikeuteen, ehkä kehittämistä siihen, että mopoautojenkin osalta voisimme edellyttää enemmän ajokokemusta myös vaikeissa olosuhteissa. Ja rikosseuraamuksen pitäisi olla kyllä enemmän määriteltävissä niin, että sakolla siitä ei pääse. Sen pitäisi olla tieliikennerikkomus, mistä viritetty kevytauton kuljettaja saa tuntuvan sanktion — onko se kolme kuukautta tai heti kortti siirtyy sinne 18 vuoteen. Näitä pitäisi uskaltaa vielä tutkailla. Mutta kuten tuossa edellä edustaja Heinonen toi hyvin esille, se kaikki, mitä me tässä salissa viime kaudella pohdimme, oli hyvää tutkiskelua, ja toivotaan, että tämän vuoden aikana, ehkä vielä nopeamminkin, voimme viedä tämän asian sellaiseen päätökseen, että meidän nuorilla on käytössä turvallisuutta lisäävät kevytautot. Painorajoista voidaan keskustella, mutta teennäisiä traktoriluokkaan siirtämisiä ei ole kansantaloudellisesti järkevää tehdä. — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-02T14:13:41,2019-10-02T14:17:47,Tarkistettu,1.1 2019_41_5,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ajatus tästä kevytautosta on elänyt käsitykseni mukaan ainakin vuodesta 2013, jolloin tästä eduskunnassa ensimmäisen kerran on puhuttu. Viime kaudella eduskunta sitten varsin yksituumaisesti sai tämän lain säädettyä. Tämä kevytauto on tarkoitettu nuorison käyttöön, ja ajatus on siinä se, että sillä parannetaan nuorten liikkumismahdollisuuksia. Tämä ilmaisu ”kevytauto” on ehkä vähän harhaanjohtava, sillä kyseessähän on tavanomainen ajoneuvo, joka painoltaan ja ominaisuuksiltaan on siis henkilöauto. Ehkäpä tulisikin tätä kutsua ennemminkin nuorisoautoksi kuin kevytautoksi. Olin liikennevaliokunnassa käsittelemässä asiaa edellisellä kaudella, ja tuolloin linjasimme muun muassa auton nopeudeksi 60 kilometriä tunnissa ja olimme varsin tiukkoja auton vuosimallin ja turvatekniikan suhteen. Vuosimalliksihan rajattiin vähintään 2014 tai sitä uudempi ja jatkossa maksimissaan 10 vuotta vanha. Syy tähän on se, että tällaiset autot on varustettu aina lähes moderneimmilla turvavälineillä ja erityisesti vuodesta 2014 eteenpäin törmäyksenestolla, ABS-jarruilla ja niin edelleen, turvakorin lisäksi. Edelleen tässä kevytautossa tai nuorisoautossa hyvää on se, että ei tarvitse investoida erilliseen kulkuvälineeseen, vaan tämä auto olisi sitten jatkossa konvertoitavissa tavalliseksi henkilöautoksi, kun sen käyttäjä täyttää 18 vuotta. Me äänestimme tästä viime kaudella ja olimme hyvin yksimielisiä siitä: 167 oli tämän esityksen puolella. Toivonkin nyt eduskunnalta samaa yksituumaisuutta ja määrätietoisuutta tämän asian eteenpäin viemiseksi jatkossa. Ei nyt anneta Euroopan unionin ohjata meitä, vaan tehdään se, mikä on suomalaisille nuorille ja Suomelle hyväksi. Uskon vakaasti, että kun eduskunta tahtonsa tässä asiassa ilmaisee, niin meidän virkamiehemme kyllä ovat niin taitavia, että osaavat tämän asian säätää sellaiseksi, että se kestää myös laajemman kriittisen tarkastelun. Erityisen kiinnostavaa on nyt sitten kuulla keskustelua ja käydä tätä asiaa läpi, ja toivottavasti tämä etenee suunnitelman mukaisesti. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-02T14:17:52,2019-10-02T14:20:39,Hyväksytty,1.1 2019_41_6,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinosen puheenvuoroon totean heti aluksi, että — kuten ministeri Marin on esimerkillisesti eduskunnalle, meille jokaiselle edustajalle, sähköpostilla ilmoittanut — ministeri on esteellinen tänään osallistumaan eduskunnan käsittelyyn osallistuessaan presidentin delegaation ulkomaanmatkaan. [Timo Heinonen: Siirretäänkö myöhemmäksi?] Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta. Esityksen tarkoituksena on siirtää kevytautoja koskevien lakien voimaantuloa vuodella. Voimaantulon siirtämisen tarkoituksena on selvittää, onko kevytautoja koskevia lakeja mahdollista muuttaa siten, että ne olisivat Euroopan unionin lainsäädännön ja erityisesti ajokorttidirektiivin mukaisia. Kevytautoja koskevilla laeilla mahdollistetaan nopeudeltaan rajoitetun henkilöauton kuljettaminen 15 vuotta täyttäneelle mopoautoa vastaavasti AM-luokan ajokortilla. Lainmuutoksella luodaan uusi T1-luokan ajoneuvoryhmä, kevytauto, jotka on muutettu henkilöautoista siten, että suurin rakenteellinen nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa. Arvoisa rouva puhemies! Kevytautojen on tarkoitus parantaa erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta tuomalla mopojen ja mopoautojen rinnalle uusi liikkumismuoto. Eduskunta hyväksyi kevytautoja koskevat lait suurella enemmistöllä. Lakien hyväksymisen puolesta äänesti 167 edustajaa ja hylkäämisen puolesta vain 12 edustajaa. Komissio antoi elokuussa huomautuksen myös valtioneuvoston asetusten ja määräysluonnoksen johdosta. Komission huomautuksessa pääasiallinen peruste on kevytautojen EU-ajokorttidirektiivin vastaisuus. Komissio katsoo, että kevytautoihin ei voida soveltaa ajokorttidirektiivin maatalous- ja metsätraktorin määritelmää, vaan niihin sovelletaan moottoriajoneuvon määritelmää ja ne kuuluvat siten ajokorttidirektiivin soveltamisalaan. Komission mukaan kevytautojen kuljettamiseen ei voida kansallisesti säätää AM-ajokorttiluokan ja 15 vuoden alaikärajan vaatimusta. Totean tässä, että huomautus ei ole vain yhden virkamiehen käsialaa, vaan koko komission päätös. Euroopan unionin komissiolta epävirallisesti saadun tiedon mukaan sille on myös tehty kevytautolaista kymmenkunta kantelua. [Timo Heinosen välihuuto] Komission huomautuksen ja sille tehtyjen kantelujen vuoksi on kevytautojen voimaantuloon vahvistetussa muodossa ja aikataulussa arvioitu liittyvän huomattava riski siitä, että komissio käynnistää Suomea vastaan rikkomusmenettelyn. Myöskään valtioneuvoston oikeuskansleri ei ole pitänyt oikeudellisesta näkökulmasta suositeltavana komission arvion mukaan EU-oikeuden kanssa ristiriidassa olevia lakeja toimeenpanevien valtioneuvoston asetusten ja määräysten antamista. Näin ollen lakien voimaantuloon liittyy myös vaara siitä, että lait tulevat voimaan ilman niitä tarkentavia säännöksiä ja määräyksiä. Tämä voi johtaa vaaratilanteisiin, jos oikeustila on epäselvä esimerkiksi sen suhteen, millainen kevytauton nopeudenrajoittimen tulisi olla tai pitääkö kevytautoja katsastaa ja tuleeko niissä käyttää hitaan ajoneuvon kolmiota. Arvoisa puhemies! Marraskuun 1. päivään 2019 mennessä ei ole mahdollista selvittää, olisiko kevytautoja koskevia lakeja mahdollista muuttaa Euroopan unionin lainsäädännön mukaisiksi, eikä valmistella ja käsitellä kevytautojen vaatimuksia ja käyttöä koskevia lakeja ja lakien muutosehdotuksia. Lain muutosehdotukset on teknisten määräysten ilmoitusmenettelyn mukaan ilmoitettava komissiolle ja jäsenvaltioille, ja teknisten määräysten ilmoitusmenettelyn mukaista kolmen kuukauden odotusaikaa on noudatettava. Myös säädösvalmisteluun liittyvät valmistelut, kuten sidosryhmien kuulemiset, käännökset ja lain tarkastus, edellyttävät muutosten laajuudesta riippuen usean kuukauden valmisteluaikaa. Mikäli eduskunta hyväksyy, että kevytautolakien voimaantuloa siirretään, tullaan lakien muutosehdotuksia valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja EU:n komission kanssa. Tarkoitus on selvittää mahdollisimman nopeasti, onko löydettävissä ajokorttidirektiivin mukainen ratkaisu. Lakien mahdolliset muutosehdotukset tai kumoamisesitys tulisi saattaa eduskunnan käsiteltäväksi niin, että ne ehditään käsitellä ennen lain uutta voimaantuloa ja epävarmuus kevytautolakien voimaantulosta kestäisi mahdollisimman lyhyen aikaa. Edellä mainituista syistä johtuen on tärkeää, että eduskunta käsittelisi voimaantulon siirtämistä koskevat lakiehdotukset kiireellisinä, jotta ne on mahdollista saattaa voimaan 1. marraskuuta 2019. Kiireellisen aikataulun vuoksi liikenne- ja viestintävaliokunta on aloittanut kevytautolainsäädännön ennakkokäsittelyn jo tänään pidetyssä valiokunnan kokouksessa. Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Esityksen kiireellisyyden johdosta ja koska eduskunnassa on käyty keskustelua siitä, olisiko asiasta vielä syytä keskustella, esitän itse heti tähän alkuun, että asia jätetään pöydälle tänään pidettävään toiseen täysistuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-02T14:20:41,2019-10-02T14:27:04,Hyväksytty,1.1 2019_41_7,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Edustaja Suna Kymäläinen on ehdottanut, että asia pannaan pöydälle tänään pidettävään toiseen täysistuntoon. Asia jää siis pöydälle. Onko muita ehdotuksia pöydällepanon ajankohdasta? Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää tässä puheenvuoron, nousemaan seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_8,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Puhemies! Varmasti pöydällepano on asiallinen, perusteltu ehdotus, mutta jos oikein ymmärsin täällä tähän saakka käydyn keskustelun, niin siinä on painotettu sitä argumenttia, että olisi paikallaan kuulla asianomaista ministeriä. [Eduskunnasta: Kyllä!] Sen vuoksi näin kiireellinen, tänä päivänä uuteen istuntoon siirrettävä ehdotus ei täyttäisi sitä asiallisuuden vaadetta, että kuultaisiin ministeriä. Sen vuoksi kysyn asiaan syvemmin perehtyneiltä kollegoiltani, mikä mahdollistaisi tämmöisen asiallisen asiaan perehtymisen sen jälkeen, kun tiedämme, milloin asianomainen ministeri on mahdollisesti paikalla tässä täysistunnossa — todennäköisesti jo ensi viikolla kuitenkin. [Eduskunnasta: Budjettiviikko!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,,,, 2019_41_9,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Pyydän nyt edustajia tekemään mahdollisia vaihtoehtoisia ehdotuksia. Tässä käydään keskustelua pöydällepanosta, aivan kuten edustaja Kanerva puhui, mutta tämä keskustelu käydään nyt yksinomaan pöydällepanosta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_10,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kymäläisen tekemää ehdotusta. Mehän asiantuntijoita kuulemme valiokunnissa, ei tämä täysistunto koskaan kuuntele asiantuntijoita. [Välihuutoja] Kaikki tietävät, että tämän asian käsittelyllä on kiire. Kannatan edustaja Kymäläisen tekemää ehdotusta siitä, että jatkamme tämän esityksen käsittelyä tänään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2019_41_11,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En ymmärrä ollenkaan tätä pöydällepanoesitystä: halutaan, että asiasta keskustellaan, mutta nyt se keskustelu halutaan keskeyttää, kun ministeri ei ole tänään myöhemmin paikalla. Lisäksi itse jopa kaipaisin täällä eurooppaministeriä, koska tämähän on tilanne, jossa hyvin vahvasti haluamme noudattaa EU:n jopa hieman epäasiallisia perusteluita, jos tätä sivua kaksi lukee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,,,, 2019_41_12,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Kymäläisen pöydällepanoehdotusta. Tänään käytiin pitkä keskustelu valiokunnassa asian tiimoilta, ja ne perusteet pitkälti rakentuivat siellä valiokunnan keskustelussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,,,, 2019_41_13,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajatukseni olivat samansuuntaiset kuin arvostetun edustaja Kanervan tässä. Tämänkaltaisessa asiassa, joka herättää niin suurta mielenkiintoa, olisi syytä, että esittelevä ministeri on paikalla kertomassa eduskunnalle, mistä tässä oikeasti on kysymys. Onhan kuitenkin otettava huomioon se, että tätä lakia on kannattanut 167 kansanedustajaa tässä salissa. Laki on hyväksytty, sen on presidentti allekirjoittanut, sille on määrätty voimaantulopäivä, ja nyt on tullut sitten yllättäviä muutoksia ja tarkennettavia asioita. Näiden osalta olisi syytä, että ministeri on paikalla ja kuulemme ne tarkentavat asiat, joita tässä täytyy ottaa huomioon. Sen vuoksi tämä pöydällepanopäivämäärä pitää olla sellainen, että ministeri on paikalla. Nyt en osaa sanoa sitä päivämäärää, kun en tiedä ministerin aikataulua, mutta toivon, että täällä joku kollegoista sanoo, milloin ministeri on saapuvilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,,,, 2019_41_14,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Pyydän edustajia keskittymään nyt tähän ajankohtaan. Täällä on tehty kannatettu esitys, että tänään pidettävään istuntoon. Edustaja Meri on ehdottanut päivää 16.10.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_15,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että eduskunnan arvovaltaa puolustetaan tässä salissa ja sitä, että meillä olisi meille kansan antamaa tehtävää varten hyvät mahdollisuudet käydä keskustelu myös asian esittelevän ministerin kanssa. Ei tämä täytä hyvän lainsäädännön käsittelyn vaatimuksia, arvoisa puhemies ja arvoisa pääsihteeri ja muut eduskunnan salissa olijat. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,,,, 2019_41_16,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Kaksi kannatettua esitystä on tehty. Onko muita ehdotuksia? Pyydän edustajia nousemaan seisomaan ja tekemään ehdotuksia. Jos ei, näin ollen keskustelu pöydällepanosta on päättynyt. Näin ollen istunto keskeytetään 15 minuutiksi, minkä jälkeen me äänestämme tästä. Istunto jatkuu kello 14.50.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_17,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Nyt jatketaan kello 14.33 keskeytettyä istuntoa ja päiväjärjestyksen 3. asian käsittelyä. Suna Kymäläinen on Satu Hassin kannattamana ehdottanut, että asia pannaan pöydälle tänään pidettävään toiseen täysistuntoon. Leena Meri on Timo Heinosen kannattamana ehdottanut, että asia pannaan pöydälle 16.10.2019 pidettävään täysistuntoon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_18,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Ehdotuksista on äänestettävä. Pöydällepano tänään pidettävään toiseen istuntoon ”jaa”, pöydällepano 16.10. pidettävään istuntoon ”ei”.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_19,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Asia pantiin pöydälle 26. syyskuuta 2019 pidetyssä täysistunnossa tänään 2.10.2019 pidettävään täysistuntoon. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_41_20,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on siis kansalaisaloite dieselautojen käyttövoimaveron poistamisesta, ja keskustelua käytiin tästä kansalaisaloitteesta viime viikolla hyvinkin runsaasti. Tämän kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 125 000 henkilöä. Se on todella paljon, ja sen takia kansalaisaloite tulee saada myöskin asialliseen, nopeaan, ripeään käsittelyyn myöskin täällä eduskunnassa. Siksi olisin itse kyllä toivonut, että tämä keskustelu olisi voitu käydä viime viikolla, jotta tämä asia olisi myöskin saatu eteenpäin. Täällä oli myöskin paikalla valtiovarainministeri Lintilä, jonka alaisuuteen veroasiat kuuluvat. Lintilä oli paikalla nimenomaan kansalaisaloitteenkin käsittelyn osalta. Se on kiitettävää. Kaiken kaikkiaan tästä käyttövoimaveron tarkastelusta: voidaanko sitä tarkastella erillisenä asiana, yksittäisenä asiana autoiluun liittyen? Autoilun verotus on todellakin kovaa Suomessa, mutta Suomessa tarvitaan kyllä pitkien välimatkojen takia yksityisautoilua paljon. Itse näkisin, että käyttövoimaveron tarkastelu yksittäin ei ole perusteltua, vaan koko liikenteen verorakennetta tulee arvioida kokonaisuutena. Tähän on myös hallitus reagoinut, kuten se on hallitusohjelmassakin. VM on asettanut työryhmän pohtimaan liikenteen verotuksen kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä. Se arvioi nimenomaan nykyisen verojärjestelmän sekä muiden verokeinojen ja veroluonteisten maksujen toimivuutta ja vaikutuksia. Se on hyvä asia, että tätä käsitellään kokonaisuutena. Itse olisin kyllä toivonut, että tämän asian olisi voinut viedä nopeamminkin eteenpäin. En ymmärrä sitä, että kokoomus halusi käytännössä siirtää tämän asian viime viikolta tänne. Painotan vielä, että valtiovarainministeri Lintilä oli viime viikolla tässä salissa kuuntelemassa myöskin niitä terveisiä, miten asiaa tulee viedä eteenpäin. Keskustan mielestä kansalaisaloitteet ansaitsevat asianomaisen käsittelyn. [Timo Heinonen: Siitä oltiin samaa mieltä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-02T14:55:34,2019-10-02T14:58:18,Hyväksytty,1.1 2019_41_21,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Torniainenhan on taitavaksi ja kokeneeksi, hyväksi tunnettu kansanedustaja. Hän osasi hyvin kuvata tätä kansalaisaloitteen sisältöä sekä myös koko tämän kansalaisaloiteinstituution tärkeyttä. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että tämä kansalaisaloite, jonka tosiaan yli 125 000 suomalaista on allekirjoittanut, ansaitsee arvoisensa käsittelyn. Se on tietysti sitten enemmän tällainen makuasia, mikä painoarvo esimerkiksi lähetekeskustelulle halutaan antaa. Totta kai kaikkein tärkein vaihe on se, kun valiokunta tekee mietintöä. Siinä vaiheessa kuullaan laajasti asiantuntijoita. Mutta nyt meillä on hyvä mahdollisuus käydä lähetekeskustelua tällaisesta asiasta, ja varmasti se oppositiokansanedustajien ja laajemminkin tämän salin tahtotila oli viime viikolla, että kun liikenteestä kerätään niinkin huomattava määrä veroja kuin yli 8 miljardia euroa ja liikenne on meille jokaiselle suomalaiselle arjessa aivan välttämätön ja välitön asia, niin tästä olisi voitu käydä sen kaltainen kokonaisvaltainen keskustelu, jota mielestäni edustaja Torniainen myös viisaasti omassa puheenvuorossaan peräänkuulutti. Emme voi tarkastella vain dieselin käyttövoimaveroa yksittäisenä asiana, vaan tätä koko yli 8 miljardin kokonaisuutta täytyy tietysti miettiä. Ymmärrän erittäin hyvin sen, miksi niin moni suomalainen lähti nopeassa tahdissa allekirjoittamaan tämän aloitteen: dieselin käyttövoimaveron idea on ollut tasata eri polttoaineiden hintaeroa tai kustannuseroa eri polttoainemuotoja hyödyntävien ajoneuvojen välillä. On selvää, että hetkellä, jolloin dieselpolttoaineiden pumppuhinta oli korkeampi kuin bensiinin hinta, tämä aloite sai suomalaiset laajasti liikkeelle. Dieselautoilun verotukseen liittyvä kysymys on edelleen enemmän kuin ajankohtainen, ja tässä mielessä olisin tietysti toivonut, että meillä olisi ollut myös valtioneuvoston jäseniä esittelemässä askelmerkkejä siitä, miten heidän ainakin mediassa esittelemäänsä kokonaisvaltaista verouudistusta ollaan valmistelemassa. Valitettavasti hallituksen puolelta on tehty hieman haparoivia esityksiä tässä kysymyksessä. Valtion ensi vuoden talousarvioon esitettävät kovat polttoaineveron korotukset iskevät suomalaisten ostovoimaan, ja tässä mielessä kannamme huolta siitä, mikä hallituksen linja asiassa on. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-02T14:58:20,2019-10-02T15:01:25,Hyväksytty,1.1 2019_41_22,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tosiaan merkittävää käsitellä tätä kansalaisaloitetta eduskunnassa, kun 125 000 ihmistä on sen allekirjoittanut. Viime viikolla kun keskustelimme, totesin keskustelun yhteydessä, että tulkitsen keskustelun myös laajemmaksi autoilun kustannusten nousuun liittyväksi keskusteluksi, vaikkakin kansalaisaloite liittyy nimenomaan tämän dieselin käyttövoimaveron poistoon. Kuten edustaja Autto täällä totesi, vero on luotu tasaamaan polttoaineiden välisiä veroeroja, ei kyllä niinkään sitä itse pumpulla näkyvää hintaeroa, mutta siitä huolimatta tämä aloitteen tekijöiden huoli on iso ja tärkeä ja kertoo siitä, että suomalaiset ovat huolissaan siitä, miten liikkumisen ja eri puolilla Suomea elämisen kustannukset kasvavat. No, nyt sitten, kun tämä aloite on meillä käsittelyssä, niin miten hallitus vastaa suomalaisille? Miten hallitus vastaa näille 125 000 suomalaiselle, jotka tämän aloitteen ovat tehneet? He ovat päättäneet korottaa polttoaineiden verotusta 250 miljoonalla ensi vuonna, ja se tulee näkymään pumppuhinnoissa. Se tulee näkymään silloin, kun se raumalainen perheenäiti lähtee Euraan töihin ja tankkaa autonsa Raumalla. Se näkyy, kun se porilainen metallimies ajaa Kankaanpäähän päivittäin ja tulee kotiin, jotta saa perheelleen tienattua elannon. Tämä on aivan selvä asia. Tämä hallituksen kanta ilmastopolitiikan ja liikennepolitiikan näkökulmasta on monessa mielessä kyllä varsin sekava. Toinen asia, minkä nostin täällä jo aikaisemmin esille, on se, että hallitus on päättänyt poistaa niin sanotun parafiinisen dieselin tuen, yhteensä 120 miljoonaa euroa. Kun jotenkin haluaisin uskoa, että täällä meillä on yhteinen tahto huolehtia siitä, että polttoaineiden puhtaus paranee, jotta taas päästöt pienenevät, niin tässäkin hallitus vastaa siten, että nimenomaan sen puhtaimman polttoaineen kannustin poistetaan. Ja hyvät kollegat, tämäkin veromuutos tulee näkymään vielä siellä loppukäyttäjän päässä. Totean tähän aivan loppuun, että täällä hallituspuolueiden kollegat ovat todenneet, että tämä hallitus ei lisää teollisuuden ja yritysten kustannuksia. Näin on täällä todettu. Samaan aikaan kuitenkin UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on blogissaan todennut, että tämä polttoaineverojen korotus tarkoittaa pelkästään UPM:lle 4 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta. [Seppo Eskelinen: Olisiko promille UPM:n liikevaihdosta?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-02T15:01:25,2019-10-02T15:04:27,Hyväksytty,1.1 2019_41_23,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Halutaanko tästä käydä debattia? [Jari Myllykoski: Ei!] Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron debatissa, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. Käydään lyhyt debatti ja mennään sitten puhujalistaan. Edustaja Kalmari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_41_24,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on todella ennenaikaista hyökätä yhtään mitään puoluetta kohti ennen kuin tämä aloite on asianmukaisesti käsitelty ja ennen kuin hallitus on uudistanut autoilun verotuksen, mikä hallituksen ohjelmalistalla on. Sen sijaan haluaisin nostaa kokoomuksen ympäristöohjelman, jonka tavoitteena oli siirtää uusien autojen verotus kokonaan hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Se tietäisi noin 950 miljoonan potin korvaamista autoilun verotuksella. Se tietäisi noin 20 sentin korotusta polttoaineisiin. Tämä oli teidän vaaliohjelmassanne, ja olen iloinen siitä, että tämäntyyppisiä korotuksia tämä hallitus ei yksiniitisesti tehnyt vaan tarkastellaan kokonaisuutena, miten saamme päästöjä vähennettyä, mutta teemme sen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-02T15:04:44,2019-10-02T15:05:48,Hyväksytty,1.1 2019_41_25,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä joku huudahti näistä viimevuotisista sopimusneuvotteluista, joissa kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset olivat mukana — tämä ilmastosopimus, mikä täällä eduskunnassa käytiin läpi. Perussuomalaisilla argumentteina oli myöskin juuri se, kun kansalaisille ei kerrota, millä tavoin tämä tehdään ja mitä se maksaa. Tässä on nyt yksi hyvä esimerkki siitä, mitä se maksaa. Se maksaa tavalliselle ihmiselle polttoainepisteellä litrahintaa lisää, koska näillä kompensaatioilla ja näillä toimilla hallitus haluaa ohjata ihmisten liikennekäyttäytymistä ilmeisesti pyöräilyyn tai johonkin muuhun — en osaa vielä sanoa, mihin, koska kuten edustaja Kalmari sanoi, niin näitä toimenpiteitä on tulossa. [Suna Kymäläisen välihuuto] Hän totesi, että ei saa puolueita syyllistää tai sormella osoitella, mutta kun te olette hallituspuolue ja te teette täällä hallituksen esityksen, niin toki me kysymme teiltä, mitä te aiotte tehdä. Polttoaineveron korotus on yksi asia, ja perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka irtaantui tästä yhteisestä konsensuksesta. [Katja Taimela: Tämä on kansalaisaloite!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-02T15:05:51,2019-10-02T15:06:59,Hyväksytty,1.1 2019_41_26,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Minusta liikennevaliokunnan varapuheenjohtaja Torniainen aika hyvin kuvasi tämän tilanteen. Veronmaksajien näkökulmastahan hallitus on kumminkin kompensoinut nämä asiat veronkevennyksin. Siitä on puhuttu viimeiset kolme viikkoa tässä salissa. Verotusta pitää katsoa kokonaisuutena. Hallitushan on nyt käynnistänyt sellaisen kestävän verotiekartan valmistelun, jossa on energiaverotus, liikenneverotus ja kulutusverotus. Liikenneverotuksen osalta on sanottu, että työssä otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasa-arvo. Tämä alueellinen tasa-arvo, mitä oppositio on käyttänyt korttina monta kertaa, huomioidaan tässä liikenteen kokonaisverotuksessa, mikä on äärimmäisen tärkeää meille, ketkä asumme vähän tuolla pääkaupunkiseudun ulkopuolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-02T15:06:59,2019-10-02T15:07:52,Hyväksytty,1.1 2019_41_27,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Me saimme juuri eilen lukea siitä, kuinka nopeasti väestö on keskittymässä Suomessa. Kaikkein tehokkain tapa keskittää väestöä Suomessa on se, että maaseudulta ja pienistä kaupungeista työssä käyminen omalla autolla tehdään kalliimmaksi. [Timo Heinonen: Tätä keskusta ajaa!] Tämä on kaikkein tehokkain tapa. Hyvät keskustalaiset ystävät ja vähän myös sosiaalidemokraatit, jotka ainakin osaltaan väittävät olevan myös näitten pienten kaupunkien asialla, nyt te ette pääse siitä mihinkään, että te olette nimenomaan korottaneet dieselin ja bensiinin verotusta tässä tulevassa budjetissa. Kun se budjetti muuten on hirveän alijäämäinen, niin minkä takia sitten juuri tässä asiassa piti vielä tehdä veronkorotus ja rankaista erityisesti maaseudulta ja pienistä kaupungeista kauempana työssä käyviä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-02T15:07:56,2019-10-02T15:08:58,Hyväksytty,1.1 2019_41_28,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pari tarkennusta. Täällä edustaja Meri totesi, että perussuomalaiset irrottautuvat näistä korotuksista, mutta 2016 edellinen hallitus korotti polttoaineveroa, ja te olitte mukana hallituksessa hyväksymässä ratkaisun yhdessä kokoomuksen ja keskustan kanssa. [Leena Meri: Niin siis siniset!] Se on fakta. Te olitte, fakta. [Vasemmalta: Perussuomalaiset!] Perussuomalaisina olitte hyväksymässä, pitää nyt kuitenkin sen verran pysyä asiallisessa asiassa, että ette te voi sitä menneisyyttä unohtaa. Ja kokoomukselle sanon sen verran, että onneksi te ette ole hallituksessa. Te olisitte korottaneet 20 sentillä [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] oman vaaliohjelmanne mukaan tuota polttoaineverotusta. 20 senttiä lisää, kun nyt on viisi senttiä [Timo Heinonen: Seitsemän!] elikkä sen verran, mikä on inflaatiotarkistus kokonaisuutena. [Jari Myllykoski: Voitaisko pysyä asiassa?] Se on neljäsosa siitä, mitä te olisitte tehneet. Täällä te hurskastelette maaseudun puolesta, mutta te olette keskittämispolitiikkaa ajava puolue täydellisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-02T15:09:01,2019-10-02T15:09:51,Hyväksytty,1.1 2019_41_29,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Monet täällä puhuvat ilmastonmuutoksesta. Dieselautoista on tullut vähäpäästöisempiä, kokonaishyöty-suhteeltaan jopa ylivoimaisia kulkuvälineitä, kun huomioidaan dieselautojen tehokas hiukkassuodatus ja päästörajojen alennus vuodesta 2010 lähtien 1,5:stä nykyiseen 0,4:ään. Pyhäpuheissa täällä monet ovat huolissaan myös maaseudun autioitumisesta. Dieselauto on siellä monelle toimivan arjen mahdollistaja, ei mikään luksustuote. Ruuhka-Suomessa bensiinikäyttöisiä autoja on paikoin jopa 80 prosenttia autokannasta, ja siellä kulkee tuhansia autoja tunnissa. Dieselauto-Suomi on tilastoissa harvempaan asuttua seutua, jossa dieseleitä on paikoin lähes 50 prosenttia autokannasta, mutta siellä autoja kulkee teillä jopa vain kymmeniä autoja tunnissa. Dieseleillä ajetut yksityisautoilun päästöt ovat siten pieni osuus kokonaisuuden kannalta. Tieliikenteen verotus on Suomessa kansainvälisestikin mitattuna korkea. Tieliikenteen noin 8,4 miljardin euron verotuloista [Puhemies koputtaa] tieverkon ylläpitoon palautuu vain reilu kymmenesosa. Suomalaisten autoilun verotus ei saa olla valtion lypsylehmä. Autoilu on elämän mahdollistaja läpi Suomen. [Puhemies koputtaa] Käyttövoimaveron kohtalo tulee ratkaista niin, että lopputulos aidosti tukee niitä ihmisiä, [Puhemies: Aika!] joille auto on tärkeä toimivan arjen mahdollistaja. Heitä ei pidä kiusata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-10-02T15:09:55,2019-10-02T15:11:17,Hyväksytty,1.1 2019_41_30,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Dieselhän maksaa tällä hetkellä ja maksoi itseasiassa joinain päivinä jo viime vuonna enempi kuin bensa, ja 125 000 suomalaista on sanonut, etteihän tämä vetele. Totta kai tähän pitää etsiä jotain järkeviä ratkaisuja, sillä dieselautot ovat puhtaampia tänä päivänä kuin bensa-autot, ja nyt niiden ostajat maksavat lisäksi kalliin dieselveron. Mutta mitä tämä hallitus nyt on tekemässä? Bensa‑ ja dieselhintaa korotetaan ensi vuonna noin 7 sentillä per litra. Viimeksi täällä kuultiin, että kevytautoja ollaan nyt sitten hautaamassa ja ruuhkamaksuja ollaan tähän maahan tuomassa. Ja ymmärrän, että nämä toimenpiteet ovat keskustalle kipeitä. Edustaja Rantakangas, olen pitänyt teitä tolkun ja maaseudun miehenä, äsken te enempi syyttelitte menneitä, [Leena Meri: Kyllä!] mutta mitä ajattelette siitä, mitä teidän äänestäjänne maaseudulla pohtivat, kun bensan hinta kiristyy, tehdään ruuhkamaksuja ja kevytautotkin näytetään painavan unholaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-02T15:11:28,2019-10-02T15:12:33,Hyväksytty,1.1 2019_41_31,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä politiikkahan on kokonaisuus. Niin kuin todettiin eilettäin, niin 70 prosenttia suomalaisista hyötyy hallituksen päätöksestä, siis ostovoima vahvistuu. Siellä on merkittävä osa juuri niitä maaseudun pienituloisia ihmisiä. Ja palaan vielä siihen, että tämä teidän autoverolinjanne on siis sellainen, että te poistaisitte autoveron hankinnoista, mikä tarkoittaa sitä, että varakkaat suomalaiset voisivat totta kai ostaa edullisemmin autoja, mutta ne syrjäkylillä, pienillä tuloilla elävät eläkeläiset eivät pysty ostamaan uusia autoja, vaikka siitä olisi vero poistettu. [Timo Heinonen: Vanhempia autoja!] Ottakaa huomioon tämä. Eli me ajamme kyllä kokonaisvaltaisesti koko Suomen asiaa, ja tällä hallituksella on vahva aluepoliittinen ote, ja se tulee näkymään tulevina vuosina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-02T15:12:34,2019-10-02T15:13:20,Hyväksytty,1.1 2019_41_32,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hieman yllättynyt, että keskusta viime kauden pääministeripuolueena selittää tämänhetkisiä tekojaan sillä, mitä viime kaudella on tehty. Se on aika erikoista, koska nyt kansalaiset odottavat vastauksia tähän päivään ja tähän arkeen [Antti Rantakangas: Te olitte mukana!] ja te olette nyt hallituksessa ja te ette ole kertoneet, miksi te näin toimitte. Eilisessä välikysymyskeskustelussa tuli esille sekin, että yritysten verotus ei kiristy ja kaikki on niin mukavaa ja 70 prosenttia hyötyy, niin kuin te toteatte. No entäs ne 30 prosenttia? Plus se, että äskeisessä puheenvuorossa kuulimme juuri, mitä UPM:n toimitusjohtaja on kertonut: tämä polttoaineveron korotus maksaa heille 4 miljoonaa euroa! Elikkä onhan se rahaa, mitä heiltä menee sieltä pois — ihan kuin se ei olisi yhtään mitään. Täällä joku hallituspuolueista vähän naurahtikin tuolla, että juu, ei se ole iso raha. Kyllä tässä nyt ollaan vastuullista politiikkaa tekemässä. Totesitte vielä, että politiikka on kokonaisuus. Kyllä, mutta se rakentuu yksittäisistä päätöksistä, joista hallitus vastaa. [Suna Kymäläinen: Niin kuin subjektiivinen päivähoito-oikeus tai maksuton toinen aste!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-02T15:13:24,2019-10-02T15:14:25,Hyväksytty,1.1 2019_41_33,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Parafiinisen dieselin verotuen tarkoituksena on ollut vähentää hiukkaspäästöjä, ei siis suoranaisesti ilmastopäästöjen vähentäminen. Nyt siitä 120 miljoonan euron verotuesta menee 70 prosenttia fossiilisten parafiinisten dieselien tukemiseen ja 30 prosenttia menee biodieselin tukemiseen, ja sen takia tässä on myöskin se merkitys, että meidän täytyy keksiä, miten dieselpolttoaineita tulevaisuudessa tuetaan niin, ettei näitä fossiilisia tueta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-10-02T15:14:29,2019-10-02T15:15:02,Hyväksytty,1.1 2019_41_34,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Rantakangas totesi, että 70 prosentilla suomalaisista VM:n tutkimuksen mukaan tulot nousevat ensi vuonna. Se on yksi näkökohta. Toinen näkökohta, joka on aivan yhtä relevantti, on se, että siitä johtuen, että tämä hallitus laiminlyö nyt työtä tekevät suomalaiset, tavallisen keskituloisen suomalaisen palkkavero kiristyy ensi vuonna. Te ette kompensoi sitä kiristystä näille ihmisille, ja se on fakta. Veronmaksajain Keskusliiton laskelma on täysin avoin, ja se on kaikkien nähtävillä. Tämän päälle tulevat polttoaineverojen korotukset ynnä muuta, eli tässä suhteessa kyllä toivon, että pysytään faktoissa. Kehotan myös hallitusta nyt katsomaan eteenpäin ja perustelemaan, miksi teette näitä ratkaisuita. Älkää koko ajan katsoko peräpeiliin vaan kantakaa vastuu. Te olette hallituksessa nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-02T15:15:06,2019-10-02T15:16:05,Hyväksytty,1.1 2019_41_35,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meillä on todellakin käsittelyssä kansalaisaloite, joka on dieselautojen käyttövoimaveron poistosta, mutta tämä keskustelu on nyt opposition taholta laajentunut nimenomaan myöskin polttoaineveroihin ja oppositio syyttää nytten hallitusta siitä, että ensi vuoden budjetissa korotetaan polttoaineveroja. [Arto Satonen: Sehän pitää paikkansa!] — Se on tosiasia, mutta se on myöskin tosiasia, että mikään puolue tässä salissa ei ole näistä synneistä vapaa. Mitä on tapahtunut aikaisemmin? Edellisillä eduskuntakausilla jokainen puolue on vuorollaan ollut myöskin korottamassa polttoaineveroja, aina kuka on ollut hallituksessa. Esimerkiksi viime kaudella kyllä siellä olivat perussuomalaiset ja kokoomus myöskin näitä tekemässä. [Sami Savio: Sipilän hallitus!] Ymmärrän, että politiikkaa ja päätöksiä tehdään aina ajassa, sekin on huomioitava, eivätkä koskaan korotukset ole kivoja ja mukavia, sekin on tosiasia. Mutta me tiedämme vasta kun päätökset ovat tulleet voimaan, miten ne vaikuttavat hintoihin sitten pumpuilla. [Puhemies koputtaa] Pumpuilla eri huoltoasemilla on hyvin erilaisia hintoja tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-02T15:16:05,2019-10-02T15:17:19,Hyväksytty,1.1 2019_41_36,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä korotus polttoaineverotukseen on historiallinen. Minä haluan tuoda tähän keskusteluun vielä arjen kustannusten [Välihuutoja vasemmalta — Jari Myllykoski: Taas tuntuu karkaavan aiheesta!] ja työssä käynnin kustannusten lisäksi sen elementin, että tämä korotus heikentää meidän vientiteollisuutemme kilpailuedellytyksiä. 6,5 sentin korotus diesellitrahintaan tarkoittaa UPM:lle 4 miljoonan euron vuotuista lisäkulua. Se on suurin piirtein sama kuin Suomessa toimivan paperikoneen liikevoitto. Siis tämä heikentää meidän vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Me olemme kaukana isoista markkinoista sijaitseva maa, ja logistiikkakustannuksilla on aivan oleellinen merkitys siinä, että meidän tuotteemme ovat kilpailukykyisiä ja käyvät kaupan. Tätä kautta tällä korotuksella heikennetään myöskin työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-02T15:17:20,2019-10-02T15:18:21,Hyväksytty,1.1 2019_41_37,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Voin kuvitella, että tätä keskustelua kuuntelevan kansalaisen on hyvin vaikea kuunnella tätä keskustelua. Yhdenkään eduskuntapuolueen näpit eivät ole puhtaat liikennepolttoaineiden korotuksista. Lähes kaikki edeltävät hallitukset ovat valitettavasti joutuneet korotuksia tekemään ja niin joutuu tämäkin hallitus. Alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat erittäin tärkeitä asioita. Kun me teemme tätä laajempaa verouudistusta, nämä ovat aivan välttämättömiä asioita ottaa huomioon myös siinä. Mutta katsotaan tätä päivää ja tämän hallituksen esityksiä ja tulevia tekoja. Me haluamme pitää huolen siitä, että myös sillä pienituloisella ja keskituloisella on ostovoima kohdillaan. Sen takia me teemme nyt perusturvaan parannuksia, pienimpiin eläkkeisiin parannuksia, etuuksiin parannuksia, ja sen lisäksi me muuten laitamme aika rutkasti lisää rahaa perusväylänpitoon: 300 miljoonaa lisää, ensi vuodelle 340 miljoonaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-02T15:18:21,2019-10-02T15:19:29,Hyväksytty,1.1 2019_41_38,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä edellä moni edustaja on puhunut hyvin, ja haluan tarttua hallituspuolueiden edustajien Kalli ja Torniainen puheenvuoroihin. Meillä tässä salissa vallitsee laaja yhteinen ymmärrys yli hallitus—oppositio-rajan ja yli vaalikausien siitä, että meidän pitää panostaa liikenneinfrastruktuuriimme ja lisäksi liikenteen osalta tarvitaan tällainen kokonaisvaltainen verouudistus. Tässä mielessä edustaja Torniainen — joka vyörytti palloa meille tänne opposition puolelle, että me olemme nyt laajentaneet tätä keskustelua — käytti tässä keskustelussa mielestäni erittäin hyvän avauspuheenvuoron, jossa juuri peräänkuulutti tätä laajempaa verouudistusta. Siksi tätä keskustelua on, arvoisa rouva puhemies,  nyt ehkä käyty hieman laajemminkin kuin vain tämän dieselin käyttövoimaveron osalta. Haluan vielä tähdentää sitä, miksi oppositio kantaa tästä huolta. Sinänsä varmasti on näin kuin hallitus esittää, että seitsemällä kymmenestä tulodesiilistä ensi vuonna jää rahaa käteen, ostovoima kohenee. Mutta mitä tapahtuu niille ahkerille työssä käyville ihmisille, kun sinne lyödään veroa veron päälle? [Puhemies koputtaa] Tulojen verotus kiristyy, ja liikennepolttoaineiden verotusta [Puhemies: Aika!] kiristetään 250 miljoonalla eurolla — mutta työssäkäynti useimmiten vaatii myös sitä omaa autoa. Tästä olemme huolissamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-02T15:19:33,2019-10-02T15:20:56,Hyväksytty,1.1 2019_41_39,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin viedä keskustelua ehkä takaisin tähän tärkeään kansalaisaloitteeseen, jonka todella hyvin moni kansalainen on allekirjoittanut ja jossa tulee ilmi se huoli ja hätäkin, joka suomalaisilla laajasti on siitä, että kyllähän autoilu on liian kallista monelle keskituloisellekin. Eikä se tunnu pelkästään esimerkiksi meillä Pohjois-Suomessa, vaan kautta maan. Esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla moni joutuu ajamaan pitkiäkin työmatkoja. Kannatan itsekin sitä, että tarkastelemme polttoaineverotusta kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon niin bensa- kuin dieselautot kuin myöskin uusiutuvat polttoaineet, kuten biokaasu. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että valtiovarainministeriö on ryhtynyt tällä tavalla ripeästi toimeen ja on asettanut tämän työryhmän, jossa liikenteen verotusta tarkastellaan pitemmällä aikavälillä ja jossa on myöskin sovittu, että siinä otetaan huomioon alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-02T15:20:56,2019-10-02T15:22:05,Hyväksytty,1.1 2019_41_40,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Annan vielä kaksi debattipuheenvuoroa, ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Sankelo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_41_41,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen toi tuossa esille maaseudun ja seutukaupunkien haasteita liikenteen osalta. Yksi seikka, joka tähän keskusteluun on syytä tuoda vahvasti mukaan, on ammattiliikenne. Jos yhdistää edustaja Satosen puheenvuoron vaikkapa Etelä-Pohjanmaahan, niin meillä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla isot ruoka-alan yritykset, isot metallialan yritykset tuovat jatkuvasti valtatie kolmosta pitkin etelään tavaraa. Jos näissä asioissa lähdetään siitä, että kustannukset kasvavat merkittävästi, niin ikävä kyllä meillä sillä seudulla on kokemuksia siitä, että ne yrityksetkin lähtevät kuroutumaan sitten tietä pitkin etelään. Tämän takia tämmöisissä korotuksissa on kyllä syytä olla tarkkoina. Ja yksi asia, mikä tähän vielä liittyy, on se, että kun näitä parafiinisiä dieseleitä ynnä muita käsitellään, niin huolehditaan nyt siitä, [Puhemies koputtaa] arvoisa hallitus, että signaali on kuitenkin sen tyyppinen, että suositaan ja käytetään [Puhemies koputtaa] ympäristöystävällisiä dieselpolttoaineita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-02T15:22:05,2019-10-02T15:23:21,Hyväksytty,1.1 2019_41_42,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin keskustelemme kansalaisaloitteesta, ja tietysti tämä keskustelu on laajentunut siihen, että me tarvitsemme myöskin kokonaistarkastelua uudelleen nimenomaan koko polttoaine‑ ja autoilun verotukseen. Tosiasia on, että suomalaisilta autoilijoilta kerätään todella paljon verona tuloja, ja se, mihin ne eurot siten menevät, on se ydinkysymys. Itse toivon, että tässä valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä selvitetään myöskin näitä asioita. Samoiten kuin edustaja Sankelo omassa puheenvuorossaan nosti myöskin raskaan liikenteen ammattiautoilijat, niin ammattibiodiesel tulee myöskin varmaan keskusteluun tässä yhteydessä. Itse toivon, että näitä asioita pohditaan hyvinkin laajasti siellä työryhmässä ja ne tulevat aikanaan sitten meille myöskin saliin keskusteluun. Tosiasia on, että aina — aina — polttoaineveron korotukset ovat hankalia. Suomalaiset tarvitsevat henkilöautoja, raskasta liikennettä, joukkoliikennettä erittäin paljon, ja oma auto on kyllä lähes koko Suomessa välttämätön ihmisille tänä päivänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-02T15:23:25,2019-10-02T15:24:37,Hyväksytty,1.1 2019_41_43,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"No niin, ja nyt mennään sitten debatin jälkeen puhujalistaan, edustaja Heinonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_41_44,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin viime viikolla tätä kansa-laisaloitetta pöydälle sen takia, että toivoimme, että myös liikenneministeri olisi ollut paikalla tämän asian käsittelyssä. Valtiovarainministeri Lintilä oli paikalla asian käsittelyn alussa mutta liikenneministeri Marin ei ollut. Silloin meillä tietysti oli vahva käsitys siitä, kun niin keskeistä ja tärkeää uudistusta kuin kevytautojen lykkäystä tiedettiin käsiteltävän eduskunnassa tänään, että ministeri Marin olisi paikalla, ja siitä tämä päivä valikoitui. Kyse on siis kansalaisaloitteesta, jossa esitetään dieselautojen käyttövoimaveron poistoa. Kyse on aika merkittävästä, isosta asiasta. Peräti 125 000 suomalaista on tämän kansalaisaloitteen allekirjoittanut, ja heidän huolensa on se, että dieselautosta maksetaan ensin vero, kun autoa vain vaikkapa tallissa pidetään, ja senkin jälkeen hinta on polttoaineelle kutakuinkin sama, tankkaat sitten bensaa tai dieseliä. Tähän haluttaisiin löytää ratkaisu, ja ymmärrän näiden ihmisten huolen ja näkökannan. Ministeri Marin vastasi meille, miksi hän ei ollut täällä, ja hän totesi, että liikenteen verotus ei kuulu hänelle vaan se kuuluu valtiovarainministeri Lintilälle, joka oli paikalla — se on totta — mutta toisaalta hetkeä myöhemmin hän otti kantaa liikenteen päästöihin, toiseen isoon asiaan. Kyllä itse koen niin, että liikenneministerille kuuluvat liikenteen päästöt mutta myös liikenteen verotuskokonaisuus, ja sen takia me odotimme, että ministeri Marin olisi ollut mukana myös tämän kansalaisaloitteen lähetekeskusteluvaiheessa ja osallistunut tähän keskusteluun. Arvoisa puhemies! Nyt kun ministeri ei ole paikalla, niin päätän puheeni tähän. [Suna Kymäläinen: Muuten olisit puhunut vielä kauemmin! Ministeri tuli mainittua!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-02T15:24:42,2019-10-02T15:26:45,Hyväksytty,1.1 2019_41_45,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilahduttavaa keskustelua sinällään, vaikka se käytiinkin asian sivusta, koska kyllä, tämä kansalaislakialoite omasta henkilökohtaisesta mielestäni edellyttää käsittelyä ja on mietinnön arvoinen asia valiokunnassa. Ja sen aika on sitten, kun sen aika on. Haluaisin kuitenkin hieman palauttaa edustaja Heinoselle ja edustaja Autolle, mistä itse asiassa on kysymys. Kansalaisaloitteella flirttailu on minun mielestäni äärimmäistä populismia, osoittaa huonoa makua ja itse asiassa halventaa kansalaisaloitteen merkitystä. Kansalaisaloitetta ei tehdä valtioneuvostolle. Kansalaisaloite tehdään lainsäädännön ylintä päätäntävaltaa olevalle instituutiolle, joka on eduskunta. Se käsitellään täällä, ja jo alkuvaiheessa puhemiehistö käsittelee sen, onko se perustuslaillisesti sen arvoinen eikä väheksy tai alista toisia ihmisiä vaan voidaan käsitellä eduskunnassa. Sen jälkeen käydään lähetekeskustelu, jonka yhteydessä päätetään, mihinkä valiokuntaan kansalaisaloite menee. Ja valiokunta on tähän asti, eduskunnan käytäntöjen mukaan lähes poikkeuksetta kuitenkin laatinut mietinnön joko niin, että aloite ei etene, tai sitten niin, että valiokunta voi tehdä lausumia, joilla velvoitetaan hallitus tekemään toimia kansalaisaloitteen eteenpäin viemiseksi. Yksi hyvä esimerkki on viime kaudelta, jolloin puhuttiin kansalaisaloitteesta ja edellytettiin, että kesäaikaan siirtyminen voidaan lopettaa niin, että olemme vain yhden kellon-ajan piirissä. No, kävi niin, että liikenne- ja viestintävaliokunta totesi, että EU ei anna siihen mahdollisuutta. Velvoitimme silloista liikenneministeriä, Berneriä, viemään sen EU-tasolle, että ruvetaan pohtimaan EU:ssa, onko se mahdollista vai ei. EU teki päätöksen, että on mahdollista, että me luovumme kellojen siirtelystä, mutta sinne jäi toki se, että kun siitä luovutaan, EU:n pitää olla yksimielinen siitä, ollaanko kesä- vai jatkuvassa talviajassa. Me täällä itse asiassa toimimme juuri sen kansalaisaloitteen perusteella, eli me pohdimme täällä, mikä on. Minun mielestäni se, että edustajat toivat tässä lähetekeskustelussa esiin paheksuntansa siitä, että ministeri ei ole paikalla... No, tämän kansalaisaloitteen esittelyn aikana on ollut nyt kaksi ministeriä, Lintilä ja äsken ministeri Harakka, joka tietysti ei kovin kauaa kerennyt olemaan tässä, mutta joka tapauksessa... [Timo Heinosen välihuuto] — Hieman olisin toivonut ryhdikkyyttä siihen, että ei nyt... Minä ymmärrän sen kyllä, että kokoomukselle harjoitteleminen oppositiopolitiikkaan teettää ylilyöntejä sillä tavoin, että menee vähän niin kuin harkitsemattomuuden puolelle [Timo Heinosen välihuuto] ja silloin pikkuisen karkaa. Mutta edustaja Heinoselle voin kyllä sanoa, että myös viime kaudella oli isoja asioita, joissa ministeri ei ollutkaan paikalla, eikä silloin ministereitä ryöpytetty siitä, että he eivät ole paikalla. [Timo Heinonen: Toivottiin, että olisi!] — Itsekin toivon, hyvä, että olisi, ja toivomus on eri asia kuin se, että lähdetään pöytäämään asiaa sen takia, mikä ei kuulu ministerille siinä vaiheessa, kun me käsittelemme kansalaisaloitetta. — Terveydenhuoltoaloite, Aito avioliitto -aloite, työeläkeindeksin palauttaminen ja äitiyslakialoite olivat sellaisia, joissa ministeriä ei ollut paikalla, ja ne asiat kuitenkin käsiteltiin, eikä ollut yhtään sen vaikeampaa todeta, että valiokunnat tekivät mietinnön, toivat sen tänne ja me äänestimme siitä. Minun mielestäni pitää kunnioittaa sitä prosessia, joka perustuslakiin on viety, eli kansalaisaloitetta. Arvoisa rouva puhemies! Me olemme täällä ylintä lainsäädäntöpäätäntävaltaa käyttävä elin, pidetään siitä kiinni. Ei siirretä kansalaisaloitetta valtioneuvostolle, vaan pidetään se täällä meidän omissa käsissämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-02T15:26:49,2019-10-02T15:31:57,Hyväksytty,1.1 2019_41_46,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan kansalaisaloitetta diesel-autojen käyttövoimaveron poistosta. Kuten kansalaisaloitteessa on hyvin todettu, käyttövoimaveron perusteena oleva käyttökustannusten tasaus ei enää toteudu bensiini- ja dieselpolttoainetta käyttävien autojen välillä. Suomi on pitkien välimatkojen maa, ja autoilu ylipäätään pitäisi tehdä halvemmaksi laskemalla autoiluun liittyviä veroja ja maksuja. Diesel- ja bensiinipolttoaineen verotuksella on suora vaikutus kotimaiseen työllisyyteen. Yksi keino lisätä kotimaista työllisyyttä olisi hyödyntää kotimaista E85-polttoainetta maamme autoissa. Se on ympäristöystävällinen, ja sen käyttöönoton laajentaminen toisi lisää työpaikkoja Suomeen. Konkreettinen E85:n edistämistoimi on vanhojen bensiini- ja dieselautojen eli käytännössä ennen 1.1.2007 käyttöönotettujen autojen muuntaminen E85-yhteensopivaksi. Tämä muutos maksaa muutaman satasen. Arvoisa rouva puhemies! E85:n laajempi käyttöönotto edellyttää muun muassa sitä, että Suomen automarkkinoille saataisiin muutosautojen lisäksi myös uusia etanolilla toimivia autoja. EU-maista Ranska on päivittänyt lainsäädäntöään mahdollistamaan etanoliautoilun kasvua. Etanolin käytön yleistyminen vähentää fossiilisen raakaöljyn kaivamista maaperästä ja tätä kautta vähentää yksityisautoilun fossiilisia hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia. Uskon, että hallituspuolueista erityisesti vihreät ovat valmiina tukemaan tällaisia ympäristöystävällisiä hankkeita kuten E85-polttoainetta. Ilmastotalkoiden pitäisikin tuoda Suomeen lisää työpaikkoja, ei talouden kurjistamista erilaisilla veroilla ja maksuilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-10-02T15:32:01,2019-10-02T15:34:30,Hyväksytty,1.1 2019_41_47,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olemme nyt käyneet arvokastakin keskustelua tästä kansalaisaloitteesta, ja niin kuin tuossa jo totesinkin, suhtaudun itsekin hyvin myönteisesti tähän aloitteeseen ja sen tavoitteeseen, siihen, että meidän on löydettävä keinoja dieselautoilijoiden mutta myös muidenkin autoilijoiden tilanteen helpottamiseksi. Tässä on nyt tullut esille monissa puheenvuoroissa, että käyttövoimaveroa täytyy tarkastella yhdessä liikenteen verotuksen laajemman tarkastelun kanssa. Tämä aloitehan tehtiin loppuvuodesta 2018, ja silloin oli aivan erityinen tilanne, että dieselin maailmanmarkkinahinnasta johtuen diesel oli tankilla jopa kalliimpaa kuin bensiini. Sittemmin nykyisellään hintaero dieselin ja bensan välillä on niin sanotusti normalisoitunut. Kuten tästä aloitteesta käy ilmi, verojen määrä on bensalitrassa noin 26 senttiä dieseliä enemmän ja dieselkäyttöisten henkilöautojen käyttövoimaveron perusteena on se, että die-selöljy on 25,95 senttiä litralta lievemmin verotettua kuin sen meidän nykyisen ympäristöperusteisen veromallin mukaan tulisi olla, ja se tarkoittaa sitä, että tämä aiheuttaa sen tilanteen, että meidän on katsottava verotusta kokonaisuutena, koska jos käyttövoimaverosta noin vain luovuttaisiin, silloin se merkitsisi sitä, että dieselöljyä tulisi verottaa samojen veroperusteiden mukaan kuin bensaakin. Me keskustana kannatamme sitä, että tarkastelemme tämän verotuksen laajasti uudelleen ja pyrimme löytämään ratkaisuja siihen. Meillä Suomessa, pitkien välimatkojen maassa, jossa auto on — niin kuin on kuultu — monille aivan välttämätön, meidän on tehtävä sellaisia ratkaisuja. Olen siitä iloinen, että me täällä eduskunnassa tunnumme kaikki olevan sitä mieltä, että ratkaisuja on löydettävä, ja siksi on tärkeää, että nyt tästä keskustelemme ja pääsemme tässä asiassa ripeästi eteenpäin, ja toivotan kaikkea menestystä valtiovarainministeriön asettamalle työryhmälle, jonka tavoitteena on juuri tämä liikenteen verotuksen laaja tarkastelu. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-02T15:34:31,2019-10-02T15:37:30,Hyväksytty,1.1 2019_41_48,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kyseisessä kansalaisaloitteessa esitetään käyttövoimaveron poistamista dieselpolttoainetta käyttäviltä autoilta. Perusteluina tälle todetaan dieselautojen korkeammat käyttökustannukset verrattaessa bensiiniä käyttäviin autoihin johtuen dieselpolttoaineen hinnankorotuksista. Onko niin, että on kiinnitetty huomiota siihen, että tankatessa dieselpolttoaineen hinta on lähes sama kuin bensiinipolttoaineen? Huomionarvoista on se, että dieselpolttoaineen hinnankorotukset ovat johtuneet maailmanmarkkinoiden polttoainetarjonnasta. Bensiinipolttoaineesta on ollut ylitarjontaa, mutta vastaavasti dieselpolttoaineesta on ollut pulaa. Arvoisa rouva puhemies! Käyttövoimaverolla ei tasata polttoaineen hintaa vaan erilaista verokohtelua, jotenka veron poisto voisi johtaa jopa dieselin kallistumiseen, koska tällöin myös dieselin tuesta luopuminen nousisi keskusteluun. Liikenteen verotusta on tarkasteltava kokonaisuutena. Ei siis voida tarkastella ainoastaan käyttövoimaveroa. Emme voi sallia sitä, että vahtivuorollamme lakeihin tulee yksittäisiä muutoksia ilman tarkempaa vaikutusarviointia. Valtiovarainministeriössä on jo asetettu ministeriöiden välinen liikenneverotyöryhmä, jossa selvitetään liikenteen ja verotuksen uudistamistarpeita huomioiden niin kansalaisen, ympäristön kuin taloudenkin näkökulmat. Työryhmän tulee huomioida myös hallitusohjelman konkreettiset kirjaukset sekä pidemmän aikavälin tavoitteiden näkökulma. Työryhmältä voidaan odottaa väliraporttia tulevan vuoden puolessavälissä. Ei ole asianmukaista keskittyä yksittäisiin, vaikkakin tärkeisiin seikkoihin, vaan työtä tulee tehdä kokonaisvaltaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu: ”Käynnistetään kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, joka vähentää päästöjä. Uudistuksen pohjaksi tehdään laaja-alainen vaikutusten arviointi, jonka pohjalta rakennetaan pitkän aikavälin sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja alueellisesti kestävä toimintamalli, jolla varmistetaan, etteivät tulo- ja varallisuuserot kasva. Uudistus toteutetaan niin, että verotuksen taso muuttuu suunnitelmallisesti päästötavoitteet huomioon ottaen.” Sosiaalidemokraatit eivät kannata liikenneverotuksen yksittäisen osan tarkastelua, vaan on tärkeää tarkastella suurempaa kokonaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-10-02T15:37:36,2019-10-02T15:40:31,Hyväksytty,1.1 2019_41_49,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään tässä lähetekeskustelussa puhutaan kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan dieselautojen käyttövoimaveron poistoa. Edustaja Werningin puheenvuorosta on helppo jatkaa, että on todettava, että aloitteen ehdotettu toimenpide ei todellisuudessa helpottaisi dieselautoilijoiden asemaa vaan päinvastoin. Käyttövoimaverosta luopuminen johtaisi siihen, että dieselpolttoainetta ei voitaisi enää veronalennuksen kautta tukea ja kuluttajahinnat nousisivat. On ihan laskettavissa, että 55 litran tankkauskerta maksaisi veronalennuksen poistamisen jälkeen dieselautoilijalle 14,30 euroa enemmän. Lisäksi, kun täällä oli huoli näistä kuljetuksista, niin 13. marraskuuta 2018 Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n mukaan käyttövoimaveron kompensointi dieselin polttoaineveroa korottamalla tekisi noin 120 miljoonan euron lisälaskun maanteille ja maantiekuljetuksille. Tämän vuoden laskelmien mukaan käyttövoimavero tuottaa henkilöautojen osalta arviolta 318 miljoonaa euroa, pakettiautoista 32 miljoonaa euroa ja kuorma-autoista 56 miljoonaa euroa eli yhteensä 409 miljoonaa euroa. Ja kun täällä nyt näistä miljoonista on puhuttu, niin käsittääkseni tämä on vähän enemmän kuin se 4 miljoonaa, mikä täällä aikaisemmin UPM:n osalta vilahti. [Jouni Kotiaho: Koko elinkeinoa koskien!] Biodieselin suosiminen on sinällään perusteltua ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Sitä ja sen tuottajia suositaan kuitenkin ennen muuta niin kutsutun jakeluvelvoitteen kautta, eikä biodieseliä ole tarvetta tukea enää päällekkäisellä, myös pääosin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvalla tuella. Päätös jakeluvelvoitteen kasvattamisesta perustuu parhaaseen tutkimustietoon ja asiantuntijoiden lausuntoihin ja suosituksiin, eli tuemme biodieselin osalta juuri CO2-päästöjen vähentämistä tukevia toimia edelleen, ja sitä tukea tämä hallitus ei ole kyllä näillä näkymin mihinkään poistamassa. Tämän tuen tarkoitus on ollut nimenomaan tarttua hiukkaspäästöihin, ja hiukkaspäästöt ja hiilidioksidipäästöt ovat eri asioita. Siksi, kun tekniikka on kehittynyt, kuten täällä on tänään jo huomattu, olemme jo osaltamme vaikuttaneet hiukkaspäästöihin lainsäädännöllä. Nyt jatkamme vielä työtä CO2-päästöjen kanssa niiden vähentämiseen kannustamisessa. — Kiitos. [Jouni Kotiaho: Kuorma-autojen keski-ikä on 13 vuotta tänä päivänä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-10-02T15:40:33,2019-10-02T15:43:07,Hyväksytty,1.1 2019_41_50,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Nyt meillä on siis käsittelyssä kansalaisaloite dieselautojen käyttövoimaveron poistosta, niin kuin olemme tässä salissa jo montaa kertaa tässä keskustelussa kuulleet, ja tämä aihe on varmasti sellainen, josta meistä istuvista kansanedustajista jokainen on saanut palautetta kentältä. Haluankin tässä heti alussa kiittää kaikkia niitä ihmisiä ja henkilöitä, jotka ovat tehneet tämän kansalaisaloitteen eteen töitä, keränneet nimiä ja olleet aktiivisia. Yksi kansalaisaloitteiden hyvin tärkeä puoli on siinä, että turuilla ja toreilla epäoikeudenmukaisilta vaikuttavat asiat saadaan perinpohjaiseen käsittelyyn tänne eduskuntalaitokseen. Samalla paljastuu, että usein kyse on paljon monimutkaisemmista asioista kuin on tullut välttämättä esimerkiksi kansalaisaloitetta kirjoitettaessa edes mieleenkään. Niin voi todeta tälläkin kertaa, ja toisaalta myös voi todeta, että näihin vaikeisiin ja monimutkaisiin ongelmiin on kovin kovin harvoin sellaisia yksinkertaisia, simppeleitä ratkaisuja. Keskustelu dieselveron poistosta on noussut esiin aika ajoin, ja kun polttoainepumpulla dieselin hinta on kivunnut paikoin jo lähelle bensan hintoja, keskustelu on tietysti saanut uutta pontta. Polttoaineiden hintakehitys on ollut seurausta siitä, että maailmanmarkkinoilla bensiinipolttoaineesta on ollut ylitarjontaa ja dieselistä vastaavasti pulaa. Vaikka polttoaineiden hinnoissa verojen osuus on suuri, ei tilannetta ole mahdollista korjata pelkällä die-selkäyttöveron poistolla. Polttoaineiden verotus, niin kun on salissa kuultu, on myös minun mielestäni kokonaisuus, jossa dieselin käyttövoimaveron taso on mitoitettu siten, että bensiini- ja dieselkäyttöisen henkilöauton verorasitus on suurin piirtein yhtä suuri noin 25 000 kilometrin vuotuisella ajolla. Dieselin kevyemmällä verokohtelulla on perinteisesti haluttu pitää raskaan liikenteen pyörät pyörimässä, jotta muun muassa vientiteollisuus voisi toimia. Tämäkin on tärkeää huomata. Nykyinen verojärjestelmä on monimutkainen, ja moni asia liittyy moneen, halusimmepa sitä tai ei. Se, olisiko verotuksessa uudistamistarpeita ja onko nykyjärjestelmä toimivin, onkin sitten eri asia, ja sitä varten valtiovarainministeriössä on asetettu liikenneverotyöryhmä, joka selvittää liikenteen verotuksen uudistamistarpeita sekä ympäristön että talouden näkökulmasta ja sekä hallitusohjelman konkreettisten kirjausten että pidemmän aikavälin tavoitteiden näkökulmasta. Tätä työtä siis teemme. Kuten todettua, liikenneverojärjestelmää ei voida korjata yksittäisiä veroja poistamalla. Käyttövoimaveron poistaminen saattaisi johtaa jopa dieselin kallistumiseen, koska tällöin olisi avattava keskustelu myös dieseliin liittyvien verotukien lopettamisesta. On syytä ottaa myös huomioon, että jos käyttövoimavero poistettaisiin, dieselin verotuet saatettaisiin tulkita EU-säännösten vastaisiksi. Arvoisa puhemies! Kansalaisten huolet ja kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta on otettava vakavasti, ja toivon, että liikenneverotyöryhmä tarkastelee liikenteen verotusta myös tästä näkökulmasta ja mikäli järjestelmää on mahdollista yksinkertaistaa, se sitten myös tehdään. Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen ei nyt tässä kohdin ole salissa läsnä, mutta hän varmasti aktiivisena kansanedustajana sieltä vielä saliin tämänkin keskustelun aikana tulee. Hän on tässä keskustelussa kaivannut useamman kerran liikenneministeri Sanna Marinia tänne istuntosaliin, ja edustaja Heinonen alkaa jo itse muistuttamaan tällaista varjoministeriä täällä salityössä liittyen näihin ajankohtaisiin aiheisiin, liittyvät ne sitten tähän kansalaisaloitteeseen dieselveron poistamisesta tai kevytautoihin. Haluan kyllä muistuttaa, että vastuuministeri tässä asiassa kuitenkin on Lintilä. Toisaalta on myös niin, että olen itse saanut tehdä tässä talossa 14 vuotta töitä enkä muista koskaan vastaavaa; ministeri Marinhan lähetti meille joka ikiselle kansanedustajalle etukäteen sähköpostilla tiedon siitä, että hän on tänään tästä istunnosta poies liittyen delegaation matkaan, jossa on myös tasavallan presidentti Niinistö matkassa mukana, elikkä ajattelen, että hänellä on kyllä hyvä syy olla tällä hetkellä Washingtonissa edustamassa Suomea, Suomen liikenneministerin roolissa presidentti Niinistön delegaatiossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-10-02T15:43:13,2019-10-02T15:47:55,Hyväksytty,1.1 2019_41_51,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen tavoite dieselajoneuvon käyttövoimaveron poistosta alentaisi toteutettuna autoilun kustannuksia. Tästä on erityisesti hyötyä suurten kaupunkien ulkopuolella asuville ihmisille, joille autoilu on välttämättömyys ja joilla ei aina ole käytettävissään julkisen liikenteen tarjoamaa vaihtoehtoa liikkumiseen. Autoilun kustannus alenee kuitenkin vain, jos hallitus ei vastaavasti nosta dieselpolttoaineen polttoaineveroa. Edellisellä kerralla näin on käynyt: kun dieselauton käyttövoimavero laski, niin dieselpolttoaineen vero nousi. Polttoaineveroja on korotettu vuoden 2011 jälkeen jo neljä kertaa, ja joka kerralla dieselpolttoaineesta maksettava vero on noussut enemmän kuin bensiinistä maksettava vero. Tämä on aiheuttanut dieselin ja bensiinin hintaeron kaventumista. Jo tällä tosiasialla voidaan perustella dieselajoneuvon käyttövoimaveron poistamista tai sen alentamista. Tällä hetkellä dieselin polttoainevero on bensiiniä alempi. Kun tähän lisätään vielä arvonlisävero, kuluttajahinnoissa dieselin vero on reilut 20 senttiä litralta bensiiniä vähemmän. Vastaavasti dieselin veroton litrahinta on bensiiniä kalliimpi. Dieselin käyttövoimaveron poisto, jos polttoainevero ei vastaavasti nouse, laskisi autoilun kustannuksia, ja se kannustaisi dieselauton hankkimiseen. Arvoisa puhemies! Dieselin käyttövoimaveron poistoa voidaan perustella myös ympäristösyillä ja työllistämisvaikutuksella. Hallituksen asettama ja EU:n ympäristötavoitteiden vaatimus on pienentää polttoaineen elinkaaren aikaisia kasvihuonepäästöjä. Niiden käyttö vähentää myös hiukkas‑, hiilivety‑ ja typen oksidipäästöjä. Biodieselin ja uusiutuvan dieselin tarjonta ja käyttö on koko ajan lisääntynyt. Suomessa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden lisäämisen pääohjauskeinona on lakiin perustuva jakeluvelvoite. Jakeluvelvoite kasvattaa uusiutuvan polttoaineen osuutta käytettävästä polttoaineesta vuosi vuodelta. Suomi on uusiutuvan dieselpolttoaineen valmistuksessa edelläkävijä, ja biopohjaiset polttoaineratkaisut ovat huippuluokkaa. Uusiutuva diesel on Suomelle merkittävä vientituote. Vuonna 2017 suomalainen öljynjalostaja Neste valmisti 60 prosenttia maailman toisen sukupolven uusiutuvasta dieselistä. Merkittävin hyöty, joka saavutetaan käytettäessä kehittyneitä biopolttoaineita liikennepolttoaineena, on nettokasvihuonepäästöjen väheneminen suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, kuten dieseliin. Merkittävä hyöty on myös polttoaineen kotimaisuusasteen kasvava osuus ja siitä seuraava työllistävä vaikutus. Kansalaisaloitteen tavoite vastaa perussuomalaisten ympäristöohjelman tavoitteita. Kallis autoilu kurjistaa haja-asutusalueita ja tekee työn vastaanottamisesta kannattamatonta, jos työmatka olisi pitkä. Sen lisäksi autoilun kalleus omalta osaltaan lisää alueellista eriarvoisuutta, koska suurten kaupunkien ulkopuolella liikkuminen joukkoliikenteen varassa ei ole käytännössä mahdollista vaan oman auton käyttö on päivittäisen liikkumisen kannalta välttämätöntä. Myöskään siirtyminen sähköautojen laajamittaiseen käyttöön ei ole realistinen vaihtoehto, koska suurten taajamien ulkopuolella latausinfra on vielä vähäinen ja uusien sähköautojen hinnat ovat kymmeniätuhansia euroja, kun useimmat suomalaiset kuitenkin ajavat muutaman tuhannen euron hintaisilla käytetyillä autoilla. Tästä syystä dieselautoista luopuminen ei ole realistinen ajatus vielä vuosikymmeniin, ja dieselautojen päästöt ovat useimmiten myös vastaavia bensa-autoja pienempiä. Jos päätöstä dieselautojen käyttövoimaveron poistamisesta kokonaisuudessaan kuitenkaan ei tehdä, tulisi vaihtoehtoisesti harkita veron porrastamista haja-asutusalueita suosivaksi, eli silloin käyttövoimavero olisi pienempi sellaisissa osissa maata, missä auton käyttö on välttämätöntä julkisen liikenteen vaihtoehdon puuttuessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-02T15:48:00,2019-10-02T15:52:12,Hyväksytty,1.1 2019_41_52,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituspuolueesta tulee tällaista tekstiä, että kun poistettaisiin tämä dieselvero — niin sanottu dieselvero elikkä käyttömaksu dieselin osalta — niin se nostaisi tätä hintaa. Tilannehan on se, että mikään tässä järjestelmässä ei pakota korvaamaan sitä dieselin niin sanottua veroalea, mikä on 20 senttiä vähemmän veroa kuin bensalla. Nyt puhutaan tässä koko ehdotuksessa vain siitä niin sanotun dieselveron poistamisesta. On tietysti hyvä, että tästä keskustellaan. Jokainen varmasti tietää tuloksen, mihin tämä johtaa. Hallitus on vasta nostanut dieselin ja bensiinin verotusta ihan vain sen takia, että saa lisää rahaa [Suna Kymäläinen: Ei ole nostettu!], ja se nyt on sanomatta selvää, että se ei kyllä aio niitä rahahanoja kääntää toiseen suuntaan. Mutta on tietysti hyvä, että keskustelua tulee. Ammattidiesel voisi olla kyllä näissä keskusteluissa hyvin mukana kuten myös parafiinisen dieselin verokohtelu. Sen takia toivonkin, että uudessa liikenneverotuksessa tai polttoaineverotuksessa huomioitaisiin tämä tilanne ja otettaisiin ammattidiesel mukaan, koska niin kuin tänäänkin kuultiin täällä, 4 miljoonaa on UPM:lle edellinen polttoaineen veronkorotus maksanut. Jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan tätä liikenteen polttoaineen verotuksen muutosta — millä saadaan alueellinen ja sosiaalinen puoli otettua huomioon? Olen kyllä tosin aika varma, että tällä hetkellä, kun kokonaisveroaste on aika korkea ja kokonaisuudessaan autoilusta peritään 8,4 miljardia veroja vuodessa, se ei missään todennäköisesti tule laskemaan. Elikkä kyllä minä veikkaan, että tässä vain viilaillaan taas niitä käppyröitä eri asentoon ja siinä kohtaa saadaan — hups — taas yksi 100 tai 200 miljoonaa hallituksen lupauksille lisää maksajia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-02T15:52:18,2019-10-02T15:54:43,Hyväksytty,1.1 2019_41_53,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisat edustajat! Aiemmin ilmoitetusta poiketen ei noudateta tuota 45 minuutin rajaa, joka alkuun annettiin, vaan käydään tämä keskustelu loppuun, kun nyt on diesel käyntiin saatu. — Edustaja Autto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_41_54,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on varmasti viisas linjaus, jotta saadaan nyt tänään lähetekeskustelu käytyä. Kansalaisaloitetta päästään sitten tuolla valiokuntatyössä tarkemmin tutkimaan ja pohtimaan sitä, mitä tämä talo, eduskunta, haluaa tämän teeman ympäriltä kansalaisaloitteen tekijöille vastata, ja toisaalta myös sitä, mitä eduskunta näkee tämän ison, liikenteen verotusta koskevan kokonaisuuden osalta. Paitsi että edustaja Myllykoski on taitava sanankäyttäjä, hän myös hyvin tuntee valtiosääntöä, ja hän myös osaa nostaa hienosti esille tällaisia aiempia tapahtumia, muistelee sellaisia asioita, joita kansanedustuslaitos on aikaansaanut. Tästä hänelle suuri kiitos. Tosiaan meidän on hyvä nyt muistaa, että kansalaisaloitteen käsittely voi johtaa lainsäädäntömuutoksiin muutenkin kuin että se sellaisenaan tulisi hyväksytyksi, elikkä on hyvä ottaa huomioon, että kun näitä mahdollisia lausumaehdotuksia sitten tuolla valiokuntatyössä pohditaan, niin sitä kautta myös eduskunta voi sitten saada taas valtioneuvostoa liikkeelle tässä asiassa. Mielestäni tässä eduskuntakäsittelyssä ja tässä lähetekeskustelussa ei ole ollut sellaista henkeä, että eduskunta olisi halunnut ikään kuin vyöryttää aloiteoikeuden valtioneuvostolle tässä asiassa, päinvastoin. Valtioneuvoston jäsenillä on selkeästi paras informaatio ajankohtaisista asioista, ja ehkä opposition kansanedustajat ovat kaivanneet valtioneuvoston jäseniä osallistumaan näin laajan ja tärkeän aiheen keskusteluun juuri sen vuoksi, että he asiantuntijoina olisivat voineet tuoda tähän lisäarvoa. Se, että keskustellaan juuri dieselin käyttövoimaverosta ei poista sitä, mitä hallituspuolueiden kansanedustajatkin ovat vaatineet: tätä täytyy tarkastella kokonaisvaltaisesti, sillä kysymys on yli 8 miljardin euron kokonaisuudesta. Tässä mielessä ei voi sivuuttaa olankohautuksella sitä, että kansanedustajat odottavat hallitukselta myös näkemyksellisyyttä tämän kokonaisuuden osalta. Arvoisa puhemies! Kun lähetekeskustelua nyt käydään, niin josko sieltä sitten valiokunta lausumia tekisi. Mielestäni tämän verouudistuksen pohjana tulee olla se, että autoilun tulee olla tulevaisuudessakin Suomessa mahdollista, työssäkäynnin tulee aina olla kannustavaa, veroja ei saa tuoda verojen päälle niin, että se estää työssäkäyntiä, varsinkaan tuolla pitkien etäisyyksien alueilla. Sitten vielä liittäisin tähän pohdinnan siitä, kuinka paljon perheiden kustannustaakkaa on viime vuosina erilaisilla politiikkatoimilla kasvatettu. Syntyvyyskehitys on huolestuttava. Sen oikaisemiseen ei ole mitään yksittäistä asiaa, mutta useimmiten, kun perheet kasvavat, ne tarvitsevat myös turvallisempia ja isompia ajoneuvoja, ja tässä mielessä ajoneuvojen verottamisella on myös tässä asiassa merkitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-02T15:54:58,2019-10-02T15:58:40,Hyväksytty,1.1 2019_41_55,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Muistutan edustajia siitä, että jos puhe kestää enemmän kuin 3 minuuttia, niin saa tulla tänne pönttöön puhumaan kuten edustaja Koskela aikoo tehdä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_41_56,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksikin kiitokset kaikille kansalais-aloitteen allekirjoittajille ja puuhamiehille ja ‑naisille. Vaikka tänään aloite on vain diesel-autojen käyttövoimaveron poistosta, kysymystä on kuitenkin syytä käsitellä, kuten täällä on tänään tapahtunutkin, vähän laajemmin. Me kaikki tiedämme, että dieselin hinta on noussut jo bensan tasolle. Tilanne on siis muuttunut viime aikoina, viime vuosina, merkittävästi, ja siksi kansalaisaloite on kyllä ajankohtainen. Etäisyyksien Suomessa auto on useimmille välttämätön. Nyt hallitus tulee nostamaan dieselin polttoaineveroa. Se on Euroopan korkeimpia. Sitä on nostettu vuodesta 2008 nyt sitten tulevan korotuksen myötä lähes 30 sentillä, ja se taitaa olla Ranskan jälkeen toiseksi korkein. Totta kai edullisempi diesel olisi kansan etu, mutta kun tämä ratkaisu ei nyt näytä olevan näköpiirissä, niin silloin dieselautojen käyttövoimavero voitaisiin autoista poistaa. Yhteyttä otti juuri eräs kuljetusyrittäjä. Heidän näkökulmastaan jokainen euro verojen muodossa hinnassa syö kannattavuutta. Eli ei veronkorotuksia, jos halutaan pitää koko maa tasa-arvoisena. Merkillepantavaa on myös, että korkean dieselautojen käyttövoimaveron johdosta paketti- ja tila-autoja on keinotekoisesti muutettu kuorma-autoiksi, missä on inhimillisemmin kohdeltu käyttövoimavero. Autojen turvallisuus lisääntyisi, jos ne säilyisivät alkuperäisessä käytössä. Silloin voitaisiin välttää väliaikaispenkit ja muut autoihin rakennettavat muutokset. Jos nyt olevaan tilanteeseen on ollut osaltaan vaikuttamassa polttoainemarkkinoilla oleva tilanne, jonka mukaan bensiinivarastot olisivat täynnä ja dieselistä olisi pulaa, pitäisi ongelmaa katsoa ja ratkaista uudella kokonaistilanteen harkinnalla ja tarkastelulla. Ratkaisuna dieselautojen tulevaisuuteen on jo nyt pitkään kehitetty biodiesel. Sen tuotantometodit kehittyvät kaiken aikaa, ja samalla sen käyttö tulee lisääntymään ja hinta tulee varmasti myöskin laskemaan voimakkaasti. Samalla se tulee lisäämään työpaikkoja maassamme. Kaiken lisäksi se on ilmastoystävällinen elikkä ilmastoteko parhaimmasta päästä. Tiedämme jo nyt, että biodieseliin panostaminen tulee olemaan myöskin kansantaloudellisesti erittäin kannattavaa ja ei vain tulevaisuuteen panostamista, vaan siitä tulemme saamaan myöskin vientituotteen. Uusimman tiedon mukaan uusiutuvan biodieselin käyttöönotto saastuttaa vähemmän ilmakehää kuin sähköauto. Esimerkiksi Nesteen omien laskelmien mukaan heidän tuottamallaan uusiutuvalla polttoaineella dieselauto tuottaa 12 grammaa hiilidioksidia kilometrillä, kun Suomen sähköverkosta ladattu täyssähköauto tuottaa 29 grammaa kilometrillä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa tuotettava sähkö ei ole fossiilisesta hiilidioksidista vapaata. Tässä mielessä dieselautojen tulevaisuus näyttää siis valoisammalta kuin viime vuosina on ajateltu. Uskon, että yhä edelleen dieselauto tulee olemaan — ja sen pitää myöskin olla — yksi tulevaisuuden kulkuvälineistä, varsinkin kun Bosch, mikä on johtava dieseltekniikan kehittäjä ja tuottaja, on ilmoittanut, että sen valmistamilla ja asentamilla järjestelmillä voidaan käyttää Nesteen MY-dieseliä. Tämän saman myös Neste itse luonnollisesti lupaa. Neste lupaa myös, että jätteet, joista MY-diesel valmistetaan, tulevat riittämään maailmanlaajuisesti. Nykyisellä politiikalla kuitenkin halutaan selkeästi vaikuttaa dieselautojen kannan pienentämiseen. Tämä näkyy nyt jo autokaupassa. Vähänkin käytetyistä ja äärettömän vähäpäästöisistä, nykyaikaisista dieselautoista hyvitetään vaihdossa uusiin autoihin vähemmän kuin vastaavista bensiinikäyttöisistä henkilöautoista. Valitettavasti tästä asiasta on myöskin omakohtaista kokemusta. Nyt on kysymys dieselajoneuvojen alasajosta. 2008 diesel-autoja myytiin yhtä paljon kuin bensa-autoja Suomessa. Nyt luku on prosenteissa enää 24. Ihmisille on jo pitkään syötetty vääristyvää informaatiota dieselautoista. Vaikka jo on olemassa sähköllä kulkevia paketti- ja kuorma-autojakin, dieselautojen alasajo on ajatuksena aivan mieletön. Uudet dieselautot eivät enää ole tänä päivänä saastuttavia, kuten ennen vanhaan sanottiin, nokikeppejä, vaan päinvastoin ne ovat päästöjen suhteen täysin kilpailukykyisiä ja bensiiniautoihin rinnastettavia. Siksi ei ole syytä enää nostaa dieselin verotusta tankilla, ja samalla voisimme kansalaisaloitteen mukaisesti tarkastella myös dieselautojen käyttövoimaveroa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-10-02T15:58:52,2019-10-02T16:04:35,Hyväksytty,1.1 2019_41_57,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä. Siinä on reipas määrä ihmisiä taas lähtenyt asian perään. Varmaan tämä ajattelumalli, että pelkästään käyttövoimaveroa säädettäisiin, ei nyt meidän verolainsäädännön ja muun osalta onnistukaan, koska tässä on myös bensiiniverotuksen ja dieselveron erojen asiasta kyse, kuten tässä on aikaisemmin esille tullut. Mutta periaatteessa olen ihan samaa mieltä, että kyllä meidän autoilun kustannuksia pitää hyvinkin tarkastella, koska varsinkin maaseutualueilla todellakin autoa tarvitaan ja autolla ajaminen mahdollistaisi pitkät työmatkat. Näen tämän niin, että kokonaisliikenneverotusta tulee tarkastella niin, että jos me 8 miljardia tällä hetkellä liikenteestä otamme, niin paljonko me sitten saamme sinne liikenteen piiriin takaisin palauterahaa. Ruotsissa on isompi tämä suhde, mikä palautuu takaisin liikenteeseen. Todellakin tässä on VM:n työryhmä pohtimassa tätä kokonaisliikenneveron uudistusta, ja täällä ovat hyvinkin ansiokkaasti myös oppositiosta ainakin Laakso ja Autto ottaneet esille työssäkäynnin ja alueellisuuden ja sen, miten tämä voidaan kohdentaa. Tästähän oli ainakin yksi sormiharjoitelma, mutta kun siinä mentiin paikkatietojärjestelmään ja sitten siihen valvontaan, missä kukin ajaa, niin sekään ei nyt oikein ihmisille käynyt. Jollakin tavalla tulisi myös jyvittää meidän ruuhka-alueilla olevien autojen käyttö suhteessa maaseutualueisiin. On ihan selkeä asia, että auto on elinehto maaseudulla. Täällä me voimme ehkä käyttää muitakin välineitä. Toivon, että kansalaisaloite saa hyvän käsittelyn. Tässä on varmaan keskustelua vielä siitä, mihinkä valiokuntaan tämä menee. Eikös nämä veroasiat ole aina ainakin valtiovarojen verojaostossa käsitelty? Sieltä sitten varmaan esitystä saadaan ja lausuntoja haetaan ympäriinsä muista valiokunnista. Tuen periaatetta, mutta ehkä tämä on vaikea ratkaista pelkästään tällä käyttövoimaverolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-02T16:04:37,2019-10-02T16:06:49,Hyväksytty,1.1 2019_41_58,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kansalaisaloitteesta ja keskustelun avauksesta dieselin käyttövoimaveron poistamisesta. Se, että kansalais-aloite keräsi historialliset yli 125 000 allekirjoitusta, kertoo siitä, että asia on suomalaisille poikkeuksellisen merkityksellinen. Kuten keskustelussa aiemmin muun muassa edustaja Marttinen on tuonut osuvasti esille, tässä kasalaisaloitteessa on kyse isommasta kysymyksestä kuin yksin dieselin käyttövoimaverosta. Tämä todella on mielenosoitus. Tämä on eräänlainen hätähuuto autoilun jatkuvasti kasvavia kustannuksia kohtaan. Auto on nimittäin valtaosalle suomalaisista välttämättömyys. Se on välttämätön arjen hallinnan ja työssäkäynnin väline. Ihmiset eivät autoile laiskuuttaan tai välinpitämättömyyttään, vaan toimeliaisuuttaan, ahkeruuttaan ja yritteliäisyyttään. Autoilu on myös tasa-arvoa pitkien välimatkojen maassa. Se mahdollistaa asumisen myös keskustojen ulkopuolella, suurten kaupunkien ulkopuolella. Se mahdollistaa valtaosalle perheistä sen, että kummankin pienten lasten vanhemmista kannattaa käydä töissä. Autoilulla on toki haitallisia ulkoisvaikutuksia eli päästöjä, mutta suomalaisessa keskustelussa autoilusta unohtuu usein se, että autolla on myös edellä kuvattuja myönteisiä ulkoisvaikutuksia. Tuntuu siltä, että Suomessa vain nämä kielteiset ulkoisvaikutukset on otettu huomioon ja hinnoiteltu, ja ne todella on hinnoiteltu korkeasti. Liikenteeltä kerätään Suomessa vuosittain veroja noin 8,4 miljardia euroa. Autoilun veroja ovat muun muassa polttoainevero, ajoneuvovero, autovero, vakuutusmaksujen verot, arvonlisävero ja niin edelleen. Ja noin 3 miljardia euroa tästä kokonaispotista peritään polttoaineveroina. Käyttövoimaverollahan tasataan siis polttoaineiden verotasojen välisiä eroja, ei siis eri polttoaineiden hinnan eroja, ja sitä peritään muilta polttoaineilta kuin moottoribensiiniltä. On aivan selvää, että käyttövoimaveron kohtalo pitää ratkaista ja se pitää ratkaista pian, aivan viimeistään osana liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jota hallitus toivottavasti vie pikaisesti eteenpäin. Hallituksen näyttämä suunta on kuitenkin huolestuttava. Hallitus on korottamassa polttoaineverotusta 250 miljoonalla eurolla. Tämä aiheuttaa keskimääräisillä ajokilometreillä kahdesta autosta riippuvaiselle perheelle 150 euron lisäkustannukset vuodessa. Monille tämä tarkoittaa lisälaskua työnteosta ja esimerkiksi lasten harrastuksiin viemisestä. Suhteessa polttoaineveron korotus rankaisee eniten pienituloisia suomalaisia. Sen lisäksi, kuten tiedetään, hallitus on poistamassa parafiinisen dieselin verotuen, mikä tulee myöskin vaikuttamaan tähän tilanteeseen, ja pidän erityisen huolestuttavana sitä, että tämä tulee vaikuttamaan puhtaan MY-dieselin kilpailuedellytyksiin. Tämä suunta on siis väärä. Autoilun pitää olla Suomessa kohtuuhintaista. Ihmisillä pitää olla varaa käydä töissä ja varaa olla aktiivisia. Emme me halua passiivisten ihmisten Suomea, vaan aktiivisten ihmisten Suomen. Haluan lopuksi nostaa esille sen, miten epäoikeudenmukaisesti Suomessa hinnoitellaan hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2018 liikennesektorilla hiilidioksidipäästötonnin hinta oli noin 250 euroa. Teollisuudessa se oli enimmillään noin neljäsosa tästä. Silti liikenteen päästövähennyksiä on ollut melko vaikea saada aikaan. No, teollisuudessa, päästökauppasektorilla näitä päästövähennyksiä on saatu tehokkaammin aikaan. Mitä tästä voi päätellä? Ensinnäkin sen, että päästövähennykset eivät kohdennu kustannustehokkaasti, koska päästöt hinnoitellaan eri tavoin eri yhteiskunnan osa-alueilla. Toiseksi tämä tarkoittaa sitä, että autoilun kustannuksia nostamalla ja autoilun päästöjen hintaa nostamalla vaikutetaan ja voidaan vaikuttaa suhteellisen vähän päästöihin. Toisin sanoen hallituksen veronkorotukset polttoaineveroon vaikuttavat fiskaalisilta. Niiden peruste on siis kerätä enemmän rahaa valtion kassaan, ei vähentää päästöjä, kuten esimerkiksi vihreät aktiivisesti väittävät. Toisin sanoen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan muita keinoja kuin rankaisun ja veronkorotusten keinoja. Kurittamisen sijaan tarvitaan kannustimia ja uuden teknologian tukemista. Suomen autokanta vanhenee kuitenkin jatkuvasti. Tämä johtuu muun muassa autoverosta, jonka piti olla väliaikainen vero, mutta joka on edelleen voimassa ja johtaa siihen, että Suomesta on tulossa ruotsalaisten autojen hautausmaa, käytettyjen autojen hautausmaa, suuripäästöisten autojen hautausmaa. Jos ja kun halutaan päästövähennyksiä aikaan, on oleellista saada autokanta uudistumaan. No, tähän on olemassa keinona muun muassa se, että poistetaan autovero ja tuetaan sitä kautta kotimaista autokauppaa, sitä, että myös arvonlisät jäävät Suomeen. [Suna Kymäläinen: Ja konversiotuki!] — Kyllä, myös konversiotuki, kannatetaan. Tässä keskustelussa on tuotu myöskin esille se, että dieselin osalta päästökehitys on ollut teknologian kehittymisen myötä myönteistä, ja on ihan selvää, että verotuksen täytyy seurata tätä teknologian kehitystä eikä haitata vähempipäästöisten polttoaineiden kilpailuedellytyksiä. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-02T16:06:51,2019-10-02T16:13:38,Hyväksytty,1.1 2019_41_59,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloite on allekirjoittajiensa näköinen. He ovat huolissaan meillä alueilla liikkumisesta, ja erityisesti täytyy sanoa, kun itse ay-liikkeen tehdastyöläisenä olen täällä, että kyllä, kulkemisen ja työmatkailun osalta omat murheet ovat siinä, kuinka ansiokehitys voi seurata, jos koko ajan työmatkaan menee enemmän paukkuja. Toivonkin, että kun tätä kokonaisuudistusta tehdään, uskalletaan ruotia kaikki asiat, ja toivon, ettei tämä hallitus lähtisi sille tielle, että olemme verotusoikeutta työmatkailun osalta vähentämässä tai sitä, kuinka yritykset maksavat kilometrikorvauksia oman auton käytöstä. Se on erityisen suuri taakka myös niille, jotka edustavat yrityksiä ja koettavat myydä yrityksen tuotteita ja sitä kautta hakevat elantonsa. Meidän pitää mahdollistaa se, että tämä meidän järjestelmä toimii. Erityisesti palvelusektorilla, joka kulkee kumipyörillä, niin että huoltotoiminnot voivat taata sen, että teollisuuslaitokset ja yhteisöt toimivat häiriöttömästi, ei toivota yhtään lisää kuluja. Ne tulevat palkansaajille, ne tulevat yrityksille, ja meillä ei sillä sektorilla ole oikeastaan mahdollisuuksia toimintaedellytyksiä ja niin sanotusti viivan alle jäävää rahaa heikentää. Toivon arvokasta ja pohdiskelevaa keskustelua tämän kansalaisaloitteen osalta, ja toki jos ei tämä nyt aivan historiallinen ole, niin toiseksi eniten kuitenkin tämä on kerännyt nimiä — Tahdon-kampanja 2013 keräsi 166 000 ja rapiat niitä nimiä eli tasa-arvoinen avioliittolaki, joka kansalaisaloitteena sitten meni läpi. On tärkeätä, että me voimme käydä tätä keskustelua niin, että voisimme myös samalla keskustella siitä, mitkä ovat päästöjä, ja siinä mielessä joku semmoinen kiva unelma voisi olla, että kimppakyydit tulevat niin, että se, joka luopuu oman auton käytöstä ja siirtyy kimppakuljetukseen, voisi osan siitä veroetuudesta saada kuitenkin itselleen ja se laskettaisiin hänen ilmastoteokseen, eli yllytetään ihmisiä osallistumaan siihen niin, että mitä päästöttömämmin pystyn toimimaan, sitä parempi minun on saada myös tämmöinen win-win-tilanne. Eli monipuolisuutta tähän kokonaisuudistuskeskusteluun. Ei tyrmätä toisiamme vaan kuunnellaan toisiamme ja koetetaan ottaa koppi, että hei, tämä onkin hyvä idea, ja edetään yhdessä tuumin ja viedään tämäkin arvokkaalla tavalla maaliin, kuten tuossa edustaja Pirttilahti sanoi. Toivon myös osaltani, että tämä on valtiovarojen pöydällä ja tähän toivottavasti ainakin liikenne- ja viestintävaliokunta tuo lausunnon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-02T16:13:41,2019-10-02T16:17:02,Hyväksytty,1.1 2019_41_60,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä kansalaisaloite, joten on täysin ymmärrettävää, että 125 000 suomalaista allekirjoitti tämän aloitteen. Se taitaa olla toiseksi eniten allekirjoituksia kerännyt aloite. Tämäntyyppiset keinotekoiset verot, kuten tämä dieselautojen käyttövoimaverokin on, ovat laillistettua ryöstöä, härskiä sellaista. Suomi verottaa kansalaisiaan erittäin ankarasti, kun verrataan useimpiin Euroopan maihin. Kokonaisveroasteemme on 28 EU-maan joukossa viidenneksi korkein. Myös autoilua Suomi verottaa enemmän kuin useimmat EU-maat. Suomessa kerätään tieliikenteestä 8,4 miljardia, ja vain noin 19 prosenttia siitä palautetaan liikenneverkon kehittämiseen. Vaikka Ruotsi on suurempi maa ja on enemmän väestöä, se kerää 9,6 miljardia eli vain vähän enemmän mutta palauttaa takaisin liikenneverkkoon 53 prosenttia. Eli Suomi palauttaa 19 prosenttia, Ruotsi 53 prosenttia, eli ei tarvitse ihmetellä, miksi Ruotsin tiet ja liikenneverkot ovat niin paljon paremmassa kunnossa. Suomi käyttää autoilijoilta kerättyjä veroja kaikkeen muuhun kuin siihen, mihin niitä pitäisi käyttää. Suomalainen autoilija kokee, että häntä verotetaan kohtuuttomasti ja epäreilusti. Autoilijat maksavat paljon veroja jo polttoaineissa. Lisäksi veroja on auton hankinnassa, eli rekisteröintiverot ovat Suomessa Euroopan toiseksi korkeimmat. Veroja on lisäksi vakuutuksissa, huolloissa, renkaissa, varaosissa ja niin edelleen. Olen autoilijoiden kanssa sata prosenttia samaa mieltä: dieselautojen käyttövoimavero pitäisi poistaa. Sen rahan suomalaiset perheet tarvitsevat päivittäisiin ostoksiin, ruokaan, vaatteisiin ja niin edelleen. Myös pienyrittäjiä nämä turhat autoilun verot rasittavat kohtuuttomasti. Eikä aina pidä miettiä, mistä se raha on pois. Verotus ei ole nollasummapeliä. Monesti on käynyt niin, että kun verotusta on kevennetty, niin verokertymä valtion kassaan on kasvanut. Tämä on tietenkin erityisesti vasemmistolle vaikeaa ymmärtää, että se menisi näin päin, että jos veroja keventää, niin kertymä kasvaa. [Aki Lindén: Liian vaikeeta ymmärtää, tapahtuu harvoin!] — Niin, aina ajatellaan niin, että veroja pitää aina nostaa, jos tarvitaan rahaa. Voidaan myös laskea veroja, jos tarvitaan rahaa lisää. — Tämän totuuden joutui muun muassa pääministeri Rinne pitkin hampain toteamaan pari vuotta sitten. Vuoden 2014 alussa yhteisöveroa laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Jo kahden vuoden päästä verokertymä oli kasvanut 24 prosenttia — ihan muistutuksena. Ei ole nollasummapeliä verotus. Suurella todennäköisyydellä myöskään autoilun verojen alentaminen ei aiheuttaisi verokertymän pienenemistä, vaan kertymä saattaisi jopa kasvaa. Suomalaisten lompakkoihin pitää saada lisää rahaa. Sillä on varmuudella piristävä vaikutus kansantalouteen. Lopuksi kiitän kansalaisaloitteen alullepanijoita ja allekirjoittajia. Tämä olisi toteutuessaan erittäin järkevä tapa keventää autoilijoiden liian suurta verokuormaa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-10-02T16:17:07,2019-10-02T16:21:12,Hyväksytty,1.1 2019_41_61,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Puhemies! Haluaisin pikkasen laajentaa kehikkoa tähän keskusteluun. Tässähän ei ole kunnolla otettu huomioon sitä, että monet maat, joihin kuuluvat myös Kiina, Tanska, Saksa, Etelä-Korea, Ruotsi, Ranska, Iso-Britannia, tusina maita tällä hetkellä, tulevat kieltämään uusien autojen myynnin, joissa on polttomoottori. Tarkoituksena on nimenomaan rohkaista 10—15 vuoden sisällä sitä, että autot valmistettaisiin suoraan sähkömoottorisina. Samoin monet kaupungit, kuten Rooma, Barcelona ja Pariisi, yksittäin myöskin lähtevät tähän mukaan. Sitten samanaikaisesti suuret yritykset, kuten vuoden 2026 jälkeen Volkswagen, joka valmistaa meille rakkaita ja tuttuja autoja, kuten Škoda, Seat, Audi, kaikki Volkkarit ja monille kollegoille kokoomuksesta Porschet, [Timo Heinonen: No niin!] alkavat tuottamaan autoja, jotka ovat ainoastaan sähkömoottorisia. Eli tässä on kyse siis evoluutiosta, joka tässä tapahtuu väkisinkin. Tässä kohtaa suomalainen suola-akkuteknologia, joka on siis helposti saatavilla oleva akkuteknologia, tulee olemaan merkittävä asia, jolla näitä autoja pystytään valmistamaan, myymään ja suomalaisten kautta markkinoimaan. Eli maailma on menossa tähän suuntaan joka tapauksessa, ja me haluamme olla aallon harjalla tässä. Nythän ei missään tapauksessa ole tarkoitus kyykyttää tavallisia autoilijoita, vaan päinvastoin nimenomaan rohkaista tätä muutosta ja vain sen inflaation verran korottaa polttoaineveroja. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-02T16:21:15,2019-10-02T16:23:17,Hyväksytty,1.1 2019_41_62,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä todellakin keskustelemme käyttövoimaverosta ja tuosta kansalaisaloitteesta. 125 000 henkilöä sen on allekirjoittanut, huima määrä, eli tavallaan tämä onkin protesti tätä koko verotusta kohtaan, kuten on esille tullut. Verotuksella tietenkin on kaksi vaikutusta. Sillähän voidaan antaa keppiä tai porkkanaa, ohjata myöskin aina joko uudempaan autokantaan, voidaan näin toimia, tai ohjata polttoaineiden käytössä. Minua oikeastaan harmittaa itseäni, kun olen biopolttoaineesta ja biokaasusta oikeastaan tykännyt jo aiemminkin. Meillä Erkki Kalmari tuolla Jyväskylän seudulla keksi tämän niin sanotun biokaasuautoilun. Se kaatui oikeastaan siihen, kun pidämme tiukan dieselveron myös bioajoneuvoille ja biokaasuajoneuvoille. Itse kävin edustaja Arto Satosen kanssa Punkalaitumella, ja sielläkin on rakenteilla biokaasulaitos. Toivottavasti se saadaan taloudellisestikin lähtökuntoon vielä. Eli näitä laitoksia on Suomessa, niin että me voisimme tätä omaa energiaamme, biokaasua, käyttää eikä meidän tarvitsisi käyttää fossiilisia silloin. Eli kun tätä verouudistusta tehdään, niin näen juuri sen kohdan, että ohjataan myös puhtaampaan, myös polttomoottorikäyttöisiin, kuten täällä on esille tullutkin. Jos me käsittelemme esimerkiksi Euro kutosta tai nyt seiskaa, niin ne käyvät tällä hetkellä puhtaammin kuin sähköautot. Ymmärrän tämän sähköautoajattelun, mitä tässä edellä tuli, mutta kun katsotaan kokonaisautoa, ikää, rakennetta, niin ne päästöt ovat taas erityyppiset siellä myöhemmässä vaiheessa. Nyt pitäisi olla verosuunnittelussa jotenkin kannustava kotimaistakin energiatuotantoa kohtaan ja kotimaista polttoainetta kohtaan, niin kuin biodieseliä, mutta yhtä lailla biokaasumateriaalia kohtaan tässä valtiovarainministeriön työryhmän esityksessä, myös kannustavaa verotusta uusille biopolttoaineille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-02T16:23:20,2019-10-02T16:25:31,Hyväksytty,1.1 2019_41_63,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,Ja nyt edustaja Autto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_41_64,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustajakollega al-Taee esitti hieman tällaisen stereotyyppisen ajatuksen, mutta hyväksyn tietysti huumorin sen takana ja ehkä kevennän tunnelmaa sillä, että olisipa hienoa, jos kaikki voisimme ajaa näillä Porscheilla, koska se on yksi niitä harvoja automerkkejä, joita Suomessa valmistetaan. Silloin tuemme suomalaista työtä, suomalaista teollisuutta. Mutta tosiaan näin ei varmasti tosielämässä kuitenkaan ole realismia ajatella. Tässä mielessä ehkä itse asiassa, arvoisa puhemies, edustaja Satosen hyvä puheenvuoro siitä, että nämä hallituksen nyt esittämät polttoaineverojen kiristykset iskevät lujasti suomalaiseen työhön, oli yksi tärkeimpiä puheenvuoroja tässä keskustelussa, koska tosiaan maakunnissa autoilu on välttämätöntä tässä ajassa ja se on varmasti sitä tulevaisuudessa. Maakunnissa tehdään kuitenkin hyvin pitkälle ne arvoketjujen alkupäät, jotka sitten jalostuvat niin, että vientiteollisuudellamme on niitä tuotteita, joilla viime kädessä hyvinvointi rahoitetaan. Tässä mielessä oli kyllä erittäin tärkeä tämä edustaja Satosen puheenvuoro, että hallituksen täytyy jatkuvasti kantaa huolta myös siitä, että maakunnissa elinvoima säilyy ja työn tekemisen kannusteet säilyvät niin, että työ ja tekijät kohtaavat. Arvoisa puhemies! Työvoiman kohtaanto-ongelma on tällä hetkellä erittäin suuri ympäri Suomen. Osaajia tarvitaan joka puolella maata, jotta vientiteollisuutemme pyörät pidetään pyörimässä. Ja tosiaan, arvoisa puhemies, kun hallituksen puolelta on kyseenalaistettu sitä, miksi oppositio nyt näin hanakasti tätä keskustelua dieselautojen käyttövoimaveron poistosta käy ja miksi esimerkiksi toivotaan, että ministerit ovat täällä paikalla, niin kansanedustajakollega al-Taee täällä aivan oikein laajensi tätä keskustelua siihen, mikä yleensä tulee olemaan autoilun tulevaisuus, mikä tulee olemaan autojen käyttövoima, kun autoja joka tapauksessa tarvitaan. Tämä on aivan olennainen kysymys, ja siksi täällä pitäisi olla laajasti ministereitä paikalla tätä tulevaisuuspohdintaa myös käymässä, koska kuten olemme kuulleet, ne lausumat, joita mahdollisesti sitten tuolla valiokuntakäsittelyssä tehdään, voivat johtaa lainsäädäntömuutoksiin tulevaisuudessa. Tämän johdosta haluan kysyä al-Taeelta retorisen kysymyksen: tiedättekö, kuinka kauan kestää, jos nykyisellä koboltin tuotantotahdilla uusittaisiin kaikki maailman autot sähköautoiksi? Voin vastata, että se kestää 866 vuotta. Eli joko teknologian täytyy kehittyä aika huimasti tai maailmaan tulee aivan valtava määrä uusia kobolttikaivoksia. Edustaja al-Taeelle voin kertoa, että Suomi on jo nyt keskeinen koboltintuottaja maailmassa, mutta kyllä meidän täytyy sitten käydä todella vakava arvokeskustelu siitä, [Puhemies koputtaa] hyväksymmekö tämän valtavan malminetsintäpaineen ja tulevan metallien tuotantopaineen Suomessa, millä reunaehdoilla tämä teollisuus tänne rakennetaan. [Puhemies koputtaa] Minusta olisi ollut hyvä, että tällaisista aiheista ministeritkin olisivat olleet kanssamme keskustelemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-02T16:25:32,2019-10-02T16:28:57,Hyväksytty,1.1 2019_41_65,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Edelleen, edustaja Autto, paikalta pidetyt puheenvuorot 3 minuuttia. — Nyt mainittiin niin monta kertaa edustaja al-Taeen nimi, että yksi vastauspuheenvuoro tähän kohtaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_41_66,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos paljon! Kiitos myös edustaja Autolle — olen samaa mieltä, siis Porschethan kuuluvat teille, ja on tärkeää, että ne ovat. Mutta tähän kobolttiin liittyen: nimenomaan tämä suola-akkuteknologia tulee korvaamaan sen koboltin tarpeen, ja sitä kehitetään Suomessa hyvin vahvasti. Tässä on sellainen kehitys tulossa. Ja samanaikaisesti, kun kobolttia esiintyykin Suomessa, me tulemme sen hyödyntämään nyt siihen asti, että tämä suola-akkuteknologia sitten astuu voimaan. Me hyödynnämme myöskin sen suunnan. Ja samanaikaisesti Neste kehittää meille erittäin arvokasta ja tärkeätä biodieseliä, ja sehän saa siitä jotain 69 prosenttia liikevoitosta. Eli tässä autokannan uudistamisessa ja koko tämän energiapolitiikan ja näitten materiaalien uudistamisessa tapahtuu nyt sellainen murros, jossa Suomi on todella edellä muita. Tästä tulevaisuudesta tullaan varmasti käymään myöskin tässä suuressa salissa keskustelua, sillä sen jälkeen [Puhemies koputtaa] kun nämä asiat on käsitelty valiokunnissa, ne tulevat tähän suureen saliin, [Puhemies koputtaa] jolloin saamme onneksi monta mahdollisuutta käydä ne läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-02T16:29:05,2019-10-02T16:30:19,Hyväksytty,1.1 2019_41_67,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,Takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_41_68,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään käyneet keskustelua dieselautojen käyttövoimaveron poistosta, ja tämä on kansalaisaloite, joka on kerännyt itse asiassa eniten, saavuttanut ehkä lähes nopeiten tämän vaaditun 50 000 allekirjoituksen rajan, mutta myös kerännyt erittäin ison määrän, yli 120 000 allekirjoittajaa, jotka eivät ymmärrä sitä, että meillä tänä päivänä joutuu maksamaan oman maksun ensin jo siitä, että pitää dieselautoa autotallissa, ja sitten vielä tuolla tankilla lähes saman hinnan kuin bensasta litrahintana. Kyllä kun tätäkin keskustelua on kuunnellut, niin meillä Suomessa nyt vannotaan kauhean kovaa sähköautojen nimiin ja syyllistetään minun mielestäni turhaan dieselautoilijoita. Itse asiassa meidän autokantamme Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa linjaamien päätösten myötä tulee edelleen vanhenemaan eli meillä ei tule autokanta uusiutumaan, siihen uusi hallitus ei ole kannustamassa. Meillä on tällä hetkellä noin 750 000 dieselautoa Suomessa, ja kun me tiedämme, että me Suomessa ajamme myös vanhimmilla autoilla Pohjoismaista, niin me tiedämme, että niillä autoilla, joita nyt on hankittu, ajetaan vielä 10—15 vuotta, jopa hieman kauemminkin. Sen takia on turha kuvitella, että näitä ratkaistaisiin pelkästään esimerkiksi sähköautoilla tai jollain muulla, vaan meidän pitää kannustaa dieselautojen käyttäjiä kohti pienempiä päästöjä. Esimerkiksi MY-diesel — josta on tässäkin salissa muun muassa entinen valtiovarainministeri, kansanedustaja Orpo puhunut lukuisia kertoja — on 100-prosenttisesti jätteistä ja tähteistä tehty polttoaine, joka sopii myös niihin dieselautoihin, joissa lukee, että ”no biodiesel”. Eli se toimii nykyisissä vanhoissa dieselautoissa, ja siinä on noin 90 prosenttia — jopa hieman enempikin — pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin tässä perinteisessä mustassa dieselissä. No, miten tällä päästäisiin ratkomaan näitä liikenteen päästöjä? Perinteistä dieseliä käyttävät autot, nämä 750 000 dieselautoa, tuottavat noin 3,3 miljardia kiloa eli 3,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Jos me kääntäisimme tämän veroedun nyt niin, että MY-dieseliä kannattaisi ostaa, niin se tarkoittaisi sitä, että MY-dieselillä näiden 750 000 dieselautojen päästöt putoaisivat 330 miljoonaan kiloon eli 0,3 miljoonaan tonniin — eli murto-osaan nykyisestä. Ja tämä olisi keino, millä aidosti voitaisiin ratkaista meidän liikenteen päästön ongelmia huomattavasti tehokkaammin [Puhemies koputtaa] kuin sillä, että syyllistetään dieselautoilijoita, [Puhemies koputtaa] mitä tässäkin olemme tänään monia kertoja kuulleet. — Arvoisa puhemies, jatkan hetken sieltä korokkeelta. [Puhemies: Tehkää se! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Suna Kymäläinen: Tuleeko jotain uutta sanottavaa?] Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Ihan vielä lyhyesti jatkan tuon ajatuksen loppuun, joka tästä MY-dieselistä oli. Täällä edustaja Autto otti esille sen, että nyt Rinteen hallitus itse asiassa ainoana haitallisten ympäristötukien leikkauksena — mitä se ei itse asiassa edes ole — esittää leikattavaksi tätä parafiinisen dieselöljyn tukea, ja se on nimenomaan tuki, joka on juuri tullut tänne näihin puhtaimpiin dieselautoihin ja polttoaineisiin, muun muassa MY-dieseliin ja tämäntyyppisiin. Sen takia tuntuu aivan hullulta, että tehdään tämäntyyppisiä liikkeitä, kun nimenomaan pitäisi nyt oivaltaa, että käännetään toisinpäin tämä ajattelu: että kun tällä hetkellä MY-diesel — joka on siis 90—95-prosenttisesti puhtaampaa kuin musta diesel — maksaa noin 20 senttiä enempi siellä tolpalla, niin käännettäisiin se veroetu toisinpäin niin, että se puhdas diesel olisi 20 senttiä tai vaikka 10 senttiä halvempaa kuin se musta diesel. Silloin siinä kävisi niin, että ihmiset siirtyisivät siihen MY-dieseliin ja liikenteen päästöt putoaisivat sillä tavalla kuin tuossa edellä yksinkertaisella laskutoimituksella kerroin. Arvoisa puhemies! Tämä Rinteen hallitus valitettavasti tekee nyt sellaista liikennepolitiikkaa, mikä vanhentaa meidän autokantaamme mutta myös samaan aikaan tekee maaseudulla asumisen entistä vaikeammaksi. Ensi vuonna tulee esimerkiksi bensa ja diesel kallistumaan noin 7 senttiä per litra. Se vaikeuttaa jokaisen ihmisen työssäkäyntiä maaseudulla. Tämän keskusta on hyväksymässä saadakseen maakuntahallinnon tähän maahan, [Arto Pirttilahti: Höpö höpö!] mutta ne ihmiset eivät pysty, hyvät keskustalaiset, enää asumaan siellä maaseudulla tai ainakaan käymään töissä tai koulussa siellä keskuskaupungissa tai seutukaupungissa. Tämä on mahdoton yhtälö, mitä te olette nyt ajamassa tähän maahan. Tämä vauhdittaa keskittämistä ja kaupungistumista, mikä vie täysin väärään suuntaan, ja samaan aikaan te suunnittelette tähän maahan vielä myös ruuhkamaksuja — maahan, jossa ei oikeasti ruuhkia edes ole. Nämä ovat toimenpiteitä, joiden maksajiksi joutuvat lopulta ne maaseudun, seutukaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden ihmiset. Tässä on nyt 125 000 ihmistä osoittanut sen, että dieselin hinnalle pitää tehdä jotain, ja nyt kyllä odotetaan niitä toimenpiteitä, ja me olisimme tietysti odottaneet, kun tämä käsittely siirrettiin tähän päivään, että liikenneministeri Marin olisi ollut täällä paikalla kertomassa, minkälaisia ratkaisuja hän suunnittelee liikenteen kokonaisverotukselle. Me olemme tänään tuoneet esille oppositiosta toimenpiteitä, jotka ovat helppoja, nopeita ja välittömästi toimeenpantavia, esimerkiksi tämä Nesteen, valtionyhtiön, puhdas MY-dieselin käyttöönotto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-02T16:30:21,2019-10-02T16:37:07,Hyväksytty,1.1 2019_41_69,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Dieselautojen käyttövoimaveron poisto>>>Kansalaisaloite KAA 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellä edustaja Heinonen puhui niin hyvin tästä teemasta, että ei ole siihen paljon lisättävää. Mutta haluan vielä varmistaa, kun tässä edustaja al-Taee käytti näkemyksellisen ja hyvän puheenvuoron näistä tulevaisuuden teknologioista ja siinä edellä hieman keskustelimme näistä mahdollisista stereotypioista, mitä voi olla eri puolueiden edustajien käyttämistä autoista: tosiaan meidän perhe ajaa ihan koda Octaviaa. Ja kun viime kesänä perhe kasvoi, ostimme käytetyn Volkswagen Caravellen, ja sanottakoon nyt sitten läpinäkyvyyden vuoksi, että tosiaan se on dieselkäyttöinen auto, niin että tässä mielessä puhun omassa asiassani, kuten myös hyvin laajasti suomalaiset sitten tuolla maakunnissa asian omakseen kokevat. Mutta tähän itse asiaan vielä sen verran, että... Tai oikeastaan tänään on, arvoisa puhemies, tuo toinen täysistunto, jossa ehkä vähän laajemmin käsittelemme vielä liikennepolitiikkaa, liikenneturvallisuutta, niin että ehkä tämä tällä erää riittää. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-02T16:37:08,2019-10-02T16:38:22,Hyväksytty,1.1 2019_41_70,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_41_71,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyse erityisryhmien asunto-olojen parantamisesta, ja me olemme oppositiossa antaneet kiitosta silloin, kun Rinteen hallitus kiitosta ansaitsee. Kovin usein niitä paikkoja ei ole ollut, ja sen takia tässä toisessa käsittelyssä ajattelin, että kiitän toistamiseen tästä hyvästä esityksestä, sillä tämä on niitä harvoja Rinteen hallituksen hyviä esityksiä, jotka vievät asioita hyvään suuntaan. Tässähän on kyse opiskelijoiden ja nuorten investointiavustuksen korottamisesta. Meillä on kasvavassa määrin nuoria, jotka tarvitsevat opiskelija- ja nuorisoasuntoja, ja tässä nostetaan tuota investointiavustusrajaa. Viime kaudellahan keskusta ja kokoomus ja perussuomalaiset ja myöhemmin sitten siniset tekivät hyviä toimenpiteitä tässä asuntopolitiikkakokonaisuudessa. Muun muassa asuntojen koon rajoitteita muutettiin, eli minimikokoa poistettiin, että voidaan tehdä tehokkaampia asuntoja, sellaisia, joita nuoret tarvitsevat ja toisaalta joihin heidän rahansa myös riittävät. Myös esteettömyysvaateita muutettiin, että kaikkien asuntojen ei välttämättä tarvitse olla esteettömiä tai kaikissa asunnoissa ei enää tarvita kolmea pyörähdysympyrää, vaan riittää, että näistä taloista löytyy esteettömiä asuntoja ja sitten tietysti julkiset tilat, raput ja muut, ovat esteettömiä kaikkien osalta. Mutta meillä tarve tulee kasvamaan näille opiskelija-asunnoille nopealla tahdilla. Meillä harvaan asutun alueen julkinen liikenne heikkenee koko ajan eli lukioon ja ammattikouluun pääsy on entistä vaikeampaa, ja se tarkoittaa sitä, että nuoret joutuvat muuttamaan yhä nuorempina pois omasta kodistaan lähemmäksi opiskelupaikkaa toiselle asteelle, ammattikouluun tai lukioon. Täällä on tänään vielä käsittelyssä hyvä esitys, jossa puhutaan kevytautoista, ja se oli itse asiassa yksi sellainen juttu, jota me halusimme olla edesauttamassa sen takia, että nuoret pääsisivät turvallisemmilla kulkuvälineillä kulkemaan kodin ja opiskelupaikan — ammattikoulun tai lukion — väliä. Tämä oli hieno esitys, joka viime kaudella tehtiin ja eduskunnassa suurella enemmistöllä hyväksyttiin. Nyt näyttää, että tuulet ovat tässä muuttuneet ja esitystä ei enää ollakaan viemässä sillä tavalla eteenpäin, että se olisi nuorille ainakaan niin houkutteleva kuin sen viime kaudella haluttiin olevan. Silloin näiden asuntojen tarve tulee kyllä kasvamaan eli kulkeminen ei julkisella liikenteellä onnistu — eikä se onnistu myöskään jatkossa kevytautoilla näköjään, tämän nykyisen hallituksen politiikkaa kun on tässä seurannut. Mutta toivotaan, että tämä erityisryhmien asunto-olojen parantaminen etenee tämän investointiavustuksen nousun myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-02T16:39:53,2019-10-02T16:42:54,Hyväksytty,1.1 2019_41_72,41/2019,2019-10-02,13.59,16.44,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2019 vp,"Tässä on käsittelyssä hallituksen erinomainen esitys, ja kun edustaja Heinonen juuri ansiokkaasti kehui tätä hallituksen esitystä, niin en voi tässä oikeastaan enempää kuin kiittää edustaja Heinosta näistä hallitukselle tulevista kiitoksista, ja toivomme tälle asialle lainmukaisuuden ja hyvän käsittelyn. [Jouni Ovaska: Hallitus on antanut vasta muutaman esityksen, ja Heinonen kehuu niitä!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2019+7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-02T16:42:54,2019-10-02T16:43:16,Hyväksytty,1.1 2019_42_1,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Asia pantiin tämän päivän ensimmäisessä täysistunnossa pöydälle tähän täysistuntoon. Nyt keskustelu jatkuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_42_2,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tänään aiemmin käydyssä keskustelussa tuli jo esille, että kevytautojen käyttöönottoa koskeva laki hyväksyttiin viime talvena eduskunnassa likipitäen yksimielisesti ja että asialla näin ollen on hyvin laaja poliittinen tuki. Näiden kevytautojen tarkoituksena on parantaa nuorten liikenneturvallisuutta ja kulkemismahdollisuuksia erityisesti siellä, missä joukkoliikennettä ei ole, eli käytännössä suurimmassa osassa Suomea. Kevytautot olisivat käytössä turvallisempia kuin mopoautot tai mopot, ja liikenne- ja viestintäministeriön saaman palautteen mukaan näille kevytautoille on paljon kysyntää. Tarvetta selkeästi on. Tänään liikenne- ja viestintävaliokunnassa kuulimme asiantuntijoita kevytautojen tilanteesta, ja tänään eduskunnalle valiokunnan puheenjohtaja edustaja Kymäläinen selkeästi kertoikin, mikä on tilanne. Jos emme siirrä kevytautolakien voimaantuloa, komissio voi käynnistää virallisen rikkomusmenettelyn EU-lainsäädännön rikkomisen perusteella. Vahingot kansalaisille ja yrityksille voisivat siinä tilanteessa olla suurempia, jos meidän lakimme rikkomusmenettelyn johdosta myöhemmin kumottaisiin. Siksi tarvitsemme nyt tämän siirron. Emmekö me täällä lakia säätävässä eduskunnassa ole kuuliaisia myös EU-lainsäädännölle, johon olemme sitoutuneet? Kyllähän me olemme, ja siksi siirrämme nyt tätä lain voimaantuloa ja odotamme — aivan oikein, niin kuin täällä on todettu — ripeitä toimia, jotta kevytautot saadaan mahdollisimman pian käyttöön. Mutta ei meidän tässäkään asiassa kannata sillä tavalla tutkainta vastaan potkia, että kun kuitenkin EU:lta viesti on selvä, niin me nyt rauhassa mutta ripeästi hoidamme asian kuntoon niin, että saamme kevytautot käyttöön. Kansalaisten näkökulmasta on erittäin harmillista ja todella valitettavaa, että lain voimaantulo nyt lykkääntyy. Eihän näin pitäisi käydä. Siksi meidän on toimittava viipymättä, ja on aivan erinomaista, että liikenneministeri onkin tarttunut ripeästi toimeen, niin kuin hänen tapansa on. Annetaan tälle työlle täysi tuki. Kiitos ministerille myös siitä, että vaikka hän ei täysin ymmärrettävästä syystä tänään päässytkään paikalle, hän lähetti eduskunnalle eilen sähköpostitse hyvin laajan katsauksen asiaan. Tämä asia on nyt hyvin ripeästi saatava liikkeelle. Haluan todeta, että kevytautojen käyttöönotto on myöskin täysin linjassa hallituksen selkeän ja kirkkaan alueellista tasapuolisuutta edistävän linjan kanssa. [Timo Heinonen: Oliko se Sipilän hallitukselta hukassa?] Me, keskusta ja minä henkilökohtaisestikin pohjoisen ihmisenä, voimme erittäin tyytyväisenä todeta, että edellisen hallituksen toteuttama tasapuolinen aluepolitiikka jatkuu ja meillä on hallitus, joka jatkaa alueiden vahvistamista hyvin monella tavalla. Nämä kevytautot ovat osa alueiden tasapuolisuutta, kun nuoret ja muut, jotka kevytautoja tarvitsevat, pääsevät kulkemaan turvallisesti. Nyt meillä eri puolilla Suomea myöskin laitetaan teitä kuntoon. Saamme nyt budjetissa 340 miljoonaa korotusta perusväylänpitoon, mikä hyvin merkittävällä tavalla myöskin vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi meille kotikaupunkiini Ouluunkin saimme jo lisätalousarviossa rahaa ratapihan kunnostukseen ja syväsataman viimeistelyyn, jotka myös vahvistavat näitä kulkemismahdollisuuksia. Kun täällä tänään on puhuttu alueiden mahdollisuuksista ja elinvoimasta, pidän hyvin merkittävänä nostaa esille myös sen, että saimme jatkoa Itä- ja Pohjois-Suomelle erittäin merkittäviin kuljetustukiin. Niitä kannattaa kehittää myöskin edelleen, jotta yritysten elinvoima säilyy. Uskon, että nämä alueiden elinvoimaa vahvistavat päätökset ovat aluepolitiikassa ansioituneelle edustaja Heinosellekin päätöksiä, joista hän mielellään esittää hallitukselle kiitoksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-02T17:16:55,2019-10-02T17:22:16,Hyväksytty,1.1 2019_42_3,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kevytautoilla on ollut laaja poliittinen tuki viime kaudella, kun täällä salissa käytiin sitä keskustelua ja vietiin asioita eteenpäin, ja uskon, että kevytautoilla on edelleen laaja poliittinen tuki, niin että Suomeen saadaan tämä laki vahvistettua. On erittäin harmillista, että olemme tässä tilanteessa, että nyt joudumme siirtämään lain voimaantuloa, mutta tämä on EU:sta johtuva asia. Kiitän lämpimästi ministereitä Harakka ja Tuppurainen, että olette tulleet tänne paikalle näin tärkeän asian tiimoilta. Täällä salissa tänään iltapäivällä oli toive, että täällä olisi ministereitä paikalla, ja nyt on ministereitä paikalla, jos edustaja Heinonenkin huomaa sen. Ministeri Harakka on nimenomaan ministeri Marinin sijainen, joka voi myöskin asioita viedä eteenpäin ja toiveita kuunnella. Tämän hallituksen esityksen taustalla on todellakin Euroopan komission huomautukset ja sille tehdyt kantelut, joita on Suomesta mennyt Euroopan komissioon ja joiden johdosta on riski, että rikkomusmenettelyn käynnistämisestä Suomea vastaan voi aiheutua Suomelle kustannuksia ja haittoja. Siksi on tärkeää, että nyt käymme tätä keskustelua ja pyrimme löytämään myöskin ratkaisuja siihen, miten kevytautolaki saadaan myöskin voimaan Suomessa. Voimaantulon siirtämisen tavoitteena, siis tämän hallituksen esityksen tavoitteena, on selvittää, olisiko kevytautoja koskevia lakeja mahdollista muuttaa sellaisiksi, että ne olisivat Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia. Itse uskon ja toivon, että niitä on mahdollista muuttaa sen mukaisiksi, että komissiokin ne hyväksyy. Itse toivon, että myöskin liikenne‑ ja viestintäministeriössä heti tämän jälkeen käynnistetään se työ, jotta tätä asiaa saadaan eteenpäin. Nyt tässä esityksessä on ainoastaan, että saadaan voimaantuloa siirrettyä vuodella. Tämä on välttämätöntä omasta mielestäni, ja toivon tälle asialle pikaista käsittelyä myöskin ja toivon, ettei tämä siirry mihinkään, että se 1.11. ei meille koidu ongelmaksi. Tämä hallituksen esitys myös mahdollistaa ratkaisuvaihtoehtojen selvittämisen yhteistyössä komission ja eri sidosryhmien kanssa, ja toivon ja uskon, että sitä vuoropuhelua ruvetaan käymään, tai sitä on jo käyty, mutta että sitä vuoropuhelua jatketaankin edelleen. Sanon nyt sen, että kyllä keskusta haluaa, ja itsekin haluan siinä samalla, edelleen, että Suomeen saadaan sellainen kevytautolainsäädäntö, jonka myös EU-komissio voi hyväksyä, ja toivon ja uskon, että liikenne‑ ja viestintäministeriön virkamiehet etsivät ratkaisuja tämän asian maaliin saattamiseksi. Keskusta haluaa olla myöskin tässä yhteistyössä mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-02T17:22:17,2019-10-02T17:25:29,Hyväksytty,1.1 2019_42_4,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt siis käsittelyssä viime vaalikaudella kovasti puhuttanut hanke, joka sai selkeästi enemmistön tuen taakseen tässä salissa. Yli 160 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että kevytautolainsäädäntö on tervetullut esitys — minä itse mukaan lukien. Tätä liikenne- ja viestintävaliokunnassa hyvin käsiteltiin, tehtiin aika laaja kuulemiskierros tästä kevytautolainsäädännöstä kaiken kaikkiaan. Siinä oli mukana myös hyvä edustajakollega Torniainen, joka käytti äskeisen puheenvuoron. Nyt me olemme siinä tilanteessa, että lain voimaantuloa pitää siirtää 1.11.2019 vuodella eteenpäin, koska komissio on huomauttanut meitä muun muassa kevytautojen EU-ajokorttidirektiivin vastaisuudesta. Tässä kohdin on syytä huomioida, miksi meillä on tämän asian kohdalla kiire: jos viime vaalikaudella hyväksytyt lait tulevat voimaan, vahingonkorvausvaateiden mahdollisuudet Suomelle saattavat realisoitua. Epäilen, että kukaan ei varmasti tässä salissa sitä kuitenkaan toivo. Nyt, kun näitä muutosehdotuksia toivottavasti hyvin nopeasti enemmistön tahdosta lähdetään käsittelemään EU:n komission ja sidosryhmien kanssa, toivon itse todella, että ratkaisu löydetään — ettemme ole siinä tilanteessa, että hallitus joutuisi myöhemmin kumoamaan kevytautoja koskevat lait. En usko, että sitäkään tässä salissa kauhean moni toivoo. Muutama sana ympäristönäkökulmista, jotka ovat kovin ajankohtaisia. Ne ovat tietysti ajankohtaisia myös tämän lainsäädännön kohdalla. Mitä tulee arvioihin siitä, että osa nuorista ohjautuisi uudistuksen myötä pois joukkoliikenteen käytöstä, niin haluan muistuttaa, että maaseutumaisissa kaupungeissa ja maaseudulla ei todellakaan ole mahdollisuutta kulkea tänäkään päivänä opiskeluihin ja harrastuksiin jouhevasti, jos ollenkaan, joukkoliikenteen turvin. Ilmastonäkökulmasta pitää ottaa huomioon myös se, että osa mopoista ja mopoautoista tulee vaihtumaan kevytautoihin, joka sekin on jo itsessään ympäristölle parempi vaihtoehto. Lisäksi nuorten itsenäisten liikkumismahdollisuuksien parantuminen vähentää käytännössä vanhempien sitä eestaas‑kuskaamista opiskeluihin, harrastuksiin ja kavereiden luokse. Lyhyesti sanottuna toivon, että tämä kevytautolainsäädäntö saadaan eteenpäin tämän nyt suunnitellun vuoden siirtymäajan jälkeen, koska sen näkemyksen mukaan, joka itselläni on, tässäkin eduskunnassa selkeä enemmistö tätä itse asiaa kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-10-02T17:25:32,2019-10-02T17:28:13,Hyväksytty,1.1 2019_42_5,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan on harmillista, että edellisen eduskunnan laajalla enemmistöllä säätämä laki näistä niin sanotuista kevytautoista on nyt yllättäen kohdannut tällaista vastatuulta EU:n puolelta. Ja, arvoisa puhemies, on hyvä, että täällä ovat vastaamassa sekä eurooppaministeri Tuppurainen että työministeri Harakka, koska minullakin on heille molemmille tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joihin ehkä he osaavat taitaviksi tunnettuina ministereinä vastata. Tosiaan, arvoisa puhemies, tämän lain tärkein perusteluhan on ollut se, että kun nuorilla on tarvetta liikkua ja tätä liikkumisen tarvetta on lähdetty hoitamaan näillä niin sanotuilla mopoautoilla, joita tosiaan sitten traktorikortin tai mopokortin omaavat nuoret ovat voineet kuljettaa, niin on käytännössä havaittu, että nämä ovat erittäin turvattomia tuolla tieliikenteessä. Ja nuorten turvallisuus on varmasti tämän salin ykkösasia, josta haluamme kaikki huolehtia. Juuri tästä syystä on haluttu luoda tällainen kevytautoluokka, jota nämä kyseiset nuoret — ja miksei ehkä sitten myös ikäihmiset, joilla auton käyttö tieliikennenopeudella ei enää tunnu luontevalta ja turvalliselta — voisivat turvallisesti tuolla liikenteen seassa käyttää. Nämä ajoneuvot olisivat turvallisia, niin kuljettajilleen kuin myös muulle liikenteelle. Tästä syystä on tietysti erityinen vahinko, että nyt on tullut tällaista epäluuloa EU:n suunnalta ja hallitus on menossa nyt tätä lainsäädännön voimaantuloa siirtämään, tai esittää sen siirtämistä. Mielestäni tämä nyt ei ole aivan läpihuutojuttu ainakaan tässä esitetyssä muodossa. Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että autoilu on välttämätön osa suomalaisten arkea. Itse kun olen oman nuoruuteni viettänyt tuolla maan pohjoisimmassa osassa lähellä Ruotsin rajaa, niin ruotsalaiset nuoret pääsivät hyödyntämään näitä — me ainakin kutsuimme niitä EPA-traktoreiksi silloin — kevytautoja omassa liikkumisessaan. Nuorilla se nyt oli varmasti etupäässä harrastusta ja asiointia, joissa saattoi kulkea sitten jopa rajan yli. En itse asiassa tiedä, tekivätkö ruotsalaiset nuoret väärin tullessaan näillä ajoneuvoilla Suomen puolelle ilman varsinaista ajokorttia. Haluaisin kysyä eurooppaministeri Tuppuraiselta, että miten voi olla, että Ruotsissa tämä asia on saatu hoidettua jo aikapäiviä sitten, mutta meillä Suomessa tätä ei nyt saataisi kuntoon. [Suna Kymäläinen: Nyt voidaan laittaa se kuntoon!] Haluan muistuttaa, arvoisa puhemies, että tämä on kuitenkin eduskunnan lähes yksimielisesti laajalla enemmistöllä hyväksymä lakiesitys. Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä näkökulma on se, että elinkeinomme ovat täysin riippuvaisia saavutettavuudesta. Ja nyt ei puhuta lentoliikenteestä tai raiteista, vaan siitä, että työntekijät pääsevät myös työpaikoilleen. Esimerkiksi tuolla pohjoisimmassa Suomessa on viime vuodet eletty hienoa matkailun kasvua. Matkailu on erinomainen työvoimaintensiivinen elinkeino, joka tuo työtä ja toimeentuloa monille, hyviä työtilaisuuksia myös nuorille. Matkailukeskukset leimallisesti sijaitsevat asutustaajamien ulkopuolella, jolloin nuorille matkailualan työntekijöille tulee tarve käytännössä hyödyntää omaa ajoneuvoaan. Nämä kevytautot olisivat aivan erinomaisia välineitä — turvallisia ja joustavia— nuorille siirtyä sinne, missä työtä käytännössä tehdään. Niin, kysyisin työministeri Harakalta, eikö ole totta, että Suomessa on tällä hetkellä merkittävä työn ja työntekijöiden kohtaanto-ongelma? Ja jos meillä suinkin on keinoja edistää ripein ottein sitä, että työtä päästään tekemään siellä, missä työtä on tarjolla, niin kaikki keinot tulisi käyttää. Eikö olisi ministeri Harakan hallinnonalan näkökulmasta toivottavaa, että nämä tarvittavat EU:n vaatimat muutokset tehtäisiin nopeammassa kuin tässä hallituksen esittämässä aikataulussa? Arvoisa puhemies! Tässä lyhyesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-02T17:28:15,2019-10-02T17:33:56,Hyväksytty,1.1 2019_42_6,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kevytautoille on ollut oikeastaan poikkeuksellisenkin laaja poliittinen tuki, jonka huipentumana lakiesitys hyväksyttiin viime talvena eduskunnassa lähes yksimielisesti. Euroopan unionin komissio kuitenkin harmillisesti katsoo, että kevytautoihin ei voida soveltaa ajokorttidirektiivin maatalous‑ ja metsätraktorin määritelmää vaan moottoriajoneuvon määritelmää. Tällöin niiden kuljettamiseen ei voida kansallisesti säätää AM-ajokorttiluokan ja 15 vuoden alaikärajan vaatimusta. Tuli siis soraa kevytautojen rattaisiin. Olemme ajautumassa tilanteeseen, jossa vuoden mittaisen siirtymäajan puitteissa pitäisi miettiä keinoja sille, miten lainsäädäntö mahtuu EU-oikeudellisiin raameihin. Uskon, että asia on ratkaistavissa ja terve järki voittaa. Kevytautoilun lähtökohtana on kovin kannatettava ajatus. Kevytautot ovat turvallisempi vaihtoehto mopoautoille. Mopoautoissa rakenne, korin kestävyys ja jarruteho ovat heikompia kuin henkilöautoissa ja siten myös kevytautoissa. Kevytautot ovat siis henkilöautoja, joiden maksiminopeus on 60 kilometriä tunnissa. Samoin suurin sallittu omamassa olisi liikenneturvallisuussyistä 1 500 kiloa, joten muuntamismahdollisuus ei koske esimerkiksi niin sanottuja katumaastureita. Käytännössä kevytautoksi muuntaminen tapahtuisi asentamalla autoon nopeudenrajoitin, ja vastaavasti kevytauton voisi aina muuntaa takaisin henkilöautoksi. Siis hyvin järkevää ja hyvin kätevää. Mopoautot toimivat samassa tarkoituksessa sekä nuorille että vanhuksille, mutta ne koetaan turvattomiksi, ja sitä ne valitettavasti ovat — kananmunia, jotka särkyvät kovin herkästi. Lisäksi mopoautot ovat olleet iso ja kallis investointi väliaikaisena liikkumismuotona. Kevytautot olisivat kätevyydessään huomattavasti monikäyttöisempiä. Vuonna 2010 liikennekäytössä oli noin 4 300 mopoautoa, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 8 100 kappaletta. Mopoautojen määrä on siis vajaassa kymmenessä vuodessa tuplaantunut. Se on myös tarkoittanut sitä, että liikenteessä on yhä enemmän niitä, joiden korisuoja on täysin olematon. On siis perin harmillista ja kaiken järkevyyden vastaista, että nämä kiistattomat turvallisuusnäkökulmat ovat törmänneet byrokraattiseen vastatuuleen. On vielä kerran taottava tosiasiat niille, jotka EU:n osalta eivät asiaa ymmärrä: kun kevytautolakien voimaantuloa siirretään, kuten nyt näyttäisi tapahtuvan, tulee lakien muutos-ehdotuksia valmistella välittömästi tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja EU:n komission kanssa. Uskon, että monimutkaisempiakin asioita on ratkaistu. Kevytautot ja ne salliva lainsäädäntö ovat turvallisuuskysymys, ja sen ratkaisemiseksi pitää olla kyvykkyyttä ja pitää olla tahtoa. Arvoisa puhemies! Epävarmuus kevytautolakien voimaantulosta on jokaisen kannalta harmillista ja kiusallista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-02T17:34:07,2019-10-02T17:38:51,Hyväksytty,1.1 2019_42_7,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tästä esityksestä, ja olen myös itse samaa mieltä siitä, että harvoin esitystä hyväksytään eduskunnassa yhtä laajalla yhteisymmärryksellä kuin millä tämä kevytautolaki on viime kaudella hyväksytty. Tulkitsen edelleen, että tämän talon vankka enemmistö tukee edelleen tätä esitystä ja haluaa, että Suomessa säädetään laki, jolla turvallisemmat kevytautot saadaan nuortemme käyttöön. Varsinkin maakunnissa tarve nuorten kulkuyhteyksien parantamiseen on iso, koska toimivaa joukkoliikennettä ei ole nimeksikään. Uskon, että tämänkin arvion me kaikki tai ainakin lähes kaikki tässä salissa jaamme. Laille on iso tarve joka tapauksessa. Pidän kevytautolain lähtökohtia hyvinä ja erittäin kannatettavina. No, nyt sitten kun komissio on antanut Suomelle huomautuksen tästä lainsäädännöstä, haluaisin korostaa kuitenkin sitä, että tässä kohtaa kannattaa edelleen säilyttää maltti ja tällaiseen hätiköintiin tai juoksenteluun joka suuntaan ei ole mitään syytä. Itse asiassa tämä huomautus on pitkälti sama kuin se, minkä Suomi sai jo vuosi sitten, kun tätä lainsäädäntöä valmisteltiin. Näin ollen voitaneen sanoa, että asia ei ole tullut kuitenkaan suurena yllätyksenä ministeriöön eikä myöskään tähän taloon. Totean myös sen verran, että kun tässä syksyn aikana on käytetty myös puheenvuoroja siitä, että tätä lakia ei voitaisi saattaa voimaan, en näe asiaa näin. Tämä esitys, jolla tämän lain voimaanastumista siirrettäisiin eteenpäin, jona aikana haettaisiin ratkaisut komission esille nostamiin huoliin, on minusta perusteltu, ja meidän täytyy antaa vahva poliittinen viesti ja tuki siitä, että ministeriön ja liikenneministerin täytyy hakea sellaiset ratkaisut, joilla kevytautolainsäädäntö saadaan saatettua voimaan ja tuotua sitten eduskunnan käsittelyyn. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa todetaan: ”Komission huomautus ei estä lain voimaantuloa, mutta voi noudattamatta jätettynä johtaa rikkomusmenettelyn käynnistämiseen komission toimesta.” ”Voi johtaa” — tässä kohtaa siis ei kannata myöskään nyt nostattaa huolia tilanteesta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun komissio käy keskustelua jäsenmaan kanssa. Nyt on tärkeää tehdä vain muutokset järkevällä aikataululla ja saattaa laki voimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-02T17:38:52,2019-10-02T17:42:03,Hyväksytty,1.1 2019_42_8,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Marttinen äsken totesi, että ne näkökohdat, jotka komission kirjeessä Suomelle tulevat esille, olivat tiedossa jo, kun tätä lakia säädettiin. Toisin sanoen, kun tätä lakia säädettiin, tiedettiin jo, että se on EU-lainsäädännön kanssa ristiriidassa. Jo silloin olisi pitänyt painaa stop-nappia ja jättää kevytautolaki säätämättä. Mutta ei pelkästään siitä syystä, että tämä laki on monessa kohtaa EU-lainsäädännön kanssa ristiriidassa — kohdat tuodaan selkeästi esille tämän nyt käsillä olevan hallituksen esityksen perusteluissa — mielestäni kevytautolakia ei olisi alun perinkään pitänyt säätää. Se perusasia, miksi sitä ei olisi pitänyt säätää, on liikenneturvallisuus. Täällä jo todettiin, että nimi ”kevytautolaki” on itse asiassa harhaanjohtava. Täsmällisempää olisi puhua hidasautolaista, koska tässähän on kyse tavallisista autoista, joiden nopeus vain on hidastettu. Ne eivät ole yhtään sen kevyempiä. Kevyempää on vain se ajo-opetus, minkä ns. kevytautolain mukaisesti tarvitsee käydä, jotta saisi ajo-oikeuden näihin ns. kevytautoihin. Kun ns. kevytautoja on perusteltu nuorten turvallisuudella, on ajateltu vain auton kuljettajan turvallisuutta, ei niiden, jotka ovat auton kyydissä eikä muiden tielläliikkujien — ja auton kuljettajankin turvallisuutta vain hyvin kapeasta näkökulmasta. Kokonaan on tosiaan sivuutettu vaikutus muihin tielläliikkujiin, mutta myös se, mitä ajo-opetuksen keveys vaikuttaa kaikkien tielläliikkujien, autossa matkustajana olevien ja myös auton kuljettajan turvallisuuteen. Olen itse saanut insinöörikoulutuksen Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä, mutta jo itse asiassa koulufysiikassa kerrotaan, että kappaleen ja myöskin auton liike-energia on verrannollinen sen massaan ja lisäksi nopeuden neliöön. Olen huomannut sen, että monille, joilla ei ole luonnontieteellistä tai tekniikan koulutusta, tämä asia on vaikea ymmärtää. Ihmisille ei ole intuition pohjalta selvää, että kun nopeus kasvaa, jarrutusmatka kasvaa vielä enemmän, koska jarrutusmatka on verrannollinen liike-energiaan. Esimerkiksi jos ajoneuvon nopeus kasvaa 45:stä 60 kilometriin tunnissa, jarrutusmatka kasvaa melkein 80 prosenttia. Toinen esimerkki kuvata tätä ilmiötä on se, että jos kaksi samanlaista autoa, samalla tiellä, samassa kelissä lähtee jarruttamaan, toinen satasen, toinen kahdeksankympin nopeudesta, niin siinä kohtaa, missä kahdeksastakympistä jarruttamaan lähtenyt auto on jo pysähtynyt, satasesta jarruttamaan lähteneen vauhti on vielä kuusikymppiä. Ja kun nyt tosiaan jo nopeudennosto 45:stä 60:iin lisää auton liike-energiaa melkein 80 prosenttia, sitten tähän tulee päälle vielä se, että mopoautoihin verrattuna nämä ns. kevytautot voivat olla painoltaan jopa kolminkertaisia. Se tarkoittaa, että liike-energia, joka ratkaisee sen, millaista vahinkoa syntyy törmäyksissä, on yli viisinkertainen. Niiden, jotka ovat perustelleet näitä ns. kevytautoja auton kuljettajan turvallisuudella, argumentaatio perustuu siihen, että näissä moderneissa, oikeissa autoissa on paremmat jarrut, paremmat turvallisuusjärjestelmät ja niin poispäin. Nämä kaikki uudet tekniset hienoudet voivat vain osittain kompensoida sitä vaaraa, mikä syntyy siitä, että liike-energia kasvaa. Se, että kun sallittu nopeus kasvaa, niin jarrutusmatka kasvaa vielä enemmän — se tarkoittaa enemmän törmäyksiä samalla huomiokyvyllä. Kasvanut liike-energia tarkoittaa isompia vahinkoja samoilla ajotaidoilla. Pidän todella jo lähtökohtaisesti vastuuttomana sitä ajatusta, että normaaleja autoja annetaan nuoremmille ihmisille kuin jotka voivat normaalin ajokortin saada ja erittäin paljon kevyemmän ajo-opetuksen pohjalta. Näiden seikkojen lisäksi komissio on kirjelmässään todennut, että nämä ns. kevytautot tai se ajokortti, millä nyt ns. kevytautolain perusteella voisi normaalia autoa, jossa on tämä nopeusrajoitin, saada kuljettaa, niin nämä ns. kevytautot eivät täytä niiden ajoneuvoluokkien määräyksiä, mitä EU:n ajokorttilainsäädännössä on, että minkälaista vekotinta saa kuljettaa tämän tyyppisellä ajokortilla. Sen lisäksi komissio kiinnittää huomiota asiaan, jota en ainakaan muista ollenkaan käsitellyn silloin viime eduskunnan aikana, kun tätä ns. kevytautolakia käsiteltiin, eli siihen että tavallisessa autossa voi olla myös matkustajia monta kappaletta. Me kaikki tiedämme, että joka vuosi Suomessa tapahtuu traagisia liikenneonnettomuuksia myös tavallisilla autoilla, joiden kuljettajalla on tavallinen ajokortti, jonka hän on saanut nuorena, ja kyydissä on nuoria ihmisiä. Jos tämä ns. kevytautolaki astuisi voimaan, se suurentaisi tämän tyyppisten traagisten onnettomuuksien todennäköisyyttä Suomen teillä. Sen takia mielestäni tämä koko kevytautolaki oltaisiin voitu kumota, mutta toiseksi järkevin ratkaisu on siirtää sen voimaantuloa hallituksen esityksen tarkoittamalla tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-02T17:42:15,2019-10-02T17:49:58,Hyväksytty,1.1 2019_42_9,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kevytauto- ja mopoautoasiat sekä nuorten ajokorttiasiat ovat kuuluneet perheeni arkeen viimeiset viisi vuotta. Omistan itse mopoauton, jolla vanhempi tyttäreni ajeli noin kaksi vuotta ennen kuin hän sai erikoisluvalla henkilöautokortin 17-vuotiaana. Nyt parhaillaan samalla mopoautolla ajelee nuorempi, 15-vuotias tyttäreni. Kokemuksesta voin sanoa, että mopoauto on tuonut meidän nuortemme elämään erittäin paljon sisältöä. Se on mahdollistanut nuorille kulkemisen harrastuksiin, ja liikenteessä mukana oleminen on opettanut heille vastuunkantoa. Kilometrejä meidän perheemme mopoautoon on kertynyt jo reilut 30 000. Perheeni mopoautokokemuksella osaan kuvitella kuitenkin, kuinka turvaton ja vaarallinen mopoauto on kolaritilanteessa. Arvoisa rouva puhemies! Maaseudulla mopoautoilla ja mahdollisilla kevytautoilla ajetaan muun liikenteen seassa myös 100 ja 80 kilometrin tuntinopeusalueilla. Meidän perheemme mopoauton kilometreistä valtaosa on kertynyt Viitostietä ajettaessa Juva—Mikkeli-välillä, jossa on 100 ja 80 kilometrin nopeusrajoitusalueet. Turvallisuutta ajatellen kevytauto on rakenteeltaan tietenkin turvallisempi kuin mopoauto, mutta taajaman ulkopuolella tapahtuvat vaaratilanteet eivät vähene nopeusrajoitetulla kevytautollakaan. Arvoisa puhemies! Toivoisin keskustelujen kevytautoista siirtyvän ajokortteihin. Mielestäni B-ajokortin alaikärajaa voitaisiin tiputtaa EU:n sallimaan 17 ikävuoteen ja voitaisiin alkaa keskustelemaan B-kortin ajoharjoitteluluvista 16-vuotiaille. Edellä esittämäni vähentäisi huomattavasti tarvetta kevytautoille ja pienentäisi ajan mittaan mopoautokantoja. Nyt poikkeusluvan kautta B-kortilla ja normaalilla henkilöautolla ajelee turvallisesti jo paljon 17-vuotiaita. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1427,Male,1967-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1018149661400752304,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2019-10-02T17:50:05,2019-10-02T17:52:54,Hyväksytty,1.1 2019_42_10,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on useissa puheenvuoroissa todettu, kevytautojen salliminen on todella järkevää. Kyse on liikenneturvallisuuden parantamisesta. Nykyiset mopoautot ovat turvallisuusriski, ja ne ovat myös kalliita. Väljemmin asutuilla alueilla nuorten liikkuminen on pystyttävä järjestämään nykyistä turvallisemmin ja kustannustehokkaammin. Tässä kevytautot ovat vastaus. Kevytautot todella ovat järkeä, kuten edustaja Kivisaari puheenvuorossaan osuvasti totesi. Pidän ehdottoman tärkeänä, että löydetään ratkaisu siihen, että kevytautot sallitaan Suomessa ja kevytautolainsäädäntö kokonaisuudessaan saadaan voimaan. Kuten edustaja Marttinen totesi, ministeriökin on todennut, että komission huomautus voi johtaa rikkomuskanteeseen mutta ei siis sellaisenaan estä lain voimaantuloa — eli siis voi todella johtaa rikkomuskanteeseen, ei ehdottomasti johda. Komissio ei ole todennut, että rikkomusmenettely käynnistetään. Jos tarvittavat muutokset voidaan voimaantulosta huolimatta tehdä, lain voimaantulo ei siis liene ongelma. Minä haluan nostaa ylipäätään esille kysymyksen siitä, säikymmekö Suomessa liikaa tällaisia komission huomautuksia. Pitää muistaa myös se, että komissio ei ole EU:ssa edes se taho, joka viime kädessä ratkaisee, mikä on EU-oikeuden mukaista ja mikä ei. [Mikko Savolan välihuuto] EU:n tuomioistuin viime kädessä ratkaisee tulkintaerimielisyydet, ei komissio. Ja minä haluan lopuksi nostaa vielä esille kysymyksen tästä omaisuudensuojariskistä, johon täällä on viitattu. Ihan kysymyksenä esittäisin nyt paikalla oleville ministereille: onko tätä tarkemmin selvitetty, koskevatko nämä riskit myös lain allekirjoittamisen jälkeen syntyneitä odotuksia, ja tulisiko tätäkin vielä tarkemmin selvittää?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-02T17:52:57,2019-10-02T17:55:09,Hyväksytty,1.1 2019_42_11,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sinällään ymmärrän tämän keskustelun kevytautolain lykkäämisestä olevan perusteltu, koska Euroopan unionin oikeusjärjestelmäänhän meidän toki tulee jäsenenä tyytyä ja viedä sitä kautta asiaa eteenpäin niin, että siitä saadaan laillinen ja hyvä. [Timo Heinonen: Ei nöyristellä!] Mitä tulee sitten perusteluihin, kannattaako se tehdä, niin mielestäni se kannattaa tehdä. En muista päivää, mutta kuitenkin olin autolla tulossa jostakin kokouksesta kotiin, kun ensimmäisen kerran kuulin radiosta, että tässä on tämmöinen ongelma syntynyt, ja sitten kuulin sen tiedon, että kuulemma tämä komission antama kirje — oliko se nyt huomautus vai palaute, olkoon kumpi tahansa — on nyt ulkoministerin hallussa ja kuulemma salainen. Minä vain kysyn: onko todella niin, että tällaista paperia ei voida eduskunnalle tuoda tai valiokuntaan? En tiedä, onko se paperi liikennevaliokunnassa ollut nähtävillä, mutta ei siellä nyt pitäisi mitään valtiosalaisuuksia olla, enkä ikinä ole uskonut tällaisiin väitteisiin, että joku paperi olisi salainen tämmöisessä asiassa. Ymmärrän, jos valtiosalaisuus olisi kyseessä tai joku Suomen turvallisuuteen liittyvä erittäin tärkeä asiakirja. Sen salaamisen ymmärrän, mutta tämmöisissä asioissa en varmasti ymmärrä. [Suna Kymäläinen: Mistä paperista on kyse?] — Siinä radio-ohjelmassa mainittiin, että se on jollakin lailla salainen paperi ja se on kuulemma ulkoministerin takana. Edustaja Kymäläiselle tiedoksi tällainen. Kuulin sen radiosta, kai se totta on. [Suna Kymäläinen: Mutta se on julkinen!] Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, kun vedotaan tässä keskustelussa siihen, mikä on tällaisen kevytauton turvallisuus, niin en jaksa mitenkään ymmärtää tällaista perustelua. Parin tuttavani lapset ajavat tämmöisellä mopoautolla, ja olen kuullut heidän kommenttejaan. Yhden perheen isä oli käynyt kokeilemassa tyttärensä hallussa olevaa mopoautoa, isän omistamaa mutta tytön käytössä olevaa, ja hän kauhistui. Sanoi, että on aivan karmea ajettava. En jaksa ymmärtää. Tämmöisessä normaalissa henkilöautossa, vaikka nyt Volkswagen Golf taikka Toyota Yaris tai joku vastaava auto, on ensinnäkin turvakori, elikkä se on täyttänyt Euroopassa korille asetetut turvallisuusvaatimukset, sitten siinä on ABS-jarrut, sitten siinä on tietysti airbagit, sitten siinä on hyvät turvavyöt ja sitten siinä on luistonesto- ja vakausjärjestelmä, niin että auto kun lähtee sivuluisuun, se oikaisee kovin paljon itsensä. Nimittäin mopoautossa näistä ominaisuuksista ei ole mitään. [Timo Heinonen: Juuri näin!] Se on aivan nolla. Minä en ymmärrä, minkä tautta tässä salissa pitää vääntää musta valkoiseksi. Kyllä meidän nuoret ansaitsevat sen, että heillä on turvallinen ajoneuvo, kun he lähtevät liikkeelle. Meidän nuoret ovat varmasti aivan kymmenen kertaa taitavampia koneiden käyttäjiä kuin esimerkiksi minä olin silloin aikanaan, kun olin heidän iässään. Nämä nykyiset nuoret ovat oppineet jo kartingautolla tai kuka minkäkinlaisella vempaimella ajamaan jo ennen kouluikää. Ja sitten täällä esitetään, että he muka eivät tämmöisiä autoja hallitse. Kyllä minä sanon, että pikkusen perustelu ontuu, eikä ihan vähän. Tämä asia pitää selvittää. En arvostele hallituksen esitystä. Hyvä, että se selvitetään ja vuoden sisällä saadaan vastaus tähän asiaan. Mutta millään minä en jaksa, arvoisat ministerit, uskoa sitä, että Euroopan unionin komissio haluaisi meidän nuoremme saattaa sellaiseen vaaraan näillä mopoautoilla, kun se on korvattavissa tällä kevytautolla. [Mikko Savola: Lobbarit tässä ovat asialla olleet!] — Olkoon kuka tahansa, arvoisa puhemies, tässä asialla ollut, en sitä minä tiedä eikä minun tarvitse tietää. Mutta tosiasia tässä on se, että meidän nuorten tulevaisuus ja terveys ja turvallisuus on varmasti tärkein kaikista. Olen muutaman kerran joutunut tuolla tien päällä omalla autollani ajaessa — onneksi siinä autossa on aika hyvät valot — näkemään tämmöisen mopoauton edessä, ja onhan se hengenvaarallinen peli. Ajatelkaa, että siinä edessä on menossa vaikka Volkswagen Golf, joka on kolme vuotta vanha, jossa on hyvät valot, asianmukaiset valot sekä eteen että taakse, huomiovalot ja kaikki viimeisen päälle — se näkyy jo kilometrien päähän, vaan tämmöinen pikkunen tötterö siinä tiellä lumisateessa ei näy minnekään. Se on erittäin vaarallinen. Toivoisin teiltä, arvoisat kansanedustajat, että olisimme vähän realisteja ja rehellisiä tälle asialle. Minun mielestäni jokaisen nuoren ihmisen terveys ja tulevaisuus on äärimmäisen tärkeä asia, ja sellaista asiaa ei pidä altistaa poliittiselle jaarittelulle. Kyllä Suomen eduskunnan pitää Suomen nuorten takana seisoa pystypäin ja toivottaa heille hyvää, tervettä elämää ja lopettaa fysikaalinen keskustelu siitä, onko joku jarrutusmatka lyhyt tai pitkä. Kyllä tosiasia on, että kun ABS-jarruilla varustettu auto on, niin se varmasti pysähtyy kuin seinään, kun taas mopoautolla kun painat jarrua, se lähtee vain sivuluistoon, koska siinä ei ole luistonestojärjestelmiä. Pikkusen minua sappeen ottaa, arvoisa puhemies, tämä keskustelu tässä, kun ei tämmöisiä turvallisuusasioita huomioida. [Naurua] Minullakin oli lapsia. He ovat jo aikuisia, ja nyt lastenlapset kasvavat, ja jonain päivänä mopoautoa en heille varmasti kustanna mutta kevytauton voisin ostaa. Lopuksi, arvoisa puhemies, toivoisin, että tästä ”kevytautosta” keskustelu lopetettaisiin. Olisi muuten mukava tietää, mitä meidän ministerit ovat kertoneet komissiossa tästä ”kevytautosta”, että Suomessa on keksitty joku ”kevytauto”. Sehän on normaali henkilöauto, jossa on vain nopeudenrajoitin. Formula ykkösissäkin on nopeusrajoitus, kun kuuttakymppiä ajetaan varikolla. [Naurua] Ei se ole sen vaikeampaa. Kun kerran Kimi Räikkönenkin sitä uskoo, niin kyllä uskon, että meidän nuoretkin sen tietävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-02T17:55:13,2019-10-02T18:00:52,Tarkistettu,1.1 2019_42_12,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Nyt annetaan vastauspuheenvuorot ministereille. Ministeri Tuppurainen, 5 minuuttia, ja sitten Harakka.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_42_13,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, hyvät kollegat, tästä keskustelusta nyt täällä tänään, tässä istunnossa jo aiemmin päivällä esitetyistä puheenvuoroista. Olemme työministeri Harakan kanssa kuunnelleet näitä kaikkia puheenvuoroja ja keränneet kysymyksiä ylös, ja niihin, joihin emme nyt juuri tässä hetkessä vastaa, palaamme myöhemmin. Tästä asiasta vastaava liikenne‑ ja viestintäministeri Sanna Marin on, kuten tiedossa on, parhaillaan virkamatkalla yhdessä tasavallan presidentin kanssa ja siten estynyt osallistumasta tähän istuntoon, joten omalta osaltani eurooppaministerinä valtioneuvoston puolesta vastaan nyt muutamiin täällä esitettyihin huoliin ja toiveisiin. Tämä nyt käsillä oleva esitys on tärkeä liikenneturvallisuuden kannalta, se on tärkeä meidän nuortemme turvallisuuden kannalta, ja on syytä korostaa, että tätä tavoitetta olemme eduskunnassa tukeneet yhdessä hyvin laajasti. Nyt on kysymys siitä, miten me saamme tämän tahtotilan toteutettua parhaiten EU-lainsäädännön puitteissa, joka meitä kuitenkin sitoo. Miksi tässä on otettava tämä aikalisä? No, Euroopan unionin komissio katsoo, että kevytautoihin ei voida soveltaa ajokorttidirektiivin maatalous‑ tai metsätraktorin määritelmää, vaan moottoriajoneuvon määritelmää. Siitä on kyse. Ne kuuluvat siten ajokorttidirektiivin soveltamisalaan, eikä niiden kuljettamiseen voida siten kansallisesti säätää AM-ajokorttiluokan ja 15 vuoden alaikärajavaatimusta. Tämänhetkisen lain voimaantulo on 1. marraskuuta 2019. Siis marraskuun alkuun mennessä ei ole mahdollista selvittää, olisiko kevytautoja koskevia lakeja mahdollista muuttaa siten, että ne olisivat Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia, taikka valmistella ja käsitellä mahdollisia kevytautojen vaatimuksia ja käyttöä koskevia lakien muutosehdotuksia. Siksi, hyvät edustajat, lakien voimaantuloa on parasta siirtää. Niitä on siirrettävä. Ja oikeuskanslerin lausunnon mukaan lakien voimaantuloa on mahdollista siirtää EU-lainsäädännössä haettavan ratkaisun löytämiseksi. Ja kun palaamme takaisin aiempaan aikaan, niin lakien valmisteluvaiheessa katsottiin — jo silloin — että ajokorttidirektiivin soveltaminen on avoin tulkinnoille, koska traktoreiksi on aiemmin hyväksytty ajoneuvoja, joiden käyttötarkoituksen voidaan ensisijaisesti katsoa olevan matkustajien tai tavaroiden kuljettaminen. Komission kanta oli tiedossa jo lakien valmisteluvaiheessa, mutta epävirallisten keskustelujen perusteella oletettiin, ettei komissio ryhtyisi toimenpiteisiin, ellei se olisi välttämätöntä. Ja nyt komissiolle on tehty laeista useita kanteluita, joihin komission on reagoitava, jos lait tulevat voimaan. Tästä on kysymys, tämä lisää riskiä rikkomusmenettelyn käynnistämisestä. Jos kevytautolakien voimaantuloa siirretään, tullaan lakien muutosehdotuksia valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien ja EU:n komission kanssa. Nyt on tarkoitus selvittää mahdollisimman nopeasti, onko asiassa löydettävissä — komissiota tyydyttävällä tavalla — ajokorttidirektiivin mukainen ratkaisu. Keskusteluja komission kanssa on virkamiestasolla jatkettu, ja komission virkamiehet ovat kertoneet olevansa valmiita keskustelemaan Suomen mahdollisista muutosehdotuksista, mikäli sellaisia heille toimitetaan. Keskusteluyhteys on siis olemassa, ja me toimimme tässä aktiivisesti. Aivan varmasti tässä myös selvitetään se, onko Ruotsin malli jotenkin sovellettavissa niin, että halutut tavoitteet täyttyvät. Ja kaikki muut vaihtoehdot tässä selvityksessä, puhemies, varmasti käymme lävitse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-10-02T18:01:01,2019-10-02T18:05:01,Hyväksytty,1.1 2019_42_14,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Ja ministeri Harakka, kolme minuuttia. Voi pitää paikaltaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_42_15,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minäkin osaltani kiitän tästä käydystä keskustelusta. Olen itsekin silloin edellisessä eduskunnassa äänestänyt tämän lain puolesta kuten suuri enemmistö, mutta tiedossa oli jo silloin ja silloin, kun hallitus teki päätöksen lähes päivälleen vuosi sitten valtioneuvoston istunnossa, että EU-komissio oli jo antanut huomautuksen, ja oli tiedossa, kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, että tällainen riski on olemassa. Kuten riskien kanssa joskus käy, niin nyt se on realisoitunut. Oikeuskansleri on suositellut, että EU-oikeuden kanssa ristiriidassa olevaa lainsäädäntöä ei tulisi pyrkiä säätämään. Tämä on kyllä aika lailla linjassa sen kanssa, minkälaisia ratkaisuja edellinen hallitus on tehnyt. Muistamme esimerkiksi makeisveron, joka poistettiin sen tähden, että siihen liittyi kanteluita. Sen fiskaalinen merkitys oli suuri, puhuimme sadan miljoonan euron suuruusluokasta, mutta siltikin sen riskin osalta, että olisimme joutuneet korvausmenettelyihin, ja mielestäni jossain määrin ymmärrettävästi poliittisen vastuunkannon osalta katsottiin välttämättömäksi siitä luopua. Myös toisinpäin edellinen hallitus on toiminut, esimerkiksi silloin, kun EU-komissio huomautti energiatodistuksista, vaikka suurin osa suomalaisista koki, uskallan sanoa, että autotallien energiatodistus ei ole millään tavalla välttämätön asia. Tähän EU-komission huomautukseen edellinen hallitus sitten päätti reagoida ja sääti tällaisen lain. Joten tätä varovaisuuslinjaa noudatetaan, oli kokoomus sitten hallituksessa tai oppositiossa. Ministeri Tuppuraisen esittämään selvitykseen ei ole kovin paljon lisättävää. Voidaan ehkä todeta inhimillisestä näkökulmasta, kuten täällä on jo paljon vedottu kertomuksiin, tuntemuksiin, kokemuksiin siitä, minkälaisiin tarpeisiin tätä kevytautoa on ajateltu tarvittavan, että toki on harmi niille nuorille — niitä on jonkun verran — jotka ovat jo suorittaneet tämän AM121-luokan kortin, että se ei nyt sitten sovellu kevytautoihin tällä tietämällä. Joka tapauksessa tällainen kortti oikeuttaa kuljettamaan kevyitä nelipyöriä, kuten mopoautoja ja T3-ajoneuvoluokkaan kuuluvia traktoreita, joten sen suorittaminen ei välttämättä ole pelkästään kuluerä. Toki etukäteen hankittua kevytautoksi muutettavaksi tarkoitettua henkilöautoa voi käyttää henkilöautona, mutta mikäli henkilöautolle ei ole tarvetta ja se halutaan myydä, niin sitten mahdollinen vahinko luonnollisestikin on [Puhemies koputtaa] hankintahinnan ja myyntihinnan välinen erotus. Ja vielä lopuksi se, että autokauppa-alan mukaan siltä osin, mitä liikenne‑ ja viestintäministeriö on saanut tietoa, nämä kevytautokaupat on tehty pääasiallisesti ehdollisina sen mukaan, että ne voidaan purkaa, jos tämä laki ei ajatellusti tule voimaan, joten voitaneen ajatella, että tämä valittu toimintalinja on tässä tilanteessa varsin perusteltu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-02T18:05:05,2019-10-02T18:08:45,Hyväksytty,1.1 2019_42_16,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella hienoa, että tämän käsittelyn yhteydessä on eurooppaministeri Tuppurainen, ja hänen selontekonsa juuri äsken tästä tilanteesta oli mielestäni todella hyvin tilannetta kuvaava. On hienoa myös, että työministeri, liikenneministerin sijaisena toimiva ministeri Harakka on paikalla ja kuulimme myös teidän kantanne tästä asiasta. Jos käydään nopeasti tämä historia, niin tämähän on kaatunut viime kaudella tehtyjen päätösten pohjalta nyt EU:n kautta tämän hallituksen syliin siltä osin, että meidän täytyy yrittää pitää huoli siitä, että tuo edellisen eduskunnan 176 edustajan tahtotila kansallisesta kevytlainsäädännöstä saadaan toteutumaan tahtotilamme mukaisesti. EU:n huomautuksiin on kuitenkin vastattava, ja sen vuoksi tämä esitys on vastuullinen, että ministeriö ehtii valmistella esityksen, jolla näihin EU:n huomautuksiin pystytään reagoimaan. No, se, mikä on muuttunut tuon vuoden takaisen päätöksen osalta, on oikeusasiamiehen arvio siitä, voidaanko tätä lakia tällä hetkellä, marraskuun alussa, ottaa voimaan. Meillä on siis käytännössä kolme vaihtoehtoa: Se, että laki tulisi voimaan 1. marraskuuta 19, mikä on kaikkein vastuuttomin siltä osin, että siihen liittyy suurimmat riskit siitä, että tämä lainsäädännön muutostyö ei onnistukaan ja joudumme tämän peruuttamaan. Tämä olisi kuluttajillekin kaikista pahin vaihtoehto. On riski, että joutuisimme rikkomusmenettelyyn, tai voisimmeko esimerkiksi vaatia, että virkamiehet joutuisivat valtioneuvoston asetusten ja Traficomin määräyksen antamiseen vastoin oikeusasiamiehen neuvoja. Sitten meillä on tietenkin vaihtoehto, että tämä laki olisi kumottu kokonaan. Ja olemme valinneet hallituksessa tämän helpoimman ja mahdollistavan tien sille, että saadaan kansallinen lainsäädäntö, eli lykätään tätä lain voimaantuloa, jotta meillä jää aikaa vastata näihin asioihin. Se, että täällä on tullut vastustusta tästä vuoden lykkäyksestä, on surullista, koska koen tämänkin päivän keskustelujen pohjalta, että tahtotila on varsin yksimielinen. Sen vuoksi olisi syytä vastata siihen nuorten halukkuuteen varmistaa näitten nopeusrajoitteisten kevyt-autojen osalta se, [Puhemies koputtaa] että tämä laki tulisi voimaan [Puhemies koputtaa] vuoden päästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-02T18:08:59,2019-10-02T18:12:08,Hyväksytty,1.1 2019_42_17,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Päätin nyt vilkkaan keskustelun jälkeen osallistua itsekin tähän kevytautokeskusteluun. Tämä kevytauto on minun mielestäni hyvä asia. Sitä tulee edistää mahdollisimman nopeasti, ja minun mielestäni meidän pitäisi ottaa se käyttöön niin kuin eduskunnassa on päätetty. [Timo Heinonen: Kyllä, itsenäinen valtio!] 176 kansanedustajaa on tämän hyväksynyt, ja se kertoo siitä, että tahtotila on ollut hyvin yksimielinen. Mielestäni tämä laki on kuitenkin tietyllä tapaa huono, sen takia, että lakiin on kirjattu tällainen vuosimalliraja tälle autolle. Meidän ehkä olisi syytä ollut miettiä, voisiko se raja olla jotain muuta. 90-luvulta asti autoissa on ollut ABS-jarrut ja airbagit, ja olisiko se ollut se vaatimus, että siinä kevytautossa tulee olla tällaiset varusteet. Tämä on epätasa-arvoista. Kaikilla nuorilla tai perheillä ei ole varaa hankkia näin uutta autoa. [Timo Heinonen: Hyvä huomio!] Ollaan puhuttu paljon maaseudusta ja maaseudun pienituloisista. Keskustakin on puhunut maaseudun pienituloisista. [Ari Torniaisen välihuuto] Siellä maaseudulla tämä kevyt-auto ja yhtä lailla mopoauto on antanut hyvin paljon lapsille mahdollisuuksia kulkea harrastuksissa, ja sillä lailla se on luonut heidän elämäänsä tietynlaista sisältöä ja on päästy pitempien matkojen päästä harrastuksiin ja hyviin harrastuksiin myös. Minun omat vanhimmat lapseni ovat mopoautoiän ohittaneet, ja itse henkilökohtaisesti autoalan opettajanakin työskennelleenä en voinut edes ajatella, että ostaisin mopoauton lapsilleni. Mopoauto on mielestäni erittäin turvaton, ja kevytauto loisi sen auton turvan sille kuljettajalle, ja se loisi turvaa myös muille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Ne ovat käyneet huomattavasti kovemmat testit läpi. Mielestäni mopoauto on kolaritilanteessa erittäin turvaton. Itse kun olen ollut tuossa iässä, niin Ruotsissa ajettiin EPA-traktorilla, ja Ruotsissa ajetaan EPA-traktorilla edelleen. Mikä estää meidän maatamme tällaisessa lainsäätämisessä, jos naapurimaassa, joka kuuluu Euroopan unioniin, on mahdollisuus rakentaa EPA-traktoreita? Ehkä pieni aasinsilta, että meidän tulisi joitain muitakin lakeja ehkä ottaa rohkeammin käsittelyyn ilman kumartelua Euroopan unionille. Ehkä myös nuuskassa voisimme toimia samalla tavoin kuin Ruotsi toimii. Eduskunnan sanotaan olevan semmoinen paikka, joka säätää tämän maan lait ja on korkein päättävä elin. Jos me olemme itsenäinen kansallisvaltio, niin ihmettelen sitä, että me emme saa ottaa lakia kevytautoista käyttöön vaan me kumartelemme Euroopan unionille tässä asiassa. Edustaja Turtiainen esitti puheenvuoron siitä, että ajokortin myöntämisen alaikärajaa voitaisiin laskea. Ehkä meidän kaikkien edustajien tulisi ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona se, että ajokortin alaikäraja saataisiin laskettua 17 vuoteen, koska meillä on vielä maaseudulla nuoria ja ihmisiä. Annetaan heillekin mahdollisuus osallistua yhä keskittyvämpään koulutukseen ja harrastuksiin. Ne keskittyvät kaupunkikeskuksiin, ja kyllä meidän maaseudun nuorille pitää antaa mahdollisuus kulkea joko sitten kevytautolla tai jopa autolla aikaisemmin näissä harrastuksissa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-02T18:12:17,2019-10-02T18:18:00,Hyväksytty,1.1 2019_42_18,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on keskustelu mennyt jo sen verran pidemmälle, että tässä kysymyksessä voi ottaa muutamia ehkä hieman epäpopulistisiakin näkökohtia esille. [Eduskunnasta: Oho!] Elikkä lähinnä sen, että nyt jos hallitus ottaa tämän asian vuodeksi mietintämyssyn alle, niin mitä tarkalleen ottaen tässä aiotaan muuttaa? Jos kerran perusongelma on se, että ajokorttiluokat ovat yhteensovittamattomia, niin millä tästä laista nyt saataisiin sitten vaatimusten mukainen? En nyt pysty sitä näkemään, enkä ole kuullut kenenkään tähän kysymykseen keskustelussa vastaavan. Meneekö tämä lopulta niin, että edustaja Turtiainen oli oikeilla linjoilla siinä, että meidän pitäisi ylipäänsä muuttaa henkilöauton ajokortin ikärajaa alemmas eikä lähteä tällaisiin kevytautokokeiluihin? Onko tämä se todellisuus siinä asiassa? Itse tähän substanssiin kantaa ottaakseni: täällä on paljon puhuttu mopoautojen negatiivisista tai sellaisiksi koetuista piirteistä, mutta nythän ei olla kieltämässä mopoautoja, vaan ollaan luomassa uutta ajoneuvoluokkaa, kevytauto, joka kieltämättä on todellisuudessa enemmän nopeusrajoitettu auto. On se tietysti kevyempikin, siinä on tietty painoraja, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä nopeusrajoituksesta. Ja se on myös aivan totta, että tämä turvallisuus, jota tässä saavutetaan, koskee enemmänkin sen kevytauton sisällä kulkevia henkilöitä kuin sinne ulkopuolelle jääviä. Todettakoon, että myös mopoautoissa on ABS-jarruja ynnä muita turvajärjestelmiä nykyaikana. Elikkä teknisesti ottaen kaikki faktat, mitä keskustelussa on esitetty, eivät ihan pidä paikkaansa. Mutta se siitä substanssista. Itse en sinänsä myöskään pidä EU:n edessä nöyristelystä, ja onkin hirvittävän mukavaa, että myös kokoomus on lähtenyt tässä asiassa perussuomalaisten linjoille, elikkä en kuullut viime kaudella hirveästi kokoomuslaisten vaativan EU:n edessä nöyristelyn lopettamista, mutta alkuhan se on tämäkin. [Jukka Kopran välihuuto] Tosiasia kuitenkin sanoakseni on niin, että kun tätä lakia viime kaudella liikennevaliokunnassa käsiteltiin, niin kyllä se oli tiedossa, että näitä ongelmia siinä voi olla. Se on todettu moneen kertaan. Kyllä se oli silloin tiedossa, että näitä EU-oikeuden kanssa ristiriitaisia asioita tässä voi ilmetä, ja siksi pidänkin varsin outoina näitä puheita siitä, että tämä olisi tullut yllätyksenä. Enemmänkin kysymys oli varmaan siitä, että laki piti saada säädettyä nopeasti ja sen takia se vietiin läpi, vaikka näistä ongelmista tiedettiinkin. No, nyt sitten tämä asia on ollut jatkuvaa vatvomista. Kun tässä on ollut periaatteessa jatkuva markkinahäiriön tilanne käynnissä, elikkä ihmiset eivät ole tienneet, minkälaisiin autoihin he pystyvät nyt sitten investoimaan ja mihin heidän kannattaa investoida, niin sellaisen neuvon antaisin, että nyt, viimeistään tässä vaiheessa, pitäisi olla johdonmukainen ja viestiä julkisuuteen jotain ymmärrettävää siitä, mitä tulee voimaan millä aikataululla ja mitä ihmiset voivat ja mitä heidän kannattaa ajoneuvokseen hankkia. Toisenakin toisin esille ylipäänsä tähän aihepiiriin liittyvää riskiä siitä, miten näissä muutoksissa pitäisi huomioida kaksipyöräisten ajoneuvojen — mopojen ja moottoripyö-rien — markkinat ja ajokorttimäärät eli se, että toivon mukaan emme luo kehitystä, jossa mopojen ja kevytmoottoripyörien korttien ajaminen ja ajoneuvojen ostaminen vähenee entisestään, mikä helposti johtaa siihen, että myös raskaimmat moottoripyörät vähenevät. Nyt jo moottoripyörien markkinat ovat varsin kurjassa tilassa. Toivon, ettemme kurista niitä ennestään. Jotain kompensaatiota sille alalle kyllä tarvittaisiin, ainakin kaikki, mitä nyt tämän EU:n puitteissa voimme sinne tuoda.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-02T18:18:08,2019-10-02T18:21:50,Hyväksytty,1.1 2019_42_19,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eihän tässä ole mistään muusta kyse kuin siitä, että tämä on mopoautolobbareiden kosto Brysselin käytävillä. Kun Suomi alkoi tätä lainsäädäntöä tekemään, alkoivat myyntitilastot menemään alaspäin, ja samalla hetkellä myös lobbarit heräsivät ja ovat vaikuttaneet EU-komissioon siltä osin, että tällainen nootti meille myöskin tuli. Eurooppaministeri antoi hyvät perusteet siitä, mitä tässä on tapahtunut. Tämä avasi sitä problematiikkaa, mikä tuolta EU-komission päästä nyt meitä kohtaan tässä asiassa on tullut. Ei ole epäselvyyttä siitä, etteikö täällä enemmistö kannata näitä kevytautoja — se on ihan selvä asia. Itsekin henkilökohtaisesti kannatan niitä ja niitä perusteita, mitä täällä on useampaan otteeseen mainittu eli mitkä ovat turvallisuustekijät, mitkä ovat tavallaan myöskin kustannustekijät tässä asiassa — turvallisuustekijät niin sille kuljettajalle siellä auton sisällä, jalankulkijoille kuin ylipäätään suomalaiselle liikenteelle ja liikkuvuudelle, jonka meidän nuorillemme tässä luonnollisesti haluamme sallia. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja itsekin kymmenen kilometriä Ähtärin keskustasta tulevana tiedän, miten tärkeätä liikkuminen on. Silloin nuorena pääsi itse liikkumaan mopolla, mutta jos mietin omia lapsiani, jotka jossakin vaiheessa tulevat siihen ikään, että kulkevat moottoriajoneuvoilla harrastuksiinsa ja kouluun, niin kyllä minä mieluummin tämmöisen kevyemmän henkilöauton heille hommaisin, eli kevytauton, kuin sitten semmoisen peltikotelon, mikä on hyvin turvaton, eli mopoauton. Minun mielestäni tässä keskustelussa on käyty ihan hyvää pohdintaa siitä, että ensinnäkin nyt pitää EU-komission kanssa käydä ne keskustelut ja pyrkiä siihen, että tämä laki mahdollisimman nopeasti saataisiin meillä voimaan, niin että kevytautot saataisiin meillä myöskin käyttöön, niin kuin on suunniteltu. Siltä osin tämä aikalisä on nyt otettava. Mutta mikäli tämä ei lyö tuulta allensa ja ehkä jopa muutoinkin — se taisi tulla perussuomalaisten suunnalta, oliko edustaja Turtiainen vai kuka, joka nosti esiin sen — me voisimme laskea ajokortti-ikää tässä maassa, ja jos me sitä laskisimme, me saisimme myöskin aikaisemmin edellytyksiä lähteä saamaan sekä asianmukaisen koulutuksen, ajokortin että myöskin sitten edellytyksiä parantaa nuorilla liikkuvuutta. Varmasti moni meistä maalla kasvaneena on päässyt moottoriajoneuvoja kokeilemaan jo varsin nuorena ja ajamaan niitä nuorena. [Timo Heinonen: Rikos on vanhentunut!] — Rikos on varmasti vanhentunut, kuten edustaja Heinonen sanoi — ja on varmasti itsekin päässyt kokeilemaan jo nuorena miehenä autolla ajoa, suljetulla tiellä luonnollisesti. Kyllä se siitä käytännön tuntemuksesta tulee ja siitä kasvatuksesta, siitä opetuksesta, että moottoriajoneuvoja turvallisesti osataan käyttää. Se on kaiken lähtökohta sille, olipa mikä moottoriajoneuvo sitten tahansa. Joka tapauksessa toivon, että me nyt pääsisimme sillä hyvällä yhteisymmärryksellä, mikä täällä tätä lakia säädettäessä jo oli, käsittelemään tämän asian EU-komission kanssa — uskon, että hallituksen sisällä tästä löytyy joka tapauksessa hyvä yhteisymmärrys, kuinka tätä halutaan viedä eteenpäin — mutta sitten myös täällä eduskunnassa yhtä yksimielisesti veisimme tämän eteenpäin, niin että meidän nuoret voivat käyttää mahdollisimman turvallisia ajoneuvoja liikkuessaan harrastuksiin, kouluun ja niin edelleen, missä ikinä näitä ajoneuvoja tarvitsevatkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-02T18:21:57,2019-10-02T18:26:13,Hyväksytty,1.1 2019_42_20,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kolme pointtia. Ensinnäkin tähän, olisiko järkevää antaa ns. kevytautolain tulla voimaan, vaikka on ilmiselvää, että se on ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. No ei todellakaan! On aivan selvä asia, että tämä asia menisi EU-tuomioistuimeen, ja tämän lain ristiriita EU-oikeuden kanssa on niin selvä, että myös lopputulos on aivan selvä. Suomi joutuisi jälkikäteen perumaan tämän lain. Toinen pointti: Mitä tämä merkitsisi niille perheille, jotka ovat suunnitelleet ns. kevyt-auton hankkimista? Se tarkoittaisi sitä, että he kokisivat itsensä huijatuiksi. He olisivat hankkineet auton, jolla mahdollisesti ei lainkaan olisi käyttöä. Ja vaikka sillä olisikin käyttöä, niin kiinnittäisin huomiota hallituksen esityksen perusteluissa todettuun komission huomautukseen, että alkuperäisen ajoneuvon valmistaja ei olisi enää vastuussa siitä hetkestä alkaen, jona ajoneuvo muunnettiin kevytautoksi — ei, vaikka se palautettaisiin alkuperäiseen tilaansa. Toisin sanoen perheillä olisi autoja, jotka on muutettu kevytautoiksi ja sitten palautettu tavallisiksi autoiksi, mutta auton valmistajafirma ei olisi enää vastuussa autosta samalla lailla kuin autonvalmistaja normaalisti on. Eli jos antaisimme tämän kevytautolain tulla voimaan nyt, tämä olisi kuluttajansuojan kannalta ihmisten saattamista todella ikävään tilanteeseen. Ja vielä liikenneturvallisuudesta: huomaan, että useissa puheenvuoroissa, joita tässä on käytetty, ei ole lainkaan ymmärretty niitä liikenneturvallisuuteen liittyviä näkökohtia, jotka komission kirjeessä — jota on referoitu hallituksen esityksessä — tuodaan esille ja jotka itse toin esiin äskeisessä puheenvuorossani. En niitä kuitenkaan toista, mutta siteeraan Liikenneturvan nettisivuilta muutamia tietoja. Liikenneturva kertoo, että nuorten miesten riski kuolla liikenteessä henkilöauton kuljettajana on muita ikäryhmiä suurempi. [Arto Satonen: Se on selvä!] Valtaosa nuorista ei kuulu riskiryhmään, mutta nuoria riskikuljettajia on kuitenkin arvioitu olevan 10—17 prosenttia kaikista nuorista. Nuoren kuljettajan onnettomuusriski kasvaa, kun kyydissä on kavereita, ja 67 prosentissa nuorten miesten ja 35 prosentissa nuorten naisten — alle 24-vuotiaiden — kuljettamista autoista [Puhemies koputtaa], joilla on aiheutettu kuolonkolari, [Arto Satonen: Ei koske mopoautoa!] on ollut 10 prosentin ylinopeus. Nämä ongelmat eivät vähenisi [Puhemies koputtaa] ns. kevytautolailla, vaan pahenisivat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-02T18:26:15,2019-10-02T18:29:32,Hyväksytty,1.1 2019_42_21,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hassi on käyttänyt tässä mielenkiintoisia puheenvuoroja, ja sinänsä minusta olennaista pohdintaa tässä oli toisaalta tähän turvallisuuteen liittyen, johon palaan kohta, mutta erityisesti tähän EU-tuomioistuimeen liittyen. Elikkä, miten olisi poissuljettua se, että jos laki tulee voimaan, niin voimaantulon jälkeen lähdetään tekemään ne lakiin tarvittavat muutokset, jotta se täyttää tämän EU-lainsäädännön? Sillähän vältettäisiin sitten se EU-tuomioistuin. Perheet ovat nyt hankkineet näitä ajoneuvoja ottaen huomioon sen, että lainsäädäntö on siis tulossa voimaan ensi kuun alussa. Tämän on eduskunta laajasti hyväksynyt, tasavallan presidenttikin on jo lain vahvistanut. Miten olisi näin ollen huonompi vaihtoehto se, että annetaan lain tulla voimaan ja nuoret pääsevät tänä talvena sitten jo turvallisesti tuonne tien päälle? Ne nuoret, jotka oikeasti paljon esimerkiksi valtateillä liikkuvat, joiden perheet ovat jo halunneet turvallisuuteen panostaa hankkimalla näitä kevytautoja, pääsisivät niitä käyttämään, ja sen jälkeen tehdään ne muutokset, joiden kohdalla on aivan ilmeistä, että hallitus aikoo joka tapauksessa tulla esittelemään ne, kun se nyt esittää tämän lainsäädännön toimeenpanon siirtämistä vuodella eteenpäin. Tässä menetetään yksi vuosi sitä tärkeää liikenneturvallisuustyötä, jota tällä lailla on haettu. Ja tosiaan on aivan selvää, että mopoautojen turvallisuus muun muassa näissä Euro NCAP:n testeissä on osoittautunut aivan suorastaan olemattomaksi, kun taas sitten kaikki nämä kevytautot joutuvat täyttämään ne kriteerit, jotka henkilöautolle asetetaan. Ja kun nämä nuorten käyttöön tulevat kevytautot olisivat uusia, niin ne olisivat kyllä taatusti turvallisempia kuin mitä nämä mopoautot ovat. Ja toki edustaja Hassilla oli mielenkiintoisia fysiikanteoriaan liittyviä näkökulmia. Muistelisin itse, että kyllä näitä peruskoulun yläluokilla jo opetettiin, ei tarvitse lukion fysiikkaan turvautua. [Satu Hassi: Mutta kaikki ei opi!] — No se on totta. Edustaja Hassi on aivan oikeassa, että kaikki edustajat eivät ole käyneet peruskoulua. Se on tietysti aivan totta. [Naurua — Timo Heinonen: Osa on käynyt kansakoulun!] Nämä kevytautot ovat myös ympäristöystävällisempiä. Tämäkin on ehkä sellainen asia, joka ei välttämättä hahmotu ihan helposti, niin kuin edustaja Hassi tuossa kuvasi. Mutta kyllä, vaikka kevytautot ovat isompia ja painavampia kuin mopoautot, niin ne ovat myös ympäristöystävällisempiä, koska niissä on hiukkassuodattimet ja niissä esimerkiksi on typen oksideja suodattavat SCR-laitteistot, niin kuin autoissa kuuluu olla, [Puhemies koputtaa] kun taas sitten nämä mopoautot käyttävät [Puhemies koputtaa] dieseliä eikä niissä ole minkäänlaisia suodattimia. Ja jos nyt mietitään tuolta maailmalta suurkaupunkeja, niin siellä kyllä pyritään nämä [Puhemies koputtaa] mopoauton tyyppiset moottorit nimenomaan kieltämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-02T18:29:34,2019-10-02T18:32:58,Hyväksytty,1.1 2019_42_22,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme käyneet hyvää keskustelua tästä hallituksen esityksestä, ja itse toivon, että tämä voi nytten mennä eteenpäin tällaisenaan. Mistä tämä harmillinen tilanne, vuoden siirtymäaika, nyt johtuu? Se johtuu EU-komission kirjelmästä ja siitä huomautuksesta, mikä on tullut, ja itse asiassa kun täällä jo eräässä puheenvuorossa viitattiin siihen EU-komission kirjelmään, niin se kirjelmä on kyllä luettavissa LVM:n sivuilta, tosin se on kopio, ja se on suomenkielinen siellä, eli se on hyvin ymmärrettävässä muodossa ja luettavissa. Sitten täällä on viitattu Ruotsiin, että miksei ole samanlainen kevytautolainsäädäntö kuin Ruotsissa. Ruotsissa ne ovat hyvin erilaisia autoja, ne ovat traktoreita käytännössä, niillä saa ajaa maksimissaan 30:tä kilometriä tunnissa, niissä ei käytännössä saa olla takapenkkiä vaan maksimissaan 1—2 henkilöä kuljettajan lisäksi siinä edessä. Se on hyvin erilainen ratkaisu, siellä on monia muitakin sellaisia ratkaisuja, mitkä ovat erilaisia kuin Suomessa. Me olemme yrittäneet tehdä suomalaisen version tähän, ja nyt olemme komissiosta saaneet huomautuksen siitä ja mahdollisesti joutuisimme sanktioihin, ja on tärkeää, että nyt käydään komission kanssa ne keskustelut, miten saadaan Suomessa suomalainen malli tähän. Hallitus ei todellakaan ota mietintämyssyn alle tätä asiaa, vaan sen jälkeen kun saadaan tämä asia eteenpäin, päästään seuraavaan vaiheeseen ja laitetaan LVM:n virkamiehet töihin ja etsimään niitä ratkaisuja. Keskusta haluaa olla myöskin, koska me olemme hallituspuolue, yhdessä kaikkien puolueiden kanssa, kaikkien eduskuntaryhmien kanssa etsimässä niitä ratkaisuja, jotta saadaan tämä asia maaliin. Kevytauto on myös ilmastoteko käytännössä, koska esimerkiksi joukkoliikenne ei toimi todellakaan läheskään koko Suomessa. Täällä pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne toimii, mutta ei tarvitse mennä kovin kauas omaan maakuntaanikaan, niin siellä ei joukkoliikenne toimi. Kevytautot mahdollistavat nuorille myöskin pääsyn harrastuksiin, se on hyvä asia, ja kevytauto voi olla myöskin ikäihmisille ratkaisu tulevaisuudessa liikkumiseen, kun se on sitten aikanaan muutettavissa myöskin takaisin perheautoksi. Itse uskon, että se on myöskin tulevaisuutta. Etsitään siis ratkaisuja, eikä käytetä sitä koko vuotta, mikä nyt on, vaan löydetään yhdessä ne nopeammalla aikajänteellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-02T18:32:59,2019-10-02T18:35:44,Hyväksytty,1.1 2019_42_23,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin kuin edustaja Torniainen erinomaisessa puheenvuorossaan totesi: tämä asia pitää viedä täydellä maalaisjärjellä läpi niin, että saadaan myös Euroopan unionin päätöksentekokoneiston kautta se siunaus, mikä tälle ilmeisesti tarvitaan. Kiitän tässä vaiheessa jo arvoisia ministereitä siitä, että he ovat erittäin kiireisistä aikatauluistaan huolimatta tänne vaivautuneet ja päässeet tulemaan. On hienoa, että ministeri Tuppurainen piti erinomaisen analyyttisen puheenvuoron ja kertoi, mistä tässä on kysymys. Se on eduskunnan arvovallan tärkeää nostamista, ja on meille erittäin arvokasta, että saamme suoraa tietoa suoraan EU:sta. Tämän asian käsittelyssä vielä yksi asia jäi sanomatta ja se on tämä yleinen mieliala: miten me koemme Euroopan unionin tässä asiassa tai missä tahansa muussa asiassa. Koemmeko me sen sellaisena kauheana byrokratian keitaana, joka suoltaa päätöksiä tai säännöksiä, joissa ei ole mitään järkeä? Tässä nyt olisi sellainen pelin paikka, että me hoitaisimme tämän tyylikkäästi loppuun — että tämä asia saataisiin mahdollisimman äkkiä pantua täytäntöön ja meidän nuorillemme turvalliset kulkemisvälineet tuolla maanteillä. Pitää muistaa, että ne autot, kevytautot, Volkswagen Golfit sun muut, ne ovat äärimmäisen hyviä autoja. Esimerkiksi valovarustus niissä on tänäpänä aivan loistava. Viisi vuotta vanhassa Golfissa on esimerkiksi niin hyvät valot tänäpänä, että mopoautoissa ei ole kymmentä prosenttia sitä valoa, mitä siinä autossa on. Näkyvyys on loistava, turvallisuus on hyvä, talvella se on lämmin, ja ennen kaikkea — mikä siinä on parasta — se on sille kuljettajalle äärimmäisen turvallinen. Kaikilla mittareilla mitattuna se on turvallinen. Toivoisin, että meillä eduskunnassa löytyy niin paljon yhteishenkeä ja järkeä, että saamme tämän asian vietyä läpi järkevällä, nopealla aikataululla. Ja jos sattuisi nyt niin käymään, että — Euroopan unionin komissiolle ilmeisesti on annettu kohtalaisen hyviä syöttöjä jostakin, että tätä kannattaisi vähän niin sanotusti kurmoottaa, niin kuin pohjalaiset sanovat — niin siinä tapauksessa tämä voisi mennä sillä keinoin, että pudotetaan sitten sitä ajokortti-ikää siihen 17 vuoteen. Joku sanoo tämän puheenvuoroni jälkeen, että nepä nuoret ajavat hurjasti. Kaikki me olemme olleet joskus nuoria. Kyllä mekin joskus ajelimme sillä mopedillamme vähän, miten nyt sanoisin, semmoisiakin nopeuksia, jotka eivät välttämättä olleet ihan lainmukaisia. Mutta 99,9 prosenttia meidän nuoristamme aivan varmasti on vastuullisia. Joukossa on aina muutama poikkeus, joista vain puhutaan ja leimataan koko nuorisoporukka vastuuttomaksi. Meidän nuoremme ovat hyviä, vastuullisia nuoria, jotka haluavat rakentaa järkevää Suomea. Se viesti meiltä pitää tästä talosta lähteä, että me luotamme heihin ja annamme heille mahdollisuuden turvalliseen liikkumiseen. Se on vähin, mitä me voimme tässä salissa heille tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-02T18:35:44,2019-10-02T18:38:29,Tarkistettu,1.1 2019_42_24,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen saanut sekä tällä kaudella että aikaisemmalla kaudella olla suuressa valiokunnassa aika paljon käsittelemässä näitä erilaisia Euroopan unionista tulevia esityksiä. Kuten kaikki täällä tietävät, olen vahvasti Euroopan unionin kannattaja, ja useimmiten pidän järkevinä niitä esityksiä, mitä sieltä tulee, mutta nyt on kyllä pakko sanoa, että tässä komission kirjelmässä ei ole kyllä järjen hiventäkään. Ja ne kaikki perustelut, mitkä täällä on: täällä on ainoastaan yksi järkeenkäyvä perustelu — ja se lukee hallituksen esityksessä — ja se on se, että tässä ikään kuin markkinat vääristyvät, koska mopoautojen markkinamahdollisuudet heikkenevät, kun ne ovat eurooppalaisia valmistajia, eli tällä komission esityksellä ei ajeta mitään muuta kuin sitä, että mopoautojen valmistajien ja niitä myyvien asema ei heikkene. Liikenneturvallisuuden kanssa tällä ei ole yhtään mitään tekemistä tämän asian suhteen. Tämä asia on koskettanut sitä paikkakuntaa, josta itse tulen, Sastamalaa, hyvin kovasti, koska meillä oli se valitettava onnettomuus, jossa rattijuoppo ajoi kahden 17-vuotiaan mopoautolla ajaneen ylitse. Voi olla, että siinä turmassa ei olisi normaali autokaan auttanut, mutta se on ollut todella järkyttävä kokemus. Ei sekään ole lopettanut sitä. Edelleen siellä mopoautoilla ajellaan, koska sellaisessa maaseutukunnassa on paljon niitä ihmisiä, jotka asuvat niin kaukana keskustasta — ja kun joukkoliikenne ei toimi — ettei nuorilla käytännössä ole muuta vaihtoehtoa päästä liikkeelle kuin tämä kuuluisa mopoauto. Ja kun täällä puhutaan siitä, että jotkut nuoret miehet eivät välttämättä hallitse sitä liikennettä ainakaan silloin, jos on kavereita mukana, niin se on varmaan ihan totta ja se on oma ongelmansa, mutta kyllä se koskee mopoautolla ajavia ihan samalla tavalla kuin kevytautolla ajavia. [Satu Hassi: Montako mopoauton kyytiin mahtuu?] — Mopoauton kyytiin mahtuu ehkä vähemmän väkeä kuin kevytauton kyytiin, mutta mopoautokin on vaarallinen, jos sillä kohtaa vaikka jalankulkijan tai polkupyöräilijän. Se ei siitä muutu yhtään miksikään. Toivon, että hallitus löytää tähän asiaan nyt yhdessä Euroopan unionin komission kanssa ratkaisun. Tässä on kyse todella merkittävästä asiasta. Minä näen sen myös yhdenvertaisuuskysymyksenä niitä nuoria kohtaan, joilla ei ole mahdollisuutta päästä harrastuksiin tai kavereiden piiriin, joiden pitää julkista liikennettä käyttää ja joita eivät aina vanhemmat ehdi kuljettamaan, niin että he voivat tehdä sen mahdollisimman turvallisesti, joten tämä on erittäin tärkeä asia. Toivon, että mahdollisimman pian tähän saadaan ratkaisu, jonka pohjalta voidaan edetä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-02T18:38:29,2019-10-02T18:41:30,Hyväksytty,1.1 2019_42_25,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on tullut keskustelussa esille tärkeänä seikkana myös ajokortinsaamisedellytykset. Meillähän 2018 kevennettiin B-ajokortin saamisen edellytyksiä poikkeusluvalla, ja tuon jälkeen niitä on myönnetty noin 10 000 kappaletta. Tämän asian tarkastelulle on varmastikin tarvetta. Tässä keskustelussa on tullut hyvin esille se, että me olemme tälläkin kertaa likipitäen yksimielisiä siitä, että tämä kevytautoja koskeva laki täytyy saada mahdollisimman pian voimaan niin, että se kelpaa EU-komissiollekin. Tässä on tärkeänä asiana nostettu esille myös liikenneturvallisuus. Nyt meillä hallitusohjelmassa on mielestäni hyvät linjaukset siitä, että liikenneturvallisuutta parannetaan merkittävästi, ja esimerkiksi väylien peruskorjauksessa on juuri kysymys siitä, että me vahvistamme myös turvallisuutta, ja kun siellä noilla kevytautoilla ajaa, niin se on turvallisempaa, kun tiet ovat kunnossa. Tässä meillä oli vuonna 2010 liikennekäytössä noin 4 300 mopoautoa, kun seitsemän vuoden kuluttua määrä oli likipitäen tuplaantunut: vuonna 2017 meillä oli jo 8 100 mopoautoa käytössä. Niin kuin olemme tässä keskustelussa hyvin kuulleet ja sitä on hyvin kuvattu, on selvää, että tällainen kevytautoksi muutettu auto on huomattavasti turvallisempi kuin tällainen mopoauto. Kun tarve on näin selkeä, tämä kevytautolaki täytyy ripeästi viedä eteenpäin, ja voi sanoa näin, että meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta tämä laki saadaan voimaan ja kevyt-autot tuonne liikenteeseen, koska se on meidän nuorten ja se on meidän kaikkien etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-02T18:41:33,2019-10-02T18:43:32,Hyväksytty,1.1 2019_42_26,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Kokoomus tukee vahvasti kevytautojen saamista meidän nuortemme käyttöön, ja niin muuten tukee Suomen kansakin. Tällä esityksellä on ollut vahva suomalaisten tuki, ja minusta tällaiselle vuoden viivyttelylle ei ole mitään syytä. Jos korjauksia halutaan tehdä, ne olisi ollut mahdollista tehdä huomattavan paljon nopeammin ja saada tämä laki voimaan vielä tämän vuoden puolella. Kun olen kuunnellut tätä keskustelua, niin valitettavasti tuntuu siltä, että hallitus ei oikein tiedä, mitä hallitus tässä haluaa. Hallituksen riveistä on tullut hyvin kriittisiä puheenvuoroja kevytautoja kohtaan, ja tuntuu siltä, että tässä voi tapahtua ihan mitä tahansa. Tuleeko kevytautoja suomalaisille nuorille enää tämän hallituksen aikana, jossa vihreät näyttävät heiluttavan tahtipuikkoa, jää nähtäväksi. Arvon keskustalaiset! Kyllä maaseudun nuoret ja perheet nyt odottavat, että te olette tässä heidän tukenaan ja turvanaan [Eduskunnasta: Olemme!] ja pidätte huolta, että sielläkin pystytään liikkumaan maaseudulta seutukaupunkeihin ja seutukaupungeista maakuntakeskuksiin ja niin poispäin. Arvoisa puhemies! Haluan antaa kiitosta ministereille, Tuppuraiselle ja Harakalle, siitä, että olette täällä paikalla ja olette käyttäneet puheenvuoroja tässä asiassa. Itse pidän sitä tärkeänä, että ministerit osallistuvat näihin keskusteluihin, ja vaikka ministeri Marinilla on liikenneministerinä hyvä syy tänään olla pois tästä keskustelusta ja tuosta aiemmastakin keskustelusta, niin ihmettelen, miksi tämä lainsäädäntö laitettiin tälle päivälle, kun hallituksella oli tieto, että ministeri Marin ei tähän osallistu. Nyt tässä on käymässä itse asiassa niin, että liikenneministeri ei osallistu tähän julkiseen keskusteluun millään tavalla, kun tiedot kertovat, että huomenna tämä ollaan jyräämässä liikenne- ja viestintävaliokunnassa läpi. Eli tänään käydään lähetekeskustelu ja tänään on jo kuulemma kuultu jo muutamaa asiantuntijaa, ja enää lisäasiantuntijoille ei ole edes varattuna aikaa. Huomenna tämä jyrätään hallituksen esityksenä läpi valiokunnasta, ja näyttää siltä, että liikenneministeri Marin ei tähän julkiseen keskusteluun ole osallistumassa. Tämä on se kritiikki, mikä meillä tähän käsittelyyn liittyy. Arvoisa puhemies! Omaisuudensuoja on turvattu suomalaisille perustuslailla. Kun tutustuin tämän toisen kierroksen lausuntoihin, niin aika pysäyttävää oli se, että esimerkiksi One-Pro-niminen toimija, jolla on Lite-On, Meta System, Autonamics ja alihankkijat, he kertovat, että he ovat luottaneet siihen, että eduskunnan suuri enemmistö ja presidentin lainvahvistus ovat taanneet sen, että he ovat jo investoineet tähän kevytautokokonaisuuteen lähes 3 miljoonaa euroa. He kertovat omassa lausunnossaan, että vuoden 2020 kevääseen mennessä kokonaisinvestoinnit nousevat noin 6 miljoonaan. No, todennäköisesti he nyt laittavat seis nämä investoinnit. Ja siellä muuten, arvoisa työministeri Harakka, puhutaan ihan merkittävistä työllisyyspanoksistakin, mitä tähän on laitettu. Piirla Oy omassa lausunnossaan kertoo VMS lite ‑versiosta, ja he kertovat, että hekin ovat luottaneet siihen, että tämäntyyppisessä valtiossa voidaan luottaa siihen, että eduskunnan hyväksymä ja presidentin vahvistama lainsäädäntö tulee päätetyn siirtymäajan jälkeen voimaan. He kertovat hankkineensa rajoittimia noin 150 000 eurolla. He kertovat omassa lausunnossaan tuon summan nousseen muiden työpanosten osalta vielä isommaksi. Näissä lausunnoissa muun muassa kolmen lapsen isä Tuukka Turunen tuo esille sen, että ei tätä saa tarpeettomasti viivyttää. Olen tuon kolmen lapsen isän kanssa samaa mieltä. Ja 15-vuotiaan nuoren isä Jari Vaittinen myös tuo huolensa esille näissä lausunnoissa. Eli ihan tavalliset suomalaiset ihmiset ovat kantaneet huolta ja tuoneet esille sen, että he odottavat omille nuorilleen näitä turvallisempia kevytautoja. Arvoisa puhemies! Meillä on perustuslaissa turvattu omaisuudensuoja. Tässä on nyt kyse siitä, millä tavalla me suhtaudumme tähän kysymykseen, ja esitän, että eduskunta päättää pyytää tästä hallituksen esityksestä perustuslakivaliokunnalta lausunnon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-02T18:43:32,2019-10-02T18:49:04,Tarkistettu,1.1 2019_42_27,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En ole sinänsä suuresti yllättynyt mutta kuitenkin pidän hiukan surullisena sitä, että nämä liikenneturvallisuuden perusasiat, joita olen tuonut esille ja joita on myös hallituksen esityksen perusteluissa, referoiduissa EU-komission esille nostamissa näkökohdissa, suurin osa tämän keskustelun osallistujista haluaa sivuuttaa kokonaan. Kun tässä keskustelussa väitettiin, että ns. kevytautot olisivat myös ympäristön kannalta parannus, niin siteeraan hallituksen esityksen perusteluista sitä komission näkökohtaa, joka liittyy päästöihin. Komissio toteaa, että tällaisella nopeusrajoitetulla autolla ajettaisiin pääosin sellaisella nopeusalueella, jolle se auto ei ole suunniteltu. Ei ole mitään tietoa siitä, mitkä olisivat sen auton tosiasialliset päästöt. Toisin sanoen ei olisi mitään takeita siitä, että nämä autot siinä todellisessa käytössä, mihin ne joutuvat, vastaisivat niitä päästörajoja, joita EU-lainsäädäntö edellyttää. Mitä tulee sitten siihen, olisiko ollut mahdollista korjata tämä lainsäädäntö nopealla aikataululla, niin muistuttaisin vain mieliin, että Sipilän hallitus, joka tietysti olisi siihen työhön voinut ryhtyä, viimeiset kuukautensa toimi toimitusministeristönä. Varsinainen poliittinen hallitus saatiin vasta kesäkuussa, ja lähes koko tämän ajan hallitus on hoitanut myöskin EU-puheenjohtajuutta. Eli se seikka, että komission kanssa olisi voitu selvittää nyt ennen marraskuun alkua se, olisiko löydettävissä tästä ns. kevytautolaista jonkinlainen versio, joka ei olisi niin räikeässä ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, on kyllä ihan kukkua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-02T18:49:07,2019-10-02T18:51:34,Tarkistettu,1.1 2019_42_28,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pari näkökulmaa: Tosiaan edustaja Torniainen tuntee asiaa hyvin ja laajasti ja tuntee Ruotsinkin lainsäädäntöä ja kuvasi aivan oikein, että nämä ruotsalaisten nuorten käyttämät EPA-traktorit ovat hyvin erilaisia kuin mitä nyt Suomen kevytautolainsäädäntö tarkoittaisi, mutta sitä suuremmalla syyllä kysyn: jos kerran Ruotsilla on mahdollisuus luoda tällaisia omiin olosuhteisiinsa sopivia poikkeuksia, niin miksei Suomella olisi mahdollisuus luoda omiin olosuhteisiinsa soveltuvaa lainsäädäntöä, joka ehkä poikkeaa eurooppalaisesta valtavirrasta mutta olisi meillä perusteltua? Tätä jos tosiaan liikenneministerin sijaisena täällä ansiokkaasti keskusteluun osallistunut ministeri Harakka pystyisi avaamaan tarkemmin. Mutta, arvoisa puhemies, ehkä se kaikkein olennaisin näkökulma liittyy nyt tässä yhteydessä myös tähän perustuslakinäkökulmaan, jota edustaja Heinonen kuvasi hyvin. Tosiaan monet yritykset mutta myös monet perheet ovat investoineet jo siihen, että tällainen uusi lainsäädäntö tulee voimaan, ja mielestäni perustuslakivaliokunnalla olisi varmasti paikallaan pohtia tämän asian yhteydessä tarkemminkin, onko näillä jo investointeja tehneillä ollut oikeutus näin asiaa ennakoida. Toisaalta sitten mielestäni tärkeä perustuslain näkökulma on myös se, että perustuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus turvallisuuteen ja jos me eduskuntana olemme asian äärellä, jossa voisimme lainsäädäntömuutoksella lisätä turvallisuutta — tässä tapauksessa nuorten turvallisuutta — niin mielestäni on kyllä vakavan pohdinnan paikka, jos emme tätä turvallisuutta lisäävää lainsäädäntöä mahdollista. Tässäkin mielessä ehkä perustuslakivaliokunta voisi asiaa katsoa. Ja mielestäni kyllä yksi näkökohta on vastuu ympäristöstä. Mielestäni, tällaisella peruskoulun ja lukion fysiikan ymmärryksellä, nämä olisivat ympäristöystävällisempiä kuin mopoautot, mutta ehkäpä tässäkin perustuslakivaliokunta voisi kuulla vaikka asiantuntijoita aiheeseen liittyen. Elikkä, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Heinosen esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-02T18:51:35,2019-10-02T18:54:29,Hyväksytty,1.1 2019_42_29,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse näen, että tämä hallituksen esitys tulee saada mahdollisimman nopeasti päätökseen. Kuitenkin meillä 1.11. lähestyy, ja toivon, että siitä aikarajasta ei mennä yli. Tämän hallituksen esityksen vuoden siirtymäajan aikana Suomi varmasti etsii yhdessä komission kanssa niitä ratkaisuja, miten kevytautolainsäädäntö Suomessa saadaan voimaan. Itse toivon näin ja itse uskon näin. Kuten ministeri Tuppurainen täällä omassa puheenvuorossaan toi jo esille, niin komissio on myöskin valmis etsimään ja keskustelemaan asiasta, ja toivon, että näin myöskin tehdään. Edustaja Heinonen omassa puheenvuorossaan peräsi sitä, mikä on keskustan kanta käytännössä tähän asiaan. Olen jo useampaan otteeseen, useammassa puheenvuorossa, sanonut: keskusta haluaa, että Suomeen saadaan kevytautolainsäädäntö yhdessä EU:n komission kanssa siten, että se myöskin täyttää kaikki vaatimukset. Edustaja Autto myöskin sitä epäili, voiko meillä olla samanlainen lainsäädäntö kuin Ruotsissa. Itse näen, että sen ei tarvitse olla juuri samanlainen kuin Ruotsissa. Itse toivon, että meillä on sellainen lainsäädäntö, mikä täyttää Suomen olosuhteet, ja viedään niitä asioita eteenpäin. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja täällä ei joukkoliikenne toimi läheskään koko Suomessa. Me tarvitsemme nuorten liikkumiseen erilaisia vaihtoehtoja, ja kevytautovaihtoehto on yksi sellainen. Se on turvallisempi omasta mielestäni kuin mopoauto, mutta tämä kevytautolainsäädäntö ei sulje pois mopoautojenkaan olemassaoloa Suomessa, ja se on tärkeä huomioida tässäkin asiassa. Etsitään yhdessä niitä ratkaisuja. Itse uskon, että kun käydään ja kaikki käyvät läpi tuota EU-komission kirjelmää ja mitä sieltä vaaditaan, niin niitä ratkaisuja kyllä löytyy. Siellä muun muassa puututaan rajoittimiin, miten sitä nopeutta rajoitetaan, ovatko ne mekaanisia vai elektronisia — sitä voidaan varmasti selvittää. Itse uskon, että myöskin siitä löytyy ratkaisu. Onko nopeus se, mikä viime kaudella päätettiin, 60 kilometriä tunnissa, vai voiko se olla hieman alhaisempi? Itse toivon, ettei se kuitenkaan mene siihen, mikä se Ruotsissa on, 30 kilometriä tunnissa. Viime kaudella hallituksen esitys oli 45 kilometriä tunnissa. Pohditaan sitäkin asiaa, se on yksi vaihtoehto. Samoin sitä, ovatko kevytauton painorajat juuri nämä, on syytä pohtia, mutta turvallisuus ennen kaikkea. Turvallisuus ennen kaikkea [Puhemies koputtaa] ja nuorten liikkuminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-02T18:54:29,2019-10-02T18:57:38,Hyväksytty,1.1 2019_42_30,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa puhemies! Loppuun haluan korjata aiemmassa puheessani kertomani mopoautojen myyntimäärän, niin että jää pöytäkirjaan oikea luku: se oli normaalitilanteessa, siis ennen tämän lainsäädännön hyväksymistä, noin 600 autoa eikä pienempi, kuten aiemmin sanoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-02T18:57:39,2019-10-02T18:57:57,Hyväksytty,1.1 2019_42_31,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Yksi oikaisu tuohon aikaisempaan puheenvuoroon, jossa esiintyi se, että mopoautoa voisi ajaa T-kortilla eli traktorikortilla: sehän ei suinkaan pidä paikkaansa. Aivan alkuun, kun näitä mopoautoja rupesi Suomeen tulemaan, niitä hommattiin aikuisille, vanhemmalle väestölle sillä olettamalla, että ennen vuotta 85 syntynyt henkilö voisi ajaa mopoautolla ilman mitään ajo-oikeutta. Se vääristymä johtuu ehkä osastaan myöskin siitä, että päämaat ovat Ranska, Italia ja Espanja, missä näitä on vanhemmalla väestöllä käytössä ja missä he saavat ajaa ilman mitään ajo-oikeutta. Kyllä minä olen vahvasti sitä mieltä, kun on näitä myös kolareissa mukana ollut katsomassa, että kevytauto tai hidastettu auto, kuten edustaja Hassi sanoi, olisi meidän nuorille huomattavasti turvallisempi kuin tämä niin sanottu mopoauto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-10-02T18:58:01,2019-10-02T18:59:00,Hyväksytty,1.1 2019_42_32,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi asia vain: kun tässä on kovasti todisteltu, että komission kanta on mopoautojen valmistajien lobbauksen tulosta, niin kysyn vain, että keiden kannat ovat autokauppiaiden lobbauksen vaikutuksesta syntyneitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-02T18:59:01,2019-10-02T18:59:23,Hyväksytty,1.1 2019_42_33,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Hassi puhui tästä liike-energiasta ja muusta: Jos tuolla logiikalla ajattelee tätä mopoautoasiaa, niin ehkä sitten voisi Hassi esittää, että henkilöautolla on joku painoraja, niin että 18:n vanhana saa ajaa vain 900-kiloista ja sitten 25-vuotiaana 1 200-kiloista ja 30-vuotiaana sitten 1 500-kiloista. Että ei tällä liike-energialla ja massalla ole mitään tekemistä. Meillä on 18-vuotiaita ammattikoulusta valmistuneita autonkuljettajia, jotka ajavat 60 000 kiloa painavaa autoa. Näkisin nyt vain, että tämä asia pitäisi saada pikaisesti käyntiin. Tuolla työhuoneessani kuulin, että jotkut yritykset ovat investoineet ja ostaneet joitain rajoittimia varastoon — onhan tämä ihan käsittämätöntä, että lakia, joka on tulossa voimaan, muutetaan tässä vaiheessa. Suomi on kansallisvaltio — käsittääkseni — ja ei meidän kuulu ottaa ohjeita omaan lainsäädäntöömme mistään yläpuolelta. Pidetään maa itsenäisenä ja tehdään itsenäisiä päätöksiä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-02T18:59:26,2019-10-02T19:01:01,Hyväksytty,1.1 2019_42_34,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,Ministeri haluaa käyttää vielä puheenvuoron. Riittääkö minuutti?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_42_35,42/2019,2019-10-02,17.15,19.02,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän edelleen keskustelusta. Nyt tässä loppuvaiheessa nostettiin esiin tämä omaisuudensuoja, joten on ehkä tärkeää tässä nyt vielä korostaa sitä, että lakia ei ole kumottu eikä lakia olla muuttamassa vaan lain voimaantuloa ollaan siirtämässä. Mikäli joku kokee, että tästä aiheutuu taloudellista haittaa, niin on tietenkin mahdollista hakea vahingonkorvausta, joka sitten viime kädessä tuomioistuimessa ratkaistaan. Mutta on syytä huomata se punninta, joka tässä on käyty, että myös lain voimaantulo nostaa merkittävästi sitä riskiä, että Euroopan unionin komissio käynnistäisi rikkomusmenettelyn, josta seurauksena saattaisi olla sitten lopulta se, että suomalaiset yksityishenkilöt ja yritykset kärsisivät mittavampaa taloudellista vahinkoa ja omaisuuden menetystä, puhumattakaan sitten siitä, että Suomen valtio tietoisesti luopuisi aiemmasta varovaisuusperiaatteestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2019+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-02T19:01:04,2019-10-02T19:02:10,Hyväksytty,1.1 2019_43_1,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskustelu asiasta päättyi eilen, 2.10.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Timo Heinonen Heikki Auton kannattamana ehdottanut, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_2,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_3,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,Edustaja Juuso.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_4,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tänään tiedotustilaisuuden koskien tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitusta. Merkittävin ongelma esityksessä on se, että se sisältää takaportin. Ensin sanotaan, että hoitajamitoitus on 0,7, mutta sitten todelliseksi hoitajamitoitukseksi jää 0,5. Tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat kuitenkin niin huonokuntoisia, että 0,7:n pitäisi olla ehdoton minimi, ja osa heistä tarvitsee hoitoa tätäkin enemmän. Viime keväänä vanhuspalveluiden ongelmat saivat suurta yhteiskunnallista huomiota, ja nykyisten hallituspuolueiden edustajat lupasivat sitovaa hoitajamitoitusta heti. Jo tämän esityksen perusteella on päivänselvää, että tämä lupaus ei toteudu tällä hallituskaudella. [Timo Heinonen: Tämäkään!] Siirtymäaika on asetettu vaalikauden loppuun, huhtikuuhun 2023 asti. Vastuu hoitajamitoituksen toteutumisesta on käytännössä sysätty seuraavalle hallitukselle, eikä kunnille anneta rahoitusta ongelmien korjaamiseen. [Puhemies: Ja kysymys?] Arvoisa ministeri Kiuru, miksi hallitus ei korjaa hoitajamitoitusta tasolle 0,7 heti, kuten te itse vielä helmikuussa lupasitte? Miten on mahdollista, [Puhemies koputtaa] että tunnin hommaan kuluukin neljä vuotta? Tätäkö hallitus kutsuu vastuunkannoksi? [Ben Zyskowicz: Tulee voimaan ennakkoäänestyspäivänä ilmeisesti, aprillipäivänä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-03T16:05:47,2019-10-03T16:07:16,Hyväksytty,1.1 2019_43_5,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa edustaja, minuutti on täynnä. — Ministeri Kiuru.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_6,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juuso on samoilla linjoilla kuin itsekin olen. Tämä asia pitää hoitaa, ja vuodesta 2011 asti olen haaveillut siitä päivästä, että suomalainen poliittinen tahtotila muodostuisi meidän ikäihmistemme tueksi niin, että tämä hoitajamitoitus saataisiin lakiin: lisää hoitajia, 4 400 hoitajaa, ja työajasta muut tukitoimet pois, jotta voidaan keskittyä hoitoon ja hoivaan. Edustaja Juuso, tiedätte, että 0,7 tulee voimaan heti. [Ben Zyskowicz: Neljän vuoden päästä!] Niille, jotka eivät pysty sillä hetkellä tarjoamaan kaikkia niitä hoitajia alueellisen hoitajapulan vuoksi, on annettu sellainen mahdollisuus — jos turvallisuus ei vaarannu, palveluiden laatu ei kärsi ja mennään kuitenkin yli nykyisen suosituksen — että on aikaa hankkia ne hoitajat, jotka yhteiskunnasta tällä hetkellä vielä puuttuvat tästä isosta tavoitteesta. Nimenomaan hoitajamitoitus toteutuu heti, [Ben Zyskowicz: Neljän vuoden päästä!] koska meillä on 22 prosenttia, [Puhemies koputtaa] joka siihen jo pystyy. Tältä osin nimenomaan heti säädetään laki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:07:18,2019-10-03T16:08:29,Hyväksytty,1.1 2019_43_7,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Muistutan sekä ministereitä että arvoisia edustajia siitä, että aikarajamitoitus tässä keskustelussa on 1 minuutti. — Edustaja Juuso.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_8,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tehostetuissa palveluyksiköissä on usein monisairaita henkilöitä, jotka kärsivät esimerkiksi muistisairaudesta, verenpainetaudista, diabeteksesta, kilpirauhasen tai sydämen vajaatoiminnasta. Monet heistä katsovat tätä lähetystä tälläkin hetkellä. Sairaanhoitajan työhön tehostetun palveluasumisen yksiköissä kuuluu kaikkien näiden sairauksien seuranta, muun muassa verenpaineen, verensokerin ja painon seuranta, erilaiset mittaukset, lääkehoidon sivuvaikutusten seuranta ja eteenpäin raportointi sekä monta muuta vaativaa hoidollista tehtävää. Olen käytännössä nähnyt monta kertaa, miten sairaanhoitajat joutuvat tekemään kaikkea muuta kuin varsinaisen toimenkuvansa mukaisia työtehtäviä, usein pelkästään perushoitoon liittyviä tehtäviä. Syynä tähän on se, että henkilöstöä on yksinkertaisesti liian vähän. Millä tavalla hallitus varmistaa sen, että sairaanhoitajille jää riittävästi aikaa tehdä varsinaisia sairaanhoitoon kuuluvia tehtäviä ja lääkehoidon seurantaan on käytössä riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-03T16:08:39,2019-10-03T16:09:45,Hyväksytty,1.1 2019_43_9,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Edustaja Juuso ottaa hyvin esille sen, että sekä lääkehuolto että myöskin johtaminen ovat yksittäisiä syitä siihen, miksi näitä laiminlyöntejä vanhusten hoidossa on ollut, niin kuin viime aikoina ollaan nähty. Kaksi muuta syytä ovat myös ilmeisiä: Valvira on kiinnittänyt laiminlyönneissä huomiota siihen, että hoitajia on tosiasiassa liian vähän vuorossa. Neljänneksi keskeisin syy laiminlyönteihin on ollut tällä kentällä nimenomaan se, että on keskitytty hoito- ja hoivatehtävien lisäksi näihin välillisiin tukitöihin, ja nyt tämä tahtotila, jonka hallitus muodosti hallitusohjelmaneuvotteluissa, lähtee nimenomaan siitä, että nämä tukityöt siirretään pois hoitajien työtehtävistä, jotta aikaa hoitamiselle jää. Tältä osin myöskin 0,7:n mitoitus takaa, että Suomessa on jatkossa 4 400 hoitajaa enemmän, ja tätä päivää eduskunnassa on odotettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:09:45,2019-10-03T16:10:46,Hyväksytty,1.1 2019_43_10,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Ja nyt lisäkysymyksiä tästä aihepiiristä niille edustajille, jotka ovatkin jo V-painiketta painaneet ja nousseet seisomaan. — Edustaja Purra.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_11,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! STM:n työryhmä on esittänyt, että hoiva-avustajat ja opiskelijat voidaan laskea mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen. Seitsemän kuukauden koulutuksen saaneet apulaiset opiskelijoista puhumattakaan tulevat edullisemmaksi, mutta kuten tiedämme, he eivät voi toimia kuten koulutetut hoitajat — eivät ammattitaidoltaan, varmuudeltaan eivätkä vastuultaan. Kaiken lisäksi tiedämme, että tämä tarjoaa mahdollisuuden mennä sieltä, mistä aita on matalin ja edullisin. Valmistuneen tilalle kannattaa ottaa uusi opiskelija, ja kun hän valmistuu, taas uusi opiskelija. Hoitajat kannattaa korvata avustajilla aina kun mahdollista. Mitä tämä tarkoittaa työntekijöiden kannalta? Jälleen merkittävää lisäystä paineeseen ja kiireeseen, yhä vähemmän aikaa perehtyä asioihin, enemmän määräaikaisia työsuhteita, lisää pätkätöitä, epävarmuutta, venyviä työntekijöitä, ei riittävää palkkaa. Tästä seuraa sitten se, mitä hallitus ja kokoomus kutsuvat huutavaksi työvoimapulaksi. Juuri tällä tavalla luomalla luodaan työmarkkinoille ongelmia, [Puhemies koputtaa] mistä seuraa, että alalle koulutetut henkilöt eivät jaksa. Mitä te aiotte tehdä hoitohenkilökunnan työolojen korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-03T16:10:57,2019-10-03T16:12:07,Hyväksytty,1.1 2019_43_12,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nimenomaan työolojen parantamisesta on kysymys silloin, kun me puhumme tämän sitovan henkilöstömitoituksen säätämisestä lakiin. Siinä on kysymys siitä, että annamme uupuneille hoitajille, alan ammattikunnalle, sen viestin, että työtä tekeviä näissä yksiköissä pitää olla tarpeellinen määrä. Me annamme yhteiskunnasta myöskin viestin, että täällä välitetään siitä, miten me huolehdimme ikäihmisistä yhteiskunnassa — meidän kaikkien isistä, äideistä ja isovanhemmista. Siitä tässä on kysymys. Haluan myöskin todeta edustajalle, että viime hallituskauden aluksi — erityisesti perussuomalaiset olivat siinä hallituksessa — nimenomaan päätettiin, että hoiva-avustajatkin kelpaavat joukon jatkoksi mukaan. Siltä pohjalta nykyinen suositustaso on nimenomaan se, että myöskin ne, joilla on alan koulutusta tietyn verran, voivat olla avustavissa tehtävissä mukana, mutta he eivät saa olla yksin työvuorossa. [Puhemies koputtaa] Tältä osin tämä esitetty malli vastaa odotuksiinne. [Ben Zyskowicz: Te annatte viestin, että seuraava hallitus hoitaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:12:09,2019-10-03T16:13:14,Hyväksytty,1.1 2019_43_13,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitoalan työ on usein vaativaa ja raskasta, eikä palkkataso mielestäni vastaa ollenkaan työn haastavuutta. Muun muassa näistä syistä johtuen moni hoitoalan koulutuksen suorittanut on päätynyt muille aloille. Meillä on siis pätevää porukkaa, mutta he ovat muualla. Vaativista töistä selviäminen edellyttää riittävää pätevyyttä ja kokemusta, kuka vain ei voi näistä töistä selvitä. Esimerkiksi Turussa on tilanne aika huono sekä laitos‑ että kotihoidossa: yksi hoitaja voi joutua käymään 15:n tai 20:n kotona olevan luona hoitamassa heitä, ja jos on niin, että parkkipaikkaa ei löydy, seuraavan asiakkaan kohdalla aikaa on viisi minuuttia. Tämä ei ole inhimillistä enää. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen pätevien, riittävän kielitaidon omaavien ja alalle soveltuvien hoitajien saatavuuden hoitoalan vaativiin ja vastuullisiin tehtäviin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-03T16:13:16,2019-10-03T16:14:20,Hyväksytty,1.1 2019_43_14,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kysymys kotihoidosta on aiheellinen, koska kotihoidossa on myöskin ollut ongelmia ja on ollut laiminlyöntejä, joita emme voi täällä katsoa läpi sormien. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hoitaako Posti?] Kotihoidon parantaminen on yksi isoimpia haasteitamme, jopa isompi kuin tämä tehostettuun palveluasumiseen liittyvä haaste, jota kuitenkin eduskuntatasolla on käsitelty monesti. Kotihoidon haasteet on myös ratkaistava osana vanhuspalvelulain uudistusta, ja niin kuin olen todennut täällä aikaisemmin, minulla on nyt ammattilaiset pohtimassa niitä ratkaisuja, mitä on tehtävä tämän nykytodellisuuden parantamiseksi. Tässä meidän rahoitusraamissamme on myöskin varattu rahaa, jotta kotihoitoa pystytään parantamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:14:20,2019-10-03T16:15:06,Hyväksytty,1.1 2019_43_15,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella hienoa, että vanhuspalvelulakia uudistetaan, ja totta kai me haluamme odottaa sen kokonaisuuden, koska nythän me tiedämme siitä vasta osan. Siitä se sitten nähdään ja voidaan vasta oikeasti arvioida. Mutta kysymys kuuluu: 27.6. kysyin teiltä, arvoisa ministeri, että kun siellä hallitusohjelmassa lukee henkilöstömitoitus ja te lupasitte hoitajamitoituksen, niin kummasta on kysymys, voiko teihin luottaa, että se on hoitajamitoitus. Te vastasitte, arvoisa ministeri Kiuru, että on tarkoitus nimenomaan tehdä hoitajamitoitus. Sanoitte vielä lisäksi, että katsotte nyt peiliin: hoitajamitoitus. Nyt kun meillä on kuultu nämä, ketä siihen lasketaan, niin eihän se ole mikään hoitajamitoitus. [Välihuutoja] Voi, voi! Kysymys kuuluu: miksi te puhuitte muunneltua totuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-03T16:15:06,2019-10-03T16:15:58,Hyväksytty,1.1 2019_43_16,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Risikon kysymys on varsin aiheellinen. [Naurua] Meillä on monenlaisia termejä. Me puhumme sitovasta henkilöstömitoituksesta, joka kattaa sen, että työyhteisössä on monenlaisia ammattilaisia mukana. Eikö näin? Me puhumme samaan aikaan myöskin siitä, että sen lisäksi, että paikalla on sairaan‑ ja terveydenhoitajat, siellä on geronomit, fysio‑ ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi‑ ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomit AMK:sta, siellä on kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, virikeohjaajat ja kaikki muut vastaavat, [Timo Heinonen: Vielä opiskelijat!] jotka pitävät toimintakykyä yllä. On keskeinen kysymys, lasketaanko tähän hoivatyöhön juuri ne henkilöt, jotka tulevat hoivaan ja hoitoon osallistumaan. Tämä työryhmän esitys lähtee nyt nimenomaan siitä, että ne, jotka on laskettu nykyisen suosituksen mukaan tähän hoivatyöhön ja hoitotyöhön osallistumaan, [Puhemies koputtaa] kelpaavat tähän mitoitukseen mukaan välittömäksi työajaksi, niin kuin jo viimeksi totesinkin. Mutta tämä on vasta työryhmän esitys. Haluan myös muistuttaa, että tämä ei ole vielä hallituksen esitys. [Puhemies koputtaa] Tässä on ala nyt kokoontunut yhteen miettimään, minkälainen mitoitus tästä tehdään ja millä nimellä. Kunnioitetaan siis myös sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:16:00,2019-10-03T16:17:24,Hyväksytty,1.1 2019_43_17,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,Ja edelleen kunnioitetaan myös sitä minuutin aikarajaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_18,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ajattelen myös niin, että vanhuspalvelulakia on tärkeää uudistaa. Jos muistan oikein, niin ministeri Saarikko laittoi tämän työryhmän työn liikkeelle viime talvena, ja se työryhmä työskentelee tämän vuoden loppuun. Tänään tuli erään osion eli tämän henkilöstömitoitusta koskevan työryhmän työ julki. Se on todellakin vasta työryhmän työ, ja hallitus arvioi huolellisesti nyt sitten sitä, miten tässä mennään eteenpäin. On tärkeää, että kaiken kaikkiaan koko vanhustyöhön, sekä kotihoitoon että laitoshoitoon, riittää tulevaisuudessakin työntekijöitä. Se on meidän yhteinen huolemme, koska me jo nyt tiedämme, että tuhansista henkilöistä on pulaa. Koska pelkästään se, että me lisäämme henkilöstöä, ei riitä, vaan kuten täällä on jo todettu, myös työolosuhteet ovat erittäin tärkeät, haluaisin edelleenkin kysyä: onko hallituksella ajatuksia siitä, miten näitä vanhustyön työolosuhteita pystyttäisiin parantamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-03T16:17:29,2019-10-03T16:18:33,Hyväksytty,1.1 2019_43_19,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Iso kokonaisuus siinä on kysymyksessä, eivätkä yksittäiset toimet pelkästään riitä. Siltä osin hoitajamitoituksen eli tämän sitovan henkilöstömitoituksen tekeminen on tietenkin yksi ratkaisu siihen, että saadaan lisää ihmisiä töihin, saadaan varmistettua, että tehdään nimenomaan hoito‑ ja hoivatöitä, mikä tässä mallissa nyt on tarkoitus toteuttaa hallituksen tahtotilan mukaisesti. Valiokunnan puheenjohtaja kiinnittää oikeaan asiaan huomiota. Kyllä meidän pitää pitää huolta myöskin siitä, että täällä on yhteinen tahtotila vanhusten asioiden kuntoon laittamiseen. Näillä ihmisillä, jotka tekevät tätä tärkeätä työtä, on niin vahva eetos olla ihmisiä auttamassa ja hoitamassa, että tässä tapauksessa monet myöskin uupuvat taakan edessä, jos siihen haasteeseen ei aina pystytä. Tältä osin myöskin se tapa, millä me laitamme nämä yhteiset asiat kuntoon, ratkaisee. Siksi vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on tärkeä, kuten aikaisemmin on jo todettu. [Ben Zyskowicz: Miksi irrotitte tämän siitä kokonaisuudesta?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:18:34,2019-10-03T16:19:37,Hyväksytty,1.1 2019_43_20,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kiuru tässä kertoi, mitkä kaikki ammattiryhmät osallistuvat hoitotyöhön. Mukana siis ovat myös opiskelijat, hoiva-avustajat ja hoiva-apulaiset [Paavo Arhinmäki: Kiitos perussuomalaisten!] sekä osastonhoitajat ja yksikönjohtajat. Ongelma on se, etteivät johtajat ja osastonhoitajat osallistu suoraan hoitotyöhön. Osastonhoitajat huolehtivat henkilöstöhallinnon tehtävistä, eivät suoranaisesta hoitotyöstä, ja sama on johtajien kohdalla. Arvoisa puhemies! Käytännössä esitys on, että vanhustenhuollossa työskentelevien henkilöiden koulutustaso ja palkkaus laskevat, koska hallitus haluaa lisää hoiva-avustajia. Hoitajamitoitus olisi pitänyt hoitaa kuntoon palkkaamalla lisää tutkinnon suorittanutta hoitohenkilöstöä. Turha syyttää edellistä hallitusta, te olette vastuussa. Arvoisa ministeri Kiuru, miksi te vesitätte henkilöstömitoitusta laskemalla henkilöstöhallinnon parissa työskentelevät osastonhoitajat ja johtajat [Puhemies koputtaa] mukaan osaksi hoitajamitoitusta ja miksi hallitus laskee hoitajien koulutustasoa ja yleistä palkkatasoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-10-03T16:19:39,2019-10-03T16:20:50,Hyväksytty,1.1 2019_43_21,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitetaan siitä, että meille täällä eduskuntasalissa eivät kuulu työmarkkinaosapuolten palkkakysymykset. Siitä me pidämme täällä kiinni. [Välihuutoja] Edustaja vihjasi myös, että tässä pohjassa olisi tehty väärä ratkaisu. Te kyllä valitettavasti luitte jotain muuta paperia kuin sitä, mikä tänään tuli julki, ja siltä osin annoitte äsken erheellistä informaatiota siitä, mitä tänään on päätetty. Luettelin äsken välittömään hoitotyöhön kuuluvat tahot näiden ammattilaisten näkökulmasta, jotka ovat istuneet nyt päiviä ja öitä, kymmeniä tunteja, pohtimassa, ketkä voivat olla osa hoitomitoitusta, ja tältä osin kunnioitan ainakin itse, kun en ole alalla työskennellyt koskaan, tosiasiassa sitä ammattilaisten näkökulmaa, joka on yksimielinen. Tältä osin vielä totean teille, mitä tulee opiskelijoihin: Ei missään ole tarkoitus, että opiskelijat tulisivat ikään kuin suoraan pallille töihin. [Puhemies koputtaa] Silloin kun opiskelijalla on tarpeeksi opintoja, tätä asiaa voi harkita toiminnan tuottajan kanssa, ja sieltäkin on selvät ja [Puhemies koputtaa] tarkat kirjaukset tällä työryhmällä esitettynä. Siitäkin ala on yksimielinen. Niin kuin nykyisenkin suosituksen pohjalta, [Puhemies koputtaa] niin vasta kun on tarpeeksi kokemusta, on mahdollista täydentää hoitoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:20:50,2019-10-03T16:22:21,Hyväksytty,1.1 2019_43_22,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,Nyt menee minuutti jo. Teille tulee paikkoja vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_23,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Viime keväänä en ollut täällä eduskunnan jäsenenä, mutta seurasin tietenkin keskustelua, jota eräät tahot leimasivat jopa desimaalikeskusteluksi. Tämä 0,7 ja 0,5 on kieltämättä ollut välillä vaikea ymmärtää, ja minäpä avaan sen. Esimerkiksi 28-paikkaisessa vanhustenhoitoyksikössä 0,5 tarkoittaa aamu- eli päivävuorossa neljää hoitajaa, iltavuorossa kolmea hoitajaa ja yövuorossa kahta, koska viikossa on 168 tuntia ja työvuoron viikoittainen pituus 38 tuntia ja neljäs-osa. Jos me nostamme tämän 0,7:ään, niin meillä päivävuoro nousee neljästä kuuteen, iltavuoro kolmesta viiteen ja yövuoroon riittääkin tuon kokoisessa se kaksi. Kysynkin nyt ministeri Kiurulta: oletteko koskaan pitkän työuranne ja poliittisen uranne aikana nähnyt kolmessa vuodessa tulevaisuudessa näin nopeasti tapahtuvaa parannusta vanhustenhuoltoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-03T16:22:24,2019-10-03T16:23:25,Hyväksytty,1.1 2019_43_24,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," No, vastaus on, että en ole. [Naurua — Välihuutoja] Sen takia olenkin vuodesta 2011 yrittänyt ajaa tätä muutosta, jota eduskunnassa on myös vahvasti vastustettu. Kyllä eduskunnan on nyt päätettävä, laitetaanko nämä vanhusten asiat kuntoon, onko yhteiskunnalla siihen varaa, ollaanko mukana näitä asioita edistämässä vai ollaanko niitä vastaan. Varmasti julkisuudessa tullaan käymään keskustelua siitä, onko tämä hallituksen kunnianhimoinen suunnitelma mahdollinen toteuttaa nopealla aikataululla, johon edustaja nimenomaan jo äsken viittasikin. Kuinka nopeasti me tulemme saamaan nämä hoitajat — siitä on nyt tehty asiantuntijoiden arvio, joka on yksimielinen. Minusta se antaa eduskunnalle kyllä selkänojaa käydä sitä keskustelua, ja tässä täksi siirtymäajaksi on laskettu, että alle neljässä vuodessa nämä hoitajat ovat käytettävissä. Katson tässä kokonaisuudessa, kun olen odottanut tätä päivää kuin kuuta nousevaa, että kun on mennyt 8—9 vuotta, niin siltä osin tällä aikataululla [Puhemies koputtaa] tämän hallituskauden aikana saadaan ihmeitä aikaan. Se on aika lyhyt aika se.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:23:27,2019-10-03T16:24:37,Hyväksytty,1.1 2019_43_25,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne, te olette pääministeri siksi, että te jakelitte erilaisia lupauksia. Annoitte muun muassa ymmärtää, että hoitotyöhön saadaan lisää henkilökuntaa. Vaalien jälkeen te sitten kerroitte, että rahaa ei olekaan. Tuliko teille oikeasti yllätyksenä, että hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää lisää hoitajia ja lisähoitajat lisää rahaa? Hoiva-ala ei ole tällä hetkellä kovinkaan houkutteleva. Työ on kuormittavaa osin siksi, että ammattilaiset eivät saa keskittyä varsinaiseen työhönsä vaan joutuvat suorittamaan myös erilaisia tukitehtäviä, joihin voitaisiin palkata myös vähemmän koulutettua henkilökuntaa. Aikooko hallitus helpottaa tätä ongelmaa osoittamalla lisää rahaa palvelujen järjestämiseen vai sillä, että vaihdetaan henkilökunta halvempaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-03T16:24:39,2019-10-03T16:25:37,Hyväksytty,1.1 2019_43_26,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jäin miettimään, mitä tarkoititte sillä, että ”vaihdetaan henkilökunta halvempaan”, koska ainakin tämä jaoston tekemä esitys tänään perustuu nimenomaan nykysuositukseen. Eli tästä niin kuin ”halvempaan” — ei kai sillä viitata tähän nykytasoon, miten hoitajat rekrytoidaan, jos ymmärsin oikein. Viittaatte ehkä sitten kansainväliseen työtarpeeseen tai siihen, että myöskin Suomen ulkopuolelta saattaisi tulla ihmisiä, jotka olisivat päteviä näihin tehtäviin, ja viittasitte varmaan myös siihen, että koulutusmäärien ohella voi olla, että ulkomailta tätä työvoimaa tulisi. Suomessa on siltä osin tarkka sääntely, että kaikki, jotka ovat kelvollisia toimimaan näissä ammateissa — koulutuksen omaavia henkilöitä — ovat tässä mukana. Sen sijaan on hyvä todeta, että sekä nykyisin että tämän jaoston uuden esityksen mukaan opiskelijat voidaan laskea mitoitukseen mukaan vain silloin, kun he ovat työsopimussuhteessa toimintayksikköön [Puhemies koputtaa] ja kun heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen. [Puhemies koputtaa] Siitä on nyt pidetty kiinni, ja tämä jaoston esitys on, että pidetään siitä tulevaisuudessakin kiinni. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:25:42,2019-10-03T16:26:55,Hyväksytty,1.1 2019_43_27,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus asetti vanhuspalvelulain uudistamisen työryhmän, jonka tarkoitus oli katsoa koko vanhuspalveluketju alkaen kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan. Nyt kun me saimme tämän esityksen, niin tämähän on varsin torso, tai siis todella torso. Tässä tullaan siirtämään vastuu seuraavalle hallitukselle. Tällä kaudella ei tule tapahtumaan yhtään mitään, mutta se piti antaa nyt, vaikka vanhuspalvelulain työryhmä saa työnsä päätökseen tämän vuoden lopussa. Mikä kiire oli saada tämä esitys nyt tässä vaiheessa? Halutaanko tässä nyt unohtaa kokonaan kotihoidon vanhukset? Ja vielä: tässä on tämä ”henkilöstömitoitus” tällä hetkellä. Puhuttiin hoitajamitoituksesta — se on muuttunut nyt henkilöstömitoitukseksi, eli myös asiakkaan asuinympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen kuuluu tämän henkilöstömitoituksen piiriin, ja siellä on täysin kouluttamatonta henkilökuntaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-03T16:26:56,2019-10-03T16:28:05,Hyväksytty,1.1 2019_43_28,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nyt on päätettävä. Oliko tällä lakiesityksellä kiire vai ei? Ennen kesää käsitin, että erityisesti oppositiossa oli painetta, että tämä täytyy tuoda [Välihuutoja oikealta] mahdollisimman nopeasti tänne eduskunnan käsittelyyn, ja väititte, niin kuin olen todennut itsekin, että jos pelkkä 0,7:n henkilöstömitoitus olisi säädetty pysyvänä lakiin, tuon yksittäisen kirjauksen tekeminen olisi ollut selkeästi pienempi työ kuin se, mitä tämä jaosto kuudessa viikossa sai aikaan eli määritteli jokaiselle ihmiselle, joka on tehostetussa palveluasumisessa, sellaisen hoitoisuuden mittariston, millä me pärjäämme jatkossa, kun me mietimme, miten 0,7:n henkilöstömitoituksesta ei tule miniminä myöskin maksimia, ja näin on vastattu myöskin siihen eduskunnan huutoon. Nyt pitäisi päättää, oliko tällä asialla kiire. Käsittääkseni minulta on odotettu tätä esitystä vielä ennen joulua kuin kuuta nousevaa, ja nyt, edustaja, te totesitte, että olisi pitänyt pitää vähän vähemmän vauhtia. [Puhemies koputtaa — Oikealta: Ei!] Nyt pitää päättää, kumpaa tässä tavoitellaan. Molemmat tulevat tehtyä, eli jouluun mennessä [Puhemies koputtaa] tehdään myöskin vanhuspalvelulain kakkosvaiheen päivitystä. [Hälinää] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:28:07,2019-10-03T16:29:21,Hyväksytty,1.1 2019_43_29,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sitova hoitajamitoitus 0,7 on todella tärkeä tavoite, ja se on myös kiireellinen tavoite. No, nyt tässä luonnoksessa, josta on ollut puhe, se tulisi voimaan 2020, mutta ei meillä ole ensi vuoden budjetissa rahaa siihen. Millä tavalla te aiotte tämän rahoituksen hoitaa tähän lakiin, kun teidän toiveenne kuitenkin oli, että se mahdollisuuksien mukaan jo myös käytännössä tulisi voimaan? Tästä tulee sellainen vaikutelma, että hallitus yrittää samaan aikaan sekä lunastaa että ohittaa vaalilupauksensa, kun se lykätään tulevalle vaalikaudelle ja käytännössä sitten tulevan hallituksen rahoitettavaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-03T16:29:23,2019-10-03T16:30:29,Hyväksytty,1.1 2019_43_30,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin todetaan edustaja Räsäselle, että ei vielä huolta. Nyt oli kysymys vasta työryhmän esityksestä. Itse kunnioitan kuitenkin tuon työryhmän esitystä. Se istui tuntikausia miettimässä, miten hoitajamitoitus, eli tämä sitova henkilöstömitoitus, lakiin tulisi. Nyt tämä syntynyt yksimielisyys eri ammattilaisten kesken antaa kyllä pohjaa sille, että eduskunnassa pystytään keskustelemaan asia-argumentteihin perustuen tästä tärkeästä hankkeesta. Olen myöskin todennut, että meillä on budjettiriihen päätökset olemassa koskien myöskin tämän tärkeän työryhmän lopputulosta, kun se aikanaan saadaan, ja tänäänhän me saimme nyt sellaisen lopputuloksen, joka voidaan laittaa lausuntokierrokselle. Katsotaan, millä tavalla se kantaa tämän kuuden viikon aikana, kun käydään isoa yhteiskunnallista keskustelua. Hallitus on varautunut siihen, että tämä lakiesitys annetaan syyskauden loppuun mennessä, ja käytännössä myöskin budjettiriihessä on tehty kirjaus siitä, että nämä resurssit turvataan. Siksi en oikein ymmärtänyt, mitä tarkoititte ohittamisella. [Puhemies koputtaa] Nimenomaan tässä on haluttu kuulla asiantuntijat ja tehdä ratkaisu, joka voisi kantaa. [Puhemies koputtaa] Sitten hallitus aikanaan arvioi lausuntokierroksen jälkeen, minkälainen esitys eduskunnalle annetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:30:31,2019-10-03T16:31:46,Hyväksytty,1.1 2019_43_31,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jokaisen tässä maassa on voitava luottaa siihen, että itselle ja läheisille on tarjolla hyvää hoivaa silloin, kun omat voimat eivät enää riitä. Kiitos ministeri Kiurulle, että olette ripeästi tarttunut tähän asiaan. Olennaista on tietysti myös varmistaa, että sellaisia epäkohtia ja laiminlyöntejä, jotka alkuvuodesta varmasti menivät meillä kaikilla ihon alle, ei enää vastaisuudessa tapahdu. Yksi ihan keskeisistä vanhustenhoivan haasteista on se rekrytointi ja myöskin se työhyvinvointi alalla. Tämä koskee myös kotihoitoa, kun entistä useampi ikäihminen asuu myös pidempään kotona ja saa hoivaa sinne. Yksi olennainen laadun tae kotihoidossa on myös se, että siellä kotona käyvä hoitaja olisi mahdollisimman usein tuttu, mikä tietysti vaatii myös sitä, että niitä ammattilaisia on riittävästi ja heillä on aidosti mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Nyt kysyisin: miten hallitus aikoo tukea kuntia ja hoiva-alaa laajemmin tässä työhyvinvoinnin vahvistamisessa, työnohjauksen vahvistamisessa ja myös rekrytoinnissa tällä välin, kun on tämä siirtymäaika tässä muutaman vuoden sisällä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-03T16:31:47,2019-10-03T16:32:52,Hyväksytty,1.1 2019_43_32,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tähän kysymykseen on palattava. Olette oikeassa siinä, että kaikki ei tule vain sillä kuntoon, että laitetaan sitova henkilöstömitoitus lakiin, [Ben Zyskowicz: Ihan tosi?] vaan myös johtamista on parannettava ja on puututtava laajemmin niihin laiminlyönteihin, mitkä liittyvät asioihin, joita tällä asialla ei laiteta kuntoon. Lääkehuolto on yksi näistä. Yksi näistä on myös työssäjaksaminen, ja meidän täytyy pystyä paremmin saamaan tämä ala itse sitoutumaan nimenomaan työssäjaksamiseen. Minusta sekä viime että tällä hallituskaudella on ollut hyvä tahto myöskin sitouttaa alaa yhdessä toimien ja tehden siihen, että itsekin voi näitä toimia tehdä eikä kaikkea tarvitse säätää laissa. Tätä kautta meillä on muodostumassa perinteeksi se, että näitä työkokouksia alalla pidetään, ja tämä asia on ollut jo esillä myös työkokouksessa. Eli siltä osin voi sanoa, että sekä tällä että viime hallituskaudella näissä työkokouksissa on haettu alan yhteistä panosta siihen, että työnantajat näkevät, että työssäjaksaminen on tärkeää ja siihen pitää panostaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:32:54,2019-10-03T16:33:56,Hyväksytty,1.1 2019_43_33,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp,"Nyt tästä aihealueesta vielä yksi kysymys, ja sen esittää alkuperäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Juuso.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_34,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olemme valitettavasti joutuneet toteamaan, ettei omavalvonta toimi. Varmaan muistamme kaikki iltapäiväleh-tien otsikot viime vuoden vaihteessa. Monet tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat niin huonossa kunnossa, että eivät kykene itse vaatimaan oikeuksiaan, puhumattakaan siitä, että kykenisivät raportoimaan epäkohdista. Jos nämä epäkohdat halutaan korjata, tarvitaan ulkopuolista valvontaa. Millä tavalla hallitus varmistaa sen, että aluehallintovirastot saavat tarpeeksi rahaa valvonnan tehostamiseen? Voiko ministeri Kiuru luvata, että emme näe enää haamuhoitajia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-03T16:34:03,2019-10-03T16:34:46,Hyväksytty,1.1 2019_43_35,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  tehostetun  palveluasumisen  henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps) >>>Suullinen kysymys SKT 24/2019 vp," Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä näkökulma tähän keskusteluun, edustaja Juuso, on nimenomaan myös tämä valvonta. Kyllä Valviran ja avien tarkastuskäynnit ovat osoittaneet, että Suomessa asiat eivät ole vielä kunnossa, ja siltä osin hyvä uutinen on se, että näitä resursseja on nyt sitten lisätty tämän vanhusten palveluiden kriisin johdosta. Se yksin ei auta, koska myöskin kiinnititte huomiota tähän omavalvontaan. Kyllä on pakko sanoa, että palveluiden järjestäjien puolella tämä omavalvonta on paikoitellen jäänyt hiukan toissijaiseksi kysymykseksi, ja tältä osin myös omavalvonnan tarkemmat kirjaukset ja toimet ovat varmasti — niin kuin olivat viime sote-rakenneuudistuksen — keskeisiä kysymyksiä, ja ne ovat jatkossa yhä keskeisempiä. Yksi kysymys on myös se, pitäisikö järjestäjien pystyä tekemään tässä myös yhteistyötä jopa tässä nykyjärjestäjäkentässä. Siltä osin toivon, että saisimme tähänkin myös uusia innovatiivisia ratkaisuja nykykuntakenttään, jonka kuitenkin näitä tehtäviä [Puhemies koputtaa] pitää vielä hetki järjestää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T16:34:46,2019-10-03T16:35:57,Hyväksytty,1.1 2019_43_36,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  pääministerin  EU-politiikkaa  koskevista  lausunnoista (Sofia Vikman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 25/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Vikman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_37,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  pääministerin  EU-politiikkaa  koskevista  lausunnoista (Sofia Vikman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 25/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on erinomainen tilaisuus edistää Suomelle tärkeitä teemoja. Pääministerin lausunnot ovat herättäneet kansainvälisen median huomion kuitenkin aivan toisella tapaa. Ensinnä Ranskan-vierailulla Rinteen brexit-kommentit levisivät ympäri Eurooppaa — jo seuraavana päivänä Euroopan komissio joutui oikomaan Suomen pääministerin lausuntoa. Toiseksi viime sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla Rinne raportoi, että kaikki EU-maat ovat valmiita hyväksymään oikeusvaltiokehityksen kytkemisen EU-rahoitukseen. Pian ilmeni, ettei tämäkään lausunto pitänyt paikkaansa. Pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa, mutta viime aikoina eurooppalaiset päämiehet ovat vieneet pääministeriä kuin pässiä narusta. Pääministerimme lausunnot ovat aiheuttaneet laajaa hämmennystä, josta on haittaa Suomen uskottavuudelle. [Puhemies koputtaa] Kysymys kuuluu: Pääministeri Antti Rinne, pystyttekö johtamaan Suomen EU-politiikkaa? Voivatko suomalaiset luottaa teidän lausuntoihinne, [Puhemies koputtaa] vai pitääkö ihmisten aina varautua siihen, että totuus asiassa kuin asiassa tulee esiin vasta myöhemmin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-03T16:36:03,2019-10-03T16:37:28,Hyväksytty,1.1 2019_43_38,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  pääministerin  EU-politiikkaa  koskevista  lausunnoista (Sofia Vikman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 25/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Brexitiin liittyen nyt näyttää toteutuvan se, että aika nopeasti saatiin Ranskan presidentin kanssa käydyn keskustelun jälkeen syntymään tilanne, jossa Britanniasta on tullut kirjallinen esitys siihen, millä tavalla he ratkaisisivat tämän brexit-kysymyksen. Se tuli muutama päivä myöhemmin kuin mitä toivottiin Ranskan presidentin kanssa tulevan. Syy siihen, miksi tuota pyyntöä esitettiin, oli se, että tarvitaan oikeudellinen arvio sen suhteen, mitä Britannian esitys käytännössä tulee tarkoittamaan. Oikeudellinen arvio vie aikansa, ja me emme voi viedä Euroopan unionin 27:ää jäsenmaata ja niitten kansalaisia, 500:aa miljoonaa ihmistä, tilanteeseen, jossa ei tiedetä, mitä tapahtuu, jos brexit toteutuu ilman sopimusta tai sitten sopimuksen kanssa, joka on Britannian viime hetkellä tuottama malli tähän kokonaisuuteen. Haluan todeta sen, että Euroopan unionin keskustelussa Suomen pääministeri presidencyn johtajana huolehtii siitä, että keskustelu käydään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-03T16:37:28,2019-10-03T16:38:39,Hyväksytty,1.1 2019_43_39,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  pääministerin  EU-politiikkaa  koskevista  lausunnoista (Sofia Vikman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 25/2019 vp,Myös vasemmistoliitto oli ilmoittanut halukkuutensa kysyä tästä aihealueesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_40,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,Edustaja Saramo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_41,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! EU:ssa on ollut todella huolestuttavaa kehitystä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien osalta. Erityisesti Unkarin ja Puolan oikeistohallitukset ovat ottaneet haltuunsa tiedotusvälineitä ja oikeuslaitosta. Unkarissa tiedotusvälineet on valjastettu täysin hallituksen propagandalle. Puolassa on vielä vapaatakin mediaa, mutta yleisradio on kaapattu hallituksen äänitorveksi. Vallassa pysyäkseen oikeistohallitukset ovat siirtäneet huomion pois omista teoistaan lietsomalla vihaa turvapaikanhakijoita kohtaan. Parhaillaan Puolan vaalikampanjassa suurimmaksi uhaksi puolalaisille on nostettu seksuaalivähemmistöt. Hiljentämällä kritiikki ja kaappaamalla oikeuslaitos mahdollistetaan myös korruptio. Suomenkin EU:lle antamat varat siirtyvät liian usein johtajien lähipiirien yksityisiin taskuihin. On minusta upeaa, että meidän ministerimme ovat nyt pitäneet oikeusvaltiota esillä — kiitos siitä. Mutta koska nämä EU-sanktiot edellyttävät yksimielisyyttä, niin Puola ja Unkari pystyvät toisiaan tukemalla estämään ne. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: mitä muita työkaluja meillä on, joilla me voimme ohjata [Puhemies koputtaa] näitä demokratiasta lipsuvia maita takaisin oikeusvaltion tielle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-10-03T16:38:41,2019-10-03T16:39:57,Hyväksytty,1.1 2019_43_42,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusval-tioperiaate on yksi niistä keskeisistä kulmakivistä, joilla on huolehdittu siitä, että Euroopassa on säilynyt rauha näitten instituutioitten toiminnan ajan. Se, että vakaus ja ihmisten hyvinvointi ovat kehittyneet, on hyvin pitkälle sen ansiota, että meillä on näitä arvopohjaisia kulmakiviä Euroopassa olemassa: riippumattomat tuomioistuimet, sananvapaus, demokratia, opposition toimintaoikeudet. Ne ovat kaikki niitä periaatteita, jotka vahvistuvat oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Ne ovat tavallisten kansalaisten suojaksi rakennettuja elementtejä. Tällä hetkellä käydään kolmella tasolla, jotka ovat menneet vähän sekaisin tässä keskustelussa, keskustelua siitä, miten oikeusvaltioperiaatetta vahvistetaan: Ensimmäinen taso on komission esitys siitä, miten tätä oikeusvaltiodialogia käydään jatkuvasti,  jatkuvalla tavalla,  jolla tuodaan  esille sekä menestyksiä että ongelmia tässä oikeusvaltiokokonaisuudessa Euroopan unionin alueella. Toinen on artikla 7:n mukainen menettely, jossa Puola on ollut ja jossa tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] Unkari on ja joka tulee jatkumaan. Kolmas asia liittyy ehdollisuuteen monivuotisen rahoituskehyksen ja budjetin osalta. Siinä Suomi on ajanut [Puhemies koputtaa] yksiselitteisesti komission esitystä eteenpäin, ja se näyttää nyt toteutuvan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-03T16:39:57,2019-10-03T16:41:15,Hyväksytty,1.1 2019_43_43,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,Myös ministeri Tuppurainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_44,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle kysymyksestä. Kun me puhumme EU:n oikeusvaltioperiaatteesta, niin me puhumme EU:n perusarvoista, niistä arvoista, jotka on kirjattu EU:n perussopimukseen. Me emme siis väittele mistään poliittisista mielipiteistä tai moraalisista ihanteista vaan oikeusperustasta, jolle koko unioni on rakennettu. Sen vuoksi on täysin perusteltua, että Suomi on ottanut oikeusvaltioperiaatteen vaalimisen, yhteisten arvojen vaalimisen yhdeksi puheenjohtajakautensa kärkiasiaksi, [Ilkka Kanerva: Kyllä jo sitä ennen!] ja me teemme tämän rauhallisesti, diplomaattisesti ja rakentavasti ja etenemme monella raiteella, kuten pääministeri tässä kuvasi. On tärkeätä huomata, että kaikki ne toimet, joita Suomi pitää esillä, koskettavat kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti, niin dialogin kehittäminen kuin sitten tämä monivuotisen rahoituskehyksen oikeusvaltiokytkentä, joka, edustaja Vikman, on etenemässä tällä hetkellä juuri siltä pohjalta kuin komissio alkuperäisessä esityksessään esitti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-10-03T16:41:17,2019-10-03T16:42:15,Hyväksytty,1.1 2019_43_45,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aihepiiristä lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_46,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite on ollut oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-rahoitukseen. Olemme tyytyväisiä siihen, että oikeusvaltioperiaate on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden päätavoitteita. Nyt tämä hallituksen ja Rinteen malli on vesitetty kompromissi. Se koskee EU-tukien väärinkäyttöä ja korruptiota. Se ei edes koske oikeusvaltioperiaatetta, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Tämä on tappio EU:lle ja pettymys Suomelle. Voi jopa kysyä, vaikuttiko pääministerin ennenaikainen lausunto, johon edellisessä kysymyksessä viittasin, tavoitteemme etenemiseen Suomen puheenjohtajuuskaudella. On hyvä, että tukien väärinkäyttöön nyt puututaan — seuraavaksi olisi luontevaa käydä varsinaisen aiheen eli oikeusvaltioperiaatteen loukkausten kimppuun. Pääministeri Rinne, edistääkö Suomen hallitus jatkossa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen kytkemistä EU-rahoitukseen, [Puhemies koputtaa] vai onko hallitus tyytynyt vähempään tai jopa luopunut tavoitteestaan? Ovatko lausuntonne [Puhemies koputtaa] vaikeuttaneet Suomen tavoitteiden saavuttamista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-03T16:42:25,2019-10-03T16:43:44,Hyväksytty,1.1 2019_43_47,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Totean uudelleen tästä artiklasta 7, tästä oikeusvaltiodialogista, jota viedään eteenpäin, ja sitten kolmantena tästä ehdollisuudesta, joka liittyy monivuotiseen rahoituskehykseen ja budjettiin: Käytännössä tämä viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että ollaan viemässä eteenpäin täsmälleen se esitys, joka komissiolta on tullut, liittyen tähän ehdollisuuteen suhteessa budjettiin, ja se näyttää nyt ensimmäisen kerran valoisalta siinä mielessä, että se on toteutumassa. Siellä Unkari, Puola ja muut, jotka ovat haranneet vastaan tässä kysymyksessä, ovat valmiit hyväksymään tämän asian, viemään sitä eteenpäin. Se oikeusvaltioperiaatteen kytkentä tähän tarkoittaa sitä, että jos on epäilys siitä, että esimerkiksi tuomioistuinjärjestelmä tai syyttäjäjärjestelmä ei toimi kyseisessä maassa oikeusvaltioperiaatteen mukaan, niin rahahanat voidaan saman tien jäädyttää ja sen jälkeen on normaalit valitusmahdollisuudet Euroopan unionin tuomioistuimelle, mikä tuottaa läpinäkyväksi sen tilanteen, että oikeusvaltioperiaatetta tässä maassa ei nyt noudateta, komission tai neuvoston arvion pohjalta. Se johtaa käytännössä siihen, että tämä oikeusvaltiokytkentä [Puhemies koputtaa] tulee hyvin vahvasti tähän budjettiin ja monivuotisen rahoituskehyksen ympärille rakennettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-03T16:43:45,2019-10-03T16:45:00,Hyväksytty,1.1 2019_43_48,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Siellä useampikin ministeri nostaa kättään. — Annetaan ministeri Henrikssonille, äsken jäi saamatta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_49,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Suomihan on saanut valtavan paljon kiitosta siitä, että olemme nostaneet oikeusvaltioperiaatteen meidän puheenjohtajuuskaudella keskiöön. Tästä on tullut paljon, paljon kiitosta, ja haluan sen välittää myös eduskunnalle. Meillä on oikeusministereitten kokous tulevana maanantaina. Siellä tullaan keskustelemaan muun muassa korruption torjunnasta, ja kun meillä oli epävirallinen oikeusministereitten ja sisäministereitten kokous täällä Helsingissä heinäkuussa, niin me keskustelimme ensimmäistä kertaa ylipäänsä EU:n oikeusministereitten kokouksessa oikeusvaltioperiaatteen tärkeydestä. Jokainen maa oli sitä mieltä, että tästä asiasta meidän pitää keskustella jatkossakin, ja se on mielestäni hienoa, että tämmöistä palautetta on tullut. Sitten vielä mitä tulee oikeuslaitoksen itsenäisyyteen ja tehokkuuteen, niin meillä on myös toisenlaiset välineet: meillä on niin kutsuttu EU justice scoreboard, jolla myös voidaan vertailla, [Puhemies koputtaa] miten oikeusvaltiokehitys tapahtuu kussakin EU-maassa, ja tätäkin kehitetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-10-03T16:45:03,2019-10-03T16:46:18,Hyväksytty,1.1 2019_43_50,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,Mennään kysymyksissä eteenpäin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_51,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä oikeusvaltio-periaatteen puolustaminenhan todella liittyy vahvasti meidän puheenjohtajaohjelmaamme, ja on erittäin tärkeää, että se viedään nyt eteenpäin. Täytyy sanoa, että vaikka olen aika pitkään tätä asiaa seurannut, en ole vielä päässyt kyllä ihan täysin selville siitä, mitä tässä nyt on saavutettu. Niinpä kysyn vielä: Onko nyt niin, että kun tämä artikla 7:n mukainen menettely ei ole tehonnut suhteessa Puolaan eikä todennäköisesti tehoa myöskään suhteessa Unkariin, pystytäänkö näitä rahoituskehyksiä käyttämällä takaamaan se, että esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa oikeuslaitos toimii riippumattomasti, siellä on oppositiolla toimintaedellytykset, siellä on sanomalehdillä vapaat toimintaedellytykset — että me saavutamme ne tavoitteet, joita me tässä haluamme? Johtaako tämä nyt siihen? Sen haluaisin kuulla pääministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-03T16:46:20,2019-10-03T16:47:26,Hyväksytty,1.1 2019_43_52,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen, näitä tavoitteita Suomi vie eteenpäin näillä kolmella eri kokonaisuudella, jotka komission esitysten pohjalta ovat EU:ssa keskustelun kohteena. Tämä esitys oikeusvaltiodialogista ylipäätään tulee läpi mennessään tarkoittamaan sitä, että Euroopan unionissa käydään jatkuvasti keskustelua siitä, miten oikeusvaltioperiaate toteutuu jäsenmaissa. Jos on hyvää kehitystä, se tulee läpinäkyväksi. Jos on huonoa kehitystä, se tuodaan läpinäkyväksi. Tätä kautta synnytetään painetta sen suhteen, että näitä esittämiänne asioita voidaan viedä eteenpäin. Sitten on tämä artikla 7:n mukainen menettely, joka ei ole valitettavasti Puolan toimintaan vaikuttanut, vaikka sitä on kaksi kertaa pidetty kuulusteluissa tämän asian ympäriltä. Nyt Unkari joutuu toiseen kuulemiseen tämän asian ympäriltä. Toivon, että Unkari ottaa asioissa vaarin. Puolakin otti joitakin asioita huomioon. Tämä kolmas asia eli tämä ehdollisuus suhteessa tähän budjettiin tulee tarkoittamaan [Puhemies koputtaa] joitakin osia nykyistä tilannetta paremmiksi. Ei kaikkia, valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-03T16:47:26,2019-10-03T16:48:38,Hyväksytty,1.1 2019_43_53,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp," Arvoisa puhemies! Rahoituskehysneuvotteluita on käyty nyt johdollani, ja kaiken aikaa työn alla on ollut EU-varojen kytkentä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen juuri siinä muodossa kuin EU:n komissio esitti alkuperäisessä esityksessään vuonna 2018. Sitä työryhmissä on viety tietysti koko ajan eteenpäin, mutta tavoite on varmistaa se, että unionin budjettia suojellaan laajamittaisilta oikeusvaltion puutteilta. Tämä on uusi työkalu, ja tämä tulee merkittävällä tavalla lisäämään EU-välineitä oikeusvaltiotyökalupakissa. Ja siinä on juuri se lisäarvo. Se puuttuu sellaisiin väärinkäytöksiin, jotka ovat yksittäisiä kelmejä laajempia eli liittyvät oikeusvaltion toimivuuteen, ja kyllä me tätä kautta voimme kiristää ruuvia, jäädyttää varoja niissä maissa, joissa oikeusvaltioperiaatteet eivät toteudu. Sen lisäksi meillä on muita välineitä, kuten pääministeri kuvasi. Me etenemme, teemme työtä usealla saralla. Teemme parhaamme ja tunnustamme sen, että puoli vuotta on lopulta aika lyhyt aika saada lopullisia muutoksia aikaan yhteiskunnissa, kuten Puolassa ja Unkarissa. Mutta teemme oman osamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-10-03T16:48:38,2019-10-03T16:49:46,Hyväksytty,1.1 2019_43_54,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin puoli vuotta on lyhyt aika, ja nyt tämä puheenjohtajakautemme on hallituksen toimesta käytännössä tuhlattu. Kun Suomen pitäisi puhua teollisuuden kilpailukyvystä, väylähankkeista, maataloudesta ja puolustaa pienten maiden itsemääräämisoikeutta, niin mitä tekee hallitus? Yrittää tartuttaa koko Eurooppaan ilmastopaniikin ja vouhotuksen ja hyökkää muita maita vastaan tämän poliittisen oikeusvaltiokehityksensä nimissä. Nyt tämä peli loppui. Muut maat ilmoittivat, että oikeusvaltiolla ei tehdä politiikkaa, vaan turvataan varojen käyttöä ja torjutaan korruptiota. Näin on hyvä ja oikein. Kysynkin hallitukselta: Aiotteko tästä nöyryytyksestä viisastuneena käyttää Suomen vähäisen puhevallan jatkossa meille tärkeiden asioiden puolustamiseen? Hankitteko meille Euroopasta liittolaisia vai vihamiehiä? [Eduskunnasta: Hyviä kysymyksiä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-03T16:49:48,2019-10-03T16:50:32,Hyväksytty,1.1 2019_43_55,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en tunnista edustaja Mäkelän puheenvuorosta mitään totuudenmukaista sitä kohtaan, mitä itse olen havainnut eurooppalaisten päämiesten kanssa keskustellessa. Itse asiassa käytännössä Suomea on kiitetty todella vahvasti siitä panoksesta, jonka Suomi on puheenjohtajakaudellaan jo tähän mennessä koko tähän komission uuden strategian jalkauttamiseen ja EU:n uuden strategian jalkauttamiseen laittanut. Siihen kuului juuri se, mitä kuvasitte: uudenlaisen elinkeinorakenteen vahvistaminen, koulutuksen vieminen eteenpäin, pysyvien, hyvien työpaikkojen synnyttäminen Eurooppaan kestävällä tavalla, ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tämä on äärimmäisen tärkeä Suomen puheenjohtajakauden tavoite, jota viedään vahvasti eteenpäin, ja itse asiassa paljon, paljon tulee kiitosta, niin että voitte olla rauhassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-03T16:50:34,2019-10-03T16:51:31,Hyväksytty,1.1 2019_43_56,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi hoitaa nyt EU:n puheenjohtajuutta kolmatta kertaa. Kaksi ensimmäistä meni erinomaisesti, sanalla sanoen tämä kolmas on kyllä lähtenyt aika kangerrellen liikkeelle. [Välihuutoja vasemmalta] Tuorein tapaus tästä nähtiin Unkarissa, mitä muun muassa politiikan tutkimuksen professori Markku Jokisipilä on kuvannut melkoiseksi pannukakuksi. Perinteisesti Suomen vahvuus EU-puheenjohtajuuksien hoitamisessa on ollut se, että siellä olemme yhtenäinen joukkue, joka toimii yhdessä kompromisseja hakien ja diplomatian keinoja käyttäen. Nyt Euroopassa on syntynyt kuva, että Suomi on puheenjohtajamaana melko arvaamaton. Tämä ei ole kestävää politiikkaa. Haluaisin kysyä pääministeri Rinteeltä: olisiko parempi toimia kansainvälisissä yhteyksissä ministeri Tuppuraisen sanoin maltillisemmin ja diplomaattisemmin ja olla näin edesauttamassa Suomen linjaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-03T16:51:32,2019-10-03T16:52:33,Hyväksytty,1.1 2019_43_57,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimo, Suomi on toiminut rauhallisesti, diplomaattisesti ja asioita eteenpäin vieden, keskustellen, aivan niin kuin kuvasitte, että pitäisikin tehdä. Jos tällä hetkellä miettii niitä yhteistyötahoja, joittenka kanssa on viety Euroopan unionin asioita eteenpäin, niin yksi keskeinen yhteistyökumppanikokonaisuus ovat nettomaksajat, joittenka kanssa ollaan haluttu viedä oikeusvaltioperiaatetta, ilmastonmuutokseen liittyvää kokonaisuutta ja myös maahanmuuttoon liittyvää kokonaisuutta kaikkien eurooppalaisten näkökulmasta oikeaan suuntaan ja hyvään suuntaan. Niin kuin sanoin, on itse asiassa kiitetty kovin paljon sitä työtä, mitä Suomi yleisten asioitten neuvostossa ministeri Tuppuraisen johdolla ja muuten sekä alakohtaisissa neuvostoissa että myös Eurooppa-neuvostossa on tehnyt näissä asioissa. Voitte olla vakuuttunut, että Suomen tästäkin puheenjohtajakaudesta tulee kuvaamallanne tavalla ensimmäisen ja toisen kauden jälkeen erittäin menestyksellinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-03T16:52:34,2019-10-03T16:53:36,Hyväksytty,1.1 2019_43_58,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Tytti,Tuppurainen,Eurooppaministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikka kuuluu tähän saliin, ja siksi sallittakoon tämä edustaja Wallinheimonkin puheenvuoro. Minusta siinä kuulosti kyllä hieman kokoomuksen pettymys, ettei se itse ole nyt hoitamassa tämän hallitusohjelman mukaisesti tätä eurooppapolitiikkaa, jossa toimimme aktiivisesti ja avoimesti EU:n eturivissä, niin kuin pääministeri Rinne on sanonut. Sillä tavalla me toimimme: vahvistamme EU:n yhtenäisyyttä, vahvistamme EU:n toimintakykyä, koska me tarvitsemme unionia, joka pystyy ratkomaan globaaleja kriisejä kuten ilmastokriisi, eriarvoisuus, kasvavat konfliktit suurvaltojen välillä. Tähän pääministeri Rinteen hallitusohjelma on rakennettu, ja siihen myös meidän EU-puheenjohtajuutemme nojaa, ja hyvää palautetta on tullut muilta jäsenmailta. Kyllä meitä pidetään pragmaattisina ja rauhallisina, ratkaisukeskeisenä jäsenmaana, jolle uskotaan muun muassa niinkin vakavia ja vaikeita asioita kuin monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelu. Tältä osin viemme työtä eteenpäin, mutta ei tämä EU-politiikka mikään soolosuoritus ole, kyllä tässä tarvitaan myös muiden maiden suopeutta. Tällä hetkellä jännitteitä on paljon pinnalla, mutta onneksi me suomalaiset olemme siellä tuomassa [Puhemies koputtaa] tämmöistä rauhallista järjen ääntä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2019-10-03T16:53:37,2019-10-03T16:54:46,Hyväksytty,1.1 2019_43_59,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,Ja vielä aiheen esille nostanut edustaja Vikman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_60,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos Suomi toimii EU-puheenjohtajana harkiten ja maltilla, kuten pääministeri täällä totesi, niin miten sitten on mahdollista, että Euroopan komissio joutuu korjaamaan Suomen pääministerin lausuntoja? Vielä Rinteen lausuntoihin, ne nimittäin herättävät huomiota laajemminkin kuin vain EU-keskusteluissa: Tänään saimme lukea muun muassa Suomen Kuvalehdestä energiapolitiikan linjaukset, joista jää kyllä pohtimaan, onkohan hallitus näistä tietoinen — siis muu hallitus Rinteen lisäksi. Rinne nimittäin totesi: ”Turpeen verotus kuuluu energiaverouudistukseen. Turpeen tuki tulee poistumaan sieltä.” Keskustan ryhmä ehätti jo puheenjohtajansa suulla toppuuttelemaan, että turveasiaa tarkastellaan ensi vuonna [Puhemies koputtaa] osana yritystukia. [Välihuutoja] Kysynkin energia-asioista vastaavalta ministeriltä: Pitääkö pääministerin lausuma tässä paikkansa? Tuleeko turpeen tuki poistumaan? Onko asia siis jo päätetty, [Puhemies koputtaa] kuten pääministerin sitaatti sanoo?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-03T16:54:49,2019-10-03T16:56:12,Hyväksytty,1.1 2019_43_61,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp,"No niin, pääministeri itse on käsi pystyssä. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_62,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  oikeusvaltioperiaatteen  toteutumisesta Euroopassa (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, kun yhdistetään useita asioita, joista syntyy hirveä sekamelska myöskin kokoomuksen kysyjän toimesta. Jos haluan vastata tähän ensimmäiseen kysymykseen liittyen näihin väitettyihin selityksiin komission puolelta, niin nehän eivät ole mitään selityksiä, vaan komission tiedottaja totesi siihen, että ei ole muutettu minkäännäköisiä aikarajoja komission toimesta, ja sehän pitää paikkansa. Ei kukaan ole koskaan väittänytkään, että on muutettu joitakin aikarajoja, vaan todettiin presidentti Macronin kanssa, että olisi tärkeää saada Britannian esitykset syyskuun loppuun mennessä, jotta niistä voidaan tehdä laillisuusarviointi. Ei ollut missään tapauksessa kenenkään tarkoituksena muuttaakaan mitään aikarajoja vaan painostaa Britanniaa tekemään esitykset, jotta voidaan suojata tavallisia eurooppalaisia, tavallisia suomalaisia siltä taloudelliselta uhkalta, mikä on tulossa kovasta brexitistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-03T16:56:13,2019-10-03T16:57:09,Hyväksytty,1.1 2019_43_63,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys työvoiman liikkuvuuden parantamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_64,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys työvoiman liikkuvuuden parantamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2019 vp," Arvoisa puhemies! Välikysymyksen yhteydessä perustelin ministeri Harakalle, ettei palkkatuki olisi ratkaisu työttömyyteen, vaan pitäisi kannustaa myös suomalaisia työnhakijoita vaikkapa muuttorahalla. Jos emme anna työttömille suomalaisille porkkanaa siirtyä työn perässä esimerkiksi jonkun siirtorahan muodossa, meidän on vaikea saada heidät työllistettyä. Silloin voi käydä niin kuin Olympiastadionin korjauksessa, että maksetaan ulkomaalaisille alipalkkaa. Jos emme pysty valvomaan valtion rahalla meidän silmiemme alla tässä naapurissa tehtyä remonttia, niin miten muka muualla Suomessa? Ei siis kannata kannustaa harmaaseen talouteen vaan kannustaa suomalaisia liikkumaan työn perässä. Kun nyt ette pysty harmaata taloutta poistamaan, meinaatteko tehdä jotain, että saadaan suomalaiset liikkumaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-03T16:57:13,2019-10-03T16:58:11,Hyväksytty,1.1 2019_43_65,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys työvoiman liikkuvuuden parantamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen siitä, että edustaja Harkimo otti tämän asian keskusteluun, koska vastasin välikysymyskeskustelussa esittämäänne kysymykseen, mutta olitte jo poistunut salista ettekä ilmeisesti tähän päiväänkään mennessä ole kuullut vastaustani. Eli siis hallitusohjelmassa on määritelty se, että muuttoavustusta korotetaan niin, että siitä työnantajan maksamasta muuttokorvauksesta henkilölle, joka muuttaa työn perässä uuteen työhön, puolet on jatkossa verovapaata. Tämä on myöskin ensi vuoden budjetissa linjauksemme. Työvoiman liikkuvuus tämän kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi tietenkin se, että meillä on suuri joukko työnhakijoita ja suuri joukko avoimia työpaikkoja, tarkoittaa sitä, että meidän täytyy satsata koulutukseen, muunto-, pika- ja täsmäkoulutukseen, ja tähänkin hallitus on seuraavassa budjetissa varannut resursseja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-03T16:58:13,2019-10-03T16:59:05,Hyväksytty,1.1 2019_43_66,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lapsimyönteisestä perhepolitiikasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2019 vp,Edustaja Tanus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_67,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lapsimyönteisestä perhepolitiikasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Syntyvyys on laskenut jo kahdeksana vuonna peräkkäin, eikä kuluva vuosi näytä tuovan muutosta negatiiviseen kehitykseen. Tilastokeskus julkaisi maanantaina tuoreimman väestöennusteensa, jonka mukaan suomalaisten syntyvyys vähenee vielä vuosi sitten ennakoitua huomattavasti nopeammin. Viimeaikaiset lapsikielteiset kannanotot osoittavat selkeästi, että olemme todella kaukana lapsiystävällisestä yhteiskunnasta. Vaikka toki asia on monitahoinen ja poliittiset toimet ovat vain osa keinovalikoimia, asiaan on todella tartuttava. Tästä talosta tulee lähteä selkeä viesti, että jokainen syntyvä lapsi on äärimmäisen arvokas ja tervetullut yhteiskunnan jäsen. Kysynkin asianosaiselta ministeriltä: onko hallituksella aikomus edistää lapsimyönteistä perhepolitiikkaa, ja jos on, niin mitkä nämä keinot ovat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-03T16:59:08,2019-10-03T17:00:14,Hyväksytty,1.1 2019_43_68,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lapsimyönteisestä perhepolitiikasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2019 vp,Ministerit Andersson ja Kiuru ovat molemmat valmiina. Andersson aakkosissa ensin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_69,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys lapsimyönteisestä perhepolitiikasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus on jo ensimmäisessä talousarviossaan tekemässä useita lapsiystävällisiä ja lapsimyönteisiä päätöksiä. Opetus- ja sivistystoimen osalta voin sanoa, että ensi vuoden budjetti tulee pitämään sisällään 350 miljoonan edestä panostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla — mukaan lukien erittäin tärkeitä panostuksia varhaiskasvatukseen, jolla palautetaan kaikkien lasten tasa-arvoinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen sekä pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja yli 3‑vuotiaiden osalta. Erittäin tärkeä päätös varhaiskasvatuksen laadun, lasten ja myöskin varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkökulmasta. Sen lisäksi jatkuu myöskin yhteistyö sosiaalipuolen ja sivistystoimen osalta. Ja ensi vuonna on muun muassa tarkoitus käynnistää varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden yhteistyötä vahvistava hanke. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-03T17:00:16,2019-10-03T17:01:16,Hyväksytty,1.1 2019_43_70,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lapsimyönteisestä perhepolitiikasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minä haluan kiittää edustaja Tanusta teidän kysymyksestänne. Se on aivan oikea tässä ajassa. On todettava, että kyllä perheillä on haasteita. Taloudellisen puutteen ovat monet perheet tässä tunnustaneet. Suomessa elää 150 000 köyhää lasta, ja lapsiperheköyhyys on valitettavasti vieläkin sellaisella tasolla, että me emme voi millään tavalla hyväksyä sitä, että me joudumme sanomaan, että monet lapset eivät saa elämälleen sellaista alkua kuin mikä ylipäätään yhteiskunnassa pitäisi turvata. Siksi nyt on joukko toimia tehty nimenomaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Mutta tämä syntyvyyden nostaminen ja perheiden kannustaminen siihen, että pyritään kohti toivottua lapsilukua, on erittäin tärkeätä, ja yhteiskunnalla on iso tehtävä myös luoda positiivista mielialaa siinä, että nuoret ihmiset haluavat perustaa perheen eivätkä pidä sitä riskinä vaan ilon ja onnellisuuden aiheena, niin kuin lapset tässä yhteiskunnassa ovat. Kyllä jokainen lapsi on rakas tässä yhteiskunnassa ja toivottu. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+3.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-03T17:01:18,2019-10-03T17:02:33,Hyväksytty,1.1 2019_43_71,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_72,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan eduskunnan tilintarkastajien kertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018. Tarkastusvaliokunta on kuullut muun muassa tilintarkastajien puheenjohtajaa sekä instituutin johtajaa, ja tilintarkastajien kertomukset ovat jälleen niin sanotusti puhtaita, eli tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa. Tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti, ja mietinnössään valiokunta on kiinnittänyt huomiota myönnettyihin määrärahoihin ja niiden käyttöön sekä toiminnan kuluihin ja niiden muutoksiin. Ulkopoliittisen instituutin osalta ei ole nostettu esille erityiskysymyksiä, ja päätösehdotuksenaan valiokunta on ehdottanut, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomusten johdosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-10-03T17:03:34,2019-10-03T17:04:48,Hyväksytty,1.1 2019_43_73,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tästä tilintarkastuskertomuksesta ei sinänsä ole suurempaa kommentoitavaa, koska se antaa niin sanotusti puhtaat paperit. Kaikki on toimitettu niin kuin pitää. Tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa Ulkopoliittisen instituutin toimintaan. Noin 3,9 miljoonan euron menot viime vuonna, josta 2,5 miljoonaa euroa henkilöstökuluihin — eli henkilöstö ottaa luonnollisesti suurimman osan budjetoidusta rahasta, koska Ulkopoliittinen instituutti tekee tutkimusta. Tulin valituksi Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan puheenjohtajaksi pari viikkoa sitten, ja tämä rooli, mikä Ulkopoliittisella instituutilla meidän yhteiskunnassamme on, on minun mielestäni tärkeä. Me tarvitsemme tällaisen riippumattoman tutkimuslaitoksen, joka vastaa meille ja tuo näkökulmia kansainvälisiin suhteisiin, EU-politiikkaan liittyen, ja tuo meille poliitikoille tärkeää informaatiota, tietoa, poliittiseen keskusteluun ja käy myöskin debattia tiedotusvälineissä tuoden laaja-alaista näkökulmaa niin kauppaan, turvallisuuteen kun liikkuvuuteen liittyvistä ulkopoliittisista asioista. Kaiken kaikkiaan Ulkopoliittisella instituutilla on hyvä ja merkittävä rooli. Toiminta jatkuu myöskin vakaana. Ulkopoliittinen instituutti sai valittua nyt uuden johtajan, ja hän aloittaa ensi vuoden alusta. Varmasti haasteita tulee riittämään myös tulevaisuudessa, ja tutkimussarkaa tulee riittämään. Tutkimusohjelma on nyt lyöty lukkoon aina vuoteen 2022 saakka, jonka jälkeen alkaa uusi ohjelmakausi ja alkavat uudet painotetut alueet, mihinkä tutkimusta ohjataan. Rahoitukseen tietysti tilintarkastusraporttikin kohdentaa ja tarttuu. Vaikka viime vuonna rahoitus oli noin 3,9 miljoonaa euroa, niin nyt sekä valtion budjetoitu osuus tulee hieman kasvamaan että myöskin ulkopuolisen rahoituksen osuus tulee hieman kasvamaan — ja tämä on tietysti merkittävä asia, että meidän tutkimuslaitoksemme pystyy myös hankkimaan ulkopuolista rahoitusta tutkimustaan tekemään. Kaiken kaikkiaan on hyvä, että Ulkopoliittinen instituutti pystyy tuomaan meille riippumatonta tietoa tulevaisuudessakin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-03T17:04:51,2019-10-03T17:07:38,Hyväksytty,1.1 2019_43_74,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnassa asia oli ongelmaton, ja tilintarkastuskertomus on puhdas. Siinä suhteessa ei ollenkaan mitään moitittavaa, päinvastoin hyvin on asiat hoidettu. Se, mihin kiinnitin tässä toimintakertomuksessa huomiota, on se, että kun täällä tutkimuksessa on näitä instituutin painopistealueita käsitelty, niin siellä on EU:n ulkosuhteet, Venäjän ulkopolitiikka ja sisäinen tilanne ja kehitys, sitten Yhdysvallat ja Kiinan ulkopolitiikka, sitten poikkileikkaavana Euroopan turvallisuuskysymykset, ilmasto-, energiapolitiikka ja arktinen politiikka. Nämä ovat kaikki tärkeitä aiheita, ja kun ottaa huomioon sen, että instituutissa on noin 40 henkilöä töissä, joista tutkijoita on reilu 20, niin aivan koko maailmaa ei tietenkään voida tutkia. Mutta kun neuvottelukunnan puheenjohtaja Savola tuossa viittasi siihen, että jatkossa voidaan tarkkailla niitä painopistealueita — näin ymmärsin — niin haluan nostaa Afrikan roolin tässä esille. Afrikka on nyt jäänyt tässä vähemmälle huomiolle. Ehkä pikkuisen sivuraiteelta se saattaa tulla sieltä, jos esimerkiksi Kiinan ulkosuhteita ja vaikutuskanavia mietitään, mutta suoranaisena tutkimuskohteena Afrikka ei ole. Euroopan näkökulmasta ja Suomen näkökulmasta Afrikka on kyllä alue, jota kannattaa tutkia monestakin syystä: ensinnäkin ilmastonmuutos, toisena valtava väestönkasvu Afrikassa, muuttoliike ja sitten tietysti positiivisena piirteenä se, että Afrikka tarjoaa myös nousevia talouksia ja taloudellisia mahdollisuuksia niin Suomelle kuin Euroopallekin, eli Afrikan suhteen Suomessa tarvitaan myös tutkittua tietoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-03T17:07:41,2019-10-03T17:09:57,Hyväksytty,1.1 2019_43_75,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on hyvä sanoa muutama sana Ulkopoliittisen instituutin toiminnasta. Viime vuosina ovat kansainvälistä politiikkaa hallinneet suurvaltasuhteiden kriisit ja huoli monenkeskisen sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen rapautumisesta. Myös meillä Euroopassa on tapahtunut paljon poliittisia muutoksia, ja kaikki nämä ovat heijastuneet myöskin Suomeen lisäten epävarmuutta. Tällaisessa tilanteessa laadukkaan tutkimus- ja ennakointitiedon merkitys korostuu. Ulkopoliittisen instituutin tehtävänä onkin tuottaa tätä korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja asiantuntemusta sekä Suomen sisäiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi että myöskin sinne kansainvälisille areenoille. Kun minä luin tätä Ulkopoliittisen instituutin toimintakertomusta ja tilinpäätöstä, niin kyllä tulin vakuuttuneeksi toiminnan laadusta ja merkittävyydestä, ja oli ilo lukea, että esimerkiksi julkaisuja hyödynnetään laajasti kansallisesti ja kansainvälisesti ja työstä on saatu myös erilaisia palkintoja ja tunnustuksia. Myös erilaisten seminaarien määrä on kiitettävä, ja instituutilla tuntuu olevan hyvä maine tasokkaana seminaarien järjestäjänä. Vaikuttaa siltä, että instituutissa työskentelee kansainvälinen, koulutettu ja innostunutkin henkilöstö. Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtajana voin antaa kiitosta myös siitä, että instituutissa hyvän hallintotavan mukaiset toimintamallit, ohjeet ja määräykset ovat vakiintuneita toimintaprosesseja ja esimerkiksi sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt edellytykset. Eli kaiken kaikkiaan Ulkopoliittinen instituutti ansaitsee kyllä suuret kiitokset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-03T17:09:59,2019-10-03T17:11:54,Hyväksytty,1.1 2019_43_76,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tästä tilintarkastuskertomuksesta ei ehkä sen enempää, koska se todellakin antaa puhtaat paperit toiminnasta, mutta sinällänsä Ulkopoliittisen instituutin toiminnasta muutama sana. Olen siinä neuvottelukunnassa nytten toista kautta, ja täytyy sanoa, että täällä edellä kollegat ovat nostaneet esille kehuja, joihin itsekin voin yhtyä ja todeta, että todellakin tutkimustoiminta, erilaiset seminaarit, raportit, kuukausijulkaisut ja vastaavat ovat kyllä tasokkaita, ja mikä ehkä parasta, nämä monet tilaisuudet keräävät tavallisia kansalaisia. Tämä ei ole mitään elitististä touhua, ikään kuin jotain sfääreissä tapahtuvaa ulkopoliittista keskustelua, joka ehkä takavuosina meillä Suomessa tuntui olevan vain harvojen herkkua, vaan todellakin he ovat pystyneet näillä ajankohtaisilla ja asiaan osuvilla teemoituksilla ja näillä raporteilla nostamaan asioita keskusteluun ja tuomaan niitä nimenomaan kansalaisten äärelle. Siinä mielessä voi sanoa, että tämä työ on ollut kustannustehokasta ja laadukasta. Tiedän, että noissa rekrytoinneissa on myöskin tällaisia nousevia kykyjä, jos näin voi sanoa, opiskelijoita, jotka ovat tehneet hyviä väitöskirjatutkimuksia ja muita, pystytty nostamaan sinne tutkijoiksi, ja tämä on varmasti antanut myöskin kannuksia sitten eteenpäin monille tutkijoille. Se, miten Ulkopoliittisesta instituutista sitten tuli osa eduskuntalaitosta, perustui juhlapäätökseen, joka 2006 eduskunnan juhlavuonna tehtiin. Muistan niitä keskusteluja: Silloin kuviteltiin, että tämä on nyt tämmöinen jonkunlainen EU-propagandakoneisto, joka tuodaan nyt sitten tänne parlamentin alaisuuteen ja sillä sitten lähdetään ohjailemaan keskustelua. Todellakin se oli aika hurjaa se pyöritys, mitä silloin käytiin tämän juhlapäätöksen ympärillä, ja oli aika kummallisia ajatuksia siitä, mitä tämä Ulkopoliittinen instituutti tulisi tekemään. Mutta voi sanoa, että nämä vuodet ovat osoittaneet, että tämä paikka, tämä sijoitus nimenomaan eduskuntalaitoksen yhteyteen on ollut oikea ja se on antanut näihin asioihin sellaista perspektiiviä ja syvyyttä, jota myöskin sitten eduskuntalaitos on pystynyt monella eri tavalla hyödyntämään. Voi sanoa, että nämä viime vuodet Teija Tiilikaisen johdossa ovat olleet kyllä instituuttia erinomaisesti eteenpäin luotsaavia, ja hänelle suuri kiitos siitä, mitä hän on näitten vuosien aikana tehnyt. Nyt sitten uusi johto aloittaa ja vie varmasti instituuttia edelleenkin eteenpäin ja hyvään suuntaan. Tosiaankin kyllä Suomen eduskuntalaitos tämäntyyppisen oman tutkimuslaitoksen ansaitsee ja tarvitsee, ja tällä tavalla pystymme sitten hyödyttämään koko kansakuntaa näillä erilaisilla tutkimustiedoilla ja myöskin näillä ajankohtaisilla raporteilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-03T17:11:56,2019-10-03T17:14:58,Hyväksytty,1.1 2019_43_77,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuulla, että tällaista epäiltiin joskus, että tästä instituutiosta voisi tulla jonkinlainen EU-propagandakoneisto, koska omasta näkökulmastani se näyttäytyy juurikin sellaisena tänäkin päivänä. En ole ollenkaan vakuuttunut Ulkopoliittisen instituutin tämän hetken toiminnasta. Sen sijaan, että se tuottaisi puolueetonta tietoa päätöksenteon tueksi, niin se vaikuttaa enemmän olevan itse itsenäinen poliittinen toimija, joka haluaa ohjata keskusteluja johonkin tiettyyn suuntaan. Erityisesti tämä tietysti liittyy väistyvän johtajan henkilöön. Hän on profiloitunut poliittisesti hyvin voimakkaasti, mutta myös monet muut tutkijat ovat ulostuloillaan tehneet itsestään enemmän poliittisia keskustelijoita kuin puolueettomia tutkijoita. Sitten tämä vaikuttavuus: Jos meillä on 20 tutkijaa palkattuna, mutta on vaikea nimetä mitään konkreettista asiaa, mitä tämä kyseinen taho on saanut aikaan, niin mitä näille verorahoille saadaan vastineeksi? Henkilöstöongelmista kyseisellä taholla on puhuttu jo julkisuudessakin. Tämä kaikki ei herätä minkäänlaista luottamusta. Edellytänkin, että neuvottelukunta puuttuu jatkossa näihin ongelmiin ja antaa meille vastinetta budjettirahoille. Valitettavasti joudun toteamaan, että nämä neuvottelukunnan jäsenten äskeiset puheenvuorot eivät myöskään luo luottamusta siihen, että näihin ongelmiin tullaan puuttumaan tai että niitä edes otettaisiin vakavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-03T17:14:59,2019-10-03T17:16:13,Hyväksytty,1.1 2019_43_78,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tietysti neuvottelukunnan roolinahan on olla viestinviejä täältä eduskunnasta Ulkopoliittiseen instituuttiin päin, niin tutkijoille kuin hallitukselle, ja mikäli näitä huolia on, niin ilman muuta me niitä eteenpäin välitämme. Perussuomalaisillakin on oma edustaja tässä neuvottelukunnassa, edustaja Antikainen, joka erinomainen edustaja teidän riveistä onkin, joten voitte myös omassa puolueessanne suoraan saada tuotua sitä viestiä neuvottelukunnan pöydän ääreen. Mutta, herra puhemies, edustaja Kiuru nosti esiin tutkimusohjelmat tällä tutkimuskaudella, joka siis on alkanut jo ennen tämän neuvottelukunnan aloittamista. On keskitytty kolmeen osa-alueeseen: Euroopan unionin tutkimusohjelmaan, EU:n itäiseen naapurustoon sekä Venäjään ja kolmantena globaaliin turvallisuuspolitiikkaan, jossa tietysti luonnollisena osana ovat transatlanttiset suhteet. Suhteet Yhdysvaltoihin päin ovat keskeisessä roolissa. Kaikki kolme ovat hyvin ajankohtaisia, tärkeitä ja niitä, mitä esimerkiksi Euroopassa ja kyselytunnillakin keskustelu toi esille. Meillä on tapahtumassa aika iso myllerrys Euroopassa niin brexitin suhteen kuin sisäisten neuvotteluiden suhteen oikeusvaltiokehityksestä, rahoituksesta ja niin edelleen, joten siihen pitääkin olla panostusta. Tietysti luonnollisena osana naapurimaastamme Venäjästä, missä tapahtuu jatkuvasti, ja menneitten vuosien asioista, mitä on Ukrainan suhteen tapahtunut, me tarvitsemme myöskin sitä tietoa, kuinka Venäjä kehittyy meidän naapurinamme ja luonnollisesti kuinka me pystymme sitä tutkimustietoa hyödyntämään siinä, että voimme niitä suhteitamme sinne parantaa — puhumattakaan globaalista yhteistyöstä Yhdysvaltoihin päin. Yhdysvallat on kuitenkin se mahti maailmalla niin kaupallisesti kuin sotilaallisesti, ja heidän ajattelutapaansa meidän on hyvä myöskin tuntea ja analysoida. Mutta sitten tähän Afrikka-politiikkaan. On aivan oikein, että nyt nostetaan tässäkin keskustelussa esiin niitä tutkimusosa-alueita, mitä halutaan viedä eteenpäin. Valmistelussa on kaiken aikaa seuraava tutkimuskausi, ja Afrikka on varmasti yksi niistä keskeisistä asioista, jotka vaikuttavat koko Eurooppaan mutta vaikuttavat myös Suomeen. Se valtava paine siirtolaisten määrään, joka sieltä Eurooppaan olisi tulossa, se miljoonien ihmisten epävarmuus tulevaisuudesta ja se, kuinka sitä Afrikan omaa kehitystä siellä pystyisi tukemaan sillä tavalla, että sieltä ei tarvitsisi muualle lähteä — siltä osin varmasti tarvitaan meille myöskin tutkittua tietoa. Vien kyllä nämä terveiset ainakin omalta osaltani vakavasti, että tämä voisi olla yksi tutkimusalue, mahdollisesti näitten lisäksi, mutta ainakin yhtenä osana tätä kokonaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-03T17:16:15,2019-10-03T17:19:25,Hyväksytty,1.1 2019_43_79,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Erityisen vahvana turvallisuuspolitiikan asiantuntijana tunnettu edustaja Savola käytti tässä edellä hyvän puheenvuoron, ja varmasti on painavia perusteita sille, että tässä neuvottelukunnan jäsenet ovat ottaneet esille myös tätä Afrikka-painotusta, joka tällä hetkellä tuntuu olevan Suomenkin hallituksen erityinen mielenkiinnon kohde. Kun neuvottelukunnan jäsenet ovat tässä nyt avanneet näitä ulkopoliittisen instituutin tutkimussuuntia, niin haluan nyt tässä keskustelussa kuitenkin muistuttaa Suomen sijainnista keskellä Euroopan arktista aluetta. Tämä arktisen alueen kysymysten tutkimus on varmasti kuitenkin meidän ympäristössämme sellainen erityisen relevantti kysymys. En yhtään halua väheksyä sitä, etteikö vaikkapa Afrikka ole tärkeä tutkimuskohde, ja Suomen yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa tulee tietysti vaikuttaa juuri niistä lähtökohdista, joita tuossa edustaja Savolakin otti esille, jotta Afrikan kehitystä voidaan viedä oikeaan suuntaan myös Euroopan näkökulmasta. Mutta jotta Suomi on vahva, jotta Eurooppa on vahva, niin mielestäni meidän tulee täällä omalla kotialueellamme ymmärtää niitä ilmiöitä, joita tapahtuu, kyetä tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, joita Euroopan arktinen alue myös Suomen näkökulmasta avaa, ja tässä mielessä, kun täällä on tosiaan sekä neuvottelukunnan jäseniä kuulemassa että varmasti sitten tuolla Ulkopoliittisessa instituutissakin seurataan tätä keskustelua, niin haluan tämän puheenvuoron käyttää sen tärkeydestä, että näiden pohjoisten alueitten ja arktisten alueitten merkitys myös havaitaan ehkä vähän painavammin kuin mitä tässä mietinnössä nyt — toki tämä on tarkastusvaliokunnan mietintö asiasta — ja ihan tässä keskustelussakin on tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-03T17:19:26,2019-10-03T17:21:19,Hyväksytty,1.1 2019_43_80,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kehottaisin edustaja Mäkelää osallistumaan näihin erilaisiin seminaareihin, mitä Ulkopoliittinen instituutti järjestää, koska itse olen kyllä havainnut sen, että ne ovat moniäänisiä, elikkä siellä todellakin voi olla hyvinkin vastakkaisia näkemyksiä aiheen ympäriltä, ja nimenomaan tällaisillahan on tarkoitus koota erilaisia näkemyksiä aihepiiristä ja saada keskustelua aikaiseksi, ja siinä mielessä en ihan ymmärtänyt, kun totesitte, että jollakin tavalla näillä tutkimustuloksilla pitäisi pyrkiä johonkin tiettyyn päämäärään: nimenomaan sehän olisi juuri sentyyppistä vääränlaista vaikuttamista, jos ajatellaan, että on joku päämäärä, johon sitten tutkimustuloksia lähdetään vääntämään, jotta ne soveltuisivat siihen päämäärään. Kyllähän tarkoitus on nimenomaan, että tieteellinen tutkimus on moniäänistä ja siellä tulee erilaisia näkemyksiä asioitten ympäriltä esille. Tietenkin nämä tutkijat varmasti jokainen käyttävät ääntänsä siinä tutkimustiedeyhteisössä ja ovat siinä vapaita sen tekemään, ei heitä ole sillä tavalla suitsittu, ja heidän kanssaan voi olla samaa mieltä tai eri mieltä. Itse olen kyllä kokenut, että Ulkopoliittisella instituutilla on varsin tasapainoinen lähestymiskulma ollut eri asioihin, ja on uskallettu ottaa... Ajatellaan nyt vaikkapa näitä Venäjä-kysymyksiä tai vaikkapa Krimin kriisiä ja kaikkea sinä aikana — heti välittömästi oli myöskin näistä aiheista seminaari ja briefing papereita ja vastaavia, jotka olivat sitten keskustelussa, ja niitä jaettiin sitten eteenpäin. Niin että siinä mielessä itse olen kyllä tämmöisenä, voisiko sanoa, EU-liittovaltiokehityskriittisenä kokenut, että Ulkopoliittisessa instituutissa nimenomaan on pyritty aika monipuolisesti lähestymään aihealuetta — vaikkapa EU:n kehitystä — ja tuomaan juuri niitä erilaisia näkökulmia siihen, mihin suuntaan tässä ollaan menossa, mihin suuntaan kenties pitäisi olla menossa ja mihin suuntaan ei. Ja siinä mielessä en tunnistanut tästä edustaja Mäkelän puheenvuorosta Ulkopoliittisen instituutin, voisiko sanoa, käyttäytymistä, että se olisi tämäntyyppistä. Mutta todellakin, kaikki nämä tilaisuudet ovat avoimia kaikille, joten ei muuta kuin jokainen seuraamaan niitä ja ottamaan sitten kantaa siltä pohjalta, kun on asioihin tutustunut. Ja todellakin perussuomalaiset istuvat siellä neuvottelukunnassa ihan niin kuin kaikki muutkin puolueet ovat edustettuina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-03T17:21:20,2019-10-03T17:23:48,Hyväksytty,1.1 2019_43_81,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäkelä otti esille tämän vaikuttavuuskysymyksen, ja sitä tietysti sopii aina pohtia, kun rahaa laitetaan erilaisiin hankkeisiin tai erilaisille organisaatioille. Kun tutkimuksista puhutaan, niin vaikuttavuuden mittaaminen on tietysti haastavaa. Mittanauhalla voidaan mitata sitä, kuinka monta senttimetriä, palstamillimetriä on tullut tekstiä. Se on se määrällinen, mutta se laadullinen puoli on vaikeampaa. Näitä määrällisiä tavoitteita on tässä Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessakin kerrottu: Julkaisujen määrästä kerrotaan. Kerrotaan instituutin tutkijoiden kotimaisesta medianäkyvyydestä, kuinka paljon heitä on eri tiedotusvälineissä lainattu, miten heitä on käytetty asiantuntijoina valtionhallinnossa ja erilaisissa seminaareissa. On viitattu Kultaranta-keskusteluihin, ja sitten on vielä näiden tieteellisten kirjojen määrä. Aina voi pohtia myös siitä näkökulmasta, että jos näitä ei olisi, niin mikä taho tai mikä tieto korvaisi tämän tiedon, joka nyt on käytettävissä. Mittaaminen on erittäin vaikeaa. Varsinkin kun mennään perustutkimuksen puolelle, niin se mittaamisen haaste on aina olemassa. Itse olen käyttänyt tutkijoiden osaamista eduskuntatyössäni apuna, ja apua on tullut hyvinkin nopeasti, kun on vaan ymmärtänyt kysyä ja on tiennyt, että tällainenkin laitos on olemassa. Sieltä on tutkittua tietoa ja näkemystä saanut oman työn tueksi. Olettaisin, että voisi esimerkiksi Mäkelää kiinnostaa tällainen hanke, joka päättyy tämän vuoden joulukuussa ja jossa tutkimushankkeena on terrorismin torjunnan ulkoiset ulottuvuudet. Tuloksia saadaan joulukuussa. Eli kyllä nämä ovat sellaisia asioita, jotka liittyvät Suomen turvallisuuteen ja tulevaisuuteen hyvin tarkasti, ja niitä kannattaa seurata tarkkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-03T17:23:49,2019-10-03T17:26:04,Hyväksytty,1.1 2019_43_82,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on erittäin hyvä, että Ulkopoliittinen instituutti on täällä eduskunnan yhteydessä, sillä ennakointitiedon tuottaminen on välttämätöntä, jotta pystymme luomaan sekä kielteisiä että myönteisiä skenaarioita tulevaisuudesta, myöskin kansainvälisistä suhteista ja kansainvälisestä tilanteesta. Meidän päättäjien tehtävänä on sitten toimia niin, että nämä kielteiset skenaariot eivät toteudu, ja toisaalta niin, että toimimme niitä myönteisiä skenaarioita tukien. Totta kai me olemme hyvin pieni maa globaalisti, mutta juuri sen takia tämmöinen tutkimus‑ ja ennakointitiedon tuottaminen on meidän vahvuutemme ja valttimme, koska niin kuin tästä kertomuksesta voi lukea, niin me tulemme hyvin kuulluiksi nimenomaan sen laadukkaan tutkimustiedon kautta ja sen avulla. Meitä halutaan kuulla ja meidät halutaan keskusteluun mukaan. Ulkopoliittisen instituutin tutkimus tuo esille minun mielestäni nimenomaan moniäänisyyden ja erilaiset mahdolliset skenaariot. Minun mielestäni tämä ei ole vain yhden mielipiteen pakkosyöttöä. Tässä asiassa olen edustaja Essayah’n kanssa aivan samaa mieltä, että siellä on erityisen paljon moniäänisyyttä ja monenlaisia erilaisia mielipiteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-03T17:26:05,2019-10-03T17:27:35,Hyväksytty,1.1 2019_43_83,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Itselläni ei ole myöskään tähän varsinaiseen tilintarkastuskertomukseen sinänsä huomautettavaa, mutta nämä erilaiset aihealueet ovat nousseet nyt esille, ja itse ajattelen, että jos ajattelee ylipäätänsä Suomen ulkopolitiikkaa ja sen osaamista, niin se on perinteisesti painottunut aika vahvasti tällaiseen perinteiseen kansainväliseen politiikkaan, mutta sitten kun mennään ulkopolitiikan ja talouspolitiikan välimaastoon, tällaisiin kysymyksiin, mitkä kytkevät nämä kaksi, niin silloin ainakaan sellaista syvälle luotaavaa analyysia ei ole liikaa ollut. Tässä näkisin, että on tarve käsitellä näitä asioita nimenomaan suomalaisesta perspektiivistä, koska nykyäänhän talouspolitiikka on vahvasti ulkopolitiikkaa ja toisaalta ulkopolitiikka myös talouspolitiikkaa. Olen myös ollut näissä erilaisissa Ulkopoliittisen instituutin tilaisuuksissa tässä ihan viime aikoina, missä on käsitelty aika tällaisia isoja, megaluokan teemoja, ja ainakin näissä seminaareissa, mielenkiintoisissa tilaisuuksissa, on aika hyvin onnistuttu tuomaan just talouden ja ulkopolitiikan ajattelua yhteen. Nyt varmasti seurataan tätäkin lähetystä, ja haluan vain viedä terveiset, että tässä on markkinarako. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-10-03T17:27:37,2019-10-03T17:28:58,Hyväksytty,1.1 2019_43_84,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tähän keskusteluun viitaten nyt vain: nämä tutkijat ovat nimenomaan riippumattomia — riippumattomia tutkijoita, joiden tarkoituksena on tuoda erilaisia näkökulmia näihin, puhuttiin nyt sitten vaikka EU-politiikasta, mitä sen sisällä tapahtuu. Heidän tehtävänsä on tutkia ja tuoda sitä tietoa, ja me sitten itse kukin analysoimme sen tiedon ja tuomme ne omat näkökulmamme siihen keskusteluun. Mutta ei heidän tehtävänään ole olla poliittisia toimijoita, joilla on ehdoton totuus, vaan he tuovat sitä tietoa meidän käyttöömme ja me pystymme sitä sitten hyödyntämään, puhutaan sitten EU:sta, Venäjästä, Kiinasta tai transatlanttisista suhteista ja niin edelleen, ja hyvä niin. Edustaja Autolle arktisesta politiikasta vain sen verran, että tämä on Ulkopoliittisen instituutin useissa tutkimuksissa ollut mukana ja arktinen aluehan korostuu erityisesti turvallisuustekijänä, koska suurvaltapolitiikassa, jos otetaan Yhdysvaltain intressit huomioon, otetaan Venäjän intressit huomioon tai otetaan Kiinan intressit huomioon, hyvin paljon painopistettä on nostettu pohjoiseen arktiselle alueelle, ja jos jonkun niin meidän Suomen tuleekin olla kyllä hyvinkin valveutunut ja hereillä siinä, mitä siellä tapahtuu. Ja kyllähän me sitä omassa ulkopolitiikassamme ja politiikassamme olemmekin nostaneet esille aina ylintä johtoa myöten, tasavallan presidentistä lähtien, ja uskon, että Valkoisessa talossakin nämä arktiset kysymykset olivat eilen vahvasti tapetilla. Mutta jos tähän arktiseen politiikkaan, niin kuin näihin muihinkin tutkimusosa-alueisiin, on jotain täsmennettävää, mitä pitäisi Ulkopoliittisen instituutin tutkia, niin ilman muuta me neuvottelukunnan jäsenet sitä viestiä viemme, ja siihen sitten pyritään ohjaamaan tutkimusta niin, että nämä riippumattomat, hyvät tutkijat sitten keskittyisivät johonkin, jos eduskunnalla erityistä tiedonhalua on. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-03T17:28:59,2019-10-03T17:31:07,Hyväksytty,1.1 2019_43_85,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 7/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän vielä edustajia valistuksesta liittyen Ulkopoliittisen instituutin toimintaan. Mutta haluan tuoda esiin sellaisen näkökohdan, että toivon mukaan tässä mainitussa terrorismitutkimuksessa, jonka edustaja Kiuru taisi tuoda esiin, olisi nyt ainakin vaihtunut tutkija sitten vuoden 2015, kun osoittautui, että Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija julkaisi UPIn sivuilla blogin, jossa kertoi, että on täydellistä satua, että pakolaisten joukkoon saattaisi olla soluttautunut terroristeja ja että tämä olisi itse asiassa Isisin salaliittoteoria, jolla pyritään lietsomaan Euroopassa pakolaisvastaisuutta. No, sitten historiaa tuntien me tiedämmekin, että Pariisissa jysähti ihan parin kuukauden kuluttua tämän kyseisen blogin julkistamisesta. Elikkä viesti on se, että selvänäkijöitä sinne tutkijoiksi ei tarvita mutta ei myöskään pödynpuhujia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-03T17:31:08,2019-10-03T17:31:56,Hyväksytty,1.1 2019_43_86,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_87,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tuolta laajemmilta ulkopolitiikan kentiltä tähän lähemmäksi Pohjoismaita ja naapurustoa. Pohjoismaathan ovat tietysti meidän tärkein kumppanimme, ehkä joskus jopa kilpakumppanimme, ikään kuin sisaruksemme, jonka kanssa tehdään yhteistyötä joka sektorilla. Kun ulkoasiainvaliokunnassa mietintöä valmisteltiin, niin halusimme nostaa esiin tässä kertomuksessa jo moneen kertaan ilmi tuodun ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan sektorin. Ennen kaikkea se on se, mitä nyt olemme halunneet pitää ja mitä viime vuonnakin on Pohjoismaiden neuvostossa pidetty esillä. Perinteisestihän on ollut ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö, ja se on tästä jo kehittynytkin, mutta kuten kertomuksesta käy ilmi, niin myöskin Norja ja Tanska ovat olleet entistä kiinnostuneempia puolustusyhteistyön kehittämisestä. Tähän liittyen on myös nostettu esiin kokonaisturvallisuus, ja haluaisin korostaa vielä sisäistä turvallisuutta: sitä, mitä jokainen meistä kokee omassa arjessamme ja mitä täällä Pohjoismaissa tapahtuu, millä tavalla me pystymme entisestään kehittämään yhteistyötä naapurimaidemme kanssa. Tärkeä tehtävä Pohjoismaiden neuvostolla on ollut ja tulee aina olemaan rajaesteiden purkaminen ja siihen liittyen vielä se, millä pysytään ennaltaehkäisemään rajaesteiden syntymistä. On monessa kohtaa huomattu, että Suomessa ministeriöiden välinen yhteistyö toimii paremmin, ja uskon, että monella muulla Pohjoismaalla olisi opittavaa meiltä siinä, millä tavalla pystyttäisiin entisestään kehittämään tätä rajaesteyhteistyötä ja huolehtimaan siitä, että ministeriöt paremmin puhuvat toistensa kanssa. Haluan tähän loppuun todeta, arvoisa puhemies, että näinä epävakaina aikoina tärkeää on ennen kaikkea, että kumppanuuksia ja yhteyksiä haetaan myöskin läheltä. Meidät tunnetaan hyvinvoinnistamme, myöskin ennakkoluulottomuudesta, avoimuudesta, tasa-arvosta. Pohjoismaat ovat arvostettu joukko niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa, ja siksi meidän pitää entistä vahvemmin huolehtia siitä, että me muodostamme yhteisiä tavoitteita ja ajamme niitä läpi myöskin laajemmalla agendalla kuin ainoastaan Pohjoismaiden neuvoston piirissä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-03T17:32:30,2019-10-03T17:34:58,Hyväksytty,1.1 2019_43_88,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olemme monin tavoin riippuvaisia muista Pohjoismaista ja toisaalta he myös sitten meistä. Edustaja Ovaska ansiokkaasti jo tuossa toikin esille yhteistyötämme turvallisuuspolitiikassa. Pohjoismaiden neuvoston tavoitteena on alusta alkaen ollut yksittäisten kansalaisten ja myös yritysten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden helpottaminen Pohjoismaiden välillä. Kun maailma yhä kansainvälistyy ja käy monimutkaisemmaksi, niin tämän yhteistyön merkitys korostuu, ja siksi on hyvä, että nyt hetken viivähdämme tämän aiheen äärellä. Kertomusvuonna Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmän puheenjohtaja Katri Kulmuni nosti esille ja painotti erityisesti elinkeinoelämän rajaesteiden purkamista. Tälle on tarvetta, ja on tärkeää, että yrityselämän edellytyksiä sujuvoitetaan, koska se palvelee meitä suomalaisia mutta myös sitten muita Pohjoismaita. Nyt, kun olemme tänäänkin keskustelleet hoitajien saatavuudesta, on mielestäni erityisen tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten me saamme meidän hoitajat pysymään täällä kotimaassa, jotta he eivät lähde, niin kuin moni on lähtenyt esimerkiksi työolojen vuoksi, vaikkapa Norjaan töihin. Suomi on monessa esimerkillinen, mutta kyllä joissakin asioissa voimme ottaa mallia myöskin muista Pohjoismaista, esimerkiksi juuri siinä, miten järjestämme meidän hoitajien työolot, ja vaikkapa Norjasta voisimme ottaa myöskin aluepolitiikassa mallia siinä, että ottaisimme esimerkiksi liikenteen verotuksessa erilaisia kannustimia siihen, että meillä koko maassa on hyvä elää, yrittää ja tehdä työtä. Se palvelee myös pohjoismaista yhteistyötä. Niin kuin tiedämme, niin meillä Haaparannan—Tornion-raja on hyvin vilkas kaupankäynnin ja yrityselämän kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-03T17:34:59,2019-10-03T17:37:11,Hyväksytty,1.1 2019_43_89,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme erittäin tärkeästä teemasta, kun saamme keskustella pohjoismaisesta yhteistyöstä. Toki tässä meidän oman Pohjoismaiden neuvoston valtuuskuntamme kertomuksessa on hyvin tuotu esiin se, minkä ulkoasiainvaliokunta mietinnössäänkin toteaa, että turvallisuusyhteistyö on tiivistynyt voimakkaasti viime vuosina — ja hyvä näin, se on Suomen etu. Turvallisuusyhteistyössä korostuu myös hybridiuhkien torjunta, joka varmasti vuoden 2014 tapahtumien jälkeen on kasvanut aivan erityisen merkittäväksi teemaksi, ja tässä varmasti Pohjoismailla on paljon toisilleen annettavaa, että pystymme niin yhdessä kuin jokainen tahoillamme parantamaan valmiutta näiden uhkien torjuntaan. Arvoisa puhemies! Elämme mielenkiintoisia aikoja Euroopan yhdentymisen historiassa, kun elämme jo lokakuuta ja on vielä täysin epäselvää, onko Iso-Britannia todella eroamassa Euroopan unionista tässä lähimmän kuukauden sisällä. Käypä tässä Britannian EU-erossa lopulta kuinka hyvänsä, niin pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiselle on tilausta. Mutta aivan erityistä tilausta sille on tietysti tilanteessa, että Britannia eroaisi EU:sta, ja siihen liittyy varmaan kaksi eri näkökulmaa: Toisaalta Britannia on keskeinen Euroopan turvallisuusympäristöön vaikuttava sotilasvoima, ja tässä mielessä Britannian kanssa tehtävän yhteistyön osalta on hyvä, että Pohjoismaat voivat hakea myös yhteistä linjaa riippumatta kansallisista erityispiirteistä puolustusratkaisuissa. Mutta toisaalta Britannian mahdollinen EU-ero jättäisi Euroopan unionin sisälle merkittävän aukon sen kaltaisille painotuksille, joita Suomi on perinteisesti edustanut, ja varmasti olisi erityisen tärkeää Ruotsin ja Tanskan entistä vahvempi yhteen sitominen niissä teemoissa, joita Suomi perinteisesti on pitänyt tärkeänä ja joiden osalta uskon, että Ruotsi ja Tanska voitaisiin kyllä saada kannallemme, ja totta kai myös Norja Eta-maana on keskeisesti riippuvainen sitä, mitä EU:ssa päätetään. Siinä mielessä pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen tässä tilanteessa ja vaikuttaminen EU:hun tällaisena erittäin merkittävänä kehitysaikana on todella tärkeää, kun tähän mahdolliseen brexitin jälkeiseen aikaan varaudutaan ja ollaan juuri käymässä EU:n rahoituskehysneuvotteluja ja toisaalta uudistetaan yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka on tietysti EU:ssa tärkeä. Arvoisa puhemies! Tässä edellä tosiaan edustajat Ovaska ja Aittakumpu, jotka ovat hyvin tähän teemaan perehtyneitä edustajia ja muutenkin taitavaksi tunnettuja, puhuivat hyvin rajaesteiden purkamisesta ja toisaalta jo niiden ennalta ehkäisemisestä, että lainsäädäntöprosesseissa ei niitä muodostuisi. Tämä on erittäin tärkeää työtä, ja tässä varmasti meillä kaikilla on yhteinen tahtotila vaikuttaa pohjoismaisiin kumppaneihimme niin, että näitä rajaesteitä ei muodostuisi ja jo aiemmin muodostuneita purettaisiin. Lisäksi haluan tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, korostaa rajaneuvonnan resurssien tärkeyttä. Koska näitä rajaesteitä on olemassa ja tietysti ihan kieli- ja kulttuurieroista johtuvia luonnollisiakin eroja löytyy, niin on tärkeää, että rajaneuvonta on resursoitu riittävästi, jotta yritykset ja ihan yksittäiset ihmisetkin voivat sitten apua saada niihin käytännön kysymyksiin, joita arjen yli rajat menevässä toiminnassa nousee. Tämä on tärkeää. Arvoisa puhemies! Minusta Pohjoismaiden erityisen tärkeä tehtävä olisi nyt nostaa eurooppalaisessa keskustelussa nämä arktiset kysymykset entistä paremmin esiin. Tässä tietysti Pohjoismaat ovat sillä tavoin vähän eri asemassa, että vaikka kaikki olemmekin Arktisen neuvoston jäsenmaita, niin siellä toki Tanska, joka Grönlannin kautta kokee olevansa hyvin keskeinen toimija arktisella alueella — jota tietysti onkin — on ehkä perinteisesti painottanut hieman erilaista Jäämeren rantavaltioitten yhteistyön tärkeyttä, kun taas Suomi ja Ruotsi — molemmat varsin arktisina maina, mutta kuitenkaan emme ole näitä Jäämeren rantavaltioita — ehkä ovat painottaneet vähän erilaisia kysymyksiä. Mutta kun tiedämme sen, kuinka valtava, kasvava merkitys arktisella on, niin on todella tärkeää, että toivottavasti Suomen hallitus saa myös muut Pohjoismaat sitoutumaan tähän arktiseen teemaan. Täällä on tänään jo käyty keskustelua siitä, kuinka Afrikka on nouseva teema, ja Suomen hallitus on monessa yhteydessä painottanut tätä Afrikka-kysymystä. Suomen hallitus on iloinnut siitä, että tulevalla EU-komissaarillamme on Afrikka-salkku, ja niin edelleen. Tämä on varmasti sinänsä tärkeää, mutta se ei saa olla pois siitä, että meillä on vahva keskittyminen arktisiin kysymyksiin, koska Suomi on ja pysyy keskellä Euroopan arktista aluetta, ja silloin ne kysymykset, jotka täällä ovat ajankohtaisia, ovat meille niitä kaikkein keskeisimpiä. Arvoisa puhemies! Lapin kauppakamari on arvioinut, että täällä Euroopan arktisella alueella investointipotentiaali on 195 miljardia euroa tuleville vuosikymmenille, ja Lapin kauppakamarin arvio on, että seuraavan viiden vuoden aikana Euroopan arktisella alueella lähtee investointeja liikkeelle 23,5 miljardilla eurolla. On tietysti selvää, että näitten investointien toteutumiseen vaikuttavat talouden suhdanteiden kehittymiset, mutta on tärkeää ymmärtää tämä asioiden mittasuhde. Tämä on valtava potentiaali suomalaiselle elinkeinotoiminnalle. Arvoisa puhemies! Kun minulta usein kysytään, että no, edustaja Autto, mitä se arktinen osaaminen sitten on, niin olen kysyjille vastannut, että kun raaputetaan siitä arktisesta se t-kirjain pois, niin se on arkista osaamista, sitä, mitä me suomalaiset osaamme, että näissä vaativissa olosuhteissa, joissa täällä pohjoisessa toimimme, yhteiskunta toimii, meillä on infrastruktuuri joka toimii, energiahuolto joka toimii, asuminen, joka on tasokasta ja vastaa niihin tarpeisiin, joita meillä täällä on. Tässä mielessä se, että kun vaikka Pohjois-Norjaan investoidaan suuriin energiahankkeisiin, niin se ei tarkoita sitä, että siellä välttämättä tarvitsee olla edes suomalaisia energia-alan toimijoita investoimassa. Sinne tarvitaan teitä, sinne tarvitaan rivitaloja, sinne tarvitaan vaikkapa sähkönsiirtoyhteyksiä, [Puhemies koputtaa] joissa suomalaiset toimijat voivat olla urakoimassa, joissa meillä on se arktinen osaaminen hallussamme. Arvoisa puhemies! Tässä mielessä tässä on suuri mahdollisuus Suomelle, ja tätä meidän pitäisi nyt enemmän painottaa myös pohjoismaisessa yhteistyössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-03T17:37:00,2019-10-03T17:45:00,Hyväksytty,1.1 2019_43_90,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan  nykyisenä  jäsenenä ja sen alaisen  Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan jäsenenä haluan sanoa muutaman sanan neuvoston viime vuoden vuosikertomuksen äärellä. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin 67 vuotta sitten parlamenttien ja hallitusten väliseksi yhteistyöelimeksi. Toisen maailmansodan jälkeen haluttiin tiivistää yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Tarve ei ole ollenkaan vähentynyt tänä epävarmana ja epävakaana aikana. Turvallisuusyhteistyö on tiivistynyt, kuten edustaja Autto edellä hienosti kuvasi. Neuvosto vaikuttaa hallituksiin tekemällä erilaisia ehdotuksia, suosituksia ja kysymyksiä ja antamalla lausuntoja asioista, joista on pohjoismaista hyötyä koko pohjoiselle alueelle. Tarkoituksena on kehittää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta, lisätä pohjoismaista osaamista ja kilpailukykyä ja vahvistaa Pohjoismaiden kansainvälistä vaikuttavuutta. Vuonna 2018 neuvosto antoi tärkeitä suosituksia hallituksille. Nostan kaksi esimerkkiä, jotka liittyvät sisäiseen turvallisuuteen, josta edustaja Ovaska jo edellä puhui: Suositus 8 kokonaismaanpuolustuksesta sekä valmius- ja huoltovarmuussuunnittelusta suosittelee hallituksille, että ne tutkivat, miten Pohjoismaiden puolustusvoimien ja poliisiviranomaisten välistä yhteistyötä voidaan kehittää ja että ne selvittävät, miten Pohjoismaiden kansalaisten kriisitietoutta voidaan parantaa Pohjoismaiden yhteistyön avulla — edelleen ajankohtainen suositus. Toinen on vaarassa olevien opiskelijoiden tukemisesta annettu suositus, jossa Pohjoismaiden neuvosto suosittaa, että selvitetään,  voitaisiinko Students at Risk -ohjelma ottaa käyttöön kaikissa Pohjoismaissa. Suomen valtuuskunta on kertomusvuoden aikana käynyt vuoropuhelua ministerien, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyössä on voimaa. Voimme oppia toisiltamme, kuten edustaja Aittakumpu edellä kertoi. On hyvä, että valtuuskunta nosti nämä rajaesteet esiin, kun se on käynyt erityisesti näitten ministereitten kanssa keskustelua ja vuoropuhelua. Näiden rajaesteiden poistaminen ja vapaan liikkuvuuden lisääminen ovat edelleen meille tärkeitä asioita, jotka etenevät hitaasti, mutta varmasti. Myös turvallisuuskysymysten esillä oleminen on ollut merkittävää. Neuvosto jatkoi aktiivista työtään myös kansainvälisillä areenoilla ja teki läheistä yhteistyötä myös alueen muiden parlamentaaristen järjestöjen kanssa, ja siihen on liittynyt myöskin keskustelua tästä arktisesta alueesta ja sen merkityksestä. Arvoisa puhemies! Tämä tärkeä työ jatkuu, ja olen samaa mieltä, että tämän arktisen näkökulman tulee nousta suurempaan rooliin myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Ministerineuvoston puheenjohtajana on tällä hetkellä Islanti, jonka puheenjohtajuuteen liittyvän ohjelman otsikko kertoo hyvistä oikoteistä. Tuohon otsikkoon on tullut inspiraatiota viikinkien lähes 1 000 vuotta vanhasta Edda-runoudesta. Runon säkeet kertovat, että hyvän ystävän luo kulkee aina oikotie. Otsikko viittaa minusta hienolla tavalla Pohjoismaiden väliseen ystävyyteen, jonka ilmentymiä ovat liikkuvuus ja vahva keskinäinen yhteistyö. Tästä ystävyydestä meidän tulee osaltamme pitää hyvää huolta. Suuret kiitokset Pohjoismaiden neuvostolle ja Suomen valtuuskunnalle tärkeästä Pohjoismaisesta yhteistyöstä, joka vahvistaa naapuruuttamme. Hyvän ystävän luo kulkee aina oikotie. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-03T17:46:05,2019-10-03T17:51:40,Hyväksytty,1.1 2019_43_91,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaista yhteistyötä on äärimmäisen tärkeää vahvistaa tässä muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa, ja suosittelemme pohjoismaista yhteistyötä erityisesti huoltovarmuuden ja rajaturvallisuuden, sisäisen turvallisuuden osalta. On myöskin erittäin tärkeää, että me EU:n varjossa nostamme tätä pohjoismaista yhteistyötä ihan eri tavalla esiin kuin mitä tähän asti on tehty. Meidän ulkorajojemme varmistaminen ja rajatarkastusten lisääminen tulevat kyseeseen varmasti tulevaisuudessa. Pohjoismaisessa yhteistyössä on myöskin yksi erittäin hyvä asia: me voimme ottaa oppia toisistamme. Yksi tärkeä asia on opetus, koulutus. Koko alkuvuoden uutisoitiin Ruotsissa, muun muassa Svenska Dagbladetissa ja Skolvärlden-lehdessä, siitä, kuinka Suomi on uudistamassa opetustaan. Siellä varoiteltiin, että älkää tehkö samoja mokia kuin Ruotsissa on tehty, älkää ottako heiltä oppia vaan tehkää parempia ratkaisuja, älkää romuttako omaa opetussysteemiänne. Tämä on osa sitä yhteistyötä, jota Pohjoismaissa kannattaa tehdä. Siellä, missä jokin toimii hyvin, jaetaan sitä hyvää osaamista muille — pidetään kiinni siitä omasta hyvästä ja jaetaan sitä toisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-03T17:51:41,2019-10-03T17:53:12,Hyväksytty,1.1 2019_43_92,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston merkitys on suuri, ja sen puitteissa voimme vaihtaa ajatuksia ja ideoita siitä, miten me parhaalla mahdollisella tavalla voimme tehdä sellaista yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät, ottaa oppia toisten onnistumisista ja epäonnistumisista. Barentsin parlamentaarisessa konferenssissa toissa viikolla keskustelimme muun muassa ratayhteyksistä ja siitä, että niitä tarvittaisiin lisää nimenomaan itä—länsisuunnassa. Pohjois—eteläsuunnassa niitä kyllä on, mutta muutamia yhteyksiä puuttuu itä—länsisuunnassa, ja ne olisivat erittäin tarpeellisia liikenneyhteyksiä yhteistyön edistämisessä. Arktisen alueen suosio on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Puhumme paljon Koillisväylän avautumisesta merikuljetuksissa ja siitä, mikä sen merkitys olisi maailmantaloudelle. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää myöskin sen vuoksi, että esimerkiksi yhteisellä EU-politiikalla me olisimme paljon vahvempia EU:ssa ja pystyisimme ajamaan pohjoismaisia etuja. Me olemme kuitenkin kulttuuriltamme aika samanlaisia, ja siinä mielessä ne edut, mitä siellä valvotaan, ovat aika lailla yhteisiä. Erittäin merkityksellistä yhteistyötä tehdään Pohjoismaissa. Sitä eivät kaikki ehkä aina tiedä. Myöskin Venäjä on mukana Barentsin alueessa, ja meillä on kontakteja myöskin sinnepäin. Eli kyllä tämä merkittävä asia on. Korostaisin vielä noita rajaesteitä, kun itse olen Torniosta ja kulkenut siitä rajan yli monta vuotta töissä. Rajaesteet liittyvät tosi paljon tämmöisiin hallinnollisiin toimiin, verotukseen ja muihin kysymyksiin, joihin kyllä pystytään ratkaisut löytämään, jos halutaan. Paljon on esteitä myöskin it-yhteyksissä, eli it-yhteyksiä rajojen yli ei pystytä nykytekniikalla ja nykylainsäädännöllä toteuttamaan. Korostan Pohjoismaiden neuvoston merkitystä ja rajayhteistyön merkitystä tulevaisuudessa ja EU-politiikassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-03T17:53:18,2019-10-03T17:55:38,Hyväksytty,1.1 2019_43_93,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp,Hienoa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_43_94,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä, kun tuossa kuuntelin edustaja Juuson hyvää puheenvuoroa ja näitä muitakin puheenvuoroja, niin muistan vaan erilaisista tehtävistäni viime aikoina, että pohjoismaisella yhteistyöllä on suuri merkitys. Otan esimerkiksi nyt terveydenhuollon, koska esimerkiksi meillä pohjoisessa Suomessa on hyvin paljon sellaisia tilanteita, että toisessa Pohjoismaassa on lähempi terveyskeskus kuin se oma terveyskeskus tai sairaala. Silloin meillä pitäisi olla niin hyvät yhteistyösuhteet — ja niitä kannattaa jatkuvasti hioakin — että kielikään ei tule siinä ongelmaksi, vaan nimenomaan on mahdollista käyttää sen toisen maan terveydenhuoltoa. Ja sitä me olemme tässä vuosien aikana hioneet. Toinen tärkeä asia on turvallisuuteen liittyvä, koska meillä on tuolla pohjoisessa Suomessa hyvin pitkät välimatkat: esimerkiksi poliisien mahdollisuudet auttaa jokaisessa tapauksessa ovat hyvin rajatut, ja siitä syystä tarvitaan myöskin turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä, puhumattakaan sitten koulutukseen liittyvästä yhteistyöstä. Me tarvitsemme myöskin koulutukseen ja yleensäkin ihmisten monenlaisten tarpeiden tyydyttämiseen sitä, että meillä on käytössä myöskin se pohjoismainen osaaminen. Pidän oikein tärkeänä, että näitä asioita ja tätä rajayhteistyötä, rajaturvallisuutta, pidetään yllä myöskin Pohjoismaiden neuvostossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-03T17:55:45,2019-10-03T17:57:15,Hyväksytty,1.1 2019_43_95,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 3/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_43_96,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan tuoreena puheenjohtajana ilolla esittelen teille tätä mietintöä. Kysymyksessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 70 ja 76 §:n muuttamisesta. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen tietovarannon käyttöönottoa säätelevää siirtymäsäännöstä. Tietovarannon henkilöstötietokokonaisuuden käyttöönottoon valmistautuminen ei ole edennyt suunnitellusti määrittelyjen ja järjestelmäintegraatioiden ja kuntien tiedonsiirron valmiustason osalta. Käyttöönottoa ei voida varhaiskasvatuksen henkilöstötietojen osalta toteuttaa laissa säädetyssä aikataulussa, ja siitä syystä on meillä ollut käsitteillä hallituksen esitys, jolla tätä siirtymäsäännöstä sitten muutettaisiin. Nyt kerron teille valiokunnan kannat tästä asiasta. Ensiksi yleisperustelut: Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena muuttaa varhaiskasvatuslain 540/2018 tietovarannon käyttöönottoa koskevaa siirtymäsäännöstä siten, että kunnan ja kuntayhtymän varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevien tietojen tallentamisvelvollisuuden alkamisajankohtaa myöhennetään yhdellä vuodella. Näin ollen se alkaa 1.9.2020, kun se voimassa olevan lain mukaan alkoi 1.9.2019. Siirtymäsäännöksen muut kuntia ja kuntayhtymiä sekä yksityisiä palveluntuottajia koskevat siirtymäajat säilyvät voimassa olevan lain mukaisina. Työ tietojen keräämiseksi ja tallentamiseksi varhaiskasvatuksen tietovarantoon on käynnistynyt siirtymäsäännösten mukaisesti kuntien ja kuntayhtymien osalta. Tietovarantoon on kerätty tietoa varhaiskasvatuksen järjestäjistä ja niiden toimipaikoista sekä varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista ja heidän huoltajistaan. Tavoitteena oli aloittaa kuntien ja kuntayhtymien varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevien tietojen tallentaminen syksyllä 2019, mutta se osoittautui ennakoitua vaikeammaksi huomattavien tietoteknisten haasteiden vuoksi. Tieto kunnallisilla varhaiskasvatuksen järjestäjillä on pirstaleisempaa ja eri tavoin järjestettyä kuin asiaa koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa oli tiedossa. Siirtymäsäännöksen mukainen aika tietovarantointegraatioiden tekemiseen, testaukseen ja tietosisältöjen yhteensopivuuden toteuttamiseen tietoturva varmistaen osoittautui kunnissa, kuntayhtymissä ja näiden järjestelmätoimittajilla liian vähäiseksi. Valiokunta pitää tarpeellisena ehdotusta poistaa varhaiskasvatuslaista säännös kunnan velvollisuudesta erikseen tallentaa tiedot hankkimansa ja palvelusetelillä järjestämänsä varhaiskasvatuksen varhaiskasvatuspaikkojen määrästä ja palveluntuottajista. Hallituksen esityksen mukaan nämä tiedot ilmenevät varhaiskasvatuksen tietovarannosta ilman erillistä tallentamista, joten niiden tallentaminen erikseen ei ole tarpeen. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Ihan ensiksi perustuslakivaliokunnan kannanotot asetuksenantovaltuutuksesta: Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan varhaiskasvatuslaissa olevaa siirtymäsäännöstä eli 76 §:ää siten, että varhaiskasvatuksen tietovarantoa koskevasta tietojen tallentamisvelvollisuuden alkamisesta säädetään lain sijasta valtioneuvoston asetuksella lukuun ottamatta 76 §:n 1 momentin mukaista tallentamisvelvollisuutta. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan 3/2019, että asetuksenantovaltuudesta säätäminen on merkityksellinen perustuslain 79 §:n 3 momentin kannalta. Sen mukaan laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Tästä voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun suuren lainsäädäntökokonaisuuden eri osien on tultava voimaan samana ajankohtana eikä tuota ajankohtaa ole lakia säädettäessä tarkoituksenmukaista tai mahdollista vielä vahvistaa. Perustuslakivaliokunnan käytännössä erityisenä syynä on pidetty myös lain voimaantuloajankohdan sidonnaisuutta Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai esimerkiksi Euroopan unionin lainsäädännön voimaantuloon. Hallituksen esityksessä varhaiskasvatuslain 76 §:ään ehdotettua muutosta perustellaan sillä, että tietovarannon käyttöönottoa ei voida varhaiskasvatuksen henkilöstötietoja kos-kien toteuttaa laissa säädetyssä aikataulussa. Tietovarannon käyttöönottoon valmistautuminen ei ole edennyt suunnitellusti tietojärjestelmäintegraatioiden ja kuntien tiedonsiirron valmiustason osalta. Hallituksen esityksen mukaan asetus on lakia joustavampi tapa ottaa huomioon mahdolliset ennakoimattomissa olevat tekijät, jotka saattavat vaikuttaa tietojärjestelmäintegraation ja koko tietovarannon toteuttamiseen. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että se ei ole katsonut tämänkaltaisten hallinnollisten toimenpiteiden aikatauluun liittyvien syiden täyttävän perustuslain 79 §:n 3 momentissa tarkoitetun erityisen syyn vaatimusta. Tällaiset toimet ovat tavanomaisia lainsäädännössä, ja tarvittava aika niille voidaan varata päätettäessä lain voimaantuloajankohdasta lakia vahvistettaessa. Perustuslakivaliokunnan mielestä merkitystä arviossa ei ole sillä, että nyt tarkasteltavana on lisäajan myöntäminen jo voimassa olevan sääntelyn toimeenpanoon. Perustuslakivaliokunta siten katsoo lausunnossaan, että lakiehdotuksen 76 §:n 2 momenttia on muutettava, jotta lakiehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sivistysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta muutoksia lakiehdotukseen siten, että asetuksenantovaltuutuksen sijasta tietojen tallentamisvelvollisuuden alkamista koskevat säännökset sisällytetään lakiin. Ja lopuksi, arvoisa puhemies: Valiokunta kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen tietovarannon kokoamista koskevan tallennustyön toteuttamiseen säädetyssä aikataulussa ja samalla tunnistaa mahdolliset aikatauluun liittyvät haasteet erityisesti yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden henkilöstöä koskevan tietokokonaisuuden käyttöönottoa koskien. Valiokunta korostaa huolehtimista siitä, että varhaiskasvatustoimijat saavat riittävän ohjeistuksen ja opastuksen velvollisuuksistaan tietovarannon käyttöön ottamiseksi säädetyssä aikataulussa. Tämä mietintö oli täysin yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-03T17:57:00,2019-10-03T18:05:00,Hyväksytty,1.1 2019_43_97,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä sivistysvaliokunta on tehnyt hyvää työtä mietinnön laatimisessa puheenjohtajansa, edustaja Risikon johdolla, ja varmastikaan nyt ensimmäisessä käsittelyssä tähän mietinnön sisältöön ei kenelläkään ole huomautettavaa. Mutta tämä teema siitä, miksi esimerkiksi tässä nyt joudutaan sitten tätä siirtymää vuodella pidentämään, kertoo ehkä suomalaista yhteiskuntaa tällä hetkellä kaikkein eniten vaivaavasta käytännön ongelmasta eli siitä, että meidän tietojärjestelmämme ja arkistoitu tieto ovat niin pirstaloituneita, että näistä on hyvin vaikea saada suunnitellussa aikataulussa sellaisia toimivia kokonaisuuksia, joissa tietojärjestelmät sitten tukisivat muuten organisaatioitten uudistamisaikataulua. Tässä mielessä kunnissa — ehkä tulevaisuudessa perustettavissa maakunnissakin — on tulossa eteen tilanteita, joissa tosiaan tämä ict-puoli prakaa, kun sitten muuten pitäisi tätä toimintaa jo asetella uusiin uomiin, ja tässä mielessä tietysti tällä salilla on suuri vastuu siitä — kun vuosittain miljardeja käytetään näihin asioihin, mitkä liittyvät tietohallintoon, on se sitten sitä ohjelmistopuolta tai sitten varsinaisia järjestelmiä ja toisaalta niitä laitteistoja sitten, joita tarvitaan — että kaikki investoinnit, mitä tästä eteenpäin tehdään, olisivat sellaisia, että ne tukevat tämmöistä isoa kokonaisuutta, jossa tieto on aina käytettävissä, ja — kun me olemme pieni kansakunta, pieni maa — että se ei todella pirstaloituisi sitten tavalla, joka nyt konkretisoituu vaikkapa tässä varhaiskasvatuksen toimijoiden osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-03T18:05:13,2019-10-03T18:07:29,Hyväksytty,1.1 2019_43_98,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 70 ja 76 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Autto tuossa totesikin, että tällaisia hankaluuksia siellä kentällä on. Mielestäni tämä hallituksen esitys oli erinomaisen hyvä esimerkki siitä, että on kuunneltu sitä kenttää. Siellä on ollut hankaluuksia, ja niin kuin totesimme tuossa mietinnössämme, ne johtuvat hyvin monesta asiasta. Yksi syy olivat nämä tietotekniset ongelmat, mutta myös tämä tieto, mitä sinne on pitänyt tallentaa, on ollut hyvin pirstaleista. Mielestäni tämä kokemus nyt, että annetaan lisäaikaa, on hyvä esimerkki siitä, että reagoidaan, mutta se myöskin opettaa tietysti tulevaisuudessa tekemään sellaista lainsäädäntöä, että huomioidaan jo hyvissä ajoin näitä tällaisia kentän tarpeita, ja siksi onkin tärkeää kiinnittää siihen huomiota. Sen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myöskin siihen, että emme esittäisi esimerkiksi asetuksenantovaltuuksia sellaisissa tilanteissa, jotka ovat perustuslain vastaisia. On hienoa, että meillä täällä eduskunnassa on perustuslakivaliokunta, jota voidaan sitten aina konsultoida ja pyytää lausuntoja. Tässäkin tilanteessa perustuslakivaliokunta oli kanssamme samaa mieltä ja saimme sieltä tukea. Mutta tämä hallituksen esitys opettaa tietysti monella tavalla. Kysymys oli suhteellisen pienestä mutta kuitenkin hyvin, hyvin tärkeästä asiasta, ja sieltäkin löytyi sitten tällainen perustuslakiin liittyvä muutostarve. Hyvä, että tämä saatiin korjattua, ja meillä oli erinomaisen hyvä keskustelu tästäkin asiasta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-03T18:07:33,2019-10-03T18:09:07,Hyväksytty,1.1 2019_43_99,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Chilen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 1/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_43_100,43/2019,2019-10-03,16.01,18.14,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Chilen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Chilen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja nyt nimenomaan siihen liittyvä liikenne‑ ja viestintävaliokunnan mietintö. Valiokunnan mietintö on täysin yksimielinen, ja päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 12/2019 sisältyvän lakiehdotuksen. Kaiken kaikkiaan tämä asiakohta ja myöskin kaksi seuraavaa ovat lentoliikennesopimuksia: tämä on Chilen kanssa, seuraava on sitten Kenian kanssa ja Meksikon kanssa kolmas asiakohta. Nämä ovat nimenomaan sellaisia sopimuksia, jotka Suomi on tehnyt, kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia näiden kolmen maan kanssa, joiden kanssa ei ole aiemmin ollut kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia. Nämä sopimukset antavat uusia mahdollisuuksia lentoliikenteelle: Sopimuksilla mahdollistetaan lentoliikennesuhteiden ja lentoliikennemarkkinoiden kehittäminen maiden välillä. Sopimukset edistävät Suomen kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla, ja ennen kaikkea sopimuksilla parannetaan Suomen saavutettavuutta. Keskeisimmät sisällöt oikeastaan näissä lentoliikennesopimuksissa, kaikissa kolmessa, ovat, että sopimukset sisältävät kansainvälisen käytännön mukaiset vapautukset tietyistä veroista, tulleista ja muista maksuista kansainvälisen lentoliikenteen osalta. Molempien osapuolten nimetyillä lentoyhtiöillä on yhtäläiset mahdollisuudet lentoliikenteen harjoittamiseen sopimuksessa määritellyillä reiteillä, ja sopimuksessa määritellään lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista niiden harjoittaessa lentoliikennettä. Ja kuten alussa totesin, niin liikenne‑ ja viestintävaliokunnan mietintö on täysin yksimielinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2019+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-03T18:09:42,2019-10-03T18:12:11,Hyväksytty,1.1 2019_44_1,44/2019,2019-10-04,12.59,13.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Kai Mykkäsen ym. välikysymyksestä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Keskustelu asiasta päättyi 1.10.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat Kai Mykkänen Peter Östmanin kannattamana ja Ville Tavio Jani Mäkelän kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_44_2,44/2019,2019-10-04,12.59,13.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensin äänestetään Kai Mykkäsen ehdotuksesta Ville Tavion ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_44_3,44/2019,2019-10-04,12.59,13.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,Äänestyslaitteessa ilmenneen teknisen ongelman tähden pidetään 5 minuutin tauko. Pahoittelen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_44_4,44/2019,2019-10-04,12.59,13.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Keskeytettyä täysistuntoa jatketaan ja äänestys suoritetaan uudelleen. Ville Tavion ehdotus ”jaa”, Kai Mykkäsen ehdotus ”ei”.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_44_5,44/2019,2019-10-04,12.59,13.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Koneäänestystä ei voida teknisistä syistä toimittaa. Ilmoitan, että äänestys toimitetaan avoimena lippuäänestyksenä. Keskustelua äänestystavasta ei sallita. Kutsun ääntenlaskijoiksi edustajat Lindtman, Tavio, Mykkänen ja Kurvinen. Avoin lippuäänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan käyttämällä erivärisiä lippuja. Lipussa tulee olla painettuna edustajan nimi sekä ”jaa”, ”ei” tai ”tyhjä”. Muunlainen äänestyslippu katsotaan hylätyksi. Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan kahta uurnaa käyttäen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_44_6,44/2019,2019-10-04,12.59,13.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta>>>Välikysymys VK 1/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Koneäänestystä ei edellenkään voida teknisistä syistä toimittaa. Tästä syystä ilmoitankin, että taas äänestys toimitetaan avoimena lippuäänestyksenä. Kuten äsken, keskustelua äänestystavasta ei edellenkään sallita. Kutsun ääntenlaskijoiksi nyt edustajat Lindtman, Mäkelä, Sarkomaa ja Kalli.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_44_7,44/2019,2019-10-04,12.59,13.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja  koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan asian kiireellisyyden vuoksi pöydälle seuraavaan, tänään 4.10.2019 pidettävään täysistuntoon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_45_1,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Avataan asiasta yleiskeskustelu. Valiokunnan puheenjohtaja edustaja Kymäläinen esittelee mietinnön. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_45_2,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi kevytautoja koskevan mietinnön kokouksessaan tänään ja päätyi mietinnössään puoltamaan esityksen hyväksymistä. Esityksen tarkoituksena on siirtää tässä vaiheessa kevytautoja koskevan sääntelyn voimaantuloaikaa, jotta asiaa voidaan vielä arvioida EU-oikeuden näkökulmasta ja käydä tarvittavat keskustelut EU-komission kanssa. Valiokunta korostaa mietinnössään, että kevytautoja koskevien säädösten arviointi ja muut tarvittavat toimenpiteet tulee toteuttaa tehokkaasti ja viipymättä, yhteistyössä komission ja alan toimijoiden kanssa. Valiokunta pitää mietinnössään välttämättömänä, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin ratkaisujen löytämiseksi. Lisäksi valiokunta tuo mietinnössään esille, että asian vaatima hallituksen esitys tulee antaa aikanaan aikataulullisesti siten, että eduskunnalle jää riittävästi aikaa esityksen käsittelyyn. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön sisältyy yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-04T16:31:08,2019-10-04T16:32:29,Hyväksytty,1.1 2019_45_3,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Mennään sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_4,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on tosiaan esitys siitä, että kevytautolain voimaantuloa siirretään vuodella eteenpäin. Kevytautot ovat nuorisolle tarpeen, tarkoitus on parantaa nuorison liikkumisedellytyksiä, tehdä siitä turvallisempaa. Tästä me olemme käyneet tässä salissa paljon keskustelua. Nyt on syntynyt tarve siirtää tätä asiaa eteenpäin EU-komission älähdettyä asiasta. Katson, että koska mietintö on annettu tästä asiasta ja asian käsittely ja säätäminen nyt siellä jatkuu, niin tämä asia tulee kyllä käsitellä niin nopeasti kuin mahdollista ja saada sitten tämä lainsäädäntö voimaan — jos se nyt myöhästyy tästä alkuperäisestä aikataulusta, niin kuitenkin mahdollisimman pikaisesti. Vuosi on erittäin pitkä aika, ja pitäisin sitä jopa liian pitkänä aikana tämän asian käsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-04T16:32:32,2019-10-04T16:33:34,Hyväksytty,1.1 2019_45_5,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me perussuomalaiset emme hyväksy sitä, että kansalaisia kohdellaan tällä tavoin. On epäoikeudenmukaista, että jo hyväksytty laki, jonka jopa presidentti on allekirjoittanut, lykkääntyy vain kuukautta ennen lain voimaanastumista. Suomen tulee pystyä tällainen asia päättämään kansallisesti, ja olemme perussuomalaisissa sitä mieltä, että asiassa tulisi olla rohkea ja vastustaa EU:n huomautusta. Perussuomalaiset ovat aika varmoja, ettei komissio tulisi kuitenkaan antamaan tuomiota, niin kuin ei monessa muussakaan tapauksessa. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että EU on keskieurooppalaisten mopoautolobbareiden kädenjatke. Siksi perussuomalaiset tekivät asiasta vastalauseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-04T16:33:35,2019-10-04T16:34:26,Hyväksytty,1.1 2019_45_6,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies, arvoisa ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Haluan antaa ministerille kiitosta siitä, että olette nyt paikalla tämän asian palautekeskustelussa valiokunnan nopean käsittelyn jälkeen. Eihän tämän asian käsittely tietysti kauhean isoja pisteitä ansaitse, jos katsotaan sitä, että ensin ministeriössä useampi viikko pidettiin tätä EU:sta tullutta lausuntoa jossain lipaston piilossa, sen jälkeen se tulee hetkeksi sivuille, mistä joku toimittaja sattuu sen huomaamaan ja tekemään jutun, sitten se tulee julkisuuteen ja sen jälkeen on olevinaan niin kova kiire täällä eduskunnan käsittelyssä, että tämän asian käsittelyssä ei edes asiantuntijoita voida kunnolla kuulla vaan heidät kuullaan jopa ennen tämän asian lähetekeskustelua. Kyllä hyvään hallintoon kuuluisi se, että ensin kuunnellaan, mitä kansanedustajilla on asiasta mielipidettä, sen jälkeen mennään valiokuntaan ja kutsutaan asiantuntijoita paikalle ja käydään huolellinen keskustelu ja asian käsittely siellä. Pidän myös, arvoisa puhemies, erittäin poikkeuksellisena sitä, että kahden ison puolueen — perussuomalaiset, joka on tällä hetkellä ylivoimaisesti Suomen suurin puolue ja tulee tämänkin lykkäyksen myötä kasvattamaan kannatustaan entisestään, ja kokoomus, joka on toiseksi suurin puolue — tahdon selvittää hallituksen esityksen perustuslailliset ongelmat hallitus jyrää äänestämällä ja estää sen. Se on poikkeuksellista, että ei perustuslaillisia ongelmia anneta selvittää perustuslakivaliokunnan vaan äänestyspäätöksellä jyrätään. Me muistamme viime kaudelta monia tilanteita, joissa oppositiossa olleet sosiaalidemokraatit silloin toivoivat, että asian perustuslaillisia ongelmia selvitetään, ja silloin niitä kunnioitettiin ja puhemiesneuvosto vei ilman tällaisia junttaäänestyksiä asiat käsittelyyn perustuslakivaliokuntaan ja katsoi, onko siellä perustuslaillisia ongelmia. Itse en tätä lisäaikaa kannata. Minun mielestäni siihen ei ole syytä eikä tarvetta, ja tulen, arvoisa puhemies, äänestyksessä äänestämään tämän lykkäämisen hylkäämistä ja kannattamaan sitä, että suomalaiset nuoret saavat eduskunnan suuren enemmistön päätöksen mukaisesti ja tasavallan presidentin hyväksymällä tavalla kevytautot käyttöön marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2019.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-04T16:34:28,2019-10-04T16:37:31,Hyväksytty,1.1 2019_45_7,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenne‑ ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen esitteli hyvin liikenne‑ ja viestintävaliokunnan mietinnön tähän asiaan. — Lämmin kiitos liikenneministeri Marinille, että olette tullut tähän näin perjantain illansuussa olevaan istuntoon. Se on arvokas teko. — Kun jo aikaisemmin käsittelimme tätä tällä viikolla, niin täällä olivat myöskin ministerit Tuppurainen ja Harakka paikalla tätä asiaa käsittelemässä ja oikeastaan näihin asioihin, mihin edustaja Heinonen jo viittasi, vastaamassa. Tietysti eihän tämä ole hyvä asia, mikä meillä nyt on esillä. Tämä on harmillinen asia, mutta tämä tulee EU:n komission huomautuksesta. Tietysti Suomessa halutaan saada hyvää lainsäädäntöä ja nopeasti myöskin viedä asioita eteenpäin. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta on ripeästi myöskin käsitellyt tätä asiaa, tätä vuoden siirtymäaikaa, joka nytten saadaan. Itse pidän sitä tässä tapauksessa oikeana ratkaisuna, ja itse toivon ja keskusta toivoo myöskin, että nyt kun tämä asia saadaan tällä tavalla maaliin, niin sitten ministeriön virkamiehet rupeavat käymään ripeästi EU:n komission kanssa vuoropuhelua ja etsimään sellaisia ratkaisuja, että Suomeen saadaan kevytautolainsäädäntö, joka soveltuu Suomen olosuhteisiin ja jonka myöskin komissio voi hyväksyä ja tulee hyväksymään. Me haluamme ja itse haluan ja keskusta haluaa myöskin, että Suomessa on kevytautot tulevaisuudessa, jolloin nuoret pääsevät myöskin helpommin liikkumaan sellaisilla seuduilla, joilla esimerkiksi joukkoliikennettä ei ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-04T16:37:34,2019-10-04T16:39:31,Hyväksytty,1.1 2019_45_8,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu tämän lain ympärillä on ollut hyvin vilkasta täällä istuntosalissa, monissa perheissä ja etenkin nuorten keskuudessa. Hallituksen päämääränä on saattaa tämä laki voimaan vastuullisesti ja näin mahdollistaa nuorille uusi vaihtoehtoinen, turvallinen liikkumisen muoto parantaen samalla nuorten liikenneturvallisuutta. Kevytautoja koskevien lakien oli tarkoitus astua voimaan 1.11.2019. Lain voimaantulemista tuolloin hankaloittaa EU-komission tiukentunut kanta ajokorttidirektiivin soveltamisesta. Mikäli laki astuisi voimaan niin, että jätettäisiin komission huomautukset huomioimatta, voisi siitä seurata komission käynnistämä virallinen rikosmenettely. Aikataulullisesti ei ole mahdollista selvittää ennen nykyistä lain voimaantuloa sitä, onko kevytautoja koskevia lakeja mahdollisuus muuttaa sellaisiksi, että ne vastaisivat komissiota tyydyttävällä tavalla ajokorttidirektiivin vaatimuksia. Arvoisa puhemies! Asia on vaan niin, että Suomessa ei kumpikaan, ei lainsäätäjä eikä hallitus, voi oikeudellisesti toimia vastoin unionin oikeutta — näin se vaan on — [Timo Heinonen: Esimerkiksi alkoholin etämyynnissä ei tapahdu mitään!] jonka viimekätinen tulkitsija on Euroopan unionin tuomioistuin mutta jonka tulkinnassa komissiolla on merkittävä rooli. Ei ole järkevää, että vaillinainen laki astuisi voimaan ja voisi johtaa liikenteessä vaaratilanteisiin. On täysin perustelua, että hallitus esittää nopealla aikataululla lain voimaantulon siirtämistä vuodella eteenpäin. Tarkoitus on selvittää mahdollisimman nopeasti, onko löydettävissä ajokorttidirektiivin mukainen komissiota tyydyttävä ratkaisu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-10-04T16:39:32,2019-10-04T16:41:33,Hyväksytty,1.1 2019_45_9,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_10,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan totta, että tämä tilanne on kuluttajien sekä useiden yritysten kannalta varsin kestämätön ja ikävä, ja juuri sen vuoksi olemme halunneet hallituksessa kiirehtiä tämän lain lykkäämisen voimaantuloa, jotta pystymme tekemään nuo EU:n vaatimat muutokset ja jotta meillä olisi mahdollisuus mahdollisimman pian saada tämä häiriö markkinoilla korjatuksi. On aivan normaalia, edustaja Heinonen, että valiokunnat ottavat asioita ennakkokäsittelyyn silloin, kun lain voimaantulolla on määräaika, joka on tiedossa. Me kävimme hyvän keskustelun asiantuntijoiden kanssa. Eilen meillä valiokunnassa esiteltiin jo mietintöluonnosta, jota oli tämän päivän kokoukseen asti ryhmillä mahdollisuus käsitellä eilen omissa ryhmissään, ja tänään tämä mietintöluonnos käsiteltiin ja hyväksyttiin liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Tässä ei ole mitään poikkeavaa normaaliin käsittelyjärjestykseen nähden. Nyt meillä on kaipaamasi ministeri Marin täällä paikalla, jonka nimen olet muistanut tämän viikon aikana varmasti noin 25 kertaa mainita, joten esitä nyt kysymyksiä toki ministerille, kun hän on paikalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-04T16:41:34,2019-10-04T16:43:00,Hyväksytty,1.1 2019_45_11,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Teititellään mielellään. [Suna Kymäläinen: Pahoittelen!],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_12,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ministeriä, että hän on kaikilta kiireiltään ehtinyt tänne, ja uskon, että me olemme tällä viikolla saaneet jo hyvin perinpohjaista tietoa tästä asiasta muiltakin ja kirjeitse, joten on erityisen hienoa, että nyt pääsitte paikalle ja vastaamaan erityisesti tiettyjen edustajien kysymyksiin, jotka ovat niin täällä kuin tämän salin ulkopuolella niitä esittäneet. Niihin kysymyksiin on kyllä ollut vastaukset jo saatavilla, mutta silti ne kysymykset ovat vain toistuneet näillä käytävillä edelleen, joten toivottavasti ministeri voi myös vielä, jos on jotakin epäselvää, tuoda ne esiin, mutta uskon, että tämä mietintö, jota valiokunnassa on valmisteltu ja joka tänään on sieltä tullut, kertoo aika paljon siitä, miksi on tämä päätös ja miksi me olemme täällä tänään. Asialla on kiire. Täällä on myöskin hyvin huolehdittu siitä, että epävarmuus, mikä tämän asian ympärillä nyt on vallinnut, saadaan päätökseen ja ministeriössä päästään kunnolla tämän asian kimppuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-04T16:43:05,2019-10-04T16:44:08,Hyväksytty,1.1 2019_45_13,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myöskin haluan osoittaa kiitokseni tämän lain ripeästä valmistelusta. Olemme keskustelleet tästä harmillisesta asiasta paljon ja nyt etenemme. Täällä on viitattu siihen, että on yritetty jotenkin estää perustuslaillinen lausuminen. Käsittelyssä oleva asia ei mielestäni ole sellainen, mikä pitäisi lähettää perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Perustuslakivaliokunnan tehtävä on antaa lausuntonsa valmistelussa olevien lakien perustuslaillisuudesta ja arvioida lakeja perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Haluan muistuttaa, että perustuslakivaliokunta ei ole poliittinen vaan oikeudellinen valiokunta. Emme toteuta valiokunnassa puoluepolitiikkaa. [Timo Heinonen: Ei tietenkään!] Valiokunnassa ei ole myöskään hallitus—oppositio-asetelmaa. [Timo Heinonen: Ei tietenkään!] Valiokunnassa katsotaan asioita oikeudellisesta näkökulmasta. Tämä on ainutlaatuinen malli, joka on yksi toimivan parlamentarismimme kulmakivistä. Meidän tulee suhtautua sen toimintaan asianmukaisella vakavuudella. Arvoisa puhemies! On tärkeää, ettemme jatkossa ala käyttää perustuslakivaliokuntaan lähettämistä poliittisena keinona viivyttää tai hankaloittaa [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] asioiden käsittelyä. Kaikki asiat eivät kuulu sinne. Valiokunnan ruuhkauttaminen hidastaa kaikkien lakien valmistelua ja murentaa parlamentarismia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-04T16:44:10,2019-10-04T16:46:03,Hyväksytty,1.1 2019_45_14,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Halutaanko tästä asiasta käydä debattia? Ei nähtävästi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_15,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus jatkaa täysin epäuskottavaa oppositiopolitiikkaansa. Kuka täällä uskoo, että jos kokoomus olisi hallituksessa, niin he itse kävisivät EU:ta vastaan? [Suna Kymäläinen: Eipä kokoomus käynytkään!] Ja toisaalta, kaikki täällä tietävät, myös edustaja Heinonen tietää varsin hyvin, että tässä ei ole mitään perustuslakiongelmaa, ellei teidän viivytystaktiikkanne onnistu, [Timo Heinonen: Mistä sen tietää?] sitten voi tulla. Kaikki tietävät, mitä te tässä teette, ja minusta on erittäin noloa, että kokoomus vajoaa näin alhaiseen oppositiopolitikointiin. Oletan, että kumpikaan oppositiopuolueista, jotka ovat täällä olleet äänessä, ei kuitenkaan ole valmis korvaamaan kuluttajille, jos tämä laki menisi nyt läpi ja jouduttaisiin sitten korjaamaan pian sen jälkeen, niin miten sitten kuluttajien tekemille investoinnille kävisi. Ei olisi kovin vastuullista politiikkaa ajaa kuluttajia sellaiseen asemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-10-04T16:46:11,2019-10-04T16:47:12,Hyväksytty,1.1 2019_45_16,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää valiokuntaa ripeästä työstä. Tämähän ei ole tilanne, jota kukaan on erityisesti toivonut, ja tälle eduskunnalle ja tälle hallitukselle tämä tuli käsiin. Joskus elämässä on tilanne, että ei voi valita, pitääkö homma hoitaa vai ei, ja nyt tämä pitää hoitaa. Taustalla on edellisen hallituksen valmistelema laki ja edellisen eduskunnan hyväksymä laki, joka on joutunut sittemmin ongelmiin EU-oikeuden kanssa. Arvoisa puhemies! Tärkeintä olisi nyt saada selkeys tähän tilanteeseen. Arvoisa edustaja Heinonen, tätä nykyistä tilannetta vielä epäselvempi tilanne tulisi voimaan vain ja ainoastaan silloin, jos tätä nyt esittelyssä olevaa lakia ei saada eduskunnasta läpi. Siis se tilanne, jossa tämä edellisen eduskunnan hidasautoja koskeva laki tulisi voimaan, se vasta kaikkein epävarmin tilanne olisi. Meillä olisi käytännössä laki, mutta ei asetuksia. Se olisi sellainen oikeudellinen konkelo, että silloin, jos koskaan, olisi suuri epävarmuus sekä yrittäjien että sitten kuluttajien kesken. Että jos tämä halutaan vielä epävarmempaan tilanteeseen kuin nyt, niin tämä kokoomuksen edustaja Heinosen malli on silloin oikea. Itse en sitä toivo, vaan toivon, [Timo Heinosen välihuuto] että nyt tällä lisäajalla tähän asiaan saadaan selko ja tähän ministeri on myös sitoutunut. Arvoisa puhemies! Kysymys kuuluu: mikä on kokoomuksen linja? Arvoisa puhemies! Minä luen tätä valiokunnan mietintöä, tämän mietinnön takana ovat valiokunnassa olleet kokoomuksen edustajat. Arvoisa edustaja Heinonen, mikä on kokoomuksen linja? Teidän puoluetoverinne kannattavat hallitusta tässä asiassa, mutta te täällä vastustatte. Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että tämä jakolinja tässä asiassa ei kulje hallituksen ja opposition välillä, se kulkee kokoomuksen sisällä. Kokoomuksella on selvästi tässä kaksi linjaa: on edustaja Heinosen linja ja sitten ilmeisesti kokoomuksen eduskuntaryhmän virallinen linja. Eduskunta on ollut koolla syysistuntokaudella noin kuukauden, ja nyt jo tämän jälkeen kokoomuksen ollessa oppositiossa he eivät saa omia rivejään kasaan — onhan tämä aivan uskomaton tilanne. Onhan tämä aivan uskomaton tilanne, jollaista ei ole nähty sellaiselta puolueelta kuin kokoomus aikaisemmin. Voisitteko, edustaja Heinonen, kertoa, mikä on kokoomuksen eduskuntaryhmän linja tähän valiokunnan mietintöön? Arvoisa puhemies, mitä tulee tähän perustuslakivaliokuntaan lähettämiseen — pidän yleisesti aivan järkevänä sitä, että mikäli herää epäilyksiä lakien perustuslainmukaisuudesta, niin ne järjestäytyneesti laitetaan, pienikin epäilys, ne laitetaan perustuslakivaliokuntaan. Mutta jos tämmöinen epäily olisi herännyt, arvoisa edustaja Heinonen, niin kyllähän puhemiesneuvostossa kokoomuksen edustajat olisivat tämän nostaneet esiin. Ja kun koko puhemiesneuvosto yksimielisesti esittää, että tämä lähetettiin vain liikenne- ja viestintävaliokuntaan, niin luotan tähän, ja sen vuoksi tämä eilinen äänestys oli täysin perusteltu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-04T16:47:13,2019-10-04T16:50:43,Hyväksytty,1.1 2019_45_17,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Annan vastauspuheenvuoron, koska nimi useaan otteeseen mainittiin, edustaja Heinonen, minuutti, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_18,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä kokoomuksessa saavat kansanedustajat toimia omalla tavallaan. [Antti Lindtman: Mikä on linjanne?] Me olemme vastuussa äänestäjillemme siitä, mitä me teemme, ja minä olen kertonut, että minä kannatan sitä, että kevytautot saataisiin nuorille. He ovat odottaneet sitä, ja ministeriöllä on ollut lähes vuosi aikaa tehdä nämä asetukset. Nyt on turha sanoa, ettei ole ollut aikaa asetuksia tehdä. Kun nyt on herännyt perustuslaillinen kysymys, niin täällä puhuttiin totaalisen väärin perustuslaista. Siellä on erittäin isosti kirjoitettu omaisuudensuoja, ja tämän olisimme halunneet selvittää. Tähän on laitettu miljoonia useammassa yrityksessä, ja monet perheet ovat ostaneet kevytautoja, ja tätäkin keskustelua kuuntelee varmasti moni isä, äiti tai nuori, jotka ovat jo kevytauton ostaneet, ja heidän omaisuudensuojastaan, perustuslaissa olevasta omaisuudensuojasta, oli kyse. Me olisimme halunneet sen varmistaa, ja sen jälkeen se olisi ollut selvä. Viime kaudella te sanoitte joka kerta, että perustuslakivaliokunta sen tulkinnan tekee, ja nyt te olette täällä kertoneet, että tässä ei ole perustuslaillista ongelmaa, kun te ette uskalla ettekä te halua sitä selvittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-04T16:50:48,2019-10-04T16:52:09,Hyväksytty,1.1 2019_45_19,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Otetaan nyt tähän tämmöinen kevytdebatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_20,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Niin tässä itse lakiesityksen sisällössä kuin tässä prosessissakin näyttää olevan kokoomuksen sisällä kaksi linjaa: on se kokoomuksen eduskuntaryhmän virallinen linja, ja sitten on ilmeisesti edustaja Heinosen ja jonkun muun porukan oma linja. Eli voi sanoa, että kokoomus on tässä hidasautoasiassa revennyt täysin kahtia. [Timo Heinosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Kokoomus on syysistuntokauden ensimmäisen kuukauden aikana revennyt täysin kahtia tässä kysymyksessä. Tämä on ennenkuulumatonta. Tämä on ennenkuulumatonta, ja voi sanoa, että varmaan yksikään puolue ei tällaista alkua oppositiotaipaleelle toivoisi. Arvoisa puhemies! Vielä haluan sanoa hyvin selkeästi, mitä tulee tähän kysymykseen perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä: Kun esimerkiksi viime kaudella oli muutama tilanne, jossa haluttiin tämä asia selvittää, niin jotta tämä tapahtui järjestäytyneesti, oppositio otti asian esiin siellä, missä kuuluu, eli puhemiesneuvostossa, jossa esitys ja päätös siitä, lähetetäänkö vai ei, tapahtuu. Voi sanoa, että se, että tätä pimitetään puhemiesneuvostolta ja tuodaan kiireellisessä asiassa vasta saliin, on ennenkuulumatonta, edustaja Heinonen. [Puhemies: Aika!] Se on ennenkuulumatonta politikointia, johon toivon, että ette lähde.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-04T16:52:16,2019-10-04T16:53:42,Hyväksytty,1.1 2019_45_21,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, valiokuntakäsittelyssäkään ei tullut esille tarvetta perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä. Kyllä yhdyn niihin esitettyihin ajatuksiin siitä, että täällä salissa yksittäinen edustaja voi jatkuvasti vaatia eri asiakohtien osalta perustuslakivaliokuntaan lähettämistä, ja pidän sitä kyllä tiukan harkinnan mukaisena, onko näin syytä tehdä. Mitä tulee tähän itse harmilliseen tilanteeseen, että olemme tämän huomautuksen EU-komissiolta saaneet: Meillä ei ole virkamiehiä, joilta voisi odottaa, että heidän virkavastuulla täytyisi antaa tällaisia asetuksia ja säädöksiä. On aivan ennenkuulumatonta, jos kansanedustajat, yksikään heistä, ajattelevat, että täytyisi asettaa virkamies tällaiseen rooliin, jossa hän tekee EU:n lainsäädännön vastaista sääntelyä, joka voi johtaa rikkomusmenettelyn käynnistämiseen. Autotuojat ja ‑teollisuus ry myös kannattaa vastuullisesti tätä lain voimaantulon lykkäämistä, jotta nämä puutteet, joista olemme huomautuksen saaneet, pystytään korjaamaan. [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-04T16:53:45,2019-10-04T16:55:03,Hyväksytty,1.1 2019_45_22,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman minäkin ihmettelen tätä menettelytapaa, mitä kokoomukselta tuli, että ei ole esitetty, kun aika on ollut, niitä tarvittavia muutoksia, joita he ovat itse ajamassa. Sitä hieman oudoksun, mutta politiikassa näköjään joutuu tottumaan pieniin yllätyksiinkin — se sinänsä on tietysti elämässä aina väriä antavaa, kun tulee yllätyksiä, mutta en soisi niitä tässä salissa tulevan ainakaan kovin paljon, ja linja olisi kuitenkin hyvä olla olemassa, että pysyy mukana. Tärkeäähän tässä asiassa mielestäni on se, että saadaan Euroopan unionin näkökulmasta tämä heidän oman direktiivinsä tulkinnan — muistaakseni se on ajokorttidirektiivi, jos oikein muistan — kanssa sille tasolle, että me emme ole tekemässä ristiriitaista ratkaisua direktiiviin nähden. Kieltämättä aina välillä Suomessa on ollut näitä erilaisia keskusteluja, että ohjataanko meitä ylhäältä. Unioniin liittyessä me olemme sitoutuneet sen päätöksentekosysteemeihin, ja siitä tässä nyt on kysymys. Vuoden määräaika, se on vain vuosi, ja sinä aikana tämä asia selvitetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-04T16:55:03,2019-10-04T16:56:09,Hyväksytty,1.1 2019_45_23,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin ensiksi kiittää ministeri Marinia siitä, että hän Yhdysvaltain-matkan jälkeen ehti tulla tänne ja pienen lapsen vanhempana vielä on täällä. Arvostan sitä suuresti. Itsellänikin on pieniä lapsia, ja olisin paljon mieluummin heidän luonaan nyt kuin täällä käsittelemässä asiaa, josta näyttää olevan suurin osa kokoomuksesta kuitenkin samaa mieltä hallituksen kanssa sen suhteen, miten tämän asian kanssa kannattaisi menetellä. Kyllä täällä on hyväksytty se, että kevytautot tulevat. Nyt se pitää vain hoitaa niin, että sitten kun nuoret niitä ostavat tai heidän vanhempansa niitä ostavat, niillä pystyy myöskin ajamaan teillä. Tätä nyt lähdetään selvittämään perinpohjaisesti, niin että ei EU:lla eikä kenelläkään muullakaan ole siihen mitään sanomista. Minusta on myöskin hieman omituista, [Puhemies: Aika!] että ministereitä kutsutaan tänne paikalle yhdestä sun toisesta asiasta. On paljon järkevämpää, [Puhemies: Aika!] että ministerit tulevat itse, kun näkevät sen parhaaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-04T16:56:10,2019-10-04T16:57:29,Hyväksytty,1.1 2019_45_24,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Nyt ministerillä on puheenvuoro. 3 minuuttia, ministeri Marin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_25,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Ensinnäkin haluan pahoitella sitä, että en voinut olla täällä paikalla, kun eduskunta kävi asiasta lähetekeskustelua. Siitä etukäteen informoin kansanedustajia kirjeellä, jossa oli myös pitkä saateteksti siitä, mistä tässä kaikessa on kyse. Kuten täällä on todettu, osallistuin tasavallan presidentin delegaatioon virkamatkalle Yhdysvaltoihin ja sen takia en voinut olla täällä paikalla, mutta tietenkin olen pahoillani siitä, että tällainen päällekkäisyys sattui. Mitä tulee sitten tähän itse asiaan, tämä tilannehan on valitettava, kuten on todettu. Eduskunta erittäin suurella äänten enemmistöllä viime kaudella hyväksyi tämän lainsäädännön, ja sillä oli laaja tuki lähes kaikista eduskuntapuolueista, ja nyt me olemme tässä tilanteessa sen vuoksi, että kun laki oli vahvistettu ja viime keväänä oltiin antamassa asetuksia ja määräyksiä tähän lainsäädäntöön nähden ja nämä asetukset ja määräykset myös lähetettiin komissiolle aivan kuten lainsäädäntökin aikoinaan lähetettiin, niin sen johdosta me olemme saaneet elokuussa huomautuksen komissiolta, jossa tämä kanta on tiukentunut siitä aikaisemmasta. Nämä huomautukset koskevat samoja kohtia, mutta kanta on entisestään tiukentunut, ja nyt meillä on varmuus siitä, että tämä Suomen lainsäädäntö on EU:n ajokorttidirektiivin ja EU-säännösten vastainen, ja sen takia me haemme nyt tätä lykkäystä eduskunnalta, että vuoden saisimme tätä lakia lykättyä ja sen aikana selvittää perinpohjaisesti ja mahdollisimman nopeasti sen, onko mahdollista Suomen lainsäädäntö saada EU-lainsäädännön mukaiseksi. Tästä ei ole valitettavasti mitään takeita, mutta parhaamme tulemme tekemään liikenne- ja viestintäministeriössä, jotta saamme aikaiseksi sellaisen ratkaisun, joka tyydyttää sitä eduskunnan aikaisempaa tahtoa, että lait tulevat voimaan, ja tyydyttää myös sitten Euroopan unionin komissiota, että meidän lainsäädäntömme ei ole Euroopan unionin lainsäädännön kanssa ristiriidassa. Tätä on tarkoitus lähteä tekemään erittäin ripeästi, eli heti kun saamme eduskunnalta kannan, voidaanko lakeja lykätä, niin sitten sen jälkeen välittömästi lähdemme työstämään sitä, että lait saataisiin EU:n säädösten mukaisiksi. Eli tässä on tarkoitus edetä ripeästi, ja silti sanon, että tämä vuoden lykkäys on tiukka aikataulu, koska tämä on sellainen lainsäädäntökokonaisuus, että se pitää ennakkoilmoittaa komissiolle, mikä vie oman aikansa, ja tämän lain huolellinen valmistelu vie oman aikansa. Tämä ei ole ihan pieni kokonaisuus eikä pieni asia, ja sanon, että tämä vuosikin tulee tekemään tiukkaa, mutta parhaamme teemme, että saamme mahdollisimman nopeasti tähän saliin sellaisen lainsäädännön käsittelyyn, että sitten meidän nuoremme voisivat turvallisemmin ajaa esimerkiksi juuri talvikuukausina maanteillämme. [Puhemies koputtaa] Kuten sanottu, takeita tästä ei ole, mutta parhaamme tulemme liikenne- ja viestintäministeriössä tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-04T16:57:32,2019-10-04T17:00:48,Hyväksytty,1.1 2019_45_26,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_27,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä kannatan sitä, että Suomen maanteille saadaan kevytautot. Minä ja keskusta kannatamme sitä, myös koko hallitus on sen puolella. En ole tyytyväinen lain etenemiseen eduskunnassa, en viiveeseen enkä erityisesti komission huomautukseen. Koen kuitenkin tarvetta kantaa vastuuta siitä, että lopullinen laki on meidän nuorille turvallinen ja että tämä asia saadaan eteenpäin niin, että tämän hetken turhautumisesta ja epätietoisuudesta päästään eteenpäin. Vuoden mittaisen siirtymäajan puitteissa pitää miettiä keinoja sille, että ratkaisu on turvallinen ja Suomi ei joudu näihin sanktioihin. Sen vuoksi katson ministeriä ja vaadin tämän asian kiireellistä korjaamista, jonka ministeri on asiallisesti meille luvannut. Keskusta pitää hallituksessa huolta siitä, että kevytautoja mahdollistava lainsäädäntö etenee. Tämä ei ole vain laki, vaan tämä on myös olettamus siitä, että kuukauden päästä meillä olisi teillä kevytautoja ja ne olisivat jo liikenteessä. Sen vuoksi toiminnan pitää nyt olla nopeaa ja linjakasta. Mitä pidempään tässä salissa asetamme vastalauseita lain edistämiselle ja mitä pidempään vetkuttelemme pöytäämistä, perustuslain pohdintaa ja niin edelleen, erilaisia koukeroita, sen pidempään suomalaisia vaivaa epävarmuus ja tämä laki viipyy. Mitä tulee perustuslainvastaisuuteen, kollegani, edustaja Kinnunen piti erinomaisen puheenvuoron perustuslain tarkoituksesta ja perustuslakivaliokunnan tarkoituksesta. Minusta tämä komission virallinen kanta kevytautojen lakien suhteesta ajokorttidirektiiviin oli tiedossa jo lakien valmisteluvaiheessa, jolloin esimerkiksi edustaja Heinonen on ollut täällä eduskunnassa sitä käsittelemässä. Koen erikoisena sen, että siinä vaiheessa ei ole tullut huolia tällaisesta perustuslainvastaisuudesta tai erityistä tarvetta sen pohdinnalle perustuslakivaliokunnassa hänen esittämästään näkökulmasta. Minusta tämä keskustelu vaikuttaa pitkälle poliittiselta peliltä, ja toivon todella, että pidämme nyt katseemme ja fokuksen tässä aiheessa eli tämän kevytautoasian edistämisessä emmekä pelaa perustuslakivaliokunnalla, koska se ei todellakaan ole sen valiokunnan tarkoitus eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-04T17:00:48,2019-10-04T17:03:22,Hyväksytty,1.1 2019_45_28,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluttajien ja yrittäjien kannalta koko tämä lainsäädäntöprosessi kaikkinensa ihan viime vaalikaudelta lähtien on ollut valitettava, eikä tietysti keskinäisellä syyttelyllä tämä paremmaksi muutu. Itse kyllä ymmärrän näitä käytettyjä puheenvuoroja täällä suunnasta ja toisesta. On hyvin valitettavaa myös se, että ne ongelmat, jotka olivat jo viime kaudella tiedossa, eivät ole kaikille kansalaisille välittyneet. Itseeni otti yhteyden isä, joka oli jo ostanut kevytauton siinä uskossa, että se voisi olla hyvin pian käytössä. Hän kyseli, että mitä tässä nyt sitten pitäisi tehdä, miltä se tulevaisuus näyttää. Omaisuudensuoja on myös yksi perusoikeus, jonka näkökulmasta tätä esitystä mielestäni olisi hyvin voinut arvioida myös perustuslakivaliokunnassa. Kysyisin ministeriltä: mikä on teidän terveisenne tälle isälle ja monelle muullekin vastaavassa tilanteessa olevalle isälle, jotka ovat jo nyt kevytauton hankkineet?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-04T17:03:22,2019-10-04T17:04:43,Hyväksytty,1.1 2019_45_29,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Ministeri Marin, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_30,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olen jo aiemmin todennut, tilanne on valitettava ja ymmärrän hyvin näiden perheiden tilanteen ja murheen ja harmituksen tässä kokonaisuudessa. Ei kukaan meistä saa tyylipisteitä tästä, miten tämä kokonaisuus on hoidettu. Siinä edustaja Räsänen on aivan oikeassa, ja jaan kyllä tämän näkemyksen. Onneksi on kuitenkin niin, että Suomen kevytautolainsäädäntö on ollut senkaltainen, että nämä autot ovat tavallisia henkilöautoja. Eli tälle perheenisälle kuten muillekin perheille, jotka ovat autoja kenties ostaneet ennen kuin lait ovat tulleet voimaan: tietenkin on myös mahdollista nämä autot myydä, jos ei halua odottaa ja katsoa sitä, saammeko tämän lainsäädännön sellaiseksi, että se vastaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Me tulemme tekemään kaikkemme, jotta saisimme sen vastaamaan EU-lainsäädäntöä. Siihen työhön me nyt lähdemme, kun toivottavasti eduskunnalta saamme sen hyväksynnän näiden lakien lykkäämiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-04T17:04:46,2019-10-04T17:05:47,Hyväksytty,1.1 2019_45_31,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_32,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi on kiitettävä ministeri Marinia siitä, että vakuutatte täällä, että tämän lykkäyslainsäädännön hyväksytyksi tullessa alatte välittömästi asiaa käsittelemään ja kuntoon laittamaan. Komission huomautuksessa yhtenä osana oli ajokorttilaki ja liikenneturvallisuus. Kysyisinkin ministeriltä, onko tässä myöskin ajokorttilainsäädännön uudistamisen tai avaamisen tarvetta, jotta nämä asiat saadaan komission huomautusta huomioivalle tasolle. Se, mitä tulee näihin perheisiin, jotka todella ovat jo näitä kevytautoja hankkineet nuorten tarpeisiin, ja tietenkin näiden nuorten suuriin odotuksiin siitä, että erityisesti siellä, missä matkat ovat pitkiä, harrastuksiin kulkemisen ja jopa koulussa käymisen ja ehkä sitten koulun ohessa työn tekemisen mahdollisuudet paranevat: tietenkin kaikki se, miksi viime eduskunnassa 167 edustajaa hyväksyi tämän kansallisen kevytautolainsäädännön, pyrki juuri vastaamaan siihen turvallisuustarpeeseen ja edesauttamaan näiden nuorten ja heidän perheidensä tilannetta. On surullista, että on kauan odotettu laki, jonka piti astua voimaan jo nyt 1. marraskuuta, ja että näin ei tapahdu. Mutta sen vuoksi olen hyvin kiitollinen siitä, että nyt pyritään ripeästi sitten korjaamaan näitä mahdollisia virheitä tai haittakohtia, joita tässä esille tulee. Tämä on myös vastuullista kuluttajapolitiikkaa, ettemme ajaudu oikeudettomaan tilaan, jossa pahimmassa tapauksessa ei ole selvyyttä siitä, jos onnettomuuksia tapahtuu, kuka on niistä vastuunkantajana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-04T17:05:50,2019-10-04T17:08:09,Hyväksytty,1.1 2019_45_33,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Onhan tämä todellakin harmillinen tilanne, missä me olemme, mutta tästä on päästävä eteenpäin ja ripeästi eteenpäin. Sen tulee olla lähtökohta. Kun kuuntelin edustaja Heinosen puheenvuoroa tuossa aikaisemmin — hän ei ole nyt enää paikalla — niin tulin entistä epätietoisemmaksi siitä, mitä hän oikeastaan haluaa, sillä 1.11.2019 lähestyy, jolloin meillä tulee olla päätökset siitä, haluammeko me siirtymäajan vaiko emme, ja silloin pitää olla presidentiltä vahvistus jo myöskin tälle hallituksen esitykselle, ja aika on suhteellisen lyhyt siihen — 1.11. — ollaan jo lokakuussa. Itse kyllä haluan, että komissio ei käynnistä rikkomusmenettelyä Suomea vastaan. En halua myöskään ajautua sellaiseen tilaan, että oikeustila on epäselvä ja voi johtaa vaaratilanteisiin. En halua myöskään sellaiseen tilanteeseen, että kuluttajat, ihmiset, isät, äidit ovat epätietoisia, millaisia kevytautoja he voivat lapsilleen hankkia. En halua sellaista tilannetta tänne Suomeen. Haluan, että meillä on turvallinen tilanne, miten päästään tästä asiasta eteenpäin. Ja siksi on välttämätöntä omasta mielestäni tässä hankalassa tilanteessa, että nyt vuoden siirtymäaika haetaan, jona aikana tulee ripeästi, heti seuraavat askeleet ottaa, että ruvetaan ratkomaan komission kanssa yhdessä näitä asioita, että millaisia muutoksia meillä tarvitsee siihen nykyiseen lainsäädäntöön tehdä, että meillä on sitten kevytautot, joilla nuoret voivat turvallisesti liikkua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-04T17:08:13,2019-10-04T17:09:57,Hyväksytty,1.1 2019_45_34,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Asiahan ei ole iso mutta hyvin tärkeä monelle perheelle. Minusta ministeri Marin aika hyvin kuvasi tätä tilannetta ja myös sitä, että eihän tämä koko prosessi nyt hirmuisia tyylipisteitä ansaitse sieltä edellisestä valmistelusta. Hienoa, että ministeri on nyt sitten tarttunut tähän. Miksi lyödä toista kertaa päätä petäjään, sitä en niin kuin ollenkaan ymmärrä. Tämä asia ei kokoomuksen politikoinnilla ratkea, koska niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, kokoomushan oli tämän mietinnön takana, ja aika laajakin yksimielisyys tässä salissa vallitsi, jotta tämä lainsäädäntö on saatava yhdessä komission kanssa maaliin. Yritetään nyt mahdollisimman hyvällä, ja luotan ministerin ja hänen koneistonsa valmisteluun hakea ratkaisuhakuisesti yhdessä komission kanssa sitä ratkaisua, millä monen perheen arkea pystyttäisiin auttamaan ja erityisesti tämä liikenneturvallisuuspuoli saataisiin kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-04T17:09:57,2019-10-04T17:11:07,Hyväksytty,1.1 2019_45_35,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Marinille, että ollaan paikalla. Tietysti toisaalta voi sanoa, minkä takia piti pitää näitä aikaisempia istuntoja, kun tiedettiin, että ette ole paikalla. Se ehkä johtuu tästä jonkunasteisesta kiireestä, minkä takia piti tänäkin aamuna erillisiä kokouksia pitää ynnä muuta. Tässä puhutaan, että vuosi on lyhyt aika. Se on meille lyhyt aika, mutta minä väitän, että 15—16-vuotiaalle nassikalle vuosi oikeasti tuntuu elinikäiselle tai elinkautiselle. Sanoin aikaisemminkin, että EU:ta on vastustettu noissa muissakin asioissa mutta nyt ei tässä kohtaa. En tajua, mikä tässä on se akilleenkantapää, ettei tässä uskalleta vastustaa sitä. Nyt kuitenkin ministerin puheesta saa aika paljon sellaista kuvaa, että tätä ei ehkä tullakaan saamaan maaliin. Ministeri Marin edellisessä puheessaan useampaan kertaan antoi ymmärtää, että ei kannata nyt hirveästi ruveta keulimaan tämän asian kanssa vaan että yritetään selvittää ja yritetään tehdä tästä hyvä lopputulos. Minun on pakko sanoa, että minä olen nyt todella enemmän huolestunut siitä, ollaanko tätä hommaa edes yrittämässäkään saada maaliin. Minun mielestäni nyt tuntuu vähän siltä, että on tippunut hanskat joka jannulla maahan. Minun on pakko kysyä, eikö teitä oikeasti yhtään pelota sellainen tilanne, että tässä vuoden aikana sattuu mopoautolle kolari, missä nuori kuolee. [Suna Kymäläinen: Pelottaahan se, muttei ne mopoautot poistu, vaikka tämä laki tulisi voimaan! — Eduskunnasta: Eihän tämä laki kiellä mopoautoja! — Suna Kymäläinen: Niin, mopoautot on edelleenkin!] — Varmaan tiedätte, ostetaanko mopoautoja vai kevytautoja, jos kevytautoja on tarjolla. [Välihuutoja] Kyllä ne häviävät. Minä voin kertoa, että me haemme niitä joka päivä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-04T17:11:11,2019-10-04T17:13:33,Hyväksytty,1.1 2019_45_36,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Ja siinä tuli kysymyksiä ministerille. Annetaan nyt ministerille vastauspuheenvuoro — 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_37,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksistä. Ensimmäisenä vastaan tähän edustaja Laakson huoleen siitä, tulenko minä ministerinä ja tuleeko ministeriö tekemään voitavansa, jotta Suomen lainsäädäntö saadaan EU-lainsäädännön mukaiseksi. Kuten olen aikaisemmin sanonut, tulemme tekemään kaikkemme, jotta tämä saadaan ratkaistua niin, että nämä lait voivat tulla voimaan — se on aivan selvää. Mutta kuten olen sanonut aiemmin, takeita siitä ei ole. Tämä on erittäin monimutkainen kokonaisuus ja tässä on useita kohtia, joista toiset ovat helpommin ratkaistavissa. Edustaja Kymäläinen, valiokunnan puheenjohtaja, käytti hyvän puheenvuoron ja kysyi siitä, minkälaisia muutoksia meidän pitäisi tehdä. Toiset ovat helpommin ratkaistavissa. Nopeus on varmasti helposti ratkaistavissa, että mikä se autojen nopeus pitäisi olla. Toinen, mikä on ratkaistavissa, on se tekninen rajoitus, miten sitä nopeutta rajoitetaan — tämä ei varmasti ole ongelma. Mutta sitten paljon vaikeammin ratkaistavia kysymyksiä ovat esimerkiksi näiden autojen massaan liittyvät asiat. Jos me haluamme, että ne ovat tavallisia henkilöautoja, niin tämä massaan liittyvä kysymys on yksi, joka on vaikeammin ratkaistava. Sitten tietenkin kaikkein vaikeimmin ratkaistava on tämä ajokorttiluokitus, joka liittyy tähän EU:n ajokorttidirektiiviin, eli onko ylipäätänsä mahdollista tehdä normaaleille henkilöautoille sellainen ajokorttiluokitus nuorille henkilöille, että se katsotaan EU-lainsäädännön mukaiseksi. Tässäkin tietenkin yhtenä mahdollisuutena, joskaan en pidä sitä kauhean nopeasti ratkaistavissa olevana asiana, on se, että EU-lainsäädäntöä pystyttäisiin muuttamaan senkaltaiseksi, että se mahdollistaisi Suomen kaltaisen lainsäädännön. Mutta tässä on monia kohtia ratkottavaksi, ja sen takia olen sanonut rehellisesti sen, että mitään takeita ei ole, että onnistumme, mutta tulemme tekemään kaikkemme, jotta ratkaisu löytyisi. Siitä on aivan selvä tahtotila, ja näin tulemme etenemään. Ja mitä tulee sitten nuorten turvallisuuteen, niin tietenkin toivomme, jokainen meistä toivoo, että yhtään onnettomuutta ei tapahdu. Mutta kuten hyvin tiedämme, onnettomuuksia tapahtuu mopoautoilla, niitä tapahtuu tavallisilla henkilöautoilla, niitä tapahtuu erilaisissa tilanteissa, ja sen takia hallitusohjelmassa erityisenä huomion painopisteenä on nimenomaan liikenneturvallisuuden parantaminen kokonaisuudessaan. Meidän tavoitteemme on se, että Suomessa tulevaisuudessa tapahtuisi nolla vakavaa, tai peräti kuolemaan johtavaa, liikenneonnettomuutta. Me kiinnitämme erittäin voimakkaasti liikenneturvallisuuteen huomiota — niin tämän lainsäädännön yhteydessä pitää kiinnittää tähän huomiota entistä paremmin kuin kaikessa muussakin toiminnassa. Hallitus on itse asiassa antanut nyt osana budjettiesitystä tämmöisen pienten parantamishankkeiden kokonaisuuden, ja siellä on iso joukko juuri senkaltaisia infrahankkeita, [Puhemies koputtaa] jotka parantavat liikenneturvallisuutta, niin kävelijöiden, pyöräilijöiden, autoilijoiden kuin [Puhemies koputtaa] elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta, eli tämä liikenneturvallisuuden näkökulma on kyllä meillä aivan keskeinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-04T17:13:33,2019-10-04T17:16:51,Hyväksytty,1.1 2019_45_38,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eikö nyt ole hyvä, että hallitus tekee kaikkensa, kuten ministeri tässä juuri kertoi, jotta kevytautoja koskeva laki saataisiin EU-lainsäädännön mukaiseksi ja jotta laki saataisiin tämän myötä vielä voimaan ja nämä kevytautot nuorten käyttöön? Eikö olisi lähinnä vastuuntunnotonta se, että Suomi — ja varsinkin EU-puheenjohtajamaa Suomi — viis veisaisi tästä EU-komission huomautuksesta ja EU-lainsäädännön vastaisuudesta ja tästä huomautuksesta ja EU-lainsäädännön vastaisuudesta huolimatta runnoisi tämän lain vain läpi vastoin komission kantaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-10-04T17:16:51,2019-10-04T17:17:39,Hyväksytty,1.1 2019_45_39,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan välttämätöntä, että tämä asia ripeästi käsitellään, kuten ministeri lupasi. Tässä aikataulu on kireä, mutta uskon, että varmaan tämmöinen urakkamieli on tässä työtä tehdessä, että tätä viedään tosissaan eteenpäin sekä poliittisella taholla että myös virkamiestaholla. Tähän minä luotan vahvasti. Toinen asia, joka kiinnittää huomiota, on tietenkin Euroopan unionin direktiivin tulkinta. Meillä suomalaisilla on tämmöinen kummallinen ylhäältä käskemisen mentaliteetti, että jonkun pitää meille aina kertoa, miten tässä maassa tulisi elää. Toivoisin nyt tässä asiassa sitä, että suomalaiset virkamiehet ja myös poliitikot EU:ssa ollessaan ihan kertoisivat siellä komission virkamiehille ja myös komission ylimmälle johdolle, mitkä olosuhteet Suomessa ovat. On ihan eri asia se, kun italialainen Marco lähtee ajelemaan autollansa ja käypi tavernassa iltakahvilla, kuin se, että ilomantsilainen nuori lähtee mopoautollaan ajelemaan vaikka nyt Putkelasta tammikuussa iltakahville Nesteen huoltoasemalle. Siinä on pikkuisen eroa, saattaa olla 40 astetta eroa lämpötilassa, ja kun on metri lunta, niin siinä se mopoauto on aivan kamala ajoneuvo, se on aivan kammottava ajoneuvo: on lasit jäässä, ei näe mitään, ja valot ovat huonot — turvallisuuden kannalta valtava riski sille nuorelle. Toivoisin, että kun tässä asiassa, ministeri, te tapaatte virkamiehiänne ministeriössä taikka EU-virkamiehiä siellä komissiossa, niin saisitte tämän asian teroitettua heille, että tästä tässä on kysymys. Ja yksi asia: Onhan meillä näitä samanlaisia esimerkkejä muiltakin hallinnonaloilta. Maatalouspuolella olen surrut aina sitä, minkä ihmeen takia suomalainen maanviljelijä joutuu kärsimään kaikki ne rankimman lajin direktiivimääräykset, vaikka meidän maatalous on 60. leveyspiirin pohjoispuolella kaikkiaan, koko valtakunnan maatalous — tuossa Helsingin edustalla menee 60. leveyspiiri. Sen pohjoispuolella on koko Suomen maatalous, ja meitä monesti verrataan eurooppalaisen maatalouden asioihin. Tässä on sama ilmiö. Minkä takia meidän suomalaisten pitää mennä aina vaikeimman kautta? Toivoisin tässä meidän nuorten turvallisuuden ja elämän hyvyyden ja positiivisuuden kannalta sitä, että tämä asia saisi suotuisan ratkaisun, ja se loisi myös uskoa siihen, että meillä poliitikoilla täällä eduskunnassa ja tuolla Euroopan unionissa on aidosti halu auttaa meidän nuoria. Hyvän ystäväni perhe hankki pojalle tällaisen kevytauton, tai ei se mikään kevytauto ole, Volkswagen Golf — sanon sen nyt rehellisesti, mikä automerkki on kyseessä. Nuorimies odottaa siellä innolla, aivan varmasti odottaa kädet syyhyten, että jonain päivänä pääsisi ajamaan sillä autolla koulumatkaa ja moniin harrastuksiin, joihin hän noin 10 kilometrin matkaa ensi talvena kulkisi. Mutta ehkä nyt joutuu vielä se äiti armastumaan ja isä armastumaan, että vie pojan harrastuksiin. Mutta jos he saisivat sen Golfin siihen kuntoon, että siinä olisi se nopeusrajoitin päällänsä ja se olisi hyvä ja turvallinen, niin olisi erinomaisen hyvä. Ja nopeusrajoittimiahan tunnetusti, kuten tiedämme — niitä formuloissa käytetään, ja formulakuskitkin tottelevat niitä — ei pysty kiertämään. Kun on vaikka kuusikymppiä se nopeus, se on siinä ja pysyy, ja jos sitten joku sitä lähtee peukaloimaan ja ohittamaan, niin sinne jää jäljet niin kuin tietokoneeseen aina jää, kuka sitä on muuttanut. [Puhemies koputtaa] Ja se on sitten vakavampi juttu se, ja siitä jää armotta kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-04T17:17:39,2019-10-04T17:20:47,Hyväksytty,1.1 2019_45_40,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Asiantuntijat ovat arvioineet valiokunnassakin käydessään, että pahin mahdollinen tilanne olisi, jos laki astuisi voimaan, sillä silloin nämä vahingot kansalaisille ja yrityksille voisivat olla suurempia kuin jos lait sitten rikkomusmenettelyn johdosta kumottaisiin myöhemmin. Tämän vuoksi on perusteltua, että tämä lykkäyslaki hyväksytään, jotta ministeriö pääsee valmistelemaan, sillä lainmuutokset on teknisten määräysten ilmoitusmenettelyn mukaan ilmoitettava komissiolle ja jäsenvaltioille ja on noudatettava teknisten määräysten ilmoitusmenettelyn mukaista 3 kuukauden odotusaikaa. Myös säädösvalmisteluun liittyvät valmistelut, kuten sidosryhmien kuulemiset, käännökset ja lain tarkastus, edellyttävät muutosten laajuudesta riippuen riittävästi aikaa. Edustaja Laakso, liikenne- ja viestintävaliokunta on suuressa roolissa, kun vuoden päästä olemme valmistelemassa lakia, joka astuisi voimaan, jossa näitä EU:n huomautukseen liittyviä epäkohtia ollaan purkamassa. En ole kuullut tässä salissa — en tänään enkä aiemmin — tätä asiaa käsitellessä enkä myöskään valiokunnassa, että kukaan olisi sanonut, ettei tätä lakia haluttaisi voimaan astumaan. Me haluamme, että suomalaisilla nuorilla ja perheillä on mahdollisuus kevytautoihin, että saamme kansallisen lainsäädännön, ja pyrimme tekemään kaikkemme, jotta nämä EU:n huomauttamat epäkohdat tullaan korjaamaan, aivan kuten ministeri Marin on tässä tänä päivänäkin jo useaan kertaan vakuuttanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-04T17:20:51,2019-10-04T17:22:49,Hyväksytty,1.1 2019_45_41,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu, jota kevytautoista täällä on käyty, on hyvä myöskin siltä osin, että on kiinnitetty huomiota turvallisuuteen ja myöskin tehty viittauksia siihen, että perheillä on tässä hankalia tilanteita. Se ydinasia, joka on tulossa esiin ja johon minä haluaisin vähän tarkennusta, on vielä kysymys siitä, että tämän lainsäädännön tulisi vastata EU:n lainsäädäntöä. Ministeri vastasi tässä hyvin selkeästi, että kaikki voitava tehdään sen suhteen, että tämä saadaan vastaamaan EU:n asettamia kriteereitä, mutta ei ole takeita, että se saataisiin siihen kuntoon. Ja tämä viimeinen huomautus särähti sen verran korvaan, että haluaisin kysyä ministeriltä, että mitä sitten, jos ei ole takeita, että se saataisiin vastaamaan EU-lainsäädäntöä? Onko meillä mahdollisuus asettaa tämä laki voimaan siitä lähtökohdasta, että se on ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa? Että tähän asiaan halusin tarkennusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-04T17:22:53,2019-10-04T17:23:49,Hyväksytty,1.1 2019_45_42,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Ministeri Marin, minuutti, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_43,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, teemme kaikkemme, jotta saamme tämän lainsäädännön korjattua niin, että se vastaa EU:n lainsäädäntöä. Takeita siitä ei kuitenkaan ole, ja tilannehan on sillä tavalla erittäin hankala, että siinä tilanteessa meille ministeriölle yksi vaihtoehto olisi valmistella lainsäädännön kumoava lainsäädäntö, ja tätä me emme halua tehdä. Me haluamme korjata tämän lainsäädännön, se on meidän ensisijainen tavoitteemme, mutta jos me emme siinä onnistu, niin yksi vaihtoehto on valmistella lainsäädännön kumoava lakiesitys. Sitten taas vastaavasti, jos edelleen nämä lait tulisivat voimaan, meillä on oikeuskanslerin näkemys siitä, että me emme voisi antaa asetuksia ja määräyksiä, jotka liittyvät tähän lainsäädäntöön. Minä en todennäköisesti löydä meidän ministeriöstä virkamiestä, joka minulle esittelisi — enkä myöskään ministerinä koe oikeaksi antaa — sellaisia asetuksia ja määräyksiä, jotka ovat EU-säädännön vastaisia, koska ne ovat suoraan ministeriön omassa toimivallassa, eivät tämän salin toimivallassa. Eli tämä tilanne on todella hankala, monesta eri näkökulmasta, ja senkin takia tämä on ollut se ratkaisutie, minkä me olemme tässä valinneet: lykätään tätä lain voimaantuloa. Sen aikana perinpohjaisesti selvitämme yhdessä komission kanssa, mitä voimme tehdä, mitä meidän pitää tehdä, jotta tämä kokonaisuus muodostuu [Puhemies koputtaa] järkeväksi ja EU-säädösten mukaiseksi. Ja nyt toivomme, totta kai, että tässä vaativassa työssä onnistumme. Senhän takia me tämän lykkäyksen olemme esittäneet, että onnistumme tässä korjausoperaatiossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-04T17:23:53,2019-10-04T17:25:44,Hyväksytty,1.1 2019_45_44,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Berg juuri hyvin kertoi sen oleellisen Suomen toiminnasta, koska maineposeeraus EU:ssa on nyt tärkeämpää kuin suomalaiset nuoret. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei!] — Kyllä se nyt ihan selkeästi on, koska EU:ta ei uskalleta haastaa. — Miettikää oikeasti, mitä käy siinä tapauksessa, kun tämä laki ei astu nyt voimaan. Sitten ministeri Marinin johdolla tätä asiaa hoidetaan ja sitten huomataan, että ei EU annakaan myöten, koska EU on saanut nyt meistä niskalenkkiotteen, ja se tarkoittaa loppupelissään sitä, että siinä kohtaa EU kiristää hommaa sen verran, että koko juttua ei tule kuitenkaan. On ihan takuuvarmaa, että siinä kohtaa tässä salissa ei tulla tilanteeseen, että me tekisimme kevytautosta uudestaan sellaisen lakijutun, millä lähdettäisiin haastamaan EU:ta. Joka tapauksessa kuitenkin teidän on pakko jokaisen tajuta, että Ranskan ja Italian mopoautoteollisuuden lobbarit ovat koko homman takana. Olemmeko me oikeasti niin lampaita, että me annamme niitten kyykyttää meitä loputtomiin? Ollaan ihan oikeasti joskus jopa rohkeita. Emme me kuole siihen, että me vähän haastamme joskus EU:ta. Sitä haastavat kaikki muutkin valtiot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-04T17:25:44,2019-10-04T17:27:19,Hyväksytty,1.1 2019_45_45,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty perusteellinen keskustelu tästä tilanteesta, ja valiokunnan lausunto on hyvin perusteltu. Kuten täällä on moneen kertaan todettu, jo tätä lakia säädettäessä tiedettiin, että se on EU-lainsäädännön kanssa ristiriidassa, ja on ongelmallista ja todella valitettavaa, että lainsäädäntöä tehdään tällaisista lähtökohdista ja ongelmia joudutaan korjaamaan näin jälkikäteen. Tärkeintä on jatkossa varmistaa, että lainsäädännössä varmistetaan liikenneturvallisuus. EU:lla on ollut vakavat perusteet puuttua tähän asiaan, ja totean, että vihreät ovat tämän mietinnön ja esityksen takana, jotta asia saadaan huolellisesti käsiteltyä. Mutta korjaan sitä, kun edustaja Kymäläinen täällä mainitsi, ettei ole kuullut kenenkään sanovan, ettei haluaisi lakia voimaan: selvennykseksi totean, että esimerkiksi edustaja Hassi on edellisessä keskustelussa tuonut esiin tämän lain ongelmia, ja jatkovalmistelussa tullaan näitä samoja asioita varmasti esiin nostamaan, ja aivan keskeinen asia on liikenneturvallisuus, se on täällä tullut esiin. Tämä todella vaatii vielä perusteellisen käsittelyn sitten aikanaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-04T17:27:19,2019-10-04T17:28:29,Hyväksytty,1.1 2019_45_46,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä yritän vielä itselleni vääntää tämän rautalangasta, jos se auttaisi myös edustaja Laaksoa tässä esittämässään kysymyksessä suhteessa EU:hun. Eli kun ministeri sanoi, että kaikki voitava tehdään, että lainsäädäntö saadaan vastaamaan EU-lainsäädäntöä, mutta takeita siitä ei ole, että se saadaan vastaamaan, niin luinko oikein ministerin ajatuskulun siitä, että siinä tapauksessa, jos se lainsäädäntö tulee voimaan, tosiasiassa sitä ei voida soveltaa? Jos näin on, niin silloin me ymmärrämme, missä raossa me olemme, ja silloin meidän on pakko yrittää muokata se tilanne niin, että se vastaa EU:n lainsäädäntöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-04T17:28:29,2019-10-04T17:29:08,Hyväksytty,1.1 2019_45_47,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Ministeri Marin, riittääkö minuutti?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_48,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lait tulisivat voimaan, mutta me emme voisi antaa lainsäädäntöä tarkentavia asetuksia tai määräyksiä, mikä aiheuttaisi monella tavalla erittäin ongelmallisen tilanteen. Tässä osittain vastaus myös edustaja Laaksolle siitä, minkä takia Suomi ei ikään kuin haastaisi Euroopan unionia. Tässähän ei ole kyse mistään Suomen valtion ja Euroopan unionin välisestä kaksinkamppailusta, vaan tässä on kyse siitä, että mikäli nämä lait tulisivat voimaan ilman näitä asetuksia ja määräyksiä, niin tämä tilanne olisi senkin johdosta erittäin ongelmallinen. Ja sitten mikäli rikkomusmenettely käynnistettäisiin ja meillä olisivat lait voimassa ja ihmiset olisivat näitä autoja hankkineet ja yritykset niitä myyneet, niin sitten jos myöhemmin jouduttaisiin nämä lait kumoamaan, niin tästä aiheutuisi erittäin iso riski merkittävästä korvausvelvollisuudesta Suomen valtiolle. Eli ei tässä näitä asioita pyritä ratkomaan sen takia, että haluamme pokkuroida johonkin suuntaan, vaan sen takia, että Suomen valtiolle, Suomen kansalle ja kansalaisille aiheutuisi tästä tilanteesta mahdollisimman vähän vahinkoa ja asiat saataisiin järkevällä tavalla hoidettua. Niinhän tässä pyritään tekemään, että järkevällä tavalla saisimme hoidettua asiat niin, [Puhemies koputtaa] että se olisi kaikkien näkökulmasta turvallista, hyvää lainsäädäntöä, oikeudellisesti selvä tilanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-04T17:29:12,2019-10-04T17:30:43,Hyväksytty,1.1 2019_45_49,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Marin kuvasi hyvin tämänhetkisen tilanteen ja oikeastaan vastasi niihin kysymyksiin, mitä edustaja Laakso omassa puheenvuorossaan toi esille siitä, mikä on tällä hetkellä suhteessa EU:hun meillä linja. Itse kyllä olen vakuuttunut siitä, että nykyinen hallitus haluaa — ainakin keskusta haluaa, ja uskon, että kaikki hallituspuolueet haluavat — että me saamme hyvää lainsäädäntöä ja kevytautolainsäädännön Suomeen tulevaisuudessa, ja mahdollisimman nopeasti. Tämä vuoden siirtymäaika näihin lakeihin tarvitaan, jotta me saamme EU:n komission kanssa käytyä keskustelut ja muutettua niitä. Kuten ministeri Marin totesi, lait ovat olemassa mutta asetuksia ei ole, ja niissä asetuksissa tulee määritellä esimerkiksi, minkälaiset rajoittimet autoihin tulee. Itse toivon, että näitä asioita saadaan ratkaistua. Kuten siellä on komissio viitannut niihin eräisiin asioihin, joita tulee meidän korjata, niin siellä on liikenneturvallisuus ennen kaikkea, siellä on esimerkiksi kuljettajan ajotaito, tarvitseeko siihen puuttua, tarvitseeko koulutusta tai tarvitseeko tehdä muutoksia nopeuteen. Meillä on se 60 kilometriä tunnissa, joka tuli liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä viime kaudella, kun ministeriö esitti 45 kilometriä tunnissa kevytauton nopeudeksi. Näitä varmaan joudutaan pohtimaan ja saadaan pohtia. Mutta mopoautoja ei olla poistamassa lainsäädännöstä tällä kevytautolainsäädännöllä. Ne mopoautot ovat edelleen mahdollisia, jos niitä joku ostaa ja hankkii. Ne ovat edelleen mahdollisia. Tämä on se tosiasia, että ei pidä nyt rinnastaa mopoautoja ja kevytautoja. Tämä on nuorille uusi kulkuneuvo, joita halutaan Suomen lainsäädäntöön tulevaisuudessa, ja kevytauto saattaa olla myöskin ratkaisu ikäihmisten kulkemiseen tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-04T17:30:43,2019-10-04T17:32:51,Hyväksytty,1.1 2019_45_50,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa nähdä, miten hallitus tässä puolustaa suomalaista veronmaksajaa. Ennen kaikkea se, millaiset ovat nämä nopeudenrajoittimet tai katsastus tai sitten hitaan ajoneuvon kolmiot, ne kaikki ohjeet ja asetukset — nyt niihin perehdytään kunnolla ja katsotaan, että ne ovat sen mukaisia. Emmehän me lainsäätäjinä voi tehdä sellaista riskitilannetta, kuten perussuomalaiset esittävät, että jätettäisiin nämä kaikki auki. Miten kalliiksi se tulee suomalaiselle veronmaksajalle, ja miten epävarman tilanteen se aiheuttaa niille perheille, jotka eivät saa silloin sitä oikeudenmukaista ohjeistusta ja tietoa siitä, miten tässä asiassa pitää toimia. Kyllä se vastuullisuus pitää myös meillä olla täällä, minkälaista lainsäädäntöä tästä talosta ulos tulee, ja ennen kaikkea huolehtia siitä, että niin suomalaiset kuin suomalaiset veronmaksajat eivät joudu tällaisiin rikkomismenettelyihin eivätkä joudu siitä sitten omasta taskustaan maksamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-04T17:32:51,2019-10-04T17:33:51,Hyväksytty,1.1 2019_45_51,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Ja valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_45_52,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä nousee mieleen kysymys, haluavatko perussuomalaiset edes tämmöistä kansallista kevytautolainsäädäntöä, koska valitsette kaikkein riskialtteimman tavan ajaa päin seinää ja tehdä tilanne, jossa meiltä totaalisesti kiellettäisiin mahdollisuus näihin kevytautoihin, kun menemme tieten tahtoen rikkomaan komission huomautusta, jonka taustalla on kymmenkunta eri valitusta. Heidän on välttämätöntä EU:sta reagoida tämän osalta. Täällä on tullut hyvin esille se, että jos tämä laki nyt muuttamattomana astuisi voimaan, niin olisimme tilanteessa, jossa oikeustila on epäselvä. Tämä voisi johtaa vaaratilanteisiin, kysymyksiin vastuusta, siihen, millainen kevytauton nopeusrajoittimen tulisi olla, tai pitääkö kevytautoa katsastaa, tuleeko siinä käyttää hitaan ajoneuvon varoituskolmiota ja niin poispäin, joita säädöksillä ja asetuksilla tähän lakiin ohjattaisiin ja joilla ohjattaisiin tätä toimintaa. Nyt virkamiehet eivät voi oikeuskanslerinkaan mukaan antaa näitä säädöksiä ja asetuksia, jotka tarkentavat myöskin tätä turvallisuutta ja myöskin kuluttajien omistusoikeudensuojaa ja mahdollisuuksia, kun on kysymys tämmöisestä oikeudettomasta tilanteesta, joten kyllä näen, että tämä hallituksen linja ja ministeriön ja ministerin valitsema linja on vastuullinen, kuten koko hallitus täällä on puolustanut. Tämä ei ole sellaista, josta otetaan pikavoittoja ehkä populistisestikin, tai mitä sanaa siitä tahtoo käyttää, että otetaan tämä EU aina — kuten ministerikin totesi, että tässä haluttaisiin jotenkin kumarrella EU:lle — vaan päinvastoin, että saamme kansallisen lainsäädännön ja pystymme vastaamaan komissiolle niin, että me täällä Suomessa kykenemme tekemään sellaista lainsäädäntöä, josta meitä ei huomautella. [Sheikki Laakso: Ei tule kevytautoja!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-04T17:33:55,2019-10-04T17:36:16,Hyväksytty,1.1 2019_45_53,45/2019,2019-10-04,16.30,17.43,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse tähän lakiesityksen sisältöön en nyt enää ota kantaa vaan haluan vielä tässä vähän niin kuin lopuksi käyttää puheenvuoron liittyen tähän kysymykseen ja menettelyyn siitä, miten toimitaan eduskunnassa, kun jokin asia halutaan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Haluan tämän käydä nyt vielä tässä puheenvuorossa huolella läpi. On totta, että mikäli missä tahansa asian käsittelyvaiheessa eduskunnassa herää perusteltu epäilys siitä, onko jokin lakiesitys tai mahdollisesti voimaantulolaki perustuslain mukainen, niin niissä tilanteissa riippumatta asian käsittelyvaiheesta eduskunnassa on lähdetty siitä, että asia saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, lausuttavaksi. Näin tapahtui esimerkiksi viime kaudella tiedustelulakien osalta siinä vaiheessa, kun asia oli jo valiokunnassa ja sieltä tulossa ja, oliko niin, tullutkin. Eräs valtiosääntöasiantuntija herätti epäilyksen siitä, onko lakiesitys mietinnön mukaisesti perustuslain mukainen. Silloin eduskunnassa päädyttiin siihen, että tämä katsottiin ja selvitettiin. Arvoisa puhemies! Nyt haluan tehdä kaksi asiaa selväksi. Yksi on se, että yksikään perustuslakiasiantuntija ei tämän prosessin aikana ole esittänyt tästä epäilystä, mikä tietysti varmasti johtuu siitä, että on vakiintunut käytäntö, että sellainenkin laki, joka on hyväksytty mutta ei ole tullut voimaan, ei nauti perusoikeuksien suojaa lähtökohtaisesti. Eli yksikään perustuslakiasiantuntija ei tässä kohtaa ole sanonut, vaan päinvastoin viesti on ollut toisensuuntainen. No, siinäkin tapauksessa, että tämmöinen epäilys herää, on eduskunnassa hyvä traditio, että puhemiesneuvosto tekee esityksen siitä, mihin valiokuntiin lakiesitys lähetetään, mitä edeltää se, jos olen oikein ymmärtänyt, että eduskunnan pääsihteeri käy läpi eri valiokuntaneuvosten kanssa mukaan lukien perustuslakivaliokunnan neuvokset, onko asiaa syytä lähettää perustuslakivaliokuntaan. Nyt tämä lakiesitys tämän valmistelun pohjalta tai myöskään puhemiesneuvoston kannan mukaisesti ei ollut sellainen. Jos aidosti eduskunnassa herää, oppositiossa herää laajasti kysymys, niin asia on vakiintuneen käytännön mukaisesti syytä ottaa esiin puhemiesneuvostossa. Jos mentäisiin siihen käytäntöön, että asia pimitetään puhemiesneuvostovaiheessa ja tuodaan vasta tilanteessa, jossa lain voimaantulolla on kiire, ja vasta eduskunnassa esitetään, että nyt lähdetään perustuslakivaliokuntaan tilanteessa, jossa vielä yksikään asiantuntija ei olisi esittänyt tästä epäilystä, niin silloin heräisi kysymys, onko tarkoitus ennemmin vain viivyttää kuin saattaa asia aidosti perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi. Arvoisa puhemies! Tulen pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Puhemies: Puhujapöntöstä voi jatkaa!] Arvoisa puhemies! Sellaisiakin tapauksia on ollut, joissa esimerkiksi oppositiossa on herännyt kysymys, mutta niissä tilanteissa on arvioitu, onko lain voimaantulolla kiire. Viime vaalikaudella oli vastaava tilanne, kun terveydenhoitoon liittyvän budjettilain käsittelyn yhteydessä esitettiin asian saattamista perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi mietintövaiheessa. Siinä tilanteessa todennäköisesti olisi käynyt niin, että laki ei olisi ehtinyt budjettilakina voimaan, ja eduskunta sen vuoksi äänesti silloin niin, niin kuin nytkin, että asiaa ei lähetetty. Toinen tapaus, jossa viime vaalikaudella äänestettiin, koski verolakeja, maatilojen sukupolvenvaihdosta, ja siinä hallitus toi uuden esityksen ja otti sen epäilyksen kohteena olleen pykälän pois. Siitä huolimatta silloin äänestettiin, mutta se oli eri tavalla tulkintatilanne kuin tämä nyt. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, haluan omalta osaltani korostaa sitä, että pidän tärkeänä, että perustuslakivaliokunnalla ei lähdetä tekemään politiikkaa, ei puolin eikä toisin. Hallituspuolueiden osalta se tarkoittaa sitä, että jos aidosti herää perusteltu epäilys, se on käytävä huolella läpi, ja mikäli aikataulu sallii, tai tiukankin aikataulun oloissa, on katsottava, onko tämä mahdollista. Ja opposition puolelta, arvoisa puhemies, se tarkoittaa sitä, miten viime vaalikaudella oppositio toimi: mikäli herää epäilys, niin se on syytä tuoda esiin puhemiesneuvostossa, joka valmistelee tämän esityksen ja jonka on mahdollista pyytää esimerkiksi pääsihteeriltä tai hänen nimeämiltään asiantuntijoilta tai suoraan valtiosääntöasiantuntijoilta lisää arvioita siitä, onko asia syytä saattaa perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi vai ei. Halusin tämän vain sen takia vielä tähän käsittelyn loppuun todeta, että pidän tärkeänä, että tästä käytännöstä pidetään kiinni niin hallituksessa kuin oppositiossa ja että perustuslakikysymystä, perustuslakivaliokunnan arviointia käytetään harkiten eikä niin, että ryhdyttäisiin esimerkiksi siinä tapauksessa, kun lain voimaantulolla on kiire, hallituksen esityksen lähetekeskusteluvaiheessa, puhumattakaan, että valiokunnan mietinnön ensimmäisen käsittelyn vaiheessa, esittämään perustuslakivaliokuntaa ikään kun viivytystarkoituksessa, joka nyt vähän kärysi tämän esityksen kohdalla. Eli omalta osaltani halusin tämän vielä tehdä selväksi. Toivon, että eduskunnassa tämän osalta pidetään kiinni näistä hyvistä pelisäännöistä, että jos perusteltuja epäilyksiä herää, niin ne tuotaisiin puhemiesneuvostoon, jolla on mahdollisuus se asia käydä läpi ja sen jälkeen pohtia ja aina mahdollisuuksien mukaan päätyä yksimieliseen, yhteiseen esitykseen, niin että välttäisimme äänestyksiä tässä salissa. [Sheikki Laakso: Ettäs tiiät!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-04T17:36:18,2019-10-04T17:43:03,Hyväksytty,1.1 2019_46_1,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Valtiovarainministeri Mika Lintilän esittelypuheenvuoron jälkeen tämä lähetekeskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus voi olla enintään 7 minuuttia. Ryhmäpuheenvuorojen ja debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen asiakohdista 6—27. Näin sopinee?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_46_2,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee. Tämä edellyttää 75 prosentin työllisyyttä. Hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen, toinen yritysten uudistaminen ja investointien tukeminen sekä kolmas julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle. [Mika Niikko: Se ei toteudu!] Ilman korkeampaa työllisyyttä emme onnistu julkisen talouden saamisessa vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen puolestaan edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin työllistämään entistä enemmän. Talouskasvu on tällä hetkellä vakaata, mutta se hidastuu huipustaan. Maailmantalouden kasvanut epävarmuus korostaa kestävän talouspolitiikan merkitystä. Tässä tilanteessa on tärkeää viedä eteenpäin hallituksen kunnianhimoisia tavoitteita työllisyyden ja talouden rakenteiden uudistamiseksi. Hallituksen tavoitteena on luoda yrityksille ja kotitalouksille ennakoitavuutta, jatkuvuutta ja luottamusta. Hallituksella on vastuu siitä, että talouden puitetekijät ovat kunnossa siten, että yritykset ovat valmiita investoimaan ja työllistämään ja että työnhakijat ja työntekijät voivat luottaa mahdollisuuksiinsa työllistyä ja kehittää osaamistaan. Mitoitamme finanssipolitiikan vastuullisesti ja suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Ensi vuonna talouspolitiikan viritys tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Heikentyneisiin suhdannenäkymiin vastataan aivan oikeilla finanssipolitiikan reaktioilla. [Antti Lindtman: Näin on!] Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 57,6 miljardia euroa. Päätösperäisesti pysyvät menot kasvavat nettona 1,1 miljardia euroa ensi vuoden budjetissa. Tämän lisäksi ikäsidonnaisten valtion menojen kasvu, täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensaatio kunnille näkyvät menojen nousuna vuoteen 2019 verrattuna. Pysyvien menojen lisäksi hallitus tekee tulevaisuusinvestointeja 1,37 miljardin edestä. Niiden tavoitteena on aidon muutoksen aikaansaaminen. Tulevaisuusinvestoinneista ei aiheudu menoja enää vuonna 2023, ja ne rahoitetaan omaisuustuloilla. Investointiohjelman loppuosalle, noin 1,7 miljardille eurolle, on kehysvaraus vuosille 2021 ja 2022. Jos kehysvarausta jää käyttämättä, kehystasoa lasketaan vastaavasti. Arvoisa puhemies! Finanssikriisin jälkeisenä aikana yritystemme investoinnit uuden teknologian hyödyntämiseen ovat laskeneet merkittävästi. Tämä on osaltaan pitkittänyt Suomen talouden pääsyä kasvun tielle. Ensi vuoden talousarviossa on tärkeässä roolissa yritysten uudistumisen tukeminen. Koko Suomen elinvoimaan tehdään budjetissa merkittäviä satsauksia. Hallitus investoi merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen. Elinkeinoelämän uudistamiseksi ja uusien innovaatioiden mahdollistamiseksi ehdotetaan 33 miljoonan euron Business Finlandin avustusvaltuuden lisäystä. Julkinen raha toimii vipuna yritysten omille investoinneille tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla. Kansainvälisen kasvun ohjelmaan varataan määrärahoja yhteensä 13 miljoonaa euroa. Tulevaisuusinvestoinneista kohdennetaan yritysvetoiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukemiseen 88 miljoonaa euroa vuonna 2020. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan 20 miljoonaa euroa. Elinkeinoelämän ja kansalaisten kannalta on keskeistä, että väylät ovat kunnossa koko maassa. Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Lisäksi perusväylänpitoon ehdotetaan 40 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä ja vaarallisten tasoristeysten poistamiseen 12 miljoonan euron lisärahoitusta. Tuottavuutta kasvatetaan osaamisen ja innovaatioiden kautta. Koulutuspanostusten lisäksi hallitus on tehnyt erillisen investointien kasvuun tähtäävän ohjelman. Haluamme kannustaa yrityksiä niin aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin. Selvitämme ja valmistelemme pikaisesti esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista neljän vuoden ajaksi kone- ja laiteinvestointeihin. Lisäksi selvitämme pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta. Hallituksen tavoitteena on uudistusten voimaantulo vuonna 2020. Tämä hallitus haluaa huolehtia myös maatalouden toimintaedellytyksistä. Ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksiin osoitetaan kertaluonteisesti 130 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Elintarvikeviennin edistämiseen ehdotetaan 2 miljoonaa euroa, ja harvaanasutun maaseudun kehittämiseen 4 miljoonaa euroa. Maatilatalouden kehittämisrahastoa ehdotetaan lisäpääomitettavaksi kertaluonteisesti 31 miljoonalla eurolla. Arvoisa puhemies! Luottamusta tulevaisuuteen vahvistaa parhaiten mahdollisuus tehdä työtä ja yrittää. Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite näkyy monin tavoin budjetissa. Työllisyyspaketissa päätimme karsia palkkatuen byrokratiaa ja uudistaa työllisyyspalveluita kuntakokeilujen kautta. Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin lisäystä 10 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 24,8 miljoonan euron korotusta kohdennettavaksi muun muassa palkkatuen digitaalisiin palveluihin ja työlupaprosessien tehostamiseen. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan 10 miljoonaa euroa. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Aktiivimallin leikkurin poistuminen 1.1.2020 on mukana budjettikirjassa. [Antti Lindtman: Oikein!] Hallitusohjelman mukaisesti tehdään työllisyysvaikutuksiltaan sitä vastaavat toimet. Työttömyyspäivärahan lisäpäivien alaikärajaa korotetaan vuodella 62 vuoteen. Ammatillisten taitojen parantamiseksi ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen 2,5 miljoonan euron rahoitusta. [Antti Lindtman: Tukeekohan kokoomus tätä?] Arvoisa puhemies! Luottamusta siihen, että kaikki pidetään mukana yhteiskunnassa, vahvistavat oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta lisäävät toimet. Parannamme perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää korotetaan 10 eurolla. Elatustukea korotetaan 7 eurolla. Näihin uudistuksiin ehdotetaan yhteensä 36,3 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen ehdotetaan 10:tä miljoonaa euroa. Pienimpien eläkkeiden korotuksen nettomääräinen kustannus koko julkiseen talouteen on noin 183 miljoonaa euroa. Perusturvaan ehdotetaan tehtäväksi 20 euron korotus, jonka kustannusvaikutus on valtiolle noin 40 miljoonaa euroa. Turvallisuutta parannetaan. Poliisitoimen määrärahoihin ehdotetaan 7,5 miljoonan euron lisäystä poliisimiesten määrän nostamiseksi asteittain 7 500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2023 mennessä. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin ehdotetaan 5,5 miljoonan euron korotusta henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseksi sekä kertausharjoitusten määrän lisäämiseksi ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuteen toimintamalliin. Arvoisa puhemies! Täällä kello räpyttää punaista, mutta käsittääkseni käytössä oli 15 minuuttia. — Ai kymmenen? [Jukka Gustafsson: Kyllä se on hyvä puhe, antaa mennä vaan! — Puhemies: Vielä loppulauseet, olkaa hyvä.] — Valitettavasti meillä oli tieto, että oli 15 minuutin esittelypuheenvuoro, mutta [Paavo Arhinmäki: Lopun voi kirjata pöytäkirjaan!] palaan tekstiin myöhemmissä vastauspuheenvuoroissa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-08T12:06:08,2019-10-08T12:17:16,Tarkistettu,1.1 2019_46_3,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ryhmäpuheenvuoron jälkeen ministerit saavat vielä 5 minuutin mittaiset vastauspuheenvuorot, niin siellä sitten loput. Ja nyt mennään ryhmäpuheenvuorokierrokseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_46_4,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosia ja vuosia jatkuneiden leikkausten jälkeen suomalaiset äänestivät eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. [Välihuutoja] Suomalaiset haluavat parempaa, ja sen suomalaiset ansaitsevat. [Jukka Kopra: Eivät saaneet!] Pääministeri Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvio tekee muutoksesta totta. Se vie Suomen leikkauslinjalta uudistus- ja investointilinjalle. [Välihuutoja] Hallituksella on kolme tärkeää päämäärää: ilmastonmuutoksen torjunta, työllisyyden ja osaamisen vahvistaminen sekä oikeudenmukaisuuden lisääminen. Puhemies! Talousarvio käsitellään tilanteessa, jossa maailmantalouden epävarmuus on kasvanut. Arviot Suomenkin talouskasvusta ovat heikentyneet. Hallituksen vastaus heikkenevään suhdanteeseen — kasvua ja työllisyyttä tukeva, lievästi elvyttävä linja — näyttäisi saavan hyväksynnän asiantuntijoilta. ”Olennaista on, että elvytys toteutuisi panostamalla tulevaisuuteen. Kyse voi olla tie- ja ratahankkeista, ympäristönsuojelusta tai koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nuorten koulutustasoa pitää nostaa. Myös panostukset lapsipolitiikkaan vahvistavat talouttamme pitkällä aikavälillä.” Näin Sixten Korkman tuli tiivistäneeksi tämän keltaisen kirjan punaisen langan Helsingin Sanomissa jo viikkoa ennen sen julkistamista. [Arja Juvosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Suomi siirretään nyt aikakauteen, jossa hallituksen päätökset eivät enää lisää vaan vähentävät ihmisten välisiä tuloeroja. Nyt heitä, joilla on vähiten, autetaan eniten. Eläkkeitä, perusturvaa, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä opintotuen huoltajakorotusta nostetaan. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään. Yksin aamuin illoin omista lapsistaan ja päivisin muista huolehtivan lähihoitajan, siis todellisen arjen sankarin, käteen jää ensi vuonna yli 500 euroa enemmän vuodessa. Arjessaan sinnittelevän yksinhuoltajaopiskelijan toimeentulo paranee sekin yli 500 eurolla. Suomea uutterasti rakentaneet eläkkeensaajat ansaitsevat hekin parempaa vuosien leikkausten jälkeen. Pienimpiin eläkkeisiin tehdään nyt kauan kaivattuja korotuksia. Ikänsä työssä ja kotona ahkeroineen eläkeläispariskunnan, joista toinen on keskimääräisellä työeläkkeellä, toinen takuu- ja kansaneläkkeellä, ostovoima kasvaa pelkästään ensi vuonna enemmän kuin viime hallituskauden aikana yhteensä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Arvoisa puhemies! Koulutukseen ja tutkimukseen ohjataan 350 miljoonaa lisäeuroa heti ensi vuonna. [Ben Zyskowicz: Kyllä se oli surkea se Sipilän hallitus, kuulitteko, ministeri Kulmuni?] Koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus on hallitukselle arvovalinta. Tälle hallitukselle jokainen lapsi on arvokas, ja siksi ensi vuoden elokuusta alkaen ainuttakaan lasta ei lähetetä päiväkodista kotiin ennen ruokailua sen vuoksi, että vanhemmat ovat työttömiä. [Timo Heinonen: Niin tehtiin Sipilän aikanakin!] Tälle hallitukselle jokainen nuori on yhtä arvokas. Kenenkään ei pidä joutua keskeyttämään opiskelua rahanpuutteen vuoksi. [Mika Niikon välihuuto] Siksi SDP:n pitkäaikainen tavoite oppivelvollisuuden laajentamisesta ja aidosti maksuttomasta toisen asteen opiskelusta etenee. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Peruskoulussa tasa-arvoa vahvistetaan ja harrastuksia tuodaan koulupäivän yhteyteen. Ammatillinen koulutus saa ensi vuonna 1 400 opettajan vuosipalkan verran lisää rahaa. Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidossa siirrytään Vartiaisen ja Wahlroosin keppilinjalta pohjoismaiselle aktiivisen ja yksilöllisen tuen työllisyyden hoidon linjalle. Palkkatuen käyttöä lisätään kohti Ruotsin tasoa, epäoikeudenmukainen aktiivimalli puretaan. Talouden ja työllisyyden kannalta saavutettavuus niin kiskoilla kuin kumipyörillä on maakuntien elinvoiman elinehto. Perusväylänpidon rahoitusta nostetaan kolmanneksella, lapio lyödään maahan joka puolella Suomea. Arvoisa puhemies! Yksi sivistyksemme mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan meille ovat rakentaneet. Vuosien keskustelun, viivyttelyn ja jarruttamisen jälkeen sitova mitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan kirjataan nyt vihdoin ja viimein lakiin. [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Missä rahat?] Tänään Suomessa on vielä lähes sata vanhustenhuollon yksikköä, joissa on vähemmän hoitajia kuin suositus vaatii. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Nyt hoitajien alimitoitus kielletään lain voimalla. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Keskustelu vanhustenhoivasta, niin kuin täällä kuulemme, on saanut kummallisia piirteitä. [Kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Ne tahot, jotka vuosien ajan ovat estäneet sitovan mitoituksen kirjaamisen lakiin, kyselevät nyt täällä suureen ääneen, milloin asia toteutuu täysimääräisesti. [Välihuutoja] Edelleenkin, puheenjohtaja Orpo, [Puhemies koputtaa] Suomen kansa ei vieläkään tiedä, hyväksyykö kokoomus sitovan mitoituksen vai purkaisiko kokoomus valtaan tullessaan paremman vanhustenhoivan sitovat normit. [Välihuutoja] Toivottavasti tähän saamme tänään vastauksia. [Välihuutoja] Hoitajakeskustelun komeimmasta voltista vastaavat kuitenkin perussuomalaiset, jotka väittivät täällä viime viikolla, että hallituksen esitys sitovasta mitoituksesta johtaa hoitajien palkanalennuksiin. [Arja Juvosen välihuuto] Hyvät perussuomalaiset, ainoan kerran, sen ainoan kerran, kun hoitajien palkkoja on leikattu, te pitelitte saksia. [Vasemmalta: Ohhoh!] Teidän tuellanne edellinen hallitus ensin yritti viedä hoitajilta [Puhemies koputtaa] sunnuntai- ja ylityökorvaukset ja lopulta onnistui viemään lomarahat, [Puhemies: Aika!] ja kaiken tämän jälkeen te vielä leikkasitte vanhuspalveluista kymmeniä miljoonia euroja. Näitä virheitä tämä hallitus nyt korjaa. [Petteri Orpon välihuuto] Arvoisa oikeisto-oppositio, jos teillä on epäilyksiä siitä, parantaako hallituksen esitys hoitajien työoloja, kuunnelkaa hoitajia: ”Tämä on merkittävä parannus hoitajien jaksamiselle.” Näin kommentoi lähi- ja perushoitajien puheenjohtaja Silja Paavola hallituksen esitystä. Väkevä todistus. Myös kotihoidon palveluita parannetaan, perusterveydenhoitoon toteutetaan hoitotakuu. Hyvinvointi tehdään kunnissa, ja siksi kunnilta leikkaaminen lopetetaan ja valtion-osuudet nousevat yli miljardilla eurolla. Arjen turvallisuutta vahvistetaan myös kääntämällä vuosien vähentämisen jälkeen poliisien määrä vihdoin nousuun kohti 7 500:ta poliisia. Edustaja Zyskowicz, kävikö tässä nyt niin, että arvoliberaalit keskustavasemmistolaiset tekevät nyt sen, mihin te oikeistokonservatiivit ette pystyneet: 300 konstaapeli Reinikaista lisää kentälle huolehtimaan suomalaisten turvallisuudesta. [Petteri Orpo: Mehän se nimenomaan hoidettiin! — Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Vain me suomalaiset voimme suojella suomalaista luontoa. Ympäristömme suojeluun ohjataan historiallinen yli 100 miljoonan lisärahoitus ensi vuodelle. Etenemme määrätietoisesti kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. [Ben Zyskowicz: Missä ilmastoteot?] Toimenpiteet toteutetaan oikeudenmukaisesti. Me tiedämme, että mitä pitemmäksi toimia lykätään, sitä kalliimmaksi lasku tulee. Tässä muutoksessa on myös uuden kasvun mahdollisuus. Puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee linjaa, jossa paremman huomisen ratkaisut tehdään jo tänään. Tiedämme, että edessä oleva tie ei ole helppo, mutta liikkeelle on lähdettävä huomiseen uskoen. Leikkauksista uudistuksiin, näivettämisestä investointeihin, ja näille valinnoille [Puhemies koputtaa] toivomme myös rakentavan opposition tukea.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-08T12:17:29,2019-10-08T12:25:16,Tarkistettu,1.1 2019_46_5,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kun täällä puheenvuoro pidetään, niin koetetaan välttää sellaista yhtäaikaista kommentointia. Välihuudot ovat sallittuja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_46_6,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus kuvittelee, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla. Talousarvioesitys ensi vuodelle noudattaa valitettavan johdonmukaisesti tätä suuruudenhullua ajatusta. Hallitus nimittää ilmastojohtajuudeksi polttoaineveron korotusta, joka nostaa maailman maista aiemmin kolmanneksitoista kalleimman polttoaineen nyt jo yhdeksännelle sijalle. [Pia Viitanen: Perussuomalaiset nosti bensaveroa viime kaudella!] Tämä sijoitus ei ole kunniaksi. Ilmasto ei kiitä, mutta nousseet kuljetuskustannukset kylläkin siirtyvät täysimääräisesti tuotteiden hintoihin, köyhimpiä kaikkein eniten kurittaen. Hallitus ilmoittautuu vapaaehtoiseksi taloudellisten motiivien liikkeelle ajamien siirtolaisten taakanjakomekanismiin. Ei ole perälautaa tai ajatusta, mitä tehdään, kun Turkin raja vuotaa taas ja kun meritaksitoiminta Libyan rannikolta kiihtyy. Edellinenkin siirtolaiskriisi on hoitamatta, laittomasti maassa oleskelee edelleen tuhansia, mutta kerjäämällä kerjätään uusia ongelmia. Jälleen kerran ollaan niissä pöydissä, joissa laskut kouraan jaetaan. Rinteen hallitus edistää euroalueen yhteisen budjetin perustamista. Siinä oltaisiin yhteisvastuullisesti takaamassa muiden lainoja ja sitomassa jäsenmaiden talouspolitiikkaa yli hallituskausien. Hallitus, kokoomuksen tuella, antautui jo ennalta miljardiluokan lisälaskuun Suomelle, kun nettomaksuosuutemme nousee EU:n uudessa rahoituskehyksessä. Suomelle hankitaan turhalla riitelyllä Euroopasta uusia vihamiehiä ja samaan aikaan liittolaisuussuhteita tiukan talouden pohjoisiin maihin heikennetään. Aluepolitiikaksi hallitus väittää sitä, että nostetaan lämmityksen ja liikenteen hintaa, laiminlyödään tieverkon korjaamista ja heikennetään maatalouden edellytyksiä. Jopa maakuntakeskukset tyhjennetään valtion palveluista, kuten poliisilaitoksista ja verotoimistoista. [Vasemmalta: Höpö höpö!] Maaseudun näivettämisen myötä asukkaat saadaan pakenemaan arvottomiksi muuttuneista asunnoistaan asutuskeskuksiin ammattiyhdistysten vuokralaisiksi. [Naurua] Yleensäkin perinteiset suomalaiset arvot on heitetty romukoppaan, ja tilalla on monikulttuuria. Taustalla on ajatus tuoda Suomi täyteen ulkomaalaista halpatyövoimaa. [Eva Biaudet: Aina on ollut monikulttuuria!] Tämä halpatyövoimakiima on yhteistä kokoomukselle ja vihervasemmistolle, toki eri syistä. Arvoisa puhemies! Ulosotossa on yli puoli miljoonaa suomalaista. Heidän veloistaan iso osa tuli 90-luvun alun eurokriisin myötä. Perussuomalaiset esittävät tulevan syksyn vaihtoehtobudjetissaan toimenpidekokonaisuuden ulosottovelallisten aseman parantamiseksi. Kun hallitus aikoo heikentää kotitalouksien ostovoimaa, perussuomalaisten vaihtoehdossa esitetään sen kasvattamista. Tuoreesta eurokriisistä ja menetetystä vuosikymmenestä Suomen hallitukset ja kansalaiset ovat selviytyneet velkaantumalla. Samalla Suomi myönsi ja takasi kriisilainoja, joita ei koskaan makseta takaisin. Miksi hallitus haluaa jatkaa pään lyömistä EU:n ja euroalueen seinään? USA:n, Saksan ja Kiinan teollisuuden ja kansainvälisen kaupan alamäki on jo käynnissä, ja on vain ajan kysymys, koska tämä negatiivinen kierre tarttuu myös palvelusektoriin. Suomi ei tälläkään kertaa tule välttymään kansainvälisten suhdanteiden heikkoudelta. Jo nyt talouden kasvuennustetta on jouduttu laskemaan. Mitä hallitus aikoo tehdä, jos tästä alkaneesta taantumasta tulee jälleen eurojäsenyyden sivuvaikutuksena pitkittynyt matalasuhdanne — tilanteessa, jossa suomalaiset kotitaloudet ovat ennätyksellisen velkaantuneita? Aivan erityisesti täytyy ihmetellä, mitkä ovat hallituksen keinot päästä 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Tutkimusten mukaan suomalaisten valtava enemmistö ei usko hallituksen työllisyystavoitteen toteutuvan, ja syyt tähän uskonpuutteeseen on helppo nähdä. Arvonlisäveron alarajan nostolla ei pitkälle pötkitä. [Paavo Arhinmäki: Vastustatteko sitä?] Kun talouskasvu pysähtyy, ei tempputyöllistäminenkään kauan lohduta. Kun listalla ei ole mitään uusia konkreettisia työpaikkoja lisääviä toimia vaan päinvastoin entistenkin purkamista, koko talousarvion pohja putoaa. Arvoisa puhemies! SDP voitti vaalit lupaamalla satasen lisää pienimpiin eläkkeisiin ja lupaamalla laittaa vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kuntoon. Nyt ei tule satasta eikä tule hoitajia. [Jukka Gustafsson: Kaikissa näissä edetään lupausten mukaisesti!] Hoitajien sijaan tulee laki henkilöstömitoituksesta — kuinka ollakaan — aprillipäivänä, vähän ennen vaaleja. Hoitajamitoituksen toteutus ja rahoituksen järjestäminen jäävät seuraavan hallituksen murheeksi. Aprillia! Tämä hallitus tullaan muistamaan valevappusatasesta ja aprillihoitajamitoituksesta. [Naurua] Puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta voidaan unohtaa. Kunnia ei tuo yhtään lähiopetustuntia ammattikouluun, koska rahaa hallitus ei sinne ammattikouluun anna. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllähän antaa!] Koulutusmiljardi ja opintotuen korotus ovat täysin unohtuneet. [Jukka Gustafsson: Edustajan korvat heiluu jo!] Valtion omaisuutta myydään uusien pysyvien — huomatkaa: pysyvien — menojen rahoittamiseksi. Näitä menoja hallitus kutsuu tulevaisuusinvestoinneiksi, vaikka ne oikeastaan eivät ole tulevaisuutta eivätkä varsinkaan investointeja. Pääministeripuolueen asemasta huolimatta SDP myötäilee vihreiden ja vasemmiston tavoitteita. Keskusta on hylännyt koko maan kehittämisen ja perinteiset kannattajansa, duunarit ja pienyrittäjät. Perussuomalaisten viesti hallitukselle on, ettei suomalaisilla ole varaa haavekuviinne ja turhuuksiinne. Meille riittää Suomen kokoinen Suomi, joka on suomalaisten koti, edunvalvoja ja turvapaikka maailmassa. [Paavo Arhinmäki: Perussuomalaisten viesti on: faktoilla ei niin väliä!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-08T12:25:33,,Tarkistettu,1.1 2019_46_7,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät ministerit, hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tutustunut Rinteen hallituksen talousarvioesitykseen todella huolestuneena. Ensi vuoden talousarviossa on toki hyvääkin. On hyvä, että esimerkiksi koulutukseen saadaan lisäpanostuksia. Kokoomus antaa kiitosta myös siitä, että hallitus kunnioittaa parlamentaarisesti sovittua tiestön korjausvelkaohjelman jatkoa. Ja kiitos myös siitä, että jatkatte huolehtimista uskottavasta maanpuolustuksesta. Poliisejakin toki lisäätte, mutta ette lupaamallanne tavalla. Mutta ehkä perustavalaatuisin ongelma koko Rinteen budjetissa on se, että kaikki lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole — rahalla, jota hallituksella ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että raha otetaan lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta. [Välihuutoja] Luulisi, että viimeistään tuoreet syntyvyysluvut olisivat saaneet teidät ymmärtämään, miten vastuutonta teidän toimintanne on. [Eva Biaudet´n välihuuto] Valtion velanotto kääntyy jälleen kasvuun. Neljän vuoden hyvä kehitys pääministeri Juha Sipilän hallituksen jäljiltä kääntyy nyt rajuun lisävelanottoon. Velaksi eläminen on, arvoisa hallitus, leikkaamista lapsiltamme. Valtiontalouden holtittomasta hoitamisesta kärsivät eniten he, jotka eniten yhteiskunnan tukia tarvitsevat. Tällainen vastuuttomuus taloudenpidossa ei ole heikoimmassa asemassa olevien puolustamista. Tilanteen tekee entistä vakavammaksi se, että hyvä työllisyyskehitys on jo pysähtynyt. Työttömyys ei ole enää vähentynyt. Te ette esitä yhtään konkreettista toimea, jolla työttömät pääsisivät takaisin töihin — ei yhtään konkreettista tointa. Toisin oli viime kaudella. [Paavo Arhinmäki: Ja kokoomus leikkasi!] Silloin kokoomuksen ja keskustan ollessa hallituksessa maahamme syntyi jopa 140 000 uutta työpaikkaa. Moni työtön sai töitä. Monen perheen tilanne parani. Pitkäaikaistyöttömyys onnistuttiin puolittamaan. Myös nuorisotyöttömyys väheni merkittävästi. Nyt tilanne ministeri Harakan aikana on toinen. Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri Rinne ja taloudesta vastaava valtiovarainministeri Lintilä, te olette rakentaneet koko hallitusohjelmanne juuri sen varaan, että viime kaudella alkanut hyvä työllisyyskehitys jatkuisi. Teot kuitenkin puuttuvat. Teidän itse itsellenne asettama 75 prosentin työllisyysaste vuonna 23 on karkaamassa jo lähdössä. Teidän asettamaanne työllisyystavoitteeseen ei enää riitä edes paperilla suunnittelemanne 60 000 työpaikkaa, tavoite on paljon kauempana. Me emme kuitenkaan ajattele niin kuin te, arvoisa pääministeri Rinne, viime kaudella oppositiojohtajana. Me emme julista, että te epäonnistutte omassa työllisyystavoitteessanne. Sellainen ilakointi ei vie asioita oikeaan suuntaan eikä ole yhteiselle isänmaallemme hyväksi. Me haluamme tarjota ratkaisuja, ja siksi olemme antaneet teille vapaasti käytettäväksi jo 16:n konkreettisen toimen ohjelman, jolla saatte tähän maahan 60 000 uutta työllistä. [Satu Hassin ja Heli Järvisen välihuudot] Kokoomus auttaa teitä, arvoisa hallitus, tässäkin mielellään. [Jukka Gustafsson: Ei uskota!] Te, arvoisa pääministeri, olette nyt kuitenkin rakentaneet sen tuulentuvan, minkä lupasitte olla rakentamatta. Te otatte rahaa lapsiltamme, myytte myös kansallisomaisuuttamme, valtionyhtiöitä, käyttääksenne tästä rahasta valtaosan muutaman vuoden arjen pyörittämiseen, [Jukka Gustafsson: Kokoomus on ottanut enemmän valtionvelkaa kuin mikään muu puolue. Miten voitte sanoa noin?] ja tämän lisäksi te otatte vielä enemmän lisää velkaa. Tuon valtion omaisuuden ovat aiemmat sukupolvet työllään yhteiseksi hyväksi ansainneet, eikä sitä pitäisi käyttää vaalilupausten lunasteluun parissa kolmessa vuodessa, vaan sitä pitäisi käyttää oikeisiin tulevaisuusinvestointeihin. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Tällaisia tulevaisuusinvestointeja olisivat esimerkiksi korkeakoulujen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittaminen niin, että siitä hyötyisivät myös tulevat opiskelijat ja sukupolvet. Toinen esimerkki ovat nopeat rautatieyhteydet. Käyttäkää rahaa siis vastuullisesti. Arvoisa puhemies, omalla palkallanne te, pääministeri Rinne, saatte meidän puolestamme tehdä mitä haluatte, mutta tämä valtionomaisuus ja nämä rahat ovat meidän kaikkien yhteisiä, ja niitä teidän tulee käyttää vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Moni suomalainen on kysynyt, voiko teihin, pääministeri Rinne, enää luottaa? Kysymys on aiheellinen. Te lupasitte vaalien alla, vielä vaalien jälkeenkin, monenlaista. Kirjoititte paljon tärkeitä asioita hallitusohjelmaan, kauniita sanoja — nämä lupaukset petetään yksi toisensa jälkeen. [Oikealta: Kyllä! Vasemmalta: Eikä!] Vanhustenhoidon 0,7 sitova hoitajamitoitus piti hoitua kuntoon tunneissa ja yhdellä lauseella lakiin, jos ihmiset vain äänestävät sosiaalidemokraatteja ja demarit hallitukseen, niin tämä toteutuu. [Paavo Arhinmäki: Kannatatteko te nyt?] Vanhustenhoidosta vastaavan ministerin Krista Kiurun suu kyllä käy, mutta ei niitä lisähoitajia tällä tavalla näy. [Paavo Arhinmäki: Kannatatteko hoitajamitoitusta?] Arvoisa puhemies, nyt tämä lupaus on petetty. Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää hoitajia nyt eikä aprillipäivänä vuonna 2023. Te, arvoisa pääministeri Rinne, lupasitte myös kaikille alle 1 400 euroa eläkettä saaville 100 euroa lisää puhtaana käteen. Monelle heistä te ette valtaan päästyänne anna euron euroa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli lupaus!] Moni eläkeläinen luotti teidän sanaan — eivät he enää luota. Te lupasitte vielä elokuussa, että myös ihan jokaisen suomalaisen ostovoima vahvistuu ensi vuonna — näin ei tapahdu. Teidän toimienne myötä useille työtätekeville suomalaisille jää vähemmän rahaa käytettäväksi ensi vuonna kuin tänä vuonna, [Paavo Arhinmäki: Suurituloisin 20 prosenttia, josta kokoomus on huolestunut!] ja samaan aikaa te kiristätte bensa- ja dieselveroa yhdessä yössä 7 sentillä, valmistelette ruuhkamaksuja Suomeen, leikkaatte kotitalousvähennystä ja niin edelleen. Mitä te vastaatte, pääministeri Rinne, kun ihmiset kysyvät teiltä: voiko teihin luottaa? Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne, edeltäjänne pääministeri Juha Sipilä totesi hieman kuin testamenttinaan: ”Antti, älä sössi taloutta.” Nyt te olette sitä sössimässä. [Naurua] Kokoomus ei voi tätä sivusta toimettomana katsoa. Emme voi antaa tukea teidän esittämällenne velanoton budjetille, budjetille, jota leimaa työllisyystoimien lykkäys ja velanoton kasvu. Siksi tulemme esittämään loppuvuoden aikana oman vastuullisen ja välittävän vaihtoehtomme, jossa 1) työn ja eläkkeiden verotus ei kiristy vaan kevenee, 2) koulutukseen panostetaan, 3) työttömyydestä kärsiviä autetaan saamaan töitä, 4) mielenter-veyspalveluiden terapiatakuu toteutetaan, 5) teemme tuloksekkaita, maalaisjärkisiä ilmasto- ja ympäristötekoja — ja kaikista ikäihmisistä kannetaan huolta — 6) tulevaisuusinvestoinnit ovat todellisia, ja 7) tämä toteutetaan niin, että hyvä talouskehitys voi jatkua, työttömyys edelleen vähentyä ja työllisyys parantua. Arvoisa puhemies, me haluamme luoda suomalaisille toivoa tänäänkin. [Välihuutoja]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-08T12:31:38,2019-10-08T12:39:24,Tarkistettu,1.1 2019_46_8,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla tässä maassa puhuttiin siitä, saavatko lapset ja vanhukset juoda maitoa ja syödä lihaa. Kun tätä keskustelua kuunteli, joutui vakavasti kysymään, ovatko asioiden mittasuhteet menneet tasavallassa sekaisin. Meidän linjamme keskustassa on se, että me annamme suomalaisten syödä ja juoda, mitä he haluavat: kasviksia, kalaa tai lihaa. [Paavo Arhinmäki: Kuka oli kieltämässä? — Ben Zyskowicz: Te olette ainoita, jotka puhuu tästä!] Me laitamme energiamme ihmisten arjen parantamiseen ja oikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Arki- ja järkipolitiikkaan. Rouva puhemies! Sain itse kasvaa tavallisessa, turvallisessa suomalaisessa kodissa. Vanhempani tulivat kohtuullisesti toimeen. Se osaltaan mahdollisti minulle elämässä eteenpäin menemisen, opiskelemisen, harrastamisen, töiden saamisen ja myöhemmin myös politiikkaan mukaan lähtemisen. Suomi on edelleen maailman parhaita maita varttua aikuiseksi. Useimmilla lapsilla ja nuorilla asiat ovat kohtuullisen hyvin. Liian monessa perheessä on kuitenkin arjessa tiukkaa. Joka seitsemäs lapsi joutuu elämään suoranaisessa köyhyydessä. Oppimiserot ovat kasvaneet, ja monessa koulussa on rauhatonta. Liian monta nuorta on vaarassa jäädä kokonaan syrjään. Suomi on myös edelleen maailman parhaita maita vanheta. Kuitenkin liian moni ikäihminen sinnittelee pienellä eläkkeellä. Maamme vanhustenhoidossa on kiistattomia ja vakavia puutteita. Arvoisa puhemies! Näitä ongelmia me keskustassa haluamme ratkaista. Näitä ongelmia myös tämä hallitus haluaa ratkaista. Keskustan linja on tehdä politiikkaa, joka antaa turvaa yhteiskuntamme heikoimmille ja töitä mahdollisimman monelle suomalaiselle niin maaseudulla kuin kaupungissa. Ihmisille on rakennettava luottamusta huomiseen ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tämä tulevaisuudentoivon herättäminen on myös parasta lääkettä niin sanottuun vauvapulaan. Puhemies! Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi parannamme budjetissa hauraimmassa tilanteessa olevien perheiden toimeentuloa. Nostamme yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden lapsilisiä ja pienimpiä vanhempainpäivärahoja. Keskustan ja erityisesti uuden puheenjohtajamme Katri Kulmunin tavoite on poistaa lapsiperheköyhyys Suomesta. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava tasa-arvoinen oikeus sivistykseen. Siksi pienennämme päiväkotien ryhmäkokoja, tuemme opettajien jaksamista, takaamme koulurauhan ja annamme kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Hallitus valmistelee lukio- ja ammattikouluopintojen maksuttomuutta. Tätä uudistusta voi verrata peruskoulun syntyyn. [Oikealta: No ei nyt aivan!] Jokainen ikäihminen ansaitsee riittävän toimentulon ja ihmisarvoisen, inhimillisen hoivan. Nostamme pienimpiä eläkkeitä ja toteutamme vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen. [Ben Zyskowicz: Milloin? — Sanna Antikainen: Mistä rahat?] Uudistuksia tehtäessä on turvattava myös kotihoidon ja omaishoidon voimavarat. Hyvä eduskunta! Hallitus olisi toki voinut valita myös toisin. Olisimme voineet laittaa kaiken liikkumavaran esimerkiksi veronalennuksiin, mikä on ollut kokoomuksen linja ennen vaaleja ja myös vaalien jälkeen. [Ben Zyskowicz: Väärä todistus!] Kokoomuksen ratkaisu kaikkiin ongelmiin on suurituloisten verojen keventäminen. On vaikea ymmärtää, miten Suomen julkinen talous pidetään tasapainossa ja pienituloisimpia kannustetaan töihin alentamalla kaikista rikkaimpien verotusta. [Arto Satosen välihuuto] No, politiikka on valintoja ja puolueilla on eroja: hallitus kohdentaa maltilliset veron-alennukset pieni- ja keskituloisille. [Jukka Gustafsson: Oikein! — Perussuomalaisten ryhmästä: Afrikkaan!] Me keskustassa takaamme, että Suomen taloutta hoidetaan jatkossakin järkevästi. Edustaja Heinonen: emme salli Suomen talouden sössimistä! [Ben Zyskowicz: Ihanko totta? Näinhän on tapahtunut!] Olemme myös valmiita kääntämään kaikki kivet, jotta työttömät työllistyisivät. Laskujeni mukaan viime aikoina yli tuhat työpaikkaa on joutunut Suomessa liipaisimelle, koska yritykset ovat käynnistäneet yt-neuvotteluita. Maailmalta tuleva epävarmuus alleviivaa, että työllisyyden parantaminen on nyt jos koskaan meistä itsestämme kiinni. [Timo Heinonen: Epävarmuus tulee tuolta aitiosta!] Tärkeintä on huolenpito yrittäjyyden edellytyksistä ja työelämän uudistaminen. Yrittäjien verotus ei kiristy. Budjetissa tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Etenkin työpaikoilla tapahtuvassa paikallisessa sopimisessa on viimeistään ensi keväänä päästävä eteenpäin. Me keskustassa odotamme kolmikannalta tuloksia. [Ben Zyskowicz: No niin muutkin!] Uudet ratkaisut työllisyydessä eivät tule olemaan helppoja ja osa niistä tulee olemaan kipeitä. Työelämän uudistamisen ja työttömyyden hoidon osalta haluan siteerata John F. Kennedyä: ”Emme tee näitä ja muita asioita, koska ne ovat helppoja vaan koska ne ovat vaikeita.” [Mika Niikon välihuuto] Työllisyysratkaisut eivät tule olemaan helppoja, vaan ne ovat vaikeita. Mutta ne ovat välttämättömiä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ja säilyttämiseksi. [Timo Heinonen: Ei rahan jakaminen ole vaikeata!] Arvoisa puhemies! Hallituksessa on viisi erilaista puoluetta. Ne ovat kuitenkin osoittaneet pystyvänsä yhteistyöhön ja päätöksiin, joilla parannetaan ihmisten arkea ja rakennetaan sosiaalisesti ja alueellisesti eheämpää Suomea ja tasa-arvoa. [Ben Zyskowicz: Rahan jakamiseen pystytte, missä vaikeat päätökset?] Kalevi Sorsa ja Johannes Virolainen rakensivat punamullalla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. [Toimi Kankaanniemi: Entäs Paavo Väyrynen?] Nyt Rinteen—Kulmunin punamulta peruskorjaa ja uudistaa sen hyvinvointiyhteiskunnan.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-08T12:39:33,2019-10-08T12:45:59,Tarkistettu,1.1 2019_46_9,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensi vuonna astumme uudelle vuosikymmenelle. Tämä budjetti siis määrittää, mihin 2020-luvun ensimmäiset eurot käytetään. Tämä hallitus aikoo käyttää ne eurot maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentamiseen. Tämä aika ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun hyvinvointivaltio on murroksessa. Paineen alla se on ollut vähintään koko minun sukupolveni eliniän ajan. Me synnyimme keskelle yhtä maailmanhistorian syvimmistä murroksista. Neuvostoliitto oli juuri romahtanut, ja idänkauppa lakkasi vetämästä. Kylmän sodan loppu toi Suomeen laman, mutta maailmalla se avasi samalla tilaa toivolle. Moni oletti historioitsija Francis Fukuyaman tavoin, että uuden vuosituhannen myötä me liu’umme rauhanaikaan, jossa maailmantalouden alati syvenevä keskinäisriippuvuus estää kalliit kriisit ja sodat. Toisin kävi. Rauhan vuosituhannen sijaan tästä ajasta on hyvää vauhtia tulossa talouskriisien, kauppasotien, hirmumyrskyjen ja metsäpalojen vuosituhat — aika, jona talouden, sodan ja luonnon kriisit kietoutuvat toisiinsa entistäkin tiukemmin. Ilmastonmuutoksen tuhojen myötä miljoonat ihmiset ovat menettäneet kotinsa, sadot kärsivät, juomavesi loppuu ja konfliktit syvenevät. Näiden kriisien keskelle minun sukupolveni syntyi. Me emme tunne muunlaista aikaa. Kun me olimme lapsia keskellä lamaa, leikattiin perheiltä, pienituloisilta ja peruspalveluista. Laman runtelemien aikuisten paha olo siirtyi aivan liian monelle meistä, ja samalla reikiä turvaverkoissa revittiin yhä suuremmiksi. Kun me pääsimme vihdoin itse kurottamaan kohti aikuisuutta, iski uusi kriisi, uusi lama ja uudet leikkaukset, tällä kertaa koulutuksesta, köyhiltä ja opiskelijoilta. Samalla ilmastonmuutos on vain kiihtynyt kiihtymistään. Juuri kriisien aikana vahvaa hyvinvointivaltiota tarvitaan kaikista kovimmin ja kipeiten. On syytä muistaa, että tämän maan hyvinvointivaltio rakennettiin kahden maailmansodan raunioille. Arvoisa puhemies! Leikkaamisen sijaan on tullut jälleen aika rakentaa uutta. Tämän hallituksen tärkein tavoite on rakentaa maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. [Ben Zyskowicz: Missä ne teot on?] Tätä tavoitetta ei ole valittu siksi, että muutos tulisi helposti, nopeasti tai ilmaiseksi, vaan koska nyt on pakko toimia, ilmastolakossa joka perjantai seisovia nuoria lainatakseni. Tavoitteen ydin on kirkas: meidän on vähennettävä päästöjä ja köyhyyttä samaan aikaan. [Sari Sarkomaa: Missä on ympäristöministeri?] Jatkossa päästöjä voi syntyä vain yhtä paljon kuin mitä tämän maan metsät ja suot pystyvät itseensä sitomaan. Samalla on rakennettava uudenlaista hyvinvointia ja käännettävä lamojen ja kriisien runtelemat ihmiskohtalot kohti toivoa. Yhden suuren loikan sijaan tämä muutos vaatii miljoonia pieniä askeleita. On meidän tehtävämme varmistaa, että jokainen eteenpäin astuva saa vanhan tilalle jotain uutta, mielellään jotain entistä parempaa. Muutos ei nimittäin ole sama asia kuin luopuminen. On meidän tehtävämme varmistaa, että jos robotin ohjaama sähköauto vie ammattikuljettajan työt, hän ei putoa tyhjän päälle vaan pääsee kouluttautumaan uuteen ammattiin. Oppiminen on reilun muutoksen peruskivi. Siksi tämä hallitus aloittaa koulutuksen kunnianpalautuksen ja panostaa kaikenikäisten suomalaisten oppimiseen, niin varhaiskasvatukseen kuin korkeakouluihin ja aikuiskoulutukseen. [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen ilmastoteot? — Timo Heinonen: Missä koulutusmiljardi?] Näin jokainen pääsee tavoittelemaan omia unelmiaan. On meidän tehtävämme varmistaa, että kun nuoren pojan mieli murtuu paineen alla, apua on saatavilla. Tässä ei ole aiemmin onnistuttu. Mielenterveysongelmat ovat olleet merkittävin syy työkyvyttömyyden taustalla miltei koko minun sukupolveni eliniän ajan. Tämä luisu katkeaa nyt. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Hallitus panostaa niin mielenter-veyspalveluihin ja opiskelijahuoltoon kuin muihin matalan kynnyksen palveluihin, jotta jatkossa jokainen pääsee viikossa hoitoon, oli ongelma sitten mielessä tai kehossa. Muutoksen keskellä meidän on pidettävä kaikki mukana. Köyhyys ei aktivoi vaan lannistaa, ja toimeentulotuki on tämän maan pahin kannustinloukku. Pahimmillaan ansaittu euro ei tuo lisää leipää pöytään vaan jopa leikkaa tuloja. Näin ei voi jatkua. Työnteon pitää kannattaa aina. Siksi tämä hallitus jatkaa parhaan sosiaaliturvamallin hiomista samalla, kun akuuttiin vajeeseen puututaan sosiaaliturvan korotuksilla. Veronkevennykset kompensoivat ilmastotoimien hintaa pieni- ja keskituloisille, ja tämä hallitus parantaakin kaikkien paitsi rikkaimpien suomalaisten ostovoimaa. On meidän tehtävämme varmistaa, että kun perheenäiti luopuu bensasyöpöstä vanhasta autostaan, tarjolla on laaja kirjo kestäviä vaihtoehtoja arjen eri tilanteisiin. Sähköautojen hankintaa ja lataamista helpotetaan, raiteisiin panostetaan ja pyöräteitä rakennetaan. Koko ajan on kuitenkin syytä muistaa, miksi näillä toimilla on kova kiire. Kiire on sen bangladeshilaisen lapsen takia, jonka kotimaa uhkaa hukkua meren alle. Kiire on sen espanjalaisen maanviljelijän vuoksi, jonka pellot uhkaavat muuttua kuolleeksi aavikoksi. [Ben Zyskowicz: Missä ovat hallituksen ilmastoteot?] Kiire on kaikkien niiden miljoonien ihmisten takia, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden ja nälänhädän kiihdyttämien levottomuuksien takia. Kiire on, jotta emme menetä pohjoisen ainutlaatuista luontoa ikiajoiksi ja jotta lapsemmekin pääsevät nauttimaan metsistä ja leikkimään lumessa. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Kiire on siis nimenomaan ihmisten ja luonnon elonkirjon takia. [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen teot?] Maapallo selviää kyllä, mutta meille olot käyvät todella tuskaisiksi jo parin asteen lämpenemisen myötä. Emmekä me ole tämän ahdingon kanssa yksin: joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen Suomessa. Siksi hallitus panostaa historialliset 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun. Yksittäisten panostusten lisäksi on muutettava talouden rakenteita. Kansainvälisesti murros on käynnissä jo nyt. Jo nyt ilmastonmuutos saa jopa Yhdysvaltain kovimmat kapitalistit siirtämään sijoituksensa pois saastuttajilta. Talouden murros on siis täällä. [Sari Sarkomaa: Mitä tekee Suomen hallitus?] Me voimme valita, olemmeko mukana vai jäämmekö jälkeen. Tämän hallituksen valinta on selkeä. Ensi vuonna me uudistamme niin verot kuin yritystuet. Uudistettavaa riittää, sillä työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2017 julkaiseman arvion mukaan vain pieni osa yritystuista tukee elinkeinoelämän uudistumista ja uuden työn syntymistä. Pahimmillaan tuet kiihdyttävät saastumista, ja nyt jos koskaan on aika valjastaa nämä tehottomat miljardit ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. [Ben Zyskowicz: Näkis vaan tekoja!] — Ensi vuonna tapahtuu. — [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Kaiken on muututtava, sillä kuolleella planeetalla ei ole sen koommin velkakelloja kuin hyvinvointivaltiotakaan. [Välihuutoja] Kaiken on muututtava, sillä muuten lapsilla ja nuorilla ei ole tulevaisuutta, tulevista sukupolvista puhumattakaan. Juuri lapset ja nuoret ovat tärkein syy ilmastotoimille. Nyt on kiire varmistaa, että maapallo on elinkelpoinen vielä 40 vuoden kuluttua — silloin, kun tänä syksynä koulunsa aloittaneet lapset yltävät tämän salin keski-ikään eli 47 vuoteen asti. Uskon ja luotan, että tämä yhdistää meitä kaikkia. Uskon ja luotan, että esimerkiksi jokaisen vanhemman ja isovanhemman tahto on, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa tulevaisuus on valoisa ja turvallinen. Siksi tästä maasta on tehtävä maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Se ei tapahdu helposti, hätäisesti tai ilmaiseksi, mutta se on tehtävä. Tämä budjetti on vasta alkua. Tällä tiellä meidän on jatkettava, jotta tulevat sukupolvet voivat hyvin vielä sillä lauluista tutulla 2080-luvulla. [Puhemies koputtaa] Se on tämän hallituksen tärkein tehtävä. — Kiitos. [Oikealta: Missä rahat? — Välihuutoja]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-08T12:46:12,2019-10-08T12:53:46,Tarkistettu,1.1 2019_46_10,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa saada pitää juuri tänään vasemmiston ryhmäpuhe, kun Suomi on tekemässä täyskäännöstä ja hyvinvointivaltiota aletaan peruskorjata sen purkamisen sijaan. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, edustaja Kulmuni?] Politiikkaa ei tehdä vain harvoille pääomillaan eläville vaan kaikkien yhteiseksi hyväksi. Kaikkea ei kuitenkaan ole mahdollista korjata kerralla, ja osassa asioita vasemmisto olisi toki halunnut nopeampaa etenemistä. Vasemmistolle tärkeää on inhimillisyys tänään ja huomenna, kun vanhuksista ja sairaista pidetään huolta. [Arto Satonen: Millä rahalla?] Yhtä tärkeää on lopettaa tulevaisuudesta leikkaaminen, kun koulutusta aletaan vuosien heikennysten jälkeen parantaa. Kestävä tulevaisuus edellyttää meiltä myös toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen ilmastoteot?] Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksella on tutkitusti suuri vaikutus lasten myöhempiin oppimistuloksiin. Koska nyt käsitellään rahaa, olisi hyvä kaikkien ymmärtää sen olevan myös taloudellisesti paras mahdollinen investointi tulevaisuuteen. Meille on ollut tärkeää, että koko maassa kaikille varhaiskasvatusta tarvitseville lapsille palautetaan siihen yhtäläinen oikeus. Samalla varmistetaan, ettei varhaiskasvatuksen ryhmissä ole liikaa lapsia, vaan hoitajilla ja opettajilla on aikaa kohdata lapsia yksilöllisesti. Peruskoulumme on ollut kansainvälinen menestys, mutta oppimistulokset ovat viime vuosina heikentyneet. Symbolista on, että haasteeseen tarttuu uusi kansanrintamahallitus, olihan peruskoulu alkuperäisen kansanrintaman luomus. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma on erinomainen tulevaisuusinvestointi. Kiireellisimpiä toimenpiteitä vaaditaan ammatillisiin oppilaitoksiin. Liian moni nuori on jätetty hankalassa iässä heitteille, kun koulupäivän pituudet ovat voineet olla vain muutamia tunteja eikä läsnäoloa edes niille tunneille ole edes odotettu. Nuorille on annettu vastuuta muttei tukea ja mahdollisuuksia sen käyttämiseen. Pidämme erinomaisena, että nyt ollaan sijoittamassa nuorten tukipalveluihin. Tärkeä on myös leikkauksia paikkaava lukioiden pysyvä lisärahoitus. Olemme iloisia myös siitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen hallitusohjelman mukaiset korotukset ollaan toteuttamassa täysimääräisinä heti ensi vuonna. [Jukka Gustafsson: Nämä menivät kaikki perussuomalaisilta ohi!] Arvoisa puhemies! Suomalaisten terveyserot ovat kansainvälisessä vertailussa suuret. Pienituloinen kuolee useammin syihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella hoidolla. Pienituloinen mies kuolee yhdeksän vuotta suurituloista aiemmin. Suomi käyttää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin EU:n keskiarvoa vähemmän, ja erityisen suuri ero on muihin Pohjoismaihin. Rahan puute ei kuitenkaan ole ainoa ongelma, ja sote-uudistuksen vatvomisen aikana tilanne on huonontunut. Sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä on välttämätöntä, että uusi hallitus tekee sote-uudistusta palveluita tarvitsevien ihmisten eikä suuryritysten voiton maksimoimisen ehdoilla. Hoivaa tarvitsevat eivät kuitenkaan voi odottaa rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palveluissa tarvitaan lisää hoitajia niin pian kuin heitä vain on saatavissa. On tärkeää, että hallitus parantaa palveluita sekä sitovilla mitoituksilla että kunnille tarkoitusta varten annettavalla rahoituksella. Arvoisa puhemies! Palvelut ovat hyvinvointivaltion pohja, ja suurin osa niistä järjestetään kunnissa. Kuntatalous tekee tänä vuonna oikeistohallituksen jäljiltä historiallisen huonon tuloksen. Siksi on tärkeää palauttaa kunnille se peräti yli miljardi euroa, jonka edellinen hallitus niiltä vei, muun muassa perussuomalaisten ja kokoomuksen äänin. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Hyvinvointivaltion pohjana ovat palveluiden lisäksi taloudelliset turvaverkot. On upeaa, että eläkeläisköyhyyttä vähennetään nyt korottamalla sekä takuu- että kansaneläkettä, jolloin myös pientä työeläkettä saavien tilanne paranee. Pienten eläkkeiden korotus on vasta hyvä alku, ja sitä on jatkettava. Hallitus poistaa myös yhden suurimmista epäoikeudenmukaisuuksista, niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin, jonka uhreiksi on joutunut tuhansia ihmisiä ilman todellista mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Tärkeitä ovat myös pienet korotukset kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Olennaista on kuitenkin luoda aitoja työllistymismahdollisuuksia. Vuonna 2015, ennen edellistä hallitusta, alkanut viennin vahva veto johti työllisyysasteen nousuun. Koska hallitus haluaa edelleen nostaa työllisyysastetta, ei voida enää luottaa markkinoiden vetoon vaan on tehtävä myös vaikuttavia poliittisia toimenpiteitä. [Oikealta: Missä toimet?] Edellinen hallitus markkinoi sosiaaliturvan heikennykset työllisyystoimina. Oppositiosta on esitetty — vielä tänäänkin kokoomus on esittänyt — että samaa linjaa jatkettaisiin, mutta on epäuskottavaa, että leikkaamalla ennestään köyhiltä ihmisiltä voitaisiin pakottaa heitä töihin, joista saatavalla palkalla ei elä. Pohjoismaissa hyväksi havaittu keino on aktiivinen työllisyyspolitiikka ja palkkatukijärjestelmään panostaminen, jota tervehdimme ilolla. Palkkatuki parantaa ikääntyneiden, vajaatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja työttömyyden takia alaa vaihtavien mahdollisuuksia työllistyä. Ihmiset kyllä haluavat olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, kun heille vain siihen annetaan mahdollisuus. Arvoisa puhemies! Tervehdimme ilolla yhteisen omaisuutemme korjausvelan purkamista, kun tieverkkoa ja rautateitä aletaan korjata. Luonnonsuojelun määrärahojen ja poliisien määrän lisääminen saavat nekin tukemme. Kaikkeen rahat eivät kuitenkaan riitä, etenkään kun verotukseen ei saatu vasemmiston ja ekonomistienkin kannattamia rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi osinkoverojärjestelmä on huono sekä tasa-arvon että markkinoiden toimivuuden kannalta. Ei ole järkevää suosia osaa kaikkein rikkaimmista ihmisistä verottamalla pienimmällä prosentilla varakkaimpien listaamattomien yritysten omistajia. [Petteri Orpo: Mitä te sille olette tekemässä?] Vasemmisto on myös halunnut lopettaa edellisen hallituksen harjoittaman yhteisen omaisuuden myynnin. Se on lisännyt todellista velkaantumista. [Kokoomuksen ryhmästä: Myytte kuitenkin!] Myynnistä saatava raha on hävitty jo samalla vuosikymmenellä, koska valtionyhtiöiden tuotto on korkea ja valtion lainojen kiinteät korot miinusmerkkisiä. Mielestämme viisasta on jättää omaisuudenmyynnit minimiin ja käyttää investointeihin ensisijaisesti omaisuuden tuottoa. Ja tämän myös tämä budjettiesitys mahdollistaa. Arvoisa puhemies, aivan lopuksi: Mikään puolue ei koskaan saa kaikkea haluamaansa, mutta talouspolitiikan suuri linja on nyt poikkeuksellisen hyvä. [Puhemies: Aika!] Koska kasvu on hiipumassa, on lievästi elvyttävä linja oikea. Valtion on tehtävä kaikki sen eteen, ettei yksityisen kysynnän hiipuminen muutu massatyöttömyydeksi.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-10-08T12:53:50,2019-10-08T13:02:05,Tarkistettu,1.1 2019_46_11,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ärade talman! Eduskunta päättää ensi vuoden talousarviosta eurooppalaisittain huolestuttavassa tilanteessa. Täällä Suomessa väestö ikääntyy ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Syrjäytyminen ja epätasa-arvo ovat todellisia ongelmia. Koulutustasomme on kääntynyt laskuun ja tiestömme kunto on heikentynyt. Lukuisat suomalaiset yrittäjät ovat huolissaan siitä, miten löytäisivät yritykseensä työntekijöitä. Investointitasomme on alhainen, ja lapsemme ovat syystäkin huolissaan siitä, miltä planeettamme näyttää, kun he ovat aikuisia. Samalla poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja vastakkainasettelua pahentavia uhkakuvia luodaan ilman faktapohjaa. Nämä haasteet ovat meille tuttuja. Nämä ongelmat olivat tiedossamme ja mielessämme, kun kirjoitimme sitä hallitusohjelmaa, johon tämän hallituksen ensimmäinen talousarvio pohjautuu.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-08T13:02:13,2019-10-08T13:03:16,Tarkistettu,1.1 2019_46_12,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Alkukesästä kävimme tässä salissa keskustelua Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Me kristillisdemokraatit nostimme huolemme erityisesti siitä, että hallitusohjelman talouspohja oli rakennettu vahvasti oletukselle talouskasvun säilymisestä ja työllisyyden lisäämisestä, vaikka asiantuntija-arviot osoittivat jo muuta. Nyt näistä keskusteluista on aikaa nelisen kuukautta. Tuolloin ollut vahva oletus on jo nyt valitettavasti vahvistunut monissa ennusteissa. Eilinen valtiovarainministeriön ennuste oli suoraa puhetta: Päätetyillä toimenpiteillä julkisen talouden tasapainotilaa ja työllisyystavoitetta ei saavuteta, lisähaasteena euroalueen ja maailmantalouden kasvun hiipuminen ja siten myöskin vientikysynnän hidastuminen. Vuonna 2023 hallituksella on käsissään 3,7 miljardin alijäämä. [Oikealta: Ohhoh!] Ilman kestävää taloutta ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista. Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, vaan päätöksissä tulee korostua pitkän tähtäimen kestävät ratkaisut, [Arto Satonen: Juuri näin!] jotta myös tulevaisuudessa voidaan kantaa huolta yhteiskunnan heikoimmista. Arvoisa rouva puhemies! Maailmantalouden heikkenemisen estämiseen pystymme vaikuttamaan rajallisesti, mutta sen sijaan nyt tehtävillä päätöksillä on jopa ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, mihin suuntaan suomalaisten ostovoima kehittyy. Hallituksen esittämät veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät erityisesti kuluttajien ostovoimaa, jota tässä synkkenevän maailmantalouden sekä viennin haasteiden keskellä juuri tarvittaisiin. Suunnitellut veronkiristykset tulevat myös rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä eivätkä näin ollen edistä koko maan asuttuna pitämistä. Työllisyyden ja ihmisten arjen sujuvuuden kannalta pidämme tärkeänä myös, että hallitus luopuu suunnitelmistaan leikata kotitalousvähennystä. Omassa vaihtoehtobudjetissamme tulemme esittämään vähennyksen säilyttämistä, sillä kotitalousvähennykseen oikeuttavilla kotitalous-, hoiva- ja hoitotöillä on tärkeä merkitys arjessa pärjäämisen kannalta, ja sillä luodaan työpaikkoja. Työllisyyden parantamiseksi on uskallettava edistää paikallista sopimista, työn tuottavuuden parantamista, ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen helpottamista ja työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistamista — niitä odotellessa. Hallitukselta odotetaan nyt vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä. Esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävä lisääminen ei puhu vastuullisuuden puolesta. Vaikka valtionbudjetin mittakaavassa kyse ei ole sen kaatavasta meno-osuudesta, osoittaa se hallituspuolueiden ahneutta. [Oikealta: Kyllä! — Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Myöskään tavalliset menonlisäykset valtion omaisuutta myymällä eivät ole kauaskantoista talouspolitiikkaa. Varsinaiset tulevaisuusinvestoinnit muun muassa uusiin infrahankkeisiin jäävät nyt selvittelyyn. Arvoisa puhemies! Syntyvyys on laskenut jo kahdeksana vuonna peräkkäin, eikä kuluva vuosi näytä tuovan muutosta negatiiviseen kehitykseen. Me kristillisdemokraatit kannamme huolta erityisesti lapsiperheiden tulevaisuudesta. Syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallituksen toiminnassa kuitenkin valitettavan vähän. Tarvitsemme lapsiystävällistä politiikkaa, jossa lapsivaikutukset ovat yksi keskeinen arviointialue uudistuksia tehtäessä. Perheiden hyvinvointi on keskeinen tekijä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Perheiden toiveita ja tarpeita tulee kuunnella. Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa, ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Väestöliiton perhebarometri myös osoittaa, että valinnanvapaus on perheiden tahto. Suomalaiset myös haaveilevat suuremmista perheistä kuin he todellisuudessa saavat. Viimeaikaisessa keskustelussa lasten hankkimatta jättäminen on rinnastettu jopa ilmastoteoksi. Tällainen rinnastus on täysin ihmisarvon vastaista ja herättää syvää huolta yhteiskuntamme lapsivastaisesta asenteesta. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit kantavat huolta mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja toisaalta palveluiden liian heikosta saatavuudesta. Esimerkiksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa eikä hoidoksi auta enää perusterveydenhuollon sektoripalvelut. Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevien palveluiden tarve on merkittävä. Tarvitaan enemmän resursseja mutta myös parempia ja koordinoidumpia toimintamalleja, muun muassa palveluiden saatavuus osana työllisyyspalveluita. Laitettavat resurssit maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin, kun ihmiset voivat paremmin. Tärkeää on, että pidämme kaikki mukana. Arvoisa puhemies! Ikäihmisten määrän voimakkaasti kasvaessa vanhustenhoitoon, kotipalveluihin ja omaishoitoon tarvitaan merkittäviä panostuksia. Ikäihmisten kuntoutusta, ennalta ehkäisevää ja toimintakykyä parantavaa tai sitä ylläpitävää kuntouttavaa otetta on aivan liian vähän. Eduskuntavaalien alla kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat toteuttamaan hoitajamitoituksen. Asiaa veivät tuolloin aktiivisesti eteenpäin erityisesti hallituksessa nyt olevat vasemmistopuolueet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuo lupaus jäi enemmän tai vähemmän vaalipaneeleihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023. [Timo Heinosen välihuuto] Ei ole varmaankaan sattumaa, että vastuu mitoituksen toteuttamisesta osuu ratkaisevasti seuraavalle hallitukselle. Rahaa tälle uudistukselle ei yksinkertaisesti löytynyt. Kristillisdemokraatteja ihmetyttää kyllä se, että rahaa löytyi moneen muuhun mutta ei vanhuksille asti. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit löytävät hallituksen esittämästä valtion talousarvioesityksestä toki myös paljon kannatettavia esityksiä ja tavoitteita, [Puhemies koputtaa] mutta peräänkuulutamme kuitenkin kestävän talouspohjan säilyttämistä, jossa epärealistiset odotukset eivät ole budjetin kivijalka. Kestävän kehityksen tavoin rakennetaan budjetti [Puhemies koputtaa] myös tulevaisuutta ajatellen. Meillä on oltava mahdollisuus jatkossakin pitää huolta heikoimmassa asemassa olevien perusturvasta ja palveluista [Puhemies koputtaa] sekä rakentaa kestävää perustaa tuleville sukupolville.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-08T13:09:37,2019-10-08T13:17:41,Tarkistettu,1.1 2019_46_13,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa ensi vuoden kasvun 1,2 prosenttiin. Nyt he arvioivat, että se olisikin enää prosentin. Olen varma, että parin kuukauden kuluttua he tulevat laskemaan sen alle 1:een. Sen huomaa jo nyt, että talous menee alaspäin, rakentaminen vähenee. OP ennustaa 0,5:n kasvua ensi vuodelle. Veikkaan, että oikea luku tulee olemaan jossain 0,5:n paikkeilla. Siksi työllisyystilanne ei hallituksen toimilla parane. Työttömyys voi jopa kasvaa. Tästä voi tulla vielä 500 miljoonan lasku, joka on budjetoitu nyt toiveikkaille työllisyysodotuksille. Silloin lainaa otetaan 2,5 miljardia. Yritykset ennakoivat heikkenevää taloustilannetta — eivät ne palkkaa ketään ilman tarvetta, vaikka työntekijä saisi kuinka paljon palkkatukea. Sen sijaan työntekijöitä pitäisikin saada liikkumaan sinne, missä on töitä. Työministeri Harakka kehui, että valtio on jo luvannut antaa työnantajan työntekijälle maksamista muuttokustannuksista puolet verovapaasti. Se on muutoksena kosmeettinen ja koskee täysin eri asiaa. Ensinnäkin, tämä on täysin työnantajan armon varassa oleva tuki. Toisekseen, ei muuttoavustus houkuttele ihmisiä muuttamaan. Nyt tarvitaan keinoja, jotka auttavat ihmisiä uskaltamaan muuttaa ja kokeilemaan työn perässä liikkumista. [Anneli Kiljunen: Mitkä ovat teidän keinonne?] Siihen tarvitaan kunnon porkkana. Esimerkiksi vuokralle muuttaville voitaisiin maksaa vuokrat työsuhteen koeajalta, ja työn perässä muuttavat vapautetaan varainsiirtoverosta, niin kuin ensiasunnon ostajat. Nämä olisivat tehokkaita keinoja, suoraan työntekijöihin kohdistuvia. Nyt valtio rakentaa kansantaloudellisia pilvilinnoja nojaten esimerkiksi tehottomaan palkkatukeen. Arvoisa puhemies ja hyvä hallitus! Politiikka on nykyään helppoa. Ensin luvataan ennen vaaleja maat ja taivaat, sitten otetaan lainaa ja toteutetaan osa lupauksista. Mutta iso kysymys budjetissa ei ole niinkään velan määrä vaan se, mihin rahat käytetään. Ensinnäkin on paikallaan kysyä: kun valtio elvyttää ja myy omaisuutta nyt, mitä tehdään sitten, kun oikeasti tulee taantuma? Olisin hyväksynyt valtion omaisuuden myynnin, jos sillä tehtäisiin järkeviä toimia. Järkeviin investointeihin olisi nyt varaa. Sellaisia olisivat esimerkiksi ratahankkeet, jotka ovat nyt jääneet jäihin. Jos haluamme saada ihmisiä liikkumaan työn perässä, järkevä tapa on rakentaa nopeita yhteyksiä, joilla kulkevat sekä ihmiset että tavarat. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Raideliikenne tukisi myös Suomen hiilineutraalia tavoitetta. Ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun tarvitaan isoja vipuvarsia. Hallituksen keinot ovat liian pieniä tässäkin asiassa. Suomella pitäisi olla kunnianhimoa. Voisimme esimerkiksi päättää päivästä, jonka jälkeen täällä ei valmisteta asioita muista kuin kierrätettävistä materiaaleista. Se pakottaisi bisneksen hakeutumaan kohti kestäviä ratkaisuja eli keksimään juuri sellaisia innovaatioita, joista maailmalla on yhä enemmän kysyntää. Sitä ennen olisi korkea aika päästä irti turpeesta. Vihreät ovat hallituksessa — eikö tuo nyt olisi ensimmäinen asia, joka pitäisi poistaa? [Eduskunnasta: Ei ole!] Tulevaisuuden talouskasvun ja talouden kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että Suomi pystyy houkuttelemaan maahan työvoimaa, joka on koulutettua ja osaavaa. Matalapalkka-alojen työmarkkinoiden avaaminen koko maailmalle ei pelasta hyvinvointivaltiota. Tarvitsemme tänne kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka tuovat mukanaan myös investointeja ja verkostoja. [Olli Immonen: Ja jotka pääsevät jo nyt Suomeen!] Mutta on helppo sanoa, että tarvitsemme lisää asiantuntijoita. Sen sijaan pitäisi puhua siitä, olemmeko todella löytäneet ja käyttäneet kaikki keinot houkutellaksemme heitä tänne. Meillä on pienet palkat, korkea verotus, korkeat elinkustannukset, huono maantieteellinen sijainti ja monelle haasteellinen ilmasto. Olisi paikallaan alkaa luomaan kansainvälisten palveluiden superverkostoa, joka huolehtisi, että tänne töihin tulevien lapsilla olisi sopivat koulut ja muut palvelut ja auttaisi myös työn hakemisessa puolisoille. Nyt kaivattaisiin mielikuvitusta, ennakkoluulottomia ja uusia keinoja. Sama asetelma on keskustelussa hoitajamitoituksesta. Se ei puutu todelliseen ongelmaan eli siihen, että hoitotyö ei ole ammattina houkutteleva. Vastuu on suuri ja palkkaus vaatimaton. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Hallituksen valta vaikuttaa siihen on rajallinen, mutta yhteiskunnallisena kysymyksenä hoitotyön arvostus on mitä tärkein. Tulevaisuudessa tarvitsemme silti yhä enemmän hoitotyön tekijöitä. Koulutusmääriä pitää nostaa ja huolehtia, että alalle myös jäädään. Sama koskee yksinyrittäjiä. Jos kannustamme ihmisiä yrittäjiksi, pitää meidän myös huolehtia, että se on oikeudenmukaisella tavalla yhteiskunnan tukemaa. Yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva ei ole sitä vieläkään. Siihen on aika tulla muutos. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-08T13:17:51,2019-10-08T13:24:01,Tarkistettu,1.1 2019_46_14,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt ryhmäpuheenvuorokierroksen jälkeen vastauspuheenvuorot ministereille, valtiovarainministeri Lintilälle ja pääministerille, molemmille 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_46_15,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutamia huomioita. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt se puhe loppuun!] — En aio pitää loppuun puhetta, joka jäi äsken kesken, [Jukka Gustafsson: Odotimme niin!] vaan muutamia huomioita, joita ryhmäpuheenvuoroissa tuli esille. Oppositio läpi linjan keskitti huomiota hallituksen lisääntyneisiin menoihin budjetissa. Se on tietysti aina syytä huomioida, mutta jos itse asiassa katsotaan alijäämää, joka tulee ensi vuoden budjettiin, niin sehän on alijäämäinen noin 2 miljardia, ja jos siihen otetaan huomioon sitten meidän menolisäykset, siis päätösperusteiset menolisäykset, jotka kuuluvat siihen, vähennetään suhdanneluonteiset menot sieltä, korkomenojen lasku ja verotulot, niin ensi vuoden budjetti on 300 miljoonaa enemmän alijäämäinen kuin tämän vuoden. Eli puheet varsin holtittomasta rahankäytöstä ovat aika tavalla yliammuttuja. Haaste on ilman muuta kova: Me olemme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kansainvälisen talouden vaikean ennustettavuuden vuoksi. Vientivetoisena maana me kärsimme tällä hetkellä jo kauppasodasta, brexitistä, Euroopan talouskehityksestä, ja nämä ovat varmasti niitä asioita, jotka tekevät budjetin tekemisestä niin nyt kuin parina seuraavana vuonna entistä haastavampaa. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Se, että en kuullut kovinkaan montaa menojen säästämiskohdetta, mitä tuotiin... [Välihuutoja — Markus Mustajärvi: Hävittäjähankinnat! — Eduskunnasta: Yritystuet! — Perussuomalaisten ryhmästä: Se sanottiin monta kertaa!] — Niin joo, maahanmuuton kustannukset, joo, olette oikeassa, ne tulivat. No, siitä voisin sanoa sen, että katsoin, että esimerkiksi 2016, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, ne kulut olivat 827 miljoonaa. [Välihuutoja] Ensi vuonna ne ovat 408 miljoonaa eli ne ovat yli puolta vähemmän, [Välihuutoja] mutta ymmärrän kyllä, että jostain se huomio pitää kohdentaa, [Paavo Arhinmäki: Mitä muurahaisia sinne perussuomalaisten penkkeihin yhtäkkiä ilmestyi?] mutta yhtä kaikki, kyllä... [Hälinää — Puhemies: Kuunnelkaa ministerin puhetta nyt!] Yhtä kaikki, edelleen tämä suurin haaste meillä tulee olemaan — mitä olen useamman kerran tässä salissa korostanut — se, kuinka me onnistumme työllisyysasteen saavuttamisessa. [Välihuutoja oikealta] Kaikista suunnista, mistä lähestytään tätä budjettia ja julkisen talouden suunnitelmaa, keskeisessä roolissa on työllisyystavoitteiden täyttyminen, [Arto Satonen: Kyllä, niin on!] ja sitä ei yksikään puolue voi ohittaa tässä. [Timo Heinonen: Niitä odotellessa!] Hallitus on tehnyt omia toimiansa, tekee niitä jatkuvasti. Me odotamme kevään riiheen ensimmäisiä esityksiä työmarkkinajärjestöiltä, mutta koko ajan hallituksen oma työllisyystyöryhmä on työskentelemässä — ja, totta kai, meidänhän täytyy tehdä näitä toimia koko ajan siinä raamissa, jota tämänhetkinen lainsäädäntö meille antaa ja edellyttää, haastattelut ynnä muuta vastaavaa. Me olimme elokuussa tilanteessa, että meillä oli Suomen mittaus-historian korkein avoimien työpaikkojen lukumäärä. Eli meidän ongelmamme kohtaannosta on erittäin realistinen ja erittäin ratkaisevassa roolissa. Hallitus tekee budjetissa lisäpanostuksia työ- ja elinkeinokeskusten resursseihin. Me tarvitsemme entistä enemmän suoraa apua niille, jotka ovat jääneet oikeastaan tämän työvoimaresurssin ulkopuolelle. Meillä on edelleen korkea työttömyys ja meidän tulee esimerkiksi ikäluokista, jotka ovat hiukan iäkkäämpiä, hakea sille työllisyysasteelle nousua, meidän tulee maahanmuuttajien osalta saada ehdottomasti korkeampaa nousua ja osatyökykyisten osalta. Eli kyllä me tarvitsemme useita eri keinoja. On käytetty paljon keinoja, helppoja keinoja ei varmasti ole olemassa. Mutta yhtä kaikki, kyllä tämän yhteiskunnan julkisten palvelujen rahoitus ratkaistaan sillä, kuinka me saamme hoidettua työllisyysasteen ja ihmiset töihin. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa, ministeri Lintilä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-08T13:24:18,2019-10-08T13:29:20,Tarkistettu,1.1 2019_46_16,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt vastauspuheenvuoro, pääministeri Rinne, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_46_17,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Alkukesästä julkaisimme hallitusohjelman, kerroimme yhteisestä tulevaisuusvisiosta, jolla Suomesta rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Työ on edennyt suunnitelmallisesti. Budjetissa ja julkisen talouden suunnitelmassa nämä linjaukset konkretisoituvat tämän vaalikauden ensimmäisiksi ratkaisuiksi. Tämä on 2020-luvun ensimmäinen tulevaisuusbudjetti. Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteenamme on, että kaikilla suomalaisilla on huomenna paremmin kuin tänään. [Oikealta: Entäs ylihuomenna?] Arvoisa puhemies! Laitamme liikkeelle investointeja tulevaisuuteen noin 750 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Tulevat vuodet mukaan lukien tämä tarkoittaa nyt yhteensä 1,35 miljardin euron tulevaisuusohjelmaa. Investoimme ennen kaikkea koulutukseen, osaamiseen, ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun — asioihin, jotka vahvistavat menestyksemme perustaa ja maapallon säilymistä elinkelpoisena. Investoimme erityisesti talouden ja työllisyyden kasvun edellytysten vahvistamiseen. Ilman näitä panostuksia osaamiseen ja hyvinvointiin edessämme olisi hitaan kurjistumisen ja näköalattomuuden tie. Arvoisa puhemies! Talouskasvun täytyy hyödyttää kaikkia, eikä vain niitä, joilla jo menee ennestään hyvin. Siksi me teemme merkittävät pysyvät panostukset palveluihin, perus--turvaan, pieniin eläkkeisiin ja lapsiperheiden tukeen. Käytettävissä olevat tulot kasvavat tämän budjetin esityksillä noin 70 prosentilla suomalaisista — siis 70 prosentilla suomalaisista — ja suhteessa eniten pienituloisilla. Haluamme, että ihmiset pääsevät helposti lääkäriin ja kenenkään ei tarvitse olla huolissaan omasta tai läheistensä ikääntymisestä. Siksi laitamme hoitotakuun ja hoitajamitoituksen lakiin. [Välihuutoja oikealta] Haluamme katsoa hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä koulutus on paitsi hyvää talouspolitiikkaa myös tehokkain väline eriarvoistumista vastaan. Koulutuspanostuksia on heti ensi vuonna 350 miljoonaa euroa — heti ensi vuonna 350 miljoona euroa. [Ben Zyskowicz: Osa on määräaikaisia!] Hallitusohjelman mukaisesti päätösperusteiset uudet pysyvät menot rahoitetaan kehyskaudella pääosin päätösperusteisilla lisätuloilla ja uudelleenkohdennuksin — rahoitetaan pääosin lisätuloin ja uudelleenkohdennuksin. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion tulevaisuus ja sen rahoituksen kestävyys sekä julkisen talouden tasapaino ovat hyvin paljon kiinni työllisyysasteen kehityksestä. Hallitus on vahvasti sitoutunut asettamaansa työllisyystavoitteeseen. Työllisyystavoitetta ei saavuteta tekemättä mitään. Tässäkin asiassa hallitus etenee suunnitelmallisesti ja asioita huolellisesti valmistellen. Työllisyyspolitiikassa hyödynnämme vahvasti muiden Pohjoismaiden onnistuneita esimerkkejä. Etenemme palveluiden ja ihmisten kannustamisen kautta. Teemme politiikkaa ihmisiä tukien, kannustaen ja kaikki mukana pitäen. Arvoisa puhemies! Budjetti sopii näkyvissä olevaan heikentyvän talouskasvun näkymään hyvin, kuten valtiovarainministeriön talouskatsauksessa todetaan. Varmistin tänä aamuna keskustelemalla ylijohtaja Spolanderin ja valtiosihteeri Hetemäen kanssa tästä talouskatsauksesta, ja lopputulos oli se, että valtiovarainministeriön keskeiset virkamiehet tukevat sitä hallituksen finanssipolitiikan linjaa, joka löytyy näistä budjettikirjoista. [Ben Zyskowicz: Mikä yllätys!] Ensi vuoden meno- ja tulolinja tarkoittaa sitä, että finanssipolitiikka on lievästi elvyttävää. Se tukee talouskasvua. Uudistusten ja investointien tekemättä jättäminen ja leikkaaminen olisi vahingollista politiikkaa sekä tässä tilanteessa että tulevaisuuden kannalta. Aktiivisempaa finanssipolitiikkaa on peräänkuulutettu jo pitkään kansainvälisessä keskustelussa. Sitä ovat esittäneet esimerkiksi EKP:n väistyvä ja tuleva pääjohtaja, ja viimeksi täällä Suomessa painavan puheenvuoron siitä käytti Sixten Korkman viime viikonloppuna. Tämän hallituksen finanssipolitiikka toteuttaakin juuri tällaista aktiivista linjaa. Arvoisa puhemies! Arvoisa kokoomus, edustajat Mykkänen ja Orpo, kysyitte, voiko minuun luottaa. Jos sitä mitataan sillä, miten kansalaisille annettuja lupauksia täytetään, niin kyllä voi. Vain viisi kuukautta vaaleista, ja pienituloisille eläkeläisille on tulossa ensimmäinen erä useamman vuoden kuluessa luvatusta sadasta eurosta. Pelkästään noiden korotusten toteuttaminen tarkoittaa tällä vaalikaudella noin 800:aa miljoonaa euroa. Te lupasitte ennen vuoden 2015 vaaleja, ettette leikkaa koulutuksesta lainkaan. [Vihreiden ryhmästä: Kuinkas kävikään!] Tästä koulutuslupauksesta huolimatta te leikkasitte yli 3 miljardia euroa viime vaalikaudella. Kyllä voi minun lupauksiini luottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T13:29:24,2019-10-08T13:35:13,Tarkistettu,1.1 2019_46_18,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt uskoisin, että edustajat haluavat käydä debattiin. Siltä tämä silmämääräisesti näyttää. Pyydän edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_46_19,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden ongelmia ei ratkaista sillä, että siirrellään pennosia momentilta toiselle, vaan tekemällä sellaista politiikkaa, joka pitkällä aikajänteellä vähentää menoja ja siten tarvetta verottaa työtä ja yrittämistä. Valitettavasti tämä hallitus toimii päinvastoin. Se tekee negatiivisia tulevaisuusinvestointeja. Suomelle kriittisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä rapautetaan entisestään esimerkiksi dieselveron korotuksella mutta myös epämääräisillä ja ristiriitaisilla puheilla koskien vaikkapa metsien käyttöä maassa, joka harjoittaa maailman vastuullisinta metsäpolitiikkaa. Toisaalta hallitus kasvattaa rakenteellisesti menoja haalimalla maahan lisää sosiaaliturvan asiakkaita sekä helpottamalla turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä että edistämällä alipalkattujen halpatyöläisten maahanmuuttoa. Parempi väki toki saa halpoja remontti-, ravintola- ja siivouspalveluja, mutta julkiselle taloudelle tämä on tuhoisaa kehitystä, [Puhemies koputtaa] ja se syventää luokkayhteiskuntaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-08T13:35:13,2019-10-08T13:36:24,Hyväksytty,1.1 2019_46_20,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy tähän heti sanoa, että jos edustaja Halla-aho on huolissaan palkkojen polkemisesta, niin en ymmärrä, minkä takia Euroopan parlamentin istunnossa te äänestitte lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä vastaan, joka nimenomaan parantaa tilannetta niin, [Vasemmalta: Ohhoh!] että palkkoja ei poljeta. Te täällä puhutte toista mutta tosiasiassa olette äänestänyt niitä uudistuksia vastaan, jotka nimenomaan laittavat tämän palkkadumppauksen kuriin, ja teitte sen porukassa, joka on erittäin oikeistolainen, ja juuri niistä syistä. Arvoisa puhemies! Nyt olennaista on se, että tässä hallituksen talousarvioesityksessä reagoidaan tähän suhdanteen heikkenemiseen, mikä on tapahtunut. Oppositio täällä haluaisi jatkaa leikkauksia. Oppositio ei haluaisi reagoida, [Leena Meri: Eihän niin ole sanottu!] mutta samaan aikaan on moitittu hallituksen koulutuspanostuksia liian pieniksi. Arvoisa kokoomus, kertokaa: kun te haluaisitte käyttää vähemmän menoja, niin mistä te leikkaisitte, koulutuksesta, johon nyt tulee kolme- ja puolisataa miljoonaa euroa, [Puhemies koputtaa] perusväylänpidosta, luonnonsuojelusta vai kuntien miljardeista? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!] Kertokaa, mikä on se teidän leikkauslistanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-08T13:36:28,2019-10-08T13:37:41,Hyväksytty,1.1 2019_46_21,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen täällä lainasi Kennedyä. Minusta hallituksen kannattaisi lainata Mikko Spolanderia, lukea hänen viisaat ohjeensa siitä, miltä julkisen talouden kehittyminen näyttää ja ennuste näyttää, ja se, kun hän sanoo, että ennusteen mukaan rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Kaikkien kellojen pitäisi nyt hälyttää. Teidän pitäisi ymmärtää, että tämä teidän politiikkanne johtaa ihmisten palveluiden ja suomalaisten hyvinvoinnin osalta katastrofiin. Te jaatte tuloja ja lisäätte menoja, joihin rahoja ei ole. Valtiovarainministeri Lintilä sanoi aivan oikein, että työllisyystoimet ovat kaikki kaikessa, mutta kuten Spolander sanoo: niitä odotellessa. Ei nyt ole, hyvä hallitus, aikaa odotella. Teidän pitäisi palata Säätytalolle, jaksottaa uudelleen nämä menolisäykset, ottaa lusikka kauniiseen käteen ja keskittyä työpaikkoihin, auttamaan niitä 300 000:ta ihmistä, jotka ovat työttöminä, [Puhemies koputtaa] ja niitä 110 000:ta avointa työpaikkaa löytämään toisensa. Se vaatii tekoja nyt!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-08T13:37:45,2019-10-08T13:38:57,Hyväksytty,1.1 2019_46_22,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Taidan käyttää vähän tällaisen maataloushenkisen puheenvuoron tässä. Totean nyt alkuun, kun tuolta tuli oppositiosta väite, että maaseutua kurjistetaan: me hoidamme ensi vuodelle viljelijöille luvatut ympäristötukikorvauksen kompensaatiot ja vaikeiden alueiden tuen rahat, [Perussuomalaisten ryhmästä: EU leikkaa!] mitkä jäivät edellisiltä maatalousministereiltä tekemättä toissa kaudella — itse asiassa edustaja Orpo oli silloin maatalousministeri, ja hänen ohjelmansa ongelmat hoidettiin. Mutta päämaatalouspuheenvuoroni, arvoisa puhemies, on se, että nythän meillä on mahdollisuus jakaa sitä satoa, jonka Juha Sipilän hallitus kylvi viime kaudella sillä kovalla taloudenpidolla ja niillä uudistuksilla, mitä viime vaalikaudella tehtiin. Mutta nyt pitää tehdä vähän uutta kylvöä. Kylvetään perhepolitiikassa, kylvetään uusilla työllisyystoimilla, kylvetään koulutuksessa. Täällä esitettiin väite, että aluepolitiikka on unohtunut. Me laitamme infraa pitkin Suomea kuntoon. Ja puhemies, kysyisin nyt muun muassa aluekehityksestä ja yrittäjyydestä vastaavalta elinkeinoministeri Kulmunilta: voitteko kertoa, mitä kaikkea uutta aluepolitiikkaan punamultahallitus tuo?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-08T13:39:01,2019-10-08T13:40:08,Hyväksytty,1.1 2019_46_23,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Itse muistan elävästi sen, kun neljä vuotta sitten silloinen kokoomuslainen valtiovarainministeri esitteli talouslinjansa eduskunnan istuntosalissa, ja silloin leikattiin kaikesta siitä, mikä suomalaisille on tärkeintä. Keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa suomalaiseen luonnonsuojeluun tehtiin massiiviset leikkaukset. Kun oppimistulokset heikentyivät ja oppimiserot kasvoivat, työttömien lapsilta vietiin oikeus yhdenvertaiseen varhaiskasvatukseen ja lapsiryhmiä kasvatettiin. Näiden päätösten seurauksena 1 600 ammatillisen oppilaitoksen opettajaa irtisanottiin, pelkästään Helsingin yliopistosta sadat ihmiset menettivät työpaikkansa ja kaikista köyhimmiltä ihmisiltä leikattiin. Nyt tämä leikkausten tie on ohi, ja nyt rakennetaan parempaa maata: Yli 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun, 350 miljoonaa euroa koulutukseen, ja ihmisiä nostetaan köyhyydestä sadoilla miljoonilla euroilla. Ja se, ystävät, on arvovalinta — se on vain hyvin erilainen kuin kokoomuksen arvovalinta. [Ben Zyskowicz: Ottamalla kolmekymppisiltä ja heidän lapsiltaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-10-08T13:40:12,2019-10-08T13:41:19,Hyväksytty,1.1 2019_46_24,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun maailmantalous näyttää heikkenevän, se saattaa heijastua tai todennäköisesti heijastuu myös Suomen talouteen. Sen vuoksi on järkevää tehdä lievästi elvyttävä budjetti ja samaan aikaan sosiaalisesti oikeudenmukainen budjetti. Nyt lisätään koulutukseen, perusturvaan, eläkkeisiin ja työllisyydenhoitoon ja samalla puretaan niitä kaikkein epäoikeudenmukaisimpia päätöksiä, kuten aktiivimalli. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on selvä väärinkäsitys siitä, millä nämä rahoitetaan. [Leena Meri: Kerro!] Nämä rahoitetaan verotuloilla, joita kerätään enemmän. [Naurua] Sen lisäksi tarvitaan toimivia työllisyysratkaisuja, joilla pystytään vuoteen 2023 mennessä työllisyysastetta nostamaan ja tätä alijäämää parantamaan. Arvoisa puhemies! Kun täällä kritisoidaan sitä, mitä tapahtuu tavalliselle suomalaiselle, niin minäpä kerron: 70 prosenttia saa ensi vuonna enemmän käteen rahaa painottuen pienituloisimmille, [Puhemies koputtaa] ja kaikkein suurituloisin 20 prosenttia on ainoa, joka maksaa vähän enemmän. [Puhemies: Aika!] Sitä 20:tä prosenttiako kokoomus ja perussuomalaiset haluavat vain puolustaa? [Ben Zyskowicz: Mitä tapahtuu kolmekymppisille, jotka kaiken tulevat maksamaan?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-10-08T13:41:19,2019-10-08T13:42:38,Hyväksytty,1.1 2019_46_25,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Rouva puhemies! Nimeni mainittiin muutama puheenvuoro sitten, joten on varmaan paikallaan vastata. Vuonna 2018 hyväksytty muutos lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin ei aiheuttanut mitään muutoksia Suomen lainsäädännössä. On hyvä asia, että tämä asia on jo järjestyksessä ja oli jo silloin järjestyksessä suomalaisessa lainsäädännössä. [Paavo Arhinmäki: No miksi vastustitte?] — Te ette ehkä nyt ymmärrä tätä, mutta EU-lainsäädäntödirektiivit ja asetukset ovat aina tyypillisesti valtavan laajoja paketteja, joista on hyvin helppo populistisia tarkoitusperiä varten [Naurua] kaivaa yksityiskohtia ja rummuttaa niitä loputtomiin julkisuudessa, ja kyse on myös kompetenssikysymyksistä, siitä, missä kaikissa asioissa me haluamme laajentaa EU:n kompetenssia, antaa sille lisää päätösvaltaa, [Paavo Arhinmäki: Te ette halua parantaa työntekijöiden asemaa!] ja milloin haluamme pitää sen omissa käsissämme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-08T13:42:42,2019-10-08T13:43:36,Hyväksytty,1.1 2019_46_26,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä, kyse on todella laajasta paketista, [Ben Zyskowicz: Puhemies, tästäkö meidän pitää nyt puhua?] joka on tehty nimenomaan työntekijän suojelemiseksi ja sen suojelemiseksi, että kun EU:ssa on sisämarkkinat, niin Puolasta ei tulla tänne tekemään niillä työehdoilla vaikka kuinka pitkäksi aikaa töitä. Tästä on kysymys, ja tätä vastaan, edustaja Halla-aho, te äänestitte, ja sen vuoksi, oikeisto-oppositio, teidän puheenne työntekijöiden palkkadumppauksesta ovat vailla pohjaa. Tämä on fakta, ja tätä te ette pääse karkuun, vaikka kuinka kiemurtelisitte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-08T13:43:36,2019-10-08T13:44:20,Hyväksytty,1.1 2019_46_27,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Lintilä, te luettelitte paljon hyviä asioita. Puheenne jäi kuitenkin kesken. Olisiko siellä viimeisellä sivulla ollut niitä rahoituskeinoja tähän, millä tämän kaiken rahoitatte? Kertokaa se Suomen kansalle. Valtiovarainministeriön omat virkamiehetkin lakonisesti toteavat, Rinne, teidän hallituksenne toimista, että ”niitä odotellessa”. Itse en aio hengitystä pidättää niitä odotellessa. Se ei kyllä yllätä, että me emme teihin luota eivätkä luota enää suomalaisetkaan, [Paavo Arhinmäki: Enemmistö kuitenkin!] mutta luulisi, että te olisitte huolissanne, kun teidän omat virkamiehennekään eivät enää näytä teihin luottavan. Ongelma on se, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut — varhaiskasvatus, peruskoulu, sote, vanhustenhoito — eivät kestä Rinteen hallituksen linjaa. [Paavo Arhinmäki: Vastustatteko te parannuksia?] Ministeri Kulmuni, miksi te keskustassa annatte porata reikää hyvinvointiyhteiskunnan perustaan? Miksi te poraatte reikää hyvinvointiyhteiskunnan perustaan? Ja ministeri Kulmuni, teidän pitää nyt kertoa: oletteko te ylpeitä edeltäjänne, [Puhemies koputtaa] pääministeri Sipilän työn tuloksista [Puhemies: Aika!] vai häpeättekö te niitä? [Paavo Arhinmäki: Vastustatteko te koulutukseen panostamista?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-08T13:44:23,2019-10-08T13:45:47,Hyväksytty,1.1 2019_46_28,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Mennään debattia vähän aikaa läpi, ja sitten annan ministereille puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_29,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ärade talman! Ministeri Lintilä avasi hyvin tämän budjetin päänumeroita, muun muassa sen, että toki meillä on alijäämää 2 miljardia, ja se ei ole ikinä hyvä. Viime vuonna paremmassa suhdanteessa se oli 1,7. Puhutaan aika lailla samoista kokoluokista. Toinen asia: Suomalaiset yritykset ovat jo pidempään harmitelleet pitkiä käsittelyaikoja, kun tänne halutaan ulkomaisia erityisasiantuntijoita, ja asiasta käytiin keskustelua sekä Hesarin että Ylen sivuilla viikonloppuna. Hallitusohjelmassa luvataan, että näitä monelle yritykselle hyvin tärkeitä prosesseja nopeutetaan. On puhuttu siitä, että käsittelyminimi olisi neljä viikkoa, siinä missä se tänä päivänä helposti voi olla yli kaksi kuukautta. Kysyisin hallitukselta: millä aikataululla tämä äärimmäisen tärkeä ja hyvä uudistus saadaan vietyä läpi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-08T13:45:51,2019-10-08T13:46:46,Hyväksytty,1.1 2019_46_30,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen sitä, että täällä puheissa kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta yksikään muu puolue ei ole kantanut huolta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kestävyyden kannalta merkittävimmästä ongelmasta eli syntyvyyden romahduksesta. [Antti Kurvinen: Minä kannoin!] — No sitten kuuntelin huonosti. — Mutta me olemme todellakin saaneet tuoreita katastrofilukuja, ja jos tätä emme saa korjattua, niin edessämme on hyvinvointiyhteiskunnan, kilpailukyvyn, eläkejärjestelmän kestävyyden ja myös ilmastopäästöjen torjunnan kyvykkyyden rapautuminen. Kaksi vuotta sitten Virossa moninkertaistettiin lapsilisät. Kolmen lapsen perhe saa kuukaudessa lapsilisää 500 euroa ja sen lisäksi vielä 300 euron kertaluonteisen vauvarahan, kun Suomessa kolmen lapsen perheessä lapsilisä on noin 340 euroa — ja kun ottaa vielä huomioon, minkälaiset tuloerot näillä mailla on. Virossa syntyvyys saatiin nousuun. [Puhemies koputtaa] Eikö nyt olisi aika panostaa väestö- ja perhepolitiikkaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-08T13:47:04,2019-10-08T13:48:13,Hyväksytty,1.1 2019_46_31,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Katsoin eilen A-studiota ja kuuntelin ministeri Kulmunin puheita, kun hän sanoi, että kyllä Sipilän hallituskin sai työllisyyden kuntoon. Onko tässä joku ymmärrys vai mikä tässä on? Silloin elettiin nousukautta, kaikki meni hyvin, ihmisiä palkattiin, ja talous meni ylöspäin. Ei se sama asia tapahdu, kun talous menee alaspäin. Työllisyys ei tule lisääntymään sillä tavalla. Se pitäisi ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-08T13:48:13,2019-10-08T13:48:57,Hyväksytty,1.1 2019_46_32,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri Lintilä, te vastasitte perussuomalaisten kysymykseen maahanmuuton kustannuksista tuossa hyvin ylimalkaisesti ja viittasitte siihen Sipilän hallituksen aikana tapahtuneeseen turvapaikanhakijavyöryyn ja siihen koko hänen tilanteeseensa, [Antti Rantakangas: Te olitte mukana siinä!] jossa hän kutsui maailman tänne tervetulleeksi kylään ja perussuomalaiset sitten heitettiin hallituksesta ulos. [Välihuutoja vasemmalta] Onko teillä mitään tietoa maahanmuuton kustannuksista? Onko valtiovarainministeri millään tavalla velvollinen mielestänne ottamaan kantaa näihin kustannuksiin? Perussuomalaiset eivät voi ymmärtää, että te nostatte kiintiöpakolaisten määrää vähintään sadalla vuositasolla. Kertokaa, tiedättekö kukaan siellä ministeriaitiossa, mistä nämä virkamiehemme aikovat hakea nämä sata tänne tulijaa. Vuositasollahan se nousee sitten vähintään 850 kiintiöpakolaiseen, jotka te haluatte turvapaikanhakijoiden lisäksi. Näiden kustannukset ovat jo miljardiluokassa. Se on miljoona per yksi turvapaikanhakija, yksi pakolainen, [Puhemies koputtaa] joka ei täällä työllisty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-08T13:49:02,2019-10-08T13:50:17,Hyväksytty,1.1 2019_46_33,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä kertoi vain tosiasiat. Edustaja Tavio ja perussuomalaiset, ette te pääse irti siitä vuoden 2016 budjetista. [Leena Meri: Emme me nyt siitä puhu, vaan tästä budjetista!] Te hyväksyitte 800 miljoonan maahanmuuton kustannukset. Ette te olleet lähtemässä hallituksesta pois ja vaatineet, että nämä Suomeen tulleet pitää pakkopalauttaa. Ette te vaatineet. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Nyt te täällä kritisoitte sitä, että maahanmuuton kustannukset ovat puolittuneet siitä ajasta — puolittuneet 800 miljoonasta 400 miljoonaan. Eikö tämä ole hyvä suunta? Ja kertokaa teidän kannattajillennekin, että kun te lähditte pois hallituksesta, niin tilanne parani ja maahanmuuton kustannukset alenivat, ja tämä on hyvä Suomen kansan kannalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-08T13:50:21,2019-10-08T13:51:02,Hyväksytty,1.1 2019_46_34,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Takaisin tähän budjettiin: Julkisen talouden suunnitelma kertoo, että vuonna 23 alijäämä kunta- ja valtiontaloudessa on 5,5 miljardia — 5 500 miljoonaa, hirvittävä summa — ja hallitusohjelmassa lukee, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 23. Hyvä hallitus, kukaan ei enää usko, että pystytte tähän. Tällä ohjelmalla, näillä olemattomilla työllisyystoimilla, kukaan ei usko. Eivät ekonomistit, eivät virkamiehet. Ja mitä te teette? Tumput suorana siellä odotatte, että työmarkkinajärjestöt tekevät työllisyystoimia. Minusta tämä on vastuutonta, ja sehän kohdistuu meidän lapsiin, niihin tuleviin sukupolviin, jotka joutuvat sitten korjaamaan näitä jälkiä — ja seuraava hallitus, varmasti oikeistohallitus, korjaa vasemmistohallituksen jäljet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-08T13:51:02,2019-10-08T13:52:02,Hyväksytty,1.1 2019_46_35,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Orpo, kyllä tämä on ihan totta tämä kokoomuksen velkaantumispitsa. Tästä me näemme selkeästi, että vastuupuolueista kultamitalisijalla, ylivoimaisella sellaisella, on kokoomus, kun puhutaan siitä, kuinka paljon valtiota on velkaannutettu. Eli tässä suhteessa puheidenne uskottavuus on hieman kyseenalainen. Puhemies! Täällä on myös kokoomukselle esitetty tärkeitä kysymyksiä, joihin toivon, että te saatte areenaa vastata ja vastaatte. Eli kun moititte valtion menojen lisäystä tietyissä kohdin, niin mistä te leikkaisitte? [Ben Zyskowicz: Ei kun me huolehditaan tuloista työllisyyden kautta!] Leikkaisitteko te koulutuksesta? Leikkaisitteko te vanhustenhoivasta? Leikkaisitteko te esimerkiksi palkkatuesta? [Paavo Arhinmäki: Vai onko kokoomuksella taikaseinä?] Oletteko eri mieltä valtiosihteeri Hetemäen kanssa, joka nimenomaan sanoi, että työttömät on jätetty heitteille ja nyt tarvitaan palkkatuen parannusta? Haluaisimme tietää, arvoisa kokoomus — Antti Lindtman esitti teille juuri kysymyksen — mistä kokoomus leikkaisi, ja nyt tietenkin odotamme, että saamme myös siihen vastauksen. [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-08T13:52:06,2019-10-08T13:53:17,Hyväksytty,1.1 2019_46_36,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Annan nyt kaksi debattipuheenvuoroa, ja sitten ministereille. Edustaja Mykkänen ja sitten edustaja Halla-aho.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_37,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä piirakka, jota edustaja Viitanen heilutteli, on erityisesti edustaja Viitasen ja edustaja Gustafssonin käsissä kulunut nyt muutaman viikon, [Paavo Arhinmäki: Vuoden!] ja ehdotan, että otamme yhteisen puhelun tulevalle komissaari Jutta Urpilaiselle ja kysymme, muodostuiko tämä piirakka holtittoman taloudenpidon takia vai finanssikriisin takia. Ja jatkokysymyksenä voidaan myös kysyä, oliko se kokoomus, joka halusi pehmoilla silloin, vai oliko kenties muissa sen hallituksen puolueissa ongelmia. [Välihuutoja] Jokainen tietää, että finanssikriisin jälkeen oli aidosti pakko täyttää kassaa myös velalla. Ei lisätty menoja, joita velaksi lisätään, vaan silloin pysyttiin tässä. Pääministeri Rinne, te vastasitte epäilyihimme vakuuttamalla, että teihin voi luottaa, ja kyllä minäkin teihin luotan siinä, että pystytte tekemään päätöksiä, joilla lisätään menoja ensi vuonna, mutta kun teillä on siellä myös lupaus tuleville sukupolville tasapainosta. Kysyn, ministeri Lintilä: Paljonko vuonna 2023 täytyy leikata pysyviä menoja, jos työllisyyspaikkoja ei tule lisää vaan pysytään valtiovarainministeriön eilisissä perusuraluvuissa eli 73 prosenttia? Paljonko joudutte 2023 leikkaamaan euroissa menoja? Silloinhan kertaluontoiset eivät enää ole joka tapauksessakaan voimassa, eli niitä opettajia ei ole omassa silloin. [Puhemies: Aika!] Nyt puhutaan pysyvistä menoista. Paljonko te leikkaatte niitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-08T13:53:23,2019-10-08T13:54:48,Hyväksytty,1.1 2019_46_38,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella mielenkiintoista, että keskusta syyttää oman hallituksensa tekosista puoluetta, joka heitettiin sittemmin ulos edellisestä, Juha Sipilän hallituksesta. [Välihuutoja] Sanoisin valtiovarainministeri Lintilälle siitä, että kun puhutaan maahanmuuton kustannuksista, niin ei pidä tuijottaa yksisilmäisesti vastaanottokustannuksia, jotka vaihtelevat suuresti vuotuisen turvapaikanhakijamäärän myötä. Kyse on niistä pysyvistä rakenteellisista kustannuksista, joita syntyy ihmisistä, jotka eivät kokemusperäisesti koskaan työllisty tai ainakaan saavuta kantaväestön tulotasoa. On laskettu, että Somaliasta ja Irakista Suomeen muuttanut ihminen aiheuttaa keskimäärin 10 000—15 000 euron kielteisen nettovaikutuksen julkiselle taloudelle joka ainoa vuosi. Kun mitään reseptiä ei tämän ongelman korjaamiseen ole keksitty, ainoa toimiva keino on pyrkiä vähentämään maahanmuuttoa tällaisista maista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-08T13:54:49,2019-10-08T13:55:58,Hyväksytty,1.1 2019_46_39,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt ministereille vastauspuheenvuoroja. — Pääministeri Rinne, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_40,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia asioita nostan esille tästä keskustelusta. Edustaja Orpo nosti esille tämän julkisen talouden suunnitelmassa olevan 5,5 miljardin euron ennusteen vuodelle 2023 — jos mitään ei tehdä — ja hän totesi edellisessä puheenvuorossaan, että rahat eivät riitä hyvinvointivaltion ylläpitämiseen, mutta unohti sanoa: jos ei tehdä mitään. Niin kuin tuolla valtiovarainministeriön talouskatsauksessa todetaan, siellä odotetaan, että hallitus tekee hallitusohjelman mukaisesti niitä toimenpiteitä, jotka liittyvät työllisyyteen. Me emme ole luvanneet — tämä hallitus ei ole luvannut — toimenpiteitä ennen vakaata harkintaa ja huolellista suunnittelua, ja niitä toimenpiteitä lähtee liikkeelle ensi vuoden kehysriihessä huhtikuussa ja elokuussa 2020. Ne ovat ne keskeiset ajankohdat. Niitä kannattaa, edustaja Orpo, seurata tosi tarkkaan. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Niitä kannattaa seurata todella tarkkaan, sieltä tulee sitten. Mitä tulee edustaja Räsäsen esittämään kysymykseen syntyvyydestä, niin kannattaa tässäkin suhteessa lukea tuota hallitusohjelmaa. Sieltä löytyy lapsiperheisiin liittyviä merkittäviä kokonaisuuksia, joilla halutaan nimenomaan vahvistaa niiden ihmisten, jotka kykenevät hankkimaan perhettä ja haluavat hankkia perhettä, mahdollisuuksia sitä viedä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T13:56:01,2019-10-08T13:57:19,Hyväksytty,1.1 2019_46_41,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Kulmuni, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_42,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan muutamiin kysymyksiin, joita tässä esitettiin, ja haluan ehkä muistuttaa siitä kilpailukyvyn pohjasta, mitä edustaja Halla-aho epäili teollisuuspolitiikan suhteen, että kuinka hallituksen linjat siihen purevat. Kuten olen aikaisemminkin tässä salissa todennut, se, että vastataan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun pitämällä huolta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä esimerkiksi alentamalla teollisuuden sähköveroa kohti eurooppalaista minimiä, on mitä suurimassa määrin teollisuuspolitiikkaa, vahvaa sellaista, ja auttaa myös yhteiskuntaamme sähköistymään — ja on muuten myös erittäin tärkeässä roolissa aluekehityksen suhteen, koska useat meidän suurista teollisuuslaitoksistamme ovat ympäri tämän maan. Sillä on erittäin iso merkitys koko tälle kansantaloudelle. [Petteri Orpo: Miksette te tee sitä sitten?] Toisekseen edustaja Kurvinen nosti esiin nämä aluepolitiikkaan ja aluekehitykseen liittyvät asiat, ja on erittäin tärkeää, että useampi kymmenen miljoonaa euroa, ensi vuonnakin 20 miljoonaa, lähtee liikkeelle kestävään aluekehitykseen ja sen puolesta tehtävään työhön. Maakunnille tulee lisäpanostuksia, ja on sopimusperusteisuutta, jota jatketaan. Itse asiassa sitä hyvää pohjaa, sitä sopimusperusteisuutta, joka viime vaalikaudella lähti liikkeelle siitä, että Varsinais-Suomessa ja läntisessä Suomessa kasvu lähti etenemään, pyritään laajentamaan myös muille alueille, joilla on kova positiivisuuden kierre ja huutava pula työntekijöistä tällä hetkellä, ja sen eteen toki hallitus tekee työtä. Vaikkapa se liittyy aluekehitykseen kaikkinensa, että yhteisellä päätöksellä parlamentaarisesti 300 miljoonaa euroa tulee lisää perusväyliin ja infrastruktuuriin, ja se jos mikä on tärkeä asia elinkeinoelämälle mutta myös joka ikiselle suomalaiselle tien ja raiteen käyttäjälle. Sitten haluan kommentoida vielä edustaja Heinoselle, kun kysyitte, miksi porataan reikiä, että kyllä minun kysymykseni on oikeastaan osoitettu teille: [Timo Heinonen: Vastatkaa nyt ensin!] Kokoomus on esittänyt miljardiluokan veronkevennyksiä, ja tässä salissa te vastustatte joka ikistä menolisäystä, jota tämä hallitus on tekemässä varhaiskasvatukseen, korkeakoulutukseen tai peruspalveluihin, ja samalla te haluaisitte keventää veroja suurituloisilta miljardiluokassa. Kyllähän tämä, jos mikä, poraisi reikiä valtion kestävään taloudenpitoon. Ehkä lopuksi vielä edustaja Harkimolle muistutuksena: kun viime vaalikaudella hyvässä yhteistyössä keskustajohtoisessa hallituksessa kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa tehtiin asioita vaikeassakin taloustilanteessa, silloinhan tehtiin alijäämää 5 miljardia euroa ensimmäisessä budjetissa. Talouden tilanne oli erittäin vaikea, mutta niin vain yhteistyöllä päästiin eteenpäin, ja sen hyvän sadon ansiosta pystytään tänäkin vuonna sitten laittamaan liikkeelle asioita edellisen hallituksen toimien pohjalta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-08T13:57:21,2019-10-08T14:00:26,Hyväksytty,1.1 2019_46_43,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Andersson, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_44,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on useissa puheenvuoroissa puhuttu lupauksista tuleville sukupolville ja myöskin kannettu huolta syntyvyyden laskusta, [Ben Zyskowicz: Te ainakin lupaatte heille velkaa!] mutta, hyvät edustajat, kehottaisin teitä pysähtymään tarkastelemaan, mitä ovat ne käytännön menolisäykset, mitä tämä hallitus ensi vuoden budjetin myötä on tekemässä ja joita niin kovasti tässä salissa tänään on kritisoitu. [Ben Zyskowicz: Kuka on kritisoinut? — Naurua] Me pidämme huolta siitä, että suomalaisten lasten oikeus varhaiskasvatukseen ei enää ole riippuvainen siitä, missä kunnassa lapsi saattaa asua, tai siitä, ovatko vanhemmat työttöminä vai eivät. Me suuntaamme lisää rahaa suomalaisiin peruskouluihin samalla tarkastellen meidän erityisopetuslainsäädännön tukea suomalaisten opettajien työlle. Ja perussuomalaisille tiedoksi: me kohdennamme lisää rahoitusta myöskin suomalaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin [Mika Niikko: Ne ovat kertaluontoisia, eivät pysyviä! Siinä on ero!] ja nimenomaan opettajien ja ohjaajien lisäpalkkaamiseen, jotta me voimme huolehtia siitä, että saamme lisättyä lähiopetuksen määrää suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän lisäksi hallitus aloittaa nyt valmistelun toisen asteen maksuttomuudesta ja olemme parantamassa suomalaista oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Nämä jos jotkin ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia, joilla parannamme suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia, joten, arvoisat edustajat, nämä lisäpanostukset eivät ole mitään reikien poraamista suomalaisen hyvinvointivaltion perustaan, [Välihuutoja] vaan tämä on suomalaisen hyvinvointivaltion perustasta huolehtimista ja sen korjaamista. [Ben Zyskowicz: Missä on niiden rahoitus, ministeri Andersson? — Paavo Arhinmäki: Se on tässä budjettikirjassa! — Ben Zyskowicz: Ai se rahoitus? — Paavo Arhinmäki: Kyllä! — Hälinää — Puhemies: Kuunnellaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-08T14:00:29,2019-10-08T14:02:24,Hyväksytty,1.1 2019_46_45,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana yhdestä tärkeästä asiasta, josta sali on hieman jo keskustellut, eli tehdäänkö nyt tarpeeksi vai liian vähän ilmastonmuutoksen eteen. Pidän nyt tällaisen ulkoministerin puheenvuoron. Ministeri Mikkonen on parhaillaan maailmalla neuvottelemassa uusista toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta kun minulta kysytään, miten Suomi edistää tätä hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2035, niin olen kertonut: Lisäämme luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla, jossa on myöskin investointeja, jotka vaikuttavat meidän ilmastokysymyksiimme. Edistämme valtiovarainministerien yhteistyötä, jonka ministeri Orpo aikanaan aloitti — siihen on tullut nyt valtavasti uusia maita mukaan — jotta valtiovarainministerit maailmalla tekisivät enemmän ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Edistämme kiertotaloutta 25 miljoonalla. Satsaamme biokaasuun. Käytämme rahaa energiatuen myöntövaltuuksiin, jotta voitaisiin siirtyä kivihiilestä pois. Näitä määrärahoja lisätään. Käytämme lisää rahaa maankäyttösektorin ilmastovaikutuksiin. Investoimme sähköautojen infraan, teemme pyöräteitä, investoimme ratahankkeisiin, kuten ministeri Kulmuni tässä hyvin sanoi. Leikkaamme ympäristölle haitallisia tukia ja käytämme lisää varoja kehitysyhteistyön puitteissa nyt ilmastoasioihin. Tässä ei ole kaikki, mutta tie on minusta hyvin selvä. Lähdemme tälle tielle, ja minusta on hyvin tärkeää, että Suomi vastaa tähän kansainväliseen huutoon myöskin. Olemme sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan, meillä on hyvin kunnianhimoinen tavoite, ja mielestäni tässä budjetissa sen tavoitteen asiat näkyvät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-10-08T14:02:24,2019-10-08T14:04:11,Hyväksytty,1.1 2019_46_46,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Tässä tuli vielä kysymyksiä ministeri Lintilälle ja ministeri Harakalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_47,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olen edustaja Orpon kanssa samaa mieltä siitä, että mikäli tämä linja jatkuu, niin rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan pitämiseen. [Toimi Kankaanniemi: Mistä leikataan?] Se on ihan selvä, ja se on varmasti meidän kaikkien haaste täällä, ja tämä asia täytyy ottaa vakavasti. Se on ihan selvä. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Tähän oikeastaan, viitaten samalla teidän ryhmäpuheenjohtajanne Mykkäsen puheenvuoroon: Hän kysyi, paljonko leikataan, ”jos”. En ala jossittelemaan, ”jos”, mutta kun viitattiin julkisen talouden tasapainoon, niin meillä on oikeastaan kaksi merkittävää ongelmaa siellä. Ensinnäkin tämä työllisyysaste, josta mainitsin aiemmin. Nämä laskelmathan on tehty nyt valtiovarainministeriön 73 prosentin työllisyysasteen mukaan. Jos me pääsemme siihen 75:een, johon uskon, että päästään [Ben Zyskowicz: Just sanoitte, ettette ala jossittelemaan!] — jos päästään ja kun päästään — niin se tarkoittaa kahta miljardia pois sieltä. [Kai Mykkänen: Optimismijossittelua!] Se toinen, josta kannan erittäin paljon huolta, on meidän kuntien taloudellinen tilanne. Tällä hetkellä se näyttää noin miljardia miinusta julkisen talouden puolelle, ja tämä on erittäin iso ongelma meille. Nämä molemmat vaikuttavat sitten tähän. Eli yhtä kaikki, mistä täällä meitä muistutan, on se, että me tarvitsemme sen sote-uudistuksen. Me tarvitsemme julkisen sektorin tuottavuuden nostamista. Me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, ja niitä täytyy tehdä pian, koska me maksamme... [Kai Mykkänen: Missä ne ovat?] — Me yritimme tehdä niitä viime kaudella, me yritämme tehdä ja teemme niitä tällä kaudella. Kaikki puolueet täällä ovat olleet tekemässä muuten niitä. Sitten edustaja Halla-aholle sanon vain sen, että viittasin vain faktisiin lukuihin, ja minun mielestäni meidän kaikkien pitää olla tyytyväisiä, että viidessä vuodessa nämä luvut ovat puolittuneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-08T14:04:17,2019-10-08T14:06:32,Hyväksytty,1.1 2019_46_48,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajia hyvästä keskustelusta. Haluan vain oikaista yhden väärän tiedon: Edustaja Heinonen väitti, että työttömyys ei enää laske ministeri Harakan kaudella. Tosiasia kuitenkin on, että elokuussa työttömyys laski yli 10 000:lla edellisestä elokuusta. [Leena Meren välihuuto] Työttömyys laskee, työllisyys kasvaa, ja kuten nyt jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, niin se ei nyt ole minun ansiotani tämän kolmen kuukauden jälkeen, mutta lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että työllisyys kasvaa niin, että voimme rahoittaa hyvät päiväkodit, hyvät peruskoulut, kirjastot ja sairaalat. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Meillä on aitoa työvoimapulaa monella alalla ja alueella, joka uhkaa jo yritysten kasvua ja investointeja. Yksi vastaus on se, että tehostamme kansainvälistä rekrytointia, jotta Suomeen saadaan ammattitaitoisia työntekijöitä, joita meillä ei nyt ole tarpeeksi. Heillä, jotka eivät suin surminkaan hyväksy sitä, että muualta maailmasta tulee ihmisiä Suomea rakentamaan, tänne töihin ja tänne opiskelemaan ja perustamaan perhettä, on nyt kyllä vastuu kertoa suomalaisille yrityksille, miten nyt nopeasti saadaan kymmeniätuhansia ammattitaitoista työvoimaa, [Jussi Halla-aho: Eikö löydy koko EU:n alueelta?] jos kukaan ei muualta saa Suomeen tulla [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — samoilla ehdoilla kuin suomalaiset, samoilla vaatimuksilla ja samoilla oikeuksilla. Vastauksena edustaja Adlercreutzille: Olen todella murheellisena kuullut Supercellin perustajan Ilkka Paanasen hätähuudon siitä, että erityisasiantuntijat joutuvat odottamaan kuukausia, jopa yli vuoden, työlupaa Suomesta. Lupaan hänelle ja muille, että hallitus pitää kiinni hallitusohjelman sitoumuksesta lyhentää oleskeluluvan saamisen yhteen kuukauteen, ja sitä auttaa se, että työperäinen maahanmuutto siirtyy sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämä siirto on toteutumassa, ja lupaan kiirehtiä sitä. [Antero Laukkanen: Hyvä!] Edustaja Orpo, syytitte työministeriä toimettomuudesta. Kuinka ollakaan, juuri tänään lähetin kaikille Suomen kunnille kutsun osallistua valtakunnalliseen kuntakokeiluun, joka tarkoittaa sitä, että jopa 40 prosenttia työnhakijoista siirtyisi kuntien vastuulle. Tällä tiivistyvällä palveluyhteistyöllä tavoitetaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, ja sivumennen sanoen, edustaja Orpo, tämä on ehkä merkittävin työllisyyspalvelu-uudistus vuosikausiin — vuosikausiin. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Tuloksia odotellessa, ministeri Harakka!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-08T14:06:33,2019-10-08T14:09:03,Hyväksytty,1.1 2019_46_49,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Anna vielä minuutin mittaisen puheenvuoron pääministeri Rinteelle, ja sitten mennään debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_50,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todeta edustajille sen, että valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu tämän budjettiesityksen mukaan vahvistuu puolella prosentilla. Se on merkittävä osuus tuosta kokonaisuudesta, joka talouskatsauksen mukaan on toteutumassa. Sen lisäksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että valtiovarainministeriö on laskenut, että kestävyysvaje on suhteessa bkt:hen noin 4,5 prosenttiyksikköä tällä hetkellä, ja siellä on sivulla 99, tässä talouskat-sauksen taulukossa 30, aika pitkä lista niistä asioista, joilla voi vaikuttaa tähän kestävyysvajeeseen tulevaisuudessa. Siellä on sellaisia asioita, joissa toivon — ja haastan myöskin opposition mukaan keskusteluun — että voidaan viedä yhdessä niitä asioita eteenpäin. Nämä kaikki asiat ovat hallituksen valmistelussa tällä hetkellä, mutta toivon teiltä myös panosta tähän kokonaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T14:09:08,2019-10-08T14:10:00,Hyväksytty,1.1 2019_46_51,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_52,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus rakensi alun perin tämän ohjelmansa kahden prosentin talouskasvun varaan, [Paavo Arhinmäki: Ei rakennettu!] ja nyt valtiovarainministeriö ennustaa puolentoista prosentin talouskasvua ja siitä aina laskevasti tuonne yhden prosenttiyksikön tuntumaan. Laskevassa taloustilanteessa toimenpiteiden talouden ja työllisyyden kohentamiseksi pitäisi olla etupainotteisia ja niiden pitäisi olla nopeita ja vaikuttavia. Mutta mitä Rinteen hallitus tekee? Se köllöttelee ja lupaa tehdä toimenpiteitä vuoden päästä. Ryhtykää nyt toimiin, hyvä hallitus, ja tehkää niitä vaikuttavia toimenpiteitä. Menolisäysten suhteen olette olleet ahkeria, ja niiden rahoittamiseksi suunnitellaan valtion tuottavan omaisuuden myyntiä. Pääministeri Rinne ei sitä ymmärrä, mutta keskustan pitäisi ymmärtää, että siemenperunoita ei kannata myydä tai tulee nälkä jossain vaiheessa. Eli nyt kannattaa paneutua tähän työllisyys‑ ja talouskysymykseen. Ottakaa se kokoomuksen 16 toimenpiteen lista ja tarkastelkaa sitä vakavasti ja ottakaa siitä asioita ohjelmaanne, ja varsin pian.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-10-08T14:10:08,2019-10-08T14:11:16,Hyväksytty,1.1 2019_46_53,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, haluatte helpottaa ulkomaalaisen työvoiman saapumista Suomeen. Luin yrittäjäbarometrin tältä vuodelta, ja siinä kysyttiin yrittäjiltä, oletteko valmiita palkkaamaan ulkomaalaisia henkilöitä. Pääkaupunkiseudulla peräti 66 prosenttia yrittäjistä vastasi ei, ja koko maassa prosentti oli 75 prosenttia, elikkä tässä tällaista faktaa. Hyvä hallitus, te olette jääneet telineisiin. Teillä on pallo jalassa, ja se pallo on hoitajamitoituspallo. Te olette syöneet lupauksenne, te olette syöneet sananne ja siirrätte vastuun hoitajamitoituksesta seuraavalle hallitukselle, koska teillä ei ole rahaa. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Tämä on kerta kaikkiaan järkyttävää. Te olette syöneet lupauksenne Suomen kansalle, suomalaisille vanhuksille ja hoitajille, ja nyt minä kysyn teiltä: Mille teistä siellä tuntuu? Mille tuntuu, kun olette syöneet sananne ja ulkoistatte tämän hoitajamitoitusasian seuraavalle hallitukselle? Kertakaikkisen törkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-08T14:11:16,2019-10-08T14:12:25,Hyväksytty,1.1 2019_46_54,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minua hämmästyttää se, että myös kokoomuksella — ei ehkä se, että perussuomalaisilla — tuntuvat olevan eduskunnan budjettiaikataulut niin hukassa. Nimittäin kun hoitajamitoitus astuu vuonna 2023 voimaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Henkilöstömitoitus!] silloin siihen pitää olla rahat vuoden 2023 budjetissa. Ja kuka sen budjetin tekee? Sen tekee Rinteen hallitus. Saman budjetin yhteydessä on julkisen talouden suunnitelma, jossa pitää olla rahat myös tuleville vuosille. Ja kuka sen julkisen talouden suunnitelman tekee? Rinteen hallitus. Eli väite siitä, että tämä jätetään seuraavan hallituksen niskoille, yksiselitteisesti on väärä. [Mika Niikko: Velka jätetään!] Miksi 2023? Asiantuntijaryhmä, jossa on Suomen parhaat asiantuntijat, on arvioinut, että siihen mennessä pystytään kouluttamaan [Puhemies: Aika!] ja palkkaamaan riittävästi hoitajia huolehtimaan tästä hoitajamitoituksesta. [Kimmo Kiljunen: Ja Rinteen kakkoshallitus hoitaa loput!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-10-08T14:12:29,2019-10-08T14:13:36,Hyväksytty,1.1 2019_46_55,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Emme kritisoi panostuksia vaan sitä, että te teette sen lisävelanotolla. [Ben Zyskowicz: Juuri näin, ministeri Andersson! — Välihuutoja vasemmalta] Emme me leikkaisi vaan me tekisimme nimenomaan toisinpäin: me hoitaisimme työllisyyttä, ja miljardin ansiotuloveron kevennyksestä isoin osa kuitattaisiin haittaverojen korotuksilla, mutta ei bensan ja dieselin veronkorotuksella, niin kuin keskusta tekee. [Välihuutoja] Mitä tulee valtion omaisuuden myyntiin, niin kun näitä piirakoita heilutellaan, [Puhuja näyttää paperia] kyllä sosiaalidemokraatit on se puolue, joka myy valtion omaisuutta — ja käyttää sen itse asiassa käyttötalouden tilkkeeksi. Se menee kahdessa kolmessa vuodessa pois, mitä teidän isät ja esi-isät ovat tienanneet tälle maalle. Arvoisa puhemies! Vielä kysyisin valtiovarainministeri Lintilältä: kun edustaja Arhinmäki tomerasti kertoi, että rahat on, onko tässä keltaisessa kirjassa vuonna 2023 kuinka monelle hoitajalle varattu määrärahat, eli kuinka monta hoitajaa Suomessa on lisää 2023 [Puhemies: Aika!] ja paljonko tässä on rahaa varattu siihen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-08T14:13:40,2019-10-08T14:14:51,Hyväksytty,1.1 2019_46_56,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen ja kokoomus, tämä hallitus ei tee reikiä, vaan tämä hallitus paikkaa viime hallituskaudella tehtyjä heikennyksiä, leikkauksia perusturvaan ja vanhusten palveluihin. Mutta puolestaan kokoomuksen työllisyyspaketissa on selkeät leikkausesitykset. Kokoomus leikkaisi edelleen kaikkein heikoimmassa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä — työttömiltä, yksinhuoltajilta, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, pieniltä eläkkeensaajilta — [Oikealta: Miten?] kun te leikkaisitte toimeentulotukea. Te lisäisitte omavastuuta toimeentulotukeen, ja silloin kyse on kaikkein pienituloisimmista ihmisistä. Elikkä teidän leikkauslinjanne jatkuisi. Te olette myös valmiit heikentämään pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaa, [Pia Viitanen: Aktiivimallihenki!] kun te olette vaatimassa työttömyysturvan porrastamista. Työttömyysturvan porrastaminen tarkoittaa kaikkein pienituloisimmille pitkäaikaistyöttömille selkeätä leikkausta. [Puhemies: Aika! — Arto Satonen: Hyvä tavaton!] Elikkä sitä kautta te olette myös heikentämässä kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa [Puhemies: Aika!] olevien työttömien tilannetta, päinvastoin kuin tämä hallitus tekee nyt ministeri Harakan johdolla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-08T14:14:51,2019-10-08T14:16:16,Hyväksytty,1.1 2019_46_57,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen ohjelma ja tämä budjetti ovat esimerkkejä siitä, miksi nämä niin sanotut sateenkaarihallitukset eivät toimi. Paras, mitä tässä saadaan aikaan, on tällainen vesitetty kompromissi kaikkien tavoitteista, jossa yksikään lupaus ei toteudu kunnolla ja velka kasvaa siitä huolimatta. Seuraa vain selvityksiä. [Eva Biaudet: Se on nimeltään politiikka!] Menoja kasvatetaan selvästi enemmän kuin talouskasvu on. Se onnistuu vain korkeammilla veroilla, velkaa ottamalla tai valtion omaisuutta myymällä. Varmuuden vuoksi tämä vasemmistohallitus tekee nämä kaikki kolme. [Paavo Arhinmäki: Oliko tämä sateenkaarihallitus vai vasemmistohallitus?] Miten vasemmisto voi myydä omaisuutta, vaikka on haukuttu vuosikausia muita omaisuuden myymisestä? Kuinka se myyminen nyt sitten onnistuu? Onko niin, että kun hallituskausi on ohi ja valtion omaisuus on myyty ja velkaa on otettu lisää, niin seuraava hallitus joutuu tempoilemaan näiden pysyvästi nostettujen menojen kanssa entistä velkaisempana? Ymmärrättekö te tämän? Onko tämä teidän tarkoituksenne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-08T14:16:19,2019-10-08T14:17:13,Hyväksytty,1.1 2019_46_58,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Melkein kaikissa puheenvuoroissa on kannettu huolta talouden ja työllisyyden heikkenevistä näkymistä ja aivan aiheesta. Epävakaus lisääntyy Suomessa, Euroopassa, maailmassa, ja se on syytä muistaa paitsi talousarviokäsittelyn myöskin julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Mutta yksi asia tuntuu olevan kaiken kritiikin ylä- ja ulkopuolella. Se on Suomen historian suurin hankintapäätös, HX-hävittäjähankinta, massiivinen asehankinta — lähtökohtahinta 10 miljardia euroa, ja kun ottaa elinkaarikustannukset huomioon, tuon summan saa kertoa kahdella taikka kolmella. Ja mikä siinä on kaikista pelottavinta, se jättihankinta saattaa perustua menneen ajan sodankuvaan ja uhkakuvaan, ja jos tässä talous- ja työllisyystilanteessa tehdään massiivinen virhearvio, joka ei vastaakaan tuleviin uhkakuviin, niin silloin me maksamme kyllä kauhean hinnan tällaisen hankkeen toteuttamisesta. [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2019-10-08T14:17:13,2019-10-08T14:18:15,Hyväksytty,1.1 2019_46_59,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Moni tätä keskustelua seuraava on kohtuullisen häpsingillään johtuen siitä, että koskaan Suomella ja Suomessa ei ole ollut niin paljon rahaa kuin nyt ja siitä huolimatta hyvinvointivaltion puolustaminen ei ole koskaan varmaan ollut yhtä hankalaa kuin nyt. Sitä vastaan ainakin saadaan kuulla huutoa ja paruntaa, kun hyvinvointivaltiota puolustetaan. On ilman muuta selvää, että talouden tasapainon tulee olla meidän tavoitteena, ja työllisyys on iso keino siihen, mutta kyllä tämä keskustelun epäsuhta myös kertoo siitä, että meillä valuu rahaa sellaisiin asioihin, jotka eivät hyödytä meitä suomalaisia ja tämän yhteiskunnan rakentajia. [Oikealta: No ei kyllä kehitysyhteistyökään!] Sitä kuluu harmaaseen talouteen, sitä kuluu tehottomiin mutta jopa haitallisiin yritystukiin, ja meidän pitää saada nämä asiat kuntoon. [Ben Zyskowicz: Te olette hallituksessa! Korjatkaa!] Meillä on myös valtio, joka on onnistunut hyvin asioissa: Ruotsissa työllisyys on aivan huipussaan. [Puhemies: Aika!] Valtio teki 6 miljardin euron ylijäämän viime vuonna. [Puhemies koputtaa] Mitä voimme oppia naapureilta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-10-08T14:18:21,2019-10-08T14:19:31,Hyväksytty,1.1 2019_46_60,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei ole ihme, että keskeisimmät valtiovarainministeriön virkamiehet kirjoittavat tiedotteeseensa hätähuudon. Hallitus on vaarantamassa vakavalla tavalla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Te poraatte isoa reikää hyvinvointiyhteiskunnan perusteisiin, kun te jätätte tekemättä vaikuttavat työllisyystoimet. Te käytätte rahaa paljon, hyviin kohteisiin. On tärkeää, että koulutukseen ja hyvinvointiyhteiskunnan asioihin panostetaan, mutta sitä ei pitäisi tehdä pelkästään tulevien sukupolvien kustannuksella. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, ministeri Andersson? Tässä vastaus teille!] Velkaannutte, käytätte valtion omaisuutta, mutta se, mikä minua hämmästyttää ja mikä poraa kaikkein suurimman reiän, pääministeri Rinne, teidän luotettavuuteenne ja teidän lupauksiinne, on se, että vaikka laitatte rahaa vaikka kuinka paljon, niin miksi rahaa ei riitä hoitajien palkkoihin, miksi rahaa ei riitä hoitajamitoitukseen. Tulee henkilöstömitoitus — aprillipäivänä, [Puhemies koputtaa] kaksi viikkoa ennen vaaleja — [Puhemies: Aika!] ja paljonko teillä on rahaa hoitajiin? Ensi vuoden budjetissa taitaa olla 5 miljoonaa euroa. Montako hoitajaa tällä saadaan? [Puhemies: Edustaja, aika!] Kertokaa nyt avoimesti, paljonko aiotte laittaa rahaa hoitajamitoitukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-08T14:19:31,2019-10-08T14:20:49,Hyväksytty,1.1 2019_46_61,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämän keskustelun uutinen on tuo kokoomuksen valitsema tyylilaji: ilkkuminen, ilkeily ja se, että tehtyihin kysymyksiin ei vastata. [Välihuutoja] Minun on suoraan sanoen ikävä kokoomuksen entisiä puheenjohtajia, Ilkka Suomista, Harri Holkeria, Pertti Salolaista — olivat herrasmiehiä, sivistyneitä poliitikkoja, joita saa nyt kissojen ja koirien kanssa hakea. [Välihuutoja] Te puhutte poraamisesta, mutta aivan kuten täällä on todettu, panostukset ikäihmisiin, koulutukseen ja lapsiin ovat tulevaisuuden panostuksia, ja on välttämätöntä tehdä ne nyt, ja ne kasvavat niille lapsille ja nuorille korkoa vuosien, vuosikymmenten päästä. Eli tämä hallitus on tulevaisuushallitus. Se korjaa sen epäoikeudenmukaisuuden, joka kokoomuksen johdolla viime kaudella tehtiin. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä kokoomuksen ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-10-08T14:20:49,2019-10-08T14:21:58,Hyväksytty,1.1 2019_46_62,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin arvostan ja kunnioitan mainitsemianne kokoomuksen kunniakkaita puheenjohtajia. He ovat palvelleet Suomea. [Jukka Gustafsson: Sinne on pitkä matka teillä!] Kyllä minä kaipaan täällä myöskin Paavo Lipposta. [Naurua] Minä kaipaan niitä aikoja, jolloin SDP kantoi vastuuta Suomesta ja Suomen tulevaisuudesta, eikä ilkkunut. Siis me emme täällä ilku. Me olemme huolissamme Suomen taloudesta. Jos ekonomistit ovat huolissaan, jos valtionvarainministeriön virkamiehet ovat huolissaan, jos sanotaan, että rahat eivät tulevaisuudessa riitä hyvinvointiin, niin minä en ymmärrä tällaista puhetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-08T14:22:02,2019-10-08T14:22:39,Hyväksytty,1.1 2019_46_63,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraatit ja vasemmisto ja vihreät väittävät korjaavansa sen epäoikeudenmukaisuuden, mitä viime hallituksen aikana täällä tehtiin. [Paavo Arhinmäki: Muun muassa edustaja Niikon toimesta!] Puhutte esimerkiksi koulutuksesta. Kun katsoo budjettikirjaa, niin täällä puhutaan vaikkapa kohdissa ”Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus” sekä ”Ammatillinen koulutus”, että molempiin lisäätte 100 miljoonaa euroa, mutta ne ovat kertaluontoisia lisäyksiä. Missä ovat ne koulutusleikkauksien perumiset, mistä, edustaja Gustafsson, puhuitte koko viime vaalikauden ajan? Missä ne peruutukset ovat? Ette te lisää pysyviä tuloja niille opettajille, niille kouluille, jotka niitä tarvitsevat, vaan kertaluontoisesti yritätte korjata asiaa. [Välihuutoja] Toinen kysymys on tämä työpaikkojen lisääntyminen, arvoisa pääministeri. Teidän keinonanne on lisätä palkkatukityöpaikkoja, mikä on sinänsä hyvä — kyllä kaikille kuuluu työpaikka ja kuuluu yrittämisen mahdollisuus — mutta lasketteko te nämä palkkatukityöpaikat niihin työpaikkoihin, joita te kuulutatte saavanne 60 000? Kyllä vai ei? Näillä on keskeinen ero siinä, [Puhemies koputtaa] syntyykö aidosti pysyviä työpaikkoja vai ei tähän maahan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-08T14:22:39,2019-10-08T14:23:52,Hyväksytty,1.1 2019_46_64,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Paljastan toisen uutisen perussuomalaisiin liittyen. Te puhutte täällä harvaan asuttujen alueitten puolesta ja olette puolustamassa harvaan asuttuja alueita. Mutta kun katsoo, puheenjohtaja Halla-aho, teidän vaalikonevastauksianne, [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi ei!] siellä kysymykseen siitä, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] pitääkö kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmä säilyttää, [Jussi Halla-ahon välihuuto] te vastaatte, että se on vanhakantaista kepulaista aluepolitiikkaa. Se tarkoittaisi sitä, että suurimmassa osassa Suomen kuntia [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] peruspalvelut romahtaisivat. Nyt syksyllä tehdystä Helsingin Sanomien kysymyksestä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Gallupit!] pitääkö Suomi pitää asuttuna, te olette täysin eri mieltä. Tämä on teidän vastauksenne, ja nämä ovat faktoja, jotka löytyvät vaalikoneista ja Hesarin vastauksesta. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-08T14:23:56,2019-10-08T14:24:45,Hyväksytty,1.1 2019_46_65,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs hallituksen tärkeimmistä tavoitteista on vauhdittaa työnteon ja yritystoiminnan edellytyksiä. Se on hyvä tavoite. Hallitusohjelmaan sisältyy myös kirjaus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen noususta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämäkin on hyvä tavoite. Yrityksillä on erittäin tärkeä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa, ja hallituksen onkin luotava tälle kaikelle edellytykset. Arvoisa puhemies! Olennaista yritysten tekemien investointien kannalta on muun muassa talous- ja elinkeinopolitiikan pitkän tähtäimen johdonmukaisuus ja selkeys. Nyt valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, ettei hallituksen sisällä ole yhtenäistä linjaa lähivuosien talous- ja elinkeinopolitiikasta. Kysynkin siksi pääministeriltä: pitääkö hän hallituksen sisäisiä näkemyseroja riskinä, joka voi vähentää esimerkiksi metsäteollisuusyritysten uskallusta tehdä koko maamme tulevaisuuden kannalta elintärkeitä investointeja ja lisätä tuiki tarpeellisten työpaikkojen valumista Suomen sijasta ulkomaille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-08T14:24:45,2019-10-08T14:25:57,Hyväksytty,1.1 2019_46_66,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, kun on tästä liikenteestä keskusteltu, että kun eilen illalla rupesin kertaamaan noita kokoomuksen ympäristö- ja ilmastotavoitteita, niin yöunet meinasivat mennä, kun siellä luki, että ilmeisesti polttoaineverotus toistakymmentä senttiä kiristyisi [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] teidän ilmasto-ohjelmillanne, mitä te olette autoilun hyväksi esittämässä. [Timo Heinonen: Antakaa sitaatti!] Mutta se, mistä olen kokoomuksen kanssa samaa mieltä, on se, että nämä tehdyt työllisyyspäätökset eivät vielä riitä. Niin kuin hallitusohjelmassakin on todettu, tarvitaan lisää päätöksiä, ensi keväänä kehysriihessä, ensi syksynä budjettiriihessä. [Sari Sarkomaa: Ensi vuonna ja ensi vuonna!] Keskusta on valmis kääntämään kaikki kivet, jotta me saamme työllisyysasteen 75 prosenttiin, saamme 60 000 uutta työpaikkaa ja pidämme julkisen talouden tasapainossa vuonna 2023. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa, edustaja Kurvinen!] Sen eteen teemme kaiken. Puhemies! Pitää todeta, että en ymmärrä perussuomalaisten kritiikkiä siitä, että maahanmuuttoon laitetaan rahaa, että annamme Maahanmuuttovirastolle lisää resursseja käsitellä niiden turvapaikanhakijoiden asiat, jotka täällä maassa jo ovat — heistä on ilmeisesti 5 000 vielä teidän hallituskaudellanne vuonna 2015 maahan tulleita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Niitä asioita käsitellään yhä. Se on kallista, jos ei ole aikaa käsitellä niitä hakemuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-08T14:25:57,2019-10-08T14:27:16,Hyväksytty,1.1 2019_46_67,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, talousarvionne ei ole järkevällä pohjalla, koska lupaatte monta hyvää, mutta uskottavia toimia monen hyvän konkretisoitumiseen ei ole. Jäljelle jää siis velanotto tai valtion omaisuuden myyminen. Te pyydätte aikaa puolesta vuodesta vuoteen. Armonaikaa on korkeintaan sen verran. Kysymykseni on: Mikä on kansanedustajaksi ja ministeriksi valitun vastuu vaalilupauksista? Siis kun lupaa varmasti hoitaa asian, mutta se jää tekemättä, [Välihuutoja vasemmalta] eikö se ole äänestäjien pettämistä? Hoitajamitoitus 0,7 tulee voimaan 2023 huhtikuussa. Se jää seuraavan hallituksen piikkiin. [Paavo Arhinmäki: Ei jää!] Myös tiedoksi, että nyt on Vanhustenviikko menossa. Omaishoito, kotiin vietävät palvelut, laitoshoito — huutava pula rahasta täällä kotimaassa. Eikö resurssit pidä kohdistaa kotimaan tarpeeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-08T14:27:19,2019-10-08T14:28:19,Hyväksytty,1.1 2019_46_68,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vakavin kysymys, johon meidän pitäisi tänään keskittyä, on se, miten nämä teidän puheenne ja tekonne kohtaavat, koska hallitus puhuu ihan oikein ja keskusta on nostanut esille työllisyysasteen nostamisen merkityksen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi kestävällä tavalla myöskin tulevaisuudessa, mutta ne työllisyystavoitteet eivät tule katetuiksi teoilla. Ei ole työllisyystekoja, ja tästä ovat myös asiantuntijat huolissaan, ja meillä ei ole varaa odottaa vuotta siihen, että näitä tekoja alkaisi kenties hypoteettisesti tulemaan. Toinen asia on tämä hoitaja-asia: Meillä on kaikilla yhteinen huoli siitä, että vanhuksille tarvitaan lisää hoitajia ja meidän pitää huolehtia vanhuspalvelujen laadusta tulevaisuudessa, [Antti Lindtman: Mikä on kokoomuksen kanta?] mutta kun se teidän hoitajapuheenne ei näy täällä budjettikirjassa. Siellä ei ole varattu rahaa hoitajalupausten toteuttamiseen. Kolmantena asiana: Meillä on kaikilla huoli täällä siitä, miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Korkeaan osaamiseen pitää panostaa, ja yhteinen tavoite on nostaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiobudjetti neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä. [Puhemies koputtaa] Ja ensi vuoden budjetissa paljastuu, että Suomen Akate-mian, joka rahoittaa korkeinta tutkimusta tässä maassa, [Puhemies: Aika!] budjetista myöntövaltuutta leikataan 31 miljoonalla eurolla. [Petteri Orpo: Ei voi olla totta!] Miten tämä on suhteessa teidän puheisiinne koulutuksen ja tutkimuksen kunniasta? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-10-08T14:28:23,2019-10-08T14:29:44,Hyväksytty,1.1 2019_46_69,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä täällä aivan oikein sanoi, että työllisyyden parantaminen on keskeistä — taisitte sanoa, että kaikki kaikessa — ja ilman sitähän meillä ei pystytä julkisen talouden kestävyyttä pitämään kunnossa ja se ei parane. Kaikkein tärkeintä on, että me pystymme sitä kautta sitten huolehtimaan yhteiskunnan heikompiosaisista, vanhuksista, vammaisista, lapsista. Mutta kun valtiovarainministeriön virkamiehet eilen esittelivät noita työllisyystoimenpiteitä, niin onko mikään näistä tällä hetkellä lähtenyt liikkeelle? Elikkä hehän sanoivat, että nyt tarvitaan työn tarjonnan lisäämistä, nyt tarvitaan kohtaanto-ongelmaan puuttumista, nyt tarvitaan rakenteelliseen työttömyyteen puuttumista, nyt täytyy olla toimenpiteitä, joilla aktivoidaan työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä töihin, tarvitaan kustannuskilpailukyvyn säilyttämistä ja sosiaaliturvan, ehkä työttömyysturvankin, uudistamista. Kaikkia näitä toimenpiteitä tarvitaan, ja ne ovat isoja rakenteellisia paketteja, mutta onko mikään näistä lähtenyt liikenteeseen? [Sari Sarkomaa: Niitä odotellessa!] Tämä on äärimmäisen tärkeää, ja me emme voi jäädä odottelemaan vuosikausiksi, [Puhemies: Aika!] että joku toimenpide lähtee liikenteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-08T14:29:44,2019-10-08T14:30:58,Hyväksytty,1.1 2019_46_70,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Vastauspuheenvuoro, pääministeri Rinne, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_71,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Essayah, voin vakuuttaa työministerin puolesta ja työministeriin luottaen, että nämä asiat ovat todellakin liikkeellä tällä hetkellä ja että koko se valmistelukoneisto, joka on käytettävissä työllisyysasteen nostamiseen, on käynnissä, ja se tulee tuottamaan tulosta sillä tavalla, että 2020 elokuussa voitte nähdä 30 000 lisätyöllistä päätösperusteisesti tehtynä. Se on 30 000 ensi elokuussa ja tämän vaalikauden lopussa 60 000, sen suhdanteisiin liittyvän 30 000 lisäksi, joka tällä hetkellä hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattuna. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa! — Sari Sarkomaa: Montako hoitajaa, pääministeri Rinne?] Edustaja Savio, teidän kysymykseenne liittyen näihin investointeihin: Haluan viitata nyt tähän talouskatsaukseen, joka eilen julkistettiin. Täällä on todettu useammassa kohtaa, muun muassa sivulla 17, että vuonna 2021 bkt kasvaa 0,9 prosenttia ja tuotannollisten investointien näkymät ovat pidemmällä ajalla varsin valoisat ja Suomen taloudessa on valmisteilla monia suuria, miljardin euron hankkeita — ja täältä puuttuu se 600 miljoonan euron hanke, joka liittyy Googlen tuloon Haminaan. [Ben Zyskowicz: Vihreät vastustavat!] Täällä todetaan, että ennustekaudella 2020—2021 arvioidaan syntyvän suurhankkeista suurin piirtein miljardin euron investointikysyntä. Meillä on siis tällä hetkellä putkessa hyvin paljon ja hyviä investointihankkeita, joita hallitus vie eteenpäin vahvasti muun muassa sillä tavalla, että niiden edellyttämä infrastruktuuri huolehditaan — tarkoittaa väyliä, vesiväyliä, teitä, rautateitä. Näitten avulla suomalainen investointitaso tulee nousemaan. Tässä talouskatsauksessa on todettu useammassa kohtaa se, että tällä hetkellä investointien näkökulmasta kaikki näyttää kohtuullisen hyvältä tai erinomaisen hyvältä, ja sen takia on tärkeätä, että tätä kysyntää ylläpidetään ja tuetaan sitä, että Suomeen tulee investointeja ei pelkästään kotimaisilla pääomilla vaan myös ulkomaisilla pääomilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T14:31:03,2019-10-08T14:32:55,Hyväksytty,1.1 2019_46_72,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on pidetty monta puheenvuoroa liittyen koulutuksen rahoitukseen. Viime vaalikaudella koulutusta kehitettiin valtion omaisuustuloilla rahoitettavilla kärkihankkeilla samanaikaisesti, kun tehtiin aika merkittäviä leikkauksia koulutuksen perusrahoitukseen. Tällä vaalikaudella koulutusta kehitetään sekä pysyvällä lisärahoituksella että väliaikaisella tulevaisuusinvestointirahoituksella. Eli kun me teemme toisesta asteesta maksutonta, kun me pidennämme oppivelvollisuutta, kun me palautamme kaikkien lasten oikeuden tasa-arvoiseen varhaiskasvatukseen, kun me vahvistamme oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja kun me parannamme korkeakoulujen rahoitusta, niin me teemme sen pysyvän lisärahoituksen turvin. [Ben Zyskowicz: Eli velaksi! — Paavo Arhinmäki: Vastustaako kokoomus tätä?] Sen lisäksi käytämme tulevaisuusinvestointirahoitusta, jotta me voimme toteuttaa merkittäviä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa kehittäviä hankkeita. Miksi? Siksi, koska tämä hallitus on ymmärtänyt, että koulutuspanostukset ovat keskeisen tärkeitä [Mika Niikko: Paljonko te laitatte rahaa?] niin suomalaisten tasa-arvon, hyvinvoinnin kuin työllisyysasteen nostamisen ja työn tuottavuuden näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-08T14:32:57,2019-10-08T14:34:17,Hyväksytty,1.1 2019_46_73,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_74,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous tekee tänä vuonna kaikkien aikojen suurimman alijäämän. Kunnat ovat todella vahvassa kriisissä, [Paavo Arhinmäki: Te, edustaja Kankaanniemi, olitte sitä tekemässä!] ja kymmenissä kunnissa käydään yt-neuvotteluja, [Jari Myllykoski: Onko huono omatunto?] veronkorotuksia suunnitellaan jopa toistasadassa kunnassa. Kuntatalous on siis hädässä, ja sitä kautta kuntien palvelut ovat suuressa vaarassa. Herra pääministeri, te olette sanonut täällä kyselytunnilla ja muulloin, että valtio antaa ensi vuonna tässä budjetissa 1,1 miljardia euroa kunnille valtionosuuksia lisää. Se ei pidä paikkaansa. Siitä on ensinnäkin verotulomenetysten korvausta 312 miljoonaa, sitten on kikyyn liittyviä menonkorvauksia yli 500 miljoonaa, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] ja indeksitarkistukset, jotka eivät ole uutta rahaa kuntatalouden helpottamiseksi. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Mitä keskusta ja sosiaalidemokraatit isoina kuntapuolueina sanovat niille kuntapäättäjille, [Puhemies koputtaa] jotka taistelevat tässä tilanteessa, kun tekevät ensi vuoden budjettia ja [Puhemies: Aika!] verotusta ei pitäisi kiristää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-08T14:34:21,2019-10-08T14:35:45,Hyväksytty,1.1 2019_46_75,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Pääministeri Rinne haluaa saman tien vastata tähän.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_76,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! [Sari Sarkomaa: Montako hoitajaa, pääministeri Rinne?] Pitää muistaa, että meillä on kuntatalouteen, verotuksen muutokseen liittyviä asioita, jotka vaikuttavat tällä hetkellä verotulokertymään: ennakkoperintälain muutos ja toisaalta tulorekisterimuutos. Nämä kaksi asiaa vaikuttavat tällä hetkellä ei pelkästään kuntien vaan myöskin valtion verotulokertymään, ja niihin on valmisteilla, jos tarvitaan, kirjanpitolain muutos, joka mahdollistaa sen, että kuntien taloustilanne ei kirjanpidon näkökulmasta heikkene. Sitten olen todennut sen, että tämä hallitus laittaa tänä vuonna 237 miljoonaa euroa lisää kunnille. Se on täällä lisäbudjettiesityksessä teillä mukana tämän päivän käsittelyssä. Sen lisäksi hallitus tulee kokonaisuudessaan näitten kahden vuoden aikana laittamaan yhteensä 1,1 miljardia euroa, muun muassa lomarahaleikkauksien kompensointiin yli 500 miljoonaa euroa. Se on nimenomaan sitä varten, että saadaan kuntataloutta vahvemmalle pohjalle. [Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T14:35:55,2019-10-08T14:36:55,Hyväksytty,1.1 2019_46_77,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus todellakin satsaa uudistuksiin myös yrityspuolella ja edistää investointeja, kuten pääministerikin tässä sanoi. On tärkeää huolehtia myös maa- ja metsätalouden perusteista, mikä on hallituksen budjetissa mukana. Eli on useita uusia toimenpiteitä, millä investointeja edistetään, muun muassa tuplapoistot ja innovatiiviset vähennysmahdollisuudet. Tärkeää tässä kuitenkin on työllistäminen niin yrityssaralla kuin myös kuntanäkökulmasta, työllisyyden näkökulmasta kunnissa. Eli työllisyyspolitiikka on yksi vahva osa kuntien elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa, ja näenkin, että nyt työvoimahallinnon puolelta on useita toimenpiteitä tulossa, 25 toimenpidettä työllistämiseen ja myös kuntakokeiluja. Kysyisinkin tästä nyt työministeri Harakalta: onhan myös seutukaupungeilla ja pienemmilläkin kaupungeilla mahdollisuus olla mukana näissä työllisyyskokeiluissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-08T14:36:59,2019-10-08T14:37:58,Hyväksytty,1.1 2019_46_78,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisen hallituskauden aikaan tosiaan syntyi 140 000 uutta työpaikkaa. Mutta se ei tarkoita sitä, kuten joissakin puheenvuoroissa täällä on sanottu, että nyt olisi sitten varaa sen ansiosta lähteä jakopolitiikan linjalle. Julkinen talous on kuitenkin edelleen rakenteellisesti alijäämäinen. Alijäämä ei ole poistunut edes korkeasuhdanteen aikana. Heikkenevä talouskasvu ja kasvava epävarmuus kohdataan tilanteessa, jossa julkisen talouden menot ylittävät tulot ja velan suhde bruttokansantuotteeseen on 60 prosentin tuntumassa. Hallitus, teidän omassa julkisen talouden suunnitelmassanne todetaan, aivan oikein, että valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan runsas 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämän mukaan julkista taloutta on sopeutettava pysyvästi runsas 4,5 prosenttia suhteessa bkt:hen tai tulevaisuuden menopaineita hillittävä rakenteellisin uudistuksin, jotta tulot ja menot olisivat pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kuitenkin tällaisessa tilanteessa te lisäätte julkisia menoja pysyvästi noin 1,4 miljardilla eurolla. Koska on korjaavien toimenpiteiden aika sen mukaan kuin hallitusohjelmassa sanotaan? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-10-08T14:37:58,2019-10-08T14:39:12,Hyväksytty,1.1 2019_46_79,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin välillä kyllä tuntuvat opposition puheenvuorot siltä, että onko tätä keltaista kirjaa luettu ollenkaan [Perussuomalaisten ryhmästä: On!] vai onko se tuuli, joka huulia heiluttaa, kun teidän puheissanne niin kaukana reaalitodellisuudesta on ensi vuoden talousarvio ja siltä puuttuu uskottavuus — sanotaan näin kaiken kaikkiaan. Mutta hyvä on, että nyt siirrytään viimein leikkausten tieltä investointien tielle. Kokoomus pakotti viime hallituskaudella ihmiset valitsemaan lääkkeiden ja leivän välillä. Tämä oli sitä teidän tekemäänne politiikkaa. Te leikkasitte kaikkein eniten vähäosaisilta ja köyhiltä. Nyt tähän tulee onneksi korjaus ja perusturvaa parannetaan 20 eurolla. [Ben Zyskowicz: Ja leipäjonot poistuvat, vai poistuvatko! — Paavo Arhinmäki: Toivottavasti ainakin lyhenevät!] Lisäksi pienimpiä eläkkeitä parannetaan, lapsiperheiden asemaa parannetaan, ja monia muita, jotta ostovoima lisääntyisi. Sitten näistä työllisyyshankkeista sanon, että meillä on vireillä monia hyviä hankkeita — Metsä Groupin hanke Kemissä, Rauman saha tulossa, Ilomantsin aktiivihiilitehdas, Googlen hankkeita sekä Kajaaniin että Haminaan — [Puhemies koputtaa] ja tästä meidän talouden pyörät pyörivät jatkossakin. [Oikealta: Mitkä ne työllisyysvaikutukset ovat?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-10-08T14:39:15,2019-10-08T14:40:26,Hyväksytty,1.1 2019_46_80,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä olen huolissani suomalaisista hoitajista. Tehyläiset hoitajat marssivat ulos Päijät-Hämeessä ja myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, kun uhkana ovat irtisanomiset. [Paavo Arhinmäki: Kiitos teidän hallituksen!] Olen erittäin huolissani siitä, mitä suomalaisille hoitajille tapahtuu. Te olette luvanneet nyt tämän hoitajamitoituksen, ja minä haluaisin kuulla vielä kerran sen, keille hoitajille tulee työtä tulevaisuuden Suomessa, ja sen, millä mitoituksella niitä ihmisiä hoidetaan ja kuinka paljon kaiken kaikkiaan maksaa sen hoitajamitoituksen aikaansaaminen, [Sari Sarkomaa: Montako euroa?] koska mitään selkeitä summia me emme ole kuulleet — tiedämme vain sen, että teidän varaamanne raha on täysin riittämätön. Sehän on valtavan pitkä lista, keitä kaikkia hoitajia siihen mitoitukseen luetaan sitten tulevaisuudessa. Muistan hallituksen luvanneen, että ainoastaan ammattikoulutetut hoitajat olisivat siinä mitoituksessa, niin että siinäkin mielessä te olette nyt syöneet sananne. Kyllä tämä huolestuttaa, ja en minä ihmettele, että hoitajat lähtevät ulosmarssille, mutta onhan sen ennenkuulumatonta. [Jari Myllykoski: Edellisen hallituksen jäljiltä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-08T14:40:30,2019-10-08T14:41:37,Hyväksytty,1.1 2019_46_81,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Puhemies! Lämpimiä terveisiä eiliseltä Tehyn ammattiosaston kokoukselta. Tehyllä ja SuPerilla on yhteensä semmoiset 250 000 hoitajaa. Se on kyllä jännä juttu, että perussuomalaiset ja kokoomus ovat hirveän huolissaan tästä, kun 250 000 hoitajaa on erittäin onnellisia tästä kirjauksesta, mikä vihdoin ja viimein lähtee parantamaan myös kentän olosuhteita. Eikö näillä ammattilaisten sanomisilla ole mitään sanaa — ainoastaan teillä? [Jukka Gustafsson: Kentän ääni kuultiin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-10-08T14:41:41,2019-10-08T14:42:12,Hyväksytty,1.1 2019_46_82,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä erittäin hämmästynyt tuolta vasemmasta laidasta tulleesta huomiosta, että kaikki hoitajat olisivat tyytyväisiä. Se ei todellakaan pidä paikkaansa. Saimme esimerkiksi tänään Sairaanhoitajaliitolta huolestuneen viestin, jossa sanotaan, että ala ei houkuttele nuoria ja samaan aikaan kokeneet sairaanhoitajat turhautuvat, väsyvät ja siirtyvät pois kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta. [Paavo Arhinmäki: Sen takia ollaan tekemässä hoitajamitoitusta!] Sairaanhoitajia ahdistaa se, että erityisesti ikäihmiset jäävät aivan liian yksin ja turvattomina koteihinsa, [Paavo Arhinmäki: Näitä kokoomuksen jälkiä nyt korjataan!] ja ihmiskohtaloita on pakko sulkea pois ajatuksista, että jaksaisi tehdä työtänsä. Me haluamme uudistaa vanhuspalveluita kokonaisuutena, niin että ketään ei jätetä heitteille. Sen takia meidän pitää katsoa kaikkea, sekä kotihoidossa että hoiva-asumisessa olevia vanhuksia, ja muistaa myös omaishoitajat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-08T14:42:16,2019-10-08T14:43:08,Hyväksytty,1.1 2019_46_83,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on pohdittu, mistä niitä lapsia oikein tulee, ja vastaus on, että ihmisethän niitä lapsia saavat. Lapsi ei synny tai kasva tyhjiössä, vaan nyt perheellistymistä harkitsevat juuri ne ikäluokat, jotka olivat lapsia silloin 90‑luvulla, kun nimenomaan lapsilta ja lapsiperheiltä leikattiin. Samalla pääomatulojen verotusta kevennettiin, ja näin luotiin niitä kuuluisia reikiä hyvinvointivaltion pohjaan. Vasta nyt näemme siis niiden 90‑luvun päätösten tuloksen, kun sen ajan lapset istuvat täällä jo ministeriaitiossa. Vasta nyt näemme sen pahoinvoinnin, vasta nyt näemme ne mielenterveysongelmat, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] nyt näemme sen, että syntyvyys heikkenee. Tämän tähden politiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti. On pystyttävä katsomaan kymmeniä vuosia eteenpäin, jotta tiedostetaan, että jos nyt päätetään leikata, jos nyt päätetään heikentää lasten asemaa, niin se näkyy sitten 30—40 vuoden kuluttua. Ei tässä ole kyse nyt muutamasta vuodesta, vaikka muutamaan vuoteen niin hanakasti keskitytään. Tässä on kyse tämän maan tulevaisuudesta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-08T14:43:12,2019-10-08T14:44:21,Hyväksytty,1.1 2019_46_84,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Talousarvion suuri linja on eriarvoisuuden kaventaminen ja julkisten palveluiden vahvistaminen, ja on selvää, että tämä linja ei ole kokoomuksen mieleen, ja sen me olemme tänään saaneet kuulla. Pieniä eläkkeitä, sairauspäivärahaa, työttömyyspäivärahaa korotetaan, työttömiä epäoikeudenmukaisesti kurittava aktiivimallin leikkuri poistetaan. Nämä ovat merkittäviä parannuksia pienituloisten toimeentuloon. Kuitenkin yhtä lailla tärkeitä ovat panostukset julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hoitajamitoitus jäi kokoomukselta ja perussuomalaisilta viime hallituskaudella tekemättä, mutta tämä hallitus tekee sen. [Ben Zyskowicz: Ei tee! — Paavo Arhinmäki: Kannattaako kokoomus hoitajamitoitusta?] Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että perusterveyspalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Terveyskeskukset ovat pahoin ruuhkautuneita, eikä matalan kynnyksen mielenter-veyspalveluita ole usein saatavilla. Ongelmat ovat isoja, me tarvitsemme sote-uudistuksen, mutta tämä budjetti antaa myös helpotusta. Kymmeniä miljoonia euroja on tulossa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ja sitä myötä voidaan terveyskeskusten jonoja purkaa ja myös mielenterveyspalveluita vahvistaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-08T14:44:21,2019-10-08T14:45:31,Hyväksytty,1.1 2019_46_85,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täällä edustaja Suomela viittasi syntyvyyskysymyksiin. Yksi mielenkiintoinen näkökulma, joka on tullut esiin viime päivinä myös tutkijoilta, on se, että itse asiassa, kun katsotaan syntyvyyttä, pitkäaikaiseen työttömyyteen nuorena ajautuminen indikoi vähäisempää lapsilukua. Tässäkin mielessä se, että meillä rakennetyöttömyys jää liian korkealle — ihmisiä on työttömänä, varsinkin nuoria miehiä on paljon työttömänä — on asia, johon meidän pitää puuttua. Siis, ministeri Harakka ja hallitus, nopeasti niitä työllisyystoimia! On ihan ok, että siirretään kunnille vastuuta. Ehkä kahden vuoden päästä siirretään ne maakunnille, mutta eihän sillä 60 000 työpaikkaa tule, että kenen logo on siellä työvoimapalvelun luukulla, vaan tarvitaan aidosti kannustinloukkujen purkamista ja palkkaamiskynnyksen laskemista aidolla paikallisella sopimisella. Ministeri Andersson, totta kai meille käyvät oikein hyvin ne vähät pysyvät menolisäykset koulutukseen, jotka tässä budjetissa ovat. Valitettavasti tosin esimerkiksi yliopistojen lisäyksistä puolet rahoitetaan leikkaamalla Akatemian tutkimusvaltuuksia 30 miljoonalla eurolla. [Hälinää — Sari Sarkomaa: Koulutusleikkaus! — Puhemies koputtaa] Mutta keskeinen ongelma on se, että ammattikouluihin tulee 80 miljoonaa euroa palkkarahoja kertaluontoisista menoista, jotka poistuvat. [Puhemies koputtaa] Tässä suhteessa olisi reilumpaa tehdä nyt investointeina ne asiat, jotka sopivat kertaluontoisiksi investoinneiksi — isot ratahankkeet, pääomitus korkeakouluihin, joka on pesämuna. [Puhemies: Nyt on kertaluontoinen puheenvuoro käytetty!] Nyt te käytätte palkkakuluihin kertaluontoisia rahoja yli 700 miljoonan euron verran, [Puhemies: Edustaja Mykkänen, aika on täynnä!] ja se loppuu pian.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-08T14:45:36,2019-10-08T14:47:03,Hyväksytty,1.1 2019_46_86,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus on jälleen täällä mainostanut, että kaikkien käytettävissä olevat tulot nousevat paitsi kahden ylimmän tulodesiilin. Tämäkään ei monien arvioijien mielestä pidä paikkaansa, mutta nyt haluaisin kiinnittää huomiota näihin kahteen ylimpään tulodesiiliin. Mihin desiiliin hallituksen jäsenet nimittäin itse arvelevat kuuluvansa? Pääministeri Rinteen hallitus ei jatkanut edellisen hallituksen leikkauksia omiin palkkoihinsa. Vasemmistoeliitti ei suostu laskemaan palkkojaan pienituloisten, ilmaston eikä minkään muunkaan hyväksi. Pääministerin palkka nousee kaksi ja puoli tonnia. Paitsi että palkkoja on korotettu, niistä on myös poistettu alennus. Kuka muu tässä maassa voi kuvitella saavansa tällaisia palkankorotuksia? Onko hallituksen linjana ”rikkaille poliitikoille reippaasti ja köyhille kansalaisillekin vähän”? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-08T14:47:03,2019-10-08T14:47:59,Hyväksytty,1.1 2019_46_87,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Palkoista, niitten jäädyttämisestä ja niitten leikkaamisesta näin ammattiyhdistysliikkeen edustajana sanon, että jokainen työtä tekevä henkilö, teki sitten politiikkaa tai muuta, on palkkansa ansainnut. Minä en ole kuullut kyllä perussuomalaisten osalta sitä yhteistä vetoomusta, minkä puheenjohtaja olisi allekirjoittanut, että me perussuomalaiset kansanedustajat alennamme palkkojamme, jotta tässä yhteiskunnassa vähempiosaiset [Toimi Kankaanniemi: Populismia!] saavat meidän palkkojemme osalta enemmän kuin nyt. Me tarvitsemme nyt jotain konkretiaa sen suuntaan, ja jos joku haluaa tehdä politiikkaa sillä, että ministerit laskevat palkkaansa, niin se on minun mielestäni ala-arvoista oppositiopolitiikkaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Meidän pitää puhua yhteiskuntavastuullisesti niistä asioista, joita me olemme täällä edustamassa, ja koettaa parantaa vähempiosaisten asemaa, [Puhemies koputtaa] mitä tämä hallitusohjelma lupaa. [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-08T14:47:59,2019-10-08T14:49:10,Hyväksytty,1.1 2019_46_88,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Varmasti moni pienituloinen ottaisi tosiaan sen 2 500 euroa mielellään vastaan, edustaja Myllykoski, [Paavo Arhinmäen välihuuto] joka ei teille merkitse mitään ja josta mielellänne ette haluaisi puhua. Mutta täällä on kysytty sen perään, mitä vaihtoehtoja voisi olla, ja perussuomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että muun muassa tuolla menopuolella kehitysapuun lisätään 100 miljoonaa, luonnonsuojeluohjelmiin 100 miljoonaa — tarvitaanko sinne niin paljon? — ja sitten on 85 miljoonaa jonkintyyppiseen tasa-arvo-ohjelmaan. Laskujeni mukaan se tekee 285 miljoonaa. Jos sitä ei laitettaisi, niin siinähän olisi jo ylikin sen hoitajamitoituksen verran rahaa. Samaan aikaan te otatte tavalliselta autoilijalta, sieltä maaseudun asukkaalta, miinus 250 miljoonaa polttoaineverokorotuksina. Nämä ovat arvovalintoja. Te mieluummin syydätte muualle rahaa kuin suomalaisiin, vaikka täällä puheissa muuta teette. Ja en luota nykyiseen hallitukseen, koska viime hallituskauden jälkeen SDP:n ja vasemmiston johdolla tuli 100 000 uutta työtöntä [Puhemies koputtaa] ja myitte muun muassa Carunan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-08T14:49:10,2019-10-08T14:50:22,Hyväksytty,1.1 2019_46_89,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas aivan oivallisesti kuvasi tuossa äskettäin, miten perussuomalaiset ovat kuntien valtionosuuskehityksen nähneet. Se on oikeastaan heidän huippupopulisminsa aallonhuippu. [Naurua] Luin pari iltaa sitten lehdestä seuraavan kannanoton: perussuomalaisten kanta on, että maataloustuet tulisi lopettaa kannattamattomina ja vetäytyä eurooppalaisesta maata-louspolitiikasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Sehän johtaisi siihen, että koko suomalainen maatalous romahtaisi ja 300 000 työpaikkaa elintarviketuotannosta menisi. Millä te nämä meinaatte maksaa? Minä olen aina pitänyt teitä hyvinä matemaatikkoina, teillä on paljon sivistynyttä väkeä, mutta tässä teidän matematiikkanne kyllä menee aivan naamalleen ja komeasti. Kannattaisi muistaa se, että me olemme yhteisessä eurooppalaisessa talousalueessa mukana ja nyt jos me irrottaudumme sieltä, se johtaa myös meidän rakennerahastorahojen menettämiseen. [Jussi Halla-aho: Suomi on nettomaksaja!] Ja miten tehtäisiin aluepolitiikkaa sen jälkeen? Teillä on loistavia ideoita, mutta tavoitteena on päästä otsikoihin ja asiat siinä kyllä jäävät hoitamatta, mutta sehän on toisten puolueiden murhe sitten se. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-08T14:50:26,2019-10-08T14:51:32,Hyväksytty,1.1 2019_46_90,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun aiheenahan pitäisi olla tämän konkurssihallituksen konkurssibudjetti, mutta keskustalaisia ei täällä puhuta juuri mikään muu kuin perussuomalaiset — mikä on tietysti ihan ymmärrettävää, kun ajatellaan, että kunnallisvaalit lähestyvät ja kylmä kyyti odottaa. Tässä edustaja Rantakangas sanoi, että perussuomalaisten mielestä koko Suomea ei tarvitsisi pitää asuttuna. Meidän ohjelmassamme tämä asia on muotoiltu niin, että koko Suomi on pidettävä asumiskelpoisena. Koska me olemme vapaiden ihmisten puolue ja vapauden kannattajia, me emme tietenkään kannata sitä, että ketään väkisin asutetaan jonnekin tai pidetään siellä kenties piikkilankoja käyttäen. [Jukka Gustafsson: Mahtaako täällä kukaan kannattaa? — Paavo Arhinmäki: Seli seli!] Mutta se, että Suomi pysyy asumiskelpoisena, edellyttää, että kautta maan meillä on riittävä perusinfrastruktuuri, meillä on teollisuudella toimintaedellytykset ja ihmisillä mahdollisuus asua, jos he eivät halua muuttaa kaupunkeihin. Keskusta on jatkanut vuosikausia [Puhemies koputtaa] maaseudun kurjistamista käytännön politiikallaan. Meillä on siihen toisenlainen vaihtoehto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-08T14:51:32,2019-10-08T14:52:41,Hyväksytty,1.1 2019_46_91,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Edustaja Rantakangas mainittiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_92,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä arvostamani kansanedustaja Kankaanniemi kiinnitti huomion kuntien talouteen ja vaikeuteen, mutta jos kuntapolitiikkaa harrastettaisiin puheenjohtaja Halla-ahon linjausten mukaan, joissa hän ilmoittaa, että kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmästä pitää luopua — se on täällä vaalikoneessa, ja se on faktaa, se ei ole minulta — [Jussi Halla-aho: Mitkäs vaalit oli kyseessä ja millä vuosikymmenellä?] niin se tarkoittaisi käytännössä miljoonan suomalaisen pakkomuuttoa, 250 kunnan ajautumista kurjuuteen. Tässä mielessä oli tärkeää nostaa tämä asia esille. Kun te puhutte konkurssihallituksesta, niin jos teidän linjanne kuntapolitiikassa toteutuisi, ei siellä olisi Keski-Suomen pieniäkään kuntia enää sen jälkeen. [Leena Meri: Tämähän oli mielenkiintoista!] — Tämä on tosiasia. [Leena Meri: Vai niin!] Mitä tulee sitten aluepolitiikkaan, niin te olette vaalikoneessa kertoneet, että ei tarvitse pitää koko Suomea asuttuna. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Te vastaatte äärilaitaan. Siinä todetaan, että te olette täysin eri mieltä. Nyt te selitätte, että teillä on lievempikin linja. [Sanna Antikainen: Päivittäkää tietonne!] Selvittäkää asiat keskenänne ja toimikaa niin, että se on uskottavaa. Te olette tehneet vuosikymmenten sumutuksen äänestäjille. Te olette antaneet kuvan, että te puolustatte maakuntia, [Puhemies koputtaa] ja te olette antaneet kuvan, että te olette pienten ihmisten puolella, mutta toimitte aivan päinvastoin. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-08T14:52:45,2019-10-08T14:53:53,Hyväksytty,1.1 2019_46_93,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Vielä edustaja Halla-aho.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_94,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Niin, äskeinen puheenvuoroni meni nyt joko yli edustaja Rantakankaan ymmärryksen tai hän ei kuunnellut sitä omilta ajatuksiltaan. Meidän ohjelmassamme lukee — hän voi lukea sen sieltä internetistä — [Paavo Arhinmäki: Mutta mikä on teidän oma näkemyksenne?] että koko maa on pidettävä asumiskelpoisena. Me emme väkisin voi asuttaa ketään mihinkään. Me emme ole kannattaneet maataloustukien lopettamista, [Anne Kalmarin välihuuto] mutta täytyy ymmärtää se, että Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Mitä tahansa koheesiorahaa me saamme sieltä, mitä tahansa maataloustukia me saamme sieltä, me saamme takaisin osan rahasta, jonka olemme itse sisään laittaneet. Suomi siis kustantaa paitsi omat maataloustukensa myös muiden maiden maataloustukia, ja meidän mielestämme tämä on väärin ja maataloustuet pitäisi ottaa pois EU:n kompetenssista ja siirtää kansallisiin käsiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-08T14:53:55,2019-10-08T14:54:53,Hyväksytty,1.1 2019_46_95,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ja nyt muitakin mukaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_96,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Meri toi esille niitä asioita, joista voitaisiin leikata, ja hän viittasi kehitysyhteistyöhön, että siihen on pantu 100 miljoonaa, jotka voitaisiin ottaa pois, ja hän viittasi, että luonnonsuojeluun on pantu 100 miljoona lisää ja se on liikaa ja että johonkin kummalliseen tasa-arvo-ohjelmaan on 85 miljoonaa. [Leena Meri: Se on teidän ohjelmanne!] Minusta oli erinomaista, että avasitte oman arvopohjanne. [Välihuutoja] Sen takia me istumme salin eri laidoilla. Luonnonsuojeluun te ette halua rahoja, te ette halua globaalin köyhyyden ongelmia ratkaista, millä autettaisiin myöskin sitä, että ihmiset tulisivat toimeen siellä omissa maissaan eikä tarvitsisi tulla tänne tekemään töitä, vaan töitä voitaisiin tehdä omissa maissa. Ja tasa-arvo: Suomalaisen yhteiskunnan perusankkuri on se, että me olemme yhteisvastuullisessa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Siihen kannattaa satsata. Meillä arvopohjat ovat erilaisia, ja me katsomme budjettia nimenomaan eri kulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-08T14:54:56,2019-10-08T14:55:55,Hyväksytty,1.1 2019_46_97,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Ärade talman! Edustaja Mykkänen puhui siitä, että työllistyminen tai yleensäkin tulevaisuudenusko on ehto sille, että yleensä haluaa perustaa perheen. Perussuomalaiset puolestaan ovat puhuneet sen puolesta, että Suomen pitäisi valita näivettymisen tie — että meidän itse pitäisi valita näivettymisen tie, joka on hyvinkin ristiriitainen näkemys tulevaisuudesta. Meillä on erilainen tulevaisuus tässä hallituksessa. Haluamme rakentaa sitä, haluamme panostaa osaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen. Kun puhutaan yrittäjyydestä, niin on kiistattoman selvää, että jos hallitusohjelma toteutuu, jos Hetemäen lista toteutuu, jos työllisyysohjelma toteutuu, niin kyllä tässä Suomessa on huomattavan paljon parempi, helpompi ja kannustavampi yrittää neljän vuoden kuluttua kuin tänään. Nämä ovat kiistattomia tosiasioita. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-08T14:55:55,2019-10-08T14:56:52,Hyväksytty,1.1 2019_46_98,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Kunnioitettu puhemies! Me emme siis todellakaan ole viemässä Suomea näivettymisen tielle, vaan kysymys on siitä, että näinä kansainvälisesti vaikeina, sumeina talouden aikoina täytyy tehdä ennustettavaa ja vakaata talouspolitiikkaa ja myöskin talouspolitiikasta viestimisen tulisi olla ennustettavaa ja johdonmukaista. Me kannatamme tällaista ennustettavaa ja vakaata talouspolitiikkaa myös oppositiossa. Valtiontalouden mitoitus on sinänsä ihan ok, mutta julkisen talouden puolella meillä on ongelmia etenkin kuntataloudessa, jossa kuntapäättäjät ovat todella vaikeissa ongelmissa. Täytyisi saada kuntatalouteen myöskin jonkunlainen kehittämisohjelma ja ennen kaikkea nostaa tuottavuutta. Me jakaisimme kakkua siten, että panostuksia enemmän tuottavuuskasvuun ja sinne työllisyyteen. Se on se keskeinen huomio. Samaan aikaan me olemme vaikeassa ongelmassa, jossa toisaalta meidän pitää pitää kansalaisten ostovoimasta kiinni mutta toisaalta viennin kilpailukyvystä ja kustannuskilpailukyvystä täytyy myöskin pitää kiinni, ja tässä myös meidän poliitikkojen [Puhemies koputtaa] ehkä pitäisi osallistua jollain tasolla myöskin näihin palkkaneuvotteluihin, [Puhemies koputtaa] tehdä jonkunlainen kehys, minkä sisällä voitaisiin pysyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-08T14:56:56,2019-10-08T14:58:11,Hyväksytty,1.1 2019_46_99,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu kuntataloudesta. Niin kuntatalouden kuin myös monen palkansaajan talous kärsii johtuen edellisen hallituksen ajamasta kiky-ratkaisusta. [Toimi Kankaanniemi: Korjatkaa!] Tämä hallitus peruu edellisen hallituksen leikkauksia myös koskien kuntataloutta. Tämä hallitus ei tee reikiä hyvinvointivaltioon, kuten täällä salissa on väitetty. Me emme leikkaa vanhuksilta emmekä lapsilta — edellinen hallitus leikkasi. [Sari Sarkomaan välihuuto — Ben Zyskowicz: Te leikkaatte lapsilta ottamalla velkaa!] Leikkaukset kohdistuivat muun muassa varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja sosiaalietuuksiin, kuten lapsilisiin ja opintotukiin, mutta nyt enää ei leikata! Pienimpiin eläkkeisiin ja etuuksiin tehdään nyt tuntuvat korotukset, [Välihuutoja] ja koulutusleikkauksille laitetaan loppu. Lapsiperheiden palveluita parannetaan. Lapsiperheköyhyyttä torjutaan. Ensi vuonna suomalaisista 70 prosentilla jää enemmän rahaa käteen kuin tänä vuonna. [Puhemies koputtaa] Pienennetään tuloeroja. [Ben Zyskowicz: Te leikkaatte lapsilta!] — Emme leikkaa. [Ben Zyskowicz: Kyllä leikkaatte!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-10-08T14:58:11,2019-10-08T14:59:22,Hyväksytty,1.1 2019_46_100,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on vähän niin, että te otatte lapsilta ja sitten annatte lapsille ja kerrotte olevanne suuria hyväntekijöitä. [Paavo Arhinmäki: Höpö höpö!] Menen tähän hoitajamitoitukseen: Kokoomus ei vastusta hoitajamitoitusta. [Välihuutoja] Ministeri Kiuru sanoi, että hoitajamitoitus on tuntien työ, yksi lause lakiin riittää, ja se on kunnossa. Mutta nyt on käynyt selväksi, että hoitajamitoitusta ei tule [Paavo Arhinmäki: Tuleehan!] — ei tule tällä vaalikaudella — ja henkilöstömitoituskin tulee aprillipäivänä kaksi viikkoa ennen vaaleja. Te jätätte senkin seuraavalle hallitukselle. [Paavo Arhinmäki: Ei!] Nyt toimittajat tarkkana, jos saan ministeri Lintilän vastaamaan: Paljonko tässä kirjassa on vuodelle 2023 varattu rahaa hoitajien palkkaan, eli kuinka monta hoitajaa Suomessa on lisää vuonna 2023? [Päivi Räsänen: Ei ole rahaa ollenkaan! — Paavo Arhinmäki: On siellä rahaa!] Hoitajamitoitus, henkilöstömitoitus 0,7 tarkoittaisi 4 400:aa hoitajaa. Onko täällä se raha, ministeri Lintilä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-08T14:59:22,2019-10-08T15:00:35,Hyväksytty,1.1 2019_46_101,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jos jokin puolue kantaa vanhustenhoivan huonosta tilanteesta tässä salissa vastuun, niin se on kokoomus, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Täsmälleen, yksiselitteisesti!] joka vuodesta toiseen on vastustanut ja estänyt mitoituksen kirjaamisen lakiin [Sari Sarkomaa: Voi tätä vastuun välttelyä!] ja sen lisäksi tehnyt kymmenien miljoonien leikkaukset vanhuspalveluihin ja vielä lisäksi ajanut hoitajien lomarahojen leikkauksia, kun ei päässyt käsiksi sunnuntai- ja ylityökorvauksiin. Arvoisa puhemies! En ole nyt varma, tuliko tässä uutinen. Nimittäin tähän päivään asti kokoomus on vastustanut sitovan mitoituksen kirjaamista lakiin. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei!] Edustaja Mykkänen, voitteko te nyt vahvistaa sen, mitä teidän talousasiantuntijanne edustaja Heinonen täällä sanoi? Kannattaako kokoomus lakiin kirjattavaa sitovaa hoitaja‑ tai henkilöstömitoitusta? Kannatatteko te lakiin kirjattavaa sitovaa mitoitusta vai ette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-08T15:00:35,2019-10-08T15:01:41,Hyväksytty,1.1 2019_46_102,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jo hallituksen julkistaessa tämän henkilöstömitoituksen totesimme, että mielestämme uskottava polku siihen, että saadaan sitova henkilöstömitoitus toteutettua, on hyvä asia, ja me kannatamme sen eteenpäinviemistä. Oleellistahan tässä on nyt huomata, että tämä ei toteudu kynällä vaan se toteutuu rahalla ja houkuttelevalla hoitajan työllä, johon saadaan palkattuja hoitajia. Sen te olette vielä jättäneet järjestämättä — tosin edustaja Heinonen kysyi oleellisen kysymyksen Lintilältä ja toivottavasti saa siihen vastauksen. Tärkeää on katsoa kokonaisuutta, ja kuten esimerkiksi edustaja Laiho on meidän puoleltamme tuonut esiin, kysymys on myös kotihoidosta ja kysymys on siitä, miten nämä laitokset kokonaisuudessaan toimivat. 0,7 tai joku muu luku ei ole lääke kaikkeen, vaan kokonaisuus ratkaisee, mutta henkilöstömitoituksen luominen on kannatettava tavoite, kunhan siihen luodaan kestävä polku. [Ben Zyskowicz: Osana kokonaisuutta kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-08T15:01:41,2019-10-08T15:02:35,Hyväksytty,1.1 2019_46_103,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Suuressa osassa meidän kunnista... [Hälinää] — No niin, voitteko nyt olla mölisemättä siellä hetken aikaa. [Puhemies koputtaa] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Hyvä huomio.] Arvoisa puhemies! Hetken aikaa mietin jo, että jos joku kuuntelee tätä keskustelua, niin varmaan kaikki lapsentekovehkeet ovat jäätyneet. Tämä ei ainakaan lisää uskoa siihen, että Suomen tulevaisuus on jollakin tavalla rakentava ja kestävä. Ja toivoisin, että tämä keskustelu jotenkin veisi sitä ajattelua eteenpäin. Arvoisa herra puhemies! Osassa kuntia yli 75 prosenttia kaikesta rahasta menee tänä päivänä soteen, ja se ei millään tavalla ole kestävä kehitys. Jotta me saamme systeemisen muutoksen aikaan, meidän täytyy katsoa koko meidän palvelujärjestelmää kokonaisuutena. Ei mitään hoitajamitoitusta pelkästään, ei lääkehuoltoa pelkästään, ei sosiaali‑ ja terveyspalveluita, vaan kokonaisuutta, myöskin sitä ikääntymistä ja sitä väestökehitystä, mikä meidän maassa on [Puhemies koputtaa] ja miten siihen vastataan. Toivon, että pääministerin johdolla me kykenemme Suomessa tähän systeemiseen muutokseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-10-08T15:02:39,2019-10-08T15:03:49,Hyväksytty,1.1 2019_46_104,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on ihan liikaa hallinnut se, mihin kohteisiin hallitus nyt lisää rahoja — kyllä ne kohteet ovat pääosin järkeviä, eikä meidän sitä keskustelua mielestäni kannata käydä. [Vasemmalta: No hyvä! — Välihuutoja] Mutta vakava kysymys on se, että tässä on jo puhuttu, että meitä uhkaa 5,5 miljardin alijäämä vuonna 2023, ja työllisyysaste tämän kirjan mukaan on 73,1. Kun tähän lisätään se, että te olette de facto alistaneet työllisyystoimet kolmikantaan, mikä ei kovin hyvää lupaa, ja sen lisäksi meillä on maailmantalouden haasteita — on brexitiä, meillä on kauppasotaa, monta muuta merkittävää tulossa siellä — ja meillä on erittäin vaikea työmarkkinasyksy, joka saattaa vaikeuttaa merkittävästi meidän kilpailukykyä ja näihin tavoitteisiin pääsemistä, niin kysyisin valtiovarainministeri Lintilältä: Onko tämä nyt niin kuin Eva ennustaa, että kun seuraava hallitus tämän jäljiltä aloittaa, niin se lähtee juuri siitä samasta, josta me silloin lähdimme, kun Sipilän hallitus aloitti, eli että 10 miljardin vajeesta lähdetään liikkeelle? Tuhlataanko nyt koko se perintö, mikä on saatu aikaan? [Jukka Gustafsson: Eihän tuohon voi vastata mitenkään! — Kokoomuksen ryhmästä: Miksei? — Timo Heinonen: Kyllä kai poliitikot rahaa osaavat jakaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-08T15:03:49,2019-10-08T15:05:05,Hyväksytty,1.1 2019_46_105,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pääministeri Rinne, ministeri Lintilä sekä ministeri Harakka ovat pyytäneet puheenvuoron. Riittääkö 3 minuuttia?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_106,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen, kehotan nyt lukemaan tämän talouskatsauksen tarkkaan. [Arto Satonen: Minulla on se jo, kyllä minulla on!] Tämä on nimittäin erittäin hyvä, tämä valtiovarainministeriön laatima talouskatsaus syksyltä 2019, 7.10. Tämän asiakirjan mukaan se, jos hallitus ei tee mitään, johtaa siihen 5,5 miljardin alijäämään, ja tämä hallitus, niin kuin useasti tässä tilaisuudessakin tänään on todettu, tulee tekemään toimenpiteitä, joilla työllisyysaste tulee nousemaan. 60 000 uutta työllistä tämän vaalikauden loppuun mennessä [Arto Satonen: Näkisi vain!] on tämän hallituksen tavoite, josta me pidämme kiinni ja jota viemme eteenpäin. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Tämän hallituksen keskeinen talouspolitiikan perusta on se, että työllisyysaste nousee, mutta sen lisäksi on hyvä huomata, että täällä on 750 miljoonaa euroa veronkorotuksia vuoteen 2023 ja 200 miljoonaa euroa uudelleenkohdentamisia, joilla rahoitetaan pysyvistä menoista valtaosa, 950 miljoonaa euroa siitä 1,2 miljardista eurosta, joka on pysyviin menoihin arvioitu tämän vaalikauden aikana lisättäväksi. Elikkä meillä on jo valtaosa, ehdoton enemmistö, käytettävissä siitä rahasta, joka on pysyvien menojen lisäykseen. Sen lisäksi meillä on nyt päätettynä 1,35 miljardia kertaluontoisia menoja investointeihin, joilla vahvistetaan talouden pohjaa, jolla huolehditaan siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvointi paranee, että saadaan parempaa koulutusta ja laadukkaampaa varhaiskasvatusta kaikille suomalaisille ihmisille. Olen todella tyytyväinen siihen, mitä totesitte puheenvuoronne aluksi, että nämä menokohdat, jotka täällä on valittu hallituksen toimesta, vievät yhteiskuntaa eteenpäin ja ovat tärkeitä tälle yhteiskunnalle viedä eteenpäin ja niistä ei kannata kauheasti keskustella. Se on hyvä asia. [Ben Zyskowicz: Totta kai poliitikot osaavat rahaa jakaa!] Haluan sanoa, että kannattaa perehtyä hallitusohjelmaan, koska se osoittaa sen, että tämän asian eteenpäinvienti on kestävällä pohjalla. [Ben Zyskowicz: Se ei toteudu!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T15:05:07,2019-10-08T15:07:11,Hyväksytty,1.1 2019_46_107,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ministeri Lintilä. Samoin 3 minuuttia varmaan riittää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_108,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä taisi useampikin edustaja kysyä tästä hoitajamitoituksesta ja siitä, onko budjettikirjassa rahoitus tähän hoitajamitoitukseen. Siis meillä on julkisen talouden suunnitelmassa rahoitus 1 300 hoitajan lisäämiseen. [Ben Zyskowicz: Ja 4 400 tarvitaan! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei riitä!] Jos otetaan se 4 400:ko se nyt on, niin muistaakseni 230 miljoonaa oli hoitajakulut ja 140 miljoonaa koulutus, [Timo Heinonen: Tähän ei ole rahaa!] ja tähän tehdään sitten, mikäli tähän mennään, erillinen rahoituspäätös. [Paavo Arhinmäki: Kyllä, juuri näin! — Ben Zyskowicz: Eli ei ole rahaa, kuulitteko?] — Siis tällä hetkellä ei ole varattu. Jonkin verran tässä on keskusteltu myös omaisuusmyynnistä näiden yksittäisten menoerien rahoittamiseksi. Viime kaudella omaisuutta myytiin noin 1,3 miljardia, ja pitää muistaa, että meillä taisi viime kaudella omaisuus nousta vajaa 9 miljardia. Käytännössä se tuli kolmen yhtiön kautta, mitä valtion omaisuus nousi. Edustaja Satonen otti erittäin hyvän näkökulman ja palautti mieleen tämän kestävyysvajeen ja sen merkityksen. Kyllä tämä on sellainen, mikä meidän pitää kaikkien muistaa, ja tämä ei ole vain tämän hallituksen haaste, vaan tämä tulee olemaan seuraavan ja tämä tulee olemaan sitä seuraavan hallituksen haaste. Sen vuoksi kyllä mielelläni kävisin täällä keskustelua myös näitten investointien puolelta, koska me tarvitsemme nyt sitä tuottavuuden parantamista. Täällä on aika paljon puhuttu työllisyyden parantamisesta ja erilaisista kulueristä puoleen ja toiseen mutta harmittavan vähän tuottavuuden parantamisesta. Tuottavuuden parantaminen on se, jolla me pystymme kestävyysvajetta ajamaan kiinni. Se on lähes yhtä tärkeä kuin tämä työllisyysasteen nostaminen, ja tämä jää nyt meidän keskustelussa aivan liian pieneen rooliin, ja toivon, että siihen voitaisiin enemmän panostaa. Se on äärettömän tärkeä niin julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-08T15:07:11,2019-10-08T15:09:27,Hyväksytty,1.1 2019_46_109,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Parlamentti-sanahan tulee sanasta puhuminen, ja olisi tietysti edullista, jos myös kuunneltaisiin. Ihmettelen, että työministeriä tässä moitittiin tekemättömyydestä juuri muutama minuutti sen jälkeen, kun olin kertonut, että tänään lähti kaikille Suomen kunnille kutsu osallistua kuntakokeiluun, joka on merkittävä työllisyyspalveluiden uudistus. Miksi näin? Edustaja Mykkänen epäili, että tämä ei ole kovinkaan merkittävää, [Sari Sarkomaan välihuuto] mutta kun vertaillaan suurten kaupunkien työttömyysjaksoja — jotka siis ovat suurissa kaupungeissa maan keskiarvoa pitempiä — niin Tampereella, jossa oli tämä kuntakokeilu, oli Helsinkiin verrattuna alle viisikymppisten työnhakijoiden työttömyyden kesto viisi viikkoa lyhyempi, ja samoin Vantaalla, joka oli tällainen yhteistyökaupunki, lähes kolme kuukautta lyhyempi, mutta kun puhutaan yli viisikymppisistä työnhakijoista, näitten kokeilu- ja yhteistyökaupunkien työttömyyden kesto on jopa puoli vuotta lyhyempi kuin Helsingissä. Tässä on aivan selvä viite siihen, että nämä kuntakokeilut isoimmissa kaupungeissa johtavat siihen, että työttömyysjaksot lyhentyvät, ja jokainen ymmärtää, että se tarkoittaa myöskin merkittävää työllisyyden parantumista. Siksi ihmettelen, että oppositio ei taida vieläkään ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Edustaja Pirttilahdelle totean, että tässä on tiettyjä väestöpohjan kriteereitä, samoin kuin se lähtökohta, että maksimissaan noin 40 prosenttia asiakaskunnasta voisi siirtyä työvoimaviranomaisilta kuntiin. Mutta tässä toki voidaan lähteä siitä, että onnistunut Tampereen kokeilu voisi sellaisenaan haluttaessa jatkua. Lisäksi edustaja Juvonen esitti erittäin tärkeän kysymyksen siitä, mistä näitä hoitoalan työntekijöitä saadaan. Meillä on akuutti pula — arvioiden mukaan nyt jo viiden vuoden sisällä on kysymys siitä, että meillä on 20 000 hoitoalan henkilön puute — ja tähän olemme yrittäneet ministeri Anderssonin kanssa löytää nopeaa vastausta siten, [Sari Sarkomaan välihuuto] että opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistää täsmäkoulutuksia tällä ja monilla muilla aloilla, joilla kysyntää on, tavalla, joka vastaisi nykyistä paremmin — nykyistä paremmin — siihen ennakointiin, mikä on tämän hetken ja tulevaisuuden työvoiman tarve. Ja tässä uskallan luvata tuloksia ihan lähiaikoina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-08T15:09:30,2019-10-08T15:12:12,Hyväksytty,1.1 2019_46_110,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_111,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluiden ja kotihoidon tilanne on juuri niin huono kuin edustaja Laiho täällä aiemmin Sairaanhoitajaliiton selvityksestä meille referoi, ja juuri tämän takia tämä hallitus tekee näitä korjaavia toimenpiteitä, ja näihin korjaaviin toimenpiteisiin Tehy on ilmaissut olevansa tyytyväinen. Eli näinpäin tämä menee. [Ben Zyskowicz: Mutta seuraavan hallituksen pitää hoitaa!] Arvoisa puhemies! Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi pitkäaikaistyöttömyyden kovan pohjan vähentäminen on koko Suomelle elintärkeää, ja siksi on tärkeää, että hallitus lisää panostuksia palkkatukeen ja TE-toimistojen resurssien vahvistamiseen. Me olemme esimerkiksi paljon Ruotsia jäljessä työnvälityksen resursoinnissa ynnä muissa tämmöisissä toimenpiteissä. Ja nyt tulevat resurssit mahdollistavat henkilökohtaisemmat ja sitä kautta myöskin vaikuttavammat toimet työnvälityksessä. Palkkatuki on taas monelle pitkäaikaistyöttömälle [Puhemies koputtaa] ja osatyökykyiselle kortti takaisin työelämään. Ilahduttavaa on myöskin, että kolmas sektori huomioidaan työllistämisessä paremmin kuin edellisellä kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-08T15:12:18,2019-10-08T15:13:33,Hyväksytty,1.1 2019_46_112,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne nosti esiin valtiovarainministeriön virkamiehet, valtiosihteeri Hetemäen ja osastopäällikkö Spolanderin, antaen ikään kuin ymmärtää, että ainakin isossa kuvassa valtiovarainministeriön virkamiesjohto olisi samoilla linjoilla. Kuitenkin varsinkin ennen eduskuntavaaleja — 4. helmikuuta itse asiassa — ministeriön virkamiesjohto esitti huomattavan kriittisen talousnäkemyksen ja syvää huolta julkisen talouden kestävyysvajeesta. Uutisissa puhuttiin jopa valtiovarainministeriön virkamiesten madonluvuista. Tilannekuva on kovin erilainen kuin hallitusohjelmassa. Itselleni jäi outo maku tästä teidän kommentistanne, ikään kuin VM:n virkamiesten nimissä itsellenne antamastanne tuesta, koska tilannekuva ja käsitys vastuunjaosta ihan julkisen talouden perusasioissa ovat niin erilaiset — ihan muistutuksena teille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-10-08T15:13:37,2019-10-08T15:14:32,Hyväksytty,1.1 2019_46_113,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Pääministeri Rinne haluaa heti vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_114,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! On järkevää erottaa pari asiaa toisistaan. Ensimmäinen on tämä tämänhetkinen budjettitalouden tilanne. Sitten on tämä pitkän ajan kestävyysvaje, jossa huoltosuhde — työikäisen väestön suhde muuhun väestöön — ja ikäsidonnaisten menojen kasvu on aivan keskiössä. Ja tuossa talouskatsauksessa, jota on käsitelty nyt tässä parin päivän aikana sen julkistamisen jälkeen, todetaan, että tästä syystä meillä on noin 4,5 prosentin kestävyysvaje olemassa suhteessa bkt:hen. Valtiovarainministeriö esittää selvitettäväksi erittäin paljon minun mielestäni järkeviä toimenpiteitä tässä talouskatsauksessa. Siellä on sivulla 99 taulukossa 30 pitkä lista tehtäviä, joiden kautta voidaan kestävyysvajeeseen puuttua, ja niin kuin totesin tuossa aikaisemmin, näissä asioissa hallitus on jo käynnistänyt toimenpiteitä, että päästään niissä eteenpäin ja estetään kestävyysvajeen toteutuminen, joka vaikuttaa siihen 5,5 miljardiin siellä 2023 ja siitä eteenpäin olevana aikana. Pitää erottaa siis kaksi asiaa — tämänhetkinen suhdanteeseen pohjaava taloustilanne ja investoinnit, joista on puhuttu tänään, ja sen lisäksi pitää pystyä erottamaan tämä tuleva kestävyysvaje, joka liittyy ikäsidonnaisten menojen kasvuun ja väestön ikärakenteen muutoksiin. Niihin asioihin meidän täytyy löytää yhteisiä toimenpiteitä, joilla kestävyysvaje taklataan, ja siihen työhön kutsuin myöskin opposition mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T15:14:35,2019-10-08T15:16:03,Hyväksytty,1.1 2019_46_115,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin edustaja Lindtmanin ja edustaja Saramon ja muiden vasemmistoedustajien ryhmäpuheita ja muita puheenvuoroja siitä, miten tämä hallitus tekee täyskäännöksen edellisen hallituksen politiikkaan, niin nyt ministeri Kulmuni pitää kysyä teiltä: Pidättekö te pääministeri Sipilän hallitusta hyvänä hallituksena vaiko pääministeri Rinteen hallitusta hyvänä hallituksena, koska niiden politiikka kuulemma eroaa toisistaan kuin yö päivästä? Mahtaa olla aika skitsofreeninen tunnelma teidän kansanedustajillanne, kun he joutuvat tuolla kentällä kehumaan molempia hallituksia. Kun minä nuorena pelasin jalkapalloa ja olin kentällä, niin joskus kaverit sieltä laidalta huusivat minulle, joka en osannut pelata — toisin kuin edustaja Arhinmäelle, joka osasi pelata — että ”Ben tule pois kentältä, siellä on peli”. Nyt minä sanoisin teille, ministeri Kulmuni: tulkaa pois sieltä, siellä on sosialistihallitus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-08T15:16:03,2019-10-08T15:17:00,Hyväksytty,1.1 2019_46_116,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Muun muassa edustaja Arhinmäen nimi mainittiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_117,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiistän jyrkästi edustaja Zyskowiczin tulkinnan siitä, että olisin erinomainen jalkapalloilija, korkeintaan hyvää keskitasoa ollut ja silloinkin keskivartalosta aika paljon vähemmän tukevana. Vieressäni istuva edustaja Gustafsson sen sijaan on minua korkeammalla tasolla edustanut. [Naurua] Arvoisa puhemies! Se, mikä on ollut iso ja tärkeä uutinen tässä keskustelussa, on se, että kaikkien näiden vuosien jälkeen, kun kokoomus on jarruttanut vanhuspalveluissa henkilöstömitoitusta, nyt myös kokoomus on sillä kannalla. Muistan, että kun vanhuspalvelulakia säädettiin, silloin viisi hallituspuoluetta kannatti sitä, yksi — kokoomus — sen torppasi. Luvattiin, että 2015 se tulee voimaan — ei tullut. Todennäköisesti kokoomus torppasi sen Sipilän hallituksessa. Viime keväänä kaikki muut eduskuntapuolueet kannattivat sitä paitsi kokoomus. Nyt kun se tulee, niin siihen pitää löytyä rahat [Sari Sarkomaa: Ei löydy!] siinä vaiheessa kun on lainsäädäntö täällä. Se on selvä. Ja minusta on hyvä, että nyt on täällä yhteinen näkemys kaikkien puolueiden välillä siitä, [Puhemies koputtaa] että se toteutetaan ja toteutetaan niin, että siihen myös riittää hoitajia. [Ben Zyskowicz: Ei puutu kuin rahat ja hoitajat!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-10-08T15:17:04,2019-10-08T15:18:19,Hyväksytty,1.1 2019_46_118,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Myös keskusta mainittiin äsken monta kertaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_119,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rantakankaan tavoin olen kyllä hyvin järkyttynyt tästä opposition suoranaisesta maaseutuvihamielisyydestä, mikä täällä salissa leijailee useitten puheenvuorojen jälkeen. Hämmästelen myös sitä, että annetaan kritiikkiä siitä, että maahanmuuton kustannukset laskevat. Eikö ole, perussuomalaiset, niin, että teidän tulisi kiitellä hallitusta, että näin on tapahtunut, teidän tulisi kiittää hallitusta? Mutta eniten minua hämmästyttää tämä hoitajamitoituksesta esitetty kritiikki. Arvon oppositio, teiltä puuttuvat nyt keinot siihen, miten te tekisitte tämän nopeammin kuin tämä hyvä hallitus. Tiedän kyllä, että kokoomuksen ratkaisu on tuoda 5 000 filippiiniläistä hoitajaa — halpatyövoimaa — tähän maahan, mutta olen yllättynyt siitä, että tämä on ilmeisesti myös perussuomalaisten kanta ja perussuomalaisten ratkaisu, jos te haluatte hoitaa tämän tilanteen nopeasti, koska se on ainoa mahdollisuus. [Arja Juvonen: Ei ole! Se on väärä ratkaisu!] Olen kyllä hyvin hämmentynyt siitä, tämä on täyskäännös perussuomalaisten aiempaan linjaan. [Juha Mäenpää: Näetkö sen ainoana mahdollisuutena?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-08T15:18:22,2019-10-08T15:19:22,Hyväksytty,1.1 2019_46_120,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Arvoisa edustaja Gustafsson täällä aiemmin puhui ilkkumisesta. Viime viikolla tuli tämä lakiluonnos hoitajamitoituksesta, ja kun silloin kerroin huoleni sairaanhoitajana siitä, niin SDP:n ministeri Krista Kiuru ilkkui minun väittävän täällä erheellistä tietoa, ja nyt SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajakin ilkkui ryhmäpuheenvuorossaan. Nähtävästi kyllä kalikka kalahtaa, kun arvoisat ministeri ja ryhmän puheenjohtaja älähtävät. Arvoisa herra puhemies! Arvoisa edustaja Lindtman, kerroin viime viikolla, että kun lähihoitajan tilalle palkataan pienemmällä palkalla hoiva-avustaja, niin yleinen — toistan: yleinen — palkkataso hoitoalalla laskee. Edustaja Lindtman, toistanko tämän vielä, vai onko nyt selvä? Te laskette hoitoalan yleistä palkkatasoa ja yleistä koulutustasoa, [Puhemies koputtaa] kun lähihoitajan tilalle tulee vähemmän tienaava avustaja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-10-08T15:19:25,2019-10-08T15:20:33,Hyväksytty,1.1 2019_46_121,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Antikaisella tietysti ei ole vastuuta siitä, että hoitajien lomarahoja edellisellä kaudella vietiin, sen voi sanoa. Te ette ollut täällä. [Ben Zyskowicz: Toisin kuin teillä!] Mutta mitä tulee tähän hallituksen nyt julkaisemaan lakiluonnokseen, tuleeko se laskemaan yleistä hoitajien palkkaa, niin jos näin olisi, arvoisa puhemies, uskon, että kyllä silloin hoitajien järjestöt, lähi- ja perushoitajien liitto, JHL ynnä muut, olisivat huolissaan. [Arja Juvonen: Sepä se! Minä olen huolissani!] Mutta päinvastoin, oletteko te lukeneet esimerkiksi Silja Paavolan kommentteja, joka on kommentoinut, että tämä on merkittävä helpotus hoitajien työhön? Arvoisa puhemies, jos tämä olisi todella näin kuin täällä edustaja väittää, niin kyllähän tästä nämä hoitajajärjestöt olisivat älähtäneet, mutta päinvastoin he ovat kiittäneet tätä ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-08T15:20:37,2019-10-08T15:21:37,Hyväksytty,1.1 2019_46_122,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tähän hoitajakysymykseen: Kyllähän tilanne on se, että hoitajapula on niin suuri, että varmasti tarvitsemme kaikki keinot käyttöön. Me kokoomuksessa emme ole puhuneet mistään filippiiniläishoitajien tänne tuomisesta, mutta varmasti myöskin ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan tätä pulaa helpottamaan. Mutta varsinainen aiheeni oli se, että olen huolestunut siitä, että elämme velaksi tulevien sukupolvien piikkiin ja väestöennusteet ovat todella huolestuttavat, kuten edustaja Räsänenkin täällä aiemmin totesi. Kuitenkin tässä budjettiesityksessä on hyvin vähän mitään esityksiä lapsiperheille. Huomasin, että siellä on neljännestä ja sitä seuraavasta lapsesta lapsilisäkorotus 10 euroa, mutta kaikista meidän 562 000 perheestämme vain 5 prosenttia on sellaisia, joissa on näin monta lasta. Olen huolestunut tästä tilanteesta sen takia, että turvattu talous on kaikille kuitenkin se kaikkein tärkein kysymys siinä, uskaltaako perustaa perheen. [Puhemies koputtaa] Ministeri Lintilä, Ruotsissa 43 000 euroa [Puhemies: Aika täynnä!] vuodessa ansaitseva perhe saa käteen 2 000 euroa enemmän kuin Suomessa. Aiotteko korjata tilanteen suomalaisten osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-08T15:21:41,2019-10-08T15:23:02,Hyväksytty,1.1 2019_46_123,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! On erikoista, että talous on perussuomalaisten puheenvuorojen mukaan alue, jossa mikään ei saa uudistua. Se on kuultu useita kertoja tässä salissa tänään ja aikaisemmin. Tämä esitys tuo pohjaa investoinneille ja työllisyydelle. Kokoomuksen näytöt koulutuksen osalta on valitettavasti nähty edellisessä hallituksessa, tai varhaiskasvatuksen osalta. Nyt satsataan lapsiin ja niihin kurahousuissa hiekkalaatikolla leikkiviin ihmisiin, joihin edustaja Mykkänen viittasi aiemmin. [Ben Zyskowicz: Nyt leikataan lapsilta!] Kumpikaan puolue ei ole valmis panostamaan siihen, että suomalaisten osaaminen nousee ja tuottavuus paranee, mikä on aivan välttämätöntä talouden uudistumiselle. Tarvitaan myös uudistuksia suomalaiseen elinkeinopolitiikkaan, jonka pitää näkyä selkeämmin myös siinä osaamisessa, jota meillä on esimerkiksi TEMissä. Voi olla helppoa seurustella muutaman toimialan kanssa, ja tämä näkyi esimerkiksi viime hallituksen ohjelmassa, mutta se ei ole kestävää. Liiallinen viennin keskittyminen ei ole kestävää. Me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia myös elinkeinopolitiikassa [Puhemies koputtaa] ja me tarvitsemme ymmärrystä siitä, että toimialat ovat uusia ja erilaisia kymmenen vuoden kuluttua. Alhaisen jalostusarvon tai vähäisten työpaikkojen... [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Täällä on minuutti nyt täynnä, arvoisa edustaja. Annetaan puheenvuoro seuraavalle.] ...luonnonvaratalouden perässä juokseminen ei ole kestävää, ainakaan jos ne eivät toteuta hiilineutraalisuustavoitetta ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä. [Ben Zyskowicz: Ettekö te vihreät ymmärrä, että te leikkaatte lapsilta? — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-08T15:23:02,2019-10-08T15:24:28,Hyväksytty,1.1 2019_46_124,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin puhua koulutuksesta, ja on harmillista, että täältä molemmat koulutuksesta vastaavat ministerit poistuivat, koska olisin toivonut vastausta siihen kysymykseen, joka täällä jo kerran aikaisemmin esitettiin. Olin kuvitellut, että tämän koko salin yhteinen tavoite on nostaa Suomen tki-panostukset neljään prosenttiin bkt:stä. Paitsi että siihen tarvitaan julkisia panostuksia tki-toimintaan, myös totta kai yritysten osuuden tulee kasvaa. Viime hallituskauden lopulla tehtiin tämän vuoden budjettiin muun muassa 112 miljoonan euron pysyvät panostukset, joilla oltaisiin edetty määrätietoisesti kohti tätä neljän prosentin tavoitetta. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että nämä korkeakoulutukseen tulevat rahat ollaan siirtämässä Suomen Akatemialta. Olisin halunnut tähän vastauksen: minkä vuoksi Suomen Akatemian myöntövaltuuksia ollaan leikkaamassa 31 miljoonalla? [Puhemies koputtaa] Se nimenomaan on sitä huippututkimusta, johon me tarvitsemme lisärahaa. [Eduskunnasta: Hallitus leikkaa tutkimuksesta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-08T15:24:28,2019-10-08T15:25:39,Hyväksytty,1.1 2019_46_125,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että kokoomus ja perussuomalaiset haluavat paluuta myötäsykliseen talouspolitiikkaan. Se on tullut todella kalliiksi. Huonona aikana olette syventäneet lamaa, ottaneet velkaa työttömyyteen ja myyneet tuottavaa valtionomaisuutta, ja sitten hyvänä aikana antaneet pelivaran kaikkein suurituloisimmille veronalennuksilla. Kun kuuntelin ryhmäpuheita, ihmettelin kyllä valtiovarainministeriötä, joka on mennyt jakamaan perussuomalaisille täysin eri budjettikirjat kuin kaikille muille puolueille. Ehkä ne budjettikirjat perussuomalaisilla ovat heidän omalta hallitusajaltaan, ja netissä ja teltoilla voi varmaan väittää mitä sattuu, mutta ihmettelen, että täällä salissa teidän ryhmäpuheenvuorossanne tuli pitkä lista asioita, jotka eivät ole totta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Esimerkiksi?] — Esimerkiksi sanoitte, että ei ole mitään ammatilliseen koulutukseen. Meidän mielestämme 80 miljoonaa on jotain. Se oli vain yksi esimerkki. Teillä tuli pitkä lista asioita, jotka eivät ole totta. Olisi reilua puhua kansalle asioista, jotka ovat todellisia. [Jukka Gustafsson: Miten te kehtaatte? Missä moraali? — Paavo Arhinmäki: Missä on perussuomalainen rehellisyys? — Ben Zyskowicz: Iivisniemessä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-10-08T15:25:43,2019-10-08T15:26:46,Hyväksytty,1.1 2019_46_126,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin pyydän ministeri Lintilää kertomaan pääministerille, mikä on kuntatalouden tilanne ja mistä koostuu se ensi vuoden miljardi, mitä mainostetaan. Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu EU-rahoitus esille. Nyt täytyy muistaa, että Suomi on aina yhtä kahta vuotta lukuun ottamatta ollut nettomaksaja EU:lle. Nyt käydään rahoitusneuvotteluja seuraavalle kaudelle ja maataloudelta ollaan leikkaamassa rajusti jälleen, jälleen maataloudelta. On tulossa ekojärjestelmä, joka sitoo viljelijöitä entistä enemmän. Tämä on keskustan politiikkaa, joka ei ole suomalaisen maaseudun ja maatalouden etu. Perussuomalaiset pitkällä tähtäyksellä haluavat, että maatalousrahat otetaan kansalliseen päätösvaltaan ja turvataan suomalainen maaseutu, elintarviketalous ja omavaraisuus, jotka nyt ovat suuresti uhattuna. Suomi on siis nettomaksaja. Turkki on pitänyt rajat kiinni niin, ettei ole tullut Suomeen turvapaikanhakijoita. Miljardeilla meidän rahojamme EU on pitänyt rajaa kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-08T15:26:47,2019-10-08T15:28:04,Hyväksytty,1.1 2019_46_127,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt annetaan vuoro pääministeri Rinteelle, ministeri Kulmunille ja ministeri Lintilälle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_128,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin ei tarvitse kertoa minulle sitä, koska tiedän, mistä tämä muodostuu. [Toimi Kankaanniemi: Ei näköjään!] Kuntien valtionosuuksia ja verokompensaatiota maksetaan kunnille 2020 yhteensä 1,1 miljardia euroa enemmän kuin tämän vuoden taso on. Valtionosuuksista irrotetaan verokompensaatio-osuus, 2,5 miljardia euroa, omalle momentilleen. Verokompensaatiot kasvavat 285 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Valtionosuutta maksetaan kunnille peruspalvelujen järjestämiseen vuonna 2020 yhteensä 7,3 miljardia euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on 25,46 prosenttia. Varsinaiset peruspalvelujen valtionosuudet kasvavat vuoden 2019 tasosta yhteensä 787 miljoonaa euroa sisältäen kiky-sopimukseen liittyvän leikkausten lopettamisen, 264 miljoonaa euroa vuodessa, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen, 102 miljoonaa, ja kiky-leikkausten kertakompensaation, joka tulee tänä vuonna lisäbudjetissa, 237 miljoonaa, ja niin edelleen. Elikkä 1,1 miljardia euroa tulee lisää kunnille verrattuna tähän vuoteen. [Toimi Kankaanniemi: Ne on syötyjä jo kaikki!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T15:28:06,2019-10-08T15:29:13,Hyväksytty,1.1 2019_46_129,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aina, politiikkahan on paitsi kunnanvaltuustoissa myös eduskunnassa ja europarlamentissa yhteistyötä, ja keskusta on tottunut tekemään yhteistyötä niin oikeiston kuin vasemmistonkin kanssa. Monet niistä asioista, joita edellinen hallitus teki, ovat tuoneet meille mahdollisuuksia laittaa asioita liikkeelle tässä tilanteessa, missä ollaan, ja tämä hallitus tekee asioita sen puolesta, että myös seuraava hallitus ja seuraava eduskunta pärjäävät, joten kyllähän tämä on aina yhteistyötä yli puoluerajojen, ja pitkäaikainen parlamentaarikko edustaja Zyskowicz varmasti sen tietääkin. [Jukka Gustafsson: Hyvä vastaus heikkoon kysymykseen! — Naurua] Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida vielä myös näitä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin keskittyviä kysymyksiä. Merkittävästi laitetaan panostuksia, vaikkapa 55 miljoonaa euroa vuodessa, sille, että pystyttäisiin Business Finlandin kautta kasvattamaan uusia ekosysteemejä tähän maahan. Tietenkin näiden kaikkien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten pohjalla on se, että talouden vireen täytyy olla hyvä. Muistisääntönä on se, että valtio laittaa noin yhden euron ja sitten firmat laittavat kaksi kolmasosaa, joten se, että meillä on vireä elinkeinoelämä, yrittäjyyttä ja vientiä ja kansainvälistä kauppaa, on tietenkin aivan keskeistä sille, että siihen 4 prosenttiin bkt:stä päästään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten osalta vuoteen 2030 mennessä. Tämä hallitus rakentaa nyt sitä pohjaa ja tietä sille. Lopuksi haluan vielä huomioida elinkeinoelämän rakenteen monipuolisuuden, mikä on tietenkin aivan keskeistä myös Suomen osalta, ja siksi luoviin aloihin tulee panostuksia, mutta iso osa myös uusista keksinnöistä tapahtuu olemassa olevassa yrityskentässä, joten ei sitäkään kannata vähätellä, miten sitä muutosta tapahtuu kohti hiilineutraalisuutta vaikkapa meidän teollisuudessamme tällä hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-08T15:29:16,2019-10-08T15:31:13,Hyväksytty,1.1 2019_46_130,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Vielä ministeri Lintilä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_131,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti. — Ensinnäkin edustaja Kauma kysyi, aionko esittää oliko se 2 000 euron lisäystä lapsiperheille. En aio. Ei ole tässä kirjassa, mutta ihan mielelläni katson sitä teidän vaihtoehtobudjettianne, paljonko sen hinta on. Itselläni ei ole käsitystä, paljonko sen hinta on, mutta todennäköisesti melkoinen. Sitten edustaja Multalalle, joka ehti jo poistua täältä: Itse asiassa ministeri Kulmuni jo osittain vastasikin tähän tki:n nostamiseen 4 prosenttiin. Tässä tuntuu nyt olevan Suomen Akatemian osalta jonkinnäköinen erilainen näkemys tilanteesta, nimittäin Suomen Akatemian rahoitus nousee noin 13,9 miljoonaa. Niiltä osilta, mitä siellä tapahtuu muutoksia, on se, että siellä on määräaikainen 25 miljoonan raha, joka laukeaa. Se on itse asiassa edellisen hallituksen ajalta, ja sitä ei ole uusittu. Ei se ole leikkaus, vaan se on määräaikaisena kirjattu sinne. Sitten siellä tapahtuu budjetin sisäinen siirto, eli tälle EuroHPC-koneelle. Siinä ovat ne ainoat, mitkä sieltä lähtevät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-08T15:31:13,2019-10-08T15:32:27,Hyväksytty,1.1 2019_46_132,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Jatketaan sitten vielä debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_133,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viisas ihminen ei vaadi toiselta sellaista, jota ei itse pysty myöskään toiselle antamaan. Ajattelen, että samoin toimii viisas puolue. Minusta koko eduskunnalle on vähän noloa, että huudetaan täällä, että missä hoitajat, kun oma puolue on ollut valmis jopa alentamaan nykyistä laatusuositusta ja hoitajamitoitusta 0,4:ään ja nyt olemme tekemässä korotuksen. Aivan samoin noin kolme tuntia sitten edustaja Heinonen huusi täällä, että keskusta pakotti kokoomuksen koulutusleikkauksiin, siis sen kokoomuksen, jolla itsellään oli opetusministerin salkku. [Paavo Arhinmäki: Ja valtiovarainministerin salkku!] En tiedä, olenko järkyttyneempi tekemistänne koulutusleikkauksista vai siitä, miten kokoomus kertoo olevansa muiden vietävänä. Edustaja Heinonen, ne leikkaukset eivät olleet vitsi, eivätkä ne ole vitsi tälle hallitukselle, ja siksi tämä hallitus tekee ne panostukset. Ehkä tulette siinäkin vielä hallituksen linjoille, aivan kuten hoitajamitoituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-10-08T15:32:30,2019-10-08T15:33:36,Hyväksytty,1.1 2019_46_134,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ryhmäpuheenvuoron pitäneen edustaja Heinosen nimi mainittiin moneen kertaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_135,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on siitä, mitä ministeri Kiuru kansanedustajana lupasi ja mitä SDP lupasi. He lupasivat, että tämä on muutaman tunnin työ, yksi lause lakiin ja Suomessa on 0,7:n hoitajamitoitus voimassa. Te lupasitte tämän, te nousitte tällä Suomen suurimmaksi puolueeksi, ja mitä te teette nyt? [Jukka Gustafsson: Ei yksin sillä!] Te petätte tämän täydellisesti. Kokoomus ei vastusta osana kokonaisuutta 0,7:n hoitajamitoitusta, mutta me olemme olleet alusta asti rehellisiä ja todenneet sen, että se vie oman ajan, [Kristiina Salonen: Ei, te olette vastustaneet nimenomaan! — Hälinää — Puhemies koputtaa] että ne hoitajat löytyvät. Nyt itse asiassa, arvoisa puhemies... [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Hiljaisuutta saliin. Edustaja Heinosella on nyt puheenvuoro.] Arvoisa puhemies! Nyt tässä on käymässä niin, että tämä Rinteen hallitus, ja etunenässä ministeri Kiuru, sumuttaa Suomen kansaa. He antavat koko ajan ymmärtää, että 1.1.2023 Suomessa on sitova hoitajamitoitus 0,7, ja hetki sitten [Puhemies koputtaa] ministeri Lintilä kertoi, että tässä kirjassa on vuodelle 2023 varattu vain 1 300 hoitajalle rahoitus. [Puhemies koputtaa] Missä on se rahoitus, että te täytätte tämän lupauksen? Myöntäkää, että te huijasitte suomalaisia. [Puhemies: Nyt tulee aikarajoitus! — Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-08T15:33:39,2019-10-08T15:35:08,Hyväksytty,1.1 2019_46_136,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Vastauspuheenvuoron tässä käyttää pääministeri Rinne.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_137,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, minun on tosi vaikea pysyä perässä siinä, mikä on kokoomuksen kanta tähän kokonaisuuteen. Tämä mitoituskysymys on ollut todella vaikea kysymys kokoomukselle, ja on ollut vaikea seurata, miten teidän mielipiteenne ovat siinä muuttuneet. Mutta haluan nyt selkeästi sanoa sen, että hoitajamitoitus tulee voimaan laissa tämän syksyn aikana. Hoitajamitoitus tulee lakiin tämän syksyn aikana [Arja Juvonen: Niin, 0,5! — Paavo Arhinmäen välihuuto] — voitte yrittää kaataa, mutta hoitajamitoitus tulee lakiin tänä vuonna [Välihuutoja oikealta] — ja tämä hallitus huolehtii siitä, niin kuin ministeri Lintilä totesi, että kun tulee mahdollisuus niitä hoitajia saada sieltä koulutuksesta ulos, kouluttaa niitä hoitajia, niin tämä hallitus tulee huolehtimaan siitä, että rahoitus riittää siihen mitoitukseen. Te tulette näkemään sen. [Ben Zyskowicz: Mutta hoitajat eivät riitä! — Välihuutoja] — No, tämä on vuoden 2020 budjettikirja. Ei tule ensi vuonna tämä. [Ben Zyskowicz: Onhan siellä JTS, joka ulottuu sinne! — Sari Sarkomaa: Uskomatonta!] Arvoisa puhemies! Vastaus kysymykseen on selkeä: hoitajamitoitus tulee lakiin voimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T15:35:08,2019-10-08T15:36:15,Hyväksytty,1.1 2019_46_138,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Nyt otetaan muitakin keskustelijoita mukaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_139,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen toiminnassa on korostunut erityisen myönteisellä tavalla työllisyysasteen parantamiseen tähtäävien keinojen poikkeuksellisen systemaattinen hakeminen. Toiseksi hallitus on suhtautunut erittäin myönteisesti yrittäjyyteen, ei vähiten silloin, kun laadittiin hallitusohjelmaa tuolla Säätytalolla. [Toimi Kankaanniemi: Missä se näkyy?] Kolmanneksi hallituksen politiikassa on erittäin myönteistä merkittävien lisäresurssien ohjaaminen koulutukseen. Hallitus tulee kannustamaan osaajia verolainsäädännön kautta. Yrittäjät tarvitsevat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön, jossa uskalletaan investoida. Kannustava toimintaympäristö on edellytys työpaikkojen säilymiselle ja pitkän tähtäyksen hyvinvoinnillemme. Yrittäjävähennyksestä on tullut pysyvä osa [Puhemies koputtaa] veronlainsäädäntöämme. Tällä vähennyksellä on paitsi taloudellinen merkityksensä myös suuri symbolinen merkitys yrittäjyyteen rohkaisemisessa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-10-08T15:36:21,2019-10-08T15:37:33,Hyväksytty,1.1 2019_46_140,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon kestävyysvajeesta. Huomauttaisin nyt kuitenkin, että se kaikkein suurin ja vaikein kestävyysvaje on ilmastokestävyysvaje. Viime perjantaina ilmastopaneeli piti tiedotustilaisuuden, jossa esitti oman arvionsa siitä, mikä on kaula tähän mennessä päätettyjen — käytännössä viime hallituksen toiminnan loppuun mennessä päätettyjen — ilmastotoimien ja yhtä lukuun ottamatta kaikkien puolueiden hyväksymien ilmastoneutraalisuustavoitteiden välillä. Se kuilu on aika suuri, ja aivan kuten esimerkiksi Sitran ilmastoneutraalin kiertotalouden johtaja Mari Pantsar huomautti, kaikki ne toimet, joilla valmistellaan ne ilmastotoimet, joilla oikeasti toteutetaan hiilineutraalisuus 2035, vaativat aikaa. [Puhemies koputtaa] Tässä budjettikirjassa ei ole läheskään kaikki tarvittava, mutta on kuitenkin alku.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-08T15:37:35,2019-10-08T15:38:49,Hyväksytty,1.1 2019_46_141,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys liittyen ulkoiseen turvallisuuteen: Arvoisa puolustusministeri, olen ymmärtänyt, että olemme saaneet Rauman telakalle Laivue-hankkeen, mutta sieltä salin vasemmalta laidalta tuli jo joitakin aikoja sitten arvioita siitä, onko tarpeellista HX-hanke toteuttaa. Mielestäni itsenäinen valtio on sellainen valtio, jolla on uskottava puolustus myöskin muiden maiden suhteen. Onko, arvoisa puolustusministeri, toteutumassa täysimääräisenä tämä HX-hanke, kuten olen ymmärtänyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-10-08T15:38:53,2019-10-08T15:39:32,Hyväksytty,1.1 2019_46_142,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne, teidän vastauksenne kysymykseeni syntyvyyden romahduksesta osoittaa, että te ette ihan tunnista ongelman syvyyttä. [Jukka Gustafsson: Asiantuntija!] Te viittasitte budjettikirjan esityksiin, joissa todellakin on myönteistä se, että neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä 10 eurolla korotetaan, mutta näitä neljänsiä ja viidensiä lapsia koko lapsimäärästä on valitettavasti niin vähän, että se tarkoittaa käytännössä puolta prosenttia meidän lapsilisäsummasta, siis koko siitä budjetista. 99,5 prosenttia jää näiden korotusten ulkopuolelle. Joten kyllä nyt tarvittaisiin tuntuvia panostuksia, niin että lapsiperheet... Ensimmäisen lapsen kohdallahan on se suurin pullonkaula, että meillä tällä hetkellä ei synny niitä ensimmäisiä lapsia, jolloin siihen tarvittaisiin ehdottomasti myös korotus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-08T15:39:33,2019-10-08T15:40:41,Hyväksytty,1.1 2019_46_143,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Nyt on kysymykset sekä pääministerille että puolustusministerille. Minuutti riittää. Jos vaikka puolustusministeri tällä kertaa aloittaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_144,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Toden totta tuo Merivoimien hanke etenee aika pitkällisen neuvottelun jälkeen, ja se on tärkeä asia meidän meripuolustuksen kannalta. Seitsemän vanhaa alusta korvataan neljällä, ja todella päästiin ratkaisuun, missä ne rakennetaan Suomessa, Raumalla. Tämä on huoltovarmuuden kannalta hyvä ratkaisu, mutta totta kai myös suomalaisia työpaikkoja ja osaamista siinä niin ikään syntyy. Suunnittelu etenee, ja rakentaminen alkaa vuonna 2022. Tässä toisessa hankkeessa, HX-hankkeessa elikkä Hornetien korvaushankkeessa, mennään hallitusohjelman mukaan, ja se hanke etenee myöskin suunnitelman mukaisesti, elikkä viisi vaihtoehtoa, joita ensi vuonna voi sanoa testataan ja vertaillaankin Suomessa, ja lopulliset tarjouspyynnöt lähetetään noin vuoden päästä syksyllä, ja vuonna 2021 tapahtuu valinnan tekeminen sitten. On totta, että molemmat hankkeet ovat arvokkaita, mutta sen voin lohdutukseksi sanoa, että näin isoja investointeja ei tarvitse onneksi joka vuosikymmen tehdä, eikä edes joka toinen vuosikymmen, vaan näillä pärjätään pitkälle tuonne 2050—2060-luvulle saakka. Molemmat ovat välttämättömiä kansallisen puolustuksemme uskottavuuden kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-08T15:40:49,2019-10-08T15:42:06,Hyväksytty,1.1 2019_46_145,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkoksi tuohon puolustusministerin puheeseen, että hallitus on yksimielinen hallitusohjelman kirjausten takana tämän asian eteenpäinviemisessä. Sitten, edustaja Räsänen, tuohon syntyvyyteen: Taisin olla ensimmäinen, joka 2010‑luvulla puhui tästä asiasta, tunnetuin seurauksin. [Naurua] Lähtökohta on se, että meillä on ollut jo pitkään ongelmia syntyvyyden kehityksessä, ja siellä on monta erilaista tausta-asiaa, jotka vaikuttavat tähän. Kun juttelen omien tyttärieni kanssa — kaikki ovat jo aikuisia tyttäriä, nuoria ihmisiä, ja kahdella on lapsia, kahdella ei — kyllä sieltä nousee esille pelko siitä, millainen maailma meillä on, nousee esille se, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa lasten elämään ja millä tavalla oma työura tulee kehittymään, jos lapsia hankkii perheeseen. Mutta kyllä tässä keskeistä on se, että me tunnistamme yhteiskunnassa kokonaisuutena lapsiperheisiin liittyvät paineet: toimeentulo, palveluitten heikkous. Niihin asioihin puuttumalla — niin valtakunnan tasolla kuin kuntatasolla, jolla palvelut pääsääntöisesti tuotetaan — me löydämme semmoisen strategian, jolla voidaan kannustaa heitä, joilla on mahdollisuus ja halu sitä tehdä, hankkimaan lapsia ja myöskin huolehtia siitä, että yhteiskunta on lapsiystävällinen sillä tavalla, että täällä lapsien hankkimista arvioivat ihmiset kokevat, että tänne niitä kannattaa tuoda sen takia, että yhteiskunta on heitä tukemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T15:42:08,2019-10-08T15:43:40,Hyväksytty,1.1 2019_46_146,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ja debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_147,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että luottamus tulevaisuuteen on se, mikä vahvistaa myöskin perheiden luottamusta siihen, että tähän maailmaan voi niitä lapsia tuoda. Tämä on todella tärkeä asia, ja sen vuoksi tämä hallitus on nimenomaan halunnut kääntää tämän kehityksen ympäri, tehdä kurssimuutoksen politiikkaan, niin että me voimme hyvinvointivaltiona turvata sen, että perheillä asiat ovat hyvin. Arvoisa puhemies! Lyhyesti haluan siteerata erästä viime hallituskauden vaikuttajaa. Hän totesi näin: ”Huoli vanhuspalveluista on oikea, mutta haluaisin sanoa sen, että kunnissa käydään erityisesti se lähitaistelu, miten vanhusten palveluja hoidetaan.” Paljastan heti, että tämän sanoi valtiovarainministeri Orpo. Nyt vetoaisin täällä salissa oleviin kuntapäättäjiin — täällä esimerkiksi kolme kokoomuslaista on oman kuntani Espoon valtuustossa, ja meillä budjettineuvottelut ovat lähestymässä — että hoidetaan kuntoon vanhuspalvelut omasta kunnasta, aloitetaan omasta tontista. [Puhemies koputtaa] Sen sijaan, että täällä kritisoidaan nyt hallitusta, katsotaan, mitä me voimme tällä hetkellä tehdä kunnissa tämän asian korjaamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-08T15:43:43,2019-10-08T15:44:57,Hyväksytty,1.1 2019_46_148,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä siitä näkee, että tämä ilmastonmuutoskeskustelu on mennyt överiksi, jos ihmiset jo miettivät lastenhankintaa sen pohjalta, mitä ilmastonmuutoksen suhteen tapahtuu. Meidän vastuumme olisi saada ihmisiä järkevämpään suuntaan tässä asiassa ja lopettamaan moinen höpötys. Mutta välillä voitaisiin puhua myös väylähankkeista. Hallitus kehuu lisäävänsä rahaa väylähankkeisiin ja kunnossapitoon. Sitä rahaa kuitenkaan ei ole juurikaan enempää kuin edellisen hallituksen aikaan. Se riittää pysäyttämään korjausvelan kasvamisen mutta ei sitä lyhentämään. Tiet ovat tämän kauden jälkeen yhtä huonossa kunnossa kuin ennenkin, kuten myös radat, eikä yhtään uutta ratahanketta aloiteta. Nyt kun tämä osakeomaisuuden myynti on hallituksella niin lähellä sydäntä, voitaisiin miettiä, että jos sitä omaisuutta realisoidaan — ennen talouslamaa sehän voi olla jopa järkevää — niin missä se omaisuus parhaiten säilyisi ja tuottaisi. Entä jos se investoitaisiinkin Suomen väylähankkeisiin, niin saataisiin väyliä rakennettua kuntoon, työssäkäyntialueita laajennettua ja EU:n vastinrahaa niihin väyliin sillä rahalla, mitä me saisimme osakkeiden myynnistä? Olisiko tässä ajatusta hallitukselle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-08T15:44:59,2019-10-08T15:46:03,Hyväksytty,1.1 2019_46_149,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu leikkaamisesta lapsilta. Ihmettelen tätä puhetta, sillä tämä hallitus panostaa juuri lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Olen yllättynyt, että se ei ole tässä salissa kaikkien yhteinen tahto. Jos näitä panostuksia ei tehtäisi, miten kävisi lasten? Leikkauspolitiikan ajan jälkeen mielenterveysongelmat ovat kasvussa, köyhyys syvenee, jopa 120 000 lasta elää köyhyydessä ja syrjäytymisuhan alla, koulutuksellinen epätasa-arvo on kasvanut ja oppimistulokset ovat heikentyneet. Tällaista tulevaisuuttako halutaan lapsille? Nyt tämä hallitus panostaa koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, köyhyyden torjumiseen ja peruspalveluihin. Tämä luo aitoja mahdollisuuksia lapsille ja nuorille käyttää täysin oma potentiaali ja kurotella unelmia kohti. Tämä luo toivoa kaikille suomalaisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-08T15:46:07,2019-10-08T15:47:05,Hyväksytty,1.1 2019_46_150,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun on kysymys toisten rahoista, niin niistä on pidettävä paljon parempaa huolta kuin omista rahoistaan, ja siitähän tässä valtion budjetissa on kysymys. Se myös edellyttää sitä, että meillä on realistinen tilannekuva ja me myös pystymme elämään ajassa ottaen huomioon nämä valtavat epävarmuustekijät, mitä ympäröivässä maailmassa tällä hetkellä on, kun puhutaan Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodasta, brexitistä, Saksan talouden yskimisestä. Tämä hallituksen työllisyystavoite, 75 prosenttia, on varsin kannatettava, mutta kysymys tulee siinä, millä keinoin se saavutetaan. Ministeri Kulmuni eilen A-studiossa puhui useaan otteeseen 60 000 uudesta työpaikasta. Tänään aamulla EK oli laskenut, että tarvittaisiin oikeammin 73 000 uutta työpaikkaa. Uskon ihan vilpittömästi siihen, että ministeri Harakka tekee hartiavoimin töitä eri keinojen löytämiseksi, jotta mahdollisimman paljon ihmisiä saadaan työllistettyä, [Puhemies koputtaa] mutta en millään jaksaisi odottaa ensi syksyyn. Arvoisa pääministeri, avatkaa nyt, mitkä ovat ensisijaisesti niitä vaikuttavimpia työllistämistoimia. [Ben Zyskowicz: Rinne on lähinnä sanonut, mitä ei tehdä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2019-10-08T15:47:06,2019-10-08T15:48:23,Hyväksytty,1.1 2019_46_151,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Kohta annetaan ministereille mahdollisuus vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_152,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Mukava saada puheenvuoro ja päästä tähän debattiin mukaan. Tuntuu näin ensimmäisen kauden kansanedustajana, että saattaa olla sisälukutaito jopa vähän parempikin kuin pitkään täällä istuneilla, tai ainakin pystyy sisäistämään tämän ohjelman vähän paremmin. Mitä tulee vielä tämän ohjelman sisäistämiseen, [Sari Sarkomaa: Mikä ohjelma? — Ben Zyskowicz: Mistä ohjelmasta te puhutte?] niin edustaja Mäkelälle pieni muistutus siitä, kun en millään ymmärtänyt, että infra on jätetty jotenkin heitteille, kuten ryhmäpuheenvuorossanne asia esitettiin: 300 miljoonaa euroa pysyviä lisäyksiä sinne perusväylänkunnossapitoon ja ensi vuonna 362 miljoonaa. Mitä tässä vielä haluan mainita, on se, että täällä ovat liikuttavasti kokoomus ja ehkä osittain jopa perussuomalaisetkin olleet huolissaan talouden kehityksestä ja työttömistä, mutta tämä ei ole kovin valtavan uskottavaa siinä mielessä, että kun mietitään edellistä kautta, niin ette ainakaan työttömistä olleet kovin valtavasti huolissanne, kun te leikkasitte nimenomaan heiltä. [Eduskunnasta: 140 000 työpaikkaa! — Puhemies koputtaa] Sanon tässä, että työntekijöillä ja työttömillä ei tule valtavasti ikävä kokoomusta eikä perussuomalaisia hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-08T15:48:33,2019-10-08T15:49:46,Hyväksytty,1.1 2019_46_153,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä työllisyystavoite on todellakin tärkeä. Minä olen sitä mieltä, että se yhdistää meitä. Mitä täältä talousarviokirjasta löytyy, löytyykö sieltä toivoa? Otan sieltä muutaman suoran sitaatin tai lähes suoran sitaatin: ”Uhkana on velan määrän kasvu hallitsemattomaksi... Puskuri seuraavan taantuman varalle on ohut... Talouden kasvu hidastuu 1 prosenttiin... Vientinäkymät ovat heikentyneet... Julkisessa taloudessa on kestävyysvaje.” No, tätä taustaa vasten tämä työllistämistavoite on todellakin oikea. Mutta kun siellä valtiovarainministeriön katsauksessa sanotaan, että 2022 työllisyysaste on 73,4 ja 2023 se on 73,1, eli se lähtee kääntymään huonompaan suuntaan, niin nyt rehelliseltä porvarilta, ministeri Lintilältä, kysyn: mitä ne keinot ovat? Ministerikollega Harakka sanoi, että työperäinen maahanmuutto ja sitten tämä kuntakokeilu työllistämisessä. Ovatko nämä niitä keinoja? Löytyykö teiltä lisää? [Puhemies koputtaa] Uskon, että teiltä rehellisenä porvarina tulee rehellisiä vastauksia. [Jukka Gustafsson: Merkittävä osa keskustalaisista ei tunnusta olevansa porvari! — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-08T15:49:50,2019-10-08T15:51:02,Hyväksytty,1.1 2019_46_154,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt kysytään ministeri Lintilältä, mutta pääministeri Rinne nostaa käden. — Olkaa hyvä. [Hälinää] — Nyt on puheenvuoro pääministerillä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_155,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru, minä olen useampaan otteeseen tässä todennut, että tämä hallitus valmistelee nämä toimenpiteet, jotka liittyvät työllisyysasteen nostamiseen, huolella ja sillä tavalla, että niitten vaikutusarviot ovat tehtyinä siinä tilanteessa, kun niitä tullaan sitten esittelemään tänne eduskuntaan. Tämän hallituksen tavoitteena on, niin kuin todettua, 60 000 lisätyöpaikkaa, lisätyöllistä, vuoden 2023 tasossa, mistä välivaiheena ensi elokuussa 30 000 lisätyöpaikkaa. Sen lisäksi tuo perussuhdannekehitys, jonka tuossa äsken kuvasitte talouskatsauksesta, tarkoittaa noin 30 000:ta lisätyöpaikkaa nykytilanteeseen verrattuna. Olen todennut useampaan otteeseen, että tähän 30 000 työpaikan tavoitteeseen vastataan suhdanneluontoisin toimenpitein, kuten esimerkiksi kesäkuussa lisäbudjetissa tehtiin, kun kakkoslisäbudjetissa laitettiin 600 miljoonaa euroa infrarakentamiseen. Tämä 60 000 tulee edellyttämään päätöksiä, joilla synnytetään niitä lisätyöpaikkoja, ja ne tullaan tekemään. [Kokoomuksen ryhmästä: Niitä odotellessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T15:51:06,2019-10-08T15:52:18,Hyväksytty,1.1 2019_46_156,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Etenkin kokoomuksen suunnalta nyt viimeiset kolme tuntia kestänyt mantra tästä budjetin vastuuttomuudesta on ollut kyllä hämmentävää kuunneltavaa. Me tuemme lapsiperheitä ja nuoria, vahvistamme suomalaista osaamista panostamalla vahvasti koulutukseen kaikilla sen eri asteilla, turvaamme viennin edellytyksiä ja tuemme yrittäjyyttä. Investoimme myös liikenneinfraan. Kaiken tämän lisäksi, toisin kuin kokoomus, me panostamme aktiiviseen ja vaikuttavaan työllisyyspolitiikkaan. [Sari Sarkomaa: Toisin kuin kokoomus!] Hallituksella on 25 kohdan toimenpideohjelma työllisyyden parantamiseksi jo nyt. Kokoomuksellakin on lista, mutta tavallisen suomalaisen työttömän näkökulmasta se on aivan kammottava. [Timo Heinonen: Nii-in!] Nyt vaikuttaa siltä, että kokoomusta harmittaa ennen kaikkea se, että aktiivimalli puretaan, että irtisanomissuojaa ei heikennetä [Sari Sarkomaa: Ei ihme, että työllisyyskehitys on pysähtynyt!] ja että veronkevennykset eivät kohdennu varakkaille ihmisille. En usko, että juuri nyt on oikea aika kokoomuksen asettautua vastustamaan kaikkea. [Puhemies koputtaa] En usko, että Suomella on siihen varaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1380,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2019-10-08T15:52:21,2019-10-08T15:53:30,Hyväksytty,1.1 2019_46_157,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Emme me vastusta mitään niistä työllisyystoimista, mitä tällä hetkellä hallitus kaavailee — päinvastoin minä olisin kiittänyt työministeri Harakkaa tästäkin listasta. Mutta me tiedämme, että tämä lista ei ole tarpeeksi, ja nyt pitää keksiä niitä keinoja, jotka ovat paljon vakuuttavampia ja sitä kautta vaikuttavampia. Kysyisinkin nyt oikeastaan pääministeri Rinteeltä ja valtiovarainministeri Lintilältä: oletteko te tutustuneet siihen kokoomuksen 16 toimen listaan? Me tiedämme, että ne eivät ole mitään helppoja. Yhteiskunnassa varmasti tulee niistä montakin erilaista porua, jos niitä lähdetään tekemään, mutta tämänkaltaisia toimia me tarvitsemme. Ja kysyisinkin teiltä mielipidettä: mitä te olette näistä mieltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-08T15:53:34,2019-10-08T15:54:22,Hyväksytty,1.1 2019_46_158,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Otetaan vielä muutama debattipuheenvuoro, ja sen jälkeen annetaan ministereille mahdollisuus vastata, ja mennään puhujalistaan sen jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_159,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus jakaa siis olematonta hyvää. Se ei tule parantamaan taloudellista huoltosuhdetta, tuottavuutta tai korjaamaan kestävyysvajetta. Se ei tule synnyttämään uusia yksityisiä työpaikkoja. Sen sijaan hallitus tulee kasvattamaan julkisen sektorin menoja, verokiilaa ja velkaa. Tämä ei todellakaan kasvata luottamusta eikä rakenna tulevaa lapsille. Toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi koostuvat lähinnä palkkatuesta sekä nykyisten kaltaisten henkilöstöresurssien kasvattamisesta ja näistä kokeiluista. Konkretiaa tarvitaan lisää. Lisäksi paisutetaan julkista sektoria. Se ei paranna tilannetta. Näillä ei synnytetä yksityiselle puolelle laisinkaan uusia pysyviä työpaikkoja eikä rakenneta siis tulevaisuutta. Miten te aiotte saada aikaiseksi nämä välttämättömät yksityisen sektorin uudet pysyvät työpaikat ja pienentää verokiilaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-08T15:54:31,2019-10-08T15:55:28,Hyväksytty,1.1 2019_46_160,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme liki neljä tuntia käyneet tätä debattia, ja opposition puolelta ollaan kuultu huolia ja arvostelua koko ajan hallituksen toimenpiteitä kohtaan. Onneksi edustaja Satonen, joka on jo poistunut täältä salista, kannatti näitä hallituksen toimenpiteitä. Se oli hyvä asia. Samoin myöskin kuultiin kokoomukselta ainakin väliaikaisesti selkeä linja hoitajamitoitukseen, tosin se edustaja Heinosen seuraavissa puheenvuoroissa hieman hämmentyi. Kaiken kaikkiaan työllisyys ja työllisyysasteen nosto on tärkein asiamme, ja sen eteen tulee tehdä kaikkemme kaikkien meidän tässä salissa yhteisesti. Siihen tarvitaan kaikkien yhteistyötä. Keskusta on esittänyt seitsemän toimenpidettä, jotka tulee ottaa myöskin tulevaisuudessa huomioon. Itse toivon, että näin myöskin tehdään. [Timo Heinonen: Nimi mainittu väärin!] Sitten edustaja Mäkelä kritisoi myöskin hallituksen infrahankkeita, satsausta perusväylänpitoon. En ymmärrä sitä. [Puhemies koputtaa] Sillä saadaan hankkeita, toimenpiteitä koko Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-08T15:55:28,2019-10-08T15:56:35,Hyväksytty,1.1 2019_46_161,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! Kestävä ja vastuullinen talouspolitiikka ja työllisyyden pysyttäminen korkealla tasolla ovat tietenkin hyvinvointivaltion ylläpitämisen edellytyksiä. Se on ihan selvää. Kokoomus puhuu tässä lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta, että he joutuvat maksamaan hallituksen talouspolitiikasta. [Timo Heinonen: Kyllä!] Minäkin kannan huolta meidän lapsista ja toivon, että niitä on tulevaisuudessa vieläkin enemmän, mutta näen asian hieman toisin. Hallitus haluaa katkaista oravanpyörän, jossa joudutaan korjaamaan kalliilla rahalla sellaisia ongelmia, joita ei olisi syntynyt, jos niihin olisi puututtu ennalta ehkäisevästi. Eli ei ole oikea-aikaisesti hoidettu esimerkiksi lapsia, joilla on oppimisongelmia, nuoria, joilla on mielenterveysongelmia, jotka johtavat taas vaikeuksiin opiskella ja työllistyä, työikäisiä, jotka ovat palamassa ihan loppuun, ja ikäihmisiä, jotka eivät ole saaneet riittävästi tukea hoitamaan itseänsä. [Puhemies koputtaa] Nyt esitetään tähän muutoksia ja samalla säästetään tulevaisuuden menoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-10-08T15:56:39,2019-10-08T15:57:49,Hyväksytty,1.1 2019_46_162,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minua vähän ihmetyttävät nämä puheet lapsilta leikkaamisesta. Jos tämän hallituksen ohjelmaan kirjatut toimenpiteet — esimerkiksi varhaiskasvatuksen tasa-arvoisen saavutettavuuden vahvistaminen, pienituloisimpien perusturvan korotukset, 100 miljoonan panostukset luonnonsuojeluun ja satojen miljoonien eurojen panostukset ilmastonmuutoksen eli ilmastokriisin torjuntaan — eivät ole investointeja lapsiin ja tulevaisuuteen, niin sitten en ymmärrä mistään mitään. [Timo Heinonen: Totta kai ne ovat, mutta ne tehdään velalla!] Että nämä toimenpiteet eivät ole lapsilta leikkaamista. [Jukka Gustafsson: Te olette tehneet 120 miljardia velkaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-10-08T15:57:49,2019-10-08T15:58:45,Hyväksytty,1.1 2019_46_163,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ollut aika kiivasta keskustelua, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta haluaisin todeta yli hallitus—oppositio-rajan, että edustaja Vähämäki totesi jokin aika sitten, että valtiontalous on tässä talousarvioehdotuksessa oikein mitoitettu, ja vähän sen jälkeen edustaja Satonen totesi, että hänellä ei ole mitään huomauttamista niihin kohteisiin, joihin nyt ollaan kohdentamassa menoja. Tässä 57 miljardin budjetissa on tietysti valtava määrä yksityiskohtia, mutta siellä on neljä isoa asiaa. Tietenkin iso asia on valtionvelka. Kun katsomme talousarviokirjasta sivua Y 13 sieltä yleisperusteluista, jokainen voi nähdä, että jokainen puolue on ollut vuorollaan mukana hallituksissa, joiden aikana velka on kasvanut — ja valitettavasti ei olla vieläkään saatu velan kasvua pysäytettyä, vaikka suunnitelmissa näin on. Toinen iso kysymys tietenkin on, niin kuin täällä monta kertaa on todettu, työllisyysaste. Elokuussa olimme jo 73,5:ssä, [Puhemies koputtaa] mutta kausitasoitettuhan on tietenkin 72,5. Sitäkin on täällä yhteisesti voimakkaasti tuettu. [Puhemies koputtaa] — Joudun tässä vaiheessa keskeyttämään puheenvuoroni, koska tämä oli lyhyt debattipuheenvuoro.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-08T15:58:45,2019-10-08T16:00:01,Hyväksytty,1.1 2019_46_164,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Me täällä keskeytämme koko debatin tässä vaiheessa. Annetaan ministereille 2 minuutin puheenvuorot, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_165,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hyvin tärkeä keskustelu, jossa on tullut tärkeitä näkökulmia ja havaintoja siitä, missä meidän talous makaa ja millä tavalla sitä viedään tästä eteenpäin. [Sari Sarkomaa: 57 miljardia, eikä hoitajille riittänyt rahaa! — Välihuutoja — Puhemies: Pääministerillä puheenvuoro!] Edustaja Wallinheimo, kysyitte äsken, onko teidän työllisyyteen liittyvät esityksenne luettu. Kyllä ne on luettu, ja siellä on itse asiassa semmoisia, joita kannattaa viedä eteenpäin, kehittää ja hakea ratkaisuja. Tässä tilanteessa, missä Suomi on tällä hetkellä työllisyyden näkökulmasta — joka on meidän kestävyysvajeen aivan keskeisiä korjausvälineitä, siis lisääntyvä työllisyys — tarvitaan sen tueksi kaikki mahdollinen ajattelu, jolla voidaan viedä asioita eteenpäin. Sen takia myös ne asiat, joita te olette esittäneet, otetaan vakavasti huomioon ja yritetään viedä yhdessä eteenpäin asioita. Semmoinen rajaus on minulla henkilökohtaisesti ja edustamallani puolueella tässä, että ihmisten toimeentuloon negatiivisesti vaikuttavia asioita ei tulla käyttämään työllisyystilanteen korjaamiseksi. Tämä on haastavaa sen takia, että ne välineet, joilla valtiovarainministeriössä lasketaan näitä toimenpiteitä, ovat aika usein kiinni siinä, mitä tapahtuu sosiaaliturvalle, ja suuntaan tai toiseen sosiaaliturva vaikuttaa työllisyysasteeseen niitten laskelmien mukaan, joko parantaa tai heikentää. Sen takia meillä on nyt tärkeätä löytää myöskin laskentavälineitä, joilla voidaan tunnistaa muitakin tekijöitä kuin pelkästään sosiaaliturvan taso suuntaan tai toiseen, ja sen takia on äärimmäisen tärkeää, että yhdessä nyt mietitään, mitä toimenpiteitä viedään eteenpäin. Toivotan siihen työhön tästä eteenkinpäin mukaan opposition, jolta myöskin tulee hyviä asioita mukaan keskusteluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-08T16:00:10,2019-10-08T16:01:57,Hyväksytty,1.1 2019_46_166,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Lintilä, vastauspuheenvuoro, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_167,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitoksia keskustelusta. Valitettavasti itse en voi huomenna ja ylihuomenna olla paikalla. Olen Luxemburgissa Ecofinin ja euroryhmän kokouksessa, jolloin voitte sitten käydä sektoriministereitten kanssa pääluokittain keskustelua. Nämä viimeiset: Itse asiassa pääministeri vastasi tuohon edustaja Wallinheimon kysymykseen. Siellä on paljon hyviä asioita, ja minun mielestäni on hyvä, että tuodaan erilaisia malleja, ja niistä pitäisi niitä parhaita suodattaa sitten jatkoon. On aina totta kai sitten poliittista valintaa, mitä sieltä otetaan, mutta pidän erittäin hyvänä sitä, että tulee esityksiä. No sitten oli kysymys verokiilasta. Verokiila on tietysti siinä haasteellinen, että siihen kuuluvat kaikki maksutkin, eli sellaiset, jotka eivät ole vain hallituksen tai eduskunnan päätösvallassa vaan muuten, mikä tietysti tuo siihen vaikeusastetta. Työttömyysturvan uudistamisesta työnhakuun paremmin kannustavaksi odotetaan tietysti esityksiä osapuolilta nyt sitten kevään riiheen, ja paikallisen sopimisen edistämiseen olisi kanssa tarkoitus saada esityksiä sinne kevään riiheen. Mutta edelleen korostan sitä, että vaikka nyt tässä puhutaan paljon kevään riihestä ja seuraavasta, elokuun riihestä, niin kyllä näitä toimia laitetaan nyt koko ajan liikkeelle, ja niitä tulee laittaa. Entistä enemmän meidän pitää panna painetta nyt siihen, että meidän työ- ja elinkeinokeskukset pystyvät palvelemaan työttömiä, ohjaamaan heitä työhön. Tällä hetkellä meillä kohtaanto-ongelma on edelleen se iso ongelma työllisyyden kehittämisen suhteen. [Ben Zyskowicz: Tämä on totta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-08T16:02:00,2019-10-08T16:03:48,Hyväksytty,1.1 2019_46_168,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Nyt tämän pitkähkön debatin jälkeen siirrymme sitten ennalta varattujen puheenvuorojen puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_169,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä talousarviossa suunta on muuttunut siinä, että nyt perinteisen talousajattelun rinnalle on tullut myöskin hyvinvointitalous. Oli jo aikakin oivaltaa, että liiallinen säästäminen terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä, lapsiperheiden palveluissa, varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa tulee pidemmän päälle kalliiksi. Hyvinvointitalous on osa kestävää kehitystä, sillä kestävään kehitykseen kuuluu taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Hyvinvointitalouteen kuuluvat hyvinvointi-investoinnit ja vaihtoehtoiskustannusten laskeminen eli sen laskeminen, mitä kustannuksia säästäminen väärissä kohdin aiheuttaa. Toisinpäin sanottuna: kun sijoitamme hyvinvointi-investointeihin, säästöt näkyvät tulevaisuudessa. Nyt meidän tuleekin pystyä katsomaan budjettivuotta pidemmälle, jotta voimme kestävästi ja oikeudenmukaisesti vahvistaa taloutta, työllisyyttä ja osaamista sekä ihmisten toimeentuloa. Hallitus tulee palauttamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Kaikkien lasten tulee olla oikeutettuja kokopäiväiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen vanhempien tilanteesta tai työmarkkina-asemasta riippumatta. Varhaiskasvatus yhdessä kodin kanssa tukee pienten lasten kasvua, sosiaalisten taitojen kehitystä sekä antaa valmiuksia astua kohti koulumaailmaa ja opintietä. Meidän tulee tehdä koulutuksen, tutkimuksen ja elinikäisen oppimisen kunnianpalautus. Budjetissa hallitus kohdistaa lisärahoitusta yliopistoille 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa. Myös ammatilliseen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen lisätään 80 miljoonaa. Tällä määrärahalla voidaan vahvistaa lähiopetusta palkkaamalla lisää opettajia ja tukihenkilöitä sekä kehittää opetusta pitkäjänteisemmin ja laadukkaammin. Viime kaudella tehdyt säästöt ammatilliseen koulutukseen saivat ammatillisen koulutuksen lähes kaaokseen. Suomen vahvuus on koulutettu työvoima ja osaavat työntekijät. Näihin edelleen panostamalla pärjäämme myös koventuvassa kansainvälisessä kilpailussa. Puhemies! Perusturvan ja eläkkeiden korotus on inhimillistä, mutta se on myöskin järkevää. Ostovoiman kasvu hyödyntää yhteiskuntaa ja pienituloisten tulot menevätkin lähes kokonaan kansantalouden kiertokulkuun. Tuloeroja tasaava politiikka on paitsi oikeudenmukaista myös taloudellisesti ja työllisyyden kannalta järkevää. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan budjetin vaikutusten ansiosta jopa 70 prosentilla suomalaisista ostovoima kohenee. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyö on käynnistynyt, mutta nyt kunnissa ei saa jäädä odottamaan uudistusta, vaan täytyy jatkaa toiminnan kehittämistä. Rakenneuudistus ei auta, jos samalla ei toimintatapoja muuteta. Nyt on haussa sote-sisältöjen kehittämiseen tarkoitetut rahat, jotka on tarkoitettu nimenomaan toiminnan kehittämiseen. Tähän liittyen on tärkeää kehittää näyttöön perustuvaa toimintaa sosiaali- ja ter- veydenhuollossa. Lääketieteellisen näytön lisäksi on kehitettävä myös näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja näyttöön perustuvaa sosiaalityötä. Suurin osa sote-henkilöstöstä on hoitajataustaisia henkilöitä, ja siksi juuri näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen on niin tärkeää. Asia, josta olen nyt pahoillani tässä talousarvioesityksessä ja johon vilpittömästi toivon vielä korjausta, on Hoitotyön Tutkimussäätiölle kohdennettu rahoitus. Potilaiden hyvä hoito edellyttää laadukkaita palvelu- ja hoitoketjuja, jotka edellyttävät, että myös hoitotyössä käytäntöjä kehitetään  näyttöön perustuen.  Meillä ei ole varaa  ”meillä on aina tehty näin” -malliin tai ”meistä tuntuu että tämä on oikein” -malliin. Täytyy olla tutkittua tietoa toiminnan taustalle. Väestön vanhentuessa ja hoitotarpeen lisääntyessä on ensisijaisen tärkeää, että varaamme tarvittavat resurssit myös hoitotyön tutkimukselle ja kehittämiselle. Tämä vahvistaisi niin terveydenhuollon vaikuttavuutta kuin potilasturvallisuutta sekä parantaisi myöskin työssä jaksamista. Nyt näyttää siltä, että rahoitus jopa vähenee, vaikka tarpeet ja odotukset toiminnalle kasvavat. Toivottavasti tämä on vain ajatusvirhe, joka saadaan vielä tämän syksyn aikana korjattua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-08T16:04:00,2019-10-08T16:08:29,Tarkistettu,1.1 2019_46_170,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Vihervasemmistolainen taloudenpito on todella tuhlailevaa. Hallitus kasvattaa menoja 2,1 miljardia, ja samalla alijäämä kasvaa 2 miljardia. Luuleeko vasemmistohallitus, että raha tulee seinästä? Menojen kasvattaminen selvästi talouskasvua enemmän ei onnistu kuin velkaantumalla, valtion omaisuutta myymällä tai veronkorotuksilla, ja vihervasemmistohallitushan tekee nämä kaikki — voi hyvänen aika. Uutta velkaa otetaan 2 miljardia jo ensi vuonna. Tämä on Rinteen hallituksen arvovalinta. Arvovalinta on näin ollen elää tulevien sukupolvien piikkiin. Ihmettelen myös sitä, miten pääministeri Rinne on esittänyt, että nämä menot ovat sidottuja työllisyystavoitteen toteutumiseen, tuon 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutumiseen, mutta samalla kuitenkin nämä menot tehdään ennen kuin on tietoakaan työllisyyden paranemisesta. Tämä saa pohtimaan, oliko menojen sitominen työllisyystavoitteeseen pelkkä bluffi. Miten kertaluonteisia menoeriä olisikaan mahdollista leikata sen jälkeen, kun ne on jo käytetty? Tätä menoa Rinteen hallituskauden päätyttyä on valtion omaisuutta myyty, otettu lisää velkaa ja seuraava hallitus joutuu painimaan paisuneiden menojen kanssa entistä velkaisempana. Perussuomalaiset eivät voi ymmärtää, että kiintiöpakolaisten määrää nostetaan nyt vähintään sadalla vuosittain. Emme ole vielä saaneet vastausta siihen, mistä nämä uudet kiintiöpakolaiset haetaan, mistä maasta meidän virkamiehemme heidät tänne Suomen hyvinvoinnin piiriin lennättävät. Nettokustannukset ovat Suomelle jopa miljoonaluokkaa yhtä tulijaa kohden. Turvapaikanhakijoiden lisäksi hallitus tahtoo siis lennättää tänne sata kiintiöpakolaista lisää joka vuosi. Otamme yhteensä Suomeen siis 850 kiintiöpakolaista, joiden nettokustannus on satoja miljoonia, lähentelee miljardia. Hallitus heikentää tällä talousarviolla myös kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä korottamalla polttoaineveroa 250 miljoonalla. Rahat hallitus näyttää käyttävän näihin uusiin pakolaisiin, ja toisen puoliskon se lähettää Afrikkaan. Tässä talousarviossa on myös hyvää. Me perussuomalaiset kannatamme huolenpitoa työttömistä ja pienituloisista eläkeläisistä — takuueläkkeen ja kansaneläkkeen saajista — ja olemmekin näiden lisäpanostuksien takana. On valitettavaa, että samalla hallitus on kuitenkin unohtanut työeläkeläiset, sellaiset yli 1 200 euroa tienaavat työeläkeläiset, jotka eivät kuulu näiden korotusten piiriin. Nämä työeläkeläiset ovat kuitenkin omalla työllään eläkkeensä ansainneet. Hallituksen olisi tullut tehdä arvovalinnat ja tasapainottaa talous heti. Samoin ensimmäiset työllisyystoimet olisi tullut tehdä heti. Miksei hallitus auta suomalaisia pienyrityksiä nousuun? Miksei hallitus auta suomalaista teollisuutta nousuun? Perussuomalaisille suomalainen työ ja yrittäjyys tulee ensin. Perussuomalaiset tulevat esittämään oman vaihtoehtobudjettinsa, joka ottaa rahat maahanmuutosta ja kehitysavusta ja antaa ne suomalaiselle työssä käyvälle keskiluokalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-08T16:08:33,2019-10-08T16:13:21,Tarkistettu,1.1 2019_46_171,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli isänmaan tulevaisuudesta on suuri. Jos pääministeri Rinteen hallitusohjelma on kuin kauniiden tavoitteiden satukirja, ensi vuoden budjettikirja on raju pudotus karuun todellisuuteen. Hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi on 2 miljardia euroa alijäämäinen — siis 2 000 miljoonaa euroa suoraa velkaa lisää. Viime vaalikaudella velkaantuminen taittui. Nyt hallituksen suunta on toinen. Velka kasvaa. Hallitus on jäämässä kauas tavoitteestaan julkisen talouden tasapainosta. Valtion ja kuntien alijäämä kasvaa 5,5 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä on vastoin suomalaisten tahtoa. Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että joko velanotto pitää lopettaa kokonaan tai velanottoa pitää vähentää ja kääntää velanotto kokonaan laskuun. Hyvä hallitus, jos te kieltäydytte kuuntelemasta meitä, kuunnelkaa edes vastuullisia suomalaisia. Suomalaiset eivät halua tätä osoittamaanne suuntaa kohti velkakuilua. Teidän omassa budjettikirjassakin todetaan suoraan: ”Talous kasvaa suurin piirtein potentiaalista vauhtiaan ja siitä huolimatta menojen kasvu ylittää tulojen kasvun.” Eivätkö teidän hälytyskellonne soi? Samalla kun hallitus ottaa lisää velkaa, Suomi ikääntyy, syntyvyys romahtaa ja talouden kasvu hidastuu. Se velka, jonka nyt hallitus ottaa, uhkaa jäädä lastemme kannettavaksi. Hallitus siis leikkaa tulevilta sukupolvilta. Onko tämä teidän käsitys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta? Me muistamme sen, kun pääministeri Rinne eduskunnan edessä lupasi, että pysyviä menoja ei lisätä ilman, että on tietoa pysyvistä tuloista — niitä tuloja odotellessa, sillä uskottavat toimet hallituksen itselleen asettaman 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi ovat haave vain. Teidän omat virkamiehennekin ovat arvioineet työllisyysasteen olevan kautenne lopussa vain 73 prosenttia. Teidän omat virkamiehennekään eivät usko suunnitelmiinne. Nyt hallitus käyttää siis rahoja, joita ei ole. Niitä ei ole vielä tienattu. Hyvät käyttökohteet eivät pyhitä edesvastuutonta taloudenpitoa. Esimerkiksi koulutukseen on ehdottomasti syytä panostaa, mutta kyse on siitä, miten nämä hyvät asiat, kuten panostukset koulutukseen, rahoitetaan. Velalla vai työllä? Te valitsitte velan, me haluamme valita työn. Hallitus, herätkää. Tuokaa vaikuttavat ja uskottavat toimenpiteet työllisyysasteen kasvattamiseksi, ennen kuin on liian myöhäistä. Niitä odotellessa tuemme teitä tässä työssä. Arvoisa puhemies! Meidän pitää rakentaa ahkerien Suomea, jossa entistä useampi elättää itsensä ja perheensä omalla työllä ja yrittämisellä. Vain siten palvelut saadaan rahoitettua tulevaisuudessakin kestävästi. Työn tulee olla aina kannattavaa. Ahkeruudesta pitäisi palkita eikä rangaista. Silti hallitus järjettömällä tavalla heikentää omaa työllisyystavoitettaan veropäätöksillään. Hallitus kehtaa mainostaa, että verotus kevenee, mutta työn verotushan todellisuudessa kiristyy 250 miljoonalla eurolla. Tämän hallituksen valintojen vuoksi ensi vuonna samasta palkasta jää keskituloiselle vähemmän käteen, Veronmaksa-jien mukaan kahden työssä käyvän perheessä 320 euroa vähemmän. Tämä hallitus asetti kaiken muun työtä tekevien suomalaisten edelle. Edellinen hallitus kompensoi sivukulujen nousun ja kevensi verotusta vielä päälle. Sosiaalidemokraattien johdolla tämä hallitus petti palkansaajat. On järjetöntä, että hallitus pitää kiinni kotitalousvähennyksen leikkaamisesta. Monelle seniorille ja lapsiperheelle kotitalousvähennys on tärkeä keino saada arjen apua.  Sen leikkaaminen heikentää työllisyyttä ja kurjistaa pienyrittäjien, erityisesti naisyrittäjien tilannetta. Ainoa asia, jota tällaisella kateuspolitiikalla vahvistetaan, on harmaa talous. Ja sitten tämä keskustan ja vihreiden pienin yhteinen nimittäjä: historiallinen, kaikkien aikojen suurin kertakorotus polttoaineveroon, lähes 400 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan. Tällä kurmootetaan ahkeria autoilijoita, [Toimi Kankaanniemi: Ja maaseutua!] ja tämäkin lasku tulee työnteosta. Pienituloisiin se osuu rankimmin. Hyvä hallitus, teillä olisi ollut aidosti vaikuttaviakin ilmastotoimia käytettävänä, mutta te valitsitte juuri sen, joka iskee rankimmin työtä tekeviin ja yrittäviin suomalaisiin ja joka on ilmaston kannalta yhtä tyhjän kanssa. Asiantuntijatkaan eivät usko [Puhemies koputtaa] teidän ilmastopuheeseen. [Puhemies: Aika!] Päästöt vähenevät vain sen verran kuin työnteko vähenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-08T16:13:29,2019-10-08T16:18:45,Tarkistettu,1.1 2019_46_172,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntaamme haastavat paitsi maailmantalouden sumuiset näkymät ja entisestään kiristyvän kauppasodan uhka myös kotoperäiset ongelmat, kuten rajusti laskeva syntyvyys ja siitä seuraavat väestökehityksen haasteet. Tuoreet tilastot ja ennusteet osoittavat, että vauvoja syntyy Suomessa nyt ennätyksellisen vähän. Samaten ne kertovat, että joka seitsemäs lapsi elää niukkuudessa. Samaan aikaan yhä useampi yritys eri puolilla maata kärsii osaavan työvoiman puutteesta, vieläpä samalla kun liian moni työtön on edelleen vailla työtä. Työ ja sen tekijät eivät siis kaivatulla tavalla kohtaa. Kasvaneista rekrytointivaikeuksista on tullut merkittävä kasvun pullonkaula esimerkiksi kotiseudullani Satakunnassa. Tekemistä olisi, mutta tekijöitä ei tahdo löytyä. Tämä on asia, joka hallituksen kannattaa ottaa vakavasti. Kiitänkin hallitusta siitä, että se on tunnistanut nämä ongelmat ja esittää nyt parannuksia niin lapsiperheiden etuuksiin ja palveluihin kuin työllistymisen tukemiseen. Lapsiperheiden etuuskorotukset on nyt kohdistettu sinne, missä tarve on kaikkein huutavin. Tämä on oikea askel suuntaan, jolla on syytä jatkaa heti, kun näkymä sen sallii. Lapsiperheköyhyyden poistaminen yhdessä laadukkaiden lasten ja perheiden palveluiden kanssa luovat perustan yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnille ja siten koko Suomen menestykselle. Tosin äsken käydyn keskustelun perusteella kaikki puolueet eivät ole tästä samaa mieltä. Esimerkiksi perussuomalaisten mielestä tämä on tuhlailua ja turhaa, kuten edustaja Tavion suusta äsken kuultiin. Keskusta on erimieltä. Politiikka on arvovalintoja. Arvoisa puhemies! Koko Suomen elinvoiman kannalta on tärkeää, että liikenneyhteydet ovat kunnossa ja koulutusmahdollisuuksia löytyy eri puolilta maata. Tuen vahvasti hallituksen esitystä satsata merkittävästi aiempaa enemmän perusväylänpitoon ja turvata myös yksityisteiden kunnossapidon rahoitus. Kotimaakuntani Satakunta on kokoaan huomattavasti suurempi teollisuus- ja vientimaakunta, johon kannattaa satsata. Se kyllä maksaa itsensä takaisin koko Suomelle. Onkin hienoa, että hallitus ymmärtää tämän ja esittää Pori—Mäntyluoto—Tahkoluoto-rataosuuden perusparannusta sekä tasoristeysten poistoa Pori—Tampere-rataväliltä. Nämä ovat tärkeitä investointeja paitsi elinkeinoelämän kasvun ja kehityksen myös laajemmin liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden paranemisen kannalta. Arvoisa puhemies! Vahvan tuen ansaitsevat myös panostukset koulutukseen ja osaamiseen kaikille asteille aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Laadukas perusopetus ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet eri puolilla maata tarjoavat lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet opiskella ja ponnistaa elämässään eteenpäin haluamallaan polulla. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen koulutuspaikkoja kohdennettaessa on jatkossa tärkeää arvioida myös sitä, missä yritykset investoivat ja missä työpaikkoja syntyy. Ei siis pidä tuijottaa pelkkiä väestökehitysennusteita, vaan myös sitä, missä yritykset kipeästi kaipaavat osaavaa työvoimaa ja valmistuville opiskelijoille on hyvät näkymät työllistyä. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää menolisäyksiä siis kohteisiin, joissa tarve on polttava ja lisäsatsaus perusteltu. Haluan kuitenkin alleviivata, miten tärkeää on samalla keskittyä toimiin, jotka rohkaisevat yrityksiä investoimaan, ottamaan riskiä ja rekrytoimaan, se kun on ainut tapa rahoittaa tämä kaikki. Tuplapoistojen määräaikainen mahdollisuus sekä aineettomiin investointeihin kannustava ylimääräinen tutkimus‑, kehitys- ja innovaatioverovähennys ovat näistä erinomaisia esimerkkejä. Myös Finnveran takausvaltuuksien korottaminen on tervetullut ehdotus. Verotuksen on oltava ennustettavaa ja sääntelyn johdonmukaista ja pitkäjänteistä hallinnonalasta ja toimialasta riippumatta. Ylimääräistä hallinnollista taakkaa pitää välttää ja byrokratiaa mahdollisuuksien mukana karsia. Yrittäjän ja yritysten pitää voida keskittyä oman liiketoimintansa pyörittämiseen ja kehittämiseen, ei ylimitoitetun byrokratian kanssa painimiseen. On selvää, että työllisyyden edistäminen edellyttää vielä paljon lisätoimia. On käännettävä kaikki kivet, jotta työ ja sen tekijät saadaan kohtaamaan entistä paremmin. Paikallista sopimista on edistettävä ja työttömyysjaksoja lyhennettävä. Näiden toimien etsiminen on nyt työn alla, ja työryhmien työltä on syytä odottaa paljon. Viimekätisen vastuun on tietysti oltava hallituksella, sillä yhtäkään työtä vailla olevaa ei saa jättää oman onnensa nojaa. Pidetään kaikki mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-08T16:18:52,2019-10-08T16:23:54,Tarkistettu,1.1 2019_46_173,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tänään puhuttu paljon porista ja saksista. Täytyy sanoa, että minä itse muistan aika hyvin, kun nämä porat ja sakset olivat kokoomuslaisen valtiovarainministerin käsissä. Täytyy sanoa, että silloin, jos jolloin, oli kyllä huoli isänmaan puolesta. Silloin porattiin reikiä hyvinvointivaltion ja tasa-arvoisen koulutuksen perustaan, ja silloin kyllä leikattiin kaikesta siitä — kaikesta siitä — mitä tässä maassa pidetään arvokkaana ja tärkeänä. Meillä on meneillään kuudes sukupuuttoaalto, mutta silti suomalaisen luonnon suojeluun tehtiin historialliset ja massiiviset leikkaukset. Oppimistulokset heikkenevät, oppimiserot suomalaisten lasten välillä kasvavat, mutta silti, tässä tilanteessa, lapsilta, työttömien perheitten lapsilta, vietiin yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ja lapsiryhmiä kasvatettiin. Tämän jälkeen jopa 1 600 opettajaa ammatillisista oppilaitoksista irtisanottiin, Helsingin yliopistolta jouduttiin irtisanomaan satoja ihmisiä ja kaikista köyhimmiltä ihmisiltä leikattiin. Tämän keskustelun perusteella ei voi muuta sanoa kuin että hyvä, että nämä porat ja sakset saatiin näistä käsistä pois, koska vaikuttaa siltä, että sama linja olisi jatkunut edelleen. Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen tavoite on rakentaa ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio, semmoinen valtio, joka pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen kymmenen vuoden sisällä. On ihan selvää, että näin massiivinen tavoite ei toteudu yhdessä budjetissa, mutta se, mitä tämä budjetti tekee, on se, että se ottaa tärkeitä askeleita eteenpäin, koska nyt suojellaan suomalaista luontoa. Ensi vuonna luonnonsuojelun määrärahat kasvavat yli 100 miljoonalla eurolla. Tällaista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, ja tämä on historiallinen satsaus luonnonsuojeluun. Näillä rahoilla suojellaan suomalaisille tärkeitä metsiä, soita ja niittyjä sekä elvytetään katoavia vaelluskalakantoja. Ja kun metsiä ja soita suojellaan, vahvistetaan samalla hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hallitus tukee suomalaisia vähäpäästöisempiä ratkaisuja — ja täytyy kuitenkin sanoa, että tässä budjetissa ei vielä tule ilmastonmuutoksen torjunnasta valmista. Hallitus on kuitenkin sitoutunut siihen, että kaikki ne tarvittavat päätökset tullaan tekemään, joilla me pääsemme päästövähennyspolulle ja teemme, rakennamme sen reitin hiilineutraaliin Suomeen, koska se pitää tehdä. Arvoisa rouva puhemies! Lapset ja nuoret ovat tärkein syy siihen, minkä takia ilmastotoimia pitää tehdä. Tärkeintä on se, että me voimme sanoa niille tulevaisuutensa puolesta huolissaan oleville nuorille, että kyllä me aikuiset tämän homman hoidamme, me teemme sen, mitä tehtävä on. Tämä talo tulee hoitamaan sen, että päästöt saadaan alas, nielut saadaan ylös ja ilmastonmuutos pysäytetään 1,5 asteeseen. Me hoidamme meidän velvollisuutemme, meidän osuutemme näissä talkoissa, kunnialla ja kunnolla. Samalla on kuitenkin tärkeää, että me pidämme huolta oikeudenmukaisuudesta. Kun polttoaineiden verotusta korotetaan, niin samaan aikaan, vastapainoksi, pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään ja perusturvaa korotetaan, koska ilmastotoimia ei saa maksattaa niillä, joilla on muutenkin vaikeaa. Arvoisa rouva puhemies! Tässä maassa syntyi viimeksi näin vähän lapsia nälkävuosien aikana, ja minun mielestä on todella hyvä, että tämä on tuotu täällä toistuvasti esiin. Silti — silti, vaikka lapsia syntyy näin vähän — joka seitsemäs suomalainen lapsi elää köyhyydessä. Tämä budjetti vähentää köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja, ja erityisen tärkeää on lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Sen takia on tosi tärkeä asia, että nyt yksinhuoltajakorotusta korotetaan, samoin kuin lapsilisää. Samaan aikaan korotetaan myös elatustukea ja opintorahan huoltajakorotusta, koska oikeus yhdenvertaiseen ja hyvää lapsuuteen kuuluu joka ikiselle lapselle. On kuitenkin selvää, että tämäkään ei vielä riitä. Arvoisa rouva puhemies! Ensi syksystä alkaen joka ikinen lapsi tässä maassa saa jälleen tasa-arvoisen oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen. Enää lapsia ei jaotella heidän vanhempiensa perusteella niihin, jotka saavat olla mukana ja niihin, jotka jätetään ulos. Samalla ryhmäkokoja pienennetään. Edellisen hallituksen huonot päätökset perutaan, ja se on lasten etu. Etenkin se on niiden lasten etu, jotka tukea tarvitsevat kaikista eniten. Samaan aikaan peruskoulujen lisärahoitusta parannetaan ja lasten opintietä tasoitetaan. Me palautamme korkeakouluindeksin ja lisäämme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 60 miljoonalla eurolla. Nämä ovat kaikki tärkeitä rahoja, ja nämä tulevat kipeään tarpeeseen. Arvoisa rouva puhemies! Tämä budjetti on hyvä alku. Paljon jää vielä tekemättä, mutta ainakin nyt voi sanoa, että suunta on oikea. [Leena Meri pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-10-08T16:23:59,2019-10-08T16:29:09,Tarkistettu,1.1 2019_46_174,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Mennään puhujalistaa nyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_46_175,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä viisi vuotta on pitkä aika olla poissa tästä salista, mutta hiukan hämmennyin seuratessani tätä ensimmäistä debattia, [Emma Kari: Et ole ainoa! — Leena Meri: Tervetuloa!] ja välitän nyt nämä omat terveiseni tässä puhemiesneuvostolle: Välikommentit ovat mielestäni ihan ok, mutta se välimölinä, mikä valtasi tämän salin, kun keskustelu alkoi, ei ole mielestäni fiksua. Jos vertaan sitä Euroopan parlamenttiin, jossa 751 parlamentaarikkoa kykenee kuuntelemaan toisten puheenvuoroja, niin toivoisin, että meillä täällä pystyttäisiin myös. Sanon tämän myös siksi, että kun on alentunut kuulo toisessa korvassa, niin oli aivan mahdotonta seurata sitä keskustelua. Ja ei se taida kyllä meille kunniaksi myöskään televisioruudun välityksellä olla, mitä tästä salista tänä päivänä ulos tuli. Olen jo aikaisemmin sanonut, että me olemme pieni maa pienellä väestöllä varsin suuressa maailmassa, ja itse asiassa yhteistyökyky ja halu toimia yhdessä on aina ollut meidän ainoa vahvuus. Kun me olemme nyt todella suurten, väitän, ihan megalomaanisten systeemisten muutosten äärellä, niin sitä yhteistyötä ja kykyä tehdä asioita joukkueena tarvitaan enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi liikenteen käyttövoimat muuttuvat maailmalla kovaa vauhtia, ja se muutos tulee myöskin meille — ehkä hieman pidemmällä viiveellä kuin muualle, kun meillä ei laajamittaista omaa autoteollisuutta ole, mutta muutos tulee väistämättä. Koko liikenteen veropohja kaipaa remonttia: niin kaasu, sähkö kuin synteettiset uudet polttoaineet haastavat myös meidän veropohjan tänä päivänä. Me voimme huudella täällä ihan kaikessa rauhassa toisillemme dieselin ja bensan veron korottamisesta aivan loputtomiin, kun todellisuus on se, että me tarvitsemme pikaisesti työstettävän vero- ja maksuremontin koko liikennejärjestelmään — myös kuljetusalan toimijoiden tueksi, jotta Suomi pitkien kuljetusmatkojen maana selviää kansainvälisessä kilpailussa ja pystyy myöskin vastaamaan liikenteen eurooppalaisiin päästövähennysvelvoitteisiin. Toivonkin, että ministeri Lintilä oman esikuntansa kanssa liikennejoukkueen kanssa yhteistyössä pistää tämän kuvion eteenpäin vauhdilla eikä jäädä odottelemaan seuraavaa kymmentä vuotta, koska siirtymäajat ovat joka tapauksessa näissä muutoksissa pitkiä. On kyettävä huomioimaan kaikki liikennemuodot, koko kokonaisuus, kaikki maksut ja verot. Sen lisäksi tämä keskustelu hoitajamitoituksesta, vanhuspalveluista ja sote-uudistuksesta tuntuu välillä hiukan absurdilta, kun me elämme tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että kohta meidän pitäisi nykymallilla kouluttaa meidän kaikista nuorista hoitajia, ja sehän ei voi olla toimiva ratkaisu. Jos me mietimme tulevia vuosikymmeniä eteenpäin, niin eivät kaikki meidän nuoret voi olla hoitajia. Muitakin työntekijäryhmiä ja toimijoita tarvitaan. Sen takia haastan meidät kaikki miettimään, mitä meidän nykysysteemissä nykyresursseilla on jo pielessä, kun meillä on enemmän rahaa, meillä on enemmän tiloja ja meillä on enemmän henkilökuntaa kuin koskaan. Eivät meidän potilasmäärät niin valtavasti ole nousseet. Hoitotavat ovat totta kai parantuneet ja kehittyneet koko ajan ja sairauksia tunnistetaan ja hoitoja viedään eteenpäin, mutta meillä on myöskin jonotusta enemmän kuin koskaan ja meillä on myöskin tilojen tyhjäkäyntiä enemmän kuin koskaan. Me puhumme työaikapelisäännöistä aika vähän, ehkä just sen takia, että se on kolmikantakysymys, mutta mielestäni sote-puolella pitäisi uskaltaa puhua myöskin työaikasuunnittelusta ja siitä, miten me mahdollistamme perheille enemmän aikaa yhdessä mutta myöskin teemme työaikasuunnittelua niin, että tehdään pidempiä vuoroja. Jos se onnistuu poliisilla ja pelastustoimessa, jos se onnistuu teollisuudessa, niin miksi se ei onnistuisi myöskin terveydenhuollossa? Eli olemassa olevien resurssien fiksu käyttö, kaikessa. Ei pelkästään vain siinä, miten tämä meidän globaali maailma kehittyy ja miten meidän maapallon kaikki resurssit riittävät, ettemme me aina halua lisää, lisää ja lisää kaikessa. Rajansa on jokaisella resurssilla, olipa kyse sitten maapallosta tai sosiaali- ja terveydenhuollon rahasta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-10-08T16:29:14,2019-10-08T16:34:23,Tarkistettu,1.1 2019_46_176,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Ärade fru talman! Om två år fyller den åländska självstyrelsen 100 år. Självstyrelsen är således nästan lika gammal som den finländska självständigheten. För 100 år sedan arbetade Ålandsrörelsen på Åland för en återförening med Sverige. Finlands riksdag erbjöd då Åland en autonom status inom den nya republiken. Det här var ett erbjudande som ålänningarna förkastade eftersom en återförening med Sverige var det som Åland ville ha. Ålandsfrågan fördes därför till Nationernas Förbund, dagens FN, för att få en internationell lösning. År 1921 avgjordes i Nationernas Förbund i Geneve att Åland skulle förbli en del av Finland som en autonom region men att Finland skulle garantera befolkningen rätten till det svenska språket, sin kultur och sina traditioner. Det här är grundstenen i Ålands självstyrelse och det är viktigt att vi minns hur självstyrelsen kom till. Att riksdagen för 100 år sedan var pådrivande för att Åland skulle bli självstyrt och inte bli återförenat med Sverige förpliktar nämligen också oss i riksdagen i dag att aktivt bidra till att självstyrelsen mår bra, hålls modern och kan utvecklas. Självstyrelsen har de senaste 98 åren utvecklat sig mycket väl och i dag är de flesta ålänningar nöjda med att Åland blev självstyrt. Ålands självstyrelse är därför också ett mycket viktigt och fint exempel internationellt på hur en allvarlig konflikt kunde lösas. Det kan lika mycket i dag fungera som ett positivt exempel på hur andra konflikter kan lösas, vilket också regeringsprogrammet slår fast. Ärade talman! Även om Åland i dag är annorlunda än för 100 år sedan har de underliggande faktorerna inte förändrats. Ålands självstyrelselag har de senaste 95 åren utvecklats i flera repriser. Den senaste självstyrelselagsändringen trädde i kraft 1995 då bland annat nuvarande ekonomiska system mellan staten och självstyrelsen trädde i kraft. Men det ekonomiska systemet har inte uppdaterats sedan dess och situationen med nuvarande system börjar för åländsk del bli allt mera ohållbar. Enligt nuvarande system har staten lagstiftningsbehörighet i fråga om allmänna skatter och avgifter och skattskyldiga på Åland betalar samma skatt till staten på samma grunder som skattskyldiga i övriga landet. Den statliga skattegrunden är alltså precis lika på Åland som i övriga delar av landet. Skatterna på Åland uppbärs, i likhet med övriga landet, av skatteverket för att sedan gå in i den gula statsbudgeten för att finansiera sjukvård, utbildning, statsandelar, vägar och näringspolitik. Men på Åland finansieras de här verksamheterna inte av staten utan av landskapet Åland, i enlighet med självstyrelselagen. För att ha råd att finansiera det här, som hör till Ålands självstyrelse, får Åland tillbaka en andel av alla de statliga skatter man betalat in i budgetboken. I självstyrelselagen från år 1993 bestämdes att Åland varje år får tillbaka 0,45 procent av statens samlade intäkter exklusive upplåning. Åland är en god skattebetalare då sysselsättningen är god, arbetslösheten under 4 procent och sysselsättningsgraden är över 80 procent. Därför har Åland också varit en nettobetalare av inkomst-, kapital- och samfundsskatter sedan systemet kom i kraft. Vad är då problemet, ärade talman? Jo, problemet är att den här avräkningsprocenten inte har justerats sedan det här systemet trädde i kraft för 25 år sedan. Då var Ålands andel av Finlands befolkning 0,49 procent. I dag är Ålands andel av befolkningen 0,54 procent. Sedan år 1993 har alltså Ålands befolkning vuxit i dubbelt så snabb takt som landets som helhet. Det här kan kanske låta futtigt i procent, men för Åland handlar det om en ökning av befolkningen med 19 procent eller med 4 687 individer. Det är en betydande ökning. Men trots att befolkningen ökat och fortsättningsvis förutspås att öka får Åland ändå tillbaka samma 0,45 procent i klumpsumma. Det här gör att Ålands offentliga ekonomi får ett underskott trots att sysselsättningen är mycket god, för ju större befolkning Åland får, vilket är bra för staten och hela Finland, desto mindre blir de offentliga inkomsterna per capita som Åland får tillbaka med nuvarande system. Det säger sig självt att detta inte fungerar utan leder till en ohållbar situation. Ärade talman! Åland vill inte bli mindre. Åland vill växa. Vi vill ha tillväxt. Vi vill skapa nya företag och vara med och utveckla ekonomin för att bidra till ett framgångsrikt Finland med en hög sysselsättning, och för att kunna göra det måste också den offentliga ekonomin utvecklas i takt med den privata ekonomin, precis som på alla andra platser i landet, och så är det inte i dag. Förra mandatperioden godkände riksdagen en ändring av självstyrelselagen som innebär ett nytt ekonomiskt system för Åland. För att den här ändringen ska kunna godkännas och vi ska kunna fortsätta med den övriga revisionen behöver vi nu säkerställa att den höjda avräkningsgrunden till Åland med 10 miljoner euro, som vi kom överens om under den förra mandatperioden, godkänns av riksdagen i höst efter att regeringen fört en sådan proposition till riksdagen. Självstyrelsen är ingen konjunkturfråga. — Tack.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-10-08T16:34:27,2019-10-08T16:39:46,Tarkistettu,1.1 2019_46_177,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä suuresta budjettikokonaisuudesta tartun tässä puheenvuorossa vain kahteen asiaan, vanhuspalveluihin ja sitten tähän lapsiperheiden tilanteeseen. Tuossa debattitilanteessa kuulimme valtiovarainministeri Lintilältä toteamuksen, että mikäli tähän sitovaan hoitajamitoitukseen mennään — hän nimenomaan sanoi näin: mikäli siihen mennään — siitä täytyy tehdä erillinen rahoituspäätös. Ja todellakin: tässä budjettikirjassa, tulevan vuoden budjetissa ei tällaista rahoitusta ole. Tarvitaan siis sekä rahoitus että myös lisää hoitajia. Tämän suhteen olemme kyllä aika vaikeassa tilanteessa, nimittäin tällä hetkellä hoitajille annetaan hyvin ristiriitaista viestiä. Meillä monet kunnat ja kuntayhtymät ovat tällä hetkellä todella suurissa vaikeuksissa. Esimerkiksi omassa vaalipiirissäni Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä talousvaikeuksissaan irtisanoo kymmeniä työntekijöitä ja jakaa lomautuksia. Tämäkö on nyt se viesti, joka menee hoitajille? Että heitä ei tarvita ja kuitenkin heitä kipeästi samaan aikaan tarvittaisiin. Meillä ei ole varaa näitä hoitajia päästää nyt lähtemään muihin töihin. Heidän lisäkseen tarvitaan vielä paljon, paljon lisää, että me saavutamme sen hyvän vanhustenhoidon tason ja tietenkin myös hyvän muun terveydenhuollon tason. Se täytyy myös muistaa, että ei puhuta pelkästään tästä ympärivuorokautisesta vanhustenhoidosta, joka on ollut suurissa ongelmissa, vaan myös vanhusten kotihoidosta ja sitten tietysti myös muusta terveydenhuollosta, jossa sielläkin tarvitaan hoitajia. Sitten tämä toinen kysymys syntyvyydestä. Se on nyt todellakin laskenut jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Aina puolen vuoden välein meitä on herätelty, että nyt tulee jälleen uudet katastrofitilastot. Tämä aivan uusin tilasto kertoo, että meille on tänä vuonna syntymässä 4 000 vauvaa vähemmän kuin mitä vielä edellisessä arviossa arvioitiin. Meille syntyy nyt niin vähän vauvoja kuin luultiin syntyvän vasta vuonna 2045. Eli on todellakin tapahtunut romahdus, ja siihen meidän kaikkien on herättävä. Tämä syntyvyyshaaste, lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen — eivät ne valitettavasti tuossa hallituksen budjettiesityksessä juurikaan näy. On todellakin hyvä, että neljännestä ja viidennestä lapsesta maksetaan jatkossa sitten 10 euroa enemmän lapsilisää. On myös hyvä, että yksinhuoltajien lapsilisää korotetaan. Mutta nämä korotukset ovat hyvin pieni osa koko tuosta lapsilisämomentista. Näitä neljänsiä ja viidensiä lapsia on niin vähän, että koko korotus merkitsee vain 6 miljoonaa euroa vuodessa, kun koko tuo lapsilisäpotti on meillä 1,4 miljardia euroa. Eli valtaosa lapsista ja valtaosa perheistä jää siis ilman mitään korotuksia. Suuri ongelma tällä hetkellä tässä syntyvyydessä on nimenomaan se, että niitä ensimmäisiä lapsia ei synny. Meillä yhä useammat jäävät kokonaan lapsettomiksi. Kun suomalainen ihminen täyttää 30 vuotta, niin tällä hetkellä naisista kaksi kolmasosaa ja miehistä peräti neljä viidesosaa on lapsettomia. Ja me tiedämme, että paras hedelmällisyysikä on 20:n ja 25 vuoden välillä, siis biologisesti. 35 ikävuoden jälkeen tämä hedelmällisyys todella jo lähtee rankasti laskuun. Suurena ongelmana suomalaisten vastauksissa nousee esiin myös työelämä. Haluttaisiin enemmän joustoja, haluttaisiin enemmän aikaa perheelle, haluttaisiin enemmän osa-aikatyötä. Sen takia olen huolestunut myös näistä hallituksen perhevapaasuunnitelmista, ainakin monien puolueiden perhevapaasuunnitelmista, koska tuomalla kiintiöitä niissä jäykistettäisiin entisestään perheiden mahdollisuuksia valinnanvapauteen. Kyllä perheiden itsensä pitäisi saada päättää, ketkä hoitavat lapsia. Tämä oli myös viime syksynä Väestöliiton perhebarometrissä suomalaisten selkeä vastaus kysymykseen, halutaanko kiintiöitä perhevapaisiin. Eivät suomalaiset halua. He haluavat itse päättää, kumpi hoitaa lapsia. Miksi me emme luottaisi perheisiin. Tässä yhteydessä haluan kyllä sen sanoa, että mielestäni on tärkeää myös rohkeasti ottaa esiin se, [Puhemies: Aika!] että meillä lähes 10 000 lasta abortoidaan ennen syntymäänsä. Meillä on merkittävä vaje syntynyt, [Puhemies: Aika on ylitetty!] yli 600 000 on aborttilain säätämisen jälkeen [Puhemies: Reilusti!] tullut vajetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-08T16:45:14,2019-10-08T16:51:36,Tarkistettu,1.1 2019_46_178,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä budjetti tuo kauan kaivattua toivoa ja inhimillisyyttä talouspolitiikkaan, jota ovat pitkään hallinneet toisenlaiset voimat. Leikkausten sijaan nyt pidetään huolta suomalaisista ja hyvinvointiyhteiskunnastamme. Kasvua ei voi syntyä, jos kasvun edellytyksiä — koulutusta ja ihmisten hyvinvoinnin tarpeita — ei huomioida. Tarvitsemme kriittisimmät investoinnit esimerkiksi osaamiseen ja infraan juuri nyt, jotta voimme vahvistaa pidemmän aikavälin kestävyyttä. Hallituksen vastasyklisellä talouspolitiikalla pyritään juuri tähän. Panostukset infraan näkyvät budjetissa. Talousarvio tuo lisää kauan kaivattuihin liikennehankkeisiin. Nyt panostetaan muun muassa liikenneverkon parantamiseen, korjausvelan hallintaan sekä julkiseen henkilöliikenteeseen. Näillä parannamme koko maan kilpailukykyä ja ihmisten työssäkäynnin edellytyksiä. Esimerkiksi Tampere—Pori-yhteysväliä nopeutetaan osoittamalla 40 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahoitusta tasoristeysten poistoon. Kyseisen yhteysvälin heikko kunto on haitannut jo teollisuuden toimintaa, joten lisäys on erittäin tervetullut. Tavaraliikenteen raideyhteydet Satakunnan ja Pirkanmaan välillä parantavat myöskin elinkeinoelämän kuljetuksia. Lisäksi Pori—Mäntyluoto—Tahkoluotoon varataan 20 miljoonaa — kiitos näistä. Toiseksi on myös iloittava siitä, että tämä hallitus panostaa suomalaiseen työhön ja esittää Puolustusvoimien Laivue 2020 ‑alusten tilaamista Suomesta Rauman telakalta. Suomessa tehtäviä tuotteita tarvitaan ihan jo huoltovarmuudenkin ylläpitämiseksi tai kansallisen turvallisuuden säilymisen näkökulmasta, kuten nyt Puolustusvoimien laivojen osalta on nähtävissä. Näin suurella hankinnalla on parhaimmillaan pitkäksi aikaa piristävät vaikutukset paikalliselle laivateollisuudelle ja sen alihankintaketjulle. Tärkeää on, että myös tästä syntyvät työt ja verotulot saadaan pysymään Suomessa. Arvoisa puhemies! Hyvinvointipolitiikkaan tehtävät panostukset tulevat säästämään yhteiskuntamme resursseja pidemmällä aikavälillä. Hallitus on panostamassa kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon vajaan 100 miljoonan euron lisärahoituksella. Lisäys on tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, jonka tavoitteena on parantaa peruspalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Juuri peruspalveluiden saatavuutta parantamalla voidaan tehdä merkittävät säästöt esimerkiksi erikoissairaanhoitoon ja sen tarpeeseen myöhemmin. Arvoisa puhemies! Kovaa talouspolitiikkaa ei ole säästää lapsien ja perheiden palveluista. Se on vain ja ainoastaan hölmöä politiikkaa. Kovaa talouspolitiikkaa on panostaa lapsiin varhaisen tuen avulla, koska se säästää julkista taloutta tulevaisuudessa isoilta talousrasitteilta. Hyvinvoivat lapset ovat tulevaisuuden hyvinvoivia aikuisia. Juuri tällaiseen politiikkaan on tämä hallitus panostamassa. Budjetissa on lapset ja nuoret huomioitu laajasti. Lapsistrategian valmisteluun varataan määrärahoja, subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja varhaiskasvatuksen ja peruskoulun laadun ja tasa-arvon kehittämiseen lisätään rahaa. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen ja opettajien palkkaukseen esitetään 80 miljoonaa lisäystä. Käytännössä lisärahat tarkoittavat sitä, että opiskelijat saavat lisää lähiopetusta ja yksilöllisempää ohjausta, josta on ollut suorastaan huutava pula edellisen kauden leikkausten takia. Opiskelijat tarvitsevatkin harjoittelunsa tueksi ohjausta ja neuvontaa. Kaikissa ammateissa ei ole helppoa mennä ilman osaamista harjoittelemaan. Esimerkiksi yksinyrittäjänä toimivan parturi-kampaajan on vaikea ottaa harjoitteluun opiskelijaa, jolla ei ole alan perustaitoja valmiiksi opetettuna. Koulussa pitää olla aikaa opetella esimerkiksi hiusten leikkausta, sillä asiakkaista kilpailevassa kampaamossa sitä ei ole. Työpaikalla oppimisen lisäämisen idea sinällään kuulostaa hyvältä, mutta jos toteutus tarkoittaa usein jo ylityöllistettyjen ammattilaisten muuntautumista opettajiksi, tilanne ei varmasti hyödytä opiskelijaa eikä yritystä. Lisäksi budjetissa on huomioitu toisen asteen maksuttomuudesta johtuvia ja oppivelvollisuuden laajentumiseen siirtymisestä tulevia hankkeita, ja niihin on varattu määrärahaa. Aivan lopuksi: Tämä budjetti on hyvin arvolatautunut budjetti. Ne arvot, joita budjetin pohjana on käytetty, on minun helppo allekirjoittaa. Budjetti ei ole puolueiden kompromissi [Puhemies koputtaa] vaan yhteinen näkemys tulevaisuusteoista. [Sari Sarkomaa: Arvovalinta: ei rahaa hoitajamitoitukseen!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-10-08T16:51:39,2019-10-08T16:57:02,Tarkistettu,1.1 2019_46_179,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Julkisen talouden suunnitelma vuosille 20—23 lupaa paljon. Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu. Kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa. Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät, ja hallituksen päätöksillä Suomi myös kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Arvoisa rouva puhemies! Paljon aihioita — mutta siellä on myös asioita, joita ei välttämättä saada vietyä maaliin. Hallituksen työllisyystavoite, 75 prosenttia, on hyvin kunnianhimoinen. Tuon tavoitteen saavuttaminen on pitkän matkan päässä. Työllisyyden parantaminen on toki keskeinen tavoite meille kaikille, mutta maailmantalouden epävarmuus heijastuu väkisinkin Suomeen ja suomalaisiin. Ostovoiman kasvu uhkaa jäädä toteutumatta. Hallituksen lupaama vappusatanen pieniin eläkkeisiin on paljastunut puppupuheeksi, jolla saatiin eläkeläiset vaaliuurnille. Satasta ei ole tulossa, ostovoima ei ole kasvamassa. Puppugeneraattorista tuli myös lupaus hoitajamitoituksesta, joka matkalla muuttuikin henkilöstömitoitukseksi, joka ei astukaan voimaan heti vaan vasta vuonna 2023. Hallitus pesee törkeästi kätensä hoitajamitoituksesta siirtämällä sen voimaantulon vastuun seuraavien eduskuntavaalien alle, 1.4.2023. Tämä, jos joku, on julma aprillipila. Arvoisa puhemies! Suomalainen yrittäjä palkkaa lisätyövoimaa tarpeeseen. Vienti on saatava vetämään entistäkin enemmän ja suomalainen tuote, tietotaito ja osaaminen on vietävä maailmalle. Suomalaisten tulisi voida työllistyä ja elää palkallaan, saada oikea-aikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa sitä tarvitessaan ja haaveilla ehkäpä siitä pienestä ylimääräisestä, joka kannustaisi jaksamaan päivästä toiseen arjen aherruksissa ja haasteissa. Ja jokaisen suomalaisen tulisi voida elää sitä arkea ilman pelkoa siitä, riittävätkö ne minun rahani myös huomenna ruokaan. Ostanko sen sijaan sittenkin lääkkeet, vai menenkö kenties sittenkin siihen leipäjonoon, jotta saisin ne molemmat? Veronmaksajain Keskusliiton laskujen mukaan kansalaisten verot kiristyvät huomattavasti ja progressio kasvaa entisestään. Tämä oli Veronmaksajain Keskusliiton Teemu Lehtisen lausunto syyskuussa 2019, mutta hallitus kuitenkin väittää toista. Tänään SDP:n Antti Lindtman sanoi puheessaan, että lähihoitajalle jää käteen 500 euroa lisää palkkaa. Ja kyllä minä haluan nähdä tämän viisisatasen ja tietää, millä laskukaavalla tämä 500 euroa tulee lähihoitajan käteen. Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana vielä hoitajamitoituksesta. On todella ikävää, että hoitajamitoitus viivästyy sinne vuoteen 23 — tai henkilöstömitoitus, niin kuin hallitus sen nyt on kääntänyt ympäri. Yhteinen tahtotilahan on, että me tarvitsemme hoitajia sinne kentälle. Nyt on kuitenkin niin, että sinne hoitajamitoitukseen, tai henkilöstömitoitukseen, kuten hallitus sen on linjannut, lasketaan tulevaisuudessa — mikäli tämä laki astuu voimaan, mitä suuresti kyllä epäilen, nimittäin rahoitusta ei ole tulossa — hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat henkilöt ja myös opiskelijat silloin, kun heillä on tietty määrä opintoja takana ja he ovat työsopimussuhteessa. Tämä tarkoittaa kylmän raakasti sitä, että koulutettujen lähihoitajien ja sairaanhoitajien tilalle ja rinnalle, hoivatyön kentälle, vanhustenhoitoon tulee matalamman koulutustason työntekijöitä eli hoiva-avustajia ja hoitoapulaisia. [Sari Sarkomaan välihuuto] — Ja matalamman palkan saajia, ja tämä vie hoitoalan palkkatasoa alaspäin, ja olen erittäin huolissani, miten SuPer-liitto ja Tehy ovat voineet hyväksyä tällaisen esityksen. — Hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset eivät toki voi olla yksin työvuorossa, riittää, että siellä on yksi lähi- tai sairaanhoitaja, jonka vastuulla on osasto ja yksikkö, ja sitten nämä muut työntekijät siellä rinnalla. Tämä heikentää potilasturvallisuutta ja aiheuttaa sen, että meillä on kriisi käsissä. Me tiedämme sen, että kun rahaa ei ole luvattu ja — niin kuin Lintilä täällä sanoi — tarvitaan erillinen rahoituspäätös, niin mistä ne säästöt haetaan: kyllä ne haetaan palkkakuluista ja henkilöstöstä. Sieltä ne haetaan, elikkä palkat laskevat. Arvoisa puhemies! Muutama hyvä sana. On hienoa, että hallitus antaa saattohoitoon 2 miljoonaa euroa lisää ja edelleen kehitetään hyvää saattohoitoa, mutta peräänkuulutan myös saattohoitolainsäädäntöä. Minun mielestäni se tulisi ehdottomasti olla Suomessa. Pidän myös hyvänä, että tutkimukseen kohdennetaan rahoja, erityisesti syöpätutkimukseen, koska se on hyvin lähellä sydäntäni ja toivon, että sinne annetaan kaikki mahdollinen, mitä voi olla. — Kiitos, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-08T16:57:06,2019-10-08T17:02:48,Tarkistettu,1.1 2019_46_180,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun olen nyt lukenut hallituksen budjettiesitystä ja tänä aamuna vielä valtiovarainministeriön virkamiesten laittamia tiedotteita, niin kyllä on sanottava, että ollaan hälyttävässä tilanteessa, kun valtiovarainministeriön keskeiset virkamiehet kirjoittavat hätähuutoja tiedotteisiin ja jopa huutomerkin kera. Eli jos yksi virke tämän päivän keskustelusta pitäisi sanoa teille, arvoisat hallituspuolueiden kansanedustajat, ja hallitukselle — jos se olisi vielä täällä aitiossa — niin sanoisin, että hyvä hallitus, palatkaa takaisin Säätytalolle, sillä budjettiriihi jäi täysin kesken. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna. Te poraatte isolla poralla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Näin on. Jos te katsotte tilannetta, valtiovarainministeriö on laskenut talousennustetta, ja työllisyyskehitys on jo pysähtynyt alkuvuodesta. Vastuunkannon sijaan Rinteen hallitus siirsi vaikuttavat työllisyystoimet tulevaisuuteen, ensi vuoteen. Vaikutusarviot koko budjettiriihestä salattiin. Miksi, kysyttiin. No, keskeiset ekonomistit ovat julkilausuneet, että siksi, että tynkäbudjettiriihen työllisyysvaikutukset valuivat pakkasen puolelle. Työllisyystavoite karkaa käsistä jo alkumetreillä. No, totta kai meille pienenä, avoimena kansantaloutena maailmantalous tuo mustia pilviä, sen me ymmärrämme myöskin entisenä pitkäaikaisena hallituspuolueena oppositiossa, mutta jos ollaan rehellisiä ja katsotaan tätä tilannetta, katsotaan tätä budjettikirjaa ja sen työllisyysvaikutuksia, niin tosiasia on, että suurin uhka hyvinvointiyhteiskunnallemme on Rinteen hallituksen vastuuton politiikka — tai ennen kaikkea se, että jätetään tekemättä. On todellakin täysin poikkeuksellista, että VM:n virkamiehet arvostelevat avoimesti ja kovin sanoin hallitusta todeten, ja nämä ovat suoria lainauksia: ”Keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on monia. Hallitus on jo päättänyt joistakin” — siis joistakin. ”Lisäksi hallitus on sitoutunut etsimään” — siis etsimään — ”lisää toimia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Niitä odotellessa.” Näin siis kirjoitti VM:n virkamies. Kukaan virkamiesten varoitustekstiä lukenut ei varmasti enää ihmettele kokoomuksen johdolla jätettyä välikysymystä ja epäluottamuslausetta hallitukselle. Kun VM:n virkamiehet yhtyvät meidän näkemykseen ja antavat laiskanläksyä — tai eivät laiskanläksyä, vaan jättävät hallituksen luokalle — niin silloin ainut johtopäätös voi olla se, että palatkaa, hallitus, takaisin Säätytalolle. Jos te ette kuuntele oppositiota, niin kuunnelkaa talouden asiantuntijoita. Kysymys on koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta. Työllisyystoimet puuttuvat. Ja miksi kokoomus puhuu työllisyystoimista? Sen takia, että sieltähän se suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan, kaikille suomalaisille tärkeät terveyspalvelut, vanhusten palvelut, koulutus, koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Jos meillä ei ole työpaikkoja, meillä ei ole mitään. Mutta korjaustoimia on tehtävä myös budjettiesityksen lisäpanostusten takia. Siellä on paljon hyviä lisäpanostuksia, mutta se, mikä meidän viestimme on ollut, on se, että tulopuoli puuttuu. Te teette panostukset rahalla, jota teillä ei ole, ja se raha otetaan meidän lasten ja tulevien sukupolvien taskusta. Ja mitä vielä päälle? Te myytte kansallisomaisuutta, ja mihin se käytetään? Ne eivät ole todellisia tulevaisuusinvestointeja. Kun katsoo tuota budjettikirjaa, on sitten opposition tai hallituspuolueen kansanedustaja, niin kyllähän ne käytetään budjettikirjan tilkkeiksi. Eli ei ole ihme, että suomalaiset ovat huolissaan, eikä ole ihme, että valtiovarainministeriön virkamiehet kirjoittavat tiedotteisiinsa huutomerkkejä. Toisin oli edellisellä kaudella. Silloinhan maahan syntyi noin 140 000 uutta työpaikkaa, tuhansissa perheissä koettiin ilonhetkiä, kun äiti tai isä sai työpaikan, työttömänä ollut nuori pääsi ensimmäiseen työpaikkaansa, nuorisotyöttömyys väheni merkittävästi ja pitkäaikaistyöttömyys puolitettiin. Ja mikä oli ero edellisen hallituksen ja nykyisen hallituksen välillä? Se on se, että silloin uskallettiin tehdä. Silloin tehtiin, ja siihen kyllä hallitusta kannustan. Ihan lopuksi vanhustenhuollossa hoitajana työskennelleenä sanon, että olen todella huolissani tästä arvovalinnasta, jonka hallitus on tehnyt. Todella moneen paikkaan on laitettu rahoja — puhutaan miljoonista, sadoista miljoonista, puhutte teidän miljardeista — mutta kuka oli se taho, joka hallituksessa esti sen, ettei hoitajamitoitukseen tullut rahaa? [Puhemies: Aika!] Toivon, että tähän vastataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-08T17:02:53,2019-10-08T17:08:26,Hyväksytty,1.1 2019_46_181,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän edellisen puheenvuoron johdosta on syytä palauttaa mieliin, että edellisen hallituksen ensimmäinen toimi oli miljardin euron veronkevennys ja se tehtiin velkarahalla. Ei ollut sitä rahaa siellä budjetissa, vaan se tehtiin puhtaasti velkarahalla. Nyt on toisenlainen linja siinä mielessä, että nyt pannaan 1,4 miljardia euroa erilaisiin elvyttäviin toimenpiteisiin: pannaan pienituloisille, lapsiperheille ja eläkeläisille, laitetaan sivistykseen ja koulutuksen kaikille asteille ja panostetaan merkittävästi infraan, yrittäjyyteen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen ja niin edelleen. Tämä ero tässä on. Kokoomuksen rakentama mielikuva siitä, että edellisellä kaudella oli rahat olemassa, ei pidä paikkansa, kun 5 miljardin alijäämä tuli. Tämä on syytä pöytäkirjoihin oikaista. Sen sanon, että kyllähän Rinteen hallitus pääsee nyt helpommassa tilanteessa lähtemään liikkeelle, koska kyllä edellinen hallitus teki vaikeita päätöksiä. Oli pakko tehdä, kun silloin oltiin syöksykierteessä, työttömyys lisääntyi voimakkaasti ja valtio tosiaan velkaantui valtavalla tavalla. Nyt päästiin paremmin lähtemään. Saatiin hyvä hallitusohjelma viiden puolueen kesken. Minä voin sanoa näin, että tämä budjetti, mikä nyt on käsittelyssä, on hyvin alkiolainen budjetti, hyvässä mielessä alkiolainen budjetti: Otetaan köyhän asiaa huomioon ja pyritään parantamaan juuri sen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen ostovoimaa. Sivistykseen panostetaan, kuten äsken sanoin. Alkio oli sivistyspoliitikko, niin kuin keskustakin on sivistyspuolue, se oli tärkeä lähtökohta, ja sitten aluepolitiikka oli tärkeää. Tämä hallitus on palauttanut aluepolitiikan lähtökohdan hyvin vahvalla tavalla, ja minä pahoittelen, jos perussuomalaiset loukkaantuivat minun vanhojen muistelusta tuossa äskettäin, mutta se oli tosiasiaa, että teidän puheenjohtajanne olisi tämän valtiollisen tasausjärjestelmän ollut lopettamassa, ja sehän tosiaan olisi dramaattinen tilanne valtaosalle Suomen kuntia. Meillä on muutama kymmenen kuntaa, jotka voivat kannatella itseään omilla verotuloillaan, ja se puheenjohtajanne sanonta siellä vaalikoneessa, että kuntien pitäisi tuottaa ne palvelut, mitkä ne itse pystyvät rahoittamaan, on muuten kova juttu. [Arja Juvonen: Mitä se Jäätteenmäki sanoi aikoinaan?] Se on kova juttu, ja se vesittää kaiken sen, mitä perussuomalaiset olette kentällä puhuneet. Minä sanoisin, että se vaalitulos, mikä oli, oli kaikkien aikojen sumutus. Ei Veikko Vennamokaan pystynyt siihen. [Leena Meren välihuuto] Mutta sitten asiaan — lisäasiaan: Keskusta on esittänyt omia vaihtoehtoja. Me tiedämme, että nykyiset toimet eivät riitä. Meillä on haasteena se, että meillä on ensinnäkin yli 100 000 työpaikkaa auki ja meidän pitäisi tämä kohtaanto-ongelma ratkaista. Ministeri Lintilä hyvin kuvasi niitä toimia, joita tehdään, ja se on ykkösasia. Sieltä on helpoimmin saatavissa uusia työpaikkoja aikaan, ja se palvelee myös näitten yritysten etua, koska ne pystyvät varmistamaan kasvun. Sen takia ne toimet, mitä työministeriössäkin valmistellaan, ovat tärkeitä. Meidän näkemyksemme mukaan tarvitaan sellainen seitsemän kohdan paketti ainakin valmistelun pohjaksi yhteiselle, hyvälle hallitukselle, ja siinä se peruslähtökohta on, että ei saa romuttaa tätä kilpailukykyä, joka aikaansaatiin Sipilän johdolla. Toinen on sitten paikallinen sopiminen. On aivan välttämätöntä, että me lisäämme paikallista sopimista ainakin niin, että lainsäädännölliset esteet, joita paikallisessa sopimisessa on olemassa, pyritään purkamaan ja mahdollistamaan sitä sopimista. Me tarvitsemme Suomen mallin siihen, että paremman, korotetun perustulon omaaville henkilöille tulee velvoite ottaa joko työ- tai opiskelupaikka vastaan oman ammattitaustan tai asuinpaikan ulkopuolelta. Silloin liikkuvuus paranee. Tarvitaan osatyökykyisten räätälöity ohjelma. Meillä on Suomessa naapurimaihin verrattuna osatyökykyisiä enemmän työelämän ulkopuolella. Me tarvitsemme EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saannin helpottamista, kun me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Se on vain tosiasia, jos halutaan talouden kasvua ylläpitää. Joka maakunnassa on paljon avoimia työpaikkoja, ja sen takia työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. [Välihuutoja oikealta] Me tarvitsemme investointien esteiden purkamista. Sanoin jo aikaisemmin, että Pohjois-Suomessa on 5 miljardin euron investoinnit biotalouteen, kaivannaisteollisuuteen ja tuulivoimaan, ja siinä mielessä pitää pyrkiä rakentamaan järjestelmä, että luvat näihin saadaan nopeammin ja sitä kautta ne investoinnit liikkeelle — siis miljardeja ja tuhansia ja tuhansia työpaikkoja. Nuorten työllistämiseksi tarvitaan myöskin oma ohjelma. Ja totta kai me kaikki toivomme ja vetoamme siihen, että työmarkkinoilla syntyy ratkaisu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kesken, joka toisaalta vahvistaa kasvua ja kilpailukykyä mutta samalla totta kai turvaa ostovoimaa, joka on tärkeä asia tässä kokonaisuudessa. Näillä ajatuksilla, arvoisa puhemies. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-08T17:08:30,2019-10-08T17:13:26,Hyväksytty,1.1 2019_46_182,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Käydään puhujalistaa läpi. Täällä on 93 varattua... [Leena Meri: Uskomatonta, suoria syytöksiä! — Sinuhe Wallinheimo: Tuli suoria syytöksiä!] — Täällä on aina puolin ja toisin tullut näitä pyyntöjä yhden puheenvuoron jälkeen, mutta meidän on pakko tätä listaakin selvittää eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_183,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nuorten maailmanlaajuisen ilmastoliikkeen ja tuhansien suomalaisten nuorten ilmastolakkolaisten ääni ei ole kaikunut kuuroille korville. Hallitus laittaa ensi vuonna satoja miljoonia euroja lisää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja historialliset 100 miljoonaa euroa lisää luonnonsuojeluun. Kiitos teille jokaiselle, jotka olette laittaneet itsenne likoon ja vaatineet sitkeästi tekoja, jotta Suomessa on tulevaisuudessakin lumitalvia ja saimaannorppia. [Sheikki Laakso: Silläkö ne korjaantuvat?] Myös yritysmaailman tahtotila on selkeä. Yritykset odottavat meiltä tiukempia pitkän aikavälin tavoitteita ja ennakoitavuutta sekä selkeyttä keinoihin, joilla päästöjä vähennetään. Näin kiritämme markkinoita päästöjä vähentäville ratkaisuille. Suomen teollisuus elää viennistä, ja tällä hetkellä ilmastoratkaisut on yksi merkittävimmistä globaaleista kasvualoista. Tämä on suomalaisille yrityksille valtava mahdollisuus. Meillä on runsaasti osaamista muun muassa energia- ja älyteknologioissa sekä energiatehokkuusratkaisuissa. Meidän vastuullamme täällä eduskunnassa on luoda toimintaympäristö, joka ohjaa ja kannustaa niin yrityksiä kuin kansalaisiakin ilmastotekoihin siten, että se on myös taloudellisesti kannattavaa. Arvoisa rouva puhemies! IPCC-raportit osoittavat, että ilmaston lämpeneminen voidaan vielä rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta se vaatii tehokkaita toimia viipymättä. [Sheikki Laakso: Ei yksin pysty!] Talousarviossa hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä 2 miljardilla eurolla. Se on noin 350 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä on hyvä alku mutta ei riitä. Hallitus käynnistääkin ensi vuonna kestävän kehityksen verouudistuksen valmistelun. Meidän on myös jatkettava ympäristölle haitallisten tukien karsimista ja suunnattava tuet vauhdittamaan vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kyse on noin 3,6 miljardin euron potista. Arvoisa rouva puhemies! Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen ilmastopäästöistä. Siksi on tärkeää, että hallitus panostaa raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. Sen lisäksi olen iloinen, että hallitus tukee kävelyä ja pyöräilyä ensi vuonna 24,5 miljoonalla eurolla. Sillä saadaan liikkeelle monia tärkeitä pyöräliikenneinfran parantamishankkeita, kun rahaa ohjataan investointiavustuksina kunnille. Laadukkaat ja houkuttelevat hyvin opastetut pyörätiet sekä turvalliset pyöräparkit lisäävät tutkitusti pyöräliikennettä. Arvoisa rouva puhemies! Ilmastokriisin ratkaisemisen lisäksi luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttäminen on ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymys. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla, myös meillä Suomessa. Joka yhdeksäs eliölaji ja puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia. Tämä hallitus suojelee suomalaista luontoa. Ensi vuonna luonnonsuojelun määrärahat kasvavat 100 miljoonalla eurolla. Se on voitto suomalaiselle luonnolle ja luonnonystäville. Lisärahalla suojelemme meille rakkaita metsiä ja soita, parannamme vesistöjen tilaa, kunnostamme lintuvesiä, kosteikkoja ja perinneympäristöjä sekä elvytämme vaelluskalakantoja. Lisärahalla kunnostamme ja kehitämme myös suosittuja kansallispuistojamme. Niiden kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Viime vuonna puistoissa vieraili yli 3 miljoonaa kävijää. Ilman kunnollisia pitkospuita, nuotiopaikkoja ja muita retkeilyrakenteita arvokkaat luontoalueet kuluvat käytössä. Kansallispuistoihin satsaaminen kannattaa myös taloudellisesti. Euron panostus tuo tutkimusten mukaan keskimäärin 10 euroa takaisin, ja matkailualueilla summa on vieläkin suurempi. Arvoisa rouva puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii perustavanlaatuista muutosta tapaamme elää. Siksi muutos on toteutettava reilusti ja hyvässä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Ilmastotoimia ei pidä maksattaa heillä, joilla on muutenkin arjessaan vaikeaa. Siksi hallitus kompensoi esimerkiksi polttoaineen veronkorotuksia keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta ja nostamalla perusturvaa. Meillä on käsissämme ratkaisun avaimet, vaikka se työ ei tule olemaan helppoa. Suomella on kaikki edellytykset toimia ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Kääritään siis hihat, otetaan tutkitusti parhaat ratkaisut käyttöön ja ryhdytään yhdessä rakentamaan hiilineutraalia Suomea ja Eurooppaa. [Leena Meri: Kyllä vaadittaisiin Euroopastakin vähän taakanjakoa! — Sheikki Laakso: Harmi vain loppuu rahat!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-08T17:13:58,2019-10-08T17:18:33,Hyväksytty,1.1 2019_46_184,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perinne, jossa ketään ei jätetä, on ollut Suomen vahvuus kymmenet vuodet. Tämän perinteen avulla olemme nousseet pienenä kansakuntana yhdeksi maailman vauraimmista maista. Tämä perinne on ollut unohduksissa viime vuodet, mutta onneksi Suomen suunta on muuttumassa. Olemme rakentamassa jälleen yhteiskuntaa, missä pidämme huolen kaikista heikoimmista ja pienimmistä. Raha on mielenkiintoinen väline. Sitä on välillä enemmän ja toisinaan vähemmän. Kun rahaa sattuu olemaan vähemmän, on sen jakamisessa oltava tarkkana. Tällöin on keskeistä, että niukkaa jakovaraa kohdistetaan heille, joilla rahasta on suurin puute. Näin hallitus tekee ensi vuoden budjetissaan. Hallituksen vuoden 2020 budjetti vastaa edes pieniltä osin pienituloisimpien hätään. Olemme korottamassa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 20 eurolla kuukaudessa. Se ei ole kellekään meistä täällä salissa suuri raha, mutta ennestään olemattomilla tuloilla kituuttaville sillä on oikeasti merkitystä. Olemme myös työttömien osalta lupaustemme mukaisesti lakkauttamassa järjettömän ja minun oikeustajuuni huonosti istuvan aktiivimallileikkurin. Tällä on myös — hyvät edustajakollegat — aivan konkreettinen merkitys työttömien ihmisarvoisempaan elämään. Valtaisa eläkeläisköyhyys on eräs Suomen häpeäpilkuista. On kestämätöntä, että vuosikymmeniä hyvinvointimme eteen työtä tehneitä pakotetaan leipäjonoihin. Ensi vuoden budjetti antaa hallitusohjelman lupausten mukaisesti myös pientä, vaikkakin ehkä riittämätöntä parannusta heidän elämäänsä. Pienimpiä eläkkeitä korotetaan 34—50 euroa kuukaudessa. Tämä on hyvä alku sille, että nostamme köyhimpiä eläkeläisiämme ja annamme uskoa sille, että pidämme myös heistä huolen. Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin eilen edustaja Kai Mykkäsen puheenvuoroa Maikkarilla mielenkiinnolla. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja oli toisaalta huolissaan liiallisesta velkaantumisesta mutta olisi mielellään nähnyt koulutukseen panostamisessa lisääkin euroja. Samoin kokoomus viimeviikkoisessa välikysymyksessään moitti hallitusta siitä, että se on pettänyt koulutuslupauksensa. Tämä oli suorastaan ironista kuulla kokoomuksen toimesta, kun muistamme edellisen hallituksen tekemät valtaisat leikkaukset juuri koulutukseen ja opiskelijoiden elintasoon. Vielä mielenkiintoisemman asiasta tekee se, että juuri vuoden 2015 vaalien alla kokoomuksen puheenjohtaja edustaja Orpo oikein kuvan kanssa lupasi, ettei koulutuksesta enää leikata. Tämä hallitus on palauttamassa koulutuksen jälleen sille kuuluvaan arvoonsa. Olemme panostamassa satoja miljoonia kaikille koulutusasteille ja varhaiskasvatukseen, jotta saamme turvattua lastemme tulevaisuuden ja hyvinvointivaltiomme rahoituksen pitkälle tulevaisuuteen. Oikeistohallituksen tekemien virheiden korjaaminen vie aikansa, mutta suunta on jälleen oikea. Vasemmistoliitossa haluamme, että jokaisella nuorella on mahdollisuus itsensä kouluttaa niin pitkälle kuin tahtoa ja rahkeita riittää, riippumatta vanhempien tulotasosta. Arvoisa rouva puhemies! Laitan myös ilolla merkille hallituksen panostukset maakuntien elinvoimaisuuteen. Hallitus panostaa 362 miljoonaa ensi vuonna tie- ja rautatieverkkoon. Tällä kurotaan umpeen valtaisaa korjausvelkaa ja parannetaan inframme turvallisuutta. Jatkossakin on tulossa 300 miljoonan euron vuotuinen pysyvä lisäys aikaisempaan panostukseen nähden inframme kunnossapitoon. Tämä on erityisen tervetullutta maakunnille, joiden elinvoima lepää sujuvissa ja turvallisissa liikenneyhteyksissä. Myös keskeisten ratahankkeiden suunnittelun käynnistäminen on maakunnille tervetullut kädenojennus. Olen myös erityisen huojentunut hallituksen nopeista toimista heikkenevän kuntatalouden osalta. Tänä vuonna kuntatalous sukeltaa pahemmin kuin ehkä koskaan. Hallitus onneksi korjaa edeltäjänsä virheitä ja antaa ensi vuonna kunnille panostuksia peruspalveluiden tuottamiseen ja korvaa menetettyjä valtionosuuksia ennätyssuurella summalla. Tämä otetaan ilolla vastaan kunnissa, sillä kunnat ovat kuitenkin keskeinen toimija ihmisten peruspalveluiden tuottajana. Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden budjetti ei ole ehkä täydellinen, ja olisi toki sinne halunnut paljon lisääkin. Budjetti on kuitenkin oikeansuuntainen, ja sitä on ilo olla puolustamassa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-08T17:18:44,2019-10-08T17:24:04,Hyväksytty,1.1 2019_46_185,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! I en tid där samhället förändras och det råder osäkerhet kring ekonomisk stabilitet och global utveckling är det viktigt att skapa en framtidstro. Det gör den här regeringen. I budgetpropositionen för år 2020 finns många väldigt bra saker som ökar på jämlikheten, skapar möjligheter och gör viktiga och tydliga satsningar på utbildning och forskning. Det är med hög utbildningsnivå och digert kunnande som Finland kan vara med och tävla på den globala marknaden. Därför måste vi också satsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-10-08T17:24:13,2019-10-08T17:24:55,Tarkistettu,1.1 2019_46_186,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva budjetti on monelta osalta historiallinen. Se edustaa uutta ajattelua ja myös rohkeutta huolehtia heikommasta. Haluan itse nostaa budjetista erityisesti kolme kohtaa esiin: Ensimmäinen kohta on lapset ja nuoret ja erityisesti heidän mahdollisuutensa harrastaa. Minulla oli viime viikolla ilo saada eduskuntaan tet-harjoittelija Veera Särkinen, joka on yhdeksäsluokkalainen nuori Imatralta. Veera kertoi minulle seuraavaa: ”Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus harrastuksiin. Oman tanssiharrastukseni ansiosta olen saanut onnistumisen tunteita, mutta myös oppinut tekemään töitä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä hyväksymään epäonnistumisia. Onnistumiset taas ovat kohottaneet itsetuntoani. Olen saanut paljon hyviä ystäviä ja tuntea kuuluvani yhteisöön. Olen oppinut ilmaisemaan itseäni sekä tuntemaan itseni paremmin. Nuorten harrastustoiminnan tukeminen on yksi tapa, jolla pääsemme lähemmäs tasa-arvoista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa.” Veera on asian ytimessä Islannin mallin kanssa. Nyt budjetissa esitetäänkin merkittäviä panostuksia harrastustoimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta esitetään lisättävän neljällätoista ja puolella miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen Islannin mallin luomiseksi. Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluaisin nostaa budjetista esille, on vesi, tuo elämän eliksiiri, jota me kaikki tarvitsemme. Erityisesti haluan puhua siitä, mitä siellä veden alla tapahtuu. Suomeen on nimittäin sotien jälkeen rakennettu vesivoimalaitoksia. Se on ollut ihan oikea ratkaisu siinä omassa ajassaan, ja niin on kuulunutkin tehdä. Energiaa on tarvittu teollisuuteen. Nykyisin saamme jo paljon tehokkaammin energiaa muista lähteistä, ja siksi meidän on tuettava vahvasti pienten vesivoimaloiden purkamista, jotka ovat aiheuttaneet luonnonmukaisille kalakannoille vakavia ongelmia. Uhanalaiset lohi- ja taimenkannat on saatava jälleen kutemaan luonnollisesti meidän joissamme. Esimerkiksi Hiitolanjoki on osoitus siitä, kuinka tässä voidaan onnistua. Toinen osoitus tästä on Imatralla oleva kaupunkipuro, jonka hinta oli alle 800 000 euroa. Sen rakentamista tukivat EU, valtio ja Imatran kaupunki. Nyt on lähes sukupuuttoon kuolleen saimaanlohen kanta vihdoin saatu elvytettyä. Tämä laji sinnitteli pikkuruisessa ojassa keskellä asuinaluetta 80 vuotta. Nyt saimaanlohella on edellytykset, joilla se voi elää vihdoin omassa ympäristössään ja kutea sorapohjaan. Hallituksen budjetissa on osoitettu 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun, ja se on historiallinen teko. Todella toivon, että tätä rahaa saadaan myös kalateille. Toivoisin myös, että saisimme nämä suuryhtiöt, jotka ovat padonneet joet aikanaan, osallistumaan luonnonsuojeluun kompensoimalla kalateitä, jotta pääsemme patojen ohi. Lähiruokakin voisi uida pöytään. Arvoisa puhemies! Kolmas asia on työllisyys. Siihen on helppo johdattaa näiden kahden edellä mainitun teeman kautta. Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja. Matkailu ja palvelualat kasvavat koko ajan, mutta myös luontomatkailun rooli on merkittävä. Työntekijöitä tarvitaan leikkaamaan, hoivaamaan, auttamaan, palvelemaan, hitsaamaan ja valvomaan, mutta myös tässä ajattelussa meidän on otettava valtava loikka. Kun teollinen vallankumous 1900-luvun alussa tapahtui, kasvoi myös työn tuottavuus vauhdilla. Nyt puhutaan käytännössä samankaltaisesta vallankumouksesta ja työn murroksesta, mutta samalla tuottavuus ei kuitenkaan näytä kasvavan. Meillä on leikattu ja säästetty vuosikausia ilman, että missään olisi näkynyt, että nämä säästötoimet olisivat lisänneet tuottavuutta merkittävästi. Nyt on se hetki, kun työ odottaa murrostaan, ja nyt on myös keksittävä, miten työ saadaan tuottamaan — ja on tärkeää, että saadaan kaikki mukaan. Siksi on hyvä, että myös osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan 10 miljoonaa euroa. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan ehdotetaan puolta miljoonaa. Tulevaisuusinvestoinneista kohdennetaan yritysvetoiseen tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukemiseen 88 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Lisäksi alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan 20:tä miljoonaa euroa. Työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistuminen vähintään 60 000:lla vuoden 2023 loppuun mennessä ovat kunnianhimoisia tavoitteita, mutta sellaista politiikan on oltavakin tässä tilanteessa: kunnianhimoista ja pitkänäköistä. Kun työllisyyteen panostetaan monella tapaa, niin uusien innovaatioiden kautta löydämme varmasti myös tuottavuuden kasvuun ne lääkkeet ja keinot, joita edellisinä vuosina ei ole löytynyt. Hallituksen budjettiesitys antaa tukea ja toimintamahdollisuuksia näille kolmelle teemalle: lapsille ja nuorille, luonnonsuojelulle ja työllisyydelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-10-08T17:28:48,2019-10-08T17:34:01,Hyväksytty,1.1 2019_46_187,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muistuu mieleeni vuosi 1991, kun Holkerin hallitus päätti työnsä ja Ahon hallitus otti isänmaan hoitoonsa. Tuolloin maa oli katastrofissa. Työttömyys, velkaantuminen, ja kaikki mittarit osoittivat hyvin punaista. Holkerin—Liikasen hallitus oli ajanut hallittua rakennemuutosta, joka johti katastrofiin: rahamarkkinat vapautettiin ja niin edelleen. Tuolloin 1991 vastuu siirtyi ja jouduttiin siihen tilanteeseen, että oli pakko pelastaa isänmaa. Se tehtiin. Vuonna 2015 oli samanlainen tilanne. Kataisen ja Stubbin hallitukset, sinipunahallitukset, olivat ajaneet valtakunnan, globaaleista syistäkin johtuen, siihen tilanteeseen, että Suomi oli aivan sillä hilkulla, ettei se kaatunut Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston holhoukseen. Siinä tilanteessa oltiin neljä vuotta sitten. Silloin oli pakko puuttua asioihin voimakkaasti, ja hallitus puuttui. Se teki toki virheitäkin, mutta sillä politiikalla, jota vasemmisto oli harjoittanut edellisellä kaudella, olisi jouduttu aivan varmasti tuhon tielle lopullisesti. Nyt tilanne on siis paljon parempi, koska viime kaudella kuitenkin talous kääntyi ja elettiin hyvää kasvun aikaa ja saatiin valtiontalous ei ylijäämäiseksi mutta tasapainoon. Tästä tilanteesta nyt sitten on lähtenyt Rinteen hallitus asioita hoitamaan, ja taas on se suuri vaara, että ajaudumme edessä olevalla kaudella tämän budjettiesityksen ja näiden suunnitelmien ja hallitusohjelman pohjalta hyvin vaaralliseen tilanteeseen, samantapaiseen kuin missä oltiin 90-luvun vaihteessa ja neljä vuotta sitten. Menot toteutuvat aivan varmasti, mutta tulot eivät toteudu. Tulot ovat tältä hallitukselta täysin ilmassa, ne eurot, joilla pidetään palveluja pystyssä ja tarjotaan rahoitus niihin tarpeisiin, joita on. Nämä kohteet, joihin hallitus esittää lisäpanostuksia sosiaali- ja terveyspuolella ja koulutuksessa, ovat todella tärkeitä ja järkeviä, mutta menoja ei pitäisi kuitenkaan lyödä lukkoon ennen kuin on varmuus tuloista, joilla se rahoitetaan. Toki velanotolla voidaan rahoittaa. Tuossa neljän vuoden suunnitelmassa on näkyvissä sivulla 16 taulukko, mistä näkyy muun muassa velkaantuminen vuodesta 2012 lähtien. Sitä tietä ei voida jatkaa loputtomiin. Jos mennään sille tielle, mille hallitus on nyt viemässä, olemme varmasti suurissa vaikeuksissa hyvin pian. Siksi nyt tarvitaan todella malttia ja todella vahvaa priorisointia näissä menoissa, joita uutena otetaan käyttöön tällä kaudella suunnitelman mukaisesti. Se tapahtuu nyt velanotolla, sitten tulevat eteen verojenkorotukset ehkä jo vuoden kuluttua, sen jälkeen tulevat eteen leikkaukset. Työllisyys ei näillä hallituksen toimenpiteillä parane. Hallitus työnsi seitsemälle eri työryhmälle keskeisten työllisyystoimenpiteiden etsimisen. EK tyrmää siellä kaikki työntekijäpuolen esitykset ja työntekijäjärjestöt tyrmäävät EK:n esitykset, ja näin ollen sieltä ei ole odotettavissa mitään todellista — ehkä jotakin, mikä pantaisiin veronmaksajien vastuulle — ja se tie ei johda kestävään talouteen ja työllisyyteen. Näin ollen pohja putoaa. Arvoisa puhemies! Täällä olen aikaisemmissa, lyhyissä puheenvuoroissa käynyt läpi kuntataloutta, ja totean kyllä, että Kuntaliiton hallituksessa työvaliokunnassa olen ollut käsittelemässä tätä budjettia 19. päivä syyskuuta, ja sieltä ilmeni aivan yksiselitteisesti, [Puhemies koputtaa] että tämä kuntatalouteen annettava 1,1 miljardia ei vahvista kuntataloutta niin kuin täällä on väitetty. Se on menneitten menetysten korvauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-08T17:34:06,2019-10-08T17:39:33,Hyväksytty,1.1 2019_46_188,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion talousarviot ovat aina paikkoja, joissa kulloisenkin hallituksen politiikan sisältö ja arvovalinnat tulevat konkreettisimmin ilmi. Siinä suomalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työstä kerätyt veroeurot kohdennetaan kulloisenkin koalition tahdon mukaisesti. Samalla kansalaisille syntyy mahdollisuus arvioida hallituksen onnistumista oman ohjelmansa toteuttamisessa. Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on tässä suhteessa paljastava. Toisin kuin hallitus vielä omassa ohjelmassaan lupasi, tässä budjetissa Rinteen hallitus pettää antamansa lupauksen sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Pikemminkin tulevien veronmaksajien piikkiin lastataan tässä esityksessä kohtuutonta taakkaa, kun hallitus on nostanut kädet pystyyn toistaiseksi tärkeimmän tavoitteen eli 75 prosentin työllisyysasteen tavoittelun osalta. Kyse ei ole siitä, etteivätkö hallituspuolueet tietäisi keinoja, joilla voitaisiin nopeastikin pitää kiinni vastuullisemmasta talouspolitiikan linjasta. Esimerkiksi me kokoomuksessa esittelimme syksyn alussa 16 konkreettista keinoa, joilla VM:n arvioiden mukaan tuo hallitusohjelmassakin mainittu 60 000 uuden työpaikan tavoite voitaisiin saavuttaa. Hallitus ei ole valitettavasti tarttunut tähän. Samaan aikaan uutiset maailmantaloudesta vaatisivat meiltä juuri nyt kaikkien keinojen käyttämistä hyvän työllisyyskehityksen jatkamiseksi ja siten meidän hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjan varmistamiseksi. Meille kriittisen tärkeän Euroopan talouden yllä roikkuvat poikkeuksellisen synkät pilvet. Saksan ja Ruotsin talousnäkymät ovat juuri nyt poikkeuksellisen vaikeat. Pienellä viiveellä näiden keskeisten kauppakumppaneiden taloushaasteet näkyvät myös meillä heikompana kasvuna ja työllisyytenä. Sen seurauksena keskustan hallituksessa olon ankkuri eli tavoite valtiontalouden tasapainosta vuoteen 23 mennessä valitettavasti karkaa. Kaiken lisäksi hallitus myös vähentää tulevien sukupolvien taloudellista liikkumavaraa myymällä miljardiluokalla yhteistä omaisuutta. Tässä ei olisi mitään vikaa, jos hallitus käyttäisi tästä saatavaa taloudellista liikkumatilaa todellisten tulevaisuusinvestointien tekemiseen. Kokoomus on tässä ehdottanut suunnitellun kolmen miljardin euron potin jakamista kotimaiseen korkeakoulutukseen ja meille tärkeiden raidehankkeiden toteuttamiseen. Ikävä kyllä Rinteen vasemmistohallituksen valinta on tässä toinen. Omaisuuden myynnistä saatavat tulot käytetään nyt lyhytaikaisiin menoihin ja juokseviin kuluihin. Tämä ei ole hyvää politiikkaa. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden edustajat ovat täällä tänään nostaneet esiin monia ensi vuoden budjettiin liittyviä parannuksia. Niiden takana on myös täältä oppositiosta helppo olla. Pienempien eläkkeiden tason nosto, korkeakouluille osoitetut lisärahat ja poliisien palkkaukseen annetut lisäresurssit ovat tällaisia. Silti, kun tietää, miten hataralle taloudelliselle pohjalle nämäkin hyvät hankkeet on rakennettu, ei tilanteeseen voi olla kovin tyytyväinen. Lisäksi veroratkaisujen puolella ihmetyttää hallituksen kova hinku iskeä kiinni harmaata taloutta vähentävän ja työllisyyttä parantavan kotitalousvähennyksen tasoon. Leikkaus kohdistuu kaikkein kipeimmin juuri niihin pieniin ja usein naisvaltaisiin yrityksiin. Toisaalta ihmetellä pitää myös hallituksen halua korottaa jälleen polttoaineen hintaa sekä kohdentaa yritystukien leikkaus parafiiniseen dieseliin. Maaseudulla omalla autollaan töihin pendelöivät tästä tuskin keskustaa kiittävät. [Toimi Kankaanniemi: No ei varmasti!] Keski-Suomen osalta, arvoisa puhemies, mielenkiintoinen yksityiskohta budjettikirjassa on Jyväskylä—Tampere-raidevälin kehittämiseen ja suunnitteluun varatun rahoituksen määrä. Julkisuudessa paljon hehkutetun 18 miljoonan sijasta tässä keltaisessa kirjassa ilmoitettu varaus onkin 15 miljoonaa euroa. Olisi mukava tietää, mihin tuo 3 miljoonaa euroa on hävinnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-08T17:39:45,2019-10-08T17:44:23,Hyväksytty,1.1 2019_46_189,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vuoden 2020 talousarvioesityksessä on paljon hyvää. Keskusta kantaa hallituksessa osaltaan vastuuta mahdollisimman tasapainoisesta taloudenpidosta. Yrittäjyyden kaikinpuolinen edistäminen on tärkeää. Suurin osa työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hallituksen budjettiesitys on itse asiassa jatkoa pääministeri Juha Sipilän hallituksen yrittäjämyönteiselle linjalle. Rinteen hallituksen linjassa korostuu työllisyyttä parantavien keinojen ennennäkemättömän systemaattinen hakeminen. Muun muassa hallitusohjelman verolinjauksissa näkyy yrittäjyyden arvostaminen ja merkittävien lisäresurssien ohjaaminen koulutukseen. Kasvuyritysten osaajia on tarkoitus kannustaa verolainsäädännön kautta. Yrittäjät tarvitsevat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön, jossa uskalletaan investoida. Tulossa on investointeihin kannustavia verolakiesityksiä, muun muassa irtaimen käyttöomaisuuden, siis koneiden ja kaluston, kahdenkertaisen poiston mahdollisuus neljäksi vuodeksi. Tämä koskisi tietysti vain uusinvestointeja. Tutkimusta ja tuotekehitystä vahvistetaan kannustamalla yrityksiä verokannustimella, jota kutsuttaisiin tutkimusyhteistyökannustimeksi. Tällä kannustettaisiin yrityksiä yhteistyöhön yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Yrittäjävähennyksestä on tullut pysyvä osa verolainsäädäntöämme. Tällä vähennyksellä on paitsi taloudellinen merkityksensä myös suuri symbolinen merkitys yrittäjyyteen rohkaisemisessa. Vuoden 2020 budjetin merkittäviin asioihin kuuluu perusväylänpidon rahoituksen pysyvä 300 miljoonan euron tasokorotus korjausvelan vähentämiseksi. Yksityisteiden avustuksiin ehdotetaan lisäystä tämän vuoden 17 miljoonasta eurosta ensi vuoden 20 miljoonaan euroon. Ennen vuotta 2019 kyseessä oleva summa oli useana vuonna vain noin 13 miljoonaa euroa. Pienimpiä eläkkeitä korotetaan. Korotus kohdistuu verorahoitteisiin kansan- ja takuu-eläkkeisiin, joita korotetaan 34—50 euroa kuukaudessa. Korotusten pääpaino on, aivan oikein, alle tuhannen euron eläkkeissä. Kuntien valtionavut kasvavat vuodelle 2019 budjetoidusta noin 8 prosenttia. Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on noin 300 miljoonaa euroa vahvistava vuonna 2020, vaikkakin kuntatalous silti jää vuonna 2020 kansantalouden tilinpidon mukaan alijäämäiseksi. Vuoden 2020 ympäristö- ja luonnonhaittakorvausten vaje, 130 miljoonaa euroa, paikataan hallitusohjelman mukaisesti. Myös uusia luomusopimuksia aletaan taas tehdä ensi vuodesta lähtien yhden vuoden tauon jälkeen, ja näihin uusiin luomusopimuksiin on varattu rahaa neljäksi vuodeksi vuoteen 2023 asti. Maatalouden pitkän tähtäyksen tavoitteita edistää merkittävä tulevaisuussiirto maatilatalouden kehittämisrahastoon. Koulutusmäärärahojen tuntuva lisäys kaikilla koulutustasoilla on investointi tulevaisuuteen. Yliopistojen perusrahoituksen lisäys 40 miljoonalla eurolla ja ammattikoulujen perusrahoituksen lisäys 20 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien ovat tärkeitä. Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä. Muusta budjetin sisällöstä kannattaa mainita poliisien määrän kasvattaminen ja kertausharjoituspäivien merkittävä lisääminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-10-08T17:44:28,2019-10-08T17:49:29,Hyväksytty,1.1 2019_46_190,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Totesin viime viikolla tässä salissa, että yhtäkään talouskeskustelua ei tänä päivänä pitäisi käydä puhumatta ilmastonmuutoksesta. Sama pätee myös laajemmin ympäristökriisiin, jolla on aivan perustavanlaatuisia vaikutuksia talouteemme ja elämäämme, siihen luontoon, jota me suomalaiset rakastamme. Ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista uhista puhutaan joka päivä — ihan syystä. Vähemmän puhutaan kuitenkin siitä, mitä lajien sukupuuttoaalto ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen tarkoittavat meille ihmisille. Moni suomalainen on silti havahtunut luonnon hätätilaan ja tehnyt henkilökohtaisia valintoja luonnon hyväksi. Mutta kuten ei ilmastonmuutoksen torjuntaa, ei myöskään luonnonsuojelua voi tai pidä jättää yksittäisten ihmisten harteille. Luonnon köyhtymisen vaikutukset ovat kuitenkin mitä suurimmassa määrin henkilökohtaisia. Jos ja kun esimerkiksi pölyttäjien määrä hupenee, hupenevat myös omenasadot, omatekoiset omenapiirakat ja mummolan hillopurkkirivistöt. Eri puolilla maailmaa on jo herätty pölyttäjähyönteisten määrän romahtamiseen, sillä se vaarantaa ruuantuotannon ja ruokaturvan. Joku voisi kuvitella, että pölyttäjissä on kyse vain pienistä pörriäisistä, mutta tosiasiassa pölyttäjät ovat malliesimerkki siitä, että luonnon monimuotoisuuden ja tasapainon näkökulmasta pienetkin asiat ovat kokoaan suurempia. Suojelemalla luontoa varmistamme, että tällä planeetalla on hyvä elää myös tulevaisuudessa ja että tulevaisuudessakin Suomessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus liikkua luonnossa ja rakastua siihen. Historiallinen 100 miljoonan euron lisäpanostus luonnonsuojeluun tulee kipeästi tarpeeseen, sillä suomalaista luontoa voidaan suojella vain täällä. Arvoisa puhemies! Toinen tämän budjetin tärkeistä kulmakivistä on koulutukseen panostaminen. Satsaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat satsauksia paitsi tähän päivään myös tulevaisuuteen. Korkea osaaminen, laadukas tutkimus ja vapaa tiede eivät mene pois muodista. Tämä hallitus uskoo, että jokaisella on oltava taustastaan riippumatta mahdollisuus kehittää osaamistaan ja oppia uutta läpi elämän. Siksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta lisätään ja indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä. Ammatillisiin oppilaitoksiin saadaan lisää opettajia ja lukiokoulutuksen yksikköhintaa nostetaan. Katse kannattaa luoda myös koko koulutuspolkuun ja etenkin varhaisiin vuosiin. Varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia ja kaventaa lasten taustoista johtuvia eroja. Siksi hallitus on asettanut tavoitteeksi, että yhä useampi lapsi pääsee laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Tämän toteutuminen edellyttää sekä esteiden poistamista että uudenlaista kannustamista. Edellisellä kaudella tehty leikkaus lasten päivähoito-oikeudesta osui kovimmin juuri niiden lasten arkeen, jotka eniten tarvitsevat vakautta ja tukea kasvamiseen. Monessa kunnassa ja kaupungissa onnistuimme torjumaan leikkauksen, mutta nyt tuo rajaus poistetaan vihdoin koko maassa. Hallituksen tekemät panostukset kaikille koulutusasteille luovat pohjan osaamistason nostamiselle. Siinä on kyse sekä kestävästä, pitkäjänteisestä työllisyyspolitiikasta että lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan vielä palata keskusteluun syntyvyydestä, sillä täällä tänäänkin kuultujen puheenvuorojen perusteella tuntuu tärkeältä muistuttaa, että kyse on herkistä ja henkilökohtaisista kysymyksistä ja valinnoista. Kenenkään henkilökohtaisiin toiveisiin ei poliitikkojen kuulu puuttua. Meidän tehtävämme täällä on rakentaa sellaista lapsiystävällistä maata ja maailmaa, jossa toivottu lapsiluku toteutuu nykyistä paremmin ja jossa tulevaisuus on valoisa ja turvallinen. Esimerkiksi ilmastoa koskevien huolien vähättely ja ilmastokriisin torjuntaan tarvittavien toimien jarruttaminen on tästäkin näkökulmasta aivan vastuutonta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava siihen, että täyskäännöstä väestöennusteissa ei välttämättä tapahdu, ei ainakaan kovin nopeasti. Siksi tämän maan kannattaa jatkossa olla entistä avoimempi ja houkuttelevampi paikka myös ulkomailta tuleville osaajille ja tekijöille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-08T17:49:37,2019-10-08T17:54:19,Hyväksytty,1.1 2019_46_191,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys sisältää useita erittäin kannatettavia ja odotettuja toimia muun muassa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Monella alalla edetään oikeaan suuntaan. Talousarvioehdotus sisältää kuitenkin myös ongelmia. Nostan tässä puheenvuorossani esille muutaman. Hallituksen alkukauden keskusteluja on hallinnut 75 prosentin työllisyysastetavoite, johon tämäkin budjetti kurkottaa. Työllisyyspoliittisessa keskustelussa vastakkain ovat olleet kaksi peruslinjaa: porkkana ja keppi. On hyvä, että hallitus esittää nyt yhden kepin eli työttömyysturvan aktiivimallin 4,65 prosentin leikkurin poistamista. Tätä on todella odotettu. Ikävä kyllä samalla esitetään leikkausta työttömyysturvan lisäpäiviin eli eläkeputkeen. Putkessa oli viime vuonna lähes 17 500 henkilöä. Se on tarjonnut monelle raskaassa työssä jo työkykynsä menettäneelle ikääntyneelle työntekijälle mahdollisuuden jäädä ansiosidonnaiselle päivärahalle odottamaan eläkkeellepääsyä. Samalla nuoremmille ikäluokille on tarjoutunut lisää työmahdollisuuksia. Varsin vähälle huomiolle työvoimapolitiikan kokonaisuudessa on jäänyt aktiivimallin leikkuriakin kovempi keppi, nimittäin työttömyysturvan karenssit — siis kokonaan kor-vaukseton aika, joka työttömälle voidaan määrätä. Sen käyttö on työvoimahallinnossa kasvanut hälyttävästi. Vuonna 2008 karensseja määrättiin reilu 33 000 kappaletta, vuonna 2018 jopa yli 118 000. Tänä vuonna määrä näyttää edelleen kasvavan. Elokuun loppuun mennessä karensseja oli määrätty yli 85 000. Tämä on siis sitä keppiä, johon työministeri ja pääministerikin ovat eri yhteyksissä viitanneet, että keinovalikoimassa on ja pysyy. Siinä missä aktiivimallin leikkuri on 4,65 prosenttia, on kokonaan korvauksetonta aikaa mahdollista määrätä aina 90 päivään saakka tai jopa toistaiseksi. Se on 100 prosentin leikkuri eikä se häviä mihinkään, vaan karensseja määrätään nyt ennätystahtiin. Hallitus siis ehkä pyristelee irti edeltäjiensä politiikasta, jossa keppi on korostunut, mutta tällä budjetilla se ei vielä onnistu. Palkkatuen lisäys on toki tervetullutta rahaa, jolla voidaan työllistää ihmisiä kohtalaisen tehokkaasti. Siitä kiitos. Arvoisa puhemies! Perusturvaan, kuten työmarkkinatukeen ja työttömien peruspäivärahaan, hallitus osoittaa 40 miljoonaa euroa lisärahaa. Tehdään 20 euron kuukausikorotus. Se on hyvä alku — jos se on alku. Melkoinen epäkohta on kuitenkin se, että perusturvan korotus leikkautuu pois toimeentulotuen saajilta. Kaikkein köyhimmät eivät siis saa mitään. Tämä on epäoikeudenmukaista. Tarvittaisiin korkeintaan parikymmentä miljoonaa euroa, jotta epäkohta voitaisiin korjata ja toimeentulotuen saajatkin voisivat korotuksesta hyötyä, mutta tätä summaa ei nyt budjettiesityksessä ole. Epäkohta on periaatteellisesti ja käytännössäkin hyvin merkittävä — vuonna 2018 toimeentulotukea sai 470 000 henkilöä ja yli 300 000 kotitaloutta. Arvoisa puhemies! Rahaa ei löydy sosiaaliturvaan, mutta sitä näyttää löytyvän monin verroin suurempia summia aseisiin. Julkisen talouden suunnitelmassa puolustusmenot kasvavat ensi vuoden noin 3 miljardista eurosta 5 miljardiin euroon vuonna 23. Merivoimien alushankinnan laskuun tuli hiljattain lisäystä 100 miljoonaa euroa. Sen hankinnan koko hintalappu on nyt 1,3 miljardia. Pelkään, että tämä ennakoi myös tulevaa hävittäjähankintaa, joka tuskin pysyy sille asetetussa 10 miljardin euron raamissa. Tässä ensi vuoden budjetissa HX-hankkeen hallinnollisiin kuluihin, siis vuonna 21 tehtävän hävittäjähankintapäätöksen valmisteluun, osoitetaan kahdella eri puolustushallinnon momentilla yhteensä 20 miljoonaa euroa. Siis 20 miljoonaa euroa ensi vuonna pelkkään HX-hankinnan valmisteluun. Rahaa kuluu muun muassa konsulttitoimeksiantoihin. Saman verran maksaisi toimeentulotuen perusosan korotus niin, että perusturvaan tehtävä 20 euron lisäys ei leikkautuisi toimeentulotuen saajilta pois. Toivon todella, että ennen kuin tämä budjettiesitys tulee eduskunnan päätökseksi, tuo raha jostakin löytyy ja myös toimeentulotukeen tehdään tasokorotus. Se on paitsi toimeentulo-, myös mitä suurimmassa määrin oikeudenmukaisuuskysymys. — Kiitoksia, arvoisa puhemies. [Leena Meri: Repeääkö hallitusrintama?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-08T17:54:23,2019-10-08T18:00:07,Hyväksytty,1.1 2019_46_192,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Värderade talman! Då vi läser igenom statsrådets budgetförslag för år 2020 kan vi konstatera att beredningen av hur vi ska organisera vårt lands social‑ och hälsovård har kommit i gång i enlighet med regeringsprogrammet. Det framkommer tydligt att tyngdpunkten inom social‑ och hälsovården finns i tjänsterna på basnivå och i den förebyggande verksamheten. Tjänsterna ska vara samordnade, vårdkedjorna ska vara smidiga och alla ska få behovsenlig och verkningsfull service vid rätt tidpunkt. Svenska riksdagsgruppen och SFP vill ha ett samhälle som är socialt rättvist och vi vill se till att våra barn och de äldre får en trygg, kvalitativ och mänsklig vård. Situationen inom social‑ och hälsovården kommer att förbättras betydligt, och satsningar på förebyggande vård, på utvecklandet av barnrådgivningar, på försök med seniorrådgivningar, på större anslag för vaccinerings‑ och screeningsprogram finns nu med. Det är viktigt att se till att människorna får vård på jämlika grunder och på sitt eget modersmål, och därför är det fint att åtgärder nu vidtas så att vård också i praktiken fås på svenska. Vasa centralsjukhus är ett konkret exempel, men minst lika viktigt är att också Käypä hoito-, de så kallade God medicinsk praxis-rekommendationerna, som behandlar viktiga frågor om finländarnas hälsa, hälsovård och förebyggande av sjukdomar, nu kommer att översättas till svenska.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-10-08T18:00:11,2019-10-08T18:01:44,Hyväksytty,1.1 2019_46_193,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat! Olen alusta alkaen ajatellut, että lähtökohdakseni politiikassa otan avoimen, positiivisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan asenteen. [Antero Laukkanen: Hyvä!] Toivon, että voimme kunnioittaa toinen toisiamme ja olla eri mieltä henkilökohtaisuuksiin menemättä. Toivon, että se politiikka, mitä tässä talossa tehdään, on ratkaisukeskeistä ja yhteishenkistä, tulevaisuuteen suuntautuvaa. Tässä demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä on varmasti niin, että kaikkea toivomaansa ei voi saada, mutta erittäin ylpeä olen siitä, että tämä hallitus on muuttanut politiikan suuntaa. Tässä talousarviossa halutaan panostaa eriarvoisuuden poistamiseen ja ihmisten hyvinvointiin ja tuloerojen pienentämiseen. Tämän budjetin keskeisin edistysaskel on kasvattaa pienituloisten ja eläkeläisten tuloja ja ostovoimaa. Se on arvovalinta kohti oikeudenmukaisempaa Suomea. Se on reilua politiikkaa. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tämä budjetti nostaa käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista, siis 70 prosentilla kansalaisista on enemmän rahaa käytettävissä kuin aiemmin, siis parempaa hyvinvointia. Eikö se ole erinomaisen hieno asia? Arvoisa puhemies! Ihmisillä käytettävissä oleva raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmiamme. Meidän nuoret tarvitsevat ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lisärahoituksen ja indeksikorotukset päälle. Me haluamme panostaa osaamiseen ja laadukkaaseen koulutukseen, lasten ja nuorten hyvinvointiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen on myös saatu käyntiin. Oma poikani aloitti ammattikoulunsa syksyllä, ja tänä aamuna sain yli 300 euron laskun työvälineistä ja vaatteista. Oppivelvollisuuden laajentaminen mahdollistaa sen, että jokainen lapsi ja nuori voi opiskella siihen ammattiin, mihin haluaa, vanhempien tulotasosta riippumatta. Kyseessä on investointi tulevaisuuteen, ja se mahdollistaa ehkä meidänkin eläkkeiden maksun tulevaisuudessa. Hyvät kuulijat! Maamme talouden kantokyky on riippuvainen työllisyysasteen kehityksestä. On päivänselvää, että jokainen tässä salissa toivoo parempaa työllisyysastetta ja että jokaisella on mahdollisuus tulla toimeen sillä palkalla, mitä työstä saa. Kaikista tänään kuulluista negatiivisista spekulaatioista huolimatta tämä hallitus tekee aidosti aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Tämän työllisyyspolitiikan kulmakivinä ovat entistä paremmat ja yksilöllisemmät palvelut, palkkatuen voimakas lisääminen ja koulutukseen panostaminen. Me haluamme mahdollistaa osatyökykyisten paremmat mahdollisuudet työllistyä, ja panostamme työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Osallisuus tässä yhteiskunnassa vähentää syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia. Aktiivimallin leikkurin kaltaiset epäoikeudenmukaiset keinot ovat kuitenkin onneksi päättymässä vuodenvaihteessa. Tässä talousarviossa ja hallitusohjelmassa on myös tänään kuulluista puheenvuoroista huolimatta tunnistettu alueellinen eriarvoistuminen ja otettu siihen vahvasti kantaa. Suomi on edelleen vahvasti riippuvainen viennistä, ja siksi hallitus käynnistää viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman ja panostaa siihen 13 miljoonan euron lisäpanostuksella. Merkittävät panostukset viennin kasvattamisen edistämiseen ja liikenneverkkoon tukevat työllisyyttä ja aluekehitystä. Ne parantavat yritystemme toimintamahdollisuuksia ja auttavat edistämään vientiä. Hallituksen panostukset raideliikenteeseen mahdollistavat työssäkäyntialueiden laajenemisen ja tasoittavat kiinteistöjen arvonkehitystä pitkällä aikavälillä, ja esimerkiksi merkittävä panostus biokaasuohjelmaan on panostus eri alueiden positiiviselle kehittymiselle. Tämän hallituksen aluepolitiikka on sitä, että saavutettavuus ja alueiden omat vahvuudet huomioidaan ja niitä tuetaan. Arvoisa puheenjohtaja! Meidän hyvinvointimme ja palveluidemme saatavuus riippuu kuitenkin myös siitä, kuinka asuinseutujemme kunnat ja kaupungit voivat. Tässäkin kohtaa voi huojentuneena lukea tätä vuoden 2020 talousarvioesitystä: kuntien leikkauspolitiikka päättyy ja indeksikorotukset palautetaan. Tämä sitoumus luo kunnille mahdollisuuden huolehtia omalta osaltaan kuntalaisten hyvinvoinnista. Politiikka, jota Suomen hallitus tekee, saadaan käännettyä oikeudenmukaisempaan ja reilumpaan suuntaan tällä talousarvioesityksellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-10-08T18:04:36,2019-10-08T18:09:53,Hyväksytty,1.1 2019_46_194,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin juuri Afrikasta, joka mainitaan hallitusohjelmassa erityisenä painopisteenä. Tämä näkyy siinä, että puolet lainanotosta menee kehitysapuun, josta suurin osa menee Afrikkaan. Loppuosa menee muuhun monikulttuuriseen mamutukseen. Kehitysavun lisäämistä perustellaan muuttoliikkeen hillitsemisellä, mutta Afrikka-instituutin tutkimusten mukaan käy nimenomaan päinvastoin. Leopardi ei pääse pilkuistaan. Hallitukselle ei kelpaa Afrikkaa koskeva tieteellinen tutkimus, koska nigerialaiset tilinumerot ovat liian houkuttelevia. Jostakin syystä hallitus kuvittelee, että Suomi on koko Afrikan kokoinen. Samalla, kun alijäämä Suomessa ylittää 2 000 miljoonaa euroa, hallitus upottaa kehitysyhteistyömäärärahoihin 989 miljoonaa euroa. Vuoteen 2023 mennessä potti paisuu peräti 1 119 miljoonaan euroon — valtaosa Afrikkaan. Amerikassa on presidentti, jonka linjana on ”Amerikka ensin”. Meillä näytetään olevan paljon kansainvälisempiä, linjana ”Afrikka ensin”. Eikä tässä vielä kaikki. Vaaleissa SDP rummutti työllisyydestä, työehtosopimuksista ja alipalkkauksesta. Nyt vain tuosta viimeisestä enää puhutaan, ja siitäkin vain osaajia hakiessa — nimittäin Ali-palkkauksesta. Ette kieltäneet polttomoottoriautoja vielä, mutta verotuksen keinoin autoilijaa Stadissa kohdellaan kuin vähemmistöjä Tšadissa. Hallitusta ei kiinnosta autoilija-Ari, kun vaihtoehtona on Afrikka-Ali. Esimerkiksi väyläverkon kehittämiseen ja raideyhteyksien suunnittelun rahoittamiseen laitetaan 115 miljoonaa euroa. Se on suurin piirtein saman verran kuin Suomi IFC:n kautta laittaa Afrikan tuulivoimahankkeisiin. Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja edustaja Saramo sanoi, että Suomi on tekemässä täyskäännöstä. Samalla, kun selkä kääntyy kohti suomalaista veronmaksajaa, olen jo kuulevinani rytmit Afrikan, vuvuzelan soinnin haikean. Olen vakuuttunut, että hallitus koosti budjettia Afrikan tähden pelilaudalla; noppaa heitettyä pahvisia laattoja käännettiin aarteiden löytämiseksi. Afrikan tähdessä kukin pelaaja saa kassasta 300 puntaa pelirahaa. Rinteen pelikassan Afrikka-rahoitus yltää liki 700 miljoonaan euroon. Alkuperäisten sääntöjen mukaan pelaaja joutui lainaamaan merimatkaa varten rahaa toisilta pelaajilta tai jäämään jumiin loppupelin ajaksi, jos hän käänsi saarella rosvolaatan ja menetti rahansa. Vaikuttaakin siltä, että sisäministeri Ohisalo on kääntänyt veronmaksajalaatan: rahat lainataan markkinoilta ja lahjoitetaan Afrikkaan, aarteet poimitaan Välimerestä ja laivataan Aurajoelle. Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen siteerasi täällä John F. Kennedyä. Jotta emme olisi vieraskoreita, aion vastineeksi siteerata Antti J. Rinnettä: ”Voitko hyvin? Tarvitsetko maitoa?” Edustaja Rinne, täällä maito on vielä pullossa, mutta Afrikassa jo läikkynyt maahan. Euphrase Kezilahabin runossa todetaan, että ”nyt, kun odotamme unelmia, joita emme enää voi toteuttaa, lopettakaamme iltatee puruilla, sylkemättä niitä, hymyillen”. Samaa voisi soveltaa nykyisen muotoiseen kehitysapuun. Maidon maahan kaatamisen on loputtava. Minulla on tässä kädessä nimellisarvoltaan 50 miljardin dollarin seteli Zimbabwesta. Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit Afrikkaan ovat suurin piirtein yhtä tehokkaita. Kun sijoitamme miljardin Afrikkaan, mitä Suomen kansa siitä saa? Siis siirtolaisten lisäksi. Suurin piirtein saman verran kuin tämän setelin absoluuttinen arvo eli noin 15 senttiä. Sillä ei saa maitoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-10-08T18:10:02,2019-10-08T18:14:26,Hyväksytty,1.1 2019_46_195,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Muistutan arvoisia edustajia siitä, että erilaisten havainnointivälineiden tuominen puhujapönttöön on kielletty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_196,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Puheenvuorossani aion keskittyä puhtaasti Suomen valtion asioihin. Jätän noiden afrikkalaisten raha-asiat niiden päätettäväksi, keille ne kuuluvat. Todellakin tämän hallitusohjelman, joka Rinteen hallituksella on, alkutahdit on lyönyt selvästi liikkeelle viime vaalikauden Sipilän hallituksen vahva talouspolitiikka ja se, että talous parani hurjaa vauhtia. 140 000 uutta työpaikkaa on niin raju luku, että se antaa pohjan tämän hallituskauden vahvalle työlle. Hallitushan etenee uudistuksissa täsmälleen aikataulussa ja asetettujen askelmerkkien ja selkeän suunnitelman mukaan. Ei ole minkäännäköistä perustelua sille, että olisimme menossa ikään kuin kaaoksesta kaaokseen. Ne ovat oppositiolta toki vahvoja puheenvuoroja mutta onneksi paikkansapitämättömiä. Esimerkiksi tässä keskustelussa on vahvasti noussut esille monessa puheenvuorossa opposition taholta, että tämä parafiinisen dieselin tuen lopettaminen muka olisi maailmanloppu. Samaan aikaan tässä salissa puhutaan suureen ääneen siitä, että perusteettomat tuet pitää lopettaa. No, tämän parafiinisen dieselin osaltahan on käynyt niin, että nykyinen dieseltekniikka on ajanut jo ajat sitten ohi tämän polttoaineen käytöstä. Parafiininen diesel aikoinaan luotiin sitä varten, että taajamissa sen käry oli paljon pienempi kuin muun dieselin, ja sitä kautta tämä tuki annettiin, ja nyt kun autotekniikka on kehittynyt, tämä tuki on tarpeeton. Kun poistamme tarpeettomia tukia, niin kannattaa aina pitää muistissa, että huutaa sitten asiasta kun se on ajankohtaista. Menneen maailman perään tuskin kannattaa huutaa. Sekin kannattaa opposition muistaa, että tämä hallitus on tehnyt vahvat linjaukset biokaasun käytön lisäämisestä. Sekin kannattaa muistaa. Kotimainen biokaasu varmasti on ympäristöystävällistä, ja sille on selvät kirjaukset hallitusohjelmassa. Tämä kannattaa muistaa. Verotusta ja erilaisia järjestelmiä tälläkin vaalikaudella muutetaan niin, että noin 70 prosentilla suomalaisista käteenjäävä tulomäärä kasvaa. Sen pitäisi kyllä kelvata oppositiollekin. Se, että Suomessa on tällainen verojärjestelmä, joka ottaa niiltä, joilla on enemmän tuloja, ja jakaa niitä tasaisesti niille ihmisille, joilla tuloja on vähemmän, on mielestäni oikeudenmukainen ja perusteltu. Jos joku väittää sen olevan jotain muuta, niin haluaisin nähdä ne lukemat. Takuueläkkeen määrä nousee nyt ihan nopeasti tämän 2020 budjetin aikana 50 euroa kuussa ja täysi kansaneläke 34 euroa kuussa. Kun ottaa huomioon viime vaalikaudella Sipilän hallituksen aikana kolmesti korotetun takuueläkkeen, ollaan nyt jo hyvin lähellä sataa euroa, minkä pieni eläkeläinen saa käteensä. Kun ottaa huomioon senkin, että siitä tulosta menee hyvin vähän veroa — valtionveroa ei ollenkaan, ja kuntaverokin on kovin pieni — niin se pieni eläkeläinen saa puhtaana käteen todella merkittävän rahan, jolla hän aidosti pystyy omaa elämäänsä parantamaan. Eli kun huutaa maailmanloppua ja pelottelee, niin kannattaa tosiasiat pitää aina mielessä. Kuntatalous on kieltämättä ollut vaikeassa tilanteessa, ja nyt siihenkin tulee valtionosuuksien osalta 1,1 miljardin euron parannus, ja sitä paitsi siitä maksetaan tämän vuoden puolella jo 237 miljoonaa. Tämäkään ei vielä tietenkään kesää tee, mutta se on erittäin pitkä askel oikeaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Kun nyt tulee poliisille lisää määrärahoja ja tavoitteena on, että vuonna 2022 meillä olisi noin 7 500 poliisimiestä ja ‑naista tässä maassa kansalaisten turvallisuutta takaamassa, niin meidän on poliisien virkojen määrittelyssä pidettävä huoli siitä, että ne jaetaan eri puolille Suomea niin, että olkoon sitten maaseutukunta tai isompi kaupunki, niin niitä poliisivirkamiehiä löytyy tehtäviään hoitamassa joka puolella Suomea. Turvallisuudentunne on jakamaton asia, ja se kuuluu kaikille suomalaisille. Arvoisa puhemies! Raidehankkeista haluan sanoa sen verran vielä, että on puhuttu paljon siitä, että ne ovat suunnittelussa. Totta kai miljardihankkeet pitää suunnitella, se ei voi olla mitään roiskimista. Esimerkiksi itäradan osalta selvitykset ovat parhaillaan käynnissä ja esimerkiksi itäradan tilanteen pitäisi tässä selvitä jo ennen ensi kevättä. Toivon, arvoisa puhemies, että tämä itärata-asia, joka on ollut koko itäisen Suomen kehityksen jarru, saataisiin vihdoin ja viimein liikkeelle. Sen radan vaikutuspiirissä asuu kuitenkin pitkälti yli miljoona ihmistä, ja se on näiden seutukuntien kannalta aivan henki ja elämä. Tässä asiassa toivon, että hallitus pystyy tekemään määrätietoisia päätöksiä ja ennen kaikkea tukemaan perusinfraa, joka näkyy muun muassa perusväylänpidon plus 300 miljoonan euron määrärahassa verrattuna aikaisempaan hallituskauteen. Se on merkittävä lisä. Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä sen, että kun tässä salissa on ilmastonmuutoksella ja maailmanlopulla peloteltu, niin siihenkään ei ole mitään perustetta. Suomi on oikealla tiellä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja samalla tiellä kun jatkamme, niin pystymme omaan huutoomme vastaamaan ja ennen kaikkea päästötavoitteissa pysymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-08T18:14:46,2019-10-08T18:20:01,Hyväksytty,1.1 2019_46_197,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen koulutuspolitiikan punainen lanka on koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen ja osaamistason nosto. Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Vuoden 2020 budjetista näkee, että hallitus on sitoutunut eriarvoistumisen vähentämiseen. Oppimiseroja kavennetaan, koulutuksen tasa-arvoa lisätään, lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan ja koulutustasoa nostetaan. Hallitus tekee panostuksia kaikille koulutusaloille ja on valmis suuriin rakenteellisiin uudistuksiin, kuten oppivelvollisuusiän nostamiseen. On hienoa nähdä, että koulutuspolitiikassa tehdään taas rohkeita ja pysyviä uudistuksia edellisen hallituksen hankerumban ja järkyttävien, noin miljardin koulutusleikkausten jälkeen. Olemme saaneet huolestuttavaa tutkimustietoa siitä, että 2000‑luvulla eri yhteiskuntaluokista tulevien nuorten oppimistulokset ovat erkaantuneet yhä jyrkemmin. Koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät siis paremmin koulussa, ja lastenkotitaustan merkitys on alkanut taas kasvaa. Erot yhteiskuntaluokkien välillä oppimistuloksissa ovat suurempia kuin sukupuolten välillä, vaikka jälkimmäisestä paljon enemmän puhutaankin. Ehkä tällaiset tutkimustulokset alkaisivat vihdoin herättää niitä, joiden mielestä kaikki lähtevät Suomessa samalta viivalta ja meillä vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo. Jotta lasten taustasta johtuvia eroja voidaan tasoittaa, koulutuspolun nivelvaiheisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Varhaiskasvatuksen puolella tärkeää on, että hallitus palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden, jatkaa kaksivuotisen esikoulun pilotointia ja laajentaa viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta. Jatkossa on mietittävä, miten esi- ja alkuopetuksesta saadaan vielä nykyistä joustavampi kokonaisuus. Myös oppivelvollisuusiän laajentamisen valmistelussa vahvistetaan nivelvaiheen ohjausta, selvitetään koulutuksen keskeyttämisen syitä ja kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia. Tärkeää on myös miettiä syitä sille, miksi lääkärin tai juristin lapsi opiskelee yliopistossa huomattavasti todennäköisemmin kuin lähihoitajan tai rakennusmestarin lapsi ja miksi tämä kehitys on voimistunut entisestään. Jos osaamistasoa halutaan aidosti nostaa, lasten taustoista johtuvia eroja on pystyttävä tasaamaan. Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti on yksi merkittävimpiä koulutuspoliittisia uudistuksia vuosikymmeniin. Uudistusta tarvitaan, sillä nykyinen järjestelmä ei pysty ajoissa ehkäisemään oppimisongelmia, koulutuksen periytyvyyttä, syrjäytymistä, peruskoulun eriarvoistumista tai sukupuolten välisiä oppimiseroja. Oppivelvollisuuden laajentaminen tarkoittaa, että samalla tehdään toisen asteen oppimateriaaleista maksuttomia, mikä on merkittävä muutos, sillä rahan puute on yksi merkittävä syy koulutuksen keskeyttämisessä toisella asteella. Edellisen hallituksen kädenjälkeä ei pysty yksi budjetti täysin korjaamaan, mutta tämä työ saadaan hyvin alkuun, kun ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa. Eli rahoitusta on tulossa, toisin kuin perussuomalaiset omassa ryhmäpuheessaan väittivät. Opettajien palkkaamiseen hallitus on tulevaisuusinvestoinneissaan luvannut satsata myös ensi vuoden jälkeen. Arvoisa puhemies! Vasemmistolle tärkeä ja historiallinen periaate, että kaikkien taustoista riippumatta on voitava kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa, on ollut ja on edelleen myös arvo itsessään. Meillä ei ole pelkästään tavoitteena, että ihmisestä tehdään mahdollisimman hyödyllinen työmarkkinoilla, vaan arvostamme koulutusta myös ihan sen itseisarvon takia. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-10-08T18:20:07,2019-10-08T18:24:39,Hyväksytty,1.1 2019_46_198,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään käyty vilkasta keskustelua ensi vuoden talousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023. Tämä on Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvio sekä kehysbudjetti niistä varoista, joita on käytettävissä, ja mihin ne käytetään. Joku on joskus sanonut, että valtion merkittävin arvobarometri on valtion talousarvio. Siinä arvotetaan varat ja ihmiset ja niiden keskinäinen suhde. En epäile, etteikö pääministeri Rinne pitäisi tätä esitystä hyvänä ja toimivana, mutta pieni ongelma on siinä, että kun meidän kaikkien pitäisi kokea samoin. Näin ei nyt käy. On totta, niin kuin täällä on jo todettu, että tämä esitys on erilainen kuin edeltäjänsä ja tämän hallituksen suunta on toisenlainen kuin edeltäjänsä suunta. Onko se hyvä asia, se selviää meille viimeistään ensi vuoden syksynä, kun tiedämme enemmän tästä kokonaisuudesta, joka tänään on käsittelyssä, ja mihin se sitten lopulta johtaa ja kuinka tarkkoja ovat nämä ennusteet, joiden pohjalle tämä on laitettu. Pääluokkien käsittelyn yhteydessä tulen, puhemies, sitten kiinnittämään tarkempaa huomiota kaikkiin esityksiin. Nyt muutamia keskeisiä havaintoja Rinteen hallituksen ensimmäisestä talousarviosta. Tässä talousarviossa on useita kansalaisten arkea parantavia toimia, ja sille pitää antaa siitä tunnustusta. Liikenteen peruskunnostuksiin, tienpitoon, merkittäviä lisäpanostuksia. Pienet korotukset — vaikka pienetkin, mutta korotukset — yksinhuoltajien tukiin, perheiden tukiin ja eläkeläisille, kaikki hyviä ja kannatettavia. Onko niillä sitten loppupeleissä merkitystä, jos saa 10 euroa kuukaudessa lisää, jos se sitten jollain haittaverolla viedään moninkertaisesti? Tämä arviointi meille jää tehtäväksi, ja siinä sitten pitää olla rehellinen, ja se rehellisyys mitataan siinä, miten siinä lopulta kävi. Tuloeroja pyritään vähentämään. Sekin on merkittävä asia. Tosin täytyy sanoa, että tänään käydyssä keskustelussa hieman ihmetytti. Vaikka olen erityisesti profiloitunut köyhien ja vähätuloisten auttajana, niin kyllä jonkin verran myös vierastan sitä, että täällä rikkaudesta ja vauraudesta puhutaan sillä tavalla, että ihan kuin se olisi jotenkin väärin, melkein että jos on rikas, niin se on syntiä. Ei nyt sentään. Kyllä omalla työllänsä tai jollain muulla tavalla vaurastumisen täytyy olla myös hyväksyttävää. Ilmastonmuutosta torjutaan yhdessä. Se on hyvä. Tästäkin haluan yleisellä tasolla todeta, että varmasti tässä salissa kaikki jakavat nuorten, jotka viime perjantainakin Eduskuntatalon edessä olivat, huolen siitä, millainen tulevaisuus heillä on, mutta en kyllä jaa ihan kaikkia näitä toimenpiteitä, mitä ilmastonmuutokseen nähden täällä halutaan tehdä ja millä vauhdilla. Kun katselin tuota talousarviokirjaa, niin 2 miljardia on menossa erilaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin toimiin, hiilineutraaliuteen ynnä muuhun, ynnä muuhun. Mietin vain, onko se summa nyt suhteessa siihen, minkälaista taloutta kohti me olemme menossa. Sitten voisi sanoa, jos olisi ilkeä — mutta kun en ole — että koko tämä asia rahoitetaan velalla. Mutta kyllä sekin pitää voida tässä salissa sanoa ääneen, että näitä arvotuksia tässä joudutaan tekemään. Koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan — investointeja tulevaisuuteen. Kehitysyhteistyöhön tulee merkittävä lisäys. Erityisesti iloitsen kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemisesta, koska he tekevät laadukasta ja kustannustehokasta kehitysyhteistyötä. Hallitus kiristää veroja, ottaa velkaa, antaa tarkoituksella valtiontalouden luisua alijäämäiseksi koko hallituskauden ajan. Kyllä tämä on asia, [Puhemies koputtaa] josta meidän pitäisi enemmän keskustella. Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, niin sitten näihin yksityiskohtiin palaan, kun pääluokkakeskustelut avataan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-10-08T18:24:59,2019-10-08T18:30:22,Hyväksytty,1.1 2019_46_199,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nyt, kun me olemme aloittaneet vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittelyn, kannattaa muistella hetki pääministeri Rinteen hallituksen ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyä noin kolme kuukautta sitten. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa helmikuussa Sipilän hallitus tarkasti verotuloarviota alaspäin, ja aivan oikein. Rinteen hallitus löysi kuitenkin tuossa kesäkuussa hatun, josta vedettiin 300 miljoonaa lisää verotuloja. Nyt olikin kyse siis poppakonstista, sillä talouskasvun hiipuminen ja tulorekisterin ongelmat olivat tuolloin jo tiedossa. Tuolla poppakonstilla Rinteen hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio saatiin ylijäämäiseksi, ja sitten saatiin luotua kuvaa, että hyvä meno on päällä ja julkinen talous kestää. Poppakonsti pamahti sitten hallituksen omaan naamaan. Nyt savun hälvettyä hallitus joutuu käsillä olevassa kolmannessa lisätalousarviossa laskemaan verotuloja 443 miljoonaa. Hattu otettiin kouraan ja myönnettiin, että verotulojen kasvu ei voi jatkua, kun talouden kasvu hyytyy. No, onko tämäkään sitten lopullinen totuus, se selviää 19:n tilejä päätettäessä. Faktaa kuitenkin on, että toinen lisätalousarvio oli tyhjää täynnä. Arvoisa puhemies! Puolueet tekevät oppositiossa jatkuvaa vaihtoehtobudjettia. Kohtuullinen odotus on, että kaikilla pääministeripuolueiksi pyrkivillä olisi edes jonkinlainen ajantasainen toimintasuunnitelma sille, miten maata ja sen taloutta johdetaan. Erityisen suuri odotus on sille, että kokeneella valtionhoitajapuolueella olisi edes jonkinlainen ajantasainen toimintasuunnitelma siltä varalta, että vastuu maan johtamisesta sille lankeaa. No, miten tässä on käynytkään? Rinteen hallituksen alkutaivalta leimaa jonkinlainen analyysiparalyysi, silmiinpistävä kyvyttömyys reagoida ajoissa nähtävissä olleeseen taloustilanteen muutokseen ja käynnistää valtaan päästyään nopeita toimenpiteitä. Näillä näkymin vuoden 2019 nettolainanotto kasvaa jo noin miljardin alkuperäisestä talousarviosta yhteensä 2,4 miljardiin euroon. Rinteen hallitus on siis vasta neljä kuukautta vanha, ja se on siis lähes miljardin pakkasella — nyt jo. Verratkaa tuota kuin itsekseen syntynyttä miljardin aukkoa hallituksen poikkeustilanteeseen varaaman suhdannetasausmekanismin kokoon. Se on miljardi euroa, enintään puoli miljardia vuodessa. Tämä hätävara on yhtä tyhjän kanssa. Yhtä hyvin voisi heittää tavarajunaa kermakakulla. Kansalaisten, teollisuuden, kuntien ja valtion velkaantuessa ja verokiilan alati kasvaessa finanssipoliittinen elvytys ei vain enää toimi. Arvoisa puhemies! Hallitus näyttää nyt todellisen suhdannepolitiikkansa suunnan kiristämällä verotusta. Vuoden 19 talousarviossa odotettiin verotulojen 4 prosentin kasvua talouden 1,7 prosentin kasvuennusteen turvin. Todellisuudessa talouskasvu on jäämässä 1,5:een ja verotulojen kasvu 3,4 prosenttiin. Vuoden 20 talousarvioesitys annetaan talouden kasvuennusteen ollessa vain 1 prosentti, ja tästä huolimatta verotulojen odotetaan kasvavan tämän vuoden toteutumaan verrattuna melkein 3,5 prosenttia. Lisäksi otetaan uutta velkaa se 2 miljardia. Verokiila ja velkaantuminen kasvavat — jarruttaen taloutta tehokkaasti ja paljon enemmän kuin hallituksen finanssipoliittisilla toimilla on mahdollista elvyttää. Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainosta vuonna 23 nojaa koko painollaan työllisten määrän ja työllisyysasteen kasvuun. Viimeksi maanantaina 7.10. A-studiossa elinkeinoministeri Kulmuni vannoi, miten hallitus edistää työllisyyttä yrittäjyyttä tukemalla. Yrityksien sanoma on kuitenkin toinen. Yrittäjät kokevat hallitusohjelman, sen työllisyystoimien ja oppivelvollisuuden pidentämisen, loukkaavan. Hallitus on täysin pihalla yritysten ja yrittäjien todellisuudesta, ja siksi työllistämistoimet tulevat ainoastaan edelleen paisuttamaan julkista taloutta, verokiilaa ja velkaantumista. Arvoisa puhemies! Hallitus näyttääkin valinneen strategiakseen start up ‑sloganin ”fail fast”, epäonnistu nopeasti. Tämän vuoksi hallituksen on vielä mahdollista ottaa oppia virheistään ja aloittaa nopeat toimet julkisen sektorin sopeuttamiseksi ja verokiilan pienentämiseksi. [Puhemies koputtaa] Valtiovarainministeriön kuolemattomin sanoin: niitä odotellessa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-08T18:30:40,2019-10-08T18:35:53,Hyväksytty,1.1 2019_46_200,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tänään muun muassa hoitajamitoituksista. Oma kantani on nyt ja on ollut koko ajan se, että 0,7 on ihan hyvä lähtökohta, mutta sellaisella varauksella, että sitä pitää voida hienosäätää sen mukaan, mikä on vanhusten hoitoisuuden taso juuri siinä hoivapaikassa. Meillä täytyy olla jonkin verran liikkumavaraa, jokin vaihteluväli, sen takia, että hoitajista on valtava pula, kuten tänään on täällä useissa puheenvuoroissa kuultu. Jos 0,7 on oltava silloinkin, kun sitä ei tarvita, niin se ylimääräinen käsipari on aina pois sieltä, missä sitä tarvittaisiin vielä kipeämmin. Nykyään vanhukset ovat todella monisairaita ja huonokuntoisia, kun he menevät hoivakoteihin, joten usein tuo 0,7:n lukema ei edes riitä. Uskoisin, että jokainen ymmärtää tämän. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kestävyyteen kaikkein eniten vaikuttava asia tuottavuuden ohella on se, miten paljon meillä on ihmisiä töissä. Mutta vaikka meillä olisi joka ikinen työkykyinen töissä, ei sekään vielä auta, jos meillä ei ole tarpeeksi työikäisiä ihmisiä täällä maassa. Viime viikolla julkistetut syntyvyysluvut olivat todella synkkää kuultavaa. Suomessa oli viime vuonna 562 000 perhettä, ja luku pieneni peräti 4 300 perheellä edellisvuoteen nähden. Arvoisa puhemies! Tämä kehitys on käännettävä. Mutta nyt, kun katson, mitä toimia hallituksen budjetissa on ensi vuodelle, en ole kovin vakuuttunut. Neljännestä ja viidennestä lapsesta on luvattu kympin korotus lapsilisään, mutta tällaisia perheitä on vain 5 prosenttia kaikista. Eikö pitäisi kannustaa pikemminkin ensimmäisen ja toisen lapsen tekemiseen? Kun kysytään nuorilta ihmisiltä, mikä heidän perheenperustamissuunnitelmaansa vaikuttaa eniten, kyse on tietenkin siitä, löytyykö sopiva puoliso, mutta myös tulevaisuudenkuvasta: Onko talous turvattu? Millainen on ilmapiiri? Ja miten puhumme lapsista ylipäänsä? Meidän politiikkojen tehtävä on tietenkin poimia näistä asioista sellaiset, joihin me voimme osaltamme vaikuttaa. Mutta nyt, kun katson noita toimia, mitä budjetissa on, puhemies, niin vaikutelma on se, että etenkin hyvin asiansa hoitavaa, ahkeraa, perheenperustamisiässä olevaan palkansaajaa rangaistaan: Asuntovelan koron vähennysoikeus poistuu asteittain kokonaan, kotita- lousvähennys pienenee ja käteen jää palkkatulosta vähemmän rahaa indeksitarkistuksista huolimatta. Myös polttoainevero nousee 6—7 senttiä litralta, ja useinhan juuri lapsiperheet ovat niitä, joiden arjen sujuminen edellyttää autoa. Myös tuloverotus on kovalla tasolla lähes mihin tahansa muuhun OECD-maahan verrattuna. Jos otetaan esimerkiksi keskituloinen henkilö, joka ansaitsee 43 000 euroa vuodessa, niin Ruotsissa hänelle jää käteen 2 000 euroa enemmän kuin Suomessa. Miksi? Ainakin itselleni herää kysymys, uskooko Suomessa hallitus todellakin, että valtio tietää aina paremmin, miten ihmisen tulee rahansa käyttää, sen sijaan, että palkansaajalle itselleen jätettäisiin enemmän käteen. Olen todella eri mieltä. Puhtaana käteen jäävää rahan määrää pitää kasvattaa. Lasten saaminen on suuri lahja, mutta se ei ole ilmainen lahja. Lapsista huolehtiminen edellyttää rahaa, ja sitä ei ole, jos verotus on liian tiukka. Arvoisa puhemies! Meillä on puhuttu perhevapaauudistuksesta jo monta vuotta, mutta teot antavat odottaa itseään. Jos erityisesti naiset tietäisivät, että he voivat lapsista huolimatta jatkaa työuraansa, se toisi äsken mainitsemaani turvaa ja luottamusta tulevaisuuteen. Perhevapaauudistuksen ei pidä olla sellainen, että se pakottaa miehet kiintiöiden kautta jäämään kotiin silloinkin, kun perheet eivät sitä halua, vaan sen pitää olla sellainen, että kotona olemiseen voisi joustavammin yhdistää projektitöitä ja osa-aikatöitä. Silloin siirtyminen takaisin kokoaikaiseen työelämään voisi olla joustavampaa, eikä tarvitsisi pelätä, että osaaminen vanhenee tai että jää jostakin olennaisesta paitsi. Työttömyysturvaan otettiin joitakin vuosia sitten 300 euron suojaosuus. Mielestäni tätä voisi soveltaa myös perhevapaisiin siten, että olisi esimerkiksi 300 euron kaltainen suojaraha, jonka saisi aina tienata menettämättä silti esimerkiksi kotihoidon tukea. Yksi selvitettävä asia olisi myös perheverotus, valinnaisena silloin kun lapset ovat pieniä. Nythän monessa perheessä isä on se, joka palaa töihin, koska isällä on yleensä isompi palkka, joten perheverotuksella tätä voisi tasata. Myös lapsivähennyksen uudelleen käyttöönotosta kannattaisi tehdä vaikutusarvio. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Me tarvitsemme uskoa tulevaisuuteen, lisää lapsia ja todellisia toimia. [Puhemies koputtaa] Tätä budjettikirjaa katsoessani en ole niin vakuuttunut. Työllisyystoimet, kannustava verotus ja syntyvyyden kasvattaminen jäävät vain haaveeksi. Velkaannumme lastemme piikkiin, vaikka tulevaisuus on täynnä epävarmuuksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-08T18:35:57,2019-10-08T18:41:29,Hyväksytty,1.1 2019_46_201,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tietoisuus ilmastonmuutoksen vakavuudesta on läpäissyt kaikki yhteiskunnan tasot niin meillä kuin kansainvälisestikin. Me elämme tosiasiallisesti jo keskellä ilmastokriisiä — mutta en aio puhua siitä. Tämän meitä kaikkia koskettavan seikan jalkoihin nimittäin yleisessä keskustelussa tahtoo jäädä siihen linkkiytyvä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli lajikato. Monimuotoisuus on itseisarvo. Se on yhtä kuin luonto. Hallitus on nyt tekemässä historiallisen 100 miljoonan euron panostuksen luonnonsuojeluun ensi vuodesta alkaen. Lisärahoituksella, kuten ollaan jo kuultu, muun muassa vahvistetaan metsien suojelua, ennallistetaan ja suojellaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja sekä kartoitetaan ja kunnostetaan perinneympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Nämä ovat konkreettisia keinoja, joilla vahvistamme luonnon monimuotoisuutta. Iloitsen siitä, että olen elämässäni ehtinyt kokea monta rikastuttavaa luontoelämystä. Kaikkia näitä en voi enää kokea, kuten esimerkiksi keltasirkun laulua, koska tuota kaunista lintua ei maamme pesimälinnustosta enää löydy. Muistan lapsuudestani myös käenpiian ja peltosirkun, joita en ole pariinkymmeneen vuoteen enää maassamme havainnut. Hälyttävää minusta on, että jopa meille kaikille tuttujen västäräkin, varpusen ja haarapääskyn kannat taantuvat kovaa vauhtia. Lapsuuteni runsaista kasveista kissankäpälää, ketoneilikkaa, kangasvuokkoa ja keltamataraa on enää todella vaikea löytää kesäisin. Nämä lajit ovat uhanalaistuneet tai silmällä pidettäviksi luokiteltuja. Suomi on sitoutunut YK:n kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen mukaisesti pysäyttämään maansa lajikadon vuoteen 2020 mennessä. No, kuten me kaikki tiedämme, emme pysty tätä sopimusta täyttämään. Päinvastoin viimeisimmän uhanalaisuuskartoituksen mukaan lajikatomme on entisestäänkin kiihtynyt. Nyt joka yhdeksäs laji on Suomessa uhanalainen, metsälajeista yksi kolmasosa. Tämä on seurausta siitä, ettei koko 2000-luvulla monimuotoisuuden tärkeyttä ole ymmärretty. Tutkimusrahoituksesta on tingitty, määrärahoja on leikattu, suojelutoimia on lykätty, biologeja vähennetty ja ympäristöhallintoa kurjistettu. Tämä luonnon monimuotoisuutta heikentävä kehitys on katkaistava. Arvoisa puhemies! Uuden hallitusohjelman historiallisen suunnanmuutoksen merkitys monimuotoisuuden kannalta edellyttää kuitenkin, että sitä jatketaan ylihallituskautisesti, sillä luonnon rikkaus on satojen miljoonien vuosien evolutiivisten kehityskulkujen tulos ja sen palauttaminen edellyttää meiltä pitkäjänteisyyttä. Olemme sen luonnolle velkaa. On ilahduttavaa havaita, että kansallispuistoverkostoa tullaan nyt laajentamaan sekä retkeilykohteita ja ‑reittejä kunnostamaan. Nämä toimet ovat omiaan palvelemaan huimasti lisääntyneitä kansallispuistojen kävijämääriä sekä vähentämään siitä aiheutuvaa rasitetta luonnolle. 100 miljoonan euron panostus luonnonsuojeluun on erinomainen uutinen suomalaiselle luonnolle. Kuitenkin edelleen katson, että parhaimmillaan luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja lajikirjon suojelu tapahtuisivat niin sanottuja suojelualueverkostoja luomalla, siis pohjois—etelä-suunnassa olevia suojelualueita, jotka ovat lähellä toisiaan, niin että lajien liikkuminen alueelta toiselle tehtäisiin niille mahdolliseksi. Käsitykseni mukaan monimuotoisuuden painoarvon puute on osittain johtunut pitkälti siitä, että sille on vaikea laskea taloudellista arvoa, hintaa, kuten esimerkiksi metsäkadolle. Herätänkin kysymyksen: olisiko luonnonsuojeluverkostoja luomalla [Puhemies koputtaa] — esimerkiksi perinnemaisemien ja lajikohtaisten täsmäkohteiden rakentamisella — mahdollisuus edistää luontomatkailua samaan tapaan kuin nykyisin lintumatkailijat hakeutuvat Suomeen lapinpöllön ja sinipyrstön nähdäkseen? Lopuksi, arvoisa puhemies: Näin monimuotoisuuden varjelemisen voisi kääntää taloudelliseksi toiminnaksi uusia lajikohtaisia luontokohteita rakentamalla, niiden erityispiirteitä kehittämällä ja kävijämääriä palvelemalla. [Puhemies koputtaa] Parhaimmillaan se paitsi lisäisi tuloja ja työllisyyttä myös koituisi ennen kaikkea luonnon parhaaksi. Yhtä kaikki tämä suuntaus, missä lajit ja kokonaiset populaatiot vuosimiljoonien kehityksen jälkeen yksi kerrallaan katoavat ja tuhoutuvat lopullisesti, tulee meille ihmisille todella kalliiksi. [Puhemies koputtaa] Nyt on aika toimia luonnon ja sen erilajisten yhteisöjen hyväksi, koska näiden yhteisöjen osana mekin olemme. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-10-08T18:41:42,2019-10-08T18:48:01,Hyväksytty,1.1 2019_46_202,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos, ja muistutan edustajia siitä, että koetetaan pitäytyä tässä annetussa aikarajassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_203,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Merkittävintä on, että tämä budjetti kääntää politiikan suunnan. Me siirrymme viimein eriarvoisuutta lisäävästä leikkauspolitiikasta oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään suuntaan. Nyt ei tarjoilla lisäetuja rikkaimmille vaan jakoa tehdään reilummin. Nyt tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen, ja erityisen hienoa on, että tämä budjettiesitys tosiaan kaventaa tuloeroja. Kuten täällä on todettu, tämä budjettiesitys on hyvä. Se ei ole täydellinen, mutta se on hyvä. Perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan, nöyryyttävälle aktiivimallille sanotaan nyt odotetut hyvästit, sosiaali- ja terveyspalveluihin annetaan lisää rahaa, vanhuspalveluja ja lasten ja perheiden palveluja vahvistetaan, sosiaali- ja terveyspuolella on monia merkittäviä valopilkkuja, kuten esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja elatustuen nosto, osatyökykyisten työkykyohjelma ja hoitotakuu, jonka ansiosta jatkossa kiireetöntä hoitoa saa viikossa. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että me saamme kansallisen mielenterveysstrategian ja että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan. Perusturvan ja palvelujen parantamisen lisäksi meille vasemmistossa suuri voitto on myös se, että vuosien leikkaamisen jälkeen koulutukseen panostetaan nyt laajalla mitalla: subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan, perusopetuksessa ja toisella asteella vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa, ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin annetaan lisämäärärahaa, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta vahvistetaan. Osaamiseen todella kannattaa investoida. Se on aito tulevaisuusteko. Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kannalta polttavin kysymys on se, kuinka me onnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, ja hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Ilmastotavoitteet on yksinkertaisesti täytettävä, vaihtoehtoja ei ole. Tässä asiassa itse olisin toivonut vielä enemmän kunnianhimoa. Esimerkiksi maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet koko 2000-luvun samalla tasolla. Ilmastopaneelin mukaan sektorin päästöjä pitäisi laskea 28 prosenttia, mikäli vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite halutaan saavuttaa. Onkin tärkeää, että budjetissa muun muassa maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin lukeutuvista määrärahoista hiilineutraaliuden tavoitteita edistetään määrärahoilla, jotka parantavat ympäristön tilaa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Maatalouden ympäristötoimiin ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan ohjataan rahoitusta. Myönteistä on myös se, että ilmastopaneelin rahoitusta lisätään merkittävästi. Tästä me saamme konkreettista hyötyä myös ilmastolain päivitystyössä, kuten ministeri Mikkonenkin on todennut. Myös asumisen energiatehokkuuteen panostaminen on ilmastoteko. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseksi ehdotetaan korotusta energiatuen myöntämisvaltuuteen. Autoilua ja joukkoliikennettä pyritään ohjaamaan ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan, ja verotuksessa haetaan ilmastotavoitteita edistäviä ratkaisuja ja nopeutetaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Nämä askeleet ovat vieläkin liian pieniä. Minä itse toivoisin lisää kunnianhimoa. [Sheikki Laakso: Valot sammuu!] Tästä huolimatta minä tunnen iloa ja ylpeyttä siitä, että luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi budjetista löytyy asiallisen mittaisia askeleita. Luonnonsuojelun rahoitus nousee ensi vuonna ennätykselliset 100 miljoonaa euroa. Merkittävä osa tätä kokonaisuutta on uusi Helmi-ohjelma, jolla kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimpia elinympäristöjä, siis suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja ja hoidetaan perinneympäristöjä ja metsäisiä elinympäristöjä. Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson rahoitusta lisätään, ja myös vaelluskalakantojen elvyttämiseen on rahoitusta. Eläinten kannalta on hyvä myös se, että eläinsuojeluasiamiehen virka nyt palautetaan. Arvoisa puhemies! Palaan tarkemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan, kun ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön pääluokkia käsitellään. Tähän lopuksi haluan kuitenkin vielä todeta, että valitettavasti avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon ovat budjettiesityksessä vähenemässä. Toivon, että me voimme tähän asiaan vielä vaikuttaa eduskuntakäsittelyn aikana. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-10-08T18:48:09,2019-10-08T18:53:20,Hyväksytty,1.1 2019_46_204,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen pitäisi näyttää taloudenpidossa esimerkkiä muille. Tällä hetkellä näin ei totisesti ole: tulonjakoa ja menojen kasvattamista veroilla, velalla ja omaisuutta myymällä. Pääministeri Rinne nostaa kuukaudessa lähes 2 500 euroa enemmän palkkaa kuin edellinen pääministeri. Ovatko nämä niitä arvovalintoja ja esimerkinnäyttöä? Palkkioita on korotettu, ja samaan aikaan on poistettu aiempi 7 prosentin leikkaus. Mielestäni tämä 5 miljoonan euron lisäys ei todellakaan ole säästöjen poistoa, kuten aiheesta tiedotettiin, vaan räikeää menojen lisäystä. Tämän lisäksi ministereiden ja heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkausmenot kasvavat ensi vuonna peräti 77 prosenttia. Erityisavustajia ja valtiosihteereitä on tällä hetkellä hallituksella yli 80 kappaletta, kun edellisen hallituskauden lopussa erityisavustajia ja valtiosihteereitä oli yhteensä vain 47. [Välihuutoja — Sheikki Laakso: Valtava määrä!] Selityksenä tähän on kuultu pääministeri Rinteeltä muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Kun kausi loppuu vuodenvaihteessa, niin kuka tässä salissa istuvista uskoo hallituksen valtiosihteerien ja erityisavustajien määrän laskevan? [Leena Meri: No ei laske!] En itse pidätä hengitystä tätä odotellessa. Myös puoluetukeen on tulossa 6 miljoonan euron korotus. Tämäkin lisäys on täysin aiheeton. [Leena Meri: Turha!] Kyse on huonon esimerkin näyttämisestä, ja jälleen raha on pois niiltä ihmisiltä, ketkä sitä todella täällä tarvitsisivat, kuten vaikkapa eläkkeensaajilta, joille SDP:n vappuna lupaama vappusatanen ei tule toteutumaan. Silti pääministeri Rinteen itsetunto tuntuu olevan kuin pankkiirilla torstaina Kallessa. Hallitus leikkaa kotitalousvähennystä 95 miljoonalla eurolla. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selvässä ristiriidassa hallituksen omien harmaan talouden purkamiseen ja elintärkeän työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Kotitalousvähennys auttaa perheiden arkea ollen elintärkeä myös tuhansille vanhuksille esimerkiksi kodin siivouksen osalta. Tämä muutos tuo sadoille ja taas sadoille siivousta käyttäneille vanhuksille yli 200 euron lisälaskun vuodessa. Leikkaus kohdistuu juuri niihin ihmisryhmiin, jotka eivät ilman apua pärjää. Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne kertoi 19.9. tässä salissa: ”Meillä on merkittävä satsaus suomalaiseen koulutusjärjestelmään monen vuoden jälkeen, merkittävä satsaus, miljardien satsaus tällä vaalikaudella koulutukseen.” Toivon sydämestäni, että sentään tämä pääministeri Rinteen lupaama miljardien satsaus suomalaiseen koulutusjärjestelmään tällä vaalikaudella toteutuu ja ettei sekin ole seuraava petetty lupaus, kuten vappusatanen tai ministeri Kiurun hoitajamitoitus, josta puuttuvat enää vain rahat ja hoitajat. Tai miltä kuulostavat lähes kaikkien hallituspuolueiden lupaukset ennen vaaleja yli 18-vuotiaiden itsenäisesti asuvien ei-huoltajien opintorahan lähes sadan euron korotuksesta? Totuus tässä korotuksessa tulee olemaan 2 euroa 46 senttiä. Jatkuvasti kuulee puhetta siitä, miksi asioita laitetaan vastakkain. Ovatko maassamme vaikkapa vanhusten, veteraanien, vammaisten tai omaishoitajien asiat kunnossa? Pääsevätkö vaikkapa mielenterveyspotilaat avun piiriin tarpeeksi nopeasti? Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Toteutuuko edes tämä? Oikeat vastaukset näihin kysymyksiin ovat: eivät ole, eivät pääse ja ei toteudu. No, mistä rahat? Tehdään nopea katsaus yhteen tämän talon tabuun, kehitysapuun. Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyöosuudessa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaisi yli 1,6:ta miljardia euroa vuodessa. Nyt budjetissa on varattu kehitysapuun noin 1 miljardi, ja sekin on liikaa. Moni varmasti kysyy salissa, minkä takia, koska kukaan ei tunnu oikeasti tietävän, mihin nämä valtavat rahavirrat konkreettisesti käytetään. Onko kuinka uskottavaa ajatella, että ulkoministeriöltä saadun tiedon mukaan Suomen antamasta vuosittaisesta melkein miljardin euron kehitysavusta vuonna 2018 vain 27 455 euroa on takaisinperinnässä väärinkäytön vuoksi, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] kun kuitenkin YK:n väistynyt pääsihteeri Ban Ki-moon on myöntänyt, että noin 30 prosenttia kehitysavusta menee korruptiolle? Siinä olisivat rahat vaikkapa hoitajamitoituksen kuntoon laittamiseen. Tuntuu, että hallituksen talouspolitiikassa kiivetään räikeän etupainotteisesti ja velkarahalla pitkin hattaravuorta, [Puhemies koputtaa] vaikka valtiovarainministeriö kertoi eilen hallituksen työllisyystavoitteen karkaavan ja talouskasvun hiipuvan. Ennusteen mukaan julkinen talous on vuonna 23 noin 3,7 miljardia alijäämäinen. [Puhemies koputtaa] Kaiken tämän jälkeen pelottavinta on, että pääministeri Rinteen sana ja lupaukset näyttävät pitävän kuin lukin seitti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-10-08T18:53:24,2019-10-08T18:58:55,Hyväksytty,1.1 2019_46_205,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Planeetan ja luonnon hyvinvoinnin merkitystä ihmiselämälle ei voi koskaan korostaa liikaa. Tässä budjettiesityksessä otetaan merkittävä harppaus elinkelpoisen planeettamme suojelemiseksi ja ihmiselämän ja ihmiskunnan kukoistuksen edellytyksien turvaamiseksi. Budjettiesityksessä panostetaan luonnonsuojeluun 100 miljoonalla eurolla aikaisempaa enemmän. 100 miljoonaa, jotka eivät tule hetkeäkään liian aikaisin. Ilmaston kannalta metsät ja maaperät ovat kriittisen tärkeässä roolissa hiilen sitojina. Budjetissa panostetaan myös näihin. Näillä luonnonsuojelurahoilla tehdään todella tärkeää työtä. Niillä ennallistetaan soita ja muita luontotyyppejä, perustetaan uusia luonnonsuojelualueita, vahvistetaan ympäristöhallintoa, suojellaan vanhoja metsiä ja pidetään yllä kansallispuistojemme rakenteita. Hallitus myös leikkaa ympäristölle haitallisia tukia, tukee ympäristöystävällisempää energiaa ja energiaremontteja ja edistää ekologista liikkumista. Panostukset ympäristön- ja luonnonsuojeluun eivät ole mitään enempää tai vähempää kuin kohtalon kysymys. Etenkään enää tänä aikana ei ole varaa ajatella, että ympäristö, politiikka ja luonnonsuojelu ovat jokin erillinen oma kokonaisuutensa. Luonnon monimuotoisuus ja ympäristön hyvinvointi liittyy kaikkeen. Ilman hyvinvoivaa maapalloa ei ole lopulta ihmiskuntaa. Ilman mehiläisiä ja muita pölyttäjiä meillä ei ole ruuantuotantoa eikä lopulta ruokaa. Ääri-ilmiöiden lisääntyessä ei ole enää samoissa määrin turvallisia asuinseutuja. Ilman monimuotoisia luontotyyppejä meillä on vähemmän elinkelpoisia asuinseutuja. Sen sijaan on lisääntyviä aavikoita ja pelkistyviä, asuinkelvottomia ympäristöjä. Jos ympäristöjen pilaantuminen, lajien kato ja maapallon kurjistuminen jatkuu, ei ole enää lopulta taloutta, yhteiskuntaa tai sivilisaatiota. Luonto on rajattoman monimutkainen joukko keskinäisriippuvuuksia ja takaisinkytkentöjä. Muutokset voivat saada aikaan uusia, odottamattomia muutoksia. Esimerkiksi mainittu mehiläisten väheneminen johtaa luonnon monimuotoisuuden kapenemiseen, sillä paitsi viljelyskasvit, myös villit kasvit ovat riippuvaisia pölyttäjien läsnäolosta. Elinympäristöjen häviäminen ja luonnon monimuotoisuuden kapeneminen ovat puolestaan keskeinen pölyttäjiä uhkaava tekijä. Arvoisa puhemies! Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta tuhoisat kehityssuunnat saadaan pysäytettyä. Siksi on tärkeää ja arvokasta, että tämä budjetti tuo mukanaan merkittäviä luonnonsuojelun panostuksia. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ei ole vain sademetsien ongelma. Myös meillä Suomessa metsäluonnon väheneminen on johtanut monien tuttujen kotoperäisten lajien harvenemiseen ja uhanalaistumiseen. Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen tuo maahamme uusia lajeja ja siirtää tuttuja lajeja uusille seuduille ja ajaa ne ahtaammalle. Muutokset lumihangissa vaikeuttavat pesimistä jo nyt, Pohjoisen lajeilla tulee vastaan Jäämeri. Ilmaston lämpenemisellä ja lajien kadolla on myös yhteys, joka kulkee molempiin suuntiin. Tämä kierre on aiheutunut ihmisten toiminnasta, ja vain määrätietoisilla toimilla sitä voidaan hidastaa ja katkaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-08T18:59:24,2019-10-08T19:03:37,Hyväksytty,1.1 2019_46_206,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Luottamus on yhteiskunnalle erittäin tärkeä asia, luottamus siihen, että kaikista, myös pienimmistä ja heikoimmista, pidetään tässä yhteiskunnassa huolta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja sen mukaiset universaalit etuudet ja palvelut ovat rakentaneet meille yhteiskunnan, jossa Suomi listataan parhaiden joukkoon muun muassa osaamisen, kilpailukyvyn ja onnellisuuden mittareilla. Samaan aikaan kun yksittäisten ihmisten näkökulmasta on tärkeää, että pienituloisten etuuksia nyt korotetaan, on hyvä muistaa myös laajempi kuva. Yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahva luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaan, on maailmalla ainutlaatuinen ja vaalimisen arvoinen. Tämän luottamuksen ylläpitämiseksi tarvitaan keppipolitiikan ja vihan lietsomisen sijaan politiikkaa, joka näkee kaikki ihmiset samanarvoisina. Viime vuosien leikkaukset ovat osuneet suomalaisiin kipeästi, ja nyt tehtäviä panostuksia koulutukseen, tasa-arvoon ja hyvinvointiin on todella odotettu. Pienimpiin etuuksiin ja eläkkeisiin tehdään tuntuvat korotukset ja koulutusleikkauksille laitetaan stoppi. Ensi vuonna suomalaisista 70 prosentille jää enemmän rahaa käteen kuin tänä vuonna. Arvoisa puhemies! Tämä budjetti ei ole täydellinen, mutta se on hyvä askel oikeaan suuntaan. Toivon, että saisimme vielä eduskuntakäsittelyn aikana tehtyä muutamia hienosäätöjä budjettiin. Pieniä lisäyksiä kaipaavia kohteita ovat esimerkiksi naisjärjestöjen, rauhanjärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen tuet. Arvoisa puhemies! Nostan esiin muutamia huomioita hallituksen budjettiesityksestä: Oikeusministeriön hallinnonalalla tuomioistuinten toimintaa tehostetaan, jotta käsittelyajat lyhenevät. Perustetaan uusia tärkeitä tehtäviä, muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä ja vanhusasiavaltuutetun tehtävä. Ylivelkaantuneiden kansalaisten avunsaantia parannetaan. Sisäministeriön hallinnonalalla maahanmuuttoviraston lupakäsittelyä nopeutetaan. Panostaminen Maahanmuuttoviraston oleskelulupakäsittelyyn käsittelyaikojen lyhentämiseksi on tärkeää. Venyneet prosessit ovat johtaneet turvapaikanhakijoiden osalta inhimillisesti kestämättömään tilanteeseen ja esimerkiksi työlupien kohdalla vaikeuttaneet merkittävästi myös yritysten kykyä rekrytoida osaajia. Turvapaikkaprosessien tehostaminen on paitsi inhimillistä myös taloudellisesti järkevää, koska prosessien venyessä hakijat ovat usein vastaanottokeskusten asiakkaina. Toisin kuin viime kaudella, tehostamisen on tapahduttava oikeusturvasta huolehtien. Ympäristöministeriön osalta budjetissa on myös useita myönteisiä esimerkiksi asuntopoliittisia avauksia, kuten määräraha asunnottomuuden poistamiseksi sekä asunnottomuuden tilastoinnin kehittämiseen. Toki olisi suotavaa, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa toteutettaisiin vieläkin suuremmalla volyymilla. Arvoisa puhemies! Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on erittäin tärkeää, sillä varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus. Lisäksi varhaiskasvatuksen laatuun ja henkilöstön jaksamiseen panostetaan pienentämällä yli kolmevuotiaiden ryhmäkokoja. Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti on yksi merkittävimpiä koulutuspoliittisia uudistuksia vuosikymmeniin. Oppivelvollisuuden laajentaminen tarkoittaa, että samalla tehdään toisen asteen oppimateriaaleista maksuttomia, ja tämä on hyvä asia. Edellisen hallituksen massiivisia leikkauksia ammatilliseen koulutukseen ei pysty yksi budjetti täysin korjaamaan, mutta tämä työ saadaan hyvään alkuun, kun ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin nyt osoitetaan lisämäärärahoja. Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Vuoden 2020 talousarvioesitys pienentää tuloeroja, ja tämän politiikan takana on erittäin helppo seistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-10-08T19:03:40,2019-10-08T19:08:37,Hyväksytty,1.1 2019_46_207,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi on tärkeää mielestäni todeta, että meillä on täällä tänään ollut historiallinen päivä, kun kokoomuskin on edustaja Heinosen äänellä ilmoittanut tässä salissa kannattavansa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin, ja sitä täytyy tietysti ilolla tervehtiä. Näin ei ollut vielä ennen vaaleja. Toinen asia, josta lähetän terveiset oppositiossa olevalle kokoomukselle ja erityisesti edustaja Satoselle, joka totesi täällä salissa aikaisemmin tänään, että hallituksen kohteet ovat budjettiesityksessä pääosin hyviä: tämä on mielestäni erittäin hienoa ja rakentavaa oppositiopolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta onnistuneesta budjettiesityksestä. On selkeästi havaittavissa, että politiikan suunta on nyt muuttunut. Kyse ei ole enää lyhytkatseisesta kilpailukyvyn varmistamisesta vaan kauaskantoisen politiikan rakentamisesta, Suomen rakentamisesta, jossa jokainen pidetään mukana. Kävin vaalikevään aikana paljon keskusteluita huolestuneiden helsinkiläisten kanssa politiikan nykysuunnasta. Oma tulevaisuus arvelutti, vanhusten palveluiden ja toimeentulon tila sekä tulevien sukupolvien pärjääminen ilmastonmuutoksen ja koulutusleikkausten ympäröimänä herättivät huolta. Olen iloinen siitä, että nämä huolet on huomioitu niin hallitusohjelmassa kuin ensi vuoden budjettiesityksessä. Laivan suunta on nyt käännetty, ja on aika viedä näitä muutoksia eteenpäin. Vuoden 2020 budjetti vahvistaa ihmisten hyvinvointia. Talousarvioesitys sisältää merkittäviä tulevaisuusinvestointeja koulutukseen, lähiöohjelmaan, suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä luonnonsuojeluun. Vaikka kokoomus yritti kovasti toisin viime viikolla väittää, harjoittaa uusi hallitus aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa. Hidastuvan talouskasvun näkymiin on reagoitu kasvua ja kokonaiskysyntää tukevilla, lievästi elvyttävillä finanssipolitiikan toimilla. Tämä linja on saanut tukea myös arvostetuilta talouspolitiikan asiantuntijoilta. Arvoisa eduskunta! Meillä on käsissämme tulevaisuusbudjetti. Kyse on ennen kaikkea talouskasvun edellytyksiä vahvistavista investoinneista, joilla tuetaan koulutusta, vähennetään eriarvoisuutta ja turvataan luonnon monimuotoisuus. Hyvinvointi kuuluu kaikille, ja olenkin tyytyväinen siihen, että hallituksen päätöksissä korostuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Erityisen iloinen olen siitä, että nyt vanhuspalveluita parannetaan sekä pienimpiin eläkkeisiin tullaan tekemään korotukset. Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää vielä huomiota kahteen keskeiseen asiaan, koulutukseen ja alueiden kehittämiseen: Haluan kiittää hallitusta siitä, että koulutusjärjestelmää halutaan kehittää aina päivähoidosta jatkuvaan oppimiseen asti. Hallitus palauttaakin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden, edistää määrätietoisesti varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen laatua ja tasa-arvoa sekä laajentaa oppivelvollisuusiän aina 18 ikävuoteen asti. Tämän lisäksi hallitus aikoo käynnistää lähiöohjelman, ja sille on erikseen varattu ensi vuodelle 4 miljoonaa euroa. Tämä on hieno teko. Suomen väestökehityksen suuntautuessa suuriin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin, on keskeistä, että kaupunkeihin muodostuvista alueista pidetään huolta. Alueiden eriarvoistuminen on herättänyt paljon huolta täällä Helsingissä, ja nyt siihen hallituksestakin suunnataan toimia. Arvoisa puhemies! Arvostettu pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman on todennut tämän lokakuun alussa: ”Olennaista on, että elvytys toteutuisi panostamalla tulevaisuuteen. Kyse voi olla tie- ja ratahankkeista, ympäristönsuojelusta tai koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nuorten koulutustasoa pitää nostaa. Se on avain pärjäämiseen.” Näin hallitus juuri pyrkii tekemään. [Sheikki Laakso: Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-10-08T19:08:38,2019-10-08T19:13:55,Hyväksytty,1.1 2019_46_208,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman talouslinjauksista syntyy vaikutelma, että ensin on linjattu, että rahaa jaetaan. Kertaluontoisia ja pysyviä menolisäyksiä perustellaan kasvutavoitteilla, jotka nykyisessä taloustilanteessa ja hallitusohjelmaa ajatellen ovat vähintään hypoteettisia. Tietysti sopii toivoa suotuista talouskehitystä — erityisesti, koska pääministeri Rinteen hallituksen talouspolitiikan linjaa ei ole laadittu niinkään talousrealiteettien perustalta, ainakaan siinä määrin kuin julkiselta taloudenhoidolta pitää edellyttää. Pääministeri Rinne on aikaisemmin kertonut noudattavansa vastasyklistä finanssipolitiikkaa. Kuitenkin hallitus on päättänyt keväällä hallitusohjelmassa lisätä tuntuvasti julkisia menoja. Samalla julkisen talouden kestävyyden laskelmat perustuvat oletettuun talouden ja työllisyyden jatkuvaan kasvuun. Kyse on ollut siis lähtökohtaisesti myötäsyklisestä taloussuunnitelmasta, jossa päätetyt menolisäykset on saatettu tehdä keväällä korkeasuhdanteessa tai itse asiassa jopa aivan suhdanteen huipulla. Nyt muutamaa kuukautta myöhemmin kasvuennusteet ovat selvästi heikenneet tai ainakin tasoittuneet alhaisemmalle tasolle. Merkit ovat toki olleet ilmassa jo koko tämän ajan ja vielä pidempään. Myös puheet ministeriaitiosta ovat käyneet selvästi varovaisemmiksi. Hallitus saattaakin siis päätyä tekemään nimenomaan vastasyklistä talouspolitiikkaa, ainakin lisäämään julkisia menoja, mutta heikkenevässä talouskasvun tilanteessa. Silloin kuitenkin jo valmiiksi alijäämäisen julkisen talouden kestävyys voi revähtää, koska lisämenojen rahoituspohjana hallitusohjelmassa on oletettu olevan nimenomaan kohentunut talous- ja työllisyystilanne. Asetelma on kummallinen: ensin kertaluontoisia menoja päätettiin tehdä 3 miljardilla ja pysyviä julkisen talouden menoja lisätä 1,4 miljardilla. Menot rahoitetaan kasvavalla alijäämällä, siis velaksi. Taantumaa varten talousohjelmassa kerrotaan puolestaan mekanismista, joka mahdollistaa miljardin euron ennalta määritellyt menolisäykset poikkeuksellisen vakavan suhdanteen tilanteessa. Herää kysymys, mikä logiikka tässä on. Menoja päätetään lähtökohtaisesti lisätä 3 miljardia kertaluontoisesti ja 1,4 miljardia pysyvästi, ja jos ja kun todennäköisesti taantuma iskee, siihen on varattu yhden miljardin, vain miljardin, menolisäykset. Vastasyklistä talouspolitiikkaa ajatellen lukujen mittasuhteet ovat hyvin erikoiset, kun menoja on siis nostettu niin vahvasti etupainotteisesti. Hyvät edustajat! Taloussuunnitelmaan sisältyy riskejä, joita on vielä syytä nostaa esiin erikseen. Ensinnäkin jo suhteellisen pieni taantumariskien toteutuminen heittää talouslaskelmat pahasti allikkoon tarkastelujakson aikana. Jo prosentin tai vajaan lasku bruttokansantuotteessa suhteessa perusuraan lisäisi julkista velkaa ja alijäämää merkittävästi vuoteen 2023 mennessä. Sivulla 76 julkisen talouden suunnitelmassa on esitetty näitä laskelmia. Toiseksi Suomen kotimarkkinoiden kehitys on pitkään laiminlyöty, vaikka tarvitsisimme selvästi elinvoimaisempia kotimarkkinoita myös kasvualustaksi yrityksille ja sitä myöten työllisyydelle. Elinvoimainen talous edellyttää väistämättä sekä vetäviä vientimarkkinoita että vetäviä kotimarkkinoita. Tätä kroonista suomalaisen yhteiskunnan epäkohtaa ei ole korjattu. Kolmanneksi emme voi sulkea pois poikkeuksellisiakaan tapahtumia finanssimarkkinoilla, jotka johtuvat rahapolitiikan poikkeuksellisen laajamittaisista ja historiallisista vääristymistä. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan kyseessä on monessa mielessä hutera taloussuunnitelma tuleville vuosille. Tämä kehitys näyttää valitettavasti olevan huonoa jatkoa sille, mitä Suomen talouspolitiikassa on tapahtunut jo pidempään. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana Suomen velkaantumisnopeus on ollut huimaa — velka on lähes tuplattu sitten finanssikriisin. Nyt julkista velkaa ja alijäämää lisätään noususuhdanteessa ja suhdannehuipullakin. On syytä myös muistuttaa, että taloussuunnitelma on räikeässä ristiriidassa ennen eduskuntavaaleja esitetyn valtiovarainministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-10-08T19:13:58,2019-10-08T19:18:39,Hyväksytty,1.1 2019_46_209,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä päivänä täällä on puhuttu hyvin paljon valtiontalouden kestävyydestä ja työllisyydestä, ja minä nyt lainaan sitä, mitä valtiosihteeri Hetemäki on todennut siitä, mitä esimerkiksi palkkatuella saataisiin aikaiseksi: Elikkä meillä olisi 91 000 ihmistä enemmän töissä, jos ikääntyvien työllisyys olisi sama kuin Ruotsissa, ja myönteinen vaikutus olisi noin kaksi ja puoli miljardia euroa julkisen talouden jäämää. Elikkä meillä ei olisi yhtään hädän päivää. Muissa Pohjoismaissa työllisyys on paremmalla tasolla, koska noissa maissa panostetaan palkkatukeen ja palveluihin. Näin Rinteen hallitus tulee tekemään, ja tämä on yksi mahdollisuus, mikä myös parantaa työllisyyttä ihan merkittävästi. Arvoisa puhemies! Antti Rinteen hallitusohjelmassa lähdetään muuttamaan politiikan suuntaa. Kansa halusi muutoksen politiikan suuntaan vaaleissa äänestäessään sosiaalidemokraatteja. Vuoden 2020 budjetti vastaa hallitusohjelmakirjauksia ja parantaa pienituloisten asemaa sekä luo uskoa tulevaisuuteen. Se on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä. Rinteen hallitus palauttaa jo tämän vuoden kolmannella lisätalousarviolla kiky-leikkauksen menetykset kunnille, 237 miljoonaa euroa, ja sitten se toinen osa, 260 miljoonaa, tulee 2020 budjetissa. Kuntien valtionosuuksia lisätään vuodelle 2020 noin 1,1 miljardia. Myös varhaiskasvatuksen lisäkustannukset korvataan kunnille. Tämä kulunut vuosi on mennyt ja tulee menemään edelleenkin edellisen hallituksen esittämin toimin. Kun täällä on kuunnellut näitä puheita, niin jotenkin tuntuu, että Rinteen hallitusohjelma ja budjetti olisivat jo nyt voimassa, mutta nyt mennään edelleenkin edellisen hallituksen budjetilla, lukuun ottamatta sitä toista lisätalousarviota, jolla pistetään liikkeelle liikenneinfraa kehittäviä hankkeita parantamaan henkilöiden ja tavaroiden liikkumista Suomen väylillä. Investoinnit infraan ovat parhainta aluepolitiikkaa koulutuksen lisäksi. Arvoisa puhemies! Hallitus näkee investoinnit osaamiseen ja koulutukseen keskeisenä Suomen hyvinvoinnin, työllisyyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisena. Rinteen hallitus tekee erilaista talouspolitiikkaa kuin edellinen. Tämäkin voi joitakin hämmentää. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Haluamme, että talouskasvu hyödyttää kaikkia, ei vain niitä, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Lisäksi tämä hallitus toteuttaa aktiivista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Hallitus panostaa niihin tekijöihin, jotka lisäävät hyvinvointia ja vahvistavat talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Esim. koulutukseen lisätään ensi vuonna noin 350 miljoonaa ja etuuksia ja palveluita vahvistetaan. Esimerkiksi takuueläkkeeseen tulee 50 euroa lisää ja kansaneläkkeeseen 34 euroa kuukaudessa. Perusturvaan tehdään 20 euron tasokorotus. Indeksikorotukset tehdään etuuksiin ja palvelujen rahoittamiseen normaalisti neljän vuoden tauon jälkeen. Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusikää nostamalla parannetaan nuorten tulevaisuuden työllisyys‑ ja tulokehitystä. Pelkän perusasteen suorittaneiden ihmisten työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun taas toisen asteen suorittaneiden noin 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen yli 85 prosenttia. Koulutus parantaa merkittävästi työllisyyttä mutta myös työuran kestoa. Korkeakoulutettujen työurat kestävät jopa 15 vuotta perusasteen varassa olevia pidempään. Koulutustason nostaminen on välttämätöntä, jos haluamme nykyistä merkittävästi korkeampaa työllisyyttä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että osaavaa työvoimaa on tulevaisuudessa myös teollisuuden ja palveluiden eri tasoilla. Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti väylistä: Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie‑, raide‑ ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Kokonaisuutena se on tämän hallituksen ajalle [Puhemies koputtaa] 2,1 miljardia ja perusväylänpidossa 1,4 miljardia. Näillä esityksillä tulemme menemään eteenpäin kohti parempaa työllisyyttä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-08T19:18:56,2019-10-08T19:24:24,Hyväksytty,1.1 2019_46_210,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys on juuri sitä, mitä alkukesällä julkaistu hallitusohjelma lupaa. Mutta odotukset 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisesta ovat täysin epärealistisia, koska hallitusohjelmassa ei tarjota uskottavia ratkaisukeinoja siihen, miten tavoite kyettäisiin saavuttamaan. Tämä kuuluisa ”seitsemänvitonen” on se, minkä varaan myös budjetti on rakennettu. Kulupuoli kasvaa vuoden 2020 talousarviossa hieman yli 2 miljardia. Tämä on 4 prosentin korotus vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. Yli miljardin pysyvien menojen korotus varmistaa, että rahat valtion kirstussa hupenevat jatkossakin, ja 750 miljoonan kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit eivät meitä pelasta hiipuvalta talouskasvulta. Valtionvelka tulee kipuamaan tämän budjetin myötä 109 miljardiin euroon. Eikä tässä vielä kaikki, vaan valtion tuottavaa omaisuutta ollaan lyömässä lihoiksi oikein urakalla. Eikö tämä ole vasemmiston perinteisen linjan vastaista, vai puhaltavatko sielläkin talouspolitiikan osalta uudet tuulet? Onko tämä vastuullista ja järkevää nykyisiä ja tulevia sukupolvia ajatellen? En voi väittää liiaksi ikävöiväni Sipilän hallitusta, mutta kyllä sen talouspolitiikka oli vastuullisemmalla pohjalla verrattuna nykyhallitukseen. Hämmästelenkin suuresti, miten keskusta voi olla mukana tällaista löysää talouspolitiikkaa harjoittavassa hallituksessa, kun se vielä viime vaalikaudella pyrki vastuulliseen taloudenpitoon. Toinen hallituksen ja erityisesti keskustapuolueen politiikkaan liittyvä asia on polttoaineiden neljännesmiljoonan veronkorotukset. Autoilu- ja lämmityskulut nousevat tämän myötä monilla suomalaisilla, ja tämä kohdistuu erityisesti maaseudun väkeen. Eikö hallitus välitä heistä, kun tällaista menee tekemään? Asumisen kalleus on Suomessa merkittävä ongelma. Ja yhä edelleen tämä maa pitkine välimatkoineen on paikka, missä auto on monille aivan välttämätön. Arvoisa puhemies! Hyvää hallituksen budjetissa on yritys kohentaa köyhimpien eli pienituloisten eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden asemaa. Luonnosta huolehtiminen on todella tärkeää. Tie- ja ratahankkeisiin panostaminen on kelpo asia ja sisäiseen turvallisuuteen panostaminen järkevää ja aivan välttämätöntä, kun uudentyyppiset turvallisuusuhat kohdistuvat maahamme. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto on myös hyvä asia. Luettelin siis juuri monia hyviä panostuksia tässä budjetissa, mutta vakavaa pohdintaa ja huolta aiheuttaa se, että konkreettisten toimenpide-esitysten puuttuminen tulevien menojen kattamiseksi on todellista, elikkä niitä ei ole. Siksi päätelmäksi jää, että valtion omaisuutta myydään ja lainaa otetaan — kasvatetaan siis valtion velkaa. Tiedossa on ollut jo kauan, että maailman talouskasvu on hiipumassa ja se tulee vaikuttamaan myös Suomen talouteen. Mutta annetaan nyt sitä aikaa hallitukselle näyttää. Vuoden päästä tiedämme, miten hallituksen budjettiesitys on toiminut ja, ennen kaikkea, onko vaalilupaukset täytetty. Ja koska tänäänkin on voimallisesti puhuttu 0,7:n hoitajamitoituksesta: Perussuomalaiset ovat, jo heti alusta lähtien, halunneet hoitajamitoituksen 0,7:ään. Meillä on paljon myös hoitajataustaisia edustajia, joihin itsekin kuulun. Tiedämme, että työ on vaativaa. Sitä, että hallitus siirtää tämän hoitajamitoituksen voimaantulon vuoden 2023 huhtikuuhun ja näin ollen seuraavan hallituksen kontolle, ei kukaan ymmärrä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-08T19:24:27,2019-10-08T19:29:26,Hyväksytty,1.1 2019_46_211,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Julkisessa taloudessa on edelleen kestävyysvaje, jota ei nähdäkseni ole vielä ratkaistu. Valitettavan vähän kuulen hallituksen puhuvan tästä. Valtionvelkaa kasvatetaan, vaikka väestön enemmistö tuoreen tutkimuksen mukaan odottaa velanoton vähentämistä ja lopettamista. Menoja kasvatetaan reippaasti, vaikka rahoituspohjaa ei ole varmistettu. Kunnille säädetään lisää velvoitteita, vaikka ne kyntävät syvällä jo nykyistenkin tehtävien ja historiallisen vaikean taloustilanteensa kanssa. Eilen kuulimme, kun valtiovarainministeriökin arvioi, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja talous hiipuu alle prosenttiin lähivuosina. Arvio kuului, ettei se riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin. Tämä on huolestuttava tilanne, jonka pitäisi herättää meidät kaikki tässä salissa. Olkoonkin että budjetissa on sinällään monia ihan hyviä lisäyksiä, huoli kuitenkin kohdistuu hallituksen talouspolitiikan isoon kuvaan, joka näkyy konkreettisesti tässä budjetissa. Jos hallitus todella tähtää kestävään yhteiskuntaan, miten tämä riski on otettu huomioon tässä budjetissa? Fiksuja panostuksia kannattaa toki tehdä, mutta niille on oltava rahoitus, ja tässä budjetissa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työllisyystavoitteista pitäisi kiireesti päästä työllisyystekoihin. Hallitus on hehkuttanut myöskin panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Olen kuitenkin huolissani siitä, miten tämä tehdään. Lukuisia kertoja olemme tässäkin salissa puhuneet siitä, ettei toisen asteen ongelmia ratkaista palkkaamalla määräaikaisia opettajia muutamaksi vuodeksi. Onko mietitty, mitä sen jälkeen? Hallitus puhuu korkeakoulujen kunnianpalautuksesta ja hallituksen tekemästä arvovalinnasta. Korkeakoulutukseen on lisätty 60 miljoonaa, mutta se on hupenemassa lähinnä opiskelupaikkojen lisäämiseen. Ellei opiskelupaikkojen lisäämisestä aiheutuvia kustannuksia kompensoida korkeakouluille, uppoavat jo myönnetyt lisärahat lähes täysin näiden uusien vastuiden toteuttamiseen. Minkälainen kunnianpalautus tämä on? Entä rahoitetaanko lisäykset yliopistoille leikkaamalla Akatemian tutkimusvaltuuksia 30 miljoonaa vuonna 2020? Yliopistojen raha ei lisäänny siitä, että sitä siirretään taskusta toiseen. Tai miksei olla vielä rohkeampia ja kohdenneta tulevaisuusinvestointeja yliopistojen pääomitukseen, mikä loisi pidempiaikaisen ratkaisun? Tätä olemme kokoomuksena esittäneet. Entä onko edelleen tavoitteena saada nostettua tki-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta? Budjetin valossa ei tältä näytä. Tki-panos näyttäisi pysyvän 2,72 prosentissa bkt:stä. Sitten pari sanaa sosiaali- ja terveyspalveluista: Terapiatakuusta, hoitotakuusta, mitoituksista puhutaan täällä kauniisti. Mikseivät ne näy talousarviossa kunnolla? Se näin ytimekkäästi. Vielä liikenteestä: Tunnin junat vaativat selkeän tavoiteaikataulun. Tällä valmistelutahdilla huoli on, että emme ehdi kiinni seuraavaan EU-rahoitushakuun. Tämä on kriittisen tärkeä asia. Pirkanmaan osalta todettakoon, että on hienoa, että Hämeenkyrön ohitustielle on löytynyt rahoitus, ja Ysitiellä pätkän lisäkaista on hyvä alku, mutta sielläkin suunnittelua pitäisi tehdä laajemmin. Myös Vaitinaron risteysongelma valtatiellä 12 kaipaa ratkaisua. Ja jos ympäristöystävällistä liikkumista halutaan edistää, niin kaupunkipolitiikassa siihen olisi monenlaisia ratkaisuja, niin täällä pääkaupunkiseudulla kuin sitten vaikkapa Tampereella, missä ratikan uuteen haaraan tulisi varata valtionosuus. Vastaavasti joukkoliikennetukea olisi kasvatettava merkittävästi nykyistä enemmän. Se lisäisi positiivisella tavalla liikkumistapojen muutosta kaupungeissa ja olisi positiivista kaupunkipolitiikkaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-08T19:29:28,2019-10-08T19:33:36,Hyväksytty,1.1 2019_46_212,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme pieni maa, meitä on vähän, olemme pisara maailman meressä. Jotta selviämme ja menestymme, meidän tulee tehdä yhteistyötä ja puhaltaa yhteen hiileen. Yhteistyön rakentaminen lähtee siitä, miten puhumme toisillemme. Edustaja Rantanen peräänkuulutti täällä toisten kunnioittamista. Olen samaa mieltä: kilpaillaan siinä keskenämme. Meitä on täällä eduskunnassa erilaisia edustajia, mikä on rikkaus, meitä on erilaisia puolueita, mikä on rikkaus, ja meillä on arvomme, joiden pohjalta toimimme, teemme valintoja ja päätöksiä. Olen miettinyt tämän päivän keskustelun aikana, mitä yhteisiä arvoja meillä on. Voisiko yhteistä olla lapset ja yhteinen tehtävämme, lapsiystävällisen Suomen rakentaminen ja samalla syntyvyyden kääntäminen nousuun? Siihen liittyen olemme kuulleet monta hyvää puheenvuoroa. Lapsissa on tämän maan tulevaisuus. Lapsiin panostaminen on tulevaisuuteen panostamista. Lasten eteen meidän kaikkien kannattaa tehdä yhdessä työtä, sillä jokainen lapsi on mittaamattoman arvokas. Monet suomalaiset pitävät perhettä ja lapsia tärkeimpien arvojensa joukossa. Perhemyönteiset arvot ja lapsiystävälliset päätökset rohkaisevat maamme nuoria sitoutumaan, perustamaan perheitä, saamaan lapsia ja kasvattamaan heitä tulevaisuuden vastuunkantajiksi. Lapsia ja ympäristöä ei tule asettaa vastakkain. Kun suojelemme luontoa, hoidamme ympäristöä, huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta, viljelemme ja varjelemme, teemme sitä lapsillemme. Edustaja Petelius kuvasi hienosti monimuotoisuuden varjelemista. Sillä on suuri merkitys esimerkiksi elinkeinoista matkailuelinkeinon kehittämiseen, ja se olisi Suomelle hieno tulevaisuuden mahdollisuus. Meidän aikuisten tehtävä on ratkoa ilmastohaasteet, ei lasten. Annetaan lasten olla lapsia. Suomi on jo hyvällä tiellä, kuten edustaja Hoskonen täällä sanoi. On paljon konkreettisia tekoja ja ratkaisuja, joita voimme tehdä ympäristön ja lajikadon eteen. Työtä riittää täällä Suomessa, ja siihen on varattu budjetissa rahoitusta. Huolehditaan myös maataloudesta, että Suomessa on mahdollisuus kasvattaa puhdasta suomalaista ruokaa. Ruoka kasvaa maalla. Siksi koko Suomesta tulee pitää huolta. Meidän tulee auttaa erityisesti siellä, missä suurimmat päästöt tehdään. Siihen tarvitaan kehitysyhteistyötä, johon suunnataan myöskin rahaa. Meidän tulee kehittää teknologiaamme ja viedä sitä maailmalle. Se tuo meille lisää työtä. Tehdään tätä kaikkea lasten ja tulevien sukupolvien vuoksi. Arvoisa puhemies! Budjetissa otetaan monia hyviä askelia perheitten tukemiseen: yksinhuoltajien lapsilisät nousevat, lapsilisät nousevat myös neljännestä lapsesta eteenpäin, pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja korotetaan, päiväkotien ryhmäkoot pienenevät, lasten koulua kehitetään, koko koulupolkuun satsataan, jotta jokainen lapsi pääsee koulussa kehittämään vahvuuksiaan. Jokaiselle taataan yksi harrastus koulupäivän yhteydessä. Myös opiskelevien lapsiperheiden toimeentulo paranee, ja perhevapaauudistuksessa otetaan perheitten toiveet huomioon. Arvoisa puhemies! Olemme hyvässä alussa. Tästä meidän tulee jatkaa. Seuraava askel voisi olla sitten lapsilisien reilumpi korottaminen, [Puhemies koputtaa] kuten Virossa on tehty. Lapset tekevät tulevaisuuden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-08T19:33:40,2019-10-08T19:39:04,Hyväksytty,1.1 2019_46_213,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meidän käsissämme on vuoden 2020 talousarvioesitys. Siellä on toki paljon hyvääkin, sitä ei voi kiistää, mutta tämä esitys ei ole kaikkiaan kestävällä pohjalla. Tuntuu oikeasti, että rahat eivät nyt millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. On huolehdittava myös nykyhetkestä ja samalla luotava katsetta tulevaisuuteen. Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus. Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Minua kiinnostaa, miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet. Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea? Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja ennen kaikkea myös maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset? Edustaja Antti Lindtman aikaisemmin sanoikin, että lapio lyödään maahan. Voidaanko siis rivien välistä lukea, että käytetään lapioita, kun koneiden käyttöön ei ole kohta mahdollisuutta kalliin polttoaineverotuksen takia? [Aki Lindén: Symbolinen ilmaus!] Olen huolissani myös maatalouden pärjäämisestä ja kotimaisesta tuotannosta. Oli mielenkiintoista, että edustaja Iiris Suomela otti puheeksi espanjalaisen maanviljelijän. Kyllä nyt eniten kotimaisuudesta pitäisi olla huolissaan ainakin minun mielestäni. Hallituspuolueet ovat kertoneet niistä asioista, jotka ovat talousarvioesityksessä. Toki on tärkeää puhua myös siitä, mitä siellä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkös-asia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta. Hoitajamitoitus puhututtaa, ja se on tietysti saatava kuntoon, mutta nostaisin esille myös omaishoidon. Meidän oma maamme olisi pahassa pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoito verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole? Äskettäin oli mielenkiintoinen uutinen, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei sitten ollutkaan kuuleman mukaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä. Mitä se hyödyttää, jos paukutellaan henkseleitä, että laitettiin hyvään tarkoitukseen rahaa, vaikka se raha meneekin johonkin ihan muuhun? Huoli, kaikilla meillä on huoli vanhuksista. Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Tänään luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään. Vasta aloittaneena edustajana tässä keskustelussa olen oikeastaan todella yllättynyt ollut siitä, kuinka paljon hallituksen puolelta on kommentoitu juuri perussuomalaisia ja perussuomalaisten tekemisiä. Päättelen siitä, että ilmeisesti perussuomalaiset ovat saaneet siis jo aiemminkin asioita aikaan. Täällä salissa on meillä tuossa takana Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi, joka katsoo saliin. Sen pitäisi muistuttaa meitä edustajia siitä, että huolehdimme myös tulevaisuudesta. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-10-08T19:39:06,2019-10-08T19:44:08,Hyväksytty,1.1 2019_46_214,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään aloittaneet valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyn. Palaan hieman taaksepäin siihen tilanteeseen, kun tämä uusi hallitus aloitti. Tuolloin uusi hallitus ilmoitti talouspolitiikkansa tavoitteet, jotka olivat hyvin kunnianhimoisia: työllisyysasteen tulee nousta 75 prosenttiin, ja julkinen talous tulee saattaa tasapainoon vuoteen 2023 mennessä. Valtion menoja päätettiin hallitusohjelmassa lisätä puolueiden vaalilupausten kattamiseksi, mutta hallitus kuitenkin vakuutteli, että parantuvalla työllisyydellä ja veronkorotuksilla nämä uudet menot voidaan kattaa. Hallitus on myös korostanut, että tehtyjä menolisäyksiä arvioidaan uudelleen, mikäli riittäviä työllisyystoimia ei saada aikaiseksi. Tämä jää nähtäväksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen vakuutteluilta putosi pohja alta eilen, kun budjettiehdotus ja uusin taloudellinen ennuste julkaistiin. Ensinnäkin talouskasvu on hiipumassa tulevina vuosina alle prosentin. Emme voi puhua vielä taantumasta, mutta siihenkin pitää varautua. Huolestuttavaa tästä kehityksestä tekee se, ettei Suomella ole käytännössä kerättynä rahaa sukanvarteen laihempia vuosia varten, vaikka takanamme on voimakas nousukausi. Huonoihin aikoihin varautumisen sijasta hallitus lisää budjetissaan valtion menoja 2 miljardilla eurolla. Meno tuntuu jatkuvan sellaisena kuin mitään huolia ei olisikaan. Tämän lisäksi valtion tuottavaa omaisuutta myydään ensi vuonna 1,3 miljardilla eurolla ja verotusta kiristetään, jotta vaalilupaukset voidaan lunastaa. Meidän suurin huolenaiheemme tässä salissa on liittynyt hallituksen työllisyyspolitiikkaan, niiden 300 000 suomalaisen auttamiseen, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä. Hallituksen työllisyystavoite makaa valitettavasti hötteikön päällä. Kuvaavaa on, ettei hallituksen päätöksistä yhdellekään ole voitu laskea työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Päinvastoin arvioiden mukaan hallituksen toimet vähentävät työllisyyttä jopa 16 000 hengellä. Näin ollen työllisyyttä pitäisi kauden aikana pystyä lisäämään yhteensä 75 000:lla. VM toteaa myös ennusteessaan, ettei hallitus pääse asettamaansa työllisyystavoitteeseen tällä haavaa — ja mikäli tämä työllisyystavoite jää saavuttamatta, samalla jää myös julkisen talouden tasapaino. VM:n arvion mukaan valtio ja kunnat ottavat uutta velkaa 5,5 miljardia euroa vuonna 2023. Julkisen talouden tasapaino on jäämässä näillä toimilla kauaksi ja velka taas tulevien sukupolvien maksettavaksi. Kolmanneksi, arvoisa puhemies, hämmästelen hallituksen veropolitiikan linjaa. Tuntuu siltä, että tämä hallitus on unohtanut tavalliset palkansaajat, jotka nousevat joka aamu ja lähtevät töihin. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Monen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna, kun palkan sivukulujen kasvua ei palkansaajalle kompensoida. Veronmaksajain Keskusliitto on arvioinut, että keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna 160 eurolla. Päälle tulevat lisäksi ankarat korotukset polttoaineveroon, kotitalousvähennyksen leikkaus ja asuntolainojen korkovähennyksen leikkaus. Käteen jää vähemmän, ja eläminen maksaa enemmän. Näin se, hyvät kollegat, menee. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat myös ilmaisseet huolensa budjetista. ”Niitä odotellessa”, totesivat VM:n johtavat virkamiehet puhuttaessa hallituksen työllisyystoimista. Hälytyskellojen tulisi soida tässä kohtaa hallituksen päässä. Tämä budjetti kaipaa paljon korjaamista. Rohkeutta työllisyystoimien tekemiseen tarvitaan enemmän, jotta yhä useampi suomalainen pääsee töihin ja hyvinvointipalveluiden rahoitus voidaan turvata aidosti. Olemme valmiita tukemaan hallitusta jokaisessa päätöksessä, joka lisää työllisyyttä ja vie Suomen julkista taloutta kohti parempaa tilaa. Vielä nuo toimet loistavat poissaolollaan. [Leena Meri: Niitä odotellessa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-08T19:44:16,2019-10-08T19:48:51,Hyväksytty,1.1 2019_46_215,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on nyt käsittelyssä. Se on viiden puolueen hallituksen tekemä sopimus, johon kaikkia tulevaisuuden päätöksiä nojataan. Se on sopimus siitä, että asiat tullaan hoitamaan yhdessä. Yksikään puolue ei ole määrännyt yksin hallituksen budjettiesitystä. Talousarvioesityksessä on paljon hyvää. Keskusta haluaa, että nousukauden jälkeen näköpiirissä olevaa taantumaa torjutaan elvyttämällä etupainotteisesti. Se on suhdannepoliittisesti kiistatta järkevää. Toisaalta taloustilanteen nyt parantuessa, ja kun on edessäpäin suhdannenäkymiä, että asiat eivät aina etene niin hyvin kuin voitaisiin kuvitella, on aivan oikein, että kaikkein pienituloisimmatkin pääsevät kasvuun paremmin mukaan. Monen pienituloisen asema paranee, ja toivottavasti se tulee näkymään meille esim. ruokajonojen lyhenemisenä sekä asunnottomien ja toimeentulotuen saajien vähenemisenä. Perustienpidon liikennehankkeisiin varataan vuositasolla noin 300 miljoonan euron korotus. Talvitienpitoon tulee 20 miljoonaa euroa vuositasolla ja yksityisteihin 13 miljoonaa euroa. Nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä ihmisten liikkumiselle, paikalliselle elinkeinoelämälle ja erityisesti alueille, joilta puuttuu tai joilla on heikko julkinen liikenne. Savo-Karjalan alue, mistä minäkin tulen, on suurelta osin juuri tällainen alue. Liikennehankkeet myös työllistävät paikallisesti paljon ihmisiä ja ovat siksi tärkeitä kaikissa Suomen maakunnissa. Maakunnille tulevaa aluekehitysrahaa voidaan jakaa jatkossa nykyistä ketterämmin, ja se on tärkeää monissa maakunnissa, kuten kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa. Arvoisa puhemies! Meillä on kiistatta maassa isoja haasteita siinä, kuinka saamme talouskasvun pysymään sellaisena, että nostamme työllisyyttä niillä 60 000 ihmisellä ja että saamme työllisyysasteen nostettua 75 prosenttiin. Nämä vaativat määrätietoisia toimia esimerkiksi yrittäjyyden suhteen, ja toivonkin hallituspuolueilta yli puoluerajojen — ja myös oppositiolta — että näitä toimia tullaan tulevaisuudessa miettimään vakavasti ja mietitään yhdessä. Työmarkkinajärjestöille toivon viisautta tehdä oikeasti työllisyyttä parantavia toimia ja toivon niiden miettivän myös sitä, että meidän kilpailukykymme säilyy. [Matias Marttinen: Miksette tee itse?] Toinen tärkeä kysymys on syntyvyyden jyrkkä aleneminen. Tähän pitää miettiä yli puoluerajojen ratkaisuja. Lapsiperhearjen sovittamisen opiskelun ja työn oheen on oltava nykyistä helpompaa ja joustavampaa. Perhevapaauudistus on tehtävä tällä hallituskaudella, ja vanhempainetuuksia on korotettava mahdollisuuksien mukaan. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lapsiystävällisen ilmapiirin luominen maahamme. Siinä meidän kaikkien on oltava mukana, yli puoluerajojen. Arvoisa puhemies! Toisen asteen koulutuksen ulottaminen kaikille kansalaisille on periaatteellisesti hyvä asia, samoin varhaiskouluun panostaminen. Hallituksen tehtävä on kuitenkin myös huolehtia siitä, että jo valmiiksi haasteellisessa taloudellisessa asemassa olevat kunnat eivät joudu näiden uudistusten maksumieheksi, ja tämä meidän on pystyttävä takaamaan. Talousarvioesityksessä ja hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Kunhan pidetään huolta työllisyydestä ja talouskehityksestä, monen ihmisen tilanne paranee tässä maassa ja Suomi tulee olemaan entistä parempi paikka elää ja yrittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-10-08T19:48:52,2019-10-08T19:52:44,Hyväksytty,1.1 2019_46_216,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle on arvovalinta. Se unohtaa oman kansan. Hallituksen aloitettua työnsä pääministeri Antti Rinne lausui jotenkin niin, että Afrikan asia on meidän asiamme. Nyt budjetin julkaisun myötä sana näyttää muuttuneen lihaksi. Kehitysmäärärahoihin osoitetaan valtavia korotuksia tähän vuoteen verrattuna. Yhteensä satoja miljoonia euroja haaskataan ilman varmuutta siitä, millainen vaikuttavuus näillä rahoilla saadaan aikaan. Tämä on täysin vastuutonta omia kansalaisia kohtaan. Miksi joku Afrikka tai joku muukaan vieras maa olisi meidän asiamme? Vuosikymmeniä Eurooppa ja Suomi ovat haaskanneet satoja miljardeja kehitysapuun. Mitä todellisia tuloksia sillä on saatu aikaan? Kuka näyttää tuloksen saavutuksista? Lista taitaa olla aika lyhyt. Suosittelen jokaiselle luettavaksi entisen kehitysaputyöntekijän Matti Kääriäisen kirjaa Kehitysavun kirous. Kirja osoittaa, kuinka tehotonta ja valvomatonta avun käyttö on. Vastikään jonkin maan syrjäytetyn diktaattorin patjan alta löytyi valtava määrä varastettuja kehitysapurahoja, ja aikanaan joku suomalainen huussiseura on rakennellut, onkohan Sambiaan, huusseja elikkä vessoja 14 000 euron kappalehintaan. [Leena Meri: Oho!] Eivätköhän afrikkalaiset olisi tuonkin tarpeen osanneet itse hoitaa. [Eveliina Heinäluoma: Mennäänkö budjettiin! — Leena Meri: Eivätkö kehitysapurahat liity budjettiin?] Afrikan asia ei totisesti ole meidän asiamme. Eikö viimein asioiden hoito pitäisi antaa heidän omiin käsiinsä eikä auttaa heitä avuttomiksi, koska kuten on nähty, kannettu vesi ei kaivossa pysy. Suomi haluaa näköjään olla sosiaaliturvan suurvalta. Siksipä rahkeita suomalaisten asioiden hoitoon ei enää riitä. Asiaan on myös ilmestynyt uusia kauhukuvia. EU:n suomalaiskomissaari sai hoidettavakseen vastasynnytetyn Afrikka-salkun. Pelkona on, että tämä komissaari Suomen mallioppilasroolia korostaakseen avaa vielä kaikille avoimen, uuden Kela-kortin. Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Antti Rinne, antakaa Afrikka afrikkalaisille ja keskittykää oman kansan asioihin. Vain sitä varten teidät ja meidät on tänne eduskuntaan valittu. Korviin jo koskee joka päivä, joka tunti ja kaikkialla hoettu sana ilmastonmuutos, joka suomennettuna tarkoittaa ’verojenkorotus’. Tämähän näkyy jo talousarviossa. Ilmasto on muuttunut ennen, nyt ja tulevaisuudessakin. Tämä on luonnon loputon ja normaali kiertokulku. Nyt vallitseva massahysteria on jotenkin yli käsityskyvyn käyvää, kun näennäisestikin järkevät ihmiset vauhkoontuvat mukaan. Tämä aika on synnyttänyt jo uusia jalustalle nostettuja messiaita, joita palvotaan. Eduskunnassakin kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat niin sanottuja 1,5 asteen puolueita, jotka kakadulauman lailla hokevat tuon keksaistun lämpötilalukeman hirvittävyyttä, ja näillä syillä sitten onkin mukava lätkäistä lisää ilmastoveroja. Lopuksi lohdutuksen sana: Maailmanloppu ei ole vieläkään näköpiirissä, ei ainakaan edellä mainituista syistä. Päivä se on vielä huomennakin. — Ei muuta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1448,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2019-10-08T19:52:53,2019-10-08T19:57:19,Hyväksytty,1.1 2019_46_217,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään täällä salissa käyneet hyvää keskustelua hallituksen esityksestä ensi vuoden talousarvioksi. Keskustelussa ovat hyvin käyneet ilmi asiat, joista olemme samaa mieltä ja joista eri mieltä. Hieman yleistäen: meillä kaikilla näyttää kyllä olevan sama päämäärä, mutta keinot vaihtelevat. Vaikka välillä on kenties nähtävissä tahallistakin väärinymmärrystä, voin kuitenkin sanoa, että ymmärrän monet näkökannat myös opposition puheenvuoroista. Uskon, että meillä kaikilla on vilpitön tahto rakentaa parempaa Suomea. Talousarviota voi hyvin luonnehtia hallituspuolueiden näköiseksi. Siinä näkyvät arvot, joita puolueet edustavat. Keskustalaisena olen erittäin tyytyväinen siitä, että viime vaalikaudella aloitettu pienempien tukien korottaminen jatkuu nykyisessä hallituksessa. Esimerkiksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisän ja opiskelevien vanhempien toimeentulon kohennuksilla on selvä ja kirkas arvopohja. Ne ovat asettautumista puolustamaan niitä, joiden arki on tiukkaa, joiden arki on taloudellista taistelua. Lapsi- ja perhemyönteisyyden vahvistaminen yhteiskunnassa ja lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen on erittäin tärkeää myöskin syntyvyyden laskiessa. Yhteiskunnan lapsiystävällisyydellä on merkitystä. Sillä todella on merkitystä, puhumattakaan pontevista koulutuspanostuksista, massiivisesta infrapaketista, veronalennusten kohdistamisesta pieni- ja keskituloisille, yritysten investointien tukemisesta, aluepolitiikasta ja niin edelleen. Uskon, että myös opposition puolelta saamme vahvan tuen näille hallituksen toimille. Arvovalinta on myös se, että hallitus on nostamassa pienimpiä eläkkeitä ja korjaa vanhushoivan epäkohtia. Jokainen ihminen ansaitsee ihmisarvoisen ja inhimillisen hoivan. Vaikka maailma ei tule valmiiksi kertaheitolla, sitä kohti voidaan askeltaa, ja näin tapahtuukin. Budjetissa on myös suomalaisia koskevia kiristyksiä. Tämä on tietenkin valitettavaa, mutta maailmaa ei voida rakentaa niinkään, että mikään ei saisi muuttua. Yksikään hallitus koskaan ei ole voinut vain jakaa ottamatta mistään. Hallitus tekee sen kuitenkin mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Kokonaisuus nostaa kaikkein huonoimmassa asemassa olevien toimeentuloa merkittävästi. Tämä tapahtuu nyt toisessa hallituksessa peräkkäin. Tästä olen hyvin tyytyväinen. Yhteiskunnan arvo mitataan sillä, miten se onnistuu huolehtimaan heikoimmistaan. Tässä budjetissa on, arvoisa puhemies, tulevaisuuden nimi ja tulevaisuuden leima. Budjetti on vastuullinen, maltillinen ja ihmisten asialla. Puhemies! Jatkuvan möykän sijaan tarvitsemme tekoja, jotka rakentavat ihmisten luottamusta huomiseen. Sitä luottamusta voimme rakentaa vaikkapa sillä, että lopetamme maailmanlopun maalailun ja keskitymme lisäämään työtä, turvallisuutta ja toivoa. Sitä ihmiset tarvitsevat, ja sitä meidän kuuluu tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-08T19:57:28,2019-10-08T20:01:54,Hyväksytty,1.1 2019_46_218,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen budjettiesitys osoittaa, että työllisyydenhoidon ja investointien laiminlyönti on historiaa. Panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen luovat edellytyksiä työllisyydelle, yrittäjyydelle ja talouden kasvulle. Panostukset kansalaisten perusturvaan, toimeentuloon ja palveluihin kertovat, että ihmisten tasa-arvoisuus, inhimillisyyden kunnioitus ja heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen, siis sosiaalinen oikeudenmukaisuus, on istuvan hallituksen arvokeskiössä. Toisin kuin tässä salissa on väitetty, me emme syö lastemme tulevaisuutta. Päinvastoin me vahvistamme hyvinvointivaltion kivijalkaa, jotta kestävä kasvu turvaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Ilman nyt tehtäviä panostuksia meillä ei ole syytä olettaa, että talous, työllisyys, hyvinvointi saati syntyvyys lähtisi nousuun. Istuntokautta ehti kulua vajaa kolme kuukautta, kun oppositio jätti välikysymyksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Etenkin kokoomus on ollut kärkäs väittämään, että hallitusohjelmasta ja budjetista puuttuvat kaikki työllisyyttä parantavat toimet. Samaan hengenvetoon se omaan vanhakantaiseen, umpikapitalistiseen maailmankatsomukseensa nojaten väittää, että hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta. Kokoomuksen mukaan investoinnit tulevaisuuteen ja työllisyyteen murentavat hyvinvointivaltion pohjan. Valtiosihteeri Hetemäki otti poikkeuksellisen vahvasti kantaa työllisyyskeskusteluun todetessaan, että Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsissa ja Tanskassa tehdystä politiikasta. Sen kärjessä on aktiivinen työvoimapolitiikka, jossa panostetaan yksilöllisiin työllisyyspalveluihin, sekä uudistetun palkkatuen hyödyntäminen nykyistä huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. Samalla kannustinloukkuja on vähennettävä ja työelämän joustavuutta lisättävä. Näihin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua tavallisia palkansaajia, työttömiä tai pk-kenttää kurittamatta. Luotan, että neuvotteluja käyvät työmarkkinaosapuolet löytävät ratkaisut näihin kysymyksiin. Työttömiä rangaissut aktiivimalli poistetaan. Hallitus käynnistää uudelleen kuntakokeilun, jonka tulokset on kiistatta vahvistettu. Hallitus on tehnyt 25 kohdan toimenpidelistan, jolla työllisyyttä kohennetaan. Osa näistä on saanut oppositiolta kiitosta, mutta se kritisoi edelleen työvoimapalveluihin panostamista, koulutukseen ja liikenteeseen investoimista. Kokoomus lanseerasi viime viikon sloganinsa ahkerasta keskiluokasta. Hallituksen esitys parantaa ostovoimaa jopa 70 prosentilla suomalaisista. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 200 miljoonalla. Kokoomusta kiukuttaa se, että kaikkein suurituloisimmat jäävät näiden verohelpotusten ulkopuolelle. Slogan kiteyttää kuitenkin oikeiston todellisen ihmiskuvan: pienipalkkaisten alojen työntekijät, joista monien lapset elävät tänä päivänä köyhyydessä, eivät ole ahkeria. Sosiaalidemokraateille kaikki rehellinen työ on arvokasta, eikä työntekijöitä tule jakaa kahteen kastiin. Me emme halua lisätä tuloeroja halpatyövoimalla. Me edellytämme, että Suomessa jokaisella on oikeus tehdä työtä, jolla elättää itsensä ja perheensä. Me emme halua palata luokkayhteiskuntaan, jota kohti Suomea viime kaudella vietiin. Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja sen mukana elävän kotimaisen talouskehityksen oloissa. Vaikka talous kasvaa edelleen, hallitus varautuu heikentyviin näkymiin vientiä, kokonaiskysyntää ja kasvua tukevalla finanssipolitiikalla, joka sisältää myös elvyttäviä elementtejä. Euroopassa on alettu esittää voimakasta kritiikkiä vallalla ollutta talouspolitiikkaa kohtaan. Jopa yksi sen kovimmista kannattajista, Financial Times, on todennut, että kestävä kasvu edellyttää kapitalistisen järjestelmän uudelleen rakentamista. Tämä on merkittävä ja mielenkiintoinen kannanotto. Sixten Korkman totesi viime viikolla, että nyt kaivataan finanssipoliittista elvytystä, siis aikaisempaa vahvempaa otetta tilanteessa, jossa taloutta ja työllisyyttä on tuettava. Toimiakseen markkinatalous tarvitsee paitsi korkean työllisyysasteen, myös ihmisten luottamusta oikeudenmukaisuuteen ja tulevaisuuteen. Onko todella niin, että kokoomus jää yksin puolustamaan kovaa ja auttamattomasti jälkijunassa laahaavaa markkinaoppiaan, jonka tie nykyisessä muodossaan alkaa olla loppuun kuljettu? Ensi vuoden budjetti on osoitus vastuullisesta ja aktiivisesta finanssi- ja talouspolitiikasta. Sen päämääränä on paitsi kestävä julkinen talous, myös hyvinvoinnin lisääminen kaikille suomalaisille. Talouskasvun tulee hyödyttää kaikkia, ei vain niitä, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Tämä lieneekin sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen välisen talouspolitiikan suurin ero.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1380,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2019-10-08T20:02:03,2019-10-08T20:07:08,Hyväksytty,1.1 2019_46_219,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys toimii karmealla tavalla todisteaineistona sille, ettei vihervasemmistohallituksen toimissa ole tippaakaan vastuullisuutta. Rahaa kylvetään niin kehitysapuna maailmalle kuin tehottomaan kotouttamiseen, eikä asioita tunnuta osaavan panna tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisen tärkeää olisi huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista ja työpaikoista. Sitä hallitus ei tee. Hallitus on ohjelmassaan luvannut niin sanotusti kaikille kaikkea kivaa, ja sitä on sitten myös annettava. Mutta kun jaetaan roposia sinne tänne, kukaan ei lopulta käytännössä saa yhtään mitään, ja jos saa, niin korkeintaan hetkeksi. Hankkeilla, työryhmillä ja selvityksillä hallitus pyrkii lunastamaan vaalilupauksiaan mutta siirtää samalla vastuuta niin kunnille kuin seuraavalle hallitukselle. Huolestuttavaa nimittäin on se, että hallitus on tosiasiassa erilaisilla lyhytaikaisilla hankkeilla luomassa kunnille pysyviä kustannuksia jättäen rahoituksen kuitenkin vajaaksi tai väliaikaiseksi. Avustusten muodossa jaettava tuki kunnille hankkeisiin ei aidosti tue kuntien taloutta, vaan ne ovat hetkellisiä piristysruiskeita. Hankkeen loputtua kunnissa mietitään, millä toimintaa jatkettaisiin. Kaikessa kun on lopulta kyse rahoituksesta ja sen riittävyydestä tai jopa totaalisesta puuttumisesta. Budjetti myös paljastaa sen, ettei osa hallituksen lupauksista saa taakseen minkäänlaista rahallista panostusta. Koulutukseen on luvattu isoja satsauksia, mutta lopputulos on varsin kehno. Niin ikään hallitusohjelmassa luvattiin myös vaikkapa panostuksia tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, mutta siitä huolimatta uutta rahoitusta laajakaistahankkeiden eteenpäinviemiseksi on budjetissa tulevalle vuodelle pyöreät nolla euroa. Talousarvioesitys siis todistaa merkittävän osan hallituksen lupauksista pelkiksi mainoslauseiksi. Arvoisa puhemies! Tuntuu ihmeelliseltä, ettei hallitus osaa priorisoida. Ihmetyttää myös se, miten hallitus ei tahdo tehdä vastuullista ja kestävää politiikkaa, jossa katsotaan myös vuoden, kahden tai neljän vuoden päähän, saati kymmenen. Vastuuttomuus paistaa kauas. Kaikille kaikkea kivaa ‑politiikka ei toimi, ja sen me tulemme tällä kaudella vielä näkemään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-10-08T20:07:11,2019-10-08T20:10:05,Hyväksytty,1.1 2019_46_220,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Näen, että valtion vuoden 2020 talousarvioesityksessä keskeistä on se, että se pitää huolta pienestä ihmisestä, sellaisesta ihmisestä, joka ei kykene itse huolehtimaan itsestään. Samalla meille keskustalaisille erityisen tärkeän alkiolaisen ajattelun mukaisesti hallitus kannustaa ottamaan elämästä vastuuta. Hallitus kannustaa opiskelemaan, hallitus kannustaa tekemään työtä ja yrittämään. Nyt koulutus saa lisää rahoitusta ja yrittäjyyttä ja työn vastaanottamista helpotetaan. Hallitus luo mahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Hallitus ei poraa reikiä hyvinvointiyhteiskuntaan, vaan hallitus tilkitsee niitä reikiä ja aukkoja, joita yhteiskuntamme turvaverkoissa on. Me emme poraa, me tilkitsemme. Aika on purkaa ja aika rakentaa. Nyt rakennetaan. Arvoisa puhemies! Hallitus ei tee etuisuuksien, palveluiden ja liikenneväylien parannuksia tulevien sukupolvien kustannuksella vaan heitä varten. Nousin tänään kotonani 628 kilometrin päässä varhain aamulla 11 kuukauden ikäisen Aulis-poikani vierestä, olin nostanut hänet viereeni pinnasängystä niin kuin monesti ennenkin, ja tänään vaimoni lähetti minulle viestin, että Aulis oli ottanut tänään ensimmäiset askelensa ilman tukea. Kun ajattelen hallituksemme ohjelmaa ja ensi vuoden talousarviota, ajattelen juuri 11 kuukauden ikäistä Aulis-poikaani, joka juuri opettelee kävelemään, ja muita maamme lapsia, mutta myös tulevia sukupolvia. Tänään keskustelemme talousarviosta, jolla parannetaan yhteiskuntamme pienimpien ja hauraimpien, juuri kävelemään opettelevien, sekä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia, ja me luomme tällä talousarviolla valtiota. Näin minä ajattelen ja näen. Luomme sellaista valtiota, jossa jokaisella on mahdollisuus ja jossa jokaiselle tarjotaan riittävä tuki ja hoiva, niin lapsille kuin vanhuksille. Me luomme valtiota, jossa ketään ei pitäisi jättää yksin ja jossa monella tavalla siihen varaudutaankin. Me luomme valtiota, jossa kannattaa opiskella ja tehdä työtä ja kannattaa yrittää. Arvoisa puhemies! Nyt hallitus korottaa lapsilisiä, opintotuen huoltajakorotusta ja pienimpiä eläkkeitä. Nyt pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus, parannetaan vanhustenhoitoa. Nyt laitetaan teitä ja ratoja kuntoon ja huolehditaan maataloudesta ja maanpuolustuksesta. Arvoisa puhemies! Maamme suurin haaste tällä hetkellä on syntyvyyden suoranainen romahtaminen. Liian pitkään lapset ja lapsiperheen elämä on yhteiskunnassamme nähty usein enemmän ongelmana kuin voimavarana. Mutta ei ole mitään niin kallisarvoista kuin lapsi. Ei ole mitään niin toivoa luovaa kuin lapsi. Ei ole mitään niin selkeää ja kaunista kuin uusi ihmiselämä. Meidän on luotava lapsi- ja perhemyönteisempää yhteiskuntaa. Tämän sovimme hallitusneuvotteluissa ja kirjasimme hallitusohjelmaan. Nyt hallitus tämän talousarvion myötä lähettää perheille ja kaikille perhe-elämästä haaveileville suomalaisille myönteisen viestin. Keskustalle oli erittäin tärkeää, että nyt tuemme hyvin merkittävällä tavalla perheiden, lasten ja nuorten asemaa. Kun perheet voivat hyvin, Suomi voi hyvin. Siksi hallitus korottaa pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja turvaa vanhemmille valinnanvapauden lastensa hoitomuodon valinnassa. Kotihoidon tuki pysyy ja voi hyvin. Nyt hallituksen on tärkeää huolehtia, että myös lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus saadaan kuntoon, kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin. Arvoisa puhemies! Meille keskustassa on erityisen tärkeää, että ihmisiä rohkaistaan opiskelemaan, tekemään työtä ja yrittämään. Kuten edustaja Kurvinen tänään totesi, me keskustassa olemme valmiit kääntämään kaikki kivet, jotta työttömät työllistyvät, koska työllisyyden nostosta riippuu se, että voimme jatkaa niiden aukkojen tilkitsemistä, joita meillä yhteiskuntamme turvaverkoissa vielä on. [Sheikki Laakso: Niitä Sipilän reikiä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-08T20:10:15,2019-10-08T20:15:34,Hyväksytty,1.1 2019_46_221,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Käsissämme oleva Rinteen hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 on perusta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmän Suomen rakentamiselle. Tämä esitys kuvastaa mielestäni ennen kaikkea poliittisen suunnan muutosta: leikkauslinjalta on siirrytty uudistuslinjalle. Talouskasvun hyöty halutaan jakaa kaikille, ei vain niille, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Talousarvio perustuu hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävään talouspolitiikkaan sisältäen merkittäviä tulevaisuus-investointeja ja, mikä tärkeintä, investointeja ihmiseen, sillä mikään yhteiskunta ei voi menestyä, jos sen ihmiset voivat huonosti. Hallituksen talousarvioesitys rakentaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Tästä kertovat monet toimet, joilla kavennetaan tuloeroja ja vähennetään eriarvoisuutta. Hallitus uskaltaa tehdä satsauksia hyvinvointiin, mikä vahvistaa talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä. On tärkeää katsoa rohkeasti kauemmas tulevaisuuteen — panostukset hyvinvointiin kun tuottavat parasta tulostaan usein vasta vuosien päästä. Epäoikeudenmukaiseksi todettu työttömien aktiivimallin leikkuri poistetaan, pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla, pienimpiä eläkkeitä korotetaan ja pe-rusturvaan tehdään korotukset. Myös indeksikorotukset toteutetaan normaalisti, neljän vuoden tauon jälkeen. Voisiko sanoa, että jo oli aikakin? Hallituksen esittämillä toimilla lisätään suomalaisten ostovoimaa. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan vuoden 2020 budjetti nostaa käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista. Eniten ostovoima kasvaa nimenomaan pienituloisilla. Arvoisa puhemies! Tavoite taloudellisesti kestävämmästä yhteiskunnasta edellyttää panostuksia työllisyyteen. Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on haastava ja vaatii isoja satsauksia työllisyyspalveluihin. Lisää haasteita tilanteeseen luo eilen julkaistu valtiovarainministeriön talousennuste. Helppoja ratkaisuja haastavaan tilanteeseen ei ole olemassa. Hallitus on kuitenkin sitoutunut tekemään vuoden 2020 aikana päätöksiä, joilla lyhennetään työttömyysjaksoja ja helpotetaan työnhakijan ja työnantajan kohtaamista. Hallitus lisää palkkatuen käyttöä yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia. Yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä kannustetaan työntekijöiden palkkaamiseen madaltamalla palkkaamisen kynnystä ja palkkaukseen liittyviä riskejä. Yksi keskeinen keino työllisyystilanteen parantamiseksi on yksilöllisten työllisyyspalveluiden kehittäminen ja toisaalta yritysten toiminta- ja kasvuedellytysten turvaaminen. Riittääkö pelkkä työllisyyspalveluiden kehittäminen ja yritysten tukeminen? Ei riitä. On panostettava ennen kaikkea koulutukseen ja osaamiseen. Koulutuksen osalta meillä ei ole varaa enää leikkauksiin. Se tie on kuljettu loppuun. Hallitus panostaakin koulutukseen ja osaamiseen kaikilla koulutusasteilla. Ammatilliseen koulutukseen tulee lisärahoitusta 80 miljoonaa, ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa ja yliopistoille 40 miljoonaa. Nämä ovat merkittäviä investointeja niin työllisyyden kasvua, Suomen kilpailukykyä kuin myös syrjäytymisen ehkäisyä ajatellen. Paljon parjattuja veronkorotuksiakin tarvitaan, joita on 350 miljoonaa pysyvästi. Näin budjetin tärkeät satsaukset muun muassa koulutukseen, työllistämiseen, eläkkeisiin ja hoivaan saadaan rahoitettua. Näiden satsausten ansiosta valtaosalla pieni- ja keskituloisista ostovoima nousee, koulutuksen laatu paranee ja Suomi ottaa tiukemman otteen turvatakseen hyvinvointivaltionsa ja ollakseen jatkossakin maailman onnellisin maa. Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni — luonnollisesti, sosiaalitätinä — on keskittynyt talousarvion hyvinvointipanostuksiin, koska ilman niitä en näe yhteiskuntammekaan kehittyvän parempaan suuntaan. Eihän mikään työpaikkakaan tuota hyvää tulosta, jos työntekijät voivat huonosti. Haluan kuitenkin myös satakuntalaisena kansanedustajana esittää kiitokseni hallituksen panostuksista perusväylänpitoon. Pori—Mäntyluoto—Tahkoluoto-radan peruskorjaukseen varattu 20 miljoonan euron määräraha oli äärimmäisen tarpeellinen satakuntalaisen teollisuuden, Porin sataman ja koko maakunnan elinvoiman kannalta. On syytä muistaa Satakunnan merkitys teollisuus- ja vientimaakuntana. Voisin puhua pidempäänkin. Koska aika on rajallinen, on vain todettava, että politiikan suunta on muuttunut inhimillisemmäksi. Vaikka politiikka itsessään on kova laji, ei politiikan tarvitse olla kovaa tuottaakseen odotettuja ja tarvittavia tuloksia. Huomenna voi olla paremmin kuin tänään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-10-08T20:15:45,2019-10-08T20:20:59,Hyväksytty,1.1 2019_46_222,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vanhan maailman aikaan kaikki oli niin yksinkertaista. Vasemmisto piti heikompiosaisen puolta, demarit duunarin, kokoomus yrittäjän ja vihreät luonnon. Vanha maailma väistyi, tuli uusia asioita, uusia puolueitakin. Nyt mikään ei ole enää ihan niin. Valtiomme menot ovat pysyneet tuloja suurempina jopa koko korkeasuhdanteen ajan. Nyt julkisen talouden alijäämä on edelleen kasvamassa. Siitä huolimatta hyvinvointijärjestelmämme näyttää rapautuvan. Se rapautuu jopa vihervasemmistolaisen hallituksen aikana. Eläkeläiset ja köyhät saavat kymppinsä, mutta siinäpä se sitten on. Ei se minua hämmästytä. Taloudelliset realiteetit olivat ja ovat sellaiset, että näidenkään puolueiden vaalilupauksia ei voida toteuttaa. Ei niitä ehkä toteuttaisi mikään muukaan puolue tällaisessa tilanteessa. Häikäilemätöntä onkin vain se, että ne väitettiin toteutettavan, kunhan kyseiset puolueet nostetaan valtaan. Tässäkin salissa on moneen kertaan päivitelty, kuinka Britanniassa ja Yhdysvalloissa on voitettu vaaleja valheilla ja tyhjillä lupauksilla. Mitäköhän muuta hallituspuolueiden lupaukset olivat? Monet kansalaiset, etenkin vanhemmat ihmiset, äänestivät vanhasta tottumuksesta vasemmistopuolueita, vanhan maailman vasemmistopuolueita. Palautuuko hyvä Suomi? Voimmeko luottaa? Onko meillä todella sama suunta, turvaavat verkot, yhteinen tarina? Ei ole. Mitä tapahtuu kouluillemme? Miksi oppimistulokset laskevat? Miksi nuoret voivat pahoin? Miksi on vaikea päästä hoitoon, jos sairastuu, saada apua? Miksi mielenterveysongelmat ovat kansansairaus? Miksi hoitajat eivät viihdy työssään? Miksi hitsaaja on työtön? Miksi kaikkialla pelotellaan ikääntymisen ja lasten tekemisen mutta myös tekemättä jättämisen uhista? Miksi tärkeintä on, ettei kukaan loukkaannu toisen sanoista? Miksi tosiasioita piilotellaan? Miksi puhutaan arvoista, joita ei edes ole? Mihin katosi Suomi? Jos kysyn hallitukselta näistä asioista, kuten olemme tänään moneen kertaan kuulleet, se aloittaa luettelemisen: toisen asteen maksuttomuuteen 22 miljoonaa, ammatilliseen koulutukseen 80 miljoonaa, nuorten työpajatoimintaan 2 miljoonaa, huono-osaisten perusturvaan 39 miljoonaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoon 99 miljoonaa lisää. On sitä ja tätä projektia, selvitystyöryhmää, koordinaatiopaneelia ja valmisteluhanketta tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden hyväksi. Onko näillä jotakin vaikutusta luettelemiini ongelmiin? Tuskin. Imagomiljoonien lykkiminen sinne tänne on metodina katala. Poliittinen energia kohdistuu vääriin asioihin: sanoihin ja siihen, miltä asiat näyttävät. Vanhat, hyvät asiat tuomitaan vanhentuneiksi. Ne vanhat, kuten että meidän pitäisi korjata konkreettisia ongelmia Suomessa eikä hoivata abstrakteja asioita maailmalla tai että meillä Suomessa on syytä ensisijaisesti auttaa suomalaisia, ei muunmaalaisia, tai että meillä olisi joitakin asioita, jotka ovat olleet aina ja joista ei pitäisi luopua, tai että ei, Suomen suurin uhka ei ole vihapuhe, dieselautot, sukupuoliroolit ja perussuomalaiset vaan rajattomuus, häilyvyys, epävarmuus, turvattomuus, yksinäisyys ja tyhjyys. Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu ylevästi ihmisoikeuksista mutta nyrpistää nenää, kun suomalainen vaatii kohtuutta, oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuudentajua. Miljardit kehitysapuun ja maahanmuuton kuluihin eivät lisää globaalia, kestävää hyvinvointia, mutta paperilla ne näyttävät hyvältä — tai huonolta, riippuen mistä päin katsoo. Miksi joissain asioissa miljardit eivät ole mitään, mutta toisissa, edes vaalilupauksissa, niitä ei voidakaan toteuttaa, koska valtiovarainministeriö ärähtelee? Asioita ei tarvitse panna vastakkain — ne ovat vastakkain. Kun kokonaiskuva ja suuri suomalainen tarina puuttuvat, ei jäljelle jää taloudellisten realiteettien vallitessa kuin tympeä itsetyytyväisyys, jossa luetellaan momentteja ja miljoonia. Hallitus leikkii vasemmistolaista, mutta ei se edes ole sitä, mikäli ymmärrämme vasemmistolaisuuden kuten puheeni alussa kuvasin. Vanhan maailman aikaan vasemmistopuolueet halusivat vähentää suomalaisten välistä eriarvoisuutta, nostaa suomalaisten koulutustasoa, parantaa suomalaisten elämää. Meillä ei ollut leipäjonoja, vanhuksia lattialla, yläkoulusta valmistuvia lukutaidottomia nuoria. Kukaan ei väittänyt, että mies voi synnyttää, että suomalaisen puolustaminen tarkoittaa vääristynyttä ihmiskuvaa tai että kestävä tulevaisuutemme edellyttää mahdollisimman kaukaisista kulttuureista tulevia ihmisiä siivoamaan roskamme ja tekemään meille ruokaa. Tuolloin muutkin puolueet tiesivät, että koska ne ovat suomalaisia, niiden tehtävä on huolehtia suomalaisista. [Puhemies koputtaa] Ehkä meillä oli silloin yhteinen tarina, kokonaisnäkemys. Nyt ei ole. Arvoisa puhemies! Jos rahaa pannaan jonnekin, sitä ei voi panna enää jonnekin muualle. On tehtävä valinta, priorisoitava. On imagomiljoonia viskova hallitus, [Puhemies: Aika!] joka kuvittelee tekevänsä hyvää. On rajojen yli lisää huono-osaisuutta ja kustannuksia maahan haaliva hallitus. [Puhemies koputtaa] On hukattu yhtenäisyys, olematon tarina. On alijäämä, kasvava velka, kasvava ketutus. Ja kuten aiemmin lupasin, kasvava perussuomalaisten kannatus. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-08T20:21:01,2019-10-08T20:26:51,Hyväksytty,1.1 2019_46_223,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin oikein istumaan tuohon kuuntelemaan puolueemme varapuheenjohtaja Purran mainiota puhetta, jossa oli monenlaista ajatusta. Haluan itse puhua muutamista asioista tässä yhteydessä, ja sitten myöhemmin kun käydään erilaisia luokkia läpi, tuon tarkemmin siellä, koska paljon olisi asioita. Iso kuvahan on tosiaan se, että meidän valtiontalous jää alijäämäiseksi 2 miljardia, joista 1 miljardi katetaan omaisuuden myynnillä. Tuossa edustaja Kankaanniemi puhui aikaisemmin siitä, missä tilanteessa olimme viime hallituskauden alussa, kun SDP:n, vasemmiston ja vihreiden johtama hallitus viimeksi sähläsi. Siitä tuli 100 000 uutta työtöntä, ja silloin tapahtui omaisuuden myyntiä, jota nytkin aiotaan tehdä. Silloin nimittäin myytiin Caruna, ja siitä on puhuttu sen jälkeen ja todettu, että se oli virhe. Suomalaisten sähkölaskut nousevat, ja ulkomainen sijoittaja nauraa ja hymistelee, että ne hölmöläiset myivät meille lypsävän lehmän — ja niinhän te teitte. Tässä teidän budjetissanne laitatte maailmanparantamiseen hyvin paljon rahaa. Edustaja Laukkanen oli hyvin laskenut täältä, että ilmastonmuutoksen torjuntaan laitetaan 2 miljardia. Se on saman verran kuin meillä on alijäämäinen budjetti. Oletteko te vihreät, jotka tätä eniten ajatte, koskaan ihan aidosti miettineet, missä on eniten vaikuttavuutta? Itse olen erittäin eläin- ja ympäristöystävällinen ja olen aina ollut huolissani luonnon hyvinvoinnista, mutta olen myös sitä mieltä, että haluan tehdä niitä tekoja, joilla on vaikuttavuutta. Afrikassa on räjähdyksenomainen väestönkasvu. Miten te torjutte sitä tällä? Ette mitenkään. Te lähetätte sinne jatkuvasti lisää rahaa. Meiltä puuttuvat vaikuttavuusarvioinnit. Meillä on täällä vaikuttavuusarvioinnit, jos me teemme 10 miljoonan lisäyksen mihin tahansa asiaan, mutta te ette edes halua niitä, koska te annatte myös meidän nuorisolle tällä hetkellä sellaisen viestin, että lappamalla rahaa määrättömän määrän kehitysapuun, määrättömän määrän rankaisemalla suomalaisia ja nostamalla polttoaineverotusta maailma pelastuu. Näinhän se ei ole. Esimerkiksi EU-pöydissä teidän ministereiden pitäisi vaatia, että ne maat, jotka saastuttavat, tekevät hommansa, mutta näinhän ei ole. Jos te olette perehtyneet esimerkiksi EU:n Pariisin ilmastosopimuksen sovellutukseen, niin Suomella, joka saastuttaa vähiten, on suurimmat päästötavoitteet. Onko tämä teidän mielestänne sellaista politiikkaa, josta suomalainen pitää? Tästä syystä, kuten meidän puolueen varapuheenjohtaja Purra sanoi, perussuomalaisten kannatus nousee, koska me olemme tuoneet auki keskusteluun sen, että meidän pitäisi tehostaa niitä vaikuttavia keinoja. Huomaan, että siellä joitakin hymyilyttää, ja minä olen henkilökohtaisesti ihmetellyt tätä joskus, että uskovatko ne edustajat, että kun Suomen osuus on promilleluokkaa, niin jos me oikein suomalaisia kidutamme ja rankaisemme, syyllistämme ja toteamme, että älkää syökö, älkää juoko, pyöräilkää ja tehkää kaikki minimalistiseen maailmanjärjestykseen, niin sillä me ratkaisemme koko maapallon ongelmat. Meillä on nuorilla paljon ilmastoahdistusta, mielenterveysongelmia. En ihmettele tämän pelottelun jälkeen. Haluaisin vielä sanoa yhden asian: Tässä illan istuin ja kuuntelin puheenvuoroja, ja täällä on tuotu esille ihan hyviäkin menolisäyksiä, mutta esimerkiksi polttoaineverotuksen korotus olisi voitu estää sillä, että olisi toisella tavalla järjestelty asioita, joihin äsken viittasin. Moni edustaja totesi, että nyt puututaan vähävaraisten tilanteeseen todella tiukasti, mutta vasemmiston edustaja Yrttiaho totesi, että kaikkein köyhimmät eli toimeentulotukiasiakkaat eivät saa mitään, ja heitä on 470 000 henkilöä. Onko tässä nyt joku, minkä takia te muut edustajat ette ole kehdanneet tätä sanoa? Tämä oli erittäin ryhdikästä, ja itse asiassa mietin, kun hän puhui myös asehankinnoista, joista itse asiassa olen hänen kanssaan eri mieltä, että ovatko hallituksen rivit nyt jollain tavalla repeämässä, koska sieltä vasemmiston laidasta tuli tällaisia. Olkaa kuitenkin näissä asioissa rehellisiä ja tehkää sellaisia toimia, joilla on vaikuttavuutta, ja älkää unohtako sitä suomalaista — me olemme suomalaisten kansanedustajia ensi sijassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-08T20:27:14,2019-10-08T20:32:21,Tarkistettu,1.1 2019_46_224,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meidän kansanedustajien pöydälle on vihdoin ilmestynyt tämä keltainen budjettikirja. Eduskunta aloitti valtion ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn, ja tänään olemme jo kuulleet tunteja kestänyttä keskustelua täällä salissa. Pyrin tänään pitämään puheenvuoroni hiukan yleisempänä, jotta myöhemmin voidaan mennä vähän syvemmälle noihin substansseihin. Samalla haluan toivottaa kaikille hyvää Vanhustenviikkoa ja samoin myös hyvää Nuorisotyön viikkoa — näkykööt ne myös meidän keskustelussamme. Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten teemaviikkojen myös hallituksen tavoite on suomalaisten arjen parantaminen. Viime vaalikaudella keskustan johdolla Suomen talouden perustaa laitettiin kuntoon, ja nyt erityisesti kansainvälisen talouden toimintaympäristön harmaiden pilvien alla investoimme siihen, että kaikki pääsevät tähän talouskasvuun mukaan. Ei ole mahdollista jakaa rahaa ottamatta mistään. Siksi Suomessa on verot. Emme kuitenkaan nosta ansiotuloveroja ja kiristä työn verotusta. On totta, että suurituloiset jäävät verohelpotusten ulkopuolelle, mutta työnteolla ansaitun tulon verotus ei kiristy. [Matias Marttinen: Ei pidä paikkaansa!] Jos menemme vielä suurempaan kuvaan, niin punamulta rakensi suomalaisen hyvinvointivaltion perustan aikanaan, ja punamultahallitus nyt tukee sen rakenteita niin, että kaikki pääsevät mukaan kasvuun. Me emme voi kieltää, etteikö esimerkiksi periytyvä köyhyys, turvattomuus tai monen kerroksen väki rasittaisi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita, ja sen vuoksi hallituksen elvyttävä budjetti on nyt kriittinen. Keskustan tavoite on poistaa lapsiperheköyhyys. Tiedostan, että tämä tavoite ei toteudu pelkällä rahan jakamisella, ei lisäpalveluilla eikä yksittäisillä teoilla vaan esimerkiksi keskustan viime kaudella johtaman lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kaltaisella kokonaisvaltaisella toimintakulttuurin muutoksella. Ollessani asiantuntijana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tulin todella vakuuttuneeksi siitä, että oleellisia ovat sosiaalialan ilmiöiden kampittamiseen tehdyt parannukset, muun muassa mielenterveyden tuen panostukset, kotitalouksien velkaantumisen lopettaminen ja syrjäytymiseen puuttuminen. Perheiden arkea parannamme tässä esityksessä muun muassa nostamalla perusturvaa ja pienentämällä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Pienimmät vanhempainpäivärahat sekä sairauspäiväraha nousevat. Myös lapsilisiä korotetaan niille, jotka niitä erityisesti tarvitsevat, esimerkiksi yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille. Ne eivät ole roposia, niin kuin täällä on ilkeämielisesti esitetty, vaan ne ovat isoja rahoja, jopa satoja euroja vuodessa. Myös perheen perustamisen mahdollistaminen helpommin jo opiskeluaikana on tämän hallituksen tavoite. Ei ole tyhjää puhetta, että lapsia syntyy liian vähän. Toivon, että opiskelijoiden huoltajakorotus osaltaan kannustaa nuoria perheellistymään perheen perustamisen lykkäämisen sijaan. Olen itse asiassa järkyttynyt siitä, kuinka harvat harkitsevat perheen perustamista opiskeluaikoina. Huoltajakorotustakin saa tällä hetkellä vain 14 500 korkeakouluopiskelijaa. On kriittistä, että me myös kansanedustajina pidämme ilmoilla positiivista keskustelua perheellistymisestä ja kannustamme siihen opiskeluiden aikana. Kuuntelin tänään ja viime viikolla oppositiopuolueiden ristiriitaisia kommentointeja tästä hallituksen budjettiesityksestä. Toisaalta sanotaan, että investoidaan liikaa, ja toisaalta nimetään miljardien arvosta uusia kohteita investoinneille. Kun perussuomalaisista tähän budjettiin ei ole varaa, niin onko meillä varaa jättää ihmisiä kasvun ulkopuolelle? Entä onko meillä varaa jättää esimerkiksi yrittäjä vaille näitä tukitoimia? Tai kun kokoomus kuvaa, ettei tekoihin ole varaa, niin jättäisittekö te pois tiestön korjausvelan panostukset, poliisien määrän lisäämisen ja varhaisen tuen panostukset? Luulen, että ette, ettekä puheissakaan ole näin antaneet ymmärtää. Hallitus investoi koulutukseen, hallitus investoi tiestöön, hallitus investoi poliisien saamiseen. Työllisyyttä sen sijaan lähdemme lisäämään nostamalla ensimmäisten 25 toimenpiteen voimin sitä ylöspäin. Mutta kuten valtiovarainministeriön eilinen ennuste kertoi, lisätoimia ja rohkeutta todella tarvitaan. Jotta julkisen talouden tasapainotavoite saavutetaan, [Puhemies koputtaa] keskusta on valmis kääntämään jokaisen kiven. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-08T20:32:37,2019-10-08T20:38:04,Hyväksytty,1.1 2019_46_225,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtion budjetti tulevalle vuodelle. Ollaan tässä yhdeksän tunnin ajan sitä käsitelty, ja puhetta on tässä salissa piisannut. Budjettia on opposition taholta moitittu kovasti monin lennokkain sanankääntein ja sutkautuksinkin. Mielikuvituksella ei ole ollut rajaa monissa puheenvuoroissa, ja välillä tuntuu ja kuulostaa siltä, että täällä on menossa jokin roastaustapahtuma, jossa kohteena ovat hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden edustajat, ja toki sanan säilä viuhuu tietysti toiseen suuntaan myös. On toki ymmärrettävää, että ensi vuoden budjetti ja hallituksen ja opposition erilaiset linjat nostavat tunteita tässä salissa. Niistähän me päätämme tänä syksynä. Olin kahdeksan vuotta tuossa pois, ja täytyy sanoa, että kun on kysytty, mikä on muuttunut, niin ehkä isoin muutos on tämä väärinymmärrysten määrä, mikä on ehkä tuplaantunut, ja totuus näyttää olevan välillä ehkä enemmän joustava kuin aiemmin. Tähän edustaja Kinnusen aiemmin peräänkuuluttamaan asiaan, eli toistemme kunnioitukseen ja rakentavaan otteeseen tässä salissa, voi enemmän panostaa, ja siihen on hyvä ja helppo yhtyä. Arvoisa puhemies! Hallitus siirtyy Rinteen johdolla leikkauslinjalta uudistuslinjalle, elikkä edellisen hallituksen leikkauslinjalta nykyisen hallituksen uudistuslinjalle, jossa painopistettä siirretään hyvinvoinnin edistämiseen, osaamiseen ja koulutukseen sekä luonnonsuojeluun, johon budjetoidaan historiallisen paljon — ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja pelastaminen. Edustaja Petelius täällä hyvin kuvasi myöskin monimuotoisuuden katoamista ja sitä kautta myöskin sen pelastamista ja sitä kautta meidän lastemme ja lastenlastemme, elikkä jälkeläistemme, tulevaisuuden pelastamista tällä pallolla. Turvataan tulevaisuutta, esimerkiksi tänään ensiaskeleensa ottaneelle Aittakummun Aulikselle ja muille vastaaville lapsille. Arvoisa puhemies! Hallitus alentaa pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta, nostaa perusturvaa ja nostaa muitakin perusturvaan vaikuttavia tukia, kuten opintotuen huoltajakorotusta ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, lapsilisää tulee kymmenen euroa neljännestä lapsesta ja siitä eteenpäin ja aktiivimalli heitetään roskakoppaan. Se poistetaan — ei enää keppiä työttömille, vaan toki velvollisuuksiakin, mutta enemmän kannustusta. Pienituloisten ostovoima siis kasvaa. Eläkeläisille on luvassa 50 euron korotus takuueläkkeeseen ja 34 euroa kansaneläkkeeseen, ja se, mitä Rinne aiemmin lupasi — vappusatasesta puhutaan — on monen vuoden tavoite. Nyt on jo aika hyvällä tolalla tämä tilanne. Oikeudenmukaisuus on siis ollut iso arvovalinta Rinteen hallituksella. Lisäksi yksi jo vaaleissa luvattu SDP:lle tärkeä asia on ollut koulutuksen kunnianpalautus. Koulutukseen lisätään ensi vuonna noin 350 miljoonaa euroa. Täällä ovat edustajat aiemmin arvostelleet sitä, että mikä kunnianpalautus tämä on, mutta on se erilaista kuitenkin kuin se, että on leikattu miljarditolkulla rahaa viimeisten kausien aikana. Lasten ja nuorten koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen panostetaan kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja siitä toisen asteen kautta korkeakouluihin. Lähiopetukseen sekä opetuksen ja kasvatuksen laadun kehittämiseen tulee myös resursseja. Itseäni lämmittää erityisesti ammattikoulun opetukseen tulevat 80 miljoonaa euroa, joka tulee aiemmin tehdyn 20 miljoonan euron päälle, joka toisessa lisätalousarviossa kesällä myönnettiin. Ammattikoulut tarvitsevat nyt panostusta, ja nyt tällä päästään hyvään alkuun. Oppivelvollisuusiän nosto on myöskin iso projekti ja kädenojennus erityisesti pienituloisille perheille. Arvoisa puhemies! Vielä loppuun: olen myös tyytyväinen siihen, että hallitus haluaa edistää kansalaisten hyvinvointia lisäämällä resursseja liikunnan ja kulttuurin sektorille. Ihmisten liikkumisen edistämisellä voidaan vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiin. Liikunnalla on todettu olevan positiivista vaikutuksia myös lasten teoriaoppimiseen kouluissa. Liikkumattomuudesta syntyy miljardiluokan menoerä sote-sektorille, joten kaikkia sairauksia ja pahoinvointia ennaltaehkäiseviä keinoja, kuten liikunnan tuomista vahvemmin ihmisten arkeen, pitää edistää. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-10-08T20:38:37,2019-10-08T20:43:50,Hyväksytty,1.1 2019_46_226,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämän päivän keskustelussa ovat jääneet varsin vähälle huomiolle budjettikirjaan liittyvät maaseudun elinkeinoihin liittyvät painotukset, jos ei niihin lasketa muutamia hallituspuolueiden tekemiä heittoja opposition suuntaan. Suomalainen maaseutu on muutakin kuin maataloutta. Se on selvä asia. Tässä puheenvuorossa avaan kuitenkin budjetin maatalouskirjauksia. Ja teen sen niin, että ensin hyvä uutinen ja sitten samasta asiasta huono uutinen. Talousarvioesityksessä on panostusta maatalouden ympäristö- ja luonnonhaittakor-vauksiin vuodelle 2020. Tämä on se hyvä uutinen. Huono uutinen on se, että kyseessä on kertaluonteinen erä. Jatkosta seuraaville vuosille vuoden 2020 jälkeen ei ole tietoa. Kertaluonteinen panostus kertakäyttöhallitukselta. Kuten tiedämme, suomalaisilla aktiivitiloilla on käynnissä akuutti kannattavuuskriisi. Euroopan unioniin liityttäessä Suomessa oli lähes 110 000 maatilaa. Armon vuonna 2019 tilojen määrä on painunut alle 50 000:n. Tuotannon määrä eri sektoreilla on kuitenkin kyetty säilyttämään. Suomalainen maatalous onkin tehokkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Kertaluonteisuus ei siis nyt riitä maatalouden kannattavuuden korjaamiseen. Tarvitaan pidempivaikutteisia keinoja. Samaan aikaan toisaalla käydään myös Euroopan unionin rahoituskehysneuvotteluja yhteisen maatalouspolitiikan osalta. Niistä tihkuvat tiedot eivät lupaa hyvää Suomelle. Esimerkiksi budjettikirjaan nyt lisäyksen ensi vuodelle saanut luonnonhaittakorvaus voi jatkossa jopa puolittua. Hallitus ei saa tyriä nyt tilannetta, ja sen pitää olla tilanteen tasalla ja huolehtia suomalaisten viljelijöiden edusta. Arvoisa puhemies! Elintarvikevientiin on pieniä panostuksia budjetissa. Panostus on kuitenkin varsin muodollista tasoa. Nyt pitäisi pureutua kunnolla elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn vientimarkkinoilla. Kokoomukselta löytyy reseptejä, miten se tehdään. Päivän keskustelussa — pakko myös tehdä se huomio — käytiin keskustelua siitä, pitäisikö maatalouspolitiikka palauttaa kansalliselle tasolle. Voin lähteä mielelläni viivalle näihin keskusteluihin. Nimittäin kyllä yhteinen maatalouspolitiikka on kuitenkin ainoa tapa luoda rahoituspäätöksistä riittävän pitkäjänteisiä. Investoinnit maataloudessa ja suomalaisilla maatiloilla ovat sitä luokkaa, että jokasyksyinen kansallinen riitely maatalousbudjetista kaataisi loputkin nyt sinnittelevistä aktiivitiloista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-08T20:44:03,2019-10-08T20:48:12,Hyväksytty,1.1 2019_46_227,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rinteen hallituksen talousarvioesityksen sisällöstä on syytä olla todella huolestunut. Talous on rakennettu tyhjän päälle, ja rahat käytetään ennen kuin ne on tienattu. Hallitus kasvattaa valtionvelkaa ja siirtää laskun lastemme maksettavaksi. Talousarviossa on toki hyviäkin asioita, muun muassa koulutukseen panostaminen, tiestön korjausvelan torjunta ja turvallisuuteen satsaaminen. Tekemällä kuitenkin huolellisempaa työtä ja rakentamalla budjetti järkevälle pohjalle näitä asioita olisi mahdollista rahoittaa myös kestävällä tavalla. Ihmetyttää, miksei näin voida toimia. Sen sijaan hallitus haittaverottaa työntekoa ja pyrkii tekemään yritykset ja kansalaiset riippuvaisiksi tuista ja tulonsiirroista. Sekin on eräänlaista tämän päivän sosialismia — ihmisten tekeminen riippuvaisiksi yhteiskunnan avokätisyydestä sen sijaan, että jokainen voisi kehittyä ja kukoistaa omat kykynsä ja potentiaalinsa hyödyntäen. Edellisellä hallituskaudella saatiin syntymään 140 000 uutta työpaikkaa, ja monen työttömän ja perheen asiat kohenivat. Nuorisotyöttömyys väheni, syrjäytyminen väheni, ja pitkäaikaistyöttömyys puolitettiin. Miksei nykyinen hallitus halua jatkaa näitä töitä? Ihan muistutuksena vain: Ei työllisyyden lisäämiseksi tarvitse enää miettiä, selvittää tai etsiä keinoja. Ei tarvitse kääntää kiviä, keinot on jo keksitty. Nyt pitää panna toimeksi. Olen huolestunut siitä, ettei hallitus kykene toimimaan tehdäkseen aitoja työpaikkoja lisääviä ratkaisuja vaan on selvästikin neuvoton ja näköalaton eikä uskalla toimia. Hallituksen keinot ovat enemmänkin hallinnollista kikkailua, omaa pikku puuhastelua vailla ymmärrystä mahdollisuuksista, ja osoittavat sen, etteivät asiasta vastaavat ministerit ole kartalla työnteon yhtälöstä alkuunkaan. Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että ”hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat korostavat työllisyyttä ja tuottavuutta kasvattavien uudistusten tär-keyttä”. Tämän valossa hallituksen näköalattomuus, päättämättömyys ja empiminen vain korostuvat. Nyt on toiminnan aika, mutta ponneton on hallituksen yritys. Edelleen suora sitaatti riippumattomasta valtiovarainministeriön ennusteesta: ”Valtaosaa pääministeri Rinteen hallituksen finanssipoliittisista tavoitteista ei saavuteta ilman uusia työllisyyttä ja julkista taloutta kohentavia toimia hallituskauden aikana.” Toisin sanoen hallitusohjelmaa pitää rukata ja rajusti, jotta tavoitteisiin on mahdollista päästä. Tällä menolla huolestuttavinta on, että lasku Rinteen hallituksen politiikasta siirretään nyt tylysti nuorempien maksettavaksi. Velaksi eläminen on leikkaamista lapsiltamme. Velaksi eläminen on tämän päivän sosialismia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-08T20:48:30,2019-10-08T20:51:45,Hyväksytty,1.1 2019_46_228,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Palaan yksityiskohtiin lähipäivinä, kun käymme budjetin pääluokkia läpi. Nyt puhun tästä yleistilanteesta. Olen kuullut täällä pitkän päivän aikana monia hyviä puheenvuoroja. Ne ovat olleet asiantuntevia ja paneutuneita, ja niiden eteen on nähty paljon vaivaa — enkä tarkoita nyt yksinomaan hallituspuolueiden puheenvuoroja vaan yhtä lailla monia opposition puheenvuoroja. Haluan mainita esimerkiksi edustaja Puiston puheenvuoron, joka oli varsin vakava arvio talouspoliittisesta kokonaistilanteesta, ja vaikka sen näkemykseen en yhdykään, niin siinä oli kuitenkin tällaista kokonaisvaltaista otetta. Debatissa myös edustajien Vähämäki ja Satonen puheenvuorot olivat hyvin rakentavia. Toisaalta sitten olen myös kuullut puheenvuoroja, joissa budjettia on verrattu katastrofiin. On käytetty sanoja ”karmea” tai ”hallituksella ei ole tippaakaan vastuullisuutta” tai ”ei olla kartalla alkuunkaan” — sen taisin kuulla juuri äsken. Ei minusta nyt ihan näin mustavalkoinen tämä maailma eikä Suomen budjettitilannekaan ole. Millainen sitten olisi objektiivinen arvio hallituksen taloudellisesta linjasta? Tietysti meistä jokainen on osallinen tässä poliittisessa prosessissa, mutta itse toteaisin, että Rinteen hallituksen budjetti on tällainen sosiaalinen, reformistinen elvytysbudjetti varsin vaikeassa, muuttuvassa kansainvälisessä taloudellisessa tilanteessa. Otan neljä yleistä, isoa asiaa esille: Täällä on paljon puhuttu velasta, siitä, kuinka turmiollista velka on. Kieltämättä 30 vuodessa valtionvelka on kasvanut 10 miljardista yli 100 miljardiin. Meidän budjettikirjassa, siellä yleisperusteluosassa sivulla Y 13, tämä on kuvattu graafisesti varsin selkeällä tavalla. Jokainen voi siitä kuvasta hahmottaa, mitkä puolueet ovat milloinkin olleet meillä hallituksessa, ja totean, että kyllä kaikki merkittävät puolueet ovat osaltaan olleet kasvattamassa valtionvelkaa, mutta on siinä nähtävissä selvät voimakkaan velan kasvun vaiheet, joita on ollut kaksi, 1990-luvun talouskriisin yhteydessä luonnollisesti ja sitten vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen. Sitten tilannetta ollaan pystytty näiden jälkeen, varsinkin Lipposen kahden peräkkäisen hallituksen aikana, selvästi tasapainottamaan. Kuitenkin 50:tä prosenttia bruttokansantuotteesta lähenevä valtionvelka on haaste minunkin mielestäni, vaikka korkotaso tällä hetkellä on todella pieni. Työllisyys on toinen keskeinen asia, ja se on tietysti täällä kaikkein eniten keskusteluttanut. Nythän meillä on tällä hetkellä työllisyysaste 72,5 prosenttia. Sehän lasketaan 15—64-vuotiaasta väestöstä. Elokuussa tämä oli peräti 73,5 prosenttia, mutta elokuussa se yleensä on vähän korkeampi. Yksi prosenttiyksikkö tässä vastaa 27 000 työllistynyttä, mistä tulee tämä 75 prosentin asteen vaatima 60 000. Se tulee olemaan kova haaste. Uskon, en vain optimistina vaan aivan vakavasti, että me tulemme siihen yltämään. Erityinen haaste on yli 55-vuotiaan väestön työssäkäynnin lisääminen edelleen. Se oli aikanaan Suomessa vain noin 30 prosenttia, ja nyt ollaan jo päästy lähelle 70:tä prosenttia, mutta sen tulee edelleen tästä nousta. Kerroinkin tässä viime viikon keskustelussa, että itselläni oli mahdollisuus perehtyä Tanskassa työllisyyspolitiikkaan, ja sen olennaisin ero Suomeenhan oli se, että siellä työllistämistoimet olivat merkittävästi aktiivisempia kuin Suomessa. Tästä muuten viime viikolla eduskunnassa mainitsi myös edustaja Harkimo. Bruttoveroaste on kolmas tärkeä kysymys. Sehän on Suomessa ollut pitkään jo yli 40 prosentin. 90-luvun laman aikana se nousi 45 prosenttiin, sitten se saatiin alenemaan jo lähelle 40:tä prosenttia, ja nyt se on 42,5 prosenttia, ja tätä ei ole tarkoitus hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa olennaisesti tästä nostaa. Viimeisenä asiana mainitsen, että nämä edellä olevat kuulostivat kenties vähän teknokraattisilta, mutta budjetissa on sisällä myös vahva ideologinen lataus, joka liittyy tulonjakoon, julkisten palvelujen kehittämiseen, tulonsiirtoihin ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen, ja tämä kenties on nyt se kysymys, joka eniten jakaa tätä salia ja joka osaltaan sitten on synnyttänyt täällä hyvinkin [Puhemies koputtaa] voimakkaita kannanottoja ja kritiikkiä hallituksen budjettia vastaan. Itse juuri näissä asioissa pidän budjettia erinomaisena avauksena ja suunnanmuutoksena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-08T20:52:08,2019-10-08T20:57:35,Hyväksytty,1.1 2019_46_229,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät hallituksen edustajat, te olette luvanneet täällä mielenterveyteen ja sitä kautta koulukiusaamiseen, lapsille, opiskelijoille, vanhuksille, kaikille näille hyvää. Sanon, että jos te heidät petätte, niin minä lupaan kyllä, että tulen puhumaan täällä niin paljon asiasta, että varmasti tulen teidän uniinne. Ja kun katsotte naamaani, niin arvaatte varmaan, että ne eivät ole kauniita unia vaan ne ovat painajaisia. Koettakaa pitää lupaus. Tämä on sellainen porukka, mitä ette voi oikeasti pettää ja olla tekemättä näitä juttuja, mitä olette heille luvanneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-08T20:57:42,2019-10-08T20:58:35,Hyväksytty,1.1 2019_46_230,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään käsitelleet Antti Rinteen hallituksen ensimmäistä budjettiesitystä. Budjettiesityksessä suojellaan suomalaista luontoa sekä aloitetaan toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hallitus lopettaa koulutusleikkaukset ja satsaa lisää rahaa jokaiselle koulutusasteelle. Erityisen iloinen olen varhaiskasvatuksen saamasta lisärahoituksesta sekä subjektiivisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta. Tiedämme, että laadukas varhaiskasvatus on erittäin tehokas tapa ehkäistä lasten syrjäytymistä. Budjetti myös vähentää köyhyyttä ja eriarvoistumista. Tämän budjetin myötä hallitus vie Suomea kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää tulevaisuutta. Siitä huolimatta hallitusta on tässä salissa lukuisissa opposition puheenvuoroissa syytetty vastuuttomaksi. Tänään käyty budjettikeskustelu osoittaa, että meillä on totuttu jo pitkään käymään talouspoliittista keskustelua hyvin yksiulotteisesti. Monien talouspolitiikan termien, käsitteiden ja ilmiöiden käyttö on yksipuolistunut, ja on unohtunut, että talouspolitiikassa ja budjettivalmistelussa on aina kysymys arvovalinnoista. Olemme tottuneet kuulemaan, kuinka leikkauspolitiikalle ei ole vaihtoehtoja. Olemme tottuneet kuulemaan, kuinka leikkausten kohdistaminen juuri kaikkein pienituloisimpien ja heikoimpien sosiaaliturvaan ja palveluihin on kipeä ja vaikea päätös mutta aina niin välttämätöntä. Totuus on kuitenkin se, että aina on vaihtoehtoja. Tämä hallitus on nyt kääntänyt politiikan suunnan. Ensi vuoden talousarvioesitys siirtää Suomen uuteen aikaan. Hyvinvointivaltion kurjistamispolitiikka siirtyy historiaan. Arvoisa puhemies! On vaikea sanoa, missä vaiheessa kurjistamispolitiikasta on tullut synonyymi vastuulliselle talouspolitiikalle. Olemme tottuneet sellaiseen retoriikkaan, että vain sosiaaliturvan leikkaaminen, työttömien kyykyttäminen ja palveluiden heikentäminen olisi vastuullista päätöksentekoa. Ihan liian harvoin sen sijaan nostetaan esiin esimerkiksi pienituloisten ostovoiman parantamisen positiiviset vaikutukset kysyntään ja työllisyyteen. Tämän vaihtoehdottomuuden seurauksena hyvinvointiyhteiskunta on merkittävästi heikentynyt, eriarvoisuus kasvanut ja köyhyys lisääntynyt. Yhä useampi nuori on ilman toisen asteen koulutusta ja yhä useampi nuori aikuinen mielenterveyssyistä työkyvyttömyys-eläkkeellä ja niin edelleen. Tähänkö meillä sitten on jostain syystä ollut varaa? Arvoisa puhemies! Mielestäni tällaista taloudenpitoa, joka lisää syrjäytymistä, ei voida kutsua vastuulliseksi. Eikä sellaista yritystoimintaa voida pitää vastuullisena, joka heikentää luonnon monimuotoisuutta tai pahentaa ilmastonmuutosta. Myös työllisyyskeskustelua vaivaa sama yksiulotteisuuden ongelma. Hallituksen toimenpiteitä moittivat väittävät, että vain työttömien kyykytys olisi tehokasta työllisyyspolitiikkaa. Kuitenkin on päivänselvää, että työttömien kyykyttäminen ei todellisuudessa koskaan synnytä yhtään uutta työpaikkaa. Edellisen hallituksen luoma nöyryyttävä aktiivimalli ei ole lisännyt työllisyyttä, mutta se on aiheuttanut stressiä ja ahdistusta tuhansille työttömille. Tämä hallitus onneksi edistää työllisyyttä nyt huomattavasti aiempaa inhimillisemmin mutta ei todellakaan tehottomammin. Hallitus laajentaa palkkatuen käyttöä, lisää työllistymistä edistäviä palveluita sekä parantaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia. Tällaista budjettiesitystä on ilo tukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-10-08T20:59:02,2019-10-08T21:03:08,Hyväksytty,1.1 2019_46_231,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelun aikana osa kollegoista on pyrkinyt maalaamaan kuvaa kokoomuksesta puolueena, joka olisi kiinnostunut vain suurituloisista tai ajamaan suurituloisten veronalennuksia, tai siitä, että emme olisi kiinnostuneita ylipäänsä suomalaisten hyvinvoinnista. Ne ovat aika vakavia syytteitä, ja koen, että ehkä tässä näkyy pienehkö keskustan huolestuminen ylipäänsä tästä vahvasta kritiikistä hallituksen budjettia kohtaan ja se, että faktoissa, mitä myös edustaja Asell täällä hyvin korosti, ei kaikilta osin enää haluta pitäytyä vaan haetaan sitten perusteita muualta. Ensinnäkin totean sen verran, että kun olimme hyvässä hallituksessa, pääministeri Sipilän hallituksessa, joka vei eteenpäin hyvää politiikkaa palkansaajan kannalta, niin sen aikana veimme läpi yhteensä 1,4 miljardin euron tuloveronkevennykset palkansaajille pieni- ja keskituloisia painottaen — pieni- ja keskituloisia painottaen. Me olemme uskoneet siihen, että kevyempi työn verotus tukee ennen kaikkea korkeampaa työllisyyttä ja ylipäänsä lisätuntien tekemistä ja työntekoa ylipäänsä. Meidän korkeaan tuloverotukseen ovat kiinnittäneet huomiota myös OECD ja Euroopan komissio, joten tämä huoli ei ole aivan aiheeton. Me olemme olleet nyt huolissamme myös tavallisista työtä tekevistä suomalaisista ja koemme, että tässä budjetissa heitä ei ole riittävästi huomioitu. Edustaja Kemppi puheenvuorossaan väitti täällä, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien työn verotus kevenee ensi vuonna. Se ei pidä paikkaansa. Se nähdään tilastoista, se nähdään laskelmista, että keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna, ja, edustaja Kemppi, se on eri asia kuin se, mitä taas VM on arviossaan laskenut siitä, miten eri tulodesiileissä tulot kehittyvät. Palkansaajien verotus kiristyy monella ensi vuonna, ja tämä on fakta, jota teidän hallitus ei pääse pakoon. Kuten totesin jo aikaisemmin, hallituksen veronkevennykset ovat niin maltilliset, etteivät ne riitä läheskään kattamaan näitä kasvavia palkansaajien sivukuluja. Toivon tosiaan, että veropolitiikan osalta budjettia korjataan, ja tähän olemme tarjonneet teille myös hyvät esitykset. Mitä taas tulee tähän hallituksen työllisyyspolitikkaan, josta olemme tänään keskustelleet varsin paljon, niin koen, että tällä kritiikillä, mitä olemme hallitukselle esittäneet, on aidosti hyvät perusteet. Te ette ole ensinnäkään esittäneet yhtään vaikuttavaa työllisyystoimea, jolle valtiovarainministeriö olisi kyennyt laskemaan jonkin positiivisen työllisyysvaikutuksen. Itse asiassa päinvastoin, nämä toimet, mitä te olette nyt toimeenpanemassa hallitusohjelmassa, johtavat faktisesti siihen, että työllisten määrä vähenee ja se tavoite, mitä kohti te olette pyrkimässä, karkaa vain entistä kauemmaksi. Kun taas samaan aikaan te olette laskeneet hallituksenne talouspolitiikan pohjan sille, että tähän maahan saadaan korkea työllisyysaste, joka taas turvaisi julkisen talouden tasapainon, niin, hyvät hallituspuolueiden kollegat, tätä ei tulla näkemään ilman, että te aidosti ja rohkeasti ryhdytte tekemään toimia, joilla yhä useampi suomalainen pääsee töihin. Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä loppuun todeta sen, että kun täällä on käyty keskustelua siitä, mitä edellinen hallitus on saanut aikaan ja mitä taas tämä nykyinen hallitus tulee tekemään, niin 140 000 työllistä enemmän on töissä verrattuna siihen ajankohtaan, kun edellinen hallitus 2015 aloitti työnsä. 140 000, se on valtava määrä. Ei liene kiistäminen sitä, että edellisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on ollut varsin onnistunutta. Toisin kuin täällä joku kollegoista totesi, sitä ei selitä pelkästään noususuhdanne, kansainvälinen globaali noususuhdanne, vaan siinä on myös tutkimusten mukaan paljon vaikutusta sillä, millaista työllisyyspolitiikkaa edellinen hallitus on tehnyt. Nyt, hyvät kollegat, on teidän aikanne ottaa tämä kapula vastaan ja jatkaa aidosti vaikuttavien toimien tekemistä, koska kuten VM:n uusimmassa ennusteessakin todettiin, näiden toimien osalta nähtäväksi jää, koska nämä nykyiset toimet eivät riitä. Eli paljon rohkeutta, vauhtia, kirittämistä. Olemme valmiita tukemaan hallitusta kaikissa toimissa, jotka aidosti ja vaikuttavasti lisäävät työllisyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-08T21:03:35,2019-10-08T21:08:42,Hyväksytty,1.1 2019_46_232,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja läsnä olevat kollegat! Aloitan aiem-pien perussuomalaisilta tulleiden kysymysten ja väitteiden vuoksi kehitysyhteistyöstä ja toimista maailman eriarvoisuuden vähentämiseksi: En usko, että sellainen maailma, jossa tuijotetaan omaan napaan ja käännetään katse vain siihen — ja korostan: vain siihen — olisi onnellinen tai turvaisi pitkällä aikavälillä kenenkään hyvinvointia tai rauhaa. Tässä budjetissa vahvistamme varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja noin 100 miljoonalla eurolla. Tämä summa ei ole suuren suuri, sillä olemme jääneet kovasti jälkeen siitä maaryppäästä, kuten muista Pohjoismaista, johon itsemme haluaisimme lukea. Kehitysrahoituksemme arvioidaan jäävän seuraavana vuonna 0,41 prosentin tasoon bruttokansantulosta. Valitettavan pienellä panoksella käynnistyvät myös kertaluonteiset hallitusneuvotteluissa sovitut panokset muun muassa kansainväliseen ilmastotyöhön ja innovatiivisiin koulutushankkeisiin. Tämä aikana, jolloin ilmastonmuutoksen vaikutukset ja maailmanlaajuinen pakolaistilanne koettelevat köyhimpiä maita ja alueita rajummin kuin koskaan elinaikanamme. Meidän kaikkien on syytä pohtia, kuinka saavutamme kauan tavoittelemamme 0,7 prosentin kehitysyhteistyörahoituksen tason, ja päättää tähän vaadittavat askeleet tämän hallituskauden aikana parlamentaarisesti. Hallitusohjelma on kunnianhimoinen ulkopolitiikan osalta laajemminkin. Kehitysyhteistyöpanostusten lisäksi lisäämme rauhantyötä ja Suomen läsnäoloa maailmalla avaamalla neljä uutta lähetystöä. Työperäistä maahanmuuttoa helpotamme lisäämällä resursseja viisumihakemusten käsittelyyn. Soisi myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, mutta työpaikan saaneiden, Suomessa pitkään jo olleiden ja suomen kieltä oppineiden muukalaispassien saannin ja työlupakäytänteiden helpottuvan, sillä uusien työpaikkojen lisäksi kaipaamme kipeästi myös uutta työvoimaa. Kysymys on myös inhimillinen, ja Suomen oman, huonosti toimineen lupaprosessin seurausta. Lupaprosessien laatu saa onneksi myös tässä budjetissa vahvistusta, ja turvapaikanhakijoiden oikeusapua vahvistetaan, jotta tehdyt päätökset ja lupakäsittelymme kestävät päivänvaloa. On kaikkien etu, että turvapaikkakäsittely tehdään alusta alkaen kunnolla ja jouhevasti, jotta odotusajat lyhenevät ja muutoksenhakutarve vähenee. Arvoisa puhemies! Vaaleissa lupasimme koulutuksen kunnianpalautuksen, ja nyt pidämme siitä kiinni. Tämä budjetti kohdistuu paljolti aiempien leikkauksien purkuun eri koulutusasteilla. Varhaiskasvatuksessa epätasa-arvoa luova lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan. Lapsi saa oppia ja toimia ryhmässä yhtä lailla toisten kanssa, oli vanhempi työtön tai työllinen. Oikeus siihen on lapsen. Varhaiskasvatuksen hoitajamitoitus palautetaan. Muutoksista syntyneet kulut kompensoidaan kunnille. Maksuttoman esiopetuksen kokeilut laajenevat. Uutena avauksena käynnistetään kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ja kehitetään erityisen tuen mallia myös varhaiskasvatukseen. Kaikki nämä toimet tähtäävät varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoon ja laadun vahvistamiseen. Tämän hallituksen yksi tärkeimpiä tehtäviä on kääntää oppimistulosten eriytyminen. Laadukas varhaiskasvatus ja kohonnut osallistumisaste ovat keinoja tähän tavoitteeseen pääsyksi. Peruskoulun laatu- ja tasa-arvo-ohjelma vie kohti samaa tasa-arvotavoitetta sekä oppimistulosten yleistä parantumista. Jotta opetusryhmien riittävän pienet koot, inkluusion edellyttämät avustajaresurssit ja hyvät koulutilat toteutuvat, on katsottava realistisesti kuntatalouksien tilaa ja huomioitava se valtionosuuksissa. Ministeri Paatero on kiitettävästi tätä budjetin kulmaa vahtinut, ja kuntatalouden leikkauksia perutaan tässä budjetissa merkittävästi. Kuten aiemminkin, on valtionosuuksien jaon uudistamiselle tarvetta. Esimerkiksi vieraskielisen väestön tuomien palvelutarpeiden paremmasta huomioimisesta saatiin yksimielisyys jo viime kaudella, mutta asian tulisi edetä pikimmiten. Edustaja Laakso täällä manaili painajaisia kaikille lupauksien pettäjille. Toivon, ettei painajaisia tarvitse nähdä kenenkään kiusaamista pelkäävän lapsen tai nuoren, muttei myöskään kenenkään tehtäväänsä hoitavan kansanedustajan. Lasten ja nuorten harrastusten on todettu ehkäisevän yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Tämä sali kävi aiemmin laajan keskustelun kiusaamisesta ja nuorten syrjäytymisestä. Budjetti tarjoaa nyt mahdollisuuden kehittää harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen [Puhemies koputtaa] ja tarjoaa harrastuksen jokaiselle lapselle ja nuorelle ja näin ehkäisee yksinäisyyttä. [Puhemies koputtaa] Olen iloinen, että pääsemme kehittämään mallia, jolla nuorten hyvinvointi paranee. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-08T21:09:02,2019-10-08T21:14:29,Hyväksytty,1.1 2019_46_233,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä valtion talousar-vioesitys on tosiaan sellainen, ettei tämän takia kenenkään painajaisia tarvitse nähdä, mutta aivan totta on se puoli, että meidän on tiiviisti tarkasteltava päätöstemme seurauksia ja myöskin sitä, että me saamme nämä kaikki hyvät linjaukset täytäntöön, ja sehän edellyttää sitä, mitä täällä on hyvin tänään avattukin, että meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että me luomme tähän maahan työtä ja toimeentuloa. Haluan tässä vielä nostaa esille useissa puheenvuoroissa mainitun maamme alueiden hyvinvoinnin edistämisen ja maatalouden tilanteen. Meille keskustassa oli hallitukseen osallistumisen kynnyskysymyksenä se, että maatalouden kannattavuutta parannetaan, sekä se, että kaikkien päätösten tulee tukea alueiden elinvoimaa ja voimavaroja. Tämä näkyykin vahvasti tässä valtion talousarvioesityksessä. Talousarvioesityksen maa- ja metsätalouslinja on hyvin realistinen ja kannatettava. Me parannamme maa- ja metsätalouden kannattavuutta koko maassa, ja samalla me huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta esimerkiksi sillä tavalla, että vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma Metso saa lisää rahoitusta. Meille keskustassa on tärkeää, että meidän lapsemme ja vanhuksemme ja me kaikki saamme hyvää, kotimaista ruokaa ja mieluusti lähiruokaa. Kotimainen ruoka on hyvää, terveellistä, turvallista ja ympäristöystävällistä. Arvoisa puhemies! Keskustan linja on aina ollut koko maan tasapainoinen kehittäminen, ja siitä meidät tunnetaan. Nyt teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen ja rakentamiseen tulee lisää rahaa, mikä tulee näkymään koko Suomessa. Poliisien määrää kentällä lisätään, ja on huolehdittava, että myös tämä poliisien määrän lisääminen näkyy ympäri meidän valtakuntaamme. Tässä yhteydessä on paikallaan kiittää keskustalaista elinkeinoministeri Kulmunia siitä, että hän on käynnistänyt selvityksen paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämiseksi, eli ajatuksena ja tavoitteena on selkeyttää ja selvittää tapoja, joilla työskentely, asuminen ja toimiminen useammalla paikkakunnalla olisi mahdollista, mikä tukisi sitä, että eri puolilla Suomea on mahdollisuutta ja mahdollisuuksia tehdä työtä. Arvoisa puhemies! Yrityselämän kannalta on hienoa, että alueellinen kuljetustuki jatkuu ja siihen varataan 6 miljoonan euron määräraha ensi vuodelle. Kuljetustuki on tärkeä elinkeino- ja aluepolitiikan työkalu Pohjois- ja Itä-Suomessa. Jatkossa kuljetustukea on ehdottomasti tarpeen edelleen kehittää, koska tarvitsemme meidän yrityksillemme entistä parempia kasvun mahdollisuuksia, ja tällä tavoin voimme luoda myönteistä työllisyyskehitystä erityisesti niillä alueilla, jotka ovat kauempana keskeisistä markkinoista. Koko maan kehittäminen on keskustalle sydämen asia, ja se on tuoreen, julkisuudessa varsin runsaasti esillä olleen kyselyn mukaan myös suomalaisten laajan enemmistön tahto. Olemme hallituksen aluepoliittiseen linjaan erittäin tyytyväisiä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-08T21:14:33,2019-10-08T21:18:38,Hyväksytty,1.1 2019_46_234,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen tutustunut tähän budjettiesitykseen kestävän kehityksen periaatteet mielessäni. Kestävä kehityshän tarkoittaa sitä, että huomioidaan päätöksenteossa niin sosiaaliset vaikutukset kuin vaikutukset ympäristölle, ekologinen kestävyys ja sitten talouden kestävyys, kaikki nämä kolme. Myös Rinteen hallitus on hallitusohjelmassaan puhunut kestävästä kehityksestä ja siitä, että hallitus toteuttaa kestävän kehityksen politiikkaa, minkä pitäisi toki näkyä myöskin tässä talousarvioesityksessä. Sosiaalisen kestävyyden osalta puhutaan esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnista ja meille kaikille tärkeistä palveluista, ja ihan totta on, että hallitus on esittämässä lisäpanostuksia tähän sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen, esimerkiksi perusteltuja lisäyksiä koulutukseen ja perusturvaan. Ekologisen kestävyyden osalta pitää kehua hallitusta esimerkiksi luonnonsuojeluun tehtävästä 100 miljoonan euron panostuksesta. Kestävän talouden osalta on vaikea löytää kehuttavaa, nimittäin hallituksen budjettiesityksen koko pohja ja koko hallitusohjelman pohja nojaavat 75 prosentin työllisyysasteen tavoitteluun, ja näitä toimia ei olla vielä nähty. Kestävä talous tarkoittaisi sitä, että ei velkaannuta eikä käännetä velkaantumisen kehityksen taittumista uudelleen kasvuun. Hallitusohjelmassa hallitus on nimennyt paljon hyviä tavoitteita. Hallitus on esittänyt kunnianhimoisia tavoitteita, joita kestävän kehityksen kannalta löytyy lukuisia. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole tekoja. Jos hallitus haluaa edistää tekemiään tavoitteitaan todeksi, budjetti on se paikka, jossa niitä tekoja tulisi edistää, ja valitettavasti tavoitteisiin nähden teot jäävät tässä budjetissa ohuiksi. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta muutamia nostoja: Hoitajamitoituksesta on puhuttu paljon. Nythän siitä on tullut henkilöstömitoitus, ja tätä kyllä edistetään, mutta rahoja ei näy eikä hoitajia ole tiedossa. Koulutuksen kunnianpalautuksesta on puhuttu, ja koulutukseen lisätään määrärahoja. Huomioitava on kuitenkin se, että esimerkiksi korkeakouluille tehtävästä lisäyksestä osa, ehkä jopa iso osa, menee siihen, että samalla korkeakouluille lisätään uusia tehtäviä esimerkiksi uusien aloituspaikkojen myötä. Tämä 80 miljoonaa, joka ollaan osoittamassa ammatilliseen koulutukseen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, on varmasti perusteltu ja hyvä, mutta se tehdään kertaluontoisesti ja väliaikaisena lisäyksenä. Mitä tapahtuu näille opettajille, kun rahat loppuvat? Irtisanotaanko heidät sitten siinä vaiheessa? Mainitsen vielä tuotekehityksen ja innovaatiot. Oli aika laaja yhteisymmärrys siitä, että t&k-rahoitusta lähdetään nostamaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta tätä lisäystä ei nyt tässä budjetissa näy. Sen sijaan itse asiassa tutkimuksesta leikataan, kun Suomen Akatemialta lähtee 31 miljoonaa. Erityisen suuria pettymyksiä aiheuttaa tämä budjetti ilmastotoimien osalta. Niin kuin sanottua, luonnon monimuotoisuuteen hallitus tarttuu esimerkiksi tällä 100 miljoonan lisäyksellä luonnonsuojeluun, josta noin puolet on kertaluontoista ja toinen puoli sitten pysyviä lisäyksiä, mutta ilmastotoimien osalta toivomisen varaa olisi ollut merkittävästi enemmän. Suomen luonnonsuojeluliitto on tänään arvioinut, että hallituksen ilmastotavoitteiden ja ilmastotoimien välillä on 19 miljoonan tonnin kuilu hiilidioksidissa mitattuna. Tätä kuilua ei nyt näillä toimilla kurota umpeen. Esimerkiksi ympäristölle haitallisia yritystukia ei isoista puheista huolimatta leikata. Se 120 miljoonan leikkaus, mikä parafiinidieselin verotukeen tehdään, ei ole kyllä luettavissa ympäristölle haitallisen tuen leikkaukseksi, ainakaan kokonaisuudessaan. Eli paljon toivomisen varaa vielä jää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-10-08T21:18:53,2019-10-08T21:24:08,Hyväksytty,1.1 2019_46_235,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikkein painavimmat viestit minulle keväällä kiertäessäni ja kesällä kiertäessäni ovat koskeneet varhaisen tuen tarpeita sekä työllisten löytymistä, osaavan työvoiman löytymistä. Erityisesti näin on ollut vaalipiirissäni Hämeessä. Työllisyyttä lähdemme lisäämään ensimmäisten 25 toimenpiteen voimin. Valtiovarainministeriön eilinen ennuste kertoi, että lisää toimia ja rohkeutta vielä tarvitaan tähän hallituksen talousarvioesitykseen. Keskusta on valmis kääntämään jokaisen kiven, ja niin tulee olla myös hallituksen. Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. [Matias Marttinen: Aika kaukana ollaan!] Järkevä taloudenpito edellyttää yrittäjyyden tukemista, sillä suurin osa työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Näin myös tehdään. Siltä osin suunnitelmat seuraavat Sipilän hallituksen hyvin aloittamaa yritysmyönteistä linjaa. Rakennamme parempaa arkea yrittäjille helpottamalla investointien rahoittamista ja työvoiman saatavuutta. Yrittäjien verotus ei kiristy. Budjetissa tuetaan yrittäjien kasvua ja kansainvälisyyttä. Teemme jopa parannuksia ja uusia asioita: yrittäjyysvähennystä jatketaan, ja tuplapoistot sekä tki-kannustin tulevat uutena asiana. Odotan esimerkiksi paikallisen sopimisen jo aloitetun suunnittelutyön suuntaviivojen päättämistä tässä hallituksessa. Meidän tulee edistää paitsi paikallista sopimista myös osatyökykyisyyden tukea, nuorten ensimmäisen työpaikan saamisen edellytyksiä ja maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä. Yksi merkittävä työllistämistä edistävä teko lähtee käyntiin, nimittäin kuntien työllistymiskokeilu. Meillä on innostava esimerkki, Tampereen esimerkki, viime vuodelta siitä, kuinka nuoristyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä kyettiin ratkaisemaan uusin keinoin. Työn verotuksen kiristymistä tunnutaan sumuttavan täällä paljon, erityisesti kokoomuksen edustajien toimesta. Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla — hallituksen toimesta. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulonsaajille sekä etuustulojensaajille. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus. Tällä estetään verotuksen kiristyminen palkkojen yleisesti noustessa. Edustaja Marttiselle haluan alleviivata myös sen, että julkisuudessa esillä ollut ansiotuloverotuksen yleinen kiristyminen johtuu palkan sivukulujen korotuksista — tämä on toki ennenkin sanottu tässä salissa — jossa kyse on työmarkkinajärjestöratkaisusta eikä hallituksen tekemistä päätöksistä. Lähtökohta on se, että valtio ei voi lähteä maksumieheksi työmarkkinajärjestöjen päätöksille, vaan myös heidän tulee kantaa vastuuta kokonaisuuksista. Perusturvaparannukset, kuten pienimpien eläkkeiden nostot, ovat kriittisiä tässä budjetissa, jotta kaikki pysyvät mukana. Vanhustenviikon kunniaksi haluan kiittää teitä kaikkia hoitotyön ammattilaisia kovasta työstänne. En voi korvata usein kuvattua vuosikausia kestänyttä tunnetta siitä, että työtä ei arvosteta riittävästi, mutta toivon, että omalta osaltamme tällä talousarvioesityksellä otamme askeleita siihen suuntaan, että myös ikäihmisten turvallisuuteen panostetaan ja työn arvostus näkyy. Ja kyllä, oppositioltakin on onneksi tullut tunnustusta tänään talousarviosta keskustellessamme. Muun muassa edustaja Satonen tuossa aikaisemmin tänään salissa kuvasi, että budjettilisäykset ovat oikein kohdennettuja ja niistä ei hän kantanut huolta. — Kiitoksia käydystä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-08T21:24:23,2019-10-08T21:29:04,Hyväksytty,1.1 2019_46_236,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Heti alkuun täytyy todeta, että erityisesti oikeusministeriön osalta talousarvioesityksestä löytyy monta varsin kannatettavaa kirjausta, ja haluankin niistä hallitusta kiittää. Kiitos ensinnäkin siitä, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on kiinnitetty huomiota. On kansallinen häpeä, että armas kotimaamme löytyy kärkisijoilta, kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. [Saara-Sofia Sirén: Totta!] Tutkimusten mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille ja joka kolmas nainen kohtaa parisuhteessaan väkivaltaa. Kiitos myös mielenterveyspalveluihin panostamisesta. Viime kesänä nuoret totesivat minulle SuomiAreenan tilaisuudessa, että huumeita saa helpommin kuin hoitoa. Aika pelottavaa, jos hoito on omissa käsissä ja ongelmia hoidetaan päihteillä. Tämä oli pysäyttävä sanoma, mihin pitää puuttua. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen panostukset ovat todella hyvä asia niin yksittäisten ihmisten kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Huolissani olen kuitenkin siitä, että hallitusohjelmassa on ummistettu silmät järjestäytyneen rikollisuuden osalta, eikä ohjelmasta löytynyt toimenpiteitä sen torjuntaan liittyen, eikä nyt talousarvioesityskään suuremmin helpotusta tuonut. Tunnuksellisten rikollisjengien määrä on kuitenkin kasvussa, ja niiden toimintarakenteet ovat muutoksessa. Jengiytymisen myötä uhkailu, kiristys ja väkivalta yleistyvät. Yritystoiminnan rooli rikoksenteossa vahvistuu. Europolin mukaan laillisiin liiketoimintarakenteisiin liittyy lähitulevaisuudessa ennennäkemätön määrä rikollisuutta. Mielelläni kuulisinkin, miten hallitus on ajatellut vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Arvoisa rouva puhemies! Syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle kohdistetaan yhteensä 5,2 miljoonan euron vuotuinen lisämääräraha. Tämä on positiivinen asia ja tarkoittaa sitä, että hallitus on ymmärtänyt resursoida poliisin lisäksi koko rikosketjuun ja näin rikosvastuu toteutuu paremmin. Vakava huolenaiheeni on kuitenkin, onko tämä loppuketjun lisäresursointi mitoitettu nyt vain kompensoimaan poliisien määrän kasvusta johtuvaa lisätyötä. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin se, että jo tälläkin hetkellä esimerkiksi syyttäjien työpöydillä pinot ja jonot ovat täysin kestämättömällä tasolla. Syyttäjiä Suomessa on noin 370, ja vuosittain hoidettavia asioita on yli 90 000, ja määrä vain kasvaa. Jotta pääsisimme edes eurooppalaiselle keskitasolle, meillä tulisi saada nostettua syyttäjien määrä 600:aan. Tarvitsemme siis lisäresursseja tätä sumaa purkamaan, emmekä vain poliisien määrän kasvusta johtuvaa lisätyötä kompensoimaan. Olen toki tyytyväinen, että lisäresursseja koko rikosketjuun ylipäätään tulee, mutta henkselien paukutteluun tämä ei todellakaan vielä oikeuta. Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin rajallisten resurssien tuoman dilemman ja koalitiohallituksen ja sen vaatimien kompromissien tuomat haasteet. Totuus kuitenkin on, että mikäli haluamme pitää huolta oikeusvaltiosta ja hyvinvointiyhteiskunnastamme, se vaatii panostuksia. Näitä panostuksia saisimme verovaroja uudelleen kohdentamalla ja työllisyysasteen nostamisella. Tällä hetkellä monien muiden kollegoideni tavoin minua on huolettanut talousarvion tulopuoli. Jo hallitusohjelmassa linjattiin työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin olevan koko hallitusohjelman tulopuolen keskeisin yksittäinen elementti. Merkittävät työllisyystoimet loistavat kuitenkin poissaolollaan, ja ”niitä odotellessa” totesivat jo valtiovarainministeriön virkamiehetkin. Hallituksella onkin tuntunut olevan suurempi kiire päästä jakamaan rahaa kuin miettiä, mistä nämä rahat saadaan. Toisin kuin hallituspuolueet tässä keskustelussa ovat monesti väittäneet, emme vastusta näitä tärkeitä lisäpanostuksia. Olemme lähinnä vain huolestuneita siitä, kuinka tämä kaikki rahoitetaan. [Matias Marttinen: Hyvin sanottu!] Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolanderkin jo totesi, ettei nykyinen kasvutahti riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin. Talouden tasapainottamisesta meidän kaikkien tulisi olla huolissamme, ei sen takia, että se olisi itseisarvo, vaan jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan ja oikeusvaltion tulevaisuuden. Pelkkä rahan jakaminen ei ole temppu eikä mikään, vaikka olisi kuinka hyviä ja tärkeitä kohteita. Todellinen temppu on se, kuinka tehdä tämä niin, että voimme samaan aikaan pitää huolta yhteiskunnastamme myös pitkällä aikavälillä. Arvoisa rouva puhemies! Kesäkuun 11. päivänä [Puhemies koputtaa] eduskunnan täysistunnossa pääministeri Rinne totesi hallituksen lähtökohtana olevan, [Puhemies: Aika!] että pysyviä menoja ei lisätä ilman, että on tietoja pysyvistä tuloista. Nyt toivoisinkin, että hallitus vain noudattaisi pääministerin omaa linjausta — enempää en pyydä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-10-08T21:29:08,2019-10-08T21:34:45,Hyväksytty,1.1 2019_46_237,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo tässä iltapäivän keskustelussa useampaan kertaan toi esille sen, että hallituksella on hyvä ohjelma, paljon aineksia ja niin edelleen, mutta missä rahat. Peräänkuulutettiin rahojen perään. Ei ole varaa, kuului useammastakin suusta kokoomuksen suunnalta. Minusta edustaja Heli Järvinen siinä keskustelussa vastasi hienosti, kun hän yhdessä lyhyessä puheenvuorossaan totesi, että on erikoista tämä keskustelu hyvinvointivaltion kriisistä ja rahoitusvaikeuksista tilanteessa, jossa Suomi on keskimääräiseltä kansantulolta rikkaampi kuin koskaan historian kuluessa juuri tällä hetkellä. Jossakin mättää, kun me olemme kuitenkin ikään kuin taloudellisessa kriittisessä kriisissä ja meillä ei ole voimavaroja. Se on totta, että julkinen talous valtiontalouden puolelta on ollut alijäämäinen viime vuosina, parin miljardin euron tasolla se alijäämä on ollut sillä puolella, mutta eihän tämä valtiontalouden alijäämä mittaa koko julkisen taloutemme alijäämäisyyttä tai ylijäämäisyyttä. Mehän samanaikaisesti säästämme rajusti: Viimeisen 20 vuoden aikana eläkerahastojen — joihin me olemme työeläkejärjestelmän kautta kanavoineet — keskimääräinen kasvu on ollut joka vuosi 8 miljardia euroa. Se on keskimääräinen kasvu, koska se vaihtelee vuosittain johtuen pitkälti osakemarkkinoiden kehityksestä. Eli Suomi on niitä harvoja unionimaita, joissa tosiasiassa koko julkinen talous on ylijäämäinen, ja sehän näkyykin myöskin siinä, että meidän julkisen talouden velka-aste on Viron ja Luxemburgin jälkeen Euroopan unionissa alhaisin. Eli tämä pelottelu tästä velasta ja velkaantumisesta ja vastaavista asioista on tarpeetonta. Tarpeellista on tietenkin puhua ihan vakavasti siitä, että julkisen talouden pidemmässä juoksussa täytyy olla tasapainoinen, ja siltä osin keskustelu on ihan legitiimiä. Velasta on paljon täällä puhuttu, mutta onneksi hallituspuolueiden edustajat ovat täällä puhuneet myöskin toisentyyppisestä velasta, joka on nyt syytä maksaa. Se on oikeuden-mukaisuuden velka. Siinä meidän hallituksemme on aidosti tarttumassa uudesta kulmasta asioihin, ja me yritämme peittää tuota oikeudenmukaisuuden velkaa. Edustaja Hilkka Kemppi poistui tuosta juuri. Hän omassa puheenvuorossaan nosti erään kulman, jossa tämä oikeudenmukaisuuskysymys tietysti mittautuu hyvin. Se mittautuu ehdottomasti muissakin kohdissa yhteiskunnassa, mutta minä otan yhden teeman esille, ja se on Suomen ikäihmisten tilanne, yli 65-vuotiaiden tilanne ja eläkeläisten asema. Eläkeläisten etuuksia on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana heikennetty enemmän kuin minkään muun yhteiskuntaryhmän Suomessa. Se on ollut aivan systemaattista sitten 90-luvun alun. Siellä on lukuisa joukko muutoksia — ja niitä ei tässä yhteydessä kannata ruveta luettelemaan — jotka ovat eläkeläisten elintasoa aidosti heikentäneet. Meillä on nyt ensi kerran neljännesvuosisataan hallitus, jonka hallitusohjelma ja myöskin tämä budjetti, jota tässä esitetään, tarttuvat vakavasti ikäihmisten ongelmiin. Se tarttuu vakavasti ikäihmisten ongelmiin ja lähtee kohentamaan ikäihmisten elinolosuhteita. Aidosti tämä tilanne on täällä tällainen. Edellinen hallitus lähti omassa hallitusohjelmassaan kirjaamaan Suomen heikkouden numero yksi, ja se oli se, että Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittaa väestön ikääntyminen. Katsokaapa Rinteen hallituksen ohjelmaa: ikääntyneet nähdään yhteiskunnan voimavarana, kaikille halutaan taata arvokas vanhuus eikä ketään jätetä yksin, yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista, kirjaa hallitusohjelma. Eli ikäihmiset ovat voimavara tässä nyky-Suomen hallitusohjelmassa. Konkreettisesti Sipilän hallitus oli valitettavasti se hallitus, joka teki kaikkein rajuimpia leikkauksia. Näin lyhyessä puheenvuorossa ei kannata niitä lähteä käymään lävitse. Tämä budjettiesitys avaa kuitenkin aivan uusia kulmia. Siellä on se hoitajamitoitus tavoitteeksi asetettu. Siellä pyritään asteittain vahvistamaan kotihoidon resursseja, ja se on tärkeä asia. Hyvinvointitarkastuksesta syntyy seniorineuvolajärjestelmän itu, joka on sinne rakennettu. Vanhusasiavaltuutetun toimi tulee Suomeen tällä hallituskaudella. Iso joukko uudistuksia, jotka kaikki kohentavat konkreettisesti ikäihmisten tilannetta. Ja tietenkin siellä on myöskin se niin sanottu vappusatanen, sen vappusatasen ensimmäiset askeleet. Tässä budjettiesityksessä meillä on nyt 50 euroa takuueläkkeisiin [Puhemies koputtaa] ja 32 euroa kansaneläkkeen nostoon. Nämä kaikki ovat niitä, jotka kohentavat köyhimpien eläkkeensaajien eläkkeitä. — Jatkoa seuraa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-08T21:34:55,2019-10-08T21:40:18,Hyväksytty,1.1 2019_46_238,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli miellyttävä kuulla edustaja Kiljusen puheenvuoroa. Rahaa siis on, ja me jotka varoittelemme velkaantumisesta, olemme vain ilonpilaajia. [Kimmo Kiljunen: Pitää paikkansa!] Eli velka on voimavaramme — jos pystyisin jatkamaan tätä edustaja Kiljusen johdonmukaista linjaa. No, arvoisa puhemies, en tullut keskustelemaan tästä edustaja Kiljusen näkökulmasta tämän enempää vaan itseasiassa tulin kertomaan tyytyväisyyteni yhteen budjetin kohtaan, joka liittyy ammatilliseen koulutukseen. Nimittäin ammatillinen koulutus on saamassa uutta rahoitusta budjetissa, tosin kertaluonteisena, niin kuin tässä on jo muutaman kerran tullut todettua, mutta joka tapauksessa se on tarpeen. Otan esimerkin tuolta kotiseudulta Etelä-Pohjanmaalta: meillä monet avoimena olevat työt edellyttävät vahvaa ammattiosaamista, esimerkiksi metallialalla. Samalla annan kuitenkin tämän kiitoksen ohella määrärahasta kehotuksen seurata, miten ammatillista opetusta tällä hetkellä Suomessa annetaan ja mikä on ammatillisen opetuksen laatu tällä hetkellä. Nimittäin valitettava viesti koulumaailmasta on se, että on paljon opetuspäiviä, jotka ovat etäpäiviä, ja oppilaat ovat kotona puuhaamassa erilaisia etätehtäviä — ei näin synny kovan luokan CNC-koneistajia kauhavalaiseen metalliyritykseen. Kyllä siellä pitää olla opettajan paikalla ja kertoa, mitä tässä tehdään, näin tätä konetta käytetään ja näin tehdään hyvää jälkeä. Kyllä nämä ovat semmoisia perusasioita, jotka pitää ammatillisessa koulutuksessa saada kunniaan. Tässä asiassa nyt viestitän ja luotan Rinteen hallitukseen, että tämän määrärahan turvin myös tehdään vahvaa seurantaa siihen, mitä siellä kouluissa tapahtuu. Nimittäin tähän lopuksi vielä niin kuin tämän asian tiivistämiseksi: Minulla oli tuossa pari vuotta sitten mahdollisuus käydä Etelä-Karjalan suunnalla, ja siteeraan Karjalan prikaatin komentajaa, jonka tapasin ja joka tiivisti ammatillisen koulutuksemme ongelmat seuraavalla tavalla: ”Meille tulee tänne varusmiespalveluun sellaisia autonasentajia, että ei edes autoa uskalla antaa ajettavaksi.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-08T21:40:25,2019-10-08T21:43:39,Hyväksytty,1.1 2019_46_239,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Me olemme täällä yleisesti ja yhteisesti tunnistaneet sen, myös hallitus on tämän todennut, että hallitusohjelman onnistuminen edellyttää sitä, että nämä hallituksen työllisyystavoitteet onnistuvat, tai muuten putoaa rahoitukselta pohja pois. Nyt sitten kuitenkin hallituksen työllisyyttä lisäävät toimet loistavat poissaolollaan. Isossa mittakaavassa toki on näitä ministeri Harakan esittämiä palkkatukiasioita, osatyökykyisten työllistämisasiaa ja niin edelleen. Ne ovat tietenkin hyviä työllistämiskeinoja, mutta ne eivät ratkaise sitä meidän valtiontalouteen liittyvää työllisyyden noston ongelmaa, ja jotta se saadaan ratkaistua, meidän pitää saada työpaikkoja syntymään nimenomaan avoimelle sektorille huomattavasti enemmän. Joitain keinoja toki nyt hallituksella oli esittää, ja niitä edustaja Kemppi tuossa äsken luetteli, muun muassa tuplapoistot yrityksille ja niin edelleen, mutta ihmettelen syvästi, miksi lista on niin lyhyt. Erityisen ymmyrkäiseksi suu tässä menee — totesin tämän juuri vähän aikaa sitten — kun esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on itse tehnyt noin vuosi sitten raportin ”Uudistuva työ ja yrittäjyys, visioista toteutukseen” ja siellä on 45 konkreettista toimenpidettä, joilla yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja joilla työllisyyttä voidaan lisätä, mutta kuitenkaan hallitus ei ota käyttöön näitä keinoja, joita omassa ministeriössä on esitetty. Tämä minua syvästi ihmetyttää, ja ehkä tähän joskus saamme vastauksen. Mutta jotta nyt ei aivan menisi hallituksen moittimiseksi, niin on kyllä kehuttavakin hieman hallitusta: Erityisen hyvää työtä hallitus on tehnyt liikenteen infrastruktuurin saralla. Tämä 300 miljoonan euron korjausvelkaohjelma pysyy käynnissä. Ja täytyy tunnustaa, että esimerkiksi eri alueille on tehty hyviä tiehankkeita ja niitä rahoitetaan, kuten esimerkiksi tuonne Etelä-Karjalaan valtatielle 13. Pitkään ongelmana ollut Myttiönmäen mutka saadaan nyt hallituksen päätöksellä oikaistua, ja siitä hallitukselle suuri kiitos, että tämän asian vakavuus on ymmärretty ja nyt rahat myönnetty tälle mutkan oikaisulle. Toki siellä on vielä muun muassa Kuivasensaarentie ja Pulsan—Vilkjärven tie, jotka vaativat vastaavaa, ehkä ei ihan niin suurta panostusta, että nekin saadaan kuntoon. Onhan tässä vielä hallituksella aikaa näitä hyviäkin töitä yrittää tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-08T21:43:42,2019-10-08T21:46:23,Hyväksytty,1.1 2019_46_240,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama huomio omalta osaltani keskustelun päätteeksi: Täällä edustaja Kiljunen pohdiskeli puheenvuorossaan valtion velanoton vaikutuksia ja julkisen talouden kokonaisuutta ja sitä, onko sillä vaikutuksia ja pitääkö olla huolissaan. No, näin vuonna 1990 syntyneenä uutena kansanedustajana olen tavattoman huolissani. Olen huolissani sen takia, että meidän valtionvelka on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut, finanssikriisin jälkeen. Olen huolissani sen takia, että työikäisen väestön määrä jatkuvasti supistuu, ja olen huolissani siitä, että meillä huollettavia on koko ajan enemmän, meillä täytyy työssäkäyvän väestön pitää huolta meidän lapsista ja ikäihmisistä, omien vanhempieni ja isovanhempieni sukupolvesta. Ja tässä vielä totean sen verran, että sinänsä en näe siinä estettä, etteikö valtio voisi ottaa esimerkiksi keskeisiin infrahankkeisiin lainaa, jos meidän käyttötalous olisi kunnossa — mutta kun ei ole, ei edes siltä osin. Yksi huomio vielä tähän kokonaisuuteen — mitä ei ole tuotu esille tämän päivän keskustelun aikana — liittyen valtion takaus- ja takuuvastuisiin, jotka ovat kasvaneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana 23 miljardista 56 miljardiin: tämä tuo myös merkittävän häiriötekijän semmoisessa tilanteessa, että Suomi tulisi ajautumaan äkillisesti esimerkiksi globaalin talouden kriisin myötä taantumaan ja niihin riskeihin, mitä meidän julkiseen talouteen myös liittyy. Arvoisa rouva puhemies! Täällä hallituspuolueiden edustajat toivat esille vielä juhlavasti, että tämä hallitus ei lisää yritysten verotaakkaa. No kuitenkin toin salissa viime viikolla esille, että UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli laskeskellut esimerkiksi UPM:n osalta, että kun hallitus on nyt suuressa viisaudessaan — tai en nyt oikein tiedä missä, ehkä lievästi häiriön hetkellä — todennut, että polttoaineverotusta kiristetään 250 miljoonalla eurolla, niin se tarkoittaa esimerkiksi UPM:lle 4 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta, joka vastaa yhden suomalaisen paperikoneen vuotuista liikevoittoa — vuotuista liikevoittoa. Eli kyllä, hallitus, näillä teidän päätöksillänne on paljon laajemmat vaikutukset myös meidän elinkeinoelämään ja vientiteollisuuteen ja siihen, miten ne pystyvät ylipäänsä täällä toimimaan. Edustaja Kemppi on valitettavasti poistunut, mutta hän yritti tässä vähän heittää palloa työmarkkinajärjestöille, mitä tulee tähän työn verotuksen kiristymiseen ensi vuoden osalta. On totta, että tämä sivukulujen kasvu liittyy kilpailukykysopimukseen. Viime hallitushan aina vuosittain kompensoi palkansaajille nämä kasvaneet palkansaajan sivukulut. Tämä hallitus ei näin tee, ja sen johdosta ensi vuonna keskituloisten palkansaajien verotus kiristyy. Veronmaksajain Keskusliitto on tämän laskelmissaan tuonut esille, enkä lähde sitä nyt enää erikseen tässä toistamaan. Mutta ette te hallituspuolueissa pääse pakoon sitä teidän vastuutanne. Teidän tehtävänänne on valmistella budjetti, ja tämän talon tehtävänä on taas se käsitellä ja päättää, niin kuin tässä maassa kuuluu toimia. Eli ei se työmarkkinaosapuolille kuulu, vaan kyllä kuuluu tämän maan hallitukselle huolehtia siitä, että tässä maassa tehdään järkevää ja hyvää veropolitiikkaa. Siitä ei kannata nyt lähteä lipsumaan. Aivan viimeisenä haluan todeta, kun on puhuttu paljon tästä julkisen talouden tasapainosta, että se on ehkä siinä mielessä hieman harhaanjohtavaa, kun tähän tarkasteluun otetaan huomioon myös esimerkiksi eläkerahastot ja niiden ylijäämät, että ei niistä ole hirveästi hyötyä valtiontalouden osalta, eikä kuulukaan olla, koska niiden tehtävä on jossain aivan muualla. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Ja jos taas otetaan huomioon sitten pelkästään valtion- ja kuntatalous, niin kuten VM:n ennusteessa on todettu, vuonna 23 valtiot ja kunnat tekevät 5,5 miljardia euroa alijäämää. Elikkä kyllä siinä on vielä melkoinen savotta tällä talolla ja hallituksella tehtävänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-08T21:46:29,2019-10-08T21:51:36,Hyväksytty,1.1 2019_46_241,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Me päätämme tämän istunnon kello 22, ja siitä syystä yksi puheenvuoro mahtuu tähän. Sitten meillä on vielä liuta muita asioita, jotka täytyy ehtiä tänään käydä läpi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_46_242,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Näin pitkän päivän sisällä istuttuaan kaipaa jo ulos. Luonto on suomalaisille tärkeä levon ja mielen virkistyksen ja rentoutumisen paikka. Suomalaiset arvostavat omaa puhdasta luontoaan. Tämä ei ole kuitenkaan aiemmissa budjeteissa näkynyt. Ensi vuonna luonnonsuojelun määrärahat kasvavat 102 miljoonalla eurolla. Näitä rahoja on kaivattu pitkään. Luonnonsuojelun lisärahoilla torjutaan luonnon monimuotoisuuden hupenemista, suojellaan metsiä ja soita, parannetaan vesistöjen tilaa ja elvytetään vaelluskalakantoja. Tämä hallitus pyrkii luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttämiseen. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hallitus tukee suomalaisia vähäpäästöisempien ratkaisujen valitsemisessa. Vielä ei tule valmista, kuten edustaja Sirén totesi, vaan kunnianhimoa tarvitaan yhä. Hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä on hallituksen suuri tehtävä. Tämä muutos tulee tehdä reilusti, ja se vaatii myös jatkuvuutta. Kaikkien toimien tulee olla oikeudenmukaisia, mistä edustaja Merikin tuntui täällä olevan huolissaan. Sitten muutama sana ammatillisesta koulutuksesta, josta täällä on puhuttu: Se oli yksi edellisen hallituskauden suurimmista kärsijöistä. Ammatillisia opettajia lisätään tässä budjetissa yhä, kuten jo lisäbudjetissa, ja samoin myös opinto-ohjaus vahvistuu. [Saara-Sofia Sirénin välihuuto] Olen edustaja Sankelon kanssa samaa mieltä siitä, että lähiopetuksen tarve on siellä ilmeinen. Tässä kyseltiin irtisanomisista. Tämä määrärahalisäys tehdään tämmöisenä harkinnanvaraisena lisämäärärahana perusrahoitukseen, jolloin sitä on mahdollisuus jaksottaa ja kohdentaa oppilaitoksen itsenäisesti, eli se ei tarkoita irtisanomisia. Korkeakoulut saavat lisäksi perusrahoitukseen 60 miljoonan lisän, ja läpi linjan eri koulutusasteille tehdään indeksikorotukset. Suomen Akatemialle ei tule leikkausta, vaan aiempi kertaluontoinen rahoitus lakkaa tässä kohtaa. Onnistuvat ja toimivat työllisyystoimet ovat muutenkin tämän budjetin ja tulevien budjettien tärkeä edellytys. Talouden tilan kiristyessä on tärkeää luoda yrittäjille mahdollisuuksia työllistää ja mahdollistaa helppo työn perässä muuttaminen. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa työssä on pyrkimys löytää keinoja, joilla osaamista pidetään yllä. Näin yhä useampi voi jatkossa säilyttää työpaikan, vaikka työn sisältö muuttuisi ja eläisi ajassa. Maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä edistävään koulutukseen satsataan 2,5 miljoonaa. Tämä on tärkeä panostus yhteiskuntaan, jossa luodaan tasa-arvoa siten, että jokaisella on mahdollisuus päästä kiinni työhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-08T21:51:48,2019-10-08T21:55:04,Hyväksytty,1.1 2019_46_243,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle lentoliikenteestä Chilen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2019 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 30. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 1/2019 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+30.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_46_244,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Kenian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2019 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 31. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 2/2019 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+31.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_46_245,46/2019,2019-10-08,12.02,21.59,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle lentoliikenteestä Meksikon kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2019 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 32. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 3/2019 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2019+32.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_47_1,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4.—25. asiasta. Käydään tähän keskusteluun, ja aloitetaan se pääministerin puheenvuorolla. Puheenvuoro on 5 minuuttia. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_47_2,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen keskustelimme täällä siitä, miten nyt käsiteltävänä oleva budjetti sopii nykyiseen taloustilanteeseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Anteeksi — rauhoitutaan ja käydään keskustelut muualla kuin täällä salissa, että kuullaan esittely.] Talouskasvun näkymä on hidastuva, ja epävarmuudet ovat suuret. On kysytty, miten hallitus on tähän näkymään reagoinut. Toteutamme juuri sitä aktiivista finanssipolitiikkaa, jota kansainvälisessä keskustelussa ja yhä enemmän myös kotimaisessa keskustelussa on viime aikoina korostettu. Tämä aktiivisen finanssipolitiikan periaate on selvästi kirjattu hallitusohjelmaan. Nyt toteutamme sitä käytännössä. Budjetti vahvistaa kokonaiskysyntää ja sitä kautta kasvua ja työllisyyttä ensi vuonna. Ilman tämän budjetin uusia päätöksiä ensi vuoden kasvuluku olisi valtiovarainministeriön ennusteessa 0,5 prosenttia pienempi. Valtiovarainministeriön johtavat virkamiehet vahvistivat tämän, kun eilen keskustelin heidän kanssaan. Ilman hallituksen talouspoliittisia päätöksiä ensi vuoden kasvu ei yltäisi edes 1 prosenttiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T10:03:17,2019-10-09T10:04:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_3,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa herra pääministeri, teidän hallituksenne on nyt ollut muutaman kuukauden olemassa, ja nyt valitettavasti näyttää siltä, että tämän teidän hallituksenne toiminta on hyvin sekavaa, ja näyttää myöskin siltä, että toimintakykynne ja päätöksentekokykynne on melko heikkoa erityisesti vaikeissa asioissa. Muutama esimerkki: Te olette siirtäneet nämä tärkeimmät eli työllisyystoimet, käytännössä kaikki uudet työllisyystoimet, johonkin ensi vuoteen. Me emme ole saaneet tarkkaa kuvausta siitä, milloin on tulossa ja mitä on tulossa. Vanhuspalveluista te teitte kirjauksen, joka on loppujen lopuksi tyhjä kirjaus: ei ole hoitajia, ei ole rahaa. Te lisäsitte menoja ennen tietoakaan pysyvistä tuloista, vaikka olette puhuneet jo muuta. Ilmastonmuutostoimia ei näy, ei kuulu. Yritystuet ovat perkaamatta, [Antti Lindtmanin välihuuto] ja palkansaajan ostovoima heikkenee. Eli te olette tehneet vain helpot päätökset. Rahaa on, ja te olette todella sitä jakaneet. Herra pääministeri, minun kysymykseni on se: onko teillä hallituksessa kykyä tehdä myös näitä vaikeita päätöksiä, jotka tulevat käytännössä ratkaisemaan sen, [Puhemies: Aika!] saavutatteko te teidän hallitusohjelmanne tavoitteet ja pystytäänkö [Puhemies koputtaa] turvaamaan suomalaisten tärkeät hyvinvointipalvelut? [Timo Heinonen: Niitä odotellessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-09T10:08:31,2019-10-09T10:10:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_4,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt vähän kysyn myöskin opposition vaihtoehdon perään. Ministeri, korjaan, edustaja Orpo, mikä teidän saldonne oli yritystukien leikkaamisessa? [Eduskunnasta: Nolla!] — Nolla euroa, pyöreä nolla euroa. — Edustaja Orpo, kun te täällä nyt suureen ääneen kyselette, koska hoitajamitoitus tulee voimaan, niin mikä teidän saldonne on, mikä teidän oma historianne on tässä kysymyksessä? Te olette valtavan määrän käyttäneet vuosien varrella poliittista pääomaa estääksenne tämän. Sen lisäksi leikkasitte kymmeniä miljoonia vanhuspalveluista ja veitte hoitajilta lomarahat. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetti on oikea vastaus tähän suhdannetilanteeseen: talouden toimeliaisuutta tukeva, lievästi elvyttävä. Kun kokoomus täällä kritisoi hallitusta lievästä alijäämästä, niin nyt kysymys kuuluu, mitä jättäisitte toteuttamatta — yhdenvertainen päivähoito-oikeus, [Ben Zyskowiczin välihuuto] ammatilliset opettajat, teiden korjausrahat — ja jos ette jättäisi toteuttamatta, niin miten te alijäämää kasvattamatta [Puhemies koputtaa] toteuttaisitte miljardituloveronkevennykset vielä tämän kaiken päälle. [Leena Meri: Hyviä säästökohteita perussuomalaisilla!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-09T10:10:05,2019-10-09T10:11:15,Hyväksytty,1.1 2019_47_5,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Vieraskielisten määrä Suomessa on noussut 1 prosentista noin 5 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä on nyt jo lähemmäs 20 prosenttia, ja väestöennusteen mukaan muun muassa Vantaalla esimerkiksi 15 vuoden ennuste on 34 prosenttia väestöstä. Onko hallituksella mielestänne mitään vastuuta siitä, miten tämä Suomen vieraskielisten osuuden, ulkomaalaisten määrän kasvu tulee tapahtumaan? Millaisen ulkomaalaisten määrän osuuden hallitus haluaa Suomessa? Turvapaikanhakijamäärät olivat ennen, 90-luvulla, aika pitkälti mitättömiä, mutta sitten 2000-luvulle tultaessa oltiin 3 000:ssa ja nyt ollaan menty 5 000:n vuosivauhtia ja mennään yhä. Tästä huolimatta nostatte pakolaiskiintiötä vähintään sadalla. Minkä takia? Tiedättekö te edes vielä, mistä maasta aiotte nämä sata uutta tulijaa hakea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-09T10:11:18,2019-10-09T10:12:21,Hyväksytty,1.1 2019_47_6,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Joku suomalainen poliitikko puhui, että on monomaanista puhetta, ja tämä on nyt varmaan sitä monomaanista puhetta. Ainut asia, mikä tuntuu edustaja Taviolla ja hänen ryhmällään olevan mielessä, on se, onko Suomessa erinäköisiä ihmisiä, eri kieltä puhuvia ihmisiä, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] eri vakaumuksia omaavia ihmisiä. Tosiasiahan on se, että viimeisen neljän vuoden aikana tai itse asiassa vuodesta 2017 Suomen turvapaikanhakijamäärät ovat laskeneet eli sen jälkeen,  kun perussuomalaiset menivät sekaisin,  riitautuivat keskenään  ja hajosivat ja lähtivät hallituksesta.  Sen jälkeen turvapaikanhakijamäärät ovat olleet alhaalla. Tällä hetkellä se on pariatuhatta vuodessa, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä perussuomalaisten ryhmästä] ennätyksellisen alhainen. Keskustan mielestä kannattaa ottaa mieluummin kiintiöpakolaisia kuin niitä veneellä tulevia turvapaikanhakijoita. [Leena Meri: Otatte molempia!] Puhemies! Täytyy todeta, että minusta me tarvitsemme vieraskielisiä osaajia Suomeen: [Leena Meri: Osaajia!] tarvitaan peliteollisuuteen osaajia, tarvitaan it-alalle osaajia, tarvitaan myös esimerkiksi kotiseudulleni Pohjanmaalle teollisuuteen ihmisiä, [Puhemies koputtaa] turkistalouteen, maatalouteen. [Puhemies: Aika!] Eikö saa tulla vieraskielisiä osaajia Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-09T10:12:21,2019-10-09T10:13:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_7,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin mielenkiintoista, että edustaja Kurvinen tulkitsee perussuomalaisten puheita aivan kuin hän haluaa, mutta siihen on totuttu, koska viime päivinä olemme huomanneet, [Paavo Arhinmäen välihuuto] että hieman paniikkia on keskustassa liikkeellä, mutta ei se mitään haittaa. Haluaisin kysyä pääministeriltä tuosta edustaja Tavion kysymyksen jatkosta: mikä on teidän maahanmuuttopolitiikkanne ja onko sitä? Nyt otetaan pakolaisia, ei tiedetä ehkä oikein mistä, sitten samaan aikaan puhutaan EU:n taakanjaosta Välimerellä. Suomi on etunenässä, muut maat Pohjoismaat mukaan lukien eivät ole kauhean innostuneita tästä Suomen ideasta. Sitten samaan aikaan on turvapaikanhakijoita rajalla. Tuossa keskusta totesi, että eikö ole parempi, että otetaan pakolaisia kuin että on spontaania turvapaikkahakua rajalla, mutta kun nyt on molempia. Nyt ei teillä itselläkään ole selkeätä maahanmuuttopolitiikkaa eikä tietoa siitä, mitä se maksaa. [Puhemies koputtaa] Kerroin eräänä päivänä täällä tutkimuksista, ja sille naurettiin. [Puhemies: Aika!] Miksei hallituksella ole mitään laskelmia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-09T10:13:38,2019-10-09T10:14:50,Hyväksytty,1.1 2019_47_8,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä hallitus toteuttaa erilaista politiikkaa kuin edellinen hallitus teki: 70 prosentilla suomalaisista tulot kasvavat. Eilisessä keskustelussakin tuli esille se, että me olemme tehneet arvovalintoja ja me olemme valinneet niin, että ihmisillä ostovoima kasvaa. Se tapahtuu etuuksien korotuksilla, veromuutoksilla, indeksien korotuksilla, joita muuten viime kaudella ei ollut ollenkaan, [Ben Zyskowicz: On se vaikeeta tuo, on se vaikeeta!] ja nettotulot nousevat kolmen alimman desiilin osalta. Me teemme työpaikkoja, parannamme elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia mittavilla liikennehankkeilla ja investoinneilla. Tähän vuoteen 2019 nähden, joka on siis edellisen hallituksen käsialaa, teemme 616 miljoonan euron tasokorotuksen liikenneinvestointeihin — 616 miljoonaa euroa [Puhemies koputtaa] enemmän ensi vuonna liikenneinvestointeihin. [Ilkka Kanerva: Eikä yhtään ratahanketta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-09T10:14:54,2019-10-09T10:16:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_9,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläinen ja monet muut ovat liikenneinvestoinneista puhuneet, ja on hyvä, että perusväylänpitoon nyt panostetaan tähän vuoteen nähden lisää. Vallankumouksellisuuden mittasuhdetta mietittäessä kannattaa muistaa, että perusväylänpidon rahat nousevat lähes samalle tasolle kuin millä ne olivat viime vuonna, [Suna Kymäläisen välihuuto] kun siellä oli perusväylänpidon kärkihankerahoja käytössä, niin että ei ole tässä mitään niin kuin vallankumousta verrattuna edelliseen hallitukseen. Ja keskustalaiset varmasti muistavat hyvin ne panostukset perusväylänpitoon silloin. Edustaja Lindtman viittasi tässä yritystukiremonttiin. Minä olen täällä kuullut monilta heistä, jotka olivat parlamentaarisessa ryhmässä siitä Pekkarisen työryhmässä neuvottelemassa, että kokoomuksen lista — ja tiedän itsekin sen hyvin — oli toista sataa miljoonaa joka neuvottelutilanteessa yritystukileikkauksia, samoin hallituksessa, jossa itse vastasin näistä neuvotteluista. Ei ollut meistä kiinni, etteikö niitä leikattu, ja tulette sen myös meidän vaihtoehtobudjetissamme näkemään. Mutta, pääministeri Rinne, haluan teiltä kysyä, kun viittasitte eilenkin siihen, että eivät oikeastaan olekaan työllisyydestä kiinni pysyvien menojen lisäykset, koska pääosa, ehkä 70 prosenttia, rahoitetaan veronkorotuksilla, joita tosin ei vielä kokonaisuudessaan ole olemassa: [Puhemies koputtaa] Eikö niin, että on julkisen talouden tasapainotavoite olemassa, ja eikö niin, että tekin pidätte siitä kiinni [Puhemies: Aika!] — kertokaa, paljonko joudutte leikkaamaan, jos työllisyys pysyisi [Puhemies koputtaa] nykytasolla ja nämä menolisäykset tulisivat. [Puhemies: Aika!] Paljonko niistä joutuisitte perumaan vuoden 2023 tasossa pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-09T10:16:01,2019-10-09T10:17:26,Hyväksytty,1.1 2019_47_10,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Nyt tästä 1 minuutin rajasta aika lailla laajasti täällä eri puolilla salia lipsutaan. Pidetään kiinni siitä tai muuten aletaan panna mik-rofoni kiinni sen minuutin kohdalla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_11,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikan tavoitteethan olivat kiistatta hyvät, [Ilkka Kanerva: Ja tuli tulosta!] mutta, puheenjohtaja Orpo, rehellisyyden nimissä on sanottava, että kun tehtiin veroratkaisuja, miljardin euron veronkevennyksiä, nehän tehtiin alkuvaiheessa velalla, [Eva Biaudet: Aivan!] otettiin velkaa, jotta tehtiin veronkevennykset. Nyt tämän Rinteen hallituksen aikana panostetaan pienituloisten toimeentulon parantamiseen, panostetaan koulutukseen ja infraan, halutaan kansalaisten ostovoimaa vahvistaa, juuri niiden, joilla on parhaat kulutusmahdollisuudet, eli sama tilanne oli silloinkin, ja sen takia tämä teidän väitteenne, että nyt tehtäisiin velaksi, ei ole rahaa — ei sitä ollut silloinkaan. Mutta niin kuin sanoin, Sipilän hallituksen lopputulos oli erinomaisen hyvä, ja valtiovarainministerinä te tiedätte sen, niin että älkää luoko sellaista mielikuvaa, että nyt on erilainen tilanne. Nyt on vain erilainen kohdentaminen. Nyt halutaan pienituloisten ostovoimaa vahvistaa. Aluepolitiikka on nostettu uuteen arvoonsa. Liikenneverkkoon panostetaan, koulutukseen panostetaan ennennäkemättömän hyvällä tavalla. [Jukka Gustafsson: Selventävä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-09T10:17:36,2019-10-09T10:18:37,Hyväksytty,1.1 2019_47_12,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olipa hyvä, että arvostamani edustaja Rantakangas käytti tämän puheenvuoron, koska nyt voin myöskin muistuttaa siitä, että viime hallitus tosiaan teki heti niitä toimia tässä ensimmäisessä budjetissa. Kun te täällä nyt mainostatte, että pikkuhiljaa sitten alkaa vaikuttamaan, pikkuhiljaa niitä työpaikkoja joskus tulee ja tulee ja tulee, me teimme heti toimia, muun muassa 450 miljoonan euron vähennyksen työtulovähennykseen, eli vähennettiin pienituloisten, pienipalkkaisten ihmisten veroja. [Paavo Arhinmäen välihuuto] He saivat enemmän käteen, kannatti ottaa töitä vastaan ja siitä lähti syntymään niitä työpaikkoja, vai mitä entinen pääministeri Sipilä sanoo? Se oli viisasta politiikkaa, tehdä heti työllisyystoimia. Pääministeri Rinne, kun muistelen sitä viime hallituksen yhteistyötä ja katson historiaa, niin on aivan oleellista aina se, että pääministerin ja valtiovarainministerin työpari toimii. Nyt näyttää siltä, että te puhutte valtiovarainministeri Lintilän kanssa aivan eri kieltä. Aivan eri puheet siitä, leikataanko [Puhemies koputtaa] ensi keväänä, jos ei synny kasvua. [Puhemies: Aika!] Mikä todellinen tilanne on? Mikä on teidän yhteistyökykynne? Kumman puheisiin tässä pitäisi uskoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-09T10:18:41,2019-10-09T10:19:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_13,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pääministeri Rinne, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_14,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, te olette viime hallituksessa tehneet myöhemmin toimenpiteitä työllisyyden eteen kuin mitä tämä hallitus teki: heti kesäkuussa annettiin lisätalousarviossa yli 600 miljoonaa euroa infrahankkeisiin, teihin, vesiväyliin, rautateihin, jotta saadaan seitsemän ja puoli tuhatta henkilötyövuotta lisää työllisyyttä suhdannetilanteessa, jossa nyt tällä hetkellä ollaan. Näitä ei lueta siihen kokonaisuuteen, jolla 60 000 päätösperusteista lisätyöpaikkaa tullaan tämän hallituskauden aikana luomaan. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa!] Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, kysytte, onko teillä kykyä tehdä vaikeita päätöksiä. Vastaus on: Ensinnäkin täytyy määritellä se, mitä tällä kysymyksellä tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan sitä, mitä se kokoomukselle näyttää tarkoittaneen hyvin pitkään, miljardiluokan leikkauksia ihmisten toimeentulosta, leikkauksia koulutuksesta, [Timo Heinonen: Ei!] ei ole poliittista tahtoa tehdä tämmöisiä leikkauksia. Ei todellakaan ole poliittista tahtoa tehdä tämmöisiä leikkauksia. Se on väärää politiikkaa meidän mielestämme. Se on väärää politiikkaa meidän mielestämme. [Oikealta: Mikä oli tulos!] Meidän lähtökohtamme on se, että rakennetaan oikeudenmukaisuutta ja työllisyyttä kestävällä pohjalla, kestävällä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. [Leena Meri: Taas meni yli minuutin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T10:19:56,2019-10-09T10:21:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_15,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pääministerillä oli 3 minuuttia vastausaikaa, koska kysymyksiä tulvii paljon. Se on ollut käytäntö.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_16,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koettakaapa nyt siellä päättää, kannammeko me vastuuta entisen ministerin Timo Soinin tekemisistä hallituksessa vai olemmeko me täysin uusi ryhmä, jossa on valta kaapattu. Te ette voi pitää molempia argumentteja voimassa samaan aikaan. [Välihuutoja — Ilkka Kanerva: Olkaa hiljaa ja kuunnelkaa!] Mitä tulee näihin kustannuksiin, ymmärtäkää, että kotouttamiseen ja vastaanottoon menevät kulut ovat hyvin pieni osa maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Kun puhutaan tietyistä maista saapuvista ihmisistä, elinkaaren kustannukset ovat miljoona euroa per henkilö, jopa 1,4 miljoonaa. Nämä kaikki tiedot ovat teille saatavilla, ne ovat julkisista tilastoista, rekisteriaineistosta saatavilla. Olkaa hyvä, menkää katsomaan. Sen lisäksi toisen sukupolven kohdalla syrjäytyminen on kuusi—kahdeksan kertaa yleisempää kuin suomalaisilla. Joten ei sieltä ole kyllä apuja tulossa. Tämä ei ole ikiliikkuja, halusitte tai ette.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-09T10:21:22,2019-10-09T10:22:23,Hyväksytty,1.1 2019_47_17,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Purra kysyi, kantavatko he vastuun Timo Soinin päätöksistä. Te ette vastaa, mutta esimerkiksi edustajat Tavio, Mäkelä, Meri, Immonen, Eerola, muutamia mainitakseni. [Välihuutoja] Joka ikinen painoi nappia joka ikisen työttömiltä, eläkeläisiltä tehdyn leikkauksen puolesta. Timo Soini ei sitä nappia painanut, vaan nämä edustajat painoivat itse. Tässä keskustelussa käy hyvin ilmi, että perussuomalaisia eivät kiinnosta suomalaiset, heitä kiinnostavat vain maahanmuuttajat. He eivät puhu muusta kuin maahanmuuttajista, [Arja Juvosen välihuuto] kun muut puhuvat Suomessa asuvien ihmisten työllistämisestä. Se, että edustaja Mäkelä puhuu tempputyöllistämisestä, kun yritetään tehdä nimenomaan niitä toimia, joilla saadaan vaikeammin työllistyvät työhön kiinni, kuvastaa sitä asennetta, mikä on suomalaisia työttömiä kohtaan. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Orpo vaati vaikeita päätöksiä. Mitä ne ovat? No, he ovat esitelleet muun muassa ansiopäivärahan leikkauksia, toimeentulotuen leikkauksia. Nämä ovat päätöksiä, joita tämä hallitus ei todellakaan tule tekemään. [Ilkka Kanerva: Saas nähdä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-10-09T10:22:23,2019-10-09T10:23:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_18,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Rouva puhemies! Mitä tulee tuohon paljon puhuttuun turvapaikkapolitiikkaan ja ‑tulvaan silloin vuonna 2015—2016, niin on yhä valtavaa poliittista epärehellisyyttä väittää, että tuo olisi johtunut puhtaasti Sipilän hallituksen lainsäädännöstä, koska se laki, mikä oli olemassa, se turvapaikkapolitiikka, mitä oltiin tehty, oli aikaisempien hallitusten turvapaikkapolitiikkaa, [Paavo Arhinmäki: Mutta myönnätte nyt jo, että olitte hallituksessa. Eteenpäin ei menty!] joka johti sen tulvan tänne. Sipilä kylläkin esitti tuon kutsun saapua Suomeen, ja se lisäsi sitä tulopainetta. Se on oikeastaan Suomen politiikassa nyt suurin poliittinen käännös, että keskustasta on tullut osa vihervasemmistoakselia ja ulkomaalaisten politiikan edunvalvoja. Perussuomalaiset ovat korostaneet yhä enemmän Halla-ahon aikana siirtymistään siihen Suomi ensin ‑linjalle, [Paavo Arhinmäen välihuuto] ja tehän — vasemmisto ei voi siitä olla syyllinen, mutta kuitenkin keskusta ja kokoomus — nimenomaan heititte pois perussuomalaiset hallituksesta, koska me olimme muuttaneet linjamme tähän isänmaallisempaan [Puhemies koputtaa] suuntaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Te hajositte!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-09T10:23:32,2019-10-09T10:24:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_19,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Haluaisin kiittää perussuomalaisia vuoden 2016 budjetista, se oli erinomainen. 800 miljoonaa euroa suunnilleen tuli maahanmuuttoon siinä, ja ainakin silloin, kun kävin Kauhavan vastaanottokeskuksella, huomasin, että 85 prosenttia kaikista syntyneistä työpaikoista, hankinnoista, kaikesta mahdollisesta rahasta, joka sillä alueella käytettiin, meni paikallisiin yrityksiin ja viranomaistyöhön, tähän kaikkeen. Se oli oikein hyvää, elvyttävää politiikkaa nimenomaan maahanmuuton saralla, joten kiitos todella paljon siitä. Se oli rohkea teko, aivan tarpeellinen. Etla julkaisi juuri tutkimuksen, jossa se sanoi, että 90‑prosenttisesti maahanmuuttajien yrittäjyys on kasvanut Suomessa. Maahanmuuttajayrittäjä lähtee yhtä hanakasti yrittämään kuin ihan tavallinen kantasuomalainen. Ja vantaalaisena olen hyvin ylpeä siitä, että olen myös vieraskielinen. Vantaalla on yli sata kieltä, ja me koemme Vantaalla, [Puhemies: Aika!] että se on hieno asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-09T10:24:43,2019-10-09T10:25:52,Hyväksytty,1.1 2019_47_20,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talouspolitiikkaa ohjaa se, että pysyvät menolisäykset syntyvät nyt etupainotteisesti ja veronkiristykset, jotka — ikävä kyllä — myöskin kansalaisten ostovoimaan sattuvat, tulevat sitten hitaammin. Ja myöskin, niin kuin pääministeri eilen täällä totesi, näitä työllisyystoimia nähdään kenties ensi keväänä — niitä odotellessa. Mutta nämä tärkeät suuret rakenteelliset uudistukset antavat edelleenkin odottaa itseään. Tuossa valtiovarainministeriön virkamiesten ulostulossahan sanottiin, että näissä laskelmissa esimerkiksi ei millään tavalla ole voitu ottaa huomioon mahdollista sote-uudistusta, koska ei ole mitään sellaista mallia olemassakaan. Eilen illalla istuin kotikuntani valtuustossa tekemässä vaikeita päätöksiä. Siellä jouduttiin toteamaan, että kuntatalous on, niin siinä kunnassa kuin monessa muussa, kuralla, mikä johtuu siitä, että näitä sote-päätöksiä ei ole tiedossa vieläkään. Monissa kunnissa ollaan menossa yt-neuvotteluihin. Ei ole mitään tietoa siitä, mihin suuntaan [Puhemies: Aika!] tämä hallitus on viemässä uudistusta. [Puhemies koputtaa] Onko tulossa sote-uudistusta, onko tulossa sotu-uudistusta? [Puhemies: Aika!] Mikä näitten aikataulu on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-09T10:25:52,2019-10-09T10:27:09,Hyväksytty,1.1 2019_47_21,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pääministeri halusi vastata tähän maahanmuuttokeskusteluun liittyen. — Olkaa hyvä, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_22,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lyhyesti ensin näihin edustaja Essayahin kommentteihin. Totean vain sen, että sote-uudistus toteutuu juuri siinä aikataulussa kuin mitä tällä hetkellä hallitusohjelmaan on kirjattu, elikkä se kulkee eteenpäin ja se on tulossa sieltä. Mutta sitten tähän maahanmuuttokeskusteluun. Täällä kysyttiin, onko hallituksella maahanmuuttopolitiikkaa. Kyllä, tällä hallituksella on selkeä maahanmuuttopolitiikka, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä se on?] joka jakautuu kahtia, noin karkeasti ottaen. Meillä on työperäinen maahanmuutto, johonka sovelletaan omia sääntöjään. Siinä työperäisessä maahanmuutossa halutaan nopeuttaa, saatavuusharkinnan ollessa voimassa, byrokratiaa poistamalla niitten ammattityöntekijöitten, joita tänne Suomeen tarvitaan, niin kuin tässä keskustelussa on useampaan otteeseen todettu... Näitten ihmisten sisääntulon pitää helpottua, nopeutua, ja sitä pitää viedä eteenpäin. Sitten on tämä humanitäärinen puoli, jossa kiintiöpakolaiset ovat yksi keskeinen elementti. He ovat tutkittuja ihmisiä, tutkittuja turvapaikan tarvitsijoita, kansainvälisen suojelun tarvitsijoita. Sinne tämä hallitus satsaa omassa turvapaikkapolitiikassaan. Sen lisäksi hallinta, turvapaikanhakijoihin liittyvä hallinta, on tärkeää tälle hallitukselle. Me haluamme, että kun tänne tulee pyytämään turvapaikkaa, se selvitetään nopeasti, asiallisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen, ja kun on selvinnyt, onko turvapaikkaan tarvetta vai ei, onko kansainvälisen suojelun tarvetta vai ei, sitten tehdään ratkaisu sen mukaan. Jos on tarvetta, kotoutetaan tähän suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos ei ole tarvetta, nopeasti maasta pois. Sen takia muun muassa meidän sisäministeriö on menossa neuvottelemaan Somaliaan siitä, että saataisiin sinne palautuksen asiat huomattavasti nykyistä paremmin kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T10:27:09,2019-10-09T10:28:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_23,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Kunnioitettu puhemies! Olen vähän huolestunut siitä, näemmekö me tosiasiassa meillä edessä olevaa todellisuutta, mikä kuitenkin näkyy aika selvästi tästä budjettiesityksestä, tähän liittyvästä talouskatsauksesta sekä julkisen talouden suunnitelmasta — niitä haasteita, mitkä meillä on edessä. Meillä on tämä työpaikkaongelma: täytyisi saada 60 000 tai vähän enemmän työpaikkoja lisää, mutta tosiasiassa meillä on toimenpiteitä vain 30 000:een. Meidän täytyy jostain keksiä lisää toimenpiteitä tai sitten saada lisää tuottavuutta jotenkin. Se on toinen vaihtoehto. Pitää saada tehtyä tuottavuusloikka, 2,5 pinnan tuottavuusloikka. Voisimmeko me käyttää Vaken kassaa siihen, että sillä tehostettaisiin valtion ja julkisen talouden tuottavuutta? Talous sakkaa tällä hetkellä pahiten kuntapuolella. Valtion talous on ihan ok tämän jakson aikana, mutta kuntatalouden ohjausta täytyisi kehittää, ja VTV:llä on siihen joitakin ajatuksia ja pohdintoja ollut jo. Samaan aikaan isot uudistukset pitäisi saada maaliin, palasina kokeiluitten kautta sote- ja sotu-uudistus. Sitten vielä: olen huolestunut siitä, että nyt on se tilanne, että ostovoimaa pitäisi ylläpitää [Puhemies koputtaa] ja samaan aikaan viennin kilpailukyky [Puhemies: Aika!] pitäisi säilyttää. Tämä on haastava [Puhemies koputtaa] ongelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-09T10:28:59,2019-10-09T10:30:17,Hyväksytty,1.1 2019_47_24,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! En noussut ylös haukkuakseni hallitusta, [Suna Kymäläinen: Hienoa!] mutta katson hallituksen suuntaan, sillä olen enemmän kuin huolissani siitä, mitä työttömyydelle tulee tapahtumaan. Me tiedämme erinomaisen hyvin, että se mandaatti, jolla työministeri voi tehtäväänsä suorittaa, on käytännössä harteiltaan liian kapea hoitamaan tätä yhteiskunnallisesti äärettömän tärkeää tavoitetta ja siinä etenemistä. Sen vuoksi kysyn, pääministeri: onko teillä joitakin sellaisia asioita, joista lähivuosien historiasta meillä on hyviä kokemuksia todellisten uudistusten aikaansaamisesta työttömyydessä siellä marginaalissa olevien toimenpiteiden ohella, joilla on vaikuttavuutta työttömyyteen? Me olemme nyt kaltevalla pohjalla, ja jos tätä asiaa ei kyetä oikaisemaan hyvällä yhteistyöllä Suomessa ja kansainvälisiin esimerkkeihin tukeutuen, niin en tiedä, kuinka tässä kurimuksessa tulee käymään. Olen huolissani. Kannustan hallitusta rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen tässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-09T10:30:17,2019-10-09T10:31:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_25,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Siinä, että perussuomalaiset täällä haluavat puhua pääasiassa maahanmuutosta, ei tietenkään ole mitään uutta, mutta sen sijaan täytyy kyllä sanoa, että sydäntä lämmittää tämä kokoomuksessa tapahtunut ilmastoherätys, joka näyttää voimistuneen huomattavasti siinä kohtaa, kun kokoomus siirtyi oppositioon. Siinä vaiheessa, kun kokoomuslainen valtiovarainministeri täällä esitteli ensimmäistä budjettiaan, [Sari Sarkomaan välihuuto] ei tästä ilmastoherätyksestä kyllä ollut jälkeäkään. Itse asiassa te toitte uusia ilmastolle haitallisia tukia tänne meille käsittelyyn ja veitte ne läpi. Sen lisäksi te ette kyenneet leikkaamaan euroakaan, ette euroakaan ilmastolle ja ympäristölle haitallisista tuista. Sen sijaan te laitoitte sen yritystukityöryhmään — koska ette itse kyenneet tekemään näitä päätöksiä — jonne te laitoitte teollisuuden lobbarit puolustamaan näitä tukia. Nyt tämä hallitus toimii toisin. Me aloitamme jo nyt ympäristölle haitallisten tukien leikkaamisen, ja tätä jatketaan ensi vuonna, [Hälinää] kun koko energiaverotus uudistetaan. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-10-09T10:31:32,2019-10-09T10:32:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_26,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Ärade talman! Ensin haluan kiittää edustaja Vähämäkeä oleellisesta kysymyksestä — se oli rakentava lisäys tähän debattiin. Maahanmuuttopolitiikasta: on tietenkin niin, että se määrä, joka tuli tänne 2015, ei johtunut Sipilän hallituksen toimista. Yhtä vähän tämän hallituksen Suomen politiikka vaikuttaa siihen, miten paljon tänne tulee. Se johtuu ihan muista asioista. Ei valtiolla ole keinoja estää ihmisiä tulemasta sen rajoille. [Ben Zyskowicz: Ei vai? — Välihuutoja eduskunnasta] Siinä puhutaan muista kysymyksistä. Eikä meidän intresseissämme myöskään ole laittaa rajoja kiinni. Kun joku tulee meidän ulkorajoillemme ja ilmoittaa, että on turvapaikanhakija, meillä on velvollisuus käsitellä sitä kysymystä. [Välihuutoja eduskunnasta] Se, mitä sen sijaan voidaan tehdä, on Euroopan tasolla vaikuttaa siihen, että meillä on yhtenäinen, Euroopan laajuinen turvapaikkapolitiikka. Se on asia, jota tietenkin tämäkin hallitus pyrkii edistämään ja jota perussuomalaiset myöskin ovat vastustaneet. Se, että me nostamme pakolaiskiintiötä, on nimenomaan hallittua, nimenomaan hädässä olevien ihmisten auttamista. [Puhemies koputtaa] Sitä, mitä tekin olette peräänkuuluttaneet. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-09T10:32:33,2019-10-09T10:33:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_27,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Emma Kari teki vuonna 2016 kirjallisen kysymyksen, joka koski kehitysyhteistyörahoitusta, ja edellytti siinä, että kehitysyhteistyö on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se liittyy siihen, miten me tuemme niitä maita, esimerkiksi Afrikassa, joista niitä pakolaisia lähtee. He lähtevät sen takia, että siellä on romahtaneita valtioita, sen takia, että väestö kasvaa joissakin maissa hallitsemattomasti, maista, joissa lasten ja naisten asema on kohtuuttoman huono. Ja me pyrimme sitä auttamaan, ja se on oikein. [Paavo Arhinmäki: Kyllä!] Kysyn pääministeri Rinteeltä: miten hallitus on talousarviossaan tässä kirjassa huomioinut vihreitten tavoitteen kehitysyhteistyön 0,7:n rahoituksesta? [Paavo Arhinmäki: 100 miljoonalla eurolla!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-09T10:33:47,2019-10-09T10:34:46,Hyväksytty,1.1 2019_47_28,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kantaisin samaa huolta kuin edustaja Kanerva äsken. Kuntataloutemme kaipaa kunnianpalautusta. Kunnissa tehdään ihmisten arjen kannalta kaikkein tärkeimmät päätökset ja palveluiden toimenpiteet. Kunnissa mitataan myös se, kuinka meidän hyvinvointiyhteiskuntamme ja valtiomme toimii. Vuosi sitten budjettikeskustelussa silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi, että kuntatalous on vahvempi kuin 20 vuoteen, jos katsoo tunnuslukuja. Nyt me olemme voineet kuitenkin todeta, että me elämme historiallisen heikkoa vuotta, jota tällä hetkellä ministeri Rinteen johdolla parannetaan jo tänä vuonna. Nyt tilanne on muuttumassa. Edellisen hallituksen leikkauspolitiikka muuttuu, indeksikorotukset palautetaan ja kuntiin lisätehtävät tullaan rahoittamaan 100-prosenttisesti. [Sari Sarkomaa: Työttömyys kasvaa!] Tämä on tilanne, joka tällä hetkellä kunnissa on, [Puhemies: Aika!] ei se, mitä silloinen ministeri Orpo totesi aikaisemmin. [Sari Sarkomaa: Ette tee mitään!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-09T10:34:50,2019-10-09T10:36:02,Hyväksytty,1.1 2019_47_29,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ajavat totisesti monilla rattailla. Täällä esimerkiksi edustaja Vähämäki kiinnitti huomiota kuntien taloustilanteeseen — aivan oikein — mutta samaan aikaan heidän puheenjohtajansa Halla-aho on halunnut poistaa valtionosuustasausjärjestelmän. [Mikko Savola: Se olisi kyllä karmea virhe!] Se olisi todella järkyttävä teko. Edustaja Vähämäki puhui siitä, miten tuottavuutta pitäisi parantaa kunnissa. Samaan aikaan sadoissa kunnissa nimenomaan perussuomalaiset tehtailevat valituksia niin, että kunnan virkamiesten aika menee jonninjoutavaan ja pois kehittämisestä. [Leena Meren välihuuto] Perussuomalaiset sanovat, että maaseutua pitää puolustaa. Samaan aikaan perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että aluekehitysrahoja, koheesiorahoja tai maatalouden rahoja voi tuosta vain leikata. [Eduskunnasta: Halla-aho esittää!] — Halla-ahon mielipiteet eivät vastaa teidän ryhmänne mielipiteitä. [Puhemies koputtaa — Aika!] Mutta ehkä puheenjohtajia ei ennenkään ole arvostettu. Soinikin tässä tunnutaan ihan dissaavan menneeseen maailmaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-09T10:36:06,2019-10-09T10:37:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_30,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari, täytyy tästä budjettikirjasta lukea, että maaseudun kehittämisen rahat vähenevät 7,4 miljoonaa euroa ensi vuonna. Elikkä se siitä keskustan linjasta. [Hälinää perussuomalaisten ryhmässä] Mutta, arvoisa puhemies, itse asia oli tämä — ja arvoisa pääministeri. Edustaja Vähämäki heitti kyllä semmoisia tärkeitä ajatuksia hallitukselle, koska me haluamme yhteistyössä ilman muuta tehdä osuutemme siinä, että työllisyys kasvaa. Emme me ilakoi siitä, että ihmiset eivät saa töitä eivätkä menesty kotona [Paavo Arhinmäki: Välillä kyllä vaikuttaa siltä!] eivätkä pysty elättämään perhettään. Ottakaa siis ihan vinkkinä tämä Vähämäen ajatus siitä, millä tätä voidaan parantaa, tätä tuottavuusloikkaa esimerkiksi. Ja siinä mielessä kehottaisin käymään hänen kanssaan keskustelua. Mitä tulee tähän maahanmuuttopolitiikkaan: tämä on harmillista, että me emme voi keskustella asiallisesti tästä ongelmasta, [Paavo Arhinmäki: Tästä olemme samaa mieltä!] koska perussuomalaisethan puhuvat yleensä maahanmuutto-ongelmista tästä turvallisuusnäkökulmasta. Että jos me emme tiedä, keitä tänne tulee ja tuli yhdessä hetkessä ja millä motiivilla, niin toki meidän pitää olla huolissamme siitä. [Puhemies koputtaa] Oletteko te unohtaneet ne Oulun tragediat ja monet muut tragediat, mitä tapahtuu Ruotsissa joka viikko? [Puhemies: Aika!] Tästä me olemme huolissamme, ja tämän me haluamme teidän kanssanne ratkaista yhdessä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-09T10:37:22,2019-10-09T10:38:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_31,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitäähän todeta se, että perussuomalaiset vastustavat sitä, että EU tukisi maataloutta, EU tukisi heikommin kehittyneitä, harvaan asuttuja alueita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Sehän oli teidän kevään EU-vaalien pääteemanne, että ei aluekehitystukia, ei maataloustukia Euroopan unionilta. Kerrataan nyt vielä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ja keskustan näkökohtia siihen — kiitos kyllä pääministerille selventävästä puheenvuorosta, mutta kerrataan vielä perussuomalaisille. Ensinnäkin meillähän on hallitusohjelmassa niin sanottu kiikkulauta: jos turvapaikanhakijoiden määrä laskee, voimme ottaa enemmän kiintiöpakolaisia. Puolustan kiintiöpakolaisten ottamista. Voimme ottaa perheitä, voimme ottaa vanhuksia, voimme ottaa lapsia, voimme ottaa naisia. Kaikki eivät ole nuoria miehiä. — Edustaja Niikko, kun me otamme kiintiöpakolaisia, silloin me tiedämme, mitkä ovat heidän taustansa, että he eivät ole vaikka sekaantuneet terrorismiin. Arvoisa puhemies! Minun on todella vaikeaa ymmärtää, miksi perussuomalaiset eivät halua ahkeria, yritteliäitä ihmisiä vaikkapa Itä-Euroopasta [Puhemies koputtaa] töihin maaseudulle. Omalla kotiseudullani he ovat ostaneet taloja, remontoineet niitä. [Puhemies: Aika!] Eivätkö saisi tulla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-09T10:38:36,2019-10-09T10:39:44,Hyväksytty,1.1 2019_47_32,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että perussuomalaiset hetki sitten myönsivät olleensa viime hallituksessa. [Paavo Arhinmäki: Ensimmäistä kertaa!] Muisti palaa pätkittäin. Nimittäin viime kaudella, kun kokoomus ja perussuomalaiset olivat hallituksessa — minä muistutan vielä kerran, kun te tunnutte tämänkin keskustelun kuluessa jatkuvasti unohtavan sen — kun te olitte hallituksessa, niin ahkerilta ihmisiltä, ahkerilta vanhustenpalveluissa työskenteleviltä hoitajilta te leikkasitte lomarahoja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] ja velkarahaa te jaoitte. Te ette pääse tästä asiasta yli ettekä ympäri. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä perussuomalaisten ryhmästä] Te jaoitte velkarahaa 1,4 miljardia painottaen hyvätuloisia — painottaen hyvätuloisia. Silloinen valtiovarainministeri Orpo, siis tasan vuosi sitten, kun käytiin täällä budjettikeskustelua, te totesitte, että kuntien talous on vahvempi kuin 20 vuoteen. Teillä oli silloin pää pensaassa, ja nyt Rinteen hallitus parantaa tätä tilannetta, [Puhemies koputtaa] niin että me lisäämme sinne 1,1 miljardia euroa [Puhemies: Aika!] etupainotteisesti. Te ette pystyneet tähän. Me teemme sen, [Puhemies: Aika!] me korjaamme teidän virheitänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-09T10:39:48,2019-10-09T10:40:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_33,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Viime vuonna keskustelua käytiin luultavasti tilinpäätöstietojen pohjalta edellisestä vuodesta, ja kuntatalous oli vahvistunut erittäin merkittävästi. [Paavo Arhinmäki: Sitten te tuhositte sen seuraavana vuonna!] Teimme todella hyvää yhteistyötä pääministeripuolue keskustan kautta, kuntaministeri Vehviläisen kanssa, pääministeri Sipilän kanssa. Työllisyyttä saatiin nousuun, se vaikutti kuntien talouteen positiivisesti. Me näemme tästä, kuinka nopea käännös voi olla. Väitän, että suuret kaupungit, kaikki paitsi Helsinki, yllättyivät siitä, että verotulot kääntyivät niin nopeaan laskuun. Tässäkin pitäisi hälytyskellojen soida. [Ilkka Kanerva: Kyllä!] Siellä kaupungeissa ja kunnissa tuotetaan ne hyvinvointipalvelut. Siksi ne työllisyystoimet tarvitaan nyt, ei joskus ensi vuonna jotain päätösperäisiä toimenpiteitä, joita odotellaan. Nyt niitä tarvitaan. [Anne Kalmari: Tarvitaanko sotea?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-09T10:40:58,2019-10-09T10:41:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_34,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa tästä lomaraha-asiasta, että sosiaalidemokraatit hyväksyivät kilpailukykysopimuksen, eli teidän on aivan turha sitä asiaa arvostella. Ja pääministeri Rinne, ei teiltä kysytty, haluatteko te leikata mistään etuuksista, vaan teiltä kysyttiin, leikkaatteko te, kun rahat loppuvat, ja mistä te leikkaatte, kun teiltä kerran ne rahat tulevat loppumaan. Muutenkin tämän keskustelun luonne on varsin omituinen. Hallitus on kuin joukko menneisyyden vankeja, jotka hyökkäävät oppositiota vastaan menneiden vuosien kuvitelluilla asioilla eivätkä vastaa kysymyksiin tämän vuoden budjetista, jota tässä nyt käsitellään. Esitän kaksi selvää kysymystä. Keskusta ja hallitus yleensäkin: Kun haluatte maahan työperäistä maahanmuuttoa, niin millä perusteella te väitätte, että Euroopan unionin alueelta, jossa on jo nyt vapaa liikkuvuus, ei löydy sellaista työvoimaa, jota Suomeen tarvitaan? Mitä ovat ne osaajat, joita ei löydy Suomesta eikä Euroopan unionista? Ja toinen kysymys: miten kiintiöpakolaisten ottaminen vähentää spontaania turvapaikanhakua? Kaksi selvää kysymystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-09T10:41:53,2019-10-09T10:42:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_35,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pääministeri Rinne, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_36,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei kiintiöpakolaisten vastaanotto vähennä millään tavalla turvapaikanhakijoita, jos tilanne Afrikassa, Lähi-idässä kehittyy niin kuin nyt näyttää kehittyvän. Sen takia meidän täytyy varautua tilanteeseen, jossa ihmisiä vaeltaa paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä näyttää, ja sen takia meidän täytyy löytää yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka, jotta huolehditaan myöskin Euroopan rajoista sillä tavalla, että sieltä ei millä tavalla tahansa tulla läpi. Mutta, arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoron sen takia, että edustaja Orpo puhui verotulojen kehityksestä. Tällä hetkellä, niin kuin myöskin valtiovarainministeriön talouskatsaus toteaa, verotulojen määrä kasvaa, palkkasumma kasvaa tällä hetkellä. Meidän ongelmat tällä hetkellä kuntien ja valtion verotuksen näkökulmasta ovat ennakkoperintälainsäädännön muutos, joka tuli voimaan tänä vuonna, ja sitten toisena tulorekisteri, joka vaikuttaa tähän kokonaisuuteen. Nämä molemmat vaikuttavat sillä tavalla, että sekä kuntien että valtion on vaikea ennakoida tuloverokertymää tällä hetkellä. Näihin asioihin ollaan puututtu niin kuin on todettu jo moneen kertaan täällä. Meillä on valmistelussa kirjanpitolainsäädännön muutos, joka varmistaa sen, että kunnille ei tule taloudellista kriisiä näitten kahden aiemmin päätetyn muutoksen tultua voimaan. Meillä on huolehdittu siitä, että tänä vuonna, jos eduskunta hyväksyy kolmannen lisätalousarvion, laitetaan kunnille 237 miljoonaa euroa ennalta rahaa, jotta nämä taloudelliset ongelmat voidaan korjata. Me olemme reagoineet tähän tilanteeseen. Palkkasumma kasvaa, vai mitä, edustaja Orpo? [Ilkka Kanerva: Entä työttömyys?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T10:42:56,2019-10-09T10:44:44,Hyväksytty,1.1 2019_47_37,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Annan nyt ministereille vastauspuheenvuorot, sitten jatketaan debattia. — Ministeri Kulmuni, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_38,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kommentoin tätä työn saatavuuteen ja kohtaanto-ongelmaan liittyvää asiaa, koska siihenhän keskittyy myös erittäin paljon se, kuinka me saamme ulkomaista työvoimaa meidän työmarkkinoillemme käyttöön. Tällä hetkelläkin meillä on tilanne se, että ensi vuosikymmenellä useammasta maakunnasta loppuvat työntekijät huolestuttavan ikärakenteen ja väestöllisen huoltosuhteen seurauksena. [Ilkka Kanerva: Varsinais-Suomesta on jo loppunut!] On aivan keskeistä, että meidän prosessimme sen puolesta, että tähän maahan voi tulla tekemään työtä, ovat joustavia ja toimivia. Silloin kun keskusta oli yhdessä kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa hallituksessa, niin prosessi, millä pystyttiin saamaan työskentelylupia, oli noin kuukauden mittainen. Nyt me näemme, että nämä ovat valitettavasti vähän myös venyneet, ja siksi hallitus on kirjoittanut ohjelmaansa, että pitää olla kuukaudessa ne työluvat, että mansikat saadaan poimittua, että maatiloilla saadaan työt hoidettua, ja metsätöihinkin on tullut ihmisiä ulkomailta. On erittäin tärkeää myös koko talouden kantokyvyn ja kestävyyden kannalta, että tähän maahan voi tulla tekemään työtä, ja ymmärtääkseni myös perussuomalaiset ovat sitä mieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-09T10:44:47,2019-10-09T10:45:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_39,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Paatero, 2 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_40,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä julkisen hallinnon tuottavuuden lisääminen on ehdottomasti tehtävä, ja tähän on digitaalisuus tietenkin yhtenä välineenä, ja sitä ollaan lähdetty viemään eteenpäin. Se, että käytetäänkö siihen Vakea, on toinen kysymys; Vaken uudessa strategiassa tämä digitaalisuus on kyllä yhtenä keinona. Kuntapuoleen. Luin listaa: 89 harkinnanvaraisen tuen hakijaa, haettava raha on 10 miljoonaa. Voitte kuvitella, miltä se näyttää siellä valmistelun puolella, ja ajatus siitä, että tätä kautta kunnat selviäisivät — tuskin tulee tapahtumaan. Tällä 10 miljoonalla ei pelasteta näitä 89:ää kuntaa. Tässä 1,1 miljardin euron lisäyksessä kunnille on erilaisia elementtejä. Siellä on indeksijäädytysten palautukset, kiky-leikkauksen palautukset, siellä on näitten toimien, joista on viety aikaisemmin rahat, muun muassa subjektiivisen päivähoidon, ryhmäkokojen, jälkihuollon, [Toimi Kankaanniemen välihuuto] lisäykset. Niitten osalta ollaan päästy neuvotteluun, että ne korvataan sataprosenttisesti ja se summa on sama, millä nyt on todettu, että myöskin Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön summat ovat yhteneväiset. Näillä me olemme parantamassa kuntataloutta. Mutta siihen sote-uudistukseen liittyen, niin kyllä, tietenkin se tulee muuttamaan kun-tien taloutta, mutta se ei pelasta niitä kuntia tekemästä niitä toimia, joita siellä on eittämättä tehtävä. Niistä osa liittyy siihen, että kuntien on yhteisesti tehtävä monia koulutukseenkin liittyviä toimia siitä syystä, että meillä on lähes sata kuntaa, joihin ei synny yhtä luokallista lapsia. Tulevaisuuden ajatus on, että kun väestökehitystä katsotaan, niin tällä rakenteella, että jokainen kunta huolehtisi kaikista samoista tehtävistä kuin tällä hetkellä, tuskin ollaan menossa seuraaville vuosikymmenille, [Puhemies koputtaa] ja tästä syystä selvitykset ovat käynnissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-10-09T10:45:56,2019-10-09T10:48:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_41,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ympäristötoimet loistavat poissaolollaan, ja se näyttää erityisesti vihreitä kirpaisevan, ja ilmeisesti sitten sen johdosta täällä vihreät edustajat muistelevat mieluummin vuoden 2015 tai 2016 budjetteja [Paavo Arhinmäki: Sata miljoonaa euroa lisää!] kuin 2020 budjettia. Mutta menneiden muistelu toki kokoomuksellekin tässä sopii, sillä kokoomuslaisen valtiovarainministeri Orpon johdolla Suomesta tehtiin edelläkävijä kestävän kehityksen budjetoinnissa. [Timo Heinonen: Se oli hieno asia!] Keskustelussa on tullut myös selväksi, että hallitus kurittaa ahkeria ja työtä tekeviä suomalaisia, esimerkiksi kotitalousvähennystä ollaan leikkaamassa. Se heikentää työllisyyttä, lisää harmaata taloutta ja heikentää tavallisten suomalaisten edellytyksiä palkata apua kodin töihin. Se on käsittämätöntä hallituksen työllisyystavoitteen [Puhemies koputtaa] näkökulmasta eikä ainakaan rohkaise perustamaan perhettä.[Puhemies: Aika!] Miten tämä hallituksen kotitalousvähennyksen leikkaus [Puhemies: Aika!] sopii hallituksen tavoitteeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-09T10:48:08,2019-10-09T10:49:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_42,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy nyt sanoa, että tämä kokoomuksen herääminen, kyllä se lämmittää. Te puhutte täällä nytten ilmaston puolesta, kun te itse lisäsitte ilmastolle haitallisia tukia. Te puhutte täällä kehitysyhteistyön puolesta, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] kun te itse teitte massiiviset leikkaukset kehitysyhteistyöhön, [Välihuutoja] ja nyt luonnonsuojelun puolesta, kun te teitte suhteessa kaikista suurimmat leikkaukset viime kaudella, [Välihuutoja] suhteessa suurimmat leikkaukset heti kauden alussa luonnonsuojeluun. Tämä hallitus tekee historiallisen panostuksen luonnonsuojeluun. Koskaan ei ole laitettu näin paljon lisää rahaa luonnonsuojeluun — 100 miljoona euroa. Näillä rahoilla suojellaan suomalaisia metsiä, suomalaisia soita, suomalaisia niittyjä, niitä uhanalaisia lajeja, joita ihmiset tässä maassa rakastavat. Koskaan ei ole panostettu näin paljon, ja vihreät ovat tästä tyytyväisiä. On hyvä, että sakset on otettu nyt pois kokoomuksen käsistä ja tässä maassa on hallitus, joka haluaa suomalaista luontoa suojella. [Eduskunnasta: Ilmastoteot puuttuu mutta pakkopalautukset jatkuu, se on vihreiden politiikkaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-10-09T10:49:34,2019-10-09T10:50:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_43,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! On yllättävää kuulla, että vihreät ovat tyytyväisiä tähän budjettiin ympäristö- ja etenkin ilmastotoimien osalta. Nimittäin asiantuntijatkin ovat arvioineet, että etenkin ilmastotoimien osalta tämä budjetti ei toteuta hallitusohjelmaa, vaan teot jäävät varsin vaatimattomiksi. Vihreät ennen vaaleja ja vielä hallitustunnusteluihin vastatessaan puhuivat miljardiluokan leikkauksista ympäristölle haitallisiin yritystukiin. Nyt saadaan leikattua 120 miljoonaa parafiinidieselistä, joka ei ehkä ole tulkittavissa edes ympäristölle haitalliseksi tueksi. Sen sijaan erittäin haitallista turpeen polttamista ei olla vähentämässä eikä turpeen verotukeen kosketa, vaan tämä päätös siirretään eteenpäin, vaikka kovasti puhutaan siitä, kuinka kiire ilmastotoimilla on. Hallituksen linjasta on ollut hieman epäselvyyttä liittyen turpeen verotukeen. Aiotaanko turpeen [Puhemies koputtaa] polttamista tukea erikseen myös jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-10-09T10:50:31,2019-10-09T10:51:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_44,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen energiantuotannon kannalta on aivan välttämätöntä, että me käytämme paljon omia raaka-aineita. [Eduskunnasta: Kyllä!] En jaksa mitenkään ymmärtää sitä, että tämä kivihiili- ja öljypohjainen maailma on meillä edelleen vallitseva. Me tarvitsemme tässä maassa kotimaista haketta. Me tarvitsemme tässä maassa kotimaista metsäteollisuutta, joka tuottaa hyvää energiaa, hyviä tuotteita maailmanmarkkinoille. Me tarvitsemme edelleen turpeen puun tukipolttoaineena, [Välihuutoja] tai muuten meillä jäävät polttamatta ne vähäarvoiset puujakeet, jotka muuten eivät pala. Uskokaa nyt hyvät ihmiset, [Välihuutoja] että emme me voi jättää sahoille niitä kuorikasoja polttamatta. Se tarvitsee välttämättä tukipolttoaineen. [Välihuutoja] Ja te olette lakkauttamassa suomalaista energiajärjestelmää noin 400 kunnassa. [Välihuutoja oikealta] Kuinka moni kansanedustaja haluaa olla 400 kunnan ystävä? Älkää hyvät ihmiset [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] valitko kivihiiltä [Puhemies: Rauhoitutaan!] ja öljyä! Valitkaa aina kotimainen vaihtoehto. Se on aivan varmasti paras. Lopettakaa höpinä kokonaan! [Eduskunnasta: Asiantunteva puhe! Hyvä puheenvuoro! — Paavo Arhinmäki: Täällä on tunnelma kuin pubissa! — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-09T10:51:44,2019-10-09T10:52:52,Hyväksytty,1.1 2019_47_45,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Käydäänpäs yksi puhuja kerrallaan tätä keskustelua, jotta siitä saa kuulijakin jotain selvää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_46,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hämmästelen keskustan monenlaista kantaa metsäasioihin, turveasioihin ja tämmöisiin. Onko hallitus kohta hajoamassa näihin asioihin liittyen? Metsänomistajan pitää saada päättää omista metsistään. Samoin ihmettelen tätä polttoaineveron korotusta. Sekin on meille erittäin vaikea paikka, Suomelle. Mutta eniten minä ihmettelen uutena edustajana sitä, mitenkä paljon aina nostetaan esille se, mitä perussuomalaiset ovat tehneet ja saaneet aikaan — todella ihmettelen suuresti, mitenkä paljon perussuomalaiset ovat saaneet aikaan, kun kaikki hallituspuolueet nostavat esille meidän tekemisiämme. Olette viimeinkin huomanneet, että olemme oikeasti suomalaisen asialla. Kiitos siitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olette huomanneet, että täältä pesee! — Paavo Arhinmäki: Tähän asti he ovat yrittäneet kieltää tehneensä mitään! — Hälinää — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-10-09T10:52:57,2019-10-09T10:53:45,Hyväksytty,1.1 2019_47_47,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Pyydän hiljaisuutta!,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_48,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä salissa on vaadittu työllisyystoimia, ja se on aivan oikein. Niitä pitää vaatia, ja niitä hallitus tekee. Jos me katsomme tätä kokonaisuutta, niin kansainvälinen talous vaikuttaa meihin kaikkein eniten, mutta uskoisin, että olemme ainakin kokoomuksen kanssa samaa mieltä siitä, että yksi keskeinen ongelma on osaavan työvoiman riittävyys, ja siihen vaikutetaan koulutuspanostuksilla, siihen vaikutetaan esimerkiksi ammatillisen koulutuksen lisäämisellä työttömille, siihen vaikutetaan maahanmuuttajien osaamiskartoituksilla. Juuri niillä välineillä etsitään meidän työttömyydestämme niitä ihmisiä, jotka voivat työllistyä avoimiin työpaikkoihin, jotka nyt eivät meinaa täyttyä. Toinen iso ongelma on se, että meillä on rakenteellista työttömyyttä. Ihmiset ovat tipahtaneet, koska heidän osaamisensa ei enää kohtaa työmarkkinoiden vaateita. Kokoomuksen perinteinen lääke tähän on ollut työttömyysturvan alentaminen, mutta meidän lääkkeemme on palveluiden parantaminen, [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] esimerkiksi se, että ne haastattelut, joista te viime kaudella päätitte, [Puhemies koputtaa — Ben Zyskowicz: Ja joita vasemmisto vastusti!] oikeasti tehdään kasvokkain [Puhemies: Aika!] ja että niistä seuraa apua työmarkkinoille pääsyssä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-10-09T10:53:45,2019-10-09T10:55:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_49,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On aika helppo yhtyä tähän entisen kollegan näkemykseen siitä, mikä työvoimapolitiikassa on todella olennaista eikä sitä marginaalista. Hän luetteli hyvää listaa siitä, kuinka tässä suhteessa toimitaan. Mutta mistä tulee käsitys siitä, että kokoomus olisi jossakin vaiheessa pyrkinyt jarruttamaan edes työvoimapalvelujen laadukasta kehittymistä? Päinvastoin me olemme pyrkineet avaamaan sitä markkinaa, niin että se on julkisen hallinnon lisäksi myös muiden toimijoiden edesautettavissa,  ja se on tärkeä pointti.  Olemme varmaan  siitä perimmiltään samaa mieltä, mutta syytettä en ota vastaan. Mutta sen sijaan sanon edustajakollegalleni, että kyllä se myöskin on niin, että tästä hallituksen linjauksesta nyt puuttuvat ne keskeisimmät Turku—Tampere—Helsinki-kolmion infrainvestointien tulevaisuusnäkymät, joilla työssäkäyntialuetta ikään kuin supistetaan työssäkäyntialueen  liikenteelliset edellytykset hoitaen. Tämä puuttuu. [Puhemies koputtaa] Odotan erityisesti Helsinki—Espoo-radan avausta, [Puhemies: Aika!] johon pitäisi EU-rahankin takia olla kaikki edellytykset koossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-09T10:55:02,2019-10-09T10:56:12,Hyväksytty,1.1 2019_47_50,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pääministeri Rinne, kaksi minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_51,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva, haluan todeta teille, että hallituksessa ovat valmisteilla ne hankeyhtiöt, joilla nämä Turun ja pohjoisen suunnan rautatiehankkeet, isot hankkeet, voidaan viedä eteenpäin suunnittelun suhteen. Ne tulevat tässä päätöksentekoon aivan sillä aikataululla kuin on mahdollista viedä ne eteenpäin asioitten huolellisen valmistelun pohjalta. Ne tulevat. Teidän ei tarvitse huolehtia siitä, ne lähtevät eteenpäin kyllä. Sitten sanoisin, kun esititte aivan äärettömän tärkeän kysymyksen liittyen tähän työllisyyspolitiikkaan: Meillä on käytännössä noin 400 000 ihmistä, jotka ovat työttöminä eri syistä, noin 400 000 ihmistä. Sitten meillä on noin 150 000 ihmistä, jotka ovat omasta päätöksestään työelämän ulkopuolella. Molemmissa ryhmissä on varmaan sellaisia, jotka eivät kuulu työmarkkinoille laisinkaan. Näitten ihmisten osalta valmistellaan toimenpiteitä, joilla tilanne heidän osaltaan saadaan inhimilliseksi ja muutetaan tilannetta vastaavaksi se olosuhde, missä he elävät tällä hetkellä. Mutta jotta nämä ihmiset saadaan töihin... Mehän olemme itse asiassa pystyneet nostamaan viime vuosina työllisyysastetta merkittävästi sen takia, että suhdanteet ovat aika paljon auttaneet meitä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa suhdanteet eivät enää auta meitä kovinkaan paljon. Talous kasvaa, mutta erittäin hitaasti. Nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla autetaan nämä ihmiset polun kautta sinne työelämään takaisin tai ensimmäistä kertaa työelämään. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa!] Meillä on noin 60 000 sellaista nuorta ihmistä, lähinnä nuoria miehiä, jotka eivät ole koskaan olleet työelämässä mukana mutta eivät ole tällä hetkellä opiskelemassakaan. He ovat pelkästään perusasteen tutkinnon varassa. Tämä joukko on isossa syrjäytymisen vaarassa. Meidän täytyy yhdessä löytää keinoja siihen, että tämä joukko nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta saadaan koulunpenkille takaisin tai sitten työelämään. Näitä toimenpiteitä tällä hetkellä huolellisesti valmistellaan, jotta päästään konkreettisesti rakentamaan jokaiselle yksilölle riittäviä polkuja työelämään. Siihen tarvitaan voimavaroja, [Puhemies koputtaa] ja me olemme valmiita käyttämään myöskin yksityisen sektorin tukea näissä asioissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T10:56:12,2019-10-09T10:58:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_52,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pääministeri, minä odotin teiltä tuossa alkupuheenvuorossanne katsausta ihan tähän yleiseen tilanteeseen — maailmantalouden näkymät, kauppasota ja niin edelleen; Euroopan tilanne, kun EKP on käyttänyt pelimerkkinsä loppuun ja kriisi on päällä Saksassa; brexit, mikä on kolmen viikon päästä ehkä toteutumassa — ja sitten tältä pohjalta peilausta tähän budjettiin ja kehyssuunnitelmaan, siihen, mikä on se pohja, jolle tulevaisuutta todella rakennetaan. Meillä ikääntymisen ongelma on valtava. Hoito-ongelmat ovat jo syvät. Meillä on kunnat syvässä ahdingossa. Meillä on maatalouteen tulossa EU:lta rajut leikkaukset, toisin kuin keskusta väittää. Se on ajamassa meidän maaseudun ja maatalouden entistä ahtaammalle, ja tähän tarvitaan varoja, niitä tarvitaan soteen ja niin edelleen. Mikä on se näkymä teillä tällä hetkellä tähän laajaan kysymykseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T10:58:24,2019-10-09T10:59:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_53,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kun edustaja Kankaanniemi otti taas tämän kunta-asian, niin minulla on ystävällinen neuvo. Ryhmäpuheenjohtaja Tavio, ottakaa huomisen ryhmäkokouksen listalle tämä puheenjohtaja Halla-ahon kuntapolitiikan linja. [Toimi Kankaanniemi: Missä se on? — Naurua] Keskustelkaa siellä, onko ryhmä antamassa tuen Halla-ahon linjalle kuntien valtionosuusjärjestelmän tasausjärjestelmästä luopumiselle ja sille, kun hän sanoo, että kunnat tuottakoot ne palvelut, mitä ne verorahoilla pystyvät hoitamaan. Keskustelkaa se rauhassa. Toinen vaihtoehto on, jos tämä Halla-ahon linja toteutuu, että meillä miljoona suomalaista jää ilman peruspalveluita, 250 kuntaa ajautuu kriisiin. Tulkaa ulos huomenna kertomaan, onko ryhmä Halla-ahon kannalla vai onko se maakuntien miesten ja naisten kannalla, joita tuolla takarivissä istuu, onko perussuomalaisten vahva kannatus siellä, koska tässä on epäselvyys, ihan oikeasti epäselvyys, siitä, mikä on teidän kuntapolitiikan linjanne. Minä arvostan edustaja Kankaanniemeä, hän tuntee kunta-asiat hyvin. Kankaanniemi voisi olla konsulttina tämän teidän kantanne muodostamisessa, [Naurua] jotta saataisiin aikaan sellainen tulos, koska täällä muut ryhmät kannattavat tätä kuntien valtionosuusjärjestelmän tasauksen säilyttämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-09T10:59:36,2019-10-09T11:00:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_54,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämän maan asioita ei saada ratkaistua sillä, että hallituspuolueet haukkuvat perussuomalaisia tai että perussuomalaiset haukkuvat hallitusta, vaan avainkysymys on nimenomaan siinä, että hallitus on asettanut tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen. Perusehto on siinä, että pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltiomme ja peruspalvelut nykytasolla, niin että samalla valtiontalous pysyy edes tyydyttävällä tasolla. Jos tässä hallitus epäonnistuu, niin hallituksen tulevaisuuden investoinnit muuttuvat tulevaisuuden velaksi. Siksi minä olen iloinen siitä, että pääministeri tunnistaa tämän haasteellisen tilanteen ja ongelman, että meillä on Suomessa edelleen 400 000 työtöntä. Meidän pitää saada nämä ihmiset työelämään. Sitten samalla me tiedämme, että tietyissä ammateissa on ylitarjontaa. Haluaisin kysyä pääministeriltä: miten te olette ajatelleet näitten koulutuksien suhteen, koulutetaanko tällä hetkellä oikeita ihmisiä oikeisiin tehtäviin, [Puhemies koputtaa] kun kerran on olemassa tällaista ylitarjontaa tietyissä ammateissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-10-09T11:00:42,2019-10-09T11:01:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_55,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu mittavasti työttömyydestä. Haluaisin muistuttaa, että kyse ei ole mistään monoliitista vaan tapoja olla työtön on yhtä monia kuin on työttömiäkin. On tavattoman yksinkertaistavaa soveltaa kaikkiin sitä samaa kylmää ja vinoutunutta talousteorian logiikkaa, jonka mukaan leikkaaminen kannustaa aina. Pahimmillaan työttömyysturvasta leikkaaminen pudottaa ihmisen toimeentulotuelle, joka on, kuten eilen totesin, Suomen pahin kannustinloukku. Siellä on suojaosa 150 euroa, ja sen jälkeen ansaitut eurot rupeavatkin sitten leikkaamaan sitä turvaa. Toimeentulotuelta on tavattoman vaikea työllistyä varsinkaan niihin silppuisiin, pieniin työtehtäviin, mitä tällä hetkellä monelle pitkäaikaistyöttömälle on tarjolla. Eli jos todella halutaan auttaa niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat kaikista ahtaimmassa asemassa, niin toimeentulotuen tai työttömyysturvan leikkaaminen ei ole ratkaisu, vaan silloin pitää panostaa niihin palveluihin, joita ihmisille on tarjolla. Ministeri Harakka hyvin avasi, että esimerkiksi Tampereen ja Tampereen seudun kuntakokeilulla on saatu loistavia tuloksia aikaan nimenomaan pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tätä kokeilua on nyt tarkoitus jatkaa. Tampereella ollaan nyt oltu vuoden katkolla, ja se on todella näkynyt meidän luvuissamme hälyttävällä tavalla. [Puhemies koputtaa] Toivon, että ainakin tälle saadaan opposition tuki, kun tiedetään, että tämä auttaa [Puhemies: Aika!] pitkäaikaistyöttömiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-09T11:01:59,2019-10-09T11:03:19,Hyväksytty,1.1 2019_47_56,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että pääministeri Rinne nosti esille, miten tärkeätä myöskin talouskehitykselle on tulevaisuudenuskon ylläpitäminen. Tulevaisuudenusko on edellytys yksittäiselle ihmiselle mutta myöskin yritysten investoinneille siinä, että voidaan luottaa, että Suomen osaaminen ja koulutus pysyvät korkeatasoisina, että palautetaan lasten subjektiivinen päivähoito, että parannetaan naisten asemaa ja tasa-arvoa radikaalisti ja toteutetaan perhevapaauudistus niin, että naisten mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat enemmän samanarvoisessa asemassa miesten kanssa, että perustamme maamme tällaiseen rule of law’hon, oikeusvaltioon, missä voi luottaa viranomaisiin ja missä myös maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat voivat luottaa niihin prosesseihin ja saada oikeusturvaa. Tällainen ajatus siitä, että Suomi voisi eristäytyä muusta maailmasta, ei voi olla se tulevaisuudenusko tai se kuva Suomesta. Emme voi myöskään ajatella, että kukaan suuri investoija [Puhemies koputtaa] investoisi Suomeen, jos Suomessa rasismi ja vihapuhe jylläävät. [Leena Meri: Onko täällä rasismia?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-10-09T11:03:21,2019-10-09T11:04:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_57,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä on saanut kuunnella hallituspuolueiden kannanottoja koskien maahanmuuttoa, ja on selvää, että hallituksen maahanmuuttopolitiikan prioriteettina ei ole Suomen ja suomalaisten turvallisuus. [Paavo Arhinmäki: Aika kova väite!] Ministeri Rinne antoi tuossa ymmärtää, että jos tilanne Lähi-idässä ja Afrikassa muuttuu, voivat taas edessä olla vuoden 2015 tapahtumat. Edustajat myös mainitsivat, ettei Suomi voi tehdä mitään, jos tänne tulee uusi turvapaikanhakijavyöry, ja sanottiinpa jopa, että turvapaikanhakijoiden tulo on ollut Suomen työllisyyden kannalta hyvä. Vuoden 2015 jälkeen poliisia on työllistänyt varsinkin seksuaalirikosten tutkinta. [Mikko Savolan välihuuto] Tämäkö on todella sosiaalidemokraateista hyvää työllisyyden nousua? [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Vuoden 2015 tapahtumat ovat estettävissä. Hallitus, tehkää hätätilapykälät rajavartio- ja ulkomaalaislakiin, tehkää oleskeluluvista minimipituisia, [Puhemies koputtaa] tehkää sosiaaliturvasta [Puhemies: Aika!] kansalaisuusperusteinen ja laittakaa laittomasti maassa olevat säilöön. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-10-09T11:04:32,2019-10-09T11:05:46,Hyväksytty,1.1 2019_47_58,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä tuntuu olevan vallalla se, että oppositiopuolue perussuomalaisilla on yksi vastaus kaikkeen — maahanmuuttopolitiikka — niin totean nyt vielä kerran, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka on erittäin vastuullista [Leena Meren välihuuto] ja me noudatamme kansainvälisiä sopimuksia. Mutta sitten ne, joilla ei ole oikeutta täällä olla, palaavat kotimaihinsa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Mutta perussuomalaisten kannasta, jossa rajat laitetaan kiinni, kysynkin: mitä tämä tarkoittaa? [Keskeltä: Pannaanko Ruotsin rajat kiinni?] Silloinhan laitetaan rajat kiinni myöskin suomalaisilta lähteä muualle. Sitäkö te kannatatte? Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoviraston resurssit ovat olennainen kysymys myöskin tässä maahanmuuttopolitiikan hallinnassa, ja hallitus on päättänyt nyt korottaa Maahanmuuttoviraston resursseja, jotta turvapaikanhakijat pystytään käsittelemään asiallisesti ja sitten palauttamaan niiltä osin [Puhemies: Aika!] kuin täällä ei ole oikeutta olla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-10-09T11:05:50,2019-10-09T11:06:54,Hyväksytty,1.1 2019_47_59,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Pääministeri Rinne, peräänkuulutatte vastuullista talouspolitiikkaa, ja siihen sisältyvät myös maahanmuutto- ja ympäristöpolitiikka. Ne on huomioitava, sillä ne joko tasapainottavat tai romuttavat Suomen taloutta. [Eva Biaudet: No ei todellakaan!] Pyrkimyksenähän on tasapainottaa. Teidän hallituksenne alkutaivalta leimaa kuitenkin analyysiparalyysi ja silmiinpistävä kyvyttömyys reagoida hyvissä ajoin nähtävissä olevaan taloustilanteeseen ja sen kehittymiseen. Tosiasioihin. Näillä näkymin vuonna 19 nettolainanotto kasvaa miljardin alkuperäisestä talousarviosta, yhteensä 2,4 miljardiin. Ja te paisutatte velkaa, verokiilaa, julkisen sektorin menoja. Millä tavalla te, arvoisa pääministeri, oikeastaan tosiasiassa aiotte tasapainottaa julkista taloutta? Nämä pienet valtionosuuslisäykset ja kokeilut eivät pelasta tilannetta. [Eva Biaudet’n välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-09T11:06:57,2019-10-09T11:07:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_60,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen hieman keskustelua maahanmuutosta täällä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi?] Tunnutaan kilpailevan sillä, mikä hallitus on pistänyt vähiten rahaa maahanmuuttoon. Eivät ihmisoikeudet eikä tasa-arvo etene automaattisesti hengenvoimalla, vaan niihin pitää olla valmis myös satsaamaan. Sitä juuri tämä hallitus tekee, eli me vahvistamme oikeusvaltiota. Minusta on vain kaukaa viisasta, että esimerkiksi kotoutumiseen panostetaan. Sitä hallitus nyt tekee myös peruskoulujen tuntuvien tasa-arvohankkeiden kautta. Tutkimukset myös osoittavat, että esimerkiksi PD-rahoitus on sellainen, joka toimii. Minusta ei myöskään ole järkevää erottaa työperäistä maahanmuuttoa muusta maahanmuutosta. Meillä on tässä maassa valtava määrä nuoria ihmisiä, jotka odottavat sitä, että he saisivat tehdä töitä, mutta Suomi ei tällä hetkellä anna siihen mahdollisuuksia ja me heitämme valtavan potentiaalin hukkaan. [Leena Meri: Ne ovat laittomasti maassa olevat!] Ihmettelen perussuomalaisten ihmiskäsitystä, jossa ihmisarvoa mitataan rahassa. En ole ikinä ymmärtänyt myöskään sitä, että esimerkiksi [Puhemies: Aika!] yksi syrjäytetty nuori maksaa [Puhemies: Aika!] näin ja näin paljon. Me emme jaa tätä ihmiskäsitystä ollenkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-10-09T11:07:50,2019-10-09T11:09:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_61,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Annetaan pääministerille vastaus. 2 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_62,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi: tätä isoa kuvaa analysoin eilen aika pitkään ihan ensimmäisessä puheenvuorossani. Mutta voin nyt lyhyesti todeta sen, että se kuva, joka rakentuu kauppasodasta, se kuva, joka rakentuu brexitistä, Saksan talouden sakkaamisesta — nämä kaikki vaikuttavat tämän talousarvion toteuttamiseen, siihen miten sitä viedään eteenpäin. Ja niin kuin tuolla talouskat-sauksessa syksyllä 2019 valtiovarainministeri toteaa, tämän hallituksen lievästi elvyttävä politiikka näyttää erittäin tarkoituksenmukaiselta vuoden 2020 olosuhteissa. Tuolle vuodelle valtiovarainministeri arvioi — jos riskit toteutuvat — riskien kaikkein vahvimmin toteutuvan. Sen takia tämä politiikka, jota tässä budjetissa talouspolitiikan linjalla viedään eteenpäin, on lievästi elvyttävää. Se huolehtii siitä, että ensi vuonna työllisyys säilyy, työllisyysaste pysyy ennallaan ja paranee toivottavasti. Sitten edustaja Östman, kiitoksia puheenvuorosta. Se oli tärkeä puheenvuoro. Tällä hetkellä valtaosassa maata on tilanne, jossa tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa lisää. Olin Kainuussa käymässä tässä jokunen viikko sitten, ja siellä todettiin, että tälle alueelle on vaikea saada poliiseja, tälle alueelle on vaikea saada sairaanhoitajia työskentelemään sen takia, että siellä on huutava työvoimapula muillakin osa-alueilla. Yksi asia, joka täytyy huomioida tulevassa koulutuspolitiikassa laajasti, on se, että jokaisella alueella on riittävästi korkeakoulupaikkoja — on sitten kysymys ammattikorkeakoulusta tai yliopiston pisteestä — niin että siellä alueella olevat ihmiset voivat kouluttautua. [Eduskunnasta: Kyllä!] Se on nimittäin sillä tavalla, että kun opettajankoulutuslaitos poistui Kajaanista 2013, sen jälkeen siellä ei ole ollut tämäntasoista yliopistotason koulutusta, mikä on johtanut siihen, että kun silloin noin 60 prosenttia koulutettavista jäi alueelle, niin nyt kun sata opiskelijaa lähtee alueelta, yksi palaa. Tämä on iso ongelma koulutusjärjestelmässä, ja sitä pitää pystyä ratkomaan tämänkin hallituksen toimesta. Toinen asia, joka pitää ottaa huomioon, [Puhemies koputtaa] on se, että meillä täytyy olla koulutuksen suunnittelussa huomattavasti nykyistä paremmat välineet. Esim. Metropolia Ammattikorkeakoulu on ottanut huomioon opiskelijoitten osaamiskokonaisuuden, [Puhemies koputtaa] ei pelkästään koulutuksen kautta, vaan myöskin muut osaamiset, ja yhdistää ne digitaalisesti yritysten tarpeisiin pitemmälle tulevaisuuteen myös. [Jukka Gustafsson: Erinomainen puheenvuoro, kiitos pääministeri!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T11:09:03,2019-10-09T11:11:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_63,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin myöskin toivonut osaltani, että pääministeri olisi tähän turvapaikkapolitiikkaan sanonut jotain, koska kun kuuntelin sisäministeri Ohisaloa ja nyt täälläkin hallituksen suunnalta tulevia kannanottoja, niin minulle tulee huoli siitä, että turvapaikkajärjestelmää haluttaisiin löysentää. Nythän meillä on tilanne, että meillä ei Suomeen tällä hetkellä ole juuri tulijoita, turvapaikanhakijoita, ja se johtuu pitkälti siitä, että 2015—2016 turvapaikkakriisin aikana kiristettiin pohjoismaiselle ja eurooppalaiselle tasolle meidän kriteerit. Mutta nyt jos kyseenalaistetaan pakkopalautukset — minä en tällä hetkellä tiedä, jatketaanko pakkopalautuksia vai ei, sisäministeri Ohisalo ei ole tähän vastannut — [Leena Meri: Laitetaan töihin!] tai jos te puhutte työluvista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, tai jos puhutaan, niin kuin ministeri sanoi, näyttökynnyksen laskemisesta, niin tämä on vaarallista puhetta tilanteessa, jossa paine Eurooppaan [Puhemies koputtaa] on tällä hetkellä kasvamassa. Ja minä puhun sillä kokemuksella, joka on vuodelta 2015—2016. Minusta tähän tarvitaan selkeä linja, mitä te teette turvapaikkajärjestelmälle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-09T11:11:40,2019-10-09T11:12:54,Hyväksytty,1.1 2019_47_64,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pääministeri Rinne, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_65,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kävin jo äsken läpi tämän hallituksen turvapaikkapolitiikan. Muutama yksityiskohta, joita täsmennän nyt, ettei jää väärää käsitystä. Hallitus ei ole turvapaikkakehystä muuttamassa millään tavalla. [Oikealta: Ikävä kyllä!] Me haluamme huolehtia siitä, että ihmisoikeussopimusten mukaan, jos ihminen hakee turvapaikkaa Suomessa, se selvitään mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti, ja jos on oikeus turvapaikkaan, kotoutetaan täällä. Jos taas on niin, että ei ole oikeutta turvapaikkaan, mahdollisimman nopea palautus. Ongelma on se, että teidän hallitusaikananne oli ja tälläkin hallituksella on vaikeuksia saada tiettyihin maihin palautussopimuksia, joista tällä hetkellä taistellaan. Niin kuin sanoin, sisäministeri Ohisalo on muutaman viikon sisään neuvottelemassa Somaliassa siitä, että saadaan palautusta nopeutettua sinne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T11:12:54,2019-10-09T11:13:45,Hyväksytty,1.1 2019_47_66,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tätä selkeää hallituksen yhteistä linjaa kaivataan niin maahanmuuttopolitiikkaan kuin esimerkiksi ilmastopolitiikkaankin. Tänäänkin tässä salissa on kuultu hyvin erilaisia näkemyksiä vaikkapa turpeen verotuen poistamisesta, kysyy sitten vihreiltä tai keskustalta. Myös pääministeri on ollut itsensä kanssa eri mieltä aikataulusta eri päivinä, kun on kysytty eri haastatteluissa, ja sen takia kaipaisinkin nyt sellaista selkeätä näkemystä, että mitä tälle turpeen verotuelle tehdään. Uskottavia ilmastotoimia tarvitaan. Samoin tämä maahanmuuttolinja kaipaa selvennystä, koska vihreät puhuvat aivan eri tavalla, ja puhuivat viime kaudella, esimerkiksi palautuksista kuin mitä pääministeri tässä nyt meille kertoo. Sisäministerin kannanotoista me emme tiedä, koska hän ei myöskään ole tähän kysymykseen selkeätä vas-tausta antanut. Se, mitä haluaisin myös nostaa esiin, on se, että tämä uskottava ilmastopolitiikka vaatii konkreettisia tekoja. Hyvä aikomus on hyvä asia ja hyvä alku monelle, mutta teot lopulta ratkaisevat. Ilmastopolitiikkaa samoin kuin tätä työllisyyspolitiikkaa vaivaa nyt sama ongelma eli konkreettisten tekojen puute. [Puhemies koputtaa] Tarvitaan työllisyystekoja ja tarvitaan sellaisia konkreettisia ilmastotekoja, joista hyvä esimerkki on esimerkiksi entisen ministeri Orpon johdolla rakennettu kestävän kehityksen budjetti [Puhemies: Aika!] ja valtiovarainministeriön ilmastokoalitio.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-10-09T11:13:46,2019-10-09T11:15:06,Hyväksytty,1.1 2019_47_67,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kun täällä on haastettu hallituksen turvelinjauksista, niin siteeraan tässä hallitusohjelmaa. Hallitusohjelman mukaan turpeen poltto vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. 2030-luvulla sähkön- ja lämmöntuotanto on lähes päästötöntä, ja tämä tarkoittaa käytännössä, että turpeesta on luovuttava. Ensi vuonna tehtävän energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana tullaan arvioimaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite toteutuu vuonna 2030. [Ilkka Kanerva: Mikä tämä linja nyt on? — Paavo Arhinmäki: Se on hallitusohjelma!] Kuten täällä on todettu, niin kokoomus olisi toki voinut ryhtyä näihin toimiin jo ollessaan hallitusvastuussa, mutta tämä hallitus ryhtyy näihin toimiin nyt. Lisäksi ilmastopolitiikkaan liittyen eri toimialojen kanssa ollaan tekemässä tiekarttoja siihen, miten eri teollisuudenalat pääsevät hiilineutraalisuustavoitteisiin, ja teollisuus on myös saatu hyvin mukaan näiden tavoitteiden määrittelyyn. Ensi vuonna jatketaan myös haitallisten yritystukien karsimista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-09T11:15:09,2019-10-09T11:16:09,Hyväksytty,1.1 2019_47_68,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kysymys ei ole siitä, että pannaan rajat kiinni, niin että suomalaiset eivät pääse sieltä kulkemaan. Oletteko huomanneet, että useat Schengen-maat kykenevät tekemään rajoillaan toimenpiteitä? Mekin olemme täällä Suomessa nimenomaan siitä saaneet nauttia, että muun muassa Saksa, Tanska ja Ruotsi ovat tehneet jotakin. Mitä tulee sitten turvapaikanhakijoihin, tähän mihin pääministeri Rinne viittasi, että sisäministeri Ohisalo on selvittämässä ja ajamassa näitä asioita, niin nyt uutisista olemme viime päivinä saaneet lukea, että muut maat eivät ole olleet kovin innokkaasti mukana tässä Suomen puheenjohtajuuskaudella ajamassa taakanjakosysteemissä. Juuri eilen saimme kuulla, että Ruotsi ja Tanska muun muassa eivät aio osallistua tähän. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-09T11:16:16,2019-10-09T11:17:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_69,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kaiken keskiössähän on se, luottavatko meillä yritykset tässä maassa tulevaisuuteen. Investoivatko ne, tuleeko sitä kautta työpaikkoja, tuleeko sitä kautta verotuloja? Ja tänään julkistetun maailmanlaajuisen selvityksen mukaan me olemme kilpailukykyvertailussa hyvillä sijoituksilla edelleen Suomessa, ja tästä meidän pitää pitää kiinni. Ja ne satsaukset, mitä tehdään nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten investointien eteen, kun puhutaan niistä toimenpiteistä yrittäjävähennykseen liittyen, tuplapoistoihin liittyen, yritysten lainantakauksiin, mitä valtio pystyy siinä auttamaan. Nämä ovat merkittäviä tekoja ja keinoja myös aluepoliittisesti. Minä kysyisinkin elinkeinoministeri Kulmunilta: kuinka te näette, kun te käytte meidän elinkeinoelämän kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, meidän yritysten kehittymisnäkymät, meidän yritysten investointinäkymät ja kuinka nämä tulevat meidän työllisyyteen vaikuttamaan tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-09T11:17:02,2019-10-09T11:18:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_70,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmin kaksi entistä työministeriä esitti hyvin tärkeitä huomioita harjoitetusta työllisyyspolitiikasta ja pitää kyllä mennä ihan sinne 90-luvulle asti, jolloinka tehtiin karmeita virheitä, jotka näkyvät tänä päivänäkin. Luovuttiin työttömyyden alueellisten erojen tasaamisesta ja henkilökohtaisesta työoikeudesta ja tapahtui niin, että kun kasvu laman jälkeen lähti liikkeelle, isoissa keskuksissa oli vetovoimaa työvoimalle, massatyöttömyysalueilla työntövoimaa, ja silloin kupattiin monet maaseutualueet, maakunnat tyhjäksi tietyistä nuorista ikäluokista, ja se näkyy tänä päivänä niin, että esimerkiksi Lapissa ei ole pelkästään sesonkiluonteinen, vaan myöskin toimialakohtainen työvoimapula, ja tämä kaikki tapahtui kahdessa—kolmessakymmenessä vuodessa. Ja nyt olisikin tärkeätä, että nämä alueelliset työllisyyskokeilut ulottuvat ei ainoastaan isoihin kaupunkeihin vaan myöskin maakuntiin ja seutukaupunkeihin ja niissä kokeiluissa otettaisiin käyttöön momenttivapaa raha, jota voitaisiin vapaasti käyttää alueella koulutukseen, palkkaperusteisiin kehittämishankkeisiin ja pieniin [Puhemies koputtaa] investointeihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2019-10-09T11:18:11,2019-10-09T11:19:22,Hyväksytty,1.1 2019_47_71,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin vastata tässä edustaja Savolalle, että Suomen yrittäjät sanoivat kyllä saman tien, että hallituksen budjetti on hiekalle perustettu. Mutta, arvoisa puhemies, hallitusohjelmassa puhutaan kauniisti lupauksesta sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Toisaalta kun katsoo tämän hallituskauden taivalta ja katsoo sitä kestävyysvajetta, joka tulee olemaan noin 4,5 prosenttia tämän hallituskauden lopulla, niin se tarkoittaa sitä, että seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan talouttamme lähes 10 miljardilla. Arvoisa pääministeri, miten te koette, että kuinka tämä lupaus pidetään? [Ben Zyskowicz: Leikkaatte lapsilta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-09T11:19:23,2019-10-09T11:20:09,Hyväksytty,1.1 2019_47_72,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimo, jos kuuntelitte eilen tarkkaan, [Eduskunnasta: Ei kuunnellut!] kävin läpi tämän sivulla 99 olevan taulukon 30, jossa todetaan se, missä asioissa meidän pitää liikkua, jotta tämä kestävyysvaje 4,5 prosenttia ei toteudu. Jos kuuntelitte tarkkaan eilen, mitä totesin, niin sanoin, että nämä kaikki asiat ovat jo liikkeellä. Tällä hetkellä hallitus on ollut vajaan neljä kuukautta vallassa, ja edelleen tämä hallitus jo tekee näissä asioissa eteenpäin toimenpiteitä, jotta teidän kuvaamanne tilanne ei vaalikauden lopussa ole totta eli 4,5 prosenttia ei olisi totta kestävyysvajeessa. Se vaatii yli vaalikausien menevää toimenpideohjelmaa, mutta se on tehtävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T11:20:12,2019-10-09T11:21:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_73,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän, minkä edustaja Kankaanniemi otti esiin, tähän maailmantalouden näkymään ja tilanteeseen ja tähän hallituksen, voi sanoa, finanssipolitiikan linjaan haluaisin tuoda yhden uuden näkökulman. Kaksi päivää sitten Reuters uutisoi ilmeisesti vielä julkaisemattomasta Euroopan komission pohjapaperista, jonka se on tuomassa euroalueen valtiovarainministereille nyt tulevina viikkoina. Siinä komissio ilmeisesti tulee suosittelemaan jäsenmaille, euroalueen maille, mieluumminkin ennakoivaa finanssipolitiikkaa kuin reagoivaa. Tässä dokumentissa komissio siis toteaa, että mikäli jäsenmaat eivät nyt itse ennakoivasti lisää työllisyyttä, mene hieman elvyttävälle linjalle, niin riskinä on pitkän aikavälin, todella pitkän ajan, matalan kasvun aika. Puheenjohtaja Orpo, nyt kun olen ymmärtänyt, että komissiossahan on teidän puoluetoverinne johdossa, [Puhemies koputtaa] niin mitä te olette mieltä tästä komission linjauksesta? [Puhemies koputtaa] Minusta se hyvin tukee sitä, mitä hallitus on tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-09T11:21:06,2019-10-09T11:22:22,Hyväksytty,1.1 2019_47_74,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä aika paljon on keskusteltu siitä, onko hallitus hyvä, kun se osaa jakaa rahaa. Itse asiassa kaikki poliitikot osaavat jakaa rahaa, ja vielä helpompaa se on tehdä silloin, kun se on velkarahaa, joka otetaan lapsilta ja ollaan antavinaan niin kuin hyväntekijät sitten lapsille takaisin: me emme leikkaisi, me tekisimme politiikkaa, jossa työllisyys kasvaisi ja tulopuoli saataisiin tätä kautta kuntoon. Arvoisa puhemies! Oikeastaan tulisin tähän — te ette enää ole tekemässä siis hoitajamitoitusta, mutta olette tekemässä henkilömitoituksen aprillipäivänä vuonna 2023 — että kysyisin, pääministeri Rinne, teiltä: kun eilen kävi selväksi, että tässä kirjassa vuodelle 2023 on varattu rahat vain 1 300 hoitajalle, kun 0,7 vaatisi 4 400 hoitajaa, ja kun uskon, että lähihoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavolakin on varmasti yllättynyt siitä, että te lupaatte, [Puhemies koputtaa] mutta ette kuitenkaan anna niitä hoitajia, niin mitä vastaatte [Puhemies: Aika!] näille lähihoitajille ja sairaanhoitajille? [Puhuja pitää kädessään keltaista kirjaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-09T11:22:25,2019-10-09T11:23:37,Hyväksytty,1.1 2019_47_75,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin nyt huomiota tuohon äskeiseen edustaja Lindtmanin kommenttiin ja toivon, että esimerkiksi kokoomus nyt tarkkaan kuuntelisi. Nimittäin kun puhutaan tästä talouden isosta kuvasta, niin jo aiemmin on EKP:ssä kerrottu siitä, että me tarvitsemme finanssipoliittista elvytystä. Täällä kotimaassa arvostamani Sixten Korkman on ottanut tällaista kantaa, ja nyt sitten julkisuudessa olleen tiedon mukaan myös komissiosta on tulossa paperi, jossa puhutaan nimenomaan tämän elvyttävän suhdannepolitiikan puolesta tilanteessa, jossa maailmantalouden kasvu hiipuu. Juuri tätä tekee nyt Rinteen hallitus, ja olen kuitenkin ollut aistivinani, että kokoomuksen pääkritiikki kohdistuu siihen, että nyt laitetaan menoja ja tehdään investointeja tulevaisuuteen. [Timo Heinonen: Ei! Ei!] Minua kiinnostaisi nyt tietää, että jos kokoomus on näin kriittinen tätä budjettilinjaa kohtaan, niin oletteko huomanneet nämä kannanotot, joita maailmalta tästä suhdannetilanteesta tulee? Onko niin, että [Puhemies koputtaa] kokoomus on nyt ainoa, joka ei enää halua noudattaa näitä yleisiä linjoja, jotka selvästi voimistuvat tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-09T11:23:37,2019-10-09T11:24:50,Hyväksytty,1.1 2019_47_76,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta se viisaus löytyy jo sieltä valtiovarainministeriön virkamiesten katsauksesta. Eli tilanne on huono, ja jos tämä linja jatkuu, niin rahat eivät riitä suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Mitä on suomalainen hyvinvointi? Se on vanhusten palveluita, se on päivähoitoa, varhaiskasvatusta, peruskoulua, se on poliisien määrä, se on paikallisteitä. Rahat eivät riitä, jos tämä linja jatkuu. Niin sanoi myöskin valtiovarainministeri Lintilä eilen. [Timo Heinonen: Te poraatte reikää tähän!] — Te poraatte reikää, kuten edustaja Heinonen viisaasti sanoo, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. — Ja se, mistä me arvostelemme kaikkein eniten hallituksen linjaa, on se, että te lisäätte menoja, pysyviä menoja, ennen kuin on tietoakaan pysyvistä tuloista. Meidän vaihtoehtomme on lisätä tuloja, tehdä työllisyystoimia. Teillä on hyviä työllisyystoimia auttamaan pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, kiitos niistä, mutta ne, mitkä puuttuvat, ovat ne työllisyystoimet, jotka saavat yrityksen [Puhemies koputtaa] investoimaan, palkkaamaan, kasvamaan, menestymään Suomessa, jotta syntyy [Puhemies koputtaa] niitä työpaikkoja, [Puhemies: Aika!] joihin voidaan työllistää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-09T11:24:52,2019-10-09T11:26:06,Hyväksytty,1.1 2019_47_77,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kuultiin varsin erilaista kertomusta pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä sen suhteen, onko tämä työllisyystavoite, 75 prosenttia, sidottu näihin menolisäyksiin. Nimittäin valtiovarainministeri totesi, että ensi vuoden syksyllä pitää olla 30 000 työpaikkaa ja nämä on sidottu pysyviin ja kertaluontoisiin menolisäyksiin, mutta pääministeri Rinne, te olette todennut aivan toisin, että täytyy olla 60 000 työpaikan tavoite toteutunut, ja Suomen Kuvalehden mukaan te kerroitte, että nämä työllisyystavoitteen saavuttamiset ovatkin vain kertaluontoisiin menolisäyksiin sidottuja. Kysyn teiltä nyt selvennystä tähän. En nimittäin oikein hahmota sitä, että kun te jo kerran teette nämä pysyvät sekä kertaluonteiset menolisäykset, niin miten te voitte niitä enää sitten leikata. Aiotteko te keksiä aikakoneen ja palata tänne leikkaamaan niitä? [Petteri Orpo: Onko leikkauslista tehty jo?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-09T11:26:08,2019-10-09T11:27:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_78,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pääministeri Rinne, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_79,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, kun lukee tästä teidän viittaamastanne talouskatsauksesta syksyltä 2019 valtiovarainministeriön virkamiesten toteamaa, niin täällä todetaan, että ”valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste maalaa kuvan talouden näkymästä ja valtion 2020 talousarvion ja vaalikauden julkisen talouden suunnitelman perustaksi”. Siellä todetaan, että talouden kasvu hidastuu, noin 2,5 prosentista prosenttiin. ”Talouden peruskuva ei ole synkkä vaan kypsälle suhdanteelle tyypillinen.” Näin todetaan tässä katsauksessa. ”Talouden peruskuva ei sisällä taantumaa. Käänne ennustettua hitaamman kasvun suuntaan on ilmeinen riski.” Sitten täällä todetaan samassa asiakirjassa sivulla 12 kappaleessa keskellä: ”Finanssipolitiikan elvyttävä viritys voi hyvinkin osoittautua tarkoituksenmukaiseksi, jos ennustettua hitaamman kasvun riski toteutuu ja talous sukeltaa jyrkempään laskusuhdanteeseen tai taantumaan.” Eli valtiovarainministeriö tässä talouskatsauksessaan toteaa, että tämä hallituksen poliittinen linja on juuri oikea. [Ben Zyskowicz: Ja hyvinä aikoina te leikkaatte, niinkö? Sitä ei usko kukaan!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T11:27:17,2019-10-09T11:28:20,Hyväksytty,1.1 2019_47_80,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt se kannattaisi oikeasti lukea ajatuksella. Siis se, minkä te luitte ääneen, tarkoittaa sitä, että jos tulee lama nyt, niin sitten se on oikea. Mutta kun siinä sitä ennen sanottiin, että ei ole lamaa vaan on hitaamman kasvun aika, niin silloin tämä on väärin ajoitettu. [Antti Lindtman: Ei!] Ei nyt ole aika niille lisämenoille, hyvät ystävät, ei ole. Kun te mitoitatte sen väärin ja jos te ette tee toimia, joilla talouskasvu menee sinne 2 prosenttiin, työllisyys nousee 75:een, niin rahat eivät riitä, kuten siinä katsauksessa sanottiin. Te ette osaa lukea sitä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-09T11:28:23,2019-10-09T11:29:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_81,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jo edustaja Orpon ollessa valtiovarainministeri eurooppalaisen ohjausjakson katsauksessa ja komission suosituksissa Suomen osalta on todettu, että tämä velkamäärä ei ole mikään ongelma, vaan ongelma on investointien vähäisyys, ja niitä pitää vauhdittaa. Niistä tämän hallituksen ohjelma pitää sisällään paljon toimia sekä julkisten investointien että yksityisten investoin-tien vauhdittamiseksi. Aiemmin edustaja Kanerva viittasi, oikein, työllisyystoimien aktivoimiseen. Edustaja Vähämäki kysyi ihan oikeutetusti myös tuottavuuden parantamisesta ja siihen liittyvästä investointitarpeesta. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joita tässä eurooppalaisessa vertailussa Suomen odotetaan tekevän. Ja kun ollaan selvästi menossa hitaampaan kasvuun, vastoin suhdannesykliä toimiminen on kaikkien keskeisten asiantuntijoiden suositus, [Eduskunnasta: Ja komissio kannattaa!] ja se vastaa sitä, mitä edellinen hallitus teki vuonna 15 vuoden 14 finanssikriisin jälkeen. [Puhemies koputtaa] Ja nyt halutaan täysin päinvastaista politiikkaa: kokoomus ei ole tässä johdonmukainen. [Pia Viitanen: Ei todellakaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-10-09T11:29:00,2019-10-09T11:30:12,Hyväksytty,1.1 2019_47_82,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Siis todellakin, tästä edustaja Lindtmanin ja edustaja Viitasen nostamasta finanssipoliittisesta elvytyksestä on paikallaan keskustella. Kuten se Hetemäen tuottavuusselvitys osoitti, meillä on ongelma aineettomissa investoinneissa ja niitten vähyydessä. Ja siellä on se ongelma, että aineettomien investointien puolella monesti voittaja vie kaiken, elikkä se yksi yhtiö ottaa koko siitä jaettavissa olevasta kakusta ison osan, ja sen takia sinne ei näissä talousoloissa oikein haluta investoida, joten se, mitä meidän ensiksi täytyy tehdä, on se, että me asetamme sellaiset olosuhteet Suomessa, että niitä aineettomia investointeja halutaan tehdä, ja vasta sitten sen jälkeen lähdetään tekemään tätä finanssipoliittista elvytystä. Aineettomat investoinnit on se pääasia, millä saadaan tehtyä se tuottavuusloikka. Nyt sitten vielä tähän kuntien valtionosuustilanteeseen: Me tulemme esittämään 50 miljoonaa lisäbudjetissa, joka myöskin on tänään lähetekeskustelussa, kuntien valtionosuuksiin lisää. 89 kuntaa on hakenut yhteensä sitä 10 miljoonan pottia. Se on aivan liian pieni. [Puhemies: Aika!] Haapavesi on hakenut kahta miljoonaa, Kauhava kahta miljoonaa. Meidän täytyy saada lisää valtionosuuksia tänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-09T11:30:14,2019-10-09T11:31:39,Hyväksytty,1.1 2019_47_83,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Seuraava puheenvuoro, ministeri Kulmuni, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_84,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu on erittäin tärkeää liittyen suomalaisiin ja kotimaisiin investointeihin. Asia, minkä me huomaamme vaikkapa vertailuissa muihin Pohjoismaihin, liittyy siihen, että meidän firmamme eivät kasva samanlaista vauhtia sen jälkeen, kun siellä on esimerkiksi viisi henkeä töissä. Siksi tietenkin on keskeistä, että meillä on vakaa investointi- ja toimintaympäristö, ja sen takia esimerkiksi se, että yrittäjien, yritysten verotus ei kiristy, on tietenkin aivan keskeistä, niin että yrittäjät ja yritykset tietävät, mihin tämä maa on menossa. No, sitten tähän investointikysymykseen. Budjettiriihessä sitä käsiteltiin, ja sieltä pöytäkirjamerkinnöistä löytyy esimerkiksi tämä tuplapoistoihin liittyvä asia, joka on erittäin tärkeä, tai tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin liittyvä vähennys tai se, miten Finn-vera voisi meidän pk-yrityksillemme antaa takausta hieman enemmän mitä tällä hetkellä 50 prosentin verran. Joten kyllä niitä toimia on liikkeellä nimenomaan siihen, kuinka investointeja saadaan eteenpäin. Kaikista tärkeintä on tietenkin se, että meidän elinkeinoelämän näkymät ja investointiympäristö ovat luotettavat ja houkuttelevat. Tähän liittyvät myös ne suuret kysymykset vaikkapa ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä tai Suomen tavoitteista kohti hiilineutraalisuutta, panostukset myös siihen. Tuossa kohta alkavassa työ- ja elinkeinoministeriön budjettiluokassa näitä käsitellään varmasti vielä tarkemminkin, mutta se, että vaikkapa Business Finlandille myönnetään avustusten kautta 70 miljoonaa enemmän tukimahdollisuuksia, on erittäin merkittävä ensi vuodelle, jotta me saamme kansainvälistä kasvua ja myös monipuolistettua meidän elinkeinoelämämme rakennetta. Tässä me jäämme valitettavasti hieman jälkeen esimerkiksi muista Pohjoismaista, ja sen takia kirjaukset vaikkapa luovien alojen kasvusta, sen takia kirjaus, ja myös rahat, vaikkapa audiovisuaalisen mediakannusteen tuesta mahdollistavat myös sitä meidän elinkeinoelämämme rakenteen monipuolistumista. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-09T11:31:41,2019-10-09T11:33:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_85,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ja debatti nähtävästi jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_86,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Laittomasti maassa oleskelevien kohdalta on sanottava, että olisi hyvä, että heidät rekisteröitäisiin Suomessa, kun he hakeutuvat näihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joka on kyllä vetovoimatekijä. Kun me avaamme sitä piikkiä, niin kyllähän se tietää sitä, että ihmiset myös hakeutuvat Suomeen. Mutta myös toiseen asiaan haluan nyt ottaa kantaa, liittyen tähän hoitajamitoitukseen. On nyt tärkeää — ja toivottavasti toimittajatkin siellä nyt tekevät muistiinpanot — muistuttaa, mikä oli 2013 teidän vasemman laidan kanta — ja myös kokoomus oli siellä hallituksessa — hallituksen heikentäessä sitä hoitajamitoitusta sieltä 0,6—0,8:sta sinne 0,5:een. Meidän ei ehkä tänään tarvitsisi käydä tällaista keskustelua täällä. Elikkä te 2013 heikensitte — siellä hallituksessa oli myös vasemmisto — sen hoitajamitoituksen, ja nyt me täällä sitten edelleen tästä keskustelemme. Tämä on sellainen ikiliikkuja, että tästä asiasta keskustellaan vuodesta toiseen. Mille tämä teistä nyt tuntuu, kun te silloin tämän suuren virheen teitte ja nyt me olemme tässä tilanteessa, että edelleen asiasta väännämme täällä keskustelua? Tämä on hyvä pitää yllä, tämä muistikuva, mitä silloin tapahtui. [Puhemies koputtaa] Perussuomalaiset ovat [Puhemies: Aika!] sitkeästi ajaneet hoitajamitoitusta kaikki nämä vuodet. [Paavo Arhinmäki: Eihän se ollut koskaan laissa se hoitajamitoitus. Nyt se laitetaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T11:33:52,2019-10-09T11:35:07,Hyväksytty,1.1 2019_47_87,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puheenjohtaja! [Puhemies: Puhemies!] Kunnat ovat vastuussa meillä peruspalveluista, ja täällä kuntatalous on noussut voimakkaasti esille. Tänä päivänä Iltalehti teki erittäin laajan kirjoituksen vanhustenhuollosta ja siteeraan siitä suoraan erään kohdan: ”Markku Jalosen” — siis KT:n, Kuntatyönantajien — ”mukaan kuntatalouden tilanne vain synkkenee ensi vuonna — huolimatta siitä, että hallitus päätti kasvattaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla ensi vuoden budjetissa. Suurin osa tästä on edellisen hallituksen teke-mien leikkausten paikkaamista.” Tämä osoittaa asioiden välisen yhteyden. Kunnat ovat tällä hetkellä kriisissä johtuen aikaisemmin tehdyistä ratkaisuista. Nyt hyvin voimakkailla keinoilla yritetään kuntia auttaa, mutta näyttää, että sekään ei ole kaikin osin riittävää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-09T11:35:10,2019-10-09T11:36:09,Hyväksytty,1.1 2019_47_88,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä pääministeri, ymmärrättekö te oikeasti, minkälaiseen tilanteeseen te ajatte suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, kun te lykkäätte vaikuttavia työllisyystoimia? Kuntatalous on jo kriisissä, tuhannet hoitajat ovat yt-menettelyissä, ovat vaarassa menettää työpaikkansa. [Paavo Arhinmäki: Kenes jäljiltä?] Muistatteko, kun te hyväksyitte kilpailukykysopimuksen? Te hyväksyitte sen, hyväksyitte siellä hoitajien lomarahaleikkaukset. Onneksi ne nyt poistuvat, mutta siinä samassa yhteydessä hyväksyttiin [Välihuutoja] se, että jos kuntatalous on kriisissä, niin hallitus kantaa vastuun ja ryhtyy toimiin kuntatyöntekijöiden työpaikkojen pelastamiseksi. Mihin toimiin te olette ryhtyneet? Te lupasitte hoitajamitoituksen, mutta ette anna rahoja. Tänä aamuna uusi kansliapäällikkö Varhila oli radiossa, ja hän sanoi, että rahaa ei vielä ole mutta poliittista keskustelua käydään — poliittista keskustelua käydään. Toivon, että te nyt sanotte, millä tavalla te tulette nyt hoitajien apuun, millä tavalla te pelastatte hoitajien työpaikat. Ja kertokaa, miksi te [Puhemies koputtaa] teitte sen arvovalinnan. Täällä on kerrottu, kuinka paljon sitä rahaa jaetaan. [Puhemies koputtaa] Minkä takia hoitajat jäivät taas kerran ilman? Kokoomus ei tätä hyväksy. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-09T11:36:12,2019-10-09T11:37:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_89,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pieneltä maalta vaaditaan osaamista menestyäkseen, ja se vaatii tietysti koko väestön kouluttamista ja siihen panostamista. Yhteiskuntarauhan takaaminen taas tarkoittaa tasa-arvon vahvistamista ja syrjäytymisen estämistä, ja siihen tarvitaan sosiaaliturvan parantamista ja kaikille työtä, myös osatyökykyisille. Edustaja Heinonen poistui salista, mutta sanoisin hänelle, että [Timo Heinonen: Ei poistunut!] kun olet sairas tai muuten kyvytön huolehtimaan itsestäsi, se tarkoittaa muun muassa hoitajamitoituksen määräämistä lakiin hoidon varmistamiseksi ja myös hoitajien työtaakan hajauttamiseksi, laajentamiseksi laajemmille harteille. Arvoisa oppositio, Rinteen hallitus tekee nyt ja tulevaisuudessa toimia kansakunnan parhaaksi, toimia, jotka viime kaudelta jäivät teiltä tyystin tekemättä. Edustaja Kanerva, arvostan teitä ja olisin toivonut, että ne painavat puheet, mitä olette tänäänkin pitänyt, olisivat myös viime kaudella saaneet vastakaikua silloisessa hallituksessa ja olisivat saaneet sen [Puhemies: Aika!] hallituksen tekemään oikeudenmukaisempaa politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-10-09T11:37:29,2019-10-09T11:38:44,Hyväksytty,1.1 2019_47_90,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! [Hälinää] Uutena kansanedustajana ihmettelen tätä, että kaivellaan täällä vuosia vanhoja asioita. Pidän myös erittäin epäreiluna sitä... [Välihuutoja] Pidän myös erittäin epäreiluna sitä, että täällä kyseenalaistetaan Jussi Halla-ahon vuoden 2011 vaalikonevastaukset ja syytetään häntä niistä. Olisi reilumpaa ottaa ne esille silloin, kun hän itse on läsnä istunnossa. [Välihuutoja] Edustaja Adlercreutzille haluan sanoa siitä, hän sanoi tässä, varmaan jo tunti takaperin, että ei me voida sille mitään, kun niitä tulee rajan yli, meidän täytyy kaikki ottaa vastaan. Minä kysyn edustaja Adlercreutzilta, onko Suomi vielä itsenäinen valtio. [Antti Lindtman: On!] Schengen-sopimus mahdollistaa sisärajatarkastukset. Meillä on länsiraja aivan auki, ja sitä kautta virtaa tällä hetkellä huumeita aivan mielettömät määrät. Se on pohjoisen suurin huumereitti. Väitättekö te tosissanne, että me emme voi tehdä tällekään mitään? Me voimme tehdä, me voimme vahvistaa Tullin resursseja siellä. Me olemme nähneet silloin aikoinaan, [Antti Lindtmanin välihuuto] kun Tullin resursseja vahvistettiin, [Puhemies: Aika!] sen 2015 kriisin aikana, kuinka paljon [Puhemies: Aika!] huumeiden takavarikointi lisääntyi ja myöskin [Puhemies koputtaa] salamatkustajia saatiin kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-09T11:38:48,2019-10-09T11:40:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_91,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tästä maahanmuuttopolitiikasta: hallituksen maahanmuuttopolitiikka on keskustan mukaisesti inhimillistä ja realistista, ja oppositio, huoli pois, palautukset myös pyörivät aivan koko ajan. Mutta siihen, mitä edustaja Juuso toi tässä esille: on tietysti äärettömän hyvä, mikäli vahvistaisimme Tullin resursseja länsirajalla, mutta sen sijaan perussuomalaiset ajavat pohjoismaisesta passivapaudesta luopumista. [Toimi Kankaanniemi: Höpö höpö!] Aivan käsittämätön ajatus. Te haluatte lopettaa kalastuksen Tenojoella, Tornionjoella, aiheuttaa satojen miljoonien kustannukset suomalaisille veronmaksajille, menetyksiä vientiteollisuudelle. Aivan uskomaton linja! Teidän puheenjohtajanne on sanonut, että passivapaudesta tulee luopua, ja en voi missään tapauksessa tällaista kannattaa ja ihmettelen, kuinka edustaja Juuso voi tässä olla lappilaisena kansanedustajana mukana. [Eduskunnasta: Ohhoh! — Miten käy Lapille?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-09T11:40:06,2019-10-09T11:41:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_92,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kysehän tässä hoitajamitoituksessa tai tässä, minkä te nyt olette muuttaneet henkilöstömitoitukseksi, on siitä, mitä sosiaalidemokraatit lupasivat. Nykyinen ministeri Kiuru, jota ei ole näkynyt koko viikkona täällä eduskunnassa, lupasi ennen vaaleja, että se on muutaman tunnin työ, yksi lause lakiin, ”0,7 on voimassa”. Ja mitä sitten tapahtuu? Ei ole tulossa tällä vaalikaudella lainkaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Onpas!] Minulle riittää ja kokoomukselle riittää, että te, pääministeri Rinne, myönnätte, että te sumutitte suomalaisia, lupasitte ylisuuria ettekä pysty sitä toteuttamaan. [Välihuutoja] Tässä vielä edustaja Lindtmanin lainaus. Hän sanoi vielä 17.9.: ”Ensi vuonna tässä maassa ei kerta kaikkiaan enää hyväksytä hoitajien alimitoitusta ympärivuorokautisessa hoidossa. Vihdoin tämä asia laitetaan kuntoon.” Eihän näin tapahdu. [Juhana Vartiainen: Ei tietysti!] Tämä henkilöstömitoitus tulee voimaan aprillipäivänä vuonna 2023, [Puhemies koputtaa] ja teillä on siihen rahaa tässä kirjassa vain 1 300 hoitajalle, [Puhemies: Aika!] kun tarve olisi 4 400. Te huijaatte suomalaisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-09T11:41:03,2019-10-09T11:42:17,Hyväksytty,1.1 2019_47_93,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä tämä kokoomuksen hurskastelu vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen ympärillä on surullista [Timo Heinonen: Pyytäkää anteeksi! — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] ja se on surullista nimenomaan niiden suomalaisten vanhusten puolesta, se on surullista nimenomaan heille ja heidän omaisilleen. Pyytäkää anteeksi. Jos toissa vaalikaudella tämä asia olisi hoidettu niin kuin sosiaalidemokraatit esittivät silloin, 0,7 kirjattuna lakiin, me eläisimme tällä hetkellä aivan toisenlaisessa Suomessa, sellaisessa, jossa ei olisi hoitajapulaa, koska hoitohenkilöstön työympäristö olisi inhimillinen, sellaisessa Suomessa, [Timo Heinonen: Vastuuministeri!] jossa vanhukset eivät joutuisi olemaan siellä hoitolaitoksissa vailla riittävää hoitoa ja hoivaa, sellaisessa Suomessa, jossa myös kotihoito toimisi. Katsokaa peiliin, [Mika Niikon välihuuto — Sebastian Tynkkynen: 300 miljoonaa!] katsokaa peiliin, arvon kokoomuslaiset. Hävettää teidän retoriikkanne puolesta! Miten te kehtaatte? [Eduskunnasta: Kyllähän te kehtaatte! — Timo Heinonen: Te olitte ministeri!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-09T11:42:21,2019-10-09T11:43:16,Hyväksytty,1.1 2019_47_94,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 2020-luvulla kaksinkertaiseksi — kaksinkertaiseksi. Nyt me elämme tätä hetkeä, jolloin kotihoito on jo kriisissä ja ympärivuorokautisen hoivan ongelmat tulivat viime keväänä esille, ja siihen tehtiin valvontaresurssien lisäämistä, asetettiin vanhuspalvelutyöryhmä selvittämään koko vanhuspalveluketjua ja sen toimivuutta, ja työryhmä saa sen työn valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Henkilöstömitoituslaki haluttiin tuoda ennen kuin tämän työryhmän työ, joka koskee ympärivuorokautista hoivaa, on valmis käsittelyyn. Se on otettu irralleen tästä kokonaisuudesta, ja ihmettelenkin sitä, että kun meillä on tietty määrä rahaa, joka on jaettava kaikkien syövien kesken ihan niin kuin perheessä, niin annetaanko jollekin lapselle rahaa ja toiselle ei sitä anneta. [Puhemies koputtaa] Totta kai meidän pitää kokonaisuus huomioida. [Puhemies: Aika!] Kysyisinkin Rinteeltä: miten tämä koko vanhuspalvelu... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-09T11:43:17,2019-10-09T11:44:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_95,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen linja hoitajien osalta on epäselvä, mutta on se myös koulujen osalta. Mietin, että mikä on teidän viestinne niille tuhansille ahkerille opettajille, luokanopettajille ja lastentarhanopettajille, joiden työtä hallitus nyt tulee tukemaan. Mitä minä sanon niille omille entisille kollegoilleni Tampereella, jotka kysyvät, miksi kokoomus ei halua panostaa lapsiin, kouluihin ja oppimiseen? [Välihuutoja] Vaikuttaa siltä, että teidän ainoa ajurinne on leikkaukset, leikkaukset ja veronkevennykset. [Välihuutoja vasemmalta] Miten on mahdollista, että jatkuvasti jaksatte puhua veronkevennyksistä myös silloin, jos ei ole rahaa, kuten viime hallituskaudella kävi? On erityisen hankala ajatella tilannetta, että me olemme vuosikausia olleet siinä, että julkisen alan työntekijät ovat sen oman työtaakkansa alle väsymässä — niin hoitajat kuin opettajat — ja nyt vihdoin, kun hallitus on siihen panostamassa, kokoomus kehtaa täällä sanoa, että ”leikataan, leikataan, nyt tarvitsee talous tasapainottaa ja leikata”, kun me yritämme tukea näitä julkisen alan työntekijöitä! [Välihuutoja kokoomuksesta — Puhemies koputtaa — Ben Zyskowicz: Rehellisyyttä! Puhemies!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-09T11:44:28,2019-10-09T11:45:35,Hyväksytty,1.1 2019_47_96,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On vaikea kuulla, täällä on niin paljon meteliä. [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Niin täälläkin. Rauhoitutaan.] [Paavo Arhinmäki: Kokoomuksen ryhmä, rauhoittukaa!] Nyt edustaja Ovaska kyllä antaa sellaista todistusta, jolla ei ole mitään totuuspohjaa. Käsittääkseni kokoomus ei ole täältä kertaakaan sanonut, että olisimme leikkaamassa koulutuksesta, päinvastoin, olemme kiittäneet niistä panostuksista, joita hallitus on nyt tehnyt. Sen sijaan olemme ihmetelleet sitä, että minkä vuoksi esimerkiksi Suomen Akatemian myöntövaltuuksia tässä yhteydessä samanaikaisesti heikennetään, kun toisaalle laitetaan lisää. [Antti Lindtmanin välihuuto — Maria Guzeninan välihuuto] Olemme myös huolissamme opettajien jaksamisesta, erityisesti siitä, että nykyään peruskoulusta valmistuu 9—11 prosenttia nuorista ilman riittäviä perustaitoja, ja siihen mekin haluamme lisää panostusta. Toivoisimmekin, että hallitus kääntää erityisesti katseensa varhaisiin vuosiin, koska tiedämme, että sillä on vaikutusta siihen, minkälaiset valmiudet lapset ja nuoret saavat koulupolulleen. Sen lisäksi pitää kääntää katseet sinne peruskouluun, ja kysyisinkin nyt ministereiltä — keskustellaan tästä toki lisää opetusministeriön hallinnonalalla — mitä tulee sisältämään se tasa-arvorahoituspaketti, joka on nyt siellä budjettikirjassa kertaluontoisena rahoituksena, [Puhemies koputtaa] sillä sillä varmasti voitaisiin edesauttaa myös tätä opettajien jaksamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-09T11:45:38,2019-10-09T11:46:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_97,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Jos jonkun pitää hävetä vanhustenhoidon tilaa tässä salissa, niin se on kokoomuspuolue. Kokoomuspuolue jarrutti vuosien ajan hoitajamitoitusta, jota kaikki muut puolueet tässä salissa kannattivat. Te estitte sen 2013—2014 vanhuspalvelulain yhteydessä, te ette säätäneet sitä viime kauden alussa, vaikka näin oli päätetty, ja te viime kauden lopussa sitä vastustitte, kun kaikki muut sitä kannattivat. Te halusitte pelata vanhusten palveluiden voitot [Arto Satosen välihuuto] pörriäisten piikkiin. Mutta ei teiltä pelkästään kaukomuisti ole heikentynyt, myös lähimuisti on heikentynyt. Täällä annoitte ymmärtää, että teillä ei olisi ollut mitään roolia siinä, kun leikattiin opettajien, sairaanhoitajien ja vanhustenhoitajien lomarahoja. Viikko sitten teidän ryhmäjohtajanne [Ben Zyskowiczin välihuuto] edustaja Kai Mykkänen sanoi, että ”me loimme paineen kiky-sopimukselle” eli kehui tällä, ja kun tänään viisaaksi kehuttu [Puhemies: Aika!] edustaja Heinonen sanoi, että ”me emme leikkaisi mistään”, niin viime viikolla [Puhemies: Aika!] te ilmoititte leikkaavanne [Puhemies koput-taa] ansiopäivärahoja ja toimeentulotukea. [Timo Heinonen: En ole sanonut... — Ben Zyskowicz: Kaikki kannattivat kiky-sopimusta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-10-09T11:46:58,2019-10-09T11:48:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_98,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Yksi puheenvuoro kerrallaan.] En tiedä näistä yksityisistä terveyspalveluista, Arhinmäki, te varmasti tunnette, kun olette Tradekassa ollut niitä järjestelemässä. Kansallinen Kokoomus ja meidän eduskuntaryhmämme haluaa, että julkinen valta [Paavo Arhinmäki: Kilauta kaverille!] verovaroin huolehtii joka ikisestä ikäihmisestä, ja tässä on nyt käynyt niin kuin me varoitimme. [Hälinää] Me totesimme, että jos te katsotte vain ympärivuorokautista hoivaa, tulee kotipalvelun kriisi. Mitä tapahtui? Eilen Sairaanhoitajaliitto lähetti hätähuudon teille, arvoisa pääministeri Rinne, ja totesi, että koko vanhusten kotipalvelu on kriisissä — ja mitä te teette? Te lupaatte hoitajia vain ympärivuorokautiseen hoivaan, ette anna sinnekään rahaa. Me kokoomuksessa toivomme: Kuunnelkaa asiantuntijoita, tuokaa esitys, jossa huolehditaan kotihoidossa olevista, ympärivuorokautisessa hoivassa olevista ja omaishoidon ihmisistä. Katsokaa niihin valtiontalouden kehyksestä rahat ja ottakaa huomioon myös, että ihmiset tarvitsevat erilaista hoitoa. Saatte kokoomuksen eduskuntaryhmän tuen, ja toivon nyt [Puhemies koputtaa], että te vastaatte [Puhemies: Aika!], minkä takia te jätitte vanhukset ilman rahaa. Kotihoito on kriisissä. [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-09T11:48:17,2019-10-09T11:49:34,Hyväksytty,1.1 2019_47_99,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kokoomuksen huoli hoitajista on todella liikuttavaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun minä kuulen tämän huudon, ja se on sopivasti nytten, kun kokoomus on oppositiossa. Koskaan aikaisemmin en ole tällaista kuullut. Edustajalle Kärnälle haluan kommentoida, kun hän tuossa väitti, että perusuomalaiset haluavat passivapauden [Puhuja nauraa] poistaa Pohjoismaiden välillä. Minä en tiedä, missä todellisuudessa Kärnä elää, mutta meidän eduskuntavaaliohjelmissamme ei todellakaan lue mitään passivapauden poistosta, eikä siellä lue myöskään siitä, että me haluaisimme lopettaa kalastuksen Tornionjoella. Se on höpö höpö -juttua. Meidän eduskuntavaaliohjelmiamme noudatetaan. Ihan sama, mitä joku yksittäinen edustaja on sanonut. [Paavo Arhinmäki: Ihan sama, mitä puheenjohtaja puhuu! — Välihuutoja vasemmalta] Meidän eduskuntavaaliohjelmassamme sekä Tornionjoki, Simojoki että vaelluskalat on mainittu, tiedoksi edustaja Kärnälle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-09T11:49:34,2019-10-09T11:50:26,Hyväksytty,1.1 2019_47_100,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Seuraava puheenvuoro, edustaja Adlercreutz, ja sitten mennään eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_101,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ärade talman! Edustaja Juuso aikaisemmassa puheenvuorossaan ilmaisi sen, ettei ymmärrä, miten turvapaikkajärjestelmä toimii. Jos joku tulee rajalle, ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa, meidän on pakko käsitellä sitä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] eikä silloin ole mitään merkitystä sillä, onko raja auki vai raja kiinni. Sen sijaan, jos luovuttaisiin Euroopan sisällä [Paavo Arhinmäki: Jos tulee Venäjän rajalle, niin pitää tehdä samalla tavalla!] Pohjoismaiden välillä aukinaisista rajoista, niin siitä olisi puolestaan suurta haittaa meille kaikille. Kuntataloudesta: Se on luonnollisesti iso huoli meillä kaikilla. Jos olisin espoolainen, olisin toisaalta äärimmäisen iloinen siitä, että edellinen sote-ratkaisu ei mennyt läpi. Se sisälsi kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan suuria kustannuspaineita luovia tekijöitä. Esimerkiksi Espoon talous olisi sen jälkeen ollut tiettyjen arvioiden mukaan noin kolmasosaltaan riippuvainen valtion tuesta, valtionosuuksista. Siinä olisi mennyt itsenäisyys ihan kertaheitolla. Nyt meillä on malli, [Puhemies koputtaa] jolla on mahdollisuus saavuttaa niitä tavoitteita, mitä me sille asetetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-09T11:50:30,2019-10-09T11:51:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_102,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvostettu puhemies! Haluan palata vielä tähän turvapaikkakeskusteluun siinä mielessä, että täällä annetaan väärää tietoa hyvin paljon tästä rajan yli tulemisesta ja siitä, miten Euroopassa yleensä toimitaan tämän suhteen. Keskusta on julistautunut täällä nyt aivan selkeästi sille linjalle, että ei ole mahdollista estää rajan yli tulijoita, ei ketään, joka tulee Suomeen. Käytännössä tämä tarkoittaa ei ketään. Tämä on tullut teidän puheenjohtajanne suusta, myös Kärnän ja monen muun suusta. Mutta todellisuus Euroopan unionissa: Itse olin kuulemassa esimerkiksi Italiassa kaksi vuotta sitten, kun olimme siellä parlamentissa hallinto- ja turvallisuusjaoston kanssa vierailulla, kun he valittelivat sitä, että meren yli tulevat eivät enää pääse Ranskaan lainkaan, koska Ranskassa otetaan rajan tuolla puolen kaikki turvapaikanhakijat kiinni ja pannaan säilöön ja kahden vuorokauden aikana pyritään tekemään päätös siitä, saako turvapaikan vai ei, [Eva Biaudet: Prosessi on erilainen!] pääseekö käsittelyprosessiin mukaan. Pääsääntöisesti heidät palautetaan takaisin Italiaan, ja sen tähden eivät Italiaan enää ihmiset mene, he menevät Kreikkaan ja tulevat sieltä Eurooppaan, koska meillä on niin löysä tämä turvapaikkapolitiikka. [Puhemies: Aika!] Elikkä Schengenin sopimusta voidaan noudattaa kansallista etua katsoen, jos näin [Puhemies: Aika!] halutaan ja, hyvä hallitus, noudattakaa sitä, se on Suomenmaan etu. [Eva Biaudet: Tosi solidaarista!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-09T11:51:39,2019-10-09T11:52:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_103,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikon tavoin toivoisin, että maahanmuutosta voitaisiin käydä asiallista keskustelua. Siihen liittyen on hyvä muistaa, että kun me puhumme maahanmuutosta, pakolaisista, turvapaikanhakijoista, niin me puhumme siis ihmisistä. Ideaalitilanne on tietenkin sellainen, jossa kenenkään ei luonnonkatastrofien, sotien, sorron tai elinolojen pilaantumisen takia ole pakko lähteä sieltä kodistaan etsimään turvaa vasten tahtoaan, mutta niin voi kuitenkin käydä ja niin voi käydä kenelle tahansa. Silloin on oikein, että muut maat kantavat globaalia vastuuta. Perussuomalaisille ei tunnu kelpaavan maailman hädänalaisimpien ihmisten auttaminen, kiintiöpakolaisten auttaminen pois pakolaisleireiltä, ei kelpaa oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti turvapaikkaprosessin korjaaminen ja ihmisten hakemusten asianmukainen käsittely, ei tunnu kelpaavan täällä jo olevien ihmisten mahdollisimman sujuva kotoutuminen, jotta saataisiin ihmisiä töihin ja vaikka syrjimätön maa on meille kaikille parempi. Eikä tunnu kelpaavan myöskään kehitysyhteistyö, se, että vahvistettaisiin niitä hauraita paikkoja, jotta entistä harvemman tarvitsisi lähteä. Minusta vaikuttaa aika selvältä, että tässä ei ole kyse [Puhemies koputtaa] todellisista tuloksista vaan halusta leimata ja pelotella, [Puhemies: Aika!] haikailla sellaiseen maailmaan, jota ei koskaan ole ollutkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-09T11:52:56,2019-10-09T11:54:07,Hyväksytty,1.1 2019_47_104,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon hoitajien tilanteesta, ja on totta, niin kuin edustaja Heinonen on puhunut, että meidän pitää varautua myös tulevaisuuteen. Mutta kun oikein tarkkaan katsoo tätä kirjaa, joka meillä melkein kaikilla on täällä pöydällä, niin siinä lukee ”2020”. Eli siinä lukee 2020, ja totta kai aikanaan 23 luomme myös sen budjetin, mutta nyt varaudumme ensi vuoteen ja katsomme tulevaisuuteen samalla. Tämä budjettikirja käsittelee siis ensi vuotta. Mitä tulee turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttotilanteeseen, niin kyllä minä olen tyytyväinen siitä, että nyt maahanmuuttopolitiikka on hallussa, kun se ei ollut hallussa silloin kun perussuomalaiset olivat hallituksessa. Nyt se on hallussa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Mutta siitä minä annan kiitokset perussuomalaisille, kuten ministeri Kulmuni tuolla väkevästi todisti, että aiemmin tähän maahan ulkomailta tulleiden byrokratia oli nopeampaa, kun he tulivat tänne töihin, ja siinä me perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa teimme hyvää yhteistyötä. Toivottavasti jatkossakin, kun tänne ihmiset hakevat ulkomailta töihin, [Puhemies koputtaa] se byrokratia on paljon nopeampaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-09T11:54:09,2019-10-09T11:55:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_105,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Yli sataan vuoteen surkeimman vaalituloksen tehnyt ja siitä huolimatta hallituksessa istuva keskusta, mikä teitä vaivaa? On aivan käsittämätöntä, että kun me olemme pitämässä suomalaisten puolta [Eva Biaudet: Kenen?] ja ihan aiheellisia kysymyksiä esittämässä hallitukselle siitä, että linja on löystymässä maahanmuuton suhteen, niin siitä huolimatta te käytätte sellaisia argumentteja kuin että me olemme sekoamassa tai senkaltaisia, mitä edustaja Kurvinen tuossa aikaisemmin sanoi. Edustajamme Tavio esitti ihan oleellisen kysymyksen; meidän pitää tietää myöskin, keitä kiintiöpakolaisia tänne Suomeen otettaisiin. Korkean osaamisen työntekijät pääsevät jo tänne. Matalapalkkaista halpatyövoimaa me emme tarvitse tänne. Ei Pohjanmaalle, ei muuallekaan. Suomalaiset pitää saada töihin. Hallitus haluaa lisätä myöskin humanitaarista maahanmuuttoa. Se on turvallisuusriski, ja keskusta, teidän entinen puheenjohtajanne lausuntoineen kantaa vastuun osaltaan siitä, mitä kauheuksia tytöille tässä maassa on lisää tapahtunut, ja te palkitsitte hänet kultaisella ansiomerkillä. Saisitte hävetä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-10-09T11:55:19,2019-10-09T11:56:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_106,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että on tämä perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka julmaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos!] ja se on julmaa ennen kaikkea niiden suomalaisten perheyritysten ja yrittäjien kannalta, joidenka yritykset eivät pärjäisi enää ilman ulkolaisperäistä työvoimaa. Ne eivät pystyisi kasvamaan tai joutuisivat ehkä siirtämään tuotannon pois Suomesta, kun niitä työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Kuinka te tämän ratkaisisitte? Onko perussuomalaisten linja todella se, että näiden yritysten pitäisi siirtää tuotantonsa ulkomaille, kun sitä työvoimaa ei yksinkertaisesti ole? Tavatkaa niitä metallialan yrittäjiä tuolla maakunnissa. Tavatkaa niitä alkutuotannon yrittäjiä. Niitä työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole, ellei sitten ole työperäistä maahanmuuttoa. Tutustukaa tähän todellisuuteen, mikä siellä on. Olisi mukava kuulla, mikä teidän ratkaisunne tähän oikeasti on, koska niitä työntekijöitä ei vain ole. [Arja Juvonen: Katsokaa yrittäjäbarometria!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-09T11:56:30,2019-10-09T11:57:23,Hyväksytty,1.1 2019_47_107,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Puheenjohtaja! En ymmärrä sitä, kun väitetään, että hallitus ei huomioi kotihoitoa ja sen haasteellisuutta eikä sinne panosta. Täällä on kirjaus: kehitetään kotihoitoa 2 miljoonalla eurolla kehittämishankkeen muodossa, ja kotihoidon resurssien riittävyyteen ja omaishoidon kehittämiseen 5 miljoonaa vuonna 2020, 20 miljoonaa vuonna 2021, 40 miljoonaa vuonna 2022, pysyvä rahoitus 45 miljoonaa vuodesta 23. Aika paljon satsataan, mutta paljonkos siellä edellinen hallitus leikkasi näistä? [Sari Sarkomaan välihuuto] — Eipä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-10-09T11:57:24,2019-10-09T11:58:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_108,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Eletään puoltapäivää, mutta tuntuu olevan niin, että edustaja Ovaska on vielä nukuksissa. Hän on nimittäin nähnyt unta, missä kokoomus on vastustanut kaikkia näitä hyviä satsauksia, mitä ensi vuoden budjetissa on, ja vaatinut niiden leikkaamista. — Edustaja Ovaska, kukaan muu kuin te ei ole kuullut täällä käytettävän tällaisia puheenvuoroja, päinvastoin. Olemme sanoneet, että ne kohteet, mihin hallitus laittaa varoja ensi vuodelle, ovat pääosin hyviä. Kukapa vastustaisi koulutukseen panostamista? Itse pidän erittäin hyvänä, että varhaiskasvatukseen panostetaan, pienempiä opetusryhmiä ja niin edelleen. Ne ovat hyviä kohteita. Ongelmahan on rahoitus: Te rahoitatte ne velalla. Te siis rahoitatte ne velalla. Me taas rahoittaisimme ne sillä tavoin, että parantaisimme työllisyyttä, jolloin niitä ei tarvitsisi rahoittaa velalla. Ja kun te rahoitatte ne velalla, te leikkaatte lapsilta, koska nämä pienemmät ikäluokat, jotka elävät katastrofaalisen synnytysvähenemän kautta, joutuvat aikanaan nämä teidän velkanne maksamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-09T11:58:08,2019-10-09T11:59:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_109,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun kuva on ollut se, että kokoomus, joka ei leikannut yritystukia, vaatii nyt niiden leikkaamista hallitukselta, kokoomus, joka leikkasi vanhuspalveluista, vaatii nyt hallitukselta niiden laittamista kuntoon, kokoomus, joka leikkasi kehitysapua, vaatii täällä vihreiltä, että nyt pitää sitä nostaa. Arvoisa puhemies! Onko teillä niin, että huono omatunto kolkuttaa? [Ben Zyskowicz: Kuka lupasi?] — Käydäänpä läpi, edustaja Zyskowicz, tämä teidän linjanne. Hyvä, että te nyt tuette näitä hallituksen lisäysesityksiä, mutta miten on mahdollista, että te sitten samaan aikaan moititte hallitusta liiasta velkaantumisesta ja kaiken sen jälkeen vielä olisitte toteuttamassa miljardin lisäveronkevennyksen — lisäveronkevennyksen, niin kuin teidän vaaliohjelmassanne lukee? Miten tämä yhtälö on mahdollista: samat menot kuin hallituksella ja vielä lisää veroreikiä eli vähemmän tuloja, ja samaan aikaan te moititte hallitusta liiasta velkaantumisesta? Edustaja Zyskowicz, miten tämä nyt menee yhteen [Puhemies koputtaa] ihan tavallisella taskulaskimella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-09T11:59:15,2019-10-09T12:00:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_110,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt otetaan vastauspuheenvuoro tähän keskusteluosioon. Pääministeri, 3 minuuttia. [Ben Zyskowicz: Vastatkaa minunkin puolesta! — Naurua]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_111,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenkiintoinen keskustelu. Kovin paljon tässä valtioneuvoston kanslian pääluokkaa ei ole käsitelty, [Naurua] joka oli kohteena, mutta hyvä, että paineet purkautuvat tässä salissa. Sanoisin näin, että yksi semmoinen huomio tästä keskustelusta on johtopäätöksenä vedettävissä, ja se on se, että kun yrityksissä mietitään sitä, millä tavalla tehdään seuraava loikka uuteen tulotasoon, seuraava loikka uuteen menestykseen, niin siellä kyllä tiedetään se, että kannattaa satsata rahaa, panostaa, investoida, jotta se loikka on mahdollista. Tässä keskustelussa on ollut selkeästi kaksi suuntaa, mihin sitä rahaa voisi satsata: kokoomuksen osalta veronkevennyksiin hyvin toimeentuleville ihmisille voidaan kyllä käyttää velkarahaa, niin kuin käytettiin viime vaalikaudella, mutta satsauksiin koulutukseen, ihmisten oikeudenmukaiseen kohteluun, sosiaaliturvan nostamiseen ei millään tavalla näytä olevan varaa ja mahdollisuuksia. Sanoisin teille, edustaja Sarkomaa, kun niin kovasti äsken totesitte, että hallitus on lykkäämässä työllisyystoimenpiteitä: Hallitus toimii täsmälleen sen mukaisesti, mitä löytyy hallitusohjelmasta. Sen mukaan tulemme tuomaan tänne esityksiä siitä, miten työllisyystoimenpiteitä viedään eteenpäin. [Sari Sarkomaa: Niitä odotellessa!] — Ihan rauhassa voitte odottaa, minäkin odotan. Ne tulevat tänne kyllä. Sitten sanoisin sen verran tähän hoitajamitoitukseen, että hallitus tulee tämän matkan varrella huolehtimaan siitä, että riittävä rahoitus niille hoitajamäärille, jotka meillä on mahdollista saada käyttöön, tulee toteutumaan. Kannattaa muistaa, kun kritisoitte nyt tätä tämänhetkistä tilannetta tuossa kirjassa, että se tarkoittaa noin kahta miljoonaa uutta vuosityötuntia näitten hoitajien osalta, kaksi miljoonaa työtuntia lisää hoitajia ihmisten auttamiseksi tuolla sairaaloissa ja kotihoidossa. Se tarkoittaa käytännössä siis sitä, että kaksi miljoonaa lisätyötuntia tulee näitten ihmisten osalta käyttöön, ja se on jo merkittävä satsaus tähän tilanteeseen. — Me tulemme hoitamaan tämän vaalikauden aikana niin, edustaja Zyskowicz, että teidän ei tarvitse huolehtia siitä, etteikö hoitajamitoitus toteudu. [Ben Zyskowicz: Seuraava hallitus hoitaa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-09T12:00:28,2019-10-09T12:02:46,Hyväksytty,1.1 2019_47_112,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Näin, ja nyt mennään keskustelussa eteenpäin. Ensin työministeri Harakka omalta alaltaan 5 minuuttia ja sitten ministeri Kulmuni myös 5 minuuttia. Sen jälkeen debatti jatkuu niistä aiheista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_113,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Olemme käärineet hihat ja lähteneet toimenpiteissämme rivakasti liikkeelle työssä kansakunnan hyvinvoinnin eteen, ja olemme hyvässä vauhdissa uudistusten tiellä. Olemme sopineet lukuisista talouskasvua ja työllisyyskehitystä parantavista toimenpiteistä. Useat näistä näkyvät vuoden 2020 talousarvioesityksessä. Talouskasvu on ollut viime vuosina hyvää, mikä on vauhdittanut myönteistä työllisyyskehitystä. Ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan kipuavan 73,2 prosenttiin, vastaavasti työttömyysaste laskee 6,3 prosenttiin. Hallituksen aktiivisilla toimilla kiipeämme askel askeleelta kohti asettamaamme 75 prosentin työllisyysastetta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että pystymme aiempaa paremmin osallistamaan työmarkkinoille osatyökykyisiä, vaikeammin työllistyviä nuoria, ikääntyviä ja maahanmuuttajataustaisia. Tarvitsemme laajan kirjon toimenpiteitä, ja toimiemme on oltava vaikuttavia, ja sitä ne ovat. Budjettiriihessä linjasimme lukuisia työllisyyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä, joiden valmistelu etenee johdollani. Käyn tässä listaa läpi: Uudistamme laaja-alaisesti palkkatukea, lisäämme sen käyttöä ja poistamme pullonkaulat. Kyseessä on itse asiassa kolme palkkatukea: yleinen palkkatuki, järjestöjen palkkatuki ja uusi yksinyrittäjän rekrytuki. Olemassa olevista palkkatuista tulee laajempia, houkuttelevampia ja helpompia. Yritysten palkkatuen ehdot ovat entistä paremmat ja selkeämmät. Sen saaminen on entistä yksinkertaisempaa ja varmempaa. Selvitämme mahdollisuuksia korottaa palkkatuen enimmäismäärää ja vammaisille vielä erityistä korotusta. Otamme sähköisessä asioinnissa käyttöön käsittelyaikatakuun, ja jo nyt, siis jo tänä vuonna, tuemme työnantajia tarjoamalla työhön valmennusta palkkatuetun työn avuksi entistä laajemmin. Olemme myös lisänneet työntekijöitä palkkatuen maksatukseen, joten jo tänä vuonna kannattaa tarttua tilaisuuteen. Yleinen palkkatuki on siis tarkoitettu työnhakijoille, joilla on pitkittyvän työttömyyden uhka, myös osatyökykyisille ja ikääntyneille työnhakijoille, jotka kokevat oman osaamisensa sivuuttamista ja ikäsyrjintää. Toinen palkkatuki, järjestöjen palkkatuki, on tarkoitettu vaikeimmin työllistettäville. Se on askel kohti työelämää. Olennaista on, että molempiin palkkatukiin kytketään osaamisen kehittäminen. Jakson päätteeksi on nähtävä, miten osaaminen on karttunut. Yrittäjyys on tälle hallitukselle ja minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Siksi käynnistämme rekrytukikokeilun, jolla edistämme nopeaa työllistymistä ja alennamme yksinyrittäjien ja pienten mikroyritysten kynnystä palkata lisätyövoimaa. Kaikkia kolmea tukimuotoa koskeva lainsäädäntö on jo vauhdikkaasti tekeillä, tavoitteena tuoda hallituksen esitykset eduskuntaan jo keväällä 2020 ja voimaan syksyllä. Toinen jo käynnissä oleva suuri uudistus koskee työllisyyspalveluiden kuntakokeiluita, joihin kutsuin eilen tiistaina lähettämälläni kirjeellä kuntia osallistumaan. Kun kuntien ja valtion resurssit laitetaan yhteen, voidaan lisätä asiakaslähtöisyyttä ja parantaa ennen kaikkea heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä. Kokeilu- ja yhteistyökaupungeissa keskimääräinen työttömyysjakso on jo saatu painettua merkittävästi alemmaksi kuin verrokkialueilla. Tässäkin toimimme ripeästi: teemme parhaamme tuodaksemme hallituksen esitykset tähän saliin vielä tämän vuoden puolella, ja kuntakokeilut lähtevät liikkeelle jo keväällä. Toisin sanoen ja toistaen: hallitus ei ole jäänyt odottelemaan ensi vuoteen, vaan toimet ovat jo käynnissä. Se, joka muuta väittää, puhuu tarkoituksella muunneltua totuutta. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on lukuisia muita toimia, jotka johtavat hallitusohjelman otsikon mukaisesti osallistavaan ja osaavaan Suomeen. Laitamme toimeen osatyökykyisten työkykyohjelman, jonka kautta helpotamme osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Edistämme työvoiman ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä laajentamalla maahanmuuttajien moniammatillisten osaamiskeskusten toimintaa. Samoin panostamme lisää ohjaus- ja neuvontapalvelupisteisiin. Osaavan työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi käynnistämme laaja-alaisen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman. Asetamme johdollani myös tutkijaryhmän selvittämään työllisyyttä edistäviä keinoja. Ja tietysti myös kumoamme aktiivimallin ensi vuoden alusta. Tämän työntäyteisen listan lisäksi linjasimme budjettiriihessä myös lukuisia muita työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Ja mitä tulee vuoden 2020 talousarvioesitykseen, niin se pitää sisällään riittävät määrärahat päättämiimme uusiin työllisyyspolitiikan toimenpiteisiin ja uudistuksiin. Olen valmis kuvaamaan niitä yksityiskohtaisemmin käynnistyvän debatin aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-09T12:03:02,2019-10-09T12:08:17,Hyväksytty,1.1 2019_47_114,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja ministeri Kulmuni, myös 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_115,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma perustuu kestävän kasvun tavoitteisiin. Tämä edellyttää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja vahvaa kansainvälistymistä. Työ- ja elinkeinoministeriön osalta tämä tarkoittaa muun muassa vahvaa panostusta yrittäjyyteen, uusien investointien tukemiseen, viennin edistämiseen, teollisuuden kilpailukykyyn, uusiutuvan energian lisäämiseen ja työhön ilmastonmuutosta vastaan. Myös aluepolitiikalla on tässä merkittävä sija. Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö panostaa tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainvälistymiseen. Tullaan lisäämään Business Finlandin avustusmuotoista rahoitusta kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 70 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen suunta käännetään nousevaksi ja kurssi kohti 4 prosentin bkt-tavoitetta. Yrittäjyydellä on aivan keskeinen merkitys kasvutavoitteissa. Meidän tehtävänä on rakentaa investointi- ja kansainvälistymismyönteinen toimintaympäristö ja huolehtia siitä, että yrityksillä on käytettävissä osaavaa työvoimaa eikä sen palkkaamisessa ole kynnyksiä. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus laatia yrittäjyysstrategia, ja sen laaja-alaisen toimeenpanon täytyy käynnistyä jo ensi vuoden alusta. Tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kannustaminen erityisesti pk-yrityksiä kasvuun. Suomessa on perustellusti oltu huolissaan investointien suhteellisen vähäisestä määrästä. Tätä varten selvitetäänkin Finnveran pk-yritysten takausten nostamista nykyisestä 50 prosentista. Myös muut takausjärjestelmän osat perataan läpi, jotta investointeja on mahdollista vauhdittaa aiempaa paremmin. Samalla haluamme myös madaltaa yksinyrittäjien, mikroyrittäjien kynnystä palkata lisätyövoimaa käynnistämällä ensi vuonna pk-yritysten rekrytukikokeilun ja huolehtia koko ajan myös siitä, että osaavaa työvoimaa on saatavilla. Osaajapula on tällä hetkellä monella alueella yksittäinen suurin kasvun este, ja tähän asiaan tartutaan. Kansainvälisen kasvun ohjelma tullaan tekemään ensi vuonna. Se on erittäin tärkeä pienelle vientivetoiselle maalle. Siihen on myös varattu rahoitusta 16,5 miljoonaa euroa. Koko vaalikauden aikana kokonaisuuteen kohdennetaan yli 90 miljoonaa euroa. Ohjelman kautta tehostetaan oleskelulupaprosesseja ja käynnistetään kansainvälisiä rekrytoinnin toimintamalleja, lisätään resursseja kansainvälisten osaajien houkutteluun ja käynnistetään pk-yrittäjien kasvuohjelmaa. Suomeen on aivan keskeistä saada kansainvälisiä osaajia kasvun tueksi ja mahdollistajaksi. Ilmastonmuutoksesta haluan sanoa sen, että vaikka se on aikamme suurimpia haasteita, siihen sisältyy myös mahdollisuuksia, jos mietitään, miten Suomi pystyy tarjoamaan maailmalle parasta mahdollista teknologiaa, uusia ratkaisuja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Vahva osaaminen teknologiassa, sen edelläkävijyys on tietenkin meillä aivan keskeistä. Tähän liittyen — esimerkiksi energiatehokkuus, uudet teknologiat ja energiantuotannossa siirtymä fossiilisista kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa — ensi vuoden talousarviossa esitetään lisäyksiä vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen. Suomi jatkaa työtä kivihiilestä luopumiseksi. Tähän käytöstä luopumiseen kannustetaan tulevien kolmen vuoden aikana 90 miljoonan euron lisävaltuudella, josta ensimmäiset 30 miljoonaa jo ensi vuonna. Niinpä on tavoitteena se, että jo vuoteen 25 mennessä olisi näitä korvaavia investointeja pystytty mahdollistamaan ja saatu liikkeelle. Kiertotalouteen panostetaan varsin mittavasti. Kokonaisuutena esitetään ensi vuoden budjetissa 25 miljoonaa määrärahoihin, paitsi innovaatio- myös investointiohjelmiin kiertotalouteen liittyen. Samalla on käynnistetty myös kansallinen biokaasuohjelman laadinta, ja sen toimeenpanoon esitetään kahdelle seuraavalle vuodelle 5 miljoonaa euroa vuosittain. Tavoitteena on paitsi lisätä hajautettua biokaasun tuotantoa myös laajentaa jakeluverkkoa, jotta biokaasu olisi todellinen vaihtoehto yhä useammalle autoilijalle ja myös raskaan liikenteen kuljettajalle. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muutama sana aluepolitiikasta ja aluekehityksestä. Tavoitteena on alueiden välisen eriytymisen vähentäminen. Suomi saa erilaistua mutta ei eriarvoistua. Käytännössä tämä tarkoittaa kaupunkien, kuntien, alueiden omien vahvuuksien tukemista, sopimuksellisuuden lisäämistä. Niihin on myös lisämäärärahaa esityksessä 20 miljoonaa euroa, ja se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Alueellinen kuljetustuki tulee jatkumaan. Se on erittäin merkittävä pitkien etäisyyksien Suomessa ja myös tärkeä elinkeino- ja aluepoliittinen työkalu. Tässä tiivis katsaus vastuullani oleviin talousarvioasioihin, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-09T12:08:20,2019-10-09T12:13:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_116,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt ne edustajat, jotka näistä hallinnonaloista haluavat debattia jatkaa, ei muuta kuin V-painiketta ja ylös.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_117,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka, minulle on tullut yrittäjiltä palautetta työllistymispalveluista, ja se on ollut pelkästään negatiivista. Lukuisten ongelmien joukossa yksi tärkeimpiä on, etteivät TE-toimistot kykene kysymään, tallentamaan tai välittämään työnantajille näitä kiinnostavia, oleellisia tietoja työnhakijoista. Yrittäjien mielestä nykyisen kaltaisten työllistämispalveluiden lisäresursointi on hukkaan heitettyä rahaa. Miten aiotte kehittää työllistämispalveluita nykyistä paljon nopeammiksi, tulosvastuullisiksi ja enemmän työnantajien tietotarpeita palveleviksi? Lisäksi kysyn, mitä aiotte tehdä työ- ja elinkeinopalveluitten tietoteknisten ongelmien korjaamiseksi, koska tämä on erittäin suuri ongelma. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-09T12:13:40,2019-10-09T12:14:27,Hyväksytty,1.1 2019_47_118,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus kannustaa yrittäjyyteen. Yhteiskunnan tulee pitää huolta yrittäjyyden kannusteista ja myös yritysten kannusteista työllistää. Uusia työpaikkoja syntyy etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja hallitus haluaa entistä yritysystävällisemmin, kilpailukykyisemmän Suomen, jossa yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä, jossa henkilökunnan palkkaaminen on helppoa, jossa verotus kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Viranomaisten päätöksenteko on joustavaa yrittäjyyden helpottamiseksi. Tämä on hallituksen arvolupaus yrittäjyyden puolelta. Tämä on aivan mahtava lupaus, ja tässä on erittäin paljon toimenpiteitä, arvoisat ministerit, kun esittelitte niitä, iso joukko sen ympärillä. Kysyisinkin lyhyesti ministeri Kulmunilta tästä Business Finlandin tuesta: olisiko tämä mahdollista myös muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiömuotoisille yrityksille? Meillä on aika paljon hienoja toiminimiyrityksiä, kasvavia yrityksiä, mitkä haluaisivat myös nousta. Toinen ministeri Harakalle: [Puhemies koputtaa] tämä kohtaanto-ongelma on iso kysymys, ja siihen tulevia toimenpiteitä haluaisin muutaman teiltä vielä esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-09T12:14:28,2019-10-09T12:15:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_119,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi elää viennistä, ja hyvinvointimme on kiinni siitä, miten vientiteollisuutemme pärjää kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla. Paljon on tietysti kilpailussa yritysten omaa tekemistä, siitä on kysymys, mutta niin kuin tuossa todettiin, budjetissa on painotuksia myös esimerkiksi Business Finlandiin, mikä on hyvä asia. Kun kansainvälisille markkinoille ponnistellaan, niin se on vaativaa puuhaa. Yrityksiltä tulee palautetta, että ponnistelujen tueksi tarjotut toimenpiteet esimerkiksi TEMin suunnalta eivät kohtaa yritysten tarpeiden kanssa. Kerrotaan, että lähinnä tarjotaan energiatukea tuotantolaitosten saamiseksi energiatehokkaiksi, mikä on sinänsä äärimmäisen järkevää — ei kahta sanaa, se on hyvä asia, mutta varsinaisten vientiponnistelujen osalta se ei oikein kohtaa. [Puhemies koputtaa] Eli onko meillä tarjota kunnon keinovalikoimaa vientiin tähtääville yrityksille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-09T12:15:41,2019-10-09T12:16:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_120,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme sinänsä hyviä uutisia siinä, että Suomen kilpailukykyasema on säilynyt, vaikka tässä keskustelussa luulisi, että se on romahtamassa ja heinäsirkat ja raekuurot tänne saapuvat. Uskon, että ne toimet, joita ministeri Kulmuni esitteli, tukevat sitä, että me myös jatkossa pysymme tuossa asemassa, ja tässä tilanteessa meille tietysti kansainvälinen talous ja se, miten me pärjäämme siinä, on työllisyyden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Mutta kun ministeri Harakka sanoi, että on näitä työllisyystoimia, joita hän hyvin luetteli, niin mielestäni on aika hyvin päästy liikkeelle — ottaen huomioon, että tämä hallitus on istunut käsittääkseni noin neljä kuukautta, jos laskin äkäisesti oikein. Kysyisin tästä kuntakokeilusta, koska se oli mielestäni parasta, mitä edellinen hallitus teki, ja surullisinta, mitä se teki, oli se, että se lopetettiin ja tähän väliin tuli tauko. Mutta tämä oli kai se hinta, jonka saimme maksaa perussuomalaisten hallituksessa istumisesta, koska sieltä se vastustus nousi. Mitkä ovat ne kriteerit, ja mihin tällä pyritään? Ja onko mahdollista, että tässä yhteydessä jatkossa — ymmärrän, että se ei mahdu nyt tähän — mietittäisiin myös työmarkkinatuen jako-osuuksia [Puhemies koputtaa] ja kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä, koska ne ovat ne riskit, [Puhemies koputtaa] jotka liittyvät kuntakokeiluihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-10-09T12:16:49,2019-10-09T12:18:03,Hyväksytty,1.1 2019_47_121,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Hallitus puhuu koko ajan, että tarvitaan osaavaa työvoimaa ulkomailta, että mansikatkin tulisi kerättyä. Muutama vuosi sitten, kun minunkin tyttäreni yritti päästä paikalliselle mansikkatilalle töihin, niin sieltä ilmoitettiin jo paljon aikaisemmin etukäteen, että heille tulee tietty ryhmä ulkomailta. Ei suomalaisia palkattu, kun sinne oli järjestetty jo ulkomaalaiset. Sitten ollaan luettu uutisia, että virolaiset ovat jo liian kalliita rakennusmiehiä Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan vielä halvempia, edullisempia työntekijöitä, joiden kautta voidaan kierrättää sitä palkanmaksua takaisin yrittäjälle, että säästetään. Tätähän on tapahtunut paljon, että ulkomaalainen työnantaja kutsuu ulkomaalaisia työntekijöitä, palkkaa heidät ja ottaa osan palkasta esimerkiksi vuokranmaksuna. Vasta oli juttua siitäkin, kuinka piti työnantajan asunnossa asua, että sai sen työpaikan, ja maksaa ylisuurta vuokraa — että palautettiin tämä raha takaisin. Arvoisat ministerit! Miksi on menty tähän näin, että yrityksellä ei enää ole varaa maksaa oikeata palkkaa [Puhemies koputtaa] suomalaisellekin työntekijälle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-10-09T12:18:06,2019-10-09T12:19:14,Tarkistettu,1.1 2019_47_122,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies, värderade talman! Monella alalla tässä maassa on työvoimapula, ja itse sain viimeksi eilen tällaisen sähköpostin: ""Meillä on kaalitila, ja käytämme paljon ulkomaalaista työvoimaa, koska valitettavasti suomalaisia ei ole hakenut näihin töihin. Työntekijöitä meillä on Vietnamista, Tansaniasta, Venäjältä ja Ukrainasta. Kaikki paperiasiat ovat meillä kunnossa, mutta Maahanmuuttovirasto on niin kiireinen, että eivät saa työlupia käsiteltyä. Lupa-asioissa voi mennä jopa vuosi.”",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2019-10-09T12:19:16,2019-10-09T12:19:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_123,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ruotsissa työelämään on saatu paljon lisää joustavuutta ja tasa-arvoa perhevapaajärjestelmällä, joka kannustaa yrityksiä patistamaan myös isiä jäämään perhevapaita viettämään ja kannustaa myös käyttämään vapaita joustavasti aina lapsen ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Tiedän, että tämä ei kuulu työministeriön hallinnonalaan, mutta varmasti työministeri haluaa tuoda sen uuden perhevapaajärjestelmän sallimaa joustavuutta ja tasa-arvoa työelämään. Se on yksi tärkeimmistä rakenneuudistuksista, joita tämä hallitus tavoittelee ja joita kannattaa tavoitella. Ruotsissa isät pitävät 25 prosenttia vapaista, kun Suomessa vain noin 9 prosenttia, ja tämä uudistus tulee olemaan tarpeellinen niin vapaiden vieton kuin myös vapaiden rahoituksen kannalta, jotta saamme kaikki työnantajat osallistumaan kustannuksiin tasaisemmin. Milloin saamme tämän uudistuksen eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-10-09T12:20:24,2019-10-09T12:21:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_124,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ministeri Harakka, ette varmaan ylläty, kun totean, että suhtaudun varsin varauksellisesti näihin teidän toimiinne työllisyysongelman ratkaisemiseksi. Olette esittäneet tukityöllistämistä, osatyökykyisten työllistämistä ja niin edelleen. Ne ovat sinänsä hyviä asioita ja kannatan kyllä niitä, siitä ei ole kysymys, mutta täysin riittämättömiä siihen nähden, mikä on tarve tällä hetkellä. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja nimenomaan avoimelle sektorille, me tarvitsemme yrityksille rohkeutta palkata, me tarvitsemme ihmisille motivaatiota mennä töihin, ja siihen kysymykseen, näihin kysymyksiin te ette ole ottaneet kantaa ettekä myöskään mielestäni antaneet osviittaa siitä, että teillä tällaisia suunnitelmia edes olisi. Kysynkin nyt, kun näitä keinoja kuitenkin työllistämisen lisäämiseksi on keksitty pilvin pimein, ja jopa teidän omassa ministeriössänne, teollisuus- ja elinkeinoministeriössä, on julkaistu raportti ”Uudistuva työ ja yrittäjyys — visioista toteutukseen” noin vuosi sitten. [Puhemies koputtaa] Siellä listataan 45 konkreettista keinoa, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja saadaan lisää työpaikkoja. Miksi nämä eivät ole teillä käytössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-09T12:21:32,2019-10-09T12:22:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_125,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Viime hallitus teki työvoimapalvelujen kuntakokeilun niin kovalla tohinalla, että tutkijat unohdettiin matkasta mukaan, ja niin meillä ei tällä hetkellä ole kunnollisia tuloksia tästä kokeilusta. Järkyttävintä tässä on, että sitä edellinen hallitus teki samoin, eli meillä on nyt kahdeksan vuotta kokeiltu työvoimapalveluja kunnissa ilman, että kertaakaan sitä olisi tehty tutkimusperustaisesti. Minä olen erittäin tyytyväinen siitä, että laiva tällä hetkellä menee oikeaan suuntaan ja menee sinne ihan hyvää vauhtia, mutta minun huoleni on, että kun nyt kuntakokeilut käynnistetään jälleen kovalla tohinalla, niin ei kai käy niin, että me seuraavat neljä vuottakin kokeilemme ilman, että kirjaisimme tuloksia näistä kokeiluista? Toivon, että tällä kertaa toimittaisiin viisaammin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-10-09T12:22:46,2019-10-09T12:23:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_126,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Oppositio on kipuillut täällä hallituksen työllisyystoimien kanssa, ja voin kertoa teille, koska kertaus on opintojen äiti, mitä tämä hallitus on tekemässä: Palkkatuen määrää nostetaan, ja sitä kehitetään jatkossa, sen pitäisi olla kaikille jo selvä tässä salissa. Kuntakokeilu, jonka viime hallitus lakkautti, on taas totta. Malli palautetaan, ja se laajenee, ja tutkijat otetaan mukaan tähän, koska kokeiluissahan on aina tavoitteena se, että kerätään tietoa. Työttömiä ei jätetä oman onnensa nojaan jatkossa, vaan kasvokkain tapahtuva palvelu on jatkossa resurssilisäysten johdosta paremmin saatavilla TE-palveluissa. Rekrytuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on totta, ja sosiaaliturvan uudistamisen myötä työn vastaanottaminen helpottuu. Tässä vain 5 toimenpidettä niistä 25:stä, joita ministeriössä työstetään. Ja haluan kertoa tähän puheenvuoron loppuun sen palautteen, jota kansalaisilta eilen sain: Kansalaiset ovat antaneet palautetta, että onko kokoomuksella tavoite, että työllisyysaste laskee. Niin kovin te hyökkäätte näitä työllisyystoimenpiteitä vastaan, [Puhemies koputtaa] mitä hallitus on tekemässä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-10-09T12:23:42,2019-10-09T12:24:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_127,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! [Välihuutoja — puhemies koputtaa] Ministeri Kulmuni piti jo edellisellä puhejaksolla hyvän puheenvuoron kohtaanto-ongelmasta, ja voin kertoa — täällä äsken käytettiin perussuomalaisten edustajan puolesta puheenvuoro siitä, että hänen tyttärensä ei päässyt marjatilalle töihin — että olen kiertänyt koko kesän ja syksyn omassa maakunnassani eri yrityksiä ja siellä on muun muassa eräs marjatila, joka oli tehnyt periaatepäätöksen, että se haluaa suomalaisia työntekijöitä. Kolme työhakemusta tuli koko tilalle suomalaisilta, ja sillä ei muuten marjoja poimita marjatilalta. Itse tulen kaupungista, mikä on entinen kaivoskaupunki, nykyinen teollisuuskaupunki, missä on metalliteollisuutta. Siellä on jatkuva pula metallimiehistä. Joka ikisessä yrityskohtaamisessa sanotaan, että heillä on tilauksia, heillä ei ole tekijöitä, joten onko teidän ohjeenne sitten, että pankaa lappu luukulle, pankaa silmät kiinni mielummin kuin ottakaa työntekijöitä ulkomailta? Sama pätee marjatiloihin, sama pätee it-yrityksiin. Minä haluan, että vastaatte suomalaisille yrittäjille, pannaanko lappu luukulle vai otetaanko pätevää työvoimaa ulkomailta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-10-09T12:24:54,2019-10-09T12:25:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_128,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Herra puhemies! Tämä hämmästytti perussuomalaisia, kun keskustan ministeri tosiaan julisti, että mansikoita ei poimita ilman ulkomaalaisia, ja nyt näköjään näyttää siltä, että koko keskustan eduskuntaryhmä on tosiaan tällä linjalla. [Hanna Huttusen välihuuto] Jos meillä on Suomessa [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] yli puoli miljoonaa — hyvät keskustalaiset, yli puoli miljoonaa — työnhakijaa ja meillä on parisataatuhatta työtöntä, niin kysymyksen pitäisi kuulua, miksi tästä työttömien joukosta, näiden työnhakijoiden joukosta ette halua etsiä sinne marjanpoimijoita. Olen itsekin ollut tuollaisella marjanpoimintaoperaatiolla yhden kesän — en tosin nyt kansanedustajana mutta vähän nuorempana. Tässä saa sen vaikutuksen, että keskusta, olette menneet politiikassanne aivan kokoomuslaiselle, tällaiselle matalapalkkatyövoiman houkuttelulinjalle. Se on ihan järkevää, että näitä Supercell-työntekijöitä, it-alan työntekijöitä voi houkutella Suomeen, ja niitähän [Puhemies koputtaa] tulee, ja laki on jo kunnossa, mutta entä nämä somalit, afgaanit, irakilaiset? [Puhemies koputtaa] Eivät he sinne marjanpoimijoiksi ole menneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-09T12:26:00,2019-10-09T12:27:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_129,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Talouden rattaiden pyörimisessä keskeisintä on, että yrityksiä on jo eri puolilla maata ja nämä yritykset palkkaavat työntekijöitä. Siinä mielessä onkin erinomaista tässäkin hallituksen esityksessä, että palkkatukeen laitetaan lisää paukkuja, että näitä työntekijöitä löytyy myös näihin pieniin yrityksiin. Erittäin hyvä on myös tämä alueellinen kuljetustuki, kiitos siitä ministeri Kulmunille. Se mahdollistaa sen, että myös kauempana markkinoilta olevat yritykset voivat toimia ja sitä kautta ne voivat saada niitä tuotteitaan vietyä markkinoille. Kysyisin sitten tästä biokaasuohjelmasta: mahdollistaahan tämä biokaasuohjelma myös sen, että erittäin pienetkin biokaasuyksiköt pystyvät toimimaan hajautetusti eri puolilla maakuntia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-10-09T12:27:21,2019-10-09T12:28:17,Hyväksytty,1.1 2019_47_130,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Taimela kuvasi muutamia osia Harakan työllisyystoimista julkistamasta 25 kohdan listasta ja haukkui kokoomusta, ja ehdotan seuraavaa: ei tästä kannata täällä kinata, vaan pyydän hakemaan edes muutaman sellaisen asiantuntijan, joka sanoo, että ne toimet, jotka hallitus on konkreettisesti linjannut, tuottavat enemmän työpaikkoja kuin kokoomuksen 16 kohdan ohjelma, jossa riippumattomien asiantuntijoiden viitteiden perusteella on työllisyysvaikutus 30 000. Tässä on toki tärkeitäkin aiheita. Mainitsitte, Taimelakin, työttömyysturvan kannustinloukkujen purkamisen, joka on aikeena siellä, mutta se on pääministerin käyttämän kielikuvan mukaan ”nakitettu” työmarkkinajärjestöille, ja pahoin pelkään viiden vuoden kokemuksella tästä salista, että paljon ei ole odotettavissa. Mutta esimerkiksi palkkatuessa on varmasti myönteistä. Kysyisin tässä ministeri Harakalta: kun samaan aikaan pyritte keventämään byrokratiaa ja aikaistamaan maksatuksia, mikä on yrittäjien kannalta ymmärrettävä tavoite, ja samaan aikaan sitomaan selvästi palkkatuen [Puhemies koputtaa] oppisopimuskoulutukseen ja pitkän aikavälin vaikuttavuuteen, niin miten nämä ovat yhdistettävissä, että byrokratia kevenee ja saa netistä palkkatuen itselleen yrittäjä [Puhemies koputtaa] mutta sitoumukset olisivat pitkäjänteisiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-09T12:28:18,2019-10-09T12:29:36,Hyväksytty,1.1 2019_47_131,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä pitää kiittää hallitusta ja työministeri Harakkaa monien työttömien puolesta siitä, että aktiivimalli viimein perutaan. Se on ollut erittäin kohtuuton monille työttömille ja tiputtanut heitä uusiin tuloloukkuihin, ja tämä on ollut tärkeä viesti ja kiitoksen paikka, ja haluan sen tässä teille osoittaa. Lisäksi mielestäni on tärkeätä, että olette, Harakka, tuonut esille nimenomaan osatyökykyiset ihmiset, vammaiset ja muut, joita tarvitaan tässä työllisyysasteen nostossa, ja se on tärkeää, että nimenomaan te olette tuonut sitä esille ja nostanut työkykyä ja terveyskysymyksiä työllisyysasteen nostamiseksi, koska me tiedämme, että me tarvitsemme näitä keinoja, että saavutamme tämän tavoitteen. Haluan siitä myös kiittää. Vielä lopuksi näihin kuntakokeiluihin: Meillä Pirkanmaalla on ollut hyvä kuntakokeilu, ja toivotaan, että se saadaan jatkoon ja laajennetaan. Nythän te olette linjannut, että koko Suomeen laajennetaan näitä ja näitä vahvistetaan, ja tämä on äärettömän hyvä viesti. Sen haluaisin sanoa, että esimerkiksi [Puhemies koputtaa] kuntouttavan työtoiminnan säännöt pitää kuitenkin katsoa tässä kokonaisuudessa, ja toivoisin, että kommentoisitte niitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-10-09T12:29:38,2019-10-09T12:30:52,Hyväksytty,1.1 2019_47_132,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta työllisyysohjelma, minkä ministeri Harakka on tukijoukkojensa kanssa rakentanut, on hyvä ja monipuolinen. Itse olen tehnyt töitä näitten pitkäaikaistyöttömien kanssa 90-luvun lamasta asti ja olen nähnyt, mitä siellä tarvitsee tehdä, ja minusta tässä on niitä kohteita, mitä pitää olla. Työttömyys on semmoinen tilanne, että etenkin kun meillä on aloja, missä työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa, niin työtön ei ole pystynyt hakemaan töitä itselleen eikä saa töitä. Kun meillä oli aktiivimalli, se vielä mahdollisesti leikkasi heidän päivärahaansa ja toimeentuloaan, joten minusta on hyvä asia, että se aktiivimalli myös puretaan siinä. Mutta haluaisin vielä kysyä ministeriltä: kun edellisellä hallituksella jäi satoja miljoonia euroja käyttämättä työllisyysmäärärahoista, niin eihän tämä ole se säästömomentti, missä säästetään, vaan pyritään käyttämään kaikki rahat, että saadaan ihmiset työllistettyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-10-09T12:30:55,2019-10-09T12:31:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_133,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt ministerit haluavat tässä välissä vastata, ja työministeri Harakka aloittaa. Kaksi minuuttia riittänee? [Timo Harakka: Jos saisi kolme.] — No saatte kolme.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_134,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Tässä pyysin puheenvuoron, arvoisat edustajat, kiittääkseni teitä näistä kysymyksistä ja ajattelin, että nyt tässä vaiheessa tämän keskustelun ylläpitämiseksi on hyvä yrittää purkaa tätä sumaa. Edustaja Ranne aloitti, ja totean, että työ- ja elinkeinopalveluiden kehittäminen on tärkeää. Viime vuosinahan on käynyt niin, että resurssit ovat vähentyneet samaan aikaan kun vaatimukset ovat kasvaneet, ja nyt tämä suunta muuttuu. Työ- ja elinkeinopalveluihin satsataan lisää. Se tarkoittaa paitsi sitä, että on lisää käsiä tekemässä, myös sitä, että tämä kuntakokeilu mahdollistaa sen, että kun iso osa monialaista työtä vaativista asiakkaista siirtyy kuntien asiakkaiksi, niin silloin voidaan pyrkiä siihen, että nämä TE-asiantuntijat voivat käyttää sitä osaamistaan nimenomaan myöskin yritysten ja työnvälityksen hyväksi. Meillä on tässä kaksi kirjainta, mitkä aina pitää muistaa. On T ja E, ja se E tarkoittaa sitä, että olemme myös työnantajien palveluksessa. Edustaja Pirttilahti kysyi kohtaannosta. Siihen on nyt ensi hätään muistaakseni 4 tai 5 miljoonan euron kysyntälähtöinen yritysten tarpeista kumpuava määräraha, mutta ministeri Anderssonin kanssa olemme tekemässä laajempaa yhteistyötä saadaksemme työvoiman tarpeen ennakoinnin kuntoon. Edustaja Filatov oli yksi monista, jotka kysyivät tästä kuntakokeilusta. Tämä on siis ensimmäinen vaihe, jossa tavoitellaan sitä, että olisi hallittu siirtymä. Tämä on iso uudistus. Kaikkialla Suomessa TE-toimistoista tietty määrä asiakkaista siirtyisi kuntien asiakkaiksi. Edustaja Kontula, todellakin tarkoitus on se, että nyt tutkimusasetelmat ja vaikuttavuusarviot ovat kunnossa sillä tavoin, että saamme varman tiedon siitä, vakinaistetaanko tällainen menettely ja laajennetaanko sitä kaikkiin kuntiin hyvien ja oikeansuuntaisten toimien johdattamana. Yksi näistä isoista kysymyksistä on, mihin edustajat Filatov ja Nurminen kiinnittivät huomiota, kuntouttavan työtoiminnan tilanne. Kunnollisen tutkimuksen ja vaikuttavuusarvioinnin tehtävä on ohjata myöskin sellaiseen käytäntöön, että kunnat eivät käyttäisi tätä kokeilua rahansäästökeinona, tapana siirtää mahdollisimman paljon asiakkaita kuntouttavaan työtoimintaan. Mutta kuntouttava työtoiminta ei saa olla mikään umpikuja, vaan sen täytyy olla polku, joka johtaa kohti työmarkkinoita. Silloin yksi askel voisi olla tämä järjestöjen palkkatuki. Edustaja Mykkäselle totean, että palkkatukeen on siis kaikilla tasoilla tarkoitus liittää osaamisenkartoituselementti, niin että sen jakson lopuksi on tiedettävissä, millä tavalla se osaaminen on lisääntynyt. Oppisopimus on yksi mahdollisuus, jota työnantajat nimenomaan ovat paljon kysyneet, mutta se ei ole nyt mikään pakollinen raskautus, vaan tärkeintä on saada siitä yksinkertaisempaa. Ja kyllä, on olemassa myöskin niitä puolueettomia ekonomisteja, jotka ovat sitä mieltä, että hallituksen toimin, jo yksin palkkatuella, saavutetaan tavoitteet. STTK:n pääekonomistin mukaan, [Naurua — Puhemies koputtaa] jos Suomi yltää pohjoismaiselle tasolle palkkatuessa, on saavutettavissa 44 000 työpaikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-09T12:32:06,2019-10-09T12:35:41,Hyväksytty,1.1 2019_47_135,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisat edustajat! Kun ministerillä on puheenvuoro, niin suhtaudutaan kunnioittaen. — Ministeri Kulmuni.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_136,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tässä esille tulleisiin kysymyksiin ja aloitan edustaja Sankelon kysymyksestä kansainvälisen kasvun ja viennin edistämisestä. Kaiken kaikkiaan jos miettii Business Finlandin määrärahoja, niin tällä vaalikaudella ne tulevat siis pysyvästi nousemaan 200 miljoonaa neljän vuoden aikana ja myös määräaikaisesti tulee 150 miljoonaa euroa lisäyksiä, joten erittäin suurella vakavuudella tietenkin suhtaudutaan siihen, että saadaan kansainvälistä kasvua ja vientiä aikaiseksi. Yksistään ensi vuodelle Business Finlandille on osoitettu pysyviä määrärahalisäyksiä yli 40 miljoonaa ja sitten myös niitä määräaikaisia lisäyksiä 96 miljoonaa. Niillä pyritään nimenomaan vastaamaan niihin kysymyksiin, joita esille nostitte. Tarkoituksena on tosiaan vuoden loppuun mennessä tehdä kansainvälisen kasvun ja viennin ohjelma, jonka kautta pitäisi pystyä paitsi löytämään vastauksia oleskelulupaprosessien tehostamiseen, kansainvälisen rekrytoinnin toimintamalleihin ja lisäämään resursseja kansainvälisten osaajien houkuttelemiseen myös käynnistämään pk-yrityksille kansainvälisen kasvun ohjelma. Sitten täällä kyseenalaistettiin sitä tarvetta, mikä ihan tavallisissa yrityksissä ympäri Suomen tällä hetkellä on työvoiman saatavuuden suhteen. Se on vain nykytila, tykkää siitä tai ei. Tällä hetkellä ongelma on se, että meidän lupaprosessimme saattavat viedä kolme neljä kuukautta ja sinä aikana kyllä se sesonki vaikkapa siellä mansikkatiloilla tai maatalousyrityksissä on mennyt ohi, ja kuitenkin nämäkin työt olisi tärkeä saada tehtyä. Tietenkin kaiken kaikkiaan ongelmana on myös se, että esimerkiksi Kainuun kaltaisessa maakunnassa ensi vuosikymmenellä tulee loppumaan työntekijät, jos ei tätä pystytä jotenkin ratkaisemaan, ja se ongelma on siis olemassa olevissa yrityksissä tällä hetkellä. Joten kyllä uskoisin, että meillä on ihan yhteinen huoli sen suhteen, että näihin metallifirmoihin ja ‑pajoihin ja kaikkiin työpaikkoihin saadaan työntekijöitä, ja sitä kohtaanto-ongelmaa pyritään ratkaisemaan. Edustaja Kopra kysyi viime vaalikaudella tehdystä yrittäjyysselvityksestä työ- ja elinkeinoministeriölle. Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus tulla yrittäjyysstrategia, jossa totta kai siinä edellisessä selvityksessä nostettuja asioita tullaan käsittelemään. Lisäksi ehkä haluaisin vielä nostaa esille Business Finlandin osalta sen, kun edustaja Pirttilahden toimesta kysyttiin näistä toimintamalleista, että voiko siellä olla muita kuin osakeyhtiöitä. Tietenkin ne rahoitusmuodot tähtäävät nimenomaan kansainvälisille kasvaville kasvuhakuisille markkinoille. Ajattelen, että sitten yksinyrittäjien, mikroyrittäjien osalta esimerkiksi pk-yritysten rekrytukikokeilut ovat ehkä enemmän sinne kohdennettuja ja auttavat siihen kasvuun. Lopuksi vielä biokaasusta, josta edustaja Pylväs kysyi: juuri viime viikolla on laitettu liikkeelle asiantuntijatyöryhmä, jonka täytyy vuodenvaihteeseen mennessä sitten selvittää [Puhemies koputtaa] ne lainsäädännössä vaadittavat toimenpiteet, ja nimenomaan hajautettu biokaasuntuotanto on siellä yhtenä kohtana, jota he selvittävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-09T12:35:50,2019-10-09T12:39:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_137,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koska perussuomalaiset lähtevät siitä, että huolehditaan kotimaisesta työllisyydestä, niin täällä kysyttiin keinoja. Täällä palkkatukeen nyt esimerkiksi ollaan laittamassa rahaa. Voitaisiinko laittaa tämä palkkatuki siten, että edellytetään yritykseltä ensisijaisesti työttömän kotimaisen palkkaamista? Sinne yrityksillehän se tuki tulisi. [Mikko Savolan välihuuto] Ja annetaan muutto-avustusta, jos vaikka olisi esim. kesätyöhönkin menossa, marjanpoimintaan, koska minä uskon, että kysymyksessä on hyvin paljon se, että se saatava palkka on niin matala, vaikka ulkomailta kannattaakin lähteä tänne. Siinä olisi edes yksi ratkaisu. Tietysti, jos ei kiinnosta kotimainen työ, ymmärrän tämän. Jos miettii, että me laitamme kuitenkin kotoutuskoulutukseen 60 miljoonaa ja täällä on sivulta 639 eteenpäin pakolaisten kulut tulkkauksesta ynnä muusta 200 miljoonaa, niin kun puhutaan näistä asioista, niin täällä siis miljarditolkulla menee rahaa [Puhemies koputtaa] maahanmuuttoon. Nämä kun saataisiin kotimaisiin yrityksiin, [Puhemies koputtaa] niin minä sanon, että kyllä työllisyystilastot paranisivat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-09T12:39:05,2019-10-09T12:40:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_138,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy ihmetellä opposition tilannekuvaa ja vastauksia siihen. Kuten täällä salissa on moneen kertaan kuultu, niin näitten maailmantalouden ja maailmankaupan haasteiden lisäksi meillä on ihan kotoperäisiä haasteita. Tämä osaavan työvoiman pula on aivan todellinen ja polttava esimerkiksi kotimaakunnassani Satakunnassa. Kyse ei todellakaan ole pelkästään siitä, että meillä on pulaa marjanpoimijoista, joista on pula, vaan meillä on pula laajasti esimerkiksi teknologiateollisuuden osaajista, metallimiehistä, robotiikan, automaatioalan osaajista, energiatekniikan osaajista — näin vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Kysyisinkin ministeri Harakalta vielä tarkentavan kysymyksen siihen, että kun samaan aikaan on yt:itä kuitenkin käynnissä johtuen osin näistä maailmantalouden haasteista, niin miten varmistetaan, että työvoimapalveluiden ja työvoimakoulutuksen resurssit turvataan myös niillä alueilla, joissa tämä pula on nyt [Puhemies koputtaa] kova, esimerkiksi Satakunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-09T12:40:19,2019-10-09T12:41:29,Hyväksytty,1.1 2019_47_139,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sama tilannekuva ja huoli tästä osaavasta työvoimasta on myös meillä kokoomuksessa. Viime hallituskaudella lisättiin lisätalousarvioissa ja budjetissa merkittävästi rahaa, siis kymmeniä miljoonia kertyen lopulta sadoiksi miljooniksi, nimenomaan muuntokoulutukseen ja täydennyskoulutukseen, semmoiseen nopeavaikutteiseen osaavan työvoiman saatavuuden varmistavaan koulutukseen, ja nämä puuttuvat nyt hallituksen budjetista. Olisin kysynyt, olisiko tälle asialle mahdollista tehdä jotain. Ministeri Kulmuni, jaan myöskin huolen Suomen hitaasta kasvusta ja uudistumiskyvystä. — On hyvä, että Business Finlandin rahoitukseen tulee joitain lisäyksiä, mutta se, mikä huolestuttaa, on suoraan hallituksen omasta budjettikirjasta, jossa kerrotaan hyvin, että yksityisen ja julkisen sektorin tk-menot kasvoivat vuosina 2016—2018 usean vuoden ajan mutta nyt hallitus esittää, että tk-intensiteetti pysyy samalla tasolla vuonna 2020, eli ei ole tulossa lisää, vaikka yhdessä on sovittu 4 prosentin bkt-tavoitteesta tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiomenoihin. Se, mikä pisti [Puhemies koputtaa] aivan erityisesti silmään, kun puhutaan korkeasta osaamisesta, on se, [Puhemies koputtaa] minkä takia ensi vuoden budjetissa leikataan Suomen Akatemialta eli suomalaiselta tieteeltä 31 miljoonaa euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-10-09T12:41:30,2019-10-09T12:42:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_140,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pidän siitä, että hallituksen ja erityisesti työministerin suhtautuminen työttömiin on arvostavaa, suhtautuminen varsinkin pitkäaikaistyöttömiin, osa-aikatyökykyisiin on arvostavaa. Haetaan yksilöllisiä ratkaisuja ja palveluihin laajempaa osaamista, ja sitä todella tarvitaan. Työttömien juoksuttaminen luukulta toiselle on nyt päättymässä, ja siitä pyritään irtautumaan kokonaan. Toivon, että kunnille todella tulee tukea työllistämiseen, koska kunnillahan on paras tietous alueen työpaikoista ja myös työttömistä työnhakijoista. Onko jäänyt ministerin mieleen jokin suurempi toimi, joka ei nyt mahtunut tähän talousarvioesitykseen ja jonka olisitte halunnut tähän sisällyttää? Sitten tästä työvoimapulasta. Minua ihmetyttää, kun perussuomalaiset taitaa olla Suomenmaassa ainut ryhmä, joka ei ymmärrä sitä, että marjateollisuuteen tiloille ei kerta kaikkiaan ole ainakaan 20 vuoteen ollut suomalaisia työntekijöitä, kantasuomalaisia, tarjolla. [Leena Meren välihuuto] Tämä on tosiasia, ja se ei auta, vaikka kuinka huudetaan sieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-10-09T12:42:50,2019-10-09T12:43:54,Hyväksytty,1.1 2019_47_141,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen itsekin ollut mansikkatilalla monena kesänä töissä ja mietin, onko siellä mahdollisesti ikärajat. Otetaanko alle 16-vuotiaita töihin sinne mansikkatilalle? Nuorille pitäisi antaa mahdollisuuksia. Perussuomalaiset tekivät Espoossa valtuustoaloitteen, jolla kesäsetelin ikärajaa laskettiin, elikkä yhä nuoremmat pystyvät ottamaan pieniä työrupeamia. Erittäin tärkeitä asioita. Mutta täällä puhutaan ulkomaalaisen työvoiman saamisesta ja osaajapulasta. Sehän on koulutuspolitiikkaa, eli meidän täytyy kiireesti ruveta Suomessa kouluttamaan ihmisiä niille aloille, mistä puuttuu työntekijöitä ja osaajia, ja myös kohdentaa sinne koulutukseen resurssia. Nostaisin yrittäjäbarometrin vuodelta 2019 vielä esille: Kun kysyttiin suomalaisilta yrittäjiltä halukkuutta palkata muun muassa ulkomaalaista työvoimaa, niin 68 prosenttia pääkaupunkiseudun yrittäjistä vastasi, että heillä ei ole halukkuutta, ja muualla Suomessa 75 prosenttia. Kysyisin ministeriltä: oletteko tutustunut tähän, ja mitä tähän vastaatte? Miten tämä koulutuspoliittinen kysymys sitten, että miten me saamme hitsarit, levysepät, muurarit, rakentajat, metallimiehet? [Puhemies koputtaa] Kyllä niitä löytyy, kun koulutetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T12:43:57,2019-10-09T12:45:08,Tarkistettu,1.1 2019_47_142,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Jos joku minua ihmetyttää, niin minua ihmetyttävät kokoomuksen energiapoliittiset linjaukset. Te tässä debatissa jo aikaisemmin toistitte useasta suusta, että te haluatte nopeita muutoksia turpeen verotukseen ja ajaa turvetuotannon ja turpeen käytön alas. Mitä tämä tarkoittaisi? Se tarkoittaisi sitä, että ajojärjestys muuttuisi. Kivihiilestä tulisi ensikädessä edullisempi polttoaine kuin mitä turve on. Se tulisi ajamaan polttoon ainespuuta, sitä metsäteollisuuden tarvitsemaa puuta, ja tulisi tuomaan alempiasteisia jakeita ja myös puuta maan rajojen ulkopuolelta tänne meille käyttöön. Mihinkä me tässä pyrimme? Me pyrimme siihen, että yrityksillä on vakaat tulevaisuusnäkymät, siihen, että investoinnit pääsevät mukaan kunnissa, kun uusia polttojärjestelmiä kaukolämpöön tuotetaan, ja siihen, että turveteollisuus pystyy tekemään jatkojalosteita, kuten biohiiltä ja kasvualustoja. [Puhemies koputtaa] Jos ette minua usko, niin uskokaa edustaja Sankeloa siellä teidän omassa porukassanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-09T12:45:10,2019-10-09T12:46:21,Hyväksytty,1.1 2019_47_143,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hiilineutraalista Suomesta keskustelu on aina paikallaan, ja muistuttaisin, että kaikilla puolueillahan on yhtenäinen näkymä siitä, että näitä ratkaisuja viedään eteenpäin. Omasta mielestäni on erittäin tärkeää, että kun lähdetään hiiltä viemään lakiteitse pois estradilta, niin huolehdimme siitä, että näitten muitten polttoaineiden osalta on riittävän pitkä siirtymäaika, jonka aikana voidaan esimerkiksi teollisuuden osalta tehdä uusia tuotteita. En usko, että tästä niin kuin suurta epäselvyyttä on. Mutta yhdestä asiasta, arvoisa puhemies, on hieman epäilystä. Nimittäin mikä on hallituksen sisäinen tilanne kotimaiseen energiaan liittyvissä keskusteluissa? Ja minä voisin kysyä tässä samalla vihreiden edustajilta: mikä on teidän mielestänne hallituksen energiapoliittinen linja liittyen kotimaiseen energiaan? Esimerkiksi edustaja Hassi voi vastata tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-09T12:46:23,2019-10-09T12:47:34,Hyväksytty,1.1 2019_47_144,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Perinteisesti kyllä päätän itse, kuka täällä puheenvuorot jakaa, mutta edustaja Hassi nyt mainittiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_145,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hiilineutraalisuus 2035 on tämän hallituksen iso tehtävä, ja turpeen osalta hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset: turpeen käyttö vähintään puolitetaan 2030 mennessä, seuraavalla vuosikymmenellä turpeen käyttö käytännössä tiettyjä erityistapauksia lukuun ottamatta loppuu, ja ensi kesän budjettiriiheen mennessä valmistellaan verouudistus, jonka avulla muun muassa varmistetaan, että nämä tavoitteet toteutuvat. Nyt on ymmärrettävä meidän ihan kaikkien aivan riippumatta siitä, olemmeko hallituksessa vai oppositiossa, että ilmastonmuutoksen hillintä on niin suuri tehtävä, että kaiken talouspolitiikan, kaiken teollisuuspolitiikan, kaiken työllisyyspolitiikan ja kaiken liikennepolitiikan on oltava myös ilmastopolitiikkaa tästä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-09T12:47:40,2019-10-09T12:48:42,Hyväksytty,1.1 2019_47_146,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisi hyvä tämän kaiken kiihkoilun keskellä muistaa se, mikä on suomalainen energiapaletti. Me olemme tässä talossa tehneet jo monta päätöstä siitä, että arvokkaimpia puujakeita, kuitupuuta ja tukkipuuta, ei saa polttaa, ja jos me nyt tänä päivänä lopettaisimme turpeenpolton, se johtaisi siihen, että 25 miljoonaa kuutiota haketta pitäisi teidän jostakin etsiä. Mistä te löydätte? Sitä ei ole missään. Otatteko te sen riskin, että tuodaan ulkomailta haketta, tuolta jostakin etelämpää, jolloin tulee valtava hyönteistuhoriski tähän maahan? Muistakaa, että Kanadan Kalliovuorilta Brittiläisestä Kolumbiasta miljoonia hehtaareja metsää tuhoutui pelkästään sen takia, kun tuotiin sinne semmoisia tuntemattomia hyttysiä, jotka söivät kaikki metsät, ei jäänyt paljon mitään. Ja kolmantena asiana, arvoisa puhemies: Kun energiasta puhutaan, niin pitää muistaa se, että jos tässä maassa ei kannettaisi huoltovarmuudesta huolta ja jos esimerkiksi Saudi-Arabiassa tässä hiljattain tapahtunut kriisi, kun tuhottiin öljylaitteita, olisi vähän laajempi ollut, niin meillä olisi käsissä [Puhemies koputtaa] tänä päivänä energiakriisi. Älkää, hyvät ihmiset, omia uuneja sammuttako. [Juha Mäenpää: Hyvä puheenvuoro! — Leena Meri: Hallitus, Hoskosen linjoille!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-09T12:48:43,2019-10-09T12:49:54,Hyväksytty,1.1 2019_47_147,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on hyvää keskustelua työttömyyden hoidosta, ja itselläni siitä on, ikävä kyllä, kokemusta tuolta keväältä. Äärimmäisen tyytyväinen olen siihen, että TE-toimistolle tulee lisää resursseja. Se on äärimmäisen tärkeää, että työtön oikeasti kohdataan. Itse sain olla muutaman vuoden kyllä hyvin rauhassa, mutta toki osoitin aktiivisuuteni muilla tavoin. Myös tähän palkkatukeen suhtaudun kyllä hyvin myönteisesti. Sillä voidaan auttaa mahdollisesti myös sitä yksinyrittäjää, joka pelkää ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Ja tietysti on loistavaa, kun aktiivimallileikkuri poistuu. Sitten edelleen tähän kuntakokeiluun. Tiedän, että kunnat haluaisivat ottaa työllisyyden hoidon vielä paljon vahvemmin itselleen. Nyt se kokeilu onneksi lähtee käyntiin, mutta paljon odotetaan, että lähtisi maakunnissa myös näitten keskuskaupunkien ulkopuolelle tämä kokeilu laajentumaan. Mikä tämä aika taulu on? Kunnissa kuitenkin tiedetään työttömien tilanne paremmin ja haluttaisiin siihen puuttua. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-09T12:49:56,2019-10-09T12:51:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_148,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Minä ajattelin käyttää puheenvuoron kohdistuen lähinnä tuolle työministeri Harakalle. Kun meillä on käynnissä hoitajamitoitus tässä samalla ja nyt puhutaan työllisyydestä ja myöskin siitä, mistä löytyy työntekijöitä tuonne hoitoalalle, niin semmoinen omakohtainen kokemus tapauksesta, jota olen valitettavan läheltä seurannut: On semmoinen hoitoalalle suuntautunut henkilö, joka tekee sitä työtä sydämestään, semmoisen hoivavietin vallassa ehkä, ja suuntautuu siihen ja opiskelee siitä ammatin itsellensä. Tämän jälkeen hän menee töihin, ja hän siellä vielä tekee sydämellään töitä, mutta nyt tämän hoitajamitoituksen ollessa puutteellinen hänen syliinsä on kaatunut niin paljon töitä, että tästä seuraa se, että hän siirtyy muualle töihin, johonkin tehdastyöhön, jota voi tehdä ilman koulutusta. Onko teillä [Puhemies koputtaa] mahdollisuus tutkia — työllistääksenne [Puhemies koputtaa] näitä jo koulutuksen saaneita hoitajia — millä alalla he ovat työssä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-09T12:51:06,2019-10-09T12:52:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_149,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on kolme täsmällistä kysymystä ministereille. Ensinnäkin, ollaanko todella toteuttamassa tieteellisesti validi satunnainen kuntakokeilu? Kunnat näyttävät kaikki iloitsevan siitä, että he työllisyyskokeiluun pääsevät, mutta jos sillä pitää olla tieteellistä näyttöä, niin silloinhan ne kunnat pitää arpoa. Kertokaapa tästä. Toinen kysymys: Hallitusohjelmassa sanotaan, että aktiivimallin lopettamisesta päätetään, kun vastaavista työllisyystoimista on päätetty. Voimassa oleva arvio aktiivimallin työllisyysvaikutuksista on 5 000—12 000 henkilötyövuotta. Mitkä ovat ne tutkijavetoisesti vahvistetut toimet, jotka tuottavat vastaavat 5 000—12 000 henkilötyövuotta? Ja lopuksi: Ministeri Harakka, ettekö anna yliampuvan kuvan palkkatuen vaikutuksista? Se lisääntyy budjettikirjan mukaan 20 miljoonalla. Jos tuki olisi henkeä kohti 1 000 euroa kuussa, ehkä sinnepäin, realistinen oletus, niin silloin sillä työllistettäisiin suoraan noin 1 500 ihmistä, [Puhemies koputtaa] jos otetaan huomioon kuollut paino, ehkä noin 750. [Puhemies koputtaa] Eikö se ole aika mitätön toimi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-10-09T12:52:26,2019-10-09T12:53:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_150,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen itse Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksessä yhden työllisyyshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana, ja meillä on erittäin hyviä ja vaikuttavia tuloksia esimerkiksi työhön valmennuksesta ja työn etsinnästä. Tiiviissä yhteistyössä kanssamme toimii myös työllisyyden asiakasraati, joka koostuu aktiivisista, pitkiäkin työttömyysjaksoja läpi eläneistä tai parasta aikaa työttömistä henkilöistä, ja heidän terveisensä tähän keskusteluun kuuluu seuraavasti — siis tämä on nyt suora lainaus, jonka sieltä sain: ”Työllisyyspalveluissa tapahtuneista muutoksista viime vuosina olemme huolissamme. Sähköiset palvelut ovat tätä päivää, mutta kaikille ne eivät sovi. Erityisesti kun työttömyys pitkittyy ihminen kaipaa henkilökohtaista tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Viime vuosien työllisyyspolitiikassa kohtaamiselle ei ole ollut aina tilaisuuksia. Minkälaisessa yhteiskunnassa elämme, jos meidän täytyy haaveilla kasvotusten kohtaamisesta?” Mitä, ministeri Harakka, vastaatte näille raatilaisille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-09T12:53:42,2019-10-09T12:54:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_151,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nosto on ehdottomasti tavoite, joka yhdistää koko eduskuntaa yli hallitus—oppositio-rajojen, ja ministerit ovatkin luetelleet täällä tänään joitakin toimia sen toteuttamiseksi. Mutta toisaalta tämä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen ei ole tulossa ainakaan helpommaksi, muun muassa hallituksen toimenpiteisiin sisältyvien kotitalousvähennyksen 92 miljoonan leikkauksen sekä työssäkäyntiä vaikeuttavan 250 miljoonan euron polttoaineverotuksen korotuksen myötä. Näitä esityksiä hallituksen olisikin syytä harkita vakavasti uudelleen. Arvoisa puhemies! Varsinkin hallituspuolueiden taholta on tänäänkin esitetty täällä salissa voimakkaita vaatimuksia ulkomaisen työvoiman lisäämiseksi Suomessa ja vedottu osaajapulaan tietyillä aloilla. Mutta muistettakoon nyt kuitenkin, että esimerkiksi erityisasiantuntijoiden osalta ei nykyäänkään sovelleta saatavuusharkintaa, [Puhemies koputtaa] ja olisikin ehdottomasti tärkeää, että ennen kaikkea panostettaisiin suomalaisten nuorten ja työttömien koulutukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-09T12:54:50,2019-10-09T12:56:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_152,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Juvonen viittasi tähän tutkimukseen, jossa todettiin, että yritykset eivät ole kiinnostuneita ulkomaisesta työvoimasta. Mutta entäs sitten, kun on pakko? Vierailin vastikään keskisuomalaisessa metallialan yrityksessä, jossa viesti oli se, että kun on insinöörin paikka auki, tulee 30 hakemusta, kun on koneistajan paikka auki, tulee yksi tai kaksi hakemusta, ja siltikään kukaan näistä hakijoista ei tule töihin. Siinä tilanteessa, jos halutaan kasvattaa yrityksen toimintaa Suomessa, siellä maakunnassa, vieläpä maaseudulla, pitää lähteä hankkimaan työvoimaa ulkomailta, ja tämä on minun mielestäni ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin se, että se tuotanto siirretään [Välihuutoja — Vastauspuheenvuoropyyntöjä] jonnekin halvempien työvoimakustannusten maahan. Ja tässä yrityksessä maksetaan koneistajalle TESiä korkeampaa palkkaa, mutta sekään ei auta siihen työvoiman saatavuuteen. Mitä tulee tähän työvoimakokeiluun, siitä kiitos ministeri Harakalle, että tosiaan se nyt on ulotettu kaikenlaisiin kuntiin. Tämä varsinkin on nähty seutukaupungeissa ongelmana, kun silloin aikanaan Kataisen hallitus lakkautti TE-toimistot monista seutukaupungeista. On hyvä, että luodaan [Puhemies koputtaa] nyt uusia käytänteitä ja palveluita siihen, että työntekijä ja työnantaja [Puhemies koputtaa] kohtaavat entistä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-09T12:56:07,2019-10-09T12:57:19,Hyväksytty,1.1 2019_47_153,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Annetaan edustaja Kankaanniemen vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_154,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka, teidän ovellanne on 232 600 työtöntä työnhakijaa, eli he ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi ja ovat kaiken järjen mukaan työhalukkaita. Kuitenkin täällä vaaditaan, että ulkomailta pitää ottaa ihmisiä töihin suomalaisiin yrityksiin ja näihin työpaikkoihin. Mikä on nyt se peruste, että nämä suomalaiset työntekijät, työttömät työnhakijat, ilmoittautuvat aktiivisesti hakijoiksi mutta eivät ota vastaan? Ja onko heille hallituksen viesti todella: ”Emme ota teitä, vaan kutsumme ulkomailta työntekijöitä sellaisiin töihin, joihin eivät koulutuksen vaatimukset ole kovin korkeat ja joihin meille varmasti löytyy koulutusmahdollisuuksia.” Toinen kysymys olisi ministeri Kulmunille tuottavuudesta: [Puhemies koputtaa] mikä on aineettomien investointien kohtelu [Puhemies koputtaa] tässä tuottavuuden nostamisessa ja toimenpiteissä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T12:57:22,2019-10-09T12:58:36,Hyväksytty,1.1 2019_47_155,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Suomessa on todellakin iso kohtaanto-ongelma työttömien ja avoimien työpaikkojen kohdalla. Se on tosiasia. Mutta kun me keskustelemme työllisyydestä, niin samalla tulee myöskin keskustella yrittäjyydestä, sillä tosiasia on, että tulevaisuudessa iso osa työpaikoista tulee perustumaan pk-yrityksiin, ja sen takia yrittäjyyden edellytyksiä tulee parantaa. Itse toivon, että työllistämisen esteitä puretaan jatkossa, nimenomaan lupabyrokratiaa puretaan ja koko Suomi otetaan siinä huomioon. Koko Suomi on mahdollisuuksien maa. Samalla myöskin haluaisin, että esimerkiksi ministeri Harakka kertoisi hieman, miten harmaan talouden torjuntaa pyritään viemään eteenpäin. Se on ollut iso kysymys myöskin viime kaudella ja edellisellä eduskuntakaudella. Uskon, että se on myöskin tällä hetkellä iso kysymys. — Mutta pk-yritykset ovat avainasemassa Suomessa [Puhemies koputtaa] työpaikkoja luotaessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-09T12:58:38,2019-10-09T12:59:45,Hyväksytty,1.1 2019_47_156,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tärkeä aihe ja meitä kaikkia yhdistävä, niin kuin tässä keskustelussakin on huomattu: työttömyys on yhteinen ongelma ja ne ratkaisut ovat pitkälti yhteisiä. Minä olen itse saanut työskennellä ennen eduskuntauraa pitkään pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten ihmisten kanssa tarjoa-malla työllisyyspalveluita. Olen ilolla huomannut sen, että tämä hallitus otti tämän piiskalinjan jälkeen käyttöön aktiiviset toimet ja räätälöidyt toimet. Koska myös työttömyyden polut henkilötasolla ovat hyvin eritapaisia ja erityyppisiä, niin on luontevaa, että siellä on myös yksilön tilanteen paremmin huomioivia ratkaisuja. Kuitenkin meillä on myös kohtaanto-ongelmat. Työttömyyden lisäksi toinen iso ongelma on kohtaanto-ongelma. Olisin kysynyt ministeriltä: onko näiden kohtaanto-ongelmien ratkaisuksi etsitty nyt aktiivisesti näitä muunto- ja täsmäkoulutuksia ja millä tavalla yhteistyö näiden muunto- ja täsmäkoulutusten osalta hallituksen sisällä on suunniteltu toimitettavaksi yhdessä vaikkapa opetusministerin kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-09T12:59:47,2019-10-09T13:00:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_157,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kun tätä keskustelua kuuntelee, niin me puhumme paljon työttömistä ja työelämän ulkopuolella olevista ihmisistä. Itse toivoisin, että heistä myös joku olisi täällä kertomassa, sillä me olemme niitä etuoikeutettuja, joilla on tällä hetkellä työtehtävä eikä huolta siitä, saako huomenna mennä töihin tai löytyykö itselle sopiva työpaikka. Haluaisin kuitenkin kiittää hallitusta siitä, että tämä hallitus ei kohtele näitä työttömiä yhtenä joukkona vaan ymmärtää, että se koostuu ihmisistä, joilla on erilainen elämäntarina, erilainen elämäntilanne ja erilaiset syyt olla työelämän ulkopuolella tai työttömänä. Ja ne syyt eivät aina todellakaan ole yksilöstä kiinni. Vaikka haluaisi olla ahkera, se ei ole aina mahdollista. Haluaisin kiittää hallitusta siitä, että se panostaa TE-palveluihin, niin että ihmisellä on oikeasti mahdollisuus saada henkilökohtaista palvelua. Toivon, että siitä myös pidetään kiinni, että ne rahat oikeasti menevät sen työn ja resurssien laadun lisäämiseen. Annetaan paljon myös ymmärtää, että tämä hallitus on unohtanut yrittäjät. Itsekin yrittäjätaustaisena olen kyllä eri mieltä. On erittäin hienoa, että tämä hallitus esimerkiksi käynnistää tämmöisen rekrytointikokeilun, [Puhemies koputtaa] se on tutkimustenkin mukaan tärkeä asia. [Puhemies koputtaa] Kysyisin kuitenkin, mitä tämä yrittäjyysstrategia käytännössä tarkoittaa. Siihen pyytäisin tarkennusta ministereiltä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1411,Female,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2019-10-09T13:00:59,2019-10-09T13:02:09,Hyväksytty,1.1 2019_47_158,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kysyisin tästä palkkatuesta. On aina vertailtu siihen, että Ruotsissa tämä palkkatuki on purrut. Totta kai se puree, kun maksetaan 100 prosenttia palkasta ja 70 prosenttia palkasta. Se on paljon helpompi työllistää silloin, kun on melkein koko palkka maksettuna. Mikä tämä Suomen malli tulee olemaan? Minä en usko siihen 30 prosenttiin, että se riittää. Jos sitä meinataan oikeasti käyttää, niin siihen tarvittaisiin isompi prosentti. Mitä hallitus on meinannut sille tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-09T13:02:13,2019-10-09T13:02:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_159,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ote arjesta: ”Salli päätti olla ahkera suomalainen yksinhuoltajaäiti ja mennä töihin, sai osa-aikaisesta työstä noin 1 200 euroa kuussa. Kaikki tuet romahtivat, ja nettotulot puolittuivat, ja nyt Salli itkee kotona ja manaa tätä yhteiskuntaa. Vannoo, ettei enää mene töihin koko loppuelämänsä aikana. Nyt sitten menee leipäjonoon hakemaan lapsille ruokaa. Mahtavaa!” Työministeri, kysyisin, että milloin nämä loukut poistetaan niin että näiden nuorten suomalaisten kohdalla, jotka haluavat olla vastuullisia, mennä töihin, tämä järjestelmä ei olisi ikään kuin heidän suurin vastustajansa. Milloin näihin asioihin ihan oikeasti puututaan? Sitten kyllä haluaisin tietää, että kun teillä on kirjaus tästä paikallisen sopimisen lisäämisestä, niin mitä se käytännössä tarkoittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-10-09T13:02:51,2019-10-09T13:03:53,Hyväksytty,1.1 2019_47_160,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Kunnioitettu puhemies! Tuo edustaja Laukkasen puhe näistä kannustinloukuista oli aika pysäyttävä, ja nämä todellakin pitäisi pystyä poistamaan, sillä on niin, että sellainen henkilö, joka on joskus tällaiseen tilanteeseen joutunut, kyllä monesti miettii sitä, ottaako enää tällaista pätkätyötä vastaan. Se johtaa usein pahoihin ongelmiin. Haluaisin nostaa kaksi momenttia esille. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukeen on hyvä lisäys 22,8 miljoonaa. Maailmanluokan ekosysteemit, 7 miljoonaa, on täällä sisällä. Niitä on tavoite löytää 10 kappaletta. Mitä ne oikein ovat: onko siellä akkuteknologiaa, tekoälyä, botoniikkaa, löydetäänkö metsästä tai suolta uusia bioinnovaatioita? Toisaalta toinen momentti mielestäni on hiukan huono: matkailun edistäminen, Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen. Sinne annetaan vain 9,8 miljoonaa. Matkailu 4.0 ‑ohjelma ajetaan alas. Tänne pitäisi löytää lisämiljoonia. [Puhemies koputtaa] Meidän luonto on itsessään semmoinen ekosysteemi jo, [Puhemies koputtaa] että olisi hyvä, että saataisiin ulkomailta lisää tänne matkailijoita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-09T13:03:56,2019-10-09T13:05:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_161,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Hallituksen omassa selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi todetaan aivan oikein, että julkisessa taloudessa on edelleen mittava kestävyysvaje eli pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulot eivät riitä menojen katteeksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että tämä kestävyysvaje on peräti runsas 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja tämän mukaisesti menoja tulisi tulevaisuudessa supistaa tai tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotta menot olisivat pitkällä aikavälillä tasapainossa. Tässä tilanteessa hallitus kuitenkin suunnitelmansa mukaisesti lisää pysyviä menoja noin 1,4 miljardilla eurolla. Toisaalta hallitus on linjannut, että hallitus seuraa taloustilannetta sekä työllisyys- ja tasapainotavoitteiden toteutumista jatkuvasti ja reagoi taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Kysynkin ministeri Kulmunilta, joka tarkastelee tätä asiaa paitsi elinkeinoministerin näkökulmasta myös toisen päähallituspuolueen puheenjohtajana: milloin tämä ajankohta on, ja onko keskustapuolueella [Puhemies koputtaa] siitä yhteneväinen näkemys sosiaalidemokraattien kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-10-09T13:05:08,2019-10-09T13:06:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_162,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta on hirvittävän hyvä, että ministeri Harakka on täällä heti alkutöikseen tuonut 25 kohdan ohjelman työllistämistoimista. Kevät alkoi lisätalousarviolla, jossa tuli investointien kautta selkeästi lisää henkilötyövuosia, ja tietenkin tamperelaisena, pirkanmaalaisena olen hyvin iloinen, kun eilen kerrottiin siitä, että nämä kuntakokeilut, jotka viime hallitus lakkautti, saavat jatkua — erittäin tärkeää. Siksi, puhemies, minua on vähän hämmentänyt se, että täällä ollaan jo useita päiviä kokoomuksen toimesta toistettu sitä mantraa, että tässä hallitusohjelmassa tai tässä budjetissa ei ole työllisyystoimia. Kävihän se ilmi, miksi tätä mantraa toistetaan. Se on kokoomuksen mielestä siksi, kun täällä ei ole sitä keppilinjaa. Täällä ei ole sitä aktiivimallihenkeä, ja siksi kokoomukselle nämä toimet eivät kelpaa. Puhemies! Minusta on hyvin tärkeää, [Puhemies koputtaa] että aktiivimalli menee nyt roskakoriin, ja siitä haluan erityisen kiitoksen myös tälle hallitukselle antaa. [Puhemies koputtaa] Kivi pois pullasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-09T13:06:18,2019-10-09T13:07:34,Hyväksytty,1.1 2019_47_163,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! En käytä puheaikaani edustaja Viitaselle kommentoimiseen, koska minulla on ihan vakava kysymys tähän työllisyyskokeiluasiaan liittyen. [Pia Viitanen: Se oli myös vakava puheenvuoro!] Tiedän, että me olemme siitä pitkälti samaa mieltä, samoin siitä, mitä täällä Nurminen puhui ja Kautto sitä ennen. Ja nyt jos tietoni ovat oikeat, se kohderyhmä, joka on määritelty, on vaikeasti työllistyvät, mikä sinänsä on ihan oikein, mutta esimerkiksi Pirkanmaalla näitä vaikeasti työllistyviä on 65 prosenttia, ja jos tietoni ovat myös oikein, niin teillä on täällä sellainen ehdotus, että vain 40 prosenttia voidaan siirtää työttömiä näihin kuntakokeiluihin, ja tällaista merkintää ei ole hallitusneuvotteluissa ymmärtääkseni sovittu. Ja tämä saattaa nyt merkitä sitä, että kun työttömyyden hoidon pitäisi olla lähipalvelu, niin se toimii Pirkanmaalla ainoastaan Tampereen seudulla, ei Sastamalassa, ei Mänttä-Vilppulassa, [Puhemies koputtaa] ei Parkanossa, ei muualla. [Puhemies koputtaa] Onko näin? Toivottavasti olen väärässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-09T13:07:38,2019-10-09T13:08:44,Hyväksytty,1.1 2019_47_164,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin kiitoksiin, joita täällä edellä edustajat Viitanen ja Nurminen muun muassa ovat esittäneet tämän aktiivimallin poistamisesta. On todella hyvä, että tämä 4,65 prosentin työttömyysturvaleikkuri nyt poistuu. Mutta samalla vähemmälle huomiolle on jäänyt paljon kovempi leikkuri, paljon kovempi keppi, nimittäin nämä työttömyysturvan karenssit elikkä kokonaan korvaukseton aika, jota voidaan työttömälle määrätä jopa kolme kuukautta. Ja se on 100 prosentin leikkuri se. Näitten työttömyysturvan karenssien määrä on kasvanut viime vuosina hälyttävästi. Vuonna 2008 karenssia määrättiin 33 000 kappaletta ja vuonna 2018 jo 118 000. Ja näyttää siltä, että määrä edelleen kasvaa tänä vuonna. Kysyisinkin nyt etenkin ministeri Harakalta: aikooko hallitus puuttua [Puhemies koputtaa] jollain tavalla tähän karenssien kasvuun, [Puhemies koputtaa] vai onko tässä löydetty keino säästää työttömyysturvamenoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-09T13:08:48,2019-10-09T13:09:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_165,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä työstä ministereille Kulmuni ja Harakka. Me keskustassa olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että hallitus on nyt päättänyt monin tavoin paikata niitä aukkoja, joita meidän hyvinvointiyhteiskuntamme turvaverkoissa on. Se, mistä me nyt tällä hetkellä keskustelemme, työllisyys ja yrittäminen — niiden kehittäminen on tae sille, että me voimme jatkaa tätä hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä. Tarvitsemme työllisyyden kasvua. Me keskustassa olemme erittäin tyytyväisiä myös siihen, että hallitus ottaa monin tavoin huomioon meidän alueellisen tasapainon ja alueiden kehittämisen. Kiitos hallitukselle siitä, että alueellinen kuljetustuki jatkuu ja siihen päätettiin nyt osoittaa pysyvästi 6 miljoonan euron lisämääräraha. Kuljetustuella tuetaan eri puolilla maata toimivien yritysten toimintaedellytyksiä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Ministeri Kulmuni on ehdottanut avauksena alueellisen kuljetustuen kehittämistä. Haluaisin kysyä: minkälaisia suuntaviivoja kuljetustuen kehittämisessä on ajateltu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-09T13:09:57,2019-10-09T13:11:16,Hyväksytty,1.1 2019_47_166,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Näin. Siellä ministerit jo viittovatkin, ja molemmille 3 minuuttia. Jos elinkeinoministeri Kulmuni vaikka aloittaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_167,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Lähden vastaamaan näihin kysymyksiin tästä edustaja Grahn-Laasosen kysymyksestä liittyen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoihin. Totta tosiaan, viime kaudellakin saatiin kasvua niissä liikkeelle, osin myös sen seurauksena, että hyvä talouskehitys sitten virkosi siitä liikkeelle. Täytyy tietenkin muistaa, kun puhutaan tki-panostuksista, että aina isoin osa niihin tulee yksityiseltä sektorilta, joten siksi tietenkin koko talouden toimintakyky on niissä tärkeä. Mutta kyllä nyt tehdään myös ihan pysyviä tasokorotuksia. Viime vaalikaudella monet tki-panostuksista olivat myös määräaikaisia, kärkihankkeiden kautta meneviä. Nyt sitä kasvu-uraa rakennetaan sinne vuoteen 2030 mennessä, että pääsisimme siihen 4 prosenttiin bkt:sta. Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus myös saada valmiiksi oma tiekartta tki-panostuksille. Tähän liittyen: täällä on kyselty useampaan kertaan — valitettavasti edustajat, jotka tätä asiaa esiin nostivat, eivät nyt ole paikalla — vaikkapa Suomen Akatemiasta. Myös se määräraha viime vaalikaudella oli määräaikainen, minkä kokoomus varmasti hyvin tietää. Ja se määräaikainen 25 miljoonaa euroa on päättynyt Suomen Akatemian osalta. Lisäksi on siis tehty budjetin sisäinen siirto EuroHPC-supertietokoneelle, joka omalta osaltaan totta kai on erittäin tärkeä meidän tki-elämämme edistykselle myös tulevaisuudessa. Edustaja Kankaanniemi kysyi näistä aineettomista investoinneista. Esimerkiksi budjettiriihen pöytäkirjamerkinnöissä lähdetään siitä, että ensi vuonna saataisiin aikaiseksi tällainen määräaikainen tutkimusyhteistyökannustin. Tavoitteena nimenomaan on koettaa kannustaa näihin aineettomiin investointeihin. Silloin yrityksillä voisi olla esimerkiksi verovähennysoikeus korkeakoulujen, tutkimuslaitosten kanssa neljäksi vuodeksi, ja tällä pystyttäisiin kannustamaan nimenomaan näihin aineettomiin investointeihin. Sikäli teidän kysymyksenne on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Edustaja Virta kysyi yrittäjyysstrategiasta. Se on hallitusohjelmakirjauksen toimeenpanoa, ja tietenkin yrittäjästrategia on tarkoitus tämän vuoden loppuun mennessä saada valmiiksi. Ajatuksena on monipuolistaa meidän elinkeinoelämämme rakennetta ja kannustaa pk-yrityksiä kasvuun, mitä me voimme tehdä myös strategian osalta. Ja matkailun osalta: myös siellä oli viime vaalikaudella aika paljon määräaikaisia menoeriä, ja niistä tietenkin osa on päättynyt. Nyt tulee uusia, jotka sitten sitä päättymistä paikkaavat. Osaltaanhan tähän liittyy vaikkapa meidän kansallispuistojemme rahoituksen taso ja siellä olevat panostukset myös. Mutta tämä on erittäin tärkeä kysymys, jos miettii meidän elinkeinoelämämme rakenteen monipuolistamista. Ehkä vielä edustaja Rydmanille haluan todeta sen, että jos hallitusohjelman kirjauksia noudatetaan, niin silloinhan pääsemme kyllä niihin tavoitteisiin, joita yhdessä on asetettu. Tie on totta kai pitkä, ja siksi täytyy olla kunnianhimoista [Puhemies koputtaa] politiikkaa myös hallituksella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-09T13:11:16,2019-10-09T13:14:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_168,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitokset jälleen hyvistä kysymyksistä. Edustaja Kalli kysyi Satakunnan ajankohtaisesta tilanteesta, ja muutosturva on se työkalu, jota TE-toimistot ja TE-hallinto ovat menestyksekkäästi näissä rakennemuutostilanteissa käyttäneet. Se malli on nytkin jo, kaikkialla Suomessa, tarvittaessa käytössä, sekä siihen liittyvät toimenpiteet. Tähän liittyen, samoin kuin edustaja Grahn-Laasosen ja edustaja Karin kysymyksiin siitä: Tähän sitten kytketään näitä uudelleenkoulutuksia, muuntokoulutuksia ja täsmäkoulutuksia, joihin valmistellaan yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteistyön malli, johon siis yhdistetään se osaaminen, mikä TE-hallinnolla on — sen suhteen, miten ennakoidaan paikallisia ja alakohtaisia työvoimatarpeita — ja sitten tämän koulutusjärjestelmän järjestäjän osaaminen. Ne yhdessä tuottavat toivottavasti sellaisen tuloksen, joka nopeasti ja ennakoiden saa nykyistä parempaa tulosta aikaan, ja tähän on lisäbudjeteista tarkoitus osoittaa kunnon resursseja. Edustaja Pylväs kysyi harmaan talouden torjunnasta. Olen iloinen siitä, että se on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla, koska se on ollut myös itselleni hyvin tärkeä toimintakenttä useitten vuosien ajan samoin kuin aggressiivisen verotussuunnittelun torjunta. Siinä sähköinen kuitti ja muu digitaalisen hallinnon edistäminen ovat paitsi harmaan talouden torjuntaa myöskin reaaliaikatalouden edistämistä ja sillä tavalla merkittävä mahdollisuus myös koko suomalaiselle liike-elämälle, ja tässä Verohallinnon lisääntyneet resurssit ovat tarpeen. Myöskin tätä veronumerojärjestelmää on tarkoitus laajentaa muille toimialoille. Edustaja Harkimolle vastaan hyvään kysymykseen tästä palkkatukiasiasta siten, että kuten tuossa esittelyssä sanoin, niin tarkoitus on tehdä tästä palkkatuesta ensinnäkin laajempi, toisekseen helpompi ja kolmannekseen houkuttelevampi. Ja tämä houkuttelevuus liittyy juuri siihen, että se prosentti on yksi ja sama ja korkeampi kuin nykyinen — se on lähtökohta — ja myöskin, että nämä tukijaksot voivat olla pidempiä kuin nykyään. Paikallisesta sopimisesta kysyttiin. Se etenee. Siitä on tulossa esityksiä kehysriiheen, ja on olemassa yksi työryhmä näissä alatyöryhmissä, joka on keskittynyt vain ja ainoastaan siihen. Edustaja Satoselle vielä siunatuksi lopuksi tästä kuntakokeilusta. Siinä on siis päätetty sen Pirkanmaan kokeilun pohjalta valita kohderyhmäksi työmarkkinatuella olevat, missä on monenlaisia hakijoita, ja sen lisäksi kaikki nuoret [Arto Satonen: Kyllä!] ja kaikki maahanmuuttajat. Ja se muodostaa keskimäärin tästä TE-toimistojen asiakaskunnasta noin 40 prosenttia, kun katsotaan [Antero Laukkasen välihuuto] näitä maakuntien ja TE-toimistojen alueitten isoimpia kaupunkeja. [Puhemies koputtaa] Tämä on tämmöinen ohjeellinen viitearvo, joka voidaan sitten tarvittaessa ja hyvin perusteluin ylittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-09T13:14:34,2019-10-09T13:17:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_169,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy aloittaa oikeastaan tästä edustaja Rydmanin kysymyksestä. En itsekään saanut siihen vastausta. Eli ajatellaan sitä, että hallitus päätti lisätä kertaluontoisia menoja 3 miljardilla eurolla ja pysyviä menoja 1,4 miljardilla — tämä siis hallitusohjelmassa alkukesästä vielä noususuhdanteessa ja mahdollisesti jopa siinä aivan suhdannehuipulla, ja nyt kasvuennusteet ovat hiipuneet ja monet edustajat puhuvat, pääministerikin, maltillisesta elvytyksestä. Kuitenkin kun katsotaan tätä julkisen talouden suunnitelmaa, missä on se herkkyystarkastelu, sivulla 76 itse asiassa, niin huomataan, kuinka taloussuunnitelma ja talouskasvu ovat hataralla pohjalla. Esimerkiksi pelkästään 1 prosentin lasku bkt-kasvussa tarkoittaisi 10 prosenttiyksikön julkisen velan kasvua suhteessa bkt:hen vaalikautena, ja kuitenkin monet edustajat ovat esittäneet hyvinkin varmoja talousnäkemyksiä ja säästöistä on luovuttu ja niin edespäin. Mitä toimia te reaalitalouden puolella ottaisitte käyttöönne, mikäli tämä kasvuskenaario ei kuitenkaan toteudu, minkä varaan julkisen talouden kestävyys on laskettu? Ja myös siitä miljardin mekanismista finanssipolitiikan puolella, niin mitä reaalipolitiikan toimia esimerkiksi TEMin puolella kuuluu siihen miljardiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-10-09T13:17:55,2019-10-09T13:19:15,Hyväksytty,1.1 2019_47_170,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme täällä salissa varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että työllisyysaste tulee saada nostettua sinne 75 prosenttiin, ja kun täällä on viitattu kokoomuksen kantaan, niin me haluamme kokonaisvaltaista otetta, sitä, että katsotaan laajemmin. Haluamme, että tavoitteista päästään tekoihin. Täällä on viitattu myöskin Tampereen työllisyyskokeiluun. Se ja sen valmistelu käynnistettiin silloin, kun itse toimin Tampereella pormestarina. Olen kyllä iloinen, jos se saa jatkoa, se on ollut onnistunut tapaus. Ja kun täällä joku totesi, että siitä ei olisi tehty arviointia, niin kyllä on. Siinä ovat olleet Arnkil, Spangar ja Jokinen arvioitsijoina, eli ainakin tämäntyyppistä arviointia on siitä saatavilla. No, sitten näihin hallituksen toimiin. Työllistämistuki on täällä todettu yhdeksi keinoksi, ja se on toki yksi keino muitten joukossa. Sitä tulee opinnollistaa, byrokratiaa tulee purkaa, ja se on varmasti tervetullut yhtenä elementtinä, mutta yksin se on varmasti riittämätön. Yrittäjät ja työmarkkinajärjestöt ovat tahoillaan esittäneet erilaisia ratkaisuja: ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista, paikallisen sopimisen edistämistä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan [Puhemies koputtaa] porrastamista jne., mitä kaikkea siellä on. Miten suhtaudutte näihin, miten etenee työttömyysturvan uudistaminen, [Puhemies koputtaa] ja oletteko arvioineet hallituksen muita toimia, jotka vaikuttavat negatiivisesti työllisyyteen, miten perhevapaauudistus [Puhemies koputtaa] tai kotitalousvähennys?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-09T13:19:19,2019-10-09T13:20:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_171,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Muistutan arvoisia edustajia minuutin aikarajasta. Mahdollisimman monen on päästävä osallistumaan tähän debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_172,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Politiikan muutos on tapahtunut myös työllisyydessä, ja se on konkretisoitunut erittäin hyvillä esityksillä, joita meidän molemmat ministerimme ovat tuoneet esille. On jollakin tavalla helpottavaa ja tulevaisuudenuskoa lisäävää tämä toiminta, joka nyt uuden hallituksen myötä on syntynyt. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on meidän kaikkien yhteinen tavoite, näin ainakin uskon ja toivon, mutta tämä herättää vähän kysymyksiä siltä osin, kun kuuntelee esimerkiksi kokoomuksen ja perussuomalaisten sisällä olevia hyvin erilaisiakin puheenvuoroja. Täällä on esimerkiksi edustaja Satonen tuonut hyvin erityyppisiä puheenvuoroja kuin sitten kokoomusryhmästä mahdollisesti muutamat muut, jotka ovat suhtautuneet hyvinkin kriittisesti esimerkiksi palkkatukiin ja vaikeimmin työllistettävien ihmisten työllistämiseen. Kun eri asiantuntijat ovat todenneet, että työllisyystavoite ei ole helppo saavuttaa, ja eri asiantuntijat ovat todenneet myös sen, että finanssipolitiikan nykyiset toimet eivät enää riitä, me tarvitsemme erilaisia räätälöityjä toimenpiteitä, kuten hallitus on nyt jo useamman kerran kertonut tässä, mitä tullaan tekemään. [Puhemies koputtaa] Tästä syystä kysyisinkin: Mikä on kokoomuksen ja perussuomalaisten todellinen linja työllisyyspolitiikassa? Haluatteko te tukea, että myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat [Puhemies koputtaa] osatyökykyiset ihmiset voisivat työllistyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-09T13:20:46,2019-10-09T13:22:16,Hyväksytty,1.1 2019_47_173,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Edelleen muistutan tästä minuutista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_174,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ottavat tähän palkkatukimalliin kantaa sen jälkeen, kun hallitus on kantansa lyönyt lukkoon ja tuonut esitykset eduskuntaan. Nythän tiedot ovat erittäin hatarat siitä, miten se kohdentuu ja muuta. Siinä on hyvää ilman muuta, mutta siellä on myös sellaisia kohtia nykyisen tiedon mukaan, joissa saattaa tulla kyllä hyvin suuria kustannuksia ja hyvin pieniä tuloksia. Esimerkiksi vajaatyökykyisten osalta tarvitaan tällaisia tukitoimenpiteitä, mutta narulla työntäminen ei vapailla markkinoilla sinänsä oikein pelaa. Tämä on meidän linjamme, kokoomuksesta en sen enempää tiedä. Ministeri Harakka, hallitus on asettanut seitsemän työryhmää, joissa työmarkkinaosapuolet ovat mukana, valmistelemaan työllisyystoimenpiteitä. [Puhemies koputtaa] Siellä käy niin, että EK tyrmää työntekijäpuolen ja työntekijät EK:n esitykset. Odotatteko sieltä joitakin todellisia tuloksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T13:22:19,2019-10-09T13:23:35,Hyväksytty,1.1 2019_47_175,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Matkailuala on tullut tänään täällä jo muutamaan otteeseen mainittua, ja hyvä niin. Matkailuala on kasvava vientiala ja tärkeä työllistäjä jo tällä hetkellä Suomessa, vaikkei matkailun potentiaalia valitettavasti Suomessa vielä täysin ole ymmärrettykään. Matkailualan merkittävyys on onneksi huomioitu myös hallitusohjelmassa ja hallituksen tavoitteenahan on tuplata matkailuvienti vuoteen 2028 mennessä. Matkailuun nyt kohdistettava 5 miljoonan lisämääräraha on tärkeä panostus tässä, mutta ei ymmärrettävästi yksinään tietenkään riitä. Matkailun kehittämisen elinehtona ovat omalta osaltaan matkailua tukeva lainsäädäntö ja verotus ja matkailu- ja ravintola-alamme verotushan lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Kysyisin ministereiltä: millaisia muita suunnitelmia hallituksella on matkailu-alan saralla? Jokainen työpaikka tulee tarpeeseen, jotta työllisyysastetta Suomessa saadaan nostettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-10-09T13:23:35,2019-10-09T13:24:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_176,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei kokoomus vastusta työllisyystoimia, jotka ovat hinta-laatusuhteeltaan hyviä ja vaikuttavia. Emme varmasti vastusta. [Arto Satonen: Ei tietenkään, ne ovat vaan riittämättömiä!] Toinen kysymys on sitten se, että ovatko nämä toimet riittäviä, ja itse asiassa haluan kiittää jälleen kerran ministeri Harakkaa siitä, että työ on aloitettu. Tämä on hyvä, että työtä tehdään nyt näitten työpaikkojen eteen. Se, onko tässä riittävästi toimia, jää nähtäväksi. Ja itse asiassa yksi, mistä ministeri Kulmuni, keskusta ja kokoomus ovat puhuneet paljon, on tämä paikallinen sopiminen. Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta se, että jos työpaikalla, joka ei ole järjestäytynyt, kaikki työntekijät haluaisivat esimerkiksi tehdä helatorstaina töitä, se on sääntöjen vastaista. Että tämmöisiin tiettyihin paikallisen sopimisen kohtiin, joissa nimenomaan järjestäytymätön yritys on paljon huonommassa asemassa kuin järjestäytynyt, mielestäni pitäisi tulla muutoksia, koska nämä ovat aidosti työllisyyttä lisääviä toimia. [Arto Satonen: Erittäin hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-09T13:24:37,2019-10-09T13:25:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_177,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi suuri kiitos ministeri Kulmunille siitä, että hän on käynnistänyt selvityksen paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämiseksi. Erittäin fiksua ja arvostettua aluepolitiikkaa, samoin seutukaupunkien rooli työllistämispolitiikassa, elinvoimakeskustelussa on suurempi kuin koskaan. Kysyisin kuitenkin näistä kaupunkien MAL-sopimuksista, joissa lähtökohtana aikaisemmin on ollut tällainen 100 000 asukkaan raja — kuitenkaan monet maakuntakeskusten kaupungit eivät yllä tähän rajaan, mutta seutukunta kyllä. Kysymys siis: onko näillä maakuntien keskuskaupungeilla mahdollisuus päästä tällaiseen sopimukselliseen yhteistyöhön valtion kanssa, vähän tällaisiin MAL-tyyppisiin sopimuksiin? Ja toisaalta myös ministeri Harakalle kysymys: minkä tyyppisenä työllistämisroolina nähdään maakuntakeskusten kaupungit ja seutukunnat siinä, [Puhemies koputtaa] että työllisyyttä saadaan kohennettua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-09T13:25:42,2019-10-09T13:26:50,Hyväksytty,1.1 2019_47_178,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on tullut hyviä työllisyystoimia esiin tänään ja eilen ja on hienoa, että näitä toimia testataan tietopohjaisesti ja kokeillaan parhaita malleja. Kuten me voimme tilastoista todeta, niin teollisuuden ja alkutuotannon painoarvo taloudessa on pienentynyt ja palvelualojen merkitys kasvaa koko ajan, ja ne muodostavat ihan ylivoimaisesti suurimman osan meidän bkt:sta eli arvonlisäyksestä. Tässä pitäisi hahmottaa paremmin toki esimerkiksi, mikä on digitalisaation rooli — se palvelualojen kategorisointi ei ole riittävän kehittynyttä. Mutta tiedetään, että varsinaisesta arvonlisäyksestä yhä suurempi osa tulee liike-elämän palveluista. 100 vuotta sitten Suomi oli toki köyhä maa, joka eli maataloudesta ja siitä muodostui yli puolet bkt:sta, mutta nyt täytyy päästä tähän nykypäivään ja vähän pidemmällekin, ja jos me suhtaudumme ja kun me suhtaudumme elinkeinopolitiikkaan tietopohjaisesti, niin ei kyllä kannata käyttää voimavaroja enää siihen, että keskustellaan, elääkö Suomi tervasta tai turpeesta. Sillä ei hyvinvointia rakenneta ja turpeen osalta [Puhemies koputtaa] tietysti täytyy aloittaa hallittu siirtymä [Juha Mäenpää: Huoltovarmuutta!] ilmiselvien ilmastonäkökulmien takia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-09T13:26:50,2019-10-09T13:28:12,Hyväksytty,1.1 2019_47_179,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tätä hallitusohjelmaa sekä ensi vuoden budjettia oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon työelämän ohjelmana. Tässä on monia kohtia, missä sekä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä että myös kohtaanto-ongelmaa pyritään kuromaan umpeen. On tosi hienoa, että kuljetustuki säilyy. Kiitoksia siitä ministereille ja hallitukselle. Se on äärimmäisen tärkeää pitkien välimatkojen Suomessa. Sitten vielä toki täytyy tuonne salin oikeaan laitaan osoittaa hieman sormella. Elikkä tämä kohtaanto-ongelma, osaavan työvoiman saatavuusongelma, on osittain myös kokoomuksen syytä. Viime hallituskaudella leikattiin 200 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta, meidän tukijalastamme, meidän osaamisestamme, ja se näkyy nyt tällä hetkellä. Ministeri Harakalta kysyisin: Millä tavalla nyt tähän kohtaanto-ongelmaan on tartuttu? Mitenkä esimerkiksi pienyrittäjien mahdollisuuksia palkata ensimmäinen työntekijä helpotetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-10-09T13:28:12,2019-10-09T13:29:26,Hyväksytty,1.1 2019_47_180,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt ovat molemmat ministerit pyytäneet 3 minuutin puheenvuoroa. Tällä kertaa työministeri Harakka aloittaa, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_181,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Puhemies! Hyvät edustajat! Juuri tämän keskustelun ylläpitämiseksi koetan tässä näihin kysymyksiin vastata. Jotkut ovat odottaneet kauan, kuten edustaja Kautto. Tämä kuntakokeilu ei tällä kertaa osu ihan jokaiseen kuntaan, mutta olennaista ei ole nyt se lakimuutos vaan oikeastaan se yhteistyö, jota parhaimmillaan on pystytty tekemään kaupungeissa. Esimerkkinä se, että Vantaalla, joka ei ole siis ollut mukana missään kokeilussa, on onnistuttu yhteistyömallilla, jossa siis saman katon alla ovat sekä TE-hallinto että kunnan työntekijät että Kela että oppilaitokset että muut tahot, saamaan aikaan vielä parempi tulos työttömyysjaksojen lyhentämisessä kuin sitten näissä varsinaisissa kokeilukunnissa. Eli tärkeintä on kaikissa lisätä sitä yhteistyötä, ja siihen on tarkoitus vapauttaa resursseja TE-toimistoista entistä paremmin. Tämä vastauksena myöskin edustaja Mäkisalo-Ropposelle, että se mahdollistaa vielä paremmin sen palvelutarpeen arvioinnin ja kasvokkain kohtaamisen. Myös edustaja Vartiaiselle vastaan, että aktiivimallin mahdolliset työllistämisvaikutukset selviävät tässä sitten kun sovitusti VATTin tutkimus valmistuu ja sitä ennen ei ole tarpeen sitä miettiä. Kerroin jo eilen hänelle, että palkkatukea voidaan rahoittaa myös STM:n, sosiaali- ja terveysministeriön, ja työ- ja elinkeinoministeriön muilta momenteilta. Vakuutin eilen ja vakuutan nyt, että kyllä kysyntään vastataan, eli jos työnantajat haluavat kaksinkertaistaa palkkatuen käytön, niin kyllä siinä mukana ollaan. Tämä ihan haasteena kaikille Suomen yrityksille. Edustaja Savio, työ- ja elinkeinojaoston kunnioitettu puheenjohtaja, teille vastaan, että saatavuusharkinnasta ei olla luopumassa — tämän saa ilmeisesti toistaa jokaisessa istunnossa. Mutta myös erityisasiantuntijoiden maahantulo on ollut hidasta sen työlupaprosessin takkuilun takia, ja siihen on sen sijaan välttämättä pystyttävä puuttumaan. Mitä sitten tulee kotitalousvähennykseen ja muihin verovähennyksiin, niin ne voivat muuten olla perusteltuja, mutta siitä lienevät melkein kaikki ekonomistit samaa mieltä, että työllisyystoimina ne ovat kalliita ja suhteellisen tehottomia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-09T13:29:31,2019-10-09T13:32:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_182,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Puisto kysyi hieman laajemman talouspolitiikan kysymyksen ylittäen myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan. Ajattelen niin, että on tietenkin koko hallituksen tehtävä pitää huolta siitä, että me noudatamme ja tavoittelemme niitä hallitusohjelman kirjauksia, ja kuten neljä vuotta sittenkin, niin ei tietenkään koko hallitusohjelma tullut tehtyä ensimmäiseen budjettiin mennessä, vaan sitä polkua rakennetaan, että työllisyysaste olisi 75 prosenttia, ja jos siihen päästään kaikilla näillä toimenpiteillä, mistä täällä on tänään puhuttu — ja toki myös lisätoimenpiteitä tarvitaan — niin silloinhan julkinen talous on tasapainossa vaalikauden päättyessä. Joten sitä tietenkin tavoitellaan, ja elinkeinoministerinä pidänkin hirvittävän tärkeänä sitä, että meidän kotimaamme on hyvä ja vireä investointi- ja kasvuympäristö yrityksille, heillä on mahdollisuuksia kansainvälistyä, hakea uutta vientiä ja hakea kasvua, ja siihen laitetaan ihan konkreettisia panostuksia myös tässä keltaisessa budjettikirjassa. Suuri osa esimerkiksi niistä kohdennetaan nimenomaan Business Finlandin kautta, joka yrityslähtöisesti pystyisi sitten kannustamaan meidän firmojamme kasvamaan myös maailmalla. Edustaja Pekonen otti esille matkailuun liittyvät asiat, ja oikeastaan myös tähän edelliseen kysymykseen liittyen, tämähän on mitä suurimmassa määrin veropoliittinen kysymys. Aina jos tehdään muutoksia valtiovarainministeriössä, niin se heijastuu tietenkin kaikille toimialoille. Se, mitä työ- ja elinkeinoministeriössä matkailun edistämisen eteen tehdään, on tietenkin tukevaa toimintaa, se on maabrändityötä, se on sitä kansainvälistä viennin edistämistä ja sitä, että meidän erilaisia matkailullisia alueita pystytään maailmalla markkinoimaan. Jos joku ihminen kiinnostuu Pohjoismaista, se kiinnostuu Suomesta. On aina voitto, että hän tänne tulee, ja me näemme, kuinka pitkäjänteistä työtä se on. Meillä on erittäin hyviä tuloksia Lapin talvimatkailusta. Jos miettii vaikkapa Saimaan seudun järvimatkailun ja kesämatkailun laajentamista, niin siinä on varsin suuria mahdollisuuksia, ja tähän liittyy tietenkin se hallinnonalojen yhteistyö, eli siinä vaiheessa, kun meillä on kansallispuistoissa hyvät retkeilymahdollisuudet ja rahoitus riittävällä tasolla, niin totta kai nämä tukevat toisiaan. Mitä työ- ja elinkeinoministeriön osalta tehdään, niin tietenkin Visit Finlandin kautta maakuva-, brändityötä, ja nostaisin vielä tässä toistamiseen esille vaikkapa sen audiovisuaalisen mediakannusteen, jonka avulla on pystytty Suomeen saamaan niin televisiotuotantoja kuin elokuvatuotantojakin. Ne osaltaan monipuolistavat meidän elinkeinoelämämme rakennetta. Suuressa kuvassahan tässä on tietenkin kysymys myös matkailuyrittäjistä ja siitä, että he uskaltavat investoida ja työllistää ja yrittää tässä maassa, joten sikäli yleiset yrittäjyys- ja yrityspolitiikan ehdot ja se, että verotus ei kiristy, on myös heille keskeistä. Sopimuksellisuudesta vielä edustaja Kivisaarelle: Hallitusohjelman mukaisesti tavoitellaan sitä, että sopimuksellisuutta pystytään vahvistamaan. MAL-sopimuksethan liittyvät liikenne-, ympäristö- ja asumiskysymyksiin, ja tämä on tietenkin suuri kokonaisuus. [Puhemies koputtaa] Omalta osaltani tietenkin haluan sopimuksellisuutta edistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-09T13:32:01,2019-10-09T13:35:11,Hyväksytty,1.1 2019_47_183,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edellä tässä istunnossa esitettiin kysymys perussuomalaisten suhtautumisesta muun muassa tähän osatyökykyisten työllistämiseen, ja edustaja Kankaanniemi jo varsin hyvin edellä asiaan vastasikin, mutta totean vielä osallistuttuani viime kauden lopulla silloisen työministerin perustamaan parlamentaariseen ryhmään, jossa etsittiin keinoja ja toimintatapoja, joilla parannettaisiin ja edistettäisiin osatyökykyisten työllistämistä, että silloin tuossa parlamentaarisessa työryhmässä oli hyvinkin yksimielinen näkemys siitä, että asia on erittäin tärkeä. Ainakin perussuomalaiset pitää tälläkin kaudella tätä osatyökykyisten työllistämistä hyvin tärkeänä asiana ja toivoo ja odottaa työministerin onnistuvan tässä vaikeassa tehtävässä. Kysyisin tässä samassa yhteydessä vielä sitä, kun ministerikin on puhunut erittäin myönteisesti työllisyyspalveluiden alueellisten kuntakokeilujen jatkamisen puolesta, niin miten näitä viime kaudella [Puhemies koputtaa] saatuja oppeja voitaisiin edelleen jalostaa siten, että mahdollisimman moni kokeiluun osallistunut suomalainen löytäisi normaalin työpaikan [Puhemies koputtaa] avoimilta työmarkkinoilta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-09T13:35:14,2019-10-09T13:36:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_184,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka, tuossa alustuspuheenvuorossa sanoitte, että kaksi kirjainta, T ja E. Kun tässä nyt puhutaan myös työmarkkinoista, niin työmarkkinoillahan kaikki ennustettavuus liittyy siihen, että voidaan luottaa siihen, että työtä on, ja luottaa siihen, että sopimukset pitävät. Kun täällä nyt on puhuttu myös paikallisesta sopimuksesta ja paikallisista sopimisista, niin tahtoisin muistuttaa, että meillä on tällä hetkellä 197 työehtosopimusta SAK:n alla, jotka käsittävät yli miljoona työntekijää, joten tässä on varmaan sellainen pohja olemassa, mitä voidaan käyttää pohjana paikallisen sopimisen kehittämiselle. On harjoiteltu tätä jo useita vuosia. Ja kun se toinen kirjain on se E ja meillä nyt on paikallista sopimista, kiky-tunteja, meillä on lomautuksia, meillä on ylitöitä, pahimmassa tapauksessa kaikki samaan aikaan samassa firmassa, niin olisiko syytä sinne E:n kohdalle laittaa sitä koulutusta myös työpaikoille, jotta myös työnantajat [Puhemies koputtaa] pysyvät mukana tässä koko kuviossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-10-09T13:36:37,2019-10-09T13:37:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_185,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on suhteellisen vähän puhuttu ilmastotoimista, vaikka ilmastonmuutoksen torjunta on myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yksi kaikista keskeisimmistä tavoitteista. Minusta on hyvä muistaa, että vähähiilisten tuotteiden, palveluiden, teollisuuden prosessien kehittäminen on myös vain ja ainoastaan suomalaisen elinkeinoelämän etu. Tässä työssä nämä toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen ovat keskeisessä asemassa. Näistä sovittiin hallitusneuvotteluissa, ja haluan kiittää ministeri Kulmunia siitä, että hän on tämän työn aloittanut. Minä itse pidän tärkeänä, että tässä työssä otetaan sitten myös työntekijäpuoli mukaan, koska jotta me saamme muutoksen onnistumaan, tarvitaan myös ne, jotka siihen muutokseen osallistuvat. Minä kysyisin vielä ministeri Kulmunilta: voisitteko kertoa näistä tiekartoista ja erityisesti siitä, miten työntekijäpuoli pääsee osallistumaan tähän tärkeään työhön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-10-09T13:37:51,2019-10-09T13:38:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_186,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Kulmunilta haluan kysyä, miten aiotte edistää sähköjärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta. Iso kysymyshän on se, että huippukulutustilanteet ja vikatilanteet saataisiin tulevaisuudessa hoidettua ajautumatta tehopulaan, kun samaan aikaan säästä riippuvaisen uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuus nousee. Tällöin siis säädettävän ja toimitusvarman päästöttömän energian tarve kasvaa kotimaassa, ja tuontisähkön osalta on huomattavaa, että myös Ruotsi on menossa kohti tehopulaa. Toiseksi, ministeri Kulmuni, miten aiotte edistää uusia teknologioita ja ratkaisuja erityisesti kaukolämpö- ja CHP-tuotannossa? Tämähän on aivan oleellista, jotta hiilen ja turpeen poltto saadaan jonain päivänä Suomessa päättymään. Se, että te olette kirjanneet hallitusohjelmaan, että turpeen käyttö puolittuu 2030 mennessä, ei ole hallituksen saavutus. Tämähän tulee asiantuntijoiden mukaan tapahtumaan joka tapauksessa [Puhemies koputtaa] päästökaupan hintapaineen johdosta. [Mikko Savola: Hallitus pitää huolen huoltovarmuudesta! — Perussuomalaisten ryhmästä: Miten?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-09T13:38:56,2019-10-09T13:40:06,Hyväksytty,1.1 2019_47_187,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle siitä, että se pyrkii vahvistamaan osaamista, lisäämään työllisyyttä ja ohjaamaan osaavaa työvoimaa sinne, missä työvoimapulaa on. Että osaaminen ja työvoiman tarve kohtaavat, se on osa koko Suomen elinvoiman vahvistamista. Hallitus on perustanut jatkuvan oppimisen uudistusryhmän. Se perustuu ajatukselle, että meillä on läpi elämän jatkuva tarve kehittää ja uudistaa omaa osaamistamme. Tuon ryhmän tehtävänä on muun muassa kehittää eri kouluasteitten toimintaa, ohjausta ja rahoitusta, kehittää rakennemuutoksen ennakointia, lisätä työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia ja parantaa työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa. Kysyn ministeri Harakalta ja ministeri Kulmunilta: mitä odotuksia teillä on tälle jatkuvan oppimisen uudistusryhmälle, [Puhemies koputtaa] ja miten uudistusryhmä voi edistää työllisyyttä ja koko maan elinvoimaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-09T13:40:06,2019-10-09T13:41:20,Hyväksytty,1.1 2019_47_188,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Me kaikki hallitusryhmien edustajat iloitsemme siitä, että kyykyttävä aktiivimalli joutaa romukoppaan. Mutta kun hallitusohjelmassa lukee, että siitä luovutaan, kun vastaavista työllisyystoimista on päätetty, moni on aiheellisesti kysynyt, mitä nämä vastaavat työllisyystoimet ovat. Ja toden totta, aktiivimalli on aktivoinut noin 10 prosenttia työttömistä erilaisiin pätkätöihin, mutta kannattaa, hyvät kollegat, muistaa, että sama 10 prosenttia aktivoitui näihin pätkätöihin myös ennen aktiivimallia. Eli vaikutus on ollut nolla. Kun muistetaan, että aktiivimalli päinvastoin patisti vielä ison joukon, tuhansia työttömiä toimeentulotuelle, eli sen vaikutus oli negatiivinen, on aktiivimalli helppo purkaa ja korvata ihan vain purkamalla se. Siihen ei tarvita muuta. Ja edustaja Kankaanniemi, te kysyitte, mikä on tämän hallituksen viesti työttömälle. Me haluamme tarjota työttömälle henkilökohtaista palvelua, koulutusta ja palkkatukea, jotta hän saisi töitä. Se on meidän viestimme, ja uskomme, että se on paljon tehokkaampi [Puhemies koputtaa] kuin se kyykyttävä aktiivimalli. [Toimi Kankaanniemi: Ulkomaalaisille! — Heli Järvinen: Niitä tarvitaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-10-09T13:41:20,2019-10-09T13:42:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_189,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kulmuni puhui tuossa, että Kainuustakaan ei löydy kohta enää työntekijöitä Kainuuseen, että siellä on työvoimapula. No sitten jos ajatellaan, että otetaan suomalainen, esimerkiksi lahtelainen mies, joka ajattelee, että no siellä olisi työpaikka, niin ensimmäisenä hän katsoo, mitä se maksaa. Hän alkaa miettiä, minkälaisia asuntoja siellä on. No Kainuussa on rakennettu todella vähän. Siellä on vanhempaa asuntokantaa. Niissä on useasti öljylämmitys. No mitä hallitus sitten hallitusohjelmassakin kertoo: öljylämmitys on pahasta ja lämmitysöljyjen verotusta pitää korottaa. Heti hän alkaa sitten ajatella, että ai no, jää vähemmän käteen, kun lähtee sinne. Kun muutetaan Pohjois-Suomeen päin, ei ole enää joukkoliikennettä niin paljon. Joudut hankkimaan oman auton. No mitä hallitus sanoo: liikkuminen kallistuu ja polttoaineverotusta lisätään. Niin, tämän hallituksen toimet eivät lisää sitä, että ihmiset haluavat liikkua pois Ruuhka-Suomesta. Se pitäisi tehdä houkuttelevaksi ja edullisemmaksi, että siellä kannattaa asua ja olla ja tehdä niitä töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-10-09T13:42:37,2019-10-09T13:43:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_190,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä sanotaan, että nyt laiva on menossa oikeaan suuntaan, kurssi on muutettu. Minne se kurssi on oikein menossa, jos edellinen hallitus on saanut aikaan valtavan määrän uusia työpaikkoja, ja miksi tällaista suuntaa halutaan oikein kääntää? Me haluamme osaavaa työvoimaa, käytännössä aivan sama mistä, ja se tulee todellakin tarpeeseen. Eilen oli siinä mielessä erikoinen tilanne, että jouduin turvautumaan taksin kyytiin, ja siinä sitten noustiin edustajakollegoiden kanssa tähän taksiin. Kuljettaja ensimmäiseksi löi navigaattorin käteen ja pyysi kirjoittamaan osoitteen siihen. Se osoite oli sen verran tuttu paikka, että minäkin ulkopaikkakuntalaisena olisin sinne osannut ajaa. Kuljettajalle oli täysin tuntematonta suomalainen katunumerokäytäntö, ja maksupäätteen käyttökin oli aika lailla haparoivaa, että jäi semmoinen kuvitelma siitä, että ei siinä juuri muuta jäänyt kuin että minä olisin joutunut sitä taksia ajamaankin. [Puhemies koputtaa] Ja minä kuitenkin käsitän taksin kuljettamisenkin ammatiksi. [Puhemies koputtaa] On muistettava, että osaavasta työvoimasta kilpailee moni muukin maa. Pohjoismaista Suomessa on helpointa jäädä työttömäksi. Hallitus haluaa ottaa mallia Pohjoismaista mutta samalla parjaa kokoomusta keppipolitiikasta — mutta mitä muuta muiden Pohjoismaiden toimet ovat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-10-09T13:43:38,2019-10-09T13:45:10,Hyväksytty,1.1 2019_47_191,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Edustaja Kilpi, nyt tulee keppiä täältä. Pitää noudattaa näitä puheaikarajoja. — Edustaja Semi tietää tämän.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_192,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jäin pohtimaan tuota Itä-Suomen tilannetta ja työvoiman saantia kokonaisuudessaan. Väestötiedot kertovat, että vajaan kymmenen vuoden päästä, vaikka ei koko Itä-Suomesta yksikään nuori muuttaisi poikkeen, meidän keski-ikä on yli 60 vuotta. Meidän ikärakenne on semmoinen, että elinkeinoelämä, työnantajat rupeavat miettimään, mitenkä ne sijoittuvat eri alueille. Jäin pohtimaan, onko tämmöistä pitkän ajan suunnitelmaa mietitty jommassakummassa ministeriössä, että kuinka vastataan tähän haasteeseen nimenomaan näillä alueilla, mistä rupeaa nuori väestö loppumaan ja vähenemään, jotta saadaan elinkeinoelämä pidettyä siellä ja työpaikat ja meidän vientiteollisuuden tuotteet kehitettyä ja rakennettua ja tehtyä siellä alueella, missä ne nyt tällä hetkellä ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-10-09T13:45:14,2019-10-09T13:46:12,Hyväksytty,1.1 2019_47_193,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Palaan vielä yritysten kansainvälistämispalveluihin: Tämä on pitkäjänteistä työtä, kuten ministeri mainitsi. Tässä ovat edelliset hallitukset tehneet pohjatyötä, Business Finlandin perustamisen ja myös sitten Team Finlandin verkoston rakentamisen. Useassakin suurlähetystössä tällä hetkellä toimii hienosti tämä Team Finlandin pohja, mikä on juuri perustettu. Muun muassa edellisten hallitusten aikana me saimme ruokavientiä hienosti aikaiseksi. Nämäkin ruokavientiprosessit, kuten Kiinaan muun muassa sianlihan osalta mutta myös kalatuotteitten osalta, ovat useampien vuosien tekoa ja tehtävä. Myös korostaisin tässä kiertotalouden ja myös sitten ilmastokysymyksiin olevien yritysten vientiponnisteluja pk-sektorin osalta. On hienoa, että on saatu isompiin konsortioihin mukaan myös näitä suomalaisia yrityksiä ja sitä kautta parantamaan myös meidän ilmaston tilaa. Pienenä kysymyksenä ehkä tästä Dubain maailmannäyttelystä, johon Suomi osallistuu 2021: onko sinne hyvä joukko pk-yrityksiä tulossa, [Puhemies koputtaa] ja onko siellä hyvä osallistumisprosentti, ketä sinne ollaan lähettämässä mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-09T13:46:16,2019-10-09T13:47:27,Hyväksytty,1.1 2019_47_194,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen ministeri Harakan 25 kohdan työllistämistoimilistaan. Varmasti siitä työllisyys nousee. Ja huomion haluaisin myöskin kolmannelle sektorille, elikkä siellä on iso potentiaali työllistää kulttuurin ja liikunnan puolella. Lähinnä kansallisjärjestötuesta on ollut kysymyksiä, mutta kysyn sitä tarkemmin opetusministeriön puolelta. Nyt kysyisin sähkönsiirtomaksuista, koska ne kiinnostavat monia ihmisiä, hiertävät varsinkin. Ne ovat nousseet kohtuuttoman paljon vuosien aikana. Hallituksella on kirjauksia siitä, että niihin puututaan, ja olisi hyvä muistuttaa, mitä ne ovat, ja kertoa, missä se tilanne on tällä hetkellä ja miten se suhtautuu tähän budjettikirjaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-10-09T13:47:31,2019-10-09T13:48:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_195,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvon puheenjohtaja! Muistuttaisin vielä tästä palkkatuesta sellaisen näkökulman, että suuri palkkatuen kasvatushan ei sinällään välttämättä auta meidän tilanteessamme. Palkkatuen pitäisi vaikuttaa nimenomaan siihen, että sen avulla synnytetään yksityiselle sektorille uusia vakituisia työpaikkoja ja yrittäjät saavat sitä, mitä haluavat. Nythän näyttää siltä, että päinvastoin ollaan kasvattamassa julkisen sektorin rahoitusta edelleen, sillä nämä palkkatuethan perinteisesti lisäävät vain julkisen sektorin pätkätöitä. Edelleen palaisin tähän kysymykseen, jonka esitin aikaisemmin näistä prosesseista, joita TE-toimistoissa ja ylipäätänsä ollaan kehittämässä: Mitä on konkreettinen hyöty, jota yritykset sieltä nyt ovat saamassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-09T13:48:22,2019-10-09T13:49:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_196,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä useampikin hallituspuolueitten kansanedustaja on vakuuttanut tyytyväisyyttään näihin hallituksen toimiin, Harakan 25 kohdan listaan, ja sellainen vanha sanontahan on, että ”vaatimattomuus kaunistaa”. Ehkäpä vanhan kansan sanonnoista osuvampi olisi tämä, että ”kannettu vesi ei kaivossa pysy”. Palkkatuki on varmasti sinänsä aivan tarpeellinen ja hyvä elementti, mutta kyllä Suomeen tarvitaan oikeasti toimia, joilla avoimen sektorin työpaikkoja saadaan syntymään. Tarvitaan investointeja. Tietysti hienoa on se, että investointisuunnitelmia Suomeen on erityisesti tuonne biojalostuspuolelle, ja oikeastaan tähän haluaisin nyt sieltä ministeriaitiosta vakuutuksen, että onhan hallituksella varaa sitten satsata niihin tarvittaviin toimiin, että nämä biojalostusinvestoinnit voivat maassa mennä eteenpäin siinä vaiheessa, kun ne ajankohtaistuvat. Kun nyt hallitus kieltämättä aika etupainotteisesti tekee [Puhemies koputtaa] kaikenlaisia menolisäyksiä, niin onhan varmasti sitten varaa [Puhemies koputtaa] satsata oikeisiin työpaikkoihin myös?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-09T13:49:13,2019-10-09T13:50:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_197,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kaksi päivää on tässä kuunneltu opposition osalta sitä laulua, että mitään ei ole tehty. Viisi kuukautta, ja meillä on 25-kohtainen työllisyysohjelma, jossa on hyviä tavoitteita. Toinen iso asia: Liikenneministeri Marinin johdolla on käynnistetty — iso osa jo kesäkuussa — lisärahoituksella investointeja, joilla on aika huikea työllisyysmerkitys, ja hyvin tarkkaan on vielä määritelty ne kohteet, jotka ovat olleet tavallaan kasvuesteenä alueella. Esimerkiksi Joensuussa 1 000 henkilötyövuotta käynnistää kymmenien miljoonien investoinnit siitä eteenpäin. Tämä on parasta työllisyyspolitiikkaa. Kuntakokeilusta voi sen sanoa, että ehdottomasti niitä kannatan. Se on se työkalu, millä päästään sitten tuolla kunnissa tämän inhottavan työmarkkinatukilaskun kimppuun. Pitkäaikaistyöttömyyden poistaminen on oikeastaan ainut keino, millä siihen päästään, ja toisaalta sitten myös sillä on vaikutuksia kuntatalouteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-09T13:50:24,2019-10-09T13:51:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_198,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Keskustelussa on esiintynyt paljon hämmennystä suhteessa siihen, mitkä ovat ulkomaalaisen työvoiman yhteiskunnalliset vaikutukset. Tästähän on olemassa paljon tutkimusta monista eri olosuhteista, ja ne yhdenmukaisesti vakuuttavat, että vaikka ulkomaalaisen työvoiman merkittävä lisäys voi laskea alakohtaisia palkkoja, niin jos ei ole olemassa suojaavia rakenteita, ne eivät laske kantaväestön palkkoja eivätkä heikennä kantaväestön työllistymismahdollisuuksia. Sen sijaan se suuri yhteiskunnallinen riski, mikä liittyy ulkomaalaisen työvoiman lisääntymiseen, on uhka työmarkkinoiden etnisestä jakautumisesta ja sitä kautta myös tämän jakautumisen valumisesta muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Minun kysymykseni onkin: onko näiden maahanmuuttoon liittyvien toimien yhteydessä pohdittu tätä asiaa ja sitä, mitenkä näitä riskejä voitaisiin välttää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-10-09T13:51:35,2019-10-09T13:52:36,Hyväksytty,1.1 2019_47_199,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On harmi, että kokoomuksen ykköskolmikko ei ollut täällä kuulemassa ministereitten avauspuheenvuoroja. Nehän olivat loistavia ja olisivat vakuuttaneet sen aamupäivän keskustelun jälkeen, [Naurua] että kyllä hallitus on tekemässä toimenpiteitä eikä vain suunnittelemassa. Täällähän oli aivan loistavat puheenvuorot molemmilta ministereiltä. Mutta kun poistuu salista eikä kuuntele, niin sitten voi jatkaa huomenna samalla agendalla. Tämä on harmillista. Mutta erittäin hyvä asia. Minä haluan erityisesti kiittää ministeri Harakkaa tästä yksinyrittäjien aseman esiin nostamisesta. Meillä on Suomessa 170 000 yksinyrittäjää, ja siellä pienetkin toimet voivat johtaa siihen, että tuhansia työpaikkoja syntyy, jopa vielä enemmänkin, niin että hieno asia. Ja ministeri Kulmunille: tämä investointiympäristön turvaaminen ja sen meidän teollisuutemme toiminnan turvaaminen, mitä piditte esillä, sehän on äärettömän tärkeää. Varmaan tuolta edustaja Autonkin puheenvuorolta, ettei ole investointeja, vie vähän pohjaa pois se, kun hän sanoo, että on 5 miljardin investoinnit Pohjois-Suomeen suunnitelmissa. Erityisen paljon on hyviä investointeja siellä pohjoisessa luonnonvaroihin liittyen, tuulivoimaan ja kaivannaistoimintaan [Puhemies koputtaa] ja biotalouteen, edelleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-09T13:52:40,2019-10-09T13:53:46,Hyväksytty,1.1 2019_47_200,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Otetaan sitten kakkosketjusta edustaja Rydman. [Naurua],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_201,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa kunnioitettu eduskunnan puhemies! Tässä koin, että en aivan saanut kyllä vastausta ministeri Kulmunilta, eikä saanut myöskään edustaja Puisto. Me olemme jo valmiiksi sellaisessa tilanteessa, jossa hallitus itsekin toteaa, että julkisen talouden kestävyysvaje on mittava, ja silti hallitus ei reagoi tähän millään sen edellyttämällä tavalla vaan päinvastoin lisää sekä tilapäisiä menoja merkittävästi että pysyviä menoja 1,4 miljardia euroa suunnitelmansa mukaisesti. Tätä kaikkea turvataan sillä hallitusohjelman perälautakirjauksella, että hallitus kuitenkin tarkkailee tapahtuvaa kehitystä ja reagoi siinä vaiheessa, jos kehitys ei olekaan sen mukaista kuin mitä on toivottu. Kun jo nyt tiedetään, että kehitys ei toivotunlaista ole ja riskejä on, ja kun hallitus on katsonut, että vielä tämä keltainen kirja ei ole oikea paikka reagoida siihen, niin koska koittaa se aika, jolloin hallitus joutuu arvioimaan tämän asian? Mikä on se päivämäärä, mikä on se vuosi, jolloin hallitus joutuu arvioimaan oman toimintaohjelmansa [Puhemies koputtaa] uusiksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-10-09T13:53:46,2019-10-09T13:55:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_202,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt koittaa se aika, että debattia on jäljellä enää yksi puheenvuoro ja sen jälkeen ministerit, ja sitten vaihdetaan aihetta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_203,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aktiivimallin ongelmat ovat tietysti näkyvissä, ja siksi on hyvä, että siitä päästään, mutta mitkä ne korvaavat toimenpiteet ovat? Ministeri Kulmuni, se on ollut keskustalle avainkysymys ja hallitusohjelmaan kirjoitettu. Mikä on tilanne aktiivimallin kumoamisen korvaavissa toimenpiteissä? Alueellinen kuljetustuki on tietysti ihan hyvä, mutta onko hallitus valmis muuttamaan sen ehtoja niin, että sitä saataisiin esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Suomessa tai koko Keski-Suomessa ja ettei se, niin kuin tällä hetkellä, menisi vain suuryrityksille? Sitten nämä maaseudun näkymät. Edustaja Semi sanoi hyvin Itä-Suomen osalta, ja monet osat Keski-Suomeakin ovat todella synkässä tilanteessa. Tämä kuntatalouden katastrofi, joka on päällä, vaatii nyt kyllä voimakkaita toimenpiteitä, ettei meidän maaseutumme kokonaan autioidu ja tapahdu se, että siellä on vain eläkeläisiä ja työttömiä. Mitä todellisia toimenpiteitä aluepolitiikassa tapahtuu? Kun ministeri Kulmunilla oli tässä taannoin kisatilanne, [Puhemies koputtaa] niin te lupasitte voimakasta aluepolitiikkaa. [Puhemies koputtaa] Missä se on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T13:55:08,2019-10-09T13:56:19,Hyväksytty,1.1 2019_47_204,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt ministerit, 3 minuuttia kumpainenkin. Aloittaako Harakka? — Aloittaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_205,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajia tästä hyvästä, monipuolisesta ja asiantuntevasta keskustelusta. Työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtaja, edustaja Savio, korosti sitä, että tavoitteena on, että kaikki työllistyisivät avoimille työmarkkinoille, ja näinhän se on, mutta tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että jokaisen palvelun pitää olla polku, josta on suunta johonkin eteenpäin, kohti tätä tavoitetta, niin että mikään ei ole umpikuja. Ja samassa yhteydessä sitten edustaja Ranteelle myöskin se kommentti, että tässä tilanteessa, jossa avoimia työpaikkoja on auki enemmän kuin tilastoidun työvoimavälityksen historiassa koskaan, kysyntä on niin kova, että nyt on erinomainen mahdollisuus juuri rohkaista työnantajia ottamaan esimerkiksi yli 55-vuotias työnhakija tämän palkkatuen avulla työhön. Niin kauan kuin meillä tätä ikäsyrjintää on — ja samaan aikaan meillä on myöskin osatyökykyisten ja maahanmuuttajien osalta selvästi sellainen tilanne, että heitä ei rekrytoida — niin en usko tätä edustaja Vartiaisen väitettä siitä, että palkkatuki korvaa muutoin työllistyvät. Väitän, että se on tässä erityisessä kysyntätilanteessa nimenomaan se erityinen keino. Työssäoppimisesta puhuivat edustaja Malm ja edustaja Kinnunen. Meillähän on jatkuvan oppimisen parlamentaarinen työryhmä, joka tekee työtään. Kuitenkin jo tässä matkalla aiomme parantaa oppisopimusmallia ja puuttua myöskin aikuiskoulutuksen optimointiin yhdessä opetusministerin kanssa. Pahoittelut ministeri Kulmunille, kun astun nyt vähän oman alueeni ulkopuolelle vastaamalla edustaja Vestmanin kysymykseen liittyen sähkönkäyttöön ja kaukolämpöön. Olin mukana hallitusneuvotteluissa vastaamassa siitä kirjauksesta, että jos paljon sähköä käyttävä palvelinkeskus kytkeytyy kaukolämpöverkkoon, niin se voidaan määrätä siihen alimpaan sähköveroluokkaan. En tiedä, kiinnostaako tämmöinen pieni etu Googlea, mutta toivon hartaasti, että he Haminassa näin myöskin toimisivat. Totta on myöskin, että suomalainen teollisuus tarvitsee tukea ja ehkä myöskin, varsinkin metallipuoli, hiukan tällaista maineen nostoa. Meidän kaikkien pitäisi varmistaa suomalaisen teollisuuden hyvä tulevaisuus vain muistamalla se, että se tuottaa ilmastoratkaisuja maailman ongelmiin. Ja näin lopuksi vastaan edustaja Kankaanniemen kahteenkin kysymykseen: mitä hyötyä näistä työmarkkinajärjestöistä on ollut, ja mitä aktiivimallin tilalle? Kun olemme voineet käydä neuvotteluja hyvässä hengessä, niin sellaisessa, mikä on aikaisemmin kariutunut, on nyt ollut mahdollista edetä. Eli mitä aktiivimallin tilalle? Kaikki ymmärtävät, että kun palvelut paranevat ja saadaan yksilöllistä työnhakupalvelua, niin tähän työnhakusuunnitelmaan sitoudutaan sanktion uhalla. Ja tästä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat samaa mieltä. Rakennamme yksilöllisen työnhaun mallia, joka perustuu siihen, että työnhakusuunnitelmaa täytyy noudattaa, ja silloin jos sitä rikkoo, niin saa [Puhemies koputtaa] nykyistä laajemmin mutta nykyistä inhimillisemmin seuraamuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-09T13:56:27,2019-10-09T14:00:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_206,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Aittakumpu kysyi tuolla aikaisemmassa vaiheessa kuljetustuen kehittämisestä, ja myös edustaja Kankaanniemi viittasi siihen. Ajattelen, että se on nimenomaan kysymys Pohjoismaista ja kansainvälisistä kilpailutilanteista: kun me tiedämme, että naapurimaamme panostaa siihen huomattavasti enemmän, niin meillä olisi syytä katsoa ne kuljetustuen ehdot samankaltaisiksi, ja silloin puhutaan paitsi siitä minimistä, missä sitä tukea voi saada, mutta myös siitä maksimista. Siellä on olemassa siis kattoraja jo tälläkin hetkellä, edustaja Kankaanniemi, kaikki yritykset sitä eivät suinkaan saa, mutta toisaalta eivät kaikista pienimmätkään yritykset sitä saa, joten nämä ehdot olisi hyvä katsoa yhteismitallisiksi Ruotsin kanssa — mutta se on erittäin tehokas elinkeino- ja aluepoliittinen työkalu pitkien etäisyyksien Pohjoismaissa. Sitten edustaja Kivelä kysyi vähähiilitiekartoista ja kuinka työntekijäjärjestöt on niihin osallistettu mukaan erittäin hyvässä dialogissa. Kun suunnittelemme seuraavia tilaisuuksia, niin tarkoituksena on nimenomaan keskittyä siihen sujuvaan siirtymään, mikä on paitsi eurooppalaisella tasolla ison debatin aihe ja erittäin tärkeä siirtymän onnistumiseksi, että niin työnantaja- kuin työntekijäpuoli on siellä mukana ja läsnä. Dialogi on kyllä erittäin hyvää ja rakentavaa niin teollisuuden kuin palkansaajienkin kanssa, ja siitä olen kyllä kiitollinen, koska jos me haluamme vastata ilmastonmuutokseen, niin se vaatii kyllä yhteisiä panostuksia koko tältä yhteiskunnalta. Edustaja Autto kysyi investoinneista ja kuinka valtio sitten tulee niissä vastaan. Mehän uskomme kaikki vapaaseen markkinatalouteen ja ajattelemme, että firmat päättävät, mihin rahansa laittavat ja investoivat, ja ajattelemme tietenkin, että he mahdollisimman paljon laittaisivat niitä tähän maahan — budjettiriihen kirjaushan on sen kaltainen, että jos tulee suurempia investointeja, niin sitten hallitus varautuu niiden tekemiseen liikenneinfran puolelta. Siitähän tässä on kysymys, millä julkinen valta voi osallistua, mutta firmat päättävät itse, mihin valtio rahansa laittaa. Ja tietenkin tässä kaikessa ilmastokeskustelussa täytyy muistaa aina paitsi ne meidän ilmastotavoitteemme, mitä ollaan asetettu, myös se, minkälainen uusi liiketoimintamahdollisuus se meille pystyy olemaan. Sitten edustaja Pirttilahti kysyi vielä Dubain maailmannäyttelystä. Hyvänä uutisena voin kertoa, että erittäin suurta mielenkiintoa suomalaisilla yrityksillä on ollut siihen. Edustaja Vestman kysyi energiajärjestelmän varmuudesta. Kyllähän se vaatii sitä, että meillä on paitsi kaupallisia investointeja, meillä on yhteydet — piuhat kulkee hyvin Pohjoismaiden välillä ja kapasiteetti on siellä riittävää. [Puhemies koputtaa] Se vaatii kysyntäjoustoja, älyverkkojen kehitystä. Se vaatii myös tehoreserviä, jos mietitään, kuinka paljon meille tulee uusiutuvaa energiaa jatkuvasti meidän verkkoomme, ja tästä on myös eduskunnalle lainsäädäntöä tulossa tehoreservien turvaamiseksi, ja sikäli tietenkin teknologinen kehitys on myös erittäin nopeaa ja siinä meidän täytyy pystyä olemaan matkassa. Ja ehkä vielä lopuksi totean tähän suureen talouspoliittiseen keskusteluun sen, että kolmen kuukauden jälkeen eivät tietenkään kaikki hallituksen tavoitteet ole vielä täyttyneitä, eivät ne olleet neljä vuotta sittenkään täyttyneitä kolmen kuukauden jälkeen, vaan me teemme hyvässä yhteistyössä toimia, että työllisyysaste on 75 prosenttia vuonna 2023.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-09T14:00:03,2019-10-09T14:03:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_207,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Antti Rinteen uusi punamultahallitus tekee ennätykselliset panostukset Suomen liikenneinfrastruktuuriin hallituskauden aikana. Esitämme ensi vuodelle liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle määrärahaa yhteensä noin 3,5 miljardin euron edestä. Tämä on yli 600 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Parannamme liikenneverkkoa, vähennämme korjausvelkaa ja lisäämme julkisen liikenteen rahoitusta. Jo kesäkuun lisätalousarviossa hallitus päätti useiden kehittämis- ja perusväylänpidon hankkeiden käynnistämisestä. Perusväylänpitoon tehdään ensi vuoden alusta 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, josta talvikunnossapitoon osoitetaan 20 miljoonaa euroa. Tällä hallitaan korjausvelkaa ja puretaan sitä asteittain. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä yhteensä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020. Osana perusväylänpidon rahoituksen nostoa toteutetaan alueellisesti kattava pienten parantamishankkeiden kokonaisuus, jolla edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, parannetaan liikenneturvallisuutta sekä turvataan elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta. Arvoisa puhemies! Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on tämän hallituskauden kaikkein tärkein ja merkittävin liikennepoliittinen teko. Ylihallituskautisella 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla varmistetaan liikennepolitiikan pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus. Yksi keskeinen syy siihen, ettei Suomi ole onnistunut saamaan EU-rahoitusta väyläverkoston kehittämiseen, on juuri pitkäjänteisen valmistelun puuttuminen. Nyt tähän tulee muutos. Suunnitelman laatimista ohjaamaan asetetaan tänään parlamentaarinen työryhmä, johon on pyydetty edustus kaikista eduskuntaryhmistä. Haluankin korostaa, että Suomen liikennepolitiikan pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää kaikkien puolueiden hyvää yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee vastuullista ilmastopolitiikkaa. Haluamme, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja olemme maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä edellyttää myös liikenteen päästöjen merkittävää vähentämistä. Tavoitteemme on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, ja tulemme laatimaan tiekartan fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi. Osana liikenteen päästöjen vähentämistä osoitamme kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vuonna 2020 yhteensä ennätykselliset lähes 25 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteeseen tehdään 20 miljoonan euron pysyvä ilmastoperusteinen tasokorotus. Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa raideliikenteeseen. Jo ensi töiksemme kesän lisätalousarviossa päätimme merkittävien raidehankkeiden käynnistämisestä pääradalla, Turun rantaradalla, Joensuun ja Oulun ratapihoilla, Kouvola—Kotka—Hamina-välillä sekä Iisalmi—Ylivieska-välillä. Olemme myös sitoutuneet kehittämään nopeita tulevaisuuden raideyhteyksiä. Hallitus on valmis rahoittamaan Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnittelua yhteensä 115 miljoonalla eurolla, mikäli kuntien kanssa päästään sopimukseen raidehankkeista. Itäisen nopean yhteyden osalta on valmius tehdä päätöksiä keväällä 2020, kun linjausta koskeva selvitys ja vertailu valmistuvat. Parannamme hallitusohjelman mukaisesti myös pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä väleillä Tampere—Pori, Tampere—Jyväskylä ja Seinäjoki—Vaasa. Lisäksi sähköistämme Hangon ja Hyvinkään välisen radan vuosikymmenten odotusten jälkeen. Arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuuden parantaminen on hallituksen keskeisiä painopisteitä. Valmistelemme liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen, esitämme ensi vuodelle 12 miljoonan euron lisärahoitusta vaarallisten tasoristeysten poistamiseen, turvaamme Liikenneturvan rahoituksen sekä kohdennamme perusväylänpidon rahoitusta liikenneturvallisuutta parantaviin kohteisiin. Lisäämme myös yksityisteiden rahoitusta. Yksityisteiden avustuksiin osoitetaan vuonna 2020 yhteensä 20 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Ilmatieteen laitos tekee huipputason tutkimusta, josta voimme kansakuntana olla ylpeitä. Ilmatieteen laitokselle esitetään 700 000 euron lisäystä ICAOn globaalin avaruussääkeskuksen perustamiseen ja lisäksi Ilmatieteen laitokselle esitetään 600 000 euron lisäystä eurooppalaisen pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin toiminnan rahoittamiseen. Lopuksi haluan nostaa vielä esille erittäin tarpeellisen lisärahoituksen Suomen kyberturvallisuudelle. Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään 1,2 miljoonan euron lisärahoitusta, ja lisäksi kohdennamme 2 miljoonaa euroa kyberturvallisuuden koordinointiin ja parantamiseen. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Suomalaiset äänestivät vaaleissa muutosta, ja hallituksen ensi vuoden talousarvio on tämän muutoksen ensimmäinen askel.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-09T14:03:47,2019-10-09T14:09:23,Hyväksytty,1.1 2019_47_208,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt käydään sitten debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää tästä aiheesta puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_209,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erinomainen asia, että tässä budjetissa tunnustetaan se pitkä parlamentaarisen työn perinne, joka on liikenneasioissa ollut edellisillä vaalikausilla, ja aivan erinomainen asia, että tuo 300 miljoonan euron rahoitus korjausvelan pysäyttämiseksi nyt linjataan pysyväksi — siitä kiitos hallitukselle ja liikenneministerille — samoin tuon liikenneturvallisuusmäärärahan turvaaminen, joka on ollut riippuvainen liikennevakuutusmaksujen liikenneturvallisuusmaksuosuudesta, joka on noin prosentti liikennevakuutusmaksuista. Siinähän on se ongelma, että tulokertymä vaihtelee vuosittain ja liikenneturvallisuuden rahoitus on ikään kuin epävarma. Toivon, että tähän löydetään pysyvä ratkaisu jatkossa, jotta ei tarvitsisi joka vuosi tätä tarkentaa. Sitten vielä kysymys ministerille: miten aiotte nopeuttaa kevytautojen hankkeen selvittelemistä, koska [Puhemies koputtaa] kovin moni nuori ja perhe odottaa tällä hetkellä nopeaa ratkaisua tähän asiaan? Juuri äsken sain [Puhemies koputtaa] puhelun eräältä isältä, joka odottaa nopeita toimia asian selvittämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-10-09T14:09:32,2019-10-09T14:10:48,Hyväksytty,1.1 2019_47_210,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi täytyy kiittää ministeri Marinia tästä mittavasta liikennesatsauksesta, jonka tämän budjetin myötä hallitus tulee tekemään. Se, että verrattuna vuoteen 2019 liikenteeseen käytettäviin rahoihin tulee 616 miljoonan euron lisäys, on huikeaa. Kokonaispottina puhutaan kolmesta ja puolesta miljardista. Myös itse toteaisin tästä 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Odotan jo toki tämän työn alkua ja kysyisinkin ministeriltä, milloin nämä nimetyt ihmiset tai puolueiden edustajat pääsevät tämän työn alkamaan. Tämä työhän tulee yhdistämään meitä yli puoluerajojen. Myöskin odotan sitä, että pystymme alueellisesti tasapainoisesti suunnittelemaan Suomen liikennekarttaa ja pystymme myöskin näin osallistumaan EU:n hankkeisiin, hakemaan sieltä rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-09T14:10:48,2019-10-09T14:11:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_211,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Puhemies! Kiitoksia hallitukselle maanteihin kohdistuvista panostuksista. Se on hyvä ala, sitä tarvitaan lisää. Nytten tässä ammattiliikenteen puolelle tarvittaisiin vähän apua siinä, kun otettiin niitä veroja elikkä polttoaineen hinta tulee nousemaan. Se pitäisi kompensoida, kuten on hallitusohjelmassakin ammattidieselinä kuljetusliikkeille kompensaatiota. Sitten vielä vinjet-maksut pitäisi saada, niin että ulkomaisetkin autot rupeisivat maksamaan meidän kuluja täällä eivätkä pelkästään hyyryllä elä ja käytä vastikkeetta meidän teitä. Sekin oli viime hallituskaudella ihan lähellä mennä lävitse. Vielä huomioitava on se, että kuljetusalan liikevaihto on noin 6 miljardia. Se ei ole ihan pieni hallinnonala ja toimiala. Siitä kertyy verotuloja noin 2,7 miljardia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1448,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2019-10-09T14:12:02,2019-10-09T14:13:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_212,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä on todettu, on aivan erinomaista, että hallitus nyt tekee perusväylänpitoon 300 miljoonan euron tasokorotuksen ja yksityisteillekin tulee ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa. Tämä jatkaa viime vaalikaudella aloitettua työtä, jolloin laadittiin lähes miljardin euron korjausohjelma, joka sisälsi lähes 300 hanketta ympäri Suomen. Arvoisa puhemies! Liikenne‑ ja viestintäministeriö antoi viime vuoden lopulla asetuksen pääväylistä ja niiden palvelutasosta, ja silloinen liikenne‑ ja viestintäministeri totesi, että tällä asetuksella ei päätetä liikenneverkon investoinneista eikä pääväyläverkon ulkopuolisten maanteiden rahoituksesta. Kuitenkin tuo pääväyläverkon kartta on varsin karua katseltavaa Kainuun, Koillismaan ja Koillis-Lapin näkökulmasta, jotka on jätetty kokonaan pääväyläverkon ulkopuolelle. Sen vuoksi haluan nyt kysyä liikenne‑ ja viestintäministeri Marinilta: koska kyse ei ole rahasta, niin mikä estää ottamasta valtatie viitosen Kajaanin pohjoispuolisen osuuden ja valtatie 20:n mukaan [Puhemies koputtaa] tähän pääväyläverkkoon, mikä tukisi alueiden tasapuolista kehittämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-09T14:13:12,2019-10-09T14:14:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_213,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan liikenteen päästöistä, ei voida olla puhumatta biokaasusta. Biokaasulla voidaan vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä. Samalla on mahdollisuus vähentää peltojen rai-vausta ja edistää ravinteiden kiertoa. Siksi onkin tärkeää, että hallitus panostaa jo ensi vuoden budjetissa kansalliseen biokaasuohjelmaan. Tämä on yksi konkreettinen askel kohti hiilineutraalia liikennettä, mikä myös luo uusia työpaikkoja Suomeen ja vahvistaa sitä paljon puhuttua huoltovarmuutta, joka tänäänkin tässä salissa on jo moneen kertaan mainittu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-10-09T14:14:24,2019-10-09T14:15:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_214,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn niihin kiitoksiin, mitä muutkin edustajat tässä salissa ovat todenneet. Perusväylänpitoon tulee lisää rahoitusta, pysyvää rahoitusta ensi vuodelle yli 600 miljoonaa euroa, siis yhteensä tähän liikennesektorille. Mikä myös ilahduttaa sydäntäni, on se, että raideliikenteeseen panostetaan. Se on juuri sitä tulevaisuuteen investointia, mikäli me haluamme torjua ilmastonmuutosta. Totta kai Suomi-rata kattaa hyvin pitkälle koko maan ja vaatii paljon investointeja myös vielä tulevaisuudessa lisää. Olisinkin kysynyt ministeri Marinilta: Mitenkä kaksoisraide Ylivieska—Oulu-välille tästä lähtee etenemään? Pohjoisessa tarvitsemme lisää kapasiteettimahdollisuuksia, ja tämä kaksoisraide on kyllä elinehto, mikäli me haluamme saada sinne lisää sekä tavarakuljetuksia että henkilöliikennettä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-10-09T14:15:00,2019-10-09T14:16:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_215,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! Budgetpropositionen innehåller många bra och viktiga investeringar i vår infrastruktur. Det här behövs verkligen för att Finland ska vara konkurrenskraftigt också i framtiden. Satsningarna är väldigt viktiga på det regionala planet men också då man ser till sysselsättningen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-10-09T14:16:00,2019-10-09T14:16:23,Hyväksytty,1.1 2019_47_216,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin kuulimme, hallitus suunnittelee parasta aikaa sellaista tiekarttaa, joka tarkoittaa, että me tulevaisuudessa olisimme fossiilivapaa maa. Se on erinomainen ja hyvä tavoite. Sitten jos ajatellaan sitä, miten ihmiset tulevat toimeen eri maakunnissa ja eri paikkakunnilla Suomessa, niin tiedetään, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja tarvitaan edelleen autoja sinne, minne junat eivät kulje. Ensi vuonna tulevat voimaan uudet EU-säännöt, joiden mukaan autovalmistajien kaikkien uusien autojen keskipäästö ei saisi ylittää 95 gramman rajaa hiilidioksidia kilometriä kohti. Tämä tavoite tulee olemaan vähintäänkin haastava, erityisesti, jos dieseleitten valmistus lopetetaan. Onko hallitus tietoinen tästä, että uusilla dieselmoottoreilla päästään pienempiin päästöihin kuin esimerkiksi bensakoneilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-10-09T14:16:43,2019-10-09T14:17:52,Hyväksytty,1.1 2019_47_217,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun hallitus nyt aikoo puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä, sehän tarkoittaa sitä, että polttomoottoriautoista pitäisi paljolti päästä eroon ja siirtyä sähköautoihin ja kaasuautoihin ja näihin. Mutta nyt kun katsotaan, kun rakennetaan kerrostaloja tai omakotitaloja: ei sinne ilmesty nyt vielä latausinfraa. No, hallitus aikoo tukea tätä, joten tehdään — mutta tulee todella kiire. On mahdotonta saada sitä latausinfraa vanhoihin omakotitaloihin. Voi olla, että pääsulakkeet pitää muuttaa, mikä tulee kalliiksi. Vanhoissa kerrostaloissa on hirveä tappelu hallituksissa siitä, tuleeko sitä latausinfraa. On mahdotonta pienituloisilla saada sitä latauspistettä sille sähköautolle, jos ei ole omaa uutta omakotitaloa. Haluaisin tiedustella ministeriltä: Jos nyt tänä vuonna ostaa bensakäyttöisen auton, onko se arvoton 2030 mennessä? Aiotaanko sitä verottaa nyt niin paljon, ettei sillä enää kukaan halua ajaa? [Keskeltä: Osta rauhassa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-10-09T14:17:52,2019-10-09T14:18:53,Hyväksytty,1.1 2019_47_218,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn kiitoksiin ministerille tästä panostuksesta väyliin ja ennen kaikkea raideliikenteeseen. Raideliikenne on vähäpäästöinen liikennemuoto, ja ennen kaikkea raskas liikenne tulisi siirtää raiteille. Se olisi liikenneturvallinen teko myös. [Sheikki Laakso: Ei se ole mahdollista!] Hyvin usein ovat junat myöhässä ennen kaikkea Pohjanmaan radalla, ja siellä on turvalaiteongelmia. Onko ministerillä tietoa, tuleeko nyt tässä satsauksia liikenteenohjausjärjestelmän uudistukseen ja kulunvalvontaan? Se olisi merkittävä parannus ennen kaikkea ratainfran osalta raideliikenteen kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-09T14:18:53,2019-10-09T14:19:42,Hyväksytty,1.1 2019_47_219,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kotiaholle tiedoksi, että hallitusohjelmassa on maininta vinjettimaksusta ja ammattibiodie-selistä. Ne ovat myöskin siellä, ja uskon, että ministeri vie näiden asioiden selvitystä eteenpäin, kuten hallituksen ohjelmassa on. Kiitos ministerille jo näistä panostuksista, mitä nyt pannaan liikkeelle, mitä hallitusohjelmassa on. Nimenomaan on tärkeää, että perusväylänpitoon satsataan, kuten yhteisesti on sovittu myöskin parlamentaarisesti viime kaudella. Se on iso satsaus, ja nyt satsataan vielä enemmän kuin on päätetty. Sillä saadaan teitä kuntoon koko Suomessa. Se on tärkeää, että ihmisten liikkuminen on turvallista maanteillä, sillä pääosa ihmisistä kuitenkin liikkuu teitä pitkin. Tärkeää on myöskin, että ratahankkeita saadaan vietyä eteenpäin. Tärkeää olisi myöskin tulevaisuudessa, että niitä ratahankkeita, jotka ovat jo olemassa, viedään eteenpäin, että esimerkiksi vaikkapa Karjalan radan ja Savon radan myöskin seuraavia vaiheita viedään eteenpäin. Itse myöskin painottaisin, että nopeat laajakaistaverkot ovat myöskin tulevaisuutta, ja nimenomaan toimivat laajakaistaverkot, ja ministeri on myöskin tätä asiaa viemässä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-09T14:19:46,2019-10-09T14:20:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_220,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nopeat junayhteydet ovat tärkeitä sujuvan liikkumisen ja ilmaston kannalta. Suomi-rata hyödyttäisi nimensä mukaisesti isoa osaa Suomesta. Olisi siis enemmän kuin suotavaa, että hankkeelle luotaisiin kunnianhimoinen aikataulu. Syyskuussa ilmoitettiin, että liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Tampereen ja Helsingin välisen Suomi-radan edistämiseksi sekä hankeyhtiön perustamiseksi. Kysyn ministeriltä tavoiteaikataulua: milloin väli Tampere—Helsinki taittuu alle tunnissa? Sehän olisi mahdollista jo nykyisellä kalustolla, kunhan raiteet vain saadaan kuntoon. Neuvotteluryhmiä asian tiimoilta parhaillaan perustetaan, mutta työlle ei ilmeisesti olla asettamassa tavoiteaikataulua. Se herättää syystäkin ihmetystä. Kun projektilta puuttuvat aikataulu ja selkeät askelmerkit, on olemassa suuri vaara, että nopean yhteyden valmistuminen venyy ja vanuu seuraavien hallitusten vastuulle. Sekö on viivyttelevän hallituksen tarkoituskin, siirtää toteutus — tässäkin asiassa — tulevaisuuteen? Ministeri Marin: [Puhemies koputtaa] työmatkalaiset, tavaraliikenne [Puhemies koputtaa] ja Suomen ilmastotavoitteet sekä [Puhemies: Aika!] EU-rahoituksen hakuaikataulu vaativat toimia nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-09T14:21:02,2019-10-09T14:22:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_221,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Marin, vastauspuheenvuoro, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_222,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo runsas määrä kysymyksiä. Ensimmäisenä edustaja Jokinen kysyi kevytautoaikatauluista. Tätä asiaahan käsiteltiin viime perjantaina hyvin perusteellisesti tässä salissa, ja silloin selvennettiin myös tätä aikataulua. Tähän on nyt ehdotus, jossa lykätään kevytautolainsäädännön voimaantuloa vuodella, ja tänä aikana pyrimme varmistamaan sen, että saamme Suomen lainsäädännön EU-säädösten mukaiseksi ja asiassa päästään etenemään. Sanon, että tämä vuoden aikataulukin on erittäin kireä, koska tähän liittyy notifiointi, joka meidän pitää tehdä, ja sen takia tämä aika on tällainen. Edustaja Kymäläinen kysyi 12-vuotisesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ja tämän työn käynnistymisestä, ja moni muukin kysymys itse asiassa tähän kokonaisuuteen liittyy. Kuten sanoin, tämä on tämän hallituskauden isoin ja merkittävin liikennepoliittinen kysymys, 12-vuotisen pitkäjänteisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä kaikkien puolueiden kanssa. Tämä työ tulee alkamaan tämän kuun lopussa. Itse asiassa tänään liikenne- ja viestintäministeriön johtoryhmässä tullaan tämä parlamentaarinen työryhmä asettamaan. Näistä edustajista ollaan esitykset saatu eduskuntapuolueilta. Sitten edustaja Kotiaho kysyi kuljetusalan toimintaedellytyksistä. Tähän jo osaltansa edustaja Torniainenkin täällä vastasi. Tietenkin kuljetusala on aivan keskeinen, ja meidän pitää toimintaedellytyksistä pitää huolta. Edustaja Aittakumpu kysyi pääväyläverkostosta. Tämä on sellainen kysymys, joka tulee tarkasteluun tässä 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Siitä on sovittu hallitusohjelmassa, ja pidän erittäin luontevana, että samassa yhteydessä, kun tämä valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tehdään, samalla myös tarkastellaan pääväyläverkostoa. Edustaja Soinikoski nosti esiin biokaasun. Tämä on tärkeä kokonaisuus liikenteen päästöjen vähentämisessä, ja tässä tullaan tekemään hyvää yhteistyötä eri ministeriöiden välillä, niin liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön kuin muiden, muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Tämä on iso kokonaisuus ja selkeä painopiste hallituksella. Sen eteen tulemme tekemään töitä. Edustaja Hänninen kysyi kaksoisraiteesta Ylivieska—Oulu-välin osalta. Tähänkin totean, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tullaan tarkastelemaan koko rataverkkoa, myös tämän Oulun-yhteyden nopeutusta. Se ei ole mihinkään unohtunut. Sitten oli vielä lukuisia muita kysymyksiä, joihin valitettavasti en ehdi vastaamaan, mutta vastaan vielä tässä kohtaa edustaja Vikmanin kysymykseen Suomi-radan aikataulusta. Me kaikki tiedämme, että nämä ovat valtavan isoja tulevaisuushankkeita. Ne eivät valmistu muutamassa vuodessa. Pelkästään suunnittelujänne näille hankkeille on useita vuosia. Tähän liittyvät kaikki niin maakuntakaavoituksesta ympäristövaikutusten arviointiin, niin alustavasta yleissuunnittelusta yleissuunnitteluun, ratasuunnitteluun. Tämä on monivaiheinen prosessi, ja kuten olen aikaisemmin todennut, aikaisintaan tämä tunnin nopea yhteys, liikennöinti itse kulkijoiden näkökulmasta, voi alkaa 2030-luvulla, ja sen takia pidän erittäin tärkeänä ja olen korostanut sitä, että tämä pohjatyö pitää tehdä huolella. Tavoiteaikataulu meillä on näiden neuvotteluiden käymiseksi, ja se tavoiteaikataulu on, että tämän syksyn aikana saisimme hankeyhtiöt perustettua, ja toivomme, että kunnilla on edellytyksiä, valmiuksia ripeällä aikataululla näitä neuvotteluita käydä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-09T14:22:31,2019-10-09T14:26:22,Hyväksytty,1.1 2019_47_223,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri Marin, tässä tulee tuo 600 miljoonaa puheeksi, tai reilu 600 miljoonaa, useamman kerran, mutta täytyy kuitenkin muistuttaa sellainen homma, että tässä on 400 miljoonaa likimain otettu dieselin ja parafiinisen dieselin ja muun polttoaineen verotuksesta, elikkä todellisuudessahan se ei ole kuin reilu 200 miljoonaa, mitä nyt laitetaan. Mutta olen automiehenä todella kiitollinen siitä asiasta, että tällainen rahoitus siihen tulee, ja todellakin innolla odotan, kun olen myös siinä 12-vuotisessa liikenteen parlamentaarisessa ohjausryhmässä mukana, näitä asioita. Haluan kuitenkin kysyä vielä tällaisesta asiasta: onko valtatie 15 teille kuinka tuttu ja sen hätää kärsivä ambulanssiliikenne, joka ei missään muualla Suomen teillä tällä hetkellä ole tuskissaan kuin ainoastaan siellä valtatie 15:llä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-09T14:26:23,2019-10-09T14:27:29,Hyväksytty,1.1 2019_47_224,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on fossiilivapaa liikenne, kuten ministeri kertoi. Tässä budjetissa otetaankin merkittävä askel kohti kestävämpää liikennejärjestelmää. Merkittäviä panoksia on tulossa raiteille, kävelylle ja pyöräilyyn. Pyöräilyn hankkeita tuetaan kymmenillä miljoonilla. Se on hyvä, sillä onkin tutkittu, että pyöräilyyn sijoitettu euro tuo 8 euroa takaisin hyötyinä yhteiskunnalle pääasiassa kohentuneena terveytenä. Konkreettisia toimia budjetissa on suora hankkeiden tukeminen kuntien kanssa, laatunormiston laatiminen, työsuhdepyöräilyn edistäminen ja MAL-yhteistyön jatkaminen. Panostukset joukkoliikenteeseen ja esteettömiin kävely- ja pyöräily-ympäristöihin ovat myös tasa-arvoteko, sillä kaikilla suomalaisilla ei ole autoa. Monesti autoon ei ole varaa tai sen ajo-oikeuden on menettänyt esimerkiksi sairauden vuoksi. Nämä panostukset myös edesauttavat lasten ja nuorten kykyä itsenäiseen liikkumiseen ja harrastamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-09T14:27:29,2019-10-09T14:28:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_225,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus vie eteenpäin tätä 12-vuotista parlamentaarista liikennejärjestelmäsuunnittelua, ja odotan hyvää yhteistyötä myöskin tältä parlamentaariselta ohjausryhmältä. Hyvää on tässä myöskin se, että moni näistä liikennehankkeista toimeenpanee parlamentaarisesti sovittua linjaa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ratoihin on tulossa myöskin tervetulleita lisäyksiä, mutta vielä palaan sen verran näihin tunnin juniin, että ne vaatisivat kyllä mielestäni myös tällaisen selkeän tavoiteaikataulun. Pelkoni on, että tällä valmistelutahdilla emme ehdi kiinni EU-rahoituksen hakuun. Kysyisinkin: miten varmistatte, etteivät EU-rahat mene nyt ohi suun? Vielä Pirkanmaan osalta sanon kiitokset Hämeenkyrön ohitustiestä ja siitä, että Ysitielle ensimmäinen pätkä lisäkaistaa on tulossa. Toivon, että Ysitielle sitten jatketaan myöskin laajempaa suunnittelua Vaitinaron risteykseen 12-tiellä, ja sitten jos ympäristöystävällistä liikkumista halutaan edistää, niin myöskin Tampereen ratikan seuraavan vaiheen [Puhemies koputtaa] osuus ja joukkoliikennetuen kasvattaminen — oletteko viemässä näitä eteenpäin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-09T14:28:41,2019-10-09T14:29:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_226,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag får tacka såväl regeringen som minister Marin för rejäla satsningar på infrastruktur. Det är livsviktigt såväl för enskilda människors vardag som för näringslivets verksamhetsförutsättningar.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2019-10-09T14:29:58,2019-10-09T14:30:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_227,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Autoala kehittyy koko ajan. Tänä päivänä kunnon sähköautoja ei vielä paljon ole, mutta tulevaisuudessa, parin vuoden kuluttua, niitä tulee olemaan valtavasti, ja uskon, että silloin ihmiset tulevat ostamaan niitä enemmän. Mutta tämä meidän latausverkkosysteemi ei ole lähelläkään sitä, mitä sen pitäisi olla kahden vuoden kuluttua, kun meidän sähköverkot eivät ensinnäkään kestä sitä latausta. Mitä ministeri meinaa sille asialle tehdä? Koko ajan jauhetaan sitä, että sähköautot pelastavat maailman.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-09T14:30:43,2019-10-09T14:31:17,Hyväksytty,1.1 2019_47_228,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan yhtyä kiitoksiin tästä 300 miljoonan euron korjausvelan taklaamisesta, mikä on parlamentaarisen työryhmän linjaus, ja nyt ministeri siitä nappasi kopin. Toinen kiitos on raidehankkeisiin liittyen tästä Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä. Siitäkin viime kaudella jonkun verran jumpattiin ja on vissiin jumpattu jo aikaisemminkin, ja nyt se sitten vihdoin ja viimein alkaisi toteutumaan. Oikeastaan minun kysymykseni liittyy tähän, kun viime kaudella säädettiin tämä liikennepalvelulaki, joka nyt ei valitettavasti mennyt ihan putkeen, ainakaan taksiliikenteen osalta. Näyttäisi siltä, että harmaa talous on lisääntynyt. Syyhän on siinä, että taksamittareita ei enää tarvitse käyttää kuin ainoastaan silloin, kun laskutus perustuu ajan tai matkan mittaamiseen. Toinen on tämä asemapaikka- ja päivystysvelvoite. Mitä sille voidaan tehdä? Onko siinä korjausliikkeitä mahdollista tehdä tässä vaiheessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-10-09T14:31:17,2019-10-09T14:32:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_229,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kuullaan, niin nämä liikenteen investoinnit ja perusväylänpitoon saatu rahoitus keräävät kyllä kiitoksia tässä salissa ja ne tulevat erittäin tarpeeseen. Satakuntalaisena kansanedustajana en voi olla kiittämättä näistä panostuksista, joita me vihdoista viimein olemme saaneet. Haluan muistuttaa, että Satakunnan osuus viennistä on kuitenkin 7 prosenttia. Nyt saadaan rahoitusta 20 miljoonaa Pori—Mäntyluoto—Tahkoluoto-radan peruskorjaukseen. Uhkanahan meillä jo oli siellä, että nopeusrajoitukset tulisivat käyttöön jopa niin, että rata ei välttämättä hetken päästä enää olisi käytössä. Tämä on erittäin tärkeä viesti meidän elinkeinoelämällemme. Ja erityisesti haluan myös muistuttaa, että nämä kaikki satsaukset ovat äärimmäisen tärkeitä ilmastotekoja ja tekoja turvallisemman liikenteen puolesta — erityiset kiitokset. En voi olla mainitsematta myös vt 3:a, mikä vaikuttaa meille Pohjois-Satakuntaan erittäin positiivisesti. — Kiitokset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-10-09T14:32:24,2019-10-09T14:33:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_230,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensin kiitos hallitukselle, kun käynnistetään useita merkittäviä ratahankkeita. Esimerkiksi Keski-Suomessa käynnistyy historiallisen ratainvestoinnin suunnittelu, kun Tampere—Jyväskylä-raideyhteyden kunnostustöiden suunnittelu nyt käynnistyy. Siitä sydänlämpöinen kiitos hallitukselle ja teille, ministeri Marin, kaikkien keskisuomalaisten puolesta. Myös muita ratayhteyksiä, totta kai, pitää tulevaisuudessakin kehittää, ja erityisesti nämä poikittaiset ratayhteydet ovat tarkastelun alla, esimerkiksi Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan väliset yhteydet, Haapamäen risteysaseman kautta kulkevat radat. Niillä on merkittävää matkailullista arvoa ja myöskin tavaraliikenteellistä henkilöliikenteen lisäksi. Kuinka näette näiden ratayhteyksien kehittämisen? Me olemme niitä edustaja Savolan ja Pirttilahden kanssa pitäneet esillä, ja mielelläni kuulisin, mitenkä tässä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa nämä hiljaisemmat ratayhteydet huomioidaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-09T14:33:35,2019-10-09T14:34:39,Hyväksytty,1.1 2019_47_231,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kesäkuun lisätalousarviossa myönnettiin kaikkiaan 11 miljoonaa euroa Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun. Tämä herätti Oulussa ja koko pohjoisessa Suomessa ihmetystä: vaikka selkeä enemmistö meidän vaalipiirin kansanedustajista istuu hallituspuolueissa, niin ei maakunnalle tärkeää suunnittelumäärärahaa saatu koko pääradan suunnitteluun vaan vain Tampereelle asti. Nyt kun luen tätä keltaista kirjaa, niin en näe täälläkään merkkiäkään siitä, että vuonna 2020 pääradan suunnittelua, saati kehittämishankkeita, ulotettaisiin koskemaan pohjoista päärataa. Pohjoista päärataa siis ei saataisi TEN‑T-ydinverkkoon, eikä siis näin ollen saataisi EU-rahaakaan seuraavalla myöntämisjaksolla. Ja Oulu—Liminka-kaksoisraidettakaan en täällä huomaa, vaikka siellä hallituspuolueiden kansanedustajat kyllä puhuvat konditionaaleissa, että pitäisi ja tulisi ja olisi kiva, ja kaikkea tällaista kieltä käytetään. Mutta sitä täältä ei kuitenkaan löydy, vaikka teillä on valta siihen. Kysynkin ministeriltä: [Puhemies koputtaa] Mitä suunnitelmia hallituksella ja ministeriöllä on pääradan kehittämiseksi? Ja miksi pääradan pohjoisosan [Puhemies: Aika!] suunnitelmia ei näy täällä budjettikirjassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-09T14:34:39,2019-10-09T14:35:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_232,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset todellakin ministerille ja hallitukselle siitä, että nämä korjausvelkahankkeet ovat — tai että 300 miljoonaa on — suoraan nyt budjettiin merkitty. Kiitos myös tästä yksityistierahoituksesta, se on 20 miljoonan tasoa. Aikaisempina vuosina on puhuttu vain muutamasta hassusta miljoonasta. Myös kiitokset näistä Kolmostien hankkeista. Edustaja Ikonen kävikin hyvin lävitse Kolmostien, Ysitien ja 12-tien, jotka ovat erittäin merkityksellisiä meidän koko valtakunnan kulkuyhteyksien osalta. Päärata ja Päärata plus tulivat hyvin käsiteltyä ja olen tyytyväinen siitä, että suunnittelu edes on lähtenyt käyntiin. Toivottavasti se suunnittelu ei vie viittä vuotta, mitä tässä on esimerkiksi ajateltu. Kiitokset myös näistä pilottihankkeista, mitä edellisen hallituksen aikana on tehty. Ja toivon näiden lähijunaliikennepilottien edelleenkin jatkuvan. Se on erittäin tärkeä meille muun muassa Orivesi—Haapamäki—Seinäjoki—Jyväskylä-välille, ja toivonkin, että myös pohditaan näiden ratalinjauksien sähköistystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-09T14:35:55,2019-10-09T14:37:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_233,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille! Erityisesti lämmittävät mieltä kaikki investoinnit raiteisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn ja tämä pitkäjänteisen kehityksen esiintuominen ja ilmastonäkökulma. Meillä on tässä puhuttu nyt autoilun käyttövoimasta, mutta yhtä lailla tärkeänä osana ilmastopolitiikkaa on ajosuoritteen taittaminen eli autoilun siirtäminen johonkin muuhun muotoon. Ja tähän liittyen yksi väline, erityisesti kaupunkiseuduilla, ovat ruuhkamaksut, jotka hallitusohjelmassa on linjattu. Olisin kysynyt niistä: millä aikataululla ja minkälaisella näkökulmalla tämä valmistelu etenee? Sitten toisena asiana mainitsitte Ilmatieteen laitoksen, ja laitoshan on paitsi tutkimustiedon tuottaja myös hyvin tärkeä ilmastotieteellisen tiedon välittäjä. Ja kun seuraa tätä ilmastopoliittista keskustelua, niin siinä on välillä kyllä aika heikkoa ymmärrystä. Kysyisinkin ministeriltä: miten voisitte ehkä parantaa tätä laitoksen roolia tässä tieteellisen tiedon välittämisessä yleisölle ja päätöksentekijöille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-10-09T14:37:05,2019-10-09T14:38:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_234,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Yhdyn itsekin näihin kiitoksiin ministerille ja hallitukselle perusväylänpidon tason kasvattamisesta. Se on tärkeä asia alueiden saavutettavuuden, elinkeinoelämän, toimintaedellytysten ja myös liikenneturvallisuuden kannalta. Lisäksi kiitän tästä voimakkaasta ilmastonäkökulmasta hallituksen liikennepolitiikassa. Nyt panostetaan kävelyyn ja pyöräilyyn, joukkoliikenteeseen, raideliikenteeseen ja biokaasun edistämiseen. Nämä ovat erittäin, erittäin tärkeitä asioita. Toivoisin, että ilmastopolitiikka olisi voimakkaammin Suomen liikennepolitiikkaa ohjaava näkökulma ja myös että näitä kustannushyötyanalyysejä kehitettäisiin siihen suuntaan, että otettaisiin enemmän huomioon ilmastohyötyä. Ja siitä pääsenkin sitten tähän pohjoiseen päärataan. Arvoisa puhemies! Ouluun on yhtä paljon matkustajia junalla kuin Turkuun päivittäin. Ouluun menee valtava määrä rahtia, ja toisaalta samaan aikaan sinne menee paljon lentoliikennettä. Ja jos ajatellaan, että halutaan vähentää lentämistä Suomen sisäisillä yhteyksillä, niin pohjoinen päärata, sen nopeuttaminen ja parantaminen on äärimmäisen tärkeä asia, joten yhdyn kyllä näihin viesteihin täältä salista, että meidän pitää saada pääradan parantaminen ja nopeuttaminen Tampereen pohjoispuolelta mukaan [Puhemies koputtaa] näihin kansallisiin [Puhemies: Aika!] suunnitelmiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-09T14:38:08,2019-10-09T14:39:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_235,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin ministeriltä myöskin viestintäyhteyksistä. Tässä puhutaan paljon liikenteestä, mutta liikenne- ja viestintäministerin toimenkuvaan kuuluvat myöskin viestintäyhteydet. Nythän on niin, että Meri-Lapissa on satoja antennitalouksia, joissa televisio ei vain yksinkertaisesti näy. Ja tällä hetkellähän tämä on oikeusasiamiehellä, siitä on tehty kantelu, että liikenne- ja viestintäministeri ei hoida hommiaan ja ei saa Digitaa aisoihin, koska Digita ei pysty välittämään sitä antennisignaalia 100‑prosenttisesti, A-ryhmän kanavia, niin kuin sille kuuluu toimiluvassa. Ja silti nämä ihmiset maksavat Yle-veron ihan siinä missä muutkin. Sitten on myöskin näitä mobiiliyhteyksiä. Kännykkä ei kuulu joka paikassa Lapissa, ja senkin pitäisi minusta olla semmoinen kaikille kuuluva oikeus, ihan niin kuin se antennitelevisiokin — mitä ministeri on aikonut tehdä näille asioille, viestintäongelmille Lapissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-09T14:39:25,2019-10-09T14:40:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_236,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos puheenjohtaja! Laitan tässä rillit päähän — joo, puhemies, anteeksi. On erittäin hyvä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi hallitus tekee painotuksia muun muassa panostamalla vähäpäästöiseen liikenteeseen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Sillä, että panostetaan kestävään liikenneinfrastruktuuriin, mahdollistetaan vähäpäästöinen liikkuminen koko maassa. Nyt voidaan aidosti puhua merkittävästä ilmastoteosta. Olen myös erittäin tyytyväinen tästä 12‑vuotisesta ohjausryhmästä ja toivon todella, että tätä kautta parlamentaarisesti voidaan edesauttaa niiden tieliikennehankkeiden, kuten valtatie 15:n etenemistä, missä on saatu nyt suunnitelma valmiiksi. Ja että myös siellä tasapuolisesti, maanlaajuisesti pystytään näitä asioita edistämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-10-09T14:40:36,2019-10-09T14:41:29,Hyväksytty,1.1 2019_47_237,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Honkonen ja Pirttilahti nostivat esille nämä poikittaisliikenneyhteydet ja haluan sitä vielä korostaa. Viime vaalikaudella lähti käyntiin tämä niin sanottu pilottihanke. Toki nyt hieman linjaukset ovat muuttuneet siitä kalustoyhtiöstä ja yksityisestä raideliikenteestä. Ensi vuoden alusta kuitenkin tällä poikittaisyhteydellä, niin sanotulla Haapamäen radalla, ostopalveluliikenne jatkuu eri muodossa, ja siellä kuntien ja maakuntaliittojen välisellä yhteistyöllä on saatu hyvät junavuorot. Toivon, että katsotte sen perään, että tämä hyvä kehitys voi myös jatkua ja kuntien kanssa sitä yhteistyötä siellä jatketaan. Toinen asia tähän perusväylänpitoon. On hyvä asia, että sinne nyt satsataan 300 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen hätähuuto tuli viime viikolla siitä, kuinka useita pikiteitä uhataan muuttaa sorateiksi, koska rahat eivät riitä. Toivoisin nyt, että näitä satsauksia kohdennettaisiin nimenomaan näille osuuksille, joissa tätä uhkaa on päällä, koska eihän se ole mistään kotoisin, jos täällä meillä [Puhemies koputtaa] liikenneyhteydet huononevat sen takia, että rahoja ei ohjata oikeisiin kohteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-09T14:41:33,2019-10-09T14:42:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_238,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Marin, kaksi minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_239,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Toivon, että pystyn kahdessa minuutissa vastaamaan näihin edustajien kysymyksiin. Edustaja Bergqvist kysyi aiemmin työllisyysvaikutuksista. Kyllä, näillä liikenneinfrahankkeilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia, tuhansien henkilötyövuosien arvosta työllisyysvaikutuksia, mutta kun katsotaan tätä hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoitetta, niin siihen emme näitä sisään tietenkään laske, vaan nämä ovat totta kai hankekohtaisia. Eli emme tässä pyri mitenkään kikkailemaan näillä työllisyysluvuilla, mutta tietenkin näillä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Myös kuljetusten sujuvuudella ja sillä, että tavara liikkuu, on tietenkin työllisyyden ja elinkeinoelämän näkökulmasta iso vaikutus. Sitten täällä on tullut useita kysymyksiä liittyen ilmastotoimiin, sähköautojen latausinfrastruktuuriin, asuintalojen latauspisteisiin. Tämä on todella tärkeä kokonaisuus. Me tiedämme, että liikenne tulee sähköistymään. Itse uskon, että se tulee tapahtumaan ehkä nopeammin kuin tänään osaamme ennakoidakaan. Tästä on selkeitä viitteitä myös autonvalmistajien suunnalta, ja meidän pitää yhteiskuntana pystyä varautumaan tähän. Hallitus on tekemässä merkittäviä toimia myös latausinfrastruktuurin kehittämisen puolella niin asunto-osakeyhtiöissä kuin sitten julkisissa latauspisteissä kuin myös muuten, eli tähän tullaan todella panostamaan. Sitten täällä on ollut kysymys tästä Pohjanmaan radan tilanteesta, mikä se on. Lisäta-lousarviossahan päätimme turvalaitteiden uusimisesta välillä Tampere—Seinäjoki, ja haluan myös muistuttaa, että vasta vuonna 2017 ovat valmistuneet Pohjanmaan radan merkittävät parannukset, yli 800 miljoonaa euroa tähän kokonaisuuteen. Eli Pohjanmaan rataa ei olla unohdettu, päinvastoin. Pohjanmaan radalle on tullut merkittäviä panostuksia, kun katsomme kymmenen vuoden aikajaksolla. Tietenkin myös tulevaisuudessa, kun teemme valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, haluamme parantaa raideliikenneyh- teyksiä ihan koko Suomessa, ja tietenkin koko pääradan parantaminen aina Helsingistä pohjoiseen asti on aivan keskeistä koko Suomen näkökulmasta. Sitten täällä kysyttiin myös EU-rahoista. Edustaja Ikonen kysyi, miten varmistamme EU-rahojen saannit. Olemme keskustelleet komission kanssa tästä hyvässä yhteisymmärryksessä, ja meillä on se käsitys, että meidän olisi mahdollista saada suunnittelurahoitusta tällä aikataululla, mikä on nyt asetettu, sekä Tampere—Helsinki-välille pääradan kehittämiseen, tämän Suomi-radan kehittämiseen, että Helsinki—Turku-välille. Näistä häntähauista rakentamisen rahoitusta kenties varsinaisesti ei ole saatavissa, tämä on meidän tietomme, mutta tulevaisuudessa kyllä. Kun vuonna 21 alkaa tämä varsinainen rahoitushakukausi, niin sitten myös nämä haut ovat mahdollisia. Esimerkiksi Espoon kaupunkirata menee MAL-kokonaisuuden piiriin, ja myös tässä [Puhemies koputtaa] tietenkin tämä EU-rahoitusnäkökulma on todella oleellinen. Pahoittelut, ihan kaikkiin en ehtinyt vastaamaan. Täällä oli paljon hyviä kysymyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-09T14:42:41,2019-10-09T14:46:02,Hyväksytty,1.1 2019_47_240,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Miten, ministeri Marin, voidaan saavuttaa liikenteen päästövähennystavoitteet nykyisellä tienpidon tasolla, kun tieverkko rappeutuu huolestuttavan nopeasti ihan pääverkkoa myöten? Ja jos olet vastaamassa, että nythän talousarvioesityksessä on perusväylänpitoon lisää rahaa, niin osaako ministeri sanoa, kuinka paljon lisäkustannuksia teiden huono kunto aiheuttaa yhteiskunnalle, ja jos ei, niin pitäisikö asiaa selvittää? Ja millä perusteella parannuskohteet valitaan, jos vaikutukset eivät ole tiedossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-10-09T14:46:04,2019-10-09T14:46:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_241,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! On todella helppo yhtyä niihin kiitoksiin, mitä täällä on tullut tästä liikenne- ja viestintäministeriön hallin- nonalan budjetista. Täällä on paljon hyvää. Tuosta korjausvelka-asiasta. On hieno asia, että siihen laitetaan 300 miljoonaa. Kysyisin vähän samasta asiasta, mihin viittasi edustaja Savola täällä: Millä prosessilla aiotte jakaa ne rahat nyt? Meillähän on hyvin erilainen tilanne eri ely-keskuksissa tai ely-keskusten alueilla. Millä konstein saatte tietää, missä parhaiten niitä nyt tarvittaisiin? Sitten vähän pyyhkeitäkin. Polttoaineverotuksen korottaminen oli kyllä märkä rätti alueille, joilla on pitkät välimatkat eikä esimerkiksi ole julkista liikennettä. Nyt kysynkin: Kysyttiinkö liikenne- ja viestintäministeriön mielipidettä tästä asiasta? Nimittäin tämähän on täysin vastakkainen sille ihmisten liikkuvuusajattelulle. Sitten: miten aiotte korjata taksipalvelut ja miten aiotte korjata vammaiskuljetuspalvelut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-09T14:46:41,2019-10-09T14:47:43,Tarkistettu,1.1 2019_47_242,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä, kun me tiedämme, että TEN-T-verkon osalta nimenomaan pääradalle on mahdollista saada rahoitusta sitten jatkossa, kun sitä investointirahaa tullaan saamaan: Onko niin, että hallitus ja ministeri haluaisivat ohjeistaa hieman parlamentaarista valmistelua siinä suhteessa, että se ei tarkoita vain pelkästään pääradan rahoitusta vaan että kaikki, mikä parantaa pääradan liikennöintiä, olisi siinä rahoituksessa mukana? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin EU-rahoituksen ei tarvitse perustua juuri johonkin väylään, vaan voi olla kyse poikittaisliikenteestä, mitä täällä edustajat Savola ja Pirttilahti ovat tuoneet esille. Eli Pori—Haapamäki-radan vaikkapa LNG-vetureilla toimiva liikennöinti voisi antaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia pääradan liikenteelle ja nimenomaan henkilöliikenteelle ja parantaa sen väylän vetävyyttä. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-09T14:47:43,2019-10-09T14:48:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_243,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala sai erittäin hyvän kohtelun hallitusneuvotteluissa, ja se näkyy nyt. Uskonpa näin, että tämä ministeri Marinin pääluokka taitaa olla tässä salissa ainoita, joka sai näin hyvän käsittelyn joka puolelta. Ja nämä nyt ovat — tämä on pikkuinen heitto tuonne oppositioon — niitä pysyviä menoja, joita aamupäivällä kyllä kritisoitiin erittäin paljon. [Vasemmalta: Kyllä!] Nämä ovat niitä pysyviä menoja. Mutta hyvä niin, että niitä on. On erittäin tärkeää, että liikenneverkkoa kehitetään kokonaisuutena. Kun täällä aamupäivällä puhuttiin työllisyydestä, talouskasvusta, niin liikennesektorihan on, liikenneverkon kuntohan on aivan oleellinen asia. Haluan muistuttaa siitä, että Pohjois-Suomessa on suunnitteilla miljarditason isot hankkeet, joista varmasti useampi ainakin toteutuu. Se merkitsee kuljetustarpeita rautateille, satamiin, tiestölle ja niin edelleen. Koko Suomen näkökulma on tärkeä, niin kuin nyt Rinteen hallitusohjelmassa on. Aluepolitiikan kunnianpalautus on tapahtunut. [Antti Lindtman: Rantakangas on puhjennut kukkaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-09T14:48:49,2019-10-09T14:49:48,Hyväksytty,1.1 2019_47_244,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että raideratkaisut etenevät nyt vauhdilla. Kuntien rahoitusosuudet eivät kuitenkaan voi kuntatalouden nykytilassa nousta aiemmista osuuksista. Raidehankkeista kaupunkiradan valmistelu on pisimmällä ja valmiina käynnistymään. Kysynkin ministeriltä, eteneekö tämä rahoitus osana MAL-sopimuksia nyt marraskuussa, onko valtion rahoitusosuus siinä valmiina ja ollaanko valmis hetimmiten hakemaan EU-tukia hankkeelle. Ilmaston ja suomalaisten kunnon vuoksi on hienoa, että kävely- ja pyöräilyinvestoinnit etenevät nyt aiempaa nopeammin. Tähänkin tarvitaan vahvaa sitoutumista myös kuntatasolta. Ja sitten vielä sähköautojen latausinfran osalta kiitoksia 4 miljoonan satsauksista vuodelle 2020 ja siitä, että hallituksen esitys latausinfrasta on jo käsittelyssä. Tälle on selvä käyttäjien tilaus ja tarve. Oslossa vierailimme valiokunnan, UaV:n, kanssa, ja siellä yli puolet uusista autoista on jo sähköautoja. Meillä on matkaa tähän kuitenkin vielä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-09T14:49:48,2019-10-09T14:51:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_245,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kahdella viime vaalikaudella kaikki eduskuntaryhmät, edustaja Rantakangas, olivat täysin yksimielisiä siitä, että perusväylänpitoon lisätään pysyvästi 300 miljoonaa, vähintään 300 miljoonaa, joka vuosi. [Antti Lindtman: Se toteutuu!] Näin on tehty, ja se on erinomaisen hyvä. Viime kaudella ei ihan tehty, kun oli keskustalainen ministeri, [Välihuutoja vasemmalta] mutta nyt on tehty, ja kiitokset siitä. Mutta, arvoisa puhemies, siitä emme anna kiitosta, että te polttoaineverolla keräätte jälleen lisää rahaa, joka iskee tähän liikenteeseen hyvin voimakkaasti. Edelleen keräätte 9 miljardin verran liikenteeltä ja annatte nyt sitten pikkusen yli 3 miljardia, eli aukko on valtavan suuri. Sitten nostan tässä esille tämän Tampere—Jyväskylä-ratayhteyden. Siihen on nyt 15 miljoonaa, toivottavasti se 3 miljoonaa tulee mukaan. Ja sitten pyydän, että ministeri toteaa, että sen rakentaminen myös aloitetaan heti [Puhemies: Aika!] kun suunnitelmat ovat valmiit.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T14:51:09,2019-10-09T14:52:17,Hyväksytty,1.1 2019_47_246,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ei tehty ei, aikaisemmalla kaudella. Silloinhan kyllä perusväylänpitoon satsattiin näitä kertaluontoisia panostuksia, kyllä, se on selvä. Ja se, minkä edustaja Rantakangas otti esiin, on tärkeä asia, se, että nyt tulee pysyvä. Ja siinä on myös se tärkeä puoli, mikä täytyy nähdä, että silloin kun tehdään pysyvä 300 miljoonaa, pysyvä tasonkorotus, niin sillä saadaan enemmän tienpätkää kuin kertaluontoisella panostuksella, koska silloin myöskin urakoitsijat, nämä yhtiöt, pystyvät investoimaan pitemmällä tähtäimellä ja silloin ei tule tämmöisiä urakkapiikkejä, jotka nostavat sitä hintaa, jolloin saadaan vähemmän tienpätkiä. Arvoisa puhemies! Kun edustaja Jokinen otti tässä nämä kevytautot esiin, niin ministerihän vastasi, niin että hallituksen linjahan on tässä selvä. Mutta kyllä minä ajattelisin niin, että kun kokoomus tänään muun muassa kyseli, onko hallituksella kykyä tehdä päätöksiä tai löytää yhteisiä kantoja, niin ehkä olisi reilua, että kokoomuskin kertoisi nyt, mikä on kokoomuksen kanta näihin kevytautoihin ja tähän esitykseen, joka täällä. Kyllähän totta kai nyt kokoomus itse löytää pelkästään oppositiopuolueena, kun ei tarvitse tehdä kompromissia, tähän jonkun kannan. Mikä se on se kokoomuksen kanta? Mielellään kuulisin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-09T14:52:17,2019-10-09T14:53:37,Hyväksytty,1.1 2019_47_247,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäpäs kerron teille kokoomuksen kannan. Nimittäin silloin aikanaan olin itse se ministeri, joka laittoi liikkeelle tämän kevytautojen valmistelun, sen, että me saisimme ne Suomeen. Ja nyt on tilanne se, että me tarvitsemme varmasti sieltä EU:sta sitä hyväksyntää tähän mutta mielestäni aivan liian pitkässä liemessä. Aivan kerta kaikkiaan mentiin rähmällensä EU:n edessä. Ja minun mielestäni se oli sellainen typerä temppu tältä eduskunnalta. Minun mielestäni olisi pitänyt taistella enemmän. No, me olemme päättäneet nyt näin, [Sanna Marin: Perussuomalaiset tekivät hylkäysehdotuksen, kokoomus ei!] mutta me teemme sen nyt ilman muuta sillä tavalla, että se menee kirjan mukaan, että me saamme sen tänne, mutta todella pitää tehdä nyt topakasti töitä. Ei tässä voi mennä vuotta, kun me kaikki tiedämme, mistä tämä johtuu. Se johtuu niistä maista, jotka lähtivät tästä tappelemaan tuolla EU:ssa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-09T14:53:37,2019-10-09T14:54:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_248,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä ke-vytautokysymys ei toki ole tämän budjetin kysymys. — Täällä paljon puhutaan tietenkin tiepätkistä ja aluepolitiikasta, mikä on aivan oikein, ja on hyvä, että ministeri saa kiitoksia niiltä alueilta, joihin näitä tiehankkeita tai raidehankkeita, vesiväyliä tai muita on pystytty kehittämään. Hallitusohjelmaan kirjattiin sisävesiliikenteen ohjelmasta, ja jos ministeri vastaisi, miten tämän kanssa edetään. Totean, että on hienoa, että nämä 26 hanketta eri puolille Suomea nyt ennen tämän parlamentaarisen järjestelmän aloittamista tullaan toteuttamaan, jottei tumput suorina seisota tällä hetkellä. Ja muistamme kaikki, että kun väyliä pistetään kuntoon ja vaarallisia risteyk-siä tehdään sujuvammaksi ja näin poispäin, se on myöskin vahva ilmastoteko.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-09T14:54:33,2019-10-09T14:55:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_249,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä kevytautokeskustelu nousi nyt jälleen esille nimenomaan kokoomuksen tahdosta tässä keskustelussa, niin itsekin kyllä haluaisin nyt tietää lopullisesti sen, mikä on kokoomuksen linja tähän hallituksen esitykseen, nimenomaan tähän vuodella siirtoon. Viime viikolla, kun tästä perjantai-iltana keskusteltiin täällä, edustaja Heinonen kertoi, että hän vastustaa hallituksen esitystä. [Antti Lindtman: Ja äänestää perussuomalaisten hylkäysesityksen puolesta!] — Hän kertoi, että hän äänestää perussuomalaisten hylkäysesityksen puolesta. — Ja nyt me olemme kuulleet, kuinka edustaja Risikko, te kerroitte, että kokoomuksen linja on ”kirjan mukaan”. [Paula Risikko: Ei, väärä tulkinta!] Siis äänestättekö te tätä vuoden siirtoa vastaan vaiko vuoden siirron puolesta, mikä on hallituksen esitys? Olisi hyvä nyt kuulla oikeastaan kokoomuksen selkeä linja tähän asiaan. Haluatteko te äänestää sen puolesta, että olette vastaan oikeuskanslerin näkemystä myöskin — se on minusta aika painava näkökanta — vai mennäänkö nimenomaan hallituksen esityksen mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-09T14:55:31,2019-10-09T14:56:41,Hyväksytty,1.1 2019_47_250,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tarkoitan sillä, että mennään kirjan mukaan, sitä mitä... Liikennevaliokuntahan on käynyt keskustelun tästä ja todennut, että nyt tehdään nämä tarvittavat muutokset ja pyritään siihen notifiointiin. Mutta meidän kantammehan on se, että tämä on liian pitkässä liemessä ja me olemme aivan rähmällämme EU:n edessä. [Naurua] Se on se. Mutta totta kai me olemme halunneet tehdä yhteistyötä siinä, että menisimme eteenpäin, emmekä ole sillä tavalla halunneet mitään eriäviä mielipiteitä siellä, niin olen ymmärtänyt, mutta meidän kantamme on se, että se on liian pitkässä liemessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-09T14:56:41,2019-10-09T14:57:27,Hyväksytty,1.1 2019_47_251,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt on kyllä pakko sanoa kokoomukselle, että sanon sitä ja teen tätä. Perussuomalaiset tekivät tästä liikennevaliokunnassa hylkäys-esityksen, ja olimme johdonmukaisia ja toimme sen tänne saliin. Me katsoimme, kuten edustaja Risikko aivan oikein sanoi, että tässä kumarreltiin EU:lle. Jos katsoo hallituksen esityksen perusteluita, niin komission perustelut sille, että kevytautoja ei voi tuoda, ovat täysin naurettavia. Melkein rivien välistä ei tarvitse edes lukea, kun melkein suorastaan he haluavat suojella ranskalaista ja italialaista auto- ja mopoteollisuutta. Tässä on hauskinta se, kun täällä sanotaan, että autoja ei ole suunniteltu ajettavaksi tuota nopeutta koko sen käyttöiän, eli kuuttakymppiä. Miettikää: auto ei tykkää, että sillä ajetaan hiljaa, ja tällaisia ei saa säätää. Ja tämmöiseen me menemme mukaan. Ministeri Marin, te olisitte voinut EU:ssa olla tämän asian kanssa topakampi. Mutta, kokoomus, älkää viitsikö tehdä täällä tuollaista politiikkaa. Jos te ette ole mukana kunnolla, niin sitten reilusti myönnätte. Tämä on ihan älytöntä nyt selittää, ja sitten itse ei tee edes esityksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-09T14:57:27,2019-10-09T14:58:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_252,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Vielä edustaja Löfström, ja sitten ministerille viimeinen vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_253,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ärade fru talman! Jag vill också tacka regeringen och minister Marin för ett bra budgetförslag, också gällande sjöfarten, om vi inte diskuterar vidare om lätta bilar. Det är otroligt viktigt att Finland upprätthåller konkurrenskraften inom sjöfarten och att fartyg under finländsk flagg och finländsk besättning har lika konkurrensvillkor som våra närmaste grannländer. Det är viktigt för försörjningsberedskapen, utrikeshandeln och sysselsättningen ombord.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-10-09T14:58:41,2019-10-09T14:59:11,Hyväksytty,1.1 2019_47_254,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin taksiliikenteestä ja korjauksista, mistä hallitusohjelmassa on jo sovittu, eli tähän tullaan korjauksia tekemään. Osa korjauksista on varmasti helpommin tehtävissä, mutta kuten tiedämme, siihen vanhaan malliin ei valitettavasti ole palaamista. Täällä edustaja Risikko kysyi myös Kela- ja sote-kyydeistä. Nämähän eivät varsinaisesti ole liikenne- ja viestintäministeriön alaisia asioita vaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön. Tässä pitää tehdä hyvää yhteistyötä ministeriöiden välillä, että tämä kokonaisuus taksiliikenteen näkökulmasta saadaan hoidettua ihmisten näkökulmasta oikeudenmukaisella tavalla. Sitten täällä kysyttiin perusväylänpidon rahojen jakamisesta. Tämä ei mene niin, että liikenne- ja viestintäministeriö poimisi näitä kohteita tai tienpätkiä yksitellen, vaan Väylävirasto totta kai, ja ely-keskukset alueilla, arvioi ne kiireellisyydet ja tarpeet, mitä missäkin järjestyksessä tehdään. Itse haluan luottaa siihen, että ammattilaiset osaavat tämän arvioinnin tehdä. Se on sitten asia erikseen, jos hallitus joistakin erityisistä kohteista erikseen sopii, niin kuin vaikka nämä pienet parantamishankkeet, joita tehdään, ja niistä totta kai yhdessä hallitus on keskustellut ja ne linjannut. Sitten täällä kysyttiin Jyväskylä—Tampere-välistä. Hyvä, että tämä nousi täällä esiin, ja voin tässä eduskunnan edessä sanoa, että budjettikirjassa on virhe. [Kokoomuksen ryhmästä: On siellä muitakin virheitä!] Sen luvun pitäisi olla 18 miljoonaa, siitä liikenne- ja viestintäministeriö on koko ajan puhunut ja siitä olemme myös julkisuudessa kertoneet. Eli se 18 miljoonaa on oikea raha, ja se oikea summa tullaan täydentävässä talousarviossa antamaan. [Toimi Kankaanniemi: Kiitoksia!] Se ei siis ole 15 vaan 18 miljoonaa. Ja sitten vielä näistä kevytautoista. Tämä nyt varsinaisesti ei ole budjettiasia, mutta se nousi täällä esille. Nyt kyllä on pakko sanoa, että aika erikoista tämä keskustelu tässä salissa on. Ei ole mitään EU:ta, joka on jossain muualla. Suomi on osa EU:ta. Me olemme sitoutuneet niihin yhteisiin pelisääntöihin, joita yhdessä olemme laatineet, ja tämä Suomen säädetty lainsäädäntö ei ole meidän yhteisen EU-lainsäädäntömme mukainen, ja sen takia nyt tämä korjaus tullaan tekemään. Me emme ole rähmällään yhtään kenenkään edessä. Me tulemme tekemään tämän totta kai järkevästi mutta myös vastuullisesti niin, että myöhemmin ei Suomen valtio eivätkä muut tahot joudu korvausvastuuseen emmekä ajaudu rikkomusmenettelyyn. Olisi aivan järjetöntä antaa lain tulla voimaan ilman, että niitä lakeja täydentäviä määräyksiä ja asetuksia voidaan antaa, ja tästä oikeuskansleri on meitä huomauttanut, ja sen takia tämä kokonaisuus nyt tehdään järkevällä tavalla ja korjataan järkevällä tavalla, ja siitä ollaan sovittu. Kokoomuksen kanta tähän jää sitten nähtäväksi siinä saliäänestyksessä. Siitä ei ole vielä selvyyttä, mitä kokoomus tulee tässä kokonaisuudessaan ryhmänä tekemään. Sitten täällä vielä kysyttiin EU-tuesta Espoon kaupunkiradan osalta. Tästä olemme komission kanssa käyneet keskustelua, ja meidän käsityksemme on se, että vasta vuonna 21 varsinaisen EU-rahoitushakukauden aikana olisi mahdollista saada rakentamiseen rahoitusta, eli näistä häntähauista, jotka ovat nyt menossa, voidaan saada suunnittelurahoitusta, mutta varsinainen rakentamisen rahoitus jäisi sinne varsinaiselle rahoitushakukaudelle, joka alkaa vuonna 2021. On mahdollista, että siihen rahoitushakumalliin tulee myös muutoksia, niin että tulevaisuudessa voitaisiin vuosittain hakea tätä rahoitusta, ja se tietenkin olisi hyvä joustavuuden näkökulmasta, että näin voitaisiin menetellä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-09T14:59:46,2019-10-09T15:03:39,Tarkistettu,1.1 2019_47_255,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitokset, ministeri Marin. Sitten siirrytään sisäministeriön puolelle, ministeri Ohisalo, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_47_256,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon kansanedustajat! Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Jokaisen on Suomessa voitava luottaa siihen, että apua ja turvaa saa, kun sitä kaikkein eniten tarvitsee. Tässä talousarvioesityksessä panostetaan siihen, että Suomi pysyy jatkossakin yhtenä maailman turvallisimmista maista. Hallitus muun muassa nostaa poliisimiesten määrän 7 500:een vuoden 22 loppuun mennessä. Poliisitoimeen esitetään yhteensä 816:ta miljoonaa euroa. Vuonna 2020 käynnistetään hallitusohjelman mukainen poliisimiesten henkilötyövuosimäärän nostaminen 7 500:n tasolle, mihin esitetään talousarviossa määrärahaa 7,5 miljoonaa euroa. Poliisiresurssien vahvistamisella voidaan parantaa entisestään poliisitoiminnan tuloksia ja yhteiskunnan turvallisuustilannetta sekä panostaa ennalta estävään toimintaan. Poliisin toimintavalmiusaika paranee ja yhä suurempi osa kansalaisista saa kiireellisen avun nopeammin kuin ennen. Poliisipartioiden toimintaa voidaan kohdentaa erityisesti niille alueille, joilla palvelutaso on tällä hetkellä heikoin. Hallituksen tavoitteena on myös ehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia sekä vahvistaa ympäristörikosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa hallitusohjelman mukaisesti. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa rikollisuudessa tietoverkkorikostutkinnan vahvistaminen on keskeisessä roolissa. Suomalaisten turvallisuudesta huolehtimisen ohella on tärkeää pitää huoli myös perusoikeuksien toteutumisesta. Suojelupoliisin siviilitiedustelutoiminnan ohjauksen ja suojelupoliisin laillisuusvalvonnan vahvistaminen näkyy tässä budjetissa. Hallitus esittää vuoden 2020 talousarvioon 380 000 euron määrärahaa sekä vuosien 21 ja 22 määrärahakehyksiin 190 000 euroa lisää siviilitiedustelutoiminnan ohjauksen ja suojelupoliisin laillisuusvalvonnan vahvistamiseen. Hallitus näkee siviilitiedustelutoiminnan tiiviin ohjauksen ja valvonnan erityisen tärkeänä, jotta toiminnan asianmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä perusoikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa. Hallitus myös vahvistaa rajaturvallisuutta ja turvaa Suomen kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanon. Rajavartiolaitokselle esitetään vuoden 20 talousarviossa määrärahaa yhteensä 267,84 miljoonaa euroa, mikä on yli 24 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Suomi on sitoutunut myös Euroopan raja- ja merivartiosto Frontexin toimintaan ja pysyvien joukkojen perustamiseen. Kehyskaudella eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvien joukkojen menoihin varataan vuosittain reilu 4 miljoonaa euroa. Rajaturvallisuutta kohennetaan myös teknisillä valvontajärjestelmillä. Vuoden 20 talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 15 miljoonaa euroa Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajan teknisten valvontajärjestelmien korvausinvestointeja. Uudistamalla nykyiset järjestelmät vähennetään tarvetta korvata vanhentuvaa tekniikkaa lisähenkilöstöllä. Suomalaisten arjen turvallisuutta edistetään myös lisäämällä hätäkeskuspäivystäjien kouluttamista ja palkkaamista. Pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 74,3 miljoonaa euroa, mikä on yli 4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 19 varsinaisessa talousarviossa. Hätäkeskusten päivystyshenkilöstön vaje heijastuu kansalaisten avunsaannin nopeuteen ja päivystyshenkilöstön työssäjaksamiseen. Näillä lisäpanostuksilla korjaamme tätä ongelmaa. Turvapaikkakäsittelyn oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa edistetään panostamalla Maahanmuuttoviraston resursseihin. Maahanmuuttoviraston määrärahoja lisätään laadukkaan, sujuvan ja oikeusvarman turvapaikkakäsittelyn varmistamiseksi 10 miljoonaa euroa vuoden 2020 talousarvioon ja vuoden 2021 määrärahakehykseen. Määrärahalla hallitus ehkäisee uusien vireille tulevien asioiden käsittelyaikojen pidentymistä sekä vahvistaa käsittelyn laadun ja oikeusvarmuuden toteutumista. On kaikkien etu, että turvapaikkakäsittely tehdään alusta alkaen kunnolla ja jouhevasti, jotta odotusajat lyhenevät ja muutoksenhakutarve vähenee. Pääasiassa vuosien 15 ja 16 aikana tulleita turvapaikkahakemuksia on edelleen käsittelyssä kestämätön määrä. Hallitus varaa 3 miljoonaa euroa vuosille 20 ja 21, jotta lisää käsipareja saadaan purkamaan ruuhkaa ja viemään käsittely loppuun. Käsittelyaikojen pituudella on myös suora vaikutus vastaanottomenojen määrään, joten hallituksen kohdentamat lisäresurssit päätösten tukemiseksi ja käsittelyaikojen kohtuullistamiseksi ovat paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti perusteltu ratkaisu. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-09T15:04:07,2019-10-09T15:09:46,Hyväksytty,1.1 2019_47_257,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aiheesta haluavat käydä debattia, olkaa hyvä, painakaa vihreää painiketta. Minuutin mittaisia puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_258,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeriön alalla on budjetissa paljon hyvää — lisää poliiseja, resursseja rajalle, rikosten ennaltaehkäisyyn — tästä on hyvä jatkaa. Mutta se maahanmuutto: Täytyy ymmärtää, että sisäministeriön momenteissa on pieni osa, 250 miljoonaa euroa, maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Merkittävimmät kustannukset löytyvät Kelan ja kuntien kustannusmomenteista. Puhun erityisesti tulonsiirroista ja sosiaaliturvasta. Mikäli maahan saapuu kouluttamattomia tai vähän koulutettuja ihmisiä kehittyvistä maista, kustannusvaikutus on merkittävästi negatiivinen riippumatta kotouttamistoimista. Kuten aiemmin sanoin, yhden tällaisen maahanmuuttajan nettovaikutus on 700 000:sta jopa yli 1,3 miljoonaan euroon. Kysyn ministeriltä: miten hallitus huomioi maahanmuuttopoliittisissa linjauksissaan maahanmuuton täysin kiistattomat ja suuret kustannukset veronmaksajalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-09T15:09:46,2019-10-09T15:10:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_259,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin tyytyväinen siitä, että Migrille annetaan lisää voimavaroja, joilla se pystyy purkamaan ruuhkiaan, ja tämä on, niin kuin ministeri totesi, sekä turvapaikanhakijoiden että veronmaksajien etu. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen hallituksen eli vihreiden maahanmuuttopolitiikkaan — pakkopalautukset jatkuvat, [Eduskunnasta: Hyvä!] laivoilta ei oteta enempää sijoitettavia turvapaikanhakijoita, al-Holin leiriltä ei olla pelastamassa sinne omaehtoisesti ja vastoin erilaisia suosituksia menneitä aikuisia — mutta sitä kyllä ihmettelen, että sieltä al-Holin leiriltä ei olla auttamassa Suomeen edes lapsia, ei näköjään edes orpolapsia. Kysyin tätä ministeri Haavistolta. Hänen vastauksensa oli hyvää päivää kirvesvartta ‑tyyliä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-09T15:10:50,2019-10-09T15:11:55,Tarkistettu,1.1 2019_47_260,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että hallitus puuttuu Maahanmuuttoviraston jo pitkään tiedettyihin resurssiongelmiin, jotta turvapaikkahakemusten ruuhkautumista saadaan purettua. On kuitenkin huomioitava, että tällä hetkellä vastaanottojärjestelmässä on lähes 9 000 turvapaikanhakijaa. Todellakin, niin kuin ministeri Ohisalo tuossa huomautti, on kaikkien etu, että varsinkin turvapaikanhakuprosessin alkupäätä resursoidaan riittävästi, jotta se on laadukasta ja oikeusvarmuus sekä sitten hakijoiden inhimillinen kohtelu ja oikeusturva toteutuvat. Olisinkin kysynyt vielä ministeriltä: millä eri tavoilla Maahanmuuttoviraston prosessin laatua on suunniteltu kehitettäväksi, ja mitä toimenpiteitä on jo tekeillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-10-09T15:11:59,2019-10-09T15:13:03,Hyväksytty,1.1 2019_47_261,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Näen asian niin, että on koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että täällä olevilla henkilöillä on oleskeluluvat kunnossa, ja jos näin ei ole, niin silloin he palaavat kotimaihinsa. Tämä on hallituksenkin linja. Nyt Maahanmuuttoviraston resursseja ollaan lisäämässä, koska on todettu, että virastoresurssit näiden oleskelulupien käsittelyssä ovat liian vähäiset. Tämä on hieno asia, ja kiitos siitä sisäministerille. Sen lisäksi on todettava, että kyllä tänne jäämisen kriteereiden täytyy olla tiukat ja täytyy olla myöskin yleispohjoismaisella tasolla. Myöskin hallitus aikoo noudattaa tätä linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-10-09T15:13:05,2019-10-09T15:14:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_262,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Olen todella tyytyväinen siitä, että nyt on keskitytty tässä budjetissa kansalaisten turvallisuudentunteen parantamiseen lisäämällä poliisille lisäresursseja, vaikka tämä tietysti aikaa ottaa, luonnollisesti. Myös hyvässä hallitusohjelmassa todetaan, että poliisille tullaan säätämään enimmäisvasteajat. Olisinkin kysynyt ministeriltä, missä vaiheessa tämä työ näitten enimmäisvasteaikojen osalta on, koska meillä on tässä maassa monia kolkkia, joissa tilanne on aivan kestämätön, kuten saimme eilisestä Iltalehdestä lukea, että poliisin saapuminen paikalle kestää yksinkertaisesti niin kauan, että kansalaiset eivät enää soita poliisille. Edustaja Purralle olisin todennut, että teidän kannattaa myös katsoa budjettikirjan sivua 200, jossa todetaan, että hallituksen strategia on, että maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää. Tähän tämä hallitus pyrkii, ja siitä olen erittäin tyytyväinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-09T15:14:02,2019-10-09T15:15:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_263,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kestävä ja hallittu maahanmuutto valitettavasti ei toteudu niin kauan kuin meillä ei ole mekanismeja palauttaa ihmisiä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Niin kauan turvapaikkainstituutiota käytetään väärin, sitä käytetään siirtolaisuuden kanavana, sen uskottavuus kärsii. Kaiken lisäksi hallitus on nyt esittänyt, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille annetaan työlupa. Tämä vie turvapaikkainstituutiolta viimeisenkin uskottavuuden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-09T15:15:05,2019-10-09T15:15:41,Hyväksytty,1.1 2019_47_264,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erityisesti siitä, että nyt satsataan turvallisuuteen, lisätään poliiseja. Se on koko maalle, koko Suomelle äärettömän tärkeä asia, ja kiitos siitä. Kiitokset myös siitä, että tämä hallitus harjoittaa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja, toisin kuin perusuomalaisten ollessa hallituksessa, nyt meillä tämän maan maahanmuuttopolitiikka on toden teolla hallussa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että me keskustassa uskomme yrittäjyyteen. Me uskomme siihen, että kun tähän maahan tulee ja jos täältä oleskeluluvan saa ja sen jälkeen haluaa tehdä vaikkapa töitä, oli se työ minkätasoista tahansa, me keskustassa ajattelemme, että se työ on arvokasta, toisin kuin edustaja Purra, joka vasta syyskuussa puhui hieman halveksuvaan sävyyn pizzanpaistajista ja kebabintekijöistä. Meidän keskustan mielestä kaikki työ on arvokasta. [Mikko Kärnä: Ja pizza on hyvää! — Veijo Niemi pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-09T15:15:42,2019-10-09T15:16:37,Hyväksytty,1.1 2019_47_265,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Otetaan välissä edustaja Talvitie, pääsette kohta vastaamaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_266,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuosina suuren osan kustannuksista, jotka poliiseille on lisätty, ovat haukanneet toimitilakustannukset ja ict-kustannukset. On erityisen tärkeää, että myös heidän, jotka pitävät meidän kaikkien turvallisuudesta huolta, toimitilansa ja työskentelyolosuhteensa ovat terveet ja turvalliset. Tästä nyt kysyisin: Ensi vuodelle on panostuksia poliisin henkilöpuoleen, mutta ei kuitenkaan päästä siihen, minkä tämä sali on yksimielisesti erilaisia sisäisen turvallisuuden selontekoja koskevissa viime kauden hallintovaliokunnan mietinnöissä hyväksynyt, 7 850 henkilötyövuotta, joihin viime kaudella jo tehtiin siis poliisien koulutuksen osalta lisäyksiä. Millä päästään siihen, ja millä varmistetaan myöskin sitten se, että ne rahat menevät niihin toimitiloihin, jotka ovat ympäri maan erilaisista asioista johtuen sellaisessa tilassa, että [Puhemies koputtaa] ne tarvitsevat niitä panostuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-09T15:16:42,2019-10-09T15:17:50,Hyväksytty,1.1 2019_47_267,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ja nyt edustaja Niemi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_268,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Arvoisa ministeri! On hyvä, että Migri saa lisää rahaa maahan muuttavien henkilöiden taustojen selvittelyyn, mutta olisi myös hyvin tärkeätä lisätä poliisille, varsinkin ulkomaalaisyksikölle, määrärahoja ja henkilöstömitoitusta, koska nyt jatkuvasti ontuu poliisilaitoksissa se, että ei ole näitä maasta poistavia henkilöitä riittävässä määrin. Toivottavasti otatte tämän huomioon. [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-10-09T15:17:55,2019-10-09T15:18:26,Hyväksytty,1.1 2019_47_269,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Muistutan arvoisia edustajia siitä, että puhetta johtaa puhemies.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_270,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä budjetti on erittäin hyvä sillä tavalla, että tässä otetaan huomioon turvallisuuden lisääminen. Se näkyy siinä, että poliisin toimia lisätään nyt heti alkuun 80:llä, ja jatkoa seuraa sitten kehyskauden aikana. Mitä tulee näihin turvapaikanhakijoiden käsittelyaikoihin, niin minusta on erittäin tärkeätä, että tässä on kiinnitetty huomiota siihen laatuun ja nopeuteen, sillä laadukkaat päätökset tulevat aina paljon nopeammaksi käytännössä, koska se vähentää valitusmääriä. Hyvät päätökset jouduttavat tätä käsittelyä, ja näin meidän turvapaikka-asiat saadaan hyvin hoidettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-10-09T15:18:30,2019-10-09T15:19:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_271,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Sisäinen turvallisuus on kansalaisten korkealle arvostama arvo, ja niin se on meille kansanedustajillekin, uskoakseni yli puoluerajojen. Haluaisin todeta, että kun Englannissa aikanaan oli Labour-hallitus, heillä oli sellainen periaate sisäisessä turvallisuudessa, josta siellä sisäministeri eli home secretary vastasi, että he totesivat: ”We are tough on crimes, but tough on the causes of crimes, too.” Eli olemme kovia suhteessa rikoksiin, mutta kovia myös suhteessa rikosten syihin. Olen erittäin tyytyväinen tästä poliisin määrärahojen lisäämisestä, minusta olisi lisäys saanut olla suurempikin. Kysyisinkin arvoisalta sisäministeriltä: mitä erityistä on suunnitteilla rikosten ehkäisyn alalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-09T15:19:25,2019-10-09T15:20:16,Hyväksytty,1.1 2019_47_272,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aamun keskustelussa nousi esiin syytös edustaja Sipilää kohtaan siitä, että hän tarjosi asuntoaan eräälle hätäpakolaisperheelle, ja myös tarinan todenperäisyyttä on epäilty. Tämä sattuu sydämeeni, sillä tunnen hyvin tapauksen, josta ei turvallisuussyistä ole voinut kertoa enempää, ja vahvistan edustaja Sipilän tarinan todellakin ihan todeksi. Haluan kertoa tässä sen, että tämä perhe on tehnyt suuren palveluksen ja uhrauksen nimenomaan suomalaisille ja Suomelle, ja vetoan, että tätä tapausta ei enää käytettäisi edustaja Sipilää vastaan. [Välihuutoja keskustasta] Sitten kiintiöpakolaisista haluan sen todeta, että he edustavat nimenomaan tätä hallittua humanitääristä maahanmuuttoa. Kun KD oli hallituksessa, niin nostimme 300:lla kiintiöpakolaisten määrää, mutta emme hyväksyneet näitä sisäisiä siirtoja. Vetoaisin, että nyt laitettaisiin jäihin ne sisäiset siirrot, [Puhemies koputtaa] mutta tälle kiintiöpakolaispolitiikalle annamme tukemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-09T15:20:18,2019-10-09T15:21:26,Hyväksytty,1.1 2019_47_273,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla te, ministeri Ohisalo, lupasitte, että tällä hallituskaudella turvapaikanhakijoiden määrä laskee. Lupaus on sinänsä aika outo, sillä asiassa keikutaan käytännössä kolmen asian varassa: 1) Pitääkö itäraja? 2) Pitääkö länsiraja? 3) Karsitaanko houkutustekijöitä? Länsirajan suhteen hallituksen linja tuntuu olevan, ettei mitään voida tehdä, koska kansainväliset sopimukset. Itäraja puolestaan tuntuu vuotavan, mikäli Venäjä niin päättää. Kolmas kohta on riippuvainen hallituksen toimista, joilla houkuttimia ei kyllä karsita, vaan päinvastoin esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille halutaan antaa työlupia. Viime kaudella silloinen pääministeri Sipilä lupasi talonsa, nyt hallitus lupaa työlupia. [Välihuutoja] Mitä kaikkinensa tämä maksaa saati aiheuttaa sisäiselle turvallisuudelle, ja miten te aiotte torjua näitä aivan selkeitä uhkia ja ongelmia [Puhemies koputtaa] tai ylipäänsä vähentää turvapaikkaa hakevien määrää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-10-09T15:21:29,2019-10-09T15:22:37,Hyväksytty,1.1 2019_47_274,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp, Herr talman! Tack för ministerns presentation och för ett bra budgetförslag där den inre säkerheten får mera resurser.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-10-09T15:22:40,2019-10-09T15:22:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_275,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvostan kovasti edustaja Räsästä, ja arvostan kovasti myöskin edustaja Sipilää. Arvostin häntä myös pääministerinä kovin korkealle, mutta mielestäni on sinänsä aivan relevanttia, että otetaan esille tämä meidän vähän ikävä kokemuksemme siitä, että kun pääministeri sinänsä aivan hyvää tarkoittaessaan tuli luvanneeksi oman asuntonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön, niin siitä tuli Al-Jazeera-kanavan ykkösuutinen, ja kun on haastateltu silloisia Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita, niin lukuisat heistä mainitsivat nimenomaisesti tämän keskeisenä syynä sille, miksi he saapuivat nimenomaisesti Suomeen eivätkä jääneet esimerkiksi Ruotsin puolelle. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ministerien tulee olla hyvin varovaisia siinä, millaisia signaaleja he antavat maailmassa, jossa uutiset leviävät nopeasti. Ministeri Ohisalo, te olette ollut ajamassa jonkinnäköistä jälleen tilapäiseksi tarkoitettua taakanjakomekanismia, jossa turvapaikanhakijoita — ei siis turvapaikan saaneita vaan turvapaikanhakijoita — lennätettäisiin etelästä Välimereltä suoraan muihin EU-maihin. [Puhemies koputtaa] Onko tämä hanke jo kuopattu, ja onko ymmärretty, että se olisi omiaan kannustamaan myöskin lisääntyvään maahantuloon? [Leena Meri: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-10-09T15:23:48,2019-10-09T15:25:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_276,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Niin tässä salissa kuin hallintovaliokunnassakin on käyty paljon keskustelua turvapaikkaprosessien ongelmista ja Maahanmuuttoviraston resurssipulasta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi vuonna 2018 Maahanmuuttovirastolle peräti kuusi huomautusta lainvastaisesta menettelystä. Onkin tärkeää, että tässä talousarviossa hallitus osoittaa Maahanmuuttovirastolle 13 miljoonaa euroa lisää rahaa turvapaikka- ja oleskelulupien käsittelyyn. Tämä raha tulee tarpeeseen, jotta ruuhkia saadaan purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä. Lisäresursseilla haluamme varmistaa, että turvapaikkaprosessit ovat sujuvia ja että turvapaikanhakijoiden oikeusturva toteutuu. Kaikkien etu on, että tulevat turvapaikanhakijat pääsevät mahdollisimman pian opiskelemaan kieltä ja töihin, ja ennen kaikkea se on inhimillistä. On tärkeää, että pidämme kirkkaana mielessä tässäkin salissa, että Suomi on ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio. [Leena Meri: Ei siitä ole kysymys, ettei olisi!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-09T15:25:04,2019-10-09T15:26:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_277,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edelliset kahdeksan vuotta kahden hallituksen aikana olen saanut olla hallintovaliokunnan jäsen. Näitä hallintovaliokunnan kokouksia on johtanut perussuomalainen puheenjohtaja, ja erityisesti omalla kaudellani viimeiseksi puheenjohtajaksi jäänyt nykyinen varapuhemies hoiti tehtävän erinomaisen hyvin ja ansiokkaasti, ja ennen kaikkea näitä asioita hoidetaan yhdessä. Myös turvapaikkapolitiikka on viime kädessä eduskunnan käsissä. Hallitukset vaihtuvat, mutta eduskunta pysyy. Ja olen itse hyvin ylpeä siitä, että saan olla tämän hallituksen kansanedustajana viemässä turvapaikkapolitiikkaa johdonmukaisella tavalla eteenpäin, ja nämä tiukennukset, joita myös näihin asioihin on tehty, varmasti puoltavat paikkansa. Olisin samassa yhteydessä kiittänyt hallitusta ja ministeriä myös näistä poliisilisämäärärahoista. Mutta kysyn kuitenkin hälytyskeskuksesta. Hälytyskeskus viime kaudella tuli esiin työuupumuksen kautta. Työn määrä oli valtava ja työkavereiden määrä vähäinen. Onko tähän hälytyskeskustilanteeseen tulossa korjausta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-09T15:26:06,2019-10-09T15:27:11,Hyväksytty,1.1 2019_47_278,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Annetaan hallintovaliokunnan nykyiselle puheenjohtajalle, edustaja Purra.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_279,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tarkoitus ei tietenkään ole pizzan- ja kebabinpaistajista puhua ikävään sävyyn. Tämä ei ole moraalinen eikä kulinaristinen kannanotto, vaan taloudellinen [Mika Karin välihuuto] eli on tarkoitus puhua siitä, minkälaisesta maahanmuutosta Suomelle on mahdollisesti hyötyä. Mutta tänään olen useaan kertaan täällä kuullut nimenomaan keskustalaisten edustajien puoltavan työperäistä halpamaahanmuuttoa. Olenkin ihmetellyt, että ajatteko te mahdollisesti tällä hallituskaudella samanlaista systeemiä kuin joissakin EU-maissa, muun muassa Espanjassa, jossa laittomat maahanmuuttajat nimenomaan tekevät kaikki maatalouden työt, muun muassa venezuelalaiset espanjalaisilla tomaattipelloilla. Aikooko keskusta saada autioituvalle maaseudulle kenties väestön ulkomailta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-09T15:27:16,2019-10-09T15:28:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_280,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Meinasi mennä puhe uusiksi, kun on pakko vastata nyt arvoisalle hallintovaliokunnan puheenjohtajalle. Toistan edellisen puheenvuoroni. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Meillä menee yrityksiä muuten kiinni. Olisi hienoa, että te pääsisitte maakuntamatkalle Pohjois-Karjalaan tutustumaan vaikka niihin meidän yrityksiimme — muutamaan isoon metallialan yritykseen. Voin viedä teidät tutustumaan vaikka muutamalle marjatilalle, ja kertokaa tämä viesti siellä sitten heille. Sovitaanko näin? [Eduskunnasta: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-10-09T15:28:05,2019-10-09T15:28:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_281,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokemukseni mukaan nimenomaan pelko ja vieraan pelko saattaa aiheuttaa sellaista taloudellista kutistumista, mitä me emme Suomeen juuri nyt halua. Ja tämä pelottelu ja pizzanpaistajien ja kebabinpaistajien eriarvoistaminen tässä aiheuttaa sen, että moni muu, joka on esimerkiksi siivousalalla tai leikkaamassa ihmisten hiuksia, ajattelee todennäköisesti olevansa seuraavana jonossa, että heitäkin eriarvostettaisiin. Tämä tekee sen, että moni lapsi, jonka isä tai äiti on pizzanpaistaja, kokee koulussa, että nyt hänen isänsä ja äitinsä ammatista ei saisi tuntea ammattiylpeyttä. Tämä eriarvoistaa myöskin lapsia näissä kouluissa. Tämän on loputtava. Ensin puhutaan suomalaisista ahkerista, ja sitten puhutaan näistä pizzanpaistajista ja huomenna jostain muusta, niin ketkä tänne oikein kelpaavat töihin? Ihmettelen tätä kovasti. Ketkä ovat hyviä maahanmuuttajia, [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!] jos nämä [Puhemies koputtaa] töissä olevat maahanmuuttajatkin ovat huonoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-09T15:28:33,2019-10-09T15:29:42,Hyväksytty,1.1 2019_47_282,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun nykyisen hallituksen ministereiltä on monesti vaikea saada suoria vastauksia suoriin kysymyksiin, niin pääministeri Rinne vastasi edellisessä istunnossa yhteen kysymykseeni suoraan. Kysyin, miten kiintiöpakolaisten ottaminen vähentäisi spontaania turvapaikan hakua, ja pääministeri Rinne vastasi, ettei yhtään mitenkään. Jatkankin tätä kysymystä nyt sisäministerille, että jos kerran se ei siihen mitenkään auta, niin mistä syystä sitä kiintiöpakolaisten määrää sitten nostetaan? Mistä maista nämä lisätyt pakolaiset otetaan? Sisäministeriön tehtävä on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta. Meillä on oikeus saada tietoa näistä asioista. Rinne myös sanoi, ettei maahanmuuttopolitiikka muutu kovinkaan oleellisesti, mutta hallitusohjelman mukaan laittomasti maassa oleville annetaan työlupia ja perheenyhdistämisiä helpotetaan. Kumpi nyt pitää paikkansa, pääministerin puhe vai hallitusohjelman teksti? Mitä hallitus aikoo tehdä turvapaikkahakemusten aiheettomalle ja jatkuvalle uusimiselle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-09T15:29:43,2019-10-09T15:30:39,Hyväksytty,1.1 2019_47_283,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sisäministeri tarjoaa hyvin usein vastaukseksi sisäiseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, että poliisin määrää lisätään, olkoon sitten kyse maahanmuutosta, liikenteen valvonnasta, huumausainerikoksista tai vaikkapa ennaltaehkäisevästä toiminnasta, ja näin vastasitte myös kirjalliseen kysymykseeni liikennekuolemien vähentämisestä. Poliisin työtehtäviä on kuitenkin lisätty siirtämällä muun muassa tuomioistuimen tehtäviä poliisin hoidettavaksi sakkolakiuudistuksen myötä ja rikosperusteisten ajokieltopäätösten osalta. Ensimmäistäkään henkilötyövuotta ei kuitenkaan ole tullut paikkaamaan tätä tilannetta, vaikka tuomioistuimen puolelta henkilötyövuosia on kadonnut aika paljonkin — aikamoinen taikatemppu. Tämä on vain yksi esimerkki tilanteesta. Totuus on, että tämä lisäys sulaa olemassa olevaan rajuun resurssipulaan. Miten voitte kuvitella, että se riittää vastaukseksi joka kysymykseen ja joka paikkaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-10-09T15:30:41,2019-10-09T15:31:44,Hyväksytty,1.1 2019_47_284,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Purralle lohdutuksen sanana: tulen huomenna jättämään teidän allekirjoitettavaksenne alipalkkauksen kriminalisoinnin, joka on ehkä teidän vastauksenne siihen murheeseen ja sitä, mitä te haluatte. [Puhujan mikrofoni ei ole päällä — Puhemies: Mikrofoni, edustaja Myllykoski!] — No kiva, jos saa ottaa uusiksi. [Puhemies: Kyllä, saatte!] — Täytyy sanoa, että minun ääneni kuuluu ilman mikrofoniakin. On todella tärkeää, että me voimme pohtia sitä asiaa, että meillä alipalkkaukseen puututaan jyrkästi, ja minä toivon tukea siihen, kun huomenna meinaan sen lakialoitteen jättää kirjoitettavaksi alipalkkauksen kriminalisoinnista. Uskon, että koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä on siinä mukana. Ministerille haluaisin esittää kysymyksen, nyt kun budjetissa on hyvin tuotu esille, että poliisin voimia lisätään eli meille tulee niitä lisää. Oletteko keskustelleet ministeriössä, mitä se voi tarkoittaa alueellisesti? Miten meillä hälytysajat, vasteajat, nyt kun puhutaan Alavudesta, Kuopiosta ja niin edelleen: Kuinka tämä lisääntynyt resurssi jaetaan niin, että me Satakunnassakin voimme olla varmoja siitä, että meillä poliisi saadaan paikalle? Meillä Satakunnassa on tapahtunut se, että meillä on, [Puhemies koputtaa] voisi sanoa, jo kymmeniä virkoja lakkautettu ja siirretty Lounais-Suomeen, [Puhemies koputtaa] Varsinais-Suomeen. Haluatteko varmistaa, että meillä Satakunnassakin voidaan olla turvallisin mielin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-09T15:31:47,2019-10-09T15:31:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_285,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Helposti sisäisessä turvallisuudessa keskustelu lähtee maahanmuuttoon, ja varmasti osa sitä onkin, mutta tärkeä on muistaa myöskin, mitä kaikkea muuta sisäiseen turvallisuuteen liittyy. Yksi, mihin kiinnitän tietysti itse omaan taustaani peilaten huomiota, on huumausainerikollisuus ja huumausaineet ylipäänsä. Omassa työssäni vajaa 20 vuotta päihderiippuvaisten kanssa työskennelleenä olen nähnyt, että tilanne on mennyt koko ajan hullumpaan suuntaan. Entistä nuoremmat ihmiset, jopa lapset alkavat käyttää huumeita. Huumeitten kirjo on aivan valtava, se on jotain aivan toista kuin on ollut 20 vuotta sitten, 10 vuotta sitten. Me emme edes tunnista kaikkia aineita, mitä käytetään, tai sitä, mitä kautta ne tänne kulkevat. Täällä puhuttiin poliisin resurssien lisäämisestä tähän ongelmaan ja jopa siitä, että poliisien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota hoitoonohjaukseen. Onko tähän oikeasti riittämässä tulevaisuudessa resursseja, niin että voidaan tarttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen, tähän huumeongelmaan ja kaikkeen muuhun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-10-09T15:33:35,2019-10-09T15:34:40,Tarkistettu,1.1 2019_47_286,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Poliisien määrää ollaan lisäämässä, mutta miten, arvoisa ministeri, arvioitte poliisien määrän riittävyyttä? Edustaja Kilpi nosti täällä ansiokkaasti esiin sen, mihin poliisien aikaa kysytään, mutta mielestäni emme voi myöskään ohittaa tätä lukumäärää kokonaan. Tavoitteeksi ja minimitasoksi hallintovaliokunta on aikaisemmin asettanut 7 850 poliisia, ja ymmärtääkseni nyt tämän hallituskauden aikana ollaan pääsemässä 7 500 poliisiin. Keskustelin paikallisesti poliisin edustajien kanssa ja sain viestiä siitä, että poliisien määrä on jopa vähenemässä omalla alueellamme, vaikka esimerkiksi huumeongelma on selkeässä kasvussa ja resurssitarve samalla kasvaisi enemmänkin, vaatisi lisäresursseja. Muutenkin poliisien määrä Sisä-Suomessa on suhteellisesti pienempi kuin toisilla vastaavilla alueilla, sain kuulla. He vertasivat muun muassa Varsinais-Suomeen tässä. Kysyisinkin oikeastaan asettamatta nyt alueita vastakkain: miten varmistatte, että nämä lisäykset kohdentuvat oikeudenmukaisesti ja niille alueille, [Puhemies koputtaa] joilla on kipeä tarve?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-09T15:34:41,2019-10-09T15:35:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_287,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Otetaan vielä edustaja Juuso, ja sen jälkeen ministeri pääsee vastaamaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_288,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Terveisiä Torniosta. Olin 2015 seuraamassa sitä liikennettä, mikä Ruotsin puolelta Suomeen tuli, ja silloin näin, mitä hallitus teki, kun se laittoi varusmiehet kantamaan laukkuja. [Mika Kari: Ketä oli hallituksessa?] Minä kysyn: jos tämmöinen tilanne toistuu, niin onko hallituksella jonkunnäköinen hätätilasuunnitelma, mitä me teemme, vai lähetämmekö me taas varusmiehet kantamaan saapujien laukkuja? Muistutan myös siitä, että tämä reitti Ruotsista Suomeen, Haaparannan kautta Tornioon ja sieltä koko Suomeen, on tällä hetkellä pohjoisen suurin huumereitti ja huumeiden salakuljetus on poliisin mukaan lisääntynyt aivan valtavasti. Kun Tulli teki siellä tehostettua valvontaa kolmen kuukauden ajan silloin 2015 lopusta 2016 alkuun, niin huumeiden salakuljettajien määrät moninkertaistuivat. Siellä myöskin ihmissalakuljetuksista jäätiin kiinni. Kysyn: Millä tavalla hallitus on nyt huomioinut tämän? Onko sillä jotakin suunnitelmaa? Onko Tullille mahdollisesti tulossa lisää resursseja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-09T15:35:51,2019-10-09T15:37:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_289,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ja nyt annetaan ministerille mahdollisuus 2—3 minuutissa vastata näihin kaikkiin kysymyksiin — olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_290,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon edustajat! Kysymyksiä on tässä vähintään varmaan viisitoista, mutta aloitetaan nyt ensinnäkin vaikka siitä, mikä toistui monessa kysymyksessä, eli kuinka turvataan se, että poliisien määrä jatkossa todella nousee. Kun lisäresursseja tulee, se ei valu toimitiloihin, se ei valu ict:hen — tästä on selkeä yhteisymmärrys koko hallituksessa, mutta myös poliisiylijohtoa myöten siellä poliisin päässä. Eli todella niin, että henkilöstömäärää tällä kasvatetaan. Tämä vastaa nyt siis monen edustajan kysymykseen, muun muassa Myllykoski, Kärnä, Talvitie, Kilpi. Nyt on perustettu myös tällainen toimintavasteaikatyöryhmä, joka tulee antamaan esityksensä siitä, kuinka vasteajat jatkossa ovat toivottavasti mahdollisimman kohtuullisia, niin että joka puolella Suomea ihmisten luottamus turvallisuuteen ja turvallisuusviranomaisiin kasvaisi. Tästä on hyvin selkeä painopiste hallitusohjelmassa, erittäin tärkeä painopiste meille kaikille puolueille. Painotan myös sitä, että sisäisen turvallisuuden selontekotyö on käynnistynyt. Tämän selontekotyön aikana toivon saavani mahdollisimman paljon myös tutkittua tietoa siitä, miten turvallisuudentunne eri puolilla Suomea näyttäytyy tällä hetkellä. Tämä on asia, josta hallintovaliokunta on viime kaudella huomauttanut, ja tämä otetaan nyt erittäin tosissaan tässä työssä. Yksi kysymys on totta kai myös se, miten toimitilakustannukset ovat kehittyneet, ja tässä viitattiin terveellisiin ja turvallisiin toimitiloihin, joista hallitusohjelmassa linjataan. Senaatti-kiinteistöjen toimintaa ja tuottovaatimuksia on syytä tarkastella kriittisesti, jotta myöskään eri turvallisuusviranomaisten resurssit eivät valu sinne. Tässä ehkä on lisänä vielä se, että eri turvallisuusviranomaiset voivat myös toimitilojen osalta tehdä yhteistyötä. Esimerkkinä pelastus, poliisi ja Raja voivat myös käyttää yhteisiä toimitiloja, jolloin varmistetaan se, että ei ole niitä huonokuntoisia tiloja missään. Edustaja Holopaisen kysymykseen, mitä tehdään turvapaikkaprosessin laadun varmistamiseksi: Oikeusministeriön alla tällainen oikeusapu-uudistus on käynnistymässä, jos ei jo käynnistynyt. Turvataan se, että siellä prosessissa oikeusapu varmasti on kaikilla mukana, että tulkit varmuudella ovat laadukkaita ja auttavat ihmisiä prosessissaan, ja ylipäätään normaalit valitusajat myös palautetaan prosessiin. Tässä muutamia keinoja. Edustaja Rydmanille, joka kysyi suomalaisesta työstä EU:n puheenjohtajavaltiona: Meillähän Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lukee, että yhtäältä edistämme laajoja eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan suuntaviivoja. Common European Asylum System ‑paketin edistäminen on meidän työlistalla, mutta koska tiedämme, että uusi komissio vasta aloittaa työnsä ja luultavasti joutuu tämän paketin ottamaan uudelleen haltuun, ohjelmastamme löytyy myös ajatus siitä, että tällaisia väliaikaisia yhteistyömekanismeja edistetään. Puheenjohtajavaltiona Suomi pyrkii saamaan mukaan mahdollisimman paljon jäsenvaltioita siihen työhön. Kyse on siitä, että kukaan ei saa jäädä Välimerelle hukkumaan, kyse on ihmisoikeuskysymyksestä, ja eurooppalaiset valtiot kyllä ymmärtävät, että tässä täytyy yhdessä toimia. Eilisessä eurooppalaisten sisäministerien ministerineuvoston kokouksessa kolme ja puoli tuntia keskusteltiin yhdessä siitä, mitkä ne haasteet ovat, mitä eurooppalaiset valtiot tällä hetkellä maahanmuutossa kohtaavat, ja erityisesti esille nousi muun muassa Kreikan ja Kyproksen tilanne. Siellä turvapaikanhakijoiden määrä on noussut erittäin kovasti, ja siinä tämä keskisen Välimeren reitti on toinen kysymys. Meillä on aika monta haastetta eurooppalaisessa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa, ja näitä kaikkia täytyy yhdessä ratkoa. Mitään jäsenvaltiota ei voida jättää yksin näissä asioissa. — Vielä olisi paljon vastauksia. Jatkanko vai jatkanko seuraavalla kierroksella? [Ben Zyskowicz: Täällä olisi paljon kysymyksiä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-09T15:37:13,2019-10-09T15:41:16,Hyväksytty,1.1 2019_47_291,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Jatketaan seuraavalla kierroksella. Täällä on paljon kysymyksiä vielä, ja annetaan puheenvuoro edellisen hallituksen sisäministerille edustaja Mykkäselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_292,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, on aivan hyvä, jos yritetään muodostaa eurooppalaisia ratkaisuja. Sitä työtä teimme jo viime ja toissa vuonnakin, mutta sisältökin ratkaisee. Olisin erittäin varovainen mekanismeissa, joissa jaetaan — väliaikaisesti tai vapaaehtoisestikaan, oli niissä enemmistö tai vähemmistö mukana — turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole välttämättä turvapaikan tarpeessa, sitä emme tiedä. Jos tällainen päätös tehdään, keskustalaiset — oli siinä enemmistö muuten mukana tai ei — niin se on valitettavasti samalla myyntiargumentti salakuljettajille, jotka näitä matkoja järjestävät. Mutta olin tyytyväinen täällä muun muassa edustaja Heinäluoman mainitsemaan, että palautukset ovat prioriteetti ja ne pyritään toimeenpanemaan. Yksi tärkeä asia tässä on se, että kun meillä ympäri Eurooppaa on kielteisen päätöksen saaneita, jotka häviävät järjestelmästä, niin viime helmikuussa päätimme, että ryhdytään käyttämään ilmoittautumisvelvollisuutta, esimerkiksi kerran viikossa, tällaisten lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden kohdalla. No, se päätös on tainnut nyt hukkua uuden hallituksen listoilta. Teillä on tekninen valvonta tulossa: Koska se tapahtuu? Tuleeko jalkapannat vai mitä? Toinen asia: Jos halutaan hallintaan uusi maahanmuuttoaalto, [Puhemies koputtaa] jos sellainen tulisi, miksi ette ole edistäneet [Puhemies koputtaa] rajamenettelyn käyttöönottoa, jonka helmikuussa myös linjasimme yhdessä silloisten hallituskumppanien kanssa? Eli että [Puhemies koputtaa] vastaanottokeskukset perustettaisiin rajavyöhykkeille ja sieltä tullaan eteenpäin ainoastaan, jos saa oleskeluluvan, [Puhemies koputtaa] ja muuten jäädään sinne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-09T15:41:23,2019-10-09T15:42:44,Hyväksytty,1.1 2019_47_293,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Äräde talman! Meidän perheessä asui kolme vuotta sitten vuoden ajan kolumbialainen 16-vuotias äärimmäisen lahjakas Santiago, kaveri, joka oli Kolumbian matematiikkamaajoukkueen jäsen. Hän oppi muutamassa kuukaudessa ruotsin kielen, kuuden kuukauden jälkeen suoritti pitkät matikat ja fysiikat ruotsiksi ylioppilaskokeessa [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] ja olisi halunnut jatkaa opintojaan Helsingin yliopistossa, jonne hänet toivotettiin itse asiassa tervetulleeksi. Mutta koska polku olisi tapahtunut muutaman kuukauden avoimen yliopiston jakson jälkeen, niin Migri sanoi ”ei” vedoten edellisen hallituksen päätökseen, joka teki tällaisen subjektiivisen harkinnan mahdottomaksi. Tällä hetkellä hän opiskelee kahta tutkintoa Ruotsissa, opettaa siellä muutaman vuoden opiskelun jälkeen ja saattaa hyvinkin saada sen unelmansa eli fysiikan Nobelin palkinnon, jos jatkaa tätä samaa rataa. Silloin hän tekee sen Ruotsin nimissä. Arvoisa hallitus! Hyvä ministeri, miten me voisimme luoda sellaisen järjestelmän, [Puhemies koputtaa] joka paremmin huomaisi tällaiset selvästi maan edun mukaiset tapaukset? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-10-09T15:42:46,2019-10-09T15:43:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_294,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on kymmeniä kuntia kriisissä, ja joka päivä tulee lisää. Taloudellinen tilanne heikkenee jatkuvasti ja samaan aikaan uusi siirtolaiskriisi on tulossa. Se on tulossa. Se on tulossa sen takia, koska me olemme niin avokätisiä täällä, me kerromme heille, että tervetuloa. Ministeri Ohisalo, mistä hallitus löytää rahaa mahdollisen uuden siirtolaiskriisin alkaessa? Eli toisin sanoen: tuleeko Suomen kunnille velvollisuus toimia koko maailman sosiaalitoimistona samaan aikaan, kun kuntien tärkeimmät ja lakisääteiset palvelut rapautuvat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-10-09T15:43:59,2019-10-09T15:44:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_295,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kolmen poliisin isoveljenä iloitsen siitä, että kenttäpoliisien vahvuus nousee 7 500 henkilötyövuoteen. Ne on kohdistettava ensisijaisesti heikoimmille palvelutason alueille. Poliisin paikalle saapuminen vie kotikunnassani Reisjärvellä liian kauan. Se tuo turvattomuuden tunnetta ja horjuttaa ihmisten uskoa viranomaisiin. Poliisille on kertynyt uusia tehtäviä esimerkiksi nettityössä. Järjestäytynyttä rikollisuutta on hakeutunut poliisin heikommille palvelutason alueille. Maaseudulla, seutukaupungeissa tarvitaan uusia poliisin virkoja. Kysyn ministeriltä: tuleehan harvaan asutuille seuduille lisää poliiseja, vaikka Poliisihallitus liputtaa vähän kasvukeskusten puolesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-09T15:44:52,2019-10-09T15:45:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_296,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Lisää aiempia sisäministereitä. Edustaja Risikko.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_297,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä monista hyvistä esityksistä, mitä tälläkin sektorilla on, koska kyllä se on ihan totta, että poliisien määrän lisääminen on erinomaisen hyvä asia. Sitten tietysti pidetään huolta myös hätäkeskuksesta, niin kuin täällä on tullut esille, ja sitten myöskin tuosta Rajavartioston tilanteesta, ja totta kai pelastustoimesta myöskin, hyvä niin. Mutta sitten viittaan siihen, mitä täällä edustaja Lindénkin jo peräänkuulutti elikkä sitä ennalta ehkäisevää työtä. Aivan niin kuin te olette pitäneet yllä myös syrjäytymiskeskustelua — sehän oli silloin sisäisen turvallisuuden strategiassa, linjattiin, että se on meidän suurin uhka, ja olette hienosti ylläpitäneet sitä keskustelua — niin nyt jos mietitään sitten sitä, että millä me ennalta ehkäisisimme näitä, koska silloin kun poliisi tulee paikalle, silloin on jo jotain sattunut ja meidän pitäisi pyrkiä estämään niitä. Elikkä se tiedonkulku esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sisäasiainministeriön virkamiesten välillä: toivon, että jatketaan sitä hyvää työtä, mikä viime kaudella käynnistettiin. Sitten tästä turvapaikkapolitiikasta: [Puhemies koputtaa] jos ystävällisesti voisitte kertoa sen, että mikä se taakanjakomekanismi on, johon Suomen pitää ottaa kantaa, lyhyesti meille se, koska siitä on nyt vähän [Puhemies koputtaa] epäselvyyttä ja mikä on siihen Suomen kanta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-09T15:46:00,2019-10-09T15:47:15,Hyväksytty,1.1 2019_47_298,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Poliiseja ja hätäkeskuspäivystäjiä tullaan lisäämään. Se on hyvä suunta. Haluaisin kysyä ministeriltä, onko tästä apua siihen, että Suomi on Euroopan turvattomimpia maita naisille. Suomi on saanut jatkuvasti huomautuksia hälyttävästä lähisuhdeväkivaltatilanteestamme. Amnesty ja YK nostavat säännöllisesti esiin Suomen lähisuhdeväkivaltatilastot ja riittämättömät tukipalvelut, kuten turvakotipaikkojen vähyyden. Poliisien lisäksi tämä ilmiö on tunnistettava paremmin neuvoloissa, kouluissa ja terveydenhuollossa. Ongelmaksi tiedetään muun muassa hyssyttely ja väkivallan hyväksymisen kulttuuri. Perheen piirissä tapahtuvia asioita pidetään Suomessa edelleen yksityisinä. Moni väkivallanteko jätetään ilmoittamatta, kun se tapahtuu lähipiirissä. Lähisuhdeväkivalta koskettaa myös aivan liian monia lapsia. Joka neljäs uhreista on alaikäisiä. Kysynkin: miten sisäministeri aikoo edistää naisten ja lasten turvallisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-09T15:47:19,2019-10-09T15:48:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_299,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Yhdyn monien muiden edustajien tavoin näihin kiitoksiin ministerille ja hallitukselle näistä poliisien määrien lisäämisestä. On ollut hyvin pitkään jo hallintovaliokunnassakin keskustelussa, että poliisien lukumäärä pitää saada nousemaan. On varsin tärkeää, että kansalaisten turvallisuudentunteeseen voidaan vaikuttaa, ja siinä on aika keskeisenä asiana tämä poliisien näkyvyys ja poliisien läsnäolo eri puolilla maata tasaisesti. On hyvin paljon uutisoitu nyt siitä, että ajat poliisin paikalle tuloon ovat hyvin pitkiä suurimmassa osassa maata. Kysyisinkin ministeriltä niin kuin tässä aiemminkin jo kysyttiin: Millä keinoilla pystytään varmistamaan se, että nämä lisäpoliisivirat tulevat niille heikomman palvelutason alueille elikkä käytännössä tuonne syrjäisille maaseutualueille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-10-09T15:48:25,2019-10-09T15:49:21,Hyväksytty,1.1 2019_47_300,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Pohdin ainoastaan yhtä asiaa tässä, nimittäin tämä pääluokka on hyvin työvoimavaltainen. Täällä budjetissa huomataan se, että Hätäkeskuslaitosten toimintamenot ‑kohdassa on tämä kohta henkilöstön jaksamisesta ja siellä hätäkeskuslaitoksen henkilöstön poissaolot ovat 16 päivää henkilötyövuotta kohti — itse asiassa viime vuoden toteutuma on ollut 16,2. Kuitenkin siellä on yli 600 henkeä töissä. Muissa luokissa, muun muassa poliisien osalta, oli alle 10 selkeästi. Miten tätä oikein pystyisi kehittämään, niin että hätäkeskushenkilöstö jaksaisi siellä työssä ja pystyisi toteuttamaan sitä työtä, mitä he tekevät? Koska on hyvin hankala tilanne, jos näin paljon on poissaoloja. Sieltä tulisi jopa 10 henkilötyövuotta lisää, jos pystyttäisiin painamaan sinne 10 päivään enintään nämä poissaolot henkilötyövuotta kohti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-09T15:49:21,2019-10-09T15:50:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_301,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille. Ja kiitos siitä, että poliisiammattikorkeakoulu toimii täydellä teholla — 400 poliisia on sisällä. Tehän jatkatte tätä linjaa, mitä ministerit Orpo, Mykkänen ja Risikko ovat panneet alulle. Liian suurten leikkausten jälkeen viime kaudella todettiin, että poliisien määrää pitää lisätä. Se on hienoa. Mutta se on pettymys, että hallitusohjelmassa ja tässä kirjassa lukee, että vain 7 500 poliisia on tässä Suomen tasavallassa. Perjantaina 5.4. ennen vaaleja kaikkien teidän edustajat antoivat turvallisuuslupauksen, josta löytyy myös tallenne, jossa te lupasitte 7 850 poliisia tähän tasavaltaan. 350 poliisia jää siis uupumaan. [Leena Meri: Se siitä vaalilupauksesta!] Elikkä valitettavasti tätäkään lupausta ei ole pidetty. Silloinen kansanedustaja, nykyinen valtiosihteerinne Olli-Poika Parviainen oli antamassa teidän edustajananne tätä turvallisuuslupausta. [Puhemies koputtaa] Ja valitettavasti se nyt ei toteudu. Miksi näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-10-09T15:50:29,2019-10-09T15:51:36,Hyväksytty,1.1 2019_47_302,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on jo vuosia kiinnittänyt huomiota poliisien määrän suhteelliseen vähyyteen ja samaan aikaan erilaisiin turvallisuustilanteissa tapahtuneisiin muutoksiin, mikä yhdistelmänä on luonnollisesti huonoin mahdollinen. Te, edustaja Tolvanen, tiedätte itsekin hyvin sen, että poliisiammattikorkeakoulut tuottavat tietyn määrän uusia poliiseja niihin virkoihin, joita valtio ja hallitus perustavat. Joten tämä ei ole mitään pikaratkaisu, minkä tiedän edustaja Tolvasen kokeneena poliisimiehenä tietävän itsekin. Ei ole löydettävissä pikaratkaisua. Mutta se polku, jonka hallitus on ottanut, on se polku, johonka, edustaja Tolvanen, teidän ollessanne hallituspuolueen kansanedustaja, teidän hallituksenne ei pystynyt. Vuonna 15—16 hallitus oli vähentämässä muun muassa talousrikostutkintaan liittyviä resursseja. Ja en halua muistella niitä aikoja, vaan haluan kannustaa [Välihuutoja] niin hallitusta kuin oppositiota yhdessä etsimään polkua, jolla se 7 850 tulee vielä täyttymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-09T15:51:38,2019-10-09T15:52:42,Hyväksytty,1.1 2019_47_303,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun aloitin hallintovaliokunnassakin, niin muistan, että vuonna 2014 poliiseja valmistui 47 vuodessa. [Mika Kari: Juuri näin, juuri näin!] Eli ensimmäisinä töinä oli pakko laittaa satsauksia sinne Poliisiammattikorkeakouluun ja nostaa ne luvut niin suuriksi, jotta me voimme sitten päästä sinne pidemmälle aikavälille. Mutta, kuten tiedetään, tämä sali on jakanut jo vuodesta 2010 asti sen, että poliisien resurssit ja pitkän aikavälin suunnitelmat olisi tuotava tähän saliin päätettäväksi ja se yhteinen polku laitettavaksi, ja on tietenkin tärkeää, että sinne päin edetään. Mutta on myönnettävä, että 7 500 ei ole se 7 850, mikä luvattiin. Mutta vielä tästä EU:n politiikasta, tästä laivanjakomekanismista. Politiikassa harvoin mikään on niin pysyvää kuin väliaikainen. Politiikassa tehdään ratkaisuja, että tämä on nyt vain väliaikainen vero tai tämä on vain väliaikainen joku ja sitten siitä, ohhoh, tuleekin myöskin pysyvää. [Puhemies koputtaa] Tästä olisin ministereiltä vielä kysynyt samaten kuin edustaja Risikko ja Mykkänen tässä äsken. Että jos voisitte vielä tiivistää, mikä tämä laivanjakomekanismin tilanne on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-09T15:52:44,2019-10-09T15:54:07,Hyväksytty,1.1 2019_47_304,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ja nyt vielä edustaja Purra ja sitten ministeri. [Välihuuto] — Ahaa ei ollut. No sitten päästään ministerin vastauspuheenvuoroon saman tien. [Hälinää],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_305,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Kiitos, arvon edustajat, hyvistä kysymyksistä ja pohdinnasta, myös evästyksistä tuleville ajoille. Nyt niihin kysymyksiin, joihin en ehtinyt ensimmäisellä kierroksella vastata, muun muassa edustaja Räsäselle kiintiöpakolaisjärjestelmästä. On todella niin, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin toimivaa. Tämä on, esimerkkinä, yksi niistä mekanismeista, kun puhutaan siitä, että ihmisten ei tarvitsisi tulla laittomin keinoin Euroopan unionin alueelle. Jäsenvaltiot yhdessä painottavat tätä kiintiöpakolaisjärjestelmää, jossa tiedetään varmuudella, että nämä ihmiset ovat erittäin vaikeassa asemassa. Suomi tässä on nyt nostamassa sadalla, 750:stä 850:een. Ja hallitusohjelmakirjaus kuuluu niin, että jos turvapaikanhakijoiden määrä laskee, niin kiintiöpakolaisjärjestelmää voidaan arvioida ylöspäin, ja tässä 1 050 on se yläraja, jota tässä hallituksessa voimme myös tarkastella. Edustajilla kysymyksiä Hätäkeskuslaitoksesta — tärkeä kysymys, ja muun muassa tähän jaksamiseen liittyvä erittäin hyvä huomio. Tämä asia on pantu merkille ja varmaan pidemmän aikaa kyllä ollut tiedossa. Hätäkeskuspäivystäjiä on nyt tulossa lisää. Tämän budjetin myötä ylipäätään määrärahalisäystä on suoraan tulossa, jotta saadaan lisää henkilöstöä, mutta myös Pelastusopistolle osoitetaan lisäresursseja, jotta voidaan kouluttaa uusia hätäkeskuspäivystäjiä. Erittäin tärkeätä, tämä. Sen lisäksi oli kysymys edustaja Viljasella tästä ennaltaehkäisyn näkökulmasta; myös edustaja Risikon puheenvuorossa tämä nousi. Kyse on nimenomaan siitä, että jos ihmiset jäävät yhteiskunnan reunoille ja ulkopuolelle, se on myös yhteiskunnallisen turvallisuuden uhka monella tavalla, ja sen takia meidän täytyy siihen yhdessä kyetä puuttumaan. Kyse ei ole pelkästään enää silloin sisäministeriön alasta, vaan nimenomaan, kun ajatellaan hallitusohjelmaakin, puhutaan ilmiöpohjaisuudesta. Syrjäytymisen, eriarvoisuuden ehkäisytyö kuuluu oikeastaan ihan kaikille ministeriöiden toimialoille. Oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä muun muassa tätä kysymystä tarkastelemme, mietimme kuinka poliisissa, esimerkkinä, ennalta estävä työ on nimenomaan sellaista, jonka kautta ohjataan muihin palveluihin ihmisiä, jotka niitä muita palveluita tarvitsevat, että ei ole niin, että ainoa keino päästä viranomaisen avun piiriin on soittaa Hätäkeskukseen. Se ei saa olla niin. Ja oikeastaan ajattelen myös palata vielä siihen sisäisen turvallisuuden selontekotyöhön, että osana sitä myös täytyy tämän ennaltaehkäisyn kulman olla erittäin vahvana. Niihin poliisien lisämäärärahoihin: siellä on keskusteltu siitä, kuinka nimenomaan tänne ennalta estävän työn puolelle tätä lisäpanostusta tulee. Kysymyksiin siitä, riittääkö tämä poliisien määrän lisäys: minun mielestäni ei riitä. Uskon, että tässä salissa jaetaan se ajatus, kuten edustaja Kari hyvin sanoi, että tämä on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että poliisien määrä kasvaa, se ei laske. [Mika Kari: Pitkästä aikaa!] Eli tämä on tärkeä askel nimenomaan siihen, että nyt se muutos tapahtuu, ja tästä eteenpäin toivon, että jokainen puolue, joka hallituksessa on, pysyy samalla linjalla ja tulee jatkamaan sitä poliisien määrän nostamista. Mutta painotan vielä todella tässä sitä, että, esimerkkinä, tämä toimitilakysymys täytyy saada kuntoon, jotta ne määrärahat eivät valu sinne toimitiloihin silloin. Edustaja Adlercreutzille opiskelijoiden oleskeluluvista: tärkeä huomio, ja paljon puhuttaa myös julkisuudessa se, että kaikki me haluamme nostaa työllisyysastetta, me haluamme, että ihmiset tekevät töitä tässä maassa. Ei pidä turhaan estää ihmisten toimeliaisuutta, ja hallitusohjelmaanhan on kirjattu tärkeä tavoite siitä, että opiskelijat saavat koko opiskeluajaksi ja vielä valmistumisen jälkeen kahdeksi vuodeksi sen oleskeluluvan. Tämä helpottaa jo itsessään sitä, että osaajia täällä Suomessa pysyisi pidemmän aikaa. Monta kysymystä, mietin vielä mistä aloitan. No, ehkä kysymys vielä siitä, miten eri alueilla todella turvataan se turvallisuudentunne. Tämä toimintavasteaika-työryhmä tulee vastaamaan siihen myöhemmässä vaiheessa. Vielä en pysty ottamaan kantaa, miten tässä tämä alueellisuus näyttäytyy ja miten siihen yhdessä suhtaudumme, mutta ajattelen, että tämä hallitusohjelma on koko Suomen hallitusohjelma, se turvaa ihan jokaisen suomalaisen turvallisuudentunnetta eri puolilla maata. Siitä lähdetään, että se turvallisuudentunne kasvaa, ja sen takia toivon myös saavani tutkimustietoa tällä hetkellä ihmisten kokemasta turvallisuudesta osaksi sitä sisäisen turvallisuuden selontekotyötä. Kysymyksiä siitä, onko Suomi varautunut ja valmistautunut, jos tulisi tilanne, että vuoden 2015 tai 16 tapahtumat olisivat uudestaan päällä: Kyllä, Suomi on varautunut monin tavoin paremmin kuin silloin aikaisemmin oltiin. Uskon, että ne vuodet ovat opettaneet Suomelle monessa, ja totta kai jatkuvasti on tarpeen päivittää myös niitä suunnitelmia. Ehkä ylipäätään loppukaneettina voin todeta sen, että Suomi EU:n puheenjohtajavaltiona edistää eurooppalaisissa keskusteluissa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Se on myös kysymys, johon tämä hallitus on yhdessä sitoutunut: että oikeusvaltioperiaate kaikessa toteutuu. Oikeusvaltiosta ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. [Eva Biaudet: Kyllä!] Sitä emme voi sanoa, onko kaikilla sitten oikeus saada sitä turvapaikkaa, mutta silti me emme voi laittaa rajojamme kiinni. [Leena Meren välihuuto] Me voimme toimia monin keinoin siinä, miten ylipäätään viranomaiset ovat valmistautuneita erilaisiin tilanteisiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-09T15:54:16,2019-10-09T16:00:00,Tarkistettu,1.1 2019_47_306,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Tämä hallitus lisää ihmisten hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys edistää erityisesti hallitusohjelman sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Toimeentulon turva ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat hyvinvointia ja luottamusta siihen, että jokaisesta pidetään huolta. Me haluamme, että kaikki pysyvät mukana. Talousarvioesitys parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. Tämä näkyy muun muassa perusturvan, pientä eläkettä saavien eläkkeiden, lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen ja elatustuen korotuksissa. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Aikaisemmasta kansaneläkkeen tasokorotuksesta on kulunut aikaa jo yli kymmenen vuotta. Eläkkeiden korotuksesta aiheutuvat kustannukset julkiseen talouteen ovat nettona 183 miljoonaa euroa. Perusturvaan eli työttömyysturvan päivärahaan ja työmarkkinatukeen, vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin tehdään 20 euron korotus. Tästä aiheutuvat kustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa. Yksinhuoltajille tarkoitettu lapsilisäkorotus sekä neljännestä ja siitä seuraavista lapsista maksettava lapsilisä nousevat 10 eurolla. Samalla yksinhuoltajan perusosan korotusta toimeentulotuessa nostetaan noin 20 eurolla, jotta lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotukea saavat yksinhuoltajaperheet. Elatustukea korotetaan 7 eurolla. Näihin uudistuksiin on varattu yhteensä reilut 36 miljoonaa euroa. Etuuksiin myöskin tehdään normaalisti indeksikorotukset. Arvoisa puhemies! Nämä panostukset sosiaaliturvaan vähentävät köyhyyttä. Koko talousarviossa tehtävien muutosten myötä pienituloisuus alenee arviolta noin 0,3 prosenttiyksikköä 13 prosenttiin ja köyhyysriski poistuu noin 18 000 ihmiseltä. Arviolta noin 3 800 kotitaloudelta poistuisi tarve hakea toimeentulotukea. Erityisen iloinen olen siitä, että tämä hallitus purkaa epäoikeudenmukaisen aktiivimallin. Tämä parantaa osaltaan myös työttömien perusturvaa, kun aktiivimallin leikkuri ei enää vähennä jatkossa korvauksen määrää keneltäkään. Käynnistämme nyt syksyllä myös laajemman sosiaaliturvauudistuksen, ja sen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta selkeä ja toimiva sosiaaliturva, joka takaa riittävän perusturvan kaikissa elämäntilanteissa. Uudistaminen liittyy työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen, etuuksien yhtenäisiin käsitteisiin, tasoihin ja maksuaikoihin sekä sosiaaliturvaan kuuluvien palveluiden parantamiseen. Tämä sosiaaliturvan uudistus tehdään parlamentaarisessa komiteassa yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Sosiaaliturvauudistuksen sekä STM:n toisen ison uudistuksen, sote-uudistuksen, valmistelemiseen on varattu ministeriölle lisäresursseja ensi vuodelle yhteensä 1,2 miljoonan euron verran. Hallituksen tavoitteena on maailman paras työelämä, jossa jokaisen tiedot ja taidot voivat olla käytössä. Työllisyys- ja työhyvinvointitavoitteiden saavuttamista tuetaan STM:n budjetissa muun muassa osatyökykyisille suunnatulla työkykyohjelmalla, Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla sekä jatkamalla palkkatuen rahoittamista työttömyysetuusmäärärahoista. Yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toteutettavaan osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus on 4,5 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseen on varattu miljoona euroa vuodelle 2020. STM:n hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2020 on 14,8 miljardia euroa, joka on runsas neljäsosa valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on 256 miljoonaa euroa vuoden 2019 varsinaista talousarviota pienempi. Menojen lasku aiheutuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentymisestä. Arvoisa puhemies! Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru jatkaa tästä sosiaali- ja terveysministeriön talousarvion esittelyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-10-09T16:00:12,2019-10-09T16:05:52,Tarkistettu,1.1 2019_47_307,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Sitten seuraavaksi ministeri Kiuru, esittelypuheenvuoro 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_47_308,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministerikollega Pekonen tässä jo totesi, pääluokkamme osuus valtion talousarviosta on 14,8 miljardia euroa eli noin neljännes, ja sillä edistetään nimenomaan sosiaalisen kestävyyden tavoitetta — todella iso ja tärkeä tavoite, joka toteutuu myöskin tässä sisällössä. Tarkoituksena on siis vahvistaa sosiaaliturvan kokonaisuutta, joka koostuu palveluista ja riittävästä toimeentulon turvasta mutta viime kädessä erityisesti siitä, että hallitus on päättänyt investoida ihmisiin. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio tukee siis isompaa hyvinvointitalouden ideaan perustuvaa hallituksen politiikkaa. Päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen ja turvaaminen kaikille. Me uskomme, että myös taloutta vahvistetaan nimenomaan investoimalla sellaisiin toimintamalleihin, instituutioihin ja rakenteisiin, jotka lyhyellä ja pitkällä aikavälillä luovat edellytyksiä hyvinvoinnille, hyvälle elämälle sekä kestävälle yhteiskunnalle. Hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän ja hyvinvoivan talouden perusta niin työntekijöinä, osaajina kuin yhteisömme jäseninä. Palvelujärjestelmän tavoitteena tulee olla edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä, sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Osalla väestöstämme nämä tavoitteet toteutuvat jo hyvin, mutta osalla palveluiden tarve olisi erilaista kuin tosiasiallinen käyttö, ja saatavilla oleva palvelu ei aina vastaa myöskään niihin tarpeisiin, joten kyllä linjattavaa riittää varsinkin, kun Suomen perustuslain mukaan jokaisella pitäisi olla oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tässä salissa tuo perustuslain 19 §:n viesti on tullut viime vuosina kuuluisaksi. Sitä on pidetty jopa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen esteenä, vähintäänkin sen hidasteena. Me lähdemme hallituksessa toisenlaisesta lähtökohdasta. Tässä talousarviossa nimenomaan todistetaan, että tuo pykälä velvoittaa meitä kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluita ja osoittamaan palveluihin myös lisää rahaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen on tosiasiassa kyllä — niin kuin on sanottukin — painottunut vahvasti hallinnon rakenteisiin. Perustason merkitystä on korostettu mutta samaan aikaan peruspalveluista leikattu, eikä se varmasti ole lisännyt ihmisten luottamusta sote-uudistukseen. Pyrimme omalla toiminnallamme palauttamaan tätä luottamusta ja toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä sisällöllisenä että rakenteellisena hankkeena jo ensi vuodesta alkaen. Tätä kautta erityisesti sote-uudistus sisällöllisenä uudistuksena käynnistyy tällä kertaa peruspalveluita vahvistamalla jo heti ensi vuoden alussa. Sosiaali- ja terveyspalveluita parannetaan siis esimerkiksi hoitotakuuta ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmentämällä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja parantamiseen kohdennetaan erikseen ylipäätään tulevaisuuden sote-keskuksien vahvistamiseksi 97 miljoonaa euroa, jonka tarkoituksena on myöskin säteillä kaikkiin niihin keskeisiin asioihin, joissa parannuskohteita on. Näitä on hyvä luetella muun muassa mielenterveyden puolelta. Niin kuin totesin, vanhustenhuoltoa kehitetään systemaattisesti niin, että suunnitelmallisesti puututaan laiminlyönteihin ja tarjotaan niihin parempia ratkaisuja. Myöskin on todettava, että työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen tulee lisää valtion tukea ja myöskin kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin on varattu rahoitusta sekä Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen toteuttamiseen että myöskin perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukemiseen, ja onpa perusteilla jopa vanhusasiainvaltuutetun virka, jota on pitkään odotettu. Yksi keskeinen hallitusohjelman tavoite on ollut lapsien ja perheiden palveluiden vahvistaminen, ja sitä kautta lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkoa on luvassa, lapsistrategian valmisteluun on varattu rahoitusta, turvakotien toimintaan ja päihteitä käyttävien äitien hoitoon on lisää rahoitusta tarjolla, kuten myös lastenasiaintaloille. [Sari Sarkomaa: Päihdeäitien rahoitusta leikataan!] Yli 16-vuotiaiden seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksille perustetaan myös satelliittikeskuksia. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi on todettava, että myöskin terveysalan kasvua tuetaan erilaisin toimin sekä vahvistamalla tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, osaamiskeskittymiä että pitämällä huolta siitä, että myöskin tietojen käyttöä hallinnoivalla lupaviranomaisella olisi resursseja, ja tätä kautta viimeinen, ehkä hyvä, pitkään odotettu uutinen tässä salissa on se, että myöskin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvauksiin varataan rahoitusta ja rokotusohjelmaa laajennetaan. Siinä nyt joitakin esimerkkejä siitä, millä tavalla ensi vuonna investoidaan ihmisiin sillä ajatuksella, että nyt investoinnit kantavat, sillä myöhemmin ihmiset voivat enemmän hyvin [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta korjaavia palveluita ja toimeentuloturvaa ja muuta tukea tarvitaan vähemmän. [Puhemies: Aika!] Investoinnit kannattavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-09T16:05:56,2019-10-09T16:11:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_309,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Sitten mennään debattiin. Pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_310,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille. Arvoisat ministerit, viime kaudella olimme siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa yhdessä tekemässä tärkeää työtä sen eteen, että saamme vanhuksille hyvää hoitoa. Yhteinen tahtotila on ollut se, että mitoitus tarvitaan sinne hoivahenkilöstölle, hoitajamitoitus. Nyt kuitenkin, kun teillä on kaikki avaimet ollut kädessänne, te olette kyllä tuomassa sen mutta vasta 2023, joka on auttamattomasti liian myöhään. Me tiedämme kaikki, että hoitajia tarvitaan juuri nyt, niitä auttavia käsiä sinne. [Timo Heinonen: Juuri näin!] Minkä ihmeen takia te otatte tällaisen viivytyksen tähän ja aivan kuin siimaa antaen pidättelette tämän tärkeän asian kanssa? Hoitajamitoituksen on tultava voimaan heti, ja se on mahdollista myös toteuttaa, se on koulutuspolitiikkaa. Ja toki olette tuomassa hoiva-avustajat mukaan hoitotyön kentälle, heidät lasketaan myös mitoitukseen, hehän tulevat olemaan siellä mukana. Kysyn: Miten te tämän teitte? Miten te saitte SuPer-liiton ja Tehyn myös mukaan siihen, että ammattihoitajien [Puhemies koputtaa] koulutustasoa lasketaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T16:12:06,2019-10-09T16:13:11,Hyväksytty,1.1 2019_47_311,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin pitää kiittää ministereitä, että näillä esityksillä nostetaan merkittävä määrä ihmisiä pois köyhyydestä. Esimerkiksi tämä aktiivimallin peruminen on äärettömän tärkeä arvovalinta verrattuna edellisen hallituksen toimiin. Kuten ministeri Kiuru toi esille, tässä selvästi panostetaan ihmisiin. Viittasitte tähän tulevaan sote-uudistukseen. Mielestäni on tärkeää, että nyt se markkinamalli on heitetty romukoppaan ja nimenomaan otetaan ihminen ja ihmisten palvelut keskiöön. Erittäin lämpimästi katsonkin näitä merkittäviä panostuksia perusterveydenhuoltoon ja erityisesti tähän hoitotakuuseen, joka on äärettömän tärkeä paljon palveluita tarvitseville ihmisille. [Timo Heinonen: Niitä odotellessa!] Sitten näihin ikäihmisten palveluihin. Olen hämmästyneenä kuunnellut kritiikkiä, mitä täällä on esitetty. Tässä on nyt selvä tahtotila, ja nämä ovat koulutuskysymyksiä ja muita, mutta tämä hallitus sentään toteuttaa tämän. Edellisellä kaudella on vain leikattu ja heikennetty, ja siinä mielessä tuen ministerin toimia, että eteenpäin ja oikeansuuntaisesti toimitaan. [Timo Heinonen: Ei tässä tahtotilat riitä, nyt tarvitaan hoitajia!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-10-09T16:13:14,2019-10-09T16:14:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_312,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus teki tärkeitä avauksia osaamiskeskittymien, kuten biopankit, lääkekehitys ja syöpäkeskukset ja näin edelleen, eteenpäin viemiseen. Myös laaturekisteriä vietiin eteenpäin. Nämä kaikki ovat tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluitten tutkimukselle ja kehitystyölle, jotta meillä on jatkossakin laadukkaita ja vaikuttavia hoitomuotoja. Näitten kohtalo ei käy budjetista kunnolla ilmi, ja kysynkin: onhan niille luvassa jatkoa? Ja toiseksi: terapiatakuusta, hoitotakuusta ja mitoituksista puhutaan kaikista kovin kauniisti. Mikseivät ne näy kunnolla talousarviossa? Ja vielä viimeisenä: Kunnissa suuria menoeriä ovat muun muassa erikoissairaanhoito, vammaispalvelut ja lastensuojelu. Nämä ovat myöskin inhimillisesti hyvin vaativia tilanteita monesti. Kysyisin: millä tavalla autetaan kuntia selviämään näistä tehtävistä ja saadaan kunnat esimerkiksi [Puhemies koputtaa] terveydenhuollossa tai lastensuojelussa siirtämään painopistettä varhaisempaan puuttumiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-09T16:14:29,2019-10-09T16:15:39,Hyväksytty,1.1 2019_47_313,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Lapsiperheet, etenkin pienituloiset perheet, joutuivat viime hallituskauden aikana turhan ahtaalle. Lapsi- ja perhepalveluiden resursointi on ollut paikoin riittämätöntä, ja akuutissa vaiheessa kaivattua varhaista tukemista perheet, lapset ja nuoret eivät ole läheskään aina riittävästi saaneet. Jos perheessä on ollut erityistä tukea tarvitseva lapsi, oikean palvelupolun löytäminen on saattanut olla vieläkin hankalampaa ja tuki-interventio on päässyt pitkittymään liikaa. Vanhempia on uupunut tilanteissa, joissa varhaisella tarttumisella olisi voitu tarjota vanhemman tai lapsen kaipaama tuki ja näin ehkäistä ongelmien eskaloitumista. On äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus haluaa tarttua nyt näihin ongelmiin parantamalla muun muassa lastensuojelun henkilömitoitusta. Kiitos siitä. Kysyisinkin nyt ministeriltä: millä kaikilla keinoilla hallitus aikoo tarttua lapsiperheiden eriarvoisuuden torjumiseen ja lapsiperheiden jaksamisen tukemiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-10-09T16:15:40,2019-10-09T16:16:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_314,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä talousarvio toden totta on pienen ihmisen talousarvio ja jatkaa monia viime kaudella toteutettuja hyviä asioita, esimerkiksi opintotuen huoltajakorotusta nyt nostetaan ja pienimpiä vanhempainpäivärahoja myöskin. Me keskustassa olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että nyt jatketaan konkreettista lapsiperhe- ja eläkeläisköyhyyden torjumista, muun muassa takuueläkettä nostetaan jälleen, kuten viime kaudellakin. Uusi elämä on aina ihme ja ansaitsee yhteiskunnalta puheiden sijaan myös konkreettisen arvostuksen. Kun lapsiperheiltä on kysytty, mitä he erityisesti toivovat, he ovat sanoneet, että taloudellisesti on tiukkaa, mutta myös konkreettinen apu puuttuu. Tarvitsemme entisajan kodinhoitajat takaisin. On arvokasta, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jatketaan ja lapsistrategian valmisteluun ohjataan myöskin lisää rahaa. Nämä strategiat ja suunnitelmat ovat tärkeitä, mutta ne eivät auta perhettä, joka tarvitsee konkreettista apua kotiinsa. Siksi haluan kysyä ministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa sen, että jokainen suomalainen lapsiperhe, [Puhemies koputtaa] joka tarvitsee perheeseensä konkreettista apua, kotipalvelua, saa tuon heille kuuluvan palvelun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-09T16:16:46,2019-10-09T16:18:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_315,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministereille hyvistä esittelyistä ja kiitoksia monista näistä lisäresursoinneista. Sosiaalisesti kestävä ja oikeudenmukainen Suomi — näissä muutosesityksissä ja lisäpanostuksissa on paljon sellaista, mitä KD on vuosien ajan pyrkinyt ajamaan, ja siellä on monia kohtia, joista olemme kiitollisia. Ehkä erityisesti tuo osatyökykyisten työkykyohjelma. Siellä osatyökykyisissä on erittäin paljon potentiaalia ja lämmöllä sitä tervehdimme. Monia asioita voisi nostaa ylös, mutta haluaisin kysyä mielenterveysasioista. Niihin panostetaan, mutta mikä on tilanne ikäihmisten mielenterveysongelmiin liittyen ja millä tavoin ikäihmisten mielenterveys huomioidaan? Ja sitten tämä lasten ja perheiden hyvinvointi, lapsiperheiden hyvinvointi. Lapsistrategiaan liittyen olisin halunnut kysyä, millä aikataululla ja miten tuo valmistelu aiotaan tehdä? Milloin saamme konkretiaa enemmän sillä sektorilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-09T16:18:00,2019-10-09T16:19:02,Hyväksytty,1.1 2019_47_316,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Budjetissa olevat pienten eläkkeiden, perusturvaetuuksien ja pienituloisten lapsiperheiden etuuksien korotukset ovat erittäin tärkeitä. Kiitoksia myös aktiivimallin kumoamisesta ja leikkurin purkamisesta. Nyt ei vain puhuta köyhyyden vähentämisestä, vaan tehdään konkreettisia toimenpiteitä. Toki köyhyys ei Suomesta yhdellä budjetilla lopu, mutta budjetti on askel oikeaan suuntaan, kun pienituloisten toimeentuloa ja palveluita nyt vahvistetaan ja toimeentulotukiriippuvuutta pyritään vähentämään. Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Pekoselta osatyökykyisistä: Suomessa on iso määrä osatyökykyisiä ja moni heistä haluaisi osallistua työmarkkinoille, mutta esteenä on byrokratialoukkuja tai palveluvajetta. Kysyisin, mitä osatyökykyisten työkykyohjelmassa käytännössä aiotaan viedä eteenpäin. Ja miten viedään eteenpäin osatyökykyisten sosiaaliturvabyrokratiaa, loukkujen purkamista, mikä on usein myös esteenä työn vastaanottamiselle [Puhemies koputtaa] tai työelämään paluun kokeilemiselle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-09T16:19:02,2019-10-09T16:20:15,Hyväksytty,1.1 2019_47_317,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! Psykiska problem leder till mänskligt lidande och förorsakar kostnader i miljardklassen för samhället. SFP har redan länge talat om vikten av att utarbeta ett långsiktigt nationellt program för mental hälsa. Det är fint att det nu äntligen bereds en nationell strategi för psykisk hälsa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-10-09T16:20:16,2019-10-09T16:20:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_318,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olisin tästä hoitajamitoituksesta sen verran sanonut, että tässä on haukuttu, että hallitus ei heti pane toimeen tätä hoitajamitoitusta. No, ei kai neljätuhatta hoitajaa tipahda jostain yhtäkkiä [Ben Zyskowiczin välihuuto] sinne hoitopaikoille. Mutta sen haluaisin tietää, voisiko tätä aikaa vähän lyhentää ja mikä on se polku, millä hallitus meinaa saada nämä kaikki hoitajat tänne. Ongelmahan on se, että tätä työtä ei arvosteta tarpeeksi, tälle ei ole hyvää... Mitä hallitus meinaa tehdä sille? Ja se, että näiden hoitajien koulutusta tehtäisiin ympäri Suomea, olisi hyvä idea, koska silloin ei tulisi tätä kohtaanto-ongelmaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-09T16:21:27,2019-10-09T16:22:14,Hyväksytty,1.1 2019_47_319,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös osaltani kiittää hallitusta niistä useista toimenpiteistä, joita tehdään nimenomaan ihmisten toimeentulon parantamiseksi, ja sitä kautta myös köyhyyttä vähennetään. Mutta haluaisin puuttua oikeastaan kahteen asiaan: Toinen asia liittyy keliakiakorvaukseen. Keliakiakorvaus poistettiin viime kaudella, ja kuten tiedämme, se on aiheuttanut monille ihmisille suurta ongelmaa. Kyseessä on autoimmuunisairaus aivan vastaavalla tavalla kuin ykköstyypin diabetes, ms-sairaus tai sitten vaikka reuma, ja tähän keliakiaan ei ole mitään muuta hoitomahdollisuutta kuin totaalinen gluteeniton ruoka. Ei ole lääkehoitoa eikä muuta vastaavaa. Nyt tiedän, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että tätä varten on perustettu selvitystyöryhmä, ja nyt kysyisin ministeriltä, mikä on tilanne tässä selvitystyössä ja miten edetään tämän keliakiakorvauksen palauttamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-09T16:22:16,2019-10-09T16:23:16,Hyväksytty,1.1 2019_47_320,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina ja palvelut ovat pirstoutuneet. Nuoret eivät löydä palveluja, ne eivät ole nuorten ulottuvilla, helposti saavutettavissa. Luontaisin paikka nuorten saada apua on kouluterveydenhuolto ja sinne tuoda niitä palveluita. Terapiatakuu, jolla on yli 50 000 kansalaisen tuki, olisi oiva tapa nyt tuoda niitä mielenterveyspalveluita lasten ja nuorten ulottuville, ja siinä on hyvin yksinkertainen konsepti olemassa, ja se olisi varsin nopeasti toimeen laitettavissa. Kysyisin tässä, onko terapiatakuu tulossa nyt ensi vuonna käyttöön. Toinen on nämä laaturekisterit, joka liittyy myöskin mielenterveyspalveluihin niin, että kaikki ihmiset saisivat tasavertaisia ja yhdenvertaisia palveluja eri puolilla Suomea, ja sen takia nämä hoitoketjut pitäisi [Puhemies koputtaa] avata ja pitäisi olla avointa tietoa kaikkien ihmisten ulottuville. [Puhemies koputtaa] Saadaanko laaturekisterit myös budjettiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-09T16:23:18,2019-10-09T16:24:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_321,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät ministerit! Muutama kysymys, eräs liittyen valvontaan: Kuten kaikki tiedämme, valvonta on erittäin tärkeätä, niin kuin vanhustenhoidossa olemme sen huomanneet, ja toki kannan huolta myös vammaisista. Elikkä miten tähän valvontaan kiinnitetään huomiota? Oli nämä haamuhoitajatapaukset ja muut, eikä tämmöistä haamuvalvontaa voi missään nimessä olla. Entä sitten lääkekorvaukset? Onko näihin tulossa muutoksia? Se koskettaa hirveän monia ihmisiä. Samalla toki ihailen sitä, että lähihoitajille luvattiin se 500 euron lisäys eilen tuossa. Milloin tämä tulee voimaan? Myös yksi kysymys liittyen yliopistollisiin sairaaloihin ja yliopistojen yhteyteen: mitenkä turvataan, että siellä järjestetään koulutusta ja sille tulee rahoitusta riittävästi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-10-09T16:24:32,2019-10-09T16:25:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_322,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitos molemmille ministereille hyvistä näkymistä. On turvallista kuulla, että jokaisesta pidetään huolta. Isoisäni oli kolmen sodan veteraani, joka joutui isoäidin kanssa jättämään välirauhan aikana uudelleen rakentamansa kodin rajan taakse Kuusamon Tavajärvelle. Kun uusi paikka löytyi Raahen seudulta, isoäiti totesi: ”Riittää, että aurinko paistaa oikeassa paikassa.” Isoisä ja isoäiti ovat poissa. On meidän vuoromme huolehtia veteraanien tarpeenmukaisista palveluista. Budjetissa on varattu palveluihin 208 miljoonaa euroa. Vaikka summa on 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna, ei liene kuitenkaan kysymys leikkauksesta, koska veteraanien määrä vähenee. Tarkistan, onko näin, ja kysyn arvoisilta ministereiltä: ovatko nämä summat riittäviä, jotta voimme täyttää tehtävämme kunniallisella tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-09T16:25:27,2019-10-09T16:26:36,Hyväksytty,1.1 2019_47_323,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme sosiaali- ja terveyspalveluista osana valtion budjettia, se on vähän kuin katsoisi avaimenreiästä huoneeseen sisään, koska todellisuudessahan kuntien budjeteissa käytetään meillä yli 20 miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin eli noin 3 500 euroa asukasta kohti. Täällä oikeastaan valtiovarainministeriön pääluokassa on se merkittävin anti, eli 7 miljardia valtionosuuksia kuntien peruspalveluihin. Tästä STM:n 14 miljardin kokonaisuudesta 10 miljardia menee työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja perhe-etuuksiin ja sitten pieni osa jää palveluiden kehittämiseen, mutta haluaisin todeta, että siellä on erittäin merkittäviä määrärahakasvuja: kehittämis- ja tutkimusrahojen kasvu 18 prosenttia ja kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon, eli juuri nämä kehittämislisäpanokset, peräti 49 prosentin kasvu ja erittäin myönteiset lukuarviot siitä, miten voimme lyhentää perusterveydenhuollossa lääkärillepääsyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-09T16:26:39,2019-10-09T16:27:48,Hyväksytty,1.1 2019_47_324,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! 824 ihmistä päätyi Suomessa itsemurhaan vuonna 2017. Heistä yli sata oli alle 25-vuotiaita. 824 ihmistä, jotka eivät nähneet enää mitään toivoa tai kokeneet, että heillä olisi enää mitään merkitystä tässä elämässä. Jokainen itsemurha on liikaa, ja me emme puhu vain luvuista vaan me puhumme oikeasti ihmisistä ja heidän elämäntarinoistaan. On upeaa, että tämä hallitus oikeasti ottaa mielenterveysasiat vakavasti ja paneutuu niihin, ja ajattelen, että on tärkeää muistaa, että panostukset esimerkiksi lapsiperhepalveluihin ovat myös mielenterveystyötä. Siellä tehdään niitä panostuksia, joilla tuetaan ihmisten jaksamista, jotta kenenkään ei tarvitsisi kokea sitä päivää, ettei ole enää mitään toivoa. Tänään on valtakunnallinen mielenterveysomaisten päivä, ja haluaisinkin kysyä ministereiltä: miten hallitus pitää huolta siitä, että myös sairastuneen tai esimerkiksi päihteitä väärinkäyttävän henkilön läheiset saavat apua riittävän varhaisessa vaiheessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1411,Female,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2019-10-09T16:27:52,2019-10-09T16:28:45,Hyväksytty,1.1 2019_47_325,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Viime vaalikaudella me yhdessä siellä istuvien ministerien kanssa voimakkaasti vaadimme diabeteslääkkeiden korvausten palauttamista. Viime kaudellahan 300 000 suomalaiselta leikattiin näitä Kela-korvauksia, ja se on johtanut esimerkiksi lisäsairauksien lisääntymiseen, kun diabeteslääkkeitä ei enää samalla tavalla käytetä. Oli kyllä suuri pettymys, että tätä kor-jausta ei ole nyt tässä budjettikirjassa eikä hallitusohjelmassa, ja kysyisin nyt ministeri Pekoselta: Mitä tälle olisi tehtävissä? Eikö meidän nyt tulisi saada diabeteslääkkeiden kor-vaukset palautettua entiselleen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-09T16:28:46,2019-10-09T16:29:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_326,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään vietämme mielenterveysomaisten päivää. Suurin huoli mielenterveyshäiriöistä kärsivien ja niitä sairastavien omaisilla on siitä, että hoitoon ei pääse. Meillä on pitkät jonot. Mielenterveyshäiriöt on huonoiten hoidettu kansansairaus. Meillä on paljon lapsia ja nuoria jonossa syrjäytymässä. Kyselytunnilla 12. syyskuuta kokoomus kysyi teiltä, ministeri Kiuru, kannatatteko te terapiatakuuta. Me kerroimme, että me jo viime kaudella esitimme nopeampaa hoitoon pääsyä erityisesti lapsille ja nuorille. Totesimme, että kannatamme lämpimästi 24 järjestön tuomaa kansalaisaloitetta, jonka varsin moni suomalainen on allekirjoittanut. Kysynkin nyt: millä tavalla tuo teidän lupauksenne, jonka annoitte täällä eduskunnan edessä, näkyy tässä budjettikirjassa? [Ben Zyskowicz: Ei se näy! — Timo Heino-nen: Ei millään tavalla!] Toivon, että saamme terapiatakuun, jos ei se ole tässä kirjassa, niin eduskunnan enemmistö tuon eteenpäin veisi. Sitten totean vielä, että yt-neuvottelut koskevat tuhansia hoitajia. Te lupasitte hoitajamitoituksen, lupasitte rahat, mutta ei montaakaan euroa tässä kirjassa ole. [Puhemies koputtaa] Kysyn: miksi hoitajat jäivät tässä budjetissa ilman rahaa? Se oli [Puhemies: Aika!] merkittävä arvovalinta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-09T16:29:38,2019-10-09T16:30:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_327,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Annetaan ministereille vastauspuheenvuorot. Tässä tuli ainakin ministeri Kiurulle ja myös ministeri Pekoselle. Ministeri Pekonen, 3 minuuttia. Paikalta voi vastata.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_328,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä kysymyksistä ja hyvistä pointeista. Aloitan tuosta edustaja Sarkkisen kysymyksestä, joka liittyi osatyökykyisiin. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan siis yhteensä 33 miljoonaa euroa, ja tämä osatyökykyisten ohjelma tehdään yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Työ on vasta käynnistymässä, ja sen takia sisältöä ei vielä sen enempää voi tässä yhteydessä avata. Mutta kiinnititte myös tärkeän huomion tähän työn vastaanottamisen helpottamiseen, erityisesti lyhyiden työpätkien osalta, ja tähän on tarkoitus sotu-uudistuksella tuoda sitten helpotusta niin, että palkkatulon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen olisi jatkossa helpompaa, mutta tämä ottaa varmaan pienen hetken, kun me teemme tätä siellä sosiaaliturvauudistustyöryhmässä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa yhdessä. Edustaja Kiljunen nosti erittäin tärkeän kysymyksen esiin liittyen keliakiakorvaukseen, joka todella vuonna 2015 säästösyistä täällä eduskunnassa lakkautettiin edellisen hallituksen toimesta. Säästö oli vain noin 9 miljoonaa euroa, eli suurista summista ei kuitenkaan puhuta. Kuten hallitusohjelmassa on todettu, tätä korvausta selvitetään. Tämä selvitystyö on nyt jo käynnistetty ministeriössä, mutta silloin 2015 kiinnitettiin huomiota myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta tähän keliakiakorvaukseen, koska on olemassa myös muita sairauksia, joita hoidetaan pelkästään ruokavaliolla, ja sen takia tämä yhdenvertaisuusnäkökulma, joka nousi silloin täällä keskustelussa esiin, halutaan tässä yhteydessä selvittää. Mutta tähän palataan mahdollisimman pian, kun asia on edennyt tuolla ministeriön päässä. Edustaja Reijonen ja osin edustaja Räsänen kiinnittivät huomiota lääkekorvausasiaan vähän eri näkökulmista. Ylipäätänsä voi sanoa, että näihin lääkekorvauksiinhan on tehty menneinä vuosina valtavasti säästöjä, niihin on kohdistunut isoja säästöpaineita. Tämä hallitus ei tule tekemään mitään säästöjä lääkekorvauksiin tällä kaudella. Me olemme käynnistämässä lääkehuollon kokonaisuutta käsittelevää tiekarttaa jo ensi vuoden aikana tuolla STM:ssä, ja siinä on tavoitteena parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa myöskin lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Ehkä tähän voitaneen todeta myös tämän diabeteskorvauksen osalta, että tämä tullaan myöskin tässä yhteydessä perkaamaan. Se on aivan niin kuin edustaja Räsänen nosti esiin, että tässä on tehty säästöjä ihmisten terveyden kustannuksella, ja tämä on syytä selvittää tässä yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-10-09T16:31:05,2019-10-09T16:34:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_329,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Kiuru, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_330,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon oli kysymyksiä, yritän vastata niin moneen kuin ehdin. Edustaja Ikonen kysyi tästä isosta kasvun kokonaisuudesta, erityisesti liittyen osaamiskeskuksiin ja osaamiskeskittymiin. On todettava, että sekä kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja että vielä valmisteilla olevaa genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta voidaan pitää sinä ytimenä, jolla tätä osaamista kehitetään. Kiinnititte oikeaan asiaan huomiota: tarkoitus on parantaa ihmisiä yhä enemmän näitten nykyisten sairauksien hoidossa. Myös genomikeskukselle on sitten luvassa rahaa, kun saamme sen sellaiseen vaiheeseen valmistelussa. Tätä kautta kokonaisuus on aika iso, 7 miljoonaa ensi vuodelle lisää tämän entisen panostuksen päälle. Pidän sitä merkittävänä ojennuksena siihen, että myöskin terveysalalla voidaan nähdä kasvua ihmisten hoidon ja sairauksien hoidon kehittymisessä mutta myöskin tässä isossa kuvassa, jolla suomalaiset pärjäävät maailmalla. [Sari Sarkomaa: Kysymme, milloin hallitus tuo esityksen!] Edustaja Ikonen kysyi myöskin lastensuojelun kehittämisestä, ennaltaehkäisystä, niin kuin edustaja Koponenkin, perheiden ja lasten tukemisesta. Tämä on se kokonaisuus, joka kyllä on meillä jäänyt kaikkien kiireisten vuosien aikana jalkoihin. On ikävä todeta, että lastensuojelussa asiat eivät ole kunnossa siitä huolimatta, että lainsäädäntöä on nyt kiristetty ja uusi laki astuu voimaan ensi vuoden alusta. Suosituksia ollaan lastensuojeluun päivittämässä, ja ne kohta valmistuvat. Samaan aikaan on resursseja lisätty sekä valvonnassa että lastensuojelussa ylipäätäänkin. Sinne lastensuojeluun on tulossa mitoitus, joka vielä kiristyy hallituskauden aikana, ja sitä kautta toimia on tehty. Tosiasia on se, että perheiden tukemisessa meillä jää sitten uupumaan. Että sitä kautta tämä ennalta ehkäisevä kulma, josta myös edustaja Koponen puhui, on tärkeä. Nyt täällä ovat ne ensimmäiset versot siihen, että lasten ja perheiden tukeminen otetaan vakavasti. Se on yksi iso kysymys, kun sosiaalista kestävyyttä lähdetään tavoittelemaan. Edustaja Tanus nosti ikäihmisten mielenterveysasiat esiin ja myöskin mielenterveyden ylipäätään, ja siitä tuli paljon kysymyksiä. Lähdetään ikäihmisistä. Strategiaa tehdään nyt siitä, millä tavalla mielenterveysasiat hoidetaan, ja tulemme sillä julki, millä tavalla nämä hoidetaan. Ikäihmiset ovat myös joukon jatkona, ja on tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että myös mielenterveysasioissa ikäihmiset otetaan huomioon. Muutoin koko tähän mielenterveyteen liittyy paljon toiveita, sillä tosiasia on se, että hyvin pitkään ovat mielenterveysasiat jääneet kerta kaikkiaan kaikessa kiireessä hoitamatta. Edustaja Laiho kiinnitti tähän samaan asiaan myös huomiota — milloin eduskunta pääsee linjaamaan näitä mielenterveyskokonaisuuteen liittyviä asioita? Itsekin pidän sitä terapiatakuuta, joka tässä salissa on puhuttanut, tärkeänä avauksena siinä, että eduskunnassa voidaan käydä isompaa keskustelua siitä, millä tavalla tämä mielenterveyskokonaisuus laitetaan kuntoon, ja uskon, että täällä keskustelu viriää. Käsittääkseni tämä aloite tulee pian käsittelyyn, ja sitä kautta nimenomaan tämä ensi vuoden budjetti sisältää ne mielenterveyden [Puhemies koputtaa] ensimmäiset resurssit, jotta päästään tässä työssä eteenpäin. — Vastaan sitten muihin kysymyksiin myöhemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-09T16:34:26,2019-10-09T16:38:06,Hyväksytty,1.1 2019_47_331,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_332,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Sarkomaa ja edustaja Rehn-Kivi — taisi olla joku muukin — puhuivat tästä Terapiatakuu-kansalaisaloitteesta. Ministeri Kiuru, teiltä kysyttiin 12.9. kyselytunnilla seuraavaa: ”Arvoisa ministeri Kiuru, onhan hallitus tekemässä terapiatakuusta päätöksen jo budjettiriihen yhteydessä?” Ja te vastasitte: ”Vastaan teille esittämäänne kysymykseen, olemmeko me hallituksessa tukemassa tätä hyvää hanketta, että olemme.” Mitä se tarkoittaa, että olette? Kauniita puheita — niin kuin äskenkin kehuitte, että on tärkeä asia. Tuossa budjettikirjassa te ette ole toteuttamassa tätä terapiatakuuajatusta, ette ole esittämässä sitä 35:tä miljoonaa euroa, jonka sen toteuttaminen vaatii. Mitä varten te puhutte kauniisti ja jopa kyselytunnilla väitätte, että olette toteuttamassa, kun ette ole toteuttamassa. Entinen ministeri Rajamäki sanoi, että edustaja Johannes Koskisen johdolla tämä asia eduskunnassa hoidetaan. Toivottavasti hän oli oikeassa. [Ilkka Kanerva: Eihän tuo voi olla mahdollista? — Sari Sarkomaa: Voiko mihinkään enää luottaa?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-09T16:38:11,2019-10-09T16:39:15,Hyväksytty,1.1 2019_47_333,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ei voi. — Arvoisa puhemies! Arvon ministerit! Miten hoitajamitoituksessa määritetään, mikä osuus on hoitajia ja mikä hoiva-avustajia ja miten huomioidaan niin sanottu muiden töiden osuus, pyykkihuolto, ruokahuolto ja siivous? Vanhuksille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelmat, joissa merkittävässä osassa ovat kuntoutus ja voimavarojen tukeminen. Tämä ei toteudu tällä hetkellä. Miksi ei? Ja ollaanko asialle tekemässä jotain? Tällä hetkellä hoito keskittyy liian usein lääkehoitoon ja kliinisiin toimenpiteisiin. Muutoin vanhukset makaavat vuoteissaan, huoneissaan yksinäisinä turvattomuutta kokien. Tarvitaan asennemuutos vanhenemista kohtaan. Resurssit kuntoon, moniammatillisuus hyödyksi — yksinkertaisimmillaan voidaan kysyä, mitä vanhus tahtoo, ja toimia sen pohjalta. Sitten tässä puhuttiin veteraaneista. Heiltä ollaan vähennetty varoja nyt sen takia, että heitä on vähemmän. Mutta minun mielestäni se on lähinnä vitsi. He eivät tälläkään hetkellä saa kaikkea sitä tukea, mitä he [Puhemies koputtaa] tarvitsisivat, ja [Puhemies koputtaa] heidät on näköjään helppo unohtaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-10-09T16:39:17,2019-10-09T16:40:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_334,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tarvitsee nyt ihan ottaa kantaa tähän näin, että pidän hyvin tärkeänä sitä, että koulutettu hoitohenkilöstö pystyy vastaisuudessa keskittymään perustehtävänsä hoitoon. Uudistuksen myötä hoitajien työkuormasta vähenee siivous, pyykkäys ja ruuanlaittoon liittyvät tehtävät ja näistä yli jäävä aika siirtyy suoraan välittömään potilastyöhön. Ministeri Kiuru, voisitteko kerrata edustaja Koposelle, mitkä ammattinimikkeet lasketaan henkilöstömitoitukseen? [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-10-09T16:40:31,2019-10-09T16:41:09,Hyväksytty,1.1 2019_47_335,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua siinä mielessä harmissaan, että toivoisin, että meiltä löytyisi tässä kohtaa vahvaa kannustusta ministereille viedä eteenpäin myös tätä isoa sote-uudistusta ja sote-kokonaisuutta, jota on itse asiassa Suomessa edistetty jo puolet minun eliniästäni. Erityisesti maakunnassani Päijät-Hämeessä tällä hetkellä sotessa on synkkiäkin uutisia, kun tuntuu, että rahat loppuvat ja hoidon tarve lisääntyy ja kasvaa. Täten kysyisinkin ministereiltä, että miten näette, millä aikataululla ja ripeydellä saamme edistettyä tätä sote-uudistusta ja suurta kokonaisuutta, jotta meidän kaikki suomalaiset ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen hoitoon. Toinen asia, joka erityisesti on mielessäni, on tämä tehostetun ja erityisen tuen tarve, mikä meidän kouluissa kasvaa jatkuvasti. Sain juuri yhteydenottoa tämmöisestä ensimmäisen luokan aloittaneesta lapsesta, jota oltiin jo siirtämässä koulusta toiseen ilman minkäänlaisia tukipäätöksiä. Toivoisin, että [Puhemies koputtaa] ministerit ottaisitte kantaa myös siihen, miten [Puhemies: Aika!] oppilashuollon palveluita saadaan ripeästi eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-09T16:41:11,2019-10-09T16:42:35,Hyväksytty,1.1 2019_47_336,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat vuosittain 11 miljardia euroa. Erityisesti nuorten mielenterveyden palvelut ovat aika surkeassa jamassa, ja se näkyy erityisesti siinä, miten erikoissairaanhoito kasautuu ja lastensuojelulla joudutaan paikkaamaan mielenterveyspalveluiden puutteita. Sain aivan viime kauden lopussa läpi lakialoitteeni siitä, että lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa nostetaan 25 ikävuoteen, [Eduskunnasta: Se oli hienoa!] ja kiitos siitä, että molemmat ministerit äänestitte sen puolesta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa silloin. Nyt kysyn teiltä: Kuinka tätä lakia jälkihuollon ikärajan nostamisesta viedään nyt eteenpäin? Sehän on eräs merkittävimmistä keinoista vähentää nuorten mielenterveysongelmia, syrjäytymistä ja nuorten itsemurhia. Nämä nuoret, jotka on usein jo hyvin nuorina otettu huostaan ja jotka ovat kärsineet vakavaa kaltoinkohtelua lapsena, ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-10-09T16:42:39,2019-10-09T16:43:46,Hyväksytty,1.1 2019_47_337,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit tukevat niitä hallituksen esityksiä, joissa näitä pienimpiä perusturvaetuuksia ollaan nostamassa. Ne ovat ehdottomasti kannatettavia. Teidän hallinnonalanne ei ole suinkaan syypää siihen, että hallitus toisella kädellä monenlaisilla erilaisilla veronkiristyksillä on samoilta ihmisryhmiltä kyllä myöskin viemässä näitten pienten etuuksien tuoman lisän tuloihin. Kuitenkin kaikkein tärkeintä on se, että myös palvelut toimivat, elikkä ei pelkästään käteenjäävä raha vaan myöskin se, millä tavalla pienituloisten palvelut toimivat. Tällä hetkellä monissa kunnissa ollaan aika kriisitunnelmissa — sote-henkilöstö on irtisanomisuhan alla, yt-neuvotteluja käydään — ja samanaikaisesti täällä puhutaan hoitajamitoituksesta, lainsäädännöstä, jolla ei olla antamassa minkäänlaisia valtionosuuksia, ollaan siis tekemässä tällainen kuollut kirjain ‑lainsäädäntö. Myöskin kotihoito ja omaishoito ovat niitä kysymyksiä ja niitä asioita, joilla pystytään parhaiten auttamaan ihmisiä, jotka omassa kodissaan vielä yrittävät pärjätä [Puhemies koputtaa] omaistensa tuella. Missä nämä rahat ovat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-09T16:43:50,2019-10-09T16:45:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_338,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää siitä, että tämä hallitus ja ministerit ovat tarttuneet köyhyysongelmaan, elikkä lapsiperheköyhyyttä todellakin torjutaan teoilla, ei puheilla, viedään eteenpäin sote-uudistusta ja sotu-uudistusta ja tätä vielä parlamentaarisessa työryhmässä, mikä on äärimmäisen tärkeää, niin että sitoutetaan kaikki eduskuntaryhmät tähän äärimmäisen tärkeään työhön. Tänään meille edustajille on tullut sähköpostiin Pelastakaa Lasten raportti. ”Köyhyys vaikuttaa lasten unelmiin, heikentää henkistä hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen.” Näin ei saisi missään tapauksessa olla. Eräs lapsi kertoo näin: ”Vanhemmat riitelee joskus rahasta, mulla on huono omatunto, jos tarvitsen esimerkiksi uudet kengät, kun vanhat on menneet rikki ja on pitänyt ostaa uudet.” Minun täytyy kyllä sanoa viime hallitukselle, kokoomuksellekin, että hävetkää. Te leikkasitte lapsiperheiltä, [Ben Zyskowicz: Te leikkaatte lapsilta!] te leikkasitte kaikista pienituloisimmilta, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta. Se on kyllä todella väärin, ja onneksi tämä hallitus nyt on [Puhemies koputtaa] tarttunut härkää sarvista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-10-09T16:45:00,2019-10-09T16:46:10,Hyväksytty,1.1 2019_47_339,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Kiuru, te pääsette äänestämään terapiatakuusta ennen joulua, me tulemme sitä esittämään: terapiatakuu, 35 miljoonaa, ensi vuonna voimaan. Toivottavasti pidätte sananne ja äänestätte sen puolesta. Arvoisa ministeri Kiuru! Te lupasitte, että hoitajamitoitus on muutaman tunnin työ, yksi lause lakiin riittää. Nyt kun te olette ollut ministerinä, teitä harvoin täällä näkee, ja nyt kun näkee, niin ihmettelen sitä, että te teette esityksen, jossa hoitajamitoitus on muuttunutkin henkilöstömitoitukseksi, missä mukaan lasketaan muun muassa opiskelijat, ja se tulee voimaan vuonna 2023 — yllätys, yllätys — aprillipäivänä. Te jätätte sen asian seuraavan hallituksen hoidettavaksi. Ja nyt Iltalehti uutisoi ongelmista kotihoidossa: kotihoito kriisissä, yt:t sote-puolella maksimaalisen isoja. Ministeri Kiuru: kuinka monta [Puhemies koputtaa] hoitajaa tässä kirjassa on lisää ensi vuonna, [Puhemies: Aika!] ja kuinka monta hoitajaa on lisää Suomessa vuonna 2023?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-09T16:46:12,2019-10-09T16:47:26,Hyväksytty,1.1 2019_47_340,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hoitajamitoitus‑ taikka henkilöstömitoituskeskustelu on käynyt täällä kiivaana jo paljon ennen kuin saatiin ministeriön ministerit paikalle ja herättää hirvittävästi kysymyksiä. Nyt kun se kirjataan lakiin, niin tiedetään, että on velvoitteita ja vuonna 23 ne pitää olla kunnossa kaikilta osin. [Timo Heinonen: Ei ole rahaa siihen, ei ole hoitajia!] — Joo, kyllä... [Eduskunnasta: Juuri näin!] Haluaisin nytten kysyä, että kun meillä ei ole niitä hoitajia 4 400:aa, eihän niitä nyt tule, ja tilanne on vuosien saatossa syntynyt, niin minkälaisia parannuksia ollaan tekemässä hoitajien työolosuhteisiin. Samalla kysyn myöskin lääkäripuolelta, minkälaisia parannuksia ollaan tekemässä perusterveydenhuollon puolelle, niin että me pystymme houkuttelemaan sinne yleislääkäreitä lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-10-09T16:47:30,2019-10-09T16:48:26,Hyväksytty,1.1 2019_47_341,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvä, että täällä nousi kotihoito esiin. Se on yksi tärkeimmistä aiheista, mistä meidän pitäisi täällä keskustella, ja se, mistä saadaan tekijöitä kotihoitoon. En tiedä, onko edelleen tilanne se, että Suomessa hoidetaan ikäihmisiä eniten kotona koko Euroopassa. Täällä eräs edustaja nosti esimerkiksi nämä palvelusuunnitelmat hyvin esiin. Mutta miten me huolehdimme siitä, että kotihoidon työntekijät jaksavat? Eräs tuttavani juuri kuvaili aikatauluja siinä työssä aivan naurettaviksi ja mietti sitä, että kun on sairauslomia ja muita, niin sitten asiakkaita lähetetäänkin terveyskeskuksiin tai päivystyksiin sieltä kotihoidon parista. Ennen kaikkea, millä tavalla pystytään huolehtimaan myös siitä, että nyt kun meillä henkilöstömitoituksia ja muita vihdoin tulee, meillä riittää hoitajia myös siellä kotihoidossa, ettei kaikkia ammattilaisia myöskään imetä sitten sinne laitoshoidon pariin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-09T16:48:27,2019-10-09T16:49:29,Hyväksytty,1.1 2019_47_342,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä meillä on hoitajia, ja me kaikki tiedämme, että monet hoitajat ovat lähteneet muihin töihin [Timo Heinonen: Ovat täällä töissä!] johtuen siitä, että palkka on liian pieni. [Timo Heinonen: Kyllä!] Mitä, arvon ministerit, teette sen eteen, että saamme houkuteltua ne hoitajat sieltä muilta aloilta takaisin hoivatyöhön? On suuri ongelma Suomessa, että laitoshoivapaikkoja, sitä pitkäaikaishoivaa on vähennetty vuodesta toiseen. Kun me katsomme tätä budjettikirjaa, niin huomaamme, että yhä useampi yli 75‑vuotias, vaikka tarvitsisi jo laajaa apua, viettää vanhuuttaan siellä omassa kodissaan. Se on toki vanhukselle painajainen olla siellä yksinäisessä kodissa, varsinkin kun sitä apua ei tule tarpeeksi. Kotihoito on ollut vuosikausia kriisissä, ei tämä ole mikään uusi tilanne. Meidän kaikkien täytyy ponnistella sen eteen, että me saamme ne hoitajat sinne. Arvon ministerit, tämä on koulutuspolitiikkaa. Oletteko valmiita lisäämään koulutuspaikkoja niin sairaanhoitajille kuin myös lähihoitajille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T16:49:33,2019-10-09T16:50:36,Hyväksytty,1.1 2019_47_343,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu hoitotyöntekijöiden jaksamisesta ja uupumisesta. Tosiasia on, että työhyvinvointi on sote-alalla heikentynyt hälyttävästi ja se aiheuttaa pakoa alalta, mutta se aiheuttaa myöskin ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Resurssien puutteiden lisäksi hoitajat puhuvat muun muassa arvostuksen puutteesta ja johtamisen ongelmista. Hallitusohjelmassa on kirjattu, että tavoitteena on se, että Suomessa on maailman paras työelämä. Sote-alalla ollaan kyllä todella kaukana tästä. Kysynkin: voisivatko ministerit nyt omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu työhyvinvointiohjelma käynnistyisi mahdollisimman pikaisesti hoito- ja hoivatyössä eli että sitä kenties aikaistettaisiin, että päästäisiin niihin todellisiin ongelmiin kiinni?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-09T16:50:36,2019-10-09T16:51:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_344,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on hyviäkin asioita tässä teidän sektorillanne, nimenomaan esimerkiksi vähävaraisten toimeentulon parantaminen. Kiitos siitä. Kysyisin kuitenkin ministeri Kiurulta: Vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta teette, ja on erinomaisen hyvä, että sitä katsotaan kokonaisuutena. Kerrotteko hieman, mitkä ovat ne painopistealueet tietysti hoitajien lisäämisen lisäksi? Ja sitten kerrotteko koko sen kehyskauden rahoituksen? Kysyn myös: miten kansanterveysjärjestöjä tuetaan tästä eteenpäin, kun näyttää siltä, että Veikkauksenkin määrärahat todennäköisesti tulevat laskemaan? Mainitsitte, että Vaasan laajan päivystyksen sairaala saa tukea siihen, että ylösnostetaan tämä laaja päivystys, joka on erinomaisen hyvä asia, ja on hyvä, että tulee siihen raha. Tuleehan myös niille 12 muulle laajan päivystyksen sairaalalle, jotka eivät tähän päivään mennessä ole saaneet vielä mitään lisärahoitusta? Tuleehan myös niille, koska taitaa olla ihan lakikin jo siellä takana, että jos yhdelle, niin muillekin. [Sari Sarkomaa: Yhdenvertaisuus!] Sitten kysyisin myöskin, mitä omaishoitajat saavat. He tekevät todella tärkeää työtä. Täällä puhuttiin veteraanien kuntoutuksesta ja invalidien kuntoutuksesta. Muistutetaan nyt sitten myöskin sotaorpojen toiveista käynnistää kuntoutuspalveluja. [Puhemies koputtaa] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-09T16:51:35,2019-10-09T16:52:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_345,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Haluavatko ministerit vastata? Tässä on aika monta kysymystä tullut. — Ministeri Pekonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_346,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tullut useita hyviä puheenvuoroja edustajilta liittyen mielenterveyteen ja mielenterveyspalveluihin. Itse kannan huolta erityisesti nuorista, erityisesti niistä ihmisistä, jotka joutuvat nykyisellään entistä nuorempana ja entistä useampi ihminen jäämään työkyvyttömyys-eläkkeelle mielenterveyssyistä, työuupumuksesta ja työpahoinvoinnista. Tähän meillä ei ole varaa. Kun ajatellaan hallituksen erittäin korkeaa työllisyystavoitetta, erittäin kunnianhimoista tavoitetta, niin meidän on pidettävä huolta kaikista heistä, jotka ovat jo työelämässä. Meillä on käynnistymässä heti ensi vuonna työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, johon edustaja Mäkisalo-Ropponen tässä jo viittasi. Kysyitte, voitaisiinko sitä kohdentaa erityisesti hoiva- ja hoitoaloille. Me ajattelemme niin, että tämä ohjelma koskettaa koko meidän työelämää, kaikkia sektoreita ja kaikkea kenttää, mutta katsotaan, millaisia suuntauksia ja panostuksia tässä ohjelmassa voidaan tehdä. Pidän tätä ohjelmaa erittäin tärkeänä ja toivon, että se saadaan tässä pikaisesti liikkeelle. Edustaja Essayah, en ihan ymmärtänyt tuota kritiikkiä, jota meille esititte tässä, kun kehuitte toisaalta etuuskorotuksia, joita olemme tekemässä, ja samalla kuitenkin huomautitte, että toisella kädellä ottaisimme pienituloisilta. Ei tämä hallitus ole tekemässä pienituloisille mitään kohdennettuja veronkiristyksiä. Tämän hallituksen budjettiesityksen myötä noin 18 000 ihmiseltä köyhyysriski poistuu. Tämä budjetti kaventaa tuloeroja, ja tämän budjetin myötä noin 70 prosenttia suomalaisista kokee sen positiivisesti tilillään, joskaan summilla ei voi kauheasti tässä ilakoida. Mutta mielestäni tämä suunta on erittäin hyvä edellisten hallitusten aika kovan leikkauspolitiikan jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-10-09T16:53:00,2019-10-09T16:55:27,Hyväksytty,1.1 2019_47_347,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Kiuru, kolme minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_348,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluan itsekin kiinnittää huomion siihen, että tässä edustaja Sarkomaa ja Essayah ottivat esiin sen vakavan huolen, joka meillä kentällä on siitä, että kuntatalouden tilanne on niin vakava, että jopa erittäin tärkeässä etulinjassa työskenteleviä hoitajia on yt-menettelyssä nyt mukana. Se on täällä tunnustettava, että kuntatalous on vaikeuksissa ja pitkään käynnissä olleet säästöt ovat kyllä tulleet tiensä päähän. Ne eivät voi uhata ihmisten mahdollisuutta saada hoitoa ja hoivaa. Siinä suhteessa minusta tämä on meidän kaikkien yhteinen asia. Ministeri Paatero tietenkin omalta osaltaan kertoo niistä toimista, miten kuntataloutta nyt vahvistetaan. [Sari Sarkomaa: Mihin toimiin hallitus ryhtyy?] Mutta esityksenne siitä, että muistettaisiin, että tässä budjetissa on hoitajille resursseja, on aiheellinen siksi, että tämä budjetti sisältää niitä — toisin kuin täällä edustajat antoivat ymmärtää, viitattiin siihen, että tämä ei sisältäisi hoitajille lainkaan uusia resursseja, sehän ei pidä millään tavalla paikkaansa. Kävin juuri äsken esittelypuheenvuorossa läpi, mihin kaikkeen niitä on. Erityisesti tämä sosiaali- ja terveyskeskusten tuleva konsepti kertoo siitä, että tullaan lisäämään merkittävästi kykyä tällä järjestelmällä reagoida siihen, että ihmiset pääsisivät ensinnäkin sosiaali- ja terveyskeskukseen mutta tulisivat myös hoidetuiksi. Ja siinä hoitajien rooli on merkittävä. Haluan kyllä ohjata tätä keskustelua oikeaan suuntaan samalla, kun olemme erittäin vaikeassa tilanteessa. Toinen kysymyksen kulma tässä keskustelussa oli pitkälti tämä vanhuspoliittinen painotus, joka on erittäin tärkeä huolenaihe. [Eduskunnasta: Kysymys oli hoitajamitoituksesta! Kyllä eduskunnalle pitää vastata!] Tässä äsken edustaja Heinonen ottikin esiin sen, ja aika kovalla kädellä moititte sitä, että ei ole panostettu. Nyt pitää muistaa, että tämä hallitus on noin neljä kuukautta tehnyt työtä. Olen huomannut siitä kritiikistä, joka osoitetaan tänne hallitusaitioon, että siinä ei realismia ole aina kyllä matkassa mukana, [Ben Zyskowicz: Toisin kuin teidän puheissa! — Välihuutoja] ole järkevää pohjaa. Nimenomaan kysymys on siitä, että täällä yritetään nyt ohjata tätä laivaa oikeaan suuntaan. Vuosikausia vanhustenpalveluista on säästetty. 2017 eduskunnassa nimenomaan edeltävä hallitus esitti, että laatusuosituksissa löysennetään sitä voimassa ollutta vuoden 2013 tasoa. [Välihuutoja] Haluan nyt teille sanoa, että esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastopaikkojen pitkäaikaishoidolle oli määritelty aikaisemmin taso 0,6—0,7 hoitotyöntekijää asiakasta kohden, tämä jätettiin pois vuoden 2017 suosituspohjasta monista syistä, mutta yksi syy oli se, että tällä laatusuosituksen uudelleen tekemisellä heikennettiin silloisia vanhuspalveluita. Hoiva-avustajat otettiin nykylainsäädäntöön mukaan. Heitä on jo paljon liikkeellä. Ja tosiasiassa silloin tämä työ kohdistui myöskin tukipalveluihin, jotka miellettiin osaksi sitä hoitolinjaa eli välitöntä työtä. [Puhemies koputtaa] Nyt jatkossa välitöntä työtä tulevat tekemään vain ne henkilöt, jotka oikeasti ovat välittömässä asiakastyössä. Nyt on tulossa hoitajamitoitus, [Puhemies: Aika!] todellinen hoitajamitoitus. [Välihuutoja — Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Koskaan Suomessa ennen [Puhemies: Aika!] ei ole ollut kysymys hoitajamitoituksesta, koska välillinen työ on voitu lukea mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-09T16:55:30,2019-10-09T16:59:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_349,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei nyt ole tulossa hoitajamitoitusta, te teette henkilöstömitoitusta, olkaa siinä rehellisiä. Pääministeri Rinne on todennut: 0,7 ei tule tällä vaalikaudella. Ja pääministeri Rinne totesi: tähän ei ole rahaa. Te olette tehneet arvovalinnan, te laitatte rahan muualle, ette hoitajiin. Se on tässä kirjassa — kun olisitte olleet paikalla, arvoisa ministeri Kiuru, kun valtiovarainministeri tämän esitteli ja me kysyimme häneltä, kun teidän henkilöstömitoituksenne on tulossa voimaan aprillipäivänä 2023, että kuinka monelle hoitajalle tässä kirjassa on varattu silloin rahat. Hän totesi, että 1 300:lle. Ja henkilöstömitoitus 0,7 vaatii 4 400 hoitajaa. [Eduskunnasta: Siinä ei ole kotihoitoa mukana!] Miksi te ette kerro rehellisesti ihmisille? Uskon, että aika moni yllättyisi, kun kuulisi, ja esimerkiksi Silja Paavola [Puhemies koputtaa] on varmaan väärän tiedon varassa, kun hän kehuu teitä. [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-09T16:59:16,2019-10-09T17:00:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_350,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomus täällä voimakkaasti puhuu tämän hallituksen toimista. Voin muistuttaa teille, että ikäihmisiltä on etuuksia viety viimeisen 20 vuoden aikana enemmän kuin miltään väestöryhmältä koko Suomen aikana. Meillä on ensimmäisen kerran hallitus, jonka ohjelmassa on selkeä suunnitelma, jolla parannetaan ja kohennetaan ikäihmisten etuuksia. Toinen seikka, joka koskee eläkeläisiä vahvasti, on se, että he ovat myöskin ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, jonka elintaso lakisääteisesti laskee [Ben Zyskowiczn välihuuto] kiitos sen työeläkeindeksin, mikä meillä on käytössä, ja 98 prosenttia vanhuseläkeläisistä saa työeläkettä. [Ben Zyskowicz: Korjaako hallitus senkin?] — Se ei ole hallitusasia, vaan hallitus tarttuu pienimpiin eläkkeisiin tässä budjetissa: kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tehdään korotukset. On kuitenkin muistettava, että takuueläke on työkyvyttö- myyseläke. 80 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista on työkyvyttömiä ihmisiä. Meillä on enemmän alle 40-vuotiaita työkyvyttömyyseläkeläisiä kuin yli 65-vuotiaita. Arvoisa hallitus, kysyisin teiltä, kun te olette kiinnittäneet myöskin tähän työeläkejärjestelmään huomion ja hallitusohjelma kirjaa, että ”käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa [Puhemies koputtaa] pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa”: [Puhemies: Aika!] Ovatko nämä neuvottelut alkamassa? Siinä mennään oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-09T17:00:26,2019-10-09T17:01:41,Hyväksytty,1.1 2019_47_351,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hoiva-avustaja siivoaa tänään ja tekee välillistä työtä, ja välitöntä työtä hän tekee huomenna osallistuen vanhusten hoitamiseen. Sillä tavallahan se välillinen työ ja välitön työ eroavat, ja kyllä sinne mitoitukseen lasketaan ne hoitoavustajat ja hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset, [Timo Heinonen: Ja myös opiskelijat!] viriketoiminnan ohjaajat — ja myös opiskelijat — elikkä eivät liitot varmasti ole näin halunneet, ja sitä minäkin kysyn, että miten Tehy ja SuPer voivat olla tässä mukana. Mutta, arvoisa rouva puhemies! Kiitos siitä, että kohdennatte saattohoitoon resursseja. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Kysyn: olisiko syytä säätää saattohoitolaki, joka velvoittaisi yhteiskuntaa pitämään vielä enemmän näistä asioista hyvää huolta? Kysyn myös tästä 48 §:stä, mikä liittyy rokotuksiin, erityisesti terveydenhuoltoalan henkilöstölle: oletteko täydentämässä sitä pykälää jollakin tavalla, että sitä osataan soveltaa käytännön kentällä, koska nyt hoitajat ovat jopa irtisanomisuhan alla, jos eivät ota esimerkiksi influenssarokotuksia? [Eduskunnasta: Eikö se ole korjattu?] — Ei ole korjattu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T17:01:41,2019-10-09T17:02:53,Hyväksytty,1.1 2019_47_352,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Merkittävä ja yksi keskeisimmistä uudistuksista hallituskauden aikana on perhevapaauudistus. Siis perhevapaauudistus, joka lähtee lasten ja perheiden tarpeista, jossa lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa turvataan. Siis tavoitteena malli, joka on joustava ja soveltuva erilaisiin elämäntilanteisiin ja jossa myös kotihoidon tuki säilytetään lapsen kolmeen ikävuoteen saakka. Kysymys arvoisille ministereille: perhevapaauudistuksen sisällöt näyttäytyvät siten, että lapset ja nuoret voivat varmaan luottaa siihen, että valmisteilla on uudistus, joka turvaa yhteisen ajan, säilyttää kotihoidon tuen ja parantaa, ennen kaikkea siis parantaa, perheiden arkea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-09T17:02:57,2019-10-09T17:03:52,Hyväksytty,1.1 2019_47_353,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomus kehtaa. Siis te ette ole torpanneet vain yhden kerran vaan kaksi kertaa lakiin tulevan mitoituksen vanhustenhoitajien määrästä. Ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja toisen kerran viime keväänä — kaksi kertaa! Ja nyt te täällä selitätte aivan kuin olisitte unohtaneet kaiken, mitä olette aikaisemmin tehneet. Edustaja Sarkomaa, olisitte johdonmukainen. Jos puhuisitte vaikka siitä, ettei minimistä synny maksimi, te olisitte johdonmukainen puheissanne, mutta nyt tämä keskustelu, jota täällä käydään, on aivan röyhkeää, aivan röyhkeää. Hyvää Vanhustenviikkoa! Kiitos siitä, että vanhusasiavaltuutettu perustetaan vihdoin ja viimein. [Kimmo Kiljunen: Vihdoin ja viimein!] Se on ollut itse asiassa koko eduskunnan tavoite. Tämä on erittäin erittäin hyvä uudistus. Olisin halunnut kiinnittää huomiota myöskin syöpiin. Joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Kiitos esimerkiksi HPV-rokotteen laajentamisesta koskemaan jatkossa myös poikia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-10-09T17:03:56,2019-10-09T17:05:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_354,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä edustaja, olen koulutukseltani hoitaja, [Kristiina Salonen: Kuin myös!] olen tehnyt työtä vanhustenhuollon parissa. [Kristiina Salonen: Kuin myös!] Olen tehnyt sitkeästi työtä, kuten kokoomuksen eduskuntaryhmä, sen eteen, että kaikilla vanhuksilla olisi hyvä hoito. Ministeri Risikon aloitteesta säädettiin vanhuspalvelulaki. Me haluamme, että hoitajia on koko vanhustenhuollossa, ja me olemme todella huolissamme kotihoidon palveluiden kriisistä. Sairaanhoitajaliiton väkeä tänään tapasin. He eilen laittoivat hätähuudon. He ovat huolissaan siitä, kun tulee sitova mitoitus yhteen osaan vanhustenhuoltoa ja yli puolet vanhuksista jää ulkopuolelle. Siksi me haluamme kokonaisuuden. Me toivomme, ministeri Kiuru, että te kannatte vastuuta kaikista ikäihmisistä, ja kysynkin: Millä tavalla me turvaamme sen, että myöskin kotipalvelussa on hoitajia, ja mitä konkreettista te teette? Mitä konkreettista on tässä budjettikirjassa? Onko tässä esimerkiksi aloituspaikkoihin lisää rahaa, että koulutettaisiin enemmän hoitajia? Ei ole. [Puhemies koputtaa] Toimia täytyy tehdä nyt eikä sitten ennen vaaleja aprillipäivänä. [Puhemies: Aika!] Kantakaa vastuunne, ministeri Kiuru.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-09T17:05:02,2019-10-09T17:06:17,Hyväksytty,1.1 2019_47_355,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on noussut esille kuntatalous, ja uskoisin, että paikalla olevat ministerit ovat syvästi huolissaan kuntatalouden tilanteesta, ja kysynkin: Miten te katsotte tätä neljää vuotta eteenpäin tässä tilanteessa, kun kunnille ei ole muuta tulossa kuin lisää rasitteita? Hallitus on luvannut, että ne korvataan valtion toimesta, mutta näin ei ole tässä kehyspäätöksessä tapahtumassa. Kuntien velvoitteita lisätään, ja rahoitus puuttuu. Tällä hetkellä lähtökohta on se, että tänä vuonna kuntataloudessa tehdään kaikkien aikojen suurin alijäämä. Tilanne on todella vakava. Oletteko olleet riittävän aktiivisesti valtiovarainministeriön ja kuntaministerin suhteen liikkeellä, että tämä tilanne hoidetaan? [Puhemies koputtaa] Vanhukset ovat tänä päivänä kärsimässä, [Puhemies: Aika!] lastensuojelussa on kovia tarpeita. Miten te näette tämän neljän vuoden kehityksen eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T17:06:18,2019-10-09T17:07:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_356,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Erinomaista, että budjetissa on osoitettuna 1,6 miljoonaa euroa lastenasiaintaloihin. THL:n Barnahus-hankkeessa juurrutetaan pohjoismaisten standardien mukaisia toimintakäytäntöjä lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseihin sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tuen ja hoidon osaksi. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen — poliisi, syyttäjä, oikeuspsykiatriset yksiköt, lastensuojelu, sote, koulu, varhaiskasvatus ja neuvolat — sekä mallin jalkauttaminen tulevien OT-keskusten yhteyteen erityisvastuualueille on merkittävä edistysaskel lasten oikeuksien toteutumisessa myös meillä Suomessa. Budjetissa turvataan Lape-muutosohjelman jatko ja turvakotien määrää lisätään kohti Istanbulin sopimuksen edellyttämää tasoa. Tämä hallitus on luvannut, että Suomi kiinnittää erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseen. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-10-09T17:07:33,2019-10-09T17:08:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_357,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomus sanoo, että hoitajia ei ole, ja perussuomalaisten edustaja Juvonen sanoi, että se on koulutuskysymys eikä tarvita siirtymäaikaa vaan heidät saadaan sitten töihin heti. Vähän kaipaisin arvostusta hoitotyötä kohtaan. Koulutus kyllä ottaa aikansa. Mitään pikahoitajia ei voida saada. [Arja Juvonen: Hyvä me!] Mutta sen sijaan on totta, että meillä on kymmeniätuhansia hoitajia muissa töissä tai työttöminä, [Timo Heinonen: 70 000!] ja heitä voidaan kyllä saada, kunhan työolot paranevat. Ja siitä valtava kiitos ministereille, hallitukselle, koska nyt lähetetään hyvä viesti. Nyt näytetään, että hoitotyötä arvostetaan ja sinne kannattaa tulla. Se on aivan eri viesti kuin teillä, perussuomalaiset ja kokoomus, oli neljä vuotta sitten. Tähän aikaan neljä vuotta sitten te olitte heikentämässä jopa nykyistä hoitajamitoitusta. [Kimmo Kiljunen: Leikattiin! — Arja Juvonen: Mutta ei heikennetty!] Nyt hoitajia tullaan palkkaamaan lisää. Se tapahtuu niin pian kuin mahdollista. On selvää, että ensi vuonna niitä hoitajia ei sinne voida saada, mutta sitä mukaa kuin nyt tämä hallituskausi etenee ja viimeistään 2023 sitten onneksi ne hoitajat saadaan ja hallitus siihen antaa rahatkin. [Ben Zyskowicz: Mistä ne otetaan?] Kyllä oppositiopuolueiden politikointi täällä on harvinaisen epäuskottavaa, kun heidän omat tekonsa muistetaan. [Kimmo Kiljunen: He arvostelevat itseään!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-10-09T17:08:31,2019-10-09T17:09:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_358,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivätkä muutkaan ole viime kaudella puuttuneet hoitajamitoitukseen. Kannattaa tutustua asioihin ennen kuin puhuu. Ja sitten tästä hurskastelusta puheen ollen, niin kiitän vasemmiston kansanedustaja Johannes Yrttiahoa. Hän kertoi eilen täällä meille, että hallitus tosin nostaa perusturvaa 20 eurolla kuukaudessa, mutta toimeentulotuessa se leikkautuu pois — elikkä kaikkein köyhimmiltä, jotka elävät toimeentulotuella, joka on viimesijainen toimeentulo. Yrttiaho siis kertoi, että oli tarkoitus kompensoida nimenomaan näillä verovähennyksillä pienituloisille muun muassa polttoaineveronkorotuksia, ja te olette täällä mainostaneet, että te kompensoitte sen. Ja ministeri Pekonen, teidän oman puolueenne jäsen kertoi meille tänään totuuden. Onko tämä näin niin kuin hän sanoo, että kaikkein köyhimmät on unohdettu ja toimeentulotuesta tämä leikkautuu pois? [Vasemmalta: Tämä ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-09T17:09:55,2019-10-09T17:10:53,Hyväksytty,1.1 2019_47_359,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen on pitkin päivää ihmetellyt, minkä takia Tehy ja SuPer ovat mukana tässä hoitajamitoitussuunnitelmassa. Syy on hyvin yksinkertainen: liitot ymmärtävät, mistä tässä on kyse. [Arja Juvonen: Ai että!] Arvoisa ministeri, kriisitilanteessa nousee erityisesti esille poliisin rooli ja saatavuus, mutta pitkään psykiatrista hoitotyönä tehneenä tiedän, että moniammatillinen yhteistyö on vähintään yhtä merkittävää kuin poliisin läsnäolo, kun katsotaan kriisin kokonaisuutta. Arvoisa ministeri Kiuru, miten hallitus pyrkii lisäämään psykososiaalisen työn saavutettavuutta, ja miten isojen kriisien jälkihoito pyritään järjestämään? Miten valtio ottaa osaa tapahtumiin? Nyt Kuopio tarvitsee valtion tukea selvitäkseen viime viikolla tapahtuneen kriisitilanteen hyvästä jälkihoidosta. [Oikealta: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-10-09T17:10:56,2019-10-09T17:11:48,Hyväksytty,1.1 2019_47_360,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tuo hallituksen esitys tästä perusturvasta, minun mielestäni se on erittäin hyvä ja tulee tarpeeseen köyhille ihmisille, koska siellä tarvitaan sitä rahaa ja apua. Mutta tähän hoivatyöhön. Jäin miettimään tätä keskustelua, mitä on käyty siitä, kuinka hyvä hoivatyö tehdään. Ensinnäkin siinä pitää olla riittävä henkilöstömäärä, mikä nyt ollaan tuomassa hallituksen lakiesityksenä tänne eduskuntaan, ja sillä tavalla parannetaan tätä tilannetta. Ja toinen erittäin tärkeä asia on se johtamisasia. Minä olen törmännyt erittäin monessa paikassa siihen tilanteeseen, että johtamisasioita ei ole saatu kuntoon ja työilmapiiri kiristyy entisestään ja työntekijät ja hoitajat hakeutuvat pois johtuen siitä johtamiskulttuurista, mikä on ollut niillä työpaikoilla. Se asia on tässä askarruttanut, ja kysynkin ministereiltä, onko tähän johtamistapaan ja johtamiskoulutukseen varattu jonkinlaisia toimenpiteitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-10-09T17:11:48,2019-10-09T17:12:53,Hyväksytty,1.1 2019_47_361,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tietysti ihailtavaa ja oikein, että ministerit täällä uskovat omaan tekemiseensä ja luottavat näihin ratkaisuihin. [Kimmo Kiljunen: Mekin uskomme!] Joudun valitettavasti tässä kohtaa, mitä tulee köyhyyden vähentymiseen, tuomaan sen näkemyksen, jonka kaikki tänään täällä Eduskunnan köyhyysryhmän vieraana olleet sosiaalialan järjestöt totesivat, että tämä hallituksen ohjelma ei vähennä köyhyyttä. Asiasta järjestetään täällä eduskunnassa marraskuussa seminaari, jossa nämä asiantuntijajärjestöt tämän asian selkeästi piirtävät. Olisi hyvä, jos vaikka ministerin erityisavustaja voisi vierailla siellä, [Ben Zyskowicz: Yksi niistä!] niin sitten voitaisiin keskustella. Kiitos edustaja Merelle puheenvuorosta, on juuri niin kuin hän sanoi. Tänään Lapsen ääni ‑raportti julkaistiin: 11 prosenttia suomalaisista lapsista kärsii köyhyydestä. Meidän pitää tehdä semmoisia aitoja tekoja, jotka ihan oikeasti nostavat ihmiset pois köyhyydestä. Niin kovasti toivon, että tämä hallitus olisi sen tehnyt, mutta se ei nyt näytä siltä, että näin tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-10-09T17:12:54,2019-10-09T17:14:12,Hyväksytty,1.1 2019_47_362,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisin kysynyt ministeri Kiurulta: Miten Uudenmaan sote-ratkaisu edistyy, ja miten nämä kaupunginjohtajat suhtautuvat tähän? Soittavatko he samassa orkesterissa kuin te, vai onko joku lähtenyt soolouralle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-09T17:14:16,2019-10-09T17:14:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_363,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että ihminen, oli missä elämänvaiheessa hyvänsä, saa tarkoituksenmukaista lääkehoitoa, ja meillä Suomessa edelleen ikäihmisiä ylilääkitään. Monin paikoin varsinkin tehostetun hoivan piirissä olevia ihmisiä ja myös kotona asuvia, jo elämänsä viimeisiä vuosia eläviä ihmisiä ylilääkitään siten, että se heikentää heidän toimintakykyään ja elämänlaatuaan merkittävästi. Nyt hallitusohjelmassa on kirjaus, jossa todetaan, että rationaalisen lääkehoidon edistämistä jatketaan. Olisinkin kysynyt ministereiltä: minkälaisin toimenpitein tätä hallitusohjelmakirjausta nyt sitten toimeenpannaan? Tämä on paitsi ihmisten elämänlaatua koskettava asia mutta myös merkittävä kansantaloudellinen kysymys, koska nämä lääkkeet tietysti aiheuttavat yhteiskunnalle Kelan kautta merkittäviä kustannuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-09T17:14:32,2019-10-09T17:15:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_364,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen panostaminen on todella tärkeää ensisijaisesti ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mutta se on samalla myös talous- ja työllisyysteko. Erityisen huolissani olen meidän nuortemme tilanteesta. Itsemurhatilastot ovat kääntyneet pitkän laskun jälkeen taas nousuun. Itsemurhien suuri määrä ilmeni täällä jo edustaja Virran hyvästä puheenvuorosta: yli 800 ihmistä ei nähnyt muuta tietä. Viime kesänä SuomiAreenassa myöskin nuoret totesivat minulle, että huumeita saa helpommin kuin hoitoa. Pysäyttävä kommentti, hyvinvointivaltiossa. Talousarviossa on mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen varattu 10 miljoonaa euroa. Kysynkin: Miten palveluihin pääsy käytännössä paranee? Kuinka nopeasti mielenterveyspalveluihin pääsee ensi vuonna ja tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-10-09T17:15:31,2019-10-09T17:16:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_365,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tuota kysymyslinjaa, jonka edustaja Kimmo Kiljunen aloitti. Hallitusohjelmassa on hyvin tärkeä eläkeläisköyhyyden vähentämiskohta. Paitsi nämä positiiviset kovennukset, joita tässä budjetissa on jo sisällä kansaneläkkeeseen ja takuu-eläkkeeseen, niin pieniin työeläkkeisiin tarvitaan tällainen solidaarisuuslisä. Kysymyshän on siitä, että toisaalta pitkään työeläkkeellä olleilla eläkkeen ostovoima on suhteessa muuhun yhteiskuntaan heikentynyt ja toisaalta sen virheen aiheuttama aukko, joka koko eläkejärjestelmässä on 60-luvun alkupuolelta lähtien ollut, että merkittävä osa tehdystä työstä ei ole kartuttanut eläketurvaa, on suhteessa kaikkein vakavin ja hankalin niille, joiden kokonaiseläke on pieni. Tällaisen solidaarisuuslisän rakentaminen työeläkejärjestelmän sisältä olisi nyt kiireellinen tehtävä ja hallitusohjelman velvoittama. Jatkaisin tuota kysymystä, koska sehän ei mene suoraan sillä, että annetaan työmarkkinaosapuolille se, vaan tarvitaan selvittelyä, minkälainen se malli olisi oikeudenmukaisena ja järkevällä tavalla toteutettuna. Kysynkin: millä tavalla hallitus lähtee tätä nyt valmistelemaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-10-09T17:16:33,2019-10-09T17:17:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_366,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysymykseni on sinänsä lyhyt ja ytimekäs. Joudutaanko hoitajapulassa, joka on tosiasia, harkitsemaan poikkeuskoulutusta, joka tehtiin muutamia kymmeniä vuosia sitten? Hoitajat pätevöitettiin sairaanhoitajaksi melko intensiivisellä mutta tasokkaalla koulutuksella. Onko tällaista siis harkittu tai suunnitelmissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-09T17:17:52,2019-10-09T17:18:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_367,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ärade fru talman! Det glädjer mig mycket att man i propositionen för statsbudgeten tagit in medel för översättningen av God medicinsk praxis. God medicinsk praxis är nationella behandlingsrekommendationer som Finlands läkare ska använda sig av i sitt dagliga arbete, enligt Valviras direktiv. Behandlingsrekommendationerna har ändå inte funnits översatta till svenska. I dag innebär denna brist på svenskspråkigt material en konkret patientsäkerhetsrisk på Åland och på andra svenskspråkiga orter i landet. Riksdagens justitieombudsman konstaterade redan år 2015 att de nationella behandlingsrekommendationerna bör översättas till svenska. Finansieringen för översättningen är därför efterlängtad och viktig, men det är också viktigt att i framtiden se till att verk som denna översätts till svenska direkt från början, inte minst i nya digitaliseringsprojekt, för att undvika att liknande situationer upprepas. En långkörare får genom denna översättning dock äntligen sitt lyckliga slut. Tack för det, regeringen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-10-09T17:18:24,2019-10-09T17:19:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_368,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Kiitos, arvoisa puhemies! Minulla on itse asiassa täällä takarivillä ollut vähän aikaa pasmat sekaisin, koska sain juuri viestin, että Turkki on hyökännyt Syyriaan kurdialueelle, ja se on todella siis surullista kuulla. Kurdit ovat olleet Isiksen vastaisessa taistelussa ne maavoimat, ja nyt kun tätä ajattelen, niin samalla ajattelen sitten meidän maavoimiamme, hoitajia. Miten me saamme ne 40 000 hoitajaa, jotka ovat vaihtaneet alaa tai jääneet työttömiksi, nyt takaisin? Mitä kaikkea te, ministeri, tälle nyt teette? Miten me voimme houkutella heidät takaisin niin, että ne työolot paranevat ja samalla myöskin vanhustenhoiva paranee? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-09T17:20:39,2019-10-09T17:21:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_369,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä, että edustaja Keto-Huovinen otti esille päihteiden käytön. Se on erittäin huolestuttavaa. Nykyään kouluterveyskyselyssä on nähty kannabiksen käytön lisääntyminen ja kokeilut, mihin pitää ehdottomasti puuttua. Päihteiden käyttö liittyy aika usein myös muuhun syrjäytymiseen, köyhyyteen ja muutenkin palvelujärjestelmästä tippumiseen. Se liittyy myös lastensuojeluun mitä merkittävimmässä määrin. Kysyisinkin nyt ministereiltä: Onko tarkoitus tehdä päihdestrategiaa tällä hallitusjaksolla, koska sitä maa huutavasti tarvitsisi? Hoitoon pääsy ja hoitoon ohjaus on hyvin kirjavaa ja eriarvoista tällä hetkellä. Myöskin kysyisin: koskeeko tämä viikossa kiireettömään hoitoon pääsy myös päihdehuoltoa ja esimer-kiksi nuorten katkaisuhoitoon pääsyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-09T17:21:32,2019-10-09T17:22:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_370,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt päästetään sitten ministerit vastaamaan. Ministeri Pekonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_371,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kovasti tulee kysymyksiä, ja mietin, että on täällä jo haastavaa kirjoittaa, kuunnella ja selvittää itselleen näitä asioita, mutta yritetään taas. Edustaja Kiljunen, kiitän teitä erittäin ponnekkaasta, upeasta puheenvuorostanne pieniä eläkkeitä saavien eläkeläisten puolesta. Minusta se oli hieno puheenvuoro. Puheenvuorossanne kiinnititte huomiota tähän hallitusohjelmassa olevaan kirjaukseen ”käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voidaan parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa”. Tämä selvitys käynnistetään, ja haluan huomauttaa, että meillä on useita kirjauksia liittyen eläkkeisiin ja eläkeläisten tilanteeseen hallitusohjelmassa ja käymme niitä läpi, ja asia on erittäin, erittäin tärkeä. Edustaja Kivisaari kysyi perhevapaauudistuksesta. Minä olen iloinen siitä, että edellinen hallitus on jo tehnyt kovasti töitä perhevapaauudistuksen eteen, ja erityisesti entinen ministeri, edustaja Saarikko on ollut tässä erittäin aktiivinen. Minulla on sellainen tunne, että perhevapaauudistus etenee nyt hyvässä hengessä ja hyvällä flow’lla tällä hetkellä. Tarkoitus on todella, kuten edustaja Kivisaari totesi, lisätä perheiden yhdenvertaisuutta sekä perhe-elämässä että työelämässä heikentämättä nykyistä perhevapaajärjestelmää, ja kuten totesitte, myöskin kotihoidon tuki säilyy hallitusohjelman mukaisesti. Sitten edustaja Laukkaselle toteaisin, että sote-järjestöjen viesti ministeriöön päin on ollut kyllä hyvin erilainen. Sote-järjestöt ovat viestineet, että tämän hallituksen budjetti on oikeansuuntainen ja vähentää köyhyyttä, ja tämän pitkään jatkuneen leikkauspolitiikan jälkeen on ihan ymmärrettävää, että suuria harppauksia ei voida kerralla ottaa — mutta me teemme parhaamme. Edustaja Meri, olette aivan oikeassa, toimeentulotukeen ei ole tulossa tasokorotusta. Toki normaalit indeksikorotukset tulevat myös toimeentulotukeen. Mutta meidän perusturva yleisesti on ollut hyvin pitkään niin matalalla tasolla, että yhä useampi ihminen on joutunut toimeentulotuen varaan, joka on tarkoitettu lyhytkestoiseksi ja viimesijaiseksi toimeentulomuodoksi, [Leena Meren välihuuto] ja näillä perusturvan korotuksilla me haluamme nostaa ihmisiä pois nimenomaan sieltä toimeentulotuelta. Niin kuin totesinkin, yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa korotetaan 20 eurolla, jotta yksinhuoltajaperheet sitten hyötyvät myöskin näistä lapsilisiin tehtävistä korotuksista. Olen sitä mieltä, että panostuksia tarvitaan todellakin köyhyyden vähentämiseen kaikilla saroilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-10-09T17:22:44,2019-10-09T17:26:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_372,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Kiuru, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_373,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Kankaanniemi kiteytti sen ison kuvan ihan oikein meidän kaikkien nähtäväksi. Kyllä täälläkin on ollut puhe siitä, mitä ovat ne yhteiskunnan isot ongelmat, mitkä pitäisi korjata, ja mistä niihin saadaan riittävä rahoitus. Kyllä tämä iso kuva huolettaa minua ja kyllä myös edustajia, koska tässä ollaan käyty hyvä keskustelu siitä, mihin nämä vähäiset varat pitäisi panostaa milloinkin, että investoinnit ihmisiin tehtäisiin kiireellisyysjärjestyksessä. Edustaja Salonen kiinnitti huomiota syövän hoitoon, ja täytyy sanoa, että yksi sellainen pieni mutta erityisen tärkeä panostus tulee siinä, että hallitusohjelmassa on linjattu, että kaikkien kansansairauksien hoitoon ja sen hoidon vaikuttavuuteen kiinnitetään nyt huomiota niin, että sitä vaikuttavuutta lisätään ja syövän hoidon osalta näin tullaan toimimaan. [Sari Sarkomaa: Millä tavalla?] — En ole vielä, niin kuin tässä todettiin, ehtinyt sinne asti, miten ne tehdään. Mutta tämä on iso juttu, että tässä onnistutaan sen hoidon vaikuttavuuden kannalta. Ei vain syöpähoidoissa vaan muissakin pitää pystyä parempaan, ja rokoteohjelma laajenee, niin kuin totesitte. Nimenomaan ennalta ehkäisten saadaan lopulta sekä isoja inhimillisiä että yhteiskunnan kannalta isoja haittoja torjuttua sillä, kun investoidaan nyt. Edustajat Keto-Huovinen ja Laiho kiinnittivät huomiota tähän mielenterveyden ja erityisesti päihteiden kokonaisuuteen. Minusta se on tärkeätä, että me puhumme täällä eduskunnassa myös siitä, mitä tuolla nuorten maailmassa tapahtuu ja mitä meidän pitäisi pystyä tekemään toisin. Päihdekokonaisuus tulee myös arvioitavaksi seuraavien viikkojen aikana. Ajattelin aloittaa sillä, että kutsutaan nämä toimijat nyt kokoon ja pohditaan yhdessä, millä tavalla se suunnitelma laaditaan näille tuleville vuosille. Kun kysyitte, niin vastaus on, että kyllä, näin tullaan toimimaan. Mutta siinä on nimenomaan myös tämä kulma, että hoitoon pääsy on ollut tänä päivänä yksi meidän isoja akilleenkantapäitämme, mikä on johtanut myös siihen, että mielenterveysongelmista kärsivät ovat sitten myöskin ajautuneet monesti päihteitten käyttäjiksi, ja tämä kierre on monesti lisännyt myös köyhyyttä. Kaikki voi liittyä viime kädessä kaikkeen, ja tämä on sillä tavalla haasteellista. Edustaja Harkimo kysyi Uudenmaan erillisratkaisusta. Se on tulon päällä. Me olemme istuneet lähes joka viikko, ja tässä vaiheessa ei ole sanottavissa muuta kuin se, että minä näen aidosti, että kyllä siinä mahdollisuuksia on, mutta ikkuna sulkeutuu jouluun mennessä. Jos sitä ei ennen sitä saada aikaan, niin sitten se on siinä. [Paula Risikko: Saisinko vastaukseen kysymykseen! — Välihuutoja kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmästä] Sitten mennään tähän vanhustenhuollon kokonaisuuteen. — Tai totean vielä edustaja Väätäiselle, että te olette ihan oikeassa, te olette pitkään tehnyt töitä erityisesti psykososiaalisen työn saavutettavuuden puolesta, ja tämä Kuopion esimerkki osoittaa, että meidän pitää myöskin koko tässä mielenterveysstrategiassa huomioida myös tämä akuutin huolen aiheuttava pää, jotta sinne saadaan palveluita. Eli erittäin hyvä kysymys, ja vastasitte itse asiassa monelle edustajalle, kun täällä kysyttiin, mistä saadaan hoitajat ja miksi ala on esittänyt tällaista ratkaisua tämän mitoituksen kuntoon laittamiseksi. Se on siis asiantuntijatyöryhmän esitys, ei vielä ministerin eikä myöskään hallituksen. Mutta te kysyitte ihan hyvin, että miksi, niin sen takia, että he näkevät, että ensimmäistä kertaa Suomessa ollaan ottamassa käyttöön hoitajamitoitus. Meillä on ollut henkilöstömitoitus suositustasolla aikaisemmin voimassa, ja toisin kuin täällä edustaja Juvonen välihuudossaan heitti, niin meillä on heikennetty 2017 [Arja Juvonen: 2013, teidän ollessa hallituksessa!] merkittävästi sitä pohjaa, joka vanhuspalvelulain tahtotilana esitettiin. Nyt sitä parannetaan — pienin toimin, mutta parannetaan — ja otetaan käyttöön se, että välitöntä työtä tekevät jatkossa vain ne, jotka tekevät välitöntä työtä. Se on suuri parannus, ja uskon, että ala sen takia on päätynyt tähän yksimieliseen esitykseen tässä vaikeassa tilanteessa, jossa me olemme. Teemme kuitenkin parhaamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-09T17:26:09,2019-10-09T17:30:11,Hyväksytty,1.1 2019_47_374,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllähän se niin oli, että 2013 aloitettiin vanhustenhoidon alasajo, ja silloin te olitte hallituksessa ja heikensitte sitä henkilöstömitoitusta sieltä 0,6—0,8:sta sinne 0,5:een, ja sen äärellä me olemme täällä. Me olemme täällä vuoden 2013 tapahtumien äärellä, [Paula Risikko: Näin oli!] jolloin ensimmäisen kerran heikennettiin tätä henkilöstömitoitusta vuoden 2008 laatusuosituksesta, joka oli erittäin hyvä, se oli ministeriön. Kyllä sen voi katsoa historiasta, kyllä se näin on. Täällä on kysytty, mistä niitä hoitajia oikein saadaan. Minulla ei ole mitään hoiva-avustajia vastaan — olen tehnyt 24 vuotta hoitotyötä ja työskennellyt kaikkien ihmisten kanssa — mutta olen ihmetellyt sitä, hyväksyvätkö liitot sen, että työvuorossa on yksi vastuuhenkilö, joka on lähihoitaja tai sairaanhoitaja, ja loput ovat hoiva-avustajia. [Ben Zyskowicz: Näköjään! — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tätä vastuunjakoa minä kysyn. He eivät voi olla yksin työvuorossa, mutta jos on [Puhemies koputtaa] vastuuhenkilönä koulutettu ihminen, niin silloin he voivat olla siellä työvuorossa. Tämä oli se kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T17:30:15,2019-10-09T17:31:23,Hyväksytty,1.1 2019_47_375,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mieleeni muistuu viime kaudelta hyvin vastaava aika, kun kokoomus ja perussuomalaiset olivat hallituksessa ja te esititte henkilöstömitoituksen laskua [Arja Juvonen: Ei heikennetty!] 0,5:stä 0,4:ään. Te madalsitte henkilökunnan pätevyysvaatimuksia, jolloin otettiin avustavaa henkilöstöä lisää sinne. Te poistitte ylipäätänsä vastuutyöntekijän. Me olimme eduskuntatalon edessä, muistan, kun itsekin olin hoitajien rinnalla, vaatimassa, että te perutte tämän henkilöstömitoituksen laskun. Te peruitte sen mutta toteutitte nämä kaikki muut säästöt, kymmenet miljoonat. Sen lisäksi te nostitte asiakasmaksuja terveydenhuollossa, [Välihuutoja] te leikkasitte lääkekorvauksista, jäädytitte indeksejä. Mitään parannuksia vanhuspalveluihin ei ole tullut. Tässä esityksessä se iso laiva on nyt kääntynyt. Te veitte markkinamallia, vanhuspalveluita on viety ties kuinka isosti markkinoille viime kaudella. [Puhemies koputtaa] Suunta on nyt käännetty ja [Puhemies: Aika!] on nyt oikeansuuntaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-10-09T17:31:27,2019-10-09T17:32:35,Hyväksytty,1.1 2019_47_376,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Kiuru, te kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa tätä henkilöstömitoitusta. Te yritätte puhua täällä asioita kauniiksi. Teidän suunne kyllä käy, ministeri Kiuru, mutta ei hoitajia tuolla tavalla näy. Minä en tästä enää puhu. Teen kirjallisen kysymyksen. Pääsette vastaamaan ministerin vastuulla mustaa valkoisella, montako hoitajaa on ensi vuonna lisää, monelleko hoitajalle on rahat vuonna 2023, kun te ette siihen täällä suostu vastaamaan. Arvoisa puhemies! Takuueläke‑ ja kansaneläkekorotukset ovat hyviä, mutta tästä vappusatasesta ei kyllä ole tulossa senttiäkään [Kimmo Kiljunen: Mistäs te sen tiedätte?] niille 1 400 ja vähän alle saaville, pieniä eläkkeitä saaville. Ei sellaista ole näkynyt. Annan kiitosta siitä, että täällä on noussut esille tämä terapiatakuu, jota kokoomus on puolueena myös kannattamassa. Tänään vietetään mielenterveyspotilaiden läheisten päivää. Monet potilaista ovat ikääntyviä ja monet itse asiassa lapsia. Kysyisin ministeri Pekoselta: miten voisimme näitä lapsien ja ikääntyvien [Puhemies koputtaa] mielenterveyspotilaiden läheisiä tukea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-09T17:32:39,2019-10-09T17:33:48,Hyväksytty,1.1 2019_47_377,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus on jäänyt tekemättä perussuomalaisilta ja kokoomukselta, joten sitä taustaa vasten ymmärrän, että harmittaahan se. Arvoisa puhemies, tämä hallitus sen nyt tekee. Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksesta täällä on puhuttu vähemmän, vaikka se on megaluokan kysymys. Sote-uudistus on tehtävä, jotta tasa-arvoiset palvelut voidaan turvata Suomessa ja jotta voidaan helpottaa myös kuntien erittäin vaikeaa taloustilannetta. Hallitusohjelmassa on hyvät askelmerkit uudistukselle. Sitä on vietävä päämäärätietoisesti eteenpäin. Kuitenkin usko kentällä on vuosien vatvomisen jälkeen aika heikkoa, ja kokonaisulkoistuksia väijyvät sote-jätit ovat liikkeellä, joten kysyisin ministeriltä: miten me voimme vahvistaa kentän uskoa siihen, että sote-uudistus todella etenee? Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo viedä eteenpäin mielenterveyspalveluiden parantamista osana perusterveydenhoitotakuuta. Onko vielä luonnostelua siitä, millä tavalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita viedään eteenpäin ja minkätyyppistä esimerkiksi [Puhemies koputtaa] lyhytterapiaa voitaisiin viedä perusterveydenhuoltoon saataville?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-09T17:33:49,2019-10-09T17:35:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_378,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Rouva puhemies! Perusterveydenhuollossa työskennelleenä fysioterapeuttina tiedän, miten tärkeässä osassa ihmisten hyvinvoinnissa on peruspalveluiden turvaaminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen. Asiakkaat eivät tällä hetkellä ohjaudu hoitoon hakeutuessaan välttämättä oikealle vastaanottajalle. Esimerkiksi tuki‑ ja liikuntaelinongelmien kanssa päädytään lääkärille, vaikka oikeampi osoite olisi fysioterapeutin suora vastaanotto — tai masentuneella mielenterveyspalvelut. Tällaisesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, mutta ennen kaikkea niissä saatetaan menettää jotain vielä paljon suurempaa: ihminen. Nyt hallitus haluaa selkiyttää asiakkaan hoitopolkua ja ohjautumista paremmin ja oikea-aikaisemmin niin sosiaali‑ kuin terveyspalveluissakin, mikä mahdollistaa potilaiden hoidon paremman laadun ja hoitotuloksen. Hoidon laadun kannalta olennaisessa osassa on aina myös työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja sen tukeminen, ja kysyisinkin [Puhemies koputtaa] nyt ministeriltä: miten hallitus aikoo tukea myös työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-10-09T17:35:05,2019-10-09T17:36:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_379,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tähän toisinaan varsin kiivaaseen ja erilaisia syytöksiä vilisevään keskusteluun ehkä käy se vanha muistutus, että ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan toisen silmästä. Samat edustajat, jotka aiemmin tänään arvostelivat kovasti sitä, että hallitus käyttää liikaa rahaa, nyt vaativat kaksin käsin lisää rahaa sinne ja tänne. Tässä voi sanoa, että vasen käsi ei taida tietää, mitä oikea tekee. Arvoisa puhemies! Keskustalle on aina ollut erityisen tärkeää, että autamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, ja toivon, että jätämme mielikuvapolitiikan muualle ja pidämme faktat mielessä myös silloin, kun puhutaan edellisestä kaudesta. Silloin tehtiin se, mikä siinä taloustilanteessa pystyttiin tekemään. Tuet kohdistettiin heikoimmille, muun muassa korotettiin pienimpiä päivärahoja vajaalla sadalla eurolla, nyt korotetaan noin 20 eurolla, silloin otettiin käyttöön opintotuen huoltajakorotus, 75 euroa, jota nyt korotetaan 25 eurolla. Nyt on olennaista katsoa tätä päivää [Puhemies koputtaa] ja tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-09T17:36:13,2019-10-09T17:37:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_380,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Resursseja, hoitavia käsiä tarvitaan sairaaloihin, laitoksiin, kotihoitoon, omaishoitoon, saattohoitoon ja niin edelleen. Vetoamme todella, että jostakin löydätte rahan tarvittaviin muutoksiin. Eläkeläisten toimeentulo, parempi toimeentulo, on tärkeää, ja toivotaan, että sen eläkejärjestelmän tarkastelun myötä ja myös sieltä paisuvista miljardirahastoista voimme saada rahoja parempaan käyttöön. Mutta sitten minun on pakko palata tähän keliakiakorvaukseen. Sanottiin, että vedotaan yhdenvertaisuuteen. Olen samaa mieltä. Silloin täytyy verrata korvauksia saman tautiryhmän potilaisiin eli autoimmuunisairauksiin niin kuin reuma, ms-tauti tai ykköstyypin diabetes. Korvaukset siellä ovat 65—100-prosenttisia, ja vastaavasti keliakiakorvauksen tulisi olla. Jos me puhumme ruokavaliosta yleensä ja tyypillisimmästä kansansairaudesta kakkostyypin diabeteksestä — ylipaino, liikkumattomuus, käytetään liikaa kaloreita, rasvaa ja sokeria — kun siellä muutetaan ruokavalio oikeampaan, vähennetään kaloreita, rasvaa, sokeria, lisätään liikuntaa, niin se tuo myös lisää euroja näiden potilaiden kukkaroon. Mutta keliakia ja gluteeniton ruokavalio on moninkertaisesti kalliimpi kuin normaali, ja se vaatii todella isoja satsauksia varsinkin perheissä, joissa on monia keliaakikkoja tai työttömiä, [Puhemies: Aika!] pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja niin edelleen. [Puhemies: Aika!] Toivon, että katsotte tämän... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-09T17:37:29,2019-10-09T17:38:53,Hyväksytty,1.1 2019_47_381,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaari mainitsi tässä perhevapaauudistuksen, ja olitte ministeri Pekosen kanssa samaa mieltä siitä, että nyt se varmasti etenee vauhdilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-10-09T17:38:53,2019-10-09T17:39:17,Hyväksytty,1.1 2019_47_382,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiedustelisin näistä omaishoidon tukiasioista. Nythän on niin, että tämä omaishoidon tuki on epätasa-arvoinen. Se ei ole tasa-arvoinen ollenkaan, ja riippuu siitä, missä kunnassa tai kaupungissa tämä hoidettava asuu. Jokainen tietää, että omaishoitaja tekee työtä seitsemän päivää viikossa ja vähintään 24 tuntia vuorokaudessa. Aiotteko tehdä mitään sille, että se tasapuolistuu? Ja sitten ihan yksinkertainen kysymys: tuleeko omaishoidon tuki verottomaksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-10-09T17:39:50,2019-10-09T17:40:22,Hyväksytty,1.1 2019_47_383,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä olisi monta asiaa, joihin pitäisi puuttua, mutta nyt pakkosyistä keskityn tähän hoitajamitoitukseen. Edustaja Heinonen viittasi täällä tämän päivän Iltalehden laajaan kirjoitukseen. Siteeraan siitä suoraan toimittaja Hanna Gråstenin kirjoituksen toiseksi viimeisen kappaleen, kuunnelkaa tarkkaan: ”0,7:n vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköiden vähimmäishenkilöstömitoitusta koskeva laki astuu jo ensi vuoden elokuussa voimaan. Laki on heti sitova, mutta tietyillä ehdoilla tehostetun palveluasumisen ja ympärivuorokautisen laitoshoidon yksiköt voivat toimia alle 0,7:n vähimmäismitoituksella siirtymäajan eli huhtikuuhun 2023 asti”. Jos ette usko tässä ministeriä ja hallituspuolueita, niin uskokaa edes Iltalehteä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-09T17:40:26,2019-10-09T17:41:19,Hyväksytty,1.1 2019_47_384,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi asia on yhdistänyt eduskuntaa, ja se on ollut se, että me olemme yhdessä pitäneet kiinni siitä, että päihdeäitien palvelut, Ensi- ja turvakotien liiton järjestämä Pidä kiinni ‑hoito-ohjelma on saanut rahaa. Seitsemän kertaa eduskunta lisäsi tähän tärkeään toimintaan rahaa, ja sitten vihdoin Petteri Orpo valtiovarainministerinä vakinaisti sen rahan määrän niin, että se raha oli budjetissa. Nyt kun katson tätä budjettikirjaa, niin sen mukaan te olette leikanneet yksi kolmasosaa tästä päihdeäitien kuntoutusrahasta pois. Kysynkin, minkä takia leikkaukset juuri tähän kohteeseen, kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Tuo kuntoutushan on ollut todella tehokasta, ja kun sitä on ollut saatavilla, niin moni lapsi on saanut kokea äidinrakkauden ja lasta ei ole tarvinnut ottaa huostaan. Toivon, ja kokoomus tekee työtä, että tämä leikkaus täällä eduskunnassa korjataan. Kysyn vielä, ministeri Kiuru: Kun tässä ei terapiatakuuseen ole rahaa, niin onko sitten tulevina vuosina? Aikooko hallitus jonain vuonna toteuttaa sen terapiatakuun? En löytänyt myöskään [Puhemies koputtaa] tuosta pitkän tähtäimen suunnitelmasta, [Puhemies: Aika!] niin voisitteko siihen vielä vastata. Toki voin tehdä kirjallisen kysymyksen, jos aika ei riitä teillä vastaamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-09T17:41:23,2019-10-09T17:42:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_385,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Pekoselle, kun nostitte esille ministeri Saarikon hyvät avaukset perhevapaauudistuksen valmistelussa viime kaudelta. Minusta ei ole reilua, kun täällä välillä väitetään, että viime vaalikaudella on vain leikattu. Tämä ei pidä joka kohden paikkaansa. Itse asiassa pienimpien etuuksien korottamisessa suunta ei ole lainkaan muuttunut viime vaalikaudesta. Viime kaudella nostettiin vähimmäistasoisia äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja sekä sairauspäivärahaa vähän vajaa 100 euroa kuussa, ja nyt niitä nostetaan sitten lisää kaksikymppiä. Takuueläkettä nostettiin viime kaudella neljäkymppiä ja nyt sitä nostetaan viisikymppiä lisää. Kuten edustaja Aittakumpu edellä jo totesi, myös opintotuen huoltajakorotus nousi ja nyt sitä sitten nostetaan lisää. On reilua todeta, että nyt jatketaan näissä kohdin viime kauden hyviä askelia. Keskusta ottaa ilolla ja riemulla nämä askeleet oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-09T17:42:47,2019-10-09T17:43:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_386,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyn ensin — kun mainitsitte tästä taitetun indeksin korjaamisesta edustaja Kiljuselle, että tehdään selvitys. Minun mielestäni mitään selvitystä ei tarvitse tehdä. Ei ole kovin monta vuotta siitä, kun selvitys tehtiin, ja tietysti työmarkkinajärjestöt sen tyrmäsivät. Mutta onko nyt hallituksella todella suunnitelmaa edes pienimpien työeläkkeiden indeksisuojan parantamisesta? Mitä sitten tulee tähän hoitajamitoitukseen vielä, niin kun tuo vanhuspalvelulaki säädettiin ja sen 20 § vuonna 12, niin sinne ei silloin hoitajamitoitusta kirjattu. Edustaja Guzenina oli vastuuministerinä silloin. Sen jälkeen sitten ministeri Huovinen sanoi, että jos yksikin poikkeama mitoituksesta tulee, niin se kirjataan lakiin. [Puhemies koputtaa] Miksi te ette toteuta tätä lupausta nyt nopeasti, vaan vasta vuosien päästä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T17:43:59,2019-10-09T17:45:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_387,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy tarkentaa. Ensinnäkin tämä historiallinen vanhuspalvelulaki hyväksyttiin hallitusohjelmaneuvotteluissa Säätytalolla vuonna 2011. Muistan sen tarkoin, koska olin itse myös silloin paikalla. Sitten tätä lainsäädäntöä vietiin sosiaalidemokraattien johdolla, Maria Guzeninan johdolla, [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!] ja se hyväksyttiin tässä talossa. Ja kun me emme saaneet yhteisymmärrystä silloisen hallituspuolueen kokoomuksen kanssa, joka vastusti hoitajamitoitusta, niin eduskunta hyväksyi lausuman, joka oli sen mukainen kuin te äsken tuossa totesitte. Nyt sitten sen jälkeen on yritetty useampaan kertaan palata tähän asiaan, mutta kokoomus on systemaattisesti sitä vastustanut — riippuen siitä, kuka on ollut hallituskumppani tai muuta, niin sitä ei ole saatu eteenpäin. Nyt on historiallinen hetki tänä hallituskautena, jolloinka sosiaalidemokraattien johdolla taas jälleen palataan kysymykseen ja viedään hoitajamitoitus lakiin. [Sari Sarkomaa: Mistä rahat? — Eduskunnasta: Ja nyt se tehdään!] — Ja nyt se tehdään. — Tärkeää on, että se saadaan vietyä lakiin, [Puhemies koputtaa] ja toimenpiteet sen eteen tullaan tekemään. Siinä mielessä olen todella hämmentynyt tästä keskustelusta, että kuka todellisuudessa vastustaa [Puhemies: Aika!] tätä esitystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-09T17:45:05,2019-10-09T17:46:21,Hyväksytty,1.1 2019_47_388,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Saloselle ja edustaja Kiljuselle ja muille vielä kerran selvennyksenä: kokoomuksen kritiikin ydin, mitä tulee hoitajamitoitukseen, on se, että viime vaalikauden lopulla kansanedustaja, nykyinen ministeri Kiuru lupasi, että tämä on muutaman tunnin työ, laitetaan yksi virke lakiin ja asia hoituu. Tällä demarit menivät vaaleihin — he hoitavat hoitajamitoituksen. [Kimmo Kiljunen: Me hoidimme!] Nyt te olette laittamassa sen lakiin, ja se tulee voimaan vuonna 23 käytännössä, eli se jää seuraavan hallituksen murheeksi. Tämä on meidän kritiikkimme ydin. Mitä sitten tulee tähän terapiatakuuseen, ette ole vastannut, ministeri Kiuru. Lupasitte sen 12.9. Varoitin silloin: älkää luvatko liikoja. Lupasitte kuitenkin. Sitä ei täällä keltaisessa kirjassa ole. Ja kolmanneksi, kun täällä kehutaan, että annetaan rahaa joka suuntaan ja hyviin tarkoituksiin — jotka ovat hyviä tarkoituksia — te teette sen velalla, eli te leikkaatte meidän lapsiltamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-09T17:46:21,2019-10-09T17:47:23,Hyväksytty,1.1 2019_47_389,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ettehän te nyt voi väittää, että teidän ikään kuin kritiikkinne ydin on se, mitä on luvattu. [Ben Zyskowicz: Kyllä voin!] Tehän huudatte koko ajan, että missä hoitajat. Te käyttäydytte ikään kuin te olisitte olleet vuosikausia sen asian puolesta, että henkilöstömitoitus lakiin tarvitaan. [Sari Sarkomaa: Totta kai me olemme!] Ja se ainakin minua suututti, koska se ei ole sellaista puhetta, jota me olemme vuosikaudet kuulleet teiltä. [Sari Sarkomaa: Eikö se suututa?] On aidosti kansalaisille ja koko tälle eduskuntalaitokselle merkittävää, että mielipidettään voi muuttaa. [Sari Sarkomaa: Kuka esti rahan antamisen, mikä puolue?] Se on itse asiassa hyvin järkevääkin. Jos tulee lisää tietoa, niin mielipidettään voi muuttaa. Ja voitte sanoa, että olette muuttaneet kantaanne. Mutta nyt ikään kuin syyllistätte sitä hallitusta, joka itse asiassa tekee sen kirjauksen sinne lakiin — se on jotain sellaista, jota en vain voi hyväksyä. Se minua suututtaa, ja sen takia olen asiasta niin kovin tuohtunut. [Sari Sarkomaa: Hyväksyttekö te sen, että rahaa ei tule vanhuksille?] On oikein, [Puhemies koputtaa] että kritisoitte muita asioita, vaikka kotipalvelua, [Puhemies: Aika!] kannatte huolta siitä. Se on ihan oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-10-09T17:47:27,2019-10-09T17:48:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_390,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on ollut nostamassa aloituspaikkoja muun muassa sairaanhoitajakoulutuksen osalta ja sillä tavalla nähnyt tämän tulevaisuuden haasteen vanhustenhuollossa jo etukäteen, mutta se vaatii edelleenkin lisää aloituspaikkojen perustamista. Kun tätä keskustelua saattaa seurata moni vanhus ja moni omainen ja moni työntekijä myöskin, niin kysyisin nyt ihan konkreettisesti: Mitä ensi vuonna on luvassa vanhuksille, omaisille ja henkilökunnalle? Toivon, etteivät ne vastaukset ole kehitystyötä, koska se ei paljon lämmitä siellä kentällä, kun on kädet täynnä työtä ja selkeää resurssipulaa ja osaamispulaa. Eli mitä konkreettista te ensi vuonna tarjoatte vanhustenhuoltoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-09T17:48:33,2019-10-09T17:49:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_391,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa iltaa minäkin haluan toivottaa hyvää mielenterveysomaisten päivää. Meillä on tällä hetkellä vähintään 20 000 lapsiomaista tai nuorta hoivaajaa eli alaikäisiä, jotka kantavat vanhempien sairaudesta johtuen perheessä sellaista vastuuta, joka ei lapselle kuuluisi. Erityisen usein kysymys on vanhempien mielenterveyden sairauksista tai päihderiippuvuuksista. Lapsi ei koskaan saisi olla omaishoitajan roolissa, mutta tämä vain on tänä päivänä todellisuutta hyvin monen lapsen kohdalla. Lapsiomaisia ja nuoria hoivaajia ei tunnisteta tällä hetkellä, eivätkä he saa sitä tarvitsemaansa tukea ja apua. He ovat hyvin usein yksin. Selvitysten mukaan näillä lapsilla ja nuorilla on suuri riski sairastua psyykkisesti aikuisena. He joutuvat usein myöskin pitkille sairauslomille tai jopa työkyvyttömyyseläkkeelle. Meillä ei Suomessa ole varaa tähän. Miten lapsiomaisia ja nuoria hoivaajia [Puhemies koputtaa] voitaisiin auttaa paremmin kuin nykyisin tapahtuu? [Sari Sarkomaa: Tärkeä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-09T17:49:36,2019-10-09T17:50:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_392,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olemme varmasti kaikki täällä sitä mieltä, että me tarvitsemme lisää hoitajia ja lisää henkilöstöä, sitä emme kiellä. Kysyisin teiltä, hyvät ministerit, onko olemassa mitään uhkakuvaa tai vaaraa, että tätä 0,7:ää ei olisi mahdollista toteuttaa? Toki me puhumme rahasta, raha on iso kysymys näissä asioissa, mutta entä sitten perustuslailliset asiat? Voiko olla, että tulee joitakin kysymyksiä aiheeseen liittyen? Haluaisin nostaa tähän myös muut hoitajat, ne, jotka työskentelevät akuutissa sairaanhoidossa, päivystyspoliklinikoilla, terveysasemilla: miten näette heidän tilanteensa ja heidän hyvinvointinsa ja henkilöstömitoituksensa, onko heitä riittävästi? Kysyisin tästä Uudenmaan erillisratkaisusta myös. Missä vaiheessa asia on, ja onko sitä mahdollisesti tulossa? Espoolaisena odotan ja odotamme kovasti vastauksia, mitä sieltä kuuluu. Ja sitten tämä hoitotakuuasia vielä: tuleeko lisää lääkärikoulutusta ja lääkärityöpaikkoja, koska lääkärillehän pitää päästä, [Puhemies koputtaa] ja olette luvanneet, että viikossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T17:50:47,2019-10-09T17:51:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_393,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen käytti erittäin hyvän puheenvuoron lapsista, ja lapset ovat minun suuri huolenaiheeni, niin kuin onneksi on nyt meidän nykyisen hallituksenkin kohdalla. Lapsiperheköyhyydestä on tänään saatu erittäin hälyttäviä raportteja — tiedetään, että yli satatuhatta lasta elää köyhyydessä tälläkin hetkellä. En halua syyttää siitä ketään varsinaisesti, mutta edellisellä hallituskaudella esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha pieneni kaikkinensa lähes 330 euroa vuodessa, kun indeksijäädytykset ja leikkaukset toteutettiin. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Samalla tehtiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus, se on nyt palautumassa. Näen nämä investoinnit erittäin tärkeinä. Tämä on parasta mahdollista ennaltaehkäisyä mielenterveys-, päihde- ja lastensuojeluasioissa, ja tästä haluan osoittaa nyt hallitukselle lämpimät kiitokseni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-10-09T17:52:01,2019-10-09T17:52:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_394,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen, että on erittäin paikallaan käydä näitä keskusteluja. Täällä kysyttiin kokoomuksen linjaa vanhuspalveluista. Mielestäni jos joku meistä tekee lupauksia vaaleissa, niin on täysin oikeutettua kysyä, pidetäänkö näistä lupauksista kiinni. Se on toinen puoli tätä asiaa, ja sen perään olemme kysyneet. Toinen puoli, mitä pidän kestämättömänä, on arvailu siitä, mitä kokoomus on tarkoittanut. Me olemme varmaan kaikki tässä salissa samaa mieltä siitä, että me haluamme turvata arvokkaan vanhuuden. Me näemme, että käsiä tarvitaan lisää. En usko, että meillä on siinä erimielisyyttä. Se, mitä kokoomus ajaa, on se, että nyt kun keskitytään koko ajan keskustelussa vain ympärivuorokautiseen hoitoon, me haluamme, että näemme, että suurin osa vanhuksista asuu omissa kodeissaan. Me haluamme, että samaan aikaan puhutaan myöskin kotihoidosta, omaishoidosta, että kaikki vanhukset ovat yhdenvertaisessa asemassa. Se on yksi puoli, ja toinen on se, että me haluamme, että puhutaan myöskin laajemmasta laadusta. Se, että me saamme lisää tekeviä käsiä, on yksi puoli, mutta myöskin pitää puuttua siihen työkulttuuriin ja kehittää sitä, kehittää hyvää johtamista ja vanhuspalvelujen laatua hyvin laajalla tavalla. Tähän me haluamme kiinnittää huomiota tässä rinnalla. Nämä ovat ne puolet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-09T17:52:58,2019-10-09T17:54:10,Hyväksytty,1.1 2019_47_395,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen hieman hämmentyneenä seurannut tätä keskustelua, joka koskee hoivapalveluja ja tätä historiallista katsausta. Olen uusvanha kansanedustaja, ja en muista ihan täsmälleen, mitä viime vaalikaudella täällä on tehty, mutta minulla on tässä Sipilän hallitusohjelman listauksia, niin katsotaan nyt, mitä täällä on olemassa, edustaja Juvonen: Vanhuspalveluiden henkilöstövähennys, vaikutus 70 miljoonaa euroa; vanhuspalvelusuunnitelmien heikentäminen, 10 miljoonaa; palvelumaksujen korotus, 150 miljoonaa; lääkekorvausten pienentäminen, 150 miljoonaa; potilaiden ja kuntoutujien matkakorvausten lasku, 20 miljoonaa; kansaneläkeindeksin jäädytys, 355 miljoonaa; eläketulovähennyksen pienentäminen, 419 miljoonaa; sosiaalietuuksien hintaindeksin heikennys, siinä ei anneta summaa; ja eläkeläisten asumistuen heikennys, 123 miljoonaa; eläkkeisiin ei verotukseen ansiotulovähennystä; ja viimeisenä, jollei yhteiskuntasopimusta saada aikaan, työeläkkeiden indeksikorotus puolitetaan. Tällä ohjelmalla on neljä vuotta toteutettu täällä asioita. Mitä tämä tarkoittaa ikäihmisten kannalta muuta kuin sitä, että heitä [Puhemies koputtaa] tässä sorretaan ja painetaan alas? Nyt meillä on hallitus, [Puhemies: Aika!] jolla on täysin toisenlainen ohjelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-09T17:54:14,2019-10-09T17:55:22,Hyväksytty,1.1 2019_47_396,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraattien vaaliohjelma 20.3.2015 — eli silloin, mistä puhuitte — sisälsi aivan samat leikkaukset, kolmen miljardin leikkaukset, kaudelle 15—19 ja miljardin verojen kiristykset. Te vain ette kertoneet, mistä te leikkaisitte. Siellä oli, että kuntien valtionosuuksista 800 miljoonaa. Se olisi iskenyt aivan samalla tavalla, koska oltiin 15 keväällä Suomen taloudessa konkurssin partaalla, pakko oli tehdä toimenpiteitä. Nämä olivat kamalia tehdä, eikä näitä olisi pitänyt tehdä, [Kimmo Kiljunen: Ikäihmisiltä vietiin!] mutta vaihtoehto olisi ollut joku muu, esimerkiksi suuri työttömyys, jota te kasvatitte, sosiaalidemokraattiset ministerit, sillä edellisellä kaudella. Arvoisa puhemies! Tämä hoitajamitoitus ei ole perussuomalaisille mikään desimaalikysymys, vaan se on vakava, ja te olette pettämässä vanhukset — ette meitä, vaan vanhukset — kun ette tätä toteuta muuten kuin lakiin kirjoittamalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T17:55:22,2019-10-09T17:56:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_397,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ahaa, kokoomus, nyt ymmärrän: Ei teitä kiinnosta siis se, tuleeko lakiin vanhusten oloja parantava kirjaus henkilöstömitoituksesta. Ei siis itse tämä asiasisältö kiinnosta teitä, vaan te peräätte nyt siis vaalipuheita. Älkää piilottako tätä tarkoitusperäänne puheisiin nyt sitten vanhuksista, vaan kertokaa avoimesti, että te käytte keskustelua täällä vain ja ainoastaan sen vuoksi, että haluatte perätä vaalilupauksia, ette vanhusten puolesta. Tämä tuli minulle nyt selväksi. Mutta haluan palata vielä näihin syöpiin, koska se on aidosti asia, josta pitäisi tässä yhteiskunnassa puhua enemmän. Näyttää jo siltä, että kansansairauksien ohella syöpä alkaa olla hyvin yleinen. On arvioitu, että 2030 on jopa 11 000 syöpää enemmän kuin vuonna 2013. Meidän pitää tehdä jotain nykyistä paremmin. Arvoisat ministerit, mitä se on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-10-09T17:56:41,2019-10-09T17:57:50,Hyväksytty,1.1 2019_47_398,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kaksi puheenvuoroa vielä, edustaja Zyskowicz ja sitten Aittakumpu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_399,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Salonen, on aivan oikein, että myönsitte, että esimerkiksi minä tiedän paremmin, mikä on kokoomuksen kritiikin ydin, kuin esimerkiksi te siellä salin vasemmalla laidalla. Koko hommahan lähti siitä, että silloin kun tämä vanhuspalvelukriisi tuli laajasti julkiseen keskusteluun, kokoomus halusi siinäkin tilanteessa ja paineessa olla rehellinen. Sanoimme, että ei tätä asiaa voida ratkaista sillä, että tuosta lonkalta laitetaan yksi luku lakiin ja kuvitellaan, että sen jälkeen tilanne on hoidossa. Sanoin tämän monta kertaa täällä keskustelussa muun muassa silloisen kansanedustaja Kiurun kanssa. Sanoin, että pitää ottaa huomioon kotihoito, pitää ottaa huomioon hoitajien tarve, koulutustarpeet, kaikki nämä näkökohdat. Ja on totta: kyllä meitä harmittaa, että tämä rehellisyys ei palkinnut. Me otimme takkiin vaaleissa, demarit pärjäsivät vaaleissa, lupasivat, ja se lupaus on petetty, ja nyt te teette sen niin, että seuraava hallitus saa tästä sitten kantaa vastuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-09T17:57:54,2019-10-09T17:58:59,Hyväksytty,1.1 2019_47_400,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Rinne nosti elokuussa haastattelussa esiin, että Suomessa on satojatuhansia naisia, jotka ovat tehneet kymmeniä vuosia töitä, mutta heidän eläkkeensä on jäänyt järkyttävän pieneksi. Tämä on totta. Monet lapsiaan kotona hoitaneet äidit ovat jääneet eläkkeen saannissa pahasti jälkeen. Minulle lähetettiin tällä viikolla terveiset Kuusamosta paikallislehti Koillissanomien Meille soitettiin ‑palstalla samasta aiheesta. Siinä todettiin, että laita alhainen syntyvyys kuntoon, valtio hoitamaan jokaisen synnyttäneen äidin eläketurvamaksu, toimeksi vain. Haluaisin tuoda nämä ajatukset ja terveiset ministereille tiedoksi ja samalla tiedustella, millaisia toimia hallitus aikoo tehdä, jotta tämä suuri epäkohta korjataan ja kotonaan lastaan hoitaneiden eläkevaje saadaan korjattua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-09T17:59:03,2019-10-09T18:00:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_401,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Tämän debattiosuuden päätteeksi ministeri Pekonen, 2 minuuttia, ja sitten ministeri Kiuru, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_402,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen jo ehti poistua täältä salista, hän peräsi tietoa vappusatasesta. Hallitusohjelmassa ei ole kirjausta vappusatasesta. Me sovimme hallitusohjelmassa, että pienimpiä eläkkeitä korotetaan euromääräisesti ja nyt takuueläkettä korotetaan sillä 50 eurolla ja pienimmät kansaneläkkeet nousevat 34 eurolla. Tämä mekanismi menee siten, että korotuksia tulee aina niille eläkeläisille asti, jotka saavat sen 1 400 euroa, mutta se korotus pienenee 34 eurosta aina mitä suurempaa eläkettä eläkkeensaaja saa. Eli me huomioimme kyllä eläkeläiset laajalti, ja heidät otetaan huomioon myös asumistuessa, ja silloin se tarkoittaa sitä, että käteen jää aidosti enemmän euroja ja se ei vaikuta siihen asumistuen summaan. Edustaja Kankaanniemelle todettakoon, että minä en puhunut taitetun indeksin korjaamisesta tässä salissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienemmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Ja tämä selvitys tehdään, kuten tässä jo edustaja Kiljuselle totesin. Puhemies! Minulta jäi vielä 30 sekuntia ylimääräistä aikaa, luovutan sen ministeri Kiurulle käytettäväksi. [Ben Zyskowicz: Se on hyvä, hän saa sen kyllä käytettyä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-10-09T18:00:09,2019-10-09T18:01:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_403,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja ministeri Kiuru, 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_404,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kollegaa tästä lahjasta. En tiedä, miten puhemies tähän suhtautuu, kohta kuullaan. Minusta on ollut hienoa, että me olemme voineet puhua vanhustenhuollosta niin pitkään kuin tässä salissa on puhuttu, ja käytän siihen sitten loppuajan, mikä jää näiltä muilta kysymyksiltä. Lähden liikkeelle siitä, mistä edustaja Sarkkinen puhui. Kysyitte sote-uudistuksesta. Tässä salissa normaalisti siitä paljon puhutaan, mutta tällä hetkellä taisitte olla ainoa, joka ihan suoraan kysyi, miten sote-uudistus on tulon päällä. Me olemme käynnistäneet sen työn, ja meillä on nyt työryhmät istumassa. Ministeriryhmässä tällä viikolla käytiin ensimmäinen väliraportti läpi, mitä on tähän mennessä saatu aikaan, ja kyllä tässä aikataulu on sillä tavalla myöskin tällä hallituskaudella kireä, että kyllä aika nopeasti pitää tietää, mistä kokonaisuudesta puhutaan. Tältä osin sote-uudistus ei ole vain rakenteellinen kokonaisuus vaan myöskin sisältöuudistus, ja siihen tuodaan nyt erittäin tärkeä palikka. 15.10. tulemme julki sillä, mikä on hallituksen toimintalinja koskien tätä sote-sisältöuudistusta. Sitä kautta tulemme puhumaan paljon tällä kaudella tulevaisuuden sote-keskuksista, nimenomaan siitä, miten palvelulinja siellä perusterveydenhuollossa ja näissä perussosiaalipalveluissa korjataan tätä aikaa ja tarvetta vastaavaksi. Myöskin edustaja Lindén jo aikaisemmin kiinnitti huomiota tähän kysymykseen, miten hoitotakuu tulee muuttamaan meidän palveluiden saatavuutta. Itse ajattelen, että sote-uudistuksessa on kysymys nimenomaan siitä, että palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat, ja juuri siihen tarpeeseen vastataan tällä sisällölliselläkin remontilla. Varmasti tätä on kovin paljon odotettu, sillä ei ole vakavampaa asiaa kuin se, että ihminen pääsisi lääkäriin ja tulisi vielä hoidetuksi. Tätä kokonaisuutta tässä yritetään nyt parantaa. Siihen tullaan käyttämään jo yksistään ensi vuonna kymmeniä miljoonia rahaa, ja lähtökohtana on se, että saadaan hoitotakuuta kiristämällä kentälle sellainen ajuri, että joka puolella perusterveydenhuollossa on otettava vakavasti se, että ihmiset pääsevät ajoissa hoitoon, jolloin sitten kustannukset loppupäässä myöskin vähenevät. Sitä kautta hoitotakuun osana on ehdottomasti hoidettava myöskin mielenterveysasiat. Niin kuin olen eduskunnassa aikaisemmin sanonut, ei ole mahdollista ajatella, että mielenterveyden asioita ei hoidettaisi osana ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa. Sitä kautta hoitotakuun edistämisellä otetaan aikanaan kantaa siihen mielenterveyttä koskevaan kansalaisaloitteeseen, joka eduskuntaan on tulossa. Sen sisältö käydään täällä eduskunnan kansalais-aloitetta koskevassa käsittelyssä hyvin tarkkaan läpi, ja silloin selviää, mikä on se kokonaisvaikutus siitä 35:stä, joka kohdistuu sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon, sillä minun käsittääkseni, jos olen oikein ymmärtänyt — tapasin nämä järjestöt, jotka sitä ajavat — he haluavat myös, että siitä samasta rahasta käytetään rahaa koulutukseen. Sitä kautta en uskalla vielä ottaa kantaa, kuinka paljon se on, mutta tässä palvelulinjassa, niin kuin totesin, yksistään mielenterveysstrategian tekemiseen on varattu käytännössä kolmelle hallituskauden seuraavalle vuodelle noin 160 miljoonaa euroa rahaa ja sen jälkeen 18 miljoonaa pysyviin pohjiin. Sen lisäksi on käytettävissä sote-keskuksien rahoitus, joka on merkittävä kokonaisuus — yksistään jo 160 miljoonaa plus sitten kaikki muut kehittämispalikat, jotka tässä on. Kyllä siitä kokonaisuudesta on pakko löytyä rahaa myöskin mielenterveyden asioiden hoitamiseen myös sote-keskustoimintalinjassa. Minusta se on takuuta parhaimmillaan, että ensi vuodelle nämä lisäykset on laitettu sinne pohjaan. Omaishoitajien osalta minusta edustaja Reijonen käytti erittäin tärkeän puheenvuoron. En voi luvata tätä veroremonttia, mistä te puhuitte, se on meidän kaikkien huulilla. Jotta me tässä kokonaisuudessa parannamme ikäihmisten hoitoa, niin meidän on katsottava kaikkiin kulmiin, ja minusta myös omaishoitajat ovat tässä mukana. Heidät on huomioitu hallitusohjelmassa ja myöskin niillä momenteilla, joissa on rahaa. Kotihoidosta on käyty vakavaa keskustelua, ja olen ymmärtänyt myös kokoomuksen viestin, mistä edustaja Ikonen puhui, eli katsotaan laajasti tätä vanhustenhuoltoa. Eduskunta vain ennen kesää kyllä välitti minulle täällä aika vahvan viestin siitä, että tämä mitoitusasia pitää hoitaa ensin, sillä on kiire. Sitä kautta tämä toinen paketti tulee jouluun mennessä käytyä asiantuntijoiden arvioitavana ja sitten keväällä päästään säätämään näistä lopuista. Minusta se on kuitenkin tähän kriisin laajuuteen nähden hyvä aikataulu, että nopeasti tehdään, mutta tämä toinen puoli jää nyt sitten odottamaan vielä sitä kevättä. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean tästä vanhuspalveluiden kokonaisuudesta, että aivan oikein, 0,7:n mitoitus pystytään säätämään varsin nopeasti. Se on, niin kuin asiantuntijoiden arvioissa on sanottu. Se tulee sieltä. He ovat esittäneet omana arvionaan, että se voitaisiin säätää laiksi heti, [Ben Zyskowicz: Säätäkää, että maassa on 8 000 poliisia, sekin on helppo säätää!] ja näin ollen se 0,7:n mitoitus tulee. Hoitoisuus ja tukipalveluiden erottaminen välittömästä työstä ovat kuitenkin johtaneet näiden asiantuntijoiden raportissa siihen, että vaikka 0,7:n mitoitus tulee heti ja siihen jo useat, 22 prosenttia, nykyisistä yksiköistä pystyvät, [Puhemies koputtaa] kaikki eivät vielä pysty, ja siihen annetaan hiukan aikaa. Näin esittävät nimenomaan asiantuntijat, koska tämä hoitoisuus, jota kokoomus on ajanut, on iso juttu. Hoitojärjestöt ovat ajaneet [Puhemies koputtaa] nimenomaan tätä tukipalveluiden erottamista, ja sekin tehdään. Siksi on päädytty tällaiseen ratkaisuun asiantuntijoiden pohjalta. Hallitus ottaa sitten aikanaan, kun lausuntokierros loppuu, [Puhemies: No niin, arvoisa ministeri! — Ben Zyskowicz: Säätäkää laki, että maassa on 8 000 poliisia!] oman kantansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-09T18:01:50,2019-10-09T18:07:53,Hyväksytty,1.1 2019_47_405,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Vaihdetaan hallinnonalaa tässä kohtaa. — Oikeusministeri Henriksson, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_406,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies, värderade talman! Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 954 miljoonaa euroa. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 14 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvana vuonna. Laillisuusperiaate ja oikeusvaltio ovat meidän suomalaisen yhteiskuntamme peruspilareita. On äärimmäisen tärkeää, että kansalaiset pystyvät luottamaan sekä lainsäädäntö- että oikeusprosesseihin. Luotettavan järjestelmän ylläpitäminen vaatii resursseja. Tämä budjettiesitys vahvistaa Suomea näiden periaatteiden pohjalta. Budjettiesityksen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä rikollisuutta ja rikosten uusimista sekä huolehtia rikosvastuun toteutumisesta. Hallitusohjelman mukaisesti rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisätään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että koko oikeudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyn lainvoimaiseen tuomioon saakka. Rikollisuuden ehkäisyn tehostamiseen esitetään 2,5 miljoonan euron vuotuista lisämäärärahaa kolmelle seuraavalle vuodelle. Tavoitteena on erityisesti vähentää uusintarikollisuutta. Väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittujen sekä nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen panostetaan, jotta he eivät uusisi rikostaan. Kuten tiedätte, tulemme siis lisäämään poliisien määrää, ja tämä hyvä asia on sellainen, että siitä seuraa myös se, että me lisäämme koko rikosketjun osalta Syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Oikeudenkäynneissä keskitetään näytön vastaanottamista käräjäoikeuksiin, joissa todistelu videoidaan mahdollista muutoksenhakukäsittelyä varten. Tämä on myös tärkeä uudistus sekä todistajien että asianomaisten näkökulmasta. Olen todella tyytyväinen, että tämä asia saadaan nyt vihdoin eteenpäin. Hankkeen valmistelu alkaa ensi vuonna, ja tavoitteena on ottaa uusi toimintatapa käyttöön vuonna 2022. Perustamiskustannuksiin esitetään 2 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja 2,5 miljoonaa euroa sitä seuraavalle vuodelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-10-09T18:08:01,2019-10-09T18:10:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_407,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi kiittää ministeriä siitä, että nyt tulee resursseja koko tähän ketjuun. Meillä on esitutkinta huomioitu, syyttäjät ja tuomioistuimet ja vankeinhoito, koska tämä on kokonaisuus ja se ei saa yhdessäkään kohdassa tukehtua. Ja olen näistä asioista puhunut täällä useita kertoja, ja kiitos siitä. Mutta yksi asia, johon haluan kiinnittää ministerin huomiota, on se, että käsittelimme lakivaliokunnassa hallituksen vuosikertomusta 2018 ja näitä eduskunnan antamia lausuntoja lakivaliokunnasta. Jätimme sinne edelleen lausumia, jotka eduskunta on nimenomaan hyväksynyt muun muassa vakuutusoikeustuomareiden asiantuntijajäsenten nimittämisestä, samoin vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnista. Ja harmikseni huomasin, että tämän asian käsittelyn yhteydessä oikeusministeriön kuulemisessa tuli esille, että siellä ei ole tällä hetkellä ehkä resursseja [Puhemies koputtaa] hoitaa näitä lausumia. Onko näin, että näillä lausumilla ei ole merkitystä? Ministeri, aiotteko toteuttaa näitä [Puhemies koputtaa] myös eduskunnan antamia lausumia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-09T18:13:45,2019-10-09T18:14:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_408,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä ehdotetaan perustettavaksi itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Tämä on tärkeä toimenpide ja vahva viesti siitä, että hallituksella on nollatoleranssi naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Hallitus haluaa myös uudistaa kansalliskielistrategian, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Myös vanhusasiavaltuutetun tehtävän ja toimiston perustamista valmistellaan. Valtuutettu edistää vanhusten asioita, välittää tietoja ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon aloitteilla, neuvoilla ja ohjeilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2019-10-09T18:15:02,2019-10-09T18:15:44,Hyväksytty,1.1 2019_47_409,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Syyttäjälaitokselle, tuomioistuimelle, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle kohdistetaan talousarvioehdotuksessa yhteensä 5,2 miljoonan euron vuotuinen lisämääräraha, mikä on positiivinen asia. Pelkään kuitenkin, että tämä loppuketjun lisäresursointi on mitoitettu nyt vain kompensoimaan poliisien määrän kasvusta johtuvaa lisätyötä eikä purkamaan jo olemassa olevia jonoja, joita esimerkiksi syyttäjien pöydät ovat väärällään. Tuosta lisämäärärahasta 2 miljoonaa on kohdennettu Syyttäjälaitokselle, ja kysynkin, onko ministeri valmis pitämään huolen, etteivät varat valu tietojärjestelmien, Aipan, kohonneisiin kuluihin tai toimitiloihin vaan nimenomaan henkilöstön lisäämiseen. Lisäksi haluan vielä kysyä ministeriltä: onko hallitus sitoutunut huolehtimaan, että aina kun poliisi saa lisärahoitusta rikostutkintaan, vastaavat lisäykset tehdään myös oikeushallinnon resursseihin, jottei uusia pullonkauloja pääse syntymään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-10-09T18:16:05,2019-10-09T18:17:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_410,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. On hienoa, että määrärahatasoa korotetaan. On myös erittäin hieno tavoite, että ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia vähennetään, ja myös, että talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan. Hallitusohjelmassa oli myös kirjaus siitä, että ulosoton suojaosaa korotettaisiin vähintään takuueläkkeen tasolle, ja haluaisinkin kysyä ministeriltä, milloin tämä mahdollisesti on toteutumassa, koska siitä on tullut vahvaa viestiä ja ihmiset odottavat kovasti tätä uudistusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-10-09T18:17:08,2019-10-09T18:17:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_411,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Suomi on oikeusvaltio, jonka ytimessä on jokaisen ihmisen perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ja sen puolustaminen on ihan jokaisen suomalaisenkin etu. Edellisellä kaudella tehdyt kiristykset turvapaikkajärjestelmäämme porasivat siihen anteeksiantamattomia reikiä. Niitä nyt paikkaamme, jotta tätä maata voidaan kutsua oikeusvaltioksi myös jatkossa. Tutkimustenkin mukaan nämä kiristykset vaaransivat oikeusturvan ja aiheuttivat lisäkustannuksia, kun prosessit pitkittyivät. Meidän on pystyttävä palauttamaan luottamus turvapaikkajärjestelmään. Oikeusvaltiossa ei saa olla pienintäkään epäilystä siitä, etteikö turvapaikanhakijan saama päätös olisi oikeudenmukainen ja perusteltu. Oikeusapuun liittyvät puutteet on korjattava pikaisesti, ja työ sen luottamuksen palauttamiseksi alkaa tässä talousarviossa — siitä kiitos. Oikeusvaltion murentaminen vahingoittaa viime kädessä ihan meitä kaikkia, ja siltä tieltä on hyvin vaikea palata. Sen takia olen todella iloinen, että tämä hallitus ottaa oikeusvaltioperiaatteen puolustamisen hyvin vakavasti. Haluan muistuttaa lopuksi vielä tässä salissa siitä, että perustuslain mukaan [Puhemies koputtaa] ketään ei voida palauttaa hengenvaaraan tai sellaiseen maahan, missä henkilöä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-09T18:17:43,2019-10-09T18:18:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_412,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Näin alkuun täytyy sanoa edustaja Hyrkölle, että kyllä se nyt vain on niin, että kun 70 prosenttia niistä, jotka tänne tulevat turvapaikanhakijoina, ei saa myönteistä päätöstä, niin silloin tavallaan niin kuin joitakin muita huijataan, meitä suomalaisia huijataan. Jos Ruotsista tullaan, niin silloin ei ole itse asiassa mitään tarvetta turvapaikalle. Mutta sitten itse tähän muuhun kokonaisuuteen: tahdon kiittää ministeri Henrikssonia, ja täytyy sanoa, että täällä tämä talous- ja velkaneuvonnan saatavuuden parantaminen on aivan äärimmäisen tärkeä asia. Sitten samaan aikaan täytyy sanoa, että nuo Ulosottolaitoksen tuotot ainakin minun silmääni vieläkin näyttävät ehkä liian korkeilta, koska kuitenkin ajatellaan, että nämä tulevat oikeasti niistä niitten ihmisten kukkaroista, jotka kärsivät. Joten jos tätä tasoa pystytään katsomaan. Edustaja Huttunen esitti erinomaisen kysymyksen tästä suojaosan korottamisesta, ja haluaisin painottaa sitä, että tähän kysymykseen ehdottomasti vastaus: milloin tämä tullaan tekemään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-10-09T18:19:01,2019-10-09T18:19:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_413,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä oikeusministeriön hallinnonalalla on erittäin hyviä toimenpiteitä. Jos mietitään sitä, että me saimme tuonne sisäministeriön hallinnonalalle poliiseja lisää, jotta rikostoiminta ja muu tämmöinen rikoksenselvittelyasia etenee hyvin, niin on hyvä päätös sillä tavalla hallitukselta, että myös Syyttäjälaitos saa lisää resursseja, jotta me pystymme viemään asioita eteenpäin eivätkä ne ruuhkaudu ja jää vanhoiksi asioiksi pöytälaatikoihin. Sitten toinen asia: On erittäin hyvä tämä ulosoton rakenneuudistus, että se yhdistetään yhdeksi virastoksi, ja ennen kaikkea se, että siellä satsataan harmaan talouden torjuntaan ja siihen, että veronkiertoa tulee vähemmän. Me tarvitsemme täällä verorahoja joka tapauksessa entistä enemmän, ja meillä on erittäin paljon tapauksia, missä harmaaseen talouteen menetetään verotuloja, ja siksi tämä on erittäin tärkeä asia meille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-10-09T18:19:58,2019-10-09T18:20:59,Hyväksytty,1.1 2019_47_414,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on positiivisia asioita oikeusministeriön pääluokassa. Jatkaisin tähän ylivelkaantumiseen liittyen senkaltaista hanketta kysyen, että kun nämä lakimääräiset viivästyskorot ovat nykyisin jo pitkään vallinneen korkotason kannalta liian kovia, ja siihen liittyvät tietysti myös etusijajärjestyksen ongelmat, että pitkään velallisena oleva joutuu lyhentämään pääosin korkoja, ja kun ne ovat vielä sitten liian suuria, niin ei koskaan pääse tavallaan siitä varsinaisesta velasta eroon, niin olisiko aika tehdä tämmöinen kokonaistarkastelu näistä korkotasoista? Se ei koske pelkästään ulosottoa ja viivästyskorkoja vaan laajemminkin esimerkiksi verotuksen puolella olevia korkotasoja liittyen vähennyksiin ja muihin, joita koskevat säännökset on tehty toisenlaisen korkomaailman aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-10-09T18:21:03,2019-10-09T18:22:02,Hyväksytty,1.1 2019_47_415,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitoksia oikein paljon. Täytyy oikeastaan ministerille toivottaa voimia, koska hallitusohjelma on aika kunnianhimoinen, ja myöskin budjetti, siltä osin, mitä tavoitteita on asetettu. Kaikki eivät tietysti hetkessä toteudu, vaan se vie aikaa. Paljon on selvitettävää ja työstettävää, mutta olemme tietysti mukana siinä työssä. Erityisen hienoa liittyen jo sisäministeriöön, jota käsiteltiin, on poliisien lisämäärä, mutta kuten lakivaliokunnan puheenjohtaja totesi aikaisemmin, koko prosessista on kyse ja siitä, miten se vaikuttaa myös täällä oikeusministeriön hallinnonalalla. Täällä on puhuttu ulosotosta ja muusta, ja jatkaisin vielä kysymyksiä tästä: onko ajatuksia edelleen pikavippeihin? Edellisen oikeusministerin aikaanhan pikavippilainsäädäntöön puututtiin, mutta siellä on edelleen ongelmia, joihin pitäisi puuttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-09T18:22:06,2019-10-09T18:23:06,Hyväksytty,1.1 2019_47_416,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto teetti 100 000 eurolla tutkimuksen nimeltään Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tutkimuksessa käytiin läpi monenlaisia negatiivisiksi koettuja ilmaisuja ja niiden ilmenemistä sosiaalisessa mediassa. Uskottavuutta syö se, että nämä ilmaisut eivät useimpien järkevien ihmisten mielestä ole mitään vihapuhetta. Siellä ilmenevät tavalliset suomalaiset kirosanat, ja sitten sellaisia ilmaisuja kuin vaikka ”kyylä” tai ”lurppa” tai ”bönde” tai ”soijapoika” tai ”hyysäri”. Sen sijaan siellä ei vihapuheeksi määritellä vaikkapa ilmaisuja ”natsi”, ”rasisti”, ”fasisti”, ”juntti” tai ”setämies”. Nämä esimerkit ovat varsin hämmentäviä. Oletteko, ministeri, vakavissanne, että tämän perusteella aiotaan käyttää yhteiskunnan väkivaltamonopolia ja viranomaisresursseja niin, että näitä ilmaisuja todella vaiennettaisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-09T18:23:07,2019-10-09T18:23:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_417,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pitkällisen harkinnan ja selontekomenettelyjenkin jälkeen, mistä saatiin lisää tietoa ja näkemystä, saimme siviilitiedustelu- ja sotilastiedustelulainsäädännöt. Se ei ollut helppo urakka: piti muuttaa perustuslakia. Turvallisuus ja yksityisyydensuoja olivat ne tavallaan vaakakupissa olevat asiat. Asia tuli hoidettua, ja nähdäkseni nyt tämän lainsäädännön seuranta, toimeenpano ja resurssien ohjaaminen oikeille tahoille kuuluvat sekä sisäministerille että oikeusministerille. Jos nyt lähinnä oikeusministerin roolissa tarkastelette asiaa ja uutta lainsäädäntöä, miten näette: Kuinka hyvin se on lähtenyt liikkeelle? Miten itse suhtaudutte ja näette perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen? Onko teillä toimivat yhteydet tiedusteluvalvontavaltuutettuun [Puhemies koputtaa] ja asiasta vastaavaan tiedusteluvalvontavaliokuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-09T18:23:59,2019-10-09T18:25:09,Hyväksytty,1.1 2019_47_418,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä tilanteessa nostettiin esiin naisiin kohdistuva väkivalta ja muu sukupuolittunut väkivalta. Ensimmäinen kysymykseni on: Miten kansallinen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisohjelma edistyy? Millainen on tilanne esimerkiksi turvakotien ja muiden palveluiden saralla? Saadaanhan varmasti varmistettua, että matalan kynnyksen puhelinpalveluilla ja muilla uhreja lähellä työtä tekevillä tahoilla on riittävät resurssit siihen heidän tärkeään työhönsä? Sitten toisena asiana: nyt ollaan myös kouluterveyskyselyn ja monien muiden kyselyiden kautta tunnistettu, että seksuaalinen häirintä koskettaa aivan liian montaa suomalaista naista ja tyttöä erityisellä tavalla. Miten näihin ongelmiin saadaan puututtua? Toisaalta, miten saadaan puututtua sukupuolittuneeseen ja voimakkaasti etenkin naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaan maalittamiseen ja muuhun vihapuheeseen verkossa, joka vaarantaa jo tiettyjen sukupuolten ja vähemmistötaustasta [Puhemies koputtaa] ponnistavien mahdollisuuksia toimia julkisissa rooleissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-09T18:25:09,2019-10-09T18:26:20,Hyväksytty,1.1 2019_47_419,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustajat Huttunen ja Tynkkynen nostivat esille tärkeän asian, tämän, että budjetti pyrkii vähentämään ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia. Olen kansalaisilta saadun palautteen myötä kohdannut ylivelkaantuneiden ja esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän saaneiden kohdalla ongelman, joka asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Kyse on sosiaalisesta luototuksesta, joka varsinaisesti kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaan, mutta nyt kun oikeusministeriö pyrkii vähentämään ylivelkaantumista, kysyisin: Onko tässä yhteydessä tarkasteltu tätä sosiaalista luototusta ja mahdollisuutta sen laajentamiseen? Nimittäin nyt sitä tarjoaa noin 30 kuntaa ja yli puolet Suomen väestöstä on tämän mahdollisuuden ulkopuolella. Sosiaalinen luotto on auttanut monia ihmisiä vaikean tilanteen yli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-09T18:26:20,2019-10-09T18:27:19,Hyväksytty,1.1 2019_47_420,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Värderade talman! Haluan kiittää kaikkia hallituspuolueita siitä, että nimenomaan maksuhäiriömerkintöjen kestoajan lyhentäminen nyt mainitaan hallitusohjelmassa. Ja viime kaudella tehtiin yhteinen lakialoite yli puoluerajojen, taisi olla 137 allekirjoittanutta, joten uskon, että tällä asialla on laaja tuki eduskunnassa. Noin 400 000 ihmisellä on maksuhäiriömerkintä, ja se, että nämä merkinnät voivat jäädä roikkumaan jopa 2—4 vuotta siinäkin tilanteessa, että se maksu on hoidettu, niin se ei mahdu minun oikeustajuuni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2019-10-09T18:27:23,2019-10-09T18:27:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_421,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Puhemies! Vanhustenhoidon tilanne on ollut pitkään huono, ja siksi hallitusohjelmaan nyt kirjattiinkin tämä vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen, ja nyt oikeusministeriön pääluokassa on varattu muistaakseni 100 000 euroa vanhusasiavaltuutetun ja toimiston perustamiseen. Tämä on todella hyvä ja ison kiitoksen arvoinen asia. Voisiko ministeri kertoa, miten asia nyt etenee ja milloin meillä on vanhusasiavaltuutettu? Toinen asia, josta olen todella huolissani, on tällä hetkellä eläkeläisten maksuhäiriömerkintöjen kasvu yli 65-vuotiaiden kohdalla. Tällä hetkellä näitä maksuhäiriömerkintöjä on jo lähes 35 000, ja se on koko ajan kasvava määrä. Se on lisäksi edellisvuodesta 9 prosentilla kasvanut, eli tämä on sellainen asia, johon pitäisi puuttua. Mitä ministeri ajattelee tästä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-09T18:28:13,2019-10-09T18:29:15,Hyväksytty,1.1 2019_47_422,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Monet turvapaikanhakijat käyvät läpi kielteisistä päätöksistä uusintahakemus- ja valituskierrettä, joka voi kestää useita vuosia. Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää, jos on uusi peruste turvapaikalle. Veronmaksajien rahojen säästämiseksi turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre on kuitenkin katkaistava. Turvapaikanhakijan pitäisi kertoa viranomaisille jo hakiessaan ensimmäistä kertaa turvapaikkaa kaikki syyt, joiden perusteella hän on turvapaikkaa hakemassa. Kielteisen päätöksen jälkeen ilmeneviin uusiin syihin ei pitäisi saada enää vedota. Arvoisa puhemies! Kysyisinkin ministeriltä: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tämän loputtoman uusintahakemus- ja valituskierteen katkaisemiseksi, ja voisitteko kenties ottaa kopin tästä edellä esittämästäni esityksestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-10-09T18:29:15,2019-10-09T18:30:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_423,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Joku syytti, että Heinonen ei koskaan anna hyvää palautetta ja moittii vain. Ei, kyllä minä annan hyvää palautetta silloin, kun siihen on aihetta, ja, ministeri Henriksson, teidän kohdalla on. Kiitos siitä, että talous- ja velkaneuvontaa vahvistetaan, se on tärkeä ja hyvä asia kuten myös se, että vanhusasiainvaltuutetun toimi perustetaan. Mehän teimme viime kaudella mallin, jossa oikeusasiamiehelle tätä määrärahaa osoitettiin, ja siellä itse asiassa oli toimivalta. Kysyisin ministeriltä, annatteko myös tälle valtuutetulle vastaavaa toimivaltaa vai jääkö hän enempi tällaiseksi asioiden esille nostajaksi. Arvoisa ministeri, annan kiitosta edelleen. Annan kiitosta siitä, että Hämeenlinnan naisvankila otetaan käyttöön ensi vuonna. Hämeenlinnan satapaikkaisen naisvankilan myötä Suomen vankiloissa ei enää ole paljusellejä eli sellejä ilman wc:tä, se on hieno asia, ja tähän yhtenä kysymyksenä: millä tavalla olette ajatellut puuttua siihen, että yhä useammat vanginvartijat [Puhemies koputtaa] kokevat uhkaa tehtäväänsä hoitaessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-09T18:30:17,2019-10-09T18:31:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_424,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Henrikssonilta sitä, saavutammeko me tällä vaalikaudella Istanbulin sopimuksen vaatimat turvakotipaikat — nythän sinne tulee lisäystä, mikä on hieno asia. Sitten olisin kysynyt näistä tuomioistuinmaksuista, mitä viime vaalikaudella nostettiin, että onko tehty tutkimusta, miten ne ovat vaikuttaneet oikeusturvakäsitykseen. Ja sitten olisin, totta kai, vielä tästä ulosoton suojaosuudesta, mikä nousi ansiokkaasti useammankin edustajan puheenvuorossa esille, kysynyt, kun tiedämme, että ulosoton suojaosuus on todella matala ja se ei kannusta työntekoon, että voidaanko tätä ulosoton suojaosuutta nostaa, mikä olisi minun mielestäni erittäin tärkeä asia. Hyvä, että velkaneuvontaa parannetaan. Sitten vielä tämä iso huoli siitä, että yli 400 000 sote-asiakasmaksua oli 2018 ulosotossa. Se on todella iso määrä, elikkä yksityisten perintätoimistojen käyttöön pitäisi puuttua. [Puhemies koputtaa] Ja sitten yksi erittäin tärkeä kysymys: rakennetaanhan Vaalan vankila?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-10-09T18:31:29,2019-10-09T18:32:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_425,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Otetaan vielä viimeiseksi — tai tässä vaiheessa, toistaiseksi viimeiseksi — lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri, ja sen jälkeen ministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_426,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minun on nyt ihan pakko ottaa kantaa tuohon viime kauteen, kun täällä todettiin, että hallitus porasi reikiä turvapaikkajärjestelmään ja ulkomaalaislakiin: me halusimme yhdenmukaistaa EU-jäsenmaiden tasolle meidän turvapaikkapolitiikkaa ja vähentää vetovoimatekijöitä, ja valitettavasti te viette nyt sen takaisin toiseen suuntaan. Tämä maksukyvyttömyysasia on sellainen asia, josta itse saan paljon palautetta, ja tiedän ihmisiä, jotka haluaisivat pois velkavankeudesta mutta eivät pääse velkajärjestelyyn, ja kysynkin: onko tässä yhteydessä tarkoitus myös käydä läpi laki velkajärjestelystä, koska esimerkiksi sen lain kautta olisi mahdollisuus saada tuomioistuimen harkintaan erilaisia tapauksia ilman, että esimerkiksi vapautamme henkilöitä kovin helposti siitä, että he ovat rikosvahinkovastuussa tai erittäin kevytmielisesti velkaantuneita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-09T18:32:43,2019-10-09T18:33:45,Hyväksytty,1.1 2019_47_427,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Nyt ministeri. Hur många minuter? — Kolme.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_428,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos oikein paljon erittäin hyvistä kysymyksistä ja kommenteista. Lakivaliokunnan puheenjohtajalle Leena Merelle: Totta kai se on niin, että nämä lausumat, jotka valiokunta tekee, ovat tärkeitä ja ne otetaan huomioon. Meillä on toki myös resurssipulaa. Ei ole koskaan riittävästi lakimiehiä, ei myöskään oikeusministeriössä, ja tällä hetkellä kun Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana, ne resurssit ovat todella tiukalla. Mutta kyllä näitä huomioidaan sitä mukaa kun valmistellaan uutta lainsäädäntöä, ja totta kai ne ovat tärkeitä, ja yritän pitää ne mielessä tästäkin eteenpäin. Kiitoksia siitä palautteesta, että nyt panostetaan tähän koko rikosketjuun. Se on asia, joka on tärkeä. Edustaja Keto-Huovinen, voit olla ihan rauhallisin mielin. Se on sataprosenttisesti varmaa, että nämä syyttäjille tulevat resurssit tulevat juuri Syyttäjälaitokselle ja syyttäjille, koska me teemme nyt niin, että mitä tulee tietotekniikkaan ja ohjelmien uudistamiseen, niin sille meillä on rahaa muualla tai se raha on varattu jo aikaisemmin, ja sen takia on tärkeätä, että juuri syyttäjät saavat nyt lisää resursseja, jotta pystyvät myös jonoja purkamaan. Se on äärimmäisen, äärimmäisen tärkeätä, ja se ei mene nyt rakennuksiin ja seiniin. Ulosoton suojaosuus ja kaikki, mitä tulee ylivelkaantumiseen: Tässä on tullut paljon ja hyviä kysymyksiä ja kommentteja. Totean ensinnäkin sen, että maksuhäiriöisten määrä Suomessa on korkea ja se on valitettavasti myös lievässä kasvussa. Nämä maksuhäiriömerkinnäthän ovat niin sanottuja negatiivisia luottotietoja, joiden tarkistaminen voi nousta esiin hyvin erilaisissa yhteyksissä. Tällä hetkellä näitä säilytetään, niin kuin edustaja Strand tässä myös nosti esille, yleensä kaksi—neljä vuotta. Nyt hallitusohjelmassa on sovittu, että maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa lyhennetään samalla kun positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri otetaan käyttöön tämän hallituskauden aikana, ja tähän tullaan myös nyt sitten panostamaan. Mitä tulee ulosoton suojaosuuteen, niin sekin on asia, joka kuulostaa hirveän helpolta, mutta se on vähän samanlainen problematiikka kuin mitä meillä on sosiaaliavuissa, että kun halutaan tehdä työn tekeminen kannattavaksi, niin aina jossain tulee se eteen, että missä kohti mennään ojasta allikkoon, ja sen takia tämä vaatii nyt vähän enemmänkin aikaa, mutta oikeusministeriössä selvitetään nyt niin pikaisesti kuin suinkin on mahdollista ulosoton suojaosuuden korottamista ja myös vaihtoehtoisia keinoja. Elikkä katsotaan se kokonaisuus niin, että pienituloisten ulosottovelallisten käytettäväksi jäävä rahamäärä kasvaisi. Se on tässä nyt se päätavoite. Tehdään tämä selvitys ja sitten sen jälkeen päätetään jatkotoimista. Mitä tulee turvapaikanhakijoiden oikeusapuun, niin sekin lainsäädäntö on valmisteluvaiheessa. — Tässä kohti on kolme minuuttia kulunut. Palaan mielelläni, tässä on monta monta hyvää kysymystä, mihin pitää vielä vastata. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-10-09T18:33:45,2019-10-09T18:37:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_429,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Varmasti pääsette vielä vastaamaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_430,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri, kiitos vastauksesta. — Talousarvioesityksessä esitetään rikollisuuden ehkäisyn tehostamiseen 2,5 miljoonaa euroa, mikä on todella hyvä tavoite, mutta tästä esityksestä ei tarkemmin ilmene, mihin nämä rahat kohdennetaan ja miten tämä raha on tarkoitus jakaa. Onko kysymys tämmöisistä kokeiluluontoisista hankkeista, ja jos on, onko jonkinlaiset seurantamittarit laadittu? Rikosten ennaltaehkäiseminen on taloudellisesti ja inhimillisesti viisasta, mutta toisaalta myöskin rangaistuksilla on oma funktionsa rikosoikeusjärjestelmässä. Viime vaalikaudella aloitettiin kriminaalipolitiikan kiristäminen ja seksuaalirikoslainsäädännön uudistus, ja kysynkin: onko hallitus valmis jatkamaan kriminaalipolitiikan linjan kiristämistä laajemminkin henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta, eivätkä nämä kiristykset tule koskemaan ainoastaan seksuaalirikoksia, ja onko hallitus varannut määrärahalisäyksiä rangaistusten kiristämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-10-09T18:37:55,2019-10-09T18:39:03,Hyväksytty,1.1 2019_47_431,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Herra puhemies! Hallitus lupaili laittomasti maassa olevien saamista seurantaan nilkkapannoin. Nyt kuitenkin näyttää tämän talousarvion valossa, että mitään tuollaista nilkkapantaseurantaa laittomasti maassa oleville ei ole tulossa, ainakaan ensi vuonna. Varsinkin keskusta tätä lupaili. Mikä on oikeusministeriön kanta ja näkemys asiaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-09T18:39:03,2019-10-09T18:39:36,Hyväksytty,1.1 2019_47_432,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä puhuttiin juuri pikavipeistä. Eduskunnassa on käsitelty useampana kautena pikavippiä ja ylivelkaantumista. Viime kaudella talousvaliokunnan mietinnön pohjalta laskettiin muun muassa tätä korkoa 20 prosenttiin. On hyvä huomata, että nämä mietinnön osa-alueet, kuten talouskoulutuksen ja myös talousneuvonnan osiot, ovat hyvin mukana tässä hallitusohjelmassa. Hieno asia on myös tämä, että lisää tulee resursseja tuomioistuimiin ja päätöksentekoon. Mutta haluaisin kysyä tässä, kuinka pitkä on tällä hetkellä hallintotuomioistuimessa valitusten läpimenoaika. Meillä on aika paljon Suomessa näitä investointeja, miljardi-luokan investointeja, jotka ovat määrätyistä valituksista johtuenkin jumissa. Voidaanko muun muassa näitä nopeuttaa? Vielä sitten näistä kiinteistöistä: Paljonko esimerkiksi Risen alueen nykyisten kustannusten kasvussa on kiinteistökustannuksia? [Puhemies koputtaa] Esimerkkinä voi ottaa Senaatti-kiinteistöjen lämmitysjärjestelyt. Ne eivät ole kaikista edullisimpia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-09T18:39:39,2019-10-09T18:40:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_433,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olisin vielä palannut näihin ulosottokysymyksiin ja tiedustellut ministeriltä sitä, että kun tietyt etuudethan ovat kokonaan suojattuja ulosotolta, niin kuin esimerkiksi työmarkkinatuki, mutta kun näistä etuuksista maksaa veroa, ja jos maksaa sitä liikaa ja saa veronpalautusta, niin se veronpalautus viedään, ulosotto vie sen. Tähän ei myöskään sovelleta tätä normaalia suojaosaa silloin. Ainakin minun oikeustajuani vastaan tämä sotii, että jos joku etuus on ulosotolta suojattu ja maksat siitä veroa liikaa ja se palautetaan, niin vouti vie. Voisiko tähän näissä uudistuksissa mahdollisesti saada korjausta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-09T18:40:47,2019-10-09T18:41:44,Hyväksytty,1.1 2019_47_434,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattuna äitiys- ja isyyslain yhdistäminen vanhemmuuslaiksi. Kysyisin, missä vaiheessa tämä lakiuudistus tällä hetkellä on ja miten siinä huomioidaan kattavasti erilaiset perherakenteet ja moninaiset vanhemmuuden muodot? Hallitus on luvannut myös parantaa vuoroasuvien lasten asemaa. Miten hallitus huo-mioi perheiden monimuotoisuuden ja edistää tasa-arvoista vanhemmuutta perhelainsäädännössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-10-09T18:41:48,2019-10-09T18:42:12,Hyväksytty,1.1 2019_47_435,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Oikeusministe-riön raportti vuodelta 2018 kiinnitti huomiota lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin ja siihen, että tutkinnassa aikaa kului rikosilmoituksen jättämisestä tuomioon keskimäärin 23 kuukautta. Tämän viivästymisen todettiin vaikeuttavan tutkintaa, näyttö hankaloituu, ja myös tuomion saaminen vaikeutuu. Kysyisin teiltä, hyvä ministeri, onko mitään tehtävissä sille, että kun juuri näitä järkyttäviä rikoksia tutkitaan, niin ne etenisivät nopeasti ja myös tuomiot niistä tulisivat nopeasti. Monesti se lapsi ehtii kasvaa siinä käsittelyn aikana jo teiniksi ja liki aikuiseksi. Toinen kysymykseni liittyy Rikosuhripäivystykseen: riittääkö sinne resursseja? Ja kolmas kysymys liittyy vanhusasiamieheen. Hienoa, että sellaisen saamme. Kysyisin hänen toimivallastaan: millainen tulee olemaan hänen toimenkuvansa? Se on erittäin tärkeä asia. Perussuomalaiset ovat tätä ajaneet vuosikausia täällä eduskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T18:42:13,2019-10-09T18:43:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_436,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Puhemies! Ministeri ei ehtinyt vastaamaan tähän Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan. Tuolla sivulla 188 on mainittu muutama vankila, jotka ovat nyt toteutumassa. Kysyn suoraan ministeriltä: Miksi siellä ei ole Oulun ja Vaalan vankilan rakentamisen aloittamista? Aikooko oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos jatkaa sitä yli kymmenen vuoden määrätietoista työtä, että Pelsolle ja Vaalaan ei koskaan rakennettaisi vankilaa? Siis aikooko se jatkaa samaa työtä kuin tähänkin asti? Toinen kysymys: Aikooko valtakunnanvouti, vastoin hallitusohjelman kirjausta, supistaa ulosoton toimipaikkoja? Hallitusohjelmassa on selvä linjaus — aikooko tässäkin oikeusministeriön alainen virkakunta toimia vastoin, tässä tapauksessa hallitusohjelman, sisältöä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-09T18:43:18,2019-10-09T18:44:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_437,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Ärade talman! Jag skulle vilja påminna hela riksdagen om att det nästa år faktiskt är 25 år sedan Pekingdeklarationen godkändes. Det var en historisk deklaration. För första gången talade man om flickors rättigheter och man talade om sexual- och hälsorättigheter, rätten till sexualhälsa, men också väldigt mycket om våld mot kvinnor. Här har tidigare frågats också om den nationella rapportörens mandat som gäller våld mot kvinnor, men jag vill fråga lite om det här programmet. Det skulle vara väldigt viktigt att försäkra sig om att programmet som gäller våld mot kvinnor och könsrelaterat våld skulle innehålla allt slags våld, att det inte bara till exempel skulle gälla Istanbuldeklarationen, som man har tolkat det i Finland, utan att det faktiskt skulle täcka alla de här olika slags formerna, för det känns kanske lite tokigt att man har en bit här och en bit där. Kommer det att koordineras inom justitieministeriet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2019-10-09T18:44:08,2019-10-09T18:45:12,Tarkistettu,1.1 2019_47_438,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusturvan kannalta kaksi aivan keskeistä asiaa ovat oikeudenkäyntikustannusten määrä ja toisaalta käsittelyajat tuomioistuimissa. Onko oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseksi toimenpiteitä käynnissä, ja jos on, minkälaisia? Milloin saadaan tähän muutosta? Käsittelyaikojen osalta täällä sivulla 177 on taulukko, ja erityisesti kiinnittää huomiota vakuutusoikeus, jossa juttumäärä ei ole kasvamassa mutta käsittelyaika on venymässä yhdeksästä kuukaudesta kymmeneen kuukauteen. Siellä on eläkeasioita ja perusturva-asioita ja tämäntyyppisiä. Miksi näin, ja miten yleensä tämä talousarvio ensi vuonna käsittelyaikojen lyhentämiseen suhtautuu? Esimerkiksi hallinto-oikeuksissa on kuntien ja yritysten asioita, jotka pitäisi saada ripeästi [Puhemies koputtaa] vietyä läpi ja näin kehitettyä työllisyyttäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T18:45:56,2019-10-09T18:47:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_439,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä maassamme sellainenkin ongelma, että esimerkiksi monilla keskituloisilla on vaikeuksia saada oikeusapua. Haluaisin kysyä ministeriltä: onko nyt tulossa parannuksia siihen esimerkiksi oikeusavun tulorajoja korottamalla ja säätämällä riita-asioiden oikeudenkäyntikuluihin avustajan palkkioiden osalta enimmäistaksoja ja tämän tyyppisiä korjauksia, joilla tavallinen palkansaaja, keskituloinenkin, voisi tarvittaessa paremmin saada oikeusapua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-09T18:47:05,2019-10-09T18:47:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_440,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulosoton suojaosuuden kasvattaminen vähätuloisille olisi ok. Meikäläistä sen ei pidä koskea, minulla on ihan riittävän hyvä palkka siihen, vaikka ottaisi vähän enemmänkin pois. Mutta jos ei ulosottovelkoihin tule suojaosuutta, niin onko mahdollista ottaa sellainen asia puheeksi, että ne olisivat korottomia? Se ei kuitenkaan rasita valtion kukkaroa millään tavalla, koska ulosoton korothan eivät mene valtiolle vaan velkojille, ja näkisin tämän asian niin, että voisi asia mennä niin, että velkoja kun laittaa asian ulosottoon, niin hän luopuu siinä kohtaa koroista. Itsehän velkoja saa päättää, tekeekö hän näin sen asian vai ei. Omista työntekijöistänikin saatujen kokemuksien mukaan monellakin olisi se jonkunnäköinen päämäärä ja valoa tunnelin päässä, eikä se valo tunnelin päässä olisi vastaan tuleva juna vaan se, että olisi joskus mahdollista päästä [Puhemies koputtaa] oikeasti niistä veloista eroon eikä niin, että ne koko ajan kasvavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-09T18:47:51,2019-10-09T18:49:01,Hyväksytty,1.1 2019_47_441,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä ministerinkin kertoma todistelun kehittäminen ja tallentaminen on todella hyvä asia sekä prosessin luotettavuuden että todistajien ja uhrin kannalta. Näitten kertomusten toistaminen eri oikeusasteissa voi olla todella kuormittavaa etenkin rankoissa rikoksissa, kuten seksuaalirikoksissa, joissa uhrin asema voi muutenkin olla poikkeuksellisen raskas ja jopa sisältää kyseenalaistamista. Tämä uudistus on siis tervetullut. Haluan myös nostaa esille erityisvaltuutettujen toimintaedellytysten tärkeyden ja kiittää vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta. Tutkitusti erityisesti vanhuksissa ja vammaisissa ihmisissä on henkilöitä, jotka käyttävät paljon palveluita, ovat jopa vuorokauden ympäri niistä riippuvaisia mutta tuntevat heikosti omia oikeuksiaan. Tästä näkökulmasta myös parannukset turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ovat oikeusvaltion näkökulmasta äärimmäisen tärkeitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-09T18:49:05,2019-10-09T18:50:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_442,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Henriksson, vierailin Lapin kansanedustajien kanssa Ylitornion avovankilassa muutama viikko sitten, ja heillä oli kova huoli siitä, että Ylitornion avovankilaa oltaisiin tämän hallituskauden lopulla lakkauttamassa. Tässä kun luen tätä talousarvioesitystä, niin tässä mainitaan uusia avovankiloita Hämeenlinnassa, Keravalla ja Jyväskylässä. Nyt kun tämä hallitus on ministeri Kulmunin johdolla julistautunut vahvaksi aluepolitiikan harjoittajaksi, niin kysyn nytten: millä tavalla te vastaatte tähän ylitorniolaisten huoleen vankilan sulkemisesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-09T18:50:08,2019-10-09T18:50:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_443,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hieman häkeltynyt lakivaliokunnan puheenjohtajan tavasta hetki sitten esittää jopa oikeusvaltio eräänlaisena vetovoimatekijänä, josta kenties voitaisiin sitten karsia. Toivon, että myös ja ehkä erityisesti lakivaliokunnan jäsenet tutustuisivat näihin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka kertovat aivan selvää viestiä siitä, miten oikeusturvaa ja oikeusvarmuutta on heikennetty turvapaikkaprosessissa. Meidän yhteinen vastuumme täällä on pitää huolta oikeusvaltiosta, jopa silloin kun se ei siihen omaan poliittiseen agendaan tuntuisi sopivan. Edellisellä hallituskaudella tehdyt leikkaukset esimerkiksi oikeusavusta ja tulkkauksesta ovat nimenomaan syitä siihen, että turvapaikkaprosessit venyvät edustaja Immosen kuvaamalla tavalla. Se on kallista mutta ennen kaikkea myöskin inhimillisesti aivan kohtuutonta. Ei kukaan halua joutua ikuiseen oikeuslimboon, mutta heikennysten takia merkittävä määrä päätöksiä on myös palautunut oikeusistuimista. Tärkeää on myöskin varmistaa oikeusavun, tulkkauksen, oikeusvarmuuden lisäksi tarvittava henkinen ja psykososiaalinen tuki siinä oikeusprosessissa ja turvapaikkaprosessissa [Puhemies koputtaa] heti alusta saakka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-09T18:51:00,2019-10-09T18:52:11,Hyväksytty,1.1 2019_47_444,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_445,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluaisin huomauttaa, että viime kaudella, kun tehtiin näitä ulkomaalaislain ja oikeusapulain muutoksia, ne kävivät perustuslakivaliokunnassa, jossa näistä lakimuutoksista todettiin yksimielisellä perustuslakivaliokunnan lausunnolla — jossa oli myös teidän edustajanne mukana — että ne eivät riko Suomen perustuslakia millään tavoin, elikkä tässä ei nyt ole kyllä kysymys mistään perustuslakikysymyksistä. Tämä vastauksena teille, että kannattaa tutustua niihin, ja vaikka minä olisin minkä valiokunnan puheenjohtaja, niin minä saan puhua poliittisista asioista. Näin se on. Olisin kuitenkin ottanut semmoisen asian esille, mistä täällä harvoin puhutaan, ja kiitän siitä ja kysyn, miten varat jaetaan, kun tänne on tulossa edunvalvontaan myös rahoja. Mutta kun ne ovat yhteisen momentin alla, niin kuinka paljon edunvalvontaan tulee lisää varoja? Vanhusten ja sairaiden taloudellinen hyväksikäyttö on hyvin yleistä, ja olen itse työskennellyt vuosia maistraatissa edunvalvonta-asioiden parissa, ja siellä ollaan aika helisemässä päämiesmäärien kanssa nimenomaan, [Puhemies koputtaa] niin miten tämä raha jakautuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-09T18:52:15,2019-10-09T18:53:21,Hyväksytty,1.1 2019_47_446,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin ensinnäkin edustaja Hyrkölle todeta sen, että kyllä turvapaikanhakijoiden oikeusturva on toteutunut Suomessa tähän asti erittäin hyvin. Edustaja Juvonen nosti tässä edellä esiin erittäin tärkeän asian. Eli nykyisinhän tilanne on tosiaan se, että liian monien oikeusprosessien käsittely on suunnattoman hidasta ja oikeusprosessit laahaavat monia vuosia jäljessä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on monena vuotena antanut Suomelle useita huomautuksia siitä, että maassamme oikeudenkäynnit kestävät liian kauan. Tämä rikosprosessin kesto aiheuttaa inhimillistä kärsimystä kaikille asian osapuolille, ja viive oikeuskäsittelyssä myös heikentää kaikkien osapuolten oikeusturvaa merkittävästi. Kysyisinkin ministeriltä: lupaatteko nyt, vihdoin ja viimein, että tämä asia saadaan tällä hallituskaudella kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-10-09T18:53:21,2019-10-09T18:54:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_447,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ongelma Suomen turvapaikkajärjestelmässä on ollut nimenomaan toimeenpanon ja hallinnon puolella. Tähän ovat lukuisat asiantuntijat kiinnittäneet huomiota. Ei ole tainnut viime vuosina kukaan tulla esiin sen kanssa, etteikö näitä ongelmia olisi. Helsingin Sanomat raportoi muun muassa siitä, että kun oikeusavussa on siirrytty könttäsummaan sen sijaan, että maksettaisiin tehdystä työstä, niin osa turvapaikanhakijoista ei ole ikinä nähnyt oikeusavustajaansa tai avustaja saapuu paikalle töihin humalassa. On myös muita aivan järkyttäviä tilanteita, joihin on todella edetty sen tuloksena, että on siirrytty tähän könttäsummakorvaukseen aiemman hyvän järjestelmän sijaan. Näistä jo ennakkoon varoitettiin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] mutta toki vasta käytännössä nähtiin, kuinka kamalalla tavalla voi käyttää hyväksi toisen ihmisen hätää. Näihin ongelmiin hallitus on nyt puuttumassa, ja se on aivan oikein, koska eihän se humalainen oikeusavustaja voi auttaa siinä ensimmäisessä puhuttelussa kertomaan niitä oikeasti merkittäviä syitä, jotka pitää pystyä huomioimaan siinä turvapaikkapuhuttelussa. [Puhemies koputtaa] Se ei ole kenenkään etu, että siinä ensimmäisessä puhuttelussa eivät olennaiset asiat tule selville. Se on se, mikä pitkittää. Se on se, mikä [Puhemies koputtaa] johtaa niihin uusintoihin, valituksiin ja kierroksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-09T18:54:18,2019-10-09T18:55:36,Hyväksytty,1.1 2019_47_448,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Nyt ei pitkitetä enää tätä istuntoa. Ehditään vielä ottaa edustaja Tynkkynen ja sitten ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_449,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa tosiaan on aika paljon erilaisia ongelmia. On puhuttu nyt näistä maksuhäiriömerkinnöistä. Myöskin mainitsette täällä, että tämä ekstremismi, ja nimenomaan islamilainen, on nousussa. Nyt minä pyytäisinkin, että priorisoisitte tämän raskaan paketin oikealla tavalla, arvoisa oikeusministeri. Älkää kuunnelko sitä, mitä vihreät ovat sanoneet. He ovat korostaneet puolestaan, että tässä paketissa tämä vihapuheasia ja maalittaminen olisivat niitä, mihin pitäisi puuttua. [Iiris Suomela: Ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan!] Mutta nämä vihapuhe- ja maalittamisjutut voidaan jättää aivan sivuun. Vihapuhetta ei edes mainita koko Suomen laissa. Vielä lopuksi sanon sen, että on yksi oikeusprosessi, mikä on äärimmäisen kummallinen. Yleensä syyte johtaa tuomioon joskus, joskus taas se raukeaa, mutta kiihottaminen kansanryhmää vastaan aina johtaa tuomioon. Tässä on nyt jotain todella epäilyttävää. Pyytäisin, että tähän voisitte puuttua ja tarkastella tätä prosessia. [Iiris Suomela: Jäävi! — Sebastian Tynkkynen: Kokemusasiantuntija!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-10-09T18:55:40,2019-10-09T18:56:39,Hyväksytty,1.1 2019_47_450,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos aloittaisin sillä, että totean, että mitä tulee oikeusavun tulorajojen tarkistamiseen, niin olen samaa mieltä kuin moni edustaja tässä salissa, että meillä on tietty ongelma tällä hetkellä. Liian moni jättää asiansa viemättä oikeuteen, kun pelkää oikeudenkäyntikuluja. Sen takia meillä on hallitusohjelmassa selvä tavoite: selvitetään tulorajojen nostamista ja keskituloisten oikeus-apua ja oikeusturvavakuutusten säätelyä. Tämän osalta käynnistämme nyt tutkimushankkeen myös ministeriössä. Tilanteen pitäisi olla sellainen, että jokainen, joka kokee, että hänen pitää saada asiansa oikeuden käsittelyyn, myös saisi sen ja uskaltaisi sinne mennä. Sitten näistä muutamasta henkilöresurssikysymyksestä: Tämä meidän vanhusasiamies tai -nainen tullaan nyt seuraavana vuonna eli ensi vuonna... [Toimi Kankaanniemi: Valtuutettu!] — Valtuutettu, oikein. [Toimi Kankaanniemi: Vanhusasiavaltuutettu!] — Se on joo, edustaja Kankaanniemi, se on vanhusasiavaltuutettu. [Toimi Kankaanniemi: Kiitos!] Ensi vuonna tehdään ne toimenpiteet, joita tarvitaan, jotta hän pääsee sitten vauhtiin seuraavana vuonna. Mitä tulee naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, niin tämä hallitus todella haluaa nyt panostaa siihen, että saataisiin toimivampi järjestelmä. Me tehdään kattava naisiin kohdistuvan väkivallan toimintaohjelma. Se tehdään poikkihallinnollisesti. Siihen työhön tullaan varmasti kytkemään myös kolmatta sektoria, kansalaisjärjestöjä ja myös muita ministeriöitä. Meitä on monta ministeriä, joita tämä asia huolettaa. Se on oikeusministeriön vetovastuulla. Tehdään siitä hyvä ohjelma, jota voidaan myös käytännössä toteuttaa. Näitä turvakotipaikkoja tulee lisää, edustaja Hänninen. Nekin ovat STM:n vastuulla. Sitten tässä on tullut paljon kysymyksiä vankilaverkostosta. Vankilaverkoston osalta Hämeenlinnan naisvankila toteutetaan parhaillaan, ensi vuonna otetaan käyttöön, ja silloin myös, niin kuin tässä on todettu, päästään paljuselleistä eroon. Vaalan vankila: kyllä se Vaalan vankila tulee, se on hanke, joka nyt menee kyllä eteenpäin. Edustajalle, joka kysyi Tornion [Eduskunnasta: Yli-Tornion!] vankilasta: Hallitus pitää kiinni siitä, että toimipaikat pysyvät siinä, missä tänä päivänäkin on toimintaa. Elikkä tämmöistä vaaraa ei tällä hallituskaudella ole, että joku näistä paikoista nyt suljettaisiin. No, sitten pikavippisääntely. Se on tietysti hyvä asia, että nyt ollaan saatu korkokatto. Me seuraamme nyt tätä tilannetta ja katsomme, onko tarvetta tehdä vielä jotain lisää. Tämä on asia, jota pidämme vahvasti esillä. Mitä tulee kriminaalipolitiikkaan ja ylipäänsä tilanteeseen meidän tuomioistuimissa, mikä koskee myös itse oikeudenkäyntejä, olen edustaja Juvosen kanssa samaa mieltä, että aivan liian moni joutuu odottamaan liian pitkään, ja varsinkin lasten osalta tämä on erittäin, erittäin, erittäin huono asia. Sen takia hallitus panostaa nyt siihen, että saataisiin prosessit etenemään nopeammin, ja sen takiahan tässä tulee myös lisäresursseja. Mutta tiedämme myös, että ei se ole niin helppoa, että ykskaks me saisimme suuresti näitä käsittelyaikoja lyhenemään. Mutta totta kai tämä on tavoite. Ylipäänsä pitäisi myös pyrkiä ottamaan videointi mukaan alioikeuskäsittelyssä, elikkä se, että taltioidaan se, mitä todistaja, asianomistaja on sanonut. Se helpottaa myös uhrin tilannetta, se helpottaa myös lasten osalta sitä tilannetta, ettei tarvitse enää sitten hovioikeuteen mennä kertomaan samaa asiaa. Se voi olla erittäin traumaattista muutenkin rikoksen uhrille. Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan kokonaisvaltaisesti, ja kyllä hallitus tulee muutenkin tarkastelemaan nyt sitä, ovatko meidän rangaistukset oikealla tasolla. Sitten se on toinen asia, että ainoastaan rangaistuksia korottamalla ei päästä siihen, että rikoksia voitaisiin niin hyvin ennalta ehkäistä, että sitä ennalta ehkäisevää toimintaa ei tarvitsisi tehdä. Sen takia hallitus panostaa myös rikosten ennaltaehkäisyyn kaksi ja puoli miljoonaa euroa vuodessa. Nyt käydään juuri sitä keskustelua ja tehdään ohjelma sille, millä tavalla tämä tullaan toteuttamaan. Ja olette, edustaja, oikeassa siinä, että tässä tarvitaan myös sitä vaikuttavuutta, [Puhemies koputtaa] ja sitä hallitus myös hakee. Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, tämä hallitus panostaa rikosten torjuntaan enemmän, seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan, ja huolehdimme toimivasta rikosprosessista ja huolehdimme myös siitä, että meillä on oikeusvaltio, joka kestää ja johonka meidän kansalaiset voivat luottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-10-09T18:56:50,2019-10-09T19:03:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_451,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitoksia. — Nyt vaihdetaan hallinnonalaa, ja ministeri Paatero, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_452,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensiksi yleisestä pääluokasta numero 28, jossa siis tavoitteena on maailman paras julkinen hallinto, jossa valtionhallinto toimii kaikkien hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti: se tarkoittaa kansalaislähtöisyyttä ja luotettavuutta. Valtiovarainministeriö vastaa tässä valtioneuvoston osana julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Digitalisaatio on se, mihin panostetaan julkisia palveluita ja asiakaslähtöisyyttä parantavasti. Digitalisoinnilla kehitetään myös monipaikkaisuutta ja joustavaa työskentelyä, joilla on merkitystä tietysti ilmastonmuutoksen mutta myöskin tasa-arvon toteutumisen kannalta. Kuntia tuetaan merkittävästi, sillä kunnat tuottavat tärkeitä peruspalveluja, ja peruspalveluiden valtionosuutta ja verokompensaatiota maksetaan vuonna 20 kunnille 1,1 miljardia enemmän kuin tämän vuoden taso — josta siis tämä 237 miljoonaa jo tänä vuonna. Indeksikorotusten ja -tason leikkausten aika siis loppuu, ja kunnan peruspalveluiden taso nousee 2020-vuoden 7,1 miljardista 7,4 miljardiin kehyskauden aikana. Sitten muutamia sanoja näistä erityisesti. Valtiovarainministeriön tuottavuusmääräraha on noin kolme miljoonaa euroa, ja sitä käytetään erityisesti tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten ja koulutusten hankkimiseen ja toteuttamiseen. Tällä ei vähennetä julkisen puolen henkilöstöä. Tämä ei ole siis henkilöstöleikkaus, vaan tuottavuus aidosti. Digitalisaatioon satsataan 38 miljoonaa euroa ensi vuoden aikana, millä turvataan laadukkaita ja saavutettavia digitaalisia palveluita ja ohjataan näitä niin, että Suomi on ykköskategoriassa tulevaisuudessakin julkisen hallinnon digitalisoinnissa. Niitä palveluita käyttävät sitten yksittäiset henkilöt tai yritykset yhdessä julkisen toiminnan kanssa. Turvallisuusviranomaisten osalta viestintäverkkoihin satsataan noin kahdeksan miljoonaa euroa, johon kuuluvat tietenkin turvallisuusradioverkkoon perustuva viranomaisviestintäpalveluiden käyttö, ylläpito ja uuden laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun kehittäminen. Kuntien tukemiseen, johon viittasinkin äsken, peruspalveluiden valtionosuutta ja verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta pidetään tärkeänä, ja sillä on mahdollisuus pitää peruspalveluita kaikkialla yllä. Näihin lisätään subjektiivisen varhaiskasvatuksen laajentaminen ja ryhmäkokojen pienentäminen, Vaasan sairaalan laajentaminen laajan päivystyksen sairaalaksi, perheiden elämäntilanteiden moninaisuuden muutokset — kaikkiin näihin uusiin tehtäviin yhteensä 36 miljoona euroa. Veroperustemuutokset kompensoidaan ja maksetaan jatkossa omalta momentilta, joka näyttäytyy teille kaikille, jotka olette aikaisemminkin tähän kirjaan tutustuneet, nyt erilaiselta, koska aikaisemmin ne ovat olleet yhdellä momentilla. Näitä korvauksia on 2,2 miljardia euroa. Valtionosuus kunnille peruspalveluiden järjestämiseen nousee siis prosenttina 25,46:een. Peruspalveluiden indeksikorotus, joka on ollut siis jäädytyksellä, nousee nyt 2,4 prosenttia, elikkä lisäystä tulee 166 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä lisää peruspalveluiden valtionosuutta 102 miljoonaa euroa. Kiky-sopimuksen, elikkä lomarahaleikkauksen, kaksinkertaisen verotuksen muutokset kompensoidaan siis jo tälle vuodelle, elikkä se 237 miljoonaa euroa. Ja sitten tämä valtioneuvoston kanslian puoli, elikkä osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot. Valtiohan on lähtökohtaisesti, yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti vahva omistaja, joka tekee pitkäjänteistä omistamista niin, että meillä on tuottoja sekä vastaus yhteiskunnallisiin palveluihin. Budjettikirjaan on kirjattu, että osinkotuloja ja osakkeiden myyntituloja arvioidaan olevan noin kaksi miljardia euroa, ja näistä hallituksen tulevaisuusinvestointeihin varataan 750 miljoonaa euroa ja tämä 750 miljoonaa euroa on se summa, joka lähtökohtaisesti joudutaan kattamaan omaisuuden myynnillä, elikkä osinkotulot riittävät tähän muuhun osuuteen. — Kiitoksia, tässä lyhyesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-10-09T19:03:06,2019-10-09T19:08:12,Hyväksytty,1.1 2019_47_453,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitoksia. Nyt ne edustajat, jotka haluavat esittää kysymyksiä ministeri Paateron hallinnonalaan liittyviin kysymyksiin, painakaa V-painiketta ja nouskaa seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_454,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Paaterolle hyvästä esittelystä. Luulen, että monia meitä tässä salissa kiinnostaa ja on puhututtanut kuntatalous nyt tämän syksyn alussa, ja sen osalta on hienoa, että ministeri pystyy täällä kertomaan hyvää viestiä myös tässä erittäin vaikeassa kuntatalouden tilanteessa. Nyt kuntien leikkauspolitiikka päättyy ja indeksikorotukset palautetaan, ja tämän lisäksi hallitus on luvannut, että nämä uudet tehtävät rahoitetaan täysimääräisinä. Se on tietysti tärkeä viesti kunnille, kun ne suunnittelevat ensi vuoden taloutta ja varautuvat näihin tärkeisiin lähipalveluiden parannuksiin, joita hallitus on luvannut toteuttaa. Kysyisinkin ministeri Paaterolta: minkälaista viestiä olet saanut kuntatalouden päättäjiltä sekä sitten kuntajohtajilta nyt tämän syksyn alussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-10-09T19:08:24,2019-10-09T19:09:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_455,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisessa taloudessa on ehdottomasti otettava kunnat huomioon, koska julkista taloutta ei saada tasapainoon ilman niitä. Tällä hetkellä me tiedämme, että kunnat kyntävät hyvin syvällä ja kuntatalouden tilanne on historiallisen vaikea. Tällä hetkellä kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on vakava ja kroonistumassa ja kuntien on vaikea selvitä jo nykyisistä velvoitteistaan. Lisäksi verotusjärjestelmään liittyneet ongelmat ovat romahduttaneet kuntien kyvyn ennustaa verokertymiä ja kuntien kyky suunnitella taloutta pidemmällä aikavälillä on heikentynyt merkittävästi. Helsinki itse asiassa alkaa olla ainoa kunta, jonka talouteen aurinko paistaa, jos näin uskaltaa sanoa. [Toimi Kankaanniemi: Näin on!] Budjettiesitys ei kuitenkaan sisällä todellisia keinoja alijäämien umpeenkuromiselle niin, että kustannuksia saataisiin aidosti hillittyä tai tulopohjaa vahvistettua. Päinvastoin velvoitteita ollaan lisäämässä ja niiden kompensoinnin arviot ovat tietysti hyvin olennaisia. Miten hallitus aikoo nyt esitetyn laastaroinnin ohella helpottaa kuntien tilannetta? Ja sitten ihan toiseen asiaan liittyen kysymys: miten kaupunkipolitiikka talousarviossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-09T19:09:33,2019-10-09T19:10:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_456,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Minkä hallin- nonalan vain avaa tästä kirjasta, niin joka kohtaa ensimmäisenä lauseena tulee vastaan väestön ikääntyminen ja ikäihmiset, ja liittyen ikääntyneisiin mutta liittyen myös verotukseen kysyisin nyt teiltä, ministeri Paatero. Suomalaiset maksavat veroja hyvin mielissään ja usein joutuvat asioimaan verotoimistossa. Täällä mainitaan, että ”verotuksen palvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia”, mutta kyllähän siellä verotoimistossa hyvin pitkään saa odottaa, jotta palvelua saa, kuin myös puhelimitse, ja nauhahan sanelee, että jonotus on maksullista. Kysyisin teiltä: millä tavalla verottajan palvelua voitaisiin sujuvoittaa ja nopeuttaa, että ikäihmisetkin jaksaisivat siellä odottaa? Samalla lähetän terveisiä Kuopioon. Viime kesänä siellä pariin otteeseen jonotin, ja sujuvasti siellä palveltiin asiakkaita ja oltiin kärsivällisiä, elikkä asiakaspalvelu siellä on hyvää mutta virkailijoita ei ole tarpeeksi. Miten tätä voidaan parantaa? Mehän maksamme niitä veroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T19:10:47,2019-10-09T19:11:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_457,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lämpimät kiitokset ministerille näistä panostuksista kuntatalouden tervehdyttämiseksi. Ne ovat tuolla kuntakentällä varmasti toivottuja, niin että suunta on muuttuva. Tulorekisteriongelmat ja verokorttiuudistuksen vaikeudet ovat todella paljon vaikuttaneet kuntien talouteen, ja vaikka myönteistä viestiä nyt sinne kuntatalouteen on vietykin, niin silti näiden ongelmien kanssa kunnat painiskelevat ja monella kunnalla talous sukeltaa voimakkaasti. Myös nämä homekiinteistöt, erilaiset ongelmat rakentamisessa ja julkisissa rakennuksissa, aiheuttavat ongelmia siellä kuntien taloudenpidossa, ja kysyisinkin ministeriltä: voitaisiinko pohtia kuntien sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen tai turhien sote-kiinteistöjen osalta kirjanpidollisia alaskirjauksia tai jaksotusta tai vastaavaa, jolla voitaisiin helpottaa tätä kuntien talout-ta siltä osin, mikä aiheutuu näistä ongelmallisista rakennuksista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-10-09T19:11:51,2019-10-09T19:12:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_458,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntien taloustilanne on todella huolestuttava. Haluan myös kiittää ministeri Paateroa siitä, että tilannetta korjataan kasvattamalla kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia ensi vuonna 1,1 miljardilla eurolla. Maamme väestöstä 60 prosenttia asuu kaupungeissa ja kolmannes kuudessa suurimmassa kaupungissa. Onkin tärkeää, että tunnistamme kaupunkiseutujen erityispiirteet, joita ovat muun muassa asumisen kalleus, maahanmuuttajataustaisen väestön suuri osuus, asunnottomuus ja segregaatio. Kasvukaupunkien taloutta rasittavat myös suuret investointipaineet. Kestävä liikkuminen edellyttää mittavia investointeja raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. Tarvitaan lisää kouluja ja päiväkoteja, ja ne sisäilmaongelmaiset on korjattava kuntoon. Kysyisinkin ministeri Paaterolta, ollaanko valtionosuusjärjestelmää kehittämässä siten, että se tunnistaa paremmin myös kasvukaupunkien erityispiirteet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-09T19:12:56,2019-10-09T19:13:55,Hyväksytty,1.1 2019_47_459,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntien talous on todella tiukalla. Kun on jääty miettimään, mitä kaikkea siellä on tapahtunut, niin kun katsotaan taaksepäin, niin kyllä sieltä niitä ratkaisuja on tullut, millä on tavallaan heikennetty kun-tien taloutta. Minusta on hyvä, että nyt palautetaan näitä rahoja ja saadaan kuntien taloutta tuettua. Erittäin iloinen olen tästä perheiden tukemisesta ja lastensuojeluun liittyvästä lisärahoituksesta. Siinä jäin miettimään, joko on sitä toimintatapaa, mitenkä näitä perheitä ja lapsia ruvetaan tukemaan, minkälaisella järjestelmällä. Onko kysymys jostakin projektista tai jostain samantyyppisestä toimenpiteestä, millä hoidetaan tämä asia kuntoon? Köyhät perheethän kärsivät tästä kuntien taloudesta kaikkein eniten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-10-09T19:13:55,2019-10-09T19:14:48,Hyväksytty,1.1 2019_47_460,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille selvityksestä. Varmasti kaikki me edustajat täällä, ketkä olemme myös kuntapäättäjiä, olemme jakamassa sitä tuskaa, kun tehdään ensi vuodelle talousarvioita. Ensinnäkin tulopohja on epäselvä ja suhdanteet näyttävät kunnille aika huonolta. Sen lisäksi on tietysti hallitusohjelmassa hyviä tavoitteita, mitkä vaikuttavat kuntalaisten arkeen. Hallitushan on luvannut, että uudet tehtävät kompensoidaan kunnille täysimääräisesti eivätkä ne mene kuntalaisten kukkarolta. Ministeri on ottanut esille myös tämmöisen käsitteen kuin kevytkunta. Käsittääkseni tällaista käsitettä ei kyllä hallitusohjelmaneuvotteluissa ollut esillä, ja olisinkin halunnut kysyä, mikä tämä kevytkunta on ja mistä tämä on tullut. Hämmentää kovasti siellä kunnissa tämmöinen ajattelumalli, mikä on kevytkunta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-10-09T19:14:49,2019-10-09T19:15:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_461,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt itse asiassa talousarvion suurinta pääluokkaa, ja yksittäisistä momenteista suurin on tämä kuntien tukeminen. Eli kun puhumme täällä talouspoliittisesta linjasta ja teemme isoa kuvaa, niin tämä 9 miljardin kokonaisuus on yksittäisistä momenteista kaikkein suurin. Tässä pari tuntia sitten, kun käsittelimme sosiaali‑ ja terveysministeriön pääluokkaa, viittasin siihen, että pelkästään sen pääluokan kautta ei pääse tarkastelemaan sosiaali‑ ja terveyspalvelujärjestelmää, koska merkittävin rahoitus itse asiassa tulee täältä valtiovarainministeriön pääluokasta kuntien valtionosuuden kautta. Lopuksi kiinnittäisin vielä huomiota siihen, mihin arvoisa ministerikin: digitalisaatio on melkoinen haaste. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta vieraili Kelassa, ja minulle oli uutinen se, että kolmasosa Kelan hakemuksista tulee vielä paperimuotoisina ja kaksi kolmasosaa [Puhemies koputtaa] tulee sähköisinä. Eli tässä on todella meillä vielä suuri haaste yhteiskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-09T19:15:44,2019-10-09T19:16:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_462,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuntatalous on todella kriisissä lähes koko maassa. Tämä hallituksen budjettiesitys sisältää ihan hyvän muutoksen siinä, että tämä veromenetysten kompensaatio ei enää ole valtionosuuksissa, vaan irrallaan, mutta se ei ole uutta rahaa kunnille vaan menetysten kompensaatio, niin kuin nimikin sanoo, 312 miljoonaa. Kiky-sopimukseen liittyvät summat eivät myöskään ole puhdasta uutta, koska esimerkiksi lomarahat maksetaan täytenä ensi vuonna, kun tänä vuonna ne maksettiin 30 prosentilla leikattuina. Eli menot kasvavat, ja niihin tulee valtionosuus — ei paranna kuntataloutta reaalisesti. Sitten on tämä, minkä te olette siirtäneet tälle vuodelle, 237 miljoonaa — hyvä se, mutta se on ensi vuodelta poissa, eli ei sitä makseta silloin, ja sillä korjataan se, ettei tule kaksinkertaista laskua kunnille. Sitten kustannusten nousu 166 miljoonaa. Se on toteutuneen indeksin, [Puhemies koputtaa] taikka inflaa-tion, aiheuttaman menetysten korvaus. Ei tämä paketti tuo kuntiin todellista uutta rahaa, liikkumavaraa, mutta [Puhemies koputtaa] kuntien tehtävät lisääntyvät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T19:16:51,2019-10-09T19:18:08,Hyväksytty,1.1 2019_47_463,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Joo, kiitoksia tästä esityksestä. Minun mielestäni on erittäin hyvä, että nyt on saatu näitä kompensaatioita vähän, edes sen verran, että voidaan antaa rahaa. Mutta, tämä on jo toissa kaudella tehty päätös, että uudet tehtävät on luvattu kompensoida — se ei ole tämän hallituksen tehtävä vaan kaksi edellistäkin hallitusta teki niin, mikä on nyt täällä muistettava, ettei tule väärä käsitys. Digitalisaatiosta sanoisin: olin itse kuntaministerinä ja arvostan sitä työtä, mitä siellä todella tehdään Suomen digitalisoimiseksi. Mutta sitä ehdottaisin, että mitä jos opetus- ja kulttuuriministeriö ja te, innokkaana ja arvostettuna ministerinä, lähtisitte pohtimaan sitä, voitaisiinko esimerkiksi eläkeläisille järjestää ihan yhdessä koulutusta, koska siellä se puute on, ettei ole ihan kaikkia niitä digitaitoja. Sitten kysyisin teiltä: Mainitsitte Vaasan sairaanhoitopiirin, että se saa sen miljoonan. Nyt on meidän alueella hieman sellaista epätietoisuutta, [Puhemies koputtaa] että onko kysymyksessä yleiset valtionosuudet. Meneekö se kaikille kunnille Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-09T19:18:09,2019-10-09T19:19:19,Hyväksytty,1.1 2019_47_464,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Näistä valtionosuuksista haluan ministeriä kiittää, siitä, että nämä on luvattu turvata. Tämä on kuntapäättäjälle äärettömän tärkeä asia. Täällä eduskunnassa on hyvä muistaa, että ylipäätään ne ihmisille tärkeät arjen asiat tehdään siellä kunnassa, ja vaikka kuinka hyvin me täällä asioita mietimme ja teemme päätöksiä, niin ne sitten lopulta yleensä toimeenpannaan siellä kunnassa. Olenkin huolissani siitä, että vaikka täällä on puhuttu myös edellisellä kaudella kunnille tulevien tehtävien kompensoinnista, niin ilmiselvästi meillä valtiovarainministeriössä ja toisaalta sitten kuntapuolella lasketaan hieman eri tavalla ne todelliset kustannukset, mitkä kunnille aiheutuvat. Ja toivon, että tähän laskentaan kiinnitetään erityisesti tarkkuutta, jotta me täällä eduskunnassa, ja myös kunnissa, olemme samaa mieltä siitä, paljonko uudet tehtävät kunnille maksavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-09T19:19:20,2019-10-09T19:20:23,Hyväksytty,1.1 2019_47_465,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Kuten täällä on puheenvuoroissa jo tullut moneen kertaan esiin, niin kuntatalous on suurissa haasteissa. Meillä on myös hyvin erilaisia kuntia. Toisissa on haasteena se, että väestö keskittyy ja on kasvukaupunkien haasteita, ja sitten on myös vähenevien kuntaseutujen haasteita. Kysyisinkin vielä ministeriltä, kuinka eri kun-tien tarpeita huomioidaan sitten jatkossa. Kuulosti todella hyvältä, että digitalisaatioon ja asiakaslähtöisyyteen panostetaan. Se on varmasti näitten palvelutuotantoprosessien kustannustehokkuuden kannalta ihan keskeistä. Haluaisin kuitenkin vielä kysyä: kuinka tällaiset erityisryhmät, joille nämä digitalisoituvat palvelut voivat olla haastavia käyttää, sitten huomioidaan? Kunnilla on tietysti paljon viime vuosina mennyt resursseja esimerkiksi tämän maakuntauudistushankkeen valmisteluun. Kuinka nyt sitten, kun uudelleen maakuntauudistusta tässä valmistellaan, huomioidaan esimerkiksi se työ, joka on jo aiemmin tehty, vai aloitetaanko se puhtaalta pöydältä? [Puhemies koputtaa] Ja ylipäätään, mikä on aikataulu tämän hankkeen osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-10-09T19:20:27,2019-10-09T19:21:34,Hyväksytty,1.1 2019_47_466,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin digitalisaatioavustukseen vähän toisessa tarkoituksessa, mutta puhuisin siitä siinä mielessä, että täällä kuntien yhdistymisen tukemiseen ei juurikaan varoja ole. Kuitenkin on selvä tarve katsoa, että mentäisiin pidemmälle siinä, että Suomen kuntarakenne tulisi elinvoimaiseksi. Viite juuri näiden digitalisaatioavustusten osalta on kannustamiseen ja kuntien yhteistyöhön. Mutta eikö olisi nyt aika mennä myös pidemmälle ja tehdä tämmöinen Paras-hankkeen tyyppinen hanke, jossa katsottaisiin, minkälaisia kriteereitä elinvoimaiselle kunnalle on, minkälaiset tehtävät vaativat minkäkinlaista väestöpohjaa, ja hakea sitä kautta tämmöistä reippaampaa suuntaamista kohti tervettä kuntarakennetta? Välttämättä ei tarvita pakkoa, vaan juuri sitä, että havahdutaan siihen, että tämän sote-uudistuksen sivuvaunussa pitää katsoa, miten [Puhemies koputtaa] kuntalaisten välttämättömät muut palvelut tuotetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-10-09T19:21:34,2019-10-09T19:22:42,Hyväksytty,1.1 2019_47_467,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeri Paaterolta: Oletteko te vihdoin se ministeri, joka uskoo, että valtionyhtiöt eivät noudata esimerkiksi muun muassa tilaajavastuulakia? Ja onko aikomusta tälle asialle tehdä jotakin? Veikkaan, että olette kuitenkin kyseisestä ehkä huhusta kuullut, ettei näin toimita. Mutta aikaisempien omistajaohjausministereitten hommassa ei ole oikein tuntunut maistuvan se, että niihin asioihin oltaisiin koskaan puututtu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-09T19:22:42,2019-10-09T19:23:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_468,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä arvoisa rouva ministeri otti esille kuntien vaikean taloustilanteen, ja se on tärkeää ja hienoa, että olette asiaan puuttunut. Kuitenkin nyt täällä opposition puolella herää kysymyksiä siitä, mikä oikeastaan on hallituksen linja, kun puhutaan kuntapolitiikasta. Nimittäin, arvoisa ministeri, olette ottanut kantaa kevytkuntien puolesta. Olette myös ottanut mediassa kantaa näiden vapaaehtoisten kuntaliitosten puolesta. Toivotan teille kaikkea menestystä ja harkintaa vaativaan työhönne, mutta kysymyksiä herää tällä hetkellä aika paljon siitä, koska aika pian tämän jälkeen Anu Vehviläinen keskustasta antoi täystyrmäyksen tälle ajattelulle. Nyt oikeastaan kysyisin: Mikä hallituksen linja ylipäänsä on näiden vapaaehtoisten liitosten osalta? Kerrotteko te sen linjan, vai kertooko hallituksen linjan teidän edeltäjänne, kansanedustaja Vehviläinen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-09T19:23:22,2019-10-09T19:24:33,Hyväksytty,1.1 2019_47_469,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Otetaan vielä edustaja Essayah, ja sen jälkeen päästetään ministeri vastaamaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_470,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntatalouden ahdinko on tosiasia, jonka kaikki tässä salissa kuntapäättäjinä toimivat edustajat kyllä varsin hyvin tiedämme. Valtionosuuksien palautusten aikaistaminen varmasti helpottaa omalla tavallaan nyt tätä kuntien ahdinkoa, mutta täällä silloin, kun sote-ministerit olivat paikalla, huolestuneena totesin, että tässä tilanteessa nyt kunnissa ollaan yt-neuvotteluissa elikkä siellä ollaan nyt juuri tätä sote-henkilöstöä irtisanomassa tilanteessa, jossa kipeästi tarvitaan niitä hoitajia ja meillä kotihoidossa on ihan kriisitilanteita joissakin kunnissa ja meillä on todellakin hyvin, hyvin vaikeat ajat edessä. Siinä mielessä voisi sanoa, että tämä rytmityksen muutos ei kuitenkaan sitä kuntatalouden varsinaista kriisiä sieltä poista. Elikkä siellä tietenkin kaikki ovat nyt odottaneet tässä kaikki nämä vuodet, että minkätyyppisiä sote-ratkaisuja ollaan tekemässä ja koska saadaan niitä isompia harteita. Olisin kysynyt ministeriltä: voitteko vakuuttaa nyt tässä tilanteessa, että kriisikuntamenettelyjä ei aloiteta nyt sen takia, kun on [Puhemies koputtaa] näillä tietyillä kunnilla nyt näitä, voisiko sanoa, rytmityksestä johtuvia ongelmia? Ja toisaalta sitten, kun kunnille on tämä kuntakokeilu työllisyyspuolella laitettu liikenteeseen, niin onhan siihen nyt sitten omat määrärahat olemassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-09T19:24:37,2019-10-09T19:25:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_471,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt ministeri Paatero, 3 minuuttia, ja sen jälkeen jatketaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_472,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Kiitoksia hyvistä kysymyksistä, näitä on aika paljon. Ihan ensin Heinäluoman kysymys, kuntajohtajat ja -päättäjät. Huolta on yhä edelleen todella paljon, mutta kyllähän tämä tuo helpotusta, ja jos vastaan samalla Essayahin kysymykseen, niin todellakaan — siitä tulorekisterin tai tästä ansioverotuksen muutoksista johtuvista syistä — ei ole, koska kriisikuntamenettelyssä on aina harkinnanvaraisuus mukana, ja kun me olemme katsoneet nyt jo alustavasti sitä kuntien määrää, niin tästä syystä ei ole tulossa sinne — tai itse asiassa olisi aika vähän ollut sitä riskiä tullakaan näistä syistä — vaan kyllä ne johtuvat aika paljon sieltä muualta. Ikonen kysyi tästä kaupunkipolitiikasta. Meillä on kaupunkistrategiaan juuri laitettu käynnistymään tämmöinen työryhmä, jolla tehdään kokonaisuutta, kaupunkistrategia, joka tarkoittaa sitten kaikkia asioita liikenteestä koulutukseen ja elinkeinopolitiikkaan ja kaikkea, mikä siihen liittyy. Verotoimistot sinänsä, edustaja Juvonen, kuuluvat ministeri Lintilälle, mutta tämmöistä yhteispalvelupiste-ajattelua on yritetty jo aikaisemminkin ja viedään yhä edelleen eteenpäin, että meillä voisi olla sitten nykyisiä maistraatteja tai verohallintoa, Kelaa ja muita palvelupisteitä yhdessä valtionhallinnossa ja osin myöskin kuntien kanssa samoissa toimipisteissä. Näin pystytään niitä palveluita pitämään siellä alueella. Näissä verotukseen liittyvissä kysymyksissä, näistä rytmivaihdoksista johtuen, ei ole kuitenkaan verohallinnolta indikoitu sitä, että verotulot vähenisivät. Se, että ne tulevat vähän myöhässä, on totta, mutta kun katson edellisestä vuodesta tähän vuoteen, niin kuntien verotulot ovat vähentyneet. Vaikka työllisyys on parantunut, niin kuntien verotulot ovat vähentyneet siitä syystä, että niitä vähennyksiä on niin paljon. Ja tämä tuntui olevan tänäänkin tässä salissa jotenkin eri tavalla ajateltuna. Sitten näihin kysymyksiin digitaalisuudesta: meillä on meneillään tämä digitalisointi kaikissa valtionhallinnon toimissa, mutta samaan aikaan viedään eteenpäin digitukihanketta, josta on nyt jo hyviä kokeiluja ympäri Suomen — siitä, millä keinoilla ne palvelut saadaan esimerkiksi kehitysvammaisille, ikäihmisille tai muille ihmisille, joilla ei ole haluja, kykyjä tai mahdollisuutta internetin kautta kaikkia palveluita saada. Sitten kysymys tästä, kun hallitusohjelmassa lukee meillä, että ”kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen”, ja kun se on hallitusohjelmassa, niin minä tuen tätä ajatusta ja vien sitä eteenpäin, ja nyt mietitään, mitkä voivat olla ne kannusteet, millä sitten tätä viedään eteenpäin. Sanaa ”kevytkunta” minä en ole ennen tätä käyttänyt vielä ikinä. Se on Helsingin Sanomien toimittajan nimitys, mutta perustuu selvitykseen, joka on laitettu liikkeelle viime toukokuussa TEAS-hankkeena: Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin — Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriyttämiselle. Voiko meillä olla tässä maassa semmoisia kuntia, joilla toisilla on erilaiset tehtävät kuin toisilla? Tämä on siis viime toukokuussa laitettu hanke, jonka selvityksen alustavista tiedoista nähdään, että näin voisi perustuslain mukaan jopa olla. Mutta jatketaan hetken päästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-10-09T19:25:54,2019-10-09T19:29:41,Hyväksytty,1.1 2019_47_473,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Paatero, teidän toimialaanne kuuluu myöskin kysymys tästä hallitusohjelmassa olevasta aloitteesta, että Keva yhdistettäisiin osaksi työeläkeyhtiöjärjestelmää. Saman tien kysyisin siihen liittyen: kun tätä selvitetään Kevan osalta, niin eikö olisi järkevää ja tarkoituksenmukaista selvittää koko tämä työeläkejärjestelmä sillä tavalla, että meillä olisi lakisääteistä työeläketurvaa hoitamassa yksi yhtiö? Näin tilanne on maailmalla kaikkialla muualla. Missään maailmassa ei ole useita eläkeyhtiöitä tai eläkerahastoja hoitamassa lakisääteistä työeläkejärjestelmää. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen eläkejärjestelmähän on vertailukelpoinen, erittäin hyvä, mikä koskee sen rahoituksellista kestävyyttä ja hallinnon luotettavuutta ja avoimuutta, mutta sille järjestelmälle on ominaista, että se on erittäin kallis. Se on yksi kalleimpia järjestelmiä, mikä johtuu siitä, että meillä on useita eläkeyhtiöitä, jotka hoitavat tätä toimintaa. Yksi eläkeyhtiömalli toisi säästöä laskennallisesti noin miljardi euroa välittömästi työeläkejärjestelmälle, [Puhemies koputtaa] ja siinä suhteessa kysyn: eikö myöskin tätä kannattaisi selvittää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-09T19:29:45,2019-10-09T19:30:53,Hyväksytty,1.1 2019_47_474,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi täytyy kiittää edustaja Könttää siitä, että hän toi erinomaisesti esiin sen tosiasian, että kunnat ja valtionhallinto todellakin laskevat eri tavoin nämä uusista lakisääteisistä tehtävistä syntyvät kustannukset. Ministeriltä kysyisin tätä, että kun Rinteen hallitusohjelmassa on sinänsä kunnianhimoinen tavoite vesilain uudistamisesta, joka on siis sinänsä kannatettava hallitus‑ ja oppositio-rajan ylikin, ja samaan aikaan valtio-omisteinen yhtiö Kemijoki Oy suunnittelee valmistavansa uuden vesivoimalan Sierilään, niin miten omistajaohjausministeri Paatero aikoo ratkaista tämän räikeän ristiriidan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-09T19:30:55,2019-10-09T19:31:43,Hyväksytty,1.1 2019_47_475,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä todella kuultiin ministerin kertomana jo, mikä on hallituksen kuntapoliittinen linja, kun edustaja Marttinen sitä tässä tiedusteli. Tosiaan kunnat ovat vapaita tekemään vapaaehtoisia liitoksia niin kuin tähänkin asti. Pitää tosin muistaa tässä keskustelussa se, että on tehty tutkimuksia, joissa on todettu, että kuntaliitoksilla ei ole ollut myönteisiä elinkeinovaikutuksia eikä niillä ole ollut myöskään kuntien menoihin vähentäviä vaikutuksia vaan ne menot ovat siirtyneet näihin uusiin, yhdistyneisiin kuntiin. Sinänsä tämän kuntatalouden vaikean tilanteen ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, kun katsotaan tätä meidän ikääntymistä, meidän sote-menojen kasvua. Hallitus on erittäin sitoutunut siihen, että sote-uudistus viedään eteenpäin, ja tämä on myöskin kuntatalouden tulevaisuuden kannalta aivan välttämättömyys, että sosiaali‑ ja terveyspalvelut saadaan viimein laajemmille harteille. Olisinkin kysynyt ministeriltä: kuinka tärkeänä te näette tämän sote-uudistuksen nyt näissä puitteissa ja siinä onnistumisen kuntatalouden kannalta tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-09T19:31:47,2019-10-09T19:32:51,Hyväksytty,1.1 2019_47_476,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten muun muassa edustaja Kankaanniemi tässä hieman aiemmin totesi, niin monet kunnat ovat jo nyt kriisissä tai ainakin sen partaalla. Myös julkisen talouden selonteon mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat selvästi alijäämäisiä myös tulevina vuosina. Yhtenä merkittävänä huolena on se, korvaako hallitus kunnille määräämänsä uudet tehtävät täysimääräisesti. Ainakaan takavuosina näin ei ole aina käynyt, vaan esimerkiksi kunnille koituneet investointikustannukset on arvioitu vahvasti alakanttiin, ja varsinkin Kuntaliitto on kiinnittänyt tähän toistuvasti huomiota. Toivottavasti hallitus nyt muistaa tämän lakiuudistuksia tehdessään ja niistä aiheutuvia kustannuksia kunnille korvatessaan. Arvoisa puhemies! Paljon julkista keskustelua on herättänyt myös valtionyhtiöiden tilanne, muun muassa Posti, sen kansalaisten silmissä heikentynyt luotettavuus ja postinjakelun hidastuminen, postimaksujen kohoaminen ja erilaiset [Puhemies koputtaa] palkka‑ ja työehtokiistat. Kysyinkin ministeriltä, millaisia omistajaohjauksen keinoja hän aikoo käyttää Postin tilan vakauttamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-09T19:32:51,2019-10-09T19:34:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_477,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu nyt paljon tästä digitalisaatiosta, ja se on hyvä. Sitä pitää kehittää. Valitettavasti tällä hetkellä julkisella puolella tilanne on sellainen, että meillä on paljon erilaisia alustoja, mitkä eivät keskustele keskenään. Toivoisin, että tämän digitalisaation osalta kiinnitettäisiin varsinaisestikin huomiota tähän. Varsinkin, kun on päässyt myöskin tutustumaan Virossa ja Tallinnassa siihen, että meidän itse kehittämämme järjestelmä toimii siellä yhdellä kortilla. Toinen digitalisaatioon liittyvä asia on tekoäly, mikä tulee mukana. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: miten tekoälyn kanssa otetaan huomioon myös eettiset kysymykset? Ja kolmantena kuntien osalta tämä ikuinen kysymys virkakielestä: virkakielen täytyy olla myös kunnan päätöksenteossa sellaista, että jokainen voi sitä ymmärtää, niin että demokratia voi myös toteutua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-10-09T19:34:05,2019-10-09T19:35:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_478,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä, todellakin — kuntatalous on kireällä, ja on hienoa, että kompensaatioita nyt saadaan edes jonkun verran tulemaan kuntiin päin. Tietenkin siinä on monta syytä, varmaan tätä Paras-hanketta ja niin edelleen, onkohan nyt jo sitten hanke numero 2.07 tai vastaava menossa. Niin onko se tämä hallitus nyt sitten, mikä saa askelmitan lankulle ja päästään sitten tekemään sitä kuntauudistusta näillä toimenpiteillä eteenpäin? Eli olen tästä maakuntien ja kuntien kehittämisrahasta huolissani ja tavallaan kehittämisvoimasta: riittääkö meillä sitten paukkuja viedä näitä sote- ja muita uudistuksia eteenpäin. On kiinnitetty huomiota tähän digitalisaatioon, ja kysyisinkin: Mitä kuuluu Vimana Oy:lle ja SoteDigille? Ovatko ne ne pohjat, millä tätä hallinnon uudistusta viedään eteenpäin, ja ovatko ne hyvässä hapessa? Toinen on tämä valtion kiinteistöstrategia. Kysyisin esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen tämänhetkisestä tilasta. Tullaanko Senaatti-kiinteistöjen strategiaan ja myös siihen tuloutukseen jonkin näköistä osaa ottamaan tai käsittelemään sitä, [Puhemies koputtaa] koska valtiokin on useissa kiinteistöissä Senaatin kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-09T19:35:04,2019-10-09T19:36:14,Hyväksytty,1.1 2019_47_479,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pari vaalikautta sitten tarkastusvaliokunta teki laajan sisäilmaongelmia koskevan selvityksen ja sen pohjalta mietinnön. Tämä asia koskee tuhansia ja tuhansia suomalaisia. Mietinnössä todettiin, että kenttä on pirstaloitunut: tämä asia koskee opetus- ja kulttuuriministeriötä koulutuksen kautta, sosiaali- ja terveysministeriötä terveysongelmien kautta, ympäristöministeriötä rakentamisen ohjauksen kautta. Kun nämä laitettiin yhteen, päätettiin perustaa tällainen Terveet tilat 2028 ‑ohjelma. Kysyn siitä ohjelmasta ja selonteosta, joka siitä on luvattu tehdä — pitääkö tämä hallitusohjelman kirjaus paikkansa? Ja kun hallitusohjelmassa sanotaan, että selvitetään korjausrakentamisen osaamiskeskuksen perustaminen, [Puhemies koputtaa] niin pitääkö sellainen huhu paikkansa, että se on tulossa Tampereelle, Tampereen yliopiston yhteyteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-09T19:36:17,2019-10-09T19:37:24,Hyväksytty,1.1 2019_47_480,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Annetaan ministeri Paaterolle taas mahdollisuus vastata. Kuinkas monta minuuttia tarvitaan? [Sirpa Paatero: Vaikka kolme, sovitaanko näin?] — Okei.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_481,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Voidaan neuvotella puhemiehen kanssa. Tämä on oikein hyvä. — Jos jatketaan näistä kysymyksistä, joista osa jäi kesken ja osa sitten jatkuu tähän: Näihin uusiin tehtäviin viitattiin tässä jaksossa mutta myöskin edellisissä. Tällä hetkellä meillä on toimielin nimeltä KUTHANEK — joka on siis valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton yhteinen toimielin, jossa käydään läpi kaikki lakiesitykset ja niihin liittyvät arviot siitä, mikä on se summa, jotta sataprosenttinen korvaus tulee — ja tähän mennessä kaikissa niissä lakiesityksissä, jotka on keretty käydä läpi, olemme olleet yhtä mieltä niistä korvattavista summista, niin varhaiskasvatuksen subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa ja ryhmäko’oissa kuin jälkihuollon laajentamisessa muun muassa. Elikkä tätä linjaa vain pitää jatkaa, jotta sitä semmoista tilannetta kuin aikaisemmin oli ei enää tulisi. Sitten vaikka hyppään kysymyksiin näistä kiinteistöistä: Meillähän on nyt siis Senaatilla tällä hetkellä tilanne, että siellä on nollatuottovaatimus, elikkä sitä aikaisempaa Senaatin linjausta, milloin piti saada tuottoja 4—7 prosenttia tai muuta, ei enää ole. Saimme korotettua tähän budjettikirjaan myöskin Senaatin valtuutta niin, että se on nyt 325 miljoonaa euroa, jolla voidaan näitä parannuksia tehdä. Vuoropuhelua vuokraajien elikkä kaikkien näiden mainitsemienne tahojen kanssa on yhä edelleen jatkettava, että esimerkiksi poliisi ja Senaatti käyvät sen keskustelun, mitkä ovat prioriteetit, minkä kiinteistöjen osalta aloitetaan ja minnepäin mennään. Tätä Terveet tilat ‑asiaa viedään myöskin Senaatin sisällä eteenpäin, mutta varsinaisesti tämä korjausrakentamisen puoli kuuluu sinne ympäristöministeriön tontille, jotenka en uskalla vastata mistään Tampereen sijoittamisesta tässä kohtaa. Digitaalisuuteen liittyen Suomi on hyvällä mallilla. Suomihan on siis näissä Euroopan tason vertailuissa koko julkisen hallinnon osalta ykkönen, Viro on kahdeksas. Ja tämä on aina hyvä muistaa siinä kohtaa kun mietimme, olemmeko me jotenkin jäljessä. Ei, me olemme paljon edellä näitä monia muita maita. Tämä AuroraAI on se meidän väline keinoälyyn, tekoälyyn, ja tässä budjetissa saimme myöskin rahoitusta niin, että voidaan jatkaa sitä aloitettua hanketta ja saadaan se käyntiin. Kieleen liittyen olen samaa mieltä, että demokratia ei toteudu, jos ei pysty ymmärtämään lukemaansa tekstiä, ja 700 000 ihmistä muistaakseni oli se luku, jotka tarvitsisivat selkokielisen tekstin. Eikä se olisi pahitteeksi kellekään muullekaan, [Johannes Koskinen: Viisi ja puoli miljoonaa!] että kaikki julkinen teksti, joka esimerkiksi internetsivuilla on, olisi siinä muodossa, että ne voi sieltä helpostikin lukea. Postin osalta, jos muutama sana tähän omistajaohjauksen puolelle: Meillä on ohjausta niin, että me käymme keskusteluja Postin hallituksen puheenjohtajan kanssa, on käyty nyt useamman kerran. Siellä on tällä hetkellä työehtosopimusneuvottelut meneillään, ja me olemme päättäneet, että pitää olla sitten eri ministeriöiden yhteinen työryhmä, jonka pohjalta katsotaan koko Postin strategiaa ja sen tulevaisuudennäkymiä, sitä, mitä kaikkia tehtäviä ja onko meillä postilain osalta muutosmahdollisuuksia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-10-09T19:37:32,2019-10-09T19:40:56,Hyväksytty,1.1 2019_47_482,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Digitalisaatio on tulevaisuutta ja jo ehkä nykypäivääkin, ja on erittäin tärkeätä, että valtion julkishallinnossa digitalisaatio kehittyy koko ajan. Erityisen kiitollinen olen siitä, että erityisryhmät huomioidaan ja näin tuetaan yhdenvertaisuutta. Itse vapaaehtoistyössäni teen jatkuvasti töitä näkövammaisten kanssa. Esimerkiksi heillä on aivan suunnattomia haasteita osallistua yhdenvertaisesti yhtään mihinkään tämän yhteiskunnan asioihin. On äärimmäisen tärkeätä, että nämä asiat otetaan huomioon ikääntyneiden, vammaisten ja muiden ryhmien kohdalla. Kun puhutaan digitalisaatiosta, siihen liittyy myös turvallisuus ja se, että me pystymme luottamaan näihin järjestelmiin. Me tarvitsemme osaajia ja resursseja siihen, että me voimme luottaa, että nämä järjestelmät toimivat. Haluaisin kysyä: onko tämä huomioitu, ja miten tähän tullaan hallituksen toimesta puuttumaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-10-09T19:41:01,2019-10-09T19:42:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_483,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja, ja se raha on äärettömän tärkeää. Me olemme suurien asioiden edessä: on tulossa sote-uudistusta, vanhuspalveluihin kohdennetaan resursseja, ja kunnat joutuvat miettimään siellä, miten rahat käyttävät. Kysyisin teiltä ministeri, kun muun muassa omaishoitajat ovat olleet yhteydessä, että raha, mikä sinne kuntaan saapuu, ei välttämättä kohdennu sitten sinne kohteeseen. He kokevat, että välttämättä se raha ei kohdistu. Olisiko korvamerkitty raha tietyissä asioissa paikallaan, jotta me voisimme vakuuttua siitä, että varmasti resurssit menevät kohdalleen? Sitten tästä selkokielisyydestä: Yle järjesti keväällä ensimmäisen selkokielisen vaalipaneelin, jossa olin mukana. Kyllä siellä havaitsimme kaikki, että ei ainoastaan ymmärtäminen vaan myös selkokielellä puhuminen on tärkeää. Jokainen meistä täälläkin voisi yrittää, että puhutaan selkokielellä, mutta se vaatisi kyllä [Puhemies koputtaa] enemmän kuin minuutin aikaa. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-09T19:42:08,2019-10-09T19:43:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_484,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palataan tähän Senaatti-kiinteistöt-asiaan ja erityisesti Senaattiin suhteessa turvallisuussektorin toimijoihin eli Puolustusvoimiin, poliisiin ja Rajaan. Kai lienee suht yleisessä tiedossa, että sekä poliisilla, Rajavartiolaitoksella että Puolustusvoimilla nämä toimitilavuokrien kustannukset nousevat jatkuvalla syötöllä ja vievät toimintamenoista erittäin suuren osan. Nyt hallitusohjelmassa on sovittu uudenlaisen ratkaisun etsimisestä puolustussektorille, ja olisi hyvä kuulla nyt, millaista siellä suunnitellaan. Kun ennen vaaleja viime vuonna tehtiin selvitystä tästä asiasta, niin suositus oli se, että puolustusministeriön alaisuuteen perustetaan oma yhtiö, joka alkaisi hoitamaan puolustushallinnon kiinteistöjen omistusta ja ylläpitoa, mutta nyt on vihiä ja viitteitä siitä, että tämä olisikin menossa Senaatin tytäryhtiöksi valtiovarainministeriön alaisuuteen. Tämä ei nyt kuulosta siltä, [Puhemies koputtaa] että nämä tavoitteet toteutuvat tässä, jos näin menetellään. Kuinka asia on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-09T19:43:15,2019-10-09T19:44:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_485,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Heikkiselle kehuista. Aina tuntuu hyvältä, kun oppositio myös kehuu. Haluaisin kysyä, arvoisa ministeri, teiltä Veikkauksesta. Olette ottanut tomerasti kantaa Veikkauksen tilanteeseen, ja olemme lukeneet, että pelikoneiden määrää, joita tässä maassa on noin 22 000, rajoitetaan 3 000:lla. Fakta on, että 3 000:n vähennyksellä, kun se Prisman kahdestoista pelikone lähtee, ei ole kyllä mitään merkitystä. Minua kiinnostavat erityisesti peliongelmaiset, joita tässä maassa on noin 124 000. Veikkauksen uusissa vastuullisuustavoitteissa on, että peliongelmaisten määrä ei kasva. Mutta eikö tuo 124 000 ole liikaa peliongelmaisia? Eikö Veikkauksen tavoitteena pitäisi olla, että peliongelmaisten määrä laskee? Kun me hyvin tiedämme, kuinka paljon esimerkiksi tupakka tuottaa kansantalouteemme haittaa, niin miksi ei selvitetä, kuinka paljon uhkapelaaminen ja pelikoneet tuottavat kansantaloudellemme haittaa, kun aina vain puhutaan näistä niin sanotuista voitoista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-09T19:44:28,2019-10-09T19:45:39,Hyväksytty,1.1 2019_47_486,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kaupungistuminen hyödyttää monia Suomessa, niin työnhakijoita, opiskelijoita kuin yrityksiä, jotka löytävät kaupungeista parhaan mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa, mutta samalla kaupungistuminen on iso haaste niin kaupunkiseuduille kuin sitten niille alueille, jotka jäävät ilman kasvua. Kaupungeissa vaaditaan yhä suurempia investointeja niin kiinteistöihin kuin liikenteeseen ja sitten ihan niihin peruspalveluihin, jotta saadaan arki pyörimään. Samalla kaupungeissa maan arvo nousee huimasti näiden investointien myötä. Jos vaikka sen oman asunnon ulkopuolelle sattuu tulemaan ratikkapysäkki, niin siitä saa jo ilman mitään omaa tekemistä aika ison arvonnousun omaisuudellensa. Viime kaudella lähdettiin valmistelemaan kiinteistöveron uudistusta, ja olisin kiinnostunut kuulemaan, miten tämä uudistus etenee ja miten etenee yhteistyö erityisesti kuntien ja kaupunkien kanssa. Tiedetään, että Suomessa on osittain vähän pirstaleisuutta tässä järjestelmässä, [Puhemies koputtaa] ja sen tähden on jäänyt verotuloja kaupungeilta ja kunnilta saamatta. Miten saadaan kasvava maan arvo sitten meidän kasvavien kaupunkien käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-09T19:45:39,2019-10-09T19:46:59,Hyväksytty,1.1 2019_47_487,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kunnat ja korruptio liitetään usein yhteen. Itse tulen Turusta, jossa on tässä suhteessa melko rumakin historia. Nyt tietääkseni menossa on kaksikin lakiuudistusta, joilla tähän ongelmaan voitaisiin puuttua. Ja kysymykset niistä, eli ensinnäkin: missä mennään kunnallisen viranhaltijalain uudistamisen kanssa siinä mielessä, että siinähän on ollut tavoitteena luoda tämmöinen rajoitusaika-, karenssiaikasysteemi, jolla estettäisiin johtavien kunnallisten viranhaltijoitten siirtyminen julkiselta puolelta yksityisten yritysten leipiin. Missä sen kanssa mennään? Toinen lakihanke, joka käsittääkseni on menossa, on julkisuuslain ulottaminen koskemaan kuntayhtiöiden toimintaa [Puhemies koputtaa]. Nythän meillä on se tilanne, [Puhemies koputtaa] että kuntayhtiöiden kaikki toiminta on julkisuudelta suojattua, ja siellä korruptioriski on [Puhemies koputtaa] ilmeinen. Missä näiden lakihankkeiden kanssa mennään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-09T19:47:03,2019-10-09T19:48:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_488,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten ministeri Paatero täällä hyvin todisti, niin kyllähän tässä hallituksen politiikassa on selkeä suunnanmuutos kuntatalouslinjassa. Ja mielestäni on myös syytä tunnustaa, että uusi hallitus joutuu nyt korjaamaan kuntien tilannetta erityistoimilla edellisen hallituksen leikkauksien jälkeen. Ja onkin hienoa, että ministeri on ottanut nyt näitä eritystoimia jo näin varhaisessa vaiheessa liikkeelle kuin nyt syksyllä, jotta näitä kuntien ahdinkoja pystytään helpottamaan. Mutta kun itse tulen täältä pääkaupungista, Helsingistä, ja pääkaupunkiseudulta, niin yhtä lailla kuin edustaja Suomela täällä hyvin kysyi, niin kysyisin myös ministeri Paaterolta: miten hallitus nyt suhtautuu tähän kaupunkipolitiikkaan, ja ottaako hallitus kaupunkipolitiikan tosissaan [Puhemies koputtaa] ja kutsuu kaupungit yhteiseen keskustelupöytään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-10-09T19:48:22,2019-10-09T19:49:28,Hyväksytty,1.1 2019_47_489,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on ollut hyvää keskustelua ja vielä kannustan, kun ministeri tuossa totesi, että tarvitaanko erilaisia kuntia ja TEAS-hanke on siellä olemassa, mutta 2014—2015 tehtiin tällainen kuin Tulevaisuuden kunta. Suosittelen lukemaan sen. Siinä innovoitiin vähän erilaisia kuntia, ja minä olen kyllä henkilökohtaisesti sitä mieltä, että pitäisi lähteä miettimään sitä kuntarakennetta vähän uudella lailla, että voisiko olla vähän erilaisia tehtäviä erilaisilla kunnilla, jos halutaan säilyttää kuntapohjaisena tämä meidän yhteiskuntamme. Sitten minäkin viittaan Senaatti-kiinteistöihin — sattumalta viime kaudella aika paljon niitä ongelmia oli siinä Senaatti-kiinteistöissä, ja toivon, että niihin kiinnitetään huomiota. Siellä on esimerkiksi Puolustusvoimat, no siinä on nyt oma juttu tehty, mutta poliisi ja sitten myöskin Rajavartioston tilanne. Sitten tietysti myöskin huolettaa Veikkauksen tilanne, koska jos siellä kovasti rahoitus heikkenee, niin sehän tarkoittaa sitten järjestöiltä pois. Ja vielä yksi kysymys: jos saisin vastauksen siihen Vaasan sairaanhoitopiiriasiaan, kun sieltä kunnat minulta kyselee sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-09T19:49:32,2019-10-09T19:50:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_490,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Marraskuun alussa kuntien valtuustot tekevät veroprosenttipäätökset ensi vuodelle. Voitteko nyt vakuuttaa, millä pohjalla kunnat voivat päätöksen tehdä? Enää ei voi vuoden mittaan sitä korjata, veroprosenttia, jotta kunnat selviävät tuosta taloudesta, taloudellisesta ahdingosta. Vai onko viestinne, että ottakaa velkaa? Jos nyt on ennakkoarvioita, että yli puolet kunnista nostaa veroprosenttia, niin se nostaa kyllä sitten veroastetta myös koko maassa, ja hallitus on luvannut, että veroaste ei nouse. Mutta tämä lupaus ilmeisesti tulee jo ensi vuonna tältä osin pettämään. Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa jo tänä päivänä, ja se johtaa väistämättä palvelujen heikkenemiseen. Kuitenkin hallitus ehdottaa — tai se sisältyy ohjelmaan — uusia tehtäviä, lukuisia — hyviä tehtäviä sinänsä — mutta rahoituksen osalta [Puhemies koputtaa] näkymät ovat kyllä erittäin hankalat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T19:50:32,2019-10-09T19:51:42,Hyväksytty,1.1 2019_47_491,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiuru edellä viittasi kuntien kiinteistöihin ja sisäilmaongelmaisiin kiinteistöihin. Nythän on niin, että kun kunnilla on näitä ongelmakiinteistöjä, niillä saattaa olla siellä kunnan taseessa vielä merkittävä tasearvo, ja tämä saattaa sitten estää kunnan lähtemistä uusinvestointeihin, joilla korvataan näitä huonokuntoisia, monesti lapsille ja muille kiinteistöjen käyttäjille vaarallisia rakennuksia uusilla. Tässä taseasiassahan ei tietysti ole kyse puhtaasta rahasta, vaan tilinpäätösteknisistä asioista, mutta kuitenkin sillä on merkittävä vaikutus kuntatalouteen, kun siellä tässä liikekirjanpidossa ollaan. Yksi mahdollisuus helpottaa tätä voisi olla kunnan peruspääoman alentaminen. Sitähän voidaan tietyin edellytyksin nykyäänkin alentaa ja ikään kuin sitä kautta poistaa sieltä tätä olematonta arvoa — jos minä sen näin toisin esille. Voitaisiinko harkita tai selvittää sitä, että tätä peruspääoman alentamisen säännöstöä höllennettäisiin koskemaan nimenomaan näitä sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä? Tämä voisi olla tietynlainen apu sinne kunnan talouden rakentamiseen ja suunnitteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-09T19:51:42,2019-10-09T19:52:58,Hyväksytty,1.1 2019_47_492,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri toi esille sen seikan, tilastollisen tiedon, että Suomi on johtava maa maailmassa sen suhteen, että meidän julkinen hallinto on ottanut käyttöön digitekniikkaa, digitalisoitunut. Se on sinänsä varmasti saavutus ja kehumisen arvoinen tilanne, mutta siihen liittyy varjopuolensa, ja se varjopuoli on siinä, että meillä on erityisesti ikääntyneissä ihmisissä väestöryhmää, joka ei digipalveluista niin sanotusti kostu, yksinkertaisesti siksi, että se on heille ylivoimaisen hankalaa. Yli 75-vuotiaista itse asiassa 80 prosentilla ei ole tietokonetta lainkaan, yli 85-vuotiaissa se nousee 90 prosenttiin, yli 85-vuotiailla edes kännykkää ei ole kolmasosalla käytössä. Jos me siirrämme näitä julkisia peruspalvelujamme yhä enemmän tälle digimaailman puolelle, me synnytämme tämmöisen ikäsyrjintätilanteen: ihmiset putoavat kyydistä. Tässä suhteessa toivoisi, että hallituksella on suunnitelmia myöskin sen suhteen, että digisyrjintää pystyttäisiin torjumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-09T19:53:02,2019-10-09T19:54:03,Hyväksytty,1.1 2019_47_493,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Risikko mainitsi täällä tämän aikaisemman tulevaisuuden kuntatyön. Voisiko arvoisa ministeri ajatella, että tällainen uusi parlamentaarinen työryhmä laitettaisiin miettimään uudelleen kuntien tulevaisuutta? Voisi olla aiheellista. Toivoisin tätä, kun tämä kuntien taloustilanne ei vielä korjaannu pelkällä valtionosuuksien lisäämisellä, vaan se vaatisi myöskin ohjelmallisempaa otetta. Alueellistamisesta: Teimme viime talvena Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan kanssa selvityksen alueellistamispolitiikan uudistamisesta. Teidän asettamanne on alueellistamisen koordinaatioryhmä, ja tänä syksynä ilmeisesti on tarkoitus vetää johtopäätöksiä, minkälaista alueellistamispolitiikkaa hallitus tulee tekemään, millaista se tulee olemaan. Ja vielä viimeisenä: Kun nyt omistajapolitiikasta täällä on eri yhtiöitten kautta puhuttu ja siinä on ollut erilaisia kohuja tänä syksynä ja on puhuttu puuttumisesta, niin oletteko arvioineet, onko omistajapoliittisissa linjauksissa uudistamistarpeita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-09T19:54:07,2019-10-09T19:55:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_494,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Todellakin Senaatti-kiinteistöt on useampi edustaja ottanut esille ja minä otan myös Risen eli vankilakiinteistöjenkin ongelmat. Toivon, että Senaatti-kiinteistöjen omistajia ohjattaisiin siten, että he noudattaisivat nykyistä hankintalakia ja käyttäisivät kotimaista, puhdasta lähienergiaa, niin että se arvo jäisi sinne seuduille eikä valuisi muun muassa rajan taakse Venäjälle näissä lämpöenergia-asioissa. Täällä tuli esille myös seutukaupunkien ja maakuntien reunakaupunkien palvelujen järjestäminen. Se on todellakin niin, että useat valtion palvelut mutta myös kuntienkin palvelut niistä puuttuvat tällä hetkellä. Meillä on Mänttä-Vilppulassa yhteinen asiointipiste, missä on kymmenen toimintoa samassa pisteessä. Me emme nimitä sitä yhteispalvelupisteeksi vaan asiointipisteeksi. Se on erittäin hyvin toiminut, ja näkisin, että aina, kun ollaan jotain esimerkiksi lopettamassa, käytäisiin hyvä yhteistyökeskustelu siitä, voidaanko nämä palvelut jättää esimerkiksi tämmöisen asiointipisteen kautta sinne kuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-09T19:55:09,2019-10-09T19:56:14,Hyväksytty,1.1 2019_47_495,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä edustaja Könttä aikaisemmin jo ansiokkaasti toi esille nämä peliongelmaiset ja Veikkauksen tässä roolissaan, niin haluaisin kuulla ministeri Paaterolta, miten näette sen tilanteen, kun nykytilanteessa veikkaustuotoilla rahoitetaan esimerkiksi EHYT ry:tä, joka auttaa alkoholiongelmaisia ihmisiä mutta jonka rahoitus kuitenkin tulee peliongelmaisilta ihmisiltä. Näettekö tässä jotain moraalista ristiriitaa? Eikö olisi syytä jo hiljalleen ajatella, että Veikkauksen ja sen edunsaajien napanuora keskenään leikattaisiin poikki?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-09T19:56:18,2019-10-09T19:56:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_496,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Otetaan siitä vierestä vielä edustaja Marttinen, ja sitten on ministerillä vastausmahdollisuus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_497,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia myös ministerille vastauksesta kysymykseeni. Jatkan vielä kysymystä aivan lyhyesti siltä osin, että kuten täällä muistaakseni edustaja Koskinen toi aikaisemmin esille, niin kun katsoo budjettikirjaa, niin momentin ”Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki” määrärahan taso laskee erittäin merkittävästi ensi vuonna ollen vain 400 000 euroa. Koska vielä vuoden 2018 tilinpäätöksessä momentin taso on ollut 7,5 miljoonaa euroa, niin kysyn teiltä, että kun kuitenkin olette tuonut tämän esille ja viittasitte myös hallitusohjelmaan näiden kuntaliitosten vapaaehtoisen edistämisen osalta, niin mitenkäs te meinaatte niitä oikein edistää, kun samaan aikaan ehdotuksessa tämä taloudellinen pohja viedään pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-09T19:57:01,2019-10-09T19:57:54,Hyväksytty,1.1 2019_47_498,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt ministeri Paatero, 5 minuuttia ainakin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_499,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Jos aloitan tästä viimeisestä kysymyksestä: Se summa, joka siellä on, on ainoastaan niissä tapauksissa — meillä ei ole muuta yhdistymistukea — jos semmoinen kunta, joka on todella huonossa kunnossa, liittyy johonkin toiseen kuntaan, jotta valtionosuudet eivät tipu, ja tätä ei ole käytetty, vaikka on ollut se useampi miljoona euroa siellä. Sitä ei ole kertaakaan vielä käytetty. Ja sen takia, että se on tämän kokoinen summa, niin sillä ei ole ihan hirveästi merkitystä, jos ei sille ole tarvetta. Toivoisin, että sille voisi olla vaikka tarvetta enemmänkin. Mutta jos mennään alueellistamiseen liittyen: Koordinaatioryhmä on todellakin arvioimassa myöskin sitä, minkälaisia lainmuutoksia tarvitaan, koska on tarve myöskin uudistaa alueellistamislainsäädäntöä, ja tämän hyvän selvityksen pohjalta, niin kuin Ikonen hyvin tietää, monipaikkaisuus tulee olemaan yhteispalvelupisteiden ohella — tai millä nimellä ne missäkin ovat — tulevaisuuden alueellisten palveluiden ja ihmisten töiden järjestelyjen osalta se linjaus. Muutama asia varmaankin näihin yhtiöihin liittyen, Veikkauksen osalta: Veikkaus on järjestöjen perustama, jotenka tuntuu pahalta, jos ajatellaan, että järjestöt eriytettäisiin Veikkauksesta, koska Veikkaus ja RAY eivät ole valtion alun perin vaan järjestöjen itse perustamat. Näihin peliongelmaisiin liittyen on totta, että Veikkauksella on vastuu niistä peliongelmaisista ja myöskin rahoituksen hoitamisesta sinne. Suurin osa Peluuriin tulevista uusista ongelmallisista tilanteista on ulkomaisten peliyhtiöiden aiheuttamia. Yhä edelleen siis tavoitteen pitää olla vähentää peliongelmia, mutta ulkomaisten peliyhtiöiden osalta se Veikkauksen toimin ei ole mahdollista. Tämän pitää varmaankin olla kaikille selvä. Näihin kiinteistöihin: Muun muassa Senaatin osalta erityisesti turvallisuuspuolelta tässä Kopra kysyi sitä ajatusta, miten on. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Senaatin sisälle perustettaisiin erillinen yhtiö tai liikelaitos puolustuskiinteistöille. Puolustuskiinteistöthän ovat jo Senaatissa, mutta nyt sinne saataisiin Puolustusvoimille paremmin omaa päätösvaltaa, niin että siellä olisi erillinen oma yhtiö, joka sitten hallinnoisi Puolustusvoimien kiinteistöjä, ja tiedän hyvin, että tätä samaa keskustelua on käyty myöskin Rajan ja poliisin ja muidenkin turvallisuuskiinteistöjen osalta, koska ne kustannukset ovat olleet aika kohtuuttomia niitten nousujen osalta, kun on kunnostettu tai rakennettu uusia kiinteistöjä. Tähän kaupungistumiseen: Suomela kysyi myöskin kiinteistöverosta ja muusta. Se uudistus, mitä muistan, että on tällä hetkellä meneillään, on näitten arvostusten osalta... [Hälinää] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Nyt — ministeri Paatero, anteeksi — voinko pyytää takariviä vähän hiljentymään? Valtava supina kuuluu tänne.] Kiitos. — Ja Yrttiahon kysymyksiin, jotka olivat taas eri aihetta, korruption kitkemisestä: Kyllä, meillä on myöskin mainittujen julkisuuslain ja kunnallisen viranhaltijalain ja valtion virkamieslain lisäksi meneillään kuntalain uudistus, jossa mietitään esteellisyyksiä, että mitenkä jos meillä on tilanteita, että kuntien viranhaltijat ovat yhtiöiden hallituksissa, ja näitten tilanteiden purkamista tullaan katsomaan läpi, että miten se tulevaisuudessa on. Aikataulua tähän viranhaltijalain uudistamiseen en tällä hetkellä tiedä. Julkisuuslain osalta oikeusministeriö — oikeusministeri oli täällä äsken — on tehnyt selvityksen, ja se raportti on saatavissa. Täällä useampi kysyi kaupunkipolitiikasta, ja siihen liittyen meillä on hallitusohjelmassa erikseen määritelty, että tehdään yhteistyötä metropolialueen kanssa, ja sitä yhteistyötä olemme jo aloittaneet. Meillä on hyvä lista asioista, mitä on tästä kuuden kunnan kanssa valtiolla tekeillä. Meillä on yli sadantuhannen asukkaan kunnille MAL-sopimukset, joista tulee vielä 12-vuotisia, elikkä lisätään sillä lailla suurempien kaupunkien kanssa tehtävää yhteistyötä, erikseen tehdään seutukaupungeille omaa ohjelmaa ja yhteistyötä, ja sitten meillä on vielä erillisenä harvaan asuttujen alueiden ohjelma. Ajatus on, että kun kaikille kunnille, kuntako’oille ja kaikille alueille eivät ole mahdollisia samat toimenpiteet, niin hallitusohjelmassa on haluttu jo näin eriyttää tätä toimintaa. Anteeksi, jäi Veikkauksen toiminnasta äsken mainitsematta, että meillä toivottavasti mahdollisimman nopeasti saadaan arpajaislaki etenemään, koska se on se, millä pelisäännöillä Veikkaus tulee tulevaisuudessa toimimaan — mitenkä mainostaminen, minkälaisia pelejä, minkälaisella ohjauksella — ja tästä syystä näen, että tällä voidaan myöskin turvata Veikkauksen toimintaa, kun saadaan tarkemmat rajat, mutta voidaan myöskin katsoa se taso, millä sitä tuloutusta sitten tulevaisuudessa kaikkiin näihin toimintoihin saadaan. Tästä VOS-järjestelmästä ja kasvukaupunkien erityispiirteistä: Meillä on valtionosuusjärjestelmän uudistustarpeita tietysti. Meillä täällä oli toinen ja kolmaskin kysymys sotesta, ja kun se sote, uusi maakunta, lähtee liikkeelle, niin siinä kohtaa koko valtionosuusjärjestelyt ja tasausjärjestelmät on tehtävä molempiin, sekä kunnille että näihin sote-maakuntiin, ja se on tietenkin iso urakka, ja siellä molemmissa tulee olemaan tasausjärjestelmän lisäksi myöskin samoja elementtejä, elikkä saaristolaisuus, syrjäisyys, sairastavuuskriteerit, kaksikielisyyskriteerit ja muut, aivan varmasti tulevaisuudessakin, mutta niitä painotuksia joudutaan katsomaan, ja siinä kohtaa tulee muun muassa suurten kaupunkien, erityisesti pääkaupunkiseudun, osalta ulkomaalaisten osuuden huomioiminen, pitääkö sitä muuttaa. Sitten oli jo täällä ihan alussa kysymys valtionyhtiöiden vastuullisuudesta: Kyllä, me olemme tekemässä periaatepäätöstä, mihinkä kirjoitetaan myöskin tätä valtionyhtiöiden vastuullisuutta. Siinä samalla kun mietitään omistusrajoja, samalla kun mietitään palkitsemiskäytäntöjä, niin myöskin vastuullisuutta. On se sitten vastuullisuus liittyen ympäristöasioihin, verotukseen, työntekijöihin tai mihin muuhun tahansa, niin nämä kaikki käydään siinä kohtaa keskustellen läpi. Toivottavasti päästään etenemään huomattavasti niitten osalta. [Paula Risikko: Ja Vaasa!] — Vaasa, kaivoin sen erikseen täältä. Hyvä että muistutitte. Täällä lukee hallituksen esityksessä, että ”on uusina tehtävinä otettu huomioon myös hallitusohjelman mukaisesti Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi, miljoona euroa”. [Paula Risikko: Kelle se jaetaan?] — Tässä kohtaa se tavoite on, että tämä 1 miljoona euroa menee sille Vaasan sairaalalle. [Puhemies koputtaa — Kimmo Kiljusen välihuuto] — Meillä on digituki, sen mainitsin jo äsken, [Puhemies: Aika!] erillisenä hankkeena. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-10-09T19:57:56,2019-10-09T20:05:14,Hyväksytty,1.1 2019_47_500,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Tässä varmasti on vielä monia yksityiskohtia, joita sitten valiokunnassa myöhemmin käydään läpi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_501,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvon puhemies! Arvon kansanedustajat! Tämä hallitus on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiseen. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on keskeinen mittari hallituksen onnistumiselle politiikassaan. Ympäristöministeriöllä on tärkeä rooli hallituksen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan eteenpäinviemisessä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän puheenjohtaja. Ministerityöryhmän tehtävä on koordinoida ja yhteensovittaa hallituksen ilmastopoliittisia toimia. Näitä toimia toteutetaan useiden eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Tässä työssä ministeriryhmää auttaa ilmastopaneeli, jonka rahoitusta nyt vahvistetaan. Tavoite hiilineutraalista Suomesta ei ole helppo saavuttaa, eikä kaikkea ole hetkessä mahdollista muuttaa. Talousarvioesityksessä lähtee liikkeelle jo monia ilmastotoimia, mutta suurin osa työstä on vielä edessä. Ensi vuonna pöydälle tulevat muun muassa ilmastolain valmistelu, ympäristö- ja ilmastohaitallisten yritystukien karsinta ja energiaverotuksen kokonaisuudistus, jossa arvioidaan myös turpeen verokohtelu. Talousarvioesityksessä hallitus tukee asumisen päästöjen pienentämistä uudella energiatehokkuusremonttien tuella. Se suunnataan erityisesti taloyhtiöille, ja siihen on varattu 20 miljoonaa euroa vuodelle 20. Tämä vauhdittaa energiaremontteja ja auttaa luomaan uutta työtä ja työpaikkoja. Tuki öljylämmityksistä luopumiseen käynnistyy vuonna 21. Nopeutamme liikenteen sähköistämistä panostamalla latauspaikkojen lisäämiseen. Sähköautojen latausinfran tuki yli kolminkertaistuu kuluvaan vuoteen nähden. Puukerrostalojen rakentamista tuetaan antamalla 20 prosentin korotettu käynnistysavustus puurakenteisille ARA-kerrostaloille MAL-alueilla. Myös väestön ikääntymiseen vastataan osaltaan asuntopoliittisin keinoin. Hallitus tukee asuntojen kunnostamista ikääntyneille sopiviksi ja esteettömiksi 5 miljoonalla eurolla vuonna 20. Lisäksi laaditaan ikääntyneiden asumisen toimintaohjelma vuosiksi 20—22. Hissi- ja esteettömyysavustuksia jatketaan korotetuilla määrärahavarauksilla. Hallituksen talousarvioesitys on vahvasti suomalaisen luonnon puolella. Luonnonsuojeluun esitetään ensi vuodelle reilut 100 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Tällä me haluamme suojella suomalaisille rakasta luontoa, elinvoimaisia metsiä ja soita. Suojelun lisäksi myös kunnostetaan ja ennallistetaan heikentynyttä luontoa ympäri Suomen. Tavoitteemme on, että luonnon monimuotoisuuden hupeneminen pysäytetään vuoteen 30 mennessä. Lisärahoitus auttaa merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Luonnonsuojelun rahoituksen lisääminen on tärkeä teko Suomen tulevaisuuden kannalta. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva uhka, ja siksi hallitus tarttuu nyt vahvasti toimeen. Jo nyt Suomen eliölajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä jopa puolet ovat uhanalaisia. Luonnonsuojelun lisärahoitusta käytetään muun muassa suojelualueiden määrän lisäämiseen. Hallituksen panostuksilla metsiensuojelun Metso-ohjelman 96 000 hehtaarin tavoite saavutetaan vuoteen 25 mennessä. Hallitus panostaa myös heikentyneiden elinympäristöjen parantamiseen kymmenen vuoden pituisella ohjelmalla. Tämän elinympäristöohjelman puitteissa kohennetaan suomalaisille rakkaan luonnon tilaa. Hallitus käynnistää vapaaehtoisuuden pohjalta soidensuojelun täydennysesityksen mukaisten suojelualueiden suojelemisen. Lisäksi ennallistetaan ja kunnostetaan ojitettuja soita, lintuvesiä ja kosteikkoja ja perinneympäristöä, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia, sekä parannetaan muun muassa ranta- ja vesiluonnon tilaa. Luonnonystäviä ilahduttanee myös se, että tämä hallitus panostaa suosittujen kansallispuistojen tilan parantamiseen. Retkeilyrakenteiden, kuten pitkospuiden ja polkujen, kor-jausvelkaa vähennetään, jotta ihmiset liikkuvat oikeilla reiteillä eivätkä tarpeettomasti kuluta herkkää luontoa. Metsähallituksen luontopalvelut tekee jatkossa myös entistä enemmän ennallistamis- ja kunnostustöitä suojelualueillamme. Hallituksen tavoitteena on myös asunnottomuuden puolittaminen tällä hallituskaudella. Tätä varten käynnistetään kehittämisohjelma, johon varataan 3 miljoonaa euroa vuonna 20, ja ohjelma jatkuu vuoteen 2022 saakka. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-09T20:05:41,2019-10-09T20:10:29,Hyväksytty,1.1 2019_47_502,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Sitten käymme debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_503,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja kiitos myös siitä, että luonnonsuojelun rahoitukseen on tullut lisää rahaa. Se on ihan oikeansuuntainen liike, ja uskon, että sille löytyy paljon kannatusta tästäkin salista. Hallitusohjelmassa sanotaan lyhyesti, että laajennetaan kansallispuistoverkostoa. Se on hyvin selkokielisesti ja lyhyesti sanottu, mutta talousarviosta ei vielä löydy lisää tietoa siitä, laajennetaanko jotain olemassa olevista 40:stä vai perustetaanko peräti joku uusi. Eli, jos vähänkin on tietoa siitä, niin mielelläni kuulen. Mainitsitte tässä myös, että kansallispuistoille ohjataan perusrahoitusta niin, että esimerkiksi reitistöä, pitkospuita ynnä muita vastaavia pidetään kunnossa, ja sitä korjausvelkaa, jota on, kurotaan umpeen. Eduskunta on kahtena viime vuonna lisännyt autiotupaverkostolle lisärahoitusta. Toivon, että tämä tulee myös huomioiduksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-09T20:10:46,2019-10-09T20:11:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_504,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Missä ilmastoteot?” — tällaiset tekstit ovat kuuluneet monta kertaa tällä viikolla, varsinkin kokoomuksen suunnasta. Suomen luonnonsuojeluliitto totesi hallitusohjelmasta: vuosituhannen paras hallitusohjelma. Tässä budjetissa vuosituhannen parhaan hallitusohjelman toimeenpano on käynnistetty historiallisen suurella 100 miljoonan panostuksella luonnonsuojeluun. [Pauli Kiuru: Hyvä!] Ja on tärkeää muistuttaa, että viime kaudella luonnonsuojelun rahoitusta leikattiin rajusti. Kokonaisuudessaan ympäristö- ja ilmastotoimiin panostetaan suoraan 275 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Luonnonsuojelualueita laajennetaan, vesien suojeluun panostetaan, kannustetaan ihmisiä siirtymään vähäpäästöiseen liikenteeseen, toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja mahdollistetaan uusien ratahankkeiden eteneminen. Nämä, rakkaat kokoomuslaiset, ovat mielestäni niitä parhaita ilmastotekoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-10-09T20:12:01,2019-10-09T20:13:06,Hyväksytty,1.1 2019_47_505,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tänään on aika paljon myös keskusteltu edellisen aiheen lisäksi turpeen käytön tulevaisuudesta. Olisi kiva kyllä kuulla nyt ministeriltä — tai jos ministeri vääntäisi tätä rautalangasta — mikä on nyt se tulevaisuuden turpeen juttu, mikä tämän hallitusohjelman aikana tulee käynnistää ja mihin se sitten johtaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-09T20:13:10,2019-10-09T20:13:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_506,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristöministeriön pääluokassa on monia hyviä asioita. Ehkä suurimpana tervehdin niistä puurakentamisen huomioimista todella painokkaasti. Samoin sitten tuolla liikennepolttoaineiden puolella, biokaasu. Se tulee toki sieltä toisen ministeriön kautta, mutta kuitenkin biokaasuasiat kuuluvat olennaisesti tähän ympäristön parantamiseen. Se on erittäin merkittävä yhteishanke näiden puurakentamisten lisäksi. Mielestäni suomalainen puu on semmoinen voimavara, jota ei ole läheskään käytetty niin paljon kuin siihen olisi aidosti mahdollisuuksia. Ensimmäisiä hyviä askeleita toki oikeaan suuntaan on otettu, muun muassa muovien korvaamiseksi. Mutta puurakentaminen on sellainen aihe, joka pitäisi meidän ymmärtää. Se, että panemme tässä hallitusohjelmassa mainitut, niin kuin ministerikin mainitsi, tämän 20 prosentin avustuksen MAL-alueelle, niin tämä mielestäni pitää ulottaa koko Suomeen. Ei tätä voi rajata vain yksiin tiettyihin kaupunkeihin. Se on sinänsä jo ihan tasa-arvokysymyskin eri alueiden välillä. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, tämä energiantuotanto: suomalaisten metsien kunnossapito on kaikista tärkein ilmastoteko. Jos me haluamme rajata jotakin energiamuotoa kotimaisista vaihtoehdoista pois, se johtaa hyvin äkkiä siihen, että metsiä hakataan sitten. Puu menee polttoon, ja se ei missään nimessä ole tarkoituksenmukaista, vaan kysymyksessä on silloin teko, joka ei palvele ollenkaan ilmastonmuutoksen torjuntaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-09T20:13:38,2019-10-09T20:15:00,Hyväksytty,1.1 2019_47_507,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Ohisalolle ympäristö- ja ilmastoministerin tuuraamisesta. On todella hienoa, että hallitus osoittaa ensi vuodelle historialliset 100 miljoonaa euroa lisää luonnonsuojeluun. Tämä on tärkeää siksi, että luonnonsuojelurahoitusta leikattiin viime hallituskaudella, minkä johdosta se oli varsin matalalla tasolla. Tämän seurauksena esimerkiksi soiden suojeluohjelma raunioitui ja vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma hidastui. Nyt suojelutarkoituksiin soveltuvia metsä- ja suokohteita on olemassa, ja ne todella nyt odottavat sitä suojelun toimeenpanoa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kansallispuistoverkostoa laajennetaan. Porkkala Uudellamaalla on ollut jo pitkään matkalla kansallispuistoksi. Se on täällä Ruuhka-Suomessa, missä meillä asuu paljon ihmisiä, jotka kaipaavat helppoa pääsyä luontoon, ja purkaisi osaltaan painetta Sipoonkorven ja Nuuksion hyvinkin suosituista ja kuormittuneista kansallispuistoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-09T20:15:00,2019-10-09T20:16:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_508,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä odotettu politiikan suunnanmuutos näkyy nyt myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Tässä budjettiesityksessä kokonaisuudessaan noin 2 miljardilla eurolla panostetaan hiilineutraaliuteen. Tämä on arviolta noin 350 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä tämän vuoden vastaaviin toimiin on laitettu. Totta kai itsekin olen sitä mieltä, että tämän ilmastokriisin aikana tämäkin budjettiesitys olisi voinut olla vielä kunnianhimoisempi, ja itse olen ainakin vain iloinen, jos oppositio meitä tässä kirittää. Mutta kuten ministeri totesi, nämä suuret ympäristöasioita käsittelevät kokonaisuudet ovat meillä vasta edessä, ja ne pitää valmistella huolella. Siinä minä haluaisin peräänkuuluttaa sitä, että se hallitusohjelmassa yhdessä sovittu kunnianhimon taso sitten myös näkyy näiden ohjelmien toteutuksessa. Ja lopuksi vielä, että kun puhutaan ympäristöministeriön vastuista, niin itselle tämän koko budjettikirjan yksi parhaista asioista on nämä luonnonsuojelumäärärahat. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-10-09T20:16:04,2019-10-09T20:17:20,Hyväksytty,1.1 2019_47_509,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me kiritämme, voitte olla siitä varmoja. Hallitusohjelma on varsin hyvä ja kunnianhimoinen, se täytyy myöntää. Mutta kannattaa myös muistaa se, että käytetty rahamäärä ei mittaa toimien tehokkuutta. Turpeen energiapolton päästöt vastaavat koko Suomen liikenteen päästöjä, henkilöautoliikenteen päästöjä, [Mikko Savola: Jonka kokoomus korvaa!] joten tarvitaan ohjelma, tarvitaan suunnitelma kunnianhimoisempaan ohjelmaan. [Välihuutoja] — Jos saisin puhua, arvoisat edustajat, silloin, kun on minun vuoroni, kiitos. Sen lisäksi, että turpeenpolton alasajoon ei ole tässä vaiheessa suunnitelmaa — toki hallitusohjelmassa on kirjaus, mutta se kirjaus ei vaadi lisätoimia — toivoisinkin nyt, että vaikka ilmastoministeri ei täällä valitettavasti ole paikalla, niin saisimme nyt vastauksen siihen, aikooko hallitus ensi vuonna puuttua energiaverotusta katsoessaan myös turpeen verotukeen edes jollain tavoin. [Eduskunnasta: Kokoomukselta puuttuu konkretia!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-09T20:17:20,2019-10-09T20:18:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_510,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Puhemies! Budjetissa on monia erittäin hyviä asioita. Tämä budjetti vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Metson rahoitusta lisätään, se on hyvä asia, vapaaehtoisuuteen kannustetaan. Metsähallituksen korjausvelan pienentäminen ja luontomatkailun edistäminen, hyviä asioita. Kunnostetaan myöskin kansallispuistoja ja retkeilyalueiden reitistöjä. Mutta sitten, kun puhutaan nimenomaan ilmastonmuutoksesta — aivan kuten edustaja Hoskonen jo omassa puheenvuorossaan toi esille — niin kyllä rakentamisessa puurakentamisen edistäminen on ilmastoteko, jos mikä, ja myöskin silloin, kun otetaan rakennuksiin uusiutuvaa polttoainetta ja käytetään energiaa lämmitykseen ja niin poispäin. Se on tosi ilmastoteko, se asia. Ja aivan kuten edustaja Hoskonen sanoi: nyt tätä laajennetaan, MAL-sopimuksia. Itse toivon, että MAL-sopimusten tyyppisiä sopimuksia laajennetaan koko Suomeen, sillä kyllä koko Suomessa tarvitaan rakennuksia ja rakentamista. Se työllistää myöskin koko Suomessa ihmisiä. Hyvä asia [Puhemies koputtaa] on myöskin tässä budjetissa, että korjausrakentamiseen panostetaan ja saadaan myöskin tukea sinne suunnitteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-09T20:18:28,2019-10-09T20:19:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_511,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ilmastotoimet parantavat suomalaisten arkea ja tukevat myös yritysten muutosta toimintaympäristön ollessa kovassa muutoksessa. Tässäkin kohdassa on helppo johtaa yhteen niin ilmastotoimia kuin myös työllisyyttä, ja jälleen se todistaa sen hienouden, mikä tässäkin budjetissa ja tässä hallitusohjelmassa on, että tullaan yli hallintoalojen keskustelemaan keskenään ja löydetään niitä eri toimia eri toimialoille niin, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa myöskin näihin ilmastotoimiin. Ilmastotoimien ei tarvitse tarkoittaa, että arki vaikeutuu, huononee tai kurjistuu. Sosiaalidemokraateille ilmastoviisas arki tarkoittaa toimivaa, parempaa arkea kaikille, jolloin hyvinvointi lisääntyy, vaikka päästöt pienenevät. Mutta täytyy tähän loppuun vielä todeta, että kyllä Suomessa on pienet ongelmat, jos kokoomuksella aina vain kerta toisensa jälkeen on aiheena ministerien läsnäolo tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-10-09T20:19:41,2019-10-09T20:20:39,Hyväksytty,1.1 2019_47_512,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Niille, jotka eivät vielä tiedä, ministeri Mikkonen on EU:n puheenjohtajamaan ministerin ominaisuudessa kansainvälisessä ilmastokokouksessa. [Emma Kari: Tärkeä kokous!] Mielestäni se on tärkeä tehtävä. Mutta niin kuin tässä moni kollega on jo todennut, tämä budjetti sisältää historiallisen lisärahoituksen luonnonsuojeluun, mikä on erittäin jyrkkä ero verrattuna edelliseen hallitukseen, joka leikkasi nimenomaan luonnonsuojelun rahoitusta suhteellisesti enemmän kuin mitään muuta budjettikohtaa. Nyt tässä suunta kääntyy ja näin on oikein, sillä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, sehän on meidän tulevaisuudellemme aivan yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos. Monet näistä asioista, joita budjettikirja sisältää, ovat tällaisia kaksoishyöty-, win-win-asioita. Yksi niistä on soiden suojelu ja soiden ennallistaminen, joka palvelee sekä luonnon monimuotoisuutta että ilmastonmuutoksen hillintää. Toinen on edustaja Hoskosen mainitsema biokaasu, joka vähentää tarvetta raivata uusia turvepohjaisia peltoja lannan levitykseen. Näiden turvepohjaisten peltojen maaperästä tulevat päästöthän muodostavat [Puhemies koputtaa] peräti puolet [Puhemies: Aika!] maatalouden kaikista päästöistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-09T20:20:43,2019-10-09T20:22:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_513,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia, että ministeri on paikalla, vaikkakin toki olisimme olleet paljon tyytyväisempiä siihen, että itse salkkua kantava ministeri olisi täällä vastaamassa eduskunnalle, koska kuitenkin ministerit toimivat eduskunnan luottamuksen varassa. Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin nyt kuitenkin kysyä teiltä, kun sijaistatte ministeriä, joka vastaa ilmastopolitiikasta, että olemme tässä salissa ihmetelleet paljon sitä, millaista liikennepolitiikkaa tämä hallitus tekee. Tämä keskeinen kritiikkimme kohdistuu siihen, että olemme kuulleet, että hallitus on leikkaamassa parafiinisen dieselin verotuen pois, siis tämän uusiutuvan parafiinisen dieselin, jonka päästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin tavallisen fossiilisen dieselin päästöt. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: miten mielestänne tämä päätös tukee puhtaan liikenteen ja hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-09T20:22:08,2019-10-09T20:23:11,Hyväksytty,1.1 2019_47_514,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin parafiinipolttoaineen lähtökohta on 70 prosenttia fossiilista — eli tämä siihen. Mutta todellakin tämä on hieno budjetin pohja. Todellakin kehuttavaa, että on satsattu luonnonsuojeluun, aivan loistavaa näin ja myös näen, että tässä on paljon kiertotalouteen, cleantechiin kuuluvia asioita. Toivoisinkin, että esimerkiksi sana ”jäte” voitaisiin tässä vaiheessa hukata ja tehdä siitä ”uusioenergia” tai ”käyttöenergia” tai ”käyttömateriaali” ja ottaa uuteen kiertoon. Meillä on erinomaisia cleantech-yrityksiä. Kysynkin tässä vaiheessa, että kun ulkomaille mennään tekemään näitä hyviä töitä, muun muassa Kiinaan optimoimaan kivihiililaitoksia, niin saataisiinko se hiilikädenjälki tänne Suomeen? Toinen asia on, kun täällä ehkä maatalouttakin on syytetty turvepelloista tai muista, mutta meidän täytyisi ihan oikeasti katsoa suomalaisen ruuan puolesta se, kuinka paljon maataloudessa me voimme vahvistaa maan ja pellon hiilinieluja ja sitä kautta tuoda myös suomalaisille ja [Puhemies koputtaa] suomalaiselle ruualle lisää arvostusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-09T20:23:11,2019-10-09T20:24:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_515,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen käytti hyvän puheenvuoron [Hannu Hoskonen pyytää vastauspuheenvuoroa] — ja se varulta jo nousi seisomaan — edustaja Hoskonen käytti hyvän puheenvuoron puurakentamisesta. Itse en välttämättä niinkään tämmöisen puukerrostalon hirveä kannattaja ole, mutta minun mielestäni hallitus voisi osoittaa tukea sille, että peruskouluja, päiväkoteja ja näitä alettaisiin rakentamaan suomalaisesta hirrestä, koska tämä on oman kokemukseni mukaan semmoinen materiaali, jolla pystytään rakentamaan semmoisia turvallisia rakennuksia, joihin kaikista vähiten tulee mielestäni kosteusongelmia. Tämä on sellainen asia, mihinkä hallitus voisi kiinnittää huomiota ja ohjata kuntia suoralla, pienellä avustuksella rakentamaan hirsirakennuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-09T20:24:22,2019-10-09T20:25:27,Hyväksytty,1.1 2019_47_516,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin, aivan erinomainen puheenvuoro. Puurakentaminen Suomessa osataan. Ajatelkaapa, satoja vuosia olemme rakentaneet talomme puusta, mutta betoniaikakausi on vienyt sitten siihen, että puurakentaminen on jäänyt unholaan. Mutta käykääpä katsomassa vaikka Kuhmossa uutta koulukeskusta, taikka Joensuun Kiihtelysvaarassa, siellä on koulu rakennettu puusta. Moni, moni rakennus nousee tänä päivänä puusta. Joensuussa on 14-kerroksinen kerrostalo, joka on rakennettu puusta, asukkaat varmaan ovat jo muuttaneet. Tänne Espooseen nousee nyt suomalaisista elementeistä koottava korkea, muistaakseni 13-kerroksinen puukerrostalo. Elikkä meillä osaaminen on jo. Asenne, että meillä betoni olisi ainoa vaihtoehto, on vanhanaikainen. Mutta sitten mitä tulee vielä tähän metsien käyttöön: Jos me haluamme puusta rakentaa, niin meidän on pidettävä huoli siitä, että metsät ovat kunnossa. Katsokaapa, mitä Saksassa tapahtui, kun metsiä ei hoidettu. Paras ilmastoteko on pitää metsät kunnossa, harventaa niitä, silloin saadaan sitä tukkikertymää. Näitä puutaloja ei risuista rakenneta eikä tikuista rakenneta. Siihen tarvitaan kunnon tukkia. Metsämiehenä voin vakuuttaa, [Puhemies koputtaa] että siihen muuta keinoa ei ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-09T20:25:27,2019-10-09T20:26:40,Hyväksytty,1.1 2019_47_517,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä aikaisemmassa keskustelussa nostin jo esiin tämän Sierilän kysymyksen ja Kemijoki Oy:n suunnitelmat rakentaa uutta vesivoimalaa Suomeen. Ministeri Paatero kunnioitti kysymystä niin paljon, että ohitti sen täydellisesti, joten kysyn nyt teiltä, ministeri Ohisalo: Miten hallitus aikoo yhteensovittaa vesilain uudistamisen ja uuden Sierilän voimalaitoksen Kemijokeen? Näettekö tässä mitään ristiriitaa, ja miten aiotte asian korjata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-09T20:26:40,2019-10-09T20:27:13,Hyväksytty,1.1 2019_47_518,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä nyt hieman ihmetellä tätä kokoomuksen suhtautumista kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, kun täällä paheksutaan suomalaista ilmasto‑ ja ympäristöministeriä siitä, että hän on puheenjohtamassa tai emännöimässä tärkeää kansainvälistä ilmastopoliittista kokousta koko EU-mandaatilla. Minusta meidän kaikkien pitäisi olla ylpeitä siitä, että meillä on mahdollisuus edistää kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansainvälisillä sektoreilla. Täytyy myös sanoa se, että minä muistan sen, kun neljä vuotta sitten tänne tuotiin kokoomuksen valtiovarainministerin budjettiesitys, ja silloin sai kyllä suomalainen luonto kylmää kyytiä, todella kylmää kyytiä. Miltään sektorilta, ei yhdeltäkään hallinnonalalta leikattu niin paljon kuin suomalaisen luonnon suojelusta. Luulisi, ettei niin pienestä sektorista voisi niin paljon leikata, mutta kokoomus kyllä siihen pystyi. Tällä hetkellä pistetään tämän hallituksen toimesta historiallinen summa suomalaisen luonnon suojeluun. Nyt suojellaan niitä metsiä, nyt suojellaan niitä vesistöjä, nyt suojellaan niitä soita, niitä niittyjä suomalaisten lasten, tämän maan tulevien sukupolvien nautittavaksi, koska se on se, mitä tässä tilanteessa [Puhemies koputtaa] pitää tehdä, ja se on oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-10-09T20:27:17,2019-10-09T20:28:26,Hyväksytty,1.1 2019_47_519,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön pääluokassa on monia hyviä asioita, niin kuin tämä moneen kertaan mainittu 100 miljoonan euron lisäys luonnonsuojeluun, mistä puolet on pysyvää rahoitusta. Erikseen kiitos esimerkiksi vaelluskalojen osalta pienestä 6 miljoonan lisäyksestä, millä saadaan kyllä paljon hyvää aikaan. Mutta haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä kahta yksityiskohtaa: Ensimmäinen koskee soidensuojeluohjelmaa, joka täällä jo nousi esille. Olen ymmärtänyt ympäristöministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseeni, että tämä soidensuojeluohjelma aiotaan toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Onko todellakin näin? Tämä on selkeä suunnanmuutos vihreiden aikaisempiin näkemyksiin. Haluaisin vielä varmistaa myös sen, millä tavalla tämän hallituksen tavoitteisiin sopii se, että tässä tilanteessa ympäristöjärjestöiltä leikataan 200 000 euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-10-09T20:28:26,2019-10-09T20:29:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_520,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministerille vastauspuheenvuoro, 3 minuuttia. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_521,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Kiitos arvon edustajille hyvistä näkemyksistänne ja kysymyksistänne. Ensinnäkin edustajille Multala ja Laakso — turpeeseen liittyvä kysymys: Ensi keväänä kehysriihessä, ja oikeastaan jo nyt ennen sitä, käynnistetään energiaverotuksen kokonais-uudistus, jonka osana tarkastellaan myös turpeen verokohtelu, ja hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Eli tämä hallitus tulee asiassa toimimaan. [Eduskunnasta: Asiallinen vastaus!] Lisäksi edustajille Kiuru ja Elo — kysymykset kansallispuistoista, kiitos siitä: Ensinnäkin, mitä konkreettista tehdään nyt, niin täydennetään olemassa olevaa kansallispuistokokonaisuutta, perustetaan vähintään yksi uusi kansallispuisto, ja lisäksi selvitetään myös yhden uuden kansallispuiston perustamista. Tästä lähdetään, tässä on toki jo yhdelle kaudellekin tekemistä. Ja kiitos siitä, että tässä salissa huomataan se tärkeys, että tämä 100 miljoonaa euroa lisärahaa todella on suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle erittäin tärkeä panostus. Edustajalle Torniainen: MAL-sopimuksista ylipäätään hyvä huomio, ja olen samaa mieltä siitä, että käytäntöjä pitää laajentaa siinä, että yhdessä otetaan ilmastotavoitteet huomioon, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, ja nythän sitten käytäntöä todella laajennetaan uusiin kaupunkeihin, muun muassa Jyväskylää, Lahtea, Kuopiota tulee mukaan. Edustaja Malmille: Erittäin hyvä huomio tästä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta. Ajattelen, että se on yksi keskeisimmistä asioista, jonka täytyy puhuttaa poliitikkoja puoluerajat ylittäen tästä eteenpäin aina. Ilmastotoimia ei voida tehdä niin, että ne maksatetaan kaikista pienituloisimmilla ja vaikeimmassa asemassa olevilla ihmisillä. Tämän vuoksi hallitus on sitoutunut muun muassa oman talousneuvostonsa puitteissa tekemään oikeudenmukaisen siirtymän politiikkaa, eli pohdimme jatkuvasti yhdessä niitä keinoja, millä kompensoidaan vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille esimerkiksi polttoaineveron korotuksia ja muita mahdollisia korotuksia, joita hallitus joutuu päästövähennystavoitteiden nimissä tekemään. Tämä on ihan keskeistä. Kaikkien täytyy olla mukana tässä, ja tähän tarvitaan myös kansalaisten laaja hyväksyntä. Edustaja Marttiselle liikennepolitiikasta: Tämä hallitus panostaa raiteisiin, biokaasuun, toisaalta kolminkertaistaa sähköautoilun latausinfran tuet. Ja toki, mitä parafiiniseen tulee, kysehän on, niin kuin täällä edustajat aiemmin mainitsivat, pääasiassa fossiilisesta tuesta, joka on aiemmassa maailmantilanteessa ollut lähipäästöiltään parempi eli palanut puhtaammin, mutta teknologian kehittyessä on aika ehkä ajanut tästä tuesta ohi, ja kuten monen muunkin tuen osalta, niitä täytyy kriittisesti tarkastella. Hallitushan on sitoutunut budjettiriihessä siihen, että yritystukia jatkossa leikataan enenevissä määrin myös, eli nyt tarkastellaan koko se kolmen ja puolen miljardin paketti, mikä on olemassa. [Puhemies koputtaa] — Jatkanko seuraavalla kierroksella? [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Onko vielä monta? Jatketaan nyt saman tien vielä, jos vielä joku kysymys on.] Hiilinielujen vahvistamisesta: Erittäin hyvä huomio, sitä työtä täytyy tehdä ihan kaikkialla, missä pystytään: metsät, pellot, suot. Sitä työtä on toisaalta tehtävä myös esimerkiksi tutkimuksen saralla, että tiedetään, mistä parhaalla tavalla saadaan hiilinieluja kasvatettua, ja se on yhteinen tavoite siinä missä päästövähennystavoitteet myös. Nämä molemmat toimet ovat keskeisessä roolissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-09T20:29:31,2019-10-09T20:33:21,Hyväksytty,1.1 2019_47_522,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Edustaja Honkonen. [Hannu Hoskonen aloittaa pitämään puhetta] — Honkonen. [Hannu Hoskonen: Anteeksi, tuli väärä!] — Sitä sattuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_523,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Kiitos, rouva puhemies! Tosiaan tämä yhden konsonantin ero allekirjoittaneen ja edustaja Hoskosen välillä joskus hämmentää. Mutta tosiaan ensinnäkin tähän kokoomuksen liikennepolitiikkaan: Minun mielestäni on hupaisaa, kuinka te nostatte tätä parafiinisen dieselin veroedun poistamista, koska teidän omassa ohjelmassanne oli autoveron poistaminen kokonaan, mikä olisi ollut merkittävä tulonsiirto kaikista varakkaimmille kaikista suurikulutuksisimpien autojen hankkimiseen, ellen sanoisi, jopa ökyautojen hankkimiseen. Hyvä, että tosiaan nyt tällä linjalla ei olla. Tosiaan tässä budjettiesityksessä on monia merkittäviä asumisen laatua parantavia esityksiä niin kasvukeskuksissa kuin myös väestöä menettävillä alueilla. On oikeudenmukaista, että asuminen kehittyy hyvään suuntaan, asumisen laatu kehittyy kaikilla suomalaisilla hyvään suuntaan. Se on vastuullista asuntopolitiikkaa, ja juuri sellaista tämä hallitus tekee. Kiitoksia ministerille asiallisista ja erittäin asiantuntevista kommenteista [Puhemies koputtaa] liittyen näihin aikaisempiinkin kysymyksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-09T20:33:23,2019-10-09T20:34:39,Hyväksytty,1.1 2019_47_524,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pakko on ottaa tuohon kantaa. Meinaan, että yrittääköhän nyt keskustalainen väittää, että se on ökyilyä, kun ostaa rekan, millä rupeaa ajelemaan maantiellä, kalustolla, vaikka puita metsästä, sieltä teidänkin syrjäkyliltä. [Petri Honkonen: Henkilöautolla!] — Joo, mutta joka tapauksessa liittyy samaan asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-09T20:34:43,2019-10-09T20:35:07,Hyväksytty,1.1 2019_47_525,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tulkoon se vielä täältäkin selväksi edustaja Laaksolle ja Multalalle: turpeesta luovutaan vaiheittain pitkän siirtymäajan jälkeen, niin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Asuntopolitiikka jää tietysti tänään hiukan vähemmälle, koska vastuuministeri on tärkeässä tehtävässä, ja minäkin kiitän siitä, että ministerille tuuraaja löytyi joka tapauksessa ja tämä ympäristöministeriön hallinnonalakin käsitellään. Haluan tuoda esiin sen, että hallituksen asuntopolitiikassa korostuu jatkossa vahvasti vastuullisten julkisten toimijoiden ja julkisen sektorin rooli. Kestävä kaupunkikehitys ‑ohjelmaa jatketaan ja korjausavustuksiin budjetista ja asuntorahastosta suunnataan yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa ja vuokra-asuntojen talousongelmien ehkäisyyn suunnataan miljoona euroa. Mitä sitten tulee tähän asunnottomuuden puolittamiseen, niin ehkä siitä ministerille sellainen kysymys, koska ensi viikolla taas monilla kaupunkialueilla vietetään näitä asunnottomien yö- ja iltatilaisuuksia, valitettavasti: mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla tätä asunnottomuutta tullaan tämän hallituksen aikana poistamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-10-09T20:35:07,2019-10-09T20:36:22,Hyväksytty,1.1 2019_47_526,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii systeemitason muutosta kaikilla hallinnonaloilla. Hallitus leikkaakin ympäristölle haitallisia tukia ja uudistaa energiaverotusta. Ensi vuonna tullaan ympäristöministeriön hallinnonalalla käynnistämään mittava energiaremonttien tukeminen, kuten ministeri Ohisalo kertoi. Tämä on tärkeää, sillä rakennusten lämmitys muodostaa merkittävän osan rakennetun ympäristön ilmastopäästöistä. 20 miljoonan tukea voidaan käyttää energiatehokkuuden parantamiseen ja lämmitystavan muutokseen. Esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön, lämmön talteenotto, aurinkopaneelit ja -keräimet ovat hyviä tapoja taloyhtiöille säästää energiaa ja samalla kustannuksia. Pikaisen laskutoimitukseni perusteella kolmen vuoden aikana 100 miljoonalla voidaan tukea jopa tuhansien taloyhtiöiden ilmastotekoja. Puurakentamisen suhteen ollaan myös ottamassa uusi vaihde päälle muun muassa korotettujen MAL-avustusten kautta ja puurakentamisohjelmaa toteuttamalla. Kiitos niistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-09T20:36:22,2019-10-09T20:37:35,Hyväksytty,1.1 2019_47_527,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos hallituksen tavoitteena on vähentää päästöjä, niin kyllä minä ihmettelen, että miksi ihmeessä te leikkaatte tätä parafiinisen dieselin tukea. Te nostatte tällä uusiutuvan dieselin hintaa, jota meillä tuolla Itä-Uudellamaalla tuotetaan. Yhä harvemmalla suomalaisella on tämän jälkeen varaa valita tämä kestävämpi polttoaine — siis kiitos tämän hallituksen ”ilmastotoimien”. Toiseksi minä haluan kysyä nyt hallituksen kantaa ydinvoimaan. Ympäristöministeri Mikkonen on antanut tästä hämmentäviä lausuntoja tuolla Euroopan parlamentissa, ja kaipaisin tähän nyt hieman täsmennystä. Peräänkuuluttaisin erityisesti sitä, että tuo ydinenergialainsäädäntö saataisiin uudistettua sillä tavalla, että Suomessa tulevaisuudessa saataisiin hyödynnettyä tällä hetkellä valmisteilla ja kehitteillä olevia pienreaktoreita, joilla pystytään todennäköisesti merkittävästi vähentämään [Puhemies koputtaa] muun muassa kaukolämmöntuotannon päästöjä, jotka ovat Suomessa erityinen ongelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-09T20:37:35,2019-10-09T20:38:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_528,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ener-giantuotannosta sen verran vielä, että kun puhutaan turpeen käytöstä, niin pitää muistaa, että vasta muurattiin peruskiveä Ilomantsissa teknisen hiilen tehtaan työmaalla, ja siellä valmistuva tekninen hiili, josta hiilikuitua ja muita tuotteita tehdään, korvaa nimenomaan kivihiiltä maailmanmarkkinoilla, ja kysyntä on aivan valtavaa. Samoin kasvualustojen, joita Suomesta viedään Eurooppaan kasvihuoneviljelmille, kysyntä on räjähtänyt käsiin. Valtava vienti on menossa. Monia muita uusia tuotteita on tulossa, ja me täällä suunnittelemme, että me kiellämme turpeen. Pitäisi joskus ajatella vähän nenäänsä pitemmälle, miten tämä homma menee. Sitten jos lakkautamme energiaturpeen käytön, samalla hetkellä me lakkautamme vähempiarvoisten puiden polttamisen, koska kun poltetaan vähempiarvoista energiapuuta, niin se tarkoittaa sitä, että se tarvitsee tukipolttoaineen aina. Ilman sitä puut jäävät polttamatta. Silloin meidän pitää hakea tukkipuuta ja kuitupuuta, ja senhän me olemme itse kieltäneet. Älkää nyt, hyvät ihmiset, puhuko pehmoisia sen takia, että se on niin tyylikästä ja seksikästä, mutta se ei toimi käytännössä. [Välihuutoja] Anteeksi vaan, arvoisat edustajakollegat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-09T20:38:51,2019-10-09T20:40:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_529,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! En nyt tiedä, kuka täällä puhuu pehmoisia, koska me emme ole missään vaiheessa väittäneet, että olisimme halunneet kieltää turpeen, edustaja Hoskonen. [Keskeltä: Kivihiilen kyllä!] — Kielsimme kyllä kivihiilen viime kaudella yhdessä teidän kanssanne, ja edelleen mielestämme se on ihan hyvä päätös. Edelleen kuitenkin toistan sen, että kun ilmastotoimia tehdään, niiden tehokkuutta ei voi mitata niihin käytetyllä rahalla. Niiden tehokkuutta mitataan yhdessä vähentyneillä päästöillä ja vahvistuneilla hiilinieluilla. Kysynkin: kuinka paljon päästöt nyt vähenevät, kun parafiinisen dieselin tuki poistetaan? [Heikki Vestman: Hyvä kysymys!] Sitten toinen kysymys kansallispuistoverkostosta. Äärimmäisen hyvä asia, että luonnonsuojeluun tulee se 100 miljoonaa. Meillä on kansallispuistoverkoston korjausvelka erittäin mittavalla tasolla, ja vaikka meillä on uusia tai kohtuullisen uusia kansallispuistoja, niissä on erittäin paljon vielä täysin rakentamatonta infraa, ja esimerkiksi Sipoonkorven kansallispuisto on edelleen kohtuullisen hajanainen. Onko suunnitelmia esimerkiksi sen kansallispuiston [Puhemies koputtaa] laajentamiseksi tai merellisten kansallispuistojemme laajentamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-09T20:40:04,2019-10-09T20:41:16,Hyväksytty,1.1 2019_47_530,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikka meinaa jäädä täällä nyt aivan jalkoihin, niin palaan nyt hieman siihen. Hallitusohjelmassa linjasimme, että asumisen hintaa halutaan alentaa, ja tämä hallituksen budjettiesitys on konkreettinen askel siihen suuntaan. Tärkeimpinä asioina pidän kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrän kasvattamista ja ilolla tervehdin myöskin puurakentamisen ja energiaremonttien tukemista. Ne ovat myös ilmastotekoja. Lisäksi pidän erittäin tärkeänä tavoitteena asunnottomuuden poistamista ja sisäilmaongelmista kärsivien auttamista. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asumisen kalleus sekä kohtuuhintaisten asuntojen riittämättömyys hankaloittavat ihmisten elämää. Monilla asuminen vie tuloista aivan liian suuren osan. Siksi toivoisin, että myös Helsingin seudun seuraava MAL-sopimus — maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus — saadaan vihdoin pian päättyvän sopimuksen jatkoksi sovittua, siis mahdollisimman pian. Osaisiko ministeri valottaa tätä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-10-09T20:41:16,2019-10-09T20:42:22,Hyväksytty,1.1 2019_47_531,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen mielenkiinnolla kuunnellut tätä energiakeskustelua, turpeeseen liittyvää ja kivihiileen. Tuolta länsirannikolta kun tulee, niin meillä on siellä kivihiilivoimala, mikä nyt menee purkuun, ja sitten on Kristiinankaupungissa toinen, ja ne eivät kelpaa edes tehoreserviin. Kun siellä niitä ollaan myymässä ja mahdollinen käyttökohde on Kaukoitä, niin voisi kysyä, onko tämä tehty päätös, totaaliluopuminen kivihiilestä, kuinka järkevä, jos ne eivät kelpaa edes tehoreserviin vaan puolessavälissä elinkaarta oleva laitos myydään muualle, missä se sitten kuitenkin tupruttaa, kun meillä se ei kelpaa edes tehoreserviin. Minä kysyisinkin hallitukselta: miten hallitus huomioi huoltovarmuuden energiatuotannossa, kun kivihiili‑ ja turvetuotanto ajetaan alas, ja miten se sopii työllisyystavoitteisiin, kun menetetään jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-10-09T20:42:26,2019-10-09T20:43:31,Hyväksytty,1.1 2019_47_532,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan toivon, että maakunnan kokoomuslaiset seuraavat tätä keskustelua, niin kivihiilenmustaa keskustelua täällä on, [Sari Multala: Häh?] niin maakuntien työpaikkoja alasajavaa keskustelua kokoomuksen puolesta, mutta jatkakaa, jatkakaa, minä kannustan siihen oikein lujasti. Tähän budjettiin liittyen: Ne hyvät asiat, mitä täällä on, ovat erityisesti kiertotalouteen liittyviä. Jos me haluamme sekä ehkäistä ilmastonmuutosta että me haluamme myöskin ympäristöämme parantaa, niin kiertotalous on yksi keskeisimmistä tekijöistä siihen. Kun puhutaan energiasta, jätteenpoltosta, jätteenkäsittelystä, niitten jakeitten uudelleenkäytöstä, vaatteiden kierrätyksestä tai materiaalien kierrätyksestä, niin kaikkeen tähän liittyen kiertotaloudessa me olemme saavuttaneet paljon. Jos me haluamme globaalisti ilmastonmuutosta taklata, niin tämä on meidän parhaimpia vientivalttejamme: viedä sitä osaamista kiertotaloudesta, mitä me olemme Suomessa kehittäneet muun muassa Kiinaan ja muuallepäin Aasiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-09T20:43:35,2019-10-09T20:44:35,Hyväksytty,1.1 2019_47_533,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallitus ja silloinen valtiovarainministeri Orpo laittoivat liikkeelle kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta. On hyvä, että uusi hallitus on jatkamassa tätä käytäntöä. Kestävää kehitystä ja ilmastoasioita voi ja tulee edistää eri hallinnonaloilla, ja tähän liittyen kysyisin: onko ministerillä mahdollisuus liikkua myöskin oman vastuualueensa ulkopuolelle, koska tämä kenttä on kuitenkin rajallinen ja esimerkiksi näitä ilmastotavoitteita pitää viedä eteenpäin monella hallinnonalalla? Sitten on pakko myöskin kommentoida vielä tätä ministerin läsnäoloa. Mielestäni sillä on väliä. Kyse ei ole vain tästä päivästä. Tälle viikolle on varattu ajat eri ministerien budjettiasioitten käsittelylle tässä salissa, ja on pakko kysyä, miten tärkeänä hallitus pitää viime viikkoinakin vahvasti puhuttaneita ilmastoasioita, kun ympäristö‑ ja ilmastoministeri ei ole ollut paikalla viime viikkoina kyselytunneillakaan opposition haastateltavana ja ilmastokeskustelu on sen myötä kuihtunut ja kyselytunnilla jopa estynyt. Toimia vaaditaan nyt, jotta me emme jätä meidän lapsille ja lapsenlapsille ilmastovelkaa. [Puhemies koputtaa] Ministerin tulisi pyrkiä olemaan paikalla, ja sikäli [Puhemies: Aika!] pidän valitettavana, että ensin tällekään tilaisuudelle [Puhemies: Aika!] ei ollut järjestetty paikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-09T20:44:35,2019-10-09T20:45:50,Hyväksytty,1.1 2019_47_534,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että tässä ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistuminen on huomattavasti kalliimpaa ja kohtalokkaampaa kuin mikään muu työpaikkoihin tai talouteen kohdistuva uhka, mitä täällä on nostettu esiin. Siinä tarvitsemme myös kansainvälistä yhteistyötä, ja minusta on todella hienoa, että ympäristö‑ ja ilmastoministeri Mikkonen on juuri parhaillaan käyttämässä koko EU:n ääntä, jotta tätä ilmastonmuutosta saadaan kansainvälisesti, globaalisti yhdessä ratkaistua. Minusta sen kritisoiminen on hieman erikoista. On hienoa, että kokoomuksen ilmasto‑ ja ympäristöherätyksen saanut siipi sparraa hallitusta entistä nopeampiin ja tehokkaampiin ilmastotoimiin. Opposition tuki on tähän ehdottomasti tervetullutta, koska meitä kaikkia tarvitaan näiden kriisien ratkaisemisessa. Mutta on kyllä ihan hyvä, että hallituksen ilmastotavoitteet eivät nojaa yksinomaan opposition neuvojen varaan. Kun yhdet kokoomuksen edustajat puhuvat kauniisti ympäristöstä, toiset tuntuvat eri keskusteluissa vastustavan kaikkea ympäristön ja ilmaston tilaa parantavia toimenpiteitä. Jos hallituksen pitäisi ammentaa viisautta [Puhemies koputtaa] vain opposition evästyksistä, niin se ei tämän sekamelskan keskellä olisi kyllä kovin helppoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-09T20:45:50,2019-10-09T20:47:02,Hyväksytty,1.1 2019_47_535,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En ole koskaan ajatellut niin, että ajoneuvoveron poistaminen olisi jotenkin tulonsiirtoa tai se kolisisi jollain tavalla hyvätuloisempien laariin. Kysehän on autokannan uudistamisesta hyvin radikaalilla tavalla, jolla saavutettaisiin merkittävää parannusta liikenneturvallisuuteen ja liikenteen päästöihin. Eikö siinä käy sillä tavalla, että ajoneuvoveron poistamisen kautta myös pienituloisilla olisi mahdollisuus uudempiin autoihin? Suomessahan on Pohjoismaiden vanhimmat autot, ja Suomesta on, ikävä kyllä, tullut tämmöinen ruotsalaisten dieselautojen hautausmaa. Jos ajatellaan vaikka esimerkiksi Norjaa, niin sähköautot ovat siellä verovapaita. Niillä saa ajaa jopa bussikaistoja pitkin, ja myös pienempituloiset ajavat siellä Tesloilla, joihin täällä Suomessa aika harvalla on mahdollisuus. Jos me haluamme leikata merkittävästi liikenteen päästöjä, niin pitäisikö tämän paljon viljellyn poliittisen muutoksen lisäksi [Puhemies koputtaa] myös kokeilla tämmöistä ajattelun muutosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-10-09T20:47:02,2019-10-09T20:48:11,Hyväksytty,1.1 2019_47_536,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitokset ministeri Ohisalolle erittäin asiantuntevasta sijaistamisesta. Mikäli oppositio ei näin selkeäsanaisen ministerin vastauksista ja esityksistä saa selvää, niin se ei kyllä hallituksen vika ole siinä vaiheessa. Mutta piti aivan rientää tuolta omalta työhuoneelta tänne, koska ministerin esittelyssä tuli esille tämä soiden ennallistaminen, lintukosteikot, vaelluskalat. Nämä lämmittävät erämiehen mieltä. Riistan elinympäristöt paranevat. Riekko lentää jälleen myös Etelä-Lapissa, ja tämä tarjoaa myös huikeita mahdollisuuksia metsästäjille. Lisäksi olen iloinen siitä, että puurakentamiseen tullaan panostamaan. Ja tässä heittäisin kyllä palloa suuriin kaupunkeihin, jotka ovat yleensä kokoomuksen ja vihreiden hallussa. Ennen kaikkea näiden kaupunkien tulee tehdä niitä ratkaisuja, että puurakentamista lisätään. Vielä lopulta edustaja Heikkiselle Sierilästä: itse vastustan Sierilän voimalaitoksen rakentamista Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsenenä, mutta ei ole mitään poliittista mekanismia, millä se voitaisiin estää. Jos edustaja Heikkinen tällaisen esittää, [Puhemies koputtaa] niin mielenkiinnolla kyllä kuulen, mikä se voisi olla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-09T20:48:11,2019-10-09T20:49:23,Hyväksytty,1.1 2019_47_537,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Savola aikaisemmin esitti kätevän retorisen jalkakikan siitä, että kokoomus olisi jäämässä kiinni hiilenmustasta politiikasta. Tämä olisi paljon hauskempi vitsi, jos hallitus ei olisi itse jäänyt kiinni myrkynvihreästä vesivoiman edistämisestä elikkä Sierilän padosta, joka aiotaan tällä hetkellä Kemijoki Oy:n toimesta rakentaa. Tähän en ole saanut vieläkään vastausta, en kummaltakaan ministeriltä, ja ihmettelen, miksi tällaista kiemurtelua tämän asian ympärillä harrastetaan. Hallitus on itse luvannut avata vesilain ja puuttua tähän kysymykseen, ja toivon, että se tehdään pikaisella aikataululla siten, että Sierilää ei tulla rakentamaan. Tulen nostamaan tämän asian monta kertaa esille, koska olen täällä puhelahjan omistava ihminen toisin kuin vaelluskalat, jotka eivät voi olla itse itseään täällä puolustamassa ja jotka ovat nyt jäämässä [Mikko Kärnän välihuuto] rahanahneen myrkynvihreän vesivoiman alle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-09T20:49:23,2019-10-09T20:50:21,Hyväksytty,1.1 2019_47_538,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minä haluan puolustaa suomalaisia ihmisiä. Ja kun puhutaan asuntorakentamisesta ja asumisesta, niin jokainen ihminen tarvitsee asunnon, joko omistusasunnon, vuokra-asunnon tai jonkin muun, mihin itse illalla voi käydä nukkumaan. Siksi on erittäin hyvä, että asunnottomuus halutaan puolittaa. Se on tärkeä asia. Myöskin on tärkeää se, että hissi- ja esteettömyysavustuksia korotetaan. On hyvää myöskin se, että sisäilmaongelmiin puututaan nyt todellakin. Korjaus- ja kuntotutkimuksiin annetaan lisää rahaa. Myöskin on tärkeää, että sisäilmaongelmaisten asiat selvitetään, jo sellaisten ihmisten ongelmat, jotka ovat sairastuneet. Nyt hallitus myöskin kiinnittää tähän asiaan huomiota. Minusta se on tärkeää. Myöskin se, että erityisryhmien asumisen investointiavustus on 90 miljoonaa euroa vuodessa, on tärkeää. Jokainen ihminen tarvitsee asunnon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-09T20:50:25,2019-10-09T20:51:30,Hyväksytty,1.1 2019_47_539,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei missään nimessä saa sellaista tilannetta, että minä kritisoisin sitä, että sijoitetaan rahoja ympäristön puolesta ynnä muuta. Meistä jokainen pystyisi jakamaan vaikka kymmenkertaisen rahamäärän, mitä täällä on nytten jaettu. Tämä rahan jakaminen sinne sun tänne on äärettömän helppoa. Minä keksisin aika paljon — jopa koulukiusaamiseen voisi laittaa 10 miljoonaa, jos sitä rahaa vain olisi. Minä nyt vain ihmettelen sitä, miten tästä mennään eteenpäin — miten nämä rahat tulevat jatkumaan, ja mikä hallituspuolueista antaa periksi? Vai käykö tässä niin, että koko hallituksen pää menee turpeeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-09T20:51:30,2019-10-09T20:52:20,Hyväksytty,1.1 2019_47_540,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me voimme tässä salissa olla eri mieltä poliittisista toimenpiteistä, mutta on ilo huomata jo tässä vaiheessa keskustelua, koska tämä pian loppuu, että tämä ympäristöministeriön hallinnonala käsiteltiin tässä budjettikäsittelyssä niin, että kukaan ei huutanut täällä salissa, että turhaa haihattelua, mitään ei tarvitse tehdä tai että suomalainen savupiippu on ekoteko. Haluan kiittää siitä kaikkia kollegoita, koska aika alkaa olla vähissä. Me olemme tänään aiemmin puhuneet paljon työllisyysasteesta ja niistä keinoista, joilla me pystymme luomaan yhdessä yli oppositio- ja hallitustaipaleen uusia työpaikkoja ja nostamaan työllisyysastetta. Ilmastotoimet ovat myös osa elinkeinopolitiikkaa, jolla vaikutetaan suomalaisten yritysten menestykseen ja kykyyn uusiutua tässä maassa. Tästä esimerkkeinä biokaasuohjelma ja -tuet sekä muun muassa kiertotalouden investointituki. Nämä ovat muun muassa sellaisia askeleita, joita uskon, että myös oppositio pystyy tässä talossa jatkokäsittelyissä kannattamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-10-09T20:52:20,2019-10-09T20:53:32,Hyväksytty,1.1 2019_47_541,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä valiokunnan puolesta kiittää ministeri Ohisaloa ansiokkaasta esiintymisestä ministeri Mikkosen tuuraajana. Ja mitä tulee ministeri Mikkosen työmatkaan kansainväliseen konferenssiin Euroopan unionin puheenjohtajamaan ympäristöministerinä, niin on aivan oikein, että hän on mennyt sinne. Ajatelkaapa, mikä meteli tässä salissa olisi, jos ministeri ei hoitaisi tämmöistä kunniakasta tehtävää kuin Euroopan unionin puheenjohtajamaan ministeritehtävä. Sellainen tehtävä sattuu suomalaisen ministerin eteen niin harvoin, että meidän pitää edustaa tämä ylpeänä, katsoa, että meidän oma ministerimme hoitaa sen tehtävän siellä. Se on aivan oikein. Ihmettelen opposition puheita. Olisi varmaan meteli melkoinen, jos ministeri Mikkonen ei sinne olisi mennyt. Että kannattaa pikkusen miettiä ennen kuin jotain sanoo. Sitten toinen asia vielä energiapolitiikasta. Kyllä me voimme aina jotakin lakkauttaa tai poistaa tai vähentää tai muuta, mutta ajatelkaa nyt: siellä on 2 miljoonaa ihmistä, joiden koti lämpiää puun ja turpeen seoksella. Senkö me ajamme tästä maasta alas ja sitten annamme näiden kotien kylmetä ja kustannusten nousta? Pitää olla järki päässä, kun jotain tehdään. Maailman helpoin asia on lopettaa, vähentää tai tuhota, mutta rakentaminen ja parantaminen, se se konsti on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-09T20:53:36,2019-10-09T20:54:49,Hyväksytty,1.1 2019_47_542,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuulimme tässä yhden uutisen ihan keskustelun alkupuolella. Uutinen oli se, että Suomeen perustetaan yksi uusi kansallispuisto. Hallitusohjelmasta se ei käynyt ilmi, mutta nyt se kävi ilmi, että laajennetaan ja yksi uusi perustetaan. Se on hieno uutinen, ja tässä parin viime vaalikauden aikana on ainakin kolme kansallispuistoa perustettu. Viime vaalikaudella käytiin keskustelua Hossan ja Porkkalan välillä ja suurempi kannatus oli Hossalla. Paikallinen hyväksyttävyys, yrittäjät, kunta, kaikki olivat sen takana, ja kävijämäärät ovat nousseet suuresti. Ympäristöministeri Niinistön aikana pari vaalikautta sitten tehtiin laaja selvitys siitä, mitkä voisivat olla uusia kansallispuistoja, ja siellä nousi esille esimerkiksi suurtuntureiden alue Kilpisjärven alueella. Ministeriltä mielellään kuulisin, miten näette sen. Entä miten esimerkiksi ympäristövaliokunnan ympäristömies Hoskonen näkee tämän vaihtoehdon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-09T20:54:49,2019-10-09T20:55:57,Hyväksytty,1.1 2019_47_543,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman kysyi, että eikö hallituksen tavoite ole vähentää päästöjä. Muistuttaisin, että tässä hallitusohjelmassa on todella kunnianhimoinen biokaasuohjelma, jota lähdetään tekemään, ja sitä kautta edistämään biokaasua myös esimerkiksi liikenteessä. Samoin nostaisin esille sen ja kiittäisin hallitusta siitä, että täällä on hyvin merkittävä kiertotalousohjelma, investointiohjelma, 25 miljoonaa, vielä isoine rahoineenkin nostettu tähän hallitusohjelman ihan kärkeen. Toivoisin, että näitä osattaisiin myös arvostaa, erityisesti näiden päästöjen vähentämisen kannalta. Arvoisa ministeri Ohisalo, nostitte puheenvuorossanne esiin nämä MAL-sopimukset ja niiden edistämiset nyt myös Lahteen, Jyväskylään ja Kuopioon. Toivon, että avaatte vielä tätä prosessia, että miten tämä etenee nyt näiden MAL-sopimusten osalta, näiden kaupunkien osalta. Pidän tätä lisäystä erityisen tarpeellisena ja myös näin ympäristön kannalta merkittävänä, ja kiitän siitä lämpimästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-09T20:55:57,2019-10-09T20:57:12,Hyväksytty,1.1 2019_47_544,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Siis kysymys on siitä, että kaikista hallituksen käytössä olevista mahdollisista ilmastotoimista tämä hallitus on valinnut sen, joka kirpaisee kaikkein pahiten suomalaisia, eli polttoaineveron korotukset, ja joka on kaikkein tehottomin. Tämä ei tule vaikuttamaan liikenteen päästöihin sillä tavalla kuin te tätä perustelette. Kaiken kukkuraksi te olette vielä kohdistaneet tämän korotuksen polttoaineen energiasisältöön, ei edes siihen CO2‑komponenttiin, jolla voisi jollain tavalla edes teoriassa perustella olevan jotain ohjausvaikutusta. Te ette ole lähteneet alentamaan liikenteen päästöjä kannustavilla keinoilla, kuten mahdollistamalla entistä useammalle suomalaiselle vähempipäästöisen uuden auton hankinnan. Autoveron alentaminen ja poistaminen olisi ollut teidän keinovalikoimissanne. Ilmastovuosikertomuksessakin on todettu, että [Puhemies koputtaa] ainoa tapa saavuttaa nämä liikenteen päästövähennystavoitteet [Puhemies: Aika!] on nuorentaa autokantaa. Mitkä ovat [Puhemies koputtaa] teidän toimenpiteenne tämän suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-09T20:57:12,2019-10-09T20:58:25,Hyväksytty,1.1 2019_47_545,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Vestmanille: Tämä polttoaineverokeskustelu on käyty moneen kertaan, mutta on totuus, että kokoomuksen vaihtoehto olisi ollut huomattavasti kalliimpi yksittäiselle autoilijalle. Yhdyn myös näihin kiitoksiin ministeri Ohisalon sijaistamisesta: hyvin asiallisia, osaavia vastauksia. MAL-sopimukset ovat toden totta voimakasta ympäristöpolitiikkaa, ja tässä valossa näkisin mieluusti, että jokainen valtakunnan maakuntakeskus ulotettaisiin yhä kiihtyvällä tahdilla sopimukselliseen yhteistyöhön valtion kanssa. Monilla — ja, voi sanoa, kaikilla — maakuntakeskuskaupungeilla on aito tahto tehdä alati kiihtyvää ympäristötyötä, johon toivoisin voimakasta ja voimakkaampaa valtion tahtoa. Kaiken kaikkiaan kaikessa tällaisessa ympäristötyössä on kysymys oikeudenmukaisuudesta ja siitä ymmärryksestä, että Suomi on kokonaisuus ja alueelliset vaikutukset tulee huomioida ja ymmärtää. Kun tämä ymmärrys kokonaisuudessaan löytyy, alkaa myös tapahtumaan, oli sitten kyse turpeesta [Puhemies: Aika!] tai puurakentamisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-09T20:58:29,2019-10-09T20:59:47,Hyväksytty,1.1 2019_47_546,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa MAL-sopimuksiin liittyen myös muun poikkisektoraalisen näkökulman, jota tarvitaan ilmastotyössä. Näitä ilmastotoimia tarvitaan merkittävästi kaikkien sektoreiden lisäksi myös kuntien ilmastotyössä, koulutukseen liittyvissä toimissa ja julkisissa hankinnoissa. Suuret kunnat ja kaupungit ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. 40 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Tässä on syntynyt positiivinen kilpailu. Kuntien vastuulla on hyvin konkreettisia päätöksiä, kuten maankäyttö ja kaavoitus, liikennesuunnittelu ja energiantuotanto. Tätä kuntien työtä tulee tukea ja vahvistaa myös jatkossa. Jatketaan tätä positiivista kilvoittelua myös täällä eduskunnassa. Se kuulostaa ihan hyvältä. Kansainvälisestä ilmastotyöstä vielä sananen. Oppositio on useamman kerran vaatinut, että ilmastotoimia pitäisi tehdä myös muualla kuin täällä Suomessa. Nyt meidän ministerimme on niitä siellä EU:n nimissä vaatimassa. Myös aiemmat poissaolot liittyvät [Puhemies koputtaa] näihin EU-tehtäviin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-09T20:59:50,2019-10-09T21:01:02,Hyväksytty,1.1 2019_47_547,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Edustaja Könttä, ja sen jälkeen ministerin vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_548,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Näinhän se on, että nämä ympäristö- ja ilmastoasiat ovat meitä jokaista lähellä, ja täytyy sanoa näin kalastajana ja metsästäjänä, että erityisesti luonto ja sen kunnioittaminen on ollut itselle aina tärkeää, ja toivon, että voimme tehdä myös tämmöisiä lähiluonto- ja lähiympäristötekoja. Olen jossain määrin huolestuneena seurannut esimerkiksi pääkaupunkimme osalta, kuinka meillä dumpataan roskalunta mereen. On luettu uutisista, että toisinaan myös jätevesiä Helsingin kaupungin edustalla on valunut tuohon Itämereen. Voimmeko me jotenkin vaikuttaa siihen, että meidän pääkaupunkimme näyttäisi esimerkkiä lähiluonto-, lähiympäristöteoissa, että emme aina pohtisi liian kaukaisia tavoitteita, vaan tekisimme konkreettisia lähiluontotekoja, kuten olemme esimerkiksi tuolla Leningradin oblastissa tehneet ja auttaneet venäläisiä veljiä ja siskoja siellä, jotta nämä jätevedet on saatu kuriin? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-09T21:01:06,2019-10-09T21:02:07,Hyväksytty,1.1 2019_47_549,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt ministeri Ohisalo, viisi minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_550,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Arvon edustajat, kiitos hyvästä keskustelusta. On juuri niin, että ilmastotavoitteet ovat yhteisiä ja niitä pitää meidän ihan kaikilla aloilla edistää. Edustaja Hopsu mainitsi hyvin, että kunnilla on tässä aktiivinen ja tärkeä paikkansa, ei riitä, että valtio toimii, kuntien täytyy aktiivisesti toimia myös. Sierilästä kysymys — vastaus on se, että hallitus parantaa vaelluskalojen tilaa, ja totta kai vesilain uudistuksen yhteydessä otamme tämän asian huomioon. Asia itsessään on tietysti omistajaohjausministerin tontilla, en siihen sen enempää tässä voi mennä. Edustaja Taimelalle asunnottomuudesta: Hallitus on ottanut tavoitteekseen, kuten edellinenkin hallitus, puolittaa asunnottomuus tämän hallituskauden aikana ja sen jälkeen seuraavan hallituskauden aikana poistaa Suomesta asunnottomuus. Edelleen yli 5 000 ihmistä tässä yhteiskunnassa elää ilman kotia. Tässä asunto ensin ‑periaatteen edistäminen on aivan keskeistä. Jatketaan aikaisempien hallitusten toimia, lisätään kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja lisätään asumisneuvontaa. Ei riitä se, että on seinät ympärillä. Jos ollaan eletty kadulla pitkään, tarvitaan myös konkreettista tukea ja apua sinne koteihin. Tässä ovat järjestöt erittäin tärkeässä roolissa mukana. Ja tosiaan kolme ja puoli miljoonaa euroa jo itsessään ensi vuodelle tähän työhön hallitus asettaa rahaa. Edustaja Vestmanille: Parafiinisesta käytiin tosiaan jo hieman aikaisemmin keskustelua, ja kyse on nimenomaan siitä, että aika on tämän tuen osalta ajanut ohi. Päästöt vähenevät 0,7 prosenttia liikennesektorilla tämän tuen leikkauksen myötä. Kysymys ydinvoimasta: Parlamentin kuulemisen tallenteista käy ilmi, että ministeri Mikkonen ei ole antanut tällaista lausuntoa, johon kokoomuksen edustajat viittaavat. Ministeri on sen sijaan viitannut aikaisempiin hankkeisiin, jotka ovat olleet niin hitaita, kuten tiedämme, tietyt surullisen kuuluisat hankkeet, että ne eivät meille riitä tässä ilmastotyössä. Meillä täytyy olla nopeita ratkaisuja. Mitä tulee hallituksen linjaan, joka on hallitusohjelmassa yhdessä linjattu: jatkoluvista on yhdessä päätetty nykyisille voimaloille. Ja sitten mitä tulee Fennovoimaan, niin rakennusluvan osalta tietysti, kun tai jos omistajat sen saavat jossain kohtaa eteenpäin, niin turvallisuusviranomaisten arvion pohjalta sitten edetään siinä asiassa. Ei mitään erimielisyyttä hallituksen kesken tässä asiassa. Edustaja Lohikoskelle MAL-sopimuksista: Vanhojen alueiden osalta tavoite on saada jouluun mennessä nämä sopimukset kuntoon. Nyt sitä työtä jatkuvasti tehdään ja neuvottelut on käynnissä. Ylipäätään ajattelen, että on tärkeää, että tätä keskustelua laajennetaan, kuten sanoin, myös muualle Suomeen vahvemmin. Edustaja Ikonen kysyi siitä, kuinka ilmastoministeri voi mennä omien sektorirajojensa ulkopuolelle. Ajattelen, että kun tämä hallitusohjelma on ilmiölähtöinen, niin silloin meillä on jokaisella ministerillä vastuumme siitä. Esimerkkinä sisäministeriössä olen käynnistänyt työn, että ensiksi selvitämme sisäministeriön hiilijalanjäljen ja lähdemme sitä sitten erilaisin toimin pienentämään, ja Mikkonen koordinoi tätä koko työtä hallituksen ympäristö- ja ilmastoministerinä, siten että kaikki tekevät varmasti osuutensa. On todella siis tunnustettava se, että Suomessa ollaan vielä siinä tilassa, että moni ministeriökään ei tiedä, mitkä ne omat hallinnonalan päästöt ovat. Eli tekemistä on tosi paljon. Kivihiilestä kysymys: Yhteiskunta toki sähköistyy vahvasti jatkuvasti, ja polttamisen sijaan onkin nyt tehtävä aktiivisesti siirtymää esimerkiksi kohti päästöttömiä lämpöpumppuja. Hallitusohjelmassa kaukolämpöverkon pumppujen sähköveroluokan alennus on yksi tällainen keino, jolla sinne voitaisiin päästä. Ja edustaja Kilvelle: Kyllä, olen aivan samaa mieltä, tarvitaan valtavaa ajattelun muutosta. Meidän pitää rakentaa kokonaiset yhteiskunnat ei vain Suomessa vaan globaalisti uusiksi hiilineutraaleiksi hyvinvointivaltioiksi. Ja painotan näitä kahta sanaa yhdessä, koska silloin tulemme pitämään huolen siitä, että kukaan ei jää ulkopuolelle. Eli sosiaaliturvan korotuksin, aktiivisin työllisyystoimin, koulutuspanostuksin, muun muassa näillä keinoilla pidämme ne ihmiset, joilla on jo valmiiksi vaikeaa, mukana tässä yhteiskunnan muutoksessa ikään kuin jälleenrakentamisen ajassa. Edustaja Kärnällä oli kysymys puurakentamisesta. Tosiaan tätä vauhditetaan erityisesti kaupungeissa MAL-alueille sovelletulla 20 prosentin korotetulla käynnistysavustuksella. Tämä on yksi keino. Edustaja Kiurulle kiitokset ehdotuksista ja näkemyksistä kansallispuistoihin liittyen. Välitetään ne ministeri Mikkosen pohdittavaksi, ja hän sitten linjaa niistä kansallispuistoista aikanaan. Sitten edustaja Köntälle: helsinkiläisenä kaupunginvaltuutettuna voin sanoa, että tämänkin asian edestä teen töitä siellä sektorilla, en tässä kohtaa mene siihen työhön nyt enempää. Ehkä näillä kysymyksillä ja vastauksilla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-09T21:02:12,2019-10-09T21:07:29,Hyväksytty,1.1 2019_47_551,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt siirrymme sektorikohtaisesta debatista yleiskeskustelun puolelle, puhujalistaan. Puheenvuorot viisi minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_552,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Kiitos monipuolisesta ja hyvästä talousarviokeskustelusta, jota olemme tässä käyneet. Talousarvioesityksestä käydyssä keskustelussa hallitusta on aivan oikein kiitelty siitä, että talousarvio monella tavalla vahvistaa huolenpitoa suomalaisista. Keskeisimpiä hallituksen toimia on se, että nyt vahvistetaan hyvin monin tavoin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Vierailin kesällä täällä Eduskuntatalossa alakouluikäisten lasteni kanssa. Kävimme tuossa lehterillä, vierailimme kuppilassa ja valtiosalissa, katsoimme näitä kauniita tiloja, ja kuljimme käytävää myöten Pikkuparlamenttiin. Kun myöhemmin kysyin lapsiltani, mikä heistä oli vierailussamme mukavinta, he sanoivat, että se, kun he saivat mennä potkulaudoilla Eduskuntatalon ja Pikkuparlamentin yhdistävää käytävää. Sellainen on lapsen mieli. Lapsi elää tässä hetkessä. Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että maamme lapset saavat olla lapsia. Suomi on monin tavoin maailman paras maa lapsille. Sitä sen pitää olla tulevaisuudessakin. Hallitus on sitoutunut luomaan perheystävällisempää ja lapsiystävällisempää Suomea. Se näkyy talousarviossa. Nyt korotetaan pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja monilapsisten perheiden lapsilisää. Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta parannetaan, päivähoidon ryhmäkokoja pienennetään. Vanhemmille turvataan valinnanvapaus lastensa hoitomuodon suhteen. Arvoisa puhemies! Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, ja siksi meidän on yhdessä vahvistettava perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia. Kun perheet voivat hyvin, siellä on lapsen ja nuoren hyvä olla. Perheen hyvinvointi heijastuu hyvin laajasti koko yhteiskuntaan: päiväkoteihin, kouluihin, opiskelupaikkoihin, työpaikoille, kaikkialle. Annetaan lasten olla lapsia. Annetaan heille huoleton lapsuus. Tuetaan siinä perheitä ja vanhempia. Meidän tehtävämme päättäjinä on parhaamme mukaan mahdollistaa jokaiselle lapselle huoleton ja onnellinen lapsuus. Tähän valtion talousarvioesitys antaa tärkeitä ja vahvoja suuntaviivoja. Arvoisa puhemies! Se, mihin punamultahallitus käyttää rahaa — talouden liikkumavaraa, jota meillä on — on arvovalinta. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] Verotusta ei kiristetä vaan kevennetään pieni- ja keskituloisilta. Puhe ilman tekoja jää pelkäksi puheeksi. Siksi hallitus on nyt ryhtynyt rivakasti toimeen ja korjaamaan niitä epäkohtia, joita tämän maailman onnellisimmaksi arvioidun kansakunnan turvaverkoissa vielä on. Samaan aikaan me parannamme työllisyyttä. Meille keskustassa on erityisen tärkeää se, että me rohkaisemme ihmisiä katsomaan tulevaisuuteen, tekemään töitä ja yrittämään. Me rakennamme hyvinvointia, lastemme tulevaisuutta työllisyyden kasvun varaan. Siksi keskusta pitää ehdottomasti kiinni siitä, että hyvä työllisyyspolitiikka jatkuu. Arvoisa puhemies! Tämän talousarvioesityksen myötä kaikki ei vielä tule lähellekään valmiiksi, mutta suunta on oikea. Tätä työtä meidän tulee jatkaa yhdessä. Siihen tarvitaan sekä hallitusta että oppositiota. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-09T21:07:40,2019-10-09T21:12:46,Hyväksytty,1.1 2019_47_553,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan puheenvuorossani siitä, mihin eilen jäin ennen kuin keskustelun aika päättyi. Puhuin siis siitä, miten kestävä kehitys ja nämä kestävän kehityksen tavoitteet, jotka hallitusohjelmassa on isosti kirjattu, näkyvät tässä budjetissa, jossa tavoitteita tulisi todeksi tehdä. Sanottakoon kuitenkin ensiksi aikaisempaan keskusteluun viitaten, että kokoomuksen ilmastoherätys ei ole mikään nyt oppositiotaipaleen aikana tapahtunut muutos. Tämän voi todentaa itse kukin esimerkiksi meidän ympäristö- ja ilmasto-ohjelmastamme, joka laadittiin viime kaudella ja jonka mukaista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa olemme edistäneet jo silloin — mistä esimerkiksi tämä kivihiilen kielto, joka viime kaudella saatiin aikaiseksi, on hyvä esimerkki. Ja myös turpeeseen liittyvät avaukset ovat pohjautuneet tähän viime kaudella tehtyyn ohjelmaan. Hyvä, että täällä salissa on saatu nyt selvyys siitä, mikä hallituksen näkemys on liittyen turpeen käytön jatkoon. On tullut selväksi, että hallituksella ei ole aikomuksia puuttua turpeen polttoon, turpeen polton verotukeen. Nimittäin tämä hallitusohjelman kirjaus turpeen polton puolittamisesta 2030 mennessä tullee tapahtumaan ilman mitään muutoksia tähän erillistukeen, mitä turpeen poltolle on olemassa sen ilmasto- ja ympäristöhaitoista piittaamatta. Toinen näkökulma turpeeseen liittyen on se, mistä hallitusohjelma ei sano mitään, eli turpeen käytön jatkuminen ylipäänsä. Turpeen käyttö ei hallituksen linjausten perusteella ole vähenemässä. Päinvastoin turpeelle ollaan kehittämässä uusia käyttötarkoituksia, kuten tässä ympäristövaliokunnan puheenjohtajan puheenvuorossa kuultiin. Joten turpeen käytön osalta ei liene hallituksen osalta tulossa muutoksia. Valitettavasti äsken ministeri Ohisalo tuuratessaan ministeri Mikkosta ei vastannut kumpaankaan esittämääni kysymykseen, joten toistan ne nyt, jos vaikka jäljellä olevat hallituspuolueen edustajat osaisivat tarkentaa tilannetta. Onko siis todellakin niin, että soidensuojeluohjelma toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta? Tämä on yllättävää, koska aikaisemmin etenkin hallituspuolue vihreät on suhtautunut erittäin suurella varauksella nimenomaan tähän vapaaehtoisuuteen soidensuojeluohjelmassa. Ihmettelen myös sitä, että ei ole kommentoitu lainkaan kysymystä liittyen ympäristöjärjestöjen rahoitukseen. Ottaen huomioon hallituksen varsin kunnianhimoiset tavoitteet liittyen ympäristöön ja ilmastonmuutokseen on yllättävää, että juuri ympäristöjärjestöiltä ollaan leikkaamassa rahoitusta. Eikö, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, juuri nyt olisi tarve sille osaamiselle ja asiantuntemukselle, mitä ympäristöjärjestöistä löytyy? Sitten yleisemmin tästä budjetista. Etenkin keskustalaisille kollegoille, jotka viime kaudella olivat hallituksessa mukana laittamassa Suomea kuntoon — niin kuin keskustan vaalislogan kuului. Vaikeiden päätösten kautta suuntaa onnistuttiin kääntämään, mutta valitettavasti nyt sitä ollaan kääntämässä takaisinpäin siitä pisteestä, mihin vaivalla viime kaudella päästiin. Velkaantumisen kasvu oltiin juuri saatu pysäytettyä. Sitä ei oltu vielä saatu hirvittävän suuresti taittumaan, mutta oltiin saatu pysäytettyä se kasvu. Julkinen velka laski hetkellisesti alle 60 prosentin rajan. Ja nyt julkinen velka kääntyy takaisin kasvuun. Suora lainaus hallituksen ensi vuoden budjetista: ”Talous kasvaa suurin piirtein potentiaalista vauhtiaan ja siitä huolimatta menojen kasvu ylittää tulojen kasvun.” Eli tämä oli suoraan hallituksen budjetista. Ja huomautettakoon, että toden totta ensi vuoden talousarvioesitys on 2 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että otetaan merkittävästi lisää velkaa, käännetään velkaantuminen kasvuun ja myös veroja korotetaan. Täällä on puhuttu tuloverojen kevennyksestä. Mutta tosiasia on se, että palkansaajalla jää jatkossa omasta palkastaan vähemmän käteen. [Eduskunnasta: Kyllä!] On totta, että osa tätä kokonaisuutta ovat nämä kiky-sopimuksen siirrot, mutta viime kaudella oli kunnia-asia se, että hallitus kompensoi ne, jotta palkasta jää edelleen enemmän käteen. Nyt tämä hallitus on päättänyt olla tätä tekemättä eli jatkamatta sitä viime kauden periaatetta, [Puhemies koputtaa] ja näin ollen tästä eteenpäin palkansaajalle jää omasta palkasta vähemmän käteen. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-10-09T21:12:51,2019-10-09T21:18:10,Hyväksytty,1.1 2019_47_554,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt arvoisat edustajat, ollaan debatoitu koko päivä. Ei mennä enää debattiin viimeisellä tunnilla, vaan pysytään puhujalistassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_47_555,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Puhun selkokieltä, koska pidän tämän puheenvuoron selkokielestä. Selkokeskuksen tuoreen arvion mukaan jopa 150 000 suomalaisella on vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskieltä. Joukkoon mahtuu esimerkiksi maahanmuuttajia, kehitysvammaisia, muistisairaita ja nuoria, joilla on lukemisen esteitä. Moni haluaisi tehdä työtä, mutta kieli aiheuttaa ongelmia. Tässä auttaa selkokieli. Selkokieli on suomea tai ruotsia, jota on mukautettu sanastoltaan, rakenteiltaan ja sisällöltään yleiskieltä helpommaksi. Selkokieltä on käytetty Suomessa jo yli 30 vuotta, mutta nyt sitä käytetään enemmän. Suomen työllisyys halutaan nostaa 75 prosenttiin. Ketä selkokieli auttaa työllistymään ja miten? Kieli aiheuttaa ongelmia työnhaun eri vaiheissa sekä työnhakijalle että työnantajalle. Työnhakija saattaa miettiä: En löydä tietoa avoimesta työpaikasta. En ymmärrä työpaikkailmoitusta. En osaa täyttää työhakemusta ja sen liitteitä. Osaan työni, mutta en osaa tehdä vakuuttavaa CV:tä. Osaan hoitaa vanhuksia, mutta en osaa kirjoittaa hoitosuunnitelmaa. Työnantaja saattaa miettiä: Miksi en saa vastauksia työpaikkailmoitukseen? Kun työnhakija ei osaa kuvata omaa osaamistaan, osaako hän mitään? Monet tekstit ovat liian vaikeita. Ne kannattaa kirjoittaa selkokielellä. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että otamme selkokielen laajemmin käyttöön, kun nostamme maamme työllisyyttä ja toteutamme hallitusohjelmaa. Ehdotan, että järjestämme selkokielen kurssin myös täällä eduskunnassa. [Eduskunnasta: Hyvä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-09T21:18:17,2019-10-09T21:22:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_556,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Paremminvointivaltio — siinä on tämän hallituksen tavoite. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Meillä on tässä maassa liian paljon ihmisiä, joilla ei työtä ole, liian paljon ihmisiä, joilla on paha olla, liian paljon suomalaisia, jotka yrittävät ja yrittävät, mutta elämä lyö vasten kasvoja. Selkeä ja näkyvä mittari on se, että ihmiset saavat töitä, jotta töitä etsivällä Roopella ja opintopaikkaa kärkkyvällä Saaralla olisi edes mahdollisuus. Roopet ja saarat työllistämällä luomme kasvua, työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia koko maahan kaikille suomalaisille. Vain kasvun kautta saavutamme tavoitteen paremminvointivaltiosta. Arvoisa puhemies! Oikeistokonservatiivinen oppositio on kokoomuspuolueen ja perussuomalaisten johdolla haukkunut hallituksen investoivan liikaa. Mutta mitkä investoinnit ovat opposition mielestä leikattavissa? [Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!] Leikkaisiko oppositio uusien poliisien määrästä? Entäpä huonokuntoinen tiestömme, pitäisikö sen antaa rapistua entisestään? [Keskeltä: Ensin tulot, sitten menot!] Vai leikataanko koulutukseen panostamisesta? Koulutuksesta leikkaamiseen ei totisesti ole enää varaa, kun edes oppositiossa ei osata historiaa, saatikka tunneta eurokriisin syntyä. [Keskeltä: Ensin tulot, sitten menot!] Arvoisa puhemies! Keskusta edistää maamme kasvua ja esittää seitsemänkohtaista Suomen mallia. Mallissamme kustannuskilpailukykyä ei murenneta, paikallista sopimista edistetään ja kohtaanto-ongelmaan puututaan. Lisäksi osatyökykyisten työllistämistä tuetaan räätälöidyllä tuella. Edelleen EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuutta helpotetaan ja tarveharkinta poistetaan asteittain. Koulutukseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen panostetaan ja investointien esteitä poistetaan. Nuorille turvataan työvoimapalveluja, ja nuorten työllistymiseen tulee tulosvastuu. Tämä keskustan malli mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen. Keskusta katsoo tulevaisuuteen, ei menneisyyteen, niin kuin oikeistokonservatiivinen oppositio tekee — siis tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Arvoisa puhemies! Suomi on sivistysyhteiskunta, maa, jossa koulutusta on arvostettu aina todella, todella korkealle, maa, jossa kuka tahansa voi nyt opiskella vaikka maisteriksi saakka omassa kotimaakunnassaan niin halutessaan. Keskustan mielestä näin tulee olla myös jatkossa. Siksi me tiedeministerin johdolla vahvistamme yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla eurolla, ja edelleen keskustan johdolla, tiedeministerin johdolla me vahvistamme ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla. Me turvaamme korkeakoulut jokaisessa maakunnassa koko maassa ja me turvaamme jokaisen suomalaisen mahdollisuuden saada korkeakoulututkinto niin halutessaan. Keskusta uskoo sivistykseen ja koulutukseen, ja me keskustassa uskomme koko Suomeen ja kaikkiin suomalaisiin, koska keskusta katsoo tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-09T21:22:21,2019-10-09T21:26:18,Hyväksytty,1.1 2019_47_557,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta ei, eikä hallitus, pelkää käyttää aluepolitiikka-sanaa. Se on yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Jokainen kotikulma on yhtä arvokas. Ministeri Kulmunia on kiittäminen siitä, että hän on käynnistänyt selvityksen paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämiseksi — ne ovat tapoja, joilla työskentely, asuminen ja toimiminen usealla paikkakunnalla on mahdollista. Moni suomalainen elää arkea, jossa kotiseutu, ihmisen juuret, ovat hänen elämänsä ydintä. Uuden aluepolitiikan tavoite on antaa ihmisille vapaus ja mahdollisuus valita, minne kaikkialle elämänsä rakentaa. Se perustuu maan eri osien omille vahvuuksille. On hienoa, että Suomi erilaistuu, mutta eriarvoistua se ei saa. Suomea on kehitettävä tasa-arvoisesti ja ihmisiä kuunnellen. Puolustamme ihmisen vapautta valita asuinpaikkansa yhtä lailla syrjäisen soratien päästä kuin tiiviistä kaupunkikeskustasta. Haluamme kehittää toimivia liikenneyhteyksiä, joilla turvataan teollisuuden, kaupan, tavaroiden ja ihmisten sujuva liikkuminen koko maassa. Tiet niin syrjäkylille kuin kaupungin keskustaan ovat yhtä lailla kehittämisen arvoisia. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on, että jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu ja jokainen lapsi ja nuori voi opiskella mahdollisimman lähellä kotiaan. Koulutuksen saavutettavuus vaikuttaa suoraan nuoren koulutustasoon. Oppilaitosten läheisyys on erittäin tärkeää myös alueiden yrityksille, sekä työvoiman saatavuuden että alueiden elinvoiman näkökulmasta. Toden totta, ministeri Kosonen taisteli määrätietoisesti korkeakouluille budjettineuvotteluissa lisärahoitusta. Lisärahoitus on erittäin tärkeää, jotta voidaan edetä koulutuspoliittisen vision tavoitetta kohden ja nostaa suomalaisten koulutustasoa. Hallitus askeltaa kohti parempaa Suomea. Keskusta tukee kaikkia budjettiriihessä sovittuja työllisyyttä edistäviä ratkaisuja, mutta on päivänselvää, että tarvitaan myös paljon lisää päätöksiä. Keskusta on esittänyt seitsemän konkreettista ehdotusta, joilla edistetään työllisyyttä. Tiivistettyinä ne ovat: Ei murenneta kustannuskilpailukykyä, mikä viime kaudella vaivalla rakennettiin. Edistetään paikallista sopimista — erityisesti lakiin kirjattuja paikallisen sopimisen esteitä on purettava. Valmistellaan Suomen malli, missä työntekijä vastaanottaessaan korotetun perusturvan sitoutuu ottamaan työtä vastaan myös oman ammattinsa ja asuinpiirinsä ulkopuolelta. Tämä on selkeä täsmälääke kohtaanto-ongelmaan. Tuetaan osatyökykyisten työllistämistä räätälöidyllä tuella. Osatyökykyisten työllisyys on Suomessa verrattain matala. Keskustan eduskuntaryhmä on myös valmis helpottamaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuutta. Panostetaan koulutukseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen, ja puretaan investoinnin esteitä. Nuorten työllistämiseksi tarvitaan oma ohjelma. Käyttäisin tässä rohkeasti myös yksityisiä työvoimapalveluja siten, että toimijalla on myös selkeä tulosvastuu nuorten työllistämisestä. Näillä toimilla pääsemme hyvin matkaan ja vauhdittamaan hallituksen taivalta kohti työllisyystavoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-09T21:26:30,2019-10-09T21:31:38,Hyväksytty,1.1 2019_47_558,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz sanoi tänään minun nähneen unta. Hän sanoi, että edustaja Ovaska on vielä nukuksissa ja nähnyt unta, missä kokoomus on vastustanut näitä kaikkia hyviä satsauksia ja vaatinut niiden leikkauksia. Arvoisat kollegat, minä todella toivon, että olisin nähnyt unta, mutta valitettavasti niin minulle kuin lukuisille tämän salin ulkopuolella oleville ihmisille jäi kokoomuksen puheenvuoroista mieleen kaksi sanaa: leikkaukset, veronkevennykset — leikkaukset ja veronkevennykset. [Heikki Vestman: Ensin tulot, sitten menot!] Me olemme tänään täällä salissa nähneet, ketkä todella ovat sitoutuneet parantamaan vanhustenhoivaa sekä lasten ja nuorten asemaa. Me olemme kuulleet, mitä ja miten hallitus aikoo toimia. [Kokoomuksen ryhmästä: Missä rahat?] Sanoin jo aikaisemmin tänään, miten moni erityisesti julkisen puolen työntekijä, hoitaja, opettaja, meinaa väsyä taakkansa alle. Tähän hallitus on vastannut. Hallitusohjelma ja ensi vuoden budjetti on piirtänyt kartan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. [Eduskunnasta: Opettajien verotus kiristyy!] Arvoisat kokoomuslaiset, emmekö juuri edelliset neljä vuotta laittaneet talouttamme kuntoon juuri sen takia, että voimme panostaa heikommassa asemassa olevien arkeen? [Eduskunnasta: Onko talous nyt kunnossa?] Vai oliko se sittenkin vain keskustan ajatus siitä, miten tasavertaista Suomea rakennetaan? Mikä on teidän visionne tasavertaisesta Suomesta? Edustaja Heinonen totesi eilen täällä salissa: ”Mutta ehkä perustavanlaatuisin ongelma koko Rinteen budjetissa on se, että kaikki lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole — rahalla jota hallituksella ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että raha otetaan lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta.” [Matias Marttinen: Hyvin sanottu!] Kokoomukselle kyllä kelpasi ja kelpaa nähtävästi edelleen se, että verotusta kevennetään vaikka talous olisi tiukilla. Ymmärrän, että kokoomus kantaa huolta suurituloisten veronkevennyksistä. [Heikki Vestmanin välihuuto] Me haluamme keventää pieni- ja keskituloisten verotusta. Siinä, arvoisa kokoomus, on rehellinen ero keskustan ja kokoomuksen tavoitteiden välillä. Me keskustassa haluamme panostaa myös heikompien aseman parantamiseen silloin, kun siihen on taloudessa pienintäkin mahdollisuutta. [Heikki Vestmanin välihuuto] Me emme keskustassa kevennä verotusta ideologisista syistä tai säästä säästämisen riemusta. Arvoisa puhemies! Kohta on jälleen aika painua unille, kerätä voimia loppuviikkoa varten. Minä todella toivon, että näen unta Suomesta, jossa kokoomus myös arvostaa näitä pieni- ja keskituloisille kohdennettuja veronkevennyksiä, jotka eivät tällä kertaa osu suurituloisiin. [Juha Mäenpää: Turvallisesta Suomesta! — Eduskunnasta: Hyvä puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-09T21:31:53,2019-10-09T21:35:04,Hyväksytty,1.1 2019_47_559,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"[Juha Mäenpää: Puhu turpeesta mutta katso tuonne vasemmalle!] Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen budjettiesitys vuodelle 2020 on mielestäni kohtuullisen oikeudenmukainen. Täydellistä tulostahan harvemmin pystyy saamaan, kun sellaista ei ole olemassakaan. Ehkä Pohjanmaalla kuitenkin. Eikös siellä ole sanonta, arvoisa puhemies, että tehdäänpä mitä tahansa, niin priimaa pukkaa? Mutta sanotaanko, että tämä on olemassa olevissa olosuhteissa kohtalaisen hyvä suoritus. Tärkeää on budjetissa kuitenkin se, että pieni- ja keskituloisten asemaa helpotetaan. Olen siitä todella vilpittömän iloinen, että pienille eläkeläisille tulee lisää rahaa noin 50 euroa, ja kun viime vaalikaudella Sipilän hallituksen aikaan takuueläkettä nostettiin kolme kertaa, millä päästiin noin 40 euroon, niin näistä kahdesta summastahan tulee jo lähes 100 euroa. Kannattaa muistaa pienituloisten puolesta se, että pienituloinen ei koskaan maksa valtionveroa eläketulostaan vaan hyvin vähäinen määrä menee kuntaveroa. Elikkä lähes kaikki siitä summasta, minkä hän saa nyt lisää, jää hänelle kukkaroon puhtaana tulona, mikä varmasti näkyy hänen elämässään kohtalaisen hyvänä, positiivisena asiana. Arvoisa puhemies! Tuosta energiakeskustelusta haluan sanoa vielä sen verran, että kun me tässä maassa lämmitämme kotejamme, teollisuuslaitoksia tai teemme sähköä tai muuta energiaa, lämpöä, kaukolämpöä, niin siinä kotimaisten raaka-aineiden olemassa oleminen on meille aivan henki ja elämä. En jaksa ymmärtää tätä keskustelua tämän turpeen ympärillä, sitä, että minkä tautta sitä hammastetaan joka suunnalta, otetaan silmätikuksi, vaikka mitään syytä siihen ei ole. Turpeelle totta kai on laskettu kaikki synnit — kyllä minä sen tiedän — mutta katsokaapa sitä Tilastokeskuksen päästötaulukkoa, että miten iso määrä hiilidioksidia syntyy yhden megawatin tuotannosta. Se on aivan rehellinen mittari, koska turpeellehan lasketaan sitten kaikki muut mahdolliset synnit. Mutta minkä takia ei lasketa Vorkutasta Venäjältä tulevalle kivihiilelle taikka Australiasta taikka Yhdysvalloista tai Kolumbiasta laivattavalle kivihiilelle? Tällä hetkellä Suomeen kivihiiltä tulee Venäjältä Vorkutan kaivoksista. Sitten tulee jonkun verran Yhdysvalloista, kuulemma, ja sitten ilmeisesti Keski-Euroopasta — veikkaisin, että se tulee Puolasta. Näille ei lasketa mitään muuta lisää, se on vain se, minkä savupiisin päästä työntää ilmakehään hiilidioksidia. Elikkä kyllä meidän, arvoisa puhemies, täytyy olla itsellemme rehellisiä, että emme aja itseämme sellaiseen tilanteeseen, että meillä ei ole energiasta huoltovarmuutta enää ollenkaan. Tämän takia meidän on pidettävä huoli siitä, että kaikissa olosuhteissa Suomi selviää, olipa talvi minkälainen tahansa. Tuontienergian varassa olevana maana olemme aina täällä kuljetusreittien äärimmäisessä nurkassa. Me olemme sen energian viimeinen saaja. Tämän takia, arvoisa puhemies, toivon, että eduskunta ottaa vakavasti sen, että meidän on pidettävä Suomi toimintakykyisenä aina. Metsät tarjoavat meille aivan ehtymättömän raaka-ainevaraston, mutta, arvoisat edustajakollegat, se tarjoaa meille myös ehtymättömän hiilinielun. Katsokaapa Keski-Euroopan metsiä viime kesältä: kymmenien miljoonien mottien metsätuhot valtavilla alueilla. Minkä takia? Siihen on kaksi syytä: Ensimmäinen syy on se, että hoitamattomat metsät siellä ovat sairastuneet, kun niitä ei ole harvennettu eikä niitä ole hoidettu. Valtavia hyönteistuhoja ja valtavia sienituhoja. Ja toinen syy tähän tuhoon on se, että vanhat metsät kuolevat pystyyn siellä, kun ne ovat menettäneet elämänvoimansa. Tässä salissa keskustellaan paljon siitä, että meillä pitää olla vanhoja metsiä, suojeltuja metsiä. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta nämä viimemainitut asiat ovat suurin virhe, mitä me voimme tässä asiassa tehdä. Vanhoja metsiä toki olla pitää, mutta jokainen meistä tietää, että kun on 150-vuotias kuusikko, se kuolee vanhuuttaan pois armottomasti. Sen korjaa Etelä-Suomessa ihan varmasti maannousemasieni. Tästä ei vain haluta edes keskustella, vaan aina on ilmastonmuutoksen torjunnan keinona vanhojen metsien suojelu ja metsien suojelu yleensä, mikä on se suurin virhe, mitä tehdä voi. Elävä metsä, kasvava metsä on hiilinielu, puuvarasto, ja se kestää myös sitten kaikki nämä edellä mainitut metsien sairaudet kaikista parhaiten. Se, että annetaan kuva, että tällä tämä maailma pelastuu, se, että johdetaan ihmisiä harhaan, ei ole kansanedustajan työlle minusta kunniaksi. Ja haluan lopuksi, arvoisa puhemies, vielä suomalaisesta energiasta sanoa sen verran, kun turve on otettu todellakin tikunnokkaan, että älkäämme, hyvät ihmiset, olko norjalaisen raakaöljyn mainosmiehiä tai venäläisen kaasun tai venäläisen öljyn tai venäläisen kivihiilen mainosmiehiä vastustamalla suomalaista energiaa, koska sitähän me näillä puheillamme koko ajan teemme. Kyllä Statoil Norjassa pystyy öljynsä ja kaasunsa aina myymään, se on varmaa, eivätkä ne koskaan tunne huonoa omaatuntoa, kun laskun lähettävät sinne maahan, mihin öljyä vietiin. Olkaa iloisia, [Puhemies koputtaa] että meillä on omia raaka-aineita, ja muistakaa tämä minun puheeni, [Puhemies koputtaa] kun ensi tammikuussa on 30 astetta pakkasta. [Jouni Ovaska: Muistetaan! — Toimi Kankaanniemi: Olikohan tämä hallituksen linja?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-09T21:35:23,2019-10-09T21:40:45,Hyväksytty,1.1 2019_47_560,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Budjetin ytimessä ja suomalaisen yhteiskunnan ytimessä pitää olla luottamus. Yrityksillä pitää olla luottamus tulevaisuuteen, selkeät näkymät, selkeät investointinäkymät, niin että raha laitetaan liikkeelle, investoidaan ja luodaan työtä tähän maahan. Tänä aamuna julkistettiin kilpailukykyvertailu, joka oli maailmanlaajuinen. Suomi sijoittui siinä yhdenneksitoista eli oli pitänyt niin sanotusti asemansa. Tässä vakaana perusteena oli se, että Suomi on vakaa maa ja Suomessa on vakaat instituutiot eli tänne uskalletaan investoida. Luottamusta tarvitaan myös ihmisille, ja sitä me olemme tässä budjetissa halunneet tuoda. Tarvitaan toimivat terveydenhuoltopalvelut, tarvitaan sosiaaliturvaa, tarvitaan toimivat lastenhoitopalvelut, tarvitaan luottamusta siihen, että perhe uskalletaan perustaa, tarvitaan koulutuspalveluita ja ennen kaikkea työpaikka. Tämä on se suuri yhtälö, joka tulee siitä, että meillä on työtä, meillä on toimeentuloa, meillä yritykset luottavat, ja sitä kautta pystytään myöskin ne palvelut meillä järjestämään. Herra puhemies! Tämän budjetin sisällä on useita yksityiskohtia, joista nostan esiin muutaman, ensimmäisenä infran. 300 miljoonan euron panostus perusväylänpitoon, perustienpitoon on enemmän kuin tarpeen. Meillä Etelä-Pohjanmaalla ely-keskus huuti hätähuudon viime viikolla: useita satoja kilometrejä pikitietä uhataan laittaa soratieksi. Elinkeinoelämä tarvitsee näitä teitä, niihin tarvitaan panostuksia. Kun tätä 300:aa miljoonaa euroa jaetaan, toivon todella, että se menee koko maahan, niin että näihin välttämättömiin hankkeisiin löytyy ensi kädessä varat. Toisena asiana raiteet: On hyvä, että raiteisiin panostetaan ja ihmisiä kannustetaan kiskojen päälle. Se on ympäristöystävällinen ja hyvä tapa, nopea tapa liikkua paikasta toiseen. Päärata saa ansaitsemansa huomion monellakin tapaa, mutta kiinnitän huomiota myöskin poikittaisyhteyksiin, mitä tässä maassa tarvitaan. Poikittaisyhteydet palvelevat erityisesti harvempaan asuttua maaseutua, ja yksi niistä keskeisimmistä on Jyväskylän, Seinäjoen ja Tampereen välissä kulkeva poikittaisyhteys eli Haapamäen rata. Siinä junavuorot lisääntyvät ensi vuoden alusta, ja tätä kehitystä pitää luonnollisesti jatkaa. Siellä on useita matkailukohteita, sitä tarvitaan pendelöintiin, ihmisten liikkuvuuteen ja sitä tarvitaan myöskin tavaraliikenteen kulkemiseen. Toisena merkittävänä poikittaisyhteytenä on valtatie 18, jonka etenemistä pitää edesauttaa tällä vaalikaudella voimakkaasti. [Petri Honkosen välihuuto] Herra puhemies! Suomalainen ruoka on vastaus niihin kaikkiin ongelmiin, mitä tässä puhuttiin ympäristöpääluokan kohdalla ja mitä on puhuttu monen muun pääluokan kohdalla, vastaus ilmastonmuutokseen. Jos me todella haluamme pureutua ja panostaa siihen, että ilmastonmuutos pystytään torjumaan, siinä on suomalainen ruoka keskiössä. Jotta me pystymme hiiltä sitomaan, jotta me pystymme ympäristöystävällistä, maailman puhtainta ruokaa tuottamaan, niin maatalouden on oltava kannattavaa. Maatalouteenkin tarvitaan ennustettavuutta, ja sitä on tietysti tässä budjetissa luotu. [Toimi Kankaanniemi: No ei ole!] Luonnonhaittakorvaukseen ja ympäristökorvaukseen saadaan korotukset, mutta se, että investoinnit pyörivät maataloudessa myös jatkossa, tarkoittaa sitä, että Makeraan, Maatilatalouden Kehittämisrahastoon, pistetään lisää pääomia, ja näin tullaan tekemään. Sen lisäksi viennin edistämistä nopeutetaan. Herra puhemies! Neljäntenä, viimeisenä kohtana turvallisuus: Olen hyvin tyytyväinen siihen, että puolustusmäärärahoihin on tässä korotukset tulossa. Hankinnat toteutetaan: Laivue 2020 pyörähti jo liikkeelle, 1,3 miljardin euron hanke, sekä HX-hanke pyörähtää myöskin liikkeelle, vuonna 21 tehdään siitä päätökset, noin 7—10 miljardin euron hanke. Nämä ovat keskeisiä meidän kalustomme suorituskyvyn turvaamisen kannalta kuten myös Maavoimien hankinnat, joita on niin ikään tulossa. Sen lisäksi kertausharjoituspäivien nostaminen ensi vuodelle, MPK-uudistuksen toteuttaminen täysimääräisenä, ja haluan vielä nostaa myös sisäisen turvallisuuden puolelta esiin sen, että poliisien määrää nostetaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää meidän sisäisen turvallisuuden kannalta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-09T21:40:54,2019-10-09T21:46:05,Hyväksytty,1.1 2019_47_561,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan ilta ehtii, ja kellon ympäri ollaan täällä keskusteltu tärkeistä asioista, valtion ensi vuoden tuloista ja menoista. Jatkaakseni nyt vielä tätä talouspoliittista, suhdannepoliittista keskustelua, mitä jo salista poistunut edustaja Sirén ja muut toivat esille: Minä ihmettelen tätä kokoomuksen linjaa hallituksen talouspoliittisiin valintoihin. Itselleni ei ole kyllä käynyt kovin selväksi se, mitä kokoomus nyt sitten oikein haluaa ja mitä kokoomus nyt itse sitten oikein aikoisi. Ensinnäkin nämä hallituksen työllisyystoimenpiteet. Nyt tehdään monia merkittäviä elvyttäviä toimenpiteitä, joilla ehkäistään sitä suhdanteen liian nopeaa taittumista, ja näillä toimenpiteillä luodaan työllisyyttä. Mutta mitä tulee näihin itse työllisyystoimenpiteisiin, niin nyt päivän mittaan tässä salissa on viitattu siihen, kuinka Sipilän hallitus toimi. Sipilän hallitushan saavutti merkittävän, suorastaan historiallisen työllisyyden parantumisen. Mutta eivät Sipilän hallituksen työllisyystoimenpiteet [Matias Marttisen välihuuto] olleet valmiina neljä kuukautta hallituksen työn aloittamisen jälkeen. Ei, vaan kilpailukykysopimuskin hyväksyttiin vasta vuosi hallituksen aloittamisen jälkeen, ja monet muut toimenpiteet tulivat vasta sen jälkeen. On totta, että nämä kotimaista kysyntää ja työllisyyttä siinä suhdannetilanteessa parantaneet veronalennukset toteutettiin heti vaalikauden alussa, mutta nämä muut työllisyystoimenpiteet — kun te, kokoomus, koko päivän olette hokeneet sitä, että missä rahat, niin työllisyystoimenpiteitä valmistellaan. Hallitus on niihin sitoutunut, ja näitä valmistellaan täysin siinä aikataulussa, mitä hallitus aloittaessaan päätti. Kyllä ne sieltä tulevat, ja kun näitä valmistellaan kolmikannan kanssa yhteistyössä, niin siinä on myös näytön paikka suomalaiselle kolmikantajärjestelmälle, että mihinkä se pystyy, ja se on ihan oikein, että se näytön paikka nyt sitten tälläkin mekanismilla on. Kun tässä päivän mittaan on tullut esille myös tämä sopeuttamistarve kokoomuksenkin puheenvuoroissa, olisi mielenkiintoista nyt sitten nähdä, että jos teidän tavoitteena on valtavat veronalennukset, niin millä nämä sitten kokoomus rahoittaisi. Onko siellä leikkauslistat takataskussa? Mielenkiintoista nähdä teidän vaihtoehtobudjettinne. [Saara-Sofia Sirénin välihuuto] Vielä palaan sitten tähän keskusteluun, mitä kävimme ilmastopolitiikasta ja liikenteen päästöistä. Se jäi hieman tuossa kaivelemaan, nyt kun puhuttiin tästä autoveron poistosta. Tosiaan olen tutustunut kokoomuksen ilmastolinjaukseen. Se on tietyiltä osin ihan hyvä paperi, kannattaa siihen tutustua. Siellä vaaditaan tätä autoveron poistamista. Nythän on niin, että jo nykyään autovero on porrastettu siten, että niillä ajoneuvoilla, jotka ovat kaikista vähäpäästöisimpiä, on huomattavasti pienempi autovero — siis uuden auton ostettaessa maksettava vero — kuin niillä kaikista suuripäästöisimmillä. Jos koko autovero nyt poistettaisiin, ensinnäkin tulisi 800 miljoonan euron lovi sinne valtionkassaan, ja sen lisäksi todennäköisesti — kun ihminen nyt vain tuppaa olemaan semmoinen, että se ostaa mieluummin sitten ison auton, jos on siihen mahdollisuus — näiden suurempien autojen, joidenka kulutus ja päästöt ovat automaattisesti myös suurempia, niiden hankkiminen ja kysyntä saattaisi kasvaa, ja varmasti myöskin kasvaisi. [Kokoomuksesta: Niihin puututaan jo!] Eli tärkeätä on, että näihin liikenteen päästöihin puututaan, ja niihin puututaankin. Tomerasti edellinen hallitus päätti tästä sekoitevelvoitteesta, eli sillä pyritään sitä fossiilisen polttoaineen päästömäärää laskemaan. Tällä hallituksella on kunnianhimoisin biokaasuohjelma, mitä millään hallituksella tähän asti on ollut. [Saara-Sofia Sirénin välihuuto] Tämän biokaasuohjelman ja biokaasun tuotantotuen toteuttamiseen on varattu tämän tulevan vuoden talousarvioesitykseenkin rahaa. Tällä on myös merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset. Sillä pystytään liikenteen päästöjä vähentämään ja myöskin sillä tavalla, että vanhempiin autoihin pystytään tämä konversio tekemään. Lisäksi tätä sähköautojen latausinfraa edistetään. Nyt on semmoinen iloinen tilanne, että niin kaasuautojen kuin sähköautojenkin määrä on näihin edellisen hallituksen asettamiin odotuksiin ja tavoitteisiin suhteutettuna kasvanut vielä nopeammin, mikä tietysti varmaan on meidän kaikkien mielestä hyvä asia. Mutta mitä tulee tähän ilmastopolitiikkaan, niin merkittäviä edistysaskeleita ollaan ottamassa, ja hallitus on äärimmäisen sitoutunut siihen, että todella näihin meidän hiilineutraalisuustavoitteisiin päästään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-09T21:46:07,2019-10-09T21:51:07,Hyväksytty,1.1 2019_47_562,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Könttä käytti varsin värikästä kieltä puhuessaan oikeisto-oppositiosta ikään kuin menneisyytenä ja sitten taas hallituksesta tulevaisuutena. No, tämä olkoon nyt keskustan näkökulma asiaan. Toisaalta taas suuresti arvostamani edustaja Ovaska sortui mielestäni jopa paniikinomaiseen populismiin väittäessään, että kokoomus olisi nimenomaan suurituloisten verotuksen keventämisen asialla. Tosiasiassa, kuten edustaja Ovaska myös hyvin tietää, me olemme johdonmukaisesti ajaneet tavallisen ahkeran palkansaajan verotuksen keventämistä. Näin me teimme Sipilän hallituksessa, jolloin työn verotusta kevennettiin 1,4 miljardilla pieni- ja keskituloisia palkansaajia painottaen — pieni- ja keskituloisia palkansaajia painottaen. Työn verotus on Suomessa edelleen hyvin korkeaa, ja verotuksen uudistaminen työn verotusta keventämällä ja taas verotuksen painopistettä siirtämällä välilliseen verotukseen on hyvää rakennepolitiikkaa, joka tukee tavoitetta, että lisätuntien tekeminen ja työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa. Olemme esittäneet edelleen työn verotuksen keventämistä ja verotulojen keräämistä haittaveroista ja välillisistä veroista. Edustaja Ovaska, yhteensä nettona nolla — nettona nolla. Teidän ei tarvitse enää jatkaa puhetta siitä, että me haluamme leikata, jotta työn verotusta voidaan laskea, sillä tämä ei faktisesti pidä paikkaansa. Arvoisa puhemies! Keskustan kollegat pohtivat ääneen myös, mitä menoja me olisimme valmiita sitten perumaan, jos nämä hallituksen hyvät esitykset eivät meille kelpaa. Te kuitenkin ohitatte täysin sen keskeisen asian, mistä me olemme olleet huolissamme teidän budjetissanne, siis sen, että te olette lisäämässä menoja 2 miljardilla eurolla ilman tietoa pysyvistä tuloista. Kaikki me tiedämme, että menojen lisääminen on helppoa. Totta kai se on. Paljon vaikeampaa onkin tehdä päätöksiä, jotka nostavat työllisyyttä ja tuovat pysyvästi menoja, joilla taas näitä hyviä asioita voidaan rahoittaa. Ja kuten aikaisemmin jo eilen totesin, valtiovarainministeriö ei ole pystynyt arvioimaan positiivista työllisyysvaikutusta yhdellekään hallituksen esittämälle työllisyystavoitteelle. Päinvastoin ekonomistien arvioiden mukaan teidän budjettinne tulee vähentämään työllisyyttä jopa 16 000 hengellä. Joten, arvoisa kollegat, teidän tavoitteenne karkaa koko ajan vain kauemmaksi, ja tätä faktaa te ette pääse karkuun. Keskusta on siis kääntänyt täysin kelkkansa ja lähtenyt Sipilän vastuullisen talouspolitiikan jälkeen tukemaan punavihreän hallituksen talouspolitiikkaa, ja tulokset tulemme näkemään myöhemmin seuraavina vuosina. Ennustan, että ne eivät ole sellaisia, mitä Sipilän hallituksen aikana on nähty. Arvoisa puhemies! Tässä illalla kun keskustelimme ympäristöpolitiikasta, keskustan kollegani aloittivat melkoisen äläkän, kun kritisoimme hallitusta sen liikennepolitiikan veroratkaisuista. Kyllä sen toki ymmärtää, että te olette hermostuneita, sillä kyllä tavalliset autoilijat tulevat teitä muistamaan, kun nämä korotukset tulevat toimeen. Ensinnäkin te olette päättäneet kiristää polttoaineverotusta 250 miljoonalla ensi vuonna. Se tulee näkymään elokuussa bensapumpuilla, eikä sillä ole myöskään todellista vaikutusta päästöihin. Hallitus toteaa itse omassa esityksessään, että lyhyellä aikavälillä tämän veronkorotuksen arvioidaan vähentävän dieselkäyttöisten henkilöautojen kulutusta 1,4 prosentilla — siis 1,4 prosentilla, ja edelleen autoilijan verotaakka kasvaa. Toinen ihmetyksen aihe, johon me tänään puutuimme myös uudestaan, liittyy hallituksen päätökseen poistaa parafiinisen dieselin verotuki, yhteensä 120 miljoonaa euroa. Kun liikenteen päästöjä voidaan vähentää nimenomaan puhtaammilla polttoaineilla ja uudemmalla autokannalla, niin tämä päätös todella vie nyt teitä ja Suomea väärään suuntaan. Se rokottaa kaikkein puhtainta dieseliä, jonka päästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin mitä fossiilisen dieselin päästöt ovat. Joten kyllä, arvoisa puhemies, täytyy kysyä, missä on tämän hallituksen logiikka liikenne- ja ilmastopolitiikan osalta. Sillä nämä päätökset eivät ainakaan sitä näytä esiin. Pyydän hallitukselta yhtä asiaa: selvittäkää, onko uusiutuva parafiininen diesel mahdollista säilyttää tämän verotuen piirissä, vaikkakin fossiilinen parafiininen tultaisiin leikkaamaan verotuen piiristä pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-09T21:51:18,2019-10-09T21:56:34,Hyväksytty,1.1 2019_47_563,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Herra puhemies! Maailmantalous on kääntymässä yhä vaikeampaan suuntaan muun muassa kauppasodan myötä. Euroopan keskuspankki on ajanut itsensä aikamoiseen umpikujaan, [Hälinää — Puhemies koputtaa] keinot ovat loppumassa ja käytännössä jo loppuneet rahapolitiikan osalta. EU:han pyytää, että jäsenmaat nyt sitten ottaisivat velkaa ja elvyttäisivät, kun mitään muuta ei ole enää tehtävissä. No tätähän Suomen hallitus näyttää tottelevan. Velkaa otetaan reippaasti lisää. Ruotsin uutiset tänään kertoivat, että Ruotsi on painumassa miinukselle, eli talouskasvu on pysähtynyt täysin ja vie Suomea mukana kohti alamäkeä, joka jo on olemassa muutenkin. Brexit on laukeamassa kolmen viikon päästä käsiin. Tämä tilanne on sellainen, että hallituksen pitäisi ottaa huomioon, että kun mennään tällä politiikalla, niin edessä on verojen kovat korotukset, raju velkaantuminen tai menojen reipas leikkaaminen tai nämä kaikki kolme. Edessä vuoden kahden päästä, ehkä ensi syksynä. Arvoisa puhemies, tätä hallitus ei ole kuitenkaan tunnustanut, vaan ajaa kuin kaikki olisi hyvin. Herra puhemies! Verotus kiristyy tämän budjetin myötä valtaosalla suomalaisista. Täällä on sanottu, että 70 prosentilla kevenee. Ei pidä paikkaansa. Polttoaineveron korotus 250 miljoonaa on tietysti oma lukunsa. Se on järjetön esitys, koska se erityisesti maaseudulla iskee ihmisiin vakavasti: työllisyyteen, asumiseen, kaikkeen liikkumiseen, kun ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin oma auto. [Kokoomuksen ryhmästä: Totta!] Kuntavero on täällä ollut hyvin vähän esillä, mutta Kuntaliitonkin arvioiden mukaan yli puolet kunnista miettii jo nyt marraskuussa kuntaveron korotuksia. Ja olen sataprosenttisen varma, että kahden seuraavan vuoden aikana kuntavero nousee lähes kaikissa kunnissa Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta. Ja kuntavero, niin kuin polttoaineverokin, tasavero, tulee köyhille niin kuin rikkaille, tulee maaseudulla, ja maaseudulla vielä vakavampana, koska siellä talouden ongelmat ovat vielä syvemmät kuin kasvukeskuksissa. Eli verotus kiristyy ja valtionvelka kasvaa — tällä mennään eteenpäin. Arvoisa puhemies! Tästä ilmastopolitiikasta muutama ajatus. Hallitus taistelee jopa miljardin, 2 miljardin panostuksilla 0,1 prosentin, eli globaalin promillen, vastaista taistelua suomalaisten selkänahasta. Tämä on kyllä aivan käsittämätöntä. Siellä, missä todella ongelmat ovat, Kiinassa ja muualla ja Euroopassa, Saksassa, Puolassa ja niin edelleen, päästöt kasvavat ja Suomen hallitus taistelee promillea vastaan miljardikaupalla: kiristämällä autoilua, kiristämällä asumista, ruuan hintaa — normaalin, tavallisen ihmisen elämää vaikeuttamalla. Onko tämä, arvoisa edustaja Hoskonen, onko keskustan linja kiristää ja ajaa ahdinkoon suomalaisia tällaisen promilletaistelun varjolla? Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy. Vuosi sitten emme allekirjoittaneet sitä utopistista sopimusta, jonka kaikki muut tekivät, mutta me olemme valmiit tekemään rauhallisesti harkiten kaikki ne järkevät ympäristö- ja ilmastopoliittiset toimenpiteet, joiden katsomme olevan perusteltuja. Omalta osaltani käyn läpi, mitä olen itse tehnyt viime aikoina: Ostin puutalon, jossa on maalämpö. Asun siellä ja olen tyytyväinen. Ostin vähäpäästöisen diesel-auton — hallitus siitäkin rankaisee nyt, mutta ostin kuitenkin — ja olen tyytyväinen. Harkitsen hyvin tarkkaan ajoni, en ajele turhaan. Ostin kaksi polkupyörää, vaimolle ja itselleni. Niitäkin käytän sen mukaan kuin on mahdollista. Kävelen varsin paljon, pyrin kävelemään vielä enemmän jatkossa. [Puhemies koputtaa] Lajittelen ruokani. Vein kirpputorille tavaroita. Kuljen tänne matkat junalla. Taidan olla ainoa Keski-Suomen kansanedustaja, joka kulkee junalla. Kaikki muut lentävät. Missä hallituspuolueet, jotka näin tekevät? Kasviksia syön [Puhemies koputtaa] entistä enemmän, lähiruokaa suosin. Nämä ovat vapaaehtoisia toimenpiteitä. Näitä meidän pitää suositella eikä rankaista pakolla kansaa, niin kuin hallitus tekee aivan vastuuttomasti ja järjettömästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-09T21:56:52,2019-10-09T22:02:29,Hyväksytty,1.1 2019_47_564,47/2019,2019-10-09,10.02,22.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, kello on ylittänyt 22, ja lähdemme kuka pyörällä, kuka junalla, kuka milläkin vähäksi aikaa elpymään. Keskustelu ja asian käsittely tältä osin tänään keskeytetään ja jatketaan huomenna.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_1,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 9.10.2019 pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 3.—24. asiasta. Jatketaan keskustelua, ja nyt on käsittelyssä maa- ja metsätalousministeriön asiat. Ministeri Leppä, 5 minuuttia. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_2,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Nyt käsittelyssä oleva talousarvioesityksen maa- ja metsätalousministeriön pääluokka osoittaa, että hallitus edistää sekä maatalouden kannattavuutta että luonnonvarojen kestävää käyttöä ja monimuotoisuutta. Kannattavuutta kohennetaan lisäpanostuksilla investointeihin ja elintarvikevientiin samalla, kun huolehditaan ihmisten mahdollisuuksista virkistyä luonnossa metsästyksen, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen parissa. Vastaamme budjetilla myös korkeaan kunnianhimon tasoon ympäristötoimissa ja ohjaamme maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon pysyvää ja kertaluontoista rahoitusta yhteensä 19 miljoonaa euroa. Rahoitus suunnataan toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan hiilinieluja ja vähennetään maankäyttösektorin päästöjä. Arvoisa puhemies! Maatilojen investointien turvaaminen on äärimmäisen tärkeää maaseudun elinvoimaisuuden, työllisyyden sekä kannattavuuden näkökulmasta. Maaseudun kehittämisrahasto Makeraa pääomitetaan yhteensä 90,3 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Investointiavustusten avulla voidaan käynnistää hankkeita, jotka synnyttävät työpaikkoja muun muassa rakennussuunnittelussa, rakennusteollisuudessa, kaupassa, kuljetuksissa sekä rakennustyömailla. Investoinneilla korvataan vanhentunutta kapasiteettia, parannetaan eläinten ja viljelijöiden hyvinvointia, edistetään ympäristön tilaa sekä lisätään uusiutuvan energian tuotantoa. Myös vienti on Suomessa keskeinen osa kannattavaa ruokajärjestelmää ja edellytys sen menestykselle. Koska kotimaamme markkinat ovat verrattain pienet, elintarvikealalle on tärkeää hakea kasvumahdollisuuksia maan rajojen ulkopuolelta. Elintarvikeviennin edistämiseen hallitus esittää ensi vuoden budjetissa 2 miljoonaa euroa. Kannattavuuden kannalta yksi merkittävimpiä toimia on maatalouden ympäristökorvausten 88 miljoonan euron vajeen paikkaaminen ensi vuonna, 2020, hallitusohjelman mukaisella tavalla. Hallitus siis turvaa maatalouden ympäristötoimet ja kohdentaa tuet aktiiviseen toimintaan. Hallitus tukee myös ilmastoystävällistä ruuantuotantoa ja lisää kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa. Uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020 turvataan. Sitoumusten perusteella maksetaan korvaus luonnonmukaisesta kasvi- ja kotieläintuotannosta. Maataloustuotannon säilymisen kannalta luonnonhaittakorvauksen merkitys on myös erittäin suuri, sillä luonnonhaittakorvaus mahdollistaa viljelyn pohjoisissa olosuhteissamme. Siksi hallitus paikkaa myös luonnonhaittakorvauksen 42 miljoonan euron vajeen ensi vuonna. Kannattava maatalous säilyttää maatilan elinvoimaisena ja pitää maaseudun työllisyyttä ja kotimaista ruuantuotantoa yllä. Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys on hallitusohjelman keskiössä. Osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista hallitus suuntaa tukea vaelluskalojen elvyttämishankkeisiin ja vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen perustamiseen sekä vieraslajien torjuntaan. Vaelluskalaa, vesistöjen ohitusratkaisuja, vaellusesteiden purkua ja lisääntymisalueiden kunnostusta tuetaan 6 miljoonalla eurolla. Arvokkaiden lintukosteikkojen kunnostukseen ohjataan 3 miljoonaa euroa. Hallitus lisää vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma Metson rahoitusta metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lisärahoituksesta 2 miljoonaa euroa ohjautuu maa- ja metsäta-lousministeriön hallinnonalan kautta talousmetsien luonnonhoitohankkeisiin ja määräaikaiseen suojeluun. Metsähallituksen korjausvelkaa puretaan ja luontomatkailun edellytyksiä vahvistetaan ostamalla Metsähallituksen luontopalveluiden perusrahoitusta ja kunnostamalla retkeilyalueiden ja kansallispuistojen reitistöjä. Retkeilyalueiden reitistöön osoitetaan miljoona euroa. Kalataloutta tuetaan talousarvioesityksessä monipuolisesti. Kotimaisen kalan edistämiseen, kaupallisen kalastuksen vahinkojen vähentämiseen, kalastusmatkailuun ja kalavesien hoitoon ja tutkimukseen esitetään 2,3 miljoonan euron lisärahoitusta. Myös 4H-toiminnalle esitetään lisää rahaa puoli miljoonaa euroa. 4H-toiminnalla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen, ja nyt vihdoin viimein tuo lisärahoitus on pohjassa mukana. Luotettavan ja tarkan paikkatiedon saatavuuden ja käytön edistämiseksi paikkatietopoliittisen selonteon toimeenpanoon osoitetaan puolitoista miljoonaa euroa Maanmittauslaitokselle. Ja tämä rahahan kanavoituu myös monien muiden hallinnonalojen kautta siihen paikkatietoon perustuvan digitaalisuuden edistämiseen, mitä haluamme tehdä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-10-10T10:00:40,2019-10-10T10:06:02,Hyväksytty,1.1 2019_48_3,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministerin esittelyn jälkeen käymme jälleen debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_4,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, mikä tarkoittaa sitä, että tämän vuoksi Suomi on EU-tukien armoilla pitkälti. Valitettavasti nämä EU-tuet ovat vähenemässä Suomen kohdalla entisestään ja viljelijät ovat suuressa ahdingossa. Tämä budjetti ei lupaa viljelijälle mitään suuria, se on hyvin neutraali — viljelijöille ei suoranaisesti mitään ekstraa tähän ahdinkoon, mikä tällä hetkellä on. Kysynkin ministeri Lepältä, että kun nuori viljelijä haluaa astua vaikka perheviljelmän kohdalla isänsä saappaisiin ja haluaa viljellä maata, hoitaa metsiä, niin mitä te sanotte hänelle, koska tällä hetkellä tulevaisuus näyttää todella synkältä. Myös, jos ajatellaan sitä, mihin Suomi panostaa: se on hyvä, että eläintenkin hyvinvointiin, mutta [Puhemies koputtaa] Suomen sioilla on saparot, kanoilla nokat, ja EU:ssa taistellaan samoista markkinoista. [Puhemies: Aika!] EU-valtioista monet eivät tätä tee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-10T10:06:18,2019-10-10T10:07:35,Tarkistettu,1.1 2019_48_5,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. On todella musiikkia korville se, että tämä hallitus ja tämä ministeri ymmärtävät biotalouden arvon. Kun puhumme biotaloudesta, emme puhu mistään pikkujutusta, puhumme 70 miljardin tulosta tälle maalle. Siksi meidän tulee voida käyttää kestävästi meidän metsiämme ja meidän peltojamme. Oli tärkeää, että kompensoitiin se vaje luonnonhaittakorvauksiin ja ympäristökorvauksiin, mikä oli syntynyt jo ei edellisen vaan sitä edellisen hallituksen aikana ministeri Orpon ollessa maatalousministerinä. Ilman sitä viljelijät eivät olisi selvinneet. On merkittävää, että maatalouden investoinnit saavat sille kuuluvan rahoituksen ja metsässä päästään toimiin sen kasvun lisäämiseksi, myöskin luonnon hoitamisesta huolehtien. Kysynkin: Kemeran tulevaisuus, herra ministeri, [Puhemies koputtaa] onko siitä jo suunnitelmia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-10T10:07:39,2019-10-10T10:08:45,Tarkistettu,1.1 2019_48_6,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä myös yhdyn kiitoksiin ministerille siinä, että tätä maa- ja metsätalouspuolen sektorin rahoitustilannetta on pystytty parantamaan. Kun tämä ruuantuotanto on kuitenkin tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa ja siihen liittyen tietysti ruokaturvallisuus ja maanviljelijät näyttelevät siinä yhtä merkittävää osaa, niin kysyn, millä tavalla on turvattu nyt sitten tulevien nuorten maanviljelijöitten neuvonta, kun näyttää siltä, että vanhempi ikäluokka lopettaa, ja sitten ennen kaikkea vielä tämä lomitustoiminta, ettei väsymystä tulisi sillä tavalla kuin tässä nyt muutamina vuosina on havaittu. Elikkä kysymys on hyvin pitkälle nuorten jaksamisesta ja siitä, että he pääsevät työnsyrjään hyvin opastettuina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-10T10:08:49,2019-10-10T10:09:45,Hyväksytty,1.1 2019_48_7,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Se on erinomaisen hieno asia, että maatalousministeri jatkaa tehtävissään, sen takia, että viime kaudella hän ehti hoitaa kohtuullisen hyvin merimetsojen sijasta hylkeiden kysymyksen kalastajaelinkeinon harjoittamisen jatkuvuuden vinkkelistä. Mutta merimetsot, herra ministeri, jäivät tälle kaudelle hoidettavaksenne. Ja todella toivon, niin kuin olemme keskustelleet, että asiaan saadaan korjaus. Milloin ja miten? Toinen lyhyt kysymykseni teille, herra ministeri: Tämä paikkatietoselonteko, johon viittasitte omassa puheenvuorossanne, on asia, jossa toivon, että alaisenne hallinto, myös sen selkeästi ymmärtää, että asiassa on myös toinen puolensa. Meillä on yhteiskunnassa sisäisen turvallisuuden tarve. Meillä on ulkoisen turvallisuuden huomioonottamisen välttämättömyys olemassa. Ja toivon, että virkamiehenne eivät päästä tätä unohtumaan silmämääristään, kun tässä asiassa edetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T10:09:45,2019-10-10T10:10:49,Hyväksytty,1.1 2019_48_8,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hiilinielujen kasvattaminen sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä on hallitusohjelman tavoite ja tärkeä työ ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja 2035-hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Hallitusohjelmassa onkin nostettu keinoiksi esimerkiksi maatalousmaan hiilensidonnan edistäminen, soiden ja turvepeltojen päästöjen vähentäminen ja turvepeltojen raivaamisen vähentäminen sekä metsityksen edistäminen. Turvepeltojen päästöt aiheuttavat noin puolet maatalouden päästöistä, ja siksi onkin tärkeää, että ministeri panostaa tähän. Uskoakseni maatalouden hiilipäästöjen vähentäminen lisäisi myös suomalaisen ruuantuotannon menestystä, sillä suomalaiset haluavat suosia sekä kotimaista ruokaa että tehdä ilmastokestäviä valintoja. Tämä hallitus ottaakin toden teolla maankäyttösektorin osaksi ilmastonmuutoksen vastaista työtä, ja tässä budjetissa onkin osoitettu maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmalle merkittävä rahoitus. Siitä iloitsen erityisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-10T10:10:53,2019-10-10T10:11:52,Tarkistettu,1.1 2019_48_9,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä myöntää, että eipä tuohon paljon ole lisättävää. Hallitusohjelma vastaa ja ministeri kertoi, että asioita ollaan edistämässä tällä sektorilla. Mutta yksi sellainen asia on ollut, ja näyttää edelleen olevan: Byrokratian alle nitistyy monta suomalaista alkutuottajaa. Ja kysyisin ministeriltä, minkälainen toimintasuunnitelma on näiden asioiden kohtuullistamiseksi. Me tarvitsemme uskottavan valvonnan, mutta emme kaipaa maataloussektorille turhaa kyykyttämistä, koska se on osa siitä tulovirrasta, joka menee niihin tarkastusmaksuihin, ja niin edelleen. Joko voitaisiin ajatella, että yksi tarkastaja voisi samalla käynnillä tarkastaa vähän enemmän kuin vain sen yhden asian, mitä varten on lähtenyt liikkeelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-10T10:11:52,2019-10-10T10:12:52,Hyväksytty,1.1 2019_48_10,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talousarvioesitys tuo valopilkkuja monen maataloustuottajan arkeen. Paikataan ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksien reikiä, edistetään vientiä, luodaan tulevaisuudenuskoa pääomittamalla Makeraa, ja niin pois päin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1440,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2019-10-10T10:12:56,2019-10-10T10:13:11,Hyväksytty,1.1 2019_48_11,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli mukava kuulla ministeri Lepältä, että Makeran pääomitus ja myöskin ruuan viennin edistäminen on tässä budjetissa hyvin otettu huomioon, samoin myöskin luonnonhaittakorvauksen korvaaminen ja luonnon monimuotoisuuteen panostaminen, eli nämä ovat äärimmäisen tärkeitä. Ja on hyvä, että olette erään hallituskumppaninne pään saaneet käännettyä, he viime kaudella vielä puhuivat navettanäpertelystä, kun puhuttiin näistä Makeran rahoista. On äärimmäisen tärkeää, että me ymmärrämme, että biotalous on koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden vahvoja kivijalkoja. Siinä mielessä kyllä nämä panostukset ovat tarpeellisia. Mutta, ministeri Leppä, olisin kysynyt kuitenkin siitä kaikkein suurimmasta huolesta eli tästä EU:n rahoituskehyksestä: Jos siellä epäonnistutaan maatalouden rahoituksen puolustamisessa, niin näilläkään budjettirahoilla ei sitten loppujen lopuksi ole kuin pieni merkitys. Onko hallitus varautunut siihen, että jos näissä neuvotteluissa käy huonosti, niin täysimääräisesti pystymme korvaamaan kansallisella tuella ne menetykset — hallitusohjelman mukaisesti, pidättekö kiinni siitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-10T10:13:46,2019-10-10T10:14:56,Hyväksytty,1.1 2019_48_12,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Siitä alkaa olla viisi vuotta, kun oli kunnia toimia maa- ja metsätalousministerinä, ja niistä päivistä olen odotellut tätä hetkeä, että olen oppositiossa [Naurua] ja ministeri Leppä on täällä, kysyäkseni, milloin ministeri Leppä poistaa byrokratian ja hoitaa maatalouden kannattavuuden kuntoon, mutta en kysy sitä, koska ministeri Lepän kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä viime kaudella ja arvostan kovasti sitä työtä, mitä teette. Haluaisin kysyä myöskin tästä rahoituskehyskaudesta ja neuvotteluista, eli mikä tilanne tällä hetkellä on? Ja myöskin haluaisin uudistaa saman kysymyksen kuin edustaja Essayah kysyi, eli miten meidän tulisi tulkita hallitusohjelman kirjausta siitä perälaudasta, eli miten hallitus reagoi, jos tulee takapakkia CAP-neuvotteluissa? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-10T10:14:57,2019-10-10T10:15:48,Hyväksytty,1.1 2019_48_13,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeri Leppää alustuksesta. Tahtoisin kysyä yhden kysymyksen hallitusohjelman kirjauksesta: mitä te, arvoisa hallitus, ajatte takaa tällä kirjauksella, että ”hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännön toimin, muun muassa private label ‑tuotteet”? Olenko ymmärtänyt oikein, että teidän tarkoituksenne on kauppojen omia, hinnaltaan halvempia tuotteita päästä karsimaan? Jos on näin, niin oletteko, arvoisa hallitus, tietoinen siitä, että valtaosa kuluttajista menee kauppaan hinnan vuoksi? Monen, varsinkin pienen, kaupan myynnistä voi jopa puolet tai yli tulla omista tuotteista. Pienillä kaupoilla on muutenkin äärimmäisen haastavaa, kiitos muun muassa vapautuneiden aukioloaikojen. Hintojen mahdollinen nousu ei ainakaan tue heitä yhtään eikä auta, päinvastoin, asiakkaat voivat siirtyä isompiin kauppoihin. Minä haluaisin kysyä, miten tämä sopii hallitusohjelmaan, kun olette päivittäin täälläkin sanoneet, että tämä hallitus on kaikkien pienituloisten puolella. Jos te rupeatte jo määräämään, mitä kaupat saavat myydä, ja tulette lainsäädännöllisin keinoin rajoittamaan edullisempia tuotteita, niin jäävätkö pienituloiset ilman ruokaa? Lisäksi, tässä ei ainakaan suomalainen maatalous tule olemaan voittaja, koska näillä kirjauksilla, mikäli olen ymmärtänyt asian oikein, ajatte ihmiset ostamaan entistä enemmän esimerkiksi saksalaista lihaa, jota myydään jo nyt Suomessa, vielä äärimmäisen edullisesti. Kuten mainitsin, kuluttajat ovat äärimmäisen [Puhemies koputtaa] hintatietoisia. [Puhemies: Aika!] Eli missä tämä säädännöllinen toimi menee, vai oletteko luopuneet tästä? — Kiitos. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-10-10T10:15:52,2019-10-10T10:17:07,Hyväksytty,1.1 2019_48_14,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on hienoa, että tämä hallitus panostaa luonnon monimuotoisuuteen ja sillä tavalla resursoi asioita. Tärkeää on myös, että tuonne luontomatkailuun — on pikkusen viestejä tullut Itä- ja Pohjois-Suomesta, että siellä ovat infra ja resurssit vähissä — ollaan nyt sitten laittamassa lisää panostuksia. Iloisin asia ehkä nyt itselle on tämä vaelluskalahankkeen jatkorahoittaminen. Tärkeintä olisi, että niitä käynnissä olevia, hienoja hankkeita — ne ovat käynnistäneet kymmenien miljoonien hankkeita kokonaisuutena liikkeelle ja aktivoineet paikallista väkeä sitten kunnostamaan jokiuomia ja muita — viedään loppuun, rahoitetaan, mutta saadaan myös pieniä uusia hankkeita liikkeelle. Hienolla tiellä ollaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-10T10:17:11,2019-10-10T10:18:00,Hyväksytty,1.1 2019_48_15,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maatalouden kannattavuus on se kaikkein keskeisin asia. Sen takia on hyvä, että näitä paikkauksia ympäristökorvaukseen ja luonnonhaittakorvaukseen tässä budjetissa pystytään tekemään. Kuitenkin se tulevaisuudenusko pitää tuottajilla olla, ja jotta sitä on, jotta meillä maatalous kehittyy, niin investointeja täytyy tehdä. Sen takia Makeran pääomittaminen on äärimmäisen tärkeä ja hyvä asia. Kysyisin teiltä, herra ministeri, kun ruokavientiin panostetaan myös tässä budjetissa — 2 miljoonaa euroa ei sinänsä ole iso raha, mutta oikein käytettynä sillä saadaan paljon aikaan: Kuinka teillä koordinaatio pelaa hallituksen sisällä vienninedistämisministerin kanssa, ulkomaankauppaministerin kanssa? Jos meitä verrataan esimerkiksi naapurimaahamme Ruotsiin, heillä on tuplamiehitys, heillä on hyvin voimakas intressi viedä omia tuotteitaan ulos. Heidän suurlähetystönsä on valjastettu markkinointiorganisaatioiksi hyvässä mielessä. Kuinka me pystymme vastaavaan, ja kuinka saamme suomalaista brändiarvoa nostettua ulkomailla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-10T10:18:00,2019-10-10T10:19:08,Hyväksytty,1.1 2019_48_16,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvisruuan osuutta. Tämä on ilmaston, luonnon, ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta tärkeää ja jopa välttämätöntä. Meillä on nähty kuntakentällä ja myös yksittäisissä kuluttajissa siirtymää kohti tällaista kestävämpää ruokavaliota. Olisin kysynyt siitä, miten ikään kuin luodaan edellytykset suomalaisille tuotteille olla mukana tässä muutoksessa ja siirtyä vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään uudenlaisille kasvisruokavalioille. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-10-10T10:19:08,2019-10-10T10:19:45,Hyväksytty,1.1 2019_48_17,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilmastopolitiikan päästövähennysten taakanjako edellyttää maankäyttösektorilta toimia, ja saatavilla olevan peltopinta-alan käyttöön tämä asettaa omat haasteensa. Arvoisa ministeri, miten me varmistamme, että sekä tuet että peltopinta-alan käyttö ohjautuvat jatkossa entistä vahvemmin aktiiviviljelijöiden toimintaan? Toisena kysymyksenä rohkenen kysyä petopolitiikasta tämän verran: Kainuussa ja Lapissa meillä on isona haasteena ihmisten pihapiiriin tulevat karhut, sudet ja ahmat, niin sanotut häirikköyksilöt. Toivoisin, että sille puolelle pystyttäisiin tekemään toimenpiteitä, jottei myöskään salametsästys lisääntyisi sitä kautta, että ihmiset ovat pettyneitä, kun eivät saa apua omassa arkisessa hädässään ja huolessaan kotieläinten ja lasten osalta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-10-10T10:19:48,2019-10-10T10:20:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_18,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalous ei voi olla kannattavaa, jos Suomi ulkoistaa ruoantuotantonsa — eikö näin, ministeri? Maamme suurin päivittäissanomalehti kuulutti viime vuoden lokakuussa viitaten tutkijoihin, että länsimaalaisten pitäisi vähentää lihansyöntiä 90 prosenttia, muuten ilmastonmuutoksen hillintä ei onnistu, ja sen jälkeen uutisia lihansyönnin vaaroista on tullut lähes viikoittain. Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikön Arto Latukan kaksi vuotta sitten tekemien laskelmien mukaan 1 100 lypsykarjatilaa lopettaa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä eli 16,5 prosenttia lypsykarjatiloista. Vaikka kuinka haluaisimme pysäyttää ilmastonmuutoksen, emme voi kokonaan lopettaa syömistä. Meidät on yritetty saada ajattelemaan niin, että liha kannattaa vaihtaa soijaan, suomalainen sokeri Perusta tuotuun intiaanisokeriin, kotimaiset viljat hirssiin ja maissiin ja perunat bataattiin. Miten te, arvoisa ministeri, näette Suomen maatalouden tulevaisuuden [Puhemies koputtaa] tässä ajankohtaisessa keskustelussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-10-10T10:20:42,2019-10-10T10:21:58,Hyväksytty,1.1 2019_48_19,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksella on hyvin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mutta pelkäänpä pahoin, että ne iskevät suoraan maaseudullemme ja suomalaiseen ruuantuottajaan. Kyse on kuitenkin Suomen kannalta myös turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, emmekä voi ilmastotoimien kustannuksella riskeerata maa- ja metsätalouttamme. Kysyisin: Miten hallitus aikoo estää sen, ettei ilmastotavoitteilla ja tiukennuksilla lyödä kirvestä maanviljelijän polveen? Ja miten aiotaan varmistaa, että ne, joille turvemaiden viljely on välttämätöntä, saavat käyttää ja raivata peltoja myös jatkossa? Ja miten, arvoisa ministeri, varmistetaan, että esimerkiksi maataloustuottajille saadaan kotimaista työvoimaa, sillä suomalaisia he haluaisivat edelleen mielellään työllistää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-10-10T10:22:02,2019-10-10T10:22:52,Hyväksytty,1.1 2019_48_20,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ruuantuotanto on yksi isoimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista, joten onkin ilahduttavaa huomata, että hallitus aikoo monin tavoin edistää ilmastotavoitteiden toteutumista myös ruuantuotannossa. Ruokahävikin vähentäminen on yksi niistä asioista, joilla voimme lisätä ruokajärjestelmän kestävyyttä. Minua kiinnostaisikin tietää, mitä ministeri Leppä aikoo tehdä ruokahävikin vähentämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-10-10T10:22:52,2019-10-10T10:23:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_21,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos voi johtaa tuotantoedellytysten heikkenemiseen tällä hetkellä tärkeillä ruuantuotantoalueilla. Hallituksen tavoitteena on tehdä lisäpanostuksia biotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tavoitteena on myös lisätä biokaasun tuotantoa ja kulutusta ja synnyttää markkinat kierrätyslannoitteille. Kuinka on ajateltu varmistaa maatilojen investointihalukkuus ja -mahdollisuudet? Koska kansallinen biokaasuohjelma laaditaan, ja salliiko se sekä pienempiä että suurempia investointeja tässä sektorissa ympäri Suomea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-10-10T10:23:22,2019-10-10T10:23:58,Hyväksytty,1.1 2019_48_22,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan, pitää paikkansa, että tässä talousarvioesityksessä on maatalouden kannalta hyviä elementtejä, muun muassa ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen osalta vuodelle 2020. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että tämä on kertaluontoinen erä ja vuodesta 2021 ei ole tietoa. Tuossa mainittiin, että on musiikkia korville tämä maa- ja metsätalousministeriön esitys. No, kyllä mollivoittoisuutta on myös vahvasti mukana tässä kappaleessa ottaen huomioon maatalouden kannattavuustilanteen. Maatalous on, niin kuin tiedetään, kannattavuuskriisissä, ja tämä tukijärjestelmä muodostaa tietyllä lailla sen betonin sinne alle, mutta myös tuotteesta saatava hinta on merkittävä asia. Ongelmahan meillä maataloudessa on se, että sellaiset tilat, jotka ovat panostaneet nyt viime vuosina merkittävässä määrin ja tehostaneet tuotantoaan, ovat nyt pulassa. [Puhemies koputtaa] Ja kysyisinkin ministeriltä tässä yhteydessä: mikä lähestymiskulma hallituksella on niitä [Puhemies koputtaa] tiloja kohtaan, jotka ovat vastanneet tähän tehostamishaasteeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-10T10:24:02,2019-10-10T10:25:16,Hyväksytty,1.1 2019_48_23,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä alkiolaisen punamultahallituksen hallitusohjelma maa- ja metsätaloudenkin osalta on hyvä, samoin tämä budjettiesitys. Se on oikein, koska suomalainen ruoka on kestävästi tuotettua ja puhdasta kansainvälisesti ja on tärkeää, että me pidämme huolta oman elintarviketalouden tilanteesta. Kansallinen yksimielisyys tarvitaan myöskin suhteessa Euroopan unionin suuntaan neuvotteluissa. Nyt ei ole se aika, että kysytään ”entä jos?” Entä jos -kysymys ei ole nyt aiheellinen, eikä siihen kannata vastata, koska nyt pitää antaa ministerille työrauha ja hallituksen neuvotella hyvä sopimus. Viljelijät tekevät erittäin arvokasta työtä ruoantuotannossa, ja pitää muistaa, että maatalous ei ole kvartaalitaloutta, siellä on satavuotisia perinteitä tilojen jatkuvuudesta seuraaville sukupolville. Sen takia pitää huolehtia siitä, että tämä kannattavuus pystytään mahdollisimman hyvin turvaamaan jatkossakin. Pitää myös panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, innovaatioihin, neuvontaan ja koulutukseen, jotta meidän maataloutemme on huipputasoa myöskin näissä tekijöissä kansainvälisessä kilpailussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-10T10:25:20,2019-10-10T10:26:15,Hyväksytty,1.1 2019_48_24,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on liittovaltio maatalouspolitiikan osalta. Yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan paraikaa, ja taas tulee uutta vallansiirtoa, muun muassa ekojärjestelmän kautta, komissiolle. Eli komission virkamiehet päättävät lähes kaikesta meidän maataloudestamme, ja tämä on vaarallinen kehitys. Aina joka seitsemäs vuosi, kun on tämä vaihtuva aika näissä kausissa, on suomalaista maataloutta lyöty. Pyydänkin ministeriä arvioimaan tämän ekojärjestelmän merkitystä. Rahoituskehyksissä, EU:n komission kehysehdotuksessa, on 1,17 miljardin euron leikkaus maataloustukiin ja maaseudun kehittämiseen. Tällaista iskua ei suomalainen maatalous ja suomalainen maaseutu enää kestä. Tällä hetkellä tilanne on erittäin vaikea sekä maatalouden että koko kuntakehityksen osalta, tai maaseudun osalta. Pidättekö, ministeri, varmasti loppuun asti kiinni — kun yksimielisiä päätöksiä neuvostossa tehdään, Suomen maaseudun ja maatalouden puolesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-10T10:26:15,2019-10-10T10:27:32,Tarkistettu,1.1 2019_48_25,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuntuu, että tästä muodostuu jo perinne, että tässä vaiheessa käytän puheenvuoron siitä, että täytyy saada eläinsuojeluvaltuutetun virka, ja siksi on äärimmäisen miellyttävää ja mukavaa, että nyt päätös tästä on tehty ja tämä virka ollaan jälleen täyttämässä. Tässähän oli neljän vuoden katkos, sitä ennen se oli, ja nyt se on ollut omalle puolueelleni SDP:lle erittäin tärkeä tavoite hallitusohjelmaneuvotteluissa — olen oikein iloinen, että se on nyt saavutettu. Samoin, ministeri, toivotan teille voimia, ja kiirehdin eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta, niin kuin varmaan tiesittekin, eli on hyvin tärkeää, että pääsemme tästä eteenpäin ja saamme meille edistyksellisen ja eettisesti korkeatasoisen eläinsuojelulain. Puhemies! Haluan myös nostaa tästä maa- ja metsätalouden kokonaisuudesta minusta tärkeän tulevaisuuskirjauksen, ja se on se, minkä ministerikin tuossa mainitsi, että edistetään luomutuotantoa kaikkinensa ja nostetaan luomutuotteiden osuutta, [Puhemies: Aika!] ja mielestäni nämä jos mitkä asiat ovat niitä, mitä meidän täytyy voimakkaasti tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-10T10:27:32,2019-10-10T10:28:47,Hyväksytty,1.1 2019_48_26,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä, näin erämiehen sydäntä kyllä lämmittävät nämä panostukset lintukosteikkoihin sekä vaelluskaloihin — erittäin tärkeitä tulevaisuusinvestointeja. Näen myös, että tässä budjetissa kotimainen ruoka on erittäin vahvasti keskiössä, ja tällaisena vegaanihumputuksen aikakautena meidän on kyllä syytä muistaa, että suomalainen ruoka, se on aina ilmastoteko, oli sitten kyseessä liha, kala, maito tai kasvikset. Ja keskustassa kanta on selvä: keskusta ei tule sanelemaan kenellekään, mitä täällä saa syödä. Ainoastaan kannustamme, totta kai, käyttämään kotimaisia elintarvikkeita. Olen huolissani siitä, että Suomen kuntakentässä on nyt tehty sellaisia päätöksiä — kokoomuskin näyttää ajavan Helsingissä jo sitä — että maito kokonaan pois, [Välihuutoja perussuomalaisten eduskuntaryhmästä] ja liha- ja maitotuotteiden kulutusta halutaan puolittaa, vaikka tosiasiassa se aito ilmastopäätös kunnissa olisi se, että siirrytään käyttämään kotimaista lähiruokaa. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: miten voisimme tätä edistää? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-10T10:28:47,2019-10-10T10:29:51,Hyväksytty,1.1 2019_48_27,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan Suomi tulee käyttämään myös ensi vuonna miljoonia euroja kalakantojen hoitovelvoitteisiin. Samaan aikaan valtio omilla päätöksillään hankaloittaa tai jopa estää kokonaan vaelluskalojen luontaisen kiertokulun ja siten lisääntymisen. Siksi kysyn teiltä, ministeri Leppä: Miksi olette päättäneet aikaistaa kaupallista lohen kalastusta Suomen rannikoilla, vaikka on yleisessä tiedossa, että tämä johtaa lohikantojen kannalta tärkeiden suurten yksilöiden poistumiseen? Tietääkö hallituksen oikea käsi, mitä vasen tekee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-10T10:29:51,2019-10-10T10:30:35,Hyväksytty,1.1 2019_48_28,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt annetaan ministerille vastauspuheenvuoro. Tässä tuli paljon kysymyksiä, 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_29,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia keskustelusta ja kiitoksia kysymyksistä, valtava määrä. Yritetään vastata mahdollisimman moniin. Aloitetaan siitä maatalouden tilanteesta. Yhdyn kaikkiin niihin puheenvuoron käyttäneiden ajatuksiin siitä, että maatalous on poikkeuksellista pitkäjänteisyyttä vaativa ala ja sen pitää näkyä harjoitettuna politiikkana, ja sitä me olemme kaikin tavoin pyrkineet myöskin tähän budjettiesitykseen rakentamaan, että viljelijöillä olisi tieto tulevasta. Me emme voi tietää varmasti, mitä tulee tapahtumaan CAP-uudistuksessa, mutta on aivan selvää, että meillä on hyvät, yksiselitteiset tavoitteet niin rahoituksen osalta säilyttää se ennallaan kuin myöskin yksinkertaistamisen osalta ja kannustamisen osalta, mitä tulee säädöksiin, ja sen osalta, että se tukee eurooppalaista ja sitä kautta suomalaista ruuantuotantoa ja niin, että sitä on mahdollista harjoittaa myöskin täällä pohjoisilla alueilla. Se on se kaiken lähtökohta. Tuohon rahoituskehysasiaan en voi mennä kovinkaan syvälle, koska se ei kuulu minun rooteliini, vaan se kuuluu pääministerille, se on pääministerin asia. Mutta totta kai omalta puoleltani — koska sen kautta Suomeen ylivoimaisesti eniten rahoitusta ja rahoituspalautusta EU:n suunnasta tulee, sillä on erittäin suuri merkitys — voin vakuuttaa, että siitä kyllä varmasti huolta pidetään. Ja vastuullisuuskysymykset, jotka ovat nousseet yhä vahvemmin esille — oli kysymys sitten ilmastosta, ympäristöstä, eläinten hyvinvoinnista, sosiaalisista ulottuvuuksista — ovat ne, jotka tukevat suomalaista ruuantuotantoa, meidän tapaamme toimia, tuottaa maailman parasta ruokaa täällä. Aina ulkomaisen ruuan valinta vie asiaa huonompaan suuntaan näistä näkökulmista. Siksi yhdyn myöskin niihin ajatuksiin, joilla halutaan kannustaa julkisia hankkijoita kotimaisen ruuan hankintaan. Me olemme tehneet paljon sen eteen töitä, me olemme ohjeistaneet julkisia ruokahankkijoita tämän osalta, me olemme viime kaudella tehneet periaatepäätöksen valtion ruokahankintojen osalta, sitä samaa olemme myöskin kannustaneet kuntia tekemään, olemme alkuperämerkintäasioita vieneet eteenpäin, ja niin edelleen, ja tätä meidän pitää jatkaa. On aivan selvä, mikä tämä tilanne tältä osin on myöskin hallituksen tahdon osalta. Ja myöskin kun kulutustottumukset muuttuvat, niin totta kai on selvää, että silloin suomalaiset tuottajat ryhtyvät tuottamaan sellaisia tuotteita, mitkä kaupaksi menevät — se on ihan selvä asia — ja siihen myöskin halutaan kannusteita laittaa. Kaiken kaikkiaan kaikki ne toimet, joita tehdään, tähtäävät siihen, että myös se kannattavuus vihdoin viimein lähtisi nousuun. Me olemme kaikki tässä salissa siitä huolissamme. Me olemme kaikki omana aikanamme sitä eteenpäin vieneet. Emme ole varmasti saavuttaneet sitä, mitä on haluttu, ja siksi se on edelleenkin meidän pöydällämme. Ja siihen liittyy myöskin tämä kysymys siitä, mitä tarkoitetaan näillä kirjauksilla, jotka liittyvät tähän oikeudenmukaisempaan, reilumpaan elintarvikeketjuun — se ei ole tällä hetkellä reilu. Yksiselitteisen selvästi kaikki selvitykset osoittavat siihen suuntaan, ja siksi ne kirjaukset ovat tuonkaltaiset hallitusohjelmassa. Valmistelutyö näiden asioiden osalta on käynnissä, mutta se, että me vaikuttaisimme jollain tavalla siihen hintaan, joka kaupassa sitten on kuluttajille, ei pidä paikkaansa — ei tietenkään vaikuteta siihen hintaan vaan siihen, millä tavoin tuo kakku jakautuu. Se on se asia, jonka me viime kaudella ja myös edellisellä kaudella teimme — siitä pitää antaa tunnustusta myös edelliselle hallitukselle. On tehty monenlaisia toimenpiteitä tämän asian osalta, ja siihen tarvitaan toimenpiteitä yhä edelleenkin. Kemeran tulevaisuudesta kysyttiin. Se on joka tapauksessa uudistumassa ensi ohjelmakauden alussa, ja sen eteen töitä tehdään. Valmistelu on tällä hetkellä käynnissä, ja siitä pitää tehdä entistä kannustavampi myöskin niiden tavoitteiden osalta, mitä olemme yleisesti esittäneet. Merimetsoasia kuuluu ympäristöministeriölle. Me käymme keskusteluja ministerikollegan kanssa tästä asiasta. Tämä on selvä ongelma, sen ratkaisemiseksi täytyy meiltä joku ratkaisu löytyä. Merimetsokanta on lisääntynyt erittäin voimakkaasti, ja silloin meidän täytyy myöskin uusia toimenpiteitä pystyä tekemään, ja näitä käymme nyt lävitse sitten yhdessä ympäristöministerin, kollegan, kanssa. Paikkatietoselontekoasia: Juuri näin, niin kuin täällä sanottiin — edustaja Kanerva täällä totesi ja itsekin totesin — että se on monen hallinnonalan keskiössä ja nimenomaan turvallisuuden näkökulmasta. Ja se otetaan huomioon, se on sisäänkirjoitettuna sinne. Se ei voi olla erillisenä millään muotoa. Se liittyy sekä meidän sisäiseen turvallisuuteen että ulkoiseen turvallisuuteen. [Ilkka Kanerva: Täsmälleen, oikein!] Tässä tehdään hyvää työtä. No sitten, puhemies, jos ihan lyhyesti vielä sallitte: Turvemaat, uudet viljelymenetelmät, kasvivalinnat, kasvipeitteisyys, uudet viljelytekniikat, vesien uudenlainen hallinta ovat niitä keinoja, joilla me myöskin vahvasti haluamme vähentää niitä päästöjä, joita eittämättä noilta eloperäisiltä mailta tulee. Se on mahdollista, ja sen me haluamme tehdä. Viljelijät ovat tässä ottaneet uusia toimia käyttöön, ja me haluamme niihin kannustaa. Ja on ihan selvä, että me tarvitsemme ne pellot meidän omaan ruuantuotantoomme tulevaisuudessa. Me haluamme turvata Suomelle erityisesti sen, että meillä on ruoka omalle maalle, mutta myös kun kysyntää on maailmalla, niin viennin edistäminen on äärimmäisen tärkeää. Ja me emme vain voi sille maantieteelle mitään, sille, että osa meidän maistamme on eloperäisiä maita. Me emme vain voi sille mitään. Me löydämme kyllä sen win-win-tilanteen siihen, että meillä on hyötyä sekä ympäristölle, ilmastolle että myös viljelijöille sen toiminnan tehostumisen myötä, kilpailukyvyn kohentumisen myötä. Ja, puhemies, lopetan tähän — en muistanut sanoa tätä — että se oma periaatteeni EU-rahoituksen ja CAPin uudistamisen osalta, yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen osalta, on se, että vaatimusten ja rahoituksen pitää olla tasapainossa. [Puhemies koputtaa] Ei voi olla niin, että vaatimus kasvaa, rahoitus pienenee. Näin ei voi olla, vaan [Puhemies koputtaa] niiden pitää olla tasapainossa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-10-10T10:30:41,2019-10-10T10:37:24,Hyväksytty,1.1 2019_48_30,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_31,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pitkä ja hieno maa, ja suomalaiset ovat osanneet hyödyntää tärkeintä luonnonvaraansa, meidän tärkeintä pääomaamme metsiä viisaasti ja kestävästi jo vuosisatoja. Varmasti metsiä on hoidettu erittäin tehokkaasti viime vuosikymmenet niin että voimme tänäkin päivänä nauttia siitä, että metsät muodostavat pohjan tärkeimmälle vientitoimialallemme. Metsät ovat myös tärkein primäärienergialähteemme. Arvoisa puhemies! Metsät muodostavat meille suomalaisille kodin ja sielunmaiseman, ja metsien käyttö tässä mielessä myös elinkeinotarkoituksiin vaikkapa kasvavan matkailun kautta on tietysti kasvanut viime vuosina valtavasti. Siksi onkin aivan kriittisen tärkeää Suomen tulevaisuuden menestymisen kannalta, että metsiin liittyvä päätöksenteko myös tässä ilmastopolitiikan paineessa säilyy kansallisissa käsissä. [Puhemies koputtaa] Tästä haluaisin kuulla ministeriltä vakuutuksen, että tekeehän Suomen hallitus kaikkensa tämän päämäärän saavuttamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-10T10:37:32,2019-10-10T10:38:46,Hyväksytty,1.1 2019_48_32,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka maatalouden rahojen suhteen onkin yleisesti ottaen tiukkaa, niin silti joihinkin asioihin sitä rahaa tuntuu löytyvän. Uutistietojen mukaan juuri on alkamassa viiden ja puolen miljoonan euron hanke, joka tähtää susien ja ihmisten yhteiselon parantamiseen ja konfliktien lievittämiseen. [Naurua] Mitähän tämä kenties koskaan sutta näkemätön porukka menee sanomaan tilalliselle, jonka karjan ovat sudet raadelleet? Mitähän he sanovat perheelle, jonka lemmikkikoira löytyy pihasta puoleksi syötynä? Eiköhän tämäkin energia ja raha olisi syytä käyttää siihen, että ihmisille ja kotieläimille vaaralliset suurpedot vain hävitettäisiin ja jo tapahtuneita vahinkoja korvattaisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-10T10:38:46,2019-10-10T10:39:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_33,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että ensi vuoden dramaattinen ympäristö‑ ja luonnonhaittakorvauksen vaje saadaan nyt tässä hallituskokoonpanossa hoidetuksi ja paikatuksi. Erittäin tärkeää on tietysti siirto Maatilatalouden Kehittämisrahastoon: koko tämän hallituskauden aikana 100 miljoonaa euroa. Ainakin Varsinais-Suomesta ja muista etelän maakunnista on kantautunut tietoa, että investointirahat ovat loppumassa, ja nyt on hakukierros käynnissä. Ihan kysyisin ministeriltä: onko nämä rahat jaettu alueellisesti sillä tavalla, että mahdollisimman suuri osa hakemuksista voitaisiin hyväksyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-10-10T10:39:27,2019-10-10T10:40:12,Hyväksytty,1.1 2019_48_34,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiinnitän ministerin huomiota maatilayrittäjiin ja erityisesti maidontuottajien hyvinvointiin. Odotan mielenkiinnolla vastausta edustaja Piiraisen kysymykseen koskien esimerkiksi lomituspalveluja, koska olen ymmärtänyt, että tässä on paljon vaihtelua eri puolella Suomea. Kysyn vielä, millä tavalla erityisesti Itä‑ ja Pohjois-Suomen maatilayrittäjien toimintaa ministeriön toimesta voitaisiin tukea. Suomessa me olemme sään armoilla yleisesti, mutta erityisesti Pohjois‑ ja Itä-Suomessa nämä säänvaihtelut kyllä tuntuvat toiminnassa. Kuopiota tämä tietysti kiinnostaa erityisesti, siitä syystä, että olemme suurin maidontuottaja-alue.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-10-10T10:40:16,2019-10-10T10:40:52,Hyväksytty,1.1 2019_48_35,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minunkin täytyy kiittää ministeri Leppää. Täytyy sanoa, että Suomen maa‑ ja metsätalouspolitiikka lepää vakaissa ja osaavissa käsissä elikkä ministeri Lepän käsissä. Tämä budjetti on tulevaisuusbudjetti myös suomalaisen maatalouden näkökulmasta katsottuna. Täytyy myös kiittää edustaja Kalmaria siitä, että HAMA-työryhmän raportti on saatu valmiiksi ja huomenna luovutetaan ministeri Lepälle. Toivottavasti sillekin saadaan jatkoa. Myös Suomen Kylät ry kiittää siitä, että kylien ja asukasyhdistysten toiminta ymmärretään ja sille on annettu oma painoarvonsa myös budjetissa. Nähdään, että jos halutaan pitää koko Suomi asuttuna ja myös maatalous, metsätalous elinvoimaisena, niin tarvitaan myös näitten yhdistysten ja järjestöjen voimaa. Se nyt näkyy myös tässä budjetissa. Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Lepältä kuitenkin myös tästä suurpetopolitiikasta. Me tiedämme, että tuolla Lapissa ja Kainuussa on valitettavasti läheltä piti ‑tilanteita joka päivä. Ihmiset pelkäävät, ja lapsia ei oikein uskalleta enää kohta kouluun laittaa. [Puhemies koputtaa] Mitä tälle petopolitiikalle voidaan tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-10-10T10:40:54,2019-10-10T10:42:06,Hyväksytty,1.1 2019_48_36,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys kotimaasta ja kysymys ulkomailta: Ensinnä kotimaasta: Maatalouden ravinnepäästöt vesistöihin aiheuttavat rehevöitymistä. Onko budjetissa, arvoisa ministeri, varattu varoja tätä ongelmaa varten? Toinen kysymykseni liittyy Brasiliaan, joka on tärkeä lihantuottajamaa. Näyttää siltä, että Brasilia ei ole osoittanut sitoutumistaan ilmastotavoitteisiin. Olette henkilökohtaisesti itse ottanut kantaa siihen, että Brasilian lihaa ja mahdollisesti soijaakin pitäisi välttää käyttämästä. Kuitenkin ongelma ovat WTO-säännökset ja se, mihin Suomi on sitoutunut. Mitä suosittelette, että Suomen kannattaisi tehdä? Esimerkiksi Saksa ja Ranska suhtautuvat vähän kielteisesti, eikä ihan vähänkään kielteisesti, Mercosur-sopimuksen ratifiointiin. Miten Suomen kannattaisi toimia tässä suhteessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-10T10:42:10,2019-10-10T10:43:05,Hyväksytty,1.1 2019_48_37,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tunnen sympatiaa ministeri Leppää kohtaan, koska tämä keskustelu vaikuttaa vellovan enemmän ympäristöministeriön kuin maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Kuitenkin se oli entinen ympäristöministeri Tiilikainen, joka halusi lisätä turpeen energiakäyttöä. Hän halusi, että valmiiksi ojitettuja soita, joilla puuntuotanto ei ole elpynyt, voisi käyttää turvetuotantoon. Tätä maareserviä mainostettiin löytyvän miljoona hehtaaria. Ajatus oli, että osa liikenteen polttoaineesta valmistettaisiin öljyn sijasta kotimaisesta turpeesta. Nyt olen kuitenkin ihmeissäni. Tiilikainen on keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri, ja te, ministeri Leppä, olette nyt maaseudun asioiden päällä, ja nyt turvetuontanto kuitenkin ajetaan alas. Edustaja Rantakangas kertoi äänestäjilleen Pudasjärvellä, että kokoomuksen ja vihreiden turvekanta näivettää maaseudun. Rantakangas sanoi, että vaihtotase heikentyy ja velkaantuminen ulkomaille lisääntyy tämän johdosta, ja kritisoi silloista valtiovarainministeriä. Ministeri Leppä, nyt kun te olette tuossa asemassa, [Puhemies koputtaa] Tiilikaisen osaaminen on ryhmässä ja Lintilä on valtiovarainministeri, miten voitte heikentää turvetuotantoa? Onko niin, että edustaja Rantakangas ei ollutkaan alkiolaisten vaan vihreiden asialla? [Eduskunnasta: Ohhoh!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-10-10T10:43:05,2019-10-10T10:44:25,Hyväksytty,1.1 2019_48_38,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on hallitusohjelmassa hyvä kirjaus. Keskusta piti huolen siitä, että sinne ei tule kirjausta, että turvetuotannosta luovutaan, mutta meillä on yhteinen näkemys, että turpeen käyttö vähenee päästökaupan seurauksena. Se on tosiasia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Mutta me tarvitsemme turvetta edelleenkin seospolttoaineena puupolttoaineen osalta, ja me tarvitsemme turpeelle uutta käyttömuotoa, aktiivihiiltä, kasvuturvetta ja niin edelleen. Elikkä turve ei tule katoamaan lähivuosikymmenenä meidän keinovalikoimistamme, mutta sen käyttö tulee alenemaan markkinaehtoisesti. Pitää panostaa myöskin sitten uusiin tuotantomuotoihin. Me pidämme tärkeänä, että todellakin haetaan lisää käyttöä puupolttoaineelle ja biotalouden muille elementeille ja sillä tavalla varmistetaan, että maaseudun kannalta työllisyysnäkymät ja talousnäkymät pysyvät kunnossa mutta samalla huolehdimme ilmastopolitiikasta kestävällä tavalla. [Toimi Kankaanniemi: Ovatko vihreät samaa mieltä?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-10T10:44:25,2019-10-10T10:45:21,Hyväksytty,1.1 2019_48_39,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä turvemaista keskustellaan, niin palautan vielä keskusteluun nämä eloperäiset peltomaat, jotka ovat tärkeitä Tampereen pohjoispuolella viljelyssä. Pieni muistikuva, jonka ministerikin hyvin muistaa: Silloin 2012—2013, kun tätä nykyistä CAPia käytiin lävitse, puhuttiin tämmöisestä turvemaiden kyntökieltoasiasta. Hyvin ministerikin sen muistaa, ja jos muistetaan, niin kokoomus sen asian hoiti — tyylipisteitä en voi kyllä hirveästi antaa, mutta joka tapauksessa hoiti. No nyt kun katsotaan tätä nykyistä hallituskoalitiota ja puhutaan eloperäisten maiden käytöstä, jotka ovat ehdottomasti tarpeellisia tietyissä osin Suomea, niin minkä vastauksen ministeri antaa, kun lähdetään tuonne Euroopan kentille neuvottelemaan? Onko tämän kierroksen jälkeen edelleen mahdollisuus siellä edustaja Rantakankaankin kotiseudulla raivata peltoa, jos se on tarpeen? Toki pitää myös miettiä [Puhemies koputtaa] muita vaihtoehtoja lannan levitystä varten, mutta kysyn: mitenkä tässä tullaan menettelemään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-10-10T10:45:23,2019-10-10T10:46:39,Hyväksytty,1.1 2019_48_40,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Turvetta tarvitaan edelleen esimerkiksi 4H-yrittäjien puutarhoissa. Harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi — head, hands, heart and health — näistä muodostuu hieno sana, 4H, useissa maissa toimiva lasten ja nuorten järjestö, joka tekee upeaa työtä. Suuret kiitokset ministeri Lepälle ja hallitukselle, kun huolehditte järjestön rahoituksen sille kuuluvalle tasolle puolen miljoonan lisäyksellä kehykseen. Vanhana puutarhayrittäjänä, 4H-yrittäjänä, pidän tärkeänä, että tämä monipuolinen kerhotoiminta jatkuu ja laajenee eri puolille Suomea niin maalla kuin kaupungeissa. Nuoret oppivat tekemällä vastuun kantamista, yrittävää asennetta ja yhdessä toimimista. He ovat tulevaisuuden rakentajia. Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten harrastustoimintaan kannattaa satsata. Kysynkin ministeriltä: tuleeko tämä raha jakautumaan tasaisesti eri puolille Suomea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-10T10:46:43,2019-10-10T10:47:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_41,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuohon turvepeltojen raivaukseen liittyen haluaisin muistuttaa, ettemme tekisi samoja virheitä uudestaan: Edellisen kerran kun CAP-uudistusta neuvoteltiin, meille tuli järjestelmä, jossa vaadittiin lisää lannanlevitysalaa, annettiin suojavyöhykkeisiin ja luonnonhoitopeltoihin, sanoisinko, vähän hövelikätisesti rahaa, jolloin ne aktiiviviljelijät, joitten oli pakko saada peltoja kiristyneiden ympäristövaatimusten takia, eivät niitä saaneet, kun toisille oli kannattavampaa olla viljelevinään. Meidän tulee huolehtia siitä, että aina kun teemme tukiratkaisuja, teemme ne ruoantuotanto edellä, vaikka otamme nämä muut tärkeät ympäristönäkökulmat huomioon. Haluaisin nostaa keskusteluun myös asian, minkä täällä on julkisissa ruokahankinnoissa edustaja Kärnä jo erittäin ansiokkaasti nostanut. Kun ostamme suomalaista ruokaa, saamme kaikki ne liitännäisvaikutukset myös pysymään Suomessa. Suomalainen maidontuotanto ja naudanlihantuotanto eivät käytä soijaa grammaakaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-10T10:47:53,2019-10-10T10:49:10,Hyväksytty,1.1 2019_48_42,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus vähentää ruokahävikkiä ja edistää budjetissa terveyssuositukset täyttävää ja ilmastokestävää ruokavaliota. Planetaarinen ruokavalio esiteltiin Lancetissa 2016. Sen tavoitteena on ruokkia maailman kymmenen miljardia ihmistä vuonna 2050, vähentää huonon ruokavalion aiheuttamien sairauksien ja kuolemantapauksien määrää maailmanlaajuisesti ja olla ympäristön kannalta kestävä ruokavalio. Punaisen lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen ruokavaliossa on merkittävä teko sekä kansanterveyden että ilmaston puolesta. Mitään ei siis olla kieltämässä kokonaan, vaan ohjataan ihmisten ruokavaliota terveellisempään ja ilmastoystävällisempään suuntaan kotimaan huoltovarmuus huomioiden. [Leena Meri: Mikä se linja nyt on? — Perussuomalaisten ryhmästä: Se on vihreiden linja!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-10-10T10:49:14,2019-10-10T10:49:54,Hyväksytty,1.1 2019_48_43,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Soijan syönnistä vielä: Soijaa käytetään 250 grammaa per tuotettu sianlihakilo. Suomalainen syö 34 kilogrammaa sianlihaa per vuosi, siis tällainen tyypillinen sekasyöjä, eli 8,5 kiloa soijaa. Vegetaristi syö soijaa keskimäärin 50 grammaa päivässä eli 18 kiloa vuodessa. Jos haluamme suojella Brasilian sademetsiä, ei kannata kieltäytyä syömästä suomalaisia elintarvikkeita vaan kannattaa kieltäytyä syömästä soijaa. [Leena Meri: Kyllä nyt on linja hakusessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-10T10:49:58,2019-10-10T10:50:46,Hyväksytty,1.1 2019_48_44,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessakin on viime kuukausina uutisoitu useista tehtaiden sulkemisista, ja omassa maakunnassani suljettiin saha Kiteellä, Uimaharjussa lomautettiin henkilöstöä. Metsäteollisuuden heikentynyt markkinatilanne kohdistuu erityisesti niihin maakuntiin, joissa työpaikat ovat vähissä ja työllisyystilanne on jo ennaltakin ollut heikko. Pohjois-Karjalassa on Suomen hankalin työttömyystilanne. Metsäteollisuuden työpaikkojen menetyksen seurauksena monen kunnan tilanne heikkenee merkittävästi kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kysyisinkin: onko hallitus valmis toimenpiteisiin, joilla lisätään innovaatiorahoitusta uusien puurakentamistuotteiden kehittämiseksi ja viennin edistämiseksi, jotta saadaan uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja varsinkin työttömyyden kurittamaan Itä-Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-10-10T10:50:47,2019-10-10T10:51:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_45,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näin EU-puheenjohtajamaana Suomi on erityistarkkailun alla monelta suunnalta ja monessa asiassa. Meitä pidetään sivistysvaltiona, jolla on korkea moraali ja viisaat aatteet. Kuitenkin valitettavasti olemme erityisesti eläinsuojeluasioissa jääneet jälkeen niin Pohjoismaista kuin useista Euroopan maistakin. Täällä on eläinsuojeluasioita jo kiitettävästi nostettu keskustelussa esiin, mutta kaikki tiedämme, että edellinen hallitus ei valitettavasti saanut suuresta tarpeesta, isoista odotuksista huolimatta uudistettua eläinsuojelulakia. Uudistuksella on suuri tarve, on huutava pula, ja laki pitää mitä pikimmiten päivittää vastaamaan muuta pohjoismaista tasoa. Kysyisin ministeriltä: mikä on aikataulu tämän eläinsuojelulain uudistuksen suhteen, ja koska uudistusta voimme todella odottaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-10-10T10:51:57,2019-10-10T10:52:43,Hyväksytty,1.1 2019_48_46,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luontomatkailu on kasvanut merkittävästi, ja Suomen luonto on rikasta. Metsähallituksella on olemassa koko valtakunnan alueella tietynlainen verkosto, missä on hyvä harjoittaa matkailua ja luontomatkailua, ja siihen liittyvät myös kalastus ynnä muut, mutta siellä on nyt vähän velkaa syntynyt, elikkä siellä on näitä reittejä todella huonossa kunnossa. Kävin Ylläksellä viime syksynä, ja siellä on korjauksia tehty, mutta rahanpuute on kyllä merkittävä. Nythän tuli rahaa lisää siihen, mutta miten ministeri näkee, riittääkö se tähän kaikkeen korjaamiseen, mitä tällä hetkellä siellä on tarvetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-10T10:52:43,2019-10-10T10:53:31,Hyväksytty,1.1 2019_48_47,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on ainutkertainen maaseutu ja maaseudulla suuren sydämen omaavia toimijoita. Ajattelen, että niin alueista kuin ihmisistä pitäisi meidän kaikkien yrittää pitää huolta, ainakin yhtä suurella intensiteetillä kuin yritämme terveydenhuollossa löytää hyviä ratkaisuja. Harvaan asutun seudun, maaseudun, parlamentaarinen työryhmä aloitti työnsä viime kaudella, ja meillä oli kovasti hyvät kokoukset. Saimme loppuraportin valmiiksi, ja se luovutetaan ministeri Lepälle huomenna. Olemme iloisia siitä, että käsittääkseni noin 70 prosenttia ehdotuksistamme siirtyi hallitusohjelmaan, mutta kysyisin ja pyytäisin, voisiko ministeri Leppä tutustua tarkasti myös niihin loppuihin hyviin ehdotuksiin, voisiko niitä myös jollakin tapaa viedä eteenpäin. Sitten maaseudun toimijoiden hyvinvoinnista: Byrokratiaa vähemmäksi, ja kun tarkastajat käyvät, niin voisiko heillä olla tietyllä tavalla tämmöinen tukea antava ote, että samalla tarkasteltaisiin ja keskusteltaisiin myös maaseudun toimijoiden hyvinvoinnista? [Puhemies koputtaa] Siinä olisi saman tien väylä seuraavaan etappiin ja [Puhemies koputtaa] tukeen ja parempaan hyvinvointiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-10T10:53:35,2019-10-10T10:54:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_48,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun liittyy aivan oleellisesti myös eläinten hyvinvointi. Ylivoimaisesti suurin osa, 90 prosenttia, suomalaisista haluaisi, että eläinten asema olisi nykyistä parempi. Ja hallitusohjelmassa eläinten hyvinvointi tosiaan nostettiin nyt ihan omaksi kokonaisuudeksi ja tämän hallituksen tavoitteeksi. Minä haluaisin kysyä ministeri Lepältä siitä, miten ja millä keinoin hallitus nyt ensi vuoden aikana edistää eläinten hyvinvointia. Sitten tämä kestävä ruokajärjestelmä. Se tosiaan on nyt noussut ilmastopolitiikassa yhä merkittävämpään rooliin, viimeksi elokuussa IPCC peräänkuulutti sitä, että ruokajärjestelmän on yksinkertaisesti muututtava. Yhtenä keskeisenä keinona tähän on nimenomaan kasvisruuan lisääminen. Edustaja Östmanille ja Kärnälle toteaisin, että tähän lopputulokseen ovat tulleet myös valtioneuvoston omat selvitykset. Ja tähänhän me olemme myös hallitusohjelmassa sitoutuneet. Eli me olemme sitoutuneet tekemään tämän ilmastoruokaohjelman. Me olemme sitoutuneet lisäämään kasvisruokaa julkisissa hankinnoissa. [Puhemies koputtaa] Kysyisin ministeriltä: miten nämä [Puhemies koputtaa] tavoitteet nyt edistyvät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-10-10T10:54:42,2019-10-10T10:55:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_49,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Lepälle esittelystä ja kysymyksiin vastaamisesta. Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla, ja nämä tulevaisuuden haasteet ovat hyvin moninaiset. Toimialallanne on osia, joihin me suomalaiset voimme vaikuttaa, ja toisia, joihin emme. Yksi tietenkin, mihin me emme voi vaikuttaa, on tämä globaali markkinatalous. Mutta sitten kestävä kehitys, ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset, teknologinen kehitys, näihin voimme vaikuttaa. Kysymys teille, ministeri: Cleantech-asiat, maanmittausasiat, nämä ovat sellaisia juttuja, missä suomalaiset ovat todella hyviä. Miten me voimme olla kokoamme suurempia maailmalla siten, että kehitysavun kautta voisimme Afrikassa varmistaa ruokavarmuutta niin, että siirtolaisten ei tarvitsisi lähteä ilmastonmuutoksen myötä kotoaan pois? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-10T10:55:53,2019-10-10T10:56:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_50,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt annetaan ministerille vastaus, 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_51,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Aloitetaan vähän sekalaisessa järjestyksessä, mutta yritetään kahlata lävitse. Eli tuo byrokratia-asia, palaan siihen vielä vähän tarkemmin, sitä täällä kysyttiin. Se on kaiken lähtökohta, että hallinto on sujuvaa, hallinnollinen taakka on mahdollisimman pieni, erityisesti kaikille viljelijöille ja yrittäjille ja totta kai meille kaikille kansalaisille. Ja se meidän mottomme on, että valvojasta valmentajaksi — valvojasta valmentajaksi. Ja tämä periaate menee läpi kaiken sen toiminnan, jota me teemme, ja se on meillä koko ajan myöskin agendalla. Yksi asia, mikä tähän auttaa, on se, että meillä digitaalisuus lisääntyy, ja sitä kautta valvonnasta tulee myöskin entistä sujuvampaa ja helpompaa. Sitä me haluamme vahvasti myöskin edistää. Luontomatkailusta kysyttiin. Äsken jäi siihen vastaamatta. Muistamme kaikki, että reilu kuukausi sitten Suomi valittiin maailman parhaaksi luontomatkailumaaksi. Valitettavan vähän näin tästä otsikoita missään. Pidetään nyt yhdessä huoli siitä, että tästä myöskin kerrotaan ja viestitetään ympäri maailmaa ja meille suomalaisille. Suomi on maailman paras luontomatkailumaa. Se kertoo muuten jotakin meidän toiminnastamme, meidän luonnostamme ja siitä mahdollisuudesta, joka tähän sisältyy, ja myöskin siitä, että siihen halutaan panostaa reittien osalta, toimintaedellytysten osalta, mutta on selvää, että me tarvitsemme vieläkin enemmän, vivuttamalla lisää varoja siihen, että me pystymme kaikkia niitä rakenteita ylläpitämään ja pitämään hyvässä kunnossa ne, mitä meillä on. Ruokaviennin osalta meillä tavoite on ja sen pitää olla ensin Ruotsin taso ja sitten se vihoviimeinen tavoite on Tanskan taso. Kun verrataan Suomea, Ruotsia ja Tanskaa ruokaviennin osalta, niin me olemme auttamattomasti jäljessä muita Pohjoismaita. Tässä on meillä kirittävää, koska meidän tuotantomme kestää minkä tahansa vertailun, myöskin näiden maiden kanssa. Se on ihan selvä asia. Kun puhutaan ruuasta — ja täälläkin tuli esille se — että hintaintensiteetti on se kaikkein tärkein asia. Muistutan siitä, että halvan ruuan maksaa aina joku. Sen maksaa aina joku. Mikä se joku on? Se on viljelijä, se on eläinten hyvinvointi, se on ympäristö, se on ilmasto. Sen se maksaa, nämä maksavat halvan ruuan. Eli ruualla on sekä arvo että hinta, ja tämä asia pitää meidän saada paremmin kohdalleen ehdottomasti. Ja siinä tämä suomalainen toimintatapa — vastuullinen, kestävä toimintatapa — on erittäin, erittäin hyvä. No sitten petopolitiikka. Me olemme tehneet voimakkaasti töitä kaksi ja puoli vuotta tuolla Euroopassa, jotta me saamme joustavuutta meidän petopolitiikkaamme koko Euroopassa ja sitä kautta myöskin Suomessa. Se työ jatkuu edelleenkin, ja me olemme tällä hetkellä, varmaan tässä ihan lähihetkinä, saamassa tietoon EU:n tuomioistuimen päätöksen meidän kannanhoidollisesta metsästyksestämme. Sen myötä me sitten teemme johtopäätöksiä, miten me toimimme tämän asian osalta. Tällä hetkellä tuo kannanhoidollinen metsästys suden osalta ei ole mahdollista, koska me olemme siellä tuomioistuimessa, Suomi on siellä. Mutta meillä on ne kaksi linjaa, poliisilinja elikkä se, että eläin poistetaan — häirikköeläin, vahinkoa ja vaaraa aiheuttava eläin, poistetaan — ja toinen linja on se, että me saamme vahinkoperusteisia lupia, jotka riistahallinto myöntää. Me toivomme toki, että me saamme joustavuutta lisää. Sen eteen me teemme töitä ja olemme tehneet vahvasti töitä, samoin kuin kaikkien muidenkin maatalouteen, maaseutuun, metsäpolitiikkaan liittyvien asioiden eteen tuolla Euroopan unionissa. Me emme suinkaan nyt puheenjohtajamaana ole aloittaneet Suomen edunvalvontaa, vaan me olemme tehneet sitä vahvasti ennen tätä. Se on se meidän velvollisuutemme, ja niin me olemme myöskin toimineet. Ja sen voin aivan varmasti sanoa, että sitä on tehty ja sitä on tehty paljon, jotta nämä pohjoiset olosuhteemme, meidän olosuhteemme täällä, mahdollistavat järkevän, kannattavan kilpailukykyisen toiminnan. Ja vielä yksi yksityiskohta tästä CAP 2027:stä: Ei voi olla niin, että valtaa siirtyy enemmän komissiolle — ei voi olla niin. Ja komissio itse ehdottaa myöskin tuossa omassa tiedonannossaan, että jäsenmaat saisivat nykyistä enemmän liikkumatilaa uudessa CAPissa. Tämä on meille hyvä asia, ja tästä me pidämme myöskin kiinni puheenjohtajamaana, se on ihan selvä. Eläinten hyvinvointilaki, aikataulu. Ensi vuoden aikana pitää päästä siinä eteenpäin pitkälle. Minä en vielä osaa sanoa tarkkaa päivämäärää sille asialle, mutta ensi vuoden aikana meidän pitää olla todella pitkällä sen asian kanssa, ja me haluamme sen eteenpäin viedä. Ja viimeinen havainto, arvoisa puhemies — harvaan asutun verkoston ehdotuksista. Ne ovat erittäin hyviä, ja ne loputkin 30 prosenttia, kyllä niitä tarkastellaan erittäin myönteisellä tavalla. Se oli erittäin hyvä paperi, minkä parlamentaarisesti olette saaneet aikaan, kiitos myöskin siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-10-10T10:57:01,2019-10-10T11:02:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_52,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitokset maa- ja metsätalousministeri Lepälle. Vaihdetaan sektoria sinne opetus- ja kulttuuripuolelle. — Ministeri Andersson, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_53,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Riippumatta siitä, käsitelläänkö eriarvoisuuden vähentämistä, työllisyyden edistämistä vai tarvetta lisätä ymmärrystä ja vuorovaikutusta yhteiskunnassa, keskustelu palautuu aina koulutukseen ja sen valtavan suureen merkitykseen. Nyt tehtävät panostukset koulutukseen tekevät hyvinvointivaltiostamme vahvemman ja valmistavat sitä tulevien vuosikymmenien haasteisiin. Koulutus on myös täsmävastaus niihin haasteisiin, joita Suomi tällä hetkellä kohtaa. Teknologinen kehitys nostaa osaamisvaatimuksia alalla kuin alalla ja tehtävässä kuin tehtävässä. Samalla osaamisvajeesta tulee yhä vahvemmin työttömyydelle altistava tekijä. Yritykset kärsivät tällä hetkellä osaajapulasta ja vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa ennätykselliseen määrään avoimia työpaikkoja. Samaan aikaan Suomen koulutustason nousu on kuitenkin pysähtynyt niin, että 70-luvun loppupuolella syntyneiden arvioidaan jäävän maamme koulutetuimmaksi sukupolveksi. Yhtä lailla huolestuttavaa on koulutuksen eriarvoisuuden kasvu. Eriarvoisuus näkyy alueellisten, sukupuolten välisten sekä oppilaan kotitaustasta johtuvien oppimiserojen kasvuna. Rinteen hallitus on asettanut sivistys- ja koulutuspolitiikan tavoitteeksi, että koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla koulutusasteilla, että oppimiserot kaventuvat ja että koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Vuoden 2020 talousarvioesitys tuo vihdoin kaivatun suunnanmuutoksen koulutuspolitiikkaan. Liian pitkään jatkuneiden koulutusleikkausten jälkeen tilanne näyttää nyt valoisammalta kuin pitkään aikaan. Jokaisen lapsen tasa-arvoinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautetaan koko maahan. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei ole enää riippuvainen siitä, missä hän asuu tai ovatko hänen vanhempansa töissä vai työttöminä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 elokuussa, ja muutoksen mahdollistamiseksi kuntien valtionosuutta lisätään 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja siitä eteenpäin 17 miljoonalla eurolla vuosittain. Myös varhaiskasvatuksen lapsiryhmien kokoja pienennetään lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi. Jatkossa yhtä kasvattajaa kohden voi olla yli kolmevuotiaita lapsia enintään seitsemän nykyisen kahdeksan sijaan. Myös tämä muutos kasvattaa kuntien valtionosuutta. Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 125 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. Ohjelmassa kehitetään muun muassa kolmiportaisen tuen mallia, pilotoidaan kaksivuotista esiopetusta ja laajennetaan viisivuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020—2022. Tämän ohjelman tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, tukea opettajuutta ja vahvistaa perusopetuksen laatua. Hanke pyrkii puuttumaan oppimistulosten eriytymiseen, vahvistamaan oppimisen tukea ja koulutuksen laatua sekä tukemaan joustavia ja yksilöllisiä siirtymiä varhaisina vuosina. Myös toiselle asteelle tehdään tärkeitä panostuksia koulutuksen laadun ja tasa-arvon edistämiseksi. Esitämme ammatilliseen koulutukseen opetuksen ja ohjauksen resurssien lisäämistä 80 miljoonalla eurolla. Tämä lisämääräraha voidaan käyttää uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä tarvittavan opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen. Näillä panostuksilla haluamme turvata opiskelijoiden oikeuden riittävään lähiopetukseen, samalla kun luodaan kokonaisten opiskelupäivien ja ‑viikkojen malli yhteistyössä koulutuksenjärjestäjien kanssa. Lukiokoulutuksen yksikköhintaa vahvistetaan vuodesta 2020 lukien 18 miljoonalla eurolla, josta valtionosuutta on 7,5 miljoonaa euroa ja kuntien rahoitusosuutta 10,5 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Nopeasti muuttuvassa maailmassa Suomen vahvin kilpailuvaltti on korkea osaamistaso [Puhemies koputtaa] ja koulu, joka antaa kaikille mahdollisuuden oppia elämässä tarvittavat taidot. Sen eteen tämä hallitus on sitoutunut tekemään väsymättä töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-10T11:02:52,2019-10-10T11:08:25,Hyväksytty,1.1 2019_48_54,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Kosonen, myös 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_55,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2020 talousarvioehdotukseen sisältyy useita korkeakoulutukseen ja tieteeseen, kulttuuriin ja taiteeseen, urheiluun, liikuntaan, nuorisotyöhön sekä opintotukeen liittyviä lisäyksiä. Näillä toimilla nostetaan suomalaisten osaamista sekä tuodaan korkeakoulujen toimintaan vakautta ja kehittämisrauhaa. Taiteen ja kulttuurin rahoituksella tuetaan luovaa työtä ja tuotantoa sekä niiden tasa-arvoista saavutettavuutta. Liikuntaan ja nuoriin suunnatulla rahoituksella edistetään liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia ja terveyttä — liikuntaa kaikille. Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen rahoitus nousee vuonna 2020 yhteensä 144 miljoonaa euroa. Nousu aiheutuu indeksikorotuksista sekä perusrahoituksen kasvusta, josta yliopistojen osuus on 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa. Tämän rahoitustason nosto on pysyvä. [Jukka Gustafsson: Vihdoinkin!] Korkeakoulutuksen sisältöjä ja digitaalista palveluympäristöä kehitetään yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Avoimia oppimisympäristöjä, joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja osaaminen kasvaa. Lisäksi korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä. Tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa tuetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja infraan. Suomi varautuu isännöimään ja rahoittamaan yhtä eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokonetta. Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään. Esimerkiksi aineistojen digitointiin osoitetaan vuosittain 1,5 miljoonaa euroa, Kansallisarkiston toimintamenoja nostetaan myös 1,5 miljoonalla eurolla tasokorotuksena. Opintotukeen tulee 31 miljoonan euron korotus. Vuoden 2020 alusta opintorahan huoltajakorotus korottuu 25 eurolla, ja opintorahan määrät sidotaan kansaneläkeindeksiin elokuusta 2020. Taiteen ja kulttuurin määrärahataso kasvaa 32 miljoonalla eurolla, josta 54 prosenttia katetaan rahapelitoiminnan voittovaroista. Viime kaudella tehtiin hyvää työtä muun muassa esittävän taiteen vapaan kentän rahoituksen uudistamisen suhteen, ja tämä työ tehdään tällä kaudella valmiiksi. Myös uusi museoiden rahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön. Vuonna 2020 museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin varatut määrärahat kasvavat 10,2 miljoonalla eurolla. Taiteen perusopetukseen tulee lisää yhteensä 4 miljoonaa euroa, kun otetaan indeksikorotus huomioon, ja täten suomalaiset lapset ja nuoret pääsevät musiikin, sirkuksen, tanssin, sanataiteen, arkkitehtuurin, mediataiteen, teatterin ja kuvataiteen aloille paremmin harrastamaan ammattilaisten johdolla. Taiteilija-apurahoja nostetaan 1,4 miljoonalla eurolla vuonna 2020 tässä ehdotuksessa. Viimeinkin saadaan Kansallisteatteri korjattua. Kehyskaudella on varauduttu 50 miljoonan euron rahoitukseen. Ja yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy vuoden 2019 tasolla. Sitä ei täällä eduskunnassa teidän tarvitse korjata, se on jo hallituksessa tuonne 11 miljoonaan euroon nyt nostettu. Liikuntapoliittisen selonteon toimenpiteet ovat käynnistymässä. Niihin on tuntuvia satsauksia tulossa. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että liikunta on kokonaisuus, josta löytyy määrärahoja muun muassa tuossa Jari Lepänkin esittelemällä alalla, eli kansallispuistojen reitistöihin laitetaan lisää panoksia. Käydään näitä loppuasioita sitten tuossa keskusteluosuudessa läpi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-10-10T11:08:31,2019-10-10T11:13:40,Hyväksytty,1.1 2019_48_56,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt niille edustajille, jotka haluavat näiden sektoreiden asioihin esittää näitä lisäkysymyksiä: nousette seisomaan ja painatte V-painiketta. — Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_57,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitoksia, puhemies! Kiitoksia ministereille. Tässä budjetissahan on tosi paljon hyvää asiaa täällä koulutussektorilla, ja palaan tuohon tutkimukseen sitten vähän myöhemmin. Mutta näin pitkällä opettajakokemuksella ja aika paljon tätä asiaa tutkineenakin: kun aina puhutaan siitä, ja myös hallitusohjelma satsaa siihen, että tutkittuun tietoon pitäisi luottaa, niin nyt kun taloustieteilijöiltä tai muilta asiantuntijoilta on kysytty, mihin pitäisi satsata, he sanovat, että pitäisi satsata varhaisiin vuosiin. Meillä on ongelmia nivelvaiheissa. 10 prosentilla on suuria ongelmia opintojen eri vaiheissa — 6 000 nuorta päättää peruskoulun ilman luku-, kirjoitus- tai laskutaitoa. Ja mitä tapahtuu toisella asteella? Siellä 10 prosenttia on myöskin se keskeyttämisprosentti. Meillä on paljon etäopetusta, opettajilla ei ole resursseja olla käytännön ohjauksessa, taidot hiipuvat — ja nyt satsataan [Puhemies koputtaa] oppivelvollisuuden pidentämiseen, miksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-10T11:13:54,2019-10-10T11:15:03,Hyväksytty,1.1 2019_48_58,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeisen 30 vuoden aikana Suomesta on kadonnut yli puoli miljoonaa sellaista työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Samaan aikaan pelkän peruskoulun varaan jää peräti 16 prosenttia ikäluokasta. Vain alle puolet, 41,6 prosenttia, pelkän peruskoulun varassa olevista on töissä. Täällä talousarviokeskustelussa on peräänkuulutettu suuria rakenteellisia uudistuksia, ja niitä on nyt tulossa. Yksi niistä on, että kun muuttuvassa maailmassa 9-vuotinen peruskoulu ei enää riitä, niin hallitus on nyt pidentämässä oppivelvollisuutta, jotta voidaan taata jokaiselle riittävä koulutus ja parantaa ihmisten mahdollisuuksia saada työpaikka. Jos muistetaan aikaa, kun suomalainen menestystarina peruskoulu luotiin, niin silloin oikeisto vastusti peruskoulua suurin piirtein samoin argumentein kuin nyt oppivelvollisuuden pidentämistä, vaikka on nimenomaan siitä kysymys, että koko kansakunta saa riittävän koulutuksen. Arvoisa ministeri Andersson, milloin tuotte esityksen oppivelvollisuuden pidentämisestä tänne eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-10-10T11:15:03,2019-10-10T11:16:08,Hyväksytty,1.1 2019_48_59,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Koulutukseen tuleva lisärahoitus on todella tärkeää ja juuri sitä ennalta ehkäisevää työtä. Kiitos siitä. Ammattikorkeakouluihin on tulossa 20 miljoonaa lisäpanostusta. Kumminkin tutkintomäärät ovat nousussa, ja tämä johtaa siihen, että panostustenkin jälkeen yhteen koulutukseen käytettävät varat jatkavat laskuaan. Varhaiskasvatuksen kertapanostukset ovat jäämässä hallitusohjelman lukuja reilusti pienemmiksi. Eikö varhaiskasvatukseen panostaminen enää kiinnosta? Mitä tehdään opettajien jaksamiselle? Ja kuten, ministeri Andersson, olette itse todennut, sinne koulun seinien sisälle pitäisi myöskin rakentaa semmoista moniammatillista yhteistyötä, joka vastaa erityisesti sitten niiden haastavien oppilaiden tarpeisiin: ihmisiä, joilla on heille aikaa. Näitä petettyjä lupauksia ei mielellään haluaisi enää kuulla — kuten tämä, että lähes kaikki hallituspuolueet lupasivat ennen vaaleja yli 18-vuotiaiden itsenäisesti asuvien ei-huoltajien [Puhemies koputtaa] opintorahaan lähes 100 euron korotuksen. Totuus tässä on 2 euroa 46 senttiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-10-10T11:16:09,2019-10-10T11:17:21,Tarkistettu,1.1 2019_48_60,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa tähän ajankohtaiseen keskusteluun, että olen erittäin ilahtunut siitä, että koulutus- ja sivistysasiat kiinnostavat laajasti. Toinen asia, jonka haluan sanoa, on, että nähdäkseni suomalainen peruskoulu ja suomalainen koulutusjärjestelmä ovat edelleen maailman huippuluokkaa, ja on upea asia, että siihen on investoitu tässä hallitusohjelmassa näin selkeästi ihan vauvasta vaariin. Mitä tulee tähän varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan, niin nähdäkseni se on juuri oikea tapa, että lähdemme täältä varhaisesta vaiheesta lisäämään tukea. Tässä on noussut useita huolia esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tuen tarpeesta, ja allekirjoitan ne täysin. Kysyisinkin ministeri Anderssonilta, millä tavalla tämä kolmiportaisen tuen kehittäminen ja ylipäätään laadun ja tasa-arvon parantaminen varhaiskasvatuksessa nivoutuvat tähän tehtyyn lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman työhön. [Puhemies koputtaa] Nähdäkseni on erittäin tärkeää, että nimenomaan monialaisesti kehitämme lasten ja perheiden asioita. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-10T11:17:21,2019-10-10T11:18:36,Hyväksytty,1.1 2019_48_61,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille hyvistä esittelyistä. Minä itse ajattelen, että se tärkein arvo tässä maassa on se, että oikeus yhdenvertaiseen, hyvään lapsuuteen ja tasa-arvoiseen koulutukseen kuuluu täällä joka ikiselle lapselle. Ja ensi syksystä alkaen jokainen lapsi tässä maassa saa jälleen sen tasa-arvoisen oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen eikä lapsia enää jaeta heidän vanhempiensa perusteella niihin, jotka jätetään ulkopuolelle, ja niihin, jotka saavat olla mukana. Samaan aikaan ryhmäkokoja pienennetään ja laatua parannetaan. Tämä on teko lasten luokkayhteiskuntaa vastaan. Viime hallituksen huonot päätökset perutaan, ja sen lisäksi laatua lähdetään parantamaan, koska, juuri niin kuin täällä on sanottu, ne oppimispolun ensimmäiset askeleet, ne ovat ne kaikista tärkeimmät askeleet. Varhaiskasvatuksessa kyllä joka ikinen euro tulee kipeään tarpeeseen. Tämä budjetti, jos joku, on kyllä tasa-arvoisen koulutuksen ja tasa-arvoisen lapsuuden budjetti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-10-10T11:18:36,2019-10-10T11:19:39,Hyväksytty,1.1 2019_48_62,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan niin, että koulutuspolitiikassa suunta kääntyy radikaalisti, ja se on hieno asia. Niin kuin ministeri Andersson nosti puheenvuorossaan  esille,  iso  huoli  liittyy oppi-miserojen kasvamiseen, erityisesti lasten taustan, yhteiskuntaluokan, mukaan. Sen lisäksi osaamistaso ja koulutustaso laskevat. Me olemme paljon puhuneet varhaiskasvatuksen matalasta osallistumisasteesta, ja olisinkin kysynyt ministeri Anderssonilta, mitkä ovat ne keinot, joilla tätä lähdetään nyt parantamaan, ja mikä on se taso, johon konkreettisesti pyritään, ja mitkä ovat ne pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, joita ajatellaan tällä muutoksella olevan. Viime kaudella leikattiin koulutuksesta 940 miljoonaa, ja kuulisinkin mielelläni molemmilta ministereiltä, että miten te arvioitte, miten nämä leikkaukset ovat vaikuttaneet koko laajaan koulutuskenttään. [Puhemies koputtaa] Me tiedämme, että luottamuspula esimerkiksi tiedeyhteisön kentällä on suuri tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-10-10T11:19:43,2019-10-10T11:20:51,Hyväksytty,1.1 2019_48_63,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallitus on saanut ruusutarhallisen kehuja koulutukseen panostamisesta. Minulla soikin nyt korvassa Vera Teleniuksen hieno laulu ”miljoona, miljoona, miljoona ruusua”. Tämä on totta, nimittäin nyt suunta kääntyy, hallituspuolueet pitivät lupauksensa palauttaa koulutukseen kunnianpalautus. Menisi koko lyhyt puheenvuoro, jos lukisin kaikkien kiittävien tahojen kannanotot. Kaksi esimerkkiä: ”Ammattikorkeakoulut ovat tyytyväisiä hallituksen esitykseen”, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen. ”Hallitus ansaitsee OAJ:n Heljä Misukan mielestä kiitokset siitä, että se halusi panostaa osaamiseen, vaikka talousnäkymät eivät ole parhaat mahdolliset.” Sivistysvaliokunta oli aamupäivällä puolitoista tuntia OAJ:n vieraana, ja siellä nousi erityisesti tämän ammatillisen koulutuksen [Puhemies koputtaa] tilanne. Lapsilla ja nuorilla ei saa kokeilla. Mitä nyt hallitus tekee erinomaisen hallitusohjelman toteuttamisessa, [Puhemies koputtaa] jotta tämä ammatillinen reformi saadaan sille laadulliselle tasolle, mitä me kaikki uskoakseni haluamme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-10-10T11:20:54,2019-10-10T11:22:17,Hyväksytty,1.1 2019_48_64,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikilla tasoilla suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on panostettava oppilaiden ja opettajien työskentely-ympäristön terveellisyyteen, henkilökunnan jaksamiseen, ryhmäkokojen kohtuullisuuteen, kuljetusmatkojen inhimillisyyteen ja kiusaamisen kitkemiseen. Arvoisa puhemies! Kiusaamisesta koituu tutkitusti vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Kiusaaminen voi tehdä lapselle koulunkäynnistä todellista helvettiä. Se ajaa jopa lapsia ja nuoria itsemurhiin. Valtion on hyödynnettävä kaikki mahdolliset keinot kiusaamisen kitkemiseksi. Kysyisinkin: mitä opetusministeri Andersson aikoo tehdä kiusaamisen kitkemiseksi? Ja kysyisin vielä: pitääkö teidän mielestänne, ministeri Andersson, kiusaajan vaihtaa koulua? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-10-10T11:22:17,2019-10-10T11:23:21,Hyväksytty,1.1 2019_48_65,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt vaikuttaa siltä, että näiden hallituksen koulutusruusujen seassa on kovasti piikkejä. Lisäopettajien palkkaaminen ammatilliseen koulutukseen on hyvä ja erittäin kannatettava asia, mutta opettajien palkkaaminen vain väliaikaisesti on hallitukselta suorastaan sumutusta. [Välihuutoja] Millaiseen työnantajapolitiikkaan te oikein kannustatte? Hallitus tekee kertaluonteisia lisäyksiä, jotka on tarkoitus rahoittaa valtion omaisuutta myymällä. Opettajien palkat pitäisi kuitenkin pystyä maksamaan senkin jälkeen kun myynnistä saadut tulot on käytetty. Tästä syystä ennen pysyviä menolisäyksiä pitää aina varmistaa pysyvät tulot. Tämän vuoksi on huolestuttavaa, että hallitukselta ei löydy työllisyystoimia, jotka takaisivat sen, että meillä on vielä seuraavillakin vuosikymmenillä laadukasta koulutusta [Puhemies koputtaa] ja varaa meidän opettajiemme palkkoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-10T11:23:25,2019-10-10T11:24:32,Hyväksytty,1.1 2019_48_66,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä hämmästelen joidenkin oppositioedustajien puheita tästä sivistysbudjetista, joka on oikeastaan kaikkien aikojen sivistysbudjetti. Olen itse tehnyt noin 20 vuoden ajan töitä juuri tuolla ruohonjuuritason etulinjassa ja voin vakuuttaa teille, että ruohonjuuritaso kiittää tästä budjetista. Se on hyvinvointivaltion tason nostoa kirkkaasti ja konkreettisesti. Ensinnäkin kiittäisin ministeri Kososta siitä, että tässä on poikkeuksellisen voimakkaat kohotukset suomalaisen korkeakoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen puolesta, siis määrärahakohennukset ovat lähes 130 miljoonaa euroa. Miten varmistetaan tällainen alueellinen oikeudenmukaisuus ja määrärahojen vaikutus opetuksen tason [Puhemies koputtaa] nostamisessa ja toisaalta myöskin osaajapulan taklaamisessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-10T11:24:32,2019-10-10T11:25:44,Hyväksytty,1.1 2019_48_67,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Kahden vaalikauden mittaisten koulutusleikkausten aika on nyt ohi, suunta on kääntynyt. Hallitus ensi töikseen palauttaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden jokaiselle lapselle ja pienentää ryhmäkokoja. Tutkimusten mukaan nimenomaan laadukas varhaiskasvatus on erinomainen sijoitus, koska se kaventaa oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa sekä ehkäisee syrjäytymistä. Yhtäkään lasta ei saa syrjäyttää. Tämän vahvistamiseksi hallitus on sitoutunut kolmiportaiseen tukeen, jotta jokainen lapsi saa tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista tukea jo varhaiskasvatuksessa. Lapsemme ansaitsevat parasta, ja meidän aikuisten tehtävänä on tarjota heille parhaimmat mahdolliset rakennuspalikat elämänpituiselle matkalle. [Puhemies koputtaa] Iloitsen siitä, että tämä hallitus tekee aidosti lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-10-10T11:25:44,2019-10-10T11:26:55,Hyväksytty,1.1 2019_48_68,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa peruskoulu on maailmanlaajuisesti ollut menestystarina: jokaiselle lapselle on tarjottu mahdollisuus opiskeluun. Toivoisi peruskoulun olevan maailman paras peruskoulu myös jatkossa, mutta siihen liittyy suuria huolia, ja tässä haluaisin nostaa meidän lastemme luku-, lasku- ja kirjoitustaidon. Luku-, lasku- ja kirjoitustaito oli huolena jo viime kaudella. Meillä tulee suuri määrä lapsia ja nuoria, peruskoulun päättäviä, jotka eivät osaa kunnolla lukea, laskea tai kirjoittaa, ja itse näkisin, että jos meidän lapsemme pääsevät peruskoulun alaluokkien läpi ilman kunnollisia perustaitoja, niin se on karhunpalvelus. Nyt kysyisinkin: millä tavalla te ministeriössä aiotte toimia niin, että jatkossa meiltä peruskoulusta ei tulisi ulos yhtään lasta, jolla ei ole hyvät tai vähintäänkin kohtalaisen hyvät luku-, lasku- ja kirjoitustaidot?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-10T11:26:55,2019-10-10T11:28:02,Hyväksytty,1.1 2019_48_69,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyisin opetusministeriltä nyt kun tätä toisen asteen reformia ruvetaan konkreettisesti tekemään — kun sitä viime kaudella aloitettiin sillä, että leikattiin ja vietiin mahdollisuudet järkevälle valmistelulle: kuinka me voimme turvata erilaisten oppijoiden ammatillisesta koulutuksesta valmistumisen? Voin itse lukihäiriöisenä sanoa, että polku olisi tällä hetkellä todella kivinen. Kun ammattikoulun aikanaan keskeytin, ei ollut niin paljon lukuhaluja mutta työhaluja oli. Tällä hetkellä nuorilla ei ole polkuja ammattiin. Millä lailla tässä kohdassa toimivat ne nuoret, pojat ja tytöt, jotka haluavat tehdä töitä mutta joille tulee esteeksi toisen asteen koulutuksen todistuksen tai lukiotodistuksen puuttuminen? Monessa tapauksessa oppisopimuspolkukaan ei aukea, koska työnantajat edellyttävät kuitenkin tutkintopohjaa. On se hätähuuto, että me emme halua [Puhemies koputtaa] syrjäyttää nuoria. Kuinka tämä estetään, [Puhemies koputtaa] jotta heillä on mahdollisuus siirtyä työelämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-10T11:28:02,2019-10-10T11:29:15,Tarkistettu,1.1 2019_48_70,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jokaisella lapsella tulee olla oikeus oppia. Valitettavasti nyt tilanne ei ole näin, ei ole varhaiskasvatuksessa, ei ole myöskään perusopetuksessa eikä toisellakaan asteella. Erityisopetuksen tarve on kasvanut kaikkialla Suomessa. Erityisopettajista on huutava pula. Me olemme varmaan kaikki kuulleet siitä ja saaneet palautetta siitä. Kyse ei ole pelkästään yksittäisestä lapsesta tai nuoresta, joka tarvitsee erityistä tukea, vaan kyse on koko oppimisryhmästä ja -ympäristöstä, missä kaikki lapset voisivat oppia, ja sen takia erityisopettajien merkitys yksilöllisen opetuksen tarpeessa mutta myös sen koko ryhmän oppimisessa on äärettömän tärkeä. Nyt kysyisin ministeriltä: mitä hallitus tulee tekemään, jotta meidän erityisopettajiemme saatavuus tulisi paranemaan sekä varhaiskasvatuksessa että myös perusopetuksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-10T11:29:19,2019-10-10T11:30:11,Hyväksytty,1.1 2019_48_71,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Andersson! Lukuisat opetusalan ammattilaiset kritisoivat tätä oppivelvollisuusiän nostoa 18 vuoteen ja sanovat, että paukkuja pitäisi sen sijaan satsata perusopetukseen. Sen olen kuullut myöskin monen edustajan suusta täällä, että se ongelma on siellä, ei suinkaan siellä toisen asteen opetuksessa. Nyt kun kuitenkin sitä ollaan viemässä lakiin, niin oletteko te huomioineet sen, että se yksilöllisen tuen tarve siellä toisen asteen opetuksessa tulee kasvamaan aivan valtavasti, koska sieltä perusopetuksesta tulee oppilaita, joiden perustaidot eivät riitä siihen toisen asteen koulutukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-10T11:30:15,2019-10-10T11:31:02,Hyväksytty,1.1 2019_48_72,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kiitokset, koska niitä on ehdottomasti annettava. On hienoa, että koulutukseen panostetaan ja esimerkiksi varhaiskasvatukseenkin tulee nyt panostuksia. Haluaisin kuitenkin kysyä myös tästä, kun nyt tutkimusten mukaankin on vaikuttavaa panostaa juuri sinne varhaisiin vuosiin ja meillä muihin Pohjoismaihin verrattuna osallistumisaste varhaiskasvatuksessa edelleen on alhaisimmalla tasolla: onko teillä jossain tässä budjetissa nyt jatkoa osallistumisasteen nostolle eli esimerkiksi kaksivuotisen esiopetuksen pilotteihin, 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun jatkolle, maksujen alennukselle ylipäätään? Toinen asia, josta haluaisin kysyä: Viime hallituskaudella todella alkuvaiheessa leikattiin toki paljon rahaa — myös palautettiin koulutukseen — mutta yksi asia, josta huolehdittiin koko ajan, oli se, että julkiset panostukset, suorat panostukset tutkimustoimintaan pysyivät jatkuvasti kasvavalla uralla. Nyt Suomen Akatemian myöntövaltuuksista ollaan leikkaamassa 31 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Miksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-10T11:31:05,2019-10-10T11:32:11,Hyväksytty,1.1 2019_48_73,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän hallitusta koulutukseen panostamisesta. Sivistys on yhteiskuntamme vahva perustus. Oppivelvollisuusikä on nyt nousemassa, ja oppivelvollisuuden sisään rakennetaan erilaisia opintoja, tukimuotoja, jotka voidaan sitten sisällyttää toisen asteen tutkintoihin. Nuorista halutaan ottaa koppi. Nuorilla on kolme polkua perusopetuksen jälkeen: ammatillinen koulutus, lukio ja kolmas polku eli kansanopistot, kymppiluokat, työpajat, kuntoutus ja valmentava koulutus. Oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset korvataan koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti. On hienoa, että nuorille on tarjolla useita polkuja, koska emme ole samasta puusta, olemme oppijoina erilaisia. Nuorten joukossa on myös kädentaitajia, joiden on vaikea istua koulunpenkillä. Heille sopii hyvin oppisopimuskoulutus. Kysyn ministeri Anderssonilta: [Puhemies koputtaa] miten oppisopimuskoulutus sovitetaan osaksi tätä kolmatta polkua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-10T11:32:15,2019-10-10T11:33:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_74,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus lisää liikunnan rahoitusta, hyvä niin, mutta on harmaita pilviä tietysti siinä päällä, koska näyttää siltä, että Veikkaus tulouttaa vastaisuudessa — ainakin lähitulevaisuudessa — entistä vähemmän tuloja, jotka vaikuttavat suoraan myös liikunnan ja urheilun rahoitukseen. Erityisesti se saattaa näkyä liikuntapaikkarakentamisessa tai kansalaisjärjestöjen tukemisessa ja näin edespäin. Olisiko liikunnan ja muiden Veikkauksen rahoituksen varassa olevien edunsaajien resurssit jatkossa turvattava vahvemmin valtion budjetista kuin Veikkaukselta? Vai onko esimerkiksi arpajaislain kiirehtimisellä ja sen lain myötä uusilla mahdollisuuksilla positiivisempi vaikutus näihin resursseihin, mitä näillä edunsaajilla on tulevaisuudessa? Näkemystä tähän. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-10-10T11:33:32,2019-10-10T11:34:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_75,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsin palauttaminen lukion kirjoituksiin pakolliseksi on semmoinen asia, joka herättää hyvin monenlaisia tunteita poikien keskuudessa, ja tiedetään, että pojilla on huomattavia ongelmia tässä. Lisäksi suomenkielisten keskuudessa voidaan katsoa, että ruotsin kielen opiskeleminen ei ole sillä lailla tasa-arvoista, että suomenkieliset asuvat pääosin kunnissa, joissa ei ruotsia puhuta lainkaan, ja taas heidän, jotka puhuvat ruotsia pääsääntöisesti, kunnissaan tai lähiseudulla on valtavan paljon suomenkielisiä, joten heidän on huomattavasti helpompi opiskella tätä kieltä. Arvoisa opetusministeri, palaako [Puhemies koputtaa] ruotsi pakolliseksi kirjoituksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-10T11:34:26,2019-10-10T11:35:32,Hyväksytty,1.1 2019_48_76,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan antaa kiitosta siitä, että koulutukseen voidaan nyt jälleen hieman panostaa. Se on tärkeää, sillä kyllä siellä varhaisissa vuosissa, peruskoulussa, toisella asteella luodaan ne edellytykset, joilla sitten menestytään tulevaisuudessa myös työelämässä. Peruskoulun erityisopetuksessa aika usein törmätään siihen, että resurssit eivät ole sellaisia, että esimerkiksi kolmiportaiseen tukeen riittäisi opettajilla aikaa; hallinnolliset paperit vievät liian paljon tästä panoksesta. Toivoisin, että ministeri voisi hivenen avata ajatuksiaan tästä, miten voisimme esimerkiksi opettajamitoituksella tai muulla vahvistaa myös peruskoulua. Pidän hyvänä myös sitä, että liikunnan rahoitus on päätetty turvata jatkossakin, vaikka veikkausvoittovarat vähenisivät. Mutta kysyn, arvoisa puhemies, sitä, että kun vihreät tulivat hallitukseen, niin Suomen Akatemialta nyt leikataan: oliko se vihreiden idea, vai mistä tällainen ajatus tuli, että nyt halutaan kuitenkin lopulta jatkaa näitä [Puhemies koputtaa] koulutusleikkauksia ja sivistysleikkauksia? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-10T11:35:32,2019-10-10T11:36:54,Hyväksytty,1.1 2019_48_77,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt molemmat ministerit ovat pyytäneet mahdollisuutta vastata. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Nyt on ministereiden vastauspuheenvuorot. — Ministeri Andersson, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_78,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon kysymyksiä [Hälinää — Puhemies: Hiljaisuus saliin!] monista teemoista. Lähdetään liikkeelle tästä varhaisesta tuesta ja oppivelvollisuudesta. Meidän näkemyksemme on se, että me tarvitsemme panostuksia sekä—että. Tämä hallitus panostaa varhaiseen tukeen muun muassa panostamalla varhaiskasvatukseen, palauttamalla subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden, pienentämällä ryhmäkokoja. Näillä on positiivista vaikutusta myöskin osallistumisasteen näkökulmasta ja sen lisäksi tämän varhaiskasvatuksen kehittämishankkeen kautta, jonka puitteissa tosiaankin on tarkoitus jatkaa maksuttomuuskokeiluja sekä pilotoida tätä kaksivuotista esiopetusta. Varhaiskasvatushankkeen puitteissa tehdään myöskin Lape-yhteistyötä, ja erityisesti siinä halutaan tarkastella varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden välistä yhteistyötä ja mahdollisuuksia muun muassa palveluohjauksen parantamiseen, sitä, mitä sitä kautta olisi mahdollista saada aikaiseksi. Myöskin joustava alkuopetus on äärimmäisen tärkeää tämän varhaisen tuen näkökulmasta. Tavoitteena siinä olisi se, että lapset pystyisivät etenemään omassa kehitystahdissaan silloin oppimisen ensimmäisinä vuosina, jolloin myöskin on helpompaa ikään kuin päästä kiinni, mikäli havaitaan, että perustaidot eivät ole vielä riittävän vahvoja eteenpäin siirtymiselle. Tämän lisäksi tarvitaan myöskin muutoksia meidän oppivelvollisuuteen. Syy on oikeastaan se, että perusasteen varassa olevien työllisyysaste, kuten tässä jo todettiin, tällä hetkellä Suomessa on siinä 40 prosentin paikkeilla, kun toisen asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se nousee yli 75:n. Kaikki se, mitä suomalaisessa työelämässä, työmarkkinoilla tällä hetkellä tapahtuu, vie kasvavien osaamisvaatimusten suuntaan, ja me emme ole pystyneet hyvistä, tärkeistä, perustelluista hankkeista huolimatta tällaisilla hankepohjaisilla ratkaisuilla riittävän hyvin pääsemään kiinni tähän toisella asteella tapahtuvaan keskeyttämiseen. [Sari Sarkomaan välihuuto] Eli tästä syystä tarvitaan laajempi koulutuspoliittinen uudistus, ja tästä syystä oppivelvollisuutta nyt lähdetään pidentämään. Tavoitteena on, että lakiesitys voidaan tuoda eduskuntaan ensi vuoden syysistuntokauteen. [Sari Sarkomaa: Väärä lääke!] Oppivelvollisuutta laajennettaessa on äärimmäisen tärkeätä, että huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Siinä on tarkoitus ottaa huomioon myöskin oppisopimuskoulutuspolku, ja meillä on tässä samanaikaisesti käynnissä yhteistyössä TEMin kanssa hanke, jonka yhtenä tavoitteena on pohtia keinoja, joilla me voisimme tehdä oppisopimuskoulutuksesta nykyistä paremmin nuorille sopivan kouluttautumismuodon esimerkiksi tämän ammatillisissa oppilaitoksissa tapahtuvan 2+1-työn kautta. Erityinen tuki ja perustaidot: Kannamme huolta siitä tilanteesta, jossa monissa suomalaisissa peruskouluissa ollaan tällä hetkellä. Tästä syystä hallitusohjelmassa on linjaus siitä, että tämän erityisen tuen toimivuutta ja nykyistä toteutumistapaa käydään läpi. Minun nähdäkseni ongelma on se pitkään jatkunut säästökierre, mikä on ollut käynnissä monissa suomalaisissa kunnissa, mikä valitettavasti on näkynyt siinä, että myöskin sivistystoimen resursseista on nipistetty eikä ole riittävän hyvin pystytty huolehtimaan siitä,  että  kun yleisopetuksen luokissa on paljon oppilaita erityisen tuen päätöksillä, niin silloin myöskin se resurssi seuraisi mukana. Tämän perusopetushankkeen puitteissa on tarkoitus siis sekä suoraan kohdentaa lisää tukea erityisopetukseen että käydä läpi nykytilannetta ja pohtia, tarvitaanko muutoksia lainsäädäntöön vai millä tavalla voitaisiin nykyistä paremmin ohjata tätä järjestelmää niin, että se toteutuu, niin kuin lainsäätäjä on alun perin tarkoittanut. [Sari Sarkomaa: Tämä ei lukenut hallitusohjelmassa!] Lasten perustaitojen vahvistamisen osalta painottaisin taas kerran itse asiassa tätä joustavaa alkuopetusta, koska ajatus siinä on se, että voidaan huolehtia siitä, että kaikki oppilaat saisivat riittävän vahvat lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Parhaillaan luodaan myöskin yhdenmukaiset arviointikriteerit perusopetuksen päättöarvosanoille, jotta voidaan huolehtia siitä, että se arviointi olisi nykyistä tasaisempaa eri kouluissa eri puolilla Suomea. Palaan vielä kiusaamiseen ja ammatilliseen koulutukseen sitten seuraavassa kommenttipuheenvuorossani.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-10T11:36:54,2019-10-10T11:42:05,Tarkistettu,1.1 2019_48_79,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ministeri Kosonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_80,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Koposen kysymykseen AMK-koulutuksen tutkintotavoitteista tai aloituspaikkalisäyksistä: Meillä on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken neuvottelut käynnissä tuonne kevääseen asti, ja yhdessä pohdimme näitä tavoitteita, voidaanko niitä minkäkin yliopiston, ammattikorkeakoulun suhteen nostaa vai pysytäänkö nykyisissä tavoitteissa. Nousutiellä olemme siksi, koska nimenomaan tämä toive on tullut sieltä korkeakoulukentältä. Erittäin hyvä kysymys myös opettajien koulutuksesta: Meillä on vetovoimasta tulossa selvitys, lähdössä juuri käyntiin, eli mietitään oikeasti niitä tarpeita ja myös syitä siihen, minkä takia se vetovoima on tällä hetkellä hieman laskussa. Täytyy tähän puuttua saman tien. Edustaja Honkasalolle vastauksena näitten leikkausten vaikutuksista: Hallitusohjelmatyössä teimme hyvän linjauksen siitä, että tärkeintä on korkeakoulupuolelle palauttaa työrauha. Tästä ehkä merkittävin teko — korkeakoulujenkin suusta — on se, että indeksit on nyt palautettu koko hallituskaudeksi ja lisäksi perusrahoitusta lisättiin merkittävästi. [Sari Sarkomaa: Se on kehyksissä, edellinen hallitus huolehti siitä!] Tämä perusrahoituksen lisääminen nimenomaan antaa heille mahdollisuudet tehdä itse valintoja rahoituksen kohdistamisen suhteen. Edustaja Vikman kyseli työllisyystoimien perään. Minusta me olemme nyt äärimmäisen hyvien työllisyystoimien äärellä tässä koulutuskeskustelussa. Meillä on vahvat satsaukset osaamistason nostamiseen kaikilla koulutusasteilla, ja myös osaajapulaan vastataan. Edustaja Kivisaari kysyi alueellisen vaikuttavuuden toteutumisesta ammattikorkeakoulujen rahoituksen osalta. Niin kuin sanoin, neuvottelut ovat käynnissä, ja hallitusohjelmassa on hyvä kirjaus siitä, että pyritään vastaamaan tarpeisiin alueittain ja aloittain. Tällä hyvällä kirjauksella etenemme noissa neuvotteluissa. Edustaja Kiljunen oikeastaan jatkoi tätä osaajapulakysymystä nimenomaan erityisopettajien osalta. Siellä on haasteita saatavuudessa. Me olemme kartoittaneet näitä osaajapula-aloja, ja niitä on juurikin siellä erityisopettajien puolella, varhaiskasvatuksen ammattilaisista on pula, oppilashuollossa, opiskelijahuollossa noin yleisestikin, tekniikan alalla. Tietenkin meidän täytyy myös olla uskollisia hiilineutraaliustavoitteellemme, eli silloin meillä täytyy olla uusia osaajia energia-alalla nimenomaan energia-alan digitalisoitumisen ja sähköistymisen myötä. Edustaja Heinonen ja Multala kysyivät Suomen Akatemian rahoituksesta. Kokoomuksessa on selvästi luettu nyt tarkkaakin tarkemmin momenttikohtaisesti näitä asioita. Se, että siellä Suomen Akatemian kohdalla on nyt vähemmän rahaa ensi vuodelle käytössä kuin tänä vuonna, johtuu kolmesta asiasta: Ensiksikin vuosina 18—19 oli käynnissä viime hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen määräaikainen rahoitus lippulaivahankkeelle, joka loppui nyt sitten kahteen vuoteen. Tämä oli nimenomaan siemenrahaa, eli nämä hankkeet jatkuvat vielä 6—7 vuotta tästäkin lähtien. Mikään toiminta ei siis lopu. Toinen asia on se, että Kajaanin supertietokoneeseen on korvamerkitty tuosta kokonaisuudesta 20 miljoonaa euroa ensi vuodelle, mikä tuottaa 152 miljoonaa euroa eurooppalaista tutkimusrahaa, joka tulee valtioilta ja Euroopan unionilta. Tämä on nimenomaan ponninraha siihen, ja se ei näy tuossa Suomen Akatemian momentilla nyt. [Jukka Gustafsson: Erinomainen päätös!] Kolmantena [Puhemies koputtaa] kohtana vielä: Toivoisin, että katselemme kokonaisuutta. Tki-rahoitus tulee nousemaan tällä kaudella laskennallisesti 95 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle siellä on [Puhemies koputtaa] Business Finlandin rahaa selvästi lisää, tki-rahaa lisää, ja tuohon yhtälöön ei ole edes laskettu yliopistojen indeksin palautusta. Eli todella, [Puhemies koputtaa] tämä hallitus ei leikkaa tutkimuksesta ja kehityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-10-10T11:42:05,2019-10-10T11:47:50,Hyväksytty,1.1 2019_48_81,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt jatketaan debatteja, ja kierroksen aloittaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_82,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Vielä tarkentaisin ministeri Kososelta: Minä olen todella tyytyväinen siitä, että saitte sen, ettei jaksotusta tullut tähän korkeakoulujen perusrahoitukseen. On hieno asia, että saadaan jo tulevana vuonna aloitettua nämä lisäykset. Mutta aloituspaikoista kysyisin, että tuleehan aloituspaikkoihin vielä erikseen rahat, ja kysyisin ihan sitä, että mitkä aloituspaikat nyt oikeasti nousevat. Erityisenä kysymyksenä, että miten on esimerkiksi sote-alalla, kun me sinne tarvitsemme paljon uusia henkilöitä. Kerrotteko ihan lyhyesti ne? Sitten tästä t&k-rahoituksesta: Tavoitehan on, että 4 prosenttia bruttokansantuotteesta jossain vaiheessa saataisiin siihen. Elikkä minkälainen suunnitelma teillä on siihen polkuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-10T11:47:50,2019-10-10T11:48:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_83,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämän budjettiesityksen tärkein asia on se, että nyt toteutetaan koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus vuosien ja vuosien leikkausten jälkeen. Suunta muuttuu, ja se on tärkeätä. Mutta jos yksi päätös täältä pitäisi nostaa esiin, jos vain yksi päätös, niin kyllä tämän sektorin tärkein päätös on se, että ensi elokuusta lähtien yhtä ainutta lasta päiväkodista ei lähetetä ennen ruokailua kotiin vain sen vuoksi, että vanhemmat ovat työttömiä — vain sen vuoksi, että vanhemmat ovat työttömiä. [Paula Risikko: Ei kai ketään ole lähetettykään?] Se on yhdenvertainen varhaiskasvatusoikeus, ja voi sanoa, että siinä kiteytyy paljon sitä, mikä Suomessa on hyvää tasa-arvon maana, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Siihen kiteytyy myös se osallistumisasteen nousu ja nimenomaan tämä varhainen puuttuminen. Ja arvoisa puhemies, vetoaisin, että tämän päätöksen eduskunta voisi tehdä yksimielisesti, [Puhemies koputtaa] koska se on asia, joka vahvistaa sitä, mikä Suomessa on hyvää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-10T11:48:42,2019-10-10T11:49:54,Hyväksytty,1.1 2019_48_84,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutusasioissa monet tärkeät asiat ovat näiden varsinaisten rahamääräisten tekijöiden ulkopuolella, toimintaperiaatteiden tasolla. Perusopetuksessa jo ihan arkijärjellä ajatellen tärkeää on turvata koulurauha, mikä vaatii opettajien auktoriteetin palauttamista. Oppimisessa on tärkeää seurata ja mitata oppimista sekä asettaa oppilaille vaatimuksia, joista myös pidetään kiinni. Ilmiöpohjaista oppimista ei pidä viedä liian pitkälle, vaan perusasioiden hallintaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota ensin. Kouluissa tapahtuva inkluusio ei ole saadun palautteen perusteella toiminut. Näissä asioissa Suomi on liikkunut huonoon suuntaan. Samaan aikaan, kun Suomea hehkutettiin kaikissa kansainvälisissä vertailuissa mallimaana vuosituhannen vaihteessa, olemme alkaneet itse matkia muualta tulleita trendejä liiaksi, omaksi vahingoksemme. Hyvä ministeri, onko teillä aikomusta tarkastella edellä esiin nostamiani periaatteellisia asioita aidosti virheiden korjaamiseksi, oppimisen edellytysten ja suomalaisen koulun mahdollisimman korkean tason vaalimiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-10-10T11:49:54,2019-10-10T11:51:02,Hyväksytty,1.1 2019_48_85,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää kaikille! Tälläkin hetkellä tuhannet opettajat ja koululaiset ovat työnsä ääressä, ja opettajilta on kantautunut paljon viestiä siitä, miten moni on väsynyt. Kun tekee sitä työtä päivittäin, niin huomaa, miten erilaisia tarpeita oppilailla on. Yksi tarvitsee eriyttämistä lukihäiriön takia, toinen vasta kehittyvän suomen kielen takia, yksi kaipaa syliä ja hellyyttä, sillä opettaja saattaa olla se ainoa aikuinen päivän arjessa. Opettaja saattaa huolehtia diabeetikko-oppilaan sokereista, vaikka hänellä ei ole minkäänlaista alan koulutusta siihen. Toisaalta on tilanteita, joissa oppilas joutuu pelkäämään vanhempia ja heidän kohtaamistaan. Eli moni kokee sen uupumuksen työssään, ja tämähän on juuri näkynyt myös hakijatilastoissa. Kysyisinkin, millä tavalla hallitus aikoo parantaa koululaisten ja koulun henkilöstön arkea panostaa siihen, ja millä tavalla me panostamme ennen kaikkea koulujen johtamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-10T11:51:02,2019-10-10T11:52:07,Hyväksytty,1.1 2019_48_86,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisten vuosien koulutusleikkaukset ja poukkoileva koulutuspolitiikka ovat nakertaneet luottamusta, laatua ja tasa-arvoa koulutuskentällä, ja se onneksi muuttuu nyt. Koulutusleikkausten tie on kuljettu loppuun, ja kaikkiin koulutusasteisiin aina varhaiskasvatuksesta alkaen panostetaan. Joudumme toki aloittamaan takamatkalta siivoamalla viime kauden rajujen leikkausten jälkiä. Ehkä edellisiin täällä kuultuihin puheenvuoroihin viitaten on hyvä todeta, että vihreät ovat johdonmukaisesti tehneet hartiavoimin töitä aivan jokaisen koulutukseen kohdennetun euron puolesta. On todella hienoa, että Suomeen on saatu nyt sivistyshallitus, jossa näitä asioita voidaan yhdessä edistää. Liekö se kokoomusedustajien kolkuttava omatunto, joka pakottaa etsimään syypäitä omiin virheisiinsä muualta? Hallitus on hyvästä syystä asettanut tavoitteeksi, että yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin, ja tämän toteutuminen edellyttää sekä esteiden poistamista että uudenlaista kannustamista. Näiden leikkaustenperumisten lisäksi on hienoa, että laatu- ja tasa-arvo-ohjelma [Puhemies koputtaa] myös käynnistyy, ja siitä olisi hienoa kuulla [Puhemies koputtaa] ministeriltä lisää. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-10T11:52:07,2019-10-10T11:53:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_87,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kyllä sanoisin näin, että kyllä tämä on viiden puolueen tekemä työ ja hallitusohjelma. Ja kiitän ministereitä, kiitän koko hallitusta ja kaikkia osallisia siitä, että vihdoin ja viimein suomalainen peruskoulujärjestelmä saa sen kunnianpalautuksen, mikä sille kuuluu. Se on brändi maailmalla, sitä ihaillaan. Kouluruokailu on ilmainen, sitä ei ole monessa muussa maassa täällä maailmassa, ja myös se on erittäin tärkeä asia. Kouluterveydenhuoltoon pitää edelleen panostaa ja näihin erityisnuorten tarpeisiin, erityisen tuen tarpeeseen. Se on varmasti sellainen resurssi, mihin ei voi koskaan liikaa panostaa, mutta nyt tämä hallitus tekee siihenkin satsauksia, mikä on erittäin tärkeää. Subjektiivinen päivähoito-oikeushan on lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, ja on tärkeää, että se palautetaan. Viime hallitus — perussuomalaiset ja kokoomus — [Välihuuto] leikkasi lapsilta. Te leikkasitte myös ammatillisesta koulutuksesta, tuhannet opettajat jäivät vaille työtä, lähiopetuksesta leikattiin. Nyt te täällä hurskastelette, kun tämä hallitus vihdoin ja viimein palauttaa kunnian koulutukselle. Ja tämä [Puhemies koputtaa] oppivelvollisuusiän pidentäminen on kyllä koulutushistoriallinen panostus, [Puhemies koputtaa] ja tämä on, jos jokin, tasa-arvoteko.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-10-10T11:53:22,2019-10-10T11:54:45,Hyväksytty,1.1 2019_48_88,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt on muutamassakin puheenvuorossa kokoomus ja perussuomalaiset mainittu, niin annetaan sinne puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_89,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta totuus ei unohtuisi, nyt on kuitenkin rehellistä sanoa se, että ilman Sipilän hallituksen aikaansaamaa työllisyyden parannusta tänään ei tehtäisi niitä korotuksia koulutuksen määrärahoihin. Ei kukaan halua koulutuksesta leikata. Toiset olivat vain sellaisen tilanteen edessä silloin, ja nyt on helpompi puhua, kun toiset ovat asian hoitaneet. [Jukka Gustafssonin välihuuto] Mutta varsinainen kysymykseni [Hälinää — Puhemies koputtaa] liittyy siihen — ministeri Kososelle, teiltä ei vielä tullut siihen vastausta — että tämä Veikkauksen tilanne huolestuttaa aika paljon. On tietysti ihan järkevää, että Veikkaus tekee niitä toimenpiteitä, joilla peliongelmia vähennetään, mutta se on todella iso asia näille edunsaajille. On hyvä, että siitä on nyt kirjattu, että esimerkiksi liikunnan osalta tämä asia hoidetaan, mutta siinä on niin isosta asiasta kyse, että minusta olisi hyvä vielä tätä asiaa avata. Ja tämä on tärkeää ennen kaikkea nuorten ja lasten harrastusmahdollisuuksien kannalta, kyllä huippu-urheilu tulee pärjäämään. Tähän asiaan haluaisin vielä tarkempaa vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-10T11:54:45,2019-10-10T11:55:54,Hyväksytty,1.1 2019_48_90,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mitkä ovat perusteet, joilla hallitus toteaa Veikkauksen yksinoikeuden turvaamisen hillitsevän rahapelihaittoja? Kun hallitus korostaa Veikkauksen toimintaedellytysten turvaamista, niin miksi hallitus ei samaan aikaan halua vaatia pelihaittojen asiantuntijoiden lisäämistä Veikkaus Oyj:n päättävissä elimissä? Millä tavoin hallitus aikoo puuttua siihen, että yhteiskunnallisesti tärkeiden kohteiden rahoittaminen Veikkauksen kautta kierrätetyillä pikavipeillä saataisiin minimoitua? Ja kuinka hallitus aikoo turvata rahapeliongelmaisille sellaisen julkisen ympäristön sekä fyysisesti että verkossa, jossa he eivät jatkuvasti altistu aggressiivisille rahapelimainoksille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-10-10T11:55:54,2019-10-10T11:56:39,Hyväksytty,1.1 2019_48_91,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"On pakko palata edustaja Vikmanin puheeseen. Siinä oli oikeastaan kaksoisvirhe. Te kritisoitte sitä, että hallitus on poikkeuksellisesti päättänyt näistä investointimäärärahoista viideksi vuodeksi palkata opettajia, ohjaajia ammatilliseen koulutukseen. Voin luvatta teille, että jos ja kun demarit ovat seuraavien vaalien jälkeen hallituksessa, niin näitä työsuhteita jatketaan, totta kai. [Välihuutoja kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä] Totta kai jatketaan, ammatillinen koulutus tarvitsee ne opettajansa. Miksi sanoin kaksoisvirhe? Te samat edustajat [Hälinää — Puhemies koputtaa] olette kritisoineet voimakkaasti pysyvien menojen lisäystä, sitä 1,3:a miljardia. Se ei kelpaa teillekään. [Sebastian Tynkkynen: Vappusataspuheita!] Ja totta kai me olisimme halunneet hallitusohjelmaneuvotteluissa, varmaan kaikki puolueet, nimenomaan lisätä [Puhemies koputtaa] pysyviä menoja, mutta tässä taloustilanteessa päädyttiin siihen tasoon, mille ne tulivat. Ja sitten näillä investointien määrärahoilla, mitä ilman muuta ammatillinen koulutus on, [Puhemies: Edustaja Gustafsson, aika!] tehdään nämä merkittävät opettajamäärälisäykset. Te poistitte [Puhemies koputtaa] 2 000 opettajaa ammatillisesta koulutuksesta. Me palautamme nämä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-10-10T11:56:39,2019-10-10T11:58:15,Hyväksytty,1.1 2019_48_92,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Edustaja Gustafsson, aika on täynnä. Edustaja Laihon vuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_93,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus tasa-arvoisesti opiskella, niin peruskoulussa kuin jatko-opiskelussakin, varsinkin jatko-opiskelussa, jos siihen on edellytyksiä ja motivaatiota. Korkeakoulupaikkojen määrä on jäänyt selkeästi jälkeen muista OECD-maista, ja Suomi on tässä jälkijunassa. Samaan aikaan meillä on huutava pula esimerkiksi sosiaalityöntekijöistä lastensuojelussa, lasten varhaisissa palveluissa, ja heitä koulutetaan nimenomaan yliopistossa. Lisäksi lastentarhanopettajista, puheterapeuteista ja sairaanhoitajista on huutava pula. Tässä budjettiesityksessä on kuitenkin vain 1 miljoona, joka on ilmeisesti tarkoitettu ammattikorkeakoulupaikkoihin. Tämähän on aivan häviävän vähän, ihan naurettavan vähän, suoraan sanottuna. Kuinka paljon te aiotte lisätä korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulupaikkoja ja millä aloilla, voisitteko kertoa näitä aloja? [Puhemies koputtaa] Ja onko näihin rahoitusta, vai onko tarkoitus vain lisätä [Puhemies koputtaa] ilman rahoitusta, mikä olisi kyllä näitten koulujen pettämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-10T11:58:17,2019-10-10T11:59:35,Hyväksytty,1.1 2019_48_94,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Li Andersson, te olette tilaamassa mielenosoitusta tuonne eduskunnan eteen. Me olemme puhuneet tässä salissa paljon siitä, että nuoria ei saa syrjäyttää, ja eniten viestejä olen saanut nuorilta pakkoruotsiin liittyen. 16—19-vuotiaat nuoret ovat huolissaan siitä, että hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti te olette kirjoittaneet: ”Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.” Oletteko te laskeneet kustannukset sille, että kun nuorten jatko-opintomahdollisuudet heikkenevät, varsinkin pojilla, niin mitä siitä seuraa? Siinä syrjäytyy, syrjäytetään, nuoria. Ja minä pyydän, että ette, hallituspuolueet, ole paikalla sitten siinä miekkarissa, niin kuin olitte tuossa ilmastomiekkarissa osoittamassa mieltä omaa politiikkaanne vastaan. Edustaja Suomela, edustaja Ovaska, edustaja Kemppi, älkää olko sitten paikalla, kun se mielenosoitus tuolla eduskunnan edessä järjestetään pakkoruotsia vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-10-10T11:59:39,2019-10-10T12:00:34,Hyväksytty,1.1 2019_48_95,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän se nyt on niin, että tämä hallituksen ensimmäinen budjettiesitys ansaitsee niitä ruusunkukkia, niin kuin arvostamani sivistyspoliitikko Gustafsson täällä totesi. [Timo Heinosen välihuuto] — Sinisiä tai punaisia ruusunkukkia, aivan kuten haluatte, niitä tämä budjettiesitys todella ansaitsee. — Ja kyllä minä sen ymmärrän, että kokoomusta kismittää, kun te ette oikein nyt voi näitä lisäyksiä kritisoidakaan. Mitä tähän Suomen Akatemiaan tulee, niin ministeri Kosonen tässä hyvin totesi, että nämä muutokset ovat teknisiä. Ja kun katsotaan hallituksen ja talousarvioesityksen korkeakoulupoliittista linjaa, niin kyllähän tämä perusrahoituksen vahvistaminen on se päälinja. Jos, arvoisa kokoomus, kävisitte keskustelua tutkimuksen ja tieteen ammattilaisten kanssa siellä korkeakouluissa, niin kyllähän se on nimenomaan se perusrahoituksen vahvistaminen, mitä siellä on vuosikausia, siis vuosikausia, toivottu päättäjiltä, ettei tarvitse niin paljon keskittää huomiota siihen jatkuvaan rahoituksen hakemiseen, [Puhemies koputtaa] vaan se perusrahoitus on kunnossa. Siihen pitää jatkossakin panostaa. Eikö näin, arvoisat ministerit?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-10T12:00:36,2019-10-10T12:01:45,Hyväksytty,1.1 2019_48_96,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kielitaidon merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Useissa tutkimuksissa on todettu selkeästi se, että mitä varhaisemmin kielten opiskelun aloittaa, sitä helpompaa kielten opiskelu myöskin on, ja kielten opiskelulla on merkittävä rooli myöskin koulutuksellisen eriarvoistumisen estämisessä. On erittäin hienoa, että Sipilän hallituksen toimeenpanema tärkeä hanke astuu voimaan ensi vuoden alussa — A1-kielen opiskelu alkaa siis ensimmäiseltä luokalta, ja on erittäin hienoa, että pidätte tätä yllä. Kiitosta antaisin hallitukselle panostuksista maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä eli Suomen Islannin-mallin luomisessa. Ja kysyisin tähän liittyen tarkemmasta aikataulusta: koska tämän Suomen Islannin-mallin on tarkoitus astua voimaan? Jos siitä voitte kertoa enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-10-10T12:01:48,2019-10-10T12:02:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_97,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on tosiaankin kirjattu, että ”tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä”. Heinäkuun alussa ministeri Andersson lupasi omassa blogikirjoituksessaan ryhtyä toimenpiteisiin nimenomaan erityisopetuksen kohentamiseksi. Inkluusion toimivuuden osalta on jo aikaa sitten todettu, että se ei toimi. Erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu sen nimissä. Nämä lakkautukset eivät kuitenkaan ole siirtäneet erityisluokkiin käytettyjä resursseja näitten lasten mukana sinne isoihin luokkiin. Budjettikirjasta ei löydy opetuksen puolelta sanaakaan tehostetun tuen oppilaiden resursseista, erityisopetuksesta saati luokkakokojen pienennyksestä. Kysyisinkin ministeriltä konkreettisempia toimia ja euroja erityisoppilaiden tehostetun tuen riittävyyden varmistamiseksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-10-10T12:02:42,2019-10-10T12:03:43,Hyväksytty,1.1 2019_48_98,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen Tilastokeskuksen teettämän selvityksen mukaan noin 15 prosenttia kaikista peruskoululaisista sai vuonna 2015 tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen, siis noin joka kuudes lapsi tai nuori. Samaan aikaan kuitenkin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ryhmäkoot ovat viime vuosina nimenomaan kasvaneet ja erityisryhmiä on lakkautettu. Tämä hallitus haluaa vihdoin korjata tätä ja muun muassa pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Yhtä vahvasti tulisi huomioida myös aistien kuormittumisesta eli aistiyliherkkyydestä kärsivien lasten ja nuorten esteettömyyden turvaaminen ja toteutuminen, sillä tällä myös on perustavanlaatuinen vaikutus lapsen ja nuoren kykyyn oppia. Erityisryhmiä tulee kolmiportaisuutta ajatellen olla saatavilla jatkossakin, ja myös siitä tämä hallitus haluaa huolehtia. Kysynkin nyt ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös aistiesteettömyyttä alettaisiin tunnistaa, ymmärtää ja toteuttaa nykyistä paremmin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-10-10T12:03:47,2019-10-10T12:04:50,Hyväksytty,1.1 2019_48_99,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen saatavuus puhuttaa ympäri maata. Samaan aikaan kun etelässä tuskaillaan koulutuspaikkojen suhteen, ollaan maakuntakeskusten ulkopuolella erittäin huolissaan ammatillisen koulutuksen saatavuudesta. Kysynkin ministereiltä: mitä hallitus tekee, että ammatillisen koulutuksen tarjonta olisi maantieteellisesti tasavertaista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-10-10T12:04:51,2019-10-10T12:05:20,Hyväksytty,1.1 2019_48_100,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin sanoa uusille hallituspuolueille, että kannattaa myös muistaa se, missä tilanteessa neljä vuotta sitten Sipilän hallitus aloitti. Ellei Sipilän hallitus olisi laittanut taloutta ja työllisyyttä omilla toimillaan kuntoon, emme voisi täällä hehkutella sillä, mihin kaikkeen laitetaan määrärahoja. Sitten kysyisin ministeri Anderssonilta: Viime vuodet me olemme puhuneet nimenomaan soten yhteydessä perustuslaista ja yhdenvertaisuudesta, ja minä itse ainakin ajattelen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta, että meillä tulee olemaan suuria ongelmia siinä, miten lasten ja nuorten sivistykselliset oikeudet turvataan, kun meillä on niin paljon myös laaja-alaisia haja-asutusalueitten kuntia. Kun tiedätte hyvin, että meidän 90 kunnassa jo nyt tällä hetkellä syntyy vähemmän kuin 20 lasta, niin haluaisin kuulla, ovatko hallitus ja ministeri jo miettineet tässä erityisiä asioita. [Puhemies koputtaa] Kuntaliitokset eivät laajoilla alueilla ratkaise tätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-10T12:05:22,2019-10-10T12:06:30,Hyväksytty,1.1 2019_48_101,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että niin iso ongelma oikeasti tässä maassa kuin on koulukiusaaminen, niin budjetista ei löydy mitään koulukiusaamiseen suunnattavia rahoja muuta kuin sellaisella yleismallisella ”edistetään oppijoiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi”. Kaikki tietävät, miten ovat aikaisemmat toimet toimineet. Eivät mitenkään. Oikeasti, eikö hallituksesta löydy yhtään jäsentä, jota on koulussa kiusattu? Eikö oikeasti ole yhtään? Teitä on yli toistasataa. [Vasemmalta: Löytyy, löytyy!] — No miksei se näy tässä budjetissa? — Toivottavasti ministeri Andersson vastaisi. [Leena Meri: Meni avustajien palkkaamiseen ne rahat!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-10T12:06:32,2019-10-10T12:07:21,Hyväksytty,1.1 2019_48_102,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oppivelvollisuusasiassa on erittäin hyviä asioita, jos mietitään kokonaisuutta, tätä varhaiskasvatusta ja oppivelvollisuusiän pidentämistä. Se on lapsille ja nuorille tasa-arvoinen teko, mikä mahdollistaa sen, että pystyy hankkimaan ammatin tulopohjasta riippumatta... [Eduskunnasta: Nyt hiljeni!] — Mikki hajosi. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Ei hajonnut.] — Selvä. [Eduskunnasta: Sanotko uudestaan?] — No, minä jatkan vain tästä nytten. Olen urheiluseura- ja muussa järjestötoiminnassa mukana ja tiedän sen, että veikkausvoittovarat tulevat pienentymään johtuen siitä, että pelihaittojen estämisen vuoksi Veikkaus tiukentaa pelimahdollisuuksia ja sieltä kautta rahojen käyttömahdollisuudet tulevat vähenemään. Jäin miettimään sitä, mitenkä hoidetaan sitten loppuun tämä asia. Kun järjestöt tekevät erittäin hyvää työtä meidän yhteiskuntamme eteen — ne tekevät tutkimustyötä, ne tekevät liikuntatyötä ja kaikkea tämmöistä vastaavaa — niin kysyisin ministeriltä, mitenkä aiotaan vastata tähän rahoitukseen. Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että tämä valmistellaan, tähän haasteeseen vastataan ja tätä valmistellaan. [Puhemies koputtaa] Missä vaiheessa ollaan menossa siinä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-10-10T12:07:22,2019-10-10T12:07:49,Hyväksytty,1.1 2019_48_103,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On iloinen asia, että todelliset sivistyspuolueet ovat nyt hallituksessa, ja se näkyy koulutuksen määrärahoissa. [Välihuutoja] Mutta, puhemies, haluan kiinnittää huomiota siihen, että... [Hälinää — Puhemies koputtaa — Paula Risikko: Ylimielinen!] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Hiljaisuutta saliin!] Sanoiko täällä joku ”ylimielinen”? Puhemies, minusta tuntuu kyllä nyt siltä, että minä en ole ainoa suomalainen, ketä nämä kokoomuksen tietynlaiset moitteet eivät nyt vakuuta. Eivät ne tunnu kovin uskottavilta. Te, arvoisa kokoomus, olette se puolue, joka ensin leikkasi koulutuksesta, sitten antoi tämän koulutuslupauksen, ja sen jälkeen te leikkasitte miljardin koulutuksesta. Nyt te täällä moititte, kun tehdään kunnianpalautus. Määrärahoja lisätään, te moititte. [Välihuutoja] Tekisi mieli melkein kysyä, että kuinka te kehtaatte. [Välihuutoja] Puhemies! Minulla oli tarkoitus puhua kulttuurista, [Puhemies: Nyt se meni tässä!] mutta näiden välihuutojen vuoksi vaihtui tässä puheenaihekin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-10T12:09:00,2019-10-10T12:10:06,Hyväksytty,1.1 2019_48_104,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuksen panostukset ovat tervetulleita, mutta todelliset sivistyspuolueet huolehtivat siitä, etteivät omat teot johda leikkausten tielle, [Välihuutoja] ja, arvoisa hallitus, te jätätte työllisyystoimet tekemättä. Te elätte tulevien sukupolvien kustannuksella ja te ajatte Suomea siihen, että edessä on koulutusleikkauksia. Toivon, että te muutatte suuntaa. Korkeakoulujen työrauha on tärkeä. Edellinen hallitus huolehti siitä, että korkeakoulujen indeksi palautetaan. Se oli hyvä työ. Te olette nyt panostaneet korkeakoulujen perusrahoitukseen. Se on hyvä asia. Toivon, että me yhdessä voisimme eduskunnassa löytää määrärahat myöskin korkeakoulujen aloituspaikkoihin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla on huutava pula, hoitajia ei kuulu eikä näy. Toivon, että täällä ministerit vastaavat sivistysvaliokunnan puheenjohtajan kysymykseen, että minkälaisia panostuksia tulee niihin aloituspaikkoihin. Ja sitten opettajat. Ilman opettajia [Puhemies koputtaa] meillä ei olisi mitään. Kysyn: Miksi juuri ammatillisen koulutuksen aloituspaikat ovat määräaikaisia? [Puhemies koputtaa] Onko tämä henkilöstöpolitiikan muutos? Edessä on massairtisanoutumiset, [Puhemies koputtaa] jos ei lisää rahaa löydy. Olen tästä hyvin huolissani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-10T12:10:08,2019-10-10T12:11:26,Hyväksytty,1.1 2019_48_105,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttaa monin tavoin myös se, millaista sosiaalista pääomaa lapset voivat hankkia vapaa-ajallaan. Viime vuosina onkin keskusteltu siitä, kuinka lasten harrastaminen on polarisoitunut perheiden varallisuuden mukaan: toiset harrastavat paljon, ja toisilla ei ole siihen varaa ollenkaan. Tämä hallitus tarttuu tähän epätasa-arvotekijään ja panostaa lasten harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä, kuten oppositiossa nostettiinkin esille, Islannin mallin mukaisesti. Hallitus panostaa mallin luomiseksi 5 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämän lisäksi hallitus lisää aamu‑ ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen. Nämä panostukset ovat erittäin tärkeitä ja osoittavat sen, että tämä hallitus ottaa lasten ja lapsiperheitten hyvinvoinnin tarvittavalla vakavuudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-10-10T12:11:30,2019-10-10T12:12:29,Hyväksytty,1.1 2019_48_106,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Andersson, yritysten näkökulmasta ammattiin valmistuvien keskeiset ongelmat liittyvät asenteeseen ja elämänhallintaan. Yritysten kannalta oppivelvollisuuden laajennus onkin turhaa, koska ne, joita siinä yritetään auttaa, tarvitsevat ihan muuta, esimerkiksi psykososiaalisia palveluita. Toisella asteella ilmenevien ongelmien alkusyyt juontavat lapsuuteen ja varhaisnuoruuteen. Miten hallitus valitessaan nyt väärän painopisteen koulutuksen lisäpanostuksille aikoo varmistaa, että opetuksen esi‑ ja perusaste sekä perhetyö saavat riittävän lisärahoituksen? Miten hallitus varmistaa, että kunnat kohdistavat nyt suunnitellun lisärahoituksen täysimääräisesti aiottuun tarkoitukseen? Hankkeet eivät ongelmia ratkaise.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-10T12:12:31,2019-10-10T12:13:23,Hyväksytty,1.1 2019_48_107,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen Pankki on pitkään kiinnittänyt huomiota kotitalouksien velkaantumisen vaaroihin. Ylivelkaantuminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Hallitusohjelmassa luvataan, että talouden hallinnan parantamiseksi talousosaamisen opetusta lisätään eriasteisessa koulutuksessa velkaantumisongelmaa ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä. Kysyn ministeri Anderssonilta: millä tavalla hallitusohjelman kirjausta on tarkoitus toimeenpanna, ja onko tämä otettu huomioon jo vuoden 2020 talousarvioesityksessä? Sitten kysyisin vielä molemmilta ministereiltä, että kun nyt koulutukseen lisätään merkittävästi resursseja, niin kohdistuvathan nämä resurssit tasapuolisesti koko maahan ja näkyyhän resurssien vahvistuminen myös koulutuksen aloituspaikkoina maan eri osissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-10-10T12:13:25,2019-10-10T12:14:24,Hyväksytty,1.1 2019_48_108,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus panostaa kautta linjan eriarvoisuuden vähentämiseen, ja tässä työssä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen panostaminen on erityisen tärkeää, varsinainen tulevaisuusinvestointi vailla vertaa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ja työ oppivelvollisuuden laajentamiseksi ovat merkittäviä tekoja lapsillemme, ja niistä hyötyvät myös heidän lapsenlapsensa. Tällä viikolla vietetään Nuorisotyön viikkoa. Tässä salissa kukaan ei ole vielä nostanut esiin nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Nämä ovat tärkeitä nuorille, joilla on tarvetta tukeen arjen taidoissa sekä opiskelu‑ tai työelämätaidoissa. Haluaisin kysyä ministeriltä: minkälaista tukea nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön on luvassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-10-10T12:14:24,2019-10-10T12:15:15,Hyväksytty,1.1 2019_48_109,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomus on tyytyväinen siihen, että koulutukseen panostetaan, se on ihan selvä. Ehkä erilaisia painotuksia meillä voisi olla, mutta se on sen ajan murhe. Tässä nyt puhutaan esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisestä ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamisesta. VM tekee tietyt arviot siitä, kuinka paljon tämä maksaa, ja Kuntaliitto tekee eri arviot. Minulla on pieni huoli siitä, että vaikka hallitus on täysimääräisesti nämä luvannut korvata kunnille, niin siellä tulee kyllä painetta, ja yleensä nämä luvut ovat vaan niin eri juttuja, että pelkään sitä, että kunnat joutuvat tästä ehkä heikkoon tilanteeseen. Toinen asia on tämä perusrahoituksen nosto, joka on äärimmäisen hyvä juttu, mutta nyt taas jos sitten aloituspaikkoja lisätään eikä sinne anneta rahaa, se on käytännöllisesti katsoen leikkaus. Toivoisin nyt sitä tietoa, että todellakin näihin aloituspaikkoihin jatkossa tulee myös rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-10T12:15:16,2019-10-10T12:16:13,Hyväksytty,1.1 2019_48_110,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ja nyt ministerit pääsevät vastaamaan. — Ministeri Andersson. Riittääkö 4 minuuttia? [Li Andersson: Katsotaan! — Naurua],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_111,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lähdetään liikkeelle ammatillisesta koulutuksesta, joka on nostettu esille monissa puheenvuoroissa. Haluan vielä kerran tuoda esille, että vuodesta 2013 vuoteen 2018 ammatillisen koulutuksen perusrahoituksesta on lähtenyt 400 miljoonaa. On aivan päivänselvää, että näin isot leikkaukset näkyvät sekä aloituspaikoissa eri puolilla Suomea että ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen laadussa, ja siksi ne lisäpanostukset, mitä tämä hallitus nyt tekee ammatillisen koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen lisäämiseen, ovat erittäin kaivattuja, erittäin tervetulleita. Tämän vuoden osalta 20 miljoonaa, ensi vuoden osalta 80 miljoonaa, eli jo 100 miljoonalla päästään liikkeelle heti tämän vaalikauden alussa. [Jukka Gustafsson: Erinomaista!] Koulutuksen järjestäjät päättävät itse, millä tavalla he käyttävät tämän opetukseen ja ohjaukseen tarkoitetun resurssin, eli opettajien lisäpalkkaamisen lisäksi he voivat esimerkiksi käyttää sen siihen, että lisäävät jo palkkalistoilla olevien tuntiopettajien tuntimääriä. Eli tältäkin osin voidaan lähiopetuksen määrän lisäämisestä huolehtia. Totean myöskin sen, että hallitus ei ole valinnut oppivelvollisuuden laajentamisen ja varhaisen tuen välillä vaan me teemme sekä—että. Ymmärrämme hyvin, että ne ongelmat, joista monet nuoret kärsivät toisella asteella — mielenterveyteen liittyen, päihteiden väärinkäyttöön liittyen — ovat sellaisia, joihin on helpompaa päästä kiinni silloin varhaisemmassa vaiheessa, ja siksi teemme myöskin mittavia panostuksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Sitten edustaja Laakso, mitä koulukiusaamiseen tulee: Koulukiusaaminen, siihen puuttuminen on äärimmäisen korkealla prioriteetilla minulla, se on korkealla prioriteetilla opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja se on myöskin ollut sellaista työtä, mitä kaikki puolueet Suomessa yhdessä ovat tehneet. Minä toki toivon ministerinä, että olisi sellainen budjettimomentti tai sellainen laki, minkä minä voisin säätää ministerinä, joka poistaisi koulukiusaamisen Suomesta. Todellakin toivon, että näin olisi, mutta maailma ei ole ihan niin yksinkertainen, ja siksi minun nähdäkseni tärkeintä työtä, mitä me voimme tehdä koulukiusaamisen estämiseksi, on se, että me tuemme niitä oppilashuollon ammattilaisia, opettajia, jotka sitä päivittäistä työtä koko ajan tekevät ja siitä vastaavat suomalaisissa oppilaitoksissa. Sitä tehdään tämän tulevan vuoden ja tulevien vuosien aikana muun muassa tämän perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeen kautta, jossa on 180 miljoonaa, sekä vahvistamalla oppilas- ja opiskelijahuoltoa niin toisella asteella kuin peruskoulun puolella. 29 miljoonaa on siihen varattuna. Minä aioin myöskin kutsua kaikki eduskunnassa istuvat puolueet keskusteluun, jossa yhdessä voimme asiantuntijoiden kanssa pohtia, millä keinoilla ja minkätyyppisillä toimintamalleilla me haluamme yhdessä edistää koulukiusaamisen vastaista työtä. Minä en halua, että siitä tulee puoluepolitiikkaa, vaan minä haluan, että kaikki suomalaiset puolueet ja poliitikot seisovat rinta rinnan tässä kysymyksessä, tätä työtä tekemässä yhdessä. [Jukka Gustafsson: Loistavaa — Välihuutoja] Syntyvyyskeskusteluun liittyen: Toki opetus- ja sivistystoimialalla tämä tulee näkymään jo tulevien vuosien aikana, ja me olemme linjanneet, että kun lähdetään valmistelemaan koulutuspoliittista selontekoa, jonka me annamme eduskunnalle ensi vuoden lopussa, niin siellä tämä syntyvyys tullaan käsittelemään ja pohtimaan, miten se vaikuttaa suomalaiseen opetukseen ja koulutukseen. Olettaisin itse, että se tarkoittaa sitä, että me tulemme näkemään paljon enemmän kuntien välistä yhteistyötä jo perusopetuksen osalta kuin mitä tällä hetkellä. Se voi tarkoittaa tarvetta uudentyyppisille etäopetuksen malleille ja järjestelyille, ja omasta mielestäni on luonnollista, että tätä käsitellään ikään kuin tämän laajan koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä, jossa on tarkoitus hahmottaa suomalaisen koulutuspolitiikan suuntaviivoja tuleville vuosille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-10T12:16:21,2019-10-10T12:20:57,Tarkistettu,1.1 2019_48_112,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisellä kierroksella tuli jo kysymyksiä Veikkauksesta edustaja Asellilta ja nyt Satoselta. Tämä Veikkauksen järjestelmähän on yhteinen järjestelmä, jota kaikki puolueet ovat olleet luomassa vuosien saatossa. Nyt on tullut se hetki, kun selvästi on nähtävissä, että Veikkauksen tulot tulevat laskemaan, jolloin meidän on todella välttämätöntä miettiä, kuinka me hoidamme tämän asian toisella tavalla kuin aikaisemmin. Siksi meillä on budjettiriihestä hyvä kirjaus, jolla varmistamme sen, että tästä lähtee työ, jossa katsomme, kuinka sieltä budjettirahoituksesta voimme sitten ottaa myös näille lakisääteisillekin toimille, joita ajan kuluessa on sinne Veikkauksen tuloista riippuvaisiin momentteihin siirretty, ja voimme siirtyä sinne puolelle. Se on ihan ehdotonta, jotta meidän liikuntakulttuuri, nuoriso, saa sen rahoituksensa, joka sille todella kuuluu. En oikeastaan vastaa niihin kysymyksiin, jotka kuuluvat Ohisalon ja Paateron alalle, mutta sen verran sanon, että Paatero on käynnistänyt yhdessä Veikkauksen kanssa mittavan vastuullisuusohjelmatyön, jossa myös moneen pulmaan vastataan. Ja STM:n puolella on sitten rahapeliongelmiin liittyen lähdössä oma hankkeensa käyntiin, joten siihenkin on liikkeitä luvassa. Sitten mennään edustajien Risikko, Laiho, Wallinheimo kysymyksiin aloituspaikkojen rahoituksista. Yhteensä korkeakouluille tulee siis 144 miljoonaa euroa lisää, ja korkeakoulujen opiskelijahuolto saa myös lisää, ja tämä varmasti auttaa siinä, että virtaus paranee opiskelijoilla, heillä on paremmat mahdollisuudet, laadukkaampaa opetusta, paremmat mahdollisuudet suorittaa tutkintoja valmiiksi. Me nyt tarkastelemme näitä tutkintotavoitteita neuvotteluissa yhdessä korkeakoulujen kanssa, ja katsomme, millä tavalla niitä voidaan sitten nostaa. On myös olemassa niitä keinoja, joihin ei tarvita rahaa, jotta voidaan tutkintotavoitteita nostaa, ja niitä ovat muun muassa joustavat siirtymät korkeakoulujen sisällä ja välillä. Ja ihan suoraan aloituspaikkoihin rahoitusta myös etsitään tietysti hallituksen sisällä kaiken aikaa. Tki-rahoituksen nostosta sen verran, että kaikki puolueet ovat sitoutuneet tähän 4 prosentin tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, myös tämä hallitus. Ja julkinen rahoitushan on hyvällä tasolla Suomessa OECD-maihin verrattuna. Yritysyhteistyö on yksi semmoinen asia, joka meidän todella pitää kammata tarkasti läpi; kaikkien keinojen tulee olla käytössä, että korkeakoulut ja yritykset alkavat tehdä vielä enemmän yhteistyötä kuin tähän mennessä. Ja tästä on luvassa muun muassa pyöreän pöydän keskustelu minun ja ministeri Kulmunin ja yritysten ja muiden tahojen kesken. Tuli kyselyä Islannin mallista, joka tulee olemaan siis Suomen malli — edustaja Pelkonen ja edustaja Forsgrén kysymyksiä esittelivät. Aikatauluna tulee olemaan se, että nyt ensi vuonna tutkitaan, mietitään tarkasti, millä tavalla tämä Suomen malli tulisi toteuttaa, otetaan ne parhaat käytännöt käyttöön, mitä Suomessa on jo tosi paljon olemassa, harrastamisen lisäämisestä koulupäivään. Ja sitten vuoden päästä olisi tarkoitus startata täysillä. Huomautan vielä tässä, että todella taiteen perusopetus saa jo nyt 4 miljoonaa lisää ensi vuodelle, eli silloin käynnistyy jo monella tavalla se harrastamisen mahdollisuus monelle lapselle ja nuorelle ihan uudella tavalla. Moni kysymys jäi vastaamatta, mutta edustaja Honkoselle sanon vielä, että kyllä näin on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-10-10T12:21:00,2019-10-10T12:25:37,Hyväksytty,1.1 2019_48_113,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Näin on, ja jatketaan puolisen tuntia vielä tätä debattia. — Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Eloranta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_114,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä hienoa, että hallitus on ihan heti aloittanut muutoksen, koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen, sillä kyllä se on niin, että me suomalaiset pärjäämme vain korkealaatuisella edelläkävijäosaamisella. Tärkeä edellytys tälle on tietenkin se, että korkeakouluilla on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jossa ne voivat keskittyä tähän tärkeään ydintehtäväänsä, ja tälle tielle on nyt vihdoin päästy, kun jo tässä Rinteen hallituksen ensimmäisessä talousarviossa yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen vastaavaa 20:llä — ja tosiaan nämä hallitusohjelmassa luvatut korotukset saadaan heti voimaan ja myöskin ne korkeakouluindeksit palautetaan, elikkä 67 miljoonaa euroa tulee sieltäkin lisää. Kysyisin kuitenkin ministeriltä liikunnasta. Kaikenikäisten suomalaisten liikkumisen lisääminen on tärkeää. Mitä vaikutuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi arvioitte Liikkuva Suomi ‑hankkeen edistämisellä olevan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-10-10T12:25:47,2019-10-10T12:26:45,Hyväksytty,1.1 2019_48_115,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme viime aikoina kuulleet huolestuttavia viestejä siitä, että osaamisen tason lasku matematiikassa on aivan valtava, ja erityisesti tämä hätähuuto kuuluu ammattikorkeakoulun tekniikan alojen opettajilta. Nyt koulutukseen on tulossa lisäraha, mikä on hyvä asia, mutta millä tavalla te takaatte sitä lisärahoitusta nimenomaan matemaattisten aineiden opetuksen lisäämiseen ja sen opetuksen kehittämiseen elikkä että se lisärahoitus menee nimenomaan tähän, ainakin osa siitä rahoituksesta menee tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-10T12:26:46,2019-10-10T12:27:30,Hyväksytty,1.1 2019_48_116,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälisissä tutkimuksissa on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen sekä mielen sairauksista paranemiseen ja toipumiseen. Myös positiivisten vaikutusten pitkäaikaisuudesta on saatu hyviä viitteitä. Tutkimuksessa on myös todettu, että nuorilla osallistuminen yhteisölliseen taidetoimintaan auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä ja se tukee nuorten kykyä rakentaa positiivisia suhteita sekä rohkaisee nuoria osallistumaan tiiviimmin yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Tällä on merkittäviä syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia, ja aihe on jälleen kerran hyvin ajankohtainen Kuopion tapauksen jälkeen. Haluaisinkin kysyä kulttuuriministeriltä: onko tätä huomioitu ministeriössä millään tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-10-10T12:27:31,2019-10-10T12:28:26,Hyväksytty,1.1 2019_48_117,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän minäkin hallitusta niistä vahvoista panoksista koulutukseen ja sivistykseen, joita nyt näemme. Osaaminen ja sivistys on, toden totta, se pohja, jolta Suomen menestys tulevaisuudessakin ponnistaa. Erityisesti kiitän siitä, että korkeakoulutukseen tehtävät lisäpanostukset astuvat voimaan täysimääräisesti jo ensi vuodesta alkaen. Kiitos myös siitä, että yliopistokeskukset mainitaan nyt erikseen hallitusohjelmassa. Kuten tiedämme, yliopistokeskukset ovat tärkeitä elinvoiman ja sivistyksen lähteitä omassa ympäristössään ja takaavat kansainväliset verkostot luontevasti niillekin seuduille, joilla se muutoin ei olisi mahdollista. Kysynkin ministeri Kososelta: miten yliopistokeskusten asema turvataan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-10T12:28:26,2019-10-10T12:29:29,Hyväksytty,1.1 2019_48_118,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Budjetissa on kyse arvovalinnoista. Koulutus on myös yksi parhaista työllisyyskeinoista, ja viime kaudella se valitettavasti laiminlyötiin. Tämän hallituksen koulutuspoliittisen ajattelun taustalla on sekä osaamistason nosto että koulutuksen tasa-arvon toteutuminen. Kiitos siitä, että molemmat näkyvät tässä budjettiesityksessä. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että valitettava suunta vanhempien koulutustaustan vaikutuksista lasten ja nuorten osaamiseroissa on nousussa. Jätin aiheesta viikko sitten kirjallisen kysymyksen, joka erityisesti kysyy erityisen tuen riittävyydestä ja ryhmäkoosta tai opettaja—oppilas-suhdeluvuista ja näistä varhaiskasvatuksen toimista, johon ministeri jo hyvin vastasi. Näen, että ryhmäkoot ja opettajien määrä suhteessa oppilaiden määrään ovat myös parhaita vastauksia kiusaamisen vastaisiin toimiin, joita täällä perättiin. Aleksis Kiven päivän kunniaksi kysyn vielä toisen kysymyksen, joka liittyy [Puhemies koputtaa] suomen kielen osaamiseen ja maahanmuuttajataustaisten tukemiseen suomen kielen oppimisessa. Kuinka se turvataan riittävästi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-10T12:29:31,2019-10-10T12:30:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_119,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ja tämä ensimmäinen talousarvio palauttaa tasa-arvoisen sivistyspolitiikan Suomeen, hieno asia. Yksi, mikä muutamassa puheenvuorossa on tullutkin esille, on viime aikoina aika paljon uutisoitu asia vähävaraisten lasten perheiden lasten harrastamisesta. Hienoa, että nyt tätä Suomen mallia ruvetaan rakentamaan, ja se 5 miljoonan budjetissa oleva raha menee kyllä tärkeään. Se on myös sitten aika iso tasa-arvoteko. Se on teko myös suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eteen. Alle 14-vuotiaista lapsista puolet tällä hetkellä liikkuu tarpeeksi, yli 14-vuotiaista yksi kolmasosa, ja on äärimmäisen tärkeätä, jotta tällä pyritään myös sitten tukemaan nuorten ja lasten liikkumista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-10T12:30:45,2019-10-10T12:31:38,Hyväksytty,1.1 2019_48_120,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! SDP tuossa aikaisemmin antoi ymmärtää, tai ainakin siitä tuli sellainen kuva, että lasten ei ole hyvä olla kotona ja nyt he palauttavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Nyt tarkennus kaikille kuulijoille, että tälläkin hetkellä lapsi pääsee 20 tuntia viikossa ja myös tarpeen mukaan päivähoitoon. Meillä Hyvinkäällä se toimii todella hyvin, olemme kuulleet siitä meidän toimialajohtajia. Ja kun edustaja Lindtman sanoi, että lapsia ei saa potkia tarhasta pois, niin toivottavasti teidän vahtivuorollanne ei kesken päivää ole lapsia Vantaalla laitettu pois. Olette valtuuston puheenjohtaja, ja toivottavasti ette puhunut omasta kunnastanne, koska se kuulosti aika huolestuttavalta. Lastensuojelun Keskusliitto teki vuonna 2013 tutkimusta ja lastentarhanopettajat olivat huolissaan myös siitä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus ei saa kääntyä vanhempien oikeudeksi, vaan se on ennen kaikkea lapsen asia, eikä siihen tule [Puhemies koputtaa] suhtautua niin, että se on aikuisten oikeus varastoida lapset. Nyt teidän täytyisi puhua vähän rehellisemmin näistä. [Jukka Gustafsson: Oikein!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-10T12:31:40,2019-10-10T12:32:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_121,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On oikeastaan erittäin hyvä, että edustaja Meri käytti tämän puheenvuoron. Eihän tässä ole kyse siitä, että — kuten te käytitte aika karkeaa ilmaisua — ”lapsia varastoidaan”. Siis ikinä en laadukkaasta varhaiskasvatuksesta Suomessa itse tohtisi tuollaista termiä käyttää. Kyse on siitä, onko jokaisella lapsella yhdenvertainen oikeus täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, ovatko heidän vanhempansa esimerkiksi työttömyyden vuoksi kotona vai ei. Ja hallitus on nyt esittänyt, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien taustasta. Ja kyllä, edustaja Meri, minunkin kotikunnassani tätä kokeiltiin vuoden verran — itse sitä tietenkin vastustin — ja sen vuoden kokeilun jälkeen tämä päädyttiin palauttamaan. Mutta on kuntia, on päiväkoteja, joissa toiset lapset lähetetään aikaisemmin kotiin [Puhemies koputtaa] sen vuoksi, että heidän vanhempansa ovat eri asemassa kuin toisten, ja se ei ole oikein. Vetoan eduskuntaan, että hyväksytään [Puhemies koputtaa] tämä tasa-arvouudistus yksimielisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-10T12:32:54,2019-10-10T12:34:11,Hyväksytty,1.1 2019_48_122,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon sitten, että todellakin huolehditte siitä, että ne rahat sataprosenttisesti tulevat kunnille. Tässähän on tähän asti ollut niin, että kunnat voivat itse päättää, mutta tehän ette ilmeisesti luota siihen, että kunnissa osataan asioita päättää. Mitä tulee näihin erilaisiin vertauksiin: Te itse sanoitte aikaisemmin, että ”lasta ei potkita ulos ruokailun jälkeen”, se oli teidän omaa puhettanne. Ja lisäksi oli tämä ”varastointi” — tämä tulee Lastensuojelun Keskusliiton teettämästä kyselystä, jossa lastentarhanopettajat ovat itse käyttäneet tämäntyyppistä kieltä. Olen pahoillani, jos se on teille liikaa, jos te ette kestä sitä. [Välihuutoja] Täällä todetaan juuri niin, että ”se ei ole positiivinen asia silloin, jos lapsia pidetään hoitopaikassa aamusta iltaan ja ilman loma-aikoja, vaikka vanhemmat olisivat lomalla tai kotona”. Myös tästä minä haluan keskustella, että näin ei saa missään tapauksessa käydä. [Eduskunnasta: Ei tietenkään!] — Niin. — Teidän mielestänne [Puhemies koputtaa] täällä käytetään rumaa kieltä, kun lastentarhanopettajat näin puhuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-10T12:34:13,2019-10-10T12:35:14,Hyväksytty,1.1 2019_48_123,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta ryhmämme puheenjohtaja Lindtmanin puheenvuoro oli niin erinomainen, että jokainen valistunut kuulija ymmärsi sen perusasian oikein. Itse asiassa minä pyysin puheenvuoron koskien tuota edustaja Sarkomaan puheenvuoroa, joka kertoo sen, kuinka vaikea asia nyt on kokoomukselle, että tämä hallitus, sivistyshallitus, laittaa osaamiseen näin paljon rahaa. [Sari Sarkomaa: Muunneltua totuutta!] Te lähditte liikkeelle puheenvuorossanne työllisyydestä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] sitten jonkun koukeron kautta palasitte siihen, että lapset joutuvat maksumiehiksi tulevaisuudessa. Nämä päätökset tehdään juuri lasten ja nuorten hyväksi, jotta he pärjäisivät tulevaisuuden yhteiskunnassa, kahdessakin mielessä: he voisivat osallistua yhteiskunnan rakentamiseen, ja se rikastuttaisi heidän [Puhemies koputtaa] elämäänsä, koska koulutuksella ja sivistyksellä on myöskin itseisarvo. Eli [Puhemies koputtaa] me teemme nämä päätökset ja rahanlisäykset lasten parhaaksi ja [Puhemies koputtaa] hyväksi. [Emma Kari: Juuri näin!] Älkää vääristelkö sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-10-10T12:35:17,2019-10-10T12:36:36,Hyväksytty,1.1 2019_48_124,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Totuus kolahtaa kipeimmin, edustaja Gustafsson. [Jukka Gustafsson: Kyllä kolahti!] Älkää muunnelko totuutta. Totesin sen, että koulutuspanostukset ovat sivistyspuolue kokoomukselle tervetulleita, mutta totesin, että se on se aito ja oikea sivistyspuolue, joka ei riskeeraa koulutusta sillä tavalla, että jättää tekemättä ne työllisyystoimet, jotka turvaavat sen, että meillä on verorahoja ensi vuonna ja tulevaisuudessa. Sivistyspuolue ei elä tulevien sukupolvien kustannuksella. [Pia Viitanen: Voi hyvänen aika!] Kun valtiovarainministeriön virkamiehet huutomerkeillä varoittavat, että meillä ei ole varaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoihin, jos teidän linjanne jatkuu, niin silloin teidän pitäisi uskoa — jos te ette usko kokoomusta. Sitten niistä opettajista. Kokoomus ehdottaa, josko tekisimme sellaista sivistyspolitiikkaa, ettemme lisäisi määräaikaisten opettajien määrää. Me olemme huolissamme siitä, onko linja muuttunut nyt henkilöstöpolitiikassa: kun koulutukseen panostetaan, niin minkä takia opettajille ei riittänyt rahaa? Miksi juuri siellä ammatillisessa koulutuksessa on niin [Puhemies koputtaa] — me tiedämme, että se on saanut kokea kovia — että laitetaan sinne rahaa ja opettajat pätkätöihin? [Timo Heinonen: Pätkätyöt eivät ole hyväksi!] Tämä ei [Puhemies koputtaa] ole hyvä juttu. Voisimmeko yhdessä saada tähän muutoksen eduskunnassa? Olemme siihen valmiita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-10T12:36:37,2019-10-10T12:37:54,Hyväksytty,1.1 2019_48_125,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän ovat kyllä sekä ministeri että ex-ministeri Gustafsson hyvin selkeästi vastanneet. Olen liikuttunut teidän huolestanne ammatillisesta koulutuksesta. [Sari Sarkomaa: Se on aitoa!] Missä se huoli oli silloin, kun te leikkasitte siitä 200 miljoonaa euroa, edustaja Sarkomaa? [Timo Heinonen: Te esititte vielä enemmän!] Missä se huoli oli silloin, kun teillä oli valta? [Välihuutoja] Nyt kun te olette oppositiossa, niin nyt te vaaditte, että panostukset ovat liian pieniä. Mutta, edustaja Sarkomaa, te olette keskeinen kokoomuksen talousajattelija, valtiovarainvaliokunnan jäsen, ja puhutte tästä, että eletään velaksi. Nyt ensinnäkin, tehän nyt moititte näitä panostuksia liian pieniksi, tai haluaisitte muuttaa määräaikaiset pysyviksi, eli hyväksytte samat menot, jotka hallitus esittää. Ja sen lisäksi, tämän päälle, olette esittäneet miljardin veronkevennyksiä, [Sari Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!] ja kaiken tämän jälkeen moititte hallitusta liiasta velkaantumisesta. [Puhemies koputtaa] Miten tämä menee peruskoulun matikalla yhteen? Kertokaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-10T12:37:55,2019-10-10T12:39:04,Hyväksytty,1.1 2019_48_126,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi sinällään tosi hienoa, että me saisimme täällä vastauksia nyt tämän hallituksen tekemiin budjettikirjauksiin, kun olen muutamista niistä kysynyt. Täällä ministeri Kosonen hyvin selvitti Suomen Akatemian määrärahan kokonaisuutta, mutta teidän omassa budjettikirjassanne lukee näin t&k-menojen suhteesta bruttokansantuotteeseen eli t&k-intensiteetistä: ”Hallitus esittää, että intensiteetti pysyy samalla tasolla myös vuonna 2020.” Eli teillä ei ole polkua siihen, kuinka tämä nousisi sinne 4 prosenttiin vähitellen. Täällä myös todetaan, että vuodesta 2016 alkaen t&k-rahoituksen volyymi on jatkuvasti noussut. Eli nyt me tarvitsisimme sen polun sinne, kuinka tutkimus- ja tuotekehitysrahat tulevina vuosina saadaan vähitellen nousemaan kohti sitä 4:ää prosenttia. Siihen toki tarvitaan myös yksityistä sektoria. Tiedämme sen, että pelkästään tällä se ei hoidu. Toivoisin myös, että sitten pohtisitte tätä Islannin mallia siltä kannalta — Islannissahan se on toteutettu, ja [Puhemies koputtaa] siellähän se lähtee siitä kysyntälähtöisyydestä — mitä lapsi itse haluaa harrastaa. [Puhemies koputtaa] Oletteko jo pohtineet tätä? Miten se toteutetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-10T12:39:05,2019-10-10T12:40:15,Hyväksytty,1.1 2019_48_127,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Nyt vähän muitakin puolueita mukaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_128,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan oikaista yhden väärinkäsityksen. Yli puolet, eli 60 prosenttia, erityistä tukea tarvitsevista oppilaista opiskelee edelleen pienryhmissä — eivät ne kaikkialta ole kadonneet. Ja kunnat ovat lähteneet myöskin uudelleen perustamaan näitä ryhmiä. Minulla on kokemus vapaan sivistystyön kansanopistosta, jossa erityistä tukea ja joskus vaativaakin erityistä tukea tarvitsevat opiskelivat omassa kotiryhmässään mutta osallistuivat tuettuna ja avustettuna mahdollisuuksien mukaan myös muihin ryhmiin, ja oppilaskunnan toiminnassa he osallistuivat tasavertaisina lautakuntiin. Juuri tämän erityisnuoret kokivat tärkeäksi kansanopistovuoden aikana. Inkluusion ajatus on sinänsä hyvä, kaikkien mukaan ottaminen, mutta toteuttaminen ei ole onnistunut resurssipulan ja ehkä osaamisvajeenkin vuoksi, mutta on myös onnistuneita tapauksia. Kiitän hallitusta, että [Puhemies koputtaa] tämä toimivuus selvitetään, ja kysyn, kuinka nopeasti tämä tehdään, koska sillä on kiire.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-10T12:40:19,2019-10-10T12:41:34,Hyväksytty,1.1 2019_48_129,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tämä keskustelu on tärkein keskustelu työllisyyden kannalta, kuten täällä on todettu, ja myöskin sen myötä talouden kannalta. On hienoa, että hallitus panostaa nyt osaamiseen sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien. Täällä todettiin aiemmin, että oppiminen alkaa jo peruskoulussa, mutta tosiaankin se alkaa kyllä siitä lähtien, kun lapsi syntyy ja sitä ennenkin, joten varhaiset vuodet ovat ihan kriittisiä. Olisin kysynyt, miten varhaisten vuosien oppimispotentiaalia kielten osalta vahvistetaan. Onko sen osalta suunnitelmia? Se on tärkeätä niin ruotsin kuin minkä tahansa muun kielen oppimisen kannalta. Kulttuurin osalta olisin kysynyt vielä, miten varmistetaan toiminnan jatko. Olemme toki yhdessä sitoutuneet siihen, että rahapelitoiminnan lasku ei heikennä kulttuurin, liikunnan tai nuorisotoimen asemaa, mutta sehän ei voi olla niin, että tämä kompensaatio tapahtuu sitten OKM:n muista menoista, [Puhemies koputtaa] joten tästä pitää ottaa yhteisvastuu koko budjetin tasolla. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-10T12:41:36,2019-10-10T12:42:50,Hyväksytty,1.1 2019_48_130,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Palaan vielä näihin varhaiskasvatuspalveluihin ja haluan kiittää hallitusta ja ministeriä siitä, että lasten subjektiivinen oikeus nyt palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Tämä subjektiivinen oikeushan säädettiin aikanaan 80—90-lukujen taitteessa ensin koskemaan alle 3-vuotiaita lapsia ja sitten laman jälkeen vuonna 96 koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tiedostettiin näiden palveluiden syrjäytymistä estävä merkitys, jota tuolla oikealla laidalla ei tunnuta ymmärrettävän. Tämä Sipilän hallituksen leikkaus olikin siis historiallisestikin hyvin dramaattinen. Se aiheutti kunnissa rahoitusvaikeuksia näitten varhaiskasvatuspalveluiden suhteen. Monet kunnathan pitivät palvelut edelleen samantasoisina kuin ennen tätä heikennystä, ja siitä aiheutui paljon taloudellisia ongelmia. Se johti varhaiskasvatuspalveluiden yksityistämiseen monissa kunnissa. [Puhemies koputtaa] Yksityistämiskehitys oli jo menossa, mutta tämä Sipilän heikennys silloin edelleen kiihdytti yksityistämiskehitystä. Nyt toivonkin, [Puhemies koputtaa] että hallitus osoittaa riittävät rahat tämän palvelutason parantamiseen, että tämä yksityistämiskehitys [Puhemies: Aika!] saadaan päättymään. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-10T12:42:51,2019-10-10T12:44:13,Hyväksytty,1.1 2019_48_131,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä puhuneet tällä viikolla paljon hallituksen työllisyystavoitteista, ja tänäkin päivänä tässä keskustelussa olemme niihin viitanneet. Lisäresurssien kohdentaminen ammatilliseen koulutukseen on erityisen tärkeää työllisyyspolitiikkaa, ja erityisesti voimavarojen lisääminen perustutkintojen ohjaus- ja opetushenkilöstöön on tärkeää. Työllisyydenhoidolta nimittäin menee ihan varmasti pohja pois, jos hukkaamme nuoret jo alkumetreillä eikä ammatillisen koulutuksen aikana saavuteta sellaista ammattitaitoa, jolla työllistyy. Viime kaudella tehdyt säästöt heikensivät pahasti opetuksen laatua, ja monesta oppilaitoksesta tuli minullekin viestiä, että siellä eletään kaaoksen keskellä. Sen takia olen niin iloinen ja tyytyväinen, että nyt nämä tarpeelliset korjaukset tehdään. Tämä on todella ison kiitoksen paikka. [Antti Lindtman: Ei muuten ihme, ettei Grahn-Laasonen ole paikalla!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-10-10T12:44:14,2019-10-10T12:45:12,Hyväksytty,1.1 2019_48_132,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tästä, mihin edellinen puheenvuoronpitäjä jäi. Itsekin olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että hallitus lisää resursseja ammatilliseen koulutukseen. En usko, että kaikkia ammatillisessa koulutuksessa olevia ongelmia tällä pystytään korjaamaan, mutta tämä on hyvä alku. Mielestäni valtion tehtävä ja velvollisuus on tuottaa sellaista koulutuspolitiikka, että esimerkiksi oikeilla aloilla on oikea määrä ihmisiä työssä. Tämä ei tarkoita pelkkiä aloituspaikkoja vaan myös muun muassa sitä, että ammattikoulutuksesta valmistuu nuoria, jotka kykenevät tekemään sitä työtä, johon heidät on koulutettu. Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esille sen, että viime vuodet varsinkin ollaan puhuttu korkeakoulutetuista ja siitä, kuinka kaikkien pitää mennä korkeakouluun ja niin edelleen. Mielestäni meillä on vähän unohdettu se, miten tärkeää työtä tekevät ne ihmiset, jotka valmistuvat ammattikouluista, ja mielestäni meidän pitäisi yhteiskuntana arvostaa näitä ihmisiä hieman enemmän, kuten esimerkiksi Saksassa, missä ammattikoulutuksen rooli ja asema ovat ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Haluaisin kysyä: onko hallituksella jotakin toimia tähän, että ammatillisen koulutuksen ja sieltä tulevien ihmisten ja nuorten [Puhemies koputtaa] asemaa ja roolia ymmärrettäisiin paremmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-10T12:45:14,2019-10-10T12:46:28,Hyväksytty,1.1 2019_48_133,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että osaamiseen panostetaan. Olemme puhuneet paljon nuorten tuentarpeesta, ja ministeri Andersson kertoi täällä, että oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella ollaan lisäämässä rahoitusta. Mutta kun tätä kirjaa luin, niin näyttäisi siltä, että vuoden 2020 budjetissa lisäyksiä ei vielä ole tulossa, ja kysyisin: miksi ei vielä ensi vuonna? Sitten korkeakoulujen osalta todettakoon, kun täällä on puhuttu näistä indekseistä, että korkeakouluindeksien palauttamisesta on päätetty jo keväällä edellisen hallituksen toimesta julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Tämä on jälleen kerran hyvä muistuttaa mieliin. Mitä hallituksen tekemiin lisäyksiin tulee, niin selkeänä epäkohtana on otettukin esiin se, että aloituspaikkojen lisäämistä ei ole huomioitu riittävällä tavalla ja sitten Akatemian tutkimusvaltuudet ovat vähenemässä. Liikkumavaran kasvu on siis rajallinen. Epäselväksi kuitenkin jää, onko budjetissa huomioitu korkeakoulujen fuusioiden kustannukset. Tämä on kriittinen kysymys esimerkiksi uuden Tampereen yliopiston rakentamisen kannalta. [Puhemies koputtaa] Kannustan hallitusta rohkeuteen ja pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Tehkää tulevaisuusinvestointeja yliopistojen pääomitukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-10T12:46:29,2019-10-10T12:47:40,Hyväksytty,1.1 2019_48_134,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä ollaan minusta ministeri Kososen toimesta vastattu tosi hyvin tähän Suomen Akatemiaa koskevaan asiaan, joten siihen en enempää tässä puutu. Mutta muuten käytän tämän lyhyen puheenvuoroni nimenomaan tiede- ja tutkimuspolitiikasta. Suomessa oltiin jo aikanaan tasolla 3,75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sitten se putosi alimmilleen 2,17:ään. Käänne tapahtui jo pari vuotta sitten seitsemän vuoden laskun jälkeen, ja nyt on selvästi lisäpanostuksia tulossa tiede- ja tutkimuspolitiikkaan. Ongelma on se, että teknisesti nämä näkyvät budjetissa kovin monessa kohdassa. Esimerkiksi eilen käsitellyssä STM:n pääluokassa oli merkittävä lisäpanostus terveystieteelliseen tutkimukseen. Se nousi vuoden 18 tilinpäätöstiedoista peräti 20 prosentilla 20 miljoonasta 25 miljoonaan. Vuoden 2030 tavoite lienee tämä 4 prosenttia bkt:stä. [Puhemies koputtaa] Haluaisin, että sitä polkua vielä selkeytettäisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-10T12:47:43,2019-10-10T12:48:52,Hyväksytty,1.1 2019_48_135,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, kysymykseni koskee taiteen perusopetusta antavien pienten yksiköiden toimintaedellytyksiä. Nämähän ovat käytännössä sellaisia yhden yrittäjän firmoja, jotka antavat esimerkiksi musiikin, taiteen perusopetusta, ja koulutuspohjana on konservatorion D-tutkinto. Nyt on kuitenkin olemassa esitys, että myös näihin yksiköihin pitäisi palkata rehtoriksi maisteritutkinnon suorittanut henkilö. Onko mahdollista tehdä näillä pienillä yksiköillä poikkeama tässä tilanteessa, koska kulurakenne ei yksinkertaisesti millään kestä tällaisen rehtorin palkkaamista kyseisiin yksiköihin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-10-10T12:48:55,2019-10-10T12:49:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_136,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_137,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensiksi tästä keskustelun tasosta kyllä sanon sen, että muistan, kun istuin viime kaudella tuolla, kuinka monta kertaa te, edustaja Lindtman, huusitte täällä kitarisat pitkällä, että ei saa vedota edelliseen hallitukseen, tämä hallitus tekee päätöksiä, [Antti Lindtman: Päinvastoin!] kuinka monta kertaa sanoitte esimerkiksi Grahn-Laasoselle tästä asiasta kyselytunnilla. Toinen on se, että niissä hallituksissa, missä minä olen istunut, ei ole koskaan haukuttu omaa hallituskumppania. Tehän koko ajan keskustaa mollaatte täällä nyt, elikkä todella törkeää. [Pia Viitanen: Voi voi voi! — Leena Meri: Pata kattilaa soimaa!] Mutta itse asiaan: Minä haluaisin tietää ministereitten kannan siitä, mitä mieltä olette opettajan työn vetovoimaisuuden vähenemisestä. Mitä aiotaan tehdä? Ja opettajien täydennyskoulutuksen osalta toivoisin, että pohdittaisiin yhdessä, miten voitaisiin sitä edistää. — Kiitos. [Antti Lindtman pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-10T12:49:45,2019-10-10T12:50:38,Hyväksytty,1.1 2019_48_138,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ajattelin, että tämä olisi ollut viimeinen puheenvuoro ja sitten ministerit, mutta pakko antaa kyllä nyt vastaus edustaja Lindtmanille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_139,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan kyllä sen tai olen samaa mieltä, mitä tulee sivistysvaliokunnan puheenjohtajan huoleen tästä keskustelun tasosta, mutta en tiedä, mihin suuntaan loppupuheenvuoro sitä vei. [Naurua — Leena Meri: Meni aika sanattomaksi!] Puhemies! Viime vaalikaudella tilanne oli se, että vaaleissa jokainen puolue oli todennut, tunnustanut sen — me mukaan lukien ja myös te — että nyt koulutukseen tehdyt säästöt on tehty piripintaan eikä tehdä enempää. Sen jälkeen te teitte vielä tuplat päälle, siitä oli kysymys. Arvoisa puhemies! Katsotaan eteenpäin. Nyt tehdään koulutukseen kunnianpalautus, ja toivon vielä kerran, että tämän tärkeän symbolin, yhdenvertaisen varhaiskasvatusoikeuden, joka nyt ensi vuonna palaa, eduskunta voisi yksimielisesti hyväksyä. Sillä olisi iso symbolinen vaikutus Suomessa, jonka menestys perustuu [Puhemies koputtaa] tasa-arvoon, siihen, että täällä kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. [Sari Sarkomaa: Vastaus hallituspuolueiden väitteisiin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-10T12:50:43,2019-10-10T12:51:56,Tarkistettu,1.1 2019_48_140,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt jäi monta hyvää puheenvuoroa pitämättä, mutta vielä ministerit. 5 minuuttia molemmille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_141,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan edelleen niihin kysymyksiin, joihin en ole ehtinyt vastata aikaisemmissa puheenvuoroissa, ja lähdetään nyt liikkeelle tästä toisen kotimaisen kielen palauttamisesta pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa. Ajattelen itse tästä asiasta niin, että tämä hallituksen tahtotila on ikään kuin selvästi ilmaistu hallitusohjelmassa mutta asian osalta edetään niin, että ensin selvitetään perinpohjaisesti, mitä tällainen muutos tarkoittaisi, ja arvioidaan myöskin tarkkaan tämmöisen muutoksen vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon, aivan kuten edustaja tuossa itse painotti, erityisesti ottaen huomioon, että lukiokoulutuksen osalta on tehty aika paljon muutoksia viime vaalikauden aikana ja ihan vaalikauden lopussa päätettiin nostaa kirjoitettavien aineiden vähimmäismäärä neljästä viiteen. Me emme tiedä vielä, miten se muutos vaikuttaa esimerkiksi kaksoistutkinnon suorittaneiden asemaan tai aikuisopiskelijoiden asemaan, joten ennen kuin tehdään vielä uusia muutoksia, niin pitäisi minun mielestäni perinpohjaisesti arvioida tilannetta, erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Monet edustajat ovat omissa puheenvuoroissaan nostaneet esille myöskin tämän kysymyksen oppimiserojen kasvusta ja sen, mitä sille voi tehdä. Tämän on tarkoitus olla ikään kuin koko tämän perusopetushankkeen yksi keskeisin lähtökohta, ja sen puitteissa tullaan jatkamaan tätä hyväksi todettua käytäntöä tasa-arvorahojen jakamisen osalta, joiden kautta voidaan suunnata rahoitusta sellaisille kouluille, jotka ovat erityisen suuressa tarpeessa saada lisäresursseja. On myöskin päivänselvää, että varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on yksi tehokkaimpia keinoja, mitä meillä on oppimiserojen kaventamiseksi, erityisesti jos on kyse lapsista, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Jos silloin aloittaa sen opinpolun vasta esiopetusvaiheessa, niin ei yksinkertaisesti ehdi saada riittävän vahvaa kielellistäkään pohjaa niin että pärjäisi sitten läpi tämän perusopetuspolun eteenpäin, eli tämä on ihan keskeisen tärkeä tavoite myöskin tästä näkökulmasta. Sitten monissa tutkimuksissa, mitä tulee oppimistuloksiin Suomessa, on todettu, että erityisesti heikoimmin pärjäävien osuus on ollut kasvussa, ja siksi kaikki ne toimenpiteet, mitä nyt on tarkoitus tehdä tämän joustavan alkuopetuksen, varhaiskasvatuksen osallistumisasteen sekä erityisopetuksen osalta, tavoittelevat myöskin sitä, että me pääsisimme tähän ongelmaan kiinni. Edustaja Kinnunen piti erittäin hienon puheenvuoron inkluusiosta, ja aivan kuten edustaja totesi, inkluusiohan on siis todellisuutta ja sitä tehdään koko ajan Suomessa, ja se perusajatus siitä, että myöskin erityisen tuen tarpeessa olevilla oppilailla on oikeus saada opetusta omassa lähikoulussaan, on äärimmäisen tärkeä ja se on äärimmäisen kannatettava. Eli ongelma tässä on se, että me emme ole riittävän hyvin pystyneet huolehtimaan siitä, että koulutuksenjärjestäjäresurssit olisivat riittävällä tasolla, jotta tätä inkluusiota voidaan toteuttaa niin oppilaiden kuin opettajien kannalta hyvällä tavalla ja samanaikaisesti huolehtia siitä, että myöskin sitä pienryhmäopetusta on silloin, kun opiskelijat ja oppijat sitä tarvitsevat. Edustaja Purra nosti esille ammatillisen koulutuksen arvostuksen. Myöskin erittäin tärkeä, hyvä huomio. Itse ajattelen niin, että ne lisäpanostukset, mitä nyt tehdään rahoituksen osalta ammatilliseen koulutukseen, ovat osaltaan osoitus ammatillisen koulutuksen arvostuksesta. Myöskin ammatillisen koulutuksen osalta tullaan tekemään tämmöinen laadun ja tasa-arvon kehittämishanke, ja sen puitteissa ammatillisella puolella minun mielestäni olisi erityisen tärkeää päästä kiinni ehkä jo nuorten kohdalla nähtävillä oleviin tämmöisiin elämäntapaeroihin, jotka alkavat jo varhain, eli huolehtia siitä. Myöskin ammatillisilla opiskelijoilla on oikeus riittävään oppilas- ja opiskelijahuoltoon, siihen, että meillä on Liikkuva opiskelu -hanketta myöskin siellä ja että huolehditaan amistenkin hyvinvoinnista ja oikeudesta laadukkaaseen koulutukseen. Ja mitä tulee meidän kansallisiin tavoitteisiin koulutustason nostosta, niin taas kerran tarvitsemme sekä—että, tavoitteena pitäisi olla se, että kaikki nuoret Suomessa suorittavat toisen asteen tutkinnon, sen lisäksi, että me vielä pystymme nostamaan niiden nuorten aikuisten osuutta, jotka suorittavat korkeakoulututkinnon. Ja tässäkin toivon, että voimme tehdä puolueiden kesken hyvää yhteistyötä, koska tässä koulutustason nostossa on kyse meidän maamme hyvinvoinnista ja meidän maamme hyvinvoinnin tulevaisuudesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-10T12:52:06,,Hyväksytty,1.1 2019_48_142,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitokset opetusministerille. Tämän jälkeen ministeri Kosonen, myös 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_143,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuli kysymyksiä nuorisotyöstä. Siihen on tulossa työpajatoimintaan 2 miljoonaa euroa lisää vuosittaisella lisämäärärahalla, ja sitten vielä digitaalisten järjestelmien kehittämiseen 1,2 miljoonaa euroa, jotta helpotetaan etsivän nuorisotyön toimintaa. Tämä kaikki linkittyy myös oppivelvollisuusiän nostamiseen, eli meidän hallituksella on vahva tahto siitä, että nuorten polku sieltä lapsesta nuoreen aikuisuuteen asti tulee yhtenäiseksi, ja tätä vahvistetaan muun muassa ministeri Anderssoninkin mainitsemilla opiskelija‑ ja oppilashuoltotoimenpiteillä. Edustaja Ikoselle vastaus fuusiorahoitukseen. Tampere on saanut rahoitusta fuusioon viime kaudella, ja tämän hallituksen lähtökohta sinänsä ei ole fuusioiden tukeminen, vaan tavoitteena on nimenomaan laadukas koulutus ja tutkimus siten, että jokainen korkeakoulu voi löytää oman vahvuutensa. Emme ole keskittäjähallitus. Edustaja Risikolle: Opettajankoulutus on todella suomalainen kruununjalokivi, ja siitä meidän on huolehdittava. Olemme huomanneet opettajankoulutuksen vetovoimaisuuden pienen laskun, ja sen takia tästä on käynnissä selvitys, jotta saamme selville oikeat syyt, minkä takia se ei ole enää niin vetovoimainen kuin aikaisemmin, ja kuinka voisimme sitä vetovoimaa lisätä. Edustaja Elorannalle Liikkuvasta Suomesta: Siinä on todella korkealla meillä tavoitteet, jotta saisimme jokaisen suomalaisen liikkumaan ja aktivoitumaan. Hyvä hanke viime kaudella oli perusasteella Liikkuva koulu -hanke, ja tämän hankkeen myötä aiomme ulottaa Liikkuvaa koulua myös varhaiskasvatukseen, toiselle asteelle ja korkeakoulutukseen, näiden asteiden ehdoilla, ja näistähän oli jo viime kaudella myös kokeiluja. Nyt tätä mallia viedään pysyväksi. Tämä meidän mallimme on myös maailmalla hyvin haluttu ja kysytty, niin että siitä voimme kyllä kaikki olla ylpeitä. Ja sitten myös muille ikäryhmille on tulossa toimia. Edustaja Kiviranta kysyi talous‑ ja työelämätaitojen edistämisestä, ja itse asiassa tässä on jo olemassa hanke opetus‑ ja kulttuuriministeriössä, josta voidaan näitä opintoja tukea. Hyvä kirjaus hallitusohjelmassa todella tästä on, ja sillä tiellä ollaan. Edustaja Kilpi piti hyvän puheenvuoron taiteen yhteisöllisestä voimasta. Meillä tässä meidän hallitusohjelmassamme se tärkein kulttuurin sana oikeastaan on saavutettavuus, jotta kaikilla suomalaisilla olisi pääsy sinne kulttuurin ja taiteen äärelle. Tätä on lasten ja nuorten puolelta tutkittu muun muassa ArtsEqual-hankkeessa, ja tästä saamme taas tietoa, kuinka voimme parantaa sitten sitä saavutettavuutta myös. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on tehty vuosikausia töitä, olen itsekin saanut aikaisemmassa elämässä olla siinä työssä mukana, ja tämä hyvä työ yhteistyönä STM:n ja OKM:n kesken jatkuu edelleen. Edustaja Kallille vastaus yliopistokeskusten asemaan: Hallitusohjelmasta löytyy jälleen erinomainen kirjaus yliopistokeskusten asemasta ja siitä, että siitä pidetään huolta. Tämä liittyy myös yliopistojen välisiin neuvotteluihin, jotka jatkuvat sinne kevääseen asti. Edustaja Multala ja edustaja Lindén puhuivat tutkimus-, kehitys‑ ja innovaatiorahoituksesta, ja kuten sanoin, tämä hallitus lisää 90 miljoonaa euroa tki-rahoitusta. Meillä on valmisteilla t&k&i-ohjelma 4 prosentin tavoitteen saamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Eli valmistelemme tiekarttaa sen suhteen, ja yksityiskohdista kerrotaan sitten lisää myöhemmin. Edustaja Multalalle vielä tästä harrastamisesta ja tavallaan harrastamisen toiveista: tietenkin tässä pyritään ottamaan myös sitten huomioon ne nuorten ja lasten toiveet ja tarjoamaan sellainen kirjo, että olisi mahdollista vastata heidän toiveisiinsa. Tästä on myös tutkimusta koulukohtaisestikin olemassa, ja niitä voidaan hyvin kouluissa sitten käyttää, että mitä siellä lapset haluavat. Valokuvaus ja tanssi muun muassa ovat sellaisia, joita nuoret haluaisivat harrastaa enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-10-10T12:57:20,2019-10-10T13:02:57,Hyväksytty,1.1 2019_48_144,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitokset, ministeri Kosonen. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Samoin keskeytetään tämä istunto, ja sitä jatketaan kello 16.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_48_145,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt jatketaan kello 13 keskeytynyttä päiväjärjestyksen 2. asian käsittelyä. Keskustelu jatkuu, ja ministeri Kaikkonen esittelee puolustusministeriön hallinnonalan, 5 minuutin puheenvuoro. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_146,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Puolustusvoimien tärkein tehtävä on vastata isänmaan puolustamisesta. Uskottavan puolustuskyvyn edellytyksiä ovat korkea maanpuolustustahto, osaava ja laaja reservi sekä ajanmukainen, toimiva kalusto. Kyse on paitsi tahdosta myös rahasta. Se ymmärrettiin hallitusohjelmaa tehtäessä. Uskon, että asialle löytyy ymmärrystä myös oppositiosta. Uusi punamultahallitus vahvistaa Suomen puolustusta päätöksillä, joiden vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen ja joita on aiemmin jo hyvin pohjustettu. Merivoimien ja Ilmavoimien merkittävien hankkeiden vaikutus tulee näkymään tulevien vuosien budjeteissa. Ensi vuoden osalta puolustusministeriön pääluokassa muutokset aiempaan ovat varsin maltillisia. Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella satsaamme varusmiesten koulutukseen, reserviläisten kertausharjoituksiin, Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kalustoon, johtamisjärjestelmiin ja kyberpuolustukseen. Suurimmat panostukset ovat neljän Pohjanmaa-luokan aluksen hankkiminen Merivoimille sekä HX-hanke, jonka myötä valitsemme Hornet-hävittäjille seuraajan. Molemmille hankkeille tuntuu olevan varsin laaja tuki yli hallitus—oppositio-rajojen. Siitä eduskunnalle kiitos. Alushankinnasta teimme päätöksen muutama viikko sitten. 1,3 miljardin euron arvoinen hanke tarkoittaa neljän huippumodernin aluksen rakentamista Raumalla. Uuden Pohjanmaa-luokan aluksilla on ratkaiseva merkitys merialueidemme puolustamisessa 2050-luvulle saakka. On tärkeää, että laivat rakennetaan kotimaassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] Kyse on puolustuskyvyn ylläpitämisestä ja huoltovarmuudesta mutta myös suomalaisesta työstä ja yrittäjyydestä. Päätöksemme merkitys Rauman seudulle ja laajemminkin on suuri. Työ ja turvallisuus voivat kulkea myös tällä tavoin käsi kädessä. Hävittäjähankinnassa yhtenä reunaehtona on teollinen yhteistyö, jonka osuuden on oltava vähintään 30 prosenttia hankkeen arvosta. Tämä merkitsee osaamista ja työtä Suomeen. Selvää kuitenkin on, että ratkaisu tehdään suorituskykyä painottaen. Ensi vuoden aikana viittä hävittäjävaihtoehtoa testataan ja vertaillaan. Lopullinen ja sitova tarjouspyyntö lähetetään ensi vuoden syksyllä, ja itse valinta tehdään vuonna 2021. Hyvät kansanedustajat, muutama avainluku: Vuoden 2020 talousarvioesitys sisältää puolustusministeriön pääluokan määrärahoja 3 158 miljoonaa euroa. Pääluokan osuus valtion budjettitalouden menoista on ensi vuonna noin 5,5 prosenttia, bruttokansantuotteesta noin 1,27 prosenttia. Etenemme Ilkka Kanervan johtaman parlamentaarisen työryhmän vuonna 2014 viitoittamaa tietä ja teemme puolustusmateriaalin hankintaan pienen tasokorotuksen. Tämä on jatkoa viime vuodet tehdylle työlle pahimpien materiaalivajeiden paikkaamiseksi. Tavoitteena on, että meillä on joukoillemme nykyaikaiset varusteet sekä riittävät ampumatarvikkeet, varaosat ja johtamisjärjestelmät. Samalla luomme uuden tiedustelulain edellyttämät suorituskyvyt. Puolustusvoimien henkilökunnan työ ei saa jäädä kalustotarpeiden varjoon. Päivittäiseen tekemiseen tarvitaan riittävät voimavarat. Kyse on myös työntekijöidemme jaksamisesta. Siksi onkin hyvä, että pystymme maltillisesti kasvattamaan henkilöstön määrää ensi vuonna. Suomen puolustus nojaa paitsi reservin laajuuteen myös sen osaamiseen. Kyse on yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan mallimme uskottavuudesta. Ensi vuonna kertausharjoituksissa käyvien reserviläisten määrää nostetaan 1 200 reserviläisellä. [Ilkka Kanerva: Hyvä!] Tavoitteena on, että kertausharjoitusten määrää tullaan nostamaan hieman myös tulevina vuosina. Arvoisa puhemies! Puolustuskyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Siksi on hyvä, että puolustuspolitiikassa olemme tottuneet hakemaan yhteistä näkemystä ja jatkuvuutta. [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta on Suomen etu. Kaikista tehtävistä pitää selvitä määrärahoilla, joita eduskunta osoittaa. Esitys vuoden 2020 budjetiksi antaa Puolustusvoimille edellytykset suoriutua näistä tehtävistä. — Arvoisa puhemies, tältä pohjalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-10T17:01:51,2019-10-10T17:07:13,Hyväksytty,1.1 2019_48_147,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Tältä pohjalta mennään keskusteluun, ja avataan debatti. Pyydän edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_148,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mieluisaa kuulla, millä tavoin puolustuspolitiikasta vastaava ministeri asiat täällä näkee ja esittelee. Yhdyn siihen hänen puheensa ydinosaan, jonka mukaan Suomi tulisi tekemään historiallisen luokan virheen, mikäli me tekisimme puolustuspolitiikkaa yhtä lailla kuin ulkopolitiikkaakin hyvin suhdanneherkästi vain yksiä hallitus- tai eduskuntakausia ajatellen. Se on luonut Suomelle nyt sen, että meillä on vahva yhteinen kansallinen näkemys harjoittamastamme puolustuspolitiikasta. Se on luonut mahdollisuuden sille, että noin puoli vuosikymmentä takaperin tapahtunut turvallisuusympäristömme muutos Euroopassa on ollut senkaltainen, johon on osattu Suomessa reagoida valtioviisaalla tavalla ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan keinoin. Toivon, että ministeri tältä osin tulee tätä hienoa perinnettä jatkamaan, ja tähän on tietysti kaikki syy uskoa ja luottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T17:07:18,2019-10-10T17:08:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_149,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ilahduttavaa nähdä, että puolustusmäärärahat on vakiinnutettu ja niitä on jopa hieman kasvatettu edellisenkin hallituksen tasoon verrattuna. Suunta on täysin oikea, sillä turvallisuusympäristö, niin lähialueella kuin globaalistikin, on käynyt yhä epävarmemmaksi. Yleinen asevelvollisuus on puolustuksemme selkäranka. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen vaatii reserviläisarmeijan osaamisen jatkuvaa kehittämistä kertausharjoituksissa. Nämä taas vaativat rautaisen, ammattilaisten muodostaman kantahenkilökunnan. Ministeriön arvio henkilöstön lisätarpeista on noin 600 henkilöä, ja talousarviossa on kuitenkin esitetty vain 40 htv:n lisäystä. Kysynkin ministeriltä: tulisiko tätä henkilöstökysymystä tarkastella vielä uudelleen tai ainakin pitkässä juoksussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-10-10T17:08:31,2019-10-10T17:09:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_150,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edellä puhuneiden mielipiteeseen ja näkemykseen parlamentaarisen yksituumaisuuden ei pelkästään tarpeesta vaan välttämättömyydestä, kun puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tässä isossa kentässä. Suomen kiistaton etu pienenä maana on se, että meillä on yhteinen näkemys omasta roolistamme maailmalla mutta myös siitä, millä tavalla tätä omaa kotimaatamme puolustamme. Ministerin lista hallituksen toimista oli oikein hyvä ja myös kuvaa sitä pitkäjänteisyyttä, jota puolustuspolitiikan osalta tulee noudattaa. Kertausharjoitusten määrän nostaminen hallituskaudella mahdollisesti jopa yli 21 000:een nykyisen reilun 18 000:n sijaan on oikea suunta asevelvollisuuteen perustuvan puolustuskykymme kehittämiseksi. Kysyisinkin ministeriltä näkemyksiä tästä asevelvollisuuden kehittämiseksi suunnitellusta komiteatyöstä. Miten näette tämän komiteatyön merkityksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-10T17:09:28,2019-10-10T17:10:35,Hyväksytty,1.1 2019_48_151,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla tulee aina silloin tällöin kysymyksiä kansalaisilta varuskuntien rakennusten kunnosta. Esimerkiksi Upinniemessä on havaittu homeongelmia, ja siellä varusmiehet ovat sairastuneet. Onko mitään suunnitelmaa siitä, millä tavalla näiden rakennusten kuntoa kartoitetaan tai minkälaisia korjaussuunnitelmia niille ollaan tekemässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-10T17:10:39,2019-10-10T17:11:05,Hyväksytty,1.1 2019_48_152,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on erinomainen maanpuolustusjärjestelmä Suomessa, yleinen asevelvollisuus, joka pohjautuu reserviläisistä koostuviin sodan ajan joukkoihin, ja se tarkoittaa sitä, että armeijamme on Euroopan suurin. Tämä on tietysti se, mitä me tarvitsemmekin oman uskottavan puolustuskykymme pitämiseksi, ja tätä pitää ehdottomasti vaalia, ja siitä pitää pitää kiinni. Tämä budjettihan satsaa erinomaisesti maanpuolustukseen. Puolustusmäärärahat nousevat, isot hankinnat toteutetaan, myös Maavoimiin satsataan, ja muun muassa laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta toteutetaan, ja tämän toteuttamiseksi lisävirkoja tulee, ja kertausharjoitusmääriä niin ikään nostetaan. Oikeastaan kysyisin ministeriltä: Jotta meillä on hyvin tasapainossa oleva maanpuolustus ja puolustuksen hallinnonalan budjetti, niin sekä henkilöstön, toiminnan että materiaalihankintojen tulisi olla tasapainossa. Kuinka näette tämän tasapainon tällä vaalikaudella kehittyvän, tämän niin sanotun kolmasosa—kolmasosa—kolmasosa-ajattelun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-10T17:11:05,2019-10-10T17:12:17,Hyväksytty,1.1 2019_48_153,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Olen erityisen iloinen siitä, että hallitusohjelmassa on puolustuspolitiikan osalta vahva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspainotus, ja tähän liittyen esittäisin muutaman kysymyksen. Suomessa on perinteisesti maanpuolustustahto ollut todella korkealla tasolla, mutta viime aikoina nuorten parissa tehtyjen tutkimusten mukaan siinä on tullut pieni notkahdus, ja nuorten näkökulmasta ilmeisesti erittäin tärkeää olisi tämä yhdenvertaisuuden näkökulman huomioiminen asevelvollisuuden kehittämisessä. Ja kun nyt hallitusohjelmassakin on kirjattu, että tätä asevelvollisuusjärjestelmää lähdetään kehittämään, niin olisin nyt kysynyt: millä aikataululla tätä kehittämis- ja selvitystyötä ollaan nyt tekemässä? Sen lisäksi hallitus on kirjannut sen, että pyritään edistämään naisten vapaaehtoisen asevelvollisuuden kehittämistä, mahdollisuuksia. Kuinka tämä nyt on etenemässä? Lisäksi, kun tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä myös sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa ja meillä on ollut tavoitteena, että 7 prosenttia kriisinhallintahenkilöstöstä on naisia, niin mikä on tämä tilanne tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-10-10T17:12:17,2019-10-10T17:13:29,Hyväksytty,1.1 2019_48_154,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on ammattitaitoinen upseerikunta, ja minäkin arvostan heidän osaamistaan, ja he ovat myös erityisen taitavia lobbareina. Ihmettelen, miten tämä Suomen historian suurin hankinta, asehankinta, juoksutetaan tällä tapaa: juuri kun tarkentavat tarjoukset ovat lähdössä, niin silloin tehdään päätös, että kun hallitusohjelmassa ja selonteossa oli tämä kolmen miljardin euron liikkumavara — ja se olisi pitänyt säilyttääkin vielä — niin jo tässä vaiheessa, lähtökohtatilanteessa nostetaan hinta siihen suurimpaan mahdolliseen. Se on ihan sama tilanne kuin jos vaikka jossakin pienessä kunnassa laitetaan seuraavan vuoden talousarvioon, että homekoulun tilalle rakennetaan uusi koulu, niin on aivan varma, että se koulu maksaa vähintään sen hinnan, mitä sinne talousarvioon on laitettu. Ja on se aika kuvaavaa, että kun ollaan kaksi päivää kuunneltu, kuinka paljon puutteita meillä on yhteiskunnassa, niin tämän julkisen talouden suunnitelmakauden aikana Puolustusvoimien määrärahat nousevat 56 prosenttia neljän vuoden aikana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2019-10-10T17:13:33,2019-10-10T17:14:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_155,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen puolustuksen suorituskyvyn yksi merkittävä seikka on tietysti yksilön elikkä sotilaan suorituskyky, ja kuitenkin tiedämme, että varusmiesten testattu fyysinen kunto on vuosikymmenten kuluessa heikentynyt aika, voi sanoa, dramaattisesti. Meillä hallitusohjelmassa on nyt kirjaus Liikkuvasta Suomesta, elikkä kaikilla sektoreilla ja kaikilla tavoilla edistetään liikunnan lisäämistä ja sitä kautta myöskin kunnon — fyysisen ja psyykkisen kunnon — parantamista. Kun kunto paranee, suorituskyky paranee, ja se näkyy myös armeijan jälkeen työelämässä. Elikkä Puolustusvoimilla on tässä aika iso rooli olla vaikuttamassa nuorten miesten ja myöskin niitten naisten, jotka armeijan käyvät, elämäntapoihin ja liikuntaan ja kunnon parantamiseen. Näkyyhän Liikkuva Suomi myös Puolustusvoimissa tällä kaudella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-10-10T17:14:41,2019-10-10T17:15:36,Hyväksytty,1.1 2019_48_156,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ja ministerin vastauspuheenvuoro. Riittääkö 3 minuuttia näin alkuun?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_157,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Tiukkaa voi tehdä, arvoisa puhemies, mutta koetan kommentoida mahdollisimman montaa. Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista, näkemyksistä ja kysymyksistä. Muun muassa edustajat Kanerva ja Kari painottivat tätä puolustuksen kehittämisen pitkäjänteisyyttä, ja se on juuri näin: uskottavan puolustuskyvyn ja suorituskyvyn rakentaminen ja kehittäminen ovat pitkäjänteistä työtä. Sen voi sanoa, että sen voi kyllä romuttaa nopeasti mutta sen uudelleen nostaminen on hyvin hidasta. [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] Meillä on eurooppalaisiakin esimerkkejä siitä, että on ajettu viimeisten 15 vuoden sisällä puolustuskykyä alas ja sen nostaminen ylös on osoittautunut sitten aika haastavaksi. Suomi on toiminut tässä pitkään viisaasti hallituksen väreistä riippumatta, ja näin pitää jatkossakin toimia. Sitten: Edustajat Ronkainen ja Kari muun muassa viittasivat tähän yleiseen asevelvollisuuteen, sen merkitykseen ja parlamentaariseen komiteaan, ja itse asiassa myös edustaja Holopainen taisi tähän viitata. Tässä on tarkoitus asettaa todella parlamentaarinen komitea yleistä asevelvollisuutta kehittämään, pohtimaan sen kehittämistarpeita. Tämä asettamistyö on vielä kesken, myös aikataulu on vielä avoin. Mitään erityistä kiirettä tässä ei ole, mutta todennäköisesti vielä tämän syksyn aikana kuitenkin tämä työ laitetaan liikkeelle. Kysymys on siitä, että yleisen asevelvollisuudenkin pitää elää ajassa. Muun muassa yhdenvertaisuuden vaatimus ja sukupuolten välisen tasa-arvon vaatimus ovat kasvavia toiveita varsinkin sieltä nuoresta ikäluokasta mutta yhteiskunnasta laajemminkin. En ole aikeissa asettaa mitään erityisen tarkkaa työlistaa, vaan pikemminkin aika avoimesti työryhmä voi lähteä pohtimaan näitä kehittämistarpeita ottaen huomioon tietysti sen kaiken työn, mitä maassa on tehty aikaisemmin, esimerkiksi varusmiesten Koulutus 2020 -ohjelmassa. Olen julkisuudessakin esittänyt, että tässä yhteydessä voisi kyllä pohtia, olisiko kehittymässä jonkinlainen kansalaispalveluksen malli, joka koskisi nuorten naisten ikäluokkaa ja josta olisi hyötyä yhteiskunnalle laajemminkin ja näille nuorille naisille itselleenkin. [Ilkka Kanerva: Täsmälleen näin!] Samalla kuitenkin pidettäisiin kiinni nykyisestä yleisestä asevelvollisuudesta nuorille miehille. [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] En sano heti, että tässä on järkeä. Tämmöinen malli on löydettävissä. Mutta sen sanon, että asiaa kannattaa kyllä selvittää. Sen jälkeen olemme siinä sitten viisaampia ja voidaan johtopäätöksiä vetää. Edustaja Ronkainen kysyi vielä tästä henkilöitten lisäämisestä. Todella nelisenkymmentä henkilöä voidaan palkata ensi vuoden aikana. Siitä suuri osa menee vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen asettamiin tarpeisiin. Tällä hallituskaudella hallitusohjelman mukaan voidaan perustaa sata uutta tointa, virkaa. [Ilkka Kanerva: Koko hallituskaudella sata?] — Kyllä, koko hallituskaudella sata. — Tarve olisi varmasti suurempaankin, sen voin puolustusministerinä sanoa, mutta sekin on hyvä, että suunta on tässä tapauksessa oikea. Varmaan sitten tätä keskustelua tullaan jatkamaan ja jatketaankin siitä, mitä ne tulevaisuuden tarpeet sitten ovat, mutta oikeaan suuntaan otetaan mielestäni askelia tässä suhteessa. Edustaja Kauma otti esille kysymyksen rakennusten kunnosta. Useita kasarmeja on korjattu viime vuosien aikana, mutta on kyllä korviinikin kantautunut, että näitä ongelmia on edelleen. Niihin pitää suhtautua vakavasti, koska sekä varusmiehillä että henkilökunnalla pitää olla asianmukaiset olosuhteet toimia. Eli tähän asiaan täytyy kiinnittää jatkossakin huomiota, ja rakennusten pitää olla asianmukaisessa kunnossa. Edustaja Savolan kysymykseen voin todeta, että tärkeitä huomioita esimerkiksi maavoimien roolista, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen roolista. Mitä kysyitte tästä kolmasosa—kolmasosa—kolmasosa-ajattelusta, niin voin sanoa, että kehitys on menossa parempaan suuntaan verrattuna aikaisempiin vuosiin. Sitten vielä edustaja Holopaiselle: Kysyitte tästä maanpuolustustahdosta, viittasitte siihen myöskin. Se on tärkeä kysymys, koska se on osa meidän uskottavaa maanpuolustustamme, että me haluamme puolustaa maatamme. Vuosi sitten tuli notkahdusta alaspäin tässä suhteessa, ei hälyttävää mutta kuitenkin sellainen, mikä on syytä noteerata. Mielenkiinnolla odotan tämän vuoden ja ensi vuoden tuloksia tässä asiassa sitten myöskin, koska trendi on tässä oleellinen. Pitää miettiä keinoja, [Puhemies koputtaa] joilla pidämme tätä maanpuolustustahtoa korkealla. Vielä, puhemies, aivan lyhyesti edustaja Mustajärvelle: Mielestäni on perusteltua, että hintakatto on. Myös hinnasta huolestuneille: ainakaan siitä se hinta ei saa enää nousta. Nämä sitovat tarjoukset, tarjouspyynnöt, [Markus Mustajärven välihuuto] pannaan sitten ensi vuoden syksyllä liikkeelle, ja valinta tehdään vuonna 2021. Ja viimeisenä ehkä vielä, arvoisa puhemies, jos sallitte: Edustaja Asell korosti fyysistä kuntoa ja liikuntaohjelman lisäämistä ja kysyi, näkyyhän se Puolustusvoimissa. Voidaan sanoa, että tämä liikunnan merkitys näkyy päivittäin Puolustusvoimissa. Armeija tekee tässä hyvää työtä. Tämä on tärkeä kysymys, minkä nostitte esille, mutta toisaalta ajattelen kyllä vähän niinkin, että meidän kyllä pitäisi voida suorittaa armeija niinkin, [Puhemies koputtaa] että myös semmoiset henkilöt, joilla kunto ei aivan niin huipussa ole, voisivat sen kuitenkin kunnialla suorittaa. Tähänkin pitää esittää väyliä. Mutta huomionne liikunnan yleisestä merkityksestä on ilman muuta oikea ja tärkeä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-10T17:15:40,2019-10-10T17:21:06,Hyväksytty,1.1 2019_48_158,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hyvästä esittelystä, ja tuntuu, että aika paljon tässä on konsensusta, kun turvallisuudesta puhutaan, ei pelkästään hallituksen taholla vaan koko eduskunnassa, ja se on tärkeä asia. Viime vaalikaudella tehtiin merkittävää työtä eduskunnassa. Saimme sotilastiedustelulainsäädännön ja siviilitiedustelulainsäädännön valmiiksi. Perustuslakiakin piti siinä nopealla aikatahdilla muuttaa, ja se muutos tehtiin. Kysyn ministeri Kaikkoselta: Miten omasta näkökulmastanne näette tämän lainsäädännön toimeenpanon? Riittävätkö talousarvioesityksessä olevat varat lainsäädännön asialliseen toimeenpanoon? Miten organisointi etenee Tiedustelulaitoksella ja Pääesikunnassa? Onko teillä henkilökohtaisesti yhteistyö alkanut hyvin tiedusteluvalvontavaliokunnan, tiedusteluvalvontavaltuutetun ja kaikkien niiden tahojen kanssa, joitten [Puhemies koputtaa] kanssa teidän pitää tässä suhteessa työtä tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-10T17:21:08,2019-10-10T17:22:24,Hyväksytty,1.1 2019_48_159,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa puolustusministeri! Puolustusvoimien Senaatti-kiinteistöille maksamat pilviin nousseet ja jatkuvasti nousevat vuokrakulut ovat poissa Puolustusvoimien muusta toiminnasta. Pelkästään Senaatti-kiinteistöjen johtokunnan ja toimitusjohtajan palkkiot vuodessa ovat yli 2,5 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat ei saa olla tuon bisneksen maksaja. Myöskään tilalle ehdotettu uusi Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö Puolustuskiinteistöt ei ole hyvä ratkaisu. Arvoisa puolustusministeri, miksi Puolustusvoimille ei luoda sen omaa kiinteistöjä ylläpitävää sisäistä yksikköä, joka ei tee bisnestä kiinteistöillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-10-10T17:22:27,2019-10-10T17:23:07,Hyväksytty,1.1 2019_48_160,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Kaikkoselle hyvästä esittelypuheenvuorosta ja vastauksista, joita jo olemme saaneet. Haluan vielä erikseen kiittää hallitusta ja ministeri Kaikkosta Laivue 2020 -päätöksestä, joka oli erinomaisen viisas. Päätös rakentaa monitoimikorvetit Raumalla on monesta näkökulmasta arvioituna erittäin hyvä, ajatellaan sitä sitten turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta, koko suomalaisen meriklusterin kehittymisen ja osaamisen näkökulmasta tai elinkeinopolitiikan ja työllisyyden näkökulmasta. Varsinainen kysymykseni koskee kuitenkin kansainvälistä harjoitustoimintaa: miten arvioitte kansainväliseen harjoitustoimintaan osoitettavien määrärahojen tasoa, kun sitä verrataan edeltäviin vuosiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-10T17:23:07,2019-10-10T17:24:06,Hyväksytty,1.1 2019_48_161,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvistä esittelyistä ja vastauksista tähän asti. Kuten ehkä kyselytunnillakin huomattiin tai sivuttiin, maailma ei valitettavasti ole menossa vakaampaan suuntaan, vaan voimapolitiikka nousee, sopimuskehikot natisevat ja ilmastonmuutos etenee, ja tällaisessa tilanteessa on tärkeätä, että meillä on myös tavallaan se kova turvallisuuskoneisto kunnossa. Tämän talousarvion mukainen panostaminen osaamiseen, valmiuteen ja materiaalisiin resursseihin on siitä näkökulmasta perusteltua. Olisin kysynyt vähän tähän laajempaan turvallisuuteen liittyen — turvallisuuskuvaan ja uhkiin liittyen — semmoista asiaa, että kun hallitusohjelmassa on mainittu erikseen keinoja esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja tämmöiseen niin kuin hybridivaikuttamiselta suojautumiseen liittyen, niin miten näkisitte: onko tässä roolitus kunnossa sen suhteen, että mikä on Puolustusvoimien rooli ja mikä muiden ja miten tässä yhteistyö sujuu saumattomasti? Tästä näkemys kiinnostaisi. — Kiitos. [Ilkka Kanerva: Good question!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-10-10T17:24:10,2019-10-10T17:25:08,Hyväksytty,1.1 2019_48_162,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sodankäynti ja uhat muuttavat muotoaan koko ajan. Suomi satsaa isolla rahalla kalustoon monella eri osa-alueella. Näin teki myöskin Saudi-Arabian kuningaskunta pistäen yli 25 prosenttia koko valtion budjetistaan maanpuolustukseen. 220 000 komppaniaa maan puolustusvoimissa, 300 taistelusuihkukonetta ja niin edelleen — siitä huolimatta drone-isku lamautti koko alueen öljyntuotannon. Kun olen tämän drone-teknologian ja sen kehityksen kanssa ollut viime vuodet aika vahvasti tekemisissä, niin olen huolissani siitä mallinnuksesta, että miten käy suomalaisessa maanpuolustuksessa meidän ilmatorjuntavalmistautumisen. Vastaako se muuttuvan sodankäynnin muotoihin myöskin pidemmällä ajanjaksolla? Ei pelkästään nyt, seuraavan viiden tai kymmenen vuoden vaan myös pidemmällä ajanjaksolla, mihin myös tähdätään näillä kalustohankinnoilla, mitä nyt on tehty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-10-10T17:25:12,2019-10-10T17:26:16,Hyväksytty,1.1 2019_48_163,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerin vastauksesta. Vähän koputtelen vielä ja nyt vähän syvemmältä tätä parlamentaarisen komitean työtä, joka tässä jossain hetkessä käynnistyy. Mainitsitte kansalaispalveluksen ja mainitsitte myös viisaasti sen, että kansalaispalvelus ei käsitteenä tarkoita meille kaikille samaa asiaa, vaan voi sanoa, että meille jokaiselle hieman eri asiaa. Se nähdään tasa-arvonäkemyksenä ja nähdään myös samalla ehkä uudenlaisen suorituskyvyn luomisen näkökulmasta. Samaan aikaan kun hallitus pystyy nyt, pitkästä aikaa, lisäämään kantahenkilökunnan määrää, kouluttajien määrää, niin miten näette ministerinä, tulisiko tämä kansalaispalveluskysymys tuoda osaksi asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyvää komiteatyötä, ikään kuin yhtenä uutena elementtinä tähän asevelvollisuuden kehittämiseen? [Puhemies koputtaa] Onko kansalaispalvelus yksi osa sitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-10T17:26:16,2019-10-10T17:27:29,Hyväksytty,1.1 2019_48_164,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on viime vuosina heikentynyt, ja kun haluamme elää rauhassa, niin valmistaudumme puolustautumaan niin uskottavasti, että kenenkään ei kannata Suomea aseellisesti uhata. On tärkeää, että tästä periaatteesta pidetään kiinni. Hallitusohjelmassa sanotaan: ”Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021.” Tämä on hyvä ja oikea linjaus, koska Hornetien poistuvan suorituskyvyn korvaaminen on tärkeä, olennainen osa Suomen uskottavaa puolustuskykyä, etenkin kun ajattelemme kehitystä aina 2060‑luvulle saakka, ja tätä hankinta koskee. Kysyn kuitenkin: Voimmeko nyt varmasti luottaa siihen, että hallituksella on tästä asiasta yksimielisyys, kun hallituksen riveistä esimerkiksi vasemmistoliitosta kuitenkin tätä hankintaa on vahvasti kyseenalaistettu? Eli pystyykö hallitus yksimielisesti hoitamaan [Puhemies koputtaa] tämän tärkeän hankinnan? Voimmeko siihen luottaa? [Eduskunnasta: Pystyy hoitamaan, hallitukseen voi luottaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-10T17:27:33,2019-10-10T17:28:44,Hyväksytty,1.1 2019_48_165,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Asepalveluskoulutus ylipäänsä on muuttumassa. Olemme kesän aikana saaneet kuulla mediankin kautta siitä, että on tulossa uusia järjestelmiä, joiden kautta virtuaalikoulutusta vahvistetaan. Virtuaalikoulutus asevoimissa on kuitenkin ollut jo pitkäaikaista, mutta siellä ovat it-järjestelmät ja lisenssipuoli olleet kymmeniä vuosia suunnilleen jäljessä siviilipuoleen nähden. Tämä on hyvin detaljitasoinen kysymys, mutta onko budjetissa huomioitu se, että olemassa olevat it-järjestelmät ja lisenssit päivitettäisiin edes vastaamaan siviilipuolen järjestelmien tasoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-10-10T17:28:44,2019-10-10T17:29:26,Hyväksytty,1.1 2019_48_166,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Haluaako ministeri välillä vastata? Josko nyt 3 minuuttia riittäisi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_167,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen hyviä kysymyksiä. Edustaja Kiurulle: Kysyitte näistä resursseista ja siitä, ovatko ne riittäviä lainsäädännön toteuttamiseen. Käsitykseni mukaan ovat. Näistä tulevista uusista viroista osa osoitetaan juuri tähän. Tiedusteluvalvontavaliokunnan kanssa yhteistyö on vasta alkumetreillä, ja koko uuden lainsäädännön kanssakin ollaan aika lailla alkumetreillä tässä vaiheessa, mutta minä sanoisin, että me olemme kyllä viisaampia tässä asiassa vasta vuoden kahden päästä, kun saadaan kokemuksia, ja silloin nähdään myös, onko vielä resurssitarpeita lisää. Minä uskon, että tässä salissa on kyllä aika laaja yhteinen näkemys siitä, että tämä uusi lainsäädäntö pitää saada kunnolla pelaamaan resursseineen päivineen. Edustaja Niemi kysyi Puolustuskiinteistöistä ja kiinteistöasiasta. Tämä asia on kesken ja valmistelussa, mutta puolustusministerinä kyllä aion katsoa sen perään, että lopulta saadaan hyvä malli, mikä on Puolustusvoimien ja maamme puolustuksen kannalta hyvä ratkaisu. Asia on kesken. Edustaja Kalli, kysyitte kv-harjoitustoiminnan määrärahoista. No, siinä arvioni on, että lähivuosina tuskin tulee isoja muutoksia nykyiseen, mutta nämähän aina vuosittain katsotaan, se kansainvälisen harjoitustoiminnan kokonaisuus. Se katsotaan TP-UTVAssa vielä tässä vuoden lopulla ja sitten käydään läpi tämän talon puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa. Arvioni on, että mitään dramaattisia muutoksia suuntaan tai toiseen ei ensi vuoden osalta ole tulossa, mutta parempi, etten ennakoi enempää ennen kuin asia on asianmukaisella tavalla poliittisella tasolla käsitelty. Meillähän valtaosa harjoittelusta tapahtuu sinänsä kotimaassa täysin kotimaisin voimin, mutta tämä kansainvälinen harjoittelu on osa, merkityksellinen osa, meidän kokonaisuuttamme. Katsomme, että se palvelee meidän puolustustarpeitamme ja sen kehittämistä. Edustaja Harjanne kysyi tästä kyber-, hybdridipuolesta. Ajankohtainen kysymys: onko työnjako kunnossa? Käsitykseni mukaan on. Meillä on toimiva kokonaisturvallisuuden malli, mutta tämä jos mikä on semmoinen alue, mikä kehittyy jatkuvasti ja vaatii erityistä ajan tasalla olemista tai jopa vähän sen edelläkin, jos mahdollista. Edustaja Kyllönen, todella Suomi käyttää puolustukseen paljon vähemmän kuin Saudi-Arabia, noin viitisen kertaa vähemmän suhteellisesti ja absoluuttisesti varmasti vielä paljon, paljon enemmän vähemmän. Kyllä tietysti voi sanoa, että Puolustusvoimat elää ajassa. Jatkuvasti tietysti puolustustarvike- ja aseteollisuus kehittää uusia välineitä, ja se on jatkuvaa kilpajuoksua, missä pyrimme pysymään ajan tasalla. Käsitykseni mukaan olemmekin varsin hyvin, mutta kyllä se edellyttää sitä, että näitä investointeja tehdään aina aika ajoin. Tietysti reservin ilmatorjuntaupseerina pidän ilmatorjuntaa hyvin tärkeänä osana tätä meidän puolustustamme. HX-hanke on siinä yksi osa, mutta ilmatorjunta tarkoittaa paljon muutakin, millä pystymme vastaamaan tämäntapaisiin uhkiin, mihin viittasitte. Edustaja Kari, näkisin että tämä kansalaispalveluksen selvittäminen voisi olla juuri osa tätä yleisen asevelvollisuuden kehittämistä pohtivan parlamentaarisen komitean työtä. Se olisi luonteva paikka pohtia sitä ja katsoa, onko löydettävissä malli ja onko sille löydettävä paikka tässä meidän kokonaisuudessamme. Se vaatii myös laajaa kansalaiskeskustelua paitsi täällä eduskunnassa niin varmasti myöskin laajemminkin. Edustaja Vikman, hallitusohjelmaan ovat kaikki puolueet sitoutuneita tässä HX-hankkeessa, ja hallitusohjelman kirjaus on varsin selkeä. Varmasti poliittista keskustelua käydään tässä talossa ja laajemminkin, mutta uskon, että vuonna 2021, kun lopullisia päätöksiä tehdään, niistä löytyy lopulta yksituumaisuus. Ja edustaja Slunga-Poutsalolle it-järjestelmien suhteen: tämäkin vaatii jatkuvia panostuksia, ja varmasti parantamisen varaa tässä suhteessa on, mutta en ole erityisen huolissani, että tämä asia ei olisi saatavissa asianmukaiseen kuntoon, [Puhemies koputtaa] ja pääosin se sitä onkin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-10T17:29:28,2019-10-10T17:33:34,Hyväksytty,1.1 2019_48_168,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Turkki on tänään uhannut laukaista uuden siirtolaiskriisin. Toivoisin puolustusministeriltämme kannanottoa, että mikäli kansainvaellus käynnistyy, onko Suomen armeija tällä kertaa valmistautunut pysäyttämään vierasmaalaiset Suomen rajalle. [Mika Karin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-10T17:33:35,2019-10-10T17:33:59,Hyväksytty,1.1 2019_48_169,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin ministerille lämpimät kiitokset Laivue-hankkeen viemisestä maaliin ja siitä, että asia on saatu ratkaistua. Rauman seutu kiittää tästä lämpimästi. Herra ministeri, kysyisin teiltä aivan toisesta asiasta, nimittäin diabeetikkojen vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Puolustusvoimat teki viime vuonna päätöksen siitä, että ykköstyypin diabeetikkojen vapaaehtoinen asepalvelus päättyy. Tällä hetkellä tosiaan palvelukseen hakeutuminen ei ole enää ollenkaan mahdollista. Tällöin perusteltiin päätöstä muun muassa sillä, että tämä diabetesosaajaresurssi on poistunut Puolustusvoimien käytöstä. Kysyisinkin teiltä: Kun kyse ei ole suuresta summasta — puhutaan 1—2 henkilötyövuodesta — niin oletteko valmiita arvioimaan tätä päätöstä uudelleen? Tämä on itselleni tärkeä asia, koska olen ykköstyypin diabeetikkona, reservin vänrikkinä täällä salissa seisomassa ja todiste siitä, että jokainen nuorimies pystyy asepalveluksen suorittamaan, mikäli motivaatio on kohdillaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-10T17:34:03,2019-10-10T17:35:10,Hyväksytty,1.1 2019_48_170,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille siitä tarmosta, jopa sotilaallisesta tarmosta, jolla olette näitä tehtäviä lähtenyt hoitamaan. Meille keskustassa on tärkeää, että isänmaasta pidetään huolta, ja olen varsin tyytyväinen tästä hallitusohjelmasta ja tästä budjetista, jolla isänmaan asioita ja Puolustusvoimia ja tämän maan puolustusta tullaan hoitamaan. Haluan myös kertoa siitä hyvästä hengestä, joka hallitusneuvotteluissa oli liittyen tähän puolustuspoliittiseen ohjelmaan, ja siitä parlamentaarisesta yhteistyöstä ja sen tärkeydestä. Keskustalle on tärkeää, että esimerkiksi tämä HX-hanke toteutetaan täysimääräisesti, ja me kyllä luotamme tuohon hallitusohjelmaan. Haluaisin kysyä teiltä, arvoisa ministeri, työaikalaista. Jonkun verran tulee viestiä tuolta Puolustusvoimien henkilöstöltä liittyen harjoituksiin tai merityöhön ja siihen problematiikkaan, mikä liittyy työaikalakiin. Kuinka te näette tämän asian, ja mitä teidän mielestänne tälle pitäisi tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-10T17:35:10,2019-10-10T17:36:14,Hyväksytty,1.1 2019_48_171,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvoimien henkilöstön uupumuksesta on puhuttu jo pitkään, ja uupumus on tullut esiin niin työnantajan kuin eri järjestöjenkin tekemissä kyselyissä. Henkilöstöä on yksinkertaisesti liian vähän jatkuvasti lisääntyneeseen työmäärään ja työtehtäviin nähden. Myös puolustusvaliokunta on ilmaissut huolensa tähän aiheeseen liittyen useaan otteeseen kuluneina vuosina, ja toivon, että ministeri myös ottaa tämän viestin vakavasti. Toinen huomioni kiinnittyy kriisinhallintaan. Halutessamme olla kokoamme suurempi toimija rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa meidän olisi syytä käydä laajempi pohdinta toiminnastamme. Suomen kymmenen vuotta vanha kriisinhallintastrategia kaipaa päivitystä, ja kysyisin: koska tällainen päivitys tullaan tekemään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-10-10T17:36:14,2019-10-10T17:37:10,Hyväksytty,1.1 2019_48_172,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan itsekin vielä tähän ajankohtaiseen Turkin tilanteeseen. Tilannehan on tietenkin aivan kestämätön. Kyse on ennen kaikkea ihmisistä, lukemattomista siviileistä, jotka ovat jäämässä sotatoimien jalkoihin. On hyvä, että hallitus on linjannut tiukasti näistä asevientikysymyksistä ja arvioi myös näitä tehtyjä päätöksiä uudestaan, mutta kysyisin ministeriltä: miten varmistetaan, että jatkossa tämänkaltaisiin riskimaihin ei myöskään tehdä asevientipäätöksiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-10T17:37:10,2019-10-10T17:37:45,Hyväksytty,1.1 2019_48_173,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Puolustusteollisuus on meillä tärkeä osa huoltovarmuutta, ja eilen te, herra ministeri, linjasitte, että asevienti Turkkiin keskeytetään. Ja mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin Suomi ei ole vienyt niinkään raskaita aseita, on viety suojausterästä, on viety muita tarvikkeita. Mutta sehän ei yksin riitä, että Suomi tämän aseviennin keskeyttää. Se on paljon isompi tekijä, että mikä on EU:n linja tässä asiassa. Yhtenäistä linjaa kaivataan. [Eduskunnasta: Venäjä kanssa!] Oikeastaan kysyisinkin, kuinka nyt Euroopan unionin sisällä sitten vaikutetaan ja onko teillä tietoa, mikä se linja on. Eli tullaanko asevientikieltoa noudattamaan laajemmin? Olen tämän suhteen vähän epäileväinen, koska valtaosa EU-maista on myös Nato-jäsenmaita ja Turkki on niin ikään Nato-jäsenmaa. Eli tuleeko tämmöistä massiivista vientikieltoa olemaan? Mutta mikä teidän analyysinne tästä asiasta on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-10T17:37:45,2019-10-10T17:38:56,Hyväksytty,1.1 2019_48_174,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sekä valtiovarain- että puolustusministeriö ovat ottaneet hallituskauden alussa tavoitteeksi siirtää Puolustusvoimien toimitilojen hallinta Senaatti-kiinteistöiltä Puolustuskiinteistöille. Toivottavasti tällä hankkeella päästään tarttumaan yhteen viheliäisimpään ongelmaan varusmiespalveluksen arjessa elikkä kasarmirakennusten sisäilmaan. Ikävää on se, että muun muassa eilisessä Kauppalehdessä kertomistaan korulauseista huolimatta Senaatti-kiinteistöt ei ole asiaan tarttunut sillä vakavuudella, minkä se aihe ansaitsisi. Myöskään vuoden 2020 talousarvioesityksessä tähän ei olla nähdäkseni yksityiskohtaisemmin puuttumassa. Täten kysynkin teiltä, puolustusministeri Kaikkonen: minkälaisilla toimenpiteillä olette tarttumassa tähän maanpuolustustahtoakin nakertavaan seikkaan? Ja vastaukseksi ei riitä, että otatte sen huomioon, koska luotamme siihen kysymättäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-10T17:39:00,2019-10-10T17:39:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_175,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän HX-hankkeeseen ja ihmettelen ihan samaa kuin edustaja Mustajärvi täällä aikaisemmin, että tällaisessa hankintaprosessin kriittisessä vaiheessa ilmoitetaan, että kyllä meiltä vähintään sen 10 miljardia voi pyytää. Eikö tässä tilanteessa tarjoajille pitäisi antaa ihan toisenlaista signaalia? [Mikko Savolan välihuuto — Markus Mustajärvi: Maksimi on minimi!] Tuntuu, että nämä puolustushankinnat ovat tässä maassa musta aukko. Sitä ei ole kukaan kontrolloimassa, paljonko niihin rahaa menee. Juuri meni Laivue 2020 ‑hankkeeseen 100 miljoonaa euroa ylimääräistä — melkein 10 prosentin kustannusnousu siinä. Sitten samaan aikaan meillä on paljon tarpeita, esimerkiksi sosiaaliturvassa. Nyt esimerkiksi 20 miljoonaa tarvittaisiin toimeentulotuen tasokorotukseen, jotta toimeentulotukiasiakkaat saisivat saman korotuksen, jota perusturvaetuuksien saajat saavat. Mutta tätä rahaa ei löydy mistään. Sen sijaan tuolla budjetissa on 20 miljoonaa HX-hankkeen hallintokuluihin ensi vuodelle. Siellä on konsulttitoimeksiantoja, ostopalveluita, määräaikaisen henkilökunnan palkkaamista tähän hankintaorganisaatioon. [Puhemies koputtaa] Ja kuitenkin tämä hankinta hoidetaan aivan hullussa järjestyksessä, ilmoitetaan tuonne, että 10 miljardia voi ainakin pyytää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-10T17:39:57,2019-10-10T17:41:14,Hyväksytty,1.1 2019_48_176,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustuksen keskeinen kulmakivi on tietysti yleinen asevelvollisuus, jonka pohjalle pystytään kouluttamaan laaja reservi ja jolla koko maata voidaan kaikissa tilanteissa puolustaa. Suomi omalla kyvyllään luo vakautta Pohjolaan. On hienoa, että ensi vuonna reservin kertausharjoitusten määrää lisätään: 1 200 reserviläistä koulutetaan enemmän kuin tänä vuonna. Mielestäni tätä määrää pitäisi pystyä kestävästi kasvattamaan tulevina vuosina vielä huomattavasti, paljon enemmän, jotta reservin osaamistaso saadaan pidettyä korkeana. Kysynkin arvoisalta puolustusministeriltä sitä, ovatko nämä nyt tehtävät lisäykset, jotka sinänsä tulevat tarpeeseen virkojen osalta, vaikkapa tuolla vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa, riittäviä siihen, että reservin kertausharjoitusten määrä pystytään nostamaan oikeasti sille tasolle, mitä Suomen uskottavan puolustuksen ylläpitäminen edellyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-10T17:41:18,2019-10-10T17:42:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_177,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kahden viimeisen vuoden aikana, jolloin varusmiehiltä puuttui lisävakuutusturva, tapahtui Suomessa vakavia onnettomuuksia, muun muassa Uudellamaalla Raaseporin tasoristeysonnettomuus ja Rovajärvellä mönkijäonnettomuus. Onnettomuuksien tutkinta kiinnitti huomiota moniin eri asioihin, ja kysyisin teiltä, hyvä ministeri: Kuinka turvallisuutta on parannettu varuskunnissa ja armeijan palveluksessa? Voisiko tällaisia onnettomuuksia myös jatkossa tapahtua? Ja sitten kysyisin näistä korvauksista: Olisi kohtuullista, että näille nuorukaisille ja heidän edunsaajilleen olisi mahdollista edelleen korvata näistä vakavista tapaturmista johtuvat korvaukset. Mitä mieltä olette, voisiko se olla mahdollista vielä, voisiko tähän asiaan palata? Tein lakialoitteen viime kaudella, ja asiasta keskusteltiin täällä paljon, ja silloin se kyllä meitä kaikkia kosketti ja pidimme sitä tärkeänä, mutta olisiko mitään mahdollisuutta? Meidän lainsäädännössämme oli kahden vuoden pimento, jolloin varusmiehiltä puuttui lisävakuutusturva.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-10T17:42:26,2019-10-10T17:43:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_178,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin puheenvuoron edustaja Yrttiahon puheenvuoron jälkeen. Kun aikaisemmin sanoin, että puolustuspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, niin itselläni on käsitys — ja toivon, että laajemminkin on yhteinen käsitys — siitä, että viime kauden puolustusselonteon linjaukset ohjaavat isossa linjassa myös tämän hallituksen toimia, ja tässä erityisesti tarkoitan HX-hanketta, Laivue 2020:aa. Vaikka tässä nyt puhutaan tästä 10 miljardista ja tästä on tullut tämmöinen hintakatto, meidän on kaikkien hyvä muistaa, että meillä on hinnalle myös lattia. Edellisen hallituksen ja myös tämän hallituksen toimesta on esitetty se 6—10 miljardin haarukka, johonka tämän hankkeen tulee mahtua. Mutta eihän tässä kai käsittääkseni vielä ole määritelty sitä loppuhintaa: se tulee vuoden 21 aikana, kun hallitus, valtioneuvosto tästä ratkaisun tekee. [Puhemies: Aika!] Sanoisin vielä lyhyesti, jos puhemies sallii: Eikö niin, ministeri, että meillä on puolustustarvikevientiä, ei asevientiä? Ei pelkästään semantiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-10T17:43:27,2019-10-10T17:44:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_179,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella tapahtui paljon muutoksia ymmärrettävistä syistä, turvallisuusympäristön muutosten vuoksi. En käy niitä tässä luettelemaan. Mutta samalla on aihetta tietysti ymmärtää, että puolustuspolitiikan ja ulkopolitiikan pitää Suomessa olla yhdestä puusta veistettyä. [Markus Mustajärvi: Juuri niin!] Niillä ei voi olla ristiriitaisia perusfilosofisia lähtökohtia. Tässä mielessä kysyn, jotta ei tulisi äkkipysähdystä siinä kehittämisessä, joka meillä puolustuspolitiikassa on kansainvälistä yhteistyötä koskien: minkälaisia näkemyksiä ministerillä on siitä, miten varsin laajasti levinnyttä kansainvälistä yhteistyötä tullaan jatkossa viemään eteenpäin puolustuspolitiikkaa koskien niin, että se on synkroniassa ulkopoliittisen peruslinjamme kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T17:44:42,2019-10-10T17:45:32,Hyväksytty,1.1 2019_48_180,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Vielä kaksi puheenvuoroa, ja sitten ministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_181,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Kyllähän se niin on, että maassa on aina armeija. Jos se ei ole oma, niin se on jonkun muun, ja sen takia meillä pitää myös olla pitkäjänteisesti kalustohankinnat tehty, aivan kuten edustaja Kari kuvasi. Me olemme parlamentaarisesti sopineet niistä tietyistä peruslinjoista, joita mennään ja joita myös tämä hallitusohjelma toteuttaa. Sen lisäksi, muuten, Laivue 2020 tuo aika paljon kotimaista työtä. Se tuo aika paljon suomalaista työtä: siellä Rauman telakalla taitavat tilauskirjat olla pitkälle vuoteen 2026 asti voimassa. Se tuo huoltovarmuutta. Se tuo myös muita laivatilauksia, joten senkin takia tämä on erinomainen hanke, puhumattakaan siitä huoltovarmuudesta, jonka se meille suo. Eli ilman näitä hankintoja, ilman pitkäjänteistä puolustuspolitiikkaa ei meillä voi olla uskottavaa puolustustakaan. Sen takia näitä hankintoja puolustan, ja kyllä hallitus näissä hallitusohjelmakirjauksien mukaan etenee. Mitä tulee vielä tähän 10 miljardiin, niin se on katto. Se on katto, se ei ole mikään lattia, edustaja Mustajärvi. [Markus Mustajärvi: Se on myös minimi! — Oikealta: Ei se ole!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-10T17:45:35,2019-10-10T17:46:44,Hyväksytty,1.1 2019_48_182,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Tämä virittikin nyt useampia vastauspuheenvuoroja. Otetaan nyt muutama, ja sitten ministeri vastaa lopuksi. Edustaja Ronkainen ensin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_183,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä, että nostitte tämän kansalaispalvelusasian keskusteluun. Itse voisin jopa nähdä niin, että naisilla olisi kutsunnat ja jonkunnäköinen kurssiluontoinen palvelusmalli, mutta ainakin kannattaa ehdottomasti selvittää tämä asia. Sille voi olla hyvinkin kiinnostusta ja tarvetta. Mutta sitten tästä varuskuntien määrästä on käyty aika ajoin vilkastakin keskustelua, ja puolustusvoimauudistuksen yhteydessä varuskuntaverkkoa karsittiin aika kovalla kädellä. Edellinen puolustusministeri katsoi, että uudistuksen jälkeen varuskuntien määrää on syytä tarkastella uudelleen. Varuskuntien lakkauttaminen ei johtanut kuitenkaan niihin odotettuihin säästöihin. Miten ministeri näkee, onko meillä tällä hetkellä varuskuntien määrä oikealla tasolla, onko mahdollisesti tarvetta jopa lisätä tai vähentää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-10-10T17:46:50,2019-10-10T17:47:54,Hyväksytty,1.1 2019_48_184,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kyseltiin vasemmiston kantojen perään, niin enhän minäkään vänkäämisen riemusta vänkää. Minähän olen päinvastoin ollut jo monta kuukautta hallituksen uskollinen sotilas. Tosin sen roolin opetteleminen kesti 16 vuotta. Mutta itse tähän asiaan: Kyllä minä sen uskallan sanoa, että vasemmalla laidalla ollaan aivan yhtä maanpuolustushenkisiä ja isänmaallisia kuin jossain muuallakin puolella salia. Me vain ajattelemme jotkut asiat toisella tapaa, ja minä viime kaudella yhdessä valiokunnassa ja tällä kaudella kolmessa eri valiokunnassa ihan oikeasti yritän perehtyä ja oppia nämä asiat, ja minun kriittisyyteni on vain kasvanut koko ajan. Ensimmäiseksi nostan henkilöstön tilanteen, joka pitää hoitaa, sekä siviili- että sotilashenkilöstön tilanne. He kamppailevat vakavien jaksamisongelmien kanssa. Toisena ja aivan ehdottomana tekijänä se, että yleisestä asevelvollisuudesta ei pidä luopua eikä sitä pidä edes horjuttaa millään lailla. Ruotsissa meillä on hyvä tai paremminkin huono esimerkki siitä, kuinka voi käydä. Ja sitten tulee se, mitä kalustoja me tarvitsemme, ja silloin pitää kyllä pystyä myöskin kritiikkiin ja myöskin käymään paitsi ammattitaitokeskustelua myöskin arvokeskustelua siitä, [Puhemies koputtaa] mikä on välttämätöntä ja mikä on tarpeen. Jos katto ja lattia ovat samassa tasossa, niin siinä välissä on aika hankala hengittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2019-10-10T17:47:58,2019-10-10T17:49:13,Hyväksytty,1.1 2019_48_185,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Tärkeä kommentti edustaja Savolalta, joka otti esille tämän Laivue 2020 ‑hankinnan, mikä siis Raumalle kohdistuu, työllisyysvaikutukset. Ne eivät ehkä ihan ole teidän hallinnonalaanne, herra ministeri, mutta hallitukselle kuitenkin: olisi hyvä, että ne saataisiin maksimaalisesti kohdistumaan nimenomaan sinne paikallisiin ja mahdollisesti jopa tuleviin työttömiin, kun paperikone pistetään kiinni, ja että ne kohdistuisivat suomalaisiin haalarimiehiin. [Mika Kari: Ja naisiin!] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-10-10T17:49:14,2019-10-10T17:49:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_186,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Käytetään tämä kaikki aika, mikä on, tehokkaasti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_187,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mustajärvihän on reservin upseeri taustaltaan, ja hänetkin tunnetaan tietysti maanpuolustushenkisenä ihmisenä. Tosiaan mielestäni Suomessa on aivan täysi yksimielisyys siitä, että yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää, ja oikeastaan päinvastoin nythän kaikkialta maailmaltakin halutaan tulla katsomaan Suomeen, kuinka me olemme melkeinpä profeetallisessa mielessä osanneet nähdä, että tässä ajassa tämä on juuri oikea puolustusratkaisu. Kannan juuri samasta asiasta huolta kuin edustaja Mustajärvi tuossa, että Puolustusvoimien henkilöstö on tiukilla. Toki tietysti nyt kun on tullut tämä suuri muutos, että pelkästä koulutusorganisaatiosta on siirrytty myös valmiutta ylläpitäväksi organisaatioksi, se on varmaan lisännyt myös työmotivaatiota ja samalla resurssilla tehdään paljon enemmän työtä. Mutta myös tämä, että näitä kansainvälisiä oppijoita tulee tänne niin paljon, kuormittaa Puolustusvoimia, ja olen ymmärtänyt, että näiltä [Puhemies koputtaa] kansainvälisiltä vierailtamme ei voi periä mitään hintaa siitä, että he tulevat opiskelemaan tätä Suomen maailman parasta järjestelmää. [Puhemies: Aika!] Pitäisikö, puolustusministeri, itse asiassa Suomen ottaa rahaa muilta mailta, kun he oppivat meiltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-10T17:50:05,2019-10-10T17:51:23,Hyväksytty,1.1 2019_48_188,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ja todellakin, mitä tulee tähän maanpuolustushenkeen tai näihin elintärkeisiin hankkeisiin, niin olen kyllä ylpeä siitä yksituumaisuudesta, jolla pääsemme eteenpäin, ja arvostan kyllä myös sitä, sanotaan, rakentavaa kritiikkiä, jota myös toisinaan esiintyy, mutta kyllä meidän yksituumaisesti pitää isänmaan puolustusta ja turvallisuutta kehittää. Olisin vielä ministeriltä kysynyt kahta kysymystä, ehkä jopa tämmöistä laajempaa kysymystä tästä aseviennistä tai puolustustarvikeviennistä: Onko mahdollista ajatella, että EU:ssa olisi tulevaisuudessa ehkä yhtenäisempi linja siitä, mihin maihin saa viedä ja mihin maihin ei saa viedä, kun siinä jonkun verran EU-maissa on eroavaisuuksia, enkä puhu pelkästään nyt tästä Turkista? Ja toisaalta sitten toinen kysymys liittyen hankintoihin, arvoisa ministeri: kuinka ja millä keinoilla voisimme lisätä omille puolustusvoimille tehtäviin hankintoihin suomalaista, kotimaista osuutta, kun sitä eittämättä pystyisi vielä nostamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-10T17:51:23,2019-10-10T17:52:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_189,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ranskan presidentti Macron kävi vuosi sitten Suomessa ja esitteli täällä Ranskan interventiohanketta Euroopassa, jonka tarkoituksena on eurooppalaisen puolustuksen kehittäminen tai ainakin sen pohtiminen, mitä se voisi olla. Tässä on taustalla pitkälti muun muassa se, että Euroopan eteläpuolisilta alueilta osoittautuu Eurooppaa kohtaan tietynlaisia uhkia. Ja Afrikkahan on nyt myöskin uuden komission agendalla aika vahvasti. Esimerkiksi Mali on alue, jonne Ranska on satsannut aika paljon rahaa johtuen siitä, että siellä on sellaisia voimia liikkeellä, että syrjäytyneet nuoret miehet värväytyvät terroristiorganisaatioon ja aiheuttavat sitä kautta turvallisuusuhkaa sekä omassa maassaan että myöskin Euroopassa. Onko Suomi arvioinut tätä Ranskan interventiohanketta sen jälkeen, kun presidentti kävi täällä, ja millä tavalla suhtaudumme ylipäätäänkin kansainvälisten [Puhemies koputtaa] kriisinhallintaoperaatioiden joukossa tähän Malin tilanteeseen? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-10T17:52:27,2019-10-10T17:53:37,Hyväksytty,1.1 2019_48_190,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut tosi mielenkiintoista seurata tätä keskustelua tästä yleisestä asevelvollisuudesta. Kuulostaa tosi hyvältä, että täällä on näin voimakas yhteinen tahtotila sen kehittämiseksi, jotta tämä maanpuolustustahto edelleen säilyy korkealla tasolla. Ja se antaa hyvän pohjan sitten tälle parlamentaariselle työlle, kun se alkaa. Että tästä lähtökohdasta sitten lähdetään jatkamaan. Nostaisin vielä kysymyksen toisesta asiasta, joka liittyy yhdenvertaisuuteen ja alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Tulen itse tuolta Kaakkois-Suomesta, jossa Puolustusvoimien näkökulma on ollut se, että tuulivoimatuotantoa ei sinne ole voitu kaavoittaa isosta tahtotilasta huolimatta. Ja kysyisinkin nyt, mikä on linja jatkossa ja kuinka tähän tullaan kiinnittämään huomiota, koska muualla maailmassa on löydetty semmoisia teknisiä ratkaisuja, joilla tutkajärjestelmiä ja muita on voitu kehittää niin, että tuulivoimaloita silti voidaan sijoittaa myös sellaisille alueille, joissa tämä tutkavalvonta on tärkeässä asemassa. Ja tämä on tosiaan alueellisesta näkökulmasta tosi tärkeä kysymys. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-10-10T17:53:37,2019-10-10T17:54:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_191,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän parlamentaariseen komiteaan, joka pohtii yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Yleistä asevelvollisuutta ehdottomasti tarvitaan jatkossakin. Ja samalla vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien naisten määrää pitää pystyä lisäämään. Se on tärkeää, koska tiedämme, että nykyaikaisessa armeijassa tarvitaan sellaisia taitoja, joita naisilla on kyky oppia siinä missä miehilläkin. Haluaisin vielä varmistua siitä, että tässä ei nyt käy perinteiset eli sillä tavalla, että asia lykätään komiteaan sillä tuloksella, että mitään ei tapahdu. Hyviä keinoja, kehittämisehdotuksia onkin jo esitetty, ja kysyisin ministeriltä, miten suhtaudutte esimerkiksi siihen, että naisille lähetettäisiin kutsuntakirje mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus — näin varmistettaisiin oikea-aikainen [Puhemies koputtaa] tiedonsaanti — ja miten suhtaudutte siihen, että naiset otettaisiin mukaan kutsuntoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-10T17:54:42,2019-10-10T17:55:51,Hyväksytty,1.1 2019_48_192,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi konkreettinen näkemys meidän sotilaallisen suorituskykymme näkökulmasta tälle hallituskaudelle: Tiedämme, että paitsi että jännitys Itämeren piirissä on muuttunut tavalla, jonka hyvin tiedämme, niin potentiaalisesti se saattaa myöskin realisoitua arktisella alueella. Tiedämme, mitä se tarkoittaa, eikä Suomi voi tietenkään katsoa sen sivuun, ikään kuin olla noteeraamatta sitä. Pyytäisin ministeriä nyt tässä yhteydessä lyhyesti kuvaamaan sitä, että onko tämän vaalikauden aikana teidän tarkoitus kiinnittää Puolustusvoimissamme sen suorituskykyä ajatellen huomiota myöskin niihin kehittämistarpeisiin, joita arktinen ulottuvuus luo Suomelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T17:55:52,2019-10-10T17:56:44,Hyväksytty,1.1 2019_48_193,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja edustaja Savola, ja sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_194,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Rouva puhemies! Herra ministeri, teidän edeltäjänne Jussi Niinistö piti varsin tiivistä yhteyttä ruotsalaiseen kollegaan, ja he tapasivat useita kertoja ja kehittivät Suomi—Ruotsi-yhteistyötä eteenpäin, kuten koko viime hallitus teki. Kysyisinkin oikeastaan teidän näkemyksiänne tästä kansainvälisestä yhteistyöstä, mihin edustaja Kanervakin useassa puheenvuorossa viittasi. Kun tämä vaalikausi on loppusuoralla, mikä on Suomi—Ruotsi-yhteistyön tila? Kuinka tiiviissä yhteistyössä me olemme? Ja kun on puhuttu varsinkin aiemmilla vaalikausilla, että meillä ei tässä yhteistyössä ole perälautaa, niin kuinka tiivistä Suomi—Ruotsi-yhteistyö voi ensi vuosikymmenellä olla? Voidaanko puhua jopa sotilasliittoon saakka menevästä yhteistyöstä? [Markus Mustajärvi: Ei missään nimessä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-10T17:56:48,2019-10-10T17:57:36,Tarkistettu,1.1 2019_48_195,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja ministeri Kaikkonen, vastauspuheenvuoro, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_196,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisiko mahdollista saada 20 minuuttia? [Puhemies kommentoi] — Selvä, koetetaan olla tiiviitä sitten. Edustaja Holopainen kysyi tuulivoimakysymyksestä Itä-Suomessa. Puolustusvoimat perustelee näitä esteitä tuulivoiman rakentamiselle sillä, että nämä tuulivoimalat lyhentävät tutkien kantamaa ja muodostavat katveita ja heikentävät maalien, esimerkiksi lentokoneiden, havaitsemiskykyä, elikkä tällä on ihan tämmöinen meidän puolustuspolitiikkaamme liittyvä peruste. Emme vastusta ja puolustushallinto ei vastusta lisätuulivoiman rakentamista alueilla, joilla se ei vaaranna aluevalvonnan edellytyksiä. Ja sen vielä voi sanoa, että Puolustusvoimat on antanut lausunnon yli kymmenestätuhannesta tuulivoimalasta, ja niistä kielteisiä on ollut noin kymmenesosa elikkä noin tuhat, elikkä suurimpaan osaan on kyllä sinänsä suhtauduttu myönteisesti. Mutta tätä keskustelua on syytä jatkaa. Ymmärrän kyllä Itä-Suomen toiveita tässä asiassa, mutta puolustushallinnon täytyy katsoa asiaa puolustushallinnon näkökulmasta aika lailla kuitenkin. Edustaja Tavio kysyi tästä mahdollisesta pakolaiskriisistä. No nyt täytyy tietysti vaikuttaa siihen, että sitä ei tule. Rajavalvonnasta vastaa ensisijaisesti Rajavartiolaitos. Toki Puolustusvoimat antaa virka-apua, jos semmoista pyydetään, mutta en halua lähteä nyt vielä kauheasti spekuloimaan ihan tällaisilla skenaarioilla. Edustaja Marttinen kysyi diabeetikoista armeijassa. Olen pannut tämän epäkohdan merkille, minkä otitte esiin, ja haluan vielä kerran selvittää, onko tälle asialle jotakin tehtävissä, koska voisin kuvitella, että moni diabeetikko pystyisi sinänsä tämän varusmiespalveluksen aivan hyvin suorittamaan. Tämä asia katsotaan vielä kerran. Ainakin edustaja Könttä kysyi työaikalaista, henkilöstön jaksamisesta, myös edustaja Mustajärvi, pari muutakin viittasi siihen. Työryhmä on pohtimassa tätä työaikalakikysymystä. Sen voi todeta, että lainsäädäntö on aika vanhaa tässä asiassa. Työryhmä saa työnsä ilmeisesti aika pian valmiiksi, niin että odotetaan sitä ja jatketaan sen jälkeen keskustelua tästä asiasta. Hankintojen kotimaiseen osuuteen kiinnitetään tietysti jatkuvasti huomiota, ja esimerkiksi tässä HX-hankkeessa asetetaan ehdoksi, että siitä merkittävän osan, 30 prosenttia, on oltava kotimaista teollista yhteistyötä. Edustaja Pelkonen, kriha-strategian päivityksestä on parlamentaarinen komitea tulossa, elikkä työ on alkamassa tämän tematiikan tiimoilta. Sitten: Edustaja Hyrkkö kysyi aseviennistä ja puolustustarvikeviennistä edelleen, kuten edustaja Kari huomautti tässä näin. Täytyy sanoa nyt kuitenkin ihan se peruslinja, että mitä tahansa ei viedä minne tahansa, eli kyllä nämä aina katsotaan tapauskohtaisesti, tässä on tapauskohtainen harkinta. Ulkoministeriössä tuo pohjatyö tehdään. Ja esimerkiksi niiden kohdalta, mitä Turkkiin on viety, ei voi sanoa, että olisi raskasta aseistusta viety sinne, ja nyt tietysti on se linja, että nyt ei viedä tässä tilanteessa yhtään mitään. Kaikki on kyllä tarkasti arvioitu. EU-linja, mihin edustaja Savola viittasi: Näissähän pyritään tietysti pääsääntöisesti yhtenäisiin käytäntöihin EU-alueella, ja YK:n suositukset otetaan tietysti aina mukaan. Tässä tilanteessa tietysti katsotaan, minkälaista keskustelua EU-maissa tästä asiasta käydään, ja en lähde sitä vielä ennakoimaan. Sisäilmaongelmat on vakava asia. Tulen tekemään kyllä voitavani, että näitä asioita pannaan paremmalle tolalle. HX-hankinnan hinta, edustajat Yrttiaho ja Mustajärvi: Ei ole niin, että nyt olisi vähintään 10 miljardia tämä hinta vaan enintään. Se on siis katto. [Markus Mustajärven välihuuto] Ja näillä näkymin se hinta tietysti pannaan lopullisesti kiinni ensi vuoden syksyllä, elikkä silloin sitten on viimeinen taisto [Markus Mustajärven välihuuto] siitä asiasta. Sen voi tietysti todeta, että nämä isot hankinnat eivät ole kuitenkaan pysyviä menoja vaan investointeja, ja niitä ei onneksi joka vuosikymmen tarvitse tehdä eikä joka toinen vuosikymmen, vaan näillä pärjätään sitten monta kymmentä vuotta eteenpäin. Isoja ne ovat, se on aivan totta, mutta onneksi vain harvoin tarvitsee tämän mittaluokan hankintoja tehdä. Edustaja Autto kysyi, ovatko virkalisäykset riittäviä kertausharjoituksen lisäämiseen. Käsitykseni mukaan ensi vuonna kyllä pärjätään, pystytään tuo nosto toteuttamaan, mutta tämä on arvio, mikä pitää joka vuosi tehdä, kun tavoitteena on edelleenkin nostaa kertausharjoitusten määrää maltillisesti ylöspäin. Edustaja Juvoselle näistä varusmiesten korvauksista: Valtiokonttori hoitaa näitä korvauksia voimassaolevan lainsäädännön mukaan. En oikein pysty muulla siinä asiassa spekuloimaan. Edustaja Vikman kysyi kutsunnoista naisille. Oma suhtautumiseni siihen on myönteinen, mutta sekä tämän asian suhteen että tämän mahdollisen kansalaispalveluksen suhteen minusta siinä tarvitaan nyt aika laajaa poliittista keskustelua ja mahdollisimman laajaa yhteisymmärrystä, eli millään kapealla enemmistöllä tämäntyyppisiä ratkaisuja ei pitäisi tehdä, vaan koko salin tai ainakin melkein koko salin pitäisi löytää mielestäni yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan näissä asioissa mennään, ja se sitten löytyy tai ei löydy. Sitten kansainvälinen yhteistyö. Sitähän arvioidaan jatkuvasti TP-UTVAssa ja totta kai tässäkin talossa, että se on linjassa meidän yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Suomi on monissa turvallisuusaloitteissa mukana tällä hetkellä. Aika näyttää, mikä niitten kantokyky on. Ja toisaalta ne on rakennettu sillä tavalla, että jos niissä poliittinen vaikeuskerroin lisääntyy, niin meillä on mahdollisuus tehdä aina tilanteen mukaan päätöksiä sitten. Tämä koskee myös Suomi—Ruotsi-yhteistyötä, josta voin sanoa, että aika paljon tämmöisiä helpompia asioita on jo tehty, mutta aina kun syvemmälle mennään, niin vaikeuskerroin kasvaa. Edustaja Kaumalle: Malin suhteen ei ole tehty vielä poliittista harkintaa. Edustaja Ronkainen kysyi varuskuntien määrästä. Käsitykseni mukaan se on oikealla tasolla, ja itse lähden siitä, että tällä vaalikaudella ei varuskuntia lakkauteta vaan tällä mennään. Arvoisa puhemies! Haluan vielä edustaja Mustajärvelle sanoa, että uskon, että hän edustaa maanpuolustushenkistä vasemmistoa — hän poistuikin, ei kun onkin siellä — kuten varmasti vasemmisto laajemminkin, en ole siitä huolissani. Ja yleisestä asevelvollisuudesta ei pidä luopua, kuten tekin tässä linjasitte. Sitä tarvitaan jatkossakin. Viimeisenä, arvoisa puhemies, haluan lämpimästi kiittää [Puhemies koputtaa] koko salia tästä keskustelusta. Tässä tuli hyviä kysymyksiä, teräviä huomioita, mutta tämä henkii kuitenkin sitä, että tässä puhutaan meidän kaikkien yhteisestä asiasta, isänmaan asiasta. Jatketaan hyvää yhteistyötä tällä sektorilla. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-10T17:57:39,2019-10-10T18:04:16,Tarkistettu,1.1 2019_48_197,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitokset, puolustusministeri Kaikkonen. Ja sitten vaihdetaan sektoria. Ministerit Haavisto, Skinnari, Blomqvist, kukin 5 minuuttia, minkä jälkeen debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_198,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti ensi vuoden talousarvio vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Talousarvioesityksessä painottuvat Suomen edustustoverkon toimintaedellytysten parantaminen, osallistuminen kansainväliseen konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen sekä kehitysrahoituksen tason varmistaminen. Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään nyt sopimuspohjaiseen maailmanjärjestykseen. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 235 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2019 talousarvioon on 10 miljoonaa euroa lähinnä hallitusohjelman mukaisina määrärahalisäyksinä. Edustustoverkkoa vahvistetaan kaiken kaikkiaan neljällä uudella edustustolla tämän hallituskauden aikana. Tänä syksynä avataan Irakissa Bagdadissa uudelleen meidän suurlähetystömme. Työperäisen maahanmuuton pullonkauloja puretaan myös ulkoministeriön toimialalla. Tavoitteena on mahdollisimman sujuva ja nopea hakuprosessi, joka palvelee niin hakijoita kuin suomalaista elinkeinoelämää ja myös meidän oppilaitoksiamme. Talousarvioesityksessä esitetään tähän tarkoitukseen yhteensä 4,5 miljoonan euron erillistä määrärahaa. Tästä 2,5 miljoonaa euroa on pysyvää lisäystä erityisesti edustustojen resurssien turvaamiseksi. Samalla jatketaan muun viisumitoiminnan kehittämistä. Arvoisa puhemies! Päivähoidon maakohtaiset korkeat kustannukset ovat vaikeuttaneet diplomaattien hakeutumista tiettyihin edustustoihin. Tähän talousarvioesitykseen sisältyy ministeriön lähetettyä henkilökuntaa koskeva päivähoitokorvausuudistus, joka parantaa perheiden asemaa ulkomaan edustuksessa turvaamalla lasten oikeuden varhaiskasvatukseen ja edistämällä puolison työskentelymahdollisuuksia. Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset lisäävät edelleen Suomen edustustoverkon tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyviä menoja. Tähän myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota. Talousarvioesitykseen sisältyy myös määrärahalisäys ulkoministeriön turvallisen tiedonvälityksen kehittämiseen. Arvoisa puhemies! Konfliktinesto, rauhavälitys ja ‑rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä ja ‑rakentamista. Tuemme rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja sekä edistämme käynnissä olevien konfliktien ratkaisua. Rauhanvälitykseen esitetään 2,5 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa kertaluontoisena lisäpanostuksena. Hallitus vahvistaa myös siviilikriisinhallinnan resursseja. Pysyvää lisärahoitusta ehdotetaan ulkoministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 nousten 4,5 miljoonaan euroon vuoden 2023 tasolla. Tämä mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen 150 asiantuntijan tason. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaan osallistumisesta suuntautuu erilaisiin EU:n operaatioihin. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista myös kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa ja Afrikassa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53 miljoonan euron määrärahaa vuosittain. Operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan olevan enimmillään noin 500 henkilötyövuotta vuonna 2020. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Talousarvioesityksessä ehdotetaan Itämeren ja Barentsin arktisen alueen yhteistyön määrärahoiksi 3 miljoonaa euroa, josta 1 miljoona euroa kertaluonteisena panostuksena. Yhteistyö on tärkeä keino edistää lähialueiden vakautta ja turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Tärkeänä osana alueellista yhteistyötä Suomi edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Aivan lopuksi yhteenvetona totean, että tämä talousarvioesitys vahvistaa Suomen näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä maailmalla. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun elämme aikaa, jolloin kansainvälisten tapahtumien ennustaminen on vaikeaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-10-10T18:04:32,2019-10-10T18:09:04,Tarkistettu,1.1 2019_48_199,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitokset, ulkoministeri Haavisto. Seuraavana ministeri Skinnari. Myös 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_200,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla osaavana toimijana ja vaikuttavana toimijana. Suomalainen kehityspolitiikka ja suomalainen kauppapolitiikka ovat molemmat osaavia ja vaikuttavia ja — kuten hallitusohjelmassakin on todettu — myös osa osaavaa ja vaikuttavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on mukana ratkaisemassa merkittäviä globaaleja ongelmia kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta. Vahvempaa kansainvälistä yhteisöä ja yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Hyvinvoiva, vakaampi ja tasa-arvoisempi maailma on myös suomalaisten etu. Yrityksemme tarvitsevat kehitysyhteistyön kautta aukeavia markkinoita. Ilmasto- ja ympäristöhaasteet ratkaistaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Oma turvallisuutemme on yhä enemmän riippuvainen muusta maailmasta. Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2020 olevan yhteensä reilu miljardi euroa. Tämä on noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitettävät määrärahat ovat noin 674 miljoonaa euroa ja kasvavat noin sadalla miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Rahoitusta lisätään Suomen painopistealueille, kuten naiset ja tytöt, ilmastonmuutoksen vastainen työ, laadukas koulutus, demokratia ja oikeusvaltiokehitys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Monenkeskinen yhteistyö, kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö ja humanitäärinen apu saavat lisäpanostusta. Kertaluontoinen 10 miljoonan euron potti vuosina 20—21 kohdennetaan YK:n projektipalvelutoimisto UNOPSille, joka perustaa Suomeen sosiaalisen vaikuttavuussijoittamisen toimiston. Tämä tarjoaa suomalaiselle elinkeinoelämälle ja innovaatioille uusia verkottumismahdollisuuksia YK:ssa ja kehittyvillä markkinoilla. Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano maksaa triljoonia eli noin 2 300 miljardia. Pelkkä julkinen kehitysapu ei tähän riitä, tarvitaan sekarahoitusta yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa sekä yksityisen sektorin aitoa sitoutumista. Tätä työtä me teemme. Kehitysyhteistyön rooli on luoda markkinoita köyhiin kehitysmaihin tilanteissa, joissa kansalliset tai kansainväliset yksityiset rahoitusmarkkinat eivät sitä yksin tee suurten riskien takia. Julkista, kärsivällistä kehitysrahoitusta tarvitaan, jotta syntyy lisää sekä hyviä työpaikkoja että hyviä liikekumppanuuksia. Siksi Suomi tekee kehityspolitiikkaa niin, että investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Tämä tapahtuu muun muassa finanssisijoitusten avulla, mihin esitetään noin 130 miljoonaa. Hallitus on laatinut ensimmäistä kertaa koko vaalikauden kattavan laina- ja investointisuunnitelman. Sen mukaisesti määrärahoista ohjataan vähintään 75 prosenttia ilmastorahoitukseen ja 60 prosenttia rahoituskohteisiin, jotka kohdistuvat Afrikkaan. Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana salkkuni toisesta puolesta. Suomi tekee työtä monenvälisen kauppajärjestelmän ylläpitämiseksi, uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Alkavana vuonna erityisen huomion kohteena ovat neuvottelut Australian, Uuden-Seelannin, Indonesian ja Kiinan kanssa. Kauppasopimukset ovat tuoneet myös kestävää kasvua: Japanin, Etelä-Korean ja Kanadan vientimme on kasvanut kaksinumeroisilla luvuilla. Hallitus tekee sen, mitä hallitusohjelmassa on sovittu: Suomi kiinnittyy entistä tiiviimmin kysyntävetoisesti kansainvälisiin ekosysteemeihin. Viennin ja kansainvälistymisen uudet avaukset tulevat olemaan entistä kokonaisvaltaisempia ja tuloksellisempia ja pitävät mukanaan myös suomalaisten brändien rakentamisen kansainvälisille kentille. Me siis monipuolistamme samalla suomalaista elinkeinorakennetta. Yhdysvallat-suhteissa haasteena on kauppajännitteiden kärjistyminen nykyisestä, jolloin joudutaan tekemään päivittäin töitä positiivisen kauppa-agendan eteen. Vienninedistämistoiminta ja Team Finland ‑palvelujen tarjoaminen yrityksille on ulkoministeriön ydintoimintaa. [Puhemies koputtaa] Edustustojen päällikköjen johtama Team Finland ‑ulkomaantiimi kattaen myös Business Finlandin vientikeskukset [Puhemies koputtaa] on siksi erittäin tärkeä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-10-10T18:09:11,2019-10-10T18:14:58,Tarkistettu,1.1 2019_48_201,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitokset, ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri. Sitten vielä ministeri Blomqvist, myös 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_202,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Yritän lyhyesti kertoa siitä, mitä hallitus tekee pohjoismaisessa yhteistyössä ja myös tasa-arvon alueella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-10-10T18:15:08,2019-10-10T18:15:29,Tarkistettu,1.1 2019_48_203,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille. Muutaman kysymyksen tässä minuutissa haluaisin esittää: Tämä edustustoverkoston vahvistaminen neljällä uudella lähetystöllä on erittäin hyvää toimintaa siinä mielessä, että tämä kansainvälisen aseman lujittaminenhan Suomen kannalta on tärkeää ja laajentaa ennen kaikkea saavutettavuutta myös tämän viennin ja vientiyritysten kannalta. Meillä on kuitenkin ongelmana ollut se, että joka neljäs kyselyssä oleva vientiyritys on ollut tyytymätön Business Finlandin palveluihin, ja ongelmahan on se, että ne resurssit eivät ole olleet riittäviä. Nytten kun me avaamme lisää lähetystöjä, niin haluaisin kysyä: millä tavalla me voimme turvata myös sitä, että meillä olisi resursseja tämän Business Finland ja Team Finland ‑verkoston vahvistamiseksi samanaikaisesti? Sitten täytyisi myös tarkasti seurata sitä, että kun me Irakiin avaamme lähetystön, niin kuinka tarkoituksenmukaista se on, koska Afganistanissa meillä on mennyt valtavasti rahaa [Puhemies koputtaa] jo yksistään turvallisuuden ylläpitämiseen, ja kuinka tehokasta varojen käyttöä se on, kun me sidomme miljoonia tällaisiin valtioihin [Puhemies koputtaa] niin ettemme tämän vaalikauden aikana jumittuisi näihin ja että pystyisimme myös liikkumaan toiseen suuntaan, jos se homma ei kannata Suomen kannalta taloudellisesti ja muutoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-10T18:20:23,2019-10-10T18:21:41,Tarkistettu,1.1 2019_48_204,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, edustaja Tuomioja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_205,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Herra puhemies! Syyrian sota on aikamme suurin humanitäärinen katastrofi. Siellä on melkein kaksi kolmasosaa väestöstä pakolaisina sisäisesti ja ulkomailla yli 6 miljoonaa, joista 3,6 miljoonaa Turkissa. Nämä ovat ihmisiä, jotka ovat joutuneet lähtemään sotaa pakoon, joiden kodit on tuhottu ja joidenka lähiomaisia on saanut surmansa näissä taisteluissa ja siviiliväestöön kohdistuneissa iskuissa. Silloin on äärimmäisen pöyristyttävää, että heitä käytetään nyt pelinappuloina ja heitä käytetään uhkakuvina. Tarkoitan nyt tätä Turkin toimintaa. Turkki on kuitenkin EU:n jäsenkandidaatti, ja neuvottelut eivät tietenkään ole edenneet, koska Turkin sisäinen kehitys on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan, mutta eikö tämä ole nyt jo sellainen tilanne, jossa Turkille olisi asetettava huomattavasti selkeämmät rajat? Ei siksi, ettemmekö haluaisi eurooppalaisia arvoja noudattavaa Turkkia unioniin, vaan siksi, että me saisimme sen aikaiseksi, kun tiedämme myöskin Turkin sisäisen tilanteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2019-10-10T18:21:46,2019-10-10T18:22:56,Tarkistettu,1.1 2019_48_206,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Myöskin entinen ulkoministeri ja Etyj-edustaja, edustaja Kanerva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_207,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensin komppaan edustaja Tuomiojan äskeistä kysymystä, aika lailla juuri näillä perusteilla. Pitäisin tärkeänä nyt tässä ottaa huomioon myöskin vähän pidemmän aikavälin perspektiivillä olevia asioita EU:n ja Turkin välisissä suhteissa, eikä vain nopeaa ratkaisua varmaan ole mahdollista saavuttaa. Mutta varsinainen kysymys ministeri Haavistolle on siinä, että te itse monien muiden ohella tässä olette kiinnittänyt huomiota siihen, millä tavoin tätä pitkään Euroopan kehitystä riivaannutta kysymystä läntisen Euroopan ja itäisen Euroopan keskinäisistä suhteista olisi mahdollista lähestyä rakentavilla tavoilla, joissa pidetään EU:n perusperiaatteista kiinni. Tämä on kysymys, josta ei pidä kieltäytyä keskustelemasta, vaan päinvastoin Suomella lienee sellaista ulkopoliittista pääomaa, joka mahdollistaa tässä asiassa dialogin, [Puhemies koputtaa] vuorovaikutuksen kautta tapahtuvan kontaktoinnin. Kysyn teidän vaikutelmaanne tästä kysymyksestä. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T18:22:59,2019-10-10T18:24:11,Tarkistettu,1.1 2019_48_208,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Herra puhemies! Turkin toiminta Syyriassa on vakavaa ja tuomittavaa. Se aiheuttaa suuren katastrofin siviiliväestölle ja niille kurdeille, jotka siellä ovat taistelleet Isis-vastaisessa rintamassa. Tämä Turkin toiminta pahimmillaan vapauttaa Isis-taistelijoita, jotka ovat vaaraksi laajemmastikin koko yhteiskunnalle. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Tämä aiheuttaa paineen vyöryn siitä, että ihmisiä alkaa tulla Eurooppaan, ja niin ikään sisäisen pakolaisvyöryn siellä Syyriassa. Paljon puhutaan, että Suomi on koko ajan suurempi maailmalla, ja oikeastaan kysyisinkin teiltä, herra ulkoministeri, kun Suomella on ollut ja on hyvät keskusteluyhteydet myöskin Turkkiin: oletteko te EU:n puheenjohtajamaan ulkoministerinä pyrkinyt vaikuttamaan Turkkiin suoraan, ja kuinka me pystymme vaikuttamaan ja kuinka te pystytte vaikuttamaan [Puhemies koputtaa] EU:n kehyksessä ja YK:n kehyksessä siihen, että tämä saataisiin mahdollisimman pian parempaan suuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-10T18:24:12,2019-10-10T18:25:23,Tarkistettu,1.1 2019_48_209,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ledamot Biaudet.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_48_210,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen myös entinen tasa-arvoministeri. [Naurua — Puhemies: Se unohtui sanoa!] Tiedoksi, teki vain mieli huomauttaa. Minulla on kysymykset itse budjettiin ja tasa-arvoon liittyen kaikille kolmelle herra ministerille. Yritän nopeasti, koska on vain minuutti aikaa. Arvoisa ulkoministeri, haluaisin kysyä, kun puhuitte rauhanvälityksestä. Satsaukset siihen ovat erittäin tervetulleita. Mutta tasa-arvon näkökulmasta kuitenkin näyttää siltä, että ohjelmista riippumatta naisia on todella vähän koulutettu rauhanvälitystoimintaan, ja vieläkin olemme ihan liian alhaisilla luvuilla. Kehitysyhteistyö ja tietenkin tämä tiekartta 0,7:ään olisi todella, todella tärkeä, ja tässäkin korostetaan tyttöjen ja naisten oikeuksia ja lasten oikeuksia. Haluaisin kysyä, millä tavalla on ajateltu etukäteen: onko mahdollista, että sukupuolivaikutusten arviointia ja lapsivaikutusarviointia voitaisiin tehdä kaikissa kehitysyhteistyöinstrumenteissa? [Puhemies koputtaa] Ja ihan viimeiseksi pohjoismaisesta yhteistyöstä tasa-arvon kohdalla: onko tarkoitus [Puhemies koputtaa] kerätä tasa-arvoministerit Pohjoismaista erityisesti tänä kautena tekemään jotain — maailmaa mullistavaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-10-10T18:25:25,2019-10-10T18:26:47,Tarkistettu,1.1 2019_48_211,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen entinen kehitysyhteistyöministeri, kun tätä teemaa nyt on otettu esille. [Välihuutoja] Niin, arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että Suomen hallituksella on nyt selkeä asenne siinä, että kansainvälisen aktiivisuuden ja oman roolin voimistaminen maailman eri foorumeilla on myös paras tapa ajaa suomalaisten omaakin parempaa tulevaisuutta. Mutta itse asiassa mietin ihan samaa asiaa kuin edustaja Tuomioja. Silloin, noin 15 vuotta sitten, kun aloitettiin jäsenneuvottelut Turkin kanssa, Turkissa oli meneillään erittäin lupaava, myönteinen kehitys oikeusvaltion suuntaan, sananvapauden suuntaan, niiden perusperiaatteiden suuntaan, joille EU rakentuu. Nyt hyvin pitkään Erdoganin valta-aikana [Puhemies koputtaa] kehitys on mennyt aivan päinvastaiseen suuntaan, ja nyt todella hän on pahentamassa Syyrian humanitääristä kriisiä. [Puhemies koputtaa] Mielestäni meidän olisi syytä tehdä johtopäätöksiä myös EU-jäsenyysneuvottelujen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-10T18:26:48,2019-10-10T18:28:06,Tarkistettu,1.1 2019_48_212,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Herra puhemies! Suomi on antanut kehitysapua 90-luvulta, alijäämäisten budjettien aikana, käytännössä velaksi. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan, jos tätä ei olisi, teoriassa, annettu, valtionvelka voisi olla kolmanneksen pienempi. Se olisi 35 miljardin summa yhteensä korkoineen, eli 35 miljardia Kankkulan kaivoon on sinänsä lähtenyt Suomesta rahaa maailmanparannukseen. Varmasti sillä on saatu hyvääkin aikaiseksi, mutta se, mikä minua tässä eniten huolestuttaa, on se, että samanaikaisesti maailman väkiluku on kasvanut 5 miljardista 8 miljardiin. Sehän ei ole mitenkään ekologisesti kestävää. Se aiheuttaa resurssipulaa, se aiheuttaa saastuttamista ja vaikka mitä nälänhätää ja vedenhätää ja ongelmia. Ei ole olemassa kuitenkaan mitään realistisia pyrkimyksiä [Puhemies koputtaa] väestönkasvun estämiseksi, pysäyttämiseksi. [Puhemies koputtaa] Kysynkin ministeriltä: millaisia realistisia keinoja väestömäärän hillitsemiseksi teiltä löytyisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-10T18:28:09,2019-10-10T18:29:23,Tarkistettu,1.1 2019_48_213,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huomenna perjantaina vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Tyttöjen päivä on tärkeä vuosittainen muistutus siitä, että maailma ei suinkaan ole vielä valmis. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on ilmastonmuutos ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tyttöjen elämään. Ilmastonmuutoshan muun muassa lisää koulupudokkuutta ja lapsiavioliittoja, heikentää tyttöjen ravitsemusta ja altistaa muutenkin tytöt erilaiselle hyväksikäytölle. Globaalisti tyttöjen aseman parantaminen vaatii paitsi puuttumista ilmastonmuutokseen myöskin paljon, paljon työtä tasa-arvon eteen. Kehitysyhteistyöhön tehtävät korotukset ovat tärkeitä ja hyvin kannatettavia mutta myöskin hyvin maltillisia siihen nähden, että hallitusohjelmassa todella tähdätään tähän 0,7:ään, mistä edustaja Biaudet’kin täällä jo puhui. Kysyisin myös: miten hallitus aikoo saavuttaa tämän 0,7:n tason ja koska? [Satu Hassi: Edellinen hallitus vaan leikkasi!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-10-10T18:29:24,2019-10-10T18:30:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_214,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En ole entinen ministeri, silti rohkenen kysyä. [Aki Lindén: Voit olla tuleva!] Kysyn nimenomaan tästä Turkin invaasiosta ja siitä keskustelun sävystä, joka hallitsi tuota kyselytuntia. Ministeriltä haluan siitä kysyä. Aito humanitaarinen kriisi, sotatilanne, ja me keskustelemme siitä, kuinka suojaa kaipaavat ihmiset voidaan pitää meidän rajojemme ulkopuolella. Minulle on käsittämätön se tapa. Eikö Geneven pakolaissopimuksella enää ole mitään merkitystä? Eikö humanitaarisella avulla ole mitään merkitystä tässä kohdassa? Ja tässä aivan varmasti tarvitaan myöskin rauhanvälitystä. Ironistahan on se, että YK:n rauhanvälityksen kumppanuusryhmää vetävät Turkki ja Suomi. Tämä on ollut nyt sellainen ironinen asetelma. Tähän liittyen ministeri sanoi, että 2 miljoonaa euroa ollaan sijoittamassa rauhanvälitykseen. Norjahan käyttää siihen 45 miljoonaa euroa, Sveitsi on lähes samalla tasolla. Mitä Suomi tällä 2 miljoonalla eurolla aikoo konkreettisesti tehdä rauhanvälityksen suunnalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-10T18:30:31,2019-10-10T18:31:31,Hyväksytty,1.1 2019_48_215,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi kehityspolitiikassa. Tätä työtä tarvitaan näinä aikoina enemmän kuin koskaan, kun konservatiivinen naisten oikeuksia ja seksuaalioikeuksia vastustava liike vahvistuu globaalisti ja jopa Euroopassa. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niihin liittyvät oikeudet nivoutuvat aivan kiinteästi myös ihmisoikeuksiin ja erityisesti tyttöjen oikeuksiin laajemmin. Seksuaalioikeuksien toteutuminen on edellytys yhteiskuntien kehittymiselle, sillä esimerkiksi koulutusmahdollisuudet jäävät helposti vajaiksi, mikäli tyttöjen seksuaalioikeudet eivät toteudu. Kaiken lisäksi, kuten edustaja Pelkonen totesi, ilmastonmuutos vaarantaa monien maailmalla jo saavutettujen tyttöjen ja naisten oikeuksien etenemisen ja edes säilyttämisen. Ilmastokriisi osuu monesti pahiten kaikkein köyhimpiin maihin, köyhimpiin yhteisöihin ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tyttöjen ja naisten oikeudet ja ilmasto ovat keskeisiä painopisteitä Suomen kehityspolitiikassa. [Puhemies koputtaa] Kysyisin: miten nämä seikat näkyvät laajemmin myös Suomen ulkopolitiikassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-10T18:31:31,2019-10-10T18:32:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_216,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti tässä esille hienosti sen, kuinka ongelmallinen tämä kyselytunnin näkökulma oli. Heti kyselytunnin jälkeen Eduskuntatalon edessä oli toinen mielenosoitus, joka muistutti meitä Irakin tilanteesta ja niistä levottomuuksista, joita siellä on viime aikoina ollut. Siellä mieltä on osoittanut erityisesti nuori sukupolvi, joka on pettynyt korruptioon, korkeaan työttömyyteen ja julkisiin palveluihin. Satojatuhansia on loukkaantunut, ja kuolleita on ollut noin sata. Ministeri Haavisto, kerroitte nyt, että Irakiin ollaan avaamassa lähetystöä, se on hyvä asia, mutta jos voisitte vielä avata hieman sitä, miten Suomi seuraa tällä hetkellä Irakin tilannetta. Mitä ne toimet ovat, joilla Irakin demokratiakehitystä tällä hetkellä tuetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-10-10T18:32:42,2019-10-10T18:33:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_217,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy hämmästellä tätä perussuomalaisten kritiikkiä kehitysyhteistyömäärärahoja kohtaan. [Kimmo Kiljunen: Samat sanat!] Näillä määrärahoilla puututaan nimenomaan muuttoliikkeen juurisyihin. Siihen, mitä edustaja Tavio tuossa äsken totesi: mikäli Suomi ei olisi tehnyt, mikäli maailman valtiot eivät olisi tehneet tätä määrätietoista, jatkuvaa kehitysyhteistyötä, niin en uskalla edes arvioida, paljonko meillä olisi Euroopassa tällä hetkellä turvapaikanhakijoita, joita myöskään perussuomalaiset eivät tänne halua. [Eduskunnasta: Vai haluavatko?] — Vai haluavatko? Niin, se on hyvä kysymys. Hallitukselle haluan esittää kiitokset tässä vaiheessa erittäin ripeästä puuttumisesta Pohjois-Syyrian kamalaan tilanteeseen ja Turkin tuomitsemisesta. On varmasti meidän kaikkien etu, että vuosien 2015, 2016 tapahtumat eivät koskaan toistu. Olisinkin kysynyt ministereiltä: millaista yhteispohjoismaista ratkaisua Suomi hakee, että sellaista vyöryä, joka silloin 2015 tapahtui, ei tapahdu enää uudelleen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-10T18:33:43,2019-10-10T18:34:49,Hyväksytty,1.1 2019_48_218,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! SBONN-verkosto on pohjoismaisten harvinaisten sairauksien kattojärjestöjen muodostama verkosto, jossa jaetaan kokemuksia ja edistetään pohjoismaista yhteistoimintaa liittyen harvinaisiin sairauksiin ja näiden järjestöjen toimintaan. Suomesta verkostoon kuuluvat muun muassa Harvinaiset-verkosto ja HARSO ry. Olisin kysynyt teiltä, ministeri Blomqvist, muun muassa sitä, millä tavalla edistämme yhteistyötä liittyen näihin harvinaisiin sairauksiin, jotta jaamme kokemuksia, ja miten pystymme yhteiskuntina vastaamaan näihin tarpeisiin, muun muassa lääkkeisiin, joita harvinaisissa sairauksissa käytetään, ja sitä kautta pystymme edesauttamaan sitä, että jokainen näihin sairauksiin sairastunut saa apua. Määritelmähän on se, että sairaus on harvinainen, kun sairautta esiintyy korkeintaan 5 ihmisellä 10 000:sta, ja tämän ovat muun muassa Suomi ja Islanti linjanneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-10T18:34:51,2019-10-10T18:35:58,Hyväksytty,1.1 2019_48_219,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että Suomi on Euroopan unionin tavoin ja nyt Euroopan unionin puheenjohtajamaana selkein sanoin tuominnut tämän iskun. Kuitenkin tässä taustalla on tietenkin syntymässä iso kriisi, josta on vielä vaikea sanoa, kuinka laajaksi se leviää. Muutama vuosi sitten tapasimme kurdien peshmerga-joukkojen edustajia puolustusvaliokunnan huoneessa, ja silloin aidosti tuntui siltä, että kansainvälinen yhteisö on yhdessä purkamassa sitä Isisin ja toimijoiden pommia, joka Syyriassa kylvi tuhoa. Nyt olemme tilanteessa, jossa me edelleen koulutamme peshmergoja ja samaan aikaan Pohjois-Syyriassa Turkki valtaa alaa. Näettekö, arvoisa ulkoministeri, tässä Yhdysvaltojen vetäytymispäätöksessä jonkunlaisen laukaisuvaikutuksen tämän nykyisen kriisin synnyttämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-10T18:35:58,2019-10-10T18:37:04,Hyväksytty,1.1 2019_48_220,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turkin hyökkäys Syyriaan on tehnyt sen, että al-Holin leirillä olevat suomalaiset lapset ovat joutumassa entistä suurempaan vaaraan. Leirillä olevista suomalaisista aikuisista en ole niin huolissani. He ovat itse omalla päätöksellään ja vastoin viranomaisten ohjeita sinne menneet, ja mielestäni aikuisten ihmisten pitää kantaa vastuuta omista ratkaisuistaan. Neljä kuukautta hallitus on pohtinut, mikä on sen linja al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten suhteen, mutta ei ole pystynyt päätöstä siitä tekemään. Kyllä minä ihmettelen, ulkoministeri Haavisto, miksi ette ole edes suomalaisia lapsia sieltä auttamassa Suomeen, kun oikeuskanslerikin on tänään todennut, että lapset voidaan pelastaa, vaikka vanhemmat jäisivät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-10T18:37:05,2019-10-10T18:38:08,Hyväksytty,1.1 2019_48_221,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan edustaja Tavion täällä aiemmin esittämän huolen kehitysmaiden hallitsemattomasta väestönkasvusta ja sen väistämättömistä vaikutuksista maailman ympäristöongelmiin, ja mielestäni myös hallituksen tulisi ottaa nämä seikat huomioon kehitysapua kohdentaessaan. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Mutta, arvoisa puhemies, kohdistan kuitenkin varsinaisen kysymykseni ulkomaankauppaministeri Skinnarille, jolla on hyvin tärkeä rooli maamme kauppasuhteiden luomisessa ja vaalimisessa. Nimittäin suomalaisen korkean osaamisen hyödyntäminen ja erityisesti innovaatioiden ja keksintöjen kaupallistaminen kaipaavat edelleen kehittämistä, vaikka suomalaiset innovaatiot itsessään ovatkin usein erittäin laadukkaita. Toisaalta ulkomaisen markkinaehtoisen pääoman houkuttelu Suomeen teollisina ja muinakin investointeina olisi hyvin tärkeää, jotta kotimainen työllisyysasteemme saataisiin nousuun. Näistä molemmista on myönteisiä esimerkkejä viime viikoilta, mutta kysyisin vielä: [Puhemies koputtaa] mitä konkreettisia toimia ministeri aikoo tehdä kauppa- ja investointisuhteiden edistämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-10T18:38:09,2019-10-10T18:39:21,Hyväksytty,1.1 2019_48_222,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Tavio ja Savio kyselivät väestökysymyksen perään ja väestökehityksen perään. On todettu, että koulutushankkeet ja naisten kouluttaminen ovat tehokkaimpia tapoja vastata tähän haasteeseen. Arvoisa puhemies! Vahvistamme varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja noin 100 miljoonalla eurolla. Tämä summa ei ole kuitenkaan suuren suuri, sillä olemme jääneet kovasti jälkeen siitä maaryppäästä, johon haluaisimme lukeutua — muista Pohjoismaista muun muassa. Kehitysrahoituksemme arvioidaan jäävän 0,41 prosentin tasoon bruttokansantulosta. Pienellä panoksella käynnistyvät myös niin sanotut kakkoskorin kertaluonteiset hallitusneuvotteluissa sovitut kansainväliseen ilmastotyöhön ja innovatiivisiin koulutushankkeisiin muun muassa suunnattavat varat tänä aikana, jolloin pakolaiskysymys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelevat maailmaa pahemmin kuin koskaan elinaikanamme. Kuinka — tämä kysymys on sekä ministeri Skinnarille että meille muille täällä — me parlamentaarisesti pääsemme [Puhemies koputtaa] tähän 0,7 prosentin polulle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-10T18:39:22,2019-10-10T18:40:35,Hyväksytty,1.1 2019_48_223,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Annetaan ministereiden kunkin tässä kohtaa vastata. Jokainen on toivonut 5 minuutin puheenvuoroa, ja sen he myös saavat. — Haavisto aloittaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_224,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä ja kommenteista. Ensin aloitan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Niikon kysymyksestä, liittyen tähän Irakin Bagdadin lähetystöön, että tuleeko mahdollisesti turvallisuustilanne, joka sitten vaikuttaisi siihen, että kulut ovat hyvin suuret tai jouduttaisiin uudestaan sulkemaan. Toivottavasti ei tule tällaista tilannetta. Meillähän on ollut Irakissa aikanaan hyvin laajaa kaupallista yhteistyötä, ja tietysti tänä päivänä on myöskin paljon inhimillistä kanssakäymistä Irakin suuntaan. Pidämme siinä mielessä tätä lähetystöä tärkeänä. Edustaja Honkasalo kysyi, miten olemme suhtautuneet näihin viime aikojen väkivallantekoihin ja aivan kohtuuttomiin mielenosoittajien ampumisiin ja pidätyksiin. Olemme reagoineet niihin hyvin jyrkästi ja viestittäneet myöskin Irakin pääministerille, että pidämme tällaista väkivallan käyttöä mielenosoittajia kohtaan vahingollisena ja tätä kriisiä entisestään kärjistävänä. Toivottavasti uudelle sukupolvelle siellä löytyy elinmahdollisuuksia, töitä ja koulutusmahdollisuuksia. Useat teistä, mukaan lukien edustaja Tuomioja, ovat kysyneet tästä Syyrian sodasta ja niistä mahdollisuuksista, joita Suomella ja EU:lla vielä on tässä tilanteessa vaikuttaa: voidaanko Turkkiin vedota, voidaanko sitä painostaa? Ensi maanantaina on EU:n ulkoministerien kokous, ja varmasti kaikki miettivät tahoillaan, mitkä olisivat ne keinot saada tämä sotilaallinen toiminta loppumaan ja saada tilanne sellaiseksi, että siellä löytyisi neuvottelutulos. Itse olen ajatellut Syyrian kurdien tulevaisuutta myöskin siitä näkökulmasta, että kun on sinänsä tapahtunut hyvä edistysaskel, Syyriaan on tullut perustuslakityöryhmä valmistelemaan uutta perustuslakia, mutta siinäkään eivät ole kurdit nyt olleet mukana, ja olisi erittäin tärkeää, että he olisivat rakentava osa Syyrian tulevaisuutta, ja tähänkin pyrimme tietysti kansainvälisesti vaikuttamaan. Edustaja Kiljunen kysyi oikeastaan vähän jatkoksi tähän, että mitä näillä rauhanvälitysrahoilla voidaan saada aikaan ja mitä voidaan tehdä. Tietysti mainitsitte maita, jotka ovat ottaneet vähän nopeamman spurtin tässä rauhanvälityksessä ja hyvin suurilla varoilla tekevät tätä. Meidän vahvuutemme oovat ehkä hyvät neuvottelijat, hyvät järjestöt, hyvät henkilöt, jotka tällä sektorilla toimivat, laaja kontaktiverkko ja sitten Suomen maine sellaisena maana, joka on ratkaisukeskeinen näissä ongelmissa. Tuolla YK:n yleiskokousviikon aikana tuli hyvin paljon sen tyyppisiä yhteydenottoja, joissa kysyttiin, voisiko Suomi sitä tai Suomi tätä. Ja yleensä olemme vastanneet niihin positiivisesti ja etsineet sitten sen tahon, joka voisi Suomesta näihin asioihin vastata. Tämä liittyy myöskin kysymykseen, joka oli sekä Eva Biaudet’lla että Saara Hyrköllä, että mitä teemme tyttöjen ja naisten eteen eri tavoin ulkoministeriössä. Haluan nyt ensin nostaa esiin tämän naisrauhanvälittäjäverkoston, jonka luomisessa Suomi on ollut aktiivinen ja josta nyt näyttää tulevan tämmöinen malli. Afrikan unioni kehittää omaa naisrauhanvälittäjäverkostoa ja muuta, ja olemme näiden verkostojen yhteenliittymä ja tukeneet tässä, olemme olleet hyvin näkyviä myöskin YK-työssä ja YK-toiminnassa. Useammat edustajat mainitsivat myöskin ilmastonmuutoskysymyksen — muun muassa Jaana Pelkonen otti tämän esille, myöskin Saara Hyrkkö — ja aikamme suuriin haasteisiin vastaamisen. Varmasti ministeri Skinnari vastaa kehitysyhteistyön puolelta. Mutta oli tietysti hyvä huomata tuolla YK:n yleiskokousviikolla, että esimerkiksi YK:n pääsihteeri sanoi, että hän on nyt huomaavinaan tämmöisen kilpailun kohti parasta olevan menossa Pohjoismaiden kesken ilmastokysymyksissä. Meillä oli Suomessa ilmastovaalit keväällä. Tanskalla on hyvin kunnianhimoinen ilmastopolitiikka. Ruotsi kirii ilmastoasioissa. Norjalla on oma ilmasto-ohjelmansa. Päinvastoin kuin joskus, että on tämä race to the bottom, niin nyt ollaan menossa ylöspäin ja kiritetään toisiamme, mutta myöskin luodaan semmoinen malli maailmaan yhdestä alueesta, jolla on yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet. Suomen ulkopolitiikkaan ja EU-puheenjohtajuuskauteen voisi vielä sanoa, että olemme tietysti myöskin EU:n piirissä pyrkineet edistämään rauhanvälityskysymyksiä ja rauhanvälityksen merkitystä ja toivomme, että Euroopan unioni olisi kokoaan suurempi myös näissä rauhanratkaisuissa. Ja tietysti tässä Lähi-idän, Syyrian, Irakin kohdalla Euroopan unionilla on nyt todella näytön paikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-10-10T18:40:45,2019-10-10T18:45:43,Hyväksytty,1.1 2019_48_225,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kiitokset. Seuraavana ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Skinnari, myös 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_226,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten avauspuheenvuorossani totesin, kehitys ja kauppa liittyvät toisiinsa, ja voi sanoa, että entistä tiiviimmin. Siinäkin mielessä Suomi on saanut kiitosta siitä, että meillä nämä salkut ovat samalla ministerillä. [Mikko Savola: Se on järkevää niin!] Näin on muun muassa Hollannilla. Aloitan tasa-arvosta, naisten ja tyttöjen asemasta, sukupulivaikutusten arvioinnista. Edustajat Biaudet, Tavio, Hopsu, Pelkonen, kyllä Suomen ehdoton prioriteetti kehityspolitiikassa on naisten ja tyttöjen oikeudet ja heidän asemansa vahvistaminen. Se näkyy aivan kaikessa. Ja tähän voisi lisätä myös vammaisten aseman, sekin näkyy kaikessa tekemisessä. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet teemana oli oikeastaan meidän pääteema YK-viikolla Yhdysvalloissa. Ja kuten ulkoministeri sanoi, meitä arvostetaan, meidän toimijoita, meidän kansalaisjärjestöjä, meidän yhteistyötä ja myös niitä tuloksia, mitä Suomi on saanut aikaan. Vahvistamalla näitä oikeuksia me vaikutamme perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja kestävään talouskehitykseen. Ja tässä nyt esimerkkejä tuloksista: Suomen tuella YK:n väestörahastoon vuosina 2014—2017 yhä useampi nainen on saanut ehkäisyn. Muun muassa palkattiin 47 000 kätilöä 39 maassa ja saatiin noin 40 miljoonaa nuorta seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden piiriin. Nämä ovat mielestäni tuloksia. Tasa-arvosta kaiken kaikkiaan, siitä, miten päästään tavoitteisiin on näitä esimerkkejä, ja voin jakaa niitä mielelläni teidän kanssanne. Sukupuolivaikutusten arvioinnista toteaisin edustaja Biaudet’lle, että ulkoministeriö on uusimassa ohjeistustaan läpileikkaavista tavoitteista, eli tähänkin on kiinnitetty huomioita. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi tavoitellaan sitä, että 85 prosenttia rahoituksesta sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Sitten, edustaja Pelkoselle ja myös tietysti edustaja Hopsulle: miten hallitus, miten Suomi tavoittaa YK:n tavoitteet, Agenda 2030 -tavoitteet? Eli 0,7:n tiekartasta on kysymys. Tämä hallitus lähtee tekemään tätä kunnianhimoista polkua. Tämä hallitus on sen tekemiseen sitoutunut, ja olemme myös sitoutuneet tekemään ylivaalikautiset periaatteet kehitysyhteistyölle. Nämä prosessit lähtevät liikkeelle, ja on aivan selvää, että tiivis yhteistyö parlamentin ja sitä kautta kaikkien toimijoiden kanssa, niin kansalaisjärjestöjen kuin muidenkin kanssa, on avainasemassa. Mutta on myös selvää, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen puhtaasti ja pelkästään julkisella rahalla näyttää hyvin epätodennäköiseltä, jopa mahdottomalta. Siksi me tarvitsemme sekarahoitusta, erilaisia uusia rahoitusten muotoja ja myös yksityistä sektoria. Arvoisa puhemies! Sitten kaupan puolelle, kauppapolitiikan puolelle. Edustaja Niikko kysyi Team Finland -palveluista, niiden resursseista  Business  Finland -yhteistyössä. Business Finlandhan kuuluu ministeri Kulmunille, mutta korostan sitä, että Team Finland kokonaisuutena on pikkuhiljaa onnistumassa siinä, että me saamme liimattua näitä palveluita ehjäksi kokonaisuudeksi — se koskee meidän kansainvälistä verkostoa mutta myös kotimaata — jotta se yrittäjä, jotta se yritys on aidosti keskiössä. Me teemme viennin ja kasvun kansainvälisen strategian, se tulee olemaan hyvin konkreettinen. Olen esimerkiksi itse henkilökohtaisesti ollut yhteydessä 30 avainmarkkinaan ja sitä kysyntävetoisuutta lähtenyt rakentamaan, jotta meidän innovaatiojärjestelmämme, jotta meidän vienninedistäminen, vastaa siihen aitoon kysyntään, mitä siellä kohdemaassa on. [Mika Niikko: Loistavaa!] Ja kuten sanoin, Japanilla, Etelä-Korealla, Kanadalla on kaksinumeroiset kasvuluvut. Meillä on erinomaisia esimerkkejä siitä, että olemme onnistuneet. Samalla totean sen, että kansainvälinen kauppapolitiikka, Yhdysvaltojen ja Kiinan jännitteet, kauppasota, [Puhemies koputtaa] kaikki tämä vaikuttaa kaikkeen, mutta me teemme parhaamme ja me teemme sen myös suudella tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-10-10T18:45:50,2019-10-10T18:51:05,Hyväksytty,1.1 2019_48_227,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ministeri Blomqvist, myöskin 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_228,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tuli aika monta hyvää sekä kysymystä että myös ehdotusta ja kehotusta, ja siitä olen kiitollinen. Mitä tulee pohjoismaiseen yhteistyöhön, niin on tietysti hyvä muistaa aina, että sitä tehdään ministerineuvostossakin 11:llä eri ministerineuvoston toimialueella, joten en nyt pysty ottamaan kantaa sitten ihan näitten sektoriministerien puolesta kaikkiin asioihin, mutta yleisellä tasolla sanon sen, että pohjoismaiset ministerit, myös yhteistyöministerit, tietysti kokoontuvat, vaihtavat kokemuksia siitä, mitä tehdään kotimaassa ja mitä voidaan oppia toisilta, ja sitten meillä on yhteisiä tavoitteita, joita pyritään edistämään. Tässä edustaja Juvonen muun muassa kysyi, mitä me yhdessä voimme tehdä, ja se on minusta sellainen asia, mitä pohjoismaisella tasolla pitäisi ehkä vielä enemmän miettiä, että mitä me voimme ulkomaailmaan päin tehdä enemmän yhdessä, miten saada enemmän vaikuttavuutta. Mitä tulee juuri näihin harvinaisiin sairauksiin ja lääkkeisiin ja niihin spesifisiin asioihin, niin sektoriministerit vastaavat siitä, mutta se ajatus, että tehdään yhteistyötä myös näissä asioissa, on hyvä ja kannatettava. Sitten edustaja Biaudet kysyi, kokoontuvatko tasa-arvoministerit ja onko meillä — mitä termiä käytit — [Eva Biaudet: Mullistava!] mullistavia avauksia tulossa. No kokoonnuimme Islannissa tässä vähän aikaa sitten, ja vaihdoimme sielläkin kokemuksia, ja meillä oli hyviä keskusteluja, ja sitä yhteistyötä tietysti jatketaan ja kokoonnumme seuraavan kerran joulukuussa Tukholmassa. Minusta tässä Suomellakin on aika paljon, mitä voimme oppia, ottaa esimerkkiä siitä, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty. Muun muassa Islanti ja Ruotsi voivat olla aika hyviä esikuvia myös Suomelle, mitä tulee tasa-arvoon. Sitten tietysti mietimme — aivan kuten tässä vastasin edustaja Juvoselle — mitä me yhdessä voimme tehdä EU:n tasolla ja myös kansainvälisellä tasolla, jotta pystytään edistämään tasa-arvoa. Sitten tässä sekä edustaja Pelkonen että Hyrkkö painottivat tärkeitä asioita, mitä tulee tyttöjen ja naisten asemaan, seksuaali‑ ja lisääntymisterveyteen ja seksuaalioikeuksiin. Kannatan, olen aivan samaa mieltä, ja hallituskin on, ja pyrimme sitä edistämään. Nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella EU:ssa nostamme keskusteluun juuri näitä asioita jatkuvasti, ja pyrimme saamaan tietysti jäsenmaat mukaan näihin parannuksiin, ja jo pieni edistysaskel on hieno asia, vaikkei se olisi maailmaa mullistava sellainen. Sitten lopuksi, arvoisa herra puhemies: Minusta ehkä meidän suurimpia haasteita on juuri tämä sukupuoliarviointi, se, että se tehdään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti ja että tasa-arvoa pystytään valtavirtaistamaan, niin että se on kaikessa meidän toiminnassamme läsnä, ja sitä tiedostetaan ja mietitään ja myös arvioidaan ja sitten tulosten perusteella taas uudelleen arvioidaan, mitä voidaan tehdä paremmin ja toisin. Sanoin jo alussa, että pohjoismainen yhteistyö ja tasa-arvo minusta sopivat todella hyvin yhteen, ja Pohjoismaitahan yhdistävät juuri nämä arvoasiat, tasa-arvo, avoimuus, demokratia, yhdenvertaisuus, ja yhdessä voimme tehdä parempaa työtä myös EU:n tasolla. Nostaisin vielä tähän ilmastokysymyksen ja kestävän kehityksen, missä kaikki Pohjoismaat ovat aika eturintamassa, ja siinä pystymme varmaan yhdessä paljon parannuksia saamaan aikaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-10-10T18:51:12,2019-10-10T18:56:09,Hyväksytty,1.1 2019_48_229,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Jatketaan debattia, ja otetaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_230,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä haluaisin vielä nytten edustaja Kärnälle kyllä mainita sen, että kannattaa lukea tämä meidän vaihtoehtobudjettimme, minkä me olemme ryhmässä tehneet. Kyllä me olemme nostaneet esille myös kehitysyhteistyön osalta sen, että ennen kaikkea sen pitäisi perustua pohjimmiltaan vapaaehtoisuuteen — mutta me ymmärrämme myös, että sen pitäisi kohdistua tyttöjen ja naisten aseman vahvistamiseen — ja sen lisäksi, että passiivisen rahan antamisen sijaan sitä keskitettäisiin konfliktien ratkaisuun. Nämä lukevat meidän vaihtoehtobudjetissamme. [Mikko Savolan välihuuto] Toisaalta täytyy muistuttaa myös vihreitä siitä, että tehän lupasitte vaalien alla palauttaa tämän kansalaisjärjestöiltä [Hälinää — Puhemies koputtaa] tehdyn leikkauksen, joka oli yli 40 miljoonaa euroa, lähes 45 miljoonaa euroa. Ja nyt te sitä palautusta ette ole tekemässä, puuttuu edelleen lähes 30 miljoonaa, joten... [Kimmo Kiljunen: Miksi te siitä puhutte, kun leikkasitte itse?] — Itse olen samalla kannalla, siellä se raha menee hyvään kohteeseen. Mutta se itse kysymys, arvoisa ministeri: Kun te menette neuvottelemaan tämän Turkin ja Syyrian kriisin ratkaisemiseksi, niin siellä varmasti tulee esille myös se, rupeaako Euroopan unioni mahdollisesti asettamaan jotain mahdollisia sanktioita, jos tämä homma jatkuu. [Puhemies koputtaa] Nyt kun Suomesta ja Euroopasta miljoonia turisteja käy Turkissa jatkuvasti [Puhemies: Ja minuutti on täynnä!] ja Turkki elää turismilla, [Puhemies koputtaa] niin voisiko myös jollakin tavalla ainakin arvioida sen, että miten se vaikuttaisi Turkkiin, jos sinne ei enää matkustettaisi, jos se olisi turvaton paikka? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-10T18:56:14,2019-10-10T18:57:34,Hyväksytty,1.1 2019_48_231,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Savion ja edustaja Niikon tavoin olen tosiaan itsekin huolissani tästä hallitsemattomasta väestönkasvusta, mutta näen, että tämä kehitysyhteistyö on paras tapa torjua sitä. Teille voi toki tulla yllätyksenä, että näitäkin Suomen antamia määrärahoja käytetään nimenomaan seksuaalivalistukseen ja seksuaaliterveyttä edistävään työhön. Sen sijaan nämä teidän keinonne jäävät kyllä nyt hyvin epäselviksi, ja en nyt tiedä, ymmärsinkö oikein: edustaja Tavio mielestäni oikein niin kuin vaati, että nämä määrärahat tulisi kaikki poistaa. Tämä perussuomalaisten linja ylipäätään — te kritisoitte kiintiöpakolaisia, te kritisoitte turvapaikanhakijoita, tänään te olette kritisoineet työperäistä maahanmuuttoa, te kritisoitte kehitysyhteistyötä. En ymmärrä, minkälaisessa kuplassa te elätte ja minkälainen maailma tällä teidän politiikallanne rakennettaisiin. Keskusta näkee niin, että paras tapa auttaa ihmisiä paikan päällä ja estää hallitsematonta muuttoliikettä on panostaa kehitysyhteistyöhön. [Mika Niikon välihuuto] Ja te voisitte tukea hallitusta, jos tämä on nyt hyvä linja teidänkin mielestänne. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-10T18:57:37,2019-10-10T18:58:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_232,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En ole esittänyt mitään kehitysyhteistyörahojen kokonaan poistoja, en edes viitannut sellaiseen puheenvuorossani. Sen sijaan puhuin siitä, minkä mittasuhteen rahoista on ollut kyse, kun Suomi on näitä antanut, käytännössä velaksi, omasta budjetistaan. Perussuomalaisten linja: [Mikko Savolan välihuuto] Nimenomaan itse kehitysyhteistyön tehokkuudesta puhumme. Meitä kiinnostaa tässä kaksi asiaa, raha ja tehokkuus. Olisi parempi tämmöisen perinteisen suoran budjettituen tai sitten eri kautta kierrätettävän, korruptiota aiheuttavan tuen sijaan nimenomaan panostaa tähän yritysten kautta ja yritysten vientiä ja kauppaa lisääviin toimintatapoihin. Kenties jonkinlainen Kiinan mallia lähestyvä toimintatapa olisi järkevä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-10T18:58:45,2019-10-10T18:59:40,Hyväksytty,1.1 2019_48_233,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Otetaan muitakin mukaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_234,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan Suomen käyttämiä rahoja budjetissa, niin varmastikaan ei ole montaa kohdetta, jotka olisivat niin tarkkaan tiedossa kuin kehitysyhteistyö — mikä näiden määrärahojen vaikuttavuus on — ja myös viime kaudella siihen vaikuttavuuteen käytettiin paljon panoksia. Se on tehokasta ja toimivaa, ja Suomi on myös kansainvälisissä yhteyksissä sitoutunut siihen, että näin toimitaan. Itse asiassa tästä haluaisinkin kysyä vielä ministeri Skinnarilta. Nimittäin hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että Suomi tavoittelee 0,7:n prosenttiosuutta bkt:stä kehitysrahoituksessa, mutta nyt tälläkin lisäyksellä prosenttiosuus pysyy ennallaan. Ymmärtääkseni ulkoministeriössä pitäisi olla laskelmia, askelmerkkejä siitä, miten tälle polulle päästään. Mitä todella ovat ne suunnitelmat siitä, [Puhemies koputtaa] että tämä kansainvälinen sitoumus täytetään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-10-10T18:59:41,2019-10-10T19:00:49,Hyväksytty,1.1 2019_48_235,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio toi esille sen, että juuri nimenomaan viime hallituskaudella selkeästi panostettiin viennin edistämiseen. Kehitysyhteistyövaroja leikattiin, myös kansainvälisissä vertailuissa todettua laadukkainta apua eli kansalaisjärjestöapua. Sehän lähes puolitettiin. Kysyisinkin hallitukselta, mitä nyt tehdään siinä, että saavutettaisiin hallitusohjelman mukaisesti tuo 15 prosentin taso kehitysyhteistyörahastosta nimenomaan kansalaisjärjestöjen kautta anottavaan apuun, koska se menee kaikkein parhaiten perille [Mika Niikko: Juuri näin!] nimenomaan köyhyyden ongelmien ratkaisuun. Tässä erityisenä kysymyksenä halusin nostaa esille nämä ulko- ja turvallisuuspolitiikkakentällä toimivat kansalaisjärjestöt ja siinä olevan tuen, joka myöskin viime hallituskaudella vähennettiin lähes puoleen. Nyt nämä kansalaisjärjestöt ovat esittäneet, että sitä apua kaksinkertaistettaisiin. Kysyisin ministeriltä, että ollaanko tähän, nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä toimivien kansanjärjestöjen apuun, tukeen — tässä suhteessa on tuesta kysymys — panostamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-10T19:00:50,2019-10-10T19:01:54,Hyväksytty,1.1 2019_48_236,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä 264 miljoonaa lasta ei pääse kouluun ja noin 800 miljoonaa lasta ei opi koulussa perustaitoja. Näen, että koulutus on kaiken kestävän yhteiskunnallisen ja taloudellisen kasvun perusta. Lasten asemaa ja tulevaisuutta voi mielestäni parantaa pysyvästi kohdistamalla apu koulutukseen. Siis koulutus kehitysyhteistyön kärkiteemana. Kysyisin siis arvoisalta ministeri Skinnarilta: miten te näette koulutusviennin osuuden ja ylipäätään koulutuksen osuuden kehitysyhteistyössä tietäen jo sen, että Suomi on yksi maailman johtavia koulutusmaita, joilla varmasti olisi myös kehitysyhteistyössä voimakkaasti annettavaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-10T19:01:55,2019-10-10T19:03:00,Hyväksytty,1.1 2019_48_237,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Värderade talman! Regeringsprogrammet innehåller flera fina skrivningar som har kommit fram här under kvällen. Beredningen av regeringens jämställdhetsprogram har startat och konkreta jämställdhetsåtgärder har inletts. Man ser också spår i budgeten av beviljade anslag.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1440,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2019-10-10T19:03:02,2019-10-10T19:03:30,Hyväksytty,1.1 2019_48_238,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten riveistä tulee toden totta varsin ristiriitaisia kannanottoja, ja edustaja Kärnän tavoin en voi kuin ihmetellä, mikä kumma perussuomalaisille oikein kelpaa, kun se ei tämän viikon puheiden perusteella ole turvapaikanhakijat, se ei ole työssäkäyvät maahanmuuttajat, se ei ole kiintiöpakolaiset eikä se ole kehitysyhteistyö. [Välihuutoja] Olen todella iloinen, että kehitysyhteistyömäärärahat saadaan viime vuosien järkyttävien leikkausten jälkeen kasvuun. Nämä leikkaukset olivat vahingollisia paitsi suomalaisten järjestöjen tekemälle työlle myös Suomen maineelle ja sitä kautta meidän ulkopoliittiselle vaikuttavuudellemme maailmalla. Tulevissa budjeteissa tätä nostamista on syytä jatkaa. Tervetulleita ovat myös nämä panostukset rauhantyön osaamiseen ja rauhanvälitykseen. Suomella voi ja tulisi olla kokoaan suurempi rooli maailman vakauden ja rauhan saavuttamisessa. Syyskuussa julkaistu uusin kansainvälisen ilmastopaneelin raportti oli jälleen hälyttävä viesti koko maailmalle mutta tällä kertaa erityisesti meille arktisen alueen maille. Se ei ole mitenkään yksinkertainen kysymys [Puhemies koputtaa] arktisessa yhteistyössä, [Puhemies koputtaa] mutta kysyisinkin ulkoministeriltä, voisiko arktinen yhteistyö olla [Puhemies koputtaa] nykyistä vaikuttavampi työkalu kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. [Ben Zyskowicz: Niin, missä ovat hallituksen ilmastoteot?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-10T19:04:01,2019-10-10T19:05:13,Hyväksytty,1.1 2019_48_239,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Niin todellakin, me emme siis vastusta kaikkea kehitysapua, mutta se, missä me olemme havainneet eniten ongelmia, on maakohtaiset kehitysapupanostukset sekä monenkeskiset kehitysapupanostukset. Näiltä pitäisi sitä painopistettä liikuttaa toisiin kehitysapukohteisiin, eli täytyisi tehdä siis painopistemuutos. Ja nyt haluaisin tällä kehitys- ja kauppateemalla jatkaa: Kyllä kehitysapu ja sen yhdistäminen viennin edistämiseen on se keskeinen asia Business Finlandissa. Siellä täytyy olla sitä vienninedistämisosaamista ja tavoitteitten asentaa. Ja nyt mennään kehitysapuyhteistyöhön ja niihin finanssisijoituksiin: Kun täällä budjetissa on 129 miljoonaa laitettu siihen, täällä on laina- ja sijoitusmuotoista kehitysapuyhteistyötä ja tänne ollaan suunnittelemassa sitä investointisuunnitelmaa, niin missä vaiheessa tämä suunnitelma on? Tällä kehitysyhteistyömallilla tässä on palaumaodote, me voimme saada sieltä jotakin joskus takaisinkin [Puhemies koputtaa] ja samaan aikaan edistää vaikkapa meidän hyvää vesiosaamistamme, viedä sitä tuonne maailmalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-10T19:05:16,2019-10-10T19:06:28,Hyväksytty,1.1 2019_48_240,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Turkin sotatoimet kurdeja kohtaan ovat erittäin tuomittavia. Turkissa on tällä hetkellä lähes 4 miljoonaa Syyrian pakolaista, jotka presidentti Erdogan on uhannut lähettää kohti Eurooppaa, jos arvostelemme hänen toimiaan. Tämä ei ole suinkaan ainoa vihamielinen toimi, mitä presidentti Erdogan on kohdistanut Euroopan unionin maita kohtaan. Esimerkiksi Kyproksella, Kyproksen aluevesillä, Turkki on porannut kaasua Kyproksen vastustuksesta huolimatta. Nyt kurdeihin kohdistettujen sotatoimien tavoitteena on se, että Turkki saisi turvavyöhykkeen Syyrian kurdialueelle tulevia pakolaisia varten. Mutta herää kysymys, riittääkö tämä presidentti Erdoganille. Onko hänellä jokin suurempi tavoite tässä? Minkä viestin hän haluaa lähettää Euroopalle? Ministeri Haavisto, nyt EU:lta olisi tultava selkeä viesti siitä, että [Puhemies koputtaa] Euroopan unioni ei ota tätä pakolaisvirtaa vastaan. EU:ta ei voi uhkailla. [Puhemies koputtaa] Oletteko samaa mieltä, ministeri Haavisto?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-10T19:06:30,2019-10-10T19:07:44,Hyväksytty,1.1 2019_48_241,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vähämäki, painopisteen muutos: te kuvailitte, miten te vastustatte, mutta se painopisteen muutos jäi ainoastaan niihin sanoihin, ei yhtään konkreettista tekoa. Tämä keskustelu on erikoista siinä mielessä, että kun keskusta haluaa, että tänne ei tarvitsisi maahanmuuttajien tulla turvapaikkaa hakemaan vaan auttaisimme paikan päällä, niin te vastustatte sitä paikan päällä annettavaa apua ja te vastustatte myös heidän tuloaan tänne. Tässä teidän politiikassanne ei ole mitään logiikkaa. Mikä on perussuomalaisten linja? [Mika Niikko: Saanko minä sanoa sinulle?] Mikä on perussuomalaisten linja? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kuinka te estäisitte maahanmuuttoa? Kuinka te estäisitte turvapaikanhakijoitten tuloa, ja kuinka te estäisitte sen, että ihmisten ei ennen kaikkea tarvitsisi lähteä sieltä parempiin oloihin? Me haluamme auttaa paikan päällä siinä, että he oppivat viljelemään maata, tuottavat itse ruokaa, heillä on vesitalous kunnossa, heitä koulutetaan, heille annetaan seksuaaliterveydenhuolto- ja terveydenhuoltopalveluita [Puhemies koputtaa] niin että heidän ei tarvitsisi tänne tulla. Mutta mikä on perussuomalaisten linja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-10T19:07:46,2019-10-10T19:08:55,Hyväksytty,1.1 2019_48_242,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Savola, kerron nyt perussuomalaisten linjan. Elikkä me olemme aivan samalla linjalla siinä, että me haluamme ehkäistä kriisejä, me haluamme auttaa katastrofeissa ihmisiä, me haluamme edistää tyttöjen ja naisten asemaa kehitysmaissa. [Mikko Savola: Miten?] Tätä me olemme puhuneet ainakin kaikki ne vaalikaudet, kun minä olen tässä talossa ollut. [Erkki Tuomiojan välihuuto] Se ero, mikä meillä on [Hälinää — Puhemies koputtaa] — kuunnelkaa — teihin vanhoihin puolueisiin, on tämä: me teemme uudistuksia, koska meidän äänestäjämme haluavat sitä. Me haluaisimme sellaisen uudistuksen, että kehitysyhteistyö perustuisi lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen, elikkä veroedun, kun ihmiset lahjoittavat rahaa. Ja vaikka tämä kuitenkaan ei toteudu, me emme silti halua lopettaa niitä välttämättömiä toimenpiteitä. Mutta vastaavasti esimerkiksi tällainen tilanne, kun Afganistanille annetaan 30 miljoonaa tänäkin vuonna ja ensi vuonna: 10 miljoonaa menee siitä suoraan budjettitukena Afganistanin hallintoon. Vuonna 2012 Afganistan jäi kiinni esimerkiksi siitä — ministeri varmasti tarkistaa tämän — että pankki kavalsi 900 miljoonaa dollaria yhdessä vuodessa niitä kehitysapurahoja, mitä tuli Euroopasta. Afganistan saa miljardin vuodessa eri valtioilta [Puhemies koputtaa] siihen kehittämiseen rahaa. Se, mitä me vastustamme, on tämä kahdenvälinen rahan antaminen niihin hauraisiin valtioihin, missä sitä rahaa [Kimmo Kiljusen välihuuto] ei käytetä oikein. Me haluamme kohdentaa ne rahat [Puhemies: Aika on täynnä!] mieluummin kansalaisjärjestöille, kuten Kepalle, jota te vihreät olette luvanneet tukea [Puhemies koputtaa] huomattavasti suuremmilla summilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-10T19:08:56,2019-10-10T19:10:18,Hyväksytty,1.1 2019_48_243,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävän kehityksen ja tuloksellisuuden näkökulmasta Suomen kehitysyhteistyön painopisteen on oltava kasvavassa määrin koulutuksessa ja suomalaisen koulutusosaamisen viennissä kehittyviin maihin. Se vahvistaa tyttöjen ja naisten asemaa sekä tietenkin koulutusta, mikä on Suomen kehityspolitiikan tavoite. Näin kansainvälisen tyttöjen päivän aattona on hyvä nostaa esiin tyttöjen koulutuksen merkitys. Sen on pitkään tiedetty olevan avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä. Siitä huolimatta lähes kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Suomi voi tukea kehitysmaiden opetustoimen vahvistumista hyödyntämällä suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystekijöitä, kuten opettajankoulutusta ja koulutusjärjestelmän laatua. Kysyn: Voitaisiinko kehitysyhteistyössä nykyisestään painottaa koulutusvientiä tyttöjen turvaksi? Se olisi viisasta, kun niukat resurssit on käytettävä mahdollisimman tuloksekkaasti kestävän kehityksen hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-10T19:10:19,2019-10-10T19:11:30,Hyväksytty,1.1 2019_48_244,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksessa on kunnianhimoisesti linjattu, että Suomen koko ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Kuinka varmistamme tämän linjakkuuden eri politiikkalohkoilla, esim. kauppapolitiikassa, kehityspolitiikassa, puolustuspolitiikassa? Toinen asia, jonka haluan nostaa, on Afrikan kasvava merkitys tulevaisuudessa. Afrikan väestö tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä ja nuorten osuus on nyt jo yli 60 prosenttia väestöstä. Kuinka Suomi ottaa tämän nuoren väestön huomioon? Komppaan tässä Vikmanin ja Kivirannan puheenvuoroja ja kysyn: kuinka tämä hallitusneuvotteluissakin sovittu uusi kärkiteema, koulutus, saadaan näkymään vahvemmin Suomen kehityspolitiikassa? Entä kuinka nämä nuoret otetaan mukaan rauhantyöhön ja omien maidensa oikeusvaltiokehitykseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-10T19:11:32,2019-10-10T19:12:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_245,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on kysymys ministeri Skinnarille nimenomaan koskien Kiinan ulkomaankauppaa ja varsinkin Keski-Kiinaa. Suomellahan on pitkään ollut hyvät suhteet Kiinaan. Suomalaisia yrityksiä on paljon Kiinassa, kolmesataa plus, ja miljardien arvosta on myös sijoituksia pääosin Shanghain, Pekingin alueella. Kun itsekin olen asunut Kiinassa aikaisemmin, niin pitkään on hämännyt se, että siellä Keski-Kiinassa, siis Sichuanin provinssissa, missä asuu sata miljoonaa ihmistä ja ylitsekin ja mikä on hyvin tärkeä logistisesti varsinkin tulevaisuudessa ja missä on paljon koulutettua työvoimaa ja oikein tämmöinen innovaatiobuumi parasta aikaa ja myös kustannustaso on alhainen, ei ole juurikaan näkynyt suomalaisia. Tanskalla on suurlähetystö siellä Chongqingin kaupungissa, ja esimerkiksi ranskalaiset liikkuvat siellä hyvin aktiivisesti ja tuntevat ihan paikalliset startup-yrityksetkin, mutta jostain syystä Suomella tämä alue ei ole ollut kartalla. Kun teillä oli [Puhemies koputtaa] nämä plus 30 aluetta, niin onko tämä nyt kartalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-10-10T19:12:29,2019-10-10T19:13:39,Hyväksytty,1.1 2019_48_246,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuonna on Pekingin julistuksesta 25 vuotta. Siellä itse asiassa ensimmäistä kertaa julistettiin, että tyttöjen oikeudet ja naisten seksuaali‑ ja terveysoikeudet ovat ihmisoikeuksia. Olemme todella iloisia siitä, että voimme täysin rinnoin nyt sitten maailmalla edistää naisten ja tyttöjen seksuaali‑ ja terveysoikeuksia. Tämä liittyy myös opetuksen ja osaamisen lisäämiseen, että tytöt tietäisivät enemmän omista oikeuksistaan. Haluaisin ehkä vähän kysyäkin tästä kehitysyhteistyön sisällöstä, että millä tavalla se on ehkä huomioitu: onko tässä esimerkiksi humanitäärisen avun sisällä pohdittu sitä, miten voisi enemmän kohdentaa varoja opetukseen? Me tiedämme, että tällä hetkellä humanitäärisen suojelun tarpeessa on 50 miljoonaa lasta maailmassa. Apua koulutuksen järjestämiseen tarvitsee 75 miljoonaa lasta 35 kriisimaassa, ja joka viides lapsi maailmassa [Puhemies koputtaa] elää konfliktialueella. Tuntuu, että tarpeet ovat aivan suunnattomat. Onko humanitäärinen apu [Puhemies koputtaa] tai monenkeskinen apu se tie tässä edetä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-10-10T19:13:41,2019-10-10T19:14:56,Hyväksytty,1.1 2019_48_247,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Finanssisijoitukset ovat tulleet voimalla yhdeksi instrumentiksi kehitysyhteistyön rahoittamiseen, vaikka sijoitusten pitkäaikaisista kehitysvaikutuksista sekä ylipäätään tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta on toistaiseksi melko vähän tietoa. Nykyiset kehitysrahoitusinstrumentit eivät myöskään mahdollista joustavasti monitoimijayhteistyötä yksityisten yritysten, kansalaisjärjestöjen ja esimerkiksi tutkimuslaitosten välillä. Nyt kysymys ministeri Skinnarille: millä keinoin ulkoministeriö aikoo edistää kehitysjärjestöjen ja kestävää kehitystä edistävien yritysten välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua ja sitten myös arvioida aikaisempaa paremmin näitä finanssisijoituksia, sitä, minkälaisiin hankkeisiin ne todellisuudessa kohdentuvat? Moni pohtii ihan vakavasti, pitääkö kehitysyhteistyövaroja käyttää yrityksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-10-10T19:14:57,2019-10-10T19:16:00,Hyväksytty,1.1 2019_48_248,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käytin äsken lyhyen välihuudon mutta haluan tämän nyt ihan virallisesti debatissa todeta. Kuuntelin hyvin tarkkaan edustaja Tavion, siis eduskuntaryhmän puheenjohtajan, puheenvuoron, jossa hän esitti laskelman siitä, että 30 vuoden aikana Suomessa on käytetty 30 miljardia kehitysapuun, kehitysyhteistyöhön. Tarkistan myöhemmin nauhalta, sanoiko hän, että nämä rahat ovat menneet ”Kankkulan kaivoon”, vai mikä oli tämä, mitä hän käytti siinä, [Välihuutoja] mutta olihan se kannanotto siihen, että perussuomalaisten linja on se, että ei pidä yhtään antaa rahaa tähän tarkoitukseen? Tämän huusin välihuutona. [Mika Niikon välihuuto — Puhemies koputtaa] Sen sijaan arvostan suuresti edustaja Vähämäeltä täällä kuulemiani puheenvuoroja, edustaja Niikonkin puheenvuoro oli hyvä ja erisisältöinen tässä, mutta eduskuntaryhmänne puheenvuoro oli juuri tällainen. Arvelinkin etukäteen, että tästä syntyy aika mielenkiintoinen debatti, koska parhaimmillaan me kävimme jo 0,59 [Puhemies koputtaa] prosentissa, sitten se putosi 0,36:een ja nyt se on nousemassa 0,41:een. [Ben Zyskowicz: Eikös se ollut 0,7? — Kimmo Kiljunen: Joo, vahingossa vuonna 1991!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-10T19:16:00,2019-10-10T19:17:11,Hyväksytty,1.1 2019_48_249,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, edustaja Juvonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_250,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen ulkoministeriöllä on perinnässä väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyövaroja, näin ainakin muistaakseni vuonna 2017 kerrottiin. Kysyisin teiltä, ministeri: millä tavalla edetään tällaisessa tilanteessa, jos havaitaan väärinkäytöksiä? Täällä on muun muassa tällaisia hankkeita kuin Mosambikin SUNAFOP-metsähanke, Sambian ZCSMBA-hanke. Täällä on tällaisia, ja jopa vuodesta 2014 on yritetty periä takaisin sieltä sitä rahaa. Minä kysyisin, mitä tämä tarkoittaa. Miten näissä edetään, ja millä tavalla rahoja seurataan? Onhan se tietysti sääli ja äärettömän harmillista, että raha ei mene oikeaan kohteeseen, ja kun kissa on poissa, niin hiiret hyppivät pöydällä. Tämä vanha sananlaskuhan pätee monessa asiassa. Kertokaa hieman meille, pitävätkö nämä paikkansa. Ovatko ne edelleen perinnässä, ja saadaanko ikinä takaisin niitä rahoja, mitkä ovat väärinkäytöksiin menneet kehitysyhteistyössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-10T19:17:14,2019-10-10T19:18:23,Hyväksytty,1.1 2019_48_251,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turkin iskut Syyriassa ovat tuomittavia, ja on ollut oikein, että Suomi oli etunojassa niitä tuomitsemassa. Nyt kerrotaan, että Turkki on iskenyt myös vankiloihin, joissa on Daesh-terroristeja. Ovatko he sieltä vapautuneet iskun myötä, sen aika näyttää, ja nyt al-Holissa kuulemma naiset odottavat jo vapautumistaan ja lähtemistä sieltä sitten liikkeelle. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut, että Suomen on mahdollista hakea lapset ilman vanhempien suostumusta. Kysyisin ulkoministeriltä: oletteko te valmistautuneet auttamaan näitä pienimpiä lapsia? En puhu nyt 15- enkä 17-vuotiaista vaan sylilapsista ja siitä, että heidät sieltä pois saataisiin. Toisaalta kysyn: ettehän te valmistele mitään sellaista toimenpidettä, että sieltä haettaisiin aikuisia miehiä tai aikuisia naisia pois, sillä heihinhän meillä ei ole mitään velvoitteita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-10T19:18:24,2019-10-10T19:19:26,Hyväksytty,1.1 2019_48_252,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus leikkasi suhteellisesti kaikkein rajuimmin luonnonsuojelusta ja kehitysyhteistyöstä. Tämä hallitus lisää määrärahoja yli 100 miljoonaa luonnonsuojeluun ja 100 miljoonaa kehitysyhteistyöhön. Tämä on mielestäni käänne aivan oikeaan suuntaan. Ihmettelen monia tässä käytettyjä puheenvuoroja. Yhdessä perussuomalaisten puheenvuorossa sanottiin, että monenkeskisten järjestöjen kautta ei pitäisi antaa rahaa, toisessa sanottiin, että kahdenvälistä rahaa ei saisi antaa. Toisaalta sitten tiedämme, että koulutukseen sijoittaminen on yhteiskunnan kehityksen kannalta erittäin keskeistä. Niin tärkeää ja hyvää ja kannatettavaa kuin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö onkin, emme kai me ajattele, että pelkästään sen varassa voisi olla esimerkiksi kehitysmaiden koulutusjärjestelmä. Olen myös hyvin iloinen siitä, [Puhemies koputtaa] että hallitus painottaa, niin kuin oikein on, naisten ja tyttöjen oikeuksia, [Puhemies koputtaa] koulutusta ja seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-10T19:19:26,2019-10-10T19:20:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_253,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Skinnaria pitää kiittää määrätietoisesta otteesta tonttinsa hoidossa. On erittäin hyvä, että ensinnäkin kehitysyhteistyötä ja meidän ulkomaankauppaamme, vientiämme yhdistetään ja haetaan hyötyjä molemmin puolin siitä, että suomalaisten yritysten kautta myöskin annetaan apuja kehittymättömimmille maille. Kysymykseni liittyy oikeastaan siihen, että meidän vientiverkostomme, meidän suurlähetystömme ja henkilöstömme ovat edelleen esimerkiksi naapurimaatamme Ruotsia pienemmät. Kuinka meidän ulkoministerimme varmistaa sen, että meillä on paras osaaminen niissä potentiaalisissa vientimaissa, mitä Suomella on, jotta jokainen henkilö siellä on myös meidän vienninedistäjämme, markkinamies, tuoden suomalaista brändiä ulos voimakkaasti, jotta ulkomaankauppamme voi kehittyä ja erityisesti suomalaiset ruokatuotteet voivat päästä paremmin maailmalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-10T19:20:44,2019-10-10T19:21:50,Hyväksytty,1.1 2019_48_254,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tehnyt puolet edellisestä työurastani ulkomailla, ja tärkein oppi oikeastaan, mitä sieltä olen saanut, on ihmisten luottamus Suomeen ja suomalaisuuteen. Tätä arvoa ja mainetta ei missään nimessä saa vaarantaa. Pääministeri Rinteen arvaamattomat lausunnot esimerkiksi brexit- ja Unkari-kysymyksissä nakertavat sitä luottamusta, minkä eteen Suomi on tehnyt jo vuosia töitä. Kuten hyvin tiedämme, arvaamattomuus on suurta myrkkyä diplomatialle. Tässä, arvon ministerit, toivon teille erinomaista tsemppiä. Ystävää ei saa ikinä pettää, kuten nyt on käynyt Syyrian kurdeille. Arvon ministerit, toivoisin vielä selvennystä: mitä kovia keinoja teillä olisi tilanteen ratkaisemiseksi esimerkiksi kauppapolitiikan saralla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-10-10T19:21:53,2019-10-10T19:23:01,Hyväksytty,1.1 2019_48_255,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt annan vielä edustaja Kiljuselle puheenvuoron, ja sen jälkeen ministerit vastaavat.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_256,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä pohdiskeltiin kehitysyhteistyömäärärahojen kehitystä. Huusin välihuutona, että 0,7 prosenttia saavutettiin vahingossa vuonna 1991. Se saavutettiin sikäli vahingossa, että silloin tapahtui meillä bkt:n jyrkkä lasku. Sitä ei ollut budjetoitu, mutta me olimme kertaalleen 0,7:n tasolla, missä kaikki muut Pohjoismaat ovat olleet. Minäkin ihmettelin — ja tämä oli minulle hyvin paljastava keskustelu tänään — perussuomalaisten kantaa: ei monenkeskiseen apuun eli ei Unicefille, lastenavun järjestölle, ei UNDP:lle, YK:n kehitysohjelmalle, ei bilateraaliselle avulle eli Suomen kahdenkeskiselle kehitysyhteistyölle. Te tarkoititte, jos minä luin sieltä oikein, että globaaliköyhyyteen tarkoitettuja suomalaisia voimavaroja voidaan käyttää ainoastaan Suomen vienninedistämiseen. Minä sanon arvon ministereille: toivottavasti tämä ei ole Suomen linja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-10T19:23:04,2019-10-10T19:23:58,Hyväksytty,1.1 2019_48_257,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ja nyt arvon ministerit, 5 minuuttia jokaiselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_258,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt vastaan muutamaan aikaisempaankin kysymykseen, joihin täällä jäi vielä vastaamatta: Edustaja Kari — tämä liittyi Syyrian tilanteeseen ja Irakin tilanteeseen — kysyi, mikä on näiden peshmerga-joukkojen, joita olemme tukeneet, ja nyt sitten näiden Pohjois-Syyrian kurdien välinen yhteys tai lyödäänkö nyt myöskin näitä peshmerga-joukkoja. Irakissa on erilainen tilanne. Irak on hyväksynyt tämän autonomisen kurdialueen ja peshmerga-toiminnan, ja siellähän on suomalaista koulutustakin ollut, ja tämä jatkuu normaalisti. Mutta tietenkin paineet siellä Irakin puolella voivat lisääntyä, jos tulee Syyrian puolelta pakolaisia. Edustaja Zyskowicz piti erinomaisesti muotoillun puheenvuoron al-Holissa olevien lasten puolesta. Voin vain vakuuttaa edustaja Zyskowiczille, että on sellaisia tietoja, joita ei voi julkisuudessa käyttää, mutta hallitus ei ole ollut aivan toimeton tämän asian ympärillä. Meidän viestimme sille hallinnolle, joka nyt on pitänyt tätä leiriä, on, että ellei ihmisiin kohdistu joitakin oikeudellisia prosesseja, niin suomalaisilla on aina oikeus, ihan perustuslain mukainen oikeus palata kotiin. Tarvittaessa, kuten mainitsittekin, autamme lapsia sieltä palaamaan. Edustaja Kanerva kysyi aikaisemmassa keskustelussa itä—länsi-suhteesta Euroopassa, että mitä voidaan tehdä. Tunnette itse hyvin Ukrainan. Olisin nostanut tämän Länsi-Balkanin tilanteen esille, koska olemme investoineet paljon Länsi-Balkaniin. Kävin juuri siellä kierroksella: Bosnia ja Hertsegovina on aika heikossa hapessa, ei ole ehkä perspektiiviä eteenpäin. Mutta olisi hyvin tärkeää, että EU tekisi kaikkensa pitääkseen tämän osan Eurooppaa kiinni meissä monella eri tavalla, kaupallisissa kysymyksissä, turvallisuudessa, kansalaisyhteistyössä. Mitä tahansa tapahtuu nyt sitten Pohjois-Makedonian ja Albanian neuvottelujen alulle EU:ssa, niin meidän pitää yhteyksiä sinne pitää aktiivisesti. Suomihan kannattaa sitä, että näiden maiden kanssa aloitettaisiin EU-jäsenyysneuvottelut. [Ilkka Kanerva: Oikein!] Edustaja Niikko kysyi, onko kaupallisia keinoja — matkailu Turkkiin tai muita — vaikuttaa tähän tilanteeseen, joka nyt on päällä. Minä uskon, että kansalaiset reagoivat varmaan myöskin omalla tavallaan, eli tarvitaan valtiovallan toimia, ja tietysti erilaiset kansalaisten toimenpiteet tässä myöskin vaikuttavat. Täällä on käyty hyvää keskustelua väestönkasvusta, ongelmien juurisyistä, muuttoliikkeestä, pakolaisuudesta. Edustaja Kärnä, edustaja Tavio ja niin edespäin ovat käyneet tätä keskustelua, ja edustaja Biaudet on omalla tavallaan myöskin osallistunut tähän. Minusta on tärkeä muistaa, ettemme panisi yhtäläisyysmerkkejä muuttoliikkeen ja väestönkasvun välille. Meillä on paljon maita, otan nyt Kiinan ja Intian esimerkkeinä, joissa on ollut suuri väestönkasvu mutta se ei ole merkinnyt muuttoliikettä, koska on voitu omalle väestölle tarjota koulutusta ja työpaikkoja ja rakentaa maata. Kun puhutaan meidän Afrikka-politiikastamme, niin itse toivon, että meidän Afrikka-politiikkamme olisi sellaista, että lähtisimme siitä, että nuori sukupolvi löytää siellä työtä, koulutusta ja myöskin tasa-arvoa niin, että tytöt ovat samassa asemassa kuin pojat sillä alueella. Edustaja Hyrkkö kysyi arktisesta yhteistyöstä. Ympäristöhankkeet ovat aivan keskiössä nyt meidän arktisessa yhteistyössämme Arktisen neuvoston puitteissa. Pohjoismainen rahoitusyhtiö NEFCO rahoittaa myöskin näitä ympäristöhankkeita, ja pyrimme katsomaan, mitä voisimme enemmän tehdä pohjoisen ulottuvuuden ja arktisen yhteistyön piirissä siellä. Napajäätiköiden sulaminen on erittäin huolestuttavaa. Täällä edustaja Kauma ja muut kysyivät, kuinka selkeä viesti Turkille voidaan antaa. Suomen kanta eilen oli poikkeuksellisen selkeä, ja myöskin EU:n yhtenäinen kanta — ja oli tärkeää, että se oli yhtenäinen — tuli eilen selvästi korkean edustajan Mogherinin puolelta. Katsotaan maanantain ulkoministerikokouksessa, miten tilanne sitten kehittyy. Edustaja Kiljunen kysyi näiden UTP-järjestöjen osuutta budjetissa. Nyt piti vähän räknätä, eri momenteilta näitä tulee, mutta siellä pitäisi olla noin reilu miljoona näille UTP-järjestöille, mutta monet saavat myöskin budjetin eri momenteilta sitten rahaa. Aivan lopuksi puuttuisin siihen, kun edustaja Kaunisto otti esille tämän kysymyksen, olemmeko me puheenjohtajamaana arvaamattomia tai niin poispäin. En ole saanut kyllä sellaista palautetta kollegoilta Euroopan unionista. Totta kai on paljon julkista keskustelua, Euroopassa tapahtuu arvaamattomia asioita myöskin, koko brexit-prosessi on päivittäin erilainen, mutta Suomi on saanut kyllä johdonmukaisuudestaan ja myöskin meidän eurooppaministerimme Tytti Tuppuraisen erinomaisesta työstä paljon kiitosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-10-10T19:24:01,2019-10-10T19:29:01,Hyväksytty,1.1 2019_48_259,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksistä. Oikeastaan jatkan tästä Suomen roolista EU-puheenjohtajana: eilisenkin Brysselin vierailun perusteella, jossa tapasin niin nykyisiä kuin tulevia komissaareja, kyllä meidän puheenjohtajuuskautta arvostetaan ja sitä työtä, mitä Suomi tekee. Lähden liikkeelle vastauksissa kehitysyhteistyöstä oikeastaan vähän isommista kokonaisuuksista — tuli aika paljon samantyylisiä kysymyksiä, ja pahoittelen jo etukäteen, jos johonkin jää vastaamatta — ja menen lopuksi sitten kauppapolitiikkaan ja vientiin. Oikeastaan tässäkin on tämä eurooppalaisen yhteistyön ja yhteisen näkemyksen tärkeys, on kysymys sitten kauppapolitiikasta tai politiikasta yleensä mutta myös kehityspolitiikasta. Mitä yhtenäisempi EU, sitä vaikuttavampi EU, ja sitä me juuri nyt tarvitsemme, myös kauppa- ja kehityspolitiikassa ja laajemminkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kehitysyhteistyön tiekarttatavoitteet kohti 0,7:ää prosenttia, kuten hallitusohjelmassakin on kirjattu: Käyn nyt tietynlaisten esimerkkilaskelmien kautta lyhyesti läpi oikeastaan faktoja, millaisella tasaisella kasvulla mennään kohti 0,7 prosentin ODA/bktl-tavoitetta vuoteen 2030 ja mitä se merkitsisi. Se merkitsisi noin 169 miljoonan euron vuotuista lisäystä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön edellisen vuoden määrärahatasoon nähden vuosina 2024—2030. Tässä skenaariossa toki kannattaa sitten muistaa, miten varsinainen budjettirahoitus ja miten nämä erilaiset finanssisijoitus- ja muut instrumentit käyttäytyvät siinä varsinaisessa laskelmassa. Tätä työtä me lähdemme nyt yhdessä tekemään. Tässä vain totesin näitä lukuja, mitä se vaatii meiltä, että sinne pääsemme. Sitten, arvoisa puhemies, väärinkäytöksistä tuli kysymys: Suomen linja on tiukka, se on erittäin tiukka. Kaikki väärinkäytökset selvitetään. Vain niin voidaan varmistaa, että apu menee perille. Tiukka linja myös samalla ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä, ja voin vakuuttaa teille, että tämä hallitus, niin kuin varmasti edellinenkin, on kiinnittänyt siihen huomiota. Siinä on selkeä prosessi, itse asiassa kuusivaiheinen prosessi, jossa sitten viime kädessä ollaan tekemisissä rikosilmoituksen kanssa ja takaisinperintöjen kanssa, mitä kysyittekin. Ilman muuta tässä tehdään paljon kansainvälistä yhteistyötä, ja meillä myös keskusrikospoliisi on se toimija, joka tässä sitten mahdollisesti toimii. Kaiken kaikkiaan tuloksellisuudesta esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston Juho Nurminen sanoi tammikuussa 2019: ”On erinomaista ja kiitoksen arvoista, että rahoittajataho arvioi tuen tuloksia sillä intensiteetillä kuin ulkoministeriö tekee. Ulkoministeriön kehitysyhteistyön raportointi- ja arviointitoiminta esiintyy edukseen erilaisia hankerahoja hallinnoivista ministeriöistä.” Tämä on siis sitaatti. Edustaja Vähämäki, strateginen fokus: Aivan oikein, tätä työtä tämäkin hallitus on tehnyt ja tekee koko ajan. Haetaan kokonaisuuksia, jotka ovat toiminnallisesti tehokkaita. Toki pitää muistaa, että tämä on pitkäjänteistä työtä. Mutta on aivan selvää, että se on meillä mielessä. Koulutus, osaaminen, globaali oppimisen kriisi, yksi meidän keskeinen fokusalueemme. Täällä kysyttiin koulutusviennistä, ylipäätään suomalaisen osaamisen viennistä. Varmasti eniten näihin kysymyksiin saan ministerinä vastata, ja positiivisessa mielessä, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja ilmasto-osaamisen lisäksi. Tämä on se suomalainen vahvuus, josta viimeksi eilenkin Brysselissä olin puhumassa. On ihan selvää, että nyt olemme päässeet eteenpäin. Olemme päässeet eteenpäin siinä, että suomalainen koulutusvienti alkaa näkyä, se alkaa kuulua ja se alkaa muuttua myös liiketoiminnaksi, aivan vientitoiminnaksi. Kuitenkin humanitäärisen rajapinnan, kuten tässä edustaja kysyi, kehitysyhteistyörajapinnan ja kaupparajapinnan tunnistaminen ja niiden eri tärkeyksien tunnistaminen on tärkeää. Mutta voin sanoa, että esimerkiksi suomalainen neuvolaosaaminen, suomalainen päiväkotiosaaminen ja peruskouluosaaminen ovat kansainvälisesti erittäin huippua ja arvostettua, ja niillä on todella kysyntää. Sen takia se, että näilläkin kiinnitytään kansainvälisiin arvoketjuihin, on tärkeää. Mutta on myös tärkeää valvoa suomalaista laatua siten, että silloin kun sanotaan, että tehdään jotain suomalaista, niin se aidosti sitten on niin laadukasta kuin mitä me Suomessa edustamme. Meillä on maailman parhaat opettajat, [Puhemies koputtaa] meillä on maailman paras koulutusjärjestelmä... — Arvoisa puhemies, jatkan seuraavalla kerralla. Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-10-10T19:29:14,2019-10-10T19:34:30,Hyväksytty,1.1 2019_48_260,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Pian se seuraava kerta tuleekin, ja saatte sitten vastata lisää, mutta vielä ministeri Blomqvist.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_261,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Haluaisin ehkä vähän täydentää sitä edellistä puheenvuoroani, mitä tulee tähän tasa-arvoasiaan ja tasa-arvotyöhön, mitä hallitus tekee. Hallitusohjelmahan on erittäin, sanoisin, kunnianhimoinen ja hyvä tasa-arvoministerin näkökulmasta katsottuna. Tasa-arvoasiat ovat kuitenkin poikkileikkaavia, poikkihallinnollisia, läpileikkaavia asioita, ja siihen tarvitaan koko hallituksen ja kaikkien ministereiden toimintaa. Sen takia tästä asiasta, tasa-arvosta siis, on keskusteltu iltakoulussa elokuussa, siitä, miten me yhdessä voimme toteuttaa niitä hyviä kirjauksia, mitä meillä on hallitusohjelmassa. Voin vakuuttaa myös eduskunnalle, että meillä hallituksen ministerit ovat sitoutuneita tähän asiaan, haluavat edistää tasa-arvoa ja tekevät sitä käytännön työssään. Ja kuten olemme kuulleet tässä, kun ministerit Haavisto ja Skinnari ovat omissa puheenvuoroissaan kertoneet omasta toiminnastaan, tyttöjen ja naisten asema on keskeisesti mukana kaikessa, mitä tehdään. Sitten, arvoisa puhemies: edustaja Norrback kysyi siitä, mitä ovat ne tärkeimmät asiat, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tätä palkkaeroa naisten ja miesten välillä voidaan pienentää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-10-10T19:34:37,2019-10-10T19:36:34,Hyväksytty,1.1 2019_48_262,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, että jouduin olemaan välillä kotvan pois istuntosalista, ja toivon, että pajatsoa ei ole tyhjennetty. Tärkeä kysymys Suomen, koko Euroopan kannalta on Ukraina. Tiedämme, että tiettyä liikehdintää ei vain vankienvaihdon vaan myöskin muun kontaktoinnin merkeissä asian ympärillä on tapahtumassa. Kaikkien huulilla on Steinmeierin pyrkimys saada asiassa myönteistä liikehdintää rakentavasti aikaiseksi. Tiedämme Normandian, tiedämme trilateraalin kontaktiryhmän Etyjin, Venäjän ja Ukrainan merkeissä. Kysyisin ministeriltä: Näkeekö hän, että Etyj on tullut tässä asiassa toimineeksi riittävän ponnekkaasti omalta osaltaan edistääkseen Ukrainan kysymyksen ratkaisua niin, että Minskin sopimuksen, tulitaukosopimuksen, eri elementit saataisiin tässä yhtä aikaa toimimaan? Tuskin pala palalta [Puhemies koputtaa] voidaan päästä eteenpäin vaan kokonaisuutta hahmottaen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T19:39:41,2019-10-10T19:40:56,Hyväksytty,1.1 2019_48_263,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suuret kiitokset ministereille esittelyistä. On ollut hienoa kuulla myös, että Irakiin avataan jälleen suurlähetystö ja että sinne lähetetään paikalle myös suurlähettiläs. Irak on ollut jossain vaiheessa valtava markkina suomalaisille, ja toivon todella, että tämän myötä se tulee myös tulevaisuudessa olemaan sitä. Siellä rakennetaan vähän niin kuin kaikki uusiksi, ja suomalaisilla on luottoa ja arvostusta, ja siksi Suomi on todella hyvä kumppani Irakille tulevaisuudessa. Tämä yhteistyö voi poikia sitten muita asioita toivottavasti myös tulevaisuudessa. Mutta kysymykseni on ministeri Skinnarille: Britannialle koulutusvienti — tutkintojen myöntäminen — on kuudenneksi suurin tulonlähde [Puhemies koputtaa] tällä hetkellä. Brexitin myötä siinä voisi olla suomalaisille paikka. [Puhemies koputtaa] Mitä me teemme koulutusviennin ja näiden tutkintojen aikaansaamiseksi myös tänne, että me saamme sitä kauppaa tännepäin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-10T19:40:58,2019-10-10T19:42:15,Hyväksytty,1.1 2019_48_264,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Kiitoksia nopeasta reagoinnista, siitä miten olette reagoineet Syyrian ja Turkin tilanteeseen. Se on hyvä asia. Jos meitä uhkaa tällainen mahdollinen turvapaikanhakijatilanne, niin itse näkisin, että siinä on vaihtoehtoja. Aikaisemmin on ollut tällainen MAVA-hanke ja sen tiimoilta on ollut kaikenlaista varautumista. Onko tällaista MAVA-hankkeen tyyppistä valmistelua alettu tekemään, tai onko alettu valmisteluja siihen, että länsirajan rajavalvonta alkaisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-10T19:42:17,2019-10-10T19:43:14,Hyväksytty,1.1 2019_48_265,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, tämä kehitysapuyhteistyön ja kaupan rajapinta on varmaan häilyväkin, mutta tietenkin pitää olla tarkkana. Meillä muun muassa on tämmöisiäkin tuotantoja, että Suomessa tehdään vesiturbiineja, niihin pistetään Japanissa generaattorit ja ne viedään Burmaan kehitysapuyhteistyönä. Varsinkin tanskalaiset osaavat hyvin hyödyntää sen kanavan. Kysyisinkin tässä: Onko meidän yrityksiä YK:n hankintalistoilla ja hankintayrittäjinä useitakin? Se on mahtava kanava aukaista näitä. Vielä tästä suurlähetystön ja Team Finlandin erinomaisesta käynnistyneestä yhteistyöstä. Käytiin tuolla Ranskassa kuuntelemassakin, siellä oli muun muassa juuri tämä Food from Finland ja näitä toimijoita, ja se on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Toivottavasti nämä ohjelmat jatkuvat edelleen. Sitten tästä pohjoismaisesta yhteistyöstä kysyisin ministeri Blomqvistilta: Onko nyt ollut puhetta tästä NEFCOn ja NDF:n yhdistämisestä tai niitten jatkamisesta edelleen? Ruotsin puheenjohtajakaudella piti asia ratkaista, mutta vielä ei ole varmaan mitään tullut asiassa enempää. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-10T19:43:17,2019-10-10T19:44:29,Hyväksytty,1.1 2019_48_266,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalainen korkea osaaminen ja koulutus ovat herättäneet suurta kiinnostusta maailmalla, kuten ministeri Skinnari täällä totesi. Edellisen hallituksen aikana laadittiin muun muassa ensimmäinen koulutusviennin tiekartta. Vaikka tämä koulutusviennin kasvu on ollut jo kohtalaisen hyvää ja korkeakoulumme ovat saaneet ensimmäisiä kauppoja, muun muassa Rauman opettajankoulutuslaitos Namibian suuntaan ja ylipistojen yhteistyöverkoston kautta Gulfin alueelle, niin meillä olisi vielä mahdollisuus paljon suurempaan saavutukseen tuon kautta. Team Finland -toiminnan kautta on UM:n ja OKM:n yhteistyönä sijoitettu eri edustustoihin maailmalle osaamisalan asiantuntijoita edistämään koulutusvientiä. Ja kysyisinkin ministeri Skinnarilta, miten näette tämän yhteistyön ja mitä muita toimia olette valmistelemassa ministeriössä koulutusviennin edistämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-10T19:44:32,2019-10-10T19:45:39,Hyväksytty,1.1 2019_48_267,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan parista asiasta vielä: Kuten ministeri Blomqvist hyvin totesi, tasa-arvo on vahvasti poikkileikkaava teema, jonka tulisi näkyä kaikessa hallituksen tekemisessä. Suomessa työmarkkinat ja koulutusvalinnat ovat erittäin sukupuolittuneita, ja tämä on merkittävä tekijä myöskin muissa epätasa-arvon ilmentymissä. Tähän liittyen kysyisin, onko yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vireillä jonkinlaista tekemistä, jolla voitaisiin puuttua näihin sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin ja koulutusvalintoihin. Lisäksi vielä tästä kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7:n tavoitteesta. Sehän on käsitykseni mukaan tästä vilkkaasta debatista huolimatta jo pitkään ollut puoluerajat laajasti ylittävä, jaettu tavoite, ja näin toivottavasti on myös jatkossa. Meitä kaikkia toden totta tarvitaan, jotta siihen tavoitteeseen voidaan päästä, ja toivon, että mahdollisimman moni tässä salissa on siihen sitoutunut ja että se tiekartan laatiminen yhdessä entisestään vahvistaa tätä sitoutumista. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-10T19:45:40,2019-10-10T19:46:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_268,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elinkeinoelämän valtuuskunta, Eva, laski vuonna 2017, että työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka eivät opiskele, tee töitä tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Me-säätiön mukaan nämä ongelmat nuorten miesten osalta ovat alkaneet jo niin aikaisin, että tuettua apua kaivattaisiin jopa varhaiskasvatukseen. Siksi kysynkin, miten ministeri Blomqvist näkee talousarvioesityksen ottavan huomioon nämä kadonneet työmiehet sukupuolten tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-10T19:46:43,2019-10-10T19:47:23,Hyväksytty,1.1 2019_48_269,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Otetaan vielä edustaja Kauma.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_270,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaisin vielä hetkeksi al-Holin leiriin. Tässä edustaja Zyskowicz totesi aiemmin, että leirille on mennyt aikuisia miehiä ja naisia ja heitä ei tule hakea varta vasten sieltä takaisin. Kuten täällä on useaan kertaan todettu, heillä on toki oikeus palata Suomeen mutta heitä ei tule varta vasten hakea. Sen sijaan tilanne voi olla erilainen lasten, varsinkin aivan pienten lasten, osalta. Kysyisin teiltä, ministeri Haavisto: kuinka tarkasti seuraatte muiden maiden käytäntöjä, erityisesti sellaisten maiden, jotka ovat ajattelutavaltaan lähellä meitä? Otan tässä vertailukohdaksi esimerkiksi Norjan, jossa on todettu, että orpolapset on voitu hakea, ja käsitykseni mukaan viime kesään mennessä sieltä oli oltu hakemassa viisi orpolasta, joilla ei siis ole enää äitiä eikä isää siellä leirillä. Itävaltaan taas on haettu enemmänkin niitä lapsia, vaikka heillä onkin vielä vanhemmat tallella. Kuinka tarkasti katsotte sitä, [Puhemies koputtaa] miten muissa maissa on toimittu, kun määrittelette [Puhemies koputtaa] Suomen politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-10T19:47:29,2019-10-10T19:48:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_271,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, on pakko siirtyä näihin viimeisiin vastauksiin, että pysytään aikataulussa. 5 minuuttia kukin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_272,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on muutamia isompia kysymyksiä, joihin vastaan ensin: Edustaja Kanerva kysyi Ukrainan tilanteesta. Totta kai Suomen asenne on ollut Ukrainan presidentinvaalien jälkeen ja Radan vaalien jälkeen se, että olemme toivoneet, että edistystä olisi tapahtunut Minskin sopimuksen toteuttamisessa. Tiedämme, että Steinmeierin formula on yksi tapa Minskin sopimuksen toteuttamiseen. Siinä on sidottu kehitys Etyjin hyväksymiin vaaleihin ja joukkojen vetämiseen pois niin, että Ukraina saa Donbassin rajat haltuunsa ja näin poispäin, ja tietenkin toivomme, että tämä aloitteellisuus, joka on ollut myöskin Ukrainan presidentillä, johtaa oikeaan suuntaan ja tärkeään suuntaan. Etyjillä on tässä Steinmeierin formulassa tietysti erittäin tärkeä rooli, ja se on ollut tähän asti aluetta vakauttavana tekijänä. Etyj on tuonut kansainvälisiä silmäpareja sinne alueelle, mikä on, minä luulen ja uskon, estänyt myöskin joitakin ylilyöntejä ja väkivallantekoja, ei valitettavasti kaikkea, mutta sillä on ollut selvästi positiivinen vaikutus siellä alueella. Toivotaan, että tilanne menee eteenpäin. Ennen kaikkea tietysti kysymys on Venäjän roolista ja vastuista, Minskin sopimuksenkin mukaisista vastuista, ja sen täytyy ne toteuttaa, jotta päästään tässä eteenpäin. Vankienvaihto oli positiivinen asia, ei kuitenkaan riittävä tämän koko paketin toteutumiseksi, ja sen vuoksi edelleen tietysti pidetään sanktioista kiinni EU:n puolella. Edustaja al-Taee mainitsi Bagdadin lähetystön avaamisen. Itse olin siellä syksyllä 1990, jolloin lähetystö oli piiritetty hiekkasäkeillä ja oltiin Saddamin vaikeimmissa vaiheissa ja Kuwaitin miehityksessä ja näin poispäin. Siitä on jäänyt hyvin elävä kuva, ja on juuri niin kuin sanoitte, että taloudellinen yhteistyö ennen sitä oli melko vilkasta, ja toivottavasti uudestaan aukeavat nämä taloudellisen yhteistyön mahdollisuudet myöskin Irakin kanssa. Se on erittäin tärkeää. Sitten viimeiseksi: En oikein tiedä, miten avaisin edustaja Kauman kysymystä. Olemme seuranneet aika tarkasti muiden Pohjoismaiden ja Itävallan ja Norjan ja jopa Kosovon ja Venäjän toimia, millä tavalla kaikki ovat toimineet vähän omia reittejään pitkin ja omilla tavoillaan, mutta vaihdamme aika intensiivisesti tätä tietoa. Ne ovat tietenkin suuria päätöksiä, ne, joissa lapset ja vanhemmat erotetaan toisistaan, ja alueella, jossa ei ole varsinaista toimivaa viranomaista, ehkä ylipäätään sukulaisuussuhteiden selvittäminen ja sitten lapsia koskevat päätökset ovat hyvin herkkä asia. Tähän asti on tietysti myöskin ollut kysymyksenä se, kuinka pitkälle suomalaisen viranomaisen toimivalta tietyissä asioissa ulottuu. Oikeuskanslerin tämänpäiväinen kannanotto, joka lähti sieltä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja jostain perustuslain kohdista liikkeelle, oli tietysti tätä keskusteluakin selventävä, mutta voin sanoa, että kaikesta yhteydenpidosta huolimatta mikään tämmöinen ratkaisuvaihtoehto siellä alueella ei ole kovin helppo monista syistä johtuen, mutta olemme erittäin aktiivisesti siellä olleet yhteydessä eri toimijoihin ja seuranneet muita toimijoita. Myöskin meille on ollut kovin suuri apu kansainvälisistä järjestöistä. Siellä on noin 30 järjestöä, jotka toimivat alueella, ja me olemme heidän kauttaan paitsi saaneet tietoa myös voineet konkreettisesti toimittaa apua näille lapsiperheille, joiden tilanne on tietysti surkea siellä tällä hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-10-10T19:48:50,2019-10-10T19:52:48,Hyväksytty,1.1 2019_48_273,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Nyt ministeri Skinnari, myös 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_274,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva kysyi Ukrainasta, ja itsekin olin siellä paikalla keskustelemassa laajemminkin asioista, mutta kehityspolitiikan osalta voin sanoa, että siellä juuri nyt ollaan vaiheessa, missä pitää päästä kehityksestä kauppaan. Toki tarvitaan asiantuntijuutta, lainsäädäntöosaamista, oikeusvaltioperiaatteiden hallitsemista — juuri sitä osaamista, mitä Suomella on tarjota. Edustajat Puisto, Savio, ensinnäkin pahoittelut, että en päässyt äsken vastaamaan kysymyksiinne. Kysyitte innovaatiotoiminnasta laajemmin mutta myös Kiinasta ja siitä, miten esimerkiksi Tanska ja Ranska ovat siellä ehkä, voiko sanoa, laajemmin ja sellaisilla maantieteellisillä alueilla, millä Suomi ei näy. On varmasti ihan hyvä jatkaa tätä keskustelua. Tiedän, että teillä on Kiina-osaamista, ja voimme käydä sitä dialogia, ja mielelläni teen sitä. On selvää, että Kiina on niin suuri markkina, että pitää tunnistaa ne paikat, missä kannattaa olla ja missä ei kannata olla. Kaiken kaikkiaan — tämä edustaja Saviolle — on ihan selvää, että meidän pitää katsoa innovaatiojärjestelmää kokonaisuutena ja kehittää sitäkin yhteistyössä korkeakoulukentän ja kansallisten toimijoiden kanssa myös täällä kotimaassa, jotta me vastaamme siihen kansainväliseen kysyntään aidosti. Kansalaisjärjestöjen tuki — aika moni kysyi siitä, muistan ainakin muutamia — on ensi vuodelle 11 miljoonaa euroa ja seuraavalle vuodelle 11 miljoonaa euroa. Tähän olemme sitoutuneet, eli näin lisäämme kansalaisjärjestöjen resursseja ja tiivistämme yhteistyötä. Ja olemme jo nyt tehneet erittäin tiiviisti yhteistyötä niin Suomessa, Euroopassa kuin kansainvälisesti, ja siitä täytyy tietysti olla kiitollinen. Arvoisa puhemies! Koulutusvienti, kaiken kaikkiaan koulutus — edustaja Marttinen ja muut: Alan asiantuntijat ovat tietysti tehneet hyvää valmistelua jo edellisellä hallituskaudella. Tässä täytyy heti todeta, että minä olen tosi kiitollinen siitä yhteistyöstä, mitä ulkoministeriö on jo nyt tehnyt esimerkiksi opetusministeriön kanssa ja myös ‑ministereiden kanssa. On ihan selvää, että meillä pitää olla kansallisesti yhteinen näkemys ja myös STM:n rajapintaa, silloin kun me puhumme esimerkiksi neuvolatoiminnasta ja terveydenhuolto-osaamisesta, ja se yhteinen tahtotila ja näkemys on nyt olemassa. Mutta kuten on todettu potentiaalista — puhuitte Persianlahden alueesta, täällä puhuttiin Irakista, voisimme puhua Vietnamista, voimme puhua monestakin paikasta, ja näemme, miten Britannia on pystynyt tekemään siitä, voisiko sanoa, yhden merkittävän vientitoimialan — niin on selvää, että meidän pitää vielä yhdessä täällä Suomessakin ehkä vielä näitä paketteja, tuotteita, kehittää edelleen, jotta ne ovat, niin kuin ne ovat, maailman parhaita ja jotta me pidämme huolta myös siitä laadusta. Valitettavasti näkee maailmalla, että meiltä myös kopioidaan suomalaisia kouluja. Saattaa olla jonkun talon katolla kyltti, että tämä on suomalainen koulu, mutta se on siinä rakennuksessa oikeastaan kaikki, mikä on suomalaista. Ja tämä on tietysti asia, mihin tietysti täytyy ulkoministeriössäkin kiinnittää huomiota ja laajemmin. Edustaja Vähämäki kysyi finanssisijoituksista, investointisuunnitelmasta. Voin sanoa, että tämän vuoden loppuun mennessä tullaan laatimaan yksityiskohtainen suunnitelma, ja aivan varmasti voidaan sitä käydä yhdessä läpi, ja se on varmasti sellainen asia, mihin palataan. Arvoisa puhemies! Täällä olisi vielä paljon kysymyksiä, ja varmasti voin jatkaa niistä, mutta tällä hetkellä toteaisin, että täällä on mielestäni nyt... Anteeksi, edustaja Savola ja edustaja Pirttilahti kysyivät näistä: vientivetoinen toiminta, maabrändi, ruokatuotteet. Meillä on nyt hallitusohjelman mukaisesti lisää resursseja elintarvikevientiin. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa olin itse paikalla, New Yorkissa, missä nähdään, että nyt ne suomalaiset ruokainnovaatiot — tulevaisuuden ruoka — lähtevät vetämään ja hyvin kasvavat suomalaiset bränditkin siinä samalla. Ja se on tietysti osa maabrändiä, se on sitä, mitä maailman onnellisin kansa osaa tehdä, ja siinä meitä arvostetaan. Edustaja Pirttilahti kysyi myös vientiin liittyen, ja sitten kun löydän vielä loput kysymykset... Mutta kaiken kaikkiaan tässä on tämä viennin Team Finlandin — toistan taas sen — BF:n, tämän yhteisen kokonaisuuden, tekeminen [Puhemies koputtaa]. Mutta on myös pohjoismainen yhteistyö: me tulemme tekemään entistä konkreettisemmin Pohjoismaina myös viennin edistämistä, ja myös kehitysyhteistyössä katsomme strategisia yhteistyöaiheita. — Kiitos paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-10-10T19:52:55,2019-10-10T19:58:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_275,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Kiitoksia. — Och ännu minister Blomqvist.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_276,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä kerran kiittää mielenkiintoisista ja hyvistä kysymyksistä ja myös vinkeistä. Täytyy sanoa, että tuntuu hyvältä toimia tässä hallituksessa tasa-arvoministerinä ja myös pohjoismaisen yhteistyön ministerinä. Hallitus on sitoutunut näihin asioihin, hallitusohjelma on hyvä, ja myös eduskunnassa löytyy sekä kiinnostusta että myös vahva tuki sekä tasa-arvon että pohjoismaisen yhteistyön edistämiselle. Edustaja Pirttilahti kysyi kysymyksen, johon en nyt pysty vastaamaan, mutta otan asiasta selvää. En ole ollut mukana tällaisissa keskusteluissa mutta otan selvää, mitä on tapahtunut tämän Ruotsin aloitteen jälkeen ja mitä on käynnissä. Palataan siihen asiaan, voidaan olla yhteydessä. Edustaja Hyrkkö kysyi työmarkkinoista ja koulutuksesta ja segregaatiosta, mikä on iso ongelma. Se on valitettavasti Suomessa sukupuolittunut aika vahvastikin, ja se lähtee jo koulusta, ja siihen pitää puuttua. Nyt en ole tietoinen siitä, mitä opetusministeriössä ja mitä opetusministeri Anderssonilla on käynnissä, mutta minun listallani, jossa on aika paljon asioita, mitä pitää tehdä, tämä asia on. Minä olen yhteydessä ministeri Anderssoniin ja juttelen hänen kanssaan siitä, mitä hän ajattelee tästä asiasta ja mitä me yhdessä voisimme tehdä tämän asian eteen, koska tämä on iso ongelma. Se liittyy myös tähän asiaan, mitä edustaja Heikkinen kysyi, elikkä kun tehdään tasa-arvotyötä, niin se tietysti koskettaa sekä tyttöjä että poikia. Pojilla on omat ongelmansa ja haasteensa koulussa, ja segregaatio koskee tietysti myös poikia kuten tyttöjä. Minusta on todella tärkeä asia myös tämä, mitä me voimme tehdä ”kadotettujen työmiesten” — täällä käytettiin sitä nimitystä — kohtalon eteen. Se, mitä sisältyy budjettiin, on sektoriministerin alalla, mutta tässäkin asiassa olen yhteydessä vastaavaan ministeriin, työ‑  ja elinkei-noministeriöön, ja keskustellaan tästä asiasta, koska tämäkin on erittäin tärkeä tasa-arvoasia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-10-10T19:58:27,2019-10-10T20:01:16,Hyväksytty,1.1 2019_48_277,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Kiitoksia. — Vielä ministeri Skinnari on pyytänyt vuoroa. 1 minuuttiko riittää? Kunhan asiat tulevat selviksi. Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_278,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Kyllä, arvoisa puhemies! — Edustaja Pirttilahti, pahoittelut: YK-hankinnat, tätä kysymystä olen odottanut. Me olemme aivan selvästi esimerkiksi verrattuna Tanskaan todella paljon jäljessä YK-hankinnoissa. Oikeastaan olemme aivan telineissä, jos puhun ihan suoraan. Sen takia ulkoministeriö ja valtioneuvosto kaiken kaikkiaan kiinnittävät tähän huomiota ja resursoivat nyt hankintaosaamista New Yorkiin siten, että me olemme iholla YK-hankinnoissa, me tiedämme, mitä tapahtuu. Me tulemme tekemään sen varsin nopeastikin. Kysymys on enemmänkin uuden toimintamallin rakentamisesta, joka tapahtuu aika notkeasti ja dynaamisesti. Toki myös Suomessa lähellä yrityksiä, elinkeinoelämää, yliopistoja, osaajia pitää tehdä sitä työtä. Siinä mielessä tämä on nyt työn alla ja me teemme sen, ja tavoite on ottaa Tanska nyt ainakin jossain välissä kiinni, ja miksei kaikki muutkin. Edustaja Honkasalo, finanssisijoitukset, miten muodostaa yritysten, järjestöjen kanssa yhteistyötä: varmasti meidän pitää ja tulee katsoa, miten me voimme sellaisia alustoja muodostaa, joissa voi olla aitoa public—private‑ mutta myös kolmannen sektorin yhteistyötä. Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-10-10T20:01:24,2019-10-10T20:02:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_279,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"No niin, kiitoksia ministereille. — Tämän pääluokan käsittely nyt sitten keskeytetään ja mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_280,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät paikalla olevat edustajat ja mahdolliset kuuntelijat muualla! Tässä budjetissa on otettu hyvä suunta. Kuten todettu, kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on valitettavasti heikentynyt ja koulutustason nousu pysähtynyt, ja tähän kaikkein tärkeimpään työllisyys- ja taloustoimeen tartutaan varhaiskasvatuksesta lähtien. Täällä todetaan myös hienosti, että ”tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä”. On tärkeää varmistaa, että tämä todellakin näkyy jokaisessa valinnassa, jonka teemme. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi saivat kerrankin sijaa myös hallitusneuvotteluissa, enemmän kuin ennen, mutta on vielä tehtävää sen eteen, että emme sitten tosipaikan tullen unohda näiden yhteiskunnan osa-alueiden merkitystä. Tiedämme, että rahapelijärjestelmä tulee aiheuttamaan sen, että tulot vähentyvät. Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet siihen, että tämä muutos rahapelijärjestelmässä ei tule aiheuttamaan laskua kulttuuri-, nuoriso- tai liikunta-avustuksissa tai niiden toiminnoissa. On tärkeä huolehtia siitä, että kun siirretään OKM:n budjettiin veikkausvoittovaroin nykyisin rahoitettavaa toimintaa, niin se ei sitten ole pois OKM:n muusta toiminnasta ja muusta budjetista, vaan me otamme yhteiskuntana vastuun siitä, että me todellakin toteutamme tämän hallitusohjelman ja budjetin kirjauksia siitä, että tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Ja kun tämä veikkausvoittovarojen lasku — tämä riski, joka nyt todennäköisesti toteutuu jossain mittakaavassa — hajautetaan koko valtion budjettiin ja otetaan siitä vastuu eikä sysätä sitä vastuuta ainoastaan OKM:n hallinnonalalle, niin silloin tämä muutos ei ole niin iso, ja tähän hallitusohjelmassa olemmekin sitoutuneet. Täällä vielä valitettavasti joudutaan toteamaan, että ”luovan alan yritysten tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduiksi rahoitus- ja tukijärjestelmissä”. On tärkeää satsata esimerkiksi kulttuurimatkailun edellytyksiin, lukemiseen, kirjastoon ja kansallisen kulttuuriperimän digitointiin mainitakseni vain muutamia esimerkkejä. Me tarvitsemme uusia malleja bruttokansantuotteen uudelleen ohjaamiseen sellaiseen taloudelliseen toimintaan, joka on vähäpäästöistä ja joka lisää luonnon monimuotoisuutta eikä vähennä sitä. Kaikki budjetin valinnat täytyy arvioida tältä pohjalta ja miettiä, missä Suomi haluaa olla todella kymmenen vuoden päästä, olemmeko me edelläkävijöitä vai emme. Meillä on kaikki edellytykset siihen. Tarvitaan oikeita valintoja, ja hyvä suunta on otettu tässä ohjelmassa. Se tarkoittaa myös muutoksia, jotka ovat joskus vaikeita, mutta uskon, että olemme oikealla polulla. Muutamia esimerkkejä täältä budjetista: On aika poikkeuksellista, että taiteilija-apurahan tasokorotus vihdoin tehdään, tämä on hieno juttu, saadaan aikaiseksi se esittävän taiteen valtionosuusuudistus, ja liikunta nähdään yhä enemmän liikunnallisena elämäntapana ja kaikkien oikeutena. Tämähän tulee vähentämään sosiaali- ja terveysmenoja, kun saamme ihmiset liikkumaan. Varhaiskasvatukseen satsataan ihan eri tavalla kuin koskaan ennen. On tärkeää myös huolehtia, että ala on houkutteleva työnantaja. Palkkaus tuntuu olevan kaikkein kriittisin tekijä tällä hetkellä. Alalla on siinä korjattavaa. On myös hyvä, että selvitämme, onko varhaiskasvatus ulkopuolisille sijoittajille tuottavaa toimintaa toisin kuin peruskoulujärjestelmämme. Itse en ole keksinyt syytä ja selitystä, miksi varhaiskasvatuksessa ajattelisimme toisin, kun kaikki ajattelemme yli puoluerajojen, että peruskoulujärjestelmämme on toimiva ja sillä ei tuoteta ulkopuolisille sijoittajille voittoja ja kun me näemme varhaiskasvatuksen yhä enemmän osana oppimisen polkua. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä päästä eteenpäin. Muistetaan se, että faktat osoittavat, että teollisuuden ja alkutuotannon painoarvo taloudessa pienentyy [Puhemies koputtaa] ja tarvitsemme satsauksia palvelualoihin, etenkin liike-elämän palveluihin ja sellaiseen [Puhemies: Aika!] toimintaan, joka jalostusarvoamme kasvattaa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-10T20:03:00,2019-10-10T20:08:36,Hyväksytty,1.1 2019_48_281,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Onko keskiluokalle merkityksellistä se, jääkö muutama euro enemmän käyttöön kuussa rahaa?” kysyi sisäministeri Ohisalo. ”3 500 euroa kuukaudessa tienaava kestää varmasti 10 euron veronkorotuksen”, totesi opetusministeri Andersson. Hallituksen linja on valitettavasti tämä. Työtä tekevien suomalaisten euro sinne, satanen tänne — ketä kiinnostaa? Voin kertoa, että suomalaisia kiinnostaa ja meitä kiinnostaa. Meitä kiinnostaa työtä tekevien ja yrittävien suomalaisten tilanne. Täällä on puhuttu tällä viikolla lapsiperheiden tilanteesta. Tämän hallituksen veroratkaisut kasautuvat valitettavasti voimakkaasti juuri perheellisille keskituloisille, jotka ovat arjessaan riippuvaisia omasta autosta. Lasketaanpa erään uusimaalaisen perheen tilanne: Työn verotus kiristyy keskituloisten vanhempien perheellä 320 euroa. Polttoaineveron kiristykset tuovat tälle kauempana Uudenmaan kehysalueella — kuten Porvoossa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä tai Vihdissä — asuvalle ja pääkaupunkiin töihin autollaan pendelöivälle, lapsia harrastuksiin kuskaavalle perheelle 300 euron lisälaskun kahden vanhemman osalta. Jos tämä perhe käyttää keskimääräisenkin kotitalousvähennyksen, perhe ottaa takkiin myös kotitalousvähennyksen leikkauksessa 100 euroa. Eli tämän uusimaalaisen perheen käteen jää ensi vuonna vähemmän rahaa yli 700 euroa. [Eduskunnasta: Uskomatonta!] Hyvä hallitus, 700 euroa on paljon rahaa. Se on todella paljon rahaa. [Arto Pirttilahti: 70 prosentilla nousee!] Keskustan edustaja Ovaska kantoi täällä eilen huolta opettajien tilanteesta. Niin minäkin. Kun perheellinen ja asuntovelallinen keskituloinen opettaja haluaa ottaa lisätunteja koulusta saadakseen lisätienestejä, hänelle jää käteen tienaamastaan lisäeurosta alle puolet. Jotta opettaja voisi palkata kahdeksi tunniksi lastenhoitoapua, hänen on tehtävä itse töitä kolme tuntia. Tämä johtuu verokiilasta, jota tämä hallitus aikoo kasvattaa. Onko tämä oikein? [Eduskunnasta: Ei ole!] Ei ole. Toden totta tämä on hallituksen valinta. Te valitsitte kohdistaa tämän verorasituksen työtä tekeville, toimeliaille, liikkuville, ahkerille suomalaisille sen sijaan, että olisitte lisänneet kannusteita työntekoon, jotta tätä verotaakkaa olisi kantamassa entistä useampi suomalainen. Me kokoomuksessa puhumme ahkerien työssäkäyvien suomalaisten puolesta tulotasosta riippumatta. Puhumme myös niiden ihmisten puolesta, jotka vielä elättävät itsensä ja perheensä omalla työllään ja yrittämisellään. Kuten me olemme kertoneet täällä, ahkeruus ei ole ominaisuus tai tuloluokka, se on asenne ja arvo. Kyse on siitä, että vain toimeliaisuuteen ja työntekoon kannustamalla suomalainen yhteiskunta kestää. Tämä hallitus valitettavasti heikentää työnteon kannustimia, korottaa toimeliaisuuden veroja ja lisää tulonsiirtoja. Tämä on työllisyydelle haitallista. Sen sijaan pitäisi verottaa vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän, eli työtä. Kannustamalla työntekoon veroeuroja kertyisi enemmän. Tällöin myös ne, jotka eivät pysty tekemään töitä, hyötyvät, koska saamme pidettyä heistä huolta. Kaikki voittavat silloin. Hyvät keskustalaiset, te ymmärsitte tämän viime kaudella. Mitä teille on nyt tapahtunut? [Eduskunnasta: Täyskäännös!] — Kyllä, täyskäännös. Lopuksi ahkerien ihmisten Uudenmaan puolesta kyselen pääradan kapasiteetin lisäämisestä eli sen Pasila—Riihimäki-yhteyden toisesta vaiheesta. Meillä Keski-Uudellamaalla on se tilanne, että junat ovat pääradalla tupaten täynnä lähiliikenteessä, ihmisiä siirtyy takaisin oman auton käyttöön työmatkaliikenteessä. Pääradan parannuksen toinen vaihe tulee käynnistää välittömästi nyt tämän ensimmäisen vaiheen jatkona. Valmis ratasuunnitelma mahdollistaa hankkeen käynnistämisen heti. Miksi siis hallitus viivyttelee? Tämä hankehan mahdollistaa lähijunaliikenteen vuorotarjonnan kasvattamisen, parantaa häiriönsietokykyä ja hyödyttää laajaa työssäkäyntialuetta niin valtakunnallisesti kuin seudullisestikin ja luo edellytyksiä päästötavoitteen saavuttamiselle. Toimikaa, hyvä hallitus. [Ari Torniainen: Mistä rahat?] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-10T20:08:38,2019-10-10T20:13:49,Hyväksytty,1.1 2019_48_282,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä olen huolestunut, ja tätä minun huolestuneisuuttani tukevat useat viestit ympäri Suomen. Eivätkä nämä keskustelut tästä talousarviosta ole helpottaneet minun oloani yhtään. Iso kuva ei ole muuttunut. Arvoisa hallitus, te käytätte rahaa, jota teillä ei ole. Te käytätte meidän lastemme ja lastenlastemme rahoja vaalilupaustenne lunastukseen, ja silti joudutte pettämään lupauksianne. Te otatte velkaa nousukauden lopulla — siis nousukauden. Kun tämän päivän pienet lapset tulevaisuudessa aloittavat koulutiensä, heillä näyttäisi olevan lisävelkaa selkärepuissaan niin paljon, että pystyssä pysyminen on vaikeaa. Tämä ei ole kestävää tulevaisuuspolitiikkaa. Hallituksen panostukset ovat monin paikoin erinomaisia, ja tästä ei varmasti ole erimielisyyttä. Kysymys on siitä, että te käytätte rahat ennen kuin teillä on niitä. Te lisäätte pysyviä menoja ennen pysyviä tuloja. Tämä aihe on niin kiusallinen hallitukselle, että täällä talousarviokeskustelussa keskitytään aivan muihin asioihin. Kun pitäisi keskustella siitä, miten kotitalousvähennyksen heikentäminen rankaisee ruuhkavuosissa tykittävän perheen mahdollisuuksia oman arkensa helpottamiseen, tai siitä, miten se vaikeuttaa ikäihmisten kotona asumista tai miten se rankaisee monia yksityisyrittäjiä, etenkin naisvaltaisilla aloilla, niin hallituspuolueet riitelevät ennemmin perussuomalaisten kanssa heidän ristiriitaisista kommenteistaan. Kun meidän pitäisi keskustella siitä, miten polttoaineveron korotus kurittaa niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat autoaan esimerkiksi töissä käymiseen ja lasten harrastuksiin viemiseen, tai siitä, miten se vaikuttaa erittäin negatiivisesti vaikkapa kuljetusalalla tulevaisuudennäkymiin, hallitus sulkee korvansa ihan kuin maaseutua ei olisi tai Suomessa ei olisi pitkien etäisyyksien kuntia. [Pasi Kivisaari: Mistä ne rahat otetaan?] Tässäkin mielessä oma vaalipiirini, Kaakkois-Suomi, tuntuu olevan unohdettu. Kun meidän pitäisi puhua ilmastonmuutoksen estämisen kunnianhimottomuudesta, me kuuntelemme hallituksen keskinäistä riitelyä ja konkreettiset toimet puuttuvat täysin. Kun pitäisi keskustella työllisyystoimista, hallitus puhuu ensi keväästä, kun pitäisi puhua tästä päivästä. Kun pitäisi keskustella siitä, miten kannustaa suomalaisia ahkeruuteen, hallitus vain keskittyy ahkera-sanan määrittelyyn. Kuten aiemmin sanoin, monet hallituksen menokohteet ovat erinomaisia ja siinä mielessä erittäin tuettavia. Toivon todella, että koulutusmäärärahat tuovat positiivisia tuloksia, ja odotan, että hallitus pystyy tukemaan kaikkia suomalaisia liikunnan ilojen pariin. Tässäkin asiassa nuorena opittu tapa tukee ihmistä myös aikuisiässä. Arvoisa rouva puhemies! Jos sallitte, niin käytän yhden esimerkin urheilusta. Urheilumaailmassa arvostetaan suuresti ihmisen kykyä myöntää virheensä. Virheen myöntäminen kertoo toisille osapuolille, että virheen tehnyt ymmärtää asian ja yrittää ryhdistäytyä ja myös korjata sen. Selittelyllä, muiden ja menneiden syyttelyllä on se päinvastainen vaikutus. Arvoisa hallitus, tällä hetkellä te valitettavasti kuulutte tähän jälkimmäiseen porukkaan. Te selittelette, kun pitäisi toimia, te syytätte muita, kun luottamus teihin on alhaalla. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että se ei ole meidän vikamme, jos te ette meinaa pärjätä. Te olette nyt vallassa, mutta me kokoomuksessa olemme erittäin mielellämme auttamassa teitä. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-10-10T20:13:58,2019-10-10T20:18:57,Hyväksytty,1.1 2019_48_283,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme nyt tämän viikon käyneet tätä talousarviokäsittelyä, ja tuntuu olevan aika normaali käsittely. Oppositio arvostelee kaikkea, mikään ei ole hyvin, ja tietysti hallituspuolueiden edustajat sitten osaltaan myöskin kommentoivat talousarvioesitystä hyväksi. Jokainen eduskuntakausi, jokainen hallituskausi on omalla tavallaan erilainen mutta tavallaan myöskin samanlainen. Erilaisuutta on, jos verrataan viime kauteen: Viime kaudella laitettiin Suomea kuntoon, tehtiin vaikeitakin päätöksiä, erittäin vaikeita päätöksiä. Talous parani, työllisyys parani, mutta silti kaikilla suomalaisilla ei mene vielä hyvin. Nyt tällä hallituskaudella ja ensi vuoden budjetissa on tehty tietoinen valinta, että me haluamme parantaa pienituloisten tilannetta. Me haluamme parantaa perusturvaa. Tavoitteena on parantaa suomalaisten arkea ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Me haluamme nimenomaan, kuten sanoin, parantaa perusturvaa mittavien veronalennusten sijaan. Kokoomuksen linja tuntuu olevan tässä erilainen. [Heikki Vestman: Kannustaa työntekoon!] Keskusta haluaa jatkaa työtä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Me haluamme olla perheiden asialla. Me haluamme nostaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Me haluamme helpottaa opiskelevien vanhempien toimeentuloa ja niin edelleen. Kiirehdimme myös vanhustenhoidon epäkohtien korjaamista. Me haluamme nostaa pienimpiä eläkkeitä. Jokainen ihminen ansaitsee inhimillisen ja hyvän hoidon ja hoivan, olipa hän sitten laitos‑, koti‑, perhe- tai omaishoidossa. Me haluamme kantaa huolta lähimmäisestä. Valitettavasti täytyy todeta, että viime kaudella, kun saatiin monia asioita eteenpäin — kuten sanoin, talous parani, työllisyys parani — valitettavasti iso asia, sote-uudistus, jäi toteutumatta, ja se ei johtunut kyllä keskustasta. Keskusta olisi halunnut sen toteuttaa jo viime kaudella. Nyt se on tällä kaudella välttämätöntä toteuttaa yhdessä meidän kaikkien kesken. Uskon, että kunnissa nimenomaan odotetaan, että vihdoin saatte myöskin tästä asiasta päätöksiä. Selvityksiä ja toimenpiteitä on tehty jo aivan riittävästi. Sitä pohjatyötä, mitä viime kaudella tehtiin, pitää käyttää nyt hyväksi ja lopettaa asioiden vatvominen ja saada siinä päätöksiä. Keskusta haluaa kehittää tasapainoisesti koko Suomea. Se näkyy myös tässä budjettiesityksessä hyvinkin paljon, kun sitä vain lukee ja perehtyy siihen. Teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamista tehdään koko Suomessa — nimenomaan koko Suomessa. Perusväylänpitoon tehdään selkeä yli 300 miljoonan euron tasokorotus, ja se 300 miljoonan euron tasokorotus on vuosittainen tasokorotus. Yksityisteiden peruskorjauksiin on ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa, ja se on todella tärkeä euromäärä. Sillä saadaan monia korjauksia, välttämättömiä korjauksia, toteutettua. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja harvaan asuttu maa, ja oman auton käyttäminen on monille, meille kaikille, jatkossakin välttämätöntä, ja se tulee sallia. Suomea on siis kehitettävä tasa-arvoisesti ja ihmisiä kuunnellen. Me puolustamme keskustassa ihmisen vapautta valita asuinpaikkansa yhtä lailla niin syrjäisen soratien päästä kuin tiiviistä kaupunkikeskustasta. Haluamme kehittää toimivia liikenneyhteyksiä. Ensi vuoden budjetissa panostetaan myös turvallisuuteen. Se on hyvä asia. Poliisien määrää kentällä lisätään koko Suomessa. Työllisyys on kuitenkin meille se ykkösasia, jotta saamme myös taloutta kuntoon. Työpaikka tulee saada paremmin jokaiselle ihmiselle. 75 prosentin työllisyysasteen tulee olla selkeä tavoite, ja siihen tulee päästä. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-10T20:19:08,2019-10-10T20:24:28,Hyväksytty,1.1 2019_48_284,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Ärade talman! Budgetförslaget vi diskuterar andas framtid och jämlikhet. Eftersom redan över hundra talturer är avklarade sedan remissdebatten inleddes på tisdagen ska jag inte upprepa sådant som redan har sagts. I stället vill jag belysa bristen på sann dialog i denna debatt och försöka förklara varför den nya politiska linjen enligt mig är moraliskt försvarbar och nödvändig.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1398,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2019-10-10T20:24:34,2019-10-10T20:25:11,Hyväksytty,1.1 2019_48_285,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tänäkin päivänä on käytetty jo 230 puheenvuoroa ja listalla taitaa olla viitisenkymmentä ja on ollut erittäin värikkäitäkin ja hyviä keskusteluja. Kiitän tästä raikkaasta keskustelusta keltaisen kirjan osalta. Arvoisa puhemies! Keskustan tavoitteena on parantaa suomalaisten arkea ja vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Tämän budjetin pohjalla on vahvana elementtinä 75 prosentin työllisyystavoite, mutta myös keskusta sitoutuu vahvasti tavoitteeseen, että vuonna 23 meillä on talouden tasapainotus. Keskusta on valmis kääntämään kaikki kivet työllisyyden edelleen parantamiseksi. Hallitus päätti budjettiriihessään ensimmäisistä työllistävistä toimenpideratkaisuista. Niitä taisi olla 25 kappaletta. Olemme tulevaa silmällä pitäen myös esittäneet seitsemän keskustalaista omaa mielipidettä ja toimenpidettä, joista tärkein työllisyyden kannalta on paikallisen sopimisen edistäminen. Keskusta pitää kiinni hyvinkin vahvasti tästä 75 prosentin työllistämisestä tällä vaalikaudella, vaikkakin talouden näkymät ovat heikentyneet. Se vain vaatii meiltä uusia toimenpiteitä. Aikanaan myös mitataan hallituksen onnistuminen näittenkin asioiden osalta. On ollut tietoinen valinta tässä budjetissa, että käytämme talouden liikkumavaran esimerkiksi perusturvan parantamiseen mittavien veronalennusten sijaan. Kaikilla suomalaisilla kun ei mene hyvin. Lapsiköyhyys on maamme yksi vakavimpia ongelmia. Nyt nostamme yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä, helpotamme opiskelevien vanhempien toimeentuloa, korotamme pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja, eli keskusta jatkaa sitä työtä lapsiköyhyyden vähentämiseksi, mitä on aikaisemminkin tehty. Päiväkotien ryhmäkokoja tullaan pienentämään, ja koulussa tuetaan opettajien jaksamista. Huolehditaan opettajien työ- ja oppilaiden oppimisrauhasta ja ennen muuta laitetaan perustaa kuntoon. Keskusta toimii pienten lasten koulun puolesta hyvin vahvasti. Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on Vanhustenviikko, ja teemana on ”varaudu vanhuuteen”. Se on ihan normaalia — varaudutaan tulevaan opiskeluun, perheen perustamiseen, mutta tulee myös varautua vanhuuteen. Meillä on monella eläkeläisellä tiukkaa. Nostamme tässä nyt pienimpiä eläkkeitä, kiirehdimme vanhustenhoidon epäkohtien korjaamista. Mielestäni ja keskustan mielestä jokainen ihminen tarvitsee ihmisarvoisen, inhimillisen hoivan, on kyse sitten koti-, laitos-, perhe- tai omaishoidosta. Tällä viikolla mielestäni on aika vähän keskusteltukin juuri kotihoidosta — sen tasosta, sen toimivuudesta — ja varsinkin omaishoitajista, niin hoidettavana kuin hoitajana olevista rakkaista lähimmäisistämme, jotka jaksamme aktiivisesti, vapaaehtoisesti hoitaa toinen toisiamme. Veronalennukset kohdennetaan pieni- ja keskituloisille, ja suurituloisten solidaarisuusvero tulee jatkumaan. [Heikki Vestman: Keskituloisten verotus kiristyy!] — VM:n tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia ihmisistä saa paremman tulon kuin aiemmin, eli se kohdentuu kyllä aika tasaisesti. Nyt on myös pidettävä huoli yrittäjyydestä, ja tässä meidän paketissa on monta hyvää asiaa: tuplapoistoa, innovaatiorahoituksen mahdollisuutta, rekrytointikokeilua, ensimmäisen työntekijän palkkauksen sivukulujen alentamista, yrittäjien jaksamiseen panostetaan. Siinä on hyvin monia, mitkä aktivoivat myös pienyrittäjyyteen. Toteaisin myös tässä, että hankintalakiakin on aikaisemmin uudistettu, ja nyt pitäisi myös toimia kunnissa ja hankintayksiköissä niin, että meidän pienet yritykset saisivat niittenkin kautta tuloa. Maa- ja metsätaloussektorilla on hieno asia, että luonnonhoitokustannukset ja nämä, mitkä ovat jälkeenjääneitä kustannuksia, korjataan. Ottaisin ylös myös täältä yhden asian: Me tarvitsemme maa- ja metsätalouteen vahvaa tutkimusta muun muassa Luken puitteissa. 30 vuotta sitten todettiin tutkimuksellisesti — en tiedä, kuka tutkimuksen teki — että maatalouden typpipäästöt ovat kaksinkertaiset, ja tänä vuonna ne on taas pudotettu sille tasolle, mille ne kuuluvat. 30 vuotta on tällä kiusattu meidän maatalouden yrittäjiä. Eli tutkimusta pitää tehdä ja tutkimusta pitää valvoa, eli kovasti näen, että meidän maa- ja metsätalouden tutkimus on hyvällä tolalla ja sitä pitää edelleen tehdä. Yrittäjyyden edellytyksistä näen vielä, että se koskee myös vientiä, ja näen, että on erittäin hyviä asioita tehty, esimerkiksi Team Finlandin rahoitukseen mutta myös Business Finlandin rahoitukseen, että saamme uutta vientiä ja aktiivitoimintaa yrityskenttään. [Puhemies koputtaa] — Raiteet ja tiet unohtuivat, mutta niiden suhteen hallitus tekee erinomaista työtä, ja myös yksityisteille annetaan 20 miljoonaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-10T20:30:09,2019-10-10T20:35:47,Hyväksytty,1.1 2019_48_286,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineveron 250 miljoonan euron korotus osuu kipeästi etenkin niihin kaupunkikeskusten ulkopuolella asuviin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta kunnollisiin joukkoliikennepalveluihin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös joukkoliikenne ja nimenomaan linja-autoliikenne kallistuu veronkorotusten seurauksena. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmän Lipaston avulla laskettu arvio on, että valtakunnallisesti linja-autoliikenteen kustannukset nousevat noin 12,4 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusten nousu aiheuttaa paineen nostaa lippujen hintoja. Hinnankorotukset taas johtavat joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen vähenemiseen. Näin polttoaineveron kiristys vaikuttaa joukkoliikenteen käyttöä vähentävästi. [Eduskunnasta: Ilmasto kärsii!] Esimerkiksi kotikaupunkini Turun isännöimän seudullisen joukkoliikenneviranomaisen, tuttavallisemmin Fölin, toimintaan veronkorotus aiheuttaa noin 450 000 euron lisäkustannuksen. Sen kattaminen edellyttää lippujen hinnankorotuksia niin, että joukkoliikenteen matkamäärän arvioidaan laskevan 250 000 matkalla. Näyttäisi siltä, että hallituksen ilmastoperusteella korottama polttoainevero osuu liikenteen päästövähennystavoitteita vastaan. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi joukkoliikenteen matkamäärän kasvattamista, ei sen vähentämistä. [Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh!] Budjetissa joukkoliikenteen järjestämiseen on osoitettu ilmastoperusteista lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa, mutta tämä raha näyttää kohdistuvan ennen kaikkea joukkoliikenteen kehittämiseen. On siis perusteltua kysyä, viekö veronkorotus nyt pohjan pois tältä kehityspanostukselta. Myös parafiinisen dieselin verotuen poistaminen vaikuttaa linja-autoliikenteen kustannuksia kasvattavasti. Tuki on ollut 5 senttiä litralta, ja tuen määrä on ollut noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän verotuen poisto voi itse asiassa myös hidastaa siirtymistä biodieselin käyttöön. [Lulu Ranne: Hajoaako hallitus?] Tästä viime mainitusta asiasta minulla ei ole tarkempia laskelmia, mutta tämän verotuen poistamisen vaikutussuunta näyttäisi olevan selvä, ja valitettavasti joukkoliikenteen käytön ja päästövähennystavoitteiden kannalta se on negatiivinen. Olisi ehdottoman tärkeää, että polttoaineveron korotuksen ja toisaalta veroedun poiston aiheuttamat lisäkustannukset kompensoitaisiin suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestäjille sekä alueellisille liikenteenharjoittajille siten, että kustannukset eivät siirtyisi joukkoliikenteen käyttäjille. Se olisi mielestäni vähintä, mitä eduskunta voisi tehdä ihmisten liikkumisen kallistumisen estämiseksi, eikä tämän hintalappukaan olisi suuri. Arvoisa puhemies! Toivonkin, että asianomainen valiokunta käy tämän asian perusteellisesti läpi ja siihen saadaan vielä korjaus. — Kiitoksia. [Eduskunnasta: Hyvä puhe! — Erinomainen puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-10T20:35:49,2019-10-10T20:39:17,Hyväksytty,1.1 2019_48_287,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huumetakavarikot Suomen ja Ruotsin välisellä rajanylityspaikalla Torniossa ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosien aikana. Lyhyen ajan sisällä huumeiden takavarikot ovat kaksinkertaistuneet. Tornion rajanylityspaikka on Suomen toiseksi vilkkain heti Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen. Tornion maarajan yli saapuu Suomeen lähes 2,5 miljoonaa autoa vuodessa. Sen lisäksi ihmisiä ylittää rajan julkisen liikenteen välineillä ja jalkaisin. Kaikkiaan Suomen ja Ruotsin välisen maarajan Torniossa ylittää vuodessa noin 20 miljoonaa ihmistä suuntaan tai toiseen. Ruotsista saapuneiden turvapaikanhakijoiden vyöryn vuoksi Tornion tulli otti käyttöön tehostetun rajavalvonnan syyskuussa 2015. Silloin Tulli tilapäisesti lisäsi henkilökuntaa Torniossa siirtämällä sitä Tornion toimipaikkaan muilta rajanylityspaikoilta. Seuranneen kolmen kuukauden tehostetun valvontavaiheen aikana Tornion tullissa kiinni jääneiden huumeiden salakuljettajien määrä moninkertaistui. Lyhyessä ajassa jäi kiinni myös kymmeniä ihmissalakuljetustapauksia. Tehostetun valvonnan vaihe kesti alkuvuoteen 2016, jolloin Tornion tulli palasi normaaliin, vakiintuneeseen valvontakäytäntöön. Samalla Tornion rajanylityspaikan henkilökunnan määrä palautui tehostetun valvonnan vaihetta edeltäneelle tasolle. Arvoisa rouva puhemies! Tehostetun valvontavaiheen aikana tapahtunut kiinni jääneiden huumausaineiden salakuljettajien määrän moninkertaistuminen osoittaa selvästi rajavalvonnan tehostamisen tarpeen länsirajalla. Poliisin antaman tiedon mukaan huumeiden salakuljetus länsirajan yli on viime aikoina entisestään lisääntynyt. Tämä huolestuttava tieto ja tehostetun valvontavaiheen aikana saadut kokemukset osoittavat kiistattomasti valvonnan lisäämisen tarpeen länsirajalla ja Tornion rajanylityspaikalla. Ei voida myöskään olettaa, että ihmissalakuljetus olisi päättynyt sillä hetkellä, kun tehostettu valvonta loppui. Tällä hetkellä Tornion tullin toimintaa varjostaa myöskin epätietoisuus toimipaikan tulevaisuudesta. Tulli on vuokralla Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa, jotka rakennuksen omistaja on nyt laittanut myyntiin. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset Suomessa ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Samalla niin sanottujen kovien huumeiden määrä takavarikoissa on lisääntynyt. Huumeidenkäytön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat lisääntyneet todella huolestuttavaa vauhtia. Euroopan vuoden 2019 huumeraportin mukaan Euroopassa, Schengen-alueen sisällä, valmistetaan huumeita Euroopan markkinoille ja myös Lähi-idän ja Kauko-idän vientiin. Raportin mukaan amfetamiinia ja metamfetamiinia valmistetaan monissa Euroopan maissa. Tällaisina maina raportti mainitsee Belgian, Alankomaat, Puolan, Baltian maat, Saksan ja Tšekin. Raportin mukaan Euroopan maissa valmistetaan myös heroiinia ja kokaiinia. Schengen-alueen sisältä lähtevä ja alueen sisälle suuntautuva salakuljetus ei vähene Schengen-alueen ulkorajavalvonnalla. Huumeidenvastainen työ edellyttää salakuljetuksen estämistä ja rajakontrollin kehittämistä alueen sisärajoilla. Se edellyttää myös poliisin resurssien vahvistamista. Arvoisa rouva puhemies! Poliisin mukaan länsirajan yli kulkee huumeiden salakuljettajien käyttämä merkittävä niin sanottu pohjoinen reitti. Tullin valvonnan tehostaminen Tornion rajanylityspaikalla lisäisi salakuljettajien kiinni saamisen mahdollisuutta, ja näin se omalta osaltaan olisi ehkäisemässä huumeiden salakuljetusta Suomeen. Valvonnan lisääminen kohdistuisi kaiken salakuljetuksen, myös ihmissalakuljetuksen, ehkäisemiseen. Tullin lisäksi myös rajaseudun poliisi tarvitsee lisää resursseja salakuljetuksen vastaiseen työhön. Suomi ja Ruotsi kuuluvat Schengen-alueeseen. Schengen-sopimuksen jäsenvaltioissa sopimusta sovelletaan käytännössä jonkin verran vaihtelevilla tavoilla. Joissakin sopimusvaltioissa on käytössä myös sisärajatarkastukset. Schengen-sopimuksen lähtökohta on, että rajojen valvonta tapahtuu vain Schengen-alueen ulkorajalla. Schengen-sopimus antaa kuitenkin myös kansallista liikkumavaraa toteuttaa sisärajojen rajanylityspaikoilla [Puhemies koputtaa] tapahtuvaa valvontaa kunkin sopimusvaltion tarpeelliseksi katsomalla tavalla ja kuhunkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Suomen lasten ja nuorison suojeleminen huumeilta vaatii lisää toimenpiteitä salakuljetuksen ehkäisemiseksi. Huomautan, että hallitus ei ole talousarvioesityksessään kiinnittänyt mitään huomiota [Puhemies: Aika!] valvonnan lisäämistarpeeseen Tornion rajanylityspaikalla ja Länsi-Lapin maarajalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-10T20:39:37,2019-10-10T20:45:21,Hyväksytty,1.1 2019_48_288,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallituksen onnistuneet verolinjaukset ansaitsevat erillisen puheenvuoronsa. Hallitus on veropolitiikassaan valinnut viisaasti yrittäjäystävällisen linjan. Yrittämisen, omistamisen ja omistajanvaihdosten verotusta ei kiristetä. Tämä oli keskustan kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. Yrittäjävähennys säilyy ennallaan. Perintö‑ ja lahjaverotuksen hyvin toimiva sukupolvenvaihdoshuojennus ei heikkene. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus pysyy verrattain kohtuullisella tasollaan, ja tämä on hyvä kannuste pk-yrittäjille. Pääomatulon veroprosentit eivät nouse. Pääministeri Sipilän hallituksen vuonna 2016 toteuttama perintö‑ ja lahjaveron tasokevennys pysyy, eikä siis palata Kataisen hallituksen kiristetylle verotasolle, vaikka se oli hallitusneuvotteluissa esillä. Kohtalainen lopputulos mielestäni kaiken kaikkiaan yrittäjien näkökulmasta. Ymmärrän tietyn surutyön kokoomuksen piirissä, kun yhteiskunnassa on sellaistakin harhaluuloa, että kokoomus olisi joku sellainen puolue, joka erityisesti tarvittaisiin yrittäjien asioitten ajamiseen. Aika monta vuosikymmentä näitä asioita hoitaneena ja seuranneena voin sanoa, että varsin monet merkittävät, yrittäjiä laajasti koskevat verouudistukset on tehty keskustan aloitteesta punamultahallituksissa. Täällä on puhuttu ansiotulon verotuksen kiristymisestä ensi vuonna. Siinä on oivallisesti sekoitettu ansiotulon verotus ja sitten kiky-sopimus, jota kokoomuskin oli tekemässä ja jonka rippeitä edelleen toteutetaan sillä tavalla, että siirretään eläke‑ ja työttömyysvakuutusmaksuja palkansaajan maksamisen suuntaan. Eli puhutaan nyt mieluummin sitten verotuksesta sellaisenaan. Moni ajattelee kyllä niin, että nuo kiky-sopimuksen eläke‑ ja työttömyysvakuutusmaksujen siirrot taidettiin viime kaudella jo kertaalleen palkansaajille ja muille ansiotulon saajille korvata. Vuonna 2020 ansiotulon valtionverotuksessa on tarkoitus toteuttaa tulorajojen 3,1 prosentin ansioindeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Sillä hoidetaan se, etteivät verotuksen progressiivinen tuloveroasteikko ja kohonnut ansiotaso aiheuta millään tulotasolla verotuksen kiristymistä. Hallitus kohdistaa myös pieni‑ ja keskituloisten verotuksen keventämiseen 200 miljoonaa euroa, mikä toteutetaan sillä tavalla, että työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan. Myös valtion‑ ja kunnallisverotuksen eläkevähennystä kehitetään niin, että verotus lievenee. Asuntovelan korkojen vähennysoikeudesta luovutaan. Jatketaan sitä jo pitkään jatkunutta linjaa, jonka eri hallitukset ovat valinneet liittyen siihen, että korkotaso on pysynyt alhaisena. Vuodesta 2023 alkaenhan asuntovelkojen korkovähennysoikeus poistuisi kokonaan. Sitten aika paljon ihmetyttää tämä keskustelu kotitalousvähennyksen supistamisen ongelmallisuudesta. Ilmeisesti se liittyy siihen, että mitään muuta arvosteltavaa ei oikein tästä hallituksen veropolitiikasta löydy. Kysymyshän on siitä, että toteutunut verovelvolliskohtainen kotitalousvähennys oli vuonna 2017 keskimäärin vain 1 043 euroa, joten enimmäismäärän alentaminen 2 400 eurosta 2 250 euroon ei kovin monia ainakaan henkilökohtaisesti kosketa. Täytyy myöntää, että minulla on itsellänikin ollut se ongelma, että vaikka voisin ihan joka vuosi käyttää tämän kotitalousvähennykseni, niin ei oikein muista sitä ihan kokonaan käyttää. Minä luulen, että tässä salissa melkein kaikille muillekin on käynyt niin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-10-10T20:45:28,2019-10-10T20:50:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_289,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Raidehankkeet ovat puhuttaneet ja herättäneet intohimoja kotipuolessani Oulussa. Ennen vaaleja liki kaikki puolueet toivoivat vähäpäästöisen liikkumisen maksimaalista edistämistä. Puheenvuoroissa esitettiin ihan vakavasti, että pohjoisen neljän tunnin juna olisi omalta osaltaan hillitsemässä ilmaston lämpenemistä. Tuntuu hullunkuriselta, että hallitus on kyllä ehtinyt etukäteen julistautua ilmastohallitukseksi mutta jättää näin konkreettisen ilmastoteon puolen Suomen osalta tekemättä. Poliittisen historian näkökulmasta tässä ei ole tietenkään mitään uutta. Aivan samalla tavalla presidentti Obamalle jaettiin kyllä Nobelin rauhanpalkinto etukäteen, vaikka hänen myöhemmät tekonsa osoittivat, että mitä erikoisimmista selityksistä kiinni jäänyt presidentti olisi ansainnut ennemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Pahoin pelkään, että sama kohtalo odottaa Rinteen hallitusta. Arvoisa puhemies! EU:n komissio on esittänyt pääradan saattamista osaksi TEN‑T-ydinverkkokäytävää, mikä mahdollistaisi CEF-rahoituksen hyödyntämisen osana hanketta. Suunnittelumäärärahaa pääradalle ei ole kuitenkaan varattu Tamperetta pohjoisemmaksi, ei tässä talousarviossa eikä kesän lisätalousarviossa. EU-rahoitus uhkaa mennä kokonaan sivu suun. On ihan perusteltua kysyä, mihin hallitus on unohtanut Pohjois-Suomen. Haluaisin vilpittömästi tietää, ovatko Pohjois-Suomen hallitusedustajat nukkuneet neuvotteluiden aikana vai ovatko he luovuttaneet hallitusohjelman kirjoittamisen etelän lobbareille, joita Säätytalolla juoksi siihen malliin, että Villissä lännessä kyllä saluunanovet heiluisivat vieläkin. On sanalla sanottava, että pohjoisen työn ja pohjoisen elämänmuodon puolustamisen kunnianhimo vaikuttaa tuloksista päätellen äärimmäisen laimealta. Hallitus jättää talousarviossa toteuttamatta Oulun satamaan johtavan Poikkimaantien sekä Oritkarin kolmosraiteen rakentamisen, jotka tukisivat vauhdilla kasvavaa pohjoista vientiä, siis sitä vientiä, jota koko Suomi tarvitsee. On täysin hoopoa, että Oulun satamaväylä ruopataan ensiksi priimakuntoon mutta itse satamaan johtava liikenneinfra jätetään sitten retuperälle. Tämä ei ole kokonaista liikenne- ja elinkeinopolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hyvä politiikan teko on ennustettavaa mutta myös strategista ja kokonaisuuteen panostavaa. Tässä budjetissa on ladottu lukuisia pieniä ja sinänsä ihan hyviäkin määrärahaviipaleita sinne tänne mutta kokonaisvaltaisuus puuttuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-10T20:50:37,2019-10-10T20:53:59,Hyväksytty,1.1 2019_48_290,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä on tämän kolmen päivän aikana monta kertaa pitänyt kurkistaa tuonne budjettikirjaan, mitä lukuja siellä on, niin ihmeellisiä lukuja oikealta laidalta on tullut. Valtion talousarvio 2020 rakentaa pohjaa tulevaisuudelle ja kasvulle sekä haluaa pitää suomalaiset osana hyvinvointiyhteiskuntaamme. Panostukset koulutukseen, osaamiseen ja tki-toiminnan lisäpanostukset ovat edellisen hallituksen leikkauskierteen jälkeen suunnanmuutos kasvun ja tulevaisuuden rakentamisen tielle. Osoitamme heti ensimmäisessä talousarviossamme, että on tartuttu vakavasti työhön Suomen koulutus‑ ja osaamistason nostamiseksi sekä tasa-arvon ja oppimiserojen kaventamiseksi. On ollut tärkeää, että olemme palauttaneet myös työrauhan työmarkkinoille. Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen, yrittäjäjärjestöjen kanssa luo paremmat mahdollisuudet uuden kasvun ja työllisyyden kehittämiseen. Yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus, positiivinen työllisyyskehitys, työelämän tasapaino ja kotitalouksien ostovoiman lisääminen sekä kilpailukykymme vahvistaminen, jotta saavutamme 60 000 uutta työpaikkaa, niin kuin hallitusohjelmassa on todettu. Yhteistyöstä meillä on jo hyvä esimerkki, ministeri Timo Harakan työllisyysohjelma. Aluepolitiikan ja aluekehityksen panokset rakennetaan alueiden vahvuuksien pohjalta. Aluekehitysrahoitus, kasvuohjelmien jatkaminen kaupungeissa ja laajentaminen kaupunkiseuduille sekä maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ovat tärkeitä työkaluja, joilla huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä ympäri Suomea. Aluepolitiikkaan liittyvät olennaisesti myös alueiden saavutettavuus, perusväylänpidon rahoituksen nosto, talvihoidon luokituksen nosto sekä ensimmäisessä lisätalousarviossa liikkeelle laitetut yli 600 miljoonan investoinnit, joilla on työllisyysvaikutus useita tuhansia työpaikkoja. Samoin niillä poistetaan monilla alueilla kasvun esteitä. Marraskuussa työnsä aloittavan parlamentaarisen liikennetyöryhmän tärkeä tehtävä on huolehtia tasaisesti niin itäisen, läntisen kuin pohjoisen Suomen liikenteestä. Tärkeää työssä olisi, että ennen kuin suuret investoinnit saadaan liikkeelle, vietäisiin väylien peruskorjauksia sillä välin mahdollisimman pitkälle. Saavutettavuuden merkitys Suomen tasapuolisessa kehittämisessä ja uuden kasvun rakentamisessa on aivan ratkaisevassa roolissa. Ensimmäisen talousarvion lisäykset eläkkeisiin, toimeentuloturvaan, lapsiperheiden ja opiskelijoiden arkeen sekä pieni‑ ja keskituloisten veronkevennys ovat hieno esimerkki politiikan suunnanmuutoksesta tuloerojen kaventuessa. Täällä on tietysti käyty tätä juupas—eipäs-leikkiä, mutta Palkansaajien tutkimuslaitos on laskenut, miten ansiotulojen käy. Keskimäärin yksinhuoltajaperheiden, eläkeläisperheiden sekä lapsiperheiden ostovoima kasvaa 46—85 euroa kuukaudessa, väitetäänpähän mitä tahansa. Viimeisenä asiana haluan nostaa esille kuntatalouden. On tärkeää, että kuntatalouden edellisen hallituskauden kiristykset pääosin kompensoidaan. Lomarahojen kiky-vaikutusten palautus kunnille ja indeksien jäädytyksen poisto ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntatalouden vahvistamiseksi. Edellisen hallituskauden indeksien jäädytys jätti kuntatalouteen kaiken kaikkiaan noin 400 miljoonan euron aukon, jota nyt kurotaan kunnissa ja kuntayhtymissä monissa paikoin yt-neuvotteluin ja talouden sopeuttamisen keinoin. Kuntatalouden tasapainon saavuttaminen on äärimmäisen tärkeää elinvoiman, koulutuksen, alueiden vetovoiman ja pitovoiman näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Suomen suunta on muuttumassa leikkausten tieltä kasvun tielle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-10T20:54:10,2019-10-10T20:58:50,Hyväksytty,1.1 2019_48_291,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme täällä talousarviosta, meidän tulee muistaa, että kaiken päätöksenteon keskiössä tulee aina olla terve ja turvallinen tulevaisuus sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus. Tänään tuntuu, että haluan korostaa tätä erityisen paljon. Haluan tänään puhua siitä, miten ihmisten terveys, elämäntilanne ja hyvinvointi ovat tulleet itselleni tutuksi, sekä siitä, kuinka ne voivat näyttäytyä hyvinä ja huonoina hetkinä. Ennen nykyistä työtäni työskentelin perusterveydenhuollon avokuntoutuksessa. Siellä työskentely on kaunistelematon läpileikkaus ihmisen koko elämänkirjosta, ja ennen kaikkea se on varsin realistinen. Työssäni opin, että kohdatessa ihmisen kasvokkain et voi valita, mikä elämänvaihe hänellä on tai miksi hän on siellä. Hän on tullut siksi, että hän tarvitsee apua. Ihmisellä kipu voi tuntua fyysisenä tai henkisenä. Ne voivat myös ruokkia toinen toisiaan. Jollakin kipu voi aiheuttaa kokonaisvaltaisen elämänhallinnan menetyksen. Päättäjinä me kohtaamme päätöksillämme kaikki nuo ihmiset, vaikka emme tapaisikaan heitä, silloinkin, kun istumme täällä salissa ja puhumme päätöksistä, jotka koskettavat heitä. Ja mielestäni se on tärkeä muistaa. Ihmisten hyvinvointia, työkykyä, mielenterveyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta on mahdollista tukea monin tavoin ja moniammatillisesti, ja siihen tämä hallitus nyt pyrkii. Me haluamme huolehtia siitä, että Suomi on valtio, jossa jokaisen ihmisen oikeusturva toteutuu. Jokainen meistä voi tipahtaa tyhjän päälle. Silloin yhteiskunnan on kyettävä auttamaan ja tukemaan. Tarvittava tuki voi olla kasvamisen ja kehittymisen ehto, toisaalta se voi olla myös päivittäinen tarve, mutta yhteistä kaikelle on se, että tuo yksilöllinen tarve tulisi aina tunnistaa ajoissa. Tuen ja avun tarve voi olla vain vaihe elämässä, mutta joskus se voi olla myös voima, joka kannattelee jaksamaan tai auttaa pääsemään työhön kiinni. Ennaltaehkäisyyn panostamalla tämä hallitus tulee pyrkimään juuri siihen. On tärkeää muistaa, että apu ja tuki kuuluvat moneen eri elämänvaiheeseen ja monelle eri hallinnonalalle. Ne tunnistaaksemme meidän täytyy pystyä oikea-aikaisesti kohtaamaan, ymmärtämään ja auttamaan myös heitä, jotka ovat erilaisia kuin sinä tai minä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-10-10T20:59:10,2019-10-10T21:02:29,Hyväksytty,1.1 2019_48_292,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime päivinä on käyty runsasta keskustelua siitä, mitkä ovat ne ajat, kun suomalaisten hyvinvointiin kannattaa panostaa, ja minä aikoina pitää sitten vetää vyötä kireämmälle. Jos tätä asiaa tarkastellaan osana pidempää historiallista jatkumoa, nähdään, että juuri vaikeina aikoina hyvinvointivaltiota tarvitaan kaikista eniten. Juuri silloin on pidettävä ihmiset mukana. Tätä nykymuotoista järjestelmää alettiin rakentaa toden teolla Suomea repineen sisällissodan jälkeen, ja maailmansotien jälkeen tahti entisestään kiihtyi. Huomattiin, että meillä on todellakin tarve tämän maan edistyksen, sivistyksen, tasa-arvon ja rauhan eteen tehdä töitä ja se työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja panostusta ihan kaikkien hyvinvointiin, erityisesti niihin, jotka ovat lähellä pohjaa. Tätä työtä jatkettiinkin pitkään, kunnes koitti 90‑luvun kriisi, kylmän sodan loppu, Neuvostoliiton romahdus ja lama, joka veti kokonaisia ikäpolvia kohti syvyyttä. Siinä tilanteessa olisi pitänyt olla viisautta nimenomaan panostaa siihen, että kukaan ei putoa pohjalle vaan saadaan pidettyä kaikki mukana. Toisin kuitenkin tehtiin. Valitettavasti silloin leikattiin hyvinvoinnista, perheiltä, peruspalveluista, juuri niistä asioista, jotka olisivat voineet pitää useamman pinnalla. Juuri silloin jätettiin moni työtön oman onnensa nojaan ja pikemminkin ajettiin syvempään ahdinkoon kuin autettiin nousemaan sieltä. Selvää on, että tämä jätti suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin syvän jäljen, ja sen jäljen hintaa me maksamme nyt edelleen. Laman lapsia on tutkittu. He ovat yksi ensimmäisistä ikäluokista, joista on tehty koko elinkaaren mittainen kohorttitutkimus, vuonna 87 syntyneestä ikäluokasta ja sitten sen jälkeen vuoden 97 ikäluokasta. Tämä 87:n ikäluokkahan on nyt sellainen, että meillä alkaa olla eduskunnassa ja ministeriaitiossakin merkittävä määrä ihmisiä, jotka tähän ikäluokkaan kuuluvat. Se saattaa kuulostaa siltä, että meidän ei kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, mitä on 90‑luvulla tapahtunut, mutta kun katsotaan, missä iässä ovat ne ihmiset, jotka olivat silloin aikanaan niitä laman lapsia, ja katsotaan, miltä heidän hyvinvointinsa näyttää, ja katsotaan sitä eriarvoisuutta, niitä mielenterveysongelmia, sitä ylisukupolvista syrjäytyneisyyttä ja työttömyyttä, mitä siinä ikäluokassa piilee, niin tunnistetaan nimenomaan ne aikanaan, vuosikymmeniä sitten, tehdyn politiikan väärät jäljet. Tunnistetaan, että me olemme osan ihmisistä jo silloin tehdyillä valinnoilla ajaneet sellaiseen tilanteeseen, että on kyllä kovan työn takana, jos niistä kaikista pahimmin pohjalle tiputetuista halutaan saada jatkossa veronmaksajia, onnellisia kansalaisia, mihin me haluaisimme täällä tietysti kaikki pyrkiä, siihen, että kaikki pääsisivät elämään hyvinvoivaa elämää. Sen tähden, jos todella halutaan rakentaa Suomen taloutta kestävälle pohjalle, työ ihmisten työkykyisyyden ja hyvän elämän eteen on aloitettava silloin kun he ovat lapsia. Tiedetään OECD-tutkimuksistakin, että varhaiskasvatukseen laitettu euro maksaa itsensä jopa 6—8 kertaa takaisin ihmisen elinkaaren aikana. Varhaiskasvatukseen satsattu euro ei siis suinkaan ole mitään syömävelkaa tai tyhjänpäiväistä hulisuttelua. Se jos jokin on yksi tuottavimmista investoinneista, mitä tässä maassa voidaan tehdä. Tiedetään myös, että jos saataisiin yhä useampi nuori pidettyä hyvinvoivana ja saataisiin huolehdittua siitä, että mielenterveysongelmiin saa apua ajoissa, niin meillä olisi ehkä toisenlainen tilanne kuin tämä nykyinen, jossa mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen, ja nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, sellaiseen etuuteen, sellaiseen tilaan, josta harva kyllä enää sitten työelämään takaisin nousee, vaikka tahtoakin löytyisi. Sen tähden nimenomaan hyvinvointiin panostaminen on investointi. Se on investointi kestävään talouteen, se on investointi siihen, että kun tästä pisteestä katsotaan 32 vuoden päähän — mikä nyt on se aika, mitä on ehtinyt vuodesta 87 kulua — meillä on entistä enemmän niitä 32‑vuotiaita, joiden tulevaisuuteen me olemme investoineet tänä aikana. Ei sen tähden, että se tuottaisi hallituskauden aikana hyvää, vaan koska me näemme, että tulevaisuutta pitää rakentaa sinne 32 vuoden päähän. Toivonkin, että tänä päivänä syntyneistä lapsista yhä useammista tulee sellaisia onnellisia, iloisia veronmaksajia kuin ne vuonna 87 syntyneet, joita me täällä salissa ja ministeriaitiossa tänä päivänä näemme. Siihen pitää kaikilla olla mahdollisuus, ja se vaatii työtä. Se vaatii kovaa työtä ja pitkäjänteisyyttä. Siksi toivon, että suomalaisen hyvinvointivaltion vaaliminen on meidän kaikkien yhteinen asia. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-10T21:02:31,2019-10-10T21:07:54,Tarkistettu,1.1 2019_48_293,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hienoa olla isä. Sen kokemuksen soisi mahdollisimman monelle. Pieni lapsi kiipeää syliin, koululainen ottaa kädestä, murrosikäinen heittää vitoset, aikuiseksi kasvanut kehtaa halata taas. Isänä tietää, miksi lähteä aamulla töihin. Vanhemmuus, läheisistä huolehtiminen ja työ voivat mahtua samaan onnelliseen elämään. Suomea pidetään yhtenä maailman onnellisimpana maana. Siitä huolimatta syntyvyys on romahtanut. Lapsen saaminen on henkilökohtainen ja herkkä asia. Lapsi on lahja. Politiikan keinot vaikuttaa syntyvyyteen ovat rajalliset, mutta käsiä ei kannata nostaa pystyyn. Meidän päättäjien tehtävä on hoitaa maamme asioita kokonaisuutena niin, että perheet voivat hyvin ja lapset on hyvä ottaa vastaan, että lasten on hyvä ja turvallista elää, käydä koulua ja kehittää itseään, tehdä työtä ja kasvaa tämän maan rakentajiksi. Keskustan ja hallituksen toiveena on rakentaa asenteiltaan ja ilmapiiriltään lapsi- ja perheystävällinen Suomi, jossa jokainen lasta haluava voisi saada lapsen ja perheet voisivat saada niin monta lasta kuin haluavat. Meidän tulee luoda kaikilla toimillamme toivoa ja luottamusta. Lapsiystävällisessä maassa nuoret uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia. Syntyvyyden laskun taustalta voi löytyä monia syitä. Puolisoa ei välttämättä löydy, ja vaikka löytyykin, lapsettomuus ei ole kaikille tietoinen valinta, vaan jollekin se on kohtalo ja kipeä asia. Kun puoliso löytyy myöhemmin, lapsihaaveet eivät välttämättä toteudu. Lapsettomuushoidot voivat olla pienituloisille liian kalliita. Myös niiden saatavuutta tulisi mahdollisuuksien mukaan parantaa. Meidän tulee auttaa myös lapsettomia perheitä. Perheellistymisen pelko voi kummuta aikamme epävarmuudesta. Työttömyys ja pätkätyöt luovat taloudellista epävarmuutta. Ilmastoahdistus voi nakertaa tulevaisuudenuskoa. Työelämä voi vaatia yhä enemmän ja viedä kaikki voimat. Joku pelkää urakehityksen heikentymistä lasten vuoksi. Lähellä ei välttämättä ole sukulaisten auttavia käsiä. Lapsiperheet voivat jäädä yksin uudella asuinseudulla. Työn ja perheen yhteensovittaminen voi vaikuttaa siihen, kasvaako perhe yhden lapsen jälkeen. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että helpotamme työn, vanhemmuuden ja perhe-elämän joustavaa yhteensovittamista. On tärkeää, että poistamme lapsiperheköyhyyden. On tärkeää, että tuomme yrittäjyyttä, että syntyy uutta työtä ja perheet saavat leipää. On tärkeää, että täsmäkoulutamme jatkuvan oppimisen ajatuksen mukaan, että kaikki saavat osaamisensa mukaisen mielekkään työn. Vanhemmilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus olla läsnä perheen elämässä. Perheen tulee saada kuitenkin itse päättää, miten jakaa perhevapaansa, koska perheiden tilanteet vaihtelevat. Kummalle tahansa vanhemmalle ei välttämättä esimerkiksi harvaan asutulla seudulla löydy työtä. Pelkojen vuoksi suurituloisemman on pakko joskus tiukassa tilanteessa pysyä töissä. Tarvitsemme sellaisen perhevapaiden uudistuksen, joka kannustaa isiä hoitamaan lapsia mutta joka jättää kuitenkin päätösvallan kotiin. Perheille tulee antaa riittävästi tukea, nimenomaan lastenhoidossa ja kotitöissä. Myös vertaistukea kaivataan. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme Suomeen palveluita, jotka tukevat perheitä esimerkiksi perhekeskuksen muodossa. Raivataan yhdessä tietä lapsille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-10T21:08:05,2019-10-10T21:13:46,Hyväksytty,1.1 2019_48_294,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja hyvät edustajat! Tuossa hallitusohjelmassa ja kirjassa on paljon hyviä asioita. Se, mikä itseni sai tänne, on tuo ammatillinen koulutus ja siihen osoitettava panostus. Pidän sitä erittäin hyvänä asiana. Se on tärkeä. Se on ollut mielestäni tämän reformin jälkeen aika ikävässä tilanteessa. Siellä on jo vuosikausia jatkunut semmoinen tilanne, että jos joku opettaja on tullut sinne töihin, raha on ollut aina ehkä yhteiskunnan kannalta sama ja samansuuruinen. Sitä mukaa kun opettajien palkat ovat nousseet, heiltä on leikattu tuntimäärää pienemmäksi. Sillä tavalla opettajien palkka on ikään kuin laskenut, ja se on ehkä pitkässä juoksussa aiheuttanut sen, että se opettajien ammattitaito ja ehkä opettajan virka ei ole ollut enää sitä kautta ammatillisella puolella niin haluttu. Tämän panostuksen minä näen hyvänä. Toivon, että sinne saadaan lisää opettajia mutta myös lisätunteja näille opettajille, jotka siellä työskentelevät. Toinen asia budjetista: jos oikein ymmärsin, niin jonkinlaista valoa on näkyvissä tuohon urheiluun. Elikkä toivon, että sinne rahat kohdentuvat. Vaikka näyttää siltä ja oletettavaa on, että veikkausvoittovarat laskevat, toivoisin nuorten urheilijoiden asemaan parannusta. Sitten tästä, mitä itse toivoisin. Olen kritisoinutkin sitä, paljonko rahaa käytetään turvapaikanhakijoihin tai näihin pakolaisstatuksen saaneisiin maahantulijoihin. Se raha — nyt todennäköisesti esitämme, että sitä ei ainakaan koroteta, ryhmänä esitämme tätä — tulisi mielestäni käyttää hyvin harkiten. Sillä rahalla ehkä tulisi hankkia opetusta ja viedä semmoista niin kuin opetusvientiä. Koska opetus, kun sitä viedään ulos, on sellaista, mitä kukaan ei voi siellä oikeastaan omia. Elikkä tämä mahdollinen raha, mitä te käytätte tuonne Suomen ulkopuolelle, kannattaisi käyttää opetuksena, suomalaisena työnä, opetusvientinä sinne. Se on sellainen asia, että sitä ei voi mikään taho siellä omia keneltäkään. Silloin se apu menee varmasti perille asti. Nämä olivat nyt ne, mitä tässä vaiheessa mieleeni tulee. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-10T21:13:54,2019-10-10T21:18:20,Hyväksytty,1.1 2019_48_295,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, merkityksellisen elämän ja osallisuuden lisääminen ovat keskeisessä roolissa Rinteen—Kulmunin hallituksen politiikassa. Valtaosa suomalisista nuorista voi hyvin ja on entistä terveempiä. Heille hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä ovat muun muassa harrastaminen, turvallinen ympäristö koulussa, vapaa-ajalla ja kotona, ystävät sekä vaikuttamismahdollisuudet omaan elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan. Ennalta ehkäisevän nuorisotyön ja -toiminnan lisäksi tarvitaan kohdennettua tukea niille nuorille, joille pahoinvointi kasautuu. Muun muassa etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat erityisesti nuoria, jotka tarvitsevat tukea opintoihin, työhön tai ylipäätään elämään. Arvoisa puhemies! Suomen Islannin mallin eli lasten ja nuorten koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastustoiminnan suunnittelua jatketaan. Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaankin viiden miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020. Hallitus varautuu lisäämään myös aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14 miljoonalla eurolla vuodesta 21 alkaen. Hyvä näin. Lasten ja nuorten kiusaaminen ja pahoinvointi on noussut julkiseen keskusteluun. Äärimmäisen vakavia esimerkkejä on kuultu myös täällä eduskunnassa. Taistelua on siis jatkettava. Meillä on onneksi myös onnistuneita toimintamalleja. Kiusaamisen vastaista toimintaa toteutetaan voimakkaasti esimerkiksi Seinäjoella. Seinäjoen kaupungin Yhdessä yhteistyöllä -toimintamalli sisältyy koulujen suunnitelmaan oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Toimintamalli ohjaa arvostavaan kohtaamiseen sekä konfliktien rakentavaan ratkaisemiseen. Se rakennetaan siis yhdessä yhteistyöllä. Näin yhteisössä syntyy hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri, missä valtaepätasapainoa ei pääse syntymään. Keinoina ovat muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittaminen ja jatkuva ryhmäytyminen. Konfliktitilanteita ratkaistaessa virheet käännetään voimavaraksi ja riidat rakentaviksi ratkaisuiksi. Opitaan, että konflikti ei riko, vaan se rakentaa. Ei ole kiusaajaa, ei kiusattua. On pahaa oloa, on syitä ja seurauksia. On ratkaisuja, kun on tahtoa ja yhteistyötä. Ei rakenneta rooleja, vaan etsitään yhdessä ratkaisuja tukemalla jokaisen vahvuuksia ja hyviä ominaisuuksia. Toimintamali perustuu moniammatillisen osaamisen hyödyntämiseen, oppilaiden osallistamiseen sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Yhdessä yhteistyöllä vahvistetaan luottamuksen kulttuuria ja lisätään sosiaalista yhdenvertaisuutta. Puhemies! Toimivia malleja on siis jo olemassa. Siellä, missä on tahtoa, siellä on tie. Opetushallitus laatii parhaillaan kiusaamisen vastaisen työn opasta, joka kattaa myös nettikiusaamisen ilmiöt. Tämä on äärimmäisen hyvä asia. Kouluissa pitää olla nyt ja aina nollatoleranssi kiusaamiselle. Koulujen ohella myös vanhemmilla on vastuu kiusaamisen vastaisessa toiminnassa. Kasvatusvastuuta ei kukaan voi ulkoistaa. Arvoisa puhemies! Hyvinvointi, ihmisen tie on ainutkertainen, siksi myös politiikalla on väliä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-10T21:18:35,2019-10-10T21:23:41,Hyväksytty,1.1 2019_48_296,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutos alkoi huhtikuun 14. päivänä. Tuona päivänä käytiin vaalit, jotka jäävät historiaan. Viime hallituskauden leikkauspainotteinen politiikka käännettiin päälaelleen, ja kilpailukyvyn ja leikkausten sijaan huomio palautettiin takaisin ihmisiin, hyvinvointiin, tasa-arvoiseen oikeuteen oppia ja päästä osaksi työelämää ja yhteiskuntaa. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, kansalaisten kunnioittamisesta, tasa-arvoisesta kohtelusta ja ihmisarvosta. Pidetään kaikki mukana. Se on uuden hallituksen ja ensi vuoden talousarvion keskiössä. Antti Rinteen johtama hallitus tekee erilaista talouspolitiikkaa kuin edellinen. Uuden talouspolitiikan tavoitteena on, että ihmisten hyvinvointi lisääntyy, osaaminen vahvistuu sekä työllisyys näinä heikkenevinäkin aikoina paranee ja mahdollistuu yhä useammalle ihmiselle. Työ on nähtävä perusoikeutena jokaiselle, myös osatyökykyisille ja vammaisille ihmisille. Jokaisella ihmisellä on oikeus elättää itsensä ja perheensä omalla työllään ja tuloillaan. Vaikeimmissakin työllistymistilanteissa yhteiskunnan on tultava vahvemmin mukaan tukemaan osaamisen kerryttämistä ja työllistymistä. Nyt tähän on puututtu ja työvoimahallinnon palveluja vahvistetaan lisäämällä henkilöstöä palveluihin. Näin kaikille tarvitsijoille mutta myös nuorille, osatyökyisille ja maahanmuuttajille voidaan tarjota räätälöityjä koulutus- ja työllisyyspalveluja tavoitteena työllistyminen. Tämän lisäksi koulutusta lisätään työvoimapula-aloilla, työvoiman liikkuvuutta helpotetaan verohelpotuksilla, palkkatukea lisätään ja monipuolistetaan sekä palkkatukiprosessia yksinkertaistetaan vähentämällä byrokratiaa. Hallitus kannustaa yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä työntekijän palkkaamiseen. Hallitus laatii yrittäjyysstrategian, jonka tavoitteena on monipuolistaa ja uudistaa elinkeinorakennetta. Toisin kuin oppositio väittää, paljon on tehty ja paljon vielä tehdään tämän hallituskauden aikana. Tavoitteena on työllisyysasteen määrätietoinen nostaminen 75 prosenttiin. Arvoisa puhemies! Maamme menestys ja kilpailukyky perustuu osaamiseen ja kykyyn uusiutua ja olla edelläkävijä maailmalla. Kuten tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö totesi, tavoitteena on olla kokoaan suurempi maailmalla. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista politiikkaa, joka näkee päätösten vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Hallituksen satsaukset varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toiseen asteeseen luovat pohjan tulevaisuuden osaajille ja rakentajille. Myös korkeakouluihin on panostettu aivan uudella tavalla ja kunnianpalautus tieteelle on saatu aikaiseksi. Tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen, oppimiseen ja koulutukseen luo hyvinvointia, työtä ja tulevaisuutta. Olen todella iloinen politiikan muutoksesta juuri näissä asioissa. Lapsen tasa-arvoinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautetaan. Kyse on ihmisoikeudesta, oikeudenmukaisuudesta ja tämän lapsen omasta elämästä ja tulevaisuudesta. Sitä oikeutta ei häneltä viedä pois sen takia, että hänen vanhempansa ovat työttömiä tai hänelle syntyy pikkusisko tai -veli. Tämän lisäksi hallitus panostaa esi- ja perusopetukseen, jotta jokaisella nuorella, joka siirtyy myöhemmin toiselle asteelle ja korkeakouluun, olisi paremmat edellytykset oppia ja näin suorittaa itselleen toisen asteen tutkinto, korkeakoulututkinto ja siten rakentaa itselleen parempaa elämää ja työelämää. Hyvä, laadukas opetus ja koulutus tuovat myös valmiuksia vastaanottaa tulevaisuuden työelämän murrokset, joita tämän päivän nuoret tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan. Rinteen hallitus katsoo tulevaisuuteen ja näin luo ihmisille parempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-10T21:23:42,2019-10-10T21:28:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_297,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen budjettiesitys sisältää paljon hyvää kotimaakuntani Satakunnan kannalta. Näistä  keskeisin  on  Laivue  2020 -hankkeen toteutuminen, kun Merivoimien uudet sotalaivat tullaan rakentamaan Rauman telakalla. Tänään jo aikaisemmin kiitin puolustusministeriä ja kiitän edelleenkin hallituspuolueita siitä, että tämä pitkään valmisteltu hanke on viety nyt tämän hallituksen aikana maaliin, ja siitä annan syvät ja suuret kiitokseni hallitukselle. Hanke on erittäin merkittävä koko länsirannikon meriklusterin kannalta, se tuo valtavasti työtä ja toimeentuloa Rauman seudulle ja turvaa sen, että telakka pystyy myös tulevaisuudessa saamaan isoja, keskeisiä hankkeita Suomeen toteutettavaksi. Arvoisa rouva puhemies! Budjetissa esitetään myös 300 miljoonan euron lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen. Päätöksen taustalla on kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen näkemys siitä, että tienpitoon on pitänyt panostaa enemmän. Kiitos liikenneministerille, että tämä asia tulee nyt kuntoon. Liikenneväylissämme on lähes kahden ja puolen miljardin euron korjausvelka ja monessa paikassa, kuten omassa kotimaakunnassani Satakunnassa, tiestön kunto on paikoitellen erittäin heikko. Tämän lisäksi Lounais-Suomessa on merkittävä määrä huonokuntoisia siltoja, jotka vaativat välitöntä korjaamista. Perusväylänpidon rahoituksen nostaminen on siten meille erinomainen uutinen. Teollisuuden kuljetukset rautateitse ovat olleet vahvassa kasvussa Satakuntaan. Maakuntamme on yksi teollistuneimmista maakunnista Suomessa, ja toimivien liikenneyhteyksien merkitys on meille erittäin suuri. Tavaroiden ja ihmisten sujuva liikkuminen on maakunnallemme elinehto. Pori—Tampere-radan kunnostaminen aloitettiin vuosi sitten, kun Pori—Mäntyluoto-rata sai rahoituksen radan loppuosan sähköistämiseen. Nyt budjetissa radan parantamiseen ohjataan yhteensä 60 miljoonaa euroa, jolla poistetaan tasoristeyksiä ja peruskorjataan radan huonokuntoisia kohtia. Näiden toimien johdosta junamatka Porista Tampereelle lyhenee kymmenellä minuutilla. Arvoisa puhemies! Nämä toimet ovat hyvä alku, mutta eivät tietenkään riittäviä. Seuraavana tavoitteenamme on käynnistää henkilöjunaliikenne uudelleen Raumalta Kokemäen kautta Tampereelle. Asian eteen on tehty töitä jo pitkään, ja nyt asia on liikahtanut askeleen eteenpäin. Väylävirasto nimittäin tekee parhaillaan tarkempia selvityksiä radan käyttämisestä henkilöjunaliikenteen osalta. Hallitus on lisäämässä budjetissaan varoja joukkoliikenteen ostoihin ja rahoittamiseen, ja Rauman henkilöjunaliikenne sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Koko Rauman seutu toivoo, että liikenneministeri kuulee toiveemme ja tukee liikenteen käynnistämistä uudelleen Raumalta Kokemäen kautta Tampereelle. Se olisi erittäin tärkeä toimi Rauman seudun saavutettavuuden parantamisessa. Arvoisa rouva puhemies! Totesinkin jo kollegoille aikaisemmin, että tässä salissa on käyty hyvin kipakkaakin debattia välillä opposition ja teidän hallituspuolueiden edustajien kanssa. Mutta minusta on kuitenkin hyvä todeta myös se, että budjetissa on paljon hyvää, ja erikseen nöyrästi ja lämpimästi kiittää hallitusta myös niistä oikeansuuntaisista toimista, mitä te budjetissa olette nyt tekemässä. [Kimmo Kiljunen: Rakentava puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-10T21:28:38,2019-10-10T21:32:30,Hyväksytty,1.1 2019_48_298,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on pidetty budjettiin liittyen monenlaisia puheenvuoroja. Hyvien ja rakentavien puheenvuorojen lisäksi on paljon syyllistytty kaivelemaan vanhoja. Väittely siitä, mikä puolue on eniten leikannut, mistä leikannut ja millä kaudella, ei johda mihinkään hyvään. Ihmetyttää myös väittely siitä, että sinne, tänne ja tuonne tarvitaan lisää rahaa, ja samaan hengenvetoon puhutaan, että mistä rahat, ja hallitus yrittää taikoa lisää rahaa verottamalla kaikkea mahdollista. Arvoisa rouva puhemies! Minä toivon, että aletaan keskustelemaan siitä, kuka luo tähän maahan työpaikat eli kuka pitää hyvinvointiamme yllä. Jokainen tässä salissa varmaan tajuaa, että kaikki maksaa, mutta ymmärtävätkö täällä kaikki sen, että pk-yrittäjät ovat tämän maan isoin työllistäjä? Eli pk-yrittäjät ovat niitä, jotka luovat meille hyvinvoinnin. He kustantavat myös ne julkiset työpaikat. Mitä paremmin pk-yrittäjillä menee, sitä paremmin menee meillä kaikilla. Pk-yrittäjät ja heidän työvoimansa ovat meille niitä elintärkeitä nettomaksajia. Arvoisa rouva puhemies! Emmekö voi sopia, että aletaan yli puoluerajojen puolustamaan edellä mainittuja nettomaksajia? Se on ainut keino puolustaa myös hyvinvointiamme. On suurta typeryyttä ajaa kaikenlaisilla veronlisäyksillä nettomaksajat entistä enemmän ahdinkoon ja samaan aikaan yrittää luoda hyvinvointia velkarahalla — puhumattakaan siitä, että velkarahaa jaetaan kehitysapuna ulkomaille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1427,Male,1967-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1018149661400752304,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2019-10-10T21:32:35,2019-10-10T21:34:58,Hyväksytty,1.1 2019_48_299,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 koostuu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä talouskasvusta, työllisyyden parantamisesta sekä kestävästä julkisesta taloudesta. Talousarvioesitys osoittaa selkeästi, että tämä hallitus panostaa nyt koulutukseen, hoivaan ja huolenpitoon sekä työn ja kasvun edellytyksiin ja että hallituksen päämääränä on tavallisten ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Haluan kiittää hallitusta tästä sosiaalisen kestävyyden tavoitteita edistävästä talousar-vioesityksestä. Tämä talousarvioesitys vahvistaa sosiaaliturvan kokonaisuutta, joka rakentuu palveluista sekä riittävän toimeentulon turvasta. Täysimääräiset tarkistukset kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, aktiivimallin purkaminen sekä pienituloisiin kohdistuvat etuuksien korotukset vähentävät eriarvoisuutta ja viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Hallituksen päätöksissä korostuu selkeästi sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mikä kertoo siitä, että tämä hallitus on päättänyt investoida ihmisiin. Arvoisa rouva puhemies! Vanhustenhoidon kriisi iski jokaisen suomalaisen tajuntaan viimeistään keväällä, ja hätähuutoja oli kuulunut jo kauan ennen sitä. On siis selvää, että lakiin tarvitaan viimeistään nyt sitova hoitajamitoitus. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava ihmisarvoinen hoiva ja huolenpito, ja henkilökunnalle on taattava inhimilliset työolot. Pidän todella tärkeänä hallituksen esitystä parantaa sosiaali‑ ja terveyspalvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua sekä sitä, että hallitus sitoutuu vihdoin parantamaan vanhuspalveluita merkittävästi tällä hallituskaudella kirjaamalla lakiin henkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen tehostetussa palveluasumisessa. Myös hallituksen esitys toteuttaa hoitotakuu, jonka tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista, sekä hallituksen esitys parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja laatua vastaavat kansalaisten syviin tarpeisiin. Haluan kiittää hallitusta myös siitä, että se esittää terveydenhuoltolakiin muutosta, jolla Vaasan keskussairaala muutettaisiin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaksi. Tällä muutoksella turvataan Vaasan sairaanhoitopiirin suomen- ja ruotsinkielisen väestön palvelujen saatavuus ja kielellisten oikeuksien toteutuminen nykyistä paremmin. Arvoisa rouva puhemies! Panostukset koulutukseen ja harrastusmahdollisuuksiin ovat kriittisen tärkeitä nuorison tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Suomen tulevaisuus riippuu nuorista, ja syrjäytymisen ehkäiseminen on parasta politiikkaa myös sisäisen turvallisuuden kannalta. Olenkin hyvin tyytyväinen, että tässä hallituksen budjetissa toteutuu nyt koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus. Hallitus panostaa talousarvioesityksessään osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla noin 350 miljoonan euron kokonaisuudella. Talousarvioesityksessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan heti ensi vuonna yhteensä 60 miljoonalla eurolla, tämän lisäksi yliopisto‑ ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla. Myös ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin esitetään kaivattua 80 miljoonan euron lisämäärärahaa. Syrjäytymisen ehkäisemisen ja tasa-arvon kannalta on myös tärkeää, että oppivelvollisuuden laajentaminen ja Suomen Islannin mallin rakentaminen käynnistyy ja että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Näillä investoinneilla nostetaan suomalaisten osaamistasoa, parannetaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa sekä panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää hallitusta myös siitä, että kuntien leikkauspolitiikka vihdoin päättyy ja indeksikorotukset palautetaan ensi vuonna. On myös hyvin tärkeää, että kuntia tuetaan ensi vuonna kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla enemmän kuin vuonna 2019 ja että kuntien uudet tehtävät rahoitetaan täysimääräisenä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-10-10T21:35:06,2019-10-10T21:40:15,Hyväksytty,1.1 2019_48_300,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Regeringens budgetförslag för 2020 har debatterats de senaste dagarna här och långt över 200 inlägg, talturer har hållits. Den här budgeten andas framtidstro på många olika sätt och det är glädjande att det även från oppositionshåll har hörts positiva utlåtanden till den här budgeten, senast för en liten stund sedan. Jag väljer att lyfta fram några aspekter i min taltur. Bland annat ökar ju anslagen ganska märkbart inom utbildningen, från småbarnspedagogiken till universiteten, och det här är mycket, mycket bra. Vi vet att just utbildningen är den allra bästa konkurrensfördelen för oss och det är det bästa sättet för att trygga ett jämlikt samhälle. Det är väldigt fint att vi också satsar i början av utbildningsstigen. Till exempel begränsningen av den subjektiva rätten till småbarnspedagogik slopas och gruppstorlekarna inom småbarnspedagogiken minskas från 1 augusti. Dimensioneringen blir nu en anställd per sju barn över tre år. Alla andra utbildningsstadier får också mera pengar. Det här ger också på ett sätt bättre arbetsro. Men det som jag vill lyfta fram är kanske mest att det ges pengar för andra stadiets utbildning och kring studiehandledningen. Det är oftast där som det finns risk för att unga framtidsförmågor hamnar på fel spår inför framtiden, risk för marginalisering. Det har pratats mycket om välmående och mobbning här tidigare i dag. En annan fin grej är att det beviljas mera medel på ungefär 5 miljoner euro för mera hobbymöjligheter i samband med skoldagen, den så kallade Islandsmodellen. Alla har vi rätt att ha en hobby, men tyvärr är det för många dyrt att ha en hobby, och denna satsning är synnerligen viktig för att den är kostnadsfri. Även satsningar på morris- och eftisverksamhet är väldigt bra.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2019-10-10T21:40:20,2019-10-10T21:42:51,Hyväksytty,1.1 2019_48_301,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talouden näkymät ovat vähintäänkin haasteelliset, ja siksi on hyvä käydä pitkää keskustelua tästä ensi vuoden talousarviosta ja myöskin tulevien vuosien näkymistä. Kun katsotaan tulevaisuuteen, niin työllisyys ja työllisyyden parantaminen on kaiken keskiössä. Se, että hallitus on asettanut tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen, on iso haaste, mutta se on myöskin iso mahdollisuus. Samalla kun puhutaan työllisyydestä, on puhuttava myös yrittäjyydestä. Tosiasia on, että pk-yrittäjät työllistävät Suomessa nyt ja tulevaisuudessa erittäin paljon ihmisiä, kun vain yrittäjyyden edellytykset ovat hyvät ja paremmat kuin nytten. Yksi iso asia on työvoiman ja avoimien työpaikkojen kohtaanto-ongelma, joka meillä on tällä hetkellä, ja jos me saamme sen ongelman korjattua, sillä saadaan myöskin paljon työllisyyttä paremmaksi. Isossa osassa Suomea on tällä hetkellä sellaisia avoimia työpaikkoja, joihin ei saada työväkeä tällä hetkellä, ja työttömiä on taas todella paljon. Tämä kohtaanto-ongelma tulee saada paremmaksi, ja se on iso asia, jolla työllisyysastetta saadaan nostettua, kunhan vain siihen paneudumme. Iso asia on myöskin koulutuksen ja työpaikkojen kohtaanto. Suomi on erilainen eri puolilla maatamme, ja tarpeet ovat erilaiset eri osissa Suomea. Siksi toivon, että koulutuksessa koulutuksen järjestäjät pystyvät mukautumaan ja voivat mukautua myöskin kysynnän tarpeiden mukaan. Keskusta on myös esittänyt seitsemän toimenpidettä työllisyyden parantamiseksi, ja niistä ehkä tärkein on paikallisen sopimisen edistäminen. On myöskin välttämätöntä, ettei nyt murenneta sitä kustannuskilpailukykyä, mikä viime kaudella vaivalla rakennettiin. On myös tärkeää, että tuetaan osatyökykyisten työllistymistä räätälöidyllä tuella. Panostetaan koulutukseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä puretaan investointien esteitä. Tähän myöskin nyt tässä budjettiesityksessä on resursseja. Nuorten työllistämiseksi tarvitaan oma ohjelma. Itse katsoisin myöskin sen hyväksi asiaksi, että jatketaan sitä viime kaudella ohjelmassa ollutta byrokratian ja myöskin turhien normien purkamista. Emme tarvitse, tai oikeastaan yritykset eivät tarvitse, esimerkiksi sitä valtavaa määrää erilaisia lupakortteja, jotka joudutaan myöskin aivan liian usein uusimaan ja joista aiheutuu yrittäjille, etenkin pienille ja keskisuurille yrittäjille, aivan turhia kuluja. Itse toivon, että lupakorttiviidakkoa voidaan keventää. Arvoisa puhemies! Haluan sanoa muutaman asian myöskin asumisesta ja rakentamisesta: MAL-sopimusten kehittäminen ja laajentaminen on avainasemassa siinä, että koko Suomea voidaan viedä eteenpäin. MAL-sopimuksilla voimme saada kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisää. Puurakentamista tulee edistää — puurakentaminen on sinällään jo ilmastoteko. Sitten tärkeä asia, mihin hallitus on kiinnittänyt huomiota, on se, että tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen vaalikauden aikana. Aivan liian moni suomalainen on tälläkin hetkellä vailla asuntoa. Vahvistamme myös luonnon monimuotoisuutta, ja vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman Metson rahoitusta lisätään. Nämä ovat hyviä panostuksia tulevaisuuteen. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan sanoa, että kun puhutaan koko Suomesta ja asumisen edellytyksistä koko Suomessa, niin silloin liikenneväylien on oltava kunnossa, [Puhemies koputtaa] ja siihen kuuluvat myös toimivat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet. Toivon, että näihin panostetaan jatkossakin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-10T21:45:46,2019-10-10T21:51:28,Hyväksytty,1.1 2019_48_302,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi vielä äsken pari verokommenttia esittämättä. Vuoden 2020 budjetin verolakeihin kuuluu myös liikennepolttoaineiden valmisteveron korotus. Sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuun alusta. Tätä esitystä ei kylläkään ole vielä annettu eduskunnalle, vaikka tässä salissa moni on puhunut ikään kuin se jo olisi annettu. Liikennepolttoaineiden valmisteveron korotusta on arvosteltu ilmeisen vähäisellä tietopohjalla. Valmisteveron korotus 250 miljoonalla eurolla vastaa kuluttajahintaindeksin kehitystä. Ennusteen mukaan ansiotaso nousee selvästi — siis ansiotaso nousee selvästi — kuluttajahintoja rivakammin. Valmisteveron korotus olisikin ollut 450 miljoonaa euroa, jos se olisi toteutettu ansiotasoindeksin nousun mukaisena. Ansiot siis nousevat enemmän kuin polttoaineverot. Koska muita liikennepolttoaineiden valmisteveron korotuksia ei ole tulossa, korotus merkitsee neljän vuoden aikana yhteensä runsaan 6 sentin suuruista bensiinin ja dieselöljyn valmisteveron korotusta litralta arvonlisäveroineen — siis neljän vuoden aikana yhteensä runsaat 6 senttiä. Se vastaa polttoaineen hinnan melko tavanomaista viikonvaihdevaihtelua tankkauspaikalla. Perinteisiä koeteltuja veroja tupakkaveroa ja virvoitusjuomaveroa esitetään korotettaviksi. Sen sijaan alkoholiveroa ei tällä kertaa korotettaisi, kun seurataan Viron veroratkaisujen vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen. Virvoitusjuomavero on ongelmallinen siltä osin kun se koskee luonnonmehuja, marja‑ ja hedelmämehuja. Hallitusohjelman mukaan selvitetään, voitaisiinko marja‑ ja hedelmämehut luonnonmehuina kokonaan vapauttaa virvoitusjuomaverosta. Valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiehet eivät ole tästä kovinkaan innostuneita ja ovat kohottaneet myös EU:n valtiontukimenettelyyn joutumisen perinteisen uhkakortin. Asiasta kehkeytynee eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa mielenkiintoinen käsittely ottaen huomioon, että hallitusneuvotteluissa nykyiset hallituspuolueet olivat kovin yksimielisiä siitä, että nämä luonnonmehut, marja‑ ja hedelmämehut, pitäisi vapauttaa virvoitusjuomaverosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-10-10T21:51:30,2019-10-10T21:54:31,Hyväksytty,1.1 2019_48_303,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuvitellaan, että jalkani murtuu. Murtuma on ensin niin pieni, että en ehkä edes huomaa sitä. Lopulta ehkä läheisten kannustamana hakeudun lääkärin vastaanotolle. Lääkäri diagnosoi vaivan, määrää hoidon: leikkaus, kipsaus, kuntoutus. Kuvitellaan, että tästä alkaisi temppurata: leikkaavan kirurgin etsiminen ja kilpailutus, erilaisten kipsimallien loputtomalta tuntuva sovittelu erilaisine sivuvaikutuksineen. Näin ei onneksi tapahdu. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä tunnistaa murtuneen jalan, ja tyypillisesti hoitopolku on melko mutkaton. Apua saa nopeasti, murtunut jalka hoidetaan kuntoon. Niin sen pitääkin mennä. Tilanne on kuitenkin toinen, jos jalan sijaan murtuukin mieli. Sairastunut voi joutua kamppailemaan saadakseen apua ja odottamaan jonossa, että hoidon ovet ylipäätään aukeavat. Hankala tukiviidakko lannistaa, ja rahapula voi ajaa kokonaan pois hoidon ääreltä. Arvoisa puhemies! Joka toinen suomalainen kohtaa elämässään mielenterveyden häiriön. Opiskelijoilla yleisin lääkäriin hakeutumisen syy on mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Kymmenkunta ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia joka ikinen päivä. Mielenterveyden häiriöistä on tullut uusi suomalainen kansantauti. Siksi niihin tulee suhtautua samalla vakavuudella ja samalla häpeilemättömyydellä kuin vaikkapa diabetekseen. Mielenterveyspalveluita on siis parannettava, mutta se ei vielä riitä. Toisin kuin murtuneen jalan kanssa, suuressa osassa mielenterveysongelmia raskaampia palveluita ei välttämättä tarvittaisi, jos kevyempää apua olisi saatavilla ajoissa. Aivan olennaista onkin tunnistaa orastavat merkit mielenterveyden ongelmista. Me seuraamme lasten ja nuorten pituutta, painoa ja yleistä terveydentilaa säännöllisesti. Pitäisikö terveystarkastusten rinnalla puhua myös mielenterveystarkastuksista? Tarvitsemme uuden suunnan mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkomiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveyden edistämisestä on tehtävä arkipäivää kouluissa, päiväkodeissa, neuvolassa ja työpaikoilla. Tässä onnistuminen on paitsi inhimillistä myös välttämätöntä työllisyystavoitteidemme saavuttamisessa. Tekeillä oleva mielenterveysstrategia viitoittaa tätä tietä. Arvoisa puhemies! Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää, ja sen kunniaksi kysyn: mistä tunnistaa mielenterveyskuntoutujan? Vastaus on tietenkin: ei välttämättä mistään. Masennus ei näy naamasta. Kenen tahansa mieli voi murtua. Silti joskus saattaa unohtua, että mielenterveysongelmat koskettavat jokaista suomalaista tavalla tai toisella, että elämänsä aikana noin puolet suomalaisista kärsii mielenterveyden häiriöistä, mutta vain noin puolet apua tarvitsevista saa asianmukaista tukea ja hoitoa. Tämä asia on saatava kuntoon. Se on taloudellisesti järkevää, mutta ennen kaikkea se on oikein, ja olen iloinen, että hallitus on tähän tarttunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-10-10T21:54:33,2019-10-10T21:58:08,Hyväksytty,1.1 2019_48_304,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme todella käyneet tällä viikolla kovin reipasta keskustelua hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksestä. Me oppositiossa olemme ilmaisseet syvän huolemme siitä, että hallitus on nyt käyttämässä rahaa, jota ei ole vielä tienattu. Todella ensi vuonna 2 000 miljoonaa euroa lisää velkaa ollaan ottamassa. Me olemme sanoneet, että tämä on kestämätön tie, palvelut pitäisi rahoittaa lisäämällä työllisyyttä. Kyse ei ole siis siitä, etteivätkö jotkin hallituksen lisäpanostukset olisi hyviä. Kyse on siitä, miten ne tulisi rahoittaa. Yhtä kaikki, minä haluan nostaa esille näistä hyvistä panostuksista perusopetuksen tasa-arvorahan. Toivon todella, että sitä käytetään vastuullisesti ja vaikuttavasti. Arvoisa puhemies! Noin joka kymmenes peruskoulun päättänyt, yleensä poika, ei osaa lukea ja kirjoittaa kunnolla. Peruskoulun päättäneiden tyttöjen keskiarvo on keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi kuin poikien. Alkuvuonna syntyneiden tyttöjen ja loppuvuonna syntyneiden poikien välillä ero keskiarvossa on vielä suurempi. Peruskoulu ei siis toimi kaikille lapsille. Arkijärjellä tiedämme, että vaikka kaksi lasta olisi yhtä vanhoja, kehityksessä ja kypsyydessä saattaa olla suuria eroja. Tiukasti ikävuosiin sidottu alku- ja perusopetus ei ota riittävästi huomioon näitä jo varhain ilmeneviä yksilöllisiä eroja. Tutkimusten mukaan loppuvuonna syntyneet pojat ovat heikossa asemassa paitsi koulussa myös vapaa-ajalla, kuten urheiluharrastuksissa. Terve järkikin sanoo, ettei lapsia pitäisi ryhmitellä ikävuosien vaan kehitystason perusteella. Tutkimusnäyttö tukee koulun aloituksen lykkäämisen myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi tanskalaisissa tutkimuksissa havaittiin koulun aloituksen lykkäämisen vuodella vähentävän dramaattisesti tarkkaamattomuuden ja hyperaktiivisuuden esiintyvyyttä 7-vuotiaana. Suomessa ADHD-diagnosoituja lapsia on huomattavasti enemmän kuin Tanskassa. Mallia voisi ottaa juurikin Tanskasta, jossa opetus sovitetaan paremmin lapsen kehitykseen ja kypsyyteen eikä niinkään ikävuosiin. Tanskassa noin viidennes pojista ja kymmenesosa tytöistä viivästyttää koulunaloitustaan. Valtaosa heistä on loppuvuonna syntyneitä lapsia. Se, mikä tässä koulun aloituksen lykkäämisessä lykkääntyy, voitetaan takaisin lapsen vahvempana itseluottamuksena ja motivaationa. Joustava koulunaloitus on onneksi kirjattu hallitusohjelmaan, ja toivonkin, että nyt tätä perusopetuksen tasa-arvorahaa käytetään tämän joustavan koulunaloituksen kehittämiseksi. Miten tämä voitaisiin toteuttaa, jotta koulunaloituksen lykkäämiseen Suomessa liittyvästä häpeästä päästäisiin eroon ja jotta opetuksen joustoon riittäisi rahaa? Lapsen tulisi voida edetä joustavasti esiopetuksessa ja ensimmäisinä peruskouluvuosina kykyjensä ja valmiuksiensa mukaan vanhempien ja opettajien arvion perusteella. Nykyisin Suomessa koulunaloituksen lykkääminen vaatii erillisen viranomaisratkaisun ja on prosessina turhan raskas. Vuosiluokkarajat siis tulisi kaataa ensimmäisinä vuosina ja opetusryhmät tulisi muodostaa nykyistä joustavammin. Kolmannelle luokalle siirryttäisiin siinä vaiheessa, kun lapsen kyvyt, taidot ja henkinen kypsyys ovat riittävällä tasolla. Tällaisesta joustavuudesta hyötyisivät sekä hitaammin että nopeammin oppivat lapset. Näin jokainen lapsi saisi onnistumisen kokemuksia, joita uuden oppiminen oman kehitystason mukaan voi tarjota. Tässä luotaisiin vahvaa perustaa hyvälle itsetunnolle ja oppimishalulle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-10T21:58:22,2019-10-10T22:02:39,Hyväksytty,1.1 2019_48_305,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 25. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_306,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,Edustaja Simula.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_307,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikan kärki on ulkomaisen halpatyövoiman houkutteleminen. Hallitusohjelman mukaan aiotte laittaa jopa laittomasti maassa olevat töihin. Totuus on, että esimerkiksi Lähi-idästä ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste keikkuu 20 prosentin tuntumassa. Jopa töihin maahamme tulleiden työllisyysaste romahtaa jo parin maassaolovuoden jälkeen. Suomi hyötyy ulkomaisista korkean tulotason osaajista ja osasta kausityöntekijöistä, mutta te houkuttelette matalapalkka-aloille pysyvää ulkomaista halpatyövoimaa ja sivuutatte suomalaiset. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Suomessa vallitsee massatyöttömyys. Työttömiä työnhakijoita on reilut 230 000 ja työnhakijoita yhteensä yli puoli miljoonaa. Perussuomalaisten mielestä on ensin saatava suomalaisille töitä. Arvoisa hallitus: miksi te haluatte houkutella tänne halpaa työvoimaa ympäri maailman, vaikka Suomessa on puoli miljoonaa työnhakijaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-10-10T16:01:02,2019-10-10T16:02:14,Hyväksytty,1.1 2019_48_308,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei pidä paikkansa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Pitää!] että hallituksella olisi kysyjän esittämiä tavoitteita. Suomessa vallitsee työvoimapula monilla aloilla. Se on kiistämätön tosiasia. Niillä, jotka eivät halua, että Suomeen tullaan mistään muusta maasta työhön, opiskelemaan tai perustamaan perhe, on vastuu siitä, millä tavalla he vastaavat suomalaisille yrityksille siihen, millä tavalla tähän työvoimapulaan vastataan. Ensisijaisesti pyrimme tietenkin lisäämään koulutusta ja osaajien tarjontaa, mutta tarvitsemme myöskin työntekijöiden ja osaajien maahanmuuttoa — siten, että saatavuusharkinta säilyy. Jostakin syystä joudun toistamaan tämän jokaisessa istunnossa: saatavuusharkinta Suomessa säilyy, ja me täällä teemme kaikkemme sen eteen, että täällä olevat maahanmuuttajat kotoutuvat paremmin, löytävät työtä ja paikkansa yhteiskunnassa ja että [Puhemies koputtaa] tämä on myöskin houkutteleva maa tulla töihin, opiskelemaan ja perustamaan perhe.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:02:19,2019-10-10T16:03:34,Hyväksytty,1.1 2019_48_309,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_310,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkomainen halpatyövoima johtaa palkkojen ja työehtojen heikennyksiin. Esimerkiksi Helsingissä kävi ilmi, että Olympiastadionin remontissa satojen ulkomaalaisten kohdalla työehtosopimuksia kierrettiin. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Suomen tulee harjoittaa sellaista politiikkaa, jolla yrityksille saadaan osaavaa kotimaista työvoimaa, eikä rapauttaa tilannetta entisestään tarttumalla helppona ratkaisuna ulkomaisen halpatyövoiman houkutteluun. Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi suomalaisen työvoiman korvaamista ulkomaalaisella työvoimalla työehtoja polkemalla. Me haluamme tuottavia töitä suomalaisille. Arvoisa ministeri Harakka, miksi te haluatte laittaa ulkomaisen duunarin suomalaisen edelle? Ettekö edes te sosiaalidemokraatit tunne pistoa sydämissänne, kun haluatte korvata suomalaiset duunarit ulkomaalaisilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-10-10T16:03:38,2019-10-10T16:04:36,Hyväksytty,1.1 2019_48_311,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Kysyjällä on jostakin syystä sellainen käsitys, että tämä on kolme kuukautta vanha ilmiö. [Naurua] On hyvä, että Olympiastadionin ja Chydenian rakennustyömailla havaitut epäkohdat on havaittu. Rakennusliitto on ollut valppaana, ja alipalkkausta hyödyntävät yritykset pannaan saartoon. Tällä hetkellä Suomessa on yli 100 yritystä saarrossa. Tämä hallitus on ensimmäinen, joka on kriminalisoimassa alipalkkausta. [Välihuutoja] Edellinen hallitus ei tätä tehnyt. Kysymyshän ei ole yksinomaan palkkojen polkemisesta vaan laajemmasta epäkohdasta. Tietyt alat ovat keränneet tiettyjä kansalaisuuksia, esimerkiksi nepalilaisia ravintolatyöntekijöitä, ja pahimmillaan kyse on kiristyksen kaltaisesta työsyrjinnästä ja ääritapauksessa myös ihmiskaupasta. Toivon, että te olette kiinnostuneita myös siitä. Hallituksen lähestymistapa on käytännöllinen: alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen puuttuminen on helpoin tapa puuttua näihin ongelmiin, koska riistetyt ihmiset eivät pysty ihmiskauppa-asioissa [Puhemies koputtaa] lähestymään poliisia. Siksi valvontaa lisätään ja saatavuusharkinta Suomessa säilyy. [Paavo Arhinmäki: Nyt ei varmaan ole paljon enää kysyttävää!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:04:40,2019-10-10T16:05:55,Hyväksytty,1.1 2019_48_312,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset haluavat, että tästä aihealueesta keskustellaan, jotta oikeasti ymmärretään, missä mennään. Lähtökohtana täytyy ymmärtää, että kaikki maailman valtiot — kaikki maailman valtiot ja niiden hallitukset — torjuvat työperäistä maahanmuuttoa hyvin pitkälti. Jos rajat teoriassa aukaistaisiin ja vaikkapa kiinalaiset työntekijät päästettäisiin tänne, niin he voisivat tulla ja korvata suuren osan kalliimmasta työvoimastamme. Työperäisen maahanmuuton hillintä on ehdottoman tärkeää kansantalouden näkökulmasta. Työperäinen maahanmuutto on suotavaa pienemmissä määrin esimerkiksi kausityöntekijöiksi tai silloin, kun jonkun erityisalan asiantuntijoista on pulaa, ja näiden osalta Suomen lainsäädännössä ei välttämättä ole ongelmaa, vaan on resurssikysymys, kuinka nopeasti vaikka Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksia. Kuitenkin meidän pitää koulutuksella pystyä ohjaamaan sitten taas työvoimapula-alojen koulutusta ja saada niille suomalaista työvoimaa. Perussuomalaisille tässä on kysymys siitä, [Puhemies koputtaa] tekeekö hallitus niin, että se priorisoi ensin suomalaisen työvoiman, sitten tämän koko EU-alueen työvoiman ja vasta sitten kolmansien maiden työvoiman. Teettekö te oikeasti näin mielestänne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-10T16:05:55,2019-10-10T16:07:11,Hyväksytty,1.1 2019_48_313,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me kunnioitamme suomalaista työtä ja suomalaisia työntekijöitä ja haluamme, että yhä useampi suomalainen pääsee osallistumaan töihin. Me haluamme lisätä osallisuutta niille, jotka eivät ole tällä hetkellä työmarkkinoilla, ja niiden osaamista, jotka jo ovat täällä. On väärinkäsitys, etteivätkö valtiot kilpailisi osaajista suorastaan verisesti ympäri maailmaa. Esimerkiksi Kanada, jossa maahanmuutto on erittäin hallittua, tavoittelee 300 000:ta maahanmuuttajaa joka vuosi. Suomi on yksi kilpailija tässä joukossa, jotta me saamme tänne erityisosaajia ja opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin. Ja kun he ovat tulleet tänne opiskelemaan, valmistuneet, mahdollisesti perustavat perhettä, niin meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että he myöskin saavat rakentaa Suomen valtiota, [Sebastian Tynkkysen välihuuto] ja siksi heille on lisätty oleskelulupa Suomeen. Me tarvitsemme tänne jokaisen ammattilaisen rakentamaan Suomea, tekemään työtä ja perustamaan perheen. [Sebastian Tynkkynen: Priorisoitteko te suomalaisia?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:07:11,2019-10-10T16:08:24,Hyväksytty,1.1 2019_48_314,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! [Eduskunnasta: Puhemies!] Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllisyysaste on erittäin heikko, ja tämä ongelma ei kosketa ainoastaan humanitaarisin perustein maahan tulleita vaan myös heikosti koulutettujen työperäistä maahanmuuttoa kehitysmaista. Kehitysmaalaisen kannattaa ottaa vastaan työ millä tahansa palkalla, koska se on keino saada oleskelulupa ja se takaa pääsyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Mutta alipalkatut siivoojat ja keittiötyöntekijät eivät pysty elättämään edes itseään, puhumattakaan siitä, että he kohentaisivat julkista taloutta. Päinvastoin heidän toimeentulonsa muodostuu suurelta osin tai pääosin tulonsiirroista. Ulkomaalaisten osuus toimeentulo- ja asumistukiasiakkaista kasvaa koko ajan. Arvoisa hallitus, jos suorittavan työn tekijöistä on pulaa, eikö olisi aiheellista työllistää täällä jo olevat ulkomaalaiset ja suomalaiset sen sijaan, että haalitaan sosiaaliturvan asiakkaita lisää ulkomailta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-10T16:08:28,2019-10-10T16:09:33,Hyväksytty,1.1 2019_48_315,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-ahon täytyisi nyt päättää, onko ongelma se, että täällä olevat ulkomaalaiset ovat työttöminä, vai se, että he ovat työssä [Jussi Halla-ahon välihuuto] liian pienellä palkalla. Jompikumpi näistä on totta. Haluatteko te ja haluaako tämä sali, että Suomessa olevat ulkomaalaiset pääsevät osaksi tätä yhteiskuntaa, [Eduskunnasta: Kyllä!] osallisiksi työhön? [Jussi Halla-aho: Sellaiseen työhön, jolla elää!] Silloin se, että heidät kotoutetaan tähän maahan entistä tehokkaammin, on äärimmäisen tärkeää. Siksi tämä hallitus on satsannut kotouttamiskoulutukseen ja kotouttamiseen seuraavassa budjetissa 11 miljoonaa euroa. Tämä on merkittävä panostus ja kädenojennus siihen suuntaan, että me haluamme, että kaikki, jotka Suomeen ovat tulleet, ovat osana tätä yhteiskuntaa ihonväriin, taustaan ja varallisuuteen katsomatta. Jos olette tästä samaa mieltä, että kaikille tämä kuuluu ja silloin meillä myöskin sopu tässä yhteiskunnassa säilyy, niin ollaan tässä samassa rintamassa: kotoutetaan täällä olevat ihmiset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:09:33,2019-10-10T16:10:40,Hyväksytty,1.1 2019_48_316,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suosittelisin, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekisi vierailun vaikka marjatilalle tai turkistarhalle ja kysyisi sieltä, kuinka helppoa sinne on saada kotimaista työvoimaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Aika monesta teollisuuslaitoksesta saa myös saman vastauksen, ja on aika monta sellaista teollisuusyritystä, jossa suomalaisten työpaikat turvataan nimenomaan sillä, että siellä osa työvoimasta on ulkomaista, ja he saavat aivan saman palkan kuin suomalaisetkin. Mutta haluan kysyä hallitukselta myöskin: Juuri oli esimerkiksi Urjalassa tapaus, jossa ukrainalainen työntekijä oli ollut maatalossa töissä kaksi vuotta, kun siinä oli alueellinen poikkeus saatavuusharkinnasta, ja sitten hän halusi mennä töihin metalliyritykseen, joka oli pitkään hakenut työntekijää, ja hänellä oli metallialan kokemusta. Hänen työlupaansa ei myönnetty, ja hän joutui palaamaan Ukrainaan. Ei kai tämä asia näin voi olla? Mitä te aiotte tehdä, että ulkomaista työvoimaa saadaan paremmin työvoimapula-aloille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-10T16:10:41,2019-10-10T16:11:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_317,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten tässä ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja alipalkkaus on aito ongelma ja siihen hallitus on halunnut puuttua. Samaan aikaan on käynyt ilmi, kun tutkitaan tarkemmin näitä riiston elementtejä, että riippuvuus siitä yhdestä työantajasta, jolla on käsissään tämän työntekijän oleskelu- ja työlupa, on liiallista. Meidän täytyy pystyä katsomaan niitä vaihtoehtoja, joissa alan vaihtaminen tai muu aito, todennettava työllisyys on se tapa, jolla ihminen välttyy ihmiskaupan tapaisilta taikka kiristyksen tapaisen työsyrjinnän kaltaisilta olosuhteilta, jos meillä on aito halu auttaa kaikkia ihmisiä, jotka täällä Suomessa ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:11:54,2019-10-10T16:12:49,Hyväksytty,1.1 2019_48_318,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni ministeri on hyvin kuvannut sitä tilannetta ja niitä ongelmia, mitä meillä on, ja on oikein, että meillä esimerkiksi jo tässä maassa olevien pakolaisten suhteen käytetään osaamiskartoituksia ja siihen on panostettu, jotta täällä olevia ihmisiä saadaan paremmin töihin. Mutta kysyisin siitä, jos työvoimaa käytetään väärin: Meillä on EU:n sisällä vapaa liikkuvuus, jolloin meillä ei ole harkintaa, ja myös nämä ihmiset tulevat väärinkäytetyiksi silloin jos he eivät tunne suomalaista työlainsäädäntöä tai heillä on joku muu sellainen tausta, joka vaikeuttaa. Onko hallitus aktiivinen esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden direktiivin suhteen? Käsittääkseni tässäkin salissa on ihmisiä, jotka sitä vastustivat, mutta se kuitenkin on yksi väline, jolla pyritään turvaamaan se, että työehdot ovat samat kaikille maassa työskenteleville. Entä mitä voisivat olla ne sanktiot, koska liian usein on niin, että työvoimaa käytetään väärin mutta se hyöty on suurempi kuin ne sanktiot, jotka siitä seuraavat? Ja kolmas asia: panostetaanhan työsuojeluun riittävästi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-10-10T16:12:51,2019-10-10T16:13:56,Tarkistettu,1.1 2019_48_319,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov kiinnitti huomiota äärimmäisen tärkeään asiaan. Lähetettyjen työntekijöiden direktiivi on sinänsä hyväksytty, mutta siihen liittyy vielä monenlaisia tulkinnallisia epäselvyyksiä, jotka täytyy ehdottomasti ratkaista sillä tavoin, että se on työntekijän suojelun mukaista. Tässä yhteydessä todellakin on tärkeää, että lähetetyille työntekijöille on olemassa yhteiset pelisäännöt, joita muun muassa edustaja Halla-aho aikanaan vastusti. Työsuojelu on äärimmäisen tärkeä asia, ja siihen luonnollisestikin panostamme, mutta juuri tätä valvontaa, jota eri liitot ovat pystyneet harjoittamaan, täytyy kannattaa ja lisäksi nostaa keskustelu siitä, olisiko joukkokanneoikeudelle vihdoinkin sijaa. Ylipäätään kun ajatellaan maahanmuuttoa ja siihen liittyviä kysymyksiä, suhtautuminen siihen jakautuu kahteen ihmisryhmään: on katsastusmiehiä ja on korjausmiehiä. Katsastusmiehet kyllä löytävät kaikki ongelmat, mutta korjausmiehet pyrkivät ratkaisemaan ne. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:13:58,2019-10-10T16:15:08,Hyväksytty,1.1 2019_48_320,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toivoisin kyllä, että perussuomalaiset eläytyisivät tässä suomalaisen yrittäjän asemaan — siis sen suomalaisen metallialan perheyrittäjän asemaan, joka ei yrityksistä huolimatta, vaikka haluaisi työllistää suomalaisia osaajia, saa yhtään hakemuksia vaan joutuu hakemaan sitä työvoimaa sitten ulkomailta. Näin on tapahtunut tilanteessa, jossa alueella on paljon ammatillista koulutusta tarjolla, jossa alueella on kortistossa paljon sen alan osaajia. Siitä huolimatta ei tule yhtään työhakemuksia. [Ben Zyskowicz: Missä vika?] Totta kai voi olla näin, että nämä osaajat, jotka ovat sillä alueella työttöminä, eivät ole välttämättä työkykyisiä, vaikka ovatkin siellä TE-toimiston listoilla. Kysyisinkin hallitukselta: mitä voimme tehdä sen eteen, että aidosti ne ihmiset, jotka eivät ole työkykyisiä, pääsisivät oikeiden palvelujen piiriin ja saisivat sitä tukea, kenties pääsisivät kuntouttavaan työtoimintaan, nykyistä paremmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-10T16:15:11,2019-10-10T16:16:13,Hyväksytty,1.1 2019_48_321,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on monenlaisia toimia, joilla pyrimme lisäämään osatyökykyisten osallistumista työelämään. Palkkatuki on yksi käytännön tapa auttaa sekä osatyökykyisiä että heitä, jotka kokevat ikäsyrjintää, mukaan työelämään. On todella sydäntäsärkevää, että saan päivittäin viestejä yli 55-vuotiailta työnhakijoilta, joiden kokemusta ja osaamista ei arvosteta, he eivät pääse edes haastatteluihin. Lisäksi olemme valmistelemassa ja käynnistäneetkin jo työkykyohjelman yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, ja sillä myöskin varmistamme sen, että ihmisten työkyky tulee paremmin huomioon otetuksi. TE-toimistoissa on lisätty sen joukon määrää, jotka ovat työhön valmentavia ja työhön auttavia asiantuntijoita, niin että myöskin yrityksiä autetaan vastaanottamaan ihmisiä, jotka ovat osatyökykyisiä tai vammaisia, sillä TE-kirjaimet tarkoittavat sitä, että olemme sekä työnhakijoiden että työnantajien apuna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:16:13,2019-10-10T16:17:23,Hyväksytty,1.1 2019_48_322,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän päivän Suomessa tilanne on se, että jos meillä ei olisi ollut työperäistä maahanmuuttoa, niin meillä jäisi moni vanhus hoitamatta, meillä jäisi puutarhataloudessa monet työt tekemättä, joukkoliikenteessä autot ajamatta, Turun telakalla laivat rakentamatta ja niin edelleen. [Välihuutoja] Minusta on väärin sotkea termejä keskenään. Maahanmuutto pitää sisällään sekä työperäisen maahanmuuton että turvapaikkapolitiikan, ja näitä ei saa sotkea keskenään. [Välihuutoja] Mutta mitä tulee turvapaikkapolitiikkaan ja työlupiin, niin haluaisin kysyä sisäministeri Ohisalolta: Kun pääministeri on aikaisemmin väläytellyt sitä mahdollisuutta, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi saada työluvan, ja tekin olette pohtinut sen tapaista, niin ei kai näin vain olla tekemässä? [Välihuutoja] Ei kai tämä ole valmistelussa? Nimittäin se murentaisi uskottavuuden meidän turvapaikkapolitiikalta, jos pitkän oikeusprosessin päätteeksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voisi saada työluvan. Se ei ole oikein, eikä niin pidä tehdä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-10T16:17:25,2019-10-10T16:18:33,Hyväksytty,1.1 2019_48_323,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,Ministeri Harakka. [Hälinää] — Kuunnellaan vastaus. [Puhemies koputtaa],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_324,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Epäilemättä ministeri Ohisalo vastaa omalta osaltaan, mutta haluan todeta, arvoisa puhemies, juuri tämän saman, että on tärkeää erottaa työntekijöiden maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto. Juuri sen tähden hallitusohjelmassa on sovittu, että työntekijöiden maahanmuutto siirtyy sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle niin, että tämä koko ketju — jossa ulkomailla esitetään ja haetaan työvoimaa tarpeen mukaan, sen harkinnan mukaan, mitä Suomessa tehdään — myöskin työlupaprosessiin ja työpaikoille asti olisi mahdollisimman sujuva. Se lupaus, että neljä kuukautta, joka on tällä hetkellä voimassa työlupien käsittelyssä, kutistuisi yhteen kuukauteen, on erittäin kunnianhimoinen lupaus, ja siitä haluamme pitää kiinni, jotta Suomessa riittää osaajia ja asiantuntijoita jatkossakin. Nyt valitettavasti meillä on Migrissä sellainen pullonkaula, että työlupaa saattaa joutua odottamaan pitkälti toista vuotta, ja tämä on tilanne, jonka haluamme korjata mahdollisimman nopeasti. [Leena Meri: Ei tullut vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:18:34,2019-10-10T16:19:49,Hyväksytty,1.1 2019_48_325,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Orvolle kysymyksestä. Entisenä sisäministerinä epäilemättä tiedät sen, että eurooppalaiset sisäministerit yhdessä käyvät niitä keskusteluja, joissa pohditaan myös laillisia reittejä Eurooppaan. Eli se, että ihmiset riskeeraavat henkensä päästäkseen tänne: paikoin kyseessä ovat turvapaikkaprosessit, mutta meidän on yhdessä mietittävä, miten työn saaminen, työluvan saaminen tässäkin yhteiskunnassa on helpompaa. Tämä hallitus on budjetissaan panostanut ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön resursseihin, jotta ne ihmiset, jotka täällä ovat, ovat saaneet työtä, mahdollisesti oppineet kielen, löytäneet perheen, ystäviä, voivat täällä jatkaa sitä työntekoa. Eilisessä salikeskustelussa sisäministeriön budjetista nousi erittäin hyviä kommentteja siitä, emmekö todella halua, että Suomen työllisyysaste nousee. Ihan jokainen, joka täällä töitä tekee, on tärkeä työntekijä meille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille etsimme keinoja saada oleskelulupa työn perusteella. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Se on hallitusohjelmakirjaus, ja siihen olemme yhdessä sitoutuneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-10T16:19:50,2019-10-10T16:21:05,Hyväksytty,1.1 2019_48_326,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,Kuunnellaan vastaus aina loppuun ja sitten kysytään yksi kerrallaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_327,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliseen huomautus, että viime hallituskauden loppupuolella nimenomaan kokoomus sisäministeriensä johdolla ajoi tätä samaa politiikkaa, jonka hallitus nyt vie loppuun. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Voitte googlata asiasta uutisia, löytyy hyvin helposti. Viime päivinä on kerrottu mediassa ulkomaalaisten alipalkkauksen laajuudesta Suomessa. Ravintola‑ ja rakennusalan tarkastuksissa avi on löytänyt huomautettavaa palkoissa 60 prosentissa tarkastuksia. Asia koskee myös niin sanottuja erityisasiantuntijoita eli esimerkiksi intialaisia koodareita. SAK:n, avin ja Rikosuhripäivystyksen edustajat sanoivat aamulla radiossa pelkäävänsä varjoyhteiskunnan syntymistä. Perussuomalaiset ovat puhuneet tästä kauan. Me olemme erittäin yrittäjämyönteinen puolue, kuten äsken gallupissakin todettiin. [Antti Kurvisen välihuuto] Huomauttaisin, että kustannukset, joita halpatyömaahanmuuton käyttäminen aiheuttaa, kasautuvat myös yrittäjille, kaikille veronmaksajille. On julkisen talouden ja kaikkien suomalaisten etu, että työmarkkinoilla maksetaan kelvollisia palkkoja, joilla tulee toimeen ilman [Puhemies koputtaa] sosiaaliturvaa sekä noudatetaan työehtoja. Mitä hallitus aikoo tehdä palauttaakseen työmarkkinoillemme turvalliset ja vakaat olot? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-10T16:21:14,2019-10-10T16:22:28,Hyväksytty,1.1 2019_48_328,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä jo vastannut tähän kysymykseen ja olen edelleen vähän ihmeissäni, onko todella näin, että silloin, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, tällaista ilmiötä, ulkomaalaisten alipalkkausta, ei ilmennyt Suomessa. Nyt on tosiasia näin, että alipalkkauksen kielto, kuten juuri tässä äsken kuvasin, on sellainen matalan kynnyksen tapa lähestyä sellaisia ongelmia, joita on ilmennyt esimerkiksi nepalilaisten kokkien riistossa. He olivat olleet yhteydessä Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyöhön, mutta on ilmiselvää, että poliisien resurssit näissä räikeimmissä tapauksissa eivät ole riittäviä. Työministeriön edustajat ovat tavanneet heitä sekä heidän suomalaista avustajaansa, ja epäkohdat ovat vielä vahvistuneet. Näin ollen on tärkeää se, että tartumme näihin ongelmiin työpaikoilla, kuten on juuri tehty, ja juuri se täällä vahvistuu. Sadat työpaikat ovat joutuneet saartoon, ja näitä ilmiantoja on löydetty. Tällä tavoin pääsemme perkaamaan itse tätä ilmiötä. Kuten sanoin, voi löytää ongelmia mutta voi löytää myös ratkaisuja. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:22:28,2019-10-10T16:23:43,Hyväksytty,1.1 2019_48_329,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys koski halpatyövoiman käyttöä, ja tämä huoli on aivan oikea. Ei voi olla niin, että tänne Suomeen tullaan tekemään muita halvemmilla työehdoilla töitä ja asetetaan samalla täällä olevat yritykset heikompaan kilpailutilanteeseen. Suurin osa tästähän tapahtuu EU-alueen sisällä. Esimerkiksi Puolasta on lähtenyt lähes puoli miljoonaa työntekijää muille maille. Mutta juuri tämän vuoksi itse asiassa EU:ssa on hyväksytty direktiivi, joka estää halpatyövoimalla keinottelun, joka velvoittaa, että pitää maksaa samasta työstä sama palkka. Arvoisa puhemies! Tätä vastustivat juuri ne maat, joista työvoimaa on lähtenyt liikkeelle — Puola, Latvia, Liettua ja Unkari — arvoisa puhemies, ja myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. [Välihuutoja] Huoli on oikea, mutta perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastusti tätä halpatyövoiman keinottelun kuriin laittamista. Ruohonen-Lerner [Puhemies koputtaa] sentään älysi äänestää tyhjää. Arvoisa puhemies! [Puhemies: Aika!] Koska alipalkkaus laitetaan kuriin? Sitäkään eivät perussuomalaiset saaneet aikaiseksi. [Eduskunnasta: Mitäs te kysyitte ministeriltä?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-10T16:23:46,2019-10-10T16:25:03,Hyväksytty,1.1 2019_48_330,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Alipalkkauksen kriminalisointi on valmistelussa, ja se tuodaan hallituksen esityksenä eduskuntaan mahdollisimman nopeasti. Uskon, että se saa koko tämän salin lämpimän kannatuksen. Siirtääkseni tätä asiaa ehkä hiukan rakentavammalle uralle voin todeta sen, että tärkeä tapa vastata tähän osaajapulaan on lisätä täsmäkoulutusta, muuntokoulutusta, ja sitä yhdessä ministeri Anderssonin kanssa olemme merkittävästi tässä lisäämässä. Sillä tavoin pyrimme vastaamaan ongelmiin niillä kaikilla alueilla ja aloilla, joiden kasvun ja investointien esteenä jo on se, että osaajia ei ole saatavilla. Huolehdimme siitä, että kaikkialla Suomessa on entistä paremmin tarjolla sellaista koulutusta, joka entistä nopeammin reagoi yritysten kasvaviin tarpeisiin. Se on meidän tärkeä tehtävämme, ja tähän olemme valmiit panostamaan aivan kunnolliset resurssit välittömästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:25:03,2019-10-10T16:26:12,Hyväksytty,1.1 2019_48_331,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nyt on sekä sosiaalidemokraateilla että keskustalla ollut lempipuheenaihe, tämä lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aivan!] ja sen muutos vuonna 2018. Tämä direktiivin muutos ei aiheuttanut lainsäädännöllisiä muutoksia Suomessa, jossa tätä asiaa säädellään kansallisella lainsäädännöllä. [Välihuutoja] Sekä hallituspuolueet että kokoomus kauhistelevat työvoimapulaa ja osaajien tarvetta. Tämä on täysin absurdia keskustelua tilanteessa, jossa Suomessa ensinnäkin on satojatuhansia työttömiä ja toiseksi me olemme osa puolen miljardin asukkaan EU- ja Eta-aluetta. Onko oikeasti niin, että kaikki Suomen tarvitsemat erityisosaajat ovat Nigeriassa tai Bangladeshissa? Puolen miljardin asukkaan EU- ja Eta-alueelta ei löydy tänne työvoimaa. Tämä on aivan kummallinen ongelma. Ministeri Harakka, joitakin ulkomaisen työvoiman väärinkäyttöön liittyviä asioita voidaan kontrolloida valvonnalla, mutta kaikkia ei voida, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi ei niitä tapauksia, joissa täällä oleva ulkomaalaistaustainen yrittäjä tuo sukulaisensa [Puhemies koputtaa] omaan firmaansa töihin ja maksaa hänelle nimellisesti kyllä palkkaa mutta työntekijä maksaa osan siitä käteisellä työnantajalle takaisin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-10T16:26:13,2019-10-10T16:27:39,Hyväksytty,1.1 2019_48_332,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Tässä ei ollut edes näön vuoksi mitään kysymystä. Tässä oli pelkkä väittämä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Voitte kommentoida!] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Mennään seuraavaan kysymykseen, jos ei ole vastausta.] Vastaan mielelläni kyllä kysymykseen. [Naurua] — Olen jo kertonut teille, että tämä hallitus on ensimmäisenä puuttumassa tähän alipalkkaukseen. Ja luulisi, että se on juuri se keino, jolla kuvaamanne kaltaiset epäkohdat saadaan hoidettua. Jos teille tällainen ratkaisu ei kelpaa vaan haluatte mieluummin ylläpitää sellaisia olosuhteita, jotka tuovat teille mahdollisesti lisää kannatusta, niin se on teidän häpeänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:27:40,2019-10-10T16:28:18,Hyväksytty,1.1 2019_48_333,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Harakka, kysyn teiltä: mainitsitte tässä hetki sitten alipalkkauksen kriminalisoinnin, niin varmaan jossain vaiheessa kerrotte, mikä on se raja, minkä alle kriminalisoidaan. En pidätä hengitystä sitä odottaessa. Arvoisa ministeri Ohisalo! Te siis kerrotte kirkkailla silmillä Suomen kansalle, että Suomi näyttää esimerkkiä maailmalle kannustamalla rikollisten palkkaamista työmarkkinoillemme. Onko näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-10-10T16:28:22,2019-10-10T16:29:07,Hyväksytty,1.1 2019_48_334,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,Arvoisa puhemies! Ei ole näin. [Naurua],Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-10T16:29:09,2019-10-10T16:29:12,Hyväksytty,1.1 2019_48_335,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Yhtä lyhyt vastaus siihen, mikä on alipalkkauksen raja: se on voimassa oleva työehtosopimus, jota Suomessa tulee noudattaa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:29:14,2019-10-10T16:29:24,Hyväksytty,1.1 2019_48_336,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työvoimapulalla on peloteltu ainakin viimeiset 30 vuotta. Sen varjolla Suomeen halutaan halvempaa työvoimaa. Vaikka koko EU:n työvoimareservi on käytössä, sekään ei teille riitä. Työmarkkinat eivät toimi, jos yli puolen miljoonan suomalaisen työnhakijan keskuudesta ei löydetä tekijää. Jos ulkomaalaiset syrjäyttävät samat taidot omaavat suomalaiset, on työllisyyspolitiikka epäonnistunutta. Mikäli suomalaisilla ei ole tarvittavia taitoja, on koulutuspolitiikka epäonnistunutta. On puututtava ongelmiin, joiden vuoksi suomalaiset eivät työllisty aloille, joille tarvitaan työvoimaa. Työnteon on oltava suomalaisille kannattavaa ja houkuttelevaa. Arvoisa puhemies, miten hallitus aikoo aidosti puuttua suomalaisten työllistymisen esteisiin ja parantaa kotimaisen työvoiman saatavuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-10-10T16:29:26,2019-10-10T16:30:27,Hyväksytty,1.1 2019_48_337,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on pulaa osaavasta työvoimasta. Tämä on tosiasia. Suomen työnvälityksen yli satavuotisen tilastoinnin historiassa ei ole koskaan ollut niin paljon avoimia työpaikkoja kuin on tällä hetkellä. Ja meillä on samaan aikaan tavoitteena nostaa työllisyyttä ja meillä on kuitenkin työttömyyttä Suomessa. Tämä on sellainen niin sanottu kohtaanto-ongelma, tämä on sellainen epäsuhta ja ristiriitainen tilanne, joka pitää pystyä ratkaisemaan, ja meillä ei tästä ole paljonkaan kokemusta. Kuvailin tässä juuri niitä tärkeimpiä tapoja, joilla pyrimme ministeri Anderssonin kanssa nopeasti saamaan liikkeelle sellaista koulutusta, joka vastaisi niillä aloilla ja alueilla siihen yritysten kokemaan kipeään tarpeeseen niin että koulutustarve tulee nimenomaan yrityksiltä, siitä kysynnästä, jota he välittömästi tässä ja nyt tarvitsevat. Ja meidän täytyy pystyä lisäämään ja parantamaan sitä ennakointia, [Puhemies koputtaa] jolla pystymme etukäteen tietämään, [Puhemies: Aika!] millä aloilla ja alueilla tarvitaan lisää työvoimaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-10-10T16:30:29,2019-10-10T16:31:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_338,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten kollega Harakka tässä on tuonut esille, suomalaisen työmarkkinoiden ristiriitaisuuksia tällä hetkellä on tosiaan se, että meillä on samanaikaisesti ennätyksellinen määrä avoimena olevia työpaikkoja, osaajapulaa, ja samanaikaisesti liian korkea työttömyys. Meillä on yhtäaikaisesti Suomessa tilanne, jossa osaamisvaatimukset työelämässä kasvavat — se näkyy alalla kuin alalla, ammatissa kuin ammatissa — ja samanaikaisesti suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt. Ja tällä hetkellä näyttää siltä, että 70-luvun loppupuolella syntyneet ovat jäämässä tämän maan koulutetuimmaksi sukupolveksi. Siksi tämä hallitus tekee mittavia panostuksia koulutukseen, niin ammatilliseen koulutukseen kuin perusopetuksen puolelle, mutta myöskin niitä panostuksia, joilla voidaan huolehtia siitä, että me pystymme nykyistä paremmin vastaamaan siihen osaajapulaan, mitä suomalaisissa yrityksissä on, nopeilla toimilla täydennys‑ ja muuntokoulutukseen sekä isolla jatkuvan oppimisen uudistuksella, [Puhemies koputtaa] jolla on tarkoitus huolehtia kaikkien työntekijöiden nykyistä paremmista mahdollisuuksista [Puhemies: Aika!] päivittää omaa osaamistaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-10T16:31:45,2019-10-10T16:32:52,Hyväksytty,1.1 2019_48_339,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos oppositiolla on epäilyksiä luottamisesta hallitukseen, niin toivoisin, että voisitte luottaa yrittäjiin, jotka tämän asian parissa ovat ja jatkuvasti miettivät sitä, kuinka he voisivat saada työvoimaa. Juuri julkaistun yritysbarometrin mukaan yksi suurimmista ongelmista on nimenomaan työvoiman saatavuus, ja siksi tästä asiasta on syytä käydä keskustelua sen suhteen, kuinka voimme helpottaa paitsi kotimaisen työvoiman kohtaanto-ongelmaa myös sitä, että asiantuntijoita saadaan tähän maahan nopeasti rekryttyä. Tämä sama kysymys on ollut esillä myös aikaisempina vaalikausina, ja totta kai meidän kannattaa saada ne huippuspesialistit Suomeen eikä jonnekin muualle. Mutta samalla lailla on tärkeää, että yritykset ympäri tämän maan saavat työvoimaa, tällä hetkellä he eivät saa. Vai toivovatko perussuomalaiset, että nämä firmat lähtevät jonnekin muualle? Toivottavasti eivät. Me kaikki [Puhemies koputtaa] olemme huolissamme kotimaisesta työllisyydestä, ja siksi on tärkeää, että ihmiset voivat työllistyä nimenomaan tähän maahan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-10T16:32:55,2019-10-10T16:34:02,Hyväksytty,1.1 2019_48_340,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Aistin, että täällä on tarvetta vielä lisäkysymyksiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_341,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Harakka äsken kertoi aivan oikein sen faktan, että työvoimapula on tosiasia — samalla hän itse asiassa todisti myös sen faktan, että Rinteen hallituksen kysyntäelvytys ei työttömyyttä ja työllisyysastetta hoida, vaan tarvitaan rakenteellisia työttömyyden tasoa laskevia toimia ennen kaikkea ja sen lisäksi toki mahdollisuutta myös työvoimapula-aloille palkata asiallisesti töihin tulevia ulkomailta. Kun olette saatavuusharkinnan osalta todenneet, että siitä tehdään sujuva valtakunnallinen prosessi — ja sujuvaksi nämä täytyykin saada — mitä se tarkoittaa verrattuna nykykäytäntöön? Toinen puoli: Ministeri Ohisalo, lyhyesti totesitte, että olette jotenkin nyt etsimässä uutta keinoa kielteisen päätöksen saaneiden — siis laittomasti Suomessa vielä oleskelevien — työlupien sujuvoittamiseksi. Kun tiedämme nykyisen ulkomaalaislain rakenteen, niin tarkoittaako tämä sitä, että työlupia voisi saada ilman voimassa olevaa passia, vai millä tavalla aiotte nyt raottaa? Se olisi mielestäni kyllä aika vaarallinen esitys, että ilman asiallista henkilön taustojen selvittämistä — tietenkin pitää lisäksi selvittää aina työehtosopimuksen taso ja työnantajan taustat, kuten kaikissa työluvissa... Mitä oikeastaan tarkoitatte tällä, että nykylainsäädäntöä muutettaisiin näiden kielteisen päätöksen saaneiden osalta? Oletteko oikeasti tekemässä tällaisen esityksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-10T16:34:10,2019-10-10T16:35:29,Hyväksytty,1.1 2019_48_342,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitos edustaja Mykkäselle kysymyksestä. Kuten sanoin, hallitusohjelmasta tällainen kirjaus löytyy. Hallitus yhdessä selvittää, mitkä ne mahdollisuudet ovat. Usein kyse on nimenomaan siitä, että matkustusasiakirja näiltä ihmisiltä puuttuu, ja nyt mietimme, millaisia keinoja siihen löydämme. Muukalaispassista käydään keskusteluja toki. Ylipäätään kyse on siitä, että — kuten tässä on moneen kertaan sanottu — Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä. Syntyvyys laskee, väestö ikääntyy. Me tarvitsemme veronmaksajia. Jos nämä ihmiset ovat saaneet työpaikan tässä yhteiskunnassa — mikä ei ole kovin helppoa aina — ja jos he ovat oppineet kieltä, miksi he eivät voisi täällä sitten työskennellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-10T16:35:29,2019-10-10T16:36:17,Hyväksytty,1.1 2019_48_343,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itsekin kiinnitin huomiota siihen, että te, ministeri Ohisalo, kerroitte, että hallitus tällaista valmistelisi, että kielteisen turvapaikan saaneet voisivat ikään kuin saada toisen kaistan oleskeluluvan saamiseksi. Itse asiassa tämähän on tälläkin hetkellä mahdollista, että henkilö voi hakea sitten työperäistä oleskelulupaa, mutta jäin miettimään, mikä on nyt sitten tämä uusi kaista ja millä tavalla te huolehditte siitä, että kuitenkin nämä kaksi maahanmuuton osa-aluetta pysyvät toisistaan erillisinä, niin kuin täällä toisaalta hallitus on vakuuttanut. Eli millä tavalla te varmistatte sen, että tämä turvapaikkaprosessi, jossa päätetään, saako tämä henkilö oleskelulupaa vai ei, ei turhennu tämän kakkoskaistan takia? [Kokoomuksen ryhmästä: Se on vähän kuin ohituskaista!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-10T16:36:17,2019-10-10T16:37:14,Hyväksytty,1.1 2019_48_344,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2019 vp,"Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Räsäselle kysymyksestä. Tässä salissa on useaan otteeseen todettu se hallitusohjelman yhteinen linjaus, että ylipäätään tämä koko turvapaikkapolitiikka täytyy laittaa niin kuntoon, että ei tule sitä tarvetta sille, että ihmiset uudestaan ja uudestaan hakevat turvapaikkaa, [Välihuutoja oikealta] koska jossain käsittelyvaiheessa ihmiset eivät ole saaneet kunnon käsittelyä sille asialleen. Tässä oikeusministeri Henrikssonin hallinnonalan alla oikeusapu-uudistus on asia, joka etenee. On monia uudistuksia, joita täytyy tehdä: täytyy varmistaa tulkkien laatu ja valitusaikojen normaali pituus. On selvää, että on erikseen työlupaprosessi ja on turvapaikkaprosessi. Ei näitä ole tarkoitus sekoittaa, mutta täytyy katsoa ne tilanteet, joissa ihmiset ovat täällä jo työllistyneet, ja miettiä uudestaan se tilanne. [Päivi Räsänen: Sehän on mahdollista jo tällä hetkellä!] Ei siitä ole hyötyä kenellekään, että ihmiset ehkä odottavat uudestaan ja uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-10T16:37:16,2019-10-10T16:38:12,Hyväksytty,1.1 2019_48_345,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kanerva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_346,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne Syyriassa on poikkeuksellisen vakava — mutta ei vain Syyriassa, vaan se heijastuu välittömästi koko Euroopankin alueelle. UNHCR:n mukaan kyseessä on meidän aikamme suurin humanitäärinen katastrofi ja pakolaiskriisi. Turkin sotilaallisen voiman käyttö luonnollisesti dramaattisesti pahentaa tätä riskiä. Sen kaikki osaamme nähdä. Lainaan Erdogania: ”Avaamme ovet ja lähetämme teille 3,6 miljoonaa pakolaista.” Tiedämme YK:n ja EU:n ulkoasianneuvoston mahdollisuudet mutta tiedämme samalla, että Suomi Euroopan unionin puheenjohtajamaana ei luonnollisesti voi vain seurata katsomosta, miten muut tässä asiassa tulevat toimineeksi. On pyrittävä estämään kriisin muuttuminen katastrofiksi. Tässä mielessä kysyn teiltä, herra ministeri Haavisto: millä keinoin me tai Suomi EU:n puheenjohtajamaana kantaa tässä nyt vastuunsa ja pyrkii vaikuttamaan Erdoganiin tavalla, joka estäisi tämän katastrofin leviämisen [Puhemies koputtaa] historiallisen suuren ja hallitsemattoman pakolaistilanteen ja humanitäärisen kriisin puhkeamiseksi ja [Puhemies koputtaa] ryöpsähtämiseksi koko Euroopan alueelle historiallisella tavalla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T16:38:14,2019-10-10T16:39:56,Hyväksytty,1.1 2019_48_347,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kanervalle erittäin ajankohtaisesta kysymyksestä. Eilen kun tulivat uutiset Turkin sotatoimien laajentumisesta Pohjois-Syyriassa tai Koillis-Syyriassa, Suomi reagoi myös tähän välittömästi. Tuomitsimme väkivallan käytön, tuomitsimme sotatoimien laajentamisen. Samoin teki Euroopan unionin komission puheenjohtaja Juncker, ja illan aikana saimme myöskin EU:n yhteisen kannan: korkean edustajan Mogherinin suulla lausuttiin koko EU:n yhteinen kanta tähän tilanteeseen. Olette oikeassa siinä, että Turkki on tehnyt valtavan työn Syyrian pakolaisten asuttamiseksi omalla maaperällään — 3,6 miljoona ihmistä on siellä — mutta ne toimet, joita nyt suunnitellaan, eli tällaisen vyöhykkeen raivaaminen, josta työnnettäisiin sitten kurdeja pois, eivät ole hyväksyttäviä. Se aiheuttaa uutta pakolaisuutta. Kansainväliset järjestöt pelkäävät, että noin satatuhatta ihmistä lähtee liikkeelle, ja tästäkin seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Tällä hetkellä teemme työtä niin EU:n puitteissa — ulkoministerit tapaavat maanantaina — kuin totta kai annamme tuen YK:lle. YK:n turvaneuvostolla on tänään tästä tapaaminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-10-10T16:40:00,2019-10-10T16:41:07,Hyväksytty,1.1 2019_48_348,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta, jotka haluavat käyttää puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_349,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Me tiedämme ulkoministerin kertomalla tavalla tämän pakolaiskriisin aiheuttaman riskin, mikä on kaikkinensa edessämme. Se on vakava kysymys luonnollisesti, sillä vuosikymmenen puolivälissä ollut pakolaiskriisi ei saa toistua. Sen me jokainen aistimme ja ymmärrämme sisäisesti. Yhteinen turvapaikkajärjestelmä olisi luonnollisesti pätevin lääke lähestyä tätä kysymystä, mutta sellaista ei toistaiseksi ole saatu valitettavasti aikaan. Ministeri Ohisalo, toivottavasti ei Maltalla tämmöisessä keskustelussa annettu jo ymmärtää Erdoganille ja kaiken maailman ihmissalakuljettajille, että kyettäisiin pääsemään eteenpäin tavalla, jossa meillä olisi mekanismi, jossa taakanjako toteutettaisiin ilman vakavaa turvapaikkatarpeen arviointia. Jos näin meneteltäisiin, viesti olisi Euroopalle kohtalokas. Mitkä ovat teidän perusteenne nyt seuraavassa vaiheessa [Puhemies koputtaa] johtaa Euroopan unionin maiden tätä asiaa koskevaa ratkaisuneuvottelua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T16:41:12,2019-10-10T16:42:31,Hyväksytty,1.1 2019_48_350,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Kanervalle kysymyksestä. Kuten aiemmin todettu, Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Suomi nimenomaan edistää tätä yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, yhteisten ratkaisujen löytymistä. Tilanne on ollut erittäin pitkään erittäin vaikea ja jumissa, yhteistä ymmärrystä on ollut vaikea löytää. Tässä nyt neljä jäsenvaltiota pääsi Maltalla yhteisymmärrykseen keskisen Välimeren reitin tilanteesta. Nyt puhumme kuitenkin siitä, että nyt jo Kreikassa ja Kyproksella näemme Turkin toimet siinä, miten heidän pakolais‑ ja turvapaikanhakijatilanteensa on kehittynyt. Eli itsessään keskisen Välimeren reitti alkaa pikkuhiljaa tuntua aika pieneltä kysymykseltä verrattuna siihen, mitä tapahtuu itäisellä. Tästä ovat eurooppalaiset sisäministerit yhdessä kolme ja puoli tuntia viimeksi tiistaina keskustelleet lounaskeskustelussa. On nimenomaan tunnustettava se, että yksikään jäsenvaltio tässä ei voi toimia yksin. Jos Suomi jäisi samanlaiseen paineeseen kuin tällä hetkellä on vaikka Kypros, mitä me tekisimme? Toivottavasti myös me saisimme [Puhemies koputtaa] muita jäsenvaltioita mukaan tukemaan meitä. Tämän takia me tarvitsemme eurooppalaista solidaarisuutta. Sitä Suomi [Puhemies: Aika!] puheenjohtajamaana jäsenvaltioiden välille hakee. [Eduskunnasta: Miksette vastaa? — Sari Sarkomaa: Vastaus puuttui!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-10T16:42:31,2019-10-10T16:43:42,Hyväksytty,1.1 2019_48_351,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä mielenkiinnolla kuuntelin ministeri Ohisalon vastausta liittyen siihen, minkälaista uutta mekanismia suunnitellaan. Nythän arvatenkin syntyy painetta myöskin itäisen reitin osalta eli Kreikka—Lesboksen saari—Turkki-välillä miettiä sitä kysymystä, jos Turkki todella avaa portteja, ja se on jo niitä raottanut, se näkyy jo nyt tulijamäärissä. Itsekin Lesboksen saarella kävin aikanaan, ja tilanne on nyt sitä huonompi. Jos tämän teidän vastauksenne loogisesti jatkaa johdannosta johtopäätökseksi, niin tarkoitatteko sitä — kun sanoitte, että solidaarisuutta tarvitaan — että myös Lesboksen saaren ja Kreikan saariston osalta Suomen hallitus olisi kätilöimässä ratkaisua, jossa jaetaan turvapaikanhakijoita ympäri Eurooppaa, kenties vapaaehtoisten maiden pohjalla tai ei, mutta että tämä olisi se ratkaisumalli? Pysyvää ratkaisuahan te ette millään ehdi tänä syksynä saada aikaiseksi tässä paineessa, mutta onko tämä todella Suomen linja, että me haluamme edistää ratkaisuja, joilla annetaan se signaali, kuten edustaja Kanerva totesi, Erdoganille ja salakuljettajille, [Puhemies koputtaa] että kyllä me jaamme heidät eteenpäin, jos päästätte heidät tulemaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-10T16:43:47,2019-10-10T16:44:58,Hyväksytty,1.1 2019_48_352,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Mykkäselle. Kyse on siitä, että kukaan ei saa Välimereen hukkua. Kyse on ihmisoikeuksista. [Välihuutoja oikealta] Voin esittää teille sitten kysymyksen, että pitääkö teidän mielestänne Välimereen hukuttaa ihmisiä. [Hälinää] Kysymys on siitä, kuten, edustaja Mykkänen, myös hyvin entisenä sisäministerinä tiedätte, että turvapaikkajärjestelmä eurooppalaisittain ja lainsäädäntöhankkeet ovat olleet pitkään jumissa. [Sari Sarkomaa: Mitä te teette?] Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tarkoituksena on etsiä luottamusta jäsenvaltioiden välille, edistää sitä koko turvapaikkaprosessia, mutta yhtä aikaa myös miettiä väliaikaisia mekanismeja. Niitä väliaikaisia mekanismeja täytyy potentiaalisesti miettiä myös eri reiteille, jos käy niin, että tilanteet eskaloituvat ja kokonaisratkaisua ei aikaisemmin saada käyttöön. Emme voi jättää tässä Kyprosta ja Kreikkaa yksin sen paineen kanssa. Suomella on pitkä EU:n ulkoraja. Myös meitä pitää kiinnostaa se, jotta jos rajalla tapahtuu, emme jää asiassa yksin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-10T16:44:58,2019-10-10T16:46:02,Hyväksytty,1.1 2019_48_353,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toden totta, meitä pitää kiinnostaa se, millaisia ratkaisuja Euroopan unionissa haetaan, ja on aivan selvää tietenkin, ettei ketään nyt mereen jätetä hukkumaan. Mutta eihän tässä ole kyse nyt siitä vaan siitä, että Euroopan pitää pystyä saamaan nopeasti aikaan, koska nyt alkaa olla kiire. Me näemme edessämme potentiaalisesti valtavan pakolaiskriisin ainekset, ja vuoden 15 tapahtumat pääsevät toistumaan, jos meillä ei ole tehokasta, kunnon rajavalvontaa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] nopeaa, tehokasta tutkintaa turvapaikan tarvitsijoille ja tehokasta palautuspolitiikkaa. Nämä kaikki tarvitaan. Niitä ei ollut 2015, ja siksi nähtiin se, miten ihmiset kävelivät Euroopan läpi hakemaan turvaa eri puolilta Eurooppaa. Siksi sen ulkorajavalvonnan pitää olla kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-10T16:46:05,2019-10-10T16:46:58,Hyväksytty,1.1 2019_48_354,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Vältetään välihuutoja tällaisena suoranaisena huutona, jotta kuulemme edustajien kysymykset.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_48_355,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Orvolle huomioista, ehkä kysymyksistä. Kuten tiedätte, eurooppalaisista virastoista Frontex, ulkorajavalvontaan keskittyvä virasto, on eräs parhaiten resursoiduista virastoista suhteessa myös Europoliin, Eurojustiin, moneen muuhun. Eli kyllä jäsenvaltiot ovat yhdessä tehneet töitä sen eteen, että eurooppalaisia ulkorajoja valvotaan. Yhtä aikaa toki myös tämä hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että tulevan vuoden budjetissa lisäämme meidän Rajavartiolaitoksen resursseja. Parannamme muun muassa teknistä valvontaa rajalla ja parannamme montaa muuta rajavalvonnan aspektia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-10T16:47:04,2019-10-10T16:47:46,Hyväksytty,1.1 2019_48_356,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys Turkin sotatoimista Pohjois-Syyriassa (Ilkka Kanerva kok)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2019 vp,"Tämä oli kokoomuksen kysymys, mutta täällä on myös vihreiltä, vasemmistoliitolta ja rkp:ltä tähän aiheeseen kysymys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_357,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys humanitaarisesta avusta Syyriaan (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2019 vp,Edustaja Hopsu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_358,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys humanitaarisesta avusta Syyriaan (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma katsoo nyt sivusta, kun Turkki ryhtyy hyökkäyssotaan tavoitteenaan hajottaa kurdienemmistöistä aluetta hallitsevat Syyrian demokraattisten voimien joukot. Suomen johto ja EU:n johto ovat tuominneet Turkin toimet. Turkin sotatoimet aiheuttavat väistämättä humanitäärisen katastrofin ja vaarantavat lukuisia ihmishenkiä alueella. Isis-terrorijärjestön vastaisessa taistelussa yli 10 000 perheenjäsentä menettäneet kurdit joutuvat nyt Turkin yksipuolisen hyökkäyssodan uhreiksi. Vaarana ovat Isis-terrorijärjestön uusi nousu, sanoinkuvaamaton inhimillinen hätä ja lukuisten sivullisten pako sotatoimialueelta. Kysynkin ministeri Skinnarilta: minkälaisia humanitäärisiä paineita alueelle kohdistuu, ja miten Suomi voi vastata niihin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-10T16:47:55,2019-10-10T16:48:46,Hyväksytty,1.1 2019_48_359,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Suullinen kysymys humanitaarisesta avusta Syyriaan (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tietysti ensiksi pitää todeta se, että konfliktitilanteissa pitää aina noudattaa kansainvälistä oikeutta. Kaikkien osapuolten on nyt tärkeä varmistaa siviilien suojelu ja se, että humanitääristä apua voidaan toimittaa kaikkialle Syyriaan esteettömästi, turvallisesti ja kestävällä tavalla. Syyrian humanitääriset tarpeet ovat valtavat, kuten täällä on jo aikaisemmin todettu. Kyseessä on maailman laajin humanitäärinen kriisi. Syyria on Suomen suurin humanitäärisen avun kohde. Tänäkin vuonna apumme on yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Euroopan unioni tekee mittavaa työtä, kansalaisjärjestöt tekevät erittäin arvokasta työtä tälläkin hetkellä, ja Yhdistyneet kansakunnat, YK, tekee omaa toimintaansa. Eli kansainvälinen yhteistyö on tässäkin merkittävässä roolissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-10-10T16:48:50,2019-10-10T16:49:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_360,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys Suomen aseviennistä Turkkiin (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2019 vp,Edustaja Arhinmäki.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_361,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen aseviennistä Turkkiin (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kriisi eskaloitui siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tavallaan antoi Turkille oikeuden hyökätä Syyriaan. Yksi maa antaa toiselle maalle oikeuden hyökätä kolmanteen maahan — täysin kansainvälisten periaatteiden vastaista. Kurdit ovat olleet sekä Pohjois-Irakissa että Pohjois-Syyriassa vahvin voima kukistettaessa äärijärjestöä, julmaa terroristijärjestö Isisiä. Pohjois-Syyriaan on pystytty rakentamaan demokratiaa ja tasa-arvoa. Nyt Nato-maa Turkki hyökkää niitä arvoja vastaan, joita Eurooppa on halunnut puolustaa. Suomi on tämän tuominnut, EU on tämän tuominnut, mutta Nato ei ole onnistunut tätä tuomitsemaan, päinvastoin: pääsihteeri Stoltenberg on ymmärtänyt Turkkia. Turkin presidentti Erdogan on ryhtynyt uhkailemaan EU:ta. Uhkailun alla ei pidä taipua. Hallitus on aivan oikein nyt ilmoittanut, että asevientilupia ei enää anneta ja myös tutkitaan [Puhemies koputtaa] jo myönnettyjen perumista. [Puhemies: Kysymys] Kysyisinkin puolustusministeri Kaikkoselta: Missä vaiheessa on näiden jo myönnettyjen lupien peruminen? [Puhemies koputtaa] Onko niitä tulossa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-10-10T16:49:57,2019-10-10T16:51:07,Hyväksytty,1.1 2019_48_362,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen aseviennistä Turkkiin (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä puolustustarvikevientiluvat perustuvat aina ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kokonaisharkintaan, ja tuo pohjatyö tehdään ulkoministeriössä. Merkittävämmät lupapäätökset tekee sitten valtioneuvosto. Niitä on viime vuosien aikana tehty Turkkiin tämän ja edellisen hallituksen, ja muistaakseni sitäkin edellisen hallituksen, toimesta jonkun verran. Reaktiona Turkin toimiin linjasin, ja koko hallitus linjasi, että uusia asevientilupia Turkkiin ei myönnetä. Noitten vanhojen, aiemmin myönnettyjen lupien osalta tilannetta selvitetään. Se vie oman aikansa, ja aivan yksinkertaista se ei ole. On syytä seurata myös muitten EU-maitten tilannetta tässä asiassa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-10T16:51:11,2019-10-10T16:51:50,Hyväksytty,1.1 2019_48_363,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys EU:n roolista konfliktissa Pohjois-Syyriassa (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2019 vp,Edustaja Biaudet.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_364,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys EU:n roolista konfliktissa Pohjois-Syyriassa (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ärade talman! Turkiets militäroperation mot kurdernas ställningar i norra Syrien väcker både stor oro och stark sorg. Det är ofattbart att man på den internationella arenan skapar utrymme för den turkiska presidenten Erdogans hänsynslösa politik. Under hela den långa Syrienkonflikten har det varit kurderna som fått göra grovjobbet i kampen mot Isis. Och nu när Isis besegrats, är det ändå åter kurderna som får ta stöten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.5.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2019-10-10T16:51:51,2019-10-10T16:52:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_365,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys EU:n roolista konfliktissa Pohjois-Syyriassa (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on helppo yhtyä edustajien Arhinmäki ja Biaudet analyysiin siitä, että kurdit ovat olleet aivan olennainen osa tässä Isisin vastaisessa rintamassa, ja tuntuu hyvin pahalta, että he itse ovat nyt sitten tulen alla ja hyökkäyksen alla tällaisessa tilanteessa — tuntuu hyvin epäsolidaariselta. He joutuvat ehkä etsimään apua sitten Syyrian suunnasta Assadilta tai muilta tässä tilanteessa. Tässä voi tulla hyvin uudenlaisia koalitioita. EU-ministerit tosiaan tapaavat maanantaina, silloin Turkki-asia, Syyria-asia on siellä asialistalla, toivotaan sieltä EU:n yhteisiä toimenpiteitä ja yhteisiä kantoja. Tällä hetkellä on pyritty vetoamaan kansallisiin järjestöihin, jotka toimivat alueella, että he suuntaisivat nyt apunsa niille kurdeille, jotka joutuvat jättämään nyt kotikaupunkinsa ja talonsa, arvion mukaan noin satatuhatta henkeä saattaa olla pahimmillaan liikkeessä tältä 30 kilometrin sektorilta, jota nyt puhdistetaan, ja on aivan selvää, että Suomikin on mukana näiden ihmisten auttamisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-10-10T16:53:23,2019-10-10T16:54:22,Hyväksytty,1.1 2019_48_366,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n roolista konfliktissa Pohjois-Syyriassa (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meidän täytyy antaa selkeä viesti kurdeille: että emme hyväksy sitä, että nytten, kun olette saaneet aikaiseksi vakauden alueelle ja kukistettua Isisin Pohjois-Syyriassa, antaisimme Turkin tuhota teidät, saati militarisoida asuinalueet. Tämän viestin pitää olla selkeä Suomelta ja EU:lta. Lisäksi meidän täytyisi tehdä selväksi myös se, ettei Erdogan voi uhata EU:ta lähettämällä miljoonia pakolaisia Eurooppaan ilman seuraamuksia. Meillä on keinomme, en minä tässä mitään kauppasotaa veikkaa, mutta niinhän Yhdysvallat on itsekin pakotteita jo ruvennut luettelemaan eräille henkilöille siellä, jos eivät he muuta linjaansa. Kysyisinkin arvoisalta hallitukselta, ennen kaikkea pääministerin sijaiselta Kulmunilta: nyt kun tällä viikolla on keskusteltu siitä, miten me varaudumme tulevaan pakolaiskriisiin — itse asiassa koko viime loppukausi keskusteltiin siitä — niin mitä kansallisia toimia voimme tehdä esimerkiksi sisäisten rajatarkastuksien aikaansaamiseksi Euroopan unionissa ja myös Suomessa, [Puhemies koputtaa] että tänne saakka ei tule sitä pakolaiskriisiä, jos se lähtee aluilleen Turkista Eurooppaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-10T16:54:26,2019-10-10T16:55:36,Hyväksytty,1.1 2019_48_367,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys EU:n roolista konfliktissa Pohjois-Syyriassa (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pääministerin sijaisena voin vastata koko hallituksen puolesta ja jatkaa siitä, mitä myös sisäministeri totesi. Se tilanne, mikä nähtiin silloin vuonna 15 on tietenkin johtanut siihen, että eurooppalaisia mekanismeja on pyritty vahvistamaan, ja sitä hyvää työtä, mitä silloin saatiin aikaiseksi vaikkapa järjestelykeskuksien suhteen, hotspotien suhteen, on pyritty jatkamaan, ja sitä, mikä liittyy vaikkapa Frontexin rahoitukseen, jota on lisätty, ja samalla lailla myös kansallisesti on annettu lisäresursseja niille toimielimille, että pystytään tähän tilanteeseen vastaamaan. Mutta sitten tämä tilanne, joka on tällä viikolla eskaloitunut Turkin hyökkäyksen seurauksena, on tietenkin erittäin vakava, ja siitä tulevat ulkoasiainministerit keskustelemaan ensi maanantaina. On tietenkin Suomen ja Euroopan etu, että me pystyisimme minimoimaan sen eskaloitumisen entistä laajemmaksi. Meille on tietenkin tärkeää, että pystymme löytämään eurooppalaisen ratkaisun, jolla ulkorajat pitävät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-10T16:55:36,2019-10-10T16:56:45,Hyväksytty,1.1 2019_48_368,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU:n roolista konfliktissa Pohjois-Syyriassa (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! SDF, siis kurdien johtama SDF, on ilmoittanut, että he eivät kykene pitämään kontrollia al-Holin leirin olosuhteita koskien. Miettikääpä. Arvoisa ministeri Ohisalo, miksei myöskin ministeri Haavisto, nyt ei ehkä enää ole ikään kuin itsestäänselvyyksien esittämisen vaihe, nyt pitää päästä myöskin konkreettisiin toimenpiteisiin kiinni. Arvoisa ministeri Ohisalo, minä pyytäisin uudestaan teitä nyt kertomaan, niin että vastaisitte kysymykseen: Mikä on se perustelu, millä perusteilla Suomi haluaa tästä taakanjakopolitiikasta päästä eteenpäin? Me emme voi vain kuunnella, mitä muut sanovat, vaan puheenjohtajamaan velvollisuus on myöskin linjata näitä asioita, ja uskon, että te vahvana ministerinä kykenette tämän myöskin tekemään. Kertokaa myös eduskunnalle, pliis.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.5.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-10-10T16:56:48,2019-10-10T16:57:53,Hyväksytty,1.1 2019_48_369,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys EU:n roolista konfliktissa Pohjois-Syyriassa (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2019 vp," Arvon puhemies! Edustaja Kanerva, nyt jäi ehkä hieman epäselväksi, että viittasitte yhtäältä al-Holiin ja toisaalta viittasitte eurooppalaisiin yhteisiin ratkaisuihin. On varmasti juuri niin kuin sanoitte ja kuten me olemme myös pitkään sanoneet: tällainen leiri tuskin ikuisesti kasassa pysyy. Resursseja ei ole, siellä on vaikeat olosuhteet ihmisillä. Suomen hallituksen linjahan on ollut tässä se, että lapsen oikeuksien sopimuksen kunnioittaminen on aivan keskeistä. Sen mukaan toimitaan. Lasten auttamista yhdessä pohdimme. Sitten kysymys tästä eurooppalaisesta yhteisestä turvapaikkapolitiikasta laajemmin. Kuten olen aiemmin täällä maininnut, kun olen tavannut uusia tulevia komissaareja, he aikovat ottaa omalle prioriteettilistalleen sen yhteisen turvapaikkalainsäädännön uudelleenpaketoimisen. Sen kautta toivottavasti pääsemme sitten jäsenvaltioina myös siitä enemmän yhteisymmärrykseen. Nykyinen paketti valitettavasti näyttää olevan täysin jumissa, ja sen tietää jokainen entinen [Puhemies koputtaa] kokoomuslainen sisäministeri myös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-10T16:57:53,2019-10-10T16:58:57,Hyväksytty,1.1 2019_48_370,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_48_371,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vietämme tänään maailman mielenterveyspäivää. Mielenterveysongelmat koskettavat tuhansia suomalaisia omaisineen. Onkin harmillista, että tälle keskustelulle ei tällä kyselytunnilla löytynyt aikaisempaa aikaa. Siksi haluankin kysyä ihan lyhyesti vain ministeriltä, jotta ehkä kerkiämme vastauksenkin kuulla: Millä tavalla hallitus aikoo edistää nimenomaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta perusterveydenhuollon tasolla? Aiotteko olla tukemassa terapiatakuun toteuttamista, vai odotammeko edelleenkin näitten palveluitten parantamista sitä myöten, kun joskus sote-uudistus toteutuu? [Ben Zyskowicz: Ja tällä kertaa rehellinen vastaus, ministeri Kiuru!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-10T16:59:04,2019-10-10T16:59:49,Hyväksytty,1.1 2019_48_372,48/2019,2019-10-10,9.59,22.03,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys terapiatakuusta mielenterveyspalveluissa (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta kysymyksenne loppuosa antoi vastaukselle ihan oikean suunnan. Ei ole aikaa odottaa rakenteellista uudistusta, vaan nyt tehdään myös sisällöllistä uudistusta. Olen täällä jo aikaisemmin todennut, että mielenterveysongelmat ovat vakava yhteiskunnallinen uhka sekä yhteiskunnan laajemmasta näkökulmasta että myöskin yksilön näkökulmasta. Kaikille pitäisi tarjota elämä, ja se sisältää myöskin oikeuden mielenterveyteen. Tältä osin ongelmat eivät ole uusia. Tätä hallituskautta on nyt lähes neljä kuukautta tässä menty. Me olemme laittaneet mielenterveysstrategian kentälle, ja se antaa suunnitelman siitä, mitä tullaan tekemään. Kaikki liittyy siihen, että tulevaisuuden sote-keskuksissa on päästävä matalalla kynnyksellä osana perusterveydenhuoltoa lääkäriin ja on päästävä myöskin hoitoon. Kaikki eivät tarvitse vain lääkäriä tai yksistään lääkäriä, vaan on saatava hoitoa. Ja tämä tullaan tekemään osana kansallista hoitotakuuta, joka tullaan tuomaan voimaan. Ja terapiatakuu on nimenomaan [Puhemies koputtaa] samassa hengessä tehty kansalaisten aloite, joka käsitellään eduskunnassa. Niin kuin olen todennut, olen sitä aikaisemminkin tukenut. [Ben Zyskowicz: Mutta ette budjetissa esitä sitä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-10T16:59:49,2019-10-10T17:01:09,Hyväksytty,1.1 2019_49_1,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 10.10.2019 pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4.—25. asiasta. Nyt keskustelu jatkuu. Menemme suoraan puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_49_2,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä viikolla on, toden totta, puhuttu aamusta iltaan hallituksen budjettiehdotuksesta vuodelle 2020. Budjettiehdotuksesta vielä muutama huomio. Kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. On tietoinen valinta, että hallitus korottaa esimerkiksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Sama asia kohdentuu myös pienimpiin eläkkeisiin, myös veronalennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Arvoisa rouva puhemies! Budjetti on pitkälti myös kasvatus-, koulutus- ja sivistysbudjetti. Tunnen sen maailman hyvin ja kannan iloa siitä, että tämä hallitus näkee lapset, nuoret ja alan työntekijät tulevaisuuden tekijöinä. Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys toiminnassa korostuu. Koulutusta koskevilla toimilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, talouden uudistuskyky ja ylipäätään koulutustason nosto. Koulutustason nostaminen ja koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aktiivista kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista, juuri niin kuin hallitus budjettiehdotuksessaan tekee. Myös tki-toimintaympäristöä vahvistetaan. Yhteiskunnassa... [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Anteeksi, edustaja Kivisaari. — Käydäänkö nämä henkilökohtaiset keskustelut tuolla käytävällä, niin kuulemme edustajan puhetta.] Kiitoksia, rouva puhemies! — Yhteiskunnassa yhä suurempi osa talouskasvusta syntyy aineettomista sisällöistä ja niiden tuottamasta lisäarvosta. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallintoalan toimijoiden yhteistyötä ja hallintorajat ylittävää politiikkaa. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta. Arvoisa rouva puhemies! Iloitsen suuresti siitä, että hallituksen budjetti kohdistuu heikompiosaisiin, kohdistuu sivistykseen ja kohdistuu tulevaisuuden Suomeen. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä kokoomuksen ryhmästä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-11T13:03:21,2019-10-11T13:07:28,Hyväksytty,1.1 2019_49_3,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Mennään puhujalistaan. Meillä on vielä paljon puheenvuoroja täällä pyydettynä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_49_4,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tällä viikolla puhuneet tuosta keltaisesta kirjasta, joka meille kaikille on jaettu, hallituksen esittelemästä budjetista vuodelle 2020. Olen varsin tyytyväinen siitä asiallisesta keskustelusta — siinä on toki myös rönsyjä nähty, mutta pääosin se on ollut asiallista keskustelua. Ennen kaikkea tuo budjetti vuodelle 2020 on tulevaisuusbudjetti. Nyt on meidän vuoromme. Näen täällä yleisössä lehtereillä heitä, jotka ovat tämän isänmaan rakentaneet, jotka ovat antaneet panoksensa tälle isänmaalle ja joista meidän tehtävämme on pitää huolta tänä päivänä ja huomenna. [Timo Heinonen: Pieni lapsi myös!] Näen täällä yleisössä myös paljon nuoria ja lapsia, ja heidän tulevaisuudestaan meidän niin ikään pitää kantaa huolta, jotta heillä on mahdollisuus koulutukseen, työhön, jotta heillä on mahdollisuus valita, missä päin tätä rakasta isänmaatamme he asuvat, jotta heillä sitten aikanaan on mahdollisuus kantaa vastuu tästä yhteisestä isänmaastamme. Nyt on meidän vuoromme. Tämä budjetti luo mahdollisuuksia kasvuun, koulutukseen, työhön ja yritteliäisyyteen koko Suomessa, kaikkialla Suomessa ja kaikille suomalaisille. Meille keskustassa kaikki työ ja yrittäjyys on arvokasta, ja sitä me haluamme edistää: työtä ja kasvua, työtä ja yritteliäisyyttä, mahdollisuuksia kaikille ihmisille. Olen erittäin tyytyväinen, että vihdoin panostamme poliisiin ja Puolustusvoimiin. [Arto Satonen: Ei riittävästi!] Me lisäämme turvallisuutta koko maassa, me lisäämme poliisiresursseja, me lisäämme Puolustusvoimien resursseja. Me investoimme koulutukseen aivan uudella tavalla, kun pääomitamme yliopistoja 40 miljoonalla ja ammattikorkeakouluja 20 miljoonalla eurolla. Tästä haluan kiittää tiede- ja kulttuuriministeriä. Olen varsin tyytyväinen myös siitä, että nyt luomme eväitä tuotekehityksiin ja innovaatioihin, jotka luovat sitä uutta kasvua, luovat sitä uutta työtä, jolla me rahoitamme tätä hyvinvointivaltiota myös 2030-luvulla. Me keskustassa olemme aina katsoneet tulevaisuuteen, olemme aina olleet tulevaisuuspuolue. [Kokoomuksen ryhmästä: Ahaa, uutisia!] Me, toisin kuin oikeistokonservatiivinen oppositio, katsomme tulevaisuuteen ja me elämme tulevaisuudessa emmekä menneisyydessä, kuten täällä niin monesti kuulee. [Naurua] Tämä budjetti mahdollistaa myös tulevaisuusinvestoinnit, oli kyse sitten liikenneinvestoinneista, teiden perusparannuksista, raideinvestoinneista tai vaikkapa 4G:stä, 5G:stä ja niin edelleen myös tulevaisuudessa. [Jussi Halla-aho: Polttoaineiden veronkorotukset!] Tästä syystä me, hyvä oikeistokonservatiivinen oppositio, olemme tulevaisuuden asialla, emme menneisyyden asialla. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kun nyt olen seurannut sitä, miten tämä budjetti on luotu ja mitä sillä tavoitellaan, eli parempaa huomista, parempaa tulevaisuutta kaikille, olen erittäin tyytyväinen siitä, että me keskustassa voimme nyt viimein sanoa, että me panostamme koko Suomeen. [Ben Zyskowicz: Toista se oli Sipilän hallituksessa!] Emme ajattele pelkästään omaa napaamme ja katso sitä, mikä on hyväksi yhdelle paikkakunnalle, vaan sitä, mikä on hyväksi koko tälle maalle, kaikille suomalaisille. Minun täytyy kyllä se sanoa ja myöntää, että meille keskustassa työ ja yrittäjyys on aina ollut arvokasta. [Välihuutoja] Oli kysymys sitten pizzan paistamisesta tai kebabin paistamisesta, kaikki työ ja yrittäjyys on arvokasta — toisin kuin täällä eräälle puolueelle, jonka mielestä tämmöinen työ on vähemmän arvokasta. Sitä minä en kyllä ymmärrä. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Olen kyllä tyytyväinen tulevaisuuslinjaan. Arvoisat lehterillä olevat ihmiset, kansalaiset, vihdoin panostamme nyt tulevaisuuteen. Varsin tyytyväinen saa olla. — Kiitoksia. [Välihuutoja oikealta — Antti Lindtman: Ja mölinä todistaa puheen oikeaksi!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-11T13:07:35,2019-10-11T13:12:09,Hyväksytty,1.1 2019_49_5,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat, kyllä Sipilän hallitusta kelpaa kehua, se on aivan totta. [Ben Zyskowicz: Toisin kuin äsken!] Nyt me jatkamme sitä hyvää linjaa, joka viime kaudella aloitettiin: luomme työtä ja toimeentuloa kaikkialle Suomeen. Tämä hallituksen talousarvio on koko Suomen talousarvio. Se vahvistaa asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytyksiä kaikkialla maassa. Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen talousarviota on kutsuttu myös pienen ihmisen talousarvioksi. Voimme olla hyvin iloisia siitä, että hallitus nyt parantaa monin tavoin lasten, nuorten ja vanhusten asemaa. Yhteiskuntamme vahvuus mitataan juuri sillä, miten me huolehdimme heikoimmassa asemassa olevista: niistä, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja apua. Hallitus tosiaan jatkaa sitä viime kaudella toteutettua linjaa, jossa talouden liikkumavaraa käytettiin niiden tukemiseen, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Nyt korotetaan opintotuen huoltajakorotusta, jonka edellinen hallitus otti käyttöön. Nyt jatketaan pienimpien vanhempainpäivärahojen korotuksia. Nyt myös tehdään sellaisia parannuksia, jotka aiemmin eivät tiukan taloustilanteen vuoksi olleet mahdollisia. Lastemme ja meidän tulevaisuutemme kannalta on aivan erinomaista, että nyt korotamme yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä ja pienennämme varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Lapsille tulee taata huoleton ja turvallinen lapsuus. Se on todellinen tulevaisuusinvestointi, kun me parannamme meidän lasten ja nuorten elämää ja heidän hyvinvointiaan. Siksikin on aivan erityisen hienoa, että nyt hallitus varmistaa vanhemmille valinnanvapauden lastensa hoitomuodon suhteen säilyttämällä kotihoidon tuen. Vanhemmat saavat valita perheensä ja lapsensa tarpeen mukaan kotihoidon ja päivähoidon välillä. Me ajattelemme, että lapsen etu on tärkein. Perhe saa itse päättää, miten lapset hoidetaan. Tämä myös tukee meidän työmarkkinoitamme. Onnellisista, hyvinvoivista kodeista voi kasvaa niitä työteliäitä, ahkeria suomalaisia, jotka aikanaan rakentavat tätä isänmaata. Arvoisa puhemies! Koulutus ja sivistys on meille keskustalaisille erityisen tärkeää, ja siksi olemme hyvin tyytyväisiä hallituksen koulutuspoliittisen linjan suuntaan. Nyt me parannamme opiskelijoiden toimeentuloa myös sillä tavalla, että opintotuki sidotaan indeksiin. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että lasten ja nuorten maksuttomia harrastuksia lisätään koulupäivän yhteyteen. Tämä parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia. On tärkeää, että tämäkin uudistus toteutetaan sillä tavalla, että se koskee koko maan lapsia. Arvoisa puhemies! Olemme jo kuulleet sen, että työllisyyden nostosta riippuu kaikki. Se on aivan totta, ja me keskustassa olemme sitoutuneet siihen, niin että olemme valmiit kääntämään kaikki kivet sen eteen, jotta saamme työtä koko maahan. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että kannustamme ihmisiä työhön. Meidän on luotava työtä arvostavaa asennetta. Kaikki työ on tärkeää ja arvokasta. Vain työn kautta turvaamme hyvinvointivaltion jatkuvuuden. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!] Arvoisa puhemies! Arvot ovat kaiken päätöksenteon pohja. Tämä talousarvio antaa arvon jokaiselle suomalaiselle: ahkeralle suomalaiselle, työteliäälle suomalaiselle, mutta myös niille, jotka eivät jostain syystä kykene työhön vaan ovat toisten armeliaisuuden ja avun varassa. Tämä talousarvio on toden totta pienen ihmisen talousarvio. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä kokoomuksen ryhmästä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-11T13:12:20,2019-10-11T13:16:42,Hyväksytty,1.1 2019_49_6,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Seuraava puheenvuoro listalta: edustaja Laukkanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_49_7,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt muutama poiminta täältä talousarviosta ja viikon keskustelusta. Talousarviossa on paljon hyviä asioita, mutta luettelen tässä nyt niitä epäkohtia, jotka ovat jääneet huomaamatta. Ensinnäkin: Suomalaiset autoilijat ovat raskaasti yliverotettuja. Heiltä kerätään vuosittain lähes 9 miljardia [Timo Heinonen: Kyllä, ja kevytautotkin viedään pois!] ja annetaan takaisin 1,5 miljardia. Polttoaineen veronkorotus tässä tilanteessa on täysin kohtuutonta. Se on väärin, se on epäoikeudenmukaista rahan keräämistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] Ruotsi kerää rahaa noin 10,5 miljardia ja palauttaa tienhoitoon tästä puolet. Meillä olisi opittavaa. Toinen asia: Toisin kuin täällä on annettu ymmärtää, että tämä budjetti vähentää köyhyyttä ja vähentää köyhiä jopa 18 000 henkilöllä, [Maria Guzenina: Se on fakta, se vähentää!] niin suomalaisten sosiaalijärjestöjen laskelmien mukaan tämä talousarvio ei tuo euroakaan ylimääräistä köyhille. Tästä asiasta järjestetään marraskuussa eduskunnassa Eduskunnan köyhyysryhmän toimesta seminaari, jossa kaikki luvut ovat kaikkien kansanedustajien nähtävillä. Tämä budjetti ei anna euroakaan suomalaisiin leipäjonoihin. Minä ja edustajat Arhinmäki, Zyskowicz ja pääministeri Rinne olemme kaikki olleet yhdessä Heikki Hurstin itsenäisyyspäivän linnanjuhlissa ja hänen jouluaattona järjestämässään vähävaraisten joulujuhlassa. Siellä olemme olleet ja yhdessä tuumin ääni väristen luvanneet, että heidän asiansa hoidetaan. Minä tunnustan: minun uskoni oli suuri tähän hallitukseen tässä mielessä. Nyt minun uskoni horjuu. Hyvä hallitus, hyvä pääministeri Rinne, auttakaa minua epäuskossani. Ei ole tässä talousarviokirjassa riviäkään siitä, että näiden vähävaraisia auttavien yhdistysten asemaa millään tavalla muutettaisiin. Jälleen joudumme kääntymään näiden niin sanottujen joulurahojen puoleen. Toivon, että tämän vaalikauden aikana tämä korjataan. Kolmas asia: Koulutuksen tasa-arvo ei toteudu. Täällä eilen ministerit yhdessä kertoivat meille, kuinka koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on tämän hallituksen keskeisiä teemoja. Kuitenkaan tässä talousarviossa ei ole korjattu epäkohtaa, joka liittyy kotikuntakorvaukseen, niin että kaikki suomalaiset koulutuksen järjestäjät saisivat jokaisesta oppilaasta yhdenvertaisen korvauksen. Nyt nämä yksityiskouluja ylläpitävät opetuksen järjestäjät, joita on reilu sata, saavat 94 prosenttia, kunnan koulut 100 prosenttia. Viime kaudella sivistysvaliokunta edellytti, että tämä asia korjataan. Ei ole korjattu. 400 miljoonaa tulee lisärahaa, mutta ei löytynyt sitä 10:tä miljoonaa, joka olisi ollut oikein kaikkia näitä oppilaita ja opettajia kohtaan. Viimeisenä asiana paikallinen sopiminen. Se on jäänyt tässä pelkäksi kirjaukseksi eikä ole mitään konkreettista sen eteen. Hyvät kansanedustajat, hyvä hallitus, suomalainen yrittäjä ei ole pyytänyt meiltä rahaa, se on vain pyytänyt, että saisi päättää omista asioistaan. Niin, kuulitteko? [Arto Satonen: Aika hyvin sanottu!] Se on vain pyytänyt, että saisi päättää omista asioitaan, miten yritystään hoitaa, keitä palkkaa, enkä voi kuvitella, että yksikään yrittäjä tässä maassa haluaisi maksaa hyvälle työntekijälle huonoa palkkaa. Hyvät kansanedustajat! Arvoisa puhemies! Tässä elämää arjesta: Salli päätti olla ahkera suomalainen ja mennä töihin. Hän oli yksinhuoltaja, sai osa-aikaisesta työstä noin 1 200 euroa kuussa — kaikki tuet romahtivat ja nettotulot puolittuivat. Nyt hän itkee kotona ja manaa tätä yhteiskuntaa, vannoo, ettei enää mene töihin koko loppuelämänsä aikana: ”Nyt sitten menen leipäjonoon hakemaan lapselle ruokaa. Mahtavaa.” Ihmettelen, jos tämä kertomus ei pysäytä meitä ja saa meitä tekemään kaikkea työtä sen eteen, että nämä tuloloukut poistetaan ja ihmiset, jotka haluavat olla ahkeria, saavat siitä työstänsä sellaisen rahan, että sillä tulee toimeen. Arvoisa rouva puhemies! Meillä on paljon tehtävää, ja niin kuin on tapana sanoa, yhdessä olemme enemmän. Uskon, että vaikka meillä on eri hallituksilla erilaisia painotuksia, näihin suomalaisiin keskeisiiin kipupisteisiin, jotka veisivät koko yhteiskuntaa eteenpäin, [Puhemies koputtaa] meidän 200 edustajan tulisi kyetä yhdessä sitoutumaan. — Kiitoksia ja hyvää viikonloppua! [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos samoin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-10-11T13:16:43,2019-10-11T13:22:22,Hyväksytty,1.1 2019_49_8,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aluksi en malta olla sen vertaa kommentoimatta keskustalaisten puheenvuoroja, erityisesti edustaja Köntän puheenvuoroa, että se todisti mielestäni sen vanhan sanonnan, että kun sanottava vähenee, niin retoriikka kovenee. Mutta asiallisesti ottaen, tähän budjettiin mennäkseni, on tietysti niin, että tässä budjetissa on, kuten on aiemminkin sanottu, monia hyviäkin asioita. Siinä on monia sellaisia liikennehankkeita, esimerkiksi valtatiet 3, 9 ja 12, joita on pitkään ajettu. Siellä on koulutukseen panostuksia, on perustienpitoon ja moniin muihinkin, sinänsä tarpeisiin, on myöskin nämä pienemmät eläkkeet — varmasti tulevat ihan tarpeeseen ne rahat, jotka sinne on kohdistettu. Toki on tietysti niin, että joiltain osin jäädään myös vajaaksi. Ihmettelen kyllä, että kun ei tässä hallituksessa juuri ole budjettirajoitetta ollut, niin minkä takia poliisien määrää ei ole nostettu siihen 7 850:een, joka oli sovittu kaikkien puolueiden kesken ennen vaaleja. Mutta isossa kuvassa ne panostukset ovat pääosin oikein kohdistettuja. Mutta sitten kun tullaan siihen, millä nämä rahoitetaan, niin siinä on se ydinkysymys, minkä takia kokoomus ei ole tässä hallituksessa mukana. Ei voi olla niin, että rahoittaminen perustuu velkaan ja siihen, että on täysin epärealistisia työllisyysodotuksia. Kävin läpi hyvin tarkkaan esimerkiksi tämän palkkatukiasian, jota tässä pidetään keskeisenä keinona. Niillä panostuksilla, joita hallitus on nyt suunnitellut palkkatukeen — kun se yhdistetään esimerkiksi Etlan antamiin tutkimustuloksiin siitä, mikä on palkkatuen vaikuttavuus — parhaimmillaankin päästäisiin tämän vaalikauden aikana korkeintaan 3 000 työpaikkaan, ja se 3 000 on 5 prosenttia siitä 60 000:sta, johon pitäisi päästä. Sen lisäksi niissä 25 toimessa, jotka on jo työministeri Harakan toimesta julkaistu, ainoastaan työeläkeputken ikärajan nosto vuodella on ainoa, jolla voidaan laskea jonkinlaisia työllisyysvaikutuksia olevan. Eli tämä budjetti on tyhjän päällä, ja se on tyhjän päällä siinä tilanteessa, jossa maailmalla on hyvin paljon uhkia Suomen taloudelle. Jo tässä kuussa saattaa toteutua sopimukseton brexit. On kauppasodan uhka, ja oikeastaan se on käynnissä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, mikä väistämättä vaikuttaa Suomeen pidemmällä aikavälillä. USA:n ja Euroopan välillä on myös riski tullien nostamisesta, mikä vaikuttaa Suomeen. Venäjän talous ei juurikaan kasva ja niin poispäin. Eli meidän koko toimintaympäristömme on haasteellisessa tilanteessa — puhumattakaan siitä, mitä Lähi-idässä nyt tapahtuu ja miten se voi vaikuttaa. Tässä ympäristössä — kun siihen vielä lisätään se, että syntyvyys on erittäin alhaalla ja tulevat ikäluokat ovat selvästi pienempiä kuin nykyiset — on kyllä vastuutonta siirtää velkaa lasten ja lastenlasten maksettavaksi. Kyllä se on tässä tilanteessa ihan kohtuutonta, eli kyllä hallituksen pitäisi tämä asia nyt katsoa. Ja toivon, että hallitus pystyy vaikuttamaan ainakin siihen, että tämä työmarkkinasyksy ei johda siihen, että tässä vaikeassa tilanteessa, jossa olemme, jossa on hyvin todennäköistä, kuten on ennustettu, että talouskasvu tulee hiipumaan — mahdollisesti jopa ollaan lähellä nollaa, jos tämä sopimukseton brexit toteutuu — ei nyt ainakaan työmarkkinoilla pilattaisi meidän kansainvälistä kilpailukykyä, koska 40 prosenttia siitä kaikesta rahasta, joka suomalaisten hyvinvointiin käytetään ja budjettiin sisältyy, rahoitetaan vientituloilla. Eli on erittäin tärkeää, että Suomen kilpailukyvystä pidetään huolta eikä lähdetä nyt pilaamaan tältäkään osalta Sipilän hallituksen perintöä, koska kaikki se hyvä, joka tässä budjetissa nyt kansalle annetaan, perustuu siihen, että viime vaalikaudella hallitus kykeni nostamaan Suomen taloudellisesta suosta. Muistan sen, että olimme aivan lähellä, kun se 10 miljardin tasapainotus tehtiin, sitä, että Euroopan unioni olisi jo puuttunut siihen, miten Suomessa taloutta hoidetaan. Sieltä tultiin lähes nollatasolle, ja nyt lähdetään vajoamaan uudelleen. Se on kyllä väärä suunta siinä tilanteessa, koska mitään helppoja vuosia ei ole edessä. Tämä on se keskeinen sanomani, ei se, että sinänsä ne panostukset olisivat olleet vääriin kohteisiin. Iso kuva on tässä hukassa. [Jari Myllykoski: Olisiko tarvinnut nytkin leikata lapsilta?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-11T13:22:26,2019-10-11T13:27:24,Hyväksytty,1.1 2019_49_9,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on nyt muutama päivä käyty läpi valtion talousarvioksi nimettyä kasaa paperia. Keskustelu on äitynyt välillä kiivaaksikin, varsinkin punavihreän ilmastohallituksen apupuolueen keskustan taholta. Te olette etunenässä toitottamassa, että maailma muuttuu ja meidän on muututtava mukana, mutta siitä huolimatta ette hyväksy politiikan muuttuvia tilanteita ja muutoksen mukanaan tuomia uusia kannanottoja ja ajatuksia muilta kuin hallituspuolueilta ja teiltä itseltänne. No, onhan ovella kuntavaalit, ja keskusta rämpii kannatuksensa valossa täydessä yön pimeydessä. Itse hallituksen laatima talousarvio aiheuttaa kylmiä väreitä. Lisäpanostukset, joita ripottelette murusina sinne tänne kuvitellen, että niillä Suomen talous saadaan nousuun, ovat silmänlumetta ja äänestäjienne sumutusta. Teidän katseenne ei ole Suomessa eikä suomalaisten ihmisten hyvinvoinnissa vaan kolmansissa maissa ja jossain avaruudessa — kokonaisen miljardin verran kehitysyhteistyössä. Kuvittelette vieläkin näiden vuosikymmenten jälkeen, että kehitysavulla olisi jotain merkitystä ja se estäisi ne massiiviset siirtolaisvyöryt kolmansista maista Eurooppaan ja Suomeen, [Kimmo Kiljunen: Sillä on valtavan suuri merkitys!] jotka jo ovella kolkuttelevat. Näiden vuosikymmenten aikana, mitä Suomi on dumpannut rahaa esimerkiksi juuri Afrikkaan, ei olla saatu mitään muuta aikaiseksi kuin lisääntyviä konflikteja, heimosotia ja kansojen kurjistamista. [Kimmo Kiljunen: Päinvastoin, lapsikuolleisuus on puolittunut maailmassa!] Te toimitte täysin vastuuttomasti niin omaa kansaanne kuin Afrikan kansoja kohtaan tällä toiminnalla. Arvoisa puhemies! En kertakaikkisesti voi käsittää, että meillä on sisäministerinä tällä hetkellä henkilö — 11,5 prosentin puolueesta — jolla ei keihäänkärkenä ole sisäministeriölle kuuluvia hallinnollisia aloja, vaan puhtaasti pelataan federalistien, ilmastorahastajien ja kolmansien maiden pussiin suomalaisten jäädessä toisarvoiseksi, välttämättömäksi mielipahaksi, kun horisontissa siintää kokonaisen maapallon pelastaminen. Ei ihme, että tarvitsette armeijan verran avustajia. Suomi on kokoaan suurempi — kyllä, todellakin, mitä tulee rahan jakamiseen oman maan rajojen ulkopuolelle. Te tällä talousarviollanne ajatte suomalaisen työn ja yrittämisen suoraan Kiinaan ja pompitte ilosta, kun nyt jo olematon hiilijalanjälkemme lakkaa kokonaan olemasta. [Ville Vähämäki: Niin hyvä puhe, että tähän voisi lopettaa!] Te tavoittelette kuuta taivaalta ja mahdollistatte muiden maiden talouskasvua mutta ette oman maanne. Tätä ihmettelen suuresti niiden kaikkien muiden suomalaisten tavoin, joilla järki ja käsitys asioista vielä onneksi on. Koko budjetti on täynnä ilmastohysteriaa, eikä siltä säästy mikään hallinnonala — ei mikään. Teidän mielestänne on parempi verottaa sadoilla miljoonilla autoilua ja yrittämistä kotimaassa ja tuoda elintarvikkeet merten takaa fossiilisia polttoaineita käyttävillä laivoilla ja lentokoneilla. Tuossa vankassa ilmastokiimassa ette tajua, että suomalainen lähiruokatuotanto on sitä parasta ilmastotekoa, mitä olemassa on ja tulee koskaan olemaan. Kotimaisuus takaa myös ruoan turvallisuuden ja puhtauden, mutta teille se ei kelpaa. On saatava ajettua maatalous vasaran alle, koska trendinä tänään on ilmastohysteria. Hävetkää, jos osaatte. Rahasta ja momenteista en sano mitään tämän enempää, ne on jo moneen kertaan tässä salissa läpikäyty, ja mitään järkeä ei budjetin määrärahoihin ole puhumalla saatu lopputulokseksi aikaan — pelkkää sanahelinää ja hyveposeeraamista murujen jakamiselle, jolla ei edelleenkään tule olemaan mitään vaikutusta Suomen talouden tai turvallisuuden nousuun. Asia on kiistämätön. Tämä sali, kuten koko yhteiskuntamme, on jakautunut kahtia, ja teidän mielestänne, hyvä hallitus, me perussuomalaiset äänestäjinemme edustamme sitä kansanosaa, jolle tasa-arvo, yhdenvertaisuus tai sananvapaus ei kuulu. Te olette yksipuolisesti määrittäneet ne arvot, jotka tässä yhteiskunnassa ovat ainoat hyväksytyt, ettekä suvaitse suuressa yltiösuvaitsevaisuudessanne muunlaisia mielipiteitä. Kun teiltä loppuvat argumentit, kuittaatte väittelyn arvokortilla. Te olette tämän kahtiajakautumisen itse aiheuttaneet ja nyt olette ihmeissänne — syytätte populismista — kun kansa ei nöyrrykään riittävästi poliittisen eliitin ja siinä sivussa rahaa tahkoavien iilimatojen tahtoon. Suomen kansa näyttää joka kuukausi, mitä mieltä se on hallituksen politiikasta, mutta te ylemmyydentunnossanne ette siitä välitä. Raha ja valta sokaisee. Teillä on aikaa tasan sen verran kuin kansa teille sitä antaa — ja onneksi näyttää siltä, että sietokyvyn raja on tulossa vastaan — ja kun se ärähtää, on teidän sosialistipolitiikkaanne aika toivottavasti ohi. Koska taloutemme on tällä talousarviolla edettäessä tämän hallituskauden loputtua miljardeja miinuksella, valtion omaisuus myyty ja surutta otettu velkaa enempi kuin laki sallii, en näe tämän talousarvioesityksen loppusijoituspaikaksi mitään muuta kuin että se on syöttöpaperina suomalaisella puulla lämmitettävässä takassa ja saunan puukiukaasssa. — Kiitos. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Retorisesti vaikuttava puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-10-11T13:27:28,2019-10-11T13:32:43,Hyväksytty,1.1 2019_49_10,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Tämän asian käsittely keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen vuoksi. Täysistunto keskeytetään, ja sitä jatketaan kello 15 suuren valiokunnan kokouksen päätyttyä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_49_11,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,Nyt jatketaan tänään aiemmin keskeytettyä istuntoa. Mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_49_12,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi, ennen kuin menen tähän varsinaiseen tekstiin, eduskunnan työjärjestyksen osalta haluaisin kyllä huomauttaa — ja toivon, että puhemiesneuvosto ottaa tämän vakavasti — että meillä on suuren valiokunnan kokous, joka vieläkin jatkuu siellä, ja että näitä valiokuntakokouksia ei pitäisi olla samaan aikaan kuin on täysistunto. Vaikka se suuren valiokunnan kokous olisi pantu poikki äsken, joka tapauksessa tämä edustaja, joka on siis suuren valiokunnan demariryhmän vetäjä, joutui lähtemään kesken siitä kokouksesta pois, jotta ei menetä toiseen kertaan tänään tätä paalupaikkaa puhujan kohdalla — tänään juuri vastaavanlainen tilanne oli kello 13. Ehdottaisin sitä, että vastaisuudessa, kun täysistunto loppuu 13.30, suuren valiokunnan kokousta ei aloiteta 13.30, koska täältä ei yksinkertaisesti voi lentää saman tien sinne. Meille tulee turhaan myöhästymismerkintä siitä. Eli siinä olisi 5 minuutin väli, niin kuin nytkin olisi toivottavaa, että olisi 5 minuutin väli, jolloin olisin voinut istua rauhassa loppuun. Tärkeästä brexit-teemasta keskusteltiin suuressa valiokunnassa, ja jouduin jättämään sen kesken ja tulemaan tänne, jotten menetä puheenvuoropaikkaa. Toivon, että tämä otetaan jatkossa huomioon. Se näkyy myöskin tässä salitilanteessa, että ihmisiä on tänne tulossa, koska kokoukset ovat tuolla vielä kesken. Arvoisa puhemies! Sitten itse tähän teemaan. — Anteeksi, että jouduin tuon tässä toteamaan, mutta halusin tuoda puhemiesneuvostolle tämän viestin siitä, miten täällä kannattaisi menetellä. — Me olemme nyt tavallaan budjetin lähetekeskustelun loppusuoralla, ja tässä suhteessa eduskunta on käynyt vilkasta keskustelua koko viikon ajan. Täällä on ollut lennokkaita puheenvuoroja ja paljon draamaakin salissa, ja se kertoo, että eduskunta on elävä, keskusteleva elin — on tuotu esille sekä opposition puolelta kritiikkiä tätä budjettiesitystä kohtaan että hallituspuolueiden edustajien puolelta myönteisiä huomioita. On todettu itse asiassa monesta suusta, että sisällöllisesti sekä hallitusohjelma että itse tämä budjettiesitys myöskin opposition mielestä ovat monin kohdin hyvinkin painavia, oikeaan suuntaan meneviä. Se, mitä kritiikkiä eniten kuulemme, on se, että riittävätkö rahat, missä rahat, löytyykö perusteita tehdä näinkin edistyksellinen budjetti. Sehän tämän budjetin sisältö on. Täällähän on paljon, niin kuin puheenvuoroissa olemme kuulleet, isoja, hienoja avauksia, uusia kulmia, millä suomalaista yhteiskuntaa lähdetään viemään eteenpäin. Siellä on keskustelua pitkälti käyty vanhustenhoivasta, siitä, että lakiin saatetaan tämä kiintiö eli 0,7:n hoitajamitoitus tulee määriteltäväksi lakisääteisesti, koulutukseen panostetaan vahvasti, varhaiskasvatukseen tulee voimavaroja. Itse olen tuonut jo aikaisemmin monessa yhteydessä esille sen, että 25 vuotta jos ottaa vuosisataa taaksepäin, niin ikäihmiset, yli 65-vuotiaat eläkeläiset, ovat olleet se väestöryhmä, joka on kaikkein eniten joutunut leikkausten kohteeksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikki hallitukset viimeisen neljännesvuosisadan aikana ovat leikanneet ja tavallaan heikentäneet ikäihmisten elinolosuhteita. Ongelma ikäihmisillä on kaiken lisäksi se, että johtuen tästä taitetusta indeksistä työeläkejärjestelmässä he ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, joka lakisääteisesti köyhtyy. Eli mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sen pienituloisempi hän suhteessa on. Nyt meillä on ensimmäisen kerran — neljännesvuosisataan ensimmäisen kerran — hallitus, jonka ohjelma on selkeästi ikäihmisille myönteinen. Tässä on konkreettisia, isoja tavoitteita, ei ainoastaan vanhusasiainvaltuutettu, ei ainoastaan hoitajamitoitus, ei ainoastaan kotihoitoon panostukset, ei ainoastaan ensimmäiset askeleet siinä kuuluisassa vappusatasessa, jossa on lähtökohtana nimenomaan kaikkein pienituloisimpia eläkkeensaajia tukea, siellä on kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia, jotka luovat seniorineuvolalle itua. Monella tavalla tässä tullaan ikäihmisiä vastaan. Se on hieno, hieno, hieno ohjelma. Mutta, arvoisa puhemies, ehkä tämän hallituksen laatiman budjettiesityksen suurin juonne ei ole näissä uudistuksissa, joita tehdään, vaan siinä hengessä, millä tätä on rakennettu. Meillä on paradigmanmuutos tapahtunut julkisen talouden osalta Suomessa. Kun linja viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut leikkausten ja säästöjen kautta, budjettikurin kautta eteneminen, nyt on ensimmäistä kertaa hallitus, joka kääntää suunnan toiseen. Me lähdemme elvytyksen kautta liikenteeseen, me lähdemme siitä liikenteeseen, että julkista sektoria käytetään hyväksi ihmisten hyvinvoinnin kohentamiseksi, eikä niinpäin, että talous tulee ratkaisevan tärkeäksi tässä. Ja tämä on tässä se suuri paradigmanmuutos, joka meillä on talouspolitiikassa tapahtunut, jossa Suomi näyttää itse asiassa koko Euroopalle mallia, mallia siitä, miten voidaan julkista taloutta käyttää hyväksi niin, että raha ei ole se tärkein tavoite. Talous on väline, ei päämäärä sinänsä, ja tässä suhteessa tämä Rinteen hallituksen ohjelma on aivan uusi näkökulma ja se myöskin avaa keskustelun Euroopan unionin tasolle. Minä käytin liian pitkän johdattelupuheenvuoron, jolloin minun täytyy varata toinen puheenvuoro. Minulla olisi ollut tässä esillä myöskin toinen teema, joka liittyy maahanmuuttoon ja näihin ilmiöihin, joista täällä on paljon tänään puhuttu. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-11T15:01:50,2019-10-11T15:07:32,Hyväksytty,1.1 2019_49_13,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Edustaja Kiljunen, vielä on listan perällä tilaa, sinne voi varata. Ja tämä kritiikki, mitä alkuun esititte, on otettu vastaan, mutta samalla ilmoitan, että toki me täällä varmistamme ennen kuin täysistunto alkaa, että suuren valiokunnan kokous on keskeytetty tai päättynyt. — Sitten puhujalistaa eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_49_14,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tehdään yhdessä maa, jossa kaikki otetaan mukaan. Ihmisellä ei ole hintaa, pidetään toisista huolta, kukaan ei putoa. Elämä on jatkuvaa oppimista ja rakentamista. Saa yrittää, tehdä työtä ja rakastaa. Arvoisa puhemies! Olemme ensi vuoden talousarvion kanssa oikealla tiellä. Toisin kuin tänään täällä on väitetty, hallituksen satsaukset koulutukseen lisäävät koulutuksen tasa-arvoa. Kaikkea ei toki saa kerralla, mutta paljon on suunnitteilla. Koulutus on aina satsaus tulevaisuuteen. Samalla olemme pienen ihmisen asialla täällä Suomessa. En voi olla sanomatta, että on arvokasta auttaa myös hädässä olevia ihmisiä muualla, Suomen rajojen ulkopuolella. Annan täyden kiitoksen ja kunnioituksen Sipilän hallituksen työlle. Sipilän hallitus nosti Suomen uppoavan laivan pinnalle. Sen vuoksi voimme nyt purjehtia täysin purjein kohti tulevaisuutta. Tiedostamme maailmantalouden epävarmuuden ja työllisyyskehityksen hidastumisen. Keskusta haluaa kantaa vastuuta ja huolehtia siitä, ettemme uppoa uudelleen. Tämä hallitus satsaa niin perheisiin, lapsiin kuin nuoriin. Monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat neljännestä lapsesta lähtien. Myös yksinhuoltajaperheiden lapsilisä nousee, samoin perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotus nousee. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautuu, ja päivähoidon lapsiryhmän koko kasvattajaa kohden pienenee kahdeksasta seitsemään. Aamu- ja iltapäivätoimintaa vahvistetaan 14,5 miljoonan euron määrällä. Opintotukeen lisätään rahaa 31 miljoonaa. Taiteen perusopetus saa 2 miljoonaa lisää, samoin nuorten työpajatoiminta. Ammatilliseen koulutukseen suunnataan lisää opettajia, ohjaajia ja lähiopetusta. Korkeakoulujen perusrahoitus nousee sille kuuluvalle tasolle. Hallituskauden ehkä suurimmat uudistukset tapahtuvat koulutuksen alalla. Oppivelvollisuusikä nousee tämän hetken suunnitelman mukaan syksystä 2021 lähtien, jotta kaikki voisivat suorittaa toisen asteen tutkinnon. Toisen asteen maksuttomuus ulottuu tällä hetkellä 18 ikävuoteen saakka. Miten pitkälle maksuttomuus yltää sen jälkeen, sitä ei ole vielä ratkaistu. Kaikkea ei toki saa kerralla, mutta paljon on suunnitteilla. Ammattikoulun ja lukion rinnalle muodostuu nivelvaiheen kolmas polku, joka koostuu kansanopistojen pitkistä linjoista, kymppiluokista, työpajoista, valmentavista koulutuksista, kuntoutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta. Nuorille rakennetaan erilaisia polkuja eteenpäin. Oppivelvollisuustehtävän toteuttaminen korvataan koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti. Paljon muutakin on suunnitteilla. Pidän tärkeänä sitä, että perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijahuoltoon suunnataan 10 miljoonaa euroa, koska opiskelijahuollon alueelliset erot ovat olleet suuria. Myös harrastustoimintaan satsataan, että jokainen lapsi saisi yhden harrastuksen koulupäivän yhteydessä. Liikkuva koulu laajenee myös ikääntyville. Arvoisa puhemies! Wäinö Aaltosen patsaiden nimi on Työ ja tulevaisuus. Teoksen lapsi katsoo suoraan meitä [Puhemies koputtaa] ja muistuttaa tulevaisuudesta. Teemme täällä yhdessä työtä nimenomaan tulevaisuuden vuoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-11T15:07:57,2019-10-11T15:13:15,Hyväksytty,1.1 2019_49_15,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuviikosta saimme kuulla karun analyysin valtiovarainministeriön virkamiehiltä juuri ennen hallituksen talousarvioesityksen julkistamista. Asiantuntijoiden mukaan kasvu hidastuu eikä työllisyystavoitetta tulla näillä toimilla saavuttamaan — työllisyystavoitetta, jonka päällä lepää koko hallituksen ohjelman talouden perusta myös hallituksen omien sanojen mukaan. Hallitus on sitoutunut julkisen talouden suunnitelmassaan arvioimaan päätösperäisiä lisämenoja, mikäli vähintään puolet työllisyystavoitteen saavuttamiseksi selvitettävistä toimista ei ole toimeenpantavissa vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä. Arvoisa hallitus, me kokoomuksessa tarjosimme teille vaihtoehdon. Tarjosimme toimenpiteitä, joilla työllisyyttä saadaan vahvistettua asiantuntija-arvioiden perusteella ainakin 30 000 työpaikan verran. Lisäksi keinomme sisälsivät toiset 30 000 työpaikkaa. Teillä olisi ollut mahdollisuus tarttua ehdotuksiimme jo nyt. Sen sijaan te oletatte talouden ison kuvan kääntyvän mystisesti kasvu-uralle ja toivotte, että jostain ilmaantuvat ne eurot, joilla laitatte tekemänne menolisäykset onnistumaan. Kysyn: onko tämä vastuullista toimintaa? Arvon puhemies! Parjattu Sipilän hallitus sai myös paljon tuloksia aikaan: Tuli yli 140 000 työpaikkaa samalla, kun nuorisotyöttömyys merkittävästi vähentyi. Suomen talous kääntyi kasvuun. Toimet purivat, miksi tämä kaikki halutaan nyt romuttaa? Tärkeintä politiikkaa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi on pitää huolta vahvasta julkisesta taloudesta. Talous on vain väline, mutta se on nimenomaan väline kaikkeen siihen hyvään, mitä hyvinvointiyhteiskunta toimiakseen tarvitsee: laadukkaat palvelut sekä turvaa sellaisiin elämäntilanteisiin, joissa omalla työllään ei pysty itseään elättämään. Koska me kokoomuksessa haluamme huolehtia siitä, että myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä voimme varmistaa lapsillemme laadukkaan koulutuksen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja vanhuksille hyvän hoivan, olemme erittäin huolissamme siitä, että tämä hallitus haluaa syödä tulevien vuosien hyvinvointia lunastaakseen ylimitoitetut vaalilupauksensa. Miksi ihmeessä hallitus lykkää päätöstä työllisyystoimista? Tarvitsisimme toimia nyt heti, emme vasta vuoden päästä. Myös sosiaaliturvamme kaipaa uudistamista. Työn tekemisen on aina oltava kannattavaa, sillä vain ahkeruuteen kannustamalla voimme rahoittaa hyvinvointimme. Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että koulutukseen on panostettu. Kuulimme ennakkokuulemisessa jo asiantuntijoita, ja vaikuttaa siltä, että määrärahalisäys kokonaisuudessaan on merkittävä. Se on hyvä asia. Olen kuitenkin huolissani siitä, miten olemme pääsemässä 4 prosentin tavoitteeseen bruttokansantuotteesta tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa. Vaikka viime hallituskauden alussa taloudellinen tilanne oli hyvin erilainen kuin nyt — erittäin haastava, ei eletty kasvun vuosia — silloinkin huolehdittiin siitä, että valtion panokset tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan eivät laskeneet. Tämän vuoden budjettiin tehtiin 112 miljoonan euron pysyvät panostukset, joilla edetään määrätietoisesti kohti 4 prosentin tieteen ja tutkimuksen rahoituksen osuutta bruttokansantuotteesta. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että emme jaakaan yhteistä tavoitetta tästä 4 prosentin osuudesta. Hallituksen esitys nimittäin laskee Suomen Akatemian myöntövaltuuksia 31 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Nämä eurot ovat poissa nimenomaan siitä laadukkaasta, vertaisarvioidusta huippututkimuksesta ja korkean osaamisen vahvistamisesta, jota me ehdottomasti tarvitsisimme Suomessa myös sen pitkäaikaisen kasvun varmistamiseksi. Miksi hallitus ei pidä Suomen Akatemian myöntövaltuuksia kuluvan vuoden tasolla vaan siirtää niitä muihin kohteisiin? Toki muutkin kohteet ovat hyviä, mutta esimerkiksi supertietokone Kajaanissa voitaisiin rahoittaa erillisrahoituksella. Lopuksi on vielä pakko ääneen ihmetellä, missä ovat ne kovasti kuulutetut ilmastotoimet. Hallitusohjelma on hyvä ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikan osalta, mutta tämä budjetti ei valitettavasti sitä ole. Vielä ennen vaaleja vihreät julistivat, kuinka leikkauksia ympäristölle haitallisiin tukiin tehdään kovalla kädellä, miljarditolkulla. Lopputulos: edes turpeen verotukeen ei tämä hallitus ole puuttumassa ainakaan tässä vaiheessa. Tulevina vuosina näin on joillakin suilla sanottu tehtävän; toisilla suilla sanottu, että turpeen verotukeen ei tulla koskemaan lainkaan. Myös teollisuus ja turveteollisuus samaten tarvitsisivat näkymän siihen, mitä ollaan tekemässä, jotta siirtymä on mahdollista tehdä niin, että energian hinta ei merkittävästi kallistu, ja tiedetään, millä tavalla päästövähennystoimet tullaan [Puhemies koputtaa] Suomessa toteuttamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-11T15:13:27,2019-10-11T15:18:37,Hyväksytty,1.1 2019_49_16,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Ärade herr talman! Arvoisa herra puhemies! Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan valtiolla on lainsäädäntövalta yleisiä veroja ja maksuja koskevissa asioissa. Ahvenanmaalaiset verovelvolliset maksavat näin ollen veroja valtiolle samoin perustein kuin verovelvolliset muualla maassa. Valtion tulo- ja pääomavero ovat siten samat myös Ahvenanmaalla. Valtiolle tavaroista ja palveluista maksettavaa arvonlisäveroa peritään täsmälleen samoin perustein kuin muualla Suomessa. Ahvenanmaalla rekisteröidyissä autoissa on omat rekisterikilvet, mutta auto- ja ajoneuvoverot ovat täysin samat kuin muualla Suomessa. Sama koskee tietysti myös polttoaineveroa, alkoholiveroa, tupakkaveroa, yhteisöveroa ja kaikkia muita veroja. Valtionveron peruste on täysin sama Ahvenanmaalla kuin muualla maassa ja menee siten tämän keltaisen budjettikirjan mukaan. Kuten muuallakin Suomessa, myös Ahvenanmaalla verovirasto kantaa verot ja ne päätyvät valtion talousarvioon, josta niillä rahoitetaan muun muassa sairaanhoitoa, koulutusta, valtionosuuksia, teitä ja elinkeinopolitiikkaa. Ahvenanmaalla näitä toimintoja ei tosin rahoita valtio vaan Ahvenanmaan maakunta itsehallintolain mukaisesti. Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin kuuluvien tehtävien rahoittamiseksi Ahvenanmaalle maksetaan takaisin tietty osuus kaikista ahvenanmaalaisten maksamista veroista. Vuoden 1993 itsehallintolaissa päätettiin, että Ahvenanmaa saa joka vuosi takaisin 0,45 prosenttia valtion kaikista tuloista, lainoja lukuun ottamatta. Jos ahvenanmaalaiset ovat ahkeria veronmaksajia, maakunnalle hyvitetään lisäksi 0,50 prosentin ylimenevä osa koko maan vastaavasta verosta eli niin sanottu verohyvitys tai ahkeruusraha. Tämä koskee kuitenkin vain tiettyjä suoria veroja, kuten tulo-, pääoma- ja yhteisöveroa. Verohyvitystä ei makseta esimerkiksi arvonlisäveron tuotoista, joiden merkitys on kasvanut, eikä myöskään valmisteveroista. Siitä saakka, kun järjestelmä astui voimaan vuonna 1993, ahvenanmaalaiset veronmaksajat ovat maksaneet veroja enemmän kuin mitä heille on määrätty ja maakunnalle on maksettu verohyvitystä. Tämä johtuu ennen kaikkea Ahvenmaan korkeasta työllisyydestä ja siitä, että korkea työllisyys kasvattaa verotuottoja. Mikä sitten on vikana, arvoisa puhemies? Vuodesta 1993 Ahvenanmaan väestönkasvu on ollut kaksinkertaista koko maan väestönkasvuun verrattuna. Vuonna 1993 Ahvenanmaan väestön osuus Suomen väestöstä oli 0,49 prosenttia ja viime vuodenvaihteessa ahvenanmaalaisten osuus oli 0,54 prosenttia. Prosentteina tämä ei välttämättä kuulosta erityisen suurelta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta Ahvenanmaan osalta tämä tarkoittaa 19 prosentin eli noin 5 000 hengen suuruista väestönkasvua. Se on merkittävä lisäys. Ahvenanmaan kannalta ongelmallista on, että me kasvaneesta väestöstämme huolimatta saamme edelleen takaisin vain 0,45 prosenttia maksamistamme valtionveroista. Samalla väestönkasvu luonnollisesti lisää Ahvenanmaan maakunnan rahoittamien julkisten palvelujen kustannuksia. Väestön kasvaessa tarvitaan entistä enemmän koulupaikkoja ja sairaspetejä. Ahvenanmaan talouden pelastus on ollut maakunnan alhainen työttömyys, jonka ansiosta Ahvenanmaa on silti toistaiseksi pärjännyt. Ahvenanmaa ei halua tukia vaan ainoastaan sitä, että sille hyvitettäisiin oikeudenmukainen osuus maakunnan maksamista veroista, jotta se voisi kasvaa ja tukea maamme taloutta myös jatkossa. Siksi eduskunnan on tarpeen varmistaa myöhemmin tänä syksynä osana itsehallintolain uudistusta, että Ahvenanmaalle suoritettava tasoitus nostetaan asianmukaiselle tasolle eli että sitä [Puhemies koputtaa] korotetaan 10 miljoonalla eurolla. Tänä syksynä meillä on mahdollisuus tehdä tämä muutos, ja on tärkeää, että tartumme siihen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2019-10-11T15:18:40,2019-10-11T15:24:12,Hyväksytty,1.1 2019_49_17,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus ei leikkaa euroakaan köyhiltä. Tämä hallitus ei leikkaa euroakaan köyhyyden poistamiseksi töitä tekeviltä järjestöiltä. Tämä hallitus ei ehkä sijoita euroja leipäjonoon tässä budjetissaan, mutta se pyrkii poistamaan ihmiset sieltä leipäjonosta. Olin hämmentynyt kuullessani täällä salissa puheenvuoron edustaja Laukkaselta, edustajalta ja Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtajalta, joka käytti näitä sanoja: ”Tämä hallituksen ohjelma ei vähennä köyhyyttä.” Miten Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja voi lähteä tähän budjetti-, talousarviokäsittelyyn sillä linjalla, että tämä ohjelma ei vähennä köyhyyttä? Itse Eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtajana näen, että tässä ohjelmassa, talousarviossa, on monia sellaisia toimia, jotka kriittisesti puuttuvat, niin että ihmiset eivät päädy Suomessa köyhyyden puolesta leipäjonoihin. Meitä pitäisi kiinnostaa täällä huoltajakorotus, se, että lisätään perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa. Meitä tulisi kiinnostaa toimet ylivelkaantumista vastaan. Niitä löytyy tästä talousarviosta. Meitä tulisi kiinnostaa indeksin palautukset, pienimpien päivärahojen korotukset, lapsi‑ ja perhepalveluiden muutosohjelman resurssit, sosiaaliturvan korotukset ja sosiaalialan palveluiden parannukset. Nämä korjaavat niitä syitä, minkä takia tänä päivänä, vuonna 2019, Suomessa on edelleen köyhyyttä. Toivon todella, että me otamme kansanedustajina yhteisen tavoitteen sen eteen, että Suomesta poistetaan köyhyys, ja toivon todella, että me yhdessä etsimme keinoja, miten Suomesta poistetaan köyhyys. Mutta toivon, että köyhyyttä ei käytetä eduskunnassa minkäänlaisena välineenä kuvaamaan puolueiden tavoitteita tai omia tavoitteita, vaan me yhdessä asetamme tavoitteita, joiden avulla saamme tämän inhottavan ja täysin tähän aikaan sopimattoman ilmiön pois Suomesta. Olen vakuuttunut siitä, että nämä panostukset, mitä hallituksen talousarvio antaa esimerkiksi lapsiperheköyhyyden poistamiseksi, ovat hyvä alku. Ne eivät vie meitä vielä maaliin, ja sen tietää joka ikinen kansanedustaja eduskunnassa, mutta ne ovat hyvä alku sille, että köyhyys saadaan puolitettua tällä hallituskaudella ja siitä päästään eroon viimeistään ensi hallituskaudella. Siihen minusta koko eduskunnan, kaikkien kansanedustajien, tulisi olla sitoutunut. Toivon, että tässä salissa ei enää, ennen kuin pääsemme edes alkuun näissä toimenpiteissä [Puhemies koputtaa] ja rahoissa, käytetä vastaavaa puheenvuoroa vaan uskotaan siihen, että yhdessä voimme muuttaa maailmaa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-11T15:24:19,2019-10-11T15:27:36,Hyväksytty,1.1 2019_49_18,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän viikon aikana on totisesti puhuttu paljon ja hyvin yksityiskohtaisestikin budjetin kokonaisuudesta. Haluan tarttua kuitenkin vielä yhteen asiaan, jota sivusimme eilen, kun käsittelimme puolustusministeriön pääluokkaa. Arvoisa puhemies! Nostin eilen puolustusministeriön asioita käsitellessämme itselleni hyvin henkilökohtaisen ja periaatteellisesti tärkeän asian esille, nimittäin nuorten diabeetikoiden mahdollisuuden suorittaa asepalvelus ja siten osallistua rakkaan isänmaan puolustamiseen, kuten kaikki muutkin nuoret tekevät. Suomi oli pitkään mallimaana maailmalla, sillä jo 2000-luvun alussa Puolustusvoimat käynnisti kokeilun, jossa tyypin 1 diabeetikon oli mahdollista hakeutua asepalvelukseen, mikäli tiukat lääketieteelliset kriteerit täyttyivät. Vuosien varrella toistasataa diabeetikkoa on suorittanut asepalveluksen aivan samalla tavalla kuin terveet nuoret miehet ja naiset ovat tehneet. Diabeetikoiden asepalveluskokeilun tulokset ovat olleet erittäin hyvät. Palveluksen keskeyttämisessä ei ole ollut suurta eroa verrattuna terveisiin varusmiehiin. Diabeetikkovarusmiesten vahvasta motivaatiosta kertoo paljon sekin, että monet palvelukseen astuneista ovat suorittaneet joko aliupseeri- tai reserviupseerikoulutuksen. Olen yksi näistä diabeetikoista, jotka ovat saaneet mahdollisuuden asepalveluksen suorittamiseen. Astuin palvelukseen Riihimäen Viestirykmentissä kesällä 2011, ja kotiuduin vuoden päästä reservin vänrikkinä. Sain suorittaa palveluksen aivan samalla tavalla kuin muut, nuoret terveet miehet ja naiset, saivat suorittaa. Ongelmia palveluksen suorittamisessa itselläni ei ollut, vaikka toki on näin, että sairaus tuo haasteita monessa tilanteessa. Itselleni palvelukseen hakeutuminen on ollut elämäni parhaita päätöksiä, sillä sain mahdollisuuden näyttää itselleni, että voin elää täyttä elämää diabeteksesta huolimatta. Uskon, että myös monet muut palveluksen suorittaneista diabeetikoista jakavat tämän tunteen. Arvoisa puhemies! Pääesikunta ilmoitti tämän vuoden alkupuolella, että diabeetikoiden asepalveluskokeilu tullaan lopettamaan. Tällä hetkellä siis diabeetikkonuorella ei ole enää mahdollisuutta hakeutua asepalvelukseen, vaikka sairauden hyvä hoito ja hoitavan lääkärin puolto palveluksen suorittamiseen olisivat kunnossa. Tuo päätös on vienyt Suomen puolustusvoimia aimo harppauksen takaisin historiaan. Kuten kerroin aikaisemmin, kokeilun tulokset ovat olleet hyviä eikä diabeetikoiden keskeyttämisessä ole ollut juurikaan eroa terveisiin varusmiehiin nähden. Tuntuu järjettömältä, että Puolustusvoimat on päättänyt sulkea ovet asepalvelukseen huippumotivoituneelta nuorelta samaan aikaan kuin monelta nuorelta motivaatio palveluksen suorittamiseen on täysin hukassa. Puolustusvoimat lähettää päätöksellä hyvin tylyt terveiset niille diabeetikkonuorille, heidän perheilleen ja läheisilleen, jotka ovat halukkaita palvelukseen hakeutumaan ja palvelemaan omaa isänmaataan. Toiseksi en ymmärrä myöskään niitä Puolustusvoimien perusteluita, että diabetesta tunteva lääkintähenkilöstö on eläköitynyt Puolustusvoimien organisaatiosta ja se on yksi keskeinen peruste sille, minkä takia kokeilua ei voida enää jatkaa. Tosiasiassa kokeiluun on sitoutunut 1—2 henkeä koko Puolustusvoimien organisaatiosta ja he ovat tehneet tätä työtä sivutoimisesti, joten suuressa organisaatiossa on kyse ennen kaikkea tahdosta, ei niinkään resursseista. Arvoisa puhemies! Puolustusministeri Kaikkonen vastasi minulle tässä salissa, että hän on saanut tästä asiasta palautetta ja hän haluaa vielä käydä asian läpi. Kiitän ministeriä viisaista sanoista ja toivon, että Puolustusvoimat pyörtää virheellisen päätöksen ja aloittaa jälleen kokeilun viemisen eteenpäin, sillä kyse on ennen kaikkea periaatteesta, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että niille sadoille ja sadoille diabeetikkonuorille, jotka miettivät elämäänsä eteenpäin, annetaan viesti siitä, että mikäli kriteerit täyttyvät ja lääkärin puolto on myönteinen, heillä on aivan samalla tavalla mahdollisuudet puolustaa ja palvella omaa isänmaata kuin kaikilla niillä terveillä nuorilla miehillä ja naisilla, jotka palvelukseen tänä päivänä astuvat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-11T15:27:46,2019-10-11T15:32:36,Hyväksytty,1.1 2019_49_19,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Marttinen toi paitsi tänään myös eilen hyvin esiin tuon epäkohdan, joka nyt Puolustusvoimissa vallitsee, ja olen varsin tyytyväinen siitä vastauksesta, jonka puolustusministeri Kaikkonen eilen edustaja Marttiselle sanoi ja jonka hän tässä toisti. Kuten eilen huomasimme, niin puolustusministeri vielä aikoo tätä asiaa diabeetikkojen osalta selvityttää, ja se on kyllä ehdottoman hyvä asia, että hän näin totesi. [Matias Marttisen välihuuto] Se, että meillä olisi varusmiespalveluksen suorittaneilla ihmisillä yhtä hyvät kokemukset ja muistot kuin edustaja Marttisella, on isänmaan puolustuksen kannalta kaiken a ja o. Tänään aiemmin tässä salissa edustajakollega perussuomalaisista jossain määrin kyseenalaisti, että onko tämä budjetti ensi vuodelle, vuodelle 2020, näpertelyä vai aitoja panostuksia. Hieman ihmettelen tätä puheenvuoroa, kun katsoo tuota budjettia. Jos nyt nostetaan puhtaasti vaikkapa turvallisuussektorin puolelta investointeja pelkästään ensi vuoden osalta, niin siellä laitetaan 7,5 miljoonaa euroa lisärahaa poliisille — se on merkittävä panostus — ja koko tämän hallituskauden aikana on tarkoitus lisätä poliisien määrää vähintään 300:lla. Todella iso ja merkittävä panostus, ja ”näpertely” ei kyllä kuvasta sitä. Ensi vuonna tulee 15 miljoonaa euroa Rajavartiolaitokselle teknisen valvonnan parantamiseksi — ei ole näpertelyä. Tulee 3 miljoonaa euroa lisärahaa Puolustusvoimille pelkästään henkilöstön lisäämiseen, jolloin saadaan noin 42 uutta virkaa Puolustusvoimiin, kun tavoite tämän kauden aikana on 100 uutta virkaa — ei sekään kyllä ole näpertelyä. Eikä se, että laitetaan 150 miljoonaa euroa materiaalisten suorituskykyjen korjaamiseen Puolustusvoimille, ole kyllä näpertelyä. Nämä ovat pelkästään muutamia nostoja turvallisuussektorin puolelta sen budjettipanostuksen havainnollistamiseksi, mitä me teemme pelkästään tällä lohkolla. Ja se, että täällä väitetään, että on kysymys murusista tai näpertelystä, on kyllä harhaanjohtamista tässä asiassa. Arvoisa herra puhemies! Muutama sana vielä maanpuolustuksesta ja Puolustusvoimista, puolustuspolitiikasta laajemminkin. Maanpuolustustahto on puolustuksemme ydin, ja siinäkin mielessä puheenvuoro siitä, että esimerkiksi diabeetikot voivat osallistua varusmiespalvelukseen, on äärettömän tärkeä. Maanpuolustustahto säilyy, kun ihmiset kokevat Suomen oikeudenmukaiseksi ja puolustamisen arvoiseksi. Ja me tarvitsemme jatkossakin oman uskottavan puolustuskyvyn, joka perustuu koko Suomen puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset on turvattava koko maassa. Kun me katsomme niitä panostuksia, joita aika laajalla yksituumaisuudella tässä salissa päätetään tehdä Puolustusvoimille ja on jo päätetty tehdä Puolustusvoimille, niin ei sekään kyllä ole näpertelyä tai murusten ripottelua sinne tai tänne. Hallitus on päättänyt Laivue 2020 ‑hankkeesta. Hankimme uusia laivoja, jotka rakennetaan Raumalla, Suomessa. Se vahvistaa suomalaista telakkaosaamista, työllisyyttä ja meriteollisuutta. Tämän hankkeen arvo on 2 miljardia euroa — 2 miljardia euroa, eihän se nyt mitään näpertelyä ole, ei suinkaan. [Kimmo Kiljunen: Ei ole!] — No, tässä vain lähinnä hain väkevän edustajan todistusta siitä, että tämäkö on näpertelyä, ja eihän se totisesti ole, ja niin kuin edustaja Kiljunen hyvin tietää, niin näin ei tosiaan kylläkään ole. — Ensi vuoden budjetissa me lisäämme 10 miljoonaa euroa monitoimihävittäjien hankinnan valmisteluun. Kokonaisuudessaan hallitus on päättänyt 10 miljardin euron määrärahasta uusiin hävittäjiin, joilla korvataan nykyiset Hornetit, ja niin kuin hallitusohjelmassa lukee, nykyiset Hornetit korvataan täysimääräisesti. Joten tämä budjetti ei ole näpertelyä eikä murusia vaan aitoja, konkreettisia panostuksia moneen tärkeään kohteeseen ja asiaan. Tämän toivon kyllä muistettavan siinä yleisessä hyvässä keskustelussa, jota täällä on saanut todistaa päivät, illat ja ehkä vähän yötkin. Kritiikkiä voi, totta kai, antaa, mutta kun laitetaan useita miljoonia euroja ja puolustuksen tapauksessa miljardeja euroja, niin ei se ole näpertelyä vaan se on isänmaallista politiikkaa, jolla turvataan tämän maan tulevaisuus 2030-, 2040-, 2050- ja 2060-luvulle. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-11T15:32:49,2019-10-11T15:37:51,Hyväksytty,1.1 2019_49_20,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Könttä laittoi tuohon vahvoja lukuja peräjälkeen, välillä luku oli jo 10 miljardia. Siihen ehkä voisi sanoa, että se vaikuttaa jo surrealistisen suurelta suhteessa siihen, mistä me muuten täällä puhumme. En ota kantaa siihen itse prosessiin, mutta haluan vain sanoa, että me puhumme sellaisista mittakaavoista, itse asiassa Suomen julkisen talouden historian suurimmasta investoinnista, että soisi, että tietysti keskusteltaisiin perin juurin siitä, mitä se tarkoittaa. Tässä yhteydessä se ei ole keskustelunaihe, arvoisa puhemies. Sen sijaan minä haluaisin ottaa tässä jatkopuheenvuorossani esille ison teeman, joka täällä on hallinnut keskustelua tämän viikon aikana. Melkein aiheesta kuin aiheesta ollaan tehty viittauksia ulkomaalaisväestön määrän kasvuun Suomessa, ja toinen iso kysymys, jota on tuotu useilla suilla esille, on yrittäjyys ja siihen liittyvät panostukset ja kannustukset. Kävin vähän tilastoja lävitse ymmärtääkseni, mistä tässä puhutaan, ja haluaisin niitä hieman tässä avata: Ensimmäinen huomio on siis se, että vuonna 90 Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön määrä oli 20 000 ihmistä, tällä hetkellä Suomessa on ulkomaalaistaustaisia suomalaisia 350 000. Muutos on todella iso. Enpä yhtään ihmettele, että me keskustelemme tästä aiheesta, se on iso muutos — positiivinen, sanon sen heti saman tien. Eli isoista muutoksista on kysymys, ja siinä on sitten sopeutumista suunnassa jos toisessa, kun tämä on näinkin nopeasti tapahtunut murros. Meillä on kaiken lisäksi vielä 250 000 ulkomaan kansalaista Suomessa opiskelijoina ja monissa muissakin tehtävissä täällä. Eli maailma on muuttunut, maailma on pienentynyt, ihmiset liikkuvat rajojen yli, ihmiset tulevat tänne Suomeenkin etsimään parempia elämisen ehtoja, aivan niin kuin suomalaiset ovat kautta historian itsekin tehneet. Lähes 300 000 siirtolaista siirtyi Yhdysvaltoihin ensimmäisen maailmansodan alla. Toisen maailmansodan aikana meiltä lähetettiin pakolaisiksi Ruotsiin 70 000 lasta — edelleenkin joudumme keskustelemaan siitäkin tilanteesta. 60-luvulla yhteensä 400 000 suomalaista siirtyi Ruotsiin töihin. Nettosiirtolaisuus, kun lasketaan kotiin palanneet, oli lähes 300 000. Kyllä, suomalaiset ovat menneet muualle, ulkomaille, etsimään parempia elämisen ehtoja, tehneet juuri sitä, mitä ihmiset ovat kautta ihmiskunnan historian tehneet kansainvaelluksesta alkaen. Eli se, että ihmiset liikkuvat erilaisten rajojen ylitse, on osa ihmisyyttä, ja se on nyt tässä meilläkin vastassa ilmiönä. Oli kiintoisaa, kun puhuttiin yrittäjyydestä. Kaikkein voimakkaimmin kasvava yrittäjyyssektori on ulkomaalaisten perustamat yritykset Suomessa. Meillä on yli 10 000 ulkomaalaistaustaista yrittäjävetoista yritystä Suomessa, yli 10 000, ja kun menee kaupparekisteriin tiedustelemaan, ne kasvavat kaikkein nopeimmin. Eli ulkomaalaiset — kansalaiset, jotka tietysti saavat Suomenkin kansalaisuuden, siis ulkomaalaistaustaiset — yrittäjät Suomessa ovat yksi dynamo tällä hetkellä Suomen kasvussa. Nämä ulkomaalaistaustaiset yritykset työllistävät yli 30 000 ihmistä, liikevaihto on yli 4 miljardia euroa. Tämä on juuri sitä hienoutta, että tämä ulkomaalaisväestö haluaa täällä tehdä töitä. Minä ihmettelin sitä keskustelua, mikä ennen kaikkea perussuomalaisten suunnasta on tullut, että puhutaan elintasopakolaisista ja sitten samanaikaisesti siitä suunnasta heitetään se, että he vievät myöskin työpaikat täältä Suomesta. Eli jossain määrin on kummallinen riitasointu siinä, että ulkomaalaisväestön katsotaan tulevan tänne hyödyntämään suomalaista sosiaaliturvaa ja laiskottelemaan, ottamaan etu siitä, ja samanaikaisesti he vievät työpaikat. Eli tässä täytyy nyt ratkaista, niin kuin ministeri Harakka eilen jo sanoi, missä suhteessa tämä ongelma on vastassa, ellei se ongelma ole siinä, mitä minä pelkään, että on kysymys ulkomaalaisista, että onkin kysymys siitä, että meillä on joku erottava tekijä ihmisyydessä, että ihmisillä on joku toisenlainen tausta kuin niillä ihmisillä, jotka luomakunnan kiertokulussa sijoittuvat tälle kohtaa mannerlaattaa ja jotka ovat tehneet siihen jonkun kansallisvaltion rajan, joka on niin pyhä, että sen rajan ylittäminen on rikollinen teko. Tämä on aivan käsittämätön ilmiö. Tätä mietitään sadan vuoden päästä, niin kuin orjakauppaa mietitään tänä päivänä tai aikoinaan keskiajalla olleita noitavainoja mietitään. Tuommoisia ilmiöitä on ollut, ja meillä ihmiset tulevat lainsuojattomiksi siitä, että he etsivät parempia elämisen ehtoja jostakin muusta yhteiskunnasta. Tässä suhteessa meillä on kasvun paikka, ja tässä suhteessa tämä budjetti, joka nyt on rakennettu, [Puhemies koputtaa] tervehtii ilolla sitä, että Suomi kansainvälistyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-11T15:37:54,2019-10-11T15:43:06,Hyväksytty,1.1 2019_49_21,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin aikaisemmassa puheenvuorossa, muistaakseni keskustan Kemppi, siitä että edustaja Laukkanen, jonka tunnen hyvin rehellisenä ihmisenä, olisi jollain tavalla asioita vääristellyt siinä, että tämä budjetti ei auta kaikkein köyhimpien tilanteeseen. Haluan palata tähän. Puhuin tästä aikaisemminkin. Vasemmistolla on sosiaali- ja terveysministeri Pekonen, joka käsittääkseni vastaa toimeentulotuesta, ja vasemmiston kansanedustaja Johannes Yrttiaho toi muutama päivä sitten täällä esille, että köyhimmät unohdettiin budjettiesityksessä. Hän on hallituspuolueen kansanedustaja. Hän tarkoittaa sitä, että nämä veronkevennykset ja verotuskompensaatiot, joita on tehty, eivät kohdistu toimeentulotukia saaviin henkilöihin, jotka yleisesti ottaen ovat niitä köyhimmässä asemassa olevia, koska toimeentulotukihan on viimesijainen etuus. Edustaja Laukkanen ei ole nyt paikalla, mutta halusin vain todeta tämän, että hän ei tässä kyllä väärässä mitä ilmeisimmin ole, eikä tätä kyllä mielestäni ole ministerikään vastauksessaan kiistänyt. Tästä budjetista ylipäätään: Jos ajatellaan sitä kokonaisuutta, niin onhan tämä huolestuttavaa, että kuten valtiovarainministerikin on sanonut, tämä on 2 miljardia alijäämäinen ja me toteutamme osan, eli 1 miljardia, valtion omaisuutta — en tiedä vielä, mitä — myymällä. Pelkään ja olen huolestuneena seurannut, mitä tuleman pitää, koska edellisellä kaudella, kun SDP, vihreät ja vasemmisto olivat hallituksessa ja kun myytiin valtion omaisuutta, niin silloin lähti Caruna. Siitä varmaan olemme tässä salissa melko yksimielisiä, että eipä ihan täydellinen kauppa tullut olemaan, siitä tulee ihan valtavasti palautetta. Tällaisia asioita pitäisi miettiä todella, todella huolella. Samaten valtiovarainministeriön virkamiehet ovat todella huolissaan siitä, että työllisyystoimenpiteitä ei ole riittävästi. He toteavat, että tällä hetkellä sovitut toimenpiteet eivät ratkaise tätä aukkoa, jonka menot ovat tehneet. Siellä on paljon hyviä panostuksia — itse ainakin ajattelen näin — tuomioistuimiin, eläkeläisille ja paljon muuta, mutta nythän on kysymys kestävyysvajeesta ja siitä, miten me tulevaisuudessa saamme rahat riittämään, eikä vain vuodeksi tai kahdeksi, niin että sitten seuraava hallitus saa taas miettiä, mistä ne rahat tulevat, kuten esimerkiksi hoitajamitoituksen rahoituksen osalta on nähtävissä. Tuossa edellisessä puheenvuorossa puhuttiin ihmisyydestä ja siirtolaisuudesta. Sehän on täysin ymmärrettävä asia, että ihmiset lähtevät liikkeelle, mutta toinen kysymys onkin sitten sen vastaanottavan valtion talous ja heidän itsemääräämisoikeutensa siinä mielessä, että miten he ovat valmiita omia verorahojaan käyttämään siihen, että toiset ihmiset haluavat käyttää liikkumisvapauttaan. Katsoin tuossa, että tammikuussa 2019 on julkaistu tämmöinen TEMin selvitys maahanmuutosta. Siellä on Eurostatin tilastoja, ja tässä todetaan esimerkiksi, että ”EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyys on Suomessa matalampi kuin muissa Pohjoismaissa ja alle EU-keskiarvon”. Tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Samaten täällä todetaan, että ”tulotaso ulkomaalaistaustaisissa perheissä on kantaväestöä alhaisempi”. Tässä on ollut tutkimuskohteena vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisten veronalaiset tulot, jotka olivat keskimäärin 21 400 ja vähän päälle, kun sitten taas suomalaistaustaisilla ne olivat 30 000, elikkä siinä on melkein 9 000 euron gäppi. Tästä on kysymys nyt tässä huoltosuhteessa. Meillä on vanhustenhuolto kriisissä, me tarvitsemme sinne rahaa. Miten meidän taloutemme kestää sen, jos tulee ihmisiä, jotka joutuvat elämään sosiaalituella ja matalapalkka-aloilla, mikä saattaa todennäköisesti vielä heikentää meidän muidenkin työssä käyvien palkkausta? Tästä tässä on isossa kuvassa kysymys. Huolestuneena tietysti seuraan noita polttoainekorotuksia, niistä tulee valtavasti palautetta ihmisiltä, pienyrittäjiltä. He toteavat, että he joutuvat laittamaan sen sitten laskutukseen, mikä heikentää heidän myyntiään. Samaten tietysti sitten heidän tilannettaan huonontaa tämä, että kotitalousvähennystä lasketaan. Tässä olimme radiossa, ja ministeri Harakka myönsi, että tämä on säästölaki, tämä leikkaus on säästöä, että valtio tarvitsee lisää rahaa. Sitten yksi, mistä olen tosi huolestunut: Olemme puhuneet maataloudesta ja omavaraisuudesta. Budjettikirjassa todetaan, että maatalouden kehittämisrahastojen rahoitusta vähennetään, ja se on erittäin [Puhemies koputtaa] huolestuttavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-11T15:43:14,2019-10-11T15:48:28,Hyväksytty,1.1 2019_49_22,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin hieman vastannut tähän — vaikka en hallituksen puolesta voi vastatakaan, hallituspuolueen edustajana voin vastata, edustaja Meren esittämiin kysymyksiin. Ihan ensimmäiseksi tästä Caruna-kaupasta: En voi olla muuta kuin täysin samaa mieltä. Kysymys oli tietysti järjettömästä myynnistä, mutta ennen kaikkea se järjettömyys on siinä, että tämä on strateginen toimiala, ja uskomatonta, että me voimme myydä tämän ulkomaisille sijoittajille. Tässä on tietysti peiliin katsomista kaikilla, jotka siinä ovat olleet mukana. Toinen huomio oli se, ovatko hallitusohjelma ja budjetti tässä kohdassa huomioineet köyhimmät ihmiset Suomessa, ja tässä on ollut tämä yksittäiskysymys toimeentulotuesta. Tältä osinhan ministeri vastasi siihen eilen aika selkeästi, kun hän totesi, että tähän toimeentulotuen tasoon ei olla nyt puututtu sen vuoksi, että se on se viimekätisin turva. Nyt hallitus puuttuu siihen, että siihen viimekätiseen turvaan ei tarvitsisi nojautua, eli tehdään kaikki voitava näiden muiden tukijärjestelmien kehittämisessä, jossa vahvistetaan sitä, että ihmiset eivät joutuisi nojautumaan tähän toimeentulotukeen. Eli voimavarat satsataan siihen, että ei sinne ajauduttaisi. Tämä oli ministerin vastaus. Mutta sitten tämä kysymys maahanmuutosta, kun te otitte sen esille uudemman kerran ja toitte esille maahanmuuttajaväestön. Tilastollisesti nähdään, että siellä on ongelmia olemassa: työllisyysaste on alhaisempi eli työttömyys on korkeampaa maahanmuuttajaväestön keskuudessa kuin keskimäärin, siellä ovat myöskin tulotasot alhaisempia, siellä on muitakin ilmiöitä, jotka ovat selkeästi heikommin kuin väestöllä keskimäärin. Juuri näin on. Jos meillä olisi joitain muita ryhmiä, mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä, vammaisia ihmisiä — meillähän on monenlaisia kriteereitä, joilla meillä on haavoittuvia ihmisryhmiä yhteiskunnassa — niin epäilemättä se haavoittunut asema näkyisi sitten näissä tällaisissa ilmiöissä. Se ei ole vasta-argumentti — tai tämä ei toimi ollenkaan argumenttina — siihen, että joka tapauksessa ihmisillä on liikkumisvapaus ja elämisen ehtojen etsimisen vapaus, ja lähtökohtaisesti maahanmuuttajaväestö jos mikä haluaa mahdollisimman nopeasti tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa, integroitua siihen ja saada työtä, työtehtäviä. Sen takia he ottavat usein niitä kaikkein heikoimmin palkattuja, heikoimmin arvostettuja työtehtäviä, päästäkseen osaksi tätä yhteiskuntaa, ja nettovaikutus on selvä. Nettovaikutus on selvä. Me tiedämme sen, että maahanmuutolla kokonaisvaltaisesti on positiivisempi — myöskin taloudellisesti positiivisempi — nettovaikutus kuin negatiivinen. Eli se kokonaisvaikutus on positiivinen siitä huolimatta, että kyllä, on kysymys haavoittuvasta väestöryhmästä, jonka eteen meidän on tehtävä töitä: kielitaito ensimmäisenä, koulutus perään, joilla integroidaan heidät vahvemmin tähän yhteiskuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-11T15:48:30,2019-10-11T15:51:30,Hyväksytty,1.1 2019_49_23,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan itsekin tarttua muutamiin huomioihin, joita edustaja Meri ansiokkaasti tuolta nosti. Olen täysin samaa mieltä siitä, että valtiovarainministeriötä kuuluu kuunnella, ja niitä arvioita, mitä valtiovarainministeriö virkavastuulla tekee, mitä he antavatkin, kuuluu meidän poliitikkojen katsoa vakavuudella, ja siinä määrin se toteamus, että esimerkiksi nämä työllisyystoimet, joita nyt hallitus esittelee, eivät vielä riitä. Olen siitä yhtä mieltä, ne eivät vielä riitä. Tämä hallitus on sitoutunut siihen, että me ensi vuonna lisäämme työllisyystoimia ja tarkastelemme, että määräajassa syntyy ensi alkuun 30 000 uutta työpaikkaa. Mutta samaan aikaan, kun otamme tämän valtiovarainministeriön virkamiesten viestin sillä vakavuudella, mikä sille kuuluu, meidän kyllä kuuluu kuunnella myös sitä viestiä, kun valtiovarainmisteriö todistaa, että 70 prosentilla suomalaisista tulotaso ensi vuonna paranee — siis se paranee 70 prosentilla suomalaisista — ja vain ylimmissä tulodesiileissä se tulotaso voi hallituksen päätösten johdosta hieman heikentyä. No mitä sitten tulee näihin pienituloisiin, niin kyllä hallitus totisesti, niin kuin edustaja Kiljunen täällä todisti, panostaa pienituloisiin. Muun muassa yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa, elatustuki nousee 7 euroa kuukaudessa, kansaneläkkeen täysimäärä nousee 31 euroa ja takuueläke 50 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan muun muassa Kelan resursseja vahvistetaan vajaalla 40 miljoonalla eurolla. Ja kun taas sitten, aivan syystä, ollaan huolissaan siitä, mistä tulee se tulevaisuuden kasvu, niin nimenomaan tämä hallitus uskoo koulutukseen, ja mitä korkeampi koulutustaso, se korreloi yleensä tulotasoon ja elämänlaatuun, ja tähän hallitus panostaa pääomittamalla yliopistoja 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakouluja 20 miljoonalla eurolla. Mitä taas tulee tähän maaseudun kehittämisrahastoon, tai siihen, että maaseudulla rahat vähenisivät, niin kuulisin mielelläni kyllä, mihin tämä oikein nyt pohjautuu. Nimenomaan maaseudun kehittämisrahaston vahvuutta pääomitetaan 31 miljoonalla eurolla budjetissa, mikä luo mahdollisuuksia hankkeisiin ja investointiavustuksiin nimenomaan maaseudulle, joten tästä kyllä kuulisin mielelläni lisää, mihin tämä väite perustui, [Leena Meri näyttää puhujalle budjettikirjaa] vai kuulinko kenties väärin, kun sijaitsen täällä hieman taaempana — mutta 31 miljoonaa euroa Makeraan, ja minusta se on oikein hyvä lisä pääomitukseen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-11T15:51:31,2019-10-11T15:54:22,Hyväksytty,1.1 2019_49_24,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty tämän viikon ajan keskustelua ensi vuoden budjetista, tuosta keltaisesta kirjasta, ja on aika haikeaa, kun ajatellaan viime kauden tiukkojakin päätöksiä ja tiukkojakin säästöjä, että näin selkeästi luvataan montaa asiaa mutta ei tunnisteta sitä, onko meillä kaikkeen tähän varaa. Jos ensi kauden budjettia ajattelee, niin se pohjaa paljolti siihen työllisyyden nostoon ja siihen, että työllisyys nousisi sinne 75 prosenttiin, ja varmasti on koko salin, jos ajatellaan eduskunnan 200:aa kansanedustajaa, meidän kaikkien, yhteinen toive ja tavoite, että saamme työllisyyden nostoon. Viime kaudellahan työllisyys nousi noin 68:sta tähän 72:een, ja sen jälkeen se ei ole juurikaan noussut. Valtiovarainministeri Lintilä totesi tässä budjetin alkukeskustelussa, että Rinteen hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä: yksi on selkeästi se työllisyyden parantaminen, toinen on yritysten uudistaminen ja investointien tukeminen ja sitten kolmas on julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle. Miten työllisyyden määrän ennustetaan tässä tulevien vuosien aikana kehittyvän julkisen talouden suunnitelman osalta? Valtiovarainministeriö ennustaa, että työikäisten määrä vähenisi 23 000 hengellä. Jos ajatellaan, että nyt ollaan siinä reilussa 72:ssa, ja vaikka uusia työpaikkoja ei syntyisi, niin meidän työllisyysasteemme valtiovarainministeriön ennusteen mukaan nousisi 73,3 prosenttiin — vaikka työllisten määrä ei kasvaisi eikä sitä uutta tulopohjaa näin ollen tulisi ollenkaan. Eli se työllisyysaste on ollut meidän yhteiskunnassamme hyväkin mittari sen takia, että meillä työllisten määrä on ollut aika vakio, mutta me kaikki tiedämme, mikä on tällä hetkellä meidän väestörakenteemme pohja: niin sanottujen pienten ikäluokkien määrä suhteessa suuriin ikäluokkiin vähenee ja näin ollen myöskin työikäisten määrä. Joten henkilökohtaisesti kannan huolta erityisesti tietenkin siitä, että ensi vuoden budjetin osalta on parin miljardin euron lisäykset, lainanotto, mutta myöskin siitä, että pohjataan siihen, että se työllisyysaste nousee. VM:n omien ennusteiden mukaan, vaikka työpaikkoja ei syntyisi lisää, työllisyys nousee siihen 73,3:een, mutta se ei auta eikä helpota tätä meidän tulopohjaamme. Tämän oikeastansa halusin vielä jakaa tästä työllisyysasiasta. [Kimmo Kiljunen: Työn tuottavuus nousee!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-11T15:54:22,2019-10-11T15:58:09,Hyväksytty,1.1 2019_49_25,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tässä äskeiselle kysyjälle siihen, mistä tämä maaseudun kehittämisen vähennysraha löytyy, että tämä löytyy tästä valtion talousarvioesityksestä sivulta Y42. Siellä todetaan, että maaseudun kehittämisen määrärahat vähenevät 7,4 miljoonalla eurolla eli 456,3 miljoonaan euroon, eli ihan täältä kirjasta minä luen sen — jos täällä on virhe — että kokonaisrahat laskevat. Ja se on harmi, koska täällä todetaankin, että nämä rahat on tarkoitettu maaseutualueiden elinvoimaisuuden lisäämiseen. Toivottavasti se nyt on sitten kompensoitu jossain. Mutta täällä tämä tosiaan lukee, sieltä sen olen katsonut. Ja ansiokkaasti siitä puhui myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikko, joka sen toikin eräässä istunnossa esille. Minusta oli aika mielenkiintoinen tuo edustaja Kiljusen ajatus siitä, että tämä nettovaikutus on selvä maahanmuutossa. Tietysti pitää eritellä erilaisia ryhmiä, ja sitten haluaisin mielelläni nähdä ihan aidosti ne tutkimukset, mistä te otatte nämä, koska sanoitte, että se on positiivinen kokonaisuus. Siihenhän kuuluvat siis asumistuet, toimeentulotuet, terveydenhoidot, kotoutumiskulut, tulkit, monenlaiset tuet. Mietin sitä, että sanoitte, että se on positiivinen, kun sitten on tietysti niin — oikeustieteilijätkin ovat tästä yhtä mieltä — että tietyissä ulkomaalaistaustaisissa ryhmissä esimerkiksi syyllistyminen seksuaalirikoksiin on yliedustettua. Nyt minä haluaisin nähdä, mistä löytyy tämä, että tämä on positiivinen kokonaisuus, vai ovatko nämä nyt vain tuntemuksia. Oikeasti haluan jotain tieteellistä tutkimusta tästä enkä mielipiteitä, ja niihin itsekin näissä omissa puheenvuoroissani tukeuduin, koska esimerkiksi puheenjohtajamme Halla-aho on puhunut näistä vuosia, mutta hänelle lähinnä naurettiin, mutta sitten kun tästä alkoi tulla tutkimustietoa, niin moni totesikin, että kyllä se näin oli, että edustaja Halla-aho on ollutkin oikeassa. Nyt toivon edustajalta jotakin tutkimustietoa, että tämä kokonaisuus on tosiaan positiivinen. Ja sitten totesitte, että niinhän se on kaikkien osalta, ketkä ovat haavoittuvaisia. Näin se on, mutta kysymyshän on siitä, että kun meillä on huoltosuhteessa nyt jo ongelmia ja kun me haluamme antaa Suomessa jo nyt oleville palveluita ja suomalaisille palveluita — vanhustenhuoltoa, vammaishuoltoa, mielenterveyspalveluita, jotka he ovat ansainneet — niin eihän meillä ole rahaa, jos me otamme tänne koko ajan kymmeniä- tai satojatuhansia ihmisiä lisää. Eihän siinä nyt tarvitse olla mitään kovin suurta matemaattista lahjakkuutta ymmärtääkseen, että eivät ne rahat vain riitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-11T15:58:10,2019-10-11T16:01:03,Hyväksytty,1.1 2019_49_26,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Ei ollut tarkoitus puhua maahanmuutosta sinällään... [Mari-Leena Talvitie: Arvoisa puhemies!] — Anteeksi, arvoisa puhemies! [Puhemies: No niin, saatte anteeksi!] Tämä oli vahinko. — Todella, vierailimme sivistysvaliokunnan kanssa Lapissa pari viikkoa sitten ja keskustelimme siitä, mistä heidän yrityksensä voisivat siellä saada työvoimaa. Siellä itse asiassa koetaan jo niin pahasti, että se on investointien tekemisen este, kun ei löydy työvoimaa. Samanaikaisesti siellä, kuten meillä monella muullakin paikkakunnalla, on merkittävä määrä työttömiä työnhakijoita — eli on tämä niin sanottu kohtaanto-ongelma, mistä paljon puhutaan. Esimerkiksi eilen vierailimme Tikkurila Oy:n tiloissa, ja heillä kerrottiin aivan sama tarina siitä, kuinka ei löydy työntekijöitä, vaikka vieressä on ammatillinen oppilaitos. No, varmaan paljon voidaan tehdä sen eteen, että meidän omat, täällä olevat, ihmiset työllistyisivät, suomalaiset saisivat töitä: muuntokoulutusta, täydennyskouluttautumista ja niin edelleen. Mutta valitettava fakta vain on, kuten äsken tässä edustaja Talvitie hyvin kuvasi, että meillä on vähemmän ja vähemmän sitä työikäistä väestöä, ja erityisesti tulevina vuosina meillä ei vain se työikäinen väestö valitettavasti riitä siihen, että me saisimme kerättyä verotulot samalla tavalla kuin aiemmin pelkästään suomalaisten voimin. Sen vuoksi olen aivan vakuuttunut siitä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Aivan eri asia sitten on se turvapaikkapolitiikka, mihin edustaja Meri varmaan tässä viittasi. Eli totta kai on niin, että näitä kahta systeemiä ei tule sotkea keskenään. Tästä itse asiassa eilen täällä käytiinkin kyselytunnilla aika pitkä keskustelu ja ihan hyvä sellainen, ja toivottavasti hallitus ei nyt ole näitä sotkemassa keskenään. Ne, jotka ovat laittomasti maassa, eivät maassa voi olla. Näitä kahta järjestelmää ei voi sotkea, muuten se luo lisää vetovoimatekijöitä turvapaikkaprosessiin. Sen sijaan meidän pitäisi pohtia sitä, millä tavalla meidän maamme on vetovoimainen paitsi työntekijöille, osaajille, myös suomalaisille niin, että meillä halutaan tulevaisuudessakin lähteä toteuttamaan esimerkiksi omaa lapsihaavetta, ja vain näiden kahden turvin meille kasvaa työ-ikäinen väestö tulevaisuudessa, samanaikaisesti kuin meidän huollettavien määrä kasvaa, eli me pystymme huolehtimaan tästä meidän tulevasta hyvinvointiyhteiskunnasta. Ehkä olisin sanonut sen, mitä alun perin piti itse todeta tässä, että vaikka budjetissa on erittäin paljon erittäin hyviä asioita, niin kuin täällä moni on kehunut, todella kannatettavia asioita, kuten panostuksia koulutukseen, niin valitettavasti hyvin moneen kysymykseen niistä sisällöistä ei vielä saatu tässä keskustelussa vastauksia. Mutta varmaan nyt, kun pääsemme kuulemaan täällä valiokunnissa asiantuntijoita, saamme vastauksia myös siihen, mitä kaikkea hyvää niillä rahoilla sitten voidaan tehdä. [Puhemies koputtaa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-11T16:01:03,2019-10-11T16:04:09,Hyväksytty,1.1 2019_49_27,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin tähän pönttöön sen vuoksi, että tässä oli kolme isoa kysymystä, joissa kaikissa on vähän niin kuin ennakkoluuloisia näkemyksiä, jotka on hyvä avata tilastojen kautta. Ne kolme asiaa: yksi kysymys oli ulkomaalaisväestön syyllistyminen rikoksiin ja sen rooli, toinen on tämä, että me velkaannumme, meillä ei ole varaa — siinäkin on yksi iso harha — ja kolmantena on sitten ylipäätään tämä huoltosuhteen heikkenemisen ongelma, johon on viitattu, joka on aivan täydellinen harha. Haluan näitä avata, jos tässä nyt pystyy, tässä 5 minuutissa — saattaa olla, ettei pysty. Mutta otetaan ensimmäisenä tämä ulkomaalaisväestön ongelmallisuus. Ensimmäisenä tietysti on huomioitava se, että perinteinen sanonta on ”valhe, emävalhe ja tilasto”, ja minä avaan vähän, miksi on itse asiassa aika jännäkin huomata tämä asia. Ulkomaalaisväestöstä kun puhutaan kokonaisuudessaan, niin täytyy muistaa, että suurin ulkomaalainen maahanmuuttajaryhmä on ruotsalaiset, sitten seuraavat virolaiset, venäläiset ja EU-alue kokonaisuudessaan. Tämä on se kokonaisuus, jota me joudumme katsomaan, kun puhutaan ulkomaalaisväestöstä. Kieltämättä meillä on myöskin pakolaisia, jotka tulevat hyvin hankalista yhteiskunnista, vaikeista olosuhteista, ja heistä on varmaan kustannusrasite, ja onkin tietty kustannusrasite, yhteiskunnalle. Nämä ovat suojaa kaipaavia ihmisiä, ja me olemme sitoutuneet kansainvälisesti siihen, että jos ihminen elää suojattomassa olosuhteessa eli ei saa omalta valtioltaan suojaa tai on ihmisoikeuksien loukkauksien uhriksi joutumassa, niin silloin sivistysvaltiot Geneven sopimuksen mukaan antavat sen suojan. Tämä koskee myöskin suomalaisia, jos sattuisi olemaan tilanne toisinpäin. Eli tämähän on se lähtökohta, ja se on kieltämättä kustannusrasite meille. Mutta sitten tämä rikoksiin syyllistyminen: Se on ihan totta, että tilastojen mukaan ulkomaalaisväestö, jota on karkeasti noin 3,5 prosenttia suomalaisista tällä hetkellä — siis ulkomaalaistaustaista väestöä 3,5 prosenttia suomalaisista — syyllistyy 11 prosenttiin rikoksista. Mutta tässä se harha onkin. Silloin kun puhutaan, että ulkomaalaistaustainen väestö syyllistyy 11 prosenttiin rikoksista Suomessa, siihen ei lueta ainoastaan niitä, mihin edustaja Meri täällä viittasi, eli Suomessa asuvia maahanmuuttajia, vaan siihen luetaan myöskin turistit. Turistithan tässä ovat se isoin ryhmä. Jos kävisi niin, että luku puhdistetaan väliaikaisesti maassa olevista ulkomaalaisista, se suhteellinen osuus putoaa 4,2 prosenttiin. Suhteessa siihen, että heitä on 3,5 prosenttia, ero ei ole kovin suuri. Kieltämättä seksuaalirikoksissa heidän osuutensa on 25 prosenttia, ulkomaalaistaustaisen väestön. Se on tietenkin erityisongelma ihmisille haavoittuvassa tilanteessa, ja ulkomailla syyllistytään seksuaalisiin rikoksiin, myöskin suomalaiset syyllistyvät, suhteessa enemmän kuin kotimaassa — täsmälleen sama ilmiö. Ruotsista on hyvä esimerkki: Ruotsissa on suomalaistaustaisia ihmisiä 2 prosenttia väestöstä. Suomalaiset syyllistyvät Ruotsissa rikoksiin yli 4 prosentin tasolla. Siinäkin on se sama ilmiö, että suurin osa näistä suomalaistaustaisista ihmisistä on niitä, jotka ovat turisteina siellä, jolloin tässä on sama ilmiö taustalla. Ruotsissa voitaisiin sanoa, että suomalaiset ovat paljon rikollisempia ihmisiä kuin ruotsalaiset keskimäärin, näillä tilastoilla arvioitaessa. Toistan: valhe, emävalhe, tilasto. Katsokaa sinne sisälle, niin näette sen ilmiön tarkemmin. Sitten tämä kysymys rahasta, velkako se on se ongelma. Täällä edustaja Talvitie viittasi siihen, että viime hallituskaudella linjana oli se, että joudutaan säästämään, pitämään tiukkaa budjettikuria, tiukan talouskurin politiikka oli hallitseva. Kyllä, se on ollut Suomessa hallitseva melkein parikymmentä vuotta, se on Euroopassa ollut hallitseva lähes 20 vuotta. Nyt se suunta on muutettu, tämä hallitus muutti suunnan. Sen minä siinä ensimmäisessä puheenvuorossa tänään sanoin, että paradigma on nyt vihdoin ja viimein muuttunut, ei vain Suomessa, se muuttuu myöskin Euroopassa. Tämä nähdään toisinpäin, eli tämä julkisen talouden kuristamispolitiikka, jonka tavoitteena on itse asiassa markkinaehtoistaminen — se oli ideologinen sisältö taustalla — on johtanut tähän, että me olemme pudottaneet tätä tasoa jatkuvasti. Ja se tehdään kaikissa maissa: se tehdään niissä maissa, jotka ovat vähän velkaantuneet, se tehdään niissä maissa, jotka ovat paljon velkaantuneet. Ja yllätys yllätys, Suomi kuuluu niihin maihin, jotka ovat vähän velkaantuneet. Emu-kriteerit täyttäviä maita meillä on Euroopassa ainoastaan kolme kappaletta. Emu-kriteerithän ovat nämä, että budjetin alijäämä on 3 prosenttia kansantuotteesta ja julkinen velka 60 prosenttia kansantuotteesta. Siellä on kolme maata, jotka täyttävät nämä Emu-kriteerit, vain kolme maata: Viro, Luxemburg ja Suomi — Suomi tietysti eläkerahastojen ansiosta ja niin edelleen. Eli meillähän julkinen talous on ylijäämäinen kokonaisuudessaan, ei alijäämäinen. Ja kun ottaa nettovelka-asteen maailmanmitassa ja ottaa eläkerahastot siihen mukaan, mitkä pitää ottaa mukaan, niin itse asiassa Suomi on neljänneksi vähiten nettovelkaantunut maa koko maailmassa. Siellä ovat edellä Qatar, Norja ja Saudi-Arabia, ja sitten on Suomi. Katsokaa tilastoja, Maailmanpankin tilastoja. Te näette, että Suomessa on poikkeuksellisen pieni tämä julkinen velka, ja silti me olemme samaa kuristavaa politiikkaa täällä harrastaneet, talouskuripolitiikkaa, kuin maissa, joissa on vakava ongelma. En halua [Puhemies koputtaa] väittää sitä, että julkisen talouden täytyy olla epätasapainossa, mutta katsokaa luvut tarkemmin. Palaan tähän viimeiseen aiheeseen eli tähän työikäiseen väestöön vielä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-11T16:04:11,2019-10-11T16:09:42,Hyväksytty,1.1 2019_49_28,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Joo, katsotaan. — Siellä muutamat edustajat pyrkivät debatoimaan, mutta täällä on mahdollisuus pyytää puheenvuoroja, ei mennä debattiin nyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_49_29,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä tuohon maa‑ ja metsätalouspolitiikkaan sen verran, että tuon hallinnonalan määrärahat kasvavat kokonaisuudessaan siis ensi vuonna — hallinnonalan määrärahat kasvavat vuonna 2020 verrattuna tähän vuoteen 2019. Mutta sen huolen, minkä edustaja Meri sanoi tuosta investointipuolesta, vien kyllä mielelläni [Leena Meri: Kiitos!] maa‑ ja metsätalousvaliokunnan kollegoilleni, ja niin kuin tässä edustaja Multala oikein sanoi, niin pääsemme valiokunnissa vielä käsittelemään näitä budjetteja tarkemmin. On totta, että meidän pitää huolehtia siitä, että maaseudun elinvoimaisuus turvataan. Itse olen kyllä näistä Makeran pääomittamisrahoista erittäin tyytyväinen, koska sitä kautta mahdollistuu juuri se, että voimme investoida maaseudulle myös tulevaisuudessa. Sieltä kuitenkin tulee se puhdas kotimainen ruoka, joka on paitsi huoltovarmuuskysymys myös elinvoimakysymys. Oma puolueeni ja itse henkilökohtaisesti kannatamme sitä, että me pidämme maaseudun elinvoimaisena, huolehdimme koko maasta, ja ylipäätään sitä, että huolehdimme kaikista suomalaisista, asuivatpa he sitten taajamissa tai hieman harvemmin asutuilla alueilla. Mutta tämä tarkennuksena edustaja Merelle, ja odotan kyllä innolla myös itse tuota valiokuntatyöskentelyä, jossa sitten pääsemme tarkemmin pureutumaan tähän budjettiin. [Leena Meri: Kiitos!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-10-11T16:09:51,2019-10-11T16:11:20,Hyväksytty,1.1 2019_49_30,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tottahan on se, että varaa on siihen, mihin katsotaan varaa olevan. [Kimmo Kiljunen: Se on hyvin sanottu!] Edustaja Kiljunenkin varmaan hyvin muistaa kauden 2007—2011, jolloin elvytettiin aika paljon monestakin syystä, maailman talouspolitiikan takia. Toki itse olin silloin eduskunta-avustajana, mutta etsin tietoja siitä näkökulmasta, että sitä ennen alkukaudesta oli varauduttu siihen, että pystytään aika paljonkin velkaa maksamaan kaudella 2007—2008. Maailmantaloudellinen tilanne oli hyvin erilainen, ja onneksi pystyttiin myöskin reagoimaan siihen. Jos mietitään vielä tätä työllisyyttä ja sitä, minkä takia työllisyyden noston nostin, niin nimenomaan sen takia, että pääministeri toi esiin kesäkuussa, kun käsiteltiin hallitusohjelmaa, että mitään selkeästi työllisyyttä lisäävää toimea hallitus ei aio tavallaan kategorisesti laittaa pannaan vaan on avoin kaikille työllisyyttä edistäville toimille. Tässä on puhuttu perhevapaauudistuksesta, joka parantaisi nuorten naisten työmarkkina-asemaa, tässä on puhuttu saatavuusharkinnan poistosta. Tässä on puhuttu monesta asiasta, ja olisin toivonut, että niitä asioita, jotka eivät niin paljon vaadi selvitystyötä, olisi otettu mukaan jo ensi vuoden budjettiin, vuoden 2020 budjettiin, monestakin syystä — senkin takia, että ollaan tavallaan politiikan ytimessä, ja vaikka me kuinka ajattelemme, että vaalit eivät vaikuta, niin monesti on nähty se, että kun on täysin vaaliton vuosi valtakunnassa, niin silloin pystytään tekemään myöskin sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole niin sanotusti laidasta laitaan kaikille itsestäänselvyyksiä. Mitä tulee sitten vielä näihin työllisyystoimiin, meidän ikäluokat tosiaan pienenevät ihan lähiaikoina. Tulevaisuudessa yhtä työikäistä kohden on kaksi huollettavaa, ovat ne sitten pieniä, mahtavia tulevaisuuden rakentajia ja sellaisia, jotka eivät vielä ole työikäisiä — toivottavasti sitten jossain vaiheessa työkykyisiä — mutta sitten on tietenkin meidän kasvava senioriväestön määrä. Tietenkin meidän täytyy nähdä se voimavarana, mutta me emme tule pärjäämään tällä pohjalla, ellemme saa sitten joitain muitakin ratkaisuja. Edustaja Kiljunen tuossa totesi työn tuottavuuden nousevan. Se on tietenkin hyvä asia, ja sitä on tapahtunut jo monta kymmentä vuotta, ja teknologian ja työn murroksen kehittyminen on... [Puhemies koputtaa] Mutta se ei ratkaise sitä, montako työikäistä ihmistä meillä täällä on, ja meidän huoltosuhdetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-11T16:11:24,2019-10-11T16:14:35,Hyväksytty,1.1 2019_49_31,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin kuunnella nyt sitä tilastoa, jossa olisi ollut tämä kokonaisvaikutus, josta edustaja Kiljunen totesi, mutta en sitä huomannut. Kuuntelin huolella ja ensin oikein aloin laittamaan ylös, mutta sitten totesit, oliko se nyt, että suurin määrä Suomessa olevia työntekijöitä tai työnhakijoita tai joitakin oli Ruotsista, mutta minä katsoin nyt, [Kimmo Kiljunen: Ulkomaalaisväestö!] että suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa ovat venäjää, eestiä, arabiaa, somalia puhuvat — että nyt en ihan saanut kiinni tuosta — ja sitten samaten nämä työttömät työnhakijat: Venäjä, Viro, Irak. Nyt en tiedä, luemmeko me ihan samoja tilastoja, ja siinä mielessä vähän hämmensi tuo teidän puheenvuoronne. Suomessa puhuvat ruotsia myös Suomen kansalaiset, joilla on toinen kotimainen kieli, ruotsi — en usko, että niitä tarvitsee tässä laskea. Sitten puhuitte seksuaalirikollisista ja ulkomaalaistaustaista. Tästä on puhunut muun muassa Terttu Utriainen, rikosoikeuden emeritaprofessori, ja hän on todennut tämän, ja luotan kyllä hänen tutkimusmenetelmiinsä. Sitten puhuitte siitä, että näihin seksuaalirikoksiin syyllistyvät turistit. En nyt kyllä muista kuin sen yhden jalkapallojoukkueen, [Eduskunnasta: Lentopallo-!] joka täällä kävi. Esimerkiksi kun oli tämä Oulun tapaus ja tämä, onko se nyt ”Eno”, mistä nyt on myös paljon puhuttu, niin eivät he kyllä turisteja ole — ellette te nyt sitten tarkoita turvapaikkaturisteja. Tai en minä tiedä, mistä turisteista te nyt puhutte, mutta kyllä heistä osa on ollut täällä turvapaikanhakijoina. Että eivät nämä nyt sinänsä mitään turistimatkailijoita ole, tai riippuu, miten sen termin määrittelee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-11T16:14:35,2019-10-11T16:16:24,Hyväksytty,1.1 2019_49_32,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvon puheenjohtaja! Puhemies! — Tämä on nyt niin vaikeaa tänään minulle, selvästi. Anteeksi, arvon puhemies. Minä en ihan tiedä — olemme edustaja Kiljusen kanssa näistä muissa ympyröissä aikaisemminkin keskustelleet — mutta tuntuu, että kaikilla Suomen ekonomisteilla ja talousasiantuntijoilla ja valtiovarainministeriön virkamiehillä on ihan eri tilastot kuin edustaja Kiljusella. [Leena Meri: Niin minäkin huomasin!] Jotenkin minulle on erittäin haastavaa ymmärtää, miten voi olla niin, että edustaja Kiljunen lukee joitain ihan muita tilastoja, sillä kyllä nyt vain on niin, [Kimmo Kiljusen välihuuto] että valtiovarainministeriön virkamiehet — jotka virkavastuulla arvioivat — arvioivat kuitenkin, että ensi vuonna Suomi ottaa enemmän velkaa ja Suomen talous ei ole ylijäämäinen. Se on alijäämäinen, ja näin tulee menemään vielä seuraavina vuosina, jollei tehdä merkittäviä työllisyyttä parantavia toimia, jotta myös tulopohjaa saadaan vahvistettua. Tämä on fakta, ja tästä ei pääse yli eikä ympäri, vaikka sinne laskettaisiin ne eläkerahastot mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-11T16:16:28,2019-10-11T16:17:31,Hyväksytty,1.1 2019_49_33,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa edustaja Multala, meillä on ihan samat tilastot käytettävissä, ja kysymys on vain siitä, mitä me laskemme mukaan ja mitä me emme laske mukaan. Jos julkiseen talouteen lasketaan ainoastaan kuntien talous ja valtiontalous, ehdottomasti me olemme alijäämäisiä, ei tästä ollut kysymys. Mutta mehän olemme rakentaneet tätä kansantaloutta niin, että me olemme siirtäneet verotuksen painopistettä — jos otetaan verotukseen myöskin työeläkevakuutusmaksut — siten, että kun 90-luvulla niitä maksettiin vielä primäärisesti ansiotuloverojen kautta, niin nykyisin siinä palkkasummassa, mikä meillä maksetaan veroja, yhä merkittävämpi osa ovat nämä sosiaalivakuutukset, ja ne menevät koko ajan rahastoihin, ne rahastoidaan koko ajan. Ja nehän lasketaan julkisiksi sosiaalirahastoiksi EU:n mukaan, eläkeyhtiöissä oleva yli 210 miljardia euroa. Jos ne lasketaan tähän julkiseen talouteen mukaan, niin kuin ne lasketaan kansainvälisessä tilastoinnissa, kun tehdään nettovelka-asteista lukuja, niin meillä on ihan kokonaan toinen maailma silmien edessä. Mehän siirrämme ulos koko ajan tämän rahan. Tämä 150 miljardia euroahan on sijoitettu ulkomaille, nämä rahathan eivät ole Suomen kansantaloudessa ollenkaan. Edes niiden korkoja ei käytetä eläkkeisiin, niin kuin pitäisi. Tämähän on se valtava ongelma. Me olemme säästäneet, säästäneet, säästäneet eläkerahoja. Aikoinaan ne piti käyttää nimenomaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyessä, mutta niitä ei ole käytetty siihen, ja ne korot kasvavat, ja niitä korkojakaan ei käytetä mihinkään käytännössä. Hyvin pieni osuus, 800 miljoonaa viimeisen kolmen vuoden aikana, on käytetty koroista, jotka ovat 8 miljardia. Rahastot kasvavat keskimäärin 8 miljardia euroa, julkisen talouden vaje on 2 miljardia. Katsokaa tämä kokonaisuus, mitä tässä kansantaloudessa tapahtuu. Me näemme valtiontalouden kulmalta kyllä juuri tuon, mitä valtiovarainministeriössä sanotaan. Mutta sitten tulee tämä iso kysymys, jossa ehdottomasti olen edustaja Talvitien kanssa samaa mieltä, ja kaikki olemme samaa mieltä: totta kai iso haaste Suomessa on työllisyysasteen nostaminen ja työpaikkojen luonti. Kaikkihan me tähtäämme siihen, koska hyvinvointiyhteiskunta on riippuvainen siitä. Olette oikeassa siinä, että työllisyysasteessa näkyy myöskin se työikäisen väestön määrän supistuminen suhteessa niin sanottuun passiiviväestön määrään, joka ei ole työikäistä. Kyllä, mutta eihän se ole koko totuus. Katsokaa, mikä on työikäinen väestö: Tämähän on keinotekoinen määritys, joka on nyt otettu, ja meillä huoltosuhteen kautta puhutaan, että meillä on passiiviväestö, joka on niitä ihmisiä, jotka ovat alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita. Aktiiviväestö on 15:stä 65:een ikävuoteen, ja siinä on muuten koululaisia mukana, opiskelijoita mukana, mehän opiskelemme yhä pidempään. Niin kuin tiedämme työllisyysasteesta tällä hetkellä, meillähän on lähes kolmasosa väestöstä — ei nyt enää ihan kolmasosa onneksi — sellaista, joka on työikäistä mutta työvoiman ulkopuolella, ja osa siitä on väistämättä työvoiman ulkopuolella. Tämä työikäisen väestön määrä, josta me kaikki huolehdimme puhuessamme huoltosuhteesta, on keinotekoinen laskelmakuvio. Työllisyysasteen nostamisessa ei ole kysymys ainoastaan tällä määrityksellä työikäisen väestön osuudesta, vaan minä haastan sen koko ajan niinpäin, että meidän täytyy yli 65-vuotiaan väestön työllisyysastetta nostaa. Siellä yli 65-vuotiaiden joukossa on jo nyt yli 100 000 palkkatyössä mukana olevaa ihmistä. Jos huoltosuhteesta otetaan tarkat luvut, huoltosuhde tuolla kriteerillä, jota käytetään, on heikentynyt. Tällä hetkellä meillä on 60 niin sanottua passiiviväestön ihmistä suhteessa 100 työikäiseen ihmiseen, ja on laskettu, että 2070, jos väestörakenne kehittyy niin kuin se kehittyy, ikäluokat kehittyvät niin kuin kehittyvät, tämä luku on yli 80. Aidosti tuolla kriteerillä meillä tulee hankaluuksia, kun työikäisen väestön määrä on pienempi. Mutta kuka teistä kuvittelee, että 2070 me vielä laskemme työikäisen väestön olevan 15:stä 65:een ikävuoteen? Me voimme nostaa sen vuoden vaikka 2120:een eli sadan vuoden päähän, ja voin vakuuttaa, että silloin on jo yli 100 työikäisen väestön määrä suhteessa niihin, jotka ovat työikäisen väestön ulkopuolella. Kun keskimääräinen elinikä on silloin 110—130 vuotta, niin eihän meillä enää silloin puhuta, että 65 vuotta on se ikäraja, jonka jälkeen et ole enää työikäinen. Tässä puhuu yksi ihminen, joka kuuluu passiiviväestöön Suomen kansantalouden kannalta. Minä olen passiiviväestöä tilastollisen huoltosuhteen kannalta, ja meitä on paljon. Tämä joukko vain kasvaa. Eli katsotaan tämä kokonaisuus ihan aidosti, ja sen takia olin haastamassa tämän kysymyksen, että me olemme vain tällä vanhalla jargonilla liikkeellä emmekä katso, mikä tilanne on. Varmaan on ollut 50 vuotta sitten oikein puhua, että 15:stä 65:een ikävuoteen on työikäinen väestö, mutta tänä päivänä se ei ole enää realistinen luku.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-11T16:17:31,2019-10-11T16:22:28,Hyväksytty,1.1 2019_49_34,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvon puhemies! Palauttaisin tämän keskustelun nimenomaan näihin isoihin faktoihin, eli julkista taloutta ei tasapainoteta tällä hallitusohjelmalla, tällä talousarvioesityksellä. Se sisältää toki paljon hyvääkin, mutta velkataakka kasvaa, julkisen sektorin menot kasvavat, julkinen alijäämä kasvaa, verokiila kasvaa — verokiila. Suomen keskeinen kilpailukykyhaitta, työllisyyden este ja kansalaisten ostovoiman jarru on nimenomaan tämä valtava verokiila. Nyt on aivan selvää, että jos meillä on entistä velkaisempi kansa ja julkinen talous, niin tämä tulee olemaan meille iso ongelma. Jos mietitään sitä, mitä hallitus nyt tekee, niin se ei tee mitään verokiilan pienentämiseksi, ei. Suomi ei pelastu sillä, niin kuin täällä on tullut oikeastaan esiinkin, vaikka työllisyysaste saataisiin nostettua siihen 75:een; se ei siltikään riitä, jos me emme tätä verokiilaa saa kavennettua. Sen myötä meillä on jatkuvasti palkan ostovoima heikko, ja se heikkenee edelleen hallituksen toimenpitein. Työllisyystoimien vaikuttavuus: Me emme tiedä siitä. Meille on hyvin käynyt selväksi se, että näillä, teidän pitkällä listalla, voi olla joitain vaikutuksia, niillä voidaan saada jotain aikaiseksi — meillä ei ole mitään takeita siitä. Kaikki toivomme tietenkin, että saataisiin tasapainotettua taloutta. Mutta tähän keskeiseen kysymykseen verokiilasta en ole saanut ministereiltä vastausta. Vastausta ei löydy, toimenpiteitä sen pienentämiseen tai kunnollisia, aktiivisia tekoja. Ei niitä löydy täältä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-11T16:22:30,2019-10-11T16:24:23,Hyväksytty,1.1 2019_49_35,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin voidaan täällä keskustella laskentatavoista ja muusta, mutta kun fakta on kuitenkin se, että jos menot ovat suuremmat kuin tulot, niin silloin otetaan velkaa — piste. Ja se on se, mikä ikään kuin ratkaisee tässä, kun katsotaan tätä talousarviota. Toki toinen vaihtoehto on, että korotetaan veroja, ja nyt tämä hallitushan tekee tietysti molempia. Mutta joka tapauksessa tämä on se asia, mikä ikään kuin ratkaisee. Suomessa on sovittu siitä, millä tavalla tätä valtion alijäämäisyyttä tai ylijäämäisyyttä ylipäätään lasketaan. Ja minun käsitykseni mukaan tässä salissa ei ole kovin montaa kansanedustajaa, jotka olisivat tästä asiasta eri mieltä — mutta yksi ainakin löytyy. Mitä vielä tulee tähän meidän eläkejärjestelmäämme, niin myös tästä on käsittääkseni hyvin laaja yhteisymmärrys tässä salissa: tämä on sellainen järjestelmä kuin tämä on, eli osittain rahastoiva järjestelmä. Eli ei ole niin, että suuret ikäluokat olisivat maksaneet ikään kuin omat eläkkeensä, vaan nykyiset työntekijät maksavat osan, ison osan, nykyisten eläkeläisten eläkkeistä. Joten ei voida katsoa, että ne Kiljusen viittaamat ulkomailla rahastoissa olevat varat olisivat jotain sellaista rahaa, jota voitaisiin käyttää nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksamiseen. Vastuut ovat niin suuret tällä hetkellä, että päinvastoin herää kysymys, kun syntyvyys alenee ja työllisyysaste ei kasva, kestääkö meidän eläkejärjestelmämme tulevaisuudessa tällaisenaan vai tuleeko meidän tehdä siihen edelleen muutoksia, joko nostaa eläkemaksuja tai edelleen pidentää eläkeikää. Olen aivan samaa mieltä siitä, että työllisyyden kannalta on tärkeää myös se, että myös yli 65‑vuotiaat tai vaikka tämän 63,8 ikävuoden ylittäneet, jotka ovat eläkkeellä, voivat tehdä työtä. Se on hyvä asia. Itse asiassa minun sukupolveni nykyisen eläkeiänodotteen mukaan tulee tekemäänkin työtä aina 70 ikävuoteen asti — jos olen sitä taulukkoa oikein katsonut. Eli tämä on ikään kuin tärkeä kysymys, miten myös ne henkilöt, jotka ovat eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä, pystyvät edelleen tekemään työtä ja niin, että se myös heille on kannattavaa. Mutta se on aivan toinen kysymys kuin se, millä tavoin meidän eläkejärjestelmämme lasketaan osaksi tätä julkista taloutta ja sen tasapainoa. Vielä ehkä tähän loppuun tästä työllisyysasteesta. Niin kuin edustaja Talvitie tuossa hyvin kuvasi, pelkkä työllisyysasteen nousu ei riitä enää tässä vaiheessa, kun me tiedämme, että meidän syntyvyys jatkuvasti on heikentynyt. Nyt jo on useampi ikäluokka, joka jää toisia pienemmäksi. Eikä meillä ole myöskään sellaista määrää ulkomaista työvoimaa, mikä ikään kuin tämän vajeen korvaisi. Ja sen vuoksi me tarvitsemme kaikkia muitakin keinoja, eli työpaikkojen määrän pitää lisääntyä ja työn tehokkuuden pitää [Puhemies koputtaa] kasvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-11T16:24:24,2019-10-11T16:27:32,Hyväksytty,1.1 2019_49_36,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on nyt tähän aikaan illasta mukava debatoida tästä talousarviosta sellaisten ihmisten kanssa ja kuullen, jotka ymmärtävät myöskin talouden päälle ja erityisesti Suomen talouden päälle. Näkisin, että me olemme nyt viikon verran debatoineet siitä, kuinka samanmielisiä me olemme siitä, miten käytetään 55 miljardia euroa, ja miten hieman erimielisiä olemme siitä, miten me käytämme 2 miljardia euroa. Tästä on ensisijaisesti kysymys. Ja tästä 2 miljardista eurosta hallitus on päättänyt tässä talousarviossa investoida tiettyihin sektoreihin, joista on aikaisemmin leikattu paljon ja joista nyt tämä hallitus kokee, että niiltä ei voi enää leikata, ja jos niihin ei nyt panostaisi, niin jo pelkästään sen inflaation vuoksi, joka siitä hyvinvoinnin menetyksestä tulee, saattaa sitten koitua vielä suurempi lasku erityisesti tuleville sukupolville. Eli tässä on tästä 2 miljardista eurosta tämmöinen arvokeskustelu, jota tässä käydään. Ja sitten toinen kysymys liittyy suoraan tähän hyvinvointikysymykseen. Tämä hallitus on päättänyt, että koulutukseen investoimalla, luonnonsuojeluun, ympäristöön, ilmastoon investoimalla — osittain velkarahalla — tullaan sellaiseen tilanteeseen, että hyvinvointi Suomessa tästä pikkasen kohenee, kaikilla, tulevilla sukupolvilla. Ja tässä keskustelussahan on kyse siitä, että tämä hyvinvointi maksaa itsensä takaisin, koska siellä on työkykyisiä ihmisiä, nuoria, jotka pystyvät ja pärjäävät koulutuksessa, innovaatiokehityksessä, näissä tulevaisuuden jutuissa niin, että he todella kykenevät sitten maksamaan tätä velkataakkaa, pienentämään velkataakkaa, jota Suomi tässä talousarviossa ottaa. Ja sitten kolmas pointti. Tässä on tämmöinen arvokeskustelu, joka myös on ollut käynnissä koko ajan tässä talousarviokeskustelussa. Ja se on siitä, että tämä hallitus on päättänyt, että se ei laita esimerkiksi tätä toimeentulotukiasiaa pantiksi sille, että jos ihmisellä ei ole varaa parempaan asuntoon, niin hänet heitettäisiin pois asunnosta sillä, että hänen toimeentulotukeaan uhataan leikata. Ihmisille on annettu ymmärtää, niin kuin minä olen lukenut kokoomuksen työllisyyspaperista, että tätä toimeentulotukea leikattaisiin, jos ihminen ei muuta halvempaan asuntoon. Harvaan asutussa maassa, niin kuin Suomessa, se tarkoittaisi sitä, että muutetaan lapsetkin toiseen kouluun, mahdollisesti toiselle paikkakunnalle, paljon kauemmaksi niistä totutuista ympyröistä. Ja pääkaupunkiseudulla tuollainen muuttaminen on todella vaikeaa, koska asuntoja vain on niin vähän ja hinnat ovat niin korkeat. [Puhemies koputtaa] Tällaiseen politiikkaan tämä hallitus on päättänyt olla lähtemättä, ja siksi meillä tämä talousarvio on siinä kunnossa kuin se nyt on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-11T16:27:36,2019-10-11T16:30:53,Hyväksytty,1.1 2019_49_37,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan muutaman tunnin takaiseen keskusteluun, jossa edustaja Satonen kävi kiittelemässä hallituksen ohjelmaa siltä osin, että ne, mihinkä nyt on satsattu rahaa, ovat oikeita kohteita, mutta aina tullaan puheen siihen osaan, että kuitenkin johonkin satsataan liian vähän ja johonkin liikaa, kun siihen ei ole rahaa. Minun mielestäni on melko irvokasta arvostella sitä, että me nyt laitamme perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, sillä varjolla, että me olemme maailmassa siinä tilanteessa, että voi olla, että kauppasota, Lähi-idän tilanne, brexit voivat keikuttaa Suomenkin valtiontaloutta, ehkä koko Euroopan valtiontaloutta. Olisiko meidän sen vuoksi nyt tarvinnut jättää tekemättä se, mitä lapsiperheet, pienituloiset eläkeläiset tarvitsevat elääkseen tässä maassa? Emme voi jättää tekemättä sitä ja toteuttaa edelleen sitä edellisen hallituksen leikkaavaa politiikkaa, joka kohdistui juuri näihin ryhmiin, joista täällä myös edustaja Satonen kiitteli, että ne rahat, jotka on niihin laitettu, on kohdennettu oikein. Emme myöskään voi täältä käsin tietää, mitä työmarkkinatilanteessa tapahtuu. Hallitus ei hallitusohjelmaa ja budjettia laatiessaan pysty ennakoimaan ja jättämään tekemättä jotain sen takia, että on tulossa kikyn jälkeinen työmarkkinasyksy. Hallitus ei voi etukäteen ottaa vastuuta siitä, mitä saattaa sattua, vaan tämän hallituksen linja on ollut se, että nyt tehdään se, mitä täytyy tehdä, jotta ihmisillä on parempi tulevaisuus. Kun meitä syytetään siitä, että osa tehdään velkarahalla, ja edustaja Zyskowicz antaa välihuudossaan kuvan, että me varastamme nyt lapsilta, niin on pakko kysyä, että nytkö pitäisi niille, joilla vähän on, vielä huonommat edellytykset antaa kouluttautua, eikä niin, että he pärjäävät paremmin kuin nyt ehkä tässä yhteiskunnassa tietyt ikäluokat, joilla on matala koulutus. Nyt juuri pitää tämä mahdollistaa, kun meidän ikäluokat pienenevät, näille pienille ikäluokille ja tuleville lapsille, tuleville aikuisille, jotka kantavat tästä vastuun keräämällä omalla ammatillisella taidollaan, yrittäjyydellään sitä valtiontaloutta, mistä kustannetaan sosiaaliset palvelut. Niitä edellytyksiä pitää luoda vaikka velkarahalla, jotta heillä on mahdollisuus tässä maassa elää ja tuottaa hyvinvointia myös toisille kansalaisille. En minä tiedä, kauanko tämä negatiivinen korkotaso — joka on itse asiassa valtiontalouden kannalta hyvä vaihtoehto, jos siitä vielä meille maksetaan — tulee jatkumaan, ei varmasti hamaan tulevaisuuteen, ja se voi olla suuri kupla, mutta emme voi myöskään siihen varautua, että näin tulee tapahtumaan, jotta emme olisi tekemättä mitään sille, että eläkeläisköyhyyttä on ja subjektiivista perhepäivähoitoa ei tässä maassa ole. Mutta tämä hallitus on tehnyt. En tiedä ottaa kantaa sen paremmin eläkekeskusteluun, kiitän vain edustaja Kiljusta siitä näkemyksestä, joka selvensi varmasti. Olisin toivonut, että väkeä olisi ollut vähän enemmän kuulemassa sen painokkaan puheenvuoron. Toki naisten osalta täytyy sanoa, että edustaja Multala varmasti oikein ennakoi, mutta toivotaan niin, että tässä hallituksessa saataisiin meidän ja, sanoisin, kokoomuksen kanssa yhteinen näkemys siitä, että me tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka edesauttaa naisten työmarkkina-asemaa. Se on erittäin tärkeä, ja minä uskon, että me vasemmistoliitossa ja kokoomuksessa jaamme tämän yhteisen näkemyksen, että me emme tarvitse tähän maahan eittämättä sitä, että meillä on esimerkiksi yhdeksän vuotta nainen työelämästä pois hoitaakseen lapsiaan kotona. Joo, perheiden pitää saada valita, kuinka he tekevät sen, mutta meidän järjestelmämme ei saa ruokkia sitä, että kun he ovat ammattiin valmistuneita, niin se työelämään palaaminen on erittäin vaikeata, kun se ammatillinen osaaminen on kadonnut sinä aikana ja sinulla ei ole näyttöä työelämässä pärjäämisestä seitsemään vuoteen tai yhdeksään vuoteen. [Puhemies koputtaa] Nämä luovat semmoisia portaita, joita pitää välttää, ja onhan meillä tämä elinaikakerroin, joka osaltaan sitten huolehtii siitä, että eläkevaroja [Puhemies koputtaa] voidaan antaa. Herra puhemies! Täytyy sanoa, että kuulin kyllä sellaista tykitystä, että minun on pakko nostaa hattua edustaja Peltokankaalle siitä retoriikasta ja puhetemmon nopeudesta. Ihailen kyllä sitä verbaalista taidokkuutta, ja siinä samalla minulle tuli tiedoksi, millainen poliittinen hylkiö minä olenkaan, kun olen tässä hallituksessa mukana ja hallituspuolueen kansanedustaja, kun mitään hyvää ei olla tehty ja kaikki on väärin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-11T16:30:55,2019-10-11T16:37:08,Hyväksytty,1.1 2019_49_38,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ilmestyy puhujapönttöön toinen hylkiö — jos käyttää niitä termejä, mitä tässä aikaisemmin käytettiin. Halusin edustajille Talvitie ja Multala vielä kertoa ja lähteä siitä liikenteeseen, että vaikka ehkä sanoinkin teille hieman yllättäviä kulmia, niin isoissa asioissahan me olemme tietenkin samaa mieltä. Olemme edustaja Talvitien kanssa täysin samaa mieltä siitä, että työpaikkojen luonti on ykkösasia tässä yhteiskunnassa, sitä kautta myöskin se työllisyysasteen nostaminen. Mitataan sitä nyt kuinka tahansa, niin siihen meidän täytyy panostaa, se on aivan selvä asia. Työ ei ole tietysti ainoastaan valtiontaloudelle tärkeää vaan se on myöskin ihmisille paitsi toimeentulon lähde myöskin se luomisen väylä, eli me olemme osa yhteiskuntaa sitä kautta. Ja edustaja Multalan kanssa olen täysin samaa mieltä: eihän yksityistaloutta sen kummemmin kuin julkistakaan taloutta voida hoitaa sillä tavalla, että menot ovat suuremmat kuin tulot, senhän täytyy jossain suhteessa olla tasapainossa. Se kulma on ihan oikea. Jos me puhumme puhtaasti valtiontaloudesta, ja unohdan nyt sitten tämän muun julkisyhteisöllisyyden, mihin viittasin näissä eläkerahastoissa — joista sanon hetken kuluttua kaksi sanaa — niin valtiontaloudenkin osalta siellä on sekä tulot että menot, siellä on ne molemmat lohkot. Me kiinnitämme jatkuvasti huomiota siihen, että menot, menot, menot, niitä täytyy leikata, jos ei olla tasapainossa. Toinen lohko on tulot, ja tämä hallitusohjelmahan lähti liikenteeseen siitä — ja jos me puhumme sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliohjelmasta, se oli vieläkin kunnianhimoisempi siinä — että veropohjaa tultaisiin laajentamaan. Se veropohjan laajennushan tässä on kyseessä. Ei ansiotuloverotusta pidä kiristää yhtään — me olemme ihan liikaa vieneet yhteiskuntaa siihen, että me verotamme työn käytöstä työvoimaa — vaan tätä veropohjaa pitäisi laajentaa. Ja yksi lohko, jossa veropohjan laajennus on tietenkin tehtävä jossain vaiheessa, on se suurin hyödyke, mistä tehdään kaikkein eniten kauppaa ja mitä kaikkein heikoimmin verotetaan, eli finanssisektori. Rahankaupassahan ei ole minkäänlaisia välillisiä veroja olemassa, kaikessa muussa kaupankäynnissä on. En lähde avaamaan tätä teemaa, arvoisa puhemies, mutta sanon, että veropohjan laajennus on tietysti se iso juttu, joka meidän täytyy tehdä. Siellä ovat sitten nämä harmaat taloudet ja veroparatiisit ja koko tämä iso tematiikka, jota on käyty, mutta rahankaupan verottaminen tietenkin pitäisi saattaa painavasti poliittiselle agendalle. Siitä me saamme voimavaraa siihen, että työn verotusta voidaan laskea. Mutta sitten nämä eläkerahastot ja eläkekysymys. Työeläkejärjestelmä luotiin 1960-luvulla, mutta jos otetaan vuodesta 95 eteenpäin, jolloin tämä kuuluisa taitettu indeksi otettiin käyttöön — joka siis köyhdyttää eläkkeensaajia lakisääteisesti — ja jolloin rahastojen koko oli 36 miljardia euroa, niin tänä päivänä se on yli 200 miljardia, 210 miljardia, euroa. Niiden bruttokansantuoteosuus on noussut 38 prosentista kansantuotteesta tällä hetkellä yli 90 prosenttiin, lähes 100 prosenttiin. Olemme siinä tilanteessa, että me kasvatamme järjettömällä nopeudella näitä eläkevarantoja. Ja kun viittasitte siihen, että se on kaikkien ikäluokkien yhteistä rahaa, yhteistä säästöä, niin se onkin. Kukaan ei sano sitä, että se on jonkun ikäluokan rahaa, mutta Telan laskelmien mukaan 65 prosenttia näistä eläkevarannoista on itse asiassa nykyisten eläkkeensaajien ja juuri eläkkeelle siirtyvien säästöjä. 20 prosenttia on 60-luvulla syntyneiden, 11 prosenttia 70-luvulla syntyneiden ja 4 prosenttia on 80—90-luvuilla syntyneiden. Tämä on se osuus, millä niitä voidaan katsoa, silloin kun katsotaan, minkä ikäluokkien rahoja siellä on ollut. Nuoret eivät tietenkään ole vielä työelämässä olleet ja voineet maksaa niihin rahastoihin niitä rahoja. Se on aikaisempien sukupolvien juttua. Ja se, mikä tässä on ongelmallisinta, on se, että näihin rahastoihin ei ole eläkkeitä maksettaessa turvauduttu vuoteen 2015 mennessä lainkaan. Ne kasvoivat sekä työeläkemaksujen kautta että korkosijoitusten ja muiden kautta. Niihin ei nettosiirtoina maksettu lainkaan. Työeläkevakuutusmaksut olivat vuoteen 2015 saakka kattaneet aina koko eläkemenon, ja rahastot vain kasvoivat koskemattomina. Sen jälkeen niiden korkotuottoja on käytetty keskimäärin 800 miljoonaa vuodessa tähän vuoteen asti, mutta rahastot ovat viimeiset 20 vuotta kasvaneet keskimäärin 8 miljardia euroa joka vuosi. Tästä minä puhun, kun minä puhun koko julkisen talouden alijäämistä ja ylijäämistä. Me säilömme, säilömme, säilömme rahastoihin. Te viittasitte näihin eläkevastuihin. Se on 700 miljardiksi euroksi laskettu, ja se on täysin keinotekoinen luku. Ei ole yhtä ainutta vakuutuslaitosta, joka laskee koko menonsa sitä kautta. Palovakuutusmaksuja ei makseta siltä pohjalta, että tiedetään, että jos kaikki palaisi, se maksettaisiin. Eikä näitä rahastoja ole tähänkään mennessä käytetty eläkkeisiin, eikä edes korkoja, eikä niitä tulevaisuudessakaan käytetä. Tulevienkin sukupolvien työssäkäyvä väestö maksaa sen varsinaisen eläkemenon. Rahastot ovat olleet puskuri, jonka alun perin piti olla puskuri, jossa on kahden vuoden eläkemeno eli nykyrahassa noin 50—60 miljardia euroa. Me olemme rakentaneet Suomeen järjettömän pääomakasauman, joka kasvaa korkoa koskemattomana, me kuivatamme kansantalouttamme näihin eläkerahastoihin, ja ne rahat on siirretty ulkomaille. [Puhemies koputtaa] Sen takia meillä on näitä kriisitilanteita. Tämä kannattaa nyt katsoa ihan huolella läpi, ja tätä katsotaan huolella läpi. Meillä on täällä myöskin lakialoite olemassa taitetusta indeksistä. Silloin tämä puhutaan läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-11T16:37:10,2019-10-11T16:42:46,Hyväksytty,1.1 2019_49_39,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Melkoinen viikko tässä takana itse kullakin. Täällä ollaan perjantain alkuiltaa. Kävin ihan oman hyvinvointini vuoksi äsken tuossa juoksemassa lenkin ja tietyllä tavalla toivon urheilullista ja liikunnallista elämäntapaa kaikille meille tässä talossa. Siitä olenkin äärimmäisen kiitollinen hallitukselle, että panostukset liikuntaan ovat olemassa ja ymmärretään se, että liikunnalliset elämäntavat opitaan jo suhteellisen nuorena. Mutta itse asiaan eli kokoaan suurempaan Suomeen. Voimme olla monessa eri asiassa kokoamme suurempia, mutta yksi sellainen esimerkki, minkä haluaisin nostaa, on taloudenpito ja esimerkki muille Euroopan maille siitä, miten tulot hankitaan ennen kuin menot tulevat. Tämä on ehkä se kuva, mitä toivoisin myös Suomen hallituksen nostavan esille vähän voimakkaammin, ja siinä mielessä varmasti kritiikki meiltä oppositiosta on ihan perusteltua. Otan huonon esimerkin, josta toivon, että kukaan ei pahastu. Aikoinaan Kreikassa oli ihmisillä hirveän hyvät oltavat, ja sitten muutamilla seuraavilla vuosikymmenillä ihmisillä ei ollut enää niin hyvät oltavat — mutta se nyt ei liittynyt Suomeen, se oli vain tuollainen löysä esimerkki. Mutta tosissaan ajat ovat hieman haastavat, ja se pitää huomata tässä. Meillä on Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kauppasota käynnissä koko ajan. Brexit on viimeisimpienkin kuulumisten mukaan hyvin epäselvä, ja mahdollisesti vaikutukset tulevat olemaan todella suuret. Lähi-idän tilanteesta ollaan nyt puhuttu pari päivää syystäkin ja siitä järkyttävästä luottamuksen pettämisestä, mitä siellä on tapahtunut. Ehkä juuri tämän takia toivoisin sellaista vastuullista asennetta taloudenpitoon hallitukselta. Haluan myös vähän mennä koko maailman ajattelusta pienempään ja omaan vaalipiiriini Kaakkois-Suomeen. Kaakkois-Suomi kärsii siitä, että ihmiset muuttavat pois. Suurin syy siihen varmasti on työpaikkojen määrä ja mahdollisuus tehdä töitä, ja siinä mielessä myös vähän kritisoin hallitusta siitä, että työllisyystoimet puuttuvat. Kyllähän se näin on, että työllisyystoimet ovat varmasti sitä parasta aluepolitiikkaa, millä me tuemme esimerkiksi Kaakkois-Suomen kaltaista rakennemuutoksesta kärsinyttä aluetta. Vielä jos mennään pienempään, niin harmittaa, että en saanut mahdollisuutta kysyä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarilta Kouvolalle hyvin merkittävän tulevaisuuden investoinnin, Kiinan ratayhteyden, merkityksestä ja siitä mahdollisuudesta, miten hallitus voi auttaa ja tukea tämän yhteyden vahvistumista, ja niistä neuvotteluista, mitä hallitukselta voisi tässä yhteydessä toivoa. Loppujen lopuksi on kuitenkin äärimmäisen tärkeää muistaa, että pieni, vaikkakin kokoaan suurempi, Suomi elää vahvasta ulkopoliittisesta, aktiivisesta yhteistyöstä, ja toivon, että kykenemme olemaan hyvin diplomaattisia niin EU:n kuin koko maailman tasolla käytävissä neuvotteluissa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-10-11T16:42:54,2019-10-11T16:47:07,Hyväksytty,1.1 2019_49_40,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_49_41,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kollegoiden kanssa vähän pohdittiin sitä, onko tämä työjärjestys mietitty oikein — tämä on niin kuin työjärjestyspuheenvuoro enemmän. Tässä on iso joukko isoja asioita, mutta ne on pantu tähän perjantai-iltaan tämän budjettikeskustelun päätteeksi. Tämä budjettikeskusteluhan olisi saattanut venyä vaikka lähes yöhön. Eli onko tämä mietitty oikein? Haluaisin kuulla perusteita sille, että pantiin näin iso, merkittävä asialista tähän aikaan keskusteltavaksi, kun tosiasiassa täällä selkeästi eduskunta ei ole oikein läsnä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-11T16:49:29,2019-10-11T16:49:59,Hyväksytty,1.1 2019_49_42,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp,"Niin, edustaja Kiljunen, näistä asioista, tästäkin, on ollut mahdollisuus keskustella tämän viikon aikana monena iltana. [Kimmo Kiljunen: Se on totta kyllä!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_49_43,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_49_44,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän, mistä tässä on kysymys: Nämä ovat siis budjettilakeja, ja sen takia tämä on aivan oikea huomio teiltä, että nämä asiat on jo keskusteltu. Tämä on niitä lakeja, joista minä olen erityisen ilahtunut, että näihin ollaan panostamassa. Tässä lähdetään nyt näistä pienimmistä eläkkeistä ja niiden nostamisesta liikenteeseen, ja siellä odottaa sitten se iso tavoite, jonka hallitus on asettanut itselleen, että kaikille alle 1 400 euroa kuukaudessa saaville eläkkeensaajille saadaan 100 euron korotus. Tässä on ensimmäinen askel siihen. Ymmärrän nyt, että nämä ovat budjettilakeja, jotka tässä käsitellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+24.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-11T16:55:24,2019-10-11T16:55:55,Hyväksytty,1.1 2019_49_45,49/2019,2019-10-11,13.01,16.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp,"Hienoa, erittäin hienoa, että tässä vaiheessa ymmärrämme, missä mennään, hienoa. [Kimmo Kiljunen: Pitkät johdot!] — No, sen ymmärtää. — Onko muita? Ei enempää puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2019+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_1,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_50_2,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseinen hallituksen esitys koskee siis kahta eri lakia: ensinnäkin niin sanottua Paras-puitelain jatkoa ja toiseksi investointeja ja ulkoistuksia koskevaa niin sanottua rajoituslakia. Esitys liittyy tämän hallituksen hallitusohjelmassaan linjaamaan sote-uudistukseen. Paras-lain jatkon tarkoituksena on, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana muodostettuja yhteistoiminta-alueita ei purettaisi ennen hallitusohjelman mukaisen sote-rakenteita koskevan uudistuksen voimaantuloa. Tarkoituksena on turvata se, että uusilla maakunnilla olisi mahdollisuus päättää sote-palveluista asukkaiden tarpeita vastaavasti ja yhdenvertaisesti koko alueella. Tarkoituksena on siis estää epätarkoituksenmukaiset rakenteiden uudelleenjärjestelyt sekä kuntakohtaiset osaoptimoinnit. Esityksessä ehdotetaan, että molempien lakien voimassaoloa jatkettaisiin. Paras-lain jatko olisi vuoden 23 loppuun ja rajoituslain vuoden 25 loppuun saakka. Lait on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Ministeri, hetkinen. — Käydään keskustelut käytävällä, jotta kuullaan esittely.] Paras-lain perusteella kunnat eivät voisi irtautua Paras-lain mukaisista yhteistoimintajärjestelyistä siten, että ne eivät täyttäisi lain kriteereitä, noin 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Tästä siis pidetään jatkossakin kiinni, ja valtioneuvostolla olisi mahdollisuus velvoittaa kunta pysymään yhteistoimintajärjestelyissä. Tätä toimivaltaa valtioneuvosto on valitettavasti joutunut jo käyttämään turvatakseen sote-palvelut eri alueilla. Toimivallan jatkaminen näiden terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten palveluiden varmistamiseksi on välttämätöntä. Rajoituslain voimassaolon jatkaminen tiukentaisi kuntien ja kuntayhtymien ulkoistamissopimuksia koskevia vaatimuksia. Kunnan ja kuntayhtymän tulisi sisällyttää lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 23 jälkeen voimassa oleviin ulkoistamissopimuksiin irtisanomisehto, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittäisi 15 prosenttia kyseisen järjestäjän vuosittaisista käyttötalousmenoista. Tässä nimenomaan nyt sitten kiristetään tätä irtisanomisehtoa. Irtisanominen pitäisi tehdä vuosina 24 ja 25, ja se olisi mahdollista tehdä korvauksetta. Ulkoistamissopimuksen tiukentamista on arvosteltu erityisesti yksityisten sote-tuottajien toimesta. Kritiikissä on väitetty, että hallitus estää ulkoistamiset tai että kysymys olisi takautuvasta lainsäädännöstä. On sanottava, että irtisanomisehdon sisällyttämisvelvollisuus ei estä ulkoistuksia järkevällä tavalla toteutuessaan. Kyseessä on pikemminkin vielä aika lievä puuttuminen kunnan päätösvaltaan tätä irtisanomisehdon vahventamista vaatiessamme. Ehdotus ei myöskään mahdollista puuttumista takautuvasti jo olemassa oleviin sopimuksiin. Rajoituslain voimassaolon jatkaminen jatkaisi myös lain mukaista investointirajoittamista ja sitä koskevaa lupamenettelyä. Tältä osin on esitetty, että rajoituslaki estäisi kaiken rakentamisen. Näinhän ei ole, koska koko ajan rakennetaan myös sote-alalla. Säännös on jo nyt voimassa, eikä se siis ole estänyt vieläkään välttämättömiä, perusteltuja korjauksia. Jatketunkin lain mukaan ministeriö voi myöntää luvan yli 5 miljoonan euron investointeihin, jos ne ovat palveluiden saatavuuden turvaamiseksi välttämättömiä ja kiireellisiä. Arvoisa puhemies! Tulevien maakuntien edunvalvontaa ja puhevaltaa ei tällä hetkellä käytä kukaan. Hallituksen tehtävänä on varmistaa tulevien maakuntien mahdollisuudet turvata sote-palvelut koko maassa yhdenvertaisesti, ja tällä esityksellä nimenomaan hillitään nykyisten toimijoiden pyrkimyksiä luoda väliaikaisia rakenteita ja betonisoida omia palveluita. Rakenteiden sijasta sote-palveluissa tulee nyt ensi sijassa keskittyä sisällön kehittämiseen, ja sitä tämä hallitus tulee jatkossa myös tukemaan. Tänään on tultu ulos isolla tulevaisuuden kehittämisohjelmalla, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kaikki suomalaiset pääsisivät uudella kiristyvällä hoitotakuulla hoitoon mahdollisimman nopeasti, ja sen sisältöhanke on tänään julkisesti startattu koko Suomessa. Pelkät rakenteet eivät siis tule turvaamaan tulevaisuuden sote-palveluita, vaan me tarvitsemme ennen kaikkea sisällöllistä toimintojen uudistamista, ja tähän liittyy myös tänään lanseerattu tulevaisuuden sote-keskus ‑ohjelma. Ohjelman keskiössä on soten tämän hetken isoin ongelma, joka ei ole satsaaminen investointiin vaan tosiasiassa siihen, että perustason palvelut ovat saatavilla ja ne toimivat niin, että ihmiset pääsevät hoitoon. Nyt on aika investoida ennen kaikkea sisältöihin.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-15T14:00:47,2019-10-15T14:06:37,Tarkistettu,1.1 2019_50_3,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Täällä on etukäteen varattu puheenvuoro. — Edustaja Ikonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_50_4,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En puutu puheenvuorossani nyt Paras-puitelain velvoitteiden jatkamiseen vaan keskityn erityisesti kuntien ja kuntayhtymien toimivallan rajoittamiseen. Ymmärrän, että tämä säätelytarve perustuu sote-uudistukseen, kuten ministeri tässä esitti, mutta tiukennukset eivät ole ongelmattomia lähivuosien kannalta. Lähden liikkeelle ensin tästä lainvalmistelun laadusta. Kannan huolta siitä, että tässä lainvalmistelun yhteydessä olisi tullut laajemmin arvioida lain seurauksia ja vaikutuksia. Käsitykseni on, että tässä ei ole varsinaista lausuntopyyntöä laitettu kunnille — kunnilla on ollut mahdollisuus lausua, mutta lausuntoa ei ole laajemmin haettu. Erityisesti olisin kaivannut syvempää arviointia siitä, tulevatko rajoitukset tarpeettomasti nostamaan kuntien ja kuntayhtymien kustannuksia tässä tilanteessa, kun tiedämme, että kuntien taloudellinen tilanne on historiallisen haastava. Hidastavatko ne palvelutuotannon tarpeellista kehittymistä, se on toinen iso kysymys. On huomattava, että mikäli tämä esitys hyväksytään, väliaikaiseksi tarkoitetut rajoitteet tulevat olleeksi voimassa lähes kymmenen vuotta, mikä on erittäin pitkä aika. Kun otetaan lisäksi huomioon se, että soten tulevaisuus on vielä hämärän peitossa monelta osin ja siihen liittyy edelleen epävarmuuksia, niin onko perusteltua rajoittaa kuntien toimivaltaa kaikelta varalta näin pitkäksi aikaa, vuoteen 2025 asti, ilman kunnon arviointia seurauksista? Käytännössä tämä rajoite on tarkoittanut sitä, että kaikki yli 5 miljoonan euron tilainvestoinnit alistetaan STM:n lupakäsittelyyn, mikä hidastaa käynnistyksiä ja tuo epävarmuutta toteutukseen. [Ilkka Kanerva: Oikein!] Käytännössä investointien rajoittamislaki on pysäyttänyt palvelutilaverkon kehittämisen monessa kaupungissa ja kunnassa lähes kokonaan, mikä näkyy siinä, että palvelutilojen kunto heikkenee, ellei korjausinvestointeja tehdä ajoissa, mikä voi edelleen vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvointiin lisääntyvinä sisäilmaongelmina ja epätarkoituksenmukaisina tiloina. Pystyisikö rajoituksissa ottamaan huomioon entistä paremmin, nykyistä enemmän, esimerkiksi kuntien kokoa ja kantokykyä? Esimerkiksi 5 miljoonan investointi on suurelle, kasvavalle kaupungille tai isolle kuntayhtymälle ja sen palvelutuotannolle aivan eri luokan kysymys kuin pienelle. On hyvä hahmottaa, että investoinnit ovat vaihdelleet sairaanhoitopiirien satojen miljoonien investointien hankkeista kaupunkien kymmenien miljoonien hankkeisiin ja toisaalta edelleen sitten pienten kuntien muutaman miljoonan palvelukeskusinvestointeihin. Voisiko tämä raja ottaa palvelutuotannon laajuuden nykyistä paremmin huomioon ja olla suuremmille kaupungeille ja kuntayhtymille korkeampi, se on yksi kysymys. Investoinneissa huolettaa myöskin näiden kriteerien tiukennus. Aiemmin välttämättömien ja kiireellisten ohella on voitu huomioida myöskin palvelutarpeen kannalta tarpeelliset hankkeet. Silti kaikki nämä tarpeellisetkaan hankkeet eivät ole päässeet etenemään. Otan omasta kotikaupungistani Tampereelta esille tällaisen kehityshyvinvointikeskushankkeen, jolle on haettu lupaa pariinkin otteeseen. Se on hanke, jossa oli tarkoitus tuoda hyvinvointikeskus eli tällainen sote-keskus yliopistollisen sairaalan yhteyteen, ja ihan niin kuin yliopistollisessa sairaalassa on avattu tutkimukselle ja koulutukselle ja kehitykselle ovet, niin oli tarkoitus tuoda myöskin peruspalveluihin samantyyppinen konsepti ja kehittää uudenlaista palvelua. Tarkoitus oli myöskin Tampereen uuden yliopiston yksi kärkihanke kytkeä tähän, ja siitä huolimatta kahteen kertaan tälle annettiin hylsy. Tällainen innovatiivinen palveluita kehittävä avaus ei ole tähänkään asti mahtunut näihin kriteereihin, ja jos nyt tiputetaan pois myöskin tämä tarpeellisuusluokka ja kriteereinä ovat jatkossa vain välttämättömät ja kiireelliset investoinnit, niin on pakko kysyä, rajoitetaanko väärällä tavalla palveluitten kehittymistä tukevia investointeja. Tämä ainakin itseäni huolettaa tässä tämän kokemuksen valossa. Toivonkin, että nyt kun hallitus on tänään julkistanut tämän tulevaisuuden sote-keskus ‑mallin, niin tällaiset hankkeet kyettäisiin tunnistamaan ja tällaisillekin investoinneille löytyisi sitä ymmärrystä, että ne eivät ole pelkästään tällaisen välttämättömyyden kautta katsottuna vaan myöskin kehittymisen kautta ymmärrettynä. Ehdotankin tässä hengessä harkittavaksi sitä, että mukaan otettaisiin myöskin luokka ”perustellut investoinnit”, jotta tällainen tarkoituksenmukaisuusharkinta olisi mahdollista. Tämä toinen ulottuvuus tässä laissa on prosenttiosuuden alentaminen 30:stä 15 prosenttiin. Näen sen siinä mielessä ongelmallisena, että kuntien tulee pystyä hankkimaan tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia, ja näen, että tässä voi olla uhka joissain tapauksissa myöskin tälle. Riski on myöskin siinä, että palveluitten hankinnassa tämä rajoite saattaa siirtyä palvelutuottajien hintoihin, mikä ei ole toivottava kehitys nyt, kun näemme tämän kuntatalouden tämänhetkisen tilanteen. Vielä tulisi arvioida sitä, johtavatko nämä lakimuutokset yhdessä, kun näitä katsotaan kokonaisuutena, lähes mahdottomaan yhtälöön kuntien kannalta siinä, että kunnat eivät investoi ja toisaalta palvelutuottajatkin alkavat miettiä investointejaan entistä tarkemmin, mikä voi erityisesti kasvavien tarpeitten alueilla vaikuttaa siihen, että se kapeuttaa laajeneviin palvelutarpeisiin vastaavan tarjonnan syntymistä. Tämä on huoli, jota toivon arvioitavan. Esitettyihin muutoksiin liittyy siis useita huolia liittyen siihen, mitä tiukennuksista seuraa. On toki perusteltua koordinoida kuntien investointeja ja hallittua ulkoistamista. Tätä periaatetta vastaan en tällä puheenvuorolla halua asettua, mutta varoisin kiristämästä tätä lenkkiä liikaa ja luottaisin kuntiin enemmän. Lisäksi kytkisin tähän lakiin sen vaikutusten tarkemman seurannan nyt, kun sitä arviointia ei niin tarkalla kädellä ole tässä kohtaa tehty. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-15T14:06:52,2019-10-15T14:13:11,Hyväksytty,1.1 2019_50_5,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Halutaanko aiheesta käydä debatti? [Vastauspuheenvuoropyyntöjä ] Ilmiselvästi. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Valiokunnan puheenjohtaja Vehviläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_6,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan edustaja Ikosen ajatuksen siitä, ettei välttämättä ole hyvä, että jatkuvasti joudutaan antamaan jatkoaikoja näille rajoituslaille ja myös Paras-laille. Mutta se johtuu kyllä siitä, että emme ole saaneet sote-uudistusta tehtyä, ja siinä olemme vähän koko salinakin vastuullisia, että näin joudutaan nyt tässä tekemään, ja tietysti aivan oikein ovat tässä nämä tavoitteet. Tämä sisältää erittäin vähän elementtejä, jotka ovat muutosta siitä edellisestä. Sen haluan tässä selkeästi todeta, että meille on annettu kaiken kaikkiaan voimassa olevia lupia näihin investointeihin 78 kappaletta ja vain 5 kappaletta niistä on kaiken kaikkiaan hylätty, eli tämä kertoo siitä, että tämä rajoituslaki on toiminut erittäin hyvin. Myös käsittelyajat ovat lyhyitä, eli neljässä kuukaudessa on pystytty käsittelemään nämä. Sen haluan vielä lopuksi todeta, että tämähän ei estä uusia sopimuksia. Kysymys on vain siitä, että nyt näihin sopimuksiin pitää tulla irtisanomisehto eli tuleva maakunta voi sitten aikanaan irtisanoa sopimuksen, jos sopimus ei ole järjestäjän kannalta oikea. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-15T14:13:29,2019-10-15T14:14:46,Hyväksytty,1.1 2019_50_7,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on jo meillä tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ollut pöydällä, ja on sillä tavalla helppo olla tässä mukana. Kysyisin teiltä, hyvä ministeri, kun täällä on noussut jo salissakin esiin tämä 5 miljoonan investointirajoitus ja se on myös asian valmistelussa ollut huolena ja se on myös täällä hallituksen esitykseen kirjattu: onko todellista uhkaa, että tämä 5 miljoonan investointirajoitus estäisi suurien kaupunkien investointeja? Ja nyt nostan erityisesti esille muun muassa pääkaupunkiseudun, HUSin tilanteen. Millä tavalla nämä perustelut sitten näihin poikkeuslupiin menevät, onko siinä todellinen huoli? Kyllä minä jaan sen huolen, mikä sairaanhoitopiireistä, kunnista ja kaupungeista on tullut. Tiedä nyt sitten, ketkä ovat vastuussa tästä sote-uudistuksen kaatumisesta niin kauan kuin meillä on ollut vahvat kriteerit. Sellaista sotea, mitä oltiin tuomassa, ei voitu viedä läpi. Siellä oli muun muassa riittämätön rahoituspohja. Se ei välttämättä kuulu tähän asiaan, mutta mikä tämä tilanne on ja onko siellä ongelmia, ei voida investoida, koska pitäisi kuitenkin saada investoinnin pyörät pyörimään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-15T14:14:46,2019-10-15T14:16:01,Hyväksytty,1.1 2019_50_8,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jaan jossain määrin sitä huolta, joka liittyy tähän alhaiseen investointirajaan, joka tuli jo viime hallituksen aikana, mutta niin kuin on käynyt ilmi, hyvin vähän niitä hylkypäätöksiä on tehty: 5 tietääkseni yhteensä 78 hankkeesta, joiden yhteismäärä on käytännössä 2 miljardia euroa, joten en näe sitä tässä itse asiassa kovin suurena ongelmana. Tärkeintä on tässä se, että tätä rajoituslakia jatketaan. Julkisessa keskustelussahan jossain määrin on ollut väärinymmärrystä, kun on puhuttu siitä, että tämän maan ulkoistukset kieltävä laki, mutta arvoisa ministeri selvitti tätä asiaa erittäin hyvin. Kysymyshän on siitä, että turvataan sinne se irtisanomislauseke, kun tapahtuu jonain päivänä se merkittävä transaktio, että yli 150 kuntatason toimijaa luovuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut sote-alueille, joka rajapinta on mahdollistanut ihan käsittämättömiä osaoptimointeja, taktikointeja — eräät kunnat ovat myyneet [Puhemies koputtaa] vanhainkotejaan, toiset kokonaisia sairaaloitaan. [Puhemies koputtaa] Tämä rajoituslaki on erittäin tarpeellinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-15T14:16:01,2019-10-15T14:17:12,Hyväksytty,1.1 2019_50_9,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotta kunnat selviävät niistä velvoitteistaan — tälläkin hetkellä moni kunta on ahdingossa — niin emmehän me voi sitoa kuntien käsiä tekemästä järkeviä päätöksiä silloin, kun on niiden tarve. Välillä ne tilat ovat vain semmoisia, että ne vaativat niitä uudelleenjärjestelyjä, niin että voidaan toimia järkevällä tavalla. Mitä tulee näihin hylkyihin, niin kyllähän sieltä on tullut hylkyjä nimenomaan tämmöisille tulevaisuuteen katsoville, järkeville ja toimintaa tukeville investoinneille. Tämä välttämättömyys ja kiireellisyys -kohta tässä on kyllä erittäin kyseenalainen, koska tässä menee kuitenkin useampi vuosi ennen kuin sote-uudistusta saadaan aikaan. Ja kyllähän tämä 5 miljoonan sääntö, joka koskee kaikkia alueita, on erityisesti isoja kaupunkeja [Puhemies koputtaa] ja pääkaupunkiseutua diskriminoiva. Kyllä tässä pitäisi huomioida se asukasmäärä tai joku muu kriteeri, [Puhemies koputtaa] etteivät kaikki ole samalla viivalla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-10-15T14:17:16,2019-10-15T14:18:28,Hyväksytty,1.1 2019_50_10,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-uudistusta on yritetty tehdä jo pitkään, ja se pitää vihdoin saada tehtyä, ja tästä salista pitää myös mennä kuntakentälle se viesti, että sote-uudistus on tekeillä ja se saadaan tällä kaudella maaliin. Tätä rajoituslakia tarvitaan, jotta nyt, juuri ennen sote-uudistusta, ei tehdä lyhytnäköisiä kokonaisulkoistuksia, betonoida palvelurakennetta sillä tavalla, että se voi estää alueellisesti tarkoituksenmukaista palvelurakennetta ja integroidun palvelujärjestelmän rakentamista tulevassa maakunnallisessa sotessa, joten lakiesitys on erittäin perusteltu. Sote-jätit kulkevat kunnissa tälläkin hetkellä etsimässä isoja ulkoistuksia talousahdingossa olevilta kunnilta, joten tämä rajoituslain tiukentaminen on tarpeellinen — joskin on todella syytä muistaa, niin kuin täällä on sanottu, että ulkoistuksia ei kielletä, vaan näihin sopimuksiin täytyy sisällyttää tämä irtisanomisehto. Eli erittäin tervetullut ja tarpeellinen lakiesitys. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-15T14:18:28,2019-10-15T14:19:35,Hyväksytty,1.1 2019_50_11,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuntien talouspaineet ovat täällä salissa kaikkien tiedossa, ja osittain siitä on johtunut, että tälle vuodelle varmastikin sote-puolella monessa kunnassa tehtiin alibudjetointia: kuviteltiin, että tässä ollaan siirtymässä nyt sitten maakuntien harteille. Nyt sitten tässä vaiheessa vuotta totuus alkaa paljastua, ja sitten joissakin kunnissa on tietysti vimmatusti myyty, osassa on ulkoistettu, ja on pyritty jossain investoimaan siinä pelossa, kun on mietitty, että kohta nämä lähipalvelut saattavat täältä kenties maakuntauudistuksen myötä sitten kokonaan hävitä. Eli tämä kuntakenttä on varsin sekaisin tällä hetkellä näitten sote-asioitten kanssa, ja siinä mielessä hallitukselta nyt kaivataan kyllä tätä selkeää viestiä ja aikataulutusta, että saataisiin sinne kuntakentälle rauha. Mutta erityisesti tässä nostan esille sen huolen, että kun vanhustenhuollossa tällä hetkellä vuodeosastoja on purettu monissa kunnissa jo useamman vuoden ajan ja nyt näitä erilaisia palveluasumisen yksiköitä tarvitaan yhä enemmän ja kipeästi, niin otetaanko tämä huomioon nyt sitten, että tässä investointien rajoituksessa [Puhemies koputtaa] ei tapahdu niin, ettei näitä kipeästi tarpeellisia, kaivattuja investointeja [Puhemies koputtaa] voitaisi kuitenkaan toteuttaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-15T14:19:39,2019-10-15T14:20:48,Hyväksytty,1.1 2019_50_12,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitän ministeriä tästä esityksestä ja totean, että se on äärettömän tärkeä esitys siihen asti kun tämä sote-uudistus on saatu maaliin. Muistan, kuinka viime kaudella, kun kokoomus ajoi tätä markkinamallista sotea, meillä Pirkanmaallakin sote-jättien kaupparatsut kiersivät ympäri maakuntaa ja antoivat tämmöisen nivaskan sopimuspapereita ja kertoivat, että ulkoistakaa kymmeneksi vuodeksi näillä ja näillä ehdoilla, ja todellakin, monet kunnat meinasivat tarttua tähän. Mutta nyt kuitenkin nähdään, että ei pidä antaa näille sote-jäteille valtaa, vaan nimenomaan rakennetaan sitä perusterveydenhuoltoa julkisesti ja sisällytetään tämä irtisanomislauseke näihin, että me voimme sitten rakentaa sen uudistuksen oikein ja varmistaa, että integraatio toimii. Kiitän ja kysynkin ministereiltä nyt, kun olette tänään antaneet esityksen tästä hoitotakuusta — tämähän on nimenomaan perusterveydenhuollon kehittämiseen tarkoitettua: miten kommentoitte tätä, ja miten se edistää näitä tavoitteita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-10-15T14:20:52,2019-10-15T14:21:56,Hyväksytty,1.1 2019_50_13,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin muistan, kun viime kaudella yhdessä oppositiossa SDP:n kanssa vaadimme, että tämä tulisi palauttaa yhteiseen parlamentaariseen valmisteluun, jotta näin merkittävä uudistus saataisiin yhdessä tehtyä — mutta näin ei tule tapahtumaan. Olisin kysynyt ministeriltä kahta asiaa. Yksi koskee sitä, kun perustuslakivaliokunta on todennut, että tämä rajoituslaki on aikanaan voitu tehdä, mutta korostanut sitä, että näitä vaikutuksia seurataan tarkoin ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan. En ainakaan nyt löydä täältä vaikutusarvioinnista, että tällaista olisi tehty. Tämä on kuitenkin aika merkittävää, kun jatkuvasti tätä vain pidennetään. Toinen asia on se — itsekin olin eilen Hyvinkään talouden kehittämisen ryhmässä, jossa meillä on vaikeuksia talouden kanssa — miten tämä asia etenee tässä Uudenmaan erillisratkaisussa, koska meillä on Keski-Uudellamaalla kuntayhtymä, jonka jatkoa me tietysti toivoisimme. Mutta kysyn ministeriltä: miten Uudenmaan erillisratkaisu etenee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-15T14:21:56,2019-10-15T14:23:03,Hyväksytty,1.1 2019_50_14,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Aika monet lakiesitykset, jotka tämä hallitus on antanut, ovat saaneet sen arvion, että vaikutusarviot ovat olleet puutteellisia, hyvin vähäisiä, ja erityisesti tämän esityksen osalta täällä on noussut huoli siitä, että kunnat eivät ole päässeet kunnolla mukaan. Ollaan oltu huolissaan siitä, että kun kuntatalous on jo nyt kuralla, tuleeko tästä rajoituslaista lisää kustannuksia kunnille. Toivoisin, että ministeri nyt vastaisi tähän ja ehkä myös siihen, onko tämä se käytäntö, joka otetaan. Eli me odotamme sitä hoitotakuulakia, sitä ei vielä ole tullut, se on lämpimästi tervetullut. Toivon, että ministeri vastaisi, että pääsevätköhän kunnat sitten jatkossa näitä lakiesityksiä arvioimaan, ja erityisesti toivoisin vastausta siihen, milloin sote-uudistuksen lainsäädäntö on eduskuntaan tulossa. Viittasitte siihen terveyskeskushankkeeseen. On mainiota, että laitetaan painopiste palveluiden parantamiselle eikä uusien verojen ja hallinnon rakentamiselle. [Puhemies koputtaa] Te totesitte, että avustukset laitetaan jakoon, [Puhemies koputtaa] joten kysyisin: miten Uusimaa ja Helsinki pääsevät mukaan, kun siinä asetuksessa mainitaan 18 maakuntaa? Eihän niitä vielä ole säädetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-15T14:23:07,2019-10-15T14:24:27,Hyväksytty,1.1 2019_50_15,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,Annetaan ministerin vastata nyt. Riittääkö 3 minuuttia?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_16,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Sarkomaa kysyi, miksi kaikki sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat lakiesitykset, jotka eduskuntaan ovat tulleet, ovat jo torsoja valmiiksi, jos tässä nyt mukailen teitä. [Sari Sarkomaan välihuuto] — Voi olla, että itse muotoilin sen tiukemmin kuin te, mutta totean nyt kuitenkin reiluuden nimissä, että ensimmäistä kertaa pääsen esittelemään täällä eduskunnan edessä lakiesitystä, joka tänään nyt tänne saapuu. Tältä osin tähän rajoituslakiin ei liittynyt sellaisia isoja asioita linjattavaksi suhteessa aikaisempaan pohjaan. Tämä rajoituslakihan ei ole ensimmäistä kertaa eduskunnan käsittelyssä. Nyt malttia koko väelle, sanon sen nyt rehellisesti. Tässä esityksessä, jota me käsittelemme eduskunnassa hallituksen esityksenä, muuttuu ainoastaan yksi kohta: irtisanomisehto tiukkenee. Aikaisemmalla hallituskaudella on jouduttu kiristämään irtisanomisehtoa jo aikaisemmin, ja perustuslakivaliokunnassa tämä linja on hyväksytty suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Tältä osin ollaan tilanteessa, jossa ollaan veitsenterällä siinä, että pitkittynyt sote-uudistuksen käsittely koko maassa on johtanut siihen, että näiden itsehallinnollisten alueiden — niin kuin tässä kävi hyvin esiin, kuten esimerkiksi edustaja Ikonen tätä tilannetta arvioi ja valiokunnan puheenjohtaja myöskin kommentoi — itsehallinto tässä viime kädessä kärsii. Mutta se kokonaishyöty, jota on tavoiteltu sekä viime että tällä hallituskaudella, lähtee siitä, että sote-rakenteessa tapahtuu iso muutos, kun 295 mantereella sijaitsevaa järjestäjää luovuttaa järjestämistehtävänsä tuleville itsehallinnollisille alueille. Nykyään meillä on voimassa maakunnat, joihin me vetoamme hallinnollisina maakuntina, eli kyllä nämä rajat tiedetään, mutta siitä huolimatta tänään tehtyyn sisältöuudistuksen kriteeristöön on sisällytetty mahdollisuus myös poiketa tuosta mallista. Olen tänään käynyt pääkaupunkiseudun erillisratkaisua tekevän ohjausryhmän kanssa tämän asian läpi, ja siellä tyydyttyneesti otetaan mielellään nämä kaksinumeroiset miljoonat vastaan, jotta myös Uudellamaalla päästäisiin hoitoon. Ei tehdä täällä asioista ongelmia, jotka eivät sitä ole. Täällä käytiin myöskin asiantunteva keskustelu siitä, onko tässä tilanteessa syytä kiristää irtisanomisehtoa vai ei. Oma arviointini oli kesäkuussa se niin kuin hallitusohjelmaneuvotteluidenkin aikaan, että täällä oli tällaista aika isoa ulkoistamisaaltoa liikkeellä. Ja sekin on eduskunnassa myönnettävä, että me pystymme seuraamaan aikaa. Tämä on tehty nimenomaan myöskin vastataksemme toimintaympäristön muutokseen. Mitä tulee tähän keskusteluun siitä, pidetäänkö kiinni tästä 5 miljoonan investointirajasta, joka vielä läpivalaistaan valtakunnallisesti tarpeen mukaan: olen pitänyt sitä hyvänä menettelynä siksi, että myöskin alueilla joudutaan sparraamaan sitä, mitkä hankkeet ovat nyt niitä, joihin nämä vähäiset rahat — josta tässä kuntatalouden ahdinkona monet puhuivat — käytetään. Ja kyllä läpivalaisu on hyvä. Mitä tulee siihen Tampereen erilliseen hankkeeseen, en ota yksityiskohtiin kantaa, mutta totean, että voi olla, että edustaja Ikonen tässä tulevina kuukausina saa sitä, mitä Tampereellakin toivotaan, [Puhemies koputtaa] nimenomaan siksi, että tämä kehittämislinja tunnustetaan osaksi myöskin rajoituslain investointien läpikäyntiä. Ja minusta ei ole ongelma se, että viidellä alueella on jouduttu paperit palauttamaan. Niilläkin alueilla on tullut lopulta ratkaisu, [Puhemies koputtaa] koska on katsottu, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää, ja siinä minusta kaikkien pitää saada olla mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-15T14:24:34,2019-10-15T14:28:18,Hyväksytty,1.1 2019_50_17,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä nyt liittyy soteen, niin haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni vedotakseni vielä kerran ministeri Kiuruun ja koko hallitukseen, että sitäkö tämä maa todellakin tarvitsee, uutta hallintoa? Sitähän te sote-uudistuksessa olette esittämässä: maakuntatasoa kuntien ja valtion väliin, uusia poliitikkotoimielimiä, uusia virkoja, uusia vaaleja. Tähän asti on sanottu, että ”juu, juu, mutta samalla lakkautetaan sitten elyt ja avit ja maakuntien liitot ja muut”. Ei lakkauteta. Tässä teidän esityksessänne ei lakkauteta, tuodaan vaan uutta hallintoa. Ja kyllä ihmettelen, kun demareille nämä eksotet ja muut kuntayhtymät, jotka on maakunnallisesti jo vapaaehtoisesti perustettu, ovat aikaisemmin olleet hyviä järjestämään ja tarvittaessa tuottamaan sote-palveluja ja nyt sitten nämä maakunnat, nämä alueet eivät saakaan enää kuntayhtyminä tehdä näitä eksoteita jatkossa. Mihin se perustuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-15T14:28:19,2019-10-15T14:29:22,Hyväksytty,1.1 2019_50_18,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella ajettiin markkinaehtoista sotea kuin käärmettä pyssyyn. Rinteen hallitus ajaa nyt koko kansan sotea, joka nojaa julkiseen palvelutuotantoon. Tämä on todella tärkeä muutos tässä soten valmistelussa. Ja tämä esitys, nyt tämä yksittäinen esitys, on todella tärkeä näiden sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Täällä on kritiikkinä esitetty, että rajoituslaki estäisi kaiken rakentamisen, mutta miten se nyt yhtäkkiä estäisi kaiken rakentamisen, kun tämä säännös on jo nyt voimassa eikä se ole estänyt välttämättömiä ja perusteltuja korjauksia? Edelleenkin ministeriö voi myöntää luvan yli 5 miljoonan euron investointeihin, jos ne ovat palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämättömiä ja kiireellisiä. Mistä tämä poru? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-15T14:29:22,2019-10-15T14:30:14,Hyväksytty,1.1 2019_50_19,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todeta tähän edustaja Zyskowiczin puheenvuoroon, että kukaan ei rakasta hallintoa. Jos sellaista joku väittää täällä, niin se on aivan pötypuhetta. Mutta sitten haluan sen todeta, että erityisesti edustaja Zyskowicz muistaa perustuslakivaliokunnan lukuisat lausunnot tähän tematiikkaan liittyen, myös jo sieltä vuoden 2015 alusta, kun hyvin selvästi sanottiin, että pitää järjestää sote yhtä kuntaa suuremmalla alueella ja kansanvaltaisuuden toteutua ynnä muuta — ja nyt tässä tätä niin kuin tehdään. Sen haluan vielä todeta, että nämä, mistä nyt keskustellaan, ovat tämän Paras-lain jatko ja sitten rajoittamislain jatko — ja hyvät sellaiset — mutta sitten meillä on vielä tulossa se itse sote. Ja minä itse ainakin ajattelen niin, että pitää ottaa viime kaudesta oppia sillä tavalla, että tehdään mahdollisimman yksinkertaista ja kaunista. Ja ensin tehdään sote ja se tehdään perustuslain edellytysten pohjaisesti eikä uusia elementtejä, vaan sellainen sote-rakenne, jossa pystytään tekemään se, ja ne ovat ne suuremmat alueet ja maakunnat. Ja tämä on nyt se lähtökohta, joka hallitusohjelmaan kirjoitettiin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-15T14:30:14,2019-10-15T14:31:28,Hyväksytty,1.1 2019_50_20,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt tulee hyvin pitkä jakso tätä niin sanottua kieltolakia — joka nyt ei ihan kieltolaki ole — ja tämä on tietysti ongelmallista kuntien itsehallinnon kannalta, mutta siitä huolimatta näen, että kyllä tälle jatkolle on tarve. Tällainen kilpavarustelun vaara tuolla maakunnissa on olemassa: joku kunta haluaa varmistaa palvelujensa olevan korkeammalla kuin naapureilla, ja sitten jos ja kun sote toivon mukaan tulee jossakin muodossa, niin silloin esimerkiksi tämä yksityistetty taikka ulkoistettu malli haittaa koko hommaa ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Tämä on tämän idea, että rajoitetaan. Mutta tärkeää on se, että poikkeuslupia myönnetään ja sitten toisaalta että käydään tarkkaan läpi, ovatko kohdallaan nämä yksityiskohdat, esimerkiksi tämä 15 prosenttia ja 5 miljoonaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-15T14:31:28,2019-10-15T14:32:34,Hyväksytty,1.1 2019_50_21,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytiin tosiaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pitkä keskustelu tästä, ja tavallaan ymmärrän sen kuntien ja sairaanhoitopiirien huolen, mutta kun lukee tätä esitystä, niin näkisin, että sen jälkeen kunnilla ja sairaanhoitopiireilläkin se huoli vähenee. Elikkä kuten tässä salissa tuli jo esille, niin tällä hetkelläkin poikkeuslupia on myönnetty ja vain noin 6 prosenttia poikkeusluvista on hylätty. Käytiin myös pitkä keskustelu liittyen siihen, tuleeko tästä nyt huomattavasti vaikeampaa, kun jatkossa näiden on oltava välttämättömiä ja kiireellisiä. Tästä nostin myös valiokunnassa esille, että kannattaa käydä lukemassa hankkeen arvioinnin arviointikriteerit, elikkä kun lukee otsikon alla olevat arviointikriteerit, niin itse näen, että näiden arviointikriteerien perusteella edelleenkin on todella hyvä mahdollisuus saada poikkeuslupa [Puhemies koputtaa] näille investointihankkeille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-10-15T14:32:34,2019-10-15T14:33:42,Hyväksytty,1.1 2019_50_22,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä huoli on ihan todellinen, mitä tulee investointien toteuttamiseen. Mitä pidempään tämä epävarmuus jatkuu, sitä varovaisemmin tietenkin kunnissa suhtaudutaan siihen, miten kuntien omana toimintana tuotettavaa ja järjestettävää sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään. Sen vuoksi, kun tässä nyt pidennetään merkittävällä tavalla tätä määräaikaa ja samanaikaisesti erittäin kiireellisellä aikataululla tämä tuotiin eduskuntaan, vain kahden viikon lausuntoajalla, muun muassa oma kotikaupunkini Vantaa aika tiukkasanaisesti kritisoi tätä omassa lausunnossaan, jossa todetaan muun muassa, että ”lausunnon pyytäminen kahden viikon määräajalla näin merkittävässä asiassa ei ole hyvän lainvalmistelutavan mukaista”. Näin tiukka lausuntoaika johti muun muassa siihen, että tätä ei luottamushenkilötoimielimissä pystytty käsittelemään lainkaan, vaan tämä menee ikään kuin viranhaltijatyönä. Ihmettelen sitä, minkä vuoksi tässä ei voisi olla tällaista joustonvaraa kuntien kokoon suhteutettuna, [Puhemies koputtaa] sillä 5 miljoonan raja käytännössä isommissa kunnissa estää saman tien päättämästä mistä tahansa omista palveluja parantavista investoinneista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-15T14:33:42,2019-10-15T14:34:54,Hyväksytty,1.1 2019_50_23,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Politiikka on mielenkiintoinen laji, kun kokoomus nyt sitten lyttää maakuntamallia, jota se muutaman vuoden kuitenkin ajoi aika vahvasti edellisissä hallituksissa. Varmasti, niin kuin edustaja Sarkkinen sanoi, jokainen meistä haluaa tämän sote-uudistuksen, ja tässä ovat kuitenkin nämä askelmerkit paljon terveemmällä pohjalla kuin aikaisemmassa yrityksessä. Se, mistä olen huolissani ja myöskin kuntapäättäjänä ja maakunnasta tuon viestiä, on tämä investointirajoitus. Esimerkiksi Äänekoskella on meillä vetämässä ministeriössä lupa uudelle 60-paikkaiselle hyvinvointikeskukselle, ja ainakin toivon, että näihin suhtaudutaan sitten myönteisesti. Tällaisia investointeja ei tuskin kukaan kuntapäättäjä taikka mikään kunta kovin heppoisin perustein lähde tekemään. Maakunnassa kuitenkin väki vanhenee ja syntyvyys on pientä, ja siellä on todellinen hätä nyt saada tämä vanhustenhoito kuntoon, ja toivon, että tähän löytyy sitten myös ymmärrystä investointirajoitteista huolimatta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-15T14:34:54,2019-10-15T14:36:00,Hyväksytty,1.1 2019_50_24,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki tässä salissa ovat sitä mieltä, että sote tarvitaan, ja kuntatalous on paljolti myös ahdingossa sen takia, että soten palvelutarve kasvaa ja se näkyy myöskin siellä kuntataloudessa. Tällainen lakihan, jossa rajoitetaan investointeja, ei ole asiana uusi, niin kuin se on tullut esille, mutta kaksi asiaa: Minkä takia kunnille ei voitu laittaa tätä lausuntokierrosta? Kun edellinen laki on voimassa vuoteen 22, niin voisi ajatella, että tässä ei ole ollut kovin suuri kiire tehdä tätä 3 vuoden siirtymäaikaa, mikä tässä laissa kuitenkin on iso asia. Eli minkä takia kunnille ei laitettu tätä lausuntokierrosta? Ja tässä väistämättä herää kysymys siitä, eivätkö ministeri ja hallitus usko siihen, että vuoteen 22 mennessä saadaan se sote aikaan, koska tässä nyt halutaan rajoittaa vielä sinne vuoteen 25 asti. 3—4 kuukauttahan ei ole pitkä aika, mutta rakennusinvestoinneissa ennakointi on todella tärkeää ja [Puhemies koputtaa] se voi pahimmassa tapauksessa viivästyttää jopa 1,5 vuotta sitä rakentamista. [Puhemies koputtaa] Toivoisin näihin vastauksia ministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-15T14:36:04,2019-10-15T14:37:17,Hyväksytty,1.1 2019_50_25,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä liittyy vahvasti soteen, ja meidän kaikkien yhteinen tahtotila on se, että sote saadaan. Ensimmäisessä omassa kysymyksessäni kysyin lähinnä sitä, onko tämä 5 miljoonan investointirajoitus estänyt suurien kaupunkien investointeja ja onko tullut ministeriöön tietoa, jos mahdollisesti joku investointi on sellainen, mihinkä ei löydy perusteluja tehtäväksi, ja millainen se voisi mahdollisesti olla. Mielestäni on epävarmaa se, millä tavalla sotea tullaan viemään eteenpäin. Tänään todellakin, ministeri, annoitte tiedotteen, että 70 miljoonaa on sinne lääkäreiden saamiseen investoitu. Kysyisinkin teiltä: Millä tavalla ne lääkärit nyt saadaan tähän julkisen sektorin sote-työhön? Jos heitä jossakin on, niin mikä on se houkutin, jolla heidät saadaan sinne sote-keskuksiin tulevaisuudessa? Luulen, että se on yksi suurimpia huolia: lääkärille pääsy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-15T14:37:17,2019-10-15T14:38:26,Hyväksytty,1.1 2019_50_26,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Otetaan tässä vielä muutama tätä debattia, meillä aikarajakin tulee sitten vastaan. — Seuraavaksi edustaja Vestman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_27,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta piti tosiaan tärkeänä ensi kerran rajoituslakia käsitellessään, että lakiehdotuksen vaikutuksia seurataan tarkoin ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan viipymättä. Minä olisin kysynyt ministeriltä: Miten näitä vaikutuksia on seurattu siten kuin perustuslakivaliokunta on alun perin edellyttänyt, varsinkin kun tämä jatko on nyt niin pitkä, vuoteen 2025 asti? Tällainen huolellinen vaikutusarviointi kuuluisi muutenkin hyvään lainvalmisteluun. Ja miten nämä epäkohdat — joihin edustaja Ikonenkin puheenvuorossaan viittasi, että lupaa ei ole saatu — on tarkoitus ottaa huomioon? Kyllä minäkin pidän pääkaupunkiseudun tilanteen osalta ongelmallisena erityisesti tätä alhaista 5 miljoonan euron investointirajoitusta, ja olisi aivan välttämätöntä, että pääkaupunkiseudun ja ylipäätään suurten kaupunkien tilanne otettaisiin tässä paremmin huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-15T14:38:26,2019-10-15T14:39:28,Hyväksytty,1.1 2019_50_28,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella oli aivan valtaisa pettymys varmasti kaikille politiikkaa seuraaville ja ennen kaikkea sote-alalla työskenteleville ja potilaille ja sosiaalipuolen asiakkaille se, että sote-uudistusta ei saatu valmiiksi, ja nyt mielestäni koko suomalaisen poliittisen järjestelmän uskottavuuskysymys on se, että tämä välttämätön uudistus saadaan valmiiksi. Tällä hetkellä meillä on valtavat eriarvoisuudet siinä, että sinne terveydenhuollon ja sosiaalipuolen palveluihin pääsee. Meillä ovat aika isotkin kaupungit tällä hetkellä rajuissa talousvaikeuksissa, ja taustalla on se, että meidän pitää saada leveämmät harteet ja tehokkaampi toiminta soteen. Pidän, puhemies, tätä hallituksen esittämää rajoituslain jatkoa hyvin perusteltuna sikäli, että saadaan hallittu muutos aikaiseksi. Haluan nyt kyllä todeta sen, että kyllähän viime vaalikaudella soten ongelmat kietoutuivat paljolti sen ympärille, että piti yrittää sellaista erittäin laajaa valinnanvapautta, ja pidän parempana ja me keskustassa pidämme parempana sitä, että nyt uudistetaan ensin julkinen puoli [Puhemies koputtaa] ja sitten otetaan näitä yksityisiä yrityksiä vahvemmin mukaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tai hallitus kaatuu! — Niin kuin viime kaudella!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-15T14:39:28,2019-10-15T14:40:38,Hyväksytty,1.1 2019_50_29,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edellisessä kysymyksessä kuvailin sitä kuntien sekavaa tilannetta, ja tähän, voisiko sanoa, soppaan oman lisänsä tuo vielä se, että meillä on tämä päivystys‑ ja keskittämisasetus, joka näitten tiettyjen yliopistollisten sairaaloitten erityisvastuualueilla, ainakin Kuopion ja Oulun seudulla, ehkä jossain muuallakin, on aiheuttanut hämmennystä. Osassa niistä nämä järjestämissopimukset sairaaloitten työnjaosta ovat edelleenkin tekemättä. Olisinkin tähän soten kokonaisuuteen liittyen halunnut kysyä vielä ministeriltä: Millä tavalla nyt näissä työnjaollisissa asioissa ministeriöstä ollaan ohjeistamassa? Onko mahdollista, että näitä tiettyjä sairaaloita, jotka ovat jo lähteneet ajamaan alas esimerkiksi nukutustoimintaa ja vastaavaa, vielä uudelleen voitaisiin harkita, ja olisiko ylipäätänsä syytä ottaa vielä kertaalleen tämä koko keskittämisasetus, joka mielestäni on kyllä tällaisessa tietyssä fundamentaalisuudessaan niin rajoittava, [Puhemies koputtaa] että se olisi varmaan syytä vielä kertaalleen kokonaisuuden kannalta pohtia? Onko hallitus miettinyt tätä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-15T14:40:38,2019-10-15T14:41:51,Hyväksytty,1.1 2019_50_30,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä asia laajenee niin kuin veteen heitetty kivi koko ajan laajemmaksi ja laajemmaksi. Haluan itse vastata edustaja Zyskowiczille, joka käytti hetki sitten kuntayhtymäentusiastisen puheenvuoron. Sanoisin vähän niin kuin vänrikki Koskela Tuntemattomassa sotilaassa, että kun olen ollut 20 vuotta kuntayhtymissä, niin kuntayhtymissäkin on hallinto, ja sen lisäksi ne samat asiat käsitellään kunnissa. Parhaana kuukautena HUSin toimitusjohtajan kanssa olin seitsemän eri kertaa neuvotteluissa Helsingin kaupungin kanssa. Eli ei se malli, että ne asiat ovat kunnassa ja kuntayhtymässä, ole kovin rationaalinen malli. Paljon suoraviivaisempi ja selkeämpi malli on sellainen sote-alue, jossa on suoran vaalin mahdollisuus ja ne samat tehtävät on kunnilta otettu pois. On hyvä, että mennään ripeästi kohti sellaista järjestelmää Suomessa. [Leena Meri: Entä Uudenmaan tilanne?] — Se hoituu! [Leena Meri: Onko lupaus?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-15T14:41:55,2019-10-15T14:42:49,Hyväksytty,1.1 2019_50_31,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, tuossa taisitte kuulla väärin, kun totesitte minun todenneen, että olen moittinut kaikki sote-lait, mitä tänne eduskuntaa on tullut. En todellakaan, vaan totesin sen, että esimerkiksi arviointineuvosto on rankoin sanoin arvioinut esimerkiksi aktiivimalliesitystä. Ajattelen, että se tyyli, jonka hallitus alussa ottaa, saattaa mennä loppuun asti. Siksi kiinnitimme huomioita tämän lakiesityksen vaikutusarviointiin. Kokoomuksen mielestä kuntia pitää kuulla, ja erityisesti haluamme nostaa esiin sen, että eri alueet ovat erilaisia, ja toivomme, että myöskin te näette sen, että suurten kaupunkien tilanne on aivan eri kuin esimerkiksi pienten kuntien. Tätä näkökulmaa tässä on nostettu. Toivon todellakin, että sote-laeista hoitotakuu tulee ensin. Tänään te olette luvannut — luin tuosta — että 300 lääkäriä tulee per heti, kun tuo kehittämishanke lähtee liikkeelle. Toivon, että vähän avaatte sitä. Erityisesti helsinkiläisenä kansanedustajana olen huolissani. Siinä asetuksessa, [Puhemies koputtaa] jonka te olette laittamassa lausunnolle, edellytetään, että Uudellamaalla pitäisi 80 prosenttia kunnista olla mukana, että tuota avustusta voi hakea. Toivon, että erillisratkaisua ei tällä [Puhemies: Aika!] ole siunattu vaan pidätte ovet avoimena, niin että esimerkiksi Helsinki voi toimia omana kokonaisuutenaan. Sitä tuo asetus ei [Puhemies: Aika!] nyt haulle mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-15T14:42:53,2019-10-15T14:44:17,Hyväksytty,1.1 2019_50_32,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Nyt ministeri Kiuru vastaa, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_33,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Puhemies! Totean vielä kerran edustaja Sarkomaalle, että huoli on varmasti aiheellinen mutta otettu huomioon siinä asetuksessa. Eli nimenomaan on alueita, joilla kaikki ei kulje nykyisten maakuntarajojen mukaan, ja se on otettu huomioon. Mutta on otettu huomioon myös se, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei välttämättä ole sen mukainen, että se noudattelee maakuntarajoja, koska tämä erillinen selvitys on nyt meneillään. Siltä osin siihen on rakennettu poikkeus, eli asia on hoidossa, eli voidaan toimia juuri niin kuin totesitte, että rahoitusta tulee myöskin lääkäriin pääsyn varmistamiseksi Uudellemaalle — siis kaikille Uudenmaan nykyisille kunnille, olivatpa he sote-ratkaisultaan sitten mukana minkälaisessa mallissa hyvänsä erillisselvityksen valmistuttua. Tässä edustajilla oli minusta tärkeä huolenaihe siitä, että kun alueella pyritään nyt vetovoimaa parantamaan — esimerkiksi edustaja Juvonen puhui siitä, millä saataisiin houkuteltua asiantuntijoita, asianosaisia osaajia tulemaan — niin on aivan selvää, että tilat ovat yksi keskeinen juttu. Kyllä meillä täytyy olla nykypäiväiset terveet ja turvalliset tilat, joissa tätä työtä tehdään. Se on yksi asia. Mutta lähtökohta on myös se, että se ei vielä riitä. Seinät, fyysiset tilat, eivät riitä siihen, että houkuttelisi toimijoita. Tarvitaan paljon muutakin. Tässä moni esitti jo lääkäriin pääsyn vahvistamista, perusterveydenhuollon vahvistamista, jotka ovat oikeansuuntaisia toimia, joissa tänään on haettu jo ensimmäinen startti soten sisältöuudistuksen tekemiseen. Se on iso potti, 70 miljoonaa, ensi vuodelle yksistään palveluiden parantamiseen. Mutta haetaan myös sitä, että olisi sitä sananvaltaa itsellä käytössä, ja ymmärrän sen oikein hyvin. Täällä edustaja Essayah viittasi jo aikaisemmin siihen, että on erityyppistä palveluiden tarvetta, on se sitten ikäihmisiin tai vaikka mielenterveyspalveluihin liittyvää. Voi olla, että ne haastavat meidän nykyisiä tilojamme, sitä, miten nämä kaikki asiat tehdään. Siinä suhteessa nousee esiin esimerkiksi Tampereen esimerkki, että haetaan uudenlaisia tapoja, ettei olla kiinteästi sidottuja sentyyppiseen fyysiseen toimintakulttuuriin, joka meillä on tähän asti ollut ja joka totta kai pitää pystyä tässä haastamaan. Nimenomaan pikemminkin tuntuu, että valtakunnallisessa tarkastelussa tämäntyyppiset näkökulmat nousevat esiin. Minulla ei ole vielä montaa kokemusta. Olen saanut nyt näitä rajoituslain investointeja tarkastella ja esitellä niitä valtioneuvostolle, ja minusta on kyllä tarkasteltu nimenomaan tämän ison tulevaisuuden kuvan sopivan näihin investointeihin. On sanottava, että koska kuntakenttä on hyvin erilainen, niin sama sapluuna ei tietenkään sovi kaikkiin. Mutta onko se se 5 miljoonaa, josta pitäisi tehdä erilainen sapluuna, vai voiko nämä viisimiljoonaiset koko maassa tarkastaa? Minusta meillä kenelläkään ei ole mitään hävettävää siinä, että me käymme julkisempaa keskustelua siitä, minkälaisia päätöksiä kunnissa investointien osalta tehdään. Se ei ole hidastanut kuntien aikatauluja, mutta se on antanut varmuuden siihen, [Puhemies koputtaa] että on haettu yhdessä sitä isoa linjaa, ja näin tullaan tekemään nyt jatkossakin, jos eduskunta sen suo. Ja pidämme huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että sote-uudistus saadaan viimeinkin maaliin — siitäkin oli tässä huolia. Omalta osaltani totean, että tänään on aloitettu jo sisältöremontti alan kanssa yhdessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-15T14:44:24,2019-10-15T14:47:50,Tarkistettu,1.1 2019_50_34,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,Keskustelu ja tämän asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_50_35,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 2 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_50_36,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-uudistusta on yritetty tehdä jo vuosia, ja nyt vihdoin se pitää saada tehtyä. Erityisen polttavaksi uudistuksen tekee väestön nopea ikääntyminen ja alueelliset väestörakenteen muutokset sekä kuntien taloudellinen ahdinko. Kunnat eivät voi enää jatkossa kantaa vastuuta sote-palveluiden järjestämisestä vaan tarvitaan isompi järjestäjä, vahvemmat ja laajemmat hartiat. Nyt käsillä olevaa rajoituslain pidennystä ja tiukennusta tarvitaan, jotta voidaan rakentaa kuntia laajempi, tarkoituksenmukainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ilman isojen ulkoistusten ja alueellisen osaoptimoinnin aiheuttamaa monimutkaisuutta tai kustannusriskiä. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee sote-uudistuksen keskittyen perusasioihin eli hoidon saatavuuden parantamiseen perustasolla, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen, hoitopolkujen sujuvuuteen, järjestelmän eri osien ja eri palveluiden väliseen integraatioon sekä kustannustehokkaaseen ja oikea-aikaiseen palvelutuotantoon. Tavoitteena on terveyskeskusten hoitoonpääsyn nopeuttaminen, ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden vahvistaminen ja paljon palveluita tarvitsevien sujuvammat palveluketjut. Tavoitteena on rakentaa integroitu järjestelmä. Integraatio koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä integraatiota, perus- ja erikoispalveluiden integraatiota, tiedon integraatiota ja rahoituksen integraatiota. Palvelut järjestetään maakuntapohjalle, ja uudistuksessa keskitytään sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nyt ei lähdetä haukkaamaan liian isoa palasta kerralla eikä lähdetä sekoittamaan järjestelmää markkinamallilla. Viime kauden uudistus kaatui laajuuteensa sekä markkinamallin ja sen rahoituksen aiheuttamiin ongelmiin palveluissa ja rahoituksessa. Tiedämme nyt erittäin hyvin, missä perustuslain rajat kulkevat, ja nyt niitä täytyy noudattaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sote-rajoituslain jatkamisesta ja tiukennuksista tarvitaan, jotta estetään kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä sellaisia isoja sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksia, joita maakunnan aloitettua ei voitaisi purkaa. Tämä on tärkeää, jotta maakunnalla on mahdollisuus rakentaa integroitu, tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Laki ei siis kiellä ulkoistuksia vaan velvoittaa kuntaa tai kuntayhtymää ottamaan palvelusopimukseen irtisanomisehdon. Näin estetään se, että sote-uudistuksen edellä ei tehdä ylikalliita tai kokonaisjärjestelmän kannalta epätarkoituksenmukaisia sopimuksia. Rajoitus on tarpeellinen edelleen tässä ajassa, sillä suuret terveysjätit kiertävät kuntakenttää nytkin etsien ulkoistusmahdollisuuksia. On tärkeää, että sopimuksissa on irtisanomisehto, sillä olemme nähneet, että kunnille halvalla myytävät sopimukset voivat tulla yllättävän kalliiksi. Rajoitus tarvitaan myös, jotta voidaan estää se, että kunnat sementoivat palvelurakennetta ennen sotea ja näin estävät alueellisesti tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen kehittymisen. Rajoituslaki sisältää myös rakennusinvestointien rajoittamisen lupamenettelyn kautta. Investointeja ei siis estetä tai kielletä, vaan yli 5 miljoonan euron investoinnit ovat lupamenettelyn takana. Näen, kuten hallituksen esityksessäkin nähdään, että läpivalaisu on tarpeellista. On kuitenkin tärkeä varmistaa, ettei lupamenettelystä tule käytännössä tuketta tarvittaville rakennusinvestoinneille ja että järkevät, tarpeelliset ja välttämättömät investoinnit toteutetaan myös sote-uudistusta odoteltaessa. Arvoisa puhemies! Kentällä on paljon epävarmuutta ja epäuskoa sitä kohtaan, toteutuuko sote-uudistus vuosien soutamisen ja huopaamisen jälkeen. Se on ymmärrettävää. On kuitenkin tärkeää vahvistaa viestiä siitä, että sote-uudistus etenee perusasioihin keskittyen. Tämä voisi myös ehkäistä kuntien lyhytnäköisiä ratkaisuja, joihin kuntatalouden paine ja heikot tulevaisuudennäkymät saattavat niitä ajaa. Toteutuessaan sote-uudistus helpottaa erityisesti pienempien kuntien talouden ja toiminnan paineita, ja hallituksen päättämät valtionosuuden korotukset helpottavat kuntien tilannetta jonkin verran jo ensi vuonna. Arvoisa puhemies! Kiitoksia hallitukselle siis esityksestä, joka nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellään ja toivottavasti mahdollisimman ripeästi myös hyväksytään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-15T15:29:54,2019-10-15T15:34:27,Hyväksytty,1.1 2019_50_37,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sotea on yritetty saada aikaiseksi useamman hallituksen toimesta. Erilaisia malleja on ollut ilmassa, ja viimeinen yritys viime keväänä kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Olemme käsittääkseni liikuttavan yksimielisiä siitä, että sote-uudistus tulee tehdä mahdollisimman pian. Kuntien ja kuntayhtymien tilanne on kestämätön, kun menot sosiaali‑ ja terveyspuolella kasvavat hälyttävästi mutta tulot eivät. Tämä näkyy erityisesti maakunnissa ja siellä myös pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Näitä kuntia koettelevat muuttotappiot sekä matala syntyvyys ja tätä kautta väestön ikääntyminen, mikä aiheuttaa valtavat paineet erityisesti vanhustenhoivaamme. Hallituksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa sosiaali‑ ja terveyspalveluiden uudistus, missä ensisijaisesti kavennetaan hyvinvointi‑ ja terveyseroja, turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parannetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä turvataan ammattimaisen työvoiman saanti. Hienoja tavoitteita, ja olemme varmasti kaikki näiden takana. Näin ainakin toivon meidän olevan. Arvoisa rouva puhemies! Kritiikkini tässä puheenvuorossani kohdistuu lähinnä vuodesta 2016 voimassa olleeseen rajoituslakiin, joka asettaa kunnat ja kuntayhtymät kestämättömään tilanteeseen viiden miljoonan investointirajoituksen osalta. Investointirajoitus, mikä on asetettu kunnille, kuntayhtymille tai vaikka edellä mainittujen tahojen hallinnoimille säätiöille, tekee peruspalveluiden tuottamisesta laadukkaasti todella vaikeaa. Kunnilla tai kuntayhtymillä on pääasiallinen vastuu esimerkiksi vanhuspalveluista, ja kuntapäättäjät saavat jatkuvasti kritiikkiä toimettomuudestaan palveluiden parantamisessa. Tämä on kuntalaisten näkökulmasta hyvin ymmärrettävää. Kuntalaisille ei riitä selitykseksi, että valtio ei anna investoida näihin elintärkeisiin palveluihin. Tämä ei riitä ainakaan niille vanhusten omaisille, jotka eivät saa läheistään kelvolliseen hoivayksikköön. Laissa sanotaan, että kunnilla ja kuntayhtymillä on laaja harkintavalta siinä, millä tavoin ja missä muodossa ne järjestävät sosiaali‑ ja terveyshuollon palvelut. Investointirajoituksen jatkaminen jälleen rajoittaa myös pahoin kuntien itsemääräämisoikeutta palveluiden hoitamisessa. Omassa kotikunnassani Äänekoskella on monen muun kunnan tavoin kamppailtu investointirajoitusten kanssa, jotka estävät meitä panostamasta uusiin vanhustenhoidon yksiköihin. Meillä on vetämässä poikkeuslupa kaupungin hallinnoiman säätiön kautta, jotta voisimme rakentaa uuden 60-paikkaisen tehostetun hoidon palveluyksikön, jota kipeästi kaipaamme. Olemme odottaneet jo vuosia, mihin suuntaan sote-uudistus menee, jotta tiedämme, kehitämmekö toimintaa kunnan omana vai miten palvelut tuotetaan jatkossa. Nyt investointirajoitusta on tarkoitus jatkaa vuoden 25 loppuun saakka. Onko näin, että joudumme jälleen kerran sanomaan vanhuksillemme ja heidän omaisilleen, ettei vaan voi mitään? Tämä siis siinä tapauksessa, että sote-uudistus venyy ja poikkeuslupaa uudisrakentamiselle ei tule. Emme varmasti ole ainoa kunta, joka painii samojen ongelmien kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän sinällään Paras-puitelain rajoituksen eritysesti siinä, että soten joskus tultua voimaan tulee muodostettavilla sote-maakunnilla olla mahdollisuus muokata palvelurakenteita parhaan palvelun turvaamiseksi. Kuten aiemmin mainitsin, huoleni kohdistuu ennen kaikkea rajoituslain investointikieltoon ja sen jatkamiseen. Me päättäjinä kyllä asian kanssa vielä pärjäämme, mutta erityisesti ikäihmisemme eivät enää kauan voi odottaa välttämättömiä palveluita. Toivonkin, että ministeriössä suhtaudutaan ainakin kuntien poikkeuslupahakemuksiin suotuisasti, sillä niitä tuskin mikään kunta tekee löysin perustein. Toivon myös, että teemme koko eduskuntana työtä sen eteen, että saamme sote-uudistuksen vihdoin maaliin. Sen ihmisen ansaitsevat. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-15T15:34:29,2019-10-15T15:39:16,Hyväksytty,1.1 2019_50_38,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä tähän alkuun oikeastaan sanoa, että huokaus, kun luin tuota hallituksen esitystä ja katsoin, montako kertaa Paras-puitelakia ja myös näitä rajoittamislakejakin on jatkettu. Jaan sen käsityksen, joka tuolla debatissa jo tuli, että tietenkään ei ole oikeaa ja hyvää lainsäädäntöä, jos me joudumme aina tekemään muutaman vuoden jatkoja, vaan pitäisi päästä pysyvään tilanteeseen. Lyhyesti haluan todeta kyllä sen, että silloin aikanaan, kun Paras-puitelaki tehtiin 2007, se oli ensimmäinen kunnollinen yritys hakea laajempia hartioita siihen, että meillä perusterveydenhuolto järjestettäisiin vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalta, ja se oli minusta siinä ajassa hyvä ratkaisu. Ja nyt sitten ollaan menossa eteenpäin, mutta aika tavalla, niin kuin me tiedämme, takkuillen. Jos minun laskutaitoni pitää paikkansa, niin meillä on nyt seitsemäs hallitus, joka yrittää tehdä rakennemuutosta tänne soteen. Tämä on matkan varrella tietysti muotoutunutkin niin, että tämä vuosikymmen on jo tavoiteltu integraatiota, joka on tarkoittanut monille erityisesti sitä, että sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat saman järjestäjän käsissä. Niinhän nyt tässä ollaan tekemässä hallituksena ja sillä erolla erityisesti edelliseen hallitukseen, että tämä laaja valinnanvapaus on tästä kaiken kaikkiaan pois. Pidän erittäin perusteltuna, että nyt tehdään nämä uudet jatkot ja sillä tavalla varmistetaan, että kun aikanaan uudet maakunnat tulevat voimaan, niin niillä on mahdollisuus sitten myös irtisanoa sellaisia sopimuksia täällä ulkoistusten puolella, jotka eivät ole maakunnan kannalta kokonaisuudessaan järkeviä. Näiden ulkoistamissopimusten jatkosta totean, että uutena asianahan tässä on se, että tämä 30 prosentin raja muuttuu 15 prosentin rajaksi, ja tämä on perusteltua siltä osin, että jos pidettäisiin tämä vanha 30 prosentin raja, niin se voisi tarkoittaa jopa jossakin sairaanhoitopiirissä koko erikoissairaanhoidon ulkoistamista. Mutta sitten, kuten debatissa jo totesin itsekin ja moni muukin sanoi, kysymys ei ole siitä, etteikö saisi tehdä sopimuksia yksityisten toimijoitten kanssa, joissa siirretään tuotantoa sote-palveluissa yksityiselle tuottajalle, vaan kysymys on nimenomaan siitä, että tässä on oltava irtisanomisehto, joka antaa sille uudelle julkiselle järjestäjälle, maakunnalle, mahdollisuuden sitten irtisanoa sopimus, jos niin halutaan. Pakkohan sitä ei ole tehdä — jos sopimus on hyvä, niin sitä voidaan myös jatkaa tai osapuolet voivat keskenään siitä sitten neuvotella. Sen haluan todeta, kun täällä pikkuisen oli keskustelua siitä, onko rakenteiden uudistaminen sitten järkevää vai pitäisikö vain näitä sisältöjä uudistaa: ei rakenteidenkaan uudistamisen pitäisi rakettitiedettä olla, vaikka kymmenessä vuodessa ei tätä sote-uudistusta ole aikaansaatu. Kyllä rakenteita pitää pystyä uudistamaan, eikä vähiten meidän nykyisten järjestäjien eli kuntien taloudellisen kantokyvyn vuoksi. Investointien rajoittamisesta tässä salissa on tänään keskusteltu jonkin verran. Ja meillä todellakin tällä hetkellä on voimassa olevia myönnettyjä lupia yhteensä 78 kappaletta, ja vain viisi kappaletta lupia on evätty. Sen takia kuuntelin edustaja Kauton puheenvuoroa erityisen tarkalla korvalla, koska ymmärrän sen, että jos on omassa kunnassa tai omalla alueella kysymys, että haluttaisiin tehdä se investointi, niin siinä tietysti halutaan niin kuin perustella sinne sosiaali- ja terveysministeriöön päin, jossa niitä lupia käsitellään, miksi se olisi mahdollista. Mutta tosiaankin tämä käytäntö osoittaa, että se ei ole kyllä ihan tavallista, että näitä lupia olisi suoraan hylätty, vaan on myös paljon käyty ministeriön ja sitten hakijan kanssa keskustelua ja ehkä sitä hakemustakin yhdessä muokattu, että se palvelisi kokonaisuutta pidemmällä aikajänteellä kaiken kaikkiaan paremmin. Sitten haluan vielä aivan lopuksi todeta sen, että tämä tosiaankin on tulossa käsittelyyn sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mutta menossa lausunnolle perustuslakivaliokuntaan, mikä minusta on hyvä asia. Sitten kuulemme myös perustuslakivaliokunnan näkemyksen muun muassa siitä, rajoittaako tämä kuntien itsemääräämisoikeutta liikaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-15T15:39:20,2019-10-15T15:44:30,Hyväksytty,1.1 2019_50_39,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytin jo debatissa puheenvuoron, ja lyhennän nyt tätä varsinaista puheenvuoroa ja käytän sen paikalta. Minusta ministeri Kiuru ja sen jälkeen muutama edustajakin ovat erittäin hyvin jo selostaneet tämän lain olennaisen sisällön, joten en käytä siihen aikaa. Tässähän on käytännössä kolme asiaa: Kommentoin omalta osaltani tätä 5 miljoonan euron investointirajaa toteamalla, että minusta se ei ole se tärkein kysymys tässä, ja sen takia voin itse, jos nyt sanon näin, antaa tämän asian mennä, vaikka pidän sitä rajaa kovin alhaisena. Esimerkiksi suurimmassa sairaanhoitopiirissä, siis HUSissa, jonka budjetti on 2,2 miljardia euroa, tämä on vähemmän kuin yhden päivän meno, ja sen takia tietenkin tämä synnyttää tiettyä byrokratiaa. Mutta olennaisin ja tärkein asia tässä on, että me jatkamme tätä yhteistoimintavelvoitetta, joka on todellakin sieltä Paras-laista jo lähtenyt, ja sitten pidämme voimassa tämän rajoittamisen niin, että irtisanomispykälä on sisällytettävä nyt yli 15 prosentin kokonaisulkoistuksiin. Suurin ongelma näissä rakenteissa tällä hetkellä on se, että jo pitkään meidän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on ollut liian hajautunutta. Tuossa lain perusteluosassahan todetaan, että meillä on Manner-Suomen 295 kunnasta 74 sellaisia, jotka järjestävät itse sosiaali- ja terveydenhuoltonsa. Niissä asuu yhteensä hieman alle puolet Suomen väestöstä. Sitten ne loput 221 kuntaa ovat muodostaneet 59 yhteistoiminta-aluetta, joista kuntayhtymiä on 33 ja vastuukuntamallilla toimii 26. Näiden yhteensä 133 toimijan — siis 74 plus 59 — lisäksi meillä on tietenkin sairaanhoitopiirit vielä, ja myös erityishuollon alueella on merkittävän kokoisia kuntayhtymiä ja lukuisia muita kuntien yhteenliittymiä. Tämä tilanne on pitkälti epätyydyttävä. Suomi on maailmassa ainoa maa, jossa terveydenhuollon järjestäjänä on yksittäinen kunta. Tietenkin suurella Helsingin kaupungilla ja 4—5 suurimmalla kunnalla on leveät hartiat, ja sen takia sieltä käsin on esitetty tietysti myös kritiikkiä näitä uudistuksia kohtaan viime aikoina. Mutta kyllä kaikkein olennaisin kysymys on se, että me saamme nopeasti nämä leveämmät hartiat tässä järjestämisessä, ja kun tulee tämä rajavaihe, jolloin tehtävät siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä sinne tuleville sote-alueille tai maakunnille, siinä ei tule mahdollistaa erilaisia yksisilmäisiä osaoptimointeja, ja sen takia tämä rajoituslaki pitää pitää voimassa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-15T15:44:37,2019-10-15T15:47:33,Hyväksytty,1.1 2019_50_40,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä rajoituslaki tulee olemaan voimassa lähes kymmenen vuotta, ja se on toki pitkä aika, jonka valtiovalta rajoittaa kuntien päätösvaltaa. Mutta ilmeisesti perustuslakivaliokunta ei ole tähän puuttunut niin, että katsoisi tätä vielä perustuslain vastaiseksi, joten esitys menee eteenpäin. Pidän tätä esitystä pääosin tarkoituksenmukaisena. Investointien rajaamisen osalta kyllä herätti erityisesti edustaja Kauton puheenvuoro lisää kysymyksiä. Äänekosken kaupunki on tietysti lähikuntani, ja tiedän, että sielläkin vanhustenhuollon kysymykset ovat polttavia, ja tällöin on, varsinkin tässä talouden tilanteessa, lähdettävä siitä, että ei Äänekosken kaupunki tai mikään muukaan varmastikaan tee näitä investointeja ihan harkitsematta, ja silloin kyllä hämmästys kääntyy ministeriön suuntaan ja valtioneuvoston suuntaan, jos tässä tapauksessa ei poikkeuslupaa myönnetä. Tältä osin voi todeta, että tuo 5 miljoonan raja on todella aika alhainen. Eivät kunnat harkitsemattomasti yleensäkään näitä tee. Valiokunta voisi hyvinkin miettiä, onko se paikallaan. Toinen osa on sitten ulkoistamisprosentin rajan alentaminen 30:stä 15:een, ja pidän kyllä sitä ihan perusteltuna siltä osin, että jos yksittäinen kunta maakunnan keskellä taikka vaikka laidalla ulkoistaa koko sotensa, niin kyllä se sitten jatkossa tulee vastaan ikävällä tavalla, kun toivon mukaan laajahartiaisiin alueisiin mennään. Tässä on aina se vaara, että jokin kunta käyttää tilaisuutta hyväkseen ja tekee sopimuksia, jotka sitten ovat kokonaistaloudellisesti — mitä meidän täällä pitää tarkastella — virheellisiä. Toki tässä ulkoistamisessa on nyt tulossa tämä irtisanomispykälä, ja se on tavattoman tärkeä. Arvoisa puhemies! Tämä liittyy soteen, ja siltä osin totean, että sotella on kyllä tavaton kiire tänä päivänä, kun katsotaan kuntatalouden tilaa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kirjoitti blogissaan ihan tuoreesti, että meillä on korotuspaine kuntaveroon ”vuoden 23 tasolla 2,2 prosenttiyksikköä, alle 6 000 asukkaan kunnissa peräti 5,5 prosenttiyksikköä”. Tämä tarkoittaa sitä, että muutamissa kunnissa mentäisiin 27 prosentin veroprosenttiin. Tämä on sietämätön tilanne. Edelleen hän toteaa: ”Kuntien lainakanta jatkaa kasvuaan. Sen ennakoidaan kuntien ja kuntayhtymien osalta kasvavan vuoteen 23 mennessä jopa 9,6 miljardilla eurolla eli noin 44 prosentilla”. Jo nyt 20 miljardia meni kuntasektorin veloissa rikki, ja se nousisi tämän eduskuntakauden aikana 30 miljardiin. Kasvu on aivan huikea. No, nyt saa halvalla lainaa, mutta kyllä paine jatkossa tulee olemaan ankara. Edelleen Reina toteaa: ”Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumääräksi arvioidaan tänä vuonna 123 ja vuonna 23 jo 152 eli yli puolet Manner-Suomen kunnista. Viime vuonna, joka sekin oli heikko vuosi, näitä kuntia oli 43 ja sitä edellisenä neljä.” Eli tämä kuntatalouden kehitys on kyllä äärimmäisen huolestuttava. Lienee niin, että Helsinki on tänä vuonna ainoa kunta Suomessa 300:sta Manner-Suomen kunnasta, joka tekee ylijäämäisen tilinpäätöksen. Kaikki muut tekevät nolla- tai miinusmerkkisen ja yhteensä jopa lähes miljardi euroa alijäämää, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Hallitus, ottakaa vakavasti tämä kuntatalouden tilanne. Puuttukaa siihen, hoitakaa sitä niin, että kunnat pystyvät järjestämään, turvaamaan vanhuksille, sairaille ja lapsille ne palvelut, jotka kuntien velvoitteena ovat, ja estäkää nämä yt-neuvottelut ja sitä kautta henkilöstön vähentäminen, mikä lisää työttömyyttä ja väistämättä heikentää palveluja. Jos tämä vasemmistoenemmistöinen hallitus ei tätä ymmärrä, niin olette kyllä erittäin vaarallisella tiellä. Tilanne on erittäin hankala ja vaatii nopeita toimenpiteitä, ja ensi vuoden talousarvio ja neljän seuraavan vuoden kehys eivät sisällä niitä rahoja, jotka kunnissa tarvitaan palvelujen ylläpitämiseksi, ja kun ikääntymiskehitys ja korjausvelka kunnissa vielä edellyttävät lisäpanostuksia, niin kiire on. Mutta ennen kaikkea tässä yhteydessä sote pitää nopeasti tehdä ja etsiä sellainen malli, joka on järkevä ja toteuttamiskelpoinen ja jossa myös tämä Uusimaa hoidetaan niin kuin on uusmaalaisten edun mukaista. [Aki Lindén: Jäiköhän vähän liikaa korjattavaa Sipilän hallituksen jäljiltä?] — Edellinen hallitus hoiti paljon paremmin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-15T15:47:34,2019-10-15T15:53:45,Hyväksytty,1.1 2019_50_41,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä keskustellaan kovasti hallituksesta, ja haluan muistuttaa, että perussuomalaisethan eivät olleet viimeisenä kahtena vuotena hallituksessa lainkaan. On hyvä muistaa semmoinen asia. Ministeri Kiurulta yritin kysyä muutamia asioita, mutta hän ei ehtinyt tai huomannut vastata, ja se oli harmillista. Täällä oli muitakin puheenvuoroja siitä. Itse istuin viime kaudella perustuslakivaliokunnassa ja sote tuli tosi tutuksi, ja tässä hallituksen esityksessä todetaan, että perustuslakivaliokunta on vuonna 2016 pitänyt tärkeänä, että tämän rajoituslain vaikutuksia seurataan ja epäkohtiin puututaan tai tilanteisiin, jos sote-uudistuksen jatkovalmistelu antaa aihetta. No, nyt en saanut vastausta, onko tämmöisiä arviointeja tehty. Kun perustuslakivaliokunta antaa vihreää valoa jollekin lainsäädännölle, niin tietysti nämä edellytykset on aina sieltä huolellisesti luettava. Onneksi tämä nyt menee perustuslakivaliokuntaan, koska jossakin vaiheessa varmaan tulee kysymykseen myös se, voiko joku laki olla kymmeniä vuosia voimassa ja onko kunnilla jonkinlaisia perusteltuja odotuksia siitä, että voitaisiin tehdä jonkintyyppisiä oikeustoimia. Vaikka kunnilla sinänsä ei ole perinteisesti katsottu olevan samanlaisia perusoikeuksia kuin luonnollisilla henkilöillä, on kuitenkin on olemassa perustuslain kannalta rajoituksia, jotka tulevat tietyllä lailla sitten siihen kunnan toimivaltaan ja jotka vaikuttavat yksilöön. Lisäksi kyselin Uudenmaan erillisratkaisusta, mutta siihen en saanut mitään vastausta. Sotea on kyllä valmisteltu vuosikausia, ja se oli hyvä, että kaatui se markkinamalli, jossa kokoomus lähti viime kaudella laukalle. Mutta tietysti täällä keskustan edustajat ovat nyt kovasti esittäneet, että hyvä, että tämä sote-uudistus nyt vihdoin menee eteenpäin — varmasti sote-uudistusta tarvitaan, mutta nyt on hyvä muistaa, että viime maaliskuussa keskusta ajoi soten seinään hajottamalla hallituksen, vaikka kuukausikaupalla oli tuotu ne markkinamallin ongelmat esille. Ne olivat nähtävissä jo perustuslakivaliokunnan lausunnosta parin vuoden takaa silloin viime kaudella, joten siinä mielessä se hallituspolitiikka ja politikointi valitettavasti ajoi mielestäni sen ohi, että me olisimme tehneet jo silloin sosiaali- ja terveysuudistuksen. Samaten minua harmittaa se, että viimeiset pari vuotta SDP toi salissa todella vahvasti esille, että tämä sote pitää palauttaa parlamentaariseen valmisteluun, koska tämä on vuosisadan hallintouudistus Suomessa ja olisi hyvä olla melko laaja konsensus siitä, miten tämä tehdään, ja nythän näin ei ole käymässä. Elikkä nyt se tehdäänkin sitten taas hallituspuolueen enemmistöllä. Ministeri Rinne on todennut, että parlamentaarista valmistelua tehdään näitten erikoistehtävien osalta ja rahoituksen osalta, mutta tämä varsinainen pohja ei tule parlamentaariseen valmisteluun, ja sitä kovasti ihmettelen, että tällä taas politikoidaan. Itse olen Uudenmaan kansanedustaja ja eilen olen istunut illan talouden tasapainotusryhmässä Hyvinkäällä, ja meidänkin kunnan menoista 60 prosenttia on sote-kuluja, noin 30 prosenttia on sivistystoimen kuluja ja noin 10 prosenttia on sitten muuta liikkumavaraa. Me kuulumme Keski-Uudenmaan sote ‑kuntayhtymään, johon kuuluu 6 kuntaa, ja me olemme sitä kautta saaneet paljon yhteistyötä eteenpäin ja keskittämistä ja tehokkuutta siellä, ja tämä uusi sote-malli nyt meitä kovasti pelottaa. Nimittäin jos Uudellemaalle ei tulekaan hallituksen lupaamaa erillisratkaisua, niin kun mietitään, että tällä alueella on kuitenkin 1,6 miljoonaa asukasta, niin se ei kyllä varmasti samaan muottiin sovi: jos mietitään, että Helsingissä asukkaita on siitä noin 600 000, niin kyllä pelkona on ollut jo viime kaudella kuntajohtajien esilletuloissa se, että päätösvalta siirtyy Helsinkiin, koska äänestäjät ovat suurimmaksi osaksi sieltä ja monet suosivat tietysti äänestyspäätöksissään lähipäättäjiä — mikä on täysin ymmärrettävää. Elikkä kyllä tänne nyt vähintään joitakin äänestysalueita pitäisi saada. Käsittelyssä viime kaudella tämä parlamentarismi tuli esille, mutta se jäi jalkoihin jonkin verran, koska tässä on ollut niin paljon ongelmia matkan varrella perustuslakivaliokunnassakin, että se ei noussut siinä semmoiseen keskiöön. Mutta onneksi SDP:n Aki Lindén täällä huudahti minulle, että Uusimaa hoituu, ja en tiedä, millä lailla hoituu — toivottavasti tarkoititte sitä, että aidosti tulee se erillisratkaisu ja semmoinen järkevä erillisratkaisu, koska ainakin me Hyvinkäällä olemme toivoneet, niin kuin monet kuntajohtajat, tätä viittä aluetta, ja olemme esittäneet erilaisia kannanottoja ja mielipiteitä. Katsotaan nyt sitten, tuleeko näin käymään. Mutta hyvä, ja pistin nyt korvan taakse tämän Aki Lindénin lupauksen ja toivon, että se sitten toteutuu. Minä katselen sen perään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-15T15:53:47,2019-10-15T15:59:41,Hyväksytty,1.1 2019_50_42,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on tärkeä sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Palveluja ei pidä ennen järjestämisvastuun siirtymistä betonoida tiettyihin paikkoihin ja rakenteisiin. Näin voisi käydä, ellei rajoiteta tulevia maakuntia sitovia ja palvelutuotantoa ohjaavia pitkäaikaisia ja laaja-alaisia ulkoistamissopimuksia tai epätarkoituksenmukaisia investointeja. Tulevilla maakunnilla on oltava mahdollisuudet varmistaa yhdenvertaisen ja kustannusvaikuttavan palvelurakenteen perustaminen niin, että se parhaalla tavalla palvelee koko itsehallinnollisen alueen asukkaita heidän tarpeidensa mukaisesti. Arvoisa puhemies! Lyhytnäköisten ulkoistusten sijaan on nyt keskityttävä parantamaan palveluiden sisältöä, etenkin perustason sosiaali- ja terveydenhuollon sujuvoittamista ja ennalta ehkäisevän toiminnan vahvistamista. Hallituksen esityksessä ulkoistamisrajaa esitetään muutettavaksi 30 prosentista 15 prosenttiin muun muassa siitä syystä, että nykyinen raja mahdollistaa integroidussa mallissa jopa koko erikoissairaanhoidon ulkoistamisen, mikä ei missään nimessä olisi tarkoituksenmukaista sote-integraation kannalta. On myös tärkeää, että nykyisiä rakenteita ei pureta ja korvata niitä mahdollisesti jopa väliaikaisilla ratkaisuilla. Arvoisa puhemies! Nyt on aika investoida sisältöön. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-10-15T15:59:51,2019-10-15T16:01:36,Hyväksytty,1.1 2019_50_43,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemen puheenvuoro sai minut ottamaan omalta osaltani kantaa tähän keskusteluun, ja kyllähän tässä haasteita on. Tässä on kunnille riittävästi haasteita ja olemassa oleville kuntayhtymille. Omassa maakunnassani Kainuussa kyllä sosiaali- ja terveyspuolen kustannukset ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Kolme neljä vuotta taaksepäin sote-kuntayhtymä teki ylijäämää 16 miljoonaa, ja se palautettiin kunnille. Siinä oli vähän toisenlaistakin näkemystä: olisiko se pitänyt jättää sinne kuntayhtymän taseeseen ja olisi sitten ollut nyt puskuria siellä. On tiukkaa ollut nyt ennen kaikkea sote-kuntayhtymän puolelta, kun kunnat ovat käyneet sitä rahoitusmekanismia läpi, että paljonko rahaa laitetaan, ja on tietyllä tavalla alibudjetoitu. Niin on pyritty vaikuttamaan siihen, että sosiaali- ja terveyspuolella lähdettäisiin tekemään rakenteellisia uudistuksia, mutta oma osasyynsä on tietenkin silläkin, että meillä on nyt tällä hetkellä valmistumassa uusi nykyaikainen sairaala, joka tuo arvioiden mukaan useita miljoonia tehokkuushyötyä, ja sen takia ehkä tässä nyt ei olla lähdetty tekemään mitään muutoksia. Edustaja Bergin puheenvuoroon liittyen: ei kannata nyt kyllä tehdäkään mitään, mennään vaan tällä tavalla eteenpäin ja katsotaan, että kunnatkin jollakin tavalla joutuvat muuttamaan rakenteitaan ja tarkastelemaan sitä tulopuolta, tuottavuuskehitystä siltä puolelta. Mutta valtiolta on turha odottaa apua, jos kuntapuoli ei tee mitään. Täytyisi olla yhteinen näkemys siitä, millä tavalla lähdetään kehittämään sosiaali- ja terveyspuolen palveluita. Kyllä olen hyvin vahvasti tällä hetkellä hallituksen kannalla, että julkinen vastaa ja yksityinen täydentää ja sitten vielä tämä yksi sektori, yhdistykset, voivat täydentää sitä palvelua. Tämmöinen kolmen kokonaisuus tässä on ihan merkittävästi nähtävissä. Mutta erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat, ja sen takia pitäisi tähän peruster-veydenhoitoon panostaa nyt entistä enemmän. Meilläkin on 20 lääkärin virkaa tällä hetkellä reilusta 50:stä auki. Tämä kyllä osoittaa sen, että lääkärit ovat jonnekin muualle menneet eivätkä ole siinä oikeassa perusterveydenhuollon tehtävässä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-15T16:01:39,2019-10-15T16:04:38,Hyväksytty,1.1 2019_50_44,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pyysin varsinaisen puheenvuoron, mutta tarkoitukseni on vastata edustajakollega Merelle tässä asiassa. Kunnioitan tietenkin sitä valmistelutyötä, jota yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Uudenmaan kunnat tekevät. Siellä on pätevät henkilöt valmistelutyössä mukana ja hyvin laaja edustus, joten en lähde millään tavalla sorkkimaan sitä. Itsehän edustan täällä Varsinais-Suomen vaalipiiriä tällä hetkellä, mutta esitän oman mielipiteeni tästä, miten sellainen ratkaisu voisi toimivalla tavalla syntyä. Siinä on käytännössä kaksi ydinasiaa. Ensimmäinen on se, että minun mielestäni, ja korostan nyt, että tämä on minun oma mielipiteeni, meillä ei voi syntyä sellaista sote-ratkaisua, jossa 30 prosenttia maamme väestöstä eli 1,7 miljoonaa — tämä muuten ihan tämmöisenä pikku asiana, että meidän kannattaa nyt puhua 1,7 miljoonasta täällä Uudellamaalla, koska se on lähempi likiarvo jo kuin tämä 1,6 miljoonaa — on sellaisen sote-järjestelmän piirissä, jonka rahoitus tulee kuntaveron kautta ja sitten 70 prosenttia maasta on sellaisen järjestelmän piirissä, jossa rahoitus tulee valtion kanavoimana. Se aivan varmasti törmäisi perustuslaillisiin ongelmiin. Kuntaverostahan voitaisiin sitten päättää kuntien omilla päätöksillä joko lisäten rahaa tai tietysti huonommassa tapauksessa tiukentaen rahaa liiallisuuksiin asti. Eli rahoituksen täytyy tulla koko maassa samalla kaavalla, mikä käytännössä tarkoittaa, että se tulee valtion kautta. Minun mielestäni Uudellamaalla voidaan luoda aluerakenne, joka on juuri sen kaltainen kuin mihin edustaja Meri täällä viittasi. Viisi aluetta tai neljä, koska onhan se itäinen Uusimaa varsin pieni, koska se jäisi alle 100 000 asukkaan suuruiseksi. Nämä alueet vastaisivat tällä äsken kuvatulla rahoitusmallilla peruspalveluista, ja sitten lailla säädettäisiin, että tällä isolla Uudenmaan alueella kuitenkin erikoispalvelut, niin kuin nyt, järjestettäisiin yhteistyössä näiden neljän tai viiden alueen toimesta. Tässä on hyvin lyhyesti tiivistettynä minun mielipiteeni siitä, millä tavalla tämä Uudenmaan erillisratkaisu voisi syntyä. Silloinhan se itse asiassa olisi eräänlainen 17+5-malli, mutta kuitenkin sitten erikoispalveluissa Suomessa olisi 18 alueen malli. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-15T16:04:41,2019-10-15T16:07:24,Hyväksytty,1.1 2019_50_45,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden  kunta-   ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien  väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Lindénille selventävästä puheenvuorosta, ja siinä oli paljon hyviäkin ajatuksia. Oikeastaan itse pyysin puheenvuoron tuosta, kun edustaja Kankaanniemi puhui kuntataloudesta ja sitten edustaja Piirainen totesi tyyliin näin, että kuntapuoli ei tee mitään, ja ajatus oli se, että turha odottaa valtiolta sitten kauheasti apuja. Nyt palaan eilisiltaan ja siihen, kun televisiota katsoo ja keskusteluja seuraa: Helsinki taitaa olla ainoa kunta, joka ei ole vaikeuksissa. Kunnat ovat tehneet valtavasti, ja jos ajattelen omaakin kuntaani, niin olemme miettineet, miksi sote-kulut ovat niin suuret kuin ne ovat. Me kävimme Hyvinkään sairaalan tapaamisessa. Tapasimme toimitusjohtajan, ja hän kertoi, että meillä on ollut esimerkiksi vaativia hoitoisuusasioita, sydämensiirtoja ja tämän tyyppisiä, jotka vievät aivan valtavat rahat, emmekä me voi sille asialle mitään. Samaan aikaan hallitusohjelmassa mietitään nyt oppivelvollisuuden pidentämistä, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista, ryhmäkokojen pienentämistä. Esimerkiksi ryhmäkokojen pienentäminen on ihan mielettömän hyvä asia, mutta nyt täytyy muistaa, että kun kunnat ovat valmiiksi huonossa kunnossa, niin oikeasti pitää tulla sitten se rahoitus 100 prosenttia, että se ei ole laskettu sillä lailla, että se on niin kuin pikkuisen vaille. Meillä käytiin meidän tulevaisuudennäkymiä läpi, ja siellä on sen verran gäppiä, että prosentin korotuspaineita on. Mutta sitten puhutaan taas — meillä on nyt jo 19,75 veroprosentti — vetovoimaisuudesta ja siitä, että ihmiset olisivat ympäriinsä Uudellamaalla, ja jos taas veroprosentit nousevat kovasti, niin se veto- ja pitovoima on kyllä aika vaikea asia. Sen takia itsekin henkilökohtaisesti vetoan siihen, että huolehtikaa sitten aidosti, että kunnat voivat selvitä tehtävistään. Kuten tuossa puheenvuorossani sanoin, sote-kulut ovat 60 prosenttia. Me yritämme niitä kuntayhtymän kautta koko ajan viilata ja katsoa, mitä voitaisiin tehdä. Sivistystoimi on 30 prosenttia, oppivelvollisuus, kuljetukset ja tietyt asiat sivistyspuolella, mitkä ovat lakisääteisiä, joten meillä on se kymmenisen prosenttia, millä me pelaamme. Jotkut kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan alaiset asiat: vaikka me lopettaisimme sen toiminnan kokonaan, niin se ei tätä ratkaisisi. Ei voi ihan mennä sanomaan, että kuntapuoli ei tee mitään. Toivottavasti kaikissa kunnissa tämä on ymmärretty, ja ainakin meillä Hyvinkäällä on todella hyvin, mutta vetoan kuitenkin, että me emme voi kuntapäättäjinä tarjota niitä palveluita, jos ei ole riittäviä resursseja. Parhaamme yritämme. Nyt kun tässä vielä kahdessa paikassa istuu, niin tietää tämän tuskan. Mutta vetoan hallituksen kansanedustajiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-15T16:07:26,2019-10-15T16:10:28,Hyväksytty,1.1 2019_50_46,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_50_47,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on erittäin merkittävä suomalaisen tieteen ja tutkimuksen asia. Suomesta on tulossa perusteilla olevan eurooppalaisen biologisen ja lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion sääntömääräinen kotipaikka. Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurikonsortioiden perustamisesta päättää Euroopan komissio tutkimusinfrastuktuurikonsortioita koskevan asetuksen perusteella. Euroopan komission päätös Euro-BioImagingin perustamisesta on odotettavissa loka—marraskuun vaihteessa. Suomessa tulee säätää lailla kansainvälisten organisaatioiden oikeushenkilöydestä ja verovapautuksista, ja tässä hallituksen esityksessä on kyse näiden kahden asian säätämisestä. Suomeen on aiemmin, vuonna 2015, perustettu ilmakehätieteiden alaan kuuluva tutkimusinfrastruktuurikonsortio. Euro-BioImaging ERICin johtokeskus sijoittuu Suomen lisäksi osin Italiaan ja Euroopan molekyylibiologian laboratorioon. Merkittävä osa johtokeskuksen toiminnoista ja keskuksen ylin johto sijoittuvat Suomeen. Tämä kuvantamisen tutkimusinfrastruktuuri kokoaa siihen osallistuvien maiden kansalliset toimintayksiköt yhteen eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuuriksi. Alkuvaiheessa tutkimusinfrastruktuurikonsortiossa tulee olemaan 15 jäsentä ja 1 tarkkailijajäsen, ja se on siten merkittävä yhteishanke, joka tehostaa tutkijoiden työtä, tutkimustiedon hallintaa ja tutkimusinfrastruktuurin käyttäjien pääsyä biologisen ja lääketieteellisen kuvantamisen teknologioihin, tietotaitoon ja koulutukseen. Biokuvantamisen teknologiat ovat Suomessakin hyvin kysytty tutkimusteknologiakokonaisuus. Sitä tarvitsevat lähes kaikki bio- ja lääketieteiden alan toimijat. Euro-BioImagingin jäsenyys tukee myös kansallisten kuvantamispalveluiden ja -osaamisen kehittämistä nykyistä laajemmin ja laadukkaammin. Johtokeskustoimintojen lisäksi Suomeen sijoittuu yksi infrastruktuurin toimintayksiköistä, kehittyneen valomikroskopian moniyksikköinen keskus, jonka muodostavat yhdessä Turun yliopiston, Åbo Akademin, Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston merkittävimmät kuvantamisyksiköt. Tämä hallituksen esitys tukee eurooppalaisen tutkimusalueen kehitystä, kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian tavoitteita. Lisäksi se tukee korkeakoulujen visiotyössä ja hallitusohjelmassa asetettua tavoitetta vahvistaa suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-10-15T14:48:24,2019-10-15T14:51:48,Hyväksytty,1.1 2019_50_48,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Juvonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_49,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille hallituksen esityksen avaamisesta. Tämä on iso paketti ja myös vaikeaselkoinen, mutta puhumme kuitenkin tutkimuksesta ja tieteestä, ja Suomi maana, tutkijana ja tieteentekijänä on kyllä etulinjassa. Meillä tehdään valtavasti hyvää tutkimustyötä niin lääketieteellisessä kuin myös biologisessa kuvantamisessa ja tutkimuksessa. Kun tätä esitystä olen lukenut, niin todellakin näen, että tämä Euro-BioImaging ERIC:n sääntömääräinen kotipaikka tulee olemaan Suomessa. Tämä on hyvä asia, että me saamme tänne Suomeen osaamista ja samalla myös niitä innovaatioita ja jakamista. Kysyisin teiltä, hyvä ministeri: Millaisia vaikutuksia tällä on esimerkiksi taloudellisesti ja muuten täällä Suomessa? Minkälainen tämä vaikutusasia olisi liittyen tähän lakiesitykseen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-15T14:51:50,2019-10-15T14:52:59,Hyväksytty,1.1 2019_50_50,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todella vaikean kuuloinen asia, kun lukee pelkästään tämän hallituksen esityksen otsikon, mutta tässä on kyse siitä, että Suomessa ja Euroopassa yleisesti halutaan panostaa tutkimuksessa yhteistyöhön, korkealaatuiseen tutkimukseen ja siihen, että meillä on myös täällä Suomessa sellaisia ympäristöjä, joihin parhaat osaajat haluavat tulla tutkimaan. Olen itse ymmärtänyt tämän merkityksen oikeastaan silloin, kun olen tavannut eri huippututkijoita. He toteavat, että sellainen tutkimusympäristö on mielenkiintoinen, jossa ovat maailman huiput tai jonne heitä on mahdollista saada tulemaan, kuten esimerkiksi tänne. Tämä pätee tietysti myös suomalaisiin tutkijoihin. Silloin he pysyvät paremmin Suomessa, jos täällä on sellaisia houkuttelevia ympäristöjä, joissa on mahdollisuus päästä tekemään huippututkimusta maailman parhaiden kanssa. Sen vuoksi tällainen tutkimusyhteistyö Euroopan laajuisesti on äärimmäisen kannatettavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-15T14:53:03,2019-10-15T14:54:00,Hyväksytty,1.1 2019_50_51,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilahduin suunnattomasti, kun kuulin perussuomalaisten edustaja Juvosen puheenvuoron tässä suomalaisen huippututkimuksen puolesta, ja toivoisin todella, että sitten kun tässä salissa jatkossa käymme keskusteluja esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai vaikkapa tuulivoiman infraäänistä, haitoista, niin myös näissä keskusteluissa kaikki yhdessä nojaisimme tämän suomalaisen huippututkimuksen tutkimustuloksiin. [Arja Juvonen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-15T14:54:03,2019-10-15T14:54:27,Hyväksytty,1.1 2019_50_52,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset arvoisalle ministerille asian esittelystä. Kuten täällä edustajakollegat ovat sanoneet, niin tämä vaikuttaa teknisesti monimutkaiselta asialta, mutta tämän perustan muodostavat tällä hetkellä kaksi Suomessa jo olemassa olevaa toimintayksikköä. Toinen on Meilahdessa oleva BioMag-niminen yksikkö, joka keskittyy magneettikenttien käyttöön. Niitä käytetään myös hoidollisessa mielessä, mutta käyttö on ennen kaikkea kuvantamista. Toinen on Turussa yliopistollisen sairaalan yhteydessä oleva PET-keskus, positroniemissiotomografiakeskus, joka on kansallinen keskus. Nämä ja sitten Oulussa oleva vastaava yksikkö muodostavat sen rungon, aivan kuten ministeri täällä totesi. Se, että me olemme pystyneet Suomessa luomaan itse tällaista huippututkimusta, on edellytys sille, että me olemme pystyneet kansainvälisesti verkottumaan, ja sillä tavalla me saamme luotua tämmöisen verkoston, joka voi, niin kuin täällä on kerrottu, päämajansa sijoittaa Suomeen, mikä on erittäin merkittävää meille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-15T14:54:31,2019-10-15T14:55:31,Hyväksytty,1.1 2019_50_53,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,Haluaako Juvonen käyttää normaalipuheenvuoron?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_54,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minä edustaja Kärnälle olisin vain kommentoinut, että kyllä, perussuomalaiset arvostavat äärettömästi muun muassa suomalaista syöpätutkimusta. Me olimme johtava maa muun muassa aikoinaan kohdunkaulan syövän ja HPV-viruksen yhteenkuuluvuuden löytämisessä, elikkä suomalaiset tutkijat löysivät sen, että muun muassa HPV-viruksella ja kohdunkaulan syövällä on yhteys, kuten myös nielusyövät ja kaikki muutkin. Samoin syöpähoidot Suomessa ovat niin kehittyneitä ja hyviä, että me toivomme koko perussuomalaisten joukolla, että yhä useampi suomalainen saa avun, ja toki olemme valmiita jakamaan sitä osaamista myös maailmalle. On hienoa, että Suomi kiinnostaa näissä asioissa. Siinä mielessä olemme erittäin samaa mieltä, mutta en ota nyt tähän tuulivoimaan millään tavalla kantaa vaan puhun nyt tästä terveydenhuoltosektorista ja siitä, että syöpä on meille kaikille yhteinen asia ja sen eteen taistelemme pontevasti eteenpäin. [Mikko Kärnä pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-15T14:55:44,2019-10-15T14:56:37,Hyväksytty,1.1 2019_50_55,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Me käsittelemme nyt tässä tätä eurooppalaisen biologisen lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuuria, ja annan nyt ministerille vastauspuheenvuoron. Ministeri Kosonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_56,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli kysymys kustannuksista. Vastaan siihen suoraan, eli tähän ei ole tulossa lisää kustannuksia sinänsä. Tämä on varsin kannattava hanke suomalaisittain, eli tämä jäsenmaksuista koostuva budjetti on jäsenmäärästä riippuen keskimäärin puolitoista miljoonaa euroa ensimmäisen viiden vuoden aikana, ja Suomen osuus jäsenmaksuilla kerättävästä budjetista on vuosittain keskimäärin 60 000 euroa, ja tällä tosiaan katetaan sitten nämä tämän keskuksen kustannukset. Sitten toki Suomen Akatemia on tähän myöntänyt rahoituksen ja sitoutunut rahoittamaan tätä kokonaisuutta ja valmistelutyötä, tämä oli jo vuosien 2015—2019 aikana. Nyt on todella merkittävä tilanne siltä osin, että saamme tämän vielä eurooppalaiseksi biologisen ja lääketieteellisen kuvantamisen sääntömääräiseksi kotipaikaksi, jolloin todella meidän asemamme vahvistuu, kuten tuossa edustaja Lindénkin totesi, ja voimme näitä verkostoja vieläkin paremmin käyttää hyväksi ja parantaa meidän omienkin tutkijoidemme mutta myös eurooppalaisten tutkijoiden osaamista ja voimme teknologioita myös kehittää eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-10-15T14:56:49,2019-10-15T14:58:36,Hyväksytty,1.1 2019_50_57,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisen  biologisen  ja  lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin  oikeushenkilöydestä  ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa>>>Hallituksen esitys HE 48/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille tästä hyvästä vastauksesta. Näen, että tämä esitys on ensiarvoisen hyvä ja tärkeä suomalaisen huippututkimuksen kannalta ja Suomen tieteellisen maineen kannalta maailmalla. Tämä on erinomainen asia. Arvoisa puhemies! Halusin vain tuossa omassa puheenvuorossani muistuttaa, että tiede on aina ollut kuin lepattava liekki pimeässä ja meidän täytyy, kaikkien vastuullisten päättäjien, nojata se päätöksentekomme ja ajattelumme tieteelliseen tietoon, oli sitten kyse mistä tahansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-15T14:58:36,2019-10-15T14:59:10,Hyväksytty,1.1 2019_50_58,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vastuusta ja  vahingonkorvauksesta vaarallisten  ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä vuonna 1996 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä  eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_50_59,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vastuusta ja  vahingonkorvauksesta vaarallisten  ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä vuonna 1996 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä  eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä 50/2019 esitetään hyväksyttäväksi vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehty kansainvälinen HNS-yleissopimus siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. Yleissopimuksella määrätään vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten aineiden merikuljetuksissa. Sopimuksella pyritään varmistamaan riittävä ja tehokas korvaus henkilöille, joille aiheutuu vahinkoa vaarallisista aineista. Yleissopimus vastaa periaatteiltaan kansainvälistä öljyvahinkojen korvaamista koskevaa sopimusjärjestelmää. Ensisijaisessa vastuussa vahingosta on aluksen omistaja. Aluksen omistajan vastuu on ankara, ja hänen on katettava vastuunsa vakuutuksella tiettyyn vastuun enimmäismäärään saakka. Aluksen omistajan vastuuta täydentää yleissopimuksella perustettava kansainvälinen HNS-rahasto. Rahasto kattaa mahdollisen vahingon kustannukset siltä osin kuin aluksen omistajan vastuun enimmäismäärä ei riitä niitä korvaamaan. Rahaston toiminta rahoitetaan maksuilla, jotka kerätään sopimusvaltioissa toimivilta vaarallisten ja haitallisten aineiden tuojilta. Yleissopimus parantaisi vahingonkärsijöiden mahdollisuutta saada riittävä korvaus kärsimästään vahingosta. Sopimuksen hyväksyminen lisäisi aluksen omistajan vastuuta vahinkotilanteessa. HNS-rahaston myötä myös vaarallisten aineiden vastaanottajat sopimusvaltioissa osallistuisivat vahingon korvaamiseen tilanteissa, joissa aluksen omistajan vastuu ei riitä korvaamaan vahinkoa. Yleissopimus ei ole tullut vielä kansainvälisesti voimaan. Viime vuosina on kuitenkin jo tehty kansainvälisesti paljon töitä sopimuksen voimaan saattamiseksi. Kanada ratifioi ensimmäisenä valtiona yleissopimuksen vuonna 2017, ja tämän jälkeen useat valtiot ovat joko ratifioineet yleissopimuksen tai valmistelemassa ratifiointia. Tämän vuoksi ehdotuksessa esitetään, että Suomessakin eduskunta nyt hyväksyisi yleissopimuksen. Esityksessä ehdotetaan kuitenkin, että Suomen liittymiskirja tallennettaisiin vasta sen jälkeen, kun myös suuria vaarallisten aineiden vastaanottajamaita on hyväksynyt yleissopimuksen. Yleissopimuksen voimaan saattamiseen liittyvät lait tulisivat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kun yleissopimus tulee aikanaan voimaan Suomen osalta. Vaarallisten aineiden vastaanottamista koskevan raportointilain esitetään kuitenkin tulevan voimaan jo 1.1.2020. Tällöin Suomi voisi sopimukseen liittyessään toimittaa samalla sopimuksessa edellytetyt tiedot Suomessa vastaanotetusta maksuvelvollisesta lastista.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-15T14:59:37,2019-10-15T15:02:17,Hyväksytty,1.1 2019_50_60,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vastuusta ja  vahingonkorvauksesta vaarallisten  ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä vuonna 1996 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä  eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä tästä esityksestä. Tämä on todella, todella hyvä, kun tähän asti ovat valtio, kunnat ja pelastustoimi kantaneet merkittävän osan tästä vastuusta, ja nyt tulee merkittävästi vastuuta sitten myös aluksen omistajille — tämä panee vakuuttamaan nämä alukset. Ja tietysti onhan tässä kysymys myös siitä, että tehdään semmoisia aluksia, että ne eivät aiheuta vahinkoja. Ennen kaikkea kun näissä vaarallisten aineitten kuljetuksissa otetaan turhan usein riskejä, niin nämä riskit todennäköisesti vähenevät nyt tässä, ja tästä suuret kiitokset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-15T15:02:19,2019-10-15T15:03:03,Hyväksytty,1.1 2019_50_61,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_50_62,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Ohisalo ei ole päässyt tänne tällä kertaa paikalle esittelemään tätä hallituksen esitystä, mutta muutama sana: Ensinnäkin totean tästä itse hallituksen esityksestä, että tämä on varsin perusteltu ja tämä esityshän pitää sen sisällään, että nyt Pelastusopistoa koskevaan lakiin lisätään uusia perusteita, joilla opiskeluoikeuden voi keskeyttää. Eli nyt voimassa olevan lain mukaan Pelastusopistossa päteviä keskeyttämisen perusteita ovat vain pitkäaikainen sairaus tai raskaus tai synnytys ja silloinkin enintään yhden vuoden ajan. Ja nyt tämä muutosesitys, mikä meillä on käsittelyssä ja keskustelussa, perustuu puolestaan eduskunnan oikeusasiamiehen vuonna 2018 tekemään ratkaisuun. Siinä eduskunnan oikeusasiamies piti vallitsevaa lainsäädännöllistä tilannetta ongelmallisena, koska pakollista asevelvollisuuden suorittamista ei ole mainittu opiskeluoikeuden keskeyttämisen perusteena, toisin kuin on tilanne esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa tai Poliisiammattikorkeakoulussa. Uusia perusteita jatkossa olisivat varusmiespalvelus, siviilipalvelus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Opinnot voisi keskeyttää väliaikaisesti myös muusta perustellusta syystä Pelastusopistossakin jatkossa, ja pidän erittäin tarkoituksenmukaisena, että nämä kriteerit opintojen keskeyttämiseen ovat yhtenäiset. Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä ehkä kuitenkin nostaa esille myös Pelastusopiston tilanteen viime aikoina ja jatkossakin. Kuten moni täällä tietää, Pelastusopisto sijaitsee Kuopiossa ja siellä annetaan ammatillista peruskoulutusta pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisiin tutkintoihin johtavaan koulutukseen ja siellä suorittaa ammatillisia tutkintoja vuosittain vajaat 200 henkilöä. Nyt viimeiset ajat ovat olleet vähän hankalia Pelastusopiston toiminnan kannalta. Ensinnäkin 2018 syksyllä tehtiin oikein järkevä ja viisas päätös sisäministeriössä sen mukaisesti, että koko pelastuskoulutus keskitetään sinne Kuopioon, missä on erinomaisen hyvät olosuhteet, ja tähän olemme Savo-Karjalassa kaikki kansanedustajat myös tottuneet luottamaan, että näin toimitaan. Tämä oli vaikea päätös silloin aikanaan osittain sen takia, että samassa syssyssä silloinen sisäministeri päätti siitä, että Kriisinhallintakeskus Kuopiossa lopetetaan ja siirretään tänne pääkaupunkiseudulle, mutta olimme aivan varmoja ja vakuuttuneita, että se pitää, että pelastuskoulutus nyt keskitetään todellakin sinne Kuopioon. Mutta nyt olemme sitten tänä syksynä nähneet, että se ei ollutkaan aivan täysin saletissa, vaan nyt muutama viikko sitten Helsingin kaupungille on annettu väliaikainen lupa ottaa jälleen pelastuskoulutukseen henkilöstöä. Tämä väliaikainen lupa on pariksi vuodeksi, ja haluan tässä kohtaa savokarjalaisena kansanedustajana todeta sen, että meidän tulee yhdessä huolehtia siitä, että Kuopiota ja Savo-Karjalaa ei uudemman kerran tässä kohtaa petetä — ei petetä uudemman kerran. Kuopiossa ollaan edelleenkin erittäin näreissään vielä siitä toiminnasta, mitä Fimean osalta on vuosien, melkeinpä vuosikymmenen, ylikin vuosikymmenen, aikana tehty, ja nyt Pelastusopiston osalta on pidettävä siitä huoli, että pelastuskoulutus aidosti saa tarvitsemansa rahat ensinnäkin niihin lisäkoulutuspaikkoihin jo ensi vuoden budjettiin, ja sitten siitä, että kokonaisuudessaan pelastuskoulutus ensi vuosikymmenen alkupuolella vuodesta 22 alkaen on todellakin vain siellä Kuopiossa. Kuopiossa koulutetaan erittäin pätevää pelastushenkilöstöä, ja siihen tämän talon toivon näin yhtyvän jatkossakin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-15T15:03:34,2019-10-15T15:07:56,Hyväksytty,1.1 2019_50_63,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän erittäin hyvänä ja perusteltuna tätä hallituksen esitystä Pelastusopisto-lain muuttamiseksi. On erittäin tärkeää, että pelastajakoulutus ja pelastusalaan liittyvä koulutus on sillä tavalla järjestetty myös tämmöisiä poikkeustilanteita varten, että se on vetovoimainen. Mehän tiedämme ammattien arvostustutkimuksista, että siinä missä tämän salin väki on yhdessä puhelinmyyntiä suorittavien henkilöitten kanssa siellä arvoasteikon alaosassa, suomalaiset arvostavat kaikista eniten pelastajia ja palomiehiä. Se on hieno juttu, ja siitä saa olla ylpeä koko meidän turvallisuussektori. Siitä kannattaa olla myös sisäministeriön ja sisäasiainhallinnon ylpeä, koska se kertoo siitä, että kun Suomessa viranomainen tulee kotiin tai naapurustoon, silloin tiedetään, että nyt tulee apua — ei pelätä sitä viranomaisen tulemista. Arvoisa puhemies! Otan erittäin vakavasti tuon edustaja Vehviläisen äsken käyttämän puheenvuoron siitä, että Pelastusopisto, jota koskevaa lakia nyt ollaan muuttamassa, sijaitsee Kuopiossa. Se on malliesimerkki siitä, arvoisa puhemies, että osaamista ja osaamiskeskittymiä voi olla jossakin muuallakin kuin Helsingissä ja Kehä ykkösen tai Kehä kolmosen sisäpuolella. Suomen paras pelastusalan osaaminen on Kuopiossa, ja siitä pitää pitää kiinni. Olen varma, että koko keskusta ryhmänä pitää siitä kiinni, että nimenomaan pelastusalan osaamiskeskittymää siellä Kuopiossa vahvistetaan. Olen ymmärtänyt sisäministeriön tiedotteesta — tietysti olisi hienoa, että sisäministeri olisi paikalla, mutta olen sen verran lukenut hänen tiedotteitaan — että nyt ollaan myös pelastajakoulutusta jonkin verran lisäämässä määräaikaisesti. Ainakin itse olen saanut sen tiedon, että tietyissä kaupungeissa on jopa palomiehistä pulaa. Kovaan, vaikeaan, raskaaseen ammattiin ei aina saada väkeä, joten on hyvä, että lisätään koulutusta sekä Helsingissä että Kuopiossa. Kuopio tulee jatkossakin parin vuoden päästä olemaan se osaamiskeskittymä. Puhemies! Haluan loppuun todeta myös sen, että pidän tärkeänä, että hallitus kiirehtisi monipaikkaisuusselvityksiä joka ikisen ministeriön alueella, niin että selvitetään, voisiko asiantuntijatyötä tehdä myös muualtakin kuin täällä Helsingissä sijaitsevista ministeriöistä ja virastoista. Meillä on yliopisto- ja ammattikorkeakouluja pitkin Suomea, meillä on osaavaa työvoimaa pitkin Suomea. Otetaan se käyttöön ja näytetään valtionhallinnossa esimerkkiä alueellisen osaamisen hyödyntämisestä. Toivon, että Rinteen hallitus nyt laittaa ne aluepolitiikkakirjaukset ihan tosissaan toimeksi, että ne eivät jää vain kauniiksi lauseiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-15T15:08:03,2019-10-15T15:10:42,Hyväksytty,1.1 2019_50_64,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen itse Siilinjärveltä lähtöisin ja seurannut myös hyvin tarkasti Kuopion Pelastusopiston tilannetta ja kyllä kannatan sitä, että rahoitusta myönnetään ja pidetään yllä sitä mieletöntä osaamista ja tietotaitoa ja pohjaa, mikä siellä Kuopiossa on. Se on ehdotonta. Mutta tähän käsittelyssä olevaan lakiesitykseen. Esityksen mukaan uusia väliaikaisia opiskeluoikeuden keskeyttämisperusteita olisivat vastaisuudessa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittaminen. Tämä on se asia, johon haluan kiinnittää huomiota. Tämä on hyvä juttu. On harmillista, että lakisääteistä asevelvollisuutta suorittaneet ovat olleet Suomessa eriarvoisessa asemassa muun muassa liittyen sotilastapaturmalakiin, joka onneksi astui voimaan tämän vuoden alusta. Tein siitä lakialoitteen. Meillä oli kahden vuoden pimentoaika vuodesta 2017 eteenpäin, jolloin heillä ei ollut lisää vakuutusturvaa, eli on hieno asia, että lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet, vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavat naiset ja siviilipalvelusta suorittavat henkilöt huomioidaan erityisesti lakeja säädettäessä tai sitten parannettaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-15T15:10:43,2019-10-15T15:12:01,Hyväksytty,1.1 2019_50_65,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Ohisalo ei tosiaan ole paikalla, mutta liittyen tähän itse esitykseen, joka meillä on päätettävänä, voi todeta, että se on erittäin perusteltu ja kannatettava, niin kuin täällä on todettu. Sitten tähän, kun on nostettu esiin tämä Helsingin Pelastuskoulun jatkoaika: sillä päätöksellä ei tosiaan ole ollut tarkoitus kyseenalaistaa tätä Kuopion osaamiskeskuksen kehittämistä tai muuta. Haluan tässä vielä todeta, että ministeri Ohisalo itse on todennut, että tässä on kysymys ennen kaikkea siitä, että suomalaisten turvallisuuden takaamisessa meidän on taattava se, että meillä on riittävä henkilöstömäärä, ja tämä myönnetty määräaikainen toimilupa auttaa osaltaan varmistamaan, että pelastajia ehditään kouluttaa riittävästi tulevien vuosien tarpeisiin, ja näin annetaan nimenomaan Helsingin kaupungille mahdollisuus varmistaa riittävä henkilöstön saatavuus kiireelliseen pelastustoimintaan. Tästä on kyse eikä siitä, että itse tätä isoa kysymystä tai aiempaa päätöstä oltaisiin kyseenalaistettu. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-15T15:12:03,2019-10-15T15:13:03,Hyväksytty,1.1 2019_50_66,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella ikävää, jos kaikki keskitetään Helsinkiin. On selvä asia, että myös maakunnissa pitää olla elämää, ja sillä tavallahan sitä elämää saadaan, kun annetaan toimintoja myös tuonne maakuntiin, muuallekin. [Antti Kurvinen: Kyllä!] Tulen itse tuolta Kuopiosta, jossa se Fimea-päätös teki hirveän paljon hallaa. Se oli todella kiperä päätös, että Fimea siirrettiin muuallepäin, se oli todella väärä päätös minun mielestäni. Nyt tämä Pelastusopisto-päätös on tulossa varmasti myös käsittelyyn, ja pidän hirveän tärkeänä, että Kuopiossa säilytetään tämä, koska siellä on mahdollisuuksia ihan vaikka mihinkä. Totta kai keskittäminen ei ole aina oikein, ja onhan Kuopio... itsekin farmasiaa Kuopiossa opiskelleena tosiaan katson, että se Fimea-päätös oli huono. Pelastus-opisto meidän pitää saada säilymään, ja todella, keskempänähän Kuopio on kuin Helsinki, jos katsotaan Suomen mittakaavassa karttaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-10-15T15:13:04,2019-10-15T15:14:07,Hyväksytty,1.1 2019_50_67,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuolta työhuoneesta oli pakko pinkaista tänne isoon saliin. Mielestäni tässä edustaja Vehviläinen käytti juuri sen puheenvuoron kuin seudullisen edustajan pitääkin, ja minun mielestäni tässä ei ole pelkästään vain se, että tämä on siltarumpupolitiikkaa, vaan on järkevä kokonaisuus, hyvä malli, säilyttää ehjänä eikä rikkoa. Minusta tässä esityksessä on hyvää se, että nyt on kysymys siitä, että halutaan turvata, että meillä pelastajia on riittävästi — mutta siitä huolimatta tuen kyllä voimakkaasti sitä, että Kuopio on Kuopio ja pitää opistostatuksen. Mutta haluaisin avata tätä keskustelua siihen suuntaan, että emme rakentaisi Kuopioon sellaista, mitä on jo rakennettuna. Minä haluaisin tuoda tässä esille, että meillä Satakunnassa, Porin lentokentän vieressä, on erittäin toimiva ja hyvin rakennettu pelastusharjoitusalue. Meillä teollisuus ympäröi juuri sitä aluetta. Meillä on metallurgiateollisuutta, kemianteollisuutta, joten siellä, Satakunnassa, olisi erittäin hyvä keskittyä niihin osa-alueisiin, mitä Suomessa koko ajan kehittyvä pelastustoiminta tarjoaa ja tarvitsee — monipuolisempaa osaamista — jolloin olisi hyvä, että jos vaikka Kuopiossa on se opistostatus, niin voitaisiin laajentaa tätä yhteistyötä niin, että maakunnassa jo olemassa olevissa harjoituskeskuksissa voitaisiin tätä opistotason koulutusta tuoda esille. Minä vieläkin painotan sitä, että se alue on erinomainen ja mahdollistaa juuri sen, kun meillä on lentokenttä aivan siinä vieressä. Se antaa aivan erilaisen ulottuvuuden. Satakunta on kahden varuskunnan iso alue, missä voidaan toivottavasti myös varusmieskoulutukseen liittää opistotason koulutusta, sillä myös asepalvelukseen kuuluu tiettyjä asioita, joita me tarvitsemme joskus pelastustehtävissä, jotka kuuluvat myös osaksi meidän Puolustusvoimien toimintaa. Laajennetaan tätä keskustelua. Olen käsi pystyssä lippua kantamassa, kun Kuopio sitä tarvitsee, mutta laajennetaan ajattelua niin, että ei rakenneta yhteen paikkaan sitten kaikkea, jos on jo olemassa olevia puitteita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-15T15:14:10,2019-10-15T15:16:50,Hyväksytty,1.1 2019_50_68,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse päätökseen ei sinänsä mitään, se on aivan tarpeellinen ja tähän päivään päivitetty lainsäädäntömuutos, mutta kaiken kaikkiaan tähän aluepolitiikkaan, mistä minusta edustaja Kurvinen aika hyvin sanoi ja mistä Kuopion Pelastusopisto on minusta hyvä esimerkki: Koulutus on yksi parhaita aluepoliittisia asioita. Jos halutaan alueen vahvuuksia vahvistaa, niin koulutuksen ja osaamisen kautta sitä pitää tehdä. Tämä edellisen hallituksen päätöshän syntyi pitkälti kriisinhallintakeskuksen siirron myötä, ja sillä halutiin varmistaa, jotta Kuopiossa säilyy vahva osaaminen ja koulutus Pelastusopiston osalta, ja hienoa näin, että hallituskumppanit ovat olleet tarkkana ja huomanneet tämän valmistelun. Itseäkin vähän asia säikäytti, kyllä se tuolta oli luettavissa, mutta uskon, että näillä päätöksillä, mitä edellinen hallitus on tehnyt, vahvistetaan Kuopion osaamista ja sillä mennään sitten eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-15T15:16:51,2019-10-15T15:17:59,Hyväksytty,1.1 2019_50_69,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulen tänne puhujakorokkeelle, koska tästä aiheesta on minuuttia tai kahta enempi sanottavaa Kuopion ja Pohjois-Savon näkökulmasta. Meillä on ollut hieman kovassa usko valtiovallan toimiin ja päätösten pysyvyyteen, sillä tällä vuosikymmenellä Pohjois-Savossa on tapahtunut muun muassa tämä Fimean alueellistamispäätöksen vesitys, kriisinhallintakeskus siirrettiin pois Kuopiosta, ja tänä syksynä päätös pelastusalan koulutuksen keskittämisestä Kuopiossa sijaitsevalle Pelastusopistolle näyttää horjuvan. Yhteistä näissä kaikissa tapauksissa on ollut, että kun ei ole tahtoa seistä päätösten takana, niin seuraavaksi keksitään selitykset. Pelastusopiston kohdalla sisäministeriö päätti marraskuussa 18, vuosi sitten, kumota Helsingin kaupungin Pelastuskoululle annetun oikeuden antaa pelastusalan ammatillista peruskoulutusta ja keskittää koulutuksen Kuopioon. Tästä huolimatta ei mennyt kuin tämä vajaa vuosi, niin sisäministeriö päättikin vajaa kolme viikkoa sitten, toisin sanoen alle vuosi tuosta päätöksestä, jatkaa Helsingin Pelastuskoulun toimilupaa määräajaksi. Arvoisa puhemies! Sinänsä on hyvä, että Kuopiolle annetut lupaukset opiskelijamäärän kasvattamisesta pitävät ensi vuonna. Herää kuitenkin kysymys, kuinka pysyvä päätös nyt on Kuopion kannalta — varsinkin, jos palomiehiä koulutetaan niin Kuopiossa kuin Helsingissä ja kenties yli tarpeen. Joudutaanko Kuopiossa taas pettymään, koska ministeriön tekemä päätös ei pidä? Mielestäni päätöksessä on horjuttu nyt vailla perusteita. Sisäministeriön mukaan pelastuskoulutuksen keskittäminen Kuopioon on kytketty maakuntauudistuksen toteutumiseen. Pelastusalan koulutus taas määritellään pelastuslaissa, jonka mukaan koulutusta järjestetään pääsääntöisesti Kuopion Pelastusopistossa. Sisäministeriö voi pelastuslain nojalla kuitenkin hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Siksi pidän sisäministeriön tekemää kytkentää maakuntauudistukseen keinotekoisena, koska maakuntauudistus siirtäisi vain pelastustoimen järjestämisvastuun kunnilta maakunnille. Tällä ei pitäisi olla vaikutusta siihen, missä pelastusalan koulutusta järjestettäisiin — niin kuin ei ole lääkäri‑ tai sairaanhoitajakoulutuksessakaan. Mielestäni soutaminen ja huopaaminen niin tässä asiassa kuin muissakin kiteytyy pitkälti siihen, että yksittäinen ministeri tai ministeriö voi päättää varsin omavaltaisesti suurista ja kauaskantoisista asioista. Käytännössä yksittäiset ministerit ja ministeriöt voivat käyttää täydellistä valtaa määrittää, minne valtion palveluja, työpaikkoja ja virastoja perustetaan tai missä päin Suomea niitä lakkautetaan. Ja muutamissa ministeriöissä sitä tehdään sumeilematta, ilmeisen ideologisin perustein. Pidän täysin käsittämättömänä, että nykyisin edes maakuntien keskuskaupungit eivät muutamien ministeriöiden virkakunnan silmissä ole enää kelvollisia hoitamaan koko valtakuntaa palvelevia tehtäviä. Suhtautuminen seutukaupunkeihin on ollut vieläkin rujompaa. Arvoisa puhemies! Osaamisesta se ei ole kiinni, vaan kyse on vanhakantaisista asenteista. Kun esimerkiksi Ruotsissa valtion palveluja ja työpaikkoja hajautetaan eri puolille kuningaskuntaa, niin Suomessa vallalla on putkinäköinen keskittämisen politiikka, missä muita vaihtoehtoja kuin pääkaupunkiseutu ei edes aidosti mietitä. Siksi päätökset valtion palvelujen, työpaikkojen, ja virastojen sijoittamisesta on tuotava koko hallituksen ratkaistavaksi valtioneuvoston yleisistuntoon. Hyvin usein on kyse ihmisten palveluista, maan tasapainoisesta kehittämisestä, valtionhallinnon ja muiden julkisyhteisöjen alueellisesta läsnäolosta, päätösten aiheuttamista kerrannaisvaikutuksista sekä kaupunkien ja kuntien verotuloista. Arvoisa puhemies! Lopuksi todettakoon myös, että niin hallitusohjelma kuin nopeat laajakaistayhteydet ja digitalisaatio tarjoavat luontevan mahdollisuuden toimipaikkaverkoston ja töiden hajauttamiseen eri puolille Suomea. Koko Suomi on sellaisten päätösten arvoinen, että eläminen, yrittäminen on kaikkialla mahdollista Suomessa. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan kuitenkin kannatan tätä hallituksen esitystä, mutta on hyvä, että tässäkin yhteydessä keskustellaan laajemmin päätösten vaikutuksesta ja meidän kansalaisten tasaveroisesta kohtelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-10-15T15:18:00,2019-10-15T15:23:14,Hyväksytty,1.1 2019_50_70,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Keskustelu on kulkenut nyt aika laajasti tämän Pelastusopisto-kysymyksen ympärillä. Pyydän edustajia huomaamaan, että nyt me keskustelemme lakiesityksestä, jossa on kysymys Pelastusopistosta annetun lain ammatillisen peruskoulutuksen opiskeluoikeuden keskeyttämisperusteista. Rajataan mieluummin keskustelu tähän lakiesitykseen. Edustaja Huru.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_50_71,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä. Perun muilta osin puheenvuoropyyntöni. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-10-15T15:23:40,2019-10-15T15:23:48,Hyväksytty,1.1 2019_50_72,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta  annetun  lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huolimatta äskeisestä vetoomuksestanne haluaisin kuitenkin tässä yhteydessä aivan lyhyesti osallistua tähän laajempaan keskusteluun. Sen takia pyysin puheenvuoron, että olen asunut neljällä paikkakunnalla Suomessa ja ne ovat kaikki juuri tässä äsken käsittelyssä olleita, Kuopio ja Pohjois-Savo, jossa kävin 12 kouluvuodestani 7 vuotta koulua, sen jälkeen Porissa ja Satakunnassa, sen jälkeen Turussa ja 10 vuotta täällä Helsingissä työtehtävien takia. Katson omasta mielestäni asiaa varsin objektiivisesti, ja minun mielestäni ei ole mitään uhkaa sille erittäin hyvälle päätökselle, että tämä pelastusalan merkittävin osaamiskeskus on Kuopiossa. Mutta en myöskään pidä huonona sitä, että tässä siirtymävaiheessa, jotta turvaamme täällä kasvavalla pääkaupunkiseudulla pelastusalan henkilöstön riittävän saatavuuden, meillä on määräaikaisesti koulutusta vielä tällä paikkakunnalla. Eli haluan nähdä tämän asian nyt kuitenkin aika rauhallisessa valossa. Itse lakiesitys sinänsä, aivan kuten rouva puhemies äsken totesi, liittyy tähän opintojen keskeyttämiseen, ja se on hyvä tekninen laki. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-15T15:23:50,2019-10-15T15:24:59,Hyväksytty,1.1 2019_50_73,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja  koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_50_74,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja  koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän perussuomalaisten valiokunnassa mietintöön jättämän, hylkäysehdotuksen sisältävän vastalauseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1448,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+6.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2019-10-15T15:25:20,2019-10-15T15:25:31,Hyväksytty,1.1 2019_50_75,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja  koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Kotiahon tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-10-15T15:25:32,2019-10-15T15:25:40,Hyväksytty,1.1 2019_50_76,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lepäämässä  oleva  ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan  itsehallintolain 30 §:n muuttamisesta (HE 135/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2019 vp,"Yhden käsittelyn asiana esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 1/2019 vp. Lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, tai hylätä. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_50_77,50/2019,2019-10-15,13.59,16.11,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä  oleva  ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan  itsehallintolain 30 §:n muuttamisesta (HE 135/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2019 vp,"Ärade talman! Det vilande lagförslaget handlar om en teknisk ändring av självstyrelselagen för att beakta den kommande överföringen av konsumentrådgivningsuppgifter från magistraten till Konkurrens- och konsumentverket. Lagförslaget godkändes redan under förra mandatperioden och lämnades vilande till denna mandatperiod eftersom självstyrelselagen enbart kan ändras i grundlagsenlig ordning med Ålands lagtings bifall. Det bifallet har Ålands lagting redan givit. Grundlagsutskottet har i sitt korta betänkande föreslagit att man godkänner lagförslaget utan ändringar och Ålands landskapsregering har också gett sitt yttrande i utskottsbehandlingen, där man inte hade några invändningar. Lagförslaget har inte några ekonomiska eller administrativa konsekvenser och torde därför kunna godkännas av riksdagen utan invändningar.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2019+8.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-10-15T15:26:49,2019-10-15T15:27:43,Hyväksytty,1.1 2019_51_1,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  kevytautoja  koskevien  lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.10.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jouni Kotiaho Petri Hurun kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_51_2,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 60 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_51_3,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi keräsi noin 60 000 nimeä. Kiitos kansalaisaloitteen aktiiveille. Tämä on oikea tapa vaikuttaa laillisesti ja järjestäytyneesti, ei hulinoimalla kaivosalueella. Kaivosala työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä, tuhansia ahkeria suomalaisia. Kiinnostus ja mahdollisuudet ovat kasvutrendillä. Kaivostoimintaa voidaan harjoittaa luontoa raiskaamalla, ympäristöarvoista välittämättä, lapsityövoimalla tai jopa orjatyövoimalla. [Jari Myllykoski: Suomessako?] Kaivostoimintaa voidaan harjoittaa myös vastuullisesti. Siinä Suomen pitää olla kehityksen kärjessä. Varmaa on, että aina jossakin louhitaan. Toivottavasti Suomi on mukana kaivosteollisuudessa myös tulevaisuudessa vastuullisesti ja ympäristöarvot huomioiden. Meillä on toki paljon parannettavaa. Viime vuosina on ilmennyt useita ympäristön kannalta kielteisiä tapahtumia: luvattomia hakkuita, vesistöjen pilaantumisia ja jopa laittomia kaatopaikkoja kaivoksissa. Kansalaisten luottamus ympäristöarvojen ja lupaehtojen kunnioittamiseen on ollut välillä koetuksella. Ainakin nämä seuraavat asiat vaativat korjausta: ensinnäkin kunnalla pitää olla oikeus estää kaivoksen tulo alueellensa ja toiseksi kuntien tulee saada kaivoksista suurempi hyöty verotuloina. Esimerkiksi kotipaikkakunnallani Valkeakoskella tapahtuu vain louhinta, rikastaminen on muualla. Kaupungin saamat tuotot ovat olemattomia. Pahimmassa tapauksessa toissijaisen vastuun kautta kunta jää maksumieheksi. Kunta ei voi estää kaivoksen tuloa alueellensa. Lupaprosessin aikana toki kunnalta pyydetään lausunto, jossa voidaan mainita haittoja. Esimerkiksi kotipaikkakunnallani on mainittu mahdollisina haittoina melu, vesistöongelmat, pöly, liikenne ja tärinä, mutta tämä kunnan rooli jää vain lausuntoon. Oikea ja parempi tapa olisi, että kunta voisi oikeusvaikutteisella asema‑ tai yleiskaavalla estää halutessaan kaivoksen tulon alueellensa. Tämä olisi toimivaa paikallisdemokratiaa. Kaavan hyväksymällä tai hylkäämällä valtuusto joutuisi punnitsemaan verotulojen hyötyjä ja toisaalta ympäristövaikutusten haittoja. Ja näistä kunnan saamista hyödyistä ja verotuloista: Siihen tarvitaan tarkennuksia. Verotulot on kerättävä niin, että kunta saa suuremman hyödyn, eli kaivosverona, jonka tuotosta osa kohdistuisi ja kohdistettaisiin suoraan kaivospaikkakunnalle. Tässä on tehtävä taustatyötä ja selvitettävä oikea peruste, joka voi olla louhintamäärään perustuva liikevoittoon perustuva, liikevaihtoon perustuva tai mahdollisesti rikasteesta saatuun nettotuottoon perustuva tuotto. Mutta yhteenvetona: kunnan on saatava suurempi hyöty alueellensa sijoittuvasta kaivoksesta. Arvoisa rouva puhemies! Viimeisenä kohtana aloitteesta ja kenttäpalautteesta nostan tämän vakuuskäytäntöasian. Vakuuskäytännöt vaativat päivittämistä. Tilanteen on oltava niin, että esimerkiksi konkurssitilanteessa jälkihoidon kustannukset eivät saa jäädä veronmaksajien maksettavaksi. Toimivat vakuuskäytännöt lisäävät paikallista hyväksyttävyyttä ja luottamusta kaivosteollisuuteen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-16T14:09:07,2019-10-16T14:14:03,Hyväksytty,1.1 2019_51_4,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lähestyn tätä kansalaisaloitetta kolmesta eri näkökulmasta: ensinnäkin oikeus puhtaaseen luontoon, toiseksi se, mitä meidän pitäisi nyt tehdä, ja kolmanneksi globaalivastuumme. Tämän kansalaisaloitteen taustalla on kymmenientuhansien suomalaisten huoli puhtaasta lähiympäristöstä ja luonnosta. Uskon, että tämän huolen jakaa valtaosa suomalaisista. Me emme tarvitse Suomeen yhtään sellaista kaivosta, joka turmelee meidän luontomme ja pilaa ja sotkee meidän vetemme. Mielestäni aloitteen taustalla oleva huoli onkin aito, ymmärrettävä ja oikeutettu. Yhtä lailla useat kantavat huolta myös eri elinkeinojen toimintamahdollisuuksista. Mikään elinkeino ei lähtökohtaisesti voikaan olla sellaisessa etusija-asemassa, että se automaattisesti syrjäyttäisi muut elinkeinot. Puhdas monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö ovat rikkauksia ja arvoja, joita tulee vaalia myös kaivostoimialalla. Kaivoksilla on aina vaikutusta luontoon, mutta vastuullisessa kaivostoiminnassa nämä vaikutukset minimoidaan ja pidetään hallinnassa. Arvoisa puhemies! Mitä sitten meidän tulisi tehdä? Kaivoslakimme on astunut voimaan heinäkuussa 2011, mutta sitä ei ole sovellettu vielä yhteenkään toimivaan kaivokseen. Siksi kaivoslain kokonaisuudistukselle ei ole tässä vaiheessa tarvetta. Tarvitaan kuitenkin täsmäkorjauksia. Samaan lopputulokseen tuli muuten myös oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriölle luovuttamassaan erittäin perusteellisessa selvityksessä. Täsmäkorjauksissa on oleellista kiinnittää huomiota kaikkeen kaivostoimintaa koskevaan lainsäädäntöön, ei pelkästään kaivoslakiin. Mitä korjauksia tarvitaan? Mainitsen muutamia, jotka on nostettu esiin myös keskustan kaivospoliittisissa linjauksissa: 1. Ekologisen kompensaation järjestelmä tulee mahdollistaa koskemaan kaikkea kaivostoimintaa, kaivostoiminnan maankäyttöä. 2. Vakuusjärjestelmää ja ympäristövahinkovakuutusjärjestelmää tulee uudistaa. Järjestelmän tulee kattaa paitsi ympäristön pilaantumistilanteet, myös pilaantumisuhka ja vahinkotilanteet ja myös konkurssitilanteiden jälkihoito. Veronmaksajan piikkiin ei yhdenkään jälkihoidon tulisi jäädä. [Eduskunnasta: Oikein!] 3. Lupaprosesseja tulee kehittää ja yhdistää. 4. Kaivosalalle tulee määrätä perusteellisen valmistelun jälkeen erillinen kaivoksen sijaintikunnalle tuleva vero, joka perustuu esimerkiksi rikasteesta saatuun nettotuottoon. 5. Kunnille tulee lainsäädännön täsmennyksellä antaa ehdoton valta kaavoituksen kautta päättää, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella vai ei. Arvoisa puhemies! Vaikka tässä listassani on myös paljon samaa kuin nyt käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa, en näe, että aloite voisi sellaisenaan tulla hyväksytyksi eduskunnassa. Lopuksi muutama sana globaalista vastuustamme. Ilmastonmuutoksen torjunta, liikenteen sähköistyminen ja erilaiset energian varastointiratkaisut lisäävät maailmanlaajuisesti kysyntää akkumineraaleille. Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittää akkuklusteria, paitsi maaperämme mineraalien, myös energia-alan ja kemian alan osaamisen johdosta. Akkujen kierrätys ja alan tuotekehitys tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia. Maailman akkuteollisuuden tarvitsemasta koboltista noin 40 prosenttia louhitaan Kongon demokraattisessa tasavallassa. Arviolta 20 prosenttia noista Kongon kaivoksista on niin sanottuja artesaanikaivoksia, joissa käsityönä kaivetaan malmia pahimmissa tapauksessa lapsityövoimalla. Globaalin vastuumme kantamista on myös se, että emme ummista silmiämme tälle ongelmalle vaan kehitämme yhdessä Suomesta kestävän kaivostoiminnan mallimaan, jossa ympäristönäkökulmat ja eri elinkeinojen yhteensovittaminen hoidetaan nykyistäkin paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T14:14:10,2019-10-16T14:19:19,Hyväksytty,1.1 2019_51_5,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivoslain uudistamisen aika on nyt, ja vasemmistoliiton tavoitteena on, että se tehdään ympäristönsuojelu ja paikallisdemokratia edellä. Maaperän rikkaudet ovat kansallisomaisuutta ja kuuluvat lähtökohtaisesti kansalaisille ja yhteiskunnalle. Nyt monikansalliset yhtiöt ovat voineet kaivaa niitä maastamme lähes ilmaiseksi samaan aikaan kun ympäristöhaitat ovat jääneet Suomeen. Veronmaksajille on jätetty valtavia ympäristövahinkojen laskuja, mutta myös sellaisia ympäristötuhoja, joita on mahdotonta korvata rahalla. On selvää, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämä energiamurros vaatii metalleja, mutta se ei muuta sitä lähtökohtaa, että taloudellisen toiminnan, mukaan lukien kaivosteollisuuden, tulee toimia ympäristön reunaehtojen ja kansalaisten oikeustajun puitteissa. Kaivosteollisuuden pelisäännöt on muutettava, ja niiden tulee olla reilut myös ympäristölle sekä paikallisyhteisölle. Haluankin kiittää kansalaisaloitteen laatijoita ja allekirjoittajia tämän tärkeän aiheen esiin nostamisesta. Aloite on myös harvinaisen yksityiskohtainen ja huolella laadittu. Nykyinen kaivoslainsäädäntö asettaa kaivosyhtiöiden oikeudet paikallisten ihmisten ja luonnon oikeuksien edelle. Tämä on väärä arvojärjestys. Meidän lähtökohtanamme on uusiutumattomien luonnonvarojen tunnistaminen yhteiseksi omaisuudeksi. Maaperän rikkaudet kuuluvat kansalle, eivät yhtiöille. Kunnille tulisi myöntää yksiselitteinen oikeus kieltää kaupalliseen toimintaan tähtäävä malminetsintä ja kaivostoiminta omalla alueellaan. Hallitusohjelmassa onkin sitouduttu edistämään kuntien ja paikallisten päätösvaltaa. Myös paikallisten toimijoiden asemaa ja tiedonsaantia on luvattu parantaa. Olemme vasemmistossa lisäksi vaatineet, että kulttuuristen vähemmistöryhmien, kuten saamelaisten, erityiskysymykset otetaan huomioon kaikessa kaivostoiminnassa. Vasemmistoliitto ei halua nähdä enää yhtään Talvivaaran kaltaista ympäristökatastrofia. Herkän luonnon tuhoutuminen on korvaamaton menetys. Ympäristöriskit tulee arvioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin huolellisesti, ettei malminetsintä- ja kaivoslupaa myönnetä, jos riskejä tunnistetaan. Luonnonsuojelualueille ei pitäisi myöntää malminetsintälupia lainkaan. Ympäristövaikutusten arvioimisen riippumattomuus voidaan varmistaa parhaiten, jos niiden toteutuksesta vastaa puolueeton julkinen taho. Kaivosyhtiön tulee puolestaan vastata vaikutusarvioinnin rahoituksesta. Ilokseni voin todeta, että hallitusohjelmassa luvataan viimein ottaa luonnonsuojelulliset näkökohdat huomioon kaivoslain uudistamisessa. Ympäristövaikutukset selvitetään varhaisemmassa vaiheessa, kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointia kehitetään ja malminetsinnän rajoittamista luonnonsuojelualueilla selvitetään. Vakuussääntelyä on luvattu kehittää niin, etteivät ympäristölliset vastuut jää enää hoitamatta. Arvokkaan luontomme ja meidän ihmisten vuoksi kaivosverotus vaatii uudistamista. Kaivosyhtiöt eivät tällä hetkellä maksa maaraaka-aineistaan pientä maanomistajalle maksamaansa korvausta enempää. Hallitus onkin luvannut selvittää erillisen kaivosveron ja kaivosoikeuksien myyntivoittoja koskevan veron käyttöönoton, jotta kaivannaisista saataisi vihdoin yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus — kiitos siitä. Me vasemmistossa haluamme, että yritykset maksavat uusiutumattoman yhteisvarallisuutemme hyödyntämisestä ja kantavat vastuunsa rasitteista, joita niiden toiminta ympäristölle aiheuttaa. Kaivosveron perusteita, tasoa ja jakoa tulee nyt selvittää. Pelkkä verotus ei kuitenkaan riitä, vaan myös verovälttely tulee estää. Suomen kaivoksista lähes kaikki ovat ulkomaisten yritysten omistuksessa, ja ala on kunnostautunut aggressiivisessa verosuunnittelussa. Tästä on aiheutunut Suomelle suunnattomia veromenetyksiä. Arvoisa puhemies! Maaperämme mineraalit ovat yhteisellä vastuullamme, ja siksi yhtiöiden ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömään toimintaan on puututtava lainsäädäntöä uudistamalla. Vasemmisto toivottaa tämän keskustelun erittäin tervetulleeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-10-16T14:19:26,2019-10-16T14:24:04,Hyväksytty,1.1 2019_51_6,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Halutaanko tässä vaiheessa käydä debattia tästä kansalaisaloitteesta? Pyydän edustajia, jotka haluavat käyttää debatissa puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_7,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin houkutteleva maa kaivosinvestoinneille. Meillä on koko maan kattava infra-, tie- ja sähköverkko sekä osaava ja kielitaitoinen työvoima, ja lainsäädäntö ja sääntely ovat hallittavissa. Myös lupaprosessit ja aikajänne ovat hyvin viranomaisten arvioitavissa. Kuten täällä on kuultu, kaivoslaki tuli voimaan 2011 ja sitä ei ole sovellettu vielä yhteenkään uuteen kaivokseen. On varmasti hyvä, että nyt kansalaisaloitteen kautta nämä asiat ovat nousseet keskusteluun, ja on hyvä, että hallitus on hallitusohjelman mukaisesti tarttunut toimeen ja on tuomassa kaivoslain täsmäkorjaukset meille ensi vuoden kuluessa. Kaivostoiminta on koko arvoketjunsa johdosta erittäin suuri työllistäjä ja arvon luoja maakunnassa. Uusia lupaavia esiintymiä on useita, ja näitä uusia kaivoksia perustettaessa hyvin tärkeä on sosiaalinen toimilupa eli se, että kaivoksille on ylipäänsä paikallisten hyväksyntä. Jos tätä sosiaalista toimilupaa ei hoideta, niin puntarissa vastapuolella ovat monesti pitkittyneet valitusprosessit. Kysyisinkin ministereiltä: [Puhemies: Aika!] Miten tämän kaivosveron laita on? Onko se [Puhemies koputtaa] kuinka pitkällä valmistelussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-10-16T14:24:19,2019-10-16T14:25:38,Hyväksytty,1.1 2019_51_8,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä,  että kansa-laisaloitteen kautta saadaan tämäkin asia tänne keskusteluun eduskuntaan, ja olen tyytyväinen myös siihen linjaan, että hallitus on myötämielinen sille, että tässä asiassa tulee tehdä lainsäädäntömuutoksia. Viime vaalikaudelta muistamme sen, kuinka me useaan kertaan käsittelimme Talvivaaran kaivoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, satojen miljoonien eurojen edestä niitä kustannuksia, joita valtiolle siitä syntyi. Se on selkeä huutomerkki tällekin eduskunnalle, että jotain on tehtävä. Näistä mineraaleista saatava myyntitulo pitäisi jollakin tavalla hyödyntää huomattavasti paremmin siten, että se tulisi myös suomen kansalaisten hyväksi, joten toivon, että kun tätä lähdetään käsittelemään sitten eduskunnassa, niin saataisiin kumminkin selkeä viesti ja päätös siitä, että jää niille kunnille — ei yksistään — ja myös Suomen valtiolle yhä suurempi osa näistä rahoista, mineraalien myyntituloista [Puhemies koputtaa] ja kaivoksien tuotoista. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-16T14:25:38,2019-10-16T14:26:47,Hyväksytty,1.1 2019_51_9,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On oikein hyvä asia, että tämä kaivospolitiikka on täällä keskusteltavana, koska uskoisin, että laaja enemmistö on sitä mieltä, että sinänsä kestävästi hyödynnettyinä mineraalit Suomessa paitsi tuovat hyvinvointia ja työtä Suomessa monelle alueelle, joilla sitä ei itsestäänselvästi ole, myöskin vastaavat maailman tarpeisiin: esimerkiksi liikenteen sähköistymisen osalta akkumineraalien kohdalla Suomi voi olla itse asiassa aika avaintekijänä. Samalla on myös niin, että on minusta perusteltua arvioida, pitäisikö kaivosverolla tai muilla keinoilla Suomeen ja maan omistajalle myös jäädä isompi osa siitä tuotosta, koska ne ovat kuitenkin meidän uusiutumattomia luonnonvarojamme. Ne myydään vain kerran. Meillä ei ole välttämättä kiire sillä, tapahtuuko kaivoksen avaaminen nyt vai 10 vuoden päästä — tärkeää on, että tuottoa jää. Mutta tämä täytyy tehdä tarkkaan sikäli, että tämä ei voi poukkoilla kahden vuoden välein. Pelkät etsinnät ovat 15 vuoden syklejä. Kysyisin ministeriltä itse asiassa sitä, että kun nyt toisaalta hallitus on valinnut sen helpon keinon, että sähköveroa nostetaan kaivoksilla — siirretään ykkösluokkaan ja poistetaan energiaveron palautus — niin onko se oikeastaan väärä keino, [Puhemies koputtaa] koska sähköistyminen kaivosten teknologiassa ja työkoneissa olisi tärkeää ja meidän koko teollisuutemme sähköistyminen on keskeinen osa ilmastonmuutokseen vastausta, [Puhemies: Aika!] ja pitäisikö tältä osin mieluummin ottaa kaivosvero nyt nopeasti [Puhemies koputtaa] valmistelun alle. Mitä elinkeinoministeri sanoo?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-16T14:26:51,2019-10-16T14:28:10,Hyväksytty,1.1 2019_51_10,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaan kaivoslain uudistamisen tarve selvitetään. Se on erittäin hyvä kirjaus, ja Markus Lohi, keskustan vahva edustaja, piti hyvän puheenvuoron ja kuvasi, mitkä ovat keskustan tavoitteet kaivoslain suhteen. Kaikki hänen esityksensä ovat erittäin perusteltuja. On tärkeä muistaa meidän kaikkien Suomen kansanedustajien, että noin 70 prosenttia tähän maahan tulevasta metallista tuodaan ja noin 30 prosenttia siitä saadaan omasta maaperästä, niin että Suomi on täysin riippuvainen metallien tuonnista. Jos me haluamme pitää yllä tätä hyvää, korkeaa elintasoa ja myydä hyviä tuotteita ulkomaille, niin meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jalostaa metalleja, joita saadaan kotimaasta mahdollisimman paljon, ja tehdä siitä uutta työtä ja hyvinvointia tälle kansakunnalle ja samaan aikaan hoitaa ympäristöasiat, niin kuin onkin tietenkin tavoitteena meillä kaikilla. Annan suuren arvon sille, että elinkeinoministeri Kulmuni ja ympäristöministeri Mikkonen ovat molemmat paikalla — se osoittaa, että tähän asiaan otetaan vakavasti kantaa. Ja yksi asia vielä: jos emme itse hoida näitä kaivosasioita hyvin, siirtyvät kaivostyöt sellaisiin maihin kuin Kongo, joissa sitten esimerkiksi lapsityövoima on ongelma. Tämä on meidän syytä pitää aina mielessä, [Puhemies koputtaa] kun jotain ollaan lakkauttamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-16T14:28:10,2019-10-16T14:29:23,Hyväksytty,1.1 2019_51_11,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen alullepanijoille on esitettävä suuri kiitos siitä, että he ovat nostaneet tämän asian esille. Onneksi nyt hallitusohjelma ei lupaa pelkästään selvittää vaan lupaa myös, että kaivoslainsäädäntö uudistetaan. Olisikin kiinnostavaa kuulla ministeri Kulmunilta tämän uudistuksen valmistelun aikatauluja. Hallitusohjelmassa myös todetaan, että kunnille annetaan oikeus päättää kaavoituksella siitä, tuleeko kaivos kuntaan vai ei. Tämä on yksi niistä tärkeistä uudistuksista, joihin hallitusohjelmassa on sitouduttu. On todella paljon asioita, joita pitää uudistaa, jotta kaivostoiminta Suomessa voidaan saada kestävälle pohjalle. Kuten edellä olevissa puheenvuoroissa on jo todettu, aivan liikaa on sellaisia tapauksia, joissa kaivos häipyy ja sitten yhtiö tekee konkurssin tai jotain ja siivouskustannukset jäävät yhteiskunnan maksettavaksi. [Puhemies koputtaa] Tällainen ei saa enää jatkua. [Timo Heinonen: Oikein!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-10-16T14:29:27,2019-10-16T14:30:35,Hyväksytty,1.1 2019_51_12,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivoslakialoitteessa on paljon hyvää — kiitos aloitteesta. Hallitusohjelmassa on todellakin sovittu, että kaivoslaki uudistetaan. Lähtökohtana on muun muassa ympäristönsuojelun parantaminen, kaivostoiminnan edellytysten vahvistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. On tärkeää, että kunnille annetaan oikeus estää tai sallia kaavoituksella kaivostoiminnasta. On myös hyvä, että otetaan alkuperäiskansojen oikeudet huomioon nykyisenkin lainsäädännön puitteissa. On erittäin tärkeää, että kehitetään vakuussääntelyä siten, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa. Maaperän mineraaleja tulee käyttää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla myös Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-10-16T14:30:39,2019-10-16T14:31:27,Hyväksytty,1.1 2019_51_13,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tämän aloitteen tekijöille. Kiitos myös hallitusohjelman kirjauksesta, joka on selkeä. Toivotaan, että tämäkin aloite johtaa siihen, että tämä kaivoslain uudistaminen myös tehdään tämän kauden aikana. Mahdolliset ympäristöhaitat on tärkeää kohdentaa sen vastuulle, joka sitä liiketoimintaa pyörittää. Yhteiskunnan ja erityisesti sen kunnan, jonka alueella toiminta tapahtuu, täytyy saada myös siitä toiminnasta merkittävä hyöty. Louhintamäärän tulee olla peruste sille mahdolliselle maksulle, joka tähän tulee. Erityisen tärkeää on se, että kun tämä louhintatoiminta päättyy, myös tämä alueen entisöinti ja kuntoon laittaminen tapahtuu myös tämän liikkeenharjoittajan toimesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-10-16T14:31:30,2019-10-16T14:32:34,Hyväksytty,1.1 2019_51_14,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otan kantaa lähinnä siihen, millä tavalla kaivoksia tällä hetkellä synnytetään. Ne ovat tärkeitä meidän elinkeinoelämälle ja työpaikkojen tuojina, mutta täytyy ottaa ympäristö kuitenkin huomioon. Viittaan nyt Kajaanin pohjoispuolella olevaan talkkikaivoshankkeeseen: Sitä on hyvin vahvasti vastustettu, mutta Tukes on kumminkin antanut luvan vielä tehdä tutkimuksia ja jopa aloittaa... No, rakentamispäätöstä ei ole, mutta kumminkin tämän suuntaista viestiä on. Siellä on asutusta ollut useita vuosikymmeniä, jo lähemmäs sata vuotta, ja aivan asutuksen viereen tulee kaivos — sitä ei voi kyllä millään hyväksyä. Elikkä kyllä tässä täytyy ihmiset ja ympäristöasiat ottaa hyvin vahvasti huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-16T14:32:34,2019-10-16T14:33:26,Hyväksytty,1.1 2019_51_15,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman vajaa kymmenen vuotta sitten kaivoslakia uudistettiin Vanhasen hallituksen esityksestä, ja tuolloin olin talousvaliokunnassa ja vasemmistoliiton edustaja Kankaan kanssa teimme vastalauseen, jossa esitimme kaivosveroa, joka maksettaisiin sijaintikunnalle. Sen kuitenkin silloinen hallitus ja eduskunta kaatoivat. On ilo kuulla, että nyt tähän on laajaa kannatusta. Mielestäni sille kunnalle, johon haitat tulevat ja joka joutuu infrat ja monet muut kustantamaan, tulee korvaus tuosta kaivoksesta. Kysyisin ministeriltä: kun Suomessa ei kaivosyhtiöitä oikeastaan enää ole, niin olisiko hallitus valmis siihen, että valtioenemmistöinen kaivosyhtiö perustettaisiin Suomeen uudelleen? Näin saataisiin se koko ketju kansallisiin käsiin. Se vaatii pääomia, ja se on pitkä projekti, mutta kyllähän tämä on kohtuutonta, että australialaiset ja kanadalaiset vievät meidän luonnonvarat, [Puhemies koputtaa] ainutkertaiset luonnonvarat ja niistä tulevan hyödyn. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-16T14:33:26,2019-10-16T14:34:42,Hyväksytty,1.1 2019_51_16,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ollut mukava huomata tässä keskustelun kuluessa, että salissa vaikuttaa olevan laaja yhteisymmärrys siitä, että kestävää kaivostoimintaa tarvitaan, että kestävässä kaivostoiminnassa on Suomelle merkittäviä elinkeinotoiminnallisia mahdollisuuksia. Mielestäni tässä keskustelussa on tärkeää tunnistaa malminetsinnän ja toisaalta kaivostoiminnan ero ja toisaalta myös ymmärtää se, että ehkä jopa enemmän kuin kaivoslaki itsessään tätä alaa säätelee ympäristölainsäädäntö. On hienoa, että ministerit ovat täällä meillä keskustelussa mukana, ja haluaisin kysyä ympäristöministeriltä ensinnäkin sitä, miten ympäristölainsäädännön osalta voitaisiin varmistaa, että lainmukaisen toiminnan mahdollistamat luvat olisivat voimassa niin, että sitä lainmukaista toimintaa, vaikkapa malminetsintää, oikeasti päästään harjoittamaan. Jos ajatellaan, [Puhemies koputtaa] että malminetsintään on varattu tietty aika mutta kaikki tarvittavat luvat eivät ole yhtä aikaa voimassa, niin varsinaista työtä [Puhemies koputtaa] ei voida tehdä. [Puhemies: Aika!] Ja elinkeinoministeriltä haluan kysyä tästä kaivosveron valmistelun aikataulusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T14:34:46,2019-10-16T14:36:00,Hyväksytty,1.1 2019_51_17,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kaikille, ketkä ovat allekirjoittaneet tämän kaivoslakikansalaisaloitteen. Tässä keskustan näkemys on selkeä, että meillä pitää olla kestävä kaivoslainsäädäntö — sen pitää olla ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä. Tässä edustaja Lohi otti hyvin esille myös kunnan ja alueen merkityksen. Itse tässä näen hyvänä asiana, että pohditaan ja käydään lävitse, millä tavalla kunnat saisivat siitä esimerkiksi verotuksen kautta hyötyä enemmän — yhtä lailla haittaverona tai rahapussin rakentamisessa — ja että tässä tullaan siivoamaan jäljet pois. Uusi, tai sanotaan nykyinen, kaivoslaki on aika tuore, ja siitä ei ole vielä kokemuksia. Hyvä, että sitä tullaan hieman tässä tarkentamaan. Otan vielä esille nämä ulkomaiset investoinnit kuitenkin. Täällä on niihinkin puututtu. Ulkomainen raha ottaa ainakin sen 100 miljoonaa euroa ennen kuin kaivos voidaan perustaa, ja sen jälkeen siihen tulee useita muitakin rahanmenoja. [Puhemies koputtaa] Näkisin, että kumminkin tämä säädöspohja olisi arvattavissa ja ennakoitavissa. Ja vielä yhtenä asiana, arvoisa puhemies: Juurikin tämä jalostuksen arvo täytyy vielä huomioida tässä. [Puhemies koputtaa] Sehän jää myös Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-10-16T14:36:04,2019-10-16T14:37:16,Hyväksytty,1.1 2019_51_18,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan alkuun haluan minäkin kiittää tämän aloitteen allekirjoittajia ja muistuttaa vielä siitä, että kaivoslakia tullaan joka tapauksessa uudistamaan tällä vaalikaudella. Ajattelen niin, että tämä kansalaisaloite on hyvä avaus tähän kaivoslakikeskusteluun. Kaivoslain uudistamistarpeita on arvioitu selvityshenkilö Pekka Vihervuoren johdolla, ja nämä selvityksen johtopäätökset ovat olleet käytössä myös hallitusneuvotteluissa. On hyvä huomioida, että hallitusohjelman kirjaukset ovat melko vahvassa linjassa niin Vihervuoren selvityksen kuin myös monien kansalaisaloitteessa esitettyjen muutosten kanssa. Miten Suomen pitää toimia? Suomen pitää toimia kestävän kaivostoiminnan esimerkkimaana. Kaivoslakia pitää uudistaa niin, että kaivosten ympäristövaikutuksia voidaan vähentää, ja kiinteistönomistajien ja maanomistajien asemassa on varmasti parannettavaa. Nyt istuvan hallituksen tahtotila on myös selvittää malminetsintäoikeuden lupaprosesseja ja -käytänteitä ja mahdollisia rajoittamistarpeita luonnonsuojelualueille, ja ennakkotietojen mukaan tämä kaivoslakiin liittyvä lakiesitys on tulossa eduskuntaan nyt heti keväällä. [Puhemies koputtaa] Pitääkö tämä paikkansa? Kun täällä on meidän ministerit paikalla: [Puhemies koputtaa] onko tämä aikataulu edelleen relevantti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-10-16T14:37:19,2019-10-16T14:38:29,Hyväksytty,1.1 2019_51_19,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos todellakin aloitteen tekijöille ja allekirjoittaneille, koska tämä on todellakin sellainen ongelmatapaus, mikä pitää kyllä saada meillä lainsäädäntöön järkeväksi. Sen verran on otettava huomioon tässä jutussa, mitä luin esimerkiksi aloitteesta, että pitää jo aloitusvaiheessa lyödä kovat ympäristövaatimukset päälle ja sitä kautta niin sanotusti takuurahastoon. Sen voisi kyllä oikeasti hoitaa niin, että se maksetaan malmista tulevalla rahalla, koska ongelma on se, että jos pitää olla heti välittömästi tulevan niin sanotusti siivouksen vaatima raha, niin se tarkoittaa sitä, että kilpailu kuolee käytännössä katsoen kokonaan, koska silloin ei ole millään muilla kuin globaaleilla kaivosjäteillä mahdollisuus, koska kellään muulla ei ole sitä rahaa laittaa sinne kassaan siinä vaiheessa, ennen kuin ensimmäistäkään lapiollista on siitä maasta otettu. Asiassa on nyt vaara, että tehdään sellainen moka, että asiasta tehdään kovin vaativa siinä kohtaa, koska se voidaan tehdä [Puhemies koputtaa] myös niin, että sitä maksetaan pikkuhiljaa sitä mukaa kuin kaivetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-16T14:38:33,2019-10-16T14:39:42,Hyväksytty,1.1 2019_51_20,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omasta puolestani kiitos joka ikiselle ihmiselle, joka on ollut liikkeellä tämän aloitteen puolesta ja sen allekirjoittanut. Kertoo ehkä jotain tämän asian tärkeydestä ja siitä, kuinka arvokkaasta asiasta, kun Suomen luonnosta puhutaan, on kyse, että kymmenettuhannet ihmiset ovat lähteneet tämän aloitteen takia liikkeelle, ja jotain siitä kertoo myös, että meillä on molemmat ministerit täällä paikalla. Iso kiitos siitä, se on arvokas ja tärkeä asia. Itse ajattelen, että on aika selvää tämänkin keskustelun pohjalta, että meidän nykyinen kaivoslainsäädäntömme on vanhentunut. Se ei riittävällä tavalla puolusta suomalaista luontoa eikä suomalaisia ihmisiä, ja tämän takia muun muassa vihreät ja moni muukin tässä salissa jo viime kaudella ovat ajaneet kaivoslain uudistamista eteenpäin. Tässä on ollut ehkä vähän epäselvyyttä siitä, mikä se hallitusohjelman kirjaus on. Siellä ei kirjata selvityksestä tai arvioinnista tai mistään muustakaan, vaan siellä lukee aivan selvästi, että ”kaivoslainsäädäntö uudistetaan”, piste. Samalla on kirjauksia myös monien ympäristöasioiden paremmasta huomioimisesta, ja erityisen epäoikeudenmukaiseltahan toiminta on tuntunut silloin, kun se on tapahtunut luonnonsuojelualueella.[Puhemies koputtaa] Tästä kysyisinkin ministeriltä: millä aikataululla tämä selvitys rajoituksista luonnonsuojelualueilla edistyy?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-10-16T14:39:42,2019-10-16T14:40:56,Hyväksytty,1.1 2019_51_21,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan globaalisti vastuullista, että mineraalien kasvavaan kysyntään maailmassa vastataan myös täällä Suomessa eikä vain alempien normien maissa. Täällä on syystäkin nostettu esille esimerkiksi Kongon kobolttikaivosten ympäristöloukkaukset ja lapsityövoiman käyttö. Kaivosalan pitää kantaa Suomessa vastuunsa. Saastuttaja maksaa ‑periaatteen on toimittava käytännössä. Ympäristövahinkojen ja ‑haittojen jälkihoitoa ei tule sosialisoida suomalaisten kannettavaksi. Suomessa on edelleen kaivoksia, joissa ei ole lainkaan vakuuksia. Toinen ongelma muodostuu konkurssitilanteissa, joissa jälkihoito on kaatunut veronmaksajien niskaan. Kaivosalan maksamien vakuuksien on syytä olla oikealla tasolla. Tästä olisin ministeri Kulmunilta kysynyt: koska tähän saadaan lakimuutosesityksiä? Toinen asia on sitten tämä kaivosvero. On aivan selvä asia, että suomalaisten täytyy saada riittävä korvaus uusiutumattomien mineraalien hyödyntämisestä, ja sekin kiinnostaa, onko hallitus kaivosveroa [Puhemies koputtaa] edistämässä ja koska.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-16T14:40:56,2019-10-16T14:42:09,Hyväksytty,1.1 2019_51_22,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeätä, että me keskustelemme tästä aiheesta, ja tämä tulee nyt hyvään kohtaan, kun meillä on kansalaisaloite ja se, että hallitusohjelmaan on näin kirjattu. Edustaja Laukkaselle sanoisin, että ei missään tapauksessa louhintamääriin nähden ruveta verotusta määrittelemään, vaan verotuksen pitää olla mineraalien arvon mukaan. Tässä kohtaa, kun kaivoslakia ja verotusta ruvetaan uudistamaan, pitää muistaa ja nähdä se, että meillä on tuotteita, meillä on mineraaleja, joita hyödynnetään jatkojalostuksessa tässä maassa. Harjavalta, Kokkola, Tornio, Hämeenlinna, Pori ovat paikkakunnat, jotka hyötyvät siitä, että meillä on kaivannaisteollisuutta tässä maassa. He tuovat toki ulkoakin, mutta ei pidä unohtaa sitä, että meillä on myös mineraaleja, jotka viedään suoraan ulos, ja siinä vaiheessa näillä mineraaleilla pitäisi olla rojaltimaksu, josta saadaan se kaivosveron kaltainen tuotto Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-16T14:42:13,2019-10-16T14:43:14,Hyväksytty,1.1 2019_51_23,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Omalta osaltani myös kiitän aloitteen tekijöitä tärkeän asian esille nostamisesta. Mielestäni tässä on kaksi tärkeää näkökohtaa huomioitavaksi. Ensinnäkin on se, että malmivarat ovat osa kansallisomaisuuttamme, jota ei mielestäni voida luovuttaa ilmaiseksi tai mitättömällä korvauksella ulkomaille. Suomi ei saa olla mikään siirtomaa, jonka ulkomaalaiset toimijat pystyvät varaamaan suurina alueina kerrallaan. Toiseksi ympäristönäkökohdat on tässä huomioitava. Uutta Talvivaaraa ei tarvita Saimaan vesistön alueelle eikä yhtään minnekään muuallekaan. Tietenkin ympäristöasiat on huomioitava niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin toimijoiden kohdalla, mutta ulkomaalaisen toimijan kohdalla tulee helpommin mieleen tällainen perävalotakuun mahdollisuus, että luodaan ongelmat ja sen jälkeen lähdetään takaisin sinne kotimaahan ja kenties lähetetään iso lasku perässä Suomelle, kun Suomi on näihin vapaakauppasopimuksiinkin mukaan lähtenyt. Näin ei saisi olla. Valtava enemmistö suomalaisista haluaisi rajoittaa ulkomaalaisia omistuksia kaivoshankkeissa, ja olen täysin samaa mieltä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-16T14:43:14,2019-10-16T14:44:09,Hyväksytty,1.1 2019_51_24,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kansalaisaloitteen laatijoille. On äärimmäisen tärkeää, että tämä asia nousee keskusteluun. Kristillisdemokraatit viime keväänä ja omassa vaaliohjelmassaan linjasivat, että kaivoslakia tulee uudistaa. Me emme vastusta kaivosteollisuutta sinällänsä, jos se on vastuullista, mutta nykyinen kaivoslaki ei pysty pitämään täysin huolta siitä, että se olisi tarpeeksi vastuullista, ja siksi tarvitaan näitä muutoksia. Erityisesti on ilahduttavaa, että hallitus on nyt jo sanonut, että aikoo olla uudistamassa näitä vakuusmaksuja, koska todellakin monesti siinä tilanteessa, jos yhtiö menee konkurssiin tai muuta vastaavaa, niin meillä ei ole sitten ketään, joka vastaisi näistä vahingoista. Siinä mielessä tarvitaan sellainen oikeudenmukainen ja myöskin sen elinkaaren mukaan kertyvä vakuusmaksu, aivan niin kuin meillä on ydinvoimassa, niin kuin meillä öljyntorjuntapuolella. Toinen asia on tämä rojalti. Siinä kannatamme sellaista mallia, jossa tämä louhittujen mineraalien määrä olisi myöskin se tekijä, joka otetaan huomioon, koska on niin helppoa tilinpäätöksessä järjestellä tytäryhtiö nollatulokselle [Puhemies koputtaa] tai miinukselle, jolloinka pelkästään tuloksesta verottaminen ei tuo sitä tarvittavaa [Puhemies koputtaa] veromäärää. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-16T14:44:13,2019-10-16T14:45:27,Hyväksytty,1.1 2019_51_25,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täälläkin mainitussa Vihervuoren raportissa todetaan, kaivoslain perinpohjaista muuttamista ei ole pidetty aiheellisena. Tälläkin sektorilla hallituksen toiminnan on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. On huomioitava, että ala työllistää Suomessa suoraan 7 000 henkilöä ja välillisesti noin 13 000 henkilötyövuotta. Kaivostoiminta ei kuitenkaan voi perustua jokamiehenoikeuksiin, eikä ole Suomen edun mukaista, että täällä kaivettu malmi viedään jatkojalostettavaksi muihin maihin. On tärkeää, että jatkojalostus tehtäisiin Suomessa. Näin varmistaisimme mahdollisimman suuren hyödyn Suomelle ja suomalaisille. On hyvä asia, että tämän kansalaisaloitteen jälkeen pääsemme syvällisemmin keskustelemaan siitä, kuinka voimme pitää huolta kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista, mikä on kuntien rooli kaivostoiminnan kaavoittamisessa ja sijoittumisessa ja kuinka esimerkiksi kaivosverotusta tullaan kehittämään. Kysyisin ministereiltä: onko kaivos- tai mineraalisektorille tulossa erityisiä kehitys- ja innovaatiopanostuksia, jotta jatkojalostusta Suomessa voitaisiin lisätä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-10-16T14:45:31,2019-10-16T14:46:36,Hyväksytty,1.1 2019_51_26,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin hienoa, että pääsemme tämän kansalaisaloitteen myötä keskustelemaan tästä monia kansalaisia huolestuttavasta aiheesta. Allekirjoitusten määrä todellakin kertoo siitä, että monien suomalaisten luottamus kaivostoimintaa kohtaan on ollut koetuksella, ja on hienoa, että hallitus tähän asiaan on aikonut myös paneutua. Tässä hallituksen lainsäädäntötyössä on tärkeää huomioida koko kaivostoiminnan elinkaari ja selkeät linkitykset kiertotalouteen liittyviin kysymyksiin ja vesistövaikutuksiin. Kokoomus kannattaa kaivosveroa, ja eduskuntavaaliohjelmassamme olemme puhuneet louhintaverosta. Kysyisin vielä ministereiltä, miten hallitus aikoo lisätä kuntalaisten ja kuntien vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi kaavoituksen keinoin tässä uudistuksen yhteydessä? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-10-16T14:46:40,2019-10-16T14:47:37,Hyväksytty,1.1 2019_51_27,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo oli jo minusta pieni uutinen, että kokoomus kannattaa louhintaan perustuvaa kaivosveroa. [Olli Immonen: Se on kyllä uutinen! — Vasemmalta: Iso uutinen!] Minusta edustaja Myllykoski oli täällä oikeassa: Se ei ole viisasta. Sehän tarkoittaisi sitä, että kaivosten elinkaari menisi lyhyemmäksi, koska otettaisiin vain se rikas malmi, se olisi 10—15 vuotta, ja jätettäisiin se vähän köyhempi malmi sieltä hyödyntämättä. Keskustelussa korostuu usein, niin kuin tässä kansalaisaloitteenkin teon yhteydessä, tietenkin se, että kaivokset eivät välttämättä aina toimi vastuullisesti. Mutta samaan aikaan on hyvä muistaa, että meillä on erittäin monta erittäin vastuullisesti toimivaa kaivosta Suomessa. Otetaan esimerkki, vaikka Lapista Kittilän kaivos, joka tuo suoria verotuloja Kittilän kunnalle yli 5 miljoonaa euroa joka vuosi ja lisäksi maksaa valtiolle rojalteja. Meillä on myös muita erittäin vastuullisesti toimivia kaivoksia. Ja vaikka vakuusasioihin tarvitaan muutoksia, ne ovat paremmassa kunnossa kuin monesti luullaan. Esimerkiksi Terrafame, joka otti sen Talvivaaran haltuunsa, on maksanut ympäristölainsäädännön mukaisia vakuuksia muistaakseni 107 miljoonaa euroa. Eli kyllä siellä kuitenkin on myös toimivia käytäntöjä. Tarvitaan kuitenkin täsmäkorjauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T14:47:37,2019-10-16T14:48:55,Hyväksytty,1.1 2019_51_28,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos aloitteen tekijöille! Ihmisten huoli Suomen heikosta kaivostoimintaa koskevasta lainsäädännöstä on perusteltu. Luonnonvarojen kulutus kasvaa, ja biodiversiteetti heikkenee. Brasilian sademetsien tuhon myötä käytössä olevan globaalin markkinamekanismin heikkoudet ympäristön kannalta ovat tulleet karulla tavalla esiin. Kaivannaisteollisuus ja louhinta kuuluvatkin viiden merkittävimmän syyn joukkoon lajien uhanalaisuuden osalta. Haluaisin kysyä ministereiltä: jos mineraalien kysyntä kasvaa, kuten on ennakoitu, miten voimme estää biodiversiteetin heikkenemistä? Suomen jätteistä 75 prosenttia tulee kaivannaisteollisuudesta. Hapan sivukivi jää käytännössä ikuisiksi ajoiksi ympäristöön. Miten voimme toimia tämän haasteen edessä, johon ei vielä ole mitään ratkaisua? Lopuksi olisin kysynyt Euroopan ja Kanadan yhteisestä vapaakauppasopimuksesta CETAsta. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston tuoreessa julkaisussa tutkijat hieman kyseenalaistavat tätä aiempaa tulkintaa siitä, että olisimme tässä turvassa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T14:48:55,2019-10-16T14:50:17,Hyväksytty,1.1 2019_51_29,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä aloite ja siitä kiitos allekirjoittajille. Edustaja Lohi taisi nyt sekoittaa hiukan Talvivaaran ja Terrafamen lukuja. Elikkä Talvivaaralle määrättiin 107 miljoonan euron vakuudet maksettavaksi. Ikänä emme ole saaneet tietää, onko niitä maksettu sinne Kainuun ely-keskukselle. Terrafamelle on määrätty 56,5 miljoonan vakuudet, ja ne on valtioneuvosto taannut, niin että sinänsä Terrafame ei ole niitä maksanut sinne. Ilman vastavakuutta valtioneuvosto on ne taannut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-16T14:50:17,2019-10-16T14:51:04,Hyväksytty,1.1 2019_51_30,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tieto Terrafamen vakuuksista on minulla ympäristöministeriöstä. Jos sitten saamani tiedot eivät pidä paikkaansa, niin voin kyllä tarkistaa sen. Niin tai näin, joka tapauksessa pääviestini oli se, että tähän vakuusasiaankin tarvitaan muutosta. Meillähän on erikseen kaivoslain mukaiset vakuudet ja sitten on ympäristönsuojelulain mukaiset vakuudet. Näitä vakuuksia ei voi tilanteessa, jossa toinen ei esimerkiksi riitä ja toista vakuutta ei voida käyttää, ristiin hyödyntää. Tämä on yksi ongelma, jonka otti myös tämä selvityshenkilö kesäkuussa luovuttamassaan selvityksessä esille, ja minusta se on aiheellinen korjaus, joka pitää tehdä. Perussuomalaisten edustaja otti esille, että me tarvitsisimme valtio-omisteisen kaivosyhtiön. Nyt taitaa unohtua se, että viime vaalikaudella, noin vuosi sitten, sellainen perustettiin. Suomen Malmijalostus Oy on perustettu. Se omistaa useampaa kaivosta. Se on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö. Nyt on kysymys vain siitä, että meidän kannattaisi pääomittaa tätä yhtiötä, jotta se pystyisi kiihdyttämään meidän akkuklusterin toimintaa Suomessa. [Välihuuto vasemmalta] Tämä on erittäin järkevää, ja tässä varmasti löydämme myös toisemme perussuomalaisten kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T14:51:04,2019-10-16T14:52:30,Hyväksytty,1.1 2019_51_31,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Annetaanko ministereille vastaukset? 3 minuuttia. Ministeri Kulmuni ensin, ja sitten ympäristöministeri Mikkonen. — Kulmuni, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_32,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutamia huomioita ja kommentteja. Myös omalta osaltani kiitos kansalaisaloitteen aktiiveille, että eduskunta on saanut tämän käsittelyyn, ja ehkä laajemmin kaivoslainsäädäntöön liittyviä asioita ja kysymyksiä, joita täällä nousi esiin, voin totta kai omalta hallinnonalaltani kommentoida. On syytä muistaa, kuten täällä moni totesikin, että toki kaivosteollisuus on Suomessa myös erittäin merkittävä työllistäjä. Meillä on tällä hetkellä 46 kaivosta, niissä työskentelee lähes 7 000 henkilöä, ja liikevaihtokin on merkittävä. Ja samalla tietenkin, kuten kaikessa — ja erityisesti, kun toimitaan luonnonvarojen parissa — sosiaalinen vastuu ja ympäristöllinen vastuu korostuvat. Kuten täällä nousikin esiin, tätä työtä on työ‑ ja elinkeinoministeriössä tehty jo viime vaalikaudella, esimerkiksi tilattiin selvitys kaivoslain muutoksista oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuorelta, johon myös edustaja Lohi viittasi. Tässäkin selvityksessä nousi esiin muutamia kohtia, joita olisi syytä huomioida. Niitä samoja itse asiassa jo hallitusohjelmakirjauksissa oltiin huomioitu, ja niitä muutosesityksiä olen tuomassa eduskuntaan ensi vuonna, kun saadaan ne kokonaisuudeksi sitten kasaan. Yksi niistä liittyy vaikkapa juuri tämän kaivoslain mukaisiin vakuuksiin. Tämän Vihervuoren raportin mukaan on niin, että ne eivät ole riittävällä tasolla ja lainsäätäjän hengen mukainen tavoite ei toteudu siinä, mitä vuoden 2011 kaivoslaissa tavoiteltiin, joten tältä osin kaivoslain vakuussääntelyä on syytä muuttaa. Lisäksi siellä on myös asioita, jotka pohjautuvat myös hallitusohjelmakirjauksiin, esimerkiksi muutostarve kaivosluvan edellytyksiin, liittyen siihen, että on olemassa oleva kunnan hyväksymä kaava. Kolmanneksi tarvitaan tietenkin tiedotustoimintaa, ja hakemuksista, päätöksistä tiedottamista, jotta alueella paikalliset tietävät, kuinka prosessit etenevät. Nämä kolme esimerkinomaisesti mainitakseni. Lisäksi ehkä vielä voisin mainita tästä kaivosverosta. Toki veroasiat kuuluvat valtiovarainministeriön hallinnonalaan, mutta ilmeisesti kuitenkin parlamentissakin on erittäin laaja toive, että asiaa selvitettäisiin. Meillä on tietenkin syitä myös verrata tätä siihen, miten muualla maailmassa on toimittu, joten toivon, että valtiovarainministeriö tästä voisi selvityksen aloittaa. Ja tietenkin tärkeää on se, että kun yhteiskunta sähköistyy, meillä on niitä mineraaleja ja malmeja kestävästi tuotettu myös tulevaisuudessa. Ja kyllähän suomalainen akkuteollisuus voi olla monella tavalla ongelmanratkaisija maailman isoissakin kysymyksissä, mutta se vaatii kyllä sitten kestävää ja ympäristöllisesti hyväksyttävää kaivostoimintaa ja jatkojalostusta. Suomi on mukana eurooppalaisessa akkuklusteriyhteistyössä, ja se on meille tietenkin erittäin keskeistä, koska meidän onnemme on se, [Puhemies koputtaa] että asumme luonnonvaroiltaan rikkaan valtion maaperällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-16T14:52:34,2019-10-16T14:55:44,Hyväksytty,1.1 2019_51_33,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Ja ministeri Mikkonen, 3 minuuttia. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_34,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todella minäkin haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä. On erittäin tärkeää, että me pääsemme keskustelemaan niistä muutostarpeista, mitkä koskevat kaivoslainsäädäntöä — ei siis pelkästään kaivoslakia vaan kaivoslainsäädäntöä kokonaisuudessaan. Kaivostoimintaanhan liittyy myös paljon lakeja, jotka ovat ympäristölakeja, joilla säädellään kaivostoimintaa, ja sillä on paljon yhteisiä rajapintoja sekä kaivoslain että muun ympäristölainsäädännön kanssa, millä tätä säädellään. Kuten täällä on monta kertaa tullut esille, hallitusohjelmassahan on vahvat kirjaukset siitä, miten kaivoslainsäädäntöä uudistetaan ja miten siinä nimenomaan halutaan vahvemmin ottaa huomioon sekä ympäristövaikutukset että myös kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja myös tietysti se, että kaivostoiminnan toimintaedellytykset säilyvät, kunhan se tehdään vastuullisesti — huomioidaan nämä ekologiset reunaehdot — ja myös sosiaalisesti vastuullisesti, mikä täällä on tullut monta kertaa esille. Sitten tietysti vielä tärkeänä huomiona on se, että sen lisäksi, että meillä on lainsäädäntöä, niin meidän viranomaisillamme täytyy olla riittävät resurssit lainsäädännön valvontaan. Tämähän on ollut yksi asia, mikä tällä hetkellä näissä joissain ongelmakaivoksissa on ollut yhtenä huolena: että viranomaisilla ei ole ollut riittäviä valvontaresursseja eikä ole voitu riittävän ajoissa myöskään puuttua niihin epäkohtiin. Nyt myös näitä viranomaisresursseja vahvistetaan jo ensi vuoden budjetissa. Ja tosiaan tässä luonnonsuojelulaissa, joka tällä vaalikaudella uudistetaan, on myös yhtymäkohtia kaivoslainsäädäntöön, ja sen uudistaminen on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta. Siinä tullaan tarkastelemaan näitä rajapintoja, ja esimerkiksi siinä kohtaa sitten selvitellään se yksi asia, mikä tänne hallitusohjelmaan on kirjattu, se, miten huomioidaan kaivostoiminta luonnonsuojelualueilla. Sitten täällä on todella myös tämä ympäristövaikutusten huomioon ottaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, se on tärkeätä, ja sitten kaivosluvan ja ympäristöluvan parempi yhteensovittaminen, mikä täällä nousi yhdessä kysymyksessä esiin. Nythän tähän liittyen on jo viime kuun alussa tullut voimaan ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamislaki, joka tietyllä tavalla antaa mahdollisuuksia näiden menettelyjen tiiviimmälle yhteensovittamiselle, mutta totta kai olisi kaikkien toimijoiden etu ja kuntalaisten etu, että nämä lupakäytännöt olisivat mahdollisimman yhtenäisiä ja myös suhteellisen nopeita prosesseja, koska tällä hetkellä iso ongelma on myös se, että nämä lupaprosessit kestävät niin kauan, että paikalliset toimijat eivät oikein tiedä, mitä täällä tulee tapahtumaan. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-16T14:55:45,2019-10-16T14:58:51,Hyväksytty,1.1 2019_51_35,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Jatketaan debattia. Edelleenkin pyydän nyt uudelleen painamaan nappia ja nousemaan seisomaan niitä, jotka haluavat käyttää tässä puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_36,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloite on hyvä keskustelunavaus jo hallitusohjelmassa kirjattuun kaivoslain uudistamiseen. Uudistaminen on monella tapaa tärkeä niin ympäristö kuin elinkeinopolitiikka ja sosiaaliset lähtökohdat huomioiden. Lainsäädäntö pitää pystyä tekemään ilman ylilyöntejä huomioiden kestävän kehityksen tavoitteet. Kaivannaisteollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset ovat täällä keskustelussa olleet myös esillä, ja nehän ovat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa aika huikeat, yli neljä- ja puolituhatta työpaikkaa, ja jos kerrannaisvaikutuksia alihankintaketjun kautta katsoo, niin vaikutukset ovat kaksi ja puoli — kolme ja puoli -kertaiset, saati sitten aluetalouden vaikutukset niillä paikkakunnilla, missä kaivosteollisuutta on. Tärkeää on, että kasvun ja työllisyyden näkökulmasta tulevaisuudessa pitäisi pystyä kasvattamaan koko kaivosteollisuuden arvoketjua aina louhinnasta jalostukseen. Se olisi parasta niin hallituksen työllisyystavoitteiden kuin kestävän kehityksenkin näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-16T14:59:02,2019-10-16T15:00:11,Hyväksytty,1.1 2019_51_37,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kaivoslakikansalaisaloite on enemmän kuin tervetullut, ja kiitokset ministereille, että olette tärkeän asian lähetekeskustelussa paikalla. Kaivoslaissa ja ‑toiminnassa on monia ongelmia. Ehkä yksi isoimpia on se, että meillä on järjetön tilanne: se, kuka ehtii, saa pitää, eli tämä valtausjärjestelmä, joka ei kyllä toimi oikealla tavalla. Asukkaita ei kuulla, lähialueita ei kuulla, kunnilla ei ole mahdollisuutta sanoa ei, ja tähän pitää saada kyllä muutos. Kyllä tietysti jotain tästä toimimattomuudesta kertoo Valkeakosken Dragon Miningin toiminta: muistamme, kun yhtiö oli Hongkongin pörssiin menossa, miten he kertoivat sijoittajille, että Suomessa ne viranomaiset ovat niin hitaita ja oikeudet ovat niin hitaita, että kyllä me ehdimme sen kullan sieltä pois viedä ennen kuin näitä ehditään käsittelemään. Eli on oikein, että kansa on nyt vaatimassa tekoja, ja toivottavasti niitä nyt myös saadaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-16T15:00:13,2019-10-16T15:01:13,Hyväksytty,1.1 2019_51_38,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Me näemme aika helposti tästä meille jaetusta budjetista, kuinka käy, jos me emme niitä vakuuksia kyllin isoiksi aseta. Nimittäin täältä sivulta 762 voidaan todeta, että viime vuonna olemme käyttäneet 16,3 miljoonaa muistaakseni nikkelikaivoksen sulkemiseen Nivalassa, ja se oli alasajon kakkosvaihe, ja aikaisemmin siihen alasajon ykkösvaiheeseen taidettiin laittaa noin viitisen miljoonaa. Eli toisin sanoen niiden vakuuksien täytyy olla kyllin hyvällä tasolla ja täytyy kiinnittää huomiota siihen, että kaivosten omistajasuhteet eivät muutu liikaa. Muuten sitten sanoisin näin, että meidän täytyisi kiinnittää huomiota koko ekosysteemiin. Tässä kaivostoiminnassa, jos ajattelee akkuekosysteemiä, meillä on malmit, akkukemikaalit, anodi-, katodituotanto, kennotus, sitten sen jälkeen meillä on se sähköauto, johon ne asennetaan, tai joku muu väline, [Puhemies koputtaa] ja sitten täytyy huomioida myös sen lopputuotteen uusiokäyttö. Tämäkin täytyy ottaa myöskin huomioon. [Puhemies koputtaa] Koko ekosysteemi haltuun, siitä tulee paljon hyvää. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-16T15:01:16,2019-10-16T15:02:30,Hyväksytty,1.1 2019_51_39,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä keskustelussa on tullut monesti mainittua, niin tämä kansalaisaloite on erittäin myönteinen ja tietysti todella vakava viesti meille, Suomen eduskunnalle, siitä, että kaivostoimintaan liittyvä sääntely täytyy laittaa sellaiselle tasolle, että se on kestävän kehityksen kriteerien mukaista ja me emme vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta nauttia Suomen luonnosta ja sen kallioperässä olevista hyvistä malmeista. Sinänsähän kaivoslainsäädäntö on mennyt kyllä Suomessa eteenpäin, ja tässä haluan kiittää keskustan, oman puolueeni, lisäksi kokoomusta ja vihreitä siitä, että Vanhasen kakkoshallituksessa säädettiin nykyinen kaivoslaki. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin nyt näitä lupia ei sen uuden lain pohjalta ole annettukaan juurikaan, koska lainsäädäntö on ollut tiukempi. Mutta tiukentamista tarvitaan jatkossakin. Keskusta haluaa, että Suomi on kestävän kaivostoiminnan mallimaa. Meille mahtuu kaivoksia, mutta ei minne tahansa. Puhemies! Haluan kyllä korostaa erityisesti kunnan roolia. Kunnalla pitää olla kaavoituksella tai jollakin muulla tavalla hyvät keinot puuttua siihen, tuleeko kaivosta alueelle vai ei, ja kyllä me tarvitsemme jonkun veron tai maksun, [Puhemies koputtaa] josta kaivoksen sijaintipaikalle, ‑alueelle jää myös sitten [Puhemies: Aika!] tuloja ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-10-16T15:02:32,2019-10-16T15:03:50,Hyväksytty,1.1 2019_51_40,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille ja hyville puheenvuoroille täällä. Meillähän on siis tilanne, jossa meillä on voimakas sähköistyminen ja sen vaatima mineraalitarve, ja sitten taas se tasapainottaminen kaivostoiminnan ympäristö- ja sosiaalisten haittavaikutusten kanssa. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan väistämättä vastuullista ja mahdollisimman kestävää kaivostoimintaa, jonka edellytys on tietysti hyvä sääntely, joka jakaa hyödyt reilusti ja minimoi haitat. Yhtiöiden hyvän tahdon varaan ei tässä voi luottaa. Tämän salin suht yhtenäinen ääni tämän asian puolesta antaa minusta hyvän selkänojan hyvälle ja rohkealle lainsäädännölle. Täällä on tuotu esiin tämä kuntien rooli, ja se on tärkeätä, että kunnilla on tässä sananvaltaa. Minä olisin ehkä kysynyt sitä ministereiltä, miten taataan toisaalta se, että pieni kunta Suomessa on tavallaan hyvässä asemassa suhteessa näihin globaaleihin kaivosyhtiöihin ja tällaiseen, ja että siellä pystytään tekemään hyvä, kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen arviointi siitä, milloin joku kaivos on hyvä idea tai ei ole. Tavallaan tämän epäsymmetrian tasaaminen — mitä valtio voi siinä tehdä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-10-16T15:03:50,2019-10-16T15:04:58,Hyväksytty,1.1 2019_51_41,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Tilanne on kestämätön, koska Suomessa tarvitaan välittömästi uusi kaivoslaki tai vanhaan korjaus, koska epävarmuus vaikuttaa uusien kaivoksien rahoitusneuvotteluihin ja niiden perustamiseen. Kolme periaatetta tulisi olla, että mineraalit kuuluvat Suomessa maanomistajille ja valtiolle. Näin valtio saisi omista luonnonvaroistaan kestävän tuoton ja voitaisiin investoida eteenpäin, jos saataisiin näiden käytöstä markkinahintaan sidottu vero. Esimerkiksi Norjan öljyrahasto perustuu samanlaiselle ajatukselle. Tällä lailla on kiire myös siksi, että pian voimaan tuleva Kanadan ja EU:n välinen kauppasopimus tulee antamaan kanadalaisille kaivosjäteille lisää vapauksia ja paremman aseman harjoittaa toimintaa sekä vaikeuttaa uuden lainsäädännön tekemistä. Mutta kaivosyhtiöitä ei voida [Puhemies koputtaa] verottaa siten, että ne tapetaan. Tätä lakia ei voida koko ajan muuttaa, ja siksi kysynkin ministereiltä: tehdäänkö tämä nyt kunnolla, ettei kolmen vuoden kuluttua seistä taas tässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-16T15:05:02,2019-10-16T15:06:17,Hyväksytty,1.1 2019_51_42,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä kaivostoiminnalla on tietysti suuri paikallinen työllisyysvaikutus, mutta silti me tarvitsemme kaivoslain muutosta. On käsittämätöntä, että usein monikansalliset suuryhtiöt voivat hyödyntää maaperässämme olevia rikkauksia vailla riittävää vastuuta. Ensinnäkin on ehdottoman tärkeää se, mikä täällä on tullut esille, että kaivostoiminnan aloituksesta voidaan päättää yksiselitteisesti sen kunnan päätöselimissä, minne toimintaa suunnitellaan. Sitten pidän myös erittäin tärkeänä, että yhtiöt kantavat suuremman vastuun näistä ympäristövaikutuksista. Lähtökohtaisesti malminetsintä tulee toki myös kieltää luonnonsuojelualueilla. Kaivosyhtiön tulee myös maksaa yhteiskunnalle veroa louhitusta malmista, ja sen tulee turvata kaivospaikkakunnan tulevaisuus rahastojen tai vakuuksien avulla siltä varalta, että kaivospaikkakunnalle jää ympäristön kannalta ongelmallinen tilanne. Itse kaivoslakialoite on pääpiirteittäin kannatettava. Hallitusohjelmassa on otettu aloitteen keskeiset asiat hyvin esille, ja toivon, [Puhemies koputtaa] että hallitus etenee hyvin ripeästi tässä lakimuutoksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-16T15:06:19,2019-10-16T15:07:27,Hyväksytty,1.1 2019_51_43,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaivosteollisuus on merkittävä ala. Meillä on se 46 kaivosta ja liikevaihto melkein 2 miljardia euroa ja henkilöstöä tuo 7 000 ja kokonaislouhintamäärät 130 miljoonaa tonnia. Itse tulen Lapista. Meillä on kolme toimivaa kaivosta, ja meillä on Euroopan suurin kultakaivos, Suurikuusikon kultakaivos, ja vaikka on Leviltä ihan melkein kivenheiton päässä tuo Suurikuusikko, niin kaivokset tosi hyvin täydentävät toisiaan työpaikkojen osalta — puolisot molemmat ovat löytäneet työpaikan. Matkailuvaltaisella alalla on paljon naisia ja sitten kaivospuolella monesti paljon miehiä töissä. Outokummun terästehdasta ei olisi ilman Elijärven kaivosta. Outokumpu, suuri terästehdas, tarjoaa välillisiä ja välittömiä työpaikkoja 7 000, niin että kyllä merkittäviä vaikutuksia on olemassa. Mutta tuo kaivosvero on semmoinen, että kunnilta tulee koko ajan sitä palautetta, että he eivät saa siivua tästä tulosta. Tietenkin kunnalle tulee yhteisöveroa, kiinteistöveroa, palkkatulon kautta ostovoimaa, mutta jos siihen jonkunlaisen vielä saisi, mistä kunta ja paikalliset saisivat oman osuutensa [Puhemies koputtaa], niin se olisi hyvä asia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-10-16T15:07:27,2019-10-16T15:08:47,Hyväksytty,1.1 2019_51_44,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä kunnille tulevasta tulosta ensinnäkin: niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin, kunnille pitää tulla kohtuullinen korvaus siitä, jos kunta päättää, että kaavoituksella kaivos mahdollistetaan. Edustaja Lohi hieman arvosteli kokoomuksen verolinjausta. Itse omassa puheessani sanoin, että verotus voi perustua louhintamäärään, liikevoittoon, liikevaihtoon tai, niin kuin itse sanoitte, rikasteesta saatuun nettotuottoon. Edustaja Lohi kirjoitti maakuntalehti Aamulehdessä 8.1., että yksi vaihtoehto on kiinteistöveroon perustuva kaivosvero, mutta se ei ole ratkaisu. Minä tässä korostan hyvää valmistelua. Otan nyt Valkeakosken esimerkiksi: Meillä on kultakaivos, malmi viedään toiseen kuntaan, Sastamalaan, siellä ei ole kiinteistöjä. Ei meille siitä jää kiinteistöverona yhtään mitään. Tämä vaatii hyvää valmistelua, ja mielelläni kuulen ministereiltäkin näkemystä, että mikä voisi olla semmoinen oikeudenmukainen ja toimiva veroratkaisu. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-16T15:08:48,2019-10-16T15:09:56,Hyväksytty,1.1 2019_51_45,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalais-aloite todella kiinnittää huomion moneen tärkeään seikkaan, ja siksi on hyvä, että myös hallitusohjelma on tarttunut näihin samoihin kysymyksiin. Täällä on käytetty paljon hyviä puheenvuoroja liittyen siihen, mitä asioita on syytä ottaa huomioon, kun esimerkiksi lainsäädäntöä lähdetään uudistamaan. Haluaisin kuitenkin itse kiinnittää huomion myös tähän globaaliin kuvaan, eli kysyisin ministereiltä Kulmuni ja Mikkonen: samalla kun kehitämme omaa kaivostoimintaamme entistä kestävämmäksi, mitä hallitus voisi tehdä omalta osaltaan edistääkseen kaivostoiminnan kestävyyttä myös kansainvälisillä areenoilla ja muissa maissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-16T15:10:00,2019-10-16T15:10:49,Hyväksytty,1.1 2019_51_46,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin vielä ministereiltäkin kysyä tästä valtauslainsäädännöstä. Elikkä se osio erityisesti tässä kaivoslainsäädännössä on se, joka monia hiertää, koska tuntuu, että se on ikään kuin vielä siinä hengessä tehty, kun Suomi on ollut pääomaköyhä ja on ollut tärkeää, että kunhan vain joku tulee ja perustaa alueelle kaivoksen. Niin kuin täällä jossakin puheenvuorossa kuultiin, jopa markkinointikeinona on käytetty yrityksessä, yrityksen osakkeitten arvon nostamiseksi, sitä, että on kerrottu, miten helppoa Suomessa on pistää kaivosta pystyyn tai saada tämä valtaus aikaiseksi. Siinä vaiheessa kun viranomaiset ovat vasta heränneet, niin sitten kaivos on jo tyhjennetty. Tuntuu, että valtauslainsäädäntö on siltä osin erityisen korjauksen tarpeessa. Siinä tilanteessa niin maanomistajilla kuin kunnalla on hyvin vähän sananvaltaa, kun kaivosyritys haluaa tulla tekemään valtausta, [Puhemies koputtaa] ja monesti hyvin tällaisia, voisiko sanoa, vähämalmisia [Puhemies koputtaa] louhintoja voidaan tehdä ja ottaa käyttöön alueita, [Puhemies: Aika!] jotka eivät ole kaivostoiminnan perustaa kestävällä tavalla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-16T15:10:49,2019-10-16T15:12:08,Tarkistettu,1.1 2019_51_47,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitos aloitteentekijöille ja allekirjoittajille. Kaivoslain uudistamisella on kiire. Kuten tiedämme, yli kuudesosa Suomen pinta-alasta on jo varattu kaivosyhtiöiden toimesta, ja varauksista noin 10 prosenttia sijaitsee Natura-alueella. Yksi Kanta-Hämeen suurimmista varauksista sijaitsee Torronsuon kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Edes tämä monimuotoisuuden malliesimerkki, tämä satojen eri eliölajien koti, tämä kulttuurihistoriallisestikin arvokas luonnonsuojelualue ei ole turvassa kaivosyhtiöiltä. Arvoisa rouva puhemies! Torronsuon kansallispuisto on vain yksi esimerkki niistä kohteista, joita kaivoslain uudistuksen täytyy suojella. Kunnilla on oltava oikeus sanoa ei kaivostoiminnalle omilla alueillaan. Yritysten on vastattava täysimääräisesti toiminnastaan syntyvistä ympäristövahingoista, ja varsinkin nyt kuudennen massasukupuuton aikakaudella luonnon monimuotoisuutta on kaikin keinoin suojeltava. Tarvitsemme uuden kaivoslain, ja siksi tämä kansalaisaloite on niin tärkeä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-10-16T15:12:08,2019-10-16T15:13:09,Hyväksytty,1.1 2019_51_48,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille ja lämmin kiitos tästä keskustelusta, joka on varsin faktapainotteista ollut tässä huoneessa. Edustaja Lohi viittasi hyvässä puheenvuorossaan vastikään, vuonna 2011, tehtyyn kaivoslain uudistamiseen, jonka nojalla ei ole hyväksytty vielä yhtään uutta kaivosta. Sen vuoksi on hyvin vaikea arvioida sitä, millä tavoin tuo edellinen kaivoslaki on toiminut. Pidänkin erittäin hyvänä sitä, että hallitusohjelmassa on linjattu tämä kaivoslain kokonaistarkastelu, koska yhden tai kahden asian tarkastelulla tämä meidän haasteemme ei selvästikään ratkea. Selvää on kuitenkin se, että ympäristöasioiden tulee olla kunnossa ja yhteiskuntavastuu on tunnistettava. Minä luotan kuntiin, ja kunnilla tulisikin olla oikeus kaavoituksen kautta päättää, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Miten ministerit edistävät tätä asiaa? Toinen asia: Olisi kaikkien etu, että kaivosalalle määrättäisiin perusteellisen valmistelun jälkeen tämmöinen erillinen kaivoksen sijaintikunnalle hyödynnettäväksi tuleva vero. [Puhemies: Aika!] Aloitteessa on vaadittu tätä 12 prosentin veroa, mutta olisi tärkeää, että se olisi erittäin kestävä, [Puhemies koputtaa] jotta ilmastonmuutoksen, [Puhemies: Aika!] akkujen kannalta tärkeät materiaalit saataisiin Suomesta. [Hannu Hoskosen vastauspuheenvuoropyyntö — Juho Kauton vastauspuheenvuoropyyntö]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-16T15:13:09,2019-10-16T15:14:27,Hyväksytty,1.1 2019_51_49,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Olemme jo reilusti käyttäneet tähän varatun tunnin tässä vaiheessa. Annetaan ministeri Kulmunille vastauspuheenvuoro, 2 minuuttia, ja sitten siirrymme eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_50,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä tuli esiin kysymyksiä liittyen vaikkapa CETAan, vapaakauppasopimukseen ja ylipäänsä kansainväliseen yhteistyöhön. Täytyy tietenkin muistaa, että aikanaan se kaivoslaki uudistettiin 2011 — ja edellinen oli vuodelta 65 — elikkä kymmenen vuotta valmisteltiin sitä uutta päivitystä. Ja se, milloin avattiin ulkomaisille investoinneille kaivostoiminta, oli tietenkin Eta-aikakausi vuonna 94, ja tämä on se historia. Ja tietenkin CETA-sopimus vaatii yhdenvertaisuutta. Aivan samalla täytyy toimia perustuslain mukaan yhdenvertaisesti kaikkia toimijoita kohtaan, eikä pystytä kansallisuuden kautta niitä mitenkään rajoittamaan, ja meidän lainsäädäntömme on perustuslailtaan sen hengen mukaista. Mitä tulee vielä tähän kuntien oikeuteen kaivoslain kautta, kuten täällä on esille tullutkin, niin tämähän liittyy paitsi maankäyttölainsäädäntöön, ympäristölainsäädäntöön, myös kaivoslainsäädäntöön omalta osaltani, ja tarkoitus on, että kaivoslain muutoksen yhteydessä juurikin kaivosluvan edellytykseksi tulisi sen mahdollistava kunnassa oleva kaava. Elikkä kaava tulee sinne kaivoslainsäädäntöön pohjalle myös. Vakuuksista kaivoslainsäädännön osalta mainitsin tuossa äsken, ja ehkä myös varauksista voi sanoa sen verran, että tietenkään lain hengen mukaista ei ole ollut se, että tehdään valtavan isoja varausalueita, ja sillä, minkälaisia alueita on varattu, ehkä enemmänkin aiheutetaan sitten kilpailua. Sitten kun mennään eteenpäin, niin huomataan, että malminetsintätoimintaa on noin viidellätuhannella neliökilometrillä elikkä huomattavasti pienemmällä alueella, ja siitä sitten taas huomattavasti pienemmälle alueelle saattaakin syntyä kaivos, joten on tärkeää myös muistaa ja erottaa geologiseen tutkimustoimintaan liittyvä etsintä ja sitten itse se kaivostoiminta loppuviimein. Ehkä hyvänä huomiona vielä se, että näistä reilusta 40 kaivoksesta tässä maassa 20 on suomalaisessa, kotimaisessa omistuksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-16T15:14:38,2019-10-16T15:16:46,Hyväksytty,1.1 2019_51_51,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_51_52,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,Nyt jatketaan kesken jääneen asiakohdan 4 käsittelyä. Keskustelu jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_51_53,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitos kaikille allekirjoittaneille tärkeästä aloitteesta! Huoli Suomen heikosta kaivostoimintaa koskevasta lainsäädännöstä on perusteltua. Kuten aikaisemmin istunnossa toin esiin, meillä on ratkaisematon ongelma: luonnonvarojen kulutus kasvaa ja samalla sen myötä biodiversiteetti heikkenee. Markkinamekanismi ei ole tuonut tähän ratkaisua ympäristön kannalta. Kaivannaisten osalta vaikutukset biodiversiteetille globaalisti ja meillä ovat merkittäviä. Kaivannaisteollisuus ja louhinta kuuluvat viiden merkittävimmän syyn joukkoon lajien uhanalaisuuden osalta. Suomessa kaivannaisteollisuus todellakin tuottaa noin 75 prosenttia koko Suomen jätemäärästä, ja kysehän on siis ylijäämästä, sivukivikasoista, jotka aiheuttavat happamoitumista, etenkin jos niitä ei oikein käsitellä. Täydellistä ratkaisua tähän ongelmaan ei ole vielä ollut. Siksi vesistöjen suojelun on oltava yksi valvonnan prioriteeteista. Olemme sitoutuneet siihen, että vesistöjen tilan ei tule heikentyä. Hyviä puheenvuoroja on kuultu sen osalta, että ihan valtavaa kiirettä ei ole. Siksi täytyy olla lainsäädännön puitteiden ja reunaehtojen kunnossa ja myöskin vesistönsuojelun osalta pitää olla korkeampi tavoitetaso. Tukesin tietojen mukaan Suomen pinta-alasta on todellakin varattu peräti kuudesosa pääsiassa kansainvälisten kaivosyhtiöiden käyttöön. Tämä on valtava alue ja ulottuu myös luontomatkailun kannalta arvokkaisiin kohteisiin niin Lapissa kuin Saimaallakin ja eri puolilla Suomea. Kuten täällä edustajat toivat esiin, on uskomatonta, että myös ihan taajaman reunoille, ihan asutuksen viereen voi meillä tehdä hyvin helposti kaivosvarauksen. Tämä aiheuttaa tietysti valtavaa epävarmuutta ja myöskin vaikuttaa investointeihin. Voidaan kuvitella, että jos nyt kuudesosa — voi olla jo enemmänkin mahdollisesti, koska näitä varauksia tulee lähes joka päivä Tukesille ja Tukes niitä hyväksyykin sitten johdonmukaisesti — on meiltä jo varattu, niin mikäli näistä yhä useampi osa toteutuu, niin vaikutukset ovat ihan merkittäviä Suomelle. Etenkin Keski-Lapista on varattu erittäin iso osa. Suomen tulee hoitaa lainsäädäntö kuntoon. Jos tosiaan emme voi ennakoida ja hoitaa näitä reunaehtoja ja ympäristövastuuta, niin voimme vain arvailla seurauksia, joita osittain on jo näkyvissä erilaisissa kaivoskamppailuissa esimerkiksi Kitkajoen alueella. Suomessa on arvokasta luonnonvaraa myös puhtaan veden osalta. Euroopan ja Kanadan yhteisen vapaakauppasopimuksen CETAn voimaantulo luo kiirettä kaivoslain uudistukselle, mitä eduskunta on jo edellisellä kaudella edellyttänyt. Pidän aloitteessa esitettyä ajatusta ylisukupolvisuudesta mainiona. Kaivannaisten arvosta kuuluu valtiolle merkittävä osa: kaivannaiset voi vain kerran käyttää ja hyödyntää. On turha puhua suurista kaivosteollisuuden vaikutuksista, jos me emme voi myös siitä arvosta jotakin tänne saada. Silloin meillä on hieman liian pienet luulot meidän elinkeinotoiminnastamme. Myöskään ihan kaikkia köyhiä esiintymiä ei välttämättä kannata avata, jos se uhkaa luontoarvoiltaan arvokkaita kohteita tai esimerkiksi Lapin matkailua, kuten meillä on tilanne tällä hetkellä monin paikoin. Me tarvitsemme rahaston, joka tuottaa kaivostoiminnan arvosta jotakin myös tuleville sukupolville. Ei ole kyse yhden valtuustokauden kuntataloudesta, on kyse siitä, että vain kerran tilan voi käyttää ja siitä arvosta täytyy jäädä jotakin jatkossakin käteen, tulevillekin suomalaisille. Siksi tarvitaan kansallista kokonaisvastuuta. Me tarvitsemme ympäristönsuojelun teknologiaharppauksen lisäksi vaihtoehtoisia materiaaleja, ja toivottavasti saamme niitä nopeasti. Onneksi uutta innovaatiotoimintaa on meneillään, esimerkkinä suola-akut, ja tutkimukselle on erittäin paljon sijaa. Tarvitaan uusia materiaali-innovaatioita, jotka eivät kuluta luonnonvaroja ja eivät kohdistu ainoastaan harvinaisiin mineraaleihin, jotka saattavat sijaita hyvinkin hankalissa paikoissa. Lopuksi työllisyysvaikutuksista: Täällä todettiin muutamaan kertaan, että työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Itse asiassa työllisyysvaikutukset eivät ole merkittäviä. Noin 4 500 ihmistä työllistyy kaivannaisteollisuuteen, mutta jos me otamme vertailukohdaksi vaikka sen matkailualan, joka on usein ristiriidassa kaivannaisteollisuuden kanssa, niin puhutaan 140 000 ihmisestä, ja nyt puhutaan tässä TEMin luvussa suorista työpaikoista. Millään mittarilla 4 500 työpaikkaa — tai sanotaan vaikka muutama tuhat siihen päälle, jos käytämme jotain muuta arviota, jota esimerkiksi kaivosteollisuus itse on tuottanut — ei ole merkittävä määrä työpaikkoja. Sen haluaisin tässä tuoda esiin. Voimme ottaa esiin tilastot, joista huomaamme, että meillä on noin 2,5 miljoonaa työllistä Suomessa, joten 4 500 työpaikkaa ei ole sellainen määrä, että ihan mitä tahansa kannattaa sen edestä uhrata etenkään nykytilanteessa, kun ympäristölainsäädäntö ei ole riittävällä tasolla eikä myöskään tuleville sukupolville ja yhteiskunnalle jää kaivannaisten arvosta juuri mitään käteen. Ala on nopeasti robotisoituva ja työllistää käytettyyn pinta-alaan nähden erittäin vähän ihmisiä. — Nyt olen käyttänyt aikani. Kiitos, puhemies, ja kiitos, arvoisat edustajat. Jatketaan keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T18:41:52,2019-10-16T18:49:14,Hyväksytty,1.1 2019_51_54,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,Käydään puhujalistaa läpi. Meillä on täällä iso määrä etukäteen varattuja puheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_55,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloite kaivoslain muuttamisesta on massiivinen työnäyte asiaansa uskovien kansalaisten aktiivisuudesta, ja sellaista me perussuomalaiset lähtökohtaisesti kannustamme ja kannatamme. Aloite sisältää monia myönteisiä elementtejä kaivostoimijoiden ympäristö‑ ja yhteiskuntavastuun lisäämiseksi. Näitäkin perussuomalaisten mukaan tulee edistää. Aika malmipotentiaalin tunnistamisesta toimivan kaivoksen avaamiseen voi kuitenkin olla kymmeniä vuosia. Lakimuutosten todelliset vaikutukset selviävät vastaavasti vasta suhteellisen pitkien aikojen kuluessa. Tämän vuoksi onkin keskeistä, että vaikutukset punnitaan ja arvioidaan etukäteen erityisen suurella huolellisuudella. Lisäksi tällainen uudistus on toteutettava maltilla ja siinä on huomioitava kokemukset edellisistä lakimuutoksista. Ilmeisen osaavat henkilöt ovat valmistelleet tämän käsillä olevan kansalaisaloitteen, se on selvää. Sitä lukiessa ei kuitenkaan voi välttyä siltä vaikutelmalta, että siinä hoidetaan joidenkin kammottavalla tavalla pieleen menneiden hankkeiden, kuten Talvivaaran, aiheuttamaa kollektiivista traumaa. Tuloksena on massiivinen ja monisyinen aloite, ja pelkästään sen vaikutustenarvioinnissa on valtava työ. Se täytyy tietenkin tehdä kunnolla. Työmäärä sinänsä ei tietenkään ole este sille, että aloite etenisi, ja niin sen täytyykin tehdä. Ennen työhön ryhtymistä pitää kuitenkin huolellisesti analysoida, miten lakimuutos poistaisi koettujen ongelmien todelliset juurisyyt siten positiivisella tavalla, että kaivostoiminta voisi jatkua Suomessa. Meillä ei ole moraalista oikeutta kaivattaa sähköautojemme akkuja ja muiden tarvitsemiemme tuotteiden raaka-aineita kehitysmaissa pilaten niiden luonnon, jos voimme tuottaa ne vastuullisesti täällä Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Lupia näille jättimäisille hankkeille haetaan yleistasoisten suunnitelmien ja tietojen perusteella. Ne eivät ole riittävän yksityiskohtaisia, jotta toiminnan luvanmukaisuutta voisi valvoa parhaalla mahdollisella tavalla. Kaivostoiminnassa toteutuneiden ongelmien juurisyyt liittyvätkin hyvin vahvasti toimijoilta lupakäsittelyä varten saatujen selvitysten todenmukaisuuteen, tarkkuuksiin ja realistisuuteen, lupaehtojen noudattamisen valvontaan sekä valvontaviranomaisen kykyyn puuttua lupaehtojen vastaiseen toimintaan nopeasti ja tehokkaasti. Epäkohdat täytyy tietenkin korjata, ja tämä lakimuutos on siihen ratkaisu. Sillä tulee sujuvoittaa ja selkeyttää luvitusta ja valvontaa ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Lisäksi tässä lakimuutosprosessissa tulee arvioida tarkkaan, minkälaisia jälkihuoltovelvoitteita ja vakuuksia kaivosyhtiöille olisi syytä asettaa. Arvoisa rouva puhemies! Suomeen ei perusteta yhtään kaivosta ilman jatkuvaa ja laajaa malminetsintätyötä. Malminetsintä vaatii paljon osaamista ja pääomia. Etsintää kannattaa siten tehdä vain, jos sen tuloksilla on järkevät ja kaikkien intressit huomioivat hyödyntämismahdollisuudet. Malminetsinnän tarpeeton vaikeuttaminen ei ratkaise niitä ongelmia, jotka kaivoksiin liittyvät. Tämäkin tulee huomioida, kun prosessi jatkuu. Suomen nykyisen kaivoslain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä siten, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Tarkoitus on edelleen pätevä ja ajankohtainen. Aloitteen jatkokäsittelyssä tuleekin keskittyä esiin tulleiden ongelmien juurisyihin koko kaivosalan toimintaedellytykset silti säilyttäen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-10-16T18:49:24,2019-10-16T18:53:47,Hyväksytty,1.1 2019_51_56,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän näin aluksi kansalaisaloitteen tekijöitä aloitteen perusteellisesta valmistelusta. Kaivosala on merkittävä elinkeino ja työllistäjä Suomen kansantaloudessa. Kaivosteollisuus ry:n mukaan ala työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti 13 000 henkilöä. Kaivosteollisuuden arvonlisän vaikutus kansantalouteen on noin 1,2 miljardia euroa vuodessa, ja koko kaivosteollisuuden liikevaihto on yli 2 miljardia euroa. Metallirikasteiden viennin arvo vuonna 2018 oli 484 miljoonaa. Suomeen on syntynyt merkittävä mineraalikeskittymä, jolla on korkea rikastus- ja jatkojalostuskapasiteetti. Lisääntyvä kotimainen kaivostuotanto auttaa pitämään yllä Suomen oman metalliteollisuuden toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä pienentämällä metallijalostuksen raaka-ainekustannuksia. Kaivannaisteollisuudella on lupaavat näkymät Suomessa, ja maaperästämme on löydetty miljardien arvosta uusia malmeja. Perussuomalaiset suhtautuvat kaivostoimintaan myönteisesti, mutta kaivosyhtiöt tulee saattaa selvemmin vastuuseen luontoon ja varsinkin vesistöihin kohdistuvasta haitasta. Arvoisa puhemies! Tällä kansalaisaloitteella tavoitellaan monia uudistuksia vuonna 2011 hyväksyttyyn kaivoslakiin. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2019 arvioinnin kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuudesta. Raportin selvityshenkilö ja kirjoittaja on oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori. Selvityksen tuloksena on monelta osin yhteneviä toimenpidesuosituksia tämän käsillä olevan Kaivoslaki Nyt ‑kansalaisaloitteen kanssa. Vihervuori ehdottaa muun muassa, että ympäristölupa ja kaivoslupa haettaisiin jatkossa ensisijaisesti yhdestä paikasta ja käsiteltäisiin yhdessä tai että luvat jopa yhdistettäisiin. Maaliskuusta 2019 alkaen luvat onkin voinut hakea yhdestä paikasta eli aluehallintovirastosta. Kaivosluvan haltijan on nykyisin asetettava kaksi rahallista vakuutta, toinen kaivoslain ja toinen ympäristönsuojelulain perusteella. Vihervuoren selvityksessä todetaan, että nykyinen vakuusjärjestelmä on riittämätön ja epätarkoituksenmukainen. Arvoisa puhemies! Selvityshenkilön saamien selvitysten mukaan ympäristövalvonnan resurssit ely-keskuksissa ovat usean vuoden ajan jatkuvasti vähentyneet jopa hallitsemattomalla tavalla. Valvonta on käytännössä paljolti toiminnanharjoittajien omavalvontaa, eikä satunnaisia tarkastuskäyntejä tämän täydennyksenä enää suoriteta, vaikka yksittäisiä merkittäviäkin laiminlyöntejä on ilmennyt. Valvonnan parantamiseen ja sen voimavaroihin olisi heti kiinnitettävä vakavaa huomiota. Maailmassa on kasvava pula puhtaasta vedestä. Meillä Suomessa on suuret pohjavesivarannot. Maassamme on noin 6 000 pohjavesialuetta, joista Lapin ely-keskuksen alueella on noin kolmannes. Pohjavesi on ehdottoman tärkeää säilyttää vesilain säädöksillä suomalaisten omaisuutena ja kansallisvarallisuutena. Valtiovalta on aloittanut kaivoslain uudistamisen jo viime vaalikaudella, joten tietyiltä osin kaivoslakia on joka tapauksessa muutettava ihan lähiaikoina, ja siinä mielessä tämä kansalaisaloite tulee juuri oikeaan aikaan. Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen kuin ensi ajattelulla voi ajatella. Verorasituksen lisääminen missä tahansa on aina harkinnan paikka. Mahdollista uutta veroa pitää aina muutenkin tarkastella kokonaisvaltaisesti. Kaivostoiminta on väistämättä kallista, joten olisi hyvä, että kaivosveron tuottoa pystyttäisiin ohjaamaan myös kaivospaikkakunnille, mikäli sellainen vero säädetään. Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisen ohjelman mukaan kaivoslakia on muutettava siihen suuntaan, että yhteisö, yhteiskunta ja maanomistaja hyötyvät enemmän kansainvälisten yhtiöiden louhimista mineraaleista. Myös kaivosyhtiöiden kotimaista omistuspohjaa tulee vahvistaa. Monimetalliesiintymistä on pyrittävä ottamaan talteen kaikki komponentit, jotka ovat arvokkaita tai toisaalta ympäristössä saastetta. Yksin Talvivaarassa uraania menee kunakin vuonna jätekasaan määrä, joka riittäisi pitkälti Suomen ydinvoimalaitosten tarpeisiin. Arvoisa rouva puhemies! Oman vaalipiirini Lapin puhdas luonto on herkkä ja ainutlaatuisen kaunis. Matkailu on erittäin merkittävä ja koko ajan kasvava elinkeino Lapissa. Alueella toimivien kaivosten ympäristövelvoitteet on varmistettava kaivoslakia uudistamalla ja toiminnan tiukalla valvonnalla. Näin Lapin ainutlaatuinen luonto ei vahingoitu ja matkailuelinkeino ja kaivostoiminta voivat elää sovussa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-10-16T18:53:54,2019-10-16T18:59:27,Hyväksytty,1.1 2019_51_57,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös kiittää kansalaisaloitteen liikkeellepanijoita ja allekirjoittaneita tämän tärkeän asian tuomisesta eduskuntaan. Tämä kansalaisaloite nostaa hyvin esiin nykyisen kaivoslain aitoja ongelmia. Kaivoslaki todellakin kaipaa uudistamista, sillä nykyinen laki ei suojele paikallisia asukkaita eikä luontoa tarpeeksi. Meillä pohjoisessa kaivosten uhka on arkipäivää. Kaivosvarauksilta eivät nykylainsäädännön puitteissa ole suojassa luonnonsuojelualueet, herkät luontokohteet, matkailu eikä virkistystoiminta. Monilla ihmisillä on jatkuva pelko ja voimattomuus suurten yhtiöiden edessä. Lainsäädäntö ei suojaa ihmisiä eikä luontoa, ja vaikuttamiskeinoja tähän on vähän niin paikallisilla ihmisillä kuin kunnillakin. Kerron kolme esimerkkiä, millaisiin kohteisiin kaivoksia paraikaa Pohjois-Suomessa suunnitellaan. Syötteen kansallispuisto on Pudasjärven ja Taivalkosken alueelle vuonna 2000 perustettu kaunis kokonaisuus. Syötteen ainutlaatuisen talvimaiseman muodostavat tykkylumisten puiden peittämät vaaran rinteet, joita voi ihailla tunturien ja vaarojen päältä, sekä ojittamattomina säilyneet suot. Kaivosyhtiö on tehnyt kaivosvarauksen Syötteen kansallispuiston viereen. Kaivosvaraus sijaitsee kansallispuiston osien ja luonnonsuojelualueiden välissä alueella, jossa on merkittäviä luontoarvoja ja joka on osa luontomatkailun ja virkistyskäytön kokonaisuutta. Syöte on suosittu retkeily- ja virkistysalue, ja alueella on myös runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Kaivosyhtiön varaus sijaitsee puolentoista kilometrin päässä Syötekylältä. Syötteen läheinen kansallispuistojen alue viereisessä kunnassakaan, Kuusamossa, ei ole turvassa. Kuusamo on monille tuttu sykähdyttävän kauniista maisemistaan. Siellä asuu luontoa rakastavia ihmisiä, ja tänä kesänä siellä kävi ennätysmäärä kesämatkailijoita. Ruka-Kuusamon alueen yöpymisten määrä kasvoi 15 prosenttia verrattuna viime kesään. Matkailun kasvua kuitenkin varjostaa taistelu kaivosyhtiön kanssa. Kaivosyhtiö on hakenut Oulangan ja Riisitunturin kansallispuiston läheisyydestä malminetsinnän lupaa 1 300 hehtaarin alueelle. Merkittävät vesistöalueet Kitkajoki ja Kitkajärvi sijaitsevat malminetsintäalueella. Kuusamossa pelkästään luontomatkailu on ala, jolla on satoja työpaikkoja. Kaivos taas olisi toteutuessaankin pieni ja sen tuottamat malmi- ja mineraalimäärät vähäisiä, mutta haitta alueelle suuri. Kuusamon kaupunki yrittikin estää kaivostoiminnan laajentamisen muuttamalla strategista yleiskaavaa. Kaavassa rajattiin kaivostoiminta pois alueen mahdollisista käyttötarkoituksista. Alueen kaivoskehityshankkeet aiemmin omistaneet tahot tekivät valituksen kaavamuutoksesta hallinto-oikeuteen, ja hallinto-oikeus ja myöhemmin korkein hallinto-oikeus totesivat kaavamuutoksen lainvastaiseksi tänä ja viime vuonna. Kaivosyhtiöllä on valta, jota kunta ei voi ohjata, vaikka se uhkaisi työpaikkoja, elinkeinoja ja kunnan strategista kehittämistä. Viimeisenä esimerkkinä nykylainsäädännön ongelmista haluan nostaa Lapissa sijaitsevan Viiankiaavan suon ja Sakatin esiintymän. Sakatin esiintymä sijaitsee Viiankiaavan suoalueella, joka on suojeltu sekä Natura 2000 -alueena että soidensuojelualueena. Viiankiaapa on Suomen merkittävimpiä ja suurimpia aapasoita.  Alueella  tavataan  lukuisia uhanalaisia lintu- ja kasvilajeja. Nyt kuitenkin suunnitellaan kaivosta tämän harvinaisen ja luontoarvoiltaan merkittävän suon alle. Kaivostoiminnan aloittaminen vaatisi luonnonsuojelualueiden osittaista purkamista, eikä takuita siitä, ettei luonto näin uhkarohkeassa projektissa tuhoutuisi, voida ikinä saada. Menetettyä luontoa ei koskaan voida saada samanlaisena takaisin, jos se kerran tuhotaan. Näissä esimerkkihankkeissa, jotka eivät ole mitään erityistapauksia, on silminnähden ristiriidassa yleinen ja yksityinen etu. Matkailu-, virkistys- ja luontoarvot eivät näissä hankkeissa paina. Kansalaisaloite ehdottaakin, että kaivosmineraalien hyödyntämislupia tulee myöntää vain riittävään yhteiskunnalliseen kokonaisharkintaan perustuen. Lupa voitaisiin myöntää, ”jos haetusta toiminnasta osoitetaan olevan perustellusti enemmän hyötyä kuin haittaa huomioiden vaikutukset ympäristölle, ihmisille, elinkeinotoiminnalle ja yhteiskunnalle” ja ”luontoarvoiltaan korvaamattomat, arvokkaat alueet pidetään kaivostoiminnan ulkopuolella”. Juuri näin pitää uutta kaivoslainsäädäntöä kehittää. Kaivoslain muutos on äärimmäisen tärkeä hanke.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-16T18:59:42,2019-10-16T19:04:51,Tarkistettu,1.1 2019_51_58,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,Menemme puhujalistaan. Täällä on paljon puheenvuoroja varattuna.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_51_59,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan alkuun kiitos edustaja Pitkolle todella silmiä avaavasta ja hienosta puheenvuorosta. Kaivoslaki Nyt on erittäin tärkeä ja huolella valmisteltu kansalaisaloite, joka kirittää ja sparraa hallitusta nyt kaivoslain uudistamisessa. Kiitos kaikille aloitteen puolesta töitä tehneille ja sen allekirjoittaneille todella tärkeästä työstä suomalaisen luonnon ja kestävän kaivostoiminnan puolesta. Täällä on jo todettu, että noin kuudesosa Suomen pinta-alasta on kaivosyhtiöiden varauksessa ja näistä varauksista noin 10 prosenttia sijaitsee Natura-alueilla. Suomen kaivosteollisuus louhii maaperää vuodessa 124 miljoonan tonnin verran. Tästä vain vajaa viidesosa päätyy jatkojalostukseen. Puhumme siis teollisuudenalasta, jolla on todella mittavia ympäristövaikutuksia, alasta, joka väärässä paikassa ja vastuuttomasti toteutettuna tuhoaa luontoa ja haittaa merkittävästi ihmisten elämää ja elinkeinojen harjoittamista. Tällä hetkellä kaivosten ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ei ole kattavaa eikä kaivostoiminnan valvonta riittävää. Siksi kaivoslaki on uudistettava viipymättä. Arvoisa rouva puhemies! Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin vastuullista kaivostoimintaa, jotta saamme kestävästi arvokkaita metalleja esimerkiksi akkuteollisuuden tarpeisiin. Kaivostoiminnan edellytyksenä tulee kuitenkin olla, että siitä on yhteiskunnalle, ympäristölle, ihmisille ja elinkeinotoiminnalle enemmän hyötyä kuin haittaa. Uusiin kaivoshankkeisiin tulee ryhtyä tarkkaa harkintaa käyttäen ja niiden kokonaiskestävyys huomioiden. Ensiarvoisen tärkeää on, että lisäämme kiertotaloutta kaivosteollisuudessa. On parannettava määrätietoisesti metallien ja muiden kaivannaisten kierrätystä ja panostettava uusiin teknologioihin, jotta neitseellisten raaka-aineiden tarve voidaan tulevaisuudessa minimoida tarpeen kasvaessa. Kaivosteollisuudelle on asetettava selkeät kiertotaloustavoitteet. Arvoisa rouva puhemies! Pidän kansalaisaloitteen tapaan kaivoslain uudistuksen tärkeänä lähtökohtana sitä, että Suomen maaperän kaivosmineraalit osoitetaan yhteiskunnan omaisuudeksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen tulee kuulua yhteiskunnalle, ei sille yritykselle, joka ne ensimmäiseksi löytää. Kuntien, maanomistajien ja saamelaisten itsemääräämisoikeus omista alueistaan on turvattava lakiuudistuksessa. Toinen tärkeä lähtökohta on malminetsinnän ja kaivostoiminnan lopettaminen luonnonsuojelualueilla, niiden välittömässä läheisyydessä sekä paikoissa, joiden luontoarvot ovat sellaiset, että edellytykset luonnonsuojelualueen perustamiselle ovat olemassa. Lainsäädännöllä on myös varmistettava, ettei ympäristövahinkojen korjaaminen jää yhteiskunnan vastuulle esimerkiksi kaivostoimijan joutuessa konkurssiin. Arvoisa rouva puhemies! Kaivosten turvallisuus ja ympäristöllinen kestävyys tulee taata riittävän tiukoilla ympäristöluvilla ja valvonnalla. Kaivoslupia ei pidä myöntää ennen asianmukaista ympäristövaikutusten arviointia. Emme halua enää yhtään Talvivaaraa tai pienempääkään ympäristökatastrofia. Nostan esiin vielä yhden näkökulman kaivosten ympäristövaikutuksiin ja niiden valvontaan ja arviointiin liittyen. On ongelmallista, että viranomaiset kieltäytyvät liikesalaisuuden suojaan vedoten julkistamasta kaivoshankkeisiin liittyvää, oleellisesti ympäristövaikutuksia koskevaa tietoa. Lain mukaan julkisuuslaissa määritellyn liikesalaisuuden suoja joutuu väistymään, jos liikesalaisuuden suoja vaarantaa tai heikentää yleistä etua, kuten ympäristönsuojelua. EU:n ympäristödirektiivi rajoittaa konkreettisesti ja yksiselitteisesti liikesalaisuuden soveltamisalaa suhteessa ympäristötietoon. Edelleen Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan ympäristötiedon pitää olla julkista, koska kansalaisilla pitää olla mahdollisuus valvoa ympäristönsuojelua koskevien toimien ja päätösten oikeellisuutta. Kansalaisten ja osallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta on kestämätön tilanne, jos osa ympäristönsuojelua koskevista tiedoista on salaisia. Tämän asian selventämiseksi tarkoitukseni on jättää kirjallinen kysymys kaivoshankkeiden ympäristövaikutuksiin liittyvien tietojen julkisuudesta. Arvoisa rouva puhemies! Kaivoslaki on uudistettava viipymättä. Ministeri Kulmuni totesi aiemmin puheenvuorossaan, että asia on tulossa eduskuntaan ensi vuoden aikana. Tärkeää on myös, että kaivoslainsäädäntöä tarkastellaan kokonaisuutena, kuten ministeri Mikkonen täällä totesi. Muun muassa luonnonsuojelulain uudistuksen yhtymäkohdat kaivoslainsäädäntöön on perattava huolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-16T19:05:22,2019-10-16T19:10:30,Hyväksytty,1.1 2019_51_60,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että me puhumme kaivoslain muuttamisesta ja uudistamisesta tämän kansalaisaloitteen myötä. Monet julkisuudessa esillä olleet ongelmat liittyvät ympäristönsuojeluun, ja on totta, että ympäristönsuojelun kattavuutta on parannettava, mutta osa niistä ongelmista liittyy nimenomaan myöskin sinne muihin asioihin kuin varsinaiseen kaivoslakiin, mutta on tärkeää myöskin katsoa kaivoslain uudistustarpeita. Yksi esimerkki siitä, mistä kaivoksien yhteydessä on julkisuudessakin puhuttu, on se, miten kaivosala kantaa vastuunsa näistä ongelmista, kun kaivostoiminta loppuu. Siinä on ihan selvästi parantamisen varaa. Olin viime kaudella lakivaliokunnassa, ja meillä oli konkurssilain muutos. Nimenomaan olisi tullut muutos siihen, että kaivoksien on parannettava vakuuksia siinä vaiheessa, kun toiminta alkaa ja toiminta on meneillään eli yhtiö on ihan maksukykyinen ja kykenevä maksamaan vakuuksia. Meillähän on siis Suomessa edelleen kaivoksia, jotka eivät maksa vakuuksia ollenkaan, koska ne ovat sen vanhan lainsäädännön mukaisia. Tämä konkurssilain muutos valitettavasti viime keväänä pysähtyi sitten lakivaliokunnassa siihen, että osa professoreista halusi sen perustuslakivaliokuntaan ja me jouduimme sen alkuvuonna lähettämään sinne perustuslakivaliokuntaan, ja koska siellä oli niin kova ruuhka, niin se ei tullut enää lakivaliokuntaan sitten maaliskuuhun mennessä. Toivonkin nyt, että nykyinen hallitus kaivaa tämän konkurssilain muutosesityksen, viime hallituksen esityksen, ja tuo sen eduskuntaan, koska on tärkeää, että kaivokset kantavat sitä vastuuta silloin, kun ne ovat toimintakykyisiä, eikä niin, että yhteiskunnalle jää sitten jäljet siivottavaksi sen jälkeen, kun on konkurssiin menty. No, sitten toinen tärkeä asia on, että pystyisimme parantamaan, arvoisa puhemies, näitä kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa kaivostoimintaan. Kunnillahan on yleensä mahdollisuus vaikuttaa erilaiseen teollisuustoimintaan kaavoituksen kautta, mutta koska kaivoksessa tehdään erilainen prosessi, lähdetään mineraaleja tutkimaan ja niin edelleen, niin siinä ei tule sitä, että kaavoituksella ohjattaisiin samalla tavalla kuin muissa teollisuushankkeissa. Sen takia näenkin, että on tärkeää, että pystyttäisiin tuomaan jonkinlainen uudenlainen kaavoitukseen tuleva prosessi, jossa käytäisiin tavallaan kunnan asukkaiden ja kunnan kanssa keskustelua siitä, onko joku kunnan alue soveltuvainen siihen kaivostoimintaan. Siinä myöskin sitten tietynlaiset elinkeinoelämän tarpeet, kuten esimerkiksi Lapissa matkailun ja kaivostoiminnan legitimiteetti ja rinnakkaiselo, [Puhemies koputtaa] tulisi arvioitua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-16T19:10:31,2019-10-16T19:13:41,Hyväksytty,1.1 2019_51_61,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tosiaan kiittää aktiivisia kansalaisia tässäkin asiassa, että näin tärkeästä teemasta päästään keskustelemaan eduskunnan suuressa salissa. Kaivostoiminnalla ja kaivostoimintaan perustuvalla metalliteollisuudella on Suomen taloudelle valtavan suuri merkitys. Sillä on ollut sitä historiallisesti, ja näyttää, että tulevaisuudessa tämä merkitys tulee entisestään vain kasvamaan, kun eri metallivalmisteiden ja mineraalien kysyntä maailmassa kasvaa suorastaan eksponentiaalisesti. Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on hyvä kuitenkin erottaa malminetsintä ja kaivostoiminta selkeästi toisistaan. Malminetsintä todella harvoin johtaa kaivostoimintaan, mutta jos malminetsintää ei tehtäisi, silloin ei tietysti voisi olla minkäänlaista kaivostoimintaakaan lopulta. Toimialalla käytetään ymmärtääkseni tällaista suhdelukua, että yksi tuhannesta löydöstä johtaa lopulta jonkinlaiseen louhimiseen. Kun tiedetään, kuinka vähän näitä löytöjä tapahtuu, niin täytyy sanoa, että ne, jotka tuntuvat kategorisesti täällä salissa vastustavan vastuullista suomalaista kaivostoimintaa, voivat olla aika huoleti. Ei tänne näitä kaivoksia ole syntymässä kuin sieniä sateella. Mutta tosiaan tästä malminetsinnästä — haluaisin, arvoisa puhemies, sanoa sen, että varmasti kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että maalämpö on aivan erinomainen tapa säästää ympäristöä energiantuotannossa. Maalämpö asennetaan käytännössä jokaiseen pientaloon tämän päivän Suomessa. Kun menemme kunnan- tai kaupungintalolle rakennuslupaa hakemaan, sieltä yleensä tulee kaupan päälle lupa myös reilun parin sadan metrin syvyyteen menevän maalämpökaivon rakentamiseksi, ja olemme kaikki sitä mieltä, että se on hyvä asia. Näitä maalämpökaivoja tehdään siihen omalle pihalle, siihen, missä asumme, missä asuu satoja muitakin ihmisiä, ja se on hyvä asia. Ja sitten, jos joku menee metsään ja kairaa sinne paljon kapeamman, 200 metriä syvän kairareiän, niin täällä salissa ihan valistuneetkin ihmiset pelkäävät, että aivan kuin itse paholainen nousee sieltä maankuoresta ylös. Eihän se nyt näin ole. Kyllä se kairaaminen on kairaamista, tapahtui se siinä kotipihalla tai sitten siellä kuusikossa. Elikkä tämä, että pelkäämme tätä malminetsintää vastoin mitään tieteellisiä perusteita tai järkeviä syitä, on valitettavasti omiaan lietsomaan maanomistajissa ja yleensä suomalaisissa sellaista huolta, joka ei varmaankaan ole aiheellista, koska on hyödyllistä niin maanomistajan kuin yleensä yhteiskunnan kannalta, että tiedämme, mitä siellä maaperässämme on. On aivan eri asia sitten luvittaa varsinaista kaivostoimintaa, mikäli sieltä maankuoresta löytyisi niin arvokas esiintymä, että todella tutkittaisiin, että se on malmia. Malmihan on siis taloustieteellinen termi ja tarkoittaa sellaista mineralisaatiota, jota on taloudellisesti kannattavaa louhia, ja siihen, miten sitä malmia muodostuu, vaikuttaa todella moni seikka, myös ne keskustelut ja päätökset, mitä täällä salissa tehdään. Tästä oikeastaan voi saada, arvoisa puhemies, nopean aasinsillan vaikkapa tuohon aiempaan keskusteluun, jota tässä käytiin kaivosverosta. Olen sitä mieltä, että Suomeen pitää saada kaivosvero sellaisena, että se tuloutuu kaivoksen sijaintipaikkakunnalle. Mielestäni järkevintä on, että tämä vero perustuu louhitun malmin arvoon, jolloin siinä tapahtuu oikeudenmukainen korvaus paikalliselle yhteisölle siitä, että siellä tätä kaivostoimintaa harjoitetaan. Paikalliselle kunnalle tulee joka tapauksessa merkittäviä kustannuksia siitä, mikäli kaivos alueelle syntyy, yleensä miljardiluokan investointi, joten on enemmän kuin paikallaan, että paikallinen yhteisö saa siitä myös kohtuullisen korvauksen. Mutta tosiaan, arvoisa puhemies, tässä ei pidä siis sekoittaa vaikkapa oman puolueeni kannanotoissa mainittua louhintaveroa siihen, että tämä perustuisi vain näihin louhittuihin tonneihin, koska silloin tosiaan aiheutettaisiin kestävän kehityksen vastaista toimintaa sillä, että esimerkiksi tällaista vähemmän rikasta esiintymää, joka sijaitsee saman mineralisaation yhteydessä, ei todennäköisesti täysimääräisesti voitaisi hyödyntää taloudellisesti kannattavasti, mikä olisi tietysti kestävän kehityksen periaatteitten vastaista, jos alueelle joka tapauksessa on kuitenkin koko kaivos- ja rikastusinfraan investoitu. Mutta vielä, arvoisa rouva puhemies, jos saan tähän loppuun sanoa siitä, että on todella tapauskohtaista, onko kaivos hyvä kaivos vai mahdollisesti ei-toivottu: On selvää, että meillä on upeita esimerkkejä siitä, miten kaivostoiminta on tuonut kestävällä tavalla vaurautta alueelle, työtä ja toimeentuloa vuosikymmeniksi, jopa vuosisadoiksi. Ehkä kirkkain kruununjalokivi Suomessa on tuo Elijärven kaivos, joka mahdollistaa Tornion terästehtaan. Ja kun täällä vihreä edustaja on peräänkuuluttanut sitä, että metallien kierrätystä tulisi lisätä, niin minun käsitykseni on se, että Tornion terästehdas on itse asiassa maailman suurin yksittäinen kierrätyslaitos. Sinne tuodaan romurautaa ympäri maailman, ja jotta sitä romurautaa voidaan sitten kierrättää maailman hienoimmaksi ruostumattomaksi jaloteräkseksi, vaaditaan, että tätä neitseellistä kromimalmia saadaan sieltä Elijärven kaivoksesta, keskeltä Kemin kaupunkia käytännössä, sieltä maan alta. Tätä ferrokromia pystytään sitten lisäämään sinne valmistettavan teräksen sekaan, [Puhemies koputtaa] niin että se saa nämä maailman hienoimman teräksen ominaisuudet. Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä toinen esimerkki, vaikkapa Kittilän kultakaivos, jossa niin matkailu- kuin teollinen toiminta [Puhemies koputtaa] lyövät hienosti kättä toisilleen. Samalla haluan todeta sen, että ei tietenkään Rukatunturin rinteeseen pidä kaivosta avata, eli on selvää, että tässä pitää pystyä käyttämään päätöksenteossa [Puhemies: Aika!] harkintaa. — Kiitos, arvoisa puhemies! ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T19:13:54,2019-10-16T19:21:31,Hyväksytty,1.1 2019_51_62,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskuntaan jätetty kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi on hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Aloitteella pyritään vaikuttamaan maamme kaivoslainsäädännön epäkohtiin. Kaivoslainsäädäntö ei enää täysin vastaa ajan vaatimuksia eikä varsinkaan pysty kontrolloimaan eräitä kaivostoiminnan epäkohtia. Yksi tällainen parannusta vaativa asiakokonaisuus on vakuudet. Alimitoitetut vakuudet eivät kata yhteiskunnan kustannuksia tilanteissa, joissa sattuu ympäristövahinko eikä kaivosyhtiö halua kantaa vastuutaan tai menee konkurssiin ja lopettaa toimintansa. Kaivostoimijoiden vastuuta täytyy tältä osin kasvattaa, sillä jälkien siivoaminen ei saa päätyä veronmaksajien maksettavaksi. Maassamme on tällä hetkellä kaivoksia, joilla ei ole näitä vakuuksia lainkaan. Todettakoon, että valtaosa kaivoksista ja kaivostoimintaa harjoittavista yhtiöistä toimii asiallisesti ja vastuunsa kantaen. Pahimmillaan ja epäonnistuessaan kaivostoiminta voi kuitenkin pilata alueen luontoa merkittävästi ja aiheuttaa ympäristölle, elinkeinoille ja ihmisille monenlaista haittaa. Siksi kaivosten maksamien vakuuksien tulee olla oikealla tasolla ja niiden tulee kattaa sulkemisen ja siivoamisen kustannukset, joita ympäristönsuojelulain mukaiset vakuudet eivät välttämättä kata. Toinen epäkohta kaivoslainsäädännössämme on se, että Suomen maaperässä olevat rikkaudet ovat ikään kuin jokamiehenoikeudella kenen tahansa rahastettavissa. Yhteiskunnan on saatava riittävä korvaus uusiutumattomien mineraaliemme hyödyntämisestä esimerkiksi louhintaveron muodossa. Edelleen ympäristönsuojelulakia on laajennettava kattavammaksi tulevan kaivoslain uudistamisen myötä. Kaivostoiminnan investoinnit ovat erittäin pitkäjänteisiä, kuten myös mahdolliset syntyvät ongelmat ja vahingot, joiden vaikutukset voivat tuntua alueella hyvinkin pitkään, jopa sukupolvien ajan. Hallituksen on oltava määrätietoinen ja johdonmukainen, kun kaivostoiminnan säätelyä koskevia lakiesityksiä laaditaan siten, että nämä epäkohdat tulevat huomioiduiksi. Niin ikään tämä kansalaisaloite on arvioitava huolella, ja on varmistettava, että siinä esitetyt epäkohdat tulevat ratkaistuiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-10-16T19:21:42,2019-10-16T19:24:05,Hyväksytty,1.1 2019_51_63,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Moni meistä tuntee amerikkalaissenaattorin sanonnan, että jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä mutta ei omiin faktoihin. Miksi otan tässä yhteydessä esille tämän sanonnan? Kun ajattelemme kaivostoimialaa ja tätä kansalaisaloitetta, sitä keskustelua, mitä täällä on käyty, ja erityisesti sitä kansalaiskeskustelua, mitä käydään, niin valitettavasti keskustelua käydään paljon myös väärillä tiedoilla ja mielikuvilla, ja ne luovat myös uhkakuvia kansalaisille. Ihmiset aivan aiheestakin pelkäävät, että lähiseudulle tulee kaivos, mutta monesti myös ihan aiheetta pelkäävät, että alueelle tulee kaivos. Miksi aiheetta? Sen takia, että viestintä on ehkä ymmärretty väärin. Nyt kun esimerkiksi käytetään termiä ”kaivosvaraus”, esimerkiksi että on tehty Syötteen kansallispuiston lähelle kaivosvaraus, niin siitä saattaa tulla kuva, että sinne on tulossa kaivos tai että se alue on varattu jollekin kaivostoiminnalle. Tämä varaushan tarkoittaa kaivoslaissa sitä, että sellainen toimija, joka haluaa etsiä jollakin alueella malmia, voi tehdä varauksen, mikä tarkoittaa sitä, että hänellä on etuoikeus sitten siihen malminetsintälupaan. Hän tekee varausilmoituksen Tukesille, joka sen jälkeen valmistelee sen malminetsintäluvan. Sillähän ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että alueelle tulisi kaivos. Yksi tuhannesta malminetsintähankkeesta johtaa kaivokseen. Jos ajatellaan malminetsintää ja kaivostoimintaa, niin niillähän ei sinänsä ole kovinkaan paljon tekemistä toistensa kanssa sen takia, että malminetsintä on luonnontieteellistä tutkimustoimintaa ja hyvin harvoin se johtaa kaivokseen. Siellä taustallahan on tietenkin se, että löydettäisiin mineraaleja — ei maaperästä, niin kuin täällä joku sanoi, että meidän maaperässä on niitä, vaan ne ovat kallioperässä — ja niitä sitten voitaisiin hyödyntää. Mutta kun puhutaan valtausoikeuksista, niin meillähän ei valtausjärjestelmää siinä mielessä ole, että joka löytää niitä, saisi perustaa kaivoksen. Hänellä on vain toimijoitten keskuudessa etusija, jos semmoinen lupa joskus myönnetään, ei muuta, ja aivan erikseen sitten mietitään se, onko kaivokselle edellytyksiä, ja siinä pitää olla kaivosluvan lisäksi tietenkin ympäristöluvat ja vesiluvat ja niin edelleen. Sen takia itse näen tärkeänä, että päättäjät puhuisivat aina sillä tiedolla, joka ainakin olisi totuudenmukaista ja antaisi siis oikean kuvan, ettemme lietsoisi turhia pelkoja ihmisille, kun niitä pelkoja tänä päivänä — ja lietsomistakin — on ihan riittävästi ja ristiriitoja maankäytön suhteen. Se on selvää, että monesti hämmentää, jos me näemme, että on satoja neliökilometrejä tai tuhansia neliökilometrejä alueita varattu malminetsintään yhdeltä yhtiöltä, että miksi näin laaja alue heti, että eikö kannattaisi lähteä suppeammalta alueelta. Mutta silloinkin on hyvä muistaa todella, mistä on kysymys: todella siitä, että tämä malminetsintä on todella luonnontieteellistä tutkimustoimintaa, jolla ei ole pysyviä vaikutuksia luontoon. [Mari Holopainen: Ja taloudellista tutkimustoimintaa!] Meillä Suomessa kaivosyhtiöt, jotka harjoittavat nekin osittain malminetsintää, käyttävät vaihtelevasti 35—85 miljoonaa euroa malminetsintään ja ottavat siis riskin, löytyykö jotain vai ei, ja jos löytyykin, voidaanko hyödyntää vai ei. Jos me lähtisimme siitä, että meillä olisi luonnonsuojelualueilla totaalinen kielto malminetsinnälle, niin se kyllä tarkoittaisi, että se loppuisi käytännössä kokonaan Lapista, koska kolmasosa Lapin pinta-alasta on suojeltu jollakin tavalla ja ne suojelualueet ovat aika pirstaleisia. Kun  puhutaan mal-minetsinnästä, niin se on toimintaa, jossa löydetään jotakin malmia ja lähdetään seuraamaan jälkiä, ja jos meille tulisi sitten alueita, joille ei voi mennä ollenkaan, niin siihenhän se toiminta loppuisi. On tärkeää, että niillä yhtiöillä, jotka ottavat riskiä, on sitten myös etuoikeus hyödyntää sitä, jos yleensä edellytyksiä kaivokselle tulee. Haluan vielä palata noihin luonnonsuojelualueisiin. Miksi ei ole järkevää tehdä niin sanottuja no-go-alueita? Sen takia, että luonnonsuojelualueitahan on yleensä perustettu suojelemaan jotakin luontotyyppiä tai kasvilajeja tai niin edelleen. Tärkeämpää onkin se, että jos me panemme totaalisen kiellon, niin tulee kysymys, onko sen tehtävänä estää kaivostoiminta ja malminetsintä Suomessa vai suojella niitä luontotyyppejä. Jos tehtävänä on estää kaivostoiminta, niin silloin ymmärrän sen vaatimuksen. Mutta jos oikeasti halutaan suojella niitä luontotyyppejä ja niitä eliölajeja, mitä on esimerkiksi Natura-päätöksellä päätetty suojella, niin silloinhan riittää, että rajataan se etsintätoiminta sillä tavalla, että se ei vaaranna niitä. Ja näinhän tänä päivänä on tehty. Esimerkin otan vaikkapa tuolta Ylitorniolta, jossa on huikeita esiintymiä löytynyt: siellä Natura-alueella on pystytty niitä etsimään mutta vain kahdeksan viikon aikana vuodessa, jolloin siellä on lunta ja pystytään menemään sellaisilla ajoneuvoilla, etteivät luontoarvot vaarannu. Näinhän meidän pitäisi lähteä tätä ajattelemaan, että emme vaaranna niitä luontoarvoja mutta emme toisaalta pane ehdottomia esteitä. Se on vähän niin kuin pään pensaaseen laittamista, että me täällä kuitenkin käytämme ja haemme tuolta atk-tuesta kännyköitä, joissa on kobolttia, mutta sitten sanomme, että kaikki ongelmat pitää panna Afrikkaan, niihin kaivoksiin. Kyllä meidän pitää kantaa se globaalivastuu Suomessa. Jos me olemme valmiita ilmastonmuutostalkoissa oikeasti tekemään vaikuttavia tekoja, niin me olemme valmiita myös kestävää kaivostoimintaa edistämään Suomessa — mutta vain kestävää kaivostoimintaa, sellaista, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Kukaan esimerkiksi Lapissa, johon täällä viitattiin, Viiankiaapaan, ei halua sinne yhtään kaivosta, joka sotkee meidän vesiä tai pilaa luontoa. Se on täysin selvää. Mutta jos ne pystytään toteuttamaan niin, että niitä ei pilata, niin kuin meillä on hyviä esimerkkejä, vaikka tuo Elijärvi, Suurikuusikko ja niin edelleen, niin minusta silloin pitää lähteä siitä, että me luomme semmoiset puitteet, että täällä voi myös kaivostoimintaa harjoittaa ja työllistää. Otan esimerkin tuosta, minkä myös edustaja Autto erinomaisessa puheenvuorossaan täällä toi esille, kaivostoimialan työllistämisestä. Jos ei olisi Elijärven kaivosta, josta tuodaan ferrokromia Tornion terästehtaalle, ei olisi koko Tornion terästehdasta. Mitkä tällä ovat alueen suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset? 7 500—8 000 henkilötyövuotta [Puhemies koputtaa] alueelle, pelkästään tällä yhdellä — aivan valtavat merkitykset, [Puhemies koputtaa] niitä ei voi vähätellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T19:24:20,2019-10-16T19:31:59,Hyväksytty,1.1 2019_51_64,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhdas, monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö ovat rikkauksiamme, joista meidän tulee kantaa vastuu myös kaivosalalla. Paikallisten ihmisten tulee saada osallistua ja vaikuttaa omaa elinympäristöänsä koskeviin asioihin. Asianosaisia tulee kuulla riittävästi. Kuntien tulee saada kaavoituksen keinoin päättää, millainen kaivostoiminta on mahdollista kunnan alueella, kuten hallitusohjelmassakin sanotaan. Kaivoslaki on melko uusi, mutta se vaatii täsmäkorjauksia. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille, jotka nostavat esille tärkeitä yksityiskohtia. Luonto, asukkaat, luontomatkailu, alueen elinkeinot, kunnan asiat tulee ottaa huomioon, kun tehdään kestävää kaivostoimintaa. Kaivosteollisuudella ja sen tuotteiden jatkojalostamisella on merkitys maallemme ja alueillemme. Sähköautojen akut tarvitsevat mineraalinsa ja korkea, ympäristöystävällinen teknologia raaka-aineensa. Olen samaa mieltä edustaja Holopaisen kanssa siitä, että uusia innovatiivisia materiaaleja tulee kehittää ja siihenkin tulee osoittaa resurssit. Mineraaleja tarvitaan kuitenkin vielä, ja ne tulee hankkia vastuullisesti. On tärkeää, että Suomesta kehittyy menestyvä ja samalla ympäristön huomioiva kaivostoiminnan maa. Suomi on edelleen erittäin riippuvainen metallirikasteiden tuonnista. Metallinjalostuksen raaka-aineista vain 10—30 prosenttia saadaan kotimaasta. Vireä kaivostoiminta tuo työtä mineraalien etsintään, kaivosyrityksien erilaisiin tehtäviin, metallien jatkojalostukseen, kaivostoimintaa palveleviin yrityksiin — mittaukseen, monitorointiin, huoltoon ja urakointiin — kone‑ ja laitevalmistukseen, jossa Suomi on kansainvälisestikin merkittävä toimija. Tähän kaikkeen liittyy korkeaa innovaatio‑ ja tutkimustoimintaa. Vaikutukset ovat laajat. Luvut toki vaihtelevat riippuen siitä, mitä lasketaan mukaan. Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä, että kaivostoiminnasta jää kaivosalueille vain haittoja hyötyjen jäädessä vähäisiksi. Meidän tulee lainsäädännöllä huolehtia siitä, että uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen ei vahingoita luontoa ja alueita, joissa kaivokset sijaitsevat. On syytä muistaa, että vuoden 2011 kaivoslaissa maanomistajien kor-vauksia nostettiin. Laki huomioi aikaisempaa paremmin malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytysten varmistamisen, ympäristönäkökohdat, kansalaisten oikeudet, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikutusmahdollisuudet. Kriteereistä tuli tiukat. Käsillä olevassa kansalaisaloitteessa ehdotetaan monia yksityiskohtia, jotka tulee huolellisesti analysoida ja joiden vaikuttavuus arvioida, jotta kaivoslaki saadaan kuntoon. Keskusta painottaa sitä, että ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset vaikutukset kuuluvat kaivostoimintaan kaivoksen koko elinkaaren ajan. Mineraalien jatkojalostus kannattaa toteuttaa pääosin Suomessa, jonne kannattaa kehittää elinvoimainen kaivosklusteri aivan tutkimuksesta jatkojalostukseen saakka. Meidän tulee samalla ehdottomasti pitää kiinni hienon luontomme monimuotoisuudesta. Lainsäädäntömme tulee mahdollistaa ekologinen kompensaatio kaivostoiminnan kaikesta maankäytöstä hankkeen koosta riippumatta. Myös vakuutusjärjestelmät on syytä uudistaa. Kannattaisi siirtyä luonnonvararahastoon, jonka kautta katettaisiin ympäristön pilaantumisuhka ja vahinkotilanteet ja jonka kautta hoidettaisiin mahdollisen konkurssin jälkihoito. Arvoisa puhemies! On tarpeen selvittää, miten sääntely mahdollistaa nykyisellään jätteen tai kaivostoiminnan sivuvirtojen hyödyntämisen resursseina kaivostoiminnassa. Sääntelyä tulee muuttaa kiertotaloutta tukevaksi. Kannatan sellaista kaivosveroa, jossa kaivannaisista saadaan yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus, josta on hyötyä nimenomaan kaivoksen sijaintipaikkakunnalla luonto, asukkaat, matkailu, muut elinkeinot huomioiden, niin että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia kirkasvetisistä järvistä ja puroista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-16T19:32:11,2019-10-16T19:38:33,Hyväksytty,1.1 2019_51_65,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Suomessa on todellakin kiireellisesti muodostettava kokonaiskuva ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, ja täällä useiden edustajien toimesta sitä on edellytetty, ja hallitusohjelmassa on sitouduttu siihen, että kaivoslainsäädäntö — niin kaivoslaki kuin muukin lainsäädäntö, joka sitä koskettaa — uudistetaan. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu täällä muutamaan kertaan. Toin esiin aiemmassa puheenvuorossani, että ilmastonmuutoksen kannalta keskeinen luonnon biodiversiteetti on kuitenkin vaarassa myös kaivostoiminnan vaikutusten myötä. Kun luonnonvarojen kulutus kasvaa, niin biodiversiteetti heikkenee, ja toistan vielä täällä, että noin viidenneksi suurin syy lajien uhanalaisuudelle on louhinta- ja kaivostoiminta globaalisti, oli se sitten Suomessa tai muualla. Meillä vaikutukset olisivat myös merkittäviä, mikäli varauksista iso osa toteutuisi, ja toistan vielä, että jo nyt 75 prosenttia Suomen jätemäärästä aiheutuu kaivoksista. Voitte tarkistaa sen esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta. [Heikki Autto: Vale, emävale, tilasto!] — Kannattaa tarkistaa tiedot. — Näille sivukivikasoille ei myöskään ole oikeastaan mitään käyttötarkoitusta, ja niistä tosiaankin valuu happaman sivukiven myötä ongelmia ympäristöön etenkin silloin, jos niistä ei ole pidetty hyvää huolta, kuten meillä on Suomessa monia tapauksia, joten vastuullisuuspuhe siltä osin ei koske Suomea kaivosteollisuuden osalta, niin kuin täällä on monta kertaa jo tuotu esiin. Tässä kansalaisaloitteessa on useita tavoitteita, jotka ovat hyvin yhteensopivia hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Tämä aloite toivottavasti tulee kirittämään lainvalmistelua muun muassa seuraavilla asioilla: Kaivostoimintaa ei todellakaan tule sallia arvokkailla luontoalueilla. Yhteiskunnan kokonaisetua ja muiden elinkeinojen vertailua tulee toteuttaa paremmin. Tämä on minun mielestäni ihan keskeinen asia, jossa varmasti muut elinkeinot myös tulevat aktivoitumaan, kuten ovat tehneet jo. Sitten valtauskäytäntöä ehdotetaan muutettavaksi, ja täällä on monta kertaa tuotu esiin, että varaus on eri kuin kaivoshanke, ja näinhän se on, mutta minkä takia se sitten aiheuttaa niin paljon epävarmuutta esimerkiksi muille yrittäjille ja investoinneille tai esimerkiksi kaavoitukselle ja sille, uskaltaako rakentaa talon tai uskaltaako rakentaa mökin. Nämä ovat varmaan semmoisia asioita, joita ihmiset puntaroivat, ja niillä on vaikutuksia jo sen malminetsintäluvan myötä. Kunnilla todellakin tulee olla selkeämmin kaavoituksen myötä oikeus sanoa ”ei” kaivostoiminnalle halutessaan, ja maanomistajien oikeuksia ja tiedonsaantia täytyy vahvistaa. Kaivannaisista tulee maksaa yhteiskunnalle kunnolliset korvaukset. Yhteiskunta pitkälti rahoittaa myös infrastruktuurin Suomessa ja muut toiminnot, joten yhteiskunta laajassa merkityksessä on myös se, joka tarvitsee tämän tuoton näistä ainutkertaisista luonnonvaroista, ja ne olisi hyvä ohjata rahastoon, jotta tulevat sukupolvet saavat jotakin eikä vain esimerkiksi yksi talousvaikeuksissa kamppaileva kunta yhtenä valtuustokautena. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä huomattavasti enemmän, ja täytyy varata rahastoa myös tulevien ympäristövahinkojen korvaamiseksi, jotta sitten pärjätään myös esimerkiksi kaivoksen sulkeuduttua. Ympäristöviranomaisten ja -valvonnan roolia täytyisi ehdottomasti parantaa. Nyt meillä on liian pienet elyt ja avit, ja tiedetään, että jos on yksittäinen henkilö, joka vastaa nyt vaikka kaivosasioista, niin silloin välttämättä sitä tietotaitoa ja kykyä ja aikaa toimia ei ole riittävästi, kun kyse on valtavista hankkeista. Kaivoslakiin on saatava kiertotalousvelvoitteet, ja yksiselitteisesti luonnonsuojelualueiden ja Natura-alueiden päälle tai niiden alle ei tule kaivoksia perustaa. Luonto tarvitsee myös suojavyöhykkeen. Täällä tuotiin esiin se, tietävätkö ihmiset nyt, mistä on kyse, ja onko nyt ihmisillä huonoa tietoa. En ajattelisi näin. [Markus Lohen välihuuto] Kyllä ihmiset ovat ihan tietäväisiä ja ihmiset ovat olleet ihan aktiivisia. Suomalaiset tietysti eivät lähde barrikadeille hirveän voimakkaasti, mutta kyllähän tämä kansalaispaine kertoo, että nyt on paine myös täällä tehdä muutoksia tai sitten varmasti tulee paine vaihtaa tämä porukka täällä, ja se on ihan oikein, ja niinhän tämä meidän demokratiamme toimii, ja onkin hyvä, että on sitouduttu muutoksiin. Esimerkkinä pienen kunnan tai pienen ihmisen mahdollisuudesta toimia on minun mielestäni se, että kun nämä kansalaisaloitteen jättäjät tulivat tänne eduskuntaan, niin hyvin harva puolue oli heitä vastaanottamassa tai kuulemassa heidän briiffiään tästä heidän aloitteestaan. Kysyin heiltä, että oletteko olleet yhteydessä kansanedustajiin. He sanoivat, että valitettavasti tätä tehdään vapaaehtoistyönä, että teemme kaikkemme. Mutta monet ihmiset ovat käyneet näitä kamppailuja jo vuosikausia, ja on hyvin vaikeaa käyttää kaikkea aikaansa esimerkiksi kansainvälisiä jättejä vastaan. Nyt sitten tietysti on hyvin tärkeää, että eduskunnassakin on oikea tutkimustieto näistä hankkeista ja niiden elinkeinopoliittisista vaikutuksista. Voisi kysyä esimerkiksi, kuinka paljon Suomen malminjalostukseen sijoitettu pääoma on tuottanut verrattuna valtion omistamaan Tesiin, joka sijoittaa monipuolisemmin eri elinkeinoihin. Eli faktoja pöytään. Todellakin on syytä myös hoitaa kokonaisuudessaan lainsäädäntö kuntoon, niin että sitten oikeudessa eivät ihmiset joudu taistelemaan näitä lain epäkohtia vastaan, ja tosiaankin harvalla on siihen varaa. Toisin on esimerkiksi noin 27 miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittävällä Anglo Americanilla, joka pyrkii avaamaan Sakattiin Viiankiaavan luonnonsuojelualueelle kaivoksen. [Puhemies koputtaa] Heillä on varaa lobata meitä, mutta meidän tulee kuunnella myös ihmisiä. Olemme kansanedustajia. — Kiitos. [Arto Satonen: Sen takiahan täällä ollaan!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T19:38:39,2019-10-16T19:46:08,Hyväksytty,1.1 2019_51_66,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa puhuin näistä vakuuksista ja siitä, miten konkurssilain muutos valitettavasti viime kaudella pysähtyi sinne perustuslakivaliokunnan arvioon, ja sitten siitä, että kunnilla pitäisi olla kaavoituksen kautta tai jonkun muun elementin kautta parempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, että pystyttäisiin myöskin arvioimaan sitä sitten sen jälkeen, kun malminetsinnästä kaivostoimintaa tulee, jos tulee — kun edustaja Autto tässä sanoi, että tuhannesta malminetsintäluvasta vain yhdestä tulee kaivostoimintaa. On myöskin puhuttu aika paljon siitä, että kunnilla olisi mahdollisuus tehdä tämmöinen tietynlainen yhteiskuntasopimus tai vastaava. Se voisi tietenkin olla myöskin vapaaehtoinen, mutta näen, että myöskin tässä kaivoslain tarpeen osalta siitä olisi hyvä keskustella, eli jos kaivos perustetaan, niin kunnan kanssa olisi hyvä käydä keskustelua tämmöisestä tietynlaisesta yhteiskuntavastuusta, koska monet verotulot tulevat valtiolle ja ne eivät jää paikallistalouteen, ja sitä kautta myöskin kunnille voisi tulla muita tuloja kuin verotuloja ja kaivos voisi olla yhteiskuntavastuuta siellä alueellisesti kantamassa. Mutta sitten vielä tähän ympäristönsuojeluun. On kyse luvituksesta. Meillähän on siis nykyinen kaivoslaki voimassa, tai tuli voimaan 2011 vuoden alusta, ja valitettavasti, tavallaan valitettavasti, mikään nykyisestä kaivostoiminnasta ei ole sen lain mukainen hakemuksen osalta. [Mari Holopainen: Yksi on!] Mutta jos ajatellaan, että sitä uudistettiin kymmenen vuotta, noin vuodesta 2000 vuoteen 2010 tehtiin kaivoslain isoa uudistusta, niin on kuitenkin realistista ymmärtää se, että yhtä suurta kaivoslain uudistustarvetta ei ole nyt, mutta on kuitenkin tarpeita uudistaa sitä kaivoslakia. Ja tähän liittyy myöskin se, että ympäristönsuojelupuolella on kyse luvituksesta ja osaamisesta ja riskien valvonnasta ja ohjauksesta. On kyllä valitettavaa, että tämä pari kautta sitten mennyt Tukesin kaivospuolen yksikkö ei valitettavasti tullut silloin Ouluun, jossa oli esimerkiksi Euroopan ainut kaivostiedekunta. Mutta sitten vielä lopuksi: Oli hyvä, että edustaja Holopainen viittasi tähän kansalais-aloitteeseen. Se on valitettavaa, että kansalaisaloitteet tulevat puhemiehistölle. Ja viime kaudella puhuttiin aika paljon siitä, että tätä pitäisi uudistaa. Olisiko hyvä, että kaikki eduskuntaryhmät saisivat automaattisesti [Puhemies koputtaa] eduskunnan sisältä tiedon siitä, [Puhemies: Aika!] että kansalaisaloite on tullut, ja näin ollen kaikille ryhmille voisi tulla vastuu eikä se jäisi kansalaisaloitteen tekijöille? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-16T19:46:10,2019-10-16T19:49:30,Hyväksytty,1.1 2019_51_67,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan kansalaisaloitteen tekijöiden huolet ovat siinä määrin tietysti aiheellisia, että kyllähän kaivostoiminta tulee todennäköisesti näissä ilmastotalkoissa Suomessakin todella voimakkaasti lisääntymään, ainakin paine siihen on valtava. Ja vaikka nyt vähän keskustelua pohjustamaan ihan tämmöisiä tilastoja, kun näitä kerran tässä haluttiin nyt esiteltävän. Jos, arvoisa puhemies, ajatellaan, että koko maailman autokanta sähköistettäisiin, niin nykyteknologialla siihen tarvittaisiin niin paljon kobolttia, että nykyisellä tuotantomäärällä kestäisi 866 vuotta louhia tarvittava kobolttimäärä. On aika selvää, että siellä täytyy Kongossa lasten kyllä koko lailla kovasti kaivaa, jotta se koboltti saadaan louhittua, jos näitä kaivoksia ei tule myöskin sellaisiin maihin, joissa on asiallista teknologiaa ja vastuullinen lainsäädäntö turvata, että kehitys on kaikista näkökulmista kestävää. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että esimerkiksi Suomeen, jossa tiettävästi on kobolttia tuolla kallioperässä, kohdistuu valtava paine. Kansalaisaloitteen tekijät ovat siinä täysin oikeassa — ja mielestäni joka puolelta tätä salia täällä on vaadittu — että kaivostoiminnan Suomessa tulee olla kestävää. Siitä olen iloinen, että vain harvoissa puheenvuoroissa on kategorisesti pyritty keksimään keinoja kaivostoiminnan vastustamiseksi, koska sen tien päässähän on vain se, että kaivostoiminta lisääntyy sitten Kongossa ja muualla, missä se on taatusti kestämätöntä niin ympäristön kannalta kuin myös sosiaalisesti. Tässä mielessä on hyvä, että voimme käydä konkreettista keskustelua siitä, miten tehdä kaivostoiminnasta Suomessa entistä kestävämpää. Jotta pääsemme eteenpäin, tilanteeseen, jossa voimme edistää kestävää kaivostoimintaa — toimintaa, joka tuo suomalaisille työtä ja toimeentuloa ja meidän korkean teknologian ja erittäin tiukan ympäristölainsäädäntömme olosuhteissa siis globaalisti vähentää ympäristöhaittoja ja ‑päästöjä — tarvittaisiin kiihkotonta keskustelua. Siinä mielessä kyllä itse näkisin, että emme lietsoisi huolta puhumalla, että yksi kuudesosa Suomesta on varattu ja että aiheuttaa valtavan monimuotoisuustuhon tulevaisuudessa, jos näille alueille syntyy kaivostoimintaa — koska ei synny. On aivan päivänselvää, että ei yhtä kuudesosaa Suomesta tulla valjastamaan kaivostoimintaan. Siis kysymys on prosentin murto-osista, mitä tarvitaan varsinaisiin kaivospiireihin, mikäli malmeja löytyy, ja löytyyhän niitä, kuten kuvasin vaikka tuon koboltin osalta sen valtavan kysynnän. Mutta siksi tarvitaan vastuullista keskustelua niistä pelisäännöistä, millä kaivoksia voidaan avata. Ja siinä tarvitaan myös viranomaisten resursointia, jotta pystytään yhdessä alan toimijoiden kanssa tekemään arviointia siitä, missä kestävän kehityksen kriteerit täyttyvät. Tässä mielessä se, että tilastoja esitellään tarkoituksessa, jolla luodaan uhkakuvia ja pelotellaan, ei mielestäni ole hyvä asia. Ja tämä tilaston esittäminen, että kaivostoiminta tuottaa 75 prosenttia Suomen jätteistä: no, kaivostoiminnan sivukivestä aivan valtaosa syntyy Sodankylässä, Sotkamossa ja Siilinjärvellä. On kyllä vaikea ajatella, että täältä pöntöstä voisi käydä puhumassa, että sodankyläläiset, sotkamolaiset ja siilinjärveläiset aiheuttavat 75 prosenttia Suomen jätteistä. Miltä tämä oikeasti kuulostaisi teistä, arvoisat edustajat? [Mari Holopaisen välihuuto] Eli kyllä tässä nyt tilastoa esitellään aika tarkoitushakuisesti, josko tietysti varmasti tilasto on oikea, jos lähtökohdaksi hyväksytään se, että tuo meidän kallioperämme sivukivenä on jätettä. [Mari Holopaisen välihuuto] — No, tämä on tietysti se, miten te haluatte tämän asian esittää, mutta mielestäni tässä nyt ei ole oikein, että siilinjärveläisiä, sotkamolaisia ja sodankyläläisiä tällä tavoin tästä asiasta syyllistetään tai syyllistävään sävyyn puhutaan. Mutta tosiaan, arvoisa puhemies, peräänkuulutan sellaista kiihkotonta keskustelua, joka johtaisi siihen, että ympäristön kannalta ja muiden elinkeinojen kannalta vastuullista toimintaa voitaisiin harjoittaa. Yksi konkreettinen kysymys, mihin tarvitaan oikeasti vastauksia on se, että kun malmin etsintää tehdään, siihen liittyy paljon enemmän ympäristölainsäädäntöön liittyvää lupamenettelyä kuin kaivoslain mukaiseen lupamenettelyyn liittyvää hallinnollista taakkaa. Näiden ympäristölainsäädännöstä tulevien lupien pitäisi olla sillä tavoin voimassa, että päästäisiin jossain vaiheessa oikeasti tekemään sitä varsinaista malminetsintätyötä, kun se kerran on lailliseksi toiminnaksi tutkittu. Tähän varmasti odotamme ympäristöministeriltä vastauksia, koska kun me tiedämme mahdollisimman hyvin, mitä maaperässä on, silloin voidaan tehdä myös arvotusta ja valintaa sen suhteen, missä malmia kaikkein kestävimmällä tavalla voidaan hyödyntää. Tässä mielessä itse asiassa malminetsintä on myös luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta hyvä — että tiedetään, missä kaikkein parhaiten saadaan niitä sinänsä tarpeellisia raaka-aineita louhittua tavalla, joka suojelee luontoamme, suojelee vesistöjämme, ja mahdollistaa kaikki muut elinkeinot. Haluan mainita keskeisinä esimerkiksi matkailun, poronhoidon, mutta toki yleensäkin alueen ihmisten virkistyskäytön ja niin edelleen. — Arvoisa puhemies, kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T19:49:34,2019-10-16T19:56:40,Hyväksytty,1.1 2019_51_68,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi täällä aikaisemmin sanoi, että Syötteen kansallispuiston osalta nyt esitetään väärää tietoa. Haluaisin vastata tähän: Tukes on 20.6.2018 nimenomaan myöntänyt yhtiölle varauksen Syötteen kansallispuiston viereen. Edustaja Lohi vihjasi, että tässä puhuttaisiin [Markus Lohen välihuuto] eri asiasta, mutta puheessani olen puhunut pelkästään kaivosvarauksesta. [Markus Lohen välihuuto] — Kaivosvarauksesta olen puhunut. — En tiedä, puutuitko tuohon ”kaivos”-sanaan, koska virallinen termi tälle on toki pelkkä ”varaus” Tukesin sivulla, mutta puhekielessä ja myös vastuullisen median kuten Ylen journalismissa puhutaan kaivosvarauksesta, kun puhutaan varauksista. Tukes on tosiaan myöntänyt tämän varauksen eli puhekielellä ”kaivosvarauksen” Syötteen kansallispuiston viereen. Täällä on toivottu kiihkotonta keskustelua. Itse olen havainnut tässä salissa erittäin asiallista keskustelua kaivostoiminnan edellytyksistä, mahdollisuuksista, ihmisten osallistumisen mahdollistamisesta ja ympäristövaikutuksista. On totta, että varaus harvoin johtaa kaivokseen. — Kyllä, tämä on fakta, joka on kaikkien tiedossa, mutta minkä takia varauksia annetaan niihin paikkoihin, mihin kaivosta ei haluta? Ei myöskään kannata kansalaisille sellaista naiivia käsitystä antaa, että tässä olisi jostain hyväntahtoisesta tutkimuksesta tai huvin vuoksi porakaivojen maalämpöön rinnasteisesta toiminnasta kyse. Ei, kyllä kyse on kaupallisesta tutkimuksesta, joka pyrkii hyödyntämään näitä maaperästä, kallioperästä löytyviä mineraaleja. Metalleja tosiaan tarvitaan myös tulevaisuudessa, se on selvä. Siksi tarvitaan Suomeen sellaista lainsäädäntöä, että me mahdollistamme vastuullisten toimijoiden pääsyn täällä myös niitä tuotteita maailmalle ja Suomen tarpeisiin viemään. On tärkeätä, että se lainsäädäntö on ihmisten mielestä hyväksyttävää, ympäristön kannalta oikeudenmukaista ja että korvaukset ovat kunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-16T19:56:42,2019-10-16T19:59:32,Hyväksytty,1.1 2019_51_69,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Ja muistetaan keskustelussa, että teitittelemme.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_70,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos kutsumme varausta kaivosvaraukseksi, niin se antaa harhaanjohtavan kuvan, että alue olisi varattu kaivostoimintaa varten, kun kysymys on vain siitä, että varaus tarkoittaa sitä, että haetaan etuoikeutta malmin etsintään sillä alueella. Ja silloin vastuullisessa puheessa, vaikka joku media käyttäisikin kaivosvaraus-termiä — media monesti käyttää vääriä termejä — vastuullisten toimijoiden tehtävä on käyttää semmoisia termejä, jotka kuvaavat sitä paremmin eivätkä anna väärää kuvaa. Jos me sanomme, että Syötteen kansallispuistoon tai sen läheisyyteen on tehty valtavat kaivosvaraukset, niin siitähän tulee kuva, että sinne on tulossa kaivos tai suunnitellaan kaivosta. Siitähän ei ole missään tapauksessa kysymys ollut missään vaiheessa. Ei tietenkään kysymys ole mistään hyväntekeväisyydestä silloin, kun malmia etsitään, mutta ei se lähtökohtaisesti ole mitenkään semmoista tuomittavaakaan toimintaa. Yhteiskunnan tehtävä on asettaa rajat, missä puitteissa voidaan harjoittaa malminetsintää ja missä puitteissa voidaan sitten harjoittaa kaivostoimintaa, ja kuten olen täällä monessa puheenvuorossa sanonut, minusta ne rajat lähtevät siitä, että sen pitää olla ekologisesti kestävää, sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti kestävää. Tästä saankin oikeastaan aiheen siirtyä — kun tämä on todennäköisesti viimeinen puheenvuoroni, jonka tästä aiheesta käytän tällä erää — siihen, mitä täällä on sivuttu, eli esimerkiksi tähän Kuusamon tapaukseen. Minusta on päivänselvää, että jos Kuusamon valtuusto on tehnyt päätöksen ja haluaa — jos ei yksimielisesti, niin ainakin erittäin suurella enemmistöllä — että sinne ei tule kaivosta, ja jos se, että he pystyvät kaavoituksessa sen hoitamaan, vaatii jotain pientä täsmennystä lainsäädäntöön, niin se täsmennys pitää tehdä. Tänä päivänä lähtökohta on se, että lähtökohtaisesti kunta pystyy kaavoitusmonopolin kautta estämään kaivostoiminnan, ja näin pitääkin olla, koska se on se sosiaalinen toimilupa. Se ei ole juridinen käsite, mutta se tarkoittaa, että se kertoo siitä alueen ihmisten hyväksynnästä tälle asialle. Sitten toinen asia on tämä sivukivikysymys, jota edustaja Autto minusta kaikkinensa erinomaisessa puheenvuorossaan myös sivusi. Minusta meidän pitää satsata Suomessa myös tähän kaivostoiminnan kiertotalouteen ja sääntelyn muuttamiseen niin, että me pystyisimme niitä jätteiksi luokiteltavia sivukivivirtoja hyödyntämään tulevaisuudessa enemmän raaka-aineena, että ne eivät olisi jätteitä, vaan ne olisivat tulevien tuotteitten raaka-aineita, jolloin me pääsemme tehokkaaseen kiertotalouteen. Sitten vielä lopuksi haluan ottaa esiin yhden asian, joka ei ole täällä tullut vielä esille, ja se on se, että minusta kaivostoiminnan maankäyttöön pitäisi mahdollistaa myös niin sanottu ekologinen kompensaatio. On selvää, että jos me perustamme kaivoksen, niin se alue otetaan muusta maankäytöstä pois, kaivostoiminnan käyttöön, ja jos siinä menetetään joitakin luontoarvoja, niin pitäisi mahdollistaa se, että kompensoidaan ne sitten toisaalla, siirretään pysyvän suojelun piiriin sellaisia alueita, joissa luonnon monimuotoisuus ei kokonaisuutena kärsisi vaan jopa paranisi tätä kautta. Eli kestävää kaivostoimintaa tarvitaan, mutta sen pitää olla kestävää. Siihen ei pidä lähteä tavallaan rakentamaan mitään semmoisia mielikuvia, että se olisi lähtökohtaisesti pahaa toimintaa, jos me kerran täällä käytämme näitäkin laitteita, joita meillä kaikilla nyt on tässä edessämme. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T19:59:36,2019-10-16T20:03:12,Hyväksytty,1.1 2019_51_71,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken politiikanteon keskiössä tulee olla periaate siitä, että jätämme Suomen paremmassa kunnossa jälkipolvillemme kuin meidän sukupolvemme on sen aikanaan vastaanottanut. Ennen kaikkea tämä periaate pätee ympäristönsuojeluun. Isänmaamme kauniin luonnon suojeleminen on kirjaimellisesti maanpuolustusta. Jokainen meistä on tämän velkaa paitsi omille lapsillemme myös koko ihmiskunnalle. On kunnia-asia pitää tämä lupaus jälkipolville. Kun kampanjoin kevään vaaleissa kansanedustajuudesta, lupasin tehdä kaikkeni puhtaan luonnon eteen, olipa kyse sitten vesistöistä, metsistä taikka soista. Tervehdin siksi ilolla myös tätä kansalaisaloitetta. Se on tarpeellinen keskustelunavaus. Suomen nykyinen voimassa oleva kaivoslaki oli sinänsä vanhentunut jo syntyessään vuonna 2011. Se ei ota huomioon sitä perustavanlaatuista seikkaa, että luonnon tärvelijän tulee maksaa reilu korvaus aiheutetusta haitasta sekä tietysti siivota sotkunsa. Tällä hetkellä suuret kansainväliset kaivosjätit voivat pahimmillaan laiminlyödä ympäristövelvoitteita. Esimerkiksi konkurssin koittaessa tai malmivarojen ehtyessä tällainen toimija voi pahimmillaan kadota ja jättää velvoitteet täyttämättä. Voitot ovat siis yksityisiä, mutta tappiot ja vastuut kaatuvat veronmaksajille, eikä sellainen ole alkuunkaan markkinataloutta. Olen mitä suurimmissa määrin vapaan markkinatalouskapitalismin kannattaja. Hyväksyn myös luonnonvarojen käytön liiketaloudellisen voiton tavoittelussa. Vapaus ei toimi kuitenkaan ilman vastuuta ja ilman lainsäädäntökehikkoa, jossa huolehditaan siitä, että saastuttaja myös maksaa ja että sotkijalla on velvoite siivota. Tästä syystä on kohdallaan, että kaivostoiminnan ehtona on esimerkiksi osallistuminen rahaston kartuttamiseen, jolla nämä ympäristövelvoitteet pystytään kattamaan. On myös syytä huolehtia siitä, ettei mittavaa kansallisvarallisuutta, joka lepää maamme peruskallion uumenissa, hyödynnetä ilman kohtuullista korvausta paitsi maanomistajille myös kansakunnallemme. Suomi on monien mineraalien osalta äärimmäisen vauras. Maaperässämme on monia kaivannaisia, joita hyödynnetään muun muassa kehittyneen tietotekniikan valmistamisessa. Siksi Suomesta ei saa tulla kehitysmaata, jonka luonnonvarat kupataan kansainvälisten yhtiöiden toimesta pääomasijoittajien taskuun ilman, että emämaa saa kohtuullista korvausta esimerkiksi kaivosveron tai rojaltien osalta. Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunta kiirehtisi päivitetyn kaivoslain voimaan saattamista. Kaivoslakia tulee päivittää ennen kaikkea siten, että kaivosvarantojen valtaamisessa on selkeät pelisäännöt, maanomistajien ja kuntien oikeuksia vaikuttaa kaivostoimintaan ja malminetsintään parannetaan, kaivostoiminnan harjoittajalle määrätään esimerkiksi mineraalien arvoon perustuva kaivosvero, kaivosyhtiöiden tietojen läpinäkyvyysvelvoitteita laajennetaan sekä malminetsijöiden ja kaivostoimijoiden vastuuta ympäristöstä kasvatetaan esimerkiksi vakuuden tai erillisten rahastojen avulla, joihin kaivostoimijat suorittavat vuosimaksua. Kiitän Rinteen hallitusta siitä, että sen ohjelmassa on selkeät kirjaukset asian edistämisen suhteen, ja koenkin, että tämä on puolue- sekä hallitus- ja oppositiorajat ylittävä asia. Aihe on erityisen tärkeä niin omassa vaalipiirissäni kuin myös koko pohjoisessa Suomessa. Nyt tarvitaan tekoja. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-10-16T20:03:19,2019-10-16T20:07:28,Hyväksytty,1.1 2019_51_72,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kyseltiin näiden tilastojen perään. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kaivoksissa todellakin syntyy valtavasti jätettä, yhdeksän kertaa enemmän kuin muussa teollisuudessa yhteensä, ja on vaikea keksiä, mikä olisi tavallaan se peruste, että voisimme sanoa, että näin ei olekaan, eli häviävätkö ne jätekasat sieltä jotenkin, jos me kyseenalaistemme tämän tilaston? Ehkä on parempi pysyä tosiasioissa. Suomen kaivokset louhivat maaperää vuodessa 124 miljoonaa tonnia. Tästä valtavasta ainesmäärästä vain vajaa viidesosa päätyy jatkojalostukseen. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2017 Suomessa toimi 44 kaivosta, joista metallimalmia louhittiin yhdeksässä kaivoksessa. Koska tämä 124 miljoonaa tonnia ei määränä tosiaankaan kerro välttämättä kovin paljon, Tilastokeskuksen tilastossa ja sitä seuraavassa uutisessa havainnollistetaan sitä siten, että tällä vastaavalla betonimäärällä voitaisiin rakentaa jokaiseen Suomen kuntaan 60 eduskuntataloa ja jäisi vielä ylikin. Elikkä on kyse ihan aidosta ongelmasta tai haasteesta, joka väistämättä liittyy kaivostoimintaan ja aiheuttaa Suomen merkittävimmän jätemäärän. Sitä ei kai sovi kieltää. Kyse on yhteiskunnan vastuusta, ja kyse on myös globaalista vastuusta. Meidän tulee yritysvastuulainsäädännön kaltaisten keinojen kautta vaikuttaa siihen, että kaivosyhtiöt toimivat vastuullisesti, toimivat ne missä tahansa, Etelä-Amerikassa tai Suomen Lapissa. Nyt meidän lainsäädäntömme osalta, johon me tietysti täällä voimme vaikuttaa enemmän, meillä on vielä tekemistä, kuten täällä on todettu, etenkin ympäristövastuiden osalta, ja sitten taas EU-areenoilla voimme vaikuttaa siihen, että saamme EU:n kattavan yritysvastuulainsäädännön käyttöön, ja myöskin täällä Suomessa nyt hallitusohjelman myötä sitä viedään eteenpäin. Tarvitaan seurauksia ja ympäristövaikutusten huomioimista ihan jokaisessa maassa, se on selvä juttu, mutta sillä, että me puhumme jonkun toisen maan ongelmasta emmekä tee sille mitään, me emme kyllä poista omia ongelmiamme. Minä vähän ihmettelen myös sitä puhetta, että kansalaisten ei jotenkin pitäisi olla huolissaan tai että täällä nyt luotaisiin tämä huoli. Eiköhän se huoli ole syntynyt ihan suomalaisten keskuudessa johtuen meidän lainsäädännöstämme ja myöskin muutamista vähän törkeämmistä ympäristörikkomuksista, joita ei pelkästään Talvivaara edusta. Sitten on tietysti sekin, että tiedetään, että aina luonnonvaratalous ja kaivannaistoiminta aiheuttavat ristiriitoja ja konflikteja, se on selvää. Jos viedään jonkun kunnan muut elinkeinot tai jonkun alueen tai kyläyhteisön elintilaa, niin totta kai se aiheuttaa ristiriitoja. Sitten täytyisi pohtia niiden visionäärien, jotka ovat valmiita siihen, että näitä hyvinkin heikkoja esiintymiä luontoarvoiltaan arvokkaissa kohteissa hyödynnetään, miten me siirrämme asutusta kaivosteollisuuden tieltä pois, koska tämä on toki se tilanne monessa maassa, että kaivosteollisuuden tieltä joutuvat ihmiset siirtymään. Joissain maissa käytetään erilaisia pakkosiirtokeinoja tai sitten erilaisia insentiivejä. Varmaan tämmöisessä Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa täytyisi miettiä niitä insentiivejä. Tämä on tietysti ylipäätään yksi asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota, miten lähialueiden haitankärsijöille — koska harvoin siitä hyötyä tulee asukkaille — kompensoidaan jotenkin tämä menetys, joka aiheutuu esimerkiksi oman asunnon, mökin tai yrityksen arvonalentumana. Tämänkaltaisia asioita täytyy pohtia. Minun mielestäni on vähän vastuutonta puhua siitä, että ihmisiä pelotellaan. Kyllä pitää puhua asioista asioina, ja jos kansalaisten huoli lähtee eteenpäin aloitteen muodossa, niin sitten varmasti siihen huoleen täytyy vastata eikä vähätellä sitä huolta tietämättömyytenä. Se on minun mielestäni ikävä asennoituminen kansalaisaloitteisiin. Myöskin esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on tuonut esiin, pitäisikö olla mahdollisuus ryhmäkanteeseen ympäristöoikeustapauksissa, joita nämä kaivoshankkeet myös joissain tapauksissa ovat aiheuttaneet. Nyt on valtava epäkohta siinä, että näistä yhtiöistä osa on miljardien kokoisia yhtiöitä, siis Suomen valtioonkin verrattuna — esimerkiksi Anglo Americanin 27 miljardin dollarin liikevaihto on valtava — eli miten on ylipäätään millään tavalla mahdollista yksittäisten ihmisten tai kyläyhteisöjen tai pienten kuntienkaan pärjätä tietotaidossa ja näissä oikeusprosesseissa? Ei mitenkään tietenkään. Siinä mielessä on erittäin tärkeää, että tämä vastuu on kansallinen ja nimenomaan lainsäädännöllinen, niin että sitä vastuuta ei jätetä yksittäisten ihmisten eikä tosiaankaan yksittäisten kuntien kontolle. Kertoo ehkä tästä suomalaisesta asenteesta, mitä yksi ihminen kirjoitti tämän aloitteen foorumille sosiaaliseen mediaan: ”Nyt kuitenkin kaikesta huolimatta hyvä tunne, että on jotenkin osallistunut kaivoslain muuttamiseen omalta osalta, vaikka se pieni osa onkin. Ainakin allekirjoitin ja lähetin ministereille kirjeen, jossa kerroin huoleni näin maallikkona. Ei pieni ihminen paljon pysty rahan edessä. Hyvä me!” Tällainen aika toiveikas mutta toisaalta vielä lakia ja oikeusvaltioperiaatteita kunnioittava lähestymistapa suomalaisilla on, mutta en tiedä sitten, jos emme näitä selkeitä epäkohtia korjaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T20:07:32,2019-10-16T20:14:46,Hyväksytty,1.1 2019_51_73,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,Vielä edustaja Autto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_74,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Holopaisen kanssa varmasti jaamme sen yhteisen käsityksen, että on asioita, joita on tärkeää nyt kaivoslainsäädännössä viedä eteenpäin. Olen ymmärtänyt niin, että kyllä esimerkiksi toimiala jakaa täysin yhteisesti tämän tarpeen, että meillä olisi vaikkapa kaivosvero, jolla sitten voidaan tuoda sille paikalliselle yhteisölle kaivoksen tuomaa tuloa tasaisen varmasti. Mutta sitä tässä kritiikissä on ehkä vähän vaikea ymmärtää, että kun pidetään tällaisia suuria toimijoita jo lähtökohtaisesti pahoina, niin eihän vaikkapa tässä Sodankylän tapauksessa Anglo American voisi tietenkään Sodankylään avata kaivosta — ei nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa eikä varmasti tulevaisuudessakaan — mikäli sodankyläläiset eivät toivoisi, että kaivos sinne avataan. Ajatellaan sitä, että Anglo American tällaisena suurena toimijana, niin kuin sen mittasuhteita kuvasitte, pystyy panostamaan valtavasti siihen teknologian kehittämiseen ja menetelmien kehittämiseen, että esimerkiksi siellä mainitulla Viiankiaavan alueella voitaisiin sitä maanalaista louhintaa tehdä, mikäli se kannattavaksi osoittautuu, sellaisilla menetelmillä, jotka suojelevat sen alueen vesitasetta niin, että suo ei menetä luontoarvojaan. Olen näin aiemmin ymmärtänyt, että he käyttävät pelkästään näiden menetelmien tutkimiseen 50 miljoona euroa, niin että eikö silloin ole hyvä asia, että toimija on tällainen, joka pystyy todella panostamaan siihen, että kaikki hoidetaan niin kuin tämä sali edellyttää, Suomen lainsäädäntö ja maailman tarkimmat viranomaiset Suomessa edellyttävät? Oikeastaan siitä kysyisin, kun vaaditaan tällaista kategorista kieltoa toimia jopa alueilla, jotka voisivat olla luonnonsuojelualueita. Suomessahan mikä tahansa alue voisi olla luonnonsuojelualue. Arvoisa herra puhemies, uskallan väittää, että Suomi on todella kaunis, upea maa ja Suomen luonto joka puolella niin hienoa, että täällä varmasti voisi sinänsä olla luonnonsuojelualueita missä vain. Otetaan esimerkiksi Elijärven kaivos Kemissä. Kaivos toimii käytännössä siinä keskellä kaupunkia, tällä hetkellä muistaakseni 500 metrin syvyydessä, noin kolmen kilometrin levyisellä alueella. GTK on vahvistanut, että ainakin kahden kolmen kilometrin syvyyteen riittää sitä juonnetta, jossa tätä kromimalmia on, mutta ehkä jopa paljon syvemmälle — puhutaan neljästä, jopa viidestä kilometristä. Kuinka syvällä sitten pitäisi olla, jos nyt ajatellaan, että se luonnonkaunis alue siinä olisi luonnonsuojelualue — tietenkään siinä nyt ei ole suojelualuetta, kun siinä on Kemin kaupunki, mutta tilanteessa, jossa siinä olisi suojelualue — ja ulottuuko [Puhemies koputtaa] se suojelualue myös sinne neljän kilometrin syvyyteen? Eli näiden puheiden pitäisi jollain tavalla [Puhemies koputtaa] korreloida kuitenkin sitten sen käytännön tosielämän kanssa, mitä peräänkuulutetaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T20:14:47,2019-10-16T20:18:16,Hyväksytty,1.1 2019_51_75,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viittasin erityisesti siihen epäsuhtaan, joka aiheutuu tämän nykyisen lainsäädännön ongelmien johdosta ja joka on johtanut valituksiin Tukesille. Vaikka kunnat, ihmiset, maanomistajat valittavat, sillä ei ole mitään merkitystä yleensä malminetsintäluvan myöntämisen kannalta. Ja jos hallinto-oikeuteen tulee valituksia, niin miten yksittäiset ihmiset pystyvät pärjäämään näitä monikansallisia yhtiöitä vastaan, joilla ei ole pahaa tarkoitusta mutta joilla on ainoastaan liiketaloudellinen tarkoitus saada hyödynnettyä se malmi, mikä kyseessä onkaan? Eihän heillä mitään muuta tarkoitusta ole. Ja sen hyödyntämiseksi käytetään tietysti kaikki keinot, kaikki lainsäädännön sallimat ja siinä rajamailla olevat keinot myös joissain tapauksissa, joita on nähty Suomessa. On myös erittäin paljon paremmat mahdollisuudet vaikuttaa poliitikkoihin. Sen vuoksi ei olekaan ehkä ihan kaukaa haettua, että tämän kaltaiset luonnonvarojen hyödyntämistä koskevat lainsäädäntöuudistukset ovat myös testi sen osalta, miten hyvin demokratiamme toimii ja onko meillä rakenteellista korruptiota vai ei. Tietysti toivottavasti ei ole ainakaan sitä varsinaista korruptiota. Mutta toki voimme olettaa, että lainsäädäntömme puitteissa esimerkiksi vaalirahoitus on yksi mahdollisuus vaikuttaa päättäjiin. Kovin aktiivisesti yhtiöt toimivat nyt, tekevät varauksia. Ei siinä ole mitään pahaa. Ei vastuuta voi yhtiöille vierittää. Pitää vierittää se vastuu ihan meille ja meidän pohtia, minkälaista tietoa me saamme. Teemmekö me kaivoksiin tai mihin tahansa muuhun asiaan liittyvät johtopäätöksemme jonkun yhtiön näkökulmasta suodatetun tiedon pohjalta, vai teemmekö sen mahdollisimman riippumattoman tutkimustiedon perusteella? Kuuntelemmeko myös kansalaisia, joita me täällä eduskunnassa edustamme? Tästä on kyse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T20:18:20,2019-10-16T20:20:40,Hyväksytty,1.1 2019_51_76,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan edustaja Holopaisen kanssa olemme suurimmasta osasta asioita täysin samaa mieltä. Oikeastaan ihan mielenkiinnosta siis kysyisin, onko se nyt hyvä vai huono asia, että siellä Elijärvellä on se Kemin kaivos, joka mahdollistaa Tornion terästehtaan, joka on ymmärtääkseni maailman suurin kierrätyslaitos, kun siellä romuraudasta tuotetaan maailman parasta ruostumatonta terästä. Elikkä jos halutaan kategorisesti vastustaa kaikkea kaivostoimintaa, miksei sitä kerrota ääneen? Minä kerron ääneen, että mielestäni Suomeen tarvitaan kestävää kaivostoimintaa. Jotta pääsemme siihen, että kaivostoiminta on kestävää, tarvitaan esimerkiksi tämä kaivosvero, jolla saadaan vahvempi sosiaalinen hyväksyntä sekä alueella että tietysti muutenkin, ja tarvitaan vaikkapa viranomaistoimintaan riittävät resurssit, että kun näitten hankkeitten varsinaisilla toimijoilla tietysti on se päävastuu osoittaa, että toiminta on luvan mukaista, niin voidaan olla varmoja siitä, että näin on. Tätä täällä peräänkuulutetaan. Tässä kansalaisaloitteessa on todella paljon hyviä asioita, mutta totta kai siellä on asioita, jotka käytännössä sitten johtaisivat siihen, että malminetsintä loppuisi ja sitä myöten tulevaisuudessa myös kaivostoiminta Suomessa loppuisi ainakin niissä paikoissa, joissa ei ole sitä näkymää, joka siellä Elijärvellä esimerkiksi on, että vaikka 100 vuotta pystytään vielä jatkamaan. Elikkä tässä mielessä minusta olisi reilua kertoa, kannatatteko te sitä Kongossa olevaa kaivostoimintaa vai kotimaista kestävää kaivostoimintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T20:20:40,2019-10-16T20:22:43,Hyväksytty,1.1 2019_51_77,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Autto kysyi, miksi Elijärven kaivos on eri asia kuin kansallispuiston kylkeen suunniteltu kaivos. Elijärven kaivos syntymäkunnassani Kemissä sijaitsee 10 kilometrin päässä kaupungista, ei missään tapauksessa kaupungin keskustassa, kuten äsken sanoit. Sitä ympäröi talousmetsä. Luontoarvoista ei kyllä sinänsä ole minulla tarkempaa tietoa, mutta ainakaan matkailutoimintaa kaivoksen lähialueilla ei ole. En tiedä, mihin viittasit sillä, että kaivostoiminta pitäisi joidenkin mielestä kategorisesti kieltää. En ole itse kuullut sellaista täällä sanottavan, enkä myöskään sellaista, että potentiaalisesti tulevaisuudessa luonnonsuojelualueena toimivalle alueelle... — tai mitä sanoittekaan siinä tilanteessa — [Heikki Auton välihuuto] ole täällä kuullut sanottavan. Syötteen kansallispuisto esimerkiksi on tosiaan matkailualuetta, virkistysaluetta. Se alue on kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueen ympäröimä, mihin tämä varaus on myönnetty. Sillä on suora vaikutus matkailuelinkeinoon, mikäli siihen joskus tulevaisuudessa kaivos tulisi. Kyse on aivan erilaisesta hankkeesta. En näe syytä lähteä näitä sen pidemmälle vertailemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-16T20:22:43,2019-10-16T20:24:20,Hyväksytty,1.1 2019_51_78,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä asia, että asiasta keskustellaan. Sehän on kansalaisaloitteen tehtävä, vaikka se sellaisenaan ei toteutuisikaan. Mutta se tuo uudet näkökulmat ja aivan kuin sieltä kansan syvistä riveistä ne kokemukset tänne päätöksenteon pohjaksi. Itse näkisin, että tämmöinen vastuullinen yrittäjyys tässäkin kohden kaivostoiminnan osalta ja luonnon suojeleminen on yhdistettävissä, ja sen vuoksi Suomea tulee kehittää kaivostoiminnan mallimaana. Keskusta pitää tärkeänä sitä, että paikalliset ihmiset pääsevät mukaan tähän päätöksentekoon, koska he ovat niitä paikallisten olosuhteiden asiantuntijoita, eli tätä, että kunnille oikeus kaavoituksen kautta päättää, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella, pidän hyvin tärkeänä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-16T20:24:24,2019-10-16T20:25:30,Hyväksytty,1.1 2019_51_79,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En pidä tarkoituksenmukaisena, että me päättäisimme täällä eduskunnassa yksittäisistä kaivoksista, vaan periaatteista ja niistä reunaehdoista, joilla erilaisia toimintoja yhteiskunnassa voi toteuttaa. Näihin kuuluvat vihreiden tavoitteista esimerkiksi ne, että uusiutumattomista luonnonvaroista kuuluu yhteiskunnalle arvo, otetaan käyttöön vero, josta jää tosiaankin jotakin yhteiskunnalle, otetaan kokonaisetu mukaan lupaharkintaan, ja sitten esimerkiksi myös lopetetaan malmien etsintä luonnonsuojelualueilla, joihin kuuluvat toki keskeisesti myös Natura-alueet. Tämäntyyppisiä esimerkkejä ne ovat, jonkalaisia reunaehtoja olemme vieneet eteenpäin, ja sitten näiden puitteissa tulisi toki arvioida, kun lait pääsevät käytäntöön, miten homma toimii. Varmasti sitten on vielä se kysymys, miten viranomaisvalvonta toteuttaa lainsäädäntöä ja onko siellä resursseja. Se on tärkeä kohta ja iso epäkohta Suomessa tällä hetkellä. Ihan kaikkea ei todella voi laittaa pienten kuntien vastuulle. Se on selvää, että kyllä tässä tarvitaan myös kansallista harkintaa ja kansallista osaamista, koska tosiaankin vastassa on myös isoja yhtiöitä. Minun mielestäni olisi naiivia olettaa, että tässä hyvällä toivolla tai hyvällä tahdolla vain pärjättäisiin, ja sen takia onkin hyvä, että tämä eduskunta on niin voimakkaasti tuonut esiin, että meillä on lainsäädännöllisiä epäkohtia, jotka täytyy korjata, ja sitä työtähän me täällä teemme. Ei ole kukaan esittänyt, että kaikki toiminta kielletään. [Heikki Autto: Hyvä!] Sellaisia puheenvuoroja en ole kuullut, mutta reunaehdoista on hyvä käydä keskusteluja ja toteuttaa se lainsäädäntö, johon hallitusohjelmassakin on sitouduttu. Se on kai selvä juttu myös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T20:25:34,2019-10-16T20:27:50,Hyväksytty,1.1 2019_51_80,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että nyt näitä lainsäädännön puutteita korjataan, ja nämä kansalaisaloitteen esiin nostamat asiat kannattaa tarkasti käydä läpi. Keskusta on samaa mieltä myös tästä verosta, josta tulisi tulla riittävä korvaus yhteiskunnalle, ja sitäkin kautta voidaan toimia. Toki haluan nostaa vielä tämän saman ongelman esille, mitä edustaja Auttokin on pitänyt esillä, elikkä sen, että nämä kaivannaisiin liittyvät ongelmat eivät poistu, katoa mihinkään sillä, jos laitetaan silmät umpeen ja siirretään kaivostoiminta kehittyviin maihin, joissa nämä ympäristövaatimukset ja työntekijöiden asema ovat paljon surkeammalla tasolla kuin täällä Suomessa. Siksi on hyvin tärkeää, että me nyt kehitämme suomalaista säädöstöä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-16T20:27:50,2019-10-16T20:28:57,Hyväksytty,1.1 2019_51_81,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos jostakin puheenvuorosta on tullut semmoinen vaikutelma, että olisi tuotu esiin ongelmia, niin se varmasti on toki myös otettava huomioon, että vaikutuksia on ja tietysti luonnonvarojen hyödyntämisestä aiheutuu erilaisia vaikutuksia kuin jostain muusta toimialasta. Minun mielestäni on myös hyvä puhua ääneen niistä haittavaikutuksista, koska kyse on samasta tilasta, jossa sitten tietyllä tavalla useissa tapauksissa kamppailevat joko luonto tai ihmiset tai muut elinkeinot. Joissain tapauksissa tietysti ne ovat hyvin yhteensovitettavissa. Mutta sinänsä ihan samanlaisesta toimialasta ei ole kyse kuin moni muu on. Se vaatii paljon tilaa ja sillä on isoja ympäristövaikutuksia aina väistämättä, vaikka sitten toki ne pyritään mahdollisimman hyvin hoitamaan. Mutta niitä ei käy kieltäminen. Ehkä se globaali vastuu on sellainen, jota kannattaa toteuttaa yritysvastuulainsäädännön kautta, niin kuin tässä toin aikaisemmin esiin. Siinä mielessä semmoisten yksinkertaisten vertailujen ja heittojen, että jossakin muualla tuotanto sitten lisääntyy, pitäisi myös perustua faktoihin. Jos mineraalien kysyntä kasvaa, niin kyllä se kysyntä kasvaa niissä muissakin maissa, eli ei voi väittää, että me täällä nyt sitten hoitaisimme mineraalien kysynnän kasvun. Kyse on globaalista kysynnästä ja globaalista ilmiöstä ja myöskin globaalista haasteesta biodiversiteetin katoamisen osalta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T20:29:01,2019-10-16T20:30:32,Hyväksytty,1.1 2019_51_82,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_51_83,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on, että jo olemassa olevaan lakiin lisätään uutta kansallista alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitetun määrärahan hallinnointia koskevat säännökset. Lisäksi esitetään eräitä teknisluonteisia muutoksia. Hallitus esittää, että määräraha korvaisi aikaisemman, Sipilän hallituksen aikana käytössä olleen alueellisen innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahan. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi näin ollen sen yhteydessä. Aluepolitiikasta on vahva kirjaus hallitusohjelmassa. Sopimukselliseen yhteistyöhön kaupunkien ja alueiden kanssa varataan 15 miljoonaa euroa ja maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 5 miljoonaa euroa ensi vuoden budjettiin. Ja juuri tästä on nyt kyse käynnissä olevassa lähetekeskustelussa, ja niistä teknisistä muutoksista, joilla saadaan nämä määrärahat sitten ensi vuonna käyttöön. Tavoitteena on rakentaa menestystä alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyöllä, lisätä elinvoimaa, poikkihallinnolliseen toimintaan kannustamista, alueellisten voimavarojen kokoamista niiden yhdessä sovittujen ja määriteltyjen tavoitteiden lisäksi. Tässä lähetekeskustelussa oleva esitys perustuu hallitusneuvotteluissa sovittuun Elinvoimainen Suomi ‑kokonaisuuteen. Ohjelman mukaan on tarkoitus siis maakuntien liitoille kohdentaa nopeasti, joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta. Maakunnilla on tietenkin keskeinen rooli aluekehityksen ja yhteistyön edistäjinä, ja tämä rooli on kyllä kauttaaltaan huomioitu vahvasti myös hallitusohjelmassa. Uskon, että kaikkien tavoitteena on vahvistaa ja tukea maakuntien toimintaa alueellisesti — paikallisesti vahvaa, elinvoimaista ja vireää toimintaa. Ja näin nämä kaikki alueet luovat hyvinvointia osaltaan koko tähän maahan. Tätä maakunnille omaehtoiseen kehittämiseen suunnattua määrärahaa on tarkoitus pystyä käyttämään varsin monipuolisesti ja joustavasti ja antaa myös välineitä siihen, kuinka syventää alueiden ja kaupunkien kestävää kasvua, elinvoimaa edistäviä hankkeita ja myös sopimusperusteisuutta. Tarkoitus on luoda useampia kuin yhtä aluetta koskeviin, samanaikaisesti myös valtakunnallisesti tärkeisiin, alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin mekanismia. Ja toki ollaan myös apuna alueiden kuntien välisessä elinkeinopolitiikan yhteistyössä. Niinpä maakuntien omaehtoinen kehittäminen antaa tietenkin mahdollisuuden toteuttaa aluelähtöisiä, alueellisesti erilaisia, nopeita, joustavia kokeiluhankkeita, helpottaa globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien syntyä nimenomaan sieltä paikallisesta näkökulmasta lähtien ja samalla tietenkin, mikä tärkeää, myös vahvistaa elinkeinorakennetta. Niinpä on tärkeää, että paikallisuuden, alueellisuuden roolia korostetaan, asemaa elinvoiman kasvattajana vahvistetaan, tuetaan. Nyt käsittelyssä olevien lainsäädäntömuutosten tavoitteena on luoda tähän joustava rahoitusinstrumentti, jolla pystytään maakuntien ja alueviranomaisten ja muiden alueellisten, paikallisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä mahdollisimman hyvin tässä toimimaan. Ja en ole kyllä ikinä kuullut yhdestäkään yhdessä tehdystä asiasta, josta ei olisi syntynyt jotain uutta ja positiivista, joten sikäli tällaiseen uudenlaiseen sopimuksellisuuteen ja alueiden omaan joustavuuteen ja voimavarojen lisäämiseen luotan. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-16T15:17:20,2019-10-16T15:21:23,Hyväksytty,1.1 2019_51_84,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministeri Kulmunille, että olette esittelemässä tätä hallituksen esitystä täällä. Tänään tulee 25 vuotta aikaa siitä, kun Suomessa järjestettiin EU-kansanäänestys, ja voi ajatella, mitenkä se liittyy tähän esitykseen, mutta kyllä se osaltaan liittyy. Eli ensinnäkin itse kun muistan tuota aikaa, niin silloin alettiin yhä enemmän puhua EU:n myötä myös alueiden ja maakuntien kehittämisestä ja merkityksestä, ja sitten toisaalta alueiden kehittäminen ei ollut enää pelkästään kansallista aluepolitiikkaa vaan rakennerahastojen kautta myös olennainen osa EU-politiikkaa. Ja tämä laki jo nimeltäänkin nivoo yhteen alueiden kehittämisen ja rakennerahastot, eli rakennerahastoista huolimatta on kansallisella aluepolitiikalla kuitenkin valtavan iso merkitys koko Suomen kannalta, ja sen takia tämä hallituksen esitys on omalta osaltaan tukemassa tätä meidän kansallista työtämme. Tämä hallituksen esitys toteuttaa hallitusohjelmassa sovittua hyvää aluepoliittista linjaa käytännössä, ja tämä momentin nimikin kuvastaa, mistä on kyse: alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitettu määräraha. Myös konkretiaakin seuraa, eli ensi vuoden budjetissa on varattu 20 miljoonaa euroa tähän. Hallituksen esitys tunnistaamyös maakuntien liittojen tärkeän roolin aluekehitysviranomaisina sekä aluekehityksen ja yhteistyön edistäjinä ja vahvistaa sitä, kuten ministeri Kulmuni tuossa hetki sitten kertoi. Hallituksen esitys tukee ajatusta, että koko Suomi ja kaikki alueet ovat tärkeitä, ja että hallitus haluaa edistää omalta osaltaan eri alueiden ja kaikkien maakuntien elinvoimaa ja vireyttä. Määrärahalla tuetaan omaehtoista kehittämistä. On syytä kysyä, mitä sillä tarkoitetaan. Me keskustassa ymmärrämme tämän omaehtoisen kehittämisen siten, että luotetaan alueiden omaan kehittämistyöhön ja hoksnokkaan siitä, mitkä asiat ja valinnat vahvistavat alueen elinvoimaa, tuovat työpaikkoja ja uudistavat, vahvistavat elinkeinorakennetta, esimerkiksi vaikka matkailu. Arvoisa puhemies! Useat tuoreet kyselyt ja selvitykset tukevat käsitystä, että suurin osa suomalaisista haluaa, että Suomessa on elämää ja meininkiä myös kaupunkikeskusten ulkopuolella. Tänään Ylen kyselyn tulokset: yli puolet vastanneista haluaisi hidastaa kaupungistumiskehitystä. Toisaalta Helsingin Sanomien kysely syyskuussa kertoi: 70 prosenttia haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Ylen tuore uutinen Ranskasta puolestaan kertoi maanantaina, että vuosittain noin 100 000 ranskalaista muuttaa maalle. Siellä tehdyn tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia ranskalaisista haaveilee muuttamisesta maalle. Eli edellä olevat esimerkit kertovat minusta siitä, että meidänkin hyväksymäämme megatrendiä, kaupungistumista, näillä hiljaisilla signaaleilla halutaan haastaa. Kun itse aamulla kuuntelin tätä Ylen juttua, jäin pohtimaan sitä, miten arvostamani tutkija Timo Aro sitä kommentoi ja totesi — tässä aamuisessa tutkimuksessa tosiaankin yli puolet suomalaisista haluaisi, että kaupungistumista hillitään — että se kertoo muutosvastarinnasta, ja sitten muutosvastarinnan lisäksi myös tämmöisestä alueiden kostosta. Itse pidän kyllä tätä vähän outona kommentointina. Pitäisi ehkä katsoa vähän myönteisemmässä mielessä eikä kommentoida näin negatiivisesti, jos asiat eivät käy omaan ajatteluun. Lopuksi haluan todeta tässä, että jos suomalaisilla on vahva tahto Suomen elinvoimaisuudesta ja siitä, että koko maassa halutaan olevan elämää ja meininkiä, niin sen pitää kyllä tietysti näkyä meidän suomalaisessa kansallisessa politiikassa, hallituksen politiikassa ja niissä päätöksissä, mitä eduskunta täällä kaiken kaikkiaan tekee. Keskustassa ajattelemme sillä tavalla, että on otettava rohkeammin käyttöön aluepolitiikan eri keinoja, eikä olisi pahitteeksi, vaikka vilkaisisimme vähän Ruotsiin ja Norjaan, mitä siellä on kaiken kaikkiaan tehty. Arvoisa puhemies! Näillä sanoin tämä ministeri Kulmunin esitys on oikein hyvä ja alueita arvostava, ja tällaisia toivomme lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-16T15:21:28,2019-10-16T15:26:26,Hyväksytty,1.1 2019_51_85,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuonna sopimukselliseen yhteistyöhön kaupunkien ja alueiden kanssa varataan 15 miljoonaa euroa. Lisäksi maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen osoitetaan 5 miljoonan euron lisämääräraha ensi vuodelle. Budjettiriihessä sovittiin myös, että alueellinen kuljetustuki jatkuu, ja siihen päätettiin osoittaa pysyvästi 6 miljoonan euron lisämääräraha — erinomaista. Hallitusohjelman Elinvoimainen Suomi ‑kokonaisuuden mukaan maakuntaliittojen keskeinen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu. Liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta. Tervehdin ilolla sitä, että hallitus ottaa entistä painokkaampaa otetta maakuntien Suomen puolesta. Sitä työtä totisesti riittää. Keskusta ei pelkää käyttää aluepolitiikka-sanaa. Se on yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Jokainen kotikulma on yhtä arvokas. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on myös tärkeä askel sille, että jokaiseen maakuntaan saataisiin sopimuksellinen kaupunkipolitiikankin väline. Hallitus on työntymässä epäkohtaan, joka on tullut tutuksi esimerkiksi Seinäjoen kaupunkiseudulla. Se epäkohta on ollut väliinputoajan rooli kaupunkipolitiikassa. Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki ovat kiinnittäneet huomiota vallitsevaan kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja esittävät nykyistä laajemman aluepolitiikan kokonaisuuden hahmottamista. Nyt Seinäjoen tyyppiset yliopistottomat mutta kehityspotentiaaliltaan suuret keskikokoiset maakuntakeskukset ja niiden ympäryskunnat ovat jääneet väliinputoajan asemaan. Seinäjoen kaupungin ja kaupunkiseudun kasvu on ollut viime vuosina yksi Suomen nopeimpia ja vertautuu täysin suurimpien kaupunkien kasvulukuihin. Se on kuitenkin joutunut ratkomaan maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia omin voimin. Näkisin mieluusti, että myös MAL-sopimuksia laajennettaisiin uusiin kaupunkikeskuksiin, joiden kaupunkiseutu täyttää yli 100 000 asukkaan väestöpohjan. Arvoisa puhemies! Yle uutisoi aamulla, että enemmistö suomalaisista haluaa valtion hidastavan kaupungistumista. Paras keino tähän on taata hyvän elämän edellytykset ympäri Suomen. Jokaisessa maakuntakeskuksessa tulisi olla sopimuksellinen kaupunkikehittämisen väline. Se on maakuntien Suomen tulevaisuuden varmistamista, askel oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisen kohtelun suuntaan. Aluepolitiikan tavoite on antaa ihmisille vapaus ja mahdollisuus valita, minne elämänsä rakentaa. Se perustuu maan eri osien omille vahvuuksille. Maakuntakeskusten ja niiden seutukuntien kuuluu olla politiikkamme keskiössä ja tasavertaisena kumppanina. Niillä tulee olla keinot puolustaa maakuntia, kehittää seutujaan ja varmistaa myös maakuntien tulevaisuus. Se on uuden kokonaisen Suomen tie. Arvoisa puhemies! Ministeri Kulmuni on ansiokkaasti käynnistänyt selvityksen paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämisestä eli tavoista, joilla työskentely, asuminen ja toimiminen usealla paikkakunnalla on mahdollista — erinomainen ja tärkeä avaus. Puhemies! Keskusta tukee sekä kaupunkeja että maaseutuja, ihmisen vapautta valita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-16T15:26:34,2019-10-16T15:31:14,Hyväksytty,1.1 2019_51_86,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan heti alkuun kiittää ministeri Kulmunia erinomaisesta esityksestä. Voin sanoa, että maakunnat kiittävät tästä. On äärimmäisen tärkeää, että Suomea kehitetään tasapuolisesti koko maata ajatellen. Kun täältä eduskunnasta menen tuohon eduskunnan portaille ja katson ulos, näen siellä Finlandia-talon tai Musiikkitalon. Ne ovat paitsi helsinkiläisiä ja Helsingissä sijaitsevia rakennuksia myös koko Suomelle tärkeitä instituutioita. Yhtä lailla voi sanoa, että kun menemme kesällä vaikka vierailemaan Saimaalle, se hieno järvialue on koko Suomelle arvokasta aluetta, tai kun joku suomalainen tai ulkomaalainen tulee vierailulle Lappiin, se on koko Suomen Lappi — tai on koko Suomen Savo tai Kainuu ja niin edelleen. Meidän on siis turha rakentaa vastakkainasettelua, vaan sen sijaan me tarvitsemme Suomessa yhteen hiileen puhaltamista. Kaikissa asioissa on syytä katsoa, mikä on meidän yhteinen etumme sen sijaan, että aletaan kilpailemaan keskenämme. Kun katsomme vähänkin kauempaa maailmaa, niin Suomi on todella pieni. Kiinassa on satakunta kaupunkia, jotka ovat väestöltään suurempia kuin Suomi tällä hetkellä. Sen takia meillä jos jossakin tarvitaan ajattelutapaa, että me olemme yhtä ja me haluamme pitää huolta koko Suomesta ja kaikista suomalaisista, kaikista Suomen palveluista myös. Nämä tuolla edellä viitatut tutkimukset, joita on ollut viimeksi tänään julkisuudessa, osoittavat, että valtaosa suomalaista on sitä mieltä, että kaupungistumisesta tulee liiallista, kaupungistumista tulee tietyllä tavalla rajoittaa ja siitä syntyviä lieveilmiöitä ja ongelmia pyrkiä hallitsemaan. Tämä on hyvä viesti meille tänne. Kun katsoin sitä tulosta, niin huomasin, että erittäin suuri osa muun muassa perussuomalaisten kannattajista oli tällä kannalla. Uskon ja toivon, että tämä haastaa täällä eduskunnassakin perussuomalaiset myös tukemaan niitä hallituksen erinomaisia esityksiä, jotka rakentavat eheää Suomea ja tasapuolista aluekehitystä. Nyt näitten tutkimusten mukaan kannattajat varmasti myös antavat kiitosta, jos näin tulette tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T15:31:16,2019-10-16T15:33:44,Hyväksytty,1.1 2019_51_87,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! On äärimmäisen tärkeätä, [Puhemies: Puhemies!] että meillä on myös kansallisella tasolla aluekehityksen työkaluja. Niin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu, niin tämä AIKO kuin myös maakunnan kehittämisraha ovat hyviä työkaluja EU:n rakennepolitiikan ja EU:n rakennerahastojen lisäksi. Nyt sitten näyttää, että näistä ollaan kansallisestikin pääsemässä hallitusohjelman kirjausten mukaisesti maaliin. Meille Itä- ja Pohjois-Suomessa on tietysti tärkeää, että meillä on näitä aluekehityksen työkaluja, joilla pystytään sitten osaamistamme edelleen vahvistamaan. Edellisellä hallituskaudellahan oli kasvusopimukset kaupunkien osalta, ja niistä on hyviä tuloksia. Aiemmin on ollut Osaamiskeskusohjelma. Tämä on minusta hyvää aluepolitiikan jatkumoa aiemmille osaamisen vahvistamisen aluepoliittisille työkaluille. Siitä kiitos hallitukselle kovasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-16T15:33:50,2019-10-16T15:34:43,Hyväksytty,1.1 2019_51_88,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sain olla hallitusneuvottelijana siellä Elinvoimainen Suomi -ryhmässä. Lukiessani silloin ensimmäistä kertaa sitä meidän ryhmämme toimeksiantoa ja meidän neuvottelupöytään kuuluvia asioita — niitä oli nimittäin aika pitkä lista — olin siitä huolimatta tosi iloinen siitä, että sain olla mukana tuomassa siihen ryhmään ajatuksia ja kokemuksia kunnista, maakunnasta ja yrittäjyydestä. Kaikki ne asiat olivat minulle tosi tärkeitä ja myös varsin tuttuja luottamustoimien ja yrittäjäuran myötä. Pidän aivan itsestäänselvänä, että elinvoimainen Suomi muodostuu elinvoimaisista maakunnista. Alueella on varmaan kiistatta paras tuntemus alueen omista vahvuuksista. Siellä on kuitenkin tuntemus myös alueen eri haasteista. Siellä on tuntemus ja tuttuus niistä visioista ja keinoista, ja siellä uskotaan, että se oma alue saadaan nostettua ensin valtakunnan tasolla ylös ja kansainvälisestikin maailmankartalle. Maakuntia on erilaisia — ja se on muuten hyvä niin. Elinvoimaiset maakunnat muodostuvat puolestaan elinvoimaisista kunnista, ja taas sitten kuntien moottorina pyörivät ja hyrisevät ne työllistävät yritykset siellä kunnan sisällä. Hallitusohjelman Elinvoimainen Suomi -kokonaisuuden mukaan maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisina jatkuu, ja tästä olen erittäin iloinen. Liitoilla tulee myös jatkossa olemaan keskeinen merkitys aluekehityksen ja alueitten välisen yhteistyön edistäjinä. Ja sekin on totta, että maakunnat eivät aina yksin pärjää, vaan joskus useamman maakunnan kokoonpanolla saadaan enemmän asioita aikaiseksi. Maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta, ja se todettiin jo aikaisemminkin, että se maakuntien kehittämisraha oli ennen tosi hyvä ja tehokas elementti. Tälle alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen momentille on esitetty vuoden 20 talousarvioesityksessä 20 miljoonan euron ja julkisen talouden suunnitelmassa 10 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 21. Ensi vuoden määrärahasta se 5 miljoonaa euroa kohdistuu maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen, niin kuin täällä on kuultu jo useampaan kertaan, ja 15 miljoonaa euroa sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Rahoitus tulee hallituksen kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinneista. On hienoa, että maakuntien liittojen mahdollisuudet tukea maakuntien omaehtoista kehittymistä vahvistuvat alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahalla. Tällä budjettiesityksen määrärahalla tuetaan muun muassa maakuntien omaehtoista kehittämistä, uudistetaan elinkeinorakennetta siellä ja vastataan rakennemuutoshaasteisiin. Muutoksen tuloksena liitoilla on käytössään joustava rahoitusinstrumentti, jonka avulla maakuntien, alueviranomaisten sekä muiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä on mahdollisuus ennestään lisätä ja vahvistaa. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä aluepolitiikka tarkoittaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Se tarkoittaa sitä, että jo täältä eduskunnasta lähtee vahva viesti siitä, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset ovat tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita meidän yhteiskunnassamme. Se tarkoittaa sitä, että täällä arvostetaan maakuntapäiviä juhlivia ihmisiä ja niitä karvahattulähetystöjä, jotka vilpittömästi kantavat huolta oman kotiseudun elinvoimasta. Aluepolitiikan tulee näkyä muun muassa alueellistamispäätöksinä, paikkariippumattomina työpaikkoina ja tasa-arvoisina koulutusmahdollisuuksina ympäri Suomen. Tämän hallituksen esitys on myös vahva ja tulevaisuudenuskoa lisäävä viesti kaikille alueille. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-10-16T15:34:52,2019-10-16T15:38:56,Hyväksytty,1.1 2019_51_89,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu EU:n rakennerahastojen tulevaisuudesta on Suomessa ajankohtainen myös tätä hallituksen esitystä laajemmin. Alkamassa on uusi ohjelmakausi, ja monet asiat ovat muuttumassa. Tässä yhteydessä on syytä tarkastella rakennerahastovarojen jakautumista Suomen sisällä. Eteläinen ja läntinen Suomi, johon myös oma maakuntani Pirkanmaa kuuluu, on Suomen viennin ja kasvun moottori. Sen rooli ja potentiaali on tunnustettava myös aluekehittämisessä. Hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet työllisyysasteen ja innovaatiotoiminnan suhteen ovat entistä vaikeampia toteuttaa, jos suurin osa Suomea pudotettaisiin aluekehittämisvarojen ulkopuolelle. Esimerkiksi työllistämisrahat pitää ohjata sinne, missä on työttömiä, ja yritysten innovaatiotuki sinne, missä on yrityksiä. Itä- ja Pohjois-Suomelle on tarkoitettu oma pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki, joka on perusteltua säilyttää. Muutoin rakennerahastojen on kohdeltava alueita tasavertaisesti, kuten EU on Suomen osalta katsonut oikeaksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-16T15:38:58,2019-10-16T15:40:20,Hyväksytty,1.1 2019_51_90,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ylen tuore kysely kaupungistumisesta herättelee tosiaan toivottavasti meitä kaikkia. Samansuuntaisia tuloksia olemme toki saaneet jo monista muistakin kyselyistä ja tutkimuksista, kuten edustaja Vehviläinen hyvin totesi. Itse ajattelen samaan tapaan, että kyse ei todella ole mistään alueiden kostosta tai näpäytyksestä kaupungeille, vaan suomalaisilla on todella aito halu elinvoimaisen Suomen puolesta. Tätä siis vaaditaan niin kaupungeissa kuin maalla, niin kasvukeskuksissa kuin harvaan asutuilla alueilla, eli oman alueen väestökehitysnäkymästä riippumatta. Käytännössähän tämä tarkoittaa, että suomalaiset haluavat, että jokaisella on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus käydä koulua, tehdä töitä, päästä palvelujen pariin eli elää hyvää, turvallista ja terveellistä arkea kaikkialla maassa. Tämä tavoite tuntuukin yhdistävän tätä kansaa tällä hetkellä hyvin vahvasti, taitaapa yhdistää yhtä vahvasti kuin halu päästä jalkapallon EM-kisoihin pitkän odotuksen jälkeen. Toisin sanoen suomalaiset todella haluavat aidosti tasapainoisempaa aluekehitystä, ja uskon, että tämä tavoite on siis paitsi tasa-arvokysymys, varmasti monelle myös eräänlainen sivistyskysymys. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että aluepolitiikan tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen. Tämä tietysti edellyttää monenlaisia toimia eri hallinnonaloilla. Kiitän elinkeinoministeri Kulmunia siitä määrätietoisuudesta, jolla olette tarttunut omalta osaltanne tähän haasteeseen. Esimerkkejä on monia, mutta esimerkiksi Business Finlandin kautta jaetaan resursseja, joiden hyödyntäminen on alueiden elinvoiman näkökulmasta erittäin tärkeää. Kysyisinkin ministeri Kulmunilta, mitä hallitus voisi tehdä, jotta myös sellaiset alueet ja seudut, joissa ei esimerkiksi ole omaa yliopistoa, pääsisivät nykyistä paremmin Business Finlandin palvelujen ja tukien pariin. Ja ehkä vielä laajemminkin: kun tämän hallitusohjelman tahto elinvoimaisesta Suomesta on selkeä, niin miten ministeri arvioisi vaikkapa ensi vuoden budjetin ja julkisen talouden suunnitelman ja hallituksen suunnitteilla olevien toimien vaikuttavuutta tämän tavoitteen saavuttamiseen? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-10-16T15:40:20,2019-10-16T15:43:23,Hyväksytty,1.1 2019_51_91,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Kulmunille tästä hallituksen esityksestä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Päättämällä tästä hallituksen esityksestä me nähdäkseni tuemme niin maaseudun, seutukaupunkien kuin isoimpienkin kaupunkien kestävää kasvua ja elinvoimaa. Tämä ministeri Kulmunin johdolla valmisteltu hallituksen esitys on nähdäkseni aluepolitiikan ja lähidemokratian kannalta erinomainen voitto. Haluan tukea alueiden omaehtoista kehittämistä elinkeinorakenteen uudistamisessa ja vastaamisessa rakennemuutokseen. Rakennemuutosta meillä on aivan kaikkialla Suomessa. Tämä ei ole mikään usein parjattu maaseudun tai jonkun tietyn alueen asia tai haaste. Muun muassa meillä Hämeessä muutosta on tullut teollisuuden murroksen, kaupungistumisen ja matalan syntyvyyden myötä nyt selkeästi. Myös palvelut ja yritykset elävät ajassa: moni yritys muuttaa toimintaansa tai palveluansa ilmastonmuutoksen vaatimusten edessä tai reagoi väestön muutoksiin tällä hetkellä. Kukaan täällä ei ole varmastikaan voinut jättää huomiotta näitä väestöennusteita, joita me saimme vastikään. Ne ovat varsin synkkää luettavaa. Ne nostavat nähdäkseni tämän aluekehityksen ja myös tämän hallituksen esityksen sekä rakennerahastohankkeet aivan uuteen arvoonsa. Väestöennusteen mukaan Suomen väestökehitys muuttuu 15 vuoden päästä negatiiviseksi kaikissa maakunnissa. Ihmisiä toisin sanoen syntyy vähemmän kuin kuolee. Tämä syntyvyys- ja väestökatoon varautuminen vaativat jakamattoman huomion, ja nähdäkseni apatian sijaan meidän tulisi laittaa tuulemaan ja nimenomaan uskoa tulevaisuuteen ja rakentaa tämänkaltaisia hallituksen esityksiä, joilla vahvistetaan myös alueiden kehittymistä. Tämä väestökato on jatkunut jo lähes kymmenen vuotta, minkä vuoksi emme voi kuitenkaan sulkea silmiämme siltä muutoksen tarpeelta. On useita asioita, joihin tulee varautua myöskin tällä hetkellä. Markkinoilla on jo nyt esimerkiksi erilaisia muunneltavia ja siirreltäviä päiväkotiratkaisuja, jotka ovat nyt monen alueen pelastus esimerkiksi lapsimäärien vähentyessä. Tämä palveluiden keskittäminen, jota usein tarjotaan ratkaisuksi, ei näyttäydy minulle ratkaisuna, vaan nimenomaan lähipalveluita tukemalla ja nokkelia uusia ratkaisuja löytämällä pääsemme eteenpäin, ja siihen tämänkaltaiset hallitukset esitykset ovat oiva keino. Me tarvitsemme rahaa toteuttaa aluelähtöisiä nopeita ja joustavia kokeiluhankkeita sekä toimeenpanna muita hallitusohjelman mukaisia aluekehittämiseen liittyviä linjauksia. [Puhemies koputtaa] Aluepolitiikka on yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, ja sen takana nähdäkseni tämäkin esitys seisoo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-16T15:43:23,2019-10-16T15:46:39,Hyväksytty,1.1 2019_51_92,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos vielä kerran ministeri Kulmunille tämän todella tärkeän hallituksen esityksen esittelystä, valmistelusta ja tänne tuomisesta, ja kiitos siitä tosi fiksusta keskustelusta, mitä täällä on tähän mennessä tästä käyty. Kuten tiedämme, me keskustassa emme ole koskaan hävenneet aluepolitiikka-sanaa. Meille se on aina tarkoittanut sitä, että ihmisten hyvä arki on aivan yhtä tärkeä, olipa se koti suurkaupungin keskustassa, sen suurkaupungin laitamilla, lähiöissä, pienen kunnan keskustassa tai sitten aivan sen pienen kunnan pisimmän soratien päässä. Arvoisa puhemies! Täällä on jo käyty esimerkiksi edustaja Vehviläisen ansiokkaassa puheenvuorossa hieman läpi myös Ylen tämän päivän uutisointia aluepolitiikasta ja ihmisten siihen liittyvistä arvostuksista. Tuon Ylen uutisen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa valtion hidastavan kaupungistumista. Tuon jutun yhteydessä oli haastateltu arvostamaani tutkijaa Timo Aroa, mutta tätä hänen kommenttiaan minä hieman hämmentyneenä luin ja pohdin, mitä hän sillä tarkoittaa: ”Mielestäni valtion ei pidä puuttua sen paremmin kaupungistumisen vauhdittamiseen kuin hidastamiseenkaan, vaan ihmiset, yritykset ja muut toimijat saavat itse päättää sijaintipaikkaratkaisunsa niin kuin parhaaksi katsovat.” Tätä ihmettelen, sillä kaikkiin näihin ihmisten ratkaisuihin, yritysten ratkaisuihin vaikuttavat meidän päätöksemme: liikenneyhteydet, tiet, rautatiet, sillat, niiden kunto, lentoliikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet — miten pystytään etänä toimimaan mistäkin paikasta — työpaikat, puolisotyöpaikat, toisaalta yrityksen näkökulmasta työntekijöiden saatavuus, koulutuksen, täydennyskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet, yhteiskunnan jo perustuslain pohjalta takaamien palveluiden saatavuus. Mielestäni me teemme pitkälti juuri näihin liittyviä päätöksiä hallitusten esitysten käsillä ollessa, kuten nyt, ja aina, kun mietimme seuraavan vuoden budjettia — mihinkä asioihin määrärahoja allo-koimme. Eli me teemme aluepolitiikkaa halutessamme tai tahtomattamme koko ajan, kun teemme päätöksiä valtion tasolla ja myös kuntatasolla. Arvoisa puhemies! Tämän takia haluaisin nostaa aluepolitiikka-sanan oikeastaan semmoiseen uuteen arvostukseen. Se osoittaa vain sitä, että me kansanedustajina edustamme ihmisiä eri puolilta Suomea ja tuomme mukanamme terveiset siltä alueelta ja puolustamme myös osin sen alueen elinvoimaa, ihmisiä, mutta toivottavasti aina niin, että meillä näkemys yhteisestä hyvästä säilyy siellä takana. Terve ylpeys oman alueen voimavaroista ja halu kehittää sitä ei tarkoita sitä, että olemme toisten alueitten kehittymistä ja hyvää kehitystä vastaan. Kuten ministeri Kulmuni totesikin, on hienoa, että Suomi saa erilaistua, mutta eriarvoistuvan emme halua tämän rakkaan kotimaamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-10-16T15:46:40,2019-10-16T15:50:51,Hyväksytty,1.1 2019_51_93,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi elää viennistä, hyvinvointimme rahoitetaan vientielinkeinojemme tuomilla tuloilla, ja vientielinkeinomme perustuvat tietysti hienon, laajan maamme eri alueiden vahvuuksista kumpuaviin pitkiin arvoketjuihin, joten tasapainoinen alueiden kehittyminen on paitsi tärkeää ja järkevää, myös aivan välttämätöntä, jotta Suomi on menestyvä maa myös tulevaisuudessa. Tästä näkökulmasta hallituksen esitys on hyvä ja perusteltu, ja on hienoa, että hallitus haluaa tehdä myös aktiivisia aluekehittämistoimenpiteitä, joilla mahdollistetaan myös alueiden omaehtoinen kehitystoiminta. Varmasti nimenomaan sieltä alueilta nähdään parhaiten, mitä uusia ajatuksia ja kehittämistoimenpiteitä on syytä viedä eteenpäin. Huoli tietysti liittyy siihen, että tällaisen toiminnanhan pitää olla jatkuvaa, pitkällä aikajänteellä, eikä pidä ajatella tätä vain kertaluonteisena investointina, niin kuin hallitus nyt tekee. Toki tietysti kehittämistoimia voidaan ajatella myös investointina, mutta toivon, että tämä kehitystyö ei pääty, vaan tämäntyyppistä tasapainoista alueiden kehittämistä pyritään tulevaisuudessakin jatkamaan. Tässä mielessä se, että valtion omaisuutta myydään ja tällaisilla kertaluonteisilla tuloilla sitten tällaisia ehkäpä kuitenkin pysyviä menoja katetaan, on hieman huolestuttavaa. Ja tässä mielessä itse asiassa ajattelen niin, että hallituksen esitys ja tavoite on aivan oikea, mutta vielä parempi Suomen kannalta olisi se, että tätä aktiivista aluekehitystyötä vauhditettaisiin sillä, että hallitus tekisi myös entistä aktiivisempia työllisyyspoliittisia toimia, joilla mahdollistetaan se maakuntien mahdollisuuksista kumpuavan elinkeinotoiminnan kehittyminen niin, että uusia työpaikkoja syntyy. Hyvää työllisyyspolitiikka on myös parasta aluepolitiikkaa, ja mielestäni se on hallituksen tuleville toimille hyvä ohjenuora. Arvoisa puhemies! Kun myös ministeri on tässä aktiivisesti kanssamme keskustelemassa asiasta, niin vähän laajemmin ehkä haluaisin kysyä arviota siitä, miten nämä aluekehitystoimenpiteet näyttäytyvät tulevina vuosina ottaen huomioon EU:n tulevan rahoituskehyksen, toisaalta myös rakennerahastokauden näkymät. Taustaksi ehkä voisin, arvoisa puhemies, sanoa sen, että niissä maissa ja niillä alueilla, joissa kaikkein voimakkaimmin on käytetty EU:n rakennerahastoja, jostain syystä myös kriittisyys EU:n toimintaa kohtaan on kaikkein suurinta. Olisiko se vielä suurempaa, jos siellä ei olisi näitä EU-tukia käytetty? En tiedä, [Puhemies koputtaa] mutta varmasti tuolla yleisellä eurooppalaisella tasolla on hyvin kriittinen suhtautuminen siihen, [Puhemies koputtaa] miten näitä tukia käytetään. Mikä näiden tulevaisuus ministerin käsityksen mukaan on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T15:50:53,2019-10-16T15:54:07,Hyväksytty,1.1 2019_51_94,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää lähetekeskustelua tästä laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Jatkamme sitten tuolla hallintovaliokunnassa. Tietenkin on tärkeää jokaiselle alueelle — erityisesti viime aikoina on puhuttu kestävästä kasvusta ja elinvoimasta ja siitä, mistä se muodostuu. Se on monilla alueilla sitä, että saatavuus on kunnossa, liikenne- ja logistiikka-asiat toimivat. On kyse koulutus- ja työpaikoista. Me tiedämme kaikki, että viimeisten 20 vuoden ajan suurin osa meidän työpaikoistamme on syntynyt nimenomaan mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin. On myös kyse innovaatioista ja elinkeinopolitiikan kyvystä uudistua. Erityisesti Oululle ja Pohjois-Suomelle monet rakennerahastohankkeet ja muut ovat olleet viime aikoina melkeinpä elinehto, jotta olemme pystyneet ict-murroksessa uudistumaan. Kysyisinkin nyt, kun arvoisa ministeri on täällä paikalla ja ansiokkaasti ja vastuullisesti kuuntelee meidän keskusteluamme: On myös tärkeää, että pystymme näissä rahoitusinstrumenteissa menemään sellaiseen joustavuuteen, ketteryyteen, jossa paikallinen yhteistyö kumpuaa nimenomaan alueellisista osaamistarpeista ja siitä elinkeinoelämästä. Mitä mahdollisuuksia tämä laki tai tulevat lait näihin tämmöisiin erilaisiin rahoitusinstrumenttien joustavuuteen tuo? Jaan tässä salissa myös yhden huolen, joka on tullut ilmi viime vuosina monista hanke- ja projektityöntekijöiden sähköposteista. On tavallaan huoli siitä, että hankerahoituksella tehdään hyviä asioita mutta ne eivät mene sitten käytäntöön, kun on kyse hankkeista ja projekteista. Joku kysyi jopa, ovatko projektisuunnitelmat ja kirjalliset tuotokset sittenkin tärkeämpiä kuin se, mitä sillä työllä saadaan aikaan. Sitten ihan loppuun, arvoisa puhemies: on tärkeätä, että puhutaan aluepolitiikasta. Hieman kuitenkin viimeiset puheenvuorot, joita kuuntelin, osuivat korvaan. Useat keskustalaiset, hyvinkin arvostamani kollegat, kertoivat, että heille aluepolitiikka merkitsee nimenomaan sitä, että jokainen omasta asuinpaikastaan riippumatta on yhtä tärkeä ja tasa-arvoinen. En tiedä, tuleeko se sitten pohjalaisesta taustastani, kun on pienessä kylässä kasvanut ja sieltä maailmaan ponnistanut, että se tulee ainakin itselleni ihan arvoasenteesta. Koen, että suomalainen yhteiskunta on juuri sen takia niin mainio ja rakastettava yhteiskunta ja ympäristö, että jo meidän perustuslakimme sanoo, että jokainen tässä maassa on ihan yhtä arvokas, yhdenvertainen ja tasa-arvoinen riippumatta asuinpaikasta, omasta taustastaan. Henkilökohtaisesti itselleni se ei ole aluepolitiikkaa, vaan se on kyky ajatella ihan suomalaisittain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-16T15:54:08,2019-10-16T15:57:24,Hyväksytty,1.1 2019_51_95,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitokset ministerille erinomaisesta esittelystä ja erinomaisesta esityksestä. Kiitos myös kollegoille hyvästä keskustelusta. Kun meillä puhutaan aluekehityksestä ja kaupungistumisesta, kaupungistuminen esitetään yleensä globaalina megatrendinä, joka on väistämätön myös Suomessa, mutta samalla on hyvä huomata, että itse asiassa kaupungistuminen laajamittaisena ilmiönä on päättynyt jo vuosikymmeniä sitten. Kiina kaupungistuu, hyvät ystävät, tällä hetkellä. Mitä meillä täällä Suomessa on? Meillä on yksi 650 000 asukkaan pikkukaupunki. Tämänkin takia on äärettömän tärkeää, että me pidämme huolta siitä, että koko maan voimavarat tulevat hyödynnetyiksi ja että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus rakentaa elämänsä ja yrittää, tehdä työtä missä päin tahansa Suomea. Tämän vuoksi on äärettömän tärkeää, että Rinteen—Kulmunin punamultahallitus on nostanut tasapainoisen aluepolitiikan politiikkansa keskiöön. Haluaisin tässä myös muistuttaa edustaja Auttoa, joka peräänkuulutti sitä jatkuvaa kehitystä, harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän työstä, jota yhdessä tehtiin. Kiitos siitä kaikille puolueille. On uskomattoman hienoa, että tämän työryhmän esityksistä noin 70 prosenttia päätyi tuonne hallitusohjelmaan ja hyvä hallitus vie nyt niitä tässä vaiheessa eteenpäin. Monen kollegan tavoin ilahduin itsekin tämän aamun uutisista, siitä että suurin osa suomalaisista haluaisi hidastaa kaupungistumista. Haluan muistuttaa myös IPCC-raportista, jonka mukaan kaupungistuminen ilmiönä on yksi sellainen, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Tämänkin takia tasapainoinen aluepolitiikka on tärkeää. Kun meillä on tämä globaali megatrendi, kaupungistuminen, meidän tulee ymmärtää, mitä se voi tarkoittaa Suomen kokoiselle pienelle maalle. Kaupungistumisen on todettu esimerkiksi lisäävän puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa. Ihmiset haluavat tuolta kaupungeista sitten lomamatkoille maaseudun rauhaan. Lappia suosittelen kohteena erityisesti. Meidän täytyy pohtia, miten tähän haasteeseen vastataan. Täytyy nyt vielä loppuun todeta se, että olen arvostanut kyllä itsekin tohtori Timo Aroa, mutta monen kollegan tavoin en ymmärrä näitä hänen kommenttejaan tämän päivän lehdestä. Ehkä ne kielivät pettymyksestä, koska meillä on tässä maassa valtavasti tahoja, jotka haluaisivat tätä pakkokaupungistumisen ideologiaa viedä eteenpäin. Olen hyvin ylpeä, että Rinteen—Kulmunin punamultahallitus ei näin tee. Kiitos siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-16T15:57:26,2019-10-16T16:00:10,Hyväksytty,1.1 2019_51_96,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Tähän on käytetty nyt tähän varatut 45 minuuttia. Kysyn ministeriltä, haluaako ministeri vastata. Kaksi minuuttia, olkaa hyvä, ja sitten mennään eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_97,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totta tosiaan, kuten täällä keskusteluissa on todettukin, mielenkiintoisella tavalla kuluneen vuoden aikana, kun on tehty isoja kansallisia kyselyitä ja tutkimustuloksia median toimesta, on tullut aika samanlaisia viestejä niin Yleisradion puolelta kesältä 2018 kuin muutama viikko sitten Helsingin Sanomien toimesta — ja tämänpäiväiseenkin uutisointiin täällä on viitattu — joten sikäli tämä kansallinen keskustelu aluepolitiikasta ja aluekehityksestä on erittäin ajankohtainen, ja on hyvä, että sitä käydään myös julkisuudessa. Täällä tuli kysymys edustaja Kallilta liittyen tähän yrityslähtöisyyteen ja alueelliseen läsnäoloon. Hallitushan laittaa erittäin merkittäviä panostuksia vientiin ja kasvuponnisteluihin nimenomaan Business Finlandin kautta. Ja se omakin selvitystyö, mitä elinkeinoministeriössä on laitettu liikkeelle, tähtää nimenomaan siihen, että me voimme varmistua siitä, että meidän yrityksemme kautta maan, jossa on erittäin erilainen elinkeinorakenne kullakin alueella, pystyvät saamaan kaikki ne palvelut, mitä elinkeinoministeriö tarjoaa. Ja tässä tietenkin ammattikorkeakoulujen, ylipäänsä korkeakoulujen, yhteistyö vientiyritysten kanssa ja kyseisen alueen kanssa on aivan keskeinen. Täällä kysyttiin edustaja Talvitien toimesta tästä joustavuudesta. Nimenomaan 5 miljoonaa euroa on tarkoitus maakuntien laittaa rahaa nyt eteenpäin niistä alueellisista ja paikallisista lähtökohdista riippuen, ja tämä mielestäni liittyy myös tähän edelliseen kysymykseen siitä, kuinka sitten näitä alueellisia erityispiirteitä voidaan huomioida. Haluan vielä todeta, että totta, jatkuvuutta tarvitaan viime kaudelta tähän kauteen. Nämä ovat toistaiseksi olleet niin kärkihankerahoitusta kuin kertaluonteista rahoitusta — kuten nyttenkin — mutta hyvä, että vaalikaudesta toiseen sitä tulee. Ja vielä tietenkin liittyen siihen suureen keskusteluun eurooppalaisesta rakennerahasto-, rahoituskehyksestä, josta neuvotellaan edelleen: kansallisesti uskon, että sopimukseen ohjelmista ja rahoituksesta päästään, kuten aina on päästy, hyvässä yhteishengessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-16T16:00:19,2019-10-16T16:02:25,Hyväksytty,1.1 2019_51_98,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_51_99,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_51_100,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On äärettömän arvokasta, että saamme koko Suomen kukoistamaan — että Helsinkiin rakennetaan pääkaupungin ja koko Suomen yhteinen yhteisöllinen olohuone Oodi, että Reisjärvelle rakennetaan Kisatien koulu ja Niemenkartanon hirsikoulu, jotka toimivat reisjärvisten olohuoneina ja joissa toteutetaan esimerkiksi kansanopiston yrittäjäopiskelijoiden toimesta messut, joihin tullaan läheltä ja kaukaa. Hyvinvoiva Suomi koostuu hyvinvoivista kaupunkiseuduista, maakunnista, seutukaupungeista, kunnista, kylistä, kortteleista ja kaupunginosista. Arvoisa puhemies! Olemme käsitelleet tänään hallituksen esitystä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Iloitsen siitä, että voimme käyttää alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa varten ensi vuonna 20 miljoonaa euroa. Siitä menee sopimukselliseen yhteistyöhön kaupunkien ja alueiden kanssa 15 miljoonaa ja maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 5 miljoonaa. Kiitos tästä hallitukselle ja ministeri Kulmunille. On mahdollisuus lisätä alueiden elinvoimaa kehittämällä jokaisen alueen omia vahvuuksia. Huolehditaan hyvän elämän edellytyksistä maamme eri puolilla. Alueet voivat erilaistua ja erikoistua, profiloitua, mutta ne eivät saa eriarvoistua. Koulut eivät saa karata liian kauas — eivätkä muutkaan palvelut. Kun liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet toimivat, ne mahdollistavat monen unelman muuttaa luonnon keskelle puhtaan, lähinaapurissa tuotetun ruuan äärelle ja tehdä sieltä käsin etätyötä. Nyt tarvitaan aluekehitystä tukeva ja toimiva rahoitusinstrumentti. Tarvitaan maakuntien liitoille joustavasti eteenpäin välitettävää aluekehitysrahoitusta. Saamme sen tämän esityksen kautta jo ensi vuoden alusta alkaen. Maakunnan liitto on alueen kuntien yhteinen liitto ja kuntayhtymä, jonka tehtävänä on maakuntakaavoituksen lisäksi alueiden kehittäminen. Liitto vaalii monipuolisesti alueensa kulttuuria ja perinteitä verkottumalla alueensa toimijoiden kanssa. Tavoitteena on henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen. Arvoisa puhemies! Kehittämisraha tulee käyttää joustavasti. Hankkeiden tulee syventää alueiden ja kaupunkien kestävää kasvua. Hyvin hoidetut tavoitteelliset hankkeet voivat saada kylät, kunnat ja kaupungit pitempiaikaiseen ja pysyvään yhteistyöhön, johon ei enää välttämättä pidemmällä juoksulla tarvita valtion tukea. Kehittämishankkeiden tulee vahvistaa alueiden elinkeinorakennetta, tukea yrittäjyyttä sekä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä ja synnyttää alueille uutta työtä ja elinvoimaa. Näin edistämme jokaisen suomalaisen hyvää elämää ja mahdollisuuksia hankkia elantonsa, käydä koulua, perustaa perhe, kasvattaa lapsia ja toteuttaa elinikäistä oppimista ja voida hyvin asuinpaikasta riippumatta eri puolilla tätä upeaa Suomenniemeä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-16T20:30:57,2019-10-16T20:35:51,Hyväksytty,1.1 2019_51_101,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisat edustajat! Jotta pärjäämme, tulee maan kannalta myös Uudenmaan alue huomioida. Ehkä puhumme usein alueista ja viittaamme tällä termillä muihin kuin kaupunkialueisiin, mutta olisi tosi tärkeätä huomioida, että tämän hallitusohjelman puitteissa todellakin olemme koko Suomen asialla ja siihen kuuluu myös esimerkiksi pääkaupunkiseutumme. Onkin tärkeätä, että kaikki toimenpiteet ja investoinnit ja myöskin rakennerahastot jaetaan siten, että ne tasapuolisesti tuottavat tuloksia ja vaikuttavuutta. Uudenmaan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on lähes 40 prosenttia, joten ihan pienestä merkityksellisyydestä emme voi puhua, ja tällä hyvinvoinnilla pystymme myös rahoittamaan paljon sitä hyvää, mitä Suomeen syntyy. Ja toki meillä on muitakin tärkeitä kaupunkialueita elinkeinopoliittisesti. Olisi tärkeätä, että elinkeinopolitiikasta puhuttaessa myös kaupunkien elinkeinot huomioitaisiin. Ne eivät ole esimerkiksi näitä meidän perinteisiä teollisuusalojamme, joista olemme ehkä tottuneet puhumaan, vaan meillä on monipuolinen elinkeinorakenne monissa kaupungeissa, ja myöskään ihan kaikki uudet yrittäjät eivät ehdi tämmöistä poliittista vaikuttamistyötä tekemään niin ahkerasti kuin ehkä jotkut vakiintuneemmat toimijat, joten on tärkeää arvioida, mikä meidän koko Suomea hyödyttävä aluepolitiikka on, ja on hienoa, että myös kaupunkistrategiaan panostetaan tällä hallituskaudella. En näe, että tässä on Suomen sisällä keskinäistä kilpailua, vaan enemmän kyse on siitä, että eri alueilla, eri kaupungeissa täytyy löytyä juuri niille sopivia elinvoimatekijöitä. Todellakin esimerkiksi pääkaupunkiseutu tai vahvasti kasvava ja kehittyvä Tampere tai Turku tai Oulu tai mikä tahansa meidän kaupungeistamme kisaa vähän erilaisilla alueilla. Pääkaupunkiseudun osalta meidän pitää pärjätä suhteessa meidän pohjoismaisiin pääkaupunkeihin tai eurooppalaisiin kaupunkeihin ja olla houkutteleva asumis‑ ja investointiympäristö. Ja siihen vaikuttavat esimerkiksi tällaiset koulutuspoliittiset päätökset kuin onko meillä englanninkielistä tai muun kielistä opetusta ja varhaiskasvatusta tarjolla, ja tämän kaltaisiin asioihin ollaan yritetty panostaa. Ja tämä mainittu Oodi on toki yksi sellainen tekijä, joka on hyvä esimerkki myös täällä vierailevien ja täällä asuvien suomalaisten ja muualta tulevien hyvinvoinnista ja siitä kiinnostavuudesta, jota pystytään luomaan pääkaupunkiseudulle ja koko Suomeen. Eli meidän pitäisi laajentaa sitä käsitystä siitä, mikä on elinkeinopolitiikkaa, ja myös satsata sen elinkeinopolitiikan elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, kuten nyt meillä onkin tavoitteena, ja sitten toki huomioida ehkä välillä ne upeat asiat, joita eri puolella Suomea on, joita ei ole ihan osattu arvostaa, läheltä ei välttämättä näe aina omaa kotikaupunkiansa. Oli kyse sitten jostakin kansallispuistosta tai kulttuurinähtävyydestä, niin meillä on myös paljon kulttuurikohteiden korjausvelkaa, joka olisi sellaista, johon kannattaisi satsata alueiden kiinnostavuuden kannalta ja toki sen meidän kulttuurihistoriamme kannalta. Meillä on upeita alueita. Kehitetään niiden vahvuuksia, muistetaan, että alueisiin kuuluvat myös kaupungit ja kaupungeissa on myös erilaisia alueita sisällä ja kaikki kaupunkien alueet eivät ollenkaan voi niin hyvin kuin toiset. Tämä olisi myös tärkeä huomioida. Meillä on monta esimerkkiä alueista, joissa esimerkiksi lasten mahdollisuudet jatkokoulutukseen ovat ihan erilaiset kuin toisilla alueilla. Totta kai myös kaupunkipolitiikalla tähän yritetään tarttua mahdollisimman paljon, mutta olisi hyvä, että myös valtiollinen ja kansallinen huomio kiinnittyisi siihen, että erilaisissa kaupungeissa ja kunnissa on eriarvoisia alueita jo tällä hetkellä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T20:35:57,2019-10-16T20:41:16,Hyväksytty,1.1 2019_51_102,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_51_103,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on nyt kysymys tällaisesta EU-lainsäädännön mahdollistamasta poikkeuksesta, tai sanotaan, että EU-lainsäädännön tuomasta mahdollisuudesta, eli tuolla teurastamoilla voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös lain määräämät opinnot suorittaneiden opiskelijoiden palveluksia lihantarkastustoiminnassa ja teurastustoiminnan valvonnassa. Näin ollen tämä on varmasti tärkeä tapa saada tätä kriittistä työvoimaresurssia, kriittistä viranomaisresurssia sinne, missä sitä tarvitaan, eli teurastamoille, silloin kun sitä tarvitaan, ja tässä mielessä tämä on varmasti tässä salissa ja sitten tuolla maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa sellainen lakiuudistus, jonka voimme hyvillä mielin viedä eteenpäin. Ainakin näin opposition puolesta lupaan, että valiokunnassa sitä ripeästi edistämme. Tämä on hyvä esitys hallitukselta, että tämä EU:n mahdollistama uusi poikkeaminen tästä koulutusvaatimuksesta saadaan hyödynnettyä elinkeinon parhaaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T16:03:04,2019-10-16T16:04:24,Hyväksytty,1.1 2019_51_104,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen asiasta täysin samaa mieltä kuin edustaja Autto. Tämä on yksi pieni parannus siihen eläinlääkäripulaan, joka monissa paikoissa Suomea vallitsee. Tässä varmaan, kun valiokunta sitten asiaa perusteellisemmin käsittelee, on hyvä laajemminkin tätä eläinlääketieteeseen liittyvää problematiikkaa käydä läpi. Sikäli kuin tietoni ovat oikeat, eläinlääketieteessä on ollut vähän sellainen trendi viime aikoina, että monet valmistuvat eläinlääkärit haluavat toimia pienten eläinten, lemmikkien puolella, eikä minulla tietysti ole mitään sitä vastaan eikä varsinkaan näitä lemmikkejä ja hoidettavia eläimiä vastaan, mutta on myös erittäin tärkeätä, että meillä on riittävästi eläinlääkäreitä myös niissä asioissa, joissa huolehditaan siitä, minkälaista ruokaa suomalaiset saavat ja syövät, eli on erittäin tärkeätä, että eläinlääkäreiden saatavuus pystytään turvaamaan myös näille, sanoisinko, perinteisille aloille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-16T16:04:25,2019-10-16T16:05:44,Hyväksytty,1.1 2019_51_105,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellä käytetyt puheenvuorot kuvaavat sitä, että asia on hyvä, mutta tähän liittyy paljon sellaista, mitä pitää ottaa huomioon jatkossa. Edustaja Satonen, aivan oikein, meidän pitää turvata tässä maassa 24/7-päivystys niin, että meillä on myös hyötyeläinpuolella mahdollisuus saada niitä palveluja, puhutaan nyt vaikka maitotilallisista, lihakarjasta, siipikarjasta ja niin edelleen. Eli se lääkäripotentiaali, joka meillä on, ei voi erikoistua vain pelkästään pieneläinpraktiikkaan, vaan meidän pitää lainsäädännöllä mahdollistaa se, että meidän elinkeinonharjoittajat saavat niitä lääkäripalveluja. Tähän liittyy sitten varmasti sitä päivystysproblematiikkaa, ja heillä on sitten myös oltava mahdollisuus sitä omaa päivystystaakkaansa tuoda esille. [Mika Niikko ja Olli Immonen keskustelevat keskenään] — Anteeksi, jos minä keskeytän. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Jatkakaa vain, edustaja Myllykoski. — Edustajat Niikko ja Immonen, hissukseen!] Tähän liittyvat varmasti tässä hetkessä myös nämä työaikaan liittyvät kysymykset, ja kaikki nämä pitää nyt uskaltaa huomioida niin, että emme vain tee jotakin pohtimatta sitä, mikä vaikuttaa johonkin toiseen asiaan. Työaikalainsäädännön puolelta on tulossa kuitenkin paineita siihen suuntaan, mitkä ovat sitten näitten päivystävien eläinlääkäreitten työajat ja niin edelleen. Pidän tärkeänä, että tässä vaiheessa meillä tarkastustoiminnassakin voidaan jos ei nyt siirtää joitakin asioita, niin kuitenkin tarjota mahdollisuus tätä kokonaisuutta tutkia niin, että vaikka yksi palikka nyt muutetaan, niin pohditaan, miten se vaikuttaa toisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-16T16:05:45,2019-10-16T16:07:51,Hyväksytty,1.1 2019_51_106,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta ei siirrytä faktan jälkeiseen aikakauteen, niin on tässäkin asiassa ihan olemassa tilastoja siitä, mitkä ovat tämän alan työllisyysluvut ja miten paljon koulutamme eläinlääkäreitä. Yleisesti ottaen voidaan ajatella, että silloin kun jollain alalla vallitsee lähestulkoon täystyöllisyys, niin alalle koulutetaan liian vähän osaajia. Toisaalta meillä on aloja, joilla on vaikea löytää työpaikkoja ja työttömyysprosentti voi olla hyvinkin korkea. Näitä tekijöitä tulisi arvioida silloin, kun me päätämme tai meidän ministeriömme päättävät, miten paljon kunkin alan aloituspaikkoja avataan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T16:07:52,2019-10-16T16:08:47,Hyväksytty,1.1 2019_51_107,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysymys on tässä tavallaan siitä, mitä omassa puheenvuorossani toin esille, ei siitä, etteikö olisi... Mutta on myös sellaisia tehtäviä, joihinka, sanotaan nyt vaikkapa tarkastuseläinlääkärin, voimavarat alueellisesti eivät kerta kaikkiaan riitä, ja kun sanotaan, että meillä on tämmöinen kunnan eläinlääkärijärjestelmä, niin se työmäärä, mikä siellä on, on välillä siihen palkkaan nähden todella huono. Eli kun peruspalkka on erittäin matala, niin silloin tarvitaan sitä muutakin toimintaa, niin kuin tätä pieneläinten hoitamista, kunhan turvataan isommankin eläimistön eli hyötykarjan hoito. Tätä yhdistelmää ei pitäisi nyt ainakaan sitten vaarantaa, jotta meillä on tätä palvelua saatavilla ja jotta näillä eläinlääkäreillä on riittävä tulokehitys niin, että he todellakin voivat tehdä sitä työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-16T16:08:51,2019-10-16T16:10:00,Hyväksytty,1.1 2019_51_108,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että eri toimialojen muitakin epäkohtia korjataan, mutta se ei tietenkään poista sitä tarkastelua, jonka voimme nähdä, kun vertailemme eri alojen työttömyysprosentteja ja toisaalta sitä, miten hyvin niillä työllistytään. On totta, että myös palkkakehitykseen täytyy kiinnittää huomiota. Tämäkään ei poista sitä, että toisilla aloilla on työvoimapulaa, ja siihen tarvitaan ratkaisuja myös aloituspaikkojen osalta. Yksi tällainen esimerkki alasta, jolla on pulaa työntekijöistä, on varhaiskasvatusala, ja sinnehän toivotaan kiireellisesti lisää aloituspaikkoja. Korostaisin, että erityisesti tällä alalla myös palkkaus on sellainen tekijä, joka vaikuttaa pätevien työntekijöiden saatavuuteen. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-10-16T16:10:01,2019-10-16T16:10:53,Hyväksytty,1.1 2019_51_109,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä useassa puheenvuorossa on käynyt ilmi, niin on tärkeää, että meillä on eläinlääkäreitä niin lemmikkieläimille kuin tuotantoeläimille, että saadaan suomalaista puhdasta ruokaa ja eläimet hoidetaan hyvin. Tällä hetkellä ainakin tuonne harvemmalle seudulle tulee jonkin verran eläinlääkäreitä Virosta. Heitä siellä koulutetaan Tarton yliopistossa erittäin korkeatasoisesti. Varmasti nyt kun mietitään aloituspaikkoja yliopistoihin, niin on tärkeää, että myöskin tämä asia otetaan siinä keskustelussa huomioon, että meillä on eläinlääkäripalvelut kattavasti niin tuotantoeläimille kuin lemmikkieläimille. Eläinten hyvinvointi on meille tärkeä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-16T16:10:54,2019-10-16T16:11:57,Hyväksytty,1.1 2019_51_110,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  eläinlääkärinammatin   harjoittamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Korkeasti koulutettujen aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tarkoituksenmukaista lisätä, ja tämä tilanne on kyllä herättänyt hätähuutoa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, ja tarkoitan määrärahoja. Jo edellinen hallitus teki päätöksen siitä, että korkeakoulujen indeksit palautetaan. Tämä hallitus teki tärkeän päätöksen, että nostetaan korkeakoulujen perusrahoitusta, mutta se, mikä meidän täytyy nyt viimeistään eduskunnassa yhdessä tehdä, on se, että saadaan määrärahoja myöskin niiden aloituspaikkojen lisäämiseen, koska jos vain lisätään aloituspaikkoja, niin silloin kyllä se koulutuksen laatu on todella suuressa pulassa niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa. Erityisen suuri pula on varhaiskasvatuksen opettajista. Edellinen hallitus lisäsi 28 miljoonaa euroa, ja se raha riittää vuoteen 21, mutta sekään määrä ei missään nimessä ole riittävästi, ja onkin hyvä, että hallitus on luvannut arvioida tarpeen kouluttaa lisää lastentarhanopettajia. Toivon, että silloin siinä yhteydessä palataan myöskin määrärahoihin ja katsotaan se rahoitus, mikä tarvitaan aloituspaikkoihin niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-16T16:11:58,2019-10-16T16:13:22,Hyväksytty,1.1 2019_51_111,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_51_112,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleisradion hallintoneuvoston kertomus annettiin eduskunnalle 29. päivä huhtikuuta tänä kuluvana vuonna. Nyt syysistuntokauden alettua olemme valiokunnassa käsitelleet hallintoneuvoston vuoden 2018 kertomuksen ja toteamme päätösehdotuksena, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen johdosta. Ja valiokunnan kannanottoehdotus kuuluu, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. Hallintoneuvoston kertomuksessa on käsitelty Yleisradion toimintaa vuonna 2018 monipuolisesti ja informatiivisesti. On tärkeää pitää kiinni Yleisradion tiedonvälityksen ja muun toiminnan riippumattomuudesta, puolueettomuudesta sekä luotettavuudesta tasapuolisen tiedonvälityksen, sananvapauden sekä kansanvallan toteutumiseksi. Yleisradion sisältöjä käytti vuonna 2018 jopa 95 prosenttia suomalaisista. Tässä oli hienoinen nousu vuoteen 2017 verrattuna. Yleisradiolla ja sen hankinnoilla sekä Yleisradion ja kaupallisten toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisellä on keskeinen merkitys koko suomalaisen media-alan toimintaedellytysten ja kehittymisen kannalta. Media-alalla on käynnissä suuri murros ja kilpailu on kovaa. Siksi Yleisradionkin täytyy pärjätä tässä kilpailussa. Hallintoneuvoston on tärkeä huolehtia siitä ja valvoa sitä, että Yleisradiolle julkisena palveluna osoitetut tehtävät tulevat täytetyiksi, mutta toisaalta hallintoneuvosto ei saa miltään osin puuttua sen ohjelma- ja toimituspolitiikkaan. Hallintoneuvosto keskusteluissaan varmasti näitä viestejä myöskin Yleisradiolle aina tasaisin ajoin tuo, mutta tämä tärkeä hallintoneuvoston rooli on tärkeää muistaa tässä suomalaisen Yleisradion toiminnassa. Erittäin hyvä on, että Yleisradio ryhtyi vuonna 2018 vapaaehtoisesti noudattamaan EU:n siirrettävyysasetusta siten, että Yleisradion sisällöt avautuivat tilapäisesti EU:n alueella oleskeleville suomalaisille. Valiokunnan keskustelussa tuli esille, että pidempiaikaisten kehityssuuntien hahmottamiseksi hallintoneuvoston kertomusta voisi jatkossa kehittää siten, että siinä tuotaisiin esille nykyistä kattavammin vertailutietoa aiemmilta vuosilta. Arvoisa puhemies! Yleisradio on eduskunnan alainen julkisen palvelun mediayhtiö, jonka tiedonvälityksen ja muun toiminnan riippumattomuutta, puolueettomuutta ja luotettavuutta voidaan pitää tärkeänä tasapuolisen tiedonvälityksen, sananvapauden ja kansanvallan tukemisen kannalta. Viime vuosina keskustelu valeuutisista on ollut pinnalla, ja Yleisradion kaltaiset julkisen palvelun mediayhtiöt toimivat niitä vastaan. Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset katsovat Yleisradion onnistuneen kokonaisuutena julkisen palvelun tehtävässään ja suomalaisten luottamus Yleisradioon tiedonlähteenä on korkealla tasolla. Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen mukaisesti. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-16T16:13:49,2019-10-16T16:17:49,Hyväksytty,1.1 2019_51_113,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksessa vuodelta 2018 todetaan: ”Julkisen palvelun Yleisradiotoimintaa harjoittavan tulee olla riippumaton poliittisten, taloudellisten ja muiden eturyhmien vaikutuksesta, jotta ohjelmisto heijastaisi monipuolisesti yhteiskunnassa vallitsevia erilaisia mielipiteitä ja arvostuksia.” Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin sen kriittisen kansalaispalautteen, jota olen itse Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä nyt yli neljä vuotta saanut. Tämä kyseinen kriittinen palaute on liittynyt hyvin vahvasti tähän edellä mainittuun asiaan. Todella monet kansalaiset ovat kokeneet, että erityisesti maahanmuuttoon, Euroopan unioniin, ilmastopolitiikkaan tai vaikkapa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin poliittisiin toimiin liittyvä uutisointi ei ole ollut puolueetonta ja erilaisia näkökulmia tasapuolisesti ja monipuolisesti huomioon ottavaa, ja joudun valitettavasti toteamaan, että olen laittanut myös itse tämän asian vahvasti merkille. Monien kansalaisten silmiin näyttää siltä, että Ylessä niin Suomen kuin muun maailman menoa tarkastellaan hyvin vahvasti tällaisten punavihreiden silmälasien läpi. Olemme joutuneetkin useampaan otteeseen nostamaan tämän puolueettomuusongelman esiin myös Ylen hallintoneuvoston kokouksissa, hallintoneuvoston tehtävänä kun on kuitenkin valvoa, että Yleisradio noudattaa Yleisradiota koskevaa lainsäädäntöä, omaa strategiaansa ja muita ohjeistuksia. Yhtiön operatiiviseen toimintaan hallintoneuvostolla ei ole kuitenkaan oikeutta puuttua. Voisin sanoa, että Yleisradion hallintoneuvosto vastaa tästä Ylen suuresta kuvasta. Arvoisa puhemies! Tässä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä todetaan, että valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin, että tutkimusten mukaan erittäin paljon Yleisradioon luottavien määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Valiokunta pitää, aivan oikein, tärkeänä myös sitä, että syyt muutokseen analysoidaan tarkasti. Itse uskaltaisin juuri tämän saamani kansalaispalautteen perusteella väittää, että nämä edellä esiin nostamani ongelmat puolueettomuuden toteutumattomuudesta ovat erittäin todennäköisesti osasyynä tähän luottamuksen heikkenemiseen. Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti peräänkuulutan sen tärkeyttä, että Yleisradio toimii kaikkia kansalaisia tasapuolisesti palvellen ja että erityisesti tämä puolueettomuus Ylen ohjelmissa toteutuu jatkossa huomattavasti paremmin. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-10-16T16:17:53,2019-10-16T16:21:47,Hyväksytty,1.1 2019_51_114,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisat edustajat, ei aloiteta mitään laajempaa debattia, mutta täällä muutama vastauspuheenvuoropyyntö löytyy.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_115,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että tunne on monilla vahva, mutta sitten kun katsotaan erilaisia tutkimuksia, joita meillä Suomessa erittäin ansiokkaasti tehdään, niin tässä on esimerkiksi ihan tuore Kunnallisalan kehittämissäätiön luotettavuustutkimus: Ylen tv-uutiset ykkösenä; 84 prosenttia kansalaisista luottaa siihen, Ylen radiouutiset kakkosena; 82 prosenttia kansalaisista, STT 81, MTV3:n uutiset 74, Helsingin Sanomat 66 ja maakuntalehdet 63. En tiedä, millä muulla tätä voi argumentoida, mutta nämä ovat tuoreet tutkimustulokset. [Mauri Peltokangas: Mikä on otanta?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-16T16:21:54,2019-10-16T16:22:40,Hyväksytty,1.1 2019_51_116,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni erittäin hyvin tästä asiasta, johon edustaja Immonen viittasi, on todennut liikenne- ja viestintävaliokunta omassa mietinnössään. Lainaan sitä täältä suoraan: ”Yleisradion riippumattomuuden kannalta on kuitenkin olennaista, että hallintoneuvosto ei puutu miltään osin Yleisradion ohjelma- ja toimituspolitiikkaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Yleisradion riippumattomuus, puolueettomuus ja luotettavuus turvataan myös jatkossa.” En osaa itse sitä asiaa sen paremmin sanoa, enkä ole siis liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, mutta mielestäni tässä on se olennainen sanottu. Eli todellakaan en halua sitä, että poliitikot lähtevät ohjaamaan sitä, minkälaista uutistoimintaa ja mistä näkökulmasta uutisia Yleisradio esittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-16T16:22:41,2019-10-16T16:23:43,Hyväksytty,1.1 2019_51_117,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Immosen puheenvuoroon liittyen haluan todeta sen, että Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen mukaan Yleisradion sisältöjä käytti 95 prosenttia suomalaisista. Ja kuten edustaja Guzenina jo omassa puheenvuorossaan totesi, niin kyllä kansalaisten luottamus Yleisradioon on hyvällä tasolla edelleen, ja niin sen tulee ollakin. Yleisradio on eduskunnan radio, jonka tiedonvälityksen ja muun toiminnan riippumattomuuden tulee olla peruslähtökohta, puolueettomuuden tulee olla lähtökohta, ja luotettavuus pitää pitää edelleen korkealla tasolla. Itse kyllä uskon, että nuo tutkimukset, joihin tässä on jo viitattu, osoittavat myöskin sen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-16T16:23:43,2019-10-16T16:24:34,Hyväksytty,1.1 2019_51_118,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnassa totta kai todettiin, että kansalaisten tavoittamisesta ja luottamuksesta on pidettävä kiinni ja on koko ajan haettava niitä toimintamalleja, joilla tuo tavoitettavuus toteutetaan, jotta tämä puolueettomuus ja riippumattomuus toteutuu. Kuten täällä edellisissä puheenvuoroissa on todettu, todellakin 95 prosenttia suomalaisista on tavoitettu Yleisradion sisältöjen osalta, ja se on 2 prosentin nosto vuoteen 2017 verraten. Tämä ei suinkaan kerro siitä, että suomalaiset olisivat suuressa mittakaavassa menettäneet luottamusta Yleisradion toimintaan, vaan mielestäni päinvastoin. Nuoria tavoitetaan Yleisradion ohjelmasisältöjen osalta yhä enemmän, lastenohjelmissa olemme maailman huippuluokkaa [Puhemies koputtaa] — ja mikä rooli Yleisradiolla on muun muassa urheilusisältöjen tuottamisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-16T16:24:35,2019-10-16T16:25:46,Hyväksytty,1.1 2019_51_119,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edellä tuossa muun muassa edustaja Torniainen totesi, kansalaisten luottamus Yleisradioon on varsin korkealla. Tämä on hyvä asia, josta pitää pitää kiinni. Sen takia en tavallaan väheksy ollenkaan edustaja Immosen puheenvuoroa, koska aina kun käytetään puheenvuoro, jossa kannetaan huolta tästä, niin minusta on tärkeää, että se otetaan sillä tavalla vakavasti. Nimittäin tässä meidän yhteiskuntamme murroksessa, voi sanoa, me emme enää samalla tavalla jaa yhteisiä arvoja kuin ehkä 20 vuotta sitten, ja on monia asioita, jotka tavallaan jakavat suomalaisia, ja keskustelu polarisoituu helposti, kun puhutaan vaikka siitä, mitä saa syödä tai pitäisi syödä tai miten suhtaudumme ilmastonmuutokseen tai sen ratkaisukeinoihin. Tämä kyllä haastaa varmasti Yleisradionkin ja kaikki mediat siihen, että ne pystyvät neutraalisti toimimaan ja ansaitsemaan sen luottamuksen, mitä niiltä odotetaan. Otan tässä yhden esimerkin, joka aina täällä... [Puhemies koputtaa] — No, käytän sen seuraavassa puheenvuorossa. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T16:25:46,2019-10-16T16:26:55,Hyväksytty,1.1 2019_51_120,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Totean tähän vain, että lehdistönvapaus on demokratian kulmakivi, ja tavallaan tällaisessa mediakentässä, jossa me nykyään olemme, jossa tätä vapautta haastetaan ja jossa tietynlaiset sosiaalisen median alustojen kaupalliset logiikat voivat ohjata ikään kuin kupliin ja virheellisen tiedon välittämiseen, semmoinen julkinen yleisradioyhtiö niin kuin Yle on hyvin tärkeä instanssi ja sen riippumattomuus on aivan äärimmäisen tärkeätä. Ja ottaisin huomioon, että meillä on oikeasti tässä maailmassa voimia, joiden tavoitteena on purkaa tämäntyyppisiä asetelmia, ja niihin ei pidä suhtautua kevyin perustein. Eli nyt puhutaan oikeasti hyvin, hyvin tärkeästä asiasta tämän yhteiskunnan kannalta. Olisin hyvin herkkänä siinä, ettei anneta juurikaan kommenttia, jossa olisi minkäänsorttista poliittista ohjausta Ylen toimintaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-10-16T16:26:56,2019-10-16T16:27:49,Hyväksytty,1.1 2019_51_121,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaisina aikoina kun media on vahvassa murroksessa, on valeuutisia ja monenlaisia myllerryksiä mediakentällä, niin on hienoa, että Ylen palveluita käyttää jopa 95 prosenttia suomalaisista. Samalla kun puhutaan luotettavuudesta, vain 3 prosenttia suomalaisista ei luota Ylen toimintaan. Tämmöisinä aikoina pidän tätä 3:a prosenttia todella pienenä lukemana eli luottamusta todella korkeana. Uskon, että Ylellä on ollut merkittävä rooli siinä, että suomalaisten resilienssi tälle valeuutisoinnoille ja valemedioitten ymmärtämiselle on juurikin niin korkea kuin se Suomessa on, maailman korkein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-16T16:27:50,2019-10-16T16:28:49,Hyväksytty,1.1 2019_51_122,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Jäikö minulla huomaamatta joku debattipuheenvuoron pyytäjä, joka ei vielä ole sanonut mitään? Jos ei, niin sitten mennään takaisin puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_123,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käynnistyi keskustelu jo varsin hyvin siitä ydinasiasta eli luotettavuudesta ja myöskin kattavuudesta. Eli se on todella tärkeä asia, että Yle tavoittaa 95 prosenttia suomalaisista viikossa, ja Ylen tv-uutisten luottamusprosentti oli muistaakseni 84 — taisi olla niin, että edustaja Guzenina täällä ne jo luettelikin. Sitten olennaista on myös se, että Yle on johdonmukaisesti pyrkinyt tavoittelemaan myöskin nuorempia ikäluokkia, mihin täällä edustaja Kymäläinen jo viittasi. Siinä maailmassa, jossa varsinkin nuoret elävät, paljon informaatiota tulee myös maan rajojen ulkopuolelta, ja totta kai kaikkien näiden täytyy olla mahdollista ja saavutettavissa. Siinä mielessä on kyllä erittäin tärkeätä, että siellä myös tämä kotimainen viestintä onnistuu. Sen takia sellaiset ajatukset, että esimerkiksi Ylen mahdollisuuksia toimia sosiaalisessa mediassa rajoitettaisiin, eivät ole järkeviä tässä isossa kuvassa missään nimessä. Arvoisa puhemies! Toinen olennainen asia ymmärtää on tietysti se, että Yleisradio, vaikka se onkin Suomen suurin ja merkittävin tiedotusväline, ei suinkaan ole ainoa. Jos on niin, että vain Yleisradio menestyisi Suomessa, niin kyllä me silloin olisimme todella heikossa tilanteessa, koska se tarvitsee myös kirittäjiä, kaupallisia toimijoita rinnalleen. Tässä suhteessa on erittäin tärkeätä tämä Yleisradion ja kaupallisten toimijoiden tekemä yhteistyö, koska se tukee sitä ajatusta, että meillä pärjäävät Yleisradion lisäksi myös valtakunnalliset lehdet, ennen kaikkea maakuntalehdet, jotka ovat ehkä kaikkein suurimpien haasteiden edessä, ja sitten myös paikallislehdet. Nämä kaikki yhdessä takaavat sen, että suomalaiset saavat sellaista tiedonvälitystä, jossa, kuten edustaja Pitko täällä viittasi, me olemme kaikkein vähiten haavoittuvia näiden valeuutisten edessä, mutta ihan kiistaton asia on se, että kyllä niitä täälläkin aktiivisesti pyritään levittämään, joten on erittäin tärkeää, että tämä rooli pidetään. Arvoisa puhemies! Vielä yhden näkökulman otan esille tuosta valiokunnan mietinnöstä. Siihen tarvitsee sanoa, että esimerkiksi kotimaisia elokuvia tehdään nyt enemmän kuin aiemmin. Myös se on ollut yksi olennainen osa Ylen strategiaa, että Ylellä on kumppanuuksia suomalaisten tuottajien kanssa, jotta Ylen toiminnan avulla myöskin nämä kotimaiset tuottajat saattavat päästä kansainvälisille markkinoille ja sitä kautta voidaan lisätä myös media-alan työpaikkoja Suomessa ja viedä tätä suomalaista kulttuurivientiä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-16T16:28:58,2019-10-16T16:32:04,Hyväksytty,1.1 2019_51_124,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin täällä on sanottu jo useaan otteeseen, hallintoneuvoston tehtävä on huolehtia ja valvoa, että Ylen julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat hoidetuksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että Yle on vahvistanut tätä omaa aluetoimintaansa. Sata toimittajaa kentällä joka päivä koko Suomeen. Meillä oli eilen juuri Ylen hallintoneuvoston kokous ja saimme kattavan katsauksen siitä, millä tavalla Yle on kehittänyt tätä julkisen palvelun tehtäväänsä myöskin tuolla paikallisesti, ja kyllä se on vaikuttavaa, että 18 suomenkielisellä alueella on 10 radiolähetystä per arkipäivä. Suomessa kuuluu pelkästään radiossa viikon aikana 900 uutislähetystä, jotka on tehty alueen ihmisille. Kun täällä hetki sitten puhuttiin aluepolitiikasta, niin on valtavan tärkeää, että myös alueellisesti huomioidaan alueella tärkeät uutiset. Alueelliset tv-uutisetkin tavoittavat 600 000—700 000 katsojaa päivittäin, eli hyvin merkittävä toimija. Jos mietitään kaupallista mediaa ja esimerkiksi tätä luotettavuustutkimusta, joka on tehty, jossa vaikkapa maakuntalehdet nauttivat vain 63-prosenttisesti luottamusta ja Ylen tv-uutiset todellakin 84 prosenttia, niin kyllä Yle tekee ihan valtavan hyvää ja puolueetonta työtä. Tätä täytyy tässä painottaa. Luottamus riippumattoman journalismin periaatteeseen on niin tärkeä asia tänä päivänä mutta myös tulevaisuudessa. Jos me lähdemme murentamaan sitä, olemme sellaisten maiden tasolla kuin Puola, Unkari tai vaikkapa Turkki, jotka voivat manipuloida kansalaistensa näkemyksiä, koska uutisvälineet ovat heidän hallussaan. Pahimmassa tapauksessa journalisteja laitetaan vankilaan, heitä uhkaillaan. Ja kun Suomi on ollut sananvapauden, journalismin vapauden mallimaana, meidän on tosi tärkeää pitää huolta siitä, että se jatkossakin on sitä eikä luoda tällaisia epäilyksen varjoja, että vaikka meillä on selkeät tutkimustulokset siitä, että Yle toimii puolueettomasti, niin heitellään ilmaan mututuntumalla tällaisia oletuksia. Oletukset saattavat kasvaa, vaikka niillä ei ole todellisuuspohjaa. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnosta nostaisin esille yhden seikan, joka minun mielestäni olisi tärkeä. Me käsittelemme nyt 2018 kertomusta aika myöhään, ollaan jo vuodessa 2019. Liikenne- ja viestintävaliokunta on tästä lausunut ja todennut, että kertomus olisi syytä antaa jatkossa aikaisemmin keväällä, jotta saataisiin se viimeisin tieto aina mukaan näihin kertomuksiin eikä käsitellä jälkijättöisesti. Mutta, puhemies, jos tulee vielä debattia, niin sitten jatkan vielä lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-16T16:32:06,2019-10-16T16:35:14,Hyväksytty,1.1 2019_51_125,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Katsotaan, tuleeko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_126,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Riippumaton ja luotettava tiedonvälitys on Suomen kaltaisen oikeusvaltion ja sivistysyhteiskunnan keskeinen kulmakivi, ja tässä tietysti Yleisradio tekee tärkeää työtä. Yhdyn edustaja Satosen käyttämiin puheenvuoroihin ja toki muihin puheenvuoroihin, joissa on tietysti peräänkuulutettu sitä, että on tärkeää, että meillä on laaja mediakenttä, joka pystyy tätä riippumatonta ja luotettavaa tietoa suomalaisille tarjoamaan. Itse asiassa, arvoisa puhemies, tähän edellä käytyyn keskusteluun tarjoaisin — vähän ikään kuin lääkkeeksi siihen, jos joku ajattelee, että emme voisi luottaa uutisiin — sitä ajatusta, että katsotaan itse. Ja tässä mielessä — kun tiedän, että Ylen nykyinen johto on varsin taitavaa ja herkällä korvalla kuuntelee ajatuksia ja toiveita — rohkenen esittää sellaista, että mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän tiivistettäisiin tätä pohjoismaisten yleisradioyhtiöitten yhteistyötä niin, että mahdollisimman helposti löytyisi vaikkapa sieltä Ylen nettisivuilta tai Yle Areenasta linkkejä esimerkiksi Ruotsin tai Norjan uutislähetyksiin, ajankohtaisohjelmiin, joita heidän yleisradioyhtiönsä itse tuottavat. Ymmärrän hyvin sen, että on hyvin hankalaa jakaa tekijänoikeuksien alaista materiaalia ja se on kustannuskysymys. Joskus se voi olla kokonaan rajoitettua, niin kuin vaikka urheilulähetysten osalta — esimerkiksi Kansainvälinen Olympiakomitea asettaa ehdot, että netissä näitä ei saa välittää kuin vain kansallisesti yhden maan alueella. Mutta uskoisin, että kun pohjoismaiset yleisradioyhtiöt itse tuottavat hyvin laadukkaita tuotantoja, niin näitä voitaisiin entistä helpommin saada jakoon sitten toisissa Pohjoismaissa. Tämä palvelisi esimerkiksi Pohjoismaiden suurinta kielivähemmistöä elikkä ruotsinsuomalaisia. He voisivat tätä kautta saada paremmin palveluita tavoitettaville — varmasti osaavat kyllä niiden ääreen hakeutua — mutta voisi se tehdä hyvää kelle vain meistäkin, jos olisi helpompi seurata vähän uutisointia ja ajankohtaista keskustelua tuolla naapurimaissa. Ottaen nyt huomioon ihan vaikka tämän brexit-turbulenssin, jota tällä viikolla eletään, kyllä se tärkein kumppani Suomellekin kuitenkin viime kädessä on toinen Pohjoismaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T16:35:14,2019-10-16T16:37:45,Hyväksytty,1.1 2019_51_127,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisilla on tosiaan maailman korkein vastustuskyky valeuutisia vastaan, niin kuin tässä äsken puhuttiinkin, mutta samalla on pakko ilmaista huoli siitä, että vastuullisen journalismin määrä vähenee Suomessakin. Lehdistössä toimivien journalistien määrä on tippunut vuodesta 2010 noin 30 prosentilla. Tässä näkyy erityisesti paikallistason uutisoinnin väheneminen. Siksi koenkin ja näen tosi tärkeänä Ylen vahvan alueellisen aseman. Ylellä on aluetoimituksia ympäri Suomen, ja niissä tuotetaan laadukasta, mielenkiintoista, koskettavaa ja uskottavaa uutisointia ja journalismia. Tämä paikallinen kilpailu on myös tärkeää, niin kuin edustaja Autto tässä sanoi media-alan kilpailun tärkeydestä. Ilmiönä media-alalla on nähtävissä myös se, että nuoret lipuvat pois erityisesti tämän vastuullisen median piiristä. Nuoria kiinnostavat blogit, vlogit, monenlainen internet-sisältö, mikä on tietenkin pääasiassa oikein hyvä asia, mutta toivoisin, että tällaista vastuullista journalistisin perustein tehtävää uutistuotantoa tehtäisiin myös semmoisissa formaateissa ja semmoisella tavalla, että myös nuoret voisivat nauttia tästä vastuullisesta uutissisällöstä. Ylen haaste on näiden nuorien ihmisten tavoitteleminen, mutta koen, että siinäkin ollaan hyvällä polulla ja tehdään hyvää työtä, ja toivottavasti tämä työ myös jatkuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-16T16:37:56,2019-10-16T16:39:57,Hyväksytty,1.1 2019_51_128,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Otan esille kolme asiaa Yleen liittyen ja sitten sen, mikä jäi mainitsematta edellisessä puheenvuorossa. Ensimmäinen asia on se, että tämä Areena on minusta aivan loistavasti lyönyt Ylen tuotannossa läpi koko Suomen, sen toteutus ja ratkaisut ja se, että sitä kehitetään. Se koetaan suomalaisten keskuudessa äärimmäisen hyväksi kanavaksi, [Arto Satonen: Kyllä!] kun tämä niin sanottu mediakonvergenssikin on toteutunut eli ei ole enää välttämättä erillisiä medioita, vaan vaikkapa matkapuhelimen tai tabletin kautta pystytään hyvinkin sisältöä hankkimaan erilaisista medioista. Toinen juttu, joka minusta puoltaa Ylen vahvaa asemaa, on vahva aluetoimitus ja aluetyö, mitä tehdään. Ja tästä pitää pitää kiinni, koska tämä luo tavallaan perusteita sille Yle-maksulle, joka on se kolmas asia, josta haluan sanoa, eli se uudistus, joka tehtiin, oli minusta onnistunut uudistus kaiken kaikkiaan, isossa kuvassa. Tämä aluetoiminta ja Areena muun muassa ovat perusteita, jotka tulevat paljolti läpi ja jotka kansalaisten keskuudessa saavat hyväksynnän myös tälle Yle-verolle. Tällä tavalla minusta näitä kannattaa muistaa ja näitä kannattaa kehittää. Jos jossakin — tämä on se, joka jäi äsken sanomatta — niin eduskunnassahan ollaan hyvin herkkiä sille Ylen puolueellisuudelle tai puolueettomuudelle tai sille, toteutuuko se, tai sille, kertooko nyt Yle aina totta. Ja minä alan tässä herkäksi sitten ja kerron yhden asian, josta minä niin sangen suuresti pahennuin. Nimittäin nyt Yle on ottanut semmoisen uuden välineen, jolla voi seurata oman kansanedustajan toimintaa, ja nyt sitten siellä välineessä oli edustaja Lohen, samoin kaikkien muittenkin kohdalla, kuinka moni on montakin prosenttia osallistunut täysistuntoihin. Ja niinhän me ihmettelimme, että miten me niin laiskoja olemme olleet, minäkin olin vain 82 prosenttiin osallistunut, vaikka tosiasia on se, että olen osallistunut jokaiseen istuntoon, mutta siellä olivat tietenkin ne poissaolot, jotka olivat valiokuntamatkaa tai vastaavaa, [Arto Satonen: Kyllä, just näin!] eduskuntatyöhön rinnastettavaa, mutta se toimittaja, joka oli tämän tehnyt, ei ollut hoksannut, että ei näitä poissaoloina voida rekisteröidä. [Mauri Peltokangas: Valeuutinen!] — Ja sehän tuli heti mieleen täällä, että valeuutinenhan se meistä oli. Mutta en minä nyt tästä niin sangen suuresti pahastu, virheitähän sattuu, [Sari Sarkomaa: Mutta korjaatte asian!] ja varmasti tämäkin viesti on mennyt Ylelle, ja ehkä täällä jopa joku Ylen toimijoista saattaa kuunnellakin tätä keskustelua, ja jos ei ole mennyt, niin saattaa mennä tästä eteenpäin. Me jos jotkut olemme herkkiä sille, miten meitä kohdellaan julkisuudessa, ja siksi meitä pitää kohdellakin aina tasapuolisesti, ei välttämättä aina niin hellävaroen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T16:39:58,2019-10-16T16:42:50,Hyväksytty,1.1 2019_51_129,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yleisradion hallintoneuvoston kertomus viime vuodelta kuvastaa omasta mielestäni hyvin ja monipuolisesti yhtiön toimintaa. Sitten se, mikä siinä on omasta mielestäni tärkeää: on hyvä, että todetaan, että media on murroksessa, niin kuin se tällä hetkellä on, ja nykypäivänä on tärkeää, että Suomessa on luotettava tiedonvälityskanava, joka toimii erittäin laajasti koko Suomessa ja tavoittaa suomalaiset nimenomaan laajasti. Se on tärkeää, että ihmiset saavat sitä tietoa, jos he haluavat sitä tietoa saada. Tässä useammassa puheenvuorossa on jo tullut esille myöskin aluetoimitusten rooli. Itse pidän nimenomaan maakunnallisten aluetoimitusten roolia erittäin tärkeänä, jotta saadaan alueellisia uutisia myöskin ihmisille tietoisuuteen. Siinä, että media on murroksessa, on omasta mielestäni myöskin tärkeää se, että myöskin Yleisradio kehittää itseään tässä ajassa, elää myöskin ajassa ja katsoo tulevaisuuteen. Ei voi olla tässä nykyhetkessä ainoastaan ja pysähtyä siihen, vaan kehitetään myöskin toimintaa ja katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Yleisradion tulee olla luotettava — niin kuin se on tällä hetkellä — ja riippumaton, ja sen tulee antaa ihmisille ajankohtaista tietoa. Se on tärkeää, ja Yleisradion tulee myöskin tavoittaa ihmiset hyvin. Sitten haluaisin sanoa sen — muistaakseni edustaja Satonen otti esille saman asian — että hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on huolehtia, valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi eikä hallintoneuvosto puutu siihen itse ohjelmien sisältöön. Se on Yleisradion sisäinen asia, miten ohjelmia siellä tuotetaan. Toimittajien rooli on siellä tärkeä myöskin ja se, että toimittajat ovat puolueettomia ja vievät niitä asioita eteenpäin. Itse toivon, että he nimenomaan katsovat laajasti. Sitten kahteen asiaan vielä haluan kiinnittää huomiota. Oikeastaan edustaja Guzenina jo toi esille, että me elämme tällä hetkellä lokakuuta ja käsittelemme viime vuoden kertomusta asiasta. Sanotaanhan, että huhtikuun loppuun mennessä tulee antaa se kertomus, ja se on annettu, mutta kun katsoo, mitkä ovat sitten eduskunnan istuntokaudet, niin itse toivon, että jatkossa me pääsisimme tätä keskustelua käymään nimenomaan kevätkauden loppupuolella. Se olisi tärkeää, jotta voidaan viestiä viedä eteenpäin siitä, mitä kehitettäviä asioita täällä tulee eteen, niin että saadaan niitä sitten myöskin hallintoneuvostossa vietyä ja Yleisradio voi myöskin kehittää omaa toimintaansa. [Puhemies koputtaa] Toinen asia, minkä haluan, puheenjohtaja, ihan lopuksi nostaa esiin, [Puhemies koputtaa] on se vertailutieto aikaisempiin vuosiin. Itse toivon, että myöskin tässä kertomuksessa verrattaisiin aikaisempiin vuosiin siinä, miten voidaan asioita kehittää eteenpäin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-16T16:42:51,2019-10-16T16:46:14,Hyväksytty,1.1 2019_51_130,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Luen tässä Ylen sivulta pienen pätkän: ”Ylen toiminta perustuu lakiin. Vuonna 2017 julkisen palvelun tehtävänantoa tarkennettiin siten, että Yleisradion tehtävänä on tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta. Kyseinen tehtävä korvasi tehtävän, jonka mukaan Yleisradion tuli tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. Laista ja Ylen arvopohjasta kumpuava tehtävä kulttuurien moninaisuuden tukemisesta ei ole milläänlailla ristiriidassa Ylen riippumattomuuden kanssa. Ylen journalismin kivijalkana ovat Ylen arvot: riippumattomuus, luotettavuus ja ihmisen arvostaminen. Journalismimme perustuu aina totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Olemme tuoneet ja tuomme jatkossakin myös maahanmuuton käsittelyssä esille erilaisia näkökulmia ja annamme äänen eri osapuolille. Teemme tämän nojautuen faktoihin ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. Arvopohjaamme tukeutuen teemme jatkossakin rohkeaa, monipuolista ja riippumatonta journalismia kaikille Suomessa.” Edustaja Guzenina nosti tuossa esiin sanat ”Ylen toiminta on puolueetonta”, ja minun nähdäkseni se ei ole sitä. Tuossa viime vaalien alla näimme semmoisen homman, että Seinäjoella kuvattu dokumentti jätettiin julkaisematta ennen vaaleja, koska se ehkä edusti sitä minun näkemystäni maahanmuutosta, ja olen erittäin harmissani, että näin pääsi käymään. Se oli erittäin harkitsematon ratkaisu Ylen johdolta. Me näemme asioita eri lailla, ja minun mielestäni tämä puolueettomuus on vaarantunut. Se, miksi halusin puheenvuoron ottaa, on se, että tukemalla suomalaista kulttuuria Ylellä olisi todella valtava panos antaa siihen, että se tukisi suomalaista urheilua. Tällä hetkellä, kun suomalaista urheilua ei tueta valtion varoista riittävästi, on huippu-urheilijoita, jotka joutuvat maksamaan itse kaikkia mahdollisia maksujaan. [Suna Kymäläisen välihuuto — Puhemies: Kuunnellaan puheenvuoroa!] — Saanko jatkaa tornista, kun tuli tuolta tuommoista kritiikkiä? [Puhemies: Saatte!] — Minä jatkan sieltä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa edustaja sieltä vasemmalta laidalta sanoi, että Yle ei voi maksaa urheilijoiden tukia ja muita. Minä tiedän sen, se on ihan päivänselvä asia, mutta sillä, mitä Yle tekee suomalaisen urheilun kuvaamisessa ja tiedottamisessa, se voi vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten ne urheilijat pystyvät hankkimaan itsellensä taloudellista tukea muun muassa sponsorituloin. Eli tällä hetkellä näen asian näin, että Yleisradio on ehkä liiaksi keskittynyt tietyllä tapaa joihinkin lajeihin. Meillä on lukuisia lajeja, joissa on nimenomaan yksilösuorituksia, ja kun Yleisradio on vähentänyt näiden näyttämistä, käytännössä osittain jopa lopettanut — tässä on pieniä positiivisia merkkejä, että niitä on uudelleen alettu kuvaamaan ja näyttämään julkisuuteen — niin semmoisten lajien edustajien, jotka piilotetaan suomalaisen Yleisradion toimesta, on vaikea saada itselleen tukijoita ja sponsorituloja, ja tämä on todella vakava ongelma. [Suna Kymäläinen: Mistä lajista on kysymys? — Puhemies koputtaa] — Mistä lajista? Yksilölajeista. — Eli minä toivoisin, että Yle todellakin panostaisi siihen, että se tarjoaa julkisuutta kaikille urheilulajeille, pitää esillä suomalaisia urheilijoita, urheilulajeja. Tämä myös tukee meidän nuorison kasvua ja kehittymistä terveisiin liikuntamuotoihin ja ylipäätänsä tekee hyvää meidän nuorisollemme, että he saavat tämmöisiä esimerkkejä ja muuta. Tämä oli se juttu, minkä takia minä tänne itseni torniin raahasin, että sain sanottua teille siellä vasemmalla tämän näkemykseni. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-16T16:46:16,2019-10-16T16:51:27,Hyväksytty,1.1 2019_51_131,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Ja nyt sieltä vasemmalta noustaan seisomaan, edustajat Guzenina ja Kymäläinen, vastauspuheenvuorot.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_132,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa siitä, että kyllä meidän suomalaiset nuoret tarvitsevat esikuvia, tarvitsevat esikuvia urheilun kautta muun muassa terveistä elämäntavoista. Siinä mielessä tämä teidän huomionne siitä, että me tarvitsemme myöskin vahvaa urheilujournalismia, on hyvä, ja eilisen hallintoneuvoston kokouksen jälkeen kyllä minulle ainakin syntyi sellainen kuva, että Yle aivan poikkeuksellisen laajasti panostaa niin suomalaisen kuin kansainvälisen urheilun välittämiseen niin radion puolella kuin sitten television puolella ja siellä Yle Areenassa myöskin. Mutta syy, minkä takia pyysin tämän vastauspuheenvuoron, liittyy siihen, että kun me Suomessa todellakin olemme sananvapauden ja journalistisen sananvapauden mallimaita, niin siihen sisältyy myöskin se, että itse kukin meistä — itse kukin meistä — vapaassa journalismissa joutuu myöskin kohtaamaan sellaista uutisointia, joka ei aina välttämättä vastaa meidän omaa maailmankuvaamme tai tuntuu jopa väärältä meidän omasta mielestämme, mutta siitä huolimatta Ylen hallintoneuvoston jäsenenä en tohtisi missään tapauksessa vaatia, että Yle lähtisi muuttamaan omaa journalistista vapaata linjaansa sen mukaiseksi kuin mitä minä oman maailmankatsomukseni kautta pidän oikeana. [Puhemies koputtaa] Siinä mielessä meidän täytyy vain sietää sitä, että vapaa journalismi [Puhemies koputtaa] on sellaista, että sieltä voi tulla joskus epämiellyttäviä asioita. [Juha Mäenpää: Siirretään dokumenttia vaalien jälkeen!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-16T16:51:32,2019-10-16T16:53:00,Hyväksytty,1.1 2019_51_133,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä olen se edustaja täältä vasemmalta, nimeni on Suna Kymäläinen. Tässä esitettiin kysymys, miksi Yle on vähentänyt urheilun näyttöä. Esitettiin jopa syytöksiä siitä, että tämä olisi jotenkin tarkoitusperäistä. Minä vastaan nyt omalta osaltani, että näistä urheilun julkaisuista ja muista käydään valtavaa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla, joilla liikkuu todella suuret rahat, eli kritiikkiä voi tietysti aina esittää, mutta kritiikille täytyisi olla myöskin sitten vaihtoehdot ja ne ratkaisut, eli nostetaanko Yle-veroa, jotta voidaan esimerkiksi ostaa kalliimpia julkaisuoikeuksia urheilun osalta? Tämä ei varmasti ole sitä, mitä edustaja täällä esille otti, mutta näin inhorealismina se toimii. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-16T16:53:03,2019-10-16T16:54:03,Hyväksytty,1.1 2019_51_134,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä itse henkilökohtaisesti ymmärrän edustaja Mäenpään puheenvuoron ja pienen kritiikinkin näihin Ylen urheilulähetyksiin liittyen. Hyväksyn sen, mitä urheilua Yle tällä hetkellä näyttää, mutta itse tietysti toivon, että nimenomaan suomalaista urheilua näytettäisiin enemmän. Se on asia, josta ihmisiltä tulee erittäin paljon palautetta, sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat perinteisesti seuranneet niin sanottuja suomalaisia lajeja. Itse toivon, että voitaisiin myöskin, jos otetaan vaikkapa Urheiluruutu, näyttää nimenomaan suomalaisia lajeja siellä enemmän. En mene ohjelmasisältöihin tämän enempää, mutta kyllä pitää ottaa vakavasti tämä palaute, mitä tulee ihmisiltä, olen ihan samaa mieltä. Suomalaiset ovat urheilukansaa, suomalaiset seuraavat urheilijoita. Monet urheilijat ovat esikuvia nuorille, ja itse toivon, että myöskin television kautta saadaan suomalaisia urheilijoita esikuviksi suomalaisille nuorille. [Puhemies koputtaa] Sen tulee olla lähtökohta myöskin tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-16T16:54:03,2019-10-16T16:55:12,Hyväksytty,1.1 2019_51_135,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Yle mielestäni aika hyvin laajaa julkisen palvelun tehtäväänsä hoitaa. Pari kritiikin aihetta: On hienoa, että aluelähetyksiä ja alueuutisia kehitetään, mutta — olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksenkin — ne eivät tällä hetkellä näy läheskään kaikilla alueilla. Olen kysynyt tästä aikaisemminkin Ylen johdolta, mutta en ole saanut vastauksia. Toivoisi, että näihin panostettaisi myös, että se näkyvyys olisi niillä alueilla, missä esimerkiksi Itä-Suomen uutiset näkyvät. Olen myös, Lohi, laiska kansanedustaja. En ole kertaakaan ollut valiokunnan kokouksesta enkä istunnosta pois, mutta prosentit ovat ihan muuta. Toivoisi, että kun tämmöisiä työkaluja otetaan, niin ne olisivat sitten aidosti relevantteja työkaluja. Otan osaa, Markus Lohi. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-16T16:55:13,2019-10-16T16:56:04,Hyväksytty,1.1 2019_51_136,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Mäenpää ja Kari.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_137,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläinen nosti esiin sen, että maksetaan näistä korkeita lisenssimaksuja. Minä näkisin — tai minulla on tiedossani — näin, että esimerkiksi suomalaisella Painiliitolla ei ollut varaa maksaa enää televisioyhtiöille siitä tv-ohjelman tekemisestä tai julkaisemisesta, elikkä tämä on saattanut kääntyä jopa näin päin. Minä en ole tässä nyt varma, [Arto Satonen: Olette ihan oikeassa!] onko kyseessä ollut tämmöinen kaupallinen yhtiö vai Yleisradio, mutta uskon, että jos Yleisradio haluaa esimerkiksi painia mennä kuvaamaan, niin ei varmasti tarvitse Suomessa maksaa yhtään mitään. [Arto Satonen: Pitää paikkansa!] Elikkä oikeasti tämä on kääntynyt vähän päälaellensa, ja minä uskon, että pystyn tähän antamaan paremman vastauksen. Minä tarkistan tämän asian ja tuon Kymäläiselle vastauksen. [Puhemies koputtaa] Mutta käsitykseni mukaan asia on juuri niin, että urheilulajit ovat jopa joutuneet maksamaan näille, jopa Ylelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-16T16:56:09,2019-10-16T16:57:23,Hyväksytty,1.1 2019_51_138,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Nyt vielä edustaja Kari, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_139,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ylestä on mukava keskustella eduskunnan salissa, koska me kansanedustajatkin olemme Ylen palveluiden käyttäjiä ja myös tietenkin Yle-veron, Yle-maksun, maksajia. Meillä on näin ollen ihan hyvä ja perusteltu oikeus käyttäjinä ja Yle-veron maksajina toivoa ohjelmasisältöjä, esittää toiveita urheilusta tai kulttuurista tai tasapuolisesta kohtelusta ja niin edelleen, mutta olkoon tulevaisuudessakin niin, että päätöksentekijöinä meillä ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia tietynlaista ohjelmaa, vaan sen ratkaisun tekevät journalistit, päätoimittajat ja ohjelmatuottajat yhdessä, ja sitä tarkoittaa riippumattomuus mediakentässä. Uskon, että emme pelkästään me median käyttäjät tarvitse Yleisradiota, vaan Yleisradiota tarvitsee myös koko mediakenttä, myös yksityiset toimijat, jotta tämä mediakenttä on mahdollisimman monipuolinen ja monenkirjava. Siitä iso kiitos Yleisradiolle, joka tuottaa palveluita laajasti eri väestöryhmille eri kielillä ja niin edelleen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-16T16:57:26,2019-10-16T16:58:33,Hyväksytty,1.1 2019_51_140,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,Ja nyt puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_141,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutamia huomioita käydystä keskustelusta: Tähän viimeisimpään totean, että Ylen hallintoneuvoston jäsenenä tai liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana tai useamman kauden liikenne- ja viestintävaliokunnassa toimineena minulla ei ole tietoa tai ei ole tullut esille, että suomalaiset urheilulajit joutuisivat maksamaan Ylelle, jotta heitä näytettäisiin televisiossa. Jos näin on, niin toivon, että nämä faktat minulle osoitetaan, kuten luvattiin. Edellytän myös, että jos tämä väite oli väärä, myös nämä faktat minulle osoitetaan. Tästä vallan vahtikoirasta, kansanedustajien poissaolojen tai läsnäolojen piirakoista ja niin poispäin, jotka ovat kovin meitä keskusteluttaneet: Muistutan, että tämä keskustelu liittyy vuoteen 2019 ja nyt me käsittelemme hallintoneuvoston kertomusta vuodelta 2018. Liikenne- ja viestintävaliokunta totesi mietinnössään, kuten täällä on esille tuotu, että tämä kertomus olisi hyvä käsitellä aiemmin keväällä. Sen verran puolustan nyt kuitenkin Yleä sekä myöskin eduskuntaa toimijana, että meidän täytyy ottaa huomioon tämän vaalikauden ajankohta. Kun kertomus tuotiin eduskunnalle huhtikuun lopussa aivan kuten sääntöihin on kirjattu niin sanotusti, lakiin kirjattu, niin tuolloin käytiin vaalit ja tehtiin uutta hallitusta, ja tämä on osaltaan myöskin viivästyttänyt sitten tämän asian käsittelyä. Mutta toivon valiokunnan puolesta sekä itseni osalta, että jatkossa pystymme tämän jo kevätkaudella käsittelemään. Kuten täällä on tullut esiin, kun median toimintakenttä muuttuu valeuutisten tultua mediakenttään, on Ylellä yhä suurempi rooli. Me tarvitsemme tällaista julkista toimijaa, jota eduskunta valvoo. Toiminnan kehittämiseen on ollut mahdollisuus Yle-veron myötä. Tästä olemme olleet monta mieltä matkan varrella, mutta tämä todellisuudessa on tuonut sitä toimintavarmuutta ja suunnittelun pitkäjänteisyyttä Ylen toimintaan ja ohjelmakenttään, ja sen vuoksi on pystytty myöskin huolehtimaan siitä, että Yle on säilynyt vahvana aluetoimijana. Ennen kaikkea meidän tulee muistaa se, että kaupallisen alan mediatoimijat kokevat Ylen hyvänä kumppanina ja kokevat, että kaupallinen mediakenttä tarvitsee julkista mediakenttää tuekseen ja rinnalleen. Tämä ikään kuin kilpailu pitää myöskin uutisoinnin terveenä ja myöskin tämmöisenä tulevaisuuteen kilvoittelevana molempien toimijoiden osalta. Ennen kaikkea Ylellä julkisena toimijana on erittäin vahva rooli ohjelmatuottajien ja kulttuuritoimijoiden osalta, mitä me tuemme täällä omalla työllämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-16T16:58:40,2019-10-16T17:02:37,Hyväksytty,1.1 2019_51_142,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En malta olla kanssa muutamaa sanaa sanomatta tästä urheilusta ja Ylestä. Tämähän on todella monimutkainen asia, ja oli hyvä, että keskustelu nousi täällä esille, enkä väitä myöskään itse kaikkia yksityiskohtia tässä tietäväni, mutta tämä on asia, josta on puhuttu pitkään. Muistan, että joskus, kun olin nuori kansanedustaja, niin ehdotettiin, että Ylellä pitäisi olla oma urheilukanava, jossa nimenomaan tulisi suomalaista urheilua. No, se ei silloin saanut suurta kannatusta, mutta ehkä sen voisi tässä uudessa ilmapiirissä uudelleen esittää. Toki täytyy sanoa, että Yle Areena on jonkin verran kyllä tilannetta parantanut. Nyt Yle Areenastahan tulee laajemmin urheilua. Mutta olen myöskin nähnyt toiselta puolen pöytää tämän, mihin tuo Mäenpää viittasi Painiliiton kohdalla: olen ollut myöskin Suomen Lentopalloliiton puheenjohtaja ja sitä kautta nähnyt, millainen on myös lajiliiton puolesta tämä tilanne. Tämähän näyttää nyt siltä, että näitä urheilutapahtumia on, sanotaanko, karkeasti ehkä kolmea tasoa. Ensimmäinen on kansainvälinen taso, kansainvälisesti kaikkein kiinnostavimmat tapahtumat, joista nyt viime aikoina myöskin muut kuin perinteiset kansainväliset toimijat ovat kiinnostuneet ja joita ne ostavat isoilla rahasummilla. Tämähän näkyy sillä tavalla jopa Ylen budjetissa, että niinä vuosina, kun ei ole isoja urheilukisoja, Yle tekee tyypillisesti semmoisen noin 5 miljoonaa euroa voittoa, ja silloin, kun on isot urheilukisat, niin silloin Yle tekee sen saman verran tappiota. Eli tässä on todella ison luokan asioista kyse, ja silloin puhutaan sellaisista kuin olympialaiset, jalkapallon EM-kilpailut — jotka varmasti ensi kesänä ovat vielä suuremmat, jos pallo menee nyt muutaman kerran Liechtensteinin maaliin, niin ne ovat vielä suuremmat kuin aikaisemmin Suomessa — yleisurheilun MM-kilpailut, hiihdon MM-kilpailut, tämäntyyppiset tapahtumat, jotka myöskin Euroopan unionin päätösten kautta ovat myös siinä listassa, että ne pitää vapaasti näyttää Suomessa, ei niin, että ne pitää välttämättä näyttää Ylellä, mutta jossakin vapaasti valittavassa kanavassa ne pitää näyttää. On tämä tietty listaus tehty. Sehän on johtanut siihen, että joidenkin tapahtumien osalta — ja tietysti jääkiekon MM-kilpailut kuuluvat tähän samaan sarjaan — Yle on jakanut myös niin, että ne tulevat osittain Yleltä ja vaikka osittain MTV:ltä. On tehty tätä yhteistyötä, koska nämä ovat kaikille niin kalliita. Tämä on siis yksi kategoria, jossa oikeasti maksetaan näistä lähetysoikeuksista huomattavia summia. Sitten on se toinen kategoria, jossa ei paljon makseta lähetyssummista, mutta jossa lähettäminen kuitenkin maksaa ja lähetykset ovat sillä tavalla kansan keskuudessa suosittuja, että niiden katsojamäärät ovat merkittäviä. Tätä kategoriaa esimerkiksi edustaa lentopallo, jolla tyypillisesti on semmoinen 300 000—400 000 katsojaa, joskus enemmänkin, kun lentopallomaajoukkueen ottelu tulee Ylen kanavilta. Tämä on niin kuin sitä sarjaa. Se ei ole siis sitä samaa luokkaa kuin jääkiekon MM-finaali — jossa puhutaan yli miljoonan katsojaluvuista, voi olla lähelle kahtakin miljoonaa ja niin poispäin — mutta se on kuitenkin merkittävä katsojamäärä. Voi sanoa, että tämän tason tapahtumia Yle on viime aikoina lisännyt. Muun muassa lentopallon EM-kilpailut, sekä naisten että miesten kilpailut, tulivat varsin kattavasti Yleltä, samoin koripallon MM-kilpailut, tämäntyyppiset tapahtumat tulivat. Sitten mennään siihen kolmanteen kategoriaan, josta mielestäni Mäenpää puhui täällä varsin hyvin. Ne ovat sitten sellaiset tapahtumat, jotka ovat kansallisesti — voivat olla myös kansainvälisesti — merkittäviä, mutta jotka ovat tässä isossa kuvassa hieman pienempien lajien roolissa. Itse olen shakin pelaaja, ja Yleltä ei ole tainnut tulla juuri koskaan shakkia. Mutta esimerkiksi Norjan NRK näyttää shakkia monta tuntia päivässä silloin, kun on MM-ottelu, kun norjalainen maailmanmestari on pelaamassa, ja se on siellä erittäin katsottu ohjelma. Suomessa ei ole tällaista shakkitähteä, joten on luonnollista, että Suomessa ei tällä tavalla shakin MM-ottelua näytetä. Mutta vaikkapa painissa meillä on merkittäviä urheilijoita, on suunnistuksessa, on monessa muussa lajissa, jotka eivät katsojamääriltään kuitenkaan ole enää ihan saman kategorian lajeja kuin tämä edellinen. Esimerkiksi Jukolan viestissä on aivan loistava toteutus, kun se tulee Yleltä keskellä yötä. Ihan tarkkaan en osaa sanoa siitä, mitä edustaja Kymäläinen sanoi, miten tämä raha tässä liikkuu, mutta kyllä silloin, kun tuotantokustannukset ovat korkeat ja katsojaluvut kuitenkin kohtuullisen pienet, siinä raha saattaa toiseenkin suuntaan liikkua. Mutta olennaista on, että se myöskin tulee. Se on sille lajille, niin kuin Mäenpää sanoi, erittäin tärkeätä, että se näkyy sieltä. Tämä kolmas kategoria on ehkä mielestäni sellainen, josta on hyvä käydä keskustelua myös tässä salissa, koska tässä tullaan juuri siihen, että suomalaisten nuorten esikuvia löytyy monista muistakin lajeista kuin pelkästään jalkapallosta, jääkiekosta tai hiihdosta, eli silloin sillä on kansallinen tehtävä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että jos Yle näihin lajeihin enemmän satsaa, niin vaikka lajit eivät pyydäkään minkäänlaisia lähetyskorvauksia, se kuitenkin maksaa, kun Yle sieltä laadukkaan ohjelman toteuttaa. Ja sitten kun lajiliiton oma maksukyky on hyvinkin rajallinen, niin me olemme siinä tilanteessa, että Ylellä pitäisi olla hieman enemmän resursseja, että se pystyisi kattavammin toimimaan — jotta idea esimerkiksi omasta suomalaiseen urheiluun keskittyvästä urheilukanavasta olisi realistinen tai jotta me voisimme Yle Areenan tarjontaa urheilun osalta vielä edelleen monipuolistaa, nykyistä enemmän. Eli tästä on kyse. Mutta on hyvä, että tämä keskustelu käydään, koska tällä on välillisesti iso vaikutus paitsi sen esikuvan kautta, myös kaikille niille pienemmille lajeille, kaikille siellä toimiville seuroille, siellä toimiville vapaaehtoisille työntekijöille, kaikille on tosi iso juttu, näkyykö heidän harrastamansa laji, tuleeko se televisiosta, saako se televisiossa näkymäaikaa ja kuinka paljon se sitä saa. Se vaikuttaa suoraan siihen, millainen mahdollisuus lajilla on kehittyä, saada yhteistyökumppaneita ja sitä kautta viedä lajia ja ihmisille tärkeää harrastusta eteenpäin. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat siis todella isoja päätöksiä. — Ilmeisesti aikani päättyi jo. Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-16T17:02:39,2019-10-16T17:10:15,Hyväksytty,1.1 2019_51_143,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Me olemme tuomarin myöntämällä lisäajalla, mutta asia oli tärkeä. — Edustaja Guzenina.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_144,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ainoastaan se, että lajeja näkyy, vaan että ne lajien selostajat ovat sellaisia ammattitaitoisia, jotka herättävät myös muissa kipinän innostua urheilemisesta. Itse muistan lapsuudesta — olen syntynyt 60-luvun lopulla — minkälaisia mäkiselostuksia meillä oli. Meillä oli vielä mustavalkoinen televisio, ja kun iltapäivällä tuli mäkihyppyä, niin minä istuin siinä televisioruudun edessä kuin tatti enkä suostunut siirtymään, koska se oli niin upeaa ja osaksi juuri näiden selostusten takia. Myönnän tässä, että minulla on hyvin lämpimiä tunteita Yleä kohtaan nimenomaan tämän julkisen palvelun tehtävän vuoksi. Muistan myöskin lapsuudestani, kun kaksi hullua, höpsöä englantilaista poliisia kyseli, että ”where is the cat?”, ja sitten vastaukseksi kuului, että ”the cat is in the moon”. Nämä ovat ensimmäiset englantilaiset sanat, jotka minä olen oppinut, ja ehkä minun sukupolveni ihmisillä on samantyyppinen kokemus tästä asiasta. Maailma on muuttunut hyvin paljon. Ei ole enää mustavalkotelevisioita, ja meille on normaalin televisiovastaanottimen lisäksi tullut tämä suoratoisto, ja ihmiset voivat katsoa lähetyksiä melkein missä tahansa. Tässä täytyy todeta, että se uraauurtava työ, jota Yle on tehnyt Yle Areenan parissa ja Yle Arkiston parissa, on varsinainen kansallinen aarre, se, kun voidaan katsoa esimerkiksi näitä vanhoja ”Hello, hello, hello” -ohjelmia ja myöskin vanhoja urheilutaltiointeja. Näitä toivoisi, että meidän nuoret myöskin löytäisivät, ja tässä Yle on nyt petrannut aika hyvin: kun katsoo näitä viimeisimpiä tuloksia, niin tässä 15—29-vuotiaiden joukossa nousua on jo 19 prosenttia — nyt puhutaan tämän vuoden tuloksista — ja sitten tuossa vielä nuoremmassa joukossa on ennestäänkin ollut kyllä laaja into Yleä kohtaan — on katsottu paljon esimerkiksi tätä Ylen Hau-joukkuetta — ja sielläkin nousua on plus 5 prosenttia. Itse asiassa kun kaikki ikäryhmät katsotaan, niin sitä nousua on todella paljon jopa siellä plus kuusikymppisten joukossa, jossa nämä katsojaluvut, ottaen huomioon Ylen television ja Areenan parissa päivittäin vietetyt minuutit, ovat olleet kyllä aivan huippulukemissa. Siinä mielessä onnittelut Ylelle ja Ylen johdolle siitä, että siellä on tehty kyllä paljon sen eteen, että Yle tavoittaisi mahdollisimman laajasti Suomen kansaa. Vielä haluaisin sanoa, puhemies, että kun silloin tällöin keskusteluun nousee, että Ylen rahoitus siirrettäisiin budjettikehykseen, niin ilolla olen huomannut, että nyt täällä ei kukaan ole sitä vaatinut vaan kaikki ovat tyytyväisiä siihen, että meillä on tämmöinen laajan julkisen palvelun talo, joka tavoittaa niin laajasti, ja on äärimmäisen tärkeää, että me emme vaaranna Ylen julkisen palvelun tehtäviä. Paljon kertoo se, niin kuin täällä on jo todettu, että Yle nauttii laajasti suomalaisten luottamusta. Ja kun puhutaan vielä näistä brändeistä, jotka tänä päivänä [Puhemies koputtaa] ovat hyvin tärkeitä, niin tuoreen selvityksen mukaan Yle on myös verkkobrändinä vahva: Yle Areena ykkönen, kuudentena Yle ja seitsemäntenä Ylen Elävä arkisto. Siellä jäävät taakse Googlet ja muut. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-16T17:10:18,2019-10-16T17:13:42,Hyväksytty,1.1 2019_51_145,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa aikaisemmin sanoinkin, että eduskunnassa on mukava keskustella Ylestä, koska me olemme kaikki käyttäjiä, kuluttajia ja myös maksajia. Mutta me olemme tietenkin myös päättäjiä, ja itsekin olen saanut edellisellä kaudella Ylen hallintoneuvostossa istua muutaman kokouksen ennen kuin jouduin siirtymään toisiin tehtäviin. Tällä kaudella tehtävät jäivät puoleen viime kaudesta. Eli sain yhden hallintoneuvoston kokouksen istua, ja siitä kiitos — Yle-sydän sykkii tämänkin takin alla. Edustaja Guzenina viittasi menneeseen aikaan, ja itsekin kuulun siihen sukupolveen, jonka sivistys on rakentunut kirjaston, peruskoulun ja Yleisradion ohjelmien ympäriltä, ja siihen sukupolveen, joka täytti yhdeksän vuotta, kun Pikku Kakkonen aloitti televisiossa vuonna 1977, Knalli ja sateenvarjo -sarjasta puhumattakaan, joka kuuluu edelleenkin tänä päivänä suosikkiradio-ohjelmiini — nimenomaan vanhat Knallit ja sateenvarjot. Mutta tästä Ylen alueellisesta ohjelmatuotannosta: Haluan siitä kyllä antaa positiivisen palautteen ja pidän sitä yhtenä keskeisenä osana Yleisradion laajaa ohjelmatehtävää. Paikallisuus on osa globaalisuutta, paikalliset asiat ovat osa globaaleitakin asioita, niin kuin tämänkin päivän elämässä nähdään. Mutta ennen kaikkea myös Yle-palveluiden käyttäjät ajattelevat — uskon ainakin omasta puolestani voivani sanoa ja uskallan luulla ja arvata, että aika moni muukin ajattelee — että ne oman alueen asiat ovat oman alueen ihmisille hurjan tärkeitä, ja Yleisradio pitää tästä alueellisesta ohjelmatuotannosta mielestäni hienolla tavalla huolta tänäkin päivänä ja samalla elää ajassa. Tähän Ylen puolueettomuuteen vielä haluaisin sanoa sen, että ymmärrän, että Yleisradiota pitää pystyä arvioimaan myös ulkopuolelta — Yleisradio tekee sitä arviointia myös sisältään — mutta pitäisin vähän huolestuttavana kehityksenä sitä, että ylläpidetään ikään kuin poliittisin tarkoituksin sellaista näkökulmaa, että Yleisradio ei olisi puolueeton. Se on mielestäni Yleisradion puolueettomuuden kiistämistä ja puuttumista Yleisradion ohjelmatuotannon sisältöön politiikan keinoin, jolloin annetaan mielikuva ja ehkä tietynlainen paine sinne Yleisradion sisälle, että tämä ohjelmatuotannon kulma ei ole hyväksyttävä, teidän pitää tehdä jotain muuta. Sellaisia maita maailmasta löytyy, joissa poliitikot päättävät ohjelmasisällön, sen, mikä on hyvä kansalaiselle, ja sellaisiin maihin ei Suomi lukeudu. Sellaisia maita löytyy Suomen rajojen ulkopuolelta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-16T17:13:42,2019-10-16T17:16:46,Hyväksytty,1.1 2019_51_146,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajat Kari ja Guzenina puhuivat tuossa hyvin, ja erityisesti edustaja Satonen käsitteli erittäin hyvin monia tärkeitä näkökulmia tähän asiaan liittyen, mutta en tosiaan malta olla itsekin vielä sanomatta tästä urheilun merkityksestä siinä mielessä, että meillä varmasti kaikilla on yhteinen jakamaton tahto siihen, että saamme lapsille ja nuorille hyviä harrastusmahdollisuuksia, ja tietysti siinä innon luomisessa esikuvilla on suuri merkitys. Kun Yle pystyisi tarjoamaan myös niiden lajien kilpaurheilijoille näkymisen paikkoja, joissa sitten ne harrastamisen kustannukset eivät olisi niin valtavan suuria sieltä esimerkiksi lapsiperheiden näkökulmasta, niin se tietysti antaisi semmoisen mukavan kannusteen näiden lajien pariin, kun tiedämme, että vaikkapa tämä myöhempien aikojen kansallislajimme jääkiekko on tavattoman kallista perheiden harrastaa. Totta kai on erittäin tärkeää kansakunnan itsetunnon kannalta, että silloin, kun Suomi voittaa, koko kansakunta pääsee siitä osalliseksi, totta kai se on hienoa, mutta on tärkeää, että myös muita lajeja sitten tuodaan riittävän vahvasti esiin, että niitä suomalaisia sankaritarinoita ja hyviä esikuvia nuorille tulee monipuolisesti. Mutta, arvoisa puhemies, vielä sellainen näkökulma tähän pohjoismaiseen yhteistyöhön sen lisäksi, mitä jo edellä sanoin: kun tosiaan aluetoimituksia on vahvistettu ja siellä ajatuksena on tällaista journalistista tasoa myöskin nostaa, niin tässä yhteydessä aivan konkreettisena asiana esimerkiksi tuolla Lapissa on tullut kuitenkin vastaan se, että on jouduttu hyvin pidettyjä ohjelmia poistamaan ohjelmistosta — ohjelmia, joissa sitten paikalliset toimijat Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä ilman ehkä sellaista koulutusta ja parempaa journalistista osaamista ovat tuottaneet sisältöä, joka on kuitenkin ollut hyvin pidettyä myös suomalaisten Ylen ohjelmien seuraajien keskuudessa. Tässä mielessä olemme toki siellä paikallisesti käyneet tätä keskustelua siitä, miten tuotaisiin sitä arjen tietoa naapurimaista, naapurimaakunnista, koska kun kuitenkin kaikki olemme sitä mieltä, että tämä Euroopan arktisen alueen kehitys on asia, jossa Suomen kannattaa olla mukana — se avaa Suomelle valtavasti mahdollisuuksia — niin helpompihan siinä on olla mukana, kun tiedetään mitä siellä naapurissa tapahtuu ja se arki on sillä tavoin tutumpaa. Jotta se olisi myös ihan tiedotusvälineitten kautta päivittäinkin läsnä, miettisin tässä kyllä nyt Yleä siinä, miten tosiaan tätä pohjoismaista ja kalottialueen yhteistyötä vielä tiivistetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T17:16:50,2019-10-16T17:19:54,Hyväksytty,1.1 2019_51_147,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ovat edustajat Kari, Satonen ja Pitko muiden muassa tuoneet erinomaisesti esiin tätä suomalaisen mediakentän, vapaan, riippumattoman mediakentän tärkeyttä ja Ylen osaa siinä tärkeässä kokonaisuudessa. Vielä toistaisin sen, että näiden periaatteiden horjuttaminen tai tämän nykytilanteen kyseenalaistaminen on siis vaarallista, jos sitä poliittisin tarkoitusperin tehdään, ja se on kyllä huolestuttava tie. Mutta itse asiaan: Tiedebarometrien perusteella suomalaiset luottavat tieteeseen ja ovat hyvin kiinnostuneita tieteestä ja tieteellisestä tutkimuksesta. Myös täällä salissa vedotaan yhden sun toisen asian yhteydessä usein tutkimustietoon. Sehän on loistava asia, koska vain tutkimustiedon perusteella me voimme kestävästi taklata sellaisia globaaleja ja myös paikallisia haasteita kuin esimerkiksi ilmastonmuutos, biodiversiteetin haasteet. Meillä täytyy olla paras ja kattava tieteellinen ymmärrys asiasta, jotta voimme siihen puuttua. Mistä suomalaiset sitten tiedettä seuraavat? Median kautta. Sanomalehdet, tv, radio ja internetin uutissivustot ovat tiedebarometrien perusteella tärkeimpiä tieteellisen tiedon lähteitä tavallisille ihmisille, ja uskon, että itse asiassa myös tälle meidän kansanedustuslaitoksellemme hyvin usein, vaikka meillä on toki muitakin keinoja siitä päästä perille. Kun ajattelee Ylen roolia suomalaisessa mediakentässä, niin Ylellä on hyvin merkittävä rooli itse asiassa tämmöisen tieteellisen tiedon välittäjänä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja tämä on aika painava vastuu tässä ajassa. On hyvin tärkeää, että kun tehdään tiedeuutisointia ja tutkimustiedosta uutisointia, se parantaa ymmärrystä maailmasta. Silloin on hyvin tärkeää, että siinä on esimerkiksi lähteet selvästi aseteltuina, siinä on mahdollisuuksien mukaan avattu keinoja ja tiedon merkittävyyttä, mittakaavaa, tämmöisiä asioita — onko kyseessä vertaisarvioitu tieto, miten paljon tiedetään ja tällaisia. Tieteellisen metodin ja sen, miten se tieto on tuotettu, tuominen esiin tulosten yhteydessä on hyvin tärkeää myös. Jos seuraa uutisointia, niin tämä ei aina ehkä välity niistä uutisista. Toki siinä on kyse monimutkaisen tiedon paketoimisesta laajalle yleisölle, se on tasapainoilua, mutta tämä on semmoinen asia, joka minusta on hyvin tärkeä ymmärtää. Ehkä tässä ajassa uutiset leviävät eri tavoin jopa kuin ennen, josta syytä tämä korostuu. Toisaalta sitten myös teknologia mahdollistaa parempia tapoja ikään kuin linkittää ja tavallaan osoittaa sen tiedon paikka osana laajempaa kokonaisuutta. Korostaisin tosiaan, että Ylellä on tässä tosi iso vastuu. Yle on sinänsä tehnyt minusta hyvää työtä, en sitä sano, on palkittua tiedetoimitusta ja paljon muutakin. Mutta tämän haluaisin nostaa esiin [Puhemies koputtaa] ihan vain tämmöisenä asiana, joka on syytä huomioida myös, kun ajatellaan Ylen toimintaa. Tämä on hyvin tärkeä osa sitä tonttia, ja siinä pitää olla edellä [Puhemies koputtaa] ja kehittää siltäkin osin toimintaa jatkuvasti. [Mika Kari: Hyvä puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-10-16T17:19:54,2019-10-16T17:23:18,Hyväksytty,1.1 2019_51_148,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä hieman ottaa kantaa tähän luottamukseen Yleen. Aihe on todella tärkeä. On hyvä, että me puhumme median luottamuksesta ja Ylen luottamuksesta. Globaalissa mittakaavassa Yle on itse asiassa maailman parhaita ja Suomi maailman kärjessä median luotettavuudessa, mutta aina voi tosiaan parantaa. Tutkija Ruth Palmer on tutkinut median luotettavuutta, ja hän nostaa esille, että paras tapa lisätä kansalaisten luottamusta mediaan on lisätä medialukutaitoa. Tässä meillä päättäjillä on merkittävä rooli. En usko, että yksittäisten ohjelmien nostaminen tikun nokkaan edesauttaa tilannetta vaan medialukutaidon edistäminen, ja olenkin tyytyväinen, että tässä Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa on medialukutaidon edistäminen muun muassa opettajankoulutuksessa, kouluissa ja nuorisotyössä ja että myös hybridivaikuttaminen on hallituksen agendalla. Myös hallituksen panostukset koulutukseen ovat tästäkin näkökulmasta äärimmäisen tärkeitä, kun maailma muuttuu jatkuvasti. Myös Ylen toimintakertomuksessa on nostettu medialukutaito esille. Yle tuottaa media- ja digitaitoja tukevaa sisältöä, mediakasvatusta, jossa osana on nimenomaan lähdekriittisyys ja medialukutaito. Uskonkin, että medialukutaidon kautta pystymme vahvistamaan entisestään luottamusta Yleen ja mediaan, mutta sillä, että nostetaan yksittäisiä ohjelmia, dokumentteja, tai sisällöllisiä valintoja esille — siirretään katse kokonaisuudesta yksityiskohtiin — voidaan jopa rapauttaa sitä uskoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-16T17:23:21,2019-10-16T17:25:27,Hyväksytty,1.1 2019_51_149,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu luottamuksesta ja riippumattomuudesta, ja ne ovat tietenkin selkeästi yksi kivijalka demokratialle ja sen demokratian toteutumiselle. Toisaalta on myöskin niin, että kun me ymmärrämme jonkun asian arvon, kun se ei ole tavallaan liian automaattinen asia, niin silloin meillä on myöskin mahdollisuudet yhteiskuntana kehittää sitä ja puhua siitä sillä tavalla, että ymmärretään tämä: se, että puhutaan myöskin kriittisistä kohdista, tarkoittaa vain sitä, että me pystymme kehittymään siinä, eikä ole niin, että tavallaan ajatellaan, että ei voida puhua niistä asioista, jotka ovat horjuttamassa sitä luottamusta tai horjuttamassa sitä riippumattomuutta. Mutta kun puheenvuoroa pyysin, niin siinä vaiheessa oli keskustelua urheilun, tai jos laajennetaan vähän, kulttuurin tai muidenkin asioiden merkityksestä. Aika vähän on tullut siltä puolelta nyt kiitosta, ja tällaisena jalkapalloihmisenä haluan kyllä jakaa kiitoksen. Jalkapallo on yksi kansainvälisesti tasa-arvoisimmista lajeista. Pallo on aivan sama joka paikassa, säännöt ovat kaikkialla samat, mutta silti on nähtävissä se, että mediassa usein tyttö- ja naisjalkapallo jää vähemmälle huomiolle, ja tässä on tapahtunut viime aikoina myönteistä kehitystä niin Ylellä kuin muutenkin mediapuolella — kansainvälisessä lajissa, jossa Suomessakin tietenkin on pärjätty jokseenkin hieman paremminkin kuin tuolla miespuolella. Kun siellä toivotaan vain, että päästään sitten sinne EM-kisoihin, sitten varmaan näkyy sekin puoli enemmän Ylellä. On tärkeätä, että erilaisten lajien ja asioiden osalta sitten myöskin kiinnitetään huomiota siihen, että sekä molemmat sukupuolet että myöskin lajien harrastaminen ja sen kirjo näkyvät tasapuolisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-16T17:25:27,2019-10-16T17:27:45,Hyväksytty,1.1 2019_51_150,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun olemme keskustelleet urheilusta, mihin tässä edellinenkin edustaja keskustelussaan viittasi, haluan vielä tähän keskusteluun tuoda myös oman näkökantani siltä osin, että urheilulla on valtava merkitys suomalaisten kansallistunteeseen ja urheilu on äärimmäisen tärkeää myöskin meidän tulevaisuuden tekijöiden, lasten ja nuorten, osalta. Kyllä arvostan jokaista urheilulajia siltä osin, että soisin niille paljon näkyvyyttä ja mahdollisuutta tuoda itseään esille. Muusta tässä keskustelussa omalta osaltani ei ole missään vaiheessa ollut kysymys. Kun tässä puhuttiin siitä, että lajiliitoilla ei ole mahdollisuuksia tai resursseja maksaa Ylelle siitä, että heidän kisailunsa tai kilpailunsa näkyisivät televisiossa, niin haluan palata siinä keskustelussa ensimmäiseen puheenvuorooni siltä osin, että Ylellä on valtavan suuri vaikutus ohjelmatuottajien joukossa, niin kulttuurituottajien kuin urheilutuottajien, tiedetuottajien ja näin poispäin. Eli kyllä se menee omasta mielestäni edelleenkin niin, että lajiliitot voivat tehdä sopimuksia mahdollisesti tuottajien kanssa ja tuottajat tekevät sopimuksia Ylen kanssa. [Arto Satonen: Kyllä, juuri näin!] Yle ei suoraan ole itse ottamassa lajiliitoilta maksua. — Tässä vaiheessa itselläni ei ole lisättävää keskusteluun. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-16T17:27:45,2019-10-16T17:29:32,Hyväksytty,1.1 2019_51_151,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä olen kuunnellut tätä Yle-keskustelua, ja hyvää keskustelua onkin käyty. Ottaisin kantaa sellaiseen asiaan — kun nyt puhutaan Yleisradion luotettavuudesta ja täällä kuultiin jopa prosenttiluvut hyvinkin yksityiskohtaisesti Suomen median luotettavuudesta, kiitos siitä — että jos me yleensäkin ajattelemme nyt tätä keskustelua ja sitä, että Yleisradion hallintoneuvostoon kuuluva edustaja kävi kertomassa kansalta saamastaan kritiikistä tässä salissa meille ja sitä vastaan sitten hyökättiin sieltä vasemmalta laidalta, niin siinä mielessä pidän ikävänä sitä, että kun edustaja tuo keskusteluun jonkun kritiikin, niin olisi kyllä mielestäni hyvinkin järkevää yhdessä pohtia, mihin se kritiikki perustuu ja miksi sitä saadaan. Ja tätä keskustelua olisi hyvä käydä rakentavassa hengessä, eikä niin, että vain joku saa esittää kritiikkiä ja toinen kritiikki on huonompaa kuin toinen. Näinhän se ei ole, koska kansa on yksi ja me olemme heitä varten täällä. Minä lähtisin myöskin vähän puimaan sitä luotettavuutta sen kysymyksen kannalta, kuka nyt kritisoi esimerkiksi Yleisradion loistavaa Areena-palvelua. Tuskin kukaan. Kuka kritisoi Yleisradion upeita luonto-ohjelmia, urheilutuotantoa, kaikkea sitä hienoa, mitä suomalaisille siellä tuotetaan, kuka? Tuskin kukaan suomalainen. Kritiikki kohdistuu hyvin yleisesti poliittiseen journalismiin ja poliittisiin asiaohjelmiin. Tämäkin on ymmärrettävää, koska kansalaisia on monen poliittisen ajatuksen takana ja tästä johtuen sitten erilaiset näkökulmat tietenkin aiheuttavat kansalaisissa erilaisia tuntemuksia. Mutta jos me kysymme, mikä on Ylen luotettavuus, tai me kysymme, mikä on Ylen poliittisen toimituksen luotettavuus, niin uskon, että numerot ovat erilaiset. Ja tämäkin on hyvin selitettävissä, koska niin kuin kaikki me tiedämme, se jakautuu sitten poliittisten mittasuhteiden vuoksi. Mutta okei, summa summarum, toivoisin, että jos hallintoneuvoston jäsenet saamansa kritiikin esittävät tässä salissa, se otettaisiin vakavasti, aivan yhtä vakavasti kuin ne hienot kehut, mitä tänään on täällä kuultu. Yhdyn niihin kehuihin täysimittaisesti myöskin. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-10-16T17:29:34,2019-10-16T17:32:08,Hyväksytty,1.1 2019_51_152,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Tässä on aika monta debattia tänään käyty. Mennään mieluummin puhujalistaan nyt loppua kohti, mutta sinne toki saa laittaa vielä puheenvuoropyyntöjä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_51_153,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua tästä asiasta, ja itse lukeudun myös Ylen ystäviin. Tässä on tästä paikallistoiminnasta ollut puhe, että sata toimittajaa on ympäri maata, mutta valitettavasti omalta osaltani tuolla Lapissa olen nähnyt myös päinvastaista kehitystä, että tämä paikallisuus on pikkuisen sanotaanko kapeutunut. Meillä nytten toimittajat ovat Rovaniemellä ja Inarissa, ja nämä Ylen lähetykset aika paljon keskittyvät näiltä paikkakunnilta toimitettavaan tuotantoon. Sitten ottaisin esille saman asian, minkä edustaja Autto toi omassa puheenvuorossaan jo esille, eli sen, että meillä on tähän asti ollut Murmanskista Riina Guseva ja Pajalasta Bertil Isaksson, jotka ovat tuottaneet tavallaan rajan yli toimituksia, ja ne ovat olleet tosi suosittuja ja tykättyjä, mutta nyt kun nämä lopetettiin, niin ikään kuin selitykseksi annettiin se, että nämä jutut eivät yltäneet journalismin osalta riittävälle tasolle, mutta tämä on minusta ollut tärkeä kanava sikälikin, että meillä on kielimuuri niin tuonne Venäjän suuntaan kuin sitten Ruotsin suuntaan ja tämä on tuonut ihan sitä arkista tietoa sieltä paikan päältä, mitä Murmanskissa, Pohjois-Venäjällä ja Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa on tapahtunut. Näitten ohjelmien osalta toivoisin vielä uudelleenharkintaa. Samoin sitten lauantaiaamujen toivekonsertti lopetettiin muutama vuosi sitten. Nyt saadaan kuulla Lapin mummojen tilalla Lauttasaaren mummoja, kun he lähettävät terveisiä, eli tämäkin oli paljon suositumpi silloin kun alueen omat ihmiset saivat lähettää niitä terveisiä, eikä niin, että se on valtakunnallinen lähetys. Tältäkin osin on siis kritiikin siemen paikallaan. Mutta muuten voi yhtyä näihin, että kyllähän Ylen uutisiin voi luottaa ja ihmiset kokevat, että se on luotettava, ja nämä ovat minusta tärkeitä tämmöisiä demokratian kulmakiviä. Yle Areena on aivan loistava palvelu, ja on mukava ollut havaita se, että myös nuoret ovat löytäneet sen ja sieltä paljon seurataan ohjelmia ja uutisointia. Mutta tämäkin on siinä mielessä muuttunut, että nykyisin kun sinne tuotetaan ohjelmaa, niin nuoret saattavat katsoa viikonlopussa sen ohjelman, ja sitten he ovat jo uutta vailla. Eli tietenkin tällaisia maratoneja harrastetaan, että jonkun kotiin sitten mennään katsomaan koko viikonlopuksi kaikki lähetykset, mitä sinne on uutta tavaraa tuotettu, eli tässä tietenkin sitä pitkäjänteisyyttäkin sitten kaipaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-10-16T17:32:19,2019-10-16T17:35:04,Hyväksytty,1.1 2019_51_154,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lappilainen edustajakollega Ojala-Niemelä nosti tässä esille kyllä erittäin tärkeitä huomioita, ja itsekin olen huolissani siitä, millä tavalla nämä niin sanotut maakuntaradiot kykenevät toimimaan ja miten takaamme niille resurssit, niin että ne palvelevat mahdollisimman hyvällä tavalla koko Suomea ja kaikkia meidän maakuntiamme. Samoin toivoisin totta kai, että Yle panostaisi — siinä on tapahtunut totta kai ilahduttavaa kehitystä — myös saamenkielisiin sisältöihin, jotka ovat äärettömän tärkeitä myös sitten sellaisille saamenkielisille, jotka asuvat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ymmärrän osaltaan tämän keskustelussa esitetyn kritiikin poliittisia sisältöjä kohtaan. On tietysti täysin selvää, että meille poliitikoille — varmasti jokaiselle välillä — joku Ylen uutinen siellä sitten kismittää ja harmittaa, mutta haluaisin muistuttaa, että Yle on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston sääntöihin. Tämä erityisesti perussuomalaisten kritiikki olisi kyllä huomattavasti uskottavampaa, mikäli teidän oma puoluelehtenne, Suomen Uutiset, sitoutuisi näihin samoihin sääntöihin. [Arto Satonen: Just näin!] Minä en nimittäin kyllä voi luottaa sellaiseen mediaan, joka ei kykene näitä sääntöjä omaksumaan ja niistä pitämään kiinni. [Arto Satonen: Se oli erittäin hyvin sanottu! — Juha Mäenpään välihuuto] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-16T17:35:04,2019-10-16T17:36:20,Hyväksytty,1.1 2019_51_155,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Herra puhemies! Varmaan meistä jokainen... [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja Karilla on puheenvuoro.] Kiitoksia, herra puhemies! — Varmaan meistä jokainen voisi aina vuorollaan nousta seisomaan ja sanoa, etten minäkään ole aina tyytyväinen. Mutta eikö se ole just hienoa? Yleisradion ohjelmatuotanto tavoittaa meidät kaikki, ja meillä jokaisella voi olla erilaisia mielipiteitä. Kun meidän kansanedustajien tehtävänä on turvata tasavallassa ihmisille oikeus olla eri mieltä meidän kanssamme, niin sama suhde meillä pitää olla Yleisradio-yhtiöömme, ja eläköön ne pienet erot meidän poliitikkojenkin näkemyksissä ja maailmankatsomuksessa, mutta silti en lähtisi kansanedustajana ottamaan ikään kuin kansan ääntä itselleni ja sanomaan, että tuon kansan palautteen sillä näkökulmalla, ettei olisi muita palautteita. Meillä jokaisella on oikeus tuoda kuuluville kansamme ääni ja niiden ihmisten ääni, keitä olemme täällä edustamassa, mutta samaan aikaan meidän pitää olla — olen samaa mieltä tässä muidenkin edustajien kanssa — reiluja toistemme antamaa palautetta kohtaan ja hyväksyä se annettuna palautteena eikä ylenkatsoa sitä palautetta — huomaatteko, ”ylenkatsoa”, tämä oli sanaleikki — riippuen siitä, kuka sen on esittänyt. Otetaan palautteet vastaan, keskustellaan niistä, tehdään johtopäätöksiä ja kehitetään omaa hienoa Yleisradio-yhtiötämme yhteiseksi ja ollaan välillä eri mieltä niistä asioista, joita Yleisradio meille tuottaa, ja niistä asioista, joista ollaan samaa mieltä, ollaan vaikka jopa pikkusen ylpeitä. Meillä on yksi Euroopan hienoimmista Yleisradio-yhtiöistä tänäkin päivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-10-16T17:36:20,2019-10-16T17:38:08,Hyväksytty,1.1 2019_51_156,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On mielestäni erikoista, että keskustelimmepa melkein mistä aiheesta tahansa, tällä kertaa Ylen hallintokertomuksesta 2018, niin aina sieltä oikealta puolelta esitetään, että ”edustajat siellä vasemmalla”, aivan kuin tässä olisi joku muuri tai vastakkainasettelu aina lähtökohtaisesti, oli asia mikä tahansa. Totta kai kritiikkiä voi esittää, ja kritiikkihän on edellytys ylipäätänsäkin kehitykselle, mutta kritiikkiä on muutakin kuin vain aina maahanmuutto. Jos mietitään Ylen tasa-arvoista tai oikeudenmukaista roolia, niin esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutuksessa Yle on ainutkertainen: otetaan huomioon kuurot, saamelaiset, selkokieliset, ruotsinkieliset ja niin pois päin. Meillä tulee myöskin monennäköisiä näkökulmia, ajatuksia maahanmuutosta, muun muassa keskusteluohjelmissa, ajankohtaisohjelmissa, joita Yle tuottaa. Suomalaisista 95 prosenttia, joka on todettu täällä monta kertaa keskusteluissa, on Ylen ohjelmasisältöjen piirissä tai nauttii näistä. Ei voi silloin näyttää siltä, että ikään kuin kansan suuri ääni olisi sitä mieltä, että Yleen ei voida luottaa tai Yle ei olisi tasapuolinen. Oppositio—hallitus-asetelmistakin riippuen aina opposition edustajat ovat sitä mieltä, että on liian vähän televisio- tai ruutuaikaa verrattaessa hallituksen ministereiden ruutuaikaan tai muuta, ja tämä on tämmöistä tasa-arvoista kilvoittelua, joka aina hallituskausittain vaihtelee, ja hyvin usein tämä keskustelu pyörii näiden poliittisten päätöksentekijöiden ympärillä, jotka ovat sitä mieltä, että he tai heidän puolueensa eivät ole saaneet riittävästi omia näkökantojamme julkisessa mediassa lävitse. Tämä kai ei tule muuttumaan, mutta haluan muistuttaa siitä, että eduskunnan tehtävä on valvoa sitä, että julkinen Yleisradio toteuttaa sille määrättyjä tehtäviään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-10-16T17:38:08,2019-10-16T17:40:28,Hyväksytty,1.1 2019_51_157,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti jokainen meistä kuitenkin tämän keskustelun päätteeksi voi sanoa, että Yle on meille kaikille tärkeä ja rakas. Minun mielestäni tästä nimenomaan pitää pitää kiinni, että se on myös tulevaisuudessa meille kaikille tärkeä ja rakas. Sitähän me täällä pyrimme nyt varmistamaan. Pyysin tämän puheenvuoron oikeastaan edustaja Peltokankaan puheenvuoron takia, ettei synny väärinymmärrystä. Minun mielestäni jokainen on oikeutettu sanomaan kritiikkiä. Itse siteerasin ainoastaan Kunnallisalan kehittämissäätiön luotettavuustutkimusta ikään kuin vastauksena tälle teidän näkemyksellenne. En missään tapauksessa kiistä, etteikö teillä olisi oikeus siihen teidän omaan näkemykseenne. Minun mielestäni rikkaus myöskin Ylen journalismissa ja Ylen ohjelmatarjonnassa on nimenomaan sen monipuolisuus. Ei tarvitse katsoa joka ikistä ohjelmaa, ei tarvitse kuunnella joka ikistä radio-ohjelmaa, mutta sieltä voi valikoida itselleen ne mieluisat ja löytää ne, joiden parissa haluaa viettää aikaa, ja tämä on se Ylen rikkaus. Pidetään siitä jatkossakin kiinni, että meillä on näin vahva, journalistisesti vapaa yleisradio, joka tuottaa näin laajasti, valtakunnallisesti ja myöskin kansainvälisesti luotettavaa ja arvostettavaa journalismia. Minun mielestäni edelleen on tärkeää painottaa sitä, että se työ, mitä Ylellä nyt tehdään, tällä hetkellä, tämän alueellisen kattavuuden parantamiseksi, se, kuinka paljon meillä on journalisteja siellä kentällä, sata journalistia maakunnissa tekemässä tärkeää työtä kertoakseen paikallisista asioista, on valtava arvo, ja se on myös sitä suomalaisen kulttuurin vaalimista. Se on äärimmäisen tärkeää tässä ajassa, jossa tulee niin valtavasti erilaista informaatiota. Se työ, mitä Yle tekee, on aivan mittaamattoman arvokas. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-16T17:40:32,2019-10-16T17:42:31,Hyväksytty,1.1 2019_51_158,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omasta mielestäni me olemme käyneet hyvää keskustelua nimenomaan tästä hallintoneuvoston kertomuksesta, mutta samalla ollaan aika paljon käyty myöskin ohjelmasisällöstä jo keskustelua. Tämä keskustelu on laajentunut hyvinkin paljon, ja varmaan se johtuu siitä, kuten edustaja Kari jo omassa puheenvuorossaan on pariinkin otteeseen tuonut esille, että me kaikki olemme niiden ohjelmien käyttäjiä, me seuraamme niitä hyvinkin tarkkaan, varmaan tiettyjä ohjelmia etenkin seurataan tarkkaan, mutta me olemme myöskin kansanedustajia ja osa meistä on myöskin hallintoneuvoston jäseniä. Me olemme tavallaan jopa kolmessa roolissa tässä salissa. [Arto Satonen: Kyllä!] Itse uskon, että varmaan monia meistä, kun katsomme joitain tiettyjä ohjelmia, aina kirpaisee se, kun esimerkiksi jossain ohjelmassa ei ole oman puolueemme edustajia, vaan siellä on jonkun toisen puolueen edustaja. Silloin se kirpaisee hieman. Mutta tulee myöskin hetkiä, jolloin taas kääntyvät asiat toisinpäin, niin että siellä on taas toisten puolueiden edustajat. Ja ymmärrän sen kritiikin, mitä tässä on tullut. Jokainen meistä voi myöskin sitä kritiikkiä sanoa, ja varmaan meillä jokaisella jossain vaiheessa olisi sitä kritiikkiä sanottavana. Mutta se varmaan jakaantuu kyllä hyvin tasapuolisesti. Yle pitää siitä huolen, Ylen velvollisuus on pitää siitä huoli. Me olemme säätäneet sellaiset lait myöskin Ylelle, että sen pitää huolehtia siitä, että tasapuolisesti ova kaikki myöskin esillä — kaikki ovat esillä tasapuolisesti. Itse kyllä korostaisin tässä lopuksi myös sitä, mikä on sitten Ylen hallintoneuvoston rooli. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. Omasta mielestäni ne tehtävät ovat tulleet suoritetuiksi. Ei puututa täällä salissa siihen ohjelmien sisältöön niinkään, vaan puututaan siihen, mikä tälle salille kuuluu. Itse toivon näin. [Vasemmalta: Hyvä puhe!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-16T17:42:35,2019-10-16T17:44:42,Hyväksytty,1.1 2019_51_159,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä keskustelu on ollut varsin hyvää, ja jos tästä kritiikistä nyt puhutaan, josta edustaja Immonen aloitti, niin kyllä minullekin sitä samaa palautetta on tullut, mutta ei se ole ainoa palaute, jota minulle tulee. Tulee myös toisensuuntaista palautetta, ja taisi olla joku Ylen toimittaja, joka osuvasti kuvasi, että silloin kun tulee tasaisesti palautetta ja kritiikkiä joka suunnasta, on todennäköisesti onnistuttu aika hyvin. Eli se on ikään kuin se lähtökohta. No, kaiken ydinhän tässä ja ylipäätäänYleisradion toiminnassa, sekä Suomessa että niissä muissa maissa, joihin meitä voidaan verrata, esimerkiksi Iso-Britanniassa, missä epäilemättä voisi kuvitella, että BBC:llä on vähän haasteita, missä muodossa se tätä brexit-asiaa kertoo, kun siinä varmaan mielipiteet aika voimakkaasti jakautuvat... Mutta se perusideahan on se, että siinä on olemassa se palomuuri, jolloin hallintoneuvosto ja poliittinen koneisto yhdessä päättävät, täällä eduskunta päättää yhteisesti, kaikki puolueet yhdessä, päätämme rahoitustasosta, hallintoneuvosto valitsee hallituksen ja hallitus sen sijaan valitsee sitten toimitusjohtajan, päätoimittajan. Tämä palomuuri on tarkoituksella tehty niin, että poliitikot eivät suoranaisesti eivätkä missään nimessä ole päättämässä sitä, mitä ohjelmaa sieltä tulee. Toki sellaisia maita on, joissa näin on, mutta minä en ainakaan halua sellaisessa maassa asua, ja minä en usko, että täällä on ketään, joka haluaa sellaisessa maassa asua, kun siihen yleensä liittyy sitten aika isoja asioita, jos sentyyppiseen järjestelmään mennään. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että koska näin on, että poliitikot eivät näistä päätä, niin minkään hallituksen tai minkään puolueen näkökulma pelkästään ei silloin esille tule eikä sen pidäkään tulla, vaan sen pitää tulla nimenomaan niin, että ne ohjelmat muodostetaan ja tehdään journalistisin perustein ja vastaava päätoimittaja vastaa sisällöstä ja sitten taas hallitus on se, joka sitten antaa sen luottamuksen päätoimittajalle tai hänet tarvittaessa vaihtaa. Eli tämä on ikään kuin se mekanismi, miten tämä rakentuu, ja tämä on mielestäni kyllä ainoa mahdollinen toimintatapa, jos tämmöistä yleisradioyhtiötä ylipäätään pidetään. En keksi kyllä mitään parempaa, eikä ole keksitty kyllä Iso-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa eikä missään muuallakaan, missä tällainen meihin rinnastettava järjestelmä on olemassa. Mutta se täytyy sanoa, että kun Yle Areenan suosiolukuja katsoo, niin Suomessa on tehty tämä asia erittäin hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-16T17:44:46,2019-10-16T17:47:49,Hyväksytty,1.1 2019_51_160,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle  yhtiön toiminnasta  vuonna 2018>>>Kertomus K 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Myös tämä edustaja Satosen edellä käyttämä puheenvuoro oli erinomainen. Mutta aika vähän on puhuttu siitä jännitteestä, joka edelleen on olemassa: kaupallinen media versus Yle. Tätä jännitettähän pyrittiin purkamaan viime vaalikaudella muuttamalla tiettyjä toimintoja ja Ylen toimintaa. Taisi olla semmoinen työryhmäkin tässä — sitä taidettiin kutsua Satosen työryhmäksi, en tiedä, mistä syystä [Naurua] — joka teki tiettyjä toimenpiteitä. On selvä, että kaupallinen media on ollut murroksessa viimeiset 10—15 vuotta, mutta ne, jotka eniten haastavat meitä, suomalaista mediaa, ovat kuitenkin nämä kansainväliset jätit, Google ja Facebook ja niin edelleen, [Arto Satonen: Kyllä, kyllä!] eikä se Yle ole se keskeinen. Minä itse henkilökohtaisesti en usko siihen, että vaikka Ylen maakuntatoimitukset ja toimialat lakkautettaisiin kokonaan, se jotenkin radikaalisti parantaisi maakuntalehtien asemaa. Ei se paranna, vaan se, että meillä on valtakunnan ja maailman uutiset pääosin ilmaiseksi netistä saatavina, on haastanut nämä maakuntalehdet. Ne pärjäävät, jotka pystyvät toimimaan superlokaalisti. Sitä ihan paikallista uutistahan ei saada mistään ilmaisista maailman medioista eikä valtakunnan medioista. Sen takia minusta mentiin pikkusen liian pitkälle siinä, että lähdettiin jotenkin hävittämään tuolta netistä niitä Ylen aluetoimituksen sivuja, niin että jos minä halusin vaikka omasta maakunnastani Lapista ne uutiset tietää, niitä ei kerta kaikkiaan saanut sieltä Ylen sivuilta mitenkään esille. Nyt tilannetta on lähdetty pikkusen parantamaan, ja tämä on minusta hyvä juttu, koska on kaikkien suomalaisten etu, että jos joku haluaa tietää vaikka Satakunnan tai Uudenmaan maakuntauutiset, niin ne helposti sieltä Ylen sivuilta löytää kootusti. Se on tavallaan minusta keinotekoista juttua, jos yritetään jotenkin kaupallisen median asemaa parantaa tätä kautta, että tehdään se hirveän vaikeaksi kuluttajille. Niin kuin Yle on toiminut, niin kuin kehuin tuossa: Elävää arkistoa, Areenaa, loistavia juttuja, aivan huikeita juttuja. Ylehän toimii kuitenkin suomalaisten ja niitten suomalaisten, jotka ovat Ylen asiakkaita, näkökulmasta. Siinä mielessä tässä kannattaa aina harkita, onko joiltakin osin syytä ottaa vähän uudelleenarviointia näitten toimenpiteittein osalta: palveleehan tämä varmasti kuitenkin suomalaista median kuluttajaa ja onko tällä oikeasti merkitystä kaupallisen median menestymiseen vai ei. Jos ei ole, ei kannata tehdä mitään ratkaisuja, jotka hankaloittavat sitten suomalaisia ihmisiä, jotka ovat laajasti Ylen palveluiden käyttäjiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T17:47:49,2019-10-16T17:51:02,Hyväksytty,1.1 2019_51_161,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 10. asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_51_162,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa elää jopa yli 3 000 tyttöä, joilla on riski joutua silvotuksi. Teimme yhdessä edustaja Sari Sarkomaan kanssa kaksi lakialoitetta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään sekä silpomisen ennaltaehkäisemiseksi. Aloitteet on tarkoitettu käsiteltäväksi yhtenä kokonaisuutena, kuten nyt tapahtuukin. Aloitteilla on tarkoitus parantaa tyttöjen silpomisen ennaltaehkäisyä, parantaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen loukkaa ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia sekä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia haittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laskelmien perusteella Suomessa on noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista ja maassamme asuu jopa 3 000 tyttöä, joilla on riski joutua silvotuksi. Suomen on kerta kaikkiaan onnistuttava nykyistä tehokkaammin suojelemaan silpomis-uhan alla eläviä tyttöjä ja ryhdyttävä toimiin näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi sekä tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen. Lainsäädäntömme on selkeästi viestittävä jyrkän kielteinen kanta silpomiseen ja rikosvastuu on saatava toteutumaan. Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tekojen rangaistavuutta ei tällä hetkellä ole tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössämme. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeinä pahoinpitelyinä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, yksikään tapaus ei ole Suomessa edennyt oikeuteen saakka. Rikosvastuuta ei siis ole saatu toteutumaan nykyisellä lainsäädännöllä. Käsittelyssä olevien lakialoitteidemme on tarkoitus tukea aiheesta tehtyä kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan erillislain laatimista silpomisen kieltämiseksi. Olin itsekin keväällä mukana, kun kyseinen kansalaisaloite jätettiin eduskunnan käsittelyyn. Lopuksi vielä tiiviisti lakialoitteiden sisällöstä. Nyt käsiteltävässä lakialoitekokonaisuudessamme esitetään, että rikoslakiin lisättäisiin uusi naisen sukuelinten silpomista koskeva rangaistussäädös, jonka minimi olisi kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi aloitteessa esitetään uusia pykäliä selkiyttämään sitä, että terveydenhoito-, sosiaali- ja kouluviranomaisilla olisi velvollisuus ilmoittaa poliisille tai lastensuojeluun, kun he havaitsevat mahdollisia silpomistekoja tai epäilevät, että joku on riskissä joutua tällaisen rikoksen uhriksi. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-16T17:51:55,2019-10-16T17:55:42,Hyväksytty,1.1 2019_51_163,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tosiaankin eduskunta, me kansanedustajat, kävi hiljattain laajan keskustelun kansalaisaloitteesta, jossa esitetään, että Suomeen tulisi erillislaki, jolla kiellettäisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen. Mielestäni tuo kansalaisaloite oli erittäin tervetullut, eli jokaisella tytöllä ja naisella on oltava oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. Kansalaisaloitteessa — kuten kaikki tiedämme, olemme olleet mukana siitä keskustelemassa ja osa on ollut myöskin valiokunnassa kuulemisessa — ei esitetä vielä konkreettista sisältöä tälle mahdolliselle erillislaille vaan esitetään, että eduskunta velvoittaisi hallitusta laatimaan lakiehdotuksen. Itse kannatan lämpimästi tätä kansalaisaloitetta, kuten ryhmämme, ja siksi me yhdessä edustaja Sofia Vikmanin kanssa teimme nämä kaksi lakialoitetta. Näissä kahdessa eri lakialoitteessa on konkreettisia esityksiä siitä, mitä tämä mahdollinen erillislainsäädäntö voisi käytännössä tarkoittaa. Todellakin on nämä kaksi lakialoitetta. Täällä muutama on jo kysynyt, että näinkö voimalla kokoomus tätä kannattaa, että on kaksi samansisältöistä laki-aloitetta — ei, vaan nämä lakialoitteet todellakin täydentävät toisiaan. Tosiaankin jo viime eduskuntakaudella tästä meidän ryhmästämme on tehty toimenpidealoite. Miksi erillislaki? Kuten edellä oleva edustaja totesikin, niin meidän on todellakin paremmin Suomessa onnistuttava suojelemaan silpomisuhan alla olevia tyttöjä ja ryhdyttävä toimiin näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi, uhrien auttamiseksi ja tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi rikosoikeudelliseen vastuuseen. Minun tekemässäni lakialoitteessa näistä kaksosista — sanon kaksosiksi näitä lakialoitteita — ehdotetaan tämmöisen uuden tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevan 6 b §:n lisäämistä rikoslain 21 lukuun. Tämä on sen lakiesityksen pääasiallinen sisältö. Kuten täällä edustaja Vikman totesi, niin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisessa on todellakin kyse siitä, että sukuelimiä vahingoitetaan ilman lääketieteellistä syytä, ja tämä on rikos ja tämä loukkaa ihmisen itsemääräämisoikeuksia ja heikentää monin tavoin naisten tasa-arvoa sekä aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä ja myöskin sosiaalisia haittoja naisille ja tytöille, jotka ovat tämän toimenpiteen uhreiksi, kohteiksi joutuneet. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta velvoittaa meitä, Suomen eduskuntaa ja Suomea, laatimaan ohjeet ja takaamaan myöskin toimivan järjestelmän silpomisen ehkäisemiseksi. Kuten täällä todetaan, niin Suomi on edelleen ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole erikseen lailla kielletty tyttöjen silpomista. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava laki on ollut voimassa jo vuodesta 1982. On myös todettava se, kun moni ottaa yhteyttä, että eikö kansanedustaja tiedä, että tämä on jo rikoslaissa kielletty, että kyllä näin on, että silpominen on ollut Suomen rikoslain mukaan rangaistava törkeänä pahoinpitelynä jo vuodesta 1995. Mutta mielestäni ja monen asiantuntijan mielestä sitä ei ole tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössä eikä tekojen rangaistavuuskaan ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa. Mielestäni erillislaki tai sitten tämä erilliskriminalisointi on perusteltua, koska lainsäädännön on selkeästi viestittävä jyrkän kielteinen kanta silpomiseen ja rikosvastuu on saatava toteutumaan. Tämän vuoksi tässä lakialoitteessani ehdotetaan silpomista koskevan erilliskriminalisoinnin eli uuden rikosnimikkeen lisäämistä rikoslakiin. Tämä erilliskriminalisointi kieltäisi myös Suomen kansalaisille ulkomailla tehdyt silpomiset ja antaisi viranomaisille enemmän mahdollisuuksia puuttua rikoksiin. Tässä lakialoitteessa esitetään myös, että tekojen tuomittavuutta lisättäisiin nostamalla teosta määrättävää vähimmäisrangaistusta vuodesta kahteen vuoteen. Ehkä todettakoon vielä, kun esittelen tätä lakialoitetta, että rangaistussäädöksen teonkuvauksessa viitattaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen artikloissa määriteltyyn teonkuvaukseen. Arvoisa puhemies! Mielestäni ja mielestämme Suomessa todellakin tarvitaan selkeä työkalu ehkäisevään työhön ja ajuriksi myöskin asenteiden muuttamiseen, ja siksi pidämme tätä erilliskriminalisointia, mahdollista erillislakia, kannatettavana. Erityisesti tämä tarvitaan, jotta tämä vahva viesti silpomisen rangaistavuudesta tulisi esille, että oikeasti tiedettäisiin, että se on rangaistava rikos. Monessa perheessä ajatellaan jopa, että tytön silpominen on lasten suojelua. Vanhemmat eivät osaa ajatella sitä, että se on vakava rikos, ja siksi tätä viestiä on saatava esille. Meidän on kyettävä suojelemaan kaikkia tyttöjä ja naisia. Ihan lopuksi, kun aika tässä rientää, haluan sanoa myöskin sen, kun tarkalla korvalla kuulin sen lakivaliokunnan avoimen julkisen kuulemisen, että siellä hyvin tuli esille, että tarvitaan myöskin muita toimenpiteitä. Näin varmasti on, ja haluan sanoa, että oli erinomaista, että sukuelinten silpomista ehkäisevä ohjelma päivitettiin. Järjestyksessä toinen ohjelma tehtiin viime hallituskaudella ministeri Saarikon toimesta. On tärkeää myöskin, että tuota ohjelmaa toimeenpannaan, tehdään tutkimusta ja lisätään tietoa. Ihan viimeisenä totean, kun itse olen helsinkiläinen, että myöskin rekistereitä pitää olla. Kaikki muut sairaanhoitopiirit rekisteröivät esimerkiksi ympärileikattujen ja silvottujen naisten synnytykset, mutta ainoastaan HUS ei tätä vielä tee. On todella tärkeää, että meillä on tietoa ja tutkimusta ja pystymme auttamaan ja tukemaan kaikkia naisia, jotka siinä apua ja tukea tarvitsevat, ja ennen kaikkea ottamaan tämän asian puheeksi, jotta voimme suojella kaikkia tyttöjä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-16T17:55:47,2019-10-16T18:03:37,Hyväksytty,1.1 2019_51_164,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tästä edustaja Sarkomaan aivan loistavasta puheenvuorosta, ja kiitän heti alkajaisiksi tästä kansalaisaloitteesta tämän naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomista kieltävän lain säätämiseksi ja myös siitä keskustelusta, mitä olen kuullut täällä eduskunnassa ja tässä salissa tänään ja aikaisemmin. Tämä on aivan kriittinen ihmisoikeusasia, jolla on suora yhteys muun muassa viime viikolla vietettyyn tyttöjen päivään, tyttöjen oikeuksiin, ja myös esimerkiksi naisten terveyden parantamiseen, josta tässäkin salissa on käyty keskustelua. Näen itse tämän lakialoitteen tärkeänä. Edustan meitä kansanedustajia Euroopan neuvoston delegaation matkassa, ja tuolla Euroopan neuvostossa pidän usein puheenvuoroja siitä, millä tavalla Suomessa ihmisoikeudet ovat pitkällä. Taisi olla toissa viikolla, kun puhuin esimerkiksi oikeusasiamieskäytännöistä ja synnytysten väkivallan poistamisesta, väkivallan kokemusten poistamisesta. Mutta täytyy sanoa, että tämän asian kohdalla en voi kerskua myöskään Suomen teoilla tässä kohtaa. Muutosta nähdäkseni tarvitaan, jotta ihmisoikeudet toteutuvat myös Suomessa. Suomessa asuu jopa 3 000 tyttöä, jotka ovat vaarassa joutua silvotuiksi vastoin omaa valintaansa, sitä ei siinä kohtaa kysytä. Myös puolueellani keskustalla on puoluekokouksessa hyväksytty kanta silpomisen kieltävän erillislain säätämiseksi muutaman vuoden takaa. Viime hallituskauden peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnisti ansioituneesti tämän vuoteen 2020 ulottuvan toimintaohjelman silpomisen estämiseksi, ja se on lähtenyt käyntiin nähdäkseni hyvin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten sukupuolielinten silpominen ei ole lailla yksiselitteisesti kiellettyä, ja sitä kyseenalaistetaan, että onko siellä poikkeuksia. Meidän tulee säätää silpomisen kieltävä erillislaki, jotta teon rangaistavuudesta ei ole enää epäselvyyttä, aivan kuten tässä nyt edetään. Nykymallilla Suomessa ei riittävästi nähdäkseni puututa naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen. Tyttöjen ympärileikkaukset ovat täysin tuomittavia tekoja. Korkein oikeus on jo vuonna 2008 annetussa ratkaisussa linjannut, että tyttöjen ympärileikkauksessa on kysymys törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavasta menettelystä. Me emme voi sallia enää yhtään poikkeusta tällaisiin tilanteisiin. Taivun kannattamaan tätä lakia, joka selkeästi kieltäisi naisten ja tyttöjen silpomisen ja kiristäisi rangaistuksia. Silloin asiaa ei voisi enää kukaan kyseenalaistaa. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus eli toisin sanoen sukupuolielinten silpominen tulisi yksiselitteisesti kriminalisoida Suomessa, kuten muissa Pohjoismaissa on jo tehty. Samassa yhteydessä myös poikien ympärileikkausta koskevaa tarkentavaa sääntelyä tulee saattaa lain säätämisen tasolle. Ja tätä tulisi näin alkajaisiksi selvittää ja käydä myös vastaavaa keskustelua poikien tilanteesta. On hyvä, että myös hallitusohjelma antaa tällaisen erillislain säätämiseen selkänojan, ja voimme varmasti melko yksiselitteisesti viedä tätä asiaa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-16T18:03:39,2019-10-16T18:07:20,Hyväksytty,1.1 2019_51_165,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tyttöjen sukuelinten silpominen on kammottava käytäntö, ja on tärkeää, että se saataisiin erikseen lainsäädäntöön kirjaamalla yksiselitteisesti kriminalisoitua. Haluan kiittää edustajia Vikman ja Sarkomaa siitä, että he ovat tehneet nämä tärkeät lakialoitteet, ja toivoisin, että asia voisi nyt sitten kansanedustajien tekemien lakialoitteiden pohjalta edetä niin, että tästä asiasta todella päästään laki säätämään. Saamme usein kritiikkiä siitä, että täällä eduskunnassa etenevät laiksi asti asiat, joita harva lopulta itse asiassa kannattaa, ja sitten kun on sellaisia asioita, joita kaikki kannattaisimme, niin tuntuu olevan kovin tahmeaa, että lainsäädäntö muuttuu. Tässä on varmasti asia, jota kaikki kannattavat, ja jonka kyllä toivoisin nyt todella myös lainsäädäntöön asti etenevän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-16T18:07:22,2019-10-16T18:08:24,Hyväksytty,1.1 2019_51_166,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tärkeästä keskustelusta edellisille puhujille. Sukuelinten silpominen on törkeä ja vakava ihmisoikeusloukkaus. Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ on todella kannatettavaa ja tärkeää, ja sen onnistumiseksi tarvitaan ennen kaikkea myös tehokasta ennaltaehkäisyä. Tätä edistääksemme hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että turvataan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveyssektorin vahvistaminen on tehokkain keino ennaltaehkäistä silpomista. Tässä onnistuaksemme tarvitaan enemmän osaamista ja informaatiota myös kouluille, nuorten kanssa toimiville aikuisille ja sote-ammattilaisille. Aiheesta tulisi voida käydä keskustelua ja osata ottaa aihe puheeksi jo ennaltaehkäisevästi, erityisesti äitiys- ja lastenneuvoloissa. Myös Ihmisoikeusliitto on esittänyt, että Suomessa erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että kaikki sukuelinten silpomisen vastaiset kansalliset toimet, ei pelkästään lainsäädäntö, ovat riittäviä. Tällöin erityisen tärkeää on myös se, että eri alojen ammattilaiset noudattavat jo nykyisen lainsäädännön puitteissa olemassa olevia velvoitteitaan, kuten puheeksiottovelvoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-10-16T18:08:25,2019-10-16T18:09:58,Hyväksytty,1.1 2019_51_167,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä on hyvä. Kaikki aloitteet ja keskustelu näiden sairaiden riittien ehkäisemiseksi ovat hyviä. On siis hyvä, että tämä paha asia nousee julkiseen keskusteluun ja tämä sali joutuu ottamaan asiaan kantaa. Meille tulee jatkuvasti ihmisiä kulttuureista, joissa tyttöjen silpominen on normaali käytäntö. Omasta näkökulmastani katsottuna tässä on kyseessä järkyttävä alistaminen ja kontrollointi. Suomessa tällainen tyttölapsiin kohdistuva raakuus ei saa olla normaalia eikä tulla normaaliksi, emmekä saa missään olosuhteissa hyväksyä tällaista tyttöä tai naista henkisesti ja fyysisesti alistavaa väkivaltaa. Suomi on länsimainen sivistysvaltio, johon eivät kuulu kunniaväkivalta, silpomiset eivätkä pakkoavioliitot, omien lakiemme rinnalla mahdollisesti salaa käytössä olevasta šarialaista puhumattakaan. Mikäli aiomme jatkossakin olla sivistysvaltio, tulee tällaisten keskiaikaisten tapojen kieltämisen lailla olla selviö. Ja näiden asioiden esiin ottaminen ja niistä keskustelu ei voi olla enää tabu, jollainen se ikävä kyllä julkisessa keskustelussa näyttää vielä osin olevan — syystä, että jos mainitset sen, mihin nämä usein liittyvät, ja kritisoit sitä, voit saada tuomion. Ihmettelen, miksi kaikki naisten oikeuksia puolustavat järjestöt Suomessa eivät pidä meteliä barbaarisen kulttuurin epäkohdista, todellakin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat joiltain osin unohtaneet tärkeimmän tehtävänsä: ihmisen suojelemisen tässä monikulttuurisuutta ihannoivassa ja sitä jalustalle nostavassa kiihkossa. Paljon pitää vielä tapahtua ja tulla esiin, että todellinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus tässä yhteiskunnassa saavuttavat sen tason, minkä pitäisi olla päivänselvä asia ja käytäntö jo nyt. Arvoisa puhemies! Olen kuitenkin tänään tyytyväinen, että olemme päässeet niin pitkälle, että asia nousee jälleen kerran vakavaan keskusteluun. Toivon, että keskustelu johtaa silpomisen kieltämiseen erillislailla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-10-16T18:10:00,2019-10-16T18:12:52,Hyväksytty,1.1 2019_51_168,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten eduskunnassa keskusteltiin tästä asiasta kansalaisaloitteen johdosta, ja jo silloin keskustelussa kävi selväksi, että eduskuntasali yli puoluerajojen on erittäin yksituumaisesti tämän asian kannalla, siis sen kannalla, että tyttöjen sukuelinten silpominen kriminalisoidaan erikseen. Jo silloin keskustelussa tuli ilmi, että tämä itse asiassa on jo kriminalisoitu törkeänä pahoinpitelynä rikoslaissa, mutta itsekin taivuin sille kannalle — ja tietenkin olen edelleen samaa mieltä — että jotta lähtisi voimakkaammin se viesti, kuinka vakavasta rikoksesta on kysymys, niin tämmöisen erillisen rangaistavuutta osoittavan pykälän saaminen rikoslakiin on paikallaan. Kyseessähän on erittäin törkeä rikos ja vakava ihmisoikeusloukkaus. Sen takia ei voi olla kuin pahoillaan siitä, että Suomessa ei ole pystytty ennaltaehkäisemään näitä, ja siitä, että toisaalta ei ole pystytty saattamaan vielä näitä tapauksia, joita on tullut ilmi ja joita tapahtuu, poliisin tutkinnan kautta niin, että oltaisiin voitu sitten tuomio saada tästä. Kun katsoo näitä lakialoitteita, mitä tästä on tehty, niin nehän ovat samansuuntaisia kuin mitä täällä on jo käsitelty, ja varmasti tuossa valiokuntakäsittelyssä ne tullaan sitten yhdistämään siihen aloitteeseen. Se poikkeamahan tähän nykyiseen oikeustilaan näyttää olevan, että kun täällä erillislaissa vaaditaan tätä rangaistavuutta tai rikoslain 21 luvun muuttamista, niin tässä tätä rangaistusasteikkoa, minimiä nostettaisiin niin, että kun nykyään törkeä pahoinpitely on vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta, niin se olisi kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen tässä esityksessä. Sehän tarkoittaisi siis käytännössä, että sen merkitys on totta kai paitsi se, että rangaistus olisi kovempi siellä minimissään, niin myös se, että sitä ei voisi tuomita ehdollisena. Ja kun tässä on tämäntyyppisiä seuraamuksia, niin pidän kuitenkin tärkeänä, että — vaikka tätä on varmaan mietitty lakiteknisestikin — että tämä on eduskuntakäsittelyssä ja ehkä on parempi, että sitten valmisteltaisiin tämä kokonaisuus oikeusministeriön puolella ja tarkisteltaisiin myös, että tämä rangaistusasteikko on sillä tavalla sopusoinnussa meidän muun rikosoikeudellisen järjestelmän kanssa, että se sinne istuu sopivalla tavalla ottamatta kantaa siihen yksityiskohtaan tässä. Joka tapauksessa on hyvä, että asiasta puhutaan, ja toivon todella, että asia nopeasti etenisi ja me saisimme rikoslakiin tästä erillisen säännöksen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-10-16T18:12:54,2019-10-16T18:15:53,Hyväksytty,1.1 2019_51_169,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tyttöjen sukuelinten silpominen nousi erityisesti esiin vuonna 2017, kun Fenix Helsinki ry julkaisi tutkimuksen, jonka se luovutti silloiselle lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle. Tässä tutkimuksessa paljastui, että Suomesta on lähetetty Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia tyttölapsia ulkomaille ympärileikattavaksi. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi vuonna 2017 tämän tutkimusselvityksen jälkeen, että näihin tapauksiin, silpomistapauksiin, on mahdotonta puuttua. Tein samaan aikaan vuonna 2017 silloiselle peruspalveluministerille Annika Saarikolle aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin toimia tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi ja tapausten löytämiseksi Suomessa. Samaan aikaan myös Espoon valtuustossa perussuomalaisten valtuustoryhmästä tuli valtuustoaloite kuin myös valtuustotoivomuksia liittyen siihen, että myös Espoossa, omassa kotikaupungissani, aiheeseen puututaan ja kiinnitetään erityistä huomiota. On siis erittäin hyvä, että käsittelemme tätä aihetta täällä eduskunnan salissa. On hienoa, että aiheesta on tehty kansalaisaloite, ja on hyvä, että täällä tuntuu vallitsevan nyt vihdoinkin yhteinen tahtotila ja uskallus puhua, olla äänessä — meillä kaikilla — tästä tärkeästä ja vakavasta asiasta. Hienoa, että aihe puhututtaa meitä. ”Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla”, näin mainitaan Lastensuojelun käsikirjassa, jonka on julkaissut THL. Suomessa suhtaudutaan kielteisesti tyttöjen ympärileikkaukseen. Tyttöjen ympärileikkausta pidetään lapsen ihmisoikeuksia loukkaavana. YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Sopimukseen sitoutuneilla valtioilla on velvollisuus toimia lapsille vahingollisten perinteisten tapojen poistamiseksi. Vastuu tytön ympärileikkausasian puheeksiottamisesta ja ennaltaehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä. Samaten, mikäli herää epäily, että tytön ympärileikkausta suunnitellaan, täyttyy lastensuojelulain 25 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun. Lastensuojeluilmoitus tehdään myös, mikäli havaitaan tai epäillään, että ympärileikkaus on jo tehty. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus täyttää pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön. Suomessa poliisin tulisi tutkia silpomista pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Törkeästä pahoinpitelystä on kysymys, ”jos pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle vakava ruumiin vamma, aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä”. Tämä löytyy rikoslaista. On kuitenkin erittäin valitettavaa, että tyttöjen silpomistapaukset eivät ole edenneet oikeuteen saakka, eli tämä lain kirjaus ei toteudu näiden tapausten kohdalla. Mutta nyt vihdoinkin julkisessa keskustelussa me keskustelemme ja me puhumme ja me teemme myös hyviä ja kannatettavia lakialoitteita. Ministeri Annika Saarikko viime kaudella totesi, että naisten ympärileikkausten kieltäminen Suomessa olisi erittäin vahva viesti, ja todellakin nyt me teemme toimia. Ministeri vastasi kysymykseeni liittyen, mitä me voimme täällä Suomessa tehdä: ”Tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisyä ja hoitoa pidetään koko ajan esillä. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin edistämään naisten ja lasten ihmisoikeuksia sekä ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomessa on Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen (FGM) estämisen toimintaohjelma.” Mutta välttämättä me emme ole sitä tienneet eivätkä kuntapäättäjätkään. ”Ohjeistusta asiaan löytyy myös sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja useiden järjestöjen sivuilta, esimerkiksi Ihmisoikeusliitosta.” Tätäkään me emme ole tienneet. Jos olemme tienneet, emme ehkä ole ottaneet kantaa. ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto tarjoaa kattavasti ammattilaisille tietoa tyttöjen ja naisten ympärileikkausperinteestä ja ohjeet ehkäisevään käytännön työhön. Tietopaketti on tarkoitettu kaikille maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. THL:n sivuja päivitetään jatkuvasti. STM ja THL järjestävät vuosittain työkokouksen, johon kutsutaan  laajasti  keskeiset yh-teyshenkilöt eri toimijatahoilta tiedon välittämistä varten. Tapaamisessa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja esille tulleita haasteita.” Ministeri jatkaa vastauksessaan: ”Kouluterveydenhuollossa järjestetään terveystarkastukset jokaisella vuosiluokalla. Osa terveystarkastuksista on laajoja, ja niihin kutsutaan aina vanhemmat mukaan. Tyttöjen ympärileikkaus neuvotaan ottamaan puheeksi kaikissa terveystarkastuksissa jokaisen kyseessä olevasta maasta Suomeen muuttaneen lapsen ja huoltajan kanssa. Luottamuksellisessa ja turvalliseksi koetussa vuorovaikutuksessa tämä on koettu hyvänä asiana. THL on myös luvannut seurata kouluterveydenhuollon resursseja säännöllisesti, jotta henkilöstömitoitussuositukset olisivat hyvät. Suomen ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma tukee myös ammattihenkilön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä.” Ja ministeri toteaa lopuksi: ”On varmistettava alueellisesti ja paikallisesti, että kansallinen ohjeistus on käytössä ja kuinka prosessi etenee tilanteessa, jossa tytön ympärileikkausuhka tai -epäily on olemassa.” Ja kun me Espoossa tätä asiaa käsittelemme, niin Espoossa valtuusto otti asian vakavasti ja päätimme siellä valtuustossa yksimielisesti, että me haluamme järjestää kattavan ja aktivoivan koulutuksen tyttöjen sukuelinten silpomisen ennalta ehkäisemiseksi. Ja käytännönläheiset ja velvoittavat ohjeet halutaan koskemaan sellaisia ammattihenkilöitä, jotka ovat tekemisissä sellaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, joissa harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta. Ja tyttöjen ympärileikkausasia halutaan osaksi myös seksuaaliterveyskasvatusta. Eli näin tärkeitä ja merkittäviä asioita. Puheenvuoroni oli nyt pitkä, mutta aihekin on tärkeä. Tämä oli ensimmäinen puheenvuoroni liittyen tähän silpomisteemaan, mitä on jo aikaisemmin eduskunnassa käsitelty. Kiitän kokoomuksen edustajia hyvistä lakialoitteista ja tuen kyllä niitä. Mielestäni niissä on juuri se sanoma, minkä meidän yhteiskuntamme kaipaa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-16T18:15:55,2019-10-16T18:23:40,Hyväksytty,1.1 2019_51_170,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen ja vahingoittaminen ilman selvää lääketieteellistä syytä on brutaalia, järkyttävää. Myös Suomessa elää tällä hetkellä tyttöjä, joilla on riski tulla silvotuksi. Silti Suomessa ei ole lakia, joka veisi suoraan oikeuteen ja tuomitsisi tällaisen toiminnan sekä Suomessa että Suomen kansalaisille myös ulkomailla. Erillislaki siis tarvitaan, ja kannatan edustajien Vikman ja Sarkomaa tekemiä lakiesityksiä. Ne ovat erittäin tärkeitä. Aivan kuten edustaja Juvonen sanoi, perussuomalaiset ovat pitäneet asiaa esillä ja nostaneet sen keskusteltavaksi ja mielellään toimenpiteitä täytettäväksi. Perussuomalaiset ovat tehneet valtiopäivätoimia asian eteen, joten nyt kun kokoomuksen edustajat ovat tämän tehneet, niin ihmettelen sitä, kun olette olleet aika kauan, vuosikymmeniä, melkein aina hallituksessa, että olisitte voineet vähän aikaisemminkin tämän tehdä. [Sofia Vikmanin välihuuto] Mutta kiitän, että ainakin nyt. Tällä on kiire jo. Ja kiitos, että olette tämän tehneet. Mitä sitä vanhoja enää muistelemaan, koska nyt eletään tässä hetkessä. Nostaisin esille myös poikien ympärileikkauksen täällä keskustelussa. Usein siihen johtavat syyt ovat uskonnolliset tai kulttuuriset. Ilman lääketieteellistä syytä tehtyä ympärileikkausta ei ole myöskään lailla kielletty. Sekä tyttöihin että poikiin kohdistuvat, edellä esitetyt pahoinpitelyt ja väkivalta loukkaavat lasten koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Edustaja Peltokangas otti esille myös muita naisiin kohdistuvia uhkia Suomessa. On hyvä, että näistä kaikista keskustellaan, nostetaan asiat esille ja myös vaaditaan ja tehdään tekoja uhkien poistamiseksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-16T18:23:40,2019-10-16T18:26:19,Hyväksytty,1.1 2019_51_171,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä on tärkeä. Alkuun tietenkin kiitän edustaja Vikmania ja edustaja Sarkomaata näitten 9 ja 10 §:ien yhteisestä lakialoitteesta ja tämän kokonaisuuden esiin nostamisesta. Muistankin, että jo viime kaudella edustaja Vikman teki valtiopäivätoimia, kirjallista kysymystä ja muuta tähän asiaan liittyen, mutta on tärkeää, että nyt tässä on lakialoite näistä asioista käsittelyssä. Oikeastaan edustajien Vikman, Sarkomaa, Juvonen, Peltokangas ja monen muun edustajakollegan tärkeissä puheenvuoroissa on tullut kaikki oleellinen, en lähde niitä nyt tässä lakialoitteen lähetekeskustelussa toistamaan. Totean vain, että asia on tärkeä ja osaltaan myöskin mitataan tässä sitä, pystymmekö me eduskuntana tähän rikoslakiin ja tähän kokonaisuuteen muutoksia tekemään. Viime kaudella olin lakivaliokunnassa jäsenenä, ja siellä suuremman kokonaisuuden, rikoslain 20 §:n, uudistamisen kokonaistarve tiedostettiin ja yhteisesti parlamentaarisesti sitä loppukaudesta myöskin vaadittiin. Se ei varsinaisesti liity tähän, mutta kuitenkin näihin tämäntyyppisiin asioihin. Toivotaan, että rohkeus ja voima myös ministeriöstä löytyy. Rohkeudessa ei ole kyse pelkästään siitä, että tehdään lainsäädäntöä, vaan myös siitä, että asetetaan nämä lakialoitteet niille kuuluvalle painoarvolle valmistelussa ja saadaan myöskin hallituksen esitys saliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-10-16T18:26:22,2019-10-16T18:28:09,Hyväksytty,1.1 2019_51_172,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin ottaa tähän pienen puheenvuoron. Tämä on puhuttanut lukuisia ihmisiä, ja tästä on tullut palautetta vuosien aikana runsaasti. Elikkä meillä on nyt käsillä lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä, ja ensinnäkin — täällä muutamat edustajat, taisi olla edustaja Kemppi ensimmäisenä, ottivat pojat tähän rinnalle — minun mielestäni pojat pitää sisällyttää tähän lakiin samalla tavalla. Joskus täällä on käytetty sanoja, että monikulttuurisuus on rikkaus, ja tämä on yksi niitä monikulttuurisuuden varjopuolia. Nyt joudumme lähtemään tätä monikulttuuria lailla rajoittamaan, ja minä aivan ehdottomasti haluan kaikin voimin tukea tätä aloitetta. Tämä on tärkeä. Tuo sukupuolielinten silpominen on kulttuurinen perinne. Se on törkeää, se on alistava rikos, se on keskiaikainen rikos ja se on kammottava tapa, joka on näiden vieraiden kulttuurien mukana tänne Suomeen tullut. Mikä askarruttaa tässä — lainaan täältä pienen tekstinpalan: ”Näin on silloinkin, kun Suomessa asuva tyttö viedään silvottavaksi ulkomaille. Teko on rangaistava, kun se kohdistuu Suomen kansalaiseen tai täällä pysyvästi asuvaan henkilöön tai kun tekijä on Suomen kansalainen. Lastensuojelu voi pyytää poliisilta virka-apua esimerkiksi maasta poistumisen estämiseksi, jos tyttöä ollaan viemässä maasta suku-elinten silpomista varten. Tällaisessa tilanteessa on harkittava, onko syytä ryhtyä kiireelliseen sijoitukseen ja pyytää poliisin virka-apua silläkin perusteella.” Tähän käytännön asiaan: Jos näin tapahtuu, että vanhemmat lähettävät lapsen sinne mummolaan, jossa sitten tehdään näitä kulttuurisia perinteitä ja harjoitetaan niitä, niin miten se tuomitaan silloin? Tuomitaanko vanhemmat Suomessa vai isovanhemmat tai jotkut muut sukulaiset ulkomailla? Mielestäni tällaiset vanhemmat, jotka lähettävät lapsensa tällaiseen toimenpiteeseen, tulee saattaa vastuuseen, ja mielestäni heidät voi lähettää myös sinne samaan suuntaan, mihin lapsensakin lähettävät. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-16T18:28:09,2019-10-16T18:31:28,Hyväksytty,1.1 2019_51_173,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ollut ilo huomata, että tämä asia saa laajaa kannatusta eduskunnassa yli puoluerajojen. Kannatus tuntuu olevan niin laajaa, että on hyvä syy uskoa, että tämä lakialoitekokonaisuus nyt etenee. Tosiaan kokoomuksenkin eduskuntaryhmästä jo viime kaudella on asian puolesta valtiopäivätoimia tehty. Ensinnäkin on tietysti tärkeää se, että silpominen kielletään omana rikosnimikkeenään, ja sitten toisaalta tarvitaan tekoja myös silpomisen ennaltaehkäisemiseksi. Edustaja Lohi tässä otti esiin, että tämä tarkoittaisi ylipäänsä väkivalta- ja seksuaalirikoksista määrättävien tekojen rangaistusten koventamista. Se on tässä nimenomaan meillä ollut yhtenä tarkoituksena, eli kuten esittelypuheenvuorossani totesin, lakialoitteella on tarkoitus parantaa tyttöjen silpomisen ennaltaehkäisyä, parantaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa eli rikosvastuun toteutumista sitä kautta sekä myös koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Ja on totta myös se, että seksuaali- ja väkivaltarikoksista määrättäviä rangaistuksia voitaisiin koventaa kautta linjan, mutta se on sitten eri kysymys kuin tämä, mitä nyt tänään käsittelemme. Paitsi että meidän pitää antaa selkeä viesti näiden tekojen rangaistavuudesta ja tuomittavuudesta, niin myös rikosvastuu on saatava toteutumaan, jotta onnistumme suojelemaan paremmin näitä silpomisuhan alla eläviä tyttöjä. Siksi tämä tästä salista lähtevä hyvin yksituumainen viesti tämän lainsäädännön edistämiseksi on tärkeä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-10-16T18:31:30,2019-10-16T18:33:40,Hyväksytty,1.1 2019_51_174,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että tästäkin keskustelusta nyt lähtee vahva viesti siitä, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on erillislailla kiellettävä. Yli puoluerajojen tästä on vahva viesti tullut. Täällä pohdittiin viime eduskuntakautta, ja kyllä, toimenpidealoitteen tein itse ja vahvasti ollaan tätä asiaa pidetty esillä, ja nyt on tärkeätä, että saadaan niitä toimenpiteitä. Hieman on jäänyt epäselväksi vielä oikeusministerin kanta. Hän ei selvästi sanonut, kannattaako hän erillislailla kieltämistä. On tärkeää ja olennaista nyt, kun tämä lakialoite on saanut tämän vahvan tuen samoin kuin kansalaisaloite, että eduskunta vie nyt tätä lainsäädäntöä eteenpäin, jotta me saamme tällä eduskuntakaudella tämän erilliskriminalisoinnin päätettyä. Täällä nostettiin esille, kuten totesin, viime kauden toimet. Meillä on paljon asioita, joita ehkä olisi pitänyt ja jotka varmasti olisi pitänyt tehdä. Pidän hyvänä, että esimerkiksi viime kaudella vihdoin kiellettiin lapsiavioliitot — miten monena eduskuntakautena olemme niistä keskustelleet. Enää ei poikkeuksia saa, vaan lapsilla on oikeus olla lapsia ja avioliitto kuuluu aikuisille. Nämä epäkohdat, jotka koskevat meidän lapsia, pitää kaikki kitkeä lainsäädännöstä. Nyt on tämän lainsäädännön vuoro, ja todellakin on tärkeää, että tämä laki saadaan säädettyä tällä kaudella. Pidän hyvänä — vielä sanon sen — että ministeri Saarikon johdolla edellinen hallitus teki sen toimenpideohjelman silpomisen ennaltaehkäisemiseksi. On tärkeää, että sitä toimenpideohjelmaa viedään eteenpäin ja ennen kaikkea että me saamme välineitä, että tämä asia otetaan puheeksi. Ja kun tässä on usein kysymys lapsista ja heidän vanhemmistaan, niin viittaan vielä siihen, että tässä minun ensimmäisessä lakialoitteessani, joka on pari tälle Vikmanin lakialoitteelle, myöskin lisätään viittaus tämmöisten toimien suunnitteluun, ja sitä kautta myöskin kaikki, ketkä ovat osallisena, myöskin tässä kriminalisoidaan. Siinä mielessä nämä lakialoitteet ottavat huomioon ne asiat, joita tässä keskustelussa on nostettu esille. Toivon todellakin, että hallituspuolueet vievät viestiä oikeusministerille myöskin siitä, että todellakin saataisiin tämä erilliskriminalisoitu lainsäädäntö päätettyä tällä eduskuntakaudella, ettei tarvitse seuraavaa eduskuntakautta aloittaa kysymällä, miksi tätä lakia ei olla säädetty, kun ollaan kaikki hyvin yksimielisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-16T18:33:40,2019-10-16T18:36:39,Hyväksytty,1.1 2019_51_175,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tyttöjen sukuelinten silpomisteema nousi esiin vuonna 2017, kun Fenix ry julkaisi selvityksen aiheesta. Perussuomalaiset nostivat silloin asian vahvasti esiin, ja elokuussa 2017 jätin kirjallisen kysymyksen, johon ministeri myös sitten vastasi. Samoin vuonna 2017 täällä käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmasta, ja otin myös siellä vahvasti esiin meidän roolimme — muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan liittyen tähän tyttöjen silpomisen teemaan — eli mitä Suomi voi maailmanlaajuisesti tehdä ja miten me voimme olla poliittisina päättäjinä siellä suurissa päättävissä pöydissä kertomassa tämän asian tärkeydestä. Agenda 2030 on siis selonteko. Se on kestävän kehityksen toimintaohjelma, ja siellä mainitaan sukupuolten tasa-arvosta seuraavasti: ”On tärkeää saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.” Tavoitteena on lopettaa tyttöihin ja naisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta. Pyritään myös lopettamaan naisiin kohdistuvat haitalliset käytännöt, kuten ihmiskauppa, lapsiavioliitot ja sukupuoli-elinten silpominen. Muistan, että tuossa keskustelussa silloin vuonna 2017, kun tästä asiasta kysyin, puhuimme juurikin näistä lapsiavioliitoista. On hyvä asia, että se tärkeä asia on käsitelty, mutta en muista niinkään, että tästä sukupuolielinten silpomisesta olisi silloin eduskuntasalissa keskusteltu. Eli yhteisellä asialla ollaan, ja tämä on perussuomalaisille erittäin tärkeä teema. Toivottavasti tämä etenee ripeästi, sujuvasti ja joutuisasti. On hienoa, että me kaikki puhumme, koska jokainen täällä varmasti voi myöntää sen, että teema on vaikea ja teema on varmasti ollut myös haasteellinen, mutta nyt, onneksi nyt, meidän suumme ovat auki ja meillä on rohkeutta ottaa kantaa tähän asiaan ketään leimaamatta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-16T18:36:40,2019-10-16T18:38:57,Hyväksytty,1.1 2019_51_176,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä lakialoitteet, joista keskustellaan, ja muu tässä aihepiirissä on kannatettavaa useasta aiemmin jo sanotusta syystä. En lähde niitä syitä toistamaan. On selvää, että tämmöiset tavat eivät kuulu sivistysvaltioon, ja olenkin hyvin pettynyt siihen, että normaali lainsäädäntö pahoinpitelyrikosten suhteen ei ole pystynyt tuomitsemaan näitä tekoja. En tiedä, mistä se johtuu, onko siinä kysymys lainsäädännöstä vai viranomaisten haluttomuudesta, mutta nyt kuitenkin tällainen erillislainsäädäntö, kuten muissakin Pohjoismaissa, näyttää tässä asiassa olevan tarpeen. Odotankin, että se säädetään nyt pikaiseen tahtiin, kun tästä tuntuu yksimielisyys tässä salissa vallitsevan, että tarve on olemassa. Lisään vielä sen, että kun nämä kannatettavat lait nyt säädetään, niin tulisi huomioida myös se, että myös poikien ei-lääketieteellisesti perusteltu sukupuolielinten silpominen kiellettäisiin samalla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-10-16T18:38:57,2019-10-16T18:39:54,Hyväksytty,1.1 2019_51_177,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä>>>Lakialoite LA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todella viime viikolla oli myös kansalais-aloite täällä salissa, elikkä siinä ehdotettiin lakia, joka estäisi tyttöjen sukuelinten silpomisen. Eli asia koskettaa ja puhututtaa laajasti, ja koska en ollut paikan päällä silloin enkä pystynyt puhumaan tästä aiheesta, niin minä kiitän myös näitä kansalaisaloitteen tekijöitä, että tämä aihe on nyt sitten laajasti käsittelyssä. Vielä kerran: erittäin kannatettava lakiesitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-16T18:39:54,2019-10-16T18:40:30,Hyväksytty,1.1 2019_51_178,51/2019,2019-10-16,14.00,20.42,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_52_1,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_2,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp,Edustaja Slunga-Poutsalo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_3,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki, joilla on lapsia, tiedämme, kuinka ensimmäisen lapsen tulo tuo mukanaan toivottavasti ilon ja riemun mutta myös mittavan listan kalliita hankintoja. Suuri osa näistä hankinnoista voidaan käyttää uudelleen seuraavan lapsen syntyessä, kuten turvaistuimet, pinnasängyt ja lastenvaunut. Ensimmäisen lapsen saaminen voidaan helposti nähdä siis myös taloudellisena haasteena. Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuoden lopussa lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,85 lasta. Kaikista lapsiperheistä kolmilapsisia oli 13 prosenttia, ja vain 5 prosentissa lapsiperheistä oli vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta. Kysynkin ministeri Kiurulta: Miksi hallitus korottaa lapsilisää vasta neljännen lapsen kohdalla? Eikö lapsilisää kannattaisi korottaa ensimmäisen lapsen kohdalla, jos halutaan tukea lapsiperheitä ja kannustaa suomalaisia perheitä lapsentekoon?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-10-17T16:02:04,2019-10-17T16:03:10,Hyväksytty,1.1 2019_52_4,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä todettiinkin, niin selkeästi perheillä on iso huoli toimeentulosta olipa tuo perhekoko mikä tahansa. Mutta koska kysymyksenne koskee nimenomaan etuuksia ja sitä koskevaa esitystä, joka eduskuntaan on jaettu ja joka on ministeri Pekosen tontilla, niin pyrin vastauksessani olemaan lyhyt. Totean, että aivan varmasti kaikilla perheillä on sama huoli toimeentulosta, mutta tässä tapauksessa on katsottu, että erityisen suuri huoli on niillä, joilla on monta lasta perheessä. Muilta osin pidättäydyn nyt ministeri Pekosen tontille kuuluvasta asiasta sen enempää ottamasta kantaa, mutta huoli toimeentulosta perheiden osalta on ilmeinen, ja siitä tietenkin tässäkin hallituksessa pidetään huolta.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-17T16:03:10,2019-10-17T16:04:07,Hyväksytty,1.1 2019_52_5,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aihepiiristä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_6,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen kuun vaihteessa julkaiseman väestöennusteen perusteella meidän olisi syytä miettiä toimia, miten positiivisesti kannustaisimme perheitä hankkimaan lapsia. Valtion ensi vuoden budjettiesitys kasaa pilviä tavallisen perheen arkeen. Liikkuminen, asumismenot ja sähkön hinta uhkaavat nousta, vaikka toisin yritetään vakuutella. Henkilökohtainen talous ja työn riittävyyden epävarmuus on yksi annetuista syistä, jonka vuoksi lastenhankkimisaikeita lykätään. Perussuomalaiset esittävät lapsivähennyksen palauttamista lapsiperheille tehtävän verovähennyksen tueksi. Se tukisi lapsiperheiden taloutta ja vahvistaisi tunnetta, että lapset ovat yhteiskunnassamme toivottuja. Kysynkin ministeri Kiurulta: näettekö lapsivähennyksen mahdolliset positiiviset vaikutukset perheiden hyvinvointiin niin, että voisitte viedä asiaa eteenpäin? [Ben Zyskowicz: Etteks te kannattanu sitä viime kaudella?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-10-17T16:04:20,2019-10-17T16:05:22,Hyväksytty,1.1 2019_52_7,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tietysti tuo lapsivähennys yksistään liittyy sitten siihen isoon valtiovarainministeriön kuvaan, ja nyt kun valtiovarainministeri ei ole paikalla, pidättäydyn ottamasta siihen kantaa, mutta totean teille, edustaja, että itse olen aikoinani kyllä kannattanut tätä lapsivähennyspolitiikkaa silloin, [Ben Zyskowicz: Entäs tällä hetkellä?] kun se on tasannut niitä leikkauksia, joita lapsiperheiden arkeen on tehty. Viime hallituskaudella tällainenkin tilanne oli havaittavissa. Tältä osin on sanottava, että suomalaisten lasten osalta on käsin kosketeltavaa se, että lapsiperheköyhyys on suomalaista arkea. Meillä on noin 150 000 lasta, jotka elävät aidossa, todellisessa köyhyydessä, ja sitä kautta se perintö, joka heille jää näistä lapsuuden ja nuoruuden vuosista, säteilee heidän elämäänsä pitkälti myös aikuisuuteen ja pahimmillaan myös seuraaville sukupolville. Voi sanoa, että noin 6 prosentilla näistä lapsista pienituloisuus oli myös pitkittynyttä, [Puhemies koputtaa] niin että nämä lapset elivät ja asuivat vähintään kaksi vuotta kolmesta edellisestä pienituloisessa perheessä. [Välihuutoja oikealta] Iso ongelma, ja sitä kautta näitä [Puhemies: Minuutti!] toimia on tehty.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-17T16:05:24,2019-10-17T16:06:39,Hyväksytty,1.1 2019_52_8,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pääministerin sijaisena, ja samoin kuin myös valtiovarainministeri on pois, ehkä voin muutaman huomion esittää tähän tärkeään asiaan, jonka edustaja Slunga-Poutsalo nosti esille. Lapsiperheköyhyys on tietenkin hyvin surullinen ja ikävä asia pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, ja sitä vastaan tämäkin hallitus tekee työtä. Jos mietitään vaikkapa juuri niitä monilapsisten perheiden lapsilisien korotuksia, niin kun me tiedämme, että lapsiperheköyhyys on jakautunut erityisesti yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin, on erittäin tärkeää, että hallitus korottaa monilapsisten perheiden lapsilisiä ja samalla esimerkiksi yksinhuoltajien asemaa pystytään parantamaan. Täytyy tietenkin muistaa, että tästä lapsivähennysasiastahan on eduskunnassa myös aikaisemmilla vaalikausilla keskusteltu. Silloin valtiovarainvaliokunta otti kantaa, että se on veroteknisesti aika haastava malli toteuttaa, mutta on hyvin tärkeää, että erilaisista vaihtoehdoista edelleenkin lapsiperheköyhyyden estämiseksi puhutaan. Tässä muutamia asioita, joita hallitus edistää.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-17T16:06:41,2019-10-17T16:07:51,Hyväksytty,1.1 2019_52_9,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat julkaisi juuri mielipidekirjoituksen naiselta, joka kokee surua siitä, ettei hänestä kenties tule koskaan isoäitiä. Kirjoittajan lapsi on naimisissa, mutta pari ei halua hankkia lapsia. Kirjoittaja kertoo, että kun joku tuttu kertoo saaneensa lapsenlapsen, hänen mieleensä tulee kateus, suru ja osattomuuden tunne. Kirjoitus olkoon muistutuksena meille päättäjille. Meidän tulisi tehdä Suomessa poliittinen suunnanmuutos ja alkaa todella kannustamaan lastentekoon. Me voisimme päättää, että Suomesta tehdään maailman paras maa lapsiperheille. Lapsilisää voisi esimerkiksi korottaa jo ensimmäisestä lapsesta. Vähintään kahden lapsen perhe voisi saada valtion tukeman lainan. Kolme lasta synnyttäneet naiset voisivat vaikka vapautua kokonaan tuloverosta. Vähintään tulisi palauttaa verotukseen lapsivähennys perussuomalaisten vaatimuksen mukaisesti. Kysyn: voisiko hallitus ottaa lastentekoon kannustavan perhepolitiikan kärkitavoitteekseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-10-17T16:07:55,2019-10-17T16:09:04,Hyväksytty,1.1 2019_52_10,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp," Arvoisa puhemies! Uskon, että koko eduskunta on sen ottanut sillä vahvalla tahtotilalla, että tehdään lapsistrategia yhdessä parlamentaarisesti valmistellen ja niin kuin tässä kysymyksessä esitettiin. Haetaan niitä konkreettisia toimia, jotka vievät siihen, että suomalaisille syntyy käsitys, että tässä maassa jokaista lasta arvostetaan ja jokainen lapsi on meille rakas ja me teemme kaikkemme näiden lasten eteen. Uskonkin, että lapsistrategia varmasti antaa meille kaikille mahdollisuuden olla mukana hakemassa sitä isoa linjaa. Niin kuin tässä todettiin, etuuksien puolella on lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi tehty etuuksien nostoja erityisesti yksinhuoltajille mutta myöskin monilapsisille perheille. Mutta on myös todettava, että monien lapsiperheiden köyhyyden takana on tyypillisesti huoltajan niukka koulutus ja sitä kautta tulotaso, työelämän muutos ja mahdollisesti myös työttömyys ja monenlaiset ongelmat perheissä, joita ei palveluilla ole pystytty tukemaan. [Puhemies koputtaa] Tätä kautta myös näihin tarvitaan yhteiskunnan tukea, ja palvelupuolella satsaamme näihinkin asioihin nyt.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-17T16:09:06,2019-10-17T16:10:21,Hyväksytty,1.1 2019_52_11,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että tehdään Suomesta maailman lapsiystävällisin yhteiskunta, on ehdottomasti meidän kaikkien yhteinen tavoite. Lapsiperheiden toimeentuloon liittyvien kysymysten lisäksi pitää tietenkin tarkastella myöskin lapsiperheiden palveluita ja niiden toimivuutta. Siltä osin ensi vuoden talousarviossa on paljon iloisia uutisia nimenomaan lapsiperheille. Muun muassa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään, millä on erittäin iso vaikutus varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta, ja sen lisäksi palautetaan myöskin kaikkien suomalaisten lasten tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Toinen iso uudistus, joka tullaan tekemään tämän vaalikauden aikana ja jolla on vaikutus myöskin perheiden talouteen, on toisen asteen tekeminen kokonaan maksuttomaksi kaikille suomalaisille opiskelijoille. Se on iso panostus suomalaisten opiskelijoiden oppimisen oikeuksiin, mikä myöskin tuo sitä helpotusta perheiden taloudelliseen tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-17T16:10:23,2019-10-17T16:11:28,Hyväksytty,1.1 2019_52_12,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2019 vp,Myös keskusta ja vihreät olivat ilmoittaneet tämän aihepiirin omaksi kysymyksekseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_13,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden palveluista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2019 vp,Edustaja Kivisaari.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_14,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden palveluista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2019 vp,"Puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tänään esittänyt, että eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Ja kannan iloa siitä, että tuntuu, että eduskunnalla on valmius ja tahto tähän keskusteluun. Puhemies! Vakava ongelma on, kuten olemme todenneet, lapsiperheköyhyys. Joka seitsemäs lapsi joutuu elämään köyhyydessä. Tavoitteena pitää olla siis lapsiperheköyhyyden poistaminen, kuten puheenjohtajamme Katri Kulmuni on todennut. Keskustan tavoitteiden mukaisesti budjetissa nostetaan pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja köyhimpien perheiden lapsilisiä. Tämä on oikeaa politiikkaa. Perheet kuitenkin tarvitsevat lisää myös arjen apua. Oletteko te, ministeri Kiuru, valmis ulottamaan esimerkiksi perhekeskusten toiminnan joka kuntaan ja lisäämään perheiden kotiapua, [Puhemies koputtaa] kuten keskusta on esittänyt?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-17T16:11:32,2019-10-17T16:12:43,Hyväksytty,1.1 2019_52_15,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Kiuru,Perhe- ja  peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lapsiperheiden palveluista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nyt kun samassa hallituksessa ollaan, niin voi sanoa, että yhdessä ollaan hyvin yksituumaisia siitä, että nimenomaan lapsiperheiden köyhyyttä pitäisi vähentää. Ei vain etuuksiin satsaamalla, joita esimerkkejä tässä on jo käyty läpi, mutta myöskin palveluiden puolella. Yhdyn siihen, että moni perhe saisi riittävän tuen arjessa jaksamiseen, kun palveluiden puolella me tukisimme perheitä enemmän. [Ben Zyskowicz: No, tukekaa!] Tätä kautta nimenomaan kotipalvelun saatavuuden parantaminen on yksi keskeinen asia, jolla voidaan puuttua siihen, että ne perheet, joilla on uhkana, että tiputaan jollakin tavalla matkasta tai lapset vähintäänkin joutuvat tilanteeseen, jossa korjaavia palveluita viime kädessä saatettaisiin tarjota tälle perheelle, niin sitä ennen, ennalta ehkäisten pitäisi jo moniin ongelmiin päästä tarttumaan. Siksi tätä kautta on tehty lapsiperheille [Puhemies koputtaa] hallitusohjelmakirjauksia, ja ne ovat tulossa nimenomaan myös kotipalveluiden vahvistamiseksi. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-17T16:12:43,2019-10-17T16:13:59,Hyväksytty,1.1 2019_52_16,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Edustaja Virta, Sofia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_17,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenkään lapsen ei tulisi joutua elämään köyhyydessä, eikä yhdenkään lapsen tulisi joutua kasvamaan ilman kotia, silti moni lapsi joutuu. Tänään vietämme YK:n kansainvälistä köyhyyden poistamisen päivää. Tänä yönä vietämme Asunnottomien yötä. Köyhyys ja asunnottomuus koskettavat lapsiperheitä myös meillä Suomessa. Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi toimia näin. Lapsena koettu köyhyys jättää jäljet, jotka haitallisesti voivat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Meidän aikuisten tärkein tehtävä on pitää huolta siitä, että jokainen lapsi saa kasvaa ja kehittyä turvassa — leikkiä, unelmoida ja oppia, olla lapsia — sillä rahasta murehtiminen ei ole lasten tehtävä. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten tämä hallitus pitää huolta siitä, että jokainen lapsi tässä maassa saa tarvitsemansa tuet ja palvelut kasvaakseen ja kehittyäkseen turvassa? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1411,Female,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2019-10-17T16:14:03,2019-10-17T16:14:51,Hyväksytty,1.1 2019_52_18,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp," Arvoisa puhemies! Perustoimeentuloa maksettiin tässä maassa vuonna 2018 lähes 57 000 lapsiperheelle. Se on todella paljon, koska me tiedämme samaan aikaan, niin kuin kysyjäkin tässä esitti, että tosiasia on se, että syrjäytymisriskit saattavat olla jopa ylisukupolvisia. Lapsuuden vaikeat taloudelliset olot saattavat kantaa myöskin sinne aikuisuuteen ja jopa kasautua seuraavalle sukupolvelle. Tätä kautta, jos lapsuuden perhe on saanut pitkään toimeentulotukea, lapsilla on todennäköisesti aikuisiässä alhaisempi koulutus, todennäköisemmin mielenterveysongelmia, teiniraskauksia ja myös omia toimeentulo-ongelmia. Siksi tärkeää on kiinnittää huomiota lapsiperheiden köyhyyden taustalla oleviin seikkoihin, nimenomaan niihin tekijöihin, joita yhteiskuntapolitiikalla voitaisiin nostaa, [Puhemies koputtaa] siihen, että myös vanhemmat löytäisivät paikan koulutuksen tai työllisyyden piiristä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-17T16:14:51,2019-10-17T16:16:08,Hyväksytty,1.1 2019_52_19,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp," Arvoisa puhemies! Syntyvyys laskee useissa länsimaissa, mutta Suomessa tilanne on hälyttävämpi kuin muualla. Naapurimaamme Viro on onnistunut kääntämään kriittiseksi muuttuneen syntyvyyskehityksensä, ja lapsiperheiden asioita edistetään hyvin laaja-alaisesti. Lapsiperhe-etuuksia on nostettu merkittävästi, ja ne ovat menneet osin jo Suomen ohitse, vaikka palkkataso on edelleen selvästi alempi. Raha ei ratkaise asiaa, mutta osin se toimisi viestinä, että tavallisia suomalaisia perheitä arvostetaan. Monenlaiset paineet, lähtien siitä, että on muka ilmastoystävällistä olla lisääntymättä, kohtaavat nuoria aikuisia. Viron-malli eroaa selvästi Suomen politiikasta, samoin koko ilmapiiri, jossa virolaiset tuntuvat näitä asioita pohtivan. Kysynkin hallitukselta: miksi emme tekisi kokonaisperheuudistusta, joka ottaisi selvästi huomioon Viron kokemukset ja lisäksi lopettaisi nuorten ihmisten perheiden pelottelun lasten ilmastovaikutuksilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-17T16:16:08,2019-10-17T16:17:11,Hyväksytty,1.1 2019_52_20,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä tämä keskustelu osoittaa hyvin myös sen, että varmasti jos joku kotikatsomossa miettii perheen perustamista, niin myös tämä keskustelu — millä tavalla eduskunnassa asioihin suhtaudutaan — omalta osaltaan vaikuttaa siihen. Itse ajattelen niin, että nimenomaan koko yhteiskunnan etu on se, että jokainen, joka vain suinkin voisi pyrkiä kohti toivottua lapsilukua, voisi sen tehdä. Näin yksinkertaisella asialla kuin ensi vuoteen varattavilla lapsettomuushoitojen mahdollistamisella yhä useammalle voidaan jo antaa täältä signaali siitä, että jokainen lapsi on tärkeä ja jokaisella pitäisi olla mahdollisuus toivottuun lapsilukuun, mutta myös yhteiskunnallinen keskustelu antaa osansa siihen, ollaanko eduskunnassa sitouduttu arvostamaan jokaista, joka lapsia hankkii. Se on erittäin tärkeää, että me saisimme lapsia ja arvostaisimme sekä lapsia että heidän perheitään, ja siksi lapsistrategiassa jokainen poliittinen ryhmä saa nyt ottaa kantaa [Puhemies koputtaa] siihen, mitkä ovat parhaimmat välineet [Puhemies koputtaa] tämän tärkeän tavoitteen toteuttamiseksi. Työ on jo alkanut valmistelutasolla.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-17T16:17:11,2019-10-17T16:18:29,Hyväksytty,1.1 2019_52_21,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, että täällä keskustellaan tästä aiheesta, ja minusta on erittäin hyvä, että meillä näyttäisi olevan puoluerajat ylittävä yhteisymmärrys siitä viestistä, että halutaan tehdä mahdolliseksi, kuten ministeri Kiurukin sanoi, että jokainen voisi tavoitella haluamaansa lapsilukua. Toiseksi yhteiskunnassa on tärkeätä myös se, että rakennetaan maata niin, että työn ja perheen yhteensovittaminen on kohtuudella mahdollista, niin että se ei muodostu esteeksi. On todella tärkeätä, että viesti on myös se, että jokainen Suomessa syntyvä lapsi on arvokas, myönteinen lahja ennen kaikkea tietysti perheelleen ja itseisarvollinen elämä mutta myös koko Suomen kansakunnalle ja yhteiskunnalle. Tässä on mietitty näitä eri etuuksia ja myös kysymyksiä, joilla voidaan helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista, ruuhkavuosien arjen kanssa. Monet meistä omakohtaisestikin sen tuntevat. Yksi asia, mistä me kokoomuksessa kannamme huolta tässä suhteessa, on, että viime vuosina, varsinkin kun kuntien lastenhoitopalvelua on muutettu niin, että tämmöistä erillistä kotiin tuotavaa on vähemmän, on kotitalousvähennyksestä [Puhemies koputtaa] tullut aiempaa tärkeämpi osa sitä pakettia, jolla ruuhkavuosina voidaan hankkia apua kotiin. Nyt hallitus on leikkaamassa kotitalousvähennystä, [Puhemies koputtaa] heikentämässä sitä. Onko tämä linjassa teidän lapsiperhepolitiikkanne kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-10-17T16:18:33,2019-10-17T16:19:50,Hyväksytty,1.1 2019_52_22,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tietenkin kun taloutta pidetään tasapainoisessa kunnossa, [Välihuutoja oikealta] niin kaikki ne päätökset eivät aina ole niin miellyttäviä, kuten tiedätte, mutta yhdessä niihin on sitouduttu. Ajattelen, että sehän on hirvittävän tärkeää, että suomalaiset kotitalousvähennystä käyttävät, ja kuten tutkimuksista tiedetään, suurin osa tavallisista suomalaisista työntekijöistä ja tavallisista perheistä käyttää sitä noin puoleenväliin saakka. Elikkä ainoastaan hyvin pieni joukko suomalaisista suurituloisista on pystynyt käyttämään sitä koko kotitalousvähennystä, ja sehän säilyy valtaosalle kansalaisista aivan samanlaisena kuin tähänkin asti, [Kokoomuksen ryhmästä: Ei säily!] ja se on siis tämän asian taustalla. Suurin osa suomalaista käyttää sitä siihen noin puoleenväliin, 1 500 euroon, muistini mukaan, ja niitä kaikista suurimpia kotitalousvähennyksen tekijöitä ja saajia on huomattavan vähän.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-17T16:19:52,2019-10-17T16:20:50,Hyväksytty,1.1 2019_52_23,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsilisän korotusten tulisi astua voimaan heti ensimmäisen lapsen kohdalla. Kun porkkana syntyvyyden lisäämiseksi luodaan tällä tavoin, luodaan parhaat mahdolliset edellytykset lisätä perheen perustamisen houkuttelevuutta vähentämällä taloudellisia esteitä. Toimivassa yhteiskunnassa on oltava riittävästi sellaisia työpaikkoja, joilla tulee toimeen joutumatta turvautumaan sosiaalitukiin. Jatkuvat yt-neuvottelut ja työelämän yhä syvenevä epävarmuus vähentävät nuorten perheenperustamishaluja entisestään. Siksi onkin erityisen tärkeää, että huolehditaan Suomessa toimivien yritysten pysymisestä Suomessa. Jos vain verotamme lisää, loputkin yritykset ja työpaikat karkaavat pois täältä. Arvoisa puhemies! Miten hallitus aikoo houkutella nuoria perheen perustamiseen nykyisessä epävarmassa taloudellisessa toimintaympäristössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-10-17T16:20:54,2019-10-17T16:21:54,Hyväksytty,1.1 2019_52_24,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Jahas, ja onkohan pääministerin sijainen, ministeri Kulmuni.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_25,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan, mikä liittyy vaikkapa työvoimapulaan ja siihen, kuinka nuoret perheet kokevat monenlaista painetta tällä hetkellä yhteiskunnassa. Olisi hirvittävän tärkeää, että työelämässä pystyisi käyttämään joustavasti jo niitä olemassa olevia perhevapaita, siihen kannustettaisiin, ja erityisesti asia koskee tietenkin nuoria isiä, että he uskaltaisivat käyttää niitä vanhempainvapaamahdollisuuksia, joita jo nyt on olemassa. Valitettavan pieni osa meidän nuorista isistä niitä loppuviimein käyttää, ja olisi siksi tärkeää, että työelämä myös muokkautuisi sallivampaan ja joustavampaan suuntaan tässä mielessä. Tietenkin on tärkeää suomalaisten yritysten kannalta, että heillä on työvoimaa saatavilla, ja tilannehan on tällä hetkellä sen kaltainen, että monin osin maata kärsitään työvoimapulasta, ja tämä on tietenkin hallitukselle erittäin tärkeä asia pystyä taklaamaan, että näihin firmoihin saadaan tekijöitä, koska tällä hetkellä tilanne on erittäin vaikea monessa metallipajassa ja muissa työpaikoissa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-17T16:21:57,2019-10-17T16:23:04,Hyväksytty,1.1 2019_52_26,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiperheitten toimeentuloon vaikuttavat, aivan niin kuin täällä keskustelussa on käynyt ilmi, etuudet ja myöskin palvelut ja esimerkiksi se, mitkä mahdollisuudet lapsella on harrastaa. Silloin kun kristillisdemokraatit olivat aikoinaan hallituksessa, me olimme aikaansaamassa nimenomaan tämän lapsiperheitten verovähennyksen, lapsivähennyksen, [Eduskunnasta: Paljon velkaa!] ja täytyy sanoa, että jos katsoo tällä hetkellä eurooppalaisia maita, niin niissä monissa satsataan huomattavasti enemmän sekä verotuksellisesti että etuuksien kautta lapsiperheitten toimeentuloon — sellaisissa maissa, joissa toimeentulo on kuitenkin paljon alhaisempi kuin Suomessa. Kristillisdemokraatit on esittänyt sitä, että maksaisimme ylimääräisen lapsilisän, 1 000 euron vauvarahan, siinä vaiheessa, kun uusi kansalainen tänne Suomeen syntyy. Se olisi valtiovallalta tervetulotervehdys tälle perheelle, joka joutuu alkuvaiheessa tekemään monia erilaisia hankintoja. Onko hallitus harkinnut sitä, että tällä tavalla me antaisimme syntymälahjan jokaiselle, joka Suomessa syntyy? Voisiko hallitus tätä miettiä, [Puhemies koputtaa] kun ensi vuoden budjettia täällä talossa käsitellään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-17T16:23:08,2019-10-17T16:24:18,Hyväksytty,1.1 2019_52_27,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa esiin on tullutkin, niin hallitusohjelman mukaisesti hallitus on kohdistanut nimenomaan lapsiperheköyhyyden vähentämisen kannalta keskeisimpiin toimiin ne parannukset, joita ensi vuoden budjetissa on: yksinhuoltajien aseman parantaminen, opiskelevien vanhempien aseman parantaminen, monilapsisten perheiden lapsilisän korottaminen. Kaiken kaikkiaanhan keskustelu liittyy myös tietenkin siihen laajaan kuvaan, että kuinka Suomi olisi kannustava ja hyvä maa perheille tulevaisuudessakin eikä kohdattaisi sellaista huolta, mitä monella nuorella perheellä tällä hetkellä on. Tietenkin kaikista paras keino siihen, että lapsiperheköyhyys vähenee, on myös se, että yhä useampi isä ja äiti pääsee työn syrjään kiinni, joten sikäli tärkeää on myös työllisyyspolitiikan ja työpaikkojen sallivuus sille, että vanhempainvapaita käytetään erityisesti miesten osalta — mikä tälläkään hetkellä ei valitettavasti toteudu aivan kokonaisuudessaan — joten keskustelu syntyvyydestä on mitä suurimmassa määrin myös keskustelua nuorten isien mahdollisuuksista käyttää perhevapaita.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-17T16:24:20,2019-10-17T16:25:29,Hyväksytty,1.1 2019_52_28,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsettomuus koskettaa syvästi niitä, jotka eivät voi saada lasta. Tiedän tämän kokemuksesta. Valinnan mahdollisuutta ei ole. Siltä ei ole suojattu, olivat tulot mitkä tahansa. Tästä ryhmästä me emme juuri täällä puhu. Lapsettomuushoidot ovat raskaita ja myös kalliita, varsinkin, jos ei saa hoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Ministeri Kiuru, te totesitte, että hallituksella on jonkinlaisia panostuksia lapsettomuuden hoitoon, ja kysynkin teiltä nyt: mitä hallitus tekee konkreettisesti tämän ryhmän eteen siten, että myös hekin voisivat nauttia siitä, että saisivat hoitoja helpommin, ehkä ikärajoja joustavammiksi, ja heidän psyykkinen hyvinvointinsa otettaisiin huomioon, koska lapsettomuus on hyvin surullinen ja vakava asia, ja tuntuu, että siihen on hyvin vähän panostuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-17T16:25:29,2019-10-17T16:26:31,Hyväksytty,1.1 2019_52_29,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän syvästi sitä tapaa, jolla esititte tämän kysymyksen, koska puhuitte monen sellaisen ihmisen puolesta, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua näihin synnytystalkookeskusteluihin, jotka varmasti kyllä vetävät ihon välillä kananlihallekin — että kenellä on ja kenellä ei ole mahdollisuutta osallistua. Tältä osin sanon, että meidän ei pidä ketään pelotella, ei syytellä eikä osoitella. Jokainen varmasti Suomessa tekee osansa siinä, että me voisimme pärjätä syntyvyyden osalta maana paremmin. Minusta kysymyksenne oli aiheellinen nimenomaan siksi, että miten me tuemme. Itsekin tunnistan sen, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] että palveluiden osalta me emme riittävällä tavalla auta ihmisiä, jotka painiskelevat tämän asian ympärillä. Ensimmäistä kertaa saan olla mukana yli 12 vuoden jälkeen eduskunnassa siinä, että hallitusohjelmaneuvotteluissa saatiin lisää rahaa lapsettomuushoitojen toteuttamiseen, ja minusta se osoittaa [Puhemies koputtaa] ensi vuoden budjetista suuntaa nimenomaan parempaan siinä, että autettaisiin myös heitä, jotka eivät lapsia saa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-17T16:26:31,2019-10-17T16:27:47,Hyväksytty,1.1 2019_52_30,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,Nyt viimeinen kysymys tähän aihepiiriin. — Ensimmäisen kysymyksen esittää edustaja Slunga-Poutsalo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_31,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsista puhuminen tässä salissa on aina tärkeää ja kannatettavaa. Käyty keskustelu on kuitenkin keskittynyt lähinnä jo olemassa oleviin lapsiin ja monilapsisiin perheisiin — mutta kun me tarvitsisimme niitä uusia lapsia, niitä ensimmäisiä lapsia. Perheitä painostetaan lähettämään lapset yhteiskunnan kasvatettaviksi, ilmastonmuutoksen nimissä lietsotaan lapsivastaisuutta teemalla ”lapsen tekemättä jättäminen on ekoteko”, ja lapsen kanssa kotona olevia vanhempia pyritään syyllistämään valtion taloudellisesta tilasta. Ilmapiiri ei ole kovin lapsimyönteinen. Arvoisa hallitus: mihin toimiin ryhdytte oikeasti lapsimyönteisemmän ilmapiirin luomiseksi yhteiskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-10-17T16:27:53,2019-10-17T16:28:43,Hyväksytty,1.1 2019_52_32,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse ajattelen, että se, että tästä hallituksesta löytyy perheministeri, osoittaa jo suunnan niille asioille, mitkä ovat tärkeitä. On muistettava, että EU:ssa Suomen syntyvyys on tosiasiassa pudonnut eniten tällä vuosikymmenellä; siltä osin kysymys on varsin aiheellinen. Mutta ilmiö ei ole uusi. Kuulkaa, meillä on olemassa maakuntia, joissa väestömäärä on laskenut jo 19 vuotta, eikä kovin paljon ole lopautettu silmää. Minun pitää sanoa, että asia on niin, että tämä on yhteisen poliittisen päätöksenteon kohteena. [Sari Sarkomaa: Ministerin pitää kertoa ratkaisuja eikä ongelmia!] Meidän pitää katsoa yli vaalikausien ja tehdä yhteinen suunnitelma siitä, mitä tehdään. Nyt ensimmäistä kertaa ollaan tekemässä lapsistrategiaa, jossa politiikan toiminnan vaikutukset arvioidaan niin, että me pystymme tekemään sillä myös vaikuttavuutta seuraavillekin hallituskausille. Siltä osin ei pidä pelotella, niin kuin tässä äsken sanoin, ei pidä dramatisoida, mieluummin kääritään hihat ja tehdään näitä asioita ja päätöksiä yhdessä, kun se mahdollisuus nyt koko eduskunnalle tarjoutuu.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-17T16:28:45,2019-10-17T16:30:02,Hyväksytty,1.1 2019_52_33,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp,Ja myös ministeri Andersson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_34,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee paljon käytännön ratkaisuja sen lapsiystävällisemmän yhteiskunnan luomiseksi. Kuten olemme kuulleet, niin sen lisäksi, että panostetaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseen ja panostetaan koulutukseen kaikilla asteilla — myöskin varhaiskasvatuksessa — sekä uudistetaan vanhempainvapaita, tehdään myöskin sellaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia suomalaisia lapsiperheitä. Toisen asteen tekeminen kokonaan maksuttomaksi on yksi tärkeä esimerkki, ja toinen asia, mitä monet suomalaiset lapsiperheet pohtivat päivittäin, on harrastamisen korkea hinta. Tämän hallituksen yksi keskeisimpiä hankkeita lapsi‑ ja nuorisopolitiikan osalta tulee olemaan Suomen mallin luominen, jotta me pystymme nykyistä paremmin takaamaan kaikille suomalaisille lapsille mahdollisuuden harrastaa maksutta koulupäivän yhteydessä, ja siihen osoitetaan myöskin merkittävästi rahoitusta, jotta me onnistumme tässä tärkeässä kansallisessa hankkeessa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-10-17T16:30:04,2019-10-17T16:31:05,Hyväksytty,1.1 2019_52_35,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,Nyt vaihdetaan aihepiiriä. Edustaja Sirén.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_36,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tältä hallitukselta odotettiin suurempia ilmastotekoja. Nyt kuitenkin, kun ministeri on puhunut ilmastoharppauksesta, alan tutkija on puhunut korkeintaan muutaman millimetrin liikahduksesta. Alan asiantuntijat kautta linjan ovat pitäneet hallituksen ilmastotoimia vaatimattomina. Hallitusohjelman kunnianhimoiset, hyvät tavoitteet ovat hautautuneet selvitykseen, ja aidosti vaikuttavat toimet on siirretty eteenpäin. Näillä keinoilla emme ole sillä hiilineutraaliustavoitteen uralla, mikä on Eduskuntatalon portailla ilmastonuorille luvattu. Arvoisa ilmastoministeri Mikkonen, hallituksen ilmastotavoitteiden ja ‑toimien välinen kuilu on niin iso, että se vastaa Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan yli kolmannesta Suomen vuosittaisista päästöistä. Nyt kun tapaamme tulevaisuudesta huolestuneita nuoria tai ilmastoalan asiantuntijoita, he kaikki kysyvät samaa: mihin jäivät hallituksen ilmastotoimet? [Puhemies koputtaa] Kuinka paljon hallitus arvioi toimiensa vaikutuksesta päästöjen vähenevän ensi vuonna?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-10-17T16:31:09,2019-10-17T16:32:24,Hyväksytty,1.1 2019_52_37,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tietysti on hyvä muistaa, että tämä hallitus on vasta aloittanut taipaleensa ja ensimmäinen budjetti on esittelyssä. Me olemme sitoutuneet hyvin vahvaan ilmastopolitiikkaan, ja meidän yhteinen tavoitteemme on, että Suomesta tulee hiilineutraali vuonna 2035. [Ben Zyskowicz: Ei puutu kuin ne teot!] Tämä tarkoittaa työtä ihan jokaisella sektorilla, ja sen takia me olemme perustaneet myös ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän, jossa on edustus laajasti monesta eri ministeriöstä, jotta näitä toimia tehdään ihan kaikilla sektoreilla. Ja olemme ottaneet aktiivisesti mukaan myös teollisuuden, myös yritykset, järjestöt, sillä tämä on kaikkien yhteinen asia. Meillä on valmistelussa ilmastolaki, joka tullaan päivittämään niin, että siihen otetaan mukaan myös maankäyttösektori, jolle nämä tavoitteet päivitetään, myös se polku, miten sinne mennään. Olen aivan varma siitä, että tuloksia tulee, mutta on selvää, että vielä [Puhemies koputtaa] tässä vaiheessa, kun ensimmäinen budjetti on vasta käsittelyssä, ei hirveän paljon [Puhemies koputtaa] ole vielä niitä kaikkia toiveita pystytty täyttämään, [Sari Sarkomaa: Ei todellakaan!] mitä tähän on suuntautunut. [Ben Zyskowicz: Ette vastannut kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-17T16:32:24,2019-10-17T16:33:41,Hyväksytty,1.1 2019_52_38,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aihe on todella tärkeä, huoli on yhteinen. Kyse on lastemme tulevaisuudesta, siitä, että meillä on maapallo, jolla voi myös tulevaisuudessa elää. Ministeri Mikkonen hyvin kuvasi tätä hallituksen yleistä ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa, joka on todella korkea. Haluamme, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, olemme maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. [Ben Zyskowicz: Ei puutu muuta kuin teot!] Ja niitä konkreettisia tekoja ollaan jo tehty, ja niitä tullaan tekemään tästedeskin. Jo kesäkuun lisätalousarviossa annoimme merkittävän infrapaketin nimenomaan raideliikenteen edistämisen osalta. Laitoimme isoja raidehankkeita liikkeelle, ja tällä tiellä olemme myös tänä syksynä jatkaneet. Olemme edistyneet näissä nopeissa raideyhteyksissä, osakassopimusneuvottelut nopeiden yhteyksien osalta ovat käynnissä, tulemme panostamaan raideliikenteeseen ensi vuoden budjetissa. Tämä on ollut hallitukselta selkeä linjavalinta, että laitamme entistä enemmän liikennettä myös raiteille, ja tällä tiellä tulemme jatkamaan. Tulemme myös käynnistämään tiekartan [Puhemies koputtaa] fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi, ja tämä tullaan tekemään noin viikon sisällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-17T16:33:44,2019-10-17T16:34:58,Hyväksytty,1.1 2019_52_39,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat kysymyksen ministereille esittää, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_40,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi toisensa jälkeen hallituksessa nyt istuvat puolueet kertoivat rahoittavansa menolisäykset ympäristölle haitallisia yritystukia karsimalla. Hallitusneuvotteluihin suunnatessaan esimerkiksi vihreät puhuivat leikkaavansa yritystukia vähintään miljardilla ja vasemmistokin puhui puolesta miljardista. Mutta miten kävi? Ensi vuoden budjetista ilmenee ympäristölle haitallisten tukien määräksi 3,6 miljardia euroa. Tämä on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. [Timo Heinonen: Onko näin?] Arvoisa ministeri: miten on mahdollista, että kaikkien yritystukipuheiden jälkeen ympäristölle haitallisten tukien määrä kasvaa? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-10-17T16:35:07,2019-10-17T16:35:56,Hyväksytty,1.1 2019_52_41,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nämä yritystuet vaikuttavat olevan tällainen ikiliikkuja, joka vaalikaudesta toiseen herättää kovasti debattia ja keskustelua. Kuten edustaja markkinataloutta tuntevana varmasti hyvin tietää, suurin osa niistähän on erilaisia verokantoja. On tietenkin tärkeää, että kun käydään veropoliittista keskustelua, sitä lähestytään kansainvälisestä näkökulmasta — minkälaisia verolinjauksia muut maat ovat tehneet arvonlisäveron suhteen, energiaverotuksen suhteen, koska näitä kaikkia voidaan ajatella myös yritystukina, mitä ne ehkä suuressa kuvassa jonkun mielestä voivat olla, mutta ne ovat myös erittäin kovaa veropolitiikkaa. Haluan todeta, että tämä hallitushan myös leikkaa yritystukia, ja kuten todettua, niin tuon hallitusohjelmakirjauksen — 100 miljoonaa euroa — verran sieltä on etsitty säästöä. Kirjauksena on myös se, että syksyllä katsotaan vielä ympäristölle nimenomaan kohdistuvia tukia, että onko sieltä löydettävissä vielä jotain lisää.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-17T16:35:58,2019-10-17T16:37:00,Hyväksytty,1.1 2019_52_42,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastotoimien aika on nyt. Tätä ovat vaatineet erityisesti nuoret. Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö on yrityksille erittäin tärkeä, jotta ne voivat muuttaa toimintaansa ja luoda jopa uutta liiketoimintaa puhdasta teknologiaa hyödyntäen. Siksi olisi ollut erittäin tärkeää, että vaikuttavista toimista oltaisiin päätetty jo nyt. Erinomainen esimerkki muutoksesta on entinen öljy-yhtiö Neste, jonka liikevoitosta yli 80 prosenttia tulee nykyään uusiutuvan dieselpolttoaineen myynnistä. Tämä diesel on päästöiltään 90 prosenttia pienempi kuin tavallinen dieselpolttoaine. Nyt hallitus on poistamassa tämän dieselpolttoaineen verotuen. Valtiovarainministeriön asiantuntijat ovat todenneet, että tukea ei voida jakaa erikseen fossiiliseen ja uusiutuvaan. Tuen poistaminen johtaa todennäköisesti uusiutuvan dieselin hinnannousuun, mikä tekee sen käytöstä yhä useammalle vaikeaa. Kysynkin ilmastoministeri Mikkoselta: miksi hallitus lykkää tehokkaita ilmastotoimia ja sen sijaan tekee toimia, joiden vaikutus voi olla jopa päästöjä kasvattava?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-17T16:37:02,2019-10-17T16:38:11,Hyväksytty,1.1 2019_52_43,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp," Arvoisa puhemies! Parafiinisen dieselin verotuesta tietysti tässä salissa on keskusteltu jo moneen kertaan, ja on hyvä muistaa, että siitä dieselistä 70 prosenttia on fossiilista. Meillä on erikseen tuki ympäristöystävällisille polttoaineille, tai verotus on niillä erilainen. Se on paljon suurempi kuin tämän parafiinisen tuen poisto on. Kaiken kaikkiaan liikenteen päästöjen vähentäminen — ja varmaan liikenneministeri voi tästä jatkaa — on yksi tärkeä ilmastokeino. Sitä me haluamme edistää edistämällä vähäpäästöisten autojen parempaa käyttöä, niin sähköautojen latausinfraa kuin myös liikennebiokaasun käyttöä. Liikennebiokaasun käytöstä me saamme myös ilmastohyötyjä sitä kautta, että jos sitä varten ei tarvitse esimerkiksi turvemailla kasvavaa metsää kaataa, että saadaan lantaa levitettyä sinne pellolle, vaan me voimme hyödyntää sen lannan energiaksi, hyödyntää sitä lämmityksessä, hyödyntää sitä liikenteessä, ja toisaalta saamme sieltä ravinteet kiertoon — niin tämä on yksi konkreettinen ilmastoteko, [Puhemies koputtaa] johon hallitus on hyvin suuresti panostamassa ja johon ensi vuodelle on merkittävästi rahaa luvassa lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-17T16:38:13,2019-10-17T16:39:24,Hyväksytty,1.1 2019_52_44,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten äskeisessä vastauksessa jo kerroin, tulemme asettamaan työryhmän fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi, ja tämä työryhmä tullaan asettamaan aivan näinä hetkinä. Tämä on tietenkin tärkeä pohja sille, että saamme ennakoitavuutta, suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä siihen, millä tavoin liikenteen päästöjä voidaan vähentää. Meillä on tavoitteena, että liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja meillä on tässä paljon tehtävänä. Niiden asioiden lisäksi, joita aiemmin sanoin — raideliikenteeseen panostaminen — tulemme myös tekemään lukuisia muita toimia, joita ensi vuoden talousarvioonkin on otettu: ennätykselliset kävelyn ja pyöräilyn edistämisen panostukset, 24,5 miljoonaa euroa ensi vuodelle enemmän rahaa, ja myös joukkoliikenteen tuen korottaminen 20 miljoonalla eurolla vuodessa ilmastoperusteisesti. Nämä ovat niitä konkreettisia tekoja ja toimia, joilla ilmastokuormitusta [Puhemies koputtaa] liikenteen osalta voidaan vähentää, ja tietenkin nämä asiat, mitkä edustaja Mikkonen myös mainitsi — latausinfrastruktuuri, biokaasun laajempi käyttöönotto — kaikki tämä tarvitaan, [Puhemies koputtaa] jotta liikenteen päästöt saadaan painettua alas.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-10-17T16:39:27,2019-10-17T16:40:40,Hyväksytty,1.1 2019_52_45,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,Ja vielä ministeri Kulmuni tähän.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_46,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että muutoksia biopolttoaineisiin, niihin uusiutuviin, ei ole tulossa, ja Suomessa esimerkiksi verotuksen osalta se on alle eurooppalaisen minimitason tälläkin hetkellä. Ja tietenkin kehitys on mennyt sikäli hurjasti eteenpäin siitä, kun näitä malleja on luotu, että nykyäänhän sekoitevelvoitekin on jo edistynyt siitä, mitä se aikanaan on ollut. Energiasta vastaavana ministerinä haluan myös todeta sen, kuinka tärkeässä roolissa nimenomaan yritykset ovat tässä asiassa ja miten heidän investointeihinsa liittyy vaikkapa se, että sähköveroa tullaan teollisuuden osalta alentamaan, minkä on tarkoitus nimenomaan tukea yhteiskunnan sähköistymistä, tukea kotimaista suomalaista teollisuutta ja olla osaltaan ratkaisu myös niihin suuriin ilmastokysymyksiin. Jos täällä Euroopan pohjoisilla perukoilla pystytään tekemään kestäviä ilmastoratkaisuja teollisessa mittakaavassa, ei epäilystäkään, etteivätkö muutkin keskittymät maailmalla olisi niistä kiinnostuneet. Tätä työtä hallitus vahvasti edistää.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-17T16:40:40,2019-10-17T16:41:44,Hyväksytty,1.1 2019_52_47,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Hoskonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_48,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on tehnyt pitkän työn uusiutuvan energian käytön edistämiseksi ja onnistunut siinä erittäin hyvin. Kannattaa muistaa kaikkien, että meillä jo 80 prosenttia sähköstä tehdään ympäristönkin kannalta päästöttömästi — äärimmäisen tärkeä juttu — ja toinen suuri vahvuus meillä on Suomen metsät. Kun uusia sellutehtaita tulee tähän maahan ja uusia on vireillä, niin tiedämme kaikki hyvin, että joka ainoa tehdas tuo ensinnäkin Suomelle valtavan tärkeitä vientituloja — pitkäkuituisella sellulla on loistavat vientimahdollisuudet joka hetki — mutta sitten nousee väkisin mieleen se kysymys, kun on erilaisia puheita siitä, pitäisikö niitä rakentaa vai eikö pitäisi. Mahdollisuuksiahan meidän metsämme antavat vaikka kuinka paljon. Kysynkin maa‑ ja metsätalousministeri Jari Lepältä: Kun meillä on tehty pitkällistä metsäntutkimusta, mikä teidän näkemyksenne on: Riittävätkö meidän metsävaramme? Tästähän on käyty keskustelua lehtien palstoilla valtavasti ja on esitetty vastakkaisia mielipiteitä, että metsiä ei saisi hakata. Tämähän palvelee suomalaisten energiantuotantoa parhaalla mahdollisella tavalla. Mikä on ministerin mielipide tähän asiaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-17T16:41:48,2019-10-17T16:42:53,Hyväksytty,1.1 2019_52_49,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on käyttänyt ja käyttää ja hoitaa metsiään kestävällä tavalla. Meidän metsiemme kasvun ja käytön ero on Euroopan unionin suurimpia, ja se kasvaa koko ajan. Me olemme sotien jälkeisenä aikana kaksinkertaistaneet meidän metsiemme kasvun, samalla me olemme kaksinkertaistaneet hiilensidontakyvyn ja samalla me olemme lisänneet merkittävästi puunkäyttöä. Tällä on korvattu merkittävästi uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ja niin tapahtuu jatkossakin. Kun metsillä on taloudellinen arvo, niin silloin niitä myös hoidetaan, jolloin ne yhä enemmän sitovat hiiltä ja jolloin niitä voidaan yhä enemmän käyttää niihin hyviin, kestäviin tarkoituksiin, joita me haluamme. Uusia tuotteita tulee kaiken aikaa, ja niin kuin täällä jo kollegat totesivat, kun meidän tarkoituksemme on päästä eroon fossiilisten raaka-aineiden käytöstä, niin metsät ovat siinä ratkaisija ja ratkaisun avaimet. Uusia investointeja tarvitaan. Ne ovat ympäristön kannalta paljon tehokkaampia, energian kannalta paljon tehokkaampia [Puhemies koputtaa], ja niillä saadaan aikaan niitä uusia tuotteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-10-17T16:42:53,2019-10-17T16:44:03,Hyväksytty,1.1 2019_52_50,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,Jatketaan kysymyksiä tässä vaiheessa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_51,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eräiden ministereiden esittämä kritiikki suomalaista metsäteollisuutta ja ylipäänsä metsien käyttöä kohtaan on monessa mielessä hämmentävää. Suomessa on pinta-alaan suhteutettuna enemmän metsää kuin yhdessäkään toisessa Euroopan maassa. Syynä tähän on vuosisatainen vastuullinen metsätalous, jossa kaadetun tilalle istutetaan uutta. Samasta syystä metsät eivät meillä pala savuna ilmaan kuten monessa muussa maassa. Toiseksi, kasvava hyvin hoidettu metsä syö hiilidioksidia, ei pystyyn lahoava ryteikkö. Ministeri Mikkoselta kysyisin: Onko teidän mielestänne parempi, että esimerkiksi sellua tuotetaan Kiinassa kivihiilisähköllä kuin vastuullisesti täällä Suomessa? Ja jos Suomen metsäpolitiikka on teidän mielestänne vastuutonta tai kestämätöntä, mitä maata te käytätte mittatikkuna? Missä maassa asiat ovat tältä kantilta paremmin kuin Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-17T16:44:08,2019-10-17T16:45:10,Hyväksytty,1.1 2019_52_52,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, metsät on hyvä, uusiutuva luonnonvara ja Suomen hyvinvointi, niin taloudellinen hyvinvointi kuin myös henkinen hyvinvointi, pitkälle perustuu meidän metsiimme. Meidän metsänhoito on laadukasta, mutta entistä enemmän meidän täytyy metsänhoidossa kiinnittää huomiota myös ilmastovaikutuksiin ja monimuotoisuusvaikutuksiin, ja tämänhän me olemme hallitusohjelmassa myös yhdessä todenneet. Metsän käsittelymuotoja siinä myös arvioidaan, ilmastovaikutusten ja monimuotoisten hyötyjen parempaa huomioimista ja esimerkiksi jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tuomia hyötyjä arvioidaan. On erittäin tärkeää, että meidän metsämme voivat hyvin. Me tiedämme, että ilmastonmuutoksen myötä iso uhka ja riski on myös se, että kun tänne leviää metsätuholaisia etelästä, niin miten me varmistamme, että metsämme pysyvät hyvässä kunnossa ja terveenä. Siinä auttaa myös se, mitä monimuotoisempia metsät ovat ja mitä useampia puulajeja metsissä on. Minä uskon, että tämä metsistä huolehtiminen on meidän kaikkien, ei vain hallituksen, [Puhemies koputtaa] vaan koko maan yhteinen tavoite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-17T16:45:10,2019-10-17T16:46:22,Hyväksytty,1.1 2019_52_53,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo päästöjen vähentämisen varjolla kurjistaa suomalaisten elämää ja yritysten toimintaedellytyksiä historiallisella polttoaineveron kertakorotuksella. [Välihuutoja — Hälinää] Päästöjä tämä toimenpide ei juuri vähennä hallituksen omienkaan arvioiden mukaan. Tämä on järjetöntä politiikkaa, jota me emme tue. Päästöjen vähentämisen ei tarvitse olla kallista kurjuuden maksimointia. Tarvitaan kustannustehokkaita puhtaita teknologioita, jotka tukevat taloutta. Ydinvoima on järkevää ilmastopolitiikkaa. Pienydinvoiman avulla voidaan tulevaisuudessa leikata muun muassa kaukolämmön päästöjä. Suomen ydinenergialainsäädäntö on kuitenkin merkittävä hidaste pienydinvoiman hyödyntämiseksi Suomessa. Lainsäädäntö tulee uudistaa siten, että se mahdollistaa näiden pienreaktorien sujuvan luvituksen ja hyödyntämisen uusissa käyttökohteissa. Mihin toimenpiteisiin hallitus on tältä osin ryhtynyt, ministeri Kulmuni?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-10-17T16:46:25,2019-10-17T16:47:32,Hyväksytty,1.1 2019_52_54,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todeta tähän kysymyksen alkuosaan, että lähes jokainen hallitushan on korottanut jonkin verran polttoaineverotusta, joten sikäli myöskään edustaja Vestmanin puolue kokoomus ei ole siitä vapaa, koska sitä on käytetty myös viime vaalikaudella aivan niistä samoista syistä kuin tämäkin hallitus tekee. Esimerkiksi sillä, että indeksikorotus tehdään, se on se tausta siellä, ja samalla laitetaan 300 miljoonaa enemmän joka vuosi tiestöön. Sitten haluan todeta vielä tähän ydinenergiaan liittyvään kysymykseen: Sehän on varsin iso laki, ja kieltämättä se alkaa myös olemaan jo päivityksenkin tarpeessa. Toki, kun tehdään suurta lainsäädäntötyötä, se vaatii myös arviota ja taustatutkimusta, ja sitä tietenkin työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että kuinka tällainen ydinenergialain päivitys voitaisiin tehdä. Se on esimerkiksi säädetty edellisen perustuslain aikana, joka kertoo ehkä siitä, että se olisi hyvä päivittää myös nykyiseen lainsäädäntöön, mutta se on pitkä lainsäätämisprosessi, [Puhemies koputtaa] joten se kyllä vie vielä aikaa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-17T16:47:32,2019-10-17T16:48:44,Hyväksytty,1.1 2019_52_55,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,Ja viimeinen kysymys tähän aihealueeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_56,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilmastopolitiikan rima on hallituksella korkealla, mutta arvoisa hallitus, te menette sen alta niin että livahtaa. Ymmärrän hyvin, että hallituspuolue vihreät, Emma Kari ja monet muut, olivat osoittamassa mieltä tämän hallituksen ilmastopolitiikkaa vastaan eduskunnan edessä, sillä toimenpiteitä nyt odotetaan. Kysyisin teiltä, ministeri Kulmuni: Te sanoitte, että te leikkaatte haitallisia ympäristötukia. Jos ne nousevat 3,5 miljardista 3,6 miljardiin, niin eihän niitä silloin leikata, vaan itse asiassa näitä ympäristölle haitallisia tukia Rinteen hallitus korottaa. Eikö näin, ministeri Kulmuni? Mutta sitten, autovero. Te pysäytätte sen kehityksen, mitä pitkään tehtiin, että autoveroa [Antti Kurvisen välihuuto] pikkuhiljaa oltaisiin poistamassa, ja sitä kautta meidän autokantamme uusiutuisi entistä puhtaammaksi, entistä turvallisemmaksi. Miksi te olette [Puhemies koputtaa] jättäneet tämän keinon kokonaan käyttämättä? Autovero pois — meidän autokantamme uusiutuu ympäristöystävälliseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-17T16:48:50,2019-10-17T16:50:03,Hyväksytty,1.1 2019_52_57,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy tietenkin todeta tähän, että päästöoikeuden hintahan muuttaa muotoaan vuosittain markkinamekanismin mukaan, ja sen takia sillä on myös vaikutuksia meidän käsittelemäämme budjettiin. Tämä tietenkin on osittain taustasyynä siihen, miksi ne saattavat vuosittain myös vaihdella budjetissa. Mutta suoria tukia, myös ympäristölle haitallisia tukia, mistä edustaja kysyi, myös vähennetään sen parafiinisen tuen osalta. [Välihuutoja oikealta] Ja päästöoikeuden hinta tietenkin muuttaa myös muotoaan. Mutta sitten haluan vielä todeta tähän, kun ilmeisesti esititte autoveron poistamista, jos ymmärsin kysymyksenne oikein. [Välihuuto kokoomuksen eduskuntaryhmästä] Sillähän olisi huomattavia päästöjä lisääviä vaikutuksia, koska tällä hetkellä autoverotus on vähäpäästöisissä autoissa pienempi ja suuremmissa autoissa suurempi. Ja tietenkin liikenteen verotusta liikenneministeriössä katsotaan ja valtiovarainministeriössä, mutta tasa-arvoisen politiikan kannalta se ei välttämättä olisi kovinkaan hyvä tie.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-10-17T16:50:03,2019-10-17T16:51:14,Hyväksytty,1.1 2019_52_58,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp,Nyt mennään kyselytunnilla eteenpäin ja vaihdetaan aihetta. Edustaja Östman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_59,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on arviolta noin 5 500 asunnotonta ihmistä Suomessa, ja tänään vietämme Asunnottomien yötä. Asumistukijärjestelmän tulisi auttaa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja mahdollistaa katto pään päälle kaikille. Vuonna 2008 yleistä asumistukea maksettiin vajaa puoli miljardia, kun taas tänä vuonna, vuonna 2019, se on noussut puoleentoista miljardiin. Onko järjestelmässä valuvika? Vaikuttaa nimittäin siltä, että järjestelmä on paremminkin mahdollistanut vuokrien nousun ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähentymisen. Kuppaako tätä järjestelmää joku? [Eduskunnasta: Kojamo!] Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimman asumistuen edun hyötyjän Kojamon pörssikurssi on noussut reilussa vuodessa 75 prosenttia [Oikealta: Oho!] ja sieltä on maksettu osinkoja viimeisen viiden vuoden aikana 243 miljoonaa, [Puhemies koputtaa] josta 130 miljoonaa ay-liikkeille. [Välihuutoja oikealta] Onko tässä järkeä, onko tässä järkeä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-10-17T16:51:20,2019-10-17T16:52:37,Hyväksytty,1.1 2019_52_60,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp,"Näin. — Ministeri Mikkonen, järkeä vai ei?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_61,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuista vastaava ministeri Pekonen on poissa, mutta itse vastaan asuntopolitiikasta ja siltä osin voin vastata tähän kysymykseen. Tänään todellakin vietetään Asunnottomien yötä, ja se on todella tärkeä vuosittainen muistutus meille siitä, että meillä on asunnottomuutta ja meidän täytyy tehdä sen eteen toimia. Hyvät uutiset ovat ne, että Suomessa on tehty pitkäjänteisesti työtä asunnottomuuden vähentämiseksi ja Suomi on harvoja EU-maita, joissa asunnottomuus on vähentynyt. Tätä työtä me tulemme jatkamaan edelleen. Yksi merkittävä edistys, mitä on tapahtunut, on se, että me olemme pitkäaikaisasunnottomuutta saaneet vähennettyä sillä, että on otettu käyttöön tämmöinen asunto ensin ‑periaate, eli annetaan ensin asunto, tarjotaan sitten apua muihin ongelmiin, joita pitkäaikaistyöttömillä usein on. Samanaikaisesti meidän täytyy nyt huolehtia siitä, että me puutumme asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, ja se on meidän uuden asunnottomuusohjelmamme painopisteenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-17T16:52:37,2019-10-17T16:53:46,Hyväksytty,1.1 2019_52_62,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp,"Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aihepiiristä haluavat lisäkysymyksen, V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_63,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, te totesitte monta hyvää lausetta, mutta en kuullut vastausta siihen minun varsinaiseen kysymykseeni. Kysyn toistamiseen: Edistääkö järjestelmä, siis nykyjärjestelmä, heikommassa asemassa olevien ihmisten arkea vai enemmänkin pörssiyhtiön osingonmaksumahdollisuutta? Selkeä kysymys, johon toivon vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-10-17T16:53:51,2019-10-17T16:54:24,Hyväksytty,1.1 2019_52_64,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp,Selkeä kysymys. — Ministeri Mikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_52_65,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp," Edustaja Östman tietää, että viime kaudella nämä asumistuet olivat tarkastusvaliokunnan tarkkailussa, ja me nimenomaan teimme siellä ison selvityksen, pohdimme, että mikä on se keino, miten asumisen tukea tulisi järjestää. Koska me tiedämme, että tällä hetkellä asumisen tuki on hyvin merkittävä ja itse asiassa se kohdentuu aika suurellekin osalle suomalaisia. Asumisen tuki on tärkeä, koska asuminen on perusoikeus, mutta se, miten tuet kohdennetaan, jotta ne nimenomaan auttaisivat tuen tarvitsijaa eivätkä valuisi kenties jollekin toiselle taholle — niin kun tässä te esitätte — on erinomaisen tärkeä asia, ja tätä täytyy jatkaa. Ja myös se, minkä verran tukea kannattaa maksaa asunnon tarvitsijalle ja minkä verran myös siihen rakentamiseen. Koska tietysti perusjuurisyy asunnottomuuteen on, että meillä ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja tarjolla, ja tämä on yksi asia, mihin hallituksessa puututaan. Me haluamme lisätä kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa, ja [Puhemies koputtaa] esimerkiksi MAL-sopimuksissa tullaan ottamaan tämä asunnottomuuden tavoite yhdeksi kriteeriksi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-17T16:54:24,2019-10-17T16:55:36,Hyväksytty,1.1 2019_52_66,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys asumistukijärjestelmästä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2019 vp,Myös sdp ja vasemmistoliitto olivat ilmoittaneet tämän teemakseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_67,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2019 vp,"Edustaja Viitanen, Pia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_68,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä yönä todellakin syttyvät ne tulet. Tänä yönä on Asunnottomien yö, ja kyllä tämä vetää kovin nöyräksi, kun ajattelemme sitä, että tänä päivänä meillä on ihmisiä, joilla ei ole kotia. Moni etsii majapaikkaa ystävien luota tai sieltä metsänuotioilta, ja näin ei tietenkään voi olla, puhemies. Sivistyksen mitta on se, kuinka me pidämme huolta heikoimmista, ja meidän on pystyttävä toimimaan niin, että jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kotiin. Puhemies! Kuten ministeri tässä totesi, jo usean hallituskauden ajan meillä on tehty tässä hyvää työtä. Suomi on niitä ainoita maita Euroopassa, jossa asunnottomuus on vähentynyt, mutta varmasti on niin, että niin kauan kuin meillä on yksikin ihminen vailla kotia, niin kauan meillä on työtä. Puhemies! Tämä hallitus on asettanut tavoitteeksi puolittaa asunnottomuuden kaudellaan niin, että asunnottomuus tulee kokonaan [Puhemies koputtaa] loppumaan vuoteen 2027 mennessä. Kysyn: mitä kaikkea hallitus tekee, jotta tämä vaativa mutta ainoa oikea tavoite saavutetaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-17T16:55:42,2019-10-17T16:57:00,Hyväksytty,1.1 2019_52_69,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2019 vp," Arvoisa puhemies! Todellakin on hyvä muistaa, että asunnottomuus on tilanne ja olosuhde, ei ominaisuus, ja me voimme poliittisilla päätöksillä vaikuttaa tilanteisiin ja olosuhteisiin. Kuten edustaja Viitanen totesi, niin tätä on Suomessa tehty hyvin pitkäjänteisesti, ja Suomessa on saatu hyviä tuloksia siitä, miten asunnottomuutta on saatu vähennettyä. [Ben Zyskowicz: Kiitos Vapaavuoren!] Keinoja on todella monia. Toisaalta meidän täytyy varmistaa kohtuuhintaista asumista, ja tässä esimerkiksi ARA-tuotannolla on merkittävä rooli. Toisaalta me tarvitsemme myös vuokraustoimintaan muutoksia, asumisen onnistumista ja arjen hallintaa tukevia sosiaalipalveluita. Monelle, varsinkin pitkäaikaisasunnottomille, on tärkeää, että saa palveluja siihen rinnalle. Me tiedämme, että velkaantuminen, talousongelmat, niistä aiheutuvat häädöt ovat yksi syy, mikä aiheuttaa asunnottomuutta, ja tähän velkaneuvontaan ja tukeen taloustilanteen hallintaan täytyy myös paneutua. [Puhemies koputtaa] Sitten sisäilmaongelmat ovat myös yksi semmoinen uusi kasvava ryhmä, joka aiheuttaa asunnottomuutta, ja myös siihen hallitusohjelmassa on toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-17T16:57:02,2019-10-17T16:58:15,Hyväksytty,1.1 2019_52_70,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys naisten asunnottomuudesta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2019 vp,Edustaja Lohikoski.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_71,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys naisten asunnottomuudesta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on viime vuosina ollut laskussa. Kohtuuhintaiset ARA-asunnot ja asunto ensin ‑periaate sekä asunnottomuusohjelmat ovat vaikuttaneet siihen, että Suomessa on muuhun Eurooppaan verrattuna vähän asunnottomuutta. Jokainen asunnoton on kuitenkin liikaa, sillä asunto on ihmisen perustarve. Jotta asunnottomuus saadaan poistumaan, valtion on lisättävä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa kasvukeskuksissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu hieno tavoite asunnottomuuden poistamisesta kahden hallituskauden aikana. Vaikka asunnottomuus on vähentynyt, on naisten suhteellinen osuus asunnottomista kasvanut. Naisten asunnottomuuteen liittyy erityisiä teemoja, kuten pelkoa, väkivallan ja hyväksikäytön uhkaa. Yllättävän asunnottomuuden varalta olisi tarjottava koko maassa riittävästi myös naisille turvallisia, matalan kynnyksen hätämajoitustiloja ja palveluita. Miten hallitus aikoo ottaa huomioon asunnottomat naiset seuraavaa asunnottomuustyön ohjelmaa valmisteltaessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-10-17T16:58:16,2019-10-17T16:59:21,Hyväksytty,1.1 2019_52_72,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys naisten asunnottomuudesta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on juuri näin, kuten edustaja Lohikoski sanoi. Naisten ja myös nuorten osuus asunnottomista on valitettavasti lisääntynyt. Meidän täytyy huolehtia, että niissä palveluissa, mitä me tarjoamme asunnottomille, huomioidaan myös erilaiset ryhmät, niin kuin esimerkiksi naiset. He tarvitsevat toisaalta matalan kynnyksen paikkoja, joista saa tukea ja heille erikseen kohdennettuja palveluita, sillä naisten osalta väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö liittyvät asunnottomuuteen valitettavasti hyvin kiinteästi. Näihin me olemme tuomassa uusia keinoja. Uudessa asunnottomuusohjelmassa otamme myös järjestöt hyvin vahvasti yhdessä mukaan tekemään sitä työtä, sillä järjestöillä on äärimmäisen tärkeä rooli yhdessä kuntien kanssa siinä, että me saamme palveluja ja me saamme asunnottomuutta vähennettyä ja näihin ongelmiin löydetään yhdessä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-17T16:59:21,2019-10-17T17:00:20,Hyväksytty,1.1 2019_52_73,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys turvapaikkahakemusten ja työlupien käsittelyajoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2019 vp,Vielä ehditään ottaa yksi kysymys aivan uudesta aihepiiristä. Edustaja Harkimo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_74,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys turvapaikkahakemusten ja työlupien käsittelyajoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus lupaa, että Suomeen tulevien erityisasiantuntijoiden työlupahakemukset tulee saada käsiteltyä kuukaudessa, ja turvapaikkahakemusten käsittelyyn ohjattiin 13 miljoonaa lisävaroja. Nämä puheet ja lisärahat ovat pelkkä silmänkääntötemppu, koska todellisuudessa turvapaikkahakemuksia on ensi vuonna käsittelemässä vähemmän käsittelijöitä kuin tänä vuonna. Työperusteisten oleskelulupien käsittelijöitä on huomattavasti vähemmän ensi vuonna. Erityisasiantuntijoiden työlupien keskimääräiset käsittelyajat ovat kasvaneet 25:stä 50 päivään vuodessa. Heinäkuussa 2008 tuli voimaan laki, että turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kuuden kuukauden sisällä. Nykyisten resurssien varassa on haasteellista päästä tähän tavoitteeseen, ja lisäksi se on tarkoittanut, että ennen uutta lakia vireillä olevat turvapaikkahakemukset ovat edelleen käsittelemättä. Maahanmuuttovirastossa on tältä vuodelta rahat loppu, [Puhemies koputtaa] ja uhka lomautuksista on olemassa vielä tälle vuodelle. Mitä hallitus aikoo tehdä tälle asialle, vaikka on tiennyt tästä asiasta jo pitkään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.8.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-17T17:00:25,2019-10-17T17:01:44,Hyväksytty,1.1 2019_52_75,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys turvapaikkahakemusten ja työlupien käsittelyajoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2019 vp," Arvoisa puhemies! Arvon edustaja, kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. Maahanmuuttovirasto on pitänyt myös julkisesti esillä — ja me olemme sisäministeriönä pitäneet esillä — sitä, että todella viime vuonna tälle vuodelle tehty budjetti valitettavasti ei ole kyennyt vastaamaan niihin tarpeisiin, joita tällä hetkellä Maahanmuuttovirastolla on. Sen takia tämä hallitus esittää lisäta-lousarviossaan lisämäärärahaa Maahanmuuttovirastolle jo tälle vuodelle, ja sen lisäksi ensi vuodelle tulee lisämäärärahaa. Toki jatkuvasti on tarkasteltava tilannetta. Suomi tarvitsee muun muassa työperäistä maahanmuuttoa. Hallitus on sitoutunut sen edistämiseen. Työlupien käsittelyajat pyritään saamaan kuukauteen. Myös turvapaikkaprosessissa pyritään siihen, että laatu tuodaan takaisin sinne prosessiin, ettei niitä hakemuksia tarvitsisi useaan kertaan käsitellä, jolloin säästetään resursseja ja inhimillisiä voimavaroja monelta.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.8.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-17T17:01:46,2019-10-17T17:02:45,Hyväksytty,1.1 2019_52_76,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys turvapaikkahakemusten ja työlupien käsittelyajoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2019 vp,"Täysistunto keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen vuoksi, ja sitä jatketaan kello 18, kun suuren valiokunnan kokous on päättynyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_52_77,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain 36 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 2/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_52_78,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain 36 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tosiaan käsittelyssä hallituksen esitys, jolla aikaistetaan ensi vuodelle alun perin tarkoitetun peruspalveluiden kertaluonteisen, kilpailukykysopimuksen päättymiseen liittyvän 237 miljoonan euron valtionosuuden maksatusta jo tälle kuluvalle vuodelle. Tämä hallituksen esitys on sinänsä kannatettava, mutta kuitenkin kyse on vain maksatuksen aikaistamisesta noin vuodella, joten esitys tuo vain väliaikaista helpotusta kuntien talouteen. Uutta rahaa kunnille ei ole tämän esityksen myötä tiedossa. Arvoisa puhemies! Kuntien talous on heikentynyt ja niiden velkaantuminen kiihtynyt varsin nopeasti. Kuntakentän yhteenlaskettu velkataakka kasvaa arvioiden mukaan 20 miljardista eurosta noin 30 miljardiin euroon jo ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Erityisessä ahdingossa ovat väestön vähenemisestä ja vanhenemisesta kärsivät kunnat, joissa yksityisen sektorin työpaikat ovat kortilla. Toiminnan ja investointien yhteenlasketun rahavirran arvioidaan heikkenevän eniten pienissä, alle 6 000 asukkaan kunnissa. Arvoisa puhemies! Kuntien verotulot ovat talouskasvun heikkenemisen myötä vähentyneet hyvin nopeasti, ja Kuntaliiton arvioiden mukaan niiden yhteenlaskettu kunnallisverokertymä on jopa 600 miljoonaa euroa ennakoitua pienempi. Tämä kaikki heijastuu väistämättä myös niiden palvelutasoon. Suurista kaupungeista vain Helsinki tekee nykyhetken arvioiden mukaan ylijäämäisen tilinpäätöksen, mikä on erittäin poikkeuksellista. Tämän tilanteen korjaamiseksi vaaditaan uusia toimia sekä valtiolta että kunnilta. Monessa kunnassa on hyvinä aikoina eletty valitettavan leveästi ja tuhlattu verovaroja vähemmän tarpeellisiin hankkeisiin ja investointeihin. Kuntien onkin pystyttävä itse tehostamaan toimintaansa ja palvelutuotantoaan. Kunnallisveron korotukset eivät ole oikea tie, vaikka niitä suunnitteleekin alustavien tietojen mukaan jopa noin 90 kuntaa. Jonkinasteisia paineita tuloveroprosentin korotukseen on peräti 90 prosentissa kunnista. Arvoisa puhemies! Rinteen hallitusohjelman etupainotteiset mutta pysyvät menolisäykset kasvattavat kuntatalouden menoja 565 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasossa. Hallitusohjelman kertaluonteiset menolisäykset lisäävät kuntatalouden menoja vuosittain noin 200 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2020—22. Vaikka pääosa uusista tehtävistä korvataan kunnille täysimääräisesti, rahoitetaan osa kertaluonteisista menolisäyksistä vain yhden vuoden ajan. Käytäntö on valitettavasti osoittanut, että osa kertaluonteisistakin hankkeista jää todellisuudessa pysyviksi. Arvoisa puhemies! Kuntatalous uhkaakin kriisiytyä pahoin, ellei hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite toteudu, [Puhemies koputtaa] ja kukaanhan meistä ei varmaankaan tätä halua. Kehotankin hallitusta kiinnittämään erityistä huomiota työllisyystoimiensa kustannustehokkuuteen ja luomaan yrityksillemme aidot mahdollisuudet toimintansa kehittämiseen. [Puhemies koputtaa] Siitä hyötyisi kuntatalous kasvavien verotulojen muodossa ja tietenkin myös kuntien asukkaat peruspalveluiden säilymisen myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-17T18:01:57,2019-10-17T18:05:23,Hyväksytty,1.1 2019_52_79,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan  unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 45/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_52_80,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan  unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 45/2019 vp," Arvoisa puhemies, ärade talman! Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 14.11.2018 antaneet asetuksen Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta. Asetusta aletaan soveltaa 12.12.2019. Eurojustin tehtävänä on tukea kansallisten viranomaisten välistä oikeudellista koordinointia ja yhteistyötä, joilla torjutaan terrorismia ja vakavaa rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta. On tärkeää, että Eurojustille turvataan toimintaan riittävät resurssit. Lokakuun OSA-neuvostossa on hyväksytty Eurojustia koskevat päätelmät, joissa todetaan Eurojustin olevan keskeinen EU-tason toimija rikosprosessiketjussa. Eurojustissa on juuri otettu käyttöön terrorisminvastainen rekisteri, jonka tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden toimia terrorismin torjunnassa kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-10-17T18:05:50,2019-10-17T18:07:08,Hyväksytty,1.1 2019_52_81,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen  valtuuskunnan  kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 14/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 2/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Valiokunnan puheenjohtaja Niikko, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_52_82,52/2019,2019-10-17,16.00,18.15,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen  valtuuskunnan  kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018>>>Kertomus K 14/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Etyjin Suomen valtuuskunnan vuoden 2018 toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä ulkoasiainvaliokunta korosti Etyjin merkitystä tärkeänä ja tarpeellisena järjestönä Euroopan vakauden ja turvallisuuden vahvistamisessa. Jännittynyt kansainvälispoliittinen tilanne heijastui Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan kertomusvuonna. Keskustelua leimasivat Ukrainan kriisi, pitkittyneet konfliktit, terrorismi ja muuttoliike. Etyjin toimintakenttä on hyvin laaja, ja tämä näkyy myös parlamentaarisen yleiskokouksen työssä. Ulkoasiainvaliokunta piti hyvänä sitä, että Suomen valtuuskunta oli kertomusvuonna valinnut työlleen muutaman kärkiteeman ja painopistealueen, joihin se työssään erityisesti keskittyi. Niitä olivat muun muassa rauhanvälitystoiminnan tukeminen, aktiivinen osallistuminen vaalitarkkailuun, naisten asema konflikteissa ja rauhanrakentajina sekä sananvapaus, riippumattoman median turvaaminen ja toimittajien turvallisuus, jotka ovat valiokunnan mielestä painopisteinä hyvin perusteltuja. Käsitellessään Etyjin Suomen valtuuskunnan vuoden 2018 toimintakertomusta ulkoasiainvaliokunta piti merkittävänä valtuuskunnan työtä rauhanvälityksen nostamiseksi yleiskokouksen toiminnan keskiöön. Valiokunta totesi, että yksi keskeinen vaikuttamiskeino yleiskokouksen työssä on valtuuskunnan jäsenten hakeutuminen parlamentaarisen yleiskokouksen luottamustehtäviin. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy tähän arvioon ja pitää merkittävänä sitä, että kansanedustaja Ilkka Kanervan työ yleiskokouksen rauhanvälityksen erityisedustajana jatkui kertomusvuoden ajan. Arvoisa puhemies! Valiokunta totesi, että rauhanvälityksen merkitys onkin kasvanut Suomen ulkopolitiikan yhtenä painopistealueena. Kertomusvuoden aikana eduskunnan epävirallinen rauhanvälitysverkosto myös aloitti työnsä. Ulkoasiainvaliokunta painotti käsittelyssään myös vaalitarkkailun merkitystä, joka on tärkeä osa yleiskokouksen operatiivista toimintaa. Yleiskokous ennätti tarkkailla vaaleja kahdeksassa eri maassa. Huolestuttavana trendinä viime vuosina on ollut, että ammattimainen vaalitarkkailu on ollut hyökkäyksien kohteena. Etyjin yleiskokouksen puheenjohtajisto on ottanut kantaa tähän ilmiöön ja todennut, että ainoastaan kansainvälisillä järjestöillä on edellytykset harjoittaa uskottavaa vaalitarkkailua ja välttää sidonnaisuuksien syntymistä. Kertomusvuonna Venäjän ja Ukrainan konflikti jatkui jo viidettä vuotta. Poliittinen vuoropuhelu Minskin sopimuksen toimeenpanemiseksi ja konfliktien ratkaisemiseksi oli tuossa vaiheessa kirjaimellisesti pattitilanteessa. Nyt Venäjän ja Ukrainan välillä on otettu pieniä edistysaskeleita, ja toivomme maiden pääsevän rakentavaan vuoropuheluun. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön työ on nyt arvokkaampaa kuin koskaan. Etyj on saamassa merkittävän roolin Steinmeierin mallissa, jonka avulla Ukraina ja Venäjä yrittävät nyt lopettaa yli viisi vuotta jatkuneen sodan. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnassa on selkeä sisällöllinen kosketuspinta. Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisinä pyrkimyksiä tiivistää yhteistyötä ja vuoropuhelua Suomen delegaatioiden kesken tämän kosketuspinnan hyödyntämiseksi. Näillä esittelysanoilla valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen K 14/2019 vp johdosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2019+7.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-17T18:10:07,2019-10-17T18:14:50,Hyväksytty,1.1 2019_53_1,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_53_2,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kysymys tämmöisestä varsin teknisestä Euroopan unionin säännöksen toimeenpanemisesta Suomessa. Sen sijaan, jos miettii sitä, että meillä viime aikoina on kyllä Postista puhuttu varsin paljon ja tietenkin liittyen enimmäkseen näihin Postin palkitsemisjärjestelyihin, haluaisin tässä yhteydessä, kun tässä on kysymys pakettien liikkuvuudesta rajan yli, tuoda esille sen, että viime päivinä kansalaisia on hämmentänyt erityisesti se, millä tavalla meillä Suomessa kirjeet ja myöskin paketit ja muut löytävät sitten sinne kansalaisille ja kuinka kauan postien perille toimittamisessa kestää. Tämä on minun mielestäni sellainen seikka, että toivoisin, että vastaava ministeri siitä erityisesti kävisi nyt neuvotteluja Postin kanssa, koska tällä hetkellä tämä on myöskin kansalaisia huolettava seikka. Tärkeitä kirjeitä ja esimerkiksi erilaisia vaikkapa viranomaisasiointiin ja vastaaviin liittyviä ilmoituksia tai erilaisia aikarajoja sisältäviä kirjeitä saattaa hävitä, tai ne saapuvat perille siinä vaiheessa, että henkilö ei pysty sitten enää ilmoittautumaan. Esimerkiksi vaikkapa TE-hallinnosta on lähetetty kirjeitä kansalaisille, joitten tulee tiettyyn päivämäärään mennessä ottaa yhteyttä, ja tämä saattaa aiheuttaa näille kansalaisille etuuksien menetyksiä. Siinä mielessä toivoisin, että erityisesti tähän postien perille saapumiseen ja niihin aikarajoihin kiinnitettäisiin nykyistä suurempaa huomiota. Tämä on asia, mikä tällä hetkellä kansalaisia todella paljon puhututtaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-18T13:01:12,2019-10-18T13:03:02,Hyväksytty,1.1 2019_53_3,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,Halutaanko tästä käydä debattia? [Eduskunnasta: Ei! — Naurua],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_53_4,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Postin tiimoilla on käyty keskustelua työntekijöiden palkoista ja johtajien palkoista ja kannustimista. Niistä on helppo puhua, ja sen takia minäkin niistä puhun. Mielestäni on aivan selvää, että nämä ylimmän johdon kannustimet eivät ole olleet kohdallaan. Vika ei ole tietystikään toimitusjohtajan, joka on saanut sen, mitä on sovittu tietystä suorituksesta maksettavan, vaan vika on Postin hallituksen, joka on tehnyt aivan liian löperöt kriteerit näille ylimmän johdon palkkioille. Postin toimitusjohtaja tienaa palkkioineen semmoisen miljoonan vuodessa, yli 80 000 euroa kuussa — ajatelkaa, 80 000 euroa kuussa. Kun pääministeri tienaa ehkä 15 000 ja Sitran johtaja, jonka palkkaa on paljoksuttu, tienaa ehkä parikymmentä tuhatta mutta Postin toimitusjohtaja tienaa 80 000 euroa kuussa näine kannustimineen, eihän tässä ole mitään järkeä. [Vasemmalta: Ei ole!] Mutta vika ei ole hänen. Vika on Postin hallituksen. Mutta nyt, kun tämä helppo asia on puhuttu, haluan myös kiinnittää huomiota siihen vaikeampaan asiaan. Mitä tehdä Postille? Tilanne on hyvin ristiriitainen. Jos jatketaan nykyiseen malliin — ei sallita sopeutustoimia, ei olla valmiita laittamaan lisää valtion rahaa näihin perustehtäviin — niin silloinhan me olemme umpikujassa. Posti ei vuosien saatossa, kun varsinainen kirjeiden määrä vähenee rajua vauhtia, tällä linjalla, tällä reitillä, tällä polulla pysy pystyssä, ja näin ollen esillä on ollut paljon keskustelua siitä, pitäisikö jollain tavoin jakaa niin, että tietyt tehtävät, perustehtävät, joissa ehkä veronmaksajien rahoja käytetään, hoidetaan täällä ja sitten nämä muut tehtävät hoidetaan erillisessä yksikössä. Omistajaohjausministeri Paatero oli paikalla, kun viimeksi katsoin siihen suuntaan. Nyt näen vain hymyilevän edustaja Guzeninan [Maria Guzenina: Vakavailmeisen! — Eduskunnasta: Lindtmania ei huomattu!] — anteeksi, myös edustaja Lindtmanin — mutta olisin omistajaohjausministeri Paaterolta halunnut kysyä, että kun hallitus on ymmärtääkseni asettanut työryhmän pohtimaan tätä peruskysymystä, mitä tehdä Postille, niin missä mennään ja milloin on ratkaisuja odotettavissa. Mitä hallitus aikoo Postille tehdä? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-18T13:03:11,2019-10-18T13:05:52,Hyväksytty,1.1 2019_53_5,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin puhumme Postista. Tämä hallituksen esitys liittyy rajat ylittäviin pakettipalveluihin, mutta perussuomalaisten mielestä on erittäin tärkeää, että meillä täällä Suomessa, rajojemme sisällä, posti liikkuu sujuvasti ja ihmiset saavat heille lähetetyt kirjeet ja lehdet. On todella ikävää, että posti viipyy. Kirjeissä menee laskuja ja muutakin tärkeää tietoa ihmisille, ja kirjeen viipyminen voi aiheuttaa suuria vaikeuksia, kun se ei mene sinne postilaatikkoon. Ja tätä tapahtuu niin maakunnissa kuin myös kaupungeissa. Esimerkiksi Espoossa joutuu joskus kohtuuttomasti odottamaan sitä postin saapumista. Puuttuu myös postinjakelijoita. Se on se kylmä totuus. Täällä on puhuttu johdon palkkioista. Olen ihan samaa mieltä, että on kohtuutonta, että meillä on palkkiot, jotka hipovat miljoonia, ja sitten taasen niiden työntekijöiden palkkoja, jotka huolehtivat siitä, että kansalaiset saavat kirjeensä, ollaan polkemassa. Tämä on kerrassaan käsittämätöntä, ja on hyvä asia, että asia on noussut julkisuuteen. Aina silloin tällöinhän näitä nousee esille, ja täällä niistä sitten keskustellaan. Mutta toki vaaditaan myös toimia sen eteen, että tällaisia väärinkäytöksiä ei tapahdu jatkossa. Ja pidetään työntekijöiden puolia. Huolissani olen yt-aallosta, mikä kuitenkin täällä Suomessa on — päivittäin saamme lukea, että ihmiset ovat yt-uhan alla. Työpaikkoja tarvitaan, ja kyllä postinjakelijoita tarvitaan. Vielä se, että Postin työnkuvaa ei tule laajentaa vanhustenhoitoon. Siitäkin me olemme täällä kuulleet, että posteljooni koputtelisi ikkunaan ja kysyisi, että tarvitaanko siellä kotona maitoa ja onko siellä kaikki hyvin. Hoitotyötä tehkööt hoitajat myös jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-18T13:05:52,2019-10-18T13:07:54,Hyväksytty,1.1 2019_53_6,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maaseudulla kun asuttiin, meillä oli aikanaan sanonta, että asuimme niin syrjässä, että aikamerkkikin tuli postissa. Mutta siihen aikaan se toki tarkoitti, että tuo aikamerkki tuli sentään seuraavana päivänä postin kautta. Tänä päivänä posti ei tule edes joka päivä. Se tulee yhä harvemmin — ja vähän useammin miten sattuu. Tässä on kyse siis hyvin teknisestä asiasta, niin kuin edustajakollega Essayah tuossa edellä totesi, mutta kollegani, edustaja Zyskowicz nosti esille sen, miten Postissa on palkittu sen korkeinta johtoa. Itse asiassa omasta mielestäni isoin ongelma näissä palkitsemisissa on tietysti ollut niiden yltäkylläisyys, niin kuin edustaja Zyskowicz esille toi, mutta myös se, että johtoa palkittiin tilanteessa, jossa itse yhtiön ongelmat ovat ratkomatta. Eli johtoa palkittiin, ja yhtiö meni entistä huonompaan kuntoon, ja postinjako ei onnistunut. Ja samaan aikaan itse asiassa työntekijöiden palkkojen leikkauksista on puhuttu ja nostettu niitä esille. Pidän myös huolestuttavana sitä, että esimerkiksi verottaja ei enää käytä Postia vaan jakaa postinsa muuta kautta. Kun tuossa hetki sitten vielä omistajaohjausministeri Paatero oli täällä täysistunnossa paikalla, niin ajattelin, että olisin häneltä mielelläni kuullut, miten hän on ratkomassa näitä Postin perustavaa laatua olevia ongelmia, joihin edustaja Zyskowicz edellä puuttui, sillä itse en usko siihen pääministeri Antti Rinteen ajatukseen, että postinjakajat ryhtyisivät kurkkimaan ikkunoista, niin kuin tässä edellä tuotiin, ja kyselemään, onko kaikki hyvin. Kyllähän joku kai sanoi, että eikö siinä samalla menisi jo siviilitiedustelukin postinjakajien toimesta. Eli annetaan Postin keskittyä Postin työhön. Ehkä, jos halutaan pohtia, mitä muuta siinä voisi olla, niin se voisi pitää mielestäni sisällä pakettien ja kirjeiden ja lehtien jakamisen yhtenä jakeluna esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Tai sitten lisätyönä, jos halutaan sentyyppisiä, en itse ole nähnyt kovin luontevaksi sitä ruohonleikkuutakaan, mutta esimerkiksi ruoka- tai kauppakassipalveluiden tai tämäntyyppisen jakelupalvelun yhdistäminen tähän voisi olla huomattavasti järkevämpää ja lähempänä postinjakajien ammattia. Itse toivoisin, että ministeri Paatero jossain vaiheessa avaisi sitä, millä tavalla Rinteen hallitus on ratkomassa postinjakelun ongelmat, että me maaseudullakin saamme jatkossa kirjeet, lehdet ja muun postin edes kerran viikossa, mielellään jokaisena arkipäivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-18T13:07:55,2019-10-18T13:10:58,Hyväksytty,1.1 2019_53_7,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Toivon, että edustajat nyt pitäytyvät tässä itse mietinnön sisällössä, joka koskee rajat ylittäviä pakettipalveluita koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen ja niin edespäin asiasisältöä. Tämän lain lähetekeskustelussa käytiin jo hyvin laaja postikeskustelu, ja toivon, että nyt keskitytään tähän postilakiin ja sen sisältöön.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_53_8,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun kyllä tuottamaan pienen pettymyksen. Vaikka pyysitte kohteliaasti, kyllä nyt täytyy tätäkin voida hieman kommentoida, ja tämä liittyy kyllä hyvin vahvasti Postiin. [Naurua] Tuossa kerrottiin — esimerkiksi edustaja Heinonen esitti sen ajatuksen — että muita peruspalveluita voitaisiin tuottaa siinä ohessa, kaikki jakelut. Itse mietin, että ainakin nykyisillä toimitusajoilla saattaa olla niin, että se maito olisi jo hapantunut matkalla. [Naurua] Mutta tämä ei ole postinjakajien vika — tämä täytyy nyt muistaa, ettei syyllistetä vääriä tahoja — eli tämä ei ole henkilökunnan vika. [Maria Guzenina: Ei olekaan!] Siellä on hyvin vähän henkilökuntaa. Itse joskus näenkin heitä, kun autolla tulevat jakamaan postia ja ovat kovin kiireisen oloisia — ennen tosiaan kulkivat pyörällä ja ehtivät hieman rupatellakin. Kuten edustaja Zyskowicz sanoi, toimitusjohtaja saa 82 000 euroa palkkaa kuukaudessa. Postinjakajan keskipalkka on, miettikää, 2 200 euroa. Toimitusjohtaja saa kuukaudessa 80 000 euroa enemmän. Kysymys ei ole siitä, että me täällä nyt päivittelisimme tätä asiaa, vaan kysymyksessä on valtion omistama yhtiö, ja meidät kansanedustajat on valittu tänne, että me voimme tuoda kansan äänen esille. Kyllä meidän täytyisi tähän asiaan puuttua, jotta meillä postilähetykset toimivat ajanmukaisesti. Voin kertoa esimerkin siitä, kuinka itse tässä nyt kaksi päivää pyydystin pakettia: Kävin neljässä eri osoitteessa. Siinä postiosoituslähetyksessä, joka tuli tekstiviestissä, oli kaksi eri osoitetta. Kävin niissä molemmissa, ja he eivät tienneet, missä se paketti on. No onneksi minulla on auto ja olen terve ja minulla on varaa liikkua. Mietin siinä — oli äitikin toisella reissulla mukana — ja sanoin äidilleni, että miten joku ikäihminen tässä minun tilanteessani toimii. Neljännestä paikasta minä sen paketin löysin. Miten hän olisi toiminut, kun ei näe kunnolla? Löysin sieltä seinästä puhelinnumeron. Että kyllähän meidän täytyy jotain tehdä. Tämä on peruspalvelu, postista joudutaan tilaamaan monenlaisia asioita. Tuosta rajat ylittävästä sanon kuitenkin sen, että esimerkiksi tulliposti on tärkeä asia siinä mielessä, että rajat ylittävässä liikenteessä meillä monenlaista tavaraa liikkuu, kuten laittomia tuotteita. Yksi asia, mikä meillä on nykyisin ongelmana, on kansainvälinen huumausainerikollisuus, ja tullipostissa tehdään valtavan hyvää työtä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-18T13:11:29,2019-10-18T13:14:03,Hyväksytty,1.1 2019_53_9,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kiittää edustaja Meriä — hyvinhän pysyi paketti koossa. Eli olen samoilla linjoilla edustaja Meren kanssa siitä, että ei tämä ole yksinomaan vain Postin asia. Meidän lisääntynyt nettikauppa tarkoittaa sitä, että meillä on aivan massiivinen pakettien räjähdysmäinen lisääntyminen. Ja toivoisinkin, että kun omistajaohjausministeri Paatero näitä asioita käsittelee, niin hän rupeaa keskustelemaan kontra tullin kanssa myös siitä, kuinka saamme ensinnäkin valvonnan tähän pakettiliikenteeseen, kuinka siitä tehdään sujuvaa postin kautta niin, että ne paketit tosiaan löytävät ikäihmisen siellä, missä ikäihminen asuu, eikä tarvitse sitä neljän paikan ajomatkareissua tehdä, niin kuin edustaja Meri tuossa kuvasi. On kuitenkin oleellista, että ainakin nyt näitten reaktioiden mukaan Posti on taas jälleen lisäämässä henkilöstöään. Aina välillä on yt:itä ja irtisanotaan, minkä johdosta sitten nopeasti jo reagoidaan, niin kuin pari vuotta sitten, kun lisättiin yhtäkkiä taas lisää. Olisi todella tärkeää, että Postin organisaatiossa ja nimenomaan johdossa huomioitaisiin se, että tehdyn päätöksen seuraamukset ovat joko kansalaisille mieliksi taikka eivät, ja nyt ollaan menty vuositolkulla niin, että Posti ei ole pystynyt tyydyttämään kansalaisten mielipiteitä. Toki ei pidä sekoittaa sitä, että meillä on jakeluyhtiöitä, joidenka vääriin osoitteisiin toimittamista kirjeistä liian usein syyllistetään Postia ja sanotaan, että se on Postin vika. On kaksi eri asiaa, kun on jakeluyhtiöitten käyttämä massiivinen organisaatio, joka ei osaa jakaa niin tehokkaasti ja oikein, oikeilla osoitteilla, kuin Posti. Me puhumme palkoista täällä, ja varmasti tässä kohtaa voi jokainen hieman katsoa, ovatko palkat silloin kohdillaan, jos valtionyrityksessä henkilöstö tienaa murto-osia ja johto kuorii niin sanotusti kermat päältä. Mutta on pakko myös edustaja Heinosen näkemystä siinä mielessä avartaa ja olla samaa mieltä, että kyllä meillä on toimia, joita voidaan yhteiskunnan voimavaroin auttaa, vanhuspalveluiden osalta juuri nämä heidän asumistaan tukevat toimet, joita voisi olla vaikkapa ruokalähetysten toimittaminen. Voisimme ajatella, että pienissä asumislähiöissä myös olisi postitoimisto, jos meillä olisi siellä postissa riittävästi toimenpiteitä, joita me voimme tuottaa. Silloin tämä palvelusektori voisi pienillä paikkakunnilla pysyä koossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-18T13:14:05,2019-10-18T13:17:05,Hyväksytty,1.1 2019_53_10,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,Muistutan vielä asian aiheesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_53_11,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä postilain muutos on varsin pieni ja koskee nimenomaan rajat ylittävää pakettijakelua, ja haluan todeta, että tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen ja siitä asiasta olemme samaa mieltä. Mutta tämä keskustelu on hieman laajentunut. En halua ottaa kantaa Postin johdon palkkioihin ja palkitsemisiin, jotka ovat aivan kohtuuttomia olleet — haluan sen vain todeta. [Naurua] Mitä sitten tehdään Postille? Varmaan me palaamme tässä salissa vielä useamman kerran tähän kysymykseen, ja se on aiheellinen kysymys, miten Posti selviää tulevaisuudessa niistä velvoitteista, mitä Postille on. Silloin ne pitää jakaa oikeastaan kahteen osaan: omistajaohjaukseen, mitä tulee Posti Oy:hyn — se kuuluu omistajaohjausministeri Paaterolle — ja sitten postinjakeluun, mikä on taas yleispalveluvelvoitetta ja kuuluu ministeri Marinin alaisuuteen. Haluan todeta sen, että tähän on tavallaan otettu jo hallitusneuvotteluissakin kantaa. Hallitusohjelmassa on muun muassa, että ”postilakia ja sen toteutumista tarkastetaan säilyttäen yleispalveluvelvoite” ja että ”selvitetään kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa moniäänisen tiedonvälityksen varmistamiseksi”. Nämä ovat hyviä lähtökohtia, ja itse toivon, että ministerit ja ministeriöt lähtevät valmistelemaan tämän pohjalta nyt sitten asioita eteenpäin, siten että ihmiset saavat ajallaan postinsa, niin sanomalehdet, jotka kuuluvat heille, kuin etenkin sen, mikä kuuluu yleispalveluvelvoitteeseen ja nimenomaan postimerkilliset kirjeet, joita ihmiset odottavat. Itse sanon vielä lopuksi sen, että Posti on sellainen asia, johon varmasti palaamme vielä monta kertaa tässä keskustelussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-10-18T13:17:09,2019-10-18T13:19:14,Hyväksytty,1.1 2019_53_12,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, mihinkä edustaja Torniainen päätti. Asia on todellakin hyvin moniselitteinen, ei ehkä tämä juuri nyt käsittelyssä oleva mietintö, mutta kaikkinensa tämä kysymys on kyllä todella haasteellinen. Sehän on ihan totta, että kun tämä rajat ylittävä liikenne koko ajan kasvaa, niin myös tavaralähetysten volyymi kasvaa ja sitä kautta siinä on kyllä liiketoimintaa olemassa. Mutta kun itsellänikin oli mahdollisuus käydä tutustumassa Pirkkalassa uuteen DHL:n toimipisteeseen, niin ymmärsin kyllä, että se on myös aika tehokasta toimintaa, miten siellä tänä päivänä toimitaan. Siinä kilpailussa ei ihan helppo ole kyllä pärjätä niitä kansainvälisiä toimijoita vastaan, jotka globaalisti kykenevät hyvin tehokkaasti mistä tahansa paikasta mihin tahansa paikkaan lähettämään lähetyksiä. Samaan aikaan Postin pitäisi tietysti kyetä sitten vastaamaan myös näihin kansalaisten toiveisiin, joita tässä on jo käyty läpi. Varmasti tämä asia täytyy jotenkin yleispalveluvelvoitteen kautta kyetä hoitamaan, että postin kulku muuttuu nykyistä säännöllisemmäksi. Mutta on myös selvää, että näitten asioiden yhdistäminen on vaikeaa. Senkin ymmärrän, että silloinkin on vaikeaa toimia, jos työehtosopimukset ovat erilaiset samalla toimialalla, ja sillä on suoraa vaikutusta siihen, miten kilpailutilanteessa pärjätään. Eli ymmärrän kyllä sen, että Postinkin on tehtävä vaikeita ratkaisuja ja tämän yhtälön ratkaiseminen ei ole helppoa, ei Postin hallitukselle eikä toimivalle johdolle eikä myöskään poliittisille päättäjille. Sanon kuitenkin lopuksi sen, että jos odotetaan, että muut tulevat vastaan, ja haetaan sellaisia malleja, joissa kustannuksia säästetään, niin kyllä silloin johdon pitää itse näyttää ensin esimerkkiä. Muuten siitä asiasta ei tule yhtään mitään. Se tässä asiassa on täysin unohtunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-10-18T13:19:15,2019-10-18T13:21:30,Hyväksytty,1.1 2019_53_13,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kusti polkee, mutta posti ei kulje enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. On melko hupaisaa, kun joitakin vuosia sitten Posti, silloinen Itella, muutti nimensä takaisin Postiksi, kun Itella ei kuvannut tätä heidän toimialaansa, vaan se oli postin toimiala, ja nyt välillä tuntuu, kun kuuntelee keskustelua, että se ei olekaan se postin toimiala, mikä heitä kuvaa parhaiten. En mene tässä sen enempää työntekijöiden asemaan ja johdon palkkioihin, joskin niistä riittäisi pitkästi puhuttavaa, kun suuri kysymys on se, miten suhteutuu Postin yleispalveluvelvoite kilpailtuihin markkinoihin. Posti on kilpailija markkinoilla, joilla muilla ei ole yleispalveluvelvoitetta, ja se on itse asiassa ongelma. Minun ymmärtääkseni tämäkin muutos meidän Postissa on lähtenyt tästä salista, joten katseet kääntyvät kyllä myöskin tänne tämän asian osalta. Tämä ei ole Postin vika, vaan nimenomaan eduskunta nämä lait säätää. Puhumme kuitenkin valtionyhtiöstä. Toivon kuitenkin, että Postia ei tässä hankalassa tilanteessa, jossa heidän pitää niin hoitaa kirjeet kotiin kuin kilpailla pakettimarkkinoilla, työnnetä vanhuspalveluihin, koska sinne he, logistiikan asiantuntijat, eivät kuulu, vaan nimenomaan koulutetut hoitajat. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-10-18T13:21:31,2019-10-18T13:22:53,Hyväksytty,1.1 2019_53_14,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä mietintö on kannatettava. On tärkeätä, että rajat ylittävät paketit kulkevat tiettyjen samojen sääntöjen ja sapluunoiden mukaan, ja luotettavuus on siinä ykkönen ja koko EU:n alueella yhteiset sapluunat. Arvoisa puhemies! Keskustelussa edustaja Zyskowicz kiinnitti huomiota Postin johdon suuriin palkkioihin ja edustaja Heinonen kiinnitti huomiota siihen, että jotkut toimijat ovat voittaneet kilpailussa markkinaosuuksia Postilta, ja viittasi esimerkiksi verottajaan. Näihin kahteen asiaan haluaisin tuoda seuraavan näkökulman. Ensinnäkin, edustaja Zyskowicz, on selvää, kuten te totesitte, että näistä palkkioista päätökset on tehnyt Postin hallitus, mutta, arvoisa puhemies, se mikä mahdollisti nämä päätökset, oli vuonna 2016 — kokoomuksen ollessa hallituksessa eli myöskin teidän hyväksymänne — omistajapoliittinen periaatepäätös, jossa Posti siirrettiin pörssiyhtiöihin verrattaviin yhtiöihin omistajaohjauksen kategoriassa. Tämän jälkeen pelkästään peruspalkka nousi, bonuksista puhumattakaan. Eli kyllä omistajalla, vuonna 2016 tehdyllä päätöksellä, oli vaikutus siihen, mikä Postin toimitusjohtajan palkka on, joka on varmasti meidän kaikkien mielestä liian suuri. Siinä taustalla oli edellisen hallituksen tekemä omistajapoliittinen linjaus ja tämä Postin siirto. Sitten edustaja Heinosen huoli siitä, että Posti menettää kannattavia osia liiketoiminnastaan ja joutuu itse kantamaan sitten yleispalveluvelvoitteen mukaiset kannattamattomat osuudet: On totta, että tämä järjestelmä heikentää Postin mahdollisuutta vastata tähän isoon muutokseen ja murrokseen, mutta, arvoisa puhemies, edustaja Heinonen, tässä taustalla on teidän viime vaalikaudella hyväksymänne laki siitä, että Postin kilpailua avattiin nimenomaan tällä tavalla, ja monille osille ei, edustaja Heinonen, tullut edes tarjouksia, koska ne olivat kannattamattomia. Siitä huolimatta Posti joutuu ne hoitamaan. Nämä kaksi asiaa on hyvä huomioida, ja kyllä, se tilanne, jossa nyt tätä yritetään ratkoa, ei ole helpoin mahdollinen, eivätkä nämä jotkut aikaisemmin tehdyt päätökset sitä helpota. Mutta katsotaan eteenpäin. Uskon, että ministeri Paatero antaa [Puhemies: Aika!] tässä jossain vaiheessa katsauksen siitä, missä Postin uudistaminen menee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-18T13:22:55,2019-10-18T13:26:06,Hyväksytty,1.1 2019_53_15,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Täällä on kaksi puheenvuoroa vielä tähän. Meillä loppuu puolelta istunto, ja täällä on muitakin asioita vielä käsiteltävänä. Otan nämä kaksi puheenvuoroa, ja sitten me keskeytämme tai päätämme tämän.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_53_16,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan hyvä, että täällä tämä Postin asema on jälleen käsittelyssä, ja yhdyn niihin arvioihin, että toimintaympäristö on jo vuosia ollut myllerryksessä. Se on suuressa muutoksessa, ja haasteet ovat kertakaikkisen isot. Täällä ihan hyvin peräänkuulutettiin sitä, että jollain tavalla meidän on myös yhteisesti pohdittava sitä, miten tulevaisuudessa turvaamme sen, että kansalainen saa asianmukaisesti oman postinsa ja että myös toisaalta tämä sanomalehtien jakeluasia saadaan asianmukaisesti järjestykseen. Kaiken kaikkiaan, puhemies, alun perin pyysin tämän puheenvuoron siksi, että kokoomus täällä niin kovasti peräänkuulutti ministeri Paateroa tänne tai ihmetteli, että ei ole salissa juuri nyt. Uskoisin kyllä, että Paatero varmasti jatkossa tulee asioita lisääkin avaamaan. Minä haluaisin puolestani sanoa, että minä olin hyvin tyytyväinen ministerin toimintaan siinä, kun ihan oikein tuli tämä iso keskustelu siitä, että Postin työntekijöillä, henkilöstöllä, oli ihan mahdoton tilanne edessään: mittavia leikkausesityksiä palkkoihin näiden työsuhde-etuuksien tai sopimusten vaihtojen nimissä. Minusta se oli kohtuuton tilanne. Ei ollut ollenkaan ihme, että siellä suuri huoli oli, ja kyllä oma myötätuntoni täysin on Postin henkilöstön puolella ihan ehdottomasti. Mielestäni oli hyvä, että Paatero puuttui silloin ministerinä tähän asiaan. Se oli ainoa oikea tapa, ainoa oikea mahdollisuus tuossa tilanteessa tehdä. Kaiken kaikkiaan, puhemies, uskoisin ja luotan siihen, että ministeri Paatero ja hallitus tulevat varmasti näitä asioita vielä isosti käsittelemään ja että omistajapoliittiseen ohjaukseen on mielestäni tarkoitus tehdä muutosta tältä viime kaudenkin kokoomuksen kohtuullisen löysältä linjalta. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Haluan kiittää myös edustaja Lindtmania siitä, että hän aika hyvin, rauhallisesti ja asiallisesti avasi taustaa myös tälle kritiikille, minkä kuulimme kokoomustahoilta — että kyllä siellä taitavat olla kokoomuksen omat päätökset myös osaltaan vaikuttamassa näihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-18T13:26:17,2019-10-18T13:28:39,Hyväksytty,1.1 2019_53_17,53/2019,2019-10-18,12.59,13.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä rajat ylittävästä postiliikenteestä haluaisin kertoa lyhyen esimerkin: Kun tarvitsin omaan autooni semmoisen osan, joka maksaa Suomessa varaosaliikkeessä noin 2 euroa, niin ajattelin sitten, että minäpä katson, onko niitä Kiinassa. Kiinasta niitä sai sata kappaletta sillä 2 eurolla, ja minä tästä innostuneena tilasin kaikkia muitakin erilaisia 2 euron paketteja noin 20, ja ne 40 euron ostokset tulivat paketeittain eri päivinä minulle kotiin. Jos nyt 2 euron osan hinnalla niitä saa Kiinasta sata ja ne vielä Posti kantaa samalla rahalla meidän omaan postilaatikkoon — niitä tuli sitten parin kolmen viikon ajan — niin kyllähän jotakin tälle pitää tehdä. Tämä rajat ylittävä Posti ei kyllä niin kuin kovin hyvää... [Juho Eerola: Jotain rajaa!] — Jotain rajaa tähänkin pitää saada. Haluaisin kommentoida tuota, kun tämä keskustelu laajeni, että itse näkisin, että posti on minun mielestäni valtiollista toimintaa, ja mielestäni on aika kummallista, että nyt puhutaan palkkojen alentamisesta. Postialan ammattiunionin sivuilta lainaamastani tekstistä voi päätellä, että Posti on maksanut Suomen valtiolle osinkoja 140 miljoonaa euroa viimeisen neljän vuoden aikana. Meidän pitää itse mahdollistaa se, että posti toimii ikään kuin valtiollisena toimena täällä edelleenkin. Pidän hämmästyttävänä esimerkiksi sitä, että passit haetaan nykyään R-kioskilta. [Jari Myllykoski: Jes!] Tämä toiminta pitää turvata. Pidetään se tämmöisenä valtionyhtiönä, eikä ajeta sitä semmoisen kilpailun alle. Ja jotakin pyörii mielessä vielä... Postin logistiikkaosasto on lähtenyt mielestäni epäterveelliseen kilpailuun yksityisen kuljetusyrittäjyyden kanssa, ja sitä hämmästelen ja ihmettelen. Pidän todennäköisenä jopa sitä, että näitä logistiikka-alan kuljetusten tuloksia on parannettu hiukan kirjepostin kustannuksella. — Ei muuta. Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-10-18T13:28:39,2019-10-18T13:31:29,Hyväksytty,1.1 2019_54_1,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_54_2,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp," Arvoisa puhemies, värderade talman! Tämä nyt käsittelyyn tuleva hallituksen esitys on monella tapaa tärkeä. Se on tärkeä, koska sillä vahvistetaan kuluttajien oikeuksien toteutumista. Se on tärkeä, koska sillä turvataan rehellisten yritysten toimintaedellytykset ja edistetään tervettä kilpailua. Lakiehdotukset perustuvat pääasiassa EU-asetukseen, jota aletaan soveltaa 17. tammikuuta 2020. Sama päivä olisi myös lakien voimaantulopäivä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-10-22T14:01:13,2019-10-22T14:02:03,Hyväksytty,1.1 2019_54_3,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Henrikssonille selkeästä lakiesityksen esittelystä. Mielestäni ministeri kiteytti lakiesityksen taitavasti. Esityksellä siis pyritään turvaamaan kuluttajan oikeudet, ja edistämään rehellisten, ahkerien yrittäjien työtä ja toimintaa. [Anne Kalmari: Ahkerien yrittäjien!] Kun maailma muuttuu, myös erilaiset liiketoiminnan muodot muuttuvat ja uusiakin tulee. Meille, keskustalle on erityisen tärkeää, että me huolehdimme sekä liiketoiminnan edellytysten turvaamisesta että kuluttajan oikeuksista. Siksi on erittäin tervetullutta, että kuluttajansuojalainsäädäntöä nyt päivitetään ministerin kertomalla tavalla. Tässä kyseisessä lakiesityksessä lähtökohtana on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus. Pidän hyvin myönteisenä sitä, että nyt tämän esityksen myötä kuluttaja-asiamiehen toimivaltuudet tulevat myöskin kotimaata koskevia tilanteita koskemaan, mutta myös aivan niin kuin ministeri kertoi, myöskin kolmansia osapuolia, eli unionin ulkopuolella toimivien kauppojen ja toimijoiden tapauksia. Tällä hetkellä valitettavasti, niin kuin monet ehkä omasta kokemuksestakin tiedämme, kuluttaja-asiamiehen valtuudet eivät ole aivan riittävät, ja on hyvä, että kuluttaja-asiamiehen keinoja laajennetaan. Meidän tulee aina olla tavallisen kuluttajan puolella, ja siksi tämän lainsäädännön uusiminen on aivan erinomaisen tärkeää. Nyt meillä tulee viranomaisilla olemaan paljon paremmat valtuudet valvoa ja myöskin puuttua epäkohtiin, joita ilmenee, ja niin kuin tuossa lakiesityksessä todetaan, kuluttaja-asiamies voisi muun muassa tehdä valeostoja ja toimia valehenkilöllisyyden turvin selvittääkseen ja valvoakseen ja poikkeustapauksessa hänellä on mahdollisuus myös sulkea kuluttajia huijaavia verkkosivustoja. On hienoa, että punamultahallitus nyt lähtee määrätietoisesti ja on lähtenyt määrätietoisesti toteuttamaan hallitusohjelmaa, jossa todetaan juuri se, että kuluttajansuojaa ajantasaistetaan ja tehostetaan myöskin kuluttajansuojalainsäädännön noudattamista, uudistamalla viranomaisten toimintavaltuuksia koskevaa säätelyä. Tämä lakiesitys on kaikin tavoin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-22T14:05:01,2019-10-22T14:08:09,Hyväksytty,1.1 2019_54_4,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Laissa on paljon hyvää. Kuten ministerin esittelyssä tuli esille, kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia lisätään ja kuluttajien oikeusturvaa parannetaan, mutta tämä on myös, kuten ministeri esitti, erittäin hyvä yrittäjien enemmistölle, koska he noudattavat huolellisesti kuluttajasäädöksiä ja on tärkeää, että terveet markkinat säilyvät. Lisäksi lainsäädännössä huolehditaan elinkeinonharjoittajien oikeusturvan kannalta siitä, että kuulemismenettely ja muutoksenhakumenettely ovat asianmukaisia. Myös kuluttaja-asiamiehen toimintaa tehostetaan siten, että kieltopäätökseen tyytymättömän elinkeinonharjoittajan olisi vietävä asia markkinaoikeuteen. Nykyäänhän se raukeaa pelkällä väitteellä, joka tietysti altistaa helposti tilanteille, että sen asian kanssa joudutaan sitten... joko vetkuttelutarkoituksessa tai muuten, ja se sitten heti raukeaa. On hyvä tietysti huomata, että tässä on edelleen pohjalla se, että kuluttaja-asiamiehen tulee ensisijaisesti neuvotella asiasta, ei lähteä heti hutkimaan, vaan totta kai ensin hyvän tavan mukaisesti otetaan yhteyttä. Täällä on muutamia asioita, jotka haluaisin erityisesti nostaa esille. Sivulla 62 hallituksen esityksessä on hyvin huomattu tämä tärkeä seikka, suhde rikosoikeudelliseen käsittelyyn elikkä kaksoisrangaistavuuden kielto, joka tarkoittaa sitä, että kun tässä on mahdollisuus määrätä tämä seuraamusmaksu, niin sitä ei saa määrätä sille, joka on epäiltynä samasta rikoksesta esimerkiksi esitutkinnassa — ja siellä on siis vireillä samaa rikkomusta koskeva syyteharkinta — tai asiassa, joka on edennyt tuomioistuimeen. Lisäksi tärkeänä asiana on tämä valeosto tai koeosto, joka on täällä lain 10 §:ssä ja josta itse asiassa haluaisin ministeriltä kysyä. Täällä todetaan, että toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tehdä koeostoja valvontatehtävien hoitamiseksi ja käyttää jopa valehenkilöllisyyttä, mutta sitten lain 3. momentissa tässä ehdotuksessa todetaan, että toimivaltaisella viranomaisella on oikeus peruuttaa tuo 1. momentissa tarkoitettu sopimus — eli ymmärtääkseni on tilattu jotakin, ja sitten todetaankin, että peruutetaan se. Ymmärränkö oikein? Tässä todetaan, että ”jollei se ole elinkeinonharjoittajan kannalta kohtuutonta”, ja oikeastaan kysyn, että jos tämmöisiä koeostoja tehdään, niin mistä tämmöisen rahoituksen on tarkoitus tulla, ja sitten, jos se onkin kohtuutonta elinkeinonharjoittajan kannalta, että peruutetaan tämä sopimus, jonka ymmärrän tässä tilaukseksi, koeostoksi, niin missä ratkaistaan sitten se, tuleeko se maksaa, ja onko näihin koeostoihin nyt budjetoitu jotain rahaa, koska jos minä nyt luen tämän oikein, niin tässä on jonkintyyppinen peruutusmahdollisuus. Ehkä ministeri pystyy tätä selventämään, toivon mukaan, en itse sitä ihan tuosta auki saanut. Tämä tulee tosiaan myös meille lakivaliokuntaan käsiteltäväksi, ja lupaan siellä huolellisen ja hyvän käsittelyn siltä osin kuin tämä on lakivaliokunnan toimialaa, mutta tähän haluaisin vastauksen näistä valeostoista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-22T14:08:10,2019-10-22T14:12:11,Hyväksytty,1.1 2019_54_5,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille. Jokainen asia, jokainen lainsäädäntö, joka turvaa ja suojaa kuluttajaa nykyistä paremmin, on aina tervetullut, ja se ilolla vastaanotetaan varmasti tässä täysistunnossa tänäkin päivänä. Kuitenkin haluaisin muutaman asian nostaa ehkä siihen, missä henkilökohtaisesti koen vielä hieman semmoista epäselvyyttä sen suhteen, että seuraamusmaksu tulee nyt uutena elementtinä siihen repertuaariin, millä pyritään hillitsemään ja varmistamaan kuluttajan asemaa mutta myös ehkäisemään epätervettä kilpailua. Meillä on seuraamusmaksujärjestelmiä tässä maassa, esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden osalta, ja me olemme voineet nähdä, että seuraamusmaksu on toimimaton eikä itse asiassa pysty turvaamaan sitä lähetetyn työntekijän asemaa riittävän hyvin, vaan toimijat, jotka harjoittavat epätervettä kilpailua ja pitävät alisteisessa asemassa työntekijöitä tässä maassa, toimivat edelleen hyvinkin ponnekkaasti välittämättä seuraamusmaksuista, koska ne ovat kuitenkin niin matalia. Kysynkin ministeriltä, onko seuraamusmaksun suuruutta nyt pohdittu niin, että se toimii myös ehkäisevänä pelotteena, niin että kansainvälisiin toimijoihin päästään käsiksi. Seuraamusmaksu varmasti on järkevämpi kuin se, että lähdemme käymään vaikkapa kiinalaista yritystä kohtaan oikeudenkäyntiä ja peräämään sitä kautta mahdollisia rikkomuksia. Se on varmasti valtio- ja kuluttajaviranomaisen kannalta kallis polku, joten ehkä siinä mielessä riittävä seuraamusmaksun suuruus olisi huomattavasti tehokkaampi toimenpide. Varsinkin pienten toimijoiden osalta se olisi oikea toimenpide. Onko ministeriössä lakia valmisteltaessa pohdittu sitä, kuinka tämän lain vaikutuksia seurataan jatkossa? En halua arvostella Kilpailu- ja kuluttajavirastoa tai sen paremmin kuluttaja-asiamiestä, mutta kun me tiedämme esimerkiksi pikavippien osalta, kuinka paljon sen suitsimiseksi on, toki, tehty edellisen hallituksen aikana ja niin että tässä eduskunnassa kahdella edellisellä vaalikaudella on korkoihin puututtu, mutta edelleen viranomaisten toimesta on tehty pikavippejä koskevia selvityksiä — tälläkin hetkellä on menossa selvityksiä, kuinka me voimme suitsia tätä kirousta, joka Suomessa on pikavippien olemassaolosta — niin kuinka tämä laki mahdollistaa kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselle, kuluttaja-asiamiehelle ponnekkaamman tarttumismahdollisuuden, niin että näitä asioita tällä sektorilla, mihinkä tämä ministerin nyt esittelemä laki liittyy, voidaan tehokkaammin vielä edistää? Yrittäjien aseman parantaminen tässä ansaitsee kyllä vielä erinomaisen plussan, kuten tuossa edustaja Meri omassa puheenvuorossaan toi esille. On oikein, että meillä yritykset tässä maassa ovat tasavertaisessa kilpailuasetelmassa, ja se on yksi osa sitä, että kuluttajien ja rehellisten yrittäjien asemaa voidaan edelleen parantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-22T14:12:11,2019-10-22T14:16:16,Hyväksytty,1.1 2019_54_6,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Internet tarjoaa lähes rajattoman ostamisen maailman, mutta ei juuri minkäänlaista suojaa, vaan suoja on lähes yksinomaan käyttäjän osaamisen varassa. Tämä esitys tuo nyt hyvin laajan lakien muuttamisen kirjon. Esityksessä todetaan näin: ”Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista. Lisäksi muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettua lakia, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, sakon täytäntöönpanosta annettua lakia, tuomioistuinmaksulakia, kuluttajansuojalakia, asuntokauppalakia, saatavien perinnästä annettua lakia, maksupalvelulakia, korkolakia, matkapalveluyhdistelmistä annettua lakia, palvelujen tarjoamisesta annettua lakia, sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia, liikenteen palveluista annettua lakia sekä maksulaitoslakia.” Ministeri Henriksson, esitys on varsin kattava ja tervetullut, ja esityksen perusajatus on hyvä: kuluttajan turvan suojaaminen. Tässä esityksessä myös ehdotetaan seuraamusmaksua ikään kuin sellaisena tiedossa olevana uutena toimenpiteenä, jolla varmasti syntyy sellainen henkinen pelote, että tekemisistä joutuu myös vastuuseen. Asetuksen tavoitteena on ollut ottaa käyttöön moderneja, tehokkaita ja tuloksellisia kuluttajansuojayhteistyötä koskevia mekanismeja, ja kun tämä nyt sitten valiokuntiin menee, niin toivotaan, että käsittely on sillä tavalla huolellista, että tämä tavallaan on myös sisällöllisesti niin selkeä ja yksinkertainen, että kuluttaja voi ymmärtää, että hänen oikeutensa merkittävästi tässä nyt kasvavat. Usein on niin, että kun me lainsäätäjät sitten lopulta saamme sen lain valmiiksi, niin se jää kuluttajalle aika etäiseksi. Mutta tässä tapauksessa perusviestin ja sitten myös niiden soveltavien mekanismien pitäisi olla selkeät, että näissä asianomaisissa viranomaisissa ja niissä, joita tämä koskee, olisi nyt selkeät ohjeet tämän käyttämiseen — tähän tulisi valmistautua. Mutta vielä kerran kiitos tämän esityksen tuomisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-10-22T14:16:18,2019-10-22T14:19:01,Hyväksytty,1.1 2019_54_7,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedustelisin ministeriltä myös liittyen näihin pikavippeihin ja erityisesti ryhmäkanteeseen. Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen tiedotti tällä viikolla, oliko eilen, että hän harkitsee ryhmäkanteen nostamista kahden kohtuuttoman kalliin kulutusluoton takia. Nyt etsitään sitten näitä tiettyjä luotonottajia, ja tämän ryhmäkanteen perusteluna ja mahdollisuutena on se, että tulee ilmoittautua riittävä määrä kuluttajaryhmää elikkä ihmisiä, jotka ovat näitä luottoja ottaneet. Ja sitten kuluttaja-asiamies myös kertoo, että tällaista vastaavaa ryhmäkannetta ei ole koskaan aikaisemmin ilmeisesti nostettu. Kysyisin teiltä, ministeri, ottaako tämä esitys jollakin tapaa kantaa nyt näihin ryhmäkanteisiin ja helpottaisi tavallaan asioiden eteenpäinviemistä ja toki myös sitä, että tavalliset kuluttajat ja kansalaiset uskaltaisivat myös kertoa, kun ovat kokeneet jotakin sellaista, että olisi syytä tehdä kannetta tai nousta valittamaan — millä tavalla tämä lakiesitys tähän asiaan suhtautuu? Tämä on erittäin tärkeä asia. Kuluttaja-asiamies on kyllä kuluttajaa varten, ja välttämättä ihmiset eivät aina tiedäkään, että sellainen henkilö on olemassa, ja yhteydenottoja kuitenkin olisi tarve tehdä ja myös valituksia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-22T14:19:02,2019-10-22T14:20:40,Hyväksytty,1.1 2019_54_8,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeriltä, millä tavalla vaikka esimerkiksi kiinalaisen verkkokaupan toimiessa väärin pystytään tällainen seuraamusmaksu asettamaan ja millä tavallaan pystytään varmistamaan, että sitä seuraamusmaksua saadaan sitten myös perittyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-22T14:20:41,2019-10-22T14:21:08,Hyväksytty,1.1 2019_54_9,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun Suomi aikanaan liittyi EU:hun, niin meillähän yksi isoja huolenaiheita oli se, miten kansallisen kuluttajansuojalainsäädännön kanssa käy ja eihän vaan suomalaista kuluttajansuojaa olla heikentämässä. Siinä tilanteessa haluttiin erityisesti välttää sitä, että olisi tullut sentyyppistä EU:n laajuista maksimisääntelyä, mikä olisi tavallaan dumpannut meidän hyvää kuluttajansuojatasoamme alaspäin. No, nyt ollaan sitten onneksi siinä tilanteessa, että EU:n laajuisesti ollaan etsimässä enemmänkin tällaista minimisääntelyä elikkä halutaan nostaa tiettyjä sääntelyn tasoja erityisesti siinä, mikä liittyy nettikauppaan ja on rajat ylittävää, ja se on tietysti aivan välttämätöntä, että siinä löytyy myöskin yhteistä, rajat ylittävää sääntelyä. Siellä ollaan lähdetty liikenteeseen ja tällä tavalla halutaan nostaa kuluttajansuojan tasoa varmasti monissa maissa ja sitten myöskin nimenomaan näihin rajat ylittäviin tilanteisiin puuttua. Täytyy sanoa, että tässä esityksessä on erittäin hyviä avauksia, mutta muutamien kohdalta täytyy miettiä sitä, pystytäänkö näillä ihan oikeasti tarttumaan näihin ongelmiin. Tuossa edustaja Laakso nosti esimerkiksi nämä internetkaupat, jos ajatellaan, että voidaanko kolmanteen valtioon ulottaa tätä valvontaa. Kun tiedetään, että tänä päivänä esimerkiksi rikollisen aineiston levittäminen sellaiselta serveriltä, joka sijaitsee jossakin kolmannessa maassa, saattaa olla äärimmäisen vaikeaa saada estetyksi, ja jos harhaanjohtavaa markkinointia käytetään tai kenties huijataan täysin näillä tuotteilla, niin pystytäänkö tällaisissa kaupallisissa tilanteissa ihan oikeasti näitä sivustoja sulkemaan? Tätä olisin ministeriltä kysynyt. Toinen asia nousi täällä myöskin esille, tämä pikavippien suitsiminen, eli pystytäänkö nyt näillä lainsäädännön muutoksilla paremmin tähän asiaan puuttumaan? Meillä viime keväänä taisi olla keskustelua siitä, että Suomeen olisi yritetty rantauttaa jopa sellaista mallia — ja liekö onnistuttukin — jossa luottotietonsa menettäneen henkilön sukulaisia saatettaisiin ottaa vastuuseen näistä pikavipeistä, jos heidän allekirjoituksiaan olisi saatu näihin papereihin tai niihin internetlomakkeisiin. Tämä vaikutti kyllä todella järkyttävältä, että jos ihminen on jo muutenkin taloudellisessa kurimuksessa, niin myöskin hänen lähipiirinsä sitten mahdollisesti joutuisi näihin ongelmiin. Tässä todellakin on hyvää se, että on myöskin mahdollisuus viedä markkinaoikeuteen näitä asioita kotimaisista tarpeista lähtien — tämä on parannus kotimaiseen kuluttajansuojaan, lähtenyt kansallisesta tarpeesta — ja myöskin sitten nämä seuraamusmaksujen määräämiset. Mutta näihin pariin kysymykseen toivoisin ministeriltä vastausta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-22T14:21:12,2019-10-22T14:24:13,Hyväksytty,1.1 2019_54_10,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,Ministeri saa puheenvuoron kahden seuraavan puheenvuoron jälkeen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_54_11,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että tämä hallitus jälleen kerran on pienen ihmisen ja rehellisen yrittäjän asialla. Ei ole helppoa suitsia petoksia, siksi että ne siirtyvät entistä enemmän nettiin. Ja kuten edustaja Essayah tuossa edellä nosti esiin sen, että moni toiminta tapahtuu ulkomailta käsin, ja luulen, että tässäkään tapauksessa eivät oikein kynnet sinne puolelle pidä. On siksi tärkeää, että kansainvälisillä foorumeilla, aivan kuten olemme toimineetkin, sekä groomingiin että tällaiseen epärehelliseen yrittämiseen koetetaan saada sopimusta, niin ettei esimerkiksi peliyrittämistä Maltalta jatkossa tehdä suomalaisin voimin, kuten on nykypäivänä tehty. Mutta varsinainen kysymykseni oikeastaan liittyy meillä maa- ja metsätalousvaliokunnassa oleviin elintarvikelainsäädännön muutoksiin, jotka myös liittyvät elintarvikepuolen petoksiin. Ovatko ne kytkennässä tähän lainsäädäntöön, kuluttajansuojaan? Onko näitä asioita koordinoitu? Siellä on asioita, jotka ovat meillä nyt jo käsittelyssä, mutta elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistus tulee myöhemmin. Elintarvikepetokset ovat maailmalla todella suurimittakaavaisia, ja meillekin kasvinsuojeluainejäämiä virtaa osin tämän kautta, ja alkuperämerkinnät on joskus tietoisesti hämärrytetty tai yksinkertaistettu. Esimerkiksi torilta jää kiinni joka vuosi iso määrä mansikanmyyjiä, jotka myyvät kotimaisena ulkomaista mansikkaa. Tämän tyyppiset asiat, jotka osin eivät ole niin vakavia yksittäisen ihmisen kannalta mutta jotka suuren kokonaisuuden kannalta ovat todella merkittäviä ja polkevat sitä tavallista yrittäjää. Edustaja Laukkanen tuossa luetteli ison määrän, mutta elintarvikelainsäädännön kytkentää ei tässä kohtaa ollut. Miten se hoidetaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-22T14:24:15,2019-10-22T14:26:38,Hyväksytty,1.1 2019_54_12,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Det är bra att vi får en uppdaterad lagstiftning som tar fasta på problem som uppstår just precis i dag. Jag har ändå tre frågor till ministern.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-10-22T14:26:41,2019-10-22T14:26:50,Hyväksytty,1.1 2019_54_13,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitos oikein hyvistä ja relevanteista kysymyksistä. Aloitan ehkä siitä, mihin edustaja Bergqvist lopetti. On varsin selvää, että tällä uudistuksella ei kajota nyt itse kuluttajansuojalainsäädäntöön. Se sama kuluttajansuojalainsäädäntö on edelleen, mikä siis koskettaa meidän yrityksiä. Nyt puututaan siihen, mitkä ovat ne työkalut, joita kuluttajaviranomaisilla on käytettävissä. Ja siinä tulee nyt parannusta niin, että kuluttajien asemaa parannetaan, ja tämähän tarkoittaa sitä, että tästäkin hyötyvät rehelliset yrittäjät, ja niitähän meillä on Suomessa paljon. Yritän käydä myös näitä kysymyksiä yksityiskohtaisemmin, tässä nyt läpi. Edustaja Meri kysyi tästä valeostoksesta: Sehän on uusi tapa nyt tämän uuden lain myötä myös kuluttaja-asiamiehelle toimia silloin, kun hän pelkää tai on odotettavissa, että jossain yrityksessä tapahtuu jotain, mitä siellä ei pitäisi saada tapahtua, ja silloin tämmöistä valeostosta voi harjoittaa. Lähden siitä, että tätä varten on budjetoitu määrärahaa myös kuluttajaviranomaisten omassa budjetissa. Varmasti tämä on asia, jota teidän kannattaa myös lakivaliokunnassa käydä sitten tarkemmin läpi. Mutta kyllähän myös tämä laki lähtee siitä, että toimivaltainen viranomainen ei voi koeostoja tehdessään millään lailla esimerkiksi yllyttää elinkeinonharjoittajaa lainvastaiseen tekoon, ja näin ollen tässä laissa ei tarkoituksena ole se, että elinkeinonharjoittaja olisi maksajana, jos tällaista valeostosta tehdään. Ja jos hän toimii rehellisesti, niin kyllä hänen pitää saada maksunsa myös siitä tavarasta, siitä minä lähden. Sitten, edustaja Myllykoski, tämän seuraamusmaksun suuruus, ja sen ennaltaehkäisevä vaikutus: Olemme lähteneet siitä, että tällä maksulla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Ja tämä seuraamusmaksun suuruus, tämä myös edustaja Bergqvistille vastauksena, perustuisi kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä tulee ottaa huomioon muun muassa rikkomuksen laajuus ja vakavuus. Elikkä sehän ei lähde siitä, että aina, jos tapahtuu joku rikkomus, niin se maksun suuruus on 4 prosenttia liikevaihdosta, vaan ensin neuvotellaan, ja sitten vasta, jos ei neuvottelussa päästä eteenpäin, niin silloin kuluttaja-asiamiehellä on tämä mahdollisuus, mutta 4 prosenttia liikevaihdosta on kuitenkin niin iso summa, että harva yrittäjä haluaa maksaa sellaisen summan. Omnibus-direktiivi, joka on myös tulossa tässä tulevina kuukausina päätökseen Euroopan ministerineuvostossa, tulee edellyttämään vähintään tämän suuruista seuraamusmaksun enimmäismäärää, ja sen takia se on tässäkin se 4 prosenttia korkeintaan. Sitten totta kai on niin, että tätä tullaan seuraamaan. Ja nyt kun annetaan kuluttaja-asiamiehelle ja viranomaisille useampi työkalu, niin kyllä, on tarkoitus, että se myös vaikuttaa niin, että kuluttajansuoja tästä vahvistuu. Sitten oli kyse tästä ryhmäkanteesta, edustaja Juvonen kysyi siitä. Tässä esityksessä ei oteta kantaa ryhmäkanteeseen. Meillähän on jo ryhmäkanne olemassa, ja mitä tulee nyt tähän Helsingin Sanomissa julkaistuun juttuun, niin en tietenkään voi kommentoida yksittäistä asiaa, mutta yleisellä tasolla voin todeta, että kuluttaja-asiamiehellä on ryhmäkannelain mukaan mahdollisuus panna kantajana vireille ryhmäkanne ja käyttää siinä asianosaisena puhevaltaa. Elikkä semmoinen mahdollisuus on. Meillä toki ei ole ollut sellaista tilannetta aikaisemmin tässä maassa, ja sen takia näitä tuomioita ei ole. Sitten näistä kiinalaisista yrityksistä. Tässähän lähdetään siitä, että nettisivuihin ja verkkotunnuksiin liittyvien toimenpiteiden kynnys on korkea. Nettisivustot voitaisiin poistaa lähinnä, jos olisi kyseessä petoksellista toimintaa. Silloin pitää tietysti käydä läpi, millä tavalla se kiinalainen yritys markkinoi itsensä Suomeen. Jos se tekee sen suomen kielellä, yrittää täällä myydä tavaraa suomalaisille, niin silloin se markkinointi kohdistuu tähän, ja silloin tämä antaa mahdollisuuksia myös puuttua siihen. Mutta tämä on aika kompleksinen juttu, ja tässä myös on kyse siitä, miten tehdään muissa maissa, ja juuri sen takia näissä tapauksissa on myös yhteistyö EU:n sisällä tärkeä. Elikkä aina arvioidaan tapauskohtaisesti, mikä on kussakin tilanteessa paras tekninen tapa puuttua, mutta jos suoraan yritetään myydä täällä suomen kielellä tavaraa, niin kuluttajansuojalaki suojelee kyllä myös sellaisia loukkauksia vastaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-10-22T14:28:10,2019-10-22T14:34:09,Hyväksytty,1.1 2019_54_14,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Neljän prosentin niin sanotusta seuraamusmaksusta olisin vielä halunnut kysyä. Oletettavaa on, että me emme pysty ehkäisemään sitä, että on niin sanottuja tuotteen valmistajaemäyrityksiä, jotka sitten pilkkovat ehkäpä tuotekohtaisesti sitä markkinointia, jolloin näitten pienten ketjussa olevien yritysten liikevaihto on aika pientä siihen nähden, mitä on sitten tämä iso kokonaisuus siellä taustalla. Saammeko joitakin välineitä siihen, vai olisiko pitänyt pohtia vielä sitä, että määrätään suoranainen toimintakielto välittömästi, kunnes neuvottelut ollaan saatu käytyä? Eli toiminta keskeytettäisiin ja neuvoteltaisiin sitten, kuinka pitää edetä, sillä voihan olla ja varmasti niin on usein, että siellä on ymmärtämättömyydestä ja tietämättömyydestä kysymys, jolloin sitten toimintaa voidaan oikaista. Edustaja Essayahin kysymykseen, jonka hän esitti: Ministeri ei siihen vielä kerinnyt ottaa kantaa näitten pikavippien osalta. Jos oikein ymmärsin, niin markkinoille tuotiin tuote, joka mahdollisti sen, että maksuhäiriömerkinnällä varustettu kuluttaja saa pikavipin merkinnästä huolimatta, kun se yritys, joka myöntää sen pikavipin, ottaa taloudellisen vastuun. Olisin vähän kysynyt, että ei kai tällaista nyt ole rantautunut, että lähdetään hakemaan niin sanotusti lähisukulaisilta niitä pikavippisaatavia, koska sehän silloin tarkoittaa, että hän on tavalla taikka toisella takaamassa sitä pikavippiä. Eli jos tähän vyyhtiin saisi jonkinnäköisen selvityksen ministeriltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-22T14:34:23,2019-10-22T14:36:15,Hyväksytty,1.1 2019_54_15,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on varmasti hyvin tervetullut niille monille pikavippejä ottaneille henkilöille, jotka alkavat nähdä toivoa siinä, että kun heitä on ensin kiskottu vuosia, he voivat saada oikeutta sitä kautta, että yritykset alkavat parantaa toimintatapojansa tällä uhalla, että seuraamusmaksu voi olla 4 prosenttia liikevaihdosta sanktiota, jos toimii petollisella tavalla. Se ei tosin poista tätä ongelmaa vielä pitkään aikaan, en usko siihen, vaan se tarkoittaa kuluttaja-asiamiehen kannalta ja myös lainsäädännöllisesti useita muitakin toimia. Kuten varmasti ministeri tietää, kuluttaja-asiamieshän on huomenna pitämässä tiedotustilaisuuden siitä, että aikoo nostaa ryhmäkanteen ja kerää mukaan niitä henkilöitä, tuhansia ihmisiä mielellään haluaa saada sinne ryhmäkanteen nostamiseen. Hänhän julkaisee saamani tiedon mukaan, kun eilen kysyin asiaa häneltä, huomenna semmoisen nettilomakkeen, jonne kaikki voivat ilmoittautua ja täyttää sen. Tämä koskee nimenomaan niitä velallisia, joilla on alle 5 000 euron luottovelka ja jotka kokevat, että se korko on ollut kohtuuton. Tämä historiahan on jo niin pitkä, kun 2013 vasta saatiin — jotka täällä ovat istuneet, niin muistavat — eduskunnassa laki säädettyä siitä, että yritykset voivat ottaa korkoa enintään sen 50 prosenttia, jos luoton määrä on alle 2 000 euroa. Mutta välittömästi, kun laki oli tuore, yritykset keksivät, että he rupesivat myöntämään yli 2 000 euron luottoja, jolloin ne saivat edelleenkin periä niitä kymmenien ja jopa satojen prosenttien vuosikorkoja kuluttajilta. Nythän syyskuussa 2019 tätä lakia on ymmärtääkseni jollakin tavalla muutettu siten, että korko pudotettiin 20 prosenttiin jälleen näistä yli 2 000 euron luotoista. Mutta kysymys on [Välihuuto] — alle 2 000 euron luotoista, korjaan — mutta kysymys on edelleen se, että kun näitä korkoja pystytään kiertämään erilaisilla vippaskonsteilla, niin mitä hallitus aikoo tehdä, että yritykset ymmärtäisivät, että ei ole moraalisesti eikä millään tavalla hyväksyttävää, että näitä ennestään velkaantuneita ihmisiä saadaan kurittaa näillä koroilla ja periä kohtuuttomia kustannuksia heiltä vuosikausia? Toinen asia on vielä se, miten nämä kuluttajat selviävät siitä, että kun he ensin maksavat, lyhentävät niitä luottojaan, niin — olen ymmärtänyt näin — yritykset pystyvät sitten korolle hakemaan myös koron päälle korkoa, kun ne perivät näitä kustannuksia. Miten tähän pystytään puuttumaan? Vielä viimeisenä, arvoisa puhemies, haluan sanoa näistä postimaksuista nettiyrityksille. Elikkä nyt vaikka sieltä Kiinasta tai Suomesta tai mistä tahansa tulee tuote, joka ei vastaa sitä, mitä yrittäjä on myynyt tai mitä asiakas on olettanut ostaneensa, niin hyvin monissa tapauksissa se tuote jää palauttamatta sen takia, että kuluttaja ei halua maksaa postimaksua palauttaakseen sitä tuotetta. Useat yritykset eivät anna mahdollisuutta, että sen tuotteen saa palauttaa rahtivapaasti. Onko tässä mitään, mitä laki sanoo tähän asiaan: onko kuluttajalla oikeus palauttaa tuote ilman, että hän itse sen ensin maksaa — tai ylipäätänsä saada takaisin [Puhemies koputtaa] — siitä palautetusta tuotteesta maksetun postikulun, koska useassa tapauksessa se voi olla kymmeniä euroja, kun se menee ulkomaille saakka?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-22T14:36:16,2019-10-22T14:39:55,Hyväksytty,1.1 2019_54_16,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä koko jutussa vähän aavistuksen tuntuu jotain sellaista ongelmallista minun mielestäni, koska nyt jos esimerkiksi perustetaan joku yritys, minkä ajatuksena on vain se, että se toimii huijaten, niin mehän nyt kaikki tiedämme, että tänä päivänä netissä tieto menee niin nopeasti, että ennen kuin täällä missään viranomaiset pystyvät asiaan reagoimaan, niin se kauppa on jo tyrehtynyt sen takia, että asiakkaat sen tietävät. Nyt sitten taas vastapuoleisesti jos näitä seuraamusmaksuja ja tämäntyyppisiä juttuja tehdään vain niille yrityksille, mitkä pääsääntöisesti toimivat oikein, niin silloinhan käytännöllisesti katsoen ne suurimmat syyt ovat yleensä siinä, että on ymmärretty väärin tai jotain muuta vastaavaa, ja silloin näitä seuraamusmaksuja ei ole oikein relevanttia edes luodakaan. Puhumattakaan nyt tietenkään sitten tässä tilanteessa siitä jutusta, niin kuin ministeri äsken itsekin sanoi kierrellen ja kaarrellen sen, minkä rivien välistä sai luettua, että kiinalaisia ei saada millään tavalla mukaan näihin seuraamusmaksuihin. Vaikka ajatus on hyvä, kun ajatellaan, että rehelliset yritykset pääsisivät hyötymään tästä asiasta, niin voiko tässä nyt loppupeleissä olla kuitenkin vähän se ongelma, kun me näitä vaatimuksia lisäämme, että se käytännöllisesti katsoen vaikeuttaa näitten hyvin toimivien yritysten toimintaa ja niitten riskejä näihin seuraamusmaksuihin, koska näitä ei sitten kuitenkaan sieltä kolmansien maitten yrityksiltä saada perittyä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-22T14:39:55,,Hyväksytty,1.1 2019_54_17,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Myönnän puheenvuoron ministeri Henrikssonille, ja sen jälkeen aiemmin sovitulla tavalla tämä keskustelu keskeytetään ja sitä jatketaan päiväjärjestyksen muiden asioiden käsittelyn lopuksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_54_18,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi   kuluttajansuojaviranomaisten  eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu-  ja  kuluttajavirastosta  annetun  lain  ja eräiden  muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin pikavippeihin nyt, niin tilannehan on se, että on tullut tämä 20 prosentin korkokatto, joka on astunut voimaan tänä syksynä, ja sitä nyt seurataan, miten se tulee toimimaan käytännössä. Ja yksi hyvä asia, joka myös on tapahtumassa ja joka on myös tämän uuden hallituksen ohjelmassa, on se, että pikaluottoyritysten valvonta tullaan siirtämään myös Finanssivalvonnan alaiseksi. Odotan itse, että se tehostaa tätä valvontaa kaikilta osin ja olisi hyödyksi koko tälle kentälle, että se toimisi paremmin kuin tänä päivänä, totta kai niin, että kaikin tavoin meidän pitää välttää sitä, että ihmiset ylivelkaantuvat ja että ihmisiä viedään harhaan. Sen takia hallitus myös on linjannut sen, että mikäli edelleen havaitaan puutteita tässä sääntelyssä, niin ryhdytään toimenpiteisiin sääntelyn tehostamiseksi ja kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelyn tiukentamiseksi, eli sekin on vielä siinä työkalupakissa, jos sitä tarvitaan. Sitten, mitä tulee tähän kysymykseen, minkä muun muassa edustaja Laakso ja joku muu esittivät, että miten tässä yritysten käy: Tilannehan on se, että ne yritykset, jotka toimivat lainsäädännön mukaisesti, hyötyvät tästä laista. Kuluttajat hyötyvät tästä. Tämähän vahvistaa kuluttajansuojaa koko EU:ssa, ja se on hyvä asia. Ja kuinka moni suomalainen tänä päivänä, kun ostaa tavaraa netistä, ostaa sen suomalaiselta yritykseltä? Kuinka moni ostaa sen joltakin yritykseltä, jolla on toimipaikka Euroopassa tai lähimaissa? Uskon, että ne ovat aika suuria ne määrät meistä, jotka kuitenkin ostavat sen täältä eurooppalaiselta lähipiiriltä. Tietenkin on myös niin, että kuluttajan itse pitää olla valveilla siinä, kun tekee ostoksia netissä, ja miettiä, onko tämä turvallista ja onko tämä yritys semmoinen toimija, johonka voi luottaa, ja niin edelleen. Mutta tämä lainsäädäntöhän vahvistaa kuluttajan asemaa. Tämän lainsäädännön tarkoitus on vahvistaa juuri kuluttajan tilannetta tänä päivänä mutta myös hyödyttää rehellisiä yrityksiä. Kaikki ne yritykset, jotka toimivat pelisääntöjen mukaisesti, hyötyvät myös tästä, ja siitä olen aivan varma. Sitten tässä muun muassa edustaja Kalmari kysyi tästä elintarvikelainsäädännöstä. Minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, mutta jos yrität myydä muunmaalaisia mansikoita suomalaisina, niin se nyt ei varmasti ole semmoinen tapaus, jossa heti tulee joku maksu, mutta ainakin se keskustelu kuluttaja-asiamiehen ja tämän yrittäjän välillä ja neuvottelu siitä, että näin ei saisi toimia, aktualisoituu kyllä myös tämän lainsäädännön puitteissa. Mutta mitä muuten tulee siihen, että yritetään myydä elintarviketta jonakin muuna elintarvikkeena, niin siitä en tiedä, millä tavalla se keskustelu on ollut mukana tässä hankkeessa. Ylipäänsä on tärkeätä se, että Euroopan unionissa nyt halutaan vahvistaa kuluttajien asemaa, ja se on syy myös siihen, että tämä asetus on nyt ajankohtainen, ja tämä on esimerkki siitä, minkälaista hyötyä meillä suomalaisilla on siitä, että olemme EU-jäsenmaa. Tämä on myös konkreettinen esimerkki siitä, että Euroopasta ja EU:sta tulee myös hyvää lainsäädäntöä. Elikkä kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tässä kuluttajan asema paranee, rehellisten yrittäjien asema paranee, ja tämä on kaiken kaikkiaan hyvä uudistus, jota hallitus nyt on lähtenyt ajamaan ja jossa myös on tärkeätä, että tietysti lakivaliokunnassa kuullaan asiantuntijoita ja paneudutaan näihin yksityiskohtiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-10-22T14:42:05,2019-10-22T14:46:51,Hyväksytty,1.1 2019_54_19,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_54_20,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakihan liittyy EU:n valvonta-asetukseen, ja sillä varmistetaan, että kolmansista maista tuotavat eläimet ja tavarat täyttävät EU:n lainsäädännön vaatimukset. Tässä kosketellaan nimenomaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, eläinten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua. On ilman muuta tärkeätä, että ne omaan lainsäädäntöön viedään. Me tiedämme hyvin paljon esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi lemmikkieläinpuolella meillä voi olla pentutehtailun ja epäeettisen eläintuotannon kautta tapahtuvaa tuontia Suomeen, ja tähän valvontaan meidän pitää pystyä pureutumaan. Toki sitä on tehtykin, mutta tämä lainsäädäntö antaa siihen uusia elementtejä muun muassa sitten seuraamusmaksujen kautta. Ei puhuta ainoastaan eläintaudeista — jotka tietysti ovat meidän tuotantoeläimillemme hyvin haasteellisia ja vaikeita ja joittenka pääsyä Suomeen pitää kaikin tavoin estää, se on erittäin tärkeää — vaan puhutaan myöskin kasviterveydestä, siitä, että me huolehdimme, että meille ei ihmisen toimin, niin sanotusti ylimääräisesti, näitä eläintauteja, kasvitauteja ynnä muita tule. Tässähän ovat Ruokavirasto ja Tulli tämän lainsäädännön myötä arvioineet, paljonko näitä olisi, kun seuraamusmaksu tulee — noin 500 kappaletta, mitä on laskettu — ja tässä tietysti jonkinlaisia tulovaikutuksia myöskin tulisi, joita pystytään sitten meillä käyttämään hyväksi. Tämä on tietysti arvioitu peilaamalla tätä seuraamusmaksua koskevia tekoja, laiminlyöntejä tässä nykyisessä mittakaavassa, nykyisessä tuontivalvonnassa. Kaiken kaikkiaan kannatettava esitys, jota viedään eteenpäin ja jota me sitten maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsittelemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-22T14:47:33,2019-10-22T14:49:27,Hyväksytty,1.1 2019_54_21,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tavara, ihmiset ja eläimet liikkuvat vinhaa vauhtia Euroopan unionin alueella maasta toiseen. Tämä on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta siihen liittyy myös paljon riskejä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta, jolla täydennettäisiin Euroopan unionin virallista valvontaa koskevaa asetusta sen soveltamisalaan kuuluvien sääntöjen noudattamisen valvonnassa eläinten ja eräiden tavaroiden maahantuonnin yhteydessä. Laki koskisi elintarviketurvallisuutta sekä elintarvikkeiden laatua ja terveellisyyttä, muuntogeenisiä organismeja, rehuja ja rehuturvallisuutta, eläinten terveyttä, eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista aiheutuvia riskejä ihmisten ja eläinten terveydelle, eläinten hyvinvointia sekä suojattuja alkuperävaatimuksia, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitojen, perinteisten tuotteiden käyttöä ja merkintöjä koskevien sääntöjen virallista valvontaa. Tästä voisi puhua kyllä vaikka koko illan. Valvonta Suomessa on toiminut tähän mennessäkin todella hyvin, mutta haluan tässä yhteydessä nostaa esille eläinten maasta toiseen kuljettamiseen liittyviä ongelmakohtia. EU-alueella koiria kaupataan vuosittain satoja tuhansia, ja koirien sekä kissojen kasvatuksessa ja kaupassa liikkuu vuosittain miljardiluokan rahasumma. Lemmikkikauppaan liittyen kansallisissa säädöksissä on merkittäviä eroja jäsenmaiden välillä. Kasvattajien ja kauppiaiden rekistereissä ilmenee suuria eroja, kuten myös eläinten rekisteröinti- ja merkintätietokantojen kohdalla. Laiton lemmikkikauppa, myös EU:n sisällä, on viime vuosikymmenen aikana kasvanut valtavaa vauhtia. Aivan tarkkoja lukuja ei laittomasta lemmikkieläinkaupasta ole olemassa, mutta selvää on, että laiton pentutehtailu on miljardibisnes ja merkittävä tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle. Asiallisesti dokumentoidun maiden rajat ylittävän eläimiin liittyvän kaupankäynnin määrä on tuntuvasti pienempi kuin lemmikkien todellinen liikkuvuus jäsenmaiden välillä. Eläinten kuljetukseen liittyen ilmenee ongelmia jonkin verran myös karjataloudessa. Muistamme varmaan ne dokumentit televisiossa, kun näimme, että esimerkiksi yhdestä jalasta riippuvia lehmiä — ne ovat eläviä vielä — on kuljetettu ja liikutettu paikasta toiseen. Laiton eläinkauppa on EU:n kolmanneksi kannattavin järjestäytyneen rikollisuuden ala, vain huume- ja asekauppa menevät edelle. EU:n lemmikkipassijärjestelmää tulisi kehittää ja valvontaa tehostaa todella paljon. Laittoman kaupan yhteydessä lemmikkieläimiä säilytetään kamalissa oloissa sekä kuljetetaan pitkiä matkoja. Esimerkiksi Euroopan alueella on tuhansien äitikoirien suuria halleja. Törkeissä olosuhteissa äitikoiria pennutetaan jatkuvasti, ja valitettavasti osa näistä pennuista tulee jopa tänne Suomeen, Länsisatamaan: takaluukku auki, ja ostajat menevät sitten ostamaan edullisesti jopa vain parin viikon ikäisiä pentuja. Sen takia myös tartuntatautien riski kasvaa, mikä aiheuttaa huomattavia terveysuhkia yli maiden rajojen eläimille ja jopa ihmisille. Tämä epäinhimillinen, järjestelmällinen eläinten rääkkääminen on saatava loppumaan. Suomi on myös nyt sitten puheenjohtajakaudellaan avainasemassa nostamaan tämänkin asian esille. Pentutehtailu on kasvava rikollisuuden muoto. Perussuomalaiset ovat vahvasti esittäneet huolensa ja myös toimenpiteitä pentutehtailun hillitsemiseksi. Myös toinen asia: Nimittäin jos ajatellaan lihanmyyntiä, Suomessa esimerkiksi sioilla on saparot koko elämänsä ajan, kun taas EU:n monessa maassa ei näin ole, vaan ne poistetaan possulta jo alkuvaiheessa, ja se on varmaan kivuliasta. Myös kanat saavat pitää Suomessa nokkansa, kun taas kanojen nokkia leikataan, kärki pois, tätä tapahtuu paljon EU:n muissa maissa. Ruotsi ja Suomi ovat edelläkävijät, ne eivät tätä tee, ja silti pelataan samoilla markkinasäännöksillä. Se on väärin. Meillä on myös muutama meppi, jotka ovat pitäneet esimerkiksi lemmikkieläinten aseman parantamista hyvin paljon esillä, mutta mitään toimenpiteitä ei ole nyt näkynyt kuitenkaan moneen, moneen vuoteen, ei oikeastaan paljon edistystä. Joten näihin ongelmakohtiin pitää puuttua ja saada parannuksia. Eläimet ovat arvokkaita, ja me haluamme varmaan, ainakin Suomessa ja varmaan muissakin maissa, kohdella eläimiä hyvin, mutta ongelmia on, ja ne pitää ratkaista — varsinkin tämä pentutehtailun rikollinen muoto, se on järisyttävän suurta Suomessakin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-22T14:49:31,2019-10-22T14:55:15,Hyväksytty,1.1 2019_54_22,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Elomaa, jonka tiedän kunnostautuneen myöskin eläinsuojeluryhmän puheenjohtajana, otti hyviä ja tärkeitä seikkoja esille. Toki me emme voi suomalaisella lainsäädännöllä, valitettavasti, estää Suomeen tulemasta lihaa, joka on tuotettu tuotantomenetelmillä, jotka ovat meille suomalaisille kiellettyjä ja joiden suhteen on itsestäänselvää, että näin ei tapahdu. Sen takiahan kanojen nokkia typistetään tai possujen saparot katkaistaan, että elinolosuhteet eivät ole niin hyvät ja stressaantuneina possut käyttäytyvät tosiaan kohtaan aggressiivisesti. Ei siis ole hännän purentaa, kun ei ole häntiä, tai ei ole kannibalismia, jos nokat on typistetty. Ja ajatelkaa, näin tapahtuu valtaosassa maailman maita, ainoastaan Pohjoismaista Suomi ja Ruotsi eivät näin toimi. Mutta sen sijaan voimme julkisissa ruokahankinnoissa kilpailuttaa tuotteita niin, että tällaiset eettiset näkökulmat on huomioitu, ja vetoankin teihin kaikkiin paikallaolijoihin: tehkää omissa kotipitäjissänne tai kuntayhtymissänne hankintapäätöksiä, jotka edellyttävät eettistä tuotantotapaa. Mutta sitten tähän varsinaiseen lainsäädäntöesitykseen: Se on itse asiassa hieman samaa sarjaa kuin tuo edellinen lainsäädäntöesitys ja mitä elintarvikelainsäädännön muutoksia meillä muutoinkin siellä valiokunnassa on. Edustajat Savola ja Elomaa tätä hyvin esittelivätkin, ja tulemme varmaan monelta kantilta kuulemaan. Kyse ei ole pelkästään eläinten tuomisesta, vaan myöskin kolmansista maista tulevien elintarvikkeitten tuonnista. Jos sellaisen lyhyen peruskurssin elintarviketuonnista pitäisi, niin hommahan menee niin, että mikä on Euroopan sisälle kolmansista maista, Euroopan ulkopuolisista maista tuotu, sitä ei sen jälkeen oikeastaan muuta kuin riskiperusteisesti siellä tullissa tarkasteta, ja sitten kasvituotteet liikkuvat taas niin, että jatkossa niitä tarkastetaan kuntien ympäristöterveydenhuollon toimesta. Nyt on tärkeää, että kun tiedetään olevan näitä toimijoita, jotka eivät pelisääntöjä noudata, niitä hyvin tuossa edellisessä puheenvuorossa kuvattiinkin, niin seuraamusmaksuilla saataisiin sellainen pelote aikaan, että näin ei kannattaisi toimia, ne riskit olisivat niin paljon isommat, ja kiinnijäämisen pelko ohjaisi siihen, että tällaista toimintaa ei tulisi. Siksi mielenkiinnolla seuraan sitä keskustelua ja asiantuntijakuulemisia, mitä esimerkiksi tästä seuraamusmaksun tasosta käydään. Onko se sellainen, että se pelotevaikutus on riittävä? Tärkeää on se, että viranomaiset tietävät, kelle mikäkin toiminta selkeästi kuuluu, ja niin, että resurssit ovat riittäviä silloin, kun puhutaan tällaisesta kansainvälisestä tuonnista. Ja yksi asia, mihin toivoisin, että tämä kansanedustajajoukko myös vaikuttaa, on asenteet. Aika moni henkisesti jotenkin hyväksyy tämmöisen peräkontista koiran oston, jos vaikka mennään tänne eläinpuolelle, ja minusta se on absoluuttisesti väärin. Se lisää eläintautien riskiä, se lisää laittomuuksia, se ei kerta kaikkiaan sovi suomalaisten eläinten hyvinvoinnista huolehtivaan kansaan. Me emme saa hyväksyä moraalisesti tällaista toimintatapaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-22T14:55:16,2019-10-22T14:59:47,Hyväksytty,1.1 2019_54_23,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näin maa‑ ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä on pakko sanoa muutama sana ja kiittää edellä olevia edustajia hyvistä puheenvuoroista. On oikein, että tässä yhteydessä voimme vähän laventaa keskustelua ja puhua yleensäkin ja erityisesti ottaa esille myös meidän lemmikkieläinkauppamme tällä hetkellä kotimaassa — valitettavasti meidän pentutehtailu on hyvin yleistä sekä se, että meille tuosta rajan takaa tuodaan — mutta myös EU:n sisällä. No, tällä nyt ei siihen puututa, mutta tämä on erinomaisen tärkeä asia tautiturvallisuuden takia. Saattaa olla, että emme ole vielä kohdanneet aivan sitä kaikkea kauheutta, mitä voisi vaikkapa jalostettujen kotieläinten puolelta tuoda, jos emme ole hereillä siinä. Meidän onneksemme lainsäädäntömme turvaa, että ei meillä nyt aivan sellaista lihakarjaa tänne olla tuomassa eikä sallimassa, mitä tuolla ison veden takana käytetään ihmisten ravinnoksi. Siinä mielessä me olemme täällä kohtuullisen hyvin EU-tasollakin jo ottaneet kantaa siihen, millä lailla eläimiä kasvatetaan hormoneilla ja niin edelleen. Me olemme hyvin kriittisiä gmo-rehuihinkin, ja toivottavasti se linja tässä yhteydessä pitää. Mutta kuinka nämä seuraamusmaksut toimivat rikollisjärjestöjen bisnekseen, niin en usko, että tällä pääsemme. Huumeitakin tuodaan tänne, ei aina tynnyrikaupalla, niin kuin nyt olemme tässä erään oikeudenkäyntiprosessin aikana havainneet, mutta yleensä hyvin paljon eläinten salakuljetukseen, salakauppaan liittyy se, että ne ovat yksittäisten ihmisten tänne tuomia ja välittämiä, jolloin tällä seuraamusmaksulla tuskin tulee olemaan sellaista toivevaikutusta tai ‑vaikuttavuutta, jolla voimme päästä käsiksi siihen, että tämmöinen laiton eläinkauppa voitaisiin suitsia EU-maiden ulkopuolelta. Meidän tarvitsee saada tähän vielä joku toinen väline, jolla pystyttäisiin estämään se. Toivottavasti tässä tehdään jatkossa yhteistyötä erityisesti Tullin kanssa, niin että me voimme ruveta riskiperusteisesti arvioimaan sitä, että kun joku narahtaa tällaisesta kaupasta, niin rajanylitys ja kontrolli rupeaa toimimaan — niin kuin tähänkin asti toki naapurista tultaessa jos on tapahtunut laitonta tuontia, niin viranomaisilla on ollut hälytyskellot herkemmässä. Me tarvitsemme tähän laittomaan eläinkauppaan jotakin sellaista terävää välineistöä, jolla pystymme yksittäisten ihmisten tänne tuomien eläinten salakuljetusta suitsimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-22T14:59:47,2019-10-22T15:03:01,Hyväksytty,1.1 2019_54_24,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyviä puheenvuoroja on pidetty, erityisesti Eduskunnan eläinsuojelukerhon pitkäaikainen puheenjohtaja Elomaa. Olen hänen kanssaan ollut tässä kerhossa pitkään, ja olemme yrittäneet vaikuttaa monin tavoin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti eläinten hyvinvointiin, mukaan lukien myös se, että pidetään tietty tolkku. Olisiko ollut edustaja Kalmari, joka puheenvuorossaan totesi, että me emme voi estää esimerkiksi tietynlaisen lihan tuontia Suomeen. Tämä on sellainen asia, mihin itse asiassa olisi ratkaisu, jos sitä haluttaisiin Euroopan unionissa käyttää. Perussuomalaiset ovat esittäneet semmoista kuin ilmastotulli, jonka voisi asettaa EU:ssa kolmansille maille. Itse mietin, että nythän siihen voisi lisätä myös tämän eläinten hyvinvoinnin kolmansissa maissa. Ajatuksena on ollut, että siinä ovat se, minkälaisella energialla on tuotettu, onko hiilituotannolla, ja ympäristöystävällisyys ja lapsityövoima, ja siinä voisi olla myös yhtenä kriteeristönä se, miten kohdellaan eläimiä siinä kyseisessä maassa, ja mikäli se ei täytä näitä EU:n yhteisiä standardeja, niin sittenhän sitä halpalihaa ei tarvitsisi tuoda EU:hun. Tämä on se kenttä, missä meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan. Tämä on erittäin hyvä ja tämä koskee kolmansista maista tuontia, mutta mietin myös, että pitäisi pystyä myös täällä EU:n sisällä enemmän tekemään, ja vetoankin nyt oikeastaan hallituspuolueisiin, koska teillä on nyt suurin valta siinä, kun Suomella on puheenjohtajuus EU:ssa, mutta enpä ole kuullut eläintensuojelusta kyllä puhuttavan. Mietin esimerkiksi Espanjan härkätaisteluja, Etelä-Euroopan metsästyskoirien kiduttamista silloin, kun ne metsästävät huonosti — siellähän koiraa ei suinkaan levollisesti tapeta, vaan siellä on vanhoja rituaaleja, joissa koiria kidutetaan — ja tämmöisiä asioita, mistä ei yleensä kehdata kauheasti puhua ja ottaa kansainvälisissä pöydissä esille, ja se pitäisi ehdottomasti tehdä. Samaten mietin kuljetuksia ja yleensäkin eläinten pitämistä. En voi ymmärtää, että meillä ei vielä Suomessakaan ole sellaista lainsäädäntöä, että esimerkiksi eläintenpitokieltoon liittyen olisi sellainen velvoite, että jokaisen myyjän tulisi tarkistaa, että ostajalla ei ole eläintenpitokieltoa. Minulla on ollut koko ikäni koiria ja minulla on ollut hevosiakin, ja kukaan ei ole koskaan kysynyt minulta, että onko minulla eläintenpitokielto. Olen miettinyt sitä, että kyllä se myyjä voisi vähän miettiä, että ei se varmaan siinä viidessä minuutissa aina näe, minkälainen ihminen minä olen, ja se olisi aika helppo asia. Mietin just näistä eläinkuljetuksista, että voisi EU:ssakin olla jonkinlaista selvitystä siitä, että täällä eivät saa kuljetusyhtiöt toimia, jos heillä on esimerkiksi kuljettajina ihmisiä, jotka on tuomittu eläinten pahoinpitelystä johonkin tuomioihin. Meidän pitäisi myös katsoa, keitä ihmisiä siellä säännönmukaisesti liikkuu eläinten kanssa, koska jos kovasti kohtelet eläimiä kerran, niin usein teet sen vielä toisenkin kerran. Tulee nyt mieleen kolmansista maista vielä nämä tuotteet, jotka on esimerkiksi tehty karhujen sappinesteestä, ja niillähän on ihan turhamainen tarkoitus parantaa jonkintyyppistä potenssia, jos olen oikein ymmärtänyt. Sitten minä haluaisin vielä tässä keskustelussa erottaa sen, kun puhutaan pentutehtailusta, joka on tosi vakava asia, jonka minä haluaisin lopettaa, että julkiseen keskusteluun nyt on saapunut myös sitten se, että kun tuodaan laillisesti ja asianmukaisesti esimerkiksi rescuekoiria, niin sitä on alettu paheksumaan joillakin Facebook-sivustoilla. Itselläni on kaksi Romaniasta tullutta koiraa. Ne ovat tulleet Pelastetaan Koirat ry:n kautta, ja siellä on erittäin asiallinen toimija paikan päällä, ja siellä on useampi paikallinen eläinlääkäri käynyt ne koirat läpi, ja ne ovat todella terveitä, niillä on passit ja lääkärintodistukset ja ne on myös kotimaassa tarkastettu. Nyt on alkanut kääntyä se puhe sellaiseksi, että edes tämmöistä ei saisi enää tehdä, eli näitä eläimiä ei saisi tuoda. Kyllä minä nyt sitä hieman ihmettelen, että miksi en voisi tuoda kotiini tervettä koiraa, jonka kustannukset minä maksan itse, ja kun varmasti selvitän, että sillä on kaikki kunnossa. Olen aikaisemmin omistanut täällä eläimiä, koiria, kennelistä ostettuna — itse asiassa ne olivat kyllä rotukoiria vielä — ja ne sairastelivat kyllä enemmän. Meidän pitäisi pitää sitten myös se tie auki, että me emme lähde siihen, että ei saa tuoda enää sitten mitään eikä saa tehdä hyväntekeväisyyttä omilla rahoillaan. Tämä nyt meni vähän kauas tästä aiheesta, mutta eläinten hyvinvointi on niin laaja kysymys, ja me puhumme hirmu harvoin siitä ottaen huomioon, että sadoillatuhansilla ihmisillä Suomessa on lemmikkejä, eläinten terveysvaikutukset ihmisille on tutkittu ja ne ovat meidän monien jokapäiväistä elämää, ja siitä huolimatta me puhumme niiden hyvinvoinnista liian vähän. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-22T15:03:02,2019-10-22T15:08:03,Hyväksytty,1.1 2019_54_25,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään nostettukin, Suomessa edelleen hankitaan koiria niin kutsutuista pentutehtaista, vaikkakin tietoa ostajan velvollisuuksista on aktiivisesti pyritty lisäämään viime vuosina. Tosiaan, pentutehtailussa tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon rahaa eläimillä myymällä niitä ilman, että huolehditaan eläimen hyvinvoinnista ja terveydestä. Pentutehtailijoita on saatu Suomessa kiinni, mutta edelleen pentuja elää epämääräisissä oloissa ja niille löytyy valitettavasti ostajia. Eläimiä Suomessa välittäviä sivustoja käytetään laajamittaisen ulkomailta tuotujen pentujen välitykseen, ja tähän liittyy myös pentutehtailua ulkomailla, kuten myös Suomen puolella. Toukokuussa luimme uutisista kammottavasta tapauksesta, jossa Suomessa myyjä oli myynyt vuosien aikana koiranpentuja, joita päätehtailija oli tuonut Virosta ja Latviasta Suomeen. Koirilla ei ollut virallisia terveystodistuksia maahan tuotaessa. Koiria pidettiin Suomessa likaisissa ja terveyttä vaarantavissa oloissa ja ilmanlaadultaan huonoissa olosuhteissa ennen luovutusta. Tällainen toiminta on ehdottomasti saatava Suomessa loppumaan. Tulevassa eläinsuojelulain muutoksessa onkin kaavailtu otettavaksi käyttöön koirien pakollinen tunnistusmerkintä, ja se on tärkeä askel tässä työssä. Lisäksi nyt tuontivalvontaa ollaan lisäämässä, ja tänään aloitamme käsittelemään tätä EU:n valvonta-asetusta eläinten tuontivalvonnan osalta. Erityisen hyvää tässä lakiesityksessä onkin, että jatkossa lemmikkien virheellisestä tuonnista voidaan määrätä seuraamusmaksu ja että lemmikkieläinten tuonnissa todettuihin puutteisiin voitaisiin tarttua nykyistä paremmin. Haluan myös sanoa, että täällä salissa on tänään valiteltu aiheestakin sitä, että emme pysty rajojemme ulkopuolella vaikuttamaan suoraan eläinsuojelulakeihin, mutta haluan todeta, että voimme kuitenkin Suomessa lainsäädännöllä parantaa meidän Suomessa olevien eläinten olosuhteita ja parantaa eläinten hyvinvointia, sillä tekemistä meillä on myös sen suhteen, samalla vaatien yhtä hyvää kohtelua myös muilta mailta, kuten nyt EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-22T15:08:06,2019-10-22T15:10:33,Hyväksytty,1.1 2019_54_26,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä itse lainsäädännön laventamisesta tähän yleiseen eläinten hyvinvointikeskusteluun, niin tämä on varmasti niitä harvoja asioita, mistä me näin yksimielisesti tässä salissa käymme keskustelua. Mitä tulee lemmikkieläinten ottamiseen ja pitoon, niin kyllä me ihan jokainen pystymme siihen vaikuttamaan. Meillä pitäisi myös hälytyskellojen tiettyjen merkkien täyttyessä soida hyvin vahvasti. Ensinnäkin jos lemmikkieläintä kaupataan älyttömän halvalla tuolla netin kautta, niin sen jo pitäisi herättää, että miksi tämä hinta on näin halpa. Kun lemmikkieläintä hommaa, niin jokainen meistä pystyy myös katsomaan, mikä sen lemmikkieläimen ikä, mikä sen kunto on, ja vaaditaan tietysti myös todistukset. Kun koiran hankkii kennelistä, niin kyllä minä ainakin, kun olen itselleni koiraa hankkinut, olen saanut kaikki tarvittavat todistukset, ja niihin pito-olosuhteisiin pääsee etukäteen tutustumaan. Varsinkin se, jos koiraa kaupataan jossakin parkkipaikalla eikä siellä itse kennelissä, on yksi, miksi hälytyskellojen pitäisi soida. Haluaisin myös korostaa sitä, että kyllä me tarvitsemme asennekasvatusta myöskin koteihin. Eläimet eivät ole mitään leluja. Meidän pitää pystyä kasvattamaan myös omat lapsemme siihen, kuinka eläinten kanssa toimitaan. Kyllä näin maaseudulta tulevana, kesämökkipaikkakunnalta olevana valitettavasti näitä kesäkissojakin joka syksy vastaan tulee. On se nyt ihme paikka, jos tähän ei pystytä järkeä ihmisille saamaan, että jos kissanpentu otetaan, niin siitä pitää pystyä myöskin huolehtimaan. Meillä on vastuu myös ympärillä olevasta luonnosta, koska kissa on luonnossa peto, se tappaa jäniksenpoikasia, linnunpoikasia ja niin edelleen, ja tähänkin pitää pystyä puuttumaan. No, se näistä lemmikkieläimistä. Tuotantoeläimiin haluan kommentoida vain sen verran, että meillähän on Suomessa hyvät eläintenpito-olosuhteet. Aivan kuten edustaja Elomaa hyvin kuvasi, niin meillä näistä laatustandardeista pidetään kiinni. Meillä ruokateollisuus myös sen vaatii. Jos mietitään Atrian laatuvaatimuksia, mietitään Valion laatuvaatimuksia, mitä tuotantoeläinten puolelle tulee, ne ovat huippuluokkaa, ja ne vaaditaan, niitä valvotaan, ja se on hyvä asia. Mutta valitettavasti, kun eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia Suomessa on ilmentynyt, niissä on monta kertaa tuottajan jaksaminen, tuottajan hyvinvointi siellä taustalla. Tämä on se, mihin meidän pitää pystyä vahvemmin puuttumaan. Tämä tulee siitä, että kannattavuus on viljelyssä kunnossa. Kun lompakossa on jotain, millä maksaa laskut, niin silloin ihminen myös yleensä jaksaa paremmin. Myöskin Välitä viljelijästä ‑hanke ja muut vastaavat hankkeet, missä tuottajat auttavat toisiaan, tuottajajärjestö tuo vertaistukea, ovat äärettömän tärkeitä näille viljelijöille. Minä toivon, että tällä vaalikaudella me saamme tähän kannattavuuteen sen parannuksen, mitä viljelijät tarvitsevat. Tällä on suora vaikutus myöskin siihen, että meillä eläimet tässä maassa voivat hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-22T15:10:34,2019-10-22T15:13:41,Hyväksytty,1.1 2019_54_27,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Tämä esitys kattaa myös eläinten tuonnin, ja sen takia olen sallinut tämän eläinsuojelukeskustelun, mutta kieltämättä Ähtärin kesäkissat menivät jo vähän liian kauaksi tästä aiheesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_54_28,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Kiitos, puheenjoh… Anteeksi. — Arvoisa puhemies! [Puhemies: Oikein!] — Kiitos. Oikein ilolla kuuntelin tässä edustaja Savolan puheenvuoroa. Juuri näin on, että ihmisillä on itselläänkin vastuu tästä, vastuu eläinten hyvinvoinnista, sillä on todella näin, että jos ihmiselle kaupataan parkkipaikalla chihuahuanpentua 200 eurolla, niin siinä on jotakin mätää — tässä mielessä toivoisin, että sen lisäksi, että meillä regulaatiota eli sääntelyä parannetaan, tiedotettaisiin edelleen ihmisiä siitä, että silloin siinä on jotain feelua. Sitten sen lisäksi haluaisin vielä korostaa tässä kohtaa sitä, mitä edustaja Meri täällä puhui, mitä on pentutehtailu ja mitä on vastuullinen rescuetoiminta. Kuten hän totesi, niin näitä asioita valitettavasti sekoitetaan tällä hetkellä varsin nohevasti, ja se on väärin. Pentutehtailu on taloudelliseen etuuteen pyrkivää toimintaa, jossa siis kasvatetaan eläimiä ja myydään niitä sitten eteenpäin, ja rescuetoiminta on sitä, että kodittomalle eläimelle voidaan antaa toisesta maasta koti. Näin tapahtuu EU:n ulkopuolelta EU:n sisäpuolelle mutta myös EU:n sisällä. Itse olen ollut enemmänkin tekemisissä Etelä-Euroopan kanssa tässä rescuetoiminnassa, ja totean vain sen, että vaikka meillä on paljon korjattavaa muun muassa meidän omassa eläinsuojelulaissa, silti me olemme Suomessa aika hyvässä asemassa verrattuna Etelä-Euroopan maihin. Ja nyt kun me teemme tämmöistä EU:n kattavaa sääntelyä, niin olisi hyvä viedä näitä myös sinne EU-keskusteluihin, koska meillä on valtavia tasoeroja siinä, millä tavalla eläinsuojelua ja eläinten asemaa ylipäätänsä ja eläinkauppaa hoidetaan Suomessa tai Kreikassa tai näin päin pois, ja mielestäni olisi tärkeä huomioida tässä, että pidetään näitä asioita esillä myös kansainvälisissä keskusteluissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-10-22T15:13:54,2019-10-22T15:16:10,Hyväksytty,1.1 2019_54_29,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä lyhyesti muualta tuotavista kotieläimistä: Mielestäni on erittäin hyvä se asia, minkä edustaja Pitko tuossa nosti, että meillä on tulossa koirarekisteri ja kissarekisteri, jotka tällaiseen pentutehtailuun puuttuvat. Itse toivoisin, että vielä enemmän kuin mitä pelastetaan Espanjasta tai Italiasta rescuekoiria otettaisiin vaikka Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen lukuisasta joukosta koiria, joille he eivät saa kotia, ja otettaisiin kotimaan koirat ensin hoivaan, vaikka ne sieltä kadulta tulleet söpöjä ovatkin ja asialliset toimijat ehkä rokotukset hoitavat kuntoon. Näin ihan tautitilanteen ja kaikkien suomalaisten koirien hyvinvoinnin kannalta toivoisin. Sitten tähän kolmansista maista tulevien eläinperäisten tuotteitten valvontaan vielä.  Meillä tosiaan — vähän nostinkin tuossa puheenvuorossani sitä — on käytäntö, että kun Euroopan sisällä jossain maassa nämä elintarvikkeet on hyväksytty, niin silloin ne on ikään kuin hyväksytty koko Euroopassa jo ja ne saattavat kohdata sitten ainoastaan joitakin satunnaiskokeita. Minusta se on vähän surullista, koska tiedetään, että ihan kaikissa maissa tämä elintarvikevalvonta ei samalla tasolla ole, ja uskallan nostaa sellaisista maista, mitkä valiokuntavierailulla itse ovat nostaneet tätä vilunkitoimintaa framille, esimerkiksi Romanian. Siellä on hyvin laajamittaista sellaisten elintarvike-erien käyttö, jotka eivät oikeastaan olisi elintarvikkeeksi kelpaavia, ja sitten kun niitä jalostetaan eteenpäin, niin se elintarvikkeeksi kelpaamattomuus ikään kuin katoaa. Mielestäni kuluttajan kannattaisi aika lailla hereillä olla ostaessaan tuotteita ja seurata sitä alkuperää varsinkin nyt kun se alkuperän merkitseminen on tehty entistä sitovammaksi — joskin toivoisi, että jalosteissa se vielä paremmin näkyisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-22T15:16:11,2019-10-22T15:18:43,Hyväksytty,1.1 2019_54_30,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! En lähde ottamaan kantaa, minkä maan koirat ensiksi, mutta sitä vastoin haluan tuoda esille sen, että on tosi tärkeätä, että me voisimme ajatella, kuinka autokauppaa tässä maassa käytäisiin, jos ei autoa tarvitse rekisteröidä. Meillä varmasti olisi katsastamattomia autoja. Me varmasti tiedettäisiin, mihinkä se johtaisi, ja nyt koirakaupassa ollaan tällä hetkellä siinä tilanteessa, kun ei ole tätä rekisteröintiä. No, jo viime kaudella eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa puhuttiin koirien merkitsemispakosta. Uskoisin, että kun tuolta EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuodaan koiria, niin ehkä tämä seuraamusmaksu voitaisiin jotenkin liittää siihen, että jos koiraa ei ole tarkoituksenmukaisesti tarkastettu ja jo lähtömaassa rekisteröity, niin me voisimme tällä kansallisella lainsäädännöllä, mitä me nyt valmistelemme, puuttua siihenkin asiaan, että velvoitamme jo lähtömaasta tulevan koiran olevan mikrosirulla taikka muulla tavoin merkitty, jotta se on jo rekisterissä meillä täällä. Silloin me pystymme ehkäisemään tätä laitonta ja epätervettä eläinkauppaa, jolloin tämäkin laki, mistä nyt käymme lähetekeskustelua, voisi saada sen muodon, jolla me voimme hallita sitä eikä vain olla toiveitten varassa. Tärkeätä on, että eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa tämä rekisteröinti ja siinä olevat velvoitteet saavat sellaisen muodon, että me pystymme ehkäisemään myös sellaisen ulkomailta tuodun koirakaupan, joka on laitonta. Sanotaan nyt kuitenkin niin, että meillä voi olla sellaisessa taloudellisessa tilanteessa olevia suomalaisia, jotka ovat ihastuneet johonkin rotuun, ja jos sen rodun voi saada 200 eurolla tai sen näköisen koiran, josta sanotaan, että se on tällaisista vanhemmista, niin uskon, että se on vähävaraiselle suomalaiselle aika lailla tärkeä osa. Tai jos on metsästyskoirista kysymys, joitten hinta on lähellä 2 000 euroa jo nykyisellään, niin pitää huomioida tämä sosiaalinen ulottuvuus, mutta sekään ei saa olla ilman, että koira olisi rekisteröity.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-22T15:18:45,2019-10-22T15:21:27,Hyväksytty,1.1 2019_54_31,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kommentoinut tässä ihan lyhyesti muutamalle edustajalle asioita. Ensinnäkin edustaja Myllykoskelle: Kyllä, juuri näin. Ymmärrämme varmaan sen hyvin, että saattaa olla, että jos on vähän rahaa, niin se houkuttaa sitten halvempaan koiraan, ja on hyvä muistaa, että koirat tuovat aika paljon kustannuksia esimerkiksi sairastuttuaan, joten näin ollen siihenkin pitää olla sitten mahdollisuus, ja se on tänä päivänä on aika kallista. Edustaja Kalmarille haluaisin kommentoida sen verran, että kotimaisia kodittomia koiria on varsin vähän, siis tällaisia niin kutsuttuja rescuekoiria, jotka olisivat eläinsuojeluyhdistysten tiloissa. Ensinnäkin niitä tulee vähän. Meillä on aika korkea omaisuudensuoja tässä maassa, ja aika usein nämä kyseiset koirat ovat aika pitkään olleet huonoissa oloissa ja hyvinkin haastavia saattavat sitten olla käytökseltään. Siinä mielessä minusta tässä ei ehkä kannata tehdä sellaista eroa. Kukin tekee sen oman valintansa oman etiikkansa pohjalta, ja jos tekee sen laillisesti ja vastuullisesti, niin miksipä ei voi ottaa sitä koiraa muualtakin — joskaan se ei poissulje myöskään kotimaisia kodittomia koiria, jotka kodin tarvitsevat. Toivon, että tässä salissa palataan tämän eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä pakolliseen tunnistusmerkintään niin koirille kuin myös kissoille, jotka ovat nimenomaan se meidän suomalaisten ongelma. Ja mitä tulee sitten tähän tuontilihaan EU:n ulkopuolelta, syötäväksi tarkoitettuun lihaan, niin toivoisin kuitenkin, että me kannustaisimme kotimaisuuteen, mikä olisi myös ilmaston kannalta se kaikista parhain teko. Tosin en tiedä, kuinka kauan sitä voidaan vielä tehdä, koska jos meidän suuret toimijat, kuten kaupungit tai isot yliopistoruokalat, jättävät kohta kotimaiset naudanlihan pois, niin en tiedä, kuinka kauan tuottajat pystyvät sitä sitten tuottamaan ja näin ollen tuottamaan sitä myöskin yksityisille kuluttajille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-10-22T15:21:28,2019-10-22T15:23:49,Hyväksytty,1.1 2019_54_32,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajat Rantanen ja Meri nostivat esiin nämä rescuekoirat, ja täytyy todeta, että pääosin nämä järjestöt, jotka tuovat Suomeen rescuekoiria, ovat todella vastuullisia, joten tuntuu vähän pahalta, jos niitä aletaan syyttää, etteivät ne toimisi hyvin. Ja sitten, vaikka tämä edustaja Savolan kesäkissa-asia meni nyt pikkusen niin kuin sivuun ehkä tästä pääaiheesta, niin, arvoisa puhemies, olen iloinen, että hän otti sen esille, koska 20 000 kissaa hylätään vuosittain, ja se on karmea luku. Elikkä kissat ja koirat, molemmat, pitäisi rekisteröidä, ja toivottavasti myös sitten hallitus vie tämän eläinsuojelulain siihen malliin, että näin tulee tapahtumaan. Jos jotain toivoisi kouluihin, niin just lapsille valistusta, vastuuta siitä, miten eläintä hoidetaan, mitä se tarkoittaa, kun tulee esimerkiksi lemmikkieläin kotiin. Ja jos otetaan lemmikkieläin, niin se tarkoittaa vastuuta. Jos kaksi asiaa haluaisi, mitä lapsille opetetaan, niin tosiaan tämä taito, ja siihen tietoa ja ensiaputaidot myös. Sitten vielä tästä tuontilihasta: on ihan selvää, että suomalainen haluaa kotimaista, puhdasta, eettisesti tuotettua lihaa, ja tämä tarkoittaa, että enemmän valistusta ja enemmän kaupoissa esille se, mikä on kotimaisesti tuotettu. Sehän on ihan ekoteko, eettinen teko, ympäristöteko. Jos yleensä syö lihaa, niin kotimaisen lihan syönti sitä on, jos mikä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-22T15:23:50,2019-10-22T15:26:07,Hyväksytty,1.1 2019_54_33,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  virallista valvontaa  koskevaa asetusta tuontivalvonnassa täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2019 vp,"Herra puhemies! Tämän erittäin hyvähenkisen keskustelun päätteeksi vähän niin kuin leikkispäältä voisin nyt kyllä todeta, että miten ne perussuomalaiset ovat huolestuneempia ulkomaisista koirista kuin kotimaisista koirista, kun luen täältä suoraan Ylen sivuilta haastattelua siitä, miten Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toimija toteaa: ”Osa koiristamme on huostaanotettuja ja tulee olosuhteista, joissa eläimistä ei voida turvallisuussyistä laittaa söpöjä kuvia nettiin. Ulkomaalaisia koiria on huomattavasti helpompi mainostaa nettisivustoilla, koska niitä eivät edelliset omistajat kaipaile.” Heillä on lukuisa joukko koiria, jotka eivät saa kotia, ja sanoisinkin, että huolehditaan kotimaiset ensin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-22T15:26:09,2019-10-22T15:27:05,Hyväksytty,1.1 2019_54_34,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  Yhdistyneiden  kansakuntien  hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien  kanssa  tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 53/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_54_35,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle  Yhdistyneiden  kansakuntien  hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien  kanssa  tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi elokuussa 2019 allekirjoitetun sopimuksen YK:n hankepalveluiden toimiston eli UNOPSin Suomen-toimistosta sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sopia toimiston perustamisesta Suomeen, sen oikeudellisesta asemasta sekä toimiston ja sen henkilöstön erioikeuksista ja vapauksista. Arvoisa puhemies! UNOPS on YK:n hankepalveluiden toimisto. UNOPS perustettiin 1994, ja se tarjoaa tukipalveluja erityisesti YK:lle ja YK:n jäsenvaltioille. Nämä palvelut ovat esimerkiksi hankkeiden hallinnointia, hankintoja ja kestävän infrastruktuurin rakentamista. UNOPSin toiminta kattaa laajasti monia eri sektoreita, kuten kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun ja rauhanturvaamisen. Eli UNOPS on toimeenpaneva järjestö ja siten hyvin poikkeuksellinen YK-toimija. UNOPS ei rahoita toimintaansa jäsenvaltioiden vuosittaisilla jäsenmaksuilla tai vapaaehtoisrahoituksella, vaan se rahoittaa itse toimintansa projekteistaan saamillaan tuotoilla. UNOPS toimii yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa palvellen kestävän kehityksen tavoitteita. Suomi on sitoutunut tukemaan UNOPSin Suomen-toimiston perustamista aluksi viiden vuoden ajan. Suomen tuesta ja sen määrästä päätetään erikseen valtion talousarvioprosessissa kehitysyhteistyömäärärahoista päätettäessä. Toimiston sijoittumista Suomeen esitetään tuettavaksi vuosina 2020—2023 yhteensä 20 miljoonalla eurolla, joista vuosina 2020 ja 2021 rahoitetaan kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinneista 5 miljoonaa euroa per vuosi. Vuonna 2024 toimiston sijoittumista esitetään tuettavaksi isäntämaasopimuksen edellyttämällä tasolla 500 000 eurolla. UNOPSin Suomen-toimistoon odotetaan tulevan alkuvaiheessa 10—20 työntekijää. Se, kuinka paljon ja nopeasti työntekijämäärä tulee kasvamaan, riippuu viime kädessä toimiston ohjelmien kasvunäkymistä. Tähän vaikuttavat siis vaikuttavuussijoittaminen, innovaatiot ja toki se, miten suomalaiset toimijat myös itse luovat innovaatioita ja tulevat mukaan tähän ekosysteemiin. Arvoisa puhemies! Sitten vielä ylipäätään sosiaalisen vaikuttavuussijoittamisen aloitteesta. UNOPSin Suomen-toimisto keskittyy UNOPSin toimintaan sosiaalisessa vaikuttavuussijoittamisessa. Lisäksi Suomeen on siirtymässä UNOPSin innovaatioyksikkö. Yksikkö johtaa työtä UNOPSin innovaatiokeskuksissa, joita on tähän mennessä kolme eri puolilla maailmaa — näihin kolmeen kuuluu muun muassa Lund Ruotsista. Siksikin, arvoisa puhemies, tämä on erinomainen mahdollisuus Suomelle, suomalaiselle innovaatiojärjestelmälle ja samalla suomalaisille korkeakouluille ja yrityksille kiinnittyä aidosti ja liimata itsensä mukaan globaaleihin arvoketjuihin. Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan investointeja, joilla pyritään saamaan aikaan huomattavia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia parannuksia. Tällä toiminnalla UNOPS luo innovatiivisia rahoitusratkaisuja, joiden kautta kyetään saamaan yksityistä pääomaa mukaan merkittäviin kestävän kehityksen tavoitteita tukeviin investointeihin kehitysmaissa. UNOPS on mukana paitsi rahoituspakettien kokoajana myös projektien toteuttajana sekä mahdollisesti myös osapääomittajana. UNOPSin vaikuttavuussijoittamisen aloitteen painopisteinä ovat sosiaalinen asuntotuotanto, uusiutuvat energiainvestoinnit sekä tulevaisuudessa myös terveysinfrastruktuuri. Esimerkkinä UNOPSin vaikuttavuussijoittamistoiminnasta voidaan mainita edullisen asumisen hankkeet, joita koskevia sopimuksia UNOPS on allekirjoittanut muun muassa Ghanan, Kenian, Intian ja Pakistanin kanssa. Niiden puitteissa yksityisen pääoman turvin tullaan rakentamaan satojatuhansia ympäristön kannalta kestävästi toteutettuja asuntoja. Samalla luodaan edellytyksiä paikallisten asuntolainamarkkinoiden syntymiselle. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä yhteenveto esityksen vaikutuksista. Suomalaisyritysten yhteistyömahdollisuudet UNOPSin kanssa voivat vahvistua merkittävästi, kun järjestöllä on toimisto Suomessa. Vaikuttavuussijoittamisaloitteessa keskitytään suuriin, vähintään noin 100 miljoonan euron hankkeisiin. Tavoitteena on suomalaisten asiantuntijoiden ja yritysten verkottuminen UNOPSin kanssa ja tätä kautta mahdollisuus päästä osallistumaan tähän toimintaan. UNOPSin ollessa toimeenpaneva järjestö on mahdollista, että UNOPSin Suomeen sijoittuminen voi lisätä esimerkiksi muiden YK-järjestöjen kokousten järjestämistä Suomessa. Lisäksi UNOPSin vaikuttavuussijoittamisella tulee olemaan potentiaalisesti merkittävä vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta. UNOPSin ohjelmasta on tulossa YK-järjestelmän johtava kehitysrahoituksen instrumentti, ja sen rooli yksityisten pääomien houkuttelemisessa kehitysmaiden infrastruktuurihankkeisiin vähentämällä niihin kohdistuvia riskejä on uraauurtava. — Kiitoksia. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-10-22T15:27:35,2019-10-22T15:35:18,Hyväksytty,1.1 2019_54_36,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  Yhdistyneiden  kansakuntien  hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien  kanssa  tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sydäntä lämmittää nähdä teidät jälleen paalupaikalla. UNOPS voi parhaimmillaan olla lahja Suomelle, ja Suomi voi todella parhaimmillaan olla myös lahja UNOPSille. Kun tätä kokonaisuutta pitää mielessä, niin huomaakin, että suomalaiset neuvottelijat ovat saaneet Suomelle mahdollisesti hienon viraston tänne Helsinkiin. UNOPS on luonteeltaan vähän erilainen YK-virasto tai järjestö. Se ei toimi sillä, että jäsenvaltiot sitä rahoittaisivat, vaan se toimii sillä, että se todella rahoittaa pitkälti itse itsensä hankinnoilla ja yhteistyösopimuksilla. Sen vuoksi UNOPSilla on tätä myöten paljon mahdollisuuksia myös hyötyä suomalaisesta bisnesilmapiiristä. Olen nostanut tässä puheessani esiin muutaman asian, jossa UNOPSista on todella hyötyä Suomelle. Ensinnäkin Suomi voi olla UNOPSin myötä kokoaan suurempi maailmalla. Suomen kestävän kehityksen agenda on pitkälti samannäköinen kuin YK:n kestävän kehityksen agenda, ja tämähän tarkoittaa nyt sitä, että me pystymme UNOPSin kautta, hankintoja tutkimalla, korostamaan näitä Suomen agendan mukaisia ja YK:n agendan mukaisia tavoitteita kehittyvissä maissa. Tämän ylläpitäminen suomalaisessa hallinnollisessa ja muussa ympäristössä on otollista, ja se on myöskin hienoa UNOPSin näkökulmasta. UNOPS on pitkään etsinyt paikkaa, joka olisi vähän korruptoitunut ja jossa erilaiset byrokraattiset toimet ovat vähäisiä, ja sen vuoksi Suomi toimii hyvänä paikkana UNOPSille tätä toimintaa tehdä. Sen lisäksi, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla tätä kautta eli kestävän kehityksen kautta, niin tässä myös suomalainen innovaatio voi nousta hyvin merkittävällä tavalla — koska UNOPS lähtee liikkeelle siitä, että hankkeiden täytyy olla yli 100 miljoonaa euroa. Ja tätä myöten jos saisimme mukaan jo heti alkuun ajatteluun Business Finlandin, Sitran ja muut toimijat, niin voi olla, että sieltä saattaa pikkuhiljaa löytyä sellaisiakin hankkeita, joissa suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia olla mukana. Myöskin suomalaiset yliopistot voivat tästä UNOPSista suuresti hyötyä sen jälkeen, kun se on saatu tänne Helsinkiin. Lisähyöty itse YK:lle tästä on myös valtava, koska tätä myöten, UNOPSin myötä, YK saa hyvän toimijan eli Suomen paljon näkyvämmin mukaan YK:n toimintaan. Eli kun näissä hankinnoissa on vähemmän korruptiota tätä myötä, on nopeampia päätöksiä, jotka ovat merkittävämpiä, niin sitä kautta on hyvin todennäköistä, että YK:n uskottavuus erityisesti hyvin monissa kehitysmaissa, joissa on paljon konflikteja, myöskin kasvaa ja suurenee. Ja näin ollen myöskin Suomen näkyvyys ja korostettavuus nousevat tässä kysymyksessä. Itse muistan omista kokemuksistani, että UNOPSia paljon kritisoitiin siitä — että kun tehtiin sairaalahankintoja tai muita hankintoja, niin paikalliset olivat vahvasti sitä mieltä — että UNOPSin arvoketjuissa ja hankintaketjuissa on jonkin verran korruptiota. On jopa puhuttu tämmöisestä melkeinpä — no,  jätän  sanomatta — mutta  jonkin  verran on  ollut korruptiota. Ja tämän myötä Suomella on siis mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten UNOPSia katsotaan ja miten YK:ta myöskin katsotaan. Eli siinä mielessä kokisin, että UNOPSista on suurta hyötyä Suomelle, mutta sitten samanaikaisesti Suomesta on todella suurta hyötyä UNOPSille ja YK:lle. Nyt kun meillä on tämmöinen mahdollisuus ja UNOPS on tosiaan tulossa Suomeen, niin olisi mielenkiintoista jo tässä vaiheessa nähdä, onko ministeriöissä jo haarukoitu, mitä kaikkia erilaisia toimialoja voitaisiin nyt saman tien tähän kylkeen laittaa: onko Sitra jo herätetty tähän, että UNOPS on tulossa Suomeen? Entäs nämä muut, esimerkiksi Business Finland, Team Finland ja muut toimijat: miten he ajattelisivat, että tätä kokonaisuutta voitaisiin myöskin Suomen eduksi ottaa huomioon? — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-22T15:35:20,2019-10-22T15:40:31,Hyväksytty,1.1 2019_54_37,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  Yhdistyneiden  kansakuntien  hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien  kanssa  tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 53/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kiittää ministeri Skinnaria asian hyvästä esittelystä. — On hyvä, että tätä vaikuttamissijoittamista ei hoideta pelkästään Kööpenhaminan päämajassa, vaan Suomeenkin voimme toimiston nyt saada ja siihen panostamme. Oikeastaan kysymykseni ministerille liittyy siihen, kun kuvasittekin, kuinka korkeakoulut ja yksityinen sektori tässä kumppaniksi tulevat, ja tätä rahoituspohjaa ja niin edelleen: Meillähän on Suomessa hyvin paljon osaamista tietyillä aloilla, kun puhutaan energiasta, puhutaan metsäosaamisesta ja puhutaan ruokaan liittyvästä osaamisesta, ja tämä suhteessa meidän kehitysyhteistyöapuun. Kun tämä toimisto tulee, kuinka suurella henkilömäärällä tämä toimisto tulee meillä täällä Suomessa toimimaan, mitkä sen suhteen ovat tavoitteet, ja kuinka varmistetaan sitten osaaminen myös sinne, että meiltä löytyy näitä eri sektorien asiantuntijoita täältä meidän omasta UNOPSin toiminnastamme? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-22T15:40:33,2019-10-22T15:41:44,Hyväksytty,1.1 2019_54_38,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle  Yhdistyneiden  kansakuntien  hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien  kanssa  tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Olen erittäin iloinen, että Suomeen ja Helsinkiin perustetaan yksi Yhdistyneiden kansakuntien hankepalveluiden toimistoista. Tämä kyseinen toimisto on YK:n vaikuttavuussijoitusohjelman toimisto, joka keskittyy erityisesti saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet kehitysmaissa. Ohjelman pääpainopiste on muun muassa uusiutuvan energian, edullisen asumisen ja terveyden infrastruktuurihankkeissa. Yhtäältä toimiston perustaminen tukee suomalaisyritysten yhteistyömahdollisuuksia, kun UNOPSilla on toimisto nyt myös Suomessa. Ilmeisesti Helsinkiin perustettavan toimiston keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteet, ne samat tavoitteet, jotka ohjaavat myös Suomen hallituksen kehitysyhteistyötä. Siksi ”ilmeisesti Helsinkiin”, että muistan, että jossain vaiheessa keskusteluissa oli myös Otaniemi vaihtoehtona. Suomella on myös entuudestaan osaamista vaikuttavuussijoittamisesta ja innovaatioista, joten toimiston perustaminen juuri Suomeen ei ole sattumaa. Laajemmassa kuvassa on erittäin hienoa, että Suomen ja YK:n suhde kehittyy ja tiivistyy. Toimiston myötä Suomeen saapuu osaamista, ainakin noin kymmenen työntekijän verran. Olemme kuitenkin huomattavasti jäljessä YK-suhteiden lähentymisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Tanskassa on 11 YK-järjestöä läsnä, joissa on yhteensä noin 1 500 työntekijää. Tanskan oman arvion mukaan YK:n läsnäolo tuottaa kansantaloudelle noin 200 miljoonaa euroa, puhumattakaan henkilöstön kulutuksesta Kööpenhaminassa. Osaavan ja pienen maan, kuten Suomen, kannattaa tarjota tätä tietotaitoa YK- ja muiden multilateraalitoimijoiden käyttöön. Rahallisten panosten lisäksi voimme tukea kehitystavoitteiden toteutumista nimenomaan tällä osaamisella, jota meillä on. Edustaja Savola mainitsi täällä ruuan ja metsän. Lisäisin erityisesti koulutussektorin tähän, ei nyt nimenomaan tähän UNOPSiin liittyen, mutta vahvemmin jatkossa eri YK-toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Viedään siis myös meidän henkilöosaamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-22T15:41:48,2019-10-22T15:44:14,Hyväksytty,1.1 2019_54_39,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  Yhdistyneiden  kansakuntien  hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien  kanssa  tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun ministeri on nyt paikalla, niin ensinnäkin kiitokset siitä, että UNOPS tänne sijoittuu. Se on äärimmäisen hyvä asia. Oikeastaan, hiukan niin kuin edustaja Savolakin, kysyisin: mikä nyt on se konkreettinen hyöty sitten meidän pk-sektorille ja koulutussektorille, kuinka pääsemme nytten mahdollisesti kiinni näihin tiettyihin arvoketjuihin, mitä ministerikin mainitsi? Ja oikeastaan kysymys on vielä siitä, että missä muissa maissa olisi UNOPSin kautta semmoisia hyviä malleja, joita tällä hetkellä jo UNOPS ja tietty maa tekee, että voimmeko me sieltä oppia sitten, että ei lähdetä ihan alusta tekemään? Jos niitä hyviä malleja ympäri maailmaa löytyy, niin varmasti kannattaa sieltä ottaa myös oppia matkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-22T15:44:15,2019-10-22T15:45:03,Hyväksytty,1.1 2019_54_40,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle  Yhdistyneiden  kansakuntien  hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien  kanssa  tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä ja kommenteista. Voisin ehkä lähteä liikkeelle siitä, että tietysti kaiken kaikkiaan Suomen pitää parantaa aiemmasta, kun katsotaan YK:n kansainvälisiä hankintoja. UNOPShan on vain yksi osa laajaa kansainvälistä kokonaisuutta, jossa tietysti Yhdysvallat, New York näyttelevät isoa, isoa roolia ja sitten tietysti Euroopassa tähän mennessä niin Geneve kuin Kööpenhaminakin. Nyt on kysymys tietysti siitä ilouutisesta, että Suomi ensimmäistä kertaa saa UNOPSin toimintoja Suomeen. Mutta ensin ehkä tähän henkilöstöön. Kysyttiin, kuinka paljon suomalaisia tullaan palkkaamaan toimistoon. UNOPSin Suomen-toimistoon otetaan alkuvaiheessa 10—20 työntekijää. Tässä vaiheessa täytyy myös kiittää Helsingin kaupunkia. Meillä on ollut erinomainen yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa siinä, kun olemme hahmotelleet tätä kokonaisuutta, tiloja, fasiliteetteja, infraa ylipäätänsä, ja yhdessä olemme tätä työtä tehneet. Tämä 10—20 työntekijää määränä saattaa vielä tästäkin nousta, koska sopimusta allekirjoitettaessa ei ollut vielä tiedossa, että UNOPS tulee sijoittamaan Suomeen myös innovaatioyksikkönsä, mikä tullee nostamaan Suomeen siirtyvien tai rekrytoitavien virkamiesten lukumäärää. Suomalaisten osuutta heistä ei voi ennakolta määritellä. Yleensä kansainvälisen järjestön toimipaikassa on merkittävä määrä kyseisen sijaintimaan kansalaisia, kuten tiedämme. UNOPSille on asetettu yleinen tavoite siitä, että kohdemaan operaatiossa tulisi olla 65 prosenttia kohdemaan kansalaisia. YK palkkaa kuitenkin ensisijaisesti osaamisen perusteella. Arvoisa puhemies! Sitten ylipäätään kansainvälisiin arvoketjuihin, hankintoihin ja suomalaisen innovaatio-osaamisen tai suomalaisen liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Edustajat Savola ja Wallinheimo aivan oikein kysyivät sitä, miten suomalaiset pk-yritykset tai suomalainen innovaatiotoiminta kaiken kaikkiaan voivat paremmin ja tulevat liimautumaan kansainväliseen liiketoimintaan. Tämähän on ihan hallitusohjelmassakin kirjoitettu, että Suomen tulee kiinnittyä, liimautua, paremmin kansainvälisiin arvoketjuihin ja nähdä se kysyntä. Tämä on erittäin iso kysymys. Nyt ei puhuta vain UNOPSista tai YK:sta vaan ihan koko Suomen tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä. Tähän liittyvät tietysti painopisteet, kuten totesin, terveys, energia, asuminen UNOPSin puolelta, mutta on ihan selvää, että nyt on myös syytä katsoa suomalaista innovaatiojärjestelmää kaiken kaikkiaan. Koulutus, koulutusosaaminen, siihen liittyvä vienti — varmasti sellainen kokonaisuus, että siitä löytyy vietävää. Täytyy myös sitten toki katsoa YK:n arvoketjuja kaiken kaikkiaan. Me tulemme ulkoministeriössä — ja palaan tähän myöhemmin — panostamaan nyt entistä enemmän hankintaosaamiseen niin siellä kohdemaassa eli tässä tapauksessa, kun YK:sta puhutaan, Yhdysvalloissa, New Yorkissa, jonka kautta globaalisti toimitaan, mutta myös Euroopassa ja kansainvälisesti. Kysyitte esimerkkiä: Tanska. Tanska osaa paketoida, Tanska osaa konseptoida. Sen me tiedämme, mutta myös YK:ssa se näkyy, että Tanska on hankinnoissa onnistunut. Osasyy on varmasti se, että Kööpenhaminassa on ollut UNOPS ja YK. Nyt se on meillä, nyt meillä on tilaisuus yhdessä YK:n ja UNOPSin kanssa sitä tehdä. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-10-22T15:45:03,2019-10-22T15:49:07,Hyväksytty,1.1 2019_54_41,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 4/2019 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorokierrosta ei ole. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_54_42,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti selonteon Suomen osallistumisen jatkamisesta Irakin OIR-operaatiossa noin 80 sotilaalla vuonna 2020. Ulkoasiainvaliokunta on kuullut asiantuntijoita ja hyväksynyt asiaan liittyvän mietinnön. Lisäksi puolustusvaliokunta antoi valiokunnalle tästä lausunnon. Ulkoasiainvaliokunta piti selontekomenettelyä perusteltuna ottaen huomioon, ettei operaatiolla ole selkeää YK-mandaattia ja kyseessä on korkean riskin operaatio. Käsitellessään Suomen jatkamista OIR-operaatiossa ulkoasiainvaliokunta perehtyi laajasti Irakin tämänhetkiseen tilanteeseen. Valiokunta arvioi, että maan turvallisuustilanne on hauras ja altis nopeille muutoksille. Irakin hyökkäys Syyriaan ja Yhdysvaltojen ja Iranin kiristyneet suhteet vaikuttavat koko alueen vakauteen. Myös Isisin uhka on edelleen todellinen, ja se kykenee toteuttamaan terrori-iskuja. Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisissa korostettiin sitä, että Irak tarvitsee edelleen tukea niin turvallisuusjoukkojensa kehittämiseksi kuin kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan vakauttamiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Valiokunta sai selvityksen eri keinoista, joilla Suomi osallistuu tähän tehtävään. Valiokunta piti tarpeellisena avata uudelleen Suomen Bagdadin suurlähetystö. Edustuston avaaminen voi osaltaan edistää paluu- ja palautusjärjestelyjen aikaansaamista kielteisen lainvoimaisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta. Tätä valiokunta piti tärkeänä. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta perehtyi asiaa käsitellessään myös tarkoin OIR-operaation toimintaan. Valiokunta piti tärkeänä sitä, että operaatiossa koulutetaan joukkoja, jotka vahvistavat Irakin sisäistä koheesiota. Suomen kouluttajaosasto ja koulutustapa ovat saaneet operaatiossa hyvää palautetta. Valiokunta kävi myös läpi operaatioon osallistumisen riskejä. Operaatioalueen olosuhteet saattavat muuttua nopeastikin, ja Irakin turvallisuustilanne on edelleen huono ja arvaamaton. Vaikka Irakin turvallisuusjoukot ovat vapauttaneet maan alueet Isisin hallinnasta, on terrori-iskujen uhka koko maassa jatkuvaa. Irakin kansalliset sekä kansainväliset turvallisuusviranomaiset käyttävät edelleen voimatoimia Irakin alueella toimivia terroristiorganisaatioita vastaan. Irakissa on taisteluiden aikana kylvetty paljon miinoja ja räjähteitä, joita ei ole kaikkia raivattu pois. Myös pitkään jatkuneet Kurdistanin itsenäisyyspyrkimykset sekä Turkin sotatoimet Syyriassa vaikuttavat alueen turvallisuustilanteeseen. Tähän asti Suomen Puolustusvoimat on suoriutunut operaatiossa joukkojensa omasuojan takaamisesta kiitettävällä tavalla. Valiokunta korosti tämän olevan myös jatkossa erityisen tärkeää. Arvoisa puhemies! Mietinnössä kirjatuin ja nyt selostetuin perustein ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna, että Suomi jatkaa osallistumistaan OIR-operaatiossa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-22T15:50:24,2019-10-22T15:54:27,Hyväksytty,1.1 2019_54_43,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat käsitelleet tätä selontekoa. Otan tästä joitakin kohtia. Ensinnäkin molemmat valiokunnat pitävät tarpeellisena, että operaatiota jatketaan noin 80 sotilaan voimin Irakissa. Tehtävään kuuluu koulutusta, humanitaarista apua, miinanraivausta ja tämän tyyppisiä asioita, jotka mahdollistavat edellä mainitut asiat. Operaatioon osallistuu noin 31 maata. Suomi ei ole Pohjoismaista yksin, siellä on mukana myös Ruotsi, Norja ja Tanska. Kaikkiaan 6 500 sotilasta on siinä mukana. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tässä totesi, turvallisuustilanteen arvioidaan kohentuneen, mutta on selvää, että se on edelleen erittäin hauras ja vaarallinenkin. Sitten huomioita: Suomi avaa suurlähetystön Irakin Bagdadissa marraskuussa. Mietinnön mukaan lähetystön avaamisella pyritään tiivistämään laaja-alaisesti yhteistyötä Irakin kanssa koskien sekä kauppaa mutta, kuten myös mietintö sanoo, myös näitä palautusyhteistyötä helpottavien järjestelyjen aikaansaamista. Mietinnön mukaan näiden järjestelyjen toteuttaminen on helpompaa, kun meillä on lähetystö siellä. Tuki ja apu Irakille on aiheellista, ja niin kuin on todettu, Irak on luonnonvaroiltaan rikas maa. Meillä on pitkä historia Irakin kanssa menestyksekkäistä kaupoista, ja toivottavaa on, että myös tulevaisuudessa asiat ovat sillä mallilla, että kauppaa voidaan hyvin jatkaa. Tuesta olen sitä mieltä, on se sitten EU-tukea EU-maiden sisällä tai tämän tyyppistä operaatiotukea, että siihen pitää sisältyä jonkinlainen vastikkeellisuus. Avun saajan pitää sitoutua esimerkiksi EU:ssa oikeusvaltioperiaatteeseen, ja tässä Irakin tapauksessa pitäisin aivan välttämättömänä, että Irakin hallinto sitoutuu siihen, että Suomessa olevia irakilaisia voidaan omaan isänmaahansa palauttaa. Irakin hallinnon tehtävä on ottaa heidät vastaan. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä nostan esiin tämän turvallisuustilanteen. Sanoin tuossa aikaisemmin, että noin 80 sotilasta jatkaa tässä operaatiossa. Sekä ulkoasiainvaliokunta että puolustusvaliokunta kiinnittävät huomiota siihen, että operaatiossa palvelevien suomalaissotilaiden turvallisuuteen kohdistuu uhkia myös kotimaassa, siis Suomessa, sen jälkeen, kun sotilaat ovat palanneet sieltä tehtävän jälkeen omaan kotimaahansa. Tämä on aika järeästi sanottu: siis ihminen, joka menee toiseen maahan auttamaan, pistää oman henkensä ja terveytensä siinä yhteydessä vaaralle alttiiksi, ja sen jälkeen, kun hän palaa kotimaahansa Suomeen, heihin voi kohdistua turvallisuusuhkia. Sekä puolustusvaliokunta että ulkoasiainvaliokunta kiinnittävät siihen huomiota. Yritin tätä vähän tässä valiokunnan jäseniltäkin kysellä, että mitä tällä kirjauksella tarkoitetaan: Tuleeko se uhka miltä suunnalta? Kuinka vakava uhka se on? Onko esimerkkitapauksia jo ollut? Sitä ei sen enempää avattu, mutta meillä on tietysti eduskunnassa valiokuntia, joilla on laajat tietojensaantioikeudet, että kyllä sekin tieto tarvittaessa voidaan saada ainakin valiokunnan käyttöön. Mutta minä pidän tätä erittäin ikävänä, erittäin huolestuttavana piirteenä ja ymmärrän tietysti, että näissä julkisissa asiakirjoissa ei välttämättä voi avata enempää sitä, mikä uhkan sisältö ja vakavuusaste on ja onko siitä jo esimerkkejä. Sitten lopuksi — no, oikeastaan tässä olivat ne pääasiat, jotka halusinkin sanoa. — Kiitän puheenvuorosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-22T15:54:30,2019-10-22T15:59:44,Hyväksytty,1.1 2019_54_44,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin hallituksen puolesta käyttää puheenvuoron vielä tähän kokonaisuuteen ja kiittää ulkoasiainvaliokuntaa mietinnöstä sekä puolustusvaliokuntaa lausunnosta, joissa on esitetty arvokkaita näkemyksiä koskien Suomen osallistumisen jatkamista turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa osana kansainvälisen Isisin vastaisen koalition OIR-operaatiota. Kansainvälisen koalition pääseminen tavoitteisiin Irakissa Isisin vastaisessa taistelussa on ollut odotettua nopeampaa, ja OIR-operaatio on siirtynyt viimeiseen, neljänteen vaiheeseen, jonka tavoitteena on turvallisuustilanteen normalisointi maassa. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että vaikka Isisin hallussa ei enää ole maa-alueita, mikä on vakauttanut Irakin turvallisuustilannetta, on turvallisuustilanne kokonaisuudessaan kuitenkin edelleen epävakaa ja alueellisia eroja on paljon. Maassa on edelleen myös Isisin kannattajia, ja järjestö kykenee toteuttamaan terrori-iskuja Irakissa. Myös alueellinen turvallisuustilanne on jännitteinen, kuten ulkoasiainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan. Osaltaan tähän vaikuttaa Koillis-Syyrian tilanne sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisten jännitteiden kasvu, mikä heijastuu alueelle. Isis muodostaa valitettavasti edelleen uhan myös kansainväliselle turvallisuudelle. Järjestö on toteuttanut iskuja eri puolilla maailmaa, erityisesti Aasiassa, myös tänä vuonna. Lisäksi järjestöllä on aktiivisesti toimivia soluja eri puolilla Afrikkaa, erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Sahelin alueella. Koillis-Syyrian tilanne voi osaltaan muuttaa uhka-arviota nopeastikin, mikäli vangittuna olevia Isis-taistelijoita pääsee vapauteen. On myös mahdollista, että Isis hyödyntää vallitsevaa tilannetta omien päämääriensä edistämiseen tai epäjärjestyksen luomiseen. Isisin vastaisessa taistelussa Syyrian tilanteen kehittyminen ja maan turvallisuustilanteen vakauttaminen on oleellinen tekijä. Irakin turvallisuustilanteen kohentuminen ja yhteiskunnan kehittyminen jatkossa riippuu oleellisesti maan hallituksen kyvystä puuttua tyytymättömyyttä herättäneisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin: korruptioon, hallinnon toimintaan, talouteen ja työttömyyteen sekä eri väestöryhmien väliseen tasa-arvoon. Irakissa viime viikkoina nähdyt laajat mielenosoitukset ovat osoitus kansan tyytymättömyydestä. Irakin hallituksella on edessään mittava työ, joka edellyttää ongelmien juurisyihin puuttumista. Toimia tarvitaan ripeästi. Vaikka Isisin aiheuttama uhka Irakissa on heikentynyt, tarvitsee Irak edelleen laaja-alaista ja pitkäjänteistä tukea maan turvallisuustilanteen vakauttamiseksi ja normalisoimiseksi. Tukea tarvitaan edelleen niin turvallisuusjoukkojen kouluttamisessa kuin kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan vakauttamiseksi ja jälleenrakentamiseksi, mitä valiokunnan mietinnössäkin korostetaan. Suomen tuki Irakille on kokonaisvaltaista. Sotilaallisen kriisinhallinnan ohella Suomi tukee Irakia siviilikriisinhallinnan, jälleenrakentamisen, miinanraivaustuen ja valmisteilla olevan koulutusyhteistyön muodossa. Samalla vastuuta asetetaan enenevässä määrin Irakin kansallisille viranomaisille. Suurlähetystön avaaminen Bagdadiin marraskuussa 2019 parantaa osaltaan keskusteluyhteyttä ja yhteydenpitoa Irakin viranomaisiin sekä mahdollisuuksia Irakin ja alueen kehityskulkujen seurantaan. Suurlähetystön läsnäolo auttaa myös suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan Irakin jälleenrakennukseen ja hyödyntämään avautuvia taloudellisia mahdollisuuksia. Läsnäolo Bagdadissa voi myös osaltaan auttaa paluu- ja palautusyhteistyötä helpottavien järjestelyjen aikaansaamista Irakin kanssa, mihin ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota. Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota myös operaatiossa toimivien suomalaisten turvallisuuteen. Ääriryhmien toiminta Irakissa kohdistuu ensisijaisesti šiialaista väestöä ja Irakin turvallisuusjoukkoja vastaan, mutta myös koalition joukot voivat olla iskujen kohteena. Operaation turvallisuustilannetta seurataan jatkuvasti, ja puolustusvoimat on varautunut turvallisuustilanteen nopeisiinkin muutoksia. Tämä pätee myös Irakin ajankohtaiseen sisäiseen tilanteeseen. Toistaiseksi koulutustoiminta OIR-operaation puitteissa jatkuu normaalisti. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Isisin vastaisessa koalitiossa on tällä hetkellä 81 jäsentä. On tärkeää, kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, että Suomi on mukana toiminnassa kansainvälisessä rintamassa terrorismia vastaan ja tuo toimintaan oman osaamisensa ja panoksensa. Laaja kansainvälinen yhteistyö ja kokonaisvaltainen lähestymistapa edistävät niin Lähi-idän alueellista kuin kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta. On odotettavissa, että koalition toiminta tulee muuttumaan lähivuosina ja huomiota tullaan enenevässä määrin kiinnittämään Isisin aiheuttamaan uhkaan maailmanlaajuisesti, mukaan lukien Afrikassa ja Aasiassa. Tällä hetkellä Suomi osallistuu sotilaallisen toiminnan lisäksi koalition jälleenrakennus-, viestintä- ja vierastaistelijatyöryhmien työhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-22T16:00:00,2019-10-22T16:05:30,Hyväksytty,1.1 2019_54_45,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustan ryhmä korostaa kolmea asiaa. Ne ovat turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus. Ensinnäkin turvallisuus siitä lähtökohdasta, että kun osallistumme tähän kriisinhallintatehtävään, se edesauttaa turvallisuustilanteen parantamista Irakissa ja se edesauttaa sitä, että pystymme taistelemaan terrorijärjestö Isistä vastaan kansainvälisesti. Suomalaisethan eivät ole itse taistelemassa siellä, vaan ovat kouluttamassa: kouluttamassa näitä peshmerga-joukkoja mutta myöskin Irakin kansallisia joukkoja. Tämä on se, mitä Suomi pystyy tarjoamaan, ja tämä on se, mihin meillä myöskin on antaa osaamista. Toinen turvallisuuteen liittyvä tekijä on tietysti se, että meillä suomalaiset sotilaat ovat hyvin turvattuina. Kuten ministeri esitteli ja kertoi, niin meidän sotilaamme ovat parhailla mahdollisilla kimpsuilla ja kampsuilla siellä mukana ja turvallisuustekijöistä huolehditaan — eli varusteista huolehditaan. Viimeisen päälle olevat varusteet on oltava, ja tästä onkin pidettävä suuri huoli, että näin on myös jatkossa, ja on hyvä, että ministeri tämän vahvisti. Kolmantena, tietysti luonnollisena turvallisuuteen liittyvänä tekijänä on se, että me pystymme saamaan myös meidän omaan kansalliseen suorituskykyymme kokemusta, me pystymme saamaan parannusta, ja tämä on mielestäni tärkeä asia. Kun osallistumme kriisinhallintatehtäviin, siinä täytyy myös katsoa aina sitä kansallista näkökulmaa, mikä meillä Suomesta on, ja muun muassa joukkojen johtamisesta, ylläpidosta ja operoinnista tässä monikansallisessa ympäristössä, näistä tehtävistä saadaan nyt hyvin kokemusta. Suomihan on ollut tässä operaatiossa jo aikaisemmin, eli tällä päätöksellä päätetään sitä jatkaa noin 80 sotilaan voimin. Sen lisäksi on siviilikriisinhallintaa, ja panostamme siihen turvallisuuteen myös muuta kautta. Ja lähetystö, joka nyt avataan Bagdadiin, edesauttaa myöskin sitä, että saamme pidettyä sen keskusteluyhteyden sinne paikallisen maan viranomaisiin paremmin, saamme edistettyä sitä, että näitä palautussopimuksia saadaan järjestettyä Irakiin helpommin ja niitä neuvotteluyhteyksiä avattua, mutta saamme ennen kaikkea sitä tilannetta siellä vakautettua ja saamme oikeata tilannekuvaa tänne reaaliaikaisesti. Keskustan ryhmä — kuten ulkoasiainvaliokunnassa olemme toimineetkin — olemme yksimielisesti, luonnollisesti, tämän esityksen takana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-22T16:05:32,2019-10-22T16:08:23,Hyväksytty,1.1 2019_54_46,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin ensinnäkin korjata pienen lapsuksen, joka tuli edustaja Niikolta. Hän sanoi vahingossa, että Irak on hyökännyt Syyriaan. Irak ei ole hyökännyt Syyriaan, vaan Turkki on hyökännyt Syyriaan. Eli tämä pieni korjaus. Sitten itse tähän operaatioon liittyen tässä on puhuttu vastikkeellisuudesta, että kun annetaan Irakille tämmöistä tukea, niin siitä pitäisi saada vastikkeena takaisin pakkopalautussopimuksen mahdollistavan keskustelun aikaansaamista, niin että se sopimus todella syntyisi. Tässä vastikkeellisuus on pieni ongelma, koska tässä sotilasoperaatiossa ei voi kuvitella antavansa tukea, jos se on vastikkeellista — se ei silloin ole tukea. Silloin se on jotakin muuta. Se on kauppatavaraa. Tämä minun oman näkemykseni mukaan aiheuttaa sitten näille tuen toimittajille, eli erityisesti meidän kouluttajille eli sotilaille, vaikeampia työolosuhteita tässä tapauksessa. Sitten toisekseen siitä vastikkeellisuudesta on pakko sanoa myös tämä: Me jo saamme siitä aika suurta vastiketta. Ensinnäkin me olemme kytköksissä nytten tämmöiseen kansainväliseen terrorismin vastaiseen koalitioon, mitä kautta me saamme todella paljon ymmärrystä ja yhteistyötä terrorismin torjunnassa. Toiseksi me koulutamme omia sotilaitamme tämmöiseen uudenlaiseen sodankäyntiin, joka on kuitenkin meidän osaamisen ja oman puolustuksenkin kannalta hyvin merkittävää, varsinkin kun ajatellaan, miten sotilaalliset muutokset voivat tulevaisuudessa kulkea enemmän tämmöisen hybridisodankäynnin mahdollisuuksiin ja muihin. Sitten kolmas asia, jonka me tästä saamme, on se, että me olemme siellä paalupaikalla katsomassa, miten terrorismin luonne muuttuu. Tämä on myöskin meidän oman turvallisuuden kannalta erittäin merkittävää, puhumattakaan transatlanttisista suhteista, joka hyöty on myöskin valtava tässä suhteessa. Eli se vastike on jo sisällytetty, se vastike on jo siellä olemassa ja se hyöty on jo selkeästi siellä olemassa, ja näin ollen tätä ei pidä omasta mielestäni ehdollistaa sille, miten nämä pakkopalautussopimukset tähän saadaan. Koen sen olevan pyyntönä populistinen ja kenties tämän itse operaation kannalta haitallinen, ja sen minun mielestäni pitäisi loppua. Sitten hyvin lyhyesti sanon: Se, että sinne avataan suurlähetystö jälleen, nyt toivottavasti marraskuussa, on hyvä merkki. Toivon todella, että tämän viikon perjantain mielenosoitukset, jotka alkavat jälleen, eivät tule vaikeuttamaan tätä yhteistyötä tulevaisuudessa. Irakiin nyt povataan todella suuria mielenosoituksia, jotka saattavat sitten jatkua pitkään ja aiheuttaa todella paljon vaikeuksia, mutta toivottavasti eivät aiheuta, ja näin ollen voitaisiin myöskin tämän lähetystön myötä Suomen yhteistyötä Irakin kanssa tiivistää kohti parempaa bisnestä, erityisesti Suomelle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-22T16:08:26,2019-10-22T16:11:50,Hyväksytty,1.1 2019_54_47,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,Täällä heräsi pientä halukkuutta debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_54_48,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja al-Taee nyt kuunteli puolella korvalla, koska mainitsin näin, että Irakin turvallisuusjoukot ovat vapauttaneet maan alueet Isisin hallinnasta ja terrori-iskujen uhka on koko maassa kuitenkin jatkuva edelleen. Sitten toisekseen mainitsin myös sen, että pitkään jatkuneet Kurdistanin itsenäisyyspyrkimykset sekä Turkin sotatoimet Syyriassa vaikuttavat alueen turvallisuustilanteeseen. Elikkä näin mainitsin, en maininnut mitään millään muulla tavalla. Mitä tulee tähän niin sanottuun pakkopalautuskeskusteluun tai näitten laittomasti Suomessa olevien irakilaisten turvapaikanhakijoiden palaamiseen Irakiin, niin jo viime vaalikaudella on alkanut tämä neuvottelu Suomen hallituksen ja Irakin välillä siitä, millä me saisimme tehostettua näiden henkilöiden palaamista sinne, koska Irak ei tällä hetkellä suostu tämmöiseen hyvään yhteistyöhön, niin että henkilöt sinne otettaisiin vastaan. Siinä mielessä tämä lähetystö voi edesauttaa sitä. Mutta kun sain tämän puheenvuoron, kysyn ministeriltä vielä, että kun me [Puhemies koputtaa] olemme kirjanneet tähän, että jos poliittinen tilanne muuttuu nopeasti, niin silloin arvioidaan uudelleen Suomen [Puhemies koputtaa] läsnäolon tarpeellisuus siellä: onko teillä tästä mitään arviota, kuinka pahaksi tilanteen pitää muuttua? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-22T16:11:52,2019-10-22T16:13:12,Hyväksytty,1.1 2019_54_49,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puolustusministeri tuli paikalle, niin kysyn suoraan: Miten te näette tämän sekä ulkoasiainvaliokunnan että puolustusvaliokunnan kirjauksen, jossa sanotaan, että on kiinnitettävä huomiota suomalaissotilaiden turvallisuuteen kohdistuviin mahdollisiin uhkiin kotimaassa, siis Suomessa, siinä tilanteessa, kun he ovat tehtävänsä siellä suorittaneet ja kotiutuneet Suomeen? Mistä siinä on kysymys, kuka uhkaa? Onko siellä... No, jätän sen teidän tulkittavaksenne. Onko tästä esimerkkejä, ja kuinka vakavana sitä pitää pitää? Ilmeisen vakavana, koska molemmat valiokunnat sen ovat halunneet nostaa. Tähän vastikkeellisuuteen: Ei se minullekaan mikään helppo ja mieleinen aihe ole. Tietysti se vastikkeellisuus voitaisiin poistaa, jos Irakin hallinto suhtautuisi myötämielisemmin palautussopimuksen tekemiseen ja kantaisi siinä mielessä suurempaa vastuuta ja tehtäisiin jonkinlainen järjestely ja aikataulu ja tiekartta, miten se asia hoidetaan [Puhemies koputtaa] pois päiväjärjestyksestä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-22T16:13:12,2019-10-22T16:14:23,Hyväksytty,1.1 2019_54_50,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös itseäni jäi hiukan huolettamaan tämä, minkä edustaja Kiuru nosti esille, että todellakin molemmat valiokunnat näin sanoivat, että OIR-operaatiossa palvelevan suomalaissotilaan turvallisuuteen kohdistuviin mahdollisiin uhkiin kotimaassa tulee suhtautua vakavasti. Mielestäni tämä on aika kova sanoma, ja tämän suhteen haluaisinkin ministeriltä tähän nyt hiukan kättä pidempää, mitä tämä uhka tarkoittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-22T16:14:23,2019-10-22T16:14:53,Hyväksytty,1.1 2019_54_51,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta kotimaassa olevien ja tänne palaavien sotilaiden ja heidän perheidensä turvallisuudesta pitää pitää huolta. Se on päivänselvä asia. Kaiken kaikkiaankin se, että me pystymme osallistumaan tällaisiin operaatioihin yleisen asevelvollisuuden, reserviläisten kautta muodostetuilla joukoilla, on kyllä kiistatta meidän suomalaisten vahvuus. Se, että me pystymme koko ikäluokan kartoittamaan ja sieltä saamaan ne parhaat osaajat tämän tyyppisiin tehtäviin, on muuten iso asia meillä Suomessa, ja se, että täälläkin operaatiossa on useita reserviläisiä, jotka ovat saaneet myöskin siviilielämän puolelta kokemuksia, joita voivat tässä hyödyntää. Nämä ovat valtavan isoja tekijöitä. Tämä on meidän vahvuutemme, josta meidän pitää ehdottomasti pitää kiinni myöskin jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-22T16:14:57,2019-10-22T16:15:56,Hyväksytty,1.1 2019_54_52,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Liittyen näihin pakkopalautussopimuksiin on myös todettava tässä samaan hengenvetoon, että meillähän on nyt mahdollisesti sellainen tilanne, että Euroopan unioni on solminut sopimuksen Irakin kanssa jälleenasuttaa Syyrian alueella olevien Isis-leirien asukkeja Irakin puolelle, mikä voisi johtaa siihen, että kantasuomalaisia ja muita Suomen kansalaisia mahdollisesti siirtyisi tai olisi jo Irakin vankiloissa tutkintavankeudessa tai muuten tuomittuina. Näistä meillä ei ole tarkkaa tietoa. Näissä palautussopimuksissa ja erilaisissa sopimuksissa voi käydä niin, että Irak sitten rupeaa neuvottelemaan eri maiden, muun muassa Suomen, kanssa siitä, miten näitä Isis-taistelijoita voitaisiin siirtää takaisin omiin kotimaihinsa. Sen vuoksi olisin hirveän varovainen nyt siinä, miten näistä sopimuksista puhutaan ja miten laajoja ne sitten loppujen lopuksi ovat. [Puhemies koputtaa] Jättäisinkin sitten puolustusministerille ja muille ministereille näitä asioita harkintaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-22T16:16:00,2019-10-22T16:17:09,Hyväksytty,1.1 2019_54_53,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Näin, ja nyt puolustusministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_54_54,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli pari kysymystä. Valiokunnan puheenjohtaja Niikko kysyi, kuinka pahaksi tilanteen pitää muuttua, jotta Suomen osallistumista ruvetaan arvioimaan uudelleen. Tilannetta seurataan tietysti jatkuvasti, ja totta kai haluamme varmistaa sen, että vaikka olosuhteet ovat vaativat, suomalaiset kriisinhallintajoukot pystyvät hoitamaan tehtävää sillä tavalla, että sinkkiarkuissa sieltä ei palata mutta samalla tunnistaen, että aina sekin riski on olemassa näissä operaatioissa. Historiassahan näitäkin tilanteita valitettavasti on ollut. Sitä on vaikea konkreettisesti sanoa, mutta totta kai tätä seurataan erittäin huolellisesti. Oikeastaan samaan tematiikkaan liittyvät nämä edustajien Kiuru ja Wallinheimo kysymykset myöskin suomalaissotilaiden turvallisuudesta kotimaassa. On niin, että Isis-kytkennöistä epäiltyjä henkilöitä oleilee myös Suomessa. Supo heitä seuraa, supo heitä valvoo. Ainakin teoriassa uhkaa voi muodostua, ja siksi esimerkiksi henkilötietokysymyksiin kiinnitetään huomiota. Valiokunnilla on tarkempi tieto näistä asioista. Kyllä ilman muuta haluamme turvata suomalaisten kriisinhallintajoukkojen, rauhanturvaajien turvallisuuden niin operaatioissa maailmalla kuin Suomessakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-22T16:17:11,2019-10-22T16:18:37,Hyväksytty,1.1 2019_54_55,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Näin, ja mennään puhujalistaan. Edustaja Ovaska.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_54_56,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä nousee tämä paluu- ja palautusyhteistyö esiin, mutta ehkä se on kuitenkin sellainen asia, johon ei tässä vaiheessa kannata niinkään kiinnittää huomiota, vaan tähän varsinaiseen asiaan, mistä puhutaan, eli tähän koko operaatioon ja ennen kaikkea siihen, millä me pystymme torjumaan Isisin ja millä me pystymme sitä vaikutusvaltaa karsimaan, niin kuin näissä tämän operaation alkuperäisissä tavoitteissa on ollut ennen kaikkea Isisin tuhoaminen. Mutta kyllähän me tiedämme, että tämä tilanne on vaikeutunut entisestään viime viikkojen tapahtumien myötä. Tämä mietintö ja myöskin ne asiantuntijakuulemiset, mitä on valiokunnassa suoritettu, taisivat olla jo ennen niitä varsinaisia lähialueen tapahtumia Turkissa ja Syyriassa, joten myöskään osaltaan kaikkeen ei ole voitu ottaa kantaa. Mutta kyllä meidän on huomioitava se koko lähialue ja se poliittinen epävakaus, se, mitä siellä nyt tulee tapahtumaan ja millä tavalla se tulee osaltaan myöskin vaikuttamaan näihin operaatioihin Irakissa. On vääjäämättä selvää, että niillä on jonkinlainen vaikutus näihin. Ja ennen kaikkea — ikävä sanoa, Yhdysvallathan tässä on kuitenkin merkittävä toimija, suuri joukko amerikkalaisia tuolla — tärkeää on se, että voimme luottaa jatkossakin amerikkalaisiin ja siihen kumppanuuteen, mitä he siellä toteuttavat. Siitä, mitä kävi Turkin ja Syyrian osalta, tuli yhtäkkiä USA:n sisäpolitiikkaa — USA:n sisäpolitiikka alkoi osaltaan määrittelemään, mitä kurdialueella tapahtuu. Siis olennaista on, voimmeko jatkossakin luottaa siihen, että USA:n sisäpoliittinen tilanne ei vaikuttaisi näihin tapahtumiin, ja myöskin se, että ollaan osaltaan sitten koalitiona, joukkona, toimimassa tällaisissakin tehtävissä, kuten nyt kriisinhallinnan ja muissa koulutustehtävissä. Sitä, kuinka kauan täällä tullaan toimimaan, on hyvin vaikea sanoa, mutta itse tietysti toivon, että niin pitkään, että näissä tavoitteissa onnistutaan, mitä näille operaatioille on asetettu. On puhuttu paljon myös siitä, että miksi tänne mennään tai mitä Suomi saa. Mielestäni edustaja al-Taee hyvin kuvasi juuri sitä osaamista ja tätä kokonaisen kriisin torjumista, ja osaltamme kuulumme siihen joukkoon, joka täällä on mukana toimimassa, niin että varmasti myös sitä kautta tulee hyötyä. Itse haluan nähdä sen, että Suomi on entistä aktiivisempi toimija ja kumppani tällaisessa työssä ja näissä tehtävissä, niin kriisienhallinnan osalta kuin terrorismin osalta. Mutta lopuksi vielä korostaisin, arvoisa puhemies, sitä, että kun poliittinen tilanne on tuolla alueella edelleenkin hyvin epävakaa ja varmasti tulee sellaisena osaltaan valitettavasti pysymään, niin silloin tämän koalition ja siihen kuuluvien maiden on entisestään parannettava yhteistyötä, jotta pystymme vastaamaan Isisin vastaiseen uhkaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-22T16:18:39,2019-10-22T16:21:32,Hyväksytty,1.1 2019_54_57,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On syytä antaa kiitokset ulkoasiainvaliokunnalle hyvästä ja tasapainoisesta mietinnöstä. Perusteet jatkaa Suomen osallistumista turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa ovat edelleen olemassa ja jopa korostuneet Lähi-idän tilanteen kiristyessä. Vaivalla ja pitkäjänteisesti rakennettua pohjaa erityisesti Isis-terrorismin kitkemiseksi ja Irakin tilanteen vakauttamiseksi pitää jatkaa tässäkin tilanteessa. Toki meidän pitää olla myös valppaana ja alueen turvallisuuskehitystä pitää seurata tarkasti, kuten puolustusministeri sanoi. On myös syytä kiinnittää erityistä huomiota koulutusyhteistyötä tekevien suomalaisten sotilaiden turvallisuuteen, aivan kuten muun muassa puolustusvaliokunta on tuonut omassa lausunnossaan esille. Irakin turvallisuustilanne vaihtelee paljon alueittain ja on altis nopeille muutoksille. Nyt on kriittisesti seurattava sitä, miten Turkin hyökkäys Syyriaan vaikuttaa Irakin kurdialueen turvallisuuteen, mukaan lukien Isisin aktiivisuuteen alueella. Siksi koulutusyhteistyössä on tärkeää omaksua sellaisia toimintamalleja, jotka minimoivat turvallisuusriskit suomalaisjoukkoja kohtaan. On myös päivänselvää, että OIR-operaatioissa palvelevien suomalaissotilaiden turvallisuuteen kohdistuviin mahdollisiin uhkiin kotimaassa tulee suhtautua erittäin vakavasti. Arvoisa puhemies! On kuitenkin myös niin, että Irakin yhteiskunnan vakauttamiseen tarvitaan lisäksi muitakin välineitä. Tässä suhteessa päätös suurlähetystön avaamisesta Irakiin on järkevä päätös. Taloussuhteiden ja kaupan lisäämisen kautta Suomi voi vauhdittaa Irakin yhteiskunnan kehittymistä muun muassa meillä olevan koulutusosaamisen kautta. Se voi myös osaltaan auttaa paluu- ja palautusyhteistyötä helpottavien järjestelyiden aikaansaamista Irakin kanssa. Toimivan ja konkreettisen palautussopimuksen solmimisen pitää olla tämän hallituksen prioriteetti. Toisaalta lähetystön avaaminen tulee nähdä myös eräänlaisena muistutuksena irakilaisille tulevien vuosien painopisteistä. Vastuu Irakin yhteiskunnan perusedellytysten luomisesta ja kehittämisestä ei ole muilla kuin irakilaisilla itsellään, ja tähän työhön on ryhdyttävä välittömästi. Pysyvä kansainvälinen tuki ei ole vaihtoehto, vaikka sille juuri tässä tilanteessa ei tunnu olevan muita vaihtoehtoja. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-10-22T16:21:32,2019-10-22T16:24:19,Hyväksytty,1.1 2019_54_58,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos puolustusministeri Kaikkoselle vastauksesta. Kysyin siis, mikä suomalaisia sotilaita Suomessa uhkaa, kun he ovat tehtävästään palanneet, ja vastasitte, että Suomessa voi olla henkilöitä, joilla on Isis-yhteyksiä, ja he saattavat olla potentiaalinen uhka suomalaisille sotilaille. Sanoitte myös, että supo heitä valvoo. Nyt kysyn teiltä, kun olemme saaneet uuden tiedustelulainsäädäntöpaketin voimaan, miten näette, että tämä uusi tiedustelulainsäädäntö antaa viranomaisille Suomessa työkaluja — esimerkiksi tässä kyseisessä tapauksessa — varmistaa, että suomalaisten sotilaiden turvallisuus kotimaassa on turvattu, ja miten tämä supon valvonta toimii — niin pitkälle kuin sitä nyt julkisesti voitte käsitellä tässä yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-22T16:24:20,2019-10-22T16:25:29,Hyväksytty,1.1 2019_54_59,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä operaatiossahan Suomen on tietysti tarkoitus osallistua tähän yhteiseen terrorismin, mukaan lukien Isisin, vastaiseen toimintaan, ja tämä oli lähtötilanne, että saadaan vakautettua Irakin alue, jotta he voivat itse turvallisuustilanteen parannuttua ottaa maan haltuun, ja sitten myös päästään eteenpäin siinä, että monet pakolaisetkin voivat palata omille alueilleen, mukaan lukien myös ne turvapaikanhakijat, jotka ovat vaeltaneet sieltä ympäri Eurooppaa. Tässä jäi vielä mainitsematta se, että valiokuntahan piti hyvänä sitä, että hallitus on suunnitellut asettavansa parlamentaarisen komitean kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi. On erittäin tervetullutta, että koko eduskunta pääsee yhdessä pohtimaan niitä näkökulmia luodessaan kokonaisvaltaisen, vaalikausien yli menevän kriisinhallinnan tavoitelinjauksen. Tässähän me voimme ottaa sitten kantaa siihen, millä resursseilla me menemme minnekin, riittävätkö ne resurssit ja mitkä ne riskimäärät ovat, mitä me otamme. Tällainen yhteinen, läpi vaalikausien ylittyvä parlamentaarinen yhteistyö eduskunnassa on erittäin tervetullutta, koska tällä sitä pitkäjänteisyyttä ja semmoista hyvää työskentelytapaa tässä eduskunnassa lisätään. Tämä myös sitouttaa silloin kaikki puolueet saman tavoitteen ääreen, kun on yhdessä päästy tutustumaan yksityiskohtaisesti niihin toimintatapoihin, miten kukin ministeriö tämän osalta toimii. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-22T16:25:33,2019-10-22T16:27:09,Hyväksytty,1.1 2019_54_60,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin tässä edustaja al-Taeen jutusta ottanut sellaisen, että puhutaan, että ei saisi olla vastikkeellista. Tavallaan sen ei tarvitsisi ollakaan mielestäni vastikkeellista, mutta ainakin itse haaveilen, että olisi oikeudenmukaisuutta, koska tilanne on se, että tällä hetkellä Irak tavallaan tässä järjestelmässä ei kohtele meitä hyvinä yhteistyökumppaneina, koska he eivät halua ottaa vastaan oman maan kansalaisia, ja minä näen enemmän sen huolen tässä asiassa. Vaikkemme koplaisi vastikkeelliseksi tätä meidän apuamme sinne, niin se on taas, jopa näin voisi sanoa, hyvän tavan vastaista, että maa, jolle annetaan apua, ei hoida itse sitten sitä omaa tonttiaan siinä. Jos vielä puhutaan jopa näin, että aika paljon pitäisi näiden ihmisten, ketkä täältä sitten ovat takaisinpäin menossa, jopa olla sen alan ammattilaisia, niin minä toivoisin, että Irak suhtautuisi tähän asiaan niin kuin sen oikeastaan kuuluisi — ihan oikeudenmukaisuuden vuoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-10-22T16:27:12,2019-10-22T16:28:22,Hyväksytty,1.1 2019_54_61,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä oikeudenmukaisuudesta edustaja Laakson kanssa. Olisi ollut oikeudenmukaista, jos Suomi ei olisi osallistunut 90-luvun alussa niihin mittaviin pakotteisiin, joita YK aikoinaan Irakille langetti — jopa hehkulamput kuuluivat näihin pakotelistoihin. Ne johtivat siihen, että hyvin merkittävä osa Irakin lapsista kärsi suuresta puutteesta, joka näkyy tänä päivänä myöskin Irakin kehityksessä. On valitettavaa, että Suomi aikoinaan oli osa tätä pakotejärjestelmää YK:n kautta, ja tämän myötä on se niin epäoikeudenmukaista, että niin moni irakilainen on joutunut sellaiseen tilanteeseen, että on joutunut jättämään kotinsa — pääasiallisesti siksi, että Irak itse on epäonnistunut palvelemaan omia kansalaisiaan, mutta myös siksi, että kansainvälinen yhteisö ei osannut poistaa Saddam Husseinia [Puhemies koputtaa] oikealla tavalla. Tässä epäoikeudenmukaisuuskeskustelussa voitaisiin viettää koko loppuilta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-22T16:28:25,2019-10-22T16:29:35,Hyväksytty,1.1 2019_54_62,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Ja takaisin puhujalistaan, edustaja Rantanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_54_63,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen vähän hämmentynyt edustaja al-Taeen puheenvuorosta, josta saattoi päätellä, että suomalaiset ovat jotakin velkaa Irakille ja näin ollen ei sopisi olla minkäännäköisiä vastavuoroisia sopimuksia. Se kuulostaa vähän oudolta. Itse pidän tärkeänä, että tämmöisissä sopimuksissa — niin kuin edustaja Ovaska täällä sanoi, että mitä Suomi tästä saa — luonnollisesti Suomen täytyy pohtia, mitä se näistä sopimuksista saa, ja sellaisia sopimuksia ja rahallisia avustuksia ei pidä tehdä, joista ei jotakin itsekin saa, koska meillä ei varmasti pienenä maana aivan siihenkään ole varaa. Mutta haluaisin ehkä ministeriltä kysyä nyt tästä suurlähetystön avaamisesta Bagdadiin. Varmasti on hyviä ajatuksia tässä mietinnössä, mutta onko arvioitu sitä riskiä, että jos lähetystö ryhtyy kirjoittamaan viisumeja isommalti sieltä ja sitten niillä tullaan Suomeen, jonka jälkeen haetaan turvapaikkaa Suomesta — sehän nyt on ollut nyt tämän vuoden nouseva trendi muualtakin päin maailmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-10-22T16:29:35,2019-10-22T16:30:54,Hyväksytty,1.1 2019_54_64,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja nosti esiin tämän kriisinhallinnan parlamentaarisen valmistelun, ja tämä on kyllä hyvin aiheellinen asia nostaa esiin, koska kriisinhallintaoperaatiot meillä menevät aina yli vaalikausien. Hallitukset vaihtuvat, kriisinhallintaoperaatiot säilyvät. Siihen, että meillä olisi vähän pidemmän tähtäimen näkymä siitä, mihin Suomen kannattaa osallistua ja mikä on tehokasta, mikä on vaikuttavaa, on syytä löytää tässä talossa yhteisymmärrys ja se näkemys. Meistähän on sanottu, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla näissä kriisinhallintatehtävissä, ja me olemme sitä olleet ja olemme varmasti vieläkin. Suurimmat ja vaikuttavimmat operaatiot tietysti ovat tämän Irakin operaation lisäksi Afganistanin Resolute Support -operaatio ja Libanonin UNIFIL. Sen lisäksi on näitä pienempiä operaatiota muun muassa Malissa, Libanonissa, UNTSO, operaatio Sophia ja niin edelleen. Mutta, herra ministeri, te vierailitte viime viikolla Libanonissa tapaamassa suomalaisia rauhanturvaajia ja keskustelemassa näistä ajankohtaisista asioista. Voisitteko kuvailla hieman tätä käyntiä, tätä Suomen vaikuttavuutta näissä rauhanturvaamistehtävissä? Oikeastaan kysyisin teiltä myöskin sitä, kuinka te näette pitkän tähtäimen kehittymisen näissä meidän kriisinhallintatehtävissämme. Mitkä ovat ne painopisteet, joihin Suomen kannattaa satsata? Me olemme nyt useassa operaatiossa mukana — onko kenties hieman vähemmän operaatioita, enemmän panostusta, vai onko se lipun näyttäminen mahdollisimman useassa operaatiossa se Suomen vahvuus? Kaiken kaikkiaan kriisinhallinnassa mukanaolo meillä Suomessa on tärkeää, se parantaa meidän kansallista turvallisuuttamme, tuo sitä suorituskyvyn osaamista meille itsellemme, ja sitten kansainvälisesti me pystymme oman panoksemme antamaan tämän turvallisuustilanteen kehittämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-22T16:30:58,2019-10-22T16:33:09,Hyväksytty,1.1 2019_54_65,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vastikkeellisuus kun nousee esiin, niin minä haluan vielä omalta osaltani tarkentaa sitä, että en ajattele sillä tavalla kuin edustaja Laakson puheenvuorosta tuli ilmi, että osallistumme kansainväliseen kriisinhallintaan ja terrorismin torjuntaan vain, jos voidaan käydä ikään kuin kauppaa vaikka pakolaisilla tai turvapaikanhakijoilla. Ei, minulle se vastikkeellisuus on sitä, että osallistutaan kriisinhallintaoperaatioihin, jotta osaltamme me saamme osaamista ja koulutusta ja osaltamme pystymme juuri tekemään sitä, mitä edustaja Savolakin sanoi, olemaan osaltaan suurempi toimija tuolla. Mutta on tietysti tärkeätä, niin kuin Rantanen minun mielestäni kuvasi hyvin sitä, että kokonaisuutta arvioidaan, mutta ei pitäisi lähteä taas liiaksi asettamaan näitä siihen vaakakuppiin. Ministeriltä kysyisin: eikö kuitenkin osallistuminen tällaisiin operaatioihin osaltaan edistä sitä, että ihmiset eivät lähde pakoon sieltä kotimaastaan pakenemaan esimerkiksi Isisiä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-22T16:33:13,2019-10-22T16:34:12,Hyväksytty,1.1 2019_54_66,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Herra puhemies! Ottaisin kantaa tähän edustaja Kiurun esille nostamaan asiaan — tai monen muunkin esille ottamaan asiaan — eli uhkaan kotimaassa. Kun herra ministeri mainitsi tästä, että Isis-kytköksiset henkilöt saattavat aiheuttaa uhkaa, niin eikö heidät olisi syytä ottaa silloin säilöön? Mikä on ministerin kanta tai hallituksen kanta tähän, onko supon suorittama seuranta riittävä toimenpide teidän mielestänne? Ja sitten vielä tähän, kun kriisinhallintaveteraanit kotiutuvat alueelta: Millä tavalla tässä operaatiossa hoidetaan jälkihuolto? Onko sitä mitenkään korostettu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-10-22T16:34:12,2019-10-22T16:35:07,Hyväksytty,1.1 2019_54_67,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa näitä hyviä puheenvuoroja, jotka ovat edustajakollegoilta tulleet. Siihen perään haluaisin sanoa, että se vastikkeellisuus on jo itse siinä operaatiossa, eli suomalaiset saavat erittäin hyvää kokemusta tätä kautta, ovat osana terrorisminvastaista koalitiota, jota kautta me pystymme sieltä käsin myöskin tekemään tehostetumpaa toimintaa. Eli kun esimerkiksi Turkin operaatiossa Syyrian puolella se alue, se dynamiikka muuttuu, Isiksen toimintaluonne muuttuu, niin me olemme nyt siellä katsomassa, miten nämä muuttuvat ja miten me voimme suojella sitten kotimaata paremmin. Sitten tässä on myöskin se, että Yhdysvallathan on pyytänyt Suomen tähän operaatioon mukaan, eli tämä on suhdetoimintaa myöskin, ja tässä vastikkeellisuus on monipuolisesti jo saatu. Sen vuoksi minusta on jotenkin hieman vastenmielistä, että me puhumme myöskin näistä ihmisistä eli pakolaisista sellaisena kauppatavarana, että heidät tulisi tätä myöten pystyä lähettämään paremmin takaisin, kerta tuemme Irakin sotilaiden koulutusta Isik-sen vastaisessa toiminnassa. Ehkä sitten neljäntenä vastikkeellisena asiana, jonka minä tässä näen, näen sen, että Irakhan on nyt taistellut terrorismia vastaan, ja siellä on kuolleita kymmeniätuhansia tätä myöten. Sinne on mennyt myöskin suomalaisia Isis-taistelijoita taistelemaan, heitäkin vastaan on taisteltu siellä. Eikö Irak ole jo tässä maksanut kovan hinnan tästä operaatiosta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-10-22T16:35:09,2019-10-22T16:36:58,Hyväksytty,1.1 2019_54_68,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,Puolustusministeri Kaikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_54_69,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Valtioneuvoston  selonteko  eduskunnalle  Suomen  osallistumisen  jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta. Tässä tuli vielä joitakin kysymyksiä, ja pyrin niihin vielä vastaamaan. Todettakoon, että tämä kokonaisuus nyt itse asiassa ensisijaisesti on ulkoministeri Haaviston heiniä, mutta koetan paikkailla, ja toki tämä puolustushallintoakin liippaa, että ei siinä mitään. Edustaja Kiuru kysyi tiedustelulainsäädännön merkityksestä, ja suhteessa esittämäänne kysymykseen: Kyllä, se tuo uusia työkaluja myös terrorismin vastaisessa taistelussa. Puhutaan sitten kotimaasta tai laajemmin, se on merkityksellinen myös tässä asiassa, ja sanoisin, että on kyllä erittäin arvokasta, että meillä on nyt vuosien työn jälkeen nykyaikainen ja tämän päivän haasteisiin vastaava tiedustelulainsäädäntö. Se parantaa kyllä suomalaisten turvallisuutta. Edustaja Rantanen kysyi tästä viisumikysymyksestä liittyen Bagdadin suurlähetystöön. No se kyllä, sanon ihan suoraan, kuuluu enemmän sitten ulko- ja sisäministerien tonteille, että parempi suunnata kysymys sinne vaikkapa kyselytunnilla tai muussa yhteydessä. En yritäkään vastata siihen. Samoin sisäministerin tontilla on edustaja Hurun kysymys vaarallisten henkilöitten säilöön ottamisesta. Käsitykseni kyllä on, että jos on aito ja vakuuttava huoli turvallisuudesta, kyllä silloin meidän viranomaiset toimivat tässä maassa. Jälkihuoltokysymys on hyvä. Siihen kiinnitetään huomiota. Edustaja Ovaska kysyi, eikö Suomen kriisinhallintaosallistuminen ylipäätään edistä sitä, että noilla alueella voidaan elämistä jatkaa, ja eikö se olisi osaltaan vähentämässä pakolaisuutta. Kyllähän se näin on, että sikäli kuin saadaan alueita vakautettua levottomilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Afrikassa ja muualla, niin kyllähän se tietysti osaltaan luo edellytyksiä siihen, että paine pakolaisuuteen pienenee. Vielä edustaja Savola kysyi tästä kriisinhallinnasta. Totta, olin Libanonissa viime viikolla. Täytyy sanoa, hyvät edustajat, että kyllä suomalaiset rauhanturvaajat tekevät maailmalla hyvää ja tärkeää työtä. Libanonissa on oltu jo 40 vuotta. Näyttää siltä, että tarve ei ihan heti sieltä valitettavasti poistu. Meillähän nykyinen osallistuminen on sovittu vuoden 2020 loppuun saakka ja tulevan talven aikana täytyy sitten linjata, jatketaanko siellä ja jos jatketaan, niin millä tavalla jatketaan. Palataan tähän asiaan sitten kun se asia tulee ajankohtaiseksi. Mutta oli kyllä hienoa nähdä suomalaisia miehiä ja naisia siellä tekemässä hyvällä motivaatiolla tärkeätä työtä jännitteisissä olosuhteissa. Meidän malli perustuu hyvin pitkälle reserviin, ja tuottaahan se aivan erinomaisen joukon sinne. Näin sen ammattilistan, mistä kaikesta tuo meidän noin 200 rauhanturvaajan joukko koostuu, ja siellä on metallimiestä ja autonkorjaajaa ja hitsaria ja rakennusmiestä ja kokkia ja maisteria. Se kirjo on hyvin monipuolinen, mikä siellä on, ja hyvin monipuolinen osaaminen samalla. Se on vahvempi osaamiskokonaisuus kuin mitä mikään palkka-armeija voisi taata. Eli voidaan kyllä hyvin olla ylpeitä siitä työstä, mitä suomalaiset tekevät siellä, ja sitä pitkäjänteistä työtä, mitä vuosikymmeniä on tehty, paikalliset myös arvostavat. Eli paikalliset kyllä arvostavat Libanonissa ja muuallakin suomalaisia rauhanturvaajia, ja se edesauttaa sitten tekemään sitä työtä noissa olosuhteissa. Meillä tulee linjattavaksi sitten se kriisinhallinnan kokonaisuus myöhemmin. Tarkoitus on, että parlamentaarinen komitea ryhtyy tätä asiaa pohtimaan ja tekee linjauksen siitä sitten. Siinä tulee esiin esimerkiksi juuri se kysymys, minkä, edustaja Savola, esititte, että kumpi on parempi, se, että ollaan monessa paikassa ehkä vähän pienemmillä joukoilla lippua näyttämässä, vai onko parempi keskittyä joihinkin vähän vahvemmalla osallistumisella. Meillähän se kokonaisvahvuus, mikä maailmalla on, on pienentynyt niistä suurimmista vuosista, mitä oli. Juuri tuo Libanonin UNIFIL-operaatio on kaikista suurin noin 200:lla, mutta myös tämä OIR-operaatio, mistä tänään keskustellaan, on merkittävä. Afganistan on, ja sitten on pienempiä joukkoja vielä. Mutta tämä kokonaisuus on tavoitteena parlamentaarisesti linjata. Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä sanon, että nämä ovat sentyyppisiä kysymyksiä, että on arvokasta, että me koko eduskuntana täällä haemme yhteistä linjaa näihin, ja on hienoa, että puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta ovat yksimieliset linjaukset näistä asioista löytäneet. — Kiitän tästä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-10-22T16:37:01,2019-10-22T16:42:00,Hyväksytty,1.1 2019_54_70,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 3/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_54_71,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2019 vp,"Arvostettu puhemies! Kyseessä on Japanin ja EU:n välinen strateginen kumppanuussopimus. Strateginen kumppanuussopimus EU:n ja Japanin välillä ei ole koskaan ollut vahvempi. Se perustuu demokratialle ja ihmisoikeuksien jaettuihin arvoihin sekä sitoutumiseemme avoimuuteen, yhteistyöhön ja reiluun kauppaan. Myös Suomen kahdenväliset suhteet Japaniin ovat hyvät, ja presidentti Niinistö onkin tällä hetkellä Japanissa seuraamassa keisari Naruhiton kruunajaisia. Euroopan unionin ja Japanin suhteiden pohjana ovat vuonna 1991 annettu yhteinen julistus sekä vuonna 2001 hyväksytty kymmenvuotinen toimintasuunnitelma. EU:n turvallisuusstrategiassa Japani tunnustetaan yhdeksi EU:n strategisista kumppaneista. Euroopan unionin neuvosto valtuutti komission marraskuussa 2012 neuvottelemaan strategisen kumppanuussopimuksen aikaansaamisesta Japanin kanssa. Neuvottelut käynnistyivät vuonna 2013. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus on laaja-alainen yhteistyösopimus, jossa osapuolina ovat EU ja sen jäsenvaltiot sekä Japani. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että EU:n strategisten kumppanuuksien sisältö ja merkitys ovat osittain epäselviä ja että jatkossa käsitettä olisi hyvä täsmentää EU:ssa ja tarkastella johdonmukaisemmin. Arvion mukaan sopimus tehostaa merkittävästi EU:n ja Japanin välistä yhteistyötä eri sektoreilla ja mahdollistaa yhä laajemman vuoropuhelun Japanin kanssa. Sopimus kuvastaa EU:n ja Japanin yhteisiä arvoja, ja sen tavoitteena on vahvistaa kumppanuutta useilla politiikan aloilla, joihin kuuluvat muun muassa ihmisoikeudet ja perusvapaudet, demokratia, kansainvälinen rauha ja turvallisuus, tehokas monenkeskisyys ja kestävä kehitys. Kumppanuussopimus sisältää EU:n kolmansien maiden kanssa solmimien sopimusten poliittiset vakiolausekkeet koskien demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä. Nämä asiat on määritelty sopimuksen oleelliseksi osaksi. Jos näitä osia rikotaan, voi se johtaa neuvottelu- tai jopa sanktiomenettelyyn. Sopimuksen osapuolilla on viime kädessä yksipuolinen oikeus päättää sopimuksen määräysten soveltamisen keskeyttämisestä. Sopimus määrää sekakomitean perustamisesta. Komitea koostuu sopimuksen osapuolten jäsenistä, joidenka tehtävänä on koordinoida kumppanuutta, päättää uusista yhteistyöalueista, seurata sopimuksen toimeenpanoa ja ratkaista sopimukseen liittyvät kiistatilanteet. Arvoisa puhemies! Rinnakkain kumppanuussopimuksen kanssa neuvotteluja käytiin EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisestä taloudellisesta kumppanuussopimuksesta, niin kutsutusta EPA-sopimuksesta, jonka kanssa strateginen kumppanuussopimus muodostaa institutionaalisen kokonaisuuden. EPA-sopimus astui voimaan helmikuussa 2019. EPA-sopimusta voidaan pitää merkittävänä. EPA-sopimuksen myötä syntyi vapaakauppa-alue, jolla asuu 630 miljoonaa ihmistä. Japani on yksi maailman suurimmista kuluttajamarkkinoista ja Kiinan jälkeen EU:n ja Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että EU saattaa loppuun investointisuojaa ja investointiriitoja koskevat neuvottelut Japanin kanssa. Edellä mainittujen seikkojen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Arvoisa puhemies! Loppuyhteenvetona totean, että ulkoasiainvaliokunta piti asiaa käsitellessään tärkeänä sitä, että EU vahvistaa suhteitaan Japanin kanssa. Japani on EU:lle luonteva kumppani monissa kysymyksissä niin kahdenvälisesti kuin monenvälisessäkin yhteistyössä. Ulkoasiainvaliokunta esittää mietinnön mukaisesti, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä HE 17/2019 vp tarkoitetun strategisen kumppanuussopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan sekä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+7.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-10-22T16:42:34,2019-10-22T16:47:30,Hyväksytty,1.1 2019_54_72,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2019 vp,"Puhemies! Tässä valiokunnan puheenjohtaja hienosti avasikin valiokunnan ajatuksia ja sitä, mitä tähän kumppanuussopimukseen liittyy. Ehkä keskeisimpänä tässä on juuri se, että ne arvot ja se ajattelumaailma, mitä niin Suomessa, Japanissa kuin EU:ssa yleisestikin ajatellaan, ja se, miten kaupan pitäisi pohjautua ennen kaikkea sääntöpohjaiselle järjestelmälle ja vapaalle kaupalle, niin sitä tässä koetetaan vahvistaa osaltaan näitten eri sopimusten myötä, eli sitä, millä tavalla me pystymme kehittämään sitä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa osaltamme. Haluaisin myöskin, että pystytään sitä poliittista vuoropuhelua myöskin tiivistämään niin Suomen, EU:n kuin Japanin välillä, koska maailmantilanne on epävakaa. Aiemmassa pykälässä viittasin Yhdysvaltoihin. Uskon osaltaan, että EU hakee ja tiivistää suhteitaan myös Aasian suuntaan entistä enemmän ja että se parantaa myöskin niin Suomen kuin Euroopan unionin asemaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-22T16:47:32,2019-10-22T16:48:41,Hyväksytty,1.1 2019_54_73,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain 36 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan joko hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_54_74,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain 36 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä siis aikaistetaan alun perin ensi vuodelle tarkoitetun peruspalveluiden kertaluontoisen 237 miljoonan euron valtionosuuden maksatusta tälle vuodelle. Esitys on sinänsä oikea, ja talousahdingossa kamppailevat kunnat siitä jonkin verran hyötyvät, joskaan esitys ei niille tuo lisärahaa tämä ja ensi vuosi kokonaisuutena huomioon ottaen. Kuntakentän velka uhkaa kasvaa lähivuosina 20 miljardista eurosta noin 30 miljardiin euroon, elleivät kunnat onnistu taloutensa tasapainottamisessa. Arvoisa puhemies! Kunnilla on tietenkin oma ensisijainen vastuunsa taloutensa saamisessa kuntoon, mutta samalla on syytä todeta, että kunnat eivät läheskään aina ole saaneet valtiolta täysimittaista korvausta niille määrättyjen lakisääteisten tehtävien täyttämiseen. Kuntaliitto onkin usein ja aiheesta huomauttanut, että esimerkiksi kasvaneesta tilantarpeesta aiheutuneisiin menoihin ei ole lainsäätäjän taholta arvioitu oikein näitä kustannuksia. Kehotankin, että Rinteen hallitus kiinnittää tähän asiaan erityisen tarkkaa huomiota, ettei kuntakentän nykyinen ahdinko pahene enää entisestään. Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomionsa myös siihen, että monet hallituksen tilapäisiksi tarkoittamat menolisäykset voivat jäädä pysyviksi menoiksi kunnissa. Arvoisa puhemies! Suurta epätietoisuutta kuntakentällä aiheuttaa erityisesti sote-uudistus, jonka suuntaviivat ovat edelleen varsin avoimia. Viime viikolla kävimme täällä eduskunnassa laajan keskustelun kuntien sote-palveluiden ulkoistusten ja investointien rajoituslain jatkamisesta aina vuoden 2025 loppuun asti. Se on erittäin pitkä aika, ja mikäli tämä laki tällaisena hyväksytään, se tulisi olemaan voimassa jopa lähes vuosikymmenen ajan. Kunnissa esiintyy luonnollisesti mahdollisen sote-uudistuksen odottelun vuoksi suurta hämmennystä myös niiden tulopohjan muuttumisesta ja riittävyydestä. Tilanne on tältäkin osin erittäin vakava eikä voi jatkua tällaisenaan pitkään. Kehotankin hallitusta ottamaan kuntien taloustilanteen aiempaa selkeämmin huomioon tulevia uudistuksia ja lakiesityksiä tänne eduskuntaan tuodessaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-22T16:49:13,2019-10-22T16:52:12,Hyväksytty,1.1 2019_54_75,54/2019,2019-10-22,14.00,16.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 23.10.2019 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Edustajan, joka aikoo ehdottaa muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, on jätettävä muutosehdotuksensa keskuskansliaan. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään keskiviikkona 23.10.2019 kello 14. Asian käsittely alkaa keskiviikkona 23.10.2019 kello 14 pidettävässä täysistunnossa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Äänestykset toimitetaan perjantaina 25.10.2019 kello 13 pidettävän täysistunnon yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Äänestyksen pohjana on edustajille jaettava äänestysvihko, johon on koottu ja numeroitu kaikki määräaikaan mennessä jätetyt muutosehdotukset. Puhemies myöntää puheenvuoron ehdotuksen tekemistä varten ja kannatuspuheenvuoro käytetään välittömästi ehdotuksen tekemisen jälkeen. Edustaja voi tehdä kerralla kaikki ehdotuksensa. Ehdotusta tehdessä pelkkä muutosehdotuksen numeroon viittaaminen riittää. Puheenvuoropainiketta ei ole tarpeen käyttää. Kun kaikki ehdotukset ja kannatukset on tehty, ehdotuksista äänestetään äänestysvihkon mukaisessa järjestyksessä. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_55_1,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_55_2,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2019 kolmas lisätalousarvio on suhteellisen laajan yksimielisyyden vallitessa käsitelty. Siihen liittyy kuitenkin yksi eriävä mielipide, jossa esitetään lisäystä kunnille siirrettävään määrärahaan. Hallituksen esitys kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävästä 237 miljoonan euron korotuksesta koskee vuodelta 2020 aiennettavaa siirtoa kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvästä kompensaatiosta. Kyseessä on kertakorvaus, joka maksetaan kunnille kuluvan vuoden marras- tai joulukuussa tasasuuruisesti 43,22 euron suuruisena summana asukasta kohden. Valiokunta pitää kompensaation aikaistusta perusteltuna kuntatalouden heikon tilanteen vuoksi. Kuntien toimintamenot ovat kasvaneet, minkä lisäksi verokertymät ovat olleet ennakoitua pienemmät. Tämän arvioidaan johtuvan muun muassa ennakonpidätykseen tehdyistä menettelymuutoksista ja kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kertymien ajoitukseen. Kuntaliiton arvion mukaan kuntatalouden tila on heikentynyt kuluvana vuonna voimakkaasti. Erityisen voimakkaasti kevään ennusteesta ovat pudonneet kuntien verotulot. Myös kuntatalouden menot ja investoinnit ovat kasvaneet odotettua nopeammin. Tilikauden tulos on painumassa tänä vuonna yhteensä 0,9 miljardia euroa alijäämäiseksi. Tätä ennen kunnallisen kirjanpitohistorian heikoin tilikauden tulos nykytyyppisten tilinpäätösten aikana on ollut 0,4 miljardia euroa elikkä 400 miljoonaa euroa miinusmerkkinen, alijäämäinen tilinpäätös vuonna 2012. Kuntien verotulokertymän lasku tänä vuonna on johtunut siis pitkälti tuloverotuksen järjestelmämuutoksista, ei niinkään suhdannekehityksen voimakkaasta hiipumisesta. Vuoden alussa käyttöön otettu vuositulorajaan perustuva verokorttiuudistus sekä tulorekisteri synnyttivät kuntien verotilityksiin eräänlaisen rytmihäiriön, joka on myöhentänyt verotulojen kertymistä. Suuri tekijä tietysti on myös se, että kuntatalouden tilaa heikentävät juuri tänä vuonna monet edelliseltä hallituskaudelta periytyvät valtionosuuksia leikkaavat päätökset. Tyypillisesti ne liittyvät kilpailukykysopimuksen tai erilaisten säästölakien toimeenpanoon. Kiky-leikkaukset ovat kuluvana vuonna täysimääräisiä, vaikka esimerkiksi lomarahaleikkauksesta saatu säästö kutistuu jo pois eikä työajan pidennys ole Kuntaliiton arvion mukaan tuonut kuntiin sille asetettuja säästötavoitteita. Lisäksi kuntien verotuottojen kertymistä on hidastanut jo useamman vuoden ajan palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen nousu. Summalukuinahan tämä näyttäisi siltä, että tuo peittäisi reilun neljänneksen kuntien alijäämästä, mutta kuntakohtaisesti se ei ihan yhtä lohdullista paikkausta tee, koska kompensaatio maksetaan asukasmäärän pohjalta tasasuuruisena ja sitä menee myös niille kunnille, jotka näillä näkymin tekevät positiivisen tilinpäätöksen tältä vuodelta. Mutta se helpottaa kyllä tuntuvasti useimpien alijäämäkierteeseen joutuneiden kuntien taloustilannetta ja on kovinkin positiivinen toimi. Ne isommat lääkkeethän tulevat ensi vuoden talousarvion yhteydessä, ja niistä keskustellaan sitten erikseen. Hallitushan esitti tässä lisätalousarviossa myös tarkistuksia tuloarvioihin. Muun muassa arvonlisäveron ja varainsiirtoveron tuottoarvioita korotetaan, kun taas ansio- ja pääomatuloveron sekä energiaveron tuottoarvioita alennetaan. Yhteenlaskettuna ja summattuna tuloarvioita alennetaan 443 miljoonaa euroa. Näillä muutoksilla valtionvelan määrän arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa noin 107,4 miljardia euroa eli noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valiokunta esitti siis päätösehdotuksenaan, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 28 näille valtiopäiville sisältyvän ehdotuksen vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi ja että eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteen LTA 10 näille valtiopäiville ja että eduskunta päättäisi, että vuoden 2019 kolmatta lisätalousarviota sovelletaan tämän kuun lopusta elikkä 31.10.2019 alkaen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-10-23T14:02:30,2019-10-23T14:08:02,Hyväksytty,1.1 2019_55_3,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! [Mika Niikko: Lehdistö!] Meillä on käsittelyssä lisätalousarvio, jossa siis jonkin verran on pieniä muutoksia tuloarvioihin ja sitten tämä korjaus kunnille tulorekisteriuudistuksen vuoksi, jota varhaistetaan siis tämän vuoden puolelle jonkin verran helpottamaan vaikeaa kuntataloutta. Budjettiriihessähän hallitus päätti myös valtion lisätalousarviosta, jonka mukaan kunnat saavat tänä vuonna tuon 237 miljoonaa euroa, jolla vältetään kiky-sopimuksen mukaisten lomarahaleikkausten huomioiminen kahteen kertaan. Tästä huolimatta meillä ensi vuoden talous kunnissa näyttää kyllä entistä huonommalta. Valtion vuoden 2020 budjetti helpottaa kuntatilannetta mutta ei todellakaan tule ratkaisemaan kuntatalouden alijäämäisyyttä. Kuntatyönantajien Jalonen totesi: ”Tämä ei kuitenkaan korjaa kuntatalouden alijäämää. Tiukasta taloustilanteesta kertovat kuntien käynnistämät yt-neuvottelut, joista ovat nyt ilmoittaneet suuretkin kuntatyönantajat. Tämä on poikkeuksellista.” Hän myös totesi: ”Kuntien on saatava uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin täysimääräinen valtionosuus niin, että todelliset kustannukset tulevat katetuksi.” Oikeastaan tästä tulen siihen, millä tavalla nyt esimerkiksi hallitus on ratkomassa tätä yhtä soten isoa kokonaisuutta eli vanhustenhoidon — kokoomuksenkin kannattamaa — hoitajamitoitusta, minkä hallitus on nyt muuttanutkin henkilöstömitoitukseksi. [Pia Viitasen välihuuto] Tähän ei ole varattu rahaa, ei ensi vuodelle eikä tuleville vuosille. Kun tätä asiaa jonkin verran selvitin, niin esimerkiksi vuonna 2023, kun henkilöstömitoituksen pitäisi tulla voimaan aprillipäivänä huhtikuussa, itse asiassa rahaa on tämä vasemmistohallitus varannut budjettiin 70 miljoonaa euroa, kun pitäisi varata 250 miljoonaa. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Eli tässä tulemme siihen tilanteeseen, että meillä itse asiassa kunnat ovat tämäntyyppisen politiikan jälkeen entistä vaikeammassa tilanteessa. No mitä he esittävät ensi vuodelle, kun jo tietynlaisia tiukennuksia ainakin ministeri Kiuru on puheissaan sanonut vanhustenhoidon henkilöstötilanteeseen? He esittävät lisäystä 5 miljoonaa euroa. No kokoluokan voi ymmärtää hyvin sillä, että tämä on vain hieman yli puolet siitä, mitä he esittävät omien ministereidensä erityisavustajien palkkaukseen. Eli meidän vanhustenhoidon henkilöstön määrän lisäykseen osoitetaan vain hieman yli puolet siitä, mitä he esittävät omien avustajiensa palkkaukseen. Eli tähän meidän kuntatalouden kokonaisuuteen on tulossa merkittäviä isoja velvoitteita ilman todellista kestävää rahoituspohjaa. [Mikko Savola: Rakentavaa oppositiopolitiikkaa!] Arvoisa puhemies! Oikea ratkaisu on tietysti se, että näitä toimenpiteitä tehtäisiin niin, että rahat riittävät tulevaisuudessa ja myös niin, että ei annettaisi lupauksia vanhuksille eikä peruspalveluiden tarvitsijoille tai tehtäisi sellaisia toimenpiteitä, jotka vievät jopa kuntataloutta huonompaan suuntaan — mistä siis tässä Jalonenkin edellä mainitsi. Arvoisa puhemies! Meidän hallitus otti varsin nöyrästi vastaan yhden virkamiehen kirjelmöinnin liittyen nuorten toivomiin kevytautoihin. No nyt on tullut toinen muikkari EU:lta, [Antti Lindtmanin välihuuto] ja tämä koskee itse asiassa Rinteen hallituksen koko talouspolitiikkaa. Nyt tietysti on kysymys siitä, otatteko tämän muistutuksen yhtä nöyrästi vastaan ja ryhdytte toimenpiteisiin täyttääksenne näitä Euroopan unionin komission antaman muistutuksen vaateita vai onko tämä nyt teidän mielestänne pienempi asia kuin se kevytautokysymys, jossa olitte nöyrästi EU:n edessä suurin piirtein rähmällänne. [Antti Lindtmanin välihuuto] Arvoisa puhemies! Suomi on saanut siis kovaa kritiikkiä EU:n puheenjohtajamaana ensin työstämästään EU:n budjettisuunnitelmasta, josta itse asiassa Financial Timesissa todettiin, että ainoa saavutettu konsensus oli se, että lähes kaikki hallitukset vihaavat Suomen suunnitelmaa. Näin olette onnistuneet Euroopan unionin talouden hoidossa, ja sitten kun katsomme, miten Suomessa on mennyt, [Puhemies: 5 minuuttia!] niin EU-komissio pyysi Suomelta lisätietoja ensi vuoden alustavasta talousarviosta, ja itse asiassa valtiovarainministeri Mika Lintilä totesi, että ”meidän arviomme mukaan kyse ei ole erityisen vakavasta vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämisestä” — mutta on siis kuitenkin kyse siitä. [Puhemies: 5 minuuttia täynnä!] Arvoisa puhemies! Loppuun totean, että Suomi sai EU-komissiolta siis varoituksen julkisesta rahankäytöstä. EU:n Suomelle antama varoitus koskee julkisten menojen lisäyksiä. [Antti Rantakangas: 5 minuuttia!] Euroopan komissio on antanut Suomelle varoituksen, jonka mukaan Suomen ensi vuoden budjetti voi olla Euroopan unionin budjettikurisääntöjen vastainen. Toivottavasti hallitus on tässä talouskysymyksessäkin yhtä suoraviivainen kuin oli nuorten kevytautojen torppaamisessa. [Välihuutoja]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-23T14:08:09,2019-10-23T14:14:19,Tarkistettu,1.1 2019_55_4,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Myönnän pyydetyistä puheenvuoroista neljä seuraavaa, ja sen jälkeen otamme debatin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_55_5,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä toimi, mitä tässä lisätalousarviossa tehdään, on varsin tarpeellinen, eli näitä kiky-palautuksia ennenaikaistetaan, millä helpotetaan kuntien tilannetta edellisen hallituksen jäljiltä, eli voisi sanoa ja kiteyttää tämän sanomalla, että tässä sitä nyt sitten edellisen hallituksen toimia paikkaillaan. Mutta hyvä, että näin — on tärkeää, että kunnat saavat tämänhetkiseen tilanteeseen hieman helpotusta. Tuossa tuli mieleen, kun kuuntelin edellistä puheenvuoroa, että taisi olla erilaiset mietteet siellä kokoomuksessakin vuosi takaperin syksyllä, kun silloin vielä puheenjohtaja Orpo talousarviokeskustelussa totesi, että kuntatalous on vahvempi kuin 20 vuoteen. Näin vielä viime syksynä sanottiin, ja nyt näemme tulokset. [Timo Heinonen: Nythän on eri hallitus!] Eli valitettavasti kovin vahva tämä kuntatalous ei ole, ja tämä uusi hallitus onneksi nyt suoraan sanottuna paikkaa kokoomuksen jälkiä: nyt ei enää leikata, [Timo Heinonen: Pääministeri Sipilä totesi, että älkää sössikö taloutta!] nyt kuntien asema paranee 1,1 miljardilla eurolla kaiken kaikkiaan ensi vuonna, ja tässä otetaan tälle vuodelle tämä ensimmäinen paikkuuaskel. Tästä on, puhemies, kysymys. Ihan turha muuksi yrittää tätä asiaa muuttaa. [Ben Zyskowicz: Turhaan haukutte kikyä, kun itse kannatitte sitä!] Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen siitä linjasta, että esimerkiksi kunnissa mahdollistetaan taas ensi vuonna edellisen hallituksen lakkauttama, hyvin toimiva kuntakokeilu, kiitos siitä hallitukselle ja ministeri Harakalle. Esimerkiksi Pirkanmaalla, Tampereella, tästä saatiin erittäin hyviä tuloksia. Oli todella suuri sääli, että edellinen hallitus lakkautti tämän hyviä tuloksia tuottaneen kuntakokeilun. Kyllä aktiivimallit voimassa pidettiin, mutta oikeat työllistävät toimet lakkautettiin. [Ben Zyskowicz: Joo, eihän edellinen hallitus työllisyyden eteen mitään saanut aikaan!] Nyt onneksi, kuntienkin kannalta, tämä kuntapohjainen kokeilu voi ensi vuonna jatkua, mikä on tietenkin tärkeää, koska jos työllisyysastetta saataisiin kunnissa paremmaksi, niin varmasti myös se taloustilanne sitä kautta helpottaisi. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Puhemies! Tässä vähän viitattiin tähän hallituksen linjaan. Täällähän on käyty niin välikysymyksen yhteydessä kuin budjettikeskustelussakin siitä kovasti keskustelua, ja mielestäni on syytä ehkä kerrata se muutos, mikä tapahtui, kun kansa uurnilla kävi ja hallitus vaihtui. Onhan tässä nyt nähtävissä, niin kuntapuolella kuin muuallakin, että nyt ollaan siirrytty siitä oikeistolaisesta leikkauspolitiikasta politiikkaan, jossa satsataan koulutukseen, [Timo Heinonen: Velanottopolitiikkaan!] satsataan pienten ihmisten toimeentuloon ja tulevaisuusinvestointeihin. Eli suunta on muuttunut, ja se suunta on täysin oikea. Kokoomukselta tietenkin voisi kysyä, mikä tämä hattutemppu olisi tai mitä he itse haluaisivat tehdä, kun he tuntuvat moittivan kovasti alijäämää mutta olisivat kovasti myös laskemassa veroja, eivätkä samaan aikaan kertoisi, mistä leikataan. [Ben Zyskowicz: Lisätuloja työllisyyttä parantamalla!] Kiinnostaisi tietää, että kunniltako leikattaisiin vai koulutuksestako leikattaisiin vai liikenneinvestoinneista, vanhustenhoivasta, eläkkeensaajien toimeentulon parannuksista — mistä kokoomus leikkaisi, sitä emme ole kuulleet. [Ben Zyskowicz: Ei mistään! — Timo Heinonen: Ei mistään!] Mitä tulee budjetin talouslinjaan, joka on tässä suhdannetilanteessa lievästi elvyttävä, niin pyydän huomiota sille tosiasialle, että esimerkiksi arvostettu talousasiantuntija Sixten Korkman käytti puheenvuoron, jossa hän juuri kuvasi vallitsevaa taloustilannetta ja totesi, että näissä olosuhteissa, jolloin korko on matala ja talous hiipuu, elvyttävä politiikka on perusteltua, ja sitähän hallitus juuri tekee. Muun muassa Martti Hetemäki, arvostettu henkilö, totesi, että työttömiä oli jätetty heitteille, ja nyt esimerkiksi palkkatukea lisätään. Tässä on paljon selkänojaa asiantuntijoilta näille hallituksen toimille. [Timo Heinosen välihuuto] Se, mitä tulee komission kantaan, on aika mielenkiintoista. Nimittäin mehän täällä viime viikolla budjettikeskustelussa toimme esiin tämän Reutersilta saadun tiedon, jonka mukaan komissio oli nimenomaisesti sanonut, että nyt niiden maiden, joilla on varaa tehdä tietyllä tavalla elvyttävää finanssipolitiikkaa, tulisi toimia, koska taloussuhdanne on se, mikä on. Eli se, mitä komissio on tässä uutisessa viestinyt, on toki hieman erisuuntaista kuin mitä kokoomus tuossa äsken tuntui edellisessä puheenvuorossaan korostavan. [Ben Zyskowicz: Ehkä ne eivät tarkoittaneet Suomea!] Puhemies! Tältä pohjalta jatketaan keskustelua. Tässä on tärkeä satsaus kunnille, ja uskon siihen, että hallituksen toimet myös esimerkiksi kuntakokeilujen suhteen antavat kunnille lisää toivoa. [Antti Lindtman: Selvästi kokoomuskin tukee tätä satsausta kuntiin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-23T14:14:29,2019-10-23T14:19:36,Tarkistettu,1.1 2019_55_6,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo todettu, tällä lisätalousarviolla päätämme tosiaan, että kuntien ensi vuoden valtionosuuksien maksatusta aikaistetaan siirtämällä kertaluonteinen 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäys tälle vuodelle. Kyse on kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksiin liittyvästä kompensaatiosta, jolla vältetään valtionosuuden vähentäminen kahteen kertaan kikyn takia. Tälle vuodelle siirrettävä 237 miljoonan euron summa vähennetään vastaavasti ensi vuoden valtionosuuksista, eli tällä helpotetaan kuntien akuuttia kassakriisiä tänä vuonna. Se ei kuitenkaan sinällään auta kuntien talousahdingossa ensi vuonna tai pidemmällä tähtäimellä. Arvoisa puhemies! Suomen kuntatalous on heikoissa kantimissa, ja se on huolestuttavaa, koska kuntien taloudesta riippuu aivan olennaisesti se, pystyvätkö kunnat huolehtimaan asukkaidensa terveydestä ja hyvinvoinnista, pystyvätkö kunnat tarjoamaan laadukasta koulutusta ja varhaiskasvatusta sekä pystyvätkö kunnat torjumaan ilmastonmuutosta ja suojelemaan ympäristöä. Taustalla on kuntien toimintamenojen kasvun kiihtyminen samalla kun verokertymä on jäämässä ennakoitua pienemmäksi. Kuntien menoja kasvattavat erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveysmenojen kasvu sekä hallituksen päättämät uudet, sinänsä tosi tarpeelliset toimenpiteet. Sen takia onkin tärkeätä, että hallitus onnistuu nyt viemään sote-uudistuksen maaliin tällä kaudella, niin kuin olemme hallitusohjelmassa linjanneet. Kunnille tulevat uudet tehtävät tarkoittavat suurelta osin asukkaille tärkeitä palveluita, satsauksia lastemme ja nuortemme hyvinvointiin ja oppimiseen, satsauksia perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja vanhustenhoivan laadun parantamiseen. Esimerkiksi perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen osoitetusta 60 miljoonan euron summasta 57 miljoonaa kohdistuu kuntatalouteen. Hallitusohjelman mukaan kunnille tulevat tehtävät kompensoidaan kunnille täysimääräisesti, ja tästä me tulemme hallituksessa pitämään kiinni. [Ben Zyskowicz: No, se nähdään!] Kunnissa tehdään käytännössä se tärkeä työ, jonka tuloksena ihmisten arki sujuu ja elämässä eteen tuleviin ongelmiin saa matalalla kynnyksellä viipymättä apua. Arvoisa puhemies! Kaikki, jotka ovat mukana päättämässä kotikuntansa ensi vuoden talousarviosta, tietävät, että kuntatalouden sopeutuspaine on suuri ja paine leikata asukkaille tärkeistä palveluista on kova. Ilman uusia toimenpiteitä kuntatalouden lainanottotarpeeksi on arvioitu 1,9—2,7 miljardia euroa tällä kehyskaudella. Tuloveroprosentin korotuspainetta on melkein 90 prosentilla kunnista. Kuntatalouden vakautus vaatii sekä rakenteellisia toimia että kuntien oman toiminnan kehittämistä. Samalla on vahvistettava kuntien tulopohjaa. Työllisyyden parantaminen on tähän tärkeä keino, kuten edustaja Viitanen äsken kuvasi. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Arvoisa puheenjohtaja! Kuntien taloussuunnittelua on sotkenut verokertymäennusteen arvioitu satojen miljoonien eurojen aleneminen. Tämän vuoden kertymän arvioidaan painuvan jopa 900 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua alemmas. Verohallinnon tekemien selvitysten perusteella kertymävaje johtuu suurimmaksi osaksi uudesta verokorttimuutoksesta sekä vuoden alussa käyttöön otetun kansallisen tulorekisterin ilmoitusongelmista, ja nämä ovat sinänsä pysyviä muutoksia. Arvoisa puhemies! Nostan vielä esiin kasvukaupunkien ja erityisesti metropolialueen haasteet: Asuntopula ja kohtuuhintaisten asuntojen puute sekä suuret investointipaineet, kun kouluja ja päiväkoteja on rakennettava kasvavalle lapsimäärälle ja myös korjattava sisäilmaongelmaiset koulut ja päiväkodit. Tarvitsemme toimivaa joukkoliikennettä kestävään liikkumiseen ja kasvavalle ikääntyvälle väestölle tarvittavat palvelut. Palvelutarvetta kasvattavat myös kasvava maahanmuuttajataustaisen väestön määrä sekä monenlaiset syrjäytymisen haasteet, jotka korostuvat erityisesti kaupungeissa. [Jussi Halla-aho: Liittyvätkö toisiinsa?] Yli 60 prosenttia suomalaisista asuu kymmenellä kaupunkiseudullamme. Ennustetaan, että vuonna 2040 suomalaisista 67 prosenttia asuu kaupungeissa. Kasvukaupungeilla on keskeinen rooli kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Onkin tärkeää, että tämä hallitus tekee myös vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Ei unohdeta sitä myöskään tässä salissa. [Ben Zyskowicz: Olisiko konditionaali ollut paikallaan?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-10-23T14:19:42,2019-10-23T14:24:30,Hyväksytty,1.1 2019_55_7,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme aina tässä salissa tienneet, että te, edustaja Viitanen, harrastatte poliittista arkeologiaa, ettekä pettänyt tälläkään kertaa. [Pia Viitasen välihuuto] Sen verran haluan todeta kyllä, että 2015, kun aloitimme Sipilän hallituksen kanssa, oli tilanne se, että valtio otti lähes 7 miljardia euroa velkaa, ja kyllähän se vain niin oli, että oli vastuullista, että ruvettiin myös julkista taloutta laittamaan silloin kuntoon. Sitten tähän itse asiaan. Ensinnäkin pidän erittäin hyvänä sitä, että hallitus elää ajassa ja tämän lisätalousarvion kautta nyt tulee tämä 237 miljoonaa euroa kunnille. Se on enemmän kuin tarpeen. Kuntatalous on mennyt vähän yllättäinkin huonoon kuntoon, ja täällä on jo tuotu esille, että se johtuu osittain näistä rytmihäiriöistä ja teknisistä seikoista, jotka liittyvät verotukseen, kuten tähän verokorttiuudistukseen ja tulorekisterin käyttöönottoon. Jos ymmärrän oikein, niin kysymys on suomeksi sanottuna siitä, että ennakolta ei tiedetä riittävän hyvin, ja tässä meillä on totta kai parannettavaa Verohallinnon osalta myös. Me emme tiedä riittävän hyvin, minkä verran verotuloista tulee menemään minäkin vuonna seurakunnille, kunnille tai valtiolle ja minkä verran verotusta tulee ihmiselle itselleen. Tämä on se juurisyy tässä, mikä aiheuttaa ongelmaa. Sitten poliittisista ongelmista: Ongelma on kyllä se, että me emme ole saaneet aikaiseksi sote-uudistusta. Meillä on nyt seitsemäs hallitus, joka tekee sote-uudistusta, ja niin kauan kuin sote on kuntien vastuulla, meillä tulee olemaan vaikeuksia kuntataloudessa. Se on ihan selvä asia, ja näin tulee lähivuosinakin olemaan. Sen takia pidän erittäin hyvänä, että tämä hallitus omassa hallitusohjelmassaan ja kunta- ja alueosaston vedolla valtiovarainministeriössä tekee laajempaa tilannekuvaa tästä kokonaisuudesta — kuntataloudesta, palveluista, henkilöstön saatavuudesta — sekä ihan yksittäisen kunnan tasolla, kuntaryhmittäin että kokonaisuutena. Tällaiselle tietopohjalle meillä kaikilla on varmasti erittäin paljon tarvetta. Sitten otan esille perussuomalaisten vastalauseen tästä: Täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että harkinnanvaraisiin on esitetty vain 10 miljoonaa euroa. Se on totta, että 10 miljoonaa euroa esitettiin silloin, kun lähdettiin tämän vuoden budjettia valmistelemaan — touko—kesäkuussa muistaakseni tein silloin esityksen siitä, mitä siihen esitetään. Silloin puolitoista vuotta sitten kuntatalouden näkymä oli aika tavalla vielä hyvä, ja oli minusta jo hyvä, että me saimme tämmöisen pienen puskurin tähän, jolloin voidaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuntia auttaa. Kun kaivoin vähän tietoja, kävi ilmi, että edellisen kerranhan meillä on ollut kuntien harkinnanvarainen avustus vuonna 2014, ja silloin summa oli 20 miljoonaa euroa. Meitä on monia, jotka muistamme aikoja, jolloin meillä on ollut todellakin lähes puolet kunnista hakemassa harkinnanvaraista. Se on pikalaastaria, eihän se voi auttaa kuin hetkellisesti, ja siinä on tiukat kriteerit, miten sitä annetaan sitten eteenpäin. Sitten otan vielä toisen asian: Tämä on ehkä pieni nyanssiasia, mutta täällä perussuomalaisten vastalauseessa sanotaan, että pitää vahvistaa valtiovarainministeriön kuntatalousosaston osaamista ja johtamista. Minun käsitykseni mukaan ensinnäkin valtiovarainministeriössä ei ole kuntatalousosastoa. Kansantalousosasto on, mutta sitten on kunta- ja alueosasto. Ajattelen kyllä, että kun kunta- ja alueosasto ei ole vastuullinen myöskään näistä veromuutoksista, mitä siellä on tapahtunut, tästä rytmimuutoksesta, niin minä puolustan tätä osastoa. He kyllä tekevät niillä tiedoilla, mitä saavat, mahdollisimman hyvää ja parasta tulosta, ja kuten jo aiemmin sanoin, he ovat vetämässä tätä tärkeää työtä koko kuntakentän ja kuntatalouden näköalasta. Toivon, että me voisimme antaa sille työlle kuitenkin kaiken tukemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-23T14:24:34,2019-10-23T14:29:19,Hyväksytty,1.1 2019_55_8,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan kuntatalouden tilasta. Todellakin käsittelemme tässä hallituksen esitystä tämän vuoden kolmanneksi lisätalousarvioksi, ja me esitämme tähän, että harkinnanvaraista valtionosuutta kasvatetaan siitä 10 miljoonasta 60 miljoonaan, ja se tulee tässä meidän vastalauseessa hyvin esille. Perussuomalaiset kantavat huolta myös tulevaisuudesta ja siitä, mitä ensi vuoden budjetti tuo meille tullessaan. Me olemme kuulleet, ja kaikki täällä eduskunnassa ovat toivoneet, että me saamme hoitajamitoituksen, ja se maksaa, mutta myös hoivatakuu on tärkeä, ja sitä, hallitus, olette tuomassa. Nämä molemmat asiat, henkilöstömitoitus — jollaista te tästä hoitajamitoituksesta nimikkeenä käytätte — ja hoivatakuu, ovat tällä hetkellä riittämättömästi budjetoituja, ja se on erittäin huolestuttavaa. Olette kertoneet kansalaisille ja meille edustajille täällä, että hoivatakuu tuo sen tuhat lääkäriä lisää. Täällä puhutaan koko ajan lääkäreistä ja siitä, että ihminen pääsee hoitoon seitsemän arkipäivän kuluessa, kun hoivatakuu tulee, mutta todellisuus on ikävä kyllä toinen. Rahaa ei siellä ole, ja kun taustamateriaaleja tutkii, niin siellähän puhutaan moniammatillisista tiimeistä, mikä tarkoittaa, että sen kanssa, mitä ihmiset odottavat ja mitä Suomen sosiaali‑ ja terveydenhuolto kaipaa — peruspalvelut kuntoon, lääkärillepääsy turvattava — käy niin, että itse asiassa sinne lääkärille ei sitten pääsekään vaan siellä sote-keskuksessa ohjataan moniammatillisen tiimin luokse. Huolestuttaa erityisesti, oletteko johtaneet harhaan nyt jälleen kerran Suomen kansaa ja syöneet sananne. Kenenkä vastaanotolle se ihminen loppujen lopuksi pääsee? Pääseekö se sinne lääkärille viikossa, vai pääseekö se jonnekin moniammatillisen tiimin vastaanotolle, ja keitä ne henkilöt ovat? Suomessa suurin ongelma sosiaali‑ ja terveydenhuollossa on tällä hetkellä se, että lääkärille ei pääse riittävän ajoissa, ja tämä asia pitää laittaa kuntoon, mutta te tuotte nyt meille moniammatilliset tiimit. [Eduskunnasta: Vähän eri asia!] Tämä minua mietityttää, että mitä tämä tarkoittaa. Todellakin toimenpiteitä saamme tehdä paljon, ja muun muassa omassa kotikunnassani Espoossa väestöä on tullut vuoden aikana 6 000 henkilöä lisää, ja kun lakisääteiset palvelut on kaikille toteutettava, niin mistä sitten kaikki tämä koostuu? Työpaikkoja ja verotuloa — se on sen kaiken ydin, ja sen eteen ponnistelemme. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-23T14:29:19,2019-10-23T14:32:02,Hyväksytty,1.1 2019_55_9,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,Nyt on avattu vastauspuheenvuoroille mahdollisuus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_55_10,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen ei näytä lainkaan ymmärtävän, mistä taloudessa on kyse. Nykyinen hallitus pelaa valtavalla riskillä, kun se laittaa kiinni yli tuhat miljoonaa euroa, yli miljardin siis, pysyviin menoihin ilman että sillä on mitään tietoa näistä tuloista. [Pia Viitasen välihuuto] Hallituksen omien puheiden mukaan tämän yli miljardin laittaminen kiinni tarkoittaa sitä, että jos käy ilmi, että sitten työllisyys ei kehitykään aiotulla tavalla ja se ei rahoitakaan näitä menolisäyksiä, sitten arvioidaan jo tehtyjä menolisäyksiä. Niinköhän tulee käymään? Pääministeri Rinne on sanonut, että ei niitä nyt ruveta avaamaan, keskustan edustajat ovat sanoneet, että ruvetaan avaamaan. Voisitteko, edustaja Viitanen, kertoa, kumpi on hallituksen tarkoitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-23T14:32:06,2019-10-23T14:33:10,Hyväksytty,1.1 2019_55_11,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hoiva, huolenpito ja koulutus, ne todellakin Suomessa ovat kuntien kontolla, ja kun edustaja Juvonen tässä harmitteli vaikeaa taloustilannetta myös oman kotikaupunkinsa osalta, niin täytyy sanoa, että ilman tätä Rinteen hallituksen paikkaustoimenpidettä — jo tänä vuonna, ja etupainotteisesti sitten 1,1 miljardia euroa — Espoonkin talous olisi huomattavasti huonommissa kantimissa. Hallitus on todellakin sitoutunut rahoittamaan kaikki uudet tehtävät täysimääräisesti valtionosuuksien kautta. Eikö tämä ole hyvä asia? [Leena Meren välihuuto] Kun katson sinne kokoomuksen puolelle, yritän löytää sieltä vuosi sitten valtiovarainministerinä toimineen Orpon kasvoja, mutta en näen hänen kasvojaan. Näen edustaja Zyskowiczin kasvot, ja toki näen myöskin edustaja Heinosen kasvot — molemmat hymyilevät — [Timo Heinonen: Nimi mainittu!] ja kysyisin nyt teiltä: Miten noin niin kuin omasta mielestä teillä meni vuosi sitten, kun te leikkasitte? Me nyt paikkaamme. Kumman linja on oikea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-23T14:33:11,2019-10-23T14:34:15,Hyväksytty,1.1 2019_55_12,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä keskusteltiin, että kenen linja on oikea, niin haluan kanssa osaltani tutkiskella historiaa. Muistellaan, mikä tilanne oli silloin kun perussuomalaiset lähtivät hallitukseen 2015: Komissio oli laittamassa meitä valvontaan. Olimme syöksykierteessä. Olimme Kreikan tiellä. [Antti Lindtman: Niin, ja lähditte leikkaamaan!] SDP oli vihreiden kanssa husannut hallituksessa useamman vuoden, ja 100 000 uutta työtöntä oli saatu aikaiseksi. Jos se on saavutus, niin hyvä näin. Nyt uudelleen on se tilanne, eli ketkä ovatkaan hallituksessa? Olisikohan näitä samoja toimijoita, SDP etunenässä pääministeripuolueena. Ja taas alkaa komission varoitusten linja. Että kun historiaa lähtee muistelemaan, on aina tietysti hyvä ottaa koko kirjo esille. Hyvinkään kaupunginhallituksen edustajana totean, että toki olemme tyytyväisiä, että lisärahoitusta tulee, mutta huolissamme siitä, pitävätkö lupaukset siitä, että kun lisää tehtäviä tulee, rahoitus kanssa tulee. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-23T14:34:15,2019-10-23T14:35:14,Hyväksytty,1.1 2019_55_13,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten puolelta kannetaan huolta kuntataloudesta, mikä on aiheellistakin. Mutta budjettikeskustelussa ei tullut selväksi, onko perussuomalaisten linja sama kuin mikä puheenjohtaja Halla-ahon linja on ollut 2011 Helsingin Sanomien vaalikoneessa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] jossa hän sanoi, että verotulojen tasausjärjestelmästä pitää luopua, että se on vanhakantaista kepulaista aluepolitiikkaa ja että jokainen kunta tuottakoon ne palvelut, mihin omat rahat riittävät. Kysymys siis kuuluu: onko perussuomalaisten linja sama kuin mikä oli puheenjohtaja Halla-ahon linja 2011? [Leena Meri: Meidän linja löytyy meidän ohjelmasta!] Toivottavasti se on muuttunut, mutta siinä keskustelussa se ei tullut esille. Toivon, että sanotte yksiselitteisesti, kannatatteko te muitten puolueitten tavoin tätä tasausjärjestelmää, joka on elinehto sille, että suomalaisissa köyhissä kunnissa pystytään peruspalvelut tarjoamaan. Edustaja Kankaanniemi, vastatkaa te kunta-asiantuntijana: oletteko te puolueena sitä mieltä, mitä kaikki muut puolueet ovat, vai oletteko te puheenjohtaja Halla-ahon linjalla, joka on täysin eri mieltä kuin muut puolueet? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-10-23T14:35:14,2019-10-23T14:36:17,Tarkistettu,1.1 2019_55_14,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Guzenina hyvin nosti esiin, ensi vuonna nähdään 1,1 miljardin lisäpanos kuntien valtionosuuksiin, koska todellakin hallitus on tunnistanut, että lisärahalle on huutava tarve. Tässä ollaan lämmöllä muisteltu sitä, kuinka viime hallitus kuulemma julkisen talouden tervehdytti, mutta se ei ole mitään tervehdyttämistä, että siirretään valtionvelkaa kuntien maksettavaksi ja kuntien kannettavaksi. [Ben Zyskowicz: Se oli sitä edellinen hallitus!] Silloin nimenomaan on uhkana se, että leikataan peruspalveluista, leikataan koulutuksesta, kaikesta siitä, joka pitää suomalaiset työkykyisinä ja joka pitää suomalaiset pinnalla. Surullinen esimerkki viime vuoden ja viime kauden linjasta oli, kun lopetettiin työllisyyskokeilu, jossa pitkäaikaistyöttömiä menestyksekkäästi saatiin kaupungeissa työllistettyä. Tampereellakin nimenomaan tähän vaikeimpaan ryhmään saatiin tartuttua, saatiin nostettua yhä useampi työlliseksi. Se vahvisti meidän taloutta, mutta vahvisti se myös valtiontaloutta. Siksi nyt ollaan siirtymässä pitkäjänteiselle linjalle, jossa todella vahvistetaan työllisyyspalveluita, [Puhemies koputtaa] pidetään kaikista huolta ja annetaan kunnille rahat hoitaa ne peruspalvelut huolella.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-23T14:36:17,2019-10-23T14:37:26,Hyväksytty,1.1 2019_55_15,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntien taloustilanne on viime vuosina heikentynyt huomattavasti, vaikka kunnat toteuttavat kansalaisille erittäin tärkeitä lähipalveluita. Kuntien tulopohjaa ovat heikentäneet laskevat verotulot sekä edellisen hallituksen päätökset leikata valtionosuuksia. Kuntaliitto on nostanut kiky-sopimuksen yhdeksi keskeiseksi syyksi kuntien vaikeaan tilanteeseen. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli 3 prosenttia. Tänä vuonna epävarmuutta ja taloudellista ahdinkoa ovat lisänneet ennakonpidätysmenettelyn muutokset ja tulorekisterin ilmoitusongelmat. Nykyinen hallitus kasvattaa valtionosuuksia. Hallitus on päättänyt lopettaa kuntien valtionosuuksien leikkaukset tämän vuoden lopussa, ja nyt helpotetaan kuntien tilannetta aikaistamalla osa tästä. Tämä on todella tärkeää, ja tämä on kunnille erityisen tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-10-23T14:37:26,2019-10-23T14:38:20,Hyväksytty,1.1 2019_55_16,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp," Ärade talman, arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva valtion lisätalousarvio on todella tärkeä ja hyvä juttu. Monella kunnalla on tosiaan, kuten täällä on mainittu, todella haasteelliset taloudelliset oltavat, ja 88 kuntaa on hakenut harkinnanvaraista rahoitusta. Että nämä 237 miljoonaa ovat todella tärkeitä. Toimiessani kunnanjohtajana budjetoinnissa käytettiin Kuntaliiton teettämiä verokertymäennusteita, ja nyt tulorekisterin ongelmat romahduttivat ennusteita ja sotkivat kuntien budjetointia, ja se lovihan oli 400 miljoonaa. Tämä näkyy nyt parhaillaan, kun budjetteja tehdään, ja tästä johtuen myös on tärkeää, että tämä raha tulee. Peräänkuulutan kuitenkin, että kun tehdään näitä uudistuksia, niin on malttia uudistusten tekemisessä ja läpiviemisessä ja kunnollisia vaikutusarviointeja tehdään. Tiedän, että hallitus tulee tekemään näitä tulevien neljän vuoden aikana, ja kuntien pitää luottaa, [Puhemies koputtaa] että uudistusten laskelmat pitävät tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2019-10-23T14:38:21,2019-10-23T14:39:30,Hyväksytty,1.1 2019_55_17,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! 190 kuntakonsernia on tekemässä alijäämäisen tilinpäätöksen, ja 88 on hakemassa tätä harkinnanvaraista apua, jota on sitten jaossa se 10 miljoonaa, että siinä mielessä tämä on kyllä vähän alibudjetoitu kohta. Toki harkinnanvarainen on aina sellainen, jolla nimenomaan haetaan tilapäisesti apua, mutta nämä kuntien luvut kertovat siitä, että kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta. Nyt eivät vaikeuksissa ole vain pienet ja keskisuuret kunnat vaan myöskin maakuntien keskuskaupungit. Oikeastaan voisi sanoa, että Helsinkiä lukuun ottamatta myöskin kaikki maakuntien keskuskaupungit ovat tekemässä alijäämäisiä tuloksia, ja alijäämät huitelevat siellä kymmenissä miljoonissa. Ja mikä on vakavinta, niin tässä tilanteessa irtisanomisuhan alla yt-neuvotteluissa on sote-henkilöstöä, kun joudutaan muutenkin miettimään, mistä ihmeestä me löydämme sote-henkilöstöä. Elikkä nyt hallitus ei saa enää yhtään tehdä sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät kuntien kuluja, jos niihin ei ole osoittaa valtionosuuksia, [Puhemies koputtaa] ja tämä koskee nyt erityisesti tätä hoitajamitoituskysymystä myöskin, eli meidän pitää kunnille varataan ne rahat, jotka niille kuuluvat näitten velvoitteitten täyttämiseen. [Ben Zyskowicz: Oikein! Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-23T14:39:30,2019-10-23T14:40:48,Hyväksytty,1.1 2019_55_18,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan tähän EU-noottiin, ja tietysti talouden tilaa ja sitä tapaa, millä nyt Rinteen hallitus on asiaa hoitamassa, kuvaa valtiovarainministeri Lintilän toteamus, että hallituksen arvion mukaan ”kyse ei ole erityisen vakavasta vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämisestä”, eli hän myöntää, että ollaan rikkomassa näitä säädöksiä, ja tietysti se on vakava huomautus EU:lta vain muutama kuukausi tämän hallituksen työn aloittamisen jälkeen. Tässä lisätalousarviossa olisin kyllä odottanut hieman panoksia lisää myös vanhustenhoitoon, sillä puheenjohtaja Lindtman totesi: ”Ensi vuonna tässä maassa ei kerta kaikkiaan enää hyväksytä hoitajien alimitoitusta ympärivuorokautisessa hoidossa. Vihdoin tämä asia laitetaan kuntoon.” [Antti Lindtman: Pitää paikkansa!] Suora sitaatti Huomenta Suomen haastattelusta 17.9. [Ben Zyskowicz: 5 miljoonalla!] Mutta ensi vuodelle te olette varanneet 5 miljoonaa tähän, [Ben Zyskowicz: Silläkö se pannaan kuntoon?] ja 0,7:n henkilöstömitoitus vanhustenhoitoon maksaisi 250 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Mitä te, puheenjohtaja Lindtman, tällä lausunnolla oikeastaan tarkoititte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-23T14:40:52,2019-10-23T14:42:00,Hyväksytty,1.1 2019_55_19,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen ja muidenkin siellä kokoomuksessa kannattaa lukea se lausunnolle lähtenyt ehdotus hoitajamitoituksesta. Se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna todella ne hoivayksiköt, joissa tällä hetkellä alitetaan edes suositus — joita on noin sata — kerta kaikkiaan tulevat lainvastaiseen tilaan. [Timo Heinonen: Siis 0,7?] Tämä on hyvin selkeä asia, ja uskon, että lukemalla sen esityksen tämä selviää Heinosellekin. [Ben Zyskowicz: Puhutteko 0,7:stä? — Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Vielä tähän talouden isoon kuvaan: Ehkä historiassa ei ole sellaista tilannetta, jolloin tilannekuva kuntien taloudesta olisi epäonnistunut ennusteessa niin kuin se epäonnistui tälle vuodelle. Sen takia vaaditaan poikkeuksellisia toimia, ja sen takia hallitus niitä nyt tekee. Olen iloinen siitä, että nyt kokoomuskin on asettunut sille kannalle ja tukee tätä hallituksen esitystä eikä ole jättänyt vastalausetta. Arvoisa puhemies, tämä on tärkeää, koska tarvitsemme kuntatalouteen korjaavia toimia jo tälle vuodelle. Olen iloinen, että kokoomus on tälle kannalle asettunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-23T14:42:04,2019-10-23T14:43:09,Hyväksytty,1.1 2019_55_20,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten lähtökohta on se, että koko maa pidetään asumiskelpoisena, ja tämä edellyttää luonnollisesti tasausjärjestelmiä myös kuntatalouden osalta. Se on yksiselitteisen selvä asia. Edustaja Rantakangas, kyllä hämmästelen sitä, että te ette ole huolestunut tästä kuntatalouden todella synkästä tilanteesta. Teidän kotikaupunkinne veroprosentti nousee painelaskelman mukaan hallitusohjelman perusteella tehdyn ohjelman mukaan 5,5 prosenttiyksiköllä yli 26 prosenttiin. [Leena Meri: Herranjestas, 5,5 prosenttia! — Eduskunnasta: Oho!] Ja kuntien yhteenlaskettu velka nousee 20 miljardista 30 miljardiin vuoteen 2023 mennessä eli tämän hallituskauden aikana. Nämä ovat niin vakavia lukuja, että nyt pitää ottaa tosiasiat käteen ja tehdä päätöksiä tältäkin osin. Kymmenissä kunnissa ja kuntayhtymissä käydään yt-neuvotteluja. Eivät kunnat ja kuntayhtymät käy niitä ihan tahallaan, [Puhemies koputtaa] vaan tilanne on vakava. [Leena Meri: Niin, kannattaisi keskittyä niihin ennemmin kuin vanhoihin vaalikoneisiin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-23T14:43:13,2019-10-23T14:44:19,Hyväksytty,1.1 2019_55_21,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että hallitus on ajan tasalla ja kunnat saavat jo tänä vuonna lisää valtionosuuksia. Ensi vuonnahan valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on 300 miljoonaa euroa plusmerkkinen. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] Oli erinomaista, että edustaja Kankaanniemi kunta-asiantuntijana käytti tämän puheenvuoron valtionosuuksien ja verotulotasauksen tärkeydestä. Rantakangas tuossa sanoi, että 2011 Halla-aho oli toista mieltä. [Leena Meri nauraa] Tarkistin, että hän oli vielä 2017:kin toista mieltä. Harmi, että hän poistui salista emmekä saa kuulla, mitä mieltä hän on nykyisin. Sitten voisi todeta kristillisdemokraateille, että taisitte olla hallituksessa silloin, kun harkinnanvaraiset avustukset poistettiin vuonna 2014. [Antti Lindtman: Burn!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-10-23T14:44:23,2019-10-23T14:45:14,Hyväksytty,1.1 2019_55_22,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällähän kyseltiin, mikä linja on oikea. Senhän me tiedämme, että viime hallituksen linja oli se leikkauslinja, mutta, puhemies, jotta voisin arvioida tätä kysymystä, minä kyllä haluaisin tietää, mikä on kokoomuksen linja. [Ben Zyskowicz: No, vastataan!] Uskon, että Ben Zyskowicz tietää ja ymmärtää taloutta kovastikin — uskon näin — mutta juuri siksi en voi ymmärtää, puhemies, miksi kokoomus ei kerro, miten tämä yhtälö voisi olla mahdollinen: He samaan aikaan moittivat kovin sanoin, että nyt tehdään alijäämää, ja varoittelevat, ja samaan aikaan he ovat esittäneet mittavia veronkevennyksiä. Veroja siis ei kokoomuksen mielestä nyt alenneta tarpeeksi. Se ei riitä, että pieni- ja keskituloinen eläkkeensaaja tai palkansaaja saa veronkevennyksen. Viime viikolla autoverokin piti poistaa Heinosen mielestä. [Leena Meri: Polttoainevero!] Ja samaan aikaan kokoomus ei kerro, mistä se leikkaisi. [Maria Guzenina: Kertokaa nyt, mistä leikkaisitte!] Leikkaisitteko koulutuksesta, vanhustenhoivasta, eläkkeensaajien asemasta, mistä leikkaisitte? Ben Zyskowicz, te varmasti ymmärrätte taloutta. Minä toivoisin, että tämän yhtälön selittäisitte, että mikä on kokoomuksen linja. [Ben Zyskowicz: Heti kun saan puheenvuoron!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-23T14:45:17,2019-10-23T14:46:28,Hyväksytty,1.1 2019_55_23,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Viitanen aikaisemmin viittasi kansainväliseen suositukseen, että niiden, joilla on varaa elvyttää, tulisi elvyttää. Totean, että siinä vain viitattiin vähän vakavaraisempiin Keski-Euroopan talouksiin, joiden taloustilanne on aika paljon parempi. Sinällään pidän hyvänä tätä lisätalousarvioesityksen kädenojennusta kunnille, koska kuntien taloustilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen haastava. Jotta tätä voitaisiin saada pysyvämmin parannettua, tarvitaan laajempaa otetta. Ensinnäkin verotilitysjärjestelmän ongelmien korjaaminen on yksi. Toisaalta on myöskin työllisyyden kasvattaminen. Tämä työllisyyskokeilu itse asiassa toteutettiin viime hallituksen aikana, ja olin itse Tampereella pormestarina silloin käynnistämässä kokeilua. Velvoitteiden arviointia pitää käydä. Täällä on nostettu muun muassa se, onko kunnilla mahdollisuutta ensi vuonna vielä näiden VOS-lisäysten myötä nostaa tätä mitoitusta riittävästi, onko lääkäreitä saatavissa riittävä määrä, jotta hoitotakuuseen päästään. Tästä käydään keskustelua juuri nyt. [Puhemies koputtaa] Vielä kuntien erilaistuvien tarpeitten tunnistaminen ja kuntien talousjohtamisen vahvistaminen. Ehkä tarvitaan jopa kriisiohjelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-10-23T14:46:32,2019-10-23T14:47:45,Hyväksytty,1.1 2019_55_24,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin katson huolestuneena ensi vuoteen ja tulevaan kauteen. Olette luvanneet, että hoitajamitoitus tulisi olemaan se 0,7, mutta kyllähän me kaikki sen ymmärrämme ja tiedämme, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Mistä te sieltä sitten säästätte, että me saamme sen 0,7:n? Tarkoittaako se sitä, että yhä useampi ammattikoulutettu hoitaja, lähihoitaja, sairaanhoitaja joutuu miettimään, onko se hänen työpaikkansa vai korvataanko ammattikoulutettu hoitaja jollakin muulla? Sitten nostan vielä esille kuntatalouden sitä kautta ajateltuna, kun meille on juuri tullut Terapiatakuu-kansalaisaloite tänne eduskuntaan, ja pidämme sitä erittäin tärkeänä. Kysyn teiltä: Aiotteko viedä sitä eteenpäin? Sillä tullaan tarvitsemaan valtaisia panostuksia, että me saamme mielenterveyspalveluja, me saamme ihmisille apua ja me saamme nuorille ja koululaisille sitä tukea ja turvaa, mitä he tarvitsevat, ja minua pelottaa, että sitä rahaa ei ole tulossa. Mutta mitä te sanotte, tuotteko te tämän terapiatakuun? [Ben Zyskowicz: Kiuru antoi siitä katteettoman lupauksen!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-23T14:47:45,2019-10-23T14:48:53,Hyväksytty,1.1 2019_55_25,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että Ikonen viittasi tähän Reutersin julkaisemaan keskustelupaperiin, jossa komissio nimenomaan viittaa siihen, että nyt jäsenvaltioiden pitäisi, pikemminkin kuin reagoida ennakoivasti, vastata finanssipolitiikalla tähän kasvun heikentymiseen. Täällä mainitaan kaksi maata, joiden osalta varoitellaan — ne ovat Italia ja Kreikka — ja joiden pitää pitää huoli, että markkinoiden usko säilyy. Suomi ei ole tässä joukossa, jota on varoiteltu. [Leena Meren välihuuto] Arvoisa puhemies! Haluaisin myöskin kysyä sitä, mitä Viitanen tuossa kysyi mutta johon ei tullut vastausta, ja uskon, että edustaja Zyskowicz on valmis vastaamaan. Kokoomus on siis moittinut hallituksen koulutuspanostuksia liian vaatimattomiksi ja toisaalta haluaisi tehdä vielä isommat veronkevennykset ja toisaalta on moittinut hallitusta liiallisesta alijäämästä — miten tämä yhtälö menee umpeen? [Antti Rantakangas: Ei mitenkään!] Zyskowicz, älkää nyt vain sanoko, että te olette se ensimmäinen oppositiopuolue, joka ottaa käyttöön dynaamiset vaikutukset. [Puhemies koputtaa — Ben Zyskowiczin välihuuto] Jos otatte, niin silloin kokoomus menee talouspolitiikan mutasarjaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-10-23T14:48:57,2019-10-23T14:50:04,Hyväksytty,1.1 2019_55_26,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,Kohta kuulemme vastauksen. Sitä ennen edustaja Honkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_55_27,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten kaikki tiedämme, kuntatalouden tilanne ei ole mikään helppo. Olemme tuolla kunta- ja terveysjaostossakin kuulleet tästä viime viikkoina, ja se totta kai varmasti meitä kaikkia täällä salissa todella huolettaa. Tämähän ei tule minään yllätyksenä, koska tämähän liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin, aivan kuten edustaja Vehviläinen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, perusteellisessa puheenvuorossaan edellä totesi, ja uskon, että siinä itse kukin puolue voi tässä salissa tavalla tai toisella katsoa peiliin — sen peilin voi sitten valita kyllä aivan itse. Mutta nyt todella kuntien taloutta vahvistetaan ja se vahvistuu. Isossa kuvassa on tärkeää, että talouskasvun siipiä ei nyt katkaista. Niin kuin nähdään, työllisyys vahvistuu edelleen, ja kun katsotaan valtiontalouden tilaa, niin nyt kun kokoomuksen 12-vuotinen valtakausi on päättynyt ja sinä aikana valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut tai ylikin, niin on tärkeää, että pidetään kestävää talouskasvua yllä. Siinä mielessä mielestäni nämä valtionosuuslisäyksetkin tulevat tarpeeseen, ja sieltä samasta verokertymästähän ne kuntienkin verot kertyvät, missä tietysti Sipilän hallituksella ja sen toimenpiteillä oli iso rooli. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-23T14:50:07,2019-10-23T14:51:26,Hyväksytty,1.1 2019_55_28,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin: Edustaja Lindtman, teiltä jäi vastaamatta edustajan Heinosen kysymykseen. Kun te olette Maikkarissa sanonut, että ”ensi vuonna tässä maassa ei kerta kaikkiaan enää hyväksytä hoitajien alimitoitusta” ja niin edelleen, [Antti Lindtman: Kyllä!] niin tällä 5 miljoonallako se on tarkoitus hoitaa? Puhutteko 0,5:stä vai puhutteko 0,7:stä? Te ette vastannut. Nyt on tilaisuus vastata. Mitä sitten tulee tähän kysymykseen, niin ne panostukset, joita hallitus osoittaa koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja moneen muuhun hyvään tarkoitukseen, ovat meidän mielestämme perusteltuja emmekä me ole niitä lainkaan vastustamassa tietystikään. Ongelmahan on se, että hallitus ei pysty näitä menolisäyksiä rahoittamaan. Se ei pysty niitä rahoittamaan, koska se ei ole valmis riittäviin toimiin työllisyyden parantamiseksi, [Pia Viitanen pyytää vastauspuheenvuoroa] ja tämä tulee selviämään koko Suomen kansalle viimeistään ensi keväänä. Kokoomus rahoittaisi nämä ajatukset, mitkä täällä tuotiin esiin, nimenomaan työllisyyden parantamisella. [Antti Lindtman: Dynaamisilla vaikutuksilla?] — Ei kun työllisyyden parantamisella. Ei dynaamisilla, vaan työllisyyden parantamisella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-23T14:51:27,2019-10-23T14:52:35,Hyväksytty,1.1 2019_55_29,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on moneen kertaan todettu, että ne osat kokoomuksen työllistämissuunnitelmista, jotka eivät ole leikkauksia pienituloisille työttömille, tämä hallitus on kyllä toteuttamassa: panostetaan työllisyyspalveluihin, autetaan nimenomaan niitä ihmisiä, joilla on tarvetta päivittää osaamista ja pyritään tätä kautta ihmisläheisesti parantamaan työllisyyttä. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Sen sijaan siitä on epäselvyys, miten toimii yhtälö, jossa halutaan vähentää alijäämää, veroja ei saa nostaa, velkaa ei saa ottaa lisää, kaikkia panostuksia, mitä tämä hallitus tekee, pidetään hyvinä ja samalla halutaan vielä lisää panostuksia. Miten tämä yhtälö voi toimia? Se on kyllä mielenkiintoista, ja siksi odotankin opposition vaihtoehtobudjetteja. Muistan, että niitä on ollut kiinnostavaa oppositiossa tehdä, ja siellähän me sitten näemme, miten tämä tasapainotus itse kultakin sujuu. Se on hyvä asia, että nyt panostetaan todella ennaltaehkäisyyn, panostetaan siihen, että saadaan pidettyä varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen ryhmäkoot pienenä. Sitä kautta vähennetään niitä terveysmenoja tulevaisuudessa. Pidetään kaikki hyvinvoivina, pidetään kaikki työkykyisinä. [Puhemies koputtaa] Katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen, ei vain neljän vuoden talouden tasapainoon vaan kymmenen, kahden-, kolmenkymmenen vuoden päähän. Se on oikea linja. [Ben Zyskowicz: Te katsotte tulevaisuuteen leikkaamalla lapsilta eli ottamalla velkaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-10-23T14:52:35,2019-10-23T14:53:54,Hyväksytty,1.1 2019_55_30,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu, että tämä keskustelu on aika irti siitä kuntatodellisuudesta, missä eletään, siitäkin huolimatta, että hyvin moni meistä on myöskin kuntapäättäjä. Tosiasia on se, että tällä hetkellä kunnista tulee erittäin hälyttävää viestiä, eli on huolestuttava, kriittinen tilanne, jota itsessään lisää se, että meillä on tiedossa uudet väestöennusteet, joiden mukaan syntyvyys laskee ja ikääntyvän väestön myötä samanaikaisesti kustannukset kasvavat esimerkiksi sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. Kun me puhumme kuntatalouden tilasta, me puhumme hyvinvointiyhteiskunnan kaikkein tärkeimmistä ydinpalveluista, siis päiväkodeista, kouluista, vanhustenhoivasta, mielenterveyspalveluista ja niin edelleen. Sen takia tämän pitäisi olla politiikan teossa semmoinen ihan keskeinen teema, johon realismin kautta pureudumme täällä. Hämmentävän paljon käytätte aikaa kokoomuksen ruotimiseen ja edellisiin kausiin. Viime kaudelta voidaan varmasti monista asioista meitä syyttää, mutta siitä ette voi syyttää, etteikö olisi kuntatalouden tilaa otettu vakavasti. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Silloin itse asiassa työllisyyskehityksen kautta päästiin luomaan tulevaisuudenuskoa. Syntyi 140 000 uutta työpaikkaa Suomeen. [Puhemies koputtaa] Nyt se oleellinen ero edellisen ja tämän hallituksen politiikassa on se, että työllisyystoimet puuttuvat, jolloin tulevaisuudenuskokin sieltä kunnista alkaa hiljalleen murtua, ja se näkyy, jos kuuntelee kuntia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-10-23T14:53:58,2019-10-23T14:55:27,Hyväksytty,1.1 2019_55_31,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Jos vastauspuheenvuorot venyvät kovin paljon yli minuutin, siirrytään varsinaisiin puheenvuoroihin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_55_32,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Kuntatalous on kriisissä, niin kuin on todettu, ja siihen on monta syytä. Kuntayhtymien ja kuntien menokehitys kasvaa 4—5 prosenttia, siinä on yksi syy, mutta sitten ovat myös nämä verokorttiuudistukset ja tulorekisterimurheet, mutta uskon, että ne 21—22 sitten omalta osaltaan oikenevat. On hienoa, että nykyinen hallitus on tarttunut kuntatalouden murheisiin kiinni ja korjaa nyt kuntataloutta pikaisesti jo lisätalousarviolla ja ensi vuoden osalta on 1,1 miljardia kaiken kaikkiaan ja myös, niin kuin hallitusohjelmassa on todettu, kompensoi täysimääräisenä nämä tehtävälisäykset, mitä kunnille ollaan laittamassa. Tämä on sitä oikeata kuntapolitiikkaa. Mutta kuntatalouteen tarvitaan todennäköisesti tällä hallituskaudella pitkän aikavälin kuntatalouden ohjelma. Siis jos ei sote-rahoitusmallia väliaikaisesti jollain muulla tavalla rakenneta ennen vuotta 23, niin yksinkertaisesti kunnat ja kuntayhtymät eivät tätä menokehitystä kestä. Tähän kuntatalouden isoon kuvaan joudutaan varmaan sitten tässä salissa palaamaan tällä hallituskaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-10-23T14:55:27,2019-10-23T14:56:41,Hyväksytty,1.1 2019_55_33,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Myönnän vielä neljä vastauspuheenvuoroa, edustajille Ovaska, Sarkkinen, Multala ja Vähämäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_55_34,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä syy siihen, että kokoomukselta kysellään kantoja, on juuri se, että kun kuunteli alkuun edustaja Heinosen puheenvuorot, niin ne ovat täysin ristiriidassa monen muun kokoomuslaisen puheenvuorojen kanssa. Ylipäänsä kun katsoo tätä varsinaista asiaa, jossa puhutaan siis lisätalousarviosta, niin kokoomushan on tämän mietinnön takana myöskin ollut. Ja kun kuuntelee puheenvuoroja taas edustajilta, niin puhe on täysin erilaista kuin se totuus, mitä esimerkiksi sieltä valiokunnan mietinnöstä käy ilmi. Eli kiitos kyllä perussuomalaisille siitä, että he ponnekkaasti ovat yhden linjan takana ja vastalauseensa esittäneet. Kokoomuksesta ei ota selvää, mitä mieltä se puolue asioista on. Mitä tulee sitten tähän varsinaiseen kuntatalouden kysymykseen, niin olen edellisen puhujan kanssa täysin samaa mieltä: me tarvitsemme varmasti jonkinlaisen pelastusohjelman kunnille. Ensinnäkin puhuisin eroista suurten kaupunkien välillä — meillä on Helsinki vastaan muut. Suuret kaupungit katsovat ensi vuoden talousarvioita vahvasti miinuksella, hyvin vaikeita vuosia edessä, vaikka näin hyvä hallituksen esitys kuitenkin on tulossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-10-23T14:56:45,2019-10-23T14:57:50,Hyväksytty,1.1 2019_55_35,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tila todellakin on erittäin huolestuttava. Sen tiedostavat toivottavasti kaikki tässä salissa. Hallitus helpottaa merkittävästi kuntatalouden tilannetta ensi vuonna, kun valtionosuudet kasvavat yli miljardilla, kun valtionosuuksien leikkaukset lopetetaan, ja edustaja Grahn-Laasoselle muistutuksena, että todellakin tämän vuoden kuntatalouden erittäin heikkoon tilaan ovat suurena syynä aikaisemmin päätetyt kuntatalouden leikkaukset, jotka liittyvät hyvin pitkälti kiky-sopimukseen ja muihin leikkaustoimiin. Tämän vuoden kuntatalouden tilanne on erittäin huono, ja tänä vuonna tällä lisätalousarviolla sitä voidaan helpottaa, kun aikaistetaan ensi vuoden maksatuksia. Tämä on tärkeä ratkaisu loppuvuoden osalta. Mutta vaikka ensi vuoden budjetti helpottaa kuntatalouden tilannetta valtionosuuksien kasvatuksen myötä, niin kuntatalouden rakenteelliset ongelmat eivät poistu. Erityisesti ikääntymisestä johtuvat ja väestöä menettävien kuntien taloudelliset ongelmat eivät poistu, ja sen takia sote-uudistus on äärimmäisen tärkeä ja akuutti saada läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-23T14:57:50,2019-10-23T14:59:00,Hyväksytty,1.1 2019_55_36,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mikä on kokoomuksen linja? No kokoomuksen linja on se, että tarvitaan työllisyystoimia. Se on kuntien kannalta myös aivan ensisijainen asia, sillä myös kunnat elävät niistä verotuloista valtionosuuksien lisäksi. Sitten tässä on aivan ehdottomasti todettava, että yhdyn niihin aiempiin puheisiin täällä, joissa ollaan huolissaan kuntien taloudesta. On aivan selvää, että kuntien talous ei näytä kehittyvän positiivisesti ensi vuonna ja sille on tehtävä jotain. Sinällään tämä ehdotus, mikä nyt tässä pöydällä on, on positiivinen. Se kuitenkin, mitä edustaja Heinonen ja itse myös kritisoin, on se, että tuntuu ettei hallituksessa nyt ymmärretä sitä, että kun luodaan kunnille uusia velvoitteita — kuten esimerkiksi tämä hoitajamitoitus — ja osoitetaan niihin aivan riittämätön määrä rahaa, niin tämä tulee entisestään heikentämään kuntataloutta tulevina vuosina. Kun katsotaan, miten valtionosuudet esimerkiksi lasketaan, niin ne lasketaan laskennallisesti — ei syntyneiden kustannusten perusteella vaan laskennallisesti. Eli kun kunnissa näitä asioita hoidetaan eri tavoin, niin tämä tulee myös eri tavoin vaikuttamaan erilaisten kuntien kykyyn hoitaa palvelunsa tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-10-23T14:59:04,2019-10-23T15:00:11,Hyväksytty,1.1 2019_55_37,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Todellakin tähän mietintöön sisältyy vastalause, ja vastalauseessa oli lausuma, jonka mukaan haluaisimme lisätä yleistä käsitystä kuntatalouden tilasta ja vahvistaa samalla VM:n kunta- ja alueosaston osaamista ja johtamista sen takia, että tälle kunta- ja alueosastolle kuuluvat kuntatalouden laskenta- ja analysointitehtävät, ja jotta tämän johtamisen ja osaamisen vahvistamisen jälkeen voidaan aloittaa sitten VTV:n suositusten mukaisesti kuntatalouden ohjauksen sääntökehikkojen luominen. Ne meillä ovat hiukan puutteelliset. Meillä on toki jotain sääntöjä olemassa, mutta täytyisi vahvistaa yleisiä ohjausmekanismeja sekä kehittää työkaluja kuntatalouden ohjaamiseksi viimeisimpien akateemisten tutkimusten pohjalta. Samalla esitetään 50 miljoonaa lisää tähän tukeen, koska sitä tukea on haettu noin 100 miljoonaa. Lopuksi totean vain sen, että täytyisi olla yhdet puheet. Jos siellä omassa kotikunnassa on ollut hakemassa tällaista tukea kuntaansa, [Puhemies koputtaa] niin täytyisi sitten täällä eduskunnassa toimia myöskin samaten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-23T15:00:11,2019-10-23T15:01:24,Hyväksytty,1.1 2019_55_38,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,Palataan varsinaisiin puheenvuoroihin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_55_39,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvio on paikallaan, ja siinä tämä 237 miljoonan euron aikaistaminen. Ehkä se aikaistuu hieman enemmän kuin tammikuulta joulukuulle, eli täytyy todeta, ettei se kyllä mikään apu ole kuntien kriisiin mutta kaunistaa tämän vuoden tilinpäätöksiä, jotka Kuntaliiton arvion mukaan olivat tässä alkusyksyllä sellaiset, että näytti että vain Helsinki tekee tänä vuonna positiivisen tuloksen ja kaikki muut Manner-Suomen kunnat negatiivisen. Tämä varmaan muuttaa nyt sitä lukua jonkin verran. Tietysti tässä voi todeta, että tästä 237 miljoonasta Helsinki saa 28 miljoonaa, kun tämä jakotapa on tällainen. Helsinki siis tekee tämän päätöksen jälkeen vielä enemmän ylijäämää kuin olisi tehnyt ilman tätä, ja tämä helpottaa muitten kuntien tilannetta sitten vastaavasti vähemmän. Ymmärrän kyllä, arvoisa puhemies, että kun tällä 237 miljoonan potilla, joka on kikyyn liittyvä summa, estetään kahdenkertainen leikkaus kunnilta, niin se pitää jakaa näin. Se on loogista. Mutta näin se menee, että rikkaat saavat tältäkin hallitukselta enemmän kuin köyhät, ja näin siinä on käymässä. Arvoisa puhemies! Hämmästelin kyllä tätä vasemmiston ja kokoomuksen riitelyä täällä. Tilannehan oli todella se, että kaudella 2011—2015 Suomeen tuli yli 100 000 uutta työtöntä, julkinen velka kasvoi aivan hirvittävästi, yt-neuvotteluja oli [Leena Meri: Joka viikko!] kymmenissä kunnissa, ehkä sadassa kunnassa, veroprosentteja nostettiin melkein kaikissa kunnissa ja lisäksi valtion omaisuutta myytiin ruhtinaallisesti 3,3 miljardilla. Siitä huolimatta talous meni syöksynä alaspäin, niin että — niin kuin edustaja Meri oikein sanoi — 2015 Suomi oli konkurssin partaalla, täydellisessä ahdingossa. Ei olisi tarvinnut kuin askel astua eteenpäin sillä tiellä, mitä edellisellä kaudella oli harjoitettu talouspolitiikkana, niin olisimme olleet konkurssissa eli jonkinlaisessa selvitystilassa IMF:ään, Euroopan komissioon ja niin edelleen. No se on mennyttä. Tältä pohjalta teidän arvostelunne vuoden 2015 jälkeen on kyllä kaukana siitä, mikä on rehellistä, avointa ja selkeää. Silloin oli pakko panna säästöjä ja ottaa tilannetta haltuun ja tähdätä työllisyyden parantamiseen, ja siinä hallitus edellisellä kaudella onnistui 100 000 uuden työpaikan myötä. Perussuomalaiset olivat kaksi ensimmäistä vuotta mukana ja olivat tekemässä niitä kipeitä päätöksiä, joista kaikkia emme olisi halunneet tehdä, mutta näin kävi. Mutta tulos oli se, mikä nyt on, että työpaikkoja tuli. Muuten niitten kahden vuoden aikana myös kuntatalous saatiin kuntoon. Vasta sen jälkeen kun meidät heitettiin ulos hallituksesta, kuntatalous lähti vähin erin kohti sitä, mikä tilanne on nyt. Ja nyt se on todella synkkä. Arvoisa puhemies! Tuossa äskeisessä vastauspuheenvuorossani totesin nämä synkät luvut, eli että alle 6 000 asukkaan kunnissa veroprosentin korotuspaine on 5,5 prosenttiyksikköä. Ne ovat näitä keskustalaisia pieniä kuntia, joissa siis tullaan tekemään kovia päätöksiä lähimmän kolmen vuoden aikana. Ja todellakin myös kuntien ja kuntayhtymien velka nousee 20 miljardista 30 miljardiin, ellei jotakin suunnanmuutosta tehdä. Se suunnanmuutos ei onnistu sillä, että kunnat irtisanovat työntekijöitä tai korottavat veroja ja veropohja rapautuu, eikä myöskään sillä, että jätetään kiinteistöt ja maanalaiset rakenteet korjaamatta. Se on velan kasvattamista. [Puhemies koputtaa] Eli tilanne on todella synkkä, ja siksi perussuomalaisten vastalause on täysin paikallaan. Annetaan nyt edes tuo 50 miljoonan helpotus tässä vaiheessa ihan uutena rahana niille kunnille, jotka ovat suurimmassa hädässä. Sehän menee kuntalaisten palvelujen turvaamiseen eikä millekään kunnalle sinänsä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-23T15:01:28,2019-10-23T15:07:04,Hyväksytty,1.1 2019_55_40,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on paikallaan todeta vielä näistä työllisyystoimenpiteistä muutama tosiasia, nyt kun kokoomuksen edustajat — jotka tässä jo ovat valitettavasti kylläkin poistuneet paikalta — peräänkuuluttivat näitä työllisyystoimenpiteitä. Nyt jos verrataan edelliseen vaalikauteen, Sipilän hallitukseen, jolloinka saatiin historiallinen parannus suomalaisten työllisyyteen — yhä useampaan perheeseen saatiin työtä ja toimeentulo, ja tällä oli myös vaikutus kuntatalouteen, ja tosiaan tässähän oli taustalla ennen kaikkea kiky-sopimus ja myös muita tärkeitä toimenpiteitä, jotka työllisyyttä paransivat — niin nämä toimenpiteet eivät suinkaan olleet valmiita silloin, kun Sipilän hallitus oli istunut vasta reilun sata päivää, niin kuin nykyinen maan hallitus on istunut. Siis toistan: nykyinen maan hallitus on istunut vasta reilun sata päivää. Eivät Sipilän hallituksen toimenpiteet olleet vielä silloin valmiita. Ne menivät seuraavalle vuodelle, ja vaalikauden mittaan näitä toimenpiteitä sitten tuotiin hallituksen esityksinä tänne eduskuntaan ja saatiin sitä työllisyyskehitystä paremmaksi. On mielestäni epärehellistä edellyttää, että meillä pitäisi ikään kuin olla nyt jo tässä vaiheessa täällä tämän talon, eduskunnan, käsittelyssä valmiina iso tukku toimenpiteitä, [Leena Meri: Komissiohan sitä valmistelee!] varsinkin kun mietitään, miltä tasolta nyt lähdetään liikkeelle. Sipilän hallitus lähti historiallisen korkean työttömyyden tasolta liikkeelle työllisyyttä nostamaan, ja nyt voi sanoa, että on jäljellä — paikkakuntakohtaisia eroja toki on — työttömyyden kova ydin, jonka saaminen työn piiriin on todella haastavaa. Näiden ihmisten saaminen takaisin työn piiriin, kun monet ovat pitkään olleet vailla työtä, ei ole ollenkaan niin helppoa kuin siinä tilanteessa, mistä Sipilän hallitus lähti liikkeelle. Tämä olisi nyt syytä muistaa, kun tästä työllisyydestä täällä salissa keskustellaan. [Anneli Kiljunen: Hyvä puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-10-23T15:07:05,2019-10-23T15:08:58,Hyväksytty,1.1 2019_55_41,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnat tuottavat ihmisille niitä julkisia palveluita, jotka ovat todella lähellä heidän arkeaan. Kunnat huolehtivat erittäin tärkeistä sosiaali-, terveys-, koulutus-, vapaa-ajan ja teknisistä palveluista aina vauvasta vaariin. Kuntien taloustilanne on valitettavasti viime vuosina heikentynyt huomattavasti. Syksyllä julkaistun kuntatalousohjelman mukaan viime vuonna, 2018, vuosikate oli negatiivinen 43 kunnassa, kun sitä edellisenä vuonna tällaisia kuntia oli vain neljä. Kuntien tulopohjaa heikensivät laskevat verotulot sekä edellisen hallituksen päätökset leikata valtionosuuksia. Kuntaliitto on nostanut kiky-sopimuksen yhdeksi keskeiseksi syyksi kuntien vaikeaan tilanteeseen. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli 3 prosenttia. Myöskään tämän vuoden, 2019, osalta kuntataloudella ei ole mennyt hyvin. Tänä vuonna epävarmuutta ja taloudellista ahdinkoa ovat lisänneet ennakonpidätysmenettelyn muutokset ja tulorekisterin ilmoitusongelmat. Pidemmällä aikavälillä alhainen väestönkasvu vaikeuttaa monien kuntien tilannetta ja palvelujen tarve Suomessa eriytyy. Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus kasvattaa valtionosuuksia. Hallitus on päättänyt lopettaa kuntien valtionosuuksien leikkaukset tämän vuoden lopussa. Tämän johdosta valtionosuudet kasvavat yhteensä noin 1,1 miljardia euroa verrattuna tähän vuoteen. Valtionosuuden kasvusta suuri osa on leikkausten palautusta aiemmalle tasolle, ja lisäksi tehdään 166 miljoonan euron indeksikorotus peruspalvelujen valtionosuuteen. Lisäksi kunnille annetut uudet tehtävät rahoitetaan täysmääräisesti hallitusohjelmassa sovitun mukaan, ja tämä on todella tärkeää. Hallitus onkin toteuttamassa todella merkittäviä asioita, kuten esimerkiksi lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen, ryhmäkokojen pienentämisen ja muun muassa lastensuojelun jälkihuollon laajentamisen. Arvoisa puhemies! Tänään täällä keskustellaan vuoden 2019 kolmannesta lisätalousarviosta, ja kysehän on yksinkertaisesti siitä, että tälle vuodelle päätettiin aikaistaa ensi vuodelta, 2020, maksettava kertaluontoinen 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäys. Tässä lisäyksessä on siis kyse kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksiin liittyvästä kompensaatiosta. Tämä ei siis varsinaisesti ole ns. uutta rahaa, [Toimi Kankaanniemi: Ei todellakaan!] mutta se helpottaa kuntien tilannetta nyt, kun osa verotulojen maksatuksesta saattaa siirtyä ensi vuoden puolelle teknisistä syistä johtuen. Tämä on erittäin tärkeä asia kunnille ja kuntalaisten peruspalvelujen turvaamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-10-23T15:09:00,2019-10-23T15:12:23,Hyväksytty,1.1 2019_55_42,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ei salissa nyt enää ole yhtään kokoomuslaista. [Markku Eestilä: On!] — Anteeksi, on yksi kokoomuslainen täällä paikalla. En kuitenkaan halua nyt häntä tässä kiusata tällä asialla. — Kuitenkin muistutan, että kyllä se näin on, että jos se 0,7:n hoitohenkilöstömitoitus olisi silloin aikoinaan — olisi silloin aikoinaan — saatu vietyä eteenpäin, niin meillä olisi aivan erilainen tilanne tällä hetkellä kunnissa. Ja sekin toivottavasti kokoomuksessa nyt tunnustetaan, että kun tämä hallitus nyt lisää sinne kuntatalouteen mahdollisuuksia turvata vaikkapa vanhustenpalveluita, niin se on hyvä asia. Kuulostaa siltä, että teidän mielestänne mikään, mikä SDP:n taholta tai Rinteen hallituksen taholta tehdään, ei ole hyvä asia, mutta tämä hallitus näin lyhyessä ajassa on aidosti saanut jo aikaan sellaisia toimia, jotka ihan aidosti vaikuttavat. Vaikka nyt puhumme tässä lisätalousarviosta, niin vanhustenpalveluihin liittyen täytyy sanoa, että kun meillä on rahaa niukasti jaettavana, niin silloin täytyy ottaa innovatiiviset keinot käyttöön, ja nyt liikenne- ja viestintäministeri Marin on yhden tällaisen innovatiivisen asian saanut vietyä eteenpäin näin lyhyessä ajassa, ja minä puhun nyt kotihoidon henkilöstön parkkioikeudesta. Se vihdoinkin tulee. 12 vuotta sitä on odotettu, ja sitä eivät aiemmat liikenne- ja viestintäministerit saaneet aikaan, mutta sosiaalidemokraattinen liikenne- ja viestintäministeri Marin on sen saanut aikaan. Ja kuulkaa, tämä helpottaa hoitohenkilöstön tilannetta siellä kunnissa. Se säästää myöskin rahaa, koska se säästää aikaa. Tämä on valtavan tärkeä asia, ei ainoastaan hoitohenkilöstön kannalta vaan myöskin niiden hoidettavien ikäihmisten ja muiden, jotka apua sinne kotiin tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-23T15:12:25,2019-10-23T15:14:17,Hyväksytty,1.1 2019_55_43,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee todella kiitoksen siitä, että se on suhteellisen ketterästi tuonut tämän esityksen, joka nyt meillä lisätalousarviossa on. En itse asiassa muista, että tässä salissa olisi sinä aikana, kun minä olen eduskunnassa istunut, kuntataloutta paikattu tällaisilla ylimääräisillä valtionosuuksilla, jos me olemme olleet poikkeuksellisen sakkaavassa tilanteessa. [Toimi Kankaanniemi: Ei tämä ole ylimääräistä!] Siinä mielessä minusta tämä kyllä ansaitsee erityiskiitoksen. No mistä sitten johtuu, että kuntatalous on heikossa tilanteessa? Me kaikki tiedämme, että tarpeet kasvavat enemmän kuin meidän yhteiskunnan resurssit, ja se tarkoittaa sitä, että meidän on opittava tekemään asioita fiksummin, ja monta kertaa ne fiksummin tekemiset ovat juuri niitä pieniä asioita, joihin mielestäni edustaja Guzenina tässä hyvin viittasi, joilla pyritään työn tuottavuuden nousuun ja pyritään siihen, että vaikkapa hoivassa olisi aikaa enemmän ihmisille ja sille varsinaiselle hoivalle byrokratian sijaan. Tässä salissa on monta kertaa perätty, mitkä ovat ne työllisyystoimet, ja kokoomus pitää sitä mielestäni ansiokkaasti esillä. Niin pitääkin pitää, koska se on keskeinen asia, jolla Suomi selviää. Mutta myös se on tullut selväksi, että meillä on hyvin erilainen käsitys kokoomuksen kanssa siitä, mitä työllisyystoimet tässä ajassa ovat. Me tiedämme, että meillä on pula osaavasta työvoimasta, ja silloin parasta työllisyyspolitiikkaa on lisätä koulutuspanoksia, lisätä esimerkiksi toisen asteen oppivelvollisuutta ja lisätä resurssia vaikkakin nyt väliaikaisesti tällaisen tulevaisuushankkeen kautta sinne ammatilliseen koulutukseen, jotta nuoret sieltä oikeasti valmistuvat eivätkä keskeyttäisi opintojansa. Yhtä lailla kun meillä on rakennetyöttömyys työttömyyden kovaa ydintä — siellä on tällä hetkellä vähemmän suhdanneluonteista työttömyyttä kuin vielä vaikka kolme vuotta sitten — silloin me tarvitsemme palveluita. Ihmiset eivät työllisty automaattisesti ja itse. He tarvitsevat ihan kädestä pitäen palvelua löytääkseen työpaikan, löytääkseen uuden ammatin ja koulutuksen, ja he tarvitsevat myös sitä palkkatukea enemmän kuin normaalissa suhdannetyöttömyyden korkeassa vaiheessa. Mutta olkaamme rehellisiä sen suhteen, että jos katsotaan, mistä tämä kuntatalouden yllättävä alhaisuus tällä hetkellä johtuu, niin se johtuu moneen kertaan sanotuista tulorekisteristä ja verokorttiuudistuksesta — niiden takia ennusteet ovat menneet pieleen — mutta se johtuu myös suhdanteen heikkenemisestä, ja se suhdanteen heikkeneminen on alkanut jo vuoden alussa. Se on se asia, johon meidän pitää suhtautua vakavasti, ja meidän pitää miettiä keinoja, joilla me voimme tähän suhdanteeseen vaikuttaa, ja ollaan rehellisiä ja tunnustetaan se, että Suomen työllisyys kehittyy kaikkein eniten sen mukaan, mitä tapahtuu kansainvälisillä markkinoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-10-23T15:14:21,2019-10-23T15:17:06,Hyväksytty,1.1 2019_55_44,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On pakko tarttua edustaja Guzeninan puheisiin kotihoidon pysäköinnistä. Se on erinomainen asia, ja eritoten olen itse siitä hyvin iloinen, koska meiltä perussuomalaisilta lähti heti alkukaudesta kirjallinen kysymys asiasta ministeri Marinille, joka sitten sieltä omiin toimiinsa nappasi tämän ajatuksen, mikä oli erinomainen asia. On kuitenkin pakko kysyä tässä kohtaa, onkohan joku pystynyt kirjoittamaan nämä yleisperustelut lisätalousarviosta nauramatta, koska tämä lähtee siitä, että talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä. Millä mittareilla näin mahtaa olla, kun kaikki asiantuntijat puhuvat aivan toiseen suuntaan? Sitten kolmanneksi totean kyllä, että kuntatalous sekä valtiontalous sakkaavat meillä, kuten tässä salissa hyvin tiedetään, ja kyllä minun täytyy sanoa, että tämä sana innovatiivisuus, joka täältä tuli esiin, [Puhemies koputtaa] on perin erikoinen siinä mielessä, että samaan aikaan lisätään henkilöitä, jotka siirtyvät tulonsiirroille ja palveluiden piiriin — tuodaan jopa ulkomailta asti — [Puhemies koputtaa] kun omatkin ovat pulassa palveluidensa kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-10-23T15:17:10,2019-10-23T15:18:28,Hyväksytty,1.1 2019_55_45,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Kun vastauspuheenvuorot eivät pysy minuutissa, siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_55_46,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan oivallista, että maan hallitus reagoi kuntien vaikeaan taloustilanteeseen. Tämä kuntien vaikea taloustilannehan ei tietenkään ollut yllätys kellekään. Se on kehittynyt, ja nyt sitä ruvetaan pikkuhiljaa oikaisemaan. Se on totta, että se on pitkä ja kivinen tie, mutta sillä tiellä pitää vääjäämättä mennä, ja on nimenomaan niin, että kunnathan ovat se instanssi, joka palvelut järjestää kansalaisille. Se on kanssa syytä muistaa, että hallituksen ohjelman mukaan, jos valtio määrää kunnille tehtäviä, se myös lähettää siihen rahat, niin että ei mennä enää kunnan kukkarolle lisää ottamaan sieltä pois, kun se kuitenkin on ollut viime aikoina melkoisen tuuletuksen kohteena. Toivoisin kuitenkin, että ymmärrettäisiin tässä talossa sekin, kun puhumme elinkeinohankkeista, että monia hyviä hankkeita on tässä maassa vireillä. Viimeksi on käyty kovaa keskustelua metsienkäytöstä. Toivoisin, että tässä asiassa Suomen eduskunnasta löytyisi sitä suurta viisautta, että emme omia mahdollisuuksiamme pilaisi sillä, että asetamme erilaisia keinotekoisia esteitä sille, ettei metsienkäyttöä voitaisi lisätä. Otetaan esimerkiksi vaikka tämä Kuopiossa vireillä oleva Finnpulp-hanke, joka on aivan megaluokan hanke, valtavan iso hanke. Siinä yhteydessä on käyty keskustelua, jota minä olen suurella surulla seurannut — siitäkin on käyty valtavaa peitsentaittoa, että se pitäisi lopettaa. En jaksa sitä ymmärtää. Ja meillä on monta muuta, pienempää hanketta, jotka perustuvat nimenomaan metsäteollisuuteen. Jos jonkun ihmisen tässä maassa on vaikea ymmärtää sitä tilannetta, miksi metsäteollisuutta on tulossa, niin katsokaapa vaikka Ruotsia — meillä on erinomainen verrokkikohde tuo läntinen naapurimme. Ruotsi hakkaa lähes kaiken vuotuisen kasvunsa joka vuosi. Siellä ei puhuta tällaista keskustelua ollenkaan, pitääkö rajoittaa jonkun LULUCF:n tai jonkun muun takia. Ei sitä keskustelua käytännössä käydä. Ruotsi hakkaa valtavat määrät, paljon enemmän suhteellisesti kuin Suomi. Siellä se ei ole ongelma, meillä se tuntuu olevan valtava ongelma. Elikkä meillä kannattaa tehdä niitä kotiläksyjä hieman paremmin. Silloin me pärjäämme. Se on selvä asia, että jos me haluamme kansalaisten tilannetta parantaa, niin pitää olla työtä, sitten pitää olla hyvät palvelut siellä kunnassa, missä he asuvat, ja — kolmas asia — kun me vanhentuneen ikäluokan keskellä elämme täällä ja lapsia syntyy liian vähän, niin tämän nousevan sukupolven puutos voidaan korjata vain sillä, että meillä ihmisille on töitä. Nuoretparit kun asettuvat jonnekin asumaan ja saavat työpaikan, niin on hyvin todennäköistä, että he perustavat myös perheen siinä samalla ja rupeaa syntymään lapsia. Silloin tämän kansakunnan iso ongelma elikkä ikääntyminen rupeaa pikkuhiljaa oikenemaan. Mutta sillä tiellä pitää mennä koko ajan. Se on nimenomaan niin, että pitää uskaltaa investoida, ottaa vastaan töitä, antaa lupia. Meillä on byrokratia viety tässä maassa valtavalle tasolle. Viime vaalikaudella sitä rohkeasti purettiin, yli 300 normia. Peräänkuuluttaisin sitä edelleen, että kaikilla Suomen hallituksilla, nyt ja tästä eteenpäin, olisi sama tavoite elikkä byrokratian purku.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-23T15:18:33,2019-10-23T15:21:39,Hyväksytty,1.1 2019_55_47,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä vastauspuheenvuorosta. — Kyllä täytyy sanoa nyt näin, että edustaja Rantasella oli aika reipas tulkinta siitä, millä tavalla tämä kotihoidon henkilöstön parkkeerauslaki on lähtenyt eteenpäin. Se nimittäin lähti eteenpäin jo 12 vuotta sitten — muistaakseni edustaja Rantanen oli silloin demari [Leena Meri: Mutta hän tuli järkiinsä!] — niin että ehkä seurasitte sitä median kautta. Siitä keskusteltiin hyvin paljon. Peräti 112 kansanedustajaa sen silloin allekirjoitti tässä salissa, ja itse olin ensimmäinen allekirjoittaja. Se historia lähtee ihan sieltä saakka. Myöskään se hallitus, jossa te istuitte, perussuomalainen hallitus, ei saanut tätä aikaan, mutta nyt sosiaalidemokraattinen liikenne- ja viestintäministeri on tämän viemässä maaliin, ja iloitaan siitä kaikki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-10-23T15:21:43,2019-10-23T15:22:33,Tarkistettu,1.1 2019_55_48,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Guzenina otti esille tämän vanhustenhoidon ja kokoomuksen linjan. Jos minä oikein muistan näitä valtiovarainministeriön ennusteita, niin vanhustenhuollon kustannukset nousevat, vaikkei mitään tehdä, yli miljardin tämän vaalikauden loppuun mennessä. Se tarkoittaa silloin sitä, että tämä lisätalousarvio, jossa kunnille on annettu rahaa, on täysin oikeasuuntainen. Niitä joudutaan todennäköisesti jatkossakin miettimään, koska kunnathan pääsääntöisesti kantavat vastuun vanhustenhoidosta, ja sen takia tarvitaan valtionosuuksia, jotta ne selviytyvät. Tarvitaan myös verotulojen tasausjärjestelmää, koska koko maassa pitää kuntalaisille taata riittävät palvelut. Se lähtee jo perustuslaista. Mitä tulee kiky-sopimukseen, niin yksi Suomen työllisyyspolitiikan menestyskulmakivistä oli osittain kikyn ansiota, ja jos minä muistelen näitä Suomen Pankin taulukoita oikein, niin 2014—2017 yksikkötyökustannukset paranivat Suomen osalta 6,5 prosenttia meidän keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. [Puhemies koputtaa] Täältä löytyy työllisyyden paranemisen kova ydin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-10-23T15:22:35,2019-10-23T15:23:44,Tarkistettu,1.1 2019_55_49,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,Puhujalista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_55_50,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin haluan kiittää vanhempia kollegoja hyvästä historiantunnista. Tässä on ollut paljon hyödyllistä, opettavaista historiaa, mitä tänään on tässä salissa puhuttu. Siinä olivat ne iloisemmat uutiset, ja sitten tietysti on tämä aihe, mikä meillä on tänään, kun ollaan puhuttu kunnista. Tässä on tullut selväksi monta faktaa, miljardi tälle vuodelle menee kunnilla pitkäksi. Helsinki taitaa olla ainut, joka tosiaan jää plussan puolelle. On puhuttu 237 miljoonan kilpailukykysopimuksen kompensaatiosta, ja sekin on todettu, että se on siis kompensaatio. Se ei lämmitä kovin pitkään, mutta tietysti se on tyhjää parempi. Jo hetki sitten edustaja Eestilä mainitsi sanan ”perustuslaki”, ja ajattelin muutamalla sanalla sieltä siteerata kohtia: Perustuslailla on suojattu kunnallinen itsehallinto, mikä merkitsee kunnan asukkaiden oikeutta päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta. Itsehallinnon periaatteeseen kuuluu, että kunta päättää itse tehtävistä, jotka se on itsehallintonsa nojalla ottanut hoitaakseen. Muuten kunnalle voidaan antaa tehtäviä vain lailla. Perustuslakivaliokunta on korostanut jo vakiintuneessa käytännössä, että kunnille osoitettavat tehtävät, mitkä säädetään perustuslain 121 §:n 2 momentin mukaan lailla, eivät itsehallinnon perustuslain suojan takia saa suuruutensa puolesta heikentää kuntien toimintaedellytyksiä tavalla, joka vaarantaa kuntien mahdollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan ja siten myös omasta hallinnostaan. Me tiedämme, että olemme juuri käyneet läpi nousukauden, ja nyt tässä vaiheessa kunnat ovat siinä tilassa, mitä tänäänkin täällä on monessa puheenvuorossa painotettu — hyvin raskasta kuultavaa. Ja nyt me tiedämme myöskin, että ennusteiden mukaan laskusuhdanne on alkamassa. Tiedämme, että Saksassa ja myös länsinaapurissa kipuillaan jo nyt, ja me olemme valitettavasti samassa junassa. Kunnat ovat yhteiskuntamme kivijalka, ja moni asia on liitoksissa kuntien olemassaoloon tai siihen, miten kunnat kykenevät tuottamaan niille annetut tehtävät, myöskin siis sote-palvelut ja hoitajamitoitus, joista tänään on täällä moneen otteeseen puhuttu. Perustuslaki muuten mainitsee 19 §:ssä hoitajamitoitukseen liittyen, että kaikki maamme asukkaat ovat tasavertaisia ja saavat saman hoivan ja suojan, mikä heille kuuluu, ja silloin se 0,7 on tietysti hyvä asia ja suuntaa-antava, mutta se voi olla paljon suurempikin, ja sitäkin sitten voisimme noudattaa. Nyt voidaan kyllä todeta, että näitä lakisääteisiä tehtäviä on 70 prosenttia, joten etenkin sote-puolella kuntien liikkumavara on aika kapea, ja siksi perustuslakia tuossa vähän siteerasin. Olemme nyt, arvoisa puhemies, joutumassa sellaiseen tilanteeseen, että liian monessa kunnassa ovat alkaneet tai alkavat yt-neuvottelut. Talous on siinä jamassa, että peruspalveluita ei voida kohta tuottaa. Tämä johtaa henkilöstön ylikuormitukseen, ja seuraukset voivat olla monella inhimillisellä mittarilla mitattuna hyvinkin huolestuttavat — näitäkin kokemuksia on tuolla maakunnissa jo tullut vastaan monessa kohtaa näitten toisten tehtävien hoidon yhteydessä. Näin siis on jo monessa kunnassa käynyt, ja ikäviä loppuunpalamisia on tapahtunut. Keinot on jo nyt kunnilla käytetty, ja pahin vaikuttaa olevan vasta edessä. Tulemme lähiaikoina rikkomaan perustuslakia monessa kohtaa maassamme. Ja lomautuksetkin kääntyvät meitä vastaan. Me tiedämme, että ylikuormittunut tilanne johtaa ennenaikaisiin sairaseläkkeisiin ja vain lisää uupumusta ja samalla entisestään korkeita sairaspoissaololukuja. Tilanne on, etten sanoisi, kestämätön. Tiedän, että tulemme palaamaan tämän syksyn aikana ja tulevan hallituskauden aikana vielä monta kertaa kuntien asiaan. Nyt täällä ei ole valitettavasti ketään ministeriä paikalla, keneltä voisin kysyä, mutta annan hallituksen suuntaan viestiä, että onko tässä nyt sellainen näkökulma nähtävissä, että meidän runsaat 300 kuntaa tämän hallituskauden aikana muuttuvat 200:ksi tai 100 kunnaksi. [Toimi Kankaanniemi: Näin käy!] Ilmassa on sellainen henki, että maassa alkavat massiiviset kuntaliitosneuvottelut, ja siksi vaikka se, mitä tuossa jo aikaisemminkin perussuomalaiset toivat esiin, [Puhemies koputtaa] että ehdotamme 50 miljoonaa harkinnanvaraista korotusta momentille 28.90.30, on pieni apu tässä tilanteessa, mutta se tulisi todella tarpeeseen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-10-23T15:23:52,2019-10-23T15:29:18,Hyväksytty,1.1 2019_55_51,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov totesi, että meidän tulee panostaa työn tuottavuuden nousuun, ja itse jäin miettimään, kuinka viime vuosina esimerkiksi virkamiehenä ollessani minusta tuntui, että kunnan ja valtion virkamiehistä on otettu kyllä jo kaikki irti. Siellä ei hirveästi kyllä ole enää, mitä ihmisten selkänahasta repiä. On ollut erilaisia tehokkuus- ja tuottavuusohjelmia, jotka ovat käytännössä olleet henkilöstön vähentämiseen tähtääviä. Muistan itsekin hyvin, kun olin maistraatissa lakimiehenä, kuinka osastolla päämiesmäärät kasvoivat ja holhoustoimen edunvalvonnassa oli kolme henkikirjoittajaa, lopulta olin minä yksin. Enempää ei oikein voi vähentää, niin että toivottavasti te ette tuottavuudella tarkoita tätä, että lähdetään karsimaan henkilökuntaa, koska usein se tarkoittaa juuri sitä. Tästä kuntataloudesta: Haluan puhua Hyvinkään tilanteesta. Olen siellä nyt toista kautta kaupunginhallituksessa, ja meillä on tälläkin hetkellä Hyvinkään talouden tasapainotusryhmä perustettu, ja laskennallisesti meillä on tulossa alijäämää. Noin 2 prosentin korotustarve kuntaveroon olisi, jos ottaisimme sen kokonaan kuntaveron korotuksena, mutta ymmärrämme, että siinä on pito- ja vetovoimavoimakysymys siten, että se olisi katastrofaalista kuntalaisille ja monille sellaisille, jotka taistelevat jo nyt toimeentulonsa kanssa. Täällä todettiin, että tämä on hieno ja historiallinen asia, että kunnille myönnetään nyt ylimääräistä rahaa. Varmasti näin, mutta minusta se on täysin aiheellista, koska tämä vajaus johtuu hyvin pitkälle näistä uudistuksista koskien tulorekisteriä ja verokorttia, ja ainakin meillä Hyvinkäällä talousjohtaja sanoi, että nämä laskelmat tehtiin 2017 juuri sen pohjalta, että oletettiin, että tämä on tämä taso, niin että oikeastaan kunnat ovat olleet niin kuin vilpittömässä mielessä, ja siinä mielessä on aivan oikein, että tätä kompensaatiota tehdään. Tuossa keskustan edustaja Ovaska hienosti minusta myönsi sen, että perussuomalaiset ovat asiassa rehellisiä. Me arvostelemme sitä, että kunnat eivät nyt saa riittävästi harkinnanvaraista tukea haettavaksi, ja me esitämme siihen lisäystä, mutta täällä on ollut esimerkiksi kyllä kokoomus esillä, ja siinä ovat monet edustajat olleet oikeassa, että kokoomus kyllä siitä räksyttää mutta ei ole sitten valiokunnassa halunnut tehdä muutosesitystä, mitä kyllä suuresti ihmettelen. Valtiovarainvaliokunnan jäsenet varmaan sitten tietävät paremmin siitä, mitä kaikkea siellä on ollut. Edustaja Kankaanniemi toi minusta hyvin esille sen, missä tilanteessa oltiin viime kaudella, silloinkin kun perussuomalaiset aloittivat hallituksessa. Eli meillä oli tilanne se, että me olimme Kreikan tiellä. Suomi oli konkurssin partaalla, komissio läähätti meidän niskaan, meillä oli tullut 100 000 uutta työtöntä, ja muistan, kun tv:stä harva se ilta katselin uutisia ja yt:t oli aloitettu jossakin paikassa, ja ihan kauhulla katsoin, kun työttömyys vain lisääntyi. Kunnat nostivat veroprosentteja, ja valtion omaisuutta myytiin, ja en jaksa olla muistuttamatta, että silloin — SDP ja vihreät muun muassa hallituksessa — myitte Carunan. Siitä tulee ihan valtavasti ihmisiltä postia, että vaikka kuinka vähennät sähkönkulutusta, niin sähkölaskussa se kulutus on joskus pienempi kuin se Carunan verkkomaksu, ja varmasti kansainväliset pääomasijoittajat hierovat käsiään. Älkää tehkö omaisuuden myynnissä tällaisia virheitä enää. Kuulosti todella huolestuttavalta tuo edustaja Kankaanniemen kertomus siitä, että on selvitetty, että alle 6 000 asukkaan kunnissa tämä tarkoittaa 5,5 prosentin veronkorotusta, juuri näissä pienissä kunnissa, ja juuri sinne olisi tarvittu varmasti lisää tätä harkinnanvaraista tukea, ja siinä mielessä ihmettelen, että hallitus ei ole sitten vastannut tarpeeseen reippaalla tavalla. Meidän tulee nyt huomata se, mistä täällä on puhuttu, että taas meillä on kimpussa se vakavaraisuus, josta EU on nyt varoittanut. Tietysti olen sitä mieltä, että jokainen maa päättää itse omista asioistaan, mutta nyt tulisi varmaan sitten miettiä, olemmeko me mukana siinä EU:ssa vai emme. Jos olemme ja aina vetoamme siihen, että näitä säädöksiä pitää noudattaa, niin miksi emme sitten kuuntele sitä, että sieltä tulee varoituksen ääniä taloudenpidosta, ja kyllä olen itsekin tosi huolestunut tästä velkaantumisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-23T15:29:21,2019-10-23T15:34:16,Hyväksytty,1.1 2019_55_52,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kuntaliitto on useaan otteeseen korostanut kuntatalouksien olevan kriisissä. Vuonna 2018 jopa 196 kunnan tulos jäi miinukselle. Tämä on noin kaksi kolmasosaa kaikista suomalaisista kunnista. Kuntaliitto on myös todennut, että uusia lakisääteisiä palveluja ei kuntatalous enää kestäisi. Tämän tilanteen vuoksi hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei uusia tehtäviä ilman korvauksia kunnille anneta. Me kuntapäättäjät tiedämme, että tiukkaa tekee laadukkaasti hoitaa kuntien nykytehtävätkin, ja tämä paine näkyy kunnissa juuri käynnistyvissä budjettineuvotteluissa. Suomalaisten kuntien osalta hallituksen kolmas lisätalousarvio tuleekin todella tarpeeseen. Lisätalousarvio kompensoi kertaluonteisesti lomarahojen leikkauksia kunnille 237 miljoonaa euroa. Tämä helpottaa kuntien kassavajetta. Kuntien verokertymä on jäämässä huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Osasyiksi on arvioitu sekä verokorttiuudistusta että tulorekisterijärjestelmän käyttöönottoa. Ensi vuoden verotuloarvioita on ollut aiempaa vaikeampi tehdä. Kuntatalouden heikot näkymät eivät heijastu vain pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Myös suuret kunnat, kuten Espoo, ovat joutuneet taloutensa kanssa ahdinkoon. Kaupungin kasvu on 5 000 asukkaan luokkaa vuodessa. Aiemmasta poiketen väkimäärän kasvu ei kuitenkaan enää tuo muassaan verotulojen kasvua. Kasvun edellytykset, suuret infrahankkeet ja uusien asukkaiden vaatimien palvelujen, kuten koulujen ja päiväkotien, rakentaminen sekä sisäilmaongelmaisten kohteiden korjaaminen, ovat täyttäneet investointiohjelmat tuleville vuosille. Espoossa reilussa kymmenessä vuodessa pelkästään koulu- ja päiväkoti-investointien suuruus on yli miljardin, eikä tämäkään mahdollista kaikkien tarpeellisten hankkeiden mahtumista mukaan. Kasvukaupungit ovat myös koko maan talouden vetureita. Uusia työpaikkoja luovien yritysten synty ja kasvu pitää mahdollistaa niissä. Valtionosuuksien jako siis vaatii yhä uudistamista. Kuntien velkaa on kertynyt runsaasti, ja velkamäärä yhä kasvaa. Velkaantumista pyritään kunnissa hillitsemään käyttötaloudesta säästämällä, tässä huonosti onnistuen. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut ovat kasvaneet 4,5 prosenttia tai sitä luokkaa, ja toimintatuotoissa taas on pudotusta 3,4 prosenttia. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin mukaan kolme neljästä eli 73 prosenttia kuntajohtajista ei usko tavoitteen toteutumiseen kuntien rahoituksen kestävyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja riittävyydestä. Erityisen epäluuloisia ovat juuri suurimpien kaupunkien ja kuntien johtajat. Myös kuntien henkilöstö väsyy. Tämä viime vuosina menetetty luottamus pitää korjata. Hallitus on tarttunut toimeen ja päättänyt lopettaa kuntien valtionosuuksien leikkaukset, ja tähän osoitetaan 1,1 miljardia. Kuten täällä useampi on jo maininnut, nämä ovat tarpeellisia mutteivät riittäviä toimenpiteitä. Tarvitsemme tiivistä vuoropuhelua kuntien kanssa ja kuntatalouden aktiivisia pelastustoimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-10-23T15:34:23,2019-10-23T15:37:55,Hyväksytty,1.1 2019_55_53,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä ollaan käyty minusta hyvää keskustelua tästä hallituksen esityksestä, ja haluan omalta osaltani siitä lyhyesti mainita ja sen jälkeen kommentoida paria esille noussutta asiaa. En lähde toistamaan jo esitettyjä näkemyksiä, joita muun muassa edustaja Filatov ja edustaja Eskelinen tässä jokin aika sitten toivat esille ja joissa minusta varsin selkeällä tavalla tuotiin esille kuntatalouden nykyinen tilanne ja samalla se, että tämä nyt tehtävä ratkaisu on eräänlaista ensiapua. Me joudumme tarkastelemaan tätä laajaa kokonaisuutta täällä vielä tämän eduskuntakauden aikana varmasti laajemmin uudelleen. Minä otan esimerkiksi nyt sen asian, jonka edustaja Juvonen tuossa debatin aikana totesi, kun siinä ei ollut mahdollisuus sitä heti kommentoida: Hän nosti esille lääkärille pääsyn. No se ei ole minunkaan mielestäni nyt tämän keskustelun ytimessä, mutta haluan nyt kuitenkin korjata hänen näkemyksensä. Tällainen monesta eri ammatista koostuva tiimi, moniammatillinen tiimi, ei millään tavalla ole vastakkainen sen kanssa, tuleeko potilaiden päästä lääkäriin nopeasti vai ei. Minulla on omaa kokemusta siitä, että hyvällä lääkärin ja hoitajan työparilla me pystymme niin paljon tehostamaan terveyskeskusten toimintaa, että se on juuri se oikea malli. Oletankin vähän, että jos me olisimme puhuneet vain lääkärille pääsystä, niin ehkä edustaja Juvonen olisi kritisoinut sitten sitä, että eikö puhuta lainkaan hoitajalle pääsystä. Mutta nyt tämä kritiikki esitettiinkin sitten toisinpäin. No toinen asia, jonka hän otti esille, oli tämä hoitajamitoituskysymys. Tässähän on hyvin selkeä linjaus, eli ensi vuonna astuu voimaan laki, joka on sitova, mutta se mahdollistaa siirtymäkauden vuoteen 2023 asti eräin tarkasti määritellyin edellytyksin, ja tuo 5 miljoonaa on tarkoitettu siihen tilanteeseen, että on vielä joitakin yksiköitä, joissa ei toteudu edes se 0,5. Nämä nyt kommenttina ihan näistä kahdesta debatissa esiinnousseesta asiasta. Yleisemmin vielä haluan todeta, että kun olen nyt kahdessa valiokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa, niin ne eroavat sillä tavalla toisistaan, että hallintovaliokunnassa meillä on ollut erittäin syvällinen mahdollisuus päästä kiinni tiettyihin toimintoihin, kuten poliisiin ja Rajavartiolaitokseen, koska ne ovat valtion suoria omia toimintoja, joiden rahoitus tulee tästä keltaisesta budjettikirjasta, mutta mainitsisin, että Rajavartiolaitoksen koko budjetti on samansuuruinen kuin HUSin Lastenklinikan ja että koko poliisin budjetti on samansuuruinen kuin Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa meillä on yli 20 miljardin kokonaisuus, joka on kunnissa. [Puhemies koputtaa] Sen takia tämä kuntien talous on nyt äärimmäisen tärkeä asia, koska siellä ovat tärkeät palvelut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-23T15:38:01,2019-10-23T15:41:16,Hyväksytty,1.1 2019_55_54,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on todettu, että kiky-sopimus olisi ollut kunnille negatiivinen pelkästään. Näin ei tosiasiassa ole. Kiky-sopimuksella julkisen puolen lomarahoja leikattiin 30 prosentilla, niin kuin tiedätte hyvin. Se oli säästöä kuntien palkkamenoissa. Lisäksi työnantajamaksuja siirrettiin työnantajilta työntekijöille, ja se myös kevensi kuntien palkkamenoja — kuntien ja kuntayhtymien, koko kuntapuolen niin kuin valtionkin. Tämä siis tarkoittaa, että kunnille kiky-sopimus oli helpotus. Ensi vuonna ei enää ole tätä. Se loppuu tämän vuoden loppuun, eli lomarahat maksetaan ensi kesänä täysimääräisinä. No työnantajamaksujen osalta ei nyt ihan tarkkaan tiedä, miten käy, mutta näin kuitenkin on tapahtumassa. Eli kiky-sopimus oli myös helpotus talouden kannalta. Sitten on täällä sanottu, että tämä 237 miljoonaa olisi uutta rahaa kunnille. Ei todellakaan ole. Se on kiky-sopimuksesta johtuvan kertaluontoisen menon kompensaatio. Jos tätä ei annettaisi kunnille, niin kunnat olisivat joutuneet maksamaan kahteen kertaan tämän 237 miljoonaa euroa, eli tämä ei ole siinä mielessä mitään uutta rahaa. Lisäksi kun otetaan tuo ensi vuoden valtion talousarviossa oleva 1,1 miljardin lisäys kuntien valtionosuuksiin, niin sekään ei ole uutta rahaa kunnille siinä mielessä, että ensinnäkin 312 miljoonaa on verotulomenetysten kompensaatiota, eli täällä päätetään, että tehdään verotukseen muutoksia, jotka vievät kunnilta 312 miljoonaa verotuloja, ja sen valtio kompensoi. Näin pitää tehdäkin, mutta ei se mitään uutta rahaa ole. Sitten kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus korvataan, siis 285 miljoonaa euroa, koska ensi kesänä kunnat ja kuntayhtymät maksavat lomarahat täysinä. Siitä tulee sadan prosentin meno, johon tulee sitten valtionosuus kunnille, ja se korvataan näin. Ei mitään väljyyttä tule. Sitten peruspalvelujen kustannustason nousun indeksitarkistus tehdään: hinnat ovat nousseet ja kunnille tullut lisää menoja, ja niihin tulee valtionosuus, joka on 166 miljoonaa. Sitten tehdään lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus menneitten vuosien kustannustenjaon muutoksen perusteella. Kunnat saavat 102 miljoonaa lisää. Ei sekään ole uutta rahaa vaan korvaus kustannuksista, jotka ovat syntyneet ja joihin kunnat eivät vielä ole valtionosuutta saaneet. Sitten vielä asukasluvun muutokset tekevät pienen summan. Eli kaiken kaikkiaan ei tästä 1,1 miljardista kuntatalous tosiasiassa kevennystä saa juuri lainkaan — hyvin hyvin marginaalisesti. Näin pitää juuri tehdä, että nämä korvataan, mutta ei todellakaan pidä antaa sitä näkökulmaa, että nämä olisivat uutta rahaa, eikä varsinkaan tämä, mikä nyt siirretään ensi vuodelta tälle vuodelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-23T15:41:17,2019-10-23T15:44:49,Hyväksytty,1.1 2019_55_55,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Puhemies! Toivoisin kuitenkin, että edustaja Kankaanniemi pitäisi sitä hyvänä asiana, että toisin kuin edellinen hallitus, nyt ei leikata. Ja on välttämätöntä, että hallitus on myös sitoutunut esimerkiksi siihen, että jos kunnille annetaan uusia tehtäviä, ne kaikki kompensoidaan sataprosenttisesti. Nämä ovat hyvin tärkeitä periaatteita, ja uskoisin ja toivoisin, että myös edustaja Kankaanniemi näistä iloitsee. Toisaalta tiedän, että seuraavassa puheenvuorossa kuntajaoston puheenjohtaja Tarja Filatov esittelee hieman lukuja mitä tulee näihin valtio—kunta-suhteisiin. Hänellä on tuolla hyvä graafi. Se ei ole minulla, mutta te kuulette kohta siitä seuraavassa puheenvuorossa lisää. Kun edustaja Kankaanniemi mainitsi kiky-sopimuksen ja kunnat, niin täytyy kyllä harmitella sitä, että oli se kunnille mitenpäin vain, niin sanon kyllä suoraan, että sitä emme voi unohtaa, mitä se teki kuntatyöntekijöille. [Toimi Kankaanniemi: Te hyväksyitte sen kiky-sopimuksen!] Se oli mielestäni kyllä aivan niin kuin sietämätöntä suorastaan, että kiky-sopimuksen myötä näiltä ahkerilta hoitajilta, lähihoitajilta, sairaanhoitajilta, opettajilta, poliiseilta leikattiin lomarahat. Siinä meni kyllä monelta perheeltä aika ikäväksi sitten tietyt kesäsuunnitelmat. Puhemies! Ennen kuin tässä ehditään taas kerran sanomaan, niin sanon jo valmiiksi, että SDP:hän kannattaa sopimusyhteiskuntaa, mutta koskaan emme hyväksyneet sitä, että lomarahat leikataan. [Leena Meren välihuuto] Sehän oli seurausta siitä, että silloinen hallitus nimenomaisesti uhitteli pakkolaeilla, eli siellähän oli pöytään jo tuotu vielä pahempia leikkauksia tyyliin sunnuntailisiä, sairaslomakorvauksia, kaikkea tätä. Eli pakkolakiuhkailujen seurauksenahan kiky aikanaan syntyi tässä muodossaan. [Leena Meri: Tehän hyväksyitte sen!] Puhemies! Oikeastaan pyysin tämän puheenvuoron siinä vaiheessa, kun ajattelin, että keskustelu alkaa hiipua, ja sali näytti hyvin tyhjältä kokoomuksen osalta. Mielestäni oli harmi, että kokoomus täältä katosi, koska tässähän nyt kävi, puhemies, sillä tavalla, että ensin esiteltiin väitteitä liittyen hallituspolitiikkaan ja sitten kadottiin, kun piti vastata siihen kysymykseen, joka kokoomukselle esitettiin. Ja se kokoomukselle esitetty kysymys oli, mikä on se linja, jos samaan aikaan — täällä käyttivät edustajat Zyskowicz ja Heinonen puheenvuoroja — moitittiin alijäämää ja vaadittiin lisäveronkevennyksiä, mutta ei kuitenkaan kerrottu, mistä sitten leikattaisiin, jos kerran ollaan huolissaan alijäämästä ja lisäveronkevennyksiä silti halutaan. Eihän tämä yhtälö vain toimi. Tähän olisimme halunneet kokoomukselta vastauksen, mutta varmasti tulemme kysymään sitä myös jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-23T15:44:53,2019-10-23T15:47:56,Hyväksytty,1.1 2019_55_56,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi puhui uudesta ja vanhasta rahasta. Olipa kyse uudesta tai vanhasta rahasta tai kompensaatiosta, niin tosiasia on kuitenkin se, että valtion toimet suhteessa kuntatalouteen ensi vuonna ovat positiiviset. Elikkä sieltä tulee lisää rahaa siihen nähden, mitä tällä hetkellä on, kun taas tänä vuonna valtion toimet ovat voimakkaasti negatiiviset. Tämä on mielestäni se iso muutos, joka kannattaa panna merkille — mutta ei se kuntataloutta pelasta. [Toimi Kankaanniemi: Ei!] Kyllä siellä silti tarvitaan niitä toimia, joita tehdään kunnassa. Kun viittasin tähän tuottavuuteen, niin edustaja Meri kyllä ymmärsi sen täysin väärin. Viittasin esimerkkinä siihen, mitä edustaja Guzenina sanoi, että vaikkapa kun lähihoitajan parkkipaikka löytyy siitä läheltä, niin työ on tuottavampaa, [Leena Meri: Ei kai nyt yksin sillä työllisyyttä ratkaista!] koska hän ei joudu etsimään parkkipaikkaa, mikä on turhaa suhteessa siihen tehtyyn hoivatyöhön. Meillä on paljon tällaisia sosiaalisia innovaatioita, joita on keksitty eri kunnissa — jossakin on sähkölukot, jossakin on jotakin muuta — jotta työ voidaan tehdä siten, että siihen ydintoimintaan ja hoivaan on enemmän aikaa. Tätä työtä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa me tarvitsemme huomattavasti enemmän, ja se on sitä vaikuttavuutta, jota kuntien palveluissa tarvitaan, mutta se on myös ydintyön tuottavuuden nousua, koska silloin vähemmällä henkilöstöllä tai sillä samalla henkilöstöllä saadaan enemmän palvelua niille asiakkaille ja ihmisille, jotka sitä palvelua tarvitsevat. Sitten tässä ihmeteltiin sitä, että kun tämän lisäbudjetin perusteita on kirjoitettu, niin niissä sanotaan, että talouskehitys on positiivista tai myönteistä, vai mikä se sana oli. Sehän on se, mitä sanaa käytetään silloin kun ollaan vielä plussan puolella. Sitten kun ollaan negatiivisella puolella, ollaankin jo huomattavasti enemmän vaikeuksissa, ja toivottavasti siihen emme joudu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-10-23T15:47:57,2019-10-23T15:49:51,Hyväksytty,1.1 2019_55_57,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon euroista, ja niin toki meidän lainsäätäjinä täytyy tässä salissa puhuakin. Olen itsekin kuntapäättäjä niin kuntatasolla valtuuston puheenjohtajana kuin maakuntatasolla, ja ymmärrän tämän tuskan, mitä kunnissa tällä hetkellä koetaan. Olen itse ollut tekemässä talousarvioita ja olin juuri perustamassa talous- ja tulevaisuustyöryhmää omaan kuntaan, ja joka kivi varmasti käännetään, että päästään eteenpäin siellä kuntataloudessa. Itse asiassa minulle ei ole mikään ihme, että kokoomus katosi täältä salista. Jotenkin minulla on koko ajan sellainen mielikuva ollut, että kokoomuksen intresseissä ei aina ole se itsenäisten kuntien kuntayksikön olemassaolo vaan ehkä laajemmat kuntayksiköt ovat heille enemmänkin tärkeitä. Itse koen vahvasti, ja myös meidän puolue keskusta kokee, että kunta on paljon enemmän kuin tämmöinen juridinen yksikkö. Kunta on ihmisten yhteisö, se on demokratian peruskivi, se on elinvoiman edistäjä yhdessä paikallisten toimijoitten kanssa, ja kuntien ja yritysten yhteistyö on itse asiassa aivan avainasemassa siinä, miten siellä maakunnissa pärjätään. Mitä vahvempia kuntia on, sen vahvemmat ovat myös tulevaisuudessa maakunnat. Keskustalle myöskään kunnat eivät ole pelkästään palveluiden tuottamista varten. Toki kunnan tärkeä tehtävä on tuottaa palvelut kuntalaisille. Keskustalle kunnat ovat myös tärkeä kansalaisia yhdistävä taso. Keskustalle kunnat ovat ihmisten koti. Luotan vahvasti siihen, että tässä hallituksessa, missä me istumme, tullaan edistämään myös vahvoja tulevaisuuden kuntia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-10-23T15:49:51,2019-10-23T15:51:29,Hyväksytty,1.1 2019_55_58,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että kotiapua antava henkilö saa sen parkkioikeuden. Me olemme ajaneet sitä, kannatamme sitä lämpimästi ja toivomme, että se tulee pikaisesti voimaan. Mutta sitten tästä tuottavuudesta: Tällä ratkaistaan ehkä pienen pieni osa, lähinnä isoissa kaupungeissa mutta ei valtakunnallisesti, niistä ongelmista, jotka ovat erityisen vakavia pienissä kunnissa. Tuossa eilen luin Keskisuomalaisesta Kangasniemen kunnan — se on kyllä eri vaalipiiriä — kunnallisuutisia viime maanantai-illalta, ja siellä päätettiin tehdä tämän vuoden loppuun mennessä selvitys kyläkoulujen lakkauttamisesta. Siellä kunnanhallitus teki esityksen kaikkien veroprosenttien tuntuvasta korottamisesta ensi vuoden alusta ja lisäksi päätti aloittaa yt-neuvottelut koko henkilöstön kanssa. [Leena Meri: Oho!] Viidentuhannen asukkaan maaseutukunnassa se on kyllä hätätila, jos ajatellaan, että koulut ja kuljetukset lapsille lakkautetaan, verot korotetaan huippuun ja sitten vielä yt-neuvottelut päälle. Ei ole helppoa. Tällainen tilanne on nyt tosiasiassa tuolla maakunnissa lukuisissa kunnissa. Tuossa kuukausi sitten oli tietoa, että 48 kunnassa ja kuntayhtymässä on yt-neuvottelut menossa. Nyt niitä on varmaan jo huomattavasti enemmän. Tilanne on todella huolestuttava tältä osin. Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen kauniisti puhui näistä uusista tehtävistä ja niihin tulevasta valtion täydestä rahoituksesta. Se oli jo edellisen hallituksen ohjelmassa vuonna 2015, ja itse olin siinä mukana sen verran, että tiedän, ettemme olisi hyväksyneet, ellei näin olisi kirjattu. Kiitokset silloiselle ministerille — vaikkei hän vielä siinä vaiheessa ministerinä ollut, kun tämä kirjattiin — että sitten tästä pidettiin kiinni. Mutta teidän hallituskautenanne, 2011—2015, kuntien valtionosuuksia leikattiin [Pia Viitasen välihuuto] ja saattoi tulla lisää tehtäviäkin, joihin ei valtionosuus tullut täytenä. Nyt on tulossa hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatuksen palauttaminen kaikille, ihan hyvä, ryhmäkokojen pienentäminen, ihan hyvä, eli lisätehtäviä ja -menoja kunnille mittavasti. Hoitotakuu tulee, hoitajamitoitus tulee, sotesta emme tiedä. Mutta sitä, miten paljon nämä tehtävät maksavat todellisuudessa kunnille, me emme kukaan tiedä, ja hallitus ei ole neljän vuoden kehyksissä varannut näihin riittävästi varoja. Siinä on iso aukko, jopa ehkä satojen miljoonien aukko Kuntaliiton laskelmissa [Puhemies koputtaa] ja hallituksen laskelmissa. Sitten on vielä oppivelvollisuuden pidentäminen, korjausvelka, palkkaratkaisut ja niin edelleen, jotka luovat kovaa painetta kuntatalouteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-23T15:51:29,2019-10-23T15:54:43,Tarkistettu,1.1 2019_55_59,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen politiikan keskeinen tavoite on se, että siellä kunnissa, jokaisessa suomalaisessa kunnassa, asiat ovat niin, että ihmiselle voidaan järjestää ne tärkeät peruspalvelut: koulutus, varhaiskasvatus, vanhustenhuolto ja terveyspalvelut. Kun katsotaan nyt kuntataloutta, niin nähdään, kuinka nopeasti talous voi heikentyä. On todella huolestuttavaa, että hallituksella ei ole uskottavaa ohjelmaa siitä, miten valtiontalous tasapainotetaan, miten työllisyystavoitteet saavutetaan. Kun katsotaan kuntatalouden ongelmia, niin iso asia siellä on se, että työttömyyttä on paljon, ja se, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei ole saatu tehtyä. Nyt on tärkeää, että nyt tehdään toimia eikä odotella. Yhdyn siihen huoleen, mitä valtiovarainministeriön virkamiehet ovat esittäneet, että niitä vaikuttavia työllisyystoimia ei ole. Hallitusohjelmassa on paljon hyvää ja kaunista. Hoitajia on luvattu lisää, mutta mikä on tilanne? Reaalimaailmassa yt-neuvottelut kohtaavat tuhansia hoitajia. Kyllä toivoisin nyt selkeytystä, en pelkästään tähän talouslinjaan ja työllisyyslinjaan vaan myöskin sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Täällä edustaja Filatov todella hyvin nosti esille sen, että meidän täytyy uudistaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa, lisätä vaikuttavuutta, jotta meillä on voimavaroja hoitaa ihan jokainen ihminen. Ilostuin kovin, kun tuli tämä sosiaali- ja terveyskeskusohjelma. Tiedotustilaisuudessa ministeri Kiuru lupasi todellakin, että tuhat lääkäriä tulee, ja hän sanoi, että rahaa on 70 miljoonaa lähdössä kentälle. Arvoisa puhemies, hän sanoi: ”Jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua mukaan, niin millä sitten? Kyllä se niin kuin tässä on.” Näin sanoi ministeri Kiuru. Mutta kun on ministeriön virkamieheltä kysytty ja asiaa on tarkennettu, niin siellä todetaan, että tällä rahalla ei voi palkata edes yhtään lääkäriä, vaan tämä tulee kehittämistoimiin. Jatkuvasti, tämä on siis vain yksi esimerkki, tulee hallitukselta hyviä lupauksia ja hyviä tavoitteita, mutta sitten kun ryhdytään katsomaan, niin todellisuus on aivan toista. Toivoisin nyt, kun täällä on hallituspuolueiden edustajia, että te nostaisitte esille vielä sen, millä tavalla nämä tavoitteet uusista lääkäreistä ja todellakin tarpeellisista hoitajista voidaan toteuttaa, koska kun itse katson tätä budjettikirjaa [Puhemies koputtaa] — aikani loppuu — niin täällä on esimerkiksi ensi vuodelle vain 5 miljoonaa euroa hoitajien palkkaamiseen eikä täällä ole rahoja lääkäreiden palkkaamiseen. Toivon todellakin, että nyt vastaisitte siihen, miten nämä ministeri Kiurun esittämät lupaukset oikeasti toteutetaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-23T15:54:44,2019-10-23T15:57:35,Tarkistettu,1.1 2019_55_60,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä itse olin Tampereen kaupunginhallituksessa pari vuotta ja edelleen valtuutettuna, ja täytyy sanoa, että osittain Tamperekin on kuralla ja velkaantuu kriisikuntavauhtia tällä hetkellä. Yksi syy tietenkin, mitä tässä ei vielä ole käsitelty, on tämä haitallinen maahanmuuttopolitiikka, mitä Suomessa harjoitetaan, koska se sitten siirtyy tietenkin kuntiin, koska tietyt kaupunginosat täyttyvät Tampereellakin maahanmuuttajien lapsista ja sitten pitää rakentaa päiväkotia, koulua ja kaikkea sellaista, ja se kuormittaa muutenkin Tamperetta. Että se on osittain siitä johtuvaa, ainakin Tampereella. Sitten Tampereella on myös itse aiheutettua päänsärkyä, eli tämmöiset täysin älyvapaat investoinnit. Meillä rakennetaan ratikkaa ja kävely- ja pyöräilykeskustaa, ja kaupunki on kokonaan revitty auki, ja siitä tulee sitten kustannuksia liian lyhyellä aikavälillä liian paljon ja niin edelleen. Naapurikunta Ylöjärvi alentaa kuntaveroa samaan aikaan kun Tampere nostaa, niin ettei tämä niin kuin sillä lailla ole mikään kirous. Siellä tehdään asioita oikein, ja Tampereella tehdään sitten väärin. Tampereella on myös tämmöinen hirveän vahva tai paksu byrokratia, voisi sanoa suojatyöpaikkoja, jollain lailla varmaan poliittisia suojatyöpaikkoja tai politiikkaan liittyviä. On Hiilineutraali Tampere ‑kahvitteluporukka, Kestävä Tampere ‑kahvitteluporukka ja tällaista näin, että tämmöistä aika niin kuin turhaa byrokratiaa, ja aika usein siellä sitten entiset poliitikot istuskelevat. Että kyllä Tampereella ainakin on peiliin katsomisen paikka. Meillähän on sosiaalidemokraattinen pormestari, ja se tietenkin tarkoittaa sitä, että taloudenpito ei ole niin kuin ykkösosaamisaluetta. [Pia Viitanen: Ohhoh! — Anneli Kiljunen: Ettekö tekin ole luottamushenkilö Tampereella?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-10-23T15:57:35,2019-10-23T15:59:45,Tarkistettu,1.1 2019_55_61,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä menikin mielenkiintoiseksi, kun tuntuu, että puheenparsi on hieman erilaista siellä Tampereella. Ellen ole pahasti erehtynyt, niin perussuomalaiset ovat olleet mukana pormestarikoalitiossa ja tehneet yhdessä meidän kanssamme tämän vuoden talousarvion ja eivät ainakaan vielä ole sanoutuneet siellä Tampereella irti tästä pormestarikoalitiosta, kun hyväksymme tulevaa budjettia. Toki meillä keskustellaan parhaillaan siitä, mitkä ne linjanvedot siellä ovat, ja toki keskustelu on sallittua. Koska pormestari on aika arvostettu, monessa asiassa uskottavuutta ja puolueisiin katsomatta yhteiskunnallista arvovaltaa tai tämmöistä tietynlaista arvostusta nauttiva Lauri Lyly, ihmettelen kovasti enkä kyllä ihan allekirjoittaisi sitä, että osaamista ei sieltä taholta löytyisi. Ainakin löytyy yhteistyökykyä, niin kuin tähän asti on löytynyt. Siinä mielessä olen ollut hirveän iloinen, puhemies, ja sopii tähänkin saliin tämä keskustelu, että politiikkahan on arvovalintojen tekemistä. Mehän olemme tehneet ja tekemässä toivottavasti sellaisen arvovalinnan siellä, että me emme esimerkiksi suurentaneet lasten ryhmäkokoja kouluissa tai päiväkodeissa, ja tämänkaltaisia olemme tehneet. Mutta, puhemies, tämä ei ollut se alkuperäinen asia. Tietenkin tämä oli oikeastaan vähän vastauspuheenvuoro tuohon edelliseen. Puhemies! Me kuulimme nyt kokoomuksen puheenvuoron äsken, mutta valitettavasti edelleenkin jäi täysin epäselväksi se, mitä kysyimme tässä jo alkuun, heti keskustelun kärkeen, että mikä on kokoomuksen oma linja. Eli siis, puhemies, minun on vain pakko sanoa, että jokainen ymmärtää: Samaan aikaan kannetaan huolta alijäämästä ja samaan aikaan vaaditaan veronkevennyksiä. Tehän olette niitä vaatineet enemmän kuin hallitus tekee. Te olette halunneet kaikille painottuvia tuloveronkevennyksiä. Teille ei riitä se, että pieni- ja keskituloiset saavat, niin kuin hallitus nyt on mielestäni oikein tekemässä. Ja muistin, että esimerkiksi viime viikolla edustaja Heinonen sanoi, että autovero täytyy poistaa kokonaan ja täytyisi kauheasti tehdä lisäveronkevennyksiä. Samaan aikaan te olette huolissanne alijäämästä. Mutta sitten kuitenkin, kun kysymme, että no entä tarkoittaako tämä samaa kuin mitä teitte viime kaudella, eli leikkasitte sitten koulutuksesta tai leikkasitte ihmisten perusturvasta, niin siihen teiltä ei oikein sitä vastausta tule. Eli kun puhumme, puhemies, taloudesta, mistä ainakin edustaja Zyskowicz itsensä mielestä ymmärtää, niin ehkä sitten kuitenkin hän olisi täällä voinut selvittää tätä yhtälöä, kun hän kerran ymmärtää taloutta, että miten tämä on mahdollista, että samaan aikaan tehdään hattutemppu, jossa alijäämää vähennetään ja veroja kevennetään menoja leikkaamatta. Sitten toisaalta ehkä teidän vaihtoehtobudjetissanne tulemme näkemään dynaamisia vaikutuksia tai muuta, [Puhemies koputtaa] mutta sen me tulemme sitten näkemään. Toivottavasti ette ihan sille tasolle mene omassa argumentaatiossanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-23T15:59:46,2019-10-23T16:03:03,Tarkistettu,1.1 2019_55_62,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Vallin itse, en ole kahvitellut näissä kuntapolitiikan kahvikekkereissä, ja sen takia en toki tiedä sisäpiiritietoja. Mutta kun Tampereella edelleen asun, niin aktiivisesti seuraan myös sen tilannetta ja politiikkaa ja korjaisin muutamia ongelmia analyysissa, kun käytitte Tamperetta esimerkkinä kansallisesta kehityksestä. Ensinnäkin maahanmuuton vaikutus kattavasti kansainvälisessä tutkimuksessa Amerikan mantereelta Aasiaan on julkiselle taloudelle joko neutraali tai positiivinen — siis neutraali tai positiivinen — ja jos nyt ongelmaksi nähdään tässä syntyvyyden tilanteessa se, että jossakin kaupungissa pitää rakentaa päiväkoteja lisää, niin kyllä minä vain kovasti ihmettelen. Mielelläni näkisin sen, että meidän pitäisi käyttää enemmänkin rahaa päiväkotien rakentamiseen. Muistetaan kuitenkin, että Tampereella verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin maahanmuuttajien osuus on verraten vähäinen, ja meidän tulisikin tässä tilanteessa olla hieman huolissamme siitä. Analyysi myös siitä, että Ylöjärven ja Tampereen taloudelliset erot johtuisivat näiden kahden kunnan tekemistä poliittisista valinnoista, jää vähintäänkin puolitiehen, kun kuitenkin muistetaan, että toisaalta kysymys on selkeästi työpaikka- plus keskuskaupungista ja toisaalta sellaisesta lähiökunnasta, johonka keskittyy korkeimman tulotason asukkaita. On toki totta, että Ylöjärvi on tonttipolitiikallaan ja osin muullakin politiikallaan vetänyt parhaansa mukaan puoleensa nimenomaan korkean tulotason perheitä ja asukkaita. Mutta näiden kahden kunnan tarkastelu ensinnäkin taloudellisesti erillään, kun toisessa käydään töissä ja toisessa käyvät sitten rikkaat asumassa, ettei tarvitse mennä sinne vilkkaammille kerrostaloalueille, on itsessään jo harhaanvievää, ja sitten niissä tapahtuvien taloudellisten prosessien tarkastelu pelkästään kunnan päätöksen kautta tai edes ensisijaisesti kunnallisen päätöksen kautta vie sekin vahvasti harhaan, kun taloudelliset kytkökset ovat niinkin tiiviit kuin näiden kahden kunnan välillä ovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-10-23T16:03:05,2019-10-23T16:05:39,Tarkistettu,1.1 2019_55_63,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mikä on kokoomuksen linja? Kokoomuksen linja on työlinja, ja kyllä täytyy sanoa, että kylmää ja sydämetöntä on hallituksen politiikka, kun te siirrätte jo tiedossa olevat keinot lisätä työllisyyttä tulevaisuuteen. Puhutte, että ehkä vuoden päästä teette näitä päätöksiä. Kun katsoo sitten tätä kirjaa, niin täällähän on aika paljon esityksiä, jotka päinvastoin vähentävät työllisyyttä. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen leikkaus vaikeuttaa ikäihmisten arkea ja vähentää työpaikkoja, ja se ei todellakaan lisää työllisyyttä, ehkä harmaata taloutta. Ihmettelen, miksi vasta vuoden päästä. Minulla oli juuri lapsiryhmä täällä vierailulla, ja eräs lapsi sanoi, että miksi te ette tee mitään, minun isälläni ja äidilläni ei ole työtä. En minä hennonut sanoa, että sitten vasta vuoden päästä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä teki esityksen, jossa oli todennettavasti se 30 000 työpaikkaa plus toinen 30 000 työpaikkaa, eli hyvin todennäköisesti, jos ne päätökset tehtäisiin, saataisiin 60 000 uutta työpaikkaa. Toivon todella, että marssisitte nyt takaisin sinne Säätytalolle ja tekisitte nämä päätökset nyt eikä sitten vasta mahdollisesti tulevaisuudessa. Mitä meidän vaihtoehtobudjetissamme on? Se on työn alla, ja siitä ehdimme kyllä varmasti, edustaja Viitanen, täällä keskustella. Selvä on, että me emme tule kiristämään palkansaajien verotusta. Isolla osalla palkansaajia kiristyy palkkavero. Se koskee myöskin eläkeläisiä, jotka maksavat ansiotuloveroa. Mielestäni tämä on väärin. Tässä tilanteessa ahkeria suomalaisia ei pitäisi rokottaa yhtään enempää kuin mitä nyt tehdään. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi sanon sen, että vaikka olenkin aika monta vuotta eduskunnassa työtä tehnyt kansanedustajana, niin minun on todella vaikea seurata, mikä on hallituksen linja. Julkisesti ministerit kiistelevät siitä, kiristetäänkö verotusta vai leikataanko tässä budjetissa olevia lisäyksiä ensi vuoden budjetissa. Jo ministerit ovat nyt epäluuloisia eivätkä usko siihen, että teidän mahdolliset työllisyystoimenne vaikuttavat, ja nyt tehdään leikkauslistoja ja veronkiristyslistoja. Toivoisin, että senkin takia marssisitte takaisin sinne Säätytalolle ja pääministeri ottaisi ohjat käsiin ja päättäisitte, leikkaatteko te tulevaisuudessa näitä menoja vai kiristättekö veroja vai olisiko sittenkin parempi keino se, että tekisitte toimia, joilla tulisi uusia työpaikkoja, ottaisitte sen työlinjan, mitä kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa ja tekee. Tehkää toimia, että tulee työpaikkoja. Ei tarvitse kiristää verotusta eikä leikata ihmisiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-23T16:05:43,2019-10-23T16:08:23,Tarkistettu,1.1 2019_55_64,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos sallitaan, niin muistelen neljä vuotta takaperin, kun silloinen uusi hallitus aloitti ja teki ensimmäisen lisätalousarvion — arvatkaapa, edustaja Sarkomaa, kuinka monta työllisyystoimea siinä oli? Niitä oli tasan nolla. Tasan nolla. Niitä oli niin valtavasti kuin tasan nolla, [Toimi Kankaanniemi: Mikä oli työllisyyden paraneminen?] ja muistamme, että tätä protestoimme. Oli kova pula silloin kaikista työllistämismäärärahoista, kaikesta tästä — niitä ei lisätty. Nyt sen sijaan, kun keväällä tehtiin ensimmäinen lisätalousarvio tämän hallituksen toimesta, niin siellä esimerkiksi käynnisteltiin merkittäviä liikenneinvestointihankkeita ja laskeskeltiin, että noin 10 000 työllistä lisää voisivat jo nämä kevätpuolella päätetyt hankkeet pelkästään tuoda. Ministeri Harakkahan kuuntelee hyvin tarkkaan esimerkiksi arvostettua Hetemäkeä ja on lisäämässä selkeästi palkkatukitoimia, mikä myös osaltaan parantaa tilannetta. Koko ajan tehdään, ministeri Harakkahan on esitellyt jo 25 toimea, joita hän tulee tekemään työllisyyden hyväksi ja tekee parhaillaan. Että ei tässä nyt tarvitse Säätytalolle marssia todetakseen, että näin tapahtuu. Toimet ovat parhaillaan käynnissä, ja sitten syksyllä katsotaan sitä tilannetta, mihin täällä useasti ollaan viitattu. Puhemies! Tästä työllisyydestähän käytiin välikysymyskeskustelukin jokin aika sitten, ja vähän samoilla argumenteilla kokoomus oli liikenteessä. Silloin kyllä itse totesin, että ei se olekaan niin, että kokoomusta eivät sinänsä tyydyttäisi nämä Harakan työllisyystoimet tai muut, vaan ehkä kokoomuksen argumentissa se suurin juttu oli se, mitä sieltä hallituksen työllisyystoimista puuttui. Ja senhän me tiedämme, mitä kokoomuksen mielestä sieltä puuttui. Sieltä puuttui keppi. Sieltä puuttui keppilinja, sieltä puuttui aktiivimalli, sieltä puuttui työttömän kyykyttäminen. Eli tämä tietynlainen aktiivimalli-ideologia, se kokoomuksen salarakas, sieltä työllisyystoimien joukosta puuttui, ja siksi täällä tehtiin jopa välikysymys sitten tältä saralta kokoomuksen toimesta. Tästä oli kysymys. Ja nyt, kun minä luin tätä mainittua listaa, edustaja Sarkomaa, mistä äsken puhuitte, että tämä on kokoomuksen työllisyyslista, niin siellä on muun muassa leikkaus työttömyysturvaan ja leikkaus toimeentulotukeen. Auta armias, kyllä minä en ainakaan sellaisia ”työllisyystoimia” haluaisi allekirjoittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-23T16:08:23,2019-10-23T16:11:09,Tarkistettu,1.1 2019_55_65,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Puhemies! Minä olen vähän eri mieltä tästä, kun sanottiin, että Tampereella tämä maahanmuutto on rikkaus. Me teimme siitä valtuustoaloitteenkin, että tutkittaisiin tämän ei-työperäisen maahanmuuton kustannukset Tampereella, mutta sitä ei haluttu sitten tehdä. Kouluista olen saanut sellaista signaalia — ihan apulaispormestarikin, joka muuten on sosiaalidemokraatti, on minulle kertonut — että opettajien henkinen kuorma kasvaa ja kouluissa on levottomampaa koko ajan. Tampereella on semmoinen tilastollinen fakta, että Tampere on muuttovoittokaupunki, mutta tietyssä ikäluokassa se on ollut muuttotappiokaupunki. En tiedä nyt sitten ihan viimeistä tilastoa, mutta pienten lasten perheissä Tampereella on muuttotappiota ollut, eli on naapurikuntiin sitten muutettu, eli tällaisia työssäkäyviä, hyviä veronmaksajia muuttaa naapurikuntiin tai jonnekin muualle — pääkaupunkiseudulle muuten muuttavat esimerkiksi kouluista valmistuneet myös hyvin paljon. Sitten, kun puhuttiin tästä, että olemme siinä koalitiossa: olemme antaneet — menee vähän kuntapolitiikan puolelle — pormestarille kaksi vuotta aikaa oikaista tämä taloustilanne, mutta ei siihen ole haluttu tarttua kunnolla, ja nyt sitten olemme jo eri mieltä siitä tilanteesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-10-23T16:11:13,2019-10-23T16:12:33,Tarkistettu,1.1 2019_55_66,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä en tahdo muistella vanhoja, että kuka teki, mitä teki ja milloin teki, vaan tahdon katsoa vähän tulevaisuuteen. Minua hirveästi kiinnostavat — toimin itse Salon kaupunginhallituksessa nyt toista kautta ja kolmatta kautta valtuutettuna — nämä hankeyhtiöt, joita perustellaan näitä nopeita raideyhteyksiä varten. Meillä tulee olemaan alijäämää nyt semmoinen about miinus 20 miljoonaa suunnilleen, ja haluaisin tietää, mistä nämä radan vieressä olevat kunnat, jos ne liittyvät siihen hankeyhtiöön, sitten ottavat ne rahat. Ottavatko ne lisää velkaa? Minulle tulee meinaan paljon yhteydenottoja kuntalaisilta, että miten tämä homma menee: vedetäänkö koulut kiinni ynnä muut palvelut alas, ja otetaanko velkaa lisää, että saadaan vuoteen 2030 mennessä raideyhteydet? Tämä minua hirveästi kiinnostaa. Ymmärrän kyllä senkin, että tähän kysymykseen ei varmaan tänään tule vastausta, mutta tämä minua hirveästi kiinnostaa, että mistä ne rahat tulevat kunnissa, jotka ovat  esimerkiksi  näitten  tulevien raideyh-teyksien varrella ja ovat niihin hankeyhtiöihin tulossa. — Ei muuta. Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-10-23T16:12:37,2019-10-23T16:13:35,Tarkistettu,1.1 2019_55_67,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Herra puhemies! Edustaja Viitaselle totean, että tulokset kertovat aika lailla toista kuin mistä te puhutte. [Pia Viitasen välihuuto] Kun te olitte ministerinä silloin Kataisen ja Stubbin hallituksessa, Suomeen tuli 100 000 uutta työtöntä. Viime kaudella, kun te olitte oppositiossa lääkkeitänne tarjoamassa, tuli 140 000 uutta työpaikkaa. [Pia Viitanen: Se edellinen hallitus olikin, hyvä edustaja Kankaanniemi, leikkaushallitus!] Kuinka te selitätte tämän, että niitten itseisarvoinen yhteissumma on 240 000 ihmistä? Se on valtava porukka. Se on valtava porukka, eli tulokset kertovat nyt kyllä siitä, edustaja Viitanen, että teidän pitää mennä vähän peruskurssille ja opetella lukemaan näitä tilastoja myös, eikä vain väittää sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. [Pia Viitasen välihuuto] Mitä tulee tähän kauteen, me emme vielä tiedä yhtään mitään, mutta sen me tiedämme, että yhtään toimenpidettä hallitus ei vielä ole tehnyt. No, minä ymmärrän, että jos hallitus on vähän yli sata päivää ollut vallassa, niin eihän se ole ehtinyt tekemään, mutta on se kyllä asettanut seitsemän työryhmää miettimään työllisyystoimenpiteitä, ja niihin on sitten otettu työmarkkinaosapuolet tekemään esityksiä. Ja senkin olen kuullut, että mitä työnantajapuoli esittää, sen työntekijäpuoli tyrmää, ja päinvastoin. Eli tällä hetkellä näyttää siltä, että nuo seitsemän työryhmää eivät saa yhtään mitään aikaiseksi. Teille jää käteen vain palkkatuki, ja kun me olemme nyt kuunnelleet pari kolme viikkoa valtiovarainvaliokunnassa asiantuntijoita, niin olen jokaiselta kysynyt, että mikä on teidän kantanne palkkatuen työllisyysvaikutuksiin nähden, ja vastaus on ollut muutamaa hallitusta lähellä olevaa asiantuntijaa lukuun ottamatta, että se on suurin piirtein nolla. Edes sillä STTK:n asiantuntijan mallilla, jonka hän esitteli — eli jos kolminkertaistettaisiin määräraha, joka on nyt palkkatukeen varattu — ei saataisi kuin 44 000 uutta työpaikkaa, joista 8 000 tulisi avoimelle sektorille ja 36 000 tänne julkiselle puolelle ja järjestöihin. Se ei ole mitään todellista  työlli-syydenhoitoa, vaan se on tilastojen hoitoa ja kaunistamista, mutta sillä tiellä hallitus nyt etenee. Arvoisa puhemies! Toinen asia: Verotus kiristyy nyt väistämättä kuntatalouden takia. [Sari Sarkomaa: Palkansaajilla kiristyy!] Te olette luvanneet ensi vuonna 70 prosentille tulonsaajista veronkevennyksiä. Voi olla, että ensi vuonna tulee, mutta kahden seuraavan vuoden aikana kuntaverotus näillä näkymin kiristyy useita prosenttiyksikköjä, ja se vie siihen tilanteeseen, [Puhemies koputtaa] että kokonaisverotus, näillä 70 prosentillakin, kiristyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-23T16:13:39,2019-10-23T16:16:56,Hyväksytty,1.1 2019_55_68,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksella ei ole salarakasta, mutta jos me jotakin rakastamme ja jonkin eteen teemme työtä, niin se on sellainen yhteiskunta, sellainen Suomi, jossa jokaisella on mahdollisuus tehdä töitä. [Pia Viitanen: Ihan samaa mieltä!] Me tarvitsemme uusia työpaikkoja, tarvitsemme yrittäjyyttä. Työpaikat syntyvät juuri erityisesti pk-yrityksiin. Kaikki toimenpiteet, joita täytyy tehdä, eivät ole helppoja, mutta tekemättä ei voi jättää. [Pia Viitanen: Leikkaamatta ei voi jättää!] Ihmettelen, minkälaista yhteiskuntaa hallitus haluaa, kun jäädään odottelemaan. Jopa valtiovarainministeriön virkamiehet papereihinsa kirjoittavat huutomerkkejä, ovat huolissaan ja toteavat, että ”niitä odotellessa”. Toivon, että katse käännetään tulevaisuuteen ja ei ehkä enää muistella menneitä vaan mietitään, mitä voitaisiin tehdä nyt, [Anneli Kiljunen: Menneisyydellä on vaikutusta tähän päivään ja tulevaisuuteen!] jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja eikä tänne vierailulle tulevien pienten tyttöjen ja poikien tarvitsisi kysyä, mitä te teette, että minun äitini tai minun isäni pääsisi töihin. [Pia Viitanen: Ei ainakaan leikattaisi työttömyysturvaa!] Toivon, että ryhdytte työntekoon. Jos te olette rehellisiä, niin kyllähän se Harakan lista on enemmän tavoitteita. Siinä ei juuri keinoja ole, eli se ei riitä mihinkään, mutta hyvä, että on joku lista tehty. Tiedän, että ilta on pitkällä ja keskustelu on pitkällä, mutta ihan näin sosiaali‑ ja terveyspolitiikan ammattilaisena totean: Tosi moni Tehystä, SuPerista ja Lääkäriliitosta ja tosi moni sosiaali‑ ja terveyspalveluita käyttävä odottaa nyt, että se sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus saadaan tehtyä. Vaikka sote-soppaa on täällä keitetty, niin ei tällaista näin sekavaa tilannetta ole vielä aikaisemmin ollut. Eli toivon, että nyt pian selkeytetään, mitä se sosiaali‑ ja terveyskeskusohjelma on, mitä sillä rahalla voi tehdä, miten asiassa edetään, minkälainen esitys tuodaan eduskunnalle, koska pidän itse hyvin tärkeänä, että kunnalliset päätökset voidaan tämän eduskuntakauden aikana tehdä, sellaiset päätökset, jotka aidosti parantavat palveluita ja varmistavat yhdenvertaiset sosiaali‑ ja terveyspalvelut, semmoiset palvelut, jotka suomalaisten on mahdollista rahoittaa. Kun istuin itse sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa, niin neliraajajarrutuksessa silloinen valiokunnan puheenjohtaja, ministeri Kiuru, vastusti maakuntamallia, ja toivon, että viisastutaan siitä eikä mennä nyt verot edellä ja hallinto edellä vaan oikeasti tuodaan sellaisia toimia, että ihmiset pääsevät palveluihin. Toivon, että mahdollisimman pian hallitus selkeyttäisi, miten tässä edetään, koska päivä päivältä tämä tilanne menee sekaisemmaksi. Nyt me mietimme, mikä se terveyskeskusohjelma on. Ministeri sanoo, että sillä saadaan tuhat lääkäriä, ja virkamiehet sanovat, että siitä ei euroakaan saa käyttää lääkäreiden palkkaamiseen. Tilanne on todella, todella sekava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-23T16:17:00,2019-10-23T16:19:58,Hyväksytty,1.1 2019_55_69,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut ihan hyvää keskustelua kuntataloudesta ja monesta siihen liittyvästä. Itsekin kuntapäättäjänä kannan kuntien taloudesta samaa huolta, joka tässä on tullut esille. Tässä on nyt tullut hyvin myöskin kuvattua eri puheenvuoroissa sitä, miten monitahoinen kokonaisuus on kyseessä, kun puhumme kuntien ja valtion taloudesta. Siihen vaikuttavat muun muassa hyvin ajankohtaisena asiana meidän syntyvyys, ikärakenteen muutos ja sosiaali‑ ja terveyspalvelut, ja erityisesti kun kuntien taloudesta puhutaan, aivan oikein tässä on kiinnitetty huomiota meidän työllisyyspolitiikkaan. Työllisyyden nostosta riippuu myöskin meidän hallituksen suunnittelemat menolisäykset. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, mikä on meille keskustalle hyvin tärkeää, että hallitus ei sulje mitään työllisyyttä edistäviä keinoja keinovalikoimansa ulkopuolelle vaan olemme hyvin avoimesti valmiita tarkastelemaan, suunnittelemaan ja valmistelemaan sellaisia keinoja, joilla työllisyysaste varmasti saadaan mahdollisimman hyvin nousemaan. Niin kuin tässä edustaja Kankaanniemi hyvin toi esille, viime kaudella todella 140 000 uutta työpaikkaa. Ei siihen tavoitteeseen silloin kovin moni uskonut, eikä hallituksella silloinkaan ollut heti näin hallituskauden alussa kaikkia niitä keinoja käytössään ja ilmoitettuna, vaan niitä tehtiin ja valmisteltiin rauhassa. Edellistä hallitusta ehkä joskus hiukan perusteettomastikin mutta varmasti välillä perustellustikin kritisoitiin asioiden ehkä liian nopeasta valmistelusta, ja nyt tuntuu, että yritetään hoputtaa, että äkkiä, äkkiä. Me todella haluamme rauhassa valmistella nämä työllisyyttä edistävät toimet, ja niitä on tulossa näiden 25 Harakan esittelemän toimen lisäksi. Me keskustassa pidämme aivan päivänselvänä, että eivät ne vielä riitä vaan me tarvitsemme lisääkin, ja niitä on tulossa. Aivan samaa mieltä olen siitä, että sekä kuntien talouden että valtiontalouden kannalta työllisyyttä on saatava lisättyä, ja olen erityisen iloinen siitä, että hallitus on ohjelmassaan ja myöskin tässä talousarviossaan antanut hyvin myönteisen signaalin meidän yrittäjillemme, että yrittäminen ja yritteliäisyys edelleenkin kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-23T16:19:58,2019-10-23T16:22:46,Hyväksytty,1.1 2019_55_70,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti edustaja Vallin lähti pois. Olisin hänelle kertonut, kuinka meillä Nakkilassa menee. Se olisi ollut erittäin tärkeä informaatio tässä keskustelussa, ja vaikka meillä nyt ei näytä talousarvion osalta ensi vuonna hyvältä, niin en syytä kyllä kunnanjohtajaa siitä enkä hänen poliittista taustaansa. Mielestäni on mauttomuuden huippu ottaa täällä eduskunnassa keskusteluun pormestarin tai kunnanjohtajan poliittinen tausta, kun kuitenkin kunnassa tehdään budjettia yhteistyössä. Ehkä se on sitten tämän ajan henki, että politiikkaa täällä koetetaan tehdä kynsin hampain mistä asiasta hyvänsä. Toki vanhojen muisteluja on hyvä käydä, mutta kyllä edustaja Sarkomaalle voisin sanoa, kun sanoitte, että milloinkaan ei ole ollut niin sekaisin sote-soppa kuin nyt: Tämä hallitus kuitenkin antaa nyt sen tilanteen... Viime hallituskaudella olivat puurot ja vellit sekaisin, kun siinä harmonisessa tilanteessa, mikä oli aiemmin, että sovittiin ennen vaaleja, että jatkamme tästä parlamentaarisesti yhdellä valmistelulla, kahden puolueen puheenjohtajat tekivät sen diilin, että tähän tulikin maakuntalainsäädäntöä mukaan, jolloin, sanoisin, menivät puurot ja vellit sekaisin ja emme päässeet siitä yksimielisyyteen. Kuka sanoo kenenkin olleen neliraajajarrutuksessa, jätän sen omaan arvoonsa — uskoisin, että näitä oli perustuslakivaliokunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka sitten koetti pinnistellä päästäkseen maaliin sen kritiikin jälkeen, jota perustuslakivaliokunta antoi niille harjoituksille, joita hallitus toi eduskunnalle pohdittavaksi. Niille pienille tytöille ja pojille ehkä voisi sanoa, että hallituksen esityksestä eduskunta tulee päättämään siitä, että niillekin työttömille, joilla ei nyt ole ehkä yksityiselle tai kunnalliselle puolelle suoraa töihinpääsyä, palkkatukien kautta mahdollistamme nopeamman, paremman ja helpomman polun asettua työelämään ja tuoda ansioita kotiin heidän lastensa hyvinvoinniksi. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden osalta voidaan sanoa, että työttömille isille ja äideille annetaan nyt mahdollisuus osallistua työnhakuun, niin että molemmat vanhemmat voivat aktiivisesti hakea työtä lasten ollessa päivähoidossa ja sitä kautta myös saamassa esiopetusta, jolloin vaikka vanhemmilla on vähemmän resursseja, silti lapsista pidetään huolta. Sanoisin, että niillä on oikeastaan hyvä aloittaa sitä keskustelua, kun puhutaan näille pienille suomalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-23T16:22:49,2019-10-23T16:25:50,Hyväksytty,1.1 2019_55_71,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi täällä peräänkuulutti tilastolukutaitoa, enkä voisi olla enemmän samaa mieltä. Aloittaa voisi vaikka niistä työllisyystilastoista, joita edustaja Kankaanniemi täällä jo tarkasteli. Ihan perustason ymmärrykseen kuuluu, että työllisyystilastojen valossa ei voi suoraan arvioida jonkun yksittäisen hallituksen toimia, koska työllisyystilastoihin vaikuttavat tietyn hallituksen toimia enemmän muun muassa kansainvälinen suhdannekehitys ja erilaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Itse asiassa hallituksen toimien arviointiin, jotka sinällään voivat olla äärimmäisen tärkeitä ja pitkällä aikavälillä viedä kehitystä hyvään tai huonoon suuntaan, on nimenomaan käytettävä ihan muita mittareita kuin yleisiä työllisyystilastoja, erityisesti isossa kuvassa. Edustaja Sarkomaalle toteaisin, että olen hyvin onnellinen siitä, että yhdellekään työttömän lapselle, joita aika paljon tapaan, en ole joutunut kertomaan, että olisin eduskunnassa lyhentänyt hänen mahdollisuuttaan päivähoito-oikeuteen tai saada ruokaa päiväkodissa siinä kuin muutkin lapset, en ole joutunut kertomaan, että olen leikannut hänen perheensä muutenkin niukkaa toimeentuloa ja sillä lailla vaikeuttanut sen taloudellista tilannetta, en ole joutunut kertomaan, että minä olisin osallistunut systemaattisesti hänen opiskelumahdollisuuksiensa heikentämiseen, sen heikentämiseen, että hän voi kehittyä siksi, mitä haluaa, ja tehdä sitä, mihinkä hänen kykynsä riittävät. Siitä olen kovin onnellinen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-10-23T16:25:53,2019-10-23T16:27:41,Hyväksytty,1.1 2019_55_72,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on kovasti keskusteltu työllisyyden paranemisesta, ja yhdyn täysin siihen, mitä edustaja Kontula tässä takana sanoi, että sitä on vaikea arvioida, mitkä tosiasiassa ovat minkäkin hallituksen toimia. Mutta jos ajatellaan sitä, että työllisyys on parantunut tässä viimeisten vuosien aikana — ja se on hyvä lopputulema — mutta samaan aikaan myös toimeentulotukimenot ovat kasvaneet, niin me itse asiassa olemme aika kummallisessa yhtälössä. Me yleensä pyrimme siihen, että työllisyys paranee, jotta köyhyys vähenee ja jotta pienituloisuus vähenee, mutta samaan aikaan kun meillä on työllisyys parantunut, meillä ovat myös toimeentulotukimenot kasvaneet. Ja jos me ajattelemme työllisyyttä esimerkiksi kannustinloukkujen näkökulmasta, niin toimeentulotuki on se viheliäisin paikka, jonne joutua, koska sieltä on kaikkein vaikein päästä pois. Sen takia minun mielestäni on tärkeää ollut arvioida esimerkiksi etuisuuspuolta, ja hallitus on pyrkinyt juuri siihen, että näillä pienillä korotuksilla, vaikkapa esimerkiksi työmarkkinatuen korotuksella, saataisiin edes muutama ihminen pois toimeentulotukiluukun puolelta ja sitä kautta helpommin työllistymään. Muutoinkin koko tämä palveluprosessi tähtää siihen, ja nämä isot sosiaaliturvauudistushankkeet, jotka ovat vasta tulossa. Kun tässä on puhuttu siitä, onko niitä työllisyystoimia jo nyt, niin sanotaan vaikka yksi esimerkki, joka on työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nostaminen. Esimerkiksi Etla on arvioinut, että sillä on noin 10 000 hengen työllisyysvaikutus. Eläketurvakeskus on ollut hieman varovaisempi, mutta on selvää, että sille on laskettavissa tuhansien ihmisten työllisyysvaikutus. Ja se päätös on olemassa jo nyt, ja se on myös tehty siellä kolmikannassa yhteistyössä. Edustaja Kankaanniemi epäili, että kolmikannasta ei voi tulla mitään työllisyyttä parantavaa, mutta tämä on yksi esimerkki siitä, että sopimusyhteiskunta voi toimia, jos sen halutaan toimivan, mutta se edellyttää hallitukselta aktiivista työskentelyä. Ei siten, että kolmikannasta tulee kaksikanta, vaan siten, että hallituksella on siinä selvä tahto ja se vie prosessia eteenpäin, mutta ei ulkopuolelta yksin pakottamalla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-10-23T16:27:41,2019-10-23T16:29:50,Hyväksytty,1.1 2019_55_73,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo oli kyllä erinomainen puhe edustaja Filatovilla tuossa edellä. Se kertoi varmasti juuri siitä suomalaisen yhteiskunnan vahvuudesta, joka on perustunut sopimiseen, keskinäiseen luottamukseen ja yhdessä asioitten eteenpäinviemiseen. Arvostan kyllä kovasti noita näkökulmia. Täytyy kyllä vähän kehaista edustaja Kontulankin puheenvuoroa. Olin ajatellut pohtia omassa puheenvuorossani vähän sitä samaa, mitä ihan oikeasti voisi vastata sille pienelle tytölle tai pienelle pojalle, koska siitä varmasti olemme kaikki tässä salissa täsmälleen samaa mieltä, huoli on yhteinen siitä, että meillä on liikaa työttömiä. Meidän täytyy saada ihmisille työpaikkoja, ja kaikki haluamme sitä. Mutta toden totta, jos keinot ovat niinkin erityyppiset, että kokoomus tarjoaisi lisäkeppiä ja tarjoaisi leikkauksia työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen, niin se ei taas sovi mitenkään minun arvomaailmaani, koska itse näen myös niin, että mikäli samalla toisella kädellä heikennämme muutenkin pienituloisten ihmisten asemaa, se on paitsi inhimillisesti hyvin väärin, puhemies, mutta se on myös talouspoliittisesti hyvin epäviisasta, jos näin voisi sanoa, sillä samalla syödään ostovoimaa, ja ei sekään varmasti talouden rattaita kovin pitkälle edistä. Siksi olen ihan tyytyväinen siitä, että esimerkiksi hallitus on nyt valinnut veropolitiikassaan sen linjan, että veronkevennyksiä tehdään ja painotetaan niitä selkeästi nimenomaan pienituloisille ihmisille, palkansaajille, eläkkeensaajille ja myös etuuksien saajille ja jätetään hieman kauemmas ajattelusta esimerkiksi viime kaudelta niin tutut veronkevennykset kaikkein hyväosaisimmille. Silloinhan oli kaikenlaisia miljoonaperintöjen veronkevennyksiä, metsälahjavähennyksiä ja vaikka mitä, ja siihen tuntui silloin rahaa kovasti riittävän. Puhemies! Tältä pohjalta haluan oikeastaan nostaa hattua siinä suhteessa edustaja Sarkomaalle, vaikka eri mieltä asioista olemme, että vaikka täältä katosi koko kokoomus välillä, niin te tulitte urheasti saliin ja olette nyt puolustanut näkemyksiänne. Mikä meillä vielä jäi saamatta ja mitä tulemme kysymään jatkossa, oli vastaus siihen, mikä on se yhtälö, että samaan aikaan alijäämää moititaan ja veroja halutaan keventää lisää eikä suostuta kertomaan, mistä leikataan. Tämä jäi vielä tässä keskustelussa valitettavasti avoimeksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-23T16:29:54,2019-10-23T16:32:27,Hyväksytty,1.1 2019_55_74,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa vielä tähän pitkään keskusteluun: Edustaja Kankaanniemi, käytitte minusta jokin aika sitten varsin hyvän puheenvuoron, missä te kokeneena kuntatalouden tuntijana erittelitte tämän yksi pilkku ja niin edelleen miljardia, mikä nyt sitten tässä valtionosuuksiin lisätään. Myös tunnette luonnollisesti tämän nyt käsiteltävänä olevan asian, joka on siirtoa ensi vuodelta tälle vuodelle. Mutta yhden yksityiskohdan haluaisin sanoa — oletan ja tiedän, että tiedätte tämänkin, mutta haluan sen nyt tässä tuoda esille. Pelkästään ensi vuosi ei ole se, jolloin kikyn vaikutus lakkaa ja tuo lisämenoja kunnille, vaan se, että ensi kesänä maksetaan täydet lomarahat, joudutaan rahoittamaan tämän vuoden tilinpäätöksessä yhdeksän kuukauden ajalta eli näiden kertymäkuukausien ajalta, ja senkin takia on erityisen oikein, että me siirrämme ensi vuodelta tiettyjä tuloja valtiolta nyt kunnille tälle vuodelle, koska tämä taitekohta kohdistuu itse asiassa aika voimakkaasti tälle vuodelle. Tämän halusin teille sanoa. Haluan myös, niin kuin edustaja Viitanen äsken, liittyä siihen joukkoon, että pidin erittäin ansiokkaana edustaja Kontulan äsken käyttämää puheenvuoroa. Minusta oli hyvä, että tuli tämä kansainvälisten suhdanteiden osuus täällä esille. Itsehän olen Varsinais-Suomen vaalipiiristä, ja jos nyt katsomme sitä länsirannikon talousbuumia, sitä hyvää kehitystä, joka siellä on ollut ja joka rakentuu pitkälti vientiteollisuuden varaan — telakoiden, autoteollisuuden — niin kyllähän jokainen ymmärtää, että ei se ole kiky-sopimuksen tai edellisen hallituksen tekemien ratkaisujen aikaansaantia. Vuoden 2009 kansainvälisen finanssikriisin jälkeen kaikkien maailman telakoiden tilauskanta romahti. Saamani tiedon mukaan maailman telakoilla oli yhteensä kaksi tai kolme laivaa tilauksessa. Sen jälkeen kun kansainvälinen talous lähti voimakkaaseen buumiin, se, että meillä oli se osaaminen ja se verkosto eivätkä ne olleet päässeet tuhoutumaan niinä vaikeina vuosina, antoi iskukyvyn, jolla saatiin tämä uudelleen käyntiin. Ei sitä asiaa kiky-sopimus ratkaissut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-23T16:32:31,2019-10-23T16:34:35,Hyväksytty,1.1 2019_55_75,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Lindénille noista tunnustuksista ja myös tästä tarkennuksesta. Se piti juuri paikkansa lomarahojen osalta. Tähän viimeiseen asiaan eli kiky-sopimuksen vaikutukseen muun muassa telakoilla niin kuin muuallakin: kyllä väittäisin, että kyllä sillä aika lailla vaikutusta oli, mutta ei ainoana tietenkään, vaan se on monista eri osista koostuva. Niin kuin sillä oli myös kuntatalouteen vaikutusta, mistä aikaisemmin kerroin. Arvoisa puhemies! Minä olen kyllä vahva sopimusyhteiskunnan kannattaja. Se on aivan selvä asia. Esimerkiksi kolmikannalla on rakennettu kyllä tätä maata menneinä vuosikymmeninä hyvin voimakkaasti ja tuloksellisesti. Mutta nyt kriisin päällä ollessa — voin sanoa, että on kriisi päällä, kun eilen kuuntelimme esimerkiksi valtiovarainministeriä tuolla Säätytalolla, niin kyllä tilanne on vakava — ei kyllä voida odottaa, että kolmikannassa kehitetään sellaisia ratkaisuja, hitaasti ja ehkä tuloksettomasti, jotka voitaisiin tehdä heti työllisyyden parantamiseksi. Näitä ratkaisuja löytyy työelämän puolelta. Ei tarvita keppiä, mutta tarvitaan kyllä voimakkaita otteita, ja kansa on antanut sen valtakirjan eduskunnalle ja eduskunta hallitukselle, ja sen pitää johtaa. Sen korkeimman lipun pitää olla hallituksen salossa eikä työmarkkinajärjestöjen tai muiden, jotka ovat etujärjestöjä ja ajavat vain tiettyjen piirien etuja — mutta yhteistoiminnassa, se on selvä. Te käytitte, edustajat Kontula ja Filatov, vai oliko Viitanen, työttömyyslukuja nyt kyllä hyvin tarkoitushakuisesti. Kyllä tälläkin hallituksella on tietyt lukumäärät, kuinka paljon pitäisi saada ihmisiä töihin. Miksi te väitätte, että ei niillä ole mitään merkitystä ja käytätte niitä kuitenkin joka puheenvuorossanne sanoen, että hallituksen tavoitteena on 75 prosenttia, mikä tarkoittaa niin ja niin monta? Minusta jokaiselle yksilölle, jokaiselle työttömälle ihmiselle se työpaikan saanti on äärimmäisen arvokasta, [Pia Viitanen: Juuri näin!] ja mitä suurempi lukumäärä se on, sitä komeampaa ja tärkeämpää se on hänelle, hänen läheisilleen ja perheelleen ja koko yhteiskunnalle. Asia on aivan selvä. Toimeentulotuen osalta yhdyn siihen, että se on se viimesijainen tuki, josta pitää ihmisiä nostaa ulos ja ylös. Se on tärkeää. Veroista vielä sen verran, että te korotatte polttoaineveroa ja te ajatte sellaista kuntapolitiikkaa, että kuntavero nousee. Molemmat ovat tasaveroja. No, kuntaverossa on nykyisin tietty progressio, mutta periaatteessa se on tasavero, ja se iskee pienituloisiin todella pahasti. Eli se, että te väitätte keventävänne pienituloisten verotusta, ei polttoaineveron eikä kuntaveron kiristyksenkään [Puhemies koputtaa] näkökulmasta ole totta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-23T16:34:35,2019-10-23T16:37:58,Hyväksytty,1.1 2019_55_76,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen kyllä päättänyt, että silloin kun bensavero tulee keskusteluun perussuomalaisten taholta, en minä vain silloin vaikene, vaan silloin minä kysyn ja muistutan, että kyllähän perussuomalaiset itse hallituksessa ollessaan nostivat bensaveroa. Siellä perussuomalaiset äänestivät bensaveron noston puolesta, piste. Ja on aivan turha yrittää puhua näitä asioita toiseksi. Perussuomalaiset ollessaan hallituksessa hyväksyivät veroratkaisun, jossa lämmityskustannuksia nostettiin ja kiinteistöveroa nostettiin ja tehtiin juuri näitä tällaisia veroja, jotka rasittavat sitä pientä ihmistä, sillä erotuksella, edustaja Kankaanniemi — sillä erotuksella — että silloin te myös leikkasitte pieniltä ihmisiltä sosiaalietuuksia samaan aikaan. Tämä hallitus sentään parantaa niitä, parantaa perusturvaa, ja antaa myös helpotusta esimerkiksi työttömälle tätä kautta. Eli pieni ero tässä nyt on, ja en minä sitä unohda, että perussuomalaiset äänestivät bensaveron korotuksen puolesta. [Toimi Kankaanniemi: Ja te nostatte nyt sitä vielä rajummin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-10-23T16:38:00,2019-10-23T16:39:07,Hyväksytty,1.1 2019_55_77,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,Mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_55_78,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan lopuksi tässä vielä haluan sanoa: Edustaja Viitanen, malttakaa mielenne. Opposition vaihtoehtobudjetti on tulossa saliin keskusteluun. [Pia Viitanen: No niin!] Silloin voimme käsitellä koko sen kokonaisuuden, mitä kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää. Mutta kyllä se on se työlinja. Jos me teemme toimia sen eteen, että Suomeen syntyy työpaikkoja, se on ainut ratkaisu julkisen talouden tasapainottamiseen. Se on ainut ratkaisu siihen, että suomalaiset voivat elää hyvää ja täyttä elämää. Silloin kun sitä työlinjaa ei ole, puuttuu kaikki, ja se kaikki kyllä puuttuu aika lailla tästä keltaisesta kirjasta. Te sanotte, että ette ole ehtineet valmistella toimia työllisyyden edistämiseksi. Olette te kuitenkin ehtineet valmistella toimia, jotka vähentävät työllisyyttä. [Pia Viitasen välihuuto] Tiedätte hyvin valtiovarainvaliokunnan jäsenenä — en mene asiantuntijalausuntoihin vielä, kun mietintö ei ole valmis, mutta julkisuudesta olemme voineet lukea — että tässä keltaisessa kirjassa on useita asioita, jotka vähentävät työllisyyttä. Niitä te olette ehtineet tuoda. Samoin monet valtiovarainministeriön virkamiehet ovat sanoneet, että työllisyystavoite karkaa, kun tehdään toimia, jotka vähentävät työllisyyttä. Mutta tästä on tänään varmasti keskusteltu. Jos te ette nyt saaneet vastausta siihen, mikä on kokoomuksen linja, niin totean, että se on työlinja. Ilman työtä ei ole mitään. Se on ainut keino ylläpitää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kyllä te todella isolla poralla poraatte hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, kun te odotatte ja annatte ihmisten olla työttömänä ja annatte menojen kasvaa. Toivon, että nyt marssitte takaisin sinne Säätytalolle ja oikeasti teette niitä vaikuttavia toimia. [Pia Viitanen: Tuletteko mukaan?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-10-23T16:39:11,2019-10-23T16:41:06,Hyväksytty,1.1 2019_55_79,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi, kommentoitte tilastojen lukemista, joten vastasin tilastojen lukemiseen. Itse en käytä työllisyysastetta kuvaamaan minkään hallituksen toimien onnistumista taikka epäonnistumista. Jos muut niin tekevät, niin sille en voi mitään, ja juuri siihen se tilastojenlukutaito varmaan olisi ihan paikallaan. Se on eri asia kuin se, että hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen. Se on eri asia kuin mitata hallituksen onnistumista työllisyysasteella. Mitä tulee tähän ensi vuoden budjettiin, niin se kompensoi pienituloisille tasaverojen nostot muilla veroratkaisuilla. Hallituksen toimien nettovaikutus pienituloisille on plusmerkkinen. Ei pienituloisen niin kuin ei suurituloisenkaan kannalta ole relevanttia se, missä ne verot maksetaan, vaan relevanttia on se, paljonko siitä rahasta jää käteen. Ja tämän hallituksen ensimmäisen budjetin vaikutusarvioiden mukaan käteen jää enemmän kuin mitä jäi aikaisemmin. Budjetti on myös tuloeroja kaventava, niukalti mutta kuitenkin. Edustaja Sarkomaa, budjetin työllisyysvaikutusten etumerkki on tällä hetkellä asiantuntijoiden mukaan epäselvä. Me emme tiedä, onko se miinus- vai plusmerkkinen. Siellä on todennäköisesti työllisyyttä heikentäviä toimia ja todennäköisesti työllisyyttä parantavia toimia. Kummat pääsevät voitolle, selviää varmaan tuossa kevään kuluessa. Nimenomaan työllisyyden osalta me emme pysty tässä vaiheessa tekemään sellaisia arvioita, jotka olisivat mitenkään valideja ja kestäviä. Täytyy jaksaa odottaa vielä muutama kuukausi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-10-23T16:41:06,2019-10-23T16:43:04,Hyväksytty,1.1 2019_55_80,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, että en osallistu nyt tähän keskusteluun, mutta halusin muutaman sanan kuitenkin sanoa, kun edustaja Sarkomaa on vahvasti kyseenalaistanut sosiaalidemokraattien sekä myös hallituksen työn linjaa. Tämä hallitus on ennen kaikkea työn linjalla, ja meidän painopisteemme on siinä, että me lähdemme puuttumaan työelämän rakenteisiin ja vahvistamaan niitä. Tämä hallitus on luonut muun muassa 25 toimenpiteen ohjelman, jota tällä hetkellä työstetään vahvasti jo ministeriössä, ja esityksiä tulee jo tämän syksyn aikana myös eduskuntaan. Kokoomuksen työn linjaa voi tulkita viime kaudelta siten, että hallitus loi epävarmuutta työmarkkinoilla monilla eri toimenpiteillä. Se myös heikensi työttömien työttömyysturvaa ja vaikeutti opiskelijoiden asemaa heikentämällä opiskelijoitten sosiaaliturvaa ja ajoi myös opiskelijat työmarkkinoille, jotta he selviäisivät omasta toimeentulostaan. Sitä kautta koko, voisiko sanoa, osaamista heikennettiin, työelämän turvallisuutta heikennettiin, toimeentuloa heikennettiin. Aivan kuten edustaja Filatov totesi, niin samanaikaisesti kun yleinen kansainvälinen työllisyystilanne vahvistui ja työllisyys myös Suomessa parani, mikä oli erittäin hyvä asia, näitten hallituksen toimenpiteitten johdosta työttömien toimeentulo heikkeni sekä myös toimeentulotukiasiakkaitten määrä kasvoi. Tämä ei vaikuttanut ainoastaan työttömiin itseensä vaan myös heidän perheisiinsä, ja sitä kautta voi sanoa, että me saimme sosiaaliturvan näkökulmasta sellaisen maailman, että meidän pitää tässä hallituksessa vahvasti puuttua nyt siihen, ja näin me myös teemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-23T16:43:05,2019-10-23T16:44:59,Hyväksytty,1.1 2019_55_81,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama sananen tähän mielenkiintoiseen keskusteluun. Tässä on nyt tullut hyvin esille se, että kyllähän tämä hallitus tekee sellaista pienen ihmisen politiikkaa, jossa nimenomaan pienituloisten ja myöskin keskituloisten toimeentuloa ja elämisen edellytyksiä monella tavalla vahvistetaan. On huomioitava myös se, että me vahvistamme erilaisia palveluita ja ne ovat monelle ihmiselle hyvin merkittäviä ja tärkeitä. Nythän me juuri pieni- ja keskituloisia varten teemme verotukseen kevennyksiä ja myöskin parannamme etuisuuksia. Tässä työllisyysasiassa, josta tässä on hyvin keskusteltukin, on aivan totta sekin, että meillä on tällä hetkellä paljon sellaista työtä, jolle ei löydy tekijää. Siksi kun ajattelemme asioita hiukan pitemmällä aikavälillä emmekä pelkästään vuoden tai kahden tai yhden vaalikauden vaan pitemmällä, vuosikymmenienkin aikavälillä, niin on erityisen merkityksellistä, että hallitus monella tavalla parantaa koulutusta ja tutkimusta. Se tulee näkymään meillä työelämässä. Esimerkiksi kotikaupungissani Oulussa on paljon sellaista työtä, jolle ei tällä hetkellä tekijää löydy, ja koulutuksesta löytyy tähän ratkaisuja. Se, että hallitus on nyt valmistelemassa monia työllisyystoimia ja niitä valmistellaan rauhassa, on erinomainen asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-23T16:44:59,2019-10-23T16:46:31,Hyväksytty,1.1 2019_55_82,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän työllisyyskeskusteluun sen verran, että itsekin varon käyttämästä työllisyysastetta enää nykyisin minään mittarina, koska me tiedämme, että meidän työelämän rakenteet muuttuvat nopeasti. Esimerkiksi jos katsoo edellistä neljää vuotta, niin silloin meillä oli vaihe, jolloin työllisyysaste oli noussut jo voimakkaasti, ja edellinen hallitus silloin sanoi, että se on hyvä tulos ja se on nyt niin kuin saavutettu. Samaan aikaan kuitenkin tehtyjen työtuntien määrä oli vähentynyt, ja kuitenkin ne tehdyt työtunnit ovat sitä lisätyötä. Elikkä usein nämä mittarit kulkevat sillä tavalla, että jos ei tiedä, mitä joku mittari mittaa, niin sitä voidaan käyttää myös väärin poliittisessa keskustelussa. Toivoisinkin, että tämän hallituksen yksi saldo olisi se, että arvioitaisiin — en väitä, että niin on, mutta arvioitaisiin — onko työllisyysasteen vaikutus makrotaloudellisena mittarina enää samanlainen, yhtä relevantti kuin aikaisemmin, sen vuoksi, että meillä työelämässä on tapahtunut isoja muutoksia. Yhä edelleen meillä on vakituisessa, pysyvässä työsuhteessa noin 70 prosenttia työntekijöistä, mutta sen 30 pirstalaisen prosentin sisällä on tapahtunut lisää pirstaloitumista, ja tämä aiheuttaa sen, että itse asiassa työllisten määrä ei ole enää samanlainen kansantaloudellinen hyvä kuin se on ollut joskus aikaisemmin. Jos mietitään, mitkä ovat niitä hallituksen isoja panostuksia, niin esimerkiksi professori Matti Pohjolan tutkimuksen mukaan Suomessa vuoden 1860 jälkeen tapahtuneesta talouskasvusta — eli siis jo pitkän, pitkän aikavälin mukaan, mutta kiihtyneesti nyt — kaksi kolmasosaa on syntynyt ideoista, teknologiasta ja innovaatioista ja yksi kolmasosa koulutuksesta. Eli koulutuksella on iso merkitys innovaatiopolitiikan rinnalla, ja molempiin tämä hallitus panostaa. Mutta niille ei voi laskea tällä hetkellä eksaktia työllisyysvaikutusta, jollaista täällä on perätty. Mutta sen me tiedämme, että niillä on positiivista työllisyysvaikutusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-10-23T16:46:35,2019-10-23T16:48:35,Hyväksytty,1.1 2019_55_83,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 2/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_55_84,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt Kelan valtuutettujen toimintakertomuksen vuodelta 2018. Taustana todettakoon, että Kansaneläkelaitoksesta annetun lain mukaan eduskunnan nimeämien valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen huomioon myös laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus. Valtuutettujen tehtävänä on myös antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle. Tätä juuri nyt siis käsittelemme. Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat viime vuonna yhteensä 14,87 miljardia euroa. Kertomuksen mukaan viime vuonna Kelan toiminnassa tunnistettuja suurimpia riskejä olivat lainsäädännön käsittelyn pitkittyminen, toimintakyvyn vajeet kyber- ja tietoturvallisuusuhkien toteutuessa sekä rahoituksen epävarmuus etuuksissa ja toimintakuluissa. Valiokunta kiinnitti valtuutettujen kertomuksessa huomionsa erityisesti Kelan asiakaspalveluun, henkilöstöön, hankintamenoihin, Kelan rooliin sosiaaliturvaa uudistettaessa sekä Kelan hallinnon uudistamiseen. Käyn tässä lyhyesti läpi nämä kokonaisuudet. Vuoden 2018 lopussa Kelan palvelupisteitä oli 161 ja asiointipisteitä 138. Kela korvasi viime vuonna 16 palvelupistettä uudenlaisilla palveluilla ja avasi yhden uuden palvelupisteen. Muutoksen tarkoituksena oli resurssien kohdentaminen uusiin palvelukanaviin ja henkilökohtaisen neuvontapalvelun lisääminen sitä tarvitseville asiakkaille. Puhelinpalvelun ja palvelupisteiden asiointimäärät pienenivät hieman edellisvuodesta. Asiointimäärät olivat kuitenkin edellisvuonna poikkeuksellisen suuret pääasiassa perustoimeentulotuen Kela-siirron vuoksi. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että asiakaspalvelussa otetaan huomioon eri asiakasryhmät ja että palvelu on yhdenvertaista. Etäasioinnin lisäksi myös henkilökohtaisen asioinnin mahdollistavan palveluverkon on oltava riittävä. Vuoden 2018 lopussa Kelassa oli töissä 7 732 toimihenkilöä, mikä on 456 henkilötyövuotta enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävin lisäyksen syy on perustoimeentulotuen siirto Kelaan. Vuonna 2018 Kelan toimintaan vaikuttivat merkittävästi kasvaneet perustoimeentulotukihakemusmäärät ja työttömyysturvan aktiivimallin aiheuttama työmäärän lisäys. Perustoimeentulotuki on sitonut paljon henkilöstöresursseja, jolloin muiden etuuksien käsittely on joustanut perustoimeentulotukihakemusmäärien mukaisesti siten, että ajoittain muiden etuushakemuksien käsittelyajat ovat pidentyneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ruuhkautunut työtilanne kuormitti etenkin asiakas- ja etuuspalvelujen henkilöstöä ja aiheutti uupumisia ja sairauspoissaoloja. Valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että Kelan henkilöstön työhyvinvoinnin tunnusluvut ovat kääntyneet parempaan suuntaan. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehitystä on valiokunnan käsityksen mukaan tarpeen jatkuvasti seurata. Hallitusohjelman mukaan selvitetään siirtyminen rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan nyt kilpailuttamissa palveluissa. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut, Kelan korvaamat taksimatkat ja kuntoutuksen terapiahankinnat ovat olleet valtuutettujen kokouksissa esillä näihin kohdistuneen runsaan kritiikin vuoksi. Rekisteröitymismenettely tarkoittaisi käytännössä, että Kelan asettamat kriteerit täyttävät palveluntuottajat rekisteröitäisiin Kelaan ja palveluun oikeutetut voisivat valita palveluntuottajan. Myös Kelan ja kuntien kuljetuspalveluiden toimivuutta uuden taksilain aikana on hallitusohjelman mukaan tarkoitus arvioida ja tehdä tarpeelliset muutokset. Valiokunta pitää selvitysten etenemistä tärkeänä. Valiokunta toteaa, että Kelalla on tärkeä rooli sosiaaliturvan uudistamisen suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa. Kertomusvuonna Kela muun muassa osallistui eriarvoisuustyöryhmän ja valtioneuvoston Toimi-hankkeen työhön, jota on tarkoitus hyödyntää sosiaaliturvan uudistuksessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kelan toiminnan kehittämisessä kiinnitetään myös jatkuvasti huomiota mahdollisuuksiin purkaa tarpeetonta byrokratiaa. Valiokunta pitää Kelan valvontaa ja ohjausta sekä Kelan asemaa ja sisäisiä toimivaltasuhteita koskevaa selvitystyötä tärkeänä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kelan toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen tähtäävät lainmuutokset tuodaan mahdollisimman nopeasti eduskunnan käsittelyyn. Kelan valtuutetut ovat esittäneet parlamentaarisen työryhmän asettamista. Todettakoon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on jo valtuutettujen vuoden 2016 kertomuksesta antamassaan mietinnössä pitänyt perusteltuna laajapohjaisen parlamentaarisen työryhmän asettamista selvittämään Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muutostarpeita. Valiokunnan puheenjohtajana totean, että erittäin monia myönteisiä kannanottoja Kelan toiminnan kehittämiseksi ja uudistamiseksi on ollut tässä viime vuosien aikana. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö Kelan valtuutettujen kertomuksesta viime vuodelta on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-23T16:48:57,2019-10-23T16:54:57,Hyväksytty,1.1 2019_55_85,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kelan toimintakertomus kertoo ja arvioi Kelan toimintaa vuodelta 2018. En puutu nyt Kelan muuhun toimintaan kuin ainoastaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja terapian kilpailutukseen, jota käsiteltiin todella paljon tuona aikana. Ja kun itse toimin tuolla Kelan valtuutettuna, niin tämä on asia, jonka haluaisin nyt nostaa esille myös täällä eduskunnassa. Vuonna 2018 ja vielä keväällä 2019 me Kelan valtuutetut seurasimme tarkoin Kelan eri palveluiden kilpailutusta ja varsinkin terapioiden ja kuntoutuksen kilpailutusta. Kilpailutus aiheutti ongelmia sekä lasten, nuorten että aikuisten terapia- ja lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuudessa. Kilpailutus aiheutti sairaille, vammaisille ja heidän perheilleen pelkoa ja ahdistusta. Tämän seurauksena Kela toteuttikin uudelleenarvioinnin ja paransi kilpailutuksen perusteita lasten ja nuorten osalta, mutta aikuisten vaikeasti vammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ja terapian osalle jäi vielä paljon ongelmia. Kelan laskelmien mukaan noin 3 500 kuntoutettavaa joutui vaihtamaan palveluntuottajaa. Toiminnan ulkopuolelle jäi arviolta noin 400 terapiayritystä, joiden tulevaisuus näytti myös epävarmalta. Moni kuntoutettava otti tuolloin minuun yhteyttä. He olivat todella pettyneitä, sillä he olivat olleet tyytyväisiä pitkäaikaisiin, hyviin, laadukkaisiin ja vaikuttaviin terapiasuhteisiin, ja nyt tämä yhteistyö ja terapiasuhde katkaistiin. Tämän jälkeen olen ollut todella iloinen, kun huomasin ja luin, että Kela kokeileekin nyt kuntoutuspalveluissa rekisteröitymismenettelyä, joka poistaisi näitä edellä mainittuja ongelmia. Pidän todella tärkeänä sitä, että Kelan kilpailuttamien kuntoutus- ja terapiapalveluiden osalta selvitetään siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn. Rekisteröitymismenettelyn tärkein tavoite on saada kuntoutettavalle hänen kannaltaan parasta terapiaa ja kuntoutusta. Kun terapia on laadukasta, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, mahdollistaa tämä myös palveluiden tuottajille palveluiden kehittämisen räätälöidysti kuntoutettavalle. Palveluntuottaja ja terapeutti tuntevat asiakkaansa, joten he yhdessä pystyvät asiakkaan kanssa toteuttamaan yksilöidyn palvelun ja näkevät, mikä terapia ja kuntoutus on vaikuttavaa ja terveyttä ja hyvinvointia parantavaa. Näin tästä hyötyvät kaikki. Arvoisa puhemies! Olen saanut myös useita puhelinsoittoja sekä sähköposteja tilanteissa, joissa Kela on hylännyt vaikeavammaisen ja vaikeasti sairaan ihmisen kuntoutuksen ja terapian, jolloin perusteluna on ollut, että kuntoutuksen saamiseen ei riitä, että kuntoutus vain ylläpitää vammaisen tai sairaan toimintakykyä, vaan sen pitää kaikissa tapauksissa ja tilanteissa parantaa sitä. Tämä ei vain ole kaikilta osin asiakkaille ja ihmisille mahdollista. Mielestäni Kelan perustelu ei ole oikeudenmukainen eikä hyväksyttävissä. Kun ihminen sairastuu vakavasti ja hänellä on vakava, joissakin tapauksissa myös etenevä sairaus, voi terapialla ja kuntoutuksella edesauttaa hänen lihaskuntoaan, tasapainoaan ja yleistä toimintakykyään. Tällä on suuri merkitys ihmisen arjen ja hyvinvoinnin kannalta. Ylläpitävä kuntoutus auttaa ja mahdollistaa sen, että ihminen voi itsenäisesti huolehtia omasta hygieniastaan, wc-käynneistä, syömisestä, pukeutumisesta ja niin edelleen. Silti sairaus valitettavasti kuitenkin voi edetä. Sille ei voi mitään, mutta kuntoutus parantaa ihmisen yleistä hyvinvointia ja tukee sairaan ihmisen mahdollisuutta toimia mahdollisimman pitkään omatoimisena ja itsenäisenä. Tätä Kela ei saa väheksyä, mitä nyt valitettavasti tapahtuu. Kelan on hyväksyttävä jatkossa myös kuntoutuksen ylläpitävä merkitys, varsinkin niissä tilanteissa, joissa sairauden tai vamman etenemiseen tai olemassaoloon ei voida vaikuttaa. Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on Kelan vuoden 2018 toimintakertomus. Kun me käsittelemme toimintakertomusta, tärkeää on katsoa myös tulevaisuuteen. Olen todella tyytyväinen siihen, että Rinteen hallitus on päättänyt panostaa kuntoutukseen ja siten myös päättänyt uudistaa kuntoutusjärjestelmää kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Sen työn keskiössä tulee olemaan nimenomaan saumattomien hoitojärjestelmien mahdollistaminen ja ihmisen toimintakyvyn parantaminen ja tukeminen. Toivon vahvasti, että komiteatyön myötä tullaan käsittelemään Kelan kuntoutuksen ja kilpailutuksen ongelmat ja muutetaan myös Kelan linjauksia ylläpitävästä kuntoutuksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-10-23T16:55:04,2019-10-23T17:00:23,Hyväksytty,1.1 2019_55_86,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aika usein poliitikkoja syytetään siitä, että keskustelua käydään ylätasolla ja konkretia puuttuu. Tällä kertaa näkisin, että toimintakertomus kuvaa erittäin ansiokkaasti ja erittäin konkreettisesti sitä toimintaa, jota Kelan valtuusto ja Kela ovat viimeisen tarkastelujakson aikana tehneet. Sen sijaan toivoisin Kelasta käytävään keskusteluun enemmän sitä ylätason pohdintaa, sitä yleisempää keskustelua siitä, mikä on Kelan rooli tässä yhteiskunnassa ja millaisten arvojen pohjalta meidän tulisi Kelaa kehittää. Miksi näin? Sen takia, että minä itse näen, että Kelaa ja Kelan roolia tässä yhteiskunnassa tulisi tarkastella yhteiskunnallisen vakauden ja viranomaisluottamuksen näkökulmasta. Kelalla on ehkä kaikista viranomaisista laajin kontaktipinta niissä yhteiskuntaryhmissä, jotka ovat menettäneet luottamustaan järjestelmää kohtaan ja joista sen takia meidän tulisi olla erityisen huolissamme. Lisäksi Kelan päätökset lähes poikkeuksetta liittyvät ihmisten perusoikeuksiin ja ovat siitä syystä merkittävämpiä kuin monen muun viranomaisen päätökset. Edelleen haluaisin korostaa tätä luottamusnäkökulmaa sen takia, että on melko ilmeistä, että Kelassa isoimmat ongelmat sekä perusoikeuksien toteutumisessa, etuuksien sujuvassa myöntämisessä että byrokratiakitkassa liittyvät pienimpiin etuuksiin eli niihin ihmisryh-miin, joidenka taloudellinen tilanne on kaikkein heikoin ja joidenka kohdalla se turva on kaikkein ratkaisevin. Jos tätä kokonaisuutta ja sen yhteiskunnalliselle vakaudelle ja keskinäiselle luottamukselle asettamaa haastetta ei tässä salissa tiedosteta, en usko, että me pystymme kovin menestyksekkäästi viemään tätä yhteiskuntaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Lisäksi ja osin liittyen kaikkiin kolmeen edelliseen ulottuvuuteen Kela ei jaa vain rahaa tai päätöksiä, Kela jakaa myös kokemusta kansalaisuudesta. Ja tähän kokemukseen ihan oleellisesti liittyy kysymys kunnioituksesta, siitä, kokeeko ihminen ollessaan tekemisissä viranomaisten kanssa olevansa alamainen vai täysivaltainen yhteisön jäsen. Väitän, että edelleen yksi meidän viranomaisjärjestelmämme keskeisimpiä ongelmia on se, että eri yhteiskuntaryhmille, eri yhteiskuntaluokille suunnatut palvelut kohtelevat ihmisiä eri tavoin, välittävät ihmisille erilaisen position, missä heidän paikkansa tässä yhteiskunnassa on. Myöskään tätä me emme pysty purkamaan niin kauan kuin Kelan palveluita ja Kelan toimintaa ei tarkastella osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. Meillä olisi hyvinkin yksinkertaisia keinoja, joilla ainakin vähäsen voisimme helpottaa niitä haasteita, joita tuossa edellä luettelin. Oikeusasiamies on jo pitkään käyttänyt omissa päätöksissään yhtenä tämmöisenä toimenpidesuosituksena anteeksipyyntöjä, ja kun me tiedämme, että Kelassa on käytössä tällaiset standardimallikirjeet, niin miksipä emme voisi sellaisiin kirjemalleihin, joissa Kela myöntää joko oikaisun tai valituksen jälkeen tehneensä virheen, lisätä, että Kela samalla pyytää myös anteeksi, kun tiedetään, että silloin kun Kela tekee virheen, sen seuraukset yksilölle ovat merkittävät. Se ei maksaisi mitään, se ei vaatisi keneltäkään juurikaan vaivannäköä, ja tällä pienellä uudistuksella me voisimme merkittävästi parantaa ihmisten kokemusta meidän yhdestä tärkeimmästä viranomaisjärjestelmästämme. Isompi ja kalliimpi uudistus olisi riittävien resurssien takaaminen siihen, että Kela kykenisi sellaiseen kokonaisvaltaiseen neuvontaan ajallisesti ja maantieteellisesti, että ihmiset oikeasti voisivat ymmärtää sen järjestelmän, jonka kanssa he ovat tekemisissä. Emme ole tällä hetkellä vielä lähelläkään tätä. Odotusajat neuvonnan saamiseen ovat luvattoman pitkiä. Jos haluaa kasvokkain tapaamisen Kelan virkailijan kanssa, sitä voi joutua odottamaan viikon pari, mikä on pitkä aika silloin, jos kysymys on viimesijaisista etuuksista ja perusturvasta. Puhelinaikoihinkin saattaa olla kymmenien minuuttien jonotukset. Maantieteellisesti Kela-verkostoa on karsittu, ja kun siihen yhdistetään tämä ajanvarauksen viivästyminen, se merkittävästi heikentää Kela-palvelujen saavutettavuutta sellaisille ihmisille, jotka asuvat syrjäseudulla ja joiden on hankala sieltä liikkua ja jotka ehkä eivät käytä internetiä. Näen tuoreena Kelan valtuutettuna itsekin, että valtuustolla on keskeinen välittävä tehtävä lainsäätäjän ja Kelan välissä. Tästä näkökulmasta minä toivoisin, että Kelan valtuutetut täällä eduskunnassa ja muualla poliittisessa toiminnassaan vahvasti ajaisivat myös sitä, että meidän lainsäädäntömme kehittyisi sellaiseen suuntaan, että Kelan on mahdollista sen puitteissa hoitaa tehtävänsä kunnialla. Tällä tarkoitan esimerkiksi lainsäädännön yksinkertaistamista niin, että ihmisten on mahdollista ymmärtää, mitä heiltä edellytetään ja mitkä minkäkin etuuden edellytykset ovat. Hallitus on tehnyt useita kirjauksia ohjelmissaan tähän suuntaan, mutta vielä ne eivät oikein ole päässeet kunnolla käyntiin. Kovasti odotan, että tässä nyt kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. [Puhemies koputtaa] Ehkä keskeisin tämmöinen yksittäinen esimerkki on se, että meillä on tuhansia kiistatta työkyvyttömiä ihmisiä työttömyyskorvauksella. Mistä työkyvytön ihminen voi tietää, että hänen pitäisikin olla työtön työnhakija saadakseen perusturvansa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-10-23T17:00:28,2019-10-23T17:08:02,Hyväksytty,1.1 2019_55_87,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kelan tärkein ja keskeisin tehtävä on todella huolehtia Suomessa asuvien ja monien ulkomailla asuvienkin suomalaisten sosiaaliturvasta erilaisissa elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota muun muassa sosiaaliturvan uudistamiseen ja Kelan rooliin siinä. On arvokasta, että yhteiskunnassamme on laajasti nähty tarve sosiaaliturvan uudistamiselle ja että hallitus nyt on päättänyt sitä lähteä toteuttamaan. Hallituksemme ohjelmassa todetaan, että olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä. Nykyinen sosiaaliturvamme on kovin hajanainen ja tietyissä tilanteissa varsin joustamaton. Se ei valitettavasti pysty riittävästi huomioimaan ihmisten erilaisia tilanteita, eikä se ole aina työhön ja toimeliaisuuteen kannustava vaan pikemminkin lannistava. Arvoisa puhemies! Valiokunta mainitsee mietinnössään toimeentulotuen maksamiseen liittyvät tuoreehkot muutokset. On tullut eri yhteyksissä esille, miten toimeentulotuen siirtyminen Kelaan on helpottanut ja auttanut monien ihmisten elämää, mutta myöskin sellaista palautetta tulee, että tuen siirtyminen Kelalle on joissakin tapauksissa jollakin tavalla etäännyttänyt päätöksentekoa ihmisestä niin, että kansalaisen erityistarpeet on ollut vaikeampi ehkä hahmottaa ja huomioida. Siksi pidän erityisen tärkeänä, että Kela jatkaa ja edelleen kehittää yhteistyötä kuntien kanssa. Tässä vuosikertomuksessa todetaankin: ”Kela tekee kuntien kanssa jatkuvaa yhteistyötä asiakkaiden asioiden hoidon sujuvoittamiseksi sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Säännöllisiä yhteistyöpalavereita pidetään kuntien sosiaalialan ammattilaisten kanssa.” Pidän tätä Kelan ja kuntien sosiaalitoimen yhteydenpitoa erityisen tärkeänä, juuri sen kannalta, että kansalaisten erilaiset tarpeet tulevat otettua huomioon. Järjestelmän täytyy aina olla sillä tavalla joustava, että se pystyy huomioimaan sen, että ihmisten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia ja vaihtelevia. Päätöksenteon keskiössä täytyy aina olla ihminen ja hänen kehitystarpeensa. Sosiaaliturva on silloin kestävällä pohjalla, kun se turvaa elämän karikoissa riittävän toimeentulon, sosiaaliturvan, mutta myös sitten rohkaisee ottamaan vastaan työtä ja osallistumaan ja rakentamaan tätä yhteiskuntaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-23T17:08:10,2019-10-23T17:11:18,Hyväksytty,1.1 2019_55_88,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtuutettujen lisäksi eduskunta valitsee Kelalle tilintarkastajat. Olen tässä viimeiset nelisen vuotta ollut yksi eduskunnan valitsema Kelan tilintarkastaja, ja voin todeta, että sen tarkastuksen perusteella, jonka olemme suorittaneet, ei ole erityistä huomautettavaa löytynyt Kelan tileistä tai hallinnosta, mutta monenlaisia selvityksiä ja asiakokonaisuuksia Kelan sisältä olemme löytäneet ja niihin kantaa ottaneet. Ensimmäiseksi tässä totean, että olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa vaarallisiin työyhdistelmiin, joita aina isoissa organisaatioissa on, ja saaneet selvityksen, että sellaisia ei Kelasta pitäisi löytyä. Edelleen olemme käyneet läpi turvallisuuskysymyksiä, jotka valiokunnan puheenjohtajakin mainitsi. Kelan henkilöstö joutuu kohtaamaan ihmisiä, joilla on monenkinlaisia ongelmia, ja silloin tietysti on riski myös siitä, että ihan fyysinenkin turvallisuus vaarantuu. Siellä on tehty paljon tämän tilanteen parantamiseksi töitä, ja viimeksi saimme kuulla esimerkiksi, että jonotusta ei enää harjoiteta vaan ajat annetaan toisella tavalla, niin että otetaan yksilöllisesti asiakkaat vastaan. Puheluiden osalta voin todeta, että on siirrytty vastapuheluihin, ja se on tehostanut toimintaa. Netin käyttö on tietysti lisääntynyt hyvinkin paljon, mutta siinä on tunnetut ongelmat, joita täällä eduskunnassakin on käsitelty monta kertaa, eli kaikilla niillä ihmisillä, jotka Kelan kanssa joutuvat asioimaan, ei ole nettivalmiuksia. Siihen jatkuvasti kiinnitetään huomiota. Arvoisa puhemies! Kaksi erityistä asiaa on noussut esille: Toinen on Kelan kiinteistöhallinto, jota olisi syytä miettiä. Olen itse tämän nostanut siellä esille, ja siinä olisi kehitettävää. Kela ei ole mikään kiinteistöhallintalaitos sellaisenaan, vaan asiantuntemusta siinä tarvittaisiin. Voisi olla viisasta, että siellä sitä harkittaisiin. Viime kokouksessa vielä ehkä merkittävämpi asia otettiin esille, josta pyysin pöytäkirjamerkinnän, joka sitten tulee eteenpäin, ja se on Kelan sisällä olevat useat rahastot. Valtuutetut ja hallitus voisivat ottaa siihen kantaa. Ne ovat historiallisista syistä siellä yhä olemassa, monta eri rahastoa, ja ne voitaisiin nykypäivänä yhdistää. Se tehostaisi, se selkiyttäisi, ja se selventäisi myös vastuita ja riskejä. Samalla sijoitusten kannalta voisi olla viisasta näin menetellä. Toivoisin, että tämä tulisi selvitettäväksi siinä yhteydessä, kun lainsäädäntöä uudistetaan. Hallintoahan ollaan uudistamassa, ja toivomme, että se menee eteenpäin. Vielä totean, että ne ongelmat, joihin Kelan henkilöstö joutuu tuolla kentällä vastaamaan, ovat usein sellaisia, joihin syyllinen Kela ei millään lailla ole, vaan syylliset, jos niitä nyt haluaa etsiä, löytyvät hallituksesta ja täältä eduskunnasta. Täällä säädetään aika monimutkaisia lakeja, joiden tulkinta on vaikeaa, ja toisaalta esimerkiksi perustoimeentulotuen siirron osalta ja ehkä myös aktiivimallin osalta luotiin uusia järjestelmiä, jotka toteutettiin liian nopealla aikataululla. Ei ollut aikaa kunnolla Kelassa hoitaa niitä uudistuksia niin, että asiakkaat olisivat saaneet palvelunsa joustavasti niin nopeasti kuin ne on tavoitteena saada, kun ihmisten perusetuuksista on kysymys. Taksiuudistus, joka täällä runnottiin läpi, on yksi tekijä, josta Kela sai paljon moitteita, mutta pääasiallinen syy oli varmaan lainsäädännössä ja sen toteuttamistavassa, ei niinkään Kelassa. Toki varmasti joiltain osin myös Kelassa. Eli tällaisia huomautuksia taikka näkökohtia on syytä kirjata, ja tässä ne tulevat kirjatuksi ainakin, ja toivon, että Kelan valtuutetut näitä asioita vievät eteenpäin tämän vaalikauden aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-23T17:11:24,2019-10-23T17:16:49,Hyväksytty,1.1 2019_55_89,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan tässä ihan vain pari asiaa, jotka Kelan valtuutettujen toimintakertomuksessa koen tärkeinä. Puhun lähinnä henkilöstöstä sekä palveluiden saatavuudesta ja palveluiden laadusta. Vuoden 2018 lopussa Kela oli yli 7 700 toimihenkilön työpaikka, ja lisäystä henkilöstömäärässä tapahtui vuoteen 2017 verrattuna merkittävästi. Sitä selittävät perustoimeentulotuen siirto Kelaan ja siitä aiheutunut valtava työmäärä, joka aiheutti Kelan toiminnassa kriisin, jonka ratkaiseminen vei aikaa ja vaati ennakoitua enemmän lisää henkilöstöresurssia. Huomattavaa on, että vaikka työttömyys laski, ei samaa tapahtunut kuitenkaan Kelaan virranneiden hakemusten osalta. Hakemusmäärät jatkoivat kasvuaan. Työttömyysturvan aktiivimallin vaikutus työmäärään ja perustoimeentulotukihakemusten määrän kasvuun lisäsi oleellisesti henkilöstön työmäärää. Merkittävää on kuitenkin todeta, että henkilökunnan työhyvinvointikokemukset ovat parantuneet organisaatiouudistuksen jälkeisen notkahduksen jälkeen. Tätä voisi pitää erittäin hyvänä asiana. Työmäärän kasvun myötä on tärkeää, että henkilökunnan työhyvinvointiin ja edustaja Kankaanniemenkin äsken mainitsemaan työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota jatkossakin. Uhkaavat tilanteet ovat myös Kelassa ihan arkipäivää, ja näin ei toki saisi olla. Tärkeää on, että henkilöstön työolosuhteet ovat kunnossa sekä resurssin että turvallisuuden osalta. Positiivista kuitenkin on, että Kela yleisesti koetaan hyvänä työpaikkana. Hyvinvoiva henkilöstö on avainasemassa sille, että myös Kelan asiakkaat saavat parasta mahdollista palvelua. Yllättäviä olivat myös asiakaspalautteen tulokset. Asteikolla nollasta kymmeneen keskiarvo asiakaspalautteissa oli 7,5, jota voisi pitää hyvänä. 69 prosenttia hakemuksista tehdään verkossa, mutta edelleen 30 prosenttia tulee paperisina hakemuksina. Pidän tärkeänä, että erilaiset asiointitavat säilytetään ja jokaisen olisi mahdollista asioida Kelan kanssa kukin tavallaan. Tärkeää on palvelujen hyvä saatavuus ja ennen kaikkea saavutettavuus. Erityisesti Kelassa puhelinpalvelujen ongelmiin on paneuduttu ja panostettu Kelan valtuutettujen toimesta. Vastattuja puheluja kertyy vuodessa yli 2 miljoonaa. Parannettavaa Kelassa on erityisesti asioinnin helppoudessa ja tiedonsaannin riittävyydessä ja selkeydessä. On tärkeää, että palveluissa huomioidaan tulevaisuudessakin eri asiakasryhmien tarpeet ja se, että palvelut ovat kansalaisille yhdenvertaisia. Vaikka Kelassa tunnistetaan useampia uudistustarpeita muun muassa tehokkuudessa ja asioinnin helppoudessa, yhtä kaikki Kela vaikuttaisi olevan mainettaan parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-10-23T17:16:51,2019-10-23T17:19:56,Hyväksytty,1.1 2019_55_90,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen tehtävä on huolehtia kansalaisten sosiaaliturvasta, mutta sillä on myös merkittävä rooli yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäjänä. Kelasta haetaan päivittäin tuhansia etuuksia ja palveluita, jolloin toimiva organisaatio ja henkilöstön riittävyys on aivan olennaista. Henkilöstön määrän ja resurssien turvaaminen on tärkeää muun muassa myös siksi, että hakemusten käsittelyajat voidaan toteuttaa kohtuullisessa ajassa, sillä ongelmat päätösten saannissa ja niiden toimeenpanossa ovat juuri niitä asioita, jotka näkyvät asiakkaiden arjessa sitä heikentävästi. Vakavia haasteita on ollut muun muassa terapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuudessa ja kilpailutuksissa. Viime vuonna moni lapsi ja vammainen henkilö jäi ilman tarvitsemaansa terapiaa, apua ja tukea ja tuttu ja turvallinen terapeutti jäikin heidän arkensa ulkopuolelle. Näin ei saisi enää tapahtua. Siksi on hyvä, että Kela kokeilee nyt rekisteröitymismenettelyä kuntoutus‑ ja terapiapalveluiden osalta. Kelan tietoturvan ja tietosuojan kehittämistä on tärkeää jatkaa ja huolehtia siitä, että myös henkilökohtaista palveluneuvontaa on saatavilla sitä tarvitseville asiakkaille. Kelan asiakaskunta koostuu hyvin erilaisista asiakasryhmistä ja yksilöllisistä palveluiden tarpeista, ja siksi onkin tärkeää, että annettu palvelu olisi yhdenvertaista. Aivan kuten edustaja Viljanen edellä myös totesi, ison, toimivan organisaation taustalla ovat aina hyvinvoivat työntekijät. Haluankin lopuksi todeta, että myönteistä on se, että Kelan henkilöstön työhyvinvointi on lähtenyt kohenemaan organisaatiouudistuksen jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-10-23T17:19:56,2019-10-23T17:22:07,Hyväksytty,1.1 2019_55_91,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni valiokunta on puuttunut erityisen tärkeisiin asioihin suhteessa Kelaan. Siellä nousivat esiin työhyvinvointihankinnat, matkakorvausjärjestelmät ja tämäntyyppiset asiat, jotka ovat olleet niitä, jotka ihmisiä ovat puhuttaneet niin arjessa kuin täällä politiikankin pöydissä. Itse kiinnittäisin erityistä huomiota työhyvinvointiin, koska kun Kelan työ on muuttunut — se ei ole enää pelkästään etuuksien maksamista, vaan siellä kohdataan asiakkaita, joilla on monenlaisia ongelmia — niin itse asiassa sellainen sosiaalityön osaaminen, joka perinteisesti ja nytkin työnjaollisesti kuuluu kuntiin, on läsnä myös Kelassa. Onkin hyvä, että siellä on pystytty myös rekrytoimaan uudenlaista osaamista, ja siinä mielessä se, jos henkilöstön vaihtuvuus on suurta, on Kelassa ehkä ollut positiivinen ongelma, koska sitä kautta on saatu myös uudenlaisia ihmisiä mukaan. Tärkeää olisi, että voitaisiin vakinaistaa henkilöstöä, koska kun Kelan järjestelmät ovat niin monimutkaisia, niin aina kun on saatu opetettua uusi ihminen siihen järjestelmään ja systeemeihin, jos hän lähtee määräaikaisuuden vuoksi ja etsii itsellensä toisen työpaikan, niin sitten opetetaan taas toinen ihminen siihen työhön, ja tämä tietenkin syö sitä resurssia, mikä Kelassa on. Hankinnoissa haluaisin korostaa sitä, että itse asiassa meillä on vaikkapa kuntoutusmarkkinoille tullut sellaisia uudenlaisia toimijoita, joilla ei perinteisesti ole kuntoutusosaamista. Jos hotellibisnes rantautuu kuntoutusmarkkinoille, niin hälytyskellojen pitäisi soida sen suhteen, että ollaan varmoja, että jos hinnalla voittaa niin myös laatu on kohdallansa. Tämä on mielestäni iso haaste silloin, kun ollaan tekemisissä niukkojen resurssien ja kasvavien tarpeiden kanssa, ja siinä mielessä hankintaosaamisen kehittäminen ja niiden uusien mekanismien käyttöönotto, joita nyt tässä keskustelussa on mainittu, on positiivista. Minulla oli tänään itselläni mahdollisuus olla kaksi tuntia tuossa Kelan Kampin toimipisteessä, ja yhdyn siihen, että Kela on monessa asiassa mainettansa parempi. Itse asiassa siellä oli kehitetty aika hyvin sitä palvelukonseptia, että jos aiemmin ihmiset ovat jonottaneet ikään kuin asiakaspalvelukokemusta, niin nyt siellä on vastaanottaja, jonka ensimmäinen kysymys on, että mitä asiaa, mitä palvelua tarvitset, ja sen mukaan asiakas ohjataan eteenpäin. Ensimmäinen steppi on sähköiset palvelut, ja jos sähköisissä palveluissa ei osaa itse käyttää koneita, niin siihen saa henkilön avuksensa. Tämä on mielestäni hyvä keino tutustuttaa ihmisiä sähköisiin palveluihin ja myös ohjata sitä palvelutarvetta enemmän sinne sähköiselle puolelle, jotta sitten jatkossa ne, jotka oikeasti tarvitsevat henkilökohtaista palvelua, voivat saada sitä enemmän. Siellä oli kiinnitetty huomiota myös siihen, minkä edustaja Kontula nosti tässä mielestäni ansiokkaasti esiin, mikä on se palvelukokemus ja mikä on tietoturva niissä tilanteissa, kun asioidaan isoissa avokonttoreissa, joissa ei ole seiniä eikä pääse sinne neljän seinän sisään asiaansa hoitamaan, jos apua tarvitsee. Oli mietitty myös näitä asioita. Toivoisin, että tällaista uudenlaista aulamekanismia [Puhemies koputtaa] otettaisiin käyttöön koko maassa, jotta näistä jonoista päästään eteenpäin ja ihmiset eivät joudu jonottamaan tuntitolkulla jättääkseen jonkun paperin. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Olkaa hyvä, tulkaa jatkamaan. [Puhuja siirtyy puhujankorokkeelle]] Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä: Itse asiassa halusin vielä kertoa tämän asian, jonka itse siellä tänään opin: He kertoivat, että Kampissa on ollut tilanne, jossa asiakkaita on ollut niin paljon, että he ovat joutuneet sulkemaan ovensa, koska tuohon tilaan mahtuu 600 ihmistä mutta enempää ei saa ottaa, koska sen jälkeen ollaan paloturvallisuuden ja muun kanssa ongelmissa. Nyt, kun sinne menin, niin jonossa minua ennen, kun menin normaalille asiakastiskille, oli ehkä kolme ihmistä, eli palvelu ohjautuu eteenpäin, ja se sähköinen palvelukokemus, joka siellä ihmisillä oli, oli varmasti positiivinen, koska siinä huikattiin apua ja hoidettiin asioita. Sen jälkeen ehkä moni ihminen uskaltaa kotonakin sähköisesti niitä palveluita hoitaa — tai vaikkapa kirjastossa, jos itsellä ei ole konetta — mutta sähköisen palvelujärjestelmän varaan ei Kelan palveluita voi jättää. Mutta tämä on keino, jolla voidaan turvata sitä, että meillä on toimipisteverkkoa muuallakin kuin isoissa asutuskeskuksissa, koska silloin kun ihmiset elävät pienillä rahoilla, on tärkeää, että palvelun voi saada kohtuullisen matkakustannuksen päästä. Myös nämä erilaiset pop up ‑mekanismit, mitä tuossa kertomuksessa mainittiin, ovat hyvää uutta palvelukulttuuria, jossa ikään kuin viranomainen menee ihmisten luokse eikä aina vain odoteta, että ihmiset tulevat sinne kauas viranomaisen luokse. Tämäntyyppisiä konsepteja meidän on kehitettävä, ja ne ovat niitä välineitä, joilla me saamme niukatkin resurssit yltämään parempaan palveluun. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö Kelalla olisi vielä paljon, paljon parannettavaa palveluissansa, ja siihen palvelun parantamiseen liitymme myös me täällä. Jos me emme yksinkertaista sosiaaliturvalainsäädäntöä, niin se Kelan palvelu ei ikinä ole kympin veroista — järjestelmät ovat niin monimutkaisia. Ei kukaan voi antaa yksinkertaista ja helppoa palvelua, jos etuusjärjestelmä on liian monimutkainen ja päällekkäinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-10-23T17:22:11,2019-10-23T17:27:21,Hyväksytty,1.1 2019_55_92,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin sanon muutaman sanan Kelasta liittyen aiheeseen, mitä täällä käsittelemme. Toivoisin, että seuraavalla kertaa — varmasti on omasta viestinnästäkin kysymys — voitaisiin käsitellä myös sitä, että meillä on Kelan niin sanotusti siipien suojassa työpaikkojen sairaskassoja. Sieltä tulee ja kantautuu murheita siitä, millä tavoin nämä työpaikkojen henkilöstön itse kustantamat niin sanotut paremmat lääkekorvaukset ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat vastatuulessa. Nyt esimerkiksi Kela havittelee itselleen maksatusta, eli kassoissa tehdään selvitykset ja sitten Kela tekee niitä maksatuksia itselleen. Tämä aiheuttaa vaikeuksia niissä tapauksissa, missä joudutaan hakemaan lisäselvityksiä. Sairaskassoilla sinällään — ei vaikka he ovat samanlaisessa vastuussa ja salassapitovelvoitteiden piirissä kuin Kelan virkailijat — ei ole puolisoiden tuloihin mahdollisuutta, jolloin laskenta voitaisiin tehdä suoraan oikein. Ja hallinnollista taakkaa Kela on siirtänyt näille sairaskassoille, mikä sinällään on harmillista. Tässä vaiheessa on varmasti syytä pohtia sitä — mistä tulen tekemään kirjallisen kysymyksen ministerille — mikä on Kelan asema ja tahtotila jatkossa näitten sairaskassojen toimintaan, koska meillä työmarkkinat ovat muuttuneet ja sairaskassojen henkilöstö ulkoistamisten takia on pienentynyt. Mutta on työntekijöille erittäin hyvä vaihtoehto vakuutuksen sijaan itse kustantaa niitä: nopeammin hoitoa, paremmin lääkkeitä, halvemmalla saatava vakuutusluontoinen tapahtuma. On hienoa, jos täällä Kampissa jonotus toimii tuolla tavoin, mutta kesällä saimme lukea terveisiä Raumalta, missä Kelan asiakkaat jonottavat ulkona. Eli sisätiloihin ei ole pääsyä muuta kuin vuoronumeron perusteella. Toivotaan, että ennen pakkasia tämä asia on ehkä jo hoidettu, niin että myös ympäri Suomea näissä pienemmissä Kelan yksiköissä pystyttäisiin järjestämään niin, että ihmisten ei tarvitse pakkasella odottaa omaa vuoroaan pihan puolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-23T17:27:23,2019-10-23T17:30:20,Hyväksytty,1.1 2019_55_93,55/2019,2019-10-23,14.00,17.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 9/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kela on kansalaista varten ja ihmistä lähellä, ja Kelasta saa palvelua sieltä palvelutiskiltä. Vuoden 2018 lopussa Kelan palvelupisteitä oli 161 ja asiointipisteitä 138. Tässä valiokunnan mietinnössä, jonka antoi sosiaali- ja terveysvaliokunta, jonka jäsen itsekin olen, toteamme kuitenkin, että puhelinpalvelun ja palvelupisteiden asiointimäärät pienenivät hieman edellisvuodesta. Sähköisiä palveluja on tullut paljon, mutta on tärkeää, että edelleen asiakaspalvelu toimii ja erilaiset ryhmät otetaan huomioon ja että palvelu on yhdenvertaista. Ja toki myös tämän etäasioinnin lisäksi henkilökohtaisen asioinnin mahdollistavan palveluverkon on todellakin oltava Suomessa riittävä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä ja hyvin myönteisenä sitä, että Kelan henkilöstön työhyvinvoinnin tunnusluvut kääntyivät kasvuun notkahduksen jälkeen. Kyllähän Kelan työntekijät ovat monesti kovilla, sillä kritiikkiähän sinne ihmisiltä myös tulee, ja sitä tulee myös Kelan valtuutetuille. Olemme ottaneet tässä mietinnössä kantaa, että esimerkiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut, Kelan korvaamat taksimatkat ja kuntoutuksen terapiahankinnat ovat olleet valtuutettujen kokouksissa esillä niihin kohdistuneen runsaan kritiikin vuoksi. Kelalla on hyvin tärkeä rooli muun muassa sosiaaliturvan uudistamisen suunnittelussa, valmistamisessa ja toteutuksessa. Sitten vielä viimeinen kommenttini liittyy hallituksen hallitusohjelmaan, jossa todetaan, että Kelan hallintoa ja sen järjestämien palveluiden toimivuutta selvitetään. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kelan valvontaa, ohjausta sekä Kelan asemaa ja sisäisiä toimivaltasuhteita koskevaa selvitystyötä jatketaan. Se on tärkeää, ja Kelan toiminnan kehittäminen ja uudistaminen on myös tärkeää. Valiokunnan mietinnössä valtuutettujen vuoden 2016 kertomuksesta otettiin jo huomioon se tarve, että tulisi perustaa laajapohjainen parlamentaarinen työryhmä selvittämään Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muutostarpeita, ja mitä olen tässä jutellut Kelan valtuutettujen perussuomalaisen puheenjohtajan Riikka Slunga-Poutsalon kanssa, niin hän on kertonut, että kyllä uudistustyöhön ollaan valmiita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-10-23T17:30:23,2019-10-23T17:32:57,Tarkistettu,1.1 2019_56_1,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_2,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp,Edustaja Rantanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_3,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaympäristö on muuttunut entistä haastavammaksi samaan aikaan, kun Suomessa on ylivoimaisesti vähiten poliiseja per asukas Pohjoismaissa ja jopa vähiten koko Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa on kaksi poliisia tuhatta kohden, kun suhdeluku Suomessa on 1,3. Olkoonkin, että suomalainen poliisi on korkeakoulutettu ja taitava, on silläkin rajansa. Hallitus on nostamassa neljän vuoden sisällä poliisien määrää noin kolmellasadalla, mutta tämä on täysin riittämätöntä. On huomattava, että hallituksen päätöksillä poliisien määrä laskee vuonna 2022 jopa alle nykyisen tason, noin seitsemääntuhanteen poliisiin, ellei rahoitusta lisätä. Perussuomalaiset esittävätkin poliisin resurssien vahvistamista kouluttamalla ja palkkaamalla vähintään tuhat poliisia. Arvoisa sisäministeri, voitteko perussuomalaisten tapaan vastata poliisin ja kansalaisten huutoon ja resursoida tuhanteen uuteen poliisiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-10-24T16:00:10,2019-10-24T16:01:11,Hyväksytty,1.1 2019_56_4,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp,"Arvon puhemies! Arvoisa kansanedustaja Rantanen, kiitoksia hyvästä kysymyksestä. Aihe on yhteinen, ja ihan varmasti jokainen eduskuntapuolue jakaa sen huolen siitä, että kun viime vuosina poliisien resursseja on lisätty, niin ne resurssilisäykset ovat valuneet kiinteistöihin ja ict-menoihin eikä sinne kentälle ole saatu lisää poliiseja töihin. Hallitusohjelman vahvana tahtona on se, että yhä useammin ihmiset myös arjessaan näkevät ja pääsevät lähestymään poliiseja, saavat apua aina silloin, kun sitä tarvitaan. Ja hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrää nostetaan seitsemään ja puoleen tuhanteen. Ensimmäiset askeleet tähän otetaan jo ensi vuonna, jolloin poliisien määrärahalisäyksellä saataneen noin 80 uutta henkilötyövuotta. Niiden kohdennuksesta käydään paraikaa myös keskustelua. Muun muassa lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin, niiden ennalta ehkäisemiseen ja tutkimiseen tulee lisäpanostusta. Ja sanon vielä sen, että tämä on ensimmäinen askel, tästä eteenpäin resurssilisäyksiä tulee joka vuosi, ja toivottavasti myös tulevat hallitukset jatkavat tällä tiellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:01:13,2019-10-24T16:02:19,Hyväksytty,1.1 2019_56_5,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_6,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa puhemies! Mitä ilmeisimmin on siis turha kuvitella ja haaveilla tuhatta uutta poliisia. Poliisin resurssit eivät vastaa tämän hetken toimintaympäristön vaatimuksiin: terrorismi, laiton maahantulo ja sen lieveilmiöt, huumausainerikollisuus, seksuaalirikollisuus, kyber- ja verkkorikollisuus, kaupungistuminen, syrjäytyminen, järjestäytynyt rikollisuus ja niin edelleen. Hoitaakseen lakisääteiset, yhä lisääntyvät ja monimutkaistuvat tehtävänsä poliisi tarvitsisi vakaan pitkän aikavälin rahoituskehyksen, jonka tulisi seurata muiden Pohjoismaiden tasoa. Poliisi on väsynyt — väsynyt siihen, että työmäärä ja työhön liittyvät lisääntyvät uhkat ovat jatkuvasti läsnä, koska heitä on liian vähän. Kuten reuna-alueen poliisi lehdessä juuri sanoi, hallituksen pitäisi tehdä ihme, että tätä jaksaisi. Arvoisa hallitus, onko edelleen mainitsemieni faktojen valossa niin, että te laitatte mieluummin lisää rahaa vaikkapa kehitysapuun tai ilmastoposeeraukseen kuin poliisin työn ja työturvallisuuden turvaamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-10-24T16:02:27,2019-10-24T16:03:35,Hyväksytty,1.1 2019_56_7,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitoksia edustaja Rantaselle kysymyksestä. Poliisiammattikorkeakoulun mukaan nykyisillä koulutusmäärillä päästään sille uralle, jossa tällä hetkellä kun poliisien määrä menee näin, edellisten hallitusten toimien johdosta, [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa! — Välihuutoja] poliisien määrä lähtee jatkossa tällaiseen kasvuun. Se kehitysura on nyt käynnistetty tämän hallituksen tämän syksyn budjetilla, ja sitä kehitysuraa tulemme seuraamaan, jotta polii-sien määrä joka vuosi tästä eteenpäin nousee. Samaan aikaan on, totta kai, kiinnitettävä huomiota siihen, että toimitilat ovat terveelliset ja turvalliset, ja niistä varmasti myös jaamme täällä yhteisen huolen, että tällä hetkellä eivät ole. Tarvitsemme siis sekä ict:n parantamisen että toimitilojen parantamisen että sinne kentälle lisää ihmisiä. Tässä on monta kehittämiskohdetta, joihin toivon, että saamme myös koko eduskunnan tuen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:03:37,2019-10-24T16:04:28,Hyväksytty,1.1 2019_56_8,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Puhemies! Aivan kuten edustaja Rantanen sanoi, poliisin toimintaympäristö muuttuu koko ajan haastavammaksi. Yksi tekijä on nopeasti kasvava, heikosti integroitunut maahanmuuttajaväestö lieveilmiöineen. Poliisi joutuu priorisoimaan toimintaansa. Rikosten selvittämisaste laskee, ihmisten kynnys ylipäätään ilmoittaa rikoksista nousee. Ruotsi on pelottava osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun alimiehitetty poliisi jätetään painimaan mahdottomien ongelmien kanssa. Rikoksia ei selvitetä, poliisiammatin houkuttelevuus on romahtanut, valta lähiöissä on luovutettu jengeille. Ministeri Ohisalo, Suomi on maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden alueella toistanut uskollisesti kaikki Ruotsin tekemät virheet. Toiveajattelu ei tässä riitä. Mitä te aiotte tehdä tämän huolestuttavan kehityksen kääntämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-10-24T16:04:29,2019-10-24T16:05:28,Hyväksytty,1.1 2019_56_9,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Halla-aholle kysymyksestä. Käynnistämme sisäisen turvallisuuden selontekotyön näinä hetkinä. Kysely seurantaryhmästä on tullut eduskuntaan toivottavasti näinä päivinä, ja siinä selontekotyössä tulemme käymään läpi ensi vuoden aikana muun muassa näitä resurssikysymyksiä ihan kaikilta sisäasiain hallinnonaloilta. Samaan aikaan käymme läpi sitä, kuinka esimerkiksi kansalaisten turvallisuudentunne on kehittynyt, mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Hallintovaliokunnan viimekautisten toiveiden mukaisesti teemme muun muassa tätä työtä. Yhtäältä kyse on tietysti siitä, mitä teemme myös eurooppalaisittain yhdessä. Teemme Europolin kanssa jatkuvaa yhteistyötä. Myös Interpolin kehyksessä jaamme tietoa jatkuvasti muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden osalta, ja sitä torjumme myös kansainvälisin keinoin. Yksikään jäsenvaltio tässä ei voi toimia yksinään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:05:31,2019-10-24T16:06:25,Hyväksytty,1.1 2019_56_10,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa puhemies! Niin poliisissa kuin esimerkiksi Rajalla resurssiongelma juontaa siihen, kuten ministerikin totesi, että vanhat huonokuntoiset toimitilat ja hallitsematon ict-kustannusten kasvu vievät niin paljon rahaa, ettei sitä jää henkilöstöön ja toimintaan. Pelkästään poliisilla arvioidaan olevan tällä hetkellä sisäilmaongelmista kärsiviä kohteita yli 20. Siitä, että poliisien tehtävien hoito ei monin osin enää onnistu, seuraa se, että maamme sisäinen turvallisuus on uhattuna. Kiire, kuormittavuus, tehtävien tekemättä jättäminen, sisäilmahaasteet ja niin edelleen näkyvät jo henkilöstön hyvinvoinnin heikkenemisenä. Yhteiskunnan perusinstituutio säröilee. Kysyn pääministeriltä: ymmärrättekö te, että hallituksella ja Suomen valtiolla ei voi olla mitään tärkeämpää tehtävää kuin taata oman maan kansalaisten turvallisuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-10-24T16:06:26,2019-10-24T16:07:24,Hyväksytty,1.1 2019_56_11,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että Suomen hallituksen tehtävänä, tämän salin tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomessa on hyvä ja turvallista elää kaikilla täällä elävillä ihmisillä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä pitää olla riittävät resurssit sekä torjua syrjäytymistä suomalaisessa yhteiskunnassa että sitten turvallisuusviranomaisten riittävät resurssit sekä ulkorajojen suojaksi että täällä Suomen sisällä. Kyllä, hallitus ymmärtää tämän selkeästi, ja siitä syystä — kun luette hallitusohjelmaa läpi — olemme satsaamassa sekä syrjäytymisen estämiseen merkittävällä tavalla että suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseen ulkorajoilla ja sisäisesti poliisien toimintaan liittyen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-24T16:07:27,2019-10-24T16:08:12,Hyväksytty,1.1 2019_56_12,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus on kansalaisille lähes ravintoon ja lämpöön verrattavissa oleva perustarve, ja sitä poliisi pitää yllä vahvasti tässä maassa. Ennen vaaleja kaikki puolueet, myös nykyiset hallituspuolueet, lupasivat, että tähän maahan tavoitellaan 7 850 poliisin tasoa, ja se tarkoittaa 650 poliisimiestä lisää tällä vaalikaudella. Hallitusohjelmassa on kuitenkin kirjattu, että vain 300:aa uutta poliisin virkaa tässä tavoitellaan. Kysynkin: Onko teidän tavoitteenanne 7 500 poliisia vai 300 uutta poliisin virkaa? Ja kun Poliisikoulun aloituspaikoilla valmistuu virkoihin noin 150 uutta poliisia eläkkeelle lähtijöiden lisäksi, mitä tapahtuu kahden vuoden päästä, jos te lisäätte 300 poliisia? Lasketteko Poliisikoulun aloituspaikkoja, vai valmistuuko poliiseja jälleen työttömäksi? Onko tässä jälleen lupaus, joka on petetty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-10-24T16:08:13,2019-10-24T16:09:16,Hyväksytty,1.1 2019_56_13,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Jokiselle kysymyksestä ja myös Purralle kysymyksestä. Vastaan molempiin tässä samalla. Näillä hallituksen sitoumuksilla pääsemme sinne seitsemään ja puoleen tuhanteen ja mahdollisesti myös sen yli, näillä koulutustasoilla. Siinä, että yksikään ihminen tässä maassa ei olisi työttömänä, on myös hallituksella paljon tekemistä. Työllisyysasteen nostaminen laajalti on yhteinen tavoitteemme, ja totta kai myös poliisien osalta pyrimme siihen, että yksikään poliisi ei tässä maassa joutuisi työttömäksi. Palaan vielä edustaja Purran kysymykseen, tärkeä kysymys toimitiloista. Tässä pohditaan myös sitä, missä määrin eri turvallisuusviranomaiset — pelastus, Raja, poliisi — mahdollisesti voivat paikoin jakaa tiloja, jotta ne olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja turvalliset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:09:18,2019-10-24T16:10:05,Hyväksytty,1.1 2019_56_14,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Poliisien resurssien oikeassa sijoittamisessa myöskin poliisien työnjako on tärkeässä roolissa. Olisinkin halunnut kysyä ministeriltä, onko nyt sisäministeriössä aikomusta selvittää sitä, voitaisiinko poliisivartijoille siirtää osa poliisin työtehtävistä, esimerkiksi vaikkapa päihtyneitten kuljetuksia tai rikosilmoitusten kirjaamisia tai kiinniotettujen viemisiä käräjille. Tänä päivänä poliisia kuormittavat erittäin paljon muun muassa päihtyneitten kuljetukset, ja on tietenkin selvää, että nämä ovat sellaisia virkatehtäviä, joita ei voi yksityiselle turvallisuussektorille ulkoistaa, mutta poliisin sisällä olisi mahdollista tehdä kyllä järjestelyjä. Voiko tätä työnjakoa lähteä selvittämään — voisivatko poliisivartijat ottaa myöskin osan näistä poliisia tällä hetkellä kuormittavista työtehtävistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-10-24T16:10:09,2019-10-24T16:11:02,Hyväksytty,1.1 2019_56_15,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Essayahille kysymyksestä. Kysymys on hyvin vahvasti myös operatiivisen tason toimintaa, ja tähän kysymykseen haluaisin vahvasti kuulla poliisikentän ja -johdon näkemyksiä. Ajattelen, että tietysti jo nykyisellään poliisit tekevät vahvasti moniviranomaisyhteistyötä. Se, voiko poliisi enenevissä määrin sosiaalityöntekijöiden, nuorisotyöntekijöiden kanssa yhdistää voimia — sitä me tarvitsemme tässä yhteiskunnassa. Rajat pitää rikkoa ihan kaikilla sektoreilla, jotta näissä asioissa edetään paremmin. Tähän kysymykseen en voi tästä lonkalta ottaa kantaa, mutta voimme palata keskusteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:11:02,2019-10-24T16:11:44,Hyväksytty,1.1 2019_56_16,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Poliisin toimintakenttä on muuttunut entistä haasteellisemmaksi ja vaarallisemmaksi. Viime päivien tapahtumat ovat osoittaneet, että poliisin on varauduttava mielenosoituksiin joukkojenhallintavarustein, joita Suomessa käytetään erittäin suurella harkinnalla. Ministeri Ohisalo, totesitte viime sunnuntaina Twitterissä: ”Poliisin tehtävä on turvata niin mielenosoittajien kuin sivullisten perusoikeuksia. Luottamus poliisiin on pidettävä vahvana, jotta turvallisuuden tunne voi kasvaa. Viime päivien mielenosoitusten osalta olen pyytänyt poliisilta selvitystä.” Viimeisessä lauseessa ette ainoastaan kyseenalaista poliisin kykyä ja toimintaa ylläpitää yleistä järjestystä, vaan päinvastoin edesautatte asenteiden kovenemista poliisia kohtaan. Huoleni tästä on otettava vakavasti. Suomalaisittain poliisia ei tule kokea vastapuoleksi vaan yhteisen turvallisuuden takaajaksi. Arvoisa puhemies! Haluankin kysyä ministeri Ohisalolta: Näettekö te, että poliisi olisi voinut suoriutua tehtävästään joillain muilla keinoilla mielenosoittajien kieltäydyttyä noudattamasta poliisin antamia ohjeita ja määräyksiä ja vastustamalla poliisia? Ja miksi te sisäministerinä Twitterissä kyseenalaistatte poliisin toiminnan, mikä on omiaan lisäämään epäluottamusta yleistä järjestystä ja turvallisuutta [Puhemies koputtaa] turvaavaa poliisia kohtaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1095,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2019-10-24T16:11:46,2019-10-24T16:13:07,Hyväksytty,1.1 2019_56_17,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp,"Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Packalénille kysymyksestä. Tässähän on kyse siitä, kuten olen sanonut, että poliisiin todella luotetaan viranomaisista varmasti lähestulkoon eniten tässä yhteiskunnassa. Siitä luottamuksesta minä ja tämä hallitus haluamme pitää erittäin kovasti kiinni. Ja silloin, kun herää keskustelua siitä, kuinka on toimittu, on hyvä, että poliisi siitä avoimesti myös kertoo. On aivan tavanomaista ministerille pyytää selvityspyyntöjä omalta hallin- nonalaltaan. Voin kertoa: ”Ministeri vastaa oman hallinnonalansa toiminnasta. Hänellä on kaikki oikeudet vaatia ja saada tietoa, miten hänen hallinnonalallaan toimitaan”, vastaa hallinto-oikeuden [Hälinää — Puhemies koputtaa] emeritusprofessori Olli Mäenpää Helsingin Sanomille. Tässä ei ole mitään erityistä. Ehkä ihmettelen hieman, miksi tästä keskustellaan näin paljon. Miksi tämä herättää niin paljon tunteita, kun aikaisemmatkin sisäministerit ovat näitä selvityspyyntöjä kyllä tehneet? Lähdetäänpä vaikka sisäministeri Petteri Orpon pyynnöstä vuonna 16: Maahanmuuttovirastolta pyydettiin selvitystä. Tästä myös tviitattiin perään. [Puhemies: Aika, aika!] Sisäministeri Kai Mykkänenkin on tehnyt selvityspyyntöjä ja kertonut näistä julkisesti. [Puhemies koputtaa] Voin kertoa esimerkkejä paljon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:13:08,2019-10-24T16:14:27,Hyväksytty,1.1 2019_56_18,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp,Nyt sekä kysymys että vastaus menivät selvästi yli minuutin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_19,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on selvää, että turvallisuustilanne on heikentynyt. Se johtuu siitä, että on paljon uusia uhkia sekä maailmalta että kotimaassa — järjestäytynyttä rikollisuutta, verkkorikollisuutta — ja tästä johtopäätöksenä on ollut se, mistä Suomessa on laaja konsensus, että halutaan lisää poliisimiehiä ja ‑naisia. [Eduskunnasta: Rajat kiinni!] Siksi viime hallitus lisäsi poliisien koulutusmäärän tappiin, 400:aan poliisimieheen ja ‑naiseen per vuosi Tampereen Poliisiammattikorkeakouluun, ja joka ainut puolue täällä lupasi viime vaalien alla, antoi turvallisuuslupauksen, että tästä pidämme kiinni. Nyt kuitenkin teidän hallituksenne ei ole pitämässä tästä kiinni. Tähän ei ole varattu rahoja. Ja tämä tarkoittaa sitä, että poliisien määrä ei nouse sinne ihmisille luvattuun 7 850:een. [Ben Zyskowicz: Petitte tämänkin!] Siis aiotteko te pitää antamanne lupauksen? [Eduskunnasta: Eivät aio!] Aiotteko te pitää huolta kansalaisille tärkeästä turvallisuudesta ja myös turvallisuudentunteesta? Ja pidättekö sen koulutusmäärän 400:ssa niin kuin se on siellä ollut? Vielä viimeiseksi totean: Viime hallituksen aikana poliisien määrä käännettiin nousuun, ei laskuun, kuten ministeri totesi. [Eduskunnasta: Pysytään totuudessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-24T16:14:32,2019-10-24T16:15:47,Hyväksytty,1.1 2019_56_20,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Orpolle kysymyksestä. Poliisien koulutusmäärä pysyy 400:ssa. Kuten sanoin aiemmin, Poliisiammattikorkeakoulu on todennut, että tällä pääsemme nostavalle uralle poliisihenkilöiden määrässä, ja poliisien työturvallisuus on totta kai aivan keskeinen kysymys. Sen takia jo ennen näitä, mihin viittasitte aiemmin — ennen selvityspyyntöäni ja tätä keskustelua viimeisen viikon aikana — olemme poliisihallinnon kanssa keskustelleet siitä, että järjestämme yhteisen keskustelutilaisuuden myös median edustajille poliisin työturvallisuudesta. On niin, kuinka esimerkkinä Porvoon tapauksen yhteydessä kuulimme, kun muun muassa moni tutkija nosti esille sitä, että poliisiin kohdistuva väkivalta on jopa kaksinkertaistunut viime vuosina. Tämä on erittäin huolestuttava suuntaus, ja sen takia hallitus puuttuu tähän ja todella pitää huolta poliisien työturvallisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:15:47,2019-10-24T16:16:42,Hyväksytty,1.1 2019_56_21,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, myöskin tämä työturvallisuusnäkökulma on erittäin tärkeä kysymys tähän kokonaisuuteen, ja se tulee koulutuksen kautta. Niin kuin ministeri Ohisalo totesi tuossa koulutukseen liittyen, poliisien määrä jatkaa nousua, ja toivottavasti päästään korkeammalle kuin se 7 500, joka nyt on tällä hetkellä olemassa lukuna. Haluan todeta sen, että tuon Porvoon tapauksen jälkeen kävin keskustelun poliisiylijohtaja Kolehmaisen kanssa poliisin työturvallisuuteen liittyvistä varusteista ja siitä toimintatavasta, millä tuolla toimitaan, koska oli aika raflaava se tilanne poliisin turvallisuuden näkökulmasta. Poliisiylijohtaja Kolehmainen totesi, että meillä on poliisien työturvallisuus erittäin hyvässä mallissa, että meillä on tällä hetkellä varustus kunnossa niillä partioilla, jotka kulkevat kentällä, siellä on riittävästi tällä hetkellä turvavälineitä, ja toiminta koulutuksen suhteen on toiminut sillä tavalla, että poliisit tietävät, mitä tilanteessa tehdään. Että tämmöisiä yllättäviä tilanteitakin, niin kuin Porvoossa tuli eteen, varten on pystytty varautumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-24T16:16:42,2019-10-24T16:17:54,Hyväksytty,1.1 2019_56_22,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tämä hallitus lisää poliisin resursseja merkittävästi, mutta hämmästelen sitä, millä tavalla perussuomalaiset ja kokoomus toteuttaisivat tämän tuhannen poliisin lisäyksen, koska yksinkertaisesti niitä poliiseja ei työttöminä ole eikä poliiseja kyetä tätä tahtia kouluttamaan, kun koulutusmäärät ovat jo tapissa. Meillä on monessa Suomen kunnassa poliisilla erittäin pitkät vasteajat, ja kotikunnassani Enontekiöllä poliisin vasteajat mitataan jo tunneissa. Ministeriltä olisin kysynyt: Minkälaisia keinoja meillä on siihen, että saamme poliisin näkyvyyttä lisättyä harva-alueilla? Millä tavalla kohtuullistetaan nämä vasteajat? Mitä keinoja hallitusohjelma tähän antaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-10-24T16:17:56,2019-10-24T16:18:44,Hyväksytty,1.1 2019_56_23,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Kärnälle kysymyksestä. Olemmekin hallintovaliokuntalaisten kanssa asiasta keskustelleet, ja toukokuuhun mennessä valmistuu toimintavasteaikatyöryhmän raportti siitä, kuinka poliisissa kentällä, hallinnossa koetaan tällä hetkellä resurssit, niiden riittävyys ja se, miten toimintavasteajat tällä hetkellä palvelevat. Tämä hallitus haluaa rakentaa turvallista Suomea ihan jokaiselle riippumatta siitä, missä ihminen asuu, riippumatta siitä, millainen tausta ihmisellä on, mistä ihminen tänne tulee. Siinä työssä tarvitsemme myös ihan kaikkia teitä, ja tämä sisäisen turvallisuuden selontekotyö, mistä mainitsin, tosiaan myös varmasti ottaa mukaan tämän vasteaikakysymyksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:18:47,2019-10-24T16:19:29,Hyväksytty,1.1 2019_56_24,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa puhemies! On harvoja asioita, mistä tämä sali on yksimielinen, mutta poliisien lukumäärän lisääminen on onneksi yksi sellaisista. Siksi on hienoa, että nyt hallituksen toimin lisätään poliisien määrää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sisäiseen turvallisuuteen ja siihen, miten kansalaiset kokevat oman olotilansa, vaikuttaa moni muukin asia kuin poliisien lukumäärä. Ruotsissa poliisien määrää lisättiin huomattavasti, mutta turvallisuudentunne ei siitä huolimatta lisääntynyt. [Välihuutoja] Huomattiin, että tarvitaankin paljon erilaisia varhaiskasvattajia, sosiaalityöntekijöitä ja niin edelleen, ja toivoisin nyt hallitukselta kommenttia siihen, mitä toimenpiteitä tehdään sen eteen, että saamme laaja-alaisesti lisättyä ammattilaisia torjumaan syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja lisäämään turvallisuudentunnetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-10-24T16:19:37,2019-10-24T16:20:34,Hyväksytty,1.1 2019_56_25,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Järviselle hyvästä kysymyksestä. Sisäministeriön selonteoissa, raporteissahan on vuosia tunnustettu se tosiasia, että syrjäytyminen on suurin sisäisen turvallisuuden uhka tässä maassa, ja niiltäkin perusteilta on rakennettu hallitusohjelmaan niitä kirjauksia, joissa panostetaan varhaiskasvatuksesta lähtien aivan jokaiseen koulutusasteeseen. Esimerkkinä sosiaalityössä huomioidaan muun muassa vaikeimmassa asemassa olevat lastensuojeluasiakkaat, koska tiedetään, että usein kasautunut huono-osaisuus myös ajaa ihmisiä enemmän rikosten pariin joko uhreina tai tekijöinä. Sen takia syrjäytymiskysymys ja se, että saadaan eriarvoistumiskehitys monella tavalla katkeamaan tässä maassa, on erittäin tärkeää koko yhteiskuntarauhan kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:20:34,2019-10-24T16:21:22,Hyväksytty,1.1 2019_56_26,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvoisa puhemies! On tässä vaiheessa syytä todeta, että työturvallisuutta poliiseille saadaan lisäämällä toisia poliiseja, jotka turvaavat kollegaa. Nyt teidän kehyksellänne poliisien määrä tulee tippumaan vuonna 22. Tähän en saanut vastausta, miksi näin, koska se tulee väistämättä tippumaan tällä kehyspäätöksellä, jos sinne ei lisätä rahaa. On hyvä tässä kohtaa huomauttaa siitä, että hallintovaliokunta on aiempina vuosina toistuvasti ehdottanut ja esittänyt tätä 7 850:tä poliisia. Aiotteko te pyrkiä tähän samaan lukuun, joka olisi se, mitä tarvitaan? Tosin perussuomalaiset lisäisivät heitä vielä enemmän eli tuhat koulutukseen ja tuhat töihin. On pakko nostaa vielä uudelleen tämä ministeri Ohisalon tviittausasia. Onko nyt niin, että te ette luota poliisiin? [Eduskunnasta: Niinpä! — Taitaa olla!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-10-24T16:21:22,2019-10-24T16:22:27,Hyväksytty,1.1 2019_56_27,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) >>>Suullinen kysymys SKT 43/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Rantaselle. Minähän olen koko ajan sanonut, että poliisiin luotetaan tässä maassa erittäin paljon, ja minä kuulun niihin kansalaisiin, [Hälinää] jotka luottavat poliisiin erittäin paljon, jos suostuisitte kuuntelemaan. Tällä hetkellä poliiseja on henkilötyövuosissa 7 200 ja hieman päälle. Hallituksen tulevilla budjettilisäyksillä ensi vuodelle saamme jo 80 uutta henkilötyövuotta. Suunta on jatkuvasti noususuhdanteinen. En ymmärrä argumenttejanne siitä, että poliisien määrä tulisi laskemaan, kun päinvastoin olemme sillä nostavalla uralla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:22:27,2019-10-24T16:23:04,Hyväksytty,1.1 2019_56_28,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Orpo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_29,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Italia, Espanja, Portugali, Ranska, Belgia. Nämä ovat maita, jotka eivät ole viime vuosina olleet otsikoissa erityisen hyvän taloudenpidon vuoksi. Nyt näiden maiden lisäksi Suomi sai Euroopan komissiolta selvityspyynnön ensi vuoden budjetista ja taloudenpidostaan. EU suositteli Suomelle menojen kasvun hillintää, mutta tämä hallitus on tekemässä lisää menoja, pitää kiinni näistä menoistaan [Välihuutoja] ilman mitään tietoa tuloista, ja siksi komission mukaan Suomen budjetti uhkaa huomattavasti poiketa suosituksista, niin kuin EU-komissio siis sanoi. Kokoomuksen mielestä olisi vastuullista ensin tienata tulot ja sitten vasta lisätä menoja. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että muutamassa kuukaudessa — viidessä kuukaudessa — Suomen talous on sössitty, jos ex-pääministeri Sipilän sanoja lainaa. [Eduskunnasta: Kyllä!] Ja kun kuuntelee hallitusta, ministeri Kulmuni sanoo, että olemme valmiita leikkaamaan, ministeri Andersson haluaa nostaa veroja, [Puhemies: Kysymykseen!] RKP:lle ilmeisesti käy kaikki ja vihreiden kanta talouspolitiikkaan ei ole tiedossa. Pääministeri Rinne, nyt tarvittaisiin johtajuutta ja selkeä suunnitelma, miten te saatte hallituksenne toimimaan ja Suomen selkeät vaikeudet ratkeamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-24T16:23:06,2019-10-24T16:24:35,Hyväksytty,1.1 2019_56_30,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,Valtiovarainministeri Lintilä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_31,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo on erittäin oikeassa kysymyksessään, [Naurua] ja hän on toisaalta oikea henkilö myös kysymään tätä, koska tämä sama kirjeenvaihto on käyty vuosina 2013—2017, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin kuin tiedätte. Sen takia mielelläni käännyn teidänkin puoleenne, kun kuulen ohjeita siitä, mitä tulee tehdä jatkossa. [Ben Zyskowicz: Silloin suunta on oikea!] Mutta me olemme vastanneet kirjeeseen. Pitää huomioida nyt se, että tämä on sinänsä aika normaali komission menettely. Näitä tuli useammalle maalle tälläkin kertaa. Kyse on siitä, että he haluavat nähdä, mitä suunnitelmia meillä on budjetin sisällä. Aiemmin tämä on yleensä kohdistunut suoraan ministerille, tällä kertaa se kohdennettiin alivaltiosihteerille. Ehkä tämäkin kertoo jotain siitä, että komissio ei ehkä niin kriittisellä tasolla tätä pitänyt, mutta asia on äärettömän vakava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-24T16:24:37,2019-10-24T16:25:48,Hyväksytty,1.1 2019_56_32,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,Pääministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_33,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tyhjentävä vastaus ministeri Lintilältä, mutta haluan sen verran todeta vielä tähän taloudenpitoon noin ylipäätään: Olen täällä useampaan kertaan selittänyt teillekin, edustaja Orpo, siitä talouspolitiikan linjasta, jota tämä hallitus harrastaa. Tämän hallituksen politiikan lähtökohtana on se, että saadaan 90 000 työpaikkaa syntymään tämän vaalikauden aikana. Niistä 90 000 työpaikasta on valtiovarainministeriön perusuran kautta syntymässä 30 000, jos ei suhdanteitten muutoksista muuta johdu, ja näitten suhdanteitten osalta me vastaamme niihin, niin kuin tehtiin kesäkuussa 600 miljoonan euron investointipaketilla, joista syntyy 7 500 henkilötyövuotta lisää työtä. Arvoisa edustaja Orpo, tämän 30 000:n perusuralla olevan työpaikan lisäksi tämä hallitus tekee päätösperusteisia toimia, jotta saadaan 60 000 työpaikkaa tämän vaalikauden aikana rakennettua. Näistä 60 000:sta 30 000 tulee olemaan ensi elokuussa päätöksenteon kohteena. Voitte olla vakuuttunut, edustaja Orpo, niin kuin olen todennut teille useasti, että ne tulevat olemaan [Puhemies koputtaa] täällä käsittelyssä. [Jukka Gustafsson: Rinne—Orpo 2—0!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-24T16:25:49,2019-10-24T16:27:07,Hyväksytty,1.1 2019_56_34,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_35,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kello käy, mutta niitä työllisyystoimia ei näy. Me olemme tänäänkin lukeneet valitettavasti uutisista, miten Nokia varoittaa tuloksestaan, miten Nordea on kertonut aloittavansa yt-neuvottelut. Näitä uutisia tulee nyt, ja kun me katsomme ympärillemme, nähdään miten talous voi ympärillämme, meidän tärkeät vientimaat, niissä talous laskee. Nyt tarvitaan niitä työllisyystoimia, ja me olemme esittäneet teille oman listamme. Ottakaa niistä edes jotain, joku minkä uskallatte viedä läpi. Ne ovat konkreettisia uusia työllisyystoimia, ottakaa ne niihin omienne päälle. Nyt tarvitaan toimenpiteitä. Ei ole varaa odottaa ensi kevääseen, ja miksi? Siksi, että se uhkaa suomalaista hyvinvointia — siitähän te olette huolissanne — suomalaista tasa-arvoista yhteiskuntaa, terveyskeskuspalveluita tai vaikka sitä poliisien luvattua lisämäärää. Ainoastaan sen korkean työllisyyden kautta, pääministeri Rinne, se on mahdollista. Kello käy. Mitä te aiotte tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-24T16:27:13,2019-10-24T16:28:19,Hyväksytty,1.1 2019_56_36,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kerroin juuri äsken, edustaja Orpo, niistä toimenpiteistä, jotka ovat valmistelussa. Meidän tavoitteena on valmistella asioita sillä tavalla, että ei hosuta — tuodaan ne päätöksentekoon silloin, kun ne ovat valmiiksi valmisteltuja, niin että tiedetään myöskin vaikutusarviot. Tästä voitte olla vakuuttunut, että näin tapahtuu. Mutta, edustaja Orpo, meidän ja teidän politiikalla on selkeä ero. [Eduskunnasta: Niin on!] Se, mitä te tekisitte tässä tilanteessa, minkä te olette todennut monta kertaa täällä salissakin: te leikkaisitte tavallisilta suomalaisilta, [Välihuutoja] te leikkaisitte koulutuksesta, te leikkaisitte työttömyysturvasta, te leikkaisitte eläkeläisiltä, niin kuin te teitte teidän johdollanne viime vaalikaudella. Edustaja Orpo, te teette toisenlaista talouspolitiikan linjaa. Te haluatte toisenlaista talouspolitiikan linjaa tavallisten suomalaisten näkökulmasta, se ei meille käy. [Oikealta: Järjestäkää ihmisille töitä!] Tämän hallituksen politiikka on se, että pidetään tavallisten ihmisten puolta, huolehditaan heidän arjen turvastaan ja huolehditaan siitä, että talous pysyy kunnossa. [Jukka Gustafsson: 3—0 jo!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-24T16:28:20,2019-10-24T16:29:20,Hyväksytty,1.1 2019_56_37,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne, olkaa hyvä, lyökää pöytään se pöytäkirja täältä eduskunnasta tai muu todiste, joka todistaisi oikeaksi tuon väärän väitteenne, että me haluaisimme tässä tilanteessa lähteä leikkausten tielle. [Ilkka Kanerva: Oli kova väite!] Lyökää pöytään. Haastan teidät julkisesti toimimaan näin. Mitä sitten tulee hallituksen työllisyystavoitteeseen, joka on tietysti hyvä ja kunnianhimoinen, hallituksen piirissä jo varaudutaan siihen, että se ei toteudu. Ministeri Lintilä on moneen kertaan sanonut, että niin ei voi käydä, että menot toteutuvat mutta tuloja ei tule työllisyyden parantumisen kautta. Silloin hän on viitannut hallitusohjelmaan, jonka mukaan silloin arvioidaan uudelleen päätettyjä menoja. No nyt te, pääministeri Rinne, olette Suomen Kuvalehdessä kertonut, että ei tähän mennä, ei ruveta niitä luvattuja ja tehtyjä menolisäyksiä arvioimaan uudelleen. Minäkin uskon, että näin tulee käymään. Mutta ministeri Kulmuni on sanonut, että kyllä ollaan valmiita arvioimaan uudelleen näitä menolisäyksiä. Kertokaa nyt, mikä on hallituksen linja. [Leena Meri: Ei saa mitään selvää!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-10-24T16:29:23,2019-10-24T16:30:30,Hyväksytty,1.1 2019_56_38,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan: ”Näiden ja muiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä edellä tarkoitetussa normaalissa suhdannetilanteessa. Edellä tarkoitetuista toimenpiteistä on puolet valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.” Tämä tarkoittaa sekä pysyviä menolisäyksiä, 1,2 miljardia euroa, joista on 100 miljoonaa käyttämättä, ja tarkoittaa niitä kertaluontoisia lisäyksiä, joita on päätetty 3 miljardia käyttää, joista on päätetty ensi vuonna käyttää 750 miljoonaa euroa. Näitä arvioidaan siinä tilanteessa, jos tämä ei toteudu — mutta kun tämä tulee toteutumaan, ei tarvitse spekuloida. [Välihuutoja — Eduskunnasta: 10—0 meille!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-24T16:30:31,2019-10-24T16:31:22,Hyväksytty,1.1 2019_56_39,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Todellakin nyt on aika katsoa tosiasioita silmiin. Suomen talouden tilanne ja ennen kaikkea kuntatalouden tilanne on huolestuttava. Tällä hetkellä valtio velkaantuu 5,4 miljoonaa päivässä, 225 000 tunnissa. Tämän lisäksi käytämme osinkoja ja niitten osakkeitten myyntituottoja valtion budjetin katteeksi 6 miljoonaa päivässä. Ja nyt kun huolella katsoin näitä komission kysymyksiä ja vastauksia niihin, niin niissä todellakin todettiin, että velkasuhde ei nouse, koska valtion omaisuutta myydään. Tämäkö siis todella on hallituksen linja? Haluatte myydä valtion tuottavaa omaisuutta, jotta pystytään sitten toteuttamaan nämä EU:n komission velkatavoitteet? [Ilkka Kanerva: Ei ne näin voi tehdä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-10-24T16:31:24,2019-10-24T16:32:24,Hyväksytty,1.1 2019_56_40,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp," Arvoisa puhemies! Siis komission kyselyhän viittasi nimenomaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevään osaan, ei velkaantumisen määrään, ja tässä meidän omassa vastauksessa kerromme myös sen, että tässä ensi vuoden budjetissa on näitä kertaluonteisia. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että komission olisi tullut reagoida kahden viikon aikana, jos oltaisiin menty hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen, että Suomelta oltaisiin vaadittu esimerkiksi budjettiin joitain muutoksia / uutta budjettia. Tämä on itse asiassa tapahtunut yhden kerran, ja se oli Italia, jolle tämä tapahtui. Meidän osaltamme tämä määräaika on jo umpeutunut. Eli tässä ei ole, voisiko sanoa, ehkä niin vakavasta asiasta kysymys vaan enemmänkin komission halusta saada tarkempaa tietoa siitä, kuinka me tulemme pysymään täällä vakaussopimuksen sisällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-24T16:32:24,2019-10-24T16:33:22,Hyväksytty,1.1 2019_56_41,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä valtiovarainministeri Lintilä viittasi äsken tähän EU:n selvityspyyntöön oikeastaan olankohautuksella, ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä. Ministeri jätti kertomatta täällä sen, että edellinen hallitus aloitti aivan totaalisen erilaisesta tilanteesta. Valtio otti lähes 6 miljardia velkaa, työttömyys oli korkealla. Silloin edellinen hallitus, jossa olimme yhdessä keskustalaisten kanssa, teki merkittäviä työllisyystoimia, pisti taloutta kuntoon. 140 000 ihmistä pääsi töihin, velanotto väheni merkittävästi. Tätä samaa polkua jatkamalla, arvoisa hallitus, te olisitte voineet laittaa tämän maan talouden kuntoon, mutta te olette valinneet sen sijaan velanoton, vaalilupauksien maksattamisen, ja edelleenkin, arvoisa hallitus, valtiovarainministeriö ei ole voinut arvioida teidän työllisyystoimillenne, yhdellekään, siis yhdellekään, positiivista työllisyysvaikutusta, joten, arvoisa hallitus, kysyn teiltä: Miksi te jätätte näiden työllisyystoimien tekemisen [Puhemies koputtaa] ensi vuoteen? Miksi ette toimi jo heti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-10-24T16:33:24,2019-10-24T16:34:40,Hyväksytty,1.1 2019_56_42,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minä olen vastannut tähän tänäänkin nyt jo useampaan kertaan ja nyt yksinkertaistan vielä vastausta ja totean sen, että ne toimenpiteet ovat valmistelussa, ja ennen kuin ne on valmisteltu, niitä on vähän vaikea arvioida. Sen takia tällä hetkellä valtiovarainministeriö, joka tulee ne arvioimaan, ei ole niitä arvioinut, edustaja. On tärkeätä se, että valmistellaan asiat huolella, niin että niitten vaikutukset tiedetään, kun niitä päätöksiä tehdään, ja lopputulos sitten nähdään jo sitä kautta syntyväksi, se tavoite, jonka hallitus on näille asettanut. Tämän hallituksen tavoitteena on, että tavallisten ihmisten arki ei kurjistu vaan paranee, että huomenna on paremmin kuin tänään. Se on tämän hallituksen aivan keskeinen poliittinen viesti, johonka tähtää kaikki se, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu ja viedään eteenpäin, eri elämänsektoreilla, eri yhteiskunnan sektoreilla. [Ben Zyskowicz: Tarkoitushan on hyvä, toimet vaan puuttuu!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-24T16:34:42,2019-10-24T16:35:35,Hyväksytty,1.1 2019_56_43,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon kysymys lähti liikkeelle kirjeestä, jossa kysyttiin nykyisen hallituksen toimenpiteitä Euroopan komission taholta. Useana vuonna komissio on lopullisissa raporteissaan puuttunut Suomen tilanteeseen ja vaatinut nopeata ja vaikuttavaa sosiaali‑ ja terveyspalveluiden uudistamista ja sen kestävää rahoittamista. En kysy, kuka sössi sote-uudistuksen markkinamallillaan tai kapealla valmistelullaan viime kaudella, [Hälinää] vaan kysyn, miten nykyhallitus aikoo varmistaa, että todella huolellisella ja parlamentaarisella valmistelulla tehdään toteuttamiskelpoinen sote-uudistus [Leena Meri: Eihän sitä tehdä parlamentaarisesti!] ja samalla kiinnitetään huomiota myös kuntien uudistamiseen siten, että ne pysyvät vastaamaan tulevista tehtävistään siten, että myös tämä kuntien nyt akuutti talousongelma pystytään kestävällä tavalla ratkaisemaan. [Ben Zyskowicz: Muuten hyvä kysymys, mutta sitä ei valmistella parlamentaarisesti!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-10-24T16:35:38,2019-10-24T16:36:34,Hyväksytty,1.1 2019_56_44,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa ei ensimmäistä kertaa puhuta sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksesta mutta toivottavasti tämän hallituskauden jälkeen viimeistä kertaa. Ne askeleet, jotka tähän uudistukseen on päätetty ottaa, ovat luonteeltaan sellaisia, että tämä uudistus tulisi lopulta maaliin. Ensimmäistä kertaa vuosikausiin sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus on tarkoitus toteuttaa sosiaali‑ ja terveydenhuollon näkökulmasta käsin. Koska nyt ei tehdä kuntauudistusta soten varjolla eikä tehdä myöskään markkinoiden avausta tai isompaa muuta reformia, siltä osin uskon, että nämä askeleet, jotka ollaan ottamassa, ovat sellaisia, että myöskin maan parlamentissa tullaan kiittämään sitä tapaa, [Ben Zyskowicz: Paitsi että tehdään maakuntauudistus!] jolla sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus tullaan tekemään. Sen vaikutukset myöskin kustannusten hallintaan ovat tärkeitä, ja tätä kautta sote-uudistuksen onnistuminen on taloudellisestikin tärkeä lähtökohta, jotta voidaan vastata [Puhemies koputtaa] näihin äskeisen keskustelun isoihin tavoitteisiin liittyen myöskin EU-komission [Puhemies: Aika!] näkökulmaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-24T16:36:35,2019-10-24T16:37:51,Hyväksytty,1.1 2019_56_45,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,Pyritään pysymään alkuperäisessä kysymyksen teemassa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_46,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! EU-nootti on vakava asia. Näyttää siltä, että ei Euroopassakaan oikein pääministerin toimiin luoteta. Itse asiassa Financial Times totesi, että ainoa saavutettu konsensus on se, että lähes kaikki hallitukset vihaavat Suomen suunnitelmia tuon budjettisuunnitelman ympärillä. Voi jo kysyä, olemmeko me tällä hetkellä jo kokoamme pienempi [Paavo Arhinmäki: Nyt meni sekaisin!] tuolla Euroopan unionissa. Oikeastaan tulen tähän, kun puhuttiin sosiaali- ja terveysuudistuksesta: Te olette luvannut, että vanhustenhoitoon tulee lisää hoitajia, ja olette luvannut, että 0,7:n hoitajamitoitus tulee. Nyt kun tätä keltaista kirjaa katsoo, niin itse asiassa näyttää siltä, että kaikki rahat ovat jo menneet. Mistä te, ministeri Kiuru, olette etsimässä ne rahat, kun tässä kirjassa ei itse asiassa ole niille hoitajille rahaa? Ja jos te toteutatte nämä toimenpiteet, te ajatte valtiota ja kuntia entistä vaikeampaan tilanteeseen, [Puhemies koputtaa] missä asetetaan velvoitteita mutta ei osoiteta niille lainkaan [Puhemies: Aika!] rahoitusta. Tässä kirjassa on itse asiassa [Puhemies: Aika!] rahaa varattu hoitajamitoitukseen murto-osa tarvittavasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-10-24T16:38:02,2019-10-24T16:39:24,Hyväksytty,1.1 2019_56_47,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Kysymys paitsi ylittää ajan ei myöskään pysynyt alkuperäisessä aiheessa, mutta siitä huolimatta ministeri Kiuru vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_48,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kysyjällä hyvä näytön paikka siitä, laitetaanko sosiaali- ja terveydenhuollossa etupainotteisesti asioita kuntoon, jotta kulut olisivat [Sari Sarkomaa: 5 miljoonaa euroa!] jatkossa vähäisemmät, vai eikö sitä olla valmiita tekemään. Selkeästi näyttää siltä, että yhä vielä kokoomuksessa on epäilyä siitä, halutaanko [Oikealta: Höpö höpö!] maamme vanhukset hoitaa tässä maassa hyvin. Haluan muistuttaa, että viime hallituskaudella ajettiin sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jonka tarkoituksena oli säästää mekaanisesti 3 miljardia euroa maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Tältä osin se laskettiin osaksi näitä isoja talouden vakauttamiskeinoja, ja pieleen meni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-24T16:39:26,2019-10-24T16:40:11,Hyväksytty,1.1 2019_56_49,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jonkun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan poliittinen muisti on noin kolme kuukautta, ja tähän tutkimukseen vedoten ymmärrän sen, että edustaja Orpo ei enää muista sitä, että hän toimi vielä reilu neljä kuukautta sitten valtiovarainministerinä. Kun hän arvostelee tällä hetkellä taloudellista tilannetta, niin hän arvostelee sitä budjettia, jonka hän on itse valtiovarainministerinä esitellyt ja jonka puolesta hän on täällä salissa äänestänyt. Vielä pidemmälle pääsi tietysti edustaja Heinonen, jolta meni jo EU:n ja Suomen budjetit sekaisin. [Eduskunnasta: Ei mennyt! — Hälinää] Mutta kokoomuksen muisti ei ole vain kolmen kuukauden lyhyinen vaan vielä lyhyempi, kun täällä väitettiin, että mitään leikkauksia ei työttömille esitetty. Kun välikysymyskeskustelua käytiin, esitettiin työttömyysturvan leikkausta, esitettiin toimeentulotuen leikkausta, ja sen lisäksi raivokkaasti on vastustettu aktiivimallin purkamista. [Puhemies: Kysymys!] Arvoisa pääministeri, kysynkin nyt teiltä: onko tämän hallituksen työllisyyspolitiikka leikkaamista työttömiltä vai työpaikkojen luomista työttömille? [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-10-24T16:40:12,2019-10-24T16:41:21,Hyväksytty,1.1 2019_56_50,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen lähtökohta on se, että ihmisiä, jotka ovat muutenkin vaikeassa tilanteessa, ei kuriteta. Tämän hallituksen lähtökohta on se, että löydetään sellaisia keinoja, joiden kautta — kuten palveluitten kautta, palkkatuen kautta — voidaan tukea ihmisiä työelämään. Me haluamme huolehtia siitä, että myös ne osatyökykyiset ihmiset, joita tarvitaan oman työpanoksensa kanssa tähän yhteiskuntaan sitä yhteistä kakkua rakentamaan, saadaan työelämään mukaan. Tämä on tämän hallituksen poliittinen linja. Tämän hallituksen poliittinen linja ei ole — päinvastoin kuin mitä edellisen hallituksen kokoomuksella on ollut tavoitteena — huolehtia siitä, että leikataan menoista, jotta saadaan julkinen talous tasapainoon ilman, että mietitään, miten se vaikuttaa tavallisten ihmisten arkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-10-24T16:41:22,2019-10-24T16:42:05,Hyväksytty,1.1 2019_56_51,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me tässä salissa olemme olleet ja kansalaiset ja asiantuntijat ulkopuolella ovat olleet huolissaan jo pitkään siitä, miten hallitus pystyy hoitamaan Suomen taloutta ja miten te reagoitte heikkenevään tilanteeseen. Nyt siitä ollaan huolissaan jo Euroopassakin. Minusta tämä on vakava asia ja teidän pitäisi suhtautua sillä mielellä, että teidän täytyy arvioida sitä linjaanne. Ministeri Lintilä nyökkäilee juuri oikein. Arvioikaa tämä linja. Älkää lisätkö niitä menoja etupainotteisesti ennen kuin on tietoakaan tuloista. [Välihuutoja vasemmalta] Ja miksi minä ja miksi kokoomus on niin huolissaan siitä, että tämä pikavippihallitus ottaa lainaa ilman tietoakaan, että olisi töitä eli työpaikkoja ihmisille? Se johtuu siitä, että hyvinvointipalveluiden turvaamiseen tarvitaan rahoja myöskin sen jälkeen, kun pitää sitä pikavippiä alkaa maksaa takaisin. Kuten edustaja Heinonen sanoi, budjettikirjassa on 5 miljoonaa euroa esimerkiksi vanhuspalveluiden parantamiseen — 5 miljoonaa enemmän käytitte avustajien palkkaamiseen. [Puhemies: Kysymys!] Kyse on siitä, että rahaa tarvitaan vielä loppuhallituskaudesta ja paljon ja te olette käyttäneet jo kaiken. Miten te aiotte saada tämän yhtälön toimimaan, valtiovarainministeri Lintilä? [Eduskunnasta: Se on arvovalinta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-10-24T16:42:06,2019-10-24T16:43:26,Hyväksytty,1.1 2019_56_52,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo yhdisti aika nopeasti siinä huolen budjettitaloudesta ja samalla esitti merkittävän määrän lisää kustannuksia budjettiin. [Maria Guzenina: Kyllä me kuulimme sen!] Tämän hallituksen selkeä linja on se, että me teemme uusia työpaikkoja, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja sen täytyy olla koko tämän eduskunnan tarkoitusperä, sen, että me pääsemme 75 prosenttiin työllisyysasteessa. Me tulemme saamaan talouden tasapainoon. Viimeiset luvut tältä viikolta olivat rohkaisevia. [Eduskunnasta: Kyllä!] Ne nousivat hiukan ylöspäin, mutta kyllä meidän riskinämme on ilman muuta tällä hetkellä kansainvälinen taantuma, joka on erittäin vahvasti uhkaamassa myös meitä. Mutta me olemme saaneet vielä pidettyä kasvun päällä kansan ostovoimalla ja palveluilla. Me uskomme tähän budjettiin, siihen, että se tulee. Tämä on lievästi etupainotteinen ja sitä kautta tuo lisää kasvua, ja sitä kautta [Puhemies koputtaa] me uskomme myös työllisyystavoitteen täyttyvän. [Oikealta: Käärikää hihat!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-10-24T16:43:26,2019-10-24T16:44:38,Hyväksytty,1.1 2019_56_53,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan korottamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Räsänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_54,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys opintorahan korottamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella opintorahaa leikattiin lähes 90 eurolla kuukaudessa, ja nykytasollaan opintoraha on vain noin 250 euroa. Vaikka samaan aikaan tuota opintotukijärjestelmää uudistettiin ja lisättiin opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää, niin opintorahan pienuus käytännössä kuitenkin johtaa siihen, että opiskelijat joutuvat yhä enemmän tekemään töitä, mikä myös pidentää opintoaikoja. No, ennen vaaleja vasemmistoliitto lupasi 100 euron korotuksen opintorahaan, SDP 86 euron korotuksen, vihreät 83:n ja RKP:kin 86 euron korotuksen. Nyt me näemme, että ensi vuodelle on tulossa reilun kahden euron korotus, [Hälinää] ja kysynkin: millä aikataululla te aiotte lunastaa nämä vaalilupauksenne?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-24T16:44:41,2019-10-24T16:45:46,Hyväksytty,1.1 2019_56_55,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Suullinen kysymys opintorahan korottamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Opintotuki on pienituloisen opiskelijan sosiaaliturvaa, ei palkkaa tai palkkiota opintopisteistä. Nykyisessä järjestelmässä kaikkien sosiaaliturvaan kuuluu tarveharkinta, ja opintotuessa tarveharkinta toteutetaan tulorajoilla. Meillä on opintotukeen tulossa huoltajakorotus ja pientä lisää myös opintotuessa muutenkin, mutta emme pääse todellakaan niihin tavoitteisiin, mitkä aikaisemmin olivat, joten täytyy tätäkin miettiä, mutta tietenkin on hyvä katsoa. Tässä on aikaisemmissa keskusteluissa oltu erittäin huolissaan siitä, millä tavalla tätä yleensä rahoitetaan ja mistä valtion kassaan saadaan rahaa, ja tämä olisi yksi menoerä. Toivon mukaan myös oppositio tukee meitä [Puhemies koputtaa] näissä asioissa. Indeksit myös palautetaan täysimääräisenä, mitä ei olla nähty pitkiin aikoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-10-24T16:45:46,2019-10-24T16:47:03,Hyväksytty,1.1 2019_56_56,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan korottamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_57,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys opintorahan korottamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä kahden euron korotus opintorahaan on tietysti pieni askel myönteiseen suuntaan, mutta kovin kaukana se on näistä sadan euron lupauksista. Sitten tämä huoltajakorotus, sehän saatiin todellakin viime kaudella aikaan. Siihen on nyt tulossa 25 euron korotus hallituksen lupauksen mukaan, mikä on hyvä asia, mutta kovin pieni se vielä on. Kun otamme huomioon sen, että heikentynyt syntyvyys on yhteydessä siihen, että ensimmäisen lapsen saaminen viivästyy nimenomaan opiskelevilla perheillä ja henkilöillä, niin olisi hyvin tärkeää se, että juuri näiden opiskelijaperheiden asemaan nyt vahvasti vaikutettaisiin. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on juuri julkaissut vaihtoehtobudjetin, jossa esitämme, että tämä huoltajakorotus nostettaisiin 150 euroon, ja se ei tee kuin 5 miljoonaa euroa lisää valtion budjettiin. [Puhemies: Kysymys!] Voisitteko lähteä tähän? Se on saman verran, mitä olette omien avustajienne palkkaukseen laittaneet. [Eduskunnasta: Alle sen! — Oho!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-10-24T16:47:09,2019-10-24T16:48:24,Hyväksytty,1.1 2019_56_58,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Suullinen kysymys opintorahan korottamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Luottamus tulevaan on tietenkin olennaista syntyvyyden kannalta. Niin kuin me monista tutkimuksista olemme nähneet, syntyvyyden edistämisessä ja lapsiluvussa on erittäin paljon myös muita periä, millä tavalla ihmiset tekevät lapsipäätöksiä tai yleensä milloin se onni ihmisiä kohtaa, että voivat lapsia saada. Meidän hallituksemme nostaa jo tällä hetkellä huoltajakorotuksella opiskelevien perheiden tuloja, ja olemme oikealla linjalla. Ja niin kuin sanoin, myös indeksit palautetaan, eli se on myös yhteensä lisää opiskelijoiden tuloihin. [Ilkka Kanerva: Onpa tyhjentävä vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-10-24T16:48:24,2019-10-24T16:49:20,Hyväksytty,1.1 2019_56_59,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Maahanmuuttoviraston resursseista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2019 vp,"Lopussa pyrin siihen, että otamme kysymyksen ja vastauksen, saamme kysymyksen useammalta ryhmältä. — Edustaja Harkimo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_60,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Maahanmuuttoviraston resursseista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyin viime kyselytunnilla ministeri Ohisalolta, mitä hän meinaa tehdä, kun Maahanmuuttovirasto lomauttaa ihmisiä. En oikein saanut kunnon vastausta siihen. Just äsken luettiin lehdistä, että Maahanmuuttovirasto on lomauttamassa, ja sitten vaaditaan kuitenkin näiden aikojen lyhentämistä. Miten nämä menevät yhteen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-10-24T16:49:30,2019-10-24T16:50:02,Hyväksytty,1.1 2019_56_61,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys Maahanmuuttoviraston resursseista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Harkimolle kysymyksestä. Viime kerralla todella aloitimme tämän keskustelun. Haluan korjata niitä epäluuloja, joita ehkä liikkuu. On niin, että se budjetti, jonka edellinen hallitus on tehnyt tälle vuodelle, ei valitettavasti ole riittänyt kattamaan niitä kustannuksia, joita tällä hetkellä [Toimi Kankaanniemi: Entäs lisäbudjettimahdollisuus?] Maahanmuuttovirastolla on. Tämä hallitus hakee lisätalousarviossa lisärahaa Migrille, jotta yhtäkään ihmistä ei tarvitse sen takia pihalle potkia siitä talosta. Me pidämme huolta siitä, että maahanmuuttohallinnossa ylipäätään laitetaan prosessit niin toimiviksi, että saadaan esimerkiksi ict-järjestelmiä kehitettyä ja prosesseja jouhevoitettua, nopeutettua käsittelyaikoja — työluvissa esimerkkinä kuukauden käsittelyaikatavoite. Ja ylipäätään työperäiseen maahanmuuttoon liittyen hallitusohjelman mukaisesti edistämme työperäisen maahanmuuton siirtämistä sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-10-24T16:50:03,2019-10-24T16:51:04,Hyväksytty,1.1 2019_56_62,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys  toimenpiteistä  perusterveydenhuollon kehittämiseksi (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2019 vp,Edustaja Lindén.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_63,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys  toimenpiteistä  perusterveydenhuollon kehittämiseksi (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2019 vp," Arvoisa puhemies! Erinomaisen talouspoliittisen debatin jälkeen siirryn aika arkisiin asioihin. Perusterveydenhuollon tulee olla terveydenhuoltojärjestelmämme perusta ja laajemmin peruspalvelujen olla koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän perusta. Tällä hetkellä puoletkaan väestöstä ei pääse viikossa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Vielä vuonna 2000 tilanne oli toinen. Silloin 80 prosenttia suomalaisista sai lääketieteellisesti kiireettömissäkin ongelmissa vastaanottoajan viikossa. Jonot ja odotusajat vastaanotolle ovat pitkät, lääkärien virkoja on täyttämättä ja terveyskeskuslääkärit ovat kertoneet työkuormansa kasvusta. Mitä suunnitelmia ja toimenpiteitä hallituksella on nykyisen tilanteen korjaamiseksi pikaisesti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-24T16:51:06,2019-10-24T16:51:59,Hyväksytty,1.1 2019_56_64,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  toimenpiteistä  perusterveydenhuollon kehittämiseksi (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän kysymyksestä. Se osoittaa sen, että Suomessa on paljon asioita, joita pitää parantaa. Tämä on yksi kustannusvaikuttavimpia hankkeita, jos suomalaiset pääsevät jatkossa paremmin lääkäriin. Perusterveydenhuollon nostaminen keskeiseksi painopisteeksi on aivan isoimpia juttuja, jos myöskin kansakunnan kustannusten hallinnan haluamme pitää mielessä. On tärkeää, että tunnustamme, että osa pystyy nykyisessäkin palvelurakenteessa siihen, että ihmiset tulevat hoidetuiksi, siis ensimmäinen tapaaminen järjestyy jo alle viikossa, mutta on myös tunnustettava, että näin ei ole kaikkialla. Edustaja Lindén totesi tässä hyvin, että nyt on aika tehdä isoja muutoksia tässä. Se vaatii työnjaon kehittämistä. Se vaatii sitä, että me aidosti lisäämme lääkäriresursseja kentällä, mutta myöskin moniammatillista yhteistyötä. Se vaatii toimintatapojen suurta muutosta. Se vaatii erilaisia työskentelytapoja, painopisteen muuttamista ennaltaehkäisyyn mutta myöskin perusterveydenhuollon korostamiseen, [Puhemies koputtaa] ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Tämä kaikki tehdään ja hoitotakuuta kiristetään myös lakiin, jotta se toimii ajurina tälle koko uudistukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-10-24T16:52:00,2019-10-24T16:53:22,Hyväksytty,1.1 2019_56_65,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Suomen YK-politiikasta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2019 vp,Edustaja Savola.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_66,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen YK-politiikasta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvää YK:n päivää! YK on keskeisin kansainvälinen yhteistyöjärjestö, missä Suomi on mukana. Viestit ja signaalit maailmalta ovat olleet huolestuttavia: kriisit ja pakolaisuus lisääntyvät, ja monenkeskinen yhteistyö haurastuu tilanteessa, jossa sitä pitäisi olla ja sitä tarvittaisiin huomattavasti lisää. Kansainväliset sopimukset ja niistä kiinni pitäminen ovat Suomen ja koko kansainvälisen järjestyksen etu. Suomen YK-strategia on vuodelta 2013. Se vaatii kiireesti päivittämistä vastaamaan ajan haasteita. Keskusta esittää, että strategia päivitetään ja siihen otetaan mukaan vahvasti yritykset ja kansalaisjärjestöt valtionhallinnon lisäksi. Tavoitteeksi tulisi ottaa selkeä tiekartta siihen, että Suomi pääsee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuonna 22 ja myöhemmin vuosikymmenen aikana YK:n turvallisuusneuvoston [Puhemies koputtaa] vaihtuvaksi jäseneksi. [Puhemies: Kysymys?] Ministeri Haavisto, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Suomen YK-strategian päivittämiseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-10-24T16:53:22,2019-10-24T16:54:37,Hyväksytty,1.1 2019_56_67,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys Suomen YK-politiikasta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2019 vp," Ensinnäkin kiitos edustaja Savolalle hyvästä kysymyksestä, ja oikein hyvää YK-päivää myös koko hallituksen puolesta kaikille. Erittäin hyvä kysymys siitä, millä tavalla voisimme vahvistaa YK:n asemaa ja multilateraalista maailmanjärjestystä tilanteessa, jossa suurvallat vetävät eri suuntiin ja YK on osittain halvaantunut kansainvälisten konfliktien ratkaisussa. Toisaalta YK tekee äärimmäisen tärkeätä työtä tänä päivänä esimerkiksi ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ennen kaikkea humanitaarisessa avussa maailman kriisi- ja konfliktialueilla, ja tietysti mekin olemme mukana rauhanturvatyössä ja kriisinhallintatyössä. Hallituksellahan on nyt paitsi erittäin hyvä hallitusohjelma, jossa YK on aivan keskeisessä roolissa, myös tulossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jonka seurannassa eduskunta on vahvasti mukana. On tulossa ihmisoikeuspoliittinen selonteko, on tulossa Afrikka-strategia. Näissä kaikissa otetaan tietysti YK:n rooli erittäin vahvasti huomioon. Jos sitten on tarve näistä koota vielä tällainen erillinen ja päivitetty YK-strategia, se voisi olla hyvä työkalu muun muassa tässä Suomen ihmisoikeusneuvostokampanjassa, [Puhemies koputtaa] joka on tulossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-10-24T16:54:39,2019-10-24T16:55:50,Hyväksytty,1.1 2019_56_68,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys ilmastonäkökulmasta omistajaohjauksessa (Pirkka-Pekka Petelius vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Petelius.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_69,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ilmastonäkökulmasta omistajaohjauksessa (Pirkka-Pekka Petelius vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ihmiskunta on historiansa suurimpien haasteiden edessä: miten saamme pysäytettyä ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon. Vastatakseen tähän haasteeseen hallitus on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliudesta ja lajikadon pysäyttämisestä. Tämä on hienoa, mutta tavoitteiden eteen on vielä paljon tehtävää. Valtiolla on tässä iso rooli, eivätkä vaikutusmahdollisuudet rajoitu vain lakien säätämiseen. Vaikuttamisen on ulotuttava kaikkeen valtion toimintaan, myös valtion omistamiin yrityksiin. Juuri yrityksillä on suuri rooli ilmastoasioissa, ja valtion omistamien yhtiöiden olisi mielestäni syytä näyttää tässä esimerkkiä. Kysynkin ministeri Paaterolta: miten ilmasto- ja ympäristönäkökulma voidaan ottaa huomioon valtion omistajaohjauksen linjoja uudistettaessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.7.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-10-24T16:55:52,2019-10-24T16:57:00,Hyväksytty,1.1 2019_56_70,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys ilmastonäkökulmasta omistajaohjauksessa (Pirkka-Pekka Petelius vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen on koko hallituksen yhteinen tavoite, ja me olemme tehneet varsin kunnianhimoiset tavoitteet, niin kuin edustaja Petelius totesi. Samalla me olemme sitoutuneet myöskin EU:n tasolla näihin omiin tavoitteisiimme. Kun ne on kerran tässä hallituksessa sovittu ja eduskunnassa yhteisesti hyväksytty, niin kaikessa toiminnassa tietysti mennään samaan suuntaan. Keino, millä valtionyhtiöihin tässä voidaan vaikuttaa, on tietysti se, että me edellytämme kaikilta meidän valtionyhtiöiltämme omalla toimialallaan erilaisten keinojen läpikäymistä ja niitten raportoimista meille omistajille. Kaikilla yhtiöillä ei tietenkään ole samanlaisia keinoja, koska meillä on yhtiöitä aika monta kymmentä. Mutta jokaisen kohdalla tämä kirjoitetaan myöskin meidän valtion omistajapoliittiseen periaatepäätökseen, joka sitten talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hyväksytään. Sinne tulevat kirjatuiksi [Puhemies koputtaa] myöskin luonnon monimuotoisuus ja ympäristöasiat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.7.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-10-24T16:57:00,2019-10-24T16:58:08,Hyväksytty,1.1 2019_56_71,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Postin työehtosopimusneuvotteluista (Juho Kautto vas)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kautto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_72,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Postin työehtosopimusneuvotteluista (Juho Kautto vas)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olemme seuranneet julkisuudessa jo usean kuukauden ajan työehtoshoppailua, jota valtio-omisteinen Posti harjoittaa. Posti suunnittelee korvaavansa nykyisen työehtosopimuksen työntekijöiden kannalta huonommalla. Tämä heikentäisi jo valmiiksi pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoja ja työehtoja. Ymmärrettävästi työntekijät ovat varautuneet taistelemaan oikeuksistaan niillä laillisilla ja ainoilla keinoilla, joita heillä on, jollei neuvotteluissa päästä yhteisymmärrykseen. Nyt julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mukaan Posti on varautumassa poikkeusjärjestelyillä häiriötilanteisiin, joita lakko toteutuessaan aiheuttaa. Valtionyhtiöiden mahdolliset suunnitelmat käyttää vuokratyövoimaa ja muuta rikkurityövoimaa lakon murtamiseen on tuomittava. Tällainen toiminta loukkaa vakavasti työntekijöiden perustuslaillista ja kansainvälisten sopimusten turvaamaa lakko-oikeutta. Kysyisin: miten hallitus suhtautuu siihen, että valtionyhtiö aikoo toimillaan murtaa lailliset työtaistelutoimet?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.8.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-10-24T16:58:10,2019-10-24T16:59:24,Hyväksytty,1.1 2019_56_73,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin työehtosopimusneuvotteluista (Juho Kautto vas)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ensin tietenkin pitää toivoa, että kun työehtosopimuksista neuvottelu on valtakunnansovittelijalla tällä hetkellä, sopimukseen päästään ja nämä molemmat osapuolet löytävät yhteisen ratkaisun ja että sitä lakkouhkaa, joka on tietenkin oikeus ja joka on ilmoitettu nyt ja johon työtaistelutoimeen on tällä viikolla vielä haettu tukilakkotukea muilta liitoilta, ei tarvitsisi käyttää. Se on ensimmäinen tavoite, ja toivon, että näin myöskin käy. Jos siihen työtaistelutoimeen joudutaan PAUn puolelta menemään, olen jo valmiiksi lähettänyt viestin Postille, että rikkurityövoimaa emme hyväksy. [Vasemmalta: Hyvä!] Tä-mä viesti on sinne lähetetty. Mutta silti lisään sen teille normaalistikin tiedossa olevan, että kyllä joulun aikana on ollut ehkä muulloinkin kuin tänä vuonna tarvetta lisätä työvoimaa Postin puolelle ihan normaalin joulusesongin vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.8.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-10-24T16:59:28,2019-10-24T17:00:33,Hyväksytty,1.1 2019_56_74,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys keinoista merten muoviroskaantumisen vähentämiseksi (Mikko Ollikainen r) >>>Suullinen kysymys SKT 51/2019 vp,"Viimeinen kysymys, edustaja Ollikainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_75,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys keinoista merten muoviroskaantumisen vähentämiseksi (Mikko Ollikainen r) >>>Suullinen kysymys SKT 51/2019 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Så här på FN-dagen är det viktigt att fästa uppmärksamhet vid hållbar utveckling. Skyddet av Östersjön är en viktig prioritet i regeringsprogrammet, och åtgärder som förbättrar miljön och klimatet i Östersjöregionen ska stärkas under denna valperiod. Vi vet att det finns flera orsaker till Östersjöns dåliga tillstånd. När det gäller nedskräpningen av havet och våra stränder spelar plastavfallet en väsentlig roll i problemet. Utredningar visar att av avfallet vid havsstränderna är cirka 80 procent plast. Det är ett problem som borde gå att undvika. Hur ska vi åtgärda problemen med plastavfallet?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.9.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2019-10-24T17:00:37,2019-10-24T17:01:27,Hyväksytty,1.1 2019_56_76,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Suullinen kysymys keinoista merten muoviroskaantumisen vähentämiseksi (Mikko Ollikainen r) >>>Suullinen kysymys SKT 51/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Aivan kuten sanoitte, merten roskaantumiseen ja ennen kaikkea muoviroskaan on herätty ympäri maailmaa. Suomi on ollut tässä myös hyvin aktiivinen; jo viime hallituskaudella valmisteltiin muovitiekartta, missä etsittiin keinoja, miten voimme vähentää muovin käyttöä, miten voimme korvata muovin käyttöä ja miten voimme kierrättää muovia paremmin. Nämä kaikki ovat toimia, jotka myös auttavat siinä, että muovia ei päätyisi niin paljon meriin roskaamaan. Me olemme myös hyvin aktiivisia kansainvälisesti tässä merten muoviroska-asiassa, niin HELCOMin eli Itämeren ympärillä olevien valtioiden yhteisessä elimessä kuin myös G20-maiden piirissä, jossa olemme kutsuttuna — nimenomaan kiertotalouden ja siinä tämän muoviroskaantumisen estämisen vuoksi olemme olleet siellä kuulolla — ja nyt Pohjoismaat ovat yhdessä tekemässä tämmöisiä selvityksiä, mitä konkreettisia toimia voimme tehdä merten muoviroskaantumisen vähentämiseksi, [Puhemies koputtaa] ja voimme viedä sitten myös YK:n kansainväliseen ympäristökokoukseen näitä keinoja, mitä konkreettisesti haluamme Pohjoismaissa yhdessä etsiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+2.9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-10-24T17:02:05,2019-10-24T17:03:24,Hyväksytty,1.1 2019_56_77,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_78,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kasvinterveyslaki. Lailla täydennettäisiin kasvintuhoojien vastaisia suojatoimenpiteitä ja virallista valvontaa ja muita virallisia toimia koskevia Euroopan unionin asetuksia. Nykyinen kasvinterveyden suojelemisesta annettu laki kumottaisiin. Ehdotetussa laissa säädettäisiin toimivaltaisista viranomaisista ja niiden tehtävistä sekä säännösten rikkomisesta tuomittavista rangaistuksista. [Hälinää] [Puhemies Matti Vanhanen: Edustaja, malttakaa hetki, odotetaan, että sali hiljenee. — No niin, jatkakaa.] Hallinnollisiin keinoihin esitetään uutta seuraamusmaksua, jonka koko olisi 300 eurosta 5 000 euroon. Ehdotettu laki sisältäisi myös säännöksiä eräistä kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä annetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä kasvinterveysriskien hallintatoimista, kuten Suomessa pysyvästi esiintymättömän muun kuin säännellyn tuhoojan leviämisen estämisestä ja biologiseen torjuntaan tai pölytykseen käytettäville makroeliöille asetettavista vaatimuksista. Mitä nämä käytännössä ovat? Tässä vaiheessa kerron, että esimerkiksi erilaisia koita, ripsiäisiä ja viruksia, joita ei siellä vaarallisissa kasvintuhoojissa ole mutta joita on syytä torjua joka tapauksessa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutosta sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ehdotetun hallinnollisen seuraamusmaksun johdosta. Hallituksen esityksen mukaan korvausjärjestelmää on tarpeen arvioida uudelleen, sillä EU:ssa on valmisteilla uusi rahoitusasetus, joka tulee sisältämään säännökset komission avustuksista jäsenmaille tiettyjen kasvintuhoojien hävittämisestä aiheutuneista kustannuksista. Tämä onkin tärkeä huomioida, sillä kuulemisissa tuli ilmi, että kasvihuonealalla on pelkoja siitä, mitä kustannuksia tämä laki aiheuttaa. Lisäksi asiaa perustellaan tarpeella odottaa, mitä seurauksia kasvintuhoojavakuutusten vakuutusmaksuveron vapautuksella on. Maa- ja metsätalousvaliokunta oli yhtenäinen tästä asiasta, piti sitä hyvänä ja nosti esille seuraavia tärkeitä seikkoja. Valiokunta korostaa, että korvaus- tai vakuutusjärjestelmien on oltava sellaisia, että ne kannustavat toimijoita ilmoittamaan toimenpiteitä vaativista kasvintuhoojien esiintymisistä viranomaisille. Pidimme erittäin tärkeänä, että hallintotoiminnan suhteellisuus ja tarkoituksenmukaisuus otetaan huomioon seuraamuksista päätettäessä. Hommanhan pitäisi käytännössä mennä niin, että jos on tällainen tahaton lievä rikkomus, siitä tulee huomautus ja sitten toisessa vaiheessa ehkä tämä seuraamusmaksu ja sitten rikosprosesseja, jos on tahallista petosaietta ja toiminta on jatkuvaa. Maa- ja metsätalousvaliokunta otti tosiaankin tämän seuraamusmaksun erityiskäsittelyyn, ja tähän liittyen meillä onkin lausuma, johon palaan sitten tämän esityksen lopussa. Kyse on esityksen mukaan rikosoikeudellisia rikkomuksia vähäisempinä pidettävistä rikkomuksista ja laiminlyönneistä, joiden osalta toimivaltaisuus määrätä seuraamusmaksu on vain Ruokavirastolla. Valiokunta katsookin, että selvityksen perusteella ei ole estettä säätää hallinnollisesta seuraamusmaksusta kasvinterveyslaissa, vaikka joiltain tahoilta olikin vähän duubioita siitä, tuleeko päällekkäistä säätelyä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että biologisessa torjunnassa käytettävien makroeliöiden käyttö voidaan kieltää, jos ne aiheuttavat uhkaa kasvinterveydelle. Valiokunta pitää perusteltuna selvittää, onko vastaavasti varauduttava tilanteisiin, joissa makroeliöiden käytöstä aiheutuu uhka luonnon monimuotoisuudelle. Ja lopuksi: Valiokunta pitää tarpeellisena, että lainsäädännön toimivuutta seurataan ja arvioidaan ja että asiasta annetaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys vuoden 21 loppuun mennessä. Valiokunta ehdottaa asiaa koskevan lausumaehdotuksen hyväksymistä. Valiokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen, mutta valiokunnalla on siis yksi lausumaehdotus, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi lainsäädännön toimivuutta sekä antaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle asiasta selvityksen vuoden 21 loppuun mennessä.” Kiitoksia valiokunnalle hyvästä työtä ja hyvästä keskustelusta. On aina hienoa, kun päästään yksimielisesti lopputulemaan. Suomi on ollut maa, jossa kasvinterveydestä ja eläinterveydestä on aina haluttu pitää hyvää huolta, mutta haluamme tehdä sen kuitenkin niin, että meidän oma kilpailukykymme ei vaurioidu emmekä luo turhaa byrokratiaa omille yrittäjillemme.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-24T17:03:49,2019-10-24T17:10:17,Hyväksytty,1.1 2019_56_79,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Me suomalaiset olemme todella onnekkaita siinä, ehkä onnekkaampia kuin osaamme usein ajatellakaan, kuinka meillä puhdas maaperä, puhtaat vedet ja maailman puhtain ilma mahdollistavat sen, ja kun meillä vielä tuo vuodenaikojen vaihtelu pitää monet tuholaiset poissa, että meillä kasvinterveystilanne on mitä parhain, ja toisaalta sitten kun ei tarvitse käyttää suojeluaineita siinä määrin, missä muualla, kasvit ovat todella puhtaita, ja kun nautimme hyvää kotimaista ruokaa, emme saa ravinnostamme sellaisia torjunta-ainejäämiä, mitä valitettavasti monissa muissa maissa ihmiset ravinnostaan saavat. Eli olemme todella onnekkaita, kun vain ymmärrämme nauttia hyvää kotimaista ruokaa. Lisäksi kasvukauden, joka sinänsä meillä on lyhyt, kesän pitkät valoisat vuorokaudet takaavat sen, että meillä myöskin ruokakasvit, marjat ja hedelmät ovat varsin maistuvia. Eli olemme onnekkaita tässä mielessä. On tietysti tärkeää, että meillä kansanedustuslaitos huolehti siitä, että myös kasvinter-veyteen liittyvä lainsäädäntö on kunnossa. Haluankin kiittää koko valiokuntaa sekä valiokunnan puheenjohtaja Kalmaria hyvästä työstä. Tässä saatiin yli hallitus—oppositio-rajan hyvällä yhteisymmärryksellä laadittua uusi laki tältä osin. Tässä lainsäädännössä on ehkä huomioitava erityisesti se, että kun siirrytään entistä enemmän käyttämään näitä vakuutusperäisiä mekanismeja erilaisten vahinkojen korvaamisessa, niin kuten olemme viime päivien uutisoinnista saaneet lukea vaikkapa satovahinkojen vakuuttamisen osalta, nämä eivät ole pienellä markkina-alueella, kuten Suomessa, aivan yksinkertaisia. Siinä mielessä on tärkeää, että eduskunta nyt tarkkaan seuraa myös tämän lainsäädännön vaikutuksia. Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, voimme varmasti hyvillä mielin hyväksyä tämän lain sisällön, ja on tarpeellista, että myös tuo valiokunnan esittämä lausuma hyväksyttäisiin tässä yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-24T17:10:18,2019-10-24T17:12:40,Hyväksytty,1.1 2019_56_80,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Autto ja itse asiassa valiokunnan puheenjohtaja Kalmari toivat esille tuossa mietinnön esittelyssä ne, mihinkä itsekin haluan keskittyä, ja kertoakseni, että valiokunta pohti kyllä nimenomaan tuota problematiikkaa, mikä esimerkiksi on satovahinkojen osalta tullut todeksi. Vakuutusten luominen ja niin, että markkinat ovat kiinnostuneita siitä, on varmasti vielä niin sanotusti pitkässä kuusessa, että me näin pienelle markkina-alueelle kuin Suomi voisimme luoda sellaisen vakuutusjärjestelmän, joka olisi aukoton, ja siitä syystä on erityisen hyvä, että valiokunnalla oli tämä tarkastelu. Vuoden 21 loppuun mennessä saamme tiedon siitä, kuinka tämä laki on toiminut siltä osin. Itselleni nousee huoli kuitenkin siitä, että tässäkin toimijana on Ruokavirasto. Kuten olemme uutisista saaneet kuulla ja tiedämme, Ruokavirastossa käydään kuitenkin keskustelua siitä, onko henkilöstö tällä hetkellä ylimitoitettua ja säästötoimia siellä haluttaisiin tehdä. Samalla kertaa tässä on menossa eteenpäin muutama muukin laki, jossa Ruokaviraston rooli on keskeinen, ja kannan huolta siitä, että me täällä valtioneuvoston esityksestä säädämme lakeja, joissa Ruokaviraston rooli on keskeinen toimijana, mutta samalla meidän pitäisi kyllä huolehtia siitä, että lainsäädännön valvontavelvoitteet pystyttäisiin myös sitten huolehtimaan. Siinä mielessä on varmasti hyvä, että valiokunnassa keskitytään seuraavien lakien mietintövaiheessa siihen, ovatko meidän resurssit riittävät, ja toivotaan, että siellä pystytään samalla lailla keskittymään siihen, että lakia seurataan. On oikein hyvä, että tämä järjestelmä kuitenkin lähtee siitä, että ensin huomautetaan ja neuvotaan tahattoman virheen johdosta. Olisi kohtuutonta kuitenkin pienellä toimialalla pienille toimijoille ruveta langettamaan heti maksuja tai että lähdettäisiin oikeusprosessien kautta asioita viemään eteenpäin, ja siinä mielessä tätä lakia ja sen henkeä on helppo kannattaa. Kiitän myöskin omalta osaltani niin oppositiota kuin hallituspuolueen kansanedustajia hyvästä, rakentavasta keskustelusta mietintöä valmisteltaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-10-24T17:12:40,2019-10-24T17:15:43,Hyväksytty,1.1 2019_56_81,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää olevan niin, että meillä valiokunnan jäsenillä on noussut suurin piirtein samat asiat esille tässä, lähinnä tämän mietinnön tekemisestä. Minäkin haluan korostaa sitä yhteistyötä, mitä on ennen kaikkea hallituksen ja opposition kesken tässä tehty. Mutta tästä lausumasta haluan nostaa esille tämän, mikä kuulemisessa tuli esille, tämän hallinnollisen seuraamusmaksun. Sen voi antaa vain Ruokavirasto. Elikkä kun on arvioitu, että sen voisi antaa myös ely ja Tulli, niin näin ei ole, se on Ruokaviraston tehtävä. Kannan omalta osaltani myös huolta siitä, mitä esimerkiksi edustaja Myllykoski esitti, että Ruokaviraston resurssit ovat tällä hetkellä hyvinkin kriittisellä tasolla. Ja näyttää olevan, että näitä tehtäviä tulee aika merkittävästi, niin kyllä meidän täytyy kantaa huolta siitä, että myös virastolla on sitten, kun seurantavastuuta tulee, myös resursseja hoitaa näitä asioita. Kiitoksia valiokunnan jäsenille ja ennen kaikkea puheenjohtajalle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-24T17:15:47,2019-10-24T17:16:53,Hyväksytty,1.1 2019_56_82,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,Ja valiokunnan puheenjohtaja Kalmari.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_83,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Kiitoksia hyvästä keskustelusta. Edustaja Autto tuossa jo ensimmäisenä nosti suomalaisen puhtaan ruuan arvon. Mielestäni on hienoa, että se täällä istunnossa aika ajoin nostetaan niin että me ymmärrämme sitä arvostaa. Suomessa käytetään eurooppalaisittainkin vähiten kasvinsuojeluaineita peltohehtaaria kohti, ja olemme ihan kärkijoukkoa siinä, miten pieniä jäämäpitoisuuksia meidän elintarvikkeissamme on. Suomalaisten saamista kasvinsuojeluainejäämistä valtaosa tuleekin ulkomaisesta ruuasta, vaikka valtaosa syömästämme ruuasta on kotimaista. Tämä on yksi asia, mitä ehkä ei suomalainen kuluttaja osaa siinä mitassa arvostaa kuin mikä merkitys sillä meidän terveydellemme on, joten on hyvä ja tärkeää, että pidämme esimerkiksi näistä kasvintuhoojista huolta niin, että kasvinsuojeluaineita ei tarvitse sitten käyttää jatkossakaan siinä mitassa kuin sitä muualla tapahtuu. Ja vielä lopuksi: huoli Ruokaviraston resursseista on aiheellinen, ja sitä pohditaan varmasti sitten talousarviokäsittelyn yhteydessä valiokunnassamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-24T17:16:54,2019-10-24T17:18:25,Hyväksytty,1.1 2019_56_84,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp," Arvoisa herra puhemies!  Huoli kasvien  terveydestä ja siitä, etteivät erilaiset kasvitaudit Suomen rajojen ulkopuolelta, varsinkaan tuolta etelän suunnalta tulevat kasvitaudit, tänne pääse leviämään, on aivan aiheellinen ja perusteltu. Kun ilmasto on kuitenkin lämmennyt aika nopeaa tahtia, niin on selvä asia, että se luo hyvän alustan sille, että tuomalla joitakin eläviä kasveja tänne ikään kuin salaa voimme aiheuttaa valtavan tuhon. Tämä on nähty nimenomaan pelloilla: esimerkiksi joku koloradonkuoriainenhan — taitaa olla perunan tuholainen — on erittäin vakava tauti ja aiheuttaa välittömästi vakavia toimenpiteitä, jos sellainen tilan pellosta löytyy. Tämä on yksi esimerkki, ja niitä on valtava määrä muitakin. Minä en kaikkia edes tunne, mutta ne viestit, mitä olen kuullut asiantuntijoiden sanovan, on otettava todella vakavasti. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana voisin sanoa senkin, että nyt kun meillä on käyty keskustelua turpeen käytön kieltämisestä kokonaan tai sen rajusta vähentämisestä, niin siihen liittyy valtava ympäristöriski liittyen metsien terveyteen, koska meillä tässä maassa ei kerta kaikkiaan ole sitä puumäärää olemassa eikä mistään sitä löydy, jolla turpeen käyttö korvattaisiin. Sitä ei vain ole. Se on kylmä tosiasia, kun katsoo puunmyyntitilastoja Suomessa, paljonko Suomessa myydään puuta, paljonko energiapuuta myydään, paljonko lähialueillamme käytetään puuta. Elikkä jos tämä turvepäätös tehtäisiin vaikka ensi vuodesta alkaen, niin se tarkoittaisi sitä, että meidän on tuotava valtavat määrät puuhaketta ulkomailta, ja sitä ei saa mistään muualta kuin tuolta etelän suunnalta, ja sieltä tulisi laivalasteittain sitten erilaisia kasvitauteja Suomeen. Muistutan teitä, arvoisat edustajakollegat, siitä, kun nyt keskustellaan suomalaisesta energiapolitiikasta, minkä riskin se aiheuttaisi Suomen metsille. Katsokaapa, mitä tapahtui Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa, kun muuan pieni tuholainen pääsi leviämään sinne metsiin. Jos oikein muistan miljoonamäärät, se noin 15 miljoonan hehtaarin verran tuhosi metsiä. Ei nyt ihan koko Suomen metsäpinta-alaa, kun vertaa sitä määrää, mutta kuitenkin lähes. Aivan valtavat metsätuhot. Sitäkö me tähän maahan haluamme tekemällä sellaisia päätöksiä, jotka ajavat sitten suomalaisten metsien terveydentilan kaaokseen? Tai yhtä lailla sitten se, että esimerkiksi Saksassa nyt oli viime kesänä valtavia metsätuhoja, koko Keski-Euroopassa, Tšekinmaalla ja Slovakiassakin taisi olla. Noin 80 miljoonaa hehtaaria metsää tuhoutui erilaisten sienitautien ja tuholaisten seurauksena. Syynä olivat hoitamattomat metsät ja sitten toisena asiana yli-ikäiset metsät. Jos näin teemme kuten Keski-Euroopassa on toimittu, lopetamme metsienhoidon ja metsien uudistamisen, me joudumme tämän saman kohtalon kokemaan, ja minä varoitan teitä, arvoisat edustajakollegat, siitä, että tälle tielle ei pidä lähteä. Kyllä voi puhua ja esittää asioita, mutta kyllä vastuu on kannettava siitä, [Puhemies koputtaa] mitä päätöksistä seuraa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-24T17:18:29,2019-10-24T17:21:31,Hyväksytty,1.1 2019_56_85,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me suomalaiset kuluttajat voimme olla todella onnellisia. Me olemme onnekkaita siitä, että kasvinterveystilanne maassamme on erittäin hyvällä tolalla. Me saamme syödä puhdasta ruokaa, se on etuoikeus. Se ei välttämättä ole itsestäänselvyys, jos emme pidä kiinni siitä, että meidän tuottajat ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessa. Kiitän valiokunnan puheenjohtaja Kalmaria ja kaikkia maa‑ ja metsätalousvaliokunnan edustajia erittäin hyvästä yhteistyöstä, tästä mietinnön lopputuloksesta ja siitä, että loppuun tuli vielä tämä lausuma seurannasta, mikä on todella tärkeä. Edustaja Myllykoski nosti esille myös pienet toimijat ja heidän mahdollisuutensa toimia tulevaisuudessa samoin kuin huolen siitä, kuinka Ruokavirasto pääsee toimimaan täysipainoisesti tulevaisuudesta. Ne ovat aiheellisia huolia. Mutta kaiken kaikkiaan tämä yhteistyö tämän mietinnön suhteen oli erittäin hyvää valiokunnan keskuudessa, kiitos siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-24T17:21:32,2019-10-24T17:22:54,Hyväksytty,1.1 2019_56_86,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellisessä kohdassa suullisen kyselytunnin aikana edustaja Petelius nosti mielestäni hyvässä puheenvuorossaan vakavan huolen esiin siitä, kuinka erityisesti hyönteisten joukkokato on aiheuttamassa tällaista lajikirjon heikkenemistä. Hyönteisethän ovat aivan keskeinen pölyttäjä ruokakasveillemme, joten tämä koskettaa myös ruokaturvaa, ei vain meillä Suomessa vaan Euroopassa ja laajasti maailmalla. Kun on yleinen epäilys siitä, että nimenomaan kasvinsuojeluaineet ovat keskeinen syy siihen, miksi hyönteisten määrä vähenee, niin tämäkin on mielestäni keskeinen puolustuspuheenvuoro puhtaalle suomalaiselle ruualle, koska meillä ei tarvitse käyttää siinä mittakaavassa näitä kasvinsuojeluaineita, jotka sitten voivat vahingollisesti vaikuttaa vaikkapa hyönteiskantoihin. Tässä mielessä on todella tärkeää, että voimme nyt paitsi olla edistämässä lainsäädännön keinoin suomalaista ruuantuotantoa niin myös siten, että puhuisimme laajasti niitten asioitten puolesta, jotka tekevät puhtaasta kotimaisesta ruuasta myös globaalisti vastuullisen ekoteon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-24T17:22:54,2019-10-24T17:24:12,Hyväksytty,1.1 2019_56_87,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Jatkan hieman edustaja Hoskosen linjoilla, eli erittäin hyvä pointti nostaa esiin, että ilmastonmuutoksen edetessä on hyvin tärkeätä huolehtia oikeastaan koko meidän kasvinjalostuksen, ruuantuotannon ja metsätalouden resilienssistä ja siitä, että meillä sopeutuminen ja sen resursointi ovat kunnossa. Se on äärimmäisen tärkeätä. Mitä tulee siihen, millä turve korvataan, niin tämä vain osoittaa sen, että nyt on aivan äärimmäisen tärkeätä kehittää ja panostaa todella paljon erilaisiin polttoon perustumattomiin tapoihin tuottaa energiaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-10-24T17:24:12,2019-10-24T17:24:47,Hyväksytty,1.1 2019_56_88,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen nosti esille metsien ja maatalouden suojaamisen tuholaisilta. Tämä asia on tärkeä ja liittyy myös tähän aiheeseen. Kun maataloudesta ja kotimaisesta ruuantuotannosta puhutaan, on tosiaan muistettava, että ilmastonmuutos vaikuttaa myös ruokaturvaan. Kohonneet lämpötilat, sademäärien muutokset sekä ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikeuttavat ruuantuotantoa niin meillä kuin maailmalla erityisesti. Heinäkuu olikin maailmalla mittaushistorian lämpimin, ja kulunut kesä oli Suomessakin vilja-alan mukaan kuiva. Kevätviljan sadot jäävät kuivuudesta johtuen vain tyydyttävälle tasolle. Ilmastonmuutos vaikuttaa tosiaan myös metsätalouteen. Lämpeneminen altistaa metsiä yhä enemmän myrskytuhoille, kuivuudelle, metsäpaloille, tuholaisille ja taudeille. Metsien käytön, maatalouden ja koko maankäyttösektorin on uudistuttava vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteita, jotta myös tulevaisuudessa meillä on ruokaa, työpaikkoja, ylipäänsä monimuotoista elämää maapallolla. Kun maailmalla kuivuus heikentää mahdollisuuksia kasvattaa nykyisillä paikoilla ruokaa, voi olla, että Suomen maataloudessa myös joudutaan tuottamaan ruokaa nykyistä laajemmalle ihmismäärälle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-10-24T17:24:47,2019-10-24T17:26:16,Hyväksytty,1.1 2019_56_89,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tästä energiantuotannosta, ja nimenomaan se koskee myös ruuantuotantoa, kun puhumme kasvien terveydestä. Esimerkiksi suomalaiset viljalajikkeet on kehitetty pitkän, pitkän kehitystyön tuloksena suomalaisille pelloille, suomalaiseen ilmastoon sopiviksi, ja jos vaarantaisimme sen niin, että toisimme tänne sellaisia kasvitauteja, jotka ovat vaaraksi meidän itse kehittämillemme lajeille, viljalajeille tässä maassa, niin ottaisimme aivan valtavan riskin oman ruuantuotannon kannalta, koska tulevina vuosikymmeninä aivan varmasti sellainen valtio, joka itse pystyy tuottamaan omille kansalaisilleen tarpeellisen ruuan — ja Suomen maataloudessahan se käytännössä tarkoittaa hajautettua ruuantuotantoa — on meidän kansalaisten turva. Suomessa on niin erilaisia ilmastovyöhykkeitä, että silloin, kun etelässä on jo kunnon kevät, jopa hyvä kesän alku, niin Lapissa on vielä pikkasen lunta ja kylmää. Elikkä meillä on erinomaiset mahdollisuudet tehdä tämä homma itse. Ja mitä tulee energiantuotantoon, se kasviturvallisuus koskee sitäkin, koska jos me lähdemme tänne hakkeita kuljettelemaan ympäri maailmaa, niin se on ihan varmasti — kun niitä hakkeitahan ei millään lailla lämpökäsitellä tai desinfioida, ne tuodaan raakana suoraan rahdista laivaan ja tänne — niin valtava riski, että toivon, arvoisat edustajakollegat, että älkää sitä vaihtoehtoa edes pohtiko ollenkaan. Toinen asia: Siihen liittyy sekin, että kun puhutaan kotimaisesta energiasta, niin me olemme jo vuosikymmenten aikana tähän maahan rakentaneet valtavan kaukolämpöverkoston, jonka kirjanpitoarvosta kun puhutaan, niin en tiedä miljardeista, mutta varmaan 10 ja 20 miljardin väliin se arvo sattuu, ja jos me tätä lähdemme romuttamaan — nyt ei ole mitään keinoa hoitaa tätä, mitään muuta kuin jatkaa tällä hyvällä CHP-linjalla, ja siinä kasvinterveys tulee esille sillä hetkellä, kun hommaamme metsästä niitä tavaroita tuonne tien-varteen. Jos me sen itse vaarannamme, niin me emme pysty sitä millään korvaamaan. Edustaja Kalmarin tekemä työ ja maa- ja metsätalousvaliokunnan tekemä työ ja asia tuntuu vähäpätöiseltä ehkä monesta meistä, mutta kun katsomme asiaa pikkusen suuremmilla laseilla, niin varmasti näemme sen, että suomalaisen metsän terveydentilan vaaliminen — niin metsien kuin peltojen — on äärimmäisen tärkeä asia, ja toivon, että siihen suhtaudutaan suurella vakavuudella, kuten maa- ja metsätalousvaliokunta on tässä mietinnössään tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-10-24T17:26:19,2019-10-24T17:28:42,Hyväksytty,1.1 2019_56_90,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,Ja olisiko valiokunnan puheenjohtajalla ehkä viimeiset sanat.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_91,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä vedän vähän globaaliin kontekstiin tätä kasvinterveyslakia, mikä itse asiassa jokaisessa puheenvuorossa jonkuntyyppisenä kytkentänä kuitenkin tässä tuli. Se on tosi, että esimerkiksi puutavaran mukana on todella isoja riskejä saada vaarallisia kasvintuhoojia. Ylipäätään huomiot siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa tähän, ovat todella oikeita. Mutta globaaliin kontekstiin liittyen meillä on hyvä kasvinterveys. Puhuin tuossa pienestä kasvinsuojeluaineitten saannista, ja kuvailen, minkätyyppistä toimintaa esimerkiksi tuolla Atlantin toisella puolella on, mikä on ihan arkipäivää: Siellä tehdään lentokoneruiskutuksia tuholaisentorjuntaan. Siellä menee silloin kaikki, joka ainut hyönteinen valtavilta alueilta. Voitte kuvitella, että lentokoneilla ei ihan hienosäätöä siinä tehdä. Siellä kärsivät samaan aikaan linnutkin. Ne kärsivät kahdesta syystä, suorasta kontaminaatiosta, pestisideistä elikkä torjunta-aineista, ja sitten ne kärsivät siitä, että hyönteiset katoavat. Lisäksi on geenimuuntelua, jolla valjastetaan kasveihin esimerkiksi tällainen beetatoksiini, joka aiheuttaa sitä, että kaikki tai hyvin iso osa niistä hyönteisistä, mitkä sinne kasville tulevat, kuolevat. Vaikka niistä on yritetty tehdä valikoivia, esimerkiksi maissikoisaan purevia, niin sitten ne tuhoavat muitakin eliöitä. Yksi seuraus tämäntyyppisestä laajamittaisesta tuholaisten torjunnasta varmastikin on se, että mehiläiset maapallolta katoavat, ylipäätään pölyttäjähyönteiset katoavat. Tämä on ehkä sitä keskustelua, mitä meillä Suomessa aika vähän on käyty. Meillä ehkä pureudutaan johonkin yksittäiseen meille tyypilliseen kasvinsuojeluaineeseen, ja kuitenkin esimerkiksi samaan aikaan soijanviljelyssä tai maissinviljelyssä on hyvin paljon aineita, mitkä on kielletty kokonaan Euroopassa, ja vielä enemmän aineita, jotka on kielletty Suomessa, jossa kasvinsuojeluaineitten kirjo on hyvin mitätön ja hirveän tarkalle valvottu ja tutkittu. Tämä on lottovoitto suomalaiselle kuluttajalle, jos vain ymmärtää pitäytyä mahdollisimman pitkälle suomalaisissa elintarvikkeissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-10-24T17:28:43,2019-10-24T17:31:48,Hyväksytty,1.1 2019_56_92,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  lentoliikenteen  valvontamaksusta  annetun  lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 7/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_93,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  lentoliikenteen  valvontamaksusta  annetun  lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on pitkä ja hieno maa, ja maantieteellisesti laajassa maassa lentoliikenne on tärkeä osa liikennejärjestelmää. Suomi elää vientielinkeinoista, ja vientielinkeinot sijaitsevat joka puolella maata, pääosin tuolla maakunnissa, joten yhteydet sieltä edelleen Eurooppaan ja maailmalle ovat korvaamattoman tärkeitä. Ilahduttavalla tavalla Suomen matkailuelinkeino on myös viime vuosina kannatellut kansantalouden kasvua, ja matkailuelinkeinon kannalta tietysti lentoliikenne on myös aivan keskeisessä roolissa. Näinpä on hienoa, että hallitus on tuonut eduskunnalle esityksen lentoliikenteen valvontamaksun alentamisesta 10 prosentilla, ja näin ollen pystymme osaltamme huolehtimaan siitä, että lentoliikenne Suomessa säilyy kilpailukykyisenä. Tämä on oikein hyvä esitys, ja liikennevaliokunnan tekemä mietintö on varmasti sen mukainen, minkä eduskunta voi hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-10-24T17:32:22,2019-10-24T17:33:34,Hyväksytty,1.1 2019_56_94,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 3/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_95,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä mietintö on sisällöltään hyvinkin tekninen, mutta pidän hyvänä, että myös täällä salissa käydään läpi, mitä nämä meidän käsittelyymme tulevat mietinnöt pitävät sisällään. Eli sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 3/2019 valtiopäiviltä käsittelee työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamista siten, että työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat säännökset tulisivat voimaan toistaiseksi voimassa olevina. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitussäännökset ovat olleet väliaikaisina voimassa vuodesta 2005 alkaen. Näiden säännösten voimassaolo on päättymässä tämän vuoden lopussa. Nyt käsiteltävänä olevan mietinnön mukaan toistaiseksi voimassa olevuuden turvaavan lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Tavoitteena on yhtenäistää työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus muun erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen rahoituksen kanssa. Yhtenäistämiseen tähtäävää valmistelutyötä on hallituksen esityksen mukaan määrä jatkaa. Nykyiset väliaikaiset säännökset lisätään lakiin toistaiseksi voimassa olevina siihen saakka, kunnes työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen sekä muun erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen rahoitusten mahdollinen yhtenäistäminen jatkossa selviää. Valiokunta pitää lakiehdotusta tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-24T17:33:59,2019-10-24T17:35:47,Hyväksytty,1.1 2019_56_96,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja selosti äsken erinomaisesti tämän lain sisällön. Haluaisin tässä yhteydessä lyhyesti todeta, että Suomessa erityisesti työterveyshuolto on keskeinen osa meidän sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Sen kustannukset ovat vuodessa hieman alle 800 miljoonaa euroa, ja yhtä vakuutettua eli käytännössä työntekijää kohti siellä kulut ovat noin 400 euroa vuodessa, koska noin 2 miljoonaa ihmistä on työterveyshuollon piirissä. Työterveyshuolto jakaantuu käytännössä sairausvastaanottoon, johon on Kansaneläkelaitokselta alhaisempi korvaus, ja sitten ennalta ehkäisevään, johon on korkeampi korvaus, ja muilta osin työnantaja kattaa näitä kuluja. On erinomaista, että me nyt tällä lakiesityksellä saamme vakiinnutettua keskeisen ammattiryhmän, työterveyshuollon lääkäreiden, erikoistumiskoulutuksen ja tällä tavalla edistämme työterveyshuoltojärjestelmää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-10-24T17:35:47,2019-10-24T17:36:58,Hyväksytty,1.1 2019_56_97,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vehviläinen ja tässä edustajakollega Lindén hyvin avasivat tätä lakimuutosta. Itsekin olisin lyhyesti vain halunnut sanoa, että on lämpimästi kannatettava muutos tämä meidän työterveyshuollon puoli. Tietyllä tavalla työterveyshuollon erikoislääkärit ovat yksi tärkeä osa meidän terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa. Työterveyslääkärit tuntevat työolosuhteet ja työntekijöiden tarpeet ja, sanoisinko, sellaiset erityiset asiat, joita tulee lääkärin huomioida paremmin kuin pelkästään terveyskeskuksessa yleislääkäreitten. Sen takia työterveyshuollon vastaanotto paitsi ennalta ehkäisevänä myös sairaanhoidossa ja ajatellen poissaoloja työpaikoilta on meillä ollut erittäin hyvä systeemi. Ja tietysti rahoituksesta huolehtiminen on tärkeää myös. Toivottavasti saamme kuitenkin jatkossa yhtenäistettyä kaikkia näitä osa-alueita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-24T17:36:58,2019-10-24T17:38:07,Hyväksytty,1.1 2019_56_98,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 7. asiasta. Myönnän ensin puheenvuorot aloitteiden tekijöille, edustajalle Kiljunen ja sitten edustajalle Elomaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_56_99,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee, kiitos vuonna 1995 hyväksytyn työeläkeindeksin — kansankielellä sitä kutsutaan taitetuksi indeksiksi. On hyvä muistaa, että työeläke on Suomessa lakisääteinen vanhuuseläke. Kansaneläke ja takuueläke, joista täällä myöskin paljon puhutaan ja on syytäkin puhua, ovat perusturvaa. Varsinainen vanhuuseläke Suomessa on ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä. 98 prosenttia kaikista yli 65-vuotiaista saa työeläkettä. Arvoisa puhemies! Meillä on nyt täällä käsittelyssä tekemämme lakialoite 7/2019, jonka ideana on kumota tämä taitettu indeksi ja palauttaa puoliväli-indeksi, joka oli siis voimassa silloin 1995 ennen taitetun indeksin käyttöönottoa. Lakialoite kuitenkin esittää sen indeksirakennetta sikäli muutettavaksi, että kaksi kolmasosaa siitä korotusvarasta olisi eurokorotuksia ja kolmasosa olisi tätä niin sanottua perinteistä prosenttikorotusta. Tällä tähdätään siis siihen, että tämä kaventaisi tuloeroja, mikä on myöskin hallitusohjelman mukaista toimintaa tässä suhteessa. Ajatuksena on myöskin, jotta saisimme käsityksen, miten tämä uusi indeksijärjestelmä toimisi, että se säädettäisiin ensi vaiheessa kymmenen vuoden määräajaksi, jolla saataisiin siitä kokemuksia sekä itse eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden näkökulmasta että eläkkeiden kehittymisen kannalta. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tässä salissa keskustellaan taitetun indeksin kumoamisesta. Tämä on kolmas kerta. Ensimmäisen kerran tästä käytiin lähetekeskustelu vuonna 1997 kansanedustaja Seppo Kanervan tekemän aloitteen pohjalta. Se eteni valiokuntaan, mutta kyseinen erityisvaliokunta ei ottanut sitä koskaan käsittelyyn. Toisen kerran tässä salissa keskusteltiin taitetun indeksin kumoamisesta asiasta tehdyn kansalaisaloitteen pohjalta keväällä 2016. Kansalaisaloite oli saanut 85 000 allekirjoitusta — siihen mennessä se oli muuten kaikista teemoista ja aiheista toiseksi eniten allekirjoituksia saanut kansanaloite. Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt sitä kansalaisaloitetta, hylkäsi sen. Seurasin hyvin, hyvin huolella sitä keskustelua tässä salissa ja muistan, että täällä oli ainoastaan kaksi edustajaa, jotka olivat valmiita indeksin korjaamiseen ja puoliväli-indeksin palauttamiseen: edustajat Sari Tanus ja edustaja Jukka Gustafsson. He olivat ainoat, jotka olivat valmiita nimenomaan toimimaan siihen suuntaan, että tämä puoliväli-indeksi tulisi käyttöön. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tosin teki vastalauseen, jossa tähdättiin eläkeläisten köyhyyspoliittiseen ohjelmaan, ja osittain sen helmiähän me nyt nautimme, kun tarkastelemme tätä nykyistä hallitusohjelmaa. Minä kuitenkin arvostan, että meillä on täällä tänään kaksi lakialoitetta taitetun indeksin kumoamisesta. En tiedä, onko ihan koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä sitä ollut allekirjoittamassa, mutta iso joukko. Lähestyin perussuomalaisia myöskin tällä yhteisellä aloitteella — meitä on kymmenen kansanedustajaa eri puolueista tämän aloitteen takana, jota minä tässä parhaillani esittelen — mutta perussuomalaiset eivät halunneet tähän liittyä vaan tekivät oman aloitteensa. Hyvä niin, erinomaista on sekin. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että pari vuotta sitten kun täällä salissa keskusteltiin taitetusta indeksistä, niin perussuomalaiset hylkäsivät silloin tehdyn kansalaisaloitteen yksimielisesti. [Toimi Kankaanniemi: Kuten kaikki muutkin!] Arvoisa puhemies! Eläkkeensaajilla on myöskin toinen ominaispiirre: se on se väestöryhmä, jonka etuuksia on viimeisen 25 vuoden aikana heikennetty enemmän kuin minkään toisen väestöryhmän. Viimeisen 25 vuoden aikana on heikennetty erityyppisesti ikäihmisten, eläkkeensaajien etuuksia. Nyt meillä on ensimmäisen kerran muutos, kun katsotaan tätä Rinteen hallituksen ohjelmaa. Ensimmäisen kerran meillä on hallitus, joka on oikaisemassa tätä kierrettä ja on nimenomaan kohdentamassa toimenpiteitä ikäihmisten hyväksi. Tässä on aito näkökulmamuutos. Edellinen Sipilän hallitus omassa ohjelmassaan piti ikäihmisiä, väestön ikääntymistä suurimpana taloudellisen kilpailukyvyn esteenä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suurimpana heikkoutena suomalaisessa yhteiskunnassa, Sipilän hallitusohjelman ensimmäisellä sivulla näkyy, oli väestön ikääntyminen. Rinteen hallitusohjelmassa sanotaan täysin päinvastoin: ikääntyneet ihmiset ovat voimavara Suomelle, kenenkään ei pidä pelätä vanhenemista. Siihen on myöskin ohjelma, joka näkyy selkeästi hoitajamitoituksesta, vanhusasiavaltuutetusta, kiireellisesti lääkärin vastaanotolle pääsystä, tuhannesta lääkäristä ja niin edelleen. On konkreettisia ehdotuksia, joilla pyritään nyt ikäihmisten asemaa parantamaan, ja on siellä myöskin ehdotus siitä, että eläketurvaan, kaikkein pienimpiin eläkkeisiin eli takuueläkkeisiin ja kansaneläkkeisiin tehdään korotukset. Tässä budjettiesityksessähän me näemme sen. Ensimmäinen askel sillä tiellä on, että 50 euroa takuueläkkeeseen ja 34 euroa kansaneläkkeeseen, jolloin valtion budjetin kautta pyritään [Toimi Kankaanniemi: Vähän vanhoja muistetaan!] nimenomaan nyt sitten näihin pienimpiin eläkkeisiin pääsemään kiinni. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on syytä muistaa se, että takuueläke ja kansaneläke eivät ole Suomessa vanhuuseläkkeitä. 80 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista eli takuueläkeläisistä on alle 65-vuotiaita ihmisiä. Meillä on enemmän täyttä kansaneläkettä saavia alle 40-vuotiaita kuin yli 65-vuotiaita. On tärkeätä, että näihin kaikkein haavoittuvimpiin eläkkeisiin — työkyvyttömyyseläkkeeseen, josta on kysymys — siirretään voimavaraa ja panostetaan, mutta se ei ratkaise tätä ongelmaa eläkkeensaajien köyhtymisestä, tulotason tietoisesta laskemisesta, jonka nimenomaan vanhuuseläkejärjestelmässä, työeläkejärjestelmässä, oleva indeksi aiheuttaa. Arvoisa puhemies! Miksi meillä aikoinaan otettiin taitettu indeksi käyttöön? Mikä siihen oli syynä? Siihen oli syynä silloinen tilanne, ei ainoastaan laman jälkeinen tilanne vaan ennen kaikkea väestöennusteet, jotka kertoivat, että seuraavan 10—15 vuoden aikana suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, eläkepommi uhkaa suomalaista eläkejärjestelmää ja meidän on tehtävä jotakin. Lakiteksti sanoo suoraan, että tämän taitetun indeksin tehtävänä on laskea eläketasoja varmistaaksemme eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden. Se on ollut sen tavoitteena nyt lähes neljännesvuosisadan. Mitä on tapahtunut? On tapahtunut se, että eläkemenot meillä ovat kaksinkertaistuneet 13 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon — puhun siis työeläkkeistä — ja eläkerahastot, joiden tehtävänä oli nimenomaan turvata se tilanne, että kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, niin meillä on voimavaraa purkaa tarvittaessa niitä rahastoja, ovat kasvaneet 36 miljardista eurosta tämän päivän 205 miljardiin euroon. Eläkerahastot olivat 38 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 95, nyt käytännössä jo 100 prosenttia. Räjähdysmäisen nopea kasvu, keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa vuodesta 95 vuoteen 2019. Eläkerahastot ovat kasvaneet vuoteen 2015 mennessä täysin koskemattomina — täysin koskemattomina, koska työeläkemenot olivat pienemmät kuin työeläkemaksut. Sen jälkeen keskimäärin vuosittain on 800 miljoonaa euroa käytetty korkotuloista eli siitä 8 miljardin euron kasvusta, minkä rahastot ovat saaneet aikaiseksi. Nyt on laskelma siitä — Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto on tämän laskelman tehnyt — että tämä puoliväli-indeksin palauttaminen tarkoittaisi sitä, että vuonna 2030 eläkemeno olisi miljardi euroa korkeampi kuin käyttämällä tätä puhdasta taitettua indeksiä. Arkikielellä se tarkoittaa sitä, että siinä vaiheessa, kun on oletettavaa, että rahastot kasvavat edelleenkin 8 miljardia euroa vuosittain keskimäärin, niin ne kasvavatkin vain 7 miljardia euroa. Ehkä on ihan hyvä muistutuksena katsoa, mikä juuri nyt on tilanne. Vuodenvaihteessa työeläkkeisiin tulee 1,2 prosentin indeksikorotus, joka tarkoittaa eläkemenoissa noin 300:aa miljoonaa euroa. Viime vuoden lopusta tähän päivään eläkerahastot ovat kasvaneet 193 miljardista eurosta 205 miljardiin euroon eli yli 12 miljardia euroa. Nämä ovat ne suhteet, millä me toimimme. Meillä on valtava voimavara käytettävissä, ja nyt tällä lakialoitteella tähdätään siihen, että me käytämme [Puhemies koputtaa] niitä eläkerahoja siihen, mihin ne on tarkoitettukin, eli eläkkeisiin. Sen takia toivon hyvää käsittelyä tälle asialle.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-24T17:38:00,2019-10-24T17:49:00,Tarkistettu,1.1 2019_56_100,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Suomalaisten talousvaikeudet ovat yleistyneet hälyttävää tahtia viime vuosien aikana. Ongelmia on kaikissa väestöryhmissä, mutta pienituloisten eläkeläisten tilanne on erityisen vakava. Eläkeläisten keskuudessa yleistyneet maksuhäiriömerkinnät antavat vahvan signaalin, että jotain on pahasti pielessä. Yksi keskeinen syy tähän on se, että eläkkeiden korotukset eivät ole pysyneet elinkustannusten nousun vauhdissa, ja tämä tilanne on jatkunut pitkään. Perussuomalaiset ovat esittäneet moneen kertaan pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista, ja tulevassa varjobudjetissa tämäkin tulee näkymään vahvasti. Tästä johtuen päätin laatia tänään keskustelussa olevan lakialoitteen puoliväli-indeksin palauttamisesta. Tällä hetkellä voimassa on taitettu indeksi, jossa eläkkeiden hintatason muutoksen painoarvo on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen painoarvo 20 prosenttia. Nykyiseen käytäntöön siirryttiin vuonna 1996, ja päätöksen taustalla oli eläkemenojen hillitseminen. Muutoksen seuraukset ovat nähtävissä nyt. Eläkeläisköyhyys on lisääntynyt tuntuvasti. Eläkkeiden riittämistä on peilattava arjen tosiasiallisiin menoihin. Ruoka, lääkkeet ja asuminen, sähkölaskut mukaan lukien, ovat kallistuneet vuosi vuodelta, ja tilanne on päätynyt siihen pisteeseen, että pienituloisimmat eläkeläiset ovat vaikeuksissa. Viesti on selvä: taitettuun indeksiin nojaavat korotukset eivät riitä turvaamaan eläkeläisille riittävää ostovoimaa pitkässä juoksussa, ja eläkkeiden kehitys ei pysy palkkakehityksen perässä. Työeläkkeen tarkoitus on turvata tietty työuran ansioihin perustuva tulotaso työeläkkeensaajille, mutta tällä hetkellä Eläketurvakeskuksen mukaan peräti 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jää alle 1 250 euroon kuukaudessa. Sillä pärjääminen on todella haastavaa, jos mahdollistakaan tämän päivän hinnoilla. Miettikää, ketkä meistä tulisivat toimeen tällä 1 250 eurolla. Puoliväli-indeksissä hinta- ja ansiotason muutosten painoarvo on 50 prosenttia maksussa olevaa eläkettä tarkistettaessa. Tämä olisi oikeudenmukaisempi tapa määrittää eläkkeiden taso vastaamaan tosielämän kustannuskehitystä. Esitän aloitteessa puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena on erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen. Totta kai voisi ajatella, että yläkatto voitaisiin nostaa 2 000—2 500:aankin, mutta pitää ajatella, että varsinkin nämä aivan pienituloiset työeläkkeellä olevat ovat todella suuressa ahdingossa nyt. Aloitteeni sai vahvan tuen perussuomalaisilta kansanedustajilta, ja se on linjassa puolueemme ajaman sinivalkoisen ja oikeudenmukaisen politiikan kanssa. Toivon, että eläkeläisköyhyys hetkauttaa myös hallituksessa ja siellä ryhdytään toimiin eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten ostovoiman turvaamiseksi. Takuueläkkeiden nimelliset korotukset eivät riitä, ja tarvitaan kovempia toimia, kuten tämä ehdottamani indeksiuudistus. Edustaja Kiljunen on myös lakialoitteellaan nostanut tämän eläkeläisten tilanteen vahvasti esille, ja kiitän häntä siitä. Totean myös, että historian aikana me perussuomalaiset olemme olleet hallituksessa kaksi vuotta, ja tämä hallitustaakka ei ole kovin suuri, sillä mehän emme ole hallituksessa enää. Toiset eivät halunneet meitä, ja tilanne tuli sellaiseksi, että siellä tuli asioita, joita emme olisi hyväksyneetkään. Me esitimme omat esityksemme, ja niitä ei haluttu toteuttaa. Joten syntilista meidän kohdallamme on hieman pienempi kuin esimerkiksi SDP:n, joka on ollut historian valossa erittäin usein hallituksessa ja myös oli tuomassa tämän taitetun indeksin — joka on voimassa tälläkin hetkellä — nykypäivään, elikkä se on nyt ollut voimassa vuodesta 96. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-24T17:49:07,2019-10-24T17:54:35,Hyväksytty,1.1 2019_56_101,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat! Olen erittäin iloinen, että laki-aloitteet puoliväli-indeksin käyttöönotosta ovat vihdoin täällä salissa keskustelussa. Vain kolme vuotta sitten kävimme keskustelua Senioriliikkeen alulle panemasta ja yli 80 000 kansalaisen allekirjoittamasta kansalaisaloitteesta, joka vaati työeläkeindeksin muuttamista palkkatasoindeksiksi. Siis vaadittiin taitetun indeksin poistamista. Kolme vuotta sitten aloite ei edennyt, ja minun täytyy nyt edustaja Kiljuselle vähän tarkentaa paikalla olleena, [Leena Meri: Hyvä!] että minun lisäkseni yksikään toinen kansanedustaja ei nähnyt muutosta tarpeelliseksi, ei ainakaan niin, että olisi sen ääneen sanonut tässä salissa. [Toimi Kankaanniemi: Totta on näin!] Tein tuolloin aloitteen käsittelyn aikana myös niin sanotun kompromissiesityksen, jossa esitin taitetun indeksin muuttamista nimenomaan puoliväli-indeksiksi. [Juho Eerola: Se on hyvä niin!] Tätäkään esitystä ei kuitenkaan kannatettu. Esitin tuolloin myös lausumaa, jossa hallitusta edellytettiin ryhtymään toimiin, siis aloittamaan eri osapuolten kanssa neuvottelut pienten työeläkkeiden tason korottamiseksi. Sekään esitys ei valitettavasti tuolloin edennyt. Suomen Senioriliikkeen varapuheenjohtajana haluan nyt muistuttaa, mistä on kyse. Ei ole kyse jostain teknisestä muutoksesta, ei vaalikampanjasta tai äänestäjien kosiskelusta. On kyse siitä, että valtava joukko suomalaisia eläkeläisiä on vuosien ajan saanut tulla toimeen paljon pienemmällä eläkkeellä kuin heillä olisi ilman taitetun indeksin käyttöönottoa. Joidenkin kohdalla se valitettavasti tarkoittaa selviytymistä köyhyysrajoilla, kituuttamista päivästä toiseen. Ymmärrän oikein hyvin eläkeläisten ärtymyksen ja kiukun. He ovat ihmisiä, jotka ovat rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa, maksaneet veronsa ja eläkemaksunsa. Keskimääräistä 1 500 euron työeläkettä nauttivaa seniorikansalaista voi ymmärrettävästi harmittaa suuresti, kun hän lukee eläkerahastojen paisumisesta nyt jo lähes 10 miljardin vuosivauhdilla, ainakin 7—8 miljardin. Rahastojen arvo on nyt jo huimat 207 miljardia euroa. Kun päätös taitetusta indeksistä tehtiin, Suomi oli ollut monta vuotta suuressa lamassa, joka oli saanut meidät kuilun partaalle. Vuodesta 90 vuoteen 1995 valtionvelka oli räjähtänyt 9,5 miljardista yli 60 miljardiin euroon, oltiin paniikissa. Lipposen hallitus otti käyttöön taitetun indeksin. Valtionvelka oli tuolloin siis 60 miljardia ja eläkerahastoissa oli alle 40 miljardia. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin valtionvelka on reilut 100 miljardia euroa mutta eläkerahastot ovat jo yli 200 miljardia euroa. 20 vuotta on puhuttu, että eläkevarat hupenevat eivätkä tulevat sukupolvet saa koskaan eläkkeitään. Siitä on tullut totuus, jota edelleen ruokitaan, ja syytä tähän on vaikea ymmärtää. Kun rahastojen arvo oli 40 miljardia, 5 prosentin tuotto tarkoitti 2:ta miljardia vuodessa. Nyt kun rahastojen arvo on yli 200 miljardia, kasvaa rahasto samoilla prosenteilla jo 10 miljardia euroa vuodessa — viime vuosina ainakin lähes tätä. Valtion velkaantumisesta puhutaan tässä salissa lähes joka päivä. Kukaan ei kuitenkaan muista mainita, että samanaikaisesti, kun lainaamme rahaa pitääksemme huolta muun muassa eläkeläisistämme, ovat eläkerahastot kasvaneet 2,5-kertaisella vauhdilla valtionvelkaan nähden. Usein puhutaan 600—700 miljardin eläkevastuista. Luku on teoreettinen. Jatkossakin valtaosa eläkemenoista rahoitetaan eläkemaksuilla ja niitä voitaisiin rahoittaa enemmän myös rahastojen tuotoilla. Tuo 700 miljardia tarvittaisiin, jos me kaikki päättäisimme jäädä eläkkeelle yhtä aikaa eikä kukaan enää tekisi töitä. Indeksikeskusteluun on tarkoituksellisesti sotkettu mukaan myös kansan‑ ja takuueläkkeet. Puhutaan kuitenkin täysin eri asioista. Työeläke on ansiosidonnainen, kansaneläke ei. Työeläke maksetaan eläkerahastoista, kansaneläke budjetista. Väitettäessä, että indeksimuutos olisi epäoikeudenmukainen ja tekisi eläkeläisistä rikkaita, kannattaa muistaa, että Suomessa satojatuhansia eläkeläisiä elää köyhyysrajan alapuolella tai sen tuntumassa. Toisaalta on kuitenkin hyvä, että indeksikeskustelu on nostanut esille pelkällä kansaneläkkeellä sinnittelevät eläkeläiset. Lisärahat alimpien eläkkeiden korottamiseen voisivat löytyä osittain vaikkapa niistä verotuloista, jotka saadaan, kun työeläkkeet kasvavat. On hämmentävää, ettei ole olemassa laskelmia siitä, minkälaiset vaikutukset indeksimuutoksella olisi kansantalouteen. Pitäisi olla helposti laskettavissa, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyisi, jos eläkeläisten ostovoima kasvaisi ja he saisivat heille tarkoitetut eläkesäästöt siihen käyttöön, mihin ne on säästetty. Syntyisi ostovoimaa, työpaikkoja, verotuloja, säästyisi asumistuki‑ ja muita sosiaalimenoja, menoja, joita nyt rahoitetaan osin lainarahalla. Mikä tärkeintä, eläkeläiset saisivat sen toimeentulon, joka heille kuuluu. He ovat tehneet työnsä ja rakentaneet tämän maan hyvinvoinnin. On selvää, että pienituloisimpia eläkeläisiä ajatellen tasokorotuksia eläkkeisiin tulee tehdä reilusti. Eläkeläisköyhyys on saatava poistettua. Kaikkia työeläkettä saavia eläkeläisiä koskevaa, taitetun indeksin poistavaa lakialoitetta esitetään alkuun kymmenen vuotta kestäväksi. Kymmenen vuotta on riittävän pitkä aika nähdä, miten indeksi vaikuttaa, ja samalla riittävän lyhyt aika, jotta kehitykseen voidaan reagoida. Kaksi vuotta sitten taitetun indeksin poistoa vastustettiin muun muassa siksi, että se suosisi suuria eläkkeitä saavia. Toiseksi moitetta tuli siitä, etteivät pienimpiä eläkkeitä saavat hyötyisi muutoksesta. On selvää, että jos ei saa työeläkettä, ei voi myöskään hyötyä työeläkeindeksin muutoksesta. Nyt esitetyssä mallissa on huomioitu myös pienimpiä työeläkkeitä saavat, koska heidän eläkkeisiinsä korotus tulisi suhteellisesti suurempana kuin suuria eläkkeitä saavilla. Arvoisa herra puhemies! Toivon, että mahdollisimman moni salissa olija suhtautuu näihin lakialoitteisiin suurella vakavuudella ja antaa kannatusta. Indeksimuutos ei ole keneltäkään pois, se ei vaaranna nykyistä eläkejärjestelmää, mutta sen positiiviset vaikutukset niin eläkeläisten talouteen kuin koko yhteiskunnalle ovat merkittävät. [Puhemies koputtaa] Kannatan taitetun indeksin poistamiseen ja puoliväli-indeksin käyttöön ottamiseen tähtääviä lakialoitteita. Itse olen edustaja Kiljusen avaamassa lakialoitteessa mukana. Siitä aloitteesta hyötyisivät kaikki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-24T17:54:36,2019-10-24T18:02:55,Hyväksytty,1.1 2019_56_102,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisat edustajat, puhemies Vanhanen tuossa hetki sitten lupasi debattia aiheesta, ja sen minä nyt avaan. Painakaa V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_103,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Olen ilmeisesti paikalla olevista edustajista ollut pisimpään kansanedustajana ja olen vastannut tuhansia kertoja kansalaisille, mitä Jukka teet meidän työeläkejärjestelmän korjaamiseksi ja eläkeläisten aseman parantamiseksi — siis tuhansia kertoja. Se on kivi, joka hiertää voimakkaasti kansalaisten, ikäihmisten keskuudessa. Ja sen ymmärrämme, niin kuin Kiljunen sanoi, että tämä nykyjärjestelmä lakisääteisesti köyhdyttää eläkeläisiä. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että tämä esitys, puoliväli-indeksi, on realistinen, oikeudenmukainen ja siihen on olemassa rahaa. Ja se nostaa ostovoimaa. Se ei ole keneltäkään pois. Se luultavasti sen kymmenen vuoden aikana toisi tuhansia työpaikkoja ostovoiman lisääntymisen myötä. [Puhemies koputtaa] Kyllä nämä perusteet, mitkä kerkiää tässä minuutissa sanoa, jo riittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-10-24T18:03:08,2019-10-24T18:04:22,Tarkistettu,1.1 2019_56_104,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp",Hienoa. Pidetään tästä minuutista kiinni. Se oli mainio esimerkki.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_56_105,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus piti puheenvuoron, joka oli täyttä asiaa, mutta sen sijaan edustaja Kiljunen muisteli asioita hieman valikoiden. Ensinnäkin se kansalaisaloite, joka täällä käsiteltiin maaliskuussa 17. Se sisälsi siirtymisen sataprosenttisesti palkkaindeksiin, ja heti. Se olisi ollut aika iso hyppy. Sen tähden edustaja Elomaan aloite on realistinen ja erinomaisen hyvä. Se suosii puhtaasti pienimpiä työeläkkeensaajia. Sitten täytyy tietysti sanoa, että sosiaalidemokraatit ovat tämän vaalikauden lopussa — jos tämä eduskunta nyt istuu ja hallitus seisoo 2023 asti — vuodesta 1995 alkaen, jolloin tätä indeksiä heikensitte, olleet hallituksessa 20 vuotta ja vain 8 vuotta poissa. [Puhemies koputtaa] Perussuomalaiset ovat olleet 2 vuotta. Kummalla olisi ollut enemmän aikaa hoitaa tämä asia kuntoon? [Jukka Gustafsson: Onks tämä nyt aika syytellä toisia? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kiljunen aloitti!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-24T18:04:26,2019-10-24T18:05:35,Hyväksytty,1.1 2019_56_106,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Meidän ei kai kuitenkaan kannata käydä pitkää keskustelua siitä, minkätyyppisiä aloitteita tästä taitetusta indeksistä on tehty tässä eduskunnassa. Niitä on tehty erittäin vähän. Niin kuin sanottu, nyt on tavallaan kolme lakialoitetta tehty ja yhden kerran täällä on ollut kansalaisaloite, jonka tehtävänä oli avata keskustelu taitetusta indeksistä, ja siinä suhteessa on tärkeätä huomioida, että meitä on täällä nyt yli 30 kansanedustajaa, jotka haluamme avata tämän keskustelun. Eli ihan turha oikeastaan on nyt mennä siihen sanomaan sitä, kuka on tehnyt mitäkin matkojen varrella. Liian vähän on tehty, ei ole huomattu sitä, että kyllä, 95 ongelmana oli se, että meidän eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys oli eläkepommin ja suurten ikäluokkien vuoksi hankalassa raossa. Tänä päivänä Mercer Global Pension Indexin pohjalta kun arvioidaan maailman eläkejärjestelmiä, Suomen eläkejärjestelmä on yksi maailman parhaista. [Toimi Kankaanniemi: Totta!] Eli meillä eläkejärjestelmä voi hyvin, eläkkeensaajista merkittävä osa voi huonosti — ja nyt on kysymys siitä, että rahoja on säilötty [Puhemies koputtaa] noihin rahastoihin. Niitä täytyy ottaa nyt käyttöön, siihen käyttöön, mihin ne on tarkoitettu, [Puhemies koputtaa] eli eläkkeisiin. [Toimi Kankaanniemi: Mitä hallitus tekee?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-24T18:05:38,2019-10-24T18:06:48,Hyväksytty,1.1 2019_56_107,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Vielä edustaja Meri, ja sitten otetaan muitakin puolueita mukaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_108,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti saan kanssa valtavasti postia tästä erityisesti pieni- ja keskituloisilta eläkeläisiltä, ja he ovat kovin huolissaan siitä, miten heidän rahat riittävät. Ja tietysti tähän olisi hyvinkin nopeita ratkaisuja, joita hallituspuolueet olisivat voineet vaikka tässäkin talousarviossa jo esittää. Lääkeomavastuun poisto vaikuttaa vielä paremmin verotukseen, asumisen kuluihin, koska ihmisiähän kiinnostaa se, mikä jää käteen. Se on heille sinänsä sama, mitä kautta se tulee. Ja mielelläni näkisin, että tämä perussuomalaisten Elomaan aloite etenisi, koska tuossa Kiljusen aloitteessa on vähän tiettyjä ongelmakohtia. Mutta se minun täytyy sanoa, että kun edustaja Kiljunen aloitti tämän muistelemisen, niin nyt toivoisin, että kun teillä on sosiaali- ja terveysministerin salkku, jälleen kerran, ja te olette hallituksessa, niin puhukaa teidän ministerille. [Jukka Gustafsson: Näin teemme!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-24T18:06:51,2019-10-24T18:07:50,Hyväksytty,1.1 2019_56_109,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tänään on juuri valmistunut sosiaali- ja terveysvaliokunnasta pieniä eläkkeitä koskeva korotusesitys: 50 euroa takuueläkkeeseen ja 34 euroa kansaneläkkeeseen. Ja haluan todeta edustaja Kiljuselle, kun te ette ollut viime vaalikaudella täällä, että ei se nyt niin mustaa kyllä ollut, silloin korotettiin kolme kertaa takuueläkettä, yhteensä 47 euron edestä. Sitten vähän tämmöinen poliittisempi arvio tähän tilanteeseen. Minä ymmärrän näitä aloitteita hyvin, että täällä kannetaan huolta pienistä ja keskisuuristakin eläkkeistä, mutta haluan todeta sen, että 2016 Ylen eduskuntaryhmille tekemässä kyselyssä yksikään puolue ei kannattanut eläkeindeksin muuttamista. Ei yksikään puolue. Tämän sanon sen takia tässä yhteydessä, koska arvelen, että ei ole realismia, että tämä asia muuttuisi, vaikka täällä on tehty nytten kaksi aloitetta. Sitten huomiona totean, että perussuomalaisten aloitteesta puuttui teidän puheenjohtajistonne nimiä. En tiedä, [Puhemies koputtaa] onko se tarkoituksellista vai vahinko.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-24T18:07:50,2019-10-24T18:08:58,Hyväksytty,1.1 2019_56_110,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Eläkeläisten toimeentulossa on oman käsitykseni mukaan tapahtunut tällä vuosikymmenellä muutoksia ja eläkeläisköyhyys on tosiasia. Meidän pitäisi analysoida yhdessä, mistä tämä johtuu. Totta kai kyseessä on ensisijaisesti eläkkeiden taso, sitten on eläkeläisten verotus eli verotuksen taso, ja sitten on eläkeläisten todellinen kulutus, eli jos arvioidaan, mihin eläkeläiset käyttävät rahansa, niin he käyttävät suhteellisesti palkansaajia enemmän asumiseen ja terveydenhuoltoon ja osassa maata myös liikenteeseen. Tämä on iso kokonaisuus, ja tämä aloite on hyvä, ja itse olen sen periaatteellisesti kirjoittanut sen takia, että minulla säilyy puheoikeus ja ikään kuin oikeus jatkojalostaa näitä edustaja Kiljusen ja edustaja Elomaan tekemiä aloitteita. Oma kantani on myös kokoomuksen kanta, eli kokoomus ehdottaa, että perustetaan parlamentaarinen korkean tason työryhmä, joka tutkii työeläkejärjestelmän kestävyyden [Puhemies koputtaa] indekseineen, eläkeläisten todelliset kulut ja eläkeläisten verotuksen samalla kertaa. Silloin saamme kokonaiskuvan luotettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-10-24T18:08:59,2019-10-24T18:10:13,Hyväksytty,1.1 2019_56_111,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Minäkin tämän edustaja Kiljusen lakiesityksen allekirjoittajana haluan muutaman sanan tähän asiaan sanoa. Kaikista merkittävintähän olisi tietenkin se, että pienituloisten eläkeläisten tulotasoa nostettaisiin välittömästi. Elikkä tämä indeksihän ei pure heti välittömästi, koska sen vaikutus on pieni, mutta se korjaa sitten pitemmällä aikavälillä. Ja nyt on korjattu hallituksen toimesta jo takuueläkettä ja kansaneläkettä, joka tulee sieltä budjetin puolelta, ja tämä tulee sitten näistä työeläkerahastoista. Hyvänä minä näen tässä Kiljusen esityksessä sen, että tässä kaksi kolmasosaa korotuksesta tulisi euromääräisenä, se nostaisi pienituloisen eläkettä välittömästi ja sitten yksi kolmasosaa tulisi prosenttiosuutena. Tämä on minusta semmoinen erittäin, erittäin hyvä ratkaisu. Ja sitten tämän kustannusvaikutus, niin kuin edustaja Kiljunen kertoi, [Puhemies koputtaa] on miljardin luokkaa. [Eduskunnasta: Kymmenen vuoden päästä!] — Niin, 10 vuoden päästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-24T18:10:15,2019-10-24T18:11:31,Hyväksytty,1.1 2019_56_112,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Olin tyytyväinen, kun pääsin allekirjoittamaan nämä lakialoitteet. Allekirjoitin myös edustaja Kiljusen laki-aloitteen, mutta se nimi katosi matkalla. [Kimmo Kiljunen: Harmi!] Se on oma tarinansa, se ei ollut minusta kiinni, mutta kummatkin allekirjoitin. Minä haluan edistää eläkeläisten toimeentuloa, [Kimmo Kiljunen: Oikein!] että he pärjäisivät tulevaisuudessa, kun kerta eläke on eläkeläisen ansiosidonnainen, millä pitäisi tulla toimeen. Mutta sitten kun edustaja Kiljunen puhui siitä, kuka oli milloinkin paikalla: Kun katsotaan, niin 21.11.1995, kun taitettu indeksi äänestettiin, edustaja Kiljunen oli pois. Olisi kyllä kiva, että täällä olisi nytten hallituspuolueitten jäseniäkin enemmän — kun on hallituspuolueen jäsen tehnyt tällaisen hyvän lakialoitteen — keskustelemassa tässä, että miten tämä menisi nyt tulevaisuudessa eteenpäin. Jatketaan sitten toisessa puheenvuorossa lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-10-24T18:11:31,2019-10-24T18:12:33,Hyväksytty,1.1 2019_56_113,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Eläkeläisillä on huoli toimeentulosta, mikä liittyy siihen, että pakollisten menojen määrä on noussut koko ajan, ja kun tulot eivät kasva samassa suhteessa, niin totta kai siitä tulee ongelmia. Tämän kohtaamme lähes joka kerta, kun tapaamme eläkeläisiä tuolla turuilla ja toreilla. Kokoomuksen kanta on ollut se, että pääasiallinen tapa korjata tätä toimeentulo-ongelmaa on verotuksen kautta, ja siinä itse asiassa onkin sellainen ongelma, että välillä 1 300 ja 3 600 euroa kuukaudessa eläkeläinen maksaa eläkkeestään enemmän veroa kuin vastaava palkansaaja. Mutta ongelma tietysti on se, että meillä on paljon eläkeläisiä, jotka ansaitsevat paljon vähemmän kuin tämän summan. Ja kuten edustaja Vehviläinen tuossa aikaisemmin totesi, itse asiassa täällä eduskunnassa on ollut käsittelyssä juuri tänään kansaneläkkeen täyttä määrää koskeva ja takuueläkkeen määrää koskeva korjaus, joka hiukan parantaa tätä tilannetta. Kuten edustaja Eestilä [Puhemies koputtaa] tuossa aiemmin totesi, kokoomus kannattaa parlamentaarista työryhmää, joka esittäisi parannuksia eläkeläisten toimeentuloon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-10-24T18:12:34,2019-10-24T18:13:45,Hyväksytty,1.1 2019_56_114,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Puhumme nyt todella tärkeästä ja keskeisestä asiasta, kun puhumme eläkeläisten toimeentulosta. Etuudet ovat hyvin tärkeitä, mutta haluaisin tuoda myös sen näkökulman, että myöskin palveluilla on aivan todella tärkeä osuus eläkeläisten ja ikääntyneen väestön elämässä. Aivan yhtä lailla meidän on saatava korotuksia varsinkin näiden pienituloisimpien eläkeläisten etuuksiin, mistä esimerkiksi edustaja Vehviläinen hyvin toi esille sen, että juuri tänään on meille tullut sähköposti — itsellenikin tuli tiedote siitä — että pienimpiin eläkkeisiin on tulossa korotuksia. Tämä on meille keskustassa erityisen tärkeää, että nyt takuueläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen saamme korotukset. Mutta sitten tämä täytyy myös muistaa, että hallitus monella tavalla parantaa eläkeläisten palveluita ja on myöskin sitoutunut ohjelmassaan siihen, että asiakasmaksulaki uudistetaan. Asiakasmaksut ovat monelle eläkeläiselle hyvin suuri menoerä, [Puhemies koputtaa] ja ne aiheuttavat osaltaan eläkeläisköyhyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-24T18:13:47,2019-10-24T18:14:56,Hyväksytty,1.1 2019_56_115,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Parlamentaarinen työryhmä on varmasti todella kannatettava. Toisaalta on hienoa, että perussuomalaisilta on myös tullut tämäntyylinen lakialoite. Mutta niin kuin tiedämme, pelkkä indeksimuutos pieniin eläkkeisiin ei todellakaan riitä, vaan toivoisin, että tuo lausuma, jota jo viime kaudella esitin, voisi tällä kaudella edetä sillä tavalla, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, toisin sanoen eri osapuolten kanssa neuvotteluihin pienten työeläkkeiden tason korottamiseksi, koska sellaista todellakin tarvitaan. Muutamia muita lukuja tässä ihan mielenkiinnosta: jos ajattelemme, että valtion ensi vuoden budjetti on hieman yli 57 miljardia euroa ja valtion velka on jo yli 100 miljardia euroa, ja sitten jos ajatellaan, että nämä suuret hävittäjäinvestoinnit ovat 10 miljardia euroa, niin tämä valtavan suurelta kuulostava summa, lähes sen suuruinen summa, saadaan noista 207 miljardista eurosta, [Puhemies koputtaa] eläkerahastojen tuotoista, vuosittain.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-24T18:15:00,2019-10-24T18:16:06,Hyväksytty,1.1 2019_56_116,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin tätä edustaja Kiljusen tekemää lakialoitetta ja olen sen allekirjoittanut. Tässä edellä on jo perusteltu hyvin, että rahat kyllä riittäisivät taitetun indeksin kumoamiseen ja puoliväli-indeksin toteuttamiseen, mutta on kiinnostavaa pohtia, miksi oikeastaan näitä varoja kerätään tuollaisia valtavia summia noihin rahastoihin, kun tarkoituksena ei näytä olevan niiden tai edes niiden tuottojen käyttäminen eläkeläisten hyväksi. Keksin äkkiä kolme syytä: Ensinnäkin Emu-kriteerit. Eläkerahastojen ylijäämähän otetaan huomioon, kun Suomen julkisen talouden tilaa tarkkaillaan niin sanottujen Emu-kriteerien valossa, ja eläkerahastojen ylijäämäisyys on eduksi, kun näitä kriteerejä sovelletaan. Se voi osittain tai kokonaan kumota valtiontalouden tai kuntien talouden alijäämäisyyden. Toinen syy on se tosiasia, että vuosituhannen vaihteesta alkaen eläkerahoja on alettu riskisijoittaa yhä enemmän, ja näissä olosuhteissa varmasti [Puhemies koputtaa] näiden rahastojen kerryttäminen on yksi tapa suojautua näiltä riskeiltä. Tietysti tämä on kyseenalaista kehitystä. [Puhemies koputtaa] Kolmas ja tärkein on tietysti se, että tämän sijoitusvarallisuuden hallinnoijat käyttävät valtavan suurta taloudellista valtaa tässä yhteiskunnassa, [Puhemies koputtaa] ja jos sen rahakasan päälle on päässyt istumaan, niin eihän siitä helposti irti päästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-24T18:16:09,2019-10-24T18:17:31,Hyväksytty,1.1 2019_56_117,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp",Nyt puhemies käyttää valtaa ja muistuttaa tästä minuutista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_118,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on tänään käsittelyssä kaksi erittäin tärkeään aiheeseen eli työeläkkeiden taitetun indeksin korjaamiseen tähtäävää lakialoitetta. Sekä edustaja Elomaan että edustaja Kiljusen lakialoitteet ovat täysin oikealla asialla, mistä suuri kiitos aloitteiden laatijoille. Täällä on tänään todettu, että edellinen hallitus nosti ja tämä hallitus aikoo nostaa takuueläkkeitä, mutta tämä ei pelkästään riitä. Tarvitaan myös monia muita toimenpiteitä, jotta eläkeläisten ostovoima säilyy kohtuullisena. Muun muassa eläkkeiden verotus tulee laskea palkkatulojen tasolle. Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Elomaan laatimassa ja useiden perussuomalaiskansanedustajien allekirjoittamassa lakialoitteessa esitetään puoliväli-indeksiä sovellettavaksi jokaisen työeläkkeensaajan kuukausittaisen eläketulon ensimmäisten 1 500 euron osalta. Korostankin, että tämä esityksemme hyödyttäisi kaikkia työeläkeläisiä, mutta pientä työeläkettä saavien ostovoima [Puhemies koputtaa] kohenisi kuitenkin kaikkein eniten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-24T18:17:35,2019-10-24T18:18:50,Hyväksytty,1.1 2019_56_119,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Olisin nostanut esiin tämän hallituskauden teot eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi, joita Anu Vehviläinen jo korosti, ja kommentoinut edustaja Elomaan ”pieniä roposia” ‑kommenttia, jonka sanoit tuolla pöntössä. Näen, että nämä edistykset, mitä nimenomaan on nyt tehty takuueläkkeen ja pienimpien eläkkeiden korottamiseen, ovat olleet mielestäni merkittäviä. Lisäksi minulle on torilla usein tuotu huolta siitä, että kaikki eläkeläiset eivät suinkaan ole eläkeläisiä, jotka ovat jo sen verran iäkkäitä, että ovat lähinnä kotisohvalla siinä tilanteessa, vaan osa haluaa kovasti tehdä töitä edelleenkin. Haluaisin nostaa esiin hallitusohjelmasta semmoisen kirjauksen, jossa nimenomaan pyritään helpottamaan eläkeläisten työn verotusta [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta lisäämään eläkeläisten toimeentuloa ja toimeliaisuutta arjessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-10-24T18:18:54,2019-10-24T18:20:05,Hyväksytty,1.1 2019_56_120,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Pienituloisten eläkeläisten ostovoimaa tulee nostaa. Me tiedämme, että eläkeläiset laittavat rahansa kiertoon täällä Suomessa. Ei niitä sijoiteta jonnekin ulkomaille. Raha kiertää. Mikä on sitten oikeudenmukaista? Otan esimerkin: Naisilla, ikäihmisillä, joista monet tekivät töitä jo 14-vuotiaina ja jotka ovat olleet töissä sanotaan vaikka hoiva-alalla, kaupassa, siivousalalla, eläke on todella pieni. Yli 40 vuotta on tehty töitä, eläke noin 1 300. Onko se oikeudenmukaista? Se ei ole näin. Tämän vuoksi meidän on ihan yhdessä rintamassa — niin kuin me täällä olevat olemmekin varmaan sitä mieltä — ajettava nyt pienituloisten eläkeläisten asiaa läpi. Tämä puoliväli-indeksi on yksi tapa, millä tämä asia hoidetaan. Ja varsinkin nämä pienituloiset eläkeläiset ovat nyt [Puhemies koputtaa] varmaan meidän kaikkien sydämessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-24T18:20:05,2019-10-24T18:21:16,Hyväksytty,1.1 2019_56_121,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehviläinen on aivan oikeassa, että tämä on tärkeä ratkaisu, mikä on tehty, nämä takuueläkkeisiin ja kansaneläkkeisiin tehtävät korotukset. Siinä lähdetään haavoittuvimmasta eläkeläisryhmästä, pääsääntöisesti tietysti työkyvyttömyys-eläkeläisistä. Hän totesi, että ei ole oikeastaan realistista lähteä puhumaan tästä työeläkeindeksistä ja tästä työeläkejärjestelmästä. Minulle muistuu tästä brittikirjailija Owenin lausahdus siitä, kun hän vertaili realisteja ja idealisteja ja totesi, että idealistit haluavat muuttaa maailman ja realistit, edustaja Vehviläinen, ovat sitä mieltä, että ei se onnistu. Mutta me idealistit emme usko sitä vaan muutamme maailman. Te istutte kuninkaantekijän paikalla, te olette sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, ja teillä on mahdollisuus ottaa nämä lakialoitteet nyt käsittelyyn valiokunnassa. Muutetaan sitä maailmaa. Realismia on se, että 183 miljoonaa euroa me nyt käytämme näihin pienimpiin eläkkeisiin. Me näemme, että budjettivaroja on niukalti. 8 miljardia euroa 25 vuotta peräjälkeen ovat rahastot keskimäärin vuodessa kasvaneet. Siitä meillä on varaa ottaa hieman [Puhemies koputtaa] korkotuotoista työeläkkeisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-24T18:21:20,2019-10-24T18:22:23,Hyväksytty,1.1 2019_56_122,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, niin 2016 yksikään eduskuntapuolue ei kannattanut tätä indeksin korjausta, ja sen takia uskallan puhua jonkinlaisesta realismista. Siitä ei ole kuin kolme vuotta aikaa. Ja samalla haluan todeta — kun minä ymmärrän ja olen jutellut satojen ihmisten kanssa myös toreilla ja turuilla tästä asiasta, aina sieltä 90-luvun puolivälistä lähtien — että minua myös jotenkin harmittaa eräs asia. Minä kunnioitan sitä, että te olette tehneet nämä laki-aloitteet. Se on oikein ja teillä on täysi oikeus siihen, mutta sitten minä ajattelen niin, että kun ihmisille annetaan uskoa siitä, että jos me tulemme valtaan, niin me kyllä tämän korjaamme, ja jotkut hallitukset aina välillä ovatkin tehneet selvityksiä, mutta niin kuin minä kerroin, niin 2016 ei löytynyt yhdeltäkään eduskuntapuolueelta tähän kannatusta eikä tässä nyt ole kuitenkaan sitten tämänkään eduskunnan osalta nimiä tämän enempää. Tämän halusin sanoa. Mutta niin kuin minä sanoin, niin minä kunnioitan sitä, että olette nämä tehneet ja nostatte esille tärkeän asian.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-24T18:22:23,2019-10-24T18:23:32,Hyväksytty,1.1 2019_56_123,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Yleensä silloin, kun asiaa ei haluta edistää, halutaan perustaa työryhmä — sinänsä parlamentaarinen ryhmä on kuitenkin ihan kaunis ajatus. Pidän edustaja Elomaan ja edustaja Kiljusen aloitteita hyvinä ja kannatettavina. Haluan kuitenkin nostaa esiin vielä vähennykset, nimittäin työtulo ja eläketulo ja niistä tehtävät vähennykset kohtelevat ihmisiä eri tavoin, kuten edustaja Kiljunen hyvin tietää. Edustaja Yrttiaho puhui järkeviä rahastoihin liittyen, ja uskon, että voimme näissä asioissa tehdä yhteistyötä. Toivon kuitenkin voimaa ja energiaa edustaja Kiljuselle. Kun aloite on nyt jätetty, niin hän tarvitsee vielä jonkinlaista mahtavaa auraa ja ihmettä, jotta voi päästä suurimman esteen yli: edustaja Kiljusen on vielä voimaannutettava sosiaalidemokraattinen ryhmä ja saatava pääministeri Rinne taakseen, jotta tämä voidaan toteuttaa — godspeed!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-10-24T18:23:36,2019-10-24T18:24:29,Tarkistettu,1.1 2019_56_124,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu parlamentaariseen työryhmään ja myös sitten hallituksen toimiin. Muistini mukaan joko ollaan perustamassa tai on perustettu kolmikantainen työryhmä arvioimaan eläkeläisten tilannetta, ja nimenomaan tässä tarvitaan kolmikantainen, koska työmarkkinaosapuolet ovat hyvin vahvasti mukana. Se ei mene yksistään sillä, että hallitus tekee toimia ja lähtee sitten lainsäädäntöä sitä mukaa viemään eteenpäin. Tähän tarvitaan työmarkkinaosapuolet. Tästä eläkeläisten verotuksesta on ollut puhetta. Todellakin samasta eläkkeestä maksetaan enemmän veroa kuin samasta palkkatulosta, mutta siihen on vaikuttamassa moni asia: esimerkiksi eläketulovähennys on pienempi kuin ansiotulovähennys, ja sitten vastaavasti palkansaajilla on erilaisia työmatkavähennyksiä ja eläkeläisillä niitä ei ole, ja sosiaaliturvamaksu on vielä [Puhemies koputtaa] kaksinkertainen. Elikkä kaikki nämä vaikuttavat siihen verotukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-10-24T18:24:29,2019-10-24T18:25:41,Hyväksytty,1.1 2019_56_125,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Kataisen hallitus asetti tällaisen työryhmän. Minulla on tässä Kataisen hallituksen ohjelma vuodelta 11. Siellä todetaan sivulla 64: ”Asetetaan työryhmä arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita.” Olin itse noissa hallitusneuvotteluissa ja ajamassa tätä lausetta tänne, ja näin sitten tapahtui, että tuollainen työryhmä 2011 asetettiin ja 2012 se muistaakseni valmistui [Kimmo Kiljunen: 2013!] ja sitten se haudattiin hiljaisuudessa sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen toimesta. Itse olin pettynyt siihen hallitukseen monella muullakin tavalla — ja tein siitä tietyt johtopäätöksetkin ja siksi istun nyt täällä. Eli asia on viivyttämistä, jos se viedään taas johonkin parlamentaariseen työryhmään. Yleensä valmistelu on tärkeää, mutta tätä asiaa on mietitty, ja tähän kyllä rahat löytyvät todellakin. Meillä on rahastoissa 205 miljardia euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-24T18:25:45,2019-10-24T18:26:47,Hyväksytty,1.1 2019_56_126,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Puheenjohtaja! Itse arvioisin näin, että kun meillä on lähes 1 600 000 eläkkeensaajaa ja heistä vanhuuseläkkeellä taitaa olla 1 350 000, niin hyvin helposti käy niin, että ennen vaaleja näistä ihmisistä tulee sitten objekti ja luvataan milloin mitäkin, niin kuin ehkä on käynytkin. Minun mielestäni tässä suhteessa olisi järkevintä, että perustettaisiin parlamentaarinen korkean tason työryhmä, joka vakavasti suhtautuu eläkeläisten toimeentulo- ja muihin ongelmiin. Siihen liittyy monta seikkaa, kuten toin esille. Minä itse olen ollut parissa parlamentaarisessa liikennetyöryhmässä, joita ministeri on vetänyt, ja siellä on asiallisesti suhtauduttu asioihin, ja me olemme saaneet sieltä järkevän, jopa yksimielisen tuloksen, ja ne on toteutettu suomalaisessa politiikassa, että minä en väheksyisi tätä parlamentaarista työtä. Ja jos minä oman käsitykseni sanon, niin siinä on olemassa vaara näitten vähäisten allekirjoittajien takia, että tämä koko aloite menee roskakoriin, ja sen takia minä haluaisin, että näitä oikeasti tutkittaisiin, koska nämä eivät ole yksinkertaisia asioita, niin tämä asia jäisi elämään ja [Puhemies koputtaa] yritettäisiin löytää ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-10-24T18:26:47,2019-10-24T18:27:54,Hyväksytty,1.1 2019_56_127,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minulla on kyllä sellainen arvio, että silloin kun puhumme puoliväli-indeksistä, sen kannatus ja tuki eri puolueissa on itse asiassa suurempi kuin nyt voisi ymmärtää joistakin puheenvuoroista. Sitten on aina tämä toinen puoli, jos vähän jatkaa tuota Kiljusen filosofointia — mitäs minä tähän kirjoitin — että voi tuntea olevansa oikeassa, vaikka onkin vähemmistössä. Olen tätä puoliväli-indeksiä pitänyt realistisena 15 vuotta, johdonmukaisesti puhunut ja toiminut sen puolesta. Silloin kun oli tämä kansalaisaloite, tiedostin, että mennään niin kuin täyteen indeksiin. Se nyt ei ollut niin helppo edetä, mutta tämä periaatteessa on mahdollista, [Puhemies koputtaa] ja minusta kaikki tämä keskustelu vie sitä asiaa eteenpäin. Näin minä haluan uskoa, ja haluan olla itselleni rehellinen. Aikanaan 95 vastustin kansaneläkkeen [Puhemies koputtaa] pohjaosan poistamista enkä ole koskaan katunut sitä, että äänestin sen poistamista vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-10-24T18:27:56,2019-10-24T18:29:24,Hyväksytty,1.1 2019_56_128,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Ja näin. Nyt minuutti on täynnä, ja myönnän vielä puheenvuoron, edustaja Lehto, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_129,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Eläkevarat kyllä riittävät ja kestävät puoliväli-indeksin, jos tuotot sijoitetaan hyvin ja asianmukaisesti ja siellä on pätevät henkilöt sijoittamassa. Eläkevarat nousevat koko ajan, mutta samalla — niin kuin minunkin sukupolveni — jäädään entistä myöhempään työeläkkeelle, jos vain työkykyä riittää, ja käytetään niitä vähemmän, kun ajatellaan, että kumminkaan elinodotus ei nouse enää. Että en minä usko, että nämä riittävät. Haluaisin edustaja Eestilältä kysyä, miksi hän toisaalta on puolustanut puoliväli-indeksiä mutta toisaalta haluaa parlamentaarista työryhmää. Haluan kertoa sitaatin hänen puoluetoveriltansa: ”Toisaalta ei ole syytä myöskään automaattisesti lähteä siitä, että kaikki nykyisten aktiivisukupolvien luoman tuottavuuskasvun hedelmät automaattisesti kuuluisivat myös niille sukupolville, jotka ovat eläkkeellä eivätkä enää ole niitä luomassa.” Tämä on aivan käsittämätöntä. Meidän eläkeläiset ovat rakentaneet tämän hyvinvointiyhteiskunnan, [Puhemies koputtaa] ja nyt joku puhuu, että ei saisi enää nauttia hedelmistä, jos on nousukausi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-10-24T18:29:30,2019-10-24T18:30:44,Tarkistettu,1.1 2019_56_130,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Mennään puhujalistaan, ja siellä edustaja Sarkkinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_56_131,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Eläkeläisköyhyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Hallituksen ensi vuonna tekemä korotus kansan‑ ja takuueläkkeisiin on hyvä alku eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. Hallitus panostaa erittäin merkittävästi, 183 miljoonaa euroa, köyhimpien eläkeläisten toimeentuloon. Sote-valiokunta hyväksyi tänään mietinnön, jolla kansaneläke nousee 34 euroa ja takuueläke 50 euroa ensi vuonna. Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat eläkkeiden tason lisäksi menot. On tärkeää tarkastella eläkkeiden lisäksi myös sitä, mitä voimme tehdä eläkeläisten menojen kohtuullistamiseksi. Esimerkiksi asumismenot, lääkemenot ja terveydenhuollon asiakasmaksut kuormittavat monia pienituloisia eläkeläisiä. Siten esimerkiksi asuntopolitiikka ja asiakasmaksujen uudistaminen on erittäin tärkeää pienituloisten eläkeläisten kannalta. Eläkeläisten hyvinvointiin vaikuttavat myös julkiset palvelut ja niiden laatu, joten hallituksen suunnitelmat terveyskeskusten hoitoonpääsyn parantamiseksi ja vanhuspalveluiden vahvistamiseksi ovat olennaisia ikääntyneiden kannalta. Kaikille eläkeläisille on taattava riittävä toimeentulo, ja eläkeläisten tasa-arvoa tulee parantaa. Kuten muissakin ikäryhmissä, myös eläkeläisten keskuudessa on suuria eroja. Toisilla on suuret eläkkeet ja varallisuutta, toisilla ei. Keskimääräiset työeläkkeet ovat viime vuosina nousseet, mutta eläke-erot ovat suuria. Eläkeläisistä ja heidän toimeentulostaan ei siis voi puhua yhtenä ryhmänä, ja päättäjinä meidän on keskityttävä erityisesti eläkeläisköyhyyden vähentämiseen ja pienituloisten eläkeläisten aseman parantamiseen. Arvoisa puhemies! Työeläkejärjestelmää ja sen kestävyyttä on tarkasteltava pitkällä aikavälillä, jotta myös nykyiset työntekijät ja nuoret ikäluokat voivat luottaa järjestelmän kestävyyteen, toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Työeläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva, eli kulloisetkin työntekijät maksavat valtaosan kulloinkin maksettavista eläkkeistä. Suunnilleen viidesosa työeläkemaksuista rahastoidaan ja rahastoilla puskuroidaan järjestelmää erilaisissa taloussuhdanteissa ja tuotoilla maksetaan noin viidesosa eläkkeistä. Näin ollen työllisyysaste, palkkataso ja työvoiman määrä vaikuttavat myös eläkejärjestelmän kestävyyteen. Työeläkkeiden rahoitus on suunniteltu nykyindeksin perusteella eikä rahastoinnila ole varauduttu niihin puoliväli-indeksin lisäkustannuksiin, jotka olisivat Eläketurvakeskuksen arvion mukaan ensimmäisenä vuonna melko pienet mutta viiden vuoden kuluttua noin 571 miljoonaa euroa vuodessa, kymmenen vuoden kuluttua 910 miljoonaa euroa, 20 vuoden kuluttua 1,8 miljardia ja siitä eteenpäin edelleen kasvua. Seurauksena olisi työeläkemaksujen merkittävä nostaminen järjestelmän kestävyyden turvaamiseksi. Laskelmien mukaan viiden vuoden kuluttua nousupaine olisi 0,6 prosenttia, kymmenen vuoden kuluttua 0,9 ja 20 vuoden kuluttua 1,5 prosenttia. Rahastojen tyhjentäminen johtaisi niin ikään eläkemaksujen nousupaineeseen, sillä rahastojen tuotot pienentävät työeläkevakuutusmaksuja ja rahastojen tuotoilla maksetaan noin yksi viidesosa eläkemenoista. Laskelmat perustuvat Eläketurvakeskuksen laskelmiin, ja ainakaan minulla ei ole osaamista kyseenalaistaa viranomaistahon tekemiä laskelmia. Arvoisa puhemies! Nykyisellä syntyvyyden tasolla ja ennustetulla väestökehityksellä työeläkemaksuja saatetaan joutua nostamaan, vaikka indekseihin ei tehdä mitään muutoksia. Työeläkejärjestelmämme on kestävä, mutta nykyiset väestötrendit heikentävät kestävyyttä ja aiheuttavat paineita. Mikäli indeksejä muutettaisiin, niin järjestelmään kohdistuisi kahtalainen paine. On muistettava, että työeläkevakuutusmaksu on noussut viime vuosikymmeninä runsaasti ja nykyiset ja tulevat työssäolijat maksavat korkeampia maksuja kuin aiemmilla vuosikymmenillä. 80-luvulla työeläkevakuutusmaksu oli noin 15 prosenttia. Tänä päivänä se on 24,4 prosenttia. Arvoisa puhemies! Puoliväli-indeksi antaisi euromääräisesti eniten ennestään suurituloisille työeläkeläisille, eikä se olisi välttämättä kovin kustannustehokas keino eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. On kuitenkin täysin oikeutettua kantaa huolta siitä, että monien työeläke jää pieneksi ja pienet työeläkkeet eivät ole kehittyneet riittävästi ja eläkeläisten ostovoima jää monilla pieneksi ja elämiseen riittämättömäksi. Tuleekin ottaa tarkasteluun sellaisia tapoja kehittää eläkejärjestelmää, jotka lisäisivät eläkeläisten tasa-arvoa ja parantaisivat pieniä työeläkkeitä. Esimerkiksi työ‑ ja kansaneläkkeen yhteensovittamista tulisi pyrkiä uudistamaan siihen suuntaan, että pienituloisten eläkeläisten toimeentulo paranee. On myös paikallaan selvittää työeläkkeiden korotusmalleja, joilla turvataan pienten työeläkkeiden kehitys ja ostovoima nykyistä paremmin. Hallitusohjelmassa on linjaus siitä, että käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä työeläkemaksuja nostamatta. Tässä yhteydessä voitaneen arvioida myös edustaja Kiljusen aloitteeseen sisältyvän euro plus prosentti ‑sekakorotusmallin mahdollisuutta ja toteuttamismahdollisuuksia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2019-10-24T18:30:53,2019-10-24T18:36:34,Tarkistettu,1.1 2019_56_132,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Todettakoon tähän aluksi fakta: Suomessa on yhteensä 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista noin 1,4 miljoonaa saa työeläkettä. Keskimääräinen kokonaiseläke on 1 669 euroa kuukaudessa, ja kansaneläke täydentää pientä työeläkettä, kun työeläke on alle 1 300 euroa kuukaudessa. Näin siis muun muassa Telan tilastot kertovat. Edustajien Kiljunen ja Elomaa aloitteissa todella kannetaan huolta pienellä työeläkkeellä olevien toimeentulosta ja ostovoimasta, ja kun luin aloitteet läpi, huomasin kyllä, että siellä perusteluissa on paljon tärkeitä huomioita nimenomaan eläkeläisköyhyydestä. Se on hyvä asia. Suomalainen eläkejärjestelmä, sekä työeläkejärjestelmä että meidän kansaneläkejärjestelmä ja varsin tuore takuueläkejärjestelmä, muodostaa kokonaisuuden, jolla on tarkoitus pitää huolta jokaisen suomalaisen vanhuudenturvasta ja toimeentulosta. Kehittämistarpeita toki on, ja itse kuulun niihin, jotka ajattelevat kuten omassa puolueessani keskustassa ajatellaan, että ne kehittämistarpeet ovat erityisesti siellä aivan pienimmissä eläkkeissä, sekä kansaneläkkeitten osalta että takuueläkkeitten osalta. Että se on ihan kaikista näistä olennaisinta. Kuten tässä edellä jo edustaja Sarkkinen kertoi, todellakin olemme tänään saaneet mietinnön tehtyä pienten eläkkeitten korotuksista, ja se on minusta hyvä asia. Olen ihan varma, että kaikki olemme saaneet tässä viime vuosien aikana ja vaalikentillä tästä kovasti palautetta, ja on oikein, että näin tehdään. Eli täysi takuueläke tulee nousemaan 834 euroon ja kansaneläkkeen täysi määrä yksin asuvalla 663 euroon. Totean sen, että nämä korotukset koskettavat kaiken kaikkiaan yli 600 000:ta eläkkeensaajaa ja siihen käytetään ensi vuonna 183 miljoonaa euroa. Eli pidän näitä tietysti oikeansuuntaisena. Samalla kuitenkin näen, että eläkeläisten siinä koko arjen kuvassa, kun katsotaan eläkkeen tason lisäksi myös, miten paljon menee rahaa asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin, henkilökohtaiseen aivan välttämättömään elämään, niin tottahan se on, että eläkeläisköyhyydestähän meillä kyllä aidosti voidaan myös puhua, ja se on meidän yhdessä tunnistettava, ja olen kyllä sitä näissä edellä olevissa puheenvuoroissa kaiken kaikkiaan nähnytkin. Esimerkiksi meillä oli viime vuonna lähes 35 000 yli 65-vuotiasta henkilöä, joilla oli maksuhäiriömerkintä, ja se on aika tavalla paljon. Se kertoo konkreettisesti tästä. Siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tämän päivän mietinnössä otettiin myös kantaa tähän eläkeläisköyhyyteen. Se tieto, mitä meillä on eläkeläisköyhyydestä, on hyvin hajanaista ja sirpalemaista, ja ajattelemme sillä tavalla ja esitämme eduskunnalle tämän salin ratkaistavaksi, että meidän pitäisi tehdä myös kattava tutkimus eläkeläisköyhyyden luonteesta ja syistä, jotta osaisimme tehdä paremmin kaikkia toimenpiteitä tähän. Hallituksen osalta mielestäni keskeinen ja konkreettinen asia tulee olemaan tämän asiakasmaksulainsäädännön mahdollisimman nopea eduskuntaan tuominen. Te tiedätte, että siellä on paljon asiakasmaksuissa epäoikeudenmukaisuutta ja ne pitäisi korjata. Sen on ainakin kaksi jos ei kolmekin hallitusta jättänyt nyt tuomatta. Siellä on nyt hallituksella varattu kuitenkin tähän muutamia kymmeniä miljoonia euroja rahaa, että me voisimme tehdä myös siinä säätöä, että saataisiin todellakin kohtuullistettua asiakasmaksuja. Sitä pidän tärkeänä. Mutta sitten vielä totean näistä edustajien lakialoitteista: Niin kuin sanoin, ymmärrän tämän huolen, mutta henkilökohtaisesti kannan erittäin paljon huolta meidän eläkejärjestelmän kestävyydestä, huolimatta siitä, että meillä on rahastoitu yli 200 miljardia euroa. Ajattelen sillä tavalla, että tässä tulevaisuuden tai nyt jo epävarmassa maailmassa, jossa on kriisejä kansainvälisesti ja emme itsekään pysty tietämään, miten Suomi täällä kansallisesti aina pärjää, minusta se on meille ja meitä seuraaville sukupolville pahan päivän vara ja turva, että meillä on rahastoituna ja meillä aina pystytään maksamaan ihmisten eläkkeet. Tämä on myös yksi syy, miksi itse ajattelen tässä tällä tavalla, että arvostan aloitteita mutta en pysty niitä kannattamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-10-24T18:36:42,2019-10-24T18:41:51,Hyväksytty,1.1 2019_56_133,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Puheenvuorot täältä pöntöstä maksimissaan 7 minuuttia, omalta paikalta 3 minuuttia. Tämä edustaja Lehdolle tiedoksi, kun sitä äsken Saviolta kuiskuttelitte.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_134,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, työeläke on an- siosidonnainen etuus. Sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso eläkeaikana. Eläkkeet jäävät kuitenkin koko ajan jälkeen ansiotason kehityksestä. Eläketaso laskee parissa vuosikymmenessä 40 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta. Taitettu indeksi nostaa teoriassa eläketasoa vain viidenneksen reaalipalkkojen kasvusta. Jos katsotaan keskimääräisen eläkkeen reaalikehitystä eri indekseillä vuosien 95—2015 välillä, niin taitettu indeksi on nostanut vain reaalikehitystä 73 euroa kuukaudessa. Puoliväli-indeksi, jos olisi pysynyt, olisi nostanut 208 euroa kuukaudessa. Ja palkkatasoindeksi taas reilu 400 euroa kuussa. Niin tässä on merkittävä ero, mitä tässä on tapahtunut reaalikehityksessä, kun on tullut taitettu indeksi. Japanin eläkeläiset tekevät etenevässä määrin rikoksia, että pääsevät vankilaan. Ja syy siihen on yksinäisyys ja köyhyys. Tilastojen mukaan Japanissa yli 21 prosenttia vangeista on yli 65 vuotta täyttäneitä, ja rikoksien uusimisprosentti on kaksinkertainen verrattuna nuoriin rikollisiin. Tosin, yli 65-vuotiaiden rikokset ovat pieniä, mutta niistäkin annetaan huomattavasti Suomen tasoa pidempiä tuomioita. Miksi sitten Japanissa eläkeläiset tekevät näin paljon rikoksia? Syynä on usein eläkeläisköyhyys. Ei ole tarpeeksi varaa ruokaan, lääkkeisiin, ei lämpöön, asuntoon. Siksi meidän onkin pidettävä huolta meidän omista eläkeläisistä, ettei täällä käy samoin tulevaisuudessa. Meillä on suuri joukko eläkeläisiä, jotka kitkuttelevat pienen eläkkeen turvin, ja huoli huomisesta on läsnä päivittäin. Moni on tehnyt pitkän ja raskaan työuran, mutta silti eläke on voinut jäädä pieneksi, ja toimeentulo on haastavaa. On lääkekuluja, on lääkärilaskuja ja muutenkin eläminen kallistuu koko ajan. Vappusatanen ei riitä, kun sitä ei ole tullut. On tullut rippeitä, ja se on hyvä alku pienituloisille eläkeläisille, mutta me tarvitsemme pikaisesti muutoksia tähän, ja siihen on ratkaisuna puoliväli-indeksi, näin alkuun. Sen vaikutus ei näy heti, mutta sillä turvataan jatkossa eläkeläisten ostovoiman kasvu paremmin kuin nykymuodolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-10-24T18:42:00,2019-10-24T18:44:30,Hyväksytty,1.1 2019_56_135,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Minun mielestäni eläkeläisköyhyyteen ovat merkittävällä tavalla tällä vuosikymmenellä vaikuttaneet erinäköiset pakollisten maksujen korotukset. Me tiedämme, että eläkeläisten kulutus verrattuna palkansaajaan suhteellisesti kohdentuu enemmän asumiseen ja luonnollisesti terveydenhuoltoon ja tietyssä maassa eläkeläisten vielä pitää liikkua omilla autoillaan. Jos katsottaisiin, että palkansaaja kuluttaa asumismenoihin 100 yksikköä, niin eläkeläinen kuluttaa noin 120 yksikköä, ja jos palkansaaja kuluttaa terveydenhuoltoon 100 yksikköä, niin eläkeläinen kuluttaa 190 yksikköä. Kun katsoo näitä Tilastokeskuksen tietoja, niin nämä nousut ovat tapahtuneet nimenomaan asumisessa ja terveydenhuollossa, ja minun väittämäni on, että eläkeläiset ovat köyhtyneet juuri tämän takia. Sen takia kokoomus on pitänyt yllä sitä, että meidän pitäisi katsoa tätä indeksikoria. Eli kun otamme huomioon eläkeläisten todellisen kulutuksen, sen, mihin se kohdentuu, niin ovatko suurimmat nousut tapahtuneet juuri siellä indeksikorissa? Silloin siitä aiheutuu se, että tämä 80—20-työeläkeindeksi tai sitten takuueläkkeet tai pienet eläkkeet eivät ole pysyneet siinä mukana. Ja kun me tiedämme, että yksin asuvista valtaosa on naisia ja heillä on pieniä eläkkeitä, ja jos he tietyllä alueella Suomessa asuvat vielä omakotitalossa, niin lopputuloksena on se, että niistä laskuista ei selviä. Sen takia on tärkeää, että eduskunta keskustelee näistä eläkeasioista. Mutta kun tämä aloite on nyt tehty työeläkejärjestelmää koskien, niin silloin se on pikkusen eri asia kuin takuueläke tai kansaneläke. Ja kun me menemme näihin indekseihin, niin ainakin itse joudun tunnustamaan, että nämä ovat aika vaikeita sen takia, kun kukaan tässä salissa ei pysty näkemään tulevaisuuteen. Me emme pysty näkemään sitä, millä tavalla nämä eläkerahastot kehittyvät. Kaikki me olemme lukutaitoisia ja pystymme katsomaan: Esimerkiksi sinä aikana, kun itse olen saanut olla kansanedustaja, vuodesta 2011 lähtien, niin eläkerahastot ovat kehittyneet yli 70 miljardia, mutta ei se ole tae siitä, että ne tulisivat kehittymään hyvin jatkossa. Jos me katsomme taaksepäin, niin eihän näitten eläkerahastojen kehitys todella ole kuin parina vuotena — kolmena vuotena muistaakseni — käynyt miinuksella vuoden 95 jälkeen. Silloin 90-luvulla, kun oli ne lamat, ne laskivat 14 miljoonaa ja seuraavana vuonna nousivat 14 miljardia. Että kyllähän ne koko ajan ovat nousseet. Mutta nyt me olemme niin erikoisessa maailmassa, kun meillä on negatiivisten korkojen maailma ollut monta vuotta, että maailmalla on paljon rahaa mutta kukaan ei tiedä, minnekä se järkevästi pitäisi sijoittaa. Pörssikurssit ovat nousseet kymmenen vuoden aikana Jenkeissä yhtä mittaa, ja Eurooppa ja muu maailma seuraavat perässä. Sen takiahan nämä tuotot ovat olleet hyviä. Mutta sen me tiedämme, kun me ajattelemme tulevia eläkeläisiä ja kun katsoo Tilastokeskuksen tietoja, että vuonna 2030 meillä on yli 65-vuotiaita 290 000 enemmän kuin on vuonna 2017. Eli me tiedämme, että eläkkeensaajien lukumäärä eli näitten rahansaajien lukumäärä nousee koko ajan, mutta sitten me emme tiedä, mikä tulee olemaan näitten rahastojen tuottoprosentti. Totta kai ne pyrkivät kolmen ja puolen prosentin reaalituottoon — se on kova juttu, jos se saavutetaan, jos tämä maailma jatkuu tämmöisenä, mitä se nyt on. Tämä on se ongelma. Toinen ongelma on se, että meidän pitää pitää kilpailukyvystä huolta. Esimerkiksi Kiljusen aloitteessa on yksi vähän heikko kohta: jos lähdetään siitä, että aina korotetaan vain näitä työeläkemaksuja, jotta saadaan eläkkeet maksettua — se viittaa vähän siihen — niin silloin siitä saattaa seurata se, että meidän yksikkötyökustannukset lähtevät jälleen nousuun, jolloin me menetämme viennin kilpailukykyä, ja sitä kautta tulee työttömyyttä ja ongelmia maksaa näitä työeläkemaksuja. Eli tämä on niin vaikea juttu. Näillä luvuilla minä perustelen sitä — ja kokoomuksen mielestä pitäisikin — että pitäisi oikeasti perustaa parlamentaarinen korkean tason työryhmä, joka kunnolla tutkii tätä eläkejärjestelmää ja sen tulevaisuutta ja indeksejä ja eläkeläisten todellisia menoja verrattuna siihen indeksikoriin. Ja sen jälkeen arvioidaan sitten eläkeläisten verotus. Minä en tiedä tämän päivän lukua, mutta silloin kun minä sitä katselin puolitoista vuotta sitten, niin eläkeläisten verotus oli noin 300 miljoonaa ankarampi kuin palkansaajien verotus ja se oli tietyissä tuloluokissa parhaimmillaan, olikohan 2,7 prosenttia ankaraa, mutta sitten taas pienissä eläkkeissä, pienillä eläkeläisillä verotus on tavallaan matalampaa kuin se on vastaavilla palkansaajilla. Se vähän vaihtelee, missä se käyrä menee, ja se leikkaa tietyissä pisteissä itsensä. Näitä asioita pitäisi nyt yhdessä pohtia. Ja minä ymmärrän, että edustaja Kankaanniemi kokee tämmöisen puheen niin, että ikään kuin se olisi jarruttelua, mutta ei se oikeasti ole. Ja nyt kun ministeri katsoo ja hallitus katsoo, että perustetaan tämmöinen työryhmä ja tehdään vaikka puoli vuotta tai kahdeksan kuukautta kunnolla töitä ja kuunnellaan lukuisa määrä asiantuntijoita ja muodostetaan siitä parlamentaarisesti käsitys, miten eläkeläisten asioita tulisi hoitaa, niin minun mielestäni se olisi iso voitto eläkeläisille, koko asialle. Sitä, mikä sen työryhmän lopputulema olisi juuri tässä indeksikysymyksessä, minä en osaa arvioida, koska yleinen periaate on, että ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan, mutta nyt me meinaamme mennä vähän toisinpäin. Minä luulen, että isojen puolueiden ja monien puolueitten ikään kuin negatiivinen suhtautuminen pari vuotta sitten, mihin edustaja Vehviläinen viittasi, johtuu juuri siitä, että halutaan olla varovaisia eikä lähdetä yhtäkkiä ilman tarkempaa analyysia viitoittamaan uudelleen näitä asioita. Eli minä toivon, että erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajat nyt vievät viestiä omille ministereilleen, että tämmöinen työryhmä perustetaan ja arvioidaan näitä asioita, koska nämä eivät ole yksinkertaisia asioita, nämä ovat monimutkaisia asioita, ja me tiedämme, että parhaillaan tämä jälkeenjääneisyys niillä, jotka ovat jääneet eläkkeelle vuonna 95 tai sitä aikaisemmin, on 32 prosenttia. Ne ovat isoja jälkeenjääneisyyksiä, ja edustaja Tanus täällä aivan oikein viittasi siihen, että jos teoriassa matemaattisesti toteutettaisiin, että pannaan 2,4 miljardia lisää työeläkkeisiin, niin valtiohan saa siitä heti noin miljardin ja se tulee suoraan valtionkassaan. Että matemaattisesti se on täysin oikea arvio, mutta onko se toteutettavissa, niin sehän on tämän asian ja ongelman ydin on, koska tulevaisuutta me emme tiedä. [Toimi Kankaanniemi: Miksei se olisi toteutettavissa? Rahat on valmiina, päätöstä vailla!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-10-24T18:44:32,2019-10-24T18:51:09,Hyväksytty,1.1 2019_56_136,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Eläkeläisten reaaliset tulot ovat alentuneet viime vuosina yleisesti. Syynä ovat kansaneläkkeen leikkaus, vuosien 2015 ja 2017 indeksileikkaukset sekä 2018 ja 2019 indeksijäädytykset. Näitä heikennyksiä hallitus on nyt luvannut kompensoida. Pitkäaikaisin ja perusteellisin eläketurvan heikentäjä on kuitenkin ollut työeläkkeiden niin sanottu taitettu indeksi. Sen muuttaminen takaisin puoliväli-indeksiksi parantaisi eläkeläisten reaalisia tuloja ja vähentäisi eläkeläisten köyhyyttä tehokkaasti, kuten käsittelyssä olevassa lakialoitteessa esitetään ja hyvin perustellaan. Eläkkeiden parantamiseen olisi kyllä varaa. Se on täällä useassa puheenvuorossa jo todistettu. Työeläkejärjestelmää perustettaessa 1962 eläkkeet sidottiin palkkakehitykseen sataprosenttisesti. Vuodesta 77 käytössä olleessa niin sanotussa puoliväli-indeksissä sekä ansio- että hintakehityksen painotus oli 50 prosenttia. Puoliväli-indeksiä sovellettiin eläkkeiden tarkistuksiin, kunnes vuonna 95 Lipposen ensimmäinen hallitus ensitöikseen leikkasi — tai taittoi — työeläkeindeksin siten, että palkkataso vaikuttaa eläkkeiden vuotuisiin indeksitarkistuksiin enää 20 prosentin verran. Tämä merkitsee eläkkeiden jälkeen jäämistä ansiotasosta, eläkeläisten pienituloisuuden ja suoranaisen köyhyyden kasvua. Julkisessa keskustelussa väitetään usein, että eläkeindeksin korjaaminen aloitteessa esitetyllä tavalla vääristäisi eläkeläisten keskinäistä tulonjakoa ja kasvattaisi tuloeroja. Väite on tässä yhteydessä siitä erikoinen, että työeläkeindeksissä on kyse nimenomaan työssä olevien ja eläkeläisten välisestä tulonjaosta ja sen tasaamisesta tällä puoliväli-indeksillä, ja juuri tällähän on eläkeläisen toimeentulon kannalta merkitystä. Ansiosidonnaisen työeläkkeen on tarkoitus turvata ansaittu tulotaso eläkkeelläoloaikana. [Kimmo Kiljunen: Juuri näin!] Korvaustasoksi on asetettu 60 prosenttia, mutta taitettu indeksi heikentää eläkkeitä niin, että korvaustaso laskee noin 20 vuoden eläkkeelläoloajan kuluessa jopa 40 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta. Tulonjakoon ja tuloeroihin voidaan ja tulee puuttua useilla keinoilla, muun muassa kansaneläkkeiden ja takuueläkkeen korotuksilla ja oikeudenmukaisilla veroratkaisuilla ja niin edelleen. Tässä edustaja Kiljusen lakialoitteessa esitetään työeläkkeiden vuosittaisen korotusvaran suorittamista kahden kolmasosan osuudelta kaikille samansuuruisena euromääräisenä korotuksena ja yhden kolmasosan osuudelta prosenttikorotuksena. Tämä esitetty malli tasaa osaltaan eläkeläisten välistä tulonjakoa. Mutta ennen kaikkea, arvoisa puhemies, aloitteessa esitetty puoliväli-indeksin palauttaminen kasvattaisi eläkkeiden ostovoimaa, se vähentäisi eläkeläisten köyhyyttä ja lisäisi myös kotimaista kysyntää. Tällä olisi positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, julkinen talous vahvistuisi, ja koko kansantalous hyötyisi. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-24T18:51:14,2019-10-24T18:55:12,Hyväksytty,1.1 2019_56_137,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Meidän kaikkien täällä, ja koko Suomessa, on syytä olla erityisen kiitollisia professori Teivo Pentikäiselle ja hänen työryhmälleen, joka loi Suomeen 1960-luvun alussa työeläkejärjestelmän. Sen ansiosta meillä on nämä 205 miljardia euroa rahastoituna, ja sen myötä me olemme saaneet tämän järjestelmän, jota on nyt siis rakennettu useimpien meidän elinikä. Tuo Pentikäisen työn tulos sisälsi myös sen, että silloin, 1963, työeläkkeet sidottiin puhtaasti palkkaindeksiin. Eli silloin tulkittiin, että työeläke on siirrettyä palkanmaksua, joka sitten maksetaan sille, joka on palkkaa saanut työelämässä ja maksanut työeläkemaksuja ja saa sitten eläköityessään ja eläkkeellä sen osan säästämästään palkasta. Näin meneteltiin 70-luvun loppupuolelle asti, jolloin sitten todettiin, että palkkaindeksi nostaa eläkkeitä nopeammin kuin palkkoja. Tämä on vähän ihmeellistä, mutta näin tosiasiassa tapahtui ja eläkkeet nousivat varsin reippaasti — ja tietysti erityisesti hintoihinkin nähden. No sitten 90-luvun laman loppuvaiheilla Lipposen hallitus päätti toteuttaa tämän puoliväli-indeksin muuttamisen 20—80-indeksiksi, ja Kari Puron komitea 2000-luvun taitteessa ehdotti tätä järjestelmää pysyväksi. Ensin se oli julkisella puolella, ja sen jälkeen se vahvistettiin tässä salissa kaikkia aloja koskevaksi. Muistan hyvin, kun olin täällä silloin. Olin 95—2000, niinä vuosina, ja äänestin kyllä eläkeläisten puolesta mutta jäin vähemmistöön. Arvoisa puhemies! Sen jälkeen tästä asiasta on paljon puhuttu, mutta ei ole saatu aikaan minkäänlaista muutosta, vaikka hallitukset ovat vaihtuneet. Ja eläkeläisten jälkeenjääneisyys siitä tasosta, mikä heille olisi periaatteessa kuulunut alun perin olleen mallin mukaan, on merkittävä ja tosiasia tänä päivänä. Mutta pysyviä mallejahan meillä ei ole. Kansalais-aloite kaksi vuotta sitten oli todellakin sellainen, että siinä esitettiin palaamista siihen Pentikäisen alkuperäiseen malliin, 100 prosentin palkkasidonnaisuuteen, ja sellaista mallia en itsekään pitänyt kyllä mahdollisena. Mielestäni se olisi saattanut johtaa niin rajuun eläkerahastojen hupenemiseen muutamassa vuosikymmenessä, että se ei olisi ollut ihan vastuullista. Mutta sen sijaan nämä lakialoitteet, jotka edustajat Elomaa ja Kimmo Kiljunen ovat panneet alulle, ovat erinomaisia. Molemmat ovat toteuttamiskelpoisia, molemmissa on hyviä elementtejä ja molemmat suosivat pieniä, keskisuuria ansioeläkkeitä, niin kuin mielestäni pitääkin. Jos mennään ihan normaalilla tavalla tähän puoliväli-indeksiin ilman näitä painotuksia, niin suurituloiset eläkeläiset hyötyvät kyllä euromääräisesti valtavasti tai ainakin paljon. No, sanotaan, että heitä ei ole kovin paljon, mutta toisaalta ei ole kuitenkaan tarpeen kasvattaa eläke-eroja tällä tavalla. Siksi nämä mallit ovat perusteltuja ja vievät oikeaan suuntaan. Täällä on mainittu, että eläkerahastot ovat kasvaneet reippaasti. Tarkistin, että vuoden 2010 lopussa eläkerahastoissa oli 136 miljardia euroa ja viime vuoden lopussa 204 miljardia, suurin piirtein. Eli kasvu kahdeksassa vuodessa oli 68 miljardia euroa, siis keskimäärin yli 8 miljardia vuotta kohti. Vuosina, jotka olivat taloudellisen taantuman ja vaikean talouden aikaa — tämän vuosikymmenen alkupuolella varsinkin — työttömyys oli ja on yhä edelleenkin suuri, mutta siitä huolimatta nämä eläkerahastot kasvoivat ja tietysti suuri osa on tullut sijoitustuotoista. Mutta siis yli 200 miljardia on rahastoissa varaa. Jos niistä tällä taitetun indeksin korjaamisella annettaisiin tämän päivän eläkeläisille muutama miljardi — miljardi, kaksi, kolme, mitä nämä lakialoitteet korkeintaan merkitsisivät — niin koska ansioeläkkeet ovat veronalaista tuloa, siitä tulisi valtiolle ja kunnille verotuloina takaisin merkittävä osa, arviolta ehkä 30—40 prosenttia kokonaisveroasteena. Sen lisäksi se menisi ostovoimaan, joka tulisi kulutuksen kautta hyödyksi yhteiskunnalle välillisten verojen kautta ja toisaalta väistämättä parantaisi myös osaltaan työllisyyttä. Näin ollen siitä hyötyisi kyllä kokonaistalous, eli eläkerahastoista siirtyisi merkittävä summa valtion ja kuntien käyttöön, joilla sitten taas eläkeläistenkin palveluja voitaisiin kehittää ja ylläpitää. Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus aikoo korottaa polttoaineveroa, ja sen politiikka johtaa siihen, että kuntaverot nousevat lähes koko maassa tällä vaalikaudella jopa hyvinkin paljon. Näin ollen verotus kiristyy ja sitä maksavat myös yhä ostovoimaltaan pienenevän eläkkeen varassa olevat, ja tässäkin mielessä nyt olisi kyllä paikallaan tehdä eläkeläisten asemaa parantavia uudistuksia. Kansaneläkkeistä en tässä [Puhemies koputtaa] yhteydessä sen enempää, kun aika loppuu, eikä se tähän kuulu, mutta on todella tärkeää, että niitä myös parannetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-10-24T18:55:19,2019-10-24T19:02:33,Hyväksytty,1.1 2019_56_138,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kuten edeltävästäkin, edustaja Kankaanniemen puheenvuorosta kävi hyvin ilmi, että erityisesti pienten eläkkeiden jälkeenjääneisyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Tämä edustaja Elomaan laatima ja useiden muiden perussuomalaisten kansanedustajien allekirjoittama lakialoite taitetun indeksin korjaamiseksi tähtääkin hyvin ansiokkaasti tämän ongelman korjaamiseen. Eläkeläisten on useimmissa tapauksissa mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monien heistä on myös laskettava jokainen euro hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää. Toisaalta välttämättömät elinkustannukset ovat kohonneet hyvin nopeasti, ja varsinkin asumisen kalleus aiheuttaa pulmia monelle pienituloiselle eläkeläiselle, varsinkin suurissa kasvukeskuksissa. Viime vuosien aikana tehdyt työeläkkeiden pienet tasokorotukset eivät lähimainkaan riitä kompensoimaan näiden välttämättömien menojen kasvua. Lisäksi eläkkeiden verotus on useimmissa tuloluokissa selvästikin palkkatulojen verotusta kireämpää, ja sen johdosta eläkkeiden ja palkkatulojen verotus tulee yhtenäistää eläkkeiden verotusta alentamalla. Arvoisa puhemies! Työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus herättää täysin oikeutetusti jatkuvaa kansalaiskeskustelua, ja monella eläkeläisellä on todella suuri huoli taloudellisesta toimeentulostaan. Ongelmia toimeentulon kanssa on erityisesti kaikkein pienituloisimmilla eläkeläisillä. Moni pientä työeläkettä saava henkilö on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan työuran raskaassa mutta pienipalkkaisessa työssä, josta säästöjä ei ole juuri kertynyt. Perussuomalaiset haluavatkin kiinnittää huomiota varsinkin matalapalkka-aloilla kauan työskennelleisiin, pientä työeläkettä saaviin ihmisiin, joista monet ovat naisia. Heidän tulonsa ovat hyvin niukkoja — silti vuokrat, sähkön siirtohinnat, lääkkeet ja muut pakolliset elinkustannukset kallistuvat jatkuvasti. Tähän edustaja Elomaan lakialoitteeseen sisältyvä perussuomalaisten eläkemalli parantaisi erityisesti näiden henkilöiden asemaa. Myös edustaja Kiljusen laatima lakialoite on oikeansuuntainen, joskin sisällöltään hieman erilainen. Arvoisa puhemies! Kaikkien työeläkkeiden kaavamainen indeksikorjaus nostaisi luonnollisesti suuria eläkkeitä euromääräisesti enemmän kuin pieniä. Tässä edustaja Elomaan laatimassa lakialoitteessa mallia on kuitenkin jatkokehitetty oikeudenmukaisesti, ja siinä esitetään puoliväli-indeksiä sovellettavaksi jokaisen työeläkkeensaajan kuukausittaisen eläketulon 1 500 ensimmäisen euron osalta. [Puhemies koputtaa] Tämä esityksemme hyödyttäisi kaikkia työeläkeläisiä, mutta pientä työeläkettä [Puhemies koputtaa] saavien ostovoima kohentuisi kuitenkin eniten, ja siksi kannatan tätä lakialoitetta, jonka olen myös itse allekirjoittanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-10-24T19:02:35,2019-10-24T19:05:55,Hyväksytty,1.1 2019_56_139,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! On ollut tärkeää, että tässä keskustelussa on myöskin tullut esille se, että työeläkejärjestelmä poikkeaa tästä muusta julkisen talouden päätöksentekojärjestelmästä. Työeläkejärjestelmä rahastoineen ei ole osana valtion budjettia, vaikka tietysti työeläkejärjestelmä katsotaankin osaksi sosiaalivakuutusjärjestelmää, joka Suomessa toimii. Päätöksentekoprosessi ja koko työeläkejärjestelmä on aikanaan luotu kolmikannassa työmarkkinajärjestöjen toimesta hallituksen ollessa siinä kolmikannassa mukana, ja on syytä kunnioittaa myöskin kolmikantaa siinä suhteessa, että kun järjestelmää lähdetään uusimaan ja kun sieltä työeläkejärjestelmästä myöskin tarvittaessa halutaan voimavaroja työeläkkeisiin, silloin on järkevää, että nämä neuvonpidot käydään kolmikannan kautta käydyissä keskusteluissa. Hallitusohjelmassa on sikäli tärkeä huomio, joka on ”vallankumouksellinen”, täysin uusi avaus, että pyritään selvittämään kolmikannassa, voidaanko työeläkejärjestelmästä saada voimavaroja näihin pienimpiin työeläkkeisiin, jotta se 100 euroa alle 1 400 euron eläkkeisiin voitaisiin taata läpi kentän. Tämä on uusi asia. Tämä on aivan uusi asia, ensi kerran rahastojen tuotoista haluttaisiin saada käyttöön voimavaroja, ja tämä pyritään tässä nyt selvittämään. Itse esittäisin tässä julkisesti sen toivomuksen, että aivan kuin 2013 selvityksessä, joka tarkasteli tätä taitettua indeksiä edellisen kerran, olivat ensimmäisen kerran eläkeläisjärjestöt mukana siinä neuvonpidossa, olisi järkevää, että myöskin niissä neuvotteluissa ja keskusteluissa, joita käydään nyt tämän niin sanotun vappusatasen rahoittamisesta, olisivat myöskin eläkeläisjärjestöt mukana. Se on vasta ensimmäinen askel. Seuraava askel on tietysti katsoa koko sitä työeläkeläisjoukkuetta — meillä on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta, jotka saavat vanhuuseläkettä — eli katsoa koko sitä porukkaa ja sen tulojen kehittymistä. Vähän hämmästelin edustaja Sarkkisen puheenvuoroa sikäli, että hän lähti puhumaan siitä, että jos tämä puoliväli-indeksi otettaisiin käyttöön, se johtaisi eläkerahastojen kuivumiseen. Vähän mennään nyt sellaisella slogantasolla, jossa ei asiaa katsota loppuun saakka. Hänen argumenttinsa siitä, että eläkejärjestelmän täytyy olla oikeudenmukainen sukupolvien ylitse, on täysin oikea. On täysin selvä asia, että kaikkien eläketurva täytyy varmistaa oikeudenmukaisella tavalla, sekä nykyisten eläkkeensaajien että myöskin tulevien. Se, että nyt lähdetään puhumaan siitä, että eläkerahastot kuivuisivat tämän puoliväli-indeksin käyttöönoton myötä, tuntuu häkellyttävältä. Hän itse antoi ne luvut, joihin minäkin viittasin: kymmenen vuoden päästä tämän puoliväli-indeksin käyttöönoton jälkeen, jos se otettaisiin nyt juuri käyttöön, eli vuonna 2030, eläkemeno olisi 900 miljoonaa euroa suurempi kuin se olisi tällä nykyisellä taitetulla indeksillä, ja 20 vuoden päästä eli vuonna 2040 eläkemeno olisi 1,8 miljardia euroa suurempi kuin tällä taitetulla indeksillä. Kuinka me voimme puhua vakavasti eduskunnassa, että me kuivatamme rahastot, kun Eläketurvakeskuksen omien ennustusten mukaan eläkerahastojen koko on yli 400 miljardia euroa 2040-luvulla, ja siitä eteenpäin, kun mennään 2080-luvulle, rahastot kasvavat 1 500 miljardiin euroon? Tämähän on järjetöntä kansantalouden kuivattamista rahastoihin, joiden varoista suurin osa, 70 prosenttia, on siirretty ulkomaille. Me aidosti kuivatamme Suomen kansantalouden näihin eläkerahastoihin sen sijaan, että me loisimme työpaikkoja. Eläkkeiden korotus on kustannustehokkainta elvytystä, jota Suomessa voitaisiin harjoittaa. Pienikin korotus eläkkeisiin menee suoraan kulutuskysyntään, ja nuoret saisivat töitä. Tämä on tässä hyvin tärkeää huomata koko ajan, että itse asiassa eläkkeiden korotus tällä hetkellä on nimenomaan sekä nuorten että vanhempien yhteinen intressi. Sitten on hyvä tietää nämä perusluvut. Tela, työeläkevakuuttajien yhteisjärjestö, on antanut ne luvut, kun on laskennallisesti arvioitu, kenen se 205 miljardia euroa eläkesäästöjä sukupolvien yli oikeastaan on, ja kannattaa huomioida, että 65 prosenttia näistä varoista eli yli 130 miljardia euroa on itse asiassa nykyisten eläkkeensaajien ja juuri eläkkeelle menevien rahoja. Se on heidän säästöjään. Keskimäärin 65-vuotias ihminen elää 20 vuotta, ja suuret ikäluokat ovat olleet kohta kymmenen vuotta eläkkeellä, eivätkä he saa eläkesäästöistänsä euron euroa edes korkojen kautta omaan käyttöönsä. Tämä on merkillinen tilanne. Rahastot jäävät joka tapauksessa koskemattomiksi tuleville sukupolville. 60-luvulla syntyneiden osuus näistä rahastoista on 20 prosenttia, 70-luvulla syntyneiden osuus on 11 prosenttia, ja nuorten, 80- ja 90-luvuilla syntyneiden osuus on kolme ja puoli prosenttia. Nuorten täytyy saada vielä tehdä töitä, jotta he voivat sen oman rahasto-osuutensa kasvattaa ja sitä kautta varmistaa sen oman eläketurvansa, ja sen takia on nuortenkin kannalta kohtuutonta, että me vain siirrämme voimavaroja ulos, köyhdytämme lakisääteisesti eläkkeensaajia ja olemme siinä tilanteessa, että nuoretkaan eivät pääse työelämään kiinni. Työeläkevakuutusmaksuista: Tässä on koko ajan nostettu uhkaa siitä, että tämmöinen 100 miljoonaa, 800 miljoonaa tai 1,8 miljardia euroa 20 vuoden kuluttua oleva eläkemenojen suuruus johtaisi työeläkevakuutusmaksujen korotuksiin. Miksi? Miksi ihmeessä? Kuinka pitkälle me näitä rahastoja haluamme kasvattaa? Mikä on se raja, johon me tulemme? Täällä on nyt viitattu Teivo Pentikäiseen, joka on tämän työeläkejärjestelmän luoja. Hän oli palkkaindeksin kannalla, ja 1955:kin hän sanoi, että niin ei tätä pidä tehdä, että muutetaan palkkaindeksi taitetuksi indeksiksi. Ja toinen seikka, mikä siinä on ytimessä ollut koko ajan: Alun perin, kun rahastot luotiin, tavoitteena oli kahden vuoden eläkemenojen verran rahastoida voimavaroja. Nykyrahassa se on noin 50—60 miljardia euroa. Tämä on ollut se tavoite, ja nyt meillä on jo 205 miljardia. Tämähän on ihan päättymätön suo, kuinka pitkälle me näitä rahastoja kasvatamme ja kuivatamme kansantalouden, köyhdytämme eläkkeensaajia, ja samanaikaisesti kaikki kansainvälisesti toteavat, että Suomen eläkejärjestelmä on poikkeuksellisen rahoituksellisesti vahva ja kestävä. Me emme pysty valtion budjetilla rahoittamaan kunnolla näitä pienimpiäkään työeläkkeitä, jolloin meidän on otettava käyttöön ne rahat, jotka on varattu eläkkeisiin, eli näiden eläkerahastojen korkoja. Kukaan meistä ei puhu siitä, että rahastoja lähdettäisiin purkamaan ja kuivattamaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-24T19:06:02,2019-10-24T19:13:12,Hyväksytty,1.1 2019_56_140,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Täällä oli puhetta näistä nimistä, ja itse vähän ihmettelin, oliko minun nimeni kadonnut johonkin. Muistan hyvin, kun edustaja Elomaan kanssa keskustelin tämän lakialoitteen allekirjoituksesta. Kuten edustaja Lehto tänään kertoi, täällä on nyt ollut jotain kummallista, koska nimiä on ilmeisesti kadonnut jonnekin näistä aloitteista. Mutta se siitä. Voinhan minä tässä sen kertoa, minun näkemykseni. Minusta eläkeläisten köyhyys ja keskituloisten toimeentulokamppailu on järkyttävää. Itse saan paljon yhteydenottoja ihmisiltä ja tunnen paljon ihmisiä, ketkä joutuvat päivittäin kamppailemaan sen kanssa, että rahat riittäisivät ruokaan, lääkkeisiin — haluaisi lapsenlapselle joskus ostaa jotain ylimääräistä, matkalle lähteminen on melkein utopiaa, ei ole rahaa. Katselin tuossa eräänä iltana Hurstin ruokajonoa: Kyllä siellä hyvin paljon näkyi eläkeläisiä. Nuoriakin oli, mutta hyvin paljon eläkeläisiä, ja kyllä se todella pahalta tuntui. Sami Savio myös puhui tästä samasta asiasta. Erityisesti se koskettaa iäkkäitä naisia. Pääasiassa on tehty pitkä työura, 15-vuotiaasta lähtien, joskus nuorempanakin, luotu meidän sukupolvellemme ja meitä nuoremmille pohja tälle hyvinvointiyhteiskunnalle, taisteltu viisipäiväinen työviikko. On äitiyslomaa, on paljon muita asioita, joita ehkä mekään kaikki emme muista aina arvostaa. Nyt sitten tämä sukupolvi joutuu taistelemaan siitä, kuten edellisissä puheenvuoroissa on tuotu esille, että heidän rahansa eivät riitä. Tästä syystä perussuomalaiset asettavat monia asioita monesti kovasti vastakkain. Tämä johtuu siitä, että asiat ovat vastakkain. Me katsomme, että kun me jaamme samasta kukkarosta rahoja, meidän tulisi huolehtia ensin niistä sukupolvista, jotka ovat taistelleet meille ensinnäkin itsenäisyyden ja rakentaneet sen jälkeen meille hyvinvointi-Suomen. Me olemme heille hyvin paljon velkaa. On hyvä muistuttaa myös mieleen, että oliko se 2005, jota ennen alle 23-vuotiaana ansaitut ansiot eivät kerryttäneet eläkettä. Itsekin ja varmasti moni tässä salissa on siinä tilanteessa, että teki silloin pitkää työpäivää. Tämä on yksi epäoikeudenmukaisuus, joka rasittaa tätä sukupolvea, mikä on hyvä muistaa tässä keskustelussa. Silloin, kun tämä kansalaisaloite oli 2017 täällä eduskunnassa, muistan, että minä ja kansanedustaja Laura Huhtasaari, nykyinen perussuomalaisten europarlamentaarikko, tapasimme työeläkelaitoksen henkilökuntaa tai edustajia ja kysyimme semmoista asiaa, että onko koskaan mietitty, että tämä eläkeindeksi katsottaisiin jotenkin progressiivisesti nousevaksi, että se taitettu indeksi palautettaisiin jotenkin toisella ajatustavalla siten, että se ei olisi aina se vakio, jolloin se hyödyttäisi pienempiä enemmän kuin isoja. Näissä lakialoitteissa on aina vähän se ongelma, että se osuu myös niihin valtavan isoihin eläkkeisiin. Vaikka niitä ei ole paljon, mutta siitä huolimatta — jos nyt on vaikka 7 000—8 000 euron eläke, niin ehkä ei nyt ihan ole sellaisessa kuopassa kuin ne, jotka eniten sitä apua tarvitsevat. Silloin lähetekeskustelussa esitimme valiokunnalle, että tätä olisi selvitetty, mutta kun se tuli takaisin, tätä ei valitettavasti ollut mitenkään selvitetty, eikä siitä sen jälkeen ole mitään kuulunut. Itse mietin tuota parlamentaarista työryhmää, ja minusta oli arvokasta, että edustaja Kankaanniemi kertoi tuosta historiasta. En tiennyt, että tämmöinen on kerran tehty ja sitten kuitenkin haudattu. Meillähän viime eduskuntakaudella valmistui myös tämmöinen köyhyystyöryhmän toimenpideohjelma. Meillä on näitä erilaisia toimenpideohjelmia. Jotenkin näen sen asian niin, että toki asioita voidaan tässä rinnalla selvittää, mutta ei voi olla niin, että me pidämme näitä työryhmiä niin kauan aikaa, että aika hoitaa ongelmat. Ihmiset tarvitsevat sitä rahaa nyt. Kyllä se helposti kansalaisista kuulostaa siltä, että me ensin aina siirrämme kaikenlaisiin työryhmiin asioita vuosikausiksi ja sitten onkin taas vaalit ja sitten on taas uusi hallitus ja sitten onkin taas kymmenen vuotta mennyt ja mitään ei ole tapahtunut. Tästä syystä esimerkiksi perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa tulee olemaan saman tyyppisiä asioita, joita meillä on ollut nyt viimeiset vuodet. Ne olisivat nopeita tehdä, ja myös Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu on kiinnittänyt niihin huomiota. Tästä syystä toivon, että esimerkiksi edustaja Kiljunen äänestäisi meidän kanssamme. Näistähän äänestetään nyt joulukuussa. Meillä tulee olemaan ehdotuksia eläkeläisten verotukseen — nopea keino, voidaan ottaa ensi vuonna käyttöön. Lääkeomavastuun poisto, 50 euron poisto — voidaan ottaa heti käyttöön. Meidän täytyisi sähköyhtiöille laittaa tuottokatto — voidaan ottaa käyttöön. Omaishoidon tuen verovapaus — voidaan heti ottaa käyttöön. Asiakasmaksukatot voidaan yhdistää — pikaisesti käyttöön. Tässä olisi iso työkalupakki, joka helpottaisi juuri sitä arkista olemista liittyen asumiseen ja lääkkeisiin ja hoitoon. Ja sitten tietysti se — puhuikohan edustaja Kiljunen vielä siitä polttoaineveron korotuksesta? Se ei oikein suomalaiseen mentaliteettiin sovi, että ihmiset, jotka tarvitsevat autoa myös esimerkiksi terveydenhoitokuljetuksiin — niin kuin olemme kuulleet, terveyspalveluita siirretään paljon niin, että ihminen joutuisi itse hakeutumaan pidemmällekin hoitoon. Tämä ei käy. Toivottavasti te saatte, niin kuin jossakin puheenvuorossa kävi ilmi, myös pääministeri Rinteen ja koko hallituksen taaksenne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-10-24T19:13:16,2019-10-24T19:19:23,Hyväksytty,1.1 2019_56_141,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! On pakko myöntää, että vanheneminen pelottaa. Kestääkö terveys? Onko ketään, kuka pitää huolta, kun kunto pettää? Tuleeko toimeen? Eläkeläiset on kansanosa, joka on syrjityssä ja eriarvoisessa asemassa. Vuonna 95 astui voimaan taittoindeksi, joka oli asetettu väliaikaiseksi. Tähän päivään mennessä tuota taittoindeksiä ei ole palautettu, ja se on aiheuttanut kasvavaa, merkittävää eläkeläisköyhyyttä. Tämä on hyvin erikoinen ilmiö maassa, jota pidetään hyvinvointivaltiona, jossa kaikista pitäisi pitää huolta. Toinen syy eläkeköyhyyteen on verotus. Jo keskimääräisellä työeläketasolla 20 000 euroa per vuosi eläkkeensaaja maksaa Veronmaksajain Keskusliiton verolaskurin mukaan veroa 18,6 prosenttia, kun vastaavan ansiotuloa saavan veroaste on 7,54 prosenttia. Erotus on siis peräti 11,06 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen vanhusikäluokka maksaa veroja vuositasolla 2,5 miljardia euroa enemmän kuin ansiotyöstä vastaavan tulon saavat maksavat. Aikamoinen ero. Arvoisa puhemies! Verotuskäytäntö rikkoo perustuslain 2 luvun 6 §:ää. Se pykälähän kertoo, että kansalaisia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan toistensa kanssa muun muassa iän perusteella. Köyhyys on karkeasti ihon alle menevä prosessi. Sitä voidaan ilmentää helposti Dickensin mitalla: kun tulot ovat 10 ja menot ovat 9,5, elämä hymyilee, ja kun tulot ovat 9,5 ja menot 10, elämä on yhtä painajaista — ja liian monella eläkeläisellä jokapäiväinen elämä on juuri tätä. Eläkeläisiä on puolitoista miljoonaa. Puolella heistä on toimeentulon kanssa vaikeuksia, kolmasosalla kaikki rahat kuluvat välttämättömiin menoihin, kymmenellä prosentilla on vakavia vaikeuksia toimeentulon kanssa — se on noin 150 000 ihmistä. Kyse ei siis ole ihan pienestä joukosta, joka pärjää todella huonosti. Tähän on mielestäni turha etsiä syyllisiä tästä salista. Me olemme kaikki yhtä syyllisiä. Meidän velvollisuutemme on korjata tämä asia, tehdä viimeinkin tälle jotain, sillä siitähän meille maksetaan. Vanhuus ei saa tarkoittaa köyhtymistä. Arvoisa puhemies! Keinoja asian korjaamiseen on luonnollisesti monia. Kokoomuksen lääkkeet ovat parlamentaarisen työryhmän asettaminen tutkimaan eläkejärjestelmän kestävyyttä ja eläkeläisten ostovoimaa. Eläkeläisten ostokori on saatava vastaamaan todellisia kustannuksia. Työllisyysaste on saatava korkealle, ja eläkeläisten verotusta on kevennettävä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-10-24T19:19:26,2019-10-24T19:23:06,Hyväksytty,1.1 2019_56_142,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty monia tosi hyviä puheenvuoroja. Mietin tässä, kun tässä näistä indeksiasioista ja puoliväli-indeksin muutoksista aiheutuvista kustannuksista ja eläkejärjestelmän kestävyydestä ollaan puhuttu ja toisaalta sitten Telan ja ETK:n ikään kuin, sanoisinko, pelottelusähköpostia läpi luettu, ja ihmettelen sitä, että kun tässä salissa tehdään joitakin päätöksiä, niin mistä muista päätöksistä ja laeista me ajattelemme niin, että ne nuijitaan sinne kallioon seuraaviksi 60 tai 80 vuodeksi. Mehän arvioimme ja seuraamme tilanteita, kansantaloutta, eläkeasioita, indeksiasioita vuosittain ja vaalikausittain, ja muutoksia niihin voidaan tehdä tässä salissa hyvin-kin tiheään tahtiin. Mutta kun puhumme työeläkkeistä ja tästä eläkejärjestelmästä, niin silloin tuntuu kuin puhuisimme vain siitä, että nyt nuijimme jotakin ja vannomme, että se sitten kestää seuraavat 60 tai 80 vuotta ikään kuin siihen ei saisi enää puuttua. Tämä on kovasti hämmästyttänyt. Eläkeläisten verotusta on ilman muuta korjattava. Siinä on epäkohtia suhteessa palkansaajiin. Yhteinen maksukatto on ilman muuta saatava, ja monia muita muutoksia, mistä tänäkin päivänä on tästä pöntöstä puhuttu, pitäisi eläkeläisille saada. Tähän puoliväli-indeksiin ja työeläkkeisiin liittyen me voimme ennakoida tulevaa, mutta historian me tiedämme. On peloteltu suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisellä ja puoliväli-indeksin muuttamisella ja sillä, miten järjestelmä kestää. Jos ajattelemme, niin 2009 jäi eläkkeelle 80 000 eläkeläistä ja siitä huolimatta rahastot ovat koko ajan kasvaneet. Jos puoliväli-indeksillä olisi jatkettu silloin vuonna 95, 96 ja tänne asti, niin laskelmien mukaan meillä olisi edelleenkin 160 miljardia euroa rahastoissa, ja jos alun perin sillä palkkaindeksillä, mikä alkuaan siinä oli, olisi jatkettu, se olisi ollut käytössä kaikki nämä vuodet, niin silloinkin meillä keskivertotuotoilla olisi toistasataa miljardia euroa edelleenkin noissa rahastoissa. Vuodesta 95 vuoteen 2018 asti eläkemenot ovat kyllä kaksinkertaistuneet, mutta eläkerahastojen suuruus on kuusinkertaistunut. Parin vuosikymmenen ajan rahastojen tuotto on ollut keskimäärin seitsemän kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Jos puoliväli-indeksi palautettaisiin, se maksaisi noin miljardin, mutta rahastojen kasvuun jäisi vielä keskimäärin se seitsemän miljardia. Eli näistä rahastojen tuotoista jos me käyttäisimme vuosittain yhden miljardin, niin silti useammalla miljardilla rahastot vuosittain kasvaisivat. ETK on laskenut keskivertotuotoilla ja väestöennusteilla vuosikymmenien tilannetta eteenpäin, ja ETK:n mukaan vuonna 2085 meillä on noin 5,1 miljoonaa asukasta, joista työllisiä olisi noin kaksi miljoonaa ja eläkeläisiä 1,7 miljoonaa. Tuolloin on ajateltu, että eläkevakuutusmaksut olisivat noin 15 miljoonaa maksettavia työeläkkeitä pienemmät, ja eläkevakuutusmaksuthan voisivat olla paljon enemmänkin pienemmät. Mutta paisuneiden rahastojen tuotot olisivat, vaikka ajattelisimme vain kolmen ja puolen prosentin tuottoa, 23 miljardia vuodessa. Minua ihmetyttääkin, kun ajattelemme ETK:n ja Telan viestejä ja heidän kokoamiaan tietoja, että usein siellä pelotellaan esimerkiksi näitten työeläkemaksujen nousulla ja kaikella muulla sellaisella, mutta harvoin siellä samoissa papereissa esitetään, kuinka suureksi arvioidaan näiden eläkerahastojen kasvavan. Koska todellakin, mistä edustaja Kiljunen tässä jo aiemmin ansiokkaasti on puheenvuoroja käyttänyt niin kuin monet muutkin, jos ajattelemme, että vuonna 2065 tuollaisella maltillisellakin alle 4 prosentin tuotolla eläkerahastot olisivat noin kuusi- ja puolisataa miljardia ja vuonna 2085 lähemmäs tuhat miljardia, ja jos ajattelemme, että vuonna 95 rahastot olivat neljä kertaa suuremmat kuin maksetut eläkkeet, niin vuonna 2085 — ja nimenomaan Eläketurvakeskuksen arvion mukaan — rahastot ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin eläkkeet. Miettii kyllä todella, että mikä järki meidän on varastoida ja paisuttaa näitä rahastoja, vielä kun ne suurimmaksi osaksi on todellakin sijoitettu ulkomaille, kun me voisimme ottaa sieltä vaikka pientä siivua niiden paisuvien rahastojen tuotoista ja käyttää niitä täällä meidän oman kansantaloutemme ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Meillä on näppäriä eläkeläisiä, jotka ovat kirjoittaneet minullekin, että eikö nykyhallitus ymmärrä, että he voisivat lisätä verotulojakin ilman verojen nostamista ja nimenomaan niin, että taitettu indeksi poistettaisiin, otettaisiin puoliväli-indeksi käyttöön, nostettaisiin työeläkkeitä, ja sieltä todella niitä verotuloja tulisi yhteiseen kukkaroon, ja niillä voisi osittain maksaa vaikka nämä tarvittavat korotukset kansaneläkkeisiin tai takuueläkkeisiin ja moniin muihin asioihin, mitä meidän ikäihmiset, eläkeläiset ja heidän hyvinvointinsa tänä päivänä vaatisi. Sen vuoksi ihmettelen tätä pelottelua ja ihmettelen sitä, kun sanotaan, että kun ei tiedä mitä tapahtuu rahastoille ja kestävätkö ne tai kestääkö tämä järjestelmä. Mehän voimme seurata näiden muutosten jälkeen vuosittain tilannetta, arvioida kahden, kolmen, neljän vuoden välein, ja jos tilanne näyttäisi siltä, että tapahtuisi jotakin katastrofaalista maailmassa, niin silloinhan me voimme säätää uuden lain, niin kuin me tässä salissa teemme aivan viikoittain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-24T19:23:08,2019-10-24T19:30:34,Hyväksytty,1.1 2019_56_143,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä salissa on käyty todella tärkeää keskustelua ja hyvää keskustelua tänään eläkeläisistä ja puoliväli-indeksistä. Takuu- ja kansaneläkkeiden nosto: Hallitus nostaa niitä vähän, erittäin hyvä asia. Saisi nostaa vielä paljon enemmän. Mutta se on hyvä asia. Mutta koska nyt tänään puhumme tosiaan näistä työeläkkeistä, niin keskityn nyt tässä puheessani siihen. Hyvinvointimme rakentamiseen osallistuneiden toimeentulosta on pidettävä huolta myös työuran päätyttyä. Pienituloisten eläkeläisten tilanne alkaa olla todella huolestuttava. Leipäjonot kasvavat, ja siellä on kasvava joukko myös iäkkäitä naisia. Haluan nostaa erityisesti esille pitkän työuran pienellä palkalla tehneiden naisten tilanteen. Moni on mennyt töihin neljätoistakesäisenä, painanut pitkää päivää, usein kuusipäiväistä työviikkoa kymmeniä, kymmeniä vuosia, ja eläke on ehkä noin 1 300 euroa. Eikö olisi oikeus ja kohtuus, että yhteiskunta turvaisi heille ja kaikille pientä eläkettä saaville edes aivan arjen välttämättömiin menoihin riittävän tulotason? Nyt on kysymys myös oikeudenmukaisuudesta. Ja hallitukselle on kysymys arvovalinnasta: kun rahaa laitetaan liikkeelle ja tehdään talousarviot, niin mihin käytetään rahaa? Ketkä ovat nyt siinä asemassa, että pitäisi enemmän laittaa heidän elämäntilanteensa parantamiseen rahaa? Aika pitkälti kyllä iäkkäät ihmiset. Täällä on puhuttu paljon myös eläkerahastoista tänään. Tiedetään, että ne paisuvat koko ajan. Siellä on yli 200 miljardia. Haluaisin, että tätä asiaa valaistaisiin ihan tarkasti. Jotenkin tuntuu, että semmoinen pieni ei nyt salaisuuden verho mutta kuitenkin epätietoisuuden verho on eläkerahastojen ympärillä. Koska ne kasvavat koko ajan, näkisin, että sieltä voisi olla mahdollista irrottaa joitakin miljardeja ja suunnata pienituloisille eläkeläisille. Miksi tämä ei voisi olla mahdollista? Ja silti pitää, totta kai, pitää mielessä, ettei vaaranneta tulevien työssä olevien ja meidän nuortemme eläkkeitä tulevaisuudessa, ei tietystikään. Mutta uskoisin, että sieltä kyllä heruisi jotakin. He, jotka nyt ovat eläkkeellä, ovat tehneet mahdolliseksi meille tämän hyvinvointiyhteiskunnan tänä päivänä. He ovat sen ansainneet, että sieltä jotain heille voisi antaa lisää. Se syyllistäminen, sitäkin on ollut jonkun verran, sitä, että ikäihmiset ovat vain menoerä ja syyllistetään heitä. Se on aivan järkyttävää puhetta. Tällainen puhe tarvitsisi heti poikkaista — se on hävytöntä. Edustajat Kankaanniemi, Savio, Meri ja Lehto toivat perussuomalaisten linjan pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamiseksi hyvin esille puheenvuoroissaan. Edustaja Meri vielä yksilöi hyvin paljon niitä toimenpiteitä, mitä perussuomalaiset tulevassakin varjobudjetissaan esittävät. Ja se on kestävä, se ei ole mikään huuhaa-varjobudjetti. Kiitos heille siitä. Täällä on paikalla tietysti Kiljunen, myös tämän toisen lakialoitteen tekijä Aittakumpu sekä Tanus. Kilpi taisi jo lähteä. Myös heille kiitos siitä, että olette vielä täällä, koska asia on todella tärkeä. Lehterilläkin on vielä muutamia ihmisiä. Toivon, että tämä lakialoitteeni, jonka suurin osa perussuomalaisista on allekirjoittanut ja loputkin olisivat varmaan allekirjoittaneet, mutta kun aina eivät kaikki ole paikalla, niin voi olla, että jonkun nimi jää pois. Meren nimen muistaisin siellä nähneeni, mutta se täytyy tarkastaa. Myös hän on tehnyt hyvin paljon niitten asioitten eteen töitä. Toivon, että tämä nyt vilkastuttaisi sen keskustelun siihen pisteeseen, että tulisi myös tuloksia ja tekoja. Ja nyt kun äänestellään varmaan sitten näistä aloitteista, toivon, että kaikki ne aloitteet, jotka johtavat siihen, että eläkeläisten ja varsinkin pienituloisten eläkeläisten tilanne parantuu, saavat kannatusta. Ja kiitos myös Kiljuselle erittäin paljon tästä hänen lakialoitteestaan. Toivottavasti tämä tuottaa hedelmää. Kiitos kaikille!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-10-24T19:30:35,2019-10-24T19:36:45,Tarkistettu,1.1 2019_56_144,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisat edustajat, jos mitenkään mahdollista, niin koetetaan pitää puheenvuorot mahdollisimman tiiviinä. Asian käsittely joudutaan tänään keskeyttämään viimeistään kello 20.00 ja istunto päättämään, että saadaan tämä sitten valiokuntaan ennen marraskuuta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_56_145,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Elomaa totesi, olemme nyt käyneet eläkeläisten toimeentulosta varsin monipuolista ja mielenkiintoista keskustelua hyvin monelta kantilta. Olen tätä kuunnellut mielenkiinnolla ja uskon, että olen jotain uuttakin oppinut tästä varsin monisäikeisestä kysymyksestä. Monissa puheenvuoroissa on nyt viitattu ja puhuttu myös näistä hallituksen päättämistä eläkkeiden korotuksista, jotka koskevat tosiaan takuueläkettä ja kansaneläkettä. Haluan vielä sen todeta, että meille keskustassa on aivan erityisen tärkeää ollut se, että voimme nyt kohdentaa noita korotuksia kaikkein pienituloisimpiin eläkeläisiin ja tällä tavalla vähentää eläkeläisköyhyyttä. Tämä kansaneläkkeen korotus on nyt täysimääräisenä 34 euroa kuukaudessa ja takuueläkkeeseen tulee 50 euron korotus ensi vuoden alusta, ja nämä korotukset kaikkiaan koskevat yli 600 000 suomalaista eläkkeensaajaa. Se on varsin iso joukko, jonka arjessa nämäkin korotukset tulevat nyt varsin merkittävästi tuntumaan. Ehkä vähän ihmettelen sitä, jos näitä hallituksen nyt toteuttamia eläkkeen korotuksia jollakin tavalla vähätellään, koska niissä on kuitenkin kyse varsin merkittävistä asioista. Tiedän sen itsekin, että kyllä eurolla, yhdellä eurollakin, voi olla ja onkin monelle ihmiselle merkitystä, ja nyt kuitenkin puhutaan kymppien korotuksista. On erittäin arvokasta, että me saamme näille pienituloisimmille eläkeläisille nyt nuo korotukset. Hallitus on huolehtinut myös siitä, että nämä eläkkeiden korotukset otetaan huomioon siten, että ne eivät vaikuta juurikaan asumistukeen, vaan ne tulevat täysimääräisinä näille takuueläkettä ja kansaneläkettä saaville eläkeläisille. Kyllä nämä parannukset todella tulevat tarpeeseen, mutta tämä keskustelu, jota nyt käymme, on todella arvokasta ja tärkeää, ja on aivan selvää, etteivät nämä eläkkeiden korotukset vielä riitä, vaan paljon on tehtävä. Ja aivan kuten tässä keskustelussa on hyvin tullut esille, niin monille eläkeläisille aivan ratkaisevaa hankaluutta tuottaa arjessa se, että eläminen on monella tavalla kallista: sairaanhoidon ja terveydenhuollon maksut, lääkekulut — eläminen muutoinkin on varsin kallista. Ja ehkä monesti juuri haja-asutusalueilla ja vähän kauempana keskuksista se vielä korostuu, että elämisen kulut ovat melkoiset, ja siksi meidän on erityisesti nyt laajasti mietittävä erilaisia ratkaisuja eläkeläisten tilanteen parantamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-10-24T19:37:03,2019-10-24T19:40:20,Hyväksytty,1.1 2019_56_146,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä muistuttaa, että eläkkeet muodostuvat nimenomaan työntekijän työstä. Jokainen työeläke on tiukasti sidottu työ-uran pituuteen ja eläkekertymään. Oikeudellisesti ja moraalisesti eläke on eläkeläisen työssäoloaikanaan maksamaa omaa rahaa. Se on ikään kuin rahastoihin siirrettyä myöhennettyä palkkaa, palkanosa, joka siirretään yhteisellä sopimuksella eläkkeenä maksettavaksi. Näillä palkoista kerätyillä eläkemaksuilla on katettu koko tämän työeläkejärjestelmän voimassaolon aikana kaikki maksuun tulleet eläkkeet lähes täysin. Muutaman viime vuoden aikana myös rahastojen tuottoja on käytetty, mutta todella vähäisessä määrin. Itse rahastoihin ei ole tarvinnut kajota käytännössä lainkaan, ja ne ovat kasvaneet kasvamistaan: 90-luvun puolivälistä ne ovat kuusinkertaistuneet tuohon yli 200 miljardiin euroon. Samaan aikaan eläkemenot ovat vain kaksinkertaistuneet — rahastot kuusinkertaistuneet, menot vain kaksinkertaistuneet. Työntekijäthän maksavat eläkemaksua keskimäärin noin 7 prosentin ja työnantajat hieman alle 12 prosentin mukaan. Vuoteen 92 asti työeläkemaksuja maksoivat vain työnantajat. Vaikka työnantajien osuus tässä maksussa on suurempi kuin palkansaajien, on siis muistettava, että eläkkeet ovat osa työllä luotua arvonlisäystä, kiteytynyttä työtä, maksoi ne muodollisesti työntekijä tai työnantaja. Myöskään se, että osa eläkkeistä voidaan maksaa eläkerahastoista tai nimenomaan rahastojen tuotosta, ei tätä perusasiaa muuta. Rahastoista tai niiden tuotosta eläkkeisiin siirretty arvo on osa nimenomaan työllä luotua kansantalouden arvonlisäystä. Joskin nykytilanteessa tämä arvonlisäysprosessi rahastojen tuottojen osalta on jo varsin globaali, kuten täällä on tullut esiin. Rahastojen sijoituksista valtaosa on ulkomailla, oliko 70 prosenttia. Tässä kehityksessä työeläkemaksujen osalta hieman näyttää siltä, että työnantajat olisivat pyrkimässä keveämpään maksuvastuuseen, täällä edellä kokoomuksen edustaja Eestilän puheenvuorokin ehkä hieman viittasi siihen. On hyvä muistaa, että työeläkejärjestelmästä on säästetty monella muullakin tavalla kuin tällä taitetulla indeksillä, joka nyt esitetään muutettavaksi puoliväli-indeksiksi. Esimerkiksi alkaneita eläkkeitä on vuodesta 2010 lähtien pienentänyt vuosittain kasvava elinaikakerroin. Esimerkiksi vuonna 2030 se heikentää eläkkeitä jo lähes 10 prosenttia. Vuonna 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa eläkeikää korotettiin ja pienennettiin vanhempien ikäluokkien eläkekarttumia. Varhaiseläkkeitä on karsittu, [Puhemies koputtaa] ja niiden ehtoja on tiukennettu, ja esimerkiksi työttömyyseläke on lakkautettu kokonaan. — Eli säästetty on. Se työllä luotu arvo, joka näissä eläkerahastoissa [Puhemies koputtaa] on, kuuluu sen työn tekijöille — eläkkeen muodossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-10-24T19:40:21,2019-10-24T19:43:51,Tarkistettu,1.1 2019_56_147,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kollegoja kiittää tästä keskustelusta, jota on käyty. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin oletan, että edustaja Elomaalla niin kuin minullakin keskeisin tavoite tällä aloitteella on ollut ylipäätään, että me keskustelemme tästä työeläkejärjestelmästä, keskustelemme eläkerahastoista, keskustelemme tästä eläkkeensaajien lakisääteisestä köyhtymisestä, jotta aukaisemme toinen toistemme silmiä. Se on tässä se tärkein asia. Pidän myöskin erittäin hyvinä näitä erilaisia puheenvuoroja, mitä tässä tänään on käyty läpi. Edustaja Meri lähti jo pois, mutta hän harmitteli sitä, että hänen nimensä puuttui joistakin aloitteista. Saattaa olla, että se on kömmähdys, jos se koskee edustaja Elomaan aloitetta, mutta minun aloitteeni osalta se on ollut kyllä tiedossa. Hän allekirjoitti erään toisen tekemäni lakialoitteen, jota ei ole vielä luovutettu, yksityisen pysäköinninvalvonnan lopettamisesta, sen hän allekirjoitti. Minä luulen, että hän teki tässä pienen sotkun omalta puoleltaan. Sen sijaan edustaja Elomaa nosti hyvin erinomaisesti esille ison asian, mikä on koko tämän jutun lähtökohta. Meillä on erinomainen eläkejärjestelmä rahoituksellisen kestävyyden osalta, mutta eläkejärjestelmä ei ole onnistunut, jos leipäjonojen asiakkaista 40 prosenttia on eläkkeensaajia. Eläkkeen pitää taata perustoimeentulo iäkkäille ihmisille, ja sitä nykyinen eläkejärjestelmä ei tee. Jos tilastollisesti suurin yksittäinen asiakasryhmä leipäjonoissa on ikäihmiset, joku on pahasti vialla. Siinä mielessä edustaja Elomaa nosti sen erinomaisen hyvin esille. Se on se iso haaste, mistä me tässä keskustelemme, ja sen haasteen päällä on vielä se, että mitä vanhemmaksi eläkkeensaaja tulee, sen köyhemmäksi hän tulee. Eli me rankaisemme ihmisiä siitä, että he ikääntyvät. 65-vuotiaista seitsemän prosenttia on köyhyysrajan alla, se on keskimääräinen kaikkien suomalaisten osalta. Kun ihminen on yli 75-vuotias, niin köyhyysrajan alla on jo 22 prosenttia, ja kun menee yli 85-vuotiaisiin, köyhyysrajan alla on 30 prosenttia, ja satavuotiaista, joita ei ole kunnolla tilastoitu mutta jotka näkyvät, lähes puolet on köyhyysrajan alla. Mitä vanhemmaksi ihmiset tulevat, sen köyhemmäksi he tulevat. Ehkä sarkastista onnellisuutta on se, että Suomessa ei ole tilastoitu yhtään 110-vuotiasta köyhyysrajan alla elävää. Ongelman ratkaisee luonto, ei yhteiskuntapolitiikka, ja me olemme tässä eduskunnassa nyt tekemässä päätöksiä, niin että me ratkaisisimme tätä ongelmaa ja tarttuisimme siihen vakavasti: eläkkeensaajien köyhtymiseen siinä, mitä vanhemmaksi he tulevat. Täällä viitattiin joissain puheenvuoroissa tähän työryhmään, joka 2011 vaalien jälkeen perustettiin, jonka tehtävänä oli arvioida työeläkeindeksijärjestelmää. Jotkut eivät ehkä olleet ihan täysin tietoisia siitä, kun kuvittelivat, että se mietintö meni roskapönttöön. Se ei mennyt ollenkaan roskapönttöön. Siinä 2013 annetussa mietinnössä ei kannatettu taitetun indeksin kumoamista. Eläkeläisjärjestöjen edustajat jättivät sinne eriävän mielipiteen siitä, että indeksin pitäisi olla 30—70-indeksi 20—80:n sijasta. Se oli eriävä mielipide, mutta muuten se raportti ei kannattanut indeksin muuttamista. Siinä mielessä se ei johtanut siihen, mihin olisi toivonut. Sitten täällä on paljon puhuttu siitä, että nuoremmat sukupolvet maksavat tänä päivänä enemmän työeläkemaksuja kuin aikaisemmat sukupolvet. Tämähän on fakta — tämä on fakta. He maksavat suurempia työeläkemaksuja, mutta he maksavat huomattavasti pienempää tuloveroa kuin aikaisemmat sukupolvet. Elinaikakerroin kieltämättä lähtee siitä liikenteeseen, että nuoremmat tekevät pidempään töitä, mutta he aloittavat myöskin työ-uran myöhemmin kuin aikaisemmat sukupolvet. Täällä viitattiin myöskin siihen, että aikaisemmilla sukupolvilla vuoteen 2005 asti eläkekertymä alkoi työelämässä vasta, kun ihminen täytti 23 vuotta, vaikka monet aloittivat työelämän jo 15:n iässä. Ihmiset aloittavat nykyisin myöhemmin ja elävät sitten pidempään ja tekevät pidempään töitä, eli sukupolvien yli tapahtuva tämäntapainen kaavamainen vertailu on tarpeetonta, täydellisen tarpeetonta. Olennaisinta on se, että jokainen suorittaa lakisääteiset velvoitteensa ja jokaiselle turvataan se ansiosidonnainen työeläke, niin kuin kaikille kuuluu. Sitten täällä on ollut yksi iso kysymys: ennusteet. Julkisessa keskustelussa olemme merkillisessä tilanteessa sen suhteen, että faktoja, jotka ovat meille vain tiedettyjä menneisyydessä tapahtuneita asioita, ei oteta tosissaan. Sen sijaan me rakennamme kaiken ennusteiden varaan, ennusteiden, jotka ulottuvat vuoteen 2080 asti, ja näistä ennusteista tulee tähän julkiseen keskusteluun faktoja. Joka ikinen taloustieteilijä tietää, että yksikään vakava taloustieteellinen tutkimuslaitos ei koskaan tee yli 20 vuoden ulottuvia ennusteita. Luottamusvälit tulevat niin epämääräisiksi, ettei ole järkevää ennustaa niin pitkälle edes karkeita ennusteita. Meillä käydään vakavaa keskustelua, mikä on tilanne vuonna 2070 ja niin edelleen. Ainoa tilasto, joka voisi jossain määrin olla vakaa, ja sekin on epäluotettava, on väestöennusteet. Väestötilastot ovat tässä ikääntymisen osalta sikäli kiinnostavia, että me olemme juuri saaneet Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen, johon Eläketurvakeskuskin viittaa ja joka kertoo, mikä on yli 65-vuotiaiden määrän kasvu Suomessa. Se on seuraava, nyt ihan tilastollisesti näkyy, että fakta on tämä, mitä on tapahtunut: 1995 Suomessa oli noin 700 000 yli 65-vuotiasta ihmistä, silloin se oli 14 prosenttia kokonaisväestöstä. Tänä päivänä yli 65-vuotiaita on 1,2 miljoonaa, eli puolella miljoonalla on lisääntynyt yli 65-vuotiaiden määrä. Tästä eteenpäin vuonna 2070 — täällä kuultiin jo edustaja Tanukselta tämä luku — se on 1,7 miljoonaa. Eli tässä tapahtuu seuraavan 50 vuoden aikana yli 65-vuotiaissa puolen miljoonan väestömäärän kasvu, jonka me olemme juuri kokeneet omana elinaikanamme tässä viimeisen 25 vuoden aikana. Me olemme kestäneet tämän rajun muutoksen eli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen hienosti. Rahastot ovat samanaikaisesti kasvaneet hienosti — osittain siinä mielessä hienosti, että nykyiset eläkkeensaajat todella köyhtyvät, siinä tilanteessa me olemme. Tämä tarpeeton pelottelu sillä, että huoltosuhteet heikkenevät, väestö ikääntyy, se on ikään kuin hurja kuorma suomalaiselle yhteiskunnalle, on järjetön. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaista satatuhatta ihmistä on palkkatyössä, ja kun mennään vuoteen 2070, niin aivan varmasti ollaan siinä tilanteessa, että työllisyysaste yli 65-vuotiailla on täysin kokonaan toinen kuin tänä päivänä. Ei meidän pidä ruveta rakentamaan tällaisten ennusteiden varassa päätöksiä, jotka koskevat tämän päivän eläkkeensaajia. Meidän nykyisillä eläkkeensaajilla on oikeus ansaittuun tulotasoonsa, [Puhemies koputtaa] ja sen takia tämä puoliväli-indeksi olisi syytä ottaa käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-24T19:43:53,2019-10-24T19:51:08,Hyväksytty,1.1 2019_56_148,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Pyysin vielä puheenvuoron nostaakseni eläkeläisköyhyyden vielä erityisesti esiin, koska näen niin, että — kun Suomesta puhutaan hyvinvointivaltiona — me emme oikeastaan voi puhua Suomesta hyvinvointivaltiona, jos meillä on satojatuhansia eläkeläisiä köyhyysrajan alapuolella tai sen tuntumassa. Ja aivan niin kuin tuossa jo aiemmin tuli esille, köyhyysrajan alapuolella 65-vuotiaista on 7 prosenttia ja 85-vuotiaista jo 30 prosenttia, joten sen suhteen tietysti näitä takuueläkkeen ja kansaneläkkeiden nostoja myös tarvitaan, ja kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjeteissa ne ovat olleet ja ovat edelleen — niitä todella tarvitaan. Tietysti olemme kiitollisia, että hallitus on jossain määrin niitä tässä jo tehnyt, mutta lisääkin ja reilummin voisi. Samoin meillä on eläketulovähennyksiä vaihtoehtobudjetissa ja niin edelleen. Mutta minkä takia tämä tilanne on tällainen? Yksi iso syy on todella vuonna 96 tehdyssä taitetussa indeksissä, koska silloin työeläkkeille jääneiden alkuperäinen työeläke on jäänyt ostovoimaltaan 22 vuodessa jälkeen suhteutettuna nykyiseen keskipalkkaan, ja sen ostovoima on enää 30 prosenttia. Jos tuota muutosta ei silloin olisi tehty eli taitettuun indeksiin ei olisi menty, vaan puoliväli-indeksillä olisi jatkettu, niin meillä olisi paremmat eläkkeet ja köyhyysrajan alapuolella ei olisi tällaista määrää eläkeläisiä kuin tänä päivänä on. Monenlaisia toimenpiteitä tarvitaan, ja minä haluan myös kiittää kaikkien eläkeläisten puolesta tästä mielestäni hyvästä ja monipuolisesta keskustelusta, ja kiittää myös taitetun indeksin poistamiseen tähtäävien lakialoitteiden tekijöitä. Mutta toivoisin, että moniin toimenpiteisin, joita tarvitaan meidän eläkeläisten toimeentulon ja hyvinvoinnin parantamiseksi, todella tartuttaisiin. Minä näen asian sillä tavalla, että se on ennen muuta asenne- ja tahtotilakysymys. Jos meillä löytyy riittävän voimakasta tahtoa ja yhteistyötä, niin meillä todella on mahdollisuuksia tehdä useammanlaisia toimenpiteitä, ja niitä on mahdollisuus tehdä varsin ripeässä tahdissa. Ja tehdä sellaisia toimenpiteitä, että todellakin meillä on mahdollisuus huolehtia näistä ikäihmisistä, jotka ovat pitkälti rakentaneet tämän maan hyvinvoinnin, laittaneet perustuksen sille ja tehneet tavattoman kovaa työtä, pitkiä työpäiviä, eivätkä ole peräänkuuluttaneet monia palveluja silloin vuosia ja vuosikymmeniä sitten. Näen kyllä, että se ei ole vain meidän etuoikeutemme, vaan on myös meidän velvollisuutemme ja kunnia-asiamme huolehtia näistä ikäihmisistä — meidän kunniakansalaisista, eläkeläisistä sillä tavoin, että heillä on arvokas vanhuus ja he voivat turvallisesti vanheta. Mutta kiitoksia [Puhemies koputtaa] kaikille hyvästä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-10-24T19:51:10,2019-10-24T19:54:18,Hyväksytty,1.1 2019_56_149,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Edustaja Kiljunen, jos puheenvuoronne on kolmen minuutin puheenvuoro paikalta, se ehditään pitää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_56_150,56/2019,2019-10-24,15.59,19.55,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laeiksi työntekijän eläkelain 98 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja maatalous-yrittäjän eläkelain 85 §:n,  merimieseläkelain 102 §:n ja yrittäjän eläkelain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2019 vp","Minun puheenvuoroni on alle kolme minuuttia, lupaan sen. — Halusin vielä käyttää kiitospuheenvuoron tässä. Me tässä kiittelimme toinen toisiamme hyvästä keskustelusta, ja minustakin tämä oli arvoisa keskustelu. Minä haluaisin nostaa yhden kansanedustajan täällä erityisesti esille, ja hän on Suomen Senioriliikkeen varapuheenjohtaja Sari Tanus. Minä Senioriliikkeen puheenjohtajana voin sanoa, että olemme paljon tehneet yhdessä tämän asian eteen töitä. Meitä on nyt jo hieno joukko kansanedustajia tässä yli puoluerajojen ajamassa tätä asiaa, ja toivon, että tämä asia onkin sellainen, että tämä ei ole puoluepoliittinen, vaan me kaikki tunnistamme tämän ongelman, mikä on olemassa. Meillä on olemassa voimavarat, ja eläkkeensaajia tarpeettomasti köyhdytetään tässä suhteessa, ja tämä asia on ratkaistavissa. Se on todellakin, kuten edustaja Tanus sanoi, poliittisen tahdon asia, ja politiikka on mahdollisen taitamista. On meidän yhteinen tehtävämme yli puoluerajojen hoitaa tämä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-10-24T19:54:22,2019-10-24T19:55:22,Hyväksytty,1.1 2019_57_1,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 23.10.2019 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään kolmannen lisätalousarvioesityksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_57_2,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ”jaa”, sillä muuten tuosta edestä tulisi sapiskaa. [Naurua]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2019_57_3,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,Kirjataan pöytäkirjaan molemmat kohdat.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_57_4,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli painaa ”jaa”-ääntä, mutta myöhästyin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,,,, 2019_57_5,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys HE 28/2019 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2019 vp,Kirjataan tässäkin tapauksessa koko selvitys pöytäkirjaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_57_6,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin  ja  sen  jäsenvaltioiden  sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 17/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2019 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 3/2019 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_57_7,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi varhaiskasvatuslain 39 §:n muuttamisesta  ja  eräiksi  siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_57_8,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi varhaiskasvatuslain 39 §:n muuttamisesta  ja  eräiksi  siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kysymys opetustoimen täydennyskoulutusvelvollisuuden vahvistamisesta. Tämä liittyy siihen, että opettajien on oltava koko ajan ajan tasalla siitä opetuksen sisällöstä ja muutenkin on tärkeää, että opettajilla olisi mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Tämä tuo velvollisuuksia opettajille mutta myöskin opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Tällainen vastaavanlainen lakisääteinen velvollisuus on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen pääasiallinen sisältö kuuluu siis näin: Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle ja tuottajalle säädetään velvollisuus huolehtia kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esimiesten ammatillisesta osaamisesta ja kehittämisestä. Ammatillisen osaamisen ylläpitämisellä ja kehittämisellä tarkoitetaan tälle henkilöstölle työajalla tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen mainitun henkilöstön perehdyttämiseksi, ammatillisen osaamisen ajantasaisena ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn, työtehtävien ja työmarkkinoiden asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä esimiehille on laadittava oma henkilökohtainen ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitetään vuosittain, ja sen toteutumista ja vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman on sisällettävä arvio henkilön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva suunnitelma perehdytys- ja koulutustarpeista, jotta henkilö voi hoitaa työnsä hyvin ja pysyy työmarkkinakelpoisena. Arvoisa puhemies! Nykyinen yleinen velvollisuus perehdyttää ja kouluttaa työntekijöitä ei ole riittänyt turvaamaan esimiesten ja opettajien koko uran aikaista perehdyttämistä ja jatkuvaa oppimista. Kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esimiesten osaamisen kehittäminen ei saa riippua työnantajasta. Jokaisella oppijalla on oikeus osaavaan opettajaan. Suomessa 79 prosenttia opettajista on sitä mieltä, että ammatillisen osaamisen kehittämistoiminnalla on myönteinen vaikutus opetukseen. Selvitysten mukaan perehdytystä ei ole juuri tarjolla. Työturvallisuuslain 14 §:n mukaan työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työntekijä saa riittävän perehdytyksen työhönsä. Perehdyttäminen on tärkeää esimiesten ja opettajien viihtymisessä ja pysymisessä opetusalalla sekä esimiesten ja opettajien, lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnissa. Esimerkiksi Norjassa uusien opettajien kaksivuotisesta mentoroinnista säädetään lailla. Suomessa uran alkuvaiheessa olevien opettajien perehdyttäminen ja tukeminen on vähäistä. OECD:n kansainvälisen opetuksen ja oppimisen tutkimuksen mukaan Suomessa ainoastaan 18 prosenttia opettajista ilmoitti osallistuneensa ensimmäisessä työpaikassaan viralliseen perehdyttämisohjelmaan ja 23 prosenttia epäviralliseen perehdyttämisohjelmaan. Rehtoreista 74 prosenttia kertoo, että heillä ei ole koulussa tarjolla opettajilleen mentorointiohjelmaa osana opettajien täydennyskoulutusta. Siitä huolimatta 66 prosenttia rehtoreista piti mentorointia kuitenkin tarpeellisena. Vuonna 2015 perusopetuksen opettajista mentorointia oli saanut alle 5 prosenttia, lukiokoulutuksessa noin 3 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä 6 prosenttia. Sekä työsuhteisten että virassa olevien osalta on säädetty, että työnantajan on pyrittävä pitämään huolta siitä, että he voivat suoriutua työstään ja tehtävänsä hoidosta myös silloin, kun toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutetaan tai kehitetään. Työnantajan on myös pyrittävä edistämään työntekijän ja viranhaltijan mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemisessä. Opettajankoulutus on Suomessa tutkimusperusteista ja kansainvälisestikin erittäin laadukasta. Opettajan uran aikaiseen kehittymiseen ei kuitenkaan ole panostettu riittävästi, jotta takaisimme ajantasaisen ja tasa-arvoisen koulutuspolun jokaiselle oppijalle Suomessa. Vuonna 2015 opettajista ja oppilaitosjohdosta ainoastaan 77 prosenttia osallistui täydennys- ja jatkokoulutukseen. Perusopetuksen opettajien osallistuminen täydennyskoulutukseen oli vuonna 2015 noin 80 prosenttia. Joillakin opettajaryhmillä osallistumisprosentti oli kuitenkin vain 50 prosenttia. Arvoisa puhemies! Yhteistoiminnasta annetut lait velvoittavat työnantajaa laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat työntekijöiden ja viranhaltijoiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Suunnitelmissa on oltava arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä sekä suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Kyse on lähinnä työntekijöiden ja viranhaltijoiden täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutustarpeista ja ‑mahdollisuuksista sekä vuosittaisesta toteuttamissuunnitelmasta. Henkilöstösuunnitelman velvoittavuus, sisältö ja laajuus vaihtelevat kuitenkin yrityksen koon mukaan. Ja totean vielä, että myös rehtoreiden tukeminen osaamisen johtamisessa on tarpeen. TALIS 2018 -tutkimuksessa rehtorit kokivat tarvitsevansa kolmanneksi eniten lisää osaamista juuri opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnittelemisessa. Täydennyskoulutuksen on nykyistä herkemmin otettava huomioon esimiesten sekä opettajien koulutustarpeiden erilaisuus työuran aikana. Vielä lopuksi siitä, arvoisa puhemies, että meillähän on varhaiskasvatuslaki ottanut tämän jo huomioon, mutta valitettavasti muita lakeja tämä ei vielä koske, tai missään muussa laissa tämä ei vielä ole. Eri aloilla on lisäksi säädetty täsmällisemmin työnantajan velvollisuudesta ylläpitää henkilöstönsä osaamista ja työmarkkinakelpoisuutta. Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalalla ainoastaan varhaiskasvatuslaissa on säädetty erikseen asiasta. Varhaiskasvatuslaissa, 39 §:ssä, säädetään erikseen varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan velvollisuudesta huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu riittävästi ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen toteutumista ja vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä täydennyskoulutuksen sisällöstä, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Asetusta asiasta ei kuitenkaan ole annettu. Tämä vastaavanlainen asetuksenantomahdollisuus on myös sote-laissa, ja sellainen asetus on kyllä annettu. Vastaavaa täsmennystä tarvitaan kaikkiin muihinkin koulutus- ja tutkimusalan omiin lainsäädäntöihin, ja samalla myös varhaiskasvatuslain velvoitetta on tarkennettava, jotta se turvaa henkilöstön osaamisen kehittymisen säätäen sen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän tehtäväksi. Eli tämä lakipaketti pitää sisällään muutoksia varhaiskasvatuslakiin mutta sitten liittää opettajien täydennyskoulutusvelvoitteen ja oikeuden kaikkiin muihin lakeihin, jotka koskevat opetus-, koulutustehtävissä olevia henkilöitä. —Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-10-25T13:07:00,2019-10-25T13:15:00,Hyväksytty,1.1 2019_57_9,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi varhaiskasvatuslain 39 §:n muuttamisesta  ja  eräiksi  siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Risikko ja lakiesityksen muut allekirjoittajat nostavat esille ja keskusteluun tärkeitä teemoja. Suuret kiitokset teille! Jatkuva oppiminen, sivistys, täydennyskoulutus ja monipuolinen osaaminen vievät tätä maata eteenpäin. Hallitusohjelman tavoitteena on osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi. Tavoitteena on edistää myös opettajien jaksamista, johon jatkuva oppiminen liittyy. Suomeen tarvitaan laajemminkin sellaista asennetta, että itsensä kehittäminen ja omasta osaamisesta huolehtiminen ovat osa työn tekemistä. Kaikenlaiseen työhön tarvitaan yritteliästä ja vastuullista asennetta. Se tuo motivaation tehdä työtä. Työstä voi muodostua kutsumus ja intohimo, jonka kautta voi suoraan tai välillisesti auttaa ja tukea toisia ihmisiä ja koko yhteiskuntaa. Opettajan työ on mitä suurimmassa määrin tällaista. Itsensä tarpeelliseksi kokeminen tekee työstä ja osaltaan koko elämästä merkityksellistä. Suomalaiset osallistuvat aikuiskoulutukseen verrattain paljon, mutta toki aiempaa vähemmän. Osaaminen ja osallistuminen kasautuvat. Aikuiskoulutukseen on osoitettu resursseja Suomessa OECD-maiden mittarilla mitattuna ihan kärkikolmanneksen joukossa. Suuri osa työntekijöistä katsookin, että työpaikka tukee oppimista. Suomen korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset osallistuvat kuitenkin aikuiskoulutukseen huomattavasti enemmän kuin matalapalkkaiset ja heikon peruskoulutuksen omaavat. Koulutuksen kasautuminen on OECD-maiden kärkeä täällä Suomessa. Suomalaisten työikäisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on joka tapauksessa kansainvälisesti hyvällä tasolla. Tilastojen mukaan Suomi sijoittaa muihin OECD-maihin nähden paljon resursseja työ-ikäisen väestön kouluttamiseen, mutta tulokset ovat keskitasoa. Tähän johtaneita syitä on tarpeen kartoittaa. On syytä pohtia myös sitä, miksi kaikki eivät halua osallistua täydennyskoulutukseen. Mitkä ovat syyt, joita pitäisi selättää? Koulutus ja työ on vaikea sovittaa yhteen, perheelliset kokevat puutetta ajasta, koulutusta ei järjestetä riittävän lähelle, työnantaja ei tue kouluttautumista tai se on liian kallista tai sopivaa koulutusta ei löydy. TALIS-tutkimuksen mukaan opettajat kokevat esteeksi työaikataulut, kannustimien puutteen, sopivan tarjonnan puuttumisen, tarjonnan kalleuden ja työnantajan tuen puuttumisen. Perehdytystä on rehtorien mukaan tarjolla, mutta siihen ei osallistuta. Arvoisa puhemies! On syytä myös kysyä, mitä aloitteessa esitettyjä ja samansuuntaisia toimia on jo tehty ja tehdään. Opetuksen ja oppimisen kansainvälisen tutkimuksen TALIS 2018 -tulosten mukaan yli 90 prosenttia opettajista kehittää ammatillista osaamistaan hyödyntämällä esimerkiksi ammattikirjallisuutta, osallistumalla erilaisiin kursseihin ja opettajaverkostoihin sekä tekemällä opintovierailuja. Saamme näistä asioista ensi keväänä seuraavan raportin. Lakiesitys nostaa esille, opettajien henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Sellainen kuuluukin jokaiselle opettajalle. Suunnitelma ja siihen liittyvä keskustelu on osa pedagogista johtamista ja oppilaitoksen osaamisen johtamista. On tärkeää, että oppilaitoksilla on tähän valmiudet. Elämme suuressa murroksessa. Työtä häviää ja muuttuu esimerkiksi automatisaation vuoksi, aivan uudenlaisia työpaikkoja syntyy. Työelämä muuttuu ja sen vaatimukset kasvavat, myös opettajilla. Työsopimuslain työnantajan yleisvelvoitteen mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Kun puhumme opettajien täydennyskoulutuksesta, emme saa unohtaa koulujen johtajia, rehtoreita. Johtaminen ja johtajuus on tärkeää, jotta koulutus kehittyy. Kun rehtori heittäytyy ja innostuu, into tarttuu koko kouluyhteisöön. Arvoisa herra puhemies! Esityksen taloudelliset vaikutukset edellyttävät lisäselvityksiä. Koulutuksen ajaksi tarvitaan esimerkiksi sijaiset, jotta lapset ja nuoret eivät jää heitteille. Jos 80 ,000 suomalaista opettajaa käy kerran vuodessa 500 euroa maksavassa koulutuksessa, kulut ovat 40 miljoonaa euroa vuodessa. Voidaanko tällaisia lukuja ja summia antaa vaikeuksissa olevien kuntien maksettavaksi? Sellaiset varat tulee varata valtion talousarvioon, toki ensi vuodelle niitä ei ole varattuna. Jotta meillä on tulevaisuudessakin maailman parhaat opettajat ja kukoistavat rehtorit, tarvitsemme jatkuvaa oppimista. Sivistys kantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-10-25T13:15:28,2019-10-25T13:22:34,Hyväksytty,1.1 2019_57_10,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi varhaiskasvatuslain 39 §:n muuttamisesta  ja  eräiksi  siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Risikolle hyvästä aloitteesta. Itsekin olen opettajataustainen koulutukseltani. Ensinnäkin muutama sana, jotka halusin poimia tähän puheeseen siitä, mitä esittelypuheenvuorossa Risikko sanoi, eli että se ”on suunnitelmallista” ja että se ”tapahtuu työajalla”. Se on täällä selkeästi sanottu jokaisessa kohdassa. Opettajat ovat erittäin vahvasti sitoutuneita työhönsä ja varmasti kouluttavat itseänsä, perehtyvät aiheeseen, tutkivat ja täydentävät osaamistaan, mutta moni tekee sitä vapaa-ajalla, ja kyllä työnantajan pitää pystyä siihen tarjoamaan mahdollisuus, että se myös tapahtuu työajalla. Me olemme aikaisemmin puhuneet täällä salissa koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Opettajankoulutuksessa ei ainakaan aikaisemmin annettu minkälaisia valmiuksia opettajille siihen, miten se tunnistetaan ja miten siihen tartutaan. Myös tämänsuuntaista täydennyskoulutusta on hyvä saada. Asiasisällöt muuttuvat nopeasti jokaisessa oppiaineessa, ja siinä suhteessa täydennystä tarvitaan, mutta myös opetusmenetelmät muuttuvat. Se, mitä opettajille opetettiin opettamisesta pari—kolmekymmentä vuotta sitten, on monelta osin jo vanhettunutta. Tämä lakipaketti koskee, niin kuin esittelyssä sanotaan, koko opetuksen kenttää: varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukiota, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulua, yliopistoa mutta myös vapaata sivistystyötä, mitä ei pidä unohtaa. Ja sitten tämä johtamisasia, rehtoreitten rooli, mikä tässä edellisessä puheenvuorossa tuli esille, on ihan aiheellista nostaa. Johtaja ja rehtori luovat sen ilmapiirin henkilöstön piiriin, miten asioita viedään eteenpäin, ja oikealla ilmapiirillä ja oikealla otteella saada hyviä tuloksia aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-10-25T13:22:36,2019-10-25T13:24:33,Hyväksytty,1.1 2019_57_11,57/2019,2019-10-25,13.01,13.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi varhaiskasvatuslain 39 §:n muuttamisesta  ja  eräiksi  siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakialoite nostaa esiin tärkeän huolen riittävistä panostuksista kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esimiesten ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Lakialoite sopii hyvin nyt esillä olevaan jatkuvan oppimisen teemaan. Aloitteessa on nähtävissä vilpitön tahto parantaa henkilöstön osaamista ja kouluttautumisen oikeutta alati muuttuvassa maailmassa. Ammatillisen osaamisen kehittämiseksi tehdään jo paljon, mutta aina on toki varaa parantaa. Jo nyt sekä rehtorit, opettajat että muut kasvatusammattilaiset laativat kehittämissuunnitelmia. Olen itsekin ollut niitä sekä esimiehenä että työntekijänä tekemässä. Tässä mielessä suunnitelmallisuutta ja käytännön tekoja on jo olemassa, ja aloitteen arvioinnissa onkin syytä miettiä, mitä uutta se toisi mukanaan, mikä olisi siis asian pihvi. Ala ei itsessään kaipaa yhtään enempää papereita, hallinnollista näpertelyä, jossa aikaa hukataan toissijaisiin asioihin. Lakialoite ei tähän pyrikään, mutta aloitetta arvioitaessa tämä tulee ottaa huomioon. On kuitenkin tosiasia, kuten aloitteessakin viitataan, että ammatillisen osaamisen kehittämisessä, sen laadussa ja määrässä, on alueellisia eroja. Työnantajien välillä on eroja. Usein ne myöskin heijastelevat kuntien taloustilannetta ja ylipäätään tekemisen kulttuuria. Opetuksen ja oppimisen kansainvälisen tutkimuksen TALIS 2018:n tulosten mukaan yli 90 prosenttia opettajista kehittää ammatillista osaamistaan hyödyntämällä ammattikirjallisuutta, osallistumalla erilaisiin kursseihin ja opettajaverkostoihin sekä tekemällä opintovierailuja. Lukemat ovat siis sinällään varsin korkeat. Puhemies! Tiedän omasta kokemuksestani, että opettajan työ voi myös kuormittaa niin paljon, että voimia oman ammatillisen osaamisen kehittämiseksi ei enää riitä. Toisille koulutukset ovat hetken hengähdys arjesta ja mielenkiintoinen mahdollisuus, toisille kenties pakkopullaa ja yksi raskas velvollisuus lisää. Viime aikoina on puhuttu paljon myös työssäuupumisesta, ja tämä ilmiö on tuttu myös opettajien keskuudessa. Osa opettajista on myös hakeutunut täysin toiselle alalle vähemmän kuormittavien tehtävien pariin. Nuoret ja lapset ovat vuosi vuodelta fiksumpia. Maailma kuitenkin kehittyy vauhdilla, opetettavat asiat muuttuvat, ja uusia opetusmetodeja luodaan jatkuvasti. Pelkkä lukemaan ja laskemaan opettaminen ei riitä, vaan opettajan on laadukkaan opetuksen takaamiseksi pysyttävä ajan hermolla ja opittava jatkuvasti uutta. Itse olen ollut poissa nyt opetustyöstä noin puolen vuoden ajan, ja tänä aikana on kouluissa syntynyt jo monta uutta ilmiötä, joista en ole kuullutkaan ja joihin olisi opettajana syytä perehtyä. Maailma menee menojaan, ja parhaiten sen mukana pysyvät nuoret ja heidän kauttaan kasvatus- ja opetushenkilöstö. Arvoisa puhemies! Lakialoite nostaa esiin aidon huolen osaamisen päivittämisestä, ammattipätevyyden kehittämisen oikeutuksesta, henkilöstön tasavertaisuudesta ja alan hyvinvoinnista. Itse näen tämän niin, että kouluttautumisen esteitä tulisi ennen kaikkea karsia. Niitä esteitä ovat esimerkiksi se, että hektisen työn keskeltä, jaksamisen äärirajoilta, on välillä vaikea poistua silmät kiiluen kehittymään ja oppimaan lisää. Siksi tarvitaan aivan aluksi apua käytännön työhön, niin että sieltä voisi astella ylipäätään pois niin, että ihmisellä olisi voimia, tahtoa, halua ja aikaa päivitellä osaamistaan. Kiitos, puhemies, ja jaksamista kaikille meille arjen sankareille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2019+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-10-25T13:24:33,2019-10-25T13:30:06,Hyväksytty,1.1 2019_58_1,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan aikaa enintään 2,5 tuntia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_58_2,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen vuoden 2019 bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia. Maailmantalouden kasvu hidastui kuluvana vuonna kauppakonfliktiin liittyvän epävarmuuden takia, ja Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti tänä vuonna. Tavaraviennin kasvu on vaatimatonta meriteollisuutta lukuun ottamatta. Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun vuoden 2019 aikana. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu kuitenkin edelleen nopeana ansiotason nousun sekä työllisyyden kohentumisen johdosta. Arvoisa puhemies! Kuopiossa tapahtuneen väkivaltaisen iskun jälkihoitoon ehdotetaan hallituksen neljännessä lisätalousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 0,6 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 0,4 miljoonaa euroa eli yhteensä miljoona euroa. Ehdotetun lisämäärärahan tavoitteena on varmistaa muun muassa traumahoidon ja psykososiaalisen tuen järjestäminen. Lisäksi Savon koulutuskuntayhtymän iskusta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia ehdotetaan korvattavaksi, mikä mahdollistaa koulutuksen sujuvan jatkumisen ja tilanteen normalisoitumiseksi tarvittavat muut toimet. Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 4,7 miljoonaa euroa ja viraston välttämättömiin ict-menoihin 1,1 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Vastaavasti Ruokaviraston toimintamenoihin ehdotetaan 3 miljoonan euron lisäystä viraston toiminnan turvaamiseksi. Valtionavustukseen yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen ehdotetaan 290 000 euron lisäystä pk-yrityksille suunnattavaan työsuhdeneuvontaan. Arvoisa puhemies! Varsinaisten tulojen 114 miljoonaa euron lisäys ja määrärahojen 95 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2019 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 19 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2019 arvioidaan noin 2,4 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2019 lopussa arvioidaan olevan noin 107 miljardia euroa, mikä on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan suhteessa bruttokansantuotteeseen ennustetaan siis laskevan viime vuodesta, vaikka talouskasvu on hidastumassa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-05T14:02:56,2019-11-05T14:06:09,Hyväksytty,1.1 2019_58_3,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,Ja sitten käydään keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_4,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät ministerit, edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Meillä on käsittelyssä tämän vuoden neljäs lisätalousarvio, ja tämän voisi aika hyvin kiteyttää, tiivistää: lisää velkaa, lisää velkaa ja vielä kerran lisää velkaa. [Välihuutoja vasemmalta — Paavo Arhinmäki: Kuulitteko, kun valtiovarainministeri sanoi, että velanotto vähenee!] Vuosi sitten tässä salissa, kun käsiteltiin tämän vuoden valtion talousarviota, arvioitiin tänä vuonna uutta velkaa otettavan 1,4 miljardia. Nyt, kun tämä hallitus on hetken ollut vallassa, tämä summa on paisunut vaivihkaa miljardilla eurolla yhteensä 2,4 miljardiin. Hallitus tekee tässäkin esityksessä sinänsä kyllä tarpeellisia panostuksia eri kohteisiin, mutta ne kaikki tehdään lisävelanotolla. Työllisyystoimia ei tässäkään lisätalousarviossa valitettavasti näy eikä kuulu. Ekonomistien arvioiden mukaan hallituksen toimien, siis tämän Rinteen hallituksen tähän mennessä tekemien toimien, nettovaikutus työllisyyteen on negatiivinen. Suomen työllisyyskehitys olisi siis parempi, jos Rinteen hallitus ei olisi tehnyt mitään. [Kokoomuksen ryhmästä: Oho!] Eli työllisyystilanne olisi tässä maassa parempi, jos Rinteen hallitus ei olisi tehnyt mitään. [Pia Viitanen: Voisitteko perustella?] Talouspolitiikan arviointineuvostokin tyrmää pääministeri Antti Rinteen hallituksen talouspolitiikan. Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa: Työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi ei ole esitetty toimenpiteitä. Kokonaisuudessaan talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa siis sangen epävarmalta. Näin siis talouspolitiikan arviointineuvosto. Arvoisa puhemies! Haluan antaa kuitenkin kiitosta silloin, kun on kiitoksen paikka. Tässä lisätalousarviossa on muutamia sellaisia kohtia. Erityiskiitoksen haluan antaa liikenneministeri Sanna Marinille siitä, että nyt nämä nopeat raideyhteydet etenevät, ja ne itse asiassa etenevät sillä tavalla kuin niitä on alun perinkin suunniteltu vietävän eteenpäin. Päärata ja tunnin juna etenevät hankeyhtiöiden kautta. Tämä on järkevää ja perusteltua, ja on itse asiassa jo hyvinkin, voisi sanoa, että jopa kiire näiden suunnitelmien eteenpäin saamiseksi, että päästään mukaan seuraavalle EU:n rahoituskaudelle. [Juho Eerola: Rantarata itäänkin!] Myös itään suuntautuva raideyhteys pitää nostaa näissä suunnitelmissa eteen. Arvoisa puhemies! Muita kiitoksen paikkoja on tietysti se, että hallitus reagoi muun muassa Kuopion iskun jälkihoitoon. On tärkeää antaa kaikki tuki sinne. Myönteistä on myös se, että puolustusministeri Kaikkosen kaudella myös uskottavasta maanpuolustuksesta pidetään huolta ja tässä lisätalousarviossa muun muassa Laivue 2020 -hankkeeseen osoitetaan määrärahoja. Arvoisa puhemies! Muistan viime kaudelta, kun veteraanien rahoista puhuttiin. Silloin salissa edustaja Viitasen vieressä istui edustaja Heinäluoma, ja silloin, kun oli tämän näköinen esitys, he huusivat kovaa, että veteraaneilta leikataan. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Me emme huuda niin, sillä me ymmärrämme sen, että näin tapahtuu euromääräisesti, kun veteraanien määrä vähenee. Eli tässä tehdään itseasiassa ihan samanlainen toimenpide, tässä lisätalousarviossa, mitä viime kaudella oppositiossa ollessaan edustaja Viitanen ja silloinen edustaja Heinäluoma kritisoivat ja huusivat, että te leikkaatte veteraaneilta, kun määräraha väheni. Mutta silloinkin määräraha per veteraani kasvoi. Ja näin tapahtuu tässäkin, ja me kokoomuksena annamme kiitosta siitä oppositiostakin hallitukselle ja vastuuministerille, että veteraanien rahoista pidetään huolta. Pidämme myös myönteisenä sitä, että viime kaudella yhdessä kaikki eri puolueet päättivät siitä, että rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin panostetaan entistä enempi, eli kaikki veteraanit nostettiin nyt tänä vuonna samalle viivalle, eli he saavat samat palvelut, jotka aiemmin ovat saaneet vain sotainvalidit. Tämä on koko eduskunnalta tärkeä arvovalinta, joka silloin tehtiin hallituksen ja opposition yhteisenä päätöksenä. Arvoisa puhemies! Mutta se, mikä tässä päällimmäisenä näkyy, niin on se, että velan määrä, velan lisäotto kasvaa. Velkaa, velkaa, velkaa otetaan lisää, eikä työllisyystoimia valitettavasti näy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-05T14:06:10,2019-11-05T14:11:46,Hyväksytty,1.1 2019_58_5,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Tästä halutaan nähtävästi käydä debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_6,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä hallitus on muuttanut talouspolitiikan suuntaa. Nyt tehdään tulevaisuuspolitiikkaa entisen kokoomushallituksen leikkauspolitiikan sijaan. Mitä tulee tähän veteraaniasiaan, niin muistan kyllä varsin hyvin, että olimme aika järkyttyneitä siitä, kun edellisen hallituksen kokoomuslaiset halusivat väen vängällä toteuttaa uudistuksen, jossa rintamalisät indeksijäädytettiin. Hallitus esitti näin, tämä on totta. Me päivittelimme sitä ja olimme siitä kauhuissamme. [Timo Heinonen: Ei ollut siitä kysymys!] Kannatti nostaa asia keskusteluun, koska lopputulos oli se, että eduskunnassa yhteisesti tämä jäädytys peruttiin, mutta olimme toki siitä pöyristyneitä, että hallitus ylipäätään tällaista esitti. Tärkeää tietenkin, että voimme yhdessä kaikki [Timo Heinonen: Älkää viitsikö!] yhteisvoimin huolehtia tästä kunnia-asiastamme, rintamaveteraanien asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-05T14:12:00,2019-11-05T14:13:01,Hyväksytty,1.1 2019_58_7,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Rahan ja henkilöstön oikea taso esimerkiksi poliisissa tai Maahanmuuttovirastossa ei ole vakio, vaan se riippuu siitä, miten paljon niillä on tehtäviä ja mitä niiltä odotetaan. Se on kestämätön yhtälö, että rahoitus laskee tai pysyy vakiona samalla, kun toimintaympäristö muuttuu vaikeammaksi tai työmäärä lisääntyy. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa viranomaisten työmäärään ja siten resurssitarpeeseen. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa siihen, houkutellaanko Suomeen esimerkiksi ihmisiä, jotka kuormittavat Migriä, poliisia, hallinto-oikeuksia, Kelaa ja kuntia. Akuuttiin vajeeseen pitää tietysti osoittaa lisää rahaa, niin kuin on tehtykin, mutta haluaisin korostaa kokonaisvaltaista politiikkaa, jolla ei luoda ja pahenneta ongelmia vaan estetään niiden syntyä, koska tällä tavalla voidaan hillitä myös kustannusten nousua pitkällä aikajänteellä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-05T14:13:03,2019-11-05T14:14:09,Hyväksytty,1.1 2019_58_8,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Todella tietysti suurin osa lisätalousarvion muutoksista on tarpeellisia ja välttämättömiä täsmennyksiä, kuten tässä vaiheessa vuotta kuuluukin. Toki meitä huolestuttaa se, minkä edustaja Heinonen toi esiin, että tässä on jo nykyisen vuoden, siis tämän vuoden, velanottoa merkittävästi nyt kasvatettu [Timo Heinonen: Miljardi!] hallituksen toimenpiteillä, miljarditasolla, ja tämä ei tietysti ennakoi kovin hyvää siitä, mikä on ensi vuoden tilanne. niin kuin tiedämmekin, niin kehyskaudella on velanotto nousemassa jo neljään miljardiin, jos hallituksen omiakin suunnitelmia lukee. Yksi tärkeä lisäys on tässä se, että Maahanmuuttoviraston jonojen purkuun saadaan voimaa. Katson tätä erityisesti työperäisen maahanmuuton kautta, ja kun edustaja Halla-aho viittasi siihen, että tällä luodaan edellytyksiä talouden pohjalle, niin tässä kyllä luodaan edellytyksiä, jos saadaan nopeutettua työperäistä luvitusta. Tällä hetkellä se on este meidän kasvulle itse asiassa kaikissa maakunnissa hyvin paljon, niin kuin tässä esimerkiksi ministeri Lintilä on moneen kertaan aivan oikein todennut. Koska tulee hallituksen esitys siitä, että saadaan yksi yhteinen työlupaprosessi työ‑ ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön, ulkoministeriön välillä, milloin saadaan aidosti niin, että kysytään yhtä asiaa vain kerran, [Puhemies koputtaa] ei erikseen Migristä ja sitten [Puhemies: Aika!] uudestaan TE-toimistosta ja niin edelleen? Sisäministeri Ohisalo, joka [Puhemies: Aika!] tässä isointa taakkaa kantaa: miten aiotte saada tämän homman kuntoon, niin että emme ole hidas?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-05T14:14:09,2019-11-05T14:15:28,Hyväksytty,1.1 2019_58_9,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä kuvasi hyvin realistisesti tätä tulevaisuuden näkymää, ja on todella tärkeää, että nämä talouden perusasiat ovat meillä kaikilla tiedossa. Pitää muistuttaa, että tässä pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassahan on monia toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä talouden kasvuun. On perusturvan vahvistamista, joka parantaa pienituloisten ostovoimaa, on panostuksia infraan, joka luo edellytyksiä talouden ja teollisuuden kehitykselle, panostuksia koulutukseen ja sitten työvoimapalveluihin. Minusta edustaja Mykkäsen puheenvuoro oli rakentava. Tällaisia me tarvitsemme. Elikkä tämä työperäisen maahanmuuton edistäminen: tässä budjetissa on nyt eväitä siihen, että näitä hakemuksia voidaan käsitellä nopeammin ja voidaan saada niitä kipeästi kaivattuja työntekijöitä kaikkiin maakuntiin, voi melkein sanoa, että kaikille toimialoille. Tämän tyyppistä rakentavaa toimintaa tarvitaan, ja tämä on siis koko eduskunnan asia, tämä on koko Suomen asia, eli ettei kannata hakea vastakkainasettelua. Ja minusta kaikista surullisinta on, jos veteraaniasioilla lähdetään tekemään politiikkaa. [Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] Arvostetaan ja kunnioitetaan veteraaneja, [Puhemies koputtaa] mutta ei lähdetä tekemään politiikkaa. [Eduskunnasta: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-11-05T14:15:29,2019-11-05T14:16:34,Hyväksytty,1.1 2019_58_10,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Itse haluaisin kiittää hallitusta näistä tärkeistä lisäyksistä. Jokainen euro tässä lisätalousarviossa tulee kyllä tarpeeseen. Samaan aikaan täytyy sanoa, että hieman ihmeelliseltä kyllä kuulostaa tämä opposition kritiikki, kun samaan aikaan sanotaan, että kyllä nämä rahat menevät nyt tärkeään ja oikeaan paikkaan, mutta silti sanotaan, että rahaa käytetään aivan liikaa. Siksi olisikin mielenkiintoista kuulla, ollaanko sitten sitä mieltä, että näitä panostuksia raiteisiin ei pitäisi tehdä, vaan niihin pitäisi panostaa vähemmän, että suomalaisille poliiseille ei pitäisi antaa näitä lisämiljoonia, [Ilkka Kanervan välihuuto] vai että niitä pitäisi antaa vähemmän, vai että Maahanmuuttoviraston toimintaan ei pitäisi näitä lisärahoja laittaa. [Ben Zyskowicz: Älkää vääristelkö!] Ei voida sanoa, että rahaa käytetään liikaa, jos samaan aikaan sanotaan, että kaikki raha, joka nyt käytetään, käytetään juuri niihin paikkoihin kuin pitäisikin käyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-11-05T14:16:36,2019-11-05T14:17:27,Hyväksytty,1.1 2019_58_11,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Karilla on kyllä nyt vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä. [Oikealta: Nimenomaan!] Ehkä enemmän on kyse luullun ymmärtämisestä. Nimittäin, edustaja Kari, te väitätte, että täällä oppositio, joka tarkoitti ilmeisesti myös kokoomusta, vastustaa sitä, että raiteisiin pannaan rahaa, vastustaa sitä, että poliiseille annetaan rahaa, vastustaa sitä, että Maahanmuuttovirastolle annetaan rahaa. Mistäs te tämmöisen olette keksineet? [Ilkka Kanerva: Kuka on sanonut?] Kuka tällaista on sanonut? Eli emmehän me ole niitä vastustaneet emmekä niitä vastusta. Päinvastoin voin sanoa Migristä, että kiitos, ministeri Ohisalo, että Migri saa lisää rahaa. Se pitää tilanteen nykyisellään, mutta ei vielä nopeuta käsittelyä, ja Migri tarvitsee edelleen lisää rahaa. Mutta, edustaja Kari, yrittäkää skarpata kuuloanne nyt. [Vasemmalta: Ohhoh!] Me kannustamme näihin hyviin kohteisiin, mutta me rahoittaisimme ne työllisyyden parantamisella emmekä velalla, niin kuin te rahoitatte. Eli nyt tekoja työllisyyden hyväksi, edustaja Kari. [Eduskunnasta: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-05T14:17:27,2019-11-05T14:18:31,Hyväksytty,1.1 2019_58_12,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz huusi täällä välihuudon: ”Täällä ei saa vääristellä”. Kysyisinkin ministeri Lintilältä: Kun te kerroitte, että tämä lisätalousarvio vähentää velanottoa käsittääkseni 19 miljoonalla eurolla, ja kun edustaja Heinonen puheenvuorossaan lisätalousarviosta antaa ymmärtää, että velanotto lisääntyy, niin asteikolla nollasta 19:ään, kuinka vääristelevä edustaja Heinosen puheenvuoro oli? Oliko siinä edes totuuden siementä? Arvoisa rouva puhemies! Maahanmuuttoviraston lisäresurssit ovat äärimmäisen tärkeitä, että saadaan oikeudenmukainen, oikeudellisesti pätevä ja riittävän nopea toiminta siellä. Toinen tärkeä rahoitus myönnetään Ruokavirastolle, että vältetään nyt yt-neuvottelut ja irtisanomiset, mutta samalla pitää huomioida, että nämä ongelmat ovat kehyksissä, jotka on tehty ministeri Orpon aikana, ja pitää katsoa nyt budjettikäsittelyssä sekä Maahanmuuttoviraston että Ruokaviraston osalta, että myös ensi vuonna [Puhemies koputtaa] on riittävät määrärahat, ettei tarvitse mennä irtisanomisiin [Puhemies koputtaa] ja yt-neuvotteluihin. [Ben Zyskowicz: Hyvä, edustaja Arhinmäki, aivan oikein!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-05T14:18:31,2019-11-05T14:19:44,Hyväksytty,1.1 2019_58_13,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vuoden neljäs lisätalousarvio on aina toki niin sanotusti täydentävä ja osittain tekninen, mutta kyllä tässä täytyy yhtyä niihin puheenvuoroihin, jotka ovat huolestuneita tästä talouspolitiikan kokonaissuunnasta ja tästä lisävelkaantumisesta. Täällä edustaja Arhinmäki äsken toi esille omaa näkökantaansa, mutta varmaan siitä voimme olla yhtä mieltä, [Paavo Arhinmäki: Siis tämä vähentää velanottoa!] että tässä lisätalousarviossa kasvava velanotto pienenee hivenen. [Paavo Arhinmäki: No niin!] Eli kun tämän hallituksen aikana velanotto kasvaa ja tässä lisätalousarviossa se hivenen pienenee, niin eikö kuitenkin kokonaiskuvassa velanotto kasva? Eli siinä mielessä nyt kannattaa olla tarkkana siitä, mikä on velan määrän kasvamista ja mikä on sen pienentymistä. Kyllä kokonaisuudessaan velanotto kasvaa, vaikka se tässä hivenen pienenee. Se, mikä täällä on huolestuttavaa, on se, että ne tulot eivät kasva. Sehän tämän budjetin ongelma on. Täällä todetaan, että suurin osa tämän vuoden kasvusta tulee perintönä viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä [Puhemies koputtaa] ja alkuvuonna 2019 [Puhemies: Aika!] työllisyys ei ole enää parantunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-05T14:19:44,2019-11-05T14:20:57,Hyväksytty,1.1 2019_58_14,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä ihan perusteltua kysyä vähän oppositiopuolue kokoomuksen linjan perään, kun samaan aikaan on sanottu, että kaikki nämä tärkeät lisämenot käyvät, ja samaan aikaan on sanottu, että alijäämä on liian iso, ja sen lisäksi on luvattu vielä miljardiluokan veronkevennykset, niin kyllähän se jo pistää kysymään, että millä tämän yhtälön saa umpeen. [Ben Zyskowicz: Työllisyydellä!] Tietenkinhän olisi mahdollista aina oppositiossa laskea ikään kuin laskennallisia työllisyyden paranemisen kautta tulevia dynaamisia vaikutuksia, mutta en jaksa uskoa, että kaikista puolueista kokoomus — siis se, joka vastuullisesta taloudenpidosta on paljon puhunut — on juuri se oppositiopuolue, joka aloittaisi tämän käytännön näissä vaihtoehtobudjeteissa, kun edellinen oppositiokaan sitä ei tehnyt. Arvoisa puhemies! Kiitokset hallitukselle, että tässä tapahtui nopea reagointi tähän Kuopioon. On myöskin nopea reagointi tähän Migrin tilanteeseen. [Ben Zyskowicz: Se ei ole riittävä!] Se on hyvä. Ja mitä tulee vielä tähän Laivue 2020 ‑hankkeeseen, on tärkeätä, että nämä saadaan eteenpäin, eli voi kiittää hallitusta nopeasta reagoinnista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-11-05T14:20:57,2019-11-05T14:22:12,Hyväksytty,1.1 2019_58_15,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Lindtmanille ja muille muistuttaisin, että te olette nyt hallituksessa. Te olette vastuussa. Te olette vastuussa Suomen talous- ja työllisyyskehityksestä. Teidän pitäisi reagoida siihen, että maailmantalouden kasvu hidastuu, Euroopan talouden kasvu hidastuu ja Suomen talous yskii.  Teidän pitäisi kantaa vastuuta ja tehdä oikeanlaisia toimia. [Antti Lindtman: Mikä teidän kantanne on?] Meidän linjastamme: Ensinnäkin meidän veropolitiikkamme. Sen, mitä me olemme esittäneet, sen miljardin euron kevennyksen työtuloon ja eläketuloon, me olemme täysimääräisesti kompensoineet muualla veronkiristyksillä, se on plus miinus nolla, mutta sillä on dynaamisia vaikutuksia. Toinen asia on se, että kyllä, me kannatamme rahaa tärkeisiin kohteisiin, kuten poliisien määrän turvaamiseen, kuten raideinvestointeihin ja kuten koulutukseen, mutta me priorisoisimme. Ongelma on se, että te ette priorisoi. Te pistätte rahaa kaikkialle. [Välihuutoja ja vastauspuheenvuoropyyntöjä sosiaalidemokraattien ryhmästä] Te pistätte rahaa kaikkialle [Puhemies koputtaa], ja se johtaa siihen, että velkaantuminen kasvaa [Puhemies: Aika!], ja kun te ette tee toimia, jotka lisäisivät työllisyyttä [Puhemies koputtaa] eli toisivat lisää tuloja, niin se on mahdotonta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-05T14:22:12,2019-11-05T14:23:27,Hyväksytty,1.1 2019_58_16,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä asiaa on selvästi hiukan vaikea ymmärtää siellä vihervasemmalla, mutta investointi on sellaista rahankäyttöä, joka tuottaa jotain tulevaisuudessa ja maksaa itsensä takaisin. Esimerkiksi maahanmuuton kohdalla ne suuret kustannukset eivät synny Maahanmuuttoviraston henkilöstökustannuksista, vaan siitä, että Suomeen tulee suuria määriä ihmisiä, jotka asettuvat pysyvästi sosiaaliturvajärjestelmän saamapuolelle. Meillä kasvavat jatkuvasti toimeentulotukimenot yhteiskunnassa, ja pääkaupunkiseudun kunnissa pian puolet kaikista toimeentulotuki- [Kimmo Kiljusen välihuuto] ja asumistukiasiakkaista on ulkomaalaisia. Eli ehdottomasti kannattaa investoida [Aki Lindénin välihuuto] Maahanmuuttovirastoon, koska hitaat ja jumissa olevat oleskelulupaprosessit itsessään ovat vetotekijä, joka houkuttelee Suomeen ihmisiä, kun he tietävät, että niin kauan kuin heidän prosessinsa on käsittelyssä hallinto-oikeuksissa tai Migrissä, heitä ei poisteta maasta, oli heillä perusteita olla täällä tai ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-05T14:23:27,2019-11-05T14:24:35,Hyväksytty,1.1 2019_58_17,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisesta oikeusvaltiosta huolehtiminen on tämän hallituksen keskeinen tavoite, ja sen tähden on hyvä, että nyt saadaan todellakin huolehdittua siitä, että Maahanmuuttovirastolla on riittävät resurssit [Ben Zyskowicz: Ei ole riittävät!] hoitaa nyt tässä vaiheessa sekä sitä työperäistä maahanmuuttoa — hoitaa se siirto työ- ja elinkeinoministeriöön asiallisesti ja hallitusti — että siinä samalla hoitaa sitä pientä siivua humanitääristä maahanmuuttoa, mitä Suomeen tulee. On hyvä muistaa, että valtaosa maahanmuutosta kuitenkin johtuu muista syistä kuin humanitäärisistä syistä, ja sen takia tämä turvapaikkaprosessin painottaminen vetää keskustelua jonkin verran sivuun siitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan maahanmuutosta Suomeen. Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on korkeampi kuin suomalaisten työllisyysaste. Tämä on myös hyvä muistaa, kun tätä keskustelua käydään. Ja sen tähden asia on juuri niin kuin kokoomuksenkin riveistä on tässä keskustelussa esiin nostettu: työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen helpottaa suomalaisten taloutta, helpottaa Suomen kansantalouden tilaa ja on ennen kaikkea niiden yritysten etu, jotka ovat toivoneet, että kun työntekijöitä [Puhemies: Aika!] tarvitaan, niin työntekijöitä voi tänne myös tulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-05T14:24:35,2019-11-05T14:25:49,Hyväksytty,1.1 2019_58_18,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että kestävän talouden linjasta pidetään kiinni, ja vaikka en halua lähteä tässä harjoittamaan mitään arkeologisia kaivauksia eli muistelemaan menneitä, niin voi todeta, että kyllä Sipilän hallituksen aikana Suomen talouden syöksykierre oikaistiin, [Kokoomuksesta: Kyllä, se on totta!] ja tätä linjaa pitää tietenkin jatkaa, niin kuin tämä hallitus isossa kuvassa jatkaa sitä. Mutta nyt kun meillä on käsittelyssä tämä lisätalousarvio, niin haluan erityisesti tästä lausua esittelevälle ministerille Lintilälle ja sisäministeri Ohisalolle kiitokset. Minusta täällä on yksi — joka on jo noussut esille — erityisen hyvä kohta, ja se on se, että Migrin rahoista tässä nyt huolehditaan niin, että siellä ei enää tarvitse lomauttaa käsittelijöitä. Jos meillä on turvapaikanhakijoita jonossa tai erityisesti meillä on työperäistä maahanmuuttoa jonossa, niin on äärimmäisen tärkeää molemmissa tapauksissa, että käsittelyprosessit ovat mahdollisimman lyhyitä. Se on paitsi inhimillinen kysymys, kysymys myös meidän talouden menestymisestä, kun puhutaan työntekijöiden saamisesta Suomeen, ja myös siitä, että silloin kun turvapaikkaprosessissa on, niin on kaikkien etu, että se on mahdollisimman lyhyt. Siksi haluan lausua lämpimät kiitokset ministereille tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-05T14:25:49,2019-11-05T14:26:58,Hyväksytty,1.1 2019_58_19,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Lohelle siitä, että hän mainitsi Sipilän hallituksen roolin tässä talouden tervehdyttämisessä. Tosin en kyllä itse ymmärrä, miten tämä nykyinen hallitus edustaa Sipilän hallituksen jatkuvuutta, kun se on mielestäni monessa asiassa aivan päinvastaisella linjalla. Mitä sitten tulee tähän velkaantumiseen, niin jokainen täällä tietää sen, että se on työllisyydestä kiinni, räjähtääkö tämä velkaantuminen käsiin vai eikö räjähdä. Ja palaan tähän työperäiseen maahanmuuttoon. Nyt täällä vallitsee sellainen käsitys, että ne resurssit, joita nyt ollaan tässä lisätalousarviossa antamassa Migrille — jotka ovat siis hyviä — ratkaisisivat tämän ongelman, mutta valitettavasti eivät ratkaise. Jos minun tietoni ovat oikeat, niin tällä vältetään lomautukset, mutta esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet katkeavat siellä, ja nimenomaan juuri tämän hallituksen aikana nämä työperusteiset luvat, jopa näiden huippuasiantuntijoiden luvat, ovat viivästyneet. Jos te ette saa mitään muuta työllisyydessä aikaan, niin laittakaa nyt edes tämä lupakäytäntö kuntoon, koska sieltä [Puhemies koputtaa] saadaan helpoimmin lisää työpaikkoja. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-05T14:26:58,2019-11-05T14:28:05,Hyväksytty,1.1 2019_58_20,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho jo poistui täältä, mutta hänelle kannattaisi muistuttaa siitä, että maahanmuuton kokonaisvaikutukset suomalaisen yhteiskunnan talouteen ovat laskennallisesti positiiviset eivät negatiiviset. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! Hohhoijaa!] Se kannattaa tässä muistaa kokonaisuutena joka tapauksessa. Edustaja Heinosen puheenvuoro: retorinen voima oli teidän puheenvuorossanne vakuuttava, ihan häkellyttävän vakuuttava, ennen kaikkea se kritiikki, joka kohdistui hallitukseen. Teidän puheenvuoronne perussisältö oli kiitoksia. Te kiititte lisätalousarviota aivan oikeista kohteista, mutta teidän retoriikkanne kulminoituu lauseeseen: ekonomistien mukaan työllisyys olisi parempi, jos Rinteen hallitus ei olisi tehnyt mitään. Arvoisa edustaja Heinonen, tähän työllisyystilanteeseen, jossa me juuri tällä hetkellä elämme, Rinteen hallitus ei vielä ole ehtinyt tehdä mitään. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Tilanne on teidän hallituksenne tulosta tällä hetkellä. Retoriikka on vahvaa, poliittinen sisältö on heikkoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T14:28:05,2019-11-05T14:29:06,Hyväksytty,1.1 2019_58_21,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen puhui maahanmuutosta kokonaisuutena, ja tietenkään hän ei mitenkään huomioi laatutekijöitä. Kuten varsin hyvin tiedämme, vaikka Yhdysvalloista tullut maahanmuutto on meille huomattavasti taloudellisempaa kuin vaikkapa Afrikan sarvesta tuleva, joka on yleensä sosiaaliperusteista. Mutta palaisin vielä tuohon edustaja Heinosen puheenvuoroon. Hän vaikutti tyytyväiseltä siihen, että ratahankkeet etenevät. Turun ja Helsingin välinen ratayhteys on Espoon kaupunkiradan osalta suunnittelultaan valmis. Kuitenkaan rakentamispäätöstä ei näytä olevan tulossa edes ensi vuoden talousarviossa. Vaikka nämä pienet panostukset tässä ovatkin, niin EU jakaa jäsenmaille miljardeja euroja liikennehankkeiden tukia ja kuluvan kauden alkuun osuvat suuret hakukierrokset. Tarvitsemme päätöksen, jotta näitä tukia voidaan hyödyntää, muuten jäämme ilman. Kysyn lisäksi ministeri Marinilta, riittääkö tämä 4,1 miljoonan lisäpanostus kunnille. Kuulemani mukaan, kuten edustaja Rantakangas hyvin tietää, esimerkiksi Haapavedellä ollaan lakkauttamassa useita kyläkouluja, myös Nousiaisissa on sama kohtalo. Voisiko ministeri Lintilä [Puhemies: Aika!] vielä kertoa, menevätkö nämä vasaran alle [Puhemies: Aika!] vai välitetäänkö maaseudusta vielä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-05T14:29:06,2019-11-05T14:30:29,Hyväksytty,1.1 2019_58_22,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pitää olla erittäin kiitollinen hallitukselle Migrin lisämäärärahoista. [Ben Zyskowicz: Mutta kun eivät ne riitä!] Kenenkään etu ei ole se, että hakemusten käsittely kestää. Mutta kun nyt me siivoamme teidän hallituksenne jälkiä, niin populistipuolue kokoomus ei uskalla vastustaa ainoatakaan hallituksen lisäystä ja esittää vielä verojen roimaa alentamista päälle. Ja kysyisin siitä teidän taikaseinästänne, siitä, mistä kaikki hyvä syntyy, näistä työllisyystoimista: mikä sellainen työllisyystoimenpide on, joka puuttuu meiltä, joka ei ole vain meikattu työllisyystoimenpiteeksi eli on leikkaus työttömiltä? Teidän vastauksenne kaikkeen on aina leikata köyhimmiltä, sanotte aina, että se on työllisyystoimi. Tuntuu, että kunhan teillä olisi vaan vasara kädessä, niin kaikki näyttää nauloilta. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-11-05T14:30:33,2019-11-05T14:31:19,Hyväksytty,1.1 2019_58_23,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Marraskuun alussa astui voimaan, todellakin, laki, jolla veteraanit saavat kotiin asumista tukevia palveluja maksutta, ja se on hieno asia. Kysyisin ministeriltä, millä tavalla huomioitte nyt tulevaisuudessa myös sotalesket ja veteraanien puolisot näissä palveluissa, elikkä saavatko hekin ne, koska olen ymmärtänyt, että he eivät kuulu tämän lain piiriin. Elikkä sotalesket, kuten myös mielestäni kaikki sodan kokeneet, ovat jollakin tavalla oikeutettuja palveluihin. Miten ministeri näette? Arvoisa rouva puhemies! Minä kysyisin näistä valtion mielisairaaloiden toimintamenoista. Olette kohdentamassa sinne lisää resursseja. On todellakin niin, että suurin ongelma Suomessa on perustason mielenterveyspalveluihin pääsyssä ja niiden saatavuus, mutta te kohdennatte sinne nyt rahoitusta niille henkilöille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla. Minä kysyisin, avaatteko te paperittomille lisää palveluja — toisin sanoen tahdosta riippumatonta hoivaa [Puhemies koputtaa] ollaan laajentamassa. Kuka maksaa ne kustannukset? [Puhemies: Aika!] Kertokaa meille, saadaanko niitä rahoja näistä lähtömaista takaisin vai jäävätkö ne suomalaisten maksettaviksi ja miksi näin. [Puhemies: Aika!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-05T14:31:19,2019-11-05T14:32:36,Hyväksytty,1.1 2019_58_24,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan hyvä, että tällaista vahvaa debattia käydään. Ihmettelin hieman vain, että tämä veteraaniasia otettiin nyt tässä ikään kuin jonkunasteiseksi plussaksi tai miinukseksi jollekin [Timo Heinonen: Kaikille!] tai jollekin jopa hyödyksi. Minä olen ymmärtänyt niin, että tässä salissa vallitsee sataprosenttinen yksimielisyys siitä, että veteraanien asiat tässä maassa hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja havaittuihin puutteisiin tai epäkohtiin puututaan välittömästi. Tämä lienee se tärkein viesti. Ja mitä tulee sitten näihin tämän lisäbudjetin määrärahoihin: tällä lisäbudjetilla reagoidaan tämän hetken olemassa oleviin pieniin puutteisiin, kuten aivan oivallisesti edustaja Lohi, tässä takanani, äsken vahvasti todisti. Elikkä näin olla pitää, että reagoidaan lisäbudjetilla niihin tilanteisiin, joita syntyy. Iso talouskuva menee maailman suhdanteiden mukaan, ja meillä ei ole mitään syytä pelätä sieltä mitään pommeja olevan tulossa kansantalouteemme. Mutta tärkeää on pitää siitä huoli — kuten ymmärrän, että valtiovarainministeriö, aivan kuten koko hallitus, kantaa siitä suurta huolta — että kehitys jatkuu positiivisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-05T14:32:40,2019-11-05T14:33:41,Hyväksytty,1.1 2019_58_25,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Silloin kun edustaja Heinonen piti opposition alustuspuheenvuoron, [Paavo Arhinmäki: Opposition? Vai oliko se kokoomuksen?] hän nimesi tämän lisätalousarvion toisella nimellä, tai oikeastaan kolmella nimellä — lisävelka, lisävelka ja lisävelka — ja minä olen valmis yhtymään siihen. Kuulin kyllä, että edustaja Arhinmäki protestoi, mutta ennen kuin hän nyt vastaa, annan hänelle muutamia lukuja, miksi edustaja Heinonen tulkitsi samalla tavalla kuin minä tulkitsen. [Timo Heinonen: Ja oikein!] Tänä vuonna hallituksen budjetissa oli, että lisävelanoton tarve oli 1 655 miljoonaa — eli 1 655 miljoonaa. Nyt sitten tämän lisätalousarvion kautta se kasvava velanotto pienenee 19 miljoonalla, mutta siitä huolimatta valtio ottaa lisävelkaa 1 636 miljoonaa, [Puhemies koputtaa] eli valtionvelka on [Puhemies: Aika!] tämän vuoden jälkeen 107 miljardia. [Eduskunnasta: Ohhoh!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-05T14:33:41,2019-11-05T14:34:54,Hyväksytty,1.1 2019_58_26,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun olen kuullut edustaja Essayah’n ja edustaja Östmanin puheenvuorot, ymmärrän nyt, mitä edustaja Heinonen kritisoi: hän ei kritisoinut Rinteen hallitusta, vaan hän kritisoi oman puolueensa puheenjohtajaa, entistä valtionvarainministeri Petteri Orpoa, joka on esitellyt tälle salille ja valmistellut tälle salille tämän vuoden budjetin, joka oli alijäämäinen ja joka perustui sen lisäksi siihen, että talouden kasvu oli hiipumassa — eli nyt tässä lisätalousarviossa, jota käsitellään, Rinteen hallitus vähentää velanottoa, jonka aiheutti kokoomuksen puheenjohtaja, entinen valtiovarainministeri, edustaja Orpo. Harvoin kuulee näin rajua kritiikkiä oman puolueen puheenjohtajaa kohtaan kuin mitä edustaja Heinonen täällä esitti. Tämä lisätalousarvio on Rinteen hallituksen antama, tämän vuoden budjetti on silloisen valtiovarainministerin, edustaja Orpon, antama. [Pia Viitanen: Se on fakta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-05T14:34:54,2019-11-05T14:36:05,Hyväksytty,1.1 2019_58_27,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuosi sitten tässä salissa arvioitiin, että tänä vuonna uutta velkaa otettaisiin siis tuo 1,4 miljardia euroa. Nyt summa on paisunut vaivihkaa miljardilla eli yhteensä 2,4 miljardiin. No sitten kysytään, kun me tuomme sen esille, että velanotto kasvaa ja uutta velkaa otetaan ja velalla näitä sinänsä tärkeitä toimenpiteitä rahoitetaan, miksi me sanomme, että ne ovat hyviä toimenpiteitä. Ne ovat hyviä toimenpiteitä, mutta te ette tee sitä rahaa, millä te niitä maksaisitte, ja sen takia teidän pitäisi tehdä työllisyystoimenpiteitä. Ja olen tyytyväinen, että työministeri Harakka lähti pois täältä salista — toivottavasti tekemään niitä työllisyystoimenpiteitä, sillä nimenomaan niitä nyt tarvitaan, että tämä talous saadaan tulevaisuudessa tasapainoon. Te olette asettaneet kovan tavoitteen, 75 prosenttia, työllisyysasteessa. Se tarkoittaa 60 000—70 000:tä uutta työllistä, ja te ette ole vielä tehneet yhtään toimenpidettä [Puhemies koputtaa] siihen päästäksenne. [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-05T14:36:05,2019-11-05T14:37:15,Hyväksytty,1.1 2019_58_28,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Muistan, kun täällä oli tämä kokoomuksen aktiivimallivälikysymys, jossa he ilmaisivat harmistuksensa siitä, että tämä työttömiä kuristava aktiivimalli puretaan, ja silloin muun muassa ministeri Harakka kertoi, että hän oli tehnyt jo 25 toimenpiteen listan työllisyyden edistämiseksi, mikä oli erinomaisen hyvä asia, puhemies. Mutta vieläkään emme ole kyllä kuulleet loogista selitystä, vai onkohan joku täällä kuullut — käsi ylös, jos joku on kuullut — loogisen selityksen sille, mitä kokoomus nyt yrittää ajaa takaa. He täällä suureen ääneen kritisoivat velanottoa, he ovat kertoneet, että he lisää keventäisivät hyväosaisten veroja, veronkevennyksiä siis lisää, ja samaan aikaan he eivät kerro, mistä he sitten leikkaisivat — paitsi että he ovat kertoneet: he ovat omissa ”työllisyystoimissaan” esittäneet, että toimeentulotukea ja työttömyysturvaa leikataan. Eli tämä on kokoomuksen työttömyystoimi, tai työllisyystoimi — anteeksi tämä pieni lipsahdus, ehkä johtuu ajatuksista. [Puhemies: Aika!] Ministeri Lintilä, uskotteko, että tämä [Puhemies koputtaa] todellakin auttaisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-05T14:37:15,2019-11-05T14:38:25,Hyväksytty,1.1 2019_58_29,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomus tulee omassa vaihtoehtobudjetissaan esittelemään työllisyystoimet, [Paavo Arhinmäki: Sitä odotellaan!] jotka on eduskunnan tietopalvelussa laskettu riippumattomasti. Arvoisa puhemies! Ministeri Marin ansaitsee kiitoksen siitä, että hän tuli kokoomuksen linjoille. Ideologiset lasit on heitetty nurkkaan, ja nopeita raideyhteyksiä toteutetaan sittenkin hankeyhtiömallilla. Suomi-ratahankeyhtiön ja Turun hankeyhtiön perustamiseksi käynnistetään neuvottelut ja käytetään vihdoin rahat, jotka edellinen hallitus jo varasi tätä tarkoitusta varten. Edelleen kuitenkin kaipaan hallitukselta määrätietoisempaa otetta ja aikataulua sille, että yhteydet saadaan todella toimimaan. Neuvotteluista ja niiden käynnistämisestä on tiedotettu jo syyskuusta asti, viimeksi tänään. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomi ei hae auki olevasta EU-hausta pääradan hankkeisiin nyt rahaa. Pitääkö tämä paikkansa? Tarve on akuutti, miksi nyt ollaan hukkaamassa työkalu etenemiseen? Onko yhtiöi-den viivyttely saanut aikaan sen, että haku pääsee käsistämme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-11-05T14:38:25,2019-11-05T14:39:43,Hyväksytty,1.1 2019_58_30,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa sisäministeri, olin itsekin eilen käymässä työpaikallani Tampereen pääpoliisiasemalla, kun tekin olitte siellä vierailulla. Talohan on tunnetusti jo vuosikaudet ollut huonolla sisäilmalla, ja sitä on epätoivoisesti yritetty korjata. Henkilöstön sairastuvuus on suuri. Josko te vihdoinkin löytäisitte rahat jostakin Nekalaan sille uudelle poliisitalolle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-11-05T14:39:45,2019-11-05T14:40:16,Hyväksytty,1.1 2019_58_31,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,Annetaan ministereille välillä vastauspuheenvuorot. Aloittaako valtiovarainministeri Lintilä? 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_32,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, etten tarvitse edes sitä kolmea minuuttia. Muutamia huomioita: On tosiaankin niin, että tässä lisätalousarviossa nettolainanotto pienenee siis 19 miljoonaa. [Paavo Arhinmäki: Kuulitteko, edustaja Heinonen?] Sitten taas tähän isoon kuvaan: Kyllä minä olen ihan yhtä huolestunut tästä velkaantumisesta kuin täällä kriittiset puheenvuorot. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, edustaja Arhinmäki?] Mutta ei kenenkään kannata kyllä siinä röyhistellä — meillä on viimeinen ylijäämäinen tulos tullut vuonna 2008. Kymmenen vuotta on vedetty pakkasella tulemaan, ja taitaa olla melkein jokainen eduskuntaryhmä ollut sen jälkeen hallitusvastuussa. [Paavo Arhinmäki: Mutta yksi koko sen ajan!] Eli kyllä velkaantuminen on ihan yhteinen ongelma, ja siihen tulee pyrkiä löytämään keinoja, joissa totta kai sitten työllisyyden parantamisen tulee olla se ykkösasia. Edustaja Mykkänen kysyi erittäin relevantin kysymyksen Migrin toiminnasta ja lupaprosessien yhdistämisestä. Edellisenä ministerinä tiedätte, että ei ihan helppo yhtälö, mutta tavoitteellisuus siitä, että kuukaudessa luvat, täytyy pitää. Me törmäämme entistä enemmän tapauksiin, joissa lupaprosessi osoittautuu niin pitkäksi, että asiantuntijat tai muuten työperäisesti maahan tulevat eivät ole enää sitten suomalaisten työmarkkinoitten käytössä. Eli kyllä nämä kaikki ovat sellaisia toimia, joilla pitää lähteä hakemaan työllisyysasteen nostamista. [Ben Zyskowicz: Se kuukausi vaatii teiltä lisää rahaa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-05T14:40:20,2019-11-05T14:41:59,Hyväksytty,1.1 2019_58_33,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,Ministeri Marin. 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_34,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Kiitos kysymyksistä. Täällä kysyttiin Espoon kaupunkiradasta, sen tilanteesta. Kuten olen aikaisemmin tässä salissa useaan otteeseen todennut, Espoon kaupunkirata on osa tätä Turun suunnan nopeampaa raideyhteyttä, mutta koska sen suunnitteluvaihe on eri kuin tämän raideyhteyden kokonaisuudessaan, niin tämä Espoon kaupunkirata käsitellään MAL-prosessin yhteydessä, joka tällä hetkellä on käynnissä. Eli pyrimme löytämään tähän rakentamiseen ratkaisuja jo aiemmin. Emme siis odota sitä, että tämä koko osion suunnittelu valmistuu, tämä käsitellään sen vuoksi MAL-prosessin osana. Mitä tulee sitten näihin nopeisiin raideyhteyksiin pohjoisen suuntaan, Suomi-radan osalta, Turun tunnin junan osalta, niin tänään itse asiassa olemme liikenne‑ ja viestintäministeriössä pitäneet ensimmäisen kokouksen, ensimmäisen tilaisuuden näiden osakassopimusneuvotteluiden edistämiseksi, eli asia on sillä tavalla kyllä valmistelussa. Uskon, että tässä voidaan edetä ripeästi. Eri tahot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa näitä hankeyhtiöneuvotteluita kohtaan, ja aika laajasti olemme saaneet kuntia mukaan muun muassa tämän pohjoisen Suomi-radan hankeyhtiön osakassopimusneuvotteluihin, muitakin kuntia kuin vain Helsingin ja Tampereen välisiä kuntia. Eri puolilla Suomea ymmärretään se arvo, mikä nopeilla raideliikenneyhteyksillä ja työssäkäyntialueiden laajentamisella on, ja myös ilmastonäkökulmasta, minkälainen merkitys raideinvestoinneilla on, ja sen takia nyt useat tahot, useat kunnat, paljon laajemmin kuin viime hallituskaudella, ovat lähdössä tähän kokonaisuuteen mukaan. Tietenkin siellä on vielä paljon ratkaistavia asioita. Erityisesti pohjoisen suunnalla raidelinjaukset ovat vielä auki, ja pitää myös tietenkin neuvotella siitä, minkälaisilla kustannuksilla eri kunnat ja muut tahot ovat valmiita lähtemään tätä suunnittelua rahoittamaan. Ja tämä on juuri se toinen ero, mikä tulee näihin aikaisempiin suunnitelmiin: nyt on tunnistettu se, että tämä pitää tehdä vaiheittain, tämä pitää tehdä huolellisesti, ja se, mistä me nyt neuvottelemme, on hankeyhtiöt, jotka keskittyvät suunnitteluun rakentamisvalmiuteen asti. Eli ensin pitää suunnitella raideyhteydet, ennen kuin voidaan tehdä rakentamispäätöksiä, ennen kuin valtio tai kunnat tai kukaan muukaan voi sitoutua siihen, että rakentamisen kustannuksia katetaan. Ensin pitää olla käsitys siitä, mitkä rakentamisen kustannukset tarkasti ottaen ovat. Tätä työtä on nyt tällä hallituskaudella lähdetty tekemään — systemaattisesti, huolelliseen harkintaan ja hyvään, perusteelliseen valmisteluun pohjautuen, ja tällä tiellä etenemme. Itse uskon, että nämä neuvottelut saadaan toivottavasti ripeästi hoidettua ja ehdimme näihin EU-rahoitushäntähakuihin, näihin kierroksiin, jotka tällä hetkellä ovat käynnissä. Meillähän on kaksi häntähakukierrosta. Ensimmäinen on nyt käynnissä ja päättyy ensi vuoden alkupuolella, [Puhemies koputtaa] toinen hankehakukierros on sitten ensi vuoden aikana. [Puhemies koputtaa] Uskon, että näihinkin ehditään, kun asiassa saadaan hyvässä hengessä edistyttyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-11-05T14:42:00,2019-11-05T14:45:13,Hyväksytty,1.1 2019_58_35,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvon puhemies! Arvon kansanedustajat! Kiitoksia hyvistä huomioista ja myös kiitoksista hallitukselle. Myös tästä salista on nostettu sellaisia asioita niin opposition kuin hallituksen puolelta, joita nyt tässä lisätalousarviossa on myös lähdetty korjaamaan. Aika moni tässä salissa jo jakaa sen ajatuksen, että Suomi on ikääntyvä, Suomi on maa, jossa syntyvyys laskee, ja tarvitsemme tänne työperäistä maahanmuuttoa. On jo vuosia keskusteltu siitä, pitäisikö työperäisen maahanmuuton hallinnoinnin sijaita työ- ja elinkeinoministeriössä. Tämä hallitus on keväällä hallitusohjelmassa yhdessä päättänyt siitä, että asia viedään eteenpäin, siirretään sisäministeriön hallinnonalalta TEMiin. Sitä valmistellaan paraikaa. Tämä on työstössä. Palaamme tähän heti, kun pääsemme eteenpäin asiassa. Kysymyksiin liittyen muuhun maahanmuuttoon. Kun katsomme sitä isoa kuvaa, että miksi Suomeen tullaan: lähes 90 prosenttia muualta Suomeen tulevista ihmisistä tulee Suomeen opiskelujen, työn, ehkä parisuhteen, ehkä perheen vuoksi. Eli lopulta se osuus, mistä aika usein mediassa ja tässäkin salissa puhutaan — humanitäärinen maahanmuutto, kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijat — on lopulta noin kymmenesosa kaikesta siitä maahanmuutosta, joka Suomeen kohdentuu. Oli kyse tästä tai muusta maahanmuutosta, kaiken maahanmuuton osalta pyritään nopeampiin lupakäsittelyihin. Työperäisten osalta, kuten valtiovarainministeri viittasi, pyrimme siihen kuukauden käsittelyaikaan ja ylipäätään helpotamme prosesseja. Tähän tarvitaan niitä käsitteleviä henkilöitä eri viranomaisissa, ja tämän vuoksi olemme aiemmin myös lisänneet ulkoministeriön ja TEMin päähän lisämäärärahoja. Toki tarvitsemme myös toimivampia ict-järjestelmiä henkilötietojen käsittelyyn. Tämäkin uudistus on Migrin puolella jo aloitettu viime kaudella, ja pyrimme sitä myös viemään eteenpäin, jotta näitä automaattisia käsittelyjä myös olisi mahdollista edistää. On ihan keskeistä huomata se, mikä täällä on moneen kertaan nostettu: tässähän nyt paikkaamme tämän vuoden budjettia. Sen lisäksi olemme toki budjettiriihessä tulleet ulos niillä määrärahalisäyksillä, joita ensi vuoden osalta tarvitaan, jotta nämä lupaprosessit myös onnistuvat. Maahanmuuttovirastolle on tulossa 13 miljoonaa ekstraa ensi vuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle, [Antti Rantakangas: Kuulitteko!] ja nämä itsessään myös tulevat helpottamaan sitä ruuhkan purkua. Sieltä selkeästi tämä 3 miljoonan könttä molemmille tuleville vuosille on sidottu siihen ruuhkanpurkupuoleen. Totta kai täytyy jatkuvasti seurata tilannetta myös, sitä miten lupien saapuminen vaikuttaa kokonaisuuteen. Lisäksi oli kysymys poliisista, poliisin resursseista. Sehän on moneen kertaan tässä salissa todettu, että poliisien määrärahoja kasvatetaan ja nimenomaan kohdennetaan niitä sinne kentälle, että saadaan ihmisiä lisää kaduille, lisää ennalta estävään työhön, [Puhemies koputtaa] lisää tutkintaan. Siinä etenemme. Oli kysymys myös Nekalan mahdollisesta siirtymisestä. Tästä olemme todella Sisä-Suomen poliisissa keskustelleet ja hyviksi havainneet ne monet huomiot, [Puhemies koputtaa] että tämä on myös turvallisuuskysymys tämän tulevan Kansi-projektin johdosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-05T14:45:13,2019-11-05T14:48:40,Hyväksytty,1.1 2019_58_36,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,Halutaanko debattia jatkaa? Ilmeisesti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_37,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Siis todellakin tämä lisäbudjetti on valtaosin tekninen esitys, vähentää lisälainanottoa 19 miljoonaa. Todellinen yllätys löytyy tuolta STM:n momentilta 33.20, jossa todetaan, että saavutetaan säästöjä 85 miljoonaa sillä, että työttömyys on noussut ja toisaalta työttömiä on vähemmän. [Paavo Arhinmäki: Edustaja Heinonen väitti juuri päinvastoin!] Nyt siis kysymys kuuluu siinä, eikö nyt tässä olisi kenties kannattanut käyttää työllistämistoimenpiteisiin tätä säästynyttä pottia, vaikkapa sinne kuntouttavaan työtoimintaan, tai sitten tehdä t&k-panostuksia, joilla saavutettaisiin aineettomia investointeja ja saataisiin niitä liikkeelle. Toisaalta me myöskin ehdotamme vaihtoehtobudjetissamme, että YEL-maksukynnystä nostetaan, ja sitten sinne voisi olla hyvä saada joku jousto, jolla tasapainotetaan vuosittaista vaihtelua. Kotitalousvähennykseen esitetään Junnilan mallin mukainen laajennus. Se ilmoitetaan loppuviikosta, minkälainen tämä malli on. Sitten palkkatukijaksoja kannattaisi pidentää [Puhemies koputtaa] jopa kahteen vuoteen asti. Siinä ehtii [Puhemies: Aika!] ihminen saada asiansa kuntoon. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-11-05T14:48:47,2019-11-05T14:50:02,Hyväksytty,1.1 2019_58_38,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, te muodostatte kyllä täysin erilaisen hallituksen kuin mitä kaksi edellistä oli. [Paavo Arhinmäki: Kyllä, ja hyvä niin!] — Edustaja Arhinmäki, näillä hallituksilla oli epäkiitollinen tehtävä pyrkiä saamaan menot vastaamaan suurin piirtein tuloja. Koko ajan tämä tilanne parani, ja Sipilän hallituksen aikana päästiin jo aika lähelle sitä tilaa, missä pitäisi pysyvästi olla. — Mutta, arvoisat ministerit, te hallituksena lisäätte julkisen talouden kokoa päätösperusteisesti 8 miljardia tämän hallituskauden aikana. Kun tiedettiin, miten vaikeata työllisyyden hoito on — viime vuonna vaihtotase oli 4,4 miljardia pakkasella, se tarkoittaa sitä, että tuonti vetää suhteessa vientiin — niin mitä te meinaatte tehdä, että te saatte tämän talouden edes jollakin tavalla siihen tasapainoon, mitä te olette luvanneet, ja mitä nämä seitsemän työryhmää aikovat esittää ja milloinka nämä tulokset tulevat, niin että me voimme eduskunnassa arvioida, mitä te hallituksena teette, sillä perustuslain mukaan valtiontalous kuuluu eduskunnan [Puhemies koputtaa] vastuulle? [Antti Lindtman: Onko joku jotain muuta väittänyt?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-05T14:50:02,2019-11-05T14:51:10,Hyväksytty,1.1 2019_58_39,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nostan tässä keskustelussa esille kokoomuksen hyvin vaarallisen veropolitiikan linjan. Te esititte ympäristöohjelmassa ennen eduskuntavaaleja, että autovero poistetaan ja se raha kerätään sitten tavallisilta suomalaista autoilijoilta. Jos te olisitte nyt päässeet toteuttamaan tätä, niin sehän olisi merkinnyt sitä, että se olisi historian valossa yksi suurimpia negatiivisia aluepolitiikan, sosiaalipolitiikan ratkaisuja. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei, väärin tulkittu!] Te olisitte panneet ne pienituloiset ihmiset syrjäkylillä — joissa pitää olla auto, se on välttämättömyys, koska ei ole julkista liikennettä — maksamaan tämän melkein miljardin potin. Tämä on hyvä sanoa tässä suoraan, koska te vetoatte aina omiin veropolitiikan linjauksiinne ja tämä olisi ollut niin epäoikeudenmukainen linja, joka olisi kyllä merkinnyt eriarvoisuuden kasvua hyvin voimakkaalla tavalla. Mutta onneksi se ei toteudu. Tämä Rinteen hallituksen veropolitiikan linja on oikeudenmukainen: siellä alennetaan pienituloisten verotusta, lisätään heidän ostovoimaansa ja mahdollisuuttaan käyttää palveluita, ja myöskin sitä elämisen edellytystä voidaan parantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-11-05T14:51:10,2019-11-05T14:52:13,Hyväksytty,1.1 2019_58_40,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän edustaja Rantakankaan äskeiseen puheenvuoroon on pakko puuttua, koska hän tulkitsi siinä täysin väärin kokoomuksen linjaa autoverotuksen suhteen. Eihän ole mahdollista, että ne ihmiset, jotka ovat kerran jo autoa hankkiessaan autoveron maksaneet, autoverovapautuksen jälkeen maksavat sen vielä toiseen kertaan. [Eduskunnasta: Ei tietenkään!] Ei kai tällaista kukaan tässä maassa ajattele tai kuvittele, toivottavasti ei, ei ainakaan kokoomuksen taholta. [Antti Rantakankaan välihuuto] Tämä on Rantakankaan malli, joka varmasti eriarvoistaa kyllä sitten siellä haja-asutusalueillakin sitä liikkumista. Mutta haluan palata vielä tähän velkaantumiseen, kun täällä viitattiin kokoomukseen ja vuoteen 2008: silloin hallitusvastuussa kokoomus yhdessä keskustan kanssa teki ratkaisun — kun finanssikriisi tuli, niin silloin tehtiin vakava ratkaisu siitä, leikataanko koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta vai otetaanko velkaa ja pidetään kansalaisten palvelutaso kohtuullisella tasolla, pidetään huolta ihmisten koulutuksesta, terveydenhuollosta [Puhemies koputtaa] ja sosiaaliturvasta. Niin tehtiin, ja sitä velkaa on nyt tässä maksettu. Teillä on erilainen tilanne, [Puhemies: Aika!] te olette nousukauden jälkeisissä tilanteissa. Nyt ei ole aika velkaantua, nyt pitää vahvistaa työllisyyttä edelleen [Puhemies: Aika, edustaja!] niin kuin edellinen hallitus teki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-11-05T14:52:13,2019-11-05T14:53:34,Hyväksytty,1.1 2019_58_41,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Orpo sanoi, että kokoomus olisi priorisoinut nämä menolisäykset toisin, ja samaan aikaan edustaja Heinonen ja kumppanit täällä moittivat lisävelan otosta tälle vuodelle näiden lisäta-lousarvioiden osalta. Nyt kysyisin kokoomukselta, että kun teidän puheenjohtajanne äsken sanoi, että te priorisoisitte toisin, niin voisitteko nyt kertoa, mitkä menot te tämän vuoden lisätalousarvioista olisitte jättäneet tekemättä. 600 miljoonan liikennehankkeet, nämä tunnin yhteydet, jotka nyt laitetaan eteenpäin, olisitteko laittaneet kunnille yli 200 miljoonaa euroa vähemmän rahaa, olisitteko jättäneet Maahanmuuttovirastoon tekemättä esityksen, johon sisäministeri hyvin teki nyt, Laivue 2020 -hanke, koska ettehän te voi syödä kakkua ja katsoa sitä samaan aikaan. Ja toinen kysymys, edustaja Heinonen, kun te olette teidän johtava talousajattelijanne siellä kokoomuksessa, niin — kun te rahoittaisitte tuloveron kevennykset, miljardin veronkevennykset haittaverojen korotuksena — tekisittekö sen nyt hallituksen esittämien lisäysten päälle vielä lisäksi, [Puhemies: Aika!] esimerkiksi alkoholin ja tupakan osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-11-05T14:53:38,2019-11-05T14:54:59,Hyväksytty,1.1 2019_58_42,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa sanotaan, että harmaa talous ja veronkierto aiheuttavat merkittäviä menetyksiä valtiolle mutta myös tietysti kunnille. Kärsijöitä ovat ne yritykset, jotka hoitavat velvollisuutensa asiallisesti, ja kärsijöinä ovat tietysti myös ne työtä tekevät ihmiset, jotka hoitavat asiansa kunnollisesti. Heiltä otetaan enemmän veroa. Hallitusohjelmassa sanotaan, että harmaan talouden vastaiseen työhön osoitetaan vaalikaudella 20 miljoonaa euroa, ja se on hyvä kirjaus. Esimerkiksi edustaja Lindtman on puhunut tasan kolmisen vuotta sitten, että tällä voidaan säästää kymmeniä, ellei peräti satoja miljoonia euroja. Nyt olen tietoinen, että YTJ-järjestelmään on tehty selvityksiä. Sen avoimuutta voitaisiin lisätä, sitä voitaisiin kehittää. Kehitys on lainsäädäntöä vaille valmis, toteutusta vaille valmis. Tarvitaan rahaa 3—4 miljoonaa, ja säästöä olisi tulossa. Kysyn ministeri Lintilältä, onko näin ja missä vaiheessa mennään ja saadaanko veronkiertäjät kuriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-05T14:54:59,2019-11-05T14:56:13,Hyväksytty,1.1 2019_58_43,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo tätä lisätalousarviota, niin tässä ovat kaikki kiittäneet niitä panostuksia, joita hallitus tekee. Toisaalta sitten, kun on porauduttu vähän syvemmälle tähän lisätalousarvioon, niin todetaan, että työllisyys on parantunut ja sen vuoksi tulot lisääntyvät ja velanotto alenee. Ja kun näihin... [Timo Heinonen: Ei alene!] — Alenee suhteessa siihen, mitä Petteri Orpo, valtiovarainministeri, esitti. [Timo Heinonen: Ei edes siihen!] — Eli kun nämä käydään läpi, niin edustaja Heinosen, joka on ylivoimainen kokoomuksen talousälykkö ja asiantuntija, puheenvuorosta ei jää kiveä kiven päälle näiltä osin. Ainoa, mikä jäi jäljelle, oli kiitos hallitukselle. Mutta mielelläni odotan myös teidän vaihtoehtobudjettia, kun tämän keskustelun perusteella te tulette esittämään siinä miljardin veronkevennykset, samaan aikaan 2 miljardin alijäämä poistuu ja tulee vielä isompia panostuksia koulutukseen ja raiteisiin [Antti Lindtman: Poliiseille!] — ja poliiseille. Se tulee olemaan todellinen taidonnäyte edustaja Heinoselta. [Puhemies koputtaa] Jopa teidän tasollanne se tulee olemaan huikea esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-05T14:56:13,2019-11-05T14:57:25,Hyväksytty,1.1 2019_58_44,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En ymmärrä nyt tätä keskustelua, miksi halutaan ikään kuin antaa sellainen kuva, että me lyhentäisimme valtionvelkaa, kun se tapahtuu nyt päinvastoin niin, että tänä vuonna — tänä vuonna, edustaja Arhinmäki — valtionvelka kasvaa 1,6 miljardilla, [Paavo Arhinmäki: Kyllä, samaa mieltä!] ensi vuonna 2 miljardilla, ja jos tämä tahti jatkuu, niin tällä kehyskaudella varmaan 10 miljardilla. [Paavo Arhinmäki: Me puhumme lisätalousarviosta!] Ja se on vakava asia, nimittäin ne poliitikot, jotka velkaantumisesta päättävät, eivät ole enää vastaamassa, kun velat on maksettava. Edustaja Arhinmäki, muista tämä: tämä velka jää teidän lapsillenne maksettavaksi, niin kuin se meilläkin jää. [Paavo Arhinmäen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-05T14:57:27,2019-11-05T14:58:17,Hyväksytty,1.1 2019_58_45,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen kyllä tosiaan ministeri Ohisalon kommenttia tuossa äsken. Jos 90 prosenttia tänne tulleista maahanmuuttajista on tullut töihin tai opiskelemaan ja 10 prosenttia on sitten se porukka, joka tarvitsee meidän sosiaaliturvaa, niin miten siihen on saatu mätettyä vuosittain 3,2 miljardia? Ihmettelen. [Paavo Arhinmäki: Ei siihen mätetäkään! — Iiris Suomela: Olette laskenut väärin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-11-05T14:58:17,2019-11-05T14:58:47,Hyväksytty,1.1 2019_58_46,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä velkaantumisesta: Pyrin urheilumiehille Lindtman ja Arhinmäki asiaa esittämään ehkä urheiluvertauksella, josko ymmärtäisitte asian silloin selkeämmin. Jos vaikkapa suunnistaessa juoksette kilometrin verran väärään suuntaan, 1 000 metriä, [Paavo Arhinmäki: Kokoomuksen kartalla!] ja siellä huomaatte sitten, että suunta on väärä, otatte 19 metriä takaisinpäin, niin kyllä te olette edelleen aika kaukana sillä väärällä kurssilla. [Timo Heinonen: Ymmärsittekö nyt? — Paavo Arhinmäki: Joo, mutta kartan on tehnyt Petteri Orpo!] Varmasti meidän kaikkien yhteinen kurssi ja tavoite on se, että velkaantuminen vähenee, ja tämä hallitus, Rinteen hallitus, on Arhinmäen rumpua lyödessä lisännyt Suomen velkaantumista. Sitä ei voi täällä salissa puhumalla muuksi muuttaa. Arvoisa puhemies! Jos sallit, niin kysyn nopeasti liikenneministeri Marinilta: Kun kerran rahaa löytyy niin paljon moniin hyviin kohteisiin, niin Nelostie, joka yhdistää Suomen päästä päähän, Helsingistä Utsjoelle, vaatisi Maksniemen kohdalla Simossa eli Kemin ja Oulun välillä 800 metrin matkalle [Puhemies koputtaa] jonkun miljoonan lisää rahaa, että Nelostien remontti saataisiin vietyä loppuun. [Puhemies: Aika!] Miksi tätä rahaa ei löydy [Paavo Arhinmäki: Missä rahat?] tästä lisätalousarviosta? Tämä on [Puhemies: Aika!] Suomen viennille tärkeää. Kokoomus haluaa vientiä ja työpaikkoja. [Antti Lindtman: Autto juoksi juuri sen rastin ohi!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T14:58:49,2019-11-05T15:00:07,Hyväksytty,1.1 2019_58_47,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu paljon velasta ja taloudesta, ja minusta tämä on se iso kysymys. Tuolta lisätalousarviosta löytyy muun muassa lapsilisien arviomäärärahan palautus, 13 miljoonaa euroa. Minusta tähän pitää herätä: Mikä tämän maan väestökehitys on? Kuinka meillä perheet pystyvät halutessaan saamaan lisää lapsia ja työllistymään? Tämä on iso kysymys, kun täällä on puhuttu taloudesta ja velasta ja siitä, kuka sen maksaa. Uskonpa, että täällä takarivissä löytyy muutamia maksumiehiä ja -naisia, niitä nuoria ihmisiä, jotka joutuvat kantamaan sitä vastuuta, jota täällä on otettu. Aivan niin kuin ministeri Lintilä vastuullisesti, valtiomiesmäisesti sanoi, jo kymmenen vuoden ajan tämä valtio on velkaantunut — jo kymmenen vuoden ajan. Minusta se on nyanssi, onko yksi lisätalousarvio 10 miljoonaa euroa enemmän velkaa vai vähemmän velkaa, kun se isossa kuvassa tarkoittaa sitä, että isänmaa on velkaantunut. Se on toistasataa miljardia euroa velkaa, [Puhemies koputtaa] ja siinä mielessä myös edustaja Östman puhui viisaasti, että jonkun ne velat täytyy maksaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-11-05T15:00:07,2019-11-05T15:01:21,Hyväksytty,1.1 2019_58_48,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! On hienoa, että näitä nopeita junayhteyksiä viimein viedään eteenpäin ja viime hallituksen varaamia rahoja nyt päästään käyttämään ja hankeyhtiömuotoa myöskin viemään eteenpäin. Olen iloinen myöskin toisesta jatkumosta suhteessa edelliseen hallitukseen. Nimittäin olen iloinen tasa-arvonäkökulmasta: siitä, että mukana on avustus kansainvälisen tasa-arvopalkinnon jakamiseen. Suomi on monella tapaa tasa-arvon edelläkävijä ja voimme vaikuttaa asiaan myöskin kansainvälisesti. Tästä lähtökohdasta me lanseerasimme muutama vuosi sitten valtioneuvoston kanslian ja Tampereen kaupungin kesken IGEP-palkinnon, joka myönnetään taholle, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Tämä ensimmäinen palkinto myönnettiin Angela Merkelille, joka ohjasi palkintovarat Afrikkaan, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevään työhön. On hienoa, että nyt toinen palkinto päästään jakamaan Tampereella joulukuussa ja sen saajiksi on jo nyt nimetty 300 ehdokasta. Vielä kuntataloudesta todettakoon nopeasti, että hyvä, että siellä on pieni helpotus sinne, mutta tämä ei sitä isoa perusongelmaa kuntataloudessa ratkaise.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-05T15:01:21,2019-11-05T15:02:35,Hyväksytty,1.1 2019_58_49,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman ihmettelen tätä keskustelua näin uutena kansanedustajana siinä mielessä, että nytten käydään keskustelua lisätalousarviosta, ja lisätalousarvio suuntaa nyt juuri katseensa siihen, että valtionvelkaa otetaan vähemmän kuin mitä aikaisemmin oli suunniteltu. Sitten, en aikonut tätä nostaa esille, mutta pitää nyt varmaan muistuttaa kokoomukselle siitä, että kun lasketaan noin 30 vuoden ajalta ne puolueet, jotka ovat lisänneet valtionvelkaa kaikista eniten, niin kokoomus on selkeästi johtoasemassa tässä. Täytyy huomioida se, että kun kritisoitte nyt varsinkin vihervasemmistoa tästä lisävelan ottamisesta, niin kokoomus on ottanut viimeisen 30 vuoden aikana enemmän valtionvelkaa kuin vihervasemmisto yhteensä. [Timo Heinonen: Mitenkäs tuhannessa vuodessa?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-05T15:02:35,2019-11-05T15:03:37,Hyväksytty,1.1 2019_58_50,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Viitanen totesi, että tämä hallitus on muuttanut talouspolitiikan suuntaa. Ja niin kyllä totisesti on. Kun edellinen hallitus laittoi tämän maan taloutta kuntoon — kuten täällä monet kollegat ovat todenneet: se hallitus käänsi velkaantumisen jyrkkään laskuun, ja 140 000 ihmistä pääsi töihin — on tämä hallitus päättänyt taas valita menojen lisäämisen ja velanoton tien. Siitä te ette pääse nyt eroon millään. Edustaja Viitanen myös kertoi, että hallituksella on 25 kohdan lista. Ainoa ongelma on se, että valtiovarainministeriö ei ole kyennyt arvioimaan yhdellekään toimelle, arvoisa puhemies, yhdellekään toimelle positiivista työllisyysvaikutusta. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut lausunnossaan, että työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ei ole vielä esitetty toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Totean sen, että te olette nyt hallituksessa. Teidän vastuullanne on tehdä näitä työllisyystoimia, ja me tulemme haastamaan teitä oppositiosta niin kauan, että [Puhemies koputtaa] te aidosti rupeatte tekemään niitä päätöksiä, joita täällä on teiltä toistuvasti pyydetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-05T15:03:41,2019-11-05T15:04:52,Hyväksytty,1.1 2019_58_51,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Mitä pitemmälle tämä keskustelu menee, sen enemmän olen hämmennyksissäni tästä kokoomuksen linjasta, koska äsken tuli taas sellainen kuva, että kokoomuksen mukaan menoja ei saisi lisätä. Kun täällä taas toisaalta kokoomus on sanonut, että on hyvä, että hallitus on lisännyt vaikka määrärahoja koulutukseen tai esimerkiksi vanhustenhoivaan. Mutta, puhemies, täällä kysyttiin jo aiemmin, onko kokoomuksen mielestä sitten ollut väärin, että nyt lisätalousarviossa tai -arvioissa on panostettu liikenteeseen tai muuhun. En ole kuullut vastausta. Ja toisaalta veropolitiikka minua askarruttaa. Nimittäin kokoomuksella on siitäkin hyvin mielenkiintoisia lausuntoja. [Timo Heinonen: Ja hyviä tuloksia!] Täällä kerrottiin, että veronkevennyksen te kompensoisitte jonkun muun veron kiristämisellä. Aukaisisitteko tätä hieman, koska ette kai te nyt tosissanne voi olla edelleen vaaliohjelmanne linjalla, että te haluaisitte esimerkiksi ahkeria, keskituloisia perheitä kurittaa kotitalouksien sähköveron korotuksilla tai tämän tyyppisillä, mitä olette [Puhemies koputtaa] joskus esittäneet. Eli toivoisin nyt todella selkeytystä kokoomuksen linjaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-05T15:04:56,2019-11-05T15:06:02,Hyväksytty,1.1 2019_58_52,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä vähän taaempana on välillä vaikea kuulla, erityisesti kun edustaja Arhinmäki pitää väliin pitkiä välilauseita. Toivoisin, että täällä saisi rauhassa kuunnella. Tähän lisätalousarvioesitykseen: Nythän 95 miljoonaa euroa lisää ollaan esittämässä, ja tässä on tullut esille hyviä asioita, ennen kaikkea tämä ratahankkeiden liikkeellelähtö, josta syyskuussa jo uutisoitiin. Toivottavasti siinä nyt oikeasti päästään eteenpäin ja Espoossa kaupunkiradan rakentamisen aloittamiseksi voidaan oikeasti laittaa kuokka maahan. Ja puolustusmateriaalihankintoihin — hienoa, että Laivue 2020 -hankintapäätökseen saadaan lisärahoitusta. Muita hyviä asioita: lisärahoitus Kuopion iskun jälkihoitoon ja hätäkeskukselle, joka sitä välttämättä tarvitsee. Toki useita jäi vielä puuttumaan, mutta jatkan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-05T15:06:02,2019-11-05T15:07:13,Hyväksytty,1.1 2019_58_53,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Tämä debatti taitaa olla aika lailla lopuillaan. Jos annettaisiin ministereille nyt vastauspuheenvuorot. [Timo Heinonen: Aika paljon tuli haasteita!] — Aika paljon tuli haasteita. — Halutaanko jatkaa debattia? [Hälinää] No, sitten.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_54,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täällä kokoomus irtaantuu tästä vaaliohjelmasta, joka oli todella tämä autoveron poistaminen. Sehän oli teidän ympäristöohjelmassanne, jonka te lanseerasitte hyvin näyttävällä tavalla — mutta se siitä, onneksi ette ole sitä toteuttamassa. Haluan sanoa sen, että erittäin hyviä lisäyksiä täällä ovat esimerkiksi Ruokavirastoon tulevat rahat. Ne tarkoittavat sitä, että pystytään hoitamaan tärkeitä tehtäviä, mitä Ruokavirastolla kaiken kaikkiaan on. Sitten oli työsuhdeneuvontaan rahaa. Tätähän Suomen Yrittäjät ovat kovasti kehuneet. Se on juuri sitä ensimmäisen työntekijän palkkaukseen liittyvää helpottamista, mistä työministeri on puhunut, ja myöskin mikroyritysten kasvuun liittyvää. Ne ovat pieniä askelia, mutta ne ovat askelia oikeaan suuntaan. Erityisesti yksinyrittäjän osaltahan on mahdollisuus valtavaan potentiaaliin, uusien työpaikkojen syntyyn. Meillä on Suomessa 170 000 yksinyrittäjää. Ajatellaanpa, että siellä voisi murto-osakin pystyä palkkaamaan ensimmäisen vieraan työntekijän — siitä syntyisi jo merkittävä osa tämän hallituksen työllisyystavoitteen toteuttamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-11-05T15:07:26,2019-11-05T15:08:28,Hyväksytty,1.1 2019_58_55,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Ja nyt sitten annetaan kaksi puheenvuoroa, ja sen jälkeen ministerit vastaavat.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_56,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että edustaja Rantakankaalla on jo vähän huono omatunto ja näyttää olevan vähän paha olokin, kun tänään täysistunnossa hetken päästä keskustan johdolla esitetään bensan ja die-selin veronkorotuksia. [Antti Rantakankaan välihuuto] Ne ovat kovia korotuksia maaseudulla asuville, niille, jotka autoa tarvitsevat, mutta puhutaan siitä lisää silloin. Väännän nyt vielä kerran teille, edustaja Arhinmäki, rautalangasta: Vuosi sitten tässä salissa arvioitiin, että velkaa otetaan 1,4 miljardia. Nyt te kerrotte meille, että velkaa otetaankin 2,4 miljardia — se on miljardin enemmän. Se on paljon. Te teette kuitenkin hyviä toimia, mutta ne kaikki velkarahalla. Okei, otatte velkaa 19 miljoonaa vähemmän kuin arvioitte teidän omassa edellisessä lisätalousarviossanne, mutta edelleen kokonaisvelan lisäotto kasvaa 2,4 miljardiin. Edustaja Autto kuvasi sen hyvin: Jos ollaan hetteisellä suolla ja mennään kilometri vielä syvemmälle suolle ja sieltä tullaan 19 metriä takaisin, niin kyllä aika pahassa tilanteessa, [Puhemies koputtaa] edustaja Arhinmäki, edelleen ollaan. [Puhemies: Aika!] Ei silloin olla vielä kovalla maalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-05T15:08:31,2019-11-05T15:09:46,Hyväksytty,1.1 2019_58_57,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Auton suunnistusvertaus oli erinomainen. Suunnistuksessa laitetaan rastit ja annetaan kartta, ja tämän kartan on tehnyt valtiovarainministeri — silloinen valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja, edustaja Orpo. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] Hän on myös laittanut rastit. Tämän vuoden budjetti on yhtä kuin se suunnistuskartta, jonka kokoomus on halunnut luoda. Nyt kun me otamme juoksuaskelia oikeaan suuntaan siitä, kun kartan perusteella on menty väärään paikkaan, niin täällä kritisoidaan sitä. Ja tästä päästään siihen, että kokoomus kritisoi — Heinonen puheenvuoronsa jälkeen — oman puolueensa puheenjohtajaa ja hänen tekemää budjettiesitystä. Minä olen tyytyväinen siihen, että tässä lisätalousarviossa annetaan lisärahoitusta tärkeisiin kohteisiin, kuten Migrille ja Ruokavirastolle. [Puhemies koputtaa] Samaan aikaan työllisyys on parantunut, jolloin velanotto vähenee aikaisempaan [Puhemies koputtaa] ennusteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-05T15:09:46,2019-11-05T15:10:50,Hyväksytty,1.1 2019_58_58,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suolla ollaan todellakin oltu, nimittäin sote-suolla. Viime kausi päätyi tähän riitelyyn maakuntamallista ja valinnanvapaudesta, ja olisi tärkeää, että saataisiin asioita vietyä eteenpäin ja niitä peruspalveluja ihmisille. Täällä lisätalousarviossa annetaan soten valmisteluun 11,2 miljoonaa, ja sieltä osa menee tietohallintoon, noin pari miljoonaa, mutta mihin loput? Elikkä kysyisin teiltä: mikä on soten tilanne tällä hetkellä? Ja edelleen sitten peräänkuulutan myös tätä tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa. Voitteko te vähän avata tätä minulle? Lisäys aiheutuu tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjen henkilöiden hoidon kustannuksista niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä kustannusten maksuvelvollisuutta voida määrätä kansainvälisten sopimusten perusteella. Hoidon kustannuksia ei myöskään voida korvata terveydenhuoltolain 50 §:n perusteella. Kertokaa, mitä tämä tarkoittaa — onko meillä nyt joku uusi tilanne tulossa Suomessa, [Puhemies koputtaa] että enemmän nämä tahdosta riippumattomat hoidot lisääntyvät? Täällä on kuitenkin iso raha tänne kohdennettu. [Puhemies koputtaa] Kertokaa, mitä se tarkoittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-05T15:10:52,2019-11-05T15:12:02,Hyväksytty,1.1 2019_58_59,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Ja ministerin vastaukset. Ministeri Marin, 2 minuuttia. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_60,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensinnäkin edustaja Autolle tästä Simon tilanteesta ja tästä Maksniemen kohdasta, tästä 800 metrin puuttuvasta pätkästä: Olen tietoinen tästä tilanteesta ja itsekin pidän sitä aika erikoisena ja kohtuuttomana, ja varmasti tähän tulemme ratkaisuita löytämään. Tätä asiaa on jo käyty läpi, ja sitten [Paavo Arhinmäki: Tähän tulee kyllä rahaa!] kun aika on, niin tulemme myös esityksiä tästä tekemään. Mitä tulee sitten näihin raideyhteyksiin, niin haluan muistuttaa tässä erityisesti kokoomusta siitä, että aikaisemmin, kun perustettiin tämä Pohjolan Rautatiet, siitä pääomasta, siitä noin 100 miljoonasta eurosta, vain murto-osa oli edellisen hallituksen tarkoitus käyttää näihin tulevaisuuden nopeisiin raideyhteyksiin. Valtaosa siitä rahasta oli tarkoitus käyttää kalusto- ja kiinteistöyhtiön eli VR:n pilkkomiseen. Ja nyt tämän hallituksen linjausten pohjalta tämä koko raha, ja jopa sen päälle, on tarkoitus käyttää nimenomaan näiden nopeiden raideyhteyksien edistämiseen. Eli sen talouspoliittisen ministerivaliokunnan syyskuussa tekemän linjauksen mukaisesti, jos osakassopimusneuvottelut saadaan menestyksekkäästi käytyä kuntien kanssa, tässä vaiheessa valtio sitoutuisi rahoittamaan 51 prosenttia näistä tarvittavista suunnittelukustannuksista eli sen 100 miljoonaa ja sen lisäksi vielä tarvittavat rahat, ja tästä nyt neuvotellaan. Eli se edellisen hallituksen sitoumus, se raha, mikä oli tarkoitus käyttää suunnitteluun, oli vain murto-osa kattamaan niitä suunnitteluun vaadittavia kustannuksia. Tämä hallitus haluaa saada näitä asioita myös vietyä eteenpäin, ja sen takia me olemme valmiita kattamaan sen koko suunnittelukustannuksen yhdessä muiden osakkaiden kanssa, mikäli saamme neuvottelutuloksen aikaiseksi ja hankeyhtiöt perustettua. Ja tämä on iso edistysaskel näiden nopeiden raideyhteyksien edistämiseksi, ja tähän olemme sitoutuneet. Mitä tulee sitten idän suunnan [Puhemies koputtaa] yhteyksiin, niin myös tämän osalta olemme valmiita etenemään. Nyt selvitämme sitä linjausvaihtoehtoa ja toivottavasti ensi keväänä sitten voimme myös idän nopean [Puhemies koputtaa] yhteyden osalta tehdä ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-11-05T15:12:07,2019-11-05T15:14:30,Hyväksytty,1.1 2019_58_61,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Sitten ministeri Lintilä, riittääkö 2 minuuttia vai 3? [Mika Lintilä: Riittää hyvinkin!] — 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_62,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Eestilälle: Hallitus tekee toimia, joilla pyrkii parantamaan työllisyyttä. Taloustilanne on kansainvälisesti erittäin haastava. Suurin haaste on se, että — ehkä väärin sanottu — tuskin koskaan on ollut näin vaikeasti ennustettava taloustilanne kansainvälisesti, mitä se on tällä hetkellä, suurimpana syynä kauppasotauhka Kiina—USA-akselilla. Sitten meillä ovat Euroopassa brexit, Saksan odotettua huonompi taloustilanne ja yleensäkin toimet, jotka vaikuttavat säännöillä tapahtuvaan vapaakauppaan. Suomi on vientivetoinen maa, niin kuin hyvin tiedätte: 40 prosenttia meidän bkt:sta tulee viennistä, ja kun vienti alkaa sakkaamaan, se näkyy meillä välittömästi. Eli kyllä me pyrimme tekemään hyvin vakaata talous- ja finanssipolitiikkaa sillä tavalla, että me pystymme luomaan kansallisesti ennustettavuutta, koska kansainvälisesti tällä hetkellä on erittäin vaikea ennustaa oikeastaan 20-vuodesta eteenpäin, ja tämä on se iso haaste. Edustaja Kiurulle voi sanoa sen, että harmaan talouden osalta painopiste Verohallinnossa on tietojenvaihdossa: tietojenvaihto ja nimenomaan siellä alustatalouden toimijat. Tietojärjestelmiin satsataan tällä hetkellä paljon, ja kyllä yleensäkin harmaan talouden ehkäisyssä ja estämisessä kaikkinaisen toimijoitten välillä tapahtuvan tietojenvaihdon rajamuurien alas vetäminen on äärettömän tärkeää. Ja tässä pitää muistaa myös se, että meillä verovaje on verrattain pieni, jos kansainvälisesti vertaillaan, mutta tämä on iso kokonaisuus, joka tapahtuu sitten — oikeastaan päävastuussa ovat STM ja TEM, ja sitten VM on mukana. Tällä kokonaisuudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-05T15:14:33,2019-11-05T15:16:40,Hyväksytty,1.1 2019_58_63,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,Ja sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_64,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen neljännessä lisätalousarvioesityksessä on monia hyviä asioita, niin kuin edellisessä puheenvuorossa nostinkin esille: Kuopion iskun jälkihoitoon suunnattavat varat, hätäkeskusjärjestelmän toiminnan turvaamiseen ehdotettu lisämääräraha ja Laivue-hankintapäätöksen toteuttamisen mahdollistamiseksi lisättävä määräraha. Ja erityisen hienoa nyt kuulla, että ratahankeyhtiömalli menee myöskin eteenpäin, niin kuin kokoomus edellisellä kaudella jo suunnitteli — hyvä kuulla, että hallitus on tullut tässä kokoomuksen linjoille. Olisi tietenkin hyvä, että ehditään EU-tukihakemukset saada ja rahoitusta näille hankkeille myöskin sitä kautta. Olin viikonloppuna käymässä Espanjassa, ja siellä kuulin, miten teihin oli käytetty paljon rahaa — kaikkihan nämä tiet on siellä EU-tuilla tehty, ja toivoisi Suomessakin kuultavan näin, että EU-tukia osattaisiin hyödyntää paremmin ja käyttää, ja yksi oleellinen tekijä on tietenkin hakumääräaikojen noudattaminen ja päätösten tekeminen, että pystytään niitä hakemaan. Liittyen tähän Turun ratahankkeeseen ja Espoon kaupunkirataan, niin kaupunkiratahan olisi valmis aloitettavaksi, käynnistettäväksi, jos siitä vain päätös tehdään. Toki siihenkin tarvitaan valtion rahaa, ja sen takia myöskin EU-tukiasiat on tärkeä hoitaa ajoissa. Muista isoista tiehankkeista: esimerkiksi Kehä kolmosella kulkee tuhansia autoja vuorokaudessa, ja siellä tie vajoaa Askiston kohdalla ja on vaara, että se sortuu, joten toivoisi, että tähänkin tässä lisätalousarviossa olisi löydetty rahaa. Olen siitä tehnyt kirjallisen kysymyksen liikenneministerille, enkä ole vielä saanut siihen vastausta. Toivottavasti siihen rahat myös löytyvät. Sitä vielä olisin toivonut, että tässä lisätalousarviossa olisi huomioitu laaturekisterit, kun hallitus hallitusohjelmassaan kuitenkin haluaa johtaa tiedolla, ja kaikkien päätösten pitäisi perustua tietoon. Nyt näille kansallisille laaturekistereille ei ole rahoitusta, jatkorahoitusta olemassa, ja jos ajatellaan sote-muutoksen läpivientiä ja järkevää yhdenvertaisuutta, niin siihen pitäisi rahat löytyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-05T15:16:44,2019-11-05T15:19:53,Hyväksytty,1.1 2019_58_65,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi. Täällä mainitaan tasa-arvopalkinto, ja edustaja Ikonen, otitte myös tämän asian esiin: saimme juuri eilen kuulla verotiedot, ja sieltä huomasimme, että kyllä ne huipputienaajat ovat niitä miehiä. Eiköhän tehdä tällainen tasa-arvoteko ja kannusteta niitä meidän tyttäriä myös siellä kodeissamme osallistumaan ja opiskelemaan entistä enemmän niitä luonnontieteitä — matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa — jotta sitä kautta ne tiet kulkisivat myös näihin työpaikkoihin, yrittämiseen ja mahdollisuuksiin ja jotta sieltä verotiedoista löytyisi myös tulevaisuudessa naisia. Tästä keskusteltiin paljon eilen, ja mielestäni meillä on paljon tehtävää siinä. Tytöt ovat niitä sinnikkäitä opiskelijoita, menestyvät hyvin ja kirjoittavat hyvin ylioppilaskirjoituksissa, mutta jossakin tapahtuu jotakin, koska siihen se eteneminen sitten monesti päättyy. Mutta, arvoisa rouva puhemies, tämä oli kantani tähän tasa-arvopalkintoon. 300 000 euroa sille täällä myönnetään. Nostaisin esiin muutaman teeman täältä lisätalousarviosta, muun muassa tämän sote-uudistuksen: sinne ollaan kohdentamassa 11,2 miljoonaa lisää rahoitusta, ja osa tästä rahoituksesta menee tietohallintoon ja tietojärjestelmiin. On erittäin tärkeää, että meille eduskuntaan tuodaan tieto siitä, millä tavalla sote etenee, jotta sama, mikä viime kaudella tapahtui, ei enää toistuisi. Kun täällä on keskusteltu, että ollaan vellottu suossa, niin kyllä minäkin koen, että sote-suossa sitä vasta oltiinkin, ja nyt on hyvin tärkeää, että samoja virheitä ei enää tehdä uudelleen. Siellä oli valinnanvapautta ja maakuntauudistusta eikä tiedetty, kuka puolue ja mikä puolue ajoi mitäkin. Mutta tärkeää on saada peruspalvelut kuntoon. Perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että ihminen pääsee lääkärille, mutta huolissamme olemme, että hallituksen toimet tähän asiaan ovat riittämättömiä. 70 miljoonaa hankerahoitusta ja avustusta sote-keskusten kuntoon laittamiseksi ei ole riittävästi. Uusimaa on jo niin valtavan laaja alue, että täällä lääkärille pääsyn parantaminen vaatii ripeitä toimia. Mutta todellakin, tämä sote-asia. No sitten pidän erittäin tärkeänä ja merkittävänä, että vihdoinkin Suomeen on kansallinen syöpäkeskus perustettu. 2014 tein asiasta kirjallisen kysymyksen ja monia talousarvio-aloitteita myös, ja on hienoa, että asia on edennyt. Tulisi olla meidän kaikkien yhteinen tahtotila, että saadaan taivutettua syöpä, voitettua se, ohjattua mahdollisimman paljon resursseja tutkimukseen, hoitoihin ja siihen, että yhä useampi suomalainen parantuu tästä kirouksesta nimeltä syöpä. Se on mahdollista, ja meillä on huippuosaamista. Siitä kiitoksia, että sinne on resursseja kaikkien näiden vuosien aikana hallitus antanut. On hienoa, että Kuopioon kohdennetaan resursseja — kiitos myös siitä — siihen kriisityöhön, mitä siellä tarvitaan, ja olisin halunnut myös kuulla, mitä muuta sinne Kuopioon kuuluu tällä hetkellä. No, sitten tämä psykiatrinen hoito ja mielenterveyspalvelut Suomessa: tällä hetkellä suurin haaste on, että perustason mielenterveyspalvelut eivät ole toiminnassa sen enempää lapsille, nuorille kuin aikuisillekaan. Ja huolissani olen myös siitä laitoshoidon riittävyydestä Suomessa näihin psykiatrisiin ongelmiin, ja kannan huolta siitä, pääseekö sinne hoitoon. Täällä hallinnon osiossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla kerrotaan, että momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa liittyen ”tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla”. Eli tämä kirjaus tarkoittaa sitä, että laittomasti tai paperitta maassa oleskelevat, joilla ei ole statusta olla täällä Suomessa, ei kotikuntaa, ovat oikeutettuja pääsemään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon ja meidän valtiomme sen kustantaa heille. Yritin kysyä tästä ministeriltä, mutta ymmärrän, ministeri Kiuru ei ollut paikalla, joten emme siihen vastausta saaneet. Tämä asia näistä kustannuksista on noussut aikaisemminkin valiokunnassa esille, kun olemme käsitelleet lainsäädäntöä, se, millä tavalla ne kustannukset sitten loppujen lopuksi jakaantuvat: jäävätkö ne Suomen maksettaviksi vai anooko Suomi tai Kela sitten sieltä jostakin lähtömaista näiden kustannusten maksamista? Olisi hyvä käydä tästäkin keskustelua ja pohtia, että mitenkä tämä oikeastaan on. Me kuulimme täällä, että vuonna 2008 oli viimeksi ylijäämäinen budjetti, jolloin palveluita pidettiin, ja siitä lähtien se velkaantuminen lähti. Kuulimme, että kaikkihan me olemme olleet siellä hallituksessa; voin kertoa, että me perussuomalaiset kuitenkin vähiten kaikista. Oikeastaan meidän paikkamme olisi nyt tuolla hallituksessa, olemmehan tällä hetkellä Suomen suosituin puolue. Mutta näillä mennään tällä kertaa, ja toivotaan, että hallitus tekee hyviä päätöksiä, ettemme velkaannu liikaa ja priorisoimme. Ja kyllähän te kaikki tiedätte, mistä perussuomalaiset priorisoisivat, jos siihen olisi mahdollisuutta. Mutta puhua me voimme: palveluja suomalaisille ja kaikille, jotka niitä tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-05T15:19:57,2019-11-05T15:25:35,Hyväksytty,1.1 2019_58_66,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä nopeista junista. Ministeri Marin on lausunut, että tarkoituksena on, että vielä perustamattomat suunnitteluyhtiöt osallistuisivat Euroopan komission Verkkojen Eurooppa ‑ohjelman avoinna olevaan ja helmikuussa sulkeutuvaan häntähakuun. On hyvä, että ministeri Marin tuli viimein kokoomuksen linjoille hankeyhtiöiden tarpeellisuudessa, mutta turhan kauan siinä kesti. Hallituksen viivyttelyn vuoksi yhtiöitä ei ole vielä olemassa. Ensimmäinen kokous niiden perustamiseksi oli tänään, vaikka neuvotteluiden aloituksestakin on tiedotettu jo kahden kuukauden ajan. Toisin kuin ministeri antaa täällä ymmärtää, tällä etenemistahdilla on varsin todennäköistä, että hankeyhtiöt eivät ehdi käynnissä olevaan hakuun mukaan. Siksi kysyn ministeriltä varasuunnitelman perään. Pitäisikö hallituksen viivyttelyn paikkaamiseksi nyt käynnissä olevaan hakuun osallistua varasuunnitelmalla eli siten, kuten valtio tavallisesti tällaisiin hakuihin osallistuu eli että Väylävirasto hakee? Ollaanko tällaiseen ryhtymässä, olisiko se tarpeellista? Nimittäin hyvin kummallisessa valossa näyttäytyy nyt se, että edellisen hallituksen jäljiltä hankeyhtiöt ja niiden rahoitus olivat jo pitkällä ja tämä hallitus viivytteli nyt aivan suotta. Edelleen tavoiteaikataulu ja selkeät askelmerkit puuttuvat, vaikka onkin hyvä, että ne ideologiset silmälasit hankeyhtiöiden osalta nyt saatiin heitettyä nurkkaan. Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa tulee pöytään päivitetyt vero‑ ja työllisyystoimet. Kerrankin oppositiopuolueen vaihtoehtobudjetti on vastuullisempi kuin hallituksen. Tämä hallitus on jo nyt lyhyen historiansa aikana onnistunut paisuttamaan velkaantumista miljardiluokassa. Käsittelyssämme oleva lisätalousarvio kiteytyy lisävelanottoon. Kohteet, joihin rahaa laitetaan lisää, ovat sinänsä kannatettavia, erittäin hyviä ja tärkeitä. Ongelma on, että kun työllisyystoimet hallitukselta loistavat poissaoloillaan, nykyinen hallitus leikkaa tulevilta sukupolvilta. Kokoomus ei halua leikata. Siksi tulemme esittämään kattavat työllisyystoimet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-11-05T15:25:37,2019-11-05T15:28:29,Hyväksytty,1.1 2019_58_67,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En kyllä malta olla sanomatta sitä, että muistan hyvin neljä vuotta sitten, kun edellinen hallitus aloitti, niin hallitus teki silloinkin lisätalousarvion, ja kylläpä silloin me oppositiossa ihmettelimme, että kuinka se saattoi alkaa sillä, että työllistäviä toimenpiteitä oli, arvatkaa kuinka monta, edustaja Vikman ja kumppanit — niitä oli nolla, ihan pyöreä nolla. [Sofia Vikmanin välihuuto] Sen sijaan kun tämä hallitus teki keväällä lisätalousarvion, niin kyllä kiitän esimerkiksi ministeri Marinia, joka siellä nyt istuu, nimittäin siellä pistettiin heti, välittömästi hankkeita liikkeelle siten, että muistan keväällä arvioidun, että jo ne pelkästään lisäävät työllisten määrää noin 10 000:lla, tämmöisistä summista puhuttiin, plus sitten se, että ministeri Harakka on omalla sektorillaan esitellyt toimia ja ollaan edetty tässä koko ajan ripeästi eteenpäin. Mutta kyllä minä, puhemies, sen ymmärrän, että tietenkin kokoomus hakee nyt uutta oppositioroolia. Ja ehkä me sitten ymmärrämme myös senkin, että tämä viesti on toistaiseksi vielä hieman epäselvä emmekä oikein ymmärrä vielä, miten kokoomus tämän yhtälönsä tulee rakentamaan, mutta ehkäpä me sitten erityisen suurella mielenkiinnolla odotamme tätä vaihtoehtobudjettia ja toivomme kovasti sitä, että siellä sitten ihan ainakaan dynaamisten vaikutusten varjolla ei tätä mahdotonta yhtälöä sinänsä kurota umpeen. Mutta, puhemies, kuten sanottu, mielestäni on erinomaisen hyvä, että tässä on lähdetty monessa asiassa liikkeelle. Täälläkin keskustelussa monesta yksityiskohdasta on kiitetty. On hieno asia, että tähän Kuopioon pystytään nopeasti puuttumaan, ja on myös monia muita tärkeitä asioita, mitä jälleen kerran tässä lisätalousarviossa käsitellään. Olenkin ymmärtänyt, että niitä vastaan kellään juurikaan mitään ei ole, vaan enemmänkin kysymys on taas kerran tästä yleisestä linjasta, ja siinä suhteessa täytyy sanoa vaikkapa ihan pirkanmaalaisena, että kun hallitus vaihtui, niin kyllä minä olen tyytyväinen, kyllä meidän alueella on niin kolmostie- kuin ysitie- kuin raideasioissa oltu hyvin iloisia, niin että tässä suhteessa on mukavaa, että linja muuttui. Sen verran en nyt malta, puhemies, olla tähän edelliseen puheenvuoroon sanomatta, että muistan kyllä, kun viime kauden loppupuolella herättiin tähän raidekysymykseen. Se, mikä kokoomuksen saldo lähinnä oli, oli miljoona euroa suunnittelurahaa, ja sitten kun näitä yhtiöitä puuhailtiin, niin ennen kuin ne saatiin loppuun nämä erinomaiset edellisen hallituksen kaavailut, niin sehän erotti sitten itse itsensä myös, ettei sitten pystynyt viemään näitä omiakaan kaavailuja loppuun, niin että on hyvä, että tämä nyt saatetaan sitten ministerin toimesta järjestäytyneesti ja niin kuin meidän näkökulmastamme oikeilla tavoin eteenpäin. [Timo Heinonen: Kuka erosi?] — Heinonen ei varmasti muista, että silloinen hallitus erotti itse itsensä ennen viime vaaleja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-05T15:28:32,2019-11-05T15:31:30,Hyväksytty,1.1 2019_58_68,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä monet kollegani ovat myös kehuneet tämän lisäbudjetin sisältöä. Totean aivan alkuun, että lisäbudjetissa on myös paljon kannatettavia kohteita. Liikenneministeri Marinille haluan toivottaa menestystä ja tarmoa näiden suurten liikennehankkeiden eteenpäin viemisessä. Luulen, että siitä emme saa tässä salissa suurta riitaa aikaiseksi. Toki toivomme paljon, paljon nopeutta ja toivomme näkevämme myös pian tuloksia. Mutta, arvoisa rouva puhemies, se mistä tänäänkin olemme tässä salissa keskustelleet, koskee tämän hallituksen talouspolitiikan linjaa. Edustaja Viitasen kanssa olemme käyneet keskustelua, ja hän totesi, että tämä hallitus on muuttanut talouspolitiikan suuntaa. Totesin hänelle, että totisesti on. Tämä hallitus on hylännyt täysin Juha Sipilän hallituksen hyvän perinnön. Kun Juha Sipilän hallitus aloitti 2015 työnsä, Suomessa otettiin velkaa 6 miljardia, työttömyys oli korkealla, näkymät olivat erittäin huonot. Se hallitus laittoi tämän maan taloutta kuntoon. Yhä useampi suomalainen sai toivoa siitä, että pääsee töihin, toimeentulo paranee. Verotulot kasvoivat nopeasti, velanotto väheni nopeaa vauhtia. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus olisi voinut jatkaa tällä samalla, vastuullisella linjalla: laittaa tämän maan talouden kuntoon ja huolehtia siitä, että tulevat sukupolvet eivät saa kohtuutonta vero- ja velkataakkaa kannettavakseen. Mutta kuten totesin aikaisemmin, tämä hallitus on valinnut sen sijaan velanoton tien, pysyvien menolisäysten lisäämisen tien. Ja kuten puhuimme jo aikaisemmin, työllisyystoimet loistavat täysin poissaolollaan tämän hallituksen ohjelmassa. Hallitus kertoi meille budjettiriihen jälkeen, että heillä on 25 kohdan lista käytössä. Useat ministerit kertoivat meille tässä salissa, että näin on käynyt. Kuitenkin pienen tarkastelun jälkeen kävi ilmi, että valtiovarainministeriö ei pysty laskemaan yhdellekään työllisyystoimelle positiivista työllisyysvaikutusta. Samaan aikaan myös talouspolitiikan arviointineuvosto on lausunnossaan vuoden 2020 talousarviosta hyvin kriittisesti kommentoinut tämän hallituksen talouspolitiikkaa, ensi vuoden budjettia toteamalla, että ”työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi ei ole vielä esitetty toimenpiteitä”. Tämä on aivan suoraa asiantuntijoiden kriittistä tekstiä, joka teidän täytyy ottaa nyt nöyrästi vastaan ja toimia sen mukaisesti. Päinvastoin, itse asiassa arvioiden mukaan hallituksen toimien vaikutus työllisyyteen on negatiivinen, kun otetaan huomioon ne toimet, mitä te olette nyt laittamassa toimeen. Eli on siis näin, että työllisyystilanne Suomessa olisi parempi, mikäli te ette olisi tehneet yhtään mitään. Tämän lisäksi olette myös päättäneet, kuten olemme täällä jo aikaisemmin keskustelleet, luovuttaa päätösvallan kolmikantavalmisteluun. Nyt pidätte käsiä ristissä ja toivotte, että tuloksia syntyy. Ei tarvitse olla suuri ennustaja todetakseen, että ei tällä tavalla niitä toimia kyllä tule. Teiltä pitää löytyä rohkeutta tehdä itse niitä työllisyystoimia, jotta Suomen talous saadaan kuntoon ja työtä vailla olevat ihmiset pääsevät töihin. Te olette nyt hallituksessa, me olemme oppositiossa. Teidän tehtävänne on kantaa nyt sitä vastuuta, joka teille on suotu. Mutta tällä suunnalla, arvoisa puhemies, maaliin asti ei kyllä mennä. Arvoisa puhemies! Uskon, että me kansanedustajat täällä salissa jaamme huolen siitä, että Suomessa liian moni ihminen on vailla työtä. Uskon myös, että me kaikki eri puolueissa uskomme myös siihen, ettei tämän maan taloutta saada kuntoon ilman vaikuttavia työllisyystoimia. Me olemme esittäneet omat työllisyystoimemme, joilla tähän maahan on mahdollista luoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Niihin sisältyy muun muassa paikallisen sopimisen laajentamista, ulosoton suojaosan korottamista, varhaiskasvatusmaksujen alentamista, muutamia toimia nyt mainitakseni. Olemme myös tarjonneet näitä toimia hallituksen käyttöön jo ennen budjettiriihtä, jotta hallitus olisi voinut tarttua näihin, tehdä päätöksiä, jotta päästäisiin heti näkemään myös tuloksia. Mutta vaikka täällä edustaja Viitanen yrittää nyt perustella asiaa toisin, emme vieläkään ymmärrä sitä, minkä takia tämä hallitus ei tee päätöksiä heti. Miksi te odotatte ensi vuoteen, jotta sitten nähdään, mitä on tulossa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-05T15:31:31,2019-11-05T15:36:49,Hyväksytty,1.1 2019_58_69,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,Käydään puhujalistaan. Täällä on aikamoinen määrä puheenvuoroja tälle iltapäivälle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_70,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kysytty tänään useammassa puheenvuorossa kokoomuksen linjaa velkaantumiseen, verotukseen ja panostuksiin. Sanoisin ihan tiiviisti, että meille tärkeää on ratkaisujen kestävyys, niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ekologinenkin kestävyys. Työn verotuksen laskua vastaavasti esimerkiksi haittaveroja voidaan nostaa, eli on kompensointiajatus taustalla näissä ratkaisuissa, mitä me olemme esittäneet. Lisäksi maltillisella verotuksella voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia talouden dynamiikkaan, ja sitä kautta näimme sen perusteltuna. Olemme esittäneet, että investointirahoja tulisi suunnata oikeisiin investointeihin, kuten korkeakoulujen pääomitukseen ja nopeisiin raideyhteyksiin. Työllisyystoimet ottaisimme kaiken politiikan kärjeksi. Se on asia, jonka perään olemme erityisesti kysyneet tässä hallituksessa. Täällä edustaja Viitanen taisi kysyä sitä, miten me ratkaisisimme työllisyyshaasteet. Me olemme julkaisseet elokuussa 16 kohdan työllisyystoimien listan, jolla voidaan saada työpaikkoja lisää. Sitä listaa saa hyödyntää. Samoin olemme vaihtoehtobudjetissa esittämässä vielä tarkennuksia tähän kokonaisuuteen. Kun täällä on kaivattu näyttöjäkin, niin kyllä niitä näyttöjäkin on. Edellinen hallitus sai 140 000 työpaikkaa aikaan. Toivon menestystä nykyiselle hallitukselle myöskin tämän tavoitteen eteenpäin viemiseksi. Tässä eräitä nostoja siitä, miten kokoomus veisi tätä yhtälöä, tätä kokonaisuutta eteenpäin. Kun huolehdimme talouden pohjasta, niin näin pääsemme myöskin tekemään tärkeitä panostuksia ihmisten hyvinvointiin. Kiitos myöskin ministeri Marinille näistä selvityksistä nopeiden raideyhteyksien ja hankeyhtiöitten osalta. Tässä kuulimme tänään tärkeän lupauksen ripeästä eteenpäin viemisestä, ja nyt todella odotamme myöskin, että tämä valmistelu etenee ripeästi, jotta EU-rahoituskierrokselle ehditään mukaan. Puoli vuotta tässä on jo turhaan hukattu, ja nyt toivomme, että näiden lupausten mukaan nopeasti edetään. Edellisessä puheenvuorossani otin jo esiin hyvinä asioina ensiavun kuntatalouteen, mikä tähän lisätalousarvioon sisältyy, nyt kun kuntatalous kärsii yhtä aikaa sekä verotilitysten aiheuttamasta rytmihäiriöstä että vakavasta kestävyysongelmasta, mutta tällä ratkaisulla tämä vaikea tilanne ei vielä kokonaisuudessaan ratkea, tämä on vasta ensiapu. Olen myös iloinen, että mukana on muutama vuosi sitten synnyttämämme kansainvälisen tasa-arvopalkinnon jatkaminen, mistä jo tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani mainitsikin. Kiitokset haluan lausua myöskin panostuksista turvallisuuteen ja Kuopion tragedian jälkihoitoon. Ne ovat tärkeitä ja perusteltuja lisäyksiä. Arvoisa hallitus, kun vielä rakentaisitte talouden pohjan kuntoon, niin että olisi mahdollista kiittää myöskin kestävästä talouspolitiikasta, niin tässä oltaisiin toisenlaisissa lähtökohdissa. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-05T15:37:06,2019-11-05T15:40:19,Hyväksytty,1.1 2019_58_71,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellä edustajat Ikonen ja Marttinen puhuivat todella hyvin talouden kestävyydestä ja kokoomuksen tavoitteista sen suhteen, mutta haluan vielä arvostamalleni edustaja Viitaselle hieman ehkä taustoittaa sitä, miksi oppositio nyt kantaa niin suurta huolta näiden hallituksen työllisyystoimien puuttumisesta. Kun Sipilän hallitus aloitti, niin odotukset Suomen talouden suunnan kääntymisestä olivat todella korkealla. Suomi oli elänyt vaikean lamavaiheen, julkiseen talouteen jouduttiin ottamaan paljon velkaa, ja myöskin työllisyyden kohentamiseen toivottiin valtiovallan apua. Silloin yrityselämä ja suomalaiset laajasti uskoivat, että hallitus tulee menestymään työssään, ja näin kävi: maahan saatiin yli 140 000 uutta työpaikkaa, ja tällä on saatu myös julkiseen talouteen kestävyyttä ja liikkumatilaa. Siinä mielessä kokoomus ja keskusta ja perussuomalaiset hallituksessa tekivät hyvää työtä. No, arvoisa puhemies, sitten kun kysytään yrityksiltä — Ylellä oli vasta iso uutinen siitä, miten Elinkeinoelämän keskusliiton Yrittäjäpaneeli tilanteen arvioi — niin yritykset eivät luota Rinteen hallituksen kykyyn luoda uusia työpaikkoja ja pystyä vastaamaan itselleen asettamiinsa tavoitteisiin. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä neljä viidestä ei usko hallituksen kykyyn edistää työllisyyttä. Lisäksi lähes 90 prosenttia vastaajista epäilee, ettei hallitus saavuta tavoitettaan työllisyyden parantamisesta — ja tämä siis Ylen uutisointi tästä EK:n Yrittäjäpaneelista. Elikkä tämä on, arvoisa edustaja Viitanen, se suuri ero niissä odotuksissa, ja tämän vuoksi hallituksen pitäisi nyt aivan välittömästi kyetä esittämään konkreettisia toimia, jottei suomalainen elinkeinoelämä ja jotteivät suomalaiset pienet ja keskisuuret yrittäjät joudu tekemään niitä johtopäätöksiä, että hallitus ei edes aio tehdä toimia. Luottamus ei valitettavasti tällä hetkellä ole kovin korkealla. Arvoisa puhemies! Myös tuota edellistä debattia haluaisin vielä selventää siltä osin, että kun taitavina urheilumiehinä tunnetut edustajat ja eduskuntaryhmiensä puheenjohtajat Lindtman ja Arhinmäki taitavasti jatkoivat tätä suunnistusvertausta, niin tosiaan tämän vuoden radalle, kartalle, rastit on aseteltu niin, että velkaa piti maalissa oltaessa olla 1,4 miljardia, mutta Rinteen hallitus on lisännyt velanottoa omilla lisätalousarvioillaan 2,4 miljardiin. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Eli kun olemme kulkeneet nyt valtiolaivana tai suunnistajana siinä suolla kilometrin verran väärään suuntaan, niin se, että tällä lisätalousarviolla sitten mennään 19 metriä takaisinpäin, ei vielä auta pois sieltä velkaantumisen suolta, jonne ei pitäisi nyt sitten suunnistajan mennä eikä tätä valtiolaivaa ohjata — ihan mitä vertausta haluatte oppositiossa tässä mielessä käyttää. Menolisäysten, varsinkin pysyvien menolisäysten, tulisi perustua työllisyyden kohenemiseen, jotta ne voidaan kestävästi rahoittaa. Sinänsä nämä menokohteet ovat varmasti tärkeitä ja tarpeellisia, eihän sitä kiistä kukaan, mutta se ongelma tulee siitä, miten ne rahoitetaan, ja nyt Rinteen hallitus on rahoittamassa kaiken velaksi. Tässä mielessä, arvoisa puhemies, korostan sitä, että Suomeen pitää luoda ilmapiiri, jossa syntyy uusia, erityisesti avoimen sektorin työpaikkoja, yksityisiä investointeja. No, näitä investointeja on Suomeen syntymässä kyllä, esimerkiksi metsäteollisuuteen suuria investointeja, vaikkapa tuonne Meri-Lappiin, jonne Metsä Group suunnittelee Kemiin suurta sellutehdas-, biojalostamohanketta. Ja tässä mielessä ihmettelen, että kun tässäkin lisätalousarviossa löytyy kaikkiin hyvin kohteisiin lisää rahaa, niin miksi sitten Nelostiehen ei löydy lisää rahaa. Nelostie, joka yhdistää koko Suomen Helsingistä Utsjoelle asti, on elinkeinoelämämme pääväylä, ja Maksniemen kohdalla Oulu—Kemi-välin korjauksen loppuun saattamiseen tarvittaisiin noin 800 metrin matkalle muutaman miljoonan lisärahoitus, jotta tämä koko remontti tulisi sillä tavoin valmiiksi. Tätä ei löydy tuolta lisätalousarviosta, ja tätä ihmettelen, koska sillä on paitsi paikallisten ihmisten myös Suomen elinkeinoelämän kannalta valtavan suuri merkitys. Arvoisa puhemies, kiitän liikenneministeri Marinia siitä, että hän kertoi tämän ongelman tuntevansa ja aikovansa tuoda tähän asiaan ratkaisuja, mutta peräänkuulutan sitä, että juuri näissä asioissa pitäisi nyt ripeästi edetä. Arvoisa rouva puhemies! Sisäministeri Ohisalo ehti jo lähteä, mutta myös hänen hallinnonalalleen olisin voinut esittää sen kaltaisia todellisia tulevaisuusinvestointeja kuin vaikkapa lisärahoitusta Tullille, esimerkiksi Lentotullin toimintaan tai Tullin toimintaan tuolla pohjoisessa, Torniossa. Näillä voitaisiin estää huumeiden maahantuloa, ja tämän huume-ongelman kitkemisen myötä voitaisiin säästää todella huomattavissa kustannuksissa niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin vaikkapa turvallisuusviranomaisten ja oikeuslaitoksen määrärahoissa. Elikkä tässä mielessä sisäministeriä kannustaisin nyt kyllä olemaan hieman terhakkaampi oman hallinnonalansa osalta ja panostamaan sellaisiin järkeviin menolisäyksiin, jotka kääntyvät valtiontalouden kannalta säästöiksi, esimerkiksi sen myötä, että huumeongelmaa saataisiin kitkettyä sillä, että Lentotulliin ja Tullin toimintaan vaikkapa tuolla Torniossa sitten panostettaisiin. Tässä, arvoisa puhemies, lyhyesti muutamia huomioita lisätalousarviosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T15:40:30,2019-11-05T15:53:11,Hyväksytty,1.1 2019_58_72,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! On ehkä hyvä tässä alussa palauttaa mieleen, että nyt puhutaan tämän vuoden parista viimeisestä kuukaudesta, ei koko maailmasta. Mutta nyt kun kerran on avattu tämä iso keskustelu, niin käydään sitten tämä iso keskustelu kunnolla loppuun asti. Tässä todettiin, että 2008 on ollut viimeinen vuosi, kun Suomessa on tehty ylijäämää alijäämän sijaan, ja se kertookin paljon maailman kehityksestä. 10 vuotta sitten on jo odotettu, miten väestön ikääntyminen, kansainvälisen talouden epävarmuus ja eriarvoistuminen tulevat vaikuttamaan Suomeen, ja oikeastaan sen jälkeen kansainvälinen tilannehan on pikemminkin vaikeutunut kuin helpottunut. Jos joku olisi tullut vuonna 2008 sanomaan, että maailman suurimman talouden johtoon nousee tosi-tv-tähti, joka aloittaa kauppasotia ja ihan todellisia kriisejä ja konflikteja Twitterissä, niin itse en olisi sitä uskonut. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka vaikea on ennakoida maailman kehitystä ja kaikkea sitä, mikä suomalaiseen talouteen vaikuttaa. Tämä kertoo paljon myös siitä, kuinka tärkeä on vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja huolehtia siitä, että me olemme todella kokoamme suurempi pelaaja kansainvälisillä kentillä. Tämä myös muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on se, että ensinnäkin me valtiona varaudumme kaikista pahimpaan mutta samalla annamme jokaiselle suomalaiselle — ennen kaikkea lapsille ja nuorille — mahdollisuuksia toimia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Se on meidän tärkein vastuumme ja tehtävämme. Siksi tämän hallituksen tärkein tavoite onkin nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi vuoteen 2035 mennessä. Sen takia me myös panostamme koulutukseen ja tki-toimintaan ja huolehdimme todella siitä, että jokaisella on se osaaminen, mitä muuttuvassa maailmassa tarvitaan. Vaikeus tulee kuitenkin siitä, että tällaisten toimien vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen on todella vaikea arvioida. Ennakointi muotoutuu todella vaikeaksi, kun pitäisi ymmärtää tällaista kompleksista,  alati muuttuvaa maailmaa.  Maailmaa ei nimittäin voi mikromallintaa, vaan tarvitaan monipuolisempaa arviointia: empiirisiä tutkimuksia, kansainvälisiä esimerkkejä, kokeiluja ja lukuisia muita tietolähteitä, joita yhdistelemällä saadaan tieto siitä, miten ollaan parhaassa mahdollisessa tilanteessa tässä maassa 10 vuoden kuluttua. VATT on nostanut hyvin esiin valtiovarainvaliokunnan kuulemisissa, että on tehtävä myös niitä toimia, joita on vaikea mikromallintaa. On nimittäin valtava määrä työllisyyteen, talouteen ja ennen kaikkea lasten ja nuorten osaamiseen ja tulevaisuuteen vaikuttavia toimia, joiden vaikutuksia ei voi mikromallintaa. Mallien kapeus ei siis voi tarkoittaa hyvistä toimista luopumista. Me tiedämme empiirisen tutkimuksen pohjalta, muun muassa OECD:n kokoaman tutkimuksen pohjalta, että esimerkiksi varhaiskasvatus, muu koulutus ja ennalta ehkäisevä hyvinvoinnista huolehtiminen ovat tehokkaimpia työllisyystoimia. Voiko tällaisten toimien vaikutusta laskea? Kun menee valtiovarainministeriöön kysymään, että laskekaa, paljonko mielenterveyspalveluihin panostaminen nostaa työllisyyttä seuraavan 10 vuoden aikana, niin eiväthän he sellaista saa millään lasketuksi, koska kyse on valtavan kompleksisesta ja monimutkaisesta asiasta, jota ei voi mikromallintaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi niin, että mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen. Me tiedämme myös, mitä toimia on, joilla mielenterveyden ongelmiin voidaan puuttua, ja me tiedämme, että kun työkyvyttömyys vähenee, niin työllisyys kasvaa. Eli varsin lyhyen, loogisen päättelyketjun ja empiirisen tutkimuksen pohjalta tiedämme, että esimerkiksi mielenterveyspalveluihin kannattaa panostaa, me tiedämme, että se on työllisyystoimi. Sen takia on valtava pettymys tulla tähän saliin ja kuulla, että esimerkiksi tällaiset panostukset eivät ole työllisyystoimia. Ikään kuin tällaisella ei olisi mitään väliä, koska niitä ei voi mikromallintaa. Sen tähden tahdoin muistuttaa siitä, kuinka todellisuus on paljon näitä talousmalleja monimutkaisempi asia, ja siitä ovat meitä valiokunnassa ihan taloustieteilijätkin muistuttaneet. He kyllä tietävät, missä heidän malliensa rajat kulkevat. Lyhyesti on myös todettava, että kun puhutaan talouden kestävyydestä ja ennen kaikkea hyvinvointivaltion kestävyydestä, niin silloin on syytä puhua myös verotuksesta. Arvioiden mukaan juurikin sen viimeisimmän ylijäämäisen vuoden jälkeen me olemme menettäneet verovälttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun tähden jopa miljardi euroa verotuloja. Se tekee vuositasolla noin 100 miljoonaa tappiota. Jos se kaikki oltaisiin laitettu suomalaisten osaamiseen ja hyvinvointiin, niin varmasti olisimme erilaisessa tilanteessa nyt. Sen takia onkin hyvä, että toimimme juuri kuten ministeri Lintiläkin tässä toi esiin, pyrimme vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä, vahvistamaan tietojenvaihtoa. Juuri tänään keskustelimme valiokunnassa siitä, kuinka ruvetaan entistä tarkemmin kysymään ja katsomaan, minne rahat menevät: pyritäänkö siirtämään rahoja sinne, missä niitä vähemmän verotetaan, pyritäänkö välttelemään vastuita niin, että ne rehelliset yrittäjät, rehelliset suomalaiset, jotka veronsa kunnialla maksavat, häviävät siinä kisassa. Ja tätä suuntaa on vahvistettava, jotta voimme varmistaa, että jatkossakin täällä kerätään kestävästi veroja, jotta saamme todella panostettua tulevaisuuteen, osaamiseen, hyvinvointiin, saamme näin varmistettua, että jatkossa yhä useampi suomalainen on työkykyinen ja pystyy ennen kaikkea tavoittelemaan niitä omia unelmiaan. Näillä toimilla on mentävä eteenpäin, vaikka näiden toimien vaikutuksia on vaikea mik-romallintaa. On syytä tunnistaa erilaisten mallien rajat ja ennemmin yhdistellä eri tietolähteitä kuin nojata liiaksi siihen, mitä yhdestä kapeasta mallista voidaan ulos saada. Näin rakennetaan parasta Suomea kaikille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-05T15:47:22,,Hyväksytty,1.1 2019_58_73,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hieno asia, että nyt käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa on esitetty voimavarojen lisäämistä pienten yritysten neuvontaan ja tukemiseen. 290 000 euron lisäys pienten yritysten juridiseen työsuhdeneuvontaan helpottaa lukuisten kovaa työtä tekevien yrittäjien onnistumista työssään, parantaa yritysten työntekijöiden asemaa ja vahvistaa yhteiskunnan yrittäjämyönteistä henkeä. Erityisesti yksinyrittäjien ja pienten yritysten tiedon ja neuvonnan tarve työsuhdeasioissa on merkittävä. Tällöin korostuu tarve erityisesti englanninkieliselle neuvonnalle, mutta tarvittaessa myös muilla kielillä. Yrittäjäkentältä on tullut palautetta työsuhdeneuvonnan tarpeesta. Palvelu lisää työnantajien ja työntekijöiden yhteistyötä. Tavoitteena on, että työllistämisen kynnys yrityksillä madaltuu ja yhä useampi suomalainen saa työtä. Tästä panostuksesta on syytä kiittää erityisesti elinkeinoministeri Kulmunia. Arvoisa puhemies! Työsuhdeneuvonnan ohella on syytä huomioida 5,8 miljoonan euron lisämääräraha Maahanmuuttovirastolle. Tästä 4,7 miljoonaa euroa kohdistetaan Maahanmuuttoviraston toimintaan ja 1,1 miljoonaa ict-järjestelmiin. Lisärahoituksella turvataan viraston sujuva toiminta ja estetään uhanneet lomautukset. Näin varmistetaan, että Maahanmuuttoviraston myöntämien lupien käsittely ei hidastu nykyisestä loppuvuonna vaan päästään jatkamaan sekä työperäisen maahanmuuton että turvapaikkakäsittelyn jonojen purkamista. On viisaampaa edesauttaa jokaisen käsiteltävän tapauksen asian etenemistä kuin ylläpitää tilannetta, jossa liian moni asiansa käsittelyä odottava turhautuu vastaanottokeskuksessa tai yritys jää vaille tarvitsemiaan työntekijöitä. Tämä se vasta kalliiksi tuleekin. Kiitos erityisesti sisäministeri Maria Ohisalolle tästä lisärahoituksesta. Tälle esitykselle tulee toivottavasti tukea myös perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, koska tekin varmasti kannatatte sitä, että turvapaikkahakemusten käsittely olisi mahdollisimman ripeää. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] — Nyt esitettävällä Maahanmuuttoviraston lisärahoituksella vastataan osaltaan myös maakuntien yritysten työvoimapulaan. Tulevaisuudessa työperäisen maahanmuuton käsittelyaikoja on kyettävä entisestään tiivistämään siten, että niiden käsittely kestäisi enintään yhden kuukauden. Arvoisa rouva puhemies! Kiitän hallitusta ja puolustusministeri Kaikkosta myös puolustusmateriaalihankintoihin esitettävästä lisäpanostuksesta, joka mahdollistaa Laivue 2020 ‑hankintapäätöksen toteuttamisen. Nyt esitettävä tilausvaltuuden enimmäismäärän kasvattaminen ja määrärahan lisääminen tekevät mahdolliseksi tämän kansallisesti monella tavalla tärkeän hankinnan toteuttamisen. Tällekin esitykselle siten vahva tuki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-11-05T15:53:25,2019-11-05T15:56:46,Hyväksytty,1.1 2019_58_74,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan suunta on muuttunut, ja se näyttää olevan nykyiselle oppositiolle kauhistus. Tämä hallitus ei leikkaa eikä heiluta ruoskaa työttömille, minkä takia oppositio jatkaa näköjään samaa, jo tutuksi tullutta valitusvirttään, että työllisyystoimet ovat riittämättömiä. Kuitenkin tämä hallitus on jo kesäkuussa satsannut lisärahoitusta ammatilliseen koulutukseen ja liikennehankkeisiin. Molemmat ovat työllisyyden edistämisen kannalta erittäin tärkeitä toimia. Tämä käsillä oleva lisäta-lousarviokin sisältää muun muassa yritysten työsuhdeneuvonnan lisäämistä. Lisää uusia työllisyystoimia on tulossa heti vuoden 2020 alussa, kun nykyisen hallituksen ensimmäinen oma varsinainen budjetti tulee voimaan. Nythän käsitellään vasta edellisen hallituksen valmisteleman, vuoden 2019 budjetin korjaavaa, siis täydentävää lisätalousarviota. Tässä keskustelun kuluessa on käynyt ilmi varsin selvästi se, että mikään työllisyystoimi ei tule kuitenkaan riittämään kokoomukselle, koska siinä ei tule olemaan kysymys sosiaaliturvan leikkauksesta. Tässä käsillä olevassa vuoden 2019 neljännessä lisätalousarvioesityksessä esitetään määrärahoihin 95 miljoonan euron lisäystä ja tuloarvioon 114 miljoonan euron lisäystä. Neljäs lisätalousarvio myös vähentää nettolainanottoa 19 miljoonalla eurolla. Lisätalousarvio pitää sisällään monia tärkeitä ja kannatettavia asioita, kuten muun muassa hätäkeskusjärjestelmän toiminnan turvaamiseen 2,7 miljoonaa euroa, Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseen 4,7 miljoonaa euroa ja viraston välttämättömiin ict-menoihin 1,1 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Nostan esiin myös, että Kansallisteatterin Pienen näyttämön suunnittelukustannuksiin ehdotetaan lisärahaa, ja myös Kansallisarkiston toimintamenoihin ehdotetaan vajaan miljoonan euron lisäystä perustoiminnan edellytysten varmistamiseksi. Lisäksi myös kansainväliseen tasa-arvopalkintoon ehdotetaan 300 000:ta euroa. Arvoisa puhemies! Nostan tästä lisätalousarviosta tarkemmin esiin yhden mielestäni todella tärkeän asian. Kuopiossa 1.10. tapahtuneen väkivaltaisen iskun jälkihoidon tukitoimiin ehdotetaan yhteensä miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäyksestä 0,4 miljoonaa kohdennetaan opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja 0,6 miljoonaa euroa sosiaali‑ ja terveysministeriön hallinnonalalle. Ehdotetun lisämäärärahan tavoitteena on varmistaa, että kaikki, joiden elämää tragedia on traumatisoinut, saavat tarvittavan psykososiaalisen tuen ja tarkoituksenmukaisen hoidon. Tavoitteena on tasapainon palauttaminen ja työ‑ ja toimintakyvyn säilyttäminen yksilö‑, perhe‑ ja myös yhteisötasolla. Ehdotettu lisärahoitus mahdollistaa sen, että Kuopiossa koulutus jatkuu sujuvasti ja tilanne voisi normalisoitua. Lisärahoituksella muun muassa rekrytoidaan psykologisesta tuesta vastaavia ammattilaisia, varmistetaan riittävät palvelut opiskeluhuollossa ja työterveyshuollossa sekä lisätään opetushenkilöstöä ja ohjaajia. Tämä jälkihoito on todella tärkeää sekä lasten ja nuorten että kouluhenkilökunnan tukemiseksi, ja tästä ripeydestä haluan lausua erittäin suuret kiitokset hallitukselle. Tämän asian hoitaminen on varmasti jäänyt monien mieleen ripeydessään, ja siitä kiitokset. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-05T15:56:56,2019-11-05T16:01:03,Hyväksytty,1.1 2019_58_75,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 19.  syyskuuta  päättänyt  Merivoimien uusien  taistelualusten  hankinnasta.  Laivue  2020 -hankkeelle on aiemmin jo myönnetty rahoitusta yhteensä 1,23 miljardia euroa. Valtioneuvosto on syyskuisessa päätöksessään hyväksynyt lähes 100 miljoonan euron kustannusylityksen. Laivue 2020 -hankkeen kokonaiskustannukset ilman indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvia menoja ovat päätöksen mukaan 1,3 miljardia euroa, ja nyt tarvittavat lisärahat, tai nämä valtioneuvoston päätöksen mukaiset lisärahat, osoitetaan tässä vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa. Tämä hankintapäätös koskee neljää suurikokoista Pohjanmaa-luokan taistelualusta taistelujärjestelmineen. Laivue 2020 -hankkeen valmistelun aikana on annettu ymmärtää, että hankittavat neljä sotalaivaa kuuluisivat korvettiluokkaan. On puhuttu muun muassa Pohjanmaa-luokan korveteista ja monitoimikorveteista. Kuitenkin puolustusministeriön omien määreiden mukaan korvetit ovat aluksia, joiden uppouma on 600—3 000 tonnia, fregattien uppouma on 2 500—6 000 tonnia. Alusten koosta ja siten käyttötarkoituksesta on annettu ristiriitaista tietoa, joka on omiaan hämärtämään käsitystä siitä, mitä todellisuudessa ollaan hankkimassa. Nimittäin nämä Pohjanmaa-luokan alukset ovat uppoumaltaan 3 900 tonnia, eli ne kuuluvat selkeästi fregattiluokkaan eivätkä korvetteihin. Alusten pituus on kasvanut tämän hankkeen aikana vuoden 2015 aluskonseptista noin 90 metristä 114 metriin nyt tähän hankintavaiheeseen tultaessa. Alukset tulevatkin olemaan Itämeren suurimpia — muun muassa Ruotsin tärkeimpiä pintataistelualuksia, eli Visby-luokkaa, monin verroin suurempia. Voidaan siis, arvoisa puhemies, perustellusti kyseenalaistaa näiden tulevien Pohjanmaa-luokan fregattien soveltuvuus Suomen sokkeloisten ja saaristoisten vesi- ja rannikkoalueiden puolustamiseen. Alusten kasvanutta kokoa perustellaankin puolustusministeriön suunnasta sillä, että niillä on voitava toimia pitkäkestoisesti, ilman saariston antamaa suojaa. Suomi on tehnyt uusia sotalaivoja koskevaa tutkimustyötä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Pohjanmaa-luokan uudet alukset ovat pituudeltaan ja uppoumaltaan suunnilleen samankokoisia kuin Yhdysvaltojen Freedom-luokan taistelualukset. Myös puolustusministeriön Pohjanmaa-aluksista julkaisemat havainnekuvat muistuttavat erehdyttävästi yhdysvaltalaisia Freedom-luokan aluksia. Arvoisa puhemies! Näiden tietojen valossa ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykysuuntauksen taustaa vasten herää epäilys, että näillä uusilla taistelualuksilla on tarkoitus osallistua Yhdysvaltojen ja Naton osoittamiin kansainvälisiin tehtäviin maailman merillä — enemmänkin kuin puolustaa Suomen rannikko- ja merialueilta. Siinä mielessä, arvoisa puhemies, kyseenalaistan kyllä tällaisen 100 miljoonan euron lisäyksen tähän hankintaan. Näyttää ilmeiseltä, että se johtuu alusten kasvaneesta koosta, josta vuonna 2015, kun hanketta on pantu eteenpäin, ei ole ollut selvää käsitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-11-05T16:01:08,2019-11-05T16:05:37,Hyväksytty,1.1 2019_58_76,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitusta ei pidä oppositiosta aina haukkua vaan myös kehua silloin, kun hallitus on hyvällä ja oikealla tiellä. Ainakin itseä lämmitti se, että perusväylänpitoon tämä hallitus laittaa nyt rahaa 1,4 miljardia, joka on täsmälleen sama summa, mikä viime vuonna pantiin perusväylänpitoon. Eli on hyvä, että hallitus ei ole lähtenyt tästä poikkeamaan alaspäin, koska se olisi silloin vaikeuttanut teollisuuden puuhuoltoa ja monia muita toimintoja erityisesti maaseudulla. Ministeri Marin ei tässä salissa enää ole. Hän puhui nopeista raideyhteyksistä: Turun tunnin junasta ja maan pääradasta. Ne ovat hyvin tärkeitä, ja eihän kenenkään kansanedustajan ole mieltä lähteä vastustamaan hyviä hankkeita, koska tulevaisuudessa työnteko on entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta. Mutta ministeri Marin on jo useita kertoja jättänyt joko epähuomiossa tai muuten nopeat itäradat sinne puheen loppuosaan, ja ne ovat sitten ikään kuin joskus soviteltavissa ja mahdollisesti toteutettavissa. Ainakin edellinen hallitus ja useat puolueet ennen vaaleja olivat sitä mieltä, että nopeat itäradat täytyy ehdottomasti toteuttaa. Ja minä toivon, että nopeat itäradat sitten kuitenkin menevät Turun tunnin junan ja maan pääradan rinnalla, sillä jos Itä-Suomi jälleen kerran jäisi ilman näitä nopeita liikenneyhteyksiä, niin olisihan se aikamoinen takaisku jo nytkin vaikeuksissa olevalle Itä-Suomelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-05T16:05:47,2019-11-05T16:07:20,Hyväksytty,1.1 2019_58_77,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä olemme käyneet monipuolista keskustelua tästä käsillä olevasta neljännestä lisätalousarvioesityksestä ja myös muutoinkin hallituksen toimista ja ehkä erityisesti työllisyyspolitiikasta. On ilo todeta, että hallitus tekee monipuolisesti tavoitteellista ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa, mikä näkyy myös tässä lisätalousarviossa. Myös se näkyy, että aika on erilainen ja tarvitaan erilaisia toimia siihen, että luomme työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. Tarvitaan erilaisia työllisyystoimia. Keskustalle on erittäin tärkeää, että me luomme koko maahan työtä ja toimeentuloa. Talous- ja työllisyystilanne on tänä vuonna sujunut sen verran suopeissa merkeissä, että tässä lisätalousarviossa voidaan tehdä useiden sosiaaliturvaetuuksien arviomäärärahoihin vähennyksiä kuluvalle vuodelle. Esimerkiksi työttömyysturvan valtionosuuksiin ehdotetaan kaikkiaan 80 miljoonan euron vähennystä. Tämän kehityksen tulee jatkua, ja sen eteen pitää tehdä töitä. Tiedämme myös sen — mikä tässä lisätalousarviossa todetaan — että maailmantalouden epävarmuus näyttää jatkuvan ja jopa syvenevän. On erittäin hienoa, että hallitus nyt esittää 290 000 euron lisämäärärahaa yritysten työsuhdeneuvontaan. Tämä on tärkeä viesti meidän yrityksillemme siitä, että kyllä yrityksiä kuunnellaan. Tämä tarve työsuhdeneuvonnalle on tullut nimenomaan yrityksiltä, pieniltä yrityksiltä, jotka tätä toivovat. Hallitus haluaa näin vahvistaa sitä toivon näköalaa, että Suomessa kannattaa yrittää, ja hallitus haluaa kaikin tavoin ja eri tavoin tukea meidän yrityselämäämme. Yrityselämän tukeminen on siksi niin erityisen tärkeää, että uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tavoitteena on, että työllistämisen kynnys olisi entistäkin matalampi, ja on äärimmäisen tärkeää, että nyt huolehdimme siitä, että tätä työsuhdeneuvontaa tulee olemaan saatavilla koko Suomessa. Nythän meillä on hyvin valoisat näkymät myöskin työllisyyden suhteen, meillä on paljon avoimia työpaikkoja. Nyt vain täytyy saada yritykset ja työntekijät kohtaamaan, työttömät, työkykyiset ihmiset, töihin, ja sitä kautta me luomme hyvinvointia ja vahvistamme valtiontaloutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-05T16:07:30,2019-11-05T16:10:13,Hyväksytty,1.1 2019_58_78,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio nelosessa on keskusteltu lähinnä teknisistä ja täydentävistä muutoksista ja kaikkien mielestä hyvistä, pienistä korjauksista ja tärkeistä asioista. Me kaikki olemme niistä samaa mieltä. Täällä on hehkutettu sen lisäksi näitä suuria väylähankkeita, jotka ovat nyt lähdössä liikkeelle. Nämä väylähankkeet sisältävät kuitenkin muutamia erittäin merkittäviä kysymyksiä. Väylähankkeiden rahoitus on herran hallussa. Tein kysymyksen — ministeri Lintilä vastasi siihen — mikä koski nimenomaan kuntien roolia näiden suurien väylähankkeiden rahoituksen kohdalla. Jos kunnat halutaan mukaan rahoittamaan näitä hankkeita, tulee tämä rahoitus kaatamaan kuntia entistä syvemmälle. Suurien väylähankkeiden rahoitusta halutaan todellakin pistää kuntien piikkiin muuttamalla Kuntien takauskeskus ‑lakia ja mahdollistamalla tätä kautta kuntien suuret rahoitukset ja takaukset näille hankkeille. Tämä ei tietenkään käy päinsä. Suunnitteluvaihe, josta nyt ollaan keskusteltu, ja erilaiset neuvottelut hankeyhtiöiden tiimoilta, tulevat jo olemaan ensimmäinen koetinkivi. Jos kunnat maksavat suunnittelua pääomittamalla hankeyhtiöitä, näkevätkö ne koskaan mitään tuottoja sijoituksilleen? Pääoma on yhtiössä ja pysyy. Meillä ei ole mitään tietoa tästä. Rakentaminen, joka tulee olemaan taas mittakaavaltaan aivan jotain muuta, onkin aivan uusi asia, vielä suurempi asia, varsinkin tässä tilanteessa, kun hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta. Peeaa-kunnat eivät pysty satojen miljoonien investointeihin noin vain. Jos rakentaminen rahoitetaan hankeyhtiön ottamalla velalla, mahdolliset käyttömaksut tai muut menevät ensin yhtiön käyttömenoihin, korkoihin, lyhennyksiin. On ihan herran hallussa jälleen kerran, saavatko pääomittaneet yhtiöt koskaan mitään osinkoja tai muuta. Tilanne on siis erittäin kriittinen. Hallitusohjelmassa on viittaus tähän Kuntien takauskeskus ‑lakiin, ja jos siellä lähdetään muutoksia tekemään, riskeerataan myöskin kuntalain 189 §:n määräykset, joiden mukaan kunta ei saa vaarantaa kykyään vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä eikä ottaa merkittävää taloudellista riskiä. Jos Kuntien takauskeskus ‑lakia muutetaan, tulee tämä riski realisoitumaan. Jotta nämä elintärkeät väylähankkeet saataisiin rahoitettua, täytyy olla avoin erilaisille rahoitusmuodoille, myöskin yksityiselle rahalle. Yksityiset eivät tietenkään saa vedättää veronmaksajia, eikä sieltä saa tulla tämmöistä kuppausilmiötä, ja tällöin meidän täytyy harkita tässä rahoitustilanteessa parempaa sopimusosaamista, hankeosaamista, hankintaosaamista ja pyrkiä myös mahdollistamaan muu raha kuin julkinen raha näiden investointien rahoittamiseksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-05T16:10:17,2019-11-05T16:13:47,Hyväksytty,1.1 2019_58_79,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri Marinia debatissa annetuista tiedoista tunnin junaa koskien. Olisin halunnut jatkaa keskustelua ministerin kanssa, mutta valitettavasti hän on ehtinyt jo lähteä. Uskon, että ministerille välittyvät tiedot tätäkin kautta. Täällä on neljännessä talousarviossa korostetusti keskusteltu hankeyhtiöistä. Liikennehankkeiden suurimpana haasteena on kuitenkin nykyisen häntähaun päättyessä alkava uusi EU:n hakukierros, jossa on suurin absoluuttinen määrä rahaa saatavilla. Puhutaan puolesta miljardista eurosta. Loppuvuoden määrät ovat huomattavasti pienempiä, satoja miljoonia euroja pienempiä. Ministeri Marin totesi debatissa aiemmin tänään, että ensin pitää suunnitella, jotta rakentamispäätös voidaan tehdä. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä, mutta tämä Espoon kaupunkiradan osakokonaisuus on jo valmis, kuten aiemmin totesin. Suunnitelmat ovat täysin valmiit, vain rakentamispäätös puuttuu. Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on pyytänyt, että hallitus reagoisi asiaan. Pyydän, että harkitsette asiaa. Jos emme tee rakentamispäätöstä pian, meillä ei ole mahdollista saada hankkeeseen näitä useita satoja miljoonia, ja silloin hanke siirtyy hamaan tulevaisuuteen ja joutuu kilpailutilanteeseen muiden hankkeiden kanssa, joissa suunnittelu ei ole yhtä pitkällä ja joihin on myöhempinä vuosina saatavilla yhä vähemmän EU:n kautta kanavoituja liikennehankkeiden tukia. Arvoisa puhemies! Nämä työssäkäyville ihmisille tärkeimmät liikennehankkeet valitettavasti etenevät kuin lähijuna aamuruuhkassa, vaikka niiden pitäisi toimia kuin junan vessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-05T16:13:50,2019-11-05T16:15:35,Hyväksytty,1.1 2019_58_80,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin tahtoisin kysyä vähän näistä hankeyhtiöistä. Minä en missään nimessä vastusta näitä nopeita raideyhteyksiä. Itse minä asun Salossa, ja voin kertoa teille, että tunnin junahanke on siellä suht koht kuuma peruna tällä hetkellä. Minä haluaisin tietää tämän hankeyhtiön rahoituksen. Esimerkiksi Salon kaupunki tulee tekemään, niin kuin moni muukin kunta Suomessa, äärimmäisen pitkän miinuksen tänä vuonna, joten millä nämä kunnat rupeavat rahoittamaan tätä hommaa — otammeko me sitten velkaa siihen, että hankeyhtiö toteutetaan? Niin että tästä minä halusin vain kysyä. Valitettavasti ministeri Marin kerkesi lähtemään. Mitä jos tämän junaraiteen varrella olevat kunnat eivät suostu siihen hankeyhtiöön mukaan, mitä sitten tapahtuu? Tämä olisi ollut minun kysymykseni ministerille, mutta valitettavasti hän on jo lähtenyt. Ei muuta. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-11-05T16:15:37,2019-11-05T16:16:24,Hyväksytty,1.1 2019_58_81,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Näistä ratainfrahankkeista puhuttaessa aina täytyy ihmetellä, missä todellisuudessa sitä oikein eletään, kun oma todellisuuteni on se, että se ratainfra kaipaa kunnostusta, siellä on nopeusrajoituksia, siellä on katkoja liikenteessä, ja nyt sitten, sen sijaan että sitä rataverkkoa korjattaisiin miljardilla, puhutaan useiden miljardien uusista hankkeista. Mistä rahat näihin hankkeisiin, sitä olen monesti tässä yhteydessä ihmetellyt. Noin ylipäänsä tähän lisätalousarvioon sisältyy paljon menoja. Menojahan on helppo esittää, ja niitä on vaikea vastustaa. Eihän sellaista poliitikkoa olekaan, joka ei osaisi menoja keksiä ja rahaa käyttää, mutta sitten tulee se ongelma, kun se raha pitäisi jollain tienata. Hallituksella ei tunnu olevan keinoja kertoa, mistä se raha otetaan, koska työstähän sen pitäisi tulla, mutta hallitus ei esitä mitään keinoja työllisyyden parantamiseen. Täytyy huomioida se, että tämä kaikki velkavetoinen budjettirahoitus, mitä tässäkin lisätalousarviossa nyt esitetään, perustuu epärealistisiin työllisyyslaskelmiin, jotka eivät tule toteutumaan edes siinä tilanteessa, että talous kehittyisi suotuisasti — puhumattakaan, että se kehittyy epäsuotuisasti. Toinen, missä tässä keskustelussa menevät puurot ja vellit sekaisin, on se, että sekä hallitus että oppositiopuolue kokoomus sotkevat nyt Maahanmuuttovirastolle esitetyn lisärahan työllisyyteen. Eihän työperäinen maahanmuutto, vaikka ihan oikeasti uskoisimme, että sitä Suomeen tulisi, ole mikä ratkaisu suomalaisten työllisyysongelmiin. Siinä puhutaan aivan eri asioista. Ei suomalaisten työllisyys parane sillä, että Suomeen tulee työperäisiä maahanmuuttajia, vaikka he kuinka tekisivät työtä eivätkä olisi tosiasiallisesti sosiaaliturvan perässä muuttavia maahanmuuttajia, jotka tulevat Suomeen vain siksi aikaa töihin, että pääsevät sosiaaliturvan piiriin, kuten käytännössä tuntuu monesti olevan. Ei ole työvoimapulaa vaan halpatyövoimapulaa. Mutta ei tällä missään tapauksessa suomalaisten työllisyyttä tulla parantamaan. Maahanmuuttovirastolle kyllä sinänsä voitaisiin antaa rahaa, jos se raha käytettäisiin esimerkiksi siihen, että vaaralliset palautettavat turvapaikanhakijat saadaan pidettyä säilössä vaarantamatta henkilökunnan turvallisuutta, ja yleensäkin voitaisiin lisätä resursseja siihen, että tuhannet luvattomasti maassa olevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voitaisiin palauttaa. Sellaiseen voisi rahaa laittaakin Maahanmuuttovirastolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-05T16:16:25,2019-11-05T16:18:40,Hyväksytty,1.1 2019_58_82,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt seurata tätä lisätalousarviosta käytävää keskustelua ja erityisesti olen kiinnittänyt huomiota kokoomuslaisten edustajien jonkinlaiseen epäjohdonmukaisuuteen, joka ei minulle tahdo aueta. Tässä tulee erityisesti mieleen puheenvuorot, joita edustajat Heinonen ja Autto muun muassa täällä ovat käyttäneet. Heinosen hyvin painava puheenvuorohan luetteli lisätalousarvion kaikki ne kohdat, jotka ovat järkeviä, mielekkäitä, ja fiksusti hallitus on pohtinut nämä painopisteet, mitä tässä lisätalousarviossa on otettu — ei siis kritiikkiä itse näihin hankkeisiin. Kritiikki tuli siitä, kuinka se rahoitetaan. Se jäi täysin ilmaan, mitä edustaja Heinonen haluaisi tehdä tässä tilanteessa, kuinka ne rahoitettaisiin, kun kuulemma tätä ei voida niin sanotusti velkarahalla tehdä, kuten hän sanoi. Hän käytti termiä, vai käyttikö edustaja Autto sitä termiä, että lasten kustannuksella tämä tehdään. Edustaja Autto keksi kyllä kuitenkin vielä edustaja Heinosen esityksen päälle, joka oli siis positiivinen esitys tästä hallituksen lisätalousarvioesityksestä, Nelostie-hankkeen, johon olisi pitänyt saada lisärahoitusta. Kun kuuntelin sen edustaja Auton puheenvuoron huolellisesti, niin jäin vain pohtimaan sitä, että lastenko kustannuksella tämä Nelostien rahoitus täytyisi tehdä. Hanke sinänsä voi olla hyvinkin kannatettava ja järkevä, en ota kantaa siihen, mutta mikä on teidän looginen vastauksenne? Kuinka se rahoitetaan, jos kerran mitään muutakaan kohtaa täällä ei voitaisi rahoittaa? [Timo Heinosen välihuuto] Kokoomus oikeastaan käyttää vain retorista valmiutta kertoa, että hankkeet ovat hyviä, mutta tätä rahoitusta täytyisi tehdä jollakin tavalla, ja kun miettii sen tavan, mitä kokoomus tarjoaa, niin joko hankkeita ei toteuteta lainkaan, mikä olisi tietenkin se johtopäätös todennäköisesti, tai sitten niin kuin täällä on sanottu, niillä toimilla, mitä te olette koko ajan esittäneet neljän vuoden aikana: ruoskaa työttömille, leikkauksia. Me emme hyväksy leikkauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T16:18:42,2019-11-05T16:20:40,Hyväksytty,1.1 2019_58_83,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Hallitus aikoo lisätä rahaa Maahanmuuttovirastolle, jotta käsittelyaikoja saataisiin lyhyemmäksi oleskelulupahakemusten osalta. Tänään vihervasemmisto ja, oikeastaan voisi sanoa melkein, viherkeskustakin ovat roimineet perussuomalaisia aika lailla tässä budjettikeskustelussa sanomalla, eikö teille mikään riitä: eikö tämä nyt ole hyvä, että niitä käsittelyaikoja saadaan lyhyemmäksi ja ne henkilöt, joille ei tulla myöntämään oleskelulupaa, saataisiin sitten nopeammin pois maasta? Tämähän käy meille, tämä käy meille varsin hyvin. Me nimenomaan haluamme sitä, että nämä käsittelyajat lyhenevät, mutta samaan aikaan on kysyttävä sitä asiaa, miksi te sitten vaikkapa esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrää nostatte ettekä ole myöskään valmiita suitsimaan tätä vapaata humanitaarista maahanmuuttoa, mitä tulee Ruotsin puolelta, tai tekemään sellaista lainsäädäntöä, joka sitä pystyisi suitsimaan. Toisaalta myöskin nostettiin tällaisia argumentteja kuin se, että ulkomaalaisten työllisyysaste olisi kovempi kuin suomalaisilla. Siis tässä ei ole mitään järkeä käsitellä maahanmuuttoa ikään kuin tämmöisenä yhtenä pakettina. Eihän voida sanoa sillä tavalla vaikka suomalaistenkaan osalta. Suurin osa suomalaisistahan on töissä. Kyllähän meidän täytyy siitä huolimatta keskittyä siihen segmenttiin ja puhua siitä segmentistä, joka ei ole töissä, ja siitä, mitkä ovat ne syyt. Samalla tavalla on esimerkiksi maahanmuuton osalta. Me arvostamme korkean osaamisen maahanmuuttoa ja erityisosaajia, jotka tulevat tänne, jotka tulevat tekemään uusia työpaikkoja, joihin myöskin suomalaisia tulee töihin, mutta sitten kun me puhumme just esimerkiksi humanitaarisesta maahanmuutosta tai niistä ihmisistä, jotka tulevat matalapalkkaisille aloille, niin heidän osaltaan on nähtävissä, että vaikka työllistyttäisiinkin muutamaksi vuodeksi, niin sen jälkeen hyvin pian jäädään sitten niitten sosiaalitukien varaan. Näin ollen tämä on se porukka, mihin pitää keskittyä, ja pitää todeta, että ei, he eivät ole julkiselle taloudelle hyödyllisiä ja tämmöistä maahanmuuttoa Suomeen ei kannata ottaa. Mitä taas tulee just näihin hallituksen resursseihin, niin että saataisiin niitä oleskelulupia nopeammin, niin kyllä minä olen sitä mieltä, että ehdottomasti näille erityisosaajille pitää saada päätös nopeammin. Suomi tarvitsee kuitenkin näitä tyyppejä aivan ehdottomasti, ja sitä vastaan meillä ei ole yhtään mitään. — Kiitos, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-05T16:20:41,2019-11-05T16:23:31,Hyväksytty,1.1 2019_58_84,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokenut ja taitavaksi tunnettu edustaja Kiljunen osaa tietysti sanankäytön mestarina hyvin hämätä sitä tosiasiaa, että nimenomaan Rinteen hallitus on tänä vuonna omilla lisätalousarvioillaan kasvattanut velanottoa miljardilla eurolla. Ja ei sitä muuta muuksi se, että täällä taitavasti vyörytätte sitä meidän ikään kuin retoriseksi keinoksemme, että onko se lastemme piikkiin tekemistä vai onko se holtitonta velanottoa. Suomi velkaantuu näiden Rinteen hallituksen lisätalousarvioiden myötä miljardilla enemmän kuin mitä tämän vuoden talousarviota tehtäessä arvioitiin. Sitähän kukaan ei ole kiistänyt, etteivätkö nämä menokohteet olisi, arvoisa puhemies, kaikki varmasti tarpeellisia ja tärkeitä. Ja aivan kuten edustaja Kiljunenkin sieltä puheestani osasi huomioida tämän tärkeän Nelostien remontin Maksniemen kohdalta, siellä pitäisi olla myös muita todellisia tulevaisuuspanostuksia, mitä sieltä tällä hetkellä puuttuu. Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition keskeisin ero on se, että hallitus ei ole esitellyt minkäänlaisia työllisyystoimia, joilla varmistettaisiin, että talous kasvaa, jotta valtiontaloudella on kestävä pohja, jolle rakentaa näitä lisämenoja ja jolta rahoittaa myös tarpeellisia investointeja. Opposition puolelta varsinkin kokoomus on pitkin kesää tuonut ihan konkreettisia ehdotuksia tähän keskusteluun, ja ilman muuta toivomme, että myös hallitus ottaisi käyttöön näitä kokoomuksen esittelemiä ratkaisuja. Emme ole millään tavalla niistä mustasukkaisia. Eli tämä, arvoisa puhemies, on hallituksen ja opposition keskeinen ero tässä keskustelussa. Mutta vielä, arvoisa puhemies, jos sallitte, niin edustaja Yrttiaholle, jonka mielenkiintoinen ja asiantunteva puheenvuoro herätti varmasti monissa ajatuksia, haluaisin todeta, että maanpuolustus on tietysti meille Suomessa aivan valtavan tärkeä asia. Panostamme siihen paljon. Laivue 2020 -hanke osoittaa, että meillä on tarkoitus myös tulevaisuudessa pitää huolta Suomen puolustuksesta. Itse ajattelen niin, että meidän kannattaa aina pyrkiä tekemään myöskin välttämättömyydestä hyve, eli kun turvaamme Suomen kauppamerenkulkua myös kriisitilanteissa ja luomme meille valmiuden myös mereltä käsin puolustaa Suomea tilanteessa, että joutuisimme sotaan, niin kun teemme sen investoimalla kotimaisen puolustusteollisuuden kautta, luomme suomalaiselle puolustusteollisuudelle myöskin edellytyksiä tehdä menestyksekästä vientikauppaa tulevaisuudessa. Täten meidän välttämättömät investointimme omaan turvallisuuteemme voivat koitua myöskin elinkeinoelämämme menestykseksi tulevaisuudessa. Siksi se, että huomaatte, että alukset ovat sen kaltaisia, että niillä voi olla myös kansainvälistä käyttöä, ei varmasti ole väärä havainto, vaan uskon, että tällä nimenomaan teemme viisaan, kauaskantoisen päätöksen ja teemme välttämättömyydestä hyveen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T16:23:33,2019-11-05T16:26:46,Hyväksytty,1.1 2019_58_85,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Tähän päiväjärjestykseen varaamamme 2,5 tunnin aika on kohta lopussa. Myönnän vielä yhden varsinaisen puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_86,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Kiljunen totesi aikaisemmin, että kokoomuksen keinot työllisyyden edistämiseen liittyvät työttömiltä leikkaamiseen. Palataan nyt ensin näihin perusasioihin, mistä täällä jo edustaja Kiljusen kanssa keskustelimme aikaisemmin, sillä en ole saanut mitään vastausta vielä hallituksen riveistä näihin kysymyksiin, joita olemme täällä esittäneet yhdessä kollegoiden kanssa. Ensinnäkin on faktaa, että tältä hallitukselta puuttuvat työllisyystoimet täysin. Se on fakta, sitä te ette pääse pakoon. Täällä on nostettu esille sitä, että tämä hallitus on tehnyt 25 kohdan työllisyyslistan — harmi vain, että sille listalle ei voida arvioida minkäänlaista positiivista työllisyysvaikutusta. Mitä ovat sellaiset työllisyystoimet, jotka eivät tuo yhtään uutta työpaikkaa tähän maahan? Samaan aikaan tämän hallituksen tekemät muut toimet arvioiden ja tutkimusten mukaan vähentävät työllisyyttä, siis vähentävät työllisyyttä. Eli sillä, että tämä hallitus ei olisi tehnyt mitään, [Pia Viitasen välihuuto] olisi ollut parempi vaikutus tämän maan työllisyyteen kuin sillä, että te nyt teette näitä toimia, mitä taas nyt olette tekemässä. Ja samoin myös talouspolitiikan arviointineuvosto on kiinnittänyt kriittisesti huomiota tämän hallituksen sekä talouspolitiikkaan koko julkisen talouden kohdalta että myös erityisesti työllisyyspolitiikan kohdalta. Arvoisa puhemies! Olemme tarjonneet hallitukselle oman vaihtoehtomme, jonka olemme esitelleet jo elokuussa. Olemme tarjonneet keinoja, joilla tämä hallitus voi tavoitella sitä 60 000 uuden työllisen lisäystä. Tämä on ollut teidän käytettävissänne jo ennen budjettiriihtä. Teillä oli jo mahdollisuus tehdä päätöksiä, mutta te olette sen mahdollisuuden jo ohittaneet ja sivuuttaneet. Nyt sitten odotamme mielenkiinnolla, mitä nyt ensimmäisen puolen vuoden jälkeen tulee tapahtumaan. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Päätösvalmistelu on siirretty kolmikannalle, ja kuten totesin aikaisemmin, en ole järin toiveikas siitä, että tämän prosessin jälkeen tähän maahan saadaan päätökset, joilla 60 000 uutta työpaikkaa saadaan luotua. Mutta, arvoisa puhemies, jäämme odottamaan, mitä hallitus saa aikaan. Sitten, arvoisa puhemies, vielä aivan lyhyesti haluan todeta toisesta asiasta. Täällä edustaja Yrttiaho otti esille Laivue 2020 ‑hankkeen, ja näin raumalaisena kansanedustajana totta kai tuen voimakkaasti viisaan puolustusministerin toimia, joilla tämä hanke on viety eteenpäin. Se on tärkeää, perusteltua huoltovarmuuden, länsirannikon meriteollisuuden kannalta, että laivat rakennetaan Raumalla, mutta haluaisin vain varmistaa sen, että ei kai Yrttiaho sinänsä vastusta tätä Laivue 2020 ‑hanketta vaan kritiikki kohdistui nyt vain tähän kasvaneeseen kustannukseen — itse toki kannatan sitä, että hanke viedään tällä kustannuspohjalla eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-05T16:26:53,2019-11-05T16:30:06,Hyväksytty,1.1 2019_58_87,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä ja tarvittaessa kommentointia jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_58_88,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_58_89,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edellä tuli puhetta Laivue 2020 -hankkeen ylittyneestä budjetista. Se hankkeen hinta on noussut 1,2 miljardista 1,3 miljardiin nyt tässä hankintavaiheessa eli noin 100 miljoonalla eurolla. Nostin tämän esille ja kritisoin tätä, ja kun sieltä kokoomuksen suunnasta sitten edustajat Autto ja Marttinen hieman opponoivat, niin tässä haluan vielä vastata, kun edustaja Auttokin on vielä paikalla, siihen kritiikkiin. On kolme kohtaa, kolme ongelmaa, mitä tulee näihin Suomen valtavan suuriin menossa ja tulossa oleviin asehankintoihin. Ensinnäkin on niin, että näiden aseiden tarkoitus tässä HX-hankkeessa eli 64 monitoimihävittäjän hankinnassa ja tässä Laivue-hankkeessa eli neljän tosiasiassa fregattikokoluokan taistelualuksen hankinnassa ei selvästikään ole pääasiassa turvata Suomen puolustusta, Suomen turvallisuutta. Ne eivät siihen näyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvan. Näyttää siltä, että ohjeet on otettu Yhdysvalloista ja Natosta näiden hankintojen suhteen. Tietysti olen sitä mieltä, että Puolustusvoimien kalustoa ja aseistusta eli niin sanottua suorituskykyä, niin kuin nykyään sanotaan, pitää tietenkin uusia ja siitä tulee pitää huolta, mutta kyllä se tulee tehdä niin, että se aseistus, mitä hankitaan, soveltuu ensi sijassa Suomen puolustukseen ja Suomen turvallisuuden kannalta parantaa sitä. Toinen pointti: Nämä hankinnathan ovat historiallisen kalliita. Laivue-hanke on 1,3 miljardia tässä vaiheessa ja HX-hanke 10 miljardia tässä vaiheessa, pelkkä hankintahinta. HX-hankkeestahan tiedetään, että näiden hävittäjien ylläpitokustannukset tulevat olemaan ehkä 30—40 miljardia niiden elinkaaren aikana. Näillä on huomattava budjettitaloudellinen vaikutus. Julkisen talouden suunnitelmassa puolustusmäärärahat nousevat näiden hankkeitten myötä vuoteen 2023 mennessä 3,2 miljardista 5 miljardiin euroon. Millä muulla hallinnonalalla hyväksytään tällaisia euromääriä korotuksia? Ei millään. Kansantaloudelliset vaikutukset, heijastusvaikutukset, ovat tietysti sitten vielä kauaskantoiset. Tietysti Suomi velkaantuu näiden hankintojen takia, ja nämä hankinnat syrjäyttävät julkisia menoja esimerkiksi sivistyksestä, hyvinvoinnista, työllisyydestä hyvin voimakkaasti. Ne eivät tuota mitään, asehankintahan ei tuota mitään. Pääosa näistä Hornetien korvaajista tulee lepäämään luolissa, ne eivät tuota mitään. Sitten kolmas pointti, [Puhemies: Aika!] kriittinen pointti, on se, että päätöksenteko näiden asehankintojen suhteen [Puhemies: Aika!] on hyvin pitkälle salattua, eduskunta ei pääse näistä päättämään, valtioneuvoston päätöksenteosta ei saa tietoa, päätökset salataan. Julkista keskustelua ei siksi [Puhemies koputtaa] voi käydä, tai sitten sitä joudutaan käymään puolustushallinnon sanelun pohjalta. Tässä nämä kriittiset huomiot. [Puhemies koputtaa] — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-11-05T19:10:47,2019-11-05T19:14:39,Hyväksytty,1.1 2019_58_90,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Tuosta paikalta pidetty puheenvuoro voi kestää 3 minuuttia, mutta sitten sitä voi tulla täältä jatkamaan — tämä jatkossa tiedoksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_91,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho avasi keskustelun tästä puolustusmenojen voimakkaasta kasvusta Suomessa. Tässä lisätalousarviossahan meillä on laivueisiin liittyvä pieni panostus, tai merkittäväkin panostus. Pystyn tunnistamaan edustaja Yrttiahon huolen siitä lähtökohdasta, että Suomi on hyvin aktiivinen kansainvälisesti aseistariisunnan edesauttajana. Suomi on hyvin, hyvin vahvasti painottamassa sitä, että globaaliin aseistariisuntaan tulisi panostaa enemmän. Me tavallaan edellytämme ja toivomme, että eri maat lopettaisivat tämän kilpavarustelukierteen, ja nyt näyttää pahalta, niin kuin edustaja Yrttiahon sen muotoili: Suomi itse ei ole tässä oikein mallioppilas, päinvastoin. Tunnistan tuon laivuehankinnan 1,3 miljardin kustannusarvion suhteessa siihen, että kun me tätä uutta hallitusta tässä leivoimme, meillä oli juuri saman verran näihin yhteiskunnan kehittämiseen oleviin investointeihin lisävaraa. Siellä annettiin 183 miljoonaa eläkkeisiin, siellä sanottiin 100 miljoonaa luonnonsuojeluun, 100 miljoonaa kehitysyhteistyöhön — tässä on 1,3 miljardia. Minä ymmärrän, että edustaja Yrttiaho pohdiskelee tätä asiaa. Ja kun verrataan sitten puolustusmenoja kansantuotteeseen, niin tällä hetkellä Suomi on hyvin kohtuullisella tasolla, 1,4 prosentin tasolla, mutta se nousee nyt tässä hyvin nopeasti kahteen ja puoleen prosenttiin, 2,4 prosenttiin — yksi korkeimpia kansantuoteosuuksia asevarusteluun Suomessa, koko Euroopan unionissa ja Euroopassa. Voidaan luonnollisesti edustaja Yrttiahon tavoin vähän pohdiskella sitä, kuinka me olemme voimavarojamme käyttämässä, mitä meille tarkoittaa inhimillinen kehitys, inhimillinen hyvinvointi ja niin edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T19:14:47,2019-11-05T19:16:32,Hyväksytty,1.1 2019_58_92,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan oman kantani tuoda hyvin selväksi, että jos jostain meidän ei pidä tinkiä, niin se on turvallisuus. Aivan toisin kuin edustaja Yrttiaho toi esiin, niin nimenomaan se, että panostamme puolustuksen ylläpitämiseen, tuottaa turvallisuutta. Ei ole tietenkään niin, kuten edustaja Yrttiaho totesi, että nämä hankinnat ovat tuottamattomia, vaan ne tuottavat sitä kaikkein arvokkainta hyödykettä, jolle ei voi laskea hintaa mutta jolla on valtava arvo yhteiskunnalle: turvallisuus, rauha Pohjolassa, rauha Euroopassa. Tässä mielessä näen, että on hienoa, että hallitus panostaa nyt tähän Laivue 2020 -hankkeeseen ja vastaa sen tarpeisiin riittävillä määrärahoilla. Tosiaan haluan vielä myös alleviivata sitä mahdollisuutta, mikä näissä isoissa investoinneissa on, jos onnistumme oikein toimimaan, niin kotimaisen puolustusteollisuuden ja sitä myötä laajemminkin suomalaisen elinkeinoelämän kehittämiseen. Eli ei missään nimessä voi ajatella niin, että nämä rahat ikään kuin vain siirtyisivät jonnekin pois muusta yhteiskunnasta, vaan ne kanavoituvat työnä, toimeentulona mutta myös monenlaisena tuotekehityksenä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi ja ennen kaikkea vahvistavat sitä yhteiskuntamme peruskalliota, turvallisuutta, jonka pohjalle sitten kaikki muu hyvinvointi voi rakentua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T19:16:33,2019-11-05T19:18:12,Hyväksytty,1.1 2019_58_93,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei meidän kannata avata nyt tulospoliittista keskustelua tässä, mutta ihan ymmärtääksemme tätä globaalia turvallisuusjärjestelmää, joka on aina parempi ottaa perspektiiviksi, koska turvallisuus viime kädessä on yhteinen koko maailmassa. Me elämme joukkotuhoaseiden maailmassa tällä hetkellä jo. Edustaja Autto on täysin oikeassa — turvallisuus on aivan ykkösasia. Se on aivan ykkösasia. Nyt on vaan vastattava siihen, ovatko nämä miljardihankinnat, joita me teemme näihin kalusteisiin, jotka nyt on määritelty tässä meille ja on eduskunnalle esitetty, se järkevin, optimaalisin tapa vahvistaa turvallisuuttamme vai voitaisiinko nämä miljardit käyttää aivan toisella tavalla. Minä en nyt avaa sitä keskustelua, mutta voin vakuuttaa teille suoraan: joka ikisessä maailman 193 maassa, joissa parlamenteissa käydään — useissa ei käydä — käydään keskustelua turvallisuudesta, lähtökohta on tämä asevarainen turvallisuusajattelu, ja jokainen maa panostaa yhä enemmän ja enemmän pahimmillaan joukkotuhoaseisiin, joiden suorituskyky on sitten kaikkein maksimaalisin. Tässä suhteessa me olemme kierteessä kiinni, ja nyt meidän täytyisi tietysti miettiä sitä, kun kansainvälisesti tätä asiaa pohtii, että mitkä ovat ne tavat, joilla me itse asiassa vahvistamme aidolla tavalla turvallisuutta. Asevarainen turvallisuusajattelu on aina ongelmissa sen takia, että siinä on vastavoima. Meidän aseemme on uhka jollekin toiselle ja päinvastoin. Enkä puhu Suomen aseista vaan puhun kansainvälisesti näistä aseista. Ja tämän takia täytyisi pystyä kääntämään turvallisuuspoliittinen keskustelu uuteen kulmaan. Sen takia tunnistan edustaja Yrttiahon ongelmanasettelun, vaikka en hänen kanssaan samaa mieltä johtopäätöksistä välttämättä olekaan — tunnistan tämän ongelmanasettelun, ja minusta on aitoa, että me käymme vakavasti tämän keskustelun, mutta ei ehkä juuri tässä yhteydessä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T19:18:12,2019-11-05T19:19:55,Hyväksytty,1.1 2019_58_94,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljuselta varsin viisaita sanoja tuossa edellä. Mutta edustaja Autolle vielä näistä oletetuista hyödyistä, joita tällaiset asehankinnat tuottaisivat: Paljonhan puhutaan mahdollisesta teollisesta yhteistyöstä tai vastakaupoista, joita nämä tuottaisivat, mutta esimerkiksi Hornet-hankinnan yhteydessä ei niitä vastakauppoja juuri tullut, vaikka niitä paljon lupailtiin silloin 90-luvun alussa. Samaa pelkään, että HX-hankkeen suhteen tulee käymään. Kyllä kaikki tässä kilpailussa mukana olevat hävittäjät ja niiden valmistus on niin tarkkaan Naton kontrolloimaa, ettei siinä kyllä päästetä Naton ulkopuolisia maita muuta kuin tietenkin maksamaan laskuja. Se lienee valitettava tosiasia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-11-05T19:19:56,2019-11-05T19:20:47,Hyväksytty,1.1 2019_58_95,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä meillä nyt on aiheena neljäs talousarvion lisäesitys, ja samoin tuntui, että se tavallinen talousarvio, mikä siellä oli, unohti tämän Itä-Suomen. Missä ovat sieltä Itä-Suomesta nämä isot tiehankkeet? Missä ovat muut väylähankkeet, mitä Itä-Suomikin kaipailee? Tuntuu sille, että Itä-Suomi nyt jää vähän niin kuin nuolemaan näppejään tässä, joten toivoisin, että hallitus panostaisi kuitenkin siihen paikalliseen, alueelliseen politiikkaan ja ei unohtaisi Itä-Suomeakaan. Itä-Suomessakin on hyvin eloisia ihmisiä ja eloisia alueita, niitä pitää ylläpitää vain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-05T19:20:47,2019-11-05T19:21:28,Hyväksytty,1.1 2019_58_96,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  eräiden  tulotietojärjestelmää  koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_58_97,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  eräiden  tulotietojärjestelmää  koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Illan ohjelmassa taitaa olla neljäkin verolakiesitystä, joissa tämä kyseinen hallituksen esitys 62 on suppeimmasta päästä. Eli arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tulotietojärjestelmää koskevien lakien voimaantulosäännöksiä siten, että eläke‑ ja etuustulot ilmoitetaan tulorekisteriin vasta vuonna 21, eikä jo ensi vuoden alusta. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että ilmoitusmenettely on toimiva ja että tulorekisterin kehittämistyössä voidaan keskittyä tulorekisterin käytettävyyden parantamiseen. Tulorekisterin käyttöönotossa vuoden 2019 alusta on ilmennyt erilaisia ongelmia. Käyttöönotto ei ole sujunut suunnitellusti, ja resursseja on kulunut näiden ongelmien selvittämiseen. Resursseja on siten käytetty palvelun parantamiseen, eikä niitä ole voitu suunnata tietosisällön ja käyttäjätahojen laajentamiseen. Käyttöönottoon liittyvät ongelmat ovat osaltaan antaneet aiheen hallitusohjelman kirjaukselle, jonka mukaan tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneet ongelmat selvitetään ja niitä korjataan, jotta helpotetaan pienyrittäjien ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Tässä esityksessä ei ole kuitenkaan kyse näistä pienille toimijoille tarkoitetuista helpotuksista, vaan niistä hallitus antaa tällä viikolla erillisen hallituksen esityksensä. Esityksessä ehdotetaan eläke‑ ja etuustulojen ilmoittamisen lykkääntymisen lisäksi pieniä teknisiä muutoksia verotusmenettelylakiin ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylakiin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+8.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-05T16:30:38,2019-11-05T16:32:23,Hyväksytty,1.1 2019_58_98,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  eräiden  tulotietojärjestelmää  koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ministeri kertoi, tässä yhteydessä kysymys on nimenomaan siitä, että tätä voimaantuloa lykätään eläke‑ ja etuustulojen suhteen. Tietenkin se on siinä suhteessa järkeenkäypää, että — niin kuin ministeri kuvasi — tässä on ollut tietynlaisia käyttöönoton ongelmia, ja tietenkin ne on saatava kuntoon. Mutta sitten varmasti, kun ongelmat ovat kunnossa, on silti hyvä asia kun saamme tämän sujuvamman järjestelmän toimimaan. Sillä tavalla tietenkin hanke on sinänsä hyvin positiivinen, niin kuin tiedämme jo pidemmän ajan takaa. Mutta puhemies, oikeastaan sen takia halusin tässä yhteydessä käyttää puheenvuoron, kun ministeri tuossa puheenvuoronsa loppupuolella viittasi siihen erittäin tärkeään asiaan, että tämä ei suinkaan jää ainoaksi muutokseksi, mikä tämän suhteen on tulossa. Lähiaikoina — oli hyvä kuulla, että hyvin pian — on tulossa vielä tämä seuraava vaihe, joka on mielestäni erittäin tärkeä ja vastaa nimenomaan siihen kansalaisyhteiskunnan käymään keskusteluun ja huoleen siitä, että tässä voimaantulon yhteydessä ilmeni myös tietynlaisia käytännön vaikeuksia, vaikkapa sitten ihan tavallisille kansalaisjärjestöille siitä, että jos tehdään palkintoja, annetaan jostain arvoista tai mistä vaan suurin piirtein sukat palkinnoksi, niin pitääkö sekin ilmoittaa rekisteriin. Siitähän heräsi aika iso keskustelu, kuinka tämä tuntui sinänsä hyvin epätarkoituksenmukaiselta, ja oli erittäin tärkeää nyt tässä jo todeta, että saamme varsin pian — hyvä niin, ministeri ja hallitus — hyvin pian tähän saliin käsittelyyn näiden epäkohtien korjaamisen. Itse olen käynyt keskusteluja monen kansalaisjärjestökentän toimijan kanssa, ja siellä on todellakin toivottu, että näitä selkeytyksiä, parannuksia, muutoksia tulee tähän olemassa olevaan säätelyyn, jotta tilanne selkeytyy ja tulee kohtuulliseksi eikä ole tällaisia ylilyöntityyppisiä asioita, mitä välillä kävi ilmi. Siksi kiirehdin tämän esityksen seuraavan vaiheen tuloa tänne ja tuen täydellä sydämellä sitä, että näin toimimme, ja mielestäni se on ehdottoman hyvä ja tärkeä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-05T16:32:26,2019-11-05T16:34:42,Hyväksytty,1.1 2019_58_99,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  eräiden  tulotietojärjestelmää  koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tässä edellä aika lailla tuli esille, että kun tulorekisteriä viime kaudella luotiin, niin aika nopeasti esille tuli se, että tiettyjä pieniä valuvikoja sinne jäi. Tein itse kirjallisen kysymyksen viime keväänä maaliskuussa nimenomaan tästä, johon ministeri Lintilä viittasi, että nyt on tulossa tämä korjausesitys liittyen näihin pieniin palkintoihin, joita tulkinnan mukaan ryhdyttiin vaatimaan merkittäväksi. Kyseessä on siis agilityn, frisbeegolfin, ammunnan ja tämäntyyppisten pienten kilpailujen ilmoittamisesta, joissa kerätään ehkä joku pieni osallistumismaksu ja sitten se jaetaan: viisikymppinen voittajalle ja kaksikymppinen kolmannelle ja niin poispäin. Muistan, kuinka ministeri Lintilän edeltäjä, valtiovarainministerinä silloin toiminut ministeri Orpo kertoi, että tähän kohtuuttomaan tilanteeseen pitää saada muutoksia, ja tässä on hyvä esimerkki siitä, että vaikka maassa vaihtuu hallitus, niin tällaiset korjaukset tehdään. Nämä eivät varmaan tunne sinänsä hallitus—oppositio-rajoja, vaan kun todetaan, että isossa uudistuksessa tapahtuu joku tämäntyyppinen valuvika, niin se korjataan, ja tässä ministeri Lintilä on toiminut täysin oikein. Aika ajoin muuten tulee myös palautetta siitä — tämä nosti esille sitä —, että voisiko näistä harrastuksista aiheutuvia kustannuksia vähentää toisaalta myös verotuksessa. Tämäntyyppisiä pohdintoja tietysti usein käydään varsinkin sellaisissa harrastuksissa, joissa kustannukset ovat hyvin isoja, ja nyt tartuttiin sitten näihin äärimmäisen pieniin palkintoihin, joita sieltä tuli, joilla valtaosalla ei käytännössä ole edes rahallista arvoa. Mutta kiitokset ministeri Lintilälle tästä esityksestä ja siitä ensi viikolla annettavasta korjausesityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-05T16:34:44,2019-11-05T16:36:45,Hyväksytty,1.1 2019_58_100,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  eräiden  tulotietojärjestelmää  koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että on todella tärkeätä, että on otettu opiksi ja havaittu, että ensi vuoden alusta ei voida vielä tätä tulorekisteriä laajentaa eläke- ja etuustuloihin. Mutta se on kyllä todella tärkeätä, että me jatkossa voimme tehdä, ja tässähän ehdotetaan tätä vuoden päähän eli vuodesta 2021 alkaen. Ja miksi tämä on erityisen tärkeää? Sen takia, että tässä talossa on vahva tahto ja hallituksella on vahva tahto viedä eteenpäin sosiaaliturvan uudistusta, ja me kaikki tiedämme, että olisi helpompaa, että työtulot ja sosiaaliturvatulot voitaisiin paremmin yhteensovittaa, että ne näkyisivät samasta rekisteristä. Tästä asiastahan on tässä tulorekisterin kakkosvaiheessa, jota nyt tällä hallituksen esityksellä lykätään hieman eteenpäin. Minä sanon sen takia, että on hyvä, että Verohallinto ja valtiovarainministeriö omassa valmistelussaan ottavat tämän myös itse huomioon. Tämä on ollut iso hanke. Jos muistan oikein, niin viime vaalikaudella ensin laitoimme tulorekisterin valmisteluun 24 miljoonaa euroa digitalisaation kärkihankerahoituksesta ja sen jälkeen etsimme vielä suurin piirtein saman verran rahoitusta. Eli me olemme tehneet tätä noin 50 miljoonan euron edestä, ja on selvä asia, että näitä hyötyjä ei saada aivan hetkessä käyttöön. Mutta tällaisten tulorekistereiden, mitä tässä näin nyt ollaan tekemässä, hyöty tullaan näkemään tulevina vuosina, tulevalla vuosikymmenellä ja pitkässä juoksussa. Myös itse pidän tärkeänä sitä, kuten tässä ministeri Lintilä toi esille, että näitä pieniä yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä ja palkintoja ja näitä koskeva esitys tulee tänne nopeasti. Kaikki kansanedustajat ovat saaneet heti tämän vuoden alusta lähtien niistä paljon palautetta. Sitä tervehdin myös ilolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+8.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-05T16:36:46,2019-11-05T16:38:42,Hyväksytty,1.1 2019_58_101,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  eräiden  tulotietojärjestelmää  koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pieni lisäys vielä tuohon äskeiseen puheenvuorooni. Ensinnäkin totean, että ministeri on varsin onnekas, kun niin tästä esityksestä kuin sitten jo tulevastakin kiitellään, hyvä niin. Kaikki ymmärrämme tämän tärkeyden. Tuli mieleen, kun edustaja Heinonen tuossa mielestäni ihan oikein puhui myös yleisesti harrastamisen mahdollisuuksista, niin tämä tuleva toimenpidehän on yksi toimenpide, jolla kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä parannetaan. Itse kyllä myös sitä tervehdin ilolla, että noin yleisesti harrastamisen edistämiseksi on budjetoitu erillistä määrärahaa, jotta jokaisella ihmisellä ja jokaisella nuorella olisi mahdollisuus harrastaa. Sehän on nyt sitten tämä kuuluisa ikään kuin Islannista saatu idea suomalaiseksi Islannin malliksi, mitä aletaan toteuttamaan. Siitä olen myös hyvin iloinen, koska siitä viime kaudella myös käytin paljon puheenvuoroja. Tämä oli näyttävästi tavoitteissa esillä, ja tältä osin on hieno asia, että harrastustoiminnan edellytykset niin omalla budjettimomentillaan kuin vaikkapa lisääntyvinä liikunta- ja kulttuurirahoina tullaan turvaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-05T16:38:43,2019-11-05T16:39:50,Hyväksytty,1.1 2019_58_102,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_58_103,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp," Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on muuttaa Sitran hallintorakennetta koskevaa sääntelyä siten, että se vahvistaa rahaston parlamentaarista ja laaja-alaista ohjausta. Esitys perustuu parlamentaarisen työryhmän maaliskuussa 2019 julkaistuun loppuraporttiin. Kiitän eduskuntaryhmiä perusteellisesta pohjatyöstä. Sitralle ehdotetaan omaa, Suomen Pankin pankkivaltuutetuista erillistä hallintoneuvostoa, jonka jäsenmäärää lisättäisiin. Hallintoneuvoston tehtävät säilyisivät keskeisiltä osiltaan ennallaan, jotta Sitran nykyinen asema riippumattomana toimijana turvataan. Uudistuksella halutaan vahvistaa Sitran ohjausta hallintoneuvoston tasolla ja hallintoneuvoston syventämistä Sitran toimintaan. Sitran laaja-alainen tehtäväkenttä ja asema myös puoltavat nykyistä laajempaa parlamentaarista osallistumista ohjaukseen. Hallintoneuvosto vastaisi myös asiantuntemukseltaan, strategiselta tasoltaan ja tulevaisuuteen suuntautumiskyvyltään paremmin Sitran kaltaisen toimijan päälinjojen ohjaamisen tarvetta. Samalla ehdotetaan selkeytettäväksi Sitran hallinto- ja johtamisjärjestelmää. Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi eräitä hallintoneuvoston tehtäviä suhteessa Sitran hallituksen tehtäviin. Hallituksen jäsenten valintamenettelyä ja kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin Sitran toiminnallisia tarpeita. Yliasiamies ei ehdotuksen mukaan enää olisi hallituksen jäsen vaan hallituksen johdon ja valvonnan alainen. Hallintoneuvosto valitsisi edelleen yliasiamiehen. Hallintoneuvoston tehtäviä ja hallitusta koskevaa sääntelyä täsmennetään siten, että ne ilmentävät hallituksen asemaa suhteessa yliasiamieheen. Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-05T16:40:15,2019-11-05T16:42:25,Hyväksytty,1.1 2019_58_104,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Lintilälle hallituksen esityksen selkeästä esittelystä. Ehdotus on tarpeellinen. Jotta Suomi kukoistaa, tarvitsemme rohkeaa eduskunnan alaisena toimivaa tulevaisuustalo Sitraa, jonka tehtävänä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Sitra on muutoksen tekijä, joka tarttuu tulevaisuuden monimutkaisiin haasteisiin. Se haistelee maailmaa muovaavia megatrendejä, kartoittaa Suomen tulevaisuuden suuntia, konseptoi uusia mahdollisuuksia ja sysää uudistuksia vauhtiin. Sitra on merkittävä instituutio myös elinikäisen oppimisen ja jatkuvan oppimisen kannalta. Kykyä oppia koko ajan uutta on elämäämme ja yhteiskuntaamme ylläpitävä voima. Sen ansiosta voimme onnistua ja kehittää yhteiskuntaamme. On hyvä asia, että Sitra on kiinteästi mukana myös jatkuvan oppimisen uudistuksessa, jonka parlamentaarinen uudistusryhmä on aloittanut työnsä. Sitran itsenäinen asema edellyttää vastuullisuutta ja avointa suhdetta yhteiskuntaan. Tarvitaan toiminnan läpinäkyvyyttä ja arviointia. Tarvitaan toimivaa keskusteluyhteyttä eduskunnan ja Sitran välillä. Sitran parlamentaarisen rajapinnan laajentaminen on perusteltua. Vuonna 2018 eduskunta täsmensi Sitran roolia julkisena toimijana, johon liittyy säännös hallinnon yleisten lakien noudattamisesta. Parlamentaarinen työryhmä on pohtinut Sitran tulevaisuutta. Hallituksen esitys nousee tämän parlamentaarisen työryhmän ehdotusten pohjalta. Kiitos tämän työryhmän pohjatyölle. Esityksessä ehdotetaan perustellusti, että perustetaan Sitralle oma Suomen Pankin pankkivaltuutetuista erillinen hallintoneuvosto. Nykyisellään Sitran ohjaus hallintoneuvoston tasolta ei välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä johtuu siitä, että pankkivaltuutettujen pääasialliset tehtävät liittyvät Suomen Pankkiin. Tämä ei välttämättä mahdollista syventymistä ja erikoistumista Sitran toimintaan. Samalla ehdotetaan, että hallintoneuvosto kootaan riittävän laaja-alaisesti ja parlamentaarisesti. Tällainen uudenlainen hallintoneuvosto voi asiantuntemuksella, strategisella otteella ja tulevaisuuteen suuntautumisella ohjata aikaisempaa paremmin Sitran päälinjoja ja painotuksia. Laaja asiantuntijuus tukee Sitran johtamista ja toimintaa. Ehdotus selkeyttää Sitran hallinto- ja johtamisjärjestelmää. Se täsmentää hallintoneuvoston, hallituksen ja yliasiamiehen välisiä suhteita. Yliasiamies ei ole enää hallituksen jäsen, vaan hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Yliasiamies on hallituksen johdon ja valvonnan alainen. Lain tultua voimaan eduskunta valitsee hallintoneuvoston aina vaalikaudeksi. Arvoisa puhemies! Sitran tulee toimia jatkossakin ketterästi ja monipuolisesti. Sen tulee ennakoida, tehdä selvityksiä, käytännön kokeiluja ja pilotteja, koota analyyseja, testata uusia malleja ja kehittää niitä eteenpäin. Sitran tulee edelleen yhdistää ajattelu ja tekeminen. Sitran tulee toimia eduskunnan ja Suomen ajatus- ja toteutuspajana, jonka tekeminen pohjaa tutkittuun tietoon ja näkemykseen. Näin se rakentaa vahvaa perustaa muutokselle. Samalla se käynnistää monipuolista yhteiskunnallista keskustelua. Sitran tulee kouluttaa, rahoittaa, tuoda yhteen, kutsua koolle ja törmäyttää laajoja verkostoja ja viestiä toiminnastaan vaikuttavasti ja vastuullisesti. Kaiken toiminnan ytimessä olkoon edelleen yhdessä tekeminen. Arvoisa puhemies! Sitran tulee näistä perustelluista muutoksista huolimatta säilyttää kokeileva ja tulevaisuuteen katsova toimintatapansa. Näin se tuo jatkossakin Suomeen ja päätöksentekomme kokeilevaa kulttuuria ja yrittävää asennetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-05T16:42:35,2019-11-05T16:48:22,Hyväksytty,1.1 2019_58_105,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ennen kuin itse tähän hallituksen esitykseen pari sanaa, niin haluan todeta sen, että on tärkeää, että poliittinen päätöksenteko ja yhteiskunnallinen keskustelu laajemmin käyttää Sitraa mahdollisimman paljon hyväkseen. Samalla totean myös sen, että on tärkeää, että eduskunnassa myös keskustellaan Sitran asemasta ja roolista tässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Voi sanoa, että Sitra oli ajatuspaja, think tank, jo ennen ajatuspajoja, koska Sitrahan perustettiin jo silloin 1967 Suomen juhliessa itsenäisyytensä 50-vuotisjuhlaa, ja on itse asiassa ollut kyllä aika moderni ajatus 60-luvulla perustaa tällainen Sitra, ja siitä meidän kannattaa meidän silloisia päättäjiä kiittää, että näin tehtiin. Sitten tämä itse esitys, joka meillä on tässä käsittelyssä: Haluan kyllä sen todeta, että on hyvä juttu, että vuosi sitten silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo laittoi tämän työryhmän liikkeelle, jossa oli silloinen kansanedustaja, nykyinen puhemies Matti Vanhanen vetämässä tätä työryhmää, jossa käytiin laajasti parlamentaarisesti läpi sitä, että minkälaisia muutoksia Sitran hallintoon kaiken kaikkiaan pitäisi tehdä. Itse asiassa itse pohdiskelen sitä, miksi vasta nyt näitä muutoksia tehtiin, kun Sitra on kuitenkin ollut kymmeniä vuosia olemassa, ja me kaikki olemme tienneet sen, että Suomen Pankin pankkivaltuusto toimii tässä myös hallintoneuvostona, ja nyt tämä esitys lähtee siitä, että tulee oma hallintoneuvosto, joka irrotetaan siitä pankkivaltuustosta. Eli miksi se tehdään vasta nyt? Minusta se on oikein hyvä ajatus. Tätä kautta voimme vahvistaa myös tätä parlamentaarista osaamista ja asiantuntemusta ja kokemusta sinne Sitran hallintoneuvostoon. Tässä esityksessä esitetään myös sitä, että jatkossa yliasiamies ei olisi itse enää hallituksen jäsen. Totta kai olisi läsnäolo- ja puheoikeus, mutta yliasiamiehen osalta olisi niin, että jatkossa Sitran hallitus johtaisi ja valvoisi myös yliasiamiehen tehtävää. Minä pidän näitä uudistuksia moderneina ja uskoisin, että ne täyttävät tätä eduskunnan tahtoa, mikä täällä työryhmässä kaiken kaikkiaan on ollut. Pidän tätä erittäin hyvänä ja toivon tälle hyvää käsittelyä ja nopeaa käsittelyä, ja sitten vaan laki voimaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-05T16:48:22,2019-11-05T16:50:56,Hyväksytty,1.1 2019_58_106,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan tässä parlamentaarisessa valmistelussa tehtyjä esityksiä ja suuntaviivoja Sitran tulevaisuudeksi, ja siinä mielessä voi kiittää ministeriä myös hyvästä hallituksen esityksestä. Kuitenkin haluaisin esittää myös tällaisen vähän ehkä epäortodoksisen ajatuksen nyt tähän keskusteluun, kun uutta hallintoneuvosta ollaan valitsemassa. On tietysti selkeä historiallinen peruste sille, miksi aiemmin eduskunnan pankkivaltuutetut ovat toimineet Sitran hallintoneuvostona, eli kun meillä Suomen eduskunnassa on erittäin edistyksellisesti aikanaan perustettu tulevaisuusvaliokunta, joka tekee tärkeää työtä ja sen oman työnsä sisällön kannalta on kyllä hyvin lähellä sitä työtä, mitä Sitran tulee tehdä, niin voisivatko sitten nämä kulkea aika lailla lähellä toisiaan, tulevaisuusvaliokunta ja tämä tuleva hallintoneuvosto, jotta sitten mahdollisimman paljon saataisiin — ja ehkä jopa mahdollisimman merkittäville poliittisille päättäjille, joita varmasti tämä Sitran hallintoneuvosto vetäisi puoleensa — myös vastuuta sitten tästä tulevaisuustyön tekemisestä? Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on ollut hyvää herraonnea. Valtioneuvoston jäseniksi valitaan lähes poikkeuksetta erittäin taitavia ansioituneita poliitikkoja, mutta se työtahti, jota valtioneuvoston jäsenet joutuvat tekemään ollessaan ministereinä, on todella huima, uuvuttava inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Siinä mielessä tuollainen yhdistetty tulevaisuusvaliokunta- ja Sitran hallintoneuvosto -jäsenyys voisi olla erinomainen paikka hautoa niitä uusia ajatuksia, ja sinne voisi hakeutua sillä tavalla kokeneita kansanedustajia, jotka olisivat siinä sitten ehkäpä ministeriputkessa, jotta meillä olisi mahdollisimman hyviä raikkaita ajatuksia Suomen eteenpäinviemiseksi siinä vaiheessa, kun se vastuu sitten tuolla ministeriaition puolella koittaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T16:50:56,2019-11-05T16:53:08,Hyväksytty,1.1 2019_58_107,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp," Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä Sitran hallintoa uudistava lainsäädäntö on nyt täällä eduskunnassa. Itselläni on se tausta, että niin viime kuin tälläkin kaudella toimin Suomen Pankin valtuutettuna ja myös olin jäsenenä tässä parlamentaarisessa työryhmässä, mitä edustaja Matti Vanhanen ansiokkaasti johti ja jossa todellakin syntyi sitten pohja tälle uudistukselle parlamentaarisesti valmisteltuna. Tietenkin se on hyvä asia, että nyt ollaan tässä kaiken kaikkiaan edistymässä. On tärkeää, että hallintoneuvoston asemaa vahvistetaan, ja on erittäin perusteltua mielestäni, että se kytketään nyt irti pankkivaltuutetuista ja tulee oma erillinen, koska voi olla, että vähän erityyppisiä tehtävänkuvia ja näkökulmia näissä kahdessa elimessä on esillä ja tarvitaankin. Sitä kautta menee hyvään suuntaan. Myös se, että hallintoneuvoston sisällä vahvistetaan parlamentaarisuutta, että kaikki eduskuntaryhmät saavat sinne kylliksi edustusta ja muuta, on tietenkin hyvin tärkeä periaate. Samoin myös sen tietynlaisen yhteyden täytyy säilyä eduskuntaan, ja sitä voidaan vahvistaa. Voin kyllä todeta sen, että tässä työryhmätyössä ja vähän muutenkin on ollut paljon keskustelua siitä, että jonkinlainen varmasti luonteva yhteys esimerkiksi juuri tulevaisuusvaliokuntaan ja sen työhön on löydettävissä näitten uusien asemointien myötä, eli siinä suhteessa tietenkin tämänkaltaista keskustelua ollaan kyllä käyty. Myöskin se, puhemies, on mielestäni erittäin perusteltua, että yliasiamies ei sitten enää ole hallituksen jäsen. Siinä mielessä oli vähän ehkä outoakin, että tämänkaltainen menettely Sitrassa oli ollut, ja nyt palataan varmaan tässäkin ehkä niin sanotusti sellaiselle totutulle hallintomallille. Yhteen asiaan haluaisin vielä kiinnittää huomiota: Tuossa työryhmän työn yhteydessä kirjasimme sinne myös sellaisen ajatuksen, mikä nousi esiin, että myös Sitran lakisääteistä toimenkuvaa tulisi tarkistaa, ministeri, tällaiselle ehkä nykypäivän toimintaympäristöä vastaavalle tasolle. Niinpä keskustelua oli siinä yhteydessä ja myös tuossa mietinnössä on kirjauksia siitä, että tähän tehtäväkenttään tulisi nykyisten tehtävien ohella määritellä esimerkiksi tällaisena yhtenä tehtävänä eriarvoisuuden vähentäminen ja tietynlainen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vaaliminen. Mielestäni nämä ovat kyllä sellaisia kysymyksiä, että näihin on syytä jollakin tavalla palata. Minulla ei ole nyt tarkkaa käsitystä siitä... Tässä yhteydessä ilmeisesti sitä ei ole kirjattu, mutta toivon mukaan myös tätä ajatusta edistetään, koska se sai kyllä ihan yleisesti hyväksynnän siellä meidän työryhmässä, missä parlamentaarisesti näitä asioita pohdimme, ja pidän erittäin tärkeänä, kun miettii tämän päivän haasteita — erittäin tärkeänä — että esimerkiksi senkaltaiset asiat kuin eriarvoisuuden vähentäminen ja muut tulevat näkyviin myös Sitran toimintakentässä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-05T16:53:13,2019-11-05T16:56:29,Hyväksytty,1.1 2019_58_108,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät edustajat! Pidän myös erittäin hyvänä, että on tehty hallinnollisia uudistuksia tai esityksiä niistä, erityisesti sitä, että pankkivaltuusto ja Sitran hallintoneuvosto ovat jatkossa erilliset toimielimet ja sitten sitä, että Sitran yliasiamies ei tule enää olemaan hallituksen jäsen. Nämä varmasti ovat varsin yksimielisesti sellaisia uudistuksia, joita jo nyt ylipäätään yhtiöiden hallituksissa on. Nykyisin toimitusjohtaja ei yleensä ole itse hallituksen jäsen ainakaan tämän kokoisissa organisaatioissa. Tässä on ihan hyvää pohdintaa käyty. Toki sitten jonkun verran on vielä avoimia kysymyksiä, joista edustaja Viitanen nosti esimerkkinä demokratiatavoitteet, joita pidän itse varsin hyvinä tavoitteina ja jotka ovat ylätason tavoitteita, jotka eivät kuitenkaan liiaksi poliittisesti ohjaa organisaatiota. On myös jonkun verran ristiriitaista, että samalla kun halutaan vahvistaa Sitran riippumatonta roolia, niin — tämä parlamentaarinen ohjaus tuntuu kuitenkin hivenen tässä tietyllä tavalla syövän sitä riippumatonta roolia. On tietysti hyvä, että parlamentaarinen ohjaus tai tämä kokoonpano on sellainen, että siellä on laajemmin puolueet edustettuina, mutta kyllä vielä hieman vaatii pohdintaa, miten tämä tulevaisuudessa sitten toimii ja minkälaisia tavoitteita tältä parlamentaariselta ohjausryhmältä eli hallintoneuvostolta sitten odotetaan. Sen lisäksi, että sitten vielä hallituksessa — jos siellä hallituksessa on, kuten nyt — on ministeriöiden johtoa, niin kyllä se ohjaus aika paljon on kiinni tämän päivän poliittisissa tavoitteissa, mikä ei ole ihan täysin linjassa sitten taas Sitran roolin kanssa, kun Sitra on tulevaisuustalo ja think tank. Itse kyllä vielä pohtisin sitä, miten tätä tulevaisuusorientaatiota ja riippumatonta roolia voitaisiin edelleen vahvistaa. Voisiko Sitran toimielimissä olla myös esimerkiksi tutkimuspuolen asiantuntijoita mukana, tai voidaanko Sitran organisaatiossa vahvistaa tutkimuspuolen asiantuntemusta jollain tavalla? Kun tässä hiljattain julkaistiin tämmöinen arviointiselvitys Sitran toiminnasta, siinä oli aika vähän haastateltu juuri tutkimusrajapinnassa toimivia tahoja, vaikka Sitra hyödyntää oikeastaan melkein pääasiallisesti tietoa. Silloin kriittinen tiedon arviointi on tosi keskeisessä roolissa, ja tutkimuspuolella on tietyt tiedon hankkimisen ja tiedon käyttämisen kriteerit, joita yleisesti pidetään ihan luotettavina, kun puhutaan tietoon pohjautuvasta päätöksenteosta tai tietoon pohjautuvasta ideoinnista. Sitten lisäksi vielä niin kuin varmaan tässä suomalaisessa keskustelussa yleisesti ottaen olisi hyvä meidän itsellemme selkeyttää sitä, miten voidaan käyttää verkostoja, mikä on lobbaamisen merkitys. Kun katsoo nyt ihan julkisia lähteitä, niin tässä yliasiamiehen valinnassa painotettiin verkostojen merkitystä. Sitten kun katsoo taas EU-komission toimintaa, niin komissiohan julkaisi ihan hetki sitten päätöksensä kuultuaan riippumatonta eettistä komiteaa sen osalta, että EU-komissiota ei voi kahteen vuoteen lobata uuden yliasiamiehen taholta. Tämä voi toki koskea ihan ketä tahansa poliitikkoa tai muuta toimijaa, mutta meillä ei ole Suomessa oikein selkeät pelisäännöt sen osalta eikä sitä keskustelua käyty, että mikä on tarkoituksenmukaista verkostojen käyttämistä. Nyt tietyllä tavalla tämä tavoite, niin kuin julkisuudessa on perusteltu, että verkostoja olisi käytössä, niin sehän ei nyt sitten toteudu. Eli ehkä tässä on vielä vähän pohtimista, että mitä Sitralta oikeasti halutaan. Jos Sitralta halutaan riippumatonta toimintaa, ei se parlamentaarinen tai poliittinen ohjaus voi olla liiallista silloin. Sitä me tuskin kukaan haluamme. Jotta siellä aidosti saataisiin uusia ideoita ja saataisiin sellainen think tank, joka uskaltaa toimia, niin kyllä se vaatii sitä, että sillä on sitten myös itsellään mahdollisuus määrittää sitä toimintaansa. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että erilaisia organisatorisia uudistuksia ei voitaisi tehdä, mutta kyllä se sitten varmaan on sen organisaation itsensä pohdittavissa ensisijaisesti, että miten toimintaa vaikka tehostetaan. Pidän sinänsä hyvänä niitä tavoitteita, että vaikuttavuus kasvaa ja vaikkapa just ihmisten, kansalaisten keskuudessa voidaan näkyä enemmän. Mutta pitää myös herkästi miettiä, että mikä on sitten sellaista poliittista ohjausta, mikä liittyy ehkä tietyn hallituskauden tavoitteisiin, koska niitähän ne ministeriöiden johdotkin — periaatteessa ainakin heidän pitäisi toteuttaa nykyistä hallitusohjelmaa ja niitä tavoitteita, mitä on päätetty sillä kulloisellakin kaudella, mutta Sitran tulevaisuusorientaatiohan on paljon pidempi, tai ainakin pitäisi olla, ja toivottavasti jatkossakin on vähintään kymmenen vuotta eteenpäin. Tällaisia seikkoja minun mielestäni pitäisi vielä huomioida jatkokeskustelussa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-05T16:56:39,2019-11-05T17:02:54,Hyväksytty,1.1 2019_58_109,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys perustuu tässä eduskunnassa tehtyyn parlamentaariseen yhteistyöhön. Nykyisen puhemiehen, Vanhasen, vetämä Sitran asemaa ja uudistamista pohtiva parlamentaarinen työryhmä teki esityksensä, ja haluan kiittää valtioneuvostoa ja valtiovarainministeriötä. Se on tässä lakiesityksessä kunnioittanut niitä linjauksia, joita tässä talossa on tehty. Eli voi sanoa, että tämä lakiesitys on tavallaan jo yhden parlamentaarisen kierroksen käynyt ja nyt meidän tehtävämme on viedä eteenpäin ne linjaukset, jotka me yhdessä täällä olemme päättäneet. Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kutsuu itseään tulevaisuustaloksi, ja se on oiva nimitys. Sitralla on laissa määritelty tehtävä, ja sen tarkoituksena on lain mukaan edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouskasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Sitra on kiistatta merkittävä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla on todettava, että myös Sitran on uudistuttava ja elettävä ajassa. Vain sillä tavalla se voi turvata toimintaedellytyksensä myös jatkossa ja olla vahva toimija Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden rakentajana. Nyt tämä lakiesitys ja jo aiemmin tässä eduskunnassa hyväksytty lakiesitys, joka selkeytti Sitran hallinnollista asemaa julkishallinnollisena toimijana, ovat juuri oikeita linjauksia tähän muutokseen vastaamisessa. Näillä esityksillä pyritään varmistamaan, että Sitran toiminta vastaa niitä tarpeita, joita sille laissa on asetettu. Puhemies! Erityisen tärkeää on huomata se, että myös tässä lakiesityksessä varmistetaan, ja myös me eduskunnan käsittelyssä varmistamme, että Sitran asema riippumattomana toimijana turvataan. Samaan aikaan on tarve vahvistaa Sitran parlamentaarista ja laaja-alaista ohjausta. Ja aivan erityisen tärkeää tässä mielessä on vahvistaa nimenomaan eduskuntayhteyttä, Sitran yhteyttä eduskuntaan eduskunnan alaisena toimijana. Ja myöskin sitten tässä hallinnossa selkeytetään, voi sanoa, nykyisten hyvien käytäntöjen mukaisiksi Sitran eräitä käytäntöjä. Ehkä tärkein muutos on se, että Sitralle nyt ensimmäistä kertaa sen historian aikana luodaan oma itsenäinen hallintoneuvos. Ja tämän muutoksen merkitys on juuri se, että tämä mahdollistaa sen, että eduskuntaryhmät voivat asettaa juuri Sitran toimialaan ja sen laissa määritettyyn tehtävään tulevaisuuteen orientoituneita tai tällä alalla toimivia kansanedustajia. Sitrahan historiasta johtuen on ollut pankkivaltuusto ja on ollut samalla Sitran hallintoneuvosto, mikä juontaa siihen aikaan, että Suomen Pankki on se, joka perusti Sitran. Ja kun sitten Sitra hallinnollisesti erotettiin 90-luvun alussa Suomen Pankista, niin silloin päädyttiin siihen, että samalla pankkivaltuusto toimii Sitran hallintoneuvostona. On selvää, että tässä on ollut tilanne, jossa tämän pankkivaltuuston jäseniltä edellyttämät kriteerit ovat ajaneet etusijalle talous- ja rahapolitiikan osaamisen, jolloin sitten tämä, voi sanoa, tulevaisuusorientaatio on tullut hyvänä kakkosena maaliin. Nyt Sitralle tulee oma hallintoneuvosto, joka pystyy puhtaasti keskittymään ja antamaan sen ajan ja panoksen, jonka Sitra vaatii. Myös tämän hallituksen kokoonpanon tarkoituksena on vastata muutokseen niin, että se elää ajassa. Nythän tässä on ollut aikaisemmin niin, että on ollut tietyt kolme ministeriötä, jotka on nimetty ja joista esitykset hallituksen jäseniksi tulevat. Jatkossa valtioneuvosto tekee valtiovarainministerin ehdotuksesta valtioneuvoston yleisistunnolle ehdotuksen Sitran hallituksen jäsenistä, jotka tulevat sieltä ministeriöstä, ja ne voivat olla mitä ministeriöitä tahansa. Ja tämä taas mahdollistaa sen, että valtioneuvostossa ja Sitran hallituksen kokoonpanossa pystytään paremmin ottamaan huomioon ikään kuin kulloisetkin teemat, joihin Sitra kunakin aikana paneutuu. On täysin selvää, että esimerkiksi tänä päivänä ne teemat, joissa Sitran täytyy työskennellä, ovat tekoäly, digitalous, ilmastonmuutos, kiertotalous ja myöskin sitten nousevana aiheena, voi sanoa, silver economy, tämä niin sanottu ikärakenteen muutos, joka kohtaa meitä ensimmäisenä maana Euroopassa, olemme siinä ikään kuin etujoukossa. Yliasiamiehen valinta säilytetään esityksen mukaan hallintoneuvostolla. Tärkeä muutos on se, että yliasiamies ei ole enää hallituksen jäsen, mutta hänellä luonnollisesti on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksessa. Tämä vie Sitran hallintoa nykypäivään, askeleen oikeaan suuntaan, ja tämä selkeyttää rahaston hallintojohtamista ja ennen kaikkea vastuu- ja valtasuhteita. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että, kuten tähänkin asti, tämä muutos on valmisteltu hyvässä parlamentaarisessa yhteistyössä. Haluan sanoa erityisesti sen, että pidän tärkeänä, että myös täällä eduskuntakäsittelyssä tämä lakiesitys käsitellään niin, että se tapahtuu hallitus—oppositio-rajat ylittävästi eli että Sitran lakiesitys vietäisiin mahdollisimman suurella yksimielisyydellä, ja en usko, että tässä suuria intohimoja löytyy. Haluan yhden asian sanoa myöskin Sitran hallintoneuvoston nykyisenä puheenjohtajana ja myöskin suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Pidän tärkeänä, että nyt kun tämä hallintoneuvoston kokoonpano on 13—17, niin sehän tarkoittaa sitä, että tällä nykyisellä kaavalla kaikki vakiintuneet pienimmät eduskuntaryhmät eli esimerkiksi yli kolmen edustajan eduskuntaryhmät eivät tällä kaavalla automaattisesti meidän nykykäytännöllämme saisi jäsenpaikkaa [Puhemies koputtaa] tänne hallintoneuvostoon. Pidän luonnollisena sitä, että Sitran hallintoneuvostoon tulee laaja edustus myös pienemmistä eduskuntaryhmistä, mutta olen vakuuttunut, että se pystytään tekemään samalla tavalla kuin Ylen kohdalla eli eduskuntaryhmät pystyvät tämän neuvotteluissa varmistamaan. Ja pidän tärkeänä, että nyt kun Sitran parlamentaarista ohjausta lailla sitten voidaan vahvistaa ja oma hallintoneuvosto tulee, niin siellä on mahdollisimman laajasti edustettuina kaikki eduskuntaryhmät. Ja uskon, että eduskuntaryhmät tämän sitten, kun Sitran hallintoneuvostoa ryhdytään muodostamaan, osaavat ottaa huomioon kokoonpanon laajuutta, lukumäärää harkitessaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-11-05T17:03:02,2019-11-05T17:10:58,Hyväksytty,1.1 2019_58_110,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sitralla on tulevaisuutta vain jos se toimii riippumattomasti, läpinäkyvästi, rehellisesti ja ammattimaisesti. Olen saanut vuosien varrella runsaasti yhteydenottoja liittyen Sitran toimintaan. Olen saanut huolestuneita kysymyksiä siitä, onko Sitra entisten ja nykyisten poliitikkojen suojatyöpaikka. Olen saanut myös kysymyksiä siitä, ovatko kyseessä terveet verkostot vai epäterveet, onko kyseessä lobbaus- ja korruptiopesä. Nämä kysymykset, joita julkisuuteen tulee ja myöskin joita tuolla kentällä jatkuvasti tulee vastaan, täytyy ottaa todella vakavissaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuleva Sitra, uudistunut Sitra on kaikin puolin vakuuttava, toimii kaikin puolin moitteettomasti ja läpinäkyvästi ja puolueettomasti. Riippumattomuus on turvattava. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+9.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-05T17:11:00,2019-11-05T17:12:06,Hyväksytty,1.1 2019_58_111,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tämän asian osalta enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Mennään keskusteluun. Edustaja Heinonen. Korjaan: ministeri Lintilä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_58_112,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti. Hallitusohjelman mukaan fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Esityksessä ehdotetaan, että korotus toteutetaan ensi vuonna 1.8.2020 alkaen. Veronkorotus on bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille keskimäärin 5,3 senttiä litralta ja dieselille ja sitä korvaaville polttoaineille keskimäärin 5,6 senttiä litralta. Veronkorotusten mitoitus perustuu hallitusohjelman mukaan kuluttajahintojen ennustettuun nousuun vaalikauden aikana. Tämä kompensoidaan pienituloisille etuustasojen muutoksilla ja tuloverotuksen keventämisellä. Veronkorotus painotetaan hiilidioksidiveroon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että biodieselin vero säilyy edelleen EU:n määrittelemällä 3 sentin minimitasolla. Biodieselin verotus ei siten tämän esityksen johdosta kiristy.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-05T17:12:44,2019-11-05T17:14:04,Hyväksytty,1.1 2019_58_113,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,Ja nyt siihen äsken lupaamaani keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_114,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Antti Rinteen hallitus esitteli ensimmäisen talousarvionsa alkusyksystä, ja silloin Helsingin Sanomat uutisoi, että autoilijat on listattu yhdeksi suurimmista häviäjistä. Tänään meillä on käsittelyssä yksi keskeinen osa tätä ensi vuoden talousarviota, josta tänään käsittelyssä ovat bensa- ja dieselverojen korotukset, noin 254 miljoonaa. Se on hallitusohjelman mukainen tavoite: hallitusohjelmassa todetaan, että Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti veroja korotetaan 250 miljoonalla. Eli tämä on puhtaasti fiskaalinen, taloudellinen toimenpide, jolla rokotetaan lisää suomalaisia autoilijoita, ja ymmärrän hyvin, että esimerkiksi keskustan edustaja Rantakangas ei enää täällä salissa keskustelemassa ole, kun hän aiemmin täällä kantoi huolta asumisen mahdollisuuksista ja liikkumisen mahdollisuuksista pitkien etäisyyksien maassa. Tämä kyllä rokottaa karulla tavalla näitä tavallisia suomalaisia ihmisiä. Henkilöauton käyttäjä, joka käyttää autoa vaikka noin 30 000 kilometriä, on aika normaali autonkäyttäjä. Usein, kun pendelöidään eli käydään työmatkaa, kilometrit saattavat olla tästä jopa puoletkin suurempia. Mutta tuolla 30 000 kilometrillä, tällaisilla autonkäyttäjillä, kustannukset kasvavat 140 euroa. No, mitä tämä tarkoittaa sitten kuljetusalalle? Tutustuin kummikuljetusyritykseeni Tarkkalan kuljetukseen ja kysyin, mitä tarkoittaa yhdelle hakerekalle tämä polttoaineen veronkorotus, joka on siis tuo noin kuutisen senttiä litralta, ja he nopeasti laskivat, että yhden rekan vuotuiset kustannukset nousevat noin 8 000 euroa. Puhutaan aika merkittävästä lisärasitteesta. Kun tänään esimerkiksi edustaja Kalli täällä puhui yrittäjyydestä kauniisti, niin tämä iskee nimenomaan sinne yrittäjyyteen, kuljetuskustannuksiin, kuljetusalan yrittäjiin, mutta myös kovalla tavalla kaikkeen muuhun yrittäjyyteen, missä kuljetus on yhtenä osana. Loppupelissä tämänkin korotuksen maksavat näiden palveluiden käyttäjät esimerkiksi maidon hinnassa, ruoan hinnassa, palveluiden hinnoissa ja tämän hakeyrityksen kautta lopulta lämmityksen hinnassa, eli tämä kiertyy tavallisten suomalaisten maksettavaksi myös muuta kautta kuin oman henkilöauton käytön kautta. Eli yhdessä yössä ensi heinä-elokuun vaihteessa bensan hinta ja dieselin hinta nousevat tuon noin 5—6 senttiä litralta. Rinteen hallitus tekee siis kaiken kaikkiaan yli 400 miljoonan veronkorotukset liikenteelle — yhtenä osana myös parafiinisen dieselöljyn verotuen poisto, joka tulee väistämättä nostamaan myös uusiutuvan dieselin hintaa, ja maanteiden tavaraliikenteen päästötavoitteet menevät tämän toimenpiteen myötä yhä kauemmaksi. Hallitus siis tuolla parafiinisen dieselöljyn verotuen poistolla, josta esitys on myös eduskuntaan tulossa, rankaisee nimenomaan puhtaampien dieselien hintoja. Lopputuloksena oikeasti siis sekin on veronkiristys, mikä syö myös työllisyystavoitteita. Kun samaan aikaan hallitus suunnittelee uusia ruuhkamaksuja, käytännössä tiemaksuja, niin nekin iskevät kyllä kovalla tavalla juuri niihin ihmisiin, jotka asuvat maaseudulla, kehyskaupungeissa ja Uudellamaalla ja joutuvat käyttämään omaa autoa tullakseen esimerkiksi pääkaupunkiseudulle tai Tampereen, Turun, Jyväskylän tai Oulun seudulle töihin, missä on paljon työpaikkoja ja joudutaan käyttämään omaa autoa. Sinne myös nämä Rinteen hallituksen suunnittelemat ja, uskallan sanoa, myös pian esittelemät ruuhka- eli käytännössä tiemaksut tulevat iskemään. Toivon, että keskusta vielä vakavasti pohtii näitä toimenpiteitä. Nämä kurittavat maaseudun ihmisiä kovalla tavalla tämän polttoaineveron kiristyksen lisäksi. Arvoisa puhemies!  Oikeastaan loppuun voisi todeta sen,  että vaikutus tällä bensan ja dieselin veronkiristyksellä on aika raju tavallisille suomalaisille ihmisille. Kuvasin äsken sen, mitä se tarkoittaa tavallisen auton käyttäjälle, miten se vyöryy sitten kuljetusten kautta palveluiden ja tuotteiden hintoihin. Kun sen lisäksi Antti Rinteen hallitus on samaan aikaan tekemässä myös lukuisia muita toimenpiteitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi perheiden talouteen, niin esimerkiksi monen tavallisen, keskituloisen perheen verotus tulee ensi vuonna kiristymään. Samaan aikaan myös kotitalousvähennystä tullaan leikkaamaan, ja on monta muuta esitystä, joita vielä eduskuntaan ollaan tuomassa. Aivan lopuksi, kun tämä hallitus autoilijoita aika kovalla kädellä rankaisee, niin yksi huoli on myös se, että autoveron alentaminen — jota tehtiin itse asiassa keskustan ja kokoomuksen ollessa hallituksessa vuosina 2016, 17, 18 ja vielä tänä vuonna 19 — päättyy nyt ensi vuoteen, eli enää autoveroa ei olla alentamassa. No, mitä meillä on autoveron tuotoille tapahtunut? Vaikka veroa laskimme keskustan ja kokoomuksen johdolla, myös perussuomalaisten ja sinistenkin ollessa hallituksessa, niin verotuotot itse asiassa kasvoivat. Eli meillä autokauppa elpyi Suomessa; ei tuotu enää välttämättä kaikkia niitä autoja kiihtyvällä tahdilla muualta, mitä aiemmin oli tuotu. Mutta nyt autovero ei enää ole laskemassa, ja tämä tulee osaltaan vaikuttamaan siihen, että autokanta ei enää uudistu eivätkä päästötkään tule pienemmiksi, sillä uudet autot ovat entistä turvallisempia ja päästöiltään pienempiä kuin nuo vanhat autot, joita esimerkiksi nyt kiihtyvällä tahdilla jälleen on tuotu Ruotsista ja Saksasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-05T17:14:16,2019-11-05T17:21:23,Hyväksytty,1.1 2019_58_115,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Eerola,,Toinen varapuhemies Juho,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Myönnän yhden vastauspuheenvuoron, edustaja Kalli.",PuhemiesPuheenvuoro,,,,,,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola , ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_116,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista, että kokoomus edustaja Heinosen suulla on nyt näin huolestunut liikenteen polttoaineiden korotuksesta. Pieni historiakatsaus on ehkä tässä paikallaan. Vuoden 2011 energiaverouudistuksen jälkeen näitä liikennepolttoaineiden valmisteveroja on nostettu neljä kertaa, ja kaikkina näinä aikoina kokoomus on ollut hallituksessa. Sinänsähän tämä ei ole mukava tehtävä nostaa liikenteen polttoaineiden verotusta. Tämä on kuitenkin mitoitettu kohtuullisesti, ja on ennen kaikkea tärkeää katsoa, mitä tällä rahalla saadaan aikaan. Kuljetusalan yrittäjien kuin myös tavallisten tienkäyttäjien näkökulmasta on erittäin tärkeää, että tiet ovat kunnossa, ja siksi on nyt tärkeää, että hallitus panostaa voimakkaasti perusväylänpitoon niin, että tiet eri puolilla Suomea saadaan [Puhemies koputtaa] entistä paremmin kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-11-05T17:21:25,2019-11-05T17:22:38,Hyväksytty,1.1 2019_58_117,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Tässä ilmeisesti halutaan debatoida enemmänkin. Te, jotka haluatte tätä, nouskaa seisomaan vielä kerran ja painakaa V-nappia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_118,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tosiaan ensi vuonna hallitus korottaa liikenteen polttonesteiden hintaa omilla aktiivisilla toimillaan, bensiiniä lähes kuusi senttiä litralta ja dieseliä kuusi ja puoli senttiä litralta, ja tämä todella tuntuu suomalaisten kukkarossa. Tässä mielessä haluan kysyä keskustan edustajilta, että ymmärrättehän te sen, että tämä vaikuttaa myös kaiken elinkeinotoiminnan kustannuksiin tuolla maaseudulla. Tässä tulee itse asiassa veroa veron päälle, kun yrittäjälle tai vaikkapa viljelijälle, maatalousyrittäjälle kaikki kustannukset kasvavat, oman tuotannon katteet heikkenevät ja sitten siitä pienemmästä käteen jäävästä osasta joutuu vielä maksamaan enemmän polttoaineitten hintoina esimerkiksi omasta asioinnistaan tai vaikkapa lasten harrastuksista johtuvan kulkemisen yhteydessä. Tämä jos mikä on aktiivista keskittämispolitiikkaa. Tässä mielessä kyllä toivoisin, että tätä korotusta polttoaineiden hintoihin ei tarvitsisi tehdä. Arvoisa puhemies! Kun hallituksen edustajat puhuvat siitä, että tämähän vastaa vain yleisen kustannustason nousua, niin arvoisa puhemies, tällähän hallitus synnyttää sitä kustannustason nousua nimenomaan sinne pitkien etäisyyksien alueitten [Puhemies koputtaa] ihmisille, kaikille niille suomalaisille, jotka tarvitsevat autoa asiointiinsa, työntekoonsa, harrastuksiinsa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T17:22:51,2019-11-05T17:24:27,Hyväksytty,1.1 2019_58_119,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aikamoista dramatiikkaa kokoomuksen edustajat täällä pystyvät esittämään ottaen huomioon kokoomuksen oman taustan näissä asioissa. Eduskuntavaalien allahan kokoomus esitti autoveron poistamista, [Timo Heinonen: Kyllä!] se on lähes 900 miljoonaa euroa vuodessa, ja se olisi korvattu sitten korottamalla nimenomaan liikennepolttoaineiden valmisteveroa, joka olisi merkinnyt 35:tä senttiä litralle. Ja kun — sitten tämä todellinen tausta — kokoomus on ollut vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017 korottamassa liikennepolttoaineiden valmisteveroa, [Timo Heinonen: Kyllä] niin täytyy todella ihmetellä näitä salipuheita tänään. Ja perussuomalaisetkin ovat olleet jo kerran lyhyen hallitustaipaleensa aikana tekemässä tämän saman teon. Eli me keskustelemme [Puhemies koputtaa] tästä jo kolmatta kertaa [Puhemies koputtaa] tässä salissa, ja samat asiat varmaan tänäänkin taas käsitellään läpi. [Puhemies koputtaa] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-05T17:24:27,2019-11-05T17:25:38,Hyväksytty,1.1 2019_58_120,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että edustaja Kiviranta yhtenä eduskunnan parhaista veroasiantuntijoista ymmärtää ja tietää sen, mistä tässä on tietysti kyse. Aiempina kertoina, kun kokoomuskin on ollut hallituksessa ja polttoaineveroa on kiristetty, on samaan aikaan tehty merkittäviä kevennyksiä työn verotukseen eli sitä painopistettä on siirretty. Kun olimme yhdessä teidän kanssanne hallituksessa, niin toimenpiteet olivat nimenomaan ne, että työn verotusta kevennettiin ja siirrettiin silloin jonkin verran sitä tälle puolelle. Ja tulokset olivat, edustaja Kiviranta, hyvin onnistuneita teidän kanssanne: meillä työllisyys parani ja ihmisten ostovoima kasvoi ja niin poispäin. Eli nyt täytyy muistaa, myös edustaja Kalli, kun katsotaan sitä, mitä tehdään, että voidaan toki polttoainetta silloin korottaa, jos tehdään samaan aikaan työn verotukseen vastaavat tai mielellään vähän isommat kevennykset, mutta te ette tee tällä hetkellä. Te rankaisette ensin polttoaineveroa kiristämällä, sen jälkeen [Puhemies koputtaa] tavallisen keskituloisen perheen työn verotusta kiristämällä, eli te annatte [Puhemies koputtaa] till till till, kaikki nämä veronkorotukset ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-05T17:25:39,2019-11-05T17:26:50,Hyväksytty,1.1 2019_58_121,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,Edustaja Rantanen. [Esko Kiviranta pyytää puheenvuoroa] — Myös perussuomalaiset mainittiin teidän puheessanne.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_122,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että nähtävästi keskustalle käy hallitus kuin hallitus ja verot kuin verot, riippuen aina siitä, kuka on kaverina. Mutta se on kyllä sanottava tässä kohtaa, kun jälleen kerran työssä käyvien ihmisten verotusta kiristetään tällä polttoaineverolla, että tässä ihan samalla tavalla, kuten Heinonen hyvin kuvasi, tulee yritystoimintaan lisää kustannuksia, jotka tulevat sinne kuluttajahintoihin, joten tässä ei ole kyse pelkästään siitä, mitä maksaa se, että ajamme töihin. Mutta tuntuu toisinaan... En tiedä, oliko tarkoitus, että tässä on jonkun sortin ilmastotausta, mutta minusta on näyttänyt viime aikoina siltä, että ”ilmasto” on hyvä sana aina, kun nostetaan veroja ja sitten samaan aikaan lisätään maahanmuuttoa, ja tuntuu, että tämä ilmastokeskustelu pyörii näiden kahden ympärillä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-05T17:26:54,2019-11-05T17:28:01,Hyväksytty,1.1 2019_58_123,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan totta ja pidän erittäin tärkeänä, että tämä kustannustennousu kompensoidaan pieni- ja keskituloisille, ja näinhän tämä hallitus tekee. Etuuksia korotetaan ja pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei kevennetä!] 70 prosentin, siis suomalaisista 70 prosentin, ostovoima paranee hallituksen toimien ansiosta. Mutta kysyisin kuitenkin edelleen kokoomukselta, onko todella niin, että kokoomus ei halua panostaa lisää perusväylänpitoon, teiden kuntoon, siihen, että kuljetusyrittäjien ja tavallisten ihmisten on hyvä ja turvallista liikkua eri puolilla Suomea, että tiet ovat kunnossa kaikkialla Suomessa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-11-05T17:28:01,2019-11-05T17:28:53,Hyväksytty,1.1 2019_58_124,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kallille toteaisin sen, että mitä hyötyä on kunnossa olevista teistä, jos ihmisillä ei ole enää varaa niillä teillä ajaa. Kun katsoo tätä hallituksen ratkaisujen kokonaisuutta, niin kyllä tämä keskituloiselle autoilijalle on kylmää kyytiä. Keskituloisen palkansaajan käteen jää ensi vuonna 150 euroa vähemmän, ja sen lisäksi te korotatte polttoaineveroja. Jos mietitään reilu 30 000 kilometriä vuodessa autoilevaa, ehkä kehyskunnassa asuvaa perhettä, jossa on kaksi aikuista, polttoaineveron korotuksen kustannus on 300 euroa. Eli tämän perheen verotus toisin sanoen kiristyy reilu 600 euroa jo pelkästään palkan verotuksen kiristymisen vuoksi ja polttoaineveron kiristysten vuoksi. Sitten on vielä ruuhkamaksut tulossa. Uudellamaalla esitetyn suunnitelman mukaan tämä on keskimäärin 700—1 000 euroa vuodessa [Puhemies koputtaa] autoilijalle. Käy niin, että kylmää kyytiä tulee, ja se kylmä kyyti on se, ettei [Puhemies koputtaa] ole varaa enää autoilla, täytyy kävellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-05T17:28:53,2019-11-05T17:30:06,Hyväksytty,1.1 2019_58_125,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys polttoaineverojen 250 miljoonan euron kiristämisestä on tosiaan autoilijan kannalta hyvin synkkä, ja tämä hallituksen esityksen toteutuminen vaikeuttaisi esimerkiksi työssäkäyntiä ja työn vastaanottamista erityisesti niillä alueilla, joilla joukkoliikenne toimii heikosti tai sitä ei ole ollenkaan. Elinkustannusten noususta kärsivät tietysti työikäisten lisäksi kaikki suomalaiset, ja samoin elinkeinoelämä kärsisi kuljetuskustannusten noustessa. Arvoisa puhemies! Kun lisäksi otetaan huomioon kaikki muutkin hallituksen suunnittelemat työllisyys- ja talouskasvua heikentävät toimet, muun muassa sen suunnitelmat kotitalousvähennyksen leikkaamisesta lähes 100 miljoonalla eurolla, niin eipä hallitusta voi juurikaan kehua kulutuskysynnän ja työllisyysnäkymien edistämisestä. Perussuomalaiset tulevatkin vaihtoehtobudjetissaan esittämään näiden molempien hallituksen esitysten peruuttamista ja tilalle paljon järkevämpiä toimenpiteitä valtiontalouden saamiseksi kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-05T17:30:06,2019-11-05T17:31:12,Hyväksytty,1.1 2019_58_126,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää kokoomuksen kovin ristiriitainen linja päästöjen vähentämisessä. Polttoaineen verotuksen nostaminen on linjassa viime kaudella kahdeksan puolueen kesken sovitun ilmastopolitiikan kanssa, jossa tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Siihen nähden tämä korotus, mitä nyt esitetään, ei edes ole kovinkaan merkittävä, sillä se on vain indeksikorotuksen verran ja samalla pienituloisten käteenjäävien tulojen määrää kasvatetaan. Kuten hyvin tiedämme, liikenne aiheuttaa noin viidesosan Suomen päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöistä. Monien arvioiden mukaan juuri liikenteessä päästövähennyspotentiaali on kaikista suurin. On aivan selvää, että autoilun tulee vähentyä. Kokoomus puhuu pitkien etäisyyksien Suomesta mutta vastustaa samalla tienkäyttömaksuja. Onko niin, että ilmastopolitiikka on kokoomukselle [Puhemies koputtaa] vain puhetta, että käytännössä mihinkään ei saa koskea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-11-05T17:31:13,2019-11-05T17:32:26,Hyväksytty,1.1 2019_58_127,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän sen ymmärtää täällä, kun keskustan kollegoiden puheenvuoroja kuuntelee, että hätähän tässä tulee käteen, koska kyllä ihmiset muistavat sen, kun ensi vuonna polttoainevero kiristyy ja kuljetusyrittäjän tilanne heikkenee entisestään. Olen omassa kotivaalipiirissäni Satakunnassa tavannut paljon kuljetusalan yrittäjiä, jotka ovat jo nyt vaikeassa tilanteessa, ja tämä polttoaineveron korotus edelleen vaikeuttaa heidän asemaansa. Edustaja Pitkolle totean sen verran, että ymmärtäisin tämän päätöksen edes jollain tavalla — silloinkaan en voisi sitä kannattaa, mutta ymmärtäisin hallituksen päämäärän — jos tällaisella päätöksellä olisi merkittävä päästöjä vähentävä vaikutus. Mutta hallitus itse omassa esityksessään toteaa, että tämän ratkaisun myötä liikenteen kokonaispäästöt vähenevät 0,7 prosenttia. [Heikki Vestman: Ajatella!] 0,7 prosenttia. Tällä ei ole mitään tekemistä ilmastopolitiikan kannalta. Tämä on pelkästään fiskaalinen harjoitus, [Puhemies koputtaa] jonka tavallinen, ahkera työssäkäyvä ihminen ja kuljetusalan yrittäjä maksavat. [Heikki Vestman: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-05T17:32:26,2019-11-05T17:33:37,Hyväksytty,1.1 2019_58_128,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi, että edustaja Heinonen ehti jo täältä poistua, mutta on erittäin hyvä hänenkin huomata, että täällä eduskunnassa on hallituksen esitys, jonka mukaan ansiotulon verotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Se koskee pienimpien palkkatulojen, etuustulojen ja eläketulojen saajia. Korotetaan työtulovähennystä, eläketulovähennystä ja myöskin kunnallisverotuksen perusvähennystä. Ensi vuonnahan ansiotuloverotus kaiken kaikkiaan ei kiristy. Se on sitten eri asia, että on kiky-sopimus, jonka mukaan vielä siirtyy eläke‑ ja työttömyysvakuutusmaksuja työnantajalta työntekijälle, mutta se on minusta jo aikoja sitten kompensoitu palkansaajille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-05T17:33:37,2019-11-05T17:34:24,Hyväksytty,1.1 2019_58_129,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtio kerää tieliikenteestä jo nyt noin 8 miljardia euroa erilaisina verotuloina, joten luulisi siitä riittävän tiestöön ja sen parantamiseen ja kunnossapitoon ilman uusia veronkorotuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-05T17:34:27,2019-11-05T17:34:42,Hyväksytty,1.1 2019_58_130,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En havainnut tuossa lakiesityksessä juurikaan arviota sen vaikutuksista linja-autoliikenteen kustannuksiin. Sillähän on merkitystä, kun ajatellaan vaikkapa juuri syrjäseutujen liikkumismahdollisuuksia etenkin sen jälkeen, kun henkilöautoilu kallistuu tämän esityksen myötä. Liikenteen Lipasto-laskentajärjestelmällä laskien tämä veronkorotus nostaisi linja-autoliikenteen kustannuksia 12,4 miljoonaa euroa vuodessa valtakunnallisesti. Sillä olisi saman järjestelmän mukaan laskien, hintajousto huomioiden noin prosentin vähentävä vaikutus linja-autoliikenteen matkamääriin. [Heikki Vestman: Ei enää julkista liikennettä!] Se tarkoittaisi 2—3 miljoonaa matkaa vuodessa valtakunnallisesti. Sitten tämän päälle mahdollisesti tulisi vielä tämä [Puhemies koputtaa] parafiinisen dieselin veroedun poiston vaikutus. Eli ainakin liikenteen [Puhemies koputtaa] päästövähennystavoitteiden kannalta olisi pikemminkin tärkeätä lisätä joukkoliikenteen ja linja-autoliikenteen käyttöä kuin vähentää sitä, [Puhemies koputtaa] mitä tämä toimenpide tekee, ja toivoisinkin, että jos ministeriltä saisi tähän pienen vastauksen, millä tavalla tämä on tarkoitus huomioida. Onko mahdollista, että joukkoliikenteen [Puhemies: Minuutti on täynnä, arvoisa edustaja!] järjestäjille kompensoitaisiin rahallisesti nämä menetykset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-11-05T17:34:45,2019-11-05T17:36:22,Hyväksytty,1.1 2019_58_131,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,Koetetaan pitää tästä minuutista kiinni.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_132,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt, kun hallitus on korottamassa sekä bensiinin että dieselin pumppuhintoja, kysyisin, en tiedä, onko oikea ministeri nyt aitiossa, mutta kysyn kuitenkin arvoisalta ministeriltä: Sillä kohtaa, kun bensiini ja diesel ovat lähes samassa hinnassa, mihin perustuu käyttömaksujen lisäksi diesel-käyttöisessä ajoneuvossa käyttövoimavero? Koska useimmiten juuri pieni kansalainen syrjäseudulla, missä ei ole joukkoliikennettä, hommaa jonkun halvan diesel-ajoneuvon, ja on aivan kohtuutonta, että siinä on vielä käyttömaksun lisäksi melkoinen käyttövoimavero. Onko tähän olemassa jotakin muuta ratkaisua? Tämä on aika kohtuutonta verrattuna bensiiniautoilijaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-11-05T17:36:24,2019-11-05T17:37:14,Hyväksytty,1.1 2019_58_133,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisille tosiaan henkilöauto on välttämätön osa niin arjen palveluiden saavutettavuutta kuin kaikkea muuta asiointia ja ennen kaikkea työn tekemistä. Ja jotta meillä talouden pyörät pyörivät, tarvitaan tietysti myös erittäin hyvä tieinfrastruktuuri. Arvoisa puhemies! Kun Suomessa liikenteestä kerätään veroja lähes 8,5 miljardia euroa vuosittain, niin täytyy löytyä valtion kassasta rahaa siihen, että tiet pidetään hyvin liikennöitävässä ja turvallisessa kunnossa ja pystytään myös tekemään uusia tarpeellisia infrastruktuuri-investointeja. Tässä mielessä ei voi perustella tätä tulevaa veronkorotusta sillä, että sillä toteutetaan tämä parlamentaarisen liikennejärjestelmätyöryhmän työ, vaan kyllä eduskunnan salissa on käsittääkseni täysin laaja yhteinen ymmärrys siitä, että infrastruktuurista pidetään joka tapauksessa hyvää huolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T17:37:14,2019-11-05T17:38:21,Hyväksytty,1.1 2019_58_134,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Vielä edustaja Lundén, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_135,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on jo ennestään yhdet maailman kalleimmat polttoaineet ja niihin kohdistuva verotus. Näillä veronkorotuksilla hallitus aikoo vaikeuttaa tuntuvasti maaseudun ja pohjoisten syrjäseutujen elinoloja. Pitkät opiskelu‑, ostos‑ ja työmatkat hankaloituvat nousevien kustannusten vuoksi. Yritystoimintaan veronkorotuksella on niin ikään haitallinen vaikutus, sillä valtaosa tavaroista Suomen maanteillä liikkuu kumipyörillä. Hallituksen toimenpiteet tarkoittavat käytännössä tiettyjen alueiden autioitumista, palveluiden ja työpaikkojen vähenemistä. Yhteiskuntamme maksaa niin kalliin hinnan näistä hallituksen vihreistä ilmastonmuutoksen vastaisista tempauksista, ettei meillä ole yksinkertaisesti varaa tällaiseen. Verotuksen muuttaminen ei ole lainkaan välttämätöntä, ja se on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-11-05T17:38:25,2019-11-05T17:39:05,Hyväksytty,1.1 2019_58_136,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,Seuraavaksi vähäksi aikaa vielä puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_137,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys ei taida ilahduttaa muuta kuin verokarhua ja sitäkin vain hetkellisesti. Polttoaineveron korotus iskee kaikkeen siihen, mitä me tässä maassa tarvitsemme: aktiivisuuteen, työssäkäyntiin ja yrittämiseen — juuri siihen, mihin ihmisiä pitäisi päinvastoin kannustaa. 250 miljoonan euron korotus polttoaineveroon kurittaa tavallista autoilijaa ja kuljetusalan yrittäjää. Ihmiset huomaavat ensi vuonna bensapumpuilla, miten verotus kiristyy ja litrahinnat kasvavat yli 5 sentillä litralta. Tämä siksi, että nykyinen hallitus saisi maksatettua vaalilupauksensa, joiden perusteella tämä nykyinen hallitus saatiin kasaan. Suomi liikkuu pyörillä. Polttoaineen hinta vaikuttaa koko yhteiskuntaamme, työnteon kannustimiin ja Suomen teollisuuden kilpailukykyyn. Jo nykyisellään Suomessa diesel on viidenneksi kalleinta, bensiini kolmanneksi kalleinta koko Euroopassa. Yhteensä liikenteestä kerätään yli 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa. Hallituksen veronkorotuksen pulittaa bensapumpulla tavallinen perheenisä tai -äiti, joka käyttää työssäkäyntiin omaa autoaan. Kun samalla hallituksen budjetti merkitsee sitä, että tavallisen keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna — edustaja Kalli, verotus kiristyy, ei kevene niin kuin täällä äsken keskustelussa annettiin ymmärtää — monelle palkansaajalle jää käteen palkastaan vähemmän kuin mitä jää tällä hetkellä. Täällä edustaja Kiviranta totesi, että kilpailukykysopimuksen sivukulujen kasvu olisi ikään kuin jo kompensoitu, mutta eihän se ole tavallisen työssäkäyvän ihmisen murhe katsoa, kun hän tulee töistä kotiin ja saa palkkakuitin, ja jos hän saa vähemmän käteen kuin mitä hän on saanut aikaisemmin, niin eihän se ole sen tavallisen palkansaajan murhe pohtia, että mistä se johtuu, vaan arvoisat kollegat, se on meidän tehtävämme ja meidän vastuumme huolehtia siitä, että työnteon kannustimet säilyvät hyvinä tässä maassa. Ja se on nyt vastuu, arvoisa hallitus, mikä teidän täytyy kantaa. Kuljetusalan yrittäjille veronkorotus merkitsee tämän lisäksi jopa tuhansien eurojen lisäkustannusta vuodessa. Moni yrittäjä on ottanut minun yhteyttä tästä päätöksestä, joka koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja yrittäjyyttä rokottavaksi. Ei tämä hallituksen linja ole työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava. Veronkorotuksella on myös vaikutuksensa elinkeinoelämälle ja teollisuudelle, joiden kilpailukyvystä ja mahdollisuudesta työllistää suomalaisia meidän pitäisi tässä salissa pikemminkin huolehtia. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan dieselin hinnankorotus tarkoittaa yhtiölle vuosittain 4 miljoonan euron lisäkustannusta. Tämä vastaa yhden kokonaisen paperikoneen vuotuista liikevoittoa, siis yhden vuoden kokonaista, vuotuista liikevoittoa. On siis selvää, että tällä korotuksella on myös isot vaikutukset suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn ja siihen kykyyn, miten yritykset pystyvät Suomessa ylipäänsä toimimaan. On selvä asia, että tämänkaltainen lisäkustannus yrityksille ja kuluttajille heikentää sekä työnteon kannustimia että maamme kilpailukykyä. Ymmärrän kyllä, miksi keskustan kollegani ovat täällä salissa nostaneet tästä melkoisen äläkän, sillä kyllä ihmiset tulevat muistamaan sen, millaista politiikkaa tämä hallitus tekee. Se nähdään ensi vuonna sitten, kun bensapumpuilla hinnat taas nousevat. Arvoisa puhemies! Tällä päätöksellä ei ole myöskään perusteita ilmasto- ja liikennepolitiikan kokonaisuuden kannalta. Korotuksen on arvioitu vähentävän liikenteen päästöjä vain 0,7 prosentilla. On selvää, että tällöin ilmastonäkökulmasta perusteet ovat turhia tai että päätöstä ei voida siitä näkökulmasta perustella. Tankkaaminen kallistuu, mutta päästöt syntyvät edelleen. Annan suosituksen hallitukselle ja toivon, että tähän tartutte: Jättäkää tämä korotus tekemättä ja laittakaa tarmonne vero- ja liikennepolitiikkaan, joka tukee uusien käyttövoimien tuloa markkinoille, erityisesti kaasu- ja sähköautojen yleistymistä, puhtaampien polttoaineiden käyttöä ja Suomen autokannan uudistumista, sillä autokantamme on yksi Euroopan vanhimpia. Meille myös tuodaan vuosittain jopa 40 000 käytettyä, isomoottorista autoa, ja tämäkään ei tue päästöttömän liikenteen saavuttamista. Vetoan, arvoisa puhemies, valtiovarainministeri Lintilään: ottakaa maltti ja järki käteen ja perukaa tämä epäoikeudenmukainen päätös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-05T17:39:21,2019-11-05T17:44:32,Hyväksytty,1.1 2019_58_138,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_58_139,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 10 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_58_140,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisi kyllä tehnyt mieli sanoa tuohon edelliseen asiaan, että Hornetithan koottiin siellä Kuoreveden hallissa elikkä tässä mielessä Suomeen tuli töitä, mutta koska se ei liity nyt tähän asiaan, niin jätän sanomatta. Arvoisa rouva puhemies! Tämä polttoaineverojen kiristys on todella harmillinen uudistus hallitukselta. Ja se, että ensi kesänä sitten bensapumpulla noin 6 senttiä ja dieselpumpulla 6,5 senttiä kiristetään tavallisten suomalaisten autoilun kustannuksia ja tuodaan sitten verotusta verojen päälle, niin sillä valitettavasti esimerkiksi maaseudulla kyllä nopeutetaan sitä kehitystä, joka on viime vuosina johtanut siihen, että kaupungistuminen Suomessa on ollut varsin nopeaa, ja kaikki kaupungistumisen tuomat muutokset eivät ole hyvästä Suomessa. Esimerkiksi metsäkadon suurin aiheuttaja on urbanisaatio, kun joudutaan laajentamaan kaupunkeja voimakkaasti väestön muuttaessa pois tuolta aiemmilta asuin-alueiltaan. Ja tässä mielessä haastaisin kyllä varsinkin Suomen Keskustan edustajia ottamaan kantaa siihen, onko tämä nyt toivottavaa kehitystä, kun tämä polttoaineverojen korotus niin voimakkaasti osuu nimenomaan maaseudun elinkeinotoimintaan, maaseudulla asumiseen, ja maaseudulla työssäkäyville ihmisille tässä tulee veroa veron päälle, kun työssäkäyvien verotus muutenkin on kiristymässä tulevana vuonna. Liikenteestähän sinänsä jo kerätään 8,5 miljardia euroa veroja vuosittain, ja esimerkiksi siihen hallituksen sinänsä erittäin hyvään ja tarpeelliseen toimeen, että ensi vuoden talousarvioon esitetään, että päästään parlamentaarisen liikennejärjestelmän työryhmän esittämään 300 miljoonan euron lisäykseen perustienpidossa, täytyy kyllä löytyä rahaa muutenkin, kuin että entisestään täytyy 250 miljoonalla eurolla sitä autonkäyttäjän verorasitusta lisätä. Joten tässä mielessä, arvoisa rouva puhemies, haastaisin kyllä nyt hallitusta ja erityisesti maaseudun puolestapuhujina tunnettuja monia päteviä keskustan kansanedustajia miettimään tämän esityksen mielekkyyttä ja sitä, voisiko tämän vielä kumota, ja miettiä, että lähdettäisiin puolustamaan maaseudun elinkeinoja, siellä yrittäjyyttä. Sieltä kuitenkin lähtee liikkeelle monia niistä pitkistä arvoketjuista, jotka sitten täällä edelleen pääkonttoreissa jalostuessaan lopulta tuottavat ne vientitulot ja tulot, joilla sitten tämä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan. Eli elinvoimaisen maaseudun puolesta haluan tässä puhua. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T19:21:45,2019-11-05T19:25:25,Hyväksytty,1.1 2019_58_141,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Polttoaineveron korotus puhuttaa ja tietysti hallituksen aikeet harmittaa. Hallitus ei taida nyt ihan täysin miettiä Suomen kilpailukykyä eikä myöskään yrittäjyyttä. Verotus näyttää ohjaavan liikennettä rautateille. Kuitenkin kumipyörät ovat ne, millä Suomi kulkee, ihan peruspyörillä. Kuitenkin tämä on unohtunut hallitukselta. Onhan näin, että suurempi osa ihmisistä Suomessa kulkee autolla nyt ja tulevaisuudessa. Autolla kuljetetaan ihmisiä, autolla kuljetetaan ruokaa, autolla kuljetetaan tavaroita. Autolla kulkee ja kuljetetaan enemmän kuin raiteilla. Toki rautatietkin ovat tärkeitä, sitä en sano, mutta jokainen meistä tarvitsee kumipyöriä. Vaikka kuinka käytetään raideliikennettä, tarvitaan silti kumipyöriä. Esimerkiksi ruoka, se kulkee ainakin jossain vaiheessa aina kumipyörillä, niin maito, niin liha, niin jauhot. Veronkorotus vaikuttaa: kulkeminen kallistuu, työmatkat kallistuvat, tuotteet kallistuvat, ja suomalainenhan maksaa. Kun Delhissä on sumuista, niin Suomessa pitkien matkojen maassa meidän autoilijoita tunnutaan syyllistävän. Suomessa haaveillaan sähköautoistamisesta, mutta jotenkin uskallan epäillä, että ei se ihan niin äkkiä tapahdu, tuskin helposti. Kuuleman mukaan Suomessa autojen arvo on keskimäärin 3 600 euroa, niin että ostavatko kaikki todella sen sähköauton? En jaksa oikein uskoa siihen. Hintatekijä on iso tekijä. Olisi hyvä, jos hallitus peruisi tämän höttöisen tuntuisen ideansa. Perukaa polttoaineveron korotus. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-05T19:25:31,2019-11-05T19:28:07,Hyväksytty,1.1 2019_58_142,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys kasvattaa sekä yritysten että kotitalouksien kustannuksia, kuten tässä salissa on jo niin monta kertaa kuultu. Todelliset kustannukset ovat suurella todennäköisyydellä paljon suurempia kuin esitys antaa ymmärtää. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autoilu varsinkin haja-asutusalueilla on usein välttämätöntä. Täten ihmisen liikkumista tulisi helpottaa eikä hankaloittaa niin kuin tämä esitys tulee nyt tekemään. Tällä esityksellä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi apua tarvitsevien perheiden lasten harrastusmahdollisuuksiin, ja se lisää sitä kautta eriarvoisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-05T19:28:11,2019-11-05T19:28:58,Hyväksytty,1.1 2019_58_143,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota siihen, että sen jälkeen kun Antti Rinteen hallitus on muodostettu, niin kokoomuksen eduskuntaryhmän puolelta on tullut hyvin monessa puheenvuorossa kipakkaa arvostelua toisaalta velkaantumisesta, toisaalta siitä, että hallitus ei ole tehnyt riittävästi ilmastotekoja heti näinä ensimmäisinä kuukausinaan. Nyt tämä liikennepolttoaineiden, nimenomaan fossiilisten liikennepolttoaineiden, veronkorotus ei ole sinänsä mikään iso asia mutta kuitenkin auttaa jossain määrin näihin molempiin. Se lisää valtion tuloja noin kaksi‑ ja puolisataa miljoonaa euroa, ja lisäksi nostetaan yhden tai oikeastaan kahden fossiilisen polttoaineen verotusta hieman. Kun nyt verrataan sitten sitä, miten tämä suhtautuu liikennepolttonesteen hintojen ja verotuksen kehitykseen ylipäätänsä, niin hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että viime vuonna bensiinin valmistevero oli kuluttajahintaindeksillä noin 3 prosenttia alempi ja ansiotasoindeksillä verrattuna noin 5 prosenttia alempi kuin vuonna 2010. Eli tämä veronkorotus, joka nyt tulee, on vain pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin nyt ihan pelkkä vuoteen 2010 verrattu inflaatiokorjaus. Lisäksi vertaisin siihen, miten raakaöljyn maailmamarkkinahintojen muutos on vaikuttanut molempiin. Tänä vuonna bensiinin kuluttajahinta on keskimäärin noin 14 senttiä matalampi kuin vuonna 2012 mutta toisaalta 24 senttiä korkeampi kuin vuonna 2016. Dieselin kuluttajahinta on myös noin 14 senttiä matalampi kuin vuonna 2015 ja 15 senttiä korkeampi kuin vuonna 2016. Eli jos vertaa tähän 14—24 sentin hintavaihteluun, mikä aiheutuu raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan muutoksesta, niin tässä nyt kuitenkin bensiinin osalta veromuutos on vähän yli 5 senttiä ja dieselille myöskin vähän yli 5 senttiä litralta eli kysymys on kuitenkin vain murto-osasta sitä hintamuutosta, minkä maailmanmarkkinahintojen heittelehtiminen on aiheuttanut. Tällä haluaisin nyt vain suhteuttaa sitä, onko kysymys dramaattisista elinkustannusten muutoksista niille ihmisille, joiden arki on henkilöauton varassa, vai ei.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-11-05T19:29:05,2019-11-05T19:32:40,Hyväksytty,1.1 2019_58_144,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä polttoaineiden hintojen korotus on tarjonnut harvinaisen helpon tavan oppositiolle politikoida. Tässä lyödään rumpua niin kuin me tässäkin puheenvuoroja tänäänkin kuuntelimme. Edustaja Reijojen vetosi sydäntä särkevästi hallitukseen, pyysi hartaasti, että peruuttakaa tämä, ja edustaja Koponen perään sitten viittasi jo, kuinka lasten harrastuksia tällä rokotetaan ja kiusataan maaseudun asukkaita ja niin edelleen. Tässä on kysymys harvinaisen selvästä pikkupolitikoinnista, jota tässä tapahtuu. Minusta edustaja Hassin puheenvuoro oli painava. Hän osoitti siinä konkreettisilla luvuilla, että käytännössä tämä polttoaineverojen korotus on vastausta vain inflaatioon, eli inflaatiotarkistuksen verran tässä nostetaan, joka on käytännössä täysin neutraali suhteessa siihen, että kustannusrasitetta siirrettäisiin voimakkaasti johonkin erityisemmin. Mutta tässä on myöskin periaatteellinen kohta. Yksi periaatteellinen näkökohta on hallituksen ohjelmassa viitattu ilmastonmuutokseen vaikuttaminen. Tämä on pieni ele, siis hyvin pieni ele siinä suhteessa. Isompi ele se on siinä suhteessa, kun täällä pohdiskellaan ylipäätään liikenteen verottamista, ja siitäkin on paljon käyty keskustelua. Jos liikenteen verotusta on — ja sitä on meillä suomalaisessa yhteiskunnassa ja pitääkin olla — niin tämä polttoaineen verottaminen on se oikein verotuksen muoto liikenteelle. Siinä suoraan verotetaan liikenteessä käyttömääriä, eli siinä verotetaan sitä, kun käytetään autoa, jolloin se käyttää polttoaineita. Se on huomattavasti mielekkäämpi verotuksen muoto kuin se keskustelu, mitä on täällä käyty esimerkiksi tietulleista tai ruuhkamaksuista tai vastaavista, jotka ovat sitten kuormaa kuorman päälle, mikä liittyy ylipäätään autoilun verotukseen. Polttoaineverotus on luonteva, järkevä tapa verottaa liikennettä, ja tehtäköön siinä nämä luontevat inflaatiotarkistukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T19:32:41,2019-11-05T19:34:41,Hyväksytty,1.1 2019_58_145,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 68/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_58_146,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 68/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esitys perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn niin sanottuun veronkiertodirektiiviin. Sen viimeiset implementoitavat toimet ovat tämä hybriditilanteita koskeva sääntely sekä myöhemmin annettava esitys, jossa säädetään yritysten varojen arvonnousun verottamisesta silloin, kun varat siirtyvät Suomen verotusvallan ulkopuolelle. Tämän esityksen tarkoituksena on estää niin sanotut hybridijärjestelyt. Hybridijärjestelyillä tarkoitetaan tilannetta, jossa eri valtioiden verotuksessa rahoitusvälinettä tai siihen perustuvaa suoritusta, suorituksen maksajaa tai suorituksen saajaa kohdellaan eri tavalla. Hybridijärjestelyissä verokohtelun eroavuudet johtuvat siitä, että verotuksessa syntyy kaksinkertaisia vähennyksiä ja tuloja jää verottamatta. Laissa ehdotetaan säädettäväksi menon vähennyskelpoisuutta ja tulon veronalaisuutta koskevista poikkeuksista, joita sovelletaan etuyhteystilanteissa sekä niin sanotuissa strukturoiduissa järjestelyissä. Tällaiset hybridijärjestelyyn liittyvät menot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia, jos tuloa ei veroteta toisessa valtiossa tai meno vähennetään kahteen kertaan. Lisäksi hybridijärjestelyyn perustuva tulo on veronalaista siltä osin kuin maksaja on vähentänyt suorituksen eikä vähennystä ole evätty. Lakia sovellettaisiin yhteisöjen sekä henkilöyhtiöitten verotuksessa. Muutoksia ehdotetaan tehtäväksi myös elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin, tuloverolakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin, joissa viitataan nyt säädettäväksi esitettyyn eräiden hybridijärjestelyjen verotuksesta annettavaan lakiin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020, ja niitä sovellettaisiin vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+11.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-05T17:44:56,2019-11-05T17:47:01,Hyväksytty,1.1 2019_58_147,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 68/2019 vp,"Ja nyt lähetekeskusteluun, johon varataan enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Näyttää menevän reilusti alle 30 minuutissa, ei ole puhujia listalla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_58_148,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  raportoitavia  rajat  ylittäviä  järjestelyjä  verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_58_149,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  raportoitavia  rajat  ylittäviä  järjestelyjä  verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että tietyistä verosuunnittelujärjestelyistä pitäisi ilmoittaa Verohallinnolle, jotta se voisi raportoida järjestelyistä automaattisesti muille EU-maille. Verotusmenettelylakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset raportoitavien järjestelyiden ilmoittamisvelvollisuudesta ja niiden laiminlyöntien sanktioinnista. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi erillinen laki raportoitavista järjestelyistä, jotka sisältäisivät säännökset raportoitavista järjestelyistä, ilmoitettavista tiedoista, ilmoittamisvelvollisista ja ilmoittamiseen liittyvistä menettelyistä. Järjestely olisi raportoitava, jos se liittyy useampaan valtioon, täyttää tunnusmerkin ja on saavuttanut raportointikypsyyden. Verohallinto ilmoittaisi direktiivin edellyttämät tiedot raportoitavista järjestelyistä muille jäsenvaltioille välittämällä tiedot komission keskusrekisteriin. Osa tiedoista olisi anonymisoituina myös komission käytettävissä, jotta se voi valvoa direktiivin toteutumista. Laki tulisi voimaan vuoden 2020 alusta. Lakia sovellettaisiin järjestelyihin, jotka ovat raportoitavissa 1.7.2020 tai sen jälkeen, eräiltä osin kuitenkin järjestelyihin, jotka ovat raportoitavissa 25.6.2018 tai sen jälkeen. Esitys perustuu EU-lainsäädäntöön automaattisesta verotietojen vaihdosta jäsenmaiden välillä. Raportoinnin avulla viranomaiset saavat tietoja rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä, joihin voi sisältyä veronkiertoa tai veron välttämistä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+12.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-05T17:47:48,2019-11-05T17:49:37,Hyväksytty,1.1 2019_58_150,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi kuntalain 142 ja 144 §:n ja pienten erillisten alu-eiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Tätäkin lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta ennalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_58_151,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi kuntalain 142 ja 144 §:n ja pienten erillisten alu-eiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä — jonka nimi kuulostaa jotakuinkin ehkä, ei voi sanoa oudolta, mutta se ei ehkä kuvaa sitä sisältöä, mistä tässä erityisesti on kyse — elikkä lakiesityksessä ”pienten erillisten alueiden siirtämisestä toiseen kuntaan annetun lain muuttamisesta” taustalla on TEAS-selvitys, jossa on kuntien ja maakuntien muutoksenhakujärjestelmien kehittämisestä kyse ja jossa on erittäin perusteltua työtä tehty. Sen takia iso kysymys tässä lakiesityksessä on se, että kuntalain muutoksenhakua muutettaisiin niin, että muutoksenhakulupa ja valituslupa korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttävät valituslupaa. Tämä sama käytäntöhän on jo kuntien puolella tai kuntiin liittyvissä asioissa muun muassa ympäristö- ja rakennuslupien osalta, ja nyt tämä tulisi myöskin näihin kunnallisvalituksiin. Meillä on siellä lakiesityksessä kirjattu niitä määriä, kuinka paljon näitä tällä hetkellä on olemassa ja minkälaisia korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyajat näiden osalta ovat, plus ne, kuinka paljon niistä on tehty niitä muutoksia. Tässä joillakin voi herätä se kysymys, kavennetaanko tässä kuntalaisten oikeuksia, mutta meidän näkemyksemme mukaan ei, kun yhä edelleen siis demokratiaan kuuluva valitusoikeus on olemassa elikkä kunnallisvalitus säilyy. Mutta tämä automaatti poistuu, että kaikki ne voidaan saman tien, jos tulee epämieluisa lopputulos sieltä ensimmäisestä asteesta, siirtää ja viedä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämäkin on mahdollista, mutta se vaatii sen luvan elikkä sen perusteen ensin, jotta sen saa vietyä sinne eteenpäin. Ja tästä syystä sitten tämä esitys on tänne tullut, elikkä helpotetaan jonkun verran tätä byrokratiaa, jos tätä yksinkertaistusta haluaa käyttää. Sitten nämä — mikä täällä lukee — pienten erillisten alueiden siirtämiseen ynnä muuhun liittyvät ovat enemmän teknisiä muutoksia, joissa siis kirjataan tänne tämä Digi- ja väestötietovirasto ja Maanmittauslaitos ja muut tämmöiset muutokset, jotka sitten liittyvät niihin kohtiin, kun esimerkiksi kuntia yhdistetään tai siirretään joitakin alueita jonkun toisen kunnan alueiksi tai muita semmoisia, eli näihin liittyy näitä teknisiä yksityiskohtia. Mutta tämä valituslupakäytäntö korkeimpaan hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksista on tämän esityksen sisältö. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+13.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-05T17:50:19,2019-11-05T17:53:10,Hyväksytty,1.1 2019_58_152,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi kuntalain 142 ja 144 §:n ja pienten erillisten alu-eiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on varmasti hyvä ja perusteltu esitys, ja tosiaan, kuten taitavaksi tunnettu ministeri Paatero hyvin tätä esitystä kuvasi, tässä on ehkä kaksi ulottuvuutta. Mutta en malta olla nyt ministeriltä kuitenkaan kysymättä sitä, mikä ei nyt, arvoisa puhemies, juuri liity tähän hallituksen esitykseen, mutta kun keskustellaan nyt näitten kuntarajojen siirtämisestä, niin eihän kuitenkaan hallitus aio kokonaan luopua siitä, että tuettaisiin kuntia löytämään tällaisista strategisista kuntaliitoksista uutta dynamiikkaa niihin seutukuntiin, missä varmasti sitä voitaisiin tällaisten hallintorakenteitten ravistelemisella saavuttaa? Meillä on viime vuodet keskitytty tähän sote-rakenteen uudistamiseen Suomessa, ja tietysti haluan toivottaa nykyiselle hallitukselle menestystä siinä, koska on aivan välttämätöntä, että rakenteita uudistetaan, mutta ei pitäisi jäädä pelkän soten uudistamisen vangiksi vaan myös luoda kunnille toimintaedellytyksiä. Joten tässä mielessä, jos puhemies sallii, niin kun meillä on ministeri Paatero nyt täällä eduskunnan edessä, niin josko häneltä voisi vähän kuulla visiointia tästä kuntakentän tulevaisuudesta laajemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+13.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T17:53:11,2019-11-05T17:54:41,Hyväksytty,1.1 2019_58_153,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi kuntalain 142 ja 144 §:n ja pienten erillisten alu-eiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä, kuten Autto totesi, ei kuulu tähän lakiesitykseen mutta sinänsä sivuaa aika kiinteästi, koska tässä lakiesityksessä on myöskin näitä kuntien osien osuuksia. Meillähän on jo olemassa laki, että jos kaksi kuntaa yhdistyy ja toisen kunnan yhdistyessä valtionosuuksiin olisi tulossa alenema, niin tämä voidaan kompensoida. Meillä on olemassa mahdollisuus jo tällä hetkellä tukea tänä vuonna yhteen kertaan selvitystä. Jos tehdään kuntien yhdistämisestä selvityksiä, niin tätä selvitystyötä voidaan tukea, ja tällä hetkellä — olen sanonut julkisuuteenkin — kyllä mietimme yhä edelleen, onko vielä joitakin semmoisia keinoja, joilla voitaisiin näissä kohdin sitten olla kunnille ehkä motivaatiota lisäävänä täältä valtion puolelta, vaikka tällä hetkellä meillä sitä suoranaista rahaa, jota esimerkiksi Paras-hankkeessa on käytetty, ei kuntien yhdistämiseen ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+13.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-05T17:54:48,2019-11-05T17:55:59,Hyväksytty,1.1 2019_58_154,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Tätäkin varten lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta ennalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_58_155,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuntien taloustietojen tuottaminen ja raportointia koskeva lainsäädäntö tulee helpottamaan kaikkien kuntien tilannetta — ja mahdollisesti sitten tulevaisuudessa tämä malli siirtyy sote-maakuntien käyttöön — siltä osin, että kun tällä hetkellä tilanne on, monet teistä, meistä kuntapäättäjänä tietää, että kuntien on raportoitava hyvin erilaisia ja eri tavoin kerättyjä tietoja myöskin omasta taloudestaan. Nyt on tarkoituksenmukaista yhtenäistää tätä, ja sen takia ajatus on, että jotta valtion tasolla olisi vertailukelpoiset tiedot ja myöskin kunnille omaan päätöksentekoon vertailukelpoisia tietoja toisten kuntien tilanteista, on hyvä, että meillä on yksi paikka, josta nämä kaikki tiedot voidaan saada. Tämä automatisointi helpottaa myöskin sitä, että niitä niin sanotusti käsin tehtyjä raportointeja voidaan vähentää. Useammasta eri raportointikanavasta päästään nyt yhteen kanavaan. Tämä on se koko asian varsinainen ajatus. Kun tämä tulee digitaalisesti tehtäväksi, niin on olemassa myöskin se kysymys, kuinka paljon tämä vaatii kunnilta satsauksia. Tähän osittain on pystytty ja haluttu vastata myöskin niin, että tämä 30 miljoonan euron digituki, joka on nyt ollut haussa, voidaan, jos kunnat niin haluavat, osittain käyttää juuri tähän tarkoitukseen, siihen että kuntien raportointimahdollisuudet voidaan digitalisoida, minkä jälkeen raportointi sujuisi huomattavasti helpommin. Nämä rahoitukset ovat juuri käsittelyssä, ja katsotaan, mitenkä paljon — ainakin alustavasti, kun katsoin, niissä jonkun verran on juuri tähän ajateltuna. Tähän samaan liittyy se, että tämä raportointi tulee tulevaisuudessa Valtiokonttorille. Ja sen takia Valtiokonttorille on ajateltu tässä siirrettäväksi se vastuu ja myöskin rahoitus siitä, että se pystytään sieltä kautta hoitamaan. Sitten on kysymys siitä, onko tämä uusi vai laajeneva tehtävä. Me olemme Kuntaliiton kanssa päätyneet yhteiseen ajatukseen, että tämä ei ole uusi eikä laajeneva tehtävä, vaan tämä on itse asiassa vähenevä tehtävä, kun monesta raportoinnista päästään yhteen raportointikanavaan. Sen takia tässä ei ole näitä vaikutuksia, kun hallitusohjelmassa on luvattu, että kompensoidaan. Tässä on ajatuksena, että tulevilta vuosilta muutamia satoja tuhansia euroja valtionosuuksista voidaan vähentää, kun kunnilta vähenee tätä työtä sen osalta, että näitä raportointeja tapahtuu vain yksi ja sekin suoraan, niin että se voidaan digitaalisesti, automaattisesti ohjata sinne Valtiokonttoriin, jotenka sitä työtaakkaa kunnilta tässä tapauksessa vähenee pois. Toivottavasti tämä saadaan nopeasti eteenpäin, koska tavoitteena olisi myöskin edetä nopeasti. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-05T17:56:40,2019-11-05T17:59:57,Hyväksytty,1.1 2019_58_156,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp,"Näin, ja sitten keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_157,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntien taloustietolaki on kannatettava uudistus, jolla tavoiteltavat edut kaikki jo varmaan tuntevat. Kiitos tästä esittelystä ministeri Paaterolle. Perusteluissa ja valmistelussa on kuitenkin useita kuntien ja kuntakonsernien todellisuudelle vieraita elementtejä, jotka aiheuttavat uudistukselle ja sen kohteena oleville yhteisöille merkittäviä riskejä. Tämän uudistuksen onnistumisen kannalta pääkysymys ei ole se, miten tiedot saadaan kuntien ja kuntayhtymien järjestelmistä ulos, vaan se, miten tiedot saadaan niihin sisään. Uudistuksessa yhdenmukaistetaan ja automatisoidaan tietoja ja raportointia eteenpäin ja tämän automatisoinnin ajatellaan mahdollistavan säästöjä. Kuntien ja kuntayhtymien tietojärjestelmistä ei kuitenkaan lähde mitään eteenpäin, ei manuaalisesti, saati sitten automaattisesti, ennen kuin tarvittavat tiedot on saatu niihin sisään oikeina ja oikea-aikaisina. Uudistus muuttaa lukuisten kohdeyhteisöjen talouden ja toiminnan ohjauksen yksityiskohtaisuutta, sisältöä, volyymia ja rytmitystä pysyvästi ja siten myös kustannuksia pysyvästi korkeammiksi. Sekä omat että palveluiden hankintakustannukset tulevat nousemaan. Arvoisa puhemies! Vaikka ontuen voitaisiin perustella, ettei kyse ole uudesta kuntien lakisääteisestä velvoitteesta, näyttää vahvasti siltä, että ainakin pienemmät kunnat sekä kuntakonsernien yhtiöt tulevat olemaan uudistuksen ja sen kustannusten kanssa helisemässä. Lisäksi esityksen vaatimus siitä, että kuntien ja kuntayhtymien on velvoitettava ostopalveluita tuottavat yritykset erittelemään laskunsa taloustietojen raportointivaatimusten mukaisesti, on joltain toiselta planeetalta. Miten yritykset voisivat tietää kuntien, liikelaitosten, kuntakonsernien, yhtiöiden ja kuntayhtymien laskentakohteet ja kustannusten kohdistusperiaatteet, elleivät nämä tiedot selviä yksikäsitteisesti tilauksista. Tällä hetkellähän kuntien ostaminen on ehkä euromääräisesti pääosin hallittua, mutta tositemäärillä mitattuna täyttä sirkusta. Arvoisa puhemies! Keskeiset uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset riskit piilevät sen aikataulussa. Käyttöönottoajankohdan päättämisellä tilanteessa, jossa sisältöä ei ole vielä määritelty, suorastaan kerjätään katastrofia tapahtuvaksi. Kun sopassa on näin paljon kokkeja, suunnitteluun tulee kulumaan kaikki aika, niin ettei toteutukseen, testaukseen ja käyttöönottoon tule jäämään tarpeeksi aikaa. Suurin osa kohdeyhteisöistä nojaa ulkopuolisiin taloushallinnon, raportointipalvelujen ja konsultoinnin tarjoajiin. Vaikka tavoitetila on kaikille yhteinen, lähtötilanne on jokaisella kohdeyhteisöllä erilainen, ja siten uudistuksen käyttöönottoprojektit ovat kaikki erilaisia. Kuluva vuosi tulee olemaan kunnille taloudellisesti historiallisen heikko, kaikkien aikojen heikoin. Uudistuksen taloudellinen ja toiminnallinen kuorma osuu esitetyssä muodossa erittäin huonoon saumaan. Uudistuksen jatkovalmistelu tuleekin uudelleenajoittaa siten, että käyttöönottoaikataulusta päätetään vasta sitten, kun määrittelyt on tehty ja osapuolilla on ollut mahdollisuus arvioida realistiset kustannukset sekä toteutus- ja käyttöönottoaikataulut ja lausua niistä. Tuolloin tulee myös varmistua siitä, että kunnat saavat riittävän taloudellisen korvauksen uudistuksen investointi- ja käyttökustannuksista eivätkä joudu epätasa-arvoiseen asemaan. Ei sössitä tätä tärkeää uudistusta kiireellä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-05T18:00:02,2019-11-05T18:04:02,Hyväksytty,1.1 2019_58_158,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset kunnat ovat suorastaan hämmästyttävä menestystarina sieltä 150 vuoden takaa, 1860‑luvun kuntauudistuksesta lähtien. Kunnissa ja kaupungeissa ympäri maata on pystytty käytännössä toteuttamaan se, mitä ymmärrämme pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana. Tässä ajassa kuntien taloutta haastetaan monella tavalla, ja kun katsomme kuntatalouden tulevaisuutta, on selvää, että mitään ylimääräisiä taakkoja ei pitäisi kuntien harteilla olla, jotta siellä kyetään nimenomaan tästä hyvinvointitehtävästä suoriutumaan. Tässä mielessä tämä hallituksen esitys on tervetullut, että pyritään tätä raportointivelvoitetta, joka monin tavoin on kunnille aika raskas taakka, yksinkertaistamaan ja selkiyttämään. Arvoisa puhemies! Ehkä tähän liittyen kysyn, että kun nimenomaan tietojärjestelmät ovat se keskeinen pullonkaula siinä, että oikeaa tietoa on käytettävässä muodossa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, niin miten ministeri Paatero arvioi sitä, että kun nyt on varattu tämä 30 miljoonaa euroa tähän digitukiohjelmaan — riittääkö se siihen työhön, mitä kunnissa oikeasti pitää tehdä, kun kysymys pelkästään uusissa ict-hankinnoissa vuositasollakin on miljardiluokkaa? Että saataisiin sillä tavoin yhtenäiset järjestelmät Suomeen, että ne todella palvelevat paitsi näitä tiedon tuottamisen tarpeita niin esimerkiksi ihan konkreettisesti vaikkapa sote-alalla sitä, että työntekijöillä on käsitys siitä, että tietojärjestelmät ovat niin yhteensopivia, että vaikkapa työntekijöiden liikkuvuus on mahdollista. Tiedän esimerkiksi jo vähän ikääntyneempien työntekijöitten kertomusten pohjalta, että on hankalaa siirtyä vaikkapa terveyskeskuksesta toiseen, jos niissä on täysin erilaiset käyttöjärjestelmät. Ne ovat kuitenkin niitä arjen työskentelyssä kaikkein tärkeimpiä työkaluja. Joten tässä mielessä kysyn ministeriltä sitä, miten nyt aiotaan koordinoida sitä, toisaalta tukea mutta oikeasti myös ohjausta kunnille, niin että nämä digipuolen, ict-puolen asiat saadaan viimein oikeasti täysin palvelemaan niin kuntia kuin kaikkia meitä kuntalaisia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T18:04:02,2019-11-05T18:06:42,Hyväksytty,1.1 2019_58_159,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kunnissa on vähän kummallisuuksia raportointijutuissa. Esimerkiksi valtio laittoi omaishoitoon satoja miljoonia viime vuosina, siis satoja miljoonia. No, omaishoitajat olivat tyytyväisiä, kuntalaiset olivat tyytyväisiä, kuntapäättäjät olivat tyytyväisiä. Mutta mitä sitten tapahtuikaan? Mitenkä niille rahoille kävikään? Jos valtio laittaa rahaa omaishoitoon, se raha ei välttämättä mene siihen, mikä on aika erikoista — se korvamerkitään johonkin, mutta se ei kuitenkaan mene perille asti. Ihmettelen sitä kovasti. Kunnilla on aika iso itsemääräämisoikeus, ja se johtuu ihan siitä. Elikkä raha voitiin käyttää ihan johonkin muuhun tarkoitukseen. THL:hän tätä kyseli ja sai vastauksen, että ne rahat eivät aina menneet siihen tarkoitukseen. Elikkä olisi seurattava, menevätkö ne rahat siihen omaishoitoon vai eivät. Se on vähän sama asia kuin jos minut laitetaan ostamaan kaupasta ruokaa ja minä ostan sieltä leluja ja karkkia ja tulen takaisin oikein tyytyväisenä ja minua ei nuhdellakaan siitä — eihän se nyt näin voi kuntien kohdalla olla. Ilman muuta seurantaa tarvitaan, näissä pitää olla hyvin tarkkana. Jatkossa seuranta pitäisi olla parempaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-05T18:06:46,2019-11-05T18:08:09,Hyväksytty,1.1 2019_58_160,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoite on hyvä ja perusteltu, niin kuin täällä on todettu. Kuntien taloustilanteen ollessa nyt varsin haasteellinen on erityisen tärkeää, että me saamme kuntien taloustiedoista vertailukelpoista tietoa. Me tarvitsemme luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa kuntien ja valtion päätöksenteon pohjaksi, jotta me voimme tehdä niitä tärkeitä päätöksiä, joilla varmistetaan, että kuntien talous saadaan terveemmälle pohjalle. On tärkeätä yksinkertaistaa menettelytapoja ja vähentää raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Tämän esityksen tavoitteenahan on, että taloustiedot kerättäisiin tilivuodesta 2021 alkaen Valtiokonttorin yhdenmukaisen systeemin mukaisesti ja että ne olisivat avoimen datan periaatteen mukaan helposti saatavilla. Tätä pidän myös tärkeänä elementtinä tässä uudistuksessa. Nykyäänhän taloustietojen raportointi perustuu suosituksiin ja esimerkiksi vertailukelpoisuudessa on isoja ongelmia. Varmasti on niin, että tämä on sen verran mittava muutos, että muutoskustannuksia tulee, kun kunnat opettelevat uuden systeemin käyttöä, mutta pidemmällä aikavälillä tavoitteena tietysti tulee olla, että saadaan aikaan säästöjä, kun meillä on selkeä ja yhdenmukainen systeemi. Kuntatalouden seuraaminen ja vertailtavuus paranee, mikä helpottaa sekä valtion että kuntien omaa talousohjausta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tavoitteineen on tosiaan kannatettava, ja lähtökohtana tulee olla, että tämä on tärkeä digiaskel, joka helpottaa kuntien talousvastaavien elämää ja täällä myös meidän elämäämme, kun kuntien taloutta koskevia päätöksiä teemme. Mutta on tärkeätä, että tämä uudistus valmistellaan nyt huolella ja että muutosvaiheeseen on myös osoitettavissa riittävä tuki. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-05T18:08:10,2019-11-05T18:10:00,Hyväksytty,1.1 2019_58_161,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli tärkeä puheenvuoro koskien tätä kuntien palvelujen digitalisointia, mikä on luonnollisesti tärkeä asia meille, kehittää yhteiskuntaa myöskin tähän digisuuntaan. Mutta haluaisin muistuttaa, kun yhteiskunnassa on myöskin jonkinlainen hype tämän digitalisoitumisen osalta, että meillä on merkittävä joukko kansalaisia, jotka ovat automaattisesti näiden digipalvelujen ulkopuolella. Tässä tapauksessa viittaan ennen kaikkea seniorikansalaisiin, ikäihmisiin. On hyvä muistaa, että yli 75-vuotiaista 80 prosentilla ei ole tietokonetta käytössään, ja kun mennään yli 85-vuotiaisiin, niin siellä on jopa kolmasosa ihmisiä, joilla ei ole edes matkapuhelinta käytettävissään. Meillä on Suomessa noin 300 000 seniorikansalaista, jotka ovat kyvyttömiä käyttämään näitä digipalveluita, ja se ei auta, että me lähdemme liikkeelle siitä, että koulutetaan, koulutetaan, koulutetaan käyttämään niitä digipalveluita. Se on vähän sama kuin kehottaisimme vammaista juoksemaan. Se ei vain onnistu, koska he elävät toisessa yhteiskuntatodellisuudessa. Sen takia minä haluaisin vedota voimakkaasti hallitukseen ja myöskin kuntapäättäjiin ja kuntiin, että älkää menkö liian pitkälle näiden digipalvelujen kautta tapahtuvassa julkisessa palvelutarjonnassa, koska me viemme ihmiset täysin kohtuuttomaan tilanteeseen ja meillä syrjäytyy merkittävä osa kansalaisia ulos jopa peruspalveluista. Meillä jopa verotus siirretään kohta kokonaan digimuotoihin, joka on tämmöisiä aivan perustavia palveluja. Osa ihmisistä kokee itsensä ulkopuolisiksi kansalaisiksi, ja tästä halusin varoittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T18:10:00,2019-11-05T18:11:36,Hyväksytty,1.1 2019_58_162,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 60/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyviä huomiota, hyviä kommentteja. Tähän aikatauluun olisinkin voinut kyllä jo alun perin sanoa, että ajatus on, että — voi olla, että on silti haastavaa — ensi vuosi, vuosi 20, olisi tämän käyttöönottoa, mutta varsinainen raportointi lakisääteisesti olisi sitten vuoden 21 alusta, elikkä ensi vuodesta laki kyllä voimaan, mutta se ensi vuosi olisi sitten myöskin tätä koulutusta siellä alueilla, näitten yhtenäisten, ei kriteerien vaan raportoitavien asioiden määrittelemistä ja muuta, plus sitten sen kysymistä, että mitenkä siellä kunnissa siihen järjestelmään päästään. Siihen liittyy myöskin kysymys siitä, riittääkö tämä 30 miljoonaa — ensi vuodelle on muistaakseni 40 miljoonaa. Ei missään tapauksessa. Siis kunnathan ovat monet tehneet jo satojen miljoonien eurojen satsauksia erilaisiin digitalisointijärjestelmiin, jotka liittyvät ihan työntekijöiden työvälineisiin ja osittain, niin kuin tässä tuli huomio, myöskin kansalaisiin ja asiakkaisiin, kuntalaisiin liittyviin palveluihin. Meillä on toinen keino, joka on tulossa tähän soten puolelle. Elikkä kun sote-rakennetta ruvetaan siellä alueella miettimään, niin siellähän on tällä hetkellä jo ollut meneillään näitä digitalisointi‑ ja potilastietojärjestelmien ja muiden kehittämistä. Ja on myöskin tämän vuoden lopulla tulossa mahdollisuus hakea rahoitusta koko tämän sote-rakenteen muokkaamiseen, joka osittain tarkoittaa myöskin tätä sote-puolen digitalisointia. Samoin meillä sinne kehittämispuolelle on päätetty yhdistää se Vimana ja SoteDigi yhdeksi yhtiöksi nimeltään SoteDigi, joka sitten tulee siihen tueksi. Hyvä huomio näiden hankintojen ja ostojen osalta tähän: Samanaikaisesti on meneillään niin sanotun Hilma-järjestelmän, mitä kautta julkisia hankintoja tehdään, kehittämistyö, jossa tietenkin pitää samalla mallilla sitten ottaa siihen järjestelmään kaikki ne palveluiden tuottajat ja tavaroiden tuottajat eli pitää nämä laskujärjestelmät yhtenäistää. Ja sitten samalla pitää muistaa ja huomata ja tietää se, että meillä kaikilla on viime talven aikanakin täällä päätettynä esityksenä ainakin olemassa tiedonhallintaan toimeenpanolaki, joka pitää ottaa huomioon. Sitten meillä on EU:n kautta tullut myöskin erilaisia velvoitteita, sähköisistä laskuista ja kaikista muista, jotenka meillä on jo niitä asioita, jotka kunnissa on tälläkin hetkellä otettava huomioon jo ensi vuoden alusta. Ja siihen tämä yhtenä. Mutta on todella tärkeätä, että sitten samalla pystytään katsomaan ne kohdat, joiden pitää olla samalla tavalla raportoituna, että ne järjestelmät tietenkin sitten toimivat. Sitten tämä erillinen huomio tähän kansalaisten näkökulmaan: Kyllä joillakin alueilla on jo tehty hyvää työtä, ja tuolla JulkICT:n puolella on koko ajan meneillään hanke — se on hankerahoituksella tällä hetkellä tämmöisestä digituesta elikkä siitä, miten ne muutama satatuhatta ihmistä, jotka eivät halua, eivät pysty, eivät kykene, joilla ei ole laitteita, pysyvät mukana näissä järjestelmissä — niin että he voivat saada ihan henkilökohtaista tukea sitten näitten palveluiden tuottamiseen tai jonkun muun vaihtoehtoisen mallin sitten hoitaa ne asiat, kun ei itse sitä digitaalista mallia pysty käyttämään. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+14.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-05T18:11:40,2019-11-05T18:15:34,Hyväksytty,1.1 2019_58_163,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_58_164,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on varmasti maailman menestyksekkäin parlamentaarinen demokratia — ainakin, jos mittarina pidetään sitä, että kun meillä yksikamarinen eduskunta alkoi kokoontua vuonna 1906, olimme tuolloin edelleen yksi Euroopan köyhimpiä maita, ja tänä päivänä olemme yksi Euroopan vauraimpia maita ja lähes mittarilla kuin mittarilla kansainvälisesti arvioiden sijoitumme viiden maailman menestyneimmän maan joukkoon. Joten tässä mielessä voimme ajatella, että parlamentaarinen demokratia ja eduskunta Suomessa ovat onnistuneet tekemään hyviä päätöksiä, hyvää lainsäädäntöä ja siten rakentamaan hyvää yhteiskuntaa. Arvoisa puhemies! On tietysti hienoa, että kansalaisyhteiskunta on myös kehittynyt ja perustuslaki on elänyt ajassa niin, että on mahdollistettu kansalaisaloite tapana tehdä aloitteita lainsäädäntöön, ja että tämä on tullut hyvin aktiiviseksi osaksi suomalaisten tapaa osallistua — voisi sanoa — päivän politiikkaan. Mutta, arvoisa puhemies, kun asiat harvoin ovat hyvin mustavalkoisia — kuten ne aloitteentekijälle voivat helposti näyttäytyä — niin hyvin harvoin tällainen kansalaisaloite johtaa todelliseen lainsäädäntömuutokseen. Näin ollen mietin sitä, että kun käydään keskustelua kansalaisaloitteen kehittämisestä, tulisiko esimerkiksi kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrää nostaa niin, että niin useat kansalaisaloitteet eivät tulisi tänne eduskuntaan, jotta sitten ne kansalaisaloitteet, jotka tulevat, saisivat ehkä jopa aiempaa perusteellisemman käsittelyn ja voisivat sitten jopa johtaa siihen, että — mikäli eduskunnan enemmistö niin katsoo — niiden pohjalta valmistelua ohjattaisiin siihen, että hallitus toisi vaikkapa omana esityksenään sitten esityksen, jolla lainsäädäntöä voidaan oikeasti muuttaa. Arvoisa puhemies! Tämä nyt tehtävä esitys on hyvin tekninen, mutta mielestäni tätä keskustelua olisi hyvä käydä. On totta, että tänäkin syksynä eduskunnassa on päästy keskustelemaan monista tärkeistä ja ajankohtaisista asioista, kun ne ovat kansalaisaloitteiden kautta eduskuntaan tulleet, mutta on todennäköistä, että hyvin harva, jos yksikään näistä aloitteista sinänsä etenee lainsäädäntöön asti. Tässä mielessä voisi olla tarpeellista miettiä uudistuksia tämän sinänsä tarpeellisen instituution merkityksen vahvistamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T18:16:08,2019-11-05T18:19:08,Hyväksytty,1.1 2019_58_165,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on keskustelussa nyt tämä kansalaisaloiteinstituutio ja sen saattaminen EU:n asettamien edellytysten tasolle. Itse asiassa tämä tarjoaa myöskin nyt tilaisuuden keskustella — kuten edustaja Autto tässä jo avasi tämän keskustelun — myöskin kansalaisaloiteinstituutiosta sinänsä ja sen kehittämistarpeista. Käyttäisin tilaisuutta hyväkseni osin myöskin sen vuoksi, että minulla on ollut itse tilaisuus osallistua hyvin vahvasti yhden kansalaisaloitteen kokoamiseen, joka sai silloin 85 000 allekirjoitusta ja joka myöskin käsiteltiin täällä eduskunnassa — jolloin learning by doing, tekemällä on oppinut. Ja tässä on joitain huomioita, jotka ehkä olisi hyvä ottaa huomioon, kun tätä kansalaisaloiteinstituutiota jatkossa kehitellään. Ihan ensimmäiseksi on tietenkin todettava se, että suomalainen yhteiskunta perustuslakinsa mukaan ankkuroituu demokraattiseen päätöksentekoon, mutta meillähän on yksi muoto demokratiaa käytössä, eli nimenomaan edustuksellisen demokratia on se hallitseva päätöksentekomuoto. Suomessa tämä sali on juuri se korkein päätöksentekopaikka tässä meidän edustuksellisessa demokratiassamme. Meillä on myöskin ituja — ja on järjestelmiä, jotka ovat pidemmälläkin kuin Suomi konsanaan, mutta meilläkin on ituja — suoran demokratian esiintymismuodoista. Meillähän on kahdellakin eri tavalla mahdollisuuksia antaa tilaa suoralle demokratialle: suora kansanäänestys on tietenkin yksi tapa, ja toinen tapa on ollut tämä kansalaisaloiteinstituutio. Tämäntyyppinen kansalaisaloiteinstituutio on myöskin siinä Euroopan unionin perustuslaissa — minä käytän rohkeasti sitä termiä, vaikka sitä kutsutaan vain perussopimukseksi eli Lissabonin sopimukseksi — jossa saadaan miljoonan EU-kansalaisen allekirjoituksen kautta unionin päätöksentekojärjestelmään kansalaisten tekemä aloite. Suomessa luonnollisesti on tyydytty ihan toisenlaiseen lukuun, eli 50 000 allekirjoitukseen, jolla tämä kansalaisaloite astuu voimaan, jos ne puolen vuoden aikana kyetään kokoamaan. Nämä suoran demokratian idut ja muodot ovat mitä suurimmassa määrin kannatettavia. Ne jalostavat ja kehittävät meidän demokratiaamme eteenpäin, antavat osallistumismuotoja kansalaisille, ja ennen kaikkea — kuten tässä edustaja Auttokin puheenvuorossaan totesi — nostavat keskusteluun tärkeitä kysymyksiä, ehkä sellaisia kysymyksiä, jotka hallitusten esitysten kautta tai kansanedustajien lakialoitteiden kautta eivät tähän saliin tule. Sitten muutama huomio siitä kokemuksesta, minkä kansalaisaloitteen tekijänä olen havainnut ja elänyt läpi. Ihan ensimmäiseksi meidän edustuksellisen demokratiamme kipupiste — sanon sen tällä tavalla, kun se tarkoittaa monissa maissa aidosti kipupistettä — on neljännen valtiomahdin rooli. Eli johtavat tiedotusvälineet tässä maassa muokkaavat paljon politiikan agendaa ja luovat viime kädessä todellisuuskuvan, jonka pohjalta myöskin edustuksellisessa demokratiassa päätökset tehdään. Kansalaisaloiteinstituution onnistuminen nojautuu ykkösenä siihen, että valtamedia antaa tilan. Jos valtamedia antaa julkisuustilan jollekin kansalaisaloitteelle, se menee läpi, ja jos se ei sitä anna syystä tai toisesta — aihe on niin herkkä, vaikea tai joku muu syy — niin se ei mene läpi. Eli tästä kansalais- aloitejoukosta — joita on minun käsitykseni mukaan tehty jo yli 500, jos muistan luvun oikein, voi olla, että olen väärässä tässä — niillä, mitkä media, valtamedia erityisesti nostaa esiin, on erittäin suuret läpimenomahdollisuudet. Itse tiedän omasta aloitteestamme, joka koski eläkejärjestelmän uusimista, että kun me saimme tilaa valtamediassa, niin sillä hetkellä me saimme 10 000 allekirjoitusta saman tien, samana päivänä — heti. Eli median rooli oli aivan ratkaiseva. Jos media ei sitä tilaa anna — kuten kävi toisessa kansalaisaloitteessa, joka tehtiin, jolle sitä ei saatu — niin me emme pysty sitä viemään silloin läpi. Eli median rooli on hyvin, hyvin kriittinen kysymys, ja siihen kannattaa suhtautua myöskin avoimella mielellä, ymmärtää median rooli, mutta myöskin osaten sitä arvioida. Toinen seikka, joka tulee vastaan ja mikä tässäkin lakiesityksessä tulee esille, on se rooli, missä muodossa, millä tavalla, nämä allekirjoitukset kootaan. Se on hallitsevasti digimuodossa internetin välityksellä. Äsken käytin puheenvuoron siitä, että meillä on yli 75-vuotiaita ihmisiä iso joukko, 80 prosenttia, joilla ei ole tietokonetta käytettävissä. Joten silloin, kun on asiakysymys, joka koskee ikäihmisiä kansalaisaloitteen kautta, ollaan huomattavasti toivottomammassa tilanteessa kerätä se 50 000 allekirjoitusta kuin jos nostetaan esiin sellainen teema, joka on esimerkiksi nuorille ihmisille akuutti, olennainen ja merkittävä, koska he elävät digimaailmassa ja he pystyvät heti reagoimaan siihen. Tämä on iso ongelma, minkä kanssa me olemme tekemisissä, että digitalisoituminen määrittää kansalaisaloitteen kohtalon. Meillä on selkeästi olemassa joitain osa-alueita, tässä tapauksessa esimerkiksi ikäihmisten ongelmat, jotka eivät samalla tavalla saa mahdollisuutta tulla esille — ellei sitten, niin kuin totesin, media anna sille tilaa — kuin toisentyyppiset. Tämä on rakenteellinen ongelma, siitä ei voi ketään syyttää, se on rakenteellinen tilanne, mutta on hyvä myöskin tässä asiassa tiedostaa, että kansalaisaloitteelle on tämä kynnys myöskin olemassa. Se on tärkeä tunnistaa. Kolmantena seikkana halusin tuoda esille sen — edustaja Autto sen jo omassa puheenvuorossaan toikin esille — millä tavalla kansalaisaloite käsitellään tässä eduskunnan täysistunnossa. Miten se käsitellään? Lähtökohtaisesti ideana on, se on lainsäädännön kautta määritelty, että kansalaisaloite pitäisi käsitellä samassa kiireellisyysjärjestyksessä, samalla tasolla kuin hallituksen esitykset. Ja nehän tulevat tänne lähetekeskusteluun, ne menevät valiokuntaan — ja kyllä, valiokunnat ovat ne usein myöskin käsitelleet — ja sitten ne tulevat tänne täysistuntoon, mutta vähän tilanteesta riippuen ne elävät tai ovat elämättä. Sitten on tämä iso kysymys, joka on tässä hallituksen esityksessä ja koskee nyt tätä esillä olevaa asiaa, eli tämä ikärajakysymys. Euroopan unionin sisällä on lähdetty liikenteeseen siitä, että kansalaisaloitteen voisi allekirjoittaa myöskin niin sanotusti alaikäinen Suomessa, sellainen ihminen, jolla ei ole äänioikeutta, eli 16 ikävuodesta alkaen. Tämä on pohdittavan arvoinen asia, koska tietysti tämä voisi olla vaihtoehto kasvattaa kansalaisia, nuoria erityisesti, ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin siitä huolimatta, että heillä ei ole vielä varsinaista äänioikeutta. Tämä on iso kysymys. Me olemme Suomessa omaksuneet sen kannan — joka on kyllä perusteltu myöskin — että äänioikeusikä, eli 18 vuoden ikä, on se, jota kautta määrittyy oikeus myöskin allekirjoittaa kansalaisaloite. Arvoisa puhemies! Täällä palaa punainen valo, 7 minuuttia on ummessa, pitääkö minun käydä pyytämässä toinen puheenvuoro? Minulla olisi ollut iso asia tässä vielä ottaa esille eli tämä allekirjoittajien määrä, minkä edustaja Auttokin tässä otti esille. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Kyllä nyt melkein täytyy pyytää toinen puheenvuoro. ] Ja ehdin sen tekemään, painamaan napin vielä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T18:19:09,2019-11-05T18:27:05,Hyväksytty,1.1 2019_58_166,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Ehditte hyvin, sillä täällä on muun muassa edustaja Vestman, joka odottaa puheenvuoroaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_167,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen teknisestä luonteesta huolimatta haluaisin edellisten puhujien tavoin kiinnittää huomiota muutamaan laajempaan seikkaan, mitä tulee tähän kansalaisaloiteinstituutioon. Olen samaa mieltä edustaja Auton kanssa siitä, että meillähän on varsin toimiva parlamentarismiin perustuva edustuksellinen demokratia, ja se turvaa erinomaisella tavalla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, mutta tämän rinnalla on tärkeätä, että meillä on tällaisia suoran demokratian kanavia, ja tämä kansalaisaloiteinstituutio mielestäni on osoittautunut varsin toimivaksi suoran vaikuttamisen kanavaksi. Minä haluan kiinnittää huomiota näiden kansalaisaloitteiden käsittelyyn täällä eduskunnassa, mitä noissa edellisissä puheenvuoroissa on sivuttu. Ensinnäkin täällä on tänä syksynä käsitelty jo useampi kansalaisaloite. Täällä on käsitelty kansalaisaloite, joka koskee seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan peruuttamista ja tuomitun karkottamista, täällä on ollut käsittelyssä Suostumus2018-kansalaisaloite ja täällä on käsitelty kansalaisaloite, joka koskee kaivoslain uudistamista. Sen lisäksi täällä on käsitelty muun muassa dieselin käyttövoimaveron poistamista koskeva kansalaisaloite, joka keräsi muuten lähes historialliset 125 000 allekirjoitusta. Minä olen osallistunut täällä salissa lähes jokaiseen keskusteluun ja olen tehnyt tämän salin osalta muutamia huomioita. Ensinnäkin on äärimmäisen tärkeätä, kun kansalaisaloite on täällä meillä lähetekeskustelussa, että asianomaiset ministerit osallistuvat siihen keskusteluun. Tässä noteerasin kaivoslain uudistamista koskevan kansalaisaloitteen osalta, kuinka paljon hedelmällisempää se keskustelu tämän kansalaisaloitteen johdosta oli, kun täällä oli ministeri vastaamassa, ja tähän on varmasti syytä jatkossakin kiinnittää huomiota. Toiseksi, mielestäni tapa osoittaa kunnioitusta kansalaisaloitetta kohtaan on se, että niiden käsittelyyn osallistuisi mahdollisimman moni kansanedustaja. T ässä on myös meidän edustajien toimintaan syytä minun mielestäni kiinnittää huomiota. Edustaja Kiljunen nosti tuossa esille myös sen, miten sitten tämä kansalaisaloite nousee mediassa esille, ja sillä on varmasti, tai voi olla, vaikutusta siihen, miten tämä kansalais-aloite sitten konkretisoituu mahdollisesti lainsäädännöksi tulevaisuudessa, mutta tähänhän me voimme täällä eduskunnassa vaikuttaa. Tämän salin lisäksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että valiokunnillahan on myöskin vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten tätä kansalaisaloitteita käsitellään, ja nämä julkiset kuulemiset ovat olleet erinomaisia. Tämän valiokuntatyön kautta sitten kansalaisaloitteelle on myöskin mahdollisuus antaa tukea, ja tämän asian myöskin haluaisin nostaa esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-05T18:27:08,2019-11-05T18:30:12,Hyväksytty,1.1 2019_58_168,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella ikävää kuulla kokoomuksen suunnalta, että kansalaisaloiteinstituutiota halutaan sillä tavoin heikentää, että tätä allekirjoitusmäärää lähdettäisiin nostamaan. Kansalaisaloiteinstituutio nimenomaan on tarkoitettu sitä varten, että kansalaisilla olisi mahdollisuus tuoda eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman helposti asioita, koska edustuksellisen demokratian kautta se valitettavasti on pikkasen useamman kulman takana. Tällä hetkellä suomalaiset kokevat jo, että he eivät valitettavasti saa ääntään kuuluviin tarpeeksi. Meillä äänestysprosentti ei ole tarpeeksi korkealla tasolla ja tämmöinen kansalaisaktivismi ja uudet tavat vaikuttaa ottavat valtaa, ja siihen sopii äärimmäisen hyvin, että meillä on tämä kansalaisaloiteinstituutio. Vuodesta 2012, kun tämä kansalaisaloite otettiin käyttöön, meillä ei ole käsitelty kuin vasta 28 kansalaisaloitetta — vuodesta 2012 lähtien — joten se ei kyllä ole minkäänlainen määrä, jos katsotaan, kuinka monta vuotta tässä on mennyt välissä. Osa johtaa lainsäädäntöön, niin kuin me olemme nähneet, osa itsessään luikahtaa seuraaviin hallitusohjelmiin, niin kuin me olemme nähneet, ja ennen kaikkea nekin, jotka eivät suoraan päädy lainsäädäntöön, johtavat ihan valtavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisista tärkeistä asioista, kuten tässä on mainittu: ollaan puhuttu esimerkiksi juurikin karkotuksista tai bensaverotuksista ja muista vastaavista tai sitten esimerkiksi Veikkauksesta nyt — tämä keskustelu on noussut myöskin kansalaisaloitteen kautta. Eli nämä ovat myöskin äärimmäisen tärkeitä kanavia kansalaisille mahdollistaa yhteiseen isoon keskusteluun semmoisia teemoja, jotka eivät muuten sinne nousisi, ja sen takia olisi todella valitettavaa, jos me nyt lähtisimme siihen suuntaan, että alkaisimme ottaa pois sitä valtaa kansalaisilta, jota heille on annettu, säätämällä jonkin uuden rajan, että nostetaan sitä 50 000:stä 100 000:een. Voin kertoa, että sen jälkeen ainakin — jos puhutaan eläkeläisiin liittyvistä asioista — on aika vaikea kerätä 100 000 paperista lomaketta, ellei netissä lähdetä allekirjoittamaan, eli tämä on myöskin yhdenvertaisuuskysymys. Vielä yhden näkökulman haluaisin tuoda tähän keskusteluun, ja se on se, että kansalais-aloite on myöskin väylä just semmoisille ryhmille tuoda asioita tänne käsittelyyn, jotka eivät täällä ole edustettuina edustuksellisesti, niin kuin esimerkiksi nuorille. Me emme ole täällä edustettuina samassa suhteessa kuin me olemme yhteiskunnassa. Myöskin sosioekonomisesti vähän pienempituloisista taustoista tulevat henkilöt eivät ole edustettuina, ja tämä on sen takia ihan älyttömän tärkeä juttu. [Kimmo Kiljunen: Eläkeläiset eivät ole edustettuina!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-05T18:30:12,2019-11-05T18:33:05,Hyväksytty,1.1 2019_58_169,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisat edustajat, en avaa tässä nyt laajempaa debattia, mutta myönnän vastauspuheenvuoron edustaja Autolle, kun hänen puheeseensa suoraan viitattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_170,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tosiaan edustaja Tynkkysen kanssa täysin samaa mieltä kansalaisaloitteen merkityksestä ja siitä, miten se palvelee suomalaista edustuksellista parlamentaarista demokratiaa. Oma huoleni, ja miksi ääneen pohdiskelin asiaa, liittyy siihen, että kun näitä kansalaisaloitteita, uskoisin näin, kiihtyvään tahtiin tulevaisuudessa eduskuntaan tulee, päästäisiin tilanteeseen, jossa sitten myös koetaan, että ne konkreettisesti etenevät lainsäädäntöön asti, kun eduskunnan enemmistö voi esitetyt ajatukset hyväksyä, niin että siinä mielessä tavallaan emme ole Tynkkysen kanssa eri mieltä tästä asiasta, [Sebastian Tynkkynen: Kyllä me ollaan eri mieltä!] mutta mielestäni pitää uskaltaa käydä keskustelua. Ja myös haluan sitä korostaa, että oman pohdintani olen esittänyt yksittäisenä kansanedustajana, en niinkään puolueen edustajana tässä. Uskon, että tämä kysymys on mitä suurimmassa määrin perustuslakikysymys, ja varmasti jokaisen on hyvä [Puhemies koputtaa] tähän paneutuakin nimenomaan sen oman kansanedustajuuden kautta [Puhemies koputtaa] ennemmin kuin puoluepoliittisena kysymyksenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T18:33:10,2019-11-05T18:34:21,Hyväksytty,1.1 2019_58_171,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,Emme myöskään nosta debattiin käytettävää aikarajaa. Se on minuutti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_172,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän myös tässä tilaisuuden käyttää puheenvuoro kansalaisaloitteista yleisemminkin. Olemme tosiaan, niin kuin täällä salissa on jo todettu, tällä kaudella päässeet käsittelemään useaa tärkeää kansalaisaloitetta ja asiaa, ja pidän tosi arvokkaana sitä, että näin on, ja pidän näitä kansalaisaloitteita tärkeänä osana demokratiaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Näillä kansalaisaloitteilla on tosiaan tärkeä rooli asioiden nostamisessa julkiseen keskusteluun ja tänne eduskunnan agendalle. Ja edelleen, kuten täällä on todettu, niin vaikka ne kansalaisaloitteet eivät sellaisenaan menisi läpi ja tulisi osaksi lainsäädäntöä tai johtaisi lainsäädännön muutokseen, niin ne parhaimmillaan kyllä sparraavat ja vievät lainsäädäntövalmistelua siihen suuntaan, mihin aloite on halunnut maailmaa muuttaa, ja sitä kautta vaikutus voi olla merkittävä. Täällä meillä salissa käsittelyssä olleista kansalais-aloitteista näkee, että niiden eteen on nähty todella paljon vaivaa. Ne nimet, ne 50 000 nimeäkään, eivät kuitenkaan tule helposti, vaan se edellyttää työtä, ja silloin ne kansalais-aloitteet myös ansaitsevat täällä salissa ja tässä talossa arvoisensa käsittelyn. Sisällöllisesti mielenkiintoinen kysymys on se, että tämä EU-asetus mahdollistaa aloitteen ikärajan laskun 16 vuoteen. Tässä vaiheessahan siihen asiaan ei oteta kantaa, mutta ikärajakysymyksiä on tarkoitus käsitellä myöhemmin parlamentaarisessa työryhmässä, joka selvittää puoluelain, vaalirahoituslain ja vaalilain kehittämistarpeita, ja tämä työ alkaa vielä tämän vuoden aikana. Ilmastolakot ja ilmastomielenosoitukset ovat osoittaneet, että nuorilla on halua ja osaamista vaikuttaa, ja on todella tärkeää, että tarjoamme myös nuorille siihen mahdollisuuksia. Ja vielä sen totean, että tätä kansalaisaloitelakiahan muutettiin tosiaan niin, että kesäkuun alussa voimaan tulleella muutoksella pyrittiin ehkäisemään aloitteiden raukeamista eduskunnan vaihtuessa pidentämällä vuoteen sitä määräaikaa, jossa vastuuhenkilöiden on toimitettava kannatusilmoitukset. Tätä pidin myös tärkeänä muutoksena, että meidän pitää pikemminkin — olen sitä mieltä — pyrkiä tätä instituutiota kehittämään siihen suuntaan, että se on mielekäs vaikuttamisen tapa kansalaisille, ja tuoda asioita julkiseen keskusteluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-05T18:34:25,2019-11-05T18:36:56,Hyväksytty,1.1 2019_58_173,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä puhuttiin median toimista näitten kansalaisaloitteitten kanssa, ja täytyy sanoa, että heillä on iso vaikutus siinä, mutta jos katsoo vaikka tätä omaa kansalaisaloitetta, niin media teki kyllä kaikkensa, ettei se saisi näitä 50 000:ta nimeä, mutta niin vain kuudessa viikossa 50 000 nimeä täyttyi. Siinä varmaan isona tekijänä on sosiaalinen media, mikä auttaa kyllä näitten nimien keräämisessä. Mutta niin kuin edellinenkin edustaja sanoi, niin ei tämä 50 000 nimen kasaan saaminen ole mikään helppo ja itsestäänselvä asia. Kyllä se aihe pitää olla mielipiteitä herättävä. Sitten tuosta ikärajan laskusta, niin itse kyllä laskisin sitä ihan sen takia, että myös nuoriso kiinnostuisi päivänpolitiikasta ja heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa siihen. Eli laskisin kyllä tätä ikärajaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-05T18:36:56,2019-11-05T18:38:00,Hyväksytty,1.1 2019_58_174,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on tärkeä instituutio, ja siitä sopii keskustella monipuolisesti tällaisen teknisenkin lakiesityksen yhteydessä. Tuo allekirjoittajien määrän muuttaminen on tietysti monitahoinen asia. Itse en siihen lähtisi sen takia, että nyt tuollainen määrä sinne on määritetty ja se toimii tällä hetkellä ja se asettaa tietyn rajan sille, millaisia aloitteita tänne eduskuntaan päätyy. Tästähän on aiemmin keskusteltu esimerkiksi suhteessa Malmin lentokentän säilyttämiseen ja sitten jonkun pienemmän kaupungin vastaavan asian esille tuomiseen: pienemmässä kaupungissa ei kenties ole 50 000:ta asukasta, joita se asia koskisi, eikä sitä kautta tulisi sellaista määrää allekirjoituksia siihen aloitteeseen, että se eduskunnan käsittelyyn päätyy, verrattuna sitten Malmiin, jolloin tämmöinen väestömassa on helposti löydettävissä. Tämä on tietysti ongelmallista, mutta itselläni ei siihen ole suoranaista ratkaisua esittää. Sellaisen huolen toisin esille, että kun puhutaan kansalaisaloitteista, niin niiden ei pitäisi olla kansalaisjärjestöaloitteita. Loppujen lopuksi kuinka moni kansalaisaloite, joka on päätynyt eduskuntaan käsittelyyn, on aidosti lähtenyt liikkeelle yksittäisten kansalaisten huolesta ilman minkäännäköisen järjestön — pahimmassa tapauksessa veronmaksajien rahaa nauttivan järjestön — masinointia? Eli kansalaisjärjestöt yrittävät ajaa lainsäädäntöön asioita, joita eivät ole saaneet hallitusohjelmaan, kansalaisaloitteen kautta julkisuutta hyväksi käyttäen, ja toisaalta puolueet ja poliitikot yrittävät tuoda asioita niin sanotusti tiskin alta ohi hallitusohjelman. Tätäkin ilmiötä on ollut havaittavissa useina hallituskausina, ja eräskin kansalaisaloite tavallaan tällaisenaan saatiin lävitse eduskunnassa. Tämmöiseen toimintaan kansalaisaloite tuskin on tarkoitettu vaan enemmänkin kansalaisten keinoksi tuoda esille huolia, joita heillä on, eikä meidän poliitikkojen keinoksi tuoda asioita esille, koska me voimme tehdä lakialoitteita. Eräs syy siihen kysyntään, miksi kansalaisaloitteita tarvitaan, on se, että on yleisessä tiedossa, että yksittäisten kansanedustajien tai jopa pienempien kansanedustajajoukkojen lakialoitteita ei eduskunnassa käytännössä käsitellä vaan ne haudataan valiokuntiin. Edes yli 100 allekirjoittajan lakialoitteet, kansanedustajan lakialoitteet, eivät ole tulleet lainsäädännöksi, vaikka niiden periaatteessa pitäisi tulla, jos eduskunnan enemmistö on niiden takana. Onko tässä eräs syy, joka saa aikaan lisää kysyntää kansalaisaloitteelle, että koetaan, että kansanedustajaan yhteyttä ottamalla ja sitä kautta lakialoitteen eteenpäinviemisellä ei pystytä vaikuttamaan asioihin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-05T18:38:00,2019-11-05T18:40:30,Hyväksytty,1.1 2019_58_175,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteella on erittäin tärkeä rooli kansan vaikuttamisessa. Ne ovat tosiaan tärkeitä muotoja vaikuttaa. Kansalais-aloitteet ovat mahdollisia myös kunnissa. Niin kuin monet kuntapäättäjät tietävät, sielläkin niitä silloin tällöin aina liikkuu, mutta turhan harvoin niitä on. Kansalaisten vaikuttamiseen pitäisi oikeastaan kiinnittää enemmän huomiota, siihen, mitenkä se tapahtuisi. Kansalaiset pitäisi ottaa mukaan jo siinä alkuvaiheessa, kun niitä asioita käsitellään — elikkä aika varhaisessa vaiheessa pitäisi kansalaiset ottaa mukaan. Mikä sitten olisi semmoinen konsti? Eräs konsti voisi olla kyllä se, että järjestettäisiin kyselytunteja kunnissa ja kaupungeissa, ja miksei tulevaisuudessa vaikka eduskunnassakin jotakin semmoista voitaisi miettiä. Kyllä se kansalaisten rooli on tärkeä. Heitä tarvitaan eräänä vaikuttamisen yksikkönä mukaan kovastikin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-05T18:40:30,2019-11-05T18:41:26,Hyväksytty,1.1 2019_58_176,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia huomioita tästä keskustelusta ja sitten tämä, minkä minä halusin varsinaisesti vielä puhua. Tässä oli esillä keskustelu siitä, voisiko ikäraja olla 16 tai 18 vuotta — 18 vuotta olisi siis se äänioikeuden antava ikä. Kyllä voisi pohtia sitä 16 vuoden ikää tässä kansalaisaloitteen puolella erityisesti ottaen huomioon, että se olisi siis nuorten kasvatusta tähän demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään, ja kun me tiedämme, että nuoret ihmiset yleensä ovat hyvin voimakkaasti, englanniksi sanotaan, issue-oriented eli ovat hyvin keskittyneet tiettyyn yksittäiseen asiaan, niin tämä olisi ilman muuta helppo tapa heidän kokea se osallisuutensa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja siinä olla aidosti mukana. Edustaja Mäkelä nosti esille kysymyksen siitä, ovatko jotkut kansalaisjärjestöt käyttäneet ”väärin” tätä kansalaisaloiteinstituutiota. Minä en ymmärtänyt ollenkaan teidän argumentaatiotanne. Kansalaisjärjestöt käsitykseni mukaan ovat kansalaisten järjestöjä, ja siinä mielessä ihmiset, jotka tekevät kansalaisaloitteita kansalaisina, ovat usein aktiivisia joissakin kansalaisjärjestöissä. Sen minä ymmärrän hyvin, jos te olitte sitä mieltä, että puolueiden ei kannata käyttää kansalaisaloiteinstituutiota hyväksensä, ajaa puoluepoliittisia asioita. Siinä mennään vähän hakoteille, koska puolueilla on nämä edustuksellisen demokratian foorumit käytettävissään. En minä lähtisi syyllistämään kansalaisaloitteiden tekijöitä siitä, että erilaisilla ihmisillä saattaa olla erityyppisiä järjestötaustoja. Niitä varmasti löytyy jokaiselta, joka on aktiivinen kansalainen. Sitten kysymys siitä, että monet kansalaisaloitteet ovat todella johtaneet lainsäädäntöön ja keskusteluun. Nyt hallitusohjelmassakin on esimerkiksi yksi asia, joka on selkeästi kansalaisaloitteiden kautta tullut esiin, eli tämä vanhusasiavaltuutettu. Se on ollut pidempään esillä, siitä on tehty aloitteita kansalaisten toimesta. Vihdoin meillä on hallitus, joka on ottanut sen hallitusohjelmaan, ja se tullaan toteuttamaan. Ehdottomasti juuri näin on, että näillä kansalaisaloiteinstituutioilla on tässä suhteessa merkitystä. Edustaja Tynkkynen nosti esille kysymyksen, kritisoi edustaja Auton kantaa tästä 50 000 allekirjoituksesta. Olen edustaja Tynkkysen kanssa samaa mieltä. Kokeilkaapa kerätä 50 000 allekirjoitusta, erityisesti kun joudutte sen käsin keräämään. Se on muuten valtava määrä kansalaisia. Se on muuten valtava urakka. Ei nyt nosteta kynnystä 100 000:een, mikä tekee sen mielettömäksi ja jolloin tulee entistä selkeämmäksi median vaikutusvallan korostaminen, koska silloin median kautta pystytään käytännössä sanelemaan se, tuleeko kansalaisaloite läpimeneväksi vai ei. 50 000 on ehdottomasti se maksimiraja. Itse asiassa minä pohtisin sitä toisinpäin. Olisiko se kansalaisaloitteen allekirjoittajamäärä jopa laskettavissa? Ei välttämättä niin — älkää hätääntykö — ei välttämättä niin, että se kansalaisaloite, joka saisi esimerkiksi 10 000 allekirjoitusta, tulisi lakialoitteena tänne eduskuntaan, mutta niin, että jos on saanut 10 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen — ja on muuten iso urakka se 10 000:kin, jos se tehdään käsityönä, niin kuin monesti joudutaan tekemään tietyissä tilanteissa — se johtaisi samantyyppiseen käsittelyyn kuin täällä eduskunnassa kirjallinen kysymys, jonka kansanedustaja tekee hallitukselle. Eli jos 10 000 ihmistä on ilmaissut kantansa, niin silloin tavallaan valtioneuvoston asianosainen ministeri olisi velvollinen vastaamaan tähän yhtä lailla kirjallisesti, jolloin se synnyttäisi tätä debattia. Se olisi kansalaisaloitteen pehmennetty muoto, kun 10 000:kin on jo iso, iso määrä ja valtaosa kansalaisaloitteista, siis valtaenemmistö, ei koskaan saavuta sitä 10 000:ta. Eli jos saa 10 000 allekirjoitusta, se on jo luonteeltaan vakava kansalaisaloite, ja silloin meidän päätöksentekojärjestelmämme voisi hengittää siihen suuntaan, että siihen kansalais-aloitteeseen vastattaisiin esimerkiksi kirjallisesti, jolloin dialogi päätöksentekojärjestelmän ja kansalaisten välillä tässä eläisi. Tämäntyyppisiä ajatuksia tässä voisi kehittää pikemminkin kuin lähteä siihen, että nostettaisiin sitä kynnystä vielä hurjempiin korkeuksiin, jolloin tosiasiassa se tarkoittaa vain median vaikutusvallan lisäämistä tässä kansalaisaloiteinstituutiossa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T18:41:26,2019-11-05T18:46:04,Hyväksytty,1.1 2019_58_177,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on useampi kollega jo todennut, kansalaisaloite on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä kansalaisten poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen muotona. Mielestäni yksi tärkeimpiä puolia tässä kansalaisaloitteessa on se, että se havainnollistaa kansalaisille sitä, mitä väliä on poliittisella päätöksenteolla ja poliittisilla valinnoilla. Tämä hallituksen esitys, jota nyt käsitellään, kuitenkin sisältää lähinnä tosi teknisiä muutoksia, jotka eivät nyt kansalaisten näkökulmasta merkittävästi muuta tätä nykyistä järjestelmää. Mutta haluaisin vain muistuttaa kaikille niille, jotka eivät tunne tämän asian historiaa, että tämähän on saanut alkunsa siitä, että oikeusministeri Tuija Braxin oikeusministerikaudella eli vuosien 2007 ja 2011 välisellä eduskunta- ja hallituskaudella, vihreän oikeusministerin Tuija Braxin johdolla valmisteltiin se perustuslain pykälä, johon tämä koko kansalaisaloitejärjestelmä nykyään perustuu ja jonka pohjalta seuraava hallitus sitten silloisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla valmisteli kansalaisaloitelain. Olen tosi iloinen siitä, että tämä järjestelmä on olemassa ja toimii, ja kuten tässä nyt jo todettiin, niin osa kansalaisten aloitteista on johtanut varsinaiseen lainsäädäntöön, osa muuhun reagointiin poliittisten päättäjien taholta. Kansalaisaloite on siinä mielessä aika samassa asemassa kansanedustajien aloitteiden kanssa, että osasta tulee lainsäädäntöä, osasta ei. Siihenhän demokratiassa tietysti ei voida mennä, että asia olisi sillä jo päätetty, että kansalaisaloite läpäisee tämän 50 000 allekirjoittajan rajan, vaan jokainen kansalais-aloite ansaitsee huolellisen käsittelyn eduskunnassa. Mielestäni on myös tärkeää, että silloinkin, kun eduskunnan enemmistö on sitä mieltä, että kansalaisaloitetta ei hyväksytä tai että se ei johda toimenpiteisiin, asia käsitellään täysistunnossa ja jokainen kansanedustaja joutuu sitten nappia painamalla myöskin henkilökohtaisesti niin sanotusti näyttämään karvansa, että kannattaako vai ei. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-11-05T18:46:05,2019-11-05T18:48:58,Hyväksytty,1.1 2019_58_178,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän kannatusikärajan muuttamiseen. Sen suhteen olisin kyllä kohtuullisen varovainen siinä mielessä, että kyllä äänioikeuden mukana tulee tavallaan myöskin vastuu sen äänestämisen vaikutuksista, koska nämä ovat kuitenkin lainsäädäntötoimia. On helppo — tällaisena klassisena esimerkkinä — olla sitä mieltä, että haluaa lisää rangaistuksia, kun ei tarvitse miettiä, mistä otetaan rahat lisääntyneisiin vanginhoitomenoihin. Eli vastuu tulee vallan mukana. Edustaja Kiljuselle kommenttina: tuo 10 000 allekirjoittaneen eräänlainen kansalaiskysymys kuulostaa erittäin hyvältä ajatukselta, ja sellaista voisin kannattaa ajatuksena, jos se joskus eduskuntaan tuotaisiin. Tästä järjestökysymyksestä: Nythän on niin, että näitä suurimpia kansalaisjärjestöjä jo nyt kuullaan eduskunnassa, valiokunnissa, erilaisten lakiesitysten ja hallituksen esitysten yhteydessä. Ne saavat jo nyt äänensä kuuluviin eduskunnassa, tapaavat kansanedustajia ja käyvät eduskuntaryhmien vieraina. Niillä on rahoitus joskus verovaroista, valtion rahoista, ja sitä kautta aivan eri resurssit kerätä allekirjoituksia ja saada julkisuutta näille kansalais-aloitteille kuin yksityisillä kansalaisilla. Ne eivät ole samalla viivalla tässä kysymyksessä. Sen vuoksi toin esille tämän kansalaisjärjestöaloitteen epätoivottavuuden ongelmatiikan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-05T18:48:58,2019-11-05T18:50:17,Hyväksytty,1.1 2019_58_179,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp," Kiitos puheenjohtaja! Suomessa käydään paljon sitä keskustelua, varsinkin just ennen vaaleja, että pitäisikö pikkasen nuorempien kuin 18‑vuotiaitten päästä päättämään vaaleissa, koska heitä koskevat niin monet asiat, mistä päätetään. Ja sitten aina jotkut perustelevat sitä sillä tavalla, että no, ei ehkä nyt näissä yleisissä vaaleissa, koska täällä nyt päätetään edustuksellisesti, ketkä menevät läpi, ja puhutaan niin valtavan monimutkaisista asioista, mistä tullaan päättämään. Ja sitten taas tämän kansalaisaloitejärjestelmän kohdalla on kyse nimenomaan hyvin yksittäisistä asioista, mitä käsitellään. Ja voisi sanoa näin, minä luulen, että tässä olisi ehkä ainakin tavallaan se, että päästäisiin eteenpäin siinä, miten nuoret pystyvät hyvin konkreettisella tavalla osallistumaan vaikuttamiseen nimenomaan lainsäädännön osalta. Minä sanoisin, että tässä voisi olla kompromissiratkaisu se, että laskettaisiin 16 vuoteen sitä ikärajaa kansalaisaloitteisiin osallistumisen osalta. Nuorilla on todella paljon aiheita, mitä he haluaisivat tuoda päätöksentekoon, ja me edustajat olemme lähtökohtaisesti yleensä vähän vanhempia kaikki — minäkään en enää mikään 16‑vuotias teini ole, niin en ehkä samalla tavalla enää jotenkin ymmärrä kuitenkaan, että mitä siellä maailmassa liikkuu. Ja minä uskon, että nämä nuoret voisivat olla myöskin hyvin aktiivisia sen suhteen, että he voisivat olla niitä, jotka erilaisten festarien yhteydessä ovat keräämässä sitten niitä allekirjoituksia heille tärkeisiin asioihin. Ja tuo, mitä just tässä esimerkiksi kansanedustajat — perussuomalaisten Ari Koponen ja Kiljunen ja muut — ovat puhuneet, niin kyllä me voisimme oikeasti yhdessä harkita sitä, että jos tässä kohtaa laskettaisiin ikäraja 16 ikävuoteen. Samalla se toimisi myöskin semmoisena tietynlaisena ehkä testinä, että miten se aktivoi sitten nuoria. Ja minä uskon vahvasti siihen, että se tulee todella voimallisesti aktivoimaan nuoria, myöskin Lukiolaisten Liiton osalta, myöskin Nuvan osalta, monien muitten osalta. Nämäkin instituutiot saattavat nousta paljon isompaan merkitykseen, koska sieltä lähdetään synnyttämään tämmöisiä asioita, joita sitten suoraan ajetaan lainsäädäntöön. — Kiitos, arvoisa puhemies. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-05T18:50:17,2019-11-05T18:52:41,Hyväksytty,1.1 2019_58_180,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästähän virisi oikein hyvä ja rakentava keskustelu, ja mielestäni edustaja Kiljunen teki mielenkiintoisen avauksen siitä, että tätä koko kansalaisaloiteinstituutiota voisi tarkastella siitäkin näkökulmasta, olisiko useampia kansalaisten ikään kuin aloitteella tekemiä valtiopäivätoimiin rinnastettavia toimia, kuten tällainen kansalaiskysymys, ehkä kansalaiskeskustelualoite ja sitten tämä varsinainen lain muuttamiseen tai kokonaan uuden lain säätämiseen tähtäävä kansalaisaloite. Tällaisen keskustelun käyminen on varmaan tarpeellista, jos esimerkiksi halutaan edetä edustaja Kiljusen esittämään suuntaan, että näitä tarvittavia allekirjoitusmääriä lähdettäisiin pienentämään. Se, mistä itse kannan erityistä huolta, on se, että kun avaamme ja olemme avanneet erinomaisen väylän kansalaisille vaikuttaa, niin on tärkeää, että se koettaisiin mielekkääksi ja juuri siihen tarkoitukseen toimivaksi väyläksi, niin että se johtaisi konkreettisiin vaikutuksiin. Ja kun tosiaan suhteuttaa vielä asiaa lain muuttamisen osalta vaikkapa kansanedustajien tekemiin aloitteisiin, niin esimerkiksi 100 kansanedustajankaan allekirjoittama aloite ei välttämättä sitten valiokunnassa etene edes mietintöön asti, ja noin teoriassa voi ajatella, että siellä on kuitenkin takana 1,5 miljoonan äänestäjän antama mandaatti, kun puolet eduskunnasta on jonkin aloitteen allekirjoittanut. Elikkä tässä mielessä pitää käydä aivan uusi keskustelu, jos tosiaan lähdetään alentamaan näitä tarvittavia allekirjoitusten määriä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T18:52:45,2019-11-05T18:54:34,Hyväksytty,1.1 2019_58_181,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp," Arvoisa puhemies! Arvostan edustaja Tynkkysen ja Auton esille tuomia näkökohtia koskien tätä ideaa siitä, että kun nyt 50 000 allekirjoituksella kansalaisaloite tulee lakialoitteen tapaisesti käsiteltäväksi tänne eduskunnan täysistuntoon ja eduskuntaan, niin jos — tämä oli se uutuusajatus siinä — olisi 10 000 allekirjoitusta, se johtaisi toisentyyppiseen menettelytapaan eli esimerkiksi ministerin kirjalliseen vastaukseen kansalaisaloitteen tekijöille, joka olisi tietysti julkinen myöskin saman tien. Sen sijaan, että me jäisimme nyt odottamaan kansalaisaloitetta tästä ehdotuksesta, niin täytyykö meidän tehdä tässä yhteinen lakialoite ja käynnistää sitä kautta tämä keskustelu eduskunnan kautta, että me haluamme tukea tässä suhteessa tätä suoran demokratian muotoa. Jätetään se harkittavaksi, en sano, että jätän sen kollegoille. Edustaja Hassi tässä toi esille historiasta oikeusministeri Braxin. Hän korosti, että vihreän oikeusministerin Braxin aloitteesta tämä kansalaisaloiteinstituutio on tullut Suomeen. Nyt kun me menemme historiaan, niin katsotaan historiaa vielä taaemmaksi, koska tiedän myöskin sen, mistä tuleva ministeri Brax sai tämän idean tälle kansalaisaloitteelle. Hän oli hyvin vahvasti mukana myöskin Euroopan unionin perustuslakiprosessia viemässä eteenpäin ja konventin taustatöissä mukana. Konventissa 2003—2004 sitten sopimusteksteissä oli kehitetty tämä Euroopan laajuinen kansalaisaloite, jossa miljoona allekirjoitusta edellytettiin unionitasolla, ja se on siis edelleenkin unionin lainsäädäntöä tältä puolelta. Tässä suhteessa tiedän, kun tätä keskustelua tulevan ministerin Braxin kanssa käytiin: tämähän on heureka, tämä kansalaisaloiteinstituutio täytyy saada myöskin tänne Suomeen. On hienoa, että ministerinä ollessaan hän käynnisti tämän prosessin Suomeen ja meillä on nyt olemassa tämä suoran demokratian muoto eli kansalaisaloiteinstituutio. Haluaisin vielä, arvoisa puhemies, palauttaa keskustelun siihen, minkä edustaja Vestman täällä nosti esille, eli millä tavalla eduskunta suhtautuu näihin kansalaisaloitteisiin, kuinka me sen käsittelemme, minkä kuvan me jätämme kansalaisille, jotka ovat tämän aloitteen tehneet. Minä arvostan sitä, että tässä salissa on tänään selkeästi yksioikoinen näkemys siitä, että meidän täytyy suhtautua vakavasti ja kunnioittaen siihen, että tällainen aloite on tehty. Jotkut ovat vakavasti siihen paneutuneet ja onnistuneet saamaan kymmeniätuhansia allekirjoituksia, niin kuin totesin, usein valtavan työprosessin jälkeen. Niin kuin sanottu, itse olin käynnistävänä voimana tässä eläkkeitä koskevassa kansalaisaloitteessa ja tiedän, mikä työ on kerätä se 50 000 allekirjoitusta. Tässä suhteessa olisi arvokasta, että kun se asia tulee tänne eduskuntaan, me kansanedustajat olisimme paikalla, kun jokaista kansalaisaloitetta täällä käsitellään. Se osoittaa meidän arvonantomme tälle instituutiolle, myöskin kansalaisille. Ja hieno idea edustaja Vestmanilla: ministeri paikalle. Ministeri paikalle, se pistää meidätkin ottamaan kantaa suhteessa valtioneuvostoon, ja ministeri osoittaa arvovallan myöskin, että tähän asiaan suhtaudutaan täydellä vakavuudella eduskunnan puolelta. Nämä ovat niitä pieniä eleitä, mutta ne osoittavat sen, [Puhemies koputtaa] että instituutio on tärkeä ja vakava, ja meidän täytyy sillä tavalla siihen suhtautua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T18:54:34,2019-11-05T18:57:46,Hyväksytty,1.1 2019_58_182,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Tynkkynen toi hienosti esiin, näiden kansalaisaloitteiden määrä on ollut varsin mitätön vuosien aikana, ja onko siitä nytten, vaikka niitä on nyt tullut tänne enemmän tässä viimeisten kuukausien aikana, ollut haittaa täällä? Omasta mielestäni ei, vaan kaikki ovat herättäneet oikein hyvää keskustelua täällä, ja just se keskustelu, näitten asioitten keskusteluun saaminen, on se melkein tärkein asia, mitä näillä kansalaisaloitteilla voi tehdä. Eli ei muuta kuin lisää vaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-05T18:57:50,2019-11-05T18:58:24,Hyväksytty,1.1 2019_58_183,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En meinaa halua jatkaa tätä keskustelua muuten, mutta kun tätä on nyt käyty perusteellisesti: Tämä puheenvuoro oli juuri nimenomaan tärkeä, eli näillä kansalaisaloitteilla ollaan ihan vakavasti liikkeellä, kun keskustellaan tämän täysistunnon keskustelujen luonteesta. Useimmiten poikkeuksellisen mielenkiintoisia keskusteluja syntyy näistä kansalaisaloitteista. Ei ainoastaan kansalaisyhteiskunta ole puhunut niistä asioista, myöskin lehdistö on niistä asioista puhunut, ne ovat aikaan liittyviä aiheita, ja ne koskettavat useimmiten ihmisiä. Sen takia se aloite on tehty, ja sen takia me saamme täällä eduskunnassakin tavallaan suoran yhteyden kansalaisiin vaalien välillä, koska tämä on suoran demokratian muoto, tämä kansalaisaloiteinstituutio. Sen takia meidän täytyy antaa sille oikea arvonsa ja pikemminkin tukea sitä, että se instituutio vahvistuu kuin sitä, että se heikkenisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T18:58:25,2019-11-05T18:59:14,Hyväksytty,1.1 2019_58_184,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä siitä, että kansa-laisaloitteilla on saatu erittäin hyviä keskusteluja aikaan täällä eduskunnan suuressa salissa — kun edustaja Kiljunen osoitti arvostusta edustaja Vestmanin tekemille parannusehdotuksille tämän käytännön käsittelyn osalta, että esimerkiksi hallinnonalan asianomainen ministeri on aina läsnä, kun eduskunta käy lähetekeskustelua kansalaisaloitteesta, niin samalla tavalla minusta se on erittäin tärkeää ja kannatettavaa. Mutta oman alkuperäisen pointtini haluan vielä tuoda tähän: Kun nyt tässä ikään kuin korostamme, että näillä kansalaisaloitteilla ajetaan tällaisen eduskunnan keskustelualoitteen asemaa, niin eihän sen näin pidä olla, vaan kansalaisaloite on säädetty perustuslain mukaiseksi menettelyksi kansalaisille tehdä suoran demokratian mukainen aloite lainsäädännön muuttamiseksi. Ja tämä on minusta se edustaja Kiljusen hyvä ajattelu, että pitäisikö olla kansalaisilla käytettävissään useampia erilaisia työkaluja, jotta voidaan ajatella, että tämä suora demokratia sitten tämän edustuksellisen demokratian rinnalle voisi vahvistua. Tätä hain sillä, kun alun perin halusin nostaa keskustelua siitä, olisiko syytä tarkastella jopa tämän allekirjoitusmäärän nostoa silloin, kun puhutaan todella lain muuttamiseen tähtäävästä aloitteesta. Mutta siitä olen täysin samaa mieltä, että on hyvä, että näitä aloitteita tehdään ja keskustelua ajankohtaisista aiheista syntyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T18:59:15,2019-11-05T19:00:51,Hyväksytty,1.1 2019_58_185,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy jälleen oikoa näitä vääriä käsityksiä. Ei tässä ole kyse siitä, että haluttaisiin näillä 50 000:lla jonkinlaisia keskustelualoitteita tänne, vaan kyse on siitä, että ihan tosissaan kansalaiset haluavat muuttaa lainsäädäntöä ja se 50 000 nimen raja on jo vaikea saada. Ja jos on niin, että esimerkiksi se toivottu lainsäädäntömuutos ei ole mahdollinen sen vuoksi, että vaikkapa perustuslaki on niin rankka muuttaa, että yhtä toivottua asiaa ei saa läpi sen takia, että tarvittaisiin parin eduskunnan hyväksyntä perustuslain muutokselle, niin ainakin on tehty se lainsäädännöllinen harkinta, josta ikään kuin sivutuotteena tulee se yhteiskunnallinen keskustelu, joka jää talteen myöskin tulevia eduskuntia varten. Niitä ei lähtökohtaisesti tehdä sillä ajatuksella, että ne tehtäisiin joksikin keskustelualoitteeksi, vaan ne tehdään nimenomaan sen vuoksi, että lainsäädäntö muuttuisi, ja siksi se 50 000 raja on hyvä, ja jos sitä johonkin suuntaan täytyy pohtia, niin sitten mieluummin alaspäin kuin ylöspäin. Ja vielä viimeisenä täytyy antaa kyllä erityiskiitos edustaja Kiljuselle siitä, että ikään kuin... no, se menee tällä samalla lyhenteellä kuin meillä täällä eduskunnassa KK, kirjallinen kysymys. KK, se olisi niin kuin kansalaisten kysymys tai mitä ikinä. Tällainen uusi instrumentti itse asiassa tähän suoraan demokratiaan voitaisiin tuoda. Sitten yksi pointti oli vielä se, että tässä on myöskin se hyvä, että jos kansalaiset saavat läpi kansalaisaloitteen, niin on silloin mahdollista myöskin tuoda tosiaan ihmisiä tälle foorumille, missä me edustuksellisessa demokratiassa olemme, eli meillä on nämä julkiset kuulemiset. Meillä usein kansalaisaloitteen myötä tuolla... nyt ollaan kakkoskerroksessa, mutta neloskerroksessa on tuo Arkadia-sali, siellä sitten kuvataan, ja nämä, jotka sen aloitteen ovat panneet liikkeelle, he pääsevät asiantuntijaroolissa puhumaan siitä enemmän tähän arvovaltaiseen laitokseen ja myöskin kutsumaan yleensä muita asiantuntijoita, mitä he katsovat, että pitäisi tänne tulla, mitä ehkä muuten ei tajuttaisi ottaa mukaan. Eli saadaan myöskin nämä julkiset kuulemiset, ja siellä kansanedustajat ovat sitten kyselemässä erilaisia kysymyksiä näiltä kansalaisilta, jotka tänne taloon ovat tulleet. Eli tässäkin mielessä tämä on aivan äärimmäisen hieno juttu, ja siksikään sitä ei kannata nostaa sitä 50 000:ta. Se, että se on 100 000, ei itsessään tekisi sitä, että siitä nyt jotenkin tulee kohtuuttomasti jotenkin arvokkaampi. Ne ovat kaikki arvokkaita, ja meillä on jo tällä hetkellä se allekirjoitusten lukumäärä — jos ajattelee, että lukumäärä tuo painoarvoa, niin se jo nykyisellään tuo, nykyiselläänkin se voi olla sen yli 50 000, ja sitten vain taivas on rajana, että kuinka paljon tulee, ja kyllä minä luulen, että jokainen kiinnittää huomiota siihen, jos siellä 200 000:ta lähennellään. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-05T19:00:51,2019-11-05T19:03:57,Hyväksytty,1.1 2019_58_186,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Tässä aika on täynnä tähän, mutta täällä on yksi puheenvuoro, niin otetaan edustaja Kiljunen — pidättekö paikalta? [Kimmo Kiljunen: Pidän paikalta!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_58_187,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos tästä! Edustaja Tynkkysen puheenvuoro: olen enemmän kuin samaa mieltä teidän kanssanne, en vain ainoastaan sen vuoksi, että kannatitte sitä ideaa, minkä toin esille, että voisi olla varioidumpi tämä tapa käsitellä näitä kansalaisaloitteita. Eli se 50 000 allekirjoitusta kyllä johtaa lakialoitteen kaltaiseen käsittelyyn, ja 10 000 voisi johtaa ikään kuin kirjallisen kysymyksen kaltaiseen käsittelyyn ministerin vastauksineen. Ja haluaisin edustaja Autolle sanoa, kun tekin kannatatte tätä ajatusta — hienoa, että on juuri näin: ei nosteta kysymystä siitä, että yli 50 000 täytyisi olla näitä allekirjoituksia [Sebastian Tynkkynen: Näin on!] Eivät nämä kansalaisaloitteet inflaatiota täällä kärsi. 50 000 allekirjoituksen kerääminen on valtava ponnistus. Se on valtava työ, uskokaa, ja siinä on ollut monenlaista tahoa tekemässä ja toimimassa siinä, ja sen kynnyksen nostamisella vielä isommaksi me luomme itse asiassa keinotekoiseen esteen sille kansalaisten aloitteelle, ja, kuten totesin aikaisemmin, sen jälkeen se on vain median varassa. Valtamedia silloin päättää sen, mitkä kansalaisaloitteet ovat täällä, mitkä eivät. Eli ei nosteta siitä 50 000:sta, mutta kehitellään tätä instituutiota eteenpäin, ja arvostan teidän puheenvuorojanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+15.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-05T19:04:07,2019-11-05T19:05:23,Hyväksytty,1.1 2019_58_188,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_58_189,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle kasvinterveyslaiksi sekä laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä uusi kasvinterveyslaki on mielestäni, ellen nyt aivan erehdy, maa‑ ja metsätalousvaliokunnan ensimmäinen mietintö, josta nyt säädetään tämän uuden eduskunnan toimesta uusi laki. Vaikka tämä voi tuntua näin illan ollessa jo pitkällä kovin tekniseltä muutokselta Suomen lainsäädäntöön osana EU-lainsäädäntöä, niin jokapäiväinen leipämme on meille kaikille valtavan tärkeä asia. Tässä mielessä me suomalaiset olemme onnekkaita, että meillä kasvinterveystilanne on perinteisesti ollut hyvä, paljon parempi kuin Euroopassa keskimäärin. Meillä esimerkiksi kasvinsuojeluaineita tarvitsee käyttää paljon vähemmän kuin muualla ja näin ollen sitten myös näitä kasvinsuojeluaineitten torjunta-ainejäämiä ei elimistöömme kerry sillä tavoin kuin kanssaihmisillä tuolla etelämpänä Eurooppaa. Tässä mielessä on tärkeää, että meillä on ajantasainen kasvinsuojelulainsäädäntö, niin että kasvinterveystilanne Suomessa on hyvä. Oikein hyvillä mielin voimme nyt sitten hyväksyä tämän lainsäädännön sekä maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta että eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymän sisällön mukaisesti. Haluan vielä kiittää myös maa‑ ja metsätalousvaliokunnan jäseniä niin hallituksessa kuin oppositiossakin, että tämä meni oikein jouhevasti eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+17.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T19:06:11,2019-11-05T19:07:40,Hyväksytty,1.1 2019_58_190,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  lentoliikenteen  valvontamaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_58_191,58/2019,2019-11-05,14.00,19.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  lentoliikenteen  valvontamaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pitkä ja hieno maa, ja meillä tosiaan lentoliikenne on aivan keskeinen osa liikennejärjestelmäämme. Tässä mielessä monien elinkeinojemme kannalta lentoliikenteen kilpailukyky on tärkeää. Ja siinä mielessä kiitos — jos jostain hallitusta on syytä kiittää, niin tästä esityksestä, että lentoliikenteen valvontamaksua alennetaan. Vaikka tällainen 10 prosentin alennus valvontamaksuun voi tuntua pieneltä,  niin kyllä siitä kuitenkin merkittävä kokonaisvaikutus muodostuu,  kun Finavian kenttien kautta yli 20 miljoonaa lentomatkustajaa vuosittain kulkee. Eli oikein hyvillä mielin voimme varmasti myös tämän lainsäädännön hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2019+18.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-05T19:08:09,2019-11-05T19:08:58,Hyväksytty,1.1 2019_59_1,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. [Hälinää] — Ei esittelystä tule mitään, ellen kuule omaa ääntäni. — Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_59_2,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys 64 liittyen työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseen. Olisin halunnut tiedustella tästä ministeriltä, mutta valitettavasti hän ei ole täällä paikalla. Kun täällä asiaa on käsitelty ja lausuntoja pyydetty, niin Hyvinvointiala HALI lausuu täällä ja esittää, että lain valmistelussa tulisi ottaa aikalisä, jolloin esityksen vaikutukset vero‑ ja eläkemaksutuloihin selvitetään tarkemmin sekä huomioidaan esityksen vaikutukset lääkäripulaan uutena näkökulmana. Olisin halunnut tiedustella, mitä tällä tarkoitetaan. Onko tällä esityksellä mahdollisesti lääkäripulaa lisäävä vaikutus vai lääkäripulaa helpottava vaikutus? Esitys liittyy vahvasti hoivatakuuajatukseen, koska haluamme lääkäreitä lisää emmekä toki halua sellaista lainsäädäntöä, joka ei näitä lääkäreitä toisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T14:02:31,2019-11-06T14:03:36,Hyväksytty,1.1 2019_59_3,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Keskustelu on... Katsotaanpa. — No niin, edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_4,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä on nyt vähän hämmentävä tilanne, kun tässä on kuitenkin kysymyksessä aika tärkeä työeläkelainsäädäntö‑ ja sairausvakuutuslakien muuttamiseen liittyvä lainsäädäntöpaketti. Onkohan tarkoitus, että tätä ministeri tässä esittelee, vai käymmekö me täällä nyt sitten debattia, vaikka ministeri on salissa? Kyse on kuitenkin hallituksen esityksestä, ja siinä mielessä olen nyt vähän epätietoisena. Puhemies oli jo lopettamassa koko keskustelua, mutta ilmeisestikö esittelevä ministeri saapuu? Vai eikö saavu? [Eduskunnasta: Ei! — Puhuja nauraa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-06T14:03:45,2019-11-06T14:04:29,Hyväksytty,1.1 2019_59_5,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Meillä on keskustelu käynnissä, ja ministerillä on oikeus osallistua keskusteluun. [Sari Essayah: Selvä!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_6,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mukavaa, että ministeri saapui paikalle. En tiedä, kuulitteko, mutta oikeastaan edustaja Juvonen esitti erittäin oleellisen kysymyksen. Nyt on viime aikoina puhuttu sote-uudistuksesta, hoitajatakuusta ja lääkärille pääsystä ja kaikenlaisista keinoista, joilla me saisimme uusia lääkäreitä. On esitetty, että tulisi tuhat uutta lääkäriä. Oikeastaan kysyisin ehkä tässä ohessa myöskin sitä, onko teillä suunnitelmia, miten niitä lääkäreitä nyt saadaan ja mistä heitä saadaan lisää. Oli erittäin oleellinen tämä edustaja Juvosen kysymys, mitkä tämän esityksen vaikutukset ovat, vähennetäänkö täällä lääkäreitä vai lisätäänkö täällä lääkäreitä. Hyvä, että meidän perussuomalaisten kansanedustajat ovat hereillä, niin ettei tämäkin keskustelu nyt mennyt — oli jo menossa — hyvinkin nopeasti niin sanotusti klousiin. Edustaja Juvonen otti ansiokkaasti esille erittäin tärkeän kysymyksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-06T14:04:29,2019-11-06T14:05:29,Hyväksytty,1.1 2019_59_7,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos toisesta puheenvuorosta. Todellakin, käsissämme on paksu nivaska lakitekstiä, ja kiinnitän huomiota Hyvinvointiala HALIn näkemykseen siitä, että tässä lainvalmistelussa tulisi ottaa aikalisä ja pyytää myös vaikutusten arviointia. Täällä mainitaan lääkäripula uutena näkökulmana, ja nyt haluaisin kysyä teiltä, kun tämä valtavan paksu lakiesitys liittyy kyllä vahvasti aikomukseenne tuoda hoivatakuu: Onko tällä hallituksen esityksellä lääkäripulaa lisäävä vaikutus vai lääkäripulaa helpottava vaikutus? Erittäin tärkeitä kysymyksiä. Ja millä tavalla vastaatte nyt tähän HALIn näkemykseen? Aivan kuten edustaja Meri sanoi, tämä lääkäreiden saatavuuden parantaminen on ykkösteema, ja on erittäin tärkeää, että siitä pidetään kiinni. Puhukaamme siitä, että tarvitsemme niitä lääkäreitä, ei puhuta moniammatillisesta tiimistä, mistä te, hallitus, haluatte meille kertoa. Suomalaiset haluavat päästä lääkäriin, ja sen takia on erittäin huolestuttavaa, onko esityksellä lääkäripulaa lisäävä vaikutus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T14:05:29,2019-11-06T14:06:42,Hyväksytty,1.1 2019_59_8,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että perussuomalaiset pitivät keskustelun hengissä. [Leena Meren välihuuto] Ja myös edustaja Essayah’han oli tässä aivan niin kuin elvyttämässä tämän keskustelun. Kyse on tietysti erittäin vakavasta asiasta. Meillä on lääkäripulaa tässä maassa. Viime päivinä on uutisoitu myös laajasti siitä, että terveyskeskukset ovat syvässä kriisissä: lääkäriin ei pääse. Puhutaan hoitajatakuusta ja hoitoon pääsystä, ja on kerrottu, että ensi vuonna ollaan palkkaamassa lisää lääkäreitä terveys-keskusohjelman kautta 70 miljoonalla. Mutta sitten asiantuntijat ovat kertoneet, että ei tuota 70 miljoonaa voikaan käyttää lääkäreiden palkkaamiseen. Nyt tietysti olisi hyvä saada selvyys siihen, onko tämä terveyskeskusohjelmaan varattu 70 miljoonaa käytettävissä lisälääkäreiden palkkaamiseen vai ei. Kaiken kaikkiaan tietysti tämän esityksen peruskysymykset, jotka tässä edellä perussuomalaiset ja KD:n puheenjohtaja, edustaja Essayah, esille nostivat, vaatisivat nyt kyllä hieman lisää selvyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-06T14:06:42,2019-11-06T14:08:01,Hyväksytty,1.1 2019_59_9,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan kiitos perussuomalaisille ja kristillisdemokraateille, että piditte täällä puheenvuoroja, niin että saatiin ministerit ainakin hetkeksi saliin. Nyt taisi toinen ministeri lähteä. [Eduskunnasta: Toinen livahti!] Mutta todellakin: Suomessa on erittäin hyvä erikoissairaanhoito, mutta meidän perusterveydenhuoltomme on OECD-maiden eriarvoisin. Terveyskeskuksiin ei pääse. Siellä odottavat työttömät, lapsiperheet, eläkeläiset. Nyt kun hallitus on hienosti luvannut, että 1 000 lääkäriä tulee, niin toivon kuulevani, miten tämä lakiesitys vaikuttaa lääkäreiden saatavuuteen. Ja toivoisin, että täällä ministerit tai hallituksen edustajat kertoisivat, minkälaisiin toimenpiteisiin oikeasti ryhdytään, jotta nämä 1 000 lääkäriä saadaan. Ilolla kuulimme sen, kun ministeri Kiuru kertoi, että nyt laitetaan 70 miljoonaa euroa hakuun, alueet voivat hakea. Ja ministeri sanoi, että jos tällä rahalla niitä lääkäreitä ei saada, niin ei sitten millään. Mutta nyt kun STM:n virkamiehet ovat todenneet ministerin puheenvuoron jälkeen, että ei, ei tällä voi palkata yhtään lääkäriä ja että tämä menee kehittämishankkeisiin, niin olisiko oikeus ja kohtuus, että eduskunta saisi tietää, mihin tätä rahaa voidaan käyttää ja millä rahalla nämä lääkärit aiotaan palkata? Me haluamme kokoomuksen eduskuntaryhmässä, että ihmiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Mielestämme on todella väärin, että eläkeläiset eivät pääse sinne terveysasemalle, eivät lapsiperheet, eivät työttömät. Me itse voimme käyttää työterveyshuoltoa täällä eduskunnassa. Meidän täytyy muistaa, että ihmiset odottavat. Toivon, että täällä oleva ministeri tai hallituksen edustaja vastaa. Tästä on todella suuri epätietoisuus. Näin suurta ristiriitaa en muista ministerin puheiden ja virkamiesten puheiden välillä. Ministeri sanoo: tällä saadaan ne lääkärit, mitä tuolta kentältä löytyy. Ja virkamies sanoo: ei, tällä ei voida palkata yhtään lääkäriä. Kumpi näistä on se, mihin meidän pitää eduskunnassa uskoa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-06T14:08:05,2019-11-06T14:10:01,Hyväksytty,1.1 2019_59_10,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vielä näihin itse esityksen substanssikysymyksiin halunnut paneutua. Ensinnäkin täällä esitetään, että jos työntekijä on ollut tietoinen siitä, että työnantaja on laiminlyönyt eläkevelvoitteensa maksamisen, niin tältä ajalta työntekijälle ei kerry eläkettä. Minä olisin halunnut tietää, millä tavalla ministeriössä on huomioitu se, että monet tällaisista tilanteista saattavat liittyä esimerkiksi siihen, että tämä työntekijä on ollut vaikkapa jonkinlaisessa alistetussa asemassa, ehkä jopa pakkotyössä tai vastaavanlaisessa työsuhteessa. Elikkä hän on saattanut hyvinkin olla tietoinen siitä, että hänen työnantajansa ei välttämättä suorita näitä maksuja. Siitä huolimatta tuntuu aika kohtuuttomalta, että työntekijä on nimenomaan se, joka kärsii tässä sitten siitä, että hänelle ei eläkettä kerry. Ajatellaan nyt vaikka ihmiskauppatilanteita tai vastaavia, niin voi olla, että työntekijällä on hyvin vahva epäilys siitä, että mitään eläkemaksuja ei makseta. Ja siinä mielessä olisin halunnut tietää ministeriltä, että onko huomioitu, että tällaisessa tilanteessa esimerkiksi eläketurva tulee sitten työntekijän avuksi, jos näin käy. Sitten toinen kysymys liittyy tähän esityksen kohtaan, jossa mietitään sitä, että mikä eläkelaitos ratkaisee tämän eläkehakemuksen, ja oikeastaan siitä vähän johdettuna: Me tiedämme, että tämän soten ympärillä on ollut paljon keskustelua siitä, että kun tehdään ulkoistuksia ja nämä työntekijät siirtyvät yksityiselle puolelle, niin nämä eläkemaksut ovat matalammat kuin Kevalla. Kun ainakin viime kaudella oli vahvasti epäilyksiä siitä, onko nämä niin sanotut kattamattomat eläkevastuut tuolla Kevassa hoidettu, niin olisinkin kysynyt, että onko tai tuleeko sillä, että eläkemaksut ovat erisuuruisia eri eläkelaitoksissa, olemaan vaikutusta tämän hallituksen mahdollisiin sote-ratkaisuihin. Ja kolmantena sitten vielä tästä, kun täällä puhutaan tästä oikeudesta eläkkeeseen palkattomilta ajoilta. Meillä Suomessahan kotihoidon tuen ja myöskin tutkintoon johtavan opiskelun ajalta kertyy niin sanottua laskennallista eläkettä. Tätä asiaa olen jonkun verran selvitellyt ja tullut siihen hämmentävään lopputulemaan, että näitä eläkevastuita ei tällä hetkellä ole rahastoitu. Elikkä ne eläkevastuut tulevat maksuun tuleville hallituksille siinä vaiheessa, kun nämä henkilöt, vaikkapa nyt kotihoidon tuella olleet, lähtevät sitä omaa eläketurvaansa peräämään. Ja ymmärtääkseni kyse on kyllä sitten ihan miljardiluokan vastuista. Vuonna 2002, kun tätä asiaa on täällä eduskunnassa käsitelty, näitä muutamia etuuksia on sinne lisätty, mutta näitä asioita ei ole rahastoitu. Sitä on luvattu selvittää matkan varrella. Ei kuitenkaan ole selvitetty. Ja meillä on olemassa siellä rahastoimattomia eläkevastuita, jotka ovat näitä niin sanottuja laskennallisilta eläkeajoilta kertyviä eläkevastuita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-06T14:10:02,2019-11-06T14:13:16,Hyväksytty,1.1 2019_59_11,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tosiaan muiden edustajien huoleen yhdyn tässä. Meillä on täällä semmoinen hyvä tapa, että ministerit esittelevät tämmöiset merkittävät lakimuutokset, ja oikeastaan vähän ajattelin, että ylpeänä esittelevät omien ministeriöidensä ja hallinnonalansa uudistuksia täällä, ja sitä toivoisin. Kiinnitän huomiota vähän samaan asiaan kuin edustaja Essayah, tähän ajatukseen tässä, että työntekijälle ei kartu eläkettä, jos työnantaja ei sitä ole jostain syystä kartuttanut ja maksanut ja jos työntekijä on ollut tästä tietoinen: Aika iso vastuu tässä nyt ollaan laittamassa työntekijän päälle. Siellähän voi olla moniakin sellaisia syitä, joiden takia hän ei tällaiseen toimintaan ryhdy, että esimerkiksi ilmoittaisi asiasta jotenkin eteenpäin. Toivoisin, että tätäkin ministeri voisi hieman avata, mikä tässä on ollut motiivina näin voimakkaaseen muutokseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-06T14:13:16,2019-11-06T14:14:19,Hyväksytty,1.1 2019_59_12,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Toivoisin myös uudelta hallitukselta sitä, että varsinkin tällaiset merkittävät monisivuiset hallituksen esitykset esiteltäisiin eduskunnalle lähetekeskustelussa ministerin toimesta ja sitten myös varauduttaisiin vastaamaan kysymyksiin. Ja kiitos siitä, että ministeri on siellä aitiossa ja varmasti nyt sitten myös osallistuu tähän keskusteluun. Itse kiinnitin huomiota siihen, että täällä sukupuolivaikutuksissa todetaan, että ”palkattomien aikojen eläkekarttuman laskentaan ehdotettujen muutosten arvioidaan kasvattavan miehille maksetuista vanhempainpäivärahoista karttuvaa työeläkemenoa ja taas pienentävän naisille maksetuista vanhempainpäivärahoista karttuvaa työeläkemenoa”. Toivoisin, että hiukan tätä avaisitte tarkemmin. Sitten todellakin asian valmistelussa eri tahoilla on ollut aika paljon erilaista huomautettavaa, mihin on hyvä saada tässä lähetekeskustelussa vastaus. Ja itsekin toivoisin, että vastaisitte tähän Hyvinvointiala HALIn viestiin, jossa he ovat huolestuneita esityksen vaikutuksista lääkäripulaan. Tätä HALIn näkemystä ei ymmärtääkseni tässä esityksessä ole huomioitu, mutta varmasti ministeri pystyy meille nyt selvittämään asiaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-06T14:14:19,2019-11-06T14:16:16,Hyväksytty,1.1 2019_59_13,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota samaan asiaan kuin edustajat Juvonen ja Räsänen. Hallituksen esityksessä kohdassa 2.5 toisessa kappaleessa puhutaan työpanososingosta, mikä tällä hetkellä toimii siis sillä tavalla lääkäreiden kohdalla, että he voivat osan palkastaan saada työpanososinkona, jolloin työnantajan tai sen yrityksen, joka sen osingon maksaa, ei tarvitse siitä maksaa sosiaaliturvamaksuja, vaikkakin se on verotettavaa palkkatuloa, siis sosiaaliturvamaksuja ja eläkevakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Ja nyt jos tämä mahdollisuus tällä hallituksen esityksellä poistetaan, niin olisi kyllä hyvä selvittää, millä tavalla tämä vaikuttaa lääkäreiden saatavuuteen julkisella sektorilla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-06T14:16:16,2019-11-06T14:17:06,Hyväksytty,1.1 2019_59_14,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kehua oppositiota näistä rakentavista kysymyksistä. Minusta ne ovat olleet oikein asiallisia, ja muun muassa ne huolet tästä mahdollisesta lääkäripulasta ovat sellaisia, että minusta on ihan hyvä, että ministeri niihin varautuu vastaamaan. Lääkäreitä tässä maassa totisesti tarvitaan yhä enemmän. Mutta sen sijaan, että pelkästään pohdimme tällaisia mekaanisia toimia siihen, kuinka paljon lääkäreitä aina tarvitaan lisää tai kuinka paljon rahaa aina tarvitaan lisää palveluiden tuottamiseen, haluaisin kiinnittää huomiota myös muun muassa Lääkärilehden erittäin asiantuntevaan artikkeliin tämmöisistä järjestelmähäiriöistä ja häiriökysynnän merkityksistä meidän sosiaali- ja terveydenhuollossamme, ja toivon, että myös tällaisiin rakenteellisiin kysymyksiin paneuduttaisiin eikä aina vain pelkästään mekaanisiin asioihin, vaikkapa lääkärimäärään. Yhtä kaikki se on kyllä erittäin merkittävää, ja toivon, että myös tähän opposition hyvään kysymykseen vastataan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-11-06T14:17:06,2019-11-06T14:18:03,Tarkistettu,1.1 2019_59_15,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä asiasta on Elinkeinoelämän keskusliitto lausunut seuraavaa: ”Elinkeinoelämän keskusliitolla ei ole huomauttamista esityksen johdosta.” Harvoin myöskään työntekijät — tässä tapauksessa Lääkäriliitto, joka kuuluu Akavaan — lausuvat näin. Akava on lausunut: ”Akava on ollut mukana esityksen valmistelussa. Akavalla ei ole esitykseen huomautettavaa.” STTK on lausunut: ”STTK on ollut mukana esityksen kolmikantaisessa valmistelussa. STTK:lla ei ole esitykseen huomautettavaa.” Minulle uutena kansanedustajana on ollut eräänlainen elämys se, että kun täällä keskustellaan asiasta A, niin hetken päästä puhutaan ihmiskaupasta, terveyskeskusjonoista, miljardien eläkevastuusta, sukupuolivaikutuksista ja niin edelleen ja niin edelleen. Tässä on kysymys hyvin pitkälti teknisestä järjestelystä, siitä, tekevätkö lääkärit työtä ammatinharjoittajina vai niin sanotuissa osakkuusyhtiöissä, joissa sitten voi osan siitä ammatinharjoittajatulosta ottaa osinkona, jolloin sitä verotetaan eri tavalla ja siinä on erilaiset eläkejärjestelyt ja käytännöt. Tällä asialla ei tule olemaan mitään kielteisiä vaikutuksia lääkäreiden saatavuuteen työmarkkinoilla. Itse olen ammatinharjoittajana hoitanut ehkä 20 000 lääkärikontaktia, ja minun mielestäni HALIn lausunnossa olevat asiat ovat täysin liioiteltuja, kun siellä todetaan, että esimerkiksi ammatinharjoittajana toimiminen tarkoittaa niin suurta byrokratiaa, että se vähentää lääkärien, esimerkiksi virkatyön lisäksi tekemää, ammatinharjoittajatyötä. Se on hyvin vähän byrokratiaa vaativaa työtä, eli tässä nyt ollaan kyllä minusta tehty näillä opposition kysymyksillä kärpäsestä härkänen. Tämä on hyvin tekninen ratkaisu, niin kuin sitten tässä työnantajan eli EK:n ja Akavan lausunnoissa on todettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-06T14:18:03,2019-11-06T14:19:59,Tarkistettu,1.1 2019_59_16,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp," Arvoisa puhemies! Äskeinen puheenvuoro oli kyllä yllättävä. [Hälinää] Jos ajatellaan sitä, että kun tämä hallitus aloitti, he halusivat olla enemmän heikkojen puolella kuin edelliset hallitukset, niin nyt kuulosti ihan siltä, että tämä hallitus nimenomaan puolustaa niitä, jotka ovat vahvassa asemassa: kun viitattiin näihin lausuntoihin, niin ne olivat juuri niitä tahoja, jotka ovat vahvassa asemassa. Mutta miten käy — tässä salissa monta kertaa viitataan siihen pieneen, tavalliseen ihmiseen, esimerkiksi pitkäaikaissairaisiin — minkälaiset vaikutukset tällä lainuudistuksella on niille, jotka ovat olleet kenties vuoden sairauslomalla ja joutuvat työkokeiluun, jonka jälkeen todetaan, että he ovat edelleen työkyvyttömiä? He tippuvat siihen pienempään sairauspäivärahaan. Tällaisista asioista olisi myöskin syytä keskustella, ei pelkästään lääkäreitten saannista ja heidän tilastaan markkinoilla. Meidän pitäisi lainsäädännössä huomioida, miten käy tavalliselle kansalaiselle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-06T14:19:59,2019-11-06T14:21:04,Tarkistettu,1.1 2019_59_17,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille tästä hyvästä, mielenkiintoisesta keskustelusta. Lupaan teille, edustajat, että täällä aina ylpeydellä esittelen tämän hallituksen esityksiä ja omia lakiesityksiäni, mutta todettakoon, että tämä esitys on viime kaudelta jäänyt esitys, jonka nyt sitten tämä hallitus tuo tänne teille käsiteltäväksi. Tämä esitys liittyy viime kaudella tehtyyn päivärahojen maksuperusteiden uudistamiseen. [Jari Myllykoski: Jonkun tarvii parsia sukat!] Eli jatkossa päivärahat määrittyvät edellisten 12 kuukauden tulojen mukaan, ja tässä nämä muutokset tehdään tähän työeläkejärjestelmään. Ja, hyvät edustajat, tämä on ennen kaikkea tekninen muutos, kuten edustaja Lindén täällä sanoi, ja ensisijaisesti tämä hallituksen esitys liittyy nimenomaan työtulouudistukseen, joka on iso uudistus. Tämä laki pitää saattaa voimaan ennen kuin tämä työtulouudistus voi tulla voimaan. Me seuraamme tämän lain vaikutuksia ja korjaamme toki puutteet, mikäli niitä ilmenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-06T14:21:10,2019-11-06T14:22:24,Tarkistettu,1.1 2019_59_18,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olenko oikeassa, jos totean, että aina, kun eduskuntakausi päättyy, lakiesitykset raukeavat ja kaikki ne esitykset, jotka hallitus tuo, ovat hallituksen esityksiä? Täällä nyt on todettu sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta, että täällä on tehty kärpäsestä härkänen, mutta täällä on pyydetty vain, että merkittävä lakiesitys esiteltäisiin, ministeri esittelisi lakiesityksen ja vastaisi siihen liittyviin kysymyksiin. Mielestäni se on ihan kansanedustajien perusoikeus, ja toivon, että tämän tyyppistä keskustelua täällä ei tarvitse käydä. Täällä viitattiin myöskin eläkevastuisiin. Me puhumme tässä eläkkeistä, ja mielestäni se oli ihan hyvä puheenvuoro, jonka täällä Sari Essayah nosti esille. Haluan tässä nyt vielä käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja sanoa sen, että en voi mennä mihinkään ilman, että minulta kysyttäisiin sitä, että aikooko hallitus todellakin leikata työeläkkeitä. Hallitusohjelmassa lukee niin, että selvitetään mahdollisuutta työeläkejärjestelmän sisällä korottaa pienimpiä eläkkeitä. Eli tämähän tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi poliisien ja sairaanhoitajien eläkkeistä otettaisiin niitä euroja ja siirrettäisiin niitä pienimpiin eläkkeisiin. On tärkeää, että eläkkeiden ostovoimasta huolehditaan, [Jussi Saramo: Kokoomuksen toiveajattelua!] ihmisistä, keillä on pienet eläkkeet. Meidän täytyy tehdä toimia, että he tulevat niillä toimeen. Mutta tämä selvityshän, joka on hallitusohjelmassa, romuttaisi koko työeläkejärjestelmän. Aiotaanko tämä tehdä sen takia, että vaalilupaukset lunastetaan? Minä saan jatkuvasti yhteydenottoja sairaanhoitajilta, poliiseilta, ja niissä kysytään, että aiotteko te todellakin tehdä tämän toimen. Ja kysyn nyt vastuuministeriltä: aiotaanko tämä selvitys tehdä ja aiotaanko vaarantaa koko työeläkejärjestelmän kestävyys ja se, että se perustuu työn tekemiseen? [Jussi Halla-aho: Vasemmistoa vain naurattaa! — Leena Meri: Ainahan niitä naurattaa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-06T14:22:24,2019-11-06T14:24:23,Hyväksytty,1.1 2019_59_19,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että myös minä ihmettelin edustaja Lindénin puheenvuoroa siitä, että oppositio täältä varsin huvikseen nostaisi näitä teemoja esille. Ei suinkaan — tämä on ihan puhtaasti täältä asian valmistelusta, muun muassa tämä HALIn lausunto liittyen siihen lääkäriasiaan ja mahdollisuuteen, lisääkö tämä esitys lääkäripulaa Suomessa ja mitä tämä tulee tarkoittamaan. Olen myös sitä mieltä, että aina silloin, kun eduskuntakausi päättyy ja jos joku lakiesitys jää käsittelemättä, se raukeaa. Silloin seuraavalla hallituksella on mahdollisuus tehdä sinne mahdollisesti korjauksia ja viilauksia, mitkä siellä nähdään tarpeelliseksi. Ja siinäkin mielessä koen tärkeänä tämän keskustelun, että täällä nostetaan aiheet esille. Eli todellakin HALI toteaa täällä niin, että tällä esityksellä on vaikutuksia tähän lääkäripulaan. Ja sen olisin halunnut kuulla, onko sillä lisäävä vaikutus lääkäripulaan vai lisääkö tämä mahdollisesti lääkäreitä. Mikä on villakoiran ydin tässä asiassa? Perussuomalaisille on erittäin tärkeää se, että ihminen pärjää sillä eläkkeellään. Olemme pieneläkeläisten asialla ja kannamme toki myös näistä eläkeasioista tähän esitykseen liittyen huolta. Me olemme olleet aina sillä linjalla, mikä on suomalaiselle paras. Ja erityisesti ikäihmiset, vanhukset, eläkeläiset ovat sydäntä lähellä, ja miksi eivät olisi. He ovat tämän Suomenmaan rakentaneet. Näemme myös tärkeänä, että he pääsevät sinne lääkärille. Eli kun olette tuomassa tämän hoivatakuulain, niin turvaako se hoivatakuu nyt sitten sen, että nämä Suomen rakentaneet eläkeläiset, sairaanhoitajat, hoitajat, jotka hoitavat myös teitä, meitä kaikkia, pääsevät itse sinne lääkärille sitten tarvittaessa? Tästä on kysymys, ja on hienoa, ministeri, että olette paikalla vastaamassa. Saavuitte hieman myöhässä, mutta joskushan me kaikki myöhästymme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T14:24:23,2019-11-06T14:26:32,Hyväksytty,1.1 2019_59_20,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minunkin pitää nyt ihan puuttua tähän sosiaalidemokraattien edustaja Lindénin puheenvuoroon. Ensinnäkin jos te katsotte perustuslakia, niin siellä on käsitelty niitä seikkoja, joiden mukaan eduskunta maan ylimpänä lainsäädäntöelimenä käsittelee lakiesitykset. On lähetekeskustelu, jossa kerrotaan, mistä on kysymys, ministeri kertoo usein, mitä keskeistä siinä on. Eduskunnan kansanedustajat antavat omia näkemyksiään, omia terveisiään mietintövaliokunnalle ja lausuntovaliokunnalle — tämä on aivan normaalia. Jos toivoo, että asioista ei käydä keskustelua, että ne menisivät hyvin nopeasti ns. teknisinä asioina, niin tietysti tämmöistä puheenvuoroa voi odottaa. En tiedä, missä ominaisuudessa ehkä kenelläkään on varaa sanoa, että joku tietty, esimerkiksi Hyvinvointiala HALI ry:n lausunnot, olisi vain ”minun mielestäni” väärässä, koska toivoisin tietysti teiltä vähän enemmän argumentteja. Minäkin voisin sanoa, että minun mielestäni sitä sun tätä, mutta se ei ole silloin tutkittua tietoa. Luitte myös hyvin valikoivasti näitä teidän esimerkkejänne. Totesitte, että Akavalla ei ole esitykseen huomautettavaa. Valitettavasti vaan jätitte seuraavan lauseen lukematta: ”Akava kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esitys on ongelmallinen verotuksen ja eläkkeen perusteeksi luettavien ansioiden tulkinnan osalta.” [Toimi Kankaanniemi: Mitäs se Gustafsson tähän sanoo?] Tämä jatkuu, eli minusta voisitte lukea, niin kuin täällä on. Tämä lähetys on julkinen lähetys, seuraava käsittely on valiokunnissa suljettujen ovien takana. Tämä on myös kansalaisille tiedoksi, mistä tässä on kysymys, ja silloin ei pitäisi tälleen valikoivasti kertoa. Annoitte tietyllä lailla hyvin vääränlaisen käsityksen, että tämä on hyvin tekninen asia. Ja tosiaan pyydän teitä perehtymään perustuslain säädöksiin siitä, miten lakeja käsitellään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-06T14:26:32,2019-11-06T14:28:33,Hyväksytty,1.1 2019_59_21,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minun korvaani sattui se, kun ministeri Pekonen toi esiin, että kun tämä iso esityskokonaisuus, jossa on myös paljon teknistä sisältöä, on edellisen hallituksen aikana valmisteltu, niin sen vuoksi ei pitäisi nykyhallitukselta, näin ymmärsin, vaatia kovin paljon perustelemista. Kyllä nyt on tietysti niin, että valtaosa niistä esityksistä, mitä tässä vaiheessa eduskuntaan annetaan, on jo edellisen hallituksen aikana valmisteltuja, ja kuitenkin on ihan selvä, ja siitä olemme varmasti kaikki yksimielisiä, että nykyinen hallitus kantaa poliittisen vastuun niistä esityksistä, jotka se tänne eduskuntaan tuo, vaikka valmistelutyö on luonnollisesti tehty jo edellisen hallituksen aikana. Minusta tämä on tärkeätä, ja minusta myös uusien ministereitten pitää tämä sisäistää. Sitä paitsi nykyhallituksella on sellainen avustaja-armeija käytettävissään, että luulisi, että joillekin näistä avustajista olisi löytynyt aikaa perehtyä tähän esitykseen ja tehdä ministerille nuotit tähän lähetekeskusteluun. Myöhemmin tänään täällä keskustellaan tästä leikatusta vappusatasesta, mutta jo tässä yhteydessä, kun eläkejärjestelmästä laajemmin puhutaan, erittäin perusteltu oli tämä edustaja Sarkomaan kysymys siitä, että koska niiden ehkä noin 1 200—1 400 euroa kuussa eläkettä saavien pieneläkeläisten asemaa tämä leikattu vappusatanen ei lainkaan kohenna, niin onko todellakin tarkoitus, että niiden eläkkeitä aiotaan kohentaa työeläkejärjestelmän sisältä, niin kuin hallitusohjelmassa on sovittu selvitettäväksi. Jokainen varmasti ymmärtää, että jos lähdetään työeläkejärjestelmän sisältä siirtämään joidenkin pieneläkeläisten hyväksi jotain korotuksia, niin se on silloin muilta eläkkeensaajilta pois. Todellakin varoittaisin hallitusta ryhtymästä tällaiseen työeläkejärjestelmän sorkkimiseen. Jos ei hallituksella ole riittävää poliittista tahtoa tai kykyä toteuttaa demareitten vappusataslupausta, joka tietysti oli ylimitoitettu, niin sitten se jätettäköön toteuttamatta, niin kuin nyt on tehty tässä leikatun vappusatasen esityksestä, josta tänään myöhemmin keskustellaan, ja asia olkoon näin. Mutta jos samalla sitten sovitaan, että sinne työeläkejärjestelmään mennään sisään ja otetaan ehkä esimerkiksi keskituloisilta eläkeläisiltä sitten pois, jotta voidaan puheenjohtaja Rinteen vaalilupauksia toteuttaa, niin se on kyllä mielestäni virheellinen menettely. Eläkejärjestelmä tässä mielessä olkoon eteenkinpäin johdonmukainen ja hyvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-06T14:28:33,2019-11-06T14:31:33,Hyväksytty,1.1 2019_59_22,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Otan nöyrästi vastaan kaiken sen opastuksen, joka minulle on täällä annettu, ja olen nyt oppinut, että esimerkiksi nyt on korrektia puhua vappusatasesta, kun käsittelyssä on vallan muunlainen esitys täällä salissa. Tunnen tätä asiaa kohtalaisen hyvin, ja otin sen takia esille tässä kolme muunsisältöistä lausuntoa, koska tämä oli nostettu esille useista lausunnoista tässä aloituspuheenvuorossa vain yhden lausunnon yhden kappaleen valossa, jossa oli kritiikkiä tätä asiaa kohtaan. Ja jos nyt luen ihan sen, mistä tämä keskustelu alkoi edustaja Juvosen puheenvuorossa. ”Mikäli lääkäreillä ei ole helppoa tapaa toimia ammatinharjoittajina, monet heistä eivät jatkossa enää tee työsuhteisen päätoimen lisäksi ylimääräisiä töitä. Tämä pahentaa lääkäripulaa entisestään.” Tämähän on puhtaasti HALIn arvio siitä, kuinka kiinnostuneita lääkärit ovat vaikkapa sairaalatyön tai terveyskeskuksen lisäksi pitämään yksityisvastaanottoa ja miten siihen vaikuttaa se, millä tavalla se toiminta on verotettua. Tähän astihan päätyössään julkisella sektorilla olevat lääkärit ovat anoneet vapautuksen yrittäjäeläkemaksuista eli eivät ole kerryttäneet itselleen eläkettä siitä yrittäjätulosta ollenkaan. Voin kertoa, että näin tein itse aikanaan, kun 21 työvuoden aikana tein julkisen toimen lisäksi yksityisvastaanottoa. Hankin vapautuksen yrittäjäeläkemaksusta, jolloin tämä on käytännössä tämmöinen verotus- ja eläkemaksutekninen uudistus, joka tässä on kyseessä, ja sen takia halusin tuoda tästä vähän toistakin argumenttia esille siteeraten niitä lausuntoja, joita tästä olivat monet eri tahot antaneet. Mutta kiitos nöyrimmästi nyt siitä opetuksesta, että tässä on nyt mahdollista puhua vappusatasesta ja miljardivajeista ja mistä kaikesta tässä nyt olikaan mahdollista puhua. [Jukka Gustafsson: Hienoa kuunnella todellista asiantuntijaa, kyllä kannatti jäädä istumaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-06T14:31:37,2019-11-06T14:33:30,Hyväksytty,1.1 2019_59_23,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän nyt on ollut kysymys lähtökohtaisesti siitä, että oppositiokansanedustajat ovat pyytäneet lakiesityksen esittelyä. Olemme kysyneet asiallisia kysymyksiä lakiesityksestä. Emme ole saaneet vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Täällä yksi hallituspuolueen kansanedustaja on todennut, että olemme tehneet kärpäsestä härkäsen. Tämä on kansanedustajan vakavaa työtä. On tärkeää, että lakiesityksestä saadaan ministerin esittely, vaikka se valmistelu olisi ollut edellisen hallituksen aikana. Aina hallitus kantaa siitä vastuun, ja toivon, että tästä ei tule nyt sitten käytäntöä. Vielä tästä hallitusohjelman kirjauksesta, kun puhutaan nyt työeläkkeistä: Tosiaan hallitusohjelmaan on kirjattu se, että selvitetään mahdollisuus työeläkejärjestelmän sisällä korottaa pienempiä eläkkeitä. Mitä se tarkoittaisi? Kaksi vaihtoehtoa: Joko sitä, että leikataan niiltä tavallisilta, ahkerilta, keskituloisilta eläkeläisiltä. Heiltä leikattaisiin, sairaanhoitajilta leikattaisiin eläkettä, ja annettaisiin se sitten vähän pienempää eläkettä saaville eläkeläisille. Tai sitten sitä, että kasvatettaisiin eläkevastuita niin, että lasku lähetettäisiin tuleville sukupolville, meidän lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Tämä selvitys on hallitusohjelmassa. Ja sanon tässä, ministeri, että olen usealta kansanedustajalta, hallituspuolueen kansanedustajalta, kysynyt: aiotteko tämän tehdä, kuka tätä esitti, mitä tällä aiotaan? Yhtään vastausta en ole saanut. Jos en tänään sitä vastausta saa, niin aion tästä sitten lopulta jättää sen kirjallisen kysymyksen. Mutta olisi hyvä, että saisimme tässä yhdessä vastauksen siihen, aiotaanko tämä selvitys tehdä. Ja tosiasia on, että jos tämäntyyppisiin toimiin mennään, niin silloin romutettaisiin koko työeläkejärjestelmä, ja tämä on kyllä ennenkuulumatonta. Vaalilupauksia on aina tehty, toivottavasti ne myöskin pidetään jatkossa entistä enemmän. En muista yhtään hallitusta, joka näin monta vaalilupausta olisi pettänyt jo näin alkuvaiheessa, [Naurua — Jukka Gustafsson: Kyllä meistä monet muistavat! Jestas! — Antti Lindtman: Montako päivää koulutuslupaus kesti?] mutta en muista yhtään hallitusta, joka rahoittaa vaalilupaukset työeläkejärjestelmän sisältä. Aiotaanko näin tehdä vai ei?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-06T14:33:30,2019-11-06T14:36:02,Hyväksytty,1.1 2019_59_24,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Edustaja Laiho, ja tämän jälkeen ministeri Pekonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_25,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamisesitys on paksu nivaska papereita, ja sen sisältö on myöskin merkittävä. Sen takia yhdyn edellisiin puhujiin siinä, että tästä olisi ollut tarpeen saada ministerin esittely. HALI tuo lausunnossaan esille, että valmistelussa on ehdottomasti otettava aikalisä, koska tämän esityksen vaikutuksia vero- ja eläkemaksutuloihin ei ole selvitetty riittävästi. Pitää myöskin huomioida esityksen vaikutukset lääkäripulaan. Akava tuo myöskin esille huomionsa: lakiesitystä olisi selvennettävä, ja olisi myös havainnollistettava, miten se käytännössä vaikuttaa erilaisissa toimintamalleissa ja tilanteissa. HALI on nostanut esille täällä tämän vaikutukset lääkäripulaan, ja tämä on todella huomioitava asia. Samaan aikaan, kun ollaan suunnittelemassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -mallia ja pitäisi vahvistaa perusterveydenhuoltoa, me emme saa olla tekemässä lakimuutoksia, jotka voisivat hankaloittaa joittenkin ryhmien toimimista, tai tekemässä muutoksia, jotka eivät kannusta esimerkiksi lääkäreitä tai muita ammatinharjoittajia toimimaan siellä perusterveydenhuollossa, mikä olisi tavoitteena. Edustaja Lindénille sen verran tarkennuksena, että nykyään YEL-yrittäjäeläkkeestä ei voi saada vapautusta. Itse en ole ainakaan siitä saanut vapautusta, vaan se on tällä hetkellä pakollinen kaikille. Ehkä sinä aikana, kun edustaja Lindén on lääkärin ammattia harjoittanut, se on näin ollut, mutta tällä hetkellä se on pakollinen kaikille maksettavaksi, vaikka olisi julkisen työnantajan palveluksessa. Haluaisin myöskin mainita sen, että meidän pitää mahdollistaa erilaiset ratkaisut saada lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Toki voi olla niin, että on julkisessa työssä ja tekee sivutyönään yksityistä, mikä on ollut vuosia se malli, mutta yhä harvempi lääkäri tähän on enää halukas, koska työrasite tietenkin käy suureksi. Pitää olla myös mahdollisuuksia tehdä esimerkiksi perusterveydenhuollossa ammatinharjoittamistehtäviä, erilaisia malleja harjoittaa lääkärin ammattia, ja silloin ei kannattaisi mitään malleja [Puhemies koputtaa] laittaa ulos. Eli toivottavasti tähän saadaan selvennystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-06T14:36:02,2019-11-06T14:39:19,Hyväksytty,1.1 2019_59_26,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta tämä on ollut arvokasta keskustelua täällä eduskunnassa teidän kansanedustajien taholta. Otan myöskin kritiikin vastaan siitä, että en ollut valmistautunut esittelemään tätä lakiesitystä eduskunnalle. Tässä on kuitenkin, kuten sanoin, kysymyksessä tekninen muutos, joka liittyy tähän isompaan kokonaisuuteen työtulouudistusta. Tämä esitys on nyt annettava eduskunnalle ennen kuin tämä työtulouudistus voi sitten astua voimaan. Annan tämän hallituksen esityksen luottavaisesti nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi ja uskon, että siellä asiaa käsitellään perusteellisesti. Mikäli siellä joitakin puutoksia ilmenee, niihin voidaan sitten tarttua. Kuten jo totesinkin, kyllä me seuraamme näitä vaikutuksia ja puutumme ja korjaamme sitten ne epäkohdat, mitä tässä mahdollisesti on jäämässä. Mutta uskon, että tämä esitys hyvin täällä etenee. Haluan myöskin, hyvät edustajat, sanoa teille, että kyllä tämäkin hallitus on huolissaan eläkeläisistä. Eikä tämä hallitus ole tekemässä mitään sellaisia ratkaisuja tai muutoksia, joilla jonkun eläkeläisen tulot heikkenisivät. Päinvastoin, sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut mietintönsä budjettilaista, jolla takuueläkkeet tulevat korottumaan 50 eurolla ja kansaneläkkeet 34 eurolla. Se on minusta äärimmäisen hyvä asia ja myöskin pieni korotus pieniin eläkkeisiin. Lääkäripulasta on myös tässä keskustelussa puhuttu. Tämä hallitus tulee myöskin toimimaan ministeri Kiurun johdolla lääkäripulan parantamiseksi kuten myös tämän hoitotakuun voimaan saattamiseksi. Nämä esitykset ovat etenemässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-06T14:39:25,2019-11-06T14:41:21,Hyväksytty,1.1 2019_59_27,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten olen joskus aiemminkin sanonut, viisi vuotta on pitkä aika, ja viidessä vuodessa on tapahtunut ainakin sellainen muutos tässä salissa, että näköjään todellakin, kuten edustajakollega Lindén sanoi, voi puhua ihan mistä asiasta vain minkäkin asian käsittelyssä ollessa. Sinällään työtulouudistus on ihan tarpeellinen uudistus, niin kuin ministeri Pekonen kuvasi, ja itse tänä päivänä uutena StV:n jäsenenä kaivelin asioita, joihin oli kohdistettu tässä lainsäädäntökokonaisuudessa kritiikkiä. Kritiikki kohdentui ennen kaikkea siihen, että muutoskokonaisuuden laskentakaava ei huomioi kaikkia niitä yksittäisiä elämäntilanteita, joissa henkilön tulot ovat 12 kuukauden tarkastelujaksolla määräaikaisesti aiempaa matalammat eivätkä vastaa henkilön tosiasiallista pitkäaikaista tulotasoa, mikä voi tuntua epäreilulta ja vaikuttaa esimerkiksi lapsiperheissä äitiyspäivärahakysymykseen. Siinä mielessä tietysti näitä epätasa-arvoisuutta aiheuttavia asioita on hyvinkin seurattava, ja esimerkiksi mikäli muutoksessa pitkällä aikajänteellä häviäjinä toimivat ne henkilöt, joiden tulotaso on 12 kuukauden tarkastelujakson aikana alempi kuin viimeisimmässä vahvistetussa verotuksessa, niin täytyy sitten pitää huoli siitä, että ihmisten menetykset eivät ole semmoisia, että ne vaikuttavat toimeentuloon todella, todella kriittisesti. Jollain tavalla ehkä itse toivoisin kuitenkin, että me käsittelisimme näitä asioita niin, että täällä ei synny semmoista mielikuvaa, että me emme edes itse tiedä, mitä asiaa me olemme käsittelemässä. Ymmärrän sen tuskan, että meillä valtava huoli siitä, onko Suomessa riittävästi hoitohenkilökuntaa, onko meillä riittävästi lääkäreitä, ja uskon, että me saamme tässä salissa varmasti niitten asioiden yhteydessä — esimerkiksi sote, hoivatakuut ja muut — käsitellä tätäkin kysymystä, mutta nyt puhuttiin eläkkeistä ja työtulokysymyksestä, ja toivon, että me jollain tavalla pysyisimme edes sillä tavalla asiassa, että me tietäisimme itse, [Leena Meri: Kun se on täällä esityksessä tuotu esille!] mitä me olemme käsittelemässä ja tekemässä tässä salissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-11-06T14:41:22,2019-11-06T14:44:12,Hyväksytty,1.1 2019_59_28,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_59_29,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_59_30,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sen edestäsi löydät, minkä taaksesi jätät. Tämä oli ensimmäinen keskustelu tänään täällä, mitä käytiin. Tässä nostettiin esille erityisesti se huomio, että ministeri Aino-Kaisa Pekonen ei ollut valitettavasti esittelemässä tätä hallituksen esitystä meille ja me kansanedustajat olisimme kaivanneet kuulevamme hallituksen esityksen taustan. Erityisesti otin itse kantaa muun muassa asian valmistelussa esiin nousseisiin kysymyksiin muun muassa siitä, että hallituksen esityksessä oli muun muassa Hyvinvointialan kuulemisen mukaan lääkäripulaan vaikuttavia tekijöitä, ja olisin tiedustellut sitä, mitä tällä tarkoitettiin, että lisääkö tämä hallituksen esitys lääkäripulaa vai vähentääkö se sitä. Valitettavasti emme saaneet näihin kysymyksiin vastauksia. Täällä myös ylipäänsä kritisoitiin opposition kysymyspuheenvuoroja ja koettiin, että kysyimme kenties jotakin sellaista, mikä oli ilmiselvää esimerkiksi hallituksen edustajille. Tämä oli myös teema, mihin halusin vielä kommentoida, että kansanedustajien tulee esittää kysymyksiä erityisesti siinä vaiheessa, kun uusi hallituksen esitys tulee käsiteltäväksi. Ministerihän totesi, että tämä on viime kauden hallituksen esitys, mutta totesin myös puheissani, että kun hallituskausi vaihtuu, niin jos joku lakiesitys jää toteuttamatta edellisellä kaudella, sehän raukeaa ja sitten hallitus voi tuoda uuden esityksen, muunnellun, parannellun, elikkä otetaan sitten huomioon mahdollisia epäkohtia, mitä siinä on. Hyvä, että tästä asiasta keskustelu vielä jatkuu, ja tietysti nyt joudumme sitten valiokunnassa, kun tämä esitys tulee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, käsittelemään ja kääntämään sen aivan viimeistä sivua myöten, että tiedämme todellakin, mistä siinä esityksessä on kysymys. Lääkäreitä on saatava lisää. Se on meidän yhteinen tahtotilamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T18:56:34,2019-11-06T18:58:45,Hyväksytty,1.1 2019_59_31,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minun osaltani tämä keskustelu ei jatku nyt tässä salissa muuta kuin niin, että teen huomion, mikä liittyy tähän edelliseen aiheeseen. Ymmärsin, että täällä kokoomus erittäin vahvasti päivällä, kun tästä asiasta keskusteltiin, nosti vappusatasen esille ja sitä veivattiin suunnasta ja toisesta. Kyllä minä esitän suuren ihmettelyni myöskin, että kun tähän ”vappusataskeskusteluun” oli varattu asiakohta nyt, niin täällä ei ole yhtään kokoomuslaista paikalla. Kiitokset, että edes perussuomalaiset täällä ovat kannattamassa hallitusta tässä asiassa ja siinä, mitä me olemme nyt tässä tekemässä. Olisimme kaivanneet tätä samaa kannatuspuheenvuoroa myöskin kokoomuksesta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T18:58:50,2019-11-06T18:59:31,Hyväksytty,1.1 2019_59_32,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Kiljunen, tästä rakentavasta puheenvuorosta, ja olin kuulevinani siinä positiivisen kehun. Otan sen ilolla vastaan, koska ilta on pitkä ollut ja olemme käyttäneet paljon puheenvuoroja. Todellakin näinhän se on, että kannattaa olla iltaan asti täällä eduskunnassa, jotta pääsee syvällisesti puhumaan näistä asioista. Se vappusatanen nousi tämän esityksen aikana todellakin esille johtuen juuri siitä, että se on siellä meidän perussuomalaisten vastalauseessa liittyen pienten eläkkeiden korottamiseen, mistä edellisessä aiheessa keskusteltiin täällä. Elikkä perussuomalaiset kirjoittivat sinne vastalauseeseen kansankielellä, selkokielellä ”vappusatanen”, jotta me tiedämme, mistä me keskustelemme. Kiitos tästä huomiosta, edustaja Kiljunen. Vielä palatakseni lääkäripula-asiaan: On todella tärkeää, että kun hoivatakuuta ollaan tekemässä, kansalaiset tietävät, mitä se tuo tullessaan. Jos se tuo lääkäreitä lisää, se on hieno asia. Kansalaisen pitää päästä lääkärille. Mieluummin suoraan lääkärille kuin muuhun moniammatilliseen tiimiin, hoitajalle tai muulle, koska on olemassa esimerkiksi mielenter-veysongelmia, joissa apu tulee saada heti. Mahdollisuuden päästä lääkäriin on tultava kuin apteekin hyllyltä, ja jos viikossa lääkärille pääsee, niin se on hieno asia ja tavoiteltava asia. Mutta kannamme suurta huolta siitä, että se on nyt kuitenkin hankerahoitus, millä sosiaali- ja terveysalan sote-keskuksia aletaan uudistaa. Hankeraha ei kyllä riitä koko Suomeen, ja nythän se haku on menossa parasta aikaa. Kannamme huolta siitä, että onko todella sitten niin, että kun terveysasemalle hakeutuu ja yrittää päästä sen hoivatakuun piirissä hoitoon, niin ohjataankin sitten hoitajalle, ei pääse lääkärille. Olisi hyvä tietää, mikä on se moniammatillinen tiimi, joka tulevaisuudessa siellä sitten työskentelee. Tähän viitaten oli se minun kysymykseni, että mitä vaikutuksia tällä esityksellä on. Ministeri sanoi, että kysymyksessä ovat vain tekniset muutokset. Nyt me näemme sen sitten siellä valiokunnassa. Toki on se huoli ja toivomme, etteivät lääkäreiden työskentelymahdollisuudet ammatinharjoittajana ja sitten lisätöitä tekevänä heikenny tällä esityksellä, vaan että se oikeasti lisää lääkäreitä ja ei tee mitään byrokratialoukkuja, koska kukaan ei halua sellaisiin loukkuihin pudota, varsinkaan he, jotka hoitavat toista ihmistä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T18:59:31,2019-11-06T19:02:03,Hyväksytty,1.1 2019_59_33,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_59_34,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kyseessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi. Esitys on osaltaan osa niitä lainsäädäntömuutoksia, joita tehdään sen vuoksi, että hallintolainkäyttölaki korvautuu ensi vuoden alussa lailla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Pelastuslain, Pelastusopistosta annetun lain ja palosuojelurahastolain muutoksenhakua koskevat säännökset muutettaisiin vastaamaan yleislainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Esityksessä ehdotetaan myös tiettyjä muita muutoksia lainsäädäntöön. Pelastusopiston opiskelijoille säädetty kielto hakea muutosta tietyissä asioissa korkeimmalta hallinto-oikeudelta kumottaisiin. Jatkossa hallinto-oikeuden päätökseen asiassa, joka koskee esimerkiksi opiskelijaksi ottamista tai opiskeluoikeuden menettämistä, saisi hakea muutosta siten kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa säädetään. Muutos parantaisi opiskelijan oikeusturvaa ja saattaisi Pelastusopiston ammatilliseen perustutkintoon opiskelevat yhdenvertaiseen asemaan pelastustoimen päällystötehtäviin opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa. Lisäksi pelastuslaissa olevat viittaukset kumottuun henkilötietolakiin ja siinä käytettyyn termiin ”arkaluonteiset tiedot” muutettaisiin vastaamaan tietosuojalainsäädännössä tapahtuneita muutoksia ja hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa oleva viittaus henkilötietolakiin kumottaisiin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-06T14:44:43,2019-11-06T14:46:25,Hyväksytty,1.1 2019_59_35,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp," Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri tuli tänne viime hetkellä paikalle esittelemään tätä lainsäädäntöä. [Maria Ohisalo: Olen istunut täällä melkein tunnin!] — Okei, anteeksi sitten. Katsoin väärin. Luulin, että ministeri ei ole paikalla, kun en nähnyt, että siellä on joku. — Joka tapauksessa tarkoitukseni on hieman pohtia tätä, että missä mennään ja minkälaisia päätöksiä tehdään, milloin ministeriössä ja milloin tässä salissa. Katsoin tätä 55 §:ää ”Valtion vastuu koulutuksesta”: ministeriö voi päättää, mikä yhteisö antaa sitä koulutusta. Tässä on viime keväältä sisäministerin tiedote, johon kansalaiset varmaan uskoivat kuin vuoreen, ainakin tuolla Itä-Suomessa, Kuopiossa. Tässä lukee, että Kriisinhallintakeskus siirtyy pääkaupunkiseudulle — hyvä asia pääkaupunkiseudulle varmaankin — ja pelastuskoulutus keskitetään Kuopioon. Sisäministeri Mykkänen päätti tämän. Ovatko hallituspuolueet nyt tietoisia siitä, että uusi sisäministeri ilmeisesti, muistaakseni, on linjannut jossain muualla kuin tässä salissa, että ilmeisesti vuodesta 21 lähtien ei tämä pelastusalan peruskoulutus alakaan Kuopiosta? Vai minkälainen tilanne on nytten, arvoisa sisäministeri: minkälaisen päätöksen te olette tehnyt, ja onko se nyt erilainen kuin viime keväänä sisäministeriön tiedotteessa annettu linjaus?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-06T14:46:26,2019-11-06T14:47:54,Hyväksytty,1.1 2019_59_36,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olisin myöskin edustaja Eestilän tavoin halunnut nostaa esille tämän valtion vastuun koulutuksesta, joka tässä muutoin aika teknisluontoisessa hallituksen esityksessä on. Huoleni on sama, elikkä Kriisinhallintakeskuksen muuton yhteydessä edellisen hallituksen aikana tehtiin selkeä lupaus siitä, että Kuopion Pelastusopistoon keskitetään meillä pelastusalan koulutus, ja Helsingin Pelastuskoulun tiloja pidettiin jopa vanhanaikaisina ja sopimattomina tulevaisuudessa koulutuksen järjestämiseen. Nyt kuitenkin sitten sisäministeriö on linjannut, että Helsingissä edelleenkin jatketaan koulutusta. Voisi sanoa, että tällä tavoin se kompensaatio, mitä odotettiin tuonne Itä-Suomen suuntaan, tämän hallituksen toimesta ollaan vesittämässä, mikä näkyy myöskin niissä määrärahoissa, joita tähän koulutuksen järjestämiseen odotettiin tuolla Kuopion puolessa mutta joita nyt ei sitten tulla vastaavissa määrin saamaan. Siinä mielessä tämä tuntuu kyllä harmilliselta. Kuopion Pelastusopistolla on myöskin odotettu sitä, että ministerillä olisi mahdollisuus tulla siellä käymään. En tiedä, onko ministeri jo käynyt siellä. Toivotaan, että olisi, koska täytyy sanoa, että kun itselläni oli mahdollisuus tuolla alueella vierailla aikoinaan, niin se kyllä teki valtavan suuren vaikutuksen, että Suomessa on tuollainen koulutusalue, jossa tällaisia todellisia kriisitilanteita voidaan oikeasti harjoitella. Vastaavantyyppisiä alueita ei meillä Suomessa missään muualla ole. Tietysti hivenen on herättänyt kysymyksiä sekin, että kun ministeri toimii myöskin Helsingin kaupunginvaltuustossa valtuutettuna ja tämä Helsingin Pelastuskoulu toimii Helsingin kaupungin alaisuudessa, niin onko ministeri sitten valtuutettuna tästä asiasta päättäessään minkälaisessa roolissa ja onko kokenut, että näitten roolien välillä olisi jonkunlaista ristiriitaa, kun kuitenkin valtuutettuna on kysymys oman kaupungin koulutuksen turvaamisesta. Siinä mielessä tietenkin aina toivotaan, että näitä asioita pystytään katsomaan sieltä valtakunnallisesta näkökulmasta, koska tämä Kuopion Pelastusopiston tulevaisuus on kuitenkin niin tärkeä koko tälle pelastusalan koulutukselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-06T14:47:55,2019-11-06T14:50:23,Hyväksytty,1.1 2019_59_37,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy sanoa, että monasti olen hyvinkin eri linjoilla sisäministeri Ohisalon kanssa, mutta tässä Pelastusopisto ja Helsingin Pelastuskoulu ‑kysymyksessä Ohisalo on tehnyt äärimmäisen järkevän ratkaisun jatkaessaan tätä Helsingin Pelastuskoulua, ja itse asiassa sitä pitäisi jatkaa tämän jälkeenkin. Olen tässä viime viikkoina tavannut pelastus‑ sekä hätäkeskusalan ihmisiä, ja he ovat kyllä kovasti toivoneet, että tämä koulutus säilyy täällä pääkaupunkiseudulla, koska itse asiassa Kuopio ei pysty tuottamaan tänne pääkaupunkiseudulle riittävästi palomiehiä. Toisekseen Hätäkeskuslaitokselta uupuu henkilöstöä, ja siinäkin voisi olla yksi ratkaisu tuoda se koulutus tänne etelään, niin kuin tehtiin joitakin vuosia sitten. Tämä opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen on sinänsä hyvä asia, mutta olisin kysynyt tästä lakiesityksestä sen verran, millä tavalla tämä suhteutuu muuhun tuomioistuinten ja muutoksenhaun osalta. Kun nyt samaan aikaan tässä täysistunnossa meillä tulee lastensuojeluasioista lakiuudistus, jossa tämä tuotaisiin valitusluvan alle eli siis ehkä heikennetään lastensuojelun oikeusturvaa, niin millä tavalla hallitus nyt katsoo tätä kokonaisuutta, niin että nämä menisivät linjassa, niin että kun jossain parannetaan, niin jossain ei heikennetä ja niin päin pois, koska tiedetään, että tällä hetkellä meidän muutoksenhakutuomioistuimet ovat täysin ylityöllistettyjä muutoinkin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-06T14:50:23,2019-11-06T14:52:14,Hyväksytty,1.1 2019_59_38,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatketaan vielä tätä keskustelua. Tämä on nimittäin mielenkiintoista, että olemmeko me nyt täällä Helsingin kaupunginvaltuutettuja, Kuopion kaupunginvaltuutettuja vai Suomen kansan edustajia. Minun mielestäni tämä on vähän erikoista: siirrettäköön vaikka Inariin tämä koulutus, mutta jos se on jo kerran tehty linjaus ja se on ollut sisäministeriön tiedotteessa viime keväänä, että tässä tehdään selvä vaihtokauppa, alueelta viedään jotakin ja alueelle annetaan jotakin, niin nyt se on vesitetty. Minkälainen uskottavuus tässä tulee, kun me tiedämme, että ministeri on vielä Helsingin kaupunginvaltuutettu? Me tiedämme, että ministerinä häntä ei intressijääviys sido. Mutta tämä antaa hyvin erikoisen kuvan, että te vedätte heti kotiinpäin. Ketä te olette kuullut? Oletteko te Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen edustajia kuullut? Sieltä tulee varmaan tietynlainen viesti. Ja onko teille Kuopiossa sanottu, että siellä ei ole mahdollista kouluttaa Suomen tarpeisiin, koska siellä on valtavasti uhrattu infraa ja siellä on viimeisen päälle laitteet ja kaikki edellytykset koulutus antaa siinä muodossa, että se varmasti on pätevää? Vielä sanoisin, että onhan tämä erikoinen juttu, että kun te, perussuomalaiset, olette aikoinaan ilmoittaneet, että te olette sorateittenvarsipuolue, niin te vastustatte sitä, että pelastusalan koulutus keskitetään Itä-Suomeen, Kuopioon, vaan te haluatte, että sitä jatketaan Helsingissä. Tämä on hyvä viesti Itä-Suomelle. [Mari Rantanen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-06T14:52:18,2019-11-06T14:53:39,Hyväksytty,1.1 2019_59_39,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,En tässä vaiheessa anna vastauspuheenvuoroja. Kannattaa pyytää varsinainen puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_40,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä kyllä kuvasi erittäin hyvin tätä tilannetta, että nimenomaan kysymys on meidän ymmärtääksemme ollut yli hallituskausien menevästä kompensaatiopäätöksestä, jolla todellakin oli tarkoitus nimenomaisesti Itä-Suomen ja ennen kaikkea Kuopion Pelastusopiston tulevaisuus turvata, ja nyt sitten sisäministeri on tehnyt tällä kaudella heti pyörtävän päätöksen. Täytyy kyllä ihmetellä myöskin perussuomalaisten kantaa tässä. Hyvä tietää sinällänsä, että täällä ollaankin sitä mieltä, että mieluummin Helsingissä jatkettaisiin tulevaisuudessakin tätä koulutusta pidemmän päälle, nimittäin teidän edustajanne, edustaja Reijonen, on kyllä kovasti tuolla Kuopion seudulla profiloitunut tällä, ja häntä on erityisesti lehdissä siellä haastateltu, hänen kirjallista kysymystään on nostettu esille, mutta tämä on tietysti hyvä nyt sitten siellä Savon puolessa tietää, että itse asiassa kyllä ollaankin perussuomalaisten mielestä mieluummin keskittämässä tänne Helsinkiin tätä koulutusta. Siinä mielessä puolueen kanta näyttääkin olevan sitten se, että Helsinki on se oikea paikka, ja toivotaan jopa, että tulevaisuudessa se enemmän keskittyisi tänne. Nyt kyllä suosittelisin, että kannattaa sinne Kuopion Pelastusopistolle mennä ja vierailla sillä alueella ja nähdä, että se on Suomen oloissa aivan ainutlaatuisen hieno paikka kouluttaa pelastusalan henkilöstöä, ja se on sellainen paikka, jonne ympäri Eurooppaa tullaan katsomaan nimenomaan näitä katastrofiharjoitusalueita. Vastaavantyyppisiä alueita ei ole muualla. Toivonkin, että me ymmärtäisimme tässä salissa, niin kuin edustaja Eestilä tuossa totesi, että nyt katsotaan koko Suomen etua ja sitä, missä alan henkilöstö pystyy saamaan parhaan mahdollisen koulutuksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-06T14:53:43,2019-11-06T14:55:35,Hyväksytty,1.1 2019_59_41,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hätäkeskuspäivystäjien ja pelastajien koulutus on tärkeä asia. Se on tärkeä asia koko maalle, ja riittävän henkilöstön saaminen koko maan tarpeisiin on siinä tärkeässä roolissa. Itse olen tyytyväinen siihen, että on nyt tehty linjaus, että Helsingissä jatkuu pelastajien koulutus, koska siihen liittyy myöskin lähihoito. Heillä on ollut mahdollisuus lähihoitajakoulutukseen siinä ohessa. Kuten tiedetään, ikääntyneiden ihmisten määrä jatkuvasti kasvaa kotihoidossa, ja sen takia on hyvä, että myöskin pelastajilla on lähihoitajakoulutusta ja he pystyvät vastaamaan niihin moninaisiin tehtäviin, joissa on ikäihmisiä usein mukana. Se ei tarkoita sitä, etteikö Kuopion Pelastusopistolle ole edelleenkin jatkossa vankka tarve. Näitä molempia tarvitaan. Haluaisinkin lähestyä tätä asiaa tarpeiden lähtökohdista. Uusimaa on iso alue, ja täällä tarvitaan paljon henkilökuntaa, ja sen takia on tärkeätä, että myöskin täällä koulutetaan henkilöstöä. Nähdäkseni ei ole järkevää, että tänne mitenkään keskitetään sitä koulutusta, mutta meillä pitää olla useampi paikka. Voi olla Kuopio ja Helsinki, molemmat. Erityisen tärkeätä tämä on myös esimerkiksi perheellisille ihmisille, jotka eivät lähde — esimerkiksi hätäkeskuksen päivystäjien saantivaikeudet osittain johtuvat siitä, että perheelliset eivät lähde Kuopioon, vaikka se puolitoista vuotta on tietenkin suhteellisen lyhyt aika, mutta se on kuitenkin perheellisille ihmisille iso asia muuttaa kaupunkia. Ehkä lähtisin tässä siitä, että lähdetään rakentamaan hyvää koulutusverkostoa, joka palvelee koko maata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-06T14:55:35,2019-11-06T14:57:37,Hyväksytty,1.1 2019_59_42,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näihin äskeisiin puheenvuoroihin: Ensinnäkään tässä ei ole perussuomalaisten linjaa kerrottu, vaan se, miten minä tämän asian näen. Siinä voi olla monenlaisia näkökulmia, ja on hyvä huomata tässä kohtaa, että turvallisuus ei saa olla koskaan minkään sortin kompensaatiopäätös, mikä täällä myöskin on tuotu esiin, vaan kysymys on ihan käytännöistä. Nythän me emme varmastikaan kukaan aja sitä, että jompikumpi lakkautetaan, ja Kuopion harjoitusalueen ja Kuopion Pelastusopiston infraa kouluttamiseen ei kukaan kiistä, mutta se on fakta, että valitettavasti ne koulutusmäärät eivät riitä. Ne eivät riitä Helsingin, eivät riitä Uudenmaan tarpeisiin. Ja kuten tässä edustaja Laiho äsken juuri kertoi, juuri näin se on, että täältä on vaikea esimerkiksi perheellisten ihmisten lähteä opiskelemaan Kuopioon. Sitten jos he lähtevät, niin he eivät välttämättä palaa takaisin, ja se on toinen asia. [Hannakaisa Heikkinen: Sama matka se on toiseen suuntaan!] Nyt on niin, että Helsingin pelastusopisto on vastannut pelastajien koulutuksesta Helsingissä jo pitkän aikaa erittäin laadukkaasti ja ottaen huomioon Helsingin ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet, ja tätä ei pitäisi hukata. En tiedä, onko tässä salissa tietoa siitä, mutta joskus silloin, kun hätäkeskuspäivystäjistä oli kova pula, myös sitä koulutusta järjestettiin täällä pelastusopiston tiloissa, jolloin myös saatiin tänne pääkaupunkiseudulle hätäkeskuspäivystäjiä. Ja esimerkiksi täältä meidän etelän hätäkeskuksesta puuttuu tällä hetkellä 15—20 henkilötyövuotta, ei ole päivystäjiä, joten toisin sanoen tätäkin koulutusta itse asiassa olisi täällä etelässä enemmän kuin tarpeen saada. Minusta tätä ei kannata katsoa niinkään aluepoliittisesti. Tätä pitää katsoa turvallisuus ja tarpeet edellä, ja minun mielestäni tämä Helsinki kannattaa säilyttää, jolloin meillä myöskin etelän työntekijätarpeet tulevat paremmin huomioiduiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-06T14:57:37,2019-11-06T15:00:00,Hyväksytty,1.1 2019_59_43,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Minä yritän puhemiehenä olla joustava ja ymmärtäväinen siinä, että tämmöistä ajankohtaiskeskustelua kiinnostavista asioista käydään, mutta nyt tähän mennessä keskustelussa ei ole käytetty ainoatakaan puheenvuoroa, jossa edes yhdellä lauseella olisi käsitelty tätä varsinaista lakiesitystä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_44,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. Haluaisin kysyä tästä 23 §:stä, missä mainitaan, että ministeriö valvoo pelastustoimintaa, sen palvelujen saatavuutta ja tasoa. Miten te näette, onko tämä riittävä kirjaus, jotta voitte valvoa palvelutason ja asemaverkoston pysyvyyttä, kun viime kauden pelastusuudistus ei mennyt läpi — eli että turvataan nykyinen palvelutaso ja asemaverkoston säilyvyys. Onko tämä kirjaus mielestänne siihen riittävä? Edustaja Essayahille tiedoksi, että myös länsirannikon pelastusharjoitusalue tarjoaa vastaavia palveluita kuin Kuopio, myös Euroopan laajuisesti, joten pitäisikö 55 §:ssä olevaan kirjaukseen, jossa ministeriö voi hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen, [Puhemies koputtaa] lisätä myös harjoitusalue, jotta oppilaitoksen lisäksi myös harjoitusalueita voitaisiin käyttää alueellisesti? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-11-06T15:00:22,2019-11-06T15:01:40,Hyväksytty,1.1 2019_59_45,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koetan keksiä, mitenkä linkittäisin sen tähän hallituksen esitykseen, mutta pakko on kyllä sanoa tässä nyt edustaja Rantasen äskeiseen puheeseen viitaten, että ei se yhtään sen vaikeampaa ole mennä opiskelemaan pohjoissuuntaan kuin pohjoisesta tänne etelän suuntaan, ja valitettavasti se liikenne on aika usein toisinpäin. Täällä on puhuttu paljon Savo-Karjalan kansanedustajien toimesta sen koulutuksen merkityksestä meidän alueella, ja se on äärettömän tärkeää. Odotankin nyt ministerin vastausta asiaan, koska olen ymmärtänyt näin, että Kuopio ei joudu pettymään jatkossa: tämän siirtymäajan jälkeen se koulutus on ja pysyy sitten siellä Kuopiossa, niin että tämä soutaminen ja huopaaminen päättyy. Kyllä täytyy sanoa, että ainakaan keskustapuolueessa ei ole pienintäkään epäilystä puolueen linjasta, ja se on kyllä se, että me kannatamme aluepolitiikkaa ja alueellistamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-11-06T15:01:40,2019-11-06T15:02:33,Hyväksytty,1.1 2019_59_46,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys käytännössä on lähes siinä, että yleislainsäädännön muutoksista johtuvia teknisiä muutoksia pelastustoimen ja hätäkeskustoimen lainsäädäntöön tehdään ja laitetaan tässä käytäntöön. Sitten, kun tässä keskustelussa tämä on laajentunut Kuopiota koskien, ymmärrän hyvin edustajien Eestilä ja Essayah kannanotot ja näkemykset siitä, että usean vuoden ajan on keskusteltu siitä, mikä on Kuopion pelastuskeskuksen ja koulutusalan tulevaisuus, ja itse toivon, että se saa jatkua siellä edelleen ja kehittyä. Kaiken kaikkiaan itse toivon, että meillä pystyttäisiin eri ministeriöissä myöskin laajemmin koko maata katsomaan alueellistamisen näkökohdista ja toimintoja koko Suomeen laajentamaan. Ja itse toivon, että sama linja jatkuu myöskin Kuopion Pelastusopistolla, nimenomaan niin, että siellä toiminnat kehittyvät ja siellä koulutuspaikat lisääntyvät, niin kuin olen ymmärtänyt, että esimerkiksi ensi vuonna siellä koulutuspaikat lisääntyvät. Toivomme, että ministeri myöskin tähän asiaan ottaa kantaa tässä keskustelussa, koska se on noussut esille. Sitten itse kaiken kaikkiaan toivon, että meillä koko maassa kehitetään niin laajakaistaverkostoa kuin muitakin tietoliikenneyhteyksiä ja liikenneyhteyksiä ihan sen takia, että silloin pystytään hyödyntämään koko maata paremmin myöskin ministeriöitten eri toimialoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-11-06T15:02:33,2019-11-06T15:04:17,Hyväksytty,1.1 2019_59_47,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin keskusta kannattaa esitystä. On siis hyvä, että Poliisiammattikorkeakoulun kirjoilla olevat opiskelijat asetetaan oikeusturvan kannalta samalle viivalle. Siitähän tässä on kysymys. Pelastusalan päällystökoulutus on hallinnollisesti Poliisiammattikorkeakoulussa, vaikka koulutus annetaan Kuopion Pelastusopistossa. Itseänikin huolestuttaa tämä paljon puhuttu Kuopion tilanne, ja minusta tätä kysymystä pitää todella voimakkaasti katsoa aluepolitiikan näkökulmasta. Sitä ei voi tässä sivuuttaa. Tässä kannanotto myöskin edustaja Rantasen sanoihin. Sinänsä on hyvä, että Kuopiolle annetut lupaukset opiskelijamäärän kasvattamisesta pitävät myös ensi vuonna. Herää kuitenkin kysymys, kuinka pysyvä päätös on Kuopion kannalta — varsinkin jos palomiehiä koulutetaan niin Kuopiossa kuin Helsingissäkin yli tarpeen. Jatkan siis kysymystä ja toistan kysymyksen, joka täällä on aikaisemminkin tullut. Kysyisin ministeriltä ystävällisesti — kiitos siitä, että olette paikalla: mikä on Kuopiossa annettavan koulutuksen tulevaisuus?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-06T15:04:19,2019-11-06T15:05:46,Hyväksytty,1.1 2019_59_48,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Eestilällä ja edustaja Essayahilla on luonnollisesti vahva puoluepoliittinen intressi puhua perussuomalaisista. Muistutan kuitenkin, että kyseessä on hallituksen esitys, ei perussuomalaisten esitys. Kuten edustaja Mari Rantanen aivan oikein totesi, hän ilmaisee kantansa helsinkiläisenä kansanedustajana, siis helsinkiläisten edustajana, ja aivan samalla tavoin edustaja Reijonen puhuu kuopiolaisena kansanedustajana. Meillä on Suomessa vaalipiirijako juuri sitä varten, että myös alueelliset intressit tulisivat huomioiduiksi ja kuulluiksi päätöksenteossa ja poliittisessa keskustelussa. Valitettavasti usein on niin, että alueelliset intressit ovat ristiriidassa keskenään, ja tietyllä tavalla kyse on usein nollasummapelistä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-06T15:05:48,2019-11-06T15:06:45,Hyväksytty,1.1 2019_59_49,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toteaisin edustaja Halla-aholle sen, että sen lisäksi, että olemme täällä omien vaalipiiriemme edustajina, olemme myös koko Suomen kansanedustajia, ja meidän pitää katsoa kokonaisuutta eikä vain sitä, mistä me olemme. Ensinnäkin haluan todeta tästä esityksestä samalla tavalla kuin tässä jo edustaja Kivisaari toi esille eli että tässä on kysymyksessä oikeasti Poliisiammattikorkeakoulun kirjoilla olevien opiskelijoiden asettamisesta oikeusturvan kannalta samaan asemaan ja sitten erikseen vielä siitä, että pelastusalan päällystökoulutus on hallinnollisesti Poliisiammattikorkeakoulussa, vaikka se koulutus annetaankin Kuopiossa. Mutta sitten tähän itse kysymykseen Pelastusopistosta. Minun korvaani kyllä särähti erityisesti kaksi lausetta täältä. Ensinnäkin se, että Kuopio ei pysty riittävällä tavalla kouluttamaan. Kyllä se pystyy, kun koulutuspaikkoja on riittävästi ja resursseja on riittävästi. Ja toinen kysymys oli siitä, voiko perheellinen lähteä kouluttautumaan. Kyllähän me tiedämme, että jokainen perheellinen joutuu miettimään, kun koulutuspaikkaa hakee, että mitenkä tämä sujuu — että ei tämä ole pelkästään nyt Pelastusopiston kysymys. Ja Helsingistä on aivan yhtä lyhyt matka Kuopioon kuin Kuopiosta Helsinkiin, se kannattaa meidän aina muistaa. Sitten ehkä sen sanoisin Kuopion osalta, että Kuopio on joutunut itse asiassa jo vuosikymmenienkin ajan erittäin poukkoilevan politiikan kohteeksi myös koulutuksen osalta. Aikanaan lakkautettiin hammaslääkärikoulutus Kuopion yliopistosta, nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta, ja nyt se tuotiin sinne takaisin. Kaikki tunnemme Fimean asian, sen, miten siinä palloteltiin ja poukkoiltiin moneen suuntaan. Tämmöisen poliittisen uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeää, että niissä päätöksissä kestetään, mitä tehdään, niin että ei heti lähdetä muuttamaan. Sen takia tässä on käyty myös ministeri Ohisalon kanssa keskustelua tästä asiasta, että mikä tämä tulevaisuus on. Itse luotan siihen, että ministeri Ohisalo katsoo, että koulutus pelastuspuolella tullaan keskittämään sinne Kuopioon ja että tämä on väliaikainen ratkaisu, mitä tässä nyt parille vuodelle on tehty. Sitten ylipäänsä koulutuksesta: Me kaikki tiedämme sen, että sillä on aina valtava merkitys alueille, mutta jos me katsomme turvallisuusalaa, niin myös poliisipuolella on tehty kokoaminen yhteen. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun Poliisiammattikorkeakoulu toimi täällä Otaniemessä ja poliisiopisto toimi siellä Tampereella. Nyt ne on koottu sinne Tampereelle, ja minun käsitykseni mukaan asia toimii erittäin hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-06T15:06:47,2019-11-06T15:09:28,Tarkistettu,1.1 2019_59_50,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Koska varattu puoli tuntia alkaa kohta menemään ohi, niin ministeri Ohisalo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_59_51,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvon puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kiitoksia näistä tärkeistä huomioista ja kysymyksistänne. Ensinnäkin lähdetään tietysti siitä, että tämä hallitus on uusi hallitus, joka katsoo asioita hieman eri tavalla kuin aiemmat hallitukset, ja senkin vuoksi tässä kokonaisuudessa, kun keskustelemme pelastusalan koulutuksesta, meillä on käynnissä pelastusalan koulutuskokonaisuusuudistus ja pohdinta siitä, miltä koko alan koulutusnäkymät näyttävät, ei vain Kuopion Pelastusopiston tulevaisuus vaan ylipäätään se, kuinka saamme tarpeeksi pelastusalan ammattilaisia ihan kaikkialle Suomeen. Tästä uudistuksesta tehdään vuoden 22 loppuun mennessä esitys eduskunnalle, ja toivon voivani ennen sitä käydä kaikkien teidän kanssa rakentavaa keskustelua siitä, mitä tarpeita meillä eri puolilla maata on. Kysehän on siitä, että sisäministeriö jatkuvasti kehittää johdonmukaisesti Pelastusopistoa Kuopiossa valtakunnallisena osaamiskeskuksena ja varmistaa sen mahdollisuudet tuottaa korkeatasoista pelastusalan koulutusta. Eli kyse on siitä, että Kuopiolla on vahvasti tutkinnonanto-oikeus tällä hetkellä. Se, miksi Helsingin kohdalla on tehty tällainen määräaikainen päätös, johtuu siitä, että täällä on nyt jo vaikeuksia saada pelastusalan ammattilaisia töihin. Nyt toivon huomiota kaikilta: Tässä kysyttiin, onko niin, että tämä resurssi oli nyt sitten pois Kuopiolta. Ei ole, vaan Pelastusopisto Kuopiossa ja ‑koulu Helsingissä kouluttavat molemmat yli 20 uutta henkilöä per vuosi tästä eteenpäin. Itse asiassa me pääsemme muutaman vuoden ajan tasaamaan sitä vajetta, mikä meillä koko alalla on ollut. Tämä on keskeistä niin kauan, että saadaan se koulutuskokonaisuusuudistus yhdessä vietyä maaliin asti. Eli turvataan sitä hetkellistä hätätilaa, joka nyt tällä hetkellä on. Kun oli kysymys siitä, olenko menossa Kuopioon, niin kyllä, vanhaan opiskelu-, väittelykaupunkiini olen menossa. Vierailu on ollut sovittuna jo pidemmän aikaa, mutta toki kalenteri on varsin täynnä ihan joka päivä. Mitä tulee kysymykseen siitä, riittääkö: Täällä kysyttiin 23 §:stä. Kyseessähän tässä kohtaa on lähinnä tekninen muutos. On vain päivitetty sisäasiainministeriö sisäministeriöksi nykytilaa vastaamaan. Yksi pykälä ei tietysti koskaan yksinään turvaa mitään. Me tarvitsemme laajalti viranomaisyhteistyötä monessa. Tässäkin kohtaa on huomioitava se, että yhteistyötä tehdään ihan joka suuntaan ja pidetään huoli siitä, että tieto myös kulkee eri viranomaisten välillä mahdollisimman hyvin. Pelastusopistoon palaan vielä sen verran, että kyse on todella siitä, kuten sanoin, että sitä kehitetään tällaisena valtakunnallisena osaamiskeskuksena, mietitään koulutustarpeita laajalti, ja hallitus tässä tulee työskentelemään yhdessä sen puolesta, että valtiovarainministeriö meille ne resurssit myös sitten suo, jotta voimme Pelastusopiston toimintaa turvata mahdollisimman hyvin jatkossakin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-06T15:09:33,2019-11-06T15:12:53,Hyväksytty,1.1 2019_59_52,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vielä muutamaan kohtaan puutun tässä, kun tähän viitattiin edellisissä puheenvuoroissa. Juuri niin kuin tässä ministeri Ohisalo totesi, niin sitä pulaa täällä pääkaupunkiseudulla on. Sillä ei liene itse asiassa kovin suurta väliä, lukeeko tämän Helsingin koulun nimessä ”Pelastusopisto”, mutta olennaista on nyt se, että sitä henkilöstöä tänne saadaan. Ja koulutusmääriin viittasin sen vuoksi, että ei siellä kuitenkaan ole kapasiteettia ottaa ihan valtavia määriä oppilaita, muutenhan sitä pitäisi laajentaa, koska, kuten todettua, tilaa tarvitaan, ei voi vain laittaa päitä sinne. Mutta minusta tässä on olennaista — ja on hienoa kuulla — että tämä tämmöinen koulutuskokonaisuudistus on tekeillä. Siinä varmaan otetaan nämä tavallaan etelänkin murheet ja tarpeet huomioon, ja siinä mielessä on hyvä varmaan sitä sitten odottaa. Voihan sen kompromissin tehdä ja työntää osan Tampereelle, jos se tuntuu paremmalta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-06T15:12:53,2019-11-06T15:13:58,Hyväksytty,1.1 2019_59_53,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho tuossa epäili, että oli jotain erityistä syytä käydä perussuomalaisten kimppuun tässä asiassa, mutta ihan samalla tavalla minä kuuntelin tässä kokoomuksen edustajien näkemyseroja — sitä, kuinka toisessa vaalipiirissä asuva kokoomuslainen täällä on sitä mieltä, että Helsinkiin pitää edelleenkin satsata, ja toinen, Itä-Suomesta tuleva, näkee tämän Kuopion Pelastusopiston tärkeänä. Tässä on nimittäin puolueitten välillä isoja eroja. Meillä on puolueita, joilla on ideologiassaan ajatus siitä, että koko Suomi on tärkeää pitää asuttuna. Silloin sellaisissa tilanteissa, kun on mahdollisuus huolehtia, vaikkapa valtionhallinnon alueellistamisen kautta, siitä, että koko Suomi pysyy asuttuna, niin sellaiset puolueet, joissa tämä on ideologinen tavoite, ja niiden edustajat ovat näitten asioitten takana riippumatta siitä, mistä vaalipiiristä he tulevat. He eivät katso silloin vain pelkästään sitä oman vaalipiirinsä asiaa. Tästä on hyvä esimerkki viime kaudelta: käräjäoikeusuudistus. Täällä Uudenmaan vaalipiiristä tuleva edustaja Laukkanen, joka istuu lakivaliokunnassa, taisteli henkeen ja vereen nimenomaan sen edestä, että me olisimme saaneet tämän haja-asutusalueitten käräjäoikeusverkoston pidettyä ja että olisimme voineet sen säilyttää siellä ja että myöskään Tuomioistuinvirastoa ei oltaisi tuotu Uudellemaalle vaan että se olisi ollut joko Joensuussa tai Rovaniemellä, koska nähtiin tärkeänä, että näitä laitoksia pitää saada myöskin Kehä kolmosen ulkopuolelle. Eli tässä tavallaan tämmöinen puolueitten välinen ero tulee, että ei kaikissa puolueissa katsota vain sitä, mikä on sen oman vaalipiirin etu, vaan yritetään — niin kuin täällä edustaja Vehviläinen minusta hyvin sanoi — katsoa sitä kokonaisuutta, yritetään miettiä, mikä olisi sen kokonaisuuden kannalta tärkeätä. Ja sen takia tässä täytyy muistaa, että puolueitten välillä on eroja ja että on niitä puolueita, jotka näkevät, että koko Suomen asuttaminen on itseisarvo. Viime kesänä muistaakseni Maaseudun Tulevaisuus teki gallupin, jossa kysyttiin juuri siitä koko Suomen asuttuna pitämisestä, ja kristillisdemokraatit olivat siinä kärjessä. Meidän jäsenistössä, meidän kannattajissa, oli sataprosenttinen kannatus sille ajatukselle, että näin tulee tehdä. Me näemme sen todella tärkeänä, että ihmisten pitää saada asua siellä, missä he haluavat, ja meidän pitää myöskin tehdä politiikalla se mahdolliseksi. Ja sen takia tässä totean vain tarkennuksena tähän keskusteluun liittyen, että puolueilla on tällaisia erilaisia ideologisia eroja, ja silloin tässä ei ole mitään erityistä tarvetta hyökätä yksittäisen puolueen tai sen puolueen eri vaalipiireistä tulevien kansanedustajien erilaisten näkemysten kimppuun, vaan keskittyä todellakin siihen politiikan linjaeroon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-06T15:13:58,2019-11-06T15:16:55,Hyväksytty,1.1 2019_59_54,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,Aikataulun puitteissa viimeinen puheenvuoro keskustelun tähän osuuteen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_55,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp," Arvon puhemies! Kiitokset edustajille. Vielä lyhyesti Hätäkeskuslaitoksen tilanteesta, jota sivuttiin, joskaan se ei suoraan liity asiakokonaisuuteen, mutta haluan tuoda esille sen, että Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärää ollaan lisäämässä tuleville vuosille 585:stä 620:een. Sen lisäksi koulutusmääriä kasvatetaan vuotuisesti, ja tätä varten on myös hallitus budjetissaan varannut lisärahaa. Eli on todettu ja havaittu se haastava tilanne, joka Hätäkeskuslaitoksella on. Tarvitaan lisää henkilöstöä, ja tarvitsee myös puuttua henkilöstön heikkoon työhyvinvointiin, joka on monessa tunnustettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-06T15:17:00,2019-11-06T15:17:44,Hyväksytty,1.1 2019_59_56,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_59_57,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_59_58,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 59/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa puhuttiin pelastusalan koulutuksista, ja totean Kuopiosta ja Helsingistä, että olisi hyvä, jos tätä pelastusalan koulutusta olisi molemmissa paikoissa. Sitten tuli esille myös sellainen asia, että alettiin perussuomalaisia moittia siitä, että ajattelemme vain kasvukeskuksia, kun puhumme koulutuspaikoista ja kouluista. Kyllähän se niin on, että meidän, perussuomalaisten, linja on se, että elämää on Kehätien ulkopuolellakin. Koulutusalaa pitää käsitellä niin, että koulutusta on koko maassa, elikkä aluepoliittinen asia on tärkeä. Tuli esille myös se, voiko edustaja ajaa oman maakuntansa asiaa. Eli voi olla, että puolueessa toinen edustaja ajaa esimerkiksi koulua Itä-Suomeen ja toinen Etelä-Suomeen ja silti ollaan samassa puolueessa. Sen takia edustajia on ympäri Suomen valittu. Se on hyvin luonnollista, että omaa maakuntaa puolustaa ja ajaa sen omankin maakunnan etua, mutta tietysti kokonaisuutta edustaja katsoo, ja se on tarkoitus, että kansanedustaja katsoo koko Suomen etua. Mutta mitenkään se ei ole haitallista, jos edustaja nyt puhuu myös oman maakuntansa puolesta ja ajaa niitä asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-06T19:02:20,2019-11-06T19:04:06,Hyväksytty,1.1 2019_59_59,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä  eläinlääkäreiden  yhteisistä  pohjoismaisista  työmarkkinoista  Pohjoismaiden  välillä tehdyn  sopimuksen  muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:n ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_59_60,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä  eläinlääkäreiden  yhteisistä  pohjoismaisista  työmarkkinoista  Pohjoismaiden  välillä tehdyn  sopimuksen  muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:n ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä on vuoden 94 alusta lukien ollut voimassa sopimus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista. Sopimus tunnetaan Arjeplog-sopimuksena sen allekirjoituspaikkakunnan mukaan. Pohjoismaista Suomeen tulevien ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen halutaan jatkossakin toteuttaa mahdollisimman sujuvasti. Sopimus sisältää määräykset ammatinharjoittamisoikeuksien vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä valvontatietojen luovuttamisesta Pohjoismaiden välillä. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ammattihenkilöiden vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Sopimuksessa tarkoitettuihin ammatteihin johtavien koulutusten on katsottu olevan siinä määrin yhteneväisiä, että ammatinharjoittamisoikeus voidaan myöntää sopimuksen mukaan suoraan toisessa Pohjoismaassa myönnetyn ammatinharjoittamisoikeuden perusteella. Pohjoismaiden kesken neuvoteltu Arjeplog-sopimuksen muutossopimus on valtiosopimus, jonka kaikki Pohjoismaat ovat allekirjoittaneet Tukholmassa 11.12.2018. Voimaansaattaminen kuitenkin edellyttää sitä, että myös Suomen eduskunta ottaa tässä asiassa myönteisen kannan. Siksi tämä asia on toimitettu vielä eduskunnan käsiteltäväksi. Muutossopimuksen keskeisenä tarkoituksena on nyt poistaa päällekkäisyys sekä selkeyttää ja yhdenmukaistaa ammattipätevyyksien tunnustamiskäytäntöjä ammattipätevyysdirektiivin kanssa. Sopimuksessa todetaan direktiivin ensisijaisuus totta kai, ja ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmä saatetaan koskemaan Färsaaria ja Grönlantia, joihin direktiiviä ei muutoin sovellettaisi. Direktiivin keskeisenä tarkoituksena on työntekijöiden vapaan liikkuvuuden turvaaminen, joka oli lähtökohtana Arjeplog-sopimukselle jo aikoinaankin. Terveydenhuollon ammatteihin ja eläinlääkärin ammattiin sovelletaan siis jatkossa yksinomaan direktiivin tunnustamisjärjestelmiä. Hyvin monet sopimuksen piiriin kuuluvista ammateista, esimerkiksi lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, sairaanhoitaja ja kätilö, kuuluvat direktiivin automaattisen tunnustamisen piiriin. Sopimuksen mukaisissa direktiivin yleiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvissa ammateissa tämä sopimusmuutos muuttaa jossain määrin laillistamis- ja nimikesuojausasioiden käsittelyä, koska hakijan koulutusta tulee verrata nimenomaan vastaavaan suomalaiseen tutkintoon. Mikäli koulutuksessa on eroja, voidaan hakijalle määrätä korvaavia toimenpiteitä. Niille ei kuitenkaan todennäköisesti ole tarvetta, sillä sopimukseen sisältyvät ammatit on jo sopimusta tehtäessä katsottu yhteneväisiksi. Sopimusmuutoksia valmisteltaessa Pohjoismaiden kesken ovat nousseet tärkeänä esiin potilasturvallisuuteen ja valvontatietojen vaihtoon liittyvät seikat. Ammattipätevyysdirektiivi velvoittaa jäsenmaiden toimivaltaisia viranomaisia, kuten meillä Valviraa, ilmoittamaan lyhyessä määräajassa komission ylläpitämässä tietojärjestelmässä, siis IMI-hälytysjärjestelmässä, terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamiseen liittyvistä rajoituksista. Suomessa ja Tanskassa järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016, ja muut Pohjoismaat ovat tulleet mukaan järjestelmän käyttäjiksi myöhemmin. Tästä syystä ja koska muutossopimuksen valmisteluvaiheessa IMI-hälytysjärjestelmän käyttöönotto oli vielä alkuvaiheessa, muutossopimukseen on sisällytetty tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä juuri potilasturvallisuuteen ja valvontatietojen vaihdon toimivuuteen liittyen. Niillä pyritään vastaamaan huoleen, että EU:n tietosuojamääräykset tulevat varmasti huomioon otetuiksi. Muut Pohjoismaat ovat meidän saamiemme tietojen mukaan — Ruotsin ulkoministeriöltä siis olemme saaneet tiedon — jo hyväksyneet muutossopimuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-06T15:18:43,2019-11-06T15:23:46,Hyväksytty,1.1 2019_59_61,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_59_62,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Voimassa olevan lastensuojelulain tarkoituksena on lapsen koskemattomuuden, oikeuksien ja erityisen suojelun vahvistaminen. Lasten vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu, totta kai, lasten hyvinvoinnista. Kunnan sosiaaliviranomaisilla on velvollisuus tukea perhettä ja lasta lastensuojelun avohuollon tukitoimin. Silloin, ja kaikessa lastensuojelussa, painotetaan lapsen edun huomioon ottamista viranomaisen kaikissa toimenpiteissä. Laissa korostetaan lapsen oikeutta osallistumiseen ja erityiseen suojeluun. Arvoisa puhemies! Nykyiseen tapaan lastensuojelulain mukaista jälkihuoltoa on järjestettävä sijaishuollon päättymisen jälkeen sekä avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Olemme muutoksen edessä siksi, että eduskunta hyväksyi keväällä — kaikessa sosiaali‑ ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksen tohinassa — vielä lakialoitteeseen 86/2018 sisältyneen lakiehdotuksen, joka koski jälkihuoltoiän nostamista. Aloite siis meni läpi sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Tästä johtuen ehdotetaan, että 1.1.2020 alkaen kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen jatkuu siihen saakka, kunnes nuori täyttää nyt 25 ikävuotta, tämänhetkisen 21 ikävuoden sijaan. Jälkihuollon ikärajanousu koskisi niitä lapsia ja nuoria, joilla on oikeus jälkihuoltoon 1.1.2020. Tässä esityksessä tarkennetaan samalla nuorten määritelmää tarkoittamaan 18—24-vuotiaita, ja itsenäistymisvarojen viimesijaiseksi maksuajankohdaksi muutetaan nyt sitten tämän muutoksen johdosta myös 25 ikävuotta, jotta nämä vastaisivat jälkihuollon ikärajan korotusta. Matka aikuisuuteen on aika paljon monella vielä kesken jälkihuollon päättyessä, eikä lainsäädännössä ole mahdollista määrittää sellaista tarkkaa ikärajaa, jolloin jokainen tukea tarvinnut nuori olisi saavuttanut jo itsenäisyytensä. Ikärajan noston ulkopuolelle jäävät itsenäistyvät nuoret eivät jää kuitenkaan lakimuutoksen johdosta ilman tukea. Heidän tulee jatkossakin saada ammattilaisilta tarvitsemansa ohjaus ja tuki. Lastensuojelulaki takaa jatkossakin, että kunta voi tarjota jälkihuoltoa myös niille nuorille ja lapsille, joilla ei ole subjektiivista oikeutta jälkihuoltoon tai joiden oikeus jälkihuoltoon on nykyisen lain mukaan päättynyt ennen 1.1.2020, mikäli tuki katsotaan tarpeelliseksi. Valtion talousarviossa jälkihuollon ikärajan nosto on jo huomioitu vuoden 2020 alusta lukien niin, että sinne on lisätty 12 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksiin seuraavan neljän vuoden ajan. Jälkihuollon sisältöön ei tässä vaiheessa ja tässä esityksessä tehdä muutoksia, sillä hallitus aloitti hyvin kiireellä, ja asia oli pöydällä odottamassa, kun tämä muutos oli vielä siinä kevään tohinassa tehty, jolloin jäämme sitten harkitsemaan, minkälaisia muutoksia jälkihuoltoon, sen sisällöllisiin kehittämistoimiin, tullaan tekemään tällä hallituskaudella. Tarkoitus on nyt varmistaa kuitenkin, että nuorille annetaan eduskunnan linjaama riittävä tuki matkalla aikuisuuteen, ja tätä kautta tämä esitys tänne tuodaan. Arvoisa puhemies! Samassa yhteydessä panimme merkille kesäkuun alussa, että... Sen vuoksi, että eduskunta oli tätä jälkihuoltoa nyt pidentämässä, eduskunta oli myös hyväksynyt jo aikaisemmin — 19.2.2019, samassa kevätrytinässä myöskin — uuden lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa eli hallintoprosessilain, joka kumoaa voimassa olevan hallintolainkäyttölain. Uuden hallintoprosessilain voimaantulon myötä valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttuu valitusluvanvaraiseksi kaikessa. Huomasimme tämän osana sitä työmme aloitusta, ja tällöin huomasimme myös, että lastensuojelulaissa olevat viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin joudutaan korjaamaan viittauksiksi uuteen hallintoprosessilakiin. Samassa yhteydessä oli mietittävä, onko nyt niin, että eduskunnan ratkaisun myötä myöskin sosiaali‑ ja terveydenhuollossa todetaan, että tämä on lapsen edun mukaista — siis se, että hallintoprosessilain voimaantulon 1.1.2020 myötä valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttuu valitusluvanvaraiseksi myös lastensuojelulain mukaisissa asioissa. Näin eduskunta siis oli päättänyt, ja tämä ei tietenkään tarkoita siis valituskieltoa mutta sitä luvanvaraisuutta. Kun harkitsimme asiaa, on selvää, että asianosaisilla säilyy mahdollisuus saattaa korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa, huostassapidon lakkaamista, yhteydenpidon rajoittamista, lupaa lapsen tutkimiseen, toimeentulon ja asumisen turvaamista, jälkihuoltoon ja tiettyyn yksityiskotiin sijoittamisen kieltoa koskeva hallinto-oikeuden päätös. Nämä kaikki ovat siis vielä tämän oikeuden piirissä ja mahdollisuuden piirissä saattaa korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Jos asiassa on siis jokin niistä valitusluvan myöntämisen perusteista, jotka äsken luin, korkeimman hallinto-oikeuden on myönnettävä valituslupa. Korkein hallinto-oikeus voi myöntää valitusluvan ennakkopäätösperusteen ohella myös ilmeisen virheen tai muun painavan syyn perusteella. Näin lastensuojelun syvimmälle perusoikeuksiin kajoavat toimenpiteet, kuten vastentahtoinen huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen sekä niihin liittyvät päätösprosessit ja muutoksenhakujärjestelmä kokonaisuutena tarkastellen, turvaavat oikeusturvan saatavuuden, riittävyyden sekä asian joutuisan käsittelyn. Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi, esittää mielipiteensä asiassaan ja olla osallisena omassa asiassaan, myös vastentahtoisessa huostaanotossa ja sijaishuollon järjestämisessä. Lisäksi asianosaiset voivat hakea aina huostassapidon lopettamista kunnan sosiaalitoimelta ja tarvittaessa myös valittaa kunnassa tehdystä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Lapsen edun tulee olla keskeinen arviointiperuste kaikissa lasta koskevissa lastensuojelutoimissa ja niiden jokaisessa vaiheessa. Nyt tällä ehdotuksella pitkät oikeusprosessit ovat tulemassa enemmän lyhyiksi, jos eduskunta tämän ratkaisun hyväksyy. Olemme siis halunneet antaa vielä valiokunnalle mahdollisuuden pohtia, mikä tässä on lapsen edun mukaista. Uskon, että tämä kyllä puhuttaa eduskunnassakin, mutta nyt mahdollisuus on saatettu tämän äskeisen jälkihuollon laajentamisen yhteydessä myös vielä valiokunnan pohdittavaksi. — Kiitoksia, että sain puhua näin pitkästi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-06T15:24:17,2019-11-06T15:32:28,Hyväksytty,1.1 2019_59_63,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Tuli hyvä, perusteellinen esittely. Tästä puolen tunnin keskustelurajasta: tehdään tässä sopiva kompromissi, jatketaan nyt keskustelua tuonne kymmentä vaille asti tästä aiheesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_64,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näin isänpäiväviikolla on paikallaan todeta, että meillä on maassamme paljon lapsia, jotka kaipaavat elämäänsä ja arkeensa isää, ja on myös monia aikuisia, jotka kaipaavat elämäänsä isää. Perheiden hajoaminen ja rikkinäisyys on aihe, josta yhteiskunnassamme ei riittävästi puhuta. Jollakin tavalla siitä on tullut tabu, asia, josta ei jostakin syystä puhuta. Se on aivan ymmärrettävää, mutta se ei ole kenellekään hyväksi. Se on ymmärrettävää, koska asiat eivät ole mustavalkoisia ja yksioikoisia, vaan usein ne ovat hyvinkin vaikeita ja kipeitä. Hiljaisuus tämän aiheen ympärillä on ymmärrettävää, mutta se ei todellakaan ole hyväksi kenellekään. Kyllä meillä on lastensuojelun yhteydessä rohjettava puhua myös siitä, miten voisimme nykyistä paremmin tukea perheiden hyvinvointia mutta nimenomaan myös perheiden eheyttä. Kun lapsilta on kysytty kyselyissä heidän huolenaiheitaan, yksi yleisimpiä on ollut huoli siitä, että äiti ja isä eroavat. Lapsi tarvitsee isää, ja lapsi tarvitsee äitiä, lapsi tarvitsee ympärilleen perhettä. Parisuhteiden tukeminen palvelee meidän lasten ja perheiden hyvinvointia. Se näkyy myös lastensuojelussa myönteisesti. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on osa kokonaisuutta, joka parantaa erityisesti lastensuojelun piirissä olevien nuorten tukea, aivan kuten ministerin hyvästä esityksestä kuulimme. Esityksen tavoitteena on korjata lastensuojelulain säännöksiä ajantasaiseksi, vastaamaan eduskunnassa jo hyväksyttyjä lainmuutoksia. Tässä maassa ja tässä salissa tehdään paljon hyviä päätöksiä, vaikka ne eivät aina saa ansaitsemaansa huomiota. Tämä viime kaudella tehty päätös lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisesta 25 ikävuoteen on erittäin tärkeä ja kannatettava ja tukee meidän nuortemme hyvinvointia. Nykyään lastensuojelulain mukaan nuorella tarkoitetaan 18—20-vuotiasta. Nyt esityksessä ehdotetaan lastensuojelulakia muutettavaksi siten, että nuorilla tarkoitettaisiin 18—24-vuotiasta. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen kattavassa arviointiosiossa todetaan, että ”lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun”. Esitys myös toteaa, että ”kun viranomainen puuttuu perheen yksityisyyteen toteuttaessaan lastensuojelua, on päätöksiä tehtäessä huomioitava vanhempien ensisijainen velvollisuus ja oikeus päättää lapsensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta”. Tätä meidän yhteiskunnassamme on edelleen merkittävällä tavalla vahvistettava: vanhempien mahdollisuutta ja vanhempien voimavaroja vastata lastensa kasvatuksesta ja hoidosta. Ihanteellisin tilanne olisi silloin, kun emme tarvitsisi lastensuojelua lainkaan. Meidän on kaikin tavoin pyrittävä siihen, että lastensuojelun tarve vähenisi, siihen, että isät ja äidit voivat hyvin, että perheet voivat hyvin, että lapsi saa vanhemmiltaan, huoltajiltaan, riittävän turvan, suojan ja huolenpidon tasapainoiseen elämään ja kasvuun. Kuitenkaan emme ole päässeet tässä asiassa oikein eteenpäin, vaan lastensuojelun asiakkuuksien runsas määrä on jatkuva huolenaihe. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi viime vuonna, 2018, sijoitettiin kiireellisesti 4 390 lasta, mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Arvoisa puhemies! Keskustalle on erittäin tärkeää se, että me vahvistamme lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita. Olemme hyvin iloisia siitä, että hallitus on nyt sitoutunut parantamaan näitä ennaltaehkäiseviä palveluita monin tavoin. Toiveemme ja näkemyksemme on se, että ennaltaehkäisyyn sijoittaminen tulee näkymään myönteisellä tavalla myös lastensuojelun tarpeen vähenemisenä. Lastensuojelun ennaltaehkäiseviksi toimiksi katson muun muassa seuraavat hallituksen päättämät toimet: Lapsiperheköyhyyttä vähennetään korottamalla yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Lape-hanke jatkuu. Sen avulla lasten ja perheiden palveluita kootaan yhden katon alle, jolloin ne ovat paremmin perheiden saavutettavissa. Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta parannetaan. Päivähoidon ryhmäkokoja pienennetään. Erityisen tärkeäksi tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa koen ja näin sen, että meidän tulisi tukea aluksi mainitsemaani perheiden eheyttä vahvemmin. Meidän tulee tehdä kaikkemme sen eteen, että niin isänpäivä kuin äitienpäivä olisi todella lapselle iloinen ja onnellinen päivä. Siksi haluaisin kysyä ministeri Kiurulta tässä yhteydessä, että jos mahdollista, olisi hyvä kuulla siitä, millaisia toimia hallitus on tekemässä, jotta hallitusohjelmassa sovittu parisuhdetyön vahvistaminen toteutuu. Se liittyy hyvin vahvasti tähän meidän lastensuojeluaiheeseemme. Arvoisa puhemies! Yhteinen tehtävämme on tukea perheiden eheyttä, vanhemmuutta ja nuorten hyvinvointia. Pidän hyvin tärkeänä, että ministerin mainitsema arvokas jälkihuollon kehittäminen saadaan yhdessä nyt eteenpäin. Se palvelee meidän nuoriamme. Ja on aivan todella hienoa ja arvokasta, että me täällä eduskunnassa pystymme tekemään tällaisia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavia päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-06T15:32:42,2019-11-06T15:39:18,Hyväksytty,1.1 2019_59_65,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp," Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella eduskunta hyväksyi lastensuojelulain muutoksen, jossa jälkihuollon ikäraja nostettiin 25 vuoteen. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva laki on ollut kovasti kaivattu ja odotettu. Kokemukset kentältä ovat viestittäneet yhdensuuntaisesti, että yhteiskunnan tuki ja apu loppuvat ihan liian aikaisin. Edustaja Alanko-Kahiluodon lakialoite keräsi peräti 115 edustajan nimen, mikä kertoi yhteisestä tahtotilasta korjata vallitseva tilanne. Nyt lastensuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nuorella tarkoitettaisiin 18—24-vuotiasta, kun ikä tämänhetkisen lain mukaisesti on 18—20 vuotta. Vieraillessani elokuussa espoolaisessa lastensuojeluyksikössä nousi tämä jälkihuollon liian alhainen ikäraja keskusteluun. Yksikön työntekijät murehtivat sitä, että liian moni täysi-ikäisyyden saavuttanut nuori jäi ilman turvallisen aikuisen tukea. Lastensuojeluyksiköihin oli saattanut tulla muutamaa kuukautta vaille 18-vuotiaita, jotka saatiin juuri ja juuri kiinni säännölliseen elämänrytmiin, irti päihteistä, kiinni arjen toimintoihin, kuten pyykinpesuun ja ruuanlaittoon, kun heidät jouduttiin päästämään irti, koska laki ei mahdollistanut heidän valvottua ja tuettua ohjaamistaan. Kalliit lastensuojelusatsaukset valuivat hukkaan, kun vastuullista rahankäyttöä ja arjen perustaitoja osaamaton nuori suistui velkaantumisen, päihteiden ja rikollisuuden maailmaan. Vaikka jälkihuoltovastuun kasvattaminen tuokin tullessaan taloudellisia seuraamuksia valtiolle ja kunnille, on lakimuutos inhimillisesti ja kokonaiskustannuksia tarkastellen järkevää. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu: ”Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa. Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla aikuisuuteen.” Mutta lisää rahoitusta ei ole varattu tähän erikseen. Tämän osalta joudumme näin ollen palaamaan asiaan myöhemmin, kun vaikutusten arviointia on pystytty tekemään paremmin. Lastensuojelun henkilöstömitoituksen parantamiseen varattiin 9 miljoonaa euroa, ja tähän sisällytettiin erityistä tukea vaativien lasten moniammatillisten palveluiden turvaaminen ja tiimimallin kehittäminen. On tärkeää, että lastensuojelutyötä tekee riittävä määrä oikealla koulutuksella olevaa väkeä. Ylilyönnit ja lainvastaiset toiminnat lastensuojelussa ovat useimmiten kummunneet osaamattomuudesta ja tietämättömyydestä. Myös meidän lainsäätäjien on laadittava sellaisia lakeja, jotka edistävät lastensuojeluyksiköissä tehtävää työtä. Lasten ja nuorten itsemääräämisoikeudet ovat tällä hetkellä käytännön kanssa ristiriidassa. Kun henkilökunnalla on riittävät oikeudet rajoittaa ja estää lapsen itseensä tai toisiin kohdistamaa vahingollista toimintaa, parantaa se lapsen tai nuoren hyvinvointia mutta myös lastensuojeluammattilaisten työssäjaksamista. Nyt kun tässä ministeri on paikalla, niin kysyisin: onko tarkoitus tältä osin tarkistaa lastensuojelulakia? Keskustan eduskuntaryhmä näkee ensiarvoisen tärkeänä, että perheiden ja lasten ennalta ehkäisevää tukea on parannettava. Kautta Suomen kuntien lastensuojelumenot ovat kasvaneet ja lasten ja perheiden pahoinvointi on valitettavasti lisääntynyt. Kaukana tuntuu olevan se päivä, jolloin ennalta ehkäisevään työhön voidaan sijoittaa enemmän kuin kalliiseen kriisinhoitoon, mitä huostaanotot ja lastensuojeluyksikköihin sijoittamiset edustavat. Olemme keskustassa tyytyväisiä, että viime vaalikaudella aloitettu lasten ja perheiden tukemista parantava Lape-hanke on saanut jatkua myös tällä vaalikaudella. On tärkeää kehittää toimivia lasten ja perheiden palveluita ja saada ne saman katon alle, jotta ne olisivat aidosti kohderyhmiensä tavoitettavissa ja tuloksellisia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-11-06T15:39:29,2019-11-06T15:43:34,Hyväksytty,1.1 2019_59_66,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten ja perheiden surullisten kohtaloiden ennaltaehkäisyn tulisi olla päätöksenteon painopiste. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sammutamme jatkuvasti tulipaloja — niin kuin tässäkin tapauksessa. THL:n tilastojen mukaan niiden alaikäisten osuus, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, on kasvanut hirvittävää vauhtia. Kasvu on ollut vuoteen 2008 verrattuna yli 63 prosenttia koko maan tasolla. Kanta-Hämeestä löytyy varoittava esimerkki, sillä siellä kasvu on ollut jopa 112 prosenttia. Koko 2000-luku on ollut järkyttävä. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olevien määrä Suomessa on tuplaantunut ja siellä pahasti mainitussa Kanta-Hämeessä jopa 2,5-kertaistunut. Vastaavasti vuoden 2018 aikana huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden alaikäisten määrät ovat kolminkertaistuneet ja Kanta-Hämeessä nelinkertaistuneet. Huostaanoton tulisi olla viimesijainen toimenpide. Luvut kuitenkin kertovat, että lastensuojelu epäonnistuu lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa huostaanoton välttämiseksi. Lapsiperheiden ongelmien juurisyihin ei selvästikään päästä riittävästi käsiksi. Arvoisa puhemies! Miksi lastensuojelu epäonnistuu? Nyt käsillä olevassa lakimuutoksessa puhutaan monisektoraalisesta palvelukokonaisuudesta. Käytännössä ainoa asia, joka lapsen tai nuoren elämään puuttuvassa prosessissa toimii hyvin ja kattavasti, on monisektoraalinen ja ammatillinen huolestuminen ja empatia. Kaikki työntekijät haluavat auttaa lapsia, kaikki ovat sitoutuneita tekemään sitä hyvää työtä, mutta lopputulos ei ole riittävä. Riittävää, todellista, pitkäkestoista ja vaikuttavaa apua eivät saa perheet eivätkä lapset. Seuraava toimi, joka toimii, onkin sitten tämä huostaanotto. Keskeinen jälkihuollon anti on asumisen järjestämisen lisäksi se, miten sosiaaliturvajärjestelmää käytetään. Sen oppii 21 ikävuoteen mennessäkin. Ei jälkihuollossa ole sen enempää todellista apua nuorten elämään kuin lastensuojelulla ennen huostaanottoakaan. Jälkihuoltoajan jatkamiseen 25-vuotiaaksi asti käytettävät rahat tulisivat parempaan käyttöön työssä ennen huostaanottoa. Arvoisa puhemies! Huostaanottopäätökset ovat suuria, usein pitkäkestoisia prosesseja. THL:n vuonna 2018 julkaistun vuotta 2016 koskeneen tutkimuksen mukaan kolmasosa vuonna 16 sijoitettuna olleista oli ollut sijoitettuna vähintään puolet elämästään. Näitä huostaanottoja puretaan harvoin. 31.12.2014 huostassa olleista 0—15-vuotiaista lapsista 92 prosenttia oli huostassa vielä kaksi vuotta myöhemminkin. Siksi perusoikeuksiin rankimmin puuttuvissa päätöksissä tulisi säilyttää suora valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Väite siitä, että valituslupamenettelyn varaan jääminen samaan aikaan sekä turvaisi oikeusturvan että nopeuttaisi valitusprosessin kokonaisläpimenoaikaa, on hyvin ristiriitainen. Eniten oikeusturvaa kaipaavien tapausten käsittely pelkästään pitkittyy valituslupamenettelyn vuoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-06T15:43:36,2019-11-06T15:47:47,Hyväksytty,1.1 2019_59_67,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Jatkan tätä keskustelua kello 16 saakka, ja sitä ennen viimeisen puheenvuoron käyttää ministeri Kiuru.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_68,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys lastensuojelulain muuttamisesta on tärkeä ja samalla harvinainen malliesimerkki siitä, miten oppositiosta voidaan vaikuttaa Suomen suuntaan. Viime kauden lopulla edustaja Alanko-Kahiluoto sai vietyä lakialoitteen läpi oppositiosta käsin vahvan yhteistyön turvin. Kiitos kaikille osallisille hyvästä työstä lastensuojelun jälkihuollon hyväksi. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa nostetaan 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen. Ikärajaa nostamalla matalan kynnyksen palvelut halutaan turvata huostassa olleille nuorille, ja näin syrjäytymistä voidaan ehkäistä entistä paremmin. Lapsiasiavaltuutettu toteaa lausunnossaan, että jälkihuollon ikärajan nostolla voi olla erittäin positiivisia vaikutuksia monen nuoren elämään ja lakimuutos on siksi kannatettava. Lapsiasiavaltuutettu nostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen hyvin suunnitellun jälkihuollon tärkeäksi tavoitteeksi. Ikärajan nostolla autetaan nuorta aikuista itsenäistymään sekä lisätään nuoren elämänhallintaa ja hyvinvointia. Samaan aikaan on kuitenkin kehitettävä kuntien lapsiperhepalveluita yhdenvertaisiksi, vaikuttaviksi ja vastaamaan perheiden tosiasiallisia tarpeita. Autetaan ajoissa ja arvostetaan kaikenlaisia perheitä Suomessa. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että jatkossa lastensuojeluasioihin liittyvästä hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain valituslupamenettelyn kautta. Lapsiasiavaltuutetun lausunnon mukaan valituslupamenettelyn käyttöönotto on perusteltua mutta on erityisen tärkeää, ettei valitusluvan myöntämisen kynnys nouse liian korkeaksi. Lapsen oikeusturvan toteutuminen ei saa vaarantua tämän seurauksena. Samoin lapsen, nuoren ja hänen perheensä osallisuus sekä oikeus tulla aidosti kuulluksi lastensuojelun prosesseissa on turvattava jatkossa nykyistä paremmin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-11-06T15:47:58,2019-11-06T15:49:53,Hyväksytty,1.1 2019_59_69,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta hyvästä ja tarpeellisesta esityksestä. Lastensuojelu kuuluu julkisen hallinnon keskeisimpiin tehtäviin, ja sen kehittäminen on varmasti tärkeää kaikille tässä salissa. Huostaanoton kokeneille nuorille tarjottava jälkihuolto on hyvin arvokas palvelu, jossa yhteiskunnan varat ovat todellisessa hyötykäytössä. Sen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Lisäksi sillä voi olla pitkällä tähtäimellä kansantaloudelle suuria vaikutuksia. Kuitenkin, mikä tärkeintä, jälkihuolto voi parhaimmillaan helpottaa haastavista lähtökohdista itsenäistyvän nuoren tietä kohti tasapainoista ja onnellista aikuisuutta. On hienoa, että jälkihuollon palveluiden tarjoamisen yläikäraja nostettiin 25 vuoteen lakimuutoksen kautta aiemmin tänä vuonna. Hallituksen esitys selventää lastensuojelulainsäädäntöä tämän osalta, mikä on järkevää. Jälkihuollossa on toki vielä parannettavaa. Alueellisesti palveluissa on suuria eroja. Jälkihuollon asiakkailla on myös hyvin erilaisia ja valitettavasti myös eriarvoisia kokemuksia palveluiden tasosta. Kaikki eivät ole olleet edes tietoisia oikeudestaan jälkihuollon palveluihin, ja tähän tarvitsemme muutoksen. Edellinen hallitus asetti tämän vuoden tammikuussa työryhmän selvittämään jälkihuollon uudistustarpeita. Raportin mukaan jälkihuoltoa tulisi uudistaa tavoitteelliseksi ja räätälöidyksi tukemaan nuoria aikuistumisessa ja itsenäistymisessä. Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja koordinoitua yhteistyötä hallinnonalojen välillä, etteivät palvelut olisi irrallisia toisistaan. Toivon, että te, arvoisa hallitus, huomioitte vahvasti nämä ilmenneet uudistustarpeet. Haluaisin nostaa esiin tästä esityksestä uuden lain voimaantuloon liittyvät säädökset. Esityksen mukaan jälkihuolto-oikeus koskee niitä lapsia ja nuoria, jotka kuuluvat ikänsä puolesta vuonna 2020 lain soveltamisalan piiriin. Laki ei siis koske jälkikäteen niitä nuoria, joiden jälkihuolto-oikeus päättyy ennen sen voimaantuloa. Lastensuojelun Keskusliitto on huolissaan siitä, ettei esityksessä ole arvioitu lakimuutoksen vaikutuksia jälkihuollon ulkopuolelle jääviin nuoriin. Yhdenvertaisen aseman takaamiseksi on huolehdittava, että nämä nuoret saavat tarvitsemansa palvelut aikuisten palveluiden puolelta. Itsenäistymistä tukevia palveluita tarvitsevat siis myös ne nuoret, jotka jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä teidän, arvoisa hallitus, on otettava huomioon. Kannatan lämpimästi hallituksen tavoitetta lastensuojeluun liittyvien oikeusprosessien nopeuttamisesta ja lyhentämisestä. Pitkät oikeuskäsittelyt ovat hyvin haitallisia huostaan otetuille lapsille, eivätkä ne palvele kenenkään muunkaan etua. On hyvin tärkeää, että huostaan otetun lapsen elämä vakiintuisi mahdollisimman pian ilman häiriötekijöitä ja epävarmuutta. Kuitenkin prosessissa on huolehdittava tarkasti lasten oikeuksista sekä riittävästä osallisuudesta. Hallituksen ehdottamien muutosten lisäksi tarvitsemme myös laajempia toimia paremman lasten ja nuorten suojelun sekä hyvinvoinnin edistämiseksi. Toivon, että te, arvoisa hallitus, olette valmiita niihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1395,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2019-11-06T15:49:54,2019-11-06T15:53:49,Hyväksytty,1.1 2019_59_70,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella hyväksytyn lastensuojelulain yhtenä osana tuli tämä jälkihuoltovelvoitteen lisääminen 25 vuoteen nykyisen 21 vuoden sijasta. Ja nyt tämä laki on käsittelyssä. Jälkihuollollahan tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Kuten tiedämme, usea 18‑vuotias ja vielä 21-vuotiaskin nuori tarvitsee vielä paljon vanhempien tukea, ja ne nuoret, jotka ovat olleet sijoitettuna, ovat vielä entistä haavoittuvammassa asemassa. Onkin todella tärkeää, että tätä nivelvaihetta jatketaan ja heitä tuetaan. Edustaja Sjöblom nosti esiin soveltamisalan ulkopuolelle jäävät nuoret, ja tämä on tosiaan asia, joka sosiaali- ja terveysvaliokunnassa täytyy erikseen vielä katsoa ja jossa täytyy kuulla asiantuntijoita niin että laki voitaisiin ulottaa koskemaan kaikkia nuoria, jotka nyt sitä jälkihuoltoa tarvitsevat. Nostaisin tässä esille ennaltaehkäisyn merkityksen meidän kasvavien lastensuojelun huostaanottomäärien suhteen. Yhä useamman lastensuojelun huostaanoton takana on vanhempien päihdeongelma tai mielenterveysongelma, ja sen takia vanhempien sujuva hoitoon pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin on ensiarvoisen tärkeää, ja sillä voitaisiin moni kiireellinen sijoitus välttää ja välttää samalla paljon yhteiskunnallisia kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä perheelle ja lapselle. Samoin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen matalalla kynnyksellä saaminen ja esimerkiksi päihdehoidossa vierotushoitoon nopealla aikataululla pääsy ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun mietitään, millä tavalla me voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten huostaanottoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-06T15:53:51,2019-11-06T15:56:43,Hyväksytty,1.1 2019_59_71,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Edustaja Kivisaari, ja sen jälkeen viimeinen puheenvuoro ministeri Kiurulle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_72,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta oli viime kaudella hyväksymässä muun eduskunnan kanssa jälkihuollon ikärajan muutoksen 25 ikävuoteen. Tästä seuraa loogisesti tietysti se, että lastensuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nuorella tarkoitetaan 18—24-vuotiasta. Nämä muutosesitykset ovat varsin teknisluonteisia ja yhdenmukaistavat eduskunnassa jo hyväksyttyjen lakimuutosten toimeen saattamista. Muutos voi tarkoittaa erityisesti alkuvaiheessa kunnille kustannusten nousua. Lisäkustannuksista ei ymmärtääkseni viime vaalikaudelta ole tarkkaa arviota, koska ikärajan muutos tehtiin eduskunnassa lakialoitteen pohjalta, eikä vaikutusarviointia siten tehty. Tämä tulisi kuitenkin kuntien osalta sekä selvittää että huomioida. Kysyisinkin ministeriltä: miten kunnilla on edellytykset vastata mahdolliseen kustannustason nousuun? Tässä kohtaa keskusteluun on nostettu myöskin yleisesti lastensuojelun tilanne ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Keskustan näkemys on, että lasten ja perheiden ennalta ehkäisevää tukea on parannettava. Muun muassa viime vaalikaudella aloitetun ja tällä vaalikaudella jatkuvan Lape-hankkeen avulla kehitetään lasten ja perheen palveluita ja kootaan niitä yhden katon alle, jolloin ne ovat paremmin perheiden saavutettavissa. Lastensuojeluun ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvät siis konkreettisesti ja tärkeästi ennalta ehkäisevät toimet. Niissä ylivoimaisesti tehokkain keino on pitää suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän taso ja laatu kunnossa. Kouluissa kohdataan jokainen lapsi ja nuori, ja erityisesti opettajien osuus yhdessä kotien kanssa on äärimmäisen ratkaiseva. Koulut tarvitsevat myös moniammatillista tukea, jossa tietojenvaihto, moniammatillinen toiminta on riittävää ja suoraviivaista. Arvoisa puhemies! Kannan iloa siitä, että hallitus on juuri näihin toimiin satsaamassa. Ensisijainen vastuu lapsen kasvattamisesta on, kuten ministeri Kiuru ansiokkaasti totesikin, aina vanhemmilla. Valitettavasti aina se ei ole mahdollista. Niissä tapauksissa yhteiskunnan pitää varmistaa, että riittävä ja riittävän pitkä apu ulottuu tarpeeksi kauas. Se on myöskin tämän esityksen ydin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-06T15:56:44,2019-11-06T15:59:49,Hyväksytty,1.1 2019_59_73,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on ilo kuulla tätä keskustelua, koska erittäin hyvin luemme täällä eduskunnassa aikaa, ja hienoa oli se, todettavaksi jo tähän alkuun, että viime sosiaali- ja terveysvaliokunnassa puolueet löysivät yli rajojen toisensa, ja tästä syystä yksittäinen kansanedustajankin aloite päätyi siihen, että tuki löytyi muista puolueista asian käsittelyyn ottamiseen ja vieläpä niin, että sekä hallitus että oppositio tuota kyseistä aloitetta aikoinaan tukivat. Se kertoo siitä, että lastensuojeluasioissa eduskunnassa on vahva tahtotila, ja se näkyy nyt siinä, että uusi hallitus sitten toi tämän eduskunnan esityksen — joka vaatii siis 12 miljoonan euron panosta — tänne eduskuntaan käsittelyyn, ja tämä on myös varattu osaksi ensi vuoden budjettiesitystä ja siitä eteenpäin. Niin kuin totesin, viime hallituskaudella lastensuojelulakia muutettiin ja nuo uudistukset astuvat voimaan vuoden alkuun, mutta tärkeä asia meillä on vielä ikään kuin kunniavelkana maksettavana. Tästä asiasta edustaja Mattila puhui ottaessaan esiin tuon itsemääräämisoikeuden jatkon. Sosiaali- ja terveysministeriössä on pitkään tehty töitä itsemääräämisoikeuden tänäpäiväistämiseksi eräiden ryhmien osalta, ja erityisesti lastensuojeluasiakkaat ovat olleet tilanteessa, jossa itsemääräämisoikeuden nykypäiväistäminen on jäänyt jälkeen. Valiokunnassa kipuilimme tämän asian kanssa, ja on tässä eduskunnan edessä todettava, että valitettavasti hyvä yritys, joka silloin oli jo ministeri Saarikolla, päätyi sitten valiokunnassa siihen, että perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen jouduimme tilanteeseen, jossa sitä olemassa olevaa pohjaa emme saaneet sellaisella aikataululla korjattua, että se olisi täyttänyt perustuslakivaliokunnan lausunnon ehdot, minkä johdosta itsemääräämisoikeuteen liittyvät parannuspykälät jäivät silloin päättämättä. Siinä on kysymys yksinkertaisesti siitä, että lastensuojelulapsillakin on oikeus tavanomaiseen elämään. Ja mitä tuo tavanomainen arki, tavanomainen elämä kattaa, se jäi meiltä vielä eduskunnassa tarkalleen määrittelemättä, ja tältä osin meillä on tässä kyllä kunniavelkaa, myönnän sen, mutta samassa hengenvedossa on sanottava, että tämän määritteleminen ei ole kovin helppo tehtävä. Mutta tässä todettuna: lastensuojeluasioihin joudumme palaamaan vielä moneen kertaan eduskunnan kaudella, ja jään tätä asiaa vielä pohtimaan, ja yritämme myöskin valmistella — teille, edustaja Mattila — tähän vielä jatkossa tämän kunniavelan maksun, mutta totean, että tehtävä ei ole helppo. Sitten, muita kysymyksiä tuli: Edustaja Aittakumpu kysyi parisuhdetyöstä. Tänään ovat muuten Parisuhdepäivät alkaneet, olin siellä aamulla puhumassa, ja lupasin myös siellä, että asia varmasti nousee keskusteluun ja tulemme tekemään nimenomaan hallitusohjelman innoittamina toimia siihen, miten suomalaisia parisuhteita voidaan laittaa voimaan paremmin. Moni ajattelee, että miksi eduskunta siitä kantaisi huolta, mutta kyllä minun on sanottava, että niin monessa suhteessa me suomalaiset voisimme paljon paremmin, jos parisuhteetkin voisivat hyvin, ja sitä kautta on ilo sanoa, että hallitusohjelmassa tunnustetaan se, että asioilla on merkitystä, erityisesti täällä sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. En lähde nyt sen enempää tässä avautumaan, mutta olemme kyllä pohtimassa myös tätä asiaa. Jälkihuollon kehittämisestä oli kysymyksiä, ja on todettava, että tässä esityksessä ei siis voi millään olla jälkihuollon kehittämistoimia, koska tämä tuli kesällä lastina pöydälle ja hyvä kun tässä ajassa saimme tehtyä hallituksen esityksen, joka oli kahden kuukauden ajan lausuntokierroksella, joten ymmärrätte ne tuskat siinä. Tällaisia asioita pitää valmistella sitten kentän kanssa isossa yhteistyössä: mitä se jälkihuollon kehittäminen on, kun se venyy nyt 21:stä 25 ikävuoteen? Samaan asiaan itse asiassa törmäsin maanantaina vieraillessani Porin sosiaalitoimessa, ja erityisesti lastensuojeluasiakkaiden työntekijöiden kanssa keskusteltuani totesin juuri tämän saman, että perästä vielä kuuluu. Kivisaari muistutti vaikutusarvioinnista: Se on totta, mutta on hyvä sanoa, että tässä esityksessä, sillä aikataululla, mikä meillä oli käytössä, teimme parhaamme, ja kyllä tässä vaikutusarvioita on, mutta on nimenomaan kysymys siitä, mitä me sillä sisällöllä tarkoitamme, kun mennään 21 vuoden jälkeen sinne 25:een. Käydään tämä dialogi nyt kentän kanssa hyvässä yhteistyössä ja huolellisesti valmistellaan se, mitä sitten tällä rahalla, tällä 12 miljoonalla, tosiasiassa tullaan jatkossa tekemään. Mutta otan kopin siitä. Edustaja Sjöblom nosti esille myös sen, mitä tehdään sitten näille nuorille, jotka 21 vuotta täytettyään eivät pääsekään jälkihuollon korotuksen piiriin. Tuossa äsken totesinkin jo, että he eivät jää kuitenkaan ilman tukea. Se on selvä jo sen takia, että sosiaalityöntekijän tulee ohjata heidät, jo nykylainsäädännön mukaan, tarvittaessa käyttämään kunnan muita yleisiä palveluita, tukitoimia ja etuisuusjärjestelmiä, tästä ei voi siis kieltäytyä kentällä. Toisaalta myöskin lastensuojelulaki mahdollistaa tällä hetkellä ja jatkossakin sen, että kunta voi tarjota myöskin erillistä jälkihuoltoa, jo nyt, niille nuorille ja lapsille, jotka ovat tämän tarpeessa, vaikka ikä tulisikin täyteen, ja tältä osin he eivät tule jäämään tässä heitteille — mutta meille on tärkeää, että me valvomme, että näin todella on. Aivan lopuksi, puhemies, toteaisin vielä tähän loppuun, että minä kiitän eduskuntaa siitä, että te olette aivan oikein ymmärtäneet tämän lakiesityksen vaikeamman osan, joka nimittäin liittyy käytännössä näihin valituslupamenettelyn osalta tuleviin muutoksiin. On ilo kuulla kuitenkin sitä keskustelua, että eduskunta arvosti tätä hallituksen aloitetta siitä, että käytte tämän keskustelun vielä täällä. Lausuntokierroksella 23 lausunnonantajaa — siis kahden kuukauden työn tuloksena 23 lausunnonantajaa — totesi, että kuitenkin kannatettiin tätä esitystä, joka perustuu nyt siihen eduskunnan pohjaratkaisuun. Kolme näistä tahoista koki, että näin ei olisi pitänyt toimia. Siksi valiokunnan tulee olla tässä sitten viimeinen ratkaisija, miten päin tämä asia halutaan tehdä. Siltä osin totean teille, että tehkää parhaanne ja ottakaa vielä tarkalleen selvää. [Puhemies koputtaa] Näissä asioissa on herkkyyksiä, joissa on lapsen etu arvioitava, ja uskon, että valiokunta siitä suoriutuu, ja haluan, että te saatte vielä mahdollisuuden tämän tekemiseen. Tiedän, että arviointineuvosto olisi halunnut, että tätä asiaa olisi perusteltu enemmän, mutta eduskunta on tämän päätöksen aikoinaan jo tehnyt, ja tuomme sen tämän lakiesityksen yhteydessä vielä kerran arvioitavaksi, että miten mennään, ja siltä osin kiitos myös puhemiehelle, että sain tämän tässä lopussa sanoa. Suhtaudutaan tähän kylmän viileästi, niin, että lapsen etua nyt valiokunnassa tarkastellaan, ja tulette varmasti siellä pääsemään sitten omiin johtopäätöksiin siitä, miten asiassa edetään. Mutta eduskunnan kanta on täällä taustalla, ja vielä kerran on täällä mahdollisuus asia arvioida. Kiitän tästä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-06T15:59:52,2019-11-06T16:07:44,Hyväksytty,1.1 2019_59_74,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä samassa istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_59_75,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_59_76,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jälkihuollon pidentäminen siihen saakka, kunnes jälkihuoltoon oikeutettu nuori täyttää 25 vuotta, mistä siis tässä lakiesityksessä on puhe, on erittäin perusteltu asia. Jälkihuollon tarkoitushan on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään. Nuoret saavat jälkihuoltona tukea esimerkiksi asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulon suhteen. Itsenäisen elämän aloittaminen on kaikille nuorille vaativa prosessi, mutta erityisen vaativaa se voi olla lastensuojelussa sijoituksessa olleille nuorille, ja siksi on perusteltua tukea näitä nuoria nykyistä pidempään niin että omat siivet varmasti sitten kantavat itsenäisessä elämässä. On toki jälkihuoltoa myös sisällöllisesti edelleen kehitettävä, ja siihen hallitusohjelmassakin on sitouduttu, mutta tämä kehittämisasia ei toki tähän lakiesitykseen nyt sitten mahtunut tai ennättänyt. Puhemies! Tämä on todella tärkeä lakimuutos, mutta en voi olla sanomatta, että meidän on kyllä tässäkin asiassa katsottava perusasioita. Miksi lastensuojeluasiakkuudet lisääntyvät koko ajan? Miksi emme panosta lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn? Näiden toimenpiteiden avulla saisimme estettyä monta inhimillistä kärsimystarinaa ja yhteiskunnan rahaakin varmasti säästyisi. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on paras tulevaisuusinvestointi, minkä voimme ikinä tehdä, ja onneksi tässäkin asiassa tämä hallitus on tehnyt suunnanmuutoksen kohti parempaa, ja oli jo korkea aika. Lopuksi, arvoisa puhemies: Tarkastusvaliokunta tutustui tänä syksynä lastensuojelun tilanteeseen, ja aiomme sitten jatkaakin tämän asian käsittelyä jossakin vaiheessa. Alustavan tutustumisen perusteella tulimme siihen tulokseen, että lastensuojelun sisältöä ja toimintatapoja on myös pohdittava uudelleen. Lainsäädännössä tuntuu olevan vielä selkeyttämisen tarpeita esimerkiksi siinä, milloin nuorta saa rajoittaa lastensuojeluyksikössä. Kävimme tutustumassa paikan päällä, ja meille kerrottiin työntekijöiden taholta, että he voivat puuttua nuoren toimintaan rajoittavasti vasta siinä vaiheessa, kun jotain ikävää on jo tapahtunut. Ennaltaehkäisevästi puuttuminen tai tämmöinen rajoittaminen ei ole luvallista, näin meille kerrottiin. Siellä sanottiin, että he eivät ole varmoja, tarvitaanko uutta lakia, mutta erityisesti lain sisältöä täytyisi selkeyttää, se on epäselvä. Tapasimme tutustumiskäynnillä myöskin nuoren, joka asui siellä lastensuojeluyksikössä, ja kun kysyimme tästä asiasta häneltä, nuorelta, itseltään, hän kertoi, että hänen kohdallaan ennalta ehkäisevä rajoittaminen pelasti hänet ja hänen tulevaisuutensa. Ilman näitä rajoittamistoimenpiteitä hän ei olisi selvinnyt tulevaisuuteen siinä elämäntilanteessa, kun hän akuuttivaiheessa tuli sinne lastensuojeluyksikköön. Erityisesti työntekijät kyllä toivovat lainsäädännön selkiyttämistä, sillä he kokivat, että epäselvyys lainsäädännössä vaikeuttaa nuorten auttamista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-06T19:04:29,2019-11-06T19:08:40,Hyväksytty,1.1 2019_59_77,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on tänään käyty todella hyvää keskustelua täällä jo, ja edelleen haluan itsekin tähän osallistua, koska aihe on niin tärkeä. On todella hyvä asia, että lastensuojelun jälkihuoltotoimenpiteitten piiriin nyt pääsevät myös aikuistuvat nuoret, koska tutkimusten mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista hyvin moni on syrjäytymisvaarassa, ja meidän täytyy löytää niitä keinoja, joilla tätä syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä. Nämä huostaanotetut nuoret tarvitsevat erityistä tukea, jotta he pääsevät tämmöisen itsenäisen hyvän elämän alkuun. Heillä ei ole muita omaisia, jotka voivat tämmöistä normaalia tukea heille tarjota, joten silloin on yhteiskunnan tehtävä tätä tukea antaa. Nämä tukitoimenpiteet voivat olla sitä, että nuori saa esimerkiksi henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa ihan arjessa selviytymiseen tai sitten opintojen ja työllistymisen tukea. On toki niin, että varmasti tämä uudistus tuo myös kustannuksia. Kuntaliiton arvion mukaan tästä voisi seurata jopa noin 50 miljoonan euron kustannukset, ja on tärkeätä, että jatkossa nämä ihan ehdottomasti kunnille korvataan. On syytä koko ajan pitää mielessä se, että pitkällä tähtäimellä kuitenkin nämä toimenpiteet tulevat edulliseksi, koska ihan varmuudella säästää muita menoja, jos päästään ajoissa ennaltaehkäisemään näitten nuorten elämässä muuten myöhemmin esiin nousevia ongelmia ja haasteita. Täällä käytiin aikaisemmin hyvää keskustelua siitä, että jälkihuollon kehittämistä tarvitaan myös monella tavalla lisää, ja jatkossa jää nähtäväksi, mitkä ovat tämmöisen työryhmän toimenpide-ehdotukset siihen, mitkä toimenpiteet voisivat olla hyviä ottaa käyttöön. Nostettiin esiin huolta myös näistä väliinputoajista, jotka tämän lain myötä eivät jälkihuollon piiriin kuulu, koska tämä ei ole takautuvasti heidän osaltaan voimassa. On tärkeää koko ajan muistuttaa siitä, että kunnilla myös on mahdollisuus edelleenkin ohjata heitä tämmöisten toimenpiteitten piiriin siitä huolimatta, ettei siihen ole lakisääteistä velvoitetta. Varmaan kunnissa luottamustoimessa olevat valtuutetut ja muut huolehtivat, että näin todellakin tapahtuu. On ollut tosi hyvä, että nostetaan esiin tämmöinen polttava kysymys, koska se on yhteiskunnan vastuulla, että meillä ei olisi nuoria, jotka omista toimenpiteistään riippumatta ovat joutuneet semmoiseen tilanteeseen, että perhetaustan tai muun takia he ovat joutuneet huostaanotetuiksi ja siitä sitten seuraa haasteita. Nyt sitten ollaan tarttumassa tähän haasteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-11-06T19:08:43,2019-11-06T19:11:47,Hyväksytty,1.1 2019_59_78,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kuulimme päivällä ministerin laajan ja perusteellisen esittelyn, kiitoksia hänelle siitä, ja on käyty myös vilkasta keskustelua asian tiimoilta. Taustalla on tämä viime vaalikauden, edustaja Alanko-Kahiluodon aloitteesta tehty, lainmuutos, joka on erittäin perusteltu. Jälkihuollon kehittäminen lastensuojelussa palvelee nuoriamme. Sillä ehkäistään syrjäytymistä. Tehtävämme on aina pitää kaikki mukana. Lakimuutos helpottaa haastavista oloista ponnistavan nuoren matkaa kohti aikuisuutta ja vastuunottoa. Toki, niin kuin kuulimme, lastensuojelua tulee katsoa kokonaisuutena. Myöskin sivistysvaliokunnassa kuulimme asiantuntijoiden kertomaa siitä, että nuorten rajoittaminen on vähintäänkin ymmärretty väärin joissakin toimipisteissä. Tarvitaan laintulkinnan selkeyttämistä ja ainakin sen läpikäymistä ja kouluttamista, jotta ei mennä liian pitkälle vietyihin ratkaisuihin. Edustaja Mäkisalo-Ropponen nosti esille myös perheitten tukemisen. Päivällä oli puhetta puolisoitten välisen suhteen tukemisesta, perheitten eheyden tukemisesta ja vanhemmuuden tukemisesta. Ne ovat kaikki tärkeitä asioita, sillä lapsia ja nuoria on pystyttävä auttamaan ajoissa. Lasten hyvinvointi, nuorten hyvinvointi ja perheitten hyvinvointi ovat meille tärkeitä asioita ja kuuluvat yhteen. Meidän tulee parantaa ennalta ehkäisevää tukea. Perheet tarvitsevat aivan konkreettista kotiapua, ja tarvitsemme vanhanajan kodinhoitajat takaisin. Lasten ja perheiden palvelut kannattaa koota yhden katon alle perhekeskuksiin, tai millä nimellä sitä halutaan kutsua, samalle luukulle, jossa eri alojen asiantuntijat tekevät yhteistyötä ja palvelut ja tuki ovat perheitten kätevästi saatavissa. Sekä ennalta ehkäisevä tuki, korvaava ja korjaava tuki että jälkihoito kannattaa siis sijoittaa saman katon alle. Näin voimme tukea lapsia ja perheitä oikeaan aikaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-06T19:11:48,2019-11-06T19:14:40,Hyväksytty,1.1 2019_59_79,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden  muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_59_80,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden  muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset jatkavat hallintolainkäyttöä koskevaa kehitystä, sitä samaa kehitystä, jota jo viime eduskuntakaudella vietiin eteenpäin. Elikkä valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa rajoittuisi jatkossa asioihin, joiden osalta poikkeavaan menettelyyn olisi erityiset perusteet. Esitettyjen lakimuutosten johdosta valitusluvan piiriin tulisi eräitä uusia asiaryhmiä, esimerkiksi vaikkapa asumisen tukia koskevien lakien mukaiset tuen takaisinperintään liittyvät ja sanktioluonteiset päätökset sekä eräät luonnonsuojelulain ja jätelain mukaiset päätökset. Samoin tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan maastoliikennelakia muutettavaksi siten, että kunnalla olisi mahdollisuus jatkossa periä maksua kilpailuja ja harjoituksia koskevissa lupa-asioissa. Itse toivon, että jos ja kun tämä hallituksen esitys — mikä on mielestäni ihan järkevä ja eteenpäin vietävä esitys — toteutuu, niin ne maksut, joita sitten mahdollisesti kunnat perivät, olisivat erittäin maltillisia, ettei rajoiteta mitään harrastustoimintaa ja kilpailuja jatkossa, että kunnat pitäytyisivät tässä kohtuullisuuden rajoissa. Kaiken kaikkiaan nämä vaikutukset, mitä tällä hallituksen esityksellä on: Käytännössä taloudellisia vaikutuksia ei ole ainakaan asiantuntijoitten näkemysten mukaan. Samoin myöskin ympäristövaikutusten arvioidaan olevan hyvin minimaalisia. Omasta mielestäni tärkeitä ovat yhteiskunnalliset vaikutukset siinä, että lainsäädännön selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen edistävät sitä, että hallintoasioiden oikeudenkäynnin osapuolet voivat olla jatkossa nykyistä paremmin selvillä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Se on omasta mielestäni tärkeä asia, että tiedetään, milloin pystytään valittamaan ja milloin ei, ja että myöskin oikeuksista ollaan tietoisia. Käytännössä tässä hallituksen esityksessä on pelkkiä teknisiä muutoksia. Mutta toivon, että valiokuntakäsittelyssä asiaan sitten perehdytään ja sitä katsotaan tarkemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+9.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-11-06T16:08:31,2019-11-06T16:11:10,Hyväksytty,1.1 2019_59_81,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden  muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuli tästä valituslupajärjestelmästä ja tietysti tästä hallituksen esityksestä tuo edustaja Torniaisen puheenvuoro, niin itselle tuli mieleen semmoinen asia, että tietysti kun lähdetään siihen, että korkeimmasta hallinto-oikeudesta tulee niin sanottu ennakkopäätöstuomioistuin tai semmoinen räikeiden virheiden korjaaja — sinänsä voi olla ihan hyväkin se tie, mikä ollaan valittu — niin tässä on hyvä huomata, että tämä luo nyt hirveästi paineita sinne alemmille tasoille, että siellä olisi hyvä käsittely. Jos ajatellaan kuntaa tai sitten hallinto-oikeuksia, joissa on myös paljon ruuhkaa, niin sen pitäisi olla erittäin laadukasta, koska kuitenkin se kynnys päästä eteenpäin nyt nousee. Aikaisemmin asian on saanut sinne valitusinstanssiin, joskin siinä on puolensa ja puolensa: toiset sanovat, että siinä on liiallista mahdollisuutta valittaa, niin että tietyt asiat seisovat, ja toiset taas katsovat, että olisi hyvä, että jokaisessa asiassa saisi vielä erittäin osaavien ihmisten arvioita. Edustaja Torniainen puhui myös kunnista, jotta ne ottaisivat huomioon kaavoituksessa erilaiset tapahtumat ja toiminnot. Esimerkiksi itse saan yhteydenottoja erilaisilta yrittäjiltä, esimerkiksi moottoriurheiluyrittäjiltä, ja he kokevat, että nykyisin ei saa oikeastaan missään enää pitää tällaisia ratoja ja harrastaa. Näihinkin pitäisi löytää semmoinen tasapaino ja osaaminen erityisesti myös tuomioistuinpuolella, joihin valitetaan silloin, kun asia ei ole mennyt jommankumman osapuolen haluamalla tavalla. Tietysti itse aina ajattelen, onko siellä tarpeeksi osaamista ja ymmärrystä, ja varsinkin sitten tietysti, jos valitusmahdollisuuksia rajoitetaan. Yksi asia, minkä tietysti pitäisi olla paremmin, on se, että tuomioistuinten tulisi erityisesti kaava‑ ja lupa-asioissa helpommin suorittaa paikan päällä katselmus. Nythän se on aika pitkälle harkinnanvaraista, ja mitä on itsekin tutustunut asiakirjoihin, niin monesti huomaa, että jospa oltaisiin menty paikan päälle, koska kaikki maasto-olosuhteet ja melumittaukset eivät selviä lähtökohtaisesti aina papereista. Tässä on yksi semmoinen asia, mistä toivoisin, että eduskunta ja erityisesti hallitus ottaisi kopin, että miten tämä voitaisiin ratkaista niin että asiat tulisi selvitettyä oikealla tavalla. Olisiko se sitten sellainen asia, että asianosaisten vaatimuksesta tulisi järjestää katselmus? Se katselmushan on kuitenkin siellä maastossa esimerkiksi lupien kohdalla, eli jos ajatellaan, että me päätämme asiasta näkemättä sitä — puhutaan usein, että pitää ihmistäkin kuulla henkilökohtaisesti — niin se asiahan on jossain siellä maastossa, ja sitten tuomioistuin perehtyy pelkkien papereiden avulla. Eli tämä on kyllä selkeä kehittämiskohde, ja tähän asiaan liittyy se, että tämä lisää paineita osaamiselle nyt sinne alempiin asteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-06T16:11:11,2019-11-06T16:14:15,Hyväksytty,1.1 2019_59_82,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden  muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Meri nosti hyvin alempiasteisten oikeustahojen menettelyjen ja asioiden käsittelyn nopeuttamisen esille ja myöskin sen tieto‑ ja taitotason ja resurssien olemassaolon. Itse olen samaa mieltä siitä, että myöskin alempiasteisella oikeustasolla resurssien pitää olla riittävät ja myöskin siellä pitää pystyä käsittelemään asioita nopeassa tahdissa. Käytännössä tämä hallituksen esitys on nimenomaan sitä, että asioiden käsittelyt nopeutuvat. Aivan liian kauan meillä tällä hetkellä käsittelyajat kestävät eri oikeustasoissa. Se on hyvä asia, että nyt tätä asiaa viedään eteenpäin. Myöskin huomio: tämä hallituksen esitys valitusmenettelyn käyttöalan laajentamisesta mahdollistaa korkeimman hallinto-oikeuden aseman kehittymisen entistä enemmän ennakkopäätöstuomioistuimeksi. Se on omasta mielestäni myöskin hyvä asia tässä, että eri oikeustasot pystyvät enemmän ja paremmin keskittymään oikeisiin asioihin tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+9.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-11-06T16:14:15,2019-11-06T16:15:36,Hyväksytty,1.1 2019_59_83,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rehulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_59_84,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rehulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä rehulain muuttamiseksi on kysymys EU:n valvonta-asetuksen kansallisesta toimeenpanosta. Käytännössä nämä ovat teknisiä lainmuutoksia mutta koskevat erittäin merkittävää ja erittäin ajankohtaista ja tärkeää asiaa, koska terveellinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen ruoantuotanto on meille kaikille äärimmäisen tärkeää. Rehulainsäädännön kehittämisellä me varmistamme rehujen turvallisuuden eläimille ja sitä kautta myöskin eläimistä saatavien elintarvikkeiden laadun meille suomalaisille. Suomalainen tapa tuottaa ruokaa on kansainvälistä kärkeä niin ilmaston, ympäristön tilan kuin eläinten hyvinvoinnin kannalta. Suomalainen ruoantuotanto on monilla mittareilla mitattuna maailman laadukkainta. Eläinperäiset elintarvikkeet ovat vahva osa suomalaista ruokakulttuuria tänään ja myös tulevaisuudessa. Suomalaiset esimerkiksi syövät lihaa ja juovat maitoa myös jatkossa. Eläinten hyvinvointia parantamalla me voimme vahvistaa suomalaisten luottamusta ruoantuotantoamme kohtaan, ja siihen myös tämä rehulainsäädännön muutos liittyy. Lihansyönti ja maidonjuonti eivät tosiaan tule loppumaan, eikä niiden tarvitsekaan loppua, vaan sen sijaan meidän täytyy vahvasti edelleen kehittää meidän maatalouttamme sillä tavalla, että me turvaamme maataloustuottajille edellytykset kestävään työhön myös lainsäädännön kautta. Suomalainen eläintuotanto on maailman parasta, ja on tärkeää, että me yhdessä annamme sille myöskin arvostuksen, silläkin tavalla, että voimme esimerkiksi jokainen arjessamme tukea suomalaista hyvää, laadukasta ruoantuotantoa suosimalla ja ostamalla kotimaista ruokaa ja juomaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-06T16:16:48,2019-11-06T16:19:04,Hyväksytty,1.1 2019_59_85,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Hallintovaliokunnan puheenjohtaja edustaja Purra.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_59_86,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Eduskunta on helmikuussa 2019 hyväksynyt lainsäädännön, joka mahdollistaa nykyisten Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävien yhdistämisen uudeksi kokonaisuudeksi perustettavaan Digi- ja väestötietovirastoon. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa, jolloin uusi virasto myös aloittaa toimintansa. Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi mainitusta organisaatiouudistuksesta johtuvat pääosin tekniset muutokset niihin lakeihin, joissa säädetään yhdistettävien viranomaisten tehtävistä, virastojen välisestä toimivallanjaosta tai joissa muutoin viitataan näihin toimijoihin. Lisäksi ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomia alueellisia toimivaltasäännöksiä, koska Digi- ja väestötietoviraston toimialue on valtakunnallinen. Digi- ja väestötietoviraston toimialue kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan, jossa maistraateille säädettyjä tehtäviä, kuten holhousviranomaisen tehtävät, avioliittoon vihkimiset ja julkisen notaarin tehtävät, hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto. Ahvenanmaan valtionviraston rooli ja toimivalta säilyvät muutoksen yhteydessä ennallaan. Hallituksen esitykseen sisältyy saamen kielilain muutos, jolla kielilain soveltamisala laajennetaan koskemaan koko valtakunnallista Digi- ja väestötietovirastoa. Muutos parantaa saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että muutoksen toteuttamiseen varataan riittävät resurssit. Ehdotetulla lainsäädännöllä keskitetään maistraattien, Väestörekisterikeskuksen ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämiä henkilörekistereitä koskeva sääntely väestötietojärjestelmää lukuun ottamatta uuteen lakiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä. Mainitut viranomaiset ylläpitävät nykyisin yhteensä kuutta lakisääteistä rekisteriä, joista säädetään eri laeissa. Valiokunta pitää sääntelyn yhdistämistä ehdotetulla tavalla perusteltuna, koska sillä lisätään tietojenkäsittelyn yhdenmukaisuutta ja selkeytetään sääntelyä. Muutoksilla myös päivitetään henkilörekistereitä koskeva sääntely uudistuneen tietosuojalainsäädännön mukaiseksi. Maistraateilla on nykyisin 36 ja Väestörekisterikeskuksella 3 toimipaikkaa tai työskentelypistettä eri puolilla Suomea. Muutoksella ei valiokunnan saaman selvityksen perusteella ole välittömiä vaikutuksia yhdistyvien toimintojen nykyisten toimipisteiden määrään ja sijaintiin. Valtioneuvoston asetuksella säädettävän toimipaikkaverkoston ulkopuolelle jäävät paikkakunnat, joilla virastolla on toimintaa, on tarkoitus sisällyttää viraston toimipisteiksi viraston työjärjestyksellä. Hallintovaliokunta on tähdentänyt, että lisääntyvästä sähköisestä asioinnista huolimatta osa viraston tehtävistä ja palveluista edellyttää luonteensa vuoksi käyntiasiointia. Tällaista henkilökohtaista asiointia edellyttäviä palveluja ovat esimerkiksi siviilivihkimiset, julkisen notaarin todistuspalvelut, ulkomaalaisten rekisteröinti ja kaupanvahvistukset. Kaikilla ei myöskään ole tietotekniikkaa käytössään tai kykyä käyttää sitä. Valiokunta painottaa, että virastojen palvelujen saatavuus tulee varmistaa niin, että käyntiasiointia vaativat palvelut ovat kohtuullisen matkustusajan päässä. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös uuden viraston toimipaikkaverkosto on riittävän kattava. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että Digi- ja väestötietoviraston palvelut ovat kattavasti saatavilla koko Suomessa. Valiokunta ehdottaa palvelujen saatavuuden varmistamiseksi eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa: ”Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan Digi- ja väestötietoviraston laadukkaiden palvelujen saatavuuden turvaamisesta koko maassa ottaen huomioon muun muassa käyntiasioinnin tarpeet, tietoteknisen laitteiston tai käyttäjäosaamisen puutteet osalla väestöä, ikääntymisestä ja sairauksista johtuva viranomaisasioinnin vaatiman toimintakyvyn aleneminen sekä kielellisten palvelujen saatavuuden tarpeet molemmilla kansalliskielillä ja saamen kielellä.” Valiokunta tähdentää, että Digi- ja väestötietoviraston tehtäväkohtaista lainsäädäntöä tulee jatkossa tarkastella huolellisesti ja tarvittaessa muuttaa niin, ettei lainsäädännöllä tarpeettomasti estetä viraston toiminnan ja palvelujen kehittämistä digitalisaation keinoin. Valiokunta toteaa kuitenkin, että tällaiset muutokset on hyvän lainvalmistelutavan vuoksi perusteltua arvioida erikseen. Valiokunta pitää myönteisenä, että valtiovarainministeriössä arvioidaan parhaillaan, miten uuden viraston toiminnassa hyödynnetään maistraatin tunnettuutta perinteisenä instituutiona. Valiokunnan käsityksen mukaan maistraatti-brändiä voidaan ja sitä tulee hyödyntää ainakin osin uuden viraston palveluissa ja viestinnässä. Arvoisa puhemies! Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä pääosin muuttamattomina mutta ehdottaa eräitä lakiteknisiä muutoksia viiteen lakiehdotukseen sekä kahden uuden lakiehdotuksen hyväksymistä aiemmin hyväksyttyjen lakimuutosten huomioonottamiseksi. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-11-06T16:19:53,2019-11-06T16:25:13,Hyväksytty,1.1 2019_59_87,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluvan syksyn aikana on käyty vääntöä maistraattien palvelu- ja toimipaikkaverkostosta tilanteessa, jossa nykyisen Väestörekisterikeskuksen ja maistraatin toiminnot yhdistetään uuteen Digi‑ ja väestötietovirastoon 1.1.2020 alkaen. Maistraattien toimipisteitä eri puolilla Suomea on tällä hetkellä yhteensä 38. Valtiovarainministeriön virkamiesesitykseen oli kuitenkin kirjattu, että niistä vain 18 toimipaikan jatkuminen olisi kirjattu valtioneuvoston asetukseen. Loppujen 20 toimipaikan osalta päätösvalta niiden kohtalosta olisi ollut uuden viraston omassa päätösvallassa ilman, että niihin olisi voitu poliittisesti vaikuttaa. Eli suomeksi sanottuna valtioneuvoston asetuksessa toimipisteet olisivat olleet turvassa vain 18 kaupungissa. Loppujen kohdalla oli ilmeinen riski niiden lakkauttamisesta virkamiespäätöksenä. Tämä olisi tarkoittanut jälleen lisää palvelujen keskittämistä. Me keskustapuolueena haluamme turvata laadukkaat palvelut joka puolella maata. Tästä syystä esityksestämme mietintöön lisättiinkin lause: ”Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan Digi‑ ja väestötietoviraston laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaamisesta koko maassa ottaen huomioon muun muassa käyntiasioinnin tarpeet, tietoteknisen laitteiston tai käyttäjäosaamisen puutteet osalla väestöä, ikääntymisestä tai sairauksista johtuva viranomaisasioinnin vaatiman toimintakyvyn aleneminen sekä kielellisten palveluiden saatavuuden tarpeet molemmilla kansalliskielillä ja saamen kielellä.” Kuten jo äsken todettiin, valiokuntamme oli tästä täysin yksimielinen. On kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta erittäin tärkeää, että kaikkialla Suomessa on palveluja kohtalaisen etäisyyden päässä myös jatkossa. Mielestäni kaikista tai ainakin suurimmasta osasta toimipaikkaverkostoihin liittyvistä päätöksistä olisi jatkossa järkevää päättää valtioneuvoston asetuksissa koko hallituksen yhteisellä päätöksellä. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan sanoa, että Digi‑ ja väestötietoviraston nimeksi kannattaisi laittaa edelleen maistraatti. Kömpelöt sanahirviöt eivät ole omiaan lähentämään kansalaisia ja valtionhallintoa. Vai miltä tuntuisi mennä vaikka naimisiin paikassa, jonka nimi on rennosti Digi‑ ja väestötietovirasto?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-11-06T16:25:26,2019-11-06T16:28:04,Hyväksytty,1.1 2019_59_88,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan omalta osaltani kiittää valiokuntaa siitä, että se, aivan kuten juuri kuulimme edustajan kautta, edellyttää hallituksen huolehtivan maistraattipalveluiden eli Digi- ja väestötietoviraston palvelujen saatavuuden turvaamisesta koko maassa. Nyt maistraattipalveluita tulee jatkossakin olemaan saatavilla myös seutukaupungeissa ja maaseudulla. Erityisen merkittävä on myös valiokunnan kannanotto siitä, että on otettava huomioon se, että kaikki eivät voi asioida diginä verkossa vaan tarvitsemme myös henkilökohtaista käyntimahdollisuutta maistraatissa. Vaikka nykyään palveluita saa ja täytyykin saada hoitaa internetin kautta, on kuitenkin palveluja lähellä tarjoavien toimipaikkojen merkitys edelleen erittäin tärkeä. Kaikilla ei ole ensinnäkään osaamista tai toisaalta mahdollisuutta käyttää tietokonetta, eikä henkilökohtaista neuvontaa pysty aina korvaamaan myöskään puhelinpalvelulla. Laaja toimipaikkaverkosto ja sen turvaaminen palvelevat asukkaita, mutta on huomioitava myös se, että se myös työllistää alueella, kun valtion paikallishallinnon tiheä palveluverkosto on läsnä alueella, ja se antaa myös sille alueelle viestin, että valtionhallinto on läsnä ja että meistä halutaan pitää huolta. Nämä ovat juuri sitä pienestä ihmisestä huolehtimista, jota me tässä maassa kaikkialla tarvitsemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-06T16:28:09,2019-11-06T16:30:00,Hyväksytty,1.1 2019_59_89,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on siis hallituksen esitys, joka sisältää lainsäädäntömuutoksia, jotka koskevat Väestörekisterikeskukseen, maistraattiin ja Itä-Suomen aluehallintovirastoon liittyviä asioita. Tämä varsinainen paketti hyväksyttiin jo viime kaudella, ja nyt sitten on tarkentava hallituksen esitys. Hallintovaliokunnassa tätä olemme käsitelleet, ja kuten meidän puheenjohtajamme, edustaja Purra, tässä äsken toi esiin valiokunnan kantaa, joka yksimielisesti siellä hyväksyttiin, niin on tietenkin tärkeää, että tämä hallituksen esitys parantaa näitten sähköisten palvelujen saatavuutta ja myöskin yhdenmukaistaa käytäntöjä ja prosesseja. Keskustelimme valiokunnassa aika paljon myöskin maistraateista ja Digi- ja väestötietoviraston nimestä. Mutta kun sitä käsiteltiin ja siitä keskusteltiin myöskin jo viime kaudella, todettiin, että ei se mikään paras mahdollinen ole, mutta kun taustalla on myöskin nimikilpailua ja niin edelleen, niin tällä nyt kuitenkin mennään. Valiokunta kuitenkin toi tässä mietinnössään esiin tähän nimeen liittyen sen, että me pidämme myönteisenä, että valtiovarainministeriössä parhaillaan arvioidaan, miten uuden viraston toiminnassa voitaisiin hyödyntää jatkossakin maistraatin tunnettuutta perinteisenä instituutiona. Valiokunnan käsityksen mukaan tätä maistraatti-nimeä voidaan ja tuleekin hyödyntää ainakin osin uuden viraston palveluissa ja asiakasviestinnässä. Yksi asia myöskin, mistä valiokunta keskusteli aika paljon, oli nämä erilaiset ikärajat, jotka liittyvät digiasioihin tai sähköisiin palveluihin ja erityisesti siihen, minkä ikäiset lapset ja nuoret pystyvät käyttämään sähköisiä palveluita ja minkä ikäisten lasten ja nuorten vanhemmat ja huoltajat myöskin pystyvät sitten näkemään lapseen liittyviä asioita. Ja valiokunta haluaa kiinnittää huomiota ”lainsäädännön kehittämisen näkökulmasta myös alaikäisen lapsen ja tämän huoltajan asiointiin erilaisissa digitaalisissa kanavissa, joissa käytetään palvelusta riippuen erilaisia ikärajoja”. ”Tietosuoja-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyn perustuessa suostumukseen ja kun kyseessä on tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaminen suoraan lapselle, niin lapsen henkilötietojen käsittely on lainmukaista, jos lapsi on vähintään 16-vuotias.” Jäsenvaltiot voivat säätää tätä tarkoitusta koskevasta alemmasta ikärajasta, ja kun viime kaudella tehtiin tätä tietosuoja-asetusta, niin silloin käytiin aika suurta keskustelua, onko se 13, 14 vai 15, ja päädyttiin sitten tähän 13 vuoteen. Ja valiokunta on silloin sen tietosuojalain säätämisen yhteydessä todennut, että ikärajojen asettaminen sinänsä on jo lähtökohtaisesti varsin haastavaa lasten ja nuorten yksilöllisen kehittymisen kannalta. Tärkeänä nähdään, että lapsen huoltajan tiedonsaanti turvataan asianmukaisesti, mutta sitten myöskin lapsen ja nuoren oikeus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita ja osallistua digitaaliseen kulttuuriin ja sähköisten palveluiden käyttämiseen pitää tietenkin mahdollistaa eikä sitä voi tarpeettomasti rajata. Arvoisa puhemies! Mitä sitten tulee tähän keskusteluun meidän valiokunnan yksimielisesti hyväksymästä lausumaehdotuksesta, niin koska tässä kokonaisuus tulee valtakunnalliseksi ja nyt sitten tulevaisuudessa Digi- ja väestötietovirastossa voidaan alueellisten palveluiden painetta myöskin jakaa sillä tavalla, että jos jollain toisella alueella on paljon palveluita tarvitsevia ja toisessa osassa ei taas sitten sillä hetkellä ole, niin — tämähän mahdollistaa sen — palveluita pystytään myöskin paikasta ja ajasta riippumatta tarjoamaan ja käyttämään, niin valiokunta näki tarpeelliseksi tämän saatavuuden varmistamiseksi esittää lausumaa eduskunnalle: ""Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan Digi- ja väestötietoviraston laadukkaiden palvelujen saatavuuden turvaamisesta koko maassa ottaen huomioon muun muassa käyntiasioinnin tarpeet, tietoteknisen laitteiston tai käyttäjäosaamisen puutteet osalla väestöä, ikääntymisestä ja sairauksista johtuva viranomaisasioinnin vaatiman toimintakyvyn aleneminen sekä kielellisten palvelujen saatavuuden tarpeet molemmilla kansalliskielillä ja saamen kielellä."" Arvoisa puhemies! Vaikka edustaja Huttunen tuossa toi äsken puheensa alkupuolella esiin, että on koko syksyn ollut vääntöä näistä maistraattien toimipaikoista, niin täytyy sanoa, että valiokunnassa ei ole ollut kyllä minkäänlaista vääntöä liittyen tähän asiaan. Me olemme kaikki olleet tässä asiassa täysin yksimielisiä. Pyysimme asetusluonnosta valtiovarainministeriöstä ja yksimielisesti keskustelimme tästä palveluiden saatavuudesta ja yksimielisesti totesimme, että olisiko tässä lausuman paikka, ja sekin hyväksyttiin yksimielisesti. Että en valiokunnan varapuheenjohtajana mitenkään tunnistanut tätä edustaja Huttusen ”koko syksyn ajan ollutta vääntöä”.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-11-06T16:30:00,2019-11-06T16:36:30,Hyväksytty,1.1 2019_59_90,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olin viime vaalikaudella vastuuministeri, joka esitteli täällä salissa lain, joka hyväksyttiin helmikuussa 2019, jossa siis tosiaankin maistraatit ja Väestörekisterikeskus laitettiin yhteen. Ensinnäkin totean tästä nimiasiasta, että aina silloin, kun laitetaan uusia kokonaisuuksia yhteen, on vaikea löytää hyvää ytimekästä suomenkielistä nimeä, niistä helpolla tulee sanahirviöitä. Tätäkin valmistelimme muun muassa niin, että pyysimme Kotukselta eli Kotimaisten kielten keskukselta tästä lausuntoa, mutta ei sieltäkään kovin yksinkertaisia nimiehdotuksia tullut, ja tämä sitten ministeriössä muotoiltiin Digi- ja väestötietovirastoksi. Jaan sen käsityksen, mitä täällä puheenvuoroissa on tullut, siitä, että maistraatti on nimenä tämmöinen historiallinen ja perinteinen nimi, enkä pitäisi ollenkaan huonona, jos sitä jatkossa, kun nämä nyt todellakin yhdistyvät, voitaisiin käyttää myös tavallaan ""aputoiminimenä"" osoittamaan, missä näitä maistraattien palveluksia kaiken kaikkiaan on. Olen iloinen siitä, että valiokunta on tehnyt tämän yksimielisen lausuman, jossa kerrotaan minun mielestäni hyvällä tavalla, että halutaan turvata koko laajassa Suomessa valtionhallinnon palveluita eli tässä kohtaa erityisesti maistraatteja. Kiinnitin huomiota myös tähän edustaja Talvitien esille ottamaan asiaan siitä, mitenkä tämä uusi virasto on valtakunnallinen. Se antaa sillä tavalla tietysti mahdollisuuksia, että jos jossain päin maistraatin toimipaikassa on ruuhkaa, niin sinne voidaan antaa myös apua näissä asioissa. Se on hyvä asia, mutta se ei sulje pois laisinkaan sitä, etteikö meillä pitäisi olla kohtuullisen tiheä toimipaikkaverkko näissä asioissa, ja sen takia pidän hyvänä, että tämä lausuma todellakin on tähän laitettu. Sitten haluan todeta yleisemmällä tasolla sen, että kun me tiedämme, että itse asiassa jo pidemmän aikaa on meidän valtionhallinnon verkostoa paikallisesti tai alueellisesti pienennetty, niin ymmärrän erittäin hyvin, että kansalaisten luottamus sekä valtioon että myös poliittiseen päätöksentekoon horjuu tällaisten päätösten myötä eli tulee kokemus siitä, että palvelut karkaavat yhä etemmäksi. Kaikilla ei tosiaankaan ole mahdollisuutta niitä hoitaa digin kautta, ja sen takia on tärkeätä, että on myös fyysistä asiointia. Itse asiassa tämä kehitys, missä nytten ollaan, on tapahtunut useiden oikeastaan vuosikymmenten ja useiden hallitusten aikana. Viime vaalikaudella alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä teki selvityksen valtionhallinnon paikallistoimipisteiden kehityksestä useamman hallituskauden ajalta. Se kertoi karusti sen, että niitä toimipaikkoja ei ole vähennetty yleensä koskaan maakuntakeskuksista, kaupungeista vaan toimipaikkojen vähentäminen on yleensä tapahtunut maakuntien toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi suurimmista kaupungeista tai seutukeskuksista. Sen me kaikki tiedämme täällä kansanedustajina, että tästä tulee erittäin paljon palautetta. Sen haluan todeta, että vielä muutama kymmenen vuotta sitten aika monessa kohtaa laissa säädettiin siitä, missä ne toimipaikat on. Sitten mentiin yhä enemmän siihen, että ruvettiin säätämään valtioneuvoston asetuksissa, ja sitten mentiin myös siihen, että on ministeriöitten asetuksia, ja sitten edelleen, että on viraston omia työjärjestyksiä, joissa näistä toimipaikoista säädetään. Näissä edellisissä puheenvuoroissa on jo tullut esille, että tässä on tietynlainen ongelma. Minä otan esimerkin. On ihan mikä tahansa valtion virastoa koskeva päätös, niin me täällä säädämme lain, sitten me yleensä siinä lain säätämisen yhteydessä annamme asetuksenantovaltuutuksen ja emme välttämättä aina tiedä, mihinkä se johtaa. Meillähän pitäisi täällä aina lain yhteydessä olla käsittelyssä sitä koskeva asetus, mistä me annamme sen asetuksenantovaltuuden. Aina näin ei ole. Pidän hyvänä sitä, että hallintovaliokunta on tässä kohtaa myös itse halunnut katsoa sitä asetusluonnosta, joka tehdään vasta sen lain hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Tämä kehitys on mennyt siihen, että me kansanedustajina tavallaan kannamme kyllä sen poliittisen vastuun siitä, jos on etäännytetty ja laitettu alemmille säädöstasoille se toimipaikoista säätäminen. Eli käytännössähän, jos se ei ole siellä valtioneuvoston asetuksessa, joka hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa, sitten se voi olla siellä viraston työjärjestyksessä ja yksittäinen virkamies, yleensä sen viraston johtaja, päällikkö, voi tehdä sitten sen mukaisesti niitä toimipaikkaratkaisuja. Hän ei kyllä koskaan tule siitä julkisuudessa niin sanotusti takkiinsa ottamaan, vaan siitä ottaa takkiinsa edustaja Talvitie tai kuka aina milloinkin, kenen alueelle näitä päätöksiä tulee. Sen takia minusta on erittäin tärkeää ja toivoisin, että eduskunnan kaikissa valiokunnissa, koska tämä koskee kaikkia — hallintovaliokunnassa on totta kai paljon valtionhallintoon liittyvää päätöksentekoa, mutta monissa muissakin valiokunnissa on asioita, joissa käsitellään toimipisteverkkoja — edustajat ovat hereillä näissä kysymyksissä ja me ymmärrämme, mitä tarkoittaa se, kun annetaan asetuksenantovaltuus, ja sitten hallituksen piirissä entistä enemmän ymmärretään, kun tehdään valtioneuvoston asetuksia tai sitten tehdään ministeriöitten asetuksia, että siellä hyvin harkiten, hyvin vähäisesti annetaan toimipaikoista mahdollisuutta päättää työjärjestyksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-06T16:36:31,2019-11-06T16:42:55,Hyväksytty,1.1 2019_59_91,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suuri kiitos kaikille edustajille, hallintovaliokunnan jäsenille asian kirkkaasta ja hyvästä esittelystä. Valtion paikallishallintoon kuuluvat poliisilaitokset, maistraatit, ulosottovirastot, syyttäjävirastot, työ- ja elinkeinotoimistot, verotoimistot, Tulli ja oikeusaputoimistot. Vaikka nykyisin palveluita saa ja asioita voi aina hoitaa internetin kautta, on palveluita lähellä tarjoavien toimipaikkojen merkitys edelleen tärkeä. Kaikilla ei ole välttämättä osaamista tai edes mahdollisuutta käyttää tietokonetta, eikä henkilökohtaista neuvontaa korvaa puhelinpalvelukaan. Paitsi että laaja toimipaikkaverkosto palvelee alueen asukkaita ja työllistää, niin valtion paikallishallinnon tiheä palveluverkosto myös antaa alueille viestin, että valtio on läsnä ja valtio välittää. Toimipaikkaverkostosta päättämisessä on olemassa jonkinlainen valuvika, aivan kuten edustaja Vehviläinen ansiokkaasti totesi. Siis valtion paikallishallinnon toimipaikkaverkosto määritellään nykyisin joko valtioneuvoston asetuksessa, ministeriön asetuksessa tai viraston omana päätöksenä. Käytännössä siis vaikkapa sisäministerin päätöksillä on voitu sulkea poliisiasemia, oikeusministerin päätöksillä on voitu päättää uusi merkittävä viraston toimipaikka tai puheena olevassa tapauksessa viraston pääjohtaja olisi voinut sulkea toimipaikkoja. Siksi olisi järkevää, että kaikki toimipaikkaverkostot päätettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksessa, siis koko hallituksen päätöksellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-06T16:42:56,2019-11-06T16:45:07,Hyväksytty,1.1 2019_59_92,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Digitaalisten palveluiden kehittäminen on tärkeä asia, mutta on hyvä muistaa, että meillä on tälläkin hetkellä lähes miljoona kansalaista, jotka eivät voi, pysty tai osaa käyttää digitaalisia palveluita, ja siksi digipalveluiden kehittämisen rinnalla on pidettävä huolta myös puhelimitse ja kasvotusten annettavista palveluista ja myös niiden laadusta. Tämän varmistamiseksi tämä valiokunnan lausumaehdotus on erittäin kannatettavaa. Meillä on ollut välillä sellainen, miten sanoisin, digihypetyksen vaihe, jossa rinnakkaisten palvelujen kehittäminen on jäänyt liian vähäiseksi, kun on siirrytty näihin digipalveluihin suoraan. Samoin on erittäin tärkeää, että myös tämä palvelujen turvaaminen joka puolella Suomea on kirjattu tuohon lausumaan. Näistä digipalveluista vielä sen verran, että toivottavasti niiden kehittämisessä otetaan nykyistä enemmän myös saavutettavuus huomioon, sillä digipalveluitakin voidaan kehittää joko helpommin tai vaikeammin käytettäviksi. Olen kyllä valitettavasti huomannut, että usein digipalveluita kehitettäessä saavutettavuus edelleen unohtuu, eli niitä kehitetään jotenkin insinöörien näkökulmasta käsin, ja se käyttäjän näkökulma liian usein unohtuu, ja tähän pitäisi nyt kiinnittää erityistä huomiota. Lopuksi, arvoisa puhemies: Kyllä minäkin toivon, että voisimme edelleen jatkossakin puhua maistraateista. Se on erittäin perinteinen ja tunnettu nimi, ja kansalaiset tietävät ja tunnistavat hyvin maistraatit, ja on surullista, jos jatkossa tämä arvokas nimi poistuu käytöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-06T16:45:09,2019-11-06T16:47:02,Hyväksytty,1.1 2019_59_93,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suoraa jatkoa edustaja Mäkisalo-Ropposen puheenvuorolle: yhdyn kaikkiin näihin, mukaan lukien siihen, että miksi tämmöinen digi- ja väestöpalveluvirasto — sekö tämä oli nimeltään, vai mistä kammottavasta nimestä olikaan kysymys, ja se tietysti lyhennetään sitten jossain vaiheessa etukirjaimilla ja tulee yksi lyhenne lisää — kun meillä on klassinen maistraatti olemassa. Olen hyvin vahvasti tässä nimikysymyksessä tätä mieltä. Mutta minun varsinainen puheenvuoroni liittyy samaan aiheeseen, mistä täällä on useampikin puheenvuoro jo käytetty, eli tähän digisyrjäytymiseen. Suomalainen yhteiskunta nyt on ikään kuin lähtenyt mittautumaan sillä, että me olemme kehityksen kärjessä näiden digipalvelujen kehittämisessä. Kaikki siirretään digitaaliseen formaattiin. Systeemi on läpitunkeva koko yhteiskunnan. En voi sinänsä sitä arvostella, koska se on varmaankin tulevaisuutta jossakin muodossa joka tapauksessa, että yhä enemmän tämä verkkojen kautta toimiminen tulee osaksi meidän elämänmuotoamme. Mutta ainakin tässä siirtymävaiheessa täytyy huomioida se, että meillä on väestössä iso ryhmä, joka ei kykene näitä palveluja käyttämään. Heitä on myöskin tulevaisuudessa, silloin me puhumme mahdollisesti ihmisistä, joilla on fyysisiä ongelmia tämä tehdä, mutta tällä hetkellä meillä on ihan yksinkertaisesti ikääntymiseen liittyvä todellisuus siinä, että ihmiset elävät toisenlaisessa todellisuudessa kuin mikä tämä maailma tällä hetkellä on. Minulla on tässä Tilastokeskuksesta aivan tuore tilasto, joka koskee yli 65-vuotiaiden väestönosaa ja sitä, missä määrin heillä on matkapuhelimia ja tietokoneita käytettävissään. Aloitetaan yli 75-vuotiaista: yli 75-vuotiaista lähes 80 prosentilla — 77 prosentilla yli 75-vuotiaista Suomen kansalaisista — ei ole tietokonetta. 88 prosentilla ei ole tablettia, eli 90 prosentilla ei ole tablettiakaan. Ja on jopa niin, että kaikista yli 75-vuotiaista16 prosentilla ei ole edes matkapuhelinta, eli he ovat tällä tavalla syrjäytyneet tästä modernista tekniikasta aivan aidosti. 65—75 vuoden välissä olevista ihmisistä 40 prosentilla ei ole tietokonetta. Meillä on tällä hetkellä 300 000 yli 65-vuotiasta ihmistä, joilla ei ole tietokoneita eikä tietokoneen käyttöön liittyviä valmiuksia olemassa. Jos me siirrämme peruspalvelut nyt tietokonepohjaisiksi digimaailmaan, meillä on iso joukko ihmisiä, jotka pudotetaan kyydistä pois. Tämä on aitoa ikäsyrjintää, arvoisa puhemies, aitoa ikäsyrjintää. Ja tässä suhteessa meidän täytyy eduskunnassa olla erittäin tarkkoja, että tämä digihypetys, niin kuin tätä termiä käytettiin ihan oikein, saadaan sillä tavalla pysähtymään, että kunnioitamme ihmisten kykyä olla kehityksessä mukana. Heillä on oikeus tiettyihin peruspalveluihin, ja ne täytyy kaikille ihmisille pystyä takaamaan luonnollisella tavalla, eikä voi mennä digimaailman ehdoilla, teknologian ehdoilla, vaan on mentävä ihmisten ehdoilla. Arvoisa puhemies, alleviivaan tätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T16:47:03,2019-11-06T16:50:17,Hyväksytty,1.1 2019_59_94,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että ihmisen ehdoilla on mentävä eteenpäin näissä digiasioissa. [Kimmo Kiljunen: Liittykää demareihin! Täällä on ilman muuta tämä henki!] — Ei tarvitse liittyä mihinkään muualle, kun me tiedämme sen ja näemme sen ja koemme tuolla kentällä. — Elikkä perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että virastokielen ja digikielen tulee säilyä sellaisina, että me kaikki voimme niitä ymmärtää. Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan lausumaesitys on hyvä: ”Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan Digi- ja väestötietoviraston laadukkaiden palvelujen saatavuuden turvaamisesta koko maassa ottaen huomioon muun muassa käyntiasioinnin tarpeet, tietoteknisen laitteiston tai käyttäjäosaamisen puutteet osalla väestöä, ikääntymisestä tai sairauksista johtuva viranomaisasioinnin vaatiman toimintakyvyn aleneminen sekä kielellisten palvelujen saatavuuden tarpeet molemmilla kansalliskielillä ja saamen kielellä.” Erityisesti ikääntyneet ovat täällä nousseet monessa puheenvuorossa esille. On mainittu myös selkokieli, joka aina silloin tällöin nousee esille keskusteluissa. Minkä takia virastokieli ei voisi olla myös selkokieltä? Miksi digikieli ei voisi olla selkokieltä? Miksi me täällä eduskunnassa emme voisi puhua selkokielellä? Noin 650 000 ihmistä, eli liki miljoona, tarvitsee Suomessa selkokieltä. Selkokieltä tarvitsee enemmän ihmisiä kuin Helsingissä on asukkaita. Tämä tieto tuli esille Ylen uutisissa. Meillä on ikääntyneitä, lukihäiriöisiä, on afaatikkoja, ADHD:stä kärsiviä ihmisiä, on autismin kirjosta kärsiviä henkilöitä, jotka tarvitsevat selkokieltä, ja erityisesti näissä digipalveluissa asiat voivat olla hyvin vaikeita. Se, että palvelut säilyvät helposti tavoitettavina eivätkä vaadi kaikki tietokonetta tai sähköistä maailmaa, on erittäin tärkeää. Ikääntyneiden kohdalla oli hämmästyttävää kuulla näitä edustaja Kiljusen kertomia lukuja, mitkä olivat todella tärkeitä, ja siinä mielessä on erittäin hyvä, että nostitte ne esille: 300 000 ihmistä, [Kimmo Kiljunen: Aikuisia ihmisiä!] joilla ei ole tietokonetta eikä välttämättä edes tätä kännykkää, ja nämä ovat myös hankalasti käytettäviä. Kyllä meidän täytyy eduskunnassa tehdä kaikkemme sen eteen, että ikäväestön ääni kuuluu ja puhumme myös täällä selkokielellä. Muistan ensimmäisen täysistuntopuheenvuoroni täällä tällä kaudella, kun myös kerroin, että olin selkokielisessä paneelissa eduskuntavaalien alla, ensimmäisessä kautta aikain Ylellä järjestetyssä. Oli aika mielenkiintoista huomata, miten vaikeaa se selkokieli oikeasti on puhua. Siellä oli kuuntelijoina henkilöitä, jotka sitten näyttivät punaisella lapulla tai vihreällä lapulla, onnistuiko siinä selkokielisyydessä. Joskus olen ajatellut, että voi kun täällä eduskunnassakin voisi selkokieltä käyttäessään käyttää 2 minuutin mittaisen puheenvuoron sen 1 minuutin sijaan, koska silloin varmasti puhuisi rauhallisesti ja hitaasti niin, että kaikki kuulijat [Kimmo Kiljunen: Aikuisia ihmisiä!] siellä ruutujen tai television ääressä ymmärtäisivät, mitä me täällä puhumme. Olenkin jättämässä tästä selkokielisyyteen liittyvästä asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille tiedustellakseni, miten voimme edistää selkokielisyyttä niin virastokielessä kuin näissä digipalveluissa kautta Suomen. Selkokielisyyteen liittyy muuten myös se, että puheenvuoro ei olisi liian pitkä, niin lopetan tämän puheenvuoroni siis tähän. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T16:50:18,2019-11-06T16:54:22,Hyväksytty,1.1 2019_59_95,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tuohon palveluiden saatavuuteen paristakin näkökulmasta. Ensinnäkin olemme aika paljon puhuneet hallintovaliokunnassa viime kaudella tästä palveluiden esteettömyydestä. Silloin, kun asiat ovat yksinkertaisia ja yleisiä ja noudattavat niin sanottua normaalipolkua, sähköinen asiointi on nopeaa, sujuvaa, käyttäjäystävällistä ja helppoa ja niin edelleen, mutta aina sen sähköisen asioinnin tueksi tarvitaan myös puhelinpalvelua, henkilökohtaista neuvontaa, mahdollisuutta asioida fyysisesti. Me emme koskaan pääse semmoiseen Suomeen — vaikka itsekin diplomi-insinööri olen ja näiden asioiden kanssa ollut tekemisissä — jossa kaikki asiointi olisi meidän Digi- ja väestötietovirastossamme pelkästään sähköistä asiointia. Sitten tuosta viime kauden digi- ja kuntaministeri Vehviläisen esiin ottamasta asiasta, nimittäin tästä asetuksenantovaltuudesta, mikä eduskunnalla on toimipisteiden osalta: Se on iso valtuutus, ja monessa kohdassa olen nyt huomannut, että asetusta ei olekaan siellä hallituksen esityksessä, ja se on nimenomaan sellainen asia, johon meidän kaikkien kansanedustajien on valiokuntatyössä tärkeätä puuttua. Meillä on kuitenkin oikeus kysyä sieltä ministeriöstä, minkälainen asetus on tulossa, ja siinä mielessä on sitten myöskin se vastuu, koska tiedetään, että toimipisteissä ihmisillä on erilaisia taustoja, ja kun itse tulen Oulusta, niin tiedän myöskin sen, että kauas on pitkä matka, mutta lähelle on joskus vielä pidempi matka. Elikkä kun sanotaan, että joku on jossain kaukana, niin se tuntuu mielikuvissa olevan kaukana. Olen kuullut, että esimerkiksi Helsingissä virastossa työskentelevät ihmiset pitävät Pasilaa kovin kaukaisena, jos toimipiste on Pasilassa tai jos Helsingistä pitää mennä Pasilaan tai jos Helsingistä pitää mennä Espooseen, mutta monesti oululaisille, jotka tulevat kokouksiin ja muihin Helsinkiin, se matka on ihan suhtkoht lyhyt. Elikkä poliittisesta vallasta ja vastuusta, joka meillä täällä eduskunnassa on, siihen asetuksenantovaltuuteen liittyen: niin kuin Vehviläinen toi esiin, poliittinen vastuu on meillä. Sitten vielä ihan loppuun lyhyesti: Helpotan edustaja Mäkisalo-Ropposen ja myöskin Kiljusen esille nostamaa huolta tästä maistraattien nimestä. Valiokunta tosiaan yksimielisesti totesi, että me kannustamme siihen, että maistraatit voivat ja että niiden tuleekin hyödyntää, ainakin osin, uuden viraston palveluissa tai asiakasviestinnässä maistraatti-nimeä ja nimenomaan tätä perinteistä tunnetta uutena [Puhemies koputtaa] instituutiona.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-11-06T16:54:26,2019-11-06T16:57:36,Hyväksytty,1.1 2019_59_96,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on käyty hyvää keskustelua sekä tässä salissa että tuolla hallintovaliokunnassa tästä Digi- ja väestötietovirasto -asiasta, ja on ollut tosi hienoa huomata, kuinka tämmöinen asiakaslähtöisyys on ollut lähtökohta meille kaikille. Useasti, kun kehitetään toimintaa, sitten vauhdissa meinaa se asiakasnäkökulma hävitä, ja kuitenkin se tärkein syy, miksi nämä palvelut ovat olemassa, on nimenomaan asiakkaat ja se, että asiointi sujuu. Kiitos edustaja Kiljuselle hyvästä muistutuksesta siitä, että kaikki eivät vielä ole diginatiiveja Suomessakaan ja meidän pitää huolehtia siitä, että kaikille julkiset palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa. Tätä muistutusta varmaan tarvitaan jatkossakin monessa eri yhteydessä. Kun nyt tätä asiaa on tässä käsitelty ja tähän perehtyy, niin tässä hyvin huomataan se, että tässä pyritään sekä siihen, että toimintatapoja ja prosesseja voidaan kehittää ja yhdenmukaistaa, että sitten samalla siihen, että ei tingitä siitä, että palvelut ovat edelleenkin saavutettavissa ja että niiden täytyy olla esteettömästi käytettävissä ja myös tämmöinen alueellinen yhdenvertaisuus toteutuu. Se oli valiokunnassa, kuten tässä on aiemmin jo kuultu, ihan keskeinen lähtökohta, ja yksimielisesti siellä tätä nostimme esiin. On tärkeää, että tässä nyt digitaalisuuden myötä pystytään totta kai näitä prosesseja kehittämään ja tulee tämmöinen valtakunnallinen toimialue, joka mahdollistaa sitten muun muassa henkilöstön paremman erikoistumisen ja sen, että henkilöstöresurssi on tehokkaammassa käytössä. Mutta se ei mitenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että kuitenkin pidettäisiin kiinni asiointipisteistä, tästä toimipaikkaverkosta. Jää nyt nähtäväksi, kuinka hyvin se sitten tulee käytännössä toteutumaan ja nämä resurssit siihen riittävät, mutta ainakin itse toivoisin, että tämä olisi nyt esimerkki, että jatkossakin tätä työtä edelleenkin toteutettaisiin tällä samalla tavalla, kun valtion palveluita kehitetään, ja ehkä yhä enemmän pystyttäisiin miettimään myös semmoisia yhteispalvelupisteitä, joissa sitten erilaiset valtion virastojen palvelut voisivat toimia samassa pisteessä, jotta edelleenkin pystytään huomioimaan se, että hyvin usein ihmiset tarvitsevat myös sitä ihmiskontaktia, eivätkä pelkästään sähköiset välineet ole siinä riittäviä. Paljon tosiaan tämä nimi on herättänyt keskustelua. Sen lisäksi, että se tuntuu hyvin kömpelöltä ja kankealta ja näin, kyllähän se on myös osa esteettömyyttä. Kun miettii sitä, kuinka helposti ihmiset mieltävät, mistä virastosta mitäkin palvelua saa, niin kyllä se nimi on siltäkin osin ihan keskeinen eikä pelkästään siinä, että tämä on erittäin kömpelön kuuloinen ja kielellisesti kankea nimi. Kyllä tässä nyt sitten toiveissa on, että jatkossa kuitenkin maistraatti brändinimenä pystyisi edelleenkin säilymään. Kiitos edustaja Vehviläiselle taustoituksesta, että mikä tässä on takana, koska tosiaan valiokunnassakin paljon tästä keskusteltiin ja ihmeteltiin kovasti, että tämmöiseen nimeen ollaan päädytty. Vähän siellä sitten huvittikin se, kun saatiin selvennys siitä, että tässä on ollut nimikilpailu takana, ja mietittiin, kuinka huonoja ne muut ehdotukset, jotka tässä ovat hävinneet, ovat mahtaneet olla, kun tämä on ollut sitten se paras. Mutta toki tässä on varmasti ihan paljon työtä tehty ja näin, mutta toivotaan, että maistraatti-nimi jatkossa löytyy edelleen. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-11-06T16:57:37,2019-11-06T17:01:17,Hyväksytty,1.1 2019_59_97,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Juvoselle siitä, että otitte tämän selkokielen vielä ihan erikseen esille. Selkokielihän on osa sitä esteettömyyttä ja saavutettavuutta, mutta siitä vielä toistaiseksi vähemmän puhutaan, koska esteettömyys ymmärretään liian usein edelleenkin vain pelkästään liikuntaesteettömyytenä, vaikka se on kaikkien aistien huomioimista. Selkokieli on erittäin oleellinen osa tätä kokonaisesteettömyyttä. Meillähän arvioidaan olevan jopa 700 000 ihmistä, jotka hyötyisivät selkokielestä. Tähän ryhmäänhän kuuluu hyvin monenlaisia ihmisiä, muun muassa muistisairaita, vammaisia, mutta myöskin maahanmuuttajia. Eli tämän käyttö olisi todella monelle ihmiselle hyödyksi. Onneksi meillä on ollut pari semmoista hyvää esimerkkiorganisaatiota, jotka ovat tämän haasteen ottaneet itselleen. Esimerkiksi Kelahan pyrkii nyt tekemään ohjeistukset ja lomakkeistot selkokielelle jatkossa. Ja jos en nyt aivan väärin muista, niin esimerkiksi Satakunnan keskussairaala on myöskin päättänyt, että heidän ohjeistuksensa jatkossa ovat kaikki selkokielisiä. On varmasti myöskin niiden ohjeiden luettavuuden ja ymmärrettävyyden kannalta kaikille potilaille ja asiakkaille hyvä uutinen, että ne ovat selkokieltä. Ja kyllä minä nyt todella toivon, että me ottaisimme laajemminkin tämän haasteen vastaan yhteiskunnan eri organisaatioissa ja tahoilla, koska se olisi sitä yhdenvertaisuutta, että se viestintä, mikä tulee mistäkin, olisi kaikkien ymmärrettävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-06T17:01:19,2019-11-06T17:03:04,Hyväksytty,1.1 2019_59_98,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olisin myöskin vielä palannut hetkeksi tähän nimikysymykseen, kun se kuitenkin arkikäytössä tulee niin vahvasti esille. Haluaisin ilmoittautua tässä yhteydessä tämmöiseksi kulttuurikonservatiiviksi, vaikka kuvittelenkin olevani radikaali. Meillä pitäisi pystyä arvostamaan sitä mennyttä historiaa. Me liian usein yritämme nimitysten kautta ja antamalla uuden nimen ikään kuin häivyttää sitä todellisuutta, mikä on taustalla. Siivoojista tulee laitoshuoltajia ja niin edelleen, näitä esimerkkejä meillä on vaikka kuinka paljon. Mutta jos mietin vain ihan arkista tapahtumaa, kun niin moni menee maistraattiin vaikka vihille, niin menevätkö he jatkossa sitten vihille Digi‑ ja väestötietovirastoon vai menevätkö he vihille DVTV:hen vai mihin? Miksi me hankaloitamme ihmisten elämää, assosiaatioita, kulttuuriamme? Kunnioitetaan mennyttä, annetaan sille tilaa, uudistetaan yhteiskuntaa, mutta ei meidän tarvitse kaikkea muuttaa väen väkisin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T17:03:05,2019-11-06T17:04:08,Hyväksytty,1.1 2019_59_99,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Mäkisalo-Ropposelle hyvästä puheenvuorosta. Selkokieli on siinä mielessä myös tärkeää meille kaikille, että siinä vaiheessa, kun se oma kovalevy tuolla aivoissa alkaa olla täynnä tavaraa ja tekstiä ja esityksiä, niin on aina helpompi ymmärtää, kun asia puhutaan selkokielellä. Sen takia on tärkeää, että myös täällä eduskunnassa käyttäisimme aina silloin tällöin sitä selkokieltä. Haluaisin nostaa esille vielä tämän digisyrjäytymisen liittyen ikääntyneisiin ja erityisesti liittyen pankkipalveluihin. Pankkipalveluissahan joutuu tänään käyttämään sitä tietokonetta ja maksamaan pankkitunnuksilla niitä laskujaan, mutta kaikilla ikääntyneillä ei ole sitä mahdollisuutta, ja silloin pankki hoitaa näitä asioita. Totta kai se laskun maksu maksaa, on se sitten maksupalvelu tai tekee sen sitten siellä automaatilla, jos jossakin pankissa vielä sellainen on. Olisi erittäin tärkeää, että pankkipalveluissa ikäihmiset tulisi kohdattua hyvin ja että pankit ohjaisivat, neuvoisivat ikääntyneitä pankkipalveluissa ja kehitettäisiin vaikkapa joku sellainen pohja tai malli, jonka kautta voisi opetella sitä laskujen maksamista. Toisaalta sitten, jos ei ole sitä tietokonetta, sekään ei onnistu. Tämä koskee erityisesti ikääntyneitä, jotka vaikkapa joutuvat hoitoon, sairaalahoitoon, eivätkä pysty maksamaan sitä laskuaan. Siinä tapauksessa voi joutua vaikka ulosottoon elikkä tulee maksuongelmia, koska ei pysty laskuja hoitamaan, ja ehkä kukaan ei ole sitä edes viemässä eteenpäin siellä. Tärkeitä asioita. Täällä on puhuttu paljon ja syvästi tästä esityksestä. Nämä olivat ne kommentit, mitä itselläni oli nyt tähän asiaan — huomioidaan ikääntyneet tulevaisuudessa tässä digitaalisuuden sähköisessä verkossa ja maailmassa ja muistetaan pitää heidän asioistaan myös huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T17:04:09,2019-11-06T17:06:22,Hyväksytty,1.1 2019_59_100,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Digi- ja väestötietoviraston toimialue kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan, jossa maistraateille säädettyjä tehtäviä — kuten holhousviranomaisen tehtävät, avioliittoon vihkimiset ja julkisen notaarin tehtävät — hoitaa rekisterihallintolain 3 § 2 momentin mukaan Ahvenanmaan valtionvirasto. Ahvenanmaan valtionviraston rooli ja toimivalta säilyvät muutoksen yhteydessä ennallaan. Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta tulee kuitenkin säätää erityislainsäädännössä, koska mainittu rekisterihallintolaki kumoutuu Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain tullessa voimaan. Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto toimivat jatkossa väestötietojärjestelmän, holhousasioiden rekisterin, vihkimisoikeusrekisterin, avioehtoasioiden rekisterin, avioliittoasioiden rekisterin ja lahjoitusasioiden rekisterin EU:n tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa tarkoitettuina yhteisrekisterinpitäjinä. Valiokunta pitää valittua ratkaisua perusteltuna ja toteaa, että yhteisrekisterinpitäjän tehtävät, vastuut ja velvoitteet on ehdotetuissa säännöksissä kuvattu asianmukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2019-11-06T17:06:22,2019-11-06T17:07:05,Hyväksytty,1.1 2019_59_101,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän nimikysymykseen. Kuten itse sanoin tuossa noin, niin minä ymmärrän sen, että tätä maistraatti-nimikettä tulisi pystyä myös jatkossa käyttämään kertomassa siitä, mistä niitä palveluita näiltä osin saa. Tämä tausta todellakin liittyy siihen, että meillä on tällä hetkellä Väestörekisterikeskus, joka tunnetaan lyhenteenä VRK, ja sitten meillä on maistraatit, ja tässä yhteydessä, kun tämä laki hyväksyttiin helmikuussa 2019, me kokosimme valtion digitalisaation toiminnalliset kehittämistehtävät yhteen, koska ne olivat hyvin hajanaisesti eri puolilla. Tiedetään, että esimerkiksi sellainen tehtävä kuin sähköinen tunnistautuminen on monimutkainen asia, sitä on nytkin tässä vähän muuteltu eri tavalla, ja ehkä tulevaisuudessa ne pankkitunnuslistat, mitä me nyt käytämme, poistuvat kokonaan meidän käsistämme ja me tarvitsemme mahdollisesti jopa valtiollisen tunnistautumisratkaisun. Eli siellä niin sanotussa uudessa virastossa tehdään myös tällaisia asioita. Siksi sen nimike ei voi olla maistraatti. Ei voida laittaa maistraattia nimeksi ja sen alle Väestörekisterikeskuksen tehtäviä. Väestörekisterikeskus on Trafin ohella yksi Suomen suurimpia rekistereitä kaiken kaikkiaan. Minä tässä vähän maalailin, että jos me olisimme vain laittaneet nämä kaikki nimekkeet yhteen, niin meillä olisi todennäköisesti Väestörekisterikeskus, maistraatti ja digivirasto, ja en tiedä, olisiko sekään sitten ihan hyvä. On todella hankala löytää hyvää nimeä silloin, kun laitetaan tämmöisiä tärkeitä, isoja toimintoja yhteen, mutta kuten sanoin, minulla ei ole kyllä mitään sitä vastaan, jos tätä maistraatti-nimeä käytetään niissä, missä on maistraatin palvelupiste, niin että se näkyy siinä esillä ja otetaan sinne mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-06T17:11:01,2019-11-06T17:12:52,Hyväksytty,1.1 2019_59_102,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Edustaja Kinnunen. [Kimmo Kiljunen: Arvoisa puhemies!] — Edustaja Kiljunen, odottakaa. [Kimmo Kiljunen: Ei ollutkaan Kiljunen vaan Kinnunen!] Teillä on viimeinen puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_103,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nimen tulee olla selkeä. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Kinnunen ja Kiljunen, ne ovat selkeitä.] Siksi kannatankin tämän maistraatti-nimen käyttöä. Kiitos edustajille Juvonen ja Mäkisalo-Ropponen tästä selkokieliasian käsittelystä. Itse pidin ensimmäisen puheenvuoroni selkokielestä selkokielellä täällä muutama viikko sitten. Se jännitti niin paljon, että sanoin, että 150 000 tarvitsee selkokieltä, ja täälläkin on puhuttu erisuuruisista summista riippuen lähteestä. Selkokeskuksen mukaan heitä olisi jopa 750 000, joka tapauksessa paljon, ja siksi selkokielestä tulisi tehdä kansalaistaito ja myöskin selkeä sanoittaminen tulee ottaa käyttöön niin lakien säätämisessä, valmistelussa kuin niiden toteuttamisessa, myöskin tämän tärkeän lain kohdalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-06T17:12:52,2019-11-06T17:14:09,Hyväksytty,1.1 2019_59_104,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Uudemman kerran. Kiitokset edustaja Vehviläiselle tästä selventävästä puheenvuorosta. Se auttaa niitä, jotka eivät ole tätä prosessia olleet tarkemmin seuraamassa, ymmärtämään, mitä haetaan. Toisaalta on kai niinkin päin — jos tuohon asiaan vielä kiinnittäisi huomiota — että on olemassa joku käsite, jonka alla sitten on erilaisia toimintoja. Jos on ”Senaatti-kiinteistöt”, ei se nimi suoraan kerro, mitä Senaatti-kiinteistöt tekee. Jos meillä on nimi ”maistraatti”, niin tulevaisuudessa me vain ymmärrämme, että sinne kuuluvat myöskin väestörekisteriasiat ja mahdollisesti digipalveluasiat. Sen toimiala ikään kuin laajenee, mutta kyllä minä tunnistan tuon tarpeen, mikä tässä tuotiin esille, että silloin täytyy ehkä miettiä, olisiko sille joku muu nimi sitten: ”maistraatti ja digivirasto” tai jotain vastaavaa. En rupea niitä keksimään tässä, kun niitä nimiä on tässä haettu. Jollain tavalla haluaisi kunnioittaa sitä maistraatti-nimitystä, se on jo niin vanha, ja siitä on niin selkeä kuva. Sen sijaan minä halusin käyttää puheenvuoron — edustaja Juvonen lähti jo pois — kun hän otti esille tämän digitaalisten pankkipalvelujen luonteen, ja kun äsken siteerasin Tilastokeskuksen tilastoja, niin luen tämänkin tilaston, joka koskee ikäihmiset verkkopankissa ‑tilannetta. On hyödyllistä meidän kaikkien saada nämä viimeiset, vuoden 2018 luvut. Eli tässähän on kyse ihan selkeästi siitä, että mitä vanhemmasta ihmisestä on kysymys, sen heikommin hän on tällaisten digipalvelujen piirissä. Se jakaantuu kahteen osaan, eli on 65—75 vuoden ikäiset ihmiset — minä kuulun siihen ikäryhmään — ja näistä verkkopankkipalveluja käyttää 66 prosenttia, eli kolmasosa 65—75 vuoden ikäisistä ihmisistä ei käytä verkkopankkipalveluita, ja kun otetaan tarkasteluun lomakkeet, joita täytetään verkkopankissa, niin lomakkeita täyttää 65—75-vuotiaista 30 prosenttia, eli 70 prosenttia ei täytä lomakkeita sitä kautta. Ja kun mennään vanhempiin ikäluokkiin, 75-vuotiaisiin ja siitä ylös, niin vain 30 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää verkkopankkipalveluja, 70 prosenttia ei käytä. He eivät käytä niitä, jolloin juuri he ovat jonottamassa siellä pankkien palvelutis-kien ulkopuolella ja maksavat kovia laskuja siitä, että he käyttävät sitä vanhaa tyyliä. Ja lomakkeiden täytöstä luvut ovat vielä karmeammat: vain 10 prosenttia yli 75-vuotiaista täyttää lomakkeita verkkojen kautta, eli 90 prosenttia ei täytä. Nämä ovat lukuja, jotka tulevat Tilastokeskuksesta nyt meille tähän nähtäväksi. Me näemme, että tämä on aito, iso ongelma nyt merkittävälle osalle suomalaisia ihmisiä, ja kyllä meidän täytyy tähän osata kiinnittää oikein huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T17:14:11,2019-11-06T17:16:51,Hyväksytty,1.1 2019_59_105,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 4/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Vehviläinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_59_106,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 4/2019. Mietintö käsittelee pienten verorahoitteisten eläkkeiden korotuksia. Valiokunta pitää myönteisenä, että pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa parannetaan kansaneläkettä ja takuueläkettä korottamalla. Takuueläkettä on korotettu aikaisemmin kolmella eri tasokorotuksella vuosina 2017—2019 yhteensä 47 euroa. Kansaneläkettä on viimeksi korotettu 20 euron suuruisella tasokorotuksella vuoden 2008 alusta voimaan tulleella lailla. Nyt ehdotettu kansaneläkkeen noin 34 euron ja takuueläkkeen 50 euron korotus kohdistuu noin 609 000 eläkkeensaajaan, joiden kokonaiseläke on alle 1 200—1 300 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen saajien määrän arvioidaan lisääntyvän korotusten johdosta noin 20 000 henkilöllä. Korotusten jälkeen takuueläkkeen saajia on noin 116 000 henkilöä ja kansaneläkkeen saajia noin 220 000 henkilöä. Julkisen talouden menojen arvioidaan lisääntyvän ehdotettujen muutosten johdosta noin 183 miljoonalla eurolla. Kansaneläkkeen korottaminen ehdotuksen mukaisesti noin 34 eurolla nostaa kansaneläkkeen täyden määrän yksin asuvalla noin 663 euroon kuukaudessa ja parisuhteessa asuvalla noin 592 euroon kuukaudessa vuonna 2020. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa siten, että kansaneläkettä ei jää maksuun yksin asuvalle työeläkkeen ollessa noin 1 368 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa asuvalle työeläkkeen ollessa noin 1 226 euroa kuukaudessa. Kokonaiseläkkeen ollessa noin 1 000 euroa kuukaudessa nettokorotus on noin 19 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen korottaminen 50 eurolla nostaa takuueläkkeen täyden määrän noin 835 euroon kuukaudessa ensi vuonna. Takuueläkettä saavilla nettoeläkkeen korotus on noin 47—50 euroa kuukaudessa. Takuueläkettä maksetaan, jos muiden eläketulojen määrä on alle 827 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Ehdotetut korotukset pitävät sisällään myös vuoden 2020 indeksikorotuksen. Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa ylimääräisen rintamalisän ja sotilasavustuslain täyden perusavustuksen määrää. Takuueläkkeen korotus nostaa myös työkyvyttömyys-eläkkeen lepäämään jättämisen minimiansaintarajaa. Takuueläkkeen korotus parantaa myös vaikeaan työmarkkina-asemaan joutuneiden ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asemaa, koska eläketuen määrä on sidottu takuueläkkeen määrään. Esityksessä ehdotetaan myös nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärän nostamista takuueläkettä vastaavaksi. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena myös ehdotusta maatalousyrittäjien luopumistukien täydennysosien määrien muuttamisesta kansaneläkkeen määrään ehdotettua muutosta vastaavasti. Valiokunta pitää hyvänä, että eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuurajaa ja lisäomavastuun kerrointa muutetaan esityksen mukaan siten, että eläketulon muutos ei juurikaan vaikuta eläkkeensaajan asumistukeen eikä siten vähennä käytettävissä olevien tulojen nousua. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että osa eläkkeensaajista saa yleistä asumistukea ja yleistä asumistukea saavilla noin kuudellatuhannella eläkkeensaajaruokakunnalla asumistuki voi laskea 0—17 euroa kuukaudessa. Tällöin eläkkeen korotus ei nosta heidän kohdallaan käytettävissä olevia tuloja täysimääräisesti. Ehdotetut korotukset parantavat kaikista pienituloisimpien eläkkeensaajien toimeentuloa ja laskevat hieman pienituloisuusastetta. Myös eläkkeensaajien toimeentulotuen tarve vähenee. Valiokunnan näkemyksen mukaan viimesijaisen toimeentulotuen tarpeen ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen ensisijaisia etuuksia korottamalla on tarkoituksenmukaista sekä tuensaajien että sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta. Valiokunta korostaa, että eläkkeensaajan toimeentuloon vaikuttavat tulojen lisäksi myös eläkkeensaajan menot ja varallisuus. Erityisesti asumisen ja sairastamisen menot aiheuttavat monelle eläkkeensaajalle toimeentulovaikeuksia. Tämä näkyy myös eläkkeensaajien ulosotoissa. Valiokunta toteaa, että voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki antaa kunnalle jo nyt mahdollisuuden kohtuullistaa asiakasmaksuja. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä ja välttämättömänä, että asiakasmaksulainsäädännön uudistusta jatketaan pikaisesti. Hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. Valiokunta pitää myös hyvänä, että hallitusohjelman mukaisesti selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Eläkeläisköyhyyden vähentäminen edellyttää kokonaisvaltaisia ja tutkittuun tietoon perustuvia toimenpiteitä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että olemassa oleva tieto eläkeläisköyhyydestä on osin hajanaista, ja pitää tarpeellisena kattavan ja systemaattisen tutkimuksen tekemistä eläkeläisköyhyyden luonteista ja syistä. Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön sisältyy myös kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-06T17:17:40,2019-11-06T17:24:00,Hyväksytty,1.1 2019_59_107,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Vehviläiselle selkeästä esittelystä. Käsittelimme tosiaan tätä eläkkeiden korottamista eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lokakuun lopulla ja kannatimme sitä. Kansaneläkkeen täyttä määrää nostetaan nyt noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alusta alkaen. Nämä korotukset koskevat yli 600 000:ta suomalaista eläkkeensaajaa. Ne tulevat siis vaikuttamaan myönteisesti hyvin suureen ihmisjoukkoon. Meille keskustassa on erityisen tärkeää, että voimme kohdentaa korotuksia kaikkein pienituloisimpiin eläkeläisiin ja tällä tavalla mahdollisimman tehokkaasti vähentää eläkeläisköyhyyttä. Viime kaudella takuueläkettä jo korotettiin useamman kerran, yhteensä noin 40 eurolla, mutta sitä ei juurikaan mediassa huomattu. Mielestäni on selvää, että nämä ensi vuoden alussa voimaan tulevat eläkkeiden korotukset eivät vielä riitä vaan meillä on eläkeläisten toimeentulossa vielä hyvin paljon parannettavaa. Suunta on kuitenkin hyvä ja oikea. Meidän olisi paremmin huomioitava se, että monelle eläkeläiselle ratkaisevaa hankaluutta arjessa tuottaa se, että elämisen ja asumisen kustannukset ovat monesti hyvin korkeat. Pelkkä eläkkeen taso ei ole ainut määrittävä tekijä eläkeläisen arjessa selviytymisessä, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin seikat. Pienituloisten ja erityisesti paljon sairastavien ikääntyneiden näkökulmasta erittäin tärkeitä ovat myös laadukkaat ja helposti saavutettavat maksuttomat tai edulliset peruspalvelut. Siksi sote-uudistus on tehtävä. Arvoisa puhemies! Keskusta pitää tärkeänä, että myös asiakasmaksulainsäädäntöä uudistetaan siten, että paljon palveluja käyttävien pienituloisten ihmisten maksut eivät nouse. Me varasimme hallitusneuvotteluissa asiakasmaksulain uudistamiseen 45 000 000 euroa, jotta hoidon esteitä voidaan poistaa ja lisätä terveydenhuollon tasa-arvoa muun muassa maksuttomuutta laajentamalla. Valiokunta onkin, kuten edustaja Vehviläinen toi esille, kiinnittänyt huomiota mietinnössään siihen, että tämä asiakasmaksulainsäädäntö pitäisi pikaisesti uudistaa. Arvoisa puhemies! Asumisen ja elämisen kalleus korostuu usein haja-asutusalueilla ja keskusten ulkopuolella. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan maaseudun eläkeläisillä on kaupunkilaisia enemmän vaikeuksia toimeentulonsa kanssa. Tämän takia esimerkiksi sähkönsiirtomaksuihin tulisi pikaisesti saada kohtuullisuutta, ja tätä elinkeinoministeri Kulmuni on luvannutkin viedä eteenpäin. On hienoa, että eläkeläisten toimeentulosta nyt keskustellaan ja että hallitus konkreettisesti asiaan myöskin vaikuttaa ja parantaa pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa näillä korotuksilla. Valiokunta toteaa mietinnössään, että eläkeläisköyhyyden vähentäminen vaatii kokonaisvaltaista ja tutkittuun tietoon perustuvaa tarkastelua ja toimenpiteitä ja että nyt olemassa oleva tieto eläkeläisköyhyydestä on varsin hajanaista. Pidän hyvin merkittävänä valiokunnan toteamusta, että tarvitsemme kattavan ja systemaattisen tutkimuksen eläkeläisköyhyyden luonteesta ja syistä. Tämä on tärkeää saada eteenpäin. Kenenkään ei pidä eikä pitäisi joutua pelkäämään vanhenemista ja eläköitymistä, vaan meidän täytyy kaikin tavoin varmistaa se, että Suomessa on turvallista jäädä eläkkeelle ja ikääntyä. Eläkeläisten toimeentulon turvaaminen on meidän vastuullamme aivan kuten myöskin näiden erilaisten palveluiden turvaaminen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-06T17:24:17,2019-11-06T17:29:04,Hyväksytty,1.1 2019_59_108,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pienimpien eläkkeiden eläketulojen varassa elävien toimeentulon parantaminen kansaneläkettä ja takuueläkettä korottamalla on erittäin myönteinen asia. Sen lisäksi, että 34 tai 54 euroa on pienillä eläkkeillä eläville suuri raha ja se helpottaa varmasti arjessa selviytymistä, huomionarvoista on myös se, että tämä raha palautuu nopeasti takaisin kansantalouden kiertokulkuun, koska pienistä eläkkeistä ei jää säästöä vaan eläkeläiset käyttävät ne arkipäivän menoihin. Tärkeää on korostaa, että ehdotetut korotukset parantavat juuri kaikista pienituloisimpien eläkkeensaa-jien toimeentuloa ja laskevat hieman myös pienituloisuusastetta. Myös eläkkeensaajien toimeentulotuen tarve vähenee, ja tämä on tärkeä asia, koska toimeentulotuenhan pitäisi olla aina se viimesijaisin etuus. Tämä lakiesitys on siis hyvä ja kannatettava, mutta valiokunnan tapaan haluan kyllä korostaa sitä, että eläkkeensaajien toimeentuloon vaikuttavat tulojen lisäksi myös eläkkeensaajien verot ja varallisuus. Erityisesti asumisen ja sairastamisen menot aiheuttavat monelle eläkkeensaajalle toimeentulovaikeuksia, ja se näkyy myös eläkeläisten ulosottojen määrässä. Nykyinenkin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki antaa kunnalle mahdollisuuden kohtuullistaa asiakasmaksuja, mutta tätä niin sanottua kohtuullistamispykälää käytetään liian harvoin. Olen jopa kuullut sanottavan, että siellä kunnissa ei edes tiedetä ja tunnisteta tämän kohtuullisuuspykälän olemassaoloa. Pykälän tarkoitushan on nimenomaan estää ihmisten joutumista kohtuuttomiin tilanteisiin asiakasmaksujen tai vastaavien suuruuden takia. Toivon, että viesti tästä kohtuullistamispykälän mahdollisuudesta leviäisi nyt tätäkin kautta ja kunnissa talousvaikeuksista huolimatta kohtuullistamista käytettäisiin silloin, kun se on inhimillisesti ottaen tarpeellista. Kaikkein huonoin vaihtoehto on nimittäin se, että ikäihmiset jättävät palveluita käyttämättä ja lääkkeitä ostamatta rahanpuutteen takia. Tutkimusten mukaan matalaan sosioekonomiseen asemaan liittyy ikääntyneillä heikompi fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, suurempi sairastavuus ja korkeampi kuolleisuus. Heikosti toimeentulevat ja pienituloiset ikääntyvät tarvitsevat esimerkiksi kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa huomattavasti parempituloisia enemmän, mutta he kokevat, etteivät saa näitä palveluja riittävästi. Vaikka tämä kohtuullistaminen on siis jo nyt mahdollista — ja toivon, että tämä asia kaivetaan jostakin sieltä pöytälaatikosta esille, jos tämä asia on unohtunut — niin tarvitsemme myös laajemman asiakasmaksulain uudistuksen, ja tätä uudistustahan valmistellaan ministeriössä. Tästä edellä kuvaamastani ilmiöstä käytetään myöskin käsitettä hoivaköyhyys. Hoivaköyhä on ihminen, joka ei saa tarpeeksi apua ja samalla itse kokee, että hänellä on täyttymätön avuntarve, esimerkiksi koskien vaatehuoltoa, peseytymistä, ravitsemusta tai siivousta. Huolestuttavaa on, että yli 75-vuotiaista 26 prosenttia kokee päivittäisessä elämässään runsaasti täyttymättömiä tarpeita. Päivittäisen elämän tarpeiden osalta hoivaköyhyyttä selittävät eniten pienituloisuus, heikko terveys ja myös asuinalue. Erityisen paljon hoivaköyhyyttä koetaan käytännöllisen avun saamisessa, esimerkiksi ravitsemukseen liittyvissä asioissa, siivouksessa, peseytymisessä, eli juuri kaikkein tärkeimmissä inhimillisissä perustarpeissa. Yhteenvetona vielä, että tämä lakiesitys on todella hyvä mutta samaan aikaan on myös myönnettävä, että tämä on vasta alku pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamisessa. Mutta jostainhan on aloitettava, ja tämä on hyvä aloitus. Ja haluan korostaa myöskin monitieteellisen tutkimuksen tekemistä, jotta me saisimme esimerkiksi tämän hoivaköyhyyden ja eläkeläisten köyhyyden ilmiön kokonaisuudessaan tarkasteltua ja sen perusteella tehtyä sitten vaikuttavia ja oikeansuuntaisia toimenpiteitä tämänkin lakiesityksen lisäksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-06T17:29:18,2019-11-06T17:34:17,Hyväksytty,1.1 2019_59_109,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys pienimpiin eläkkeisiin eli kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin tehtävästä korotuksesta on omalla tavallaan historiallinen. Sen historiallinen konteksti on siinä mielessä tärkeää huomata, että se liittyy laajemmin hallitusohjelmassa tehtäviin painotuksiin, joissa ollaan huomioimassa ikääntyneet ihmiset, ja eläkeläisköyhyyteen tartutaan nyt vakavalla otteella. Miksi sanon, että tämä on historiallinen? Siksi, että viimeisen 25 vuoden aikana eläkkeensaajat, yli 65-vuotiaat ikäihmiset, ovat olleet se tulonsaajaryhmä, jonka etuuksia on heikennetty kaikkein eniten, enemmän kuin minkään väestöryhmän missään vaiheessa Suomen historiassa. Tämä hallitus on ensimmäinen hallitus, joka tässä suhteessa nyt kääntää kurssia ja tarttuu vakavasti laajalla ohjelmalla ikääntyvien ihmisten elinehtojen kohentamiseen ja parantamiseen. Tämä on yksi niistä uudistuksista, joita tässä ollaan tekemässä. Nyt me puhumme eläketurvasta, mutta siellähän on paljon muitakin asioita, jotka tullaan täällä eduskunnassa vielä käsittelemään hyvinkin laveasti alkaen hoitotakuista, hoivan mitoituksista, lääkärille pääsystä, kotipalvelujen parantamisesta, vanhusasiavaltuutetusta ja niin edelleen. Lista on siis pitkä ja hieno, arvokas lista, jossa vakavasti tartutaan ikäihmisten asioihin. Tässä on nyt sitten kysymys nimenomaan pienimpiin eläkkeisiin eli takuueläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen tehtävästä korotuksesta. Siihen käytetään siis valtion verovaroja, ja siksi se on täällä budjettikeskustelussa nyt esillä. Haluaisin nyt kuitenkin selventää tätä, jotta nämä käsitteet ovat selkeitä, koska ne eivät ole selkeitä myöskään kansalaisille, meillekään ei ole selkeää. Kun me puhumme pienituloisimmista eläkkeensaajista, takuueläkkeen saajista ja kansaneläkkeen saajista, niin meillä on edelleenkin se mielikuva, että me puhumme vanhusväestöstä, ikäihmisistä. Mehän emme puhu ikäihmisistä, me emme aidosti puhu ikäihmisistä. Kun kansaneläkejärjestelmä aikoinaan 30-luvulla luotiin, se oli nimenomaan vanhusten turvaa. Ja kansaneläkejärjestelmä oli perustana, vanhuuseläkkeenä aina vuoteen 1995 asti, kunnes poistettiin kansaneläkkeen pohjaosa. Työeläkkeestä tuli meidän lakisääteinen vanhusten turvamme. Tämä harha on nyt tässäkin salissa käytävissä keskusteluissa, että kun me puhumme takuueläkkeestä tai kansaneläkkeestä: Meillä on mielikuva, että me puhumme vanhuksista, ikäihmisistä Suomessa. Me emme puhu heistä. Täyttä kansaneläkettä saavista ihmisistä eli takuueläkettä saavista ihmisistä 80 prosenttia on alle 65-vuotiaita ihmisiä. Erittäin haavoittuva väestöryhmä, erittäin haavoittuva väestöryhmä. Puhumme vammautuneista ihmisistä, puhumme mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä, puhumme päihdeongelmaisista ihmisistä, jotka eivät kykene osallistumaan työelämään, ja sen takia he saavat takuueläkettä, ja sen takia he saavat täyttä kansaneläkettä. 80 prosenttia on alle 65-vuotiaita. Meillä on enemmän alle 40-vuotiaita täyttä kansaneläkettä saavia ihmisiä kuin yli 65-vuotiaita. Eli tässä suhteessa tämä täytyy nyt tiedostaa tässä salissa, että kun me puhumme kansaneläkkeestä, takuueläkkeestä, me puhumme primäärisesti työkyvyttömyyseläkeläisistä. Erittäin, erittäin haavoittuva ryhmä, jolle koko elämänkaari tulee olemaan pienituloisuutta. Myöskin heille kertyvä eläketurva aikanaan on hyvin pieni, ja sen takia on arvokas, tärkeä lisäys tarttua tähän eläkeläisryhmään, mutta se ei ole sama kuin me tarttuisimme vanhuuseläkkeisiin tosissaan. Meidän on tässä nyt hyvä olla tietoisia tästä asiasta. On ihan yhtä tärkeää puhua työkyvyttömyyseläkeläisten elämäntilanteen kohentamisesta kuin puhua opintotukien tai lapsilisien nostamisesta. Siihen on tartuttava. Tässä hallitusohjelmassa tähän ollaan nyt panostamassa 183 miljoonaa euroa, ja se on hieno asia, että tämä on ensimmäinen askel tällä tiellä. Siellähän on meillä olemassa ajatuksellinen lupaus ja sitoumus siitä, että pyrkisimme näitä kaikkia alle 1 400 euron eläkkeitä nostamaan 100 eurolla tämän vaalikauden aikana, se on meillä jonkinlaisena sisäisenä tavoitteena tässä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myöskin toinen ulottuvuus, joka on tärkeä huomioida. Siellä huomioidaan, että 98 prosenttia 65-vuotiaista eli vanhuuseläkeläisistä eli niistä, joista minä halusin juuri nyt puhua, saa työeläkettä, siis 98 prosenttia saa työeläkettä. Tässä hallitusohjelmassa on kirjaus: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.” Tämä on huipputärkeä avaus, se on itse asiassa tässä hallitusohjelman eläkeläisohjelmassa yksi keskeisimpiä ja suurimpia avauksia. Vihdoin ja viimein tällä kirjauksella halutaan tarttua siihen rahaan, joka on varattu eläkkeisiin suomalaisessa kansantaloudessa, ja se raha, joka eläkerahastoihin on kasvanut, on pidetty käytännössä koskemattomana. Siitä rahasta ollaan nyt ottamassa apua, ja se on huipputärkeä asia, että tämä askel on tehty. Siinä on ajatus, että kolmikannassa käynnistetään neuvottelut, ne ovat jo käynnistymässä. Toivoisin, että tässä neuvotteluprosessissa olisi myöskin eläkejärjestöjen edustajia mukana, tavallaan ikään kuin nelikannassa tästä neuvoteltaisiin, asia vietäisiin eteenpäin, koska eläkeläisjärjestöillä on tässä keskeinen roolinsa. He olivat mukana, kun 2013 tuli ulos taitettua indeksiä koskeva yhteinen selvitys. Tämä selvitys suoritettiin nelikannassa, eli siinä olivat työmarkkinajärjestöt mukana, siinä oli hallitus mukana ja sitten myöskin eläkeläisjärjestöt, ensi kerran he olivat tässä mukana. Olisi suotavaa, että kun lähdetään nyt pohtimaan sitä, miten alle 1 400 euron eläkkeisiin tämä 100 euron korotus voitaisiin saada, kun varat eivät täältä budjetin puolelta selkeästi riitä, niin käytettäisiin niitä voimavaroja, joita on itse eläkejärjestelmään saatu aikaiseksi, niiden rahastojen tuottoja tässä yhteydessä voitaisiin käyttää: mitä se maksaa, ja kuinka siihen päästään? Nyt minä näen, että täällä taas palaa punainen valo. Minun on pakko pyytää uusi puheenvuoro tähän aiheeseen niin että voin jatkaa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T17:34:18,2019-11-06T17:41:40,Hyväksytty,1.1 2019_59_110,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Tehkää se, vielä ehtii hyvin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_111,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Se siitä vappusatasesta sitten ja niistä suurista seteleistä, [Kimmo Kiljunen: Kuuntelepas hetken kuluttua!] mitä te, hallitus, lupasitte ennen vaaleja, ja kun hallitusohjelmaan olette kirjanneet, että alle 1 400 euron eläkkeitä korotetaan 100 eurolla. [Anu Vehviläisen välihuuto] No, toteutumatta jää, haaveeksi jää, mutta haihtuvat haaveet. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen pyrkimykset eläkeläisköyhyyden pienentämiseksi ovat kannatettavia, mutta nyt esitettävät toimet ovat riittämättömiä. Osalla eläkeläisistä käteen jäävä tulo ei nouse juuri lainkaan, kun eläkkeen nousua vastaava summa vähennetään kokonaan tai osittain asumistuesta tai toimeentulotuesta. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä eläkeläisköyhyyden torjuntaa ja muistuttavat Rinteen hallitusta lupauksesta korottaa pienimpiä työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla — eli niin sanotulla vappusatasella. [Kimmo Kiljunen: Siitä puhutaan!] Toimenpiteitä lupauksen lunastamiseksi tarvitaan viivytyksettä — ette niitä tehneet — eli hallitusohjelman mukaisesti tulisi selvittää keinoja korottaa 1 400 euron eläkettä. Pelkästään tulotason korottaminen ei riitä eläkeläisköyhyyden poistamiseen, vaan eläkeläisten tilannetta tulisi arvioida kokonaisuutena ja huomioida myös välttämättömien elinkustannusten nousu. Suuri osa monen eläkeläisen tuloista kuluu asumismenoihin, palvelumaksuihin, ruokaan, lääkkeisiin, liikkumiseen, energiaan sekä sairastumisen menoihin. Kelan arvion mukaan tämän hallituksen esityksen myötä perustoimeentulotuen tarve loppuu noin 2 000 kotitaloudelta, ja noin 14 000 kotitaloudelta tarve poistuisi vähintään yhdeltä kuukaudelta vuoden aikana. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä, että esityksen vaikutuksia maksetun toimeentulotuen määrään seurataan. Pidämme tärkeänä myös sitä, että näiden tukien rajojen nostaminen eläkkeen korotuksen yhteydessä selvitetään, jotta eläkeläiset saisivat eläkkeen korotuksen täysimääräisenä eikä eläkkeen nousua vastaavaa summaa vain vähennetä asumistuesta tai toimeentulotuesta. Perussuomalaiset kantavat erityisen suurta huolta eläkkeensaajien toimeentulovaikeuksista, mikä näkyy myös eläkkeensaajien ulosottojen määrässä. Luottotietoyhtiö Asiakastiedon selvityksen mukaan maksuhäiriöt ovat lisääntyneet erityisen paljon eläkeläisillä, joiden maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet vuodessa 9 prosenttia. Eetu ry:n mukaan vuonna 2018 lähes 34 500:lla yli 65-vuotiaalla oli maksuhäiriömerkintä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulisi laatia eläkeläisten ulosottoon joutumista ehkäisevä toimenpideohjelma, ja tästä esitämme lausumaa. Valitettavasti hallitukselta se ei saanut kannatusta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kantaa huolta asiakasmaksukattoihin liittyvistä ongelmista ja pitää tärkeänä, että asiakasmaksukattoihin liittyvät ongelmakohdat selvitetään ja asiakasmaksulainsäädännön uudistusta jatketaan pikaisesti. Myös tästä perussuomalaiset esittävät lausumaesitystä, mutta valitettavasti, hallitus, ette sitä kannattaneet. Rinteen hallituksen politiikan seurauksena on konkreettinen riski, että eläkeläisten eriarvoistuminen kasvaa nykyisestään. Erityisesti liikkumisen ja omakotitalossa asumisen kustannukset ovat nousemassa hallituksen ylimitoitetun ilmastopolitiikan seurauksena merkittävästi, vaikka saavutetut päästövähennykset jäävät niin vähäisiksi, ettei niillä ole kokonaiskuvassa minkäänlaista merkitystä. Rinteen hallitukselta on unohtunut alueellinen tasa-arvo sekä eläkeläisvaikutusten arviointi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että eläkeläisköyhyys on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, johon hallitus ei kiinnitä riittävää huomiota, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan viipymättä konkreettisia toimia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet tähän mietintöön vastalauseen, ja meillä on todellakin kolme lausumaesitystä tässä, jotka esitän sitten seuraavan kerran ensi tiistaina täällä istunnossa: Edellytämme, että hallitus laatii eläkeläisten ulosottojen ennaltaehkäisemiseksi toimintaohjelman. Edellytämme, että hallitus selvittää asiakasmaksukattoihin liittyvät ongelmakohdat. Edellytämme, että ryhdymme pikaisiin toimenpiteisiin pientä eläkettä saavien ostovoiman vahvistamiseksi ja estämme näiden verotuksen kiristymisen. Sitten vielä siitä takuueläkkeestä muutama sananen. Viime hallituskaudella takuueläkettä nostettiin kolme kertaa. Se on osa Suomen ponnisteluja Agenda 2030 ‑ohjelman eteenpäin viemiseksi: poistetaan köyhyys. Takuueläkettä saavat myös monet pienituloiset eläkeläiset, pientä työeläkettä nauttivat naiset. Erityisesti takuueläkettä saa todella moni ikääntynyt, pienituloinen nainen, elikkä kyllä siellä on näitä eläkkeensaajia. Tiedämme hyvin myös, että takuueläkettä saavat myös muut kuin ikäihmiset, elikkä siellä on myös niitä nuorempia saajia. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Mutta summa summarum elikkä yhteenvetona: Vappusatanen jäi saamatta, eikä se näillä merkeillä tulekaan kenenkään käteen tai kukkaroon. Monet varmasti hommasivat jo sen suuremman rahakukkaron — toiveissa se, että se todellakin tulee, niin kuin te, hallitus, ja erityisesti Rinne, ennen eduskuntavaaleja lupasitte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T17:41:44,2019-11-06T17:47:35,Hyväksytty,1.1 2019_59_112,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on esitys pienten eläkkeiden korottamiseksi, ja sinällänsä esitys on perusteltu. Esitys parantaa kaikista pienituloisimpien eläkkeensaajien toimeentuloa ja laskee hieman pienituloisuusastetta, ja myös eläkkeensaajien toimeentulotuen tarve vähenee. Euromäärät, joilla nyt korotukset tehtiin, jäävät kuitenkin kauaksi siitä, mitä pääministeri Rinne lupasi vappusatasella, mutta on tämä tyhjää parempi. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotus nostaa vähimmäiseläkkeen määrää suhteessa pieniin työeläkkeisiin. Valiokuntakäsittelyssä kuitenkin pidimme tärkeänä, että eläkejärjestelmän kokonaisuuden ja järjestelmän kannattavuuden kannalta on tarpeellista, että hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa, sillä kyllähän pitää olla niin, että kannattaa tehdä työtä, ja työnteosta pitää aina palkita myöskin eläkkeen muodossa. Jos on tehnyt esimerkiksi pienipalkkaista työtä kymmeniä vuosia, kyllä kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä pitää olla niin, että työeläke on korkeampi kuin sosiaalituella maksettu eläke. On huomioitava, että eläkeläisten ostovoimaan ja käytettävissä olevan rahan määrään vaikuttavat varsinaisen eläkkeen lisäksi myös monet muut tekijät, kuten sosiaali- ja tervey-denhuollon asiakasmaksut, maksukaton sisältö, lääkkeet sekä ruuan ja energian hinta. Eläkeläisten perintään ohjautuneet asiakasmaksut ovat myös kasvaneet, ja monet jättävät talousvaikeuksissa tarpeen mukaiset palvelut ja lääkkeet hankkimatta. Se ei ole eläkeläisten edun mukaista. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että jokaiselle ikäihmiselle turvataan riittävä toimeentulo. Asiakasmaksulaki toivottavasti saadaan eduskuntaan, ja sen uudistamisen yhteydessä eläkeläisten tilanne tulee huomioida riittävän toimeentulon turvaamiseksi ja eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. Kokoomuksen valiokuntaryhmä on huolissaan menolisäysten kestävästä rahoituksesta. Rahoitus perustuu vahvasti 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen, ja siksi hallituksen tulee osoittaa vaikuttavat keinot työllisyysasteen nostamiseksi ja sitä kautta myös eläkekorotusten rahoittamiseksi. Olemmekin tehneet lausumaehdotuksen, joka ei kuitenkaan saanut hallitukselta kannatusta. Tulemme esittämään vastalauseen lausumaehdotuksessa, että eduskunta edellyttää, että ”hallitus huolehtii riittävistä työllisyystoimista eläkekorotusten rahoittamiseksi”. Pitäähän olla niin, että eläkeläiset saavat pitää edes nämä pienet korotukset, mitä heille tämän lakiesityksen myötä tulee, mikäli esitys hyväksytään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-06T17:47:43,2019-11-06T17:51:44,Hyväksytty,1.1 2019_59_113,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kysyä edustaja Laiholta siitä, kun täällä keskusteltiin tuossa alkuiltapäivästä eräässä toisessa kohdassa työeläkkeistä ja siitä, mitä siihen kuuluu, kun siellä oli toinen lakiesitys käsittelyssä, ja minulle jäi korviin, että siellä perättiin ministeri Pekoselta erittäin voimakkaasti kokoomuksen edustaja Sarkomaan taholta sitä, onko tarkoitus, että tämä kolmikantainen työryhmä, johon viitataan hallitusohjelmassa, rupeaisi tekemään sitä, että työeläkejärjestelmän sisältä haettaisiin korotusta pieniin työeläkkeisiin. — Toivon, että myös edustaja Kiljunen kuuntelee, koska tämä on hänelle erityisen tärkeää asiaa. — [Kimmo Kiljusen välihuuto] Ja nyt olin ymmärtävinäni tästä edustaja Laihon puheenvuorosta, että te sanoitte sillä tavalla, että on täysin oikein, että on kannustavuutta ja pienet työeläkkeet pysyvät jonkun verran isompana [Puhemies koputtaa] kuin nämä verorahoilla maksettavat eläkkeet. Kysyn sitä, mikä on kokoomuksen kanta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-06T17:51:46,2019-11-06T17:52:56,Hyväksytty,1.1 2019_59_114,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Ja nyt edustaja Laiho, ja sen jälkeen puhujalistaan takaisin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_115,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitin sitä, että kyllä, jos ihminen on tehnyt työtä, sen eläkkeen pitää olla korkeampi kuin pelkällä takuueläkkeellä olevan eläkeläisen eläke. Eikä ole oikein, että työeläkkeisiin kosketaan, jotta pystytään rahoittamaan muita eläkkeitä. Että kyllä ihmisen, joka on eläkkeensä työllään ansainnut, pitää myöskin voida luottaa, että sen eläkkeen saa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-06T17:52:56,2019-11-06T17:53:31,Hyväksytty,1.1 2019_59_116,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,Ja nyt takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_59_117,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tapasin lauantaina Toinin ja Väinön Reisjärven S-marketin pihalla. He evästivät minua: ""Kuule, Mikko, meidän on edelleen pakko ajaa autolla, me asumme syrjässä. Meillä on siellä talo lämmitettävänä, ei sitä niin vain myydä.” ”Saan eläkettä 700 euroa kuussa"", Toini sanoi. ""En halua turhasta valittaa, mutta minua huolestuttaa se, että jos sairastun, riittääkö säästöni hoitoon. Me ei olla enää ihan terveitä, mutta nyt emme nurise enempää"", hän päätti tämän vaikuttavan puheensa. Myös syksyllä täällä vierailleet eläkeliittojen edustajat puhuivat samasta asiasta. Eläkeköyhyys tulee poistaa. Eläkeläiset muistuttivat, että eläkeläisten köyhyyteen vaikuttavat tulojen, eläkkeiden, lisäksi myös monenlaiset menot: asumisen menot, palvelujen maksut, ruoka, lääkkeet, liikkuminen ja energian korkea hinta. Ikääntyvät ovat rakentaneet meille tämän isänmaan. On meidän vuoromme pitää heistä huolta. Arvoisa puhemies! On syytä muistaa, että viime vaalikauden aikana takuueläkettä korotettiin keskustajohtoisen hallituksen toimesta vajaat 47 euroa kuussa. Se oli hyvä alku. Nyt jatkamme tällä tiellä. Nyt tehtävät korotukset ovat erittäin tärkeitä pienituloisimpien eläkeläisten kannalta. Pienimpiä eläkkeitä on pyrittävä korottamaan myös jatkossa, ja siksi tämä maa pitää pitää kunnossa. Pelkkä eläkkeen taso ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, kun arvioimme eläkeläisten arjessa selviytymistä ja pärjäämistä. Kuten edustaja Aittakumpu jo sanoi, pienituloisille ja erityisesti paljon sairastaville ikääntyneille laadukkaat ja helposti saavutettavat maksuttomat tai edulliset peruspalvelut ovat erittäin tärkeitä. Tarvitsemme sote-uudistuksen, jota talousvaikeuksissa olevissa kunnissa kovasti odotellaan. Kuten edustajat Vehviläinen ja Juvonen jo sanoivat, osa pienimpiä eläkkeitä saavista saa myös muita etuuksia, asumistukea tai toimeentulotukea. Eläkkeiden korotus johtaa heillä osittain siihen, että asumistuki ja toimeentulotuki voivat laskea, jolloin käteen jäävät tulot eivät nousekaan täysimääräisesti. Toimeentulotuki on kuitenkin viimesijainen etuus, ja pyrkimyksenä on, että kenenkään ei tarvitsisi olla sen varassa pitkäaikaisesti. On katsottava eläkeläisten elämää kokonaisuutena. Iloitsen siitä, että noin 609 000:n alle 1 200—1 300 euroa kuussa eläkettä saavan eläkeläisen eläke nyt nousee. Siihen joukkoon myös Väinö ja Toini kuuluvat. He toivovat voivansa asua tuettuna kotona mahdollisimman pitkään. Iloitsen myös siitä, että ylimääräinen rintamalisä nousee, sotilasavustuksen täysi perusavustus nousee, työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen minimiansaintaraja nousee ja eläketukilain mukainen eläketuki nousee. On syytä muistaa, että tämä laki koskee myös nuoria. Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousevat takuueläkkeen noston verran. Tämä osaltaan liittyy myöskin koulutuspuoleen ja oppivelvollisuuden pidentämiseen, nivelvaiheeseen, johon ammattikoulutuksen ja lukiokoulutuksen rinnalle luodaan kolmatta polkua, jossa on myös mukana tämä kuntouttava toiminta, niin myös kansanopistot, työpajat, kymppiluokat ja ne mahdollisuudet, jotka auttavat nuorta eteenpäin. Tämä on hyvin tärkeää, että saamme kaikki mukaan kuntoutuksen kautta koulutukseen, työhön ja elämän syrjään kiinni. Yhdyn valiokunnan ehdotuksiin siitä, että hallitusohjelman mukaisesti selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös aivan pienituloisimmat, ja myös siihen ehdotukseen, että eläkeläisköyhyyden vähentämistä tutkitaan monitieteisesti. Tarvitsemme laajaa tutkimusta eläkeläisköyhyydestä, sen luonteesta ja syistä, jotta osaamme tehdä oikeita päätöksiä, jotta osaamme poistaa köyhyyden. Tämä oli myös eläkeliittolaisten ja Väinön ja Toinin toive. Sen olemme heille velkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-06T17:53:32,2019-11-06T18:00:19,Hyväksytty,1.1 2019_59_118,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotettu pienten verorahoitteisten eläkkeiden korottaminen on kannatettavaa. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan todella 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen määrää 50 eurolla kuukaudessa. On erittäin myönteistä, että pienimpien eläketulojen varassa elävien ihmisten toimeentuloa parannetaan vihdoin. Viimeksi kansaneläkettä on tosiaan korotettu yli kymmenen vuotta sitten. Nyt ehdotetut kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotukset kohdistuvat yli 600 000 eläkkeensaajaan. Kyseessä on siis iso osa meistä. Takuueläkkeen korotus nostaa myös hieman nykyistä suuremman lisäansion mahdollisuuden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle, ja takuueläkkeen korotus parantaa lisäksi ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asemaa. Itse haluaisin painottaa myös nuorten osuutta. Esityksessä ehdotettu nuorten kuntoutusrahan sekä ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan nostaminen takuueläkettä vastaavaksi on erinomaisen kannatettavaa. Tämä edistää osatyökykyisten nuorten ja työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten aikuisten ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumista, millä on olennainen merkitys yksilön eli ihmisen elämänlaadun vahvistamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-06T18:00:20,2019-11-06T18:01:56,Hyväksytty,1.1 2019_59_119,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyviä puheenvuoroja, ja kyllä tämä on kuitenkin merkittävä päätös siinä suhteessa ja on osaltaan sitä linjaa, mitä hallitus on koettanut edistää. Olen vähän pahoillani siitä, että oppositiosta erityisesti kokoomuslaiset ovat poissa täältä. Erityisesti he ovat tuolla sosiaalisessa mediassa jopa tänään, kun asiana ei ollut edes tämä pykälä vaan työeläkelainsäädäntö ja muuta, pitäneet kovaa ääntä siitä, että nyt pitäisi toimia: missä ovat Rinteen vappusataset ja näin edespäin. Mutta sitten he eivät ole täällä, kun puhutaan asiasta. Arvostan perussuomalaisia kollegoita, jotka ovat täällä ja jotka ovat myös valiokunnassa tuoneet selkeät kantansa esiin, mutta ihmettelen kyllä kokoomusta, on hyvin erikoista, [Arja Juvosen välihuuto] miten tästä puhutaan. Erityisesti edustajat ovat tuoneet esiin koko tämän laajan kuvan siitä eläkeläisköyhyydestä, mihin meidän on puututtava. Eivät riitä ainoastaan yksittäiset toimet, mitä nyt tehdään, vaan on katsottava koko tämä ketju: mitä pystytään tekemään tällä tasolla, mutta myöskin, mitä pystytään kunnissa tekemään — millä tavalla kunnat ja kaupungit pystyvät puuttumaan myöskin osaltaan siihen eläkeläisten ja vanhusväestön arkeen? Se on se, mihin toivottavasti jatkossakin hallitus kiinnittää entistä enemmän huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-11-06T18:01:56,2019-11-06T18:03:20,Hyväksytty,1.1 2019_59_120,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia siten, että pieniä verorahoitteisia eläkkeitä korotettaisiin niin, että kansaneläkkeen täyttä määrää korotettaisiin noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuurajaa ja lisäomavastuun kerrointa ehdotetaan muutettavaksi siten, että esityksen mukainen eläketulon muutos ei juurikaan vaikuttaisi eläkkeensaajan asumistukeen ja siten vähentäisi eläkkeensaajan käytettävissä olevien tulojen nousua. Lisäksi ehdotetaan maatalousyrittäjien luopumistukien täydennysosien muuttamista kansaneläkkeen määrään ehdotettavaa muutosta vastaavasti. Tarkoitus on lisätä pienituloisten eläkeläisten ostovoimaa ja ennen kaikkea helpottaa heidän arkeaan talouden osalta. Tämä on erittäin hyvä esitys hallitukselta, pitää kiittää silloin kun on kiitoksen paikka. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että tämä muutos ei tuo riittävää helpotusta rahahuolien kanssa painiville eläkeläisille. Eläkeläisten pienten tulojen lisäksi keskeinen ongelmien lähde on elinkustannusten jatkuva nousu. Eli jos oikeasti halutaan helpottaa tämän ryhmän tilannetta, se ei tapahdu iskemällä vappusatasen rippeet kouraan, kun samanaikaisesti energiaveroja kiristetään, sähkön hinta kipuaa pilviin, ruoan ja lääkkeiden hintalappu nousee eikä asumisen hinnan loputtomalle nousulle löydetä helpotusta poliittisten ratkaisujen kautta. Tämä ei ole kestävä yhtälö, ja eläkeläisköyhyys tulee lisääntymään tuntuvasti, ellei pian aleta löytää järkiratkaisuja ongelmiin. Maksuhäiriömerkintöjen määrän erityisen voimakkaan kasvun juuri eläkeläisten keskuudessa tulisi toimia hallitukselle hälytysmerkkinä siitä, että jotain tarttis tehdä pikaisesti. Perussuomalaisten mielestä tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia eläkeläisköyhyyden poistamiseksi. Ikäihmisten taloutta painavat usein korkeat terveydenhoitoon liittyvät kustannukset. Tähän ongelmakohtaan voitaisiin vaikuttaa asiakasmaksukattoihin vaikuttamalla ja asiakasmaksulainsäädäntöä kehittämällä. Nykymallissa kunnilla on mahdollisuus kohtuullistaa asiakasmaksuja, mutta tätä ei käytännössä hyödynnetä niin paljon kuin olisi tarpeen. Pitää myös muistaa se tosiasia, että monien kuntien talous on ahdingossa eikä siellä ole liikkumavaraa. Näin ollen valtion tulee ryhtyä toimiin sen eteen, että asiakasmaksukattoja kehitettäisiin niin, että myös vähävaraisten eläkeläisten talous kestäisi maksutaakan nykyistä paremmin. Arvoisa puhemies! Eläkeläisten ostovoimaa voitaisiin lisätä ja toimeentuloa edistää myös palauttamalla niin sanottu puoliväli-indeksi koskemaan työeläkkeitä 1 500 euron alle jäävältä osuudelta. Tämä toisi monille pienituloisille eläkeläisille helpotusta tilanteeseen. Mielestäni perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten vastalauseessaan ehdottamat uudistukset asiakasmaksukattoihin ja eläkeläisten taloustilanteen parantamiseksi ovat erittäin hyviä hallitukselle. Edustaja Juvonen on jo monta puhetta pitänyt asiasta, ja vielä on tulossa ainakin yksi, eli saamme painavaa asiaa kuulla. Vielä maksuhäiriömerkinnöistä: Ne ovat siis lisääntymässä myös eläkeläisten kohdalla. Samoin on erittäin hälyttävää, että leipäjonoissa on yhä enemmän pienituloisia eläkeläisiä, varsinkin naisia — Suomessa, leipäjonossa. He ovat olleet, eläkeläiset, meidän hyvinvoinnin rakentajina, ja se, että ollaan leipäjonoissa, että rahat eivät riitä, tuntuu todella pahalta. Nyt kun olen puhunut myös maksuhäiriömerkinnöistä eläkeläisten asioitten keskellä, niin käytän sen verran vielä tätä tilannetta hyväkseni, että täällä on keskustelualoite minulla kassissa. Se koskee velkaantumiseen liittyviä ongelmia elikkä sitä, että keskusteltaisiin laajasti kaikesta, mikä liittyy velkaantumiseen, ulosottoon, maksuhäiriömerkintöihin. Eli jos edustajat, täälläkin olevat, eivät ole vielä allekirjoittaneet, niin olisi toivottavaa, että allekirjoittaisitte. Se on tärkeä asia keskustella. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-06T18:03:20,2019-11-06T18:08:58,Hyväksytty,1.1 2019_59_121,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa tuossa äskeisessä puheenvuorossaan toi hyvin painavasti esille eläkeläisköyhyyden ongelman ja nosti siinä yhden ilmiön, leipäjonot, joka on kyllä sellainen musta piste suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tällä hetkellä. Tarkka luku on se, että leipäjonojen asiakkaista tällä hetkellä 40 prosenttia on eläkeläisiä, ja se on kaikkein suurin leipäjonojen käyttäjäryhmä. Se on suurempi kuin työttömät, opiskelijat tai muut sosioekonomiset ryhmät, jotka käyttävät leipäjonoja. Leipäjonot ja ennen kaikkea eläkeläiset leipäjonossa kertovat siitä, että joku mättää meidän eläkejärjestelmässä. Peruseläkkeen piti taata ihmisille perustoimeentulo. Se on se lähtökohta, ja jos joudutaan leipäjonoon, niin jossakin on vika. Tässä suhteessa edustaja Elomaa on oikeassa. Sen sijaan minä ihmettelin, että vaikka te puheenvuorossanne totesitte ihan oikean ajatuksen, että tarvitaan kokonaisvaltainen ohjelma eläkeläisköyhyyteen tarttumiseen, ja te kiititte tästä lakiesityksestä, joka tänne on nyt tullut koskien kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nostoa, niin miksi te ette kiitä hallitusohjelmaa siitä. Se on ensimmäinen kokonaisvaltainen ohjelma eläkeläisköyhyyteen, ikäihmisten köyhyyteen tarttumisessa, joka Suomessa on tehty neljännesvuosisataan. Hallituksen ikäihmisiä koskeva ohjelma ansaitsisi suuren kiitoksen ja oppositiolta vahvan tuen ja kannatuksen. Minä luettelin jo niitä tavoitteita edellisessä puheenvuorossani enkä käy niitä lävitse. Nyt meillä on ensimmäisen kerran kokonaisvaltainen ohjelma, ja tämä nyt tehtävä kohennus takuueläkkeisiin ja kansaneläkkeisiin on yksi osanen sitä — pieni askel, yksi osanen, koska siinä on tietysti isompi askel sitten seuraamassa. Haluaisin myöskin korjata tässä eräitä muita huomioita. Hämmästelin edustaja Laihon puheenvuoroa, kun hän pohdiskeli näillä sanoilla: ”kyllä työllä ansaitun eläkkeen pitää olla ilman muuta suurempi kuin takuueläke tai kansaneläke”. Siinä ei tavallaan nyt ymmärretä ollenkaan näitä konsepteja, mistä on kysymys. Kun puhumme vanhuuseläkkeestä, josta nyt on tässä kyse, niin työeläke on se peruseläke meillä. Se ainoa lakisääteinen vanhuuseläke, joka meillä on, on siis työeläke. 98 prosenttia yli 65‑vuotiaista saa työeläkettä, kuten sanottu. Se on se peruseläke. Jos työeläke lyhyistä työurista johtuen jää kovin, kovin pieneksi eli jos lyhyt työura aiheuttaa sen, että työeläke on pieni, niin meillä on olemassa perusturvaa kansaneläkkeen muodossa — ja takuueläkkeen muodossa siihen päälle — jolla kohennetaan sitä, ettei jää ihan kohtuuttomaan kulmaan, ja sitähän tällä aloitteella nyt pyritään turvaamaan. Eli ne eivät ole millään tavalla toisillensa ristiriitaisia elementtejä. Kansaneläke on tässä tapauksessa vain perusturvaa, joka tulee siihen päälle, jos on hyvin pienistä työeläkkeistä kysymys. Kun me puhumme kansaneläkkeistä, niin siitä edustaja Juvoselle täytyy sanoa, kun viittasitte, että onhan täyttä kansaneläkettä saavien joukossa ikäihmisiä, naisia erityisesti. Aivan oikein, tämä on oikea huomio, mutta nyt käytän vähän voimakasta ilmaisua, kun sanon, että se on kovin, kovin vähenevä luonnonvara niiden täyttä kansaneläkettä saavien joukossa, luonnollisista syistä, sen takia, että 100 000:n täyttä kansaneläkettä tai takuueläkettä saavan joukossa on 80 000 alle 65‑vuotiasta. Siellä on parisenkymmentätuhatta, itse asiassa 24 000 ihan tarkasti, jotka ovat yli 65‑vuotiaita. Käytännössä he ovat kaikki yli 85‑vuotiaita, merkittävä osa jopa yli 90‑vuotiaita, ja he ovat maatalouden piirissä työskennelleitä emäntiä useimmiten, jotka eivät ole olleet varsinaisesti työelämässä mukana — myöskin hurjan haavoittuva ryhmä, joka tarvitsee sen tuen ehdottomasti, mutta se on pienenevä luonnonvara siinä mielessä, että se vähenee useilla tuhansilla vuosittain, ihan luonnollista syytä, ja sen takia kohta meillä kansaneläkejärjestelmä, itse asiassa takuueläkejärjestelmä, on oikeastaan ainoastaan työkyvyttömyyseläke. Alleviivaan sitä nyt, koska me jouduimme tätä keskustelua juuri käymään. Sitten edustaja Juvosen puheenvuorossa oli vähän niin kuin pilkallinen sävy, vaikka tämä aloitehan on hyvä, mitä hallitus on tehnyt. En ihan tarkkaa sanamuotoa muista, mutta sanoitte ”hyvästi vappusatanen”. Tämä oli teidän muotoilunne. Minä ainakin omassa puheenvuorossani yritin tuoda esille, ja tekin siteerasitte sitä, että hallitusohjelmassa todetaan, että ”käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa”. Miksi te sanotte ”hyvästi vappusatanen”, kun tässä nimenomaan on lähtökohtana se, että pyrittäisiin alle 1 400 euron eläkkeisiin saamaan se 100 euron korotus? [Arja Juvonen: Te ette tuo sitä vielä!] Ja mikä tässä on historiallista — tämähän on erittäin kunnianhimoinen juttu — niin ensimmäisen kerran ollaan tarttumassa työeläkkeen määräytymisperusteisiin kolmikantaisessa neuvottelussa. Se avaa ihan uuden kulman. Mikä se hintalappu karkeasti on, jos 1 400 euron alla olisi 100 euron korotus kaikille? Se on noin 700 miljoonaa. Nyt sitten herää kysymys, mistä ne rahat saadaan. Rahathan saadaan sieltä, mistä ne pitääkin saada eli eläkejärjestelmän sisältä, jossa rahastojen korkotuotoista voidaan nipistää hieman juuri tähän tarkoitukseen. Tämä korotus on euromääräinen, ja siinä mielessä se sotkee tätä ansiosidonnaisen järjestelmän luonnetta, koska euromääräisenä korotuksena siinä on käsitteellinen ero, mutta se on hieno, koska se tasoittaa tuloeroja, ja se on hallitusohjelman mukaista. Ehkä helpoin tie olisi korottaa 100 euroa kaikille työeläkettä saaville. Silloin hintalappu olisi 1,5 miljardia. Jos kaikki 1,3 miljoonaa vanhuuseläkkeellä olevaa kansalaista saisivat 100 euron korotuksen, hintalappu on 1,5 miljardia. No se maksaa tämä hävittäjä... Ei nyt verratakaan ollenkaan mihinkään, ei verrata yhtään mihinkään, vaan todetaan ainoastaan, että nämä rahastot ovat viimeiset 25 vuotta, itse asiassa vuodesta 95 alkaen, kasvaneet keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa ja jos se 1,5 miljardia työeläkejärjestelmästä otettaisiin ja tehtäisiin tällainen 100 euron korotus kaikkiin työeläkkeisiin, niin se tarkoittaisi sitä, että se itse asiassa kasvaisi sitten 6,5 miljardia euroa eikä 8:aa miljardia. Eli siinä mielessä tämä rahoituspohja on olemassa, ja tässä on tietenkin nyt kysymys vain poliittisesta tahdosta, että haluaisimmeko vihdoinkin käyttää niitä varoja, jotka on työeläkejärjestelmän piirissä kasvatettu vuosikymmenten varrella, ottamalla niiden korkotuotoista siivun aidosti vanhuuseläkkeiden kohentamiseen. Tämä on se iso asia. Tämä voidaan tietysti toteuttaa tällaisella 100 euron tasokorotuksella. Helpompi tapa olisi tehdä se ehdotus, mitä edustaja Elomaa pohdiskeli, eli tämä indeksin muuttaminen. Taitetulle indeksille täytyy sanoa bye-bye — sille täytyy sanoa näkemiin. Ennemmin tai myöhemmin meidän täytyy muuttaa indeksijärjestelmää sillä tavalla, että me lopetamme tämän eläkkeensaajan lakisääteisen köyhdyttämisen, mikä siellä on taustalla, tulotason lasku, mikä siinä on takana. Siihen asiaanhan me joudumme puuttumaan, mutta se on eri messu. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T18:09:00,2019-11-06T18:16:30,Hyväksytty,1.1 2019_59_122,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä mietin pitkään, käytänkö tämän puheenvuoron, sillä en itse yleensä harrasta keskustelua siitä, mitä ennen on tehty ja mitä on jätetty tekemättä. Mutta nyt haluan kuitenkin hiukan korjata edustaja Juvosen puheenvuoroa ja vähän muistella myös menneitä. Päinvastoin kuin edustaja Juvonen totesi, niin kyllä asumistukea on tarkoitus tarkastella uudelleen, jotta eläkkeen korotus tulee täysimääräisesti myös eläkkeensaajan asumistuen saajille. Ja sitten lisäksi tähän asumistukeen liittyen kyllä haluan nyt sen verran muistella menneitä — jos nyt muistan oikein — että perussuomalaiset aikoivat lakkauttaa koko eläkkeensaajan asumistukijärjestelmän ja siirtää sen yleisen asumistuen piiriin. [Arja Juvonen: Se peruttiin!] Ja tämä olisi kyllä heikentänyt merkittävästi eläkkeensaajan asumistuen saajien asemaa. Näin olin muistelevinani, että näin kävi. [Ritva Elomaa: Se oli meidän ansiota, että peruttiin! — Välihuutoja] — Hetkinen, nyt on ensinnäkin minun puheenvuoroni. Käydään sitten sitä debattia. [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Yksi kerrallaan!] No sitten tähän toimeentulorajojen nostoon liittyvän kritiikin kyllä ymmärrän ja hyväksyn. Se on aivan sellainen asia, joka täytyy myöntää; siinä voi käydä joidenkin kohdalla todellakin kurjasti. Tämä on aiheellista kritiikkiä, mutta siihen asumistukeen liittyvää kritiikkiä en kyllä nyt hyväksy. Nämä korotukset ovat joka tapauksessa suunnanmuutos esimerkiksi siihen, mitä viime hallituskaudella tapahtui, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, koska silloinhan jäädytettiin kansaneläkeindeksi. Ja esimerkiksi tänä vuonna kansaneläkkeen täysi määrä on noin 300 euroa vuodessa pienempi kuin se olisi, jos indeksitarkastukset olisi tehty. Että nämäkin on hyvä muistaa. Mutta kaiken kaikkiaan, kun suunnanmuutoksesta puhutaan, niin se on ikään kuin periaatteellinen ja arvoasia, koska eläkeläisköyhyyshän on lisääntynyt nyt pitkän aikaa. Sen määrä on lisääntynyt, mutta se on myöskin syventynyt. Ja tästä oli hyvä esimerkki — hyvä, että se tuli esille — nämä leipäjonot. Tällä hetkellä todella viidestä leipäjonossa olevasta kaksi on eläkeläisiä, ja tutkimusten mukaan he kokevat erityisen suurta häpeää siitä, että joutuvat seisomaan siellä leipäjonossa, esimerkiksi sitä ruokakassia odottamassa. Ja toinen erittäin huolestuttava asia on se, että maksuhäiriömerkinnät ovat kasvussa myöskin eläkeläisten ryhmässä. Tällä hetkellä yli 34 000:lla yli 60-vuotiaalla on siis maksuhäiriömerkintä. Ja tämä luku on kasvanut vuodessa 9 prosenttia. Nämä ovat vain konkreettisia esimerkkejä siitä, miten se eläkeläisköyhyys on kasvanut ja syventynyt. Ja nyt todellakin on kysymys suunnanmuutoksesta, ja oli korkea aika saada tehtyä tämä suunnanmuutos tässä vaiheessa. [Kimmo Kiljunen: Perussuomalaiset saisi kiittää hallitusta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-06T18:16:32,2019-11-06T18:19:42,Hyväksytty,1.1 2019_59_123,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat, kiitos hyvistä puheenvuoroista. Sanon sen näin oppositioedustajana, ja meillä on vastalause tähän hallituksen esitykseen. Syy siihen, miksi muun muassa tämä asumistukeen viime kaudella tehtäväksi aiottu leikkaus, mitä harkittiin, peruttiiin, löytyy täältä perussuomalaisten paikoilta. Eli me estimme sen, niin että tällaista leikkausta ei lähdetty tekemään, koska totesimme, että se on kohtuuton. Ja se, että... [Kimmo Kiljunen: Kun tuli paine oppositiolta!] — Painetta tulee myös eduskuntaryhmien sisältä, tiedätte sen myös itse, ja kaikki kansanedustajat tietävät, että myös eduskuntaryhmissä pohditaan monia asioita eri tavoin. On lakiesityksiä ja on lakialoitteita, joille välttämättä ei saa kaikkien tukea. Sama liittyy myös hoitajamitoitusasiaan, mistä viime kaudella käytiin kovasti keskustelua. Me perussuomalaisten kansanedustajat — joista nyt täälläkin istuu muun muassa edustaja Elomaa — teimme töitä, että me saimme estettyä kohtuuttomat esitykset. Mutta se hallitustaival oli todellakin lyhyt, koska meidäthän heitettiin ulos hallituksesta, ja tilalle jäivät sitten muut henkilöt. Arvoisa rouva puhemies! Nostan vielä esiin täällä keskustelussa nostetun asiakasmaksukaton ja asiakasmaksulainsäädännön. Kunnilla on todellakin mahdollisuus kohtuullistaa näitä asiakasmaksuja, mutta valitettavasti sitä ei käytetä riittävästi. Meidän asiantuntijakuulemisissa valiokunnassa nousi esiin asiakasmaksukaton seurannan haasteellisuus erityisesti ikääntyneiden henkilöiden kohdalla sekä korkeat maksukatot ja omavastuut, jotka rasittavat ikäihmisten taloutta muuta väestöä enemmän. Siellähän on kolme erilaista maksukattoa: on terveyspalveluissa 683 euroa, lääkkeissä 572 euroa ja Kela-matkoissa se 300 euroa. Tämä on sellainen hankala maksukattojen viidakko, ja todellakin me esitämme, että nämä selvitettäisiin, mutta valitettavasti ette, hallitus, siellä yhtyneet tähän meidän esitykseemme. Kyllä minun sydäntäni hieman kouraisi, edustaja Kiljunen — puhutte hyvin ja tiedätte paljon asioita — kun käytitte sanontaa ”katoava luonnonvara”. Ja minä ajattelen, että kun on paljon ikääntyneitä ihmisiä ja ikääntyneitä pienituloisia naisia, jotka nauttivat sitä takuueläkettä kansaneläkkeen tai pienen työeläkkeen päälle, niin toivoisin, että näkisimme heidät säilyvänä luonnonvarana ja ihanina... He ovat kantaneet työtaakkansa ja tehneet valtavan työmäärän, oli se sitten siellä maataloudessa, oli se sitten siivoojina, kodinhoitajina, apuhoitajina, tehneet sitä työtä ja saaneet pienen tulon, niin että he ovat oikeutettuja sen eläkkeen saamaan. Kyllä minä toivoisin, että kun oli se lupaus, minkä te annoitte eduskuntavaaleissa alle 1 400 euroa tienaaville, että näille pienille eläkkeille annetaan se 100 euroa, niin tulisi selkeät esitykset. Puhetta kyllä riittää, mutta tulisi sanoa myös selkokielellä se, milloin tämä 100 euroa tulee ja millä tavalla tätä asiaa selvitetään. Meillä ei sitä tietoa ainakaan valiokunnassa ole ollut, ja sen takia me asiaa kritisoimme. Me kritisoimme sen takia, että eduskuntavaalien alla on luvattu pienille eläkeläisille, alle 1 400 euroa tienaaville, tämä vappusatanen, ja sitä ei valitettavasti siellä ole. Mutta vielä sitten, mitkä muut kurjistavat sitä eläkeläisten elämää? Polttoaineen hinnankorotukset ovat tasavero, joka ei huomioi veronmaksukykyä mitenkään ja kohdistuu erityisesti syrjäseutujen asukkaisiin, joille asiointimatkat ovat pitkät, ja ikäihmiset ajavat autoa pitkiä välimatkoja. Maamme suurkaupunkien ulkopuolella oman auton käyttö on välttämätöntä, eikä pieneläkeläisellä ole varaa sähköauton hankintaan. Joukkoliikennettä ei ole, ja myös taksilla liikkuminen on taksiuudistuksen seurauksena kallistunut ja hankaloitunut. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin siellä Rinteen hallituksessa on kirjaus siitä, että konkreettisiin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta korjataan nämä taksialan ongelmat. Toivoisin, että viette niitä eteenpäin, koska niistä tulee paljon palautetta. Arvoisa puhemies! Kyllä kiitosta annetaan silloin, kun sille aihetta on, ja kuten olemme sanoneet, niin tämä on hyvä askel. Totta kai korotukset ovat tervetulleita, mutta sillä ei ihan päästä maaliin. Ja haluan kiittää edustaja Ovaskaa erittäin rakentavasta ja huomaavaisesta puheenvuorosta, kun huomasitte, että todellakin täältä puuttuu kokoomus, joka itse asiassa nosti esiin tämän vappusatanen-teeman, joka itse asiassa löytyy perussuomalaisten vastalauseen sisältä, mutta sitä ei löydy kokoomuksen vastalauseen sisältä. Hienoa, että annoitte kiitosta meille siitä, että me istumme täällä edustaja Elomaan kanssa — tämä auttaa meitä jaksamaan ja taistelemaan yhteisten asioiden puolesta. Toivotan voimia kaikille meille, että teemme kaikkemme, että suomalaisilla on hyvä olla tässä yhteiskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T18:19:44,2019-11-06T18:25:10,Hyväksytty,1.1 2019_59_124,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Juvoselle erittäin rakentavasta puheenvuorosta ja tästä hyvästä keskustelusta, jota olemme käyneet. On tärkeää, että hallitus kuulee ja kuuntelee opposition hyviä ehdotuksia, kun selätämme eläkeläisköyhyyttä. Kokoomus toivoo työllisyystoimia. Niitä tulee löytää ja tehdä, jotta voimme pitää kaikista huolta. Perussuomalaiset ovat nostaneet esille nämä asiakasmaksukattojen ongelmakohdat, joita tulee selvittää, ja eläkeläisten ostovoiman vahvistamisen. Ne ovat mielestäni hyviä asioita. Minun vanhempani ovat yli 80-vuotiaita. Äitini opettaa edelleen silloin tällöin posliininmaalausta kansalaisopistossa. Hänen eläkkeensä on pieni, koska hän halusi hoitaa meidät villit poikansa kotona ja lähti vasta sitten kodin ulkopuolelle töihin. Mutta hän ei käy töissä vain rahan vuoksi vaan merkityksellisyyden vuoksi. Isäni kirjoittaa aktiivisesti ja tekee edelleen työkeikkoja ja vapaaehtoistyötä. Eläkeläisten, ikääntyvien hyvinvointi koostuu toki toimeentulosta, niistä tärkeistä asioista, joista olemme tänäänkin puhuneet ja oikeista palveluista, joihin on paljon viitattu, mutta myös mielekkäästä toiminnasta ja elämästä. Liputan aktiivisen vanhuuden puolesta",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-06T18:25:12,2019-11-06T18:27:04,Hyväksytty,1.1 2019_59_125,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valitan, jos sananvalintani ei ollut hyvä, edustaja Juvonen. Minulle kuitenkin luonnonvara-termi on hyvin, hyvin positiivinen, ja luen myöskin Luojan luomaksi luonnonvaraksi ihmisen. Minä jos kuka haluan suhtautua erittäin suurella kunnioituksella meidän vanhusväestöömme. Se ansaitsee kaiken suojan, tuen ja hoivan ja myöskin aktiivisen osallisuuden yhteiskuntaan. Se on vain fakta, että yli 85-, yli 95-vuotiaat ihmiset ovat... Luonnon kiertokulku on sellainen, että niiden ihmisten määrä, jotka vielä tällä hetkellä saavat vain kansaneläkettä, jotka eivät ole olleet työeläkejärjestelmän piirissä työuransa aikana, on supistuva ja se väkisin supistuu, ja sen takia totesin, että näiden ihmisten osalta, jotka ovat yli 65-vuotiaita, niiden määrä, jotka eivät ole olleet työeläkejärjestelmän piirissä, supistuu rajusti. Se oli se minun ainoa viittaukseni, ja siihen on luonnollinen syy, ja kunnioituksen jaamme yhteisesti. Mutta sen sijaan edustaja Mäkisalo-Ropponen viittasi siihen, että hän ei haluaisi muistella menneitä ja sitä tikulla silmään, joka sen tekee. Mutta kun täällä nyt on tätä vertailua tehty ja olemme vielä siinä tilanteessa, että meillä on juuri hallitus vaihtunut ja oppositio hyvin mielellään — ette välttämättä sitä tee — syyllistää nykyistä hallitusta monista asioista, joita yhteiskunnassa juuri nyt on, ilman että tämä hallitus on vielä edes ehtinyt vaikuttamaan, niin meidän on pakko vielä katsoa, mitä se edellinen hallitus teki, koska se vaikuttaa tähän reaalitodellisuuteen, missä me olemme. Ja sen takia, jos puhemies sallii, minä pikkuisen katsoisin mennyttä suhteessa tähän päivään, koska meillä on — hienoa — edellisen kauden hallituspuolueiden edustajia täällä paikan päällä. Ainakin nämä edustajat, jotka tässä ovat paikalla, edustajat Elomaa ja Juvonen, ovat olleet hyväksymässä hallitusohjelman silloin edellisten vaalien jälkeen 2015. Siinä hallitusohjelmassa oli myöskin ikäihmisiä koskeva kokonaisvaltainen ohjelma. Minä viittasin tähän nykyhallituksen kokonaisvaltaiseen ohjelmaan, joka tarttui eläkeläisköyhyyteen. Silloinen hallitusohjelma lähti ihan toisesta näkökulmasta. Maamme heikkous numero yksi oli edellisen hallituksen ohjelman mukaan — jota siis edustaja Juvonen ja edustaja Elomaa ovat kannattaneet tässä salissa, äänestäneet sen puolesta — se, että Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittaa väestön ikääntyminen, siis ikäihmiset ovat tämän kansantalouden kilpailukyvyn ja talouden kehityksen suurin este. Sen takia te rakensitte laajan leikkauslistan, ette kokonaisvaltaista ohjelmaa, jolla autettaisiin ikäihmisiä, eli leikattaisiin. Tämä nykyinen hallitus lähtee aivan toisesta kulmasta. Ikääntyneet katsotaan hallitusohjelman mukaan voimavaraksi, ihan suora kirjaus: ”Yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista.” Se on se lähtökohta, josta nykyinen hallitus lähtee ja tarttuu näihin asioihin. Ja sitten tämä tikulla silmään: Mitä te olette allekirjoittaneet? Mikä oli hallitusohjelma, kun te allekirjoititte ikäihmisiä koskevan kokonaisvaltaisen ohjelman? 1) Palvelumaksujen korotus, 150 miljoonan nettovaikutus, plussaa, saadaan siitä. 2) Lääkekorvausten pienentäminen, 150 miljoonaa. 3) Potilaiden, kuntoutujien matkakorvausten lasku, 20 miljoonaa. 4) Vanhuspalveluhenkilöstön vähennys, 70 miljoonaa. 5) Vanhuspalvelusuunnitel-mien heikentäminen, 10 miljoonaa. 6) Kansaneläkkeiden jäädytys, kansaneläkeindeksin jäädytys, 355 miljoonaa. 7) Eläketulovähennyksen pienentäminen, 419 miljoonaa. 8) Sosiaalietuuksien hintaindeksin heikennys, sille ei ole edes summaa. 9) Eläkeläisten asumistuen heikennys, 123 miljoonaa. 10) Eläkkeisiin ei verotuksen ansiotulovähennystä, kuten työtuloihin. 11) Vielä ruoska päälle: jollei yhteiskuntasopimusta saada aikaan, työeläkkeiden indeksikorotus puolitetaan. Tämä oli teidän ohjelmanne, jonka te olette allekirjoittaneet kansanedustajina, kun perussuomalaiset menivät hallitukseen. Tämä on ollut siinä vaiheessa teidän ohjelmanne, mikä on viety läpi. Kiitos opposition, kiitos opposition, joka aktiivisesti vastusti näitä asioita, osa näistä jouduttiin peruuttamaan, paine tuli liian korkeaksi. En halua sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee, mutta tämä on syytä nyt katsoa, kun te teette nyt avauksia tässä tilanteessa, jolloin meillä on hallitusohjelma, joka aidosti, kokonaisvaltaisesti tarttuu useisiin kohteisiin ja pyrkii kohentamaan ikäihmisten asemaa, kuten sanottu, on sitten hoivasta kysymys, on sitten kotipalveluista kysymys, on kysymys vanhusasiamiehestä, on kysymys kohdennetuista terveystarkastuksista eläkkeelle siirtyvien ihmisten luona. On seniorineuvolajärjestelmän itu ja on eläketurvaan tehtävät korotukset, on tuhat uutta lääkäriä, viikossa pitää päästä kiireettömään hoitoon ja niin edelleen. [Arja Juvonen: Moniammatillinen tiimi!] On kohennusta, kohennusta, kohennusta ja kohennusta. Oppositiolta pitäisi tulla reilusti kiitosta tällaiselle keskeiselle ohjelmalle, jossa pyritään kohentamaan aidosti, kokonaisvaltaisesti eläkeläisköyhyyttä Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T18:27:04,2019-11-06T18:32:53,Hyväksytty,1.1 2019_59_126,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todella, ikäihmiset ovat meidän hyvinvointivaltiomme takana, ja he ovat antaneet sen meille, ja me voimme nyt nauttia niistä hedelmistä. Heille kiitos. On pakko ottaa esille pari asiaa. Nimittäin todella perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa kaksi vuotta — se on todella lyhyt aika. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Kaksi vuotta. Me perussuomalaiset olimme myös tässä mukana: meidän ansiostamme asumistuen leikkaus peruutettiin ikäihmisiltä elikkä vanhuksilta, eläkeläisiltä. Että siihen korjaus, kuten edustaja Juvonenkin jo tässä totesi. Kaksi vuotta on todella lyhyt hallitusaika, jos ajatellaan, kuinka pitkään nämä isot, muut puolueet ovat olleet hallituksissa, vuosikymmenien ajan. Meidän syntilistamme on todella pieni, emmehän siellä olleet kuin kaksi vuotta. Me lensimme sieltä pois, koska emme olisi varmaankaan hyväksyneet jatkotoimenpiteitä muutenkaan, koska ne olivat sen vastaisia, mitä me itse ajattelimme. Muuten täytyy sanoa tästä asiasta, mitä tänään on käsitelty: me annamme siitä kiitoksen — kiitos — mutta se on vielä hyvin pieni teko. Ja vielä edustaja Kiljuselle: Olette pitänyt todella hyvin esillä tätä eläkeläisten indeksiasiaa, sitä, että sille pitäisi jotain tehdä, mutta valitettavasti oma puolueennekaan ei ole kannattanut sitä eikä lähtenyt siihen mukaan. [Kimmo Kiljunen: Kiitos tuesta!] Toivon, että saisitte myös omat edustajanne siellä puolueessanne puhuttua edes tämän puoliväli-indeksin taakse. Perussuomalaiset ovat sitä esittäneet. Mutta kaiken kaikkiaan, kaikki te edustajat, jotka tänään olette täällä salissa, olette varmaan aidosti kiinnostuneita siitä, että eläkeläisten asiat hoidettaisiin vielä paremmin tulevaisuudessa. Ja siitä kiitos, että tätä keskustelua käydään, ja toivottavasti se tuo hyviä tuloksia. Tosiaan niiden pienituloisten eläkeläisten tilanne on, kuten on jo tässä todettu, todella tiukka ja vaikea tällä hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-06T18:32:55,2019-11-06T18:35:13,Hyväksytty,1.1 2019_59_127,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vanhoja voi aina muistella, ja on syytä ehkä muistaa, että, kiitos Sipilän hallituksen, tässä tilanteessa nyt olemme ja meillä on myös varaa tehdä niitä ratkaisuja tässä hallituksessa. Toki nämä eivät ole niin isoja ratkaisuja ja niin isoja summia kuin mitä jotkut ovat luvanneet, mutta mielestäni politiikassa ei pidä myöskään luvata liikoja. Pitää muistaa se realismi ja katsoa oikeasti, mitä pystytään toteuttamaan. Sillä työllä, mitä Sipilän hallitus teki, pystytään nyt toteuttamaan tämän verran, ja tämä suunta on oikea. Yle esimerkiksi laski Sipilän hallituksen aikaisia vaikutuksia. Siinä hallituksessa tehtiin merkittäviä korotuksia juuri takuueläkkeeseen, ja sen ansiosta monen eläkeläisen tilanne nousi plussalle, jos verrataan sitä hallituksen kauden alkua ja loppua. Eli joskus on hyvä muistella myöskin niitä vanhoja, jos niitä halutaan muistella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-11-06T18:35:15,2019-11-06T18:36:18,Hyväksytty,1.1 2019_59_128,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kahta asiaa tulen täällä nyt korjaamaan. Toinen liittyy eläkeläisten asumistukeen ja toinen tähän vanhustenhoitoon ja muun muassa hoitajamitoitukseen, minkä nostitte täällä esille. Jos lähdetään oikein kaivamaan tikulla oikein, oikein sieltä syvältä, niin meidän täytyy mennä vuoteen 2013. [Kimmo Kiljunen: Täytyy mennä varmaan 1900-luvulle!] — Täytyy mennä varmasti vielä siitä eteenpäin, mutta itse olen 2011 tänne eduskuntaan tullut ja ajattelen sitä kautta nyt sitten, se on se ensimmäinen kauteni. — Vuonna 2013 tätä kuuluisaa henkilöstömitoitusta, mikä liittyy vanhustenhoitoon, lähdettiin heikentämään, ja se tapahtui teidän, SDP:n, ollessa hallituksessa, teidän peruspalveluministerinne ollessa siellä tätä asiaa ajamassa. Elikkä oli tämmöinen ikäihmisten palvelujen laatusuositus, mikä oli voimassa, ja siinähän sitä määriteltiin sitä hoitajamitoitusta, ja sieltä 0,5–0,8:n haitarista se tiputettiin teidän kaudellanne sinne 0,5:een. Eli sieltä se on lähtöisin se 0,5. Ja on aivan totta, niin kuin sanotte — ja kaikki täällä sen tietävät, ketkä silloin olivat eduskunnassa — että Sipilän hallitus viime kaudella halusi heikentää hoitajamitoitusta 0,4:ään niissä toimipaikoissa, joissa se olisi ollut mahdollista, joissa on esimerkiksi avustettavia asiakkaita, jotka toimivat ehkä omatoimisesti ohjattuna, kevyesti avustettuna. Mutta perussuomalaisten eduskuntaryhmästä löytyi kuitenkin vastustusta asialle, muun muassa itse laadin swot-analyysin, koska hallituksesta ei löytynyt tästä aiheesta minkäänlaista riskianalyysiä siitä, mitä se tarkoittaa, jos heikennetään. Järjestin Kansalaisinfossa yleisötapahtuman ja toimitin sitten kaiken tämän materiaalin sinne ministeriöihin tiedoksi, että tiedätte millaisia riskejä näihin asioihin liittyy. Kävin hyvin paljon keskusteluja asioista. Hoitaja kun olen, jouduin monesti myös selkokielellä, ruohonjuuritasolla avaamaan sitä, että mistä asioista on kysymys. Ja on hienoa, että silloinen hallitus sitten — itsekin olin silloin siellä hallituksessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa — päätti perua tällaisen esityksen. Se peruttiin, koska todettiin, että sillä on todella huonoja seurauksia, sitä ei missään nimessä voi tehdä. Asia kuultiin. Elikkä on erittäin tärkeää, että meitä kansanedustajia kuullaan. On hyvä asia, että kun on tärkeä asia, jonka takia me taistelemme, olemme sitten oppositiossa tai hallituksessa, niin meitä kuullaan, koska me olemme kansan sanansaattajia täällä ja me tuomme nämä tärkeät asiat esille. Mutta kukaan meistä, joka on ollut siellä hallituksessa tai joka siellä tulevaisuudessa on, ei välty siltä, että joutuu tekemään myös kipeitä päätöksiä, jotka aina osuvat johonkuhun. Mutta nämä ovat ne asiat, joita olemme vastustaneet ja jotka olemme onnistuneet perumaan. Arvoisa rouva puhemies! Ikäihmisten asiat ovat meille kaikille yhteisiä, ja eläkeläisten pärjääminen on tärkeää. On hienoa, että, edustaja Elomaa, nostitte leipäjonot esille. Olen itse ollut mukana ympäri Suomen eri alueiden leipäjonoissa, käynyt siellä katsomassa, ja nyt paikkoja nimeämättä niissä leipäjonoissakin on eroja, eli on todella ihmisiä, jotka ovat ruuan tarpeessa ja tarvitsevat vaatetta ja niin poispäin. Eli meillä on Suomessa köyhiä ihmisiä, ja kiitos niille, jotka antavat sen ruuan sinne leipäjonoihin ja jakavat sitä pyyteettömästi. Eli kyllä heitä on tuettava, ja se on meidän kaikkien yhteinen asia. Se on kyllä jotenkin häpeäpilkku, kun ajatellaan, että ihminen joutuu menemään leipäjonoon hakeakseen ruokaa. Mutta kiitos niille toimijoille, jotka siellä ovat. Emme saisi asettaa ihmistä sillä tavalla vaa’ankieliasemaan, että ostanko lääkkeet vai ruuan. Nämä ovat niitä teemoja, joiden puolesta me taistelemme, ja olemme sitä mieltä, että niihin pieniin työeläkkeisiin — olemme siinä mielessä samalla puolella — tulisi saada korotusta. Ne ihmiset odottavat tuolla, ja monet pientä työeläkettä saavat — se teidän vappusatasenne, minkä te lupasitte — antavat siitä vähäisestään vielä, auttavat lapsiaan, auttavat lapsenlapsiaan ja tukevat sillä tavalla, että sitä ostovoimaa olisi jollakulla muulla kuin heillä itsellään. Elikkä on tärkeää, että pidämme huolen heistä, ja niin kuin on sanottu täällä, alku on hyvä mutta ei kuitenkaan riittävä. Täällä oli hyviä lausumia, mitä me esitimme. Valitettavasti emme saaneet yksimielistä lausuntoa, koska hallitus ei niitä hyväksynyt. Jatkamme toimenpiteitä sen eteen, että suomalaiset selviävät arjessa. Kiitän edustaja Kinnusta hyvistä, selkokielisistä puheenvuoroista täältä puhujapöntöstä ja myös sieltä äsken. Hienoa, että näette myös, että täällä on rakentavuutta ja me haluamme rakentavasti esittää asioita. Silloin on mahdollisuus istua siinä samassa veneessä, kun ollaan myös rakentavia, ja on tärkeää, että kuuntelemme toinen toisiamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T18:36:18,2019-11-06T18:41:47,Hyväksytty,1.1 2019_59_129,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Samassa veneessä ollaan. Minulla ei ole menneisyyttä tässä talossa, mutta katson silti vähän taaksepäin. Isovanhempani olivat hyvin työtätekeviä ihmisiä, joutuivat jättämän kotinsa rajan taakse ja tekivät paljon työtä sukupolvien eteen. Eläkkeellä olevat ovat tottuneet tekemään työtä leipänsä eteen, ja monet heistä eivät halua olla toisten armoilla. Siksi leipäjonoon lähteminen on niin vaikeaa. On hyvä, että täällä on puhuttu leipäjonoista. Haluan liittyä edustaja Elomaan kiitoksiin menneille sukupolville ja nykyisille eläkeläisille ja vanhuksille siitä työstä, mitä he ovat tehneet meidän ja koko isänmaan hyväksi. Kiitos myös kaikille vapaaehtoisille, jotka auttavat köyhiä vanhuksia. Tätä köyhyyttä meidän täytyy selättää yhdessä. Samalla kun huolehdimme ruuasta ja asumisesta ja perustarpeista, meidän tulee myös osallistaa varttuneet ja ikääntyvät yhteisöihin. Rahakaan ei auta, jos on yksinäinen. Tarvitaan naapurusto, suku tai ystäväpiiri tai yhteisö, johon voi osallistua, tarvitaan koulumummoja ja ‑pappoja kouluihin ja päiväkoteihin. Monet eläkeläiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä. Voisiko jatkossa tarkastella sitä, voisiko tästä vähän myös korvata? Voisiko Reisjärven Köyhänperän Kaarinalle maksaa hieman siitä, että hän pitää huolta naapurin Ellistä, joka on vielä huonokuntoisempi mutta haluaa asua kotikylässä läheisten ihmisten ja ystävien ympäröimänä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-06T18:41:47,2019-11-06T18:44:04,Hyväksytty,1.1 2019_59_130,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Useissa puheenvuoroissa täällä on tuotu esille se, että esimerkiksi viime hallituskaudella ei ollut varaa kohentaa varsinaisesti ihmisten perustoimeentuloa, muun muassa eläkkeitä. [Arja Juvonen: Takuueläkettä korotettiin!] Kuitenkin on viitattu siihen — juuri viittasitte siihen — että takuueläkettä korotettiin, ja tämä on useassakin puheenvuorossa tullut vastaan, takuueläkkeen korotus viime kaudella. Te tiedätte hyvin, että nämä indeksijäädytykset, jotka samanaikaisesti tehtiin, käytännössä söivät sen korotusvaran, mikä sieltä tuli. Nyt meillä on aivan erilainen tilanne. Nyt me korotamme takuueläkettä ja kansaneläkettä ja myöskin indeksitarkistukset tehdään täysimääräisesti. Täysin eri henki tässä toiminnassa, täysin eri henki, täysin eri lähestymistapa. Oliko varaa viime vaalikaudella vai ei? Nytkin meillä on se hankaluus, että me pyrimme kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin budjettivaroja käyttämään. Siihen käytetään nyt 183 miljoonaa, mutta toistan vielä: tämä hallitus pyrkii myöskin nyt kolmikannassa neuvottelemaan, voidaanko työeläkejärjestelmästä saada tukea tähän niin sanottuun — te käytitte tätä termiä — vappusataseen näiden eläkkeiden perusteella. Tämä vara oli myöskin teillä käytettävissä viime hallituskaudella. Vuonna 2015 vuodenvaihteessa eläkerahastoissa oli rahaa 170 miljardia euroa. 2019, neljä vuotta myöhemmin, vuodenvaihteen jälkeen, siellä rahastoissa oli yli 200 miljardia. Yli 30 miljardia rahastot kasvoivat. Siinä kasvussa olisi ollut varaa käyttää esimerkiksi — samalla tavalla kuin nyt tämä hallitus pyrkii tarkastelemaan sitä mahdollisuutta, voidaanko näistä korkotuotoista pieni siivu käyttää — myöskin tänne eläketurvaan, mihin ne rahat on itse asiassa koottu. 65 prosenttia näissä eläkerahastoissa olevista varoista on nykyisten eläkkeensaajien tai juuri eläkkeelle siirtyvien säästöjä: 130 miljardia. Tämä täytyy nyt muistaa, nämä ovat nyt heidän rahojaan, ja 65-vuotias elää keskimäärin 20 vuotta. Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo 10 vuotta, ja näitä rahastoja lähdettiin kasvattamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen pelossa, eläkepommin pelossa. On hyvä pitää mielessä koko ajan tämä iso kuva, kun puhumme siitä, onko varaa eläkkeisiin. Meillä on varaa, ja tervehdin ilolla sitä, että perussuomalaisista ainakin osa on sitä mieltä, että meidän kannattaa katsoa myöskin tätä indeksijärjestelmää, koska sitä meidän on pakko katsoa ennemmin tai myöhemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T18:44:04,2019-11-06T18:46:27,Hyväksytty,1.1 2019_59_131,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä haluan todellakin oikein vilpittömästi kiittää tästä keskustelusta täällä. Tämä on ollut hyvää keskustelua siinä mielessä, että täällä on ollut semmoinen toinen toistemme arvostamisen tunnelma koko ajan. Vaikka olemme olleet eri mieltä asioista, niin me olemme kuunnelleet toisiamme ja halunneet ymmärtää toista ja viedä tätä keskustelua eteenpäin. Se ei aina toteudu tässä salissa. Kun kerrankin on tämmöinen hyvä fiilis tässä keskustelussa, niin siitä kannattaa kyllä antaa kiitoksia kaikille osallistujille. Mutta sitten minulla olisi edustaja Juvoselle semmoinen asia, jota toivon, että me voisimme joskus katsoa vaikka tämän salin ulkopuolella, koska tämä ei tässä salissa nyt tänä päivänä varmaan ratkea. Minä olen nimittäin aikaisemminkin joskus kuunnellut teitä ja miettinyt, että mitähän te oikein tarkoitatte sillä, kun te sanoitte, että näitä laatusuosituksia heikennettiin silloin vuonna 2013, koska itse asiassa — joskus tarkistin tämän tilanteen tämän keskustelun tiimoilta — laatusuosituksissa vuonna 2008 ja 2013 henkilöstön vähimmäismitoitukset ovat kyllä samat. Eli terveyskeskuksen vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa hoitajamitoitus on laatusuosituksen mukaan 0,6—0,7. Mutta silloin 2013 tämmöinen esimerkinomainen hyvän hoidon mitoitus poistettiin laatusuosituksesta, koska, niin kuin hyvin tiedämme — hoitajia kun molemmat olemme — se hyvän hoidon määrittely on aina suhteessa asiakkaan hoitoisuuteen, ja tämän epämääräisyyden takia poistettiin tämä esimerkinomainen hyvän hoidon mitoitus. Mutta se vähimmäismitoitus, jonka alle ei saa mennä, on eri asia. Ja minun mielestäni sitä ei kyllä silloin muutettu, vaan se on 0,6—0,7. Tämä vähimmäismitoitushan on nyt sitten se, jolla suojataan ihmisten perusoikeuksia turvalliseen ja ihmisarvoiseen elämään silloin, kun ollaan hoivan varassa. Minä olen aikaisemminkin vähän miettinyt tätä asiaa, että meidän pitäisi varmaan joskus tämän salin ulkopuolella ihan katsoa nämä dokumentit, että mistä tämä ero johtuu. Minun käsittääkseni sitä mitoitusta ei muutettu. Myös vuonna 2013 se oli pitkäaikaishoidossa 0,6—0,7.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-06T18:46:28,2019-11-06T18:49:03,Hyväksytty,1.1 2019_59_132,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vielä pari asiaa eläkeläisiin liittyen haluan nostaa. Kun puhutaan toimeentulotuesta, niin kyllähän se niin on, että ikäihmiset usein ovat sen luonteisia, että vaikka heille kuuluisi toimeentulotuki, he eivät sitä periaatteessa hae. [Kimmo Kiljunen: Kyllä! Tämä on täsmälleen näin!] He yrittävät sinnitellä, ja sekin on huono asia. Pitäisi jotenkin heille saada se helpommin, ettei heidän tarvitsisi sitä hakea, vaan se tulisi helpommin. He eivät periaatteessa halua niin sanottuja almuja — vaikka ne eivät niitä olekaan. Mutta heillä on oma ylpeytensä, ja he eivät halua muuta kuin tehdä työnsä ja olla eläkkeellä ja ansaita vain sitten sen, mitä eläkkeistä tulee. He eivät halua mitään lisäapua periaatteessa. Se on tavallaan ikäväkin asia, koska se tarkoittaa sitä, että heillä ei ole ostovoimaa silloin. Jos me saisimme näille pienituloisille eläkeläisille sitä lisäansiota tai eläkkeet vähän paranisivat, niin sehän tarkoittaa, että ostovoima lisääntyy — ja on ihan satavarma, että se raha pyörii täällä Suomessa eikä lähde minnekään muualle vaan periaatteessa tuo itseään vähän niin kuin takaisinkin. Se täytyy muistaa eläkeläisten kohdalla. Ja sitten edustaja Kinnuselle: minä kiitän valtavasti siitä puheenvuorosta, jossa nostitte yksinäisyyden ja vapaaehtoistoiminnan esille, kun puhutaan myös ikäihmisistä ja vanhuksista. Se on todella tärkeää. Voimme kaikki vaikuttaa siihen, että huomioimme lähimmäisiämme, joka iikka meistä. Kuten Mäkisalo-Ropponen tässä totesi, tämä keskustelu on ollut varsin hyvää ja olemme kunnioittaneet toistemme puheenvuoroja. Tämä on ollut hyvää keskustelua. Kiitos siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-06T18:49:03,2019-11-06T18:51:13,Hyväksytty,1.1 2019_59_133,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2013 laatusuosituksessa olevaa ympärivuorokautista hoivaa laskettiin sinne 0,5:een, eli se tehtiin sinne ja se löytyy sieltä. Jos vertailee ikäihmisten palvelujen laatusuositusta vuosilta 2008 ja 2013, niin siinä, mikä tuli 2013 kesällä, heinäkuussa, voimaan, se laskettiin sinne 0,5:een. Mutta sen jälkeen toki on tehty paljon muutakin. Meillähän pikkuhiljaa katoavat vanhainkodit, ja meillä katoaa se pitkäaikaishoiva. Niitä pitkäaikaishoivan laitospaikkoja on vähennetty systemaattisesti vuodesta toiseen. Yhä useampi ihminen hoidetaan siellä omassa kodissa, eikä meillä ole enää sitä niin sanottua pitkäaikaishoivaa vaan se on sitä ympärivuorokautista hoivaa, ja se on se 0,5. Mikäänhän ei ole estänyt toimijoita käyttämästä korkeampaa mitoitusta, koska se on ollut siellä tavallaan suosituksena. Ainahan pitäisi mennä sen mukaan, mikä on se todellinen hoidon tarve. Se voi olla vaikka 0,8, jos niin koetaan. Olisi hyvä, että ne paikat, missä on korkeampi mitoitus tällä hetkellä, eivät lähtisi sitä laskemaan ainakaan alaspäin sinne 0,5:een vaan pitäisivät mahdollisimman korkealla. Ja sitten myös silloin, jos tulee erityisiä tilanteita, muun muassa saattohoito, sitä henkilöstöä lisättäisiin enemmän. Mutta voimme katsoa tämän edustaja Mäkisalo-Ropposen kanssa vielä oikein kahden kesken sillä tavalla, että saamme selvyyden, että puhumme samoista asioista. [Kimmo Kiljunen: Kahvilan puolella!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-06T18:51:14,2019-11-06T18:52:55,Hyväksytty,1.1 2019_59_134,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme pienimmistä eläkkeistä, usein unohtuvat koti-isät ja kotiäidit, jotka ovat hoitaneet lapsensa kotona. Päätökseen lapsen kotona hoitamisesta vaikuttavat monet asiat. Jos on vaikka useita eri-ikäisiä lapsia perheessä, on myös monenlaisia tarpeita. Jos lapsista joku on vammainen tai sairas, on hyvin luontevaa, että toinen vanhemmista jää kotiin ja toinen käy kodin ulkopuolella töissä. Keskustan kanta ja omakin kantani on, että perheiden tulee jatkossakin saada itse päättää, miten he lapset hoitavat, ja on tärkeää, että me voimme jatkossa tärkeää varhaiskasvatusta osa-aikaisesti suunnata näitten perheitten tueksi. Eläkkeisiin liittyen kotiäitien ja koti-isien eläkkeitä tulisi tarkastella tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan uudistuksessa, että jatkossa ei olisi näin. Kiitos tästä rakentavasta keskustelusta kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-06T18:53:00,2019-11-06T18:54:19,Hyväksytty,1.1 2019_59_135,59/2019,2019-11-06,14.01,19.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa nosti vielä esille toimeentulotukiasiakkaiden ja nimenomaan yli 65-vuotiaiden roolin tässä. Sosiaaliviranomaisten ja Kelan laskelmien mukaan tilanne on todella tuon kaltainen, että toimeentulotukimenot olisivat 50 prosenttia suuremmat yli 65-vuotiailla, jos he käyttäisivät sen, mihin he ovat oikeutettuja. Kolmasosa jää käyttämättä, ja tämä on aito tilanne. Siellä on monta syytä. Yksi saattaa olla, että ihmiset ovat tietämättömiä, mutta yhtä keskeinen syy on, että ihmiset eivät kehtaa. Iäkkäät ihmiset jollain tavalla katsovat, että kyllä minun täytyy pärjätä omillani, ja he eivät kehtaa mennä niin sanotusti toimeentuloluukulle. Ihmisiä pitäisi pystyä sekä informoimaan ja myöskin vapauttamaan tämäntapaisesta epätietoisuudesta ja turhan ongelman rakentamisesta, oman elämänsä vaikeuttamisesta. Mutta tietenkin olette ihan oikeassa, niin kuin tässä kaikki ovat olleet oikeassa, siinä, että tehokkaampi ja parempi keino on tietysti turvata eläketurva sille tasolle, että toimeentuloluukulle ei tarvitse mennä. Se on se oikea tie. Sen tien hallitus on nyt tässä valitsemassa, kun on lähdetty korottamaan tätä takuueläkettä ja kansaneläkettä, ja jatkoakin on luvassa, tietenkin, ja pakko ollakin. Minäkin kiitän kaikkia kollegoja tästä keskustelusta. Kyllä minä luulen, että suomalaiset eläkkeensaajat ja ikäihmiset ansaitsevat sen, että eduskunta keskustelee juuri tällä sävyllä, tällä tavalla argumentoiden. Meillä on näkökulmaeroja, ja näitä on hyvä tuoda esille, mutta pyritään pitämään keskustelun taso laadukkaana. — Kiitos teille, kollegat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2019+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-06T18:54:20,2019-11-06T18:56:00,Hyväksytty,1.1 2019_60_1,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän samalla niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_60_2,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,Edustaja Mäkelä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_60_3,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sananvapauden tila Suomessa huolestuttaa. Mielipide, joka ei konkreettisesti tee kenellekään mitään pahaa, voi tuoda kohtuuttoman tuomion oikeussalissa. Täysin kestämätöntä on se, että ihmiset eivät enää tiedä, milloin he kenties rikkovat lakia. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Korjaamisen sijaan hallitus on viemässä tätä asiaa vielä hullumpaan suuntaan. Oikeusministeri Henriksson lausui vähän aikaa sitten, että virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alainen rikos. Me perussuomalaiset emme hyväksy uhkailua tai kunnianloukkausta. Ne kuitenkin kielletään rikoslaissa jo tällä hetkellä. Mitä hallitus tosiasiassa aikoo muuttaa? Aiotteko te nyt kieltää valtaapitävien arvostelun? Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset puolustavat sananvapautta. Kysynkin oikeusministeriltä: Aiotteko te todella vielä kaventaa suomalaisten sanan- ja mielipiteenvapautta? Mitä ministeriönne oikein on puuhaamassa? §",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-07T16:01:38,2019-11-07T16:02:35,Hyväksytty,1.1 2019_60_4,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä aihe. Meillä on sananvapaus tässä hyvässä maassa, ja meillä on lainsäädäntö, joka myös kertoo siitä, mikä on sallittua ja mikä ei ole sallittua. Nyt on valitettavasti ollut niin, että viime vuosina on ollut enemmänkin vihapuhetta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Se ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan sitä esiintyy kaikkialla Euroopassa. Sen takia myös Euroopan oikeusministereitten kokouksissa keskustellaan siitä, mitä tälle asialle voisi tehdä. Arkkipiispa Mäkinen johti Suomessa viharikostyöryhmää — tässä viime vuonna ja keväällä tuli mietintö — ja tässä arkkipiispa Mäkisen johtamassa viharikostyöryhmässä tultiin siihen lopputulokseen, että tämä maalittaminen pitäisi jollakin tavalla suitsia. Itse ajattelen niin, että [Puhemies koputtaa] jos ryhdytään toimenpiteisiin, jotka loukkaavat mahdollisesti myös meidän virkamiehistön mahdollisuuksia tehdä sitä työtä, [Puhemies koputtaa] mitä heidän pitäisi tehdä, niin silloin meillä on velvollisuus myös puuttua siihen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:02:35,2019-11-07T16:03:54,Hyväksytty,1.1 2019_60_5,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla sitä V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_6,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri puhui vihapuheista. Vihapuhetta kuitenkaan ei ole rikoslaissa. Sitä ei ole säädetty rangaistavaksi teoksi. Se on käsitteenä hyvin mielivaltainen. Usein rikosnimikkeenä on käytännössä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Nyt kuitenkin jopa poliisin ja syyttäjän mielipiteet siitä, mitä tällä rikosnimikkeellä tarkoitetaan, eroavat toisistaan. Eihän kansalaisella tällaisessa tilanteessa ole mitään mahdollisuutta tietää, mitä hänellä on lupa sanoa ja mitä ei. Näin epämääräinen laki on täydellisen epäonnistunut. Onneksi perussuomalaiset ovatkin tänään jättäneet lakialoitteen, jossa vaadimme tämän lain täsmentämistä. Esitämme, että rangaistavaksi jäisi selkeästi vain rikoksella uhkaaminen tai rikokseen yllyttäminen. Mielipiteen tai jopa tosiasioihin perustuvan tiedon jakaminen ei voisi enää olla rikos. Arvoisa ministeri, voitteko te tukea tällaista kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien mielipiteenvapautta tukevaa lakialoitetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-07T16:04:05,2019-11-07T16:05:04,Hyväksytty,1.1 2019_60_7,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tulen tutustumaan tähän teidän lakialoitteeseenne. Lähden siitä, että olette myös tutkineet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia, kun olette sitä miettineet. Nimittäin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että poliittista puhetta ei saa rajoittaa ilman pakottavia syitä, mutta vihapuheet, jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, eivät tuomioistuimen mukaan kuitenkaan ansaitse sananvapauden suojaa. Meidänkin Suomessa on pidettävä kiinni siitä, että noudatamme Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:05:06,2019-11-07T16:05:51,Hyväksytty,1.1 2019_60_8,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain luvusta nimeltä ”Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”. Tämä on melko järeä luonnehdinta sille, että kansalainen sanoo somessa rumasti jostakin herkkähipiäisestä vähemmistöstä. [Vasemmalta: Miksi pitää sanoa rumasti?] Voidaan jopa sanoa, että tällainen luokittelu vähättelee oikeita rikoksia ihmisyyttä vastaan ja niiden uhreja. Laki myös aliarvioi ihmisten harkintakykyä. Somekommenteista eivät kiihotu muut kuin syyttäjä, vihervasemmisto ja media. [Vasemmalta: Ohhoh!] Nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon kyllä leviää ja lisääntyy, mutta tämä on seuraus maahanmuuton haitoista, ei siitä, että joku puhuu niistä. Arvoisa ministeri, uskotteko te vakavissanne, että mielivaltaisella sensuurilainsäädännöllä voidaan parantaa keskusteluilmapiiriä ja lujittaa luottamusta oikeusvaltioon? [Puhemies koputtaa] Mitä teille merkitsee sellainen länsimainen ideaali kuin ilmaisunvapaus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-07T16:05:55,2019-11-07T16:07:01,Hyväksytty,1.1 2019_60_9,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Uskon vilpittömästi, että myös edustaja Halla-aho tietää, että meillä on sananvapaus tässä maassa. Meillä on edelleen sama lainsäädäntö voimassa, joka oli jo voimassa myös silloin, kun perussuomalaisten Jari Lindström oli oikeusministerinä. En muista, että siihen aikaan olisi nostettu näitä kysymyksiä tässä salissa kertaakaan. Se on hyvä muistaa. [Leena Meri: Siihen löytyy myöhemmin syy, miksei! — Paavo Arhinmäki: 20 kansanedustajaa! — Puhemies koputtaa] Meillä on hallitusohjelmassa hyviä kirjauksia siitä, miten pyritään vaikuttamaan niin, että saataisiin maalittamista vähennettyä tästä hyvästä maastamme. Sen sijaan meillä ei ole minkäänlaisia kirjauksia siitä, että ruvetaan dekriminalisoimaan kiihottamista kansanryhmää vastaan. Se ei ole tämän hallituksen linja. On myös niin, että rikoslaki säätää kiihottamisrikoksena rangaistavaksi rasistisen puheen sekä loukkaavat ilmaisut seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, ja tästä on pidettävä kiinni. [Vasemmalta: Kyllä, oikein!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:07:02,2019-11-07T16:08:09,Hyväksytty,1.1 2019_60_10,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Viime kaudella kokoomus profiloitui eniten sananvapauden rajoittamisessa. Puheenjohtaja Orpon perustama vihapuhetyöryhmä ja myöhemmin ministerin Häkkäsen oikeusministeriön kautta ajama vihapuhekampanja osoittivat pelottavalla tavalla, kuinka julkinen valta voi lainsäätämisen lisäksi aloittaa myös verovaroin rahoitettuja kampanjoita, joissa uhkaillaan kansalaisia epämääräisesti. Ministeri Häkkäsen kampanjan ydinviesti oli: vihapuhe voi olla rangaistava. Tällaiset kampanjat ja ydinviestit jättävät kansalaiset hämmennyksen valtaan. Haluaisin kysyä teiltä, oikeusministeri Henriksson: aiotteko te näitten lainsäädännöllisten toimenpiteiden lisäksi, joilla rajoitetaan sananvapautta, myös aloittaa tällaisia viime kauden tyyppisiä kampanjoita, joissa annetaan kansalaisille epämääräisiä viestejä vihapuheeseen liittyen? [Paavo Arhinmäen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-07T16:08:11,2019-11-07T16:09:09,Hyväksytty,1.1 2019_60_11,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minä uskon, että tässä maassa kaikki voisivat paremmin, jos olisi vähemmän vihapuhetta ja enemmän sellaista puhetta, josta ihmiset voivat hyvin. Minä uskon myös siihen, että maassa, jossa ei esiinny niin paljon vihapuhetta, voidaan paremmin, ja että kaikki voivat siitä paremmin. Minä toivoisin, että kaikki poliitikot tässä salissa miettisivät sitä, millä tavalla me voimme kääntää tämä keskustelu joksikin hyväksi. Ei kai tarkoitus ole se, että pitäisi miettiä juuri niitä keinoja, millä tavalla eniten loukataan toista ihmistä. [Vasemmalta: Juuri näin! — Sebastian Tynkkysen välihuuto] Tässä ei ole kyse siitä, että sananvapautta rajoitetaan. Minun mielestäni on äärimmäisen selvää, että me voimme olla eri mieltä eri asioista. Siitä pitää pystyä keskustelemaan, ja se on tärkeä demokraattinen perusperiaate. Meillä on sananvapaus, ja Suomi kuuluu niihin maihin, joissa sananvapautta on. [Sebastian Tynkkynen: Tuleeko kampanja? — Puhemies koputtaa] Me olemme kärjessä kaikissa tilastoissa, kun katsotaan sananvapautta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei tullut vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:09:09,2019-11-07T16:10:22,Hyväksytty,1.1 2019_60_12,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sananvapaus on meidän suomalaisen ja meidän länsimaisen demokratian perusarvoja, ja samaan aikaan meillä jokaisella on vastuu siitä, miten tätä vapautta käytämme. Sananvapautta, ainakin oman ajatteluni mukaan, käytetään silloin väärin tai kyseenalaisella tavalla, jos sitä käytetään tahallaan toisen ihmisen loukkaamiseen, tai pahimmillaan toisen ihmisen tai ihmisryhmän ihmisarvon rikkomiseen tai kyseenalaistamiseen. Havahduin joitakin aikoja sitten, kun sain lukiolaistytöltä viestin, jossa hän kertoi mielipiteensä erääseen asiaan, joka oli paljon poliittisessa keskustelussa. Hän sanoi siinä, että hän ei uskalla kirjoittaa tätä julkiselle Facebook-seinälleen sosiaaliseen mediaan, koska hän pelkää siitä tulevaa vihaista ja rumaa ja jopa uhkaava palautevyöryä. Ja näin ollen ajattelen, että sananvapauden pitää kuulua myöskin heille, jotka eivät ole äärimmäistä mieltä jostain tai eivät pidä kovin kovaa ääntä, tai jotka kokevat, että heillä ei ole sellaista suojamuuria, että kykenevät ottamaan vastaan tällaista vihapuhemyrskyä ja palautetta. [Puhemies koputtaa] Nyt kysynkin hallitukselta ja oikeastaan koko eduskunnalta: mitä yhdessä voisimme tehdä sen hyväksi, että keskustelukulttuuri Suomessa sisältäisi enemmän sydämensivistystä? [Kimmo Kiljunen: Loistavaa! — Eduskunnasta: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-11-07T16:10:22,2019-11-07T16:11:43,Hyväksytty,1.1 2019_60_13,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos myös edustaja Grahn-Laasoselle tästä erittäin hyvästä puheenvuorosta. Juuri näin meidän pitäisi miettiä, että millä tavalla me pystymme tekemään sellaisia toimia, miten me poliitikot ja me tässä salissa pystymme myötävaikuttamaan siihen, että jokainen voisi hyvin tässä maassa ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä, mutta uskaltaa myös mennä keskusteluihin ilman sitä pelkoa, että joutuu maalittamisen kohteeksi. Tästä pitäisi keskustella. Minun mielestäni me olemme todella vakavassa tilanteessa, kun meidän syyttäjät, meidän poliisit ja meidän tuomarit kertovat siitä, että myös heitä kohtaan tulee tällaisia hyökkäyksiä, joiden tarkoituksena on saada heidät toimimaan niin, että asioissa ei edetä. Tähän meidän pitäisi puuttua, ja hallitus haluaakin tähän puuttua, ja sen takia tehdään tällä saralla paljon työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:11:43,2019-11-07T16:12:44,Hyväksytty,1.1 2019_60_14,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen, upea puheenvuoro, täytyy sanoa. Minäkin saan paljon sähköpostia ihmisiltä, ja hyvin usein niissä sähköposteissa todetaan, että ethän kerro tätä minun tarinaani ulospäin, pelkään siihen liittyviä reaktioita. Tämä on asia, joka meidän täytyy kyetä kitkemään suomalaisesta yhteiskunnasta: demokratiassa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ei kenenkään kuulu pelätä sitä, että käyttää sananva-pautta oikein — ei toisia ihmisiä vastaan, vaan kertomalla asioista niin kuin ne ovat — niin kuin täällä on peräänkuulutettu myöskin perussuomalaisilta. Ja minä todella toivon sitä, että tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella me ihmiset, jotka täällä päätämme asioista, pidämme huolta siitä, että meidän poliittinen kulttuurimme on sellaista tulevaisuudessa, että arvostetaan ja kunnioitetaan ihmistä — ei haukuta, ei lytätä ryttyyn. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:12:45,2019-11-07T16:13:48,Hyväksytty,1.1 2019_60_15,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä pääministerin ja oikeusministerin kanssa näistä tavoitteista ja keskusteltukulttuurista: arvostetaan ihmistä, eikä tahallisesti ketään loukata. Kysyisin teiltä, oikeusministeri: onko mielestänne tämä nykyinen lainsäädäntö, jolla rajataan uskonnonvapautta ja sananvapautta, esimerkiksi laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, riittävän selkeä, jotta kansalainen voisi tietää nämä lain rajat? Ja jos poliisi tulee perusteellisen arvion jälkeen erilaiseen johtopäätökseen kuin valtakunnansyyttäjä, niin herää kysymys, miten sitten tavallinen kansalainen voisi tietää, missä ne rajat menevät. Eli näettekö tarvetta tämän lainsäädännön täsmentämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-07T16:13:51,2019-11-07T16:14:46,Hyväksytty,1.1 2019_60_16,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Se on tietysti niin, että yksittäisiin oikeustapauksiin en voi ottaa kantaa, mutta se on tietysti myös sillä tavalla, että meillä on tuomioistuinlaitos, joka tulkitsee sitä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Sen takia tähän mennessä me emme ole nähneet, että sellaista tarvetta olisi ollut. Nyt tietysti on seurattava oikeuskäytäntöä ja on myös seurattava, että minkälaisia tuomioita tulee tai ei tule, ja katsotaan sitten, onko sellaista tarvetta. Itse olen lähtenyt siitä, että meillä on nyt lainsäädäntö, ja tuomioistuin omassa soveltamisessaan ottaa kantaa siihen, täyttääkö joku teko sen rikoksen tunnusmerkistön vai eikö. Tässähän meillä on selkeä työnjako: lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, tuomiovalta kuuluu tuomioistuimille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:14:46,2019-11-07T16:15:46,Hyväksytty,1.1 2019_60_17,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On yksi asia vaatia ihmisiltä hyvää käytöstä somessa tai muualla suhteissa tavallisiin kansalaisiin, mutta on toinen asia puhua vihapuheesta ja maalittamisesta täällä. Päätöksentekijöiden tulee kestää arvostelua. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Vihapuhe-termin käyttö poliittisena lyömäaseena on kiihtynyt ennennäkemättömiin mittasuhteisiin, ja erityisesti tämä kohdistuu maahanmuutosta käytävään keskusteluun. Me saamme jatkuvasti kuulla vihapuhuvamme vain kertomalla selviä ja todennettuja tosiasioita: tilastoista saatavia euromääräisiä kustannuksia, poliisien ja tuomioistuinten tietoja, uutisia kouluista, kaduilta, Kelasta. Me siis vihapuhumme, kun kerromme ja vertaamme asioiden arvoja ja hintoja toisiinsa, vaadimme turvallisuutta ja vaadimme priorisoimaan. Kysyn hallitukselta: Eikö teidän kannattaisi panna ennemmin puhtia siihen, että huolehtisitte maahanmuuttopolitiikan kuntoon ja lopettaisitte niiden ihmisten vainoamisen, jotka nostavat epäkohtia esille ja ovat huolissaan Suomen ja suomalaisten asioista? Vai onko tämäkin vihapuhetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-11-07T16:15:48,2019-11-07T16:16:56,Hyväksytty,1.1 2019_60_18,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aivan keskeisenä tavoitteena on kitkeä suomalaisesta yhteiskunnasta eriarvoisuutta: eriarvoisuutta toimeentulonäkökulmasta, eriarvoisuutta erilaisten palveluitten näkökulmasta, sosiaali- ja terveyspalveluitten tasaisemmasta jakautumisesta ihmisten kesken alueellisesti ja väestöryhmien kesken. Ne ovat tämän hallituksen aivan keskeisiä asioita. Tällä toiminnalla pyrimme siihen, että jokainen suomalainen kokee olevansa täysin osallinen suomalaisessa yhteiskunnassa ja voi kokea turvallisuutta, voi kokea osallisuutta tavalla, joka on positiivista. Tämän hallituksen tavoitteina ei ole minkään väestöryhmän eikä minkään mielipidesuunnan lyttääminen millään tavalla. Minä olen eri mieltä teidän kanssanne maahanmuuttopolitiikkanne linjoista. Minä olen eri mieltä siitä, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö minä arvostaisi teidän mielipiteitänne tässä asiassa. Sitä on tarpeen kuunnella myöskin tältä puolelta, että minkä takia me olemme eri mieltä niistä asioista. Ja toivon todellakin, että päästään tässäkin salissa [Puhemies koputtaa] asialliseen keskusteluun näitten asioitten ympärillä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Riikka Purra: Oliko tämä asiatonta? — Puhemies koputtaa] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:16:57,2019-11-07T16:18:04,Hyväksytty,1.1 2019_60_19,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Me puhumme tässä salissa paljon kiusaamisesta. Me olemme kaikki olleet huolissamme siitä, miten me voisimme vähentää kiusaamista tässä maassa. Ehkä myös silloin, kun näitä keskusteluja käydään, voidaan miettiä itse sitä, olemmeko me tässä nyt viemässä eteenpäin semmoista maata, jossa toista ei kiusata, jossa jokainen saa olla sellainen kuin on omasta mielipiteestään tai omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan tai etnisestä taustastaan riippumatta. Kyllä me olemme aika vakavassa paikassa siinä kohtaa, kun tämän maan poliisit, meidän juristit, meidän tuomarit vetoavat eduskuntaan ja hallitukseen, että me teemme maalittamiselle jotain, koska tällä hetkellä jo oikeusvaltion toiminta on vaarantumassa sillä, että tätä maalittamista jatkuvasti tehdään enemmän. Tämä ei ole hallituksen näkemys, tämä on tämän maan poliisien, juristien ja tuomareitten näkemys. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei varmasti ole!] He ovat meihin vedonneet. Ja tämän takia kysyisinkin hallitukselta: miten tämä vetoomus nytten hallituksessa kuullaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-11-07T16:18:09,2019-11-07T16:19:14,Hyväksytty,1.1 2019_60_20,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Kiitos edustaja Karille tästä kysymyksestä. Tämä asia menee eteenpäin nyt niin, että me yhdessä oikeusministerin ja sisäministerin kanssa mietimme niitä toimenpiteitä, joilla paremmin kuin tänä päivänä pystytään vaikuttamaan järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen. Meillä on myös ministerityöryhmä, jota itse vedän, ja myös siinä työryhmässä on tarkoitus käydä tätä kokonaisuutta nyt läpi. Itse olen esittänyt sitä, että yksi keino tässä voisi olla myös se, että esimerkiksi laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen rikos, mikä myös tarkoittaisi sitä, että poliisin, tuomarin tai syyttäjän, joka joutuu tämmöisen maalittamisen kohteeksi, ei tarvitsisi itse nostaa syytettä, vaan virallinen syyttäjä hoitaisi sen. Tämä olisi yksi keino, mutta tämä on nyt selvityksen alla, ja hallitus tulee puuttumaan tähän asiaan. Ei ole hyvä asia, että meidän demokratiaa [Puhemies koputtaa] yritetään horjuttaa maalittamisella. [Vilhelm Junnila: Mallia Valko-Venäjä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:19:16,2019-11-07T16:20:25,Tarkistettu,1.1 2019_60_21,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,Myös liikenne- ja viestintäministeri Marin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_60_22,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että tässä salissa käydään vakavaa keskustelua vihapuheesta, maalittamisesta, siitä millä tavalla tämä vaikuttaa sananvapauteen. Me tiedämme, että on myös tapauksia, joissa toimittajia, median edustajia on systemaattisesti maalitettu, pyritty vaientamaan, ja tämä, jos joku, kaventaa sananvapautta, kaventaa tämän yhteiskunnan peruspilareita, niitä perusteita joiden puitteisiin myös demokratia hyvin vahvasti rakentuu. Haluankin myös omalta osaltani esittää vakavan viestin ja huolen tähän saliin ihan jokaiselle meistä siitä, että me pidämme huolta, että tässä maassa kunnioitetaan toista ihmistä, ei pyritä vaientamaan maalittamisella, vihapuheella, minkäänlaisilla kampanjoilla, arvostetaan toistemme mielipiteitä ja pidetään myös huolta siitä, että journalisteilla ja medialla on työrauha ja emme ainakaan omalla toiminnallamme ruoki niitä sellaisia tilanteita, joissa kukaan meistä joutuu kysymään: [Puhemies koputtaa] Uskallanko sanoa? Voinko sanoa? Voidaanko keskustella? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-11-07T16:20:25,2019-11-07T16:21:36,Hyväksytty,1.1 2019_60_23,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Herra puhemies! Tämä vihapuhekeskustelu saa minut vähän vihaiseksi. Se menee myös vähän tunteisiin. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Siis eihän se asia voi mennä meidän yhteiskunnassamme niin, että aina, kun joku on eri mieltä, niin sitten yritetään kuitatakin se vastapuolen argumentointi sillä, että no mutta, kun tuo on vihapuhetta, syytetään vihapuhumisesta. Avoimessa keskustelussa on aina loukkaantumisen mahdollisuus. Se on muuten aika pieni hinta avoimesta keskustelusta, demokratiasta ja sananvapaudesta. Se loukkaantumisen pelko, mitä täälläkin näissä puheenvuoroissa viljellään, sehän on niin kuin pienen lapsen ajatusmaailmaa. Ei meidän aikuisten tarvitse koko ajan pelätä, että tästä erimielisyydestä loukkaannutaan. Ei sitä suoraa puhetta kannata pelätä. Tavallinen kansalainen on se, joka tässä joutuu pelkäämään. En tiedä, viittasiko pääministeri Rinnekin siihen, koska tavallinen kansalainen pelkää, kun laki on tulkinnanvaraista. Se on ennakkosensuuria, kun saa pelätä, voiko kirjoittaa, kun sitten tulee kutsu poliisille. Kertokaa nyt, ministeri, ettekö te aio millään tätä [Puhemies koputtaa] kiihottamista kansanryhmää vastaan muuttaa niin, että se lainsäädäntö olisi yksiselitteisempi. Sitä me perussuomalaiset tahdomme. [Iiris Suomelan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-07T16:21:36,2019-11-07T16:22:48,Hyväksytty,1.1 2019_60_24,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole muuttamassa sitä pykälää, missä säädetään kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Se on hyvin yksiselitteinen. [Ville Tavio: Justhan te sanoitte, että te käytte läpi meidän aloitteen! — Naurua] Se laki on ollut voimassa monta, monta vuotta, ja myös perussuomalaisilla on ollut oikeusministerin pesti, eikä silloinkaan tehty tälle asialle mitään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli sininen! — Paavo Arhinmäki: Ei, kyllä se oli perussuomalainen!] Nyt me teemme tästä maalittamisesta, se on eri asia, me katsomme sen puolen. Mutta minun mielestäni se on todella, todella surullista, että te haluatte levittää sellaista ilmapiiriä, että kansalainen ei saisi sanoa mielipidettänsä ja rajoitetaan keskustelua. Emmehän me niin tee. Tuomioistuimet ottavat kantaa siihen, mikä on kiihottamista kansanryhmää vastaan. Ja niin kuin tässä alussa kerroin, myös EU-tasolla ollaan keskusteltu tästä, ja valitettavasti tilanne oli se — Saksan ministeri kertoi minulle — että Saksassa tilanne oli mennyt niin pitkälle, että poliitikko, joka oli joutunut vihapuheen kohteeksi, myös surmattiin. [Puhemies koputtaa] Se askel vihapuheesta tekoon saattaa olla valitettavasti lyhyt, [Puhemies koputtaa] ja siihen meidän ei kannata mennä. [Ben Zyskowicz: Kysykää edustaja Räsäseltä, saako sanoa mielipiteitä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:22:48,2019-11-07T16:24:08,Hyväksytty,1.1 2019_60_25,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Toisen vapaus ei saa loukata toisen oikeuksia, ja silloin, kun puhutaan vihapuheesta, niin puhutaan myös siitä, että voidaan loukata toisen turvallisuudentunnetta. Oikeusministeriö on tehnyt tutkimuksen, jossa on selvitetty, että vihapuhe vaikuttaa kohteiden turvallisuudentunteeseen, psyykkiseen terveyteen, viranomaisluottamukseen ja saa vihapuheen kohteena olevan välttelemään tietyillä paikoilla liikkumista. Ja nyt uusimmat tutkimukset osoittavat myös sen, että ihmiset eivät lähde vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, koska he pelkäävät joutuvansa näiden hyökkäysten kohteeksi. Vihapuhe ei ole vihaista puhetta. Politiikassa saa olla vihainen ja politiikassa saa olla eri mieltä, mutta vihapuheessa on kyse siitä, että lietsotaan ja kiihotetaan jotakin henkilöä kohtaan. Kysyisinkin, onko oikeusministeriössä pohdittu tätä demokratia-aspektia, koska se on äärimmäisen tärkeä ja vihapuhe usein kohdistuu tiettyihin ihmisryhmiin tai tietyntyyppisiin ihmisiin, jolloin sen vuoksi olisi tärkeää suojata myös heidän oikeuttaan osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-11-07T16:24:11,2019-11-07T16:25:19,Hyväksytty,1.1 2019_60_26,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Kiitos edustaja Filatoville tästä kysymyksestä. Olette myös aivan oikeassa siinä, että tämä edellinen selvitys näytti sen, että on olemassa selvästi viitteitä siitä, että ihmiset miettivät monta kertaa, uskaltavatko he lähteä politiikkaan, haluavatko he olla sitten siinä mukana, [Vilhelm Junnila: Josta heidät tuomitaan!] jos on riski, että joutuu vihapuheen kohteeksi. Ja se on rajoittanut tiettyjen henkilöryhmien halua olla mukana. Niihin henkilöryhmiin kuuluuvat myös maahanmuuttajataustaiset, ja tämä on vakava viesti. Meillä pitää olla demokraattinen järjestelmä, jossa kaikki tuntevat, että he voivat olla mukana tekemässä päätöksiä niin kuntatasolla, alueellisella tasolla kuin kansallisella tasolla, ja sen takia myös tämä näkökohta on otettu huomioon ja tullaan ottamaan huomioon tässä hallituksen tulevassa jatkotyössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:25:19,2019-11-07T16:26:27,Hyväksytty,1.1 2019_60_27,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,"Nyt viimeinen kysymys tästä aihealueesta, ja vaihdetaan teemaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_28,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluan tähdentää, että nyt ei puhuta sydämen sivistyksestä vaan siitä, kuka raahataan kuulusteluihin ja oikeuteen. On selvää, että pykäliä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta sekä uskonrauhan rikkomisesta käytetään hyvin valikoivasti eikä laki ole kaikille sama. Esimerkiksi monen Lähi-idästä tai Afrikasta tulleen henkilön uskonnosta ei saa esittää samoja kommentteja kuin valtauskonnostamme. Hallitus jopa painostaa EU:n kautta sosiaalisen median alustoja sensuroimaan mielivaltaisesti näkemyksiä ilman edes oikeuden päätöksiä. Sananvapauden suojaa tarvitsevat erityisesti mielipiteet, joista joku voi loukkaantua. Me tiedämme, että luvalliset mielipiteet ovat sallittuja Pohjois-Koreassakin. Sananvapauden rajoittaminen vihapuhepelottelun varjolla johtaa pahimmillaan kansalaisten katkeroitumiseen, kansan kahtiajakoon ja yhteiskunnalliseen epävakauteen. Arvoisa ministeri: miten te aiotte edistää sananvapautta sen tukahduttamisen sijaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-07T16:26:27,2019-11-07T16:27:26,Hyväksytty,1.1 2019_60_29,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Toivon, että edustaja Mäkelä on myös tutustunut niihin tilastoihin, jotka näyttävät, että Suomi on, mitä tulee sananvapauteen, maailman kärjessä. Me olemme siis maailman kärjessä, meillä toimii sananvapaus hyvin. Oletteko tutustunut näihin tilastoihin? Se, mitä te nyt sanotte, on aivan jotain muuta, ja se kertoo siitä, että te haluatte jotenkin tuoda esille vääristetyn kuvan siitä, mikä tilanne Suomessa on. Se ei ole niin kuin sen tuotte esille, vaan se on niin, että meillä on sananvapautta. Tuomioistuin on se, joka ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin, ja minä lähden siitä, että meillä on riippumaton tuomioistuinlaitos, meillä on poliisi, joka tekee työnsä, ja meillä on syyttäjälaitos, joka tekee työnsä. Ja meidän, poliitikkojen, asia on yrittää luoda sellaista ilmapiiriä tähän maahan, että meillä olisi vähemmän vihaa ja enemmän rakkautta. [Vilhelm Junnila: Kaikki samaa mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:27:27,2019-11-07T16:28:29,Hyväksytty,1.1 2019_60_30,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jottei jää väärää käsitystä, edustaja Mäkelä, Suomen hallituksen toimenpiteistä, niin väitteenne siitä, että Suomen hallitus painostaisi jollakin tavalla epäasiallisesti Euroopan unionin viranomaisia toimimaan tässä asiassa, ei pidä paikkaansa. Tämä hallitus haluaa kyllä huolehtia siitä, että näitä kansainvälisiä alustoja ei käytetä rikolliseen toimintaan, ei käytetä rikolliseen toimintaan. Me molemmat tiedämme sen, että hybridivaikuttaminen maailmassa lisääntyy, ja sitä pitää pystyä torjumaan. Siihen liittyen Suomen hallitus on tehnyt toimenpidealoitteita EU:n puitteissa, mutta missään tapauksessa tämä hallitus ei halua painostaa puuttumaan sananvapauteen EU:n kautta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Siitä on paperit olemassa!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:28:31,2019-11-07T16:29:12,Hyväksytty,1.1 2019_60_31,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2019 vp,Tämä aihealue on tällä erää loppuunkäsitelty.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_60_32,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Siirrytään seuraavaan aihepiiriin, ja sen esittelee meille edustaja Sarkomaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_60_33,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan, aikooko hallitus todellakin leikata työeläkkeistä. Hallitusohjelman mukaan kaavaillaan toimenpiteitä, joilla leikattaisiin työeläkkeistä, jotta voitaisiin nostaa pienempiä eläkkeitä pääministeri Antti Rinteen vaalilupauksen lunastamiseksi. [Eduskunnasta: Onko näin?] Tämä tarkoittaisi sairaanhoitajien, opettajien, poliisien työeläkkeiden leikkaamista. Kokoomus tyrmää työeläkkeiden leikkaukset. Haluamme kantaa huolta pienistä eläkkeistä. Eläkkeellä on tultava toimeen, mutta oikea tie siihen ei ole romuttaa suomalaista työeläkejärjestelmää ja leikata ahkerilta keskituloisilta eläkeläisiltä. [Paavo Arhinmäki: Nyt alkaa mennä ihan perussuomalaiseksi tää kokoomuksen touhu!] Kysynkin hallitukselta: Aiotteko te leikata sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä? Ettekö te kunnioita sitä, kun suomalainen on ahkerasti työnsä tehnyt, niin hän on sen jälkeen sitten työeläkkeensä ansainnut? Aiotteko te vaalilupausten lunastamiseksi todellakin romuttaa suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-07T16:29:22,2019-11-07T16:30:32,Hyväksytty,1.1 2019_60_34,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,Nyt ainakin kaksi ministereistä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_35,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei todellakaan ole leikkaamassa eläkeläisiltä, päinvastoin. Ensi vuoden alusta, jos eduskunta hyväksyy budjettiesityksen, tulee pieniin eläkkeisiin merkittävä nousu. Tämä hallitus haluaa, että niitten naisten, jotka ovat kärsineet siitä, että perhevapaajärjestelmän puitteissa ei ole eläkettä kertynyt, pieniä eläkkeitä tullaan korjaamaan. Tähän liittyy se, että halutaan käydä myöskin työeläkejärjestelmän osapuolten välillä keskustelu siitä, voisiko työeläkerahastoja käyttää myöskin tämän ongelman korjaamiseen. Siellä on noin 200—300 miljoonan euron tarve siihen korjaamiseen. Lähtökohta on se, että näillä rahoilla, ilman että työeläkejärjestelmä millään tavalla vaarantuu, voitaisiin korjata näitten pienituloisten, pitkää työuraa tehneiden, ahkerien naisten eläkettä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:30:32,2019-11-07T16:31:25,Hyväksytty,1.1 2019_60_36,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaan kysymykseen voisi lyhyesti vastata: Emme aio. Tämä hallitus ei tule leikkaamaan kenenkään eläkkeitä, [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] kuten pääministeri Rinne totesi. Päinvastoin: pienimpiä eläkkeitä tullaan korottamaan. Hallitusohjelmassa on kirjaus kolmikantaisesta selvityksestä, juuri siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa näitä pienimpiä työeläkkeitä ja pienimmillä työeläkkeillä olevien henkilöiden asemaa. Tätä selvitystyötä ei ole käynnistetty, ja tästä on tarkoitus käydä kolmikantainen keskustelu. [Arja Juvonen: Milloin käynnistetään?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-07T16:31:28,2019-11-07T16:32:05,Hyväksytty,1.1 2019_60_37,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat kysymyksiä esittää, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_38,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työeläkejärjestelmässä ei ole ylimääräistä rahaa. Jos te ette leikkaa poliisien, sairaanhoitajien ja opettajien eläkkeitä, silloin te leikkaatte meidän lastemme ja lastenlastemme eläkkeitä tai te nostatte työeläkemaksuja, mikä sitten vaikeuttaisi työllisyyskehitystä ja johtaisi siihen, että vaarannatte joka tapauksessa työeläkejärjestelmän. Pidän tätä erittäin vakavana. Tämä on historian ensimmäinen kerta, kun istuva hallitus laittaa kätensä työeläkejärjestelmän taskuun, jotta istuvan pääministerin tekemät vaalilupaukset voitaisiin lunastaa. Olen täysin varma, että jos kysytte palkansaajaliikkeeltä, kysytte eläkeläisiltä, kysytte nuorilta, kysytte keneltä tahansa suomalaiselta, he eivät hyväksy sitä, että meidän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen asia, työeläkejärjestelmä, asetetaan vaaraan. Kysynkin vielä teiltä, pääministeri, voitteko te vastata tässä eduskunnan edessä: aiotteko te todellakin laittaa kätenne työeläkejärjestelmään ja romuttaa sen perusperiaatteen, [Paavo Arhinmäki: Vastasi jo!] että työeläke kertyy työtä tekemällä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-07T16:32:14,2019-11-07T16:33:26,Hyväksytty,1.1 2019_60_39,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,Pääministeri Rinne ainakin nostaa kätensä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_40,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa, 2005 vuoteen asti eläkejärjestelmä ei tunnistanut laisinkaan perhevapailla olevien, pääsääntöisesti naisten, oikeutta eläkkeeseen sen perhevapaan ajalta. 2005 kolmikantainen järjestelmä tuotti tuloksen, jossa sovittiin, että 550 euroa lasketaan eläkekertymään kuukausittain perhevapaan ajalta. Tätä ennen eläkettä kerryttäneiltä naisilta se eläkeoikeus puuttuu, ja sitä pitää korjata työeläkejärjestelmän puitteissa, jos se on mahdollista yhteistyössä kolmikannassa selvittää ja viedä eteenpäin. Sitä tämä hallitus tulee viemään eteenpäin. Minun tekisi mieli — tämä on kyllä hallitukselle esitetyt kysymykset — esittää kysymys kokoomukselle, että oletteko te nyt vastustamassa sitä, että naisten pieniä eläkkeitä korjataan. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei! — Jukka Gustafsson: Kokoomus on taas naisten kimpussa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:33:29,2019-11-07T16:34:23,Hyväksytty,1.1 2019_60_41,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä eläkeläisten toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat aika monimutkaisia. Niihin liittyvät tietenkin työeläkejärjestelmä, työeläkkeet, eläkeläisten verotus ja eläkeläisten todellinen kulutus. Oma käsitykseni on, että eläkeläisten toimeentulo on viime vuosina heikentynyt. Se johtuu siitä, että erityisesti asumiseen liittyvät kulut, terveydenhuoltoon liittyvät kulut ja monin paikoin myös liikkumiseen liittyvät kulut, eli oman auton käyttö, ovat vaikeutuneet, ja monilla eläkeläisillä on vaikeuksia selvitä jo päivittäisistä pakollisista laskuista. Tämän lisäksi me tiedämme, että eläkeläisten verotus on noin 300 miljoonaa ankarampi kuin vastaavan tulotason palkansaajilla, ja tämän lisäksi työeläkejärjestelmän kestävyys indekseineen on hyvin monissa eläkeläisfoorumeissa asetettu kyseenalaiseksi. Pääministeri Rinne, kokoomus esittää, että perustetaan parlamentaarinen työryhmä, joka tutkii työeläkejärjestelmän kestävyyttä indekseineen, eläkeläisten verotusta ja [Puhemies koputtaa] eläkeläisten todellista kulutusta. Oletteko te valmis siihen? [Paavo Arhinmäen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-07T16:34:26,2019-11-07T16:35:39,Hyväksytty,1.1 2019_60_42,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä, te luettelitte juuri niitä asioita, jotka viime vaalikaudella teidän hallituksessa ollessanne heikensivät eläkeläisten toimeentulon edellytyksiä. [Arto Satosen välihuuto] Te nostitte kustannuksia liikkumiseen, esimerkiksi sairaaloihin tai lääkärihoitoon, [Kokoomuksen ryhmästä: Ei nostettu!] te nostitte omavastuuosuutta eläkeläisille, mikä johti siihen, että tuolla toreilla ja turuilla tuli entistä useammin vastaan ihmisiä, jotka kertoivat, että eläke ei riitä ruokaan ja lääkkeisiin samaan aikaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Mitä te teette sitten?] Tämä hallitus korjaa nämä asiat nyt. Tämä hallitus korjaa nämä asiat nyt. Samoin kuin nostatte tämän eläkeläisten verotuksen esille: tosiasia on, että tämän hallituksen valmistelussa on tällä hetkellä eläkeläisten ja palkansaajien samoihin tuloihin liittyvät samanlaiset verotukset. Tämä hallitus valmistelee näitä asioita. Toivottavasti päästään päättämään näitä ja toivottavasti, edustaja Eestilä, tuette niitä silloin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:35:39,2019-11-07T16:36:31,Hyväksytty,1.1 2019_60_43,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä on aivan oikeassa: eläkeläisköyhyys on lisääntynyt. Se johtuu pitkälti siitä, että edellisellä kaudella kansaneläkettä leikattiin sekä indeksijäädytyksellä että indeksileikkauksella. Mutta kuten pääministeri Rinne totesi, 1.1.2020 pienimpiin eläkkeisiin tehdään euromääräiset korotukset. Takuueläke tulee nousemaan 50 eurolla ja pienimmät kansaneläkkeet 34 eurolla. Ja nämä huomioidaan myös muun muassa eläkkeensaajan asumistuessa, jolloinka eläkeläiselle jää käteen se raha, jonka hallitus on luvannut. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä hallitus!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-07T16:36:31,2019-11-07T16:37:13,Hyväksytty,1.1 2019_60_44,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos olisin hallituksessa, niin en kyllä kehuisi tällä vappusatasella, joka nyt leikattuna tulee voimaan. Mutta jos palataan tähän alkuperäiseen kysymykseen, niin hallitusohjelman mukaan te haluatte työeläkejärjestelmän sisältä rahoittaa lisää eläkkeiden korottamisia. [Kimmo Kiljunen: Ihan oikea linja!] Ja nyt täällä lupaatte ja takaatte, että vaikka tämä selvitys kohdistuu nimenomaan työeläkevaroihin, niin kenenkään eläkkeitä ei tulla leikkaamaan. Pääministeri Rinne mainitsi, että kyse on muutaman sadan miljoonan euron erästä. Onko olemassa jotain sellaista rahaa, että kun sieltä otetaan muutama sata miljoonaa, se ei ole mistään pois? Onko muuallakin tällaista rahaa? Käytetään ne rahat hyviin tarkoituksiin — varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja niin edelleen — jos tämmöisiä rahoja löytyy. Nigeriasta tuli aikanaan kirjeitä, joissa sanottiin, että siellä odottaa iso perintö. Kukaan ei semmoisia uskonut. Nytkö pitäisi uskoa, että löytyy satoja miljoonia, joka ei ole mistään pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-07T16:37:15,2019-11-07T16:38:18,Hyväksytty,1.1 2019_60_45,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa edustaja Zyskowicz, eläkejärjestelmässä on 211 miljardia euroa noin karkeasti ottaen rahastoitua rahaa. Se kattaa noin 25 prosenttia eläkevastuista, jotka ovat siis noin neljä kertaa suuremmat kuin nämä eläkerahastot. Tarkoitus on alun perinkin ollut, silloin kun eläkejärjestelmää lähdettiin rakentamaan, rakentaa osittain rahastoiva järjestelmä. Osittain rahastoivan järjestelmän tulot riippuvat vuodessa paljon siitä, kuinka paljon sattuu tulemaan sinä vuonna tuloja. Sillä on tietty keskimääräinen aikaväli, mille haetaan tiettyjä tulotavoitteita. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että minun arvioni — asiantuntijoitten keskustelujen pohjalta — lähtee liikkeelle siitä, että työeläkejärjestelmästä voidaan irrottaa näitten pienituloisten naisten eläkkeisiin tietty summa rahaa, jolla voidaan korjata eläkejärjestelmän puitteissa syntyneitä ongelmia näitten pienituloisten naisten tulotasossa. Uskon, että tämä neuvottelemalla voidaan löytää. [Ben Zyskowicz: Ja se ei ole mistään pois? Satoja miljoonia, ja se ei ole mistään pois?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:38:18,2019-11-07T16:39:20,Hyväksytty,1.1 2019_60_46,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Eläkeläisköyhyys on todella viime vuosina lisääntynyt. Siinä iso osatekijä on tietenkin asumisen hinnan kasvu, ja olisi syytä löytää lisää keinoja, joilla voimme tähän asumisen hinnan kasvuunkin pureutua. On aivan loistava juttu, että hallitus tuo näitä perusturvan parannuksia suomalaisille eläkeläisille, ennen kaikkea niille kaikista pienituloisimmille eläkeläisille, jotka jälleen kerran tuntuvat olevan kokoomuksen hampaissa — ainakin, jos tätä keskustelua tässä tulkitsee. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei!] Nyt jos katsotaan eläkejärjestelmän kestävyyttä pitemmällä aikavälillä, niin tärkeää on tietysti se, että me saamme joka ikisen nuoren, joka ikisen suomalaisen kantamaan vastuuta eläkejärjestelmän kantokyvystä työntekijänä maksamalla näitä eläkemaksuja. Nyt kun väestön keski-ikä kasvaa ja suuret ikäluokat tulevat siihen ikävaiheeseen, että tarvitsevat entistä enemmän huolenpitoa ja hoivaa, olisikin tärkeää, että saataisiin kaikki nuoret [Puhemies koputtaa] pelastettua syrjäytymiseltä. Kysynkin hallitukselta, mitä me voisimme tehdä, jotta nuorten syrjäytymistä voitaisiin [Puhemies koputtaa] entistä tehokkaammin torjua ja saada kaikki mukaan kantamaan yhteistä vastuuta myös eläkejärjestelmän kestävyydestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-11-07T16:39:22,2019-11-07T16:40:40,Hyväksytty,1.1 2019_60_47,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Honkoselle erinomaisen hyvästä kysymyksestä. On tietenkin niin, että työllisyysaste ja se, että saadaan aidosti kaikki mukaan työmarkkinoille, pitkälti määrittää niin meidän eläkejärjestelmämme kestävyyden kuin muutenkin julkisen talouden kestävyyden. Yksi hallituksen keskeisimpiä hankkeita, jonka tavoitteena on nostaa suomalaista koulutustasoa ja huolehtia siitä, että kaikilla nuorilla myöskin on edellytykset pärjätä suomalaisilla työmarkkinoilla, on tämä uudistus, mikä tehdään oppivelvollisuuden laajentamiseksi. Tällä hetkellä perusasteen varassa olevien työllisyysaste on Suomessa vain noin 40 prosentin luokkaa. Siitä huolimatta, että näiden työpaikkojen määrä on vähentynyt jatkuvasti viimeisten vuosikymmenten aikana, niin edelleen noin 15 prosenttia jokaisesta ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Eli tämä uudistus on keskeisen tärkeä siinä, että voidaan sekä puuttua nuorten syrjäytymiseen että huolehtia siitä, että suomalainen työllisyysaste [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa olisi nykyistä korkeampi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-11-07T16:40:40,2019-11-07T16:41:51,Hyväksytty,1.1 2019_60_48,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! ”Äiti, tuleeko raha seinästä”, muistan lapseni kysyneen, kun ensimmäistä kertaa menimme pankkiautomaatille. Arvoisa pääministeri Rinne, tuleeko raha seinästä? Onko niin, että olette oikeasti nostamassa eläkkeitä toisten eläkkeiden kustannuksella? Lupasitte vaaleissa 1 400 euroa eläkettä ansaitseville 100 euron korotuksen. Arvoisa ministeri Pekonen, te ette ole toteuttamassa tätä lupausta, vaikka sanotte siellä, että pieniin eläkkeisiin tulee korotus. Te ette korota 1 400 euroa tienaavien eläkkeitä. Kysynkin teiltä: kun kyse on lupauksista ja sanojen pitämisestä ja siitä, että usko säilyy niin hallitukseen — johon se on koetuksella — kuin meihin kansanedustajiin, niin miksi luvataan mutta sitten ei toteuteta? Ulosottojen määrä on Suomessa suuri myös eläkeläisillä ja ikääntyneillä. Perussuomalaiset esittävät, että tekisimme toimenpideohjelman, [Puhemies koputtaa] jolla ennaltaehkäistään näitä. Mitä siihen vastaatte? Ja myös lupauskysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-07T16:41:51,2019-11-07T16:43:03,Hyväksytty,1.1 2019_60_49,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on semmoinen sananlasku, että ”sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa”. [Naurua] Mutta on pakko todeta se, että perussuomalaiset lupasivat ennen vuoden 2015 vaaleja, että 1 000 eurojen eläkkeet tulevat kokonaan verottomiksi. Tämä hallitus on toteuttamassa sitä, että alle 1 400 euron eläkkeitä nostetaan toivottavasti 100 eurolla muutaman vuoden ohjelmalla. Ensimmäinen erä on tulossa 1.1.2020 kaikille niille ihmisille, joille sitä on luvattu tulevan. [Ben Zyskowicz: Ja toista erää ei koskaan tulekaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:43:04,2019-11-07T16:43:39,Hyväksytty,1.1 2019_60_50,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! Me yhdessä sovimme hallitusohjelmaneuvotteluissa, että pienimpiin eläkkeisiin tehdään euromääräinen korotus, ja näin me olemme nyt tekemässä: pienimpiin kansaneläkkeisiin 34 euroa, takuueläkkeisiin 50 euroa, ja kansaneläkekin nousee aina sinne noin 1 400 euroon asti siitä aina [Arja Juvosen välihuuto] progressiivisesti. [Eduskunnasta: Näin se on!] Mutta me tarkastelemme toki jokaisessa budjettiriihessä, miten meidän talouskehitys etenee. Ja toivomme toki, että voimme satsata myös aina enemmän eläkkeisiin. Minusta tämä on erittäin hyvä suunta, että me teemme nyt euromääräiset korotukset juuri niille eläkeläisille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Eikä tässä ole kysymys mistään pienestä määrästä ihmisiä — 600 000, yli 600 000, eläkeläistä tulee saamaan 1.1.2020 jälkeen korotuksen eläkkeisiinsä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-07T16:43:39,2019-11-07T16:44:43,Hyväksytty,1.1 2019_60_51,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tuntuu, että te, pääministeri Rinne, ette halua puhua tästä vappusatasesta, ja me haluamme siitä juuri sen takia puhua, sillä te lupasitte jokaiselle suomalaiselle, joka saa alle 1 400 euroa kuussa eläkettä, 100 euroa puhtaana käteen. [Vilhelm Junnila: Aprillia!] Te olette nyt korottamassa takuueläkettä, niin kuin mekin teimme hallituksessa, se on tärkeää. Pienimpiin kansaneläkkeisiin tulee muutama kymppi, sekin on tärkeää, se auttaa näitä ihmisiä. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Pääministeri Rinne, te äsken sanoitte, että jokainen, jolle te lupasitte tuon 100 euroa, tulee saamaan ensi vuoden alussa lisää. Kysyn: Kuinka paljon lisää tästä leikatusta vappusatasesta tulevat saamaan ne, jotka saavat eläkettä 1 300—1 400 euroa? Kuinka monta euroa tulee lisää näille eläkkeensaajille, joille te lupasitte tuon vappusatasen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-07T16:44:45,2019-11-07T16:45:48,Hyväksytty,1.1 2019_60_52,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, me kyllä olemme keskustelleet useasti tästä asiasta. Totean nyt uudelleen tässä kaikkien kuullen sen, mitä vappuna 2018 puhuin. Totesin, että kaikille niille suomalaisille, jotka tienaavat alle 1 400 euroa, useamman vuoden ohjelmalla ottaen huomioon julkisen talouden tasapainon, laitetaan... [Oikealta: Ei!] — Tämä on se, mitä on sanottu. Sen puheen voi löytää ihan suoraan tuolta SDP:n sivuilta. [Timo Heinosen välihuuto] Tervetuloa tutustumaan! — Tosiasia on, että useamman vuoden ohjelmalla on luvattu satanen näille ihmisille korotusta, ja se ensimmäinen korotus on nyt tulossa 1.1.2020. Toivon, että ministeri Pekonen vastaa täsmällisesti tähän kysymykseen, minkä esititte — en nyt pysty vastaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:45:48,2019-11-07T16:46:31,Hyväksytty,1.1 2019_60_53,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,Ja ministeri Pekonen täsmentää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_54,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt toivoisin, että tässä salissa ei näitä kymppejä väheksyttäisi. [Timo Heinonen: Ei ole väheksytty!] Edellinen korotus kansaneläkkeisiin on tehty 2008. Siitä on kyllä mielestäni aika pitkä aika. [Paavo Arhinmäki: 12 vuotta sitten!] On 12 vuotta aikaa siitä, kun edellisen kerran on kansaneläkettä korotettu. [Timo Heinonen: Kuka on väheksynyt? — Paavo Arhinmäki: Edustaja Heinonen muun muassa!] Ja 34 euroa ei minun mielestäni ole mikään varsin pieni summa, vaan se on mielestäni kyllä ihan kohtuullinen korotus ja hyvä alku tälle korotukselle. [Ben Zyskowicz: Vastatkaa kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-07T16:46:31,2019-11-07T16:47:08,Hyväksytty,1.1 2019_60_55,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Herra puhemies! Sain joku aika sitten terveiset tuolta kotiseudultani Köyliöstä vanhalta rouvalta, joka on maatalon emäntä. Hän oli hyvin pettynyt siihen, että hän uskoi siihen teidän lupaukseenne, pääministeri Rinne. Hän uskoi siihen sataseen, ei hän ollut kuullut tuosta rytmityksestä. Hän oli pettynyt. — Hän oli pettynyt. Hän ei voinut luottaa teidän lupaukseenne, ja siitä on kyse, ja siksi me puhumme tästä. Ministeri Pekonen, ne korotukset ovat paikallaan, siitä ei ole kyse, vaan on kyse petetyistä lupauksista, ja toisaalta siitä, että työeläkettä ei voi nostaa leikkaamalla toisten työeläkkeistä. Siellä kassassa ei ole ylimääräistä rahaa. Mutta haluaisin uudistaa edustaja Eestilän tekemän perustellun kysymyksen. Kokoomus on valmis siihen, että parlamentaarisesti tarkastellaan meidän eläkejärjestelmän kestävyyttä, eläkeläisten ostovoiman kehittymistä ja sitä, vastaako siellä eläkeindeksin taustalla oleva kulutuskori sitä todellista eläkeläisten kulujen kasvua: sähkölaskua, polttoaineen hinnannousua, [Puhemies koputtaa] jota olette nyt taas tekemässä, vuokria ja niin edelleen. [Puhemies koputtaa] Olisitteko valmis tällaiseen keskusteluun, jotta parlamentaarisesti, yli hallitus—oppositio-linjojen, [Puhemies koputtaa] voitaisiin palauttaa usko eläkejärjestelmään? [Ben Zyskowicz: Nyt on helppo vastata kyllä tai ei!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-07T16:47:10,2019-11-07T16:48:31,Hyväksytty,1.1 2019_60_56,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeätä korjata asioita, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, sillä tavalla, että se kestää myöskin vaalikausien ylitse. Jos tässä tilanteessa, jonka kuvasitte, kokoomus on valmis lähtemään parlamentaariseen valmisteluun tavoitteena se, että pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa aidosti parannetaan, vastaus tähän teidän kutsuunne on: tervetuloa, valmistellaan vain ne yhdessä. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] Mutta se edellyttää ehdottomasti sitä, että te olette sitoutumassa siihen, että pienituloisten eläkeläisten asemaa parannetaan. Se on tämän hallituksen selkeä linja. [Eduskunnasta: Hyvä! — Jukka Gustafsson: Meni hiljaiseksi! — Ben Zyskowicz: Päinvastoin, kättä päälle!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:48:31,2019-11-07T16:49:11,Hyväksytty,1.1 2019_60_57,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Sarkomaa mainitsi poliisit, sairaanhoitajat, opettajat ja käden olemisen taskulla, niin varmasti moni heistä muisti sen, että kokoomus kävi juuri näiden työntekijäryhmien taskulla leikkaamalla lomarahoja. Kokoomus painosti kiky-sopimukseen, kuten ryhmäpuheenjohtaja Mykkänen on täällä sanonut. Kun te puhuitte eläkeläisistä, pienituloista eläkeläisistä, jokainen heistä varmaan muistaa, kun kokoomus kävi heidän taskullaan leikkaamalla kansaneläkettä viime kaudella ja jäädyttämällä indeksit. [Petteri Orpo: Nyt te käytte lasten taskuilla!] Ja nyt, kun hallitus on nostamassa sekä kansaneläkettä että takuueläkettä, kritiikki kokoomukselta on kovaa. Kuulostaa siltä, että pienituloisten eläkeläisten aseman parantaminen on myrkkyä kokoomukselle. Arvoisa puhemies! Jo viime kaudella esitimme monta kertaa, että tätä indeksikoria tarkisteltaisiin. Siitä tehtiin kirjallisia kysymyksiä, hallitus ei sitä tehnyt. Miltä kuulostaa nyt tämä kokoomuksen jälkiherännäisyys Prisman ovelta henkisesti siihen, [Puhemies koputtaa] että indeksi ei vastaa täysin sitä kulutuskoria, mikä eläkeläisillä on? [Puhemies: Nyt taitetaan minuutti!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-07T16:49:14,2019-11-07T16:50:35,Hyväksytty,1.1 2019_60_58,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä indeksikorin sisältö on tärkeä kysymys sen takia, että siellä nykyisessä kuluttajahintaindeksissä painottuvat sellaiset asiat, jotka eivät ole aidosti ikääntyvien ihmisten, eläkeläisten normaalissa ostoskorissa, ja sen takia tämä on äärimmäisen tärkeä asia, minkä edustaja Orpo nosti esille. On totta, että tätä on pohdittu jo aikaisemmin. Minä en pysty tällä hetkellä varmasti sanomaan, mutta minulla on semmoinen käsitys, että valtiovarainministeriössä jo nyt tällä hetkellä käydään läpi tätä indeksikoria, että täyttääkö se nyt oikealla tavalla sen kokonaisuuden, joka kohdistuu eläkeläisten kulutustottumuksiin. [Petteri Orpon välihuuto] Ja minä toivon, että me saamme semmoisen tilanteen syntymään, että me voimme yhdessä varmistaa sen, että tästä eteenpäin tämä kuluttajahintaindeksi ei sorra niitä kulutusrakenteita, jotka liittyvät eläkeläisten toimeentuloon. Toistan uudelleen sen, että jos te olette aidosti halukkaita korjaamaan pienituloisten eläkeläisten asiaa, erityisesti niitten pienituloisten naisten asiaa, jotka ovat eläkejärjestelmän ongelmista, [Puhemies koputtaa] puutteesta kärsineet, niin sitten tervetuloa valmistelemaan yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:50:35,2019-11-07T16:51:42,Hyväksytty,1.1 2019_60_59,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,Ja nyt viimeinen kysymys tästä aihealueesta — asian esille nostanut edustaja Sarkomaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_60,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että te otitte tästä kopin, pääministeri Rinne, ja perustamme sen parlamentaarisen työryhmän, [Paavo Arhinmäki: Ai te sen perustatte?] jossa huolehdimme eläkkeiden ostovoimasta, katsomme tuon indeksikorin. Toivon, että otatte myös kopin siitä, ettette lähde romuttamaan suomalaista työeläkejärjestelmää. Eläke on tärkeä, palvelut ovat tärkeitä. Erityisen tärkeää eläkeläisille on se, että sinne omalle terveysasemalle pääsee jonottamatta. Ministeri Kiuru juuri hiljattain tiedotustilaisuudessa lupasi laittaa terveyskeskukset kuntoon. Lupasitte tuhat lääkäriä, lupasitte rahaa tämän asian kuntoon laittamiseen. Sanoitte sanatarkasti näin: [Paavo Arhinmäki: Sitäkö tekin vastustatte?] ”Jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua mukaan, niin millä sitten?” Lupasitte rahat ja tuhat lääkäriä. Heti kun tämän sanoitte, oman ministeriönne virkamies sanoi, että ei tällä rahalla saa lääkäreitä palkata. Voisitteko te selittää, mistä tässä on kysymys. Toivon, että nyt kertoisitte, millä rahalla ja milloin toteutatte sen lupauksenne, [Puhemies koputtaa] että terveyskeskuksiin saadaan tuhat lääkäriä. Voivatko ne jonossa olevat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät luottaa siihen, että ne lääkärit todellakin tulevat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-07T16:51:48,2019-11-07T16:53:06,Hyväksytty,1.1 2019_60_61,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp,Ministeri Kiuru haluaa vastata kuitenkin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_62,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä oli osoitettu kysymys omalle toimikentälleni, mutta se ei liity eläkkeisiin, [Ben Zyskowicz: Eläkeläisiin liittyy!] mutta vastaan mielelläni siihen, miten Suomessa pääsee jatkossa hoitoon. On aivan selvää, että valtionavustus on erilainen apparaatti kuin on tosiasiassa sitten meidän pysyvä valtionrahoitus kunnille, ja tältä osin avustukset ovat erilaisia. Ja niin kuin totesin tuossa lehdistötilaisuudessa, 40 prosentilla kunnista on ongelmia lääkäreiden palkkaamisessa, lopuilla ei ole. Tarvitaan siis monialaisia toimia, jotta Suomessa kaikki pääsisivät lääkäriin. 43—45 prosenttia tilastojen mukaan pääsee Suomessa viikossa hoitoon, kaikki eivät pääse. On muitakin syitä kuin lääkäripula, miksi tämä ei onnistu. Edustaja Sarkomaa, siihen keskusteluun liittyi pitkä alustus, jossa kävimme läpi sitä, mitä eroja näillä avustuksilla on. Totesin, että pysyvää valtionrahoitusta on käytettävä pysyvien lääkärikuntien hankkimiseen. Väliaikaisesti jonoja voidaan purkaa ja keskittyä työtapojen uudistamiseen. [Puhemies koputtaa] Siihen voidaan palkata myös lääkäreitä. [Petteri Orpo: Ei tule tuhatta uutta lääkäriä!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-07T16:53:09,2019-11-07T16:54:25,Hyväksytty,1.1 2019_60_63,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp,Seuraavan aihealueen ja kysymyksen esittelee meille edustaja Östman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_60_64,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Huumeiden käyttö on edelleen yleistynyt, ja tämä ilmenee myös muun muassa THL:n kyselytuloksista. Samalla lisääntyvät myös huumeista aiheutuvat haitat, kuten vakavat terveys- ja sosiaaliset haitat sekä erittäin vakava järjestäytynyt rikollisuus. Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta on saanut yli 50 000 allekirjoitusta ja on näillä näkymin etenemässä eduskuntaan. Osa hallituspuolueista kannattaa ja tukee kansalaisaloitetta. Sisäministeri Ohisalon kannanotot erityisesti poliisiministerinä hämmästyttävät suuresti. Asia sivuaa myös useamman ministerin tehtäväkenttää, ja käännyn nyt teidän puoleenne, kun Ohisalo ei ole tänään paikan päällä. Kysynkin pääministeriltä: edustaako sisäministeri Ohisalon ja vihreiden kanta hallituksen päihdepolitiikkaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-07T16:54:29,2019-11-07T16:55:31,Hyväksytty,1.1 2019_60_65,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp,"Ministeri Henriksson vaikka. [Paula Risikko: Rinne, Rinteeltä kysyttiin!] Ministeri Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_66,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp," Arvoisa puhemies! Huumausainerikollisuus on sellaista rikollisuutta, minkä me emme halua Suomessa kasvavan. Ja sen rangaistavuus — ne asiat kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalalle. Meidän hallitusohjelmassamme ei ole sellaista kirjausta, että lähdettäisiin muuttamaan rikoslakia tältä osin, ja se on hyvin selkeää. On tietysti niin, että kansalaisilla on oikeus tehdä kansalaisaloitteita, ja kaikki kansalais-aloitteet käsitellään sitten täällä eduskunnassa. Myös tästä asiasta, kun se tulee niin pitkälle, että se tulee tänne, tietenkin myös oikeusministeriö tulee antamaan lausuntonsa. Itse näen, että asia siltä osin on harvinaisen selvä, elikkä tämä hallitus ei tule muuttamaan rikoslainsäädäntöä tältä osin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T16:55:35,2019-11-07T16:56:39,Hyväksytty,1.1 2019_60_67,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Östman, vahvistan tämän oikeusministerin selkeän kannan tähän tilanteeseen. Myöskin hallitusohjelmaneuvotteluissa asia on todettu: tässä ei edetä. Mutta samalla kun sanon näin, sanon, että päihdepolitiikassa on tärkeää pohjata päätöksentekoa jatkuvasti lisääntyvään tietoon. On olemassa erilaista tutkimustietoa liittyen tähän kannabikseen, ja uskon, että tutkitun tiedon kehittymistä tulevaisuudessa seurataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:56:41,2019-11-07T16:57:13,Hyväksytty,1.1 2019_60_68,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp,"Ja lisäkysymys tästä aiheesta, edustaja Östman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_69,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp," Arvoisa puhemies! Se on niin kuin kaksi ministeriä totesi tässä, että huumausainerikos on Suomessa rikoslaissa määritelty lainvastainen teko. Huumausaineiden hallussapidosta, hankkimisesta, käytöstä, valmistamisesta, kuljettamisesta, kaupasta ja näiden yrittämisestä voidaan rangaista kansallisen lainsäädännön perusteella. Silti sisäministeri Ohisalo on avannut keskustelun, että hän olisi valmis muuttamaan tätä käytäntöä. Kysyn edelleen: Mikä on hallituksen kanta kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseen niin kuin Ohisalo on esittänyt? Toivottavasti — toivottavasti — olette tässä asiassa edelleen eri linjalla kuin sisäministeri.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-07T16:57:15,2019-11-07T16:58:05,Hyväksytty,1.1 2019_60_70,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Östman, voitte klousata tämän keskustelun, ei tarvitse keskustella: tämä hallitus ei tuo semmoista esitystä eduskuntaan. [Kalle Jokinen: Ministeri on aina ministeri!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-07T16:58:05,2019-11-07T16:58:14,Hyväksytty,1.1 2019_60_71,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2019 vp," Arvoisa puhemies! Suomalaisen päihdepolitiikan kantava voima on ollut se, että olemme viestineet hyvin yksituumaisesti vuosikymmenet, että me suhtaudumme hyvin kielteisesti huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamiseen. Se on ollut kantava linja päihdepolitiikassa tähänkin asti. Tältä osin myös päihdepolitiikassa tullaan tekemään jälleen kerran linjanvedot, ja ne tulevat perustumaan nimenomaan siihen oletukseen, että yhteiskunnassa on vahva tahto myös muilla kuin hallituksella viestiä vähemmän sallivia asenteita laittomia huumeita ja niiden käyttöä kohtaan. Tästä me tulemme pitämään yhä enemmän kiinni, koska päihteidenkäyttö ja erityisesti huumeidenkäyttö on jopa todella iso ongelma tänä päivänä lastensuojelussa. On sanottava, että me emme voi kasvattaa seuraavia sukupolvia antamalla sellaisia sallivia viestejä, joissa ajatellaan, että tälle polulle kannattaa lähteä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-07T16:58:19,2019-11-07T16:59:21,Hyväksytty,1.1 2019_60_72,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys uudesta kansalliskielistrategiasta (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2019 vp,"Viimeinen kysymys, sista frågan, ledamot Bergqvist.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_60_73,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys uudesta kansalliskielistrategiasta (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2019 vp," Ärade talman, arvoisa puhemies! I går firade vi svenska dagen. Dagen hyllar Finlands tvåspråkighet, samlar människor tillsammans och stärker gemenskapen. Det är en viktig dag för landets tvåspråkighet och för de svenskspråkiga. Dagen till ära vill vi reflektera över språkgruppernas ställning i dagens Finland. Regeringsprogrammet har flera skrivningar om det svenska språket och om förverkligandet av språkliga rättigheter. Speciellt viktigt är utarbetandet av den nya nationalspråksstrategin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.4.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-11-07T16:59:28,2019-11-07T16:59:59,Hyväksytty,1.1 2019_60_74,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys uudesta kansalliskielistrategiasta (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2019 vp," Värderade talman! Tack till ledamot Bergqvist för frågan. Det är alltså så att nationalspråksstrategin kommer att uppdateras under den här regeringsperioden. Vi alla oberoende av modersmålet, svenska eller finska, har samma rättigheter, och regeringen vill göra sitt för att stärka det att man också ska kunna se till att de språkliga rättigheterna förverkligas i praktiken.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-07T17:00:35,2019-11-07T17:00:59,Hyväksytty,1.1 2019_60_75,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys uudesta kansalliskielistrategiasta (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2019 vp,"Värderade talman! Vi har i undervisnings- och kulturministeriet också på gång flera processer som har betydelse för våra båda språkgrupper och betydelse speciellt för undervisningen i svenska språket i Finland. Igår informerade ministeriet om att vi kommer att tillsätta en utredningsperson som enligt regeringsprogrammet kommer att ansvara för en helhetsutredning vad gäller undervisningen på svenska i Finland där vi kommer att granska situationen allt från småbarnspedagogiken till högskolorna och också se över tillgången på bland annat behöriga lärare och barnträdgårdslärare på svenska i Finland. En annan del av det arbete som vi ansvarar för handlar om att utarbeta ett program för att öka intresset och också utveckla undervisningen i det andra inhemska språket. Det gäller såväl undervisningen på finska i svenskspråkiga skolor som framför allt undervisningen i svenska i finskspråkiga skolor, och det här arbetet kommer vi att inleda i början av nästa år.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+2.4.aspx,sv,Li Andersson,1310,2019-11-07T17:01:46,2019-11-07T17:02:48,Hyväksytty,1.1 2019_60_76,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että tämä asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 1 tunti ja 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_60_77,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä pohjoisessa, Suomen Saimaalla, asuu yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Anteeksi, edustaja Kivelä. — Nyt pyytäisin hiljaisuutta saliin. Jos on jotain muuta keskusteltavaa, niin sitten ovien ulkopuolella. Täällä puhutaan norpasta. — Olkaa hyvä.] Kiitos. — Saimaannorppa on välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Norppia on jäljellä arviolta noin 400 yksilöä. Niillä tulevine sukupolvineen on oikeus elää rauhassa. Saimaannorpan ja ihmisen yhteiselo on mahdollista, ja uskon, että kaikki suomalaiset haluavat nähdä norpan sukeltelevan Saimaalla myös tulevina vuosikymmeninä. Kuten Suomen luonnonsuojeluliitto on todennut, Saimaalle mahtuisi tuhansia norppia, kuten onkin ollut kauan sitten. Nyt käsiteltävä saimaannorppien puolesta tehty kansalaisaloite on todella tärkeä. Lämpimät kiitokset aloitteen tekijöille ja kaikille allekirjoittaneille. Saimaannorpan ainoa vihollinen on ihminen. Ihminen on suurin syy siihen, että norppakanta alun perin romahti 1900-luvun aikana. Vielä 1940-luvulle asti norpasta maksettiin tapporahaa, ja metsästys kiellettiin vasta 1955, jolloin saimaannorppa rauhoitettiin. 1990-luvun alkuun asti talvipesiä tuhottiin Saimaan juoksutuksesta johtuvilla suurilla vedenpinnan vaihteluilla. Myös ympäristömyrkyt, rantarakentaminen ja piittaamaton vesillä liikkuminen tuhosivat norppien elinympäristöä. Kalanpyydyskuolleisuus on kuitenkin aivan olennainen tekijä norppakannan romahtamisessa. Tällä hetkellä juuri hukkuminen kalanpyydyksiin on norpan suurin uhka ilmastonmuutoksen ja pesimäaikaisen häiriön ohella. Saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy on kalanpyydyskuolleisuus. Metsähallitus korostaakin yhdessä tutkijoiden kanssa, että kalanpyydyskuolleisuuden vähentäminen on ainoa keino säilyttää saimaannorppa. Etenkin pitkiä matkoja liikkuville, reviiriään laajentaville ja kalastuksen oppineille kuuteille verkot ovat vaarallisia surmanloukkuja. Nykyinen huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun kestävä verkkokalastuskielto ei niitä riittävästi turvaa. Viime kesänä heti heinäkuun ensimmäisinä päivinä raportoitiin neljän kuutin hukkumisesta verkkoihin sotkeutumisen vuoksi. Vuodesta 2005 verkkoihin tiedetään hukkuneen yli 70 saimaannorppaa. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan todellinen kuolleisuus voi kuitenkin olla jopa kolminkertainen havaittuun verrattuna. Heti heinäkuun murheellisten kuuttikuolemien jälkeen vasemmistoliiton edustaja Paavo Arhinmäki teki kirjallisen kysymyksen verkkokalastuskiellon jatkamisesta heinäkuun loppuun. Vastauksessa ministeri Leppä lupasi käynnistää ripeästi työryhmätyön kalastusrajoitusten toimivuuden arvioimiseksi ja uusien rajoitusten suunnittelemiseksi. Minä toivon, että tällä työryhmällä on rohkeutta ja vastuullisuutta esittää ratkaisuja, jotka aidosti suojelevat saimaannorppaa. Ihmisen ja muun luonnon välisessä suhteessa on kyse tasapainon löytämisestä, joka tällä hetkellä on täysin vinossa. Tutkijoiden mukaan 80 prosenttia verkkoihin kuolleista saimaannorpista on alle 24-kiloisia kuutteja. Keskimäärin kuutit saavuttavat 24 kilon painon elokuussa, joten vaikka verkkokalastuksen ympärivuotinen kielto olisi saimaannorpan näkökulmasta kaikista paras vaihtoehto, jo pelkästään verkkokiellon jatkaminen heinäkuun ajan voisi poistaa suurimman osan näistä kalanpyydyskuolemista. On totta, että aloitteen esittämällä ympärivuotisella kiellolla olisi maltillisia vaikutuksia kalastukseen. Ammattikalastajille voidaan kuitenkin esimerkiksi maksaa korvaus rajoitusten takia menetetystä ansiosta tai kehittää muita keinoja taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä, ettei yksikään saimaannorppa kuole kalanpyydyksiin. Kannan hidas kasvu ei minun mielestäni riitä. Uhanalaisuuden poistuminen edellyttää kannan moninkertaistumista ja levittäytymistä vanhoille elinalueilleen. Minä uskon, että saimaannorpan suojelulle ja kannan elvyttämiselle on suomalaisen kansan laaja tuki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-11-07T17:04:21,2019-11-07T17:09:12,Tarkistettu,1.1 2019_60_78,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä, meidän kauniilla Saimaallamme, elää maailman uhanalaisin hylje, ja jos tämä hylje häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Viime kesänä me kuitenkin kuulimme murheellisia uutisia. Saimaan verkkorajoitusten päättymisestä oli kulunut vain 12 tuntia — vain 12 tuntia — kun ensimmäinen tieto kuutin hukkumisesta tuli, ja heti seuraavana päivänä saatiin uusia suru-uutisia. Valitettava tosiasia on se, että viime kesä ei ollut mikään poikkeus, vaan norppia hukkuu verkkoihin joka kesä. Vuodesta 2005 alkaen näitä norppahukkumisia on ollut yli 70. Maailmassa on tällä hetkellä noin 400 saimaannorppaa, ja joka ikinen verkkoihin hukkunut yksilö on turha ja jokainen verkkokuolema on väärin. Arvoisa puhemies! Kevään verkkokalastusrajoitukset ovat olemassa, jotta talvella syntyneet kuutit selviäisivät. Minusta on kuitenkin selvää, että nämä rajoitukset eivät riitä. Rajoitukset eivät koske koko norpan elinaluetta, ja ne ovat voimassa aivan liian vähän aikaa. Norppien hukkumiset ovat erityisen surullisia, koska ne ovat turhia. Ne voitaisiin estää, ja ne täytyy estää. Norpille vaarallisten pyydysten käyttöä on rajoitettava, ja niitä on rajoitettava norpan koko elinalueella. Nämä rajoitukset on laajennettava vähintään koko heinäkuun mittaisiksi, mieluummin vielä paljon laajemmiksikin. Arvoisa puhemies! Saimaannorppa on ainutlaatuinen eläin, ja erityisen tärkeä eläin se on meille suomalaisille, sillä norpasta on tullut koko Suomen luonnon ja suomalaisen luonnonsuojelun symboli, ja on ainoastaan meidän suomalaisten tehtävä pelastaa norppa ja suojella saimaannorppaa. Sitä ei voi tehdä maailmassa kukaan muu, ja sen takia minä haluaisin kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä ja joka ikistä suomalaista, joka tämän aloitteen on allekirjoittanut, ja kaikkia siitä, että yhdessä suojellaan ja puolustetaan suomalaista luontoa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-11-07T17:09:16,2019-11-07T17:11:47,Hyväksytty,1.1 2019_60_79,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tietysti aloitteen tekijöitten aktiivisuudesta asian suhteen. Näin Saimaan latvavesien kansanedustajana on norpan osalta ilo todeta, että sen suojelutoimenpiteet ovat Saimaan vesistössä onnistuneet kanta-arvion mukaan hyvin. Talvikantahan on, niin kuin todettiin, noin 400 yksilöä tällä hetkellä. Norpan suojelemiseksi on tehty myös hyvää työtä tutkimuksen, norppalaskennan osalta niin Luonnonvarakeskuksen kuin Itä-Suomen yliopiston taholta, ja meillä on aika tarkkaa tietoa norppien elinoloista, liikkeistä sekä niiden pesimäalueista. Tavoite, mikä norpansuojelustrategiassa asetettiin aiemmin tavoitteeksi, ollaan saavutettu kuusi vuotta etuajassa. Tavoitehan oli 400 yksilöä vuodelle 2025, eli joitain asioita on tehty oikein. On selvää, että norppaa on suojeltava, kantaa pitää edelleen vahvistaa, rajoituksiakin tarvitaan. Täyskielto on ylimitoitettu toimenpide, ja se lisää vastarintaa sekä salakalastusta. Se on mielestäni myös hiukan ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteitten kanssa niin vapaa-ajan kalastuksen kuin kotimaisen kalastuksen edistämisen osalta ja myös kalastusmatkailun osalta. Erityisesti vapaa-ajan verkkokalastus on kesämökkiläisille tärkeä kesäharrastus, ja myös koko ajan vähenevälle järvikalastuksen ammattitoiminnalle on pystyttävä tarjoamaan toimintaedellytykset. Lisäksi on todettava, että käyty keskustelu on paljon vaikuttanut jo tällä hetkellä esimerkiksi verkkokalastuksen vähenemiseen ja muiden kalastusmuotojen sekä kalastusvälineiden käyttöönottoon, mikä on hyvä asia. Onkin nyt tärkeää, että tulevaisuuden suojelutoimet ja rajoitukset mitoitetaan tasapainoisesti ja yhteistyössä vesistön ympärillä asuvien ihmisten ja kalastusharrastajien kanssa. Norppakannan kasvaessa edelleen on syytä ottaa malttia tähän keskusteluun. Tarpeen on nyt rauhassa tarkastella nykyisten rajoitusten kokeilutuloksia ja valmistella mahdolliset uudet verkkorajoitukset vuodesta 2020 eteenpäin, rauhassa, asiantuntijoita ja paikallisia ihmisiä kuullen. Asian ympärillehän on perustettu työryhmä arvioimaan nykyisten rajoitusten toimivuutta. Lisäksi rajoitukset perustuvat vahvaan yhteistyöhön, pääosin osakaskuntien ja ely-keskusten tekemiin sopimuksiin, jotka ovat voimassa vuoden 2020 loppuun. Hyvin valmistellut, faktoihin perustuvat asetetut tavoitteet ja norpansuojelua tukevat rajoitukset ovat varmasti tarpeen myös jatkossa, niin kuin aiemmin totesin, mutta nyt pitää mennä maltilla ja yhteistyöllä eteenpäin niillä askelmerkeillä, jotka yhdessä on sovittu. Itse todellakaan en kannata täyskieltoa enkä ääripolitiikkaa. Sillä saadaan yleensä huonoimmat tulokset aikaan kaiken kaikkiaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-11-07T17:11:52,2019-11-07T17:15:44,Hyväksytty,1.1 2019_60_80,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin myös minunkin puolestani kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittaneille tästä erittäin tärkeästä toimesta, millä halutaan suojella erittäin uhanalaista saimaannorppaa. Saimaannorppakanta on arveluiden mukaan noin 400 yksilöä. Vaikka sen kanta on vahvistunut ja lähes kolminkertaistunut pahimmista ajoista, on sen elinmahdollisuus yhä edelleen uhattuna. Syitä on monia, kuten ilmastonmuutos, joka vaikeuttaa norpan lisääntymistä, sillä se tarvitsee jäätä ja lunta pesimiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat hankaluudet on vaikea kuitenkin nopeasti korjata. Keskeisiä saimaannorppaa — ja erityisesti nuoria yksilöitä — uhkaavia vaaroja on kuitenkin myös verkkokalastus, johon me voimme täällä eduskunnassa nopeasti vaikuttaa. Tutkijat yhdessä Metsähallituksen kanssa korostavat juuri kuuttien kalanpyydystykseen kuolleisuuden vähentämisen olevan keskeistä, mikäli haluamme säilyttää ainutkertaisen saimaannorpan kannan. Emme voi siis sivuuttaa vastuutamme, vaikka tiedostan, että verkkokalastuksen tiukemmilla säännöksillä on myös vastustajansa, toisaalta ihan ymmärrettävistä syistä. Arvoisa puhemies! Tiedän tämän, sillä suuren osan kesäviikonlopuista vietän Saimaan rannalla ja olen keskustellut vapaa-ajankalastajien kanssa. Toisaalta olen tullut samaan huomioon kuin Etelä-Savon maakuntaliiton vuonna 2015 tekemä tutkimus, että valtaosa paikallisista ihmisistä myös olisi laajentamassa verkkokalastuksen kieltoa. Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet omalta osaltamme pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Tähän kuuluvat mitä suurimmalta osin siis myös saimaannorpan kannan säilyttäminen ja sen edelleen vahvistaminen. Tältä vastuulta emme voi ummistaa silmiämme. Mielestäni on tärkeä selvittää verkkokalastuksen kiellon laajentamista ainakin heinäkuun lopulle. Tämä käsittääkseni estäisi valtaosin kuuttien kuolemia verkkoihin, mutta ei haittaisi tuntuvasti ainakaan ammattimaista kalastusta. Ainakin tulisi pikaisesti ja tarkoin selvittää kuuttien esiintymispaikat, ja näiden paikkojen läheisyydessä verkkokalastuksen kieltoa tulee jatkaa. Lyhyesti sanoen loppuun, meidän tulee löytää keinot, ettemme aja saimaannorppaa enempään ahdinkoon vaan voimme päinvastoin sen kantaa edelleen elvyttää. Tämä on mahdollista tehdä hyvässä yhteisymmärryksessä kalastajien kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-11-07T17:15:49,2019-11-07T17:18:46,Hyväksytty,1.1 2019_60_81,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos omastakin puolestani, että me olemme aikanamme muuttaneet perustuslakia niin, että kansalaisaloite on mahdollista. Kansalaiset tuovat heille erityisen tärkeitä asioita. Tässä ja tällä kansalaislakialoitteella olemme sen äärellä, että nyt suojelemme harvinaista, noin 400 yksilön hyljekantaa Suomessa, mutta meidän on otettava globaali vastuu. Me vaalimme täällä kansainvälistä aarretta, ainutkertaista eliötä, joka meillä kasvaa ja toivottavasti voi ilmastonmuutoksen etenemisestä huolimatta hyvin jatkossakin. Eli voidaan todeta, että hoitoon ja suojeluun satsattavat toimet ovat olleet onnistuneita, mikä antaa hyvän lähtökohdan sille, että voisimme sitä edelleen kehittää. Meillä on käytössämme asioita, joita tässä keskustelussa ei ole vielä tullut esille. Meidän pitää elää rinnakkain paikallisväestön ja ammattikalastajien kanssa. Meillä eri sektoreilla on erilaisia järjestelmiä, joilla tätä rinnakkaiseloa voidaan kehittää ottaen nyt huomioon vaikka Metso-ohjelman mahdollisuudet, jossa yksittäiset ihmiset voivat korvausta vastaan olla mukana säilyttämässä meidän luonnon monimuotoisuutta ja edistämässä suojelutoimintaa. Toivon, että kun työryhmä tekee tätä työtä, niin otetaan huomioon myös se, kuinka me vähemmillä ristiriidoilla — kuten edustaja Eskelinen hyvin korosti, yhteistyötä tehden, eri intressiryhmien asiat huomioon ottaen — voimme päästä hyvään ratkaisuun. Saimaannorpan osalta tähän asti on onnistuttu hyvin, mutta on jo inhimillisesti katsottava, että sen meidän suojelutoimemme lisäksi, joka on edistänyt norpan kannan kehittymistä, edistetään vielä kuuttienkin mahdollisuutta olla edelleen jatkamassa sukua ja rikastuttamassa Saimaan vesistöä isommalla kannalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-07T17:18:55,2019-11-07T17:21:26,Hyväksytty,1.1 2019_60_82,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Saimaannorpasta ja kuuteista olemme puhuneet eduskunnassa lukuisia kertoja, ja täytyy sanoa, että myös tuloksia on saatu aikaan. Siitä minun mielestäni voidaan ihan yleisesti olla tyytyväisiä. Meillä Suomessahan elää maailman uhanalaisimpiin eläimiin kuuluva ja uhanalaisin norppalaji eli saimaannorppa. Tuo kanta on tällä hetkellä vajaa 400 yksilöä, noin 400 yksilöä, ja vuositasolla kuutteja on syntynyt kahdeksisenkymmentä, eli tulosta on saatu aikaan. Mutta pitää muistaa, niin kuin tässä monessa hyvässä puheenvuorossa salin oikeastaan joka puolelta on tuotu esille, että norppien tulevaisuus on kyllä yksin meidän suomalaisten vastuulla. Onko Suomessa ja maailmassa jatkossa saimaannorppia, sen me päätämme Suomessa, ja siihen me pystymme myös onneksi vaikuttamaan. Hyviä tuloksia on saatu aikaan. Ensimmäisenä, jo vuosien ajan on rakennettu lumipesiä, apukinoksia, ja haluan kyllä sanoa ison kiitoksen niille talkoolaisille, jotka näitä kolauksia siellä tekevät. Muun muassa edustaja Järvinen on ollut kolaamassa ja rakentamassa näitä tekopesiä, ja jos oikein muistan, niin viime tai edellistalvena ensimmäisen kerran kaikille alueille pystyttiin rakentamaan näitä apukinoksia, ja se on nimenomaan näiden edustaja Järvisen kaltaisten talkoolaisten, vapaaehtoisten varassa hyvin pitkälti, että ne sinne syntyvät. Se on ollut yksi aivan oleellisen tärkeä tekijä tässä onnistuneessa saimaannorpan pelastusoperaatiossa. Erityisen iloinen olin myös siitä, kun pari vuotta sitten saimme tietoa, että ensimmäinen ihmisen rakentama järviruokolyhdepesä onnistui saamaan maailmaan ensimmäiset kuutit. Se oli yksi hyvä askel. Ja vielä ehkä hienompi — aiemmissakin puheenvuoroissa esille on noussut huoli siitä, että meillä tulevaisuudessa ei välttämättä enää ole näitä lumia sinne kinoksiksi kerättävissä — nyt ensimmäisen kerran ihan viime talvina on onnistuttu saamaan ihmisen kokonaan rakentamaan kelluvaan ponttonipesään onnistunut kuutin syntyminen. Se on siis täysin ihmisten tekemä kokonaisuus, EU-rahoituksella ja Suomen rahoituksella tehty toimenpide, ja se on tietysti tulevaisuuden kannalta aivan oleellisen tärkeää, kun lumitalvet ovat vähän niin ja näin, ja silloin kun kolattavaa ei ole, näitä ponttonipesiä toivottavasti saadaan lisää ja ne myös tulevat entistä paremmin norppien suosioon. Haluan siis antaa vilpittömän kiitoksen kaikille tekijöille ja talkoolaisille, ja rahoitus tälle työlle, vaikka talkootyöstä on kyse, on jatkossa turvattava, ja esimerkiksi näiden ponttonipesien rakentamiseen on löydyttävä rahoitusta Suomesta. Arvoisa puhemies! On myös varmasti totta, että voimme tehdä enemmän sen eteen, että ei tapahtuisi enää verkkokuolemia eikä toisaalta ihmisen aiheuttamia norpan kuolemia. Yksi hyvä on ollut nämä norppaturvalliset katiskat, joita on otettu käyttöön, sillä kyllä aika moni vapaa-ajankalastaja pystyy varmasti sen hetken kalastajanautintoaan tyydyttämään, kun pienet kuutit kasvavat isommiksi. Ja on varmasti rehellisyyden nimissä myönnettävä, että verkkokalastuskielto on tällä hetkellä riittämätön, ja sen takia itse pidän perusteltuna sitä, että verkkokalastuskieltoa pidennetään. Asiantuntijatutkimukset tukevat sitä, että jo kuukauden pidennys eli heinäkuun lopulle tehtävä pidennys voisi olla sellainen, joka tuottaisi parempaa tulosta ja kuutit saisivat kasvaa isommiksi. Tehdään tämä nyt ensin tässä talossa ja katsotaan, mitä sillä saadaan aikaan. Jos tarvitaan, niin itse olen valmis etenemään seuraavaan askeleeseen, vaikkapa sitten verkkokalastuksen täyskieltoon, jos uhanalainen saimaannorppa sen lopulta tarvitsee. Mutta itse ottaisin nyt sen yhden askeleen, pidentäisin kuukaudella verkkokalastuksen kieltoa ja katsoisin, saadaanko kanta nousemaan tällä toimenpiteellä. Tehdään kaikki mahdollinen saimaannorpan, yhteisen ainutlaatuisen eläimemme, pelastamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-07T17:21:33,2019-11-07T17:26:44,Hyväksytty,1.1 2019_60_83,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Saimaannorppa on rakas eläin meille kaikille, ja se on eläin, joka on uhanalainen ja symboli siitä, että meidän tulee tehdä töitä uhanalaisten lajien säilyttämiseksi. Tässä työssä keskustaministeri Kimmo Tiilikainen onnistui erinomaisesti. Kuten edustaja Eskelinen totesi, olemme jo saavuttaneet vuodelle 25 asetetun tavoitteen: norppia on yli 400 yksilöä. Miten ministeri Tiilikainen tähän pystyi? Me kiristimme silloin asetuksella, annoimme erilaisia kalastusrajoituksia ja ennen kaikkea sitoutimme kaikki paikalliset toimijat toimiin norpan hyväksi. Osakaskunnille annettiin palkkiota, tällaista sopimuskorvausta 1,7 euroa hehtaarilta siitä, että he lupasivat valvoa kalastusrajoituksien toimia entistä paremmin ja tiedottaa niistä. He saivat myös kompensaatiota lupatulojen vähentämisestä. Uskon, että itse asiassa jokaiselle suomalaiselle, joka verkkoonsa on vahingossa saanut kuutinpojan, tulee erittäin paha mieli, ja varmasti käyttäytyminenkin muuttuu tämän jälkeen. Toki on niin, että nyt kun näitä kuuttikuolemia on tullut, se on osin osoitus siitä, että kuutti on levinnyt alueille, joissa ei tiedetty sen esiintyvänkään. Mikä keskustan ja minun viestini tähän keskusteluun on? Ensinnäkin lupaan valiokunnan puheenjohtajana, että tämä erittäin hyvä ja tärkeä aloite käydään siellä valiokunnassa asianmukaisesti läpi ja kuulemme asiantuntijoita ja kuulemme niitä keinoja, joilla norpan tilannetta voidaan parantaa. Kyllä minun viestini tähän keskusteluun on nimenomaan samantyyppinen kuin todella rakentavasti valtaosalla täällä on ollut, esimerkiksi edustaja Eskelisen puheenvuorossa: tärkeää on sitouttaa paikalliset toimijat, tärkeää on huolehtia myös Saimaan perinteestä ja saaristolaisidentiteetistä, puhtaan suomalaisen järvikalan saatavuudesta. On keinoja aina verkkojen painotuksesta lähtien, esimerkiksi ajallisesta rajoittamisesta lähtien, siirtymisestä toisen tyyppisiin pyydyksiin kokonaan — erilaisia keinoja, joihin uskon paikallisten sitoutuvan, kun sitä keskustelua yhdessä käydään. Keskusta haluaa, että jokaisella suomalaisella on nyt ja tulevaisuudessa mahdollisuus harrastaa kalastusta. Tämäkin on osa sitä suomalaista perinnettä. Ja on huomattava myös kalastus- ja metsästysmatkailun potentiaali, joka suurilta osilta on hyödyntämätön tällä hetkellä. Käytännön ratkaisuja voidaan löytää vielä lisääkin, ja toivon, että tiedeyhteisö tässä antaa myös parastaan. On hyvä, että tällainen työryhmä siellä jo pohtii, mitä tämän asian kanssa voisi vielä lisää tehdä. Oikeastaan tässä on se viesti, minkä itse halusin tähän keskusteluun tuoda. Tosiaan lisää keskustelua ja syvällisemmin käymme sitten siellä valiokunnassa. Oikein hyvää keskustelua, ja olen kiitollinen aloitteen tekijälle tämän asian esiin nostamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-11-07T17:26:49,2019-11-07T17:31:25,Hyväksytty,1.1 2019_60_84,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä kiitän lämpimästi tämän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. On todella hienoa, että tämä aloite niin nopeasti keräsi yli 70 000 allekirjoitusta. Se osoittaa, että suomalaiset haluavat suojella ja vaalia norppaa. Kuten jo edellä on todettu, norppa on maailman uhanalaisin hylje: se elää vain Suomessa ja vain Saimaalla. Toisaalta jo nyt — vaikka norppa on edelleen uhanalainen — norppakannan kehitystä voidaan pitää myös luonnonsuojelun menestystarinana. Kuten ainakin edustaja Kivelä edellä totesi, aikaisemmin norppia pidettiin vahinkoeläiminä ja niistä sai tapporahaa. 1950-luvulla se rauhoitettiin, ja seuraavalla vuosikymmenellä kantaa alettiin arvioida. Vuonna 1979 perustettiin Suomen WWF:n saimaanhyljetyöryhmä. 1980-luvulla alkoivat sitten ensimmäiset suojelutoimet, mutta esimerkiksi vasta vuonna 1996 kannanseuranta- ja suojelutyö siirrettiin ympäristöministeriön vastuulle ympäristöjärjestöiltä — ensimmäisen vihreän ympäristöministerimme Pekka Haaviston ministeriaikana muuten. Ja kuten tässä on todettu, norppakanta on hiljalleen kasvanut. Tämän vuosikymmenen alussa se oli jotain 300 yksilön suuruusluokkaa, mutta nyt on jo siinä 400:n hujakoilla. Tämä on kaikki myönteistä kehitystä, mutta kuten tiedämme, norppa on edelleen uhanalainen. Sitä uhkaa verkkokalastuksen lisäksi myös ilmastonmuutos. Kuten edustaja Kalmari totesi, minäkin uskon ja olen ymmärtänyt, että jokainen vapaa-ajankalastaja, joka löytää kuolleen kuutin verkoistaan, on järkyttynyt. Sehän on hyvin yleistä, että ihmiset ajattelevat, että jokin juttu sinänsä, noin yleisesti, on vahingollista, mutta jos juuri itse teen, niin ei se silloin, ei tämä minun juttuni voi olla vahingollista. Varmaan moni kesällä verkoilla Saimaalla kalastanut on näin samalla tavalla ajatellut. Vapaa-ajankalastajien verkot kuitenkin nimenomaan tappavat kuutteja kaikkein eniten. Kuten moni kollega on jo todennut, jo kuukauden pidennys verkkokalastuskieltoon olisi sekin tärkeä parannus. Lopuksi haluaisin vielä todeta, arvoisa puheenjohtaja, kaksi asiaa. Ensinnäkin sen, että vaikka norppakanta todella on hitaasti mutta kuitenkin myönteisesti kehittynyt, emme saa unohtaa sitä, että myös ilmastonmuutos uhkaa norppaa, koska norppa rakentaa pesänsä kinoksiin. Jo nyt monen vuoden ajan ihmisten on täytynyt auttaa norppaemoja tekemällä apukinoksia, jotta emot voivat saada kuuttinsa ensimmäisiksi viikoiksi lumipesiin suojaan. Ja sitten vielä lopuksi haluan todeta sen, että on aika paljon ihmisiä, jotka eivät vieläkään ymmärrä, millainen uhka ilmastonmuutos on ihmiselle, mutta näyttää siltä, että vielä enemmän on valitettavasti niitä, jotka eivät ymmärrä, mikä merkitys luonnon monimuotoisuudella on paitsi elämälle yleensä myös ihmiselle. Haluan tässä yhteydessä siteerata Suomen Luontopaneelin puheenjohtajaa, professori Kotiahoa, joka on mielestäni esittänyt erinomaisen hyvän vertauksen. Hän on verrannut lajien sukupuuttoa siihen, että oltaisiin lentokoneessa, josta irtoaa niitti kerrallaan. Kukaan ei etukäteen tiedä, minkä niitin irtoaminen johtaa siihen, että kone rysähtää alas, mutta jokainen tietää, että jossain vaiheessa niittien irtoaminen on kaikille matkustajille tuhoisaa. Aivan vastaavalla tavalla me emme tiedä, millaisia ketjureaktioita, missä vaiheessa ja millä nopeudella seuraa lajien sukupuutosta. Ja koska ihminenkin on loppujen lopuksi luonnontuote — se on elämän monimuotoisuuden tuottama, meidän oma elämämme on tämän elämän ison kudelman varassa — niin meidän on tärkeää pitää tästä elämän isosta kudelmasta ja sen monimuotoisuudesta huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-11-07T17:31:33,2019-11-07T17:37:30,Hyväksytty,1.1 2019_60_85,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite, niin kuin tässä jo moni on tuonut esille, toi keskusteltavaksemme tärkeän asian, kun puhutaan saimaannorpan elinmahdollisuuksista. Saimaannorppa on tosiaan yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Myös keskusta kantaa huolta ja tekee, on tehnyt pitkään, töitä saimaannorppien suojelemiseksi ja kannan kasvattamiseksi, ja meille on erittäin tärkeää, että me edelleen löydämme keinoja, joissa norpansuojelu ja kalastus voidaan yhä paremmin sovittaa yhteen. Tämä ympärivuotinen verkkokalastuskielto lopettaisi kokonaan esimerkiksi kuhan verkkokalastuksen talvella. Nykyisten suojelutoimien ansiosta norppakannan koko on jo nyt kasvanut yli 400 yksilöön. Aivan kuten edustaja Eskelinen toi esille, jotain on tehty oikein, ja moni muukin on tässä todennut sen, että olemme myöskin onnistuneet norppien suojelussa. Mutta toki meillä on vielä parannettavaa. Esimerkiksi kuuttien suojaamiseksi on olemassa monia hyviä käytännön ratkaisuja, joita voi edelleen kehittää ja laajentaa. Näitä ovat esimerkiksi verkkojen ankkurointi ja ohuemman langan käyttäminen verkoissa, jolloin heinäkuiset kuutit pystyvät rikkomaan verkon eivätkä takerru siihen. Myös muiden tällaisten norppaturvallisten pyydysten, kuten rysien ja katiskojen, käyttö auttaa välttämään vahinkoja. On toki muistettava, että norppien kohdalla kyseessä on koko lajin suojeleminen, kokonaisuus. On hyvin tärkeää, että me yhdessä olemme sitoutuneet norppien suojelustrategiaan ja sen mukaiseen kannan kasvutavoitteeseen, ja on mielestäni erittäin arvokas huomio, mikä täällä on tuotukin monien edustajien suulla esille, että norppien suojelu täytyy tehdä paikallisia ihmisiä kuunnellen ja yhdessä heidän kanssaan. Silloin me saamme kaikista parhaat tulokset norppienkin kannalta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-07T17:37:32,2019-11-07T17:39:44,Hyväksytty,1.1 2019_60_86,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tullut jo esiin, minulla on ilo asua keskellä norppavesiä Puruvedellä. Olen ainakin viidennen, kuudennen sukupolven edustaja siellä, ja norppien kanssa on aina tultu toimeen. Vähintään 20 vuotta olen seurannut norppien suojelua hyvin läheltä ystäväni ”Norppa” Taskisen, tekemieni tv-ohjel-mien ja — Taskisen kautta — myöskin Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden ja Metsähallituksen välityksellä. Vähintään 10 vuotta minulla on ollut ilo olla mukana tekemässä norppalaskentoja ja viime vuosina myöskin vapaaehtoisena näitä apukinoksia, jotka ovat tärkeitä. Siitä huolimatta, että meitä vapaaehtoisia on tosi paljon, suurimman hatunnoston mielestäni ansaitsevat ne, joista tänään on puhuttu täällä vielä kohtuullisen vähän, ja ne ovat kalastajat. Kun 15 vuotta sitten norpansuojelua teki, sitä tuli kutsutuksi kukkahattutädiksi ja viherpiipertäjäksi ja niin edelleen, ja vastakkainasettelu oli suurta. Ministeri Leppä muistaa varsin hyvin monet yhteisetkin tilaisuudet, joissa olimme, joissa vapaa-ajankalastajat, ammattikalastajat ja norpan suojelijat olivat lähes tukkanuottasilla — mutta se on nyt muuttunut. Ja suurimman hatunnoston todellakin haluaisin antaa Saimaan kalastajille, etenkin ammattikalastajille, joita tällä hetkellä on Saimaalla enää noin 300 jäljellä, siis vähemmän kuin norppia. Meidän on tärkeää pohtia sitä, kun norpansuojelua edistetään, että me teemme sen sosiaalisesti kestävästi ja myös kalatalouden kannalta kestävästi. Kannattaa muistaa — korjaan samalla joitakin virheitä, joita täällä on tullut — että pahin uhka norpalle ei ole ihminen, vaan se on ilman muuta ilmastonmuutos, ylivoimaisesti. Mutta ihminen on ainoa, joka norpan voi pelastaa, ja siinä tarvitaan meidän työtämme. Suomalainen syö tällä hetkellä vain noin 4 kiloa kotimaista kalaa vuodessa. Samaan aikaan ulkomaista kalaa syödään 13 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Jos me haluamme tehdä kestävää tulevaisuutta, on tärkeää edistää kotimaisen kalan syöntiä. Vaikka verkkokalastuksessa Saimaalla puhutaan kohtuullisen pienistä kilomääristä, euromääräisesti kyse on isoista asioista kalastajalle, koska verkoilla pyydetään nimenomaan kuhaa. Jos ympärivuotinen verkkokalastuskielto tulisi voimaan, se tarkoittaisi sitä, että kuhaa jäisi saamatta 100 000 tonnia vuodessa. Satatuhatta tonnia vuodessa. Nämä ovat aika hurjia lukuja, kun tiedetään, mikä on kuhan kilohinta verrattuna vaikkapa muikun kilohintaan, ja sen takia täytyy tätä norpansuojelun edistämistyötä tehdä maltilla ja harkiten. Mitä sitten voidaan tehdä? On aika laaja yksimielisyys siitä, että suojelukuukausia voidaan lisätä vähintään heinäkuulle. Me tiedämme kaikki, että kuutti on vähän kuin koiranpentu, joka lapsuudessaan kokeilee ja leikkii, tekee holtittomastikin asioita, mutta kasvaessaan viisastuu. Aika monet asiantuntijat sanovat, että se kuukausi on hyvin ratkaiseva aika sen kuutin elämässä, ja sen jälkeen verkkokuolemien riski pienenee olennaisesti. Yksi lisäkuukausi norpansuojeluun olisi ilman muuta varmasti yksittäisistä keinoista se kaikkein vaikuttavin. Jos ja kun kuutteja syntyy uusilla alueilla, on oleellista saada lisää rajoitusalueita, ja niistähän neuvottelevat sitten vesialueiden osakaskunnat ja ely-keskus yhdessä. Me tarvitsemme myös paljon tehokkaampaa viestintää mökkiläisille ja vapaa-ajankalastajille, että he malttaisivat välttää verkkokalastusta jo ensi kesän heinäkuussa. Ymmärrän hyvin sen tuskan, mikä on, kun huomaa, että omasta verkosta kuutti löytyy, sitä ei halua kukaan. Verkon langanvahvuutta voi pohtia. Tällä hetkellä aika yleisesti käytetään 17 millin verkkoja, mutta verkon vaihtaminen 15 millin lankaan tuo jo paljon paremman tuloksen kuuttien ja norppien kannalta, ja tiedän jopa ammattikalastajia, jotka ovat vaihtaneet kaikki verkkonsa nimenomaan näihin 15-millisiin. Kalastusvälineitä ja niiden rakenteita pitää kehittää ja erilaisia pyydystyyppejä jalostaa eteenpäin. Ystäväni Taskinen, jonka jo mainitsin, kalastaa ammattikalastajana tätä nykyä katiskoilla, mutta myöskin pohjarysillä, joita samalla sitten kehitetään siihen suuntaan, että ne olisivat norppaturvallisia, niin että norppa ei niihin pääse. Yksi pohjarysä vastaa kolmea tai jopa viittä verkkoa, eli siitäkin voi tulla yksi tulevaisuuden keino. Meidän on tehtävä erilaisia ratkaisuja, jotka ovat kestäviä niin norpalle, kalastajille kuin koko kalataloudellekin. Mutta muistutan teitä siitä, että pelkästään sinä aikana, kun itse olen ollut tässä mukana, muutos on ollut asenteissa huikea. Siitä eripuraisuudesta ja sol- vausten heitosta on päästy valtavaan yhteisymmärrykseen, ja moni näistä vapaa-ajankalastajista ja ammattikalastajista on itse tekemässä norpille apukinoksia ja on itse laskemassa norppakantaa silloin huhtikuun lopulla, kun sitä tehdään. Ja tästä yhteistyöstä meidän pitää pitää kiinni. Ilman sitä norppa voisi huonommin. Siihen meillä ei ole varaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-11-07T17:39:51,2019-11-07T17:47:04,Hyväksytty,1.1 2019_60_87,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Järvistä aivan erinomaisesta puheesta. Hän, jos kuka, tietää, mitä on elää Saimaan äärellä ja norppien lähellä myöskin — asiantuntija vailla vertaa. Saimaa kaiken kaikkiaan on yksi Suomen helmistä, sen varmaan me kaikki tunnustamme ja tiedämme, ja norppa on aivan ainutlaatuinen, uhanalainen eläin. Itse eteläisimmän Saimaan äärellä asuvana ja kesäasukkaana Suur-Saimaan rannalla olevana tiedän myöskin, mitä keskustelua norpista, kalastuksesta, vapaa-ajanasumisesta ja pysyvästä asumisesta Saimaalla on käyty vuosien aikana. Uhanalainen norppakanta elpyy tällä hetkellä jopa odotettua nopeammin, ja 400 yksilön välitavoite, joka oli asetettu vuodelle 2025, on jo saavutettu käytännössä kuusi vuotta etuajassa. Nyt jo norppakannan elpymisen taustalla ovat nykyiset kalastusrajoitukset, vapaaehtoisuus — ja sanon nimenomaan vapaaehtoisuus — ja norppien pesimisen turvaaminen muun muassa apukinoksia kolaamalla ja vapaaehtoistyöllä, nimenomaan. Kuten edustaja Järvinen omassa puheenvuorossaan totesi, siinä ovat nimenomaan kalastajat ja myöskin vapaa-ajan asukkaat olleet erittäin hyvin mukana, ja se on lähtenyt sieltä osakaskuntien, vesialueiden omistajien tahdosta myöskin paljon liikkeelle. Tosiasia on, että kun norppakanta on kasvanut, niin norppien asuinalueet ovat samalla myöskin levinneet, ja niitä tavataan jo tälläkin hetkellä Suur-Saimaan eteläisimmillä osilla, ja kyllä se on ainutlaatuista. Siellä Saimaalla ollaan myöskin uutta matkailua jo kehitetty. Siellä on jo muutaman vuoden ajan ollut esimerkiksi vaikkapa norpparisteilyjä, joissa on päästy ammattinsa osaajien kanssa seuraamaan, miten norppa on kivellä. Olennaista on, omasta mielestäni, se yhteinen tahto, joka tässäkin asiassa tulee olla: vapaaehtoisuus, yhteistyö. Itse henkilökohtaisesti en halua nähdä enkä kokea enää yhtään sellaista tilaisuutta, joita joitakin vuosia sitten tämän asian tiimoilta järjestettiin. Siellä se vastakkainasettelu oli voimakasta. Mutta ne tilaisuudet ovat edenneet omasta mielestäni hyvään suuntaan. Elikkä siis nykyiset norppalukemat osoittavat, että nykyisilläkin toimilla on päästy hyviin tuloksiin, mutta tätä työtä täytyy jatkaa edelleen, norppa on edelleen uhanalainen. Mutta kyllä tosiasia on, että Saimaalle mahtuvat tällä hetkellä sekä saimaannorppa, ammattikalastajat että myös vapaa-ajankalastajat, ja näin tulee jatkossakin olla. Siellä tulee voida olla myöskin vapaa-ajan asukkaat ja pysyvän asumisen asukkaat yhteistyössä ja yhdessä toimien. Keskustan lähtökohta on kaiken kaikkiaan se, että Saimaan alueen ihmiset ovat suojelussa mukana ja suojelutoimia tehdään alueen ihmisiä kuunnellen. Vapaaehtoiset säätiöt sekä nykyiset rajoitukset ja kalastusalueiden omistajien vapaaehtoisuus ovat olleet siis auttamassa norppien lisääntymistä, ja tässä vesialueiden omistajat ovat avainasemassa. Mielestäni jokainen norppakuolema, joka ilmaantuu joko verkkoihin hukkumalla tai esimerkiksi kuuttien luontaisen pesäkuolleisuuden vuoksi, on ikävä, ja niitä ei missään tapauksessa voi toivoa eikä hyväksyä. Tosiasia on, että ei pelkästään verkkokuolleisuus vaan kyllä ilmastonmuutos ja lumen vähyys ovat myöskin tosiasia, joka aikaansaa kuuttien pesäkuolleisuutta. Siksi on erittäin hienoa, että vapaaehtoisia on löytynyt myöskin pesien kolaamiseen ja auttamiseen aina talvella. Myöskin Saimaan alueen perinteistä ja puhtaan suomalaisen järvikalan saatavuudesta tulee pitää huolta, siinä myöskin on ammattikalastajien asema tärkeä. Ja myöskin vapaa-ajankalastuksen tulee olla edelleen mahdollista. Kaiken kaikkiaan ympärivuotinen kalastuksen kielto olisi järkyttävä teko, jota itse en voi missään tapauksessa hyväksyä, vaan nykyisillä periaatteilla tulee mennä eteenpäin. Omasta mielestäni ja keskustan mielestä jokaisella suomalaisella tulee olla nyt ja tulevaisuudessa mahdollisuus harrastaa kalastusta jatkossakin, ja kuten sanoin, ympärivuotinen verkkokalastuskielto haittaisi merkittävästi Saimaan ammattikalastusta ja sitä vapaa-ajanviettoa ja vapaa-ajanasumista, mitä Saimaalla on runsaasti. Kiitän tässä yhteydessä ministeri Leppää siitä työstä, mitä hän on jo ennakolta tehnyt tämän asian hyväksi: se lähtee siitä, että alueella toimivat ihmiset tulevat olemaan ja voivat olla vahvasti mukana uusien kalastussääntöjen valmistelussa. Omasta mielestäni se on äärimmäisen tärkeää, että nimenomaan yhteistyöllä asioita saadaan eteenpäin tässäkin asiassa. Saimaalle siis mahtuvat niin norppa, ammattikalastajat kuin vapaa-ajankalastajatkin, nyt ja tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-11-07T17:47:15,2019-11-07T17:54:07,Tarkistettu,1.1 2019_60_88,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,Ja Nestori Miikkulainen. — Edustaja Hoskonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_60_89,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän aloitteen tekijöitä. He ovat nostaneet esille asian, joka varmasti on tänäpänä yksi keskustelluimpia ja herättää valtavasti mielipiteitä. On hyvä keskustella ja asioita huolella suunnitella — sillä poistetaan ennakkoluuloja ja samalla autetaan tämän tärkeän luontokappaleen elämän jatkumista mahdollisimman hyvävointisena, nimenomaan niin, että kanta säilyy vahvana. Saimaannorppa on meille kaikille tärkeä, sen me tiedämme. Itsessään en kannata näitä pakkotoimia totaalikielloista, ne ovat aina, olkoonpa asia mikä tahansa, olleet haitaksi ja pitkässä juoksussa aiheuttavat vain valtavan vastareaktion, josta itsestään seuraa sitten asioita, jotka eivät tässä tapauksessa koituisi norpan hyödyksi. Toivon hyvää, monipuolista vuoropuhelua ja ennen kaikkea sitä, että yksissä tuumin viemme eteenpäin tätä niin, että sekä norppa voi elää omalla reviirillään että muut eläimet pärjäävät siellä, samoin ne ihmiset siellä järvenrannoilla eri puolilla voivat jatkaa omaa työtään, omaa vapaa-ajanviettoaan ja harjoittaa elinkeinoja. On syytä muistaa: liian vähälle huomiolle on jäänyt tässä asiassa se, että kovin monen ihmisen elinkeino, jokapäiväinen leipä, on kiinni siitä, että näiden järvien käyttö säilyy hyvänä ja tehokkaana jatkossakin. Kiitän myös ministeri Jari Leppää siitä, että hän on toiminut tässä asiassa jämäkästi, ja kun tämä keskustelu tästä verkkokalastuksen totaalikiellosta ryöpsähti viime kesänä liikkeelle, niin hän otti silloin jo vahvasti kantaa siihen, että perustetaan työryhmä tätä asiaa tarkastelemaan monipuolisesti, minkä jälkeen tehdään johtopäätöksiä. Tämä työryhmä on aloittanut toiminnan jo 18.10. tänä vuonna, elikkä työ on käynnissä, ja työ kestää noin vuoden. On erittäin arvokasta, että tämä työryhmä toimii. Tässä maassa on semmoinen paha tapa aina, että kun jotakin lähdetään suojelemaan, niin se on totaalikielto, mikä on täysin virheellinen teko jo pelkästään sen takia, että kun Euroopan unionissa näitä erilaisia suojelusysteemejä viedään eteenpäin, Naturaa esimerkiksi, niin siellä ei tämmöistä totaalikieltoa tunneta. Siellä tiettyjä asioita voidaan suojella, mutta ihmisten elämä jatkuu alueella aivan normaalisti. Suomessahan lähdetään siitä, että kun joku kielletään, niin totaalikielto, että ei saa tehdä mitään. Se on aivan väärä lähestymistapa, koska kuitenkin pitää muistaa, että jos haluamme pitää pystyssä suomalaista maaseutukulttuuria tai yleensä elämää tuolla Suomen saloilla ja järvien rannoilla, se tarkoittaa sitä, että ihmisen pitää siellä pystyä elämään. Yksikään kulttuuri ei kehity, ellei siellä ole ihmisiä. Se kannattaa aina kaikkien intomielisten suojelukiihkoilijoidenkin muistaa. On muistettava myös hallitusohjelmassa mainittu kotimaisen kalan käytön vahva lisääminen. Kala on ruokapöydässä erittäin terveellinen ja hyvä ruoka-aine, aivan suorastaan herkullinen. Jokainen sitä toivon mukaan nauttii mahdollisimman usein. Se on todella terveellistä ja ravitsevaa ja hyvää ruokaa. Valitettavasti vaan tänäpänä 80 prosenttia kalasta tuodaan ulkomailta, ja ironisinta siinä on se, mistä nämä kalat tulevat: pitkälti Norjasta, rekkaralli jyrää tällä kertaa tuolta pohjoisesta kohti etelää. Tässä meillä suomalaisilla on paljon parannettavaa. Se toisi suomalaisille töitä, jos käyttäisimme mahdollisimman paljon omaa kalaa, pienentäisi paljon puhuttua tuontia ja sitten ennen kaikkea hoitaisi meidän omia vesistöjämme. Vesistönhoidon kannalta yleensä on äärimmäisen tärkeää, että kotimaista kalaa käytetään. Kun kalaa poistetaan järvestä, sehän tarkoittaa sitä, että fosforitasapaino paranee, ravinteet vähenevät siitä järvestä ja sen järven tilanne paranee olennaisesti. Esimerkiksi Puruvedellä, juuri tällä samalla Saimaan alueella, siellä Kiteen alueella, on menossa Life-hanke, jonka kahtena tärkeänä tehtävänä on ollut valumavesien saaminen hallintaan, jolloin ravinteet valuvat mahdollisimman vähän Puruveteen. Siinä ollaan hyvässä alussa ja hyvässä vauhdissa, kohteita on korjattu, ja työ etenee. Mutta toinen merkittävä teko oli toissa keväänä tehty koekalastus siitä, että paljonko siellä on sellaista kalaa, joka joutaisi poistaa, erilaista roskakalaksi sanottua kalaa, jota käytetään muun muassa minkkien ja supitarhojen rehuna. Sieltä yhdellä koekalastuksella vedettiin 32 tonnia kalaa kuiville — kahdesta syvänteestä 32 tonnia kuiville. Sillä parannettiin niiden kyseisten lahdelmien veden tilaa erittäin paljon. Tämä kannattaa kaikkien muistaa. Hallitusohjelma on tässä aivan oikeassa, että kotimaisen kalan asemaa pitää parantaa. Kalastus on tärkeä elinkeino hyvin monelle ihmiselle, ja se on monelle myös — kesälomalla tai yleensäkin vapaa-aikana — äärimmäisen tärkeä harrastus. Kysymys on elinkeinosta, kysymys on harrastuksista ja kysymys on myös suomalaisesta elämäntavasta. Ei saa väheksyä sitä, että esimerkiksi jonkun suvun harrastuksiin on kuulunut satoja vuosia kalastus, taikka sitä, että joku nuori mies tai nainen innostuu kalastuksesta ja opettaa sen kalastuksen jalon taidon lapsilleen. Äärimmäisen tärkeää toimintaa. Lopuksi, arvoisa puhemies, yksi asia vielä tähän norppaan liittyen. Tästä päästään kätevästi toiseen uhanalaiseen eläimeen, metsäpeuraan. Meillä on tässä maassa suojeltu susia innolla, lajia, joka on... Uralin läntisellä alueella on noin 30 000—40 000 sutta, ja siitä puhutaan tässäkin talossa, että se on uhanalainen täällä Suomessa. Ei varmasti pidä paikkaansa. Mutta tuolla Kainuun korvissa pyörii ja Lieksan Ruunaalla pyörii metsäpeurakanta, niitä on jäljellä alle tuhat yksilöä. Se on kuolemassa sukupuuttoon. Sitä ei katsota edes suojelun arvoiseksi, siitä ei edes puhuta. Susien suojelulla on tehty tässä maassa se teko, että sillä on käyty monen muun asian kimppuun. [Puhemies koputtaa] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja Hoskonen, pysytään norpissa.] Kyllä, pysyn norpissa, arvoisa puhemies! — Totean vain, että tässä on erinomainen rinnastus siihen, että miten voidaan tehdä politiikkaa uhanalaisella eläimellä ajattelematta, mitä siitä seuraa. Toivon, että norpasta ei tule samanlainen ilmiö, että kotimaisia elinkeinoja sorsitaan ja ennen kaikkea vesistöjen käyttöä vähennetään, mikä olisi kaikkein onnettominta, mitä tässä asiassa voisi tapahtua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-07T17:54:18,2019-11-07T18:00:26,Hyväksytty,1.1 2019_60_90,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Saimaannorppa on tosiaan yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maapallolta. Suomen luonnon monimuotoisuus on kriisissä, joka johtuu pitkälti ihmisten toiminnasta. Saimaannorppa symboloi tätä muutosta, ja tämä kansalaisaloite kuvaa sitä huolta, joka suomalaisilla on luonnosta. Haluan kiittää aloitteen allekirjoittaneita ihmisiä. Tänään käsiteltävä kansalaisaloite verkkokalastuskiellon pidentämisestä saimaannorpan levinneisyysalueella on tärkeä, sillä saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy on kalanpyydyskuolema. Suojellaksemme norpan on norpille vaarallisten pyydysten käyttöä rajoitettava koko norpan elinalueella ja verkkokalastuskieltoa pidennettävä vähintään kuukaudella. Maa‑ ja metsätalousministeriön asetus verkkokalastuksen rajoittamisesta heinäkuun alkuun asti on ollut voimassa kolme vuotta. Rajoitus ei kuitenkaan ole riittävä, sillä vuosittain verkkoihin kuolee neljästä kahdeksaan kuuttia. Verkkokalastuskiellon laajentaminen ei uhkaa Suomen alueella kalastamista. Esimerkiksi kapeanieluiset katiskat, vieheet ja onget ovat norppaturvallisia kalastustapoja. Ilmastonmuutos uhkaa, kuten täällä on sanottukin, myös norpan tulevaisuutta, sillä norppa tarvitsee lumihangen. Norppa ei ole ainoa eläin, jota talvien muutos uhkaa. Lämpenevä ilmasto näkyy radikaalisti juuri meillä Suomessa. Suomen vuosikeskilämpötila lämpenee kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Ilmatieteen laitoksen seurannan mukaan etenkin talvet ovat Suomessa leudontuneet. Joulukuiden keskilämpötila 1850-luvulta tähän päivään on noussut lähes viisi astetta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan jo vuonna 2050 Etelä-Suomeen ei välttämättä enää sada lunta. Pohjois-Suomessa myös lämpötila laskee, lumihankien koostumus muuttuu ja lumipeitteen kesto lyhenee. Talvien lämpeneminen uhkaa suomalaisten luonnonvaraisten eläinten olosuhteita. Eteläiset luontotyypit hivuttautuvat pohjoiseen, mutta kaikki lajit eivät voi siirtyä ylöspäin. Tällainen on esimerkiksi naalin — joka on kadonnut Suomen luonnosta — tilanne jo nyt. On siis aivan kriittisen tärkeää saada pysäytettyä maapallon lämpeneminen myös meidän eläintemme vuoksi. Saimaannorppaa eivät voi suojella muut kuin me suomalaiset itse. Tärkeä tehtävämme on pelastaa suomalaisen luonnon monimuotoisuus ja säilyttää uhanalaiset lajimme elinvoimaisina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-11-07T18:00:36,2019-11-07T18:03:40,Hyväksytty,1.1 2019_60_91,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Niitä ei ole missään muualla kuin Suomen Saimaalla. Ne ovat yhä välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Kiitän kansalaisaloitteesta ja kansalaisten tahdonilmauksesta saimaannorpan pelastamisen puolesta. Saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy on valitettavasti kalanpyydyskuolema. Nykyisen sääntelyn mukainen verkkokalastuskielto kestää huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kansalaisaloite ehdottaa, että verkkokalastus Saimaalla kielletään ympäri vuoden. Vihreiden kanta on, että tässä vaiheessa kieltoa pidennettäisiin vähintään kuukaudella eli jatkossa verkkokalastus olisi kiellettyä myös heinäkuussa. Viime kesänä verkkokalastus tuli sallituksi 3.7. ja muutamassa päivässä verkkoihin hukkui neljä kuuttia. Tästä käynnistyi uudelleen kiivas norppakeskustelu. Kaikki nämä neljä kuuttia kuolivat verkkoihin, joilla pyydetään kuhaa tai isoa ahventa. Yksi oli 55 millimetrin solmuvälillä, kolme 60 millimetrin solmuvälillä — kaikki vapaa-ajankalastajien verkkoja. On havaittu, että mitä harvempi verkko on solmuväliltään, sen vaarallisempi se on norpalle. Vaarallisuus selittyy sillä, että kun norpan pää mahtuu silmäkoon läpi, se ei huomaa sitä. Tiedämme selvästi, että vielä heinäkuussa kuutti on altis jäämään verkkoihin kiinni. Mitä isompi kuutti on, sitä pienempi on todennäköisyys, että se jää verkkoon. Kaikkein vaarallisin aika kuutille on touko—kesäkuu, joka onkin jo onneksi suojattu. Tiedämme, että noin 80 prosenttia kaikista kalanpyydyksiin kuolleista saimaannorpista on alle 24- kiloisia ja kuutti saavuttaa tuon painon elokuussa. Verkkokalastuskiellon pidentäminen kuukaudella heinäkuulle koskisi eniten vapaa-ajankalastajia, mökkeilijöitä, jollainen itsekin olen Savossa, siellä Haukivedellä Linnansaaren lähellä. Norppien kokonaiskanta on nyt noin 400 yksilöä, joista lisääntymiskykyisiä on arviolta 155—200 norppaa. 80-luvulla norppia oli arviolta 120—150 yksilöä. 2000-luvulla oli kanta saatu nousuun, mutta tapahtui notkahdus, silloin arvio oli noin 260 yksilöä. Aktiivisella suojelutyöllä on siis päästy näihin nykylukuihin. Laji on silti erittäin uhanalainen. Erityisesti leudot talvet heikentävät pesimäoloja, ja kuten täällä on todettu, ilmastonmuutos lisää tätä riskiä koko ajan. Meidän vastuumme on nyt siis aktiivisesti jatkaa tätä suojelutyötä. Saimaannorpan suojelu tähtää kannan kasvun lisäksi myös kannan leviämiseen niille alueille, joilta se on ihmisen toimesta ehtinyt hävitä. Verkkokalastuskiellon laajentamista tulee siis tehdä niin ajallisesti kuin alueellisesti. Saimaalle mahtuisi hyvin tuhansia norppia. Tämä tavoite meidän tulee pitää kirkkaana mielessä, kun mietimme ja päätämme suojelukeinoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-11-07T18:03:52,2019-11-07T18:07:36,Hyväksytty,1.1 2019_60_92,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suuret kiitokset aloitteen tekijöille ja allekirjoittaneille tärkeästä aloitteesta. On todellakin kunnia-asia suojella saimaannorppaa. On onnekasta, että tällä pitkäaikaisella työllä on ollut vaikutuksia, ja sitä pitää jatkaa hyvin määrätietoisesti. Täällä todettiin, että Saimaa on yksi Suomen helmistä, mutta minusta kyllä välillä tuntuu siltä, että emme me sitä ihan ole tunnistaneet ja arvostaneet riittävästi. Siitä kertoo myös saimaannorpan edelleen kohtuullisen hankala tilanne. Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen eläin, ja Saimaa on sen ainoa koti. Joten samalla, kun suojelemme norppaa, on tärkeää pitää huolta norpan elinolosuhteista. Veden laatu on suurimmassa osassa Saimaata ja Suur-Saimaata hyvää tai erinomaista, ja kun katsotaan tuoreimpia tutkimuksia Suomen järvien tilasta, voidaan huomata, että ne siniset alueet osuvatkin juuri sinne Saimaalle ja Itä-Suomeen Suur-Saimaalle ja sen lisäksi toki Pohjois-Lappiin, jossa on myös toistaiseksi vielä erittäin puhdasta vettä. Kuitenkin myös Saimaata ovat kuormittaneet maa- ja metsätalous, teollisuus ja yhä enenevässä määrin myös uudet hankkeet, kuten Finnpulpin hanke Kallavedellä, jota nyt puidaan myös ihan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. On selvää, että vesien laatua ei saa heikentää. Eteläiselle Saimaalle vettä tulee pitkin meidän todella pitkää Suur-Saimaan reittiä Pielisestä sekä pohjoisesta Kallaveden kautta Soisalon puolelta Leppävirran reittiä ja sen lisäksi itäpuolelta Heinäveden reittiä. Myös näillä alueilla on useita alustavia suunnitelmia erittäin isokokoisista avolouhosalueista yleensä suhteellisen köyhien malmien etsimiseksi. Myös ne uhkaavat meidän vesistöjämme. Ihan vastikään tänään kuulimme tutkijoilta, että on erittäin vaikeaa hallita näitä vesistöriskejä, kuten olemme nähneet Talvivaarassa ja siellä sitten joutuneet kokemaan sen, mitä Nuasjärvellä on tapahtunut ja kuinka tämän vesistön ekologinen tila on heikentynyt. Siksi minusta tuntuu, että paitsi saimaannorppaa myöskään Saimaata emme riittävästi vielä arvosta, mutta kyllä potentiaalia olisi. Saimaahan kuvastaa myös Suomen historiaa ja suomalaista elämäntapaa mitä parhaimmalla tavalla. Vesireittien varrella on eletty usein niin, että sieltä on ollut vaikea liikkua, ja tiet ovat tulleet myöhään käytettäviksi. On liikuttu vesireittejä, ja tämä on tietysti kestänyt pidempään, joten aivan niin kuin erittäin vireää paikalliskulttuuria ja hienoja tapahtumia ja elämänmenoa sellaista suomalaista historiaa voi edelleen havaita myös Saimaan alueella puhumattakaan toki sitten esimerkiksi Savonlinnasta tai Punkaharjusta ja Savonlinnan Olavinlinnasta, joka on aivan upea paikka. Ihan siitä Olavinlinnan kupeesta voi tosiaankin lähteä sitten vaikkapa norpparisteilylle. Itsellänikin oli mahdollisuus tällaiseen osallistua ja kuulla siitä suojelutyöstä, jota norpan hyväksi on tehty. Onneksi hallitusohjelmassa on tosiaankin todettu, että järvimatkailua edistetään ja vesien laatua parannetaan, ei siis heikennetä. Sisävesiliikennettä kehitetään, ja ylipäätään myös Suomen lähimatkailun potentiaali on tunnistettu paremmin. Kuitenkin vielä hyvin epäselväksi jää, mitä oikeasti pystytään tekemään ja miten me pystymme semmoisen suomalaisen vaatimattomuuden kääntämään ylpeydeksi, oli sitten kyse esimerkiksi ainoastaan Suomessa elävästä norpasta tai Saimaasta, joka on Suomen suurin järvi ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Tässäkään ei kannata pitää kynttilää vakan alla vaan olla ihan aidosti, rehellisesti ylpeä ja puolustaa näitä alueita, joita ei ihan joka paikassa todellakaan ole. On aivan hämmästyttävää monille vierailijoille, että joistakin järvistä voi vielä suoraan juoda vettä. Niitä järviä nyt ei Suomessa ihan valtavan monta ole, mutta joka tapauksessa erittäin puhtaita järviä vielä toistaiseksi meiltä löytyy. Pidetään niistä huolta, pidetään huolta saimaannorpan ainoasta kodista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-07T18:07:46,2019-11-07T18:13:30,Hyväksytty,1.1 2019_60_93,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myöskin osaltani kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä tästä aktiivisuudesta, jota he ovat osoittaneet. Norpasta puhuttaessa aina tulee mieleen ”Saimaan saaressa pikkuinen torppa” ja niin edespäin. Sitä on minunkin äitini minulle joutunut laulamaan — tuttu laulu varmaan kaikille täällä. 37 vuotta olen Saimaalla viettänyt aina kaikki vapaa-ajat, ja norppa on jäänyt näkemättä. Se varmasti kertoo myös siitä, että norppia on vielä liian vähän, vaikka kanta onkin kasvanut. Paikallislehdessä meillä oli vasta hyvä arvio siitä, kuinka ehkä saimaannorpan levinneisyys saadaan myös vahvemmaksi eteläisellä Saimaalla eikä vain pelkästään Suur-Saimaalla. Lisäksi myös Kaakkois-Suomessa Imatralla eläinlääkäri Sarkanen oli norppasuojelija viime kesänä ja auttoi yhtä kuuttia palaamaan taas elävien kirjoihin, ja nyt onneksemme saimme huomata, että Luonnonsuojeluliitto myös palkitsi hänet tästä norppahoitolan pitämisestä. Kuten täällä on puhuttu, on norppa uhanalainen, ja näitä samankaltaisia mutta ei samanlaisia norppia löytyy myös muualta maailmasta: Laatokalta ja Baikaljärveltä. Laatokalla on huomattavasti neutraalimmat suhteet norppaan tuossa itärajan toisella puolella kuin täällä meillä, ja siksi olisikin mielenkiintoista tietää, mitä siellä on tehty toisin, jotta norpan ja ihmisen yhteiselo on tällä hetkellä ihan toisenlaista kuin Suomessa. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että nyt täällä voidaan näinkin hyvässä yhteisymmärryksessä asiasta puhua. Siitä kiitos kaikille edustajille, ja ehkä ministeri Henrikssonin äskeinen puhe kyselytunnilla osui oikeaan saumaan. Ymmärrän varsin hyvin niin suojelun tarpeen kuin myös kalastajien näkemyksen varsinkin, kun tämä nisäkäs on niinkin ovela, että osaa syödä kalat myös suoraan verkosta. Täyskielto verkkokalastukseen on mielestäni kuitenkin ylimitoitettu, koska esimerkiksi Saimaa kaipaa vielä enemmän kalastusta kalanhoidollisesti. Meillä on Saimaalla myös valtava voimavara kotimaisen ruoan suhteen. Pääministerikin on meitä monta kertaa kehottanut syömään enemmän kalaa. Tässä olisi yksi mahdollisuus siihen, voisimme tehdä sen ilmastotekona. Siksi olen sitä mieltä, että emme voi kieltää verkkokalastusta kokonaan, mutta varmaan jonkinlainen asteittainen tiukennus on syytä laittaa harkintaan, jotta norppakantaa saadaan vielä parannettua ja koska kalanhoito on aivan yhtä tärkeää kuin riistanhoito, vaikka ne kalat tietysti hiukan huonosti näkyvät pinnan alta. Mutta uskon kuitenkin, että meillä on mahdollisuus löytää yhteinen sävel niin kalastuksen kuin myös norpansuojelun osalta niin, ettei viiksekkään vanhanpojan tarvitse olla sukunsa viimeinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-11-07T18:13:32,2019-11-07T18:16:23,Hyväksytty,1.1 2019_60_94,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloite verkkokalastuksen kieltämisestä saimaannorpan levinneisyysalueella keräsi heinäkuussa tarvittavan määrän allekirjoituksia vain kahdessa päivässä. Se osoitti, että kuuttien kuolema ja saimaannorpan suojelu koskettavat suomalaisia. Kiitos aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille tärkeästä työstä saimaannorpan puolesta. Haluan tässä yhteydessä myös kiittää edustaja Järvistä varsin asiantuntevasta puheenvuorosta. On todella hienoa, että meillä on täällä eduskunnassa todellisia norppa-asiantuntijoita. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji ja maailman uhanalaisin hylje. Sen kokonaiskanta on vain noin 400 yksilöä. Ja niin kuin täällä on todettu, saimaannorpan kanta on vahvistunut kiitos aktiivisten ja tuloksellisten suojelutoimien, mutta laji on edelleen vaarassa kuolla sukupuuttoon. Edelleen täällä on todettu, että suuri uhka pyydyskuolemien lisäksi ovat leudot talvet, jotka heikentävät pesimisolosuhteita, ja tämä on todella yksi vakava osoitus siitä, miten vakavia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on luonnon monimuotoisuuden kannalta. Norppakantamme on siis erityisen herkkä, ja kaikki keinot onkin otettava käyttöön sen turvaamiseksi. Koska saimaannorppa elää vain Suomessa, me todella olemme täällä Suomessa vastuussa norpan säilymisestä, ja onhan Suomella velvollisuus suojella norppakantaa myös EU:n luontodirektiivin nojalla. Saimaannorpan suojelutoimet ja suojelu tähtäävät kannan kasvuun ja leviämiseen myös niille alueille, joilta se on ihmisen toimesta jo hävinnyt. Siksi verkkokalastuskieltoa on perusteltua laajentaa niin alueellisesti kuin ajallisesti. Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin todettua, saimaannorpan yleisin kuolinsyy on kalanpyydyskuolema. Tällä hetkellä verkkokalastus on kielletty norpan elinalueella valtioneuvoston asetuksella kesäkuun loppuun saakka, ja kuitenkin tosiaan surulliset uutiset viime kesältä kertoivat, että ainakin viisi kuuttia kuoli heinäkuun aikana kalaverkkoihin. Eli norppakannan suojelemiseksi on tärkeää, että norpille vaarallisten pyydysten käyttöä rajoitetaan norpan koko elinalueella ja että näitä rajoituksia laajennetaan vähintään sen täällä jo mainitun heinäkuun mittaiseksi. Luonnonsuojelutoimissa on tärkeää, että nojaudumme parhaaseen olemassa olevaan tutkimustietoon, ja se on hyvä lähtökohta myös tämän kansalaisaloitteen käsittelylle ja norpansuojelutoimien tehostamiselle. Haluan myös lopuksi kiittää kaikkia tahoja — kansalaisia, kalastajia, järjestöjä ja tutkijoita — jotka ovat vapaaehtoisesti tehneet arvokasta työtä saimaannorpan suojelemiseksi. Tehdään me oma osuutemme lainsäätäjinä täällä eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-07T18:16:24,2019-11-07T18:19:35,Hyväksytty,1.1 2019_60_95,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on erittäin ilahduttavan aktiivisesti ja runsassanaisesti puhuttu saimaannorpasta. Se on tärkeää. Täällä on puhuttu melkein niin paljon, että minun on turha enää sanoa mitään, mutta haluan kuitenkin toistella tässä vielä jotain — paitsi, että kiitän tietysti aloitteen tekijöitä tästä, ja toisin kuin edustaja Malmilla, minulla sen sijaan on ollut ilo nähdä tuo harvinainen, maailman uhanalaisin hylje. Jos saimaannorppa häviää Saimaalta, niin — haluan vielä tähdentää — se häviää silloin koko maapallolta. Tästä syystä juuri me olemme yksin vastuussa norpan säilymisestä. Ja niin kuin äsken todettiin, edustaja Elokin, EU:n luontodirektiivin nojalla Suomella on velvollisuus suojella norppakantaa. Saimaannorppakanta on kääntynyt nousuun ilahduttavasti aktiivisen suojelutyön ansiosta, kuten täällä todettiin, ja siitä kiitos kuuluu paitsi luonnonsuojelujärjestöille myös lukuisille yksittäisille kansalaisille, jotka vähälumisina talvina ovat kolanneet lunta norppien pesimiskinoksiksi. Mutta laji on edelleen vaarassa kuolla sukupuuttoon, niin kuin täällä on tullut esille. Saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy on tämä verkkopyydyskuolema, ja jokainen verkkoon hukkunut norppa on liikaa, jokainen kuuttikuolema on liikaa edelleenkin. Viime kesänä me todella saimme kuulla näistä viidestä uudesta, surullisesta ta-pauksesta, kun verkkokalastus tuli sallituksi heinäkuun alusta. Muutamassa päivässä niitä hukkui viisi. Tämä osoittaa sen, että nykyiset verkkokalastusrajoitukset eivät vielä, ikävä kyllä, ole riittäviä. Kuuttien kannalta paras ja vaikuttavin ratkaisu on kalastusrajoituksen pidentäminen. Toinen keino on tiedon ja tietoisuuden lisääminen. Me suomalaiset olemme ylpeitä siitä, että noudatamme sääntöjä hyvin, ja verkkokalastuskiellon puuttuminen niin heinäkuussa kuin norpan pesimisalueen rajoilta antaa väärän kuvan siitä, että verkkokalastus ei uhkaisi kuuttien henkeä. Eipä tässä muuta jää kuin todeta vain, että minä kannatan lämpimästi sitä, että verkkokalastusrajoitusta pidennettäisiin vähintään koko heinäkuun mittaiseksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-11-07T18:19:37,2019-11-07T18:22:26,Hyväksytty,1.1 2019_60_96,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ollut erittäin hyvää keskustelua tästä kansalaisaloitteesta, joka tosiaan todella nopealla aikataululla keräsi vaadittavat nimet ja eteni tänne eduskuntaan käsittelyyn. Itsekin muistan elävästi, että yksi lapsuuteni ehkä surullisimpiakin lauluja oli ”Vanhojapoikia viiksekkäitä”, ja siinä tosiaan laulettiin, että sata vain hylkeitä ja kohta ei ehkä ainuttakaan. Siinä mielessä voimme todeta, että jossain olemme onnistuneet aika hyvinkin, kun nyt hylkeitä on kuitenkin se vajaa 400. Kuitenkin edelleen todella tilanne on se, että saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista tai maailman uhanalaisin hyljelaji. On tosiaan hienoa, että nyt työryhmässä pohditaan sitä, miten jatkossakin voitaisiin huolehtia siitä, että kanta kasvaa eikä vähene. Toivottavasti jossain vaiheessa olisi tilanne, että ei olisi kyse enää niin uhanalaisesta eläimestä kuin tällä hetkellä. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan melko radikaaliakin toimenpidettä, mutta se kertoo toki siitä, että ihmiset ovat edelleen huolissaan saimaannorpasta, ja tietysti viime kesänä tapahtuneet kuuttikuolemat varmasti ovat herättäneet huolta, ja se on täysin ymmärrettävää. Toivottavasti kuitenkin työryhmän työ etenee kohtuullisen nopeasti ja saamme vastauksia myös ihmisten huoliin. Uskon, että esimerkiksi asiantuntijoiden esittämä kuukauden pidennys verkkokalastuskieltoon voisi olla sellainen ratkaisu, joka kuulostaisi myös hyväksyttävältä. Kalastuselinkeinonkin puolesta on tietysti tärkeää, että tällaiset asiat, jotka ovat alueella herkkiä, pyritään viemään yhteistyössä eteenpäin niin, että siinä sekä kuutit voittavat että sitten pystytään samanaikaisesti huolehtimaan siitä, että Suomessa voidaan esimerkiksi kotimaista kalaa edelleenkin syödä. Kiitos vielä aloitteen tänne eduskuntaan tuoneille, ja hyvä, että tämä nyt etenee sitten valiokuntiin. Varmasti sitten samanaikaisesti, kun työryhmä pohtii työtään, valiokunnassa pohditaan, miten tähän aloitteeseen eduskunta vastaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-07T18:22:27,2019-11-07T18:24:45,Hyväksytty,1.1 2019_60_97,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun on puhujalistalla numero 20, niin ei ole kovin paljon enää lisättävää näihin aiempien puheenvuoroihin, varsinkin kun oma kokemukseni rajoittuu tähän Pullervo-liveen ja WWF:n kuukausilahjoittajan rooliin. Olen valtavan inspiroitunut teidän alueella asuvien ja lomailevien ihmisten puheenvuoroista. Siitä tulee se aito tuntuma siitä, että mitä siellä oikein tapahtuu. Se on totta, että norppa on todellakin suomalaisen luonnonsuojelun symboli. Ja varsinkin se, että tämä kansalaisaloite keräsi kahdessa päivässä vaadittavan määrän allekirjoituksia, on myös vahva viesti meille eduskunnassa. Meidän on tehtävä nopeita ja vaikuttavia toimia, jotta me pystymme vahvistamaan norppakantaa ja edelleen jatkamaan niitä suojelutoimia. Tässä on jo muutamassa viimeisessä puheenvuorossa korostettu myös sitä tutkimustietoa, että useimmat näistä heinäkuussa verkkoihin kuolleista norpista ovat olleet alle 24-kiloisia. Niin kuin edustaja Järvinen sanoi, norppa on kuin pieni koiranpentu: kun vähän annetaan aikaa, niin kyllähän se oppii. Ja tässä tietysti tulee se, että kun se saavuttaa sen tietyn painon ja koon, niin silloinhan se verkko ei ole enää niinkään henkeä uhkaava. Olisin hyvinkin valmis kannattamaan tätä kuukauden kiellon lisäämistä sinne heinäkuun loppuun. Tietysti meidän pitää aina seurata sitä, mitä tämä työryhmä saa aikaiseksi ja mitä se esittää sitten silloin joulukuussa. Mutta ehkä askel kerrallaan niin, että paikalliset toimijat ovat mukana, koska se on kaikista kamalinta, että me kolmosen ratikan sisäpuolelta kerromme, mitä siellä pitäisi tehdä. Niin kuin tässäkin on tullut vielä, niin emmehän me halua pistää kapuloita rattaisiin kalastuselinkeinolle ja matkailuelinkeinolle. Elikkä toivotaan, että asiat etenevät oikeaan suuntaan ja taas toukokuusta lähtien saamme seurata, mitä Pullervo-livessä tapahtuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2019-11-07T18:24:47,2019-11-07T18:27:15,Hyväksytty,1.1 2019_60_98,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! On ilo huomata, että norppaa halutaan suojella puolueesta riippumatta ihan salin joka puolella. Se suojelu on tärkeää toteuttaa kestävästi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Kannattaa muistaa, että kun vielä vuosituhannen alussa kuutteja syntyi keskimäärin reilu 50 vuosittain, niin nyt viime vuosina niitä on ilokseni syntynyt yli 80 joka vuosi. Tämä suunta ja tämä vauhti on niin tärkeää ylläpitää, että se kannattaa toteuttaa yhteistyöllä. Ja se, mikä jäi sanomatta, on se, että iso osa mielipiteidenvaihdosta ja muuttumisesta siellä paikallisesti on johtunut kalastajien saamista korvauksista. Tällä hetkellä vesialueen omistajille, ja kalastajille sitä kautta, korvataan 1,7 euroa hehtaaria kohti vuodessa. Vuosittain siis lähes 400 000 euroa ohjautuu näille alueille, ja se on tärkeää myös jatkossa. Kun puhutaan siitä, millä aikataululla me voisimme saada uusia sääntöjä tai asetuksia voimaan, niin kannattaa muistaa, että meillä on vuosikaudet tehty hyvää yhteistyötä ja sitä on tehnyt myös norpan seurantatyöryhmä. Vesialueiden sopimukset päättyvät näillä näkymin ensi vuoden lopussa. Se tarkoittaa sitä, että uudet sopimukset on hyvä neuvotella ja täytyy olla neuvoteltuina ensi vuoden loppuun mennessä. Senkin takia toivon, että ensi kesäksi saisimme vahvaa tiedotusta kaikille mökkiläisille ja vapaa-ajankalastajille siitä, että ne verkot kannattaa jättää vielä kuivalle maalle heinäkuun ajaksi, jotta saisimme edistystä aikaan rauhallisesti seuraavaksi kesäksi mutta myös jotta tällä norpan seurantatyöryhmällä olisi aikaa reagoida ja tehdä oma työnsä, jonka se on tehnyt hyvin ja tuloksekkaasti viimeisinä vuosina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-11-07T18:27:17,2019-11-07T18:29:39,Hyväksytty,1.1 2019_60_99,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan alkuun pitää todeta, että olen erittäin kiitollinen, että saan käyttää puheenvuoron, oman lyhyen puheenvuoroni, edustajakollega Järvisen puheenvuoron jälkeen, koska ajattelen niin, että olette yksi norppien äiti, ja voisin ajatella, että tässä salissa joku muukin ajattelee samalla tavalla. Sitten tietysti haluan kiittää myös omalta osaltani jokaista kansalaisaloitteen allekirjoittajaa ja aloittaa toteamalla, että jokainen kuollut kuutti on liikaa, elikkä on päivänselvää, että norppaa on suojeltava ja kantaa pitää edelleen vahvistaa ja näitä rajoituksia tarvitaan. Koen tärkeäksi, että suojelutoimet ja rajoitukset mitoitetaan tasapainoisesti yhteistyössä paikallisten kanssa, mikä on myös täällä tänään useassa puheenvuorossa todettu. Suomen luonnonsuojeluliiton strategiassa todetaan: ”Saimaannorpan suojelun tavoitteisiin pääsemiseksi Saimaan alueen kalastusta on ohjattava kestävämpään suuntaan korvaamalla saimaannorpalle ja uhanalaisille kaloille vaaralliset pyydykset turvallisilla pyydyksillä.” Uskallan ajatella, että jokainen meistä tässä salissa allekirjoittaa tuon strategian tahtotilan, nekin kansanedustajakollegat, jotka eivät ole pystyneet muiden työtehtävien johdosta tähän keskusteluun osallistumaan. Ehdotettu totaaliverkkokalastuskielto on varmasti ylimitoitettu toimenpide, mutta verkkokalastuskiellon jatkaminen kuukaudella elokuun alkuun ei sitä varmasti ole. Kuuttien selviytymiselle tällä kuukauden pidennyksellä on arvioitu olevan ilmeisen positiivinen vaikutus, ja tämä pitää ottaa jatkovalmistelussa tietysti sitten myös hyvin huomioon. Mikä on selvää, on se, että uhanalaista lajia on suojeltava, ja toivon, että kansalaisaloitetta käsitellään talossa siinä hengessä, jonka edustaja Torniainen totesi omassa puheenvuorossaan todetessaan, että Saimaalle sopivat jatkossakin niin norpat, ammattikalastajat kuin vapaa-ajankalastajatkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-11-07T18:29:39,2019-11-07T18:32:01,Hyväksytty,1.1 2019_60_100,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Me olemme käyttäneet tähän puolitoista tuntia, ja varmaan sopii hyvin, jos tämä keskustelu päättyy ministerin puheenvuoroon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_101,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite KAA 8/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minulla on ollut ilo kerran nähdä saimaannorppa Saimaalla, vaikka en ihan Saimaan rannalla asukaan, mutta toki aika paljon siellä olen liikkunut tässä vuosikymmenien aikana. Saimaannorppaa suojellaan Saimaalla. Saimaannorppaa suojellaan paikallisten, kesäasukkaiden, kalastajien ja eri yhteistyötahojen yhteisvoimin. Siksi on erittäin tärkeää, että me pystymme tämän vuoropuhelun ja vuorovaikutuksen säilyttämään ja sitä vahvistamaan, muutoin norppakanta ei vahvistu. Me olemme yhteisesti sopineet tavoitteet norppakannan kasvattamiseen. Me olemme tuota tavoitetta noin kuusi vuotta edellä, ja tämä on hieno asia, tämä on todella hieno asia. Kiitos kaikille, jotka ovat osallistuneet tähän työhön ja sitoutuneet tähän työhön. Linja on hyvä, ja sitä meidän kannattaa ja pitää jatkaa. Samoin on oleellisen tärkeä asia, että me yhdistämme eri elementtejä kalastuksesta, monista elinkeinoista, asumisesta ja norpansuojelusta keskenään. Samalla me tulemme sitouttaneeksi ihmiset tähän meille tärkeään työhön. Siksi olen myöskin asettanut työryhmän, laaja-alaisen työryhmän, pohtimaan sitä ja käymään läpi nykyisten kalastusrajoitusten toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja ennen kaikkea valmistelemaan tulevaa. Työryhmän työ valmistuu hyvissä ajoin ennen kuin nykyiset sopimukset umpeutuvat, ja on tärkeää, että me pystymme tulevia sopimuksia saamaan riittävän aikaisessa vaiheessa sitten tehtyä myöskin jatkossa, jotta me pystymme tämän nykyisen linjan säilyttämään. Tällä hetkellähän meillä rajoitusten piirissä on noin 2 700 neliökilometriä. Tämäkin kuvastaa, miten valtavan isosta vesialueesta Saimaalla on kysymys. Se on huikean suuri alue, ja alue on koko ajan lisääntynyt sen myötä, kun norppakanta on kasvanut, ja se on levittäytynyt myöskin uusille alueille. Nyt tämä työryhmä käy lävitse tilannetta, mikä tällä hetkellä on, ja katsoo sitten, minkälaisia toimenpiteitä me jatkossa norpan suojelemiseksi yhdessä tarvitsemme. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-11-07T18:32:12,2019-11-07T18:34:57,Hyväksytty,1.1 2019_60_102,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 25.10.2019 pidetyssä täysistunnossa. Nyt keskustelu jatkuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_60_103,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lähetekeskustelu tähän aloitteeseen liittyen todellakin alkoi reilu viikko sitten, ja tuolloin edustaja Risikko tämän loistavan aloitteensa erittäin kattavasti esitteli. Ensinnäkin aloite on erittäin kannatettava, ja muutama muu huomio tähän aihepiiriin liittyen: Maailmamme ja maamme muuttuvat hyvin nopeasti, kuten kaikki hyvin tiedämme. Meille on tullut sanastoon esimerkiksi sana ”kunniaväkivalta”, jonka ensisijaiset huomioijat ovat todennäköisesti väkivaltaa kohdanneet opettajat. Opettajille onkin mahdollistettava tarvittava tieto sekä työkalut kunniaväkivallan tunnistamiseen ja siihen, kuinka kohdata uhri. Sosiaalinen media on puolestaan tuonut uusia haasteita nuorten seksuaalisen häirinnän saralle. Varhaiskasvatus on keskeisessä asemassa sukupuolittuneeseen väkivaltaan puuttumisessa. Riittävät resurssit ennaltaehkäisevään työhön on turvattava, ja opettajien koulutuksessa on huomioitava entistä enemmän ihmisoikeus‑ ja seksuaalikasvatus, jotta nuorille välittyy selkeästi tieto paitsi heidän omista myös toisten rajoista sekä oikeuksista. Tämä sijoitus kannattaa tehdä nyt, sillä näin autamme tulevaisuuden aikuisia ymmärtämään, missä raja kulkee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-11-07T18:35:46,2019-11-07T18:37:07,Hyväksytty,1.1 2019_60_104,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Edustaja Heinonen — poissa, edustaja Laiho. [Inka Hopsu lähestyy puhujakoroketta] Poissa. — Edustaja Hopsu. Sitä minäkin olin mieltä, että Hopsu sieltä tulee — olkaa hyvä. [Inka Hopsu: Huomasin, että Laihoa ei näy, niin jo lähestyin puhujapönttöä!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_60_105,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävä varhaiskasvatuslakia koskeva lakiesitys antaa osaltaan työkaluja vastata nykypäivän ilmiöiden ja toimintaympäristön kehityksen tuomiin haasteisiin. Maailma muuttuu, ja opetus- ja kasvatussektorin on mitä tärkeintä pysyä muutoksessa mukana. Tärkeää työtä tekevien ammattilaisten tulee saada ylläpidettyä ja päivitettyä omaa osaamistaan. Opetusalan työolobarometri 2017 kertoi, että työnilo, työstä innostuminen ja työtyytyväisyys eivät enää vuonna 2017 kannatelleet opettajien ja alan johdon hyvinvointia. Kuormitustekijöitä on paljon: Työaika ei riitä tehtäviin, työkyky koetaan entistä heikommaksi. Liian moni kokee myös epäasiallista kohtelua ja kiusaamista. Hyvin kohdentuva täydennyskoulutus on yksi keino ylläpitää työkykyä ja työmotivaatiota. Opettajien täydennyskoulutus on valitettavasti ollut hajanaista ja irrallaan peruskoulutuksesta, tilastollisesti Suomessa myös vähäistä. Täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta tulisi arvioida. Opettajat tarvitsevat suunnitelmallista ja koko työuran kestävää koulutusta. Täydennyskoulutusta tulee kehittää niin, että se on eri opettaja- ja esimiesryhmillä johdonmukainen kokonaisuus ja tukee työn muutoksissa selviytymistä. Edustaja Risikon lakialoite velvoittaisi varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä ja tuottajia huolehtimaan henkilökunnan tietojen ja taitojen päivittämisestä. Täydennyskoulutuksen pirstaloituneisuuteen ovat viime vuosien aikana vaikuttaneet myös koulutukseen kohdistuneet leikkaukset. Aihe on siis ajankohtainen ja tärkeä. Hallitusohjelman kirjaukset antavat tähän asiakokonaisuuteen kelvollisen selkänojan. Hallitusohjelmassa on muun muassa kirjattu, että opettajien ja johtamisen kehittämistä tue-taan osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmia. Lisäksi opettajankoulutusfoorumi jatkaa toimintaansa ja kehittää opettajankoulutusta. Foorumin tavoitteena on luoda jatkumoa opettajankoulutuksesta perehdytys- ja täydennyskoulutukseen. Nyt peruskoulussa käytössä oleva digitutormalli on saanut positiivista palautetta, ja siitä on positiivisia kokemuksia. Mallissa koululla on koulutettu opettaja, jonka vastuulla on muiden opettajien kouluttaminen myös oppituntien aikana. Tämä malli olisi hyvin sovellettavissa myös varhaiskasvatukseen ja muuhun temaattiseen täydennyskoulutukseen. Haasteena on kuitenkin kuntien heikko taloustilanne. Eri kunnilla on erilaiset taloudelliset, ja valitettavasti joskus myös asenteelliset, valmiudet toteuttaa koulutukseen liittyviä uudistuksia, mikä voi asettaa eri kuntien opettajat ja oppilaat eriarvoiseen asemaan. Yksi iso haaste kohdistui myös opetus- ja kasvatushenkilökunnan johtamiseen. Tällä hetkellä rehtoreilla ja muilla opetusalan johtajilla ei ole tarpeeksi aikaa pedagogiseen johtamiseen. Koulujen koot ovat kasvaneet, ja rehtoreilla ei esimerkiksi ole usein vararehtoria tukenaan. Varhaiskasvatuksessa on hyvä, että johtajien kelpoisuuksia nostetaan. Esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, arvioinnin mukaan varhaiskasvatussuunnitelmat eivät toteudu riittävän hyvin, ja siihenkin auttaisi juuri henkilöstön ja johtajien kouluttaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-11-07T18:37:30,2019-11-07T18:41:25,Tarkistettu,1.1 2019_60_106,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vaalikauden aikana olin sellaisissa tehtävissä, että tapasin paljon ulkomaisia kollegoita, toisia kansanedustajia, ministereitä, valtioiden päämiehiä. Joka ikisessä — korostan, joka ikisessä — keskustelussa nousi esiin suomalainen laadukas koulutus. Sitä ei tarvinnut selitellä kenellekään. Se oli itsestäänselvyys. Kun me mietimme sitä, kuinka paljon maailma muuttuu tänä päivänä — muutoksen vauhti on aivan valtava — niin on aivan perusteltu tämä edustaja Risikon aloite siitä, että meidän opetushenkilökuntamme ja ohjaushenkilökuntamme ammattitaitoa ylläpidetään, kehitetään, niin että he pystyvät olemaan tässä kehityksessä mukana. Tämä aloite pitää mielestäni sisällään huolen siitä, että meidän lapsemme saavat laadukasta opetusta, ja myös siitä, että meidän opettajamme pysyvät motivoituneina ja pystyvät antamaan itsestään sitä osaamistaan meidän lapsillemme. Tässä aiemmassa, edustaja Hopsun puheenvuorossa tuli esiin myös rehtoreiden ja esimiesten rooli. Uskon, että meidän kaikkien aikuisten, jotka ohjaamme lapsia ja nuoria, suunnaton tehtävämme on pitää huolta siitä, että me itse jaksamme, ja ennen kaikkea siitä, että näillä lapsilla on sellainen ympäristö, että myös syntyy oppimisen tuloksia. Kun me puhumme laadukkaasta koulutuksesta, aina silloin tällöin unohtuu se, syntyykö niitä oppimistuloksia. Suomessa niitä syntyy, mutta jos me tarkastelemme vähän laajemmalla spektrillä, koko maailman tasolla, niin meillä on valtava oppimisen kriisi. Onneksi suomalaista osaamista, koulutusosaamista, myös viedään maailmalle, ja toivotaan, että näihin globaaleihin kysymyksiinkin saadaan vastauksia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2019-11-07T18:41:28,2019-11-07T18:43:54,Hyväksytty,1.1 2019_60_107,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp," Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Kiitos aloitteesta. On todella tärkeää, että takaamme mahdollisuudet uudelleenkouluttautumiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Nämä ovat tärkeimpiä elinkeinopoliittisia toimia, mitä me voimme tehdä. Kun tiedetään, että suurin osa tulevista työpaikoista syntyy sellaisille aloille, joilla tarvitaan erilaisia uusia taitoja ja koulutusta, korkeakoulutusta, niin on äärimmäisen tärkeää, että me huolehdimme jatkuvasta oppimisesta ja myös siitä, että aloituspaikkoja riittää. Olen saanut paljon palautetta varhaiskasvatuksesta — juuri siitä, että aikaa ei ole sille kehittämistyölle varattu. Aikaa ei ole myöskään riittävästi uudelleenkouluttautumiselle ja oppimiselle varattuna. Monissa kaupungeissa vahditaan aika tarkasti täyttö- ja käyttöasteita, mutta varhaiskasvatuksen työ vaatii monilla alueilla myös yhä enemmän sitä, että lapsille opetetaan myös esimerkiksi kieltä ja tuetaan monenlaisia erityistarpeita, mikä on ihan välttämätöntä sen kannalta, että lapset pärjäävät myöhemmin opinpolullaan. On tärkeää luoda semmoiset olosuhteet, että me rinnastamme varhaiskasvatuksen yhtä lailla oppimisen poluksi kuin peruskoulun, ja että kaikessa koulutuksessa turvataan sellaiset olosuhteet opettajille, että on mielekästä tehdä työtä. OAJ on kommentoinut sitä, että meidän todellakin pitäisi nähdä varhaiskasvatus osana oppimista ja koulupolkua — myös siinä, että me rajaisimme voitontavoittelun varhaiskasvatuksesta ulos, kuten me olemme tehneet peruskoulun osalta. Tämä olisi minun mielestäni ajatuksellisesti myös tärkeä asia jatkuvan oppimisen kannalta, ja on tärkeää, että yhä enemmän integroimme koko opinpolkua varhaiskasvatuksesta peruskouluun. Me emme voi nähdä varhaiskasvatusta enää sellaisena resurssitehokkaana säilytyspaikkana, vaan kyllä meidän pitää nähdä se oppimisena. Siksi onkin tosi hienoa, että tässä hallituksessa ja tässä eduskunnassa panostetaan nyt vihdoin myös varhaiskasvatukseen ja nähdään sen arvo. Ihan vastikään on viety eteenpäin esitys ryhmäkokojen palauttamisesta. Tämä on juuri sellaista tärkeää, aitoa poliittista työtä, joka parantaa siellä varhaiskasvatuksen arjessa myös mahdollisuuksia kehittämistyöhön. Sen lisäksi on toki tärkeää varata sille ihan erikseen aika.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-07T18:43:56,2019-11-07T18:46:51,Hyväksytty,1.1 2019_60_108,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tavoitteena on siis se, että opettajille tulisi lakisääteinen oikeus täydennyskoulutukseen. Tätä haen erityisesti siitä syystä, että jokainen tarvitsee oman ammattitaitonsa kehittämistä. Opettajat ovat kyllä yksi sellainen ammattiryhmä, jolla muuttuu jatkuvasti ympärillä työyhteisö, tai siis työelämä muuttuu, ja toisaalta pitää koko ajan sondeerata ja ennustaa sitä — kun niille rakkaille oppilaille sitten sitä elämää opettaa — ja pitää olla koko ajan ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu. Ja se saattaa olla aika stressaavaakin, jos sen joutuu täysin ottamaan niin sanotusti omasta ajastaan. Aikoinansa tällainen samanlainen tilanne tuli sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöllä, että tuntui, että piti olla koko ajan ajan tasalla, niin kuin pitääkin, mutta sitten kuitenkaan siihen täydennyskoulutukseen ei ollut mahdollisuuksia. Sitten siitä tehtiin lakisääteinen ensin terveydenhuoltohenkilöstölle, sitten sosiaalihuoltohenkilöstölle, ja uskon, että tämä lähtee liikkeelle myös sitten täällä koulutuksen ja kasvatuksen puolella, koska tämä varhaiskasvatuksessa jo on osittain, ja nyt sitten olisi tässä omassa lakialoitteessani. Ajattelen, että tämä olisi sitten ratkaisu, että se saataisiin myöskin muille kasvattajille, muille opettajille. Arvoisa puhemies! Opettajien osaaminen on se, johon koko maamme osaamistason nousu ja menestys perustuvat. Siksi opettajien osaamista on säännöllisesti päivitettävä. Tällä hetkellä vain varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on lakisääteinen oikeus täydennyskoulutukseen. Opetusalalla vain varhaiskasvatuksen esimiehille, opettajille ja muulle henkilöstölle on säädetty oikeudesta täydennyskoulutukseen. Pidän tätä merkittävänä puutteena ja asiana, joka pitää yhdenvertaisuuden näkökulmasta pikemminkin korjata. Oikeus tulee olla kaikilla opettajilla. Lakialoitteessani esitetään, että varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle ja tuottajalle säädetään velvollisuus huolehtia kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esimiesten ammatillisesta osaamisesta ja kehittämisestä. Ammatillisen osaamisen ylläpitämisellä ja kehittämisellä tarkoitetaan tälle henkilöstölle työajalla tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen mainitun henkilöstön perehdyttämiseksi, ammatillisen osaamisen ajantasaisena ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn, työtehtävien ja työmarkkinoiden asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Nykyinen yleinen velvollisuus perehdyttää ja kouluttaa työntekijöitä ei ole riittänyt turvaamaan esimiesten ja opettajien koko uran aikaista perehdyttämistä ja jatkuvaa oppimista. Kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esimiesten osaamisen kehittäminen ei saa riippua työnantajasta. Jokaisella oppijalla on oikeus osaavaan opettajaan. Suomessa 79 prosenttia opettajista on sitä mieltä, että ammatillisen osaamisen kehittämistoiminnalla on myönteinen vaikutus opetukseen. Arvoisat kuulijat! Arvoisa puhemies! Täällä viime perjantaina jo käytiin tästä alustava keskustelu, ja täällä esimerkiksi edustaja Kinnunen käytti erinomaisen hyvän puheenvuoron ja itse rehtorina toimineena ja opetustyöstä vastanneena henkilönä toi esille myöskin näitä hyviä puolia tästä ja herätti kysymyksen myös kustannuksista, ja se on erittäin varteenotettava kysymys. Nimittäin tässä lakialoitteessani ei ole laskettu vielä kustannuksia, koska itse ajattelen sen vähän samalla ohjenuoralla, mitä aikoinansa tehtiin sosiaali- ja terveydenhuollossa, että ensin tietysti pitää olla se asetus, ja se tarkoittaa sitä, että se on hyvä ihan, että siinä ovat ammattijärjestöt ja OKM ja OPH miettimässä, millä asetuksella sitten tarkennetaan, että mikä täydennyskoulutus hyväksytään ja miten sitä kannattaa järjestää ja niin edelleen. Ja näin on myöskin sosiaali- ja terveydenhuollossa asetuksella sitten määritelty niitä tarkennuksia. Siitä taas riippuu sitten se, kuinka paljon se maksaa, ja sen tähden en pystynyt sitä laskelmaa tekemään. Sehän on ihan selvää, että kyllähän tämä maksaa, mutta kuinka paljon se sitten oikeasti hyödyttää, niin mielestäni tämä niin sanotusti hintansa haukkuu. Tietenkin tämä on arvioitava sitten peruspalvelujen valtionosuuksissa. Kun kunnille annetaan näitä valtionosuuksia, se pitää siellä huomioida, kun me olemme kerta jo monta hallituskautta sitten sopineet, että aina jos tulee kunnille uusia tehtäviä, se täysimääräisesti korvataan. Eli kyllä tästä kustannuksia tulee. Mutta väitän — kun itsekin olen toistakymmentä vuotta toiminut täydennyskoulutusopettajana eli organisoinut erilaisia täydennyskoulutuksia niin keskussairaalatasolla kuin sitten siellä ammattikorkeakoulussa ja toisella asteella — että on erilaisia tapoja suorittaa niin sanotusti ja täydentää ja ajantasaistaa sitä osaamistaan. Ne eivät aina ole niin hirveän kalliitakaan. Nykyään on aika paljon sitten vielä tätä tällaista sähköistäkin ja tällaista, että voidaan myöskin etänä opiskella, ja on nettiopiskelua ja monenlaista opiskelumahdollisuutta, joten se ei aina ole sitten niin kovin, kovin kallistakaan. Siitä syystä minä kyllä näkisin, että tästä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta totta kai tässähän on myös se mahdollisuus, että tämä mentäisiin askeltaen, että tässä käynnistettäisiin tätä ja tehtäisiin askelluksia, jolloinka se ei ensi vaiheessa maksaisi niin paljon. Ymmärrän hyvin tämän taloudellisen tilanteen kunnissa, enkä missään nimessä näe niin, että kunnilla on ehdottomasti rahaa. Ei, ei ole, mutta tämä on minun mielestäni sellainen yksi paikka, jossa me voisimme ihan valtion tasolla lähteä kuntia tukemaan. Tämä on kuitenkin myös ei ainoastaan sitä osaamista vaan myös työhyvinvointia edistävää asiaa. Täydennyskoulutus kannattaa aina. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-07T18:46:53,2019-11-07T18:53:14,Hyväksytty,1.1 2019_60_109,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aikoinaan suunnittelin itsekin opettajan uraa. Opiskelin tuolloin Oulun yliopiston kasvatustieteen perusopintoja etäopintoina kansanopistossa ja kohtasin tuolloin erään elämäntyönsä opettajana tehneen henkilön. Hän totesi minulle, että se, joka pyrkii opettajaksi, pyrkii jaloon ammattiin. Opettajan tehtävä, opettajan ammatti on jalo, tärkeä ammatti. Omalta kohdaltani rohkenen myös väittää ja olen itse asiassa aivan varma siitä, että muutamalla asiansa osaavalla ja nuorta ymmärtävällä opettajalla oli hyvin vahva merkitys siihen, että yhteiskunta sai myös minusta korkeasti koulutetun, työkykyisen kansalaisen, vaikka minusta ei sitten opettajaa tullutkaan vaan suuntauduin eri ammatteihin. Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Risikolle siitä, että tämän lakialoitteen myötä voimme nyt keskustella tästä tärkeästä asiasta, josta keskustelu tosiaan aloitettiin jo silloin muutama viikko sitten. Jo silloin jäi mieleen tämä edustaja Risikon toteamus siitä, että jokaisella oppijalla on oikeus osaavaan opettajaan. Tämä lakialoite tuo esiin sen tosiasian, että on todella tärkeää, että opettajilla olisi mahdollisuus täydennyskoulutukseen, jokaisella opettajalla. Aloitteen mukaan nykyinen yleinen velvollisuus perehdyttää ja kouluttaa työntekijöitä ei ole riittänyt turvaamaan esimiesten ja opettajien koko uran aikaista perehdyttämistä ja jatkuvaa oppimista. Aloite on tavoitteissaan linjassa myös meidän hallitusohjelmamme kanssa, jossa sovittiin, että lisätään työelämässä muunto‑, täydennys‑ ja erikoistumiskoulutuksia ja että tavoitteena on jatkuvan oppimisen edistäminen. On tärkeää keskustella ja linjata sitä, miten tämä toteutetaan. Siihen on erilaisia vaihtoehtoja, mikä on myös jo tässä keskustelussa tullut hyvin esille. Tähän keskusteluun ja toteutukseen tarvitaan meitä kaikkia. Mielestäni on myös tärkeää huomioida kaikessa lisäkoulutuksessa, olipa sitten kyse opettajista, sairaanhoitajista, poliiseista, puhelinmyyjistä tai mistä tahansa ammatista, että koulutukseen osallistumista helpottaisi useinkin se, että se voitaisiin tuoda sinne työpaikalle, ja aivan kuten edustaja Risikko totesi, esimerkiksi digitaaliset palvelut tuovat tähän monia mahdollisuuksia. Meillä varsin pitkien välimatkojen maassa ja myöskin kiireisessä työelämässä koulutukseen osallistumisen kynnystä usein voisi madaltaa se, että koulutus voitaisiin toteuttaa siinä lähellä työpaikalla. On erittäin tärkeää, että meillä koko maassa on hyvät mahdollisuudet ja tasaveroiset mahdollisuudet osallistua ammatissa oppimiseen ja kehittymiseen. Myös erilaisia opettamisen ja kouluttautumisen esteitä tulisi karsia. Esimerkiksi alakoulun opettajan arjessa riittävän pienet ryhmäkoot ja hyvin hoidettu erityisopetus vahvistavat opettajan jaksamista ja myös mahdollisuuksia omatoimiseenkin lisäoppimiseen. Jos työelämä käy liian raskaaksi, on täysin luonnollista, että myöskin kouluttautumiseen osallistuminen silloin vähenee, kun ei siihen jaksa välttämättä sillä tavalla osallistua. Siksi kaikenlainen opettajan työn ja myöskin koululaitoksen kehittäminen on erittäin tärkeää kaikilla kouluasteilla. Tämä kehittäminen on sekä opettajan etu että oppilaan etu, ja se palvelee koko yhteiskuntaa. Koulutus ja sivistys ovat peruskiviä siinä perustuksessa, jonka varaan meidän hyvä yhteiskuntamme on rakentunut ja tulee myös tulevaisuudessa rakentumaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-07T18:53:24,2019-11-07T18:57:42,Hyväksytty,1.1 2019_60_110,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen koulutusjärjestelmä ja hyvät oppimistulokset ovat pitkälti korkeasti koulutettujen opettajiemme takana ja heidän tekemänsä hienon työn tulosta. Heillä on laaja pedagoginen vapaus, ja kun tapaan asiantuntijoita ja kollegoitani eri puolilta maailmaa, suomalaisten opettajien tekemä työ nousee aina esille näissä tapaamisissa. Näin ollen kiitän vielä kollegaa, edustaja Risikkoa tästä tehdystä lakialoitteesta, joka on erittäin tärkeä ja antaa meille myös mahdollisuuden nyt keskustella siitä, millä tapaa opetushenkilöstön mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan voidaan jatkossa parantaa. Meillä on nimittäin, arvoisa puhemies, edelleen isoja ongelmia siinä, miten opetushenkilöstön on mahdollista kehittää omaa osaamistaan työuran aikana. Näen nimittäin, että edelleen aivan liian paljon on kiinni siitä, miten koulutuksen järjestäjä, usein siis kunta tai kaupunki, tarjoaa resursseja ja esimiehet taas mahdollisuuksia koulutukseen osallistumiseen ja miten ylipäänsä opettajia ja opetushenkilöstöä koulutukseen lähtemiseen edes kannustetaan. Samalla tiedämme myös sen, että uudet opettajat, jotka aloittavat työuransa, kokevat, että he jäävät usein aika yksin luokkatilanteessa, ja meillä on isoja haasteita siinä, miten nimenomaan sitä vertaistukea, vertaisoppimista saadaan sitten myös kouluyhteisöissä edelleen vahvistettua. Arvoisa puhemies! Haluan ottaa tähän keskusteluun yhden ehkä hieman muunlaisen tulokulman, jota minusta tämän lakialoitteen yhteydessä voidaan käydä läpi. Täällä edustaja Risikko otti hienosti esille sen, että uudessa varhaiskasvatuslaissa, joka on säädetty, on poikkeuksellisesti säädetty myös siitä, että varhaiskasvatuksen järjestäjällä ja tuottajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu riittävästi ammattitaitoa kehittävään täydennyskoulutukseen. On myös näin, että samanlaista velvoitetta meillä ei ole lainsäädännössä perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen osalta, on sitten kyse ammatillisesta koulutuksesta tai sitten lukiokoulutuksesta. Minusta kuitenkin tätä opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä pitäisi katsoa myös vähän laajemmin. Meidän pitäisi pohtia sitä, saammeko nyt riittävästi vaikuttavia tuloksia niillä euroilla ja niillä tavoilla, mitä taas yhteisesti käytetään. Opetushallitus tukee tällä hetkellä opettajien ja opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämistä muistaakseni noin 5 miljoonalla eurolla vuosittain. Näitä koulutuksia järjestävät usein nimenomaan yliopistojen täydennyskoulutusyksiköt ja organisaatiot, ja on epäselvää, miten laajasti tämä koulutus tällä hetkellä saavuttaa opettajia ja opetushenkilöstöä maantieteellisesti ja miten kattavaa tämä koulutus on. Tällä hetkellä Turun yliopisto suunnittelee oman kasvatustieteellisen tiedekuntansa alle Raumalle Suomen ensimmäistä ”pikkunorssia”, joka tarkoittaa harjoittelupäiväkotia. Kuten, hyvät kollegat, tiedätte, meillähän on tässä maassa erittäin hieno niin sanottu normaalikouluverkosto, jossa yliopistojen tekemää tutkimusta ja viimeistä harjoittelutoimintaa voidaan viedä suoraan sinne koulujen arkeen, ja nyt olemme tekemässä länsirannikolle Suomen ensimmäistä harjoittelupäiväkotia, jossa tämä sama periaate tuodaan sinne päiväkodin arkeen, ja se paras ja viimeisin tietämys, mitä varhaiskasvatuksen kehittämisestä on, saadaan myös sinne päiväkodin arkeen mukaan. Heitän ajatuksen ilmoille siitä, että kun, toivottavasti, tulevina vuosina tällainen verkosto saadaan koko Suomeen luotua, niin olisiko viisasta antaa näille päiväkodeille, siis ”pikkunorsseille”, myös tämmöinen alueellinen tai jopa maakunnallinen kehittämistehtävä huolehtia myös alueen henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja velvoittaa heidät myös tarjoamaan se viimeinen tieto, mitä tutkimuksesta ja harjoittelutoiminnasta on saatu, koko alueen henkilöstön käyttöön. Minusta tätä kannattaisi ainakin selvittää, koska tällä hetkellä normaalikoulut tekevät jonkin verran tätä täydennyskoulutustyötä kentällä, mutta minulla ei ole nyt viimeistä tietoa, miten kattavaa tämä työ on. Arvoisa rouva puhemies! Joka tapauksessa tervehdin kyllä ilolla edustaja Risikon tekemää lakialoitetta ja penään, että tässä talossa ja sivistysvaliokunnassa tarkastellaan tämän kauden aikana tarkasti sitä, millä tapaa peruskoulutus tässä maassa toimii ja miten näitä veroeuroja vaikuttavasti käytetään, jotta jokaisella opetushenkilöstön jäsenellä tässä maassa asuinpaikasta tai työnantajasta riippumatta olisi oikeus siihen laadukkaaseen ja hyvään koulutukseen myös työuran aikana. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-07T18:57:42,2019-11-07T19:03:18,Hyväksytty,1.1 2019_60_111,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan nyt käsittelyssä oleva laki-aloite nostaa tärkeän huolen riittävistä panostuksista kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esimiesten ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Samoin kuten täällä on aikaisemmin todettu, lakialoite tosiaan sopii hyvin myöskin tämän jatkuvan oppimisen teemaan. Tässä aloitteessa on todella nähtävissä tahto parantaa osaamista ja kouluttautumisen oikeutta. Tässä mielessä ollaan hyvinkin oikeilla jäljillä. Ammatillisen osaamisen kehittämiseksi tehdään nykyisinkin jo paljon, mutta totta kai parantamisen varaa on. Jo nyt sekä rehtorit, opettajat että kaikki kasvatusammattilaiset laativat erilaisia kehittämissuunnitelmia, mutta ongelmana on toisinaan se, että ne jäävät suunnitelmiksi eivätkä välttämättä toteudu. On myös tosiasia, kuten tässä aloitteessakin viitataan, että ammatillisen osaamisen kehittämisessä, sen laadussa ja määrässä, on alueellisia eroja. Myös työnantajien välillä on eroja. Usein ne heijastelevat kuntien taloustilannetta ja ylipäätään kunnissa vallitsevaa kouluttautumisen kulttuuria. Kunnat tosiaan säästävät tiukassa taloustilanteessa juuri henkilöstön koulutuksesta, ja totta kai se on alalla ongelma. Edustaja Risikko pohtikin jo hyvin, miten tämä olisi osutettavissa vastaamaan kuntien taloudellisia mahdollisuuksia. Koulutuksen kysymys on aina myöskin hyvinvointikysymys. Tiedän omasta kokemuksestani — ja täällä on muitakin edustajia, jotka tietävät — alan kuormittavuuden. Osa opettajista, myöskin kasvatustyötä tekevistä ammattilaisista, hakeutuu vähemmän kuormittaville aloille. Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite todella nostaa esiin aidon huolen osaamisen päivittämisestä, ammattipätevyyden kehittämisen oikeutuksesta, henkilöstön tasavertaisuudesta ja alan hyvinvoinnistakin. Tässä mielessä minusta tässä lakialoitteen pohjana on aito pyrkimys saada kouluttautumisen ja alan hyvinvoinnin mahdollisuuksia eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-07T19:03:23,2019-11-07T19:06:28,Hyväksytty,1.1 2019_60_112,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän edustaja Risikon esille nostamaa lakialoitetta täydennyskoulutusoikeudesta ehdottomasti hyvänä ja kannatettavana asiana. Se jatkaakin hallitusohjelmaa ja esimerkiksi sivistysvaliokunnan henkeä loistavalla tavalla. Opettajien ympäristö on yhtä muutosta varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, näin on todettu tässäkin keskustelussa, ja tämän pystyn opettajana täysin allekirjoittamaan. Nyt vain varhaiskasvatusopettajalla on oikeus täydennyskoulutukseen, vaikka näin tulisi olla läpi koulukentän. Nykyinen yleinen velvollisuus perehdyttää työntekijöitä ei ole myöskään minun nähdäkseni riittävä tähän tukeen opettamisen kehittämiseksi. Näen myös haasteellisena sen, että esimerkiksi opettajan työaikaan on harvoin annettu riittävästi aikaa ja resursointia oman työn kehittämiseksi ja oman työn kehittämisen arvostamiseksi työaikana, ja tähän tulisi pistää panoksia. Osaltaan tätä vietiin toki eteenpäin esimerkiksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa, jossa pyrittiin löytämään tämmöistä kehittämisaikaa, esimerkiksi oppilashuoltotapauksissa opettajien omaksi turvaksi ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nostan yhden esimerkin: Nimenomaan tämän erityisen tuen tarpeisten lasten määrä on nimittäin kasvanut. Joka kuudes peruskoululainen on saanut erityisen tuen päätöksen, ja erityistä tukea saaneista oppilaista alle puolet on erityisryhmässä ja jopa 20 prosenttia on itse asiassa täysin luokkatilanteessa. Vaikka olen varsin vastikään minäkin valmistunut opettajaksi, niin viiden opintopisteen erityispedagogiikan osaamisella on kovin haastava opettajan toimia tässä ympäristössä, jossa erityisen tuen osuus kasvaa lapsissa ja tarpeita on monenlaisia. Hallitusohjelman mukaan lisäämme resursseja ja sitä kautta ammattilaisten määrää oppilashuoltoon, mutta myös opettajille tarvittaisiin tässä erityispedagogiikan osaamisessa lisää tukea. Tai entä, kun yhteisopettajuuden ennakoidaan yleistyvän. Uudenlaisista opetusmenetelmistä yhteisopettajuus on kasvattamassa suosiotaan. Olen itsekin päätynyt tämmöiseen duaaliluokkaan opettamaan vailla sitä koulutusta, opettajankoulutuksen mukana en sitä saanut, ja käytännössä sekin tarvitsi oppia. Toivon, että todella tämmöisiä taitoja pystytään opettamaan myös jälkikäteen meidän laadukkaille suomalaisille opettajille. Kolmas esimerkki on Vääksyn Aurinkovuoren koulusta, jossa on Opetushallituksen tuella kehitetty tunnetaitokasvatusta. Tämä on täysin uudenlainen tapa lähestyä lasten ja nuorten tunteita ja niiden prosessoimista ja kehittämistä. Näen, että tällaisiakaan taitoja ei opettajankoulutuksessa ole voitu siinä kohtaa [Puhemies koputtaa] opettaa, kun olemme olleet koulunpenkillä, koska totta kai tieto kehittyy pikkuhiljaa. [Puhemies: Aika!] Kannatan kyllä tätä ajatusta tästä lakialoitteesta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-11-07T19:06:32,2019-11-07T19:09:51,Hyväksytty,1.1 2019_60_113,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Laadukas ja monipuolinen koulupolku on maamme vahvuus. Kun presidentti Barack Obama kävi viimeksi Suomessa, hän kiitteli Suomen koululaitosta siitä, että jokainen lapsi ja nuori voi edetä koulupolulla niin pitkälle kuin rahkeet riittävät, taustasta riippumatta. Presidentti arvosti ja kiitti myös opettajien koulutuksen korkeaa tasoa. Siitä meidän tulee pitää kiinni. Opettajat tarvitsevat jatkuvaa oppimista. Oppimisesta ja osaamisen kasvattamisesta tulee tehdä osa työn tekemistä, ja siihen tulee löytää erilaisia tapoja: niin lähi- kuin etäopiskelua, vertaistukea, mahdollisimman monta eri vaihtoehtoa. Lakiesitys nostaa esille opettajien henkilökohtaiset kehittymisen suunnitelmat. Sellainen tarvitaan jokaiselle opettajalle. Suunnitelma ja siihen liittyvä keskustelu ovat tärkeä osa pedagogista johtamista ja oppilaitoksen osaamisen johtamista. On tärkeää, että oppilaitoksilla on tähän valmiudet, ja siihenkin tarvitaan täydennyskoulutusta. Meillä itse kullakin on muistoja upeista opettajista, tärkeistä henkilöistä elämänpolun varrella. Minulla oli alakoulun Alli, joka innosti meitä laskemaan laskuja niin paljon kuin halusimme. Hän toi aina uusia kirjoja, ja teimme niitä. Ja minulla oli yläkoulun Topi, joka antoi tilaa luovuudelle, ja saimme tehdä näytelmiä koko koulua varten. Jotta meillä olisi huomennakin maailman parhaita opettajia ja Suomi pärjäisi jatkossakin, tarvitsemme jatkuvaa oppimista. Oppia voi toki työssä, kursseilla, vapaa-ajalla ja täydennyskoulutuksissa niin muodollisesti kuin epämuodollisesti. Tämä jatkuvan oppimisen uudistus on 2020-luvun tärkeimpiä koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisia uudistuksia, jossa kaikkien työikäisten, myös opettajien ja rehtorien, osaamista, koulutustarjontaa, toimeentuloa ja työelämän tarpeita tarkastellaan kokonaisuutena. Otetaan tämän lakiesityksen esiin nostamat tärkeät asiat sen toteuttamisessa huomioon. Kiitos edustaja Risikolle tästä tärkeästä aloitteesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-07T19:09:51,2019-11-07T19:12:52,Hyväksytty,1.1 2019_60_114,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä taitaa olla täällä innostuneiden opettajien opettajainkokous käynnissä. [Naurua] Laadukkaan opettajankoulutuksen tavoitteena ovat, juuri kuten edustaja Virolainen täällä aikaisemmin mainitsi, hyvät oppimistulokset, nuorten hyvinvointi ja saadun koulutuksen johtaminen työllistymiseen niin meillä Suomessa kuin maailmalla. Tässä toden totta on Suomella paljon annettavaa. Suomen kehityspolitiikassa nostetaankin hallitusohjelman perusteella koulutus aiempaa suurempaan rooliin. Myös koulutusvientisektorin rooli kasvaa. Yksi täydennyskoulutuksen suunta voisikin olla kansainvälinen yhteistyö koulutussektorilla. Hienoa, että Jyväskylän yliopisto uudella koulutusohjelmallaan osittain jo ryhtyy vastaamaan tähän tarpeeseen. Opetuksen ja oppimisen kansainvälisen TALIS 2018 ‑tutkimuksen mukaan opettajat kokevat täydennyskoulutuksen esteiksi muun muassa työaikataulut, sopivan koulutustarjonnan puutteet, koulutuksen kalliin hinnan ja työnantajien tuen puutteen. Lakiesitys nostaa esiin opettajien oikeuden henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin. Myös OAJ on muistuttanut henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien käyttöönoton tärkeydestä. Taso on tällä hetkellä Suomessa alhainen: vain 44 prosentilla opettajista ja rehtoreista oli henkilökohtainen koulutus‑ ja kehittymissuunnitelma. Lakialoitteen sisältö liittyy myös keskeisesti laajemmin tarpeeseen kehittää jatkuvan oppimisen kokonaisuutta. Hallitusohjelman mukaisesti jatkuvan oppimisen uudistus on käynnistetty parlamentaarisena ja kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksen järjestäjien, työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Samalla vastuunjaolla tulee myös opettajien täydennyskoulutusta edistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-11-07T19:12:56,2019-11-07T19:15:05,Hyväksytty,1.1 2019_60_115,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näin illalla on ihanaa nähdä, että täällä tosiaan olemme me opettajat. Täällä on nyt varmaan niitä alakoulun Alleja, ja oliko se Topi yläkoulusta vai mistä, ja mehän jokainen haluaisimme varmasti jäädä meidän oppilaidemme mieliin juuri sellaisena, miten edustaja Kinnunen täällä niin arvostavasti ja hellyttävästikin ja hellästi puhui näistä henkilöistä. Sellaisenahan mekin haluaisimme, että meidät muistetaan. Me jokainen muistamme aina niitä hyviä opettajia, vaikka eivät he aina kaikista sillä hetkellä tuntuneet niiltä kaikkein parhaimmilta, mutta jälkikäteen sitten he olivatkin niitä kaikkein parhaimpia. Mutta jotta he voivat olla niitä parhaimpia, heidän piti koko ajan skarpata siinä substanssissa mutta myös opetusmetodiikassa. Sitten kun ajattelee, mitä tänä päivänä opettajan työ on, niin opettajan työtähän kuormittavat hyvin paljon myös vanhempien ongelmat, perheongelmat, köyhyys, lapsiperheköyhyys. Me olemme paljon kuulleet tuolla sivistysvaliokunnassa asiantuntijoilta, että myöskin asuinalueilla on paljon problematiikkaa ja eriarvoisuutta, ja ne kaikki kuormittavat opettajan työtä. Väitän — minä olen aina sanonut näin — että ei täydennyskoulutus ole yksin sitä, että sinulla lisääntyvät tiedot ja taidot, vaan se voi tuoda myös vertaistukea tai tukea omalle toiminnalle, että ”kyllä, minä teen juuri oikein”, ja se helpottaa sitten myöskin henkisesti. Haluan täällä olevia puheenvuorojen käyttäjiä ja muutenkin kuulijoita kiittää hyvistä kommenteista. Minä olen todella ylpeänä puheenjohtaja sivistysvaliokunnassa, jossa meillä ei ole mitään sellaista hallitus—oppositio-akselia, vaan me pohdimme nimenomaan oppilaitten, opiskelun ja osaamisen mahdollisuuksia, ja nimenomaan Suomen parasta ja ihmisen parasta. Se on mielestäni sivistysvaliokunnalle hyvin hieno tehtävä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-07T19:15:06,2019-11-07T19:17:20,Hyväksytty,1.1 2019_60_116,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hienoa olla tässä seurassa, mutta olen yksi niistä, joka on ollut se oppija, jolla on ollut oppimisvaikeuksia omalla koulupolullaan. Osaan arvostaa tätä keskustelua juuri siitä suunnasta, että itselläni oli ne omat ongelmani, jotka sitten aiheuttivat varmasti sen opetuksen omaksumisen vaikeudet mutta myös opettajalle ennenaikaisia harmaita hiuksia. Silloin havaitsi sen, että oli niitä opettajia, jotka olivat virittäytyneet opettamaan ja ottamaan haltuun myös sen erilaisen oppijan. Minä ajattelen tätä asiaa sillä tavoin, että opetustyö on työtä. Koulu on työpaikka. Oppilaitos — tuo laitos-sana on kyllä erityisen huono sana, mutta oppimisympäristö — on yhtä lailla työpaikka. Meillä muualla työelämässä on tänä päivänä jo vuosikymmenet työssäoppiminen, jatkuva ammattitaidon kehittäminen ollut yritysten kannalta ensiarvoisen tärkeää, tai se yritys ei ole enää toiminut. Tässä mielessä oppilas ei ole kuin sorvattava kappale, että laitetaan koneeseen uusi ohjelma ja se kappale sorvataan, vaan pitää tietää enemmän, pitää osata huomioida, että tämä meidän yhteiskuntamme muuttuu jatkuvasti. Meillä tulee opettajille paljon enemmän haasteellisia oppijoita sinne kouluihin. Se vaatii ammattitaidon jatkuvaa hereillä pysymistä siitä, että todellakin oppilaskunnassa — tässä edustaja Risikko toi hyvin esille vanhempien ongelmat — meillä on perhetaustoista ja erilaisuuksista johtuvia haasteita, joissa ei voi tavallaan mennä vain sillä, että olet valmistunut, vaan pitää olla mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan, kehittyä opetustyössä vastaamaan sitä koko ajan muuttuvaa tilannetta. Vaikkei se tähän erinomaiseen lakialoitteeseen liitykään, niin kyllä sivistysvaliokunnalta toivoisi, että tämänkin kohdalla voisitte käydä keskustelua siitä, että otetaan vanhemmat yhtenä osana kehittämään sitä oppimisympäristöä: vastuullistetaan meitä veronmaksajia, jotka olemme kyllä vaatimassa, edellyttämässä ja suurennuslasin kanssa tarkkailemassa, kuinka opettajat työtään tekevät, tehdään tästä enemmän koko kansan voimin jatko sille, että meillä on hyvää opetusta edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-07T19:17:22,2019-11-07T19:20:26,Hyväksytty,1.1 2019_60_117,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Haluaisin kiinnittää huomiota vielä tähän resurssikysymykseen, joka ei ole tehnyt viime vuosina monissa oppilaitoksissa helpoksi jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä. Sen lisäksi, että on tiettyjä koulutuspäiviä, on kyllä tärkeätä, että se arkinen työ mahdollistaa myös palautumisen ja sen, että on aikaa myös työn ohessa ideoida ja hankkia uutta tietoa. Sen takia on niin tärkeätä, että nyt on saatu nämä koulutusleikkaukset käännettyä ja on saatu lisäpanostuksia kaikille koulutusasteille. Esimerkiksi vapaassa sivistystyössäkin on nähty kovia leikkauksia aiempina vuosina. Siellähän käytetään paljon myös tuntiopettajien apua, ja etenkin tällaisessa työssä, jossa muutenkin käytetään tuntiopettajia, vielä näiden leikkauspaineiden alaisena on ollut kyllä erittäin vaikea miettiä, että saataisiin sitten vielä resursseja täydentävään koulutukseen. Rehellisesti pitää muistaa, että oppiminen ja jatkuva oppiminen vaativat resursseja, ja niiden resurssien tarjoaminen on kyllä äärimmäisen tärkeätä. Yliopistoista puheen ollen siellä toki myöskin jatkuva oppiminen on elinehto kuten näissä muissa oppilaitoksissa. Myöskin siellä on ollut aika tiukkoja vuosia tämän osalta, eli jotta voidaan tarjota se paras opetus ihan kaikissa oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa, niin kyllä se pitkälti on juuri resurssikysymys. Nyt on hyvä, että myös tähän on tartuttu, vaikka ei varmastikaan vielä riittävästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-07T19:20:26,2019-11-07T19:22:31,Hyväksytty,1.1 2019_60_118,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Ilman että tässä liikaa laittaa sinivalkoisia silmälaseja kasvoilleen, niin voin kyllä todeta, että meillä Suomessa on tällä hetkellä kasvattajat ja opettajat maailman parhaita, ja he tekevät alati muuttuvassa maailmassa kyllä upeaa jälkeä. Edustaja Myllykoski kuvasi hyvin tätä maailmaa, jossa kasvattajat ja opettajat ovat. Siis on todellakin, todellakin paljon erilaisia oppijoita, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia, ja voisi sanoa, että jokainen lapsi, jokainen nuori, joka omalla tavallaan kehittyy ja kasvaa, vaatisi erityistä huomiota niin lahjakkaiden kasvatukseen liittyvissä asioissa kuin oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa — ala on kovin lavea. Yksi sellainen, mikä on tärkeää siinä, mihin tämäkin aloite pyrkii, tällaiseen kouluttautumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen, on myöskin — edustaja Myllykoski puhui oppimisympäristö-sanasta — sen oppimisympäristön kunto. Tarkoitan siis terveellisiä ja turvallisia tiloja, joissa alan henkilökunta, puhumattakaan lapsista ja nuorista, päivittäin ovat. Tässä on myös kiinnitetty aivan oikein huomiota täydennyskoulutukseen, mutta tässä kohtaa on hyvä myöskin mainita, että opettajankoulutukseen liittyy haasteita sikäli, että kun maailma laukkaa kovaa vauhtia eteenpäin, opettajankoulutuksen osalta myöskin täytyisi pysyä alan haasteiden osalta ja tavallaan modernin maailman tahdissa mukana. Mutta oleellista kaikessa kasvatus- ja opetustyössä on se, että alan henkilökunnalla on aikaa olla lasten ja nuorten vierellä, kysyä, mitä heille kuuluu, ja sen jälkeen tulevat kaikki opetukselliset asiat, joissa opetellaan lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan, mutta heillä täytyy olla aika toimia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-07T19:22:31,2019-11-07T19:24:50,Hyväksytty,1.1 2019_60_119,60/2019,2019-11-07,16.00,19.28,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  varhaiskasvatuslain  39 §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Lakialoite LA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja. Kiitos, edustaja Kivisaari. Toki teistä kaikista, jotka olette opettajia, todella näkyy, miten se sieltä huokuu. Todella asiantuntevia puheenvuoroja. Edustaja Myllykoskelle vain totean sen, että toitte hyvin koskettavasti myös esille sen, että teillä on ollut niitä oppimisvaikeuksia ja miten te olette saanut — ajatelkaa: te olette täällä. Se on hieno merkki meidän koulutuksemme mahdollisuuksista. Varmasti siinä on tarvittu paljon muutakin, mutta siinä on varmasti ollut yhtenä asiana se. Hyvä esimerkki siitä. Toitte esille vanhempien merkityksen. Kyllä, meillä on aika paljon sellaista nyt tällä hetkellä — te tiedätte, jotka olette lähiaikoina opettajantyössä olleet — että monet vanhemmat sälyttävät sen kasvatusvastuun sinne opettajille eivätkä halua ottaa oikein kunnolla vastuuta. Siihen ei saisi tätä yhteiskuntaa päästää. Kyllä se kasvatusvastuu niille vanhemmille kuuluu, ja siitä meidän pitää pitää huoli. Sitten edustaja Holopainen tuossa toi esille juuri tämän, että raskaan työn jälkeen pitää pystyä myös palautumaan. Aivan totta. Ei voi ajatella näin, että sinä vain niin kuin laukkaat paikasta toiseen ja koulutuksesta toiseen, kun sinä olet aivan reporanka, koska eihän siitä sitten mitään hyötyä saa. Viittaankin sitten siihen, että opettajien mahdollisuus saada työnohjausta on aika minimaalista. Nyt minä en puhu täydennyskoulutuksesta vaan työnohjauksesta. Niitä ei saisi sekoittaa missään nimessä, ettekä te niitä sekoita, mutta minä haluan, että työnohjaus erotetaan nyt tästä täydennyskoulutuksesta, koska työnohjaus on aivan eri asia: se on nimenomaan sitä mielen huoltoa ja sitä jaksamisen huoltoa erityisesti, joskin täydennyskoulutuskin siihen sitten osaltaan auttaa. Lopuksi sanon tällaisen loppuhuipennuksen. Tiedän, että edustaja Myllykoski on pitänyt huolta, että perheet voisivat perheiden päivänä olla täällä meidän mukanamme, minä tiedän sen, ja sitten me olemme myöskin edustaneet sitä, että me haluamme niitä tet-jaksolaisia tänne, varmasti aika monella on ollut tet-jaksolainen täällä. Minulle tulee nyt historian ensimmäinen opettaja-tettiläinen ensi viikolla tänne. Hän on kysynyt minulta, voisiko hän olla yhden päivän täällä, kun hänellä on viikon tet-jakso, ja mikä ettei. Nyt hän tulee katsomaan, minkälaisia lakeja täällä tehdään. Nimittäin kerran eräässä tilanteessa pieni tyttö, kun hän sai kysyä ministeriltä — oli kyselytunti minulla ja ministeri Hyssälällä tuolla sosiaali‑ ja terveysministeriössä — hän kysyi siellä, kun oli perheiden päivä, nosti käden ylös ja kysyi: ”Onko päiväkodissa pakko nukkua?” Se oli vaikein kysymys, mitä minulle on tullut. Minä vastasin, että ei se ole lakisääteistä mutta hyväksi havaittu. Varmasti oli päiväkodissa sanottu, että se Risikko on käskenyt nukkua tai että kysy siltä, pitääkö. Ja se kysymys tuli. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2019+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-07T19:24:50,2019-11-07T19:27:55,Hyväksytty,1.1 2019_61_1,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_61_2,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kyse siitä, että ehdotan, että sosiaalisesti tuetun vuokra-asunnon vuokraoikeutta ei pitäisi saada siirtää. Ihan noin vaan vuokra... [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Puhemies Matti Vanhanen: Edustaja, odottakaa heti, niin saamme äänen kuuluviin paremmin. — No niin, edustaja jatkaa] Elikkä vuokralaisen ei pitäisi saada omin päin siirtää vuokraoikeutta omalle sukulaiselleen, vaan olisi oikeudenmukaista, että asuntotoimisto, esimerkiksi kunnan asuntotoimisto, aina arvioisi sen tulevan vuokralaisen oikeuden ja asunnon tarpeen ja tarkistaisi tulo- ja varallisuustiedot, koska nämähän ovat asuntoja, jotka on tarkoitettu pienituloisille asunnon tarpeessa oleville henkilöille, ja se on epäoikeudenmukaista ja ihmisiä eriarvoistavaa, jos siinä on tämmöinen ohituskaista asunnon saamiseksi. Tämän vuoksi ehdotan tätä lakimuutosta. Sehän ei sinällään estä sitä, etteikö myöskin sukulainen voisi jatkaa siellä asunnossa asumista jatkossakin, mutta olisi vain asiallista, että se asuntotoimisto varmistaisi sen asunnon tarpeen ja ne muut edellytykset saada asua tässä vuokra-asunnossa, elikkä ne asumisoikeudet pitäisi aina kierrättää asuntotoimiston kautta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-11-08T13:03:12,2019-11-08T13:04:42,Tarkistettu,1.1 2019_61_3,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Koulumies on tehnyt hyvän aloitteen asiasta, joka on ymmärrettävästi herättänyt paljon ja laajaa julkista keskustelua. Verovaroin tuettujen asuntojen kohdalla on olennaista, että tuki kohdistetaan oikein, sitä tukea tarvitseville, eikä ole olemassa mitään tolkullista perustetta sille, että asuntoja siirretään sukulaiselta toiselle ilman tarveharkintaa. Ja huolimatta siitä, että aloite ei ole kerännyt valiokuntakäsittelyyn tarvittavaa sataa nimeä, toivon, että aloite ei hautaudu mihinkään vaan se otetaan vakavasti ja sitä selvitetään ja asialle myös tehdään jotain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-11-08T13:04:42,2019-11-08T13:05:21,Tarkistettu,1.1 2019_61_4,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan tosiasia, että asuminen niin täällä pääkaupunkiseudulla kuin sen ulkopuolellakin on monelle aivan liian kallista. Tämä lakialoite nostaa meidän keskusteltavaksemme erittäin tärkeän asian, ja mielestäni pitää nyt kaikilta kanteilta selvittää tämä mahdollisuus muuttaa lainsäädäntöä, koska kyse on siitä, onko meidän asuntopolitiikkamme oikeudenmukaista, onko se ajantasaista ja onko se kohtuullista. Keskustalle on erittäin tärkeää, että niin Helsingissä kuin koko maassa jokaisella on mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen, ja hallituksen tulee tehdä sellaista aktiivista asuntopolitiikkaa, jolla mahdollistetaan kohtuuhintainen asuminen kaikille. Kun puhutaan asuntopolitiikasta, ei voi olla huomioimatta ajankohtaista asiaa asunnottomien tilanteesta. Pidän erittäin tärkeänä, että myös erilaisten erityisryhmien, kuten esimerkiksi sisäilmasairaiden, asunnottomuuden torjunta ja asumiskelpoisten asuntojen saaminen järjestetään huomattavasti nykyistä paremmin. Meillä on aivan liikaa asunnottomia, ja osa tästä asunnottomuudesta johtuu myös siitä, että meillä ei ole Suomessa kaikille terveitä asuntoja tarjolla. Kun puhumme asuntopolitiikasta, emme voi sivuuttaa myöskään asumistukijärjestelmäämme, joka tarvitsee pikaista kehittämistä, ja olen erittäin iloinen siitä, että hallitus on päättänyt ryhtyä toimiin ja on sitoutunut hallitusohjelmassaan siihen, että asumistukea korjataan osana laajaa sosiaaliturvan uudistusta. Tähän sosiaaliturvauudistukseen kutsutaan kaikki puolueet mukaan, se tehdään parlamentaarisesti, ja myös siinä yhteydessä on tärkeää eri näkökulmilta huomioida meidän asuntopolitiikkamme tilanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-08T13:05:21,2019-11-08T13:07:18,Tarkistettu,1.1 2019_61_5,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Koulumiehen esittelemä lakialoite on varmasti paikallaan. Verovaroin tuettujen asuntojen tarve pitää kohdistaa ennen muuta niitä tarvitseville. Niin kuin edustaja Pelkonen hyvin totesi, tarveharkinnan tulee säilyä, ja sen pitää olla ennen muuta aitoa tämäntyyppisissä tilanteissa. Ne asunnot eivät voi siirtyä tietyllä tavalla ikään kuin perintönä eteenpäin. Kohtuuhintainen asuminen on yleisesti erittäin tärkeä tavoite ja tärkeä periaate kaikessa asumisessa. Meidän pitää tehdä toimenpiteitä sen eteen, mutta erityisen tärkeää on se, että nämä edullisimmat asunnot menevät aidosti niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Tässä edellä nostettiin esille myös asumistukikysymys, ja on totta, että meillä asumistuen kustannukset ovat vuositasolla noin 2 miljardia, ja tätä on varmasti syytä katsoa kokonaisuutena. Millä tavalla se kohdistuu aidosti siihen, että ihmiset pystyvät asumaan, vai onko se niin, että tuo asumistuki vain vyöryttyy kasvaviksi vuokrakustannuksiksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-08T13:07:18,2019-11-08T13:08:35,Tarkistettu,1.1 2019_61_6,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Koulumiehen aloitteessa esitetään siis poistettavaksi mahdollisuus siirtää vuokratuetun asunnon vuokraoikeus perheenjäsenille. Tämä on erittäin kannatettava ja hyvä aloite. Erityisesti suurissa kaupungeissa asumisen hinta on noussut kohtuuttoman paljon, ja työvoiman saatavuus on monesti kiinni myöskin asumisen kalleudesta. Ei välttämättä kannata ottaa työtä vastaan, jos asumiskulut haukkaavat niin suuren osan toimeentulosta. Kun verorahoin tuetaan asuntoja, niin kyllä asuntojen myöntämiskriteerien on oltava yhdenvertaiset kaikille, ja nämä vuokratuetut asunnot on tarkoitettu nimenomaan vähävaraisille, ja sen takia ne tulorajat siellä ovat olemassa. Tällainen mahdollisuus, että voi siirtää suoraan asunnon perheenjäsenelle, onkin siis kohtuuton ja epäoikeudenmukainen ohituskaista. Pitää aina erikseen harkita, täyttyvätkö asunnon myöntämisen kriteerit. Kaupunkien vuokratuettujen asuntojen on mentävä niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-08T13:08:35,2019-11-08T13:10:07,Tarkistettu,1.1 2019_61_7,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että ihmiset voivat tulla palkallaan toimeen. On tärkeää, että perheet voivat huolehtia omasta toimeentulostaan niin, että se kehitys, jota Suomessa viime vuosina on nähty, että yhteiskunta joutuu yhä enemmän ja enemmän tukemaan asumisen järjestämistä, saadaan käännettyä takaisin sille uralle, että tosiaan jokainen voisi omalla toimeentulollaan huolehtia sekä omasta että perheensä asumisesta ja ylipäätään elinkustannuksista. Tässä mielessä toivoisin laajempaa yhteiskuntapoliittista keskustelua siitä, miten tälle uralle ja tähän periaatteeseen jälleen päästäisiin. Sinänsä varmasti on tärkeää, että tämä edustaja Koulumiehen tekemä lakialoite voisi edetä ja saavutetaan tässä verovaroin tuetussa asumisessa sellaiset periaatteet, jotka voivat olla yleisesti hyväksyttyjä, ja oikeudenmukaiseksi koettuja. Mutta tosiaan, arvoisa puhemies, peräänkuulutan myös laajempaa keskustelua kokonaisvaltaisesta yhteiskuntapolitiikasta, niin että ihmiset voisivat omalla toimeentulollaan järjestää asumisensa Suomessa joka puolella eikä tosiaan tarvitsisi niin paljon kanavoida veronmaksajien rahaa ihmisten asumisen tukemiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-08T13:10:07,2019-11-08T13:11:35,Tarkistettu,1.1 2019_61_8,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Koulumiehen lakialoite on erittäin hyvä ja kannatettava, ja siinä tosiaan ehdotetaan sitä, että vuokra-asumisoikeutta ei voisi suoraan ilman tarkastelua siirtää sukulaiselleen, mikä olisi aivan oikeudenmukaista tässä tapauksessa. Kyse on kuitenkin hyvin pienestä yksityiskohdasta tässä koko meidän asuntopolitiikan järjestelmässä, ja on hienoa, jos nyt, kuten edustaja Aittakumpu totesi, tämäkin pieni yksityiskohta voidaan ottaa tarkasteluun, kun asuntopolitiikan suuntaviivoja pitkäjänteisesti lähdetään pohtimaan tässä parlamentaarisessa työssä, joka on lähdössä käyntiin. Vähän aikaa sitten Elinkeinoelämän valtuuskunta, Eva, julkaisi raportin Asuntoja ahkerille, jossa monin osin kritisoitiin koko tätä verovaroin tuettua vuokra-asuntotuotantoa, joka muun muassa syrjäyttää vapaarahoitettujen asuntojen rakentamista. Toivoisinkin, että tässä parlamentaarisessa työssä katsotaan erittäin kriittisesti myös sitä kokonaisuutta eli sitä, millä tavoin yhteiskunnan tulee tukea asumista. Uskon, että tarvetta on tulevina vuosina, jatkossakin, sillä ei näytä siltä, että kasvukeskuksissa voidaan rakentaa siihen tahtiin asuntoja kuin kysyntä kasvaa. Tähän tulisi kuitenkin pyrkiä, ja tärkein väline tässä on MAL-sopimukset. Toivottavasti nyt valtion puolelta suhtaudutaankin sitten hyvin tarkasti siihen, minkälaisia asuntotuotantotavoitteita asetetaan kasvukeskuksissa, ja pyritään vauhdittamaan sitä, että syntyy myös kestäviä liikenneratkaisuja, ja keskittämään sitä tukea nimenomaan sinne, sillä nämä kestävät liikenneratkaisut luovat myös alustaa asumiselle, asuntorakentamiselle, ja me tiedämme kaikki sen, että eniten asumisen hintaan vaikuttaa asuntorakentamisen määrä ja kysyntä siihen suhteutettuna. Eli kun tuotamme enemmän ja rakennetaan enemmän asuntoja, kun kysyntää on, niin silloin hinnat laskevat, ja kun on tilanne toisinpäin, niin silloin ne nousevat. Toivottavasti tilanne olisi se, että ihmisille jäisi tulevaisuudessa myös kasvukeskuksissa enemmän mahdollisuuksia käyttää rahaa muuhunkin kuin asumiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-08T13:11:35,2019-11-08T13:13:48,Tarkistettu,1.1 2019_61_9,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyviä pointteja oli tuossa edellisessä puheenvuorossa Multalalla. Olen samaa mieltä näistä MAL-sopimuksen tavoitteista ja siitä asuntopoliittisen työn pitkäjänteisyyden tärkeydestä. Myöskin edeltävässä keskustelussa oli useampikin aivan hyvä kommentti siitä, miten tärkeä on asuntopolitiikka meillä yhteiskuntapolitiikan välineenä. Toki, kun puhutaan asumisen hinnasta, siihen liittyy monia muitakin asioita. Siihen liittyy muun muassa se, minkälainen palkkataso meillä täällä on, ja siihen liittyvät monet muutkin sääntelykysymykset, kuten voidaanko säännellä asumisen hintaa. Mutta se, että tähän kysymykseen vastattaisiin tällä AHVL:n 45 §:n muutoksella, tuntuu aika kaukaa haetulta. En oikein edes löydä vertauskuvaa sille, mitä mikroskooppista oliota nyt sitten jollain suurella nuijalla tässä yritetään lyödä, kun kuitenkin todellinen pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ratkaistaan jollain aivan muulla asialla kuin tämän pykälän osalta, koska tässä pykälässä, jos... En tiedä, miten hyvin olette perillä siitä, mitä tässä itse alkuperäisessä lainpykälässä sanotaan. Tässähän sanotaan: ”Vuokralainen saa ilman vuokranantajan lupaa siirtää vuokraoikeuden huoneistossa asuvalle puolisolle, perheeseen kuuluvalle lapselle tai jommankumman puolison vanhemmalle, jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa.” Tämä on nykyinen lakiteksti, ja nyt tässä esityksessä annetaan ymmärtää, [Mika Niikon välihuuto] että meillä olisi jossain joitain asuntoja, joita ihmiset huvikseen siirtelevät joillekin varakkaille sukulaisilleen, jotka pärjäävät muutenkin. Tämä kuulostaa tosi kummalliselta ehdotukselta, ja varsinkin, kun tässä pykälässä myöskin ihan selkeästi, tässä kolmannessa momentissa, kerrotaan, että ”jos vuokranantaja haluaa vastustaa vuokraoikeuden siirtoa, vuokranantajan tulee kuukauden kuluessa siirrosta tiedon saatuaan saattaa vastustamisensa peruste tuomioistuimen tutkittavaksi”. Kuulostaa kyllä tosi kummalliselta, että ratkaistaisiin Suomen asuntopolitiikan ongelmat ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute tällä, että me estäisimme ihmisten asumisen jatkamista omassa kodissaan. Tässähän on kyse henkilöistä, jotka jo asuvat siinä kyseisessä vuokra-asunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-08T13:13:48,2019-11-08T13:16:31,Tarkistettu,1.1 2019_61_10,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkennan sitä, kun mainitsitte, että tässä olisi kyse lillukanvarresta, että esimerkiksi Helsingin kaupungissa näitä siirtoja tapahtuu jopa kymmenesosa kaikista vuokrasopimuksista. Elikkä jos uusia vuokra-asuntoja myönnetään vuosittain vaikka 3 000 kappaletta, 300 siirretään tällä lailla vuosittain. Se on tosi iso osa siitä joukosta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-11-08T13:16:31,2019-11-08T13:17:05,Tarkistettu,1.1 2019_61_11,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Kun teillä on, edustaja Koulumies, näin tarkkaa tietoa asiasta, niin kertokaa toki myös, kuinka moni näistä ei täytä näitä nykyisiä kriteerejä. Kuinka moni näistä, joille tämä asunto siirretään, ei ole sen tuloluokan henkilö? Teillä varmasti on siitäkin tarkempi tieto, koska viime hallituskaudellahan tästä asian yhteydessä olevasta seikasta oli selvitystä. Silloin tarkasteltiin sitä, pitäisikö tulla tällaisia määräaikaistarkastuksia. Silloinhan todettiin tutkimuksissa, että näille ei ollut aihetta sen takia, että se on marginaalinen määrä, mitä siellä asuu niin sanotun ”väärän tuloluokan ihmisiä” näissä asunnoissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-08T13:17:09,2019-11-08T13:17:51,Tarkistettu,1.1 2019_61_12,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Vastauspuheenvuoropainike on avattu, eli niillä, jotka haluavat osallistua debattiin, on siihen mahdollisuus. Koska tämä menee yli puolen joka tapauksessa eli me emme tätä keskustelua tänään loppuun saa, niin otetaan tämä debattina.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_61_13,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen ei ole tällä hetkellä tietoa olemassa juuri siksi, että niitä tulo- ja varallisuustietoja ei tarkisteta. Mutta voin sanoa sen, että kun itse olin Helsingin asuntolautakunnan jäsen, joka näitä vuokraoikeuksia myönsi, niin silloin esittelevä virkamies sanoi, että Helsingin kaupungilla on ollut ihan kaupungin vuokra-asunnoissa jopa Nokia-miljonäärejä. Hän sanoi, että siellä on Nokia-miljonäärejäkin asukkaina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-11-08T13:18:03,2019-11-08T13:18:39,Tarkistettu,1.1 2019_61_14,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on kuitenkin tärkeää, että keskustelemme asunnon saanneista, ja tämä aihe on erittäin tärkeä, joten en nyt lähtisi ihan riitelemään tästä. Yleensä myös lakialoitteilla on tarkoitus herättää keskustelua, ja siinä mielessä minusta tämä on ihan ansiokasta — vaikka itse en nyt ole tähän osallistunut tähän lakialoitteen tekemiseen enkä nyt osaa tähän tarkkaan sanoa, ratkaiseeko se ongelmia vai ei. Nyt haluan muistuttaa: Täällä esimerkiksi edustaja Aittakumpu nosti erittäin hyvin esille keskustasta tämän sisäilmaesteettömyyden. Perussuomalaiset ovat tästä paljon puhuneet. Nyt haluan muistuttaa, että me kaikki kuntapäättäjät olemme tällä hetkellä valtuustossa tekemässä ensi vuoden talousarviota, ja ainakin Hyvinkään perussuomalaiset aikovat laittaa Hyvinkään vuokra-asunnoille omistajaohjaustavoitteeksi, että tulee olla riittävä määrä sisäilmaesteettömiä asuntoja. Nyt kaikki, ketkä täällä ovat olevinaan tai ovat huolestuneita asiasta, tehkää samoin. Nyt on vireillä valtuustoissa mahdollisuus antaa omistajaohjausta. Se on konkreettinen toimi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-08T13:18:43,2019-11-08T13:19:47,Tarkistettu,1.1 2019_61_15,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on sinänsä filosofisesti erittäin kannatettava aloite. Tässähän pyritään siihen, että mahdollisimman monella, jolla on vähän rahaa, olisi mahdollisuus saada asunto sieltä, mistä hän haluaa. Mutta todellisuudessa — niin kuin tässä on aikaisemmin jo todettu erityisesti edustaja Multalan kautta — se ei vielä tätä asuntopolitiikkaa ihan kokonaisvaltaisesti ratkaise. Tämä nykyinen hallitus on nyt kannattanut sitä, että ARA-asutusta tuettaisiin vielä paljon vahvemmin. Sieltä saatettaisiin löytää osaratkaisu. Samanaikaisesti, vaikka tämä filosofisesti on hyvin kannatettava aloite, niin on myös otettava huomioon se, että nämä ihmiset ovat saattaneet syntyä siihen kotiin ja kasvaa siellä aikuisiksi, ja siellä ovat myöskin piirit. Heidän heittämisensä ulos kodistaan on myöskin hankalaa, ja sen vuoksi tämmöistä harkintaa täytyy saada tehdä, ja se nykyisessä laissa mahdollistetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-11-08T13:19:51,2019-11-08T13:20:55,Tarkistettu,1.1 2019_61_16,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuen ehdottomasti tätä edustaja Koulumiehen lakialoitetta, jonka tarkoitus on siis hyvin selvä. Yhteiskunnan tuen ja turvan tulee kohdistua niille, jotka tukea tosiasiassa tarvitsevat. Verovaroin tuettua asumista ei tule kohdistaa niille, jotka muutoinkin pärjäävät. Asuntoa hakiessahan toki tehdään tämä tarve- ja tuloharkinta, mutta vuokraoikeuden siirtyessä sukulaiselle tarvetta ja tulotasoa ei tarkastella. Meillä on siis Suomessa tällainen hämmästyttävä tilanne, että tuettujen vuokra-asuntojen vuokraoikeutta voi siirtää sukulaiselle ilman tulo- tai varallisuustasotarkastelua, ja hämmästelen todella sitä, että täällä vasemmistosta, sosiaalidemokraateista vastustetaan tällaista lakialoitetta. [Maria Guzeninan välihuuto] Hyväksyttekö te siis sellaisen ajatuksen, että verovaroilla tuettuja vuokra-asuntoja tulisi kohdentaa niille, jotka eivät näitä asuntoja [Puhemies koputtaa] tosiasiassa tarvitse oman tulotasonsa vuoksi? Hyväosaisille? [Puhemies: Minuutti täysi!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-08T13:20:56,2019-11-08T13:22:07,Tarkistettu,1.1 2019_61_17,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloite on todella erinomainen ja tuettava, jotta tähän asiaan, joka on epäselvä ja tulkinnanalainen, saadaan selkeys ja nämä asunnot oikeasti päätyvät niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kohtuuhintaisten asuntojen puute kasvukeskuksissa on ihan kansallinen ongelma. Olen käynyt läpi vuodesta 2013 lähtien erilaisia selvityksiä liittyen kohtuuhintaisiin asuntoihin: siihen, miten tätä asuntokysymystä vietäisiin eteenpäin, miten siihen vastattaisiin. Valtava määrä on tuotettu tekstiä, on erilaisia lähestymistapoja, mutta juuri mitkään näistä ohjelmista ja selvityksistä eivät ole tuottaneet sitä kaikista keskeisintä tavoitetta ja tulosta: että syntyisi kohtuuhintaisia asuntoja. Tästä kyllä, arvoisa puhemies, tässä eduskunnassa pitäisi nyt enemmän keskustella ja saada vaikka joku parlamentaarinen työryhmä miettimään, [Puhemies koputtaa] miten tämä asia oikeasti ratkaistaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-08T13:22:07,2019-11-08T13:23:16,Tarkistettu,1.1 2019_61_18,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On todella olennaista, että jokaiselle tarvitsevalle löytyy koti tässä maassa. Ihan tämän keskustelun perusteella en vielä rohkene sanoa, mikä juuri tässä ehdotetussa mallissa on vaikuttavin tapa edistää tätä asiaa, mutta on aina hienoa, kun asuntopolitiikasta tässä salissa keskustellaan ja etenkin silloin, kun käy ilmi vankka tuki kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edistämiselle ja ylipäänsä aktiiviselle asuntopolitiikalle. Edustaja Multalan tavoin korostan myöskin MAL-sopimusten merkitystä, jotta tässä päästään eteenpäin. Rinteen hallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet asunnottomuuden poistamiseksi. Yksin asuntorakentaminen ei tätä ongelmaa tietenkään ratkaise eivätkä myöskään tekniset muutokset asumista koskevaan lainsäädäntöön, vaan tarvitaan paljon panostuksia myöskin esimerkiksi asuntoneuvontaan, jotta siitä kodista myös pystyy pitämään kiinni. Yksi ryhmä, jonka näin nuorten Politiikkaviikon kunniaksi haluan nostaa esiin, on vielä nuoret ja opiskelijat, joiden asumisen tilanteessa meillä on paljon kohennettavaa. Siihenkin onneksi on tartuttu, mutta viesti kuntiin, jotta lapioita saadaan [Puhemies koputtaa] myös maahan ja niitä koteja nousemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-11-08T13:23:16,2019-11-08T13:24:23,Tarkistettu,1.1 2019_61_19,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron edustaja Vestmanin puheenvuoron johdosta. Täällä puhui edustaja Lohikoski. Hän on vasemmistoliiton edustaja, eikä hänkään minun ymmärtääkseni kyseenalaistanut sitä ajatusta, mikä tuon lakiesityksen takana on. Hän ainoastaan totesi, että jo tämän nykyisen lainsäädännön puitteissa tämä tarkastelu on mahdollista. Edustaja al-Taee oli ainoa sosiaalidemokraatti, joka täällä on tämän iltapäivän aikana puhunut, ja hän esitti päinvastoin tukensa. Hän totesi, että filosofisella tasolla tämä lakialoite on oikein hyvä. Ja nyt minäkin täältä sosiaalidemokraattien riveistä totean teille, että minun mielestäni on hyvä se lähtöajatus siitä, että kun me verovaroin tuemme asumista, niin se täytyy todellakin kohdentaa sinne, missä se tarve on kaikkein suurin. Meillä yhteiskunnassa ei ole varaa siihen, että me tuemme myöskin hyväosaisten vuokra-asumista sellaisessa tilanteessa, jossa sitten [Puhemies koputtaa] ne heikompiosaiset mahdollisesti jäävät ilman asuntoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-11-08T13:24:27,2019-11-08T13:25:33,Tarkistettu,1.1 2019_61_20,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy hämmästellä tätä keskustelua, mikä on noussut tästä erinomaisesta edustaja Koulumiehen aloitteesta estää vuokra-asunnon siirtyminen sukulaiselle. Sukulaisen tarvetta asunnolle ei lainkaan siinä arvioida. Kysehän tässä ei ole tietenkään siitä, että ihmisiä heitettäisiin pois asunnosta, kyse on siitä, että siirretään sukulaiselle se asunto, ei sen kyseisen henkilön omasta asumistarpeesta. Eihän tällä tosiaan koko asuntopolitiikkaa ratkaista, ei todellakaan. Tämä on yksi osa sitä. Mutta jos me emme ole valmiita muuttamaan näitä osasia asuntopolitiikassa, niin emmehän me koskaan mitään toimivaa asuntopolitiikkaa saakaan. Sellaista tämä elämä on kaikessa, että se koostuu erilaisista osasista, ja tämä on yksi osa sitä. Koulumiehen mukaan Helsingissä noin 300 asuntoa näillä perustein siirtyy. Se on iso määrä, ja mitä se on sitten Suomen mittakaavassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-08T13:25:33,2019-11-08T13:26:38,Tarkistettu,1.1 2019_61_21,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin meillä on tulossa parlamentaarinen — käsittääkseni — kokoonpano ratkomaan asuntopolitiikkaa pidemmällä aikajänteellä. Meillä on lisäksi erittäin hyvät kirjaukset hallitusohjelmassa asuntopolitiikasta, joten kyse ei todellakaan ole siitä, että juuri tällä lakialoitteella saataisiin jotain ratkaistua, vaan ratkaisun avaimet ovat ihan muualla. Mutta nyt ihmettelin kovasti sitä, että tässä nyt äsken kokoomuksen edustajat antoivat kuitenkin ikään kuin ymmärtää, että tässä sukulaisille vain siirrellään niitä asuntoja, kun edelleen korostan sitä, että olemassa olevassa laissa puhutaan siitä, että kyseessä on henkilö, joka jo asuu siinä asunnossa. Se on hänen kotinsa. Ja meillä on olemassa vuodelta 2018 Helsingin kaupungin kanta siihen, että kaupungin vuokra-asunnoissa asuu hyvin vähän tulorajat ylittäviä asuntokuntia. Kaupunkihan silloin nimenomaan vastusti tätä määräaikaistusta, koska ei havaittu, että tällainen ongelma olisi ollut niin suuri. Sitä tutkittiin ja siellä tilastoissa todettiin, [Puhemies koputtaa] että tulorajoista kannatti luopua, koska ARA-asukkaiden tulot olivat ylipäänsä 40 prosenttia pienemmät kuin keskimäärin asuntokunnissa. Eli nyt en ymmärrä, [Puhemies koputtaa] miksi tästä tehdään näin suuri kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-08T13:26:38,2019-11-08T13:27:55,Tarkistettu,1.1 2019_61_22,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Ja viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Multala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_61_23,61/2019,2019-11-08,13.01,13.29,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt tässä korjata muutaman ehkä väärinkäsityksen. Ensinnäkään ainakaan itse en ole ollut sitä mieltä, että tällä korjattaisiin kaikki ongelmat, mutta tämä on yksi pieni osanen siinä joukossa. Meillä on olemassa sellainen väline, jolla nimenomaisesti tuetaan asumista niille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat, ja siinä on aina tarveharkinta, ja se on asumistuki. Se on monen tutkijankin mielestä se tehokkain keino tukea nimenomaisesti niin, että tuki kohdentuu erityisesti niille, jotka sitä tarvitsevat. Tähän ARA-tuettuun tuotantoon sisältyy paljon muunkinlaisia ongelmia, ja sen vuoksi kehotankin kaikkia, erityisesti niitä, jotka tulevat istumaan siinä asuntopoliittisessa työryhmässä, tutustumaan tähän Elinkeinoelämän valtuuskunnan raporttiin ARA-asumisen haasteista. Minun viestini oli se, että MAL-sopimuksessa tulisi erityisesti painottaa vapaarahoitteisesti tuotettujen asuntojen määrää eikä tätä ARA-asumista, sillä se saattaa johtaa siihen, että kaupungit päätyvät itse asiassa tavoittelemaan huomattavasti alhaisempaa asuntotuotantotavoitetta [Puhemies koputtaa] kuin he muissa tapauksissa tekisivät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-08T13:27:55,2019-11-08T13:29:00,Tarkistettu,1.1 2019_62_1,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 1 tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_62_2,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on tässä käsittelyssä hallituksen ehdotus, jossa ehdotetaan pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti kumottavaksi työttömyysturvan niin kutsutun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet. [Vasemmalta: Vihdoin! — Oikein!] Tässä tarkoituksessa esitetään kumottavaksi 1.1.2018 voimaan tulleet työttömyysturvalain kuudennen luvun 3 a § ja seitsemännen luvun 5 a § ja samalla ehdotetaan tehtäväksi aktiivimallin leikkureiden kumoamisesta johtuvat muutokset työttömyysturvan rahoitusta koskeviin säännöksiin. Aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoaminen johtaisi siihen, että jatkossa työttömyysetuuden säilyminen normaalin suuruisena ei enää edellyttäisi sitä, että työttömyysturvan saaja onnistuu mallissa edellytetyllä tavalla työllistymään palkkatyössä tai yritystoiminnassa tai että hän onnistuu pääsemään työllistämistä edistävään palveluun tai työllistymistä tukevaan toimintaan vähintään viideksi päiväksi. Muutokset tulisivat voimaan 1.1.2020 ja koskisivat etuutta, jota maksetaan ajalta voimaantulosta lukien. Muilta osin työttömyysetuuksia saavien työnhakijoiden velvoitteet säilyvät ennallaan. Työttömän työnhakijan yleisenä velvollisuutena on siis jatkossakin hakea työtä ja koulutusta. Samoin säilyy velvollisuus osallistua työnhakijan haastatteluihin sekä työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen ja tarkastamiseen, ja työtön työnhakija, jonka kanssa on laadittu työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma, on jatkossakin velvollinen toteuttamaan suunnitelmaansa sekä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin, jotka tukevat hänen työnhakuaan ja edistävät hänen työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään. Hallituksen keskeisiä tavoitteita ovat työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja eriarvoisuuden vähentäminen. Aktiivimallin seurauksena työttömyysetuutta on alennettu keskimäärin yli kolmanneksella työttömyysetuuden saajista, ja lisäksi työttömyysetuuden määrän alentaminen kohdentuu erityisesti tiettyihin etuudensaajaryhmiin, kuten ikääntyviin ja pitkään työttömänä olleisiin työttömyysetuuden saajiin. Aktiivimalli ei palkitse aktiivisesta työn hakemisesta, jos hakeminen ei johda työllistymiseen. Se ei myöskään palkitse aktiivisesta yrityksestä päästä osallistujaksi työllistymistä edistävään palveluun tai sitä tukevaan toimintaan, jos osallistumispaikkaa ei yrityksestä huolimatta saada. VATTin tutkimusta varten saatujen vastausten perusteella enemmistö työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijöistä katsoo, että aktiivimalli ei ole työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukainen keino edistää työllisyyttä. Aktiivimallista muotoutui työttömyysetuuden hakijan kannalta vaikeasti ennustettava malli, jonka toimeenpanosta aiheutuu merkittävästikin työmäärää lisääviä tulkintaan ja neuvontaan liittyviä töitä työttömyysturvan maksajille ja työ- ja elinkeinotoimistoille. Aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamista koskeva hallituksen esitys liittyykin hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen vähentää syrjäytymiselle altistavaa köyhyyttä ja riippuvaisuutta perustoimeentulotuesta. Samoin esitys liittyy hallitusohjelman mukaiseen periaatteeseen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja sosiaaliturvajärjestelmän luotettavuudesta, kannattavuudesta ja myöskin ymmärrettävyydestä. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut työllisyyden edistämiseen todeten, että hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät ja että työllisyyttä vahvistavissa toimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomiota niiden kustannustehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. VATTin selvityksen mukaan mallin voimassaolon aikana kasvoi erityisesti osallistuminen työllistämistä edistäviin palveluihin. Tämä koskee sekä Kelan työttömyysturvaetuuksia saavia työttömiä että työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa saavia työttömiä. Vaikka aktiivimallin tavoite ei ollutkaan palveluihin osallistumisen lisääminen vaan työllisyyden kasvu, palveluihin osallistumisessa tapahtunut myönteinen muutos on hyvä asia. Nämä palvelut osaltaan tukevat myöskin työllisyystavoitetta. Toisaalta VATTin selvityksen mukaan TE-toimistojen henkilöstö arvioi, että malli on myöskin lisännyt näennäisaktiivisuutta, jossa tavoitteena on aktiivimallin ehtojen täyttäminen palveluihin osallistumalla, ilman että se edistää työmarkkinoille siirtymistä. Aktiivisella työvoimapolitiikalla on edelleen mahdollista ylläpitää korkeaa osallistumista työllistymistä tukeviin palveluihin, minkä lisäksi palveluita kehitettäessä on tärkeää kiinnittää huomiota niiden vaikuttavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. VATTin aktiivimallia koskevassa loppuraportissa todettiin, että työllisyysvaikutusten osalta nopeasti muuttunut suhdannetilanne ja sopivien verrokkiryhmien puute tekivät arviointitehtävästä vaikean ja tuloksista epävarmoja. Edelleen VATTin loppuraportin mukaan Kelan etuuksia saaneiden työttömien työllistyminen ei ole lisääntynyt. Ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien työllistyminen on kasvanut vuoden 2018 alun jälkeen, mutta kyse näyttäisi osittain olevan jo vuoden 2017 puolella alkaneesta trendistä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia luotettavasti. Osittaisen työllistymisen kannusteiden kannalta on keskeistä, että osittain työllistyville maksetaan työttömyysetuutta soviteltuna. Hallitusohjelman mukaisesti työttömyysetuuden sovittelua pyritään kehittämään siten, että se olisi nykyistä neutraalimpi työmarkkinoiden muutoksen ja työn osittaisuuden syyn suhteen. Näitä kannusteita on myöskin mahdollisuus parantaa. Arvoisa puhemies! Aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamista koskeva hallituksen esitys on vain yksi hallitusohjelman mukaisista ja hallitusohjelmaan perustuvista säädös‑ ja kehittämishankkeista. Parhaillaan työskentelevän työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän ja sen alatyöryhmien tehtävänä on muun muassa uudistaa työttömien työnhakijoiden palveluita työllisyyttä tukevaksi. Hallitus on budjettiriihessä sitoutunut 25-kohtaiseen työllisyyttä koskevaan keinovalikoimaan, joiden joukossa ovat muun muassa työllisyyspalveluiden alueelliset kuntakokeilut, joilla lisätään palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tavoitellaan hallinnonalat ylittäviä ratkaisuja työllisyyden edistämisessä, sekä palkkatuen uudistaminen niin, että osaamistarpeiden tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja muut palvelut kytketään tiiviimmin osaksi palkkatukea. STM:n hallinnonalalla keskeisiä hankkeita ovat esimerkiksi työkykyohjelma, jolla tuetaan osatyökykyisiä työmarkkinoille, sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jonka parlamentaarinen valmistelu käynnistyy pian. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-12T14:02:00,2019-11-12T14:11:00,Hyväksytty,1.1 2019_62_3,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,Täällä on etukäteen puheenvuoroja jonottaneita kolme. Otetaan ne puheenvuorot ensin ja käydään sitten debatti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_4,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkähkön oppositiokauden jälkeen minäkin olen joutunut opettelemaan hallituksen esitysten kehumista, ja tässä tapauksessa se ei ole edes vaikeaa. [Naurua] Päinvastoin nyt kun aktiivimalli leikkauksineen saatellaan kelvottomien lakien hautausmaalle, on syytä tyytyväisyyteen. Toivotan omasta, vasemmistoliiton ja koko hallituksen puolesta aktiivimallille hauskat hautajaiset. Kaikki ne kriittiset ennustukset, joita aktiivimallia luotaessa esitettiin, toteutuivat, ja sangen lyhyessä aikaa. Puheet siitä, että aktiivimallin vaikutuksia pitäisi tutkia enemmän ja kokeilua jatkaa, kertovat kovista asenteista ja uskosta rangaistuksen voimaan. Kuitenkin työttömyysturvalaissa on jo nyt pykälät, jotka epäävät työttömyysturvan määräämättömäksi ajaksi siinä tapauksessa, jos työtön omalla toiminnallaan, kieltäytymällä palvelusta tai työstä, osoittaa, ettei ole työmarkkinoitten käytettävissä. Epäilen, että monet aktiivimallin puolustajista eivät tätä ole edes tienneet. Voiko kovempaa rangaistusta enää olla, ja mitä lisäarvoa aktiivimalli tässä suhteessa tuo? [Arto Satosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Aktiivimalli rankaisee massamittaisesti työttömiä. Pahimmillaan tarkastelujakson aikana leikkauksen kohteeksi joutui yli 100 000 työtöntä. Aktiivimallileikkuri on purrut voimakkaimmin työmarkkinatukea saavia. Kelan selvityksen mukaan alennettua työmarkkinatukea saavista 42 prosenttia sai myös toimeentulotukea. Aktiivimalli on työttömyysturvan leikkausmalli ilman aitoa kytkentää työttömän tilanteeseen. Se valikoi leikkauksen kohteeksi useimmiten syrjässä asuvan, heikommin koulutetun, pitkäaikaistyöttömän, iäkkään miehen eli sen, jolle satunnaisetkin työpaikat tai työhallinnon palveluitten saatavuus ovat mahdollisimman kaukana — malli valikoi sekä alueellisesti että sosiaalisesti. Kiivaimmat aktiivimallin puolustajat näyttävät uskovan, että jo puheella aktiivimallista ennen sen voimaan tulemista oli niin suuri pelotevaikutus, että työttömien työllistyminen sai vauhtia jo paljon, jopa vuosia aikaisemmin kuin malli astui voimaan. Jotkut leimaavat mielellään lähes kaikki työhallinnon toimenpiteet tempputyöllistämiseksi, mutta puolustaessaan aktiivimallia he sanovat, että leikkurin voi välttää osallistumalla työhallinnon toimenpiteisiin. Eli henkilön työmarkkinavalmiudet eivät parane, jos hän osallistuu toimenpiteisiin vapaaehtoisesti, mutta jos osallistuu aktiivimallin pakottamana, henkilön asema työmarkkinoilla onkin jo aivan toinen. Sopii kysyä: missä logiikka? On kaksi aivan eri asiaa mitata, kuinka moni perusturvaetuudella elänyt työtön vältti lyhyillä työpätkillä leikkauksen ja kuinka monen kohdalla se johti kokonaan työttömyys-etuudelta poistumiseen. Arvoisa puhemies! Jos halutaan, että harjoitetulla työllisyyspolitiikalla on todellista vaikutusta työttömyyteen ja työllisyyden tasoon, sen pitää olla aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Valitettavasti siitä on luovuttu Suomessakin monin osin, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Aktiivinen työllisyyspolitiikka ottaa huomioon elinkeinorakenteen ja työttömyyden alueelliset erot vähintään seutukuntatasolla. Työvoimapalveluissa se tarkoittaa asiakkaan tilanteen perusteellista kartoitusta heti ensimmäisestä asiakaskontaktista lähtien. Vaikeassakin tilanteessa elävä työtön osallistuu oman elämänsä rakentamiseen innokkaammin silloin, jos hänelle voidaan tarjota toivoa, ei pelkästään rangaistuksia. Kun palvelutarve ja elämäntilanne on kartoitettu, tulee työhallinnolla olla konkreettinen valikoima toimenpiteitä, joiden tarjoamiseen myös viranomaisen pitää sitoutua. Ei ole mitään järkeä rakentaa esimerkiksi koulutuspolkua, jos ei ole mitään takeita koulutukseen pääsystä. Palkkatuettu työ on oiva työkalu silloin, kun nuoren pitää päästä työelämään ensimmäinen kerran tai silloin kun pitkäaikaistyöttömyys pitää katkaista tai työmarkkinavalmiuksia parantaa. Työsuhteisissa toimenpiteissä on se iso etu, että henkilö kartuttaa aitoa työkokemusta, pääsee näyttämään itseään työnantajalle ja vakauttaa toimeentuloaan myös työsuhteen jälkeen. Työhallinnon henkilöstönkin antama karu palaute osoittaa, ettei aktiivimallilla näihin haasteisiin vastata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2019-11-12T14:11:43,2019-11-12T14:16:37,Hyväksytty,1.1 2019_62_5,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta otti jo kantaa aktiivimalliin, kun se käsitteli lausuntoa hallituksen budjettiesitykseen. Me kokoomuslaiset valiokunnan jäsenet emme vastustaneet aktiivimallin leikkurin poistoa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ottaa aktiivimalliin omalta osaltaan kantaa ihan lähiaikoina, kun kokoomus julkistaa ehdotuksensa vaihtoehtobudjetiksi. Henkilökohtaisesti olen tosi iloinen, että aktiivimallin leikkuri poistuu — en ole koskaan kannattanut sitä. Työttömyyshän johtuu siitä, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi kaikille työhaluisille, eikä siitä, että ihmiset olisivat laiskoja. Leikkuri on purrut pahasti varsinkin ikääntyviin työttömiin, jotka eivät ole saaneet töitä, vaikka ovat hakeneet niitä ihan epätoivoisesti. Työmarkkinoilla on paljon ikään ja muuhun liittyvää syrjintää. Toivoisinkin, että myös työnantajat tarkistaisivat asenteitaan ja palkkaisivat ihmisiä töihin vähän ennakkoluulottomammin. Rekrytoijien pitäisi ymmärtää, että työttömyys ei tee ihmisestä yhtään sen huonompaa työntekijäkandidaattia. Myös esimerkiksi ikääntyvillä työnhakijoilla voi olla todella hyvä kunto ja arvokasta osaamista ja kokemusta. Perheenperustamisiässä olevasta naisesta voi saada ihan huipputehokkaan ja sitoutuneen, ahkeran työntekijän. Kun hallituksen esittämiä, melko olemattomia työllisyystoimia käsiteltiin budjetin yhteydessä työelämävaliokunnassa, kokoomus jätti valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen. Totesimme, että hallituksen esittämät toimet eivät lisää työllisyyttä vaan voivat jopa heikentää sitä. Vaadimme hallitusta välittömästi tuomaan eduskuntaan aktiivimallin korvaavia esityksiä työllisyyttä lisääviksi toimiksi. Vai onko niitä luvattuja korvaavia toimia edes tulossa? Hallituksen toistaiseksi julkistamat työllisyystoimet eivät tule lisäämään talouden imua ja tuomaan uusia työpaikkoja, vaan ne ovat pelkkää näpertelyä. Niin kuin tässä kuultiin, hallitus luottaa lähes sokeasti palkkatukeen, vaikka sillä ei ole asiantuntijoiden mukaan mitään työllisyyttä lisääviä vaikutuksia. [Vasemmalta: Kyllä!] Se voi auttaa yksilötasolla joitain ihmisiä saamaan töitä, mutta kyseinen työpaikka menee silloin sivu suun joltain toiselta työnhakijalta. Palkkatuella on asiantuntijalausuntojen mukaan siis syrjäyttämisvaikutus. Se kohdistaa työpaikat toisella tavalla [Paavo Arhinmäen välihuuto] kuin aiemmin, eri henkilöille, jotka muuten olisivat saaneet töitä. Se ei siis lisää työpaikkojen kokonaismäärää. Jotta palkkatuessa olisi mitään järkeä ja oikeudenmukaisuutta edes yksilötasolla, se pitäisikin kohdistaa erityisesti osatyökykyisiin. Lisäksi työttömien työnhakijoiden henkilökohtaisia palveluja pitäisi vahvistaa aktiivimallin korvikkeeksi. TE-keskusten lisämäärärahat on kohdistettava työttömien työnhaun tukemisen ja erityisesti henkilökohtaisten tapaamisten lisäämiseen. [Anneli Kiljusen välihuuto] Jotta yritysten mahdollisuudet palkata lisää työntekijöitä paranisivat, paikallista sopimista pitää edistää. Hallituksen pitää tehdä myös perhevapaauudistus. Siis missä se viipyy? Päivähoitomaksuja täytyy alentaa, ja täytyy korottaa ulosoton suojaosuutta. Myös esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lupakäytäntöjä pitäisi nopeuttaa nykyisestä. No, mitä muuta aktiivimallin korvikkeeksi? Hallitus luottaa tällä hetkellä liikaa työllisyyden kuntakokeiluun, niin kuin äskenkin ministeriesittelystä kuultiin. Ikävä kyllä työ‑ ja elinkeinoministeriö näyttää sössineen kokeilun käynnistämisen. Kaupungeilla olisi varmasti halukkuutta ottaa isompi vastuu työllistämisestä, mutta niille pitää turvata riittävät resurssit sitä varten. Ministeriö on nyt pyytänyt kunnilta sitovaa tietoa siitä, osallistuvatko ne työllisyyskokeiluun. Siihen on kuitenkin kuntien mahdotonta ottaa varmuudella kantaa, koska ministeriö ei ole määritellyt kokeilun yksityiskohtia riittävän tarkasti. Kunnilla ei ole edes varmuutta siitä, saavatko ne tarvittavat resurssit kokeilun toteuttamiseen. [Antti Lindtmanin välihuuto] Rinteen hallituksella on muutenkin näköjään taipumus vyöryttää kunnille lisää tehtäviä ilman rahoitusta lisääntyneiden vastuiden kattamiseksi, niin kuin tehdään esimerkiksi hoitotakuun ja vanhuspalvelujen desimaalienkin osalta. Mutta tästä kuntakokeilusta vielä: Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto totesi juuri eilen illalla, että saatavilla olevan tiedon pohjalta se ei voi ottaa sitovaa kantaa, lähteekö se mukaan hallituksen työkokeiluun vai ei. Kaupunki on periaatteessa kiinnostunut kokeilusta mutta ei valitettavasti ole saanut riittävää tietoa kokeilun sisällöstä tai varmuutta valtiolta kaupungille siirtyvistä   henkilöresursseista. Helsinki  joutui  siis  antamaan TEMin kyselyyn vastauksen ehdollisena, vaikka ministeriö pyysi sitä sitovana. Onkohan näin muissakin kaupungeissa? [Vasemmalta: Ei ole!] Tämä on tosi paha kömmähdys työ‑ ja elinkeinoministeriöltä. Harmi, että ministeri Harakka ajoi nyt näin pahasti karille tämän sinänsä lupaavan kokeilun käynnistämisen todella huonon valmistelun vuoksi. Arvoisa puhemies! Paras tapa lisätä työpaikkoja olisi huolehtia terveestä taloudesta. Edellinen hallitus onnistui siinä hyvin ja sai aikaan ainakin 45 000 uutta työpaikkaa. Kun talous vetää ja suomalaisten yritysten tuotteet ja palvelut menevät kaupaksi maailmalla, niin yrityksille tulee tarve palkata uusia työntekijöitä, ja siten syntyy uusia työpaikkoja. Valitettavasti juuri tämä on Rinteen hallituksen pahin kompastuskivi. Hallitus on ryhtynyt lisäämään menoja holtittomasti ilman tietoa siitä, miten ne rahoitetaan, ja hallitus on esimerkiksi kiristänyt verotusta. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan verotus kiristyy jo 2 300 euroa kuukaudessa ansaitsevilta työntekijöiltä. Tällä menolla työllisyys ei tule paranemaan, vaan se tulee ehkä jopa vähenemään. Pelkäänkin, että Rinteen pikavippihallitus ajaa Suomen vielä konkurssiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1389,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2019-11-12T14:16:39,2019-11-12T14:22:50,Hyväksytty,1.1 2019_62_6,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Vielä edustaja Kivelä, ja sen jälkeen käydään debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_7,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aktiivimalli on ollut epäoikeudenmukainen ja epätarkoituksenmukainen, ja on hyvä, jos tämä viesti kuuluu täältä nyt laajemminkin. Vasemmistoliitolle aktiivimallin poistaminen oli kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. Me olemme todella tyytyväisiä siihen, että ministeri Pekonen ryhtyi saman tien työhön ja nyt voimme täällä eduskunnassa hoitaa tämän homman maaliin. [Mika Kari: Hyvä, Rinteen hallitus!] Moni edellisen hallituksen aikaansaannos oli huono, mutta aktiivimalli oli suorastaan luokaton. Sen ongelmat olivat nähtävissä heti, ja me vasemmistossa vastustimmekin mallia alusta asti. Emme voineet hyväksyä sitä, että työtä vailla olevia rangaistiin mekaanisella leikkurilla, joka ei huomioi ihmisten yksilöllisiä tilanteita. Aktiivimalli on erityisen epäoikeudenmukainen pitkäaikaistyöttömille ja ikääntyneille työttömille. Alusta asti oli myös tiedossa, että aktiivimallin piiriin joutuvat erimerkiksi sairauspäivärahan maksimikeston ylittäneet henkilöt, joilla ei ole työkyvyn puutteiden takia tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää velvoitteita. Tällainen on todella kohtuutonta. Ei ihme, että epäreilu ja kovaa politiikkaa edustava aktiivimalli suututti suomalaiset laajasti. Myös työvoimahallinnossa nähtiin, ettei malli toimi. Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö TE-toimistojen henkilöstöstä pitää aktiivimallia epätarkoituksenmukaisena eikä usko mallin ehtojen täyttämisen parantavan työttömän työllistymismahdollisuuksia. Nyt aktiivimallin vaikutuksia arvioinut raportti toteaa, kuten ministeri Pekonen esitteli, ettei työllisyysvaikutuksia pystytä todistamaan. [Ben Zyskowicz: Mutta niitä on ollut!] Aktiivimalli on siis todellakin ollut juuri sitä, mitä pelättiin: työttömyysturvaleikkuri, joka on kurittanut muutoinkin heikoimmassa asemassa olevia työttömiä. On käsittämätöntä, että edelleen on ihmisiä, esimerkiksi EK:ssa ja kokoomuksessa, jotka liputtavat aktiivimallin jatkon puolesta, [Timo Heinonen: Ei ainakaan kokoomus!] vaikka näyttöä työllisyysvaikutuksista ei ole löytynyt. — Hyvä, jos on niin. [Eduskunnasta: Väärää todistusta lähimmäisestä!] Ihmiskäsityksen on oltava karu, kun pelkkä rankaisuautomaatti... [Välihuuto] — Ainakin tähän asti on ollut, mutta toivotaan, että se muuttuu. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: No niin, nyt puheenvuoro on edustaja Kivelällä.] Arvoisa puhemies! Tutkimustulokset osoittavat, ettei aktiivimallin tilalle tarvita korvaavia toimenpiteitä, joilla myös usein tunnutaan tarkoittavan uusia sanktioita. Työttömyysturvan leikkausten ja työttömien rankaisemisen sijaan hallitus valmistelee uusia työllisyystoimia 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi. [Sari Sarkomaa: Niitä odotellessa!] Syksyn budjettiriihessä hallitus linjasi jo 25-kohtaisen listan työllisyystoimista. [Ben Zyskowicz: Työllisyysvaikutukset näkyy jo!] Me haluamme tehdä aktiivista työvoimapolitiikkaa ja vahvistaa osallistumista työllistymistä tukeviin, tarkoituksenmukaisiin palveluihin, emme rangaistusten uhalla vaan tarjoamalla kunnollisia, yksilöllisten tarpeiden mukaisia palveluita. [Oikealta: Niitä odotellessa!] Myös työttömyysturvajärjestelmän karensseja haluamme kohtuullistaa. Tästä voidaan odottaa hallituksen esitystä ensi vuoden aikana. Me uskomme, että tehokasta ja reilua työllisyyspolitiikkaa tehdään panostamalla osaamiseen, työkykyyn ja palkkatukeen. Tehottoman rankaisulinjan sijaan haluamme uudistaa sosiaaliturvaa niin, että saadaan raivattua esteitä työllistymisen tieltä. Lopuksi haluan todeta, että vaikka väitteet aktiivimallista toimivana ja tehokkaana työllisyyttä vahvistavana konstina on nyt tutkitusti ammuttu alas, meille vasemmistossa aktiivimallin purkamisessa ei ole kyse työllisyydestä vaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-11-12T14:22:58,2019-11-12T14:27:05,Hyväksytty,1.1 2019_62_8,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Ja nyt käydään debattiin. Ne edustajat, jotka haluavat käyttää puheenvuoroja, voivat nousta seisomaan ja painaa V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_9,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta sen, että on totta, että tästä työllisyysvaikutuksesta ei ole nyt riittävää näyttöä, mutta ei ole myöskään näyttöä siitä, että se olisi heikompaan suuntaan. Ja haluan muistuttaa myös viime kauden hyvistä tuloksista: työllisyysaste 72 prosenttia, 140 000 uutta työpaikkaa. Mutta sen tiedän kyllä, että tämä on ollut myös yksilötasolla hankala monen ikääntyneen työttömän osalta ja myös syrjäalueilla, missä ei ole ollut edes mahdollisuutta tätä toteuttaa. Mutta sellainen ajatus, että nyt ei tarvitsisi tehdä mitään, ei kyllä ole totta, [Sari Sarkomaa: Järjen ääni!] vaan hallituksella on erittäin suuret paineet sen mukaisesti, että saadaan sinne 75 prosenttiin työllisyysaste ja 60 000 uutta työpaikkaa. Se vaatii todella paljon uusia konkreettisia toimia, ja siinä toivotan hallitukselle voimia, että tähän pystytään. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana haluan ottaa esille sen, että työllisyystoimien ja sote-palveluitten yhteensovitusta tulee ehdottomasti tiivistää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T14:27:19,2019-11-12T14:28:23,Hyväksytty,1.1 2019_62_10,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisen hallituksen keskusta, kokoomus ja siniset leikkasivat aktiivimallilla todella suurelta osalta työttömiä työttömyysetuutta. Samalla he veivät vaikeasti työllistyviltä työttömiltä leivän pöydästä. Aktiivimalli oli susi jo syntyessään, mutta silti keskusta ja kokoomus silloisen sinisten työministerin johdolla veivät aktiivimallin voimaan. Aktiivimalli sai jo valmisteluvaiheessa kriittistä palautetta asiantuntijoilta, sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi kriittistä palautetta tästä. Perussuomalaiset vastustivat aktiivimallia. On hyvä, että tämä epätasa-arvoinen työttömien, varsinkin ikääntyneiden työttömien, kyykyttäminen nyt lopetetaan. Olemme nähneet, kuinka hallituspuolueiden vaalilupauksien lisäykset jäävät toteutumatta, mutta nyt voimme olla tyytyväisiä, että ainakin tämä aktiivimallin leikkuri nyt lopetetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-11-12T14:28:23,2019-11-12T14:29:24,Hyväksytty,1.1 2019_62_11,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin tulee mieleen viime kausi, jolloin olin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, ja silloin sosiaalidemokraattien johdolla tehtiin vastalause tähän koko aktiivimallin leikkuriin. Ja kuten tässä tuli esille, niin meillä olivat kaikki nämä tiedossa jo siinä valmistelussa: se leikkaa pitkäaikaistyöttömiltä, se lisää ihmisiä toimeentulotukeen, se on eriarvoinen. Vaikka ihminen yrittää löytää työtä, mutta ei löydä, niin silti häneltä leikataan. Nämä kaikki tiedot olivat meillä käytössä. Me yritimme argumentoida ja tuoda näitä esiin, ja nyt jotenkin on hieno tunne, että nyt Rinteen hallitus on tuonut tämän esityksen ja poistaa tämän epäoikeudenmukaisen aktiivimallin. Mitä tästä opitaan: tulevaisuudessa tämänkaltaisia pelkkiä leikkaus- ja heikennysesityksiä ei pidä tehdä ja tuoda tänne eduskuntaan ja pitää kuunnella asiantuntijoita. Tämä on ilon päivä myös monille työttömille, jotka ovat kipuilleet näiden leikkausten takia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-11-12T14:29:28,2019-11-12T14:30:29,Hyväksytty,1.1 2019_62_12,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on toistaiseksi ansioitunut lähinnä työllisyyttä vähentävillä uudistuksilla: esimerkiksi kotitalousvähennyksen leikkaaminen ja työttömyysturvan [Paavo Arhinmäen välihuuto] korottaminen. Nyt esillä on aktiivimalli, joka kiistattomasti lisäsi palvelujen käyttämistä ja myös lisäsi työllisyyttä, joskaan työllisyyden määrän nousua ei ole asiantuntijatyöryhmä pystynyt numeroin arvioimaan. Mutta, rouva puhemies, emme me jää kaipaamaan aktiivimallia. Sen sijaan me jäämme kaipaamaan Rinteen hallituksen työllisyystoimia. Niitä odotellessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-12T14:30:29,2019-11-12T14:31:18,Hyväksytty,1.1 2019_62_13,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz tuossa nosti esille, että aktiivimalli olisi lisännyt jotenkin työllisyyttä. Päinvastoin: työttömyyden aikainen työnteko ja työllistyminen kyllä jonkin verran yleistyivät aktiivimallin voimaantulon jälkeen. Tutkimuksella ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia, koska muu työllisyys ja suhdannekehitys ovat samaan aikaan olleet myönteisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T14:31:18,2019-11-12T14:31:56,Hyväksytty,1.1 2019_62_14,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työ ja työelämä ovat valtavan iso osa ihmisen elämää. Työn sisällöntuoton mahdollisuudet ovat mittavat ja parhaimmillaan hyvinkin rikastuttavat. On vaikea nähdä, että työtön ihminen olisi valmis antamaan elämästään tuon sisällön pois työttömyysetuutta vastaan. Juurisyyt ihmisen työttömyyteen eivät ole taulukoissa eivätkä ne ole todennäköisyyksissä vaan ne ovat piilossa ihmisen sisällä. Ei sitä aktiivimalli ratkaise. Heikoimmassa asemassa olevien osalta aktiivimalli ei ollut toimiva ratkaisu. Työttömyysturvan leikkaaminen ei auta ihmisiä työllistymään. Työllisyyspolitiikkaa tulee sen sijaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja positiivisesti kannustavaksi. Etuuden tai korvauksen maksaminen ei korvaa sitä, mitä työstä parhaimmillaan saa. Siksi olisi tärkeää vahvistaa erityisesti myös työhyvinvointia, että ihmiset voisivat innostua työstään ja saada siitä motivaatiota. Tämä vaatii yksilöllisyyden huomioimista työllistymistä edistäviä palveluita arvioitaessa ja niitä tuotettaessa. Tätä tulee tukea [Puhemies: Aika!] panostamalla työnhakijan yksilöllisyyteen sekä palvelutarpeisiin, kuten koulutukseen ja kuntoutukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-12T14:31:56,2019-11-12T14:33:20,Hyväksytty,1.1 2019_62_15,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mikäli hallitus aikoo päästä koviin työllisyystavoitteisiin, on löydettävä myös vastauksia monien alojen työvoimapulaan. Tällä hetkellä kolmansista maista tulevien työntekijöiden oleskelulupaprosessi kestää liian kauan. Pitkät käsittelyajat, usein 5—18 kuukautta, johtavat monilla aloilla, erityisesti rakennusalalla, siihen, että työmaat myöhästyvät työvoiman puutteen takia. Migri on aloittanut myös järjestelmällisen karkotuksen kolmansien maiden työntekijöitä koskien. Esimerkiksi maalausalan työntekijöiden jatkolupia on peruttu virheellisiksi epäiltyjen tutkintotodistusten vuoksi, vaikka nämä työntekijät ovat olleet jo vuosia Suomessa ja ovat huippuammattilaisia. Kysyn: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Migrin käsittelyajat kestäisivät lain mukaisesti korkeintaan 4 kuukautta ja jotta vuosia maassa olleiden lupia ei peruta näennäisin perustein?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-12T14:33:20,2019-11-12T14:34:31,Hyväksytty,1.1 2019_62_16,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Ärade talman! VATTin tutkimus tosiaankin osoittaa, että selkeitä työllisyysvaikutuksia aktiivimallilla ei ollut, [Ben Zyskowiczin välihuuto] mutta se osoittaa toisaalta myöskin sen, että aktiivimalli lisäsi työllisyyspalvelujen käyttöä. Koska me täällä uskomme, että työllisyyspalveluja käyttämällä pääsee paremmin kiinni työhön, on tietenkin oleellista varmistaa se, että näitä palveluja on joka puolella tarjolla ja että niitä myös käytetään. 75 prosentin tavoite on aika kunnianhimoinen, joten on tärkeätä, että me nyt jatkotoimenpiteitä miettiessämme varmistamme, että työllisyyspalveluja myöskin käytetään ja otamme tosissamme hallitusohjelman kirjauksen siitä, että mitään keinoja ei suljeta pois. Tavoitteen saavuttaminen vaatii todellakin toimia laajalla alalla. Kiitän Östmania tästä hänen kysymyksestään. Hallitushan tosiaankin suunnittelee sitä, että työluvan saaminen ei kestäisi kuukautta pidempään. Mielelläni myöskin kuulen, miten tähän tavoitteeseen aiotaan päästä ja millä aikataululla toimia saatetaan käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-11-12T14:34:35,2019-11-12T14:35:39,Hyväksytty,1.1 2019_62_17,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos ei aktiivimalli ollut vaikuttava, niin ainakin se oli kiusaava. Tämä kansalaisaloite aktiivimallin poistamisesta käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime kaudella. Olin siellä perussuomalaisten edustajana, ja mietinnössä otimme siihen vahvasti vastalauseella kantaa, ja on hyvä asia, että hallitus nyt peruu tämän leikkurin. Aktiivimalli aiheutti paljon ongelmia. Se asetti ihmiset eriarvoiseen asemaan. Se osui eniten Itä-Suomessa, Uudellamaalla ja käsivarren Lapissa, jossa alennettu työttömyysetuus leikkasi ihmisiltä tukea. Erityisesti 60-vuotiaat olivat myös siinä kohteena. Tässä esityksessä Reumaliitto lausuu, että työikäiselle pitkäaikaissairaalle, joka on työtön tai jonka työssäjaksamiseen sairaus vaikuttaa, tulisi taata kuntoutusohjaajan tai työkykykoordinaattorin kanssa yksilöllisesti katsottu polku työelämään. Siksi kysyn teiltä, ministeri: millä tavalla tuette sitä, että työ- ja toimintakykyä alentava sairaus tai toimintakyvyn rajoite ei olisi esteenä sille, että ihminen pääsee töihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T14:35:39,2019-11-12T14:36:48,Hyväksytty,1.1 2019_62_18,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin sanottu aktiivimalli oli epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen. Vaikka olit kuinka aktiivinen, vaikka kuinka teit töitä sen eteen, että löytyisi työpaikka, sinua silti rangaistiin leikkurilla. Se oli epätasa-arvoinen. Se kohteli erityisesti ikääntyvien työttömien tukia leikkaavasti, ja osalla alueista, joilla ei ollut työpaikkoja, leikkaus oli entistä kovempi. Tätä vastustettiin rajusti viime kaudella. Tämä jätettiin pöydälle. Tässä yritettiin tehdä kaikki mahdollinen, mitä eduskunnassa voidaan tehdä, että tätä kaikkein pienituloisimmilta työttömiltä leikkaamista ei olisi viety läpi. Silti te veitte sen läpi. Te, kokoomus, olette vastustaneet koko kevään ja koko syksyn tämän poistamista, mutta nyt te teette yhtäkkiä täällä täyskäännöksen [Välihuutoja oikealta] ja nyt kehuttekin tätä asiaa. Työllisyysasioidenne pääideologi, edustaja Vartiainen, on raivokkaasti viikosta toiseen puolustanut aktiivimallia, [Puhemies koputtaa] mutta tulihan sieltä se teidän uusi mallinne. Se oli työttömyysturvan korottamisen vastustaminen. [Puhemies koputtaa] Te haluatte leikata työttömyysturvaa edelleen — muka työllistämisen nimissä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-12T14:36:48,2019-11-12T14:38:00,Hyväksytty,1.1 2019_62_19,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä katsoa, mitä tämä aktiivimallista tehty tutkimus oikeasti kertoo. Se kertoo sen, että pitkäaikaistyöttömille tämä ei osoittautunut tehokkaaksi malliksi ja sen kohdalla varmaan henkilökohtainen palvelu, kuntakokeilut on tehokkaampi järjestelmä, [Oikealta: Kyllä!] mutta ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevien henkilöiden työttömyysaika on lyhentynyt. Johtuuko tämä aktiivimallista, hyvästä taloustilanteesta vai hyvästä talouspolitiikasta? Se on vähän sama asia kuin se, johtuuko Huuhkajien menestys siitä, että valmennus on parantunut vai pelaajat kehittyneet. Sitä ei pysty kukaan sanomaan tarkalleen, mutta vaikutukset ovat joka tapauksessa olleet myönteisiä, ja olennaista on nyt se, mitä te tuotte tilalle. [Ben Zyskowicz: Ei mitään!] Sitä nimenomaan kysyn, sillä tämä ansiosidonnainen työttömyysturva on tässä juuri se olennainen, ja kun minä luen sitä Roope Uusitalon tutkimusta, minusta se kertoo sitä, että nyt jos koskaan on aika siirtyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen, koska se osuu juuri oikeaan kohtaan työllisyyden parantamisessa",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-12T14:38:00,2019-11-12T14:39:07,Hyväksytty,1.1 2019_62_20,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt paikallaan muistuttaa hieman historiasta: kun muistellaan Sipilän hallituksen alkuaikaa, niin ne keskeisimmät työllisyystoimenpiteet, jotka Sipilän hallitus sitten toteutti, eivät olleet vielä valmiina päätettäväksi silloin hallituksen ensimmäisenä syksynä. Nykyinen punamultahallitus aivan aikataulussa — hallitusneuvotteluissa päätetyssä aikataulussa, arvoisa kokoomus — valmistelee uusia työllisyystoimenpiteitä ja ensi vuonna on myöskin aika jatkaa tätä työttömyysturvan uudistusta. On aivan turha verrata siihen edelliseen kauteen, koska nyt, kun työllisyysaste on noussut, puhutaan siitä, että jäljellä on työttömyyden niin sanottu kova ydin, elikkä siellä on todella vaikeasti työllistyviä ihmisiä, siellä on sairaita, työkyvyttömiä ihmisiä — joita tämä aktiivimalli on kieltämättä kyllä kohdellut todella epäoikeudenmukaisesti. Hyvä niin, että tämä leikkuri nyt poistuu heidänkin osaltaan. Ja pitää muistaa myös, että jatkossakaan työttömyysturva ei ole eikä tule olemaan mikään perustulo, vaan siinä säilyy edelleen työhakuvelvoite ja näitä velvoittavia osia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-11-12T14:39:11,2019-11-12T14:40:18,Hyväksytty,1.1 2019_62_21,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläinen on täysin oikeassa, että kyllä tällä kokonaisuudella ja tällä mallilla oli palveluitten käyttöön selkeä vaikutus. Ja niin kuin edustaja Satonen totesi, jotakin tapahtui ansioturvan piirissä oleville työttömille. Sitä, mistä se johtuu, on vaikea määritellä tuon selvityksen pohjalta. Me tarvitsemme tämän vaalikauden aikana sen 30 000 lisätyöllisen lisäksi, mikä on perusuraan VM:n kautta tulossa, 60 000 lisätyöpaikkaa. Me olemme hallituksen puolueiden puheenjohtajina käsitelleet tätä tilannetta ja todenneet, että me käynnistämme toimenpiteet, joilla varmistetaan, että se hyöty, mikä tästä aktiivimallin toisesta osiosta, ei leikkurista, tuli, tulee mahdollisesti täysimääräisesti hyödynnettyä. Eli käynnistetään valmistelu sen suhteen. Niin kuin hallitusohjelmassa on todettu, tämmöinen henkilökohtainen työllistymissuunnitelma tulee mallina laadittavaksi sekä sen lisäksi työnhakuvelvoite. Ja näitten asioitten ympärille rakennetaan, tavoitteena nimenomaan yksityissektorille työllistyminen, prosessi, jonka kautta voidaan varmistaa, että se hyöty, mikä tästä aktiivimallin kokeilusta tuli — ne hyvät asiat, ei siis leikkuri eikä niitten velvoitteitten toteuttamatta jääminen, vaan se hyvä asia, että palveluita lähdettiin käyttämään — saadaan hyödynnettyä ihmisten työllisyyden parantamiseksi tulevaisuudessa. Tästä tullaan maaliskuun 1. päivään mennessä saamaan selkeä prosessi, jolla tätä viedään eteenpäin. Hallitus on sitoutunut siihen, että niiden vaikutusten perusteella, joita voidaan havaita tätä toteutettaessa, tätä viedään eteenpäin. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki mahdolliset keinot, niin kuin täällä todettiin, työllisyysasteen nostamiseksi voidaan ottaa käyttöön. [Oikealta: Oikein!] Olen useasti todennut tässä salissa sen, että työllisyysaste ei ole pelkästään tämänhetkinen taloudellinen kysymys vaan se on myöskin pitkän aikavälin kestävyysasia suomalaisessa yhteiskunnassa. Meillä on työikäisen väestön määrä vähentymässä suhteessa muuhun väestöön, ja me tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä lisää työllisyysastetta työikäisen väestön joukossa, jotta voimme rahoittaa hyvinvointivaltion palvelut ja turvaverkot, [Ben Zyskowicz: Puhutte asiaa!] jotta voimme huolehtia siitä, että koulutusta voidaan maksaa, jotta voimme huolehtia siitä, että poliiseja on riittävästi, voimme huolehtia siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä pelaa, voimme huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista. [Ben Zyskowicz: Puhutte asiaa!] Tähän kaikkeen tarvitaan lisää työllisyyttä, ja hallitus on sitoutunut viemään tämän vaalikauden aikana 75 prosentin työllisyysastetavoitteen loppuun, ja sen jälkeen hallitus joutuu aina 82—83 prosenttiin päätymään ennen 2040:tä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-12T14:40:18,2019-11-12T14:43:08,Hyväksytty,1.1 2019_62_22,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Ja sitten ministeri Harakka, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_23,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä salissa on moneen kertaan käynyt selväksi, niin hallitus keskuudessaan sopi, että tämä VATTin tutkimus on se mittari, joka mahdollisesti vaikuttaisi työllisyystavoitteen lukuihin, mutta työllisyystavoitteesta tai työllisyysvaikutuksista ei saatu selvää ja tarkkaa käsitystä, joten hallituksen päässä, kuten pääministeri Rinne tuossa totesi, numeerinen tavoitteemme on selvä ja voimassa: 30 000 lisätyöllistä näkyvissä ensi vuoden budjettiriihessä. VATTin tutkimus kertoo sitä samaa viestiä, mitä hallitus on valmistellut työllisyyspolitiikassaan tähänkin asti, eli painopiste on pantava yksilöllisten palveluiden laatuun ja riittävyyteen eli sen varmistamiseen, että palveluilla todellakin työllistytään. Tässä auttaa nyt se, että nämä aktiivimallin mukanaan tuomat työntekijät jäävät työllistämispalveluihin, ja se mahdollistaa sitten työnhakijoille yksilöllisemmän palvelun. Työttömyysturvan osalta valmistellaan, kuten pääministeri totesi, yksilöllisen työnhaun malli, joka on aktiivimallia oikeudenmukaisempi mutta edelleen vaativa ja työntekijää seurausten uhalla velvoittava. [Oikealta: Ohhoh!] Velvoittavuutta oli, on ja tulee olemaan, [Ben Zyskowicz: Sitten keppi heiluu!] ja hallitus on käynnistänyt tämän mallin valmistelun, ja siitä muun muassa neuvotellaan myöskin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samalla valmistelemme tietenkin täyttä höyryä yhdessä hallituksen päättämiä kokonaisuuksia, suurta palkkatukiuudistusta, kansainvälisen rekrytoinnin mallia, kuntakokeiluja, osatyökykyisten työllistämistä, ja tässä edetään nopeasti. Kaikista näistä teemme huolellisen vaikutusarvioinnin ja myöskin tutkimusasetelmat. Mitä liittyy täällä esiin nousseisiin kysymyksiin, työntekijöiden maahanmuuttoon ja siinä esiintyviin pullonkauloihin, niin niihin tietysti voisi paremmin vastata tällä hetkellä ministeri Ohisalo. Mutta vastauksena edustajien Östman ja Adlercreutz kysymykseen totean, että tämä kansainvälinen rekrytointi on siirtymässä työ- ja elinkeinoministeriöön ja tavoitteena on, että se uusi tavoitteenasettelu on 1.1.2020 voimassa. Lupaprosessit tehokkaammiksi ja inhimillisemmiksi. Kuntakokeilua täällä arvostellaan, vaikka hakeutuminen on vielä kesken. Itse asiassa kaupungit ovat vaatineet, että niitä malleja ei ihan yksityiskohdiltaan naulata tiukkaan. Lukuisat kaupungit ovat nyt joka tapauksessa innolla tulossa siihen mukaan. Aikaisemmissa kuntakokeiluissa on onnistuttu lyhentämään työttömyysjaksoja useissa kaupungeissa, mutta olennaista on yhteistyö ja osaaminen. Kun Vantaa jopa ilman lainmuutoksia laittoi TE-toimiston, kaupungin palvelut, Kelan palvelut saman katon alle, niin yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden työttömyysjaksot lyhentyivät yli puolella vuodella verrattuna naapurikaupunki Helsinkiin. [Puhemies koputtaa] Hieno tulos. Ja vielä lopuksi: kuten edustaja Vehviläinen totesi, on tärkeätä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ja työllisyyspalvelut toimivat käsi kädessä, ja juuri tässä tätä monialaista palvelua kaupunkikokeilulla tavoitellaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-11-12T14:43:10,2019-11-12T14:46:37,Hyväksytty,1.1 2019_62_24,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_25,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olisimme säästyneet monelta, jos olisimme kuunnelleet perustuslakivaliokuntaa, jossa viime kauden istuin. Marraskuussa 2017 perustuslakivaliokunta totesi, että tässä laissa on — jos käytän tässä sanaa — jonkinlainen valuvika, koska se on automaattinen leikkuri. Perustuslakivaliokunta ehdotti, että tähän olisi lisätty sellainen säännös, että mikäli henkilö ei ole voinut omasta itsestään riippumattomasta syystä päästä työvoimapalveluihin, niin se olisi suotu hänelle syyksi. Ihminenhän laitettiin tässä kyseissä laissa mahdottoman eteen. Vaikka hän olisi toimittanut mitä lappuja, että minä en saanut mitään paikkaa, minne mennä töihin, tai mitään palveluita, niin siitä huolimatta leikkuri heilui. Perustuslakivaliokunnalla oli tähänkin ratkaisu, mutta sitä ei haluttu kuunnella. En ymmärrä, mitä varten, koska se oli täällä nähtävissä jo silloin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-12T14:46:41,2019-11-12T14:47:44,Hyväksytty,1.1 2019_62_26,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aktiivimallin työllisyysvaikutuksista ei ole selvää näyttöä, mutta kuitenkin ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien työllistyminen on parantunut ja työttömien määrä vähentynyt. On hyvä muistaa myös, että aktiivimallia kehitettiin matkan varrella. Aktiivimallin velvoitteet on voinut täyttää esimerkiksi opiskelemalla tai osallistumalla verkkokurssille. Aktiivimallissa oli omat puutteensa, kuten esimerkiksi se, etä se ei huomioinut riittävästi ikääntyneitä tai osatyökykyisiä, ja niiltä osin sitä olisikin ollut tarpeen parantaa. Jokaisella on kuitenkin oltava oikeus riittävään työttömyysturvaan, mutta jokaisella on oikeus myös riittäviin työvoimapalveluihin. Toivottavasti ne jatkossakin tulevat toteutumaan [Puhemies koputtaa] ja hallitus niistä huolehtii. Nykyisen aktiivimallin [Puhemies: Aika!] tilalle toivotaankin kannustamista, ja kannustusmalli ehkä tulee seuraavan hallituksen työllisyysmallin nimeksi. Toivottavasti se tuottaa työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-12T14:47:48,2019-11-12T14:49:05,Hyväksytty,1.1 2019_62_27,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit viime kaudella eivät tukeneet aktiivimallia juuri sen tähden, että se johti yksilöitten kohdalla aivan kohtuuttomiin tilanteisiin. Ensinnäkin oli näitä sairauspäivärahalta työttömyysturvalle tipahtaneita ihmisiä, ikääntyviä, pitkäaikaistyöttömiä, ja oli myöskin tämä alueellinen epätasa-arvo, elikkä silloin ennen näitä korjausliikkeitä, mitä edellinen hallitus teki, ei esimerkiksi näitä tiettyjä haastatteluja pystytty järjestämään alueellisesti siten, että ihmiset olisivat niihin voineet edes osallistua. Nämä olivat ne syyt. Mutta nyt on tärkeää tietysti tietää, niin kuin pääministeri Rinne täällä minusta hyvin listasi, että näihin haastatteluihin ja näihin yksityiskohtaisiin, yksilöllisiin työllistymissuunnitelmiin ollaan hakemassa mallia. On äärimmäisen tärkeätä, että on se velvoittavuus ja toisaalta sitten ne tarvittavat työllisyyspalvelut ovat yksilöllisiä. Tämä on se polku, millä voidaan työllistyä. Olisin ministeri Harakalta kuitenkin halunnut kysyä, [Puhemies koputtaa] kun tämä kuntakokeilu on sellainen, joka on tuottanut hyviä tuloksia: mikä siinä kuntakokeilussa nyt sitten näyttää ainakin joissakin kunnissa herättävän kysymyksiä? [Puhemies: Aika!] Ei kai tämä kaadu nyt siihen, että ministeriöstä ei ole tarpeeksi hyvin pystytty ohjaamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-12T14:49:05,2019-11-12T14:50:32,Hyväksytty,1.1 2019_62_28,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä toimii niin sanottu työllisyyden asiakasraati, jonka jäseninä ovat työttömyyttä henkilökohtaisesti kokeneet ihmiset. Saan heiltä säännöllisesti terveisiä, ja pari viikkoa sitten saamassani viestissä raatilaiset kirjoittivat minulle, että työttömän aktivointi on kannatettavaa, mutta — ja nyt tulee suora lainaus: ”Ehdotamme, että jatkossa aktivointi tehdään positiivisten ja ihmisläheisten palveluiden muodossa. Me kaipaamme tukea, me emme kaipaa keppiä. Ehdotamme, että eduskunnassakin kuunneltaisiin enemmän myös työttömien ääntä, sillä meillä on kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka työllistämispolulla onnistuneesti kuljetaan eteenpäin.” Näin siis työttömät itse. Tämä on meille todella tärkeä muistutus, ja toivottavasti lainsäädäntöä muutetaan ja palveluja kehitetään jatkossa hyviä käytäntöjä hyödyntäen ja ihmisten omaa ääntä kuunnellen. Kysynkin ministeri Harakalta: miten jatkossa aiotaan kuunnella työttömien ääntä useammin kuin esimerkiksi viime kaudella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-12T14:50:36,2019-11-12T14:51:42,Hyväksytty,1.1 2019_62_29,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen työttömyysturvajärjestelmän erityispiirre on, että johtuen sairauspäiväraharajoituksista meillä on kiistatta ja hyvin dokumentoidusti työkyvyttömiä ihmisiä tuhansia, 4 000—6 000, työttöminä työnhakijoina. Suomessa voi jopa saattohoidossa oleva henkilö saadakseen perusturvaa joutua hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi. Tämä on yksi keskeinen syy, minkä takia aktiivimalli koettiin niin epäoikeudenmukaiseksi. Myös näitä 4 000—6 000 kiistatta työkyvytöntä ihmistä koskee aktiivimalli tänäkin päivänä, ja on hienoa, että me pääsemme siitä eroon. Mutta seuraavan askeleen pitäisi olla, että ne ihmiset, joista kaikki tietävät ja ovat yhtä mieltä, että he eivät työttömiksi työnhakijoiksi kuulu, pääsisivät sitten jonkun muun etuuden piiriin niin, että jääkaapissa olisi ruokaa siitä huolimatta, että ei työttömäksi työnhakijaksi kirjaudu. Kun järjestelmä on epälooginen, niin eiväthän ihmiset tajuakaan, mitenkä se toimii. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-11-12T14:51:46,2019-11-12T14:52:50,Hyväksytty,1.1 2019_62_30,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa aioin ottaa esille juuri saman asian kuin edustaja Kontula, nimittäin sen, että on paljon ihmisiä, joiden terveydentila todellisuudessa on sellainen, että se ei mahdollista työntekoa, mutta syystä tai toisesta he eivät saa niitä sosiaaliturvan muotoja, joita sairaille ihmisille kuuluisi, kuten vaikkapa työkyvyttömyyseläkettä. Yksi tällainen ihmisryhmä, jolta olen itse saanut paljon viestejä ja palautetta, ovat työpaikkansa sisäilmasta sairastuneet ihmiset. Meillä on aivan liian paljon ihmisiä, jotka luokitellaan niin sanotusti työpaikkakyvyttömiksi, jotka esimerkiksi eivät voi yksinkertaisesti hengittää työpaikallaan, mutta tästä työpaikkakyvyttömäksi luokittelusta ei seuraa, että jollakulla, esimerkiksi työnantajalla, olisi velvollisuus osoittaa semmoinen työpaikka, jossa pystyy tekemään töitä, tai että näillä ihmisillä olisi oikeus sairauseläkkeeseen tai muuhun vastaavaan. [Puhemies koputtaa] Ja jos he ovat työttömyysturvalla, niin tämä aktiivimallileikkuri on ollut todella kohtuuton.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-11-12T14:52:54,2019-11-12T14:54:10,Hyväksytty,1.1 2019_62_31,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä muutamassa puheenvuorossa on vähän menty aktiivimallista ohi, mutta ainakin ministeri Harakka on niihin vastannukin, ja siksi rohkenen itsekin muutaman sanan näistä työlupaprosesseista sanoa. Toivon, että kaikin tavoin koko hallitus ilman minkäänlaisia siiloja tekee kaikkensa, että meillä maakunnissa riittää työvoimaa. Tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on meille valtavan tärkeä, tärkein, jotta me voimme jakaa tulevaisuudessakin hyvinvointia koko Suomelle. Sen takia tarvitaan kaikki teot, jotta kaikenlaisessa työssä löytyy työntekijä. Jokainen ihminen, joka tulee rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa, noudattaa lakeja, meidän hyviä käytänteitä, sitoutuu toimimaan oikein työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa, on tänne tervetullut. Me tarvitsemme yhteistyötä kaikkien ministeriöitten välillä, ja myös OKM:n pitää olla mukana, jotta ne, jotka tulevat tänne opiskelemaan, näkisivät, [Puhemies koputtaa] että heillä on tulevaisuutta Suomessa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-11-12T14:54:10,2019-11-12T14:55:20,Hyväksytty,1.1 2019_62_32,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys aktiivimallin leikkurin poistamisesta on erittäin tarpeellinen. Tämän mallin suurin ongelma on ollut se, että läheskään aina työtön työnhakija ei ole pystynyt välttämään työttömyystukensa leikkausta, vaikka on kovasti yrittänytkin tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Tämän näkökulman perussuomalaiset yhdessä muun opposition kanssa nostivat esiin jo alkuperäisen eduskuntakäsittelyn yhteydessä syksyllä 2017, ja jopa perustuslakivaliokunta kiinnitti tähän asiaan huomiota, kuten edustaja Meri tässä edellä totesi. Hyvä, että asia nyt korjataan. Arvoisa puhemies! Hallitus on ulkoistanut työllisyyttä kohentavien keinojen etsimisen työmarkkinajärjestöille ja odottaa kuumeisesti niiltä tuloksia ja linjauksia. Työllisyysasteen nosto vähintään 75 prosenttiin on hyvä tavoite, mutta valitettavasti läheskään kaikki hallituksen omat toimet eivät ole olleet omiaan lisäämään yritysten, tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Esimerkkeinä tästä ovat hallituksen esitykset kotitalousvähennyksen leikkaamiseksi 92 miljoonalla eurolla ja polttoaineverotuksen kiristäminen 250 miljoonalla eurolla. [Puhemies: Aika!] Hallituksen tulisikin ehdottomasti harkita näitä esityksiä uudelleen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-12T14:55:23,2019-11-12T14:56:45,Hyväksytty,1.1 2019_62_33,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä useat ovatkin nostaneet esille, että aktiivimalli johti palvelujen lisäämiseen ja palveluvalikoiman laajentumiseen. Haluan kuitenkin muistuttaa, että TE-toimiston puolesta tuli ilmi, että lisääntynyt palvelujen käyttö ei oikeastaan perustunut asiakkaan tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Siksi aktiivimallia pidetäänkin ihan perustellusti epäoikeudenmukaisena. Haluaisinkin nostaa positiivisena esityksenä tässä esille, että resursseja TE-palveluissa on nyt lisätty ja palvelujen tarve tunnistettu, mikä on erittäin hieno asia hallituksen puolelta. Jatkossa työllisyystoimia tehtäessä tuleekin pitää tarkasti mielessä se, kenelle ne oikeastaan on suunnattu ja miksi. Tavoitteemme tulee olla, että yhä useamman on helpompi osallistua työelämään ja useampi saa oikeanaikaista tukea työllistymiseen. Ei voi olla niin, että työllisyystoimet johtavatkin yhä useammin ihmisten ja toimeentulon heikentymiseen. Me haluamme kannustaa ihmisiä. [Puhemies koputtaa] Vihreä ryhmä on erittäin tyytyväinen, että aktiivimalli puretaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-11-12T14:56:45,2019-11-12T14:57:55,Hyväksytty,1.1 2019_62_34,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Mustajärvi toivoi hauskoja hautajaisia aktiivimallille. Haudattakoon se, kevyet mullat. Mutta se, mikä kokoomuksen eduskuntaryhmää huolestuttaa, on se, haudataanko tässä myöskin hallituksen työllisyystavoite, vastoin hallituksen omaa ohjelmaa vedetään toimenpide pois ilman korvaavia toimenpiteitä. Onko lapsi menossa pesuveden mukana? [Paavo Arhinmäki: Oliko tällä työllisyysvaikutuksia vai eikö ollut?] Onko lapsi menossa pesuveden mukana? Olette ehtineet tekemään tähän keltaiseen kirjaan toimia, joilla vähennetään työllisyyttä ja kotitalousvähennystä, ja monta muuta esitystä, jotka laittavat tämän budjettikirjan työllisyysvaikutukset negatiivisiksi, mutta ette ole ehtineet tehdä päätöksiä, joilla edistettäisiin työllisyyttä. Olisiko pitänyt miettiä vähän päätösjärjestystä? Eli meneekö lapsi pesuveden mukana? [Paavo Arhinmäen välihuuto] Onko tulossa työllisyystoimia? Henkilökohtaisia työvoimapalveluita työttömille voidaan aktiivimallin sijaan tuoda, mutta sen lisäksi työttömät tarvitsevat työpaikkoja. Työttömät tarvitsevat hallituksen esityksiä, jotka edistäisivät työllisyyttä. Milloin niitä tulee, pääministeri Rinne? [Puhemies koputtaa] Milloin niitä tulee? Niitä odotellessa. [Paavo Arhinmäki: Vastustatteko vai kannatatteko tätä esitystä?] — Kannatamme purkua, kevyet mullat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-12T14:57:55,2019-11-12T14:59:07,Hyväksytty,1.1 2019_62_35,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vihdoinkin, ajattelee moni työtön nyt, kun aktiivimalli puretaan. Moni on joutunut sen leikkureiden uhriksi. Aktiivimalli on tosiasiassa ollut työttömiä passivoiva ja lannistava, aivan erityisen huono päätös nimeään myöten. Aktiivimalli ei huomioi työttömän aktiivisuutta työnhaussa, ei, vaikka olisi hakenut sataa työpaikkaa. Todistetusti se ei myöskään ole lisännyt työllisyyttä, kuten olemme VATTin raportista lukeneet. Malli rankaisee siitä, että työtön ei saa työpaikkaa, vaikka on kuinka yrittänyt. Mutta kepittäminen ei ole työllistämistä. Malli on kohdellut erityisen epäoikeudenmukaisesti pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä työttömiä ja henkilöitä, joilla on puutteellinen työkyky. Aktiivimallin purkaminen oli vasemmistoliitolle yksi keskeisimpiä kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluissa, ja olemme iloisia, että hallitus nyt todella purkaa aktiivimallin, mutta uusiakaan vastaavia leikkureita emme toivo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-12T14:59:07,2019-11-12T15:00:13,Hyväksytty,1.1 2019_62_36,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olin jo valmis käyttämään tässä sen puheenvuoron, että on tärkeää, että nyt kokoomus kannattaa aktiivimallia. Nimittäin vielä syyskuussa 19, eli hetki sitten, puheenjohtaja Orpo sanoi, että aktiivimalli on kannatettava, kannattaa leikkuria ja tämä kannustaa jne., puhumattakaan näistä Vartiaisen lausunnoista ja siitä, että kokoomus on systemaattisesti koko kevään ja syksyn kritisoinut hallitusta siitä, että hallitus — aivan oikein — pistää aktiivimallin roskakoriin, juuri sinne minne se kuuluu. Kivi otetaan pois pullasta. Siitä kiitos, hallitus. Mutta nyt kun kuuntelin tuota edustaja Sarkomaan äskeistä puheenvuoroa, niin jäi vähän nyt sellainen kysymys uskottavuuden perään: mitä mieltä kokoomus nyt loppujen lopuksi on tästä aktiivimallista. Puhemies, en voi välttyä siltä, että tulee sellainen hieman pieni tunne, että kokoomusta sittenkin harmittaa tämä salarakas pistää sinne roskakoriin muodollisesti ja näennäisesti, koska nyt sitten vastustamisen paikkaa ei enää taida olla. Mutta toivoisin, että kokoomus nyt reilusti [Puhemies: Aika!] ja rehdisti selkiyttää kantansa. [Paavo Arhinmäki: Haluavat tilalle toisia leikkauksia työttömiltä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-12T15:00:16,2019-11-12T15:01:24,Hyväksytty,1.1 2019_62_37,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Otetaan pari puheenvuoroa, ja sitten puheenvuoro hallitukselle. Sitten me päätämme tämän debattiosuuden, mutta keskustelu jatkuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_38,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me emme jää kokoomuksessa kaipaamaan aktiivimallia emmekä sen leikkuria, [Paavo Arhinmäki: Mutta työttömiltä leikkaamista kylläkin!] eikä meillä tule aktiivimallia myöskään ikävä, mutta työllisyystoimia meillä on ikävä, ja niitä olemme tältä hallitukselta odottaneet. Ekonomistit ovat itse asiassa arvioineet, että Rinteen hallituksen toimet ovat jopa heikentäneet työllisyyttä. [Sari Sarkomaa: Tosi on!] Tämän maan työllisyystilanne olisi parempi, jos Rinteen hallitus ei olisi tehnyt mitään. 75 prosentin työllisyysaste on kova tavoite. Siihen päästäksenne te tarvitsette toimia. Me kannustamme teitä ottamaan käyttöön esimerkiksi paikallisen sopimisen ja perumaan kotitalousvähennyksen leikkaamisen. Pääministeri Rinne, te olette sanonut, että keppiä ei käytetä, mutta äsken juuri kuulimme, miten työministeri Harakka totesi, että jatkossakin työllisyystoimenpiteet ovat vahvasti velvoittavia. Onko nyt niin, että Harakka kuitenkin keppiä käyttää? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-12T15:01:30,2019-11-12T15:02:35,Hyväksytty,1.1 2019_62_39,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On käyty hyvää keskustelua, ja monia näköaloja on avautunut, mutta ehdottomasti on jäänyt avautumatta kaksi tosiasiaa. Toinen on se, että meillä on kymmeniätuhansia vapaana olevia työpaikkoja ja niihin ei löydy suomalaisia ihmisiä, miehiä ja naisia, töihin. [Arto Satonen: Näin on! — Paavo Arhinmäki: Tai muunsukupuolisia!] On täysin käsittämätön tilanne, että meillä on valtava määrä yrityksissä työpaikkoja ja myös julkisella puolella työpaikkoja mutta ei vain löydy tekijää. Tämähän on se meidän iso ongelma, jos meillä kerran on yrityksissä työpaikkoja. Omissa tuttavissani on monta yrittäjää, ja he kaipaavat metsäkoneenkuljettajia ja hitsareita, siellä tarvitaan linja-autonkuljettajia, rekkamiehiä ja vaikka mitä, mutta silti meillä koulutetaan valtava määrä sellaisiin ammatteihin, joista joutuu suoraan työttömiksi. Kyllä meidän pitää sekä koulutusjärjestelmää että tätä työttömyystukisysteemiä kehittää. Toinen asia, mikä on tärkeä: Monessa yrityksessä esimerkiksi kesäisin, esimerkiksi mansikanpoimintapelloilla, ovat lähes kaikki työntekijät ulkomaisia, vaikka meillä on siitä huolimatta henkilöitä, joilla ei ole töitä. Kannattaisi pikkusen näitä järjestelmiä viilata siihen systeemiin, jotta ihmiset saavat töitä, koska jos ei ole töitä, niin ei kerry sitä eläketurvaakaan, ja jokainen tietää, miten sitten käy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-12T15:02:39,2019-11-12T15:03:47,Hyväksytty,1.1 2019_62_40,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen nyt hieman hämmentynyt siitä, miten meillä voi olla maassa voimassa laki, jota kukaan ei näytä kannattavan. [Antti Lindtman: Nimenomaan!] Miten on mahdollista, että laki on tullut voimaan ilman, että keskusta ja kokoomus, jotka äänestivät sen puolesta, kannattivat sitä lakia? Sinänsä hyvä, että tämä laki nyt kuitenkin peruutetaan, koska tässähän on nämä valuviat, mitkä useaan kertaan on jo todettu, eli vaikka henkilö yrittäisi vilpittömästi täyttää ne aktiivisuusvaatimukset, niin hän ei välttämättä kuitenkaan niitä pysty täyttämään ja silti leikkuri heiluu. Tämän epäkohdan vuoksi perussuomalaiset tätä lakia aikanaan vastustivat, ja mielestämme on hyvä, että se puretaan. Nyt kuitenkin hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyyden, ja haluaisinkin kuulla hieman konkretiaa ministeri Harakan esittämään malliin. Mikä on nyt hallituksen tapa toteuttaa nämä asiat paremmin, koska tämä aktiivimalli oli huonosti toteutettu? Ei se työllisyys kuitenkaan itsestään etene.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-12T15:03:48,2019-11-12T15:04:41,Hyväksytty,1.1 2019_62_41,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Nyt annetaan hallitukselle vastauspuheenvuorot, kaksi minuuttia kullekin, vastaatte kysymyksiinne. Ensimmäisenä pääministeri Rinne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_42,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, tämän hetken viimeisin tilastotieto työllisyydestä kertoo sen, että työllisyysaste on 72,8 prosenttia, neljän kuukauden aikana lisää 0,4 prosenttiyksikköä. Jos tällä tahdilla jatketaan, niin se on 3,6 prosenttiyksikköä korkeampi vuonna 2023, jota mitataan. Tosiasiassa se tulee kuitenkin olemaan tätä selkeästi alempi valtiovarainministeriön perusuraa mentäessä. Se on tällä hetkellä perusura-arvion mukaan 73,1, mikä tarkoittaa noin 30 000:ta lisätyöllistä nykytilanteeseen verrattuna. Hallituksen toimenpiteillä tullaan päättämään siinä aikataulussa, joka täällä on useasti toistettu, eli ensi keväänä huhtikuussa lähinnä työttömyysturvajärjestelmään liittyen, lähinnä paikalliseen sopimiseen liittyen, elokuussa työllisyystoimenpiteitä konkreettisesti 30 000 ihmisen edestä ja sen jälkeen 30 000 lisää vaalikauden aikana vuoteen 2023 elikkä yhteensä 60 000 päätösperusteista. Nämä kaikki ovat tällä hetkellä valmistelussa. Täällä on usein lueteltu tämä 25 toimenpidekokonaisuuden lista, jonka perusteella hallitus vie tällä hetkellä valmistelua eteenpäin, [Sari Sarkomaan välihuuto] niin että voimme päättää näistä asioista sitten, kun ne on valmisteltu huolella, vaikutusarviot tehty, tehty arvioita, joittenka pohjalta asiat voidaan tuoda luottavaisesti tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Tämä hallitus tekee työnsä huolellisesti, punniten, tuoden ne esitykset punnittuina tänne eduskuntaan, niin että ne voidaan päättää täällä. Tämän hallituksen toimenpiteiden lopputuloksena on se, että Suomessa on, jos kaikki menee sillä tavalla kuin tällä hetkellä näyttää menevän, noin 90 000 lisätyöllistä tämän vaalikauden lopussa — näitten suunnitelmallisten, määrättyjen toimenpiteitten perusteella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-12T15:04:49,2019-11-12T15:06:41,Hyväksytty,1.1 2019_62_43,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Ja ministeri Pekonen, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_44,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Kiitos, puhemies! Kuulostaa siltä tätä lähetekeskustelua kuunnellessa, että eduskunta on varsin yksimielinen tämän hallituksen esityksen kanssa aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamisesta. Mutta, puhemies, tässä on kuitenkin muutama edustaja peräänkuuluttanut näitä niin sanottuja korvaavia toimia. Minusta on nyt hieman turhauttavaa keskustella täällä siitä, että mikä toimi nyt korvaa tässä minkäkin ja mikä on se korvaava toimi, kun tosiasiallisesti [Sari Sarkomaa: Työttömien henkilökohtainen palvelu!] VATTin raportissa ei ollut todennettuja numeroita näistä työllisyysvaikutuksista. Meidän hallituksellamme on äärimmäisen kunnianhimoinen ja kova tavoite 75 prosentin työllisyyden osalta, ja tämä hallitus tulee tekemään kaikkensa, jotta tämä tavoite saavutetaan. Teemme erittäin hyvää yhteistyötä läpi hallituksen, [Leena Meren välihuuto] ja itse voin todeta, että erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, ministeri Harakan kanssa, tekee hyvää yhteistyötä. Parhaillaan työskentelevä työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä ja sen alatyöryhmät pohtivat muun muassa, miten uudistetaan työttömien työnhakijoiden palveluita myöskin työllisyyttä tukeviksi — tämä ehkä edustaja Juvosen erittäin hyvään nostoon liittyen ihmisten työkykyyn ja siihen, miten työelämässä pärjää. Meillä on yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistymässä työkykyohjelma, jossa nimenomaan tulee näitä yksilöllisiä palveluita työnhakijoille niin, että tuetaan sekä työnhakijaa että myöskin työnantajaa. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että me voimme huomioida tässä muuttuvassa maailmassa, muuttuvassa työelämässä kaikenlaiset työnhakijat, jotta me saamme työllisyysasteen nostettua sinne 75 prosenttiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-12T15:06:42,2019-11-12T15:08:47,Hyväksytty,1.1 2019_62_45,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Ja ministeri Harakka, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_46,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen tiedusteli, millä tavalla varmistetaan se, että entistä paremmat ja entistä yksilöllisemmät palvelut voidaan taata tällä hallituskaudella. Nyt aivan konkreettisesti siis lisäämme TE-palvelujen resursseja 50 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Se tarkoittaa henkilöstölisäyksiä. Se tarkoittaa sitä, että yhä useampi on auttamassa asiantuntijana ihmisiä työllistymään. Ja se on juuri se, mikä tästä raportistakin jäi käteen; se on juuri se, mitä nämä TE-asiantuntijat haluavat tehdä, auttaa henkilökohtaisesti asiakkaita. Pohjois-Savon TE-toimistossa on jopa luvattu vastuuvirkailija sekä työnhakijalle että myös työnantajille — täytyy muistaa, että TE-toimistot palvelevat molempia — ja tämä on minusta upea lupaus. Lisäksi haluamme auttaa osatyökykyisiä työllistymään, ja he tarvitsevat myös erityisesti yksilöllistä, henkilökohtaista palvelua. Jokaiseen TE-toimistoon tulee työkykykoordinaattorit, jotka auttavat — ja jälleen kerran — sekä työnhakijaa että työnantajaa. Kun palvelut paranevat, sitten voidaan vastikkeeksi tehdä henkilökohtainen työllistymissuunnitelma, joka velvoittaa. Nyt kun meidän neuvotteluilmapiirimme on tervehtynyt ja olemme päässeet avoimeen keskusteluun, varmasti saamme nopeasti aikaan tästä konkreettisen mallin. Näistä monialaisista palveluista kannattaa ehkä mainita nämä TYP-palvelut ja Ohjaamot, joissa asiakkaiden tarpeisiin on pystytty vastaamaan monialaisesti ja henkilökohtaisesti. Niihin päästään jatkossa nopeammin ja helpommin, ja silloin tehdään juuri yhteistyötä työllistämishenkilökunnan ja sosiaali‑ ja terveysväen kanssa sekä kunnissa että ministeriöissä, ja hyvää yhteistyötä teemme ministeri Pekosen kanssa mutta myös ministerien Andersson ja Kosonen kanssa siinä, [Puhemies koputtaa] että pystymme vastaamaan näihin koulutus‑ ja osaamistarpeisiin jatkossa entistä tehokkaammin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-11-12T15:08:51,2019-11-12T15:10:59,Hyväksytty,1.1 2019_62_47,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_62_48,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_49,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aktiivimallin ongelmat olivat ilmeisiä jo silloin, kun esitys viime kaudella tuotiin eduskunnan käsittelyyn. Jo mallin valmistelun yhteydessä asiantuntijalausunnoissa epäiltiin mallin toimivuutta. Nyt olemme vihdoin lähellä sitä päivää, kun tästä työttömiä epäoikeudenmukaisesti kohtelevasta aktiivimallista päästään vihdoin eroon. Aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet puretaan 1.1.2020 ja työllisyyttä hoidetaan jatkossa kepin sijasta enemmän työttömiä tukemalla. Tuen hallituksen esitystä todella lämpimästi, sillä tämä epäoikeudenmukainen aktiivimalli leikkasi työttömyysturvaa yli 100 000 työttömältä ilman, että mallin todellisia työllisyysvaikutuksia kyettiin osoittamaan. Arvoisa puhemies! Aktiivimallia koskevan loppuraportin perusteella on haasteellista tehdä tutkimustietoon perustuvia johtopäätöksiä mallin työllisyysvaikutuksista. Työttömyyden aikainen työnteko ja työllistyminen ovat kyllä jonkin verran yleistyneet aktiivimallin voimaantulon jälkeen. Tutkimuksella ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia, koska muu työllisyys- ja suhdannekehitys on samaan aikaan ollut myönteistä. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien työllistyminen on myös jonkin verran parantunut, mutta on vaikea sanoa, mikä on aktiivimallin osuus tässä kehityksessä. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien ihmisten työttömyys ei taas ollut tutkimuksen mukaan lainkaan vähentynyt. Aktiivimalli on tilastojen mukaan lisännyt työttömien osallistumista työllistymistä edistäviin, erityisesti lyhyisiin, enintään viisi päivää kestäviin palvelujaksoihin. On kuitenkin vaikea sanoa, onko aktiivisempi osallistuminen palveluihin lisännyt lainkaan työllistymistä. On hyvä huomioida, että aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan edelleen aktiivimallin purkamisen jälkeenkin ylläpitää korkeaa osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niihin ohjataan esimerkiksi työttömien määräaikaishaastatteluissa, palveluja sisällytetään työllistymissuunnitelmiin ja työttömyysturvan saajia velvoitetaan osallistumaan palveluihin. Arvoisa puhemies! Aktiivimallin voimassaolon aikana työttömyysetuutta on alennettu keskimäärin yli kolmannekselta työttömyysetuuden saajista. Aktiivimallin vaikutuksia koskevien tilastotietojen perusteella malli on alentanut erityisesti ikääntyneiden ja/tai pitkään työttöminä olleiden työttömyysetuutta. Vaikuttaakin osittain siltä, että työttömyysetuutta alennettiin erityisesti sellaisilta työttömyysetuuden saajilta kuin työmarkkinatukea saavat pitkäaikaistyöttömät ja ansiopäivärahan niin kutsutuilta lisäpäiviltä etuutta saavat pitkäaikaistyöttömät. TE-toimistojen henkilökunnalle suunnattuun kysely- ja haastattelututkimukseen perustuvan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin loppuraportin mukaan aktiivimallin avulla ei pystytty vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua. Tämän takia mallia pidettiin eriarvoistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana. Aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin tai motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Arvoisa puhemies! Aktiivimallin purkamisessa on kyse työttömien ihmisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Mallin keskeinen epäoikeudenmukaisuus on ollut se, että työttömien ihmisten toimeentuloa voidaan leikata heistä itsestään riippumattomista syistä. On erittäin hyvä, että työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet nyt vihdoinkin kumotaan. Kiitän hallitusta lämpimästi siitä, että tästä työttömiä epäoikeudenmukaisesti kohtelevasta aktiivimallista päästään heti vuodenvaihteessa eroon ja että hallituksen ajamat työllistämistoimet ovat jatkossa kepin käytön sijasta enemmän työttömiä tukevia ja kannustavia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T19:58:17,2019-11-12T20:03:23,Hyväksytty,1.1 2019_62_50,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meidän tulee auttaa kaikki kynnelle kykenevät työhön myös aktiivimallin leikkurin poistamisen jälkeen. On hyvä, että hallituksen esityksessä säilyy velvollisuus hakeutua koulutukseen. Siihen meidän tulee tukea ja kannustaa. Olennaista on nyt se, kuinka varmistamme ihmisten aktiivisuuden jatkossakin. Välitön aktiivinen työnhaku on ihmisen itsensä etu. Tiedämme, että työttömyyden pitkittyessä paluu työelämään mutkistuu. Hallitusohjelman mukaan aktiivimallin tilalle valmistellaan sellainen malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteista ja ‑palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Resurssit tähän turvataan TE-toimistoissa, joihin tarvitaan yksilöllistä ohjausta. Työelämän muutos on valtavan nopeaa. Uusi työ syntyy näillä näkymin korkeaa osaamista edellyttäville aloille. Osaajapula pahenee ympäri Suomen. Huoli osaavasta työvoimasta kasvaa, koska väkemme vanhenee ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Nostan esille yhdeksi lääkkeeksi jatkuvan oppimisen, koko elämänkaaren aikaisen, eri elämänalueille ulottuvan oppimisen. Meidän tulee kehittää koko koulutusjärjestelmäämme ja kaikessa tapahtuvaa oppimista saumattomaksi osaamisjärjestelmäksi. Meidän tulee varmistaa jokaiselle suomalaiselle riittävä perusosaaminen, jonka pohjalta tällainen jatkuva oppiminen on mahdollista, jotta työelämässä on edellytykset osaamisen jatkuvan kehittämiseen. Tämä takaa sen, ettei putoa niin helposti pois työelämästä, kun työelämä muuttuu. Nostan kaksi näkökulmaa OECD:n ”Getting Skills Right: Finland” ‑raporttiluonnoksesta. Ensinnäkin: vaikka suomalaisten aikuisten osallistuminen koulutukseen on maailman korkeinta, osallistumisessa on merkittäviä eroja eri ryhmien välillä. Kun 66 prosenttia työllisistä osallistuu koulutukseen, vain 33 prosenttia työttömistä osallistuu siihen. Osaamisen kasautuminen syventää jo olemassa olevaa osaamisen kuilua. Suomen koulutusjärjestelmä on raportin mukaan inklusiivisuudeltaan eli kaikki mukaan ottavuudeltaan yksi OECD-maiden heikoimmista. Muissa Pohjoismaissa työtä syntyy sekä korkeaa että matalaa osaamistasoa edellyttäville aloille. Suomessa kehitys näyttää toisenlaiselta. Korkeaa osaamistasoa edellyttävät työt ovat lisääntyneet meillä merkittävästi ja vähäisempää osaamistasoa vaativat työt ovat lisääntyneet sen sijaan vain vähän. Olisi jollakin tavalla tasapainoisempaa, jos kehityksemme kulkisi enemmän muiden Pohjoismaiden suuntaan. On toimittava myös sen puolesta, että työtä syntyy myös muihin kuin korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Yksi ratkaisu on oppisopimuskoulutuksen edistäminen. Toinen ratkaisu on tukea reippaammin pientä ja mikroyrittäjyyttä, sillä matalasti koulutettuja on paljon pienyrittäjinä, jotka eivät sitten osallistu koulutukseen. Tämä voi olla este yrityksen laajentumiselle ja naapurin työllistämiselle. Uusi työ syntyy juuri pieniin yrityksiin. Voisimme ottaa mallia Irlannin Skillnet Ireland -mallista, jossa valtio tukee alakohtaisia ja alueellisia verkostoja, jotka kehittävät ja järjestävät koulutusta. Verkoston yritykset tekevät henkilöstölleen koulutustarpeen arvioinnin, ja tämä verkostojen toiminta on yhteisrahoitteista, valtion ja yritysten yhdessä rahoittamaa. Tällä hetkellä tuossa verkostossa on 16 500 yritystä, joista 95 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, ja mukana on myös mikroyrityksiä. Tämä voisi olla osaltaan yksi vastaus leikkurin poistamisen korvaavaksi toimenpiteeksi. Näin autamme ihmisiä löytämään vahvuutensa ja voimme kannustaa heitä työllistämään itsensä ja miksei myös naapurinsa. Toiseksi nostan ikääntyvien osaamisen. Heidän osaamisensa ylläpito tulee entistä tärkeämmäksi. Ikärakenteen muutoksen vuoksi 15—64‑vuotiaiden määrä vähenee 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä ja 208 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä. On tarpeen huolehtia ikääntyvän väen osaamistasosta. Nyt ollaan aivan kuin välivaiheessa. Työttömyysturvan uudistaminen jatkuu. Tavoitteena on, että työttömyysjaksot lyhenevät ja omatoimisuuteen kannustetaan. Työttömyysturva ei kuitenkaan ole perustulo. Me saamme yhdessä ja yhteistuumin kannustaa ihmisiä työhön, kaikkia niitä, jotka siihen kykenevät. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-12T20:03:31,2019-11-12T20:10:48,Hyväksytty,1.1 2019_62_51,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä päivää lukuisat aktiivimallin leikkurin kohteeksi joutuneet ovat odottaneet — odottaneet siinä mielessä, että pääsemme keskustelemaan aktiivimallin vaikutuksista ja aloitimme täällä eduskunnassa sen kumoamista koskevan päätöksenteon. Enemmän he odottavat kuitenkin uudenvuodenpäivää 2020, jolloin saatamme täysin käsittämättömän ja epäoikeudenmukaisen aktiivimallin leikkureineen historiaan. Aktiivimalli oli järjettömyydessään tuomittu epäonnistumaan jo sen syntyvaiheissa. En ymmärtänyt silloin enkä ymmärrä vieläkään, mikä tarkoitusperä on rangaista työttömiä siitä, että he eivät yrityksistä huolimatta onnistu työllistymään. Erityisen epäoikeudenmukainen aktiivimalli on ollut alueellisesti, sillä ei ole sama olla työtön työnhakija harvaan asutuissa maakunnissa kuin kehittyvissä kasvukeskuksissa. Aktiivimalli kohteli erityisen kovalla kädellä myös pitkäaikaistyöttömiä ja henkilöitä, joilla on puutteellinen työkyky. Heidän kohdallaan aktiivimallin edellyttämiä velvoitteita on usein ollut mahdoton täyttää. On myös laskettu, että aktiivimallin leikkuriin joutui jopa satatuhatta työtöntä yhden tarkastelujakson aikana. Tätä taustaa vasten ihmettelen, mikäli jotkut täällä salissa vielä pitävät mallia onnistuneena ja työttömiä kannustavana. On käynyt aivan selväksi, että aktiivimalli leikkureineen on ollut vain keino säästää työttömyysturvamenoissa. Arvoisa puhemies! Aktiivimallin tosiasiallinen tarkoitus on ollut työttömien syyllistäminen heidän tilanteestaan. Erityisesti kokoomuksessa on omaksuttu ajatus, että työtä kyllä löytyy, kun on vain tarpeeksi työhalua. Voin omasta kokemuksestani kertoa, että näin ei ole, sillä uskon olevani lähes ainoa tai ainakin yksi harvoista edustajista, joka on aktiivimallin leikkurin joutunut kokemaan. Lukuisista työhakemuksistani huolimatta en päässyt kuin yhteen työhaastatteluun. [Kimmo Kiljunen: Eduskuntaan!] Onneksi aktiivinen työnhakuni tuotti kuitenkin keväällä tulosta ja pääsin kertomaan tähän saliin myös työttömien elämästä. Kyselytutkimuksen mukaan valtaosa TE-toimiston henkilöstöstä pitää aktiivimallia epätarkoituksenmukaisena eikä usko tällä olevan työllistymistä edistäviä vaikutuksia. Erityisesti alan ammattilaiset arvostelivat sen epäoikeudenmukaisuutta ja sitä, että se lisää entisestään eriarvoisuutta työttömien keskuudessa. Tämä ei tullut ainakaan itselleni yllätyksenä, enkä usko, että näin tapahtui niillekään edustajista, jotka aikoinaan tämän aktiivimallin olivat hyväksymässä. Aktiivimallin vaikutuksia arvioivassa VATTin raportissa ei ole voitu osoittaa, että aktiivimallilla olisi joitain työllisyysvaikutuksia. Näinpä tälle yksittäiselle järjettömyydelle ei tarvitse etsiä vastaavia työllisyystoimia, vaikka hallitusohjelmassa näin on sanottu. Hallitus tekee ja tulee tekemään kyllä lukuisia työllisyystoimia, mutta niitä ei tehdä enää työttömiä syyllistämällä vaan auttamalla, mikä on huomattavasti tehokkaampi ja ennen kaikkea inhimillisempi keino. Tosin tämä maksaa, toisin kuin aktiivimalli, mikä ainoastaan toi säästöjä työttömyysmenoissa, mutta tämä on hallitukselta selkeä arvovalinta. Me emme syyllistä työttömiä, jotka ovat jo muutenkin hankalassa elämäntilanteessa, vaan etsimme ratkaisuja, jotta he pääsevät mahdollisuuksien mukaan työelämään takaisin. Arvoisa puhemies! Erityisesti joillekin kokoomuksen edustajista aktiivimallin purku tuntuu ottavan koville. Toki tämän ymmärrän, sillä onhan heillä usein ajatus, että jokainen on oman onnensa seppä. Toisaalta ottaa varmaan koville, kun näkee, että omat ideologiset saavutukset haihtuvat oppositiossa istuessa. Voin kuitenkin lohduttaa sillä, että vähävaraiset ihmiset kestävät heidän oppositiokautensa kyllä mainiosti. Koettakaa siis kokoomuksessakin jaksaa nyt ainakin tämä eduskuntakausi loppuun. Yritämme sillä välin korjata teidän tekemänne epäoikeudenmukaiset ja eriarvoisuutta lisänneet päätökset. Loppuun muistutan myös perussuomalaisia siitä, että ovat työttömät joutuneet heidänkin politiikkansa maksajiksi, vaikka he yrittävät sinisillä itsensä valkopestä. Muistuu vain mieleen heidän aikansa hallituksessa, kun ansiosidonnaisen kestoa leikattiin sata päivää ja sen lisäksi sen tasoa leikattiin tuntuvasti. Hienoa kuitenkin, että oppositiossa ollessa työttömien hyvinvointi kiinnostaa kaikkia. [Kimmo Kiljunen: Ei kiinnosta kaikkia, se kiinnostaa vain hallituspuolueiden edustajia!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-11-12T20:11:00,2019-11-12T20:16:36,Hyväksytty,1.1 2019_62_52,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Hienoa, keskusta säästettiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_53,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lokakuun lopussa julkaistiin VATTin tutkimus viime hallituksen lanseeraaman aktiivimallin työllisyysvaikutuksista. Mallin taustallahan oli ajatus, että erityisesti pitkään työttömänä olleita tulee kannustaa sanktion uhalla osallistumaan työmarkkinoille. Tutkimus tuo esille sen, ettei tämän ihmisryhmän työllistymiseen aktiivimallilla ollut vaikutusta. Malli on ollut myös epäoikeudenmukainen alueellisesti, aloittain ja ikäryhmittäin, eikä se ole huomioinut esimerkiksi ihmisten toimintakykyä ja kuntoutuksen tarvetta. Kaiken lisäksi malli on ollut byrokraattinen eikä se ole tarjonnut työttömien tarvitsemia palveluita riittävästi. Pitkään työttömänä olleet tarvitsevat työhönvalmennusta, rinnalla kulkemista, ohjattua työn tai opiskelupaikan etsintää. He eivät tarvitse rangaistuksia. Itse olen saanut olla mukana Pohjois-Karjalassa työllisyyshankkeissa, joiden kantavana ajatuksena on usko ihmisten tukemiseen. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksellä on ollut useampiakin työllistämishankkeita, joiden tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Tällä hetkellä siellä oleva niin sanottu Tarmo-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäaikaistyöttömiä tuetaan työhön palaamisessa. Keskeistä on henkilökohtainen työhönvalmennus ja työn etsintä. Hankkeessa erityisesti työhönvalmennuksella ja työn etsinnällä, koulutuksella sekä työllistävien yhdistysten tukemisella on saatu erittäin vaikuttavia tuloksia aikaan. Pohjois-Karjalassa on myöskin Honkalampi-säätiön Jobia-hanke, jonka ohjausryhmässä työskentelen. Sen kohteena ovat erityisesti yli 50-vuotiaat osatyökykyiset työttömät. Jokaiselle hankkeessa olevalle asiakkaalle räätälöidään työllistymiseen tai koulutukseen tähtäävä suunnitelma, jota voidaan toteuttaa työkokeilussa tai palkkasuhteessa. Tässä ryhmässä on paljon pelkän peruskoulun suorittaneita, minkä takia heidän työllistymisensä ilman lisäopintoja on lähes mahdotonta. Siksi heille työn ohessa tuettuna suoritettavat opintojen osat ja opintokokonaisuudet ovat erittäin tärkeä väylä päästä etenemään kohti työelämää. Omien kokemusteni kautta siis tiedän, että pitkäänkin työttömänä olleet voivat työllistyä, kun heille löydetään oikeanlainen tuki ja apu. Olenkin todella iloinen, että hallitus haluaa purkaa aktiivimallin ja sen epäoikeudenmukaisen leikkurin. Työttömien rankaisemisesta siirrytään työnhaun tukemiseen ja mahdollisuuksien luomiseen. Tämä on inhimillinen ja oikea tie. Arvoisa puhemies! Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä toimii myös työllisyyden asiakasraati, jonka jäseninä ovat työttömyyttä henkilökohtaisesti kokeneet ihmiset. Saan heiltä säännöllisesti terveisiä tänne eduskuntaan, ja esimerkiksi viimeksi saamassani viestissä luki seuraavasti — tämä on lähes suora lainaus: ”Työllisyyspalveluista olemme huolissamme. Sähköiset palvelut ovat toki tätä päivää, mutta kun ne eivät sovi kaikille. Erityisesti, kun työttömyys pitkittyy, ihminen tarvitsee henkilökohtaista tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Viime vuosien työllisyyspolitiikassa ei kohtaamiselle ole ollut tilaisuuksia. Joutuu väkisinkin kysymään, millaisessa yhteiskunnassa elämme, jos meidän täytyy haaveilla kasvotusten kohtaamisesta. Olemme edelleen huolissamme myös asenteista työttömiä kohtaan. Peräänkuulutamme sitä, että työttömyys on arkinen yhteiskunnallinen ongelma, jonka ei kuulu leimata ihmistä tietynlaiseksi. Työttömyysjaksoista ei saa antaa sellaisia merkityksiä, jotka heikentävät työttömän työllistymismahdollisuuksia jatkossa.” Näin siis suora lainaus työttömien asiakasraadin viestistä, ja tämä on todella tärkeä muistutus meille kaikille. Monet työttömät nimittäin kokivat aktiivimallista, että malli heijasteli yhteiskunnan ja päättäjien kielteisiä asenteita työttömiä kohtaan, eli että rangaistuksen avulla pitää ohjata työhaluttomat ihmiset töihin. Näin pitkään työttöminä olleet kokivat tämän mallin. Kuitenkin haluttomuudesta on hyvin harvoin kysymys, ja toivonkin, että jos jotain hyvää pitää tästä aktiivimalliepisodista etsiä, niin toivottavasti ymmärrys työttömien tilanteesta on parantunut. Lopuksi vielä saamani työllisyyden asiakasraadin viestin ihan vihonviimeinen loppukommentti, ja sekin lähes suorana lainauksena: ”Lopuksi haluamme sanoa teille, arvon kansanedustajat, että työttömän aktivointi on mielestämme kannatettava idea. Ehdotamme kuitenkin, että se jatkossa tehdään positiivisten ja ihmisläheisten palveluiden muodossa. Me kaipaamme tukea, apua ja ohjausta. Me emme kaipaa keppiä. Ehdotamme, että eduskunnassakin kuunneltaisiin yhä useammin työttömien ääntä. Meillä on nimittäin kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka työllisyyspolulla kuljetaan askelia eteenpäin.” Tämä oli mielestäni erittäin tärkeä muistutus meille kaikille, ja toivottavasti lakiesityksiä jatkossa tehdään ja palveluja kehitetään hyödyntäen hyviä käytäntöjä, joista muutaman esimerkin äsken sanoin, ja toisaalta kuunnellen myös ihmisten omaa ääntä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-12T20:16:42,2019-11-12T20:22:27,Hyväksytty,1.1 2019_62_54,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aktiivimalli on herättänyt keskustelua siitä asti, kun se ensimmäisen kerran tuli julkisuuteen. Sinä aikana on aktiivimallia vastaan nähty suuria mielenosoituksia, vedottu lukuisilla mielipidekirjoituksilla, pidetty tunteikkaita puheita ja nähty jopa painajaisia. Ei ole mikään ihme, että kaikessa epäoikeudenmukaisuudessaan aktiivimalli on saanut aikaan hätääntyneisyyttä ja epätoivoa niissä ihmisissä, joita sen vaikutukset ovat eniten kurittaneet. Päättäjät ovat syystäkin saaneet aktiivimallista kritiikkiä osakseen. Aktiivimalli on ollut tämän maan työllisyyspolitiikan häpeäpilkku, jos sitä nyt edes työllisyyspolitiikaksi kehtaa sanoa. Oikeastaan se on ollut vain vaikuttavan nimen taakse verhoiltu työttömyysturvan heikennys ja kurituskeppi työttömille. Nyt suunta on onneksi muuttumassa. Hallitus esittää aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamista, kuten keväällä on uudessa hallitusohjelmassa luvattu. Aktiivimalli on suora osoitus siitä, että yhtäkään lakia ei pitäisi tuoda tänne eduskuntaan päätettäväksi ilman huolellista ja kunnollista valmistelua. Eikä se ole lakia valmistelleiden virkamiesten vika, vaan niiden päättäjien, jotka ovat sitä työtä epäonnistuneesti johtaneet. Tämä virhe ei saa toistua, ja tästä on kaikkien opittava. Epäonnistunut lainvalmistelu on johtanut siihen, että monet ihmiset ovat joutuneet kohtuuttomaan välikäteen ja vaikeuksiin. Esimerkkinä kerrottakoon, että eräs lähes eläkeikäinen mies oli lähetetty yrittäjäkurssille kymmenien vuosien työttömyyden jälkeen. Kuulostaako tämä kohtuudelta? Ei, se on suoranaista ihmisen kiusaamista. Ongelmana on ollut, että aktiivimallin asettamat aktiivisuuden kriteerit ovat olleet ristiriitaisia. Vaikka olisi ollut poliittisesti aktiivinen kunnanhallituksen jäsen, sekään ei aktiivimallin mukaan osoittanut riittävää aktiivisuutta yhteiskunnalle. Tai esimerkiksi vapaaehtoistyö maahanmuuttajien kotouttamisen parissa ei ollut riittävää toimeliaisuutta, mutta sitten taas muutaman tunnin työ hyllyttämisessä tai kurssilla, joka ei edes palvele omaa osaamista, oli parempi osoitus aktiivisuudesta. Nyt työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työttömyysturvan omavastuupäivien toteuduttua aktiivimallia koskevat säännökset työttömyysturvalaissa kumottaisiin. Tästä seuraisi, että työttömyysetuuden saajan ei tarvitsisi täyttää kyseisissä säännöksissä säädettyä palkkatyötä, yritystoimintaa tai työllistymistä edistävään palveluun tai työllistymistä tukevaan toimintaan osallistumista koskevia ehtoja säilyttääkseen työttömyysetuutensa täytenä. Edelleen aktiivimallin edellytysten täyttämättä jättäminen ei enää johtaisi työttömyysetuuden alentamiseen 4,65 prosentilla. Muilta osin työttömyysetuuden saajia koskevat etuuden saannin edellytykset säilyisivät ennallaan. Esityksessä ehdotetaan myös, että aktiivimallia koskevien säännösten kumoamisen vuoksi muutettaisiin työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ja työttömyyskassalakiin sisältyvää ansiopäivärahan valtionosuutta koskevaa säännöstä. Meillä puhutaan paljon Ruotsin mallista, mutta tästäkään asiasta ei olla suostuttu ottamaan mallia. Ihmisten ahdistelu ei johda aktiivisuuteen vaan passiivisuuteen, ja sitä Suomi ei tarvitse. Suomi tarvitsee positiivisuutta ja uskoa tulevaisuuteen, sitä, että palkansaajaan luotetaan ja työttömäksi jäänti, joka harvoin edes on yksilön oma vika, ei ole rangaistava teko. Vihdoin olemme pääsemässä pois tästä kyräilyn ja vahtaamisen kulttuurista avoimeen ja positiiviseen suuntaan, jossa työntekijä ja työnhakija nähdään yhteiskunnan voimavarana eikä yhteiskunnan kulueränä. Suomi tarvitsee uutta johtajuutta, ja tässä on oivallinen paikka alkaa rakentamaan luottamuksen työmarkkinoita, joilla jokainen on yhtä arvokas ja jokaisella on merkitys. Vain luottamuksella me saamme Suomen tuottavuuden nousukäyrälle ja työllisyyden kasvuun. Siksi tätä hallituksen esitystä on helppo kannattaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-11-12T20:22:38,2019-11-12T20:26:53,Hyväksytty,1.1 2019_62_55,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä aikaisemmin päivällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehviläinen toi esille sen, että ei ole näyttöä siitä, että aktiivimalli olisi työllistänyt, eikä myöskään siitä, että se ei olisi työllistänyt. Saattaa olla, että edustaja Vehviläinen on oikeassa. Siitä on sen sijaan näyttöä, että tämä aktiivimalli on rangaissut työttömiä ja on rangaissut nimenomaan kaikkein haavoittuvimmassa, heikoimmassa asemassa olevia työttömiä. Se on kohdistunut selkeästi pitkäaikaistyöttömiin, se on kohdistunut maahanmuuttajataustaisiin työttömiin, se on kohdistunut henkilöihin, joilla on terveytensä kanssa niin suuria ongelmia, etteivät he kykene varsinaisesti työhön enää, se on kohdistunut Suomen reuna-alueilla asuviin työttömiin, ja se on kohdistunut myöskin ikääntyneisiin työttömiin. Se on aidosti kohdistunut rankaisuna Suomen työikäisen väestön haavoittuvimpaan osaan. Arvoisa puhemies! Bye-bye, aktiivimalli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T20:27:30,2019-11-12T20:28:46,Hyväksytty,1.1 2019_62_56,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan monien muiden ohella jättää kannanoton tästä merkittävästä asiasta eli aktiivimallin purusta. On hyvä, että yhdeksi edellisen hallituksen epäreiluimmista päätöksistä koettu, pienituloista rokottava ja ostovoimaa leikkaava viritys poistuu keinovalikoimasta. Tämä keppilinja työllisyystoimena vaihtuu kannustavaan ja työtöntä tukevaan linjaan. Vaalikampanjan aikana puhuttiin paljon tästä edellisen hallituksen kehittämästä ja käyttöön ottamasta aktiivimallista ja erityisesti siihen liittyvästä leikkurista. Se koettiin epäoikeudenmukaisena ja toimimattomana, koska vaikka monet työttömät toimivat aktiivimallin ehtojen mukaisesti, leikkaus työttömyysturvaan saattoi silti tulla. Se on ollut omiaan lisäämään köyhyyttä ja sitä kautta monia muitakin ongelmia ja pahoinvointia, muun muassa perheissä, joissa on työttömyyttä, myös lapsiköyhyyttä. SDP lupasi vaalien alla, että tästä aktiivimallista luovutaan, jos se on meistä kiinni. Nyt olemme tätä lupausta yhdessä hallituksen muiden puolueiden kanssa toteuttamassa, ja tämä epäreiluksi koettu malli puretaan. Arvoisa puhemies! Hallitus odotti ohjelmansa mukaisesti myöskin aktiivimallin työllisyysvaikutuksista arviointia, ja sitä on täältä pyydelty myöskin opposition puolelta, koska siellä on oletettu, että se on ollut hyvinkin tehokas työllisyystoimi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportti ei tätä näkemystä kovin vahvasti tue vaan lausuu, että tutkimuksessa ei kyetä esittämään luotettavaa numeerista arviota työllisyysvaikutuksista, koska aktiivimallin toteutustapa ei mahdollistanut sellaista tutkimusasetelmaa ja samaan aikaan työllisyys kasvoi voimakkaasti suhdannetilanteen vuoksi eikä suhdanteen ja aktiivimallin vaikutuksia ole mahdollista erotella toisistaan. Voimakas työllisyyden kasvu alkoi jo huomattavasti ennen aktiivimallin voimaantuloa. Raportin havaintoja oli muun muassa se, että aktiivimalli leikkasi työttömyysetuutta reilulta kolmannekselta kaikista työttömyysetuuksien saajista ja reilulta puolelta niistä ihmisistä, jotka olivat kokonaan työttömiä vuoden 2018 alussa. Kyselytutkimuksen mukaan aktiivimallia ei pidetty TE-toimistoissa työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Mallia pidettiin eriarvoistavana ja epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana. Sen katsottiin kannustavan aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden työllistymisen tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteeen vaan joka on niin sanottua näennäisaktiivisuutta, jossa tavoitteena on vain aktiivimallin ehtojen täyttäminen. Kyselyn mukaan myös TE-toimistojen henkilökunta haluaa kehittää työvoimapolitiikkaa ja sen puitteissa tehtävää palvelutyötä asiakaslähtöisemmäksi, positiivisesti kannustavammaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Arvoisa puhemies! Hallitus kehittää vahvasti työllisyyspolitiikkaa palvelujen kautta. Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on erityisesti ikääntyneissä, perusasteen koulutuksen varassa olevissa maahanmuuttajissa, osatyökykyisissä ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävissä nuorissa. Kaikissa näissä ryhmissä palvelujen merkitys on suuri. Siksi tulee panostaa palveluihin, joilla työttömän osaamista tarvittaessa päivitetään ja työnhaussa autetaan ja opastetaan entistä henkilökohtaisemmin. Ensi vuonna lähtee liikkeelle myös kuntakokeiluja, jotka koskevat alustavasti noin 200 000 työnhakijaa. Niistä on hyviä kokemuksia, ja potentiaali palvelujen vahvistamiseen on suuri. Lisäksi hallitus aikoo uudistaa palkkatukea. Tavoitteena on sen käytön tuntuva lisääminen. Esimerkiksi Ruotsissa palkkatukeen panostetaan moninkertaisesti Suomeen verrattuna, ja siellä on siitä verrattain hyviä tuloksia. Hallitusohjelman mukaan aktiivimallin tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä suunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-11-12T20:28:49,2019-11-12T20:33:35,Hyväksytty,1.1 2019_62_57,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden ja   velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä pitkän päivän illassa on tullut melko selväksi ainakin jäljellä olevan porukan mukaan se, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet on syytä muuttaa, ja luonnollisesti myös keskusta on osana hallitusohjelmaa sitoutunut esityksen tavoin arvioimaan aktiivimallia uudelleen. On aika ottaa askel eteenpäin. Sanon silti ilman sarvia ja hampaita, että edelleen aktiivisuus työnhaussa on tärkeää. Aktiivinen työnhaku on myös ihmisen itsensä etu. Tiedämme, että työttömyyden pitkittyessä paluu työelämään mutkistuu ja hankaloituu. Hiukan siis mietityttää, miten tätä aktiivisuuden tahtoa pidetään hyvällä tavalla tarpeeksi yllä. Täällä on hyviä puheenvuoroja käyttänyt esimerkiksi edustaja Kautto oman tarinansa kautta. Myöskin edustaja Mäkisalo-Ropposella oli hyvät esimerkit siitä, miten positiivisella tavalla saadaan työttömiä työllistettyä, ja se on tässä kaiken asian ytimenä. Kuten täällä on todettu, hallituksella on valmisteilla malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesti työnhakuvelvoitteista ja ‑palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Tämä on hyvä asia, ja hyvä asia siinä on myöskin se, että TE-toimistojen resurssit tähän turvataan. Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on totta kai ikääntyvissä, pelkän perusasteen varassa olevissa, maahanmuuttajissa, osatyökykyisissä ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävissä nuorissa, ja kaikissa näissä ryhmissä juuri palveluiden merkitys on suuri, ja siksi on viisasta, että juuri palveluihin panostetaan, kuten hallitus tekee. Puhemies! Suomessa on edelleen ennätysmäärä avoimia työpaikkoja, ja yritykset näkevät työvoimapulan keskeisenä kasvun esteenä. Tähän pitää reagoida juuri näillä työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä. Aktiivimallista on nyt suunnattava katse muihin keinoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-12T20:33:38,2019-11-12T20:36:21,Hyväksytty,1.1 2019_62_58,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_62_59,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ikääntyneiden työvoimaan osallistuminen ja työllisyys ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Positiivisesta työllisyyskehityksestä huolimatta ikääntyneiden työllisyysasteet Suomessa ovat selkeästi pohjoismaisia verrokkimaita alempana. Hallitusohjelman mukaan ikääntyneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyttä lisätään. Tällä esityksellä toteutetaan osaltaan tätä tavoitetta ja vastataan väestörakenteen muutokseen. Esitys perustuu työmarkkinajärjestöjen ehdotukseen, ja siinä on kyse vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanon jatkamisesta, johon hallitus on sitoutunut yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvan lisäpäiviä eli niin kutsuttua eläke- tai työttömyysputkea siten, että vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella 61 vuodesta 62 vuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö olisi oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana, kun nyt ikäraja on 61 vuotta. Vanhempien ikäluokkien ja esimerkiksi jo työttömyysturvan lisäpäivillä olevien henkilöiden lisäpäiväoikeuteen ei esitetä muutoksia. Samalla esitetään korotettavaksi työnantajan omavastuun päättymisikää yhdellä vuodella lisäpäiväoikeuden alaikärajan korotusta vastaavasti, jotta omavastuujärjestelmän kannustimet ja rahoitusvastuut säilyisivät ennallaan. Lisäksi esitetään korotettavaksi työttömyysturvan myöntämisen yläikärajaa siten, että se seuraa alimman eläkeiän nousua. Tämä on tärkeää, jotta estetään tilanteet, joissa oikeus työttömyysetuuteen voisi päättyä ennen alinta vanhuuseläkeikää. Lisäpäiväoikeuden alaikärajan korottamisen arvioidaan aikaisemmista vastaavista muutoksista tehtyjen selvitysten ja tutkimusten perusteella pidentävän työuria ja siten vähentävän työttömyyttä ja lisäävän työllisyyttä. Esityksessä on arvioitu, että lisäpäiväoikeuden alaikärajan nosto vähentää työttömien lukumäärää 7 400 henkilöllä ja lisää työllisten määrää 6 000 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoteen 2055 mennessä vaikutus olisi 9 000 henkilöä. Lisäpäivien ikärajojen korotukset ovat aiemmin johtaneet siihen, että yhä useampi ikääntynyt on jatkanut pidempään työelämässä. On toisaalta perusteltua kysyä, miten käy heille, joiden oikeus lisäpäiviin myöhentyy. Mitä jos ikärajan korotus koskee minua ja työsuhteeni on jo päättynyt enkä pääsekään odotuksieni mukaan lisäpäiville 61-vuotiaana? Yhtenä vastauksena tähän 60 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvan lisäpäiviin, on myös olemassa subjektiivinen oikeus työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun kuin kunnan palveluksessa. Näihin osallistumalla henkilö voi täyttää työssäoloehdon uudelleen ja palata ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle. Jos työtön työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työllistymistä edistävää palvelua tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa, hänellä on oikeus kunnan järjestämään työhön. Ikääntyneitä työnhakijoita koskeva erityinen etuuksien ja palveluiden turvaverkko toimii käytännössä niin, että se palauttaa takaisin ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle henkilöt, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille. Näihin ikääntyneitä koskeviin työttömyysturvajärjestelmän erityissäännöksiin ei tehdä tällä esityksellä muutoksia. Nyt keskustelussa oleva lisäpäivien alaikärajan korottaminen ei ole ainoa ikääntyneiden työllisyyttä koskeva toimenpide, jota hallitus aikoo edistää. Hallitusohjelman mukaisesti erityisen tuen tarpeessa olevien — mukaan lukien myöskin ikääntyneet — pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan. Hallitusohjelman mukaan työvoimapalveluita kehitetään siten, että erityisesti työttömyyden alun palveluja tehostetaan ja mahdollistetaan entistä paremmin työttömien yksilölliset tarpeet. Samalla työttömien henkilökohtaisen palvelun resurssit TE-toimistoissa turvataan. Ikääntyneissä on paljon työvoimapotentiaalia, ja ikääntyneiden työllisyyden parantaminen on myöskin keskeistä 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisen kannalta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-12T15:11:34,2019-11-12T15:17:13,Hyväksytty,1.1 2019_62_60,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Äsken puhuimme aktiivimallista ja totesimme, että leikkuri osui juurikin 60-vuotiaisiin, ja nyt tämä esitys jatkaa tätä aihetta. Esityksen tarkoituksena on työurien pidentäminen. On tärkeää, että työ ja työllisyyspalvelut turvataan kaikille työttömille ikään katsomatta. Tällä hetkellä tämä ei ole toiminut hyvin. On tärkeää, että kun tämä esitys on käsittelyssä, keskustelemme myös siitä, kuinka ikääntyneet työntekijät kohtaavat työelämässä työsyrjintää, ikäsyrjintää. Henkilön, joka jää lähellä eläkeikää työttömäksi, on huomattavan paljon vaikeampi työllistyä kuin nuoremman. Työnantajalla voi olla pelkoja muun muassa siitä, lisääntyvätkö kustannukset, jos työntekijä sairastuu, ovatko ne suurempia kuin nuoremmilla työntekijöillä. Hallituksen tulisi selvittää, kuinka ikääntyneiden työttömien työllistymistä ja asemaa työmarkkinoilla voitaisiin parantaa siten, että työnantajan kustannus työntekijän palkkaamisesta ei riippuisi tämän iästä. Me kansanedustajat saamme — ainakin itse saan — paljon palautetta ja postia juurikin ikääntyneiltä työnhakijoilta, kun he kokevat, että ikäsyrjintä on se suurin muuri ja este päästä siihen työelämään. Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu ottaa tässä esityksessä kantaa muun muassa yrittäjiin, ja myös perussuomalaiset kantavat huolta siitä, millainen on yrittäjien sosiaali- ja eläketurva ja mitenkä sitä voisi parantaa. Kysynkin teiltä, hallitus, pääministeri Antti Rinne ja ministeri Pekonen, millä tavalla tulette parantamaan yrittäjien sosiaali- ja eläketurvaa, koska he ovat jollakin tavalla unohdettuja ja siellä pimennossa. Yrittäjät ovat se kantava voima meidän yhteiskunnassa, mutta asia, tämä työttömyys, koskettaa heitä myös välillä. Eli näihin kysymyksiin: työurien pidentäminen on tärkeää, mutta erittäin huolestuttavaa on se, kuinka se ikäihminen löytää sitten sen työpaikan ja kuinka häneen uskotaan ja luotetaan. Siellä on hiljaista tietoa, sitä kaikkein tärkeintä, mitä meidän työelämämme tarvitsee, osaavia ihmisiä. Meidän täytyy luottaa heihin, ja kyllä se, hallitus, niin on, että teidän täytyy keksiä niitä keinoja, millä tavalla he saavat niitä töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T15:17:14,2019-11-12T15:19:41,Hyväksytty,1.1 2019_62_61,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnassa on käsittelyssä työttömyysturvalain muutosta ja työttömyysetuuksien rahoituksen muutosta koskeva laki. Asia koskettaa varsinkin ikääntyviä. Lainmuutoksen ohella minäkin haluan kiinnittää huomiota niin sanottuun ikäsyrjintään. Usein puhutaan, että kun ikää tulee, niin tuntuu, ettei työpaikkoja ole saatavilla niin helposti. Monet, esimerkiksi jo 50-vuotiaat, kertovat kokeneensa tällaista. Kuinka tähän voidaan puuttua? On toki niin, että kaikkialla tätä ei kohtaa, mutta varmasti ajoittain kohdataan, koska siitä niin paljon puhutaan. Onko ikä, työkokemus vai elämänkokemus arvokkain asia työhönottohaastattelussa? Tätä meidän kannattaa pohtia. Olisiko meidän suomalaisten otettava tässä suhteessa mallia joistain muista maista, joissa arvostetaan iäkkäitä ihmisiä hyvin korkealle? Mielestäni meillä on oppimista tässäkin. Miten voimme vaikuttaa niin sanottuun ikäsyrjintään? Toivottavasti hallituksella on hyviä vinkkejä tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-12T15:19:45,2019-11-12T15:20:48,Hyväksytty,1.1 2019_62_62,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä keskeisenä asiana ehdotetaan todellakin muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että lisäpäivärahaoikeuden ikärajaa nostettaisiin vuodella 62 vuoteen. Tämä perustuu aikaisempiin eläkeratkaisuihin ja työmarkkinaosapuolten väliseen sopimukseen, jossa ne 31.5.19 mennessä arvioivat näiden työttömyysturvan lisäpäivien vaikutusta työntekijän työmarkkina-asemaan ja muihin aktiivitoimiin. Kuten tässä ministeri Pekonenkin toi esille, niin arvioinnissa tuli esille, että valtaosa yli 60-vuotiaista työttömyyspäivärahan enimmäisajan saavuttaneista palaa takaisin ansiopäivärahalle velvoitetyön, palkkatukityön tai työllistymistä edistävien palveluiden kautta. Tämä hallituksen esitys perustuu siis työmarkkinaosapuolten keskinäiseen ja yhteiseen näkemykseen. Lakimuutos on itselleni kuitenkin henkilökohtaisesti hankala. Olen aiemmin, työskennellessäni Paperiliitossa työehtosihteerinä, joutunut lukuisiin yt-menettelyihin mukaan. Olen seurannut läheltä, kuinka tuhansia työntekijöitä on irtisanottu teollisuuden piiristä. Näissä irtisanomistilanteissa on lisäpäivärahaoikeus ollut suurena apuna, mikäli irtisanominen on osunut sen ikäluokan työntekijöihin, joilla tähän on ollut oikeus. Heille on lisäpäivärahaoikeuden avulla voitu turvata edes hieman turvatumpi tulevaisuus, sillä työllistyminen on heidän osaltaan usein ikävä kyllä haastavaa. Olen kuitenkin myös ehdottomasti sitä mieltä, että työmarkkinaosapuolten yhteistä kantaa tulee kunnioittaa. En ymmärtänyt edellisen hallituksen toimia, joilla sotkeennuttiin pahoin työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin ja pyrittiin jopa painostamalla murentamaan niiden oikeutta päättää keskeisistä niille kuuluvista asioista. Viittaan tällä lähinnä kilpailukykysopimukseen, johon edellinen hallitus erityisesti työntekijäpuolen painosti. Hallituksen tulee kunnioittaa työmarkkinaosapuolia erityisesti eläkeasioissa. Näin itsekin tein, vaikka ratkaisut eivät ole aina mieluisia. On ensiarvoista, että vaalimme hyvää vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kesken ja annamme arvon heidän näkemyksilleen, vaikka tietysti täällä eduskunnassa hyväksymme tämänkin lainsäädännön. Näillä perusteluilla olen valmis tukemaan tätä hallituksen esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-11-12T15:20:48,2019-11-12T15:23:29,Hyväksytty,1.1 2019_62_63,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2012 työurasopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan korottamisesta 60 vuodesta 61 vuoteen vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. Laki tuli voimaan 1.1.2014. Vuoden 2014 eläkesopimuksen perusteella toteutettiin vuoden 2017 eläkeuudistus. Eläkesopimuksessa sovittiin lisäksi, että keskeiset työmarkkinajärjestöt arvioivat 31.5.2019 mennessä eläkeputken muutosten vaikutuksia työntekijän työmarkkina-asemaan sekä erityisesti sitä, miten työurasopimuksessa sovittu 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen oikeus työssäoloehdon täyttävään tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä toiminut. Mikäli todettaisiin, että työurasopimuksessa sovitut toimet vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, eläkeputken alaikärajaa nostettaisiin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. STM:n, TEMin, VM:n ja ETK:n muutosten vaikutuksista tekemän selvityksen pohjalta keskeiset työmarkkinajärjestöt esittivät kesäkuussa 2019 eläkeputken ikärajan nostamista vuodella 61 vuodesta 62 vuoteen. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että tämä lakiesitys on valmisteltu yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjät ry:n kanssa. Tällä esityksellä toteutetaan nyt työmarkkinajärjestöjen esittämät ikärajojen nostamiset. Esitys toteuttaa myös osaltaan Rinteen hallituksen ohjelman tavoitetta ikääntyneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyden lisäämisestä. Myös lausunnonantajat pitivät esityksen tavoitteita ja esitettyjä muutoksia pääasiassa perusteltuina ja kannatettavina. Lausunnoissa kiinnitettiin kuitenkin huomiota tärkeisiin seikkoihin, jotka on hyvä huomioida jatkovalmistelussa. Työttömien Keskusjärjestö painottaa lausunnossaan, että työ ja työllisyyspalvelut on turvattava kaikille työttömille ikään katsomatta, ja katsoo, ettei tällä hetkellä näin tapahdu. Työttömien Keskusjärjestö pitää tärkeänä, että ennen työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikärajan nostoa saatetaan voimaan työkykyohjelma, joka takaa kaikille työttömille työkykyarvioinnin ja sen pohjalta tehdyn työllisyyssuunnitelman palveluineen, ja katsoo, että ikääntyneiden työnhakijoiden palveluihin tulisi tässä esityksessä määritellä vaadittavat resurssit. Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu ry taas kiinnitti huomiota ikään perustuvaan syrjintään työelämässä, johon voitaisiin puuttua lainsäädännöllä. Eetu ry vaati lisäksi, että yrittäjille olisi turvattava samat oikeudet työttömyysturvan lisäpäiviin kuin palkansaajille. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamisen vaihtoehtoja tullaan selvittämään. Yrittäjän lisäpäiväoikeuden ja sen rahoittamisen selvittäminen sopii hyvin laajemman yrittäjien sosiaaliturvaa selvittävän hankkeen yhteyteen. Valtiovarainministeriö ja Suomen Yrittäjät ry taas kiinnittivät huomiota siihen, että lisäpäiväoikeiden yläikärajan sitominen seuraamaan työntekijän eläkelain mukaista alimman vanhuuseläkkeen ikärajaa johtaa osalla ikäluokista ansiopäivärahakausien pidentymiseen. Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden yläikärajan korottamisella voi lisäksi olla negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Valtiovarainministeriö esittääkin, että esityksessä tulisi arvioida vaihtoehtoisena toteuttamistapana lisäpäiväoikeuden alaikärajan kytkemistä eläkeikään yläikärajaa vastaavalla tavalla, jotta niin sanottu eläkeputki ei pitkällä aikavälillä kasvaisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T15:23:30,2019-11-12T15:28:05,Hyväksytty,1.1 2019_62_64,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on merkittävä ehdotus. Tämä on nimittäin työministeri Harakan 25 kohdan listasta ainoa ehdotus, jolle työ- ja elinkeinoministeriö itse pystyi laskemaan positiivisia työllisyysvaikutuksia, ehkä 4 000—5 000 työpaikkaa. Toki, jos eläkeputki poistettaisiin kokonaan — mikä ehkä vinkkinä hallitukselle, kun niitä työllisyystavoitteita mietitään — vaikutus olisi ehkä yli 10 000. On myöskin mielenkiintoista se, että kun äsken puhuttiin aktiivimallileikkurin poistosta, niin hallituspuolueiden rivit olivat hyvin, hyvin, hyvin täydet, mutta nyt ovat penkit aika lailla tyhjät — ainoastaan edustaja Berg ja jossain määrin edustaja Kautto ovat olleet ministerin lisäksi tätä asiaa puolustamassa. Voin sanoa teille, hyvät hallituspuolueiden edustajat, että ei lupaa hyvää. Nimittäin tämä on helpoimmasta päästä niitä työllisyystoimia, joita te joudutte vielä tekemään, jos te haluatte, että se 60 000:n tavoite oikeasti syntyy. Arvoisa puhemies! Sitten tähän itse asiaan, tähän eläkeputkijärjestelmään. Ymmärrän sen, että sellaisessa tilanteessa, jossa me olimme esimerkiksi lama-aikana, tässä oli se ajatus, että me päästimme niitä työuransa lopussa olevia henkilöitä eläkkeelle, jotta nuoremmille turvattiin työpaikkoja. Nyt siinä tilanteessa on oltu jo pitkään, kuten täällä muun muassa edustaja Hoskonen edellisessä keskustelussa erinomaisesti todisti, että me olemme todella kovassa työvoimapulassa. Ja sen vuoksi tästä työttömyyseläkeputkesta on tullut järjestelmä, jossa yt-neuvottelujen yhteydessä, kuten täällä edustaja Kautto totesi, sekä työnantajalle että työntekijälle on ikään kuin kätevä järjestely se, että eläkeputkeen oikeutetut henkilöt irtisanotaan ja siirretään eläkeputkeen. Jos tätä eläkeputkea ei olisi, niin todennäköisesti irtisanomiset kohdistuisivat joihinkin toisiin henkilöihin, jotka sitten työllistyisivät taas muihin tehtäviin. Se asia, josta aika harvoin tässä eläkeputken yhteydessä puhutaan, on se, mikä on eläkeputkeen joutuneen henkilön eläketurva. Hänen eläkkeensä jää huomattavasti pienemmäksi kuin niiden ihmisten, jotka tekevät koko työuran. Tämä on itse asiassa merkittävä asia, koska sillä työeläkkeellä pitää ihmisen tulla kuitenkin toimeen. Eli tämä eläkeputki ei ole mikään onnellinen ratkaisu, vaikka saattaa tuntua, että se on ikään kuin helppo ratkaisu työnantajalle ja jossain määrin myös työntekijöille, kun se tehdään. Että tähän suhdannetilanteeseen tämä järjestelmä ei sovellu, ja on hyvä, että sitä nyt edes pieneltä osin tässä hallitus purkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-12T15:28:05,2019-11-12T15:31:08,Hyväksytty,1.1 2019_62_65,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Pekonen esitteli erinomaisesti tämän asian. Haluan oman puheenvuoroni alkuun sanoa, että kyllä muutkin edustajat kuin mainitut edustajat puolustavat hallituksen riveistä tätä esitystä. Tämä on nimittäin erittäin tärkeä hallituksen esitys, ja haluan todeta eräitä perusteluja tämän tueksi. Eliniänodote Suomessa vuonna 1971 oli miehillä hieman yli 65 vuotta. Nyt se on lähes 79 vuotta, siis 14 vuotta enemmän. Naisilla kehitys on ollut sellainen, että silloin vuonna 71 eliniänodote oli 74 vuotta ja nyt se on 84 vuotta. On aivan luonnollista ja ymmärrettävää, että kun me elämme yhä pidempään, niin tietysti mielellämme suomme väestöllemme myös pidemmän eläkkeelläoloajan, mutta samalla on kyllä niin, että me olemme terveempiä, meidän työkykymme on parempi ja silloin myös meidän työssäoloiän tulee nousta. No, onneksi näin on tapahtunutkin. Suomessa 55—64-vuotiaiden työllisyysaste on tällä hetkellä noin 65 prosenttia, mutta olennaista on se, että se on edelleen merkittävästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa: Islannissa se on yli 80, Ruotsissa se on noin 75 prosenttia, Norjassa ja Tanskassa se on 70 prosentin molemmin puolin. Me olemme täällä puhuneet paljon edellisen asian yhteydessä ja muutoinkin työllisyysasteesta. On hyvä, että käytetään tiettyjä indikaattoreita, kun me arvioimme kehitystä vuosien välillä, mutta tässä työllisyysasteessa on sellainen ongelma, että lasketaan 15—64-vuotiaiden ikäryhmästä se prosenttiosuus, joka on työssä vähintään yhden tunnin viikossa, ja nyt on käymässä niin, että tämä koko ikäryhmä, josta tämä lasketaan, on pienenemässä. Kun me jaamme suomalaiset 15—64-vuotiaat viisivuotisikäryhmiin, niin meillä siellä lopussa on viisivuotisikäryhmiä, joissa on 360 000 suomalaista, mutta siellä nuorimmassa päässä on 290 000 suomalaista esimerkiksi ikäryhmässä 10—15, joka seuraavan 5 vuoden aikana siirtyy ensimmäiseksi viisivuotisryhmäksi tässä tarkastelussa 15—64 vuotiaista. Sen takia tulee olemaan kaikkien työllisyystavoitteiden onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeää, mitä saadaan aikaiseksi yli 60-vuotiaiden työllisyyden paranemisessa. [Arto Satonen: Kyllä, se on totta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-12T15:31:09,2019-11-12T15:34:03,Hyväksytty,1.1 2019_62_66,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Lindénille: Taitaa olla niin, että ei ole meidän käsissämme, miten tämä työllisyysaste lasketaan. Itsekin olen aina ihmetellyt sitä, että se on 15—64-vuotiaat, mutta käsittääkseni tämä noudattaa sitä samaa kaavaa, mitä on kansainvälisestikin, ainakin EU-alueella. [Arto Satonen: Kyllä! — Aki Lindén: Kyllä kyllä, lasketaan vain!] Mutta tämä huomio oli aivan oikea. Itse asiaan eli tähän lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan nostamiseen: Kannatan sitä kovastikin. Tässä on tietysti taustalla huoli työurien pidentämisestä — juuri siitä, mitä edustaja Lindénkin tavoitteli tuossa — eli meillä on pienemmät työssäkäyvät ikäluokat ja meidän pitää saada ihmisiä yhä enemmän työhön. Tämä liittyy myös tosiaankin, niin kuin täällä on tullut ministerin puheenvuorossa ja muutenkin esille, koko eläkeuudistukseen ja sen valmisteluun, ja se todettakoon, että kun eläkeuudistus tuli voimaan 2017, niin käsitykseni mukaan nyt on nähty, että sillä on ollut myönteisiä vaikutuksia. Eihän tätä nyt hirveän nopeasti kyllä Suomessa saatu aikaiseksi, mutta onneksi saatiin vihdoin aikaiseksi, ja kaikkia niitä päätöksiä, mitä tähän liittyy, kannattaa viedä tiukasti eteenpäin. Itse ajattelen sillä tavalla, että nyt täytyy seurata erittäin tarkoin tämänkin uudistuksen eteenpäinmenoa, sitä, miten se toimii käytännössä, ja tehdä paljon töitä sen eteen, että ikääntyneet työntekijät todellakin jaksavat olla töissä ja tehdä työtä sitten jatkossa yhä pidempään — ja tämä on tullut täällä muun muassa edustaja Juvosen puheenvuorossa esille. Kun tilastotkin jo kertovat, että vielä jokin aika sitten tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat se tärkein syy, miksi ihmiset jäivät eläkkeelle ennen aikojaan, ja nythän ne ovat mielenter-veyteen liittyvät seikat, niin itse ajattelen, että tämä korostaa erityisen paljon työpaikkojen asenneilmastoa ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan, ja tässä tietysti on paljon tekemistä nimenomaan myös työnantajilla. Puhutaan paljon johtamisen kehittämisestä, ja työkykyjohtaminen on varmasti sellainen, jolla pystyttäisiin edistämään myös ikääntyneitten työssäjaksamista ja työpanosta tälle yhteiskunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T15:34:03,2019-11-12T15:36:23,Hyväksytty,1.1 2019_62_67,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja, ja yksi iso haaste, joka suomalaisella yhteiskunnalla tietenkin on, on ikäsyrjintä, joka näkyy työhönotossa, ja osittain tässä eläkeputkiratkaisussakin aikanaan, kun se on tehty, on ollut se, että se on työnantajalle helpottanut sitä, että voidaan siirtää eläkeputkeen iäkkäämpiä, ansioituneita, usein kokeneita ja osaavia työntekijöitä, jotka voisivat hyvinkin vielä jatkaa työelämässä mukana. Tämä ikäsyrjintä on aito tilanne, ja siihen meidän on syytä kiinnittää huomiota. Täällä puhuttiin paljon tästä käsitteestä ”työikäinen väestö” ja siitä, että myöskin keskimääräinen elinikä on meillä noussut. Ihan tilastotietona on sanottava, että toisen maailmansodan jälkeen meille on tullut 23 vuotta lisää ikää. Keskimääräinen elinikä on noussut niinkin paljon, tavallaan yksi sukupolvi on tullut lisää, ja siinä suhteessa toivoisi, että tämä eläkkeellesiirtymisjärjestelmä olisi joustavampi kuin se tällä hetkellä on. Meillä on aidosti tilanne se, että eläkkeelle sekä joudutaan että päästään. On syytä päästää eläkkeelle ne, jotka eivät kykene työelämässä enää aktiivisesti olemaan mukana, mutta meillä nimenomaan on myöskin valtava aivovuoto eläkkeelle — sinne joudutaan. Muissa Pohjoismaissahan on siirrytty paljon joustavampiin järjestelmiin. Esimerkiksi Norjassa yleinen eläkeikä on 62 ikävuodesta 75 ikävuoteen, ja siinä haarukassa pystytään vielä iäkkäämpiä ihmisiä pitämään työelämässä mukana — jos he sitä haluavat ja katsovat sen tarpeelliseksi — ja käsitykseni mukaan Ruotsikin on juuri muuttanut järjestelmää niin, että eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuodella 68 vuodesta 69 vuoteen. On tärkeää oivaltaa se, että meillä on yli 65-vuotiaissa ihmisissä — kun tässä on ikään kuin puhuttu aktiiviväestöstä ja työllisyysaste lasketaan 15:n ja 65:n ikävuoden väliin — tosiasiassa lähes 100 000 ihmistä, jotka ovat palkkatyössä mukana. Tässä muuten on yksi semmoinen: huoltosuhteen mukaan minä kuulun huollettavaan väestöön. Mutta tosiasiassa meitä on paljon, 100 000 ihmistä, jotka ovat palkkatyössä aktiivisesti mukana. Eli tämä yli 65-vuotiaan väestön työllisyysasteen nostaminen on se iso haaste, jonka eteen meidän on myöskin syytä ponnistaa eikä puhua kategorisesti tästä työikäisestä väestöstä vain 15:stä 65:een ikävuoteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T15:36:23,2019-11-12T15:39:00,Hyväksytty,1.1 2019_62_68,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän työllisyysasteeseen ja sen nuorimpiin laskennassa mukana oleviin ikäryhmiin: On totta, että nuo ikäluokat pienenevät, mutta jos henkilökohtaista kantaa kysytään, niin kyllä toivon, että tämäkin hallitus tekee kaikkensa, että oikeaan työelämään noista reilun 15 vuoden iässä olevista hyvin harva osallistuisi, ja kaikki hankkisivat sellaisen koulutuksen, että se peilaisi niihin tarpeisiin, mitä pitkällä työuralla tulee olemaan, ja sitten, kun on vähintään toisen asteen tutkinto ja sellainen osaaminen siellä takataskussa, sillä on turvallista aloittaa työelämä. Omat haasteensa ja tarpeensa on tietysti jatkuvalla, elinikäisellä oppimisella, koska se silloin saatu koulutus ei vielä tietenkään kaikkea kata nyt eikä tulevaisuudessa. Mitä tulee sitten tämän ikähaarukan toisessa päässä oleviin työntekijöihin: On ollut ilo tutustua ja pitää yhteyttä edelleen niihin hoitoalan ihmisiin, jotka vielä eläköidyttyäänkin jaksavat ja haluavat olla mukana työyhteisössä. Jos ajatellaan heitä ja vähän heitä nuorempia, jotka kamppailevat sen kanssa, pääsevätkö töihin, saako työsopimuksia ikääntyneenä hoitajana, ja toisaalta, jaksaako siellä olla, niin kyllä siinä hirvittävän paljon enemmän on kyse työpaikan, työyhteisöjen, johtamisesta ja asenteesta, onko tervetullut sinne työpaikoille. Minusta tuntuu, että ei laeilla ja asetuksilla niinkään näitä asioita loppuviimein säädetä. Jostakin syystä meillä Suomessa ollaan vielä monilla aloilla aivan liian torjuvia ikääntyneitten suhteen eikä nähdä sitä potentiaalia, mitä monella rautaisella ammattilaisella on annettavanaan sinne työhön. Ainakin nämä hoitajat, mitä itse tunnen, kokevat, että he elävät elämänsä parasta aikaa. He voivat itse säätää, milloinka ovat työelämän käytettävissä, milloinka kenties hoitavat lapsenlapsiaan, milloinka harrastavat, tekevät kaikkea tärkeää järjestötoimintaa. Tähänhän meidän pitäisi pyrkiä, että työelämässä on reilut säännöt ja työpaikoilla on hyvä ja avoin ilmapiiri kaikenikäisten ihmisten vahvuuksille. Näitä ei, kuten totesin, pelkillä laeilla säädetä. Kysynkin aitiossa olevilta ministereiltä: mitä me voisimme yhteiskunnassa tehdä sellaista, joka ei suoraan ole mikään hallituksen esitys mutta heijastaisi sitä, että me ymmärtäisimme kaikenikäisten ihmisten potentiaalin ja antaisimme sen kukkia tässä yhteiskunnassa meitä kaikkia paremmin palvellen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-11-12T15:39:04,2019-11-12T15:42:03,Hyväksytty,1.1 2019_62_69,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Satonen innosti vielä vähän käyttämään lyhyen jatkopuheenvuoron, ettei nyt ainakaan tule väärää käsitystä siitä, mikä oli minun pointtini siinä, että olen tämän hallituksen esityksen takana. Jos tämä olisi tullut ilman kolmikantaista valmistelua työmarkkinaosapuolten kesken, olisi suoraan sanottuna ollut huomattavasti vaikeampi tätä kannattaa, vaikka olenkin hallituspuolueen kansanedustaja. Ay-liikkeessä toimiessani olen kyllä huomannut, että tämä eläkeputki on ollut kuitenkin valtava turvaverkko, eritoten niissä tilanteissa, missä koko työpaikka menee alta, eli siellä ei sitten irtisanomisjärjestystä juurikaan tarvitse noudattaa ja siellä kaikki joutuvat kilometritehtaalle. Joten kyllä tällä oikeasti on ollut positiivinen vaikutus, koska me tiedämme, että ikääntyvillä on, ikävä kyllä, työllistyminen vähän haastavampaa. Mutta äärimmäisen hyvä tässä esityksessä oli nimenomaisesti se, että — toki tällä saattaa olla työllisyysvaikutuksiakin, sitä en kiistä — me olemme palanneet kolmikantaisiin neuvotteluihin ja kuuntelemme työmarkkinaosapuolia ja kunnioitamme heitä niissä asioissa, mitkä heille kuuluvat, ja eläkeasiat ovat mitä enenevissä muodoin sitä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-11-12T15:42:06,2019-11-12T15:43:31,Hyväksytty,1.1 2019_62_70,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä hallituksen esitys. Työmarkkinajärjestöt siis esittävät hallitukselle, että putken alaikärajaa nostetaan vuonna 61 ja sen jälkeen syntyneiltä yhdellä vuodella 62 vuoteen — ja hyvä niin. Toki tämä esitys ei siis vielä tällä hallituskaudella vaikuttaisi niin merkittävästi työllisyyteen, vaikka työllisyysvaikutuksia kylläkin on, kuten edustaja Satonen totesi. Toinen huomio on, että tämäkin esitys vanhenee eläkeiän noustessa nopeasti, kuten edustaja Lindénkin täällä totesi. Itse pohdin itse asiassa samaa kuin edustaja Satonen: Jos työttömyysputken ikärajan nosto kerran lisää työllisyyttä, niin miksi työttömyysputkea ei poisteta sitten kokonaan? Kun putki poistettaisiin, ikääntyneiden työllisyys paranisi, työttömyys laskisi ja eläkkeiden taso paranisi. On selvää, arvoisa puhemies, että meidän pitää jatkossa pohtia entistä hanakammin niitä keinoja, joilla ikääntyneiden työllisyyttä parannetaan. Muut Pohjoismaat ovat tässäkin meitä edellä, kuten kollegat täällä totesivat. Arvoisa puhemies! Tämä on siis hyvä esitys, mutta se ei riitä tulevaisuudessa. Tarvitaan tahtotila luopua eläkeputkesta. Toteutuksesta voidaan keskustella ja putkessa olevien asema turvata, mutta uusi esitys tarvitaan, ja toivottavasti se tulee vielä tällä hallituskaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-11-12T15:43:33,2019-11-12T15:45:21,Hyväksytty,1.1 2019_62_71,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä täällä käytettyihin puheenvuoroihin. Se on hyvä asia, että näyttää olevan niin, että hallituksen sisällä on tälle asialle laajempi tuki kuin aluksi vaikutti. Se on tietysti ihan positiivinen asia. Ehkä vielä siihen, mitä edustaja Lindén täällä varsinkin toi osuvasti esille: Uskon myös vahvasti niin, että jos — ja toivottavasti kun — oikeasti tavoitellaan sitä työllisyystavoitetta, mihin pääministerikin täällä aiemmin viittasi, että päätösperusteisesti päästään sinne 60 000 työpaikkaan, niin kyllä siinä ihan avainasia on se, nouseeko yli 55-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa vai eikö nouse. Silloin ne toimenpiteet, jotka siihen erityisesti vaikuttavat, joista juuri nyt tässä keskustellaan ja joiden jatkoonkin tässä edustaja Wallinheimo erinomaisesti viittasi, tulevat kyllä olemaan aivan keskeinen osa sitä palettia, koska niitä oikeasti vaikuttavia keinoja on hirveän vaikea löytää. Totta kai aina on niin, että kun tehdään merkittäviä ratkaisuja, niin kaikki eivät ole siinä voittajia, mutta tämä on kyllä sellainen asia, jos tässä putken poistamisessa päästään eteenpäin, että suuri osa kyllä voittaa siinä. Ennen kaikkea voittavat ne, jotka saavat tehdä sen täyspitkän työuran, ja niin kuin edustaja Kiljunen viittasi, ehkä tehdä työtä vielä sen jälkeenkin, koska se eläke-etuus on merkittävästi parempi. Ainakaan ei saisi olla... Ymmärrän toki Kauton puheenvuoron liittyen siihen, että jos koko tehdas lopetetaan ja mitä vaikeuksia siihen uuteen työllistymiseen liittyy ja muuta. Olen aika monta lopetettua tehdasta käynyt katsomassakin, kun toimin vuoden 2008 jälkeisen taantuman aikana työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana. Silloin valiokunnalla oli tapana, että valiokunta teki vierailun kaikkiin Suomen silloin lopetettuihin paperitehtaisiin, ja niitä oli muuten aika monta. Silloin käytiin tätä keskustelua, ja olen käynyt keskustelua myöskin hyvin monien ihmisten kanssa siinä tilanteessa, kun se työ, jota on kymmeniä vuosia tehty, yhtäkkiä menee alta: miten siitä tilanteesta selvitään. Totta kai siinä tulee niitä haasteita. Mutta kyllä tässä yhteiskunnassa entistä enemmän on niitä työtehtäviä, joissa yli 55-vuotias työntekijä on erittäin hyvä työntekijä työnantajalle, ja sekin täytyy huomioida, että me emme kannusta väkeä liian aikaisin pois työelämästä, koska se ei ole useimmissa tapauksissa myöskään ihmisen oma etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-12T15:45:21,2019-11-12T15:48:23,Hyväksytty,1.1 2019_62_72,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se, että eläkeläinen ei pärjää eläkkeellään, on yksi syy, miksi ikääntyneet ihmiset hakeutuvat työelämään ja tekevät työkeikkoja. Se on tuttua hoitoalalla: Mikäli eläkeläiset, ikääntyneet ihmiset eivät menisi sinne hoitajan hommiin, sieltä puuttuisi työvoimaa. Vanhustenhoidon pelastaa keikalle lähtevä hoitaja, joka on eläkkeellä. Sama on autoilualalla, kuljetusalalla: Yhä useampi ikääntynyt ihminen ajaa rekkaa. Ystäväni — terveisiä vaan Seppo Kallungille, 70 v. — ajaa viikoittain rekkaa. Hän on hyvin aktiivinen ja näyttää esimerkkiä siitä, että ikäihminen tekee täysipäiväisesti töitä. Monesti juurikin pakotteena on se, että eläkkeellä ei pärjää, ja tämä on kyllä se ongelma, johon toivoisin hallitukselta myös toimia. Toki nyt on menossa tämä pienten eläkkeiden korotus, josta tänäänkin illalla vielä keskustelemme, mutta se ei kuitenkaan korota kaikkia pieniä eläkkeitä, joten hallituksella riittää vielä työtä siinä, että saadaan eläkeläisten tulot kohdalleen. Mutta ikäsyrjinnästä, jonka jo ensimmäisessä puheenvuorossa nostin esille, todellakin minusta on ilo hoitajana kertoa, että hoiva-alalla se syrjintäkynnys on matala, kyllä sinne ikäihminen ja ikääntynyt työntekijä kelpaa. Mutta toki hoitoalallakin on erilaisia työpaikkoja, on myös niitä kiireisiä ja hektisiä, ja olisi toivottavaa, että myös sinne erikoissairaanhoitoon ja päivystyksiin pääsisi töihin, kun on ammattikokemusta, osaamista ja osaaja pyrkimässä. Tärkeää on myös, että perehdytys toimii ja että työntekijä vastaanotetaan sinne hyvin ja todellakin kunnioitetaan sitä hiljaisen tiedon liikkumista, mikä on erityisesti tärkeää siellä kädentyön ammateissa ja niissä, missä tarvitaan vahvaa kokemusosaamista. Eli tämä ikäsyrjintä on vakava ongelma Suomessa, ja niin kuin tässä edustaja Reijonen totesi, jopa viisikymppiset kohtaavat sitä. Ennakkoluulot ja -asenteet ovat hurjat. Sitä kun ajattelee, että hyvänen aika sentään, viisikymppinen on parhaassa työiässä, osaava, aktiivinen ja toimelias, lapset ovat jo isoja ja ei ole lastenhoito-ongelmia, niin luulisi, että heille kaikille löytyisi työtä, mutta myös sitten niille ihmisille — koska työurien pidentämisestä puhumme, ja tämä esitys tulee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jossa itsekin olen — joilla työkyky ei ole paras mahdollinen, on sitten tukitoimia, on kuntoutusta, on ohjausta aivan kuten Reumaliitto täällä edellisessä esityksessä esitti. On toki tärkeää, että ymmärrämme myös niitä rajoitteita, mitä on. Kyllä siinä on teillä iso reppu hallituksella kannettavana, [Puhemies koputtaa] että saatte vietyä näitä tärkeitä asioita eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T15:48:23,2019-11-12T15:51:33,Hyväksytty,1.1 2019_62_73,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan hienoa, että hallitus on löytänyt edes yhden työllisyyskeinon, joka riippumattomien asiantuntija-arvioiden mukaan todella lisäisi työllisyyttä. Tosin tämäkään keino ei vaikuta tällä hallituskaudella ja kuten todettu, ratkaisuna vanhenee nopeasti. Tämä työttömyysputken alaikärajan nostaminen, jota hallitus nyt esittää, ei siis sellaisenaan riitä. Työttömyysputken vaikutuksia tarkastelleet tutkimukset ovat osoittaneet, että työttömyysputki nostaa ikääntyneiden työttömyyttä ja laskee työllisyyttä. Se siirtää ikääntyneet pois työmarkkinoilta ja toimii siten itse asiassa itseään vastaan. Edustaja Kautolle on todettava, että ay-liikkeen siunaus tai sen siunauksen puute ei tee ainoastakaan työllisyyskeinosta yhtään sen tehokkaampaa tai parempaa. Hallituksen kannattaa ehdottomasti luottaa riippumattomiin asiantuntijoihin ja tutkimustietoon, kun näitä esityksiä työllisyyskeinoista toivottavasti jatkossakin tehdään, ja ne riippumattomien asiantuntijoiden tekemät esitykset, joita hallituksen omillakin virkamiehillä on tällä hetkellä käytössään, todella kaikki tarvitaan. Tarvitaan kaikki keinot, jotka tutkitusti lisäävät työllisyyttä, jotta hallituksen omaan tavoitteeseen 75 prosentin työllisyysasteesta tällä kaudella päästäisiin. No, nyt kun hallitus siis tunnustaa, että tämä työttömyysputken ikärajan nosto lisää työllisyyttä, niin tosiaan — kuten edustajat Satonen ja Wallinheimo ovat tässä kysyneet — minkä takia hallitus ei esitä koko työttömyysputkesta luopumista? Työttömyysputkesta luopumalla nostetaan ikääntyneiden työllisyyttä merkittävästi. Nykyisten putkessa olevien asema olisi toki turvattava, mutta eihän tästäkään päästä käymään keskustelua, ellei hallituksella ole tahtotilaa edistää työttömyysputkesta luopumista kokonaan. Olen samaa mieltä tässä keskustelussa esitetystä asiasta, että Suomessa on käytävä perusteellista ja laajaa keskustelua ikääntyneiden asemasta työmarkkinoilla. Törmäsin ja törmään edelleenkin, kun tuolla Uudellamaalla liikun, tarinoihin siitä, kuinka turhautuneita monet keski-ikäisetkin ovat siitä, että omista työhaluista huolimatta ei edes työhaastatteluun pääse. Ajattelen itse asiassa, että tämä työttömyysputki sisältää jo sellaisenaan tietynlaisen ajatuksen siitä, että tietyn iän jälkeen ihminen ei olisi enää kelvollinen työmarkkinoille, ja tässä tarvitaan todella asenteiden muutosta laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös työnantajien keskuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-12T15:51:36,2019-11-12T15:54:40,Hyväksytty,1.1 2019_62_74,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Kysyn seuraavalta puhujalta, pidetäänkö puheenvuoro paikalta. Edustaja Kiljunen? [Kimmo Kiljunen: Ilmeisesti keskeytetään asian käsittely tämän jälkeen? Joo, ymmärsin näin, että se ei ollut sensuuria minulle.] — Aikaraja on tässä 45 minuuttia. Olkaa hyvä, Kiljunen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_75,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vestmanin puheenvuoroa oli ilo kuunnella. Siinä oli ihan oikeita aineksia. Ennen kaikkia pohdiskeltiin hyvin vakavasti sitä, mikä on ikääntyneempien työikäisten ihmisten asema työmarkkinoilla. Se vaatii ihan asennemuutosta, ja siinä oli ihan oikeita aineksia. Edustaja Satonen, te myöskin käytitte hyvän puheenvuoron siitä, että mitä pidempään ihminen on siinä viimeisessä vaiheessaan ennen eläkkeelle siirtymistä töissä, sen paremmaksi eläketurva tulee, ja se on tärkeä asia huomioida. Mutta minä haluaisin alleviivata sitä, että iäkkäämmillä ihmisillä, jotka haluavat olla työelämässä mukana, joita on paljon, joilla on osaamista ja kykyä ja mahdollisuuksia olla työelämässä mukana, kyse ei välttämättä ole enää pelkästään toimeentulosta. Se on iäkkäämmälle ihmiselle myöskin mahdollisuus olla osallinen yhteiskunnassa, antaa panostaan, osaamistaan. Se on vähän niin kuin sanoin, että runoilija ja taiteilija eivät koskaan siirry eläkkeelle. Meillä on paljon ihmisiä professoreista diplomaatteihin, akateemisia ihmisiä, yritysjohtajia ja muita, joilla on mahdollisuus vielä auttaa ja antaa paljon panostaan yhteiskunnalle, antaa sen oman osaamisensa, ja heidät pannaan hyllylle, kun he joutuvat eläkkeelle. Ollaan tässä suhteessa joustavampia. Norjahan on loistava malli, toistan sen vielä: Norjassa eläkkeellesiirtymisikä on 62—75, eli siellä on todellakin myöskin yhteiskunnan ja yksilöiden mahdollisuus hyväksikäyttää sitä, että eläkkeelle siirtyminen ei ole pakko.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T15:54:41,2019-11-12T15:56:18,Hyväksytty,1.1 2019_62_76,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Edustaja Wallinheimo, pidättekö paikalta? — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_77,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Pidetään vaan. — Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, te tiedätte, että nämä työllistämiskeinot, jotka nyt jatkossa tulevat, eivät tule olemaan helppoja. Se huomattiin jo äskeisestä aktiivimallikeskustelusta, joka täällä salissa oli. Me teimme viime kaudella toimia. Jotkut olivat hyviä toimia, jotkut olivat huonoja toimia, ja tässä ollaan. Mielestäni tämä eläkeputken poisto olisi yksi niistä helpoimmista keinoista, vaikka sekin on vaikea. Minä toivoisin, että te vakavasti harkitsisitte tätä nyt sitten jatkossa, koska ei ole enää helppoja keinoja, mutta tämä on yksi niistä tietyllä lailla pehmeimmistä keinoista kuitenkin noista. Eläkeputken poistolla voitaisiin luoda jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Se olisi yksi kolmasosa teidän päätösperusteisista työpaikkatarpeistanne, joten pitäkää tämä mielessä ja koettakaa viedä tätä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-11-12T15:56:18,2019-11-12T15:57:14,Hyväksytty,1.1 2019_62_78,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sanottakoon, että kyllä hallitus varmasti tekee viisaita päätöksiä ja pitäisi pystyä kaikesta päättämään, mutta nyt on pakko kokoomuksen suuntaan sanoa, että kyllä ne tahot, jotka työmarkkinoita säätelevät, ovat niitä tahoja, jotka päättävät myös tästä eläkejärjestelmästä, eli kun eläkekassat ovat kuitenkin pääsääntöisesti työmarkkinaosapuolten rahoittamia, niin niistä siellä myös päätetään. Ja tämä on jo vuodelta 2014 olevan eläkesopimuksen jatkumo, jonka osalta tässä käsittelyssä tänä vuonna ja vuonna 2017 päädyttiin siihen ratkaisuun, että uskallettiin nyt ottaa se askel, että lähes kaikki niistä vuonna 2017 työttömiksi jääneistä, joilla lisäpäiväoikeus tuli täyteen 450 päivän osalta — heitä oli tilastojen mukaan 1 493 — kuitenkin pääsivät velvoitetyöllistävien piiriin eli pääsivät uudelleen niin sanotusti ansiosidonnaisen työturvan piiriin. Tämä on ollut se keskeinen osa, miksi me vasemmistossa olemme myöntymässä tähän ratkaisuun, koska työmarkkinajärjestöt ovat nähneet, että turvaverkostoa ei poisteta niiltä ihmisiltä, jotka esimerkiksi sen paperitehtaan sulkemisen vuoksi olisivat muutoin jääneet vaille työtä. Se vanhemman väestön ja ikääntyneen ihmisen työmarkkinastatus ei ole ollut työnantajalle kovinkaan vetävä, vaikka siellä on, niin kuin tässä edustaja Kiljunen on sanonut, paljon osaamista, paljon annettavaa yhteiskunnalle. Tämä on se askel, mikä nyt otettiin työmarkkinajärjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan. Sen takia hallituksessa vasemmistolaisena kansanedustajana tätä on syytä kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-12T15:57:18,2019-11-12T15:59:25,Hyväksytty,1.1 2019_62_79,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,"Ja ministeri Pekonen, 2 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_80,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Haluan kiittää tästä erittäin rakentavasta keskustelusta, joka täällä salissa on viimeisen tunnin aikana käyty. Täällä ovat useat edustajat kiinnittäneet huomiota ja nostaneet esiin sen huolen, että meillä todella on ikäsyrjintää työelämässä, työmarkkinoilla tässä yhteiskunnassa. Ajattelen, että tässä meillä kaikilla on myös vastuu vaikuttaa asenteisiin ja ilmapiiriin. Minä haluan muistuttaa, että tämä esitys on osaltaan myöskin yksi keino vähentää ikäsyrjintää. Hallitus panostaa myös jatkuvaan oppimiseen, jolla myöskin turvataan ikääntyvien pysyminen tiiviisti työelämässä, ja näen sen tärkeänä asiana. Täällä edustajat Vehviläinen ja Juvonen ja edustaja Heikkinen kiinnittivät huomiota tähän työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, ja itse suhtaudun siihen äärimmäisen vakavasti. Meidän pitää huolehtia erityisesti heistä, jotka ovat mukana työelämässä, niin ettei yksikään tippuisi pois, työelämän ulkopuolelle. Sen takia meidän pitää erityisesti kehittää erilaisia palveluita paitsi siellä terveydenhuollon puolella, niin myöskin siellä työllistämispalveluissa esimerkiksi osatyökykyisten ihmisten parissa. Edustaja Heikkinen nosti myös erittäin hyvin esiin jo eläköityneet työntekijät voimavarana työelämässä ja erityisesti työvoimapulasta kärsivällä hoitoalalla, kuten myös edustaja Juvonen täällä tämän asian nosti. Se on itsellekin hyvin tuttu. Haluaisin, että me voisimme kunnioittaa nimenomaan sitä kokemusta ja arvostaa sitä osaamista, mikä jo eläkkeellä olevilla työntekijöillä on. Lopuksi vielä, puhemies: Edustaja Juvonen kysyi yrittäjien eläke‑ ja sosiaaliturvasta. Kerron, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää keinoja yrittäjien sosiaaliturvan eri tulomuotojen toimivaan yhteensovittamiseen ja eläketurvan parantamiseen, ja tämän mukaisesti me tulemme hallituksessa myöskin toimimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-12T15:59:25,,Hyväksytty,1.1 2019_62_81,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_82,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Siellä jäi yksi puheenvuoro pitämättä. Edustaja Yrttiaho — poissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_83,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelurahastolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_84,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelurahastolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsuojelurahastolakia siten, että viittaus Työturvallisuuskeskuksen kannatusyhdistys ry -nimiseen yhdistykseen muutettaisiin viittaukseksi Työturvallisuuskeskus ry -nimiseen yhdistykseen. Tässä laissa tarkoitettu Työturvallisuuskeskusta ylläpitävä yhdistys on nykyiseltä nimeltään Työturvallisuuskeskus ry. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi vanhentuneet viittaussäännökset. Nämä muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Tämän esityksen tavoitteena on saattaa laki vastaamaan nykytilaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-12T16:02:22,2019-11-12T16:03:11,Tarkistettu,1.1 2019_62_85,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelurahastolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksen tarkoituksena on, että viittaus Työturvallisuuskeskuksen kannatusyhdistys ry -nimiseen yhdistykseen muutettaisiin viittaukseksi Työturvallisuuskeskus ry -nimiseen yhdistykseen. Toki on hyvä, että tähdennetään tätä asiaa, sillä asiat ovat hyvin usein sitä, mille ne näyttävät, elikkä emme suinkaan puhuu kannatusyhdistyksestä vai jostakin muusta. Kaivoin tästä lakiesityksestä esiin tämän Työsuojelurahaston ja sen merkityksen. Tämän rahaston tehtävä on äärettömän tärkeä. Sen tehtävä on myöntää varoja työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulutukseen, työsuojelutietouden keräämiseen ja työsuojelua koskevaan tiedottamiseen sekä työnantajien ja työntekijöiden välisten työelämän suhteiden edistämistä tarkoittavaan tutkimukseen, koulutukseen ja tiedotukseen. Juuri kun täällä ollaan tänään puhuttu tästä työsuojelusta, työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta, aktiivimallista, ikääntyneiden ihmisten työssäjaksamisesta, niin kyllähän tämä on merkittävä rahasto. Meillä on varmaan täällä muitakin luottamusmiehinä tai työsuojeluvaltuutettuina toimineita kansanedustajia. Itse olen hoitoalalla toimiessani ollut luottamusmiehenä ja tiedän, millaisia asioita siellä tulee vastaan, joutuu ratkomaan suuriakin ongelmia ja kysymyksiä. On hyvä asia, että myös työsuojelututkimuksesta ja työsuojelusta täällä eduskunnassa puhutaan, koska se on hyvin tärkeä asia työntekijän jaksamisen kannalta. Tähänkin liittyvät otsikot ovat olleet viime aikoina paljon esillä uutisissa. Olemme kuulleet muun muassa HUSissa olevista haasteista. Jokaiselle meistä tulee myös palautetta työntekijöiltä: kuinka silloin toimitaan, kun on kiusaamista ja työssäjaksamisessa on ongelmia. Erittäin hyvä asia, ja katsotaan sitten, onko tässä lakiesityksessä jotakin muuta kuin pelkkiä teknisiä muutoksia, kun tämä tulee käsiteltäväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T16:03:13,2019-11-12T16:05:17,Tarkistettu,1.1 2019_62_86,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelurahastolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työsuojelu on erittäin tärkeä asia, ja niin kuin edustaja Juvonen todisti, myöskin tämä asia on hyvin tärkeä. Silti tuntuu siltä, että tämä asia on sen luontoinen, että jopa oppositiosta käsin uskaltaa luvata, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kohtuullisen ripeästi pystyy tämän asian käsittelemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-12T16:05:18,2019-11-12T16:05:42,Tarkistettu,1.1 2019_62_87,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelurahastolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2019 vp,Näin ripeästi keskustelu on päättynyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_88,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 4 ja 8 §:n, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n ja valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta ennalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_89,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 4 ja 8 §:n, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n ja valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Suomen valtion ja sen kansalaisten hyvinvointi on tietenkin pitkälti sidoksissa siihen, miten kotimaisen tuotannon ja kulutuksen ohella maailmankauppa ja Suomen vienti kehittyvät. Tässä yhteydessä vienninrahoitusvaltuuksien korotus ei ole ainoastaan panostusta vienninrahoitukseen, vaan valtuuskorotuksilla tavoitellaan myös myönteistä työllisyyskehitystä Suomessa ja luodaan positiivista uskoa yrittämiseen ja investoimiseen tässä maassa. Valtuuksien korotuksella pyritään osaltaan edistämään myös investointeja, ja on huomattava, että vientitakuulain nojalla Finnvera Oyj voi myös edistää kotimaassa tapahtuvia vientiä edistäviä investointeja. Tästä eräs aikaisempi esimerkki on Äänekosken biojalostamolaitos. Vienninrahoitusvaltuuksien korotuksesta hyötyvät viejien lisäksi tietenkin laajat alihankkijaverkostot, minkä vuoksi taloudelliset hyödyt jakautuvat varsin laajasti yhteiskunnassa. Myös Suomen valtio hyötyy tästä panostuksesta taloudellisesti muun muassa verotulojen ja työllisyysvaikutuksen muodossa. Maailmankaupassa on tällä hetkellä epävarmuustekijöitä, ja niihin tietenkään tämä maa ei yksistään pysty vaikuttamaan. Vienninrahoitusvaltuuksien korottamisella kuitenkin luodaan työvälineitä hallita tätä epävarmuutta ja luodaan vientiyrityksille mahdollisuuksia saada vienninrahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Kysymys on suoraan vientiyritysten kilpailukykyjen turvaamisesta rahoituselementtien osalta, kun pankkien vakavaraisuusvaatimukset, pääomamarkkinoiden kehitys ja muut muutokset ovat siirtäneet pääomavaltaisten vientikauppojen rahoitusta yhä enenevässä määrin erityisluottolaitosten vastuulle. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaan Finnvera Oyj:n valtuuksien riittävyys varmistetaan ottaen huomioon riskinhallinnan tarpeet, ja nyt ollaankin toteuttamassa tätä kohtaa ja tavoitellaan samalla tietenkin hyviä työllisyys- ja talouskehityksiä. Marraskuun alussa valtioneuvosto antoi eduskunnalle tämän lakiesityksen, jota nyt käsitellään, ja tällä varaudutaan siis suomalaisten yritysten vientikauppojen OECD-ehtoisen ja kilpailukykyisen rahoituksen riittävyyden turvaamiseen. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmea lakia: lakia julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia sekä lakia valtion vientitakuista. Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen enimmäisvaltuutta sekä korontasausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi kumpaakin nykyisestä 22 miljardista eurosta 33 miljardiin. Valtion vientitakuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Finnveran myöntämien vientitakuiden ja niihin liittyvien suojautumisjärjestelyjen yhteenlaskettu enimmäisvastuu nostettaisiin 27 miljardista 38 miljardiin euroon. Lisäksi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia esitetään muutettavaksi siten, että Finnveran valtion takaamien lainojen takaisin maksamatta olevien pääomien ja lainaohjelmien enimmäismäärää korotetaan 15 miljardista 20 miljardiin. Vienninrahoitusvaltuuksien korottaminen lainsäädäntötoimella ei lisää valtion vastuita sellaisenaan. Vastuut kasvavat vasta siinä vaiheessa, jos ja kun toivottavasti valtuuksien perusteella myönnetään vienninrahoitusta tulevaisuudessa. Valtuuksien korotuksia voidaan pitää monilla mittareilla mitattuna sinänsä merkittävinä, mutta niistä ei arvioida aiheutuvan välittömiä menovaikutuksia valtiontalouteen. Vientitakuiden enimmäismäärän korottaminen 11 miljardilla eurolla lisää tulevaisuudessa vienninrahoitukseen liittyvää kokonaisriskiä. Nyt voimassa olevia ja vastaisuudessa syntyviä riskejä kuitenkin arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja riskeiltä pyritään suojautumaan monella eri tavalla usean eri tahon toimesta. Lähtökohta on, että Finnveran vienninrahoitustoimintaa toteutetaan hyvin ammattimaisesti ja korkealla tasolla, ja jos yksittäistapauksessa vientitakuukorvausvelvollisuus realisoituisi, korvaukset maksettaisiin ensisijaisesti korvauksen maksuvuoden takuumaksutuloista ja sen jälkeen käytetään Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston ja Valtiontakuurahaston varoja. Näiden varojen arvioidaan kattavan takuukantaan sisältyvät luottoriskit. Veronmaksajien tukeen ei ole tarvinnut turvautua, eikä tähän oleteta olevan tarvetta vastaisuudessakaan. Arvoisat kansanedustajat! Esitykset kertovat siitä, että maailmankaupan epävarmojen kehitysnäkymien ohella on myös valoisia näkymiä vientivetoisesta kehityksestä, ja olemme perustellusti iloisia näistä myönteisistä näkymistä. Vienninrahoitusvaltuudet merkitsevät ensi sijassa perusteltuja odotuksia paremmasta vienti- ja talouskehityksestä tässä maassa ja myös sitä, että odotukset hyvälle työllisyyskehitykselle ovat olemassa. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-11-12T16:06:13,2019-11-12T16:11:21,Hyväksytty,1.1 2019_62_90,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 4 ja 8 §:n, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n ja valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt on tilaisuus kysyä ministeriltä, millä lailla nyt tämän hallituksen näkökulmasta näette sen, palvelevatko nämä vientitakuut nyt paremmin kuin aiempina vuosina esimerkiksi sitä, että meillä pk-sektori ja siellä toimivat yritykset voivat paremmin saada vientitakuurahoja. Onko meillä yrityskokoon liittyviä kriteereitä, niin että me voimme mahdollisesti vaikkapa yhdistellä eri yritysten komponenttien vientiä yhdessä? Kun me keskustelemme tästä, niin me yleensä puhumme isoista risteilijöistä ja laivatilauksista. Se on varmasti selvää, että tässä maassa ei juurikaan rakennettaisi loistoristeilijöitä, jollei meillä olisi tätä järjestelmää, jolla me voimme saada tänne laivanrakennustoimintaa siinä mittakaavassa kuin nyt on ollut. Toivottavasti tämä hyvä jatkumo edelleen kehittyy ja suomalainen laivanrakennus, joka on osoittanut jälleen voimansa, nousee sieltä ilta-auringonlaskun alalta. Tätä keskustelua voitaisiin enemmänkin siirtää vielä sinne, kuinka meidän välineistömme riittää pk-sektorin vientiyritysten vientitakauksiin. Jos vain ministerillä tähän on jotakin tietoa ja valaistusta kansanedustajille, niin mielelläni sen kuulen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-12T16:11:24,2019-11-12T16:13:03,Hyväksytty,1.1 2019_62_91,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 4 ja 8 §:n, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n ja valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2019 vp",Näin. Nyt ei enempää puheenvuoropyyntöjä ole kuin ministeri Kulmuni.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_92,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 4 ja 8 §:n, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n ja valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykosken kysymys on varsin tärkeä, kun ajattelee meidän monimuotoista yrityskantaamme. Kyllä jo itse asiassa hallitusneuvotteluissa kiinnitettiin siihen huomiota, että onhan meillä esimerkiksi Business Finlandille tarjotut työkalut ja myös rahoitus senkaltaista, että siellä pystytään ohjaamaan yrityksiä kansainväliseen kasvuun, vientiin. Tähän liittyen työ‑ ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla viennin ja kansainvälistymisen ohjelma ja sitä ennen tässä vuodenvaihteessa tulee valmistumaan myös yrittäjyysstrategia, ja ne ovat mitä suurimmassa määrin kytköksissä toisiinsa. Mitä tulee tähän esitykseen, niin aivan kuten edustaja totesi, tietenkin tällä pyritään pitämään tässä maassa ja myös saamaan lisää suuria telakkainvestointeja, laivatilausinvestointeja, ja koska se markkina on varsin kovasti kilpailtu, niin jos Suomi haluaa olla siellä mukana, meillä täytyy olla myös instrumentit sellaisia. Vastaus kysymykseen on siis kyllä, eli kasvuhaluisuutta on niin pienille yrityksille mutta sitten myös isoille laivatilauksille.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-11-12T16:13:12,2019-11-12T16:14:19,Hyväksytty,1.1 2019_62_93,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan  turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta ennalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_94,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan  turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on organisoida eräät terveysteknologian lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät valtionhallinnossa jatkossa uudelleen. Tätä asiaa on pohdittu hyvin pitkään, ja ollaan nyt tultu siihen tulokseen, että tehdään lopulta se, mistä on paljon puhuttu. Esityksen tarkoituksena on siis siirtää pääosa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla olevista terveysteknologian tehtävistä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen eli käytännössä Valvirasta Fimeaan. Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen oikeudesta periä maksu suorittamastaan tarkastuksesta. Lisäksi lakien muutoksenhakua koskevat säännökset muutetaan vastaamaan vuoden 20 alusta voimaan tulevaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain vaatimuksia. Myöskin pieniä sisällöllisiä tarkennuksia tehdään. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yhdeksää eri lakia: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annettua lakia, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annettua lakia, terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia, vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annettua lakia, ihmisen elimien, kudosten ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annettua lakia, biopankkilakia, lääketieteellisestä tutkimuksesta annettua lakia, veripalvelulakia ja vieläpä geenitekniikkalakiakin. Tehtävien siirron vaikutuksena Valvirasta Fimeaan siirtyisi 14 virkaa ja näihin virkoihin nimetyt virkamiehet. Siirrolla saavutetaan terveysteknologia-alan sekä hoitokäyttöön tarkoitettujen tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvän asiantuntemuksen keskittämistä samaan paikkaan ja sitä kautta myöskin synergiaetuja. Terveysteknologiaan liittyvien tehtävien parempi organisointi parantaa pitkällä aikavälillä alan toimijoiden mahdollisuuksia toimia Suomessa. Lain tarkoitus on tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta vuonna 2020. — Kiitos. ", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-12T16:14:50,2019-11-12T16:17:20,Hyväksytty,1.1 2019_62_95,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan  turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Kiurulle asian esittelystä. Meillä on käsissä valtavan laaja paketti, ja tämä tulee todellakin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tässä tätä lakipakettia lukiessani on noussut esiin se huoli, onko tässä lakiesityksessä mahdollisesti potilasturvallisuuteen vaikuttavia asioita. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ei ole kannattanut lausunnossaan — kun tähän pakettiinhan on tullut hyvin monta lausuntoa ja SuPerin lausunto on yksi niistä — esitystä tehtävien siirrosta, sillä heidän mukaansa siirto vaarantaisi potilasturvallisuuden, kun viranomaisten tehtävät olisi jaettu nykyisestä poiketen. Tunnistatteko, ministeri, tämän huolen, ja mitä vastaatte siihen, säilyykö potilasturvallisuus? Pidän erittäin tärkeänä, että kun siirtoja ja muutoksia tehdään, niin myös riittävät resurssit varataan sinne tehtävien hoitoon ja hyvän yhteistyön ja tiedonvälityksen merkitystä jatkossakin korostetaan. Tuleeko tämä asia myös toteutumaan tämän lain myötä? Mitä tulee terveysteknologiaan hoiva-alalla, niin toki se on tarpeellista nykypäivän Suomessa, nykypäivän tulevaisuudessa. Robotti ei koskaan korvaa hoitajaa eikä hoitajien käsipareja. Hoitaja on se ihminen, joka on potilasta lähellä ja hoitaa potilaan. Robotiikka ei siihen perushoitotehtävään sovellu. Toki sitten leikkaukset ynnä muut ovat eri asia. Mutta miten näette, ministeri, tämän potilasturvallisuusteeman? Jos tähän saisi vastausta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T16:17:23,2019-11-12T16:19:11,Hyväksytty,1.1 2019_62_96,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan  turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Aina kun puhumme terveysteknologiasta, on syytä muistuttaa, että kysymys on yhdestä Suomen merkittävimmistä kasvualueista. Terveysteknologiassa laajasti ymmärrettynä on kysymys terveyspalvelujärjestelmästä, siihen liittyvästä teknologiasta, sen teknologian viennistä, tieteellisestä tutkimuksesta, opetustoiminnasta, apteekeista, kaikesta tästä. Itseasiassa olemme tekemisissä sellaisen alan kanssa, joka työllistää tällä hetkellä paljon enemmän kuin me perinteisellä tavalla olemme ajatelleet. Täällä edellisessä asiassa keskustelussa mainittiin meriteollisuuden suuri merkitys länsirannikolle. Esimerkiksi Turussa olemme laskeneet, että laajasti ymmärrettynä itse asiassa terveys on suurempi työllistäjä kuin tämä erittäin tärkeä meriteollisuus, ja silloin juuri tällä tavalla, että laskemme siihen lääketeollisuuden mukaan, kuntoiluvälineiden tuotannon, viennin ja kaikki opetukset ja koulutukset ja nämä, jotka edellä luettelin. Suomessa on eräitä aivan loistavia terveysteknologiayrityksiä, esimerkiksi Plandent, jonka tuotannosta 90 prosenttia viedään ulkomaille. Se edustaa huipputeknologiaa. Aikanaan taustalla on ollut se, että keksittiin ortopantomografialaite, jolla kuvataan hampaistoa ja leukaa, mikä käytännössä tällä hetkellä tapahtuu jokaisen hammaslääkärivastaanoton yhteydessä. Eli aina kun puhumme terveysteknologiasta, olemme todella tärkeiden asioiden kanssa tekemisissä, ja silloin kannattaa todella perusteellisesti harkita myös näiden taustalla olevien hallinnollisten järjestelyjen tilaa, jota tämä lakiesitys nyt käsittelee, kuten ministeri esittelyssään kertoi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-12T16:19:12,2019-11-12T16:21:11,Hyväksytty,1.1 2019_62_97,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan  turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa on nyt todella iso paketti, joka koskee terveysteknologiaa. Paksu nippu papereita, iso asia, ja se liittyy monenlaiseen asiaan: se liittyy lääkealaan, Valviraan, biopankkeihin, Fimeaan. Fimean pääpaikan piti olla Kuopiossa, mutta se ei siellä ole. Fimean vastuu tuntuu lisääntyvän. Ministeri juuri kertoi, että yhdeksän eri lakia on tässä käsitteillä, elikkä tämä on todella iso asia. Kävi ilmi, että Fimeaan tulee siis lisää työpaikkoja. Fimea tavallaan silloin kasvaa, kun sille tulee enemmän työpaikkoja. Milloin se Fimean pääpaikka siirtyy Kuopioon? Itäsuomalaisia tämä kovasti kiinnostaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-12T16:21:12,2019-11-12T16:22:05,Hyväksytty,1.1 2019_62_98,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan  turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp," Arvoisa puhemies! En ota kantaa tähän Fimean sijaintipaikkakeskusteluun, koska Fimean ohjausvalta ja ‑vastuu kuuluu ministeri Pekoselle. Tässä tapauksessa on kysymys kuitenkin Valviran toimintaelimestä. Tältä osin näitä erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja näille tärkeille palveluille, joista tänään on puhe — eli siis terveysteknologian lupa‑, ohjaus- ja valvontatehtäville — käsitellään mielestäni aika hyvällä tavalla sivulta 20 alkaen. Niitä samoja tuntemuksia oli, kun tässä jo edustaja Juvonenkin kyseli, mitkä olisivat ne oikeat toteuttamisvaihtoehdot, millä se potilasturvallisuus taattaisiin. Niin kuin näette, yksistään en ole pystynyt näin montaa kymmentä sivua tuottamaan materiaaleja näin lyhyessä ajassa. Kyllä tässä on pitkään tätä asiaa pohdittu. On vain sanottava vähän samaan tapaan kuin tässä edustaja Lindén jo sanoi, että maailma on vain muuttunut. Maailma on muuttunut nyt siihen suuntaan, että yhä useammin tällä sektorilla tarvitaan tutkimusperusteista tietoa. Valvira on pikemminkin lupaviranomainen, kun ohjaus- ja valvontatehtävien ohella on sitten sitä ohjattavaa tehtävää. Tältä osin tässä korostuu nimenomaan tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvät uudet tulevaisuuden haasteet tällä sektorilla. Pelkään pahoin, että tämä nykyinen hajautettu malli, josta tässä on kysymys, ei vastaa potilasturvallisuudeltaan sitä tasoa, mitä jatkossa vaadittaisiin. Maailma muuttuu niin kovasti. Mielestäni esityksen keskeisissä ehdotuksissa on hyvin myöskin käyty läpi nimenomaan sitä, millä tavalla tänäkin päivänä aika keskeiset kriittiset tehtävät ovat hajautettuja. Muun muassa näistä keskeisistä ehdotuksista perusteluita löytyy sieltä sivulta 19, jossa otetaan kantaa kudoslain ja tutkimuslain alaisiin tehtäviin sekä biopankkeihin ja geenitekniikkaan liittyviin tehtäviin, jotka tässä tapauksessa nyt sitten keskitettäisiin samalla tavalla kuin terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ohjaus- ja valvontatehtävät, koska tässä on kysymys vaativasta tehtäväalueesta, jonka resurssit ovat sijainneet kahdella konttorilla aikaisemmin. Tältä osin nämä jaetut resurssit ja jaetut tehtävät keskitetään nyt yhteen. Valiokunnalla on, niin kuin totesin, tässä asiassa tärkeä tehtävä. Saatte tätä asiaa nyt toteuttamisvaihtoehtojen osalta pohtia. Olen Valviran kanssa käynyt tästä asiasta keskustelun. On todettava, että käydessäni Valvirassa konserniohjaustapaamisessa, hekin näkivät tässä hallituksen esityksessä parantamistoimeen viittaavan esityksen. Tältä osin annan tämän lakiesityksen nyt valiokuntaan tutkittavaksi. — Kiitos. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-12T16:22:13,2019-11-12T16:25:16,Hyväksytty,1.1 2019_62_99,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan  turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille. Käsittely tulee todellakin olemaan varmasti hyvin laaja myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Laki liittyy myös biopankkeihin. Me olemme useampana eduskuntakautena käyneet täällä biopankkilakia ja biopankkeihin liittyviä asioita läpi. Biopankkihan koostuu näytteistä ja erilaisista ihmisten tiedoista. Siellä voi olla biologisia näytteitä ja taustatietoa henkilöistä, ihmisistä, ja tietoturva on se, mikä on noussut aina näissä biopankkiasioihin liittyvissä keskusteluissa esille. Varmasti tämä tietoturvakin tulee nousemaan käsittelyssä vahvasti esille, vai miten näette? Onko tullut palautetta biopankkilakiin liittyen ja ylipäänsä näistä tilanteista? Onko siellä mahdollisesti jotakin korjattavaa? Onko siellä mahdollisesti riskejä? Millä tavalla esimerkiksi näihin riskiarvioihin tämä lakiesitys ottaa kantaa ja huolehditaan siitä, että ihmisten tietoturva säilyy? On erittäin tärkeää, että meillä on biopankki, ja on erittäin tärkeää, että teemme tutkimuksen eteen kaikkemme ja ihmiset voivat luottaa siihen, että heidän näytteensä pysyvät siellä tietoturvan takana. Mutta nämä herättävät aina kysymyksiä ja miettimistä, ja se on tärkeä asia, että on luottamus myös siihen tietoturvaan. Potilasturvallisuus on kyllä äärimmäisen tärkeä asia. Toivonkin, että koko eduskunta, hallitus ja oppositio yhdessä, teemme kaikkemme, että Suomessa potilasturvallisuus paranee ja potilasvahingot vähenevät, koska se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Yksikin potilasvahinko on liikaa: se tuo kustannuksia valtiolle, se aiheuttaa suuria inhimillisiä kärsimyksiä, se aiheuttaa hoivakärsimystä sille ihmiselle, joka seuraa vieressä vahingon sattumista. Eli ollaan siinä mielessä samassa veneessä ja tehdään kaikkemme, että potilasvahingot vähenevät Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T16:25:18,2019-11-12T16:27:11,Hyväksytty,1.1 2019_62_100,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan  turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp," Arvoisa puhemies! Lyhyesti kommentoin, että edustaja Juvonenhan kiinnittää huomiota siihen, että kyllä näihin tulevaisuuden isoihin kysymyksiin olisi voinut nopeamminkin hakea myöskin lainsäädännöllisiä ratkaisuja, eikä se tälläkään kertaa helppoa ole. Meillä on valmistelu meneillään. Näimme viime kaudella, että näissä asioissa ei ole helppo tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka osuu kohdalleen. Siltä osin pyrimme nyt tekemään mahdollisimman hyvin, ja perustuslakivaliokuntahan sen viimeisen sanan sitten loppuviimeksi tässä lain käsittelyssä antaa. Mutta vielä nämä asiat antavat odotuttaa itseään, eli ne eivät ole vielä valmistelusta valmiina tänne eduskuntaan käsiteltäväksi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-12T16:27:15,2019-11-12T16:28:01,Hyväksytty,1.1 2019_62_101,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  poliisin  hallinnonalan  lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_102,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  poliisin  hallinnonalan  lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2019 vp,"Arvon puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tällä esityksellä ehdotetaan muutettavaksi 15:tä poliisin hallinnonalan lakia siten, että niissä olevat viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin muutetaan viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi laeissa olevien viittausten kirjoitustapaa päivitetään oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti. Samalla poistetaan uuden yleislain kanssa tarpeeton päällekkäinen sääntely samoin kuin yleissäännöksestä poikkeava valituslupasääntely. Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi 19.2.2019 lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, joka kumoaa hallintolainkäyttölain 1.1.2020 lukien. Poliisin hallinnonalan erityislait sisältävät useita viittauksia kumottuun hallintolainkäyttölakiin, ja lisäksi niissä on menettelysäännöksiä, joita koskevat yleissäännökset ovat jatkossa uudessa hallintoasioiden oikeudenkäyntiä koskevassa yleislaissa. Tämän teknisluonteisen esityksen tavoitteena on saattaa poliisin hallinnonalan lainsäädännön muutoksenhakusäännökset vastaamaan yleislainsäädännössä tapahtuneita muutoksia, eli tämä hallituksen esitys poistaa lainsäädännöllisiä ristiriitoja ja selkeyttää muutoksenhakua niin muutosta hakeville kuin niitä käsittelevillekin henkilöille. Esityksellä ei ole vaikutuksia, jotka poikkeaisivat hallituksen esityksestä 29/18 laeiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi esitetyistä vaikutuksista. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+9.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-12T16:29:05,2019-11-12T16:30:53,Hyväksytty,1.1 2019_62_103,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  poliisin  hallinnonalan  lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2019 vp,Kiitoksia — ja sitten keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_104,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  poliisin  hallinnonalan  lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä tästä esittelystä. Halusin käyttää lyhyen puheenvuoron vain siitä, että oletettavasti meille tulee tänne täysistuntoon ja valiokuntiin lukuisia teknisesti analogisia lainsäädäntöjä, koska kun tämä hallinnonkäyttölaki muutettiin tällaiseksi hallinnonprosessilaiksi silloin ymmärtääkseni keväällä eduskunnassa, niin tällä on ollut erittäin paljon heijastusvaikutuksia. Tänään aamupäivällä käsittelimme sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa erästä lakia, jossa toki oli hieman muistakin asioista kysymys, mutta keskeisen osan siitä muodosti juuri tämä kyseinen kohta. Kiinnittäisin vain täällä täysistunnossa nyt siihen huomiota, että lainsäädäntöä toki voisi tehdä niinkin, että kun muutetaan tällainen laki, jolla on heijastusvaikutuksia kovin moneen lakiin, niin siinä samassa paketissa käsiteltäisiin nämä kaikki, niin että ne eivät sitten tulisi erillisinä. Toki kun ne tulevat erillisinä, niin täällä täysistunnossa on sitten aina mahdollisuus vilkkaaseen substanssikeskusteluun niistä laeista ja niiden taustalla olevista asioista. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-12T16:31:01,2019-11-12T16:32:07,Hyväksytty,1.1 2019_62_105,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 8/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_106,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 8/2019 valtiopäiviltä sisältää valiokunnan kannanotot hallituksen esitykseen 39/2019 valtiopäiviltä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia, työttömyysturvalakia, lapsilisälakia, elatustukilakia ja toimeentulosta annettua lakia. Etuisuuksia korottavat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alussa. Useisiin eri etuisuuslakeihin tehtävillä muutoksilla pyritään vähentämään eriarvoisuutta, painottamaan ensisijaisia etuuksia ja parantamaan lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden, toimeentuloa. Toimet sisältyvät pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus puuttuu määrätietoisesti köyhyys- ja syrjäytymisriskiin. Valiokunta pitää ehdotettuja parannuksia ensisijaisiin etuuksiin tarpeellisina pienituloisten toimeentulon parantamiseksi ja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseksi. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista siirtää painopistettä viimesijaisesta toimeentulotuesta ensisijaisiin etuuksiin. Sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäispäivärahoja eli sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa ja erityishoitorahaa ehdotetaan korotettaviksi 20 eurolla kuukaudessa. Vähimmäismääräinen päiväraha nousee 716,50 euroon kuukaudessa. Korotus koskee myös vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa. Vähimmäismääräisten päivärahojen korotus lisää valtion menoja yhteensä 4,4 miljoonalla eurolla. Myös työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea ehdotetaan korotettaviksi 20 eurolla eli 716,60 euroon kuukaudessa. Peruspäivärahan määrä muodostaa ansiopäivärahan perusosan, joten peruspäivärahan korottaminen nostaa myös ansiopäivärahaa ja vuorotteluvapaakorvausta. Esityksen mukaan arviolta 80 prosentilla ansiopäivärahan saajista etuus nousee 11 eurolla kuukaudessa ja noin 20 prosentilla 33,10 eurolla kuukaudessa. Työttömyysturvan korotus lisää valtion menoja perusturvan etuusmenojen osalta arviolta 48 miljoonalla eurolla ja ansioturvan osalta 15 miljoonalla eurolla. Työmarkkinatuen korotus lisää kuntien menoja arviolta 9,6 miljoonaa euroa. Lisäksi Työllisyysrahaston menojen arvioidaan nousevan 3,6 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja sen myötä ansiopäivärahan korotuksella voi olla negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Valiokunta korostaa, että esityksen pääasiallisena tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta painottamalla ensisijaisen etuusjärjestelmän merkitystä etuuden saajien toimeentulossa. Etuusmuutoksella voi olla niin negatiivisia kuin myönteisiäkin työllisyysvaikutuksia. Valiokunta katsoo, että etuuskorotusten työllisyysvaikutukset olisi syytä pyrkiä arvioimaan nyt esitettyä tarkemmin, vaikka nyt esitettyjen korotusten vaikutukset työllisyyteen ovat todennäköisesti vähäisiä. Päivärahaetuuksien korotukset vähentävät viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotukimenojen arvioidaan alenevan noin 6,4 miljoonaa euroa. Toimeentulotukiriippuvuuden vähentyminen voi osaltaan kannustaa työn vastaanottamiseen. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että etuuskorotukset voivat vähentää myös yleisen asumistuen määrää. Esityksen mukaan ehdotukset vähentävät yleisen asumistuen määrää 6,72 euroa korotettua etuutta saavaa henkilöä kohden niissä ruokakunnissa, joiden tulot ylittävät täyteen asumistukeen oikeuttavan tulorajan. Valiokunta pitää myönteisenä, että henkilöillä, joiden tulot jäävät alle täyteen tukeen oikeuttavan tulorajan, kuten yksin asuvilla, täyttä työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavilla, korotus ei vaikuta asumistuen määrään. Sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäismääräisiä päivärahoja on korotettu viimeksi vuoden 2018 alusta 616 euroon kuukaudessa ja vuoden 2019 alusta työmarkkinatuen tasolle 696,50 euroon kuukaudessa. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on viimeksi korotettu 100 euron suuruisella tasokorotuksella vuoden 2012 alusta lukien. Vuosina 2015—2019 perusturvaan ei kuitenkaan ole tehty indeksikorotuksia, mikä on pienentänyt erityisesti työttömän perusturvan tasoa. Nyt ehdotetut korotukset kompensoivat osittain indeksijäädytysten ja leikkausten vaikutusta. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäispäivärahat ja työttömyysturvan perusturva eivät kuitenkaan nyt ehdotettujen korotusten jälkeenkään välttämättä takaa kohtuulliseksi katsottua vähimmäiskulutusta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että perusturvaetuuksien ja etuuksiin kytkeytyvien palvelujen kehittämistä ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämistä jatketaan sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä. Perusturvan tarkoituksena on mahdollistaa kaikille riittävä toimeentulo ja elintaso. Lapsiperheiden aseman parantamiseksi esityksessä ehdotetaan korotettavaksi monilapsisten perheiden lapsilisiä 10 eurolla kuukaudessa neljännestä lapsesta alkaen, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla kuukaudessa ja elatustukea 7 eurolla kuukaudessa. Samalla yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosaa korotetaan niin, että lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Muiden kuin yksinhuoltajien kohdalla lapsilisien ja elatustuen korotukset vähentävät maksettavan toimeentulotuen määrää. Lapsilisien korotusten arvioidaan lisäävän valtion menoja 26,5 miljoonalla eurolla ja perusosan toimeentulotukimenoja 1,5 miljoonalla eurolla. Elatustuen korottaminen lisää valtion menoja 9 miljoonalla eurolla ja vähentää toimeentulotukimenoja 0,7 miljoonalla eurolla. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet sekä pienten, alle 3‑vuotiaiden, lasten perheet kohtaavat toimeentulovaikeuksia muita useammin. Valiokunta pitää hyvänä, että lapsilisän korotukset kohdistetaan kaikista suurimmassa köyhyysriskissä oleville yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille. Myös elatustuen korottamisella on pieni eriarvoisuutta ja tuloeroja vähentävä vaikutus erityisesti yksinhuoltajaperheelle ja niissä eläville lapsille. Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen nostaminen 20 eurolla nostaa myös vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja ja erityishoitorahaa, mikä parantaa kaikkien pienituloisten lapsiperheiden asemaa ja vähentää toimeentulotuen tarvetta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kaikkien lapsiperheiden tulonsiirtojen arvo on heikentynyt 1990‑luvulta lähtien ja että lapsilisien reaalitaso on noin 30 prosenttia pienempi kuin 1990‑luvulla. Lapsilisien indeksisuojan puuttumisen vuoksi lapsilisien taso jää jälkeen kustannustason kehityksestä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimia pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi jatketaan. Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T16:32:37,2019-11-12T16:41:19,Tarkistettu,1.1 2019_62_107,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti useisiin eri etuuslajeihin muutoksia, joilla pyritään vähentämään eriarvoisuutta, painottamaan ensisijaisia etuuksia ja parantamaan lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden toimeentuloa. Näillä esityksillä hallitus puuttuu lupaustensa mukaisesti määrätietoisesti köyhyys‑ ja syrjäytymisriskiin. Hallitus huolehtii kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta. Huomioon otetaan entistä paremmin huono-osaisuuden riskitekijät ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja parannuksia ensisijaisiin etuuksiin tarpeellisina pienituloisten toimeentulon parantamiseksi ja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseksi. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista siirtää painopistettä viimesijaisesta toimeentulotuesta ensisijaisiin etuuksiin. Sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäispäivärahoja on viimeksi korotettu vuoden 2018 alusta 616 euroon kuukaudessa ja vuoden 2019 alussa työmarkkinatuen tasolla 696,50 euroon kuukaudessa. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on viimeksi korotettu 100 euron suuruisella tasokorotuksella vuoden 2012 alusta lukien. Vuosina 2015—2019 perusturvaan ei kuitenkaan ole tehty indeksikorotuksia, mikä on pienentänyt erityisesti työttömän perusturvan tasoa. Nyt ehdotetut korotukset kompensoivat osittain indeksijäädytysten ja ‑leikkausten vaikutusta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet sekä pienten, alle 3-vuotiaiden, lasten perheet kohtaavat toimeentulovaikeuksia muita useammin. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta pitää hyvänä, että lapsilisän korotukset kohdistetaan kaikista suurimmassa köyhyysriskissä oleville yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille. Myös elatustuen korottamisella on pieni eriarvoisuutta ja tuloeroja vähentävä vaikutus erityisesti yksinhuoltajaperheillä ja niissä elävillä lapsilla. Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen nostaminen 20 eurolla nostaa myös vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja ja erityishoitorahaa, mikä parantaa kaikkien pienituloisten lapsiperheiden asemaa ja vähentää toimeentulotuen tarvetta. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota myös siihen, että kaikkien lapsiperheiden tulonsiirtojen reaaliarvo on heikennyt 1990-luvulta lähtien ja että lapsilisien reaalitaso on noin 30 prosenttia pienempi kuin 1990-luvulla. Lapsilisien indeksisuojan puuttumisen vuoksi lapsilisien taso jää jälkeen kustannustason kehityksestä. Valiokunta piti välttämättömänä, että toimia pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi jatketaan myös jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T16:41:31,2019-11-12T16:45:08,Tarkistettu,1.1 2019_62_108,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hallituksen esityksessä on kannatettavia asioita, mutta siellä on myös seikkoja, joihin me perussuomalaiset olemme esittäneet vastalauseen. Hallituksen esitys korottaa lapsilisiä kolmannesta ja neljännestä lapsesta lähtien. Perussuomalaisten mielestä korotuksen olisi tullut olla ensimmäisestä lapsesta lähtien, ja tässä meidän vastalauseessamme on mukana myös pykälämuutosesitys, jolla me esitämme, että lapsilisä korottuisi ensimmäisestä lapsesta alkaen, ja myös lausuma, jonka esittelen jo tässä mutta toki myös myöhemmin. Perussuomalaisten jättämään vastalauseeseen sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa on yhtynyt myös kokoomus, kokoomuksen sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaryhmä. Perussuomalaiset kantavat huolta syntyvyyden laskusta sekä lapsiperheköyhyydestä Suomessa. Lapsiperheiden asema on heikentynyt merkittävästi 1990-lukuun verrattuna, ja THL:n tutkimuksen mukaan köyhyysaste on kolminkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2007, minkä jälkeen se on pysynyt noin 10 prosentin tasolla koko 2010-luvun. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400 ja niissä eli 126 000 lasta. THL:n mukaan pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin. Köyhyys periytyy. Siksi on huolestuttavaa, että köyhyys on nyt kasvanut juuri pienten lasten perheissä. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu. Verovuosina 2015—2017 voimassa olleen ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen voimassaoloa ei jatkettu vuodesta 2018 eteenpäin, mutta myöskään lapsilisiin ei tehty vastaavaa korotusta. Perussuomalaiset katsovat, että lapsivähennys tulisi palauttaa ansiotuloverotukseen. Lapsilisien kohdalla olisi perusteltua ja oikeudenmukaista, että lapsilisän korottamiseen talousarviossa varattu 6 miljoonaa euroa kohdennettaisiin siten, että sillä korotettaisiin ensimmäisen lapsen lapsilisää. Siten se kohdistuisi kaikille lapsiperheille. Perussuomalaisten mielestä on tärkeää antaa yhteiskunnassa sellainen signaali, että lapsia kannattaa tehdä tähän Suomenmaahan ja että yhteiskunta tukee lapsiperheitä jo ensimmäisen lapsen syntymästä lähtien — ja antaa kaikille lapsiperheille se korotus. No, nyt hallitus sen sijaan on korottamassa lapsilisiä ainoastaan sellaisille monilapsisille perheille, joilla on vähintään neljä lasta. Perussuomalaiset korostavat sitä, että kaikki lapsiperheet ovat toki yhtä tärkeitä, mutta me haluamme lähettää sen signaalin, että ensimmäisestä lapsesta lähtien lapsilisä nousisi. Erityisesti ensimmäisen lapsen hankintaan tulisi lisätä yhteiskunnan tukea. Tulee antaa todellakin se signaali, että yhteiskunta kannustaa perheen perustamiseen ja turvaa kaikkien lapsiperheiden toimeentulon. Haluamme kannustimena korottaa ensimmäisen lapsen lapsilisää nykyisestä tuntuvasti, eikä hallituksen lapsilisän korottamiseen varaama 6 miljoonaa euroa riitä alkuunkaan. Kysymys on rahasta, mutta 6 miljoonaa euroa ei riitä. Perussuomalaiset esittävätkin lausumaa siitä, että hallituksen tulisi selvittää lapsilisään tuntuva korotus jo ensimmäisestä lapsesta alkaen. Valitettavasti hallitus ei kannattanut tätä meidän esitystämme, mutta esitystä kannattivat sen sijaan kokoomus ja perussuomalaiset tässä vastalauseessaan. Lisäksi me esitämme pykälämuutosta, joka kuuluu siten, että lapsilisä on lasta kohden 95,82 euroa kalenterikuukaudessa, ja tässä on huomioituna se pieni korotus, joka on siis yhteensä se 6 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan — mikä ei kuitenkaan alkuunkaan riitä, me tarvitsemme tuntuvampia korotuksia. Mutta tämä on hyvä alku, ja toivoisin kyllä, että hallitus tekisi töitä sen eteen, että selvittäisi myös sen, että korotus olisi mahdollinen jo ensimmäisestä lapsesta alkaen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T16:45:10,2019-11-12T16:49:57,Tarkistettu,1.1 2019_62_109,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvosen puheenvuorossa oli monia hyviä elementtejä. Sen verran ehkä täsmennän, kun saimme sinne sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jossa molemmat olemme, myös sosiaali- ja terveysministeriöstä selvityksen, mitä maksaisivat nämä laajennukset tämän lapsilisän osalta, että jos laitettaisiin 10 euron lisäys heti ensimmäisestä lapsesta lähtien, niin se tekisi 65 miljoonaa euroa lisää, ja sitten jos laitettaisiin 10 euron korotus kaikista lapsista, jotka saavat lapsilisää, lähes miljoona lasta, niin se olisi 120 miljoonaa euroa lisää. Haluankin kysyä edustaja Juvoselta: onko teillä teidän vaihtoehtobudjetissanne tämä esitetty 65 miljoonaa euroa tähän esitykseen 10 euron korotuksesta ensimmäisestä lapsesta lähtien?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T16:50:00,2019-11-12T16:50:56,Tarkistettu,1.1 2019_62_110,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,Ja edustaja Juvonen. Sen jälkeen puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_111,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos valiokunnan puheenjohtajalle hyvästä kysymyksestä. Perussuomalaiset esittävät, että selvitetään toimia, jotta voidaan tehdä korotus jo ensimmäisestä lapsesta lähtien. Me ymmärrämme toki sen, että 10 euron korotus on paljon ja se on rajattu tällä hetkellä siihen kolmanteen ja neljänteen lapseen ja että tällaisia korotuksia ei varmasti ole heti mahdollista tehdä. Se on iso korotus, totta kai, mutta se signaali ja se yhdenvertaistaminen lapsiperheiden välillä on tärkeä. Eli kyllä me perussuomalaiset näemme, että yhteiskunnassa on tehtävä toimia sen eteen, että ihmiset uskaltavat tehdä lapsia ja lapsiperheet pärjäävät, ja se signaali, mikä annetaan tällä hallituksen esityksellä, että tuetaan vain kolmansia ja neljänsiä lasten lapsiperheitä ja siitä eteenpäin, on meidän mielestämme sellainen, että siihen tulee kiinnittää huomiota. Ja kun täällä puhutaan erityisesti siitä, että syntyvyys laskee, niin näkisimme, että on tärkeää, että sen eteen myös toimitaan, ja se on tämä signaali, jonka haluamme antaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T16:50:58,2019-11-12T16:52:05,Tarkistettu,1.1 2019_62_112,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_113,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsilisät ovat perheille erittäin tärkeitä asioita, erittäin merkittäviä. Tästä varmasti olemme me kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnassa täysin yhtä mieltä. Perussuomalaiset pitävät tärkeinä kaikkia lapsiperheitä, ja katsomme, että olisi hyvä, jos korotettaisiin ensimmäisen lapsen lapsilisää. Nythän hallitus esittää, että korotetaan neljännestä lapsesta alkaen lapsilisää. Jos se korotus tehtäisiin jo ensimmäisestä, se koskisi kaikkia lapsiperheitä. Se olisi tasapuolisempi ja koskettaisi kaikkia lapsiperheitä. On merkittävää tukea perheitä, turvata perheiden toimeentuloa. Olisi siis perusteltua, että selvittäisimme, miten korottaminen olisi mahdollista kaikille lapsiperheille. Tästä on jätetty vastalause, johon myös kokoomus on yhtynyt. Kannatan edustaja Juvosen tekemää vastalausetta, pykälämuutosesitystä ja lausumaehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-12T16:52:08,2019-11-12T16:53:41,Tarkistettu,1.1 2019_62_114,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia, työttömyysturvalakia, lapsilisälakia, elatustukilakia ja toimeentulotuesta annettua lakia. Sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäismääräisiä päivärahaetuuksia korotettaisiin. Korotus koskisi vähimmäismääräisenä maksettavaa sairaus- ja vanhempainpäivärahaa sekä erityishoitorahaa. Korotus koskisi myös vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa. Myös työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan määrää korotettaisiin, mikä koskee myös peruspäivärahan kanssa samansuuruista työmarkkinatukea. Lapsiperheiden aseman parantamiseksi, kuten tässä useassa keskustelussa jo kävi ilmi, esitetään korotettavaksi monilapsisten perheiden lapsilisiä neljännestä lapsesta alkaen. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea korotettaisiin. Toimeentulotuesta annettua lakia muutettaisiin niin, että lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen 10 euron suuruisesta korotuksesta hyötyisivät myös toimeentulotukea saavat perheet. Arvoisa puhemies! Yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia lapsista ja nuorista mutta myös heikoimmassa asemassa olevista. Näillä muutoksilla tukea ja huolenpitoa saataisiin kohdennettua sitä eniten tarvitseville perheille sekä pyritään vähentämään eriarvoisuutta. Näin voidaan kohdentaa toimia myös köyhyys- ja syrjäytymisriskin torjumiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-12T16:53:49,2019-11-12T16:55:31,Tarkistettu,1.1 2019_62_115,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan useisiin eri etuuslakeihin muutoksia, joilla pyritään vähentämään eriarvoisuutta, parantamaan lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden, toimeentuloa. Nämä ovat kannatettavia asioita. Hallituksen esityksessä sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäispäivärahoja eli sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa ja erityishoitorahaa korotettaisiin 20 eurolla kuukaudessa, ja korotus koskisi myös vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa ja myös työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, ja työmarkkinatukea ehdotetaan korotettavaksi 20 eurolla kuukaudessa. On huomattavaa, että hallituksen esityksen mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja sen myötä ansiopäivärahan korotuksella voi olla negatiivisia työllisyysvaikutuksia, ja sen takia tilannetta onkin tarpeen seurata jatkossa. Korotukset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että voisi olettaa, ettei niillä mitään merkittäviä vaikutuksia olisi. Päivärahaetuuksien korotukset voivat kuitenkin vähentää viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Lapsiperheitä koskevat muutokset ovat tervetulleita. Esityksessä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla. Se ei ole paljon, mutta yksinhuoltajille pienikin on tarpeen, ja yksinhuoltajat ovat kuitenkin selkeässä riskissä köyhyyden suhteen ja myöskin lasten syrjäytymisen suhteen. Elatustukea nostetaan 7 eurolla kuukaudessa ja lisäksi monilapsisten perheiden lapsilisiä 10 eurolla kuukaudessa. Nythän hallituksen esityksen perusteluissa jo mainitaan, että yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet sekä pienten, alle 3-vuotiaiden, lasten perheet kohtaavat toimeentulovaikeuksia muita useammin. Hallitus on päättänyt kohdentaa lapsilisän korotuksen vasta neljännestä lapsesta alkaen, ja kokoomus olisi kuitenkin sitä mieltä, että kannattaisi kohdentaa jo ensimmäiselle lapselle, koska ensimmäisen lapsen kohdalla hankinnat ovat usein suurimmat ja myöskin menot sitä kautta suurimmat, ja saataisiin samalla signaali, että lapsia me haluamme, meidän yhteiskuntaamme lapset ovat tervetulleita, ja voitaisiin tukea niitä nuoria perheitä. Täällähän nimenomaan mainittiin, että alle 3-vuotiaiden lasten perheet ovat selkeässä riskiryhmässä. Lapsilisät ovat myöskin jääneet jälkeen, eli tulonsiirtojen reaaliarvo on heikentynyt 1990-luvulta lähtien, ja lapsilisien reaalitaso on noin 30 prosenttia pienempi kuin 1990-luvulla. Ja kun tiedetään esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asumiskulujen nousu ja yleisen hintatason nousu ja erilaiset harrastusmaksut, niin lapsilisät ovat jääneet jälkeen ja lapsiperheiden tilanne on tullut haasteellisemmaksi. Ja sen takia tässä, vaikka kysymys on suhteellisen pienestä korotuksesta, yhdymme perussuomalaisten esittämään vastalauseeseen, että lapsilisä neljännestä lapsesta kohdistettaisiin kuitenkin jo ensimmäiseen lapseen. Silloinhan se kohdistuu myös niille perheille, joilla on useampi lapsi. Me haluaisimme kannustaa kuitenkin lasten hankintaan ja huomioida myöskin sen, että ne tarpeet tulevat ensimmäisestä lapsesta lähtien, on kuitenkin hankittava erilaiset tarvikkeet ja muut. Kysymys on tietenkin rahasta, mutta kysymys on myös arvoista: kuinka paljon olemme valmiita lapsiin panostamaan ja lapsiperheiden palveluihin. Syntyvyyttä ei saada nousuun, ellemme me oikeasti näytä myöskin konkreettisesti, millä tavalla lapset ovat tänne tervetulleita. Raha ei sitä tietenkään ratkaise, mutta se on tärkeä tuki ja myöskin apu silloin, kun lapsia saadaan. Tiedämme kuitenkin, että lapsi tuo mukanaan myöskin menoja rakkauden lisäksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-12T16:55:34,2019-11-12T17:01:38,Tarkistettu,1.1 2019_62_116,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin asiasta, johon viittasin jo tuossa esittelypuheenvuorossa: myös tässä hallituksen esityksessä nostetaan työttömän perusturvaa eli työmarkkinatukea ja sitten työttömän peruspäivärahaa 20 eurolla kuukaudessa. Todellakin on niin, että kun me teemme perusturvaan korotuksen, niin se samalla juridisesta kytköksestä johtuen nostaa myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tasoja. Ja kuten toin esille, 80 prosentilla ansiosidonnaisen saajista tämä korotus on 11 euroa kuukaudessa, mutta 20 prosentilla se on 33 euroa ja risat kuukaudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kiinnitti omassa lausunnossaan valiokunnassa huomiota tähän kytkökseen ja sanoi, että perusturvan laajojen tasokorotusten tekeminen on osittain myös tästä syystä hankalaa, koska se heti nostaa myös ansiosidonnaisen osuutta. Itse ajattelisin, että tätä asiaa olisi hyvä tarkastella siellä sosiaaliturvan uudistamisen parlamentaarisessa työryhmässä. En ajattele, että se kytkös pitäisi kokonaan poistaa. Ymmärrän, että on niin, että työntekijä, joka kuuluu johonkin kassaan, aina omalta osaltaan on maksamassa vakuutusmaksuja, mutta tämä ero, mikä tässä tulee, on aika iso. Arvoisa puhemies! Itse asiassa tulin tänne korokkeelle puhumaan lapsilisän nostosta. On juuri niin, kuten täällä on jo useampaan kertaan todettu, että tämä lapsilisän 10 euron korotus koskee nimenomaan monilapsisia perheitä neljännestä lapsesta alkaen ja sitten myös yksinhuoltajavanhempaa — eli tämä on kyllä perusteltua sosiaali- ja terveysministeriönkin näkökulmasta siinä mielessä, että kaikista heikoimmassa asemassa ovat monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet. Itse jaan tämän näkemyksen, että jos rahaa rajataan, niin sitä kohdennetaan sinne, missä sille on eniten tarvetta. Mutta toistan todellakin sen, mitä tässä debatissakin jo tuli esille: jos olisimme tehneet tämän 10 euron lisäyksen heti ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään, niin se olisi merkinnyt 65 miljoonaa euroa lisää kustannuksia, ja jos olisi tehty korotus jokaiseen lapsilisään, niin se olisi 120 miljoonaa euroa. Puhutaan jo aika isoista summista. Siksi haluan kokoomuksenkin osalta kysyä, kun yhdyitte tähän perussuomalaisten vastalauseeseen, onko teidän vaihtoehtobudjetissanne varattu rahoitus näihin laajennuksiin lapsilisän osalta. Mutta sitten, arvoisa puhemies, itse ajattelen samalla tavalla, että lapsilisäjärjestelmän kehittäminen kokonaisuudessaan on kyllä tarpeellista, joten siinä jaan opposition huolen. Meidän pitäisi löytää keinoja, joilla kehitetään tätä koko itse järjestelmää ja myös rahoitusta: mistä niitä kestäviä keinoja kaiken kaikkiaan löytyisi. Itse olen ajatellut seuraavaa, josta nyt teen tavallaan niin kuin esityksen harkittavaksi, kun nyt on tosiasia, että meillä syntyvyys on pienentynyt ja paljon vähemmän syntyy lapsia. Jos katsotaan ihan viimeisiä vuosia, vuodesta 2017 vuoteen 2018, lapsia syntyi 2 700 vähemmän. Tämän vuoden ennuste myös on, että lapsia syntynee vähän yli 2 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itse ajattelen, että voisi olla hyvä yhteinen näkemys, että me käyttäisimmekin täältä lapsilisämomentilta — jossa on tällä hetkellä 1,37 miljardia euroa lapsilisiin varattua rahaa — tätä niin sanottua ikäluokkien pienentymisestä johtuvaa rahoitusta lapsilisäjärjestelmän kehittämiseen kokonaisuudessaan. Itse asiassa meillä on täällä tällä hetkellä käsittelyssä valtion neljäs lisätalousarvio. Siellä on esitys, jossa tältä momentilta vähennetään 13 miljoonaa euroa — varmastikin juuri siitä syystä, että lapsilisän tarve on tälle vuodelle ennakoitua vähemmän. Minun logiikkani kulkee niin, että jos me pystymme vähentämään, niin me pystyisimme samalla tavalla sieltä myös lisäämään rahoitusta lyhentämättömänä itse lapsilisäjärjestelmään. Katsoin vähän tämmöisenä sormiharjoitteluna, mitä tämä voisi tarkoittaa. Täsmällisesti ottaen lapsilisä on se noin 95 euroa ensimmäisestä lapsesta ja sitten aina suurin piirtein sinne 170 euroon asti, mitä se koko välys on. Jos laskettaisiin vaikka niin, että lapsilisä on 100 euroa kuukaudessa ja jos syntyisi 3 000 lasta vähemmän, se tarkoittaisi 3,6 miljoonaa euroa vuositasolla. Kun lapsilisää maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyttää 17 vuotta, niin voisi arvioida, että koko lapsilisäkaaren aikana säästö olisi kaiken kaikkiaan tämän 3 000 vähenemän osalta noin 60 miljoonaa euroa. Eli puhutaan aika merkittävistä summista kaiken kaikkiaan. Itse asiassa tilastot, Kelan tilastotkin, kertovat, että meillä viime vuonna maksettiin lapsilisää ensimmäistä kertaa alle miljoonasta lapsesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa mentiin alle miljoonan tässä lapsilisäasiassa. Toisaalta tilastot kertovat myös sen, että eniten lapsilisää maksetaan yhden lapsen perheisiin, koskaan aikaisemmin ei ole ollut niin paljon yhden lapsen perheitä lapsilisän saajina. Täällä meidän mietinnössämme tuli esille, että lapsilisien reaalitaso on nyt noin 30 prosenttia pienempi kuin 1990-luvulla. Tämä herättää väistämättä kysymyksen lapsilisän indeksisidonnaisuudesta, mitä varmaan moni muukin ajattelee. Itse ajattelen sillä tavalla, että jos me lähdemme yhdessä kehittämään tätä lapsilisäjärjestelmää paremmin lapsiperheitä tukevaksi, niin tämä indeksikysymys tulisi tässä kohtaa yhdessä myös arvioida. [Kimmo Kiljunen: Mutta ei taitettua indeksiä sinne!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T17:01:40,2019-11-12T17:08:48,Tarkistettu,1.1 2019_62_117,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Syntyvyyden lasku ja lapsiperheköyhyys ovat asioita, joista pitää olla huolissaan. Kaikki lapsiperheet ovat tärkeitä, ja tästä syystä olisi tärkeää tukea perheitä paremmin jo ensimmäisestä lapsesta lähtien, ja juuri siihen pitäisi lisätä yhteiskunnan tukea. Meidän tulee antaa sellainen signaali, että yhteiskunta kannustaa perheen perustamiseen ja turvaa kaikkien lapsiperheiden toimeentulon. Perussuomalaiset haluaisivat kannustimena korottaa jo ensimmäisen lapsen lapsilisää tuntuvasti nykyisestä. Hallituksen lapsilisään varaama 6 miljoonaa euroa ei riitä kunnolliseen vaikuttavuuteen. Mitäpä jos hallitus peruisi puoluetukien täysin turhan 6 miljoonan korotuksen ja siirtäisi sen vaikkapa juuri lapsilisiin? Näin rahat käytettäisiin järkevästi. Eli tässä oli yksi malli, mistä voi sitä rahaa jo ottaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-12T17:08:58,2019-11-12T17:10:14,Tarkistettu,1.1 2019_62_118,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunta keskustelee tällä viikolla lapsiystävällisen Suomen rakentamisesta, ja tämä hallituksen esitys on jo pieni vastaus siihen. Keskustan tavoitteena on, että erityisesti lapsiperheköyhyyttä saadaan vähennettyä. Tehtävät etuuskorotukset kohdistuvat pääosin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. On toki syytä muistaa, että vähimmäistasoisia päivärahoja nostettiin viime vaalikaudella ja nekin vaikuttivat osaltaan perheiden tilanteisiin, mutta aivan kuten edustaja Laiho täällä sanoi, lapsi tuo mukanaan niin rakkautta kuin menoja. Eri puolilla Suomea asuu monta yksinhuoltajaperhettä ja monilapsista perhettä köyhyysrajan alapuolella, ja lapsilisien reaaliarvo on laskenut 30 prosenttia 90-luvulta. Tässä esityksessä korotetaan siis monilapsisten perheitten lapsilisiä ja yksinhuoltajakorotusta. Nämä korotukset sovittiin hallitusneuvotteluissa kohdistettavan nimenomaan näihin perheisiin, koska tutkimusten mukaan köyhyysriski on näissä perheissä suurin, eli jaettavissa oleva raha kohdistettiin sinne, missä sitä eniten tarvittiin. Olen samaa mieltä täällä monen edustajan kanssa siitä, että pitemmällä juoksulla on hyvä tarkastella lapsilisäjärjestelmää kokonaisuutena ja korottaa laajemmin ja kattavammin kaikkien lapsien lapsilisää. Lapsilisä on kaikkein tehokkain tapa tukea lapsiperheitä taloudellisesti, ja siksi juuri se on se oikea väline. Edustaja Vehviläinen nosti hienon ehdotuksen siitä, että lasten vähetessä säästyvä summa käytettäisiin nimenomaan lapsilisäjärjestelmän kehittämiseen, ja kannatan tätä ehdotusta lämpimästi. Toki voimme tukea lapsiperheitä monella tavalla. Tarvitaan myös konkreettista apua koteihin ja joustoja työelämään. On tärkeää, että teemme kaikkemme, että lapsiperheet — kaikenlaiset lapsiperheet — voivat hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-12T17:10:17,2019-11-12T17:13:06,Tarkistettu,1.1 2019_62_119,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On totta kai aina kannatettavaa, kun lapsiperheiden etuuksia korotetaan. Se on lähtökohtaisesti selvää. Tällä nykyisellä syntyvyydellä Suomessa me tarvitsemme ne kaikki lapset, suomivauvat, jotka tänne voidaan saada. Jos kysymys on se, onko 65 tai 120 miljoonaa iso vai pieni raha tämän tavoitteen edistämiseen, niin jos sellaisella rahalla tämän maan syntyvyysongelmat saataisiin ratkaistua, niin olisi kannattanut panostaa siihen jo viime vuonna. Kannatan lämpimästi edustaja Juvosen tekemiä muutosehdotuksia, joissa keskeinen sisältö on se, että rahaa panostettaisiin erityisesti ensimmäisen lapsen hankkimisen tukemiseen, koska yleensä suurin kynnys perheen perustamiseen on sen ensimmäisen lapsen hankinta. Se on se kohta, johon yhteiskunnan pitäisi kehittää jonkinlainen sisäänheittotuote, tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Vakavastikin puhuen perheen perustaminen on iso päätös ja monen asian summa. Siinä on yhdistettävä olosuhteita sekä asennetta. Yhteiskunta voi auttaa omalta osaltaan molemmissa, rahalla ehkä konkreettisemmin, mutta työllisyys ja asumisen, elämisen ja liikkumisen hinta tietysti sen taloudellisen tilanteen kokonaisuudessaan lopulta ratkaisevat. Asenteesta kuitenkin kaikki lopulta lähtee. Meidän pitäisi torjua itsekkyys ja ilmastoahdistus. Tästä aiheesta varmaan keskustellaan lisää keskustelussa perheystävällisestä Suomesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-12T17:13:08,2019-11-12T17:14:24,Tarkistettu,1.1 2019_62_120,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo on erittäin tärkeää, ja erityisen tärkeää se on näissä nykyisissä ennätysalhaisen syntyvyyden oloissa. Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys lapsilisien tasokorotuksiksi on hyvä toimenpide, mutta valitettavasti tämä esitys kohdistuisi siis vain vähintään nelilapsisiin perheisiin. Perussuomalaiset pitävät olennaisen tärkeänä asiana, että lapsilisien korotukset kohdistuisivat kaikkiin perheisiin, siis myös yksi-, kaksi- ja kolmilapsisiin perheisiin. Tästä syystä edustajamme valiokunnassa ovatkin tehneet tämän muutosehdotuksen. Se ei kuitenkaan saanut valiokunnassa taakseen riittävää tukea, mutta toivottavasti lähestyvässä täysistuntoäänestyksessä se saa taakseen enemmistön. Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden taloustilannetta parantaakseen hallituksen tulisi ottaa toimenpidelistalleen myös vuosina 2015—2017 voimassa olleen tuloverotuksen lapsivähennyksen palauttaminen. Sipilän hallitus kuitenkin päätti syksyllä 2017 poistaa tämän hyvin toimineen verovähennyksen perussuomalaisten tuolloin tekemästä vastaesityksestä huolimatta. Me olemme esittäneet johdonmukaisesti tämänkin jälkeen vaihtoehtobudjeteissamme, että eduskunta palauttaisi lakiin tuloverotuksen lapsivähennyksen. Se toisi merkittävää verohyötyä kaikille tietyn tulorajan alle jääville lapsiperheille. Parhaimmillaan nettohyöty voisi olla vuodessa jopa 400 euroa pieni- tai keskituloiselle perheelle. Tämä lapsivähennyksen palauttaminen kuuluu myös tänä vuonna meidän vaihtoehtobudjettiimme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-12T17:14:24,2019-11-12T17:16:31,Tarkistettu,1.1 2019_62_121,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläinen käytti hetki sitten erinomaisen puheenvuoron, ja itselläni on hieman samoja asioita tässä, mutta näin tärkeässä asiassa se ei varmasti ole pahitteeksi. Se, että suullisessa puheenvuorossa esittelee lukuja, ei tietenkään ole koskaan helppoa kuuntelijoille, mutta haluan nyt todeta seuraavaa: Vuonna 2017 Kansaneläkelaitoksen vuosikirjan mukaan Suomessa maksettiin lapsilisiä 1,366 miljardia, siis 1 366 miljoonaa euroa. Keskimäärin lasta kohti se oli 112,85 euroa, ja reaaliarvo vuonna 2000 vastaavasti oli 136,58 euroa, joten alennusta vuodesta 2000 on ollut 17,4 prosenttia. Täällä on tuotu esille myös pidemmän aikavälin 30 prosentin alentuminen. Vuonna 2017 lapsilisiin oikeuttavia lapsia oli 1 003 635, ja kuten edustaja Vehviläinen totesi, viime vuoden tilastot kertovat, että ollaan menty ensimmäisen kerran nyt alle miljoonan. Näistä lapsista 166 000 eli 16,6 prosenttia oli yhden vanhemman perheissä. Kaikista lapsiperheistä 43,5 prosenttia oli yhden lapsen perheitä, 38,7 prosenttia kahden lapsen perheitä, 12,9 prosenttia kolmen lapsen perheitä, ja neljä lasta tai enemmän oli 5 prosentissa kaikista perheistä. Nyt kun puhumme lapsilisistä, me kaikki ymmärrämme, että jos meillä on käytettävissä 6 miljoonaa tai jos kymmenenkin miljoonaa olisi, niin se on summa, jonka kohdentamista täytyy miettiä tarkoin. Minun mielestäni silloin ei ole oikein kohdentaa sitä kaikille, koska se tuottaa alle yhden euron per lapsi kuukaudessa lapsilisään. Sen takia tässä hallituksen esityksessä se on kohdennettu nyt eri tavalla, mikä täällä on tuotu moneen kertaan esille. Minun mielestäni sitä todellista keskustelua pitää sitten ryhtyä käymään siitä, niin kuin täällä on tuotu esille, onko meillä käytettävissä 65 miljoonaa euroa, onko meillä käytössä 120 miljoonaa vai onko meillä käytössä 200 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi sitä, että lapsilisien reaaliarvo nousisi sille tasolle, mikä se on aikanaan ollut. Nämä ovat niitä todellisia isoja kysymyksiä, ja itse enteilen, että muutamien vuosien kuluttua Suomessa — täysin siitä riippumatta, minkälainen koostumus hallituksella kulloinkin on — me joudumme tämän vähenevän syntyvyyden oloissa myös tällaisen keskustelun käymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-12T17:16:32,2019-11-12T17:19:35,Tarkistettu,1.1 2019_62_122,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten mielestä lapsiperheitä voi tukea verotuksellisin keinoin. Kuten edustaja Savio tuossa jo kertoi ja edustaja Mäkelä myös, perussuomalaisilla on ollut jo useammassa vaihtoehtobudjetissa sisällä tämä ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen palauttaminen, ja sitä tulemme esittämään myös tässä tulevassa vaihtoehtobudjetissamme. Elikkä perussuomalaiset katsovat, että lapsivähennys tulisi palauttaa ansiotuloverotukseen. Siinä olisi yksi keino, millä lapsiperheitä voisi tukea. On muistettava se, että tasavero on kaikille samanlainen, on sitten lapsiperheen äiti tai isä tai eläkeläinen, ikääntynyt. Ruoka, asuminen, liikkuminen ja lämmitys maksavat kaikille yhtä paljon. Hintojen korotukset ja verojen korotukset osuvat kyllä kipeästi niihin pienituloisiin ihmisiin, ja monesti he ovat juurikin lapsiperheitä, he ovat yksinhuoltajaperheitä, he ovat ikääntyneitä. Me perussuomalaiset kannatamme yksinhuoltajille tehtyjä korotuksia, elikkä me emme esitä niihin mitään muutoksia tässä meidän vastalauseessamme. Haluamme vain antaa sen signaalin, että jokainen syntyvä lapsi on tärkeä ja jokaista lapsiperhettä tulisi tukea. Olisimme nähneet mieluummin, että tuki annetaan yhdenvertaisesti, reiluuden nimessä jo ensimmäisestä lapsesta eteenpäin. Silloin se olisi signaali siitä, että haluamme tukea kaikkia lapsiperheitä. Olemme tänään puhuneet paljon sosiaali- ja terveysvaliokuntaan tulevista asioista, ja sitten tässä on näitä meidän mietintöjämme. On kyllä niin, että samassa veneessä olemme ja joudumme pohtimaan keinoja, millä tavalla lapsiperheköyhyyttä vähennetään, millä tavalla perheitä tuetaan arjessa jaksamisessa, että isä voi olla lasten kanssa, äiti voi mennä työelämään, lapsilla on hyvä varhaiskasvatus ja maksut ovat kohtuulliset. Kyllä näiden toimien eteen joudumme täällä tekemään vielä monta monituista vuotta töitä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T17:19:39,2019-11-12T17:21:47,Tarkistettu,1.1 2019_62_123,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Useissa puheenvuoroissa täällä on viitattu siihen, että syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, että lasten suhteellinen määrä suomalaisessa yhteiskunnassa laskee, ja tässä annettiin lukujakin, että lapsilisienkin määrä pienenee jo alle miljoonan, alle miljoona lasta saa siis lapsilisiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä on siis fakta tämä syntyvyyden kautta tapahtuva luonnollisen väestönkasvun lasku. Minusta sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehviläinen teki tässä hyvinkin innovatiivisen aloitteen. Hän on pohdiskellut asiaa, ja kun on ilmiselvää, että lasten lukumäärän väheneminen tuo säästöä lapsilisissäkin, niin eikö olisi järkevintä, että se ikään kuin sen lapsilisäjärjestelmän sisällä käytettäisiin, jolloin me pääsisimme nostamaan niitä lapsilisiä, olletikin ja erityisesti kun tilanne on se, että lapsilisien reaaliarvo on laskenut sitten 90-luvun, viimeisen 25 vuoden aikana kolmasosalla, mikä on tietysti merkittävä heikennys tässä suhteessa? Sen takia lapsilisiin pitäisi satsata ja panostaa. Tässä oli minullekin jonkinlainen uutinen. Olin kuvitellut, että lapsilisissä on olemassa indeksijärjestelmä ihan aidolla tavalla, saman tyyppinen kuin kansaneläkkeissä eli kuluttajahintaindeksiin sidottu indeksi, mutta olen ymmärtänyt, että se onkin poistettu tässä. Sinä aikana kun minä itse olen ollut kahdeksan vuotta poissa täältä eduskunnasta, niin tämä järjestelmä on tästä hävinnyt. Kannatan siinäkin ainakin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan ajatusta, että kannattaisi harkita tämän indeksin palauttamista, jolloin sitten lapsilisien taso säilyisi edes kuluttajahintojen nousun verran, ja kannattaisi tuoda sitten nämä tasokorotukset tarpeita huomioiden, ehkä painottaenkin tiettyjä perherakenteita, vahvemmin esille. Mutta se, että suomalaisessa yhteiskunnassa on nostettu niin suuri häly ja huoli — ehkä huoli-sana on väärä tässä, mutta häly — ylipäätään tästä syntyvyyden laskusta, on sikäli tarpeetonta, että me puhumme väistämättömästä ilmiöstä. Tämä on ihan täysin luonnonmukainen ilmiö, että hyvinvoinnin noustessa väistämättä hedelmällisyys laskee. Mehän tiedämme hyvin, että hedelmällisyys on sidoksissa kuolleisuuteen, ennen kaikkea lapsikuolleisuuteen, ja silloin kun päästään sellaisia rakenteita kehittämään yhteiskunnissa, joissa tämä lapsikuolleisuus vähenee, ylipäätään kuolleisuus muuttuu, niin se muuttaa väistämättömästi syntyvyyttä. Siinä on se räjähdysmäisen väestökasvun vaihe parin sukupolven ajan, 50 vuoden ajan, jolloin lapsikuolleisuus laskee mutta syntyvyys säilyy edelleenkin korkeana. Tätä väestöräjähdystä parhaillaan Afrikka elää, ja Suomi eli lähes sata vuotta sitten saman tyyppistä tilannetta. Eli demografisella analyysilla globaalisti me näemme, että tämä on väistämätön ilmiö kaikissa hyvinvointi-... [Anna Kontula: Paitsi Suomessa ei ole hyvinvointi noussut!] — Te voitte, edustaja Kontula, käyttää oman puheenvuoronne jossain välissä. — [Puhemies koputtaa] Joka tapauksessa tämä on hyvinvointiyhteiskuntien ilmiö, että syntyvyys laskee, ja siihen meidän täytyy vain sopeutua kaikkien järjestelmien osalta. En avaa tätä keskustelua eläkejärjestelmän osalta, josta paljon on puhuttu. Kaikkien järjestelmien osalta tähän joudutaan palaamaan, ja se on fakta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T17:21:47,2019-11-12T17:25:14,Tarkistettu,1.1 2019_62_124,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteenahan on vähentää eriarvoisuutta, painottaa ensisijaisia etuuksia ja parantaa lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden, toimeentuloa. Tässä lakiesityksessä on kysymys suunnanmuutoksesta, sillä nyt hallitus puuttuu määrätietoisesti köyhyys- ja syrjäytymisriskiin. Tämän hallituksen tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista siirtää painopistettä viimesijaisesta toimeentulotuesta ensisijaisiin etuuksiin. Tosin on itsestään selvää, ettei tämä lakiesitys suinkaan riitä köyhyyden poistamiseen. Ei sillä edes riittävästi vähennetä sitä köyhyyttä, ja sen takia tehokkaita ja vaikuttavia toimenpiteitä on edelleen jatkettava. Mutta nyt ollaan käännetty kelkkaa sinne oikeaan suuntaan menemään. Kyllä minäkin olen erityisen huolissani lapsiperheköyhyydestä, koska sehän on kasvava ongelma yhteiskunnassa. Arvioidaan, että tällä hetkellä yli 11 prosenttia kaikista lapsista elää köyhissä perheissä. Kuten täällä on esimerkiksi valiokunnan puheenjohtaja Vehviläisen suullakin tullut todettua, niin kaikkien lapsiperheiden tulonsiirtojen reaaliarvohan on heikentynyt 1990-luvulta lähtien ja lapsilisien reaaliarvo on noin 30 prosenttia pienempi kuin 1990-luvulla. Sekin on tullut esille, että nimenomaan lapsilisien indeksisuojan puuttumisen vuoksi lapsilisien taso on jäänyt jälkeen kustannustason kehityksestä. Kuten sanoin, on välttämätöntä jatkaa toimia pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi, sillä monista tutkimuksista tiedämme, että lapsena koettu köyhyys heijastuu kielteisesti usein sinne aikuisikään saakka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-12T17:25:19,2019-11-12T17:27:27,Tarkistettu,1.1 2019_62_125,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä oli monilla keskustelua näistä lapsilisistä ja monilapsisista perheistä, että mieluummin olisivat laittaneet sen lapsilisän korotuksen monilapsisten perheiden sijaan jo ensimmäiselle lapselle. Sen takia olemme yhtyneet tähän perussuomalaisten tekemään vastalauseeseen. Monilapsisilla perheillähän on varmasti myöskin tarvetta lapsilisälle, mutta heidän tilanteensa ovat hyvin moninaiset, ja suoraan ei voida vetää myöskään johtopäätöstä, että heidän tilanteensa tai ongelmat perheessä johtuvat lapsilisän vähyydestä. Siinä on aika monta tekijää, jotka siihen vaikuttavat. Sen sijaan tiedetään, että jo ensimmäisestä lapsesta alkaen tarvitaan niitä varoja tarvikkeiden hankkimiseen. Mutta otan tosi ilolla vastaan puheenjohtaja Vehviläisen ehdotuksen siitä, että pienenevien syntyvyyslukujen perusteella voitaisiin tarkastella lapsille kohdennettavia muita etuisuuksia tai tätä indeksisidonnaisuutta, koska todellakin lapsilisät ovat jääneet merkittävästi jälkeen ja niihin ei ole tehty mitään merkittäviä korotuksia. Sen takia tämä asia toivottavasti etenee ja päästään tarkastelemaan lapsilisiä vielä tällä hallituskaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-12T17:27:27,2019-11-12T17:29:11,Tarkistettu,1.1 2019_62_126,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa olen ensinnäkin nauttinut tästä monipuolisesta ja hyvästä, rakentavasta otteesta niin oppositio‑ kuin hallituspuolueidenkin osalta ja tunnistanut ehkä ne kaksi suurta linjaa: ensinnäkin lapsiperheköyhyyden ja toisaalta huolen tästä isänmaamme väestörakenteesta ja tulevasta kehityksestä. Täytyy minunkin yhtyä näihin kehuihin, joita puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen on täällä saanut tälle ajatukselleen, että ajattelisimme niin, että kun esimerkiksi nyt tässä lisätalousarviossa ”säästimme” 13 miljoonaa euroa, niin tämä ikään kuin käyttämätön vara laskettaisiin jopa niille 17 vuodelle, kun lapset tukea saavat. Minusta tämä ajatus on kerta kaikkiaan nerokas, ja ehkä voisimme jopa jalostaa sitä siten, että vuosi 20 olisi niin sanottu nollavuosi, josta lähtisimme miettimään näitä niin sanottuja säästöjä, jotka sitten voitaisiin kohdentaa, ei ehkä kaikille lapsiperheille vaan eniten tukea tarvitseville, jotta siitä olisi suurin hyöty, koska kuitenkin on näin, että jos puhutaan vain muutamista miljoonista tai hieman yli toisesta kymmenestä miljoonasta, niin silloin kun sen jakaa kaikille, niin se hyöty ei välttämättä niin suuri ole — olkoonkin, että kaikki lisäpanostukset lapsiperheille ja heidän toimeentulolleen ovat erittäin, erittäin tervetulleita. No, sitten se toinen iso kysymys, mitä meidän tulee täällä pohtia jo nyt, ei pelkästään tulevaisuudessa, niin kuin edustaja Lindén sanoi, on tämä isänmaan väestökehitys, joka on, kuten nyt on nähty tilastojen perusteella, aika hälyttävä. Meillä on tulevaisuudessa maakuntakeskuksia, jotka kasvavat, ja vuonna 2040 ennusteiden mukaan vain pääkaupunki, joka kasvaa — siis vain pääkaupunki, joka kasvaa. Tämä kehitys ei varmasti ole koko Suomen edun mukainen eikä tämän rakkaan isänmaan edun mukainen. Tässä meidän tulisi pohtia erilaisia keinoja, miten me saamme tuettua lapsiperheitä, miten me saamme tuettua sitä, että he, jotka haluavat perustaa perheen, sen pystyvät perustamaan, ja miten me saamme tällaisen lapsimyönteisen yhteiskunnan aikaan. Meillä tulisi olla myös tulevaisuususkoa niille nuorille, joilla ei välttämättä ole vielä kumppania, tai jos on kumppani, niin ei ole välttämättä työpaikkoja, tai jos on kumppani ja työpaikat, niin ei välttämättä ole uskoa siihen, onko meillä nyt kaikki edellytykset siihen, että voimme lapsen hankkia. Tätä meidän pitää ennen kaikkea parantaa. Kysymys ei aina ole siitä, etteikö lasta haluaisi, vaan siitä, että koetaan, ettei tilanne ole riittävän vakaa, työpaikka tai työllisyystilanne ei ole vielä riittävä, jos on vaikka vuoden tai kahden määräaikaisuus tai vain toisella tulevalla vanhemmalla on työpaikka. Tämä on niin iso kokonaisuus, että täällä salissa pitää puhua ennen kaikkea tästä, kuinka me vastaamme tähän väestöongelmaan tai ‑haasteeseen, jonka edustaja Kiljunenkin hyvin toi esiin. Toivon, että tästä käydään erillinen keskustelu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-11-12T17:29:11,2019-11-12T17:32:14,Tarkistettu,1.1 2019_62_127,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin kanssa itse kommentoida tätä perussuomalaisten esitystä, missä kaikille lapsiperheille maksettaisiin 10 euroa jo ensimmäisestä lapsesta lähtien. Henkilökohtaisesti ehdottomasti kannattaisin tätä, ja uskon, että aika moni tässä salissa olisi tämän kannalla. Sitä en taas kannata, että se nykyinen määräraha, mikä tähän esitykseen on varattu, jaettaisiin kaikille lapsille, koska se laskelmien mukaan olisi noin 94 senttiä, jos en väärin muista, ja olen sitä mieltä, että siitä tulisi lähinnä pahaa mieltä. Mutta jos nyt sitten palataan tähän esitykseen, että 10 euroa maksettaisiin jo ensimmäisestä lapsesta lähtien, niin sittenhän meidän pitäisi miettiä sitä, mistä määrärahat tähän saataisiin. Tässä salissa kuulee valitettavan paljon sitä kritiikkiä hallitusta kohtaan, että hallitus nyt vain tuhlaa koko ajan ja käyttää liikaa rahaa, ja sitten välillä tulee esityksiä siihen suuntaan, että käytetäänkin liian vähän rahaa. Tässä esityksessä on nyt minun mielestäni ansiokkaasti hallitus lähtenyt siitä, että juuri yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet sekä pienten, alle 3-vuotiaiden, lasten perheet kohtaavat kaikista eniten toimeentulovaikeuksia, ja sen takia ollaan lähdetty tähän esitykseen nämä perheet edellä. Tässä on tullut siitä monia hyviä puheenvuoroja, ja ehdottomasti tätä työtä on jatkettava, ja itsekin innolla kannatan sitä valiokunnan puheenjohtaja Vehviläisen esitystä, että voitaisiin mahdollisesti nämä niin sanotusti säästetyt määrärahat siirtää näihin lapsilisien korotuksiin jatkossa. Meidän on kuitenkin huomioitava myös se, että — jos en nyt tässä nopeasti laskettuna ole saanut väärää käsitystä — tässä puhutaan nyt kymmenien miljoonien eurojen lisämäärärahasta, mikäli jo ensimmäiselle lapselle tämä 10 euroa maksetaan, ja siihen ei edes edustaja Koposen ansiokas esitys tästä 6 miljoonasta eurosta vielä riitä. Siinä mielessä pitää huomioida nytten se, että hallitus on lähtenyt hyvin tässä liikenteeseen, ja muistetaan se, että työtä on jatkettava edelleenkin tämän tärkeän asian puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T17:32:14,2019-11-12T17:34:46,Tarkistettu,1.1 2019_62_128,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En kannata lapsivähennystä, koska lapsivähennys on sellainen tapa tukea lapsiperheitä taloudellisesti, jossa kaikkein köyhimmät lapsiperheet jäävät tuen ulkopuolelle, ja minusta on nurinkurista toteuttaa lapsiperheiden taloudellista tukea sillä tavoin, että ne, jotka tukea eniten tarvitsisivat, jäävät sitten sitä ilman. Jos lapsiperheitä haluttaisiin tukea verotuksellisin keinoin, niin sellainen voisi olla esimerkiksi joidenkin lapsiperhetuotteiden alennettu alv taikka verovapaus. Tällöin se lapsilisän tavoin osuisi kaikkiin lapsiperheisiin ja olisi tulonsiirto lapsettomilta kansalaisilta lapsiperheille. Mutta lapsivähennys sinällään on harvinaisen epätoimiva ja epäjärkevä tapa tukea perheitä, jos tavoitteena on vähentää lapsiköyhyyttä. Meillähän perinteisesti lapsiperheitä on tuettu ensisijaisesti kattavan palvelujärjestelmän kautta ja universaalin lapsilisän kautta, ja nämä ovat molemmat loogisia ratkaisuja tilanteessa, jossa meillä on yhteisvastuu eläkkeistä: on loogista, järkevää ja oikeudenmukaista, että meillä on yhteisvastuu myös niistä tulevista eläkkeiden maksajista. Mutta jos tilanteessa, jossa muutenkin koko ajan kitistään siitä, että valtio kuluttaa liikaa, lähdettäisiin erikseen toteuttamaan yksinomaan hyvätuloisia lapsiperheitä tai veroja maksavia perheitä hyödyttäviä verouudistuksia, niin se ole missään tapauksessa sosiaalipoliittisesti järkevä ratkaisu. Mitä tulee sitten tähän syntyvyyteen, niin ei ole olemassa näyttöä siitä, että rahan antaminen lapsiperheille saisi ihmiset tekemään enemmän lapsia. Päinvastoin on näyttöä siitä, että lapsia syntyy paljon olosuhteissa, joissa rahaa on hyvin vähän, ja tosiasiallisesti tällä hetkellä me emme tiedä, mistä Suomen nopeasti alenevat syntyvyysluvut tarkalleen ottaen johtuvat. Minun oma veikkaukseni siitä, mikä saattaisi tehota, on, että olisi sellaiset toimet, jotka tekevät yhteiskunnasta ylipäätään lapsimyönteisemmän, jolloinka lapsen saaminen ei sulkisi aikuista ulos siitä arjesta, jossa hän on aikaisemmin elänyt, ja siten se vähentäisi sitä kynnystä. Ja tietysti se keino syntyvyyden nostamiseen, minkä me varmasti tiedämme toimivaksi, on eläkkeiden poistaminen. Lopetetaan meidän eläkejärjestelmä, niin syntyvyys takuulla lähtee nopeasti nousuun, koska sellaisissa maissa, joissa vanhuudenturvaa ei ole, [Puhemies koputtaa] lapsia tehdään paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-11-12T17:34:47,2019-11-12T17:37:53,Tarkistettu,1.1 2019_62_129,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On pakko tarttua heti tähän edelliseen puheenvuoroon. Se nyt on ainakin kaiketi selvää, että jos meillä täällä Suomessa esitellään sanomalehden kannessa punaisella ruksilla peitettyjä vauvoja, niin se ei ainakaan tuo tätä ilmapiiriä yhtään lapsiperhemyönteisemmäksi. Ja sitten on hyvä huomioida, että myöskään verovähennykset eivät koskaan ole pelkästään hyvätuloisille vaan siellä on ihan tavallisia työssä käyviä, pienipalkkaisiakin ihmisiä. Tähän väestöpyramidiin sen verran, että vuonna 2018 meillä on syntynyt 1,4 lasta per nainen. On kyllä tähän väestökehitykseen nähden erikoista, että tämä lapsilisä otetaan vasta neljännestä lapsesta. On hyvä tässä yhteydessä tuoda esiin, että esimerkiksi Virossa on vauvabuumi, kun on lähdetty tukemaan nimenomaan ensimmäisestä lapsesta lähtien, ja myöskin paljon parjattu Puola on kunnostautunut lapsiperhepolitiikassansa erinomaisesti siten, että heillä on jopa korkeampi lapsilisä kuin meillä täällä Suomessa. Se on 120 euroa ensimmäisestä lapsesta lähtien, ja Maailmanpankin mukaan lapsiperheköyhyyttä on siellä saatu vähennettyä lähes 12 prosentista 3 prosenttiin. Kyllä sillä merkitystä on, millä tavoin me tuemme täällä ja kannustamme myöskin siihen. Kun tänä päivänä nuoret työssä käyvät ihmiset tekevät usein pätkätyötä, osa-aikatyötä ja kokevat huolta omasta toimeentulostaan, niin tietyllä tapaa kyllä yhteiskunnalla on velvollisuus tässä kohtaa auttaa. Nimenomaan nyt kun puhutaan siitä, että meillä puuttuu maastamme vauvoja, niin laskennallisesti kaiketi kolme lasta olisi semmoinen sopiva määrä, jolloin tämän kansakuntamme maksajat ja jäsenet pysyisivät jatkossakin riittävissä määrissä, jotta yhteiskuntaa voidaan ylläpitää. Tuntuisi siltä, että olisi mukavampi ja järkevämpi panostaa ehkä sinne alkuvaiheeseen kuin sitten loppuvaiheeseen, sillä monilapsisia perheitä meillä ei ole niin paljon eikä varmasti niitä, jotka haluavat välttämättä siitä kahdesta neljään nostaa, mutta sen sijaan yhdestä kahteen tai mahdollisesti kolmeen nostajia olisi sillä tuella, mitä voimme tässä maassa osoittaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T17:37:54,2019-11-12T17:40:27,Tarkistettu,1.1 2019_62_130,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Edustaja Koponen. Avaamme samalla tuon vastauspuheenvuoromahdollisuuden, koska vaikuttaa siltä, että tämä keskustelu on saanut debatin luonteen. Sen jälkeen mennään minuutin puheenvuoroihin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_131,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On upea huomata, että edustaja Berg tarttui heti tähän 6 miljoonan syöttiin eli siihen, että poistetaan aivan tarpeettomat puoluetuet. Koska hän myös kertoi, että se ei ole riittävä, niin mitä jos lisätään siihen, oliko se nyt 7 miljoonaa täältä hallituksen erityisavustajista? Eli siinä saadaan taas korotettua näitä lapsilisiin käytettäviä varoja. Hienoa, että hallituspuolue kuuli heti huudon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-12T17:40:27,2019-11-12T17:41:17,Tarkistettu,1.1 2019_62_132,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontulalle: Myöskään minä en usko siihen, että taloudellisilla poppakonsteilla syntyvyys kasvaisi, eli ajattelen sillä tavalla samoin, mutta olen täysin vakuuttunut, kun meidän tilastomme ja tutkimuksemme kertovat, että meillä on todellista lapsiperheköyhyyttä tässä maassa, että siihen pitää pystyä vastaamaan lapsilisäjärjestelmän kautta. Kuten mietinnössä tosiaankin todetaan, niin reaaliarvo on 30 prosenttia alhaisempi kuin 1990-luvulla. Sen takia pidän tärkeänä, että pystytään kehittämään tätä lapsilisäjärjestelmää paremmin, niin että se pystyy todellakin vastaamaan tähän lapsiperheköyhyyteen. Konkreettisesti se näkyy siellä vähävaraisissa perheissä siinä, pääsevätkö lapset harrastamaan, voiko ostaa samanlaisia tarvikkeita kuin jollakin kaverilla, ja tämä on minusta todella tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T17:41:24,2019-11-12T17:42:20,Tarkistettu,1.1 2019_62_133,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sen verran edustaja Bergin kommenttia joudun korjaamaan, että perussuomalaiset jakaisivat tämän nyt hallituksen esittämän 6 miljoonaa euroa jo ensimmäisestä lapsesta lähtien. Eli meillä ei ole suinkaan täällä mitään selkeää 10 euron korotusta, koska sitä ei tämä hallituksen esitys ole antamassa, vaan se on se 6 miljoonaa euroa, minkä me jakaisimme mielestämme tasapuolisemmin. Nuoret pelkäävät perustaa perheitä tänä päivänä. On totta, ettei varmasti mikään raha heitä siihen lapsentekoon kannusta. Meidän täytyy tehdä sellaista politiikkaa täällä, että nuoret uskaltavat perustaa perheitä. Muun muassa ilmastopolitiikka ja pelotteleminen sillä, että maailma kuolee ja elämä on mahdotonta, aiheuttaa pelkoa nuorissa: he ajattelevat, että he eivät tee lapsia tällaiseen maailmaan. Perussuomalaiset puuttuisivat verotuksen keinoin palauttamalla lapsivähennyksen. Se olisi meidän keinomme [Puhemies koputtaa] lapsiperheköyhyyden ennaltaehkäisemiseen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T17:42:20,2019-11-12T17:43:26,Tarkistettu,1.1 2019_62_134,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula hieman sarkastisesti lopetti puheenvuoronsa siihen, että kun kumotaan eläkejärjestelmä, niin silloin pitemmällä juoksulla saadaan nopeastikin syntyvyys nousemaan. Tämä oli sarkasmia, luonnollisesti, mutta se pitää tietysti sisällään totuuden siemenen. Näinhän se on, että niissä yhteiskunnissa, joissa tämä vanhuudenturva on hoitamatta ja joissa ei ole yhteisöllisesti, yhteiskunnan tasolla varmistettu sitä, että iäkkäämmätkin ihmiset tulevat toimeen ja pärjäävät, tämä ylläpitää tietysti suurta perhekokoa ja suurta syntyvyyttä. Tämähän on tietenkin fakta. Sitten kun yhteiskunnat kehittyvät, niin kuin me olemme jo pitkälle kehittyneitä yhteiskuntia, väistämättömästi globaalitasolla me olemme jossain vaiheessa siinä tilanteessa, että globaali väestönkasvu tyrehtyy. Sen on pakko tyrehtyä, koska täällä maapallolla on rajalliset resurssit. Me olemme jo nyt siinä tilanteessa, että kiihtyvä väestönkasvu on taittunut. Globaalimitassa Afrikka on vielä tässä suhteessa onneton maanosa. Mutta meidän täytyy Euroopassa yksinkertaisesti sopeutua siihen, [Puhemies koputtaa] että syntyvyys laskee ja sitten tämä tilanne tasapainottuu pitkälti maahanmuuton kautta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T17:43:26,2019-11-12T17:44:34,Tarkistettu,1.1 2019_62_135,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläiselle: Jottei jää väärää käsitystä, niin minä kannatan lapsilisien reipasta kasvattamista ja sitomista mahdollisimman anteliaaseen indeksiin. Tässä tilanteessa meillä pitäisi olla siihen sekä varaa että myöskin huutava tarve. Valitettavasti tähän ei ole eduskunnasta vielä enemmistöä löytynyt, mutta ehkä jonakin päivänä löytyy. Uskon, että vasemmistoliitto ei ainakaan pane hanttiin. Miksi nämä pienet rahat, jotka nyt hallitusneuvotteluissa oli lapsiperheille käytettävissä, käytettiin niin kuin ne käytettiin? Sen takia, että lapsiköyhyys on yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä tilastollisesti kaikkein suurinta, jolloinka, kun rahaa oli vähän, ne työnnettiin sinne, missä niistä saattaisi olla eniten hyötyä. Mutta selvää on, että lapsiköyhyyttä ei poisteta pelkästään lapsiperheille suunnatulla rahalla, jos köyhyys jatkaa elämää muualla rakenteissa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-11-12T17:44:34,2019-11-12T17:45:41,Tarkistettu,1.1 2019_62_136,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on tullut hyviä ehdotuksia. Otan myöskin kantaa tuohon lapsivähennykseen. Yksi näkökulma, mikä ei ole vielä tullut esille, on se, että jos sellaisissa lapsirikkaissa kunnissa, joissa on paljon lapsia, toteutetaan lapsivähennys, tulot edelleen vähenevät, ja siellä on paljon sitä palvelun tarvetta ja tuottamista. Sen vuoksi myöskin minä kannatan ennemmin tätä reilumpaa lapsilisien korotusta ja indeksiin sitomista. Ja olen samaa mieltä, että meidän täytyy luoda sitä toivoa, että nuoret uskaltavat sitoutua ja perustaa perheitä ja saada lapsia, ja onkin tärkeää, että me puhumme myönteisesti lapsista ja perheistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-12T17:45:41,2019-11-12T17:46:40,Tarkistettu,1.1 2019_62_137,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Suomela, Berg, Rantanen ja Kiljunen. Sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_138,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tässä kohtaa on hyvä huomata, että puhutaan jossain määrin eri asioista, kun puhutaan lapsiperheköyhyyden ratkaisemisesta ja toisaalta syntyvyydestä eli ikään kuin kaikkien nuorten mahdollisuuksista ja innosta lasten hankkimista kohtaan. Ja vielä kolmantena asiana on syytä nostaa esiin, että oikeastaan ei pitäisi puhua lasten hankkimisesta, koska asiaan liittyy paljon monisyisempiä syitä kuin se, että yhtäkkiä ryhdyttäisiin vain lapsia hankkimaan ja sitten niitä ikään kuin automaattisesti siunaantuisi. Sen tähden on syytä kiinnittää huomiota ennen kaikkea lapsettomien tukipalveluihin ja muihin palveluihin, joilla pyritään varmistamaan, että ne ihmiset, jotka lapsia haluavat saada, pystyvät todellakin sen tekemään. Tämähän on viime vuosina mennyt erinomaisesti eteenpäin, kun itsellisten naisten, naisparien ja monien muiden ryhmien oikeudet hedelmöityshoitoihin ovat parantuneet. Tällaiseen toimintaan on syytä pyrkiä jatkossakin, jotta jokainen, joka haluaa perheellistyä, saa siihen parhaan mahdollisen tuen. Ja sitten se lapsiperheköyhyys on toki erillinen haaste, [Puhemies koputtaa] jota myös on pyrittävä ratkaisemaan tämän kaiken rinnalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-12T17:46:45,2019-11-12T17:47:54,Tarkistettu,1.1 2019_62_139,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Herra puhemies! Haluaisin nyt vielä, edustaja Juvonen, tämän selvittää, ettei se jää epäselväksi. Nostin tuossa puheenvuorossani esille nämä kaksi vaihtoehtoa: jos olen ymmärtänyt oikein, niin jos tämä summa jaetaan, niin se on noin 94 sentin korotus per lapsi, ja jos ei jaeta, tarvitaan lisää rahaa, jos halutaan se 10 euroa myös ensimmäistä lapsesta lähtien. Jos nyt saisi vielä tähän illan päätteeksi vastauksen siihen, lähteekö teidän esityksenne nyt siitä, että se jaetaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että jokaiselle lapsiperheelle tulee 94 sentin korotus per lapsi. [Arja Juvonen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T17:47:54,2019-11-12T17:48:39,Tarkistettu,1.1 2019_62_140,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Juvonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_141,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhtään sitä rahasummaa vähättelemättä, kyllä se lähtee. Te esititte 6:ta miljoonaa euroa korotusta kolmannesta ja neljännestä lapsesta eteenpäin, ja meidän perussuomalaisten kanta, johon myös kokoomus yhtyy, oli se, että korotus annettaisiin ensimmäisestä lapsesta lähtien. Mutta toki 6 miljoonaa euroa on pieni rahasumma tässä mittakaavassa jaettavaksi, ja kysymys onkin siitä signaalista, minkä me haluamme antaa. Elikkä me lähtisimme korottamaan sitä ensimmäisestä lapsesta, ja me myös esitimme sitä lausumaa, jolla toivomme, että kiinnitetään huomiota siihen, millä tavalla voidaan nostaa tuntuvasti lapsilisiä myös ensimmäisestä lapsesta lähtien. Meidän vaihtoehtobudjetissamme tulemme myös esittämään keinoja, niin kuin täällä on käynyt useassa puheenvuorossa ilmi. Elikkä lapsivähennyksen palauttaminen, joka on 70 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan, on yhtenä meidän asialistallamme. Elikkä verotukselliset keinot ja tuki [Puhemies koputtaa] sitä kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T17:48:40,2019-11-12T17:49:43,Tarkistettu,1.1 2019_62_142,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todettakoon nyt tässä vielä selvennykseksi, että minäkään en ajattele niin, että pelkällä rahalla tämä asia ratkeaa, kun puhutaan lapsiperheiden tuesta ja syntyvyydestä, mutta sen sijaan asenne, tuki ja työelämän järkevä joustavuus ja pysyvyys ovat varmasti niitä asioita, jotka ehkä tähän vaikuttavat. Mutta todella tässä asiassa kannattaa katsoa muihin maihin. Sitten kun katsotaan sekä väestöpyramidia mutta myöskin lapsiperheköyhyyttä, niin siellä on ihan hyviä ajatuksia — kuten totesin, tuo Puola muun muassa tässä lapsiperheköyhyyden vähentämisessä. Sellaista asennetta pidän kyllä ikävänä, että kun tästä meidän väestöpyramidiasiasta ja suomalaisista lapsiperheistä puhutaan, niin tähänkin tuodaan tuo maahanmuutto. Tätäkin asiaa halutaan nyt maahanmuutolla sitten korjata. Mikä vika on suomalaisissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T17:49:44,2019-11-12T17:50:52,Tarkistettu,1.1 2019_62_143,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Te katkaisitte tämän debattivaiheen, ja kun minä olen tuossa listalla ensimmäinen, minä mielelläni vastaan vähän perusteellisemmin tähän juuri esitettyyn kysymykseen, minkä edustaja Rantanen tässä teki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T17:50:53,2019-11-12T17:53:12,Tarkistettu,1.1 2019_62_144,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_145,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Katsotaan nyt näitä tilastoja aivan viimeisiltä vuosilta. Mehän olemme nähneet sen yllättävän nopeankin muutoksen Suomessa, että todellinen, luonnollinen väestönkasvu Suomessa on pysähtynyt. Viime vuonna meillä syntyi noin 50 000 lasta ja kuolleisuus oli 52 000, eli kuolleisuus on Suomessa korkeampaa kuin syntyvyys. Edustaja Rantanen oli siitä huolissaan ja toi luvun 1,4, joka on hedelmällisyys yhdellä naisella keskimäärin tällä hetkellä, ja lähti siitä liikkeelle, että mielellään nostettaisiin se 3:een. Minä epäilen hyvin vahvasti, että se ei ole tämän salin päätöksillä saatavissa aikaiseksi. Totesin jo muutamassa puheenvuorossa aikaisemmin: tämä on väistämätön ilmiö, että väestönkasvu hakee sen optimitasonsa, ja se ei siitä vaan sitten nouse. Jossain vaiheessa globaali järjestelmä on siinä tilanteessa, että väestönkasvu yksinkertaisesti pysähtyy. Tämä on se luonnollinen prosessi, jonka kanssa me olemme tekemisissä näissä hyvinvointiyhteiskunnissa. Kun meillä kuitenkin on tarvetta lapsille ja tätä tapahtuu, niin globaalimitassa rajat menettävät yhä enemmän merkitystään. Ihmiset asuvat tällä maapallolla eri kulmissa, ja nämä entiset, perinteiset kansallisvaltioiden rajat eivät enää ole niitä esteitä, jotka estävät sitä normaalia väestön tasoittumista. Sen takia maahanmuutto on Suomessa juuri se ilmiö, joka tällä hetkellä ylläpitää meillä nettoväestönkasvua. Tämä maahanmuutto on ollut 13 000 viime vuonna, mikä nostaa ja ylläpitää tämän väestötason Suomessa. Tämä on luonnollinen, upea ilmiö myöskin suhteessa siihen, että me puhumme monista ongelmista, jollainen tämä lapsiluvun supistuminen on, ja tätä kautta tässä maahanmuutossa on tämäkin erittäin positiivinen piirre sen lisäksi, että sillä on paljon muitakin positiivisia piirteitä. [Arja Juvonen: Mistä rahat?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T17:51:53,,Tarkistettu,1.1 2019_62_146,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,Tässä otsikon mukaan keskustellaan sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_147,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin kyseenalaistaa useasti tässä keskustelussa esitetyn huolen siitä, että suomalaisten syntyvyys on vähenemässä ja että perheet eivät tekisi riittävästi lapsia. Ei ole olemassa mitään sellaista objektiivista mittaria, minkä verran Suomessa pitäisi asua ihmisiä. Jos suomalaiset eivät halua tehdä enempää lapsia ja jos yhä harvempi haluaa perheellistyä, niin sitten väestö täällä joko vähenee taikka kasvaa maahanmuuton seurauksena, jompikumpi. Minun nähdäkseni se ei sinällään ole ongelma, vaan sitten meillä on vain enemmän lääniä per henkilö, kun ihmisiä on vähemmän. [Arja Juvonen: Eläkkeenmaksajia on vähemmän!] Sen sijaan ongelma on se, jos meillä on yhteiskunnassa paljon ihmisiä, jotka haluaisivat perheellistyä mutta joille se ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Se on oikea yhteiskunnallinen ongelma, oikea hyvinvointia ja ihmisten onnellisuutta laskeva ongelma, josta meidän pitää olla huolissamme, jos näin on, ja pyrkiä löytämään siihen ratkaisua. No mitä ne ratkaisut sitten voisivat olla? Kun tuolla maailmalla matkatessaan katsoo, missä lapsia tehdään ja mikä niitä paikkoja yhdistää, niin siellä on semmoisia ilmiöitä, jotka Suomessa eivät ole vielä parhaalla mahdollisella tolalla, kuten se, että perheellisen on mahdollista tehdä työtä, eli nämä kaksi asiaa ovat sovitettavissa, tai se, että aikuiset osaavat iltaelämässä käyttäytyä niin, että lapset voi ottaa ravintolaan mukaan tarvitsematta pelätä, että he näkevät jotain sopimatonta, tai se, että vanhemmilla on lähipiirissään sellaiset luontaiset sosiaaliset verkostot, että perheneuvola ei ole se ainoa paikka, josta voi hakea apua, ja että lapsen saatuaan lapsen kanssa ei jää yksin. Väitän, että tästä maailmasta ei just sen yksinäisempää ihmistä löydykään kuin sellainen pienen vauvaikäisen tai taaperoikäisen lapsen äiti, joka asuu tuolla jossain lähiössä ja jolla ei ole autoa ja joka rospuuttoaikaan syksyllä vaunujen kanssa ei pääse sieltä yhtään mihinkään liikkumaan eikä näe ketään, paitsi hyvin, hyvin väsyneen puolisonsa ehkä — jos hänellä sellainen on — iltaisin, kun tämä on tehnyt liikaa ylitöitä sen takia, että toinen puoliso on vielä kotona pienen lapsen kanssa. Nämä ovat ne tekijät, joiden vuoksi monet suomalaiset kyselyiden mukaan eivät koe mielekkääksi tehdä lapsia, tehdä sitä ensimmäistä lasta tai tehdä kovin suurta perhettä, koska sitä sellaista elämää ei vain jaksa kovin pitkään. Näihin meidän poliitikkoina olisi tietysti hyvä puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-11-12T17:53:18,2019-11-12T17:56:12,Tarkistettu,1.1 2019_62_148,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Nyt ovat jo kaksi viimeistä puheenvuoroa olleet muusta kuin lapsilisästä, mutta tasapuolisuuden nimissä edustaja Mäkelä käyttää oman puheenvuoronsa. Vetoan, että sen jälkeen pysytään otsikon mukaisessa aiheessa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_149,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun 10 §:n  sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu kyllä osaltani liittyy siinä mielessä lapsilisään, että se on kuitenkin sellainen keino, millä tätä suomalaista syntyvyyttä varmaan kaikkien mielestä jollain tavalla saadaan nousemaan, ja kaikki myöskin tunnustavat sen ongelman, että syntyvyys on liian alhainen. Edustaja Kontulalle sanoisin kommenttina, että tuo esitetty on varsin erikoinen kuva Suomesta, joka kuitenkin tunnetaan ehkä eräästä maailman parhaista neuvolajärjestelmistä, varhaiskasvatuksesta ja koulutusjärjestelmästä, joka on tasapuolisin maailmassa kaikille lapsille, eli en ymmärrä nyt tätä kurjuuden kuvaa, joka on luotu. Toisaalta varsin objektiivinen mittari sille syntyvyydelle, joka täällä tarvitaan, on se, että pitäisi olla tulevaisuudessakin työntekijöitä maksamaan tulevat eläkkeet ja hoitamaan vanhukset. Sosiaalijärjestelmämme kesto- ja kantokyky vaatii sitä. Sen vuoksi, että suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin jatkuvuus turvataan, meidän pitää tehdä näitä poliittisia päätöksiä, joilla perheen perustaminen tulee mahdollisemmaksi ja ihmisten kannalta houkuttelevammaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-12T17:56:19,2019-11-12T17:57:26,Tarkistettu,1.1 2019_62_150,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_62_151,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ehdotettu kansaneläkelain korotus kohdistuu noin 609 000 eläkkeensaajaan, joiden kokonaiseläke on alle 1 200—1 300 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa myös ylimääräisen rintamalisän määrää, koska sen määrä lasketaan kansaneläkkeen määrän perusteella, sekä sotilasavustuslain täyden perusavustuksen määrää, joka on sidottu kansaneläkkeen täyteen määrään. Takuueläkkeen korotus nostaa lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen minimiansaintarajaa, mikä mahdollistaa hieman nykyistä suuremman lisäansion työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle ja parantaa vaikeaan työmarkkina-asemaan joutuneiden ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asemaa, koska eläketukilain mukaisen eläketuen määrä on sidottu takuueläkkeen määrään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T17:57:47,2019-11-12T17:59:01,Hyväksytty,1.1 2019_62_152,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys pienten eläkkeiden korottamiseksi on perusteltu. Kokoomuksen valiokuntaryhmä kannattaa pienimpien eläkkeiden korottamista, koska niillä parannetaan pientä eläkettä saavien taloudellista asemaa. On huomioitava kuitenkin, että eläkeläisten ostovoimaan ja käytettävissä olevan rahan määrään vaikuttavat varsinaisen eläkkeen lisäksi myös monet muut tekijät, kuten sosiaali‑ ja terveydenhuollon asiakasmaksut, maksukaton sisältö, lääkkeet sekä ruuan ja energian hinta. Eläkeläisten perintään ohjautuneet asiakasmaksut ovat myös kasvaneet. Monet jättävät talousvaikeuksissa tarpeen mukaiset palvelut ja lääkkeet hankkimatta. On tärkeää huolehtia siitä, että jokaiselle ikäihmiselle turvataan riittävä toimeentulo. Asiakasmaksulain uudistamisen yhteydessä eläkeläisten tilanne tulee huomioida riittävän toimeentulon turvaamiseksi ja eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. Kokoomus on jättänyt valiokunnan mietintöön vastalauseen liittyen edellä oleviin perusteluihin. Vastalauseen lausumaehdotuksena on, että eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii riittävistä työllisyystoimista eläkekorotusten rahoittamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-12T18:02:08,2019-11-12T18:03:51,Hyväksytty,1.1 2019_62_153,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kysymyksessä on hallituksen esitys niin sanotusti pienten eläkkeiden korottamisesta. Käsittelyssä on niin sanottu vappusatanen-esitys. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jättäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tähän asiaan vastalauseen. Hallituksen pyrkimykset eläkeläisköyhyyden pienentämiseksi ovat sinänsä kannatettavia, mutta nyt esitettävät toimenpiteet ovat riittämättömiä. Osalla eläkeläisistä käteen jäävä tulo ei nouse juuri lainkaan, kun eläkkeen nousua vastaava summa vähennetään kokonaan tai osittain asumistuesta tai toimeentulotuesta. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä eläkeläisköyhyyden torjuntaa ja muistuttavat Rinteen hallitusta lupauksesta korottaa pienimpiä työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla niin sanotusti vappusatasen. Tämän tuli koskea alle 1 400 euroa ansaitsevia eläkeläisiä. Toimenpiteitä lupauksen lunastamiseksi olisi tarvittu viivytyksettä. Tämä hallituksen esitys on hyvä ensiaskel siihen, mutta se ei kuitenkaan vastaa tätä hallitusohjelman kirjausta 1 400 euron eläkkeiden korottamisesta. Eläke kohoaa 1 200—1 300 euroa tienaavilla eläkeläisillä, mutta vähän. Arvoisa herra puhemies! Olemme jättäneet tähän vastalauseeseen kolme lausumaa, jotka esittelen tässä teille. Ensimmäinen lausuma kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii eläkeläisten ulosottojen ennaltaehkäisemiseksi erillisen toimintaohjelman.” Perussuomalaiset kantavat suurta huolta siitä, että yhä useampi pieneläkeläinen joutuu ulosottoon. Me haluamme taistella sitä vastaan, että pieneläkeläisen asema on tässä tilanteessa huono. Lausuma 2: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää asiakasmaksukattoihin liittyvät ongelmakohdat ja tuo niihin liittyvät muutosesitykset.” Perussuomalaisten mielestä asiakasmaksukatoissa on ongelmia, jotka tulisi selvittää. Meillä on kolme erilaista asiakasmaksukattoa: on terveyspalvelut, on lääkkeet ja Kela-matkat. Asiantuntijakuulemisissa kuulimme siitä ongelmista, kuka muun muassa seuraa ikäihmisen asiakasmaksukaton täyttymistä. Eli tässä mielessä uskoisin, että meillä on yhteinen tavoite hallituksen kanssa selvittää asiakasmaksukattoihin liittyvät ongelmat. Kolmas lausuma kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin pientä eläkettä saavien ostovoiman vahvistamiseksi ja estää näiden verotuksen kiristymisen.” Perussuomalaiset kantavat suurta huolta siitä, että tasavero on kaikille samanlainen. Asuminen, liikkuminen, lämmitys, ruoka, lääkkeet, sairastaminen lisäävät kustannuksia eläkeläisillä. Yksi sairaalareissu ja siitä tulevat kustannukset, sairaalamaksut, voivat kaataa kokonaan sen pieneläkeläisen talouden. Yksi ylimääräinen sairastuminen kuukaudessa aiheuttaa sen, että eläkeläinen joutuu miettimään, ostaako ne lääkkeet vai ostaako ruokaa. Eli kolme lausumaa meidän vastalauseessamme, ja olikin ikävää, että huolimatta siitä, että nämä vastalauseet ovat yhteiskuntaamme rakentavia ja niillä on hyvä tarkoitus, ne eivät saaneet hallituksen kannatusta. Näin ollen myöskään tämä mietintö ei ollut yksimielinen, vaan perussuomalaiset jättivät tämän vastalauseen. Mutta sitten vielä tähän vappusataseen. Tämä on todella ikävää, kun vaalien alla hallitus lupasi 100 euron korotuksen pientä eläkettä tienaaville ihmisille, se on kirjattu sinne hallitusohjelmaan, 1 400 euroa. Nyt on erittäin tärkeää, että te lunastatte sen lupauksen ja teette jatkotoimenpiteitä ja tuotte esityksenne ja näytätte suomalaisille äänestäjille, kansanedustajille, että te pystytte sen 100 euron lupauksenne pitämään. Tämä korotus, mikä tässä esityksessä nyt tulee, ei ole sellainen, mitä te lupasitte, mutta se on hyvä alku, eli eläkeläisen hätä ja pieneläkeläisten tilanne ja asema on turvattava Suomessa. Perussuomalaisten mielestä erityisesti myös niitä pieniä työeläkkeitä tienaavia on katsottava suoraan silmiin ja heille on luvattava, että korotuksia tulee. Ja nyt minä puhun niistä esimerkiksi pienituloisista naisista: siellä on hoitajia, siellä on kaupan alan ihmisiä, siellä on siivoustyöntekijöitä, siellä on päiväkodin henkilöstöä. Eli katsetta heidän eläkkeisiinsä, ja ääni kuuluu, ja tämä oli perussuomalaisten vastalauseen kanta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T18:03:58,2019-11-12T18:09:00,Hyväksytty,1.1 2019_62_154,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eläkeläiskeskustelu on erittäin tärkeä. Perussuomalaiset ovat huolissaan eläkeläisten toimeentulovaikeuksista. Eläkkeiden korotus on totta kai paikallaan. Verotus, terveydenhuollon maksut, lääkkeet, ruoka, polttoaineiden hinnankorotukset — hallitus leikkaa jopa kotitalousvähennyksestä. Se totisesti tuntuu eläkeläisissä. Nämä päätökset vaikeuttavat ja heikentävät eläkeläisten toimeentuloa ja asemaa. Eläkkeisiin liittyviä aloitteita on täällä eduskunnassakin nähty, ja ne ovat erittäin tärkeitä. Perussuomalaiset ovat kannattaneet puoliväli-indeksiä eläkkeissä, mikä tarkoittaa sitä, että eläkkeiden arvo ei laske vaan ostovoima säilyy eläkkeissä paremmin — vaikka hinnat nousevat ja muutkin tarvikkeet kallistuvat, eläkkeellä kuitenkin saisi vähän enemmän kuin nyt. Olisi hyvä, jos myös eläkkeet samassa suhteessa nousisivat ja ostovoima säilyisi. Nyt eläkeläisen euro ei ole 100 senttiä. On todella noloa, että pääministerin lupaamaa satasen lisäystä eläkkeisiin ei tullutkaan, vai tarkoittiko arvoisa pääministeri vappusatasta luvatessaan 100:aa senttiä, ei suinkaan 100:aa euroa? Haamusataset eivät suomalaisia eläkeläisiä lämmitä. Edustaja Juvonen toikin esille perussuomalaisten huolia ja lausumavastalauseita, joita on pohdittu, ja ne asiat, mitä on pohdittu, ovat ulosottoon, ostovoimaan ja asiakasmaksukattoihin liittyviä asioita. Eli kannatan edustaja Juvosen tekemiä lausumavastalauseita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-12T18:09:11,2019-11-12T18:11:24,Hyväksytty,1.1 2019_62_155,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötä pienet verorahoitteiset eläkkeet nousevat, eivät sen vappusatasen verran, jota pääministeri Rinne aiemmin lupaili, vaan vähemmän. Kansaneläkkeen täysi määrä nousee 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä noin 50 eurolla kuukaudessa. Nämä korotukset kohdistuvat kaikkiaan noin 690 000:een eläkkeensaajaan, joiden kokonaiseläke on alle 1 200—1 300 euroa kuukaudessa. Nämä ehdotukset ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia, koska monet korotuksen saajista ovat tähän mennessä joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen, joka on kuitenkin aina viimesijainen tuki, jollei mistään muualta saa rahaa pakollisten menojensa katteeksi. Arvoisa puhemies! Me kokoomuslaiset valiokunnan edustajat olemme kuitenkin huolissamme tämän eläkekorotuksen pitkäjänteisestä rahoituksesta. Julkisen talouden menojen arvioidaan lisääntyvän tämän ehdotuksen johdosta noin 180 miljoonaa euroa jo ensi vuonna, kun myös eläkkeiden korotuksesta aiheutuva verotuottojen kasvu otetaan huomioon. Ja summa kasvaa sitä mukaa, kun eläkkeellä olevien määrä kasvaa. On ehdottoman tärkeää, että hallitus saa työllisyysasteen nousemaan nykyisestä vajaasta 73 prosentista vähintään 75 prosenttiin. Muussa tapauksessa olemme entistä enemmän velkaantumisen ja verojen korotuksen tiellä. Tästä syystä, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Laihon tekemää vastalausetta sekä lausumaa, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii riittävistä työllisyystoimista eläkekorotusten rahoittamiseksi.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-11-12T18:11:25,2019-11-12T18:13:39,Hyväksytty,1.1 2019_62_156,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tärkeä lakiesitys koskien pienten eläkkeiden korotusta. Kuten tässä olemme jo kuulleet, ideana on se, että takuueläkettä nostetaan 50 eurolla ja kansaneläkettä 34 eurolla. Tämä on ensiaskel sillä eläketurvan kohentamisen tiellä, joka hallitusohjelmaan on kirjattu osaksi sitä laajaa pakettia, joka hallitusohjelmassa on ikäihmisten elinehtojen ja elämäntilanteen kohentamiseksi Suomessa. Ensimmäisen kerran 25 vuoteen meillä on tämänkaltainen hallitusohjelma, jossa on keskeisiä useita kohtia alkaen hoivamitoituksesta ja päättyen kotihoidon tukemiseen, lääkärien määrän kasvattamiseen ja myöskin vanhusasiavaltuutettuun ja eläketurvaan. Iso paketti, joka on asteittain meille tulossa tänne eduskuntaan, on esillä. Tässä on nyt ensimmäinen askel siitä pienimpiin eläkkeisiin tulevasta korotuksesta, jota täällä on kutsuttu myöskin vappusataseksi ja josta on todettu, että se ei vielä tässä vaiheessa riitä. Ei riitäkään — tämä on ensimmäinen askel. Yksi huomio täydestä kansaneläkkeestä ja täydestä takuueläkkeestä tänään — nehän eivät ole vanhuuseläkettä vaan perusturvaa, mikä eläkejärjestelmässä on — tähän täytyy kuitenkin tehdä ihan saman tien, koska se luo luonnollisesti lisäulottuvuuden tähän asiaan: meillä 80 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista eli kaikki takuueläkkeen saajat ovat alle 65-vuotiaita ihmisiä. Keskimääräinen täyden kansaneläkkeen saaja Suomessa on tällä hetkellä 50-vuotias mieshenkilö. Meillä on enemmän alle 40-vuotiaita täyttä kansaneläkettä saavia kuin yli 65-vuotiaita. Sehän tietysti aukaisee välittömästi keskustelun siitä, mitä me teemme vanhuuseläkkeellemme eli työeläkkeelle — työeläkejärjestelmähän meillä on se, jota 98 prosenttia yli 65-vuotiaista nauttii ja käyttää, ja se on meidän lakisääteinen vanhuuseläke. Edustaja Juvonen täällä nosti esille sen, että tämä nyt ei riitä, eikä tämä kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korottaminen riitäkään sen saavuttamiseen, mitä kutsuitte vappusataseksi, mutta teidän kannattaa lukea myöskin hallitusohjelma huolella. Siellähän on huomio, että käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Siinä on se idea, että me pystyisimme nostamaan kaikkien 1 400 euron eläketasolla olevien ihmisten eläkettä sillä 100 eurolla, mihin te tässä viittaatte. Ja nyt tullaan siihen tärkeimpään kysymykseen, mikä myöskin täällä on tullut esille: Pääministeri Rinnehän täällä viime torstaisella kyselytunnilla toi esille sen, että naisten pieniä työeläkkeitä tulisi myöskin korottaa, millä kompensoitaisiin eläkkeen saamatta jäämistä perhevapailla — tämä käynnistyi eläkekertymien osalta vasta vuodesta 2005 eteenpäin. Nämä molemmat ajatukset, pääministerin Rinteen täällä esittämä ajatus ja tietenkin tämä kolmikantainen neuvottelu pienimpien työeläkkeiden nostamiseksi, ovat arvokkaita avauksia ja arvokkaita tehtäviä, ja niihinhän meidän täytyy tietysti panostaa. Harmi kuulla se keskustelu, mikä täällä käytiin viime torstaina, kun kokoomuksen Sari Sarkomaa erityisesti kärjessä ja kokoomusryhmä ehkä laajemminkin lähtivät yhtäkkiä ensinnäkin sanomaan, että ylimääräistä rahaa eläkejärjestelmässä ei ole — sitä ei kuulemma ole ollenkaan siellä — ja toiseksi myöskin, että tässä ryhdytään leikkaamaan työeläkkeitä kansaneläkkeitä tukien. Tämä oli täysin virheellistä, harhaista, harhaan johtavaa informaatiota, mistä tämä keskustelu käytiin. Ensinnäkin joka ikinen eläkeläinen, joka saa 1 000 ja 1 400 euron välissä eläkettä — näistä joka ikinen — on työeläkeläinen. Kyse ei ole kansaneläkkeisiin siirrettävistä varoista, vaan työeläkkeistä on kysymys. Kieltämättä tässä tulee eläkejärjestelmään solidaarisuuskomponentti ansiosidonnaisuuden lisäksi, ja se on uutta. Mutta vielä häkellyttävämpää oli se puhe, johon kokoomus on saanut tukea myöskin esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitosta. Vesa Rantahalvari, asiantuntija siellä, on todennut, että työeläkejärjestelmässä eläkerahastoissa ei ole senttiäkään ylimääräistä, ei senttiäkään ylimääräistä — rahastoissa, jotka vuodesta 95, viimeisen 25 vuoden aikana, ovat kasvaneet 8 miljardia euroa keskimäärin vuodessa. Tämän vuoden aikana ne ovat kasvaneet tammikuun ensimmäisestä päivästä, jolloin rahastoissa oli rahaa 193 miljardia, nyt jo 211 miljardiin euroon, minkä kuulimme pääministerin suusta, ja te puhutte, että rahaa ei ole, ei ole eläkejärjestelmässä rahaa yhtään ylimääräistä senttiä. Tämä aukaisee erikoisen tilanteen suomalaiseen keskusteluun, kun me emme voi vakavasti puhua näistä asioista. Eläkeyhtiöistä maksetaan asiakashyvityksiä keskimäärin 200—300 miljoonaa euroa, mitä Finanssivalvonta on kritisoinut siitä, että käytetään eläkerahoja väärin — 200—300 miljoonaa. Hintalappu, jonka Antti Rinne antoi sille korotukselle, joka menisi pienimpiin naisten saamiin eläkkeisiin, oli noin 200 miljoonaa. Eläkejärjestelmässä ei kuulemma ole senttiäkään rahaa näihin asioihin. Meidän on muistettava myöskin se, että 1,4 miljardia käytetään vuosittain eläkejärjestelmästä sijoitusyhtiöihin. Rahoitetaan ulkomaisia sijoitusyhtiöitä, kun ne siirtelevät meidän eläkevarojamme, vaikka tämä periaatteessa voitaisiin hoitaa sijoittamalla indeksirahastoon suoraan ilman näitä sijoitusanalyytikkoja. 1,4 miljardia, ja senttiäkään ei ole rahaa, kertoo kokoomuksen edustaja täällä meille. Tiedämme myöskin hulppeista palkkioista, joita eläkeyhtiöissä maksetaan, ja edelleenkin puhutaan, että meillä ei ole senttiäkään ylimääräistä. Hallintokulut Suomen eläkejärjestelmässä ovat vakuutettua kohden 49 euroa korkeammat kuin keskimäärin vastaavasti vertailumaissamme. Meillä on erittäin tuhlaileva, hallinnollisesti tehoton järjestelmä, johonka on suurimpana syynä tietenkin se, että meillä on lähes kaksikymmentä eläkeyhtiötä. Maailmassa ainutlaatuinen järjestelmä, jossa lakisääteistä tehtävää hoitavat yksityiset eläkeyhtiöt, ja vielä lukumäärä on suuri. Yksi ainoa eläkeyhtiö olisi se oikea tapa, niin kuin maailmalla kaikkialla muualla on, ja säästö olisi 500 miljoonaa euroa. Ja edelleen me kuulemme, että eläkejärjestelmässä ei ole rahaa senttiäkään tulla edustaja Juvosen käyttämää termiä, vappusatasta, vastaan. Nämä ovat poliittisen tahdon asioita, ja poliittisella tahdolla nämä asiat tietysti täytyy pystyä muuttamaan. Kyllä eläkkeitä on poliittisen tahdon kautta myöskin leikattu: taitettu indeksi leikattiin 2014 päätöksellä, 0,4 prosentin korotus tehtiin sinne, jolla se puolitettiin siinä tilanteessa. Silloin kyllä oli poliittista tahtoa tehdä se ratkaisu. Nyt on oikea aika ottaa myöskin poliittinen tahto käyttöön [Puhemies koputtaa] ja todellakin saada voimavarat siihen, että me voimme pienimpiin eläkkeisiin tämän korotuksen tehdä, mihin ollaan sitouduttu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T18:13:46,2019-11-12T18:21:03,Hyväksytty,1.1 2019_62_157,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esitetty kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nosto ensi vuoden alussa on hyvin perusteltu toimenpide, mutta valitettavasti se ei vielä sellaisenaan läheskään riitä toteuttamaan pääministeri Rinteen, nykyisen pääministerin, keväällä 2018 antamaa lupausta 100 euron nettokorotuksesta kaikkiin alle 1 400 euron kuukausieläkkeisiin. Tällaista eläkettä saavista henkilöistä valitettavasti hyvin monella tulot tämän esityksen myötä joko eivät nouse lainkaan tai nousevat vain vähän. Arvoisa puhemies! Pettyneiden eläkeläisten joukko onkin ainakin tällä hetkellä varsin suuri. Väliinputoajia ovat muun muassa pitkän työuran pienipalkkaisessa työssä tehneet henkilöt, joiden työeläkkeet ovat jääneet hieman yli 1 000 euroon. Pientä työeläkettä saavien ihmisten asemaa tuleekin ehdottomasti parantaa. Hallitukselta odotetaan tältä osin ripeästi konkreettisia esityksiä. Arvoisa puhemies! Monella eläkeläisellä hyvin suuri osa tuloista kuluu välttämättömiin elinkustannuksiin, kuten asumiseen, ruokaan ja lääkkeisiin, eivätkä eläkkeet riitä aina edes niihin. Vakavia toimeentulo-ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi yllättävä sairastuminen tai jopa kodinkoneen rikkoutuminen. Lisämenoja aiheutuu muun muassa sähkön siirtohintojen jatkuvasta kohoamisesta ja liikkumiskustannusten noususta. Näihin edellä mainittuihin seikkoihin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, kuten perussuomalaiset esittävät. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiseen vaihtoehtoon kuuluvia eläkeläisten elämää helpottavia toimenpiteitä olisivat muun muassa lääkkeiden omavastuuosuuden alentaminen, omaishoidontuen säätäminen verovapaaksi tuloksi, eläkkeiden verotuksen laskeminen samalle tasolle palkkatulojen kanssa sekä pienten ja keskisuurien työeläkkeiden korottaminen esittelemämme eläkemallin mukaisesti. Arvoisa puhemies! Eläkeläisten ostovoiman paraneminen sekä olisi inhimillisestä näkökulmasta tärkeää että lisäisi huomattavasti kotimaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja sitä kautta myös työllisyyttä. Hallituksen onkin suhtauduttava hyvin vakavasti eläkeläisten vaikeaan taloustilanteeseen ja etsittävä nopeasti sitä parantavia toimenpiteitä tämän esityksensä lisäksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-12T18:21:04,2019-11-12T18:23:53,Hyväksytty,1.1 2019_62_158,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotettu pienten verorahoitteisten eläkkeiden korottaminen on kannatettavaa ja kohdistuu reiluun 600 000 kansalaiseen. On tärkeää, että pienimpien eläketulojen varassa elävien ihmisten toimeentuloa parannetaan, kuten täällä on ansiokkaasti jo useassa puheenvuorossa nostettu esiin. Itse haluaisin painottaa tässä myös nuorten osuutta ja muistuttaa sen tärkeydestä. Hallituksen esityksessä ehdotettu nuorten kuntoutusrahan sekä ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan nostaminen takuueläkettä vastaavaksi on kannatettavaa ja ennen kaikkea tarpeellista. Tämä edistää osatyökykyisten nuorten ja työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten aikuisten ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumista ja tätä kautta heidän parempaa työllistymistään. Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä toimenpide, jonka avulla tavoitellaan työelämään osallisiksi juuri heitä, jotka ovat todellisen syrjäytymis-uhan alla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-12T18:24:08,2019-11-12T18:25:25,Hyväksytty,1.1 2019_62_159,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Teimme hallituksen lakiesitykseen sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa mietinnön, jossa toteamme, että valiokunta pitää hyvin myönteisenä näitä pienimpien eläkkeiden korotuksia. Keskustalle on erityisen tärkeää, että voimme kohdistaa korotukset kaikkein pienituloisimpiin, heikoimmassa asemassa oleviin eläkeläisiin. Tämähän näkyi jo viime kaudella, jolloin takuueläkettä korotettiin kaikkiaan kolme kertaa noin 47 eurolla. Haluaisin ehkä korjata tai tarkentaa sitä täällä esitettyä väittämää, että hallitus olisi vaalien alla luvannut joitakin eläkkeiden korotuksia. Eihän se ole mahdollista, kun hallitus vasta vaalien jälkeen muodostettiin, ja aivan kuten edustaja Kiljunen totesi, hallitus on ohjelmassaan kertonut tahtotilansa ja linjansa eläkkeiden suhteen. Siellä todetaan muun muassa, aivan kuten edustaja Kiljunen totesi, että käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa, ja osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. On tärkeää, että selvitämme perusteellisesti mahdollisuudet tähän ja myöskin muihin toimiin, joilla voimme eläkeläisten toimeentuloa parantaa. Kansaneläkettä on viimeksi korotettu 20 euron suuruisella tasokorotuksella vuoden 2008 alusta voimaan tulleella lailla. Nyt pitkästä aikaa me voimme parantaa sekä kansaneläkettä että takuueläkettä korotuksella, joka tulee myönteisesti tuntumaan monen pienituloisen arjessa. Nyt ehdotettu kansaneläkkeen noin 34 euron ja takuueläkkeen 50 euron korotus kohdistuu noin 609 000 eläkkeensaajaan, joiden kokonaiseläke on alle 1 200—1 300 euroa kuukaudessa. Pääministeri Rinne nosti viime viikolla esiin hyvin tärkeän asian, mahdollisuuden korottaa vanhempainvapaalla olleiden naisten eläkkeitä. Tämä on todella tärkeä ja hyvä tavoite. Miten se teknisesti toteutetaan, siitä on hyvä nyt pääministerin avauksenkin jälkeen perusteellisesti keskustella. Arvoisa puhemies! On hyvin arvokasta, että olemme täällä salissa yksimielisiä siitä, että nämä käsillä olevat eläkkeiden korotukset eivät yksistään riitä vaan tarvitaan paljon muitakin toimia eläkeläisten toimeentulon ja arjen parantamiseksi. Pidän erittäin tärkeänä valiokunnan mietinnön huomiota siitä, että eläkeläisköyhyyden vähentäminen edellyttää kokonaisvaltaisia ja tutkittuun tietoon perustuvia toimenpiteitä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että olemassa oleva tieto eläkeläisköyhyydestä on osin hajanaista. Tässä keskustelussa nyt on tullut aivan oikein esille se, että pelkkä eläkkeen taso ei ole ainoa määrittävä tekijä eläkeläisen arjessa vaan monet kulut ja menot vaikuttavat siihen, paljonko rahaa jää käyttöön. Esimerkiksi asiakasmaksulainsäädäntö pitäisi uudistaa siten, että palveluja käyttävien pienituloisten ihmisten maksut eivät nousisi vaan niitä voitaisiin päinvastoin alentaa. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovimme asiakasmaksulain uudistamisesta, jotta voimme poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa muun muassa maksuttomuutta laajentamalla. Yhteinen tehtävämme on varmistaa se, että Suomessa on hyvä olla eläkkeellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-12T18:25:26,2019-11-12T18:29:48,Hyväksytty,1.1 2019_62_160,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aiemminkin totesin, niin takuueläkkeen ja kansaneläkkeen korotus on tärkeää, mutta siihen sisältyy sellainen ongelma, että varsinkin työuran loppuvaiheessa voi olla epämotivoivaa jäädä pienellä palkalla työelämään, jos kokee, että takuueläkkeenäkin saa kutakuinkin saman summan kuin pienenä työeläkkeenä, ja meillä on ongelma erityisesti naisten pienten työeläkkeiden kohdalla. Haluan todeta olevani eri mieltä kuin edustaja Kiljunen, joka totesi täällä, että naisten pienten työeläkkeiden korottaminen olisi mahdollista tässä järjestelmässä, koska siellä on runsaasti rahaa. Eri työeläkeyhtiöiden julkisuudessa esittämä kanta on ollut hyvin yksiselitteinen, ja siinä on todettu, että ylimääräistä rahaa ei ole, ja jos työeläkejärjestelmän sisällä halutaan korottaa näitä pienimpiä naisten eläkkeitä, niin silloin se tarkoittaisi sitä, että muiden työeläkkeellä olevien eläkkeitä pitäisi pienentää, ellei sitten koroteta työeläkemaksuja. Tämä kanta on ollut hyvin yksiselitteinen, ja ihmettelen, miten tätä asiaa on voinut tulkita niin erilaisella tavalla. Toki eläkkeitä pitää korottaa myöskin näiltä henkilöiltä, jotka nyt jäävät korotusta vaille, että he tulevat paremmin toimeen omalla eläkkeellään ja pitkäaikaisella työskentelyllään työelämässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-11-12T18:29:49,2019-11-12T18:31:14,Hyväksytty,1.1 2019_62_161,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Heti välittömästi edustaja Kaumalle on todettava se, että työeläkeyhtiöiden roolina on ollut käytännössä niiden olemassaolon ajan puolustaa eläkejärjestelmän — niin kuin he käyttävät termiä, ihan oikein — rahoituksellista kestävyyttä. Rahoituksellisen kestävyyden osalta Suomen eläkejärjestelmä on aivan maailman huippuluokkaa — aivan maailman huippuluokkaa. Sen kansainväliset vertailut kertovat suoraan. Myöskin hallinnon avoimuus on hyvin tärkeätä, ja se on rekisteröity. Sen sijaan siellä on se ongelma, että sitä pidetään tehottomana, koska se on kallis järjestelmä. Työeläkeyhtiöt puhuvat jatkuvasti siitä, että ei rahaa ole eläkkeisiin, ja tässäkin me puhumme 200—300 miljoonasta eurosta, joka on sinänsä suuri summa, mutta suhteessa siihen volyymiin, Suomen suurimpaan pääomakeskittymään ja sen kasvuun, me emme puhu yhteismitallisista asioista. Minä juuri kerroin, että eläkerahastot ovat kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana 21 000 euroa joka ikinen minuutti, tälläkin hetkellä. Me puhumme valtavasta kasvusta. Se on keskimäärin ollut 8 miljardia euroa vuodessa, eli 8 000 miljoonaa euroa vuodessa on kasvu. Jos te puhutte, että 200—300 miljoonaa ikään kuin johtaa työeläkemaksupaineisiin tai että järjestelmä ei sitä kestä, niin mehän emme puhu yhteismitallisista asioista. Nyt on vain se, että näkökulma on tässä toinen, ja siitä näkökulmasta, jota eläkeyhtiöt edustavat, eläkerahat pidetään täysin koskemattomina — vaikka ne on varattu eläkkeisiin. Ne rahat on varattu eläkkeisiin eikä mihinkään muuhun, asiakashyvityksiin vaikkapa, jolloin tässä ollaan kyllä hyvinkin ristiriitaisessa tilanteessa. Edustaja Savio, te käytitte puheenvuoron ilmeisesti perussuomalaisten näkemyksestä, ja edustaja Juvonenkin toi esille sen, että teillä on ohjelmallisesti eräitä muitakin tavoitteita eläkeläisten tilanteen kohentamiseksi kuin tämä eläketurva. Lääkekulukorvauksiin viittasitte ja viittasitte myöskin eläkeläisten verotukseen. Minä haluan tässä nyt teille lukea sen, mikä on teidän ohjelmanne ollut tasan neljä vuotta sitten, hallitusohjelmaa tehtäessä. Silloin lääkekulukorvauksia pienennettiin 150 miljoonaa euroa, se oli teidän ohjelmanne, eläketulovähennyksiä pienennettiin, se oli 419 miljoonaa euroa, ja eläkkeisiin ei haluttu tehdä verotuksen ansiotulovähennystä, kun se tehtiin palkkatuloihin. Tämä oli teidän ohjelmanne silloin, kun te olitte hallitukseen menossa neljä vuotta sitten. Hienoa, jos te olette nyt muuttaneet kantanne. Sitä täytyy alleviivata, ja se on hieno asia, että nyt olette tehneet sen, mutta tietenkin minä joudun katsomaan näitä tilastoja myöskin sieltä puolelta, miten te olette tehneet silloin kun te olette hallitusvastuuta kantaneet. Nyt meillä on hallitus, joka ensimmäisen kerran tarttuu vakavasti — todellakin vakavasti — ikäihmisten elinehtojen kohentamiseen, eläkeläisten elinehtojen kohentamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T18:31:14,2019-11-12T18:34:08,Hyväksytty,1.1 2019_62_162,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin olisi hyvä tietää, millä tavalla teette tämän pienituloisten naisten, pieneläkettä saavien naisten eläkkeen korottamisen, koska siinäkin lauseessa on yksi lupaus. Eli millä tavalla se tehdään ja mitä tuloja tasataan ja mistä eläkevaroista nämä korotukset ollaan tekemässä? Edustaja Aittakumpu, kyllä minun nyt täytyy sanoa teille se, että te olette samassa hallituksessa SDP:n kanssa ja heidän vaaliohjelmassaan kyllä on maininta tästä vappusatasesta, ei vappusatanen-nimellä, mutta siitä, että 1 400 euroa tienaavalle eläkeläiselle, pieneläkeläiselle tulee se 100 euroa. Elikkä kyllä teillä on ihan sama suunta. [Kimmo Kiljunen: Kyllä, se on sama suunta!] Te olette siellä samassa hallituksessa. Elikkä kyllä me voimme puhua täällä siitä lupauksesta, koska se on siellä ohjelmassa ja siitä on varmasti vaalikentillä myös puhuttu. Perussuomalaisten mielestä eläkeläisköyhyys on todella vakava asia, ja meidän vaihtoehtobudjetissamme tulee sinne esityksiä. Kyllä minulla on täällä myös valtava, valtava lista siitä, mitä me perussuomalaiset saimme aikaiseksi niiden kahden vuoden aikana, kun saimme hallituksessa olla ennen kuin meidät sieltä ulos potkaistiin, mutta näkisin, että tässä en sitä luetteloa ala luettelemaan edustaja Kiljuselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T18:34:09,2019-11-12T18:35:22,Hyväksytty,1.1 2019_62_163,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Tämä keskustelu saa taas debatin luonteen, ja avataan saman tien vastauspuheenvuoronappi ja siihen mahdollisuus. — Edustaja Laiho.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_164,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pienten eläkkeiden korottaminen on sinällään kannatettavaa, ja olemme antaneet kannatuksen myöskin tälle käsittelyssä olevalle lakiesitykselle jättäen siihen vastalauseen liittyen sen rahoituksen epävarmuuteen. Mutta täytyy huomioida, että siinäkin korkeimmillaan ne korotukset ovat puolet siitä, mitä pääministeri Rinne on luvannut, eli se vappusatanen on sulanut puoleen. Olen tosi pahoillani, että moni eläkeläinen on joutunut pettymään pääministerin petetyn lupauksen takia. Täytyy hämmästellä täällä salissa edustaja Kiljusen puheita siitä, että ylimääräisiä rahoja olisi eläkkeisiin, niitten kotona olevien naisten eläkkeiden korottamiseen tuosta vain, koska sellaista rahaa ei ole, niin kuin olemme kuulleet. Vai aiotteko te tässäkin asiassa syödä leivän lastemme suusta? Miten nykyiset työikäiset, miten lapsemme, miten nuoremme — aiotaanko todella kaikki vetää puhtaaksi, [Puhemies koputtaa] tilit tyhjiksi, eikä heille jätetä mitään? Onko se reilua?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-12T18:35:29,2019-11-12T18:36:56,Hyväksytty,1.1 2019_62_165,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa edustaja Laiho, kun pääministeri Rinne on puhunut tästä 100 euron korotuksesta alle 1 400 euron oleviin eläkkeisiin, hän on puhunut vaalikauden ajasta, neljästä vuodesta, eikö niin? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] Antakaa nyt meille hieman aikaa tätä asiaa hoitaa, asteittain. Ei tätä korotusta kertarysäytyksellä ollut tarkoitus tehdäkään vaan asteittain. Ja minun täytyy nyt kysyä edustaja Laiholta, onko teillä kuullun ymmärtämisessä ongelmia — useilla kansanedustajilla on. Kun me sanomme, että eläkejärjestelmä kasvaa 8 miljardilla eurolla vuodessa ja sanomme rinnalle, että 200—300 miljoonaa euroa on tämä hintalappu, niin kyllähän se tietysti voi olla niin, että 8 on pienempi numero kuin 200 tai 300, kyllä, mutta 8 miljardia on 8 000 miljoonaa euroa. Se on se summa, millä se kasvaa vuosittain. Nyt on kasvusta eikä eläkerahastojen purkamisesta kysymys, ja tämä kasvu voi olla yhtä lailla 7,7 miljardia [Puhemies koputtaa] euroa eikä 8:aa miljardia. Emme me ole Suomessa mitään rahastoja... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T18:37:00,2019-11-12T18:38:09,Hyväksytty,1.1 2019_62_166,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Kiljuselle: Totesitte tuossa työeläkeyhtiöistä sen, että meidän järjestelmämme on tuhlaileva muun muassa siitä syystä, että näitä yhtiöitä on niin paljon. Siinä kohtaa tietysti voidaan pohtia sitä, mikä on sopiva määrä työeläkeyhtiöitä, siinä asiassa olen kanssanne samaa mieltä. Mutta toisaalta täytyy muistaa, että työeläkeyhtiöt antavat myöskin erilaisia palveluita organisaatioille ja työpaikoille muun muassa työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyen. Täytyy muistaa, että meillä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy edelleen aivan liian suuri määrä ihmisiä, ja tämän järjestelmän kehittämisessä ovat työeläkeyhtiöt olleet suuressa roolissa. Mutta koska näistä laskentajärjestelmistä, millä tavalla näitä pieniä eläkkeitä voidaan korottaa, ollaan niin erimielisiä näköjään eri puolueiden kesken, niin siinä mielessä kokoomus on nähnyt tärkeäksi esittää tällaisen parlamentaarisen työryhmän pystyttämistä, jotta päästään yhteisiin lukuihin ainakin siitä, [Puhemies koputtaa] millaisista asioista tässä ollaan päättämässä ja miten sitten päästään asiassa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-11-12T18:38:09,2019-11-12T18:39:18,Hyväksytty,1.1 2019_62_167,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Myönnän vastauspuheenvuorot vielä edustajille Aittakumpu, Heinäluoma, Juvonen, Rantanen, Laiho ja Kiljunen, ja sitten puheenvuorolistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_168,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen, että hallitus ei ole tosiaan ennen vaaleja yhtäkään lupausta antanut, mutta keskusta on täysillä mukana tässä hallitusohjelmassa, jonka me olemme vaalien jälkeen yhdessä sopineet ja joka on myöskin monien kompromissien tulos. Keskustalle on erittäin tärkeää se, että me haluamme yhdessä parantaa pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Ja aivan kuten totesin täällä, meillä on hallitusohjelmassa tämä tavoite nettomääräisesti nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. Tähän olemme sitoutuneet, ja tämä on todella tärkeä ja hyvä tavoite. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-12T18:39:25,2019-11-12T18:40:10,Hyväksytty,1.1 2019_62_169,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt pyytäisin oppositiopuolue kokoomusta vielä kerran miettimään, kannatatteko te tätä hallituksen valitsemaa tavoitetta pienten eläkkeiden korottamisesta. Jos te kannatatte, niin sitten luulen, että tässä tämänkin lain kohdalla on helppo päästä keskusteluyhteyteen. Mutta nyt tulee hieman epämääräinen viesti, kun teiltä toisaalta sanotaan — ja sanoitte itsekin, edustaja Laiho, tässä — että hallitus tekee liian pieniä korotuksia tällä hetkellä näihin pieniin eläkkeisiin, ja toisaalta sanotaan, että keinot ovat väärät ja otetaan väärästä paikasta. Luulen, että tämä hämää nyt ei pelkästään tätä salia vaan myöskin suomalaisia laajasti. Oletteko te sitoutuneet siihen hallituksen kanssa yhteiseen tavoitteeseen, [Puhemies koputtaa] jossa pyritään tätä näitten pienten eläkeläisten toimeentuloa parantamaan? [Kimmo Kiljunen: Eivät ole valitettavasti!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-11-12T18:40:12,2019-11-12T18:41:17,Hyväksytty,1.1 2019_62_170,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! En malttanut olla kommentoimatta vielä näistä perussuomalaisten tekemistä edistysaskelista liittyen eläkeläisten asioihin viime kaudella, kun olimme sen kaksi vuotta siellä hallituksessa ennen kuin meidät todellakin sieltä sitten ulos potkaistiin. Silloin muun muassa 5 000 yli viisi vuotta työttömänä ollutta 60-vuotiasta suomalaista pääsi eläkkeelle. Silloin oli myös takuueläkkeen nostoa, silloin oli myös kaikille omaishoitajille vähintään kaksi lakisääteistä vapaapäivää kuussa turvattuna, elikkä oli paljon hyviä ja tärkeitä esityksiä. Mutta maailma ei todellakaan ole valmis, ja me kaikki tiedämme, että eläkeläisten, pieneläkeläisten, asema on tukala Suomessa. Nyt te olette luvanneet sitä korotusta myös naisille. Se on erittäin tärkeä. Pienituloinen nainen on kyllä sellainen asia Suomessa, että hänet pitää huomata ja hänelle pitää todella kohdentaa. Mistä se rahoitus sitten tulee? Muun muassa Tela ja STTK ovat lausuneet, että tämä teidän mallinne on mahdoton.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T18:41:18,2019-11-12T18:42:23,Hyväksytty,1.1 2019_62_171,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On melko hupaisaa, kun edustaja Kiljunen siteeraa täällä neljä vuotta vanhaa hallitusohjelmaa. Kehotan teitä lukemaan tuon perussuomalaisten sosiaalipoliittisen ohjelman. Siellä on paljon hyvää tavaraa ja opittavaakin. Minusta on mielenkiintoista, että totta kai me olemme kaikki sitä mieltä, että eläkeläisköyhyys on vakava asia ja korotukset sinne ovat hyviä, mutta toisaalta te annatte nyt eläkeläisille rahaa ja otatte heidän toisesta taskustaan sen pois näillä polttoaineverokorotuksilla sekä lämmityksen korotuksella. Siinä mielessä on hiukan erikoista kyllä hurskastella täällä sillä, [Ari Koposen välihuuto] että eläkeläisillä rupeaa nyt menemään paremmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Noloa se on!] Sen lisäksi haluaisin nostaa tähän vielä nämä lääkekulut ja omavastuut, omavastuut matkoista ja omavastuut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Ne pitäisi yhdistää ja pienentää sitä kattoa. [Puhemies koputtaa] Se menisi juuri sinne, minne pitää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T18:42:24,2019-11-12T18:43:31,Hyväksytty,1.1 2019_62_172,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olen aikaisemmissa puheenvuoroissani sanonut, kokoomus kannattaa tätä nyt käsittelyssä olevaa esitystä. Olemme jättäneet vastalauseen rahoituksen epävarmuuden takia, mutta emme vastusta niitä korotuksia, mitä nyt näihin pieniin eläkkeisiin on tehty. Mitä tulee sitten näihin pääministeri Rinteen muihin esille nostamiin naisten pienten eläkkeiden korotuksiin, joihinka käytettäisiin työeläkevaroja, rahastojen varoja, niin sitä emme voi hyväksyä, ja siihen ovat antaneet vastalauseensa muun muassa SAK, STTK ja Akava. Jokaisen suomalaisen on pystyttävä luottamaan siihen, että kun on maksanut palkastansa eläkkeeseen menevää rahaa, niin työllänsä eläkkeensä ansainnut saa myöskin eläkettä jatkossa. Ja sen takia siellä niitä varoja myöskin on, että jokainen sairaanhoitaja, jokainen poliisi, jokainen opettaja voi luottaa siihen, että kun on tehnyt vuosikausia töitä, [Puhemies koputtaa] niin saa myöskin sen eläkkeen eikä kukaan sitä ryöstä pois, ennen kuin on oman eläkkeen aika.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-12T18:43:32,2019-11-12T18:44:49,Hyväksytty,1.1 2019_62_173,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laiho, meillä on valitettavasti sellainen eläkejärjestelmä, ennen kaikkea tämä taitettu indeksi, joka on vuodesta 95 tehnyt sen, että eläkkeensaajan ansaittu tulotaso laskee lakisääteisesti, ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, jonka tulotaso laskee. Tämä on se faktuaalinen tilanne, kun te olitte puolustamassa ihan oikein sitä, että ansaittu tulotaso säilyisi. Työeläkeyhtiöt tekevät arvokasta, tärkeätä työtä Suomessa, sitä ei voi kukaan kiistää. Niillä on erittäin suuri rooli kerätä työeläkemaksut ja maksaa myöskin työeläkkeet eli meidän vanhuuseläketurvamme. Myöskin on olemassa tämä työhyvinvointipuoli, jota on Finanssivalvonta muuten kritisoinut niin, että siinä resursseja käytetään hukkaan monissa tilanteissa. En lähde yksityiskohtiin. Mutta mikä Suomessa on täysin poikkeuksellista koko maailmaan — koko maailmaan — verrattuna: yhdessäkään maailman maassa eivät yksityiset työeläkeyhtiöt hoida lakisääteistä eläkejärjestelmää, ja meillä on niitä vielä monta. Kaikkialla maailmassa silloin, kun on lakisääteisestä eläketurvasta kysymys, sen hoitaa yksi eläkerahasto. [Puhemies koputtaa] Sitten on näitä työmarkkinaeläkkeitä, jotka ovat monissa maissa erilaisia, mutta lakisääteistä tehtävää hoitaa vain yksi työeläkeyhtiö. Tämä on poikkeuksellista ja kallis järjestelmä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T18:44:51,2019-11-12T18:46:01,Hyväksytty,1.1 2019_62_174,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Puhujalistaan, edustaja Kauma — poissa. Edustaja Kiljunen, teillä on nyt näemmä mahdollisuus saada kaksinkertaisesti viimeinen sana tähän keskusteluun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_175,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu nyt siirtyi tämän työeläkejärjestelmän suuntaan, ja on sikäli tärkeää, että myöskin se nostettiin tässä esille, jotta me näemme, että kun me puhumme tästä vappusatasesta, josta on nyt lähtenyt liikenteeseen se, että se menetetty korotus tulee kansaneläkkeen, takuueläkkeen kautta eli valtion budjetista — niin kuin se juuri tekee, sen takia se on tässä vaiheessa meillä keskustelussa — niin meidän täytyy avata tämä toinenkin puoli, joka on hallitusohjelmaan laitettu. Se siellä on itse asiassa suurempi asia kuin tämä niin sanottu kansaneläkkeen, takuueläkkeen korotus, eli se, että kolmikannassa lähdetään vakavasti neuvottelemaan siitä, että pystytään pienimpiin työeläkkeisiin saamaan tämä tuki. Arvoisa puhemies! Heitän tähän loppuun sen viimeisen vetoomuksen, että kun tätä kolmikantaista neuvottelua lähdetään käynnistämään, niin siihen pitäisi saada itse asiassa nelikanta, eläkejärjestöjen edustus siihen mukaan, koska me puhumme eläkkeistä. Meillä oli tämä komiteamietintö ensimmäisen kerran silloin 2013, kun puhuttiin taitetusta indeksistä, ja siinä kolmikannassa olivat eläkejärjestöt mukana, eli nelikanta muodostettiin silloin. Nyt on sama tilanne, kun nämä neuvottelut alkavat tästä asiasta, eli sinne täytyisi saada eläkeläisjärjestöt mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T18:46:09,2019-11-12T18:47:21,Hyväksytty,1.1 2019_62_176,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Anteeksi, ennakoin äsken liian aikaisin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_177,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä me perussuomalaiset olemme lukeneet hallitusohjelman. Me olemme lukeneet sen erittäin hyvin. Siellä on maininta siitä, että 1 400 euron eläkettä korotetaan 100 eurolla, ja tästä teidän kolmikantaisesta työryhmästänne. Mutta meidän vastalauseessamme — toivon, että olette lukeneet perussuomalaisten vastalauseen hyvin — mainitaan, että toimenpiteitä lupauksen lunastamiseksi tarvitaan viivytyksettä. Elikkä me kehotamme ja kannustamme teitä viivytyksettä käynnistämään nämä toimenpiteet tämän vappusatasen aikaansaattamiseksi. No, sitten vielä toisen maininnan otan. Teillä on sinne hallitusohjelmaan kirjattu myös liittyen taksiuudistukseen, että näitä taksiuudistuksessa olleita ongelmakohtia tulisi korjata. Kun se on siellä teidän hallitusohjelmassanne, niin toivoisimme ihan käsi sydämellä, vilpittömästi sitä, että voisitte viedä sitä hallituskirjausta eteenpäin reippaasti ja todellakin korjata ja etsiä niitä ongelmakohtia, joita liittyy taksiliikenteeseen ja erityisesti taksin saamiseen ja kaikkeen, mitä Kela-takseissa on ollutkaan, suuria, suuria ongelmia. [Puhemies Matti Vanhanen: Nyt mennään aika kauaksi eläkkeiden korottamisesta.] Kiitos, niin, minä vain näistä kirjauksista, anteeksi, herra puhemies, liittyen tähän eläkeläisen asemaan. Elikkä liikkuminen, taksimatkat, kustannukset: kun on paljon kustannuksia, niin se vaikeuttaa eläkeläisen pärjäämistä. Myös tämä taksiasia on täällä meidän vastalauseessamme kerrottuna, arvoisa herra puhemies. Toivon, että hallitus vie tätä asiaa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T18:47:23,2019-11-12T18:49:02,Hyväksytty,1.1 2019_62_178,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rantanen toi hyvin esiin sen, miten hallitus tosiaan toisella kädellä antaa vanhuksille mutta toisella kädellä sitten ottaa sieltä. Lisäisin tähän hänen listaansa tuon kotitalousvähennyksen, mikä tuo sadoille ja taas sadoille siivousta käyttäville vanhuksille yli 200 euron lisälaskun vuodessa. Eli tämä kohdistuu just näihin ihmisiin, ketkä sitä apua eniten tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-12T18:49:02,2019-11-12T18:49:33,Hyväksytty,1.1 2019_62_179,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en voi täällä puhua hallituksen nimissä, mutta kun olen hallitusta puolustamassa näissä asioissa — ja muissakin asioissa — niin voin kertoa sen, kun tiedän, että hallitus suhtautuu erittäin vakavasti tähän eläkeläiskysymykseen — erittäin vakavasti. Siihen halutaan selkeästi panostaa, siihen ollaan sitouduttu, että me pienimpiä eläkkeitä haluamme korottaa. Sen takia tämä esitys on juuri nyt tässä meillä pöydällä päätettävänä. Myöskin tämän jatkon osalta olen tietoinen siitä, että hallitus pyrkii mahdollisimman jouhevasti pääsemään liikkeelle niihin kolmikantaisiin neuvotteluihin, joissa sitten voitaisiin katsoa, miten me työeläkejärjestelmän sisältä saisimme myöskin siirrettyä voimavaraa näihin pienimpiin eläkkeisiin, ja kuten sanoin, minä toivon, että se olisikin nelikantainen, että siellä olisi myöskin eläkeläisjärjestöjen edustus. Tiedän sen, että hallitus suhtautuu vakavasti tähän asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T18:49:37,2019-11-12T18:50:22,Hyväksytty,1.1 2019_62_180,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että suhtaudutte niin vakavasti, että muun muassa öljylämmitteisiin taloihin ei tehdä veronkorotuksia ja vaatimuksia vaihtaa niitä, koska tämä asia nimenomaan koskettaa aika isolta osin juurikin eläkeläisiä. Sitten toinen asia, eläkejärjestelmään kajoaminen: pitäisin kyllä siinä hiukan malttia, koska nyt minulla ainakin tulee tässä paha pelko, että niiden sairaanhoitajien ja poliisien eläkejärjestelmästä, joista täällä puhuttiin aikaisemmin, ruvetaankin purkamaan rahaa niille henkilöille, jotka eivät ole esimerkiksi Suomessa tehneet päivääkään työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T18:50:22,2019-11-12T18:51:08,Hyväksytty,1.1 2019_62_181,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeinen puheenvuoro tähän asiaan. Miksi te puhutte, että malttia siihen, että me käyttäisimme eläkkeisiin niitä varoja, joita Suomessa on kerätty nimenomaan eläkkeitä varten? [Mari Rantasen välihuuto] Minä en voi ymmärtää tätä. Taitettu indeksi hyväksyttiin 95 siitä lähtökohdasta, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, eläkepommi uhkaa ja me rupeamme kasvattamaan rahastoja ja eläketasoja lasketaan. Sitä prosessia on nyt viety läpi 25 vuotta. Minkä takia me edelleen elämme siinä tilanteessa, että me olemme keränneet yli 211 miljardin potin, joka on jättimäinen pääomakeskittymä, ja me pidämme sitä käytännössä koskemattomana? Kultainen vasikka, johon ei kosketa ollenkaan. Minä en ymmärrä tätä keskustelua lainkaan. Kun kerran varat on kerätty eläkkeisiin, miksi niitä rahoja ei käytetä eläkkeisiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T18:51:11,2019-11-12T18:51:54,Hyväksytty,1.1 2019_62_182,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväen työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_62_183,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväen työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta siten, että lain soveltamisalan piiriin otetaan alle 24-metriset alukset siltä osin, kun kyse on säännöksistä, jotka koskevat aluksen asuintiloja, ruokaa ja ruokahuoltoa. Muutoksella pannaan osittain täytäntöön kalastusalan työtä koskeva neuvoston direktiivi. Lisäksi ehdotetaan, että viittaussäännös hallintolainkäyttölakiin muutetaan viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 14 §:n mukaan laivaisäntä huolehtii siitä, että laivaväellä on työjakson aikaan mahdollisuus maksuttomaan ruokailuun. Valiokunta toteaa, että säännöstä ruoan maksuttomuudesta sovelletaan muutoksen jälkeen myös kaikilla alle 24 metriä pitkillä kalastusaluksilla. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun selvityksen mukaan tarkempia säännöksiä kalastusalusten asuintiloista, ruoasta ja ruokahuollosta annetaan asetuksella. Uuden asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan säännöksiä sovelletaan vain uusiin aluksiin. Esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+13.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-11-12T18:53:02,2019-11-12T18:54:37,Hyväksytty,1.1 2019_62_184,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 5/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_62_185,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 5/2019 valtiopäiviltä sisältää valiokunnan kannanotot hallituksen esitykseen 38/2019 valtiopäiviltä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi terveydenhuoltolakia ja lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta. Esityksen tavoitteena on turvata päivystyspalvelujen saaminen suomen lisäksi myös ruotsin kielellä nykyistä paremmin Vaasan sairaanhoitopiirissä. Muutoksella parannetaan Vaasan sairaanhoitopiirin väestön kielellisten oikeuksien toteutumista päivystyspalveluissa siten, että päivystyspalvelujen saatavuus paranee ja matka kiireelliseen hoitoon lyhenee. Valiokunta toteaa, että Vaasan keskussairaalan päivystyspalvelut vastaavat nykyisinkin lähes laajan päivystyksen sairaaloilta edellytettyä laajuutta, ja niitä vahvistetaan edelleen käytännössä kahden erikoisalan osalta. Esityksessä ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin velvoite järjestää päivystyspalveluja ruotsin kielellä. Ruotsinkielisten potilaiden palvelut toteutetaan jatkossa samoin kuin muissa yksikielisesti suomenkielisissä sairaanhoitopiireissä. Päivystystoiminnan muutosten vuoksi tarvittavat lisävoimavarat otetaan huomioon ensi vuoden talousarvioesityksessä 1 miljoonan euron lisäyksenä, joka jaetaan kunnille kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesti. Valiokunta pitää esityksen perusteluissa todetuissa syistä kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta tarkoituksenmukaisena, että myös Vaasan sairaanhoitopiirille säädetään velvollisuus järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palvelut nykyisten 12 muun laajaa ympärivuorokautista päivystystä ylläpitävien sairaanhoitopiirien lisäksi. Valiokunta toteaa, että päivystyspalvelujen valtakunnallista toimivuutta tulee tarkastella myös osana koko palvelujärjestelmää siten, että palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja kielellisten oikeuksien toteutuminen kansalliskielillä turvataan. Yliopistollisille sairaanhoitopiireille ehdotetaan velvollisuutta tuomioistuinten pyytämien lääketieteellisten lausuntojen antamiseen siten, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri hallinnoi lausuntojen antamista. Esityksen tarkoituksena ja tavoitteena on turvata tuomioistuimille niiden tarvitsemien lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen saaminen. Uudistus liittyy vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseen, jonka tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmään. Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeneen kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi viime vuonna lausuman, jossa edellytettiin lainmuutosten valmistelua vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi. Valiokunta pitää muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta tärkeänä, että riippumaton taho antaa keskitetysti lausuntoja tuomioistuimille lääketieteellisissä asioissa. Riippumaton asiantuntijataho lisää oikeusvarmuutta ja lääketieteellisen arvioinnin läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri perustaa asiantuntijatyöryhmän, johon kaikki yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit nimeävät asiantuntijoita. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri voi nimetä ryhmään myös muita lääketieteen asiantuntijoita ja tapauskohtaisesti pyytää tarvittaessa lausunnon asiantuntijaryhmän ulkopuoliselta asiantuntijalta. Lausuntojen tarpeeksi on esityksessä arvioitu 80—200 kappaletta vuodessa. Valiokunta toteaa, että lausuntojen määrän ja kustannusten kehityksen arviointi on epävarmaa, koska lausuntojen saatavuuden parantuminen voi lisätä lausuntopyyntöjen määrää. Asiantuntijalausuntojen määrän ja kustannusten kehitystä tuleekin seurata. Valtio maksaa korvauksen toiminnan kuluista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille, joka välittää lausuntokohtaisen korvauksen asiantuntijalle. Valiokunta pitää perusteltuna, että lausunnosta maksettava korvaus porrastetaan lausunnon laatimiseen kuluvan työmäärän mukaan ja että tähän uuteen tehtävään varataan erillisrahoitus. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T18:55:08,2019-11-12T18:59:59,Hyväksytty,1.1 2019_62_186,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia ja lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siten, että Vaasan sairaanhoitopiirille lisättäisiin velvoite järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin velvoite järjestää päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä taas poistettaisiin tarpeettomana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T19:00:01,2019-11-12T19:00:37,Hyväksytty,1.1 2019_62_187,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys esittää myös vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseen liittyvää ensimmäistä askelta. ”Yliopistollisille sairaanhoitopiireille ehdotetaan velvollisuutta tuomioistuinten pyytämien lääketieteellisten lausuntojen antamiseen siten, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri hallinnoi lausuntojen antamista. Esityksen tavoitteena on turvata tuomioistuimille niiden tarvitsemien lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen saaminen. Uudistus liittyy vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseen, jonka tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmään.” Arvoisa herra puhemies! Tämä on lähtöisin viime kaudelta. Meillä oli täällä eduskunnassa käsiteltävänä kansalaisaloite, joka vaati, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä on poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Sosiaali- ja terveysvaliokunta linjasi silloin tulevalle hallitukselle — me annoimme siitä lausuman, joka kuului näin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä on selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.” Nyt tämä pää on avattu, ja tämä on se ensimmäinen askel, joskaan ei saa jäädä viimeiseksi. Suomalaisessa vakuutuslääkärijärjestelmässä on vielä paljon tehtävää, jotta ihmiset, jotka sen piiriin joutuvat, saavat oikeutta osakseen ja saavat päätökset ajoissa ja saavat sitten sen kautta eläkkeen ynnä muuta. Arvoisa puhemies! Sitten tähän toiseen asiaan, mikä liittyy tähän lakiesitykseen, elikkä Vaasan sairaalan päivystyksen palauttamiseen. Tähänkin liittyen meillä oli viime kaudella kansalaisaloite, jota perussuomalaiset kannattivat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Asiasta äänestettiin myös täällä eduskunnan salissa, ja silloinhan se aloite kaatui vain äänin 92—91, elikkä yksi ääni sen ratkaisi. Perussuomalaisten kanta tähän oli se, että Vaasan sairaanhoitopiiri on profiloitunut potilasturvallisuuden kehittämisessä ja alueella toimitaan pontevasti myös tämän potilasturvallisuusteeman eteen ja on erittäin tärkeää, että palvelua saa sillä sydämen kielellä, äidinkielellä. Siitä syystä pidimme erittäin tärkeänä, perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, että tässä mietinnössä huomioidaan molempien kielien, niin suomen kuin ruotsin kielen, merkitys, kun potilasta hoidetaan ja ihminen kohdataan. Eli siellä vaanii juurikin se potilasvahingon vaara, jos hoidettava ja hoitaja tai lääkäri eivät ymmärrä toinen toisiaan. Ja siinä mielessä, kun ne molemmat on myös kirjattu tänne mietintöön, asia on siltä osin selvä. On hyvä asia, että nyt vihdoinkin tämä asia sitten saatiin kuntoon. Mutta meillä on edelleen ympäri Suomen päivystykseen liittyvissä asioissa myös korjattavaa ja parannettavaa. Pidetään huoli siitä, että päivystysvastaanotot toimivat ja sinne ihmiset pääsevät. Hallituksen tavoitehan on parantaa hoitotakuuta ja lisätä sitä kautta myös lääkäreiden määrää, jotta ihmiset pääsevät niin sinne päivystykseen kuin erikoissairaanhoitoon niin siellä Vaasassa kuin meillä kaikkialla Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-12T19:04:11,2019-11-12T19:08:12,Hyväksytty,1.1 2019_62_188,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mistä apu, kun tarvitaan lääketieteellistä asiantuntijalausuntoa? Niitä voidaan tarvita monenlaiseen tarkoitukseen: voidaan tarvita vakuutusasioissa, oikeusasioissa, liikennevahingoissa, käräjäoikeudet voivat tarvita, tuomioistuimet ja monenlaisissa muissa asioissa. Aiemmin tämä lausuntojen anto ja saaminen ei ollut kovinkaan selkeää. Nyt se tulee mielestäni paljon parempaan kuntoon ja paremmin huomioitua. Vakuutuslääkärijutut ovat kovasti puhuttaneet, ja syytä tietysti onkin. Pidän hienona, että nyt tämä tehtävä on keskitetty yhdelle sairaanhoitopiirille. Tätä tulee jatkossa hoitamaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Tehtäviin voidaan nimetä myös muitakin piirejä ja siihen voidaan nimetä muitakin asiantuntijahenkilöitä. On tosi tärkeää, että tämä lausuntojen antaminen varmistetaan, koska ihmiset voivat näitä tarvita ihan oikeasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-12T19:08:16,2019-11-12T19:09:21,Hyväksytty,1.1 2019_62_189,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kielellisten oikeuksien turvaaminen on tärkeä asia. Hallituksen esityksen tavoitteena on turvata päivystyspalvelujen saaminen suomen kielen lisäksi myös ruotsin kielellä nykyistä paremmin Vaasan sairaanhoitopiirissä. Muutos parantaa Vaasan sairaanhoitopiirin väestön kielellisten oikeuksien toteutumista päivystyspalveluissa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta ehdotetaan, että velvoite järjestää päivystyspalveluja ruotsin kielellä poistetaan. Tällöin ruotsinkielisten potilaiden palvelut toteutetaan jatkossa samoin kuin muissa yksikielisesti suomenkielisissä sairaanhoitopiireissä.Tämä esitys edistää kielellisten oikeuksien toteutumista tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että päivystyspalvelujen valtakunnallista toimivuutta tarkasteltaisiin myös osana koko palvelujärjestelmää niin, että palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja kielellisten oikeuksien toteutuminen kansalliskielillä turvataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-12T19:09:21,2019-11-12T19:10:37,Hyväksytty,1.1 2019_62_190,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos hallitukselle ja kiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnalle yksimielisestä mietinnöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2019-11-12T19:10:37,2019-11-12T19:10:48,Hyväksytty,1.1 2019_62_191,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys terveydenhuoltolain ja kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamiseksi muun muassa mahdollistaa tuomioistuimille niiden tarvitsemien lääketieteellisten lausuntojen nykyistä paremman saamisen. Tämä esitys liittyy eräiltä osin vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseen, ja muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on pitänyt ansiokkaasti esillä vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia ja puutteita potilaiden oikeusturvassa jo vuosien ajan. Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Juvonen tässä edellä totesi, vakuutuslääkärijärjestelmässä ilmenneiden ongelmien korjaamiseksi jätettiin viime kaudella eduskuntaan myös kansalaisaloite, jonka käsittelyn yhteydessä eduskunta päätti edellyttää hallitukselta lainsäädäntöehdotusta ongelmiin puuttumiseksi viimeistään ensi keväänä, ja tähän asiaan on viitattu myös valiokunnan mietinnössä. Olen itsekin saanut tässäkin kuussa huolestuneilta kansalaisilta useita yhteydenottoja. He odottavat lainsäätäjältä viimein konkreettisia toimenpiteitä vakuutuslääkärijärjestelmän ongelmien ratkaisemiseksi, ja monet heistä ovat joutuneet odottamaan jo kymmeniä vuosia vaikeassa tilanteessa. Tämä lakiesitys on pieni askel eteenpäin, mutta kuten edustaja Juvonen jo hyvin totesikin, paljon muitakin toimia tarvitaan, ja eduskunta siis odottaa esityksiä viimeistään ensi keväänä. Arvoisa puhemies! Tässä salissa ei näytä juuri nyt olevan yhtään ministeriä paikalla, mutta tiedustelisin, osaisiko esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehviläinen kertoa hallituksen puolesta, missä vaiheessa valmistelutyö vakuutuslääkärijärjestelmän uudistamiseksi mahtaisi tällä hetkellä olla. [Anu Vehviläinen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-12T19:11:37,2019-11-12T19:13:40,Hyväksytty,1.1 2019_62_192,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Edustaja Vehviläinen, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_193,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Anteeksi, vastauspuheenvuoro riittää oikein hyvin. — En täsmällisesti osaa sitä kertoa, mutta kun tämä kansalaisaloitteen mukainen lausuma sieltä viime vuodelta on otettu ja tiedämme, että tämä on tärkeä asia yli puoluerajojenkin kaiken kaikkiaan, niin omalta osaltani aion tämänkin mietinnön pohjalta tätä asiaa kiirehtiä. Jos muistan oikein, niin tämä lainsäädäntöesityspaketti, joka meille — tämä HE-lista, hallituksen esitys -lista — on annettu, ei tässä vaiheessa pitänyt sitä sisällään, mutta itse kukakin meistä voi tätä asiaa kiirehtiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T19:13:41,2019-11-12T19:14:20,Tarkistettu,1.1 2019_62_194,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_62_195,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan tässä edustaja Savio veikin jo kaiken, mitä olin sanomassa. Mutta on varmasti hyvä vielä alleviivata sitä, että ensinnäkin on hyvä asia, että tämä on lähtenyt eteenpäin. Perussuomalaiset Jari Ronkaisen johdolla ovat tätä kyllä hyvin jatkumona vieneet eteenpäin ja halunneet muutoksia tähän vakuutuslääkärijärjestelmään. Mutta todella, kuten sanottua, tämä on vasta ensimmäinen askel, sillä se on kohtuuton ajatus, että vasta tuomioistuinvaiheessa tulee mukaan tämmöinen riippumaton lausunnonantaja, lausunnonantajataho tähän riitaan. Tämmöisen henkilön kohdalla, joka on sairastunut, aika pitkälle joudutaan menemään siinä kohtaa, jos joudutaan sinne tuomioistuinkäsittelyihin asti, ja mieluusti toivoisi, että nämä asiat saataisiin tolkulliselle tolalle jo ennen sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+14.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T19:14:20,2019-11-12T19:15:23,Hyväksytty,1.1 2019_62_196,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain 14 luvun 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 41/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 6/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_197,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain 14 luvun 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 41/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö käsittelee ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksujen tasoa. Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja ehdotetaan vuonna 2020 alennettaviksi yhteensä 0,49 prosenttiyksikköä. Lisäksi Työllisyysrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 5,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruisesta 6,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi. Esityksessä ehdotetaan myös muutettavaksi omavastuumaksussa sovellettavia palkkasummarajoja sekä yrittäjän työssäoloehtoon luettavan kuukausiansion palkkakerrointarkistusta. Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Työttömyysvakuutusmaksujen alentamisen arvioidaan pienentävän Työllisyysrahaston maksutuottoa noin 419 miljoonalla eurolla. Maksujen alentamisen jälkeenkin työttömyysvakuutusmaksujen tuotto kuitenkin turvaa työttömyysvakuutuksen rahoituksen. Esitetyillä maksuilla Työllisyysrahaston ylijäämän arvioidaan olevan 213 miljoonaa euroa vuonna 2020. Suhdannepuskurin enimmäismäärän korottaminen ja muut suhdannepuskuriin ehdotetut muutokset parantavat Työllisyysrahaston talouden kestävyyttä ja turvaavat työttömyysvakuutusmaksujen vakautta ja ennustettavuutta. Myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen oloissa suhdannepuskurin pysyvän lain mukainen enimmäismäärä on hallituksen esityksen mukaan osoittautunut liian matalaksi. Esityksen mukaan suhdannepuskurin enimmäismäärä kasvaa vuoden 2019 rahassa 1 460 miljoonasta eurosta arviolta 1 757 miljoonaan euroon vuonna 2020. Valiokunta pitää tärkeänä, että työttömyysvakuutusmaksujen taso pystytään pitämään mahdollisimman vakaalla tasolla. Valiokunnan mietintö asiasta on yksimielinen. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+15.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T19:15:55,2019-11-12T19:18:19,Hyväksytty,1.1 2019_62_198,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  maatalousyrittäjän  työtapaturma-  ja ammattitautilain 148 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 7/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_199,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  maatalousyrittäjän  työtapaturma-  ja ammattitautilain 148 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 7/2019 vp käsittelee maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 148 §:n muuttamista. Tässä pykälässä määritellään kokonaiskustannusten rahoituksen säädetyt prosenttiosuudet, joilla eri rahoittajaosapuolet osallistuvat maata-lousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmän kokonaiskustannusten kattamiseen. Muutokseen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan pakollisen tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannuksiin luetaan korvauskulut, työturvallisuuskulut ja kohtuulliset hoitokulut. Kokonaiskustannukset rahoitetaan perusturvaosuudella, maatalousyrittäjien ja apurahansaajien vakuutusmaksuosuudella, valtion osuudella ja sijoitusten tuotolla. Perusturvaosuudella katetaan sellaista sosiaalivakuutuksen etuutta, johon maatalousyrittäjällä olisi oikeus ilman maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmääkin mutta joka etuusjärjestelmien ensisijaisuusjärjestyksen vuoksi maksetaan sen kautta. Perusturvan rahoitukseen osallistuvat perusturvan etuuksista vastaavat laitokset, Kansaneläkelaitos järjestelmästä säästyvien sairausvakuutuslain ja kansaneläkelain mukaisten etuuksien osalta ja Maatalousyrittäjäin eläkelaitos järjestelmästä säästyvien maatalousyrittäjän eläkelain mukaisten etuuksien osalta. Muut maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmän kustannukset ovat lisäturvaa, joka katetaan vakuutusmaksuilla ja valtion varoin. Lisäksi valtio osallistuu välillisesti perusturvaosuuden rahoittamiseen, koska valtio vastaa sairausvakuutuslain, kansaneläkelain ja maatalousyrittäjäin eläkelain perusteella osasta Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen etuusmenoista. Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen rahoittajaosapuolten rahoitusosuudet tarkistetaan määrävuosin, koska etuuksissa tapahtuvat ja niihin vaikuttavat muutokset muuttavat perus- ja lisäturvan suhdetta sekä rahoitusosuuksia. Hallituksen esityksen perusteena on viimeisin tarkistuslaskenta, jonka pohjana on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rekisteritiedot maksetuista tapaturma- ja ammattitautikorvauksista sekä työeläkkeistä vuonna 2018. Esityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoittaman perusturvan suhteellinen osuus järjestelmän noin 35,8 miljoonan euron kokonaiskustannuksista alenee 37 prosentista 31,6 prosenttiin ja vakuutettujen ja valtion rahoittaman lisäturvan osuus vastaavasti nousee 63 prosentista 68,4 prosenttiin. Kansaneläkelaitoksen osuus järjestelmän kokonaiskustannuksista alenee 27,6 prosentista 24,8 prosenttiin eli euromääräisesti noin 1 miljoonalla eurolla. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osuus järjestelmän kokonaiskustannuksista alenee 9,4 prosentista 6,8 prosenttiin eli euromääräisesti noin 0,9 miljoonalla eurolla. Lisäturvalla rahoitettavan osuuden noustessa vakuutettujen ja valtion rahoitusosuus kasvaa. Vakuutettujen rahoitusosuus nousee 33,5 prosentista 37,3 prosenttiin eli noin 1,4 miljoonalla eurolla. Vakuutettujen rahoitusosuuden nousu aiheuttaa vakuutusmaksuun noin 15 prosentin korotustarpeen. Valtion suora rahoitusosuus nousee 29,5 prosentista 31,1 prosenttiin eli 0,5 miljoonalla eurolla. Valtion osuuden perusturvaosuudesta arvioidaan kuitenkin alenevan 1,5 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan valtio osallistuu vuonna 2020 järjestelmän kokonaiskustannuksiin noin 16,8 miljoonalla eurolla, mikä on noin 1 miljoonaa euroa vähemmän voimassa olevan lain mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Valiokunta puoltaa rahoitusosuuksien muutosten hyväksymistä esityksen mukaisina. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+16.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-12T19:18:52,2019-11-12T19:23:48,Hyväksytty,1.1 2019_62_200,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_201,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maamme vakavimpia ongelmia ja haasteita on tällä hetkelä se, että syntyvyytemme on romahtanut historiallisen alhaiseksi. Se vaikuttaa siihen, että joudumme yhä vakavammin pohtimaan sitä, mistä saamme riittävästi työvoimaa ja millä rahoitamme esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelumme. Tarvitsemme tämän maan nuoret kouluun ja opiskelemaan ja sen jälkeen reippaasti töihin. On hienoa, että hallitus sitoo opintorahan sekä viime kaudella päätetyn opintotuen oppimateriaalilisän ja opintorahan huoltajakorotuksen indeksiin. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että indeksiin sitominen vähentää opintotuen ostovoiman heikkenemistä ja turvaa järjestelmän kestävyyttä sekä opiskelijoiden toimeentulon tasoa. Tämä on myös periaatteellisesti tärkeä asia. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme tähän maahan lisää lapsia, ja lapsi- ja perheystävällisen Suomen vahvistamisessa lapsiperheiden tukeminen monin tavoin on tärkeää. Tähän liittyen on arvokasta, että opintotuen huoltajakorotukseen tehdään 25 euron tasokorotus, jolloin huoltajakorotus on kaikkiaan 100 euroa kuukaudessa. Tämä on tärkeä kädenojennus perheellisille opiskelijoille. Keskustanuorten ja opiskelijoiden tavoitteena oli pitkään, että opintotukeen saataisiin palautettua huoltajakorotus, joka poistettiin laman alkuaikoina vuonna 1992. Viime vaalikauden aikana tehtiin päätös ottaa huoltajakorotus jälleen käyttöön, ja vuodesta 2018 alkaen huoltajakorotusta on maksettu 75 euroa kuukaudessa, lukuvuoden aikana noin 14 000 opiskelijalle. Vuositasolla saajia on ollut noin 22 000. Huoltajakorotus koskee niitä opintorahan saajia, jotka ovat alle 18-vuotiaan lapsen huoltajia. Huoltajakorotuksen parantaminen kohdistaa tuen kaikista tiukimmassa tilanteessa oleviin opiskelijoihin. Perheellisen opiskelijan mahdollisuudet käydä töissä opiskelujen ohella ovat usein haastavammat kun perheettömän opiskelijan. Opiskelijoiden toimeentuloa on tärkeää parantaa myös muilla tavoin. Esimerkiksi opiskelijoiden tulorajoja työssäkäyntiin liittyen olisin valmis tarkastelemaan, ja pidän tärkeänä, että myös siitä voisimme tällä kaudella saada hyviä päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-12T19:24:29,2019-11-12T19:27:49,Hyväksytty,1.1 2019_62_202,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koulutukseen panostaminen on tulevaisuuteen panostamista. Olli ja Elli Opiskelija lapsikatraineen kiittävät hallituksen esitystä. Kun helpotamme koulutukseen osallistumista esimerkiksi opintotukea parantamalla, edistämme yhdenvertaisuutta ja koulutuksen tasa-arvoa. Yksi selittävä tekijä Suomen kehittymiseen ja kukoistamiseen on se, että jokaisella on taustasta riippumatta mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet edetä koulupolulla vahvuuksiensa mukaan ja löytää oma paikkansa tässä yhteiskunnassa. Opintotukilaki on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kelan yhteistyönä. Opintoraha sidotaan kansaneläkeindeksiin. Tämä kannustaa päätoimiseen opiskeluun. Indeksisidonnaisuus koskee opintorahan perusmäärien lisäksi opintorahan huoltajakorotusta, opintorahan oppimateriaalilisää ja opintorahan niin sanottuja vähävaraiskorotuksia. Näin etuudet seuraavat elinkustannusten kehittymistä. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan jopa 21 prosenttia lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista kävi palkkatöissä koulutyön ohessa. Tämä voi heikentää opintojen edistymistä ja kuormittaa opiskelijoita, jotka kamppailevat muutenkin jaksamisen kanssa. On syytä muistaa, että nuorten mielenterveyden vaikeudet ovat lisääntyneet viime aikoina. Työssäkäyminen on kasvanut 2 prosenttia kahden viime vuoden aikana. Kun kuulimme sivistysvaliokunnassa myös opiskelijoita, ilmeni, että monet opiskelijat kokevat opintotukijärjestelmän monimutkaiseksi. Yhtenä syynä pidetään edellä mainittuja opintorahan eri osia. Huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän määrästä oli välttämätöntä säätää opintorahan tasokorotuksen sijaan erikseen määriteltynä osana opintorahaa. On tärkeää, että hallitus parantaa viime hallituskaudella palautettua huoltajakorotusta edelleen 25 eurolla. Niin kuin kuulimme, huoltajakorotus poistettiin 90‑luvun laman alkuvuosina ja palautettiin 75 euron suuruisena viime hallituskaudella. Nyt se nousee 100 euroon. Uskon, että tämä rohkaisee pieneltä osaltaan nuoria sitoutumaan ja perustamaan perheen opiskelun lomassa. Huoltajakorotus mahdollistaa paremmin yhtäaikaisen opiskelun ja lapsista huolehtimisen. Se vähentää osaltaan perheellisten opiskelijoiden tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Se on myös yksi hyvä askel kohti lapsiystävällistä Suomea. Toki on tarpeen todeta, että tuen toimintaympäristö on monimutkainen. Opintotuki liittyy sekä koulujärjestelmään että sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan laajemman uudistuksen yhteydessä kannattaa ottaa tavoitteeksi järjestelmän yksinkertaistaminen. Opintotuki tulee arvioida myös oppivelvollisuusiän pidentämisen yhteydessä. On tärkeää, että myös jatkossa opintotuen vapaaehtoisten palauttamisten määräaika on tuen saajien ennakoitavissa ja että varmistetaan riittävän pitkä aika vapaaehtoiselle palauttamiselle. Arvoisa puhemies! Uskon, että opintotuen parannukset vähentävät opiskelijoiden velkaantumista. Opiskelijat voivat keskittyä entistä paremmin opintoihinsa, valmistua kohtuullisessa ajassa ja päästä leivänsyrjään kiinni ja rakentamaan tätä yhteiskuntaa. Amisbarometrin 2017 mukaan jopa 34 prosenttia perheellisistä ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli joutunut turvautumaan pikavippiin tai kulutusluottoon. Huoltajakorotuksen auttamana perheelliset opiskelijat voivat suorittaa opintonsa paremmin loppuun, kun taloudellinen tilanne helpottuu. Koulutukseen kannattaa aina panostaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-12T19:27:49,2019-11-12T19:33:31,Hyväksytty,1.1 2019_62_203,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä, että opiskelijoille tehdään parannuksia, mutta täytyy samassa yhteydessä nyt todeta, että ensinnäkin näillä korotuksilla ja indeksiin sitomisella ei päästä siitä tosiasiasta, että opiskelijan toimeentulossa on edelleen vaihtoehtona joko opintolainan nosto tai työnteko. Mutta työntekoa en pidä huonona asiana, se nimittäin saattaa tuoda jossain kohtaa työpaikan, ja toisaalta olemme täällä kuulleet, että meillä on kova työvoimapula myöskin joillakin aloilla, joten opiskelijat paikkaavat osa-aikatyöllään erinomaisesti myös työvoimapulaa. Jos oikein kuulin edustaja Aittakummun puheenvuorosta, niin totesitte, että hallitus ehkä tällä kaudella tarkastelee jopa tulorajojen poistoakin tai niiden uudelleenarviointia, ja se kuulostaan erinomaisen järkevältä — samoin ehkä kannattaisi pohtia näitä takaisinperinnän kohtuuttomuuksia, joita opiskelijoilla on. Nämä ovat sellaisia keinoja, jotka voisivat auttaa opiskelijoiden taloutta ihan tosissaan. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T19:33:32,2019-11-12T19:34:57,Hyväksytty,1.1 2019_62_204,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esitin tosiaan toiveen siitä, että voitaisiin näitä tulorajoja tarkastella. Siitä ei ole tietääkseni minkäänlaista päätöstä tehty, mutta meillä on ollut vastikään liikkeellä lakialoite, jossa toivotaan sitä, ja allekirjoitin tuon lakialoitteen. On siis minun oma henkilökohtainen ja monen muunkin kansanedustajan toive, että voitaisiin sitä tarkastella, koska se on valtava ongelma tällä hetkellä. Niin kuin me kaikki tiedämme, työssä käyvien opiskelijoiden opintotuen takaisinperintä aiheuttaa suuria ongelmia, joten olisi hyvä rohkaista ja mahdollistaa opiskelijoiden työssäkäyntiä nykyistä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-12T19:35:01,2019-11-12T19:35:39,Hyväksytty,1.1 2019_62_205,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_62_206,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä verrataan tilannetta neljä vuotta sitten, jolloin oli myöskin uusi hallitus ja tässä salissa keskusteltiin budjetista. Kun sitä vertaa tähän budjettiin ja tähän sävyyn, miten me tänään keskustelemme, niin onhan tässä eroa kuin yöllä ja päivällä. Edellisellä kerralla oli leikkausta, leikkausta, jäädytystä ja niin edelleen. Tänään meillä on ollut juuri budjettiin liittyen esillä kolme erilaista lakiesitystä, joissa ollaan nyt aidosti kohentamassa haavoittuvien ihmisryhmien elämäntilannetta. Me olemme puhuneet pienimpien eläkkeiden korottamisesta, me olemme puhuneet lapsilisien korottamisesta, ja nyt me puhumme opintotuenkin kohentamisesta. Kaikilla tasoilla tullaan hienosti vastaan, ja kun sille kruununa tänään vielä käydään keskustelua työttömiä kurittavan aktiivimallinkin lopettamisesta, niin onhan tässä juhlava tunnelma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T19:35:39,2019-11-12T19:36:37,Hyväksytty,1.1 2019_62_207,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En malta tässä kohtaa olla vastaamatta edustaja Kiljusen ihastelevaan sävyyn tässä keskustelussa, jota nyt käydään tämänkin päivän menolisäyksistä. Aina on hyvä asia, kun voidaan auttaa heikommassa asemassa olevia, mutta kyllä täytyy sanoa, että totisesti toivon, että hallitus pääsee työllisyystavoitteeseensa ja että ne talouden näkymät, jotka nyt näyttäisivät tulevan, eivät iske koko voimallaan, koska fakta on se, että sitten jostain myös leikataan — tai sitten vaihtoehtoisesti otetaan velkaa, mutta sekään ei ole kovin kestävä tie.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T19:36:38,2019-11-12T19:37:17,Hyväksytty,1.1 2019_62_208,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Ihan lyhyt kommentti. Hallitus panostaa työllistämiseen, sen me kaikki tiedämme, ja sen takia on puhuttu työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin, jolla saadaan voimavaraa tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja myöskin näihin julkisiin tulonsiirtoihin. Ja älkää turhaan pelätkö sitä velkaantumista ihan niin paljon. Ei sitä tarvitse ihan niin paljon pelätä. Maailman mitassa Suomella on neljänneksi vähiten nettovelkaa — sitä on neljänneksi vähiten [Mari Rantasen välihuuto] kaikkien maailman maiden joukossa. Siellä on ykkösenä Saudi-Arabia, kakkosena Norja, kolmantena Qatar, neljäntenä Suomi. Emun kriteereitä kun katsotaan, esimerkiksi julkista velkaa Emu-maiden joukossa, siellä on ainoastaan kolme maata, jotka täyttävät Emun kriteerit eli joilla tämä julkinen velka on alle 60 prosenttia kansantuotteesta. Ne ovat Viro, Luxemburg ja Suomi. Eli meillä on myöskin varaa silloin, jos me olemme vaikeassa taantumatilanteessa, vaikeassa tilanteessa, ylläpitää järjestelmää. Silloin joudutaan näitä elvyttäviä toimia myöskin hoitamaan osittain julkisella velalla. Niin ovat muutkin tehneet. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T19:37:20,2019-11-12T19:38:15,Hyväksytty,1.1 2019_62_209,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä opintotuen parannukset ovat erittäin kannatettavia. Olin aamulla ”Köyhyyden kokeneet ja kansanedustajat samassa  pöydässä” -keskustelutilaisuudessa, ja sielläkin nousi jatkuvasti esiin näitten vähempiosaisten perheitten opiskelevien lasten tilanne. Mutta kuten täälläkin salissa on useassa puheenvuorossa kuultu, myös muita uudistuksia tarvitaan kuin pelkästään nämä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-12T19:38:16,2019-11-12T19:38:50,Hyväksytty,1.1 2019_62_210,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä tähän näiden menolisäyksien rahoittamiseen. Aivan kuten edustaja Kiljunen hyvin totesi, hallitus on vahvasti sitoutunut siihen, että meidän täytyy saada työllisyyttä tässä maassa lisättyä koko valtakunnassa. Se on edellytys totta kai sille, että me voimme rahoittaa näitä hyviä ja tärkeitä menolisäyksiä. Kyllä hallituksella on selkeä tahtotila parantaa työllisyyttä, mikä tuli tänään hyvin esille siinä, kun keskusteltiin tästä aktiivimallista. Monia toimia on ja uusia toimia on tulossa, muun muassa yrittäjyyden tukemiseen on tulossa hyviä toimia, ja nyt tätä työllisyyspolitiikkaa jatketaan aktiivisesti ja sitä tilannetta seurataan jatkuvasti. Mutta kyllä esimerkiksi tämä opintotuen huoltajakorotuksen korotus tulee myönteisesti vaikuttamaan meidän maahan pitkällä aikajänteellä, kun me ajattelemme, että perheiden tuki vahvistaa yhteiskuntaa ja se koituu maalle myös taloudellisesti lopulta sitten hyväksi. [Kimmo Kiljunen: Viisasta puhetta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-12T19:38:50,2019-11-12T19:40:00,Hyväksytty,1.1 2019_62_211,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin edustaja Aittakumpu tuossa äsken sanoi, tämä huoltajakorotus varmasti vähentää sitä työssäkäymistä. Toki opiskelun aikana työssä käyminen ei ole aivan yksipiippuinen asia. Joillekin aloille se on hyvin luontevaa, että tehdään työtä ja teoriaopinnot ja käytännön tekeminen yhdistyvät ja tekevät oppimisesta syvällisempää. Ja toki ammatillisessa koulutuksessahan on työssäoppimisen jaksot ja teoriaopinnot. Toki sitten viime vuosina leikkausten vuoksi lähiopetusta on ollut liian vähän, ja nyt sitä sitten ollaan lisäämässä. Mutta kaiken kaikkiaan on hyvä, että nuorten ei ole pakko mennä töihin ja otetaan tämä jaksaminen paremmin huomioon. Mutta sitten opintotukea ja järjestelmää tulee myöskin miettiä, kun jatkossa katselemme tätä jatkuvaa oppimista ja työssäkäyvän väestön osaamisen ylläpitämistä, että miten siinä tuet muodostuvat. Se on tulevien pohdintojen aihe.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-12T19:40:00,2019-11-12T19:41:23,Hyväksytty,1.1 2019_62_212,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin nostaa kanssa tässä esille tämän edustaja Kiljusen nostaman asian siitä, että on aika hieno tunnelma tällä hetkellä: meillä on pitkä lista asioita, joita tämä hallitus on nyt parantamassa, toisin kuin viime kaudella, kun leikattiin. Voisin nostaa esille myös saman asian, minkä tuossa aikaisemmin nostin esille, että allekirjoitan myös sen, että eihän tämä missään nimessä riitä opiskelijoiden eikä vähävaraisten perheidenkään osalta, vaan vielä lisää pitää tehdä toimenpiteitä. Mutta näen itse, että tämä on tosi hyvä alku kaikin puolin, että aloitamme nytten tämän korjauksen asiassa, jota ollaan viety väärään suuntaan. Voisin myös nostaa esille sen, että kuulun myös tähän kansanedustajien joukkoon, joka on sitä mieltä, että opiskelijoiden tulorajan korotusta voitaisiin harkita, ja olen myös allekirjoittanut tämän hyvän lakialoitteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T19:41:23,2019-11-12T19:42:28,Hyväksytty,1.1 2019_62_213,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan itse ehdottomasti sitä, että opiskelijoiden toimeentulossa keskitytään siihen, että se toimeentulo ja opintotuki mahdollistavat päätoimisen opiskelijuuden, ja tässä suhteessa tämä hallituksen opintotuen korotus on aivan erittäin tärkeä asia. Mutta aivan kuten edustaja Berg tässä aikaisemmin totesi, tämä työnteko on aivan yhtä olennainen osa meidän opiskelijoiden arkea. Ja kansainvälisesti katsoen: vaikka meillä opiskelijoiden opiskeluajat ovat verrattain pidempiä kuin muualla Euroopassa, niin meillä sitten toisessa suhteessa opiskelijat työllistyvät hyvin nopeasti opiskelujaan ja ammattiaan vastaaviin työtehtäviin, ja tässä suhteessa heistä sitten tulee tietysti myös hyviä veronmaksajia suhteellisen nopeasti, kun vertaa esimerkiksi moniin Etelä-Euroopan maihin, joissa sitten nämä opiskeluajat saattavat olla lyhyitä. Mutta summa summarum: tämä hallituksen esitys opintotuen korotuksesta on hyvä asia, ja siihen suuntaan meidän pitäisi mennäkin, että mahdollistetaan täysipäiväinen opiskelu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-11-12T19:42:31,2019-11-12T19:43:58,Hyväksytty,1.1 2019_62_214,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Puheenjohtaja! Kun opintotukijärjestelmiä on kansainvälisesti kehitelty, niin totta kai siinä on lähtökohtana — niin myöskin Suomessa — se, että opintotuella pyritään mahdollistamaan se, että ihminen voi täysipäiväisesti opiskella. Eli silloin se on tavallaan työhön rinnastettava panos, ja tähän suuntaan tietysti täytyy mennä. Onhan sitten toinen tilanne — meillä on sellaisia opintomuotoja myöskin — kun työharjoittelulle varattava tilaa, mutta se on eri asia, ja päälähtökohdan täytyy olla, että opiskelijan ei tarvitsisi joko syödä kaurapuuroa ja hernekeittoa tullakseen toimeen ja pystyäkseen opiskelemaan tai mennä töihin samanaikaisesti, kun hän opiskelee. Se joka tapauksessa tarkoittaa sitä, että tehokkuus on ihan toista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+17.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T19:43:58,2019-11-12T19:44:43,Hyväksytty,1.1 2019_62_215,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_62_216,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani esitän rikoslakiin lisättäväksi pykälän onnettomuuspaikalla kuvaamisesta koskien uhreja. On siis hyvä heti alkuun huomata, ettei lakialoitteeni esitä sitä, ettei kuvaa pakenevasta epäillystä tai onnettomuuspaikan yleiskuvaa saisi ottaa. Näistä voisi joskus olla jopa hyötyä muun muassa poliisille. Kameroilla varustettujen älypuhelinten myötä on Suomeen rantautunut sellainen epätoivottava kulttuuri, jossa tapahtumapaikoilla ihmiset kaivavat ensireaktiona kännykkänsä esiin. Lisäksi kuvattu materiaali ladataan nettiin ja sosiaalisiin viestimiin muiden katsottavaksi mahdollisimman nopeasti. Erityisesti tieliikenteen onnettomuudet saavat ihmiset tarttumaan hanakasti kännyköihinsä. Ensisijaisesti lakialoitteella pyritään yksityisyydensuojan turvaamiseen hädän hetkellä mutta myös turvallisuuteen onnettomuuspaikoilla. Lisäksi lain tarkoituksena on paheksua toimintaa, jossa ulkopuoliset kuvaavat onnettomuuden ja rikosten uhreja. Hirvensalmen kaksi kuolonuhria vaatineessa liikenneonnettomuudessa vuonna 2017 kymmenet autoilijat pysähtyivät onnettomuuspaikalle kuvaamaan tilannetta. Tämä viimeistään herätti julkiset toimijat ja järjestöt ottamaan kantaa onnettomuuspaikoilla kuvaamista vastaan. Liikenneturva aloitti vuonna 2018 Älä kuvaa -kampanjan, jossa nimenomaan pyydettiin ihmisiä olemaan kuvaamatta onnettomuuspaikoilla. Tänä vuonna Liikenneturvan Auta auttajia -kampanjassa pyydetään autoilijoita ohittamaan onnettomuuspaikka sujuvasti alhaisella tilannenopeudella ja turhia pällistelemättä. Viestiään tehostaakseen he ovat yhdessä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa julkaisseet sosiaalisessa mediassa kuvan nimeltä ”Joku roti — älä kuvaa onnettomuuspaikkaa vaan ohita se turvallisesti”.  Suomen  Punainen Risti aloitti  tänä   vuonna  Ethän kuvaa  onnettomuuspaikalla -kampanjan. SPR ohjeistaa auttamaan ensin, pysymään poissa ammattilaisten tieltä sekä jättämään ihmiset kuvaamatta. Myös turvallisuus- ja pelastusalan ammattilaiset ovat ilmaisseet huolensa ilmiöstä. Tampereen yliopistollisen sairaalan Ensihoitokeskus on vedonnut sosiaalisessa mediassa, että älä kuvaa toisen hätää. Sen mukaan älypuhelimelle on vain kaksi tarkoitusta hädässä: avun hälyttäminen ja tarvittaessa paikannus. Viime kuussa Kaakkois-Suomen poliisi tiedotti, että parhaiten autat, kun et someta onnettomuus- ja rikospaikalla. Kuvatun materiaalin levittämisestä voi jo nyt seurata rikosrangaistuksia, mutta jo kuvaaminen itsessään on haitallista. Se voi aiheuttaa vaaratilanteita kuvaajalle itselleen mutta erityisesti myös muille tien käyttäjille liikenteessä. Sivullisten toiminta saattaa sotkea onnettomuuspaikkaa ja ajoneuvojen jättäminen kuvaamista varten aiheuttaa vaaratilanteita. Erityisesti pelastushenkilöstön mutta myös poliisin taholta on esitetty, että onnettomuus- ja rikospaikoilla kuvaaminen pitäisi panna mietintään. Sisäministeriöstä on vastattu turvallisuus- ja pelastusalan henkilöstön huoleen siten, että tilannetta tarkkaillaan, minkä jälkeen tehdään johtopäätöksiä lainsäädännön kehittämisestä. On kuitenkin selvää jo nyt, että kuvaamista puoltavia näkökantoja on vähän jos ollenkaan ja sitä vastustavia näkökantoja on useita ja painokkaita. Kansainvälisesti ilmiö on sama, ja sellaiset maat kuten Saksa vuonna 2016 ja Ruotsi vuonna 2018 ovat tehneet lainsäädännölliset muutokset, joiden myötä onnettomuuspaikalla kuvaamisesta voi saada rangaistuksen. Kansalaiset itse ovat halunneet muutoksen toimintakulttuuriin onnettomuuspaikoilla. Tästä kertovat muun muassa Onnettomuuspaikoilla kuvaaminen sakonalaiseksi -adressi sekä Kansalaisaloite kuvaamisen kriminalisoimiseksi onnettomuuspaikalla. Kukaan ei tahdo sitä, että uutinen omaisen loukkaantumisesta tai jopa kuolemasta saapuu sosiaalisen median välityksellä ei ainoastaan omaisille vaan myös koko maailmalle yhdellä kertaa. Onnettomuuspaikalla kuvaamisen kiellosta en näe koituvan haittaa. Esimerkiksi Suomessa media ei ole tähänkään asti julkaissut kuvia onnettomuuspaikan uhreista. Onnettomuuden tai tuhon laajuutta voi kuvata mediassa tai yksityisissäkin viestimissä onnettomuuspaikkakuvilla sen jälkeen, kun vahingoittuneet on saatu pois paikalta. Tarvetta loukkaantuneiden tai surmansa saaneiden kuville ei pitäisi olla kenelläkään yksityisellä henkilöllä. Poliisin mukaan taannoin Salon kuolonkolarissa sivulliset olivat pysähtyneet ja alkaneet kuvaamaan takaa-ajossa menehtynyttä motoristia. Samoin Kuopion kauhistuttavassa veriteossa olivat sivulliset pyrkineet kuvaamaan poliisin aseenkäyttöä sen sijaan, että olisivat varmistaneet itse pääsevänsä turvaan. Ihmiset siis kuvaavat tilanteessa, jossa hetkessä saatat itse olla nokat vastakkain miekan tai ampuma-aseen kanssa varustautuneen riehujen kanssa. Väkivaltatilanteen ”juokse, piiloudu, taistele” -ohje on muuttunut ”kuvaa, kuvaa, kuvaa” -käytännöksi. Kuitenkin järkyttävin tapaus, johon itse olen tutustunut, on Ylen juttu, jossa kerrotaan auto-onnettomuuteen joutuneista nuorista. Loukkaantuneita nuoria oli viisi, ja ensimmäisenä onnettomuuspaikalle ehtinyt mies koki helpotusta huomattuaan, että paikalle pysähtyi muitakin. Auttamisen sijaan autoilijat istuivatkin vain paikoillaan. Päästyään ensimmäisenä auton luo pyytämään apua mies huomasi, että autoissa kuvataan maassa makaavia vakavasti loukkaantuneita nuoria. Avunhuudoista välittämättä ihmiset jatkoivat kuvaamista. Yhden onnettomuuteen joutuneen nuoren omaiset eivät enää koskaan näe tätä elossa, hän menehtyi onnettomuuspaikalle. Arvoisa puhemies! Terve järki sanoo, ettei kenenkään tulisi kuvata uhreja tapahtumapaikoilla, mutta valitettavasti tätä ei näytä kaikilla olevan, kun ongelma on lisääntymään päin. Lakiesitykseni pyrkii rangaistuksen uhalla ennaltaehkäisemään vaaratilanteiden syntyä, joita seuraa sivullisten kuvaamisesta onnettomuuspaikoilla. Se antaisi mahdollisuuden rangaista häpeämättömästä toiminnasta. Lisäksi esitykseni suojaisi ja kunnioittaisi onnettomuuteen joutuneiden uhrien yksityisyyttä. Valtiovallan olisi lainsäädännöllä hyvä lähettää viesti, että toisen hädän ja elämän menettäminen ei ole kuvaamisen paikka, paheksumme tätä toimintaa syvästi. Sekä viranomaiskentällä että poliittisessa puheessa vilahtelee usein termi ”toimintaympäristön muutos”. Tämä aloite on juurikin vastaamassa yhteen asiaan, joka on toimintaympäristön muutoksen aiheuttama. Muutos vaatii useita toimenpiteitä ja joskus lainsäädännönkin muutoksia. Toivon, että hallitus ottaisi tämän aloitteessa esitetyn rikosten ja onnettomuuksien uhrien kuvaamisen kieltämisen tosissaan. Samalla vetoan, että niin edustajakollegat kuin jokainen ihminen miettisivät, haluaisitko sinä, että sinua kuvataan onnettomuuden hetkellä mahdollisesti ruhjottuna, heikkona tai henkesi menettäneenä. Haluaisitko, että lapsesi jää kuvaamaan tilanteessa, jossa ihmiset ovat menettäneet väkivaltaisesti henkensä ja jossa lapsi ei tosiasiassa tiedä, onko itsekin vaarassa vielä? — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+18.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T19:45:11,2019-11-12T19:52:53,Tarkistettu,1.1 2019_62_217,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rantasen tekemä lakialoite — ja hänen käyttämänsä puheenvuoro — on poikkeuksellisen vakava ja painava. Jos en ole sitä allekirjoittanut — toivon, että olen allekirjoittanut — ainakin tällä puheenvuorolla voimakkaasti kannatan teidän tekemäänne aloitetta. Teillä oli poikkeuksellisen huolellisesti myöskin mietitty perusteita, minkä takia tämäntapainen onnettomuuksien kuvaaminen ei ole inhimillistä eikä järkevää. Siinä oli aivan varmasti se seikka, mikä oli oikeastaan aika järkyttävä tarina, kun kerroitte, että ihminen kuvaa eikä auta, minkä pitäisi olla se ensimmäinen tehtävä. Mutta yhtä lailla liian monissa tilanteissa on ollut asetelma, jossa kuvataan ja häiritään, jolloin avustustoimenpiteisiin tulee vaikeuksia. Siellä on sellaisia ihmisiä läsnä, joiden ei pitäisi olla läsnä, kun pitäisi nopeasti pyrkiä auttamaan. Tässä on se maku, kun näitä onnettomuuksia kuvataan, että siinä pahimmillaan ikään kuin maiskutellaan toisen hädällä, hirvittävällä tilanteella. Onhan siellä sekin tausta olemassa, että joku saattaa jopa kuvitella, että siitä on hänelle itselleen etua sillä tavoin, jos hän saa hyvän kuvakulman jostakin hirvittävästä tilanteesta, että sillä  voisi  olla  jopa uu-tisarvoa jossakin asetelmassa. Silloin jos tämä on siinä motiivina vielä taustalla, niin se on entistäkin, voidaan sanoa, kyynisempi suhtautuminen itse tilanteen vakavuuteen. Kiitos edustajalle siitä, että te olette tämän lakialoitteen tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+18.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-12T19:52:53,2019-11-12T19:54:26,Tarkistettu,1.1 2019_62_218,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää edustaja Rantasta erittäin tarpeellisesta lakialoitteesta ja myös, niin kuin edustaja Kiljunen sanoi, erittäin hyvästä puheenvuorosta. Olen myös ymmärtänyt, että ongelmia syntyy monesti onnettomuustilanteissa juuri siitä, että paikallaolijat sen sijaan, että he auttaisivat, keskittyvät siihen kuvaamiseen ja sitten myös samalla aiheuttavat häiriötä sekä pelastus- että hoitohenkilökunnalle siinä onnettomuustilanteessa ja, niin kuin nostit hyvin esille puheenvuorossasi, asettavat tosiaan myös itsensä monesti vaaraan onnettomuustilanteissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+18.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-12T19:54:26,2019-11-12T19:55:13,Tarkistettu,1.1 2019_62_219,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kiitoksista. Itsekin näen, että tämä on tämän ajan asia, johon on syytä varmaan tässäkin talossa perehtyä. Tiedän, että tämä laki-aloite on herättänyt vähän kummastusta: ”no mites, onhan se jo nytkin” ja ”eihän siinä”. Tavallaan tässä on myöskin se, että pelastushenkilökunnalla ei ole mitään keinoa häätää ketään sieltä pois, kun ei se ole kriminalisoitua. Tavallaan siinä on se ongelma, että he tulevat. Poliisilla sen sijaan on toki keino aina kehotuksin ja tarvittaessa käskyin poistaa siitä paikalta, mutta niin kauan kuin he eivät siellä ole vaan siellä on pelastus ja ensihoito, tämä on hankalaa. Ja itse asiassa tämä lakialoite on lähtenyt siitä, että sitä toivetta on tullut sieltä kentältä, ja uskon, että meidän kannattaa täällä tämän ajan asioihin tältäkin osin perehtyä. Toki toivon, että tätä pohditaan tässä talossa ja ministeriöissä eteenpäin ennen kuin sitten pääsee sattumaan jotakin sen vuoksi. Täytyy nyt tässä kohtaa todeta, että näin silloin sieltä Kuopiosta kuvatun videon, jossa nuori kuvaa sitä poliisin voimankäyttötilannetta tietämättä, onko siellä plus yksi -tilanne, onko jossain kulman takana esimerkiksi toinen tekijä, ja se on aina äärimmäisen, äärimmäisen vaarallista niin tieliikenteessä kuin tällaisissa rikostapahtumissakin. Toivoisin, että ihmiset käyttäisivät harkintaansa ja malttia tämän asian suhteen ja pitäisivät itsensä ensisijaisesti turvassa, työntekijät turvassa ja että myöskin kunnioitettaisiin toisten yksityisyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+18.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-12T19:55:14,2019-11-12T19:57:06,Tarkistettu,1.1 2019_62_220,62/2019,2019-11-12,14.01,20.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun  lain  ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 8/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 8.11.2019 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2019+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_63_1,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 8/2019 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.11.2019 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_63_2,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen 1 mukaisen pykälämuutosesityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,, 2019_63_3,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää muutosesitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,,,, 2019_63_4,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Keskustelu asiasta päättyi 12.11.2019 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Mia Laiho Pia Kauman kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen ja Arja Juvonen on Minna Reijosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset 1., 2. ja 4. lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_63_5,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 43/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2019 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_63_6,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 6. asiana on ajankohtaiskeskustelu lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Ajankohtaiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron käyttää aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Eeva Kalli. Valtioneuvoston puheenvuoron käyttää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja, enintään 2-minuuttisia. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskusteluun varataan aikaa 1 tunti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_63_7,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Isä pakkaa ostoksiaan kaupan kassalla, vilkaisee kelloaan ja huokaisee: Ruoka on vielä tekemättä, tiskit tiskaamatta ja pyykit pesemättä. Isommat lapset pitää muistaa ilmoittaa koulun valokuvaukseen ja nuorimmalle varata neuvola-aika. Apua ei kehtaa pyytää, ja isovanhemmat asuvat kaukana. Ehkä se tästä helpottaa, hän ajattelee. Samaan aikaan toisaalla on ollut palkkapäivä: vuokra ja muut laskut on maksettu. Äiti miettii, pitääkö tyttären kanssa ottaa puheeksi joko tanssiharrastuksen tai pianonsoiton lopettaminen. Raha ei meinaa riittää molempiin, välillä ei kaikkeen välttämättömäänkään. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Pala nousee kurkkuun. Arvoisa puhemies! Nämä tilanteet ovat tuttuja monille suomalaisille. Arki tuntuu usein melkoiselta selviytymiseltä. Suomi on mennyt monessa asiassa eteenpäin. Lapsi- ja perhemyönteisen yhteiskunnan rakentaminen on kuitenkin vielä pahasti kesken. Parannettavaa on ainakin perheiden toimeentulossa, arjessa jaksamisessa, työn ja perheen yhteensovittamisessa sekä yhteiskunnan asenteissa ja arvostuksissa. Lapsiperheköyhyys on tämän maan vakavampia ongelmia. Keskustan tavoite on lapsiperheköyhyyden poistaminen. Ensi vuonna nostetaan pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja lapsilisiä. Se ei vielä köyhyyttä poista mutta on askel oikeaan suuntaan. Syntyvyyden laskettua lapsilisiin kuluu nykyistä vähemmän rahaa. Voisimmeko yhdessä päättää, että käyttäisimme tämän syntyvyyden laskusta säästyvän rahan lapsilisien tuntuvaan korottamiseen tulevaisuudessa? [Välihuutoja — Eduskunnasta: Postinjakajien palkkaan!] Tästä olisi tärkeää löytää puoluerajat ja vaalikaudet ylittävä näkemys. Olisiko tähän tahtoa? Tehokkain lääke köyhyyteen on tietysti työ. Keskustan tavoite on, että jokainen työtä etsivä vanhempi pääsee töihin. Yhtään vähempää emme voi tavoitella. Lapsiperheköyhyyttä on taklattava myös sosiaaliturvauudistuksella. Turvaverkossa ei saa olla aukkoja. Myös jaksaminen on koetuksella monessa kodissa. Perheet tarvitsevat lisää matalan kynnyksen palveluja, siksi perhekeskusten toimintaa on laajennettava ja kotiin vietäviä palveluja parannettava. Kunnissa ja kaupungeissa voitaisiin laajasti kokeilla palvelusetelin tarjoamista vauvaperheen vanhemmille. Arjen apua vaikkapa siivoukseen tai lastenhoitoon on oltava mahdollista pyytää ja saada ilman leimoja tai akuuttia ongelmaa. Kynnys nimenomaan saa olla matala, siitä on tehtävä uusi normaali. Isoin muutos tarvitaankin ehkä asenteissa ja ilmapiirissä. Arvoisa puhemies! Työ ja perhe on voitava sovittaa paremmin yhteen. Johtaminen ja työpaikan käytännöt ovat tässä kaikista tähdellisimpiä. Joustava työajat, etätyömahdollisuus, työvuorojen suunnittelu yhdessä työntekijän kanssa, mahdollisuus osa-aikatyöhön sekä sijaisjärjestelyt ovat esimerkkejä lapsi- ja perhemyönteisen työpaikan käytännöistä. Joustavuuden lisääminen palvelee koko työyhteisön etua, ja kaikki voittavat. Myös lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa. Jokaisella lapsella kautta Suomen on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin. Perhevapaauudistus tarvitaan. Sen on lisättävä joustavuutta ja oltava perheelle parannus. Sitä ei voi tehdä vain työelämän tarpeisiin. Me luotamme perheisiin. Kyllä he osaavat itse päättää, miten arkensa järjestävät. Olisi hienoa tässä keskustelussa yhdessä sopia, että myös tulevaisuudessa vanhemmilla on vapaus valita, miten he lapsensa hoitavat. Arvoisa puhemies! Eduskunta on paljon vartijana. Annetaan yhdessä viesti siitä, että lapset ovat tervetulleita kaikkiin elämäntilanteisiin, myös vaikkapa silloin, kun vanhemmat vielä opiskelevat. Annetaan viesti, että lapsen kanssa selviää arjessa ja apua saa tarvittaessa, että tulevaisuuteen voi luottaa, että lapset tuovat elämään valtavan paljon iloa, onnea ja merkityksellisyyttä ja että heissä on tämän maan tulevaisuus. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-11-13T14:07:51,2019-11-13T14:12:58,Hyväksytty,1.1 2019_63_8,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän aloitteenjättäjiä tästä mahdollisuudesta keskustella eduskunnassa lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Keskustelualoitteelle on tilausta — juuri perhepolitiikasta pitäisikin puhua enemmän. Tähän keskustelualoitteeseen kuuluu myös hieno periaate, joka löytyy keskustelualoitteen tekstistä. Siinä sanotaan, että syntyvyys ei kuitenkaan nouse ihmisiä syyllistämällä. Itsekin ajattelen, että kun käydään keskustelua perhepolitiikasta ja syntyvyydestä, ei tämä syyllistämällä parane vaan aidosti toisia näkökulmia arvostavalla keskustelulla. Minusta tämä kiteytyy hienosti tuossa keskustelualoitteessa. Lasten hankkiminen on henkilökohtainen valinta, jota yhteiskunta voi tukea — ja sen pitääkin tukea sitä — hyvin monilla perhepoliittisilla toimilla. Syntyvyydessä on kysymys koko yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyydestä, ei pelkästään kansalaisten yksittäisestä halusta, etuudesta tai palvelusta. Lapsiperheiden kokemuksia ja toiveita tulee kuulla, tutkia ja kehittää, jotta arki muuttuu sujuvammaksi. Perhemyönteisyys ei ole ainoastaan hallituksen perhe- ja peruspalveluministerin tehtävä, vaan se kuuluu meille kaikille, kollegoille — niin kuin näkyy, täällä on meidän muutkin perheasioista vastaavat ministerit omalta sektoriltaan paikalla — ja se kuuluu kaikille päätöksenteossa kotona ja työpaikoillakin. Hallitusohjelmaan on kirjattu periaate siitä, että ”ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa lapsimäärää”. Moni on ihmetellyt, mitä tällä tarkoitetaan, miksi näin kirjattiin. Itse ajattelen, että se on varsin nerokkaan yksinkertainen lause. Se kertoo siis siitä, että me tuemme ihmisiä kohti toivomaansa lapsimäärää. Minusta siinä kiteytyy jotain kaunista yhteiskuntapolitiikasta, että me yritämme purkaa steitä lapsihaaveiden tieltä. Meidän tehtävämme ei ole painostaa vaan auttaa ihmisiä esteiden yli. Ja iso este lapsihaaveille on tietenkin toimeentulo, mikä on tunnustettava. Suurella enemmistöllä lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin ja jopa paremmin kuin koskaan Suomen historiassa. Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen omaan elämäänsä, heillä on ystäviä ja harrastuksia, ja he pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan. Mutta samaan hengenvetoon on todettava, että tätä ei valitettavasti yhteiskunnassa kaikille ole pystytty tarjoamaan. Kyllä lasten ja nuorten hyvinvointi on vuosien aikana eriarvoistunut, ja kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Osa voi entistä paremmin, mutta kaikki eivät ole tässä kehityksessä mukana. Osa voi todella huonosti. Vuonna 2017 köyhissä perheissä eli tässä maassa noin 150 000 lasta. Kyllä se vetää meidät hiljaiseksi. Nelivuotiaiden lasten vanhemmista kaksi viidennestä kokee perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, ja joka kymmenes on viimeisen vuoden aikana pelännyt ruoan loppuvan. On helppo ymmärtää tällaisissa tilanteissa, että yhteiskunnan huoltosuhde ei sittenkään taida olla isoin huoli. Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi hallitus esittää korotettavaksi vuoden 2020 alusta lukien perusturvaa eli vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä työttömyysturvan perustasoisten etuuksien tasoa. Lisäksi elatustukea sekä yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisiä esitetään korotettavaksi. Tätä johdonmukaista työtä lapsiperheköyhyyden torjumiseksi tulee jatkaa. Lasten ja perheiden tueksi tulee kehittää samanaikaisesti sekä etuuksia että palveluita. Laadukkaat lapsi- ja perhepalvelut syntyvät ison ammattilaisjoukon yhteistyöllä. Palvelukokonaisuus kattaa niin sivistys- kuin sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen ja seurakuntien toiminnan mutta myöskin perheen vanhempien näkökulmasta tarpeelliset aikuistenkin palvelut. Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskoulu on yksi yhteiskuntamme kruununjalokivistä, joka yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa luo sivistyksen ja kasvun perustan. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja ryhmäkokojen pienentäminen ovat vahva lapsi- ja perhemyönteinen viesti tältä hallitukselta. Lapsi- ja perhepalveluja kehitetään myös viime hallituskaudella aloitetun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kautta. Tässä työssä vahvistetaan erityisesti perhekeskuksia, paljon kaivattua varhaista tukea sekä matalan kynnyksen palveluja. Kehittämistyö tehdään maakunnissa ja kunnissa lähellä ihmistä. Pelkät tulonsiirrot ja yksittäiset päätökset eivät tietenkään riitä. Me tarvitsemme pitkäjänteistä, yli parlamentaaristen kausien ja tuulien kulkevaa yhteistyötä lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamiseksi. Ensimmäistä kertaa kestävän muutoksen tueksi lapsi- ja perhepolitiikassa tarvitaan myöskin lapsistrategia, jonka laatiminen on käynnistynyt. Lapsistrategia tulee olemaan hallituskaudet ylittävä ja eri hallintoalat yhdistävä lapsi- ja perhemyönteinen visio kaikille siitä, miten lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan [Puhemies koputtaa] ja pystytään lisäämään. Muilta osin perhepolitiikassa on käytettävissä myös laaja keinopaketti, eli olemme sitoutuneet lapsivaikutusten arviointiin. Haluan vielä, puhemies, lopuksi todeta, että on myöskin tärkeää huomata, että monet haluavat olla perhemyönteisiä ja moni haluaa olla myös perheellinen. Siksi on tärkeää muistaa myös vastoin omaa tahtoaan lapsettomien tukeminen lasten hankinnassa. Tätä kautta lapsettomien perheellistymistoiveita tuetaan eri tavoin ja turvataan hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus ja myöskin adoptiokäytäntöjä tarkistetaan. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että parantamisen varaa on sielläkin. Eli perheellistyä voi monella tapaa, ja erilaiset perhemallit huomioidaan. Tämä kaikki on arvokasta, sillä jokainen lapsi on tärkeä, jokainen lapsi on rakas.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-13T14:13:02,2019-11-13T14:19:47,Hyväksytty,1.1 2019_63_9,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Myönnän nyt vastauspuheenvuoroja, niitä pyydetään V-painikkeella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_10,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puhutaan paljon syntyvyyden laskusta, siitä, miksi Suomessa ei haluta tehdä lapsia enää. Yksi syy siihen on se, että jos mietitään tällaista pientä perhettä, joka haluaa hankkia lapsia, mitä he tarvitsevat, jotta he uskaltavat sen lapsen hankkia, niin he tarvitsevat tietynlaista turvaa tulevaisuuteen, he tarvitsevat vakituisen työpaikan. Nyt puhutaan tosi paljon siitä, kuinka meillä on hoitajista pulaa, mutta tiedättekö, hoitoalalla on tuhansia hoitajia, jotka tekevät tämmöisellä niin sanotulla määräyskirjalla töitä, eli he tekevät sijaisuuksia, viikon sijaisuuksia, kuukauden sijaisuuksia — näitä sijaisuuksia voi vuoden aikana olla kymmeniä. Miettikääpä, onko tulevaisuus siinä tilanteessa niin turvattu, että uskallat siihen lapsen hankkia. Eli tämmöisiin pätkätöihin pitäisi puuttua ihan oikeasti. Syynä siihen, miksi näitä pätkätöitä on hoitoalalla niin paljon, on se, että kunnilla ei ole virkoja tai toimia ja he kuvittelevat, että he ehkä jossakin vaiheessa pystyvät näistä säästämään ja siksi pidetään henkilöitä sijaisina, mutta eihän näin koskaan käy, koska itse asiassa kaikkia näitä hoitajia tarvitaan, eli niiden sijaisuuksien pitämiselle ei yleensäkään ole mitään perusteita. Toinen asia, mikä on tosi tärkeä, on vanhempainvapaiden joustavuus. Ensinnäkin pitää olla perheen päätettävissä, miten vanhempainvapaita käytetään, ja sitten heitän myöskin tämmöisen pallon tähän, että se joustavuus olisi sillä tavalla, että se kohdistuisi useamman vuoden ajalle lapsen alkuvaiheessa, että niitä päiviä voisi pitää joustavasti vähän samaan tapaan kuin Ruotsissa pidetään. Kolmas asia on lapsilisät. Elikkä nythän hallitus on korottamassa neljännen ja viidennen lapsen lapsilisää 10 eurolla. Kustannukset ovat 6 miljoonaa euroa vuonna 2020. Lapsilisissä on tällä hetkellä jo huomioitu monilapsikorotus, eli lapsilisäthän nousevat, mitä useampi lapsi on. Nyt perussuomalaiset Arja Juvosen esittämänä esittivät, että tämä sama 6 miljoonaa käytettäisiin siihen ensimmäiseen lapseen — sama kustannus, mutta se tuki kohdistuisi kaikille. Te äänestitte juuri, hallituspuolueet, sitä vastaan. Lapsilisistä itse olen sitä mieltä, että ne pitäisi ehdottomasti sitoa indeksiin, koska me jäämme joka vuosi jälkeen tässä kehityksessä, [Puhemies koputtaa] olemme jääneet jo pitkän aikaa. Yhden asian sanon vielä: matalan kynnyksen palveluita pitäisi olla sekä lapsille että vanhemmille, koska ajattelen niin, että tukemalla vanhempia me tuemme lapsia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-13T14:19:56,2019-11-13T14:22:35,Hyväksytty,1.1 2019_63_11,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa syntyneiden lasten määrä jatkaa laskuaan. Perheiden lapsiluku pienenee, ja kokonaan lapsettomien osuus kasvaa. Valtaosa lapsettomaksi jääneistä olisi tutkimusten mukaan kuitenkin halunnut lapsia. Elämäntilanteen sekä tulevaisuuden epävarmuus ja näköalattomuus näyttävät olevan tärkeimpiä syitä siihen, että lapsensaantia lykätään. Työllisyystilanne on huono, työsuhteet ovat pätkä- ja silpputöitä, eikä vakituista työpaikkaa ole onnistuttu saamaan. Koetaan, että lapsen saaminen ajaa varsinkin nuoren naisen huonoon asemaan työmarkkinoilla. Monet myös kokevat työn ja perhe-elämän yhdistämisen olevan kovin vaikeaa. Työelämä on hektistä, eikä välttämättä ole turvaverkkoja, esimerkiksi lähellä asuvia vanhempia, joilta pyytää apua. Taloudellinen niukkuus on yksi syistä. Suomessa jo 110 000 lasta elää tänä päivänä köyhässä perheessä. Nuorten miesten pienituloisuus on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Suuri joukko syrjäytyy juuri silloin, kun perheen perustamiselle olisi otollinen aika. Vaikka yhden lapsen kanssa vielä selvitään, niin useamman lapsen perheen talouden koetaan menevän ihan liian tiukalle. Väestöliiton perhebarometrin mukaan työttömät, vähiten koulutetut ja pienituloiset ovatkin alentaneet käsitystään sopivasta lasten määrästä, siis alentaneet käsitystään lasten määrästä. Yhteiskunnallisiakin syitäkin on paljon. Perhevapaamallimme on joustamaton eikä ota huomioon perheiden erilaisia tilanteita, mutta onneksi uudistus on nyt pian lähtemässä liikkeelle. Hallitusohjelmassa on siitä hyvät kirjaukset. [Oikealta: Rahat vaan puuttuu!] Rinteen hallitus on muutenkin muuttamassa politiikan suuntaa. Muun muassa varhaiskasvatukseen viime kaudella tehdyt ikävät heikennykset ollaan nyt perumassa, ja vaikkapa tuo oppivelvollisuuden pidennyskin parantaa esimerkiksi niiden nuorten miesten työllisyysnäkymiä, joilla on pelkästään peruskoulu, joiden on hyvin vaikeaa päästä töihin — todellakin vain vähän yli 40 prosenttia peruskoulun suorittaneista on töissä. Myös tämä asia parantaa perheiden näkökulmia. Tosiaan lapset ovat panostus tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-11-13T14:22:35,2019-11-13T14:24:42,Hyväksytty,1.1 2019_63_12,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sain juuri eilen pitää sylissäni siskoni vastasyntynyttä lasta ja mietin siinä hetkessä, että kyllä se on elämän suurin onni, mikä ihmistä voi kohdata: oman lapsen syntymä. Jos tällaisesta näkökulmasta lähdetään katsomaan sitä, mikä meidän velvoitteemme tässä salissa on, niin varmasti se on se, että me takaamme, että Suomi on tulevaisuudessakin paras maa, johon voi syntyä lapsena ja jossa voi kasvaa ja kehittyä. Se oikeastaan tarkoittaa sitä, että me katsomme tätä asiaa läpi ihan kaikkien hallinnon-alojen ja mietimme sitä kaikessa toiminnassa, miten me voimme olla nykyistä lapsiystävällisempiä. Nyt kun me puhumme ja mietimme eri palveluitten hallinnonuudistuksia, itseäni huolettaa enemmän se, että me rakennamme tällaisia hallinnon siiloja liian helposti. Se, mitä esimerkiksi lapsiperheet tarvitsevat tällaisena varhaisena tukena, on usein se, että varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, perusopetus, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu pystyisivät toimimaan saumattomammin yhteen ja vaihtamaan tietoja ja tukemaan perheitä tällaisissa tilanteissa. No, mitä sitten syntyvyyteen tulee, se on hyvin monisyinen asia, ja siihen meillä ei varmasti ole mitään yhtä yksittäistä tekijää, jolla tätä voisi ratkaista. Joskus se on ihan omasta tahdosta riippumatonta, joskus se on monista yhteiskunnallisista tekijöistä riippuvaista, mutta ehkä yksi kaikkein tärkeimpiä asioita, mitä itse haluaisin tässä korostaa, on toisaalta se, että katsotaan tutkimustuloksia, haetaan niistä ratkaisuja, mutta ennen kaikkea se, että perheillä olisi näkymiä tulevaisuuteen, niin että uskalletaan lähteä suunnittelemaan perhettä ja rakentamaan elämää sille pohjalle. — Kiitoksia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-13T14:24:42,2019-11-13T14:26:26,Hyväksytty,1.1 2019_63_13,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toteaisin tästä lapsiperheköyhyydestä, että siihen parasta on se, että mahdollisimman monessa perheessä on töitä. Se auttaa parhaiten lapsiperheköyhyyteen. Mutta on tosiasia, että me emme ole pystyneet tässä maassa poistamaan lapsiperheköyhyyttä. Siitä esimerkkejä on monenlaisia, me tunnemme niitä tutkimusten kautta mutta muutenkin. Itse asiassa esimerkiksi vaikka lapsilisien, jotka ovat todella tärkeitä lapsiperheille, joissa on vähän tuloja, reaaliarvo on nyt 30 prosenttia alemmalla tasolla kuin 1990-luvulla. Tämä kertoo sen, että lapsilisäjärjestelmä vaatii kehittämistä. Haluaisin jatkaa tuosta edustaja Kallin esille nostamasta asiasta, mitä mieltä pääministeri ja myös vastaava ministeri ovat siitä, että otettaisiinkin suunnanmuutos tässä ja mentäisiin lapsilisäjärjestelmässä siihen, kun syntyvyys vuositasolla on jo huomattavan paljon pienentynyt — 5 000 lasta vähemmän vuodesta 2017 vuoteen 2019 ennusteitten mukaan — että me voisimme käyttää nämä ikään kuin lapsilisämomentilta tulevat säästöt lyhentämättömänä lapsilisäjärjestelmän kehittämiseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos 5 000 lasta vähemmän syntyy niitä ensimmäisiä lapsia, niin kahden vuoden aikana noin 6 miljoonan euron kustannussäästö jää, ja kun lapsilisää maksetaan aina sinne asti, kun lapsi täyttää 17 vuotta, niin me tiedämme, että tässä syntyy lähes noin 100 miljoonan euron säästö yhdestäkin lapsesta. Tämä kuulostaa aika isolta, mutta minusta tämä periaate olisi tärkeä, ja tuen edustaja Kallin näkemystä siitä, että jos täältä eduskuntapuolueista löytyisi konsensus tässä asiassa, niin lähtisimme viemään tätä asiaa eteenpäin. Kysyn tätä pääministeriltä: mitä mieltä olette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-13T14:26:30,2019-11-13T14:28:31,Hyväksytty,1.1 2019_63_14,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aloite siitä, että säästyvät rahat lapsilisäjärjestelmän puitteissa käytetään sen kehittämiseen, on järkevä ajatus. Uskon, että me tulemme hallituksessa tätä miettimään, miten se sitten kohdistuu kaikkiin suomalaisiin hyvällä tavalla tulevaisuudessa. Haluaisin sanoa tähän keskusteluun myös sen, että tämä lapsiin, syntyvyyteen liittyvä keskustelu ei ole pelkästään keskustelua toimeentulosta. Se on keskustelua myös siitä, mimmoisia näköaloja tulevaisuuteen eri puolilla Suomea on. Meillä on tällä hetkellä paljon semmoisia seutukuntia, joissa mietitään sitä, mikä on koulutuksen tulevaisuus lapsien osalta ihan sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien, resurssit siinä kunnan alueella, hoetaan näitä asioita, nämä ovat monessa suhteessa vaikeita. Lähtökohtana täytyy olla se, että hallituksen — tämän hallituksen, tulevien hallitusten — täytyy luoda näköala tulevaisuuteen lapsiperheille koulutuksen, omien vanhempiensa hoidon, niiden tulevaisuuden, näkökulmasta sillä tavalla, että voi luottavaisesti katsoa tulevaisuuteen miettiessään sitä, millaisia perheratkaisuja on mahdollista tuossa perheessä lähteä viemään eteenpäin. Tästä syystä aluepolitiikassa, jossa lähdetään liikkeelle väestöltään taantuvista alueista ja edetään seutukuntien kautta kasvukeskuksiin ja aina sitten metropolialueelle Helsinkiin, on tärkeää ottaa huomioon myös tämä lapsien ja lapsiperheiden näköala tulevaisuuteen. Tästä tämä hallitus aikoo pitää huolta näitten toimeentuloon liittyvien asioitten näkökulman lisäksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-13T14:28:35,2019-11-13T14:30:13,Hyväksytty,1.1 2019_63_15,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Kallia tärkeästä ja laajasta keskustelualoitteesta. Oireileva lapsi on aina yhtä kuin oireileva perhe, ja oireileva perhe on aina yhtä kuin oireileva lapsi. Olisikin syytä miettiä, kuinka paljon oireilua voi aiheutua siitä, jos omaa perhettäsi ei hyväksytä, jos sinua ei hyväksytä. Yhdenkään lapsen tai nuoren ei tule kokea, että häntä ei hyväksytä sellaisenaan, eikä yhdenkään perheen tule kokea, että se ei ole oikeanlainen. Lapsen tuen tarve voi olla konkreettinen ja näkyvä, tai se voi olla hyvinkin hauras ja yksityinen. Fyysinen apu tarvitsee erilaisen tuen kuin minuuden kehittymisen tuki. Varhaisella tukemisella voidaan vaikuttaa ongelmien kasautumiseen ja tukea siten lapsen kehitystä kohti elämää ja koulupolkua. Esimerkiksi haasteet lapsen oppimisessa tai toimimisessa näkyvät usein koko perheen jaksamisessa ja kodin ilmapiirissä. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että sekä lapset että perheet saisivat aina kaipaamansa tuen riippumatta siitä, onko avun tarve iso vai pieni. Näillä usein pienillä ja asenteellisilla tekijöillä on iso vaikutus perheenä koettuun hyväksyntään ja arvostukseen. Miksi sillä olisi siis väliä, onko lapsella kaksi kotia tai kaksi äitiä? Tärkeintä on, että lapsi voi kokea perheensä turvalliseksi ja että perhe voi kokea olevansa kokonainen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-13T14:30:19,2019-11-13T14:32:09,Hyväksytty,1.1 2019_63_16,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on painotettu sitä, miten työllä on ratkaiseva merkitys sille, että köyhyyttä vähennetään. Näin on, mutta samaan aikaan haluan myös muistuttaa, että edes työ ei yksin riitä lapsiperheköyhyyden taklaamiseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on paljon pienipalkkaisia töitä, joiden palkka ei riitä asumismenojen jälkeen. Tehdään useata työtä, eikä silti oikein toimeentulo riitä. Mietin esimerkiksi niitä postilaisia, jotka tällä hetkellä taistelevat lakossa: miten he ja heidän perheensä tulisivat niillä leikatuilla palkoilla toimeen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkää sille asialle jotain!] Tärkeää on se, että kun työtä on, niin perheen ja työn yhteensovittaminen toimii. Siinä yksi iso kysymys on perhevapaiden tasa-arvoisempi jakautuminen. Isät käyttävät edelleen huomattavan pienen osan meillä perhevapaista. Se on epätasa-arvoista isiä kohtaan, se on epätasa-arvoista äitejä kohtaan, ja se on epätasa-arvoista lapsia kohtaan. Perhevapaita parannettiin toissa kaudella. Silloin toimin tasa-arvoministerinä ja saimme aikaan sen, että isälle kiintiöitettyjä vanhempainvapaita pidennettiin ja joustavoitettiin niiden käyttöä. Viime kaudella ei tässä edetty. Nyt on tärkeää, että hallitus on lähtenyt uudistamaan ja parantamaan perhevapaajärjestelmää. Vasemmistoliiton tavoite on 6+6+6-malli. Voin rehellisesti sanoa, että siihen tuskin tällä kaudella päästään, mutta sitä kohti pitää ottaa harppauksia. Kaikkien sekä kotimaisten että kansainvälisten tutkimusten ja kokemusten mukaan isät käyttävät enemmän perhevapaita nimenomaan silloin, kun niitä on heille kiintiöity. Se parantaisi isien asemaa, mutta se myös toisi perheelle vapautta valita. Samaan aikaan pitäisi miettiä myös työaikoja, työaikojen lyhentämistä, erityisesti pienten lasten perheissä, [Puhemies koputtaa] jotta perhe ja työ pystytään paremmin yhteensovittamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-13T14:32:09,2019-11-13T14:34:22,Hyväksytty,1.1 2019_63_17,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Det här är en viktig debatt. Vi har en nativitetskurva som bara går neråt och samtidigt mår alltför många unga mentalt dåligt. Regeringen gör stora satsningar på att förhindra barnfattigdom bland annat genom att höja på barnbidrag och andra stöd för utsatta grupper, och därtill utvecklas våra rådgivningar till fungerande barn- och familjeservicecentraler. Det här är positivt och välkommet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-11-13T14:34:26,2019-11-13T14:34:50,Hyväksytty,1.1 2019_63_18,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että täällä on nyt käyty myönteisessä hengessä keskustelua lapsilisien korottamisesta, mutta ei tätä pidä lykätä tuleville vuosikymmenille, sillä myönteistä viestiä tarvitaan nyt. Vauvojen määrä on romahtamassa kovaa vauhtia. Tänä vuonna syntyy 4 000 vauvaa vähemmän kuin mitä aiemmin arvioitiin, eli ollaan niissä luvuissa, joita aiemmin uskottiin tulevan vasta vuonna 2045, eli näillä toimilla on nyt kiire. Toki tiedämme sen, että pelkästään perhetukien määrä ei ole se ainoa lääke syntyvyyden heikkenemiseen, mutta kyllä niillä on merkitystä. Me näemme esimerkiksi naapurimaasta Virosta, että siellä muutama vuosi sitten tehtiin rajut korotukset lapsilisiin. Kolmilapsinen perhe saa siellä lapsilisää 500 euroa kuussa ja sen lisäksi vielä 340 euron vauvarahan, jota muuten kristillisdemokraatitkin ovat esittäneet — Suomessa vastaavan perheen lapsilisä on 334 euroa — ja siellä syntyvyys lähti nousuun. No, hallitushan esittää nyt tätä 10 euron korotusta perheen neljännelle ja viidennelle lapselle. Tämä on sinänsä hyvä, mutta se ei ratkaise sitä ongelmaa, että meillä nimenomaan niitä ensimmäisiä lapsia syntyy liian vähän. Suuria perheitä Suomessa valitettavasti on niin vähän, että tämä on vain 0,4 prosenttia koko tästä meidän lapsilisämomentista. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaakin, että jo ensi vuonna korotettaisiin 10 eurolla jokaisen lapsen lapsilisää. Toki sitten vielä tarvitaan muita uudistuksia. Tässä edustaja Arhinmäki nosti esiin nämä perhevapaauudistukset, mutta perheet toivovat saavansa itse päättää perhevapaista, [Puhemies koputtaa] eli perheet eivät halua kiintiöitä, ja niitä eivät halua myöskään kristillisdemokraatit. [Paavo Arhinmäki: On siellä nytkin kiintiöitä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-13T14:36:22,2019-11-13T14:38:35,Hyväksytty,1.1 2019_63_19,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vauvojen määrän dramaattinen vähentyminen on asia, jonka eteen meidän kaikkien on syytä pysähtyä. Sen takia tämä keskustelualoite on paikallaan. Samaan aikaan on todettava, että ei tähän ole olemassa helppoa ratkaisua tai sellaista kultanuolta, että yhtä etuutta muuttamalla asia saataisiin kuntoon, mutta tällä on myöskin isompi vaikutus: tämä on signaali siitä, haluammeko me lapsiystävällisen Suomen. Jos haluamme, niin se edellyttää perhemyönteistä politiikkaa. Arvoisa puhemies! Se, mikä näkyy nyt näistä tilastoista, on se, että kyllä aika paljon merkitsee tämä syrjäytyminen, matala koulutus, työttömyys. Jos juuri nämä tekijät kohdistuvat yhteen ihmiseen, niin silloin se halutun lapsimäärän ja toteutuneen lapsimäärän ero on kaikkein suurin. Eli sen takia voisi sanoa, että jos saamme ihmiset töihin ja osallisiksi yhteiskuntaan, niin se myöskin todennäköisesti parantaa ihmisen mahdollisuuksia tavoitella sitä haluttua lapsilukua. Sen takia tämä syrjäytymisen ehkäisy on aivan keskeinen asia. Mutta kyllä toinen on tämä lapsiköyhyyteen puuttuminen. Niiden vanhempien, jotka saavat toimeentulotukea, lapsilla on 14-kertainen riski joutua lastensuojelutoimenpiteiden piiriin, ja tähän täytyy puuttua. Mutta, arvoisa puhemies, tämä edellyttää nyt sitä, että kaikki päätökset, mitä tässä yhteiskunnassa tehdään, mietitään nimenomaan perhemyönteisen lapsipolitiikan kautta. Tämä edellyttää sitä, että myös työelämän lainsäädäntöä katsotaan: mikä on lainsäädännön vaikutus työelämän ja pienten lasten vanhempien turvaan. Ja nyt minä kysyn hallitukselta ja työministeriltä: kun esimerkiksi tätä perhevapaauudistusta tehdään tai työelämän lainsäädäntöä katsotaan, niin sitoudutteko siihen, että katsotte, mitkä näiden päätösten vaikutukset ovat [Puhemies koputtaa] Suomen lapsipolitiikkaan, perhemyönteiseen politiikkaan? Tämä on tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-11-13T14:38:39,2019-11-13T14:40:49,Hyväksytty,1.1 2019_63_20,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myöskin omalta osaltani kiittää aloitteentekijöitä. Minulla on myöskin mahdollisuus tuoda eduskunnalle terveisiä Pitäjänmäen peruskoulusta, jossa tänään järjestettiin lasten ja nuorten opetusministerin kyselytunti. Eli haluttiin antaa myöskin yhteiskunnan nuorimmille jäsenille mahdollisuus tentata heidän asioistaan vastaavaa ministeriä. Kuten tässä edustaja Lindtman hyvin toi esille, tarvitaan sekä erikseen lapsiperheille, myöskin lapsille, suunnattua politiikkaa, jolla edistetään lapsi- ja perhemyönteisyyttä, että yhtä lailla sitä yleistä työtä, mitä tämä hallitus tekee esimerkiksi syrjäytymisen vähentämiseksi, jolloin sekin omalta osaltaan tukee meitä tässä työssä perheiden tukemiseksi ja siitä huolehtimiseksi, että myöskin matalan tulotason perheissä olisi mahdollisuus saada toivottua lapsilukua suuremmaksi. Edustaja Räsänen omassa puheenvuorossaan totesi, että myönteisiä viestejä tarvitaan nyt, että meillä ei ole varaa odottaa, ja voin omalta toimialaltani kertoa, että me olemme jo ryhtyneet toimiin useiden toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tämä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on jo lähtenyt liikkeelle, ja ensi vuoden elokuusta lähtien kaikilla lapsilla koko maassa tulee olemaan taas tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Samassa yhteydessä toteutetaan myöskin tämä muutos ryhmäkokojen osalta, eli koko maassa palautetaan tämä 1 : 7, pienempi suhdekoko, yli 3-vuotiaiden ryhmiin. Sen lisäksi Suomen malli on parhaillaan valmistelussa, eli halutaan antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille harrastaa koulupäivän yhteydessä maksuttomasti. Myöskin maksuton toinen aste, joka tulee toteutumaan oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä, on jo liikkeellä [Puhemies koputtaa] ja on sellainen toimenpide ja uudistus, joka tulee tukemaan erityisesti matalapalkkaisia ja pienituloisia perheitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-11-13T14:41:00,2019-11-13T14:43:03,Hyväksytty,1.1 2019_63_21,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on perussuomalaistenkin mielestä tervetullutta. Ennen kaikkea vaaditaan aika isoa muutosta siinä, että saadaan asenne sellaiseksi, että myös yhteiskunnassa koetaan lapsiperhe eräänlaisena yhteiskunnan perusyksikkönä, jota kohti pyritään. Täällä eduskunnassa kerta toisensa jälkeen kuullut puheet kyllä vahvistavat sitä käsitystä, että puolueet ovat yhteisesti lapsiperheiden asialla, ja se on hyvä näin, mutta näiden kauniiden puheiden lisäksi hallitukselta kuitenkin toivoisi enemmän konkreettisia toimia. Kun nämä teidän korostamanne neljän ja viiden lapsen perheet ovat kuitenkin melko poikkeuksellisia, niin voisiko ajatella, että perussuomalaisten esittämällä tavalla kuitenkin pohdittaisiin sitä, että panostettaisiin ensimmäisen lapsen saamiseen? Siinä on kuitenkin usein varmasti perheille kynnys saada juuri se ensimmäinen lapsi. Eli ehkä näiden neljännen ja viidennen lapsen lapsilisien korotuksia voisi kyllä olla perusteltua purkaa ja suunnata niitä sinne ensimmäiseen lapseen. Lisäksi olen sanonut, että voisi olla joku kannustin, että useammasta lapsesta annetaan jonkinlainen valtion tuki lainaan, tai että useammasta lapsesta, ehkä kolmannesta lapsesta, voitaisiin antaa verovähennyksiä vanhemmille. Perussuomalaiset ovat näihin verovähennyksiin liittyen muuten esittäneet lapsivähennyksen palauttamista, ja tulemme sitä jälleen esittämään huomenna julkaistavassa vaihtoehtobudjetissamme. Se olisi 50 euroa huoltajaa kohden ja yksinhuoltajalle 100 euroa. Olisi kiva kuulla teiltä, arvon ministerit, kanta siihen, voitaisiinko tämä lapsivähennys palauttaa tuloveroihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-13T14:43:03,2019-11-13T14:45:09,Hyväksytty,1.1 2019_63_22,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä keskustelu. Kiitos aloitteentekijöille ja tärkeistä puheenvuoroista, joissa oikeasti pohditaan, miten näihin murheellisiin syntyvyyslukuihin voidaan saada valoa ja miten me voimme muuttaa Suomea lapsi- ja perheystävällisemmäksi maaksi, jossa lapsihaavetta kannattaa ja uskaltaa lähteä toteuttamaan. Halusin tuoda tähän yhden uuden tulokulman, ja se on se, että mielestäni meidän pitää myöskin viestiä se, että ei kaikkien tarvitse saada lapsia. Suomi on vauras ja koulutettu maa. Meillä on vanhemmilla ja äideillä oikeus myöskin tehdä se päätös, että ei halua lähteä lapsia hankkimaan, lapsihaavetta toteuttamaan. Se on ihan ok myös. [Ville Tavio: No onpa perhemyönteistä!] Mutta sitten jos lapsihaaveen haluaa toteuttaa ja siinä lähtee liikkeelle, niin yhteiskunta ei saa olla esteenä, vaan silloin pitää tehdä oikeita politiikkatoimia. Pitää tehdä oikeita politiikkatoimia, niin että se ei ole ainakaan yhteiskunnasta kiinni. Tärkeitä ovat siis perheiden ja vanhempien hyvät palvelut, vanhemmille näkymä siitä, että arki pelaa. Monella voi olla huoli siitä, pärjääkö tai onko arjessa pärjääminen hankalaa. Pitää tehdä töitä, että on uskoa siihen, että töitä riittää. Ja mitä töihin tulee, niin meidän pitäisi lähettää viesti yrittäjille ja työnantajille, että kannattaa palkata nuoria ja nuoria naisia vakituisiin työsuhteisiin ja että lapsen saaminen työsuhteessa ollessa on iloinen asia. Se on tärkeä osa hyvää työnantajuutta, ja uskon, että tämän viestin voimme täältä yhdessä lähettää. Vain yhden moitteen tällä kertaa sanon hallitukselle, ja se on se, että minusta on väärää perhepolitiikkaa kaventaa kotitalousvähennystä, koska se on monille kiireisille lapsiperheen arkea eläville nuorille kodeille todella, todella tärkeä apu selvitä arjestaan, ja se on vääränsuuntaista politiikkaa. [Puhemies koputtaa] Puhemies! Viimeinen asia: Harmittaa, että emme viime kaudella onnistuneet tekemään naisten työmarkkina-asemaa ja tasa-arvoa parantavaa perhevapaauudistusta. Toivon, että hallitus siinä onnistuu — kaikki tuki sille. Ja vielä se viesti, että tämä on koko Suomen yhteinen asia, naisten ei yksin tarvitse tätä asiaa ratkaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-13T14:45:09,2019-11-13T14:47:33,Hyväksytty,1.1 2019_63_23,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,Edustaja Hoskonen ja sen jälkeen pääministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_24,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän tekemä keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta on varmasti ajankohtaisin mahdollinen, mitä olla voi. Voi sanoa, että tämän päivän Suomessa perheillä ei kovin hyvin mene. Se on totta, että monta hyvää asiaa on tehty, mutta kun katsoo yleiskuvaa Suomesta, niin aivan varmasti se lopputulos näkyy siinä, että pieniä lapsia, vauvoja, syntyy tähän maahan aivan liian vähän. Syntyvyys on aivan liian alhaalla, ja se kyllä on semmoinen mittari, jota pitäisi meidän kaikkien poliitikkojen kuunnella ihan aidosti ja vilpittömästi. [Oikealta: Ja hallituksen!] Tänä päivänä perhe on pienen lapsen ainoa todellinen turvallinen maailma, ja tätä perheen turvallisuudentunnetta on viime aikoina järkytetty mitä moninaisimmilla tavoilla. Otan viimeisimpänä esimerkkinä keskustelun siitä, voidaanko koulun joulujuhlia järjestää esimerkiksi kirkossa taikka voiko joulujuhla olla yleensä kirkossa. Meidän kristillisiä perinteitämme on järkytetty erittäin järkyttävällä tavalla, ja ihmettelen sitä, että se tulee oikeusasiamiehen taholta. Perinteisten perhearvojen kunnioittaminen ja koko sen turvaverkon rakentaminen on pienen ihmisen kannalta aivan varmasti se kaikkein tärkein asia. Sen pienen lapsen maailma on äidin syli ja isän syli ja perhe ja koti. Ei se sen suurempi se maailma ole. Jos me sitä järkytämme, niin itse joudumme siitä seuraukset tässä salissa kestämään. Olen itsekin perheenisä ja viime aikoina saanut suuren kunnian olla myös isoisä, ukki. Väitänpä kokemuksesta, että se on yksi parhaita virkoja, mitä minulla on koskaan ollut. Viime viikonlopun olin lastenlapsia hoitamassa, ja voin vakuuttaa teille, hyvät ystävät, että oli hauskaa. [Naurua] Ja tämän sanon nimenomaan, niin että ymmärrämme itse perheen tärkeyden ja taloudellisen aseman ja koko sen, mikä se perhe on, että perhe on sille pienelle lapselle maailma. Jos emme sitä pysty tässä talossa järjestämään parempaan kuntoon, silloin olemme kyllä epäonnistuneet. Tämä on asia, joka pitää eduskunnan ottaa vakavasti. [Puhemies koputtaa] Tämä ei saa olla pelkkä keskustelualoite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-13T14:47:33,2019-11-13T14:49:39,Hyväksytty,1.1 2019_63_25,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, tai hallituksen jäsenet osittain, ja talousneuvoston jäsenet kävivät 23.10. keskustelua väestöpolitiikan sisällöstä ja väestöpolitiikan tämänhetkisestä tilanteesta. Siellä oli mielenkiintoinen alustuspuheenvuoro Anna Rotkirchilta, Väestöliiton asiantuntijalta, toiminnanjohtajalta, joka kävi läpi niitä tekijöitä, jotka tällä hetkellä vaikuttavat syntyvyyteen. Meillähän on tilanne se, että 2010-luvulla syntyvyys hedelmällisyysluvuilla mitaten oli 1,85 ja tänä vuonna ennustettu on 1,33. Semmoinen keskimääräinen syntyvyysluku, jolla yhteiskunta pärjää, on noin keskimäärin 1,6. Nämä luvut ovat tietenkin asioita, jotka ovat ihmisille vaikeita mieltää, mutta tosiasiassa kysymys on siitä, että meillä syntyy liian vähän ihmisiä [Päivi Räsänen: Näin!] suomalaisessa yhteiskunnassa. Siellä nousi kolme erityistä asiaa esille. Resurssirikkaudella Anna Rotkirch tarkoitti sitä, että näillä ihmisillä, jotka tällä hetkellä haluavat hankkia lapsia ja pystyvät hankkimaan lapsia, koulutus ja vastaavat elementit ovat kohdallaan heidän elämässään. Todettiin, että koettu epävarmuus tämänhetkisessä elämäntilanteessa liittyen maailmantilanteeseen, liittyen ympäristöön ja ilmastoon mutta myöskin ihan näköalaan omassa työurassa vaikuttaa todella vahvasti tällä hetkellä tutkitun tiedon mukaan tähän lapsien hankkimiseen niillä ihmisillä, joilla se on mahdollista ja jotka haluavat hankkia. Asuntojen hinnat oli yksi keskeinen yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa merkittävästi tähän lasten hankkimiseen tällä hetkellä. Tuon talousneuvoston kokouksen jälkeen päätin, että tulen esittämään tämmöistä väestöpolitiikan ministerityöryhmää, johonka Anna Rotkirch tulee pääsihteeriksi hoitamaan tätä tehtävää, millä päästään pureutumaan tällä hetkellä yhteiskunnassa keskeisesti syntyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin, [Puhemies koputtaa] huolehtimaan siitä, että tavallinen ihminen, jolla on mahdollisuus hankkia lapsia, niitä myöskin voi hankkia, ilman että on tämmöisiä epävarmuustekijöitä ympärillä. [Eduskunnasta: Työllisyystoimia vaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-13T14:49:44,2019-11-13T14:51:58,Hyväksytty,1.1 2019_63_26,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsi‑ ja perhemyönteisen Suomen rakentaminen edellyttää todellakin sitä, että politiikan eri lohkot toimivat yhteistyössä ja pyritään siihen, että meillä olisi tällaista poikkisektoriaalista, kokonaisvaltaista näkemystä siitä, mitä meidän pitäisi tehdä lapsi‑ ja perhemyönteisen ajattelun vahvistamiseksi Suomessa. Siinä mielessä kuuntelin hyvin kiinnostuneena tätä pääministerin ajatusta tästä työryhmästä. Toivon kuitenkin, että tässä työryhmässä ei niinkään lähdetä liikkeelle siitä, mitä pitäisi tehdä syntyvyyden vahvistamiseksi sinänsä — se olkoon ihmisten oma valinta — vaan nimenomaan lähdetään liikkeelle siitä, kuinka voidaan vahvistaa perheiden, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvointia. Siihen liittyen olisinkin ollut kiinnostunut kuulemaan pääministeriltä, mitä valtioneuvoston kansliassa voitaisiin tehdä tämän asian eteen, koska tiedetään, että nykyisin tämä lapsi‑ ja perhepolitiikka on hyvin sektoroitunutta. Yhdellä ministeriönalalla voidaan tehdä myönteisiä päätöksiä ja sitten toisella taas vetää toiseen suuntaan, ja sitten tilanne on se, että eri toimijat eivät ikään kuin neuvottele eivätkä keskustele toistensa kanssa. Esimerkiksi tämmöinen 24/7-yhteiskunta ei ole erityisen lapsimyönteinen, niin kuin me kaikki tiedämme. Eli jos nyt paikalla olevat ministerit puolestaan haluavat vastata tähän kysymykseen, miten te katsotte tämän. No, täällä on esimerkiksi sosiaali‑ ja terveysuudistuksen asiantuntijoita nyt paikalla. Kun Suomessa toteutetaan tämä sote‑ ja maakuntauudistus, niin siinähän lasten ja nuorten palvelut tulevat jäämään eri hallintokuntien alle. Miten tässä sote-uudistuksessa varmistetaan se, että meillä on yhteistä johtamista, joka ikään kuin varmistaa sen, että koordinoidaan nämä lasten ja nuorten palvelut yhteen eli että saadaan todellakin palveluketjut sujuviksi ja on ikään kuin vastuullisia tahoja, jotka vastaavat siitä, että ihmiset eivät putoa palveluiden väliin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-11-13T14:51:58,2019-11-13T14:54:12,Hyväksytty,1.1 2019_63_27,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Koetan myöntää ministereille jossain välissä puheenvuoron, mutta ensi sijassa pidetään tämä keskustelu edustajien välisenä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_28,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hieno keskustelu, ja kiitän aloitteentekijöitä. Edustaja Hoskonen kertoi, millaista on olla isoisä tässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Minä voin sen onnen jakaa, mutta haluan tässä yhteydessä todeta, että kun kahdella omalla lapsellani on omat perheet ja toisessa perheessä on yksi lapsi ja toisessa perheessä kolme lasta, en löydä todellakaan mitään selittäviä yhteiskunnallisia syitä tämän eron takaa, vaan ne erot ovat yksilöllisiä. Mutta makrotasolla, miten me tietysti täällä eduskunnassa näitä asioita katsomme, tämä kaikki on jo niiden tekijöiden summa, joita olemme täällä keskustelussa tuoneet esille. Siihen vaikuttavat taloudelliset syyt, sosiaalipoliittiset asiat — niin kuin perhepolitiikka — varhaiskasvatus, arvot, kulttuuriset tekijät, ja varmasti viime vuosina on ollut kulttuurisissa tekijöissä sellaisia syitä, jotka ovat olleet omiaan vähentämään tätä lapsilukumäärää Suomessa. Mutta minä haluaisin nostaa tässä esille sen, että 3. maaliskuuta tänä vuonna varmaan moni suomalainen hätkähti, kun Helsingin Sanomat julkaisi täällä usein siteeratun ekonomistin Sixten Korkmanin ja professori Kai Kailan kirjoituksen, jonka otsikko oli hätkähdyttävä: ”Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä.” Tuo toksisen stressin käsite on erittäin voimakas. Siis kyse ei ole siitä, että köyhyys tuo epävarmuutta lapsen elämään, vaan kysymys on pitkälle tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvista asioista, joissa aivotoiminnot ja kehitys häiriintyvät, ja tämä koski heidän arvionsa mukaan 120 000:ta lasta eli hieman yli 10:tä prosenttia kaikista suomalaista lapsista. Siksi minun mielestäni on oikein, että kun nyt varovaisesti käännetään tätä perhepolitiikan suuntaa, niin keskitytään [Puhemies koputtaa] kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Mutta hyvin pian tämän jälkeen pitää ottaa tarkasteluun koko lapsiperheiden asema Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-13T14:54:19,2019-11-13T14:56:32,Hyväksytty,1.1 2019_63_29,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Syntyvyyskriisiä lähestytään usein sosiaalipolitiikan tai työmarkkinapolitiikan keinoin. Kuitenkin on niin, että jos syntyvyys olisi pääosin kiinni materiaalisista olosuhteista, syntyvyys olisi korkea Suomen kaltaisissa maissa ja matala köyhissä maissa eikä päinvastoin. Tietenkin sosiaalipolitiikallakin on merkitystä. On mielenkiintoista, että hallitus esimerkiksi haluaa korottaa lapsilisää neljännen ja sitä useamman lapsen kohdalta. Ehkä suurin ongelma ei kuitenkaan ole se, että suuret perheet eivät ole vielä suurempia, vaan se, että liian moni ei saa ensimmäistäkään lasta. Ensimmäisen lapsen kohdalla kynnys on kaikkein korkein, ja sitä tulee kaikin keinoin madaltaa. Voitaisiin myös pohtia niin sanottua käänteistä lapsilisää eli sitä, että perinteisen tulonsiirron rinnalla vanhempien ansiotuloverotus laskisi kohti nollaa lapsiluvun kasvaessa. Tämä olisi viesti ja kädenojennus nimenomaan työssäkäyville vanhemmille. Keskeisen tärkeää on työelämän ennustettavuus — se, että on töitä ja että ihmiset tulevat palkallaan toimeen. Hallituksen on syytä miettiä, edistääkö tämänhetkinen politiikka näitä tavoitteita tai sitä, että esimerkiksi asumis- ja liikkumiskustannukset eivät jatka kasvuaan. Pitäisi myös lopettaa ilmastohysterian lietsominen ja sellaisen ilmapiirin ylläpitäminen, että vapaaehtoinen lapsettomuus olisi jokin ilmastoteko ja lasten saaminen jollakin tavalla moraalitonta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-13T14:56:36,2019-11-13T14:58:17,Hyväksytty,1.1 2019_63_30,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä aihe, ja minusta tätä keskustelua on syytä käydä nimenomaan siinä asetelmassa, että silloin kun pari haluaa hankkia lapsia, yhteiskunta tai taloudellinen asema ei saa tulla siinä hidasteeksi ja esteeksi. Sinänsä en lähtisi tällä tavalla sanomaan kuin edustaja Tavio, että lapsiperheen pitää olla perusyksikkö, johon jokainen pyrkii, vaan silloin kun se palo siihen lapsirakkauteen syntyy, yhteiskunta ei saa olla siinä hidaste tai este. Ja kun myöskin kokoomuksen eduskuntaryhmä on tutkijoita tässä asiassa kuullut, niin tosiasia lienee se, että itse asiassa tämä syntyvyyden lasku selittyy eniten erityisesti sillä syrjäytymisvaarassa olevien, heikommin koulutettujen nuorten ihmisten ahdingolla. Tässä suhteessa se tulevaisuudenusko täytyy palauttaa siihen, että vaikkei juuri nyt olisi töissä tai vaikka juuri nyt olisivat opinnot vielä loppuvaiheessa, niin kyllä elämässä pärjää, elämässä saa töitä. Tästä syystä kysyisin nyt erityisesti työministeriltä: oletteko nyt tekemässä mitään konkreettista, että palkkaamisen kynnys tässä yhteiskunnassa laskisi niin, että riippumatta siitä, että kokee olevansa vähän vajavaisilla tiedoilla ja taidoilla tällä hetkellä, usko riittäisi siihen, että kyllä töitä saa? Niin kuin vielä, sanotaan 70—80-luvulla, kun meillä oli paljon enemmän perusasteen töitä tarjolla, tämä usko oli. Toiseksi tietysti tarvitaan sitä koulutusta ja nimenomaan sen varmistamista, että jokainen pysyy kärryillä. Toinen saumavaihe on luonnollisesti se — ja minä luulen, että moni meistä henkilökohtaisestikin sen tuntee — että ihan ymmärrettävästi yhä useammassa perheessä varotaan tilannetta, jossa jommankumman puolison työssäolo vaarantuu tai perhe menee aivan mullin mallin, kun tulee lapsia. Tässä suhteessa on tärkeää, että yhteiskunnassa on mahdollisuus hankkia ulkopuoleltakin palveluita. Kotitalousvähennys on ollut valtavalle määrälle lapsiperheitä tapa tehdä tätä. Täällä viimeksi kyselytunnilla edustaja Kallin puoluetoveri ministeri Kulmuni väitti, että eihän kotitalousvähennystä hallitus leikkaa kuin niiltä suurituloisilta, jotka käyttävät sen tappiin. Mutta kyllähän se korvaus leikkaantuu ihan jokaisella 10 prosenttiyksikköä, 100 miljoonaa vähemmän kotitalousvähennystä annetaan vuodessa [Puhemies koputtaa] hallituksen esityksen mukaan. Miten tämä, ministeri Kiuru, sopii tähän lapsiperhemyönteisen Suomen kuvaan? Eikö voitaisi kotitalousvähennys jättää rauhaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-13T14:58:17,2019-11-13T15:00:35,Hyväksytty,1.1 2019_63_31,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Täällä on kaikkiaan noin 80 edustajaa pyytänyt puheenvuoroa. Kaikki eivät tule saamaan sitä, mutta ministeri Harakka saa nyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_32,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Timo,Harakka,Työministeri,SDP,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Mykkäsen kysymykseen: kyllä, toimia on sovittu budjettiriihessä 25 ja lisää tulee koko ajan. On helppo yhtyä useiden edustajien näkemykseen siitä, että tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka rohkaisee jakamaan hoitovastuuta. Vastauksena edustaja Lindtmanin kysymykseen: Itse asiassa maanantaina työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, joka valmistelee EU:n työelämän tasapaino ‑direktiiviä sekä muun muassa perhevapaauudistuksen mahdollisesti edellyttämät muutokset työsopimuslakiin. Tämä direktiivi nyt ei tuo sinänsä mitään uutta suomalaisten isyys- ja vanhempainvapaisiin, mutta eräissä EU-maissa ne ovat jopa käänteentekeviä uudistuksia. Lisäksi direktiivi nostaa keskusteluun asian, josta ehkä liian vähän on tänäänkin puhuttu ja joka liittyy väestön ikääntymiseen, nimittäin sen, että yhä useampi hoitaa omaisiaan joko päätoimisesti tai työn ohella. Tämä direktiivi tuo nyt Suomen lainsäädäntöön viiden päivän omaishoitovapaan vuosittain. Tämä liittyy työryhmän muihin tehtäviin, joita hallitusohjelmassa on nimetty. Nimittäin tämän työryhmän tarkoituksena on myöskin ottaa kantaa siihen, millä tavalla työelämää voidaan joustavoittaa nimenomaan omaishoitajien tilanne huomioon ottaen sekä lisäksi estää raskaussyrjintää, joka on tietenkin yksi vakavimmista työsyrjinnän muodoista. Tällainen työryhmä siis asetetaan ensi maanantaina. Lisäksi tietenkin täytyy muistaa se, että teemme vahvasti töitä myös sen eteen, että työsyrjintää torjutaan myöskin yksin elävien ihmisten osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-11-13T15:00:35,2019-11-13T15:02:26,Hyväksytty,1.1 2019_63_33,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että lapsia ei saada Suomessa rahan vuoksi, mutta oma signaalinsa on sillä, miten lapsien saamista tuetaan maassamme myös rahallisesti. Lapsiperheköyhyys on tosiasia. Moni pariskunta miettii vastuullisesti, uskaltavatko he kasvattaa perhekokoa, koska perheen kasvamiseen ja lapsien saamiseen liittyy olennaisesti myös menojen kasvaminen. Me keskustalaiset olemme tyytyväisiä, että talousarvioon on tulossa yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden lapsilisäkorotuksia. Summaltaan nämä ovat vaatimattomia mutta kuitenkin askeleita oikeaan suuntaan. Lapsilisät eivät ole mitätön juttu. Eteläinen naapurimaamme Viro otti käyttöön merkittävästi korotetut lapsilisät, ja niillä on ollut myönteinen vaikutus lapsiluvun kehitykseen. Kun aikaisemmin Virossa syntyi keskimäärin yksi lapsi synnytysikäistä naista kohden, kolmilapsiset perheet eivät ole lainkaan harvinaisia tämän päivän Virossa. Heikon syntyvyyden aikana kannattaa miettiä kaikkia mahdollisia keinoja syntyvyyden nostamiseksi. Tämä budjetti ei anna myöten, mutta itse toivon jatkossa otettavan valmisteluun arviointi siitä, miten ensimmäisestä lapsesta maksettu korotettu lapsilisä ehkä parantaisi syntyvyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-11-13T15:02:29,2019-11-13T15:04:00,Hyväksytty,1.1 2019_63_34,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen pitäisi pyrkiä maailman lapsimyönteisimmäksi yhteiskunnaksi. Tämä varmasti voisi olla koko eduskunnan yhteinen tavoite. Valtaosa suomalaisista lapsista ja perheistä voikin hyvin, mutta siitä huolimatta Suomessa elää noin 120 000 lasta köyhissä perheissä. Jatkuva taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisistä syistä siihen, että osa nuorista ei perusta perhettä tai ylipäänsä uskalla suunnitella omaa tulevaisuuttaan. Syyt lapsettomuuteen tai lapsiluvun jäämiseen toivotusta liittyvät usein pätkä- tai silpputöihin sekä epävarmoihin talousnäkymiin. Työ ei yksin riitä, vaan työllä on myös tultava toimeen. Tähän kytkeytyy myös vastentahtoisen osa-aikatyön lisääntyminen tällä vuosikymmenellä. Työelämän epävarmuuteen puuttumisen lisäksi myös kohtuuhintaisen asumisen edistäminen on perhe- ja lapsiystävällisyyden kannalta olennaista. Erityisesti kasvukeskuksissa asumisen hinta on ryöstäytynyt käsistä. Pääkaupunkiseudulla asuminen vie monelta palkansaajalta yli puolet käteen jäävistä tuloista. Hyvä asuntopolitiikka, jossa rakennettaisiin kysyntään nähden riittävästi kohtuuhintaisia ARA-asuntoja, olisi myös hyvää perhepolitiikkaa. Nykyinen hallitus haluaa pistää stopin kehityssuunnalle, jossa köyhyys lapsiperheissä kärjistyy ja kasaa ongelmia. Tiedämme, että jo pienet lapset kokevat stressiä perheidensä toimeentulosta. Lapsiperheköyhyyteen ja ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puuttuminen ovat avainasemassa yhteiskunnan lapsiystävällisyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta. Esimerkiksi yksinhuoltajuus kasvattaa köyhyysriskiä. Tänä syksynä tulleet hallituksen esitykset Kelan vähimmäisetuuksien korottamisesta ovat askeleita oikeaan suuntaan. Meidän täytyy monin keinoin ja kaikin mahdollisin tavoin puuttua niihin moniin juurisyihin, joita lapsiperheköyhyyden taustalta löytyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-13T15:04:00,2019-11-13T15:06:02,Hyväksytty,1.1 2019_63_35,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tervehdin oikein ilolla tätä keskustelua, jota erittäin rakentavassa hengessä on tänään täällä salissa käyty. Täällä on tullut useita kiitoksia, vähän myös moitteita siitä, että hallitus korottaa monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajaperheiden lapsilisää. Tämä hallitus on halunnut kohdentaa tukea juuri niihin perheisiin, jotka tutkimusten mukaan ovat köyhyysriskissä tai köyhyydessä, ja se nimenomaan koskettaa monilapsisia perheitä sekä yksinhuoltajaperheitä. Lapsiperheköyhyys on erittäin vakava asia, ja keskusta on tänään tehnyt oman aloitteensa lapsilisien korottamiseksi. Tutustun tähän esitykseen huolella enkä tyrmää sitä heti. Mielestäni on hyvä, että me käymme tätä keskustelua täällä eduskunnassa, mutta meidän pitäisi käydä sitä laajemmin myös koko yhteiskunnassa lapsimyönteisyyden lisäämiseksi. Yksi iso yhteinen ponnistus, joka meillä on hallituksen toimesta ja koko eduskunnan toimesta, on perhevapaauudistus. On ensiarvoisen tärkeää, että perhevapaauudistuksen johtotähtinä ovat nimenomaan lapsen etu ja perheiden hyvinvointi, unohtamatta myöskään sitä perheiden valinnanvapautta, mikä on täällä salissa noussut esiin. Keskeistä on mielestäni nyt tehdä uudistus, joka nykyistä paremmin edistää perhe‑ ja työelämän yhteensovittamista ja myöskin tasavertaista vanhemmuutta. Kaikki eivät mahdu samaan muottiin, ja siksi perhevapaiden tuleekin huomioida lasten ja perheiden erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Puhemies! Vielä lopuksi haluan edustaja Lindtmanin huoleen vastata, että kaikissa toimissa ja lapsia koskevissa lakiuudistuksissa olemme sitoutuneet lapsivaikutusarvioiden [Puhemies koputtaa] toteuttamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-13T15:06:04,2019-11-13T15:08:11,Hyväksytty,1.1 2019_63_36,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme lapsi‑ ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Monissa puheenvuoroissa on noussut esiin syntyvyys sekä pienituloisuus. Korkeamman syntyvyyden edellytys on työ, josta saa palkan, jolla tulee toimeen, sekä turvallinen kasvuympäristö lapsille. Samanaikaisesti valtio-omisteinen Posti on jo leikkaamassa palkkoja pienipalkkaisilta työntekijöiltään noin 30 prosenttia. Heistä osa tekee myös osa-aikatyötä. Miten vasemmistopohjainen hallitus voi puhua lapsista ja lapsiystävällisyydestä ja samanaikaisesti sallia valtionyhtiön pienten palkkojen leikkaamisen? Lapsimyönteistä Suomea rakennettaessa ei hallituspuolueidenkaan kuulu syyllistää nuoria isiä ja äitejä ilmastoasioilla. Te ilmastopuolueiden edustajat, miettikää hallituksessakin tätä. Suomessa on valitettavasti käynnissä vapaaehtoisen lapsettomuuden markkinointia ilmastotekojen nimissä. Joku edustaja nosti esiin myös asuntojen ja asumisen hinnat. On totta, että Suomessa on esillä asuntopulaa ja vuokrahinnat ovat korkeita, mutta voitteko miettiä jonkun asian, mikä yhdistää näitä, mikä aiheuttaa esimerkiksi pääkaupunkiseudullakin asuntopulaa, joka ylläpitää korkeita vuokrahintoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-13T15:08:11,2019-11-13T15:10:02,Hyväksytty,1.1 2019_63_37,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Myönnän vielä puheenvuoron edustaja Risikolle ja sen jälkeen ministeri Kiurulle, ja sitten viimeinen puheenvuoro aloitteentekijälle Eeva Kallille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_38,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä keskustelusta, hyvä teema. Ehkä tällaisia keskusteluja meidän pitäisi enemmänkin käydä. Arvoisa puhemies! Perheystävällisen ja lapsiystävällisen yhteiskunnan teemme me yhdessä. Harjoitettu perhepolitiikka, perhevastuiden jakaantuminen epätasa-arvoisesti, keskustelun sävy, toimeentulo-ongelmat eivät rohkaise lapsen hankintaan. Yhteiskunnan on tuettava sitä, että jokainen voi toteuttaa oman lapsitoiveensa. Meidän pitää muistaa, että perheellistyä voi myös monella muulla tapaa ja erilaiset perhemallit ovat kaikki arvokkaita. Suomessa on mielestäni linjattava kestävän väestökehityksen periaatteet, jotka pitävät sisällään väestörakenteen, syntyvyyden, ikääntymisen ja maahanmuuton, ekologinen kestävyys huomioiden. Syntyvyys ja ekologisesti kestävä kehitys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan niitä voidaan edistää tasapainossa. Olemme täällä kuulleet hyvin monia keinoja siihen, mitä me voisimme tehdä, että perhe- ja lapsiystävällinen yhteiskunta tulisi Suomeen vahvemmaksi. Täällä on tullut esimerkkejä toimeentulon lisäämisestä, palveluista, vanhemmuuden tuesta, työn ja perheen yhteensovittamisesta. Nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä, mutta mielestäni tärkeää on tehdä konkreettisia tekoja. Kun mietin ja esitin tuossa äsken, että meidän olisi linjattava periaatteet, niin ehdotan, että se tehdään parlamentaarisesti. Pääministeri teki hyvän esityksen ja kertoi, että perustetaan ministeriryhmä. Mielestäni se ei riitä. Tarvitaan myös koko eduskuntaa siihen, että me teemme lapsi- ja perheystävällisen yhteiskunnan tavoitelinjaukset ja toimenpideohjelman. Esitänkin, että koko eduskunta on tässä mukana, ja sitten, että teemme konkreettisia tekoja, kuten lapsiperheiden kotipalvelun lisäämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-13T15:10:09,2019-11-13T15:12:11,Hyväksytty,1.1 2019_63_39,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lähden liikkeelle tästä Risikon ehdotuksesta, eli lähtökohtana on nimenomaan se, että tämän koko salin pitää olla vahvistamassa sitä perheystävällistä asennetta, jota yhteiskunnassa tarvitaan. Me yhdessä tulemme tekemään nimenomaan perhepoliittiset linjaukset tässä parlamentaarisessa työssä, ja me kutsumme sitä lapsistrategian valmisteluksi, joka yli hallituskausien nimenomaan antaa sen turvan, että tässä yhteiskunnassa lasten ja perheiden asia ei unohdu. Sen lisäksi on selvää, että myös hallituksen pitää olla valppaana, pitää pohtia konkreettisia toimia jokaista budjettivetoa ajatellen, ja tältä osin on tärkeää, että myös hallituksessa käynnistetään perheystävällisyyden edistäminen myöskin ministeritason yhteistoimin, jotta tämä ei ole vain perheministerin vastuulla. Olen erittäin iloinen siitä avauksesta, jonka pääministeri on tehnyt, koska se kertoo siitä, että me kaikki haluamme yli hallintorajojen sitoutua tähän. Nimenomaan näistä rajapinnoista on paljon ollut puhetta tässäkin, ja sillä me varmistamme, että lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentaminen ei ole vain yhden ministerin tai yhden puolueen asia, vaan sitä tehdään kaikki yhdessä. Risikko totesi ekologisesti kestävästä kehityksestä, ja olen samaa mieltä siinä, että nämä kaikki asiat kietoutuvat hyvin yhteen. Asenteet ja ilmapiiri ja mielikuvat ratkaisevat. Kun tätä keskustelua kuuntelee, olen erittäin iloinen siitä, että eduskunnassa käytetään hyvin rakentavaa puhetapaa siinä, millä tavalla tulevaisuudessa tehdään. Rakentaminen on tällä tasolla tärkeintä, mitä me yhdessä voimme tehdä. Se on meidän kaikkien vastuulla. Siksi minusta ei kannata osoitella eikä syytellä puoleen eikä toiseen. Totean nyt tämän, kun esimerkiksi edustaja Mäenpää otti ilmastopuolueet ja syyllistämisen esiin ja sanoi, että täällä olisi puolueita, joissa nimenomaan ajetaan sitä, että lapsia ei hankita. Sanon tämän nyt eduskunnalle, niin kuin sanoin kyselytunnillakin, että [Puhemies koputtaa] täällä voimme kaikki vaikuttaa omilla asenteillamme, omilla teoillamme, ja lähtökohdan täytyy olla siinä, että lasten todellinen arki tunnustetaan. Siihen on 10 miljoonaa palveluiden puolella ensi vuonna rahaa, ja tulemme kaikki käyttämään mahdollisimman viisaasti. Niin kuin tässä Lindtman [Puhemies koputtaa] totesi, kannattaa lähteä liikkeelle myös siitä, että katsotaan, miten meidän lapsemme voivat, niin että edes seuraava sukupolvi voisi paremmin, eli myöskin ylisukupolvinen huono-osaisuus on otettava tässä keskustelussa huomioon. Kiitos keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-13T15:12:11,2019-11-13T15:15:00,Hyväksytty,1.1 2019_63_40,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta>>>Keskustelualoite KA 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Minäkin kiitän siitä erittäin hyvästä ja rakentavasta keskustelusta, jota tänään täällä olemme yhdessä käyneet tämän tärkeän teeman ympärillä. Täällä on paljon puhuttu syntyvyydestä, mutta ehkä kuitenkin kaikkein tärkeimmät kaksi kysymystä, jotka ovat meillä yhdessä nyt ratkottavina, ovat vielä kerrattuna nämä: Ensinnäkin on se, että kunkin ihmisen oma henkilökohtainen lapsilukutoive ja toteutunut lapsiluku saadaan lähemmäksi toisiaan eli toteutetaan inhimillisiä unelmia. Ja sitten toinen kysymys, toinen iso haaste, on se, miten me aidosti rakennamme tästä yhteiskunnasta, Suomesta, hyvän, turvallisen, maailman parhaan paikan lapsille ja perheille elää. Tähän jälkimmäiseen liittyvät oleellisesti ne neljä asiaa, jotka omassa esittelypuheenvuorossani totesin: toimeentulo, jaksaminen, työn ja perheen yhteensovittaminen ja yleinen asenneilmapiiri. Näihin liittyen on hyvä tehdä vielä kaksi tarkennusta. Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että perheystävällisyys ei tarkoita ainoastaan tilannetta, jossa vaikkapa työntekijällä on pieniä lapsia, vaan se voi tarkoittaa myös hoivavastuuta tai halua hoivata ja kantaa vastuuta esimerkiksi omista vanhemmistaan tai muista läheisistä. Toinen tärkeä huomio on, että joustojen lisääminen työelämässä tai ylipäätään perheystävällisen, lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen palvelee siten aivan kaikkia, myös lapsettomia tai esimerkiksi kahden hengen, kahden aikuisen, [Puhemies koputtaa] talouksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-11-13T15:15:01,2019-11-13T15:17:09,Hyväksytty,1.1 2019_63_41,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_63_42,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eli esitys perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn veronkiertodirektiiviin. Sen viimeiset implementoitavat toimet ovat tämä yritysten varojen arvonnousua maastapoistumistilanteissa koskeva verotus sekä viime viikolla esittelyssä ollut niin sanottuja hybriditilanteita koskeva sääntely. Veronkiertodirektiivin maastapoistumisverotusta koskevien säännösten tavoitteena on turvata jäsenvaltioiden verotusvaltaa tilanteessa, jossa verotuksellinen kotipaikka tai varoja siirtyy pois jäsenvaltion verotusvallasta ilman, että tapahtuu varsinaista verotuksen realisoivaa luovutusta. Varojen omistus on koko ajan samalla verovelvollisella, mutta varat siirtyvät toisen valtion verotusvallan alle. Maastapoistumisverotuksessa ei ole kyse erillisestä verosta, vaan kyse on tuloverotuksesta. Verovelvollisen tuloon lisätään maastapoistumisverotuksen kohteena olevien varojen arvo vähennettynä poistamatta olevilla hankintamenoilla. Verotus tulisi kyseeseen muun muassa seuraavissa tilanteissa: varoja tai liiketoimintaa siirretään ulkomaisen yhteisön Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta, varoja siirretään kotimaisesta yhteisöstä toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan, jossa Suomella ei ole enää siirron johdosta verotusoikeutta kyseisiin varoihin, tai Suomessa yleisesti verovelvollisen yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön mukaan tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen nojalla toiseen valtioon. Veronalaiseksi tuloksi katsottaisiin laissa määritettävä maastapoistumisarvo. Nykyiset rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin liittyviä maastapoistumisverotussäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että verovelvolliselle annettaisiin mahdollisuus maksunlykkäykseen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020, ja lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-13T15:17:36,2019-11-13T15:20:06,Hyväksytty,1.1 2019_63_43,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme todella ison asian äärellä. Veroparatiisit varastavat hyvinvointivaltiosta riippuvaisilta lapsilta, sairailta, vanhuksilta ja ihan kaikilta meiltä, jotka käytämme julkisia palveluita ja haluamme elää turvallisessa oikeusvaltiossa, täällä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että Suomen valtio menettää yritysten verovälttelyn takia vähintään satoja miljoonia euroja jokainen vuosi. Veroparatiiseja käyttävät yritykset ja ihmiset varastavat myös rehellisesti toimivilta yrityksiltä ja erityisesti kaikilta pienimmiltä yrityksiltä, joilla ei ole mahdollisuutta palkata verosuunnittelun asiantuntijoita verotusta minimoimaan. Veroparatiisit siis vääristävät markkinoita ja ovat yksi keskeisimpiä syitä markkinatalouden kehittymisessä demokratiaa estäväksi finanssikapitalismiksi. Markkinoiden pitäisi olla demokraattisen yhteiskunnan renki, mutta nyt ne ovat isäntä, joka toimii veroparatiisien salaisuuksien hämäristä. Arvoisa puhemies! Valmistelin joitain vuosia sitten vasemmistolle veroparatiisien vastaista toimenpideohjelmaa. Yksi esityksistämme oli maastapoistumisvero, joka nyt vihdoin on yhdeltä osaltaan käsittelyssä. Silloin oikeistolaiset kolumnistit pillastuivat. Maastapoistumisvero oli heidän mukaansa toteuttamiskelvoton aprillipila, joka tekisi ihmisistä ja yrityksistä Suomen valtion panttivankeja. Käytännössä kyse on kuitenkin siitä, että verot on maksettava siihen maahan, jossa tuotto on tehty. Jos veroja ei makseta heti, on ne hoidettava viimeistään maasta poistuttaessa. Arvoisa puhemies! Valtionvarainministeriön työryhmä totesi raportissaan vuonna 2017: ”Maastapoistumisverotuksessa on työryhmän käsityksen mukaan ennemminkin kyse sääntelystä, joka on olennainen ja tärkeä osa nykyaikaista rajat ylittävien tilanteiden verosääntelyä, jolla turvataan valtion verotusvaltaa.” Suomi on aiemmin tullut veroparatiisien vastaisessa taistelussa jälkijunassa. Pahimmillaan on jopa jarrutettu järjestelmän korjaamista. Virallisesti on kyllä puhuttu veroparatiiseja vastaan, mutta todellisuudessa kotimaassakin on toimittu vasta, kun EU on siihen pakottanut. Suomi on lisäksi EU:ssa aiemmin liittoutunut Hollannin kanssa, joka on pahimpia veroparatiiseja. Heidän vastuuton politiikkansa on vienyt muilta jäsenmailta miljardien verotulot. Suomikin on keskittynyt vaatimaan jäsenmailta menoleikkauksia sen sijaan, että olisi varmistettu jokaiselle jäsenmaalle niille kuuluvat verotulot. Siksi onkin nyt tärkeää, että tämä hallitus torjuu aggressiivista verovälttelyä, veronkiertoa ja haitallista verokilpailua sekä kansallisesti että Euroopan unionissa. Arvoisa puhemies! Arvonnousuverolla eli maastapoistumisverolla varmistetaan, että varallisuuden siirto maasta toiseen verotetaan. Ilman maastapoistumisveroa on voitu välttää verotus maassa, jossa arvonnousu on syntynyt. Suomessa yritysten arvonnousua on verotettu suppeasti. Esitys korjaa merkittävän osan Suomen nykyisen yritysten arvonnoususääntelyn ongelmista. On kuitenkin huomioitava, että lakiesityksen ensimmäinen luonnos oli käsittelyyn tulevaa parempi, koska se koski myös kommandiittiyhtiöitä. Käsittelyssä olevan esityksen suurin ongelma koskee ehkä silti tilanteita, joissa osana yritysvarallisuutta Suomesta siirtyy niin sanottua liikearvoa. Esityksen ulkopuolelle rajattu liikearvo on aineetonta omaisuutta, ja se voi olla esimerkiksi kasvuyrityksille kaikkein tärkein varallisuuserä. Tältä osin lakiesitys johtaa paitsi epävarmaan oikeudelliseen tilanteeseen myös merkittävään riskiin veropohjan vuodosta. Koska valmistelu on ohittanut osan yrityskokonaisuudesta eikä veropohjan vuodon riskiä tai oikeudellisesti epävarmaa tilannetta ehditä ratkaisemaan ennen vuodenvaihdetta, jolloin laki on saatettava voimaan, on välittömästi aloitettava uusi lakivalmistelu riskien poistamiseksi. Arvoisa puhemies! On erinomaista, että maastapoistumisvero vihdoin säädetään yrityksille. Hallitusohjelmaan sisältyvä yksityishenkilöiden arvonnousuvero on myös valmisteltava pikaisesti. Yksityishenkilöiden arvonnousuvero on käytössä useimmissa länsimaissa, ja hallituksen on tässäkin asiassa ajettava laajasti kaikkien suomalaisten etua, ei harvojen rikkaimpien, jotka vievät täällä tehdyt rikkaudet veroitta maasta pois. Tämä on erityisen tärkeää, kun hallitus ei ole ohjelmassaan alkanut toimiin vakuutuskuorten tai muiden kyseenalaisten verotuksen siirtämiseen käytettävien järjestelyiden purkamiseksi. Ainoastaan korjaamalla rikkinäinen verojärjestelmä ja varmistamalla oikeudenmukainen ja kestävä verotus voimme turvata meille kaikille tärkeät hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-11-13T15:20:16,2019-11-13T15:25:42,Hyväksytty,1.1 2019_63_44,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän maan menestys nojaa pitkälti vahvaan hyvinvointivaltioon — siihen, että meillä on tarjolla laadukasta, maksutonta koulutusta, terveydenhoitoa ja muuta arjen turvaa jokaiselle. Tähän turvaan ja tähän julkisrahoitteiseen järjestelmään nojaa myös monen kotimaisen yrityksen menestys. Esimerkkejä ei tarvitse etsiä Nokiaa kauempaa, kun huomataan, että todella hyvinvointivaltio ja sen tuoma yhteiskuntarauha ja vakaus ovat myös paras yritysten turva. Hyvinvointivaltiota ei voi olla olemassa ilman tiivistä ja vakaata, ennustettavaa veropohjaa, ja sen tähden tällä vuosituhannella on noussut erityisen merkitykselliseksi kiinnittää huomiota niihin reikiin, joita tähän veropohjaan pikkuhiljaa nakerretaan. Arvioiden mukaan pelkästään laittoman verovälttelyn ja veronkierron tuloksena ollaan viimeisen kymmenen vuoden aikana menetetty jopa yli miljardi euroa verotuloja. Tämän lisäksi tapahtuu iso liuta harmaalla alueella liikkuvaa aggressiivista verosuunnittelua, johon edustaja Saramokin puheessaan viittasi. Todennäköisesti hyvinvointivaltio menettää siis satoja miljoonia joka vuosi erinäisten verotuksen järjestelyjen tähden, jotka eivät hyvinvointivaltion tai verotusjärjestelmämme henkeen kuulu. Tähän puuttuminen vaatii ennen kaikkea vahvaa kansainvälistä yhteistyötä, johon EU onkin ryhtynyt etunenässä ja jonka osa tämäkin hallituksen esitys on. Ja tämä on todella oikea toimintatapa, sillä yhä suurempi osa näistä järjestelyistä tehdään kansainvälisesti ja nimenomaan maiden välinen tietojenvaihtojärjestelmien yhtenäisyys ja muu kansainvälinen yhteistyö ovat veropohjan tiivistämisen ytimessä. Sen tähden on tärkeää, että Suomi pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ensinnäkin osallistuu tähän EU-yhteistyöhön, vaatii siltä entistäkin enemmän kunnianhimoa ja on sitä kautta mukana myös puskemassa koko maailmaa entistä laajempaan vastuullisuuteen verotuksen osalta. Näin todella paitsi vahvistetaan olemassa olevien hyvinvointivaltioiden tulevaisuuden olemassaolon edellytyksiä myös edistetään kehittyvien maiden kehitystä, sillä me tiedämme, että ilman vakaata ja luotettavaa veropohjaa ei voida synnyttää laadukasta ja toimivaa julkista sektoria, joka huolehtii kansalaisten hyvinvoinnista ja osaamisesta. Sen tähden onkin tärkeää, että näitä asioita käsitellään laajana kokonaisuutena, johon Suomi suhtautuu todella kunnianhimoisesti. Sen tähden on tärkeää, että osana tätä kokonaisuutta lähdetään nopeasti toimeenpanemaan kansallisia toimia ja pidetään jatkuvasti kiinni ennen kaikkea yhdestä tärkeimmistä asioista, läpinäkyvyydestä, jossa Suomi on todella yksi edelläkävijöistä. Tuoreeltaan täällä vietettiin niin kutsuttua veropäivää, ja tämä on todella hyvä käytäntö, sillä niissä kohdissa, joissa tietoja lähdetään salaamaan tai varoja piilottamaan, tai näitä kansainvälisiä järjestöjä piilottamaan, aukeaa ensinnäkin mahdollisuus aggressiiviseen verojen välttelyyn ja jopa vakavaan rikollisuuteen. Tätä on käyty läpi esimerkiksi Panaman paperien yhteydessä, kun huomattiin, että nämä veronkierron mahdollisuudet eivät mahdollista ainoastaan verojen välttelyä vaan myös todella vakavaa rikollisuutta, rahanpesua ja muita pahoja ongelmia. Vastuullisuuden ja rehellisyyden pitääkin kannattaa aina, ja järjestelmän läpinäkyvyys ja avoimuus on kaikkien etu. On hyvä muistaa, kuten edustaja Saramokin korosti, että tällainen laajamittainen verosuunnittelu ja optimointi vaatii sellaista osaamista, jota aika harvalla pienemmällä yrityksellä tai varsinkaan tavallisella palkansaajalla on. Sen tähden tästä oikeudenmukaisuudesta ja tiiviistä veropohjasta huolehtiminen on ennen kaikkea niiden pienten, rehellisten, vastuullisten yritysten ja jokaisen tavallisen palkansaajan etu. Mitä enemmän suuret yritykset ja kansainväliset sijoittajat pystyvät omaa verotustansa optimoimaan ja välttelemään, sitä raskaammaksi koituu tavallisten suomalaisten — tavallisten pienten, rehellisten suomalaisten — yritysten verotaakka, ja se ei ole oikein. Se ei ole oikein hyvinvointivaltion ylläpitämistä kohtaan, se ei ole oikein tässä maassa kasvavia lapsia kohtaan, eikä se ole oikein niitä tavallisia palkansaajia ja veronmaksajia kohtaan. Siksi on huolehdittava siitä, että jokainen kantaa osansa hyvinvointivaltion rahoituksesta. Kuten sanottua, jokainen tässä maassa toimiva yritys, jokainen tässä maassa toimiva sijoittaja hyötyy siitä, että tämä on rauhallinen, vakaa, hyvinvoiva, korkean osaamistason maa, ja sen tähden on oikein, että jokainen tässä maassa toimiva myös oman osansa veronmaksusta kantaa, koska ilman sitä ei ole hyvinvointivaltiota, ei ole yhteiskuntarauhaa eikä ole niitä palveluita, joilla tätä kaikkea pidetään yllä. Jatkossa on tosiaan syytä kiinnittää huomiota siihen, että tämä on vasta alku ja että näiden uudistusten kautta edetään kohti entistä tiiviimpää veropohjaa ja myös yksityishenkilöiden ja henkilöyhtiöiden verotuksen tiivistämistä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-13T15:25:42,2019-11-13T15:31:24,Hyväksytty,1.1 2019_63_45,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on kuultu, kyseessä on tärkeä esitys. Tämä on osaltaan veronkiertodirektiivin täytäntöönpanoa. Ensi vuoden alkuun mennessä nämä säädökset on meillä oltava, ja hyvä, että etenemme viimeistään nyt näissä tärkeissä asioissa. Eli tässä maastapoistumisverossahan on kyse nimenomaan siitä, että yrityksen varallisuuden siirrot maasta toiseen tulevat verotetuiksi. Se on meidän kaikkien etu, ja tietenkin ne hyvät yleiset periaatteet veropohjan tiivistämisestä ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnasta ovat mitä tärkeimpiä. Me jokainen tiedämme ne mittasuhteet, missä liikutaan niin kotimaassa kuin maailmallakin siinä, että veroja jollakin tavalla vältellään ja pahimmassa tapauksessa tietenkin kierretään, mutta ylipäätään tällaista aggressiivistyylistä verosuunnitteluakin on syytä kitkeä. On hyvä, että Suomi on tässä nyt ottanut tällaisen, sanotaanko, toimeliaan linjan. On tärkeää, että hallitusohjelma kiinnittää vakavaa huomiota näihin kysymyksiin. Tämä ei varmasti sinänsä jää ainoaksi esitykseksi, vaan näistä on nyt paljon kirjauksia ja varmasti myös jatkotoimia kaiken kaikkiaan seuraa. Mutta kun täälläkin viitattiin näihin hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteisiin ja siihen asiaan, että me ihan oikeasti tarvitsemme rahaa vanhustenhoivaan, lasten koulutukseen, varhaiskasvatukseen, köyhien ihmisten toimeentuloon, kaikkeen tähän, niin juuri siksi on täysin oikein, että teemme täysillä työtä sen eteen, että nimenomaisesti yhteiskunta saa ne verorahat, mitkä kaiken oikeudenmukaisuuden nimissä on sen saatavakin. Tässä esityksessähän — kysymys on myös ikään kuin ennaltaehkäisystä — ei ole varsinaisia verotuottoja voitu arvioida, mutta kyllähän niitä näistä varmasti pystymme arvioimaan niin, että joka tapauksessa myönteiseen suuntaan mennään. Täällä mainittiin jo aiemmin nämä pari kyseistä asiaa tämän esityksen sisällöstä, muun muassa se, että tämä ei koske henkilöyhtiöitä eikä sitten myöskään tässä vaiheessa tätä liikearvon siirtymistä, ja nämä ovat varmasti sellaisia asioita, joista olemme ehkä jo tänään verojaostossa jotain kuulleet, ja jatkamme siellä käsittelyä. Katsomme näitä yksityiskohtia läpi tarkemmin. Puhemies! Myös minä haluan tässä puheenvuorossani muistuttaa, että hallitusohjelmassahan on kirjaus siitä, että tämän lisäksi selvitetään arvonnousuveron mahdollisuus myös yksityishenkilöille. Eli tämä on kirjattuna hallitusohjelmassa, ja huomaan ministerin nyökkäävän siellä aitiossa, joten varmasti myös tämän selvittely on ministeriössä käynnissä, mikä on sinänsä tärkeää. Sen verran ehkä voin  sanoa,  että  meille   demareillehan  tämä aggressiivisen verosuunnittelun torjunta on ollut jo vuosikausia hyvin tärkeä kysymys. Muistan, kuinka jo aikanaan olin siitä tyytyväinen, että Jutta Urpilaisen aikaan myös Euroopan unionissa [Puhemies koputtaa] otimme hyvin merkittäviä askeleita edelläkävijänä siinä, että nostimme tätä verovälttely‑, veroparatiisi‑ ja kaikkea tätä keskustelua esiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T15:31:25,2019-11-13T15:34:40,Hyväksytty,1.1 2019_63_46,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys veronvälttelylaiksi on ihan hyvä asia. Tutkin tuota meidän hallitusohjelmaa ja katselin listausta meidän veropoliittisesta linjauksestamme, sitä mitenkä harmaata taloutta ruvetaan kitkemään poikkeen. Siinä on kaksikymmentä eri kohtaa. Tämä on yksi niistä kohdista, ja siksi minä jäin miettimään, että meillähän menetetään hirmu paljon rahaa verotuloina harmaan talouden kautta, on arvioitu jopa miljardeissa sen menevän — niin paljon menetetään rahoja. Tämmöistä harmaata taloutta harrastetaan aika paljon työmailla, mitä on koetettu lähteä kitkemään. Esimerkiksi metalliteollisuudesta puhutaan paljon, että sieltä on löydetty semmoisia, jotka jättävät veroja maksamatta ja kiertävät veroja. Alipalkkausta on ravintola- ja kuljetusalalla. Kuljetusalalla kabotaasiliikenne on tuonut omia veronkiertomahdollisuuksia, se, mitenkä siellä toimitaan. Eli nämä hommat vaativat meiltä tietenkin viranomaissatsauksia. Mutta se asia, mistä itse ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni, kun veroista kerran puhutaan: ajattelin kysyä ministeriltä siitä, kun sinne oli kirjattu, että myös laajennetaan tätä veronumeron käyttöä. Missä vaiheessa aloitetaan tämän veronumeron käytön laajentamisoperaatiota järjestelemään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-11-13T15:34:42,2019-11-13T15:36:15,Hyväksytty,1.1 2019_63_47,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä EU:n veronkierron estämistä koskeva direktiivi on sinällänsä jatkumoa sille työlle, mitä esimerkiksi OECD:ssä on tehty tämän BEPS-hankkeen yhteydessä, ja on äärimmäisen tärkeää, että kansainvälisesti pyritään tähän veronkierron ja verovälttelyn estämiseen, ja ilman kansainvälistä yhteistyötä, muun muassa hyvää tietojenvaihtoa, näissä hankkeissa ei kovin helposti päästä eteenpäin. Vielä on tietysti aika vaikea arvioida, millä tavalla tämä veronkierron estämiseen liittyvä direktiivi tulee Euroopan tasolla vaikuttamaan, koska monissa maissa ollaan siinä samassa tilanteessa kuin Suomessa, että aika viime tipassa ollaan direktiiviä laittamassa käytäntöön. Mutta ehkä muutamia sellaisia ajatuksia, mitä tästä nopealla lukemisella nousi esille. Kuitenkaan tässä esimerkiksi näihin konsernien sisäisiin siirtoihin ei käsittääkseni varsinaisesti olla puuttumassa muuten kuin sellaisissa tilanteissa, jolloin tämän siirron johdosta Suomella ei ole enää verotusoikeutta tässä uudessa sijoittautumisvaltiossa. Meillä on myöskin ollut paljon keskustelua tästä korkojen vähennysoikeudesta nimenomaan konsernin sisäisissä lainoissa sekä myöskin näissä sisäisissä laskutuksissa, jotka käsittääkseni ovat kuitenkin tällä hetkellä tällaisessa verosuunnittelussa — ja jopa verovälttelyssä — niitä kaikkein tehokkaimpia keinoja, joilla pystytään siirtämään verotettavaa tuloa konsernin sisällä joko sellaiseen maahan, jossa on hyvin vähäistä verotusta, tai kenties jopa sitten näihin niin sanottuihin veroparatiisimaihin. Olisinkin ministeriltä halunnut kysyä vielä siitä, pystytäänkö tällä nyt tosiasiallisesti näihin konsernien sisäisiin järjestelyihin puuttumaan vai onko tämä sitten ainoastaan niissä tilanteissa, joissa Suomen verotusoikeus ei näihin kyseisiin varoihin tule ulottumaan. Ja todellakin täytyy toivoa, että nimenomaan kansainvälisesti tässä saadaan nyt ryhtiliikettä aikaiseksi, koska kyllähän tämä on, jos ajatellaan vaikka EU:n sisälläkin, valtavan suuri verokilpailutilanne EU-maitten välillä, mutta myöskin, kun ajatellaan EU:ta alueena, jossa kuitenkin pyritään monissa maissa verotuksellisesti hyvinvointivaltiota ylläpitämään, tämä aiheuttaa sen, että menetämme jatkuvasti niitä verotuloja, jotka kuuluisivat kyseisille jäsenvaltioille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-13T15:36:18,2019-11-13T15:38:56,Hyväksytty,1.1 2019_63_48,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Harmaa talous ja veronkierto pienentävät yhteiskunnan saamia verotuottoja ja aiheuttavat epäreilun kilpailutilanteen yritysten välille. Harmaan talouden ja veronkierron vastustaminen kaikilla mahdollisilla keinoilla on lähellä sydäntäni. Verot pitää maksaa, välistävetoja en mielelläni katsele. Ministerille esitin viime viikolla kysymyksen, ja positiivisen asenteen otitte siihen, positiivisesti vastasitte. YTJ-järjestelmässä on kehittämiskohteita. Avaamalla sitä enemmän voitaisiin tarttua vielä tiukemmin harmaaseen talouteen, ja kun hallitusohjelmassakin on parikymmentä miljoona euroa harmaan talouden torjuntaan, niin kertaan vielä: olihan niin, että tämä YTJ-järjestelmän päivittäminen ja laajentaminen on agendallanne, on ohjelmassanne? Ymmärtääkseni 3—4 miljoonaa euroa riittää valmiin hankkeen toteuttamiseen, ja se raha voitaisiin ymmärtääkseni ottaa siitä 20 miljoonasta, mikä hallitusohjelmassa on merkattu harmaan talouden vastaiseen työhön. Toinen kysymys koskee — kun tässä veroista puhutaan — yhteisöveron tuottoa. Kun talousarviokirjaa katsoo, niin se on ollut jatkuvassa kasvussa, ja sitähän 2013 taidettiin viimeksi laskea — sitä on useamman kerran laskettu. Kun veroa on laskettu, niin yllätys yllätys, verotuotto on kasvanut. Miten ministeri näkee sen, voisiko tässä olla joitain tulevia askeleita eteenpäin ja voisiko sillä olla kannustavia tekijöitä yritysten haluun pysyä Suomessa, työllistää ja kasvaa, jotta saavutettaisiin se 75 prosenttia työllisyydessä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-13T15:38:56,2019-11-13T15:41:06,Hyväksytty,1.1 2019_63_49,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä nyt esillä oleva hallituksen esitys on erinomainen ja täyttää direktiivin vaatimukset tässä vaiheessa. Minusta oli turha ottaa mukaan tätä liikearvoa, erittäin vaikeasti määriteltävää asiaa, samoin kuin henkilöyhtiöitä. Olen tyytyväinen tähän hallituksen esitykseen. Pyysin tätä puheenvuoroa sen vuoksi, että täällä on esitetty parissa puheenvuorossa ajatuksia siitä, että otettaisiin käyttöön tuollainen luonnollisen henkilön exit-vero. Siitähän on hallitusohjelman liitteessä 5 maininta, jonka mukaan selvitetään, onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen. Mielestäni voidaan perustellusti poliittiselta kannalta kysyä, onko asianmukaista, että Suomella olisi jokin ehdoton oikeus kohdistaa veroja henkilön omaisuuteen sen jälkeen, kun hän on muuttanut pois Suomesta. Uskon itse enemmän filosofiaan, jossa lähdetään siitä, että Suomen tulee olla verotuksen osalta ja muutoinkin valtio, josta ihmiset eivät halua muuttaa pois. Mielestäni arvonnousuverossa on vääjäämättä Suomesta poismuuton rankaisemisen sävy, eikä tämä sovi yhteiskuntamalliimme, jonka lähtökohtana on yksilön vapaus toteuttaa itseään. Arvonnousuveroon liittyy poliittisen aspektin ohella monia käytännön ongelmia. Käytännössähän vero tarkoittaisi sitä, että jos henkilö muuttaa pois Suomesta, hänelle laskettaisiin vero esimerkiksi Suomessa asumisen aikana ostettujen osakkeiden arvonnousun perusteella, vaikka henkilö ei ole myynyt osakkeita. Tällaisen arvonnousun euromäärän määrittäminen ei ole välttämättä kaikkien omaisuuserien kohdalla yksinkertaista. Helppoa se on lähinnä pörssiosakkeiden kohdalla, koska niillä on selvä markkinahinta. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan arvonnousuveroa ei saa periä ennen kuin arvonnousu on realisoitu omaisuus myymällä. Suomesta poismuuton ja arvonnousun realisoitumisen eli omaisuuden myynnin välinen aika voi olla vaikkapa kymmeniä vuosia. Poismuuton ja myynnin välisenä aikana omaisuuden arvo on voinut laskea, ja EU-tuomioistuimen mukaan tämä arvonlasku tulee huomioida veron lopullista määrää laskettaessa. Normaalisti Suomen solmimissa verosopimuksissa myyntivoittoja saa verottaa vain henkilön asuinvaltio. Kun henkilö siis muuttaa pois Suomesta, Suomen oikeus verottaa hänen omaisuudestaan saamiaan myyntivoittoja katkeaa. On kyseenalaista, sallisivatko muut valtiot sen, että Suomi verottaisi esimerkiksi vuosikymmeniä poismuuton jälkeen omaisuuden myynnin yhteydessä realisoituneen arvonnousun. Uusi asuinvaltio [Puhemies koputtaa] ei välttämättä huomioisi tätä Suomeen maksettavaa veroa periessään oman lainsäädäntönsä mukaista myyntivoittoveroa, mikä johtaisi ankaraan kaksinkertaiseen verotukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-13T15:41:06,2019-11-13T15:44:20,Hyväksytty,1.1 2019_63_50,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa puhutaan paljon veroista, erityisesti silloin, kun veroja joudutaan korottomaan, jotta pystytään huolehtimaan meidän hyvinvointivaltiosta, koulutuksesta, palveluista, sosiaaliturvasta. Kukaan meistä ei varmaan mielellään veroja korota. Liian usein niissä keskusteluissa jää vähälle se, että itse asiassa meidän ei tarvitsisi korottaa yhtään veroja, pikemminkin voisimme keventää esimerkiksi pieni- ja keskituloisten verotusta entistä enemmän ja huolehtia nykyistä paremmin yhteiskunnallisista palveluista, jos kaikki maksaisivat oikein ja reilusti verot sen mukaan kuin pitää maksaa. Harmaa talous on syöpä, joka syö suomalaista yhteiskuntaa — se, että rikollisesti jätetään veroja maksamatta. Mutta paljon veroja jätetään myös maksamatta laillisesti tai sellaisella harmaalla alueella, jolla veroja vältellään nimenomaan laillisesti, käytetään erilaisia verojuristeja, ‑osaajia, isoja rahoja siihen, että ei tarvitse maksaa veroja. Pienituloinen tai keskituloinen työssäkäyvä ihminen tai eläkeläinen maksaa joka eurostaan ja sentistään veroa, aivan oikein, niin kuin pitääkin. Siksi tuntuu hullulta, että monissa tilanteissa ne, joilla on kaikkein eniten, maksavat suhteessa kaikkein vähiten juuri sen vuoksi, että heillä on varaa ja mahdollisuus käyttää erilaisia eksperttejä, jotka etsivät verotuksesta porsaanreikiä. Tähän puuttumisen luulisi olevan ja varmasti onkin lähes koko tämän salin tavoitteena. Näissä asioissa monesti olemme vähän perässähiihtäjiä siinä mielessä, että kun yksi porsaanreikä tukitaan, niin seuraava jo keksitään. Suurimmasta osasta asioita pitää päättää kansallisesti. Me tiedämme lähellä parhaiten, mistä asioista pitää päättää, mutta sitten on asioita, ongelmia, jotka ylittävät rajan, ja niihin tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja. Tällainen verokilpailu kohti pohjaa, se että kikkaillaan eri maiden eri verotasoilla, siirretään tuloja, näytetään niitä niissä maissa, joissa veroja peritään huomattavasti vähemmin tai ei lainkaan, käytetään veroparatiiseja hyväksi — siihen tarvitaan yhteisiä toimia. Tästä exit-verosta, jota nyt direktiivin kautta tuodaan, olemme puhuneet vuosikausia. Vasemmisto on nostanut sitä esille, ja muistan, miten uusliberaalipiireissä sille naureskeltiin ja sanottiin, että haluamme estää yrityksiä poistumasta Suomesta. Ei siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, että verot pitää reilusti maksaa siellä, missä tulos tehdään. Samasta puhumme monien yritysten kohdalla, jotka ottavat konsernin sisäisiä lainoja eivätkä näytä tulostaan Suomessa, esimerkiksi terveydenhoidon, [Puhemies koputtaa] sosiaalipalveluiden puolella, vaan verot maksetaan matalamman verotuksen maihin. On hyvä, että tämä asia etenee, ja tämä on työ, jota meidän pitää jatkuvasti tehdä, kerätä verot oikein, jotta me pystymme huolehtimaan tämän yhteiskunnan palveluista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-13T15:44:22,2019-11-13T15:47:41,Hyväksytty,1.1 2019_63_51,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Essayah nosti esiin konsernien sisäiset siirrot, ja todellakin siinä on yksi pahimpia aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron elementtejä. Arvonnousuvero kuitenkin koskee vain oikeushenkilön sisäisiä varallisuuden siirtoja, ja sen takia konsernin sisäiset siirrot esimerkiksi tytäryhtiöiden välillä ovat jo verotuksen piirissä ja niihin pitäisi soveltaa markkinaehtoperiaatteen mukaista hinnoittelua. Valitettavasti näin ei ole, ja siksi olenkin todella tyytyväinen, että hallitusohjelmassa on sitouduttu sekä kansallisesti että EU-tasolla tukkimaan verovuodot. Se ei todella ole tämän arvonnousuveron asia, mutta luotan ministeriin, että myös konsernin sisäiset veronkiertoporsaanreiät tukitaan. Edustaja Kivirannan filosofinen puheenvuoro voisi olla perusteltu, mikäli veroja maksettaisiin vuosittain ilman erilaisia verosuunnittelun keinoja, esimerkiksi vakuutuskuoria. On kohtuutonta ajatella, että muuttamalla maasta toiseen voisi osa porukkaa jättää kokonaan verot maksamatta. Tavallinen eläkeläinen ja tavallinen työntekijä kyllä maksavat veronsa — miksi perijät ja muut omistuksillaan elävät voisivat välttää verotuksen vain muuttamalla maasta toiseen? Kyllä heidänkin pitää maksaa oma osuutensa meidän yhteiskunnallemme. Kuten puheenvuorossani nostin esiin, länsimaissa kyllä laajasti nämä yksityishenkilöiden maastapoistumisverot ovat käytössä. Kyllä Suomessa on minusta vähän epä-isänmaallinen verojärjestelmä, kun meillä tämmöinen veronkierto on mahdollistettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-11-13T15:47:45,2019-11-13T15:49:21,Hyväksytty,1.1 2019_63_52,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Asialle varatun ajan puitteissa myönnän vielä pyydetyt puheenvuorot, edustajat Viitanen ja Essayah, ja sitten ministerille, jos hän haluaa lopussa käyttää puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_53,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän samaan aihealueeseen tietenkin kuuluvat juuri nämä, mitä äsken täällä salissa on esiin noussut. Eli meillähän on monia tapoja, millä pystytään veroja suunnittelemaan ja järjestelemään, tekemään sellaisia käytäntöjä, millä joko veroprosentit minimalisoituvat tai vältetään tietyissä tapauksissa kokonaan veronmaksu. Vaikka on hyvä, että viime kaudella saatiin esimerkiksi vakuutuskuoriin tiettyä tiukkuutta lisää, niin sinnehän vieläkin jäi aukkoja, jotka koskevat esimerkiksi tilanteita, joilla veronmaksulta voidaan välttyä, jos muutetaan ulkomaille ja niin poispäin. Eli kyllähän tässä perkaamisen varaa on kovin laajastikin. Mielestäni, puhemies, oli hyvä, kun vietimme viime viikolla veroviikkoa maanantain veropäivän seurauksena, että mediassahan aika laajasti keskusteltiin näistä ongelmista. Minusta on jopa tarpeellista se, että kansalaisyhteiskunnassa ja mediassa käydään laajaa keskustelua esimerkiksi juuri tämänkaltaisista verojärjestelyistä ja siitä, kuinka paljon niiden kautta jää itse asiassa paljon sellaista omaisuutta, tuloa verottamatta, joka ei sitten näy esimerkiksi veronmaksutilastoissa, koska niistä ei ylipäätään makseta veroa. Puhemies! Tästä sain ehkä sellaisen pienen tilaisuuden kysyä, kun täällä on ministerille muutamia kysymyksiä esitetty: Veropäivänähän suuri keskustelu tuli myös verotietojen julkisuudesta. Mielestäni ei ollut hyvä asia, että Verohallinto oli ottanut sen tulkinnan, vedoten näihin tietosuojamääräyksiin, että yli 100 000:n tulot voisi sitten jättää pois medialle annettavista listoista. Seurasin asiaa hyvin tiiviisti ja huomasin, että nyt oikeuskansleri sitten ei tätä asiaa ottanut tutkittavakseen sinänsä. Mutta tässä on se vaara, että jos tämä nyt oikeuskäytänteiden kautta alkaa vasta ratketa, se venyy, ja nythän kävi niin, että esimerkiksi kun julkisuudessa yleistyi tämä tieto, että nyt voi pyytää, että yli 100 000:n verotettavat tulot eivät olisi julkisessa listauksessa, niin kahdessa päivässä näiden vaatimusten määrä listalta poistamisesta nousi 100:sta 231:een, minkä seurauksena on hyvin ennalta arvattavaa, että sitten ensi vuonna vastaavassa tilanteessa, vastaavalla tulkinnalla, puhutaan jo tuhansista. Silloinhan voimme puhua perustellusti tilanteesta, että aidosti meidän verotietomme eivät — kuten vanhan käytännön mukaan — olekaan enää julkisia ja avoimia. Tämä ei ole nyt tämän päivän puheenaiheena, mutta herätän tämän kysymyksen, jotta ministeri ehkä voi sitten omalta osaltaan kommentoida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T15:49:27,2019-11-13T15:52:24,Hyväksytty,1.1 2019_63_54,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Saramo tässä komppasi puheenvuoroani ja todellakin nosti esille myöskin nämä sisäisen hinnoittelun ongelmat ja konsernin sisällä tapahtuvan verosuunnittelun. Muistelen, että kun aikoinaan luin tuon Aarresaaret-kirjan — en sitä lapsuuteni seikkailukirjaa vaan tämän verovälttelyyn liittyvän Aarresaaret-kirjan — niin siinä oli yritysesimerkkejä: siis tällainen tavallinen kuulakärkikynä oli yrityksen sisäisesti hinnoiteltu 3 000 eurolla. Voitte kuvitella, minkälaisia omaisuudensiirtoja voidaan ikään kuin ”laillisesti” tehdä siellä yrityksen sisällä silloin, kun halutaan vältellä veroja ja saada niitä mahdollisimman pieniksi. Sen tähden myöskin tämä konsernin sisäisiin laskutushintoihin, niitten läpinäkyvyyteen, puuttuminen olisi äärimmäisen tärkeää, ja sitten on tämä korkovähennysoikeus, jota Suomessa tosin on jo jonkun verran pyritty rajaamaan mutta ei kaikilta osin. Nämä ovat ehkä niitä kaikkein suurimpia tapoja, millä voidaan tätä verovälttelyä tehdä. Myöskin valtion tukisäännösten perkaaminen EU-tasolla on sellainen, joka vaikuttaa siihen verotettavaan tuloon. Se on mielestäni kanssa tärkeää silloin, kun mietitään EU:n sisällä esimerkiksi oikeudenmukaisuutta ja sitä, mikä mahdollisesti vaikuttaa esimerkiksi vaikkapa yritysverotuksen tasoon. Tässä kyllä tietyt EU-jäsenmaat ihan selkeästi kiertävät näitä säännöksiä. Toisille nämä valtiontukisäännökset tuntuvat olevan tiukempia kuin toisille. Ihan tässä viimeisenä vielä nostan esille, että kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa haluttaisiin valtion tulopuolta olla sitä kautta lisäämässä, että 50 miljoonaa tästä kauppa-alusten viihdemerenkulkuun suunnatusta tuesta joutaisi pois, koska se on sitten sitä tavallisen kansalaisen verovälttelyä. Kun sitä viinarallia harrastetaan tuosta Itämeren poikki, niin kyllähän se on omanlaistansa verovälttelyä myöskin. Siinä mielessä — vaikka nämä muut ovat totta kai niitä suuruusluokaltaan merkittäviä ja tärkeitä — ymmärrämme, että jokainen siellä omassa arkipäivässään saattaa myös tehdä niitä ratkaisuja, joilla pyrkii tietynlaiseen verovälttelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-13T15:52:24,2019-11-13T15:54:47,Hyväksytty,1.1 2019_63_55,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun  lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia nopeasti. — Ensinnäkin edustaja Essayahille: Onnea ja menestystä miehistötuen poisvetämiselle. Se on nimittäin TESeihin sidottu, ja veikkaan, että jokainen Suomen satama pysähtyisi sen jälkeen. Ensinnäkin tähän yleiskeskusteluun ihan muutama huomio: Ensinnäkin pitää muistaa se, että meillä on oikeuskäytänteissä jo tällä hetkellä olemassa kansallisia keinoja ottaa veronkierto kiinni — ettemme me olleet ihan tyhjillä merillä. Ja sitten se, että tässä on aika sujuvasti puhuttu harmaasta taloudesta ja veronkierrosta. Tämä itse asiassa on verosuunnittelua koskeva, koska nythän ei puhuta tuoton verotuksesta vaan arvon verotuksesta, ja tämä on verosuunnitteluun liittyvä. Sitten saman tien kannattaa muistaa se, että kansainvälisesti vertailtuna meidän verovaje on erittäin pieni. Tässä keskustelussa nyt pikkuisen tuli se kuva, että on oltu ihan hunningolla, mutta emme me nyt ihan hunningolla ole olleet, kyllä me aika hyvin olemme vielä tätä hoitaneet, mutta petrattavaa on, ja sen takia me olemme nimenomaan sitoutuneet näihin kansainvälisiin toimiin ja siihen, mikä tässäkin tulee. Eli tämä ihan muistutuksena vain. On arvioitu, että näitä on muutamia tapauksia vuodessa, eli ei puhuta mistään massaverotuksesta, joka lähtee täällä liikkeelle. Sitten niihin kysymyksiin, mitä oli. Täällä oli kysymys veronumeroista telakoille. Selvitys on ensi vuoden aikana. Eli se tulee. Sitten konsernien osalta korot tiukentuvat ensi vuoden alusta, eli siellä tulee tiukempaa, ja sitten katsotaan tietysti nyt tämä, mitä tässä tapahtuu, ja arvioidaan, onko näissä riittävästi, arvioidaan tilanne. Ja itse asiassa konserniverotuksen osalta minulla on työryhmä lähtemässä liikkeelle. Eli kyllä minä arvioin tuota kokonaisuutta. No, YTJ:n osalta: Se on hallitusohjelmassa, mutta se ei sinällänsä VM:ää sillä lailla koske, koska meillä ne verotustiedot ovat siellä jo olemassa. Se, mitä edustaja Kiuru sanoi liittyen näihin verotuksellisiin keinoihin: meillä on tulossa tuplapoistot, joilla nimenomaan haetaan nyt sitä dynaamisuutta verotukseen. Sitten se, mikä täällä tuli oikeastaan useampaan kertaan, tämä henkilöiden arvonnousun verotus: Se selvitetään vuonna 2020 eli ensi vuonna. Se olisi mahdollista sitten 2021 tuoda. Sitten verojen julkisuuteen. Nämä tapaukset, mitä on ollut, ovat ihan puhtaasti viranomaisratkaisuja. En ole sitä oikeuskanslerin päätöstä nähnyt enkä ole kerennyt perehtyä siihen. Olin viime viikonlopun Brysselissä euro- ja Ecofin-kokouksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-13T15:54:47,2019-11-13T15:57:48,Tarkistettu,1.1 2019_63_56,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_63_57,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta on itse asiassa kyselty yllättävänkin paljon. Eli tulorekisterin tämän vuoden alun käyttöönotossa ilmenneet ongelmat ovat osaltaan antaneet aiheen hallitusohjelman kirjaukselle, jonka mukaan tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneet ongelmat selvitetään ja niitä korjataan, jotta helpotetaan pienyrittäjien ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Tässä esityksessä on kyse juuri näistä pienille toimijoille tarkoitetuista helpotuksista. Tulotietojärjestelmästä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tulorekisteriin ilmoitettavien tietojen antamiselle säädettyjä määräaikoja pidennettäisiin luontaisetujen, palkkaennakoiden, verovapaiden kustannusten korvausten ja rekisteröidyn yhdistyksen maksamien enintään 200 euron määräisten kertasuoritusten osalta. Myöhästymismaksun määräämiselle säädettyä siirtymäaikaa pidennettäisiin vuodella siten, että myöhästymismaksua määrättäisiin pääsääntöisesti vasta 1. päivänä tammikuuta 2021 tai sen jälkeen maksettuja suorituksia koskevan ilmoituksen myöhästymisen perusteella. Lisäksi myöhästymismaksua koskevia säännöksiä tarkistettaisiin luontaisetuja koskevien ilmoitusten osalta. Verotusmenettelystä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sivullisen tie-donantovelvollisuuden piiristä vapautettaisiin enintään 100 euron suuruiset kilpailupalkinnot, jotka eivät liity työ‑ tai palvelussuhteeseen. Lain on nyt tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-13T15:58:11,2019-11-13T16:00:07,Hyväksytty,1.1 2019_63_58,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp",Ja keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_59,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä tulorekisteriuudistus on erinomainen esimerkki siitä, miten voidaan ensinnäkin tehdä hyvin eteenpäin katsova, digitalisaatiota edistävä uudistus ja sitten vielä jatkaa lainsäädännön ja käytäntöjen kehittämistä hyvässä dialogissa olennaisimpien sidosryhmien kanssa. Hallitus on todella tarttunut toimeen siinä, että kun on kerran tunnistettu, että järjestelmässä on korjaamisen varaa, niin sitten ne puutteet korjataan rivakasti. Tästä onkin tullut laajasti kiitosta etenkin yrityksiltä ja järjestöiltä, niiltä kaikista pienimmiltä toimijoilta, jotka ovat aiemmin kokeneet hankalaksi juurikin näiden pienten rahojen ilmoittamisen ja monet muut harvemmin käytetyt ominaisuudet tässä järjestelmässä. Siksi onkin syytä lausua ääneen kiitos kaikille, jotka ovat tätä järjestelmää olleet kehittämässä, ja samalla toivoa, että vastaavantyyppisiä järjestelyjä saataisiin otettua käyttöön muuallakin kuin verotuksen kohdalla. Suomihan on todella edistyksellinen, ja siinä, missä esimerkiksi Yhdysvalloissa ihan tavallinen palkansaaja saattaa joutua palkkaamaan erillisen konsultin hoitamaan omaa veroilmoitustaan, meillä moni ei välttämättä ajattele veroilmoitustaan juuri lainkaan, koska järjestelmä on niin pitkälti automatisoitu ja nojaa niin pitkälti luottamukseen kutakin veronmaksajaa kohtaan, niin että yksilön ei tarvitse huolehtia, että siinä kohtaa jokin menisi pieleen, jos ei palkkaa asiantuntijaa katsomaan omien asioidensa perään. Tätä samaa digitalisaatioon, automatisaatioon ja ennen kaikkea vahvaan luottamukseen perustuvaa järjestelyä olisi syytä käyttää muuallakin. Vastaesimerkki näille verotuksen loistaville käytännöille löytyy sosiaaliturvan puolelta, missä monessa kohtaa, varsinkin niissä kaikista pienimmissä, viimesijaisissa etuuksissa, edetään herkästi luottamuksen sijaan tarkistamisella, vielä tuplavarmistamisella ja lisäselvitysten pyytämisellä. Etenkin moni yleisen asumistuen, toimeentulotuen ja muiden minimietuuksien varassa elävä on nostanut esiin sen, että tällä hetkellä byrokratiaan ja siihen hakemusten pyörittämiseen, lisäselvitysten pyörittämiseen käytetään jopa enemmän aikaa kuin siihen sosiaalityöhön, mikä on kuitenkin ollut keskeinen osa meidän toimeentulotukijärjestelmäämme. Joten jatkossa olisi hienoa nähdä myös sosiaaliturvan puolella tällaista samanlaista upeaa asiakaslähtöisyyttä, automatisaatiota ja luottamusta, johon suomalainen loistava Verohallinto on jo pitkään nojannut. Suomalaiset todella ovat luottamuksen arvoisia, suomalaiset ovat hyviä käymään keskustelua hallinnon kehittämisestä, ja meidän kaikkien on syytä muistaa, että ihmisiä varten sitä hallintoa pohjimmiltaan tehdään, joten näitä samoja hienoja periaatteita ja tätä samaa joustavaa kehittämisjärjestelyä olisi ilo nähdä [Puhemies koputtaa] muuallakin meidän järjestelmässämme. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-13T16:00:15,2019-11-13T16:03:21,Hyväksytty,1.1 2019_63_60,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp","Arvoisa puhemies! Taitaa olla kysymyksessä se esitys, mistä me ministeriä kiitimme jo aiemmassa keskustelussa silloin, kun muutamia päiviä takaperin oli tämän saman aihealueen toinen vastaavan tyyppinen korjaus. Eli siis silloin, kun huomaamme käytänteissä ongelmia, on parempi sitten, että korjataan ne saman tien. Edellisellä kerralla otettiin hieman lisää aikaa siihen, mikä on parhaillaan käsittelyssä, että nämä tietyt eläketulot ja muut tulevat rekisteri-ilmoittamisen varaan. Nyt sitten tämä kyseinen esitys koskee sitten näitä tilanteita, joissa tiettyjä määräaikoja lykätään tai pidennetään. Ja sitten on myös tämä aika paljonkin julkisuudessa keskustelua herättänyt asia, että tämän aiemman tulkinnan mukaan näitä ihan pieniä palkintoja jouduttiin ilmoittelemaan, koettiin varsin byrokraattiseksi, hankalaksi ja ikäväksi järjestelyksi, ja tässä tähän nyt tulee paikkausta. Ja varmasti on niin, että juurikin erilaiset yhdistykset, kansalaisjärjestöt, pienet yritykset, monet, saavat tästä esityksestä nyt helpotusta. Siinä mielessä tämä tulee tarpeeseen ja on ajankohtainen, siitä kiitos. On eräs asia — mehän siis tulemme joka tapauksessa tätä eduskunnassa käsittelemään, jo parhaillaankin on meillä siellä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa käsittelyssä — mikä tuli mieleen, mikä lienee syytä kuitenkin tässä yhteydessä todeta ja ehkä katsella sitten ihan tietyltä pohjalta, on se, että tässähän on nyt myös se puoli, että kun tätä — sinänsä hyvin — enintään 100 euron suuruista kilpailupalkintoa ei enää tarvitse ilmoittaa rekisteriin, niin kuitenkin palkinnon saajan on itse esitettävä tämä rekisteriin. Ja tietenkin kun sitten miettii monta kertaa sitä tilannetta sen palkinnon saajan näkökulmasta, niin varsin pienistä eristä sielläkin on kysymys, ja voisin kuvitella, että sekin voisi osaltaan olla sellainen tilanne, että se aiheuttaisi hämmennystä, ja jälleen kerran saattaisimme olla tilanteessa, että sitten taas mietimme, pitäisikö korjata. Sen vuoksi varmasti tätäkin asiaa avaamme siellä verojaoston käsittelyssä, ja toivoisin, että eduskunta sillä tavalla myös pohtisi tätä ja sitä, voimmeko tässä yhteydessä kenties myös tämän kohdan nyt jo paikkailla. Ainakin näin nopeasti — emme ole vielä laajaa asiantuntijakuulemista käyneet — tuntuisi siltä, että tässä olisi yksi pohdinnan paikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T16:03:24,2019-11-13T16:06:16,Hyväksytty,1.1 2019_63_61,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Todellakin Sipilän hallituksen aikana purettiin byrokratiaa. Siellä oli useita satoja kohteita, mitkä kevensivät arjen byrokratiaa yhteiskunnan eri toimijoitten osalta. Tietenkin sen hallituksen aikana tehtiin myös tämä tulotietojärjestelmän kehittäminen. Sinänsä tämä on erinomainen digitaalinen järjestelmä, mutta tässä tuli mukana myös byrokratiaa, mitä ei toivottu. Tästä oli harmia kunnillekin, ja mehän nyt sitten paikkasimme lisätalousarviossa näitten kuntien verorahoitusosuuksia noin 237 miljoonalla jo aiemmin. Toivotaan, että näitten uudistusten ja parannusten kautta järjestelmästä saadaan sitten hyvä tehtyä. Todellakin, edustaja Viitanen otti esille myös tämän saajan näkökulman, ja toivon, että myös keskustelussa valtiovarojen verojaostossa ja meidän eduskunnassakin tähän otettaisiin kantaa. Toki tämä nyt helpottaa jo sinänsä meidän kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimijoitten byrokratian purkua kahdella tapaa: tämä 100 euron ilmoitusraja plus sitten tämä 200 euron määräaikaisten kertasuoritusten ilmoitusvelvollisuus viidestä päivästä kuukauteen antavat pelivaraa yhdistyksissä. Kaikkenansahan näitten pienten, sanotaan, bugien korjaaminen on tärkeää siinä mielessä, kun me suomalaiset olemme kuitenkin lain kirjaimen mukaan eläviä ihmisiä, että ei tule semmoisia, missä tavallaan ärsytetään turhaan itse toimijoita ja muuta, niin että meille tulee niin sanottuja merkintöjä tai viivästyksiä näihin asioihin. Tämä on erinomainen asia, ja toivon todellakin hyvää keskustelua. Tuo 100 euron raja on varmaan jostain tullut, mutta itse pohtisin vaikka sen kaksinkertaistamistakin, niin että se olisi sama kuin määräaikaisen kertasuorituksen osalta, mutta tästä varmaan keskustelu käydään, onko raja kohdallaan ja ovatko kaikki toimijat kohdallaan. Tervetullut korjaus tähän asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-11-13T16:06:18,2019-11-13T16:08:37,Hyväksytty,1.1 2019_63_62,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Pidän tärkeänä, että tällaisia tulorekisteriin liittyviä korjauksia nyt hallitus on tehnyt, ja niin kuin olemme huomanneet, tulorekisteri ei lähtenyt liikenteeseen aivan niin kuin ajateltiin. Tällä hetkellä kunnissa aiheuttaa suurtakin päänvaivaa se, millä tavalla sekä verokorttiuudistus että tulorekisteri ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten verotulot kunnissa on arvioitu ja miten ne sitten ovat loppujen lopuksi kertyneet. Nämä muutokset, mitä nyt tehdään, ovat nimenomaan näitten pienien toimijoitten kannalta tärkeitä. Ne ovat aiheuttaneet paljon lisää byrokratiaa, ja viiden päivän ilmoitusvelvollisuus on ollut todella tiukka. Jos ajatellaan vaikkapa erilaisia urheiluseuroja ja erilaisia yhdistyksiä ja muita vastaavia, niin tuskin siellä joka päivä on joku vapaaehtoistoimija istumassa tietokoneen ääressä tekemässä näitä merkintöjä, jotenka tämä on kyllä järkevään suuntaan tehty muutos. Täällä tuli puheenvuoroissa esille se, tarvitsisiko edes sen palkinnonsaajan sitten ollenkaan ilmoittaa näitä silloin kun kyse on vähäisestä määrästä. Täytyy muistaa, että tulorekisterin alkuperäinen ajatus oli kuitenkin se, että tällä nimenomaan pyritään pitkällä tähtäimellä sekä sosiaaliturvatietojen että verotustietojen että palkkatietojen yhteensaattamiseen, ja siltä osin sitten se, jos erilaista tuloa on tullut jossakin muodossa, on sinällänsä perusteltavissa, että näitä tuloja, jos ei muuten, niin sitten esimerkiksi Kelan etuuksien maksatusten johdosta, ilmoitetaan. Todellakin on äärimmäisen tärkeää, että tämmöiset aivan vähäpätöiset palkinnot, siellä oli lueteltu muistaakseni karkkipussia ja mitalia ja pokaalia ja vastaavantyyppistä... On ollut järjetöntä, että näitä on pitänyt pyörittää ja sitten omantunnontarkkojen ihmisten vielä miettiä, miten näitten menettelyitten kanssa pitäisi mennä eteenpäin. Varmasti ainakin urheilujärjestöpuoli kiittää, että tämä uudistus tältä osin ollaan nyt saatu eteenpäin. Muutoinkin uskon itse, että tämä tulorekisterijärjestelmä pidemmän päälle tulee olemaan meidän sosiaaliturvauudistuksemme yksi tärkeimpiä kulmakiviä, ja siksi ihan näistä alkuvaiheen ongelmista ei kannata nyt masentua, vaan kannattaa jatkaa sitä työtä ja kehittämistä eteenpäin ja todellakin saada tulorekisteri toimimaan mahdollisimman hyvin, jotta sitten sen päälle pystytään rakentamaan muitten rekistereitten yhteenajamiset. Tämä on ollut kristillisdemokraattien mallin, kannustavan perusturvan, lähtökohta-ajatus, että meillä on olemassa reaaliaikainen tulorekisteri, jolloin voidaan varmistua siitä, että aina työn vastaanottaminen on kannustavaa, ja siihen ovat sovitettuina yhteen sitten myöskin sosiaaliturva ja verotiedot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-13T16:08:37,2019-11-13T16:11:30,Hyväksytty,1.1 2019_63_63,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotuksen ansiot on jo moneen kertaan todettu, enkä lähde niitä toistamaan, mutta hiukan tarkemmin ehkä tuosta 100 euron ilmoitusrajasta. Nykyään kun verotus on automatisoitu niin pitkälle, tavallisen ihmisen ei juurikaan tarvitse täydentää veroilmoitusta, ja tässä tapauksessa kun olisi vielä tämmöiset poikkeukselliset tulot, kilpailupalkinnot muilta kuin työnantajalta, joita tulee ehkä kerran kolmessa vuodessa tai vielä harvemmin, niin sitten se, että ne pitäisi muistaa ja hoksata ilmoittaa veroilmoituksessa keskimäärin puoli vuotta sen tapahtuman jälkeen — kun sitten tavallaan vastaavat, joissa pieniä summia voittaa jostakin systeemistä, ovat muun verotuksen piirissä, esimerkiksi arpajaisverotuksen tai veikkausvoittojen osalta ihan toisenlaisen verokertymän puolella — johtaisi hyvin herkästi siihen, että vain muutama prosentti näistä tunnollisista veronmaksajista ilmoittaisi tällaiset yksittäiset kilpailupalkinnot. Se on taas verojärjestelmän kannalta ongelmallista, että vain pieni osa noudattaisi verolakeja. Se muistuttaa tilannetta, joka oli koiraveron osalta, että niitä verotuksessa ilmoitettuja koiria oli vain muutama prosentti siitä, mitä kadulla tai metsäteillä oli nähtävissä. Tämmöiseltä loukulta pitäisi tässä varmaan fiksussa verojärjestelmässä pystyä välttymään, ja saattaisi olla oikea ratkaisu jo nyt suoraan säätää, että nämä alle 100 euron muilta kuin työnantajalta saadut kilpailupalkinnot eivät olisi myöskään veronalaista tuloa. Siihenhän on helposti kirjoitettavissa sitten, että jos tällaisia tulee tietyn määrän yli, vaikkapa yli 500 vuodessa, niin sitten se tilanne muuttuisi. Kyllähän tähän on sitten tämmöisiä jatkonormeja kirjoitettavissa, jos pidetään liian pelkistettynä tätä mallia, että kokonaan ne verovapaaksi säädettäisiin. Tässä kun on politiikassa paljon vappusatasista puhuttu, niin ehkä tästä saisi sitten tämmöisen pilkkisatasen, että pilkkipalkinnot olisivat verovapaita ja suuri osa kansalaisista olisi tyytyväisiä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-13T16:11:30,2019-11-13T16:14:13,Hyväksytty,1.1 2019_63_64,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut hyviä puheenvuoroja. Juuri äsken kuultiin tästä problematiikasta, kun ollaan jo muiden verojen piirissä. No, toki ymmärrän myös sen näkemyksen, että se on Kelan etuuksiin liittyvää, koska nyt tällä hetkellä ennen isoa sosiaaliturvauudistusta me olemme siinä tilanteessa, että monet luetaan tuloksiin, jotka sitten vähentävät niiden... Toivotaan nyt, että tämä ei ainakaan tavaroihin ulotu, niin että palkinnon saaja joutuisi arvioimaan, jos saa pesukoneen, minkä arvoinen se on ja onko se sellainen palkinto, josta voidaan katsoa, että perheessä sitä tarvitaan, ja se pienentäisi sitten toimeentulotukea ja niin edelleen. Tässä vaiheessa voitaisiin myös mietintöön kirjata sellaista ohjeistusta, joka sitten ohjaa myös Kelaa ja viranomaisia niissä tulkinnoissa ja joka voi sitten ehkäpä innokkaan virkamiehen tai viranhaltijan pikkuisen ohjata toiselle raiteelle, sille mitä on tarkoitettu tässä kokonaisuudessa. Minun mielestäni, edustaja Koskinen, on erittäin hyvä näkemys juuri se, että ne pienet rahasummat eivät olisi siinä. Omalta osaltani voin sanoa, että saattaisi olla niin, että voisi jäädä ilmoittamatta jotakin, jos se on niin, että se, mitkä ne tasot ovat, on... Toivotaan kyllä —ja uskon niin — että valiokunta osaa keskustelujen jälkeen nähdä sen, että mahdollisimman monta sudenkuoppaa voitaisiin välttää, että se ei koidu sen yksittäisen henkilön tai yhdistyksen... Yhdistykset on tässä kohtaa hyvin huomioitu ja nostettu, kun tätä nyt on lähdetty korjaamaan, siitä hallitukselle suuret kiitokset. Mutta nyt olisi vielä oikeastaan erittäin hyvä, jos valiokuntakuulemisessa myös pystyttäisiin ottamaan huomioon tämä, mitä edustaja Essayahkin toi esille, että on tiettyjä asioita, joita pitää huomioida, mutta ei mentäisi sille puolelle, että se ihminen itse joutuu arvioimaan jonkun, vaikkapa tavaran, arvoa, ja jos se onkin merkittävä, niin se jouduttaisiin rahaksi muuttamaan ja sillä olisi jotain seuraamuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-13T16:14:14,2019-11-13T16:16:40,Hyväksytty,1.1 2019_63_65,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ojala-Niemelä: esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_63_66,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä on perustuslakivaliokunnan mietintö eduskunnan oikeusasiamiehen vuoden 2018 kertomuksesta. Tällä kertaa kertomuksen käsittelyssä varattiin myös muille valiokunnille mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta. Lausuntoja kertomuksesta antoivatkin hallintovaliokunta, lakivaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali‑ ja terveysvaliokunta sekä työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta. Perustuslakivaliokunta on kertomusta käsitellessään kiinnittänyt ensinnäkin huomiota oikeusasiamiehen toimintaan tilastotietojen valossa. Kanteluita saapui kertomusvuonna noin 5 600, mikä on kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä. Kertomusvuonna ratkaistiin vähän yli 5 400 kantelua. Kertomusvuoden lopussa Oikeusasiamiehen kansliassa ei ollut vireillä yhtään yli vuoden vanhaa kantelua. Perustuslakivaliokunta pitääkin tärkeänä, että kanteluiden käsittelyaikaa koskeva tavoite on pystytty saavuttamaan kantelujen määrän kasvusta huolimatta. Perustuslakivaliokunta ei ole erikseen arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja. Tämä on laajemminkin tapana laillisuusvalvojien kertomusten käsittelyssä. Valiokunnan mietinnössä keskitytään isompiin linjoihin ja vain ani harvoin on otettu kantaa yksittäisen ratkaisun yhteydessä esille nousseisiin kysymyksiin. Perustuslakivaliokunta on oikeusasiamiehen kertomuksen johdosta kiinnittänyt huomiota viranomaisvalvonnan järjestämiseen. Valiokunta on jo aikaisemminkin pitänyt tärkeänä huolehtia siitä, että oikeusasiamiehellä on toimivaltaisia ensisijaisia valvojia valvottavanaan. Oikeusasiamiehen tehtävänä voidaan nähdä olevan muun muassa valvonnan täydentäminen ja sen varmistaminen, että laillisuusvalvonnan järjestelyt toimivat tarkoitetulla tavalla. Oikeusasiamieheen nähden ensisijaisia erityisiä valvontaviranomaisia ovat muun muassa aluehallintovirastot, Sosiaali‑ ja terveysalan lupa‑ ja valvontavirasto sekä erityisvaltuutetut. Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössään asianmukaisen viranomaisvalvonnan järjestämisen merkitystä ja valvonnan riittäviä resursseja. Toisen, valitettavasti jälleen esiin nousseen, kysymyksen muodostavat laillisuusvalvontakäytännöissä ilmi tulleet perusoikeusturvaan liittyvät ongelmat yksityisten lastensuojelulaitosten sijaishuoltoon määrättyihin lapsiin kohdistuvissa rajoitustoimenpiteissä. Ongelmat eivät perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ole olleet vähäisiä, mikä käy ilmi myös oikeusasiamiehen kertomuksesta. Kyse on ollut muun muassa lakiin perustumattomista rajoitustoimenpiteistä, sinänsä hyväksyttävien rajoitustoimenpiteiden toteuttamisen tavasta ja olosuhteista sekä lisäksi yhteydenpidon ja lasten kuulemisen puutteista. Perustuslakivaliokunnan mukaan lasten perusoikeuksien toteutuminen lastensuojelussa edellyttää käytännössä myös lastensuojelulaitosten toiminnan riittävää valvontaa. Valiokunta korostaa myös lastensuojelussa työskentelevien koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen merkitystä. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä käsitellään lisäksi kysymystä ylimmän laillisuusvalvonnan työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä. Kysymys valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä on aikaisemmin ollut esillä laillisuusvalvojien kertomusten yhteydessä aina vuodesta 2015 alkaen. Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jakoa on selvitetty oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, jonka mietintö valmistui kesäkuussa 2019. Perustuslakivaliokunta toteaa pitävänsä tärkeänä, että tässä valiokunnan aikaisemminkin kiirehtimässä asiassa edetään viivytyksettä. Perustuslakivaliokunnan mietintö päättyy valiokunnan kannanottoehdotukseen, jonka mukaan eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-11-13T16:17:31,2019-11-13T16:21:59,Hyväksytty,1.1 2019_63_67,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevasta oikeusasiamiehen kertomuksesta saa selkeän käsityksen oikeusasiamiehen toiminnasta ja esiin tulleista ongelmista. Kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja toikin jo edellä ilmi, kanteluita oikeusasiamiehelle saapui kertomusvuonna noin 5 600, mikä on kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä. Perustuslakivaliokunta on pitänyt kertomusta käsittelevässä mietinnössään hyvänä sitä, että kanteluiden käsittelyaikaa koskeva tavoite on pystytty saavuttamaan kantelujen määrän kasvusta huolimatta. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt mietinnössään erityistä huomiota muun muassa lastensuojelulain muuttamisen yhteydessä oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännössä ilmenneisiin merkittäviin perusoikeusturvaan liittyviin ongelmiin yksityisten lastensuojelulaitosten sijaishuoltoon määrättyihin lapsiin kohdistuvissa rajoitustoimenpiteissä. Pe-rusturvaan liittyvät ongelmat eivät ole olleet vähäisiä. Esiin on noussut muun muassa lasten oikeuksien rajoittamista ilman laissa säädettyä perustetta. Tiedotusvälineiden mukaan eräässä lastensuojeluyksikössä nuoria oli esimerkiksi riisutettu alasti. Tällainen toimintahan ei perustu lakiin. Lisäksi nuoria oli joissakin tapauksissa eristetty muista ihmisistä käytännössä kokonaan. Apulaisoikeusasiamies onkin vaatinut aivan oikein, että jatkuvasta eristämisestä ja sosiaalisten suhteiden rajoittamisesta luovutaan. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kaikista lakiin perustumattomista lapsen oikeuksia loukkaavista käytännöistä päästään kaikissa lastensuojeluyksiköissä eroon. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Perustuslakivaliokunnan mukaan lasten perusoikeuksien toteutuminen lastensuojelussa edellyttää käytännössä myös lastensuojelulaitosten toiminnan riittävää valvontaa. Lisäksi valiokunta korostaa lastensuojelussa työskentelevien koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen merkitystä. Lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen on vahvistettava. On varmasti edelleen tarpeellista selkeyttää yleisesti hyväksytyn tavanomaisen kasvatuksen ja perusoikeuksiin kajoavien rajoitusten välistä rajanvetoa. Jos esimerkiksi laitoshuollossa olevan henkilön perusoikeuksia on tarve rajoittaa, on rajoituksista säädettävä lailla, ja ne tulee oikeuttaa erikseen kussakin tapauksessa ja kunkin perusoikeuden osalta. Myös kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla on oikeus huolenpitoon, asetettuihin rajoihin sekä ihmisarvoa kunnioittavaan kohteluun. Arvoisa puhemies! Haluan vielä tässä yhteydessä kiinnittää huomiota erääseen ongelmaan. Nimittäin viime maaliskuussa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI julkistivat selvityksen lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta ja hyväksikäytöstä Suomessa. Selvityksen mukaan Suomessa lapsia ja nuoria käytetään ihmiskauppaan viittaavalla tavalla hyväksi muun muassa rikollisessa toiminnassa. Heitä ei kuitenkaan tunnisteta ihmiskaupan uhreiksi. Selvityksessä ilmeni, että Suomessa tapahtuvassa rikollisessa toiminnassa on hyväksikäyttöä, joka koskee erityisesti koulukodeista karkaavia nuoria. Näen tärkeänä, että tähän ongelmaan kiinnitetään enemmän huomiota ja puututaan tiukemmin. Arvoisa puhemies! Laillisuusvalvonnassa havaittujen merkittävien epäkohtien vuoksi valtioneuvoston tulee tarkoin seurata lastensuojelulain noudattamista ja toimivuutta sekä yksityisten lastensuojelulaitosten toimintaa ja puuttua havaittuihin epäkohtiin myös lainsäädännöllisin keinoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-11-13T16:22:02,2019-11-13T16:27:13,Hyväksytty,1.1 2019_63_68,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vierailimme pari viikkoa sitten lakivaliokunnan kanssa eduskunnan oikeusasiamiehen toimistolla. Vierailulla saimme uusia näkökulmia lainsäädäntötyön tueksi tämän käsittelyssä olevan toimintakertomuksenkin pohjalta. Nostan kertomuksesta erityisen tarkastelun kohteeksi sivuilta 120—123 luvun ”Kymmenen keskeistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmaa”. Oikeusasiamiehen kertomuksen mukaan perus- ja ihmisoikeuksissa ilmenee puutteita muun muassa vanhusten oloissa ja kohtelussa, lastensuojelussa, kuten edustaja Immonen kuvasi, vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa, ulkomaalaisten oikeusturvassa, vankien oloissa ja kohtelussa sekä terveyspalveluiden saatavuudessa. Lisäksi oikeusasiamies nostaa kertomuksessaan esiin laitoksissa olevien itsemääräämisoikeutta loukkaavat rajoittamiskäytännöt, oikeusprosessien pitkät käsittelyajat sekä puutteet perusopetuksessa ja näiden edellä mainittujen ongelmien ennaltaehkäisyssä. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus kertoo karua kieltä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa, ja kertomuksessa ilmenevät ongelmat on syytä ottaa tosissaan. Meidän on tässä salissa tehtävä kaikkemme perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja kertomuksessa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-11-13T16:27:15,2019-11-13T16:28:35,Hyväksytty,1.1 2019_63_69,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä perustuslakivaliokunnan mietinnössä on nostettu esille se, kuinka tällä hetkellä näitä kanteluita todellakin tulee ennätysmäärä ja siitä huolimatta on kuitenkin pystytty pitämään kiinni näistä käsittelyajoista. Elikkä yhtään yli vuoden vanhaa kantelua ei ole tuolla Oikeusasiamiehen kansliassa, ja siinä mielessä tämä on tietenkin äärimmäisen tärkeää. Tässä lähetekeskustelussa, jossa tätä oikeusasiamiehen kertomusta käsiteltiin, nousivat esille erityisesti nämä vanhustenhuoltoon liittyvät ongelmat ja vanhusten oikeuksien toteutuminen. Tästä voi nyt kiittää hallitusta, että Suomeen ollaan perustamassa vanhusasiavaltuutetun virka. Ja kyllä tässä täytyy sanoa, että kristillisdemokraatit myös haluavat vähän omaa häntäänsä nostaa. Siellä on ollut paljon meidän aktiiveja tätä asiaa edistämässä muun muassa kansalaisaloitteen kautta ja nostamassa tätä keskustelua, että me tarvitsemme oman laillisuusvalvojan myöskin vanhusten asioitten hoitamiseen. Meillä totta kai on valviraa, on avia, mutta me tiedämme, että nämä valvontamäärärahat ja myöskin sitten valvonnan laatu, muun muassa nämä erilaiset yllätystarkastukset ja vastaavat, vaativat kohennusta. Siinä mielessä on tärkeää, että meillä olisi tämmöinen riippumaton laillisuusvalvoja, joka pystyy sitten myöskin antamaan vanhusten palveluihin ja oikeuksiin liittyviä laajempia suosituksia ja myöskin tekemään esimerkiksi vaikka vuotuisia selvityksiä. Sitten tässä mietinnössä ja keskusteluissa on myöskin nostettu esille lastensuojeluun liittyvät ongelmat. Lehtitietojen perusteella on tullut esille huomattavia puutteita erityisesti näissä monissa yksityisissä lastensuojelulaitoksissa. Tässä muistaakseni jossakin puheenvuorossa nostettiin esille vammaisiin ja laitoksissa oleviin, esimerkiksi vaikkapa päihdeasiakkaisiin, liittyvät itsemääräämisoikeuteen liittyvät rajoitukset. Nämä ovat välillä vähän sellaisia hankalia tapauksia. Joissakin tapauksissa joudutaan punnitsemaan varmasti sellaisia seikkoja kuin milloin henkilö on vaaraksi itselleen tahi toisille, ja sitten toisaalta myöskin sitä, että tämä itsemääräämisoikeus on kyllä meillä perustuslaissa varsin korkealla. Ja silloin, kun ei ole varmuutta, miten hyvin ihminen ymmärtää omaa tilaansa, tämäntyyppisistä asioista varmasti joudutaan sitten siinä käytännön työssä niitä rajanvetoja tekemään, esimerkiksi toisten turvallisuuden takaamiseksi. Täällä valiokunnan mietinnön lopussa sanotaan hyvin, että ”oikeusasiamiehen toiminnan painopiste on siirtynyt yhä selvemmin viranomaisten toiminnan valvonnasta ihmisten oikeuksien edistämiseen”. Oikeastaan tästä viimeisestä asiasta haluaisin vähän laajentaa keskustelua siihen, mistä nyt viime aikoina meillä on käyty kovasti keskustelua, eli tähän apulaisoikeusasiamiehen uuteen linjaukseen: hän pitää ongelmallisena sitä, että kirkkotilaa käytetään joulujuhlanpitopaikkana, ja on katsonut, että sillä on tämmöisiä omia erityisiä uskonnollisia merkityksiä. Tässä yhteydessä haluaisin korostaa sitä positiivisen uskonnonvapauden henkeä, mikä meillä Suomen perustuslaissa on, ja myöskin muistuttaa siitä, että meillä perustuslakivaliokunta on aikanaan linjannut, että meillä voi olla koulun joulujuhlassa näitä kristilliseen kulttuuriperintöön kuuluvia elementtejä, kuten vaikkapa jouluevankeliumi tai ”Enkeli taivaan” tai joulukuvaelma. Sitten toisaalta on mahdollista järjestää myöskin erillinen jumalanpalvelus, jolloin niille, jotka eivät siihen halua osallistua, on olemassa rinnakkainen ohjelma. Nyt tästä, johon myöskin Opetushallituksen ohjeet ovat tähän asti perustuneet, on apulaisoikeusasiamies tehnyt uudentyyppisen linjauksen. Elikkä hän katsoo, että vaikka tuolla kirkkotilassa suoritettu joulujuhla olisi Opetushallituksen ohjeitten mukainen elikkä ei sisältäisi muita tunnustuksellisia piirteitä, siellä olisi ainoastaan nämä kristilliseen kulttuuriperintöön kuuluvat elementit, niin siitä huolimatta kirkkotila on ongelmallinen pitopaikka. Tämä varmasti aiheuttaa tällä hetkellä kouluissa aika suurta hämmennystä, koska vielä tämän vuoden puolella meillä on Länsi-Suomen ja Sisä-Suomen avi antanut ratkaisun, jossa toteaa, että päättäjäisjuhlan järjestäminen kirkkotilassa ei itsessään tee tilaisuudesta uskonnollisesti sitoutunutta. Varmaan monet koulut ovat tätäkin ohjetta pitäneet mielessään, kun ovat pohtineet sitä, missä koulun joulujuhlan voi pitää. On huomioitava se, että meillä on sellaisia kuntia, joissa yksinkertaisesti ei ole sellaisia tiloja, joihin saataisiin kaikki koulun oppilaat ja toisaalta heidän vanhempansa ja isovanhempansa tai ketkä kaikki haluavat tulla paikalle koulun joulujuhlaa seuraamaan. Sen tähden minun täytyy toivoa, että perustuslakivaliokunta, jonka jäseniä on täällä paikalla, pyytäisi apulaisoikeusasiamiestä kuultavaksi tällaisena oma-aloitteisena kuulemisena, koska minun mielestäni nyt on tärkeää selkeyttää tämä. Tämä on kuitenkin selkeästi ristiriidassa sen kanssa, mitä meillä perustuslakivaliokunta on aiemmin linjannut, ja toisaalta myöskin sen kanssa, miten Opetushallitus on siltä pohjalta sitten ohjeistanut kouluja. Jos ajatellaan vielä ihan sitä, mistä laissa puhutaan, niin perusopetuslaki ja perusopetusasetus eivät sinällänsä tunnista joulujuhlaa ollenkaan. Elikkä siellähän puhutaan koulun päättäjäisjuhlasta, ja sille on asetuksessa annettu tarkat ohjeet. Toisaalta tiedetään, että päivänavaukset tulee järjestää, mutta joulujuhla kuuluu niihin Opetushallituksen ohjeissa sanottuihin muihin koulun juhliin. Siitäkin näkökulmasta, kun tätä on pidetty lainvastaisena, tietysti täytyy kysyä, minkä lain vastaisena, kun laissa ei varsinaisesti ole määrätty, että joulujuhla tarvitsee järjestää. Sinällään toivon, että joulujuhlat jatkossakin saavat olla ja ne saavat olla myöskin siellä kirkkorakennuksessa, kunhan noudatetaan niitä Opetushallituksen ohjeita, jotka tähänkin saakka ovat olleet äärimmäisen toimivia. Täytyy toivoa, että tosiaan perustuslakivaliokunnassa tähän asiaan palattaisiin, koska kyllä meillä kirkkotilaa käytetään muuhunkin kuin pelkästään jumalanpalveluksiin. Siellä järjestetään konsertteja, ja esimerkiksi helsinkiläisissä kouluissa on järjestetty lakkiaisia, ja kutsuntoja on järjestetty seurakuntien tiloissa — joskus takavuosina on joku äänestyspaikkakin pidetty seurakuntien tiloissa. Siinä mielessä toivon, että nyt tähän uuteen linjaukseen kiinnitettäisiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa huomiota. Nämä perusteet pitäisi saada nytten selväksi. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-13T16:28:36,2019-11-13T16:36:10,Hyväksytty,1.1 2019_63_70,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Nyt olisi hyvä, jos me pitäytyisimme pääasiassa tässä vuoden 2018 kertomuksessa. Mutta kun tämä asia nousi esille, niin voitaneen tehdä niin — sopiiko, että teemme niin? — että otetaan lyhyt debattikierros, niin että suurin piirtein yksi per ryhmä saisi käyttää puheenvuoron, ja sitten kuullaan oikeusasiamiehen vastauspuheenvuoro tähän. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää tässä puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_71,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Essayahin viittaamalla tavallahan perustuslakivaliokunta poikkeuksellisesti otti viisi vuotta sitten tämmöisen yhden ratkaisun puntaroitavakseen. Kun siinä tilanteessa oli vielä Opetushallitus kirjoittamassa ohjeistuksiaan koulujen työtä koskien, muun muassa näitä juhlatilaisuuksia ja eri uskonnonharjoittajien ja uskonnottomien huomioon ottamista niissä, niin oli ikään kuin semmoinen poikkeuksellinen sosiaalinen tilaus sille, että katsottaisiin sitten perustuslakivaliokunnassa vähän leveämmillä hartioilla, mikä oikea tulkinta olisi. Ja minun nähdäkseni se on toteutunut hyvin niin näissä opetushallinnon ohjeissa kuin koulukohtaisessa käytännössäkin. Tuossa ratkaisussahan ei otettu kantaa näihin rakennuskysymyksiin, ja se onkin ikään kuin toisen messun väärti. Meillä on niin monenlaisia rakennuksia, seurakuntasaleja erilaisia: joissakin tuskin huomaa, että se on kirkon tilaa, ja sitten on taas puhtaasti hyvinkin selvästi erottuvia kirkkorakennuksia, joissa [Puhemies koputtaa] saatetaan tällaisia yhteisiä koulujen tilaisuuksia pitää. Minusta ei ehkä ole oikea tapa se, että nyt vaadittaisiin juuri tätä yksittäistä ratkaisua mihinkään laajempaan käsittelyyn, vaan [Puhemies koputtaa] jatkossa sitten perustuslakivaliokunta voisi muiden asioiden yhteydessä miettiä, onko tarvetta näitä opetushallinnon [Puhemies: Aika!] ohjeistuksia katsoa tarkemmin, miten ne ovat ajan tasalla. Ja näin pikaisesti luettuna vaikutti ihan hyvin perustellulta tämä [Puhemies: Aika, minuutin puheenvuoro!] apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-13T16:36:50,2019-11-13T16:38:33,Tarkistettu,1.1 2019_63_72,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta eduskunnan oikeusasiamies tekee arvokasta työtä. Meillä on paljon ongelmia lastensuojelussa, perheiden asemassa, velallisten asemassa ja monessa muussa. Jotenkin tuntuu, että tämä yhteiskunta on mennyt aika päälaelleen, kun meidän ylimmät laillisuusvalvojamme joutuvat miettimään tämmöisiä asioita kuin Suvivirsi ja joulujuhlat, tämäntyyppisiä asioita, jotka ovat kuuluneet meidän perinteisiimme iän kaiken. Minusta niiden pitäisi olla niin itsestään selviä asioita, että me emme oikeudellista niitä. Ne ovat suomalaista kulttuuria, suomalaista perinnettä, niin että minä en oikeastaan edes ymmärrä tätä keskustelua. Minusta meidän pitäisi saada elää täällä niin kuin ennenkin, ja jos joku siitä pahastuu, niin hän on sitten poissa niistä tilaisuuksista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-13T16:38:38,2019-11-13T16:39:26,Tarkistettu,1.1 2019_63_73,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että perinteistä tulisi luopua, vaan itse asiassa meidän pitää Suomessa myös puolustaa ja pitää yllä suomalaisia perinteitä. Niin kuin tässä edellä kollega Essayah toi esille, meillä on onneksi nyt se tilanne, että Suvivirsi saa soida ja Hoosianna kaikua myös koulujen juhlissa. Se on arvokas osa meidän perinnettämme. Tässä apulaisoikeusasiamiehen kannanotossa otettiin myös tilaan itse asiassa kantaa — apulaisoikeusasiamieshän totesi, että tilalla on uskonnollinen merkitys — ja tämä laittaa kyllä tilanteen aika ongelmaiseksi. Meillä on kirkko toivonut, että kirkkoja voisi käyttää monipuolisemmin, ja siellä on pidetty ylioppilasjuhlia, siellä on pidetty erilaisia konsertteja ja muita. Jos nämä kaikki nyt rajataan pois, niin olemme varsin erikoisessa tilanteessa. Itse toivon, että perustuslakivaliokunta ottaa tähän asiaan kantaa ja pohtii sitä, onko se tila itsessään nyt sitten rajoittava [Puhemies koputtaa] tekijä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-13T16:39:27,2019-11-13T16:40:40,Tarkistettu,1.1 2019_63_74,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itse jotenkin mieltänyt perustuslakivaliokunnan jäsenenä niin, että me emme ehkä sinänsä tartu yksittäisiin kysymyksiin. Tällaisessa tilanteessa, kun on kyse apulaisoikeusasiamiehen lausunnosta, josta on leimahtanut monenlaisia ristiriitaisia väitteitä sisältävä julkinen keskustelu, tietysti voisi olla hyvä, jos apulaisoikeusasiamies itse tarkentaisi, mitä hän on tarkoittanut. Mutta jos nyt itse kerron, miten itse ymmärsin, niin olen ymmärtänyt niin, että apulaisoikeusasiamies otti kantaa siihen, että ei ole ok se, että koulun joulujuhla ikään kuin kauttaaltaan muistuttaa tämmöistä uskonnollisen riitin kaavaa. Ja sen varmasti jokainen meistä ymmärtää, ja omalla kohdalla ei ehkä toivoisi, että oma lapsi osallistuisi sellaiseen joulujuhlaan, jossa olisi esimerkiksi sellaisen uskonnollisen riitin tunnusmerkkejä, jotka eivät ole sitä omaa lähiuskontoa. [Leena Meren välihuuto] Elikkä tästä tullaan tietysti tähän yhdenvertaisuuskysymykseen, voidaanko puhua yhdestä suomalaisesta kulttuurista [Puhemies koputtaa] vai onko niin, että meillä kuitenkin [Puhemies koputtaa] on uskonnon- ja sananvapaus [Puhemies: Aika!] Suomessa ja pitäisi välttää ikään kuin sitä, että pakotetaan ihmisiä [Puhemies: Aika!] yhteen muottiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-11-13T16:40:41,2019-11-13T16:42:07,Tarkistettu,1.1 2019_63_75,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta käydä tämä lyhyt debatti. Ensinnäkin täytyy sanoa, että minä erotan ne kaksi asiaa toisistaan. On niitä tiloja, joissa pidetään koulun joulujuhla, ja en katso sen yhdistämistä siihen — vaikka maksan kirkollisveroa ja kannan siinä mielessä korteni kekoon näitten tilojen ylläpidosta — että meillä on jumalanpalveluksen yhteydessä koulujen joulujuhla ja todistustenjako... [Sari Essayah: Ei siitä ole kysymys!] — Niin joo, mutta tämä on minun näkemykseni. — Minä haluan myös kunnioittaa sitä puolta, että kukaan ei voi sanoa kirkolle, että me pidämme täällä nyt konsertin taikka jotain. Kirkolla on se oma näkemyksensä. En minä voi mennä häissä laulamaan jotakin tiettyä kappaletta, mitä hääpari itse toivoo, vaan kirkolla, ja oletettavasti siinä kohtaa rovastilla ja suntiolla, on se määräämisvalta siellä kirkossa. Pitää nähdä, että tämä toimii myös toisin puolin. Kyllä kirkko on itsenäinen toimija. Ja niin kuin edustaja Heinonen sanoi, [Puhemies koputtaa] kyllä me Suvivirren ja Hoosiannan voimme siellä koulunkin juhlassa laulaa, [Puhemies: Aika!] ja minun mielestäni se on aivan oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-13T16:42:08,2019-11-13T16:43:26,Tarkistettu,1.1 2019_63_76,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä apulaisoikeusasiamiehen linjauksessa nousee esiin mielestäni ennen kaikkea kysymys siitä, onko kirkkotilassa oleskelu sinänsä uskonnonharjoittamista, onko kirkkotilalla sinänsä uskonnollinen merkitys. Perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut sen, että kristilliset juhlatraditiot, esimerkiksi virsi, ovat osa suomalaista kulttuuria — eli nekään eivät ole sinänsä, yksittäinen virsi, vielä uskonnon harjoittamista, tai joulukuvaelma ei ole uskonnon harjoittamista — niin että ihmettelen kyllä sitä, miten pelkkä kirkkotila katsotaan ikään kuin uskonnon harjoittamiseksi, jos siellä järjestetään aivan samanlainen joulujuhla, joka voitaisiin järjestää vaikkapa siellä koulun liikuntasalissa. Sen vuoksi minäkin toivon — koska tämä on herättänyt nyt valtavan paljon hämmennystä ja tulisi muuttamaan monen koulun vakiintunutta, hyväksi havaittua käytäntöä — että tämä asia selvitettäisiin [Puhemies koputtaa] perustuslakivaliokunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-13T16:43:27,2019-11-13T16:44:38,Tarkistettu,1.1 2019_63_77,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän tätä keskustelua koululaisten menosta esimerkiksi johonkin juhlaan, joka on vaikka seurakunnallisessa rakennuksessa, erittäin kummallisena. Koko meidän länsimainen kulttuurimme perustuu kristinuskoon ja siihen perinteeseen, mikä sieltä tulee, ja sitten yhdellä lausunnolla lähdetään tämä haastamaan. Käytännössähän tässä on kysymys siitä, että hyvin pieni vähemmistöryhmä alkaa tässä maassa määräillä, miten tätä kasvatusta tehdään. [Leena Meri: Se on juuri näin!] Seurakuntien ja koulujen ja koko tämän meidän yhteisömme kannalta pidän tämän hyvän viestin saavuttamista, että nämä juhlat järjestetään suomalaisen perinteen mukaan, äärimmäisen tärkeänä. Pidän tätä keskustelua, mitä tässä käydään tämän asian ympärillä, erittäin pelottavana näköalana tulevaisuuteen. Kun menen johonkin toiseen maahan vierailulle — olkoon se sitten vaikka roomalaiskatolinen maa, vaikka Espanja taikka Etelä-Amerikassa joku valtio, taikka sitten islamilainen valtio — niin heillä on omat perinteensä, joiden mukaan he juhlansa järjestävät, enkä varmasti avaa suutani, että teidän on luovuttava tästä. Pidän tätä keskustelua aivan järkyttävänä. Kyllä kristityssä maassa pitää olla sen maan perinteet, muuten ei tule mitään. [Leena Meri: Hoskosen linja pelaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-13T16:44:39,2019-11-13T16:45:47,Tarkistettu,1.1 2019_63_78,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Miksi asioista, jotka ovat tavallisia perinteitä ja käytännössä toimivia, tehdään iso yhteiskunnallinen ongelma? Tätä on varmasti pohtinut moni suomalainen viime päivinä. Perustuslakivaliokuntahan on todennut käytännössä nimenomaan, ettei valiokunnan tarkoituksena ole ollut muuttaa käytäntöä erilaisten koulun perinteeseen kuuluvien tilaisuuksien, kuten lukukauden päättäjäisten, osalta ja että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Nyt kuitenkin ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies on pitänyt ”lähtökohtaisesti ongelmallisena myös koulun lukukauden päättäjäisjuhlan järjestämistä kirkkosalissa, sillä se on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä”. Tämä oli suora lainaus sieltä ratkaisusta. Eli siinä on problematisoitu paitsi juhlan sisältö myös itse kirkkotilan käyttäminen. Saako siis Etu-Töölön lukio järjestää lakkiaiset Temppeliaukion kirkossa? Entä saavatko Porolahden peruskoulun musiikkipainotteiset luokat pitää soitinopetukseen kuuluvia esiintymisiään Itä-Helsingin kirkoissa? Kysyin tätä Opetushallituksen lakimieheltä tänään. Hän ei osannut vastata. Rehtorit pohtivat tällä hetkellä näitä kysymyksiä, juhlakauden alla, [Puhemies koputtaa] ja todella kiinnostaa, [Puhemies: Aika!] onko oikeusasiamiehellä tähän nyt sitten vastausta. Voi olla perusteltua, [Puhemies: Aika!] kun näyttää siltä, että tämä on jännitteinen valiokunnan käytännön kanssa, [Puhemies koputtaa] että perustuslakivaliokunta tähän jossain yhteydessä ottaa... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-13T16:45:48,2019-11-13T16:47:14,Tarkistettu,1.1 2019_63_79,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Nyt on äärimmäisen tärkeää ratkaista tämä uusi linjaus, että siitä välittyy itsessään uskonnollisia merkityksiä ja että lähtökohtaisesti on ongelmallista pitää tilaisuuksia kirkkosalissa. Tähän mennessä ei ole ollut, kunhan se on noudattanut Opetushallituksen ohjetta, joka on perustunut perustuslakivaliokunnan viisaisiin ja hyviin linjauksiin. Eli nyt olisi tärkeää selvittää tämä ristiriita, ja sen takia sitä toivon. Vaikka edustaja Koskinen täällä sanoi, että tämä on yksittäiseen asiaan puuttumista, niin ei ole, koska tämä koskettaa nyt koko tätä juhlaperinnettä, josta perustuslakivaliokunta on aikaisemmin linjannut, ja sen takia tämä ei kosketa yksittäistä asiaa. Sen sijaan olisin toivonut, että apulaisoikeusasiamies olisi koskettanut vain yksittäistä asiaa elikkä hän olisi ottanut kantaa tähän Kouvolan Naukion koulun tilanteeseen, jossa ilmeisesti on tapahtunut, todennäköisesti, ylilyönti, ja hän olisi lausunut siitä, mutta kun hän sen lisäksi lähti lausumaan siitä, että nyt kaikki kirkkorakennukset ollaan tehty jollakin tavalla itsessään uskonnollisia merkityksiä välittäviksi tiloiksi, joissa pidetään ongelmallisena lähtökohtaisesti pitää koulujen [Puhemies koputtaa] juhlia, niin tämä muuttaa koko tämän konseptin. Sen takia minä toivon, että perustuslakivaliokunta ottaa tämän asian käsittelyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-13T16:47:15,2019-11-13T16:48:29,Hyväksytty,1.1 2019_63_80,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,Ja haluaako oikeusasiamies Jääskeläinen vastata tähän? — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_81,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Tosiaan tästä apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisusta nousi viikonloppuna kohua. Ymmärtääkseni ainakin osittain se kohu johtui siitä, että tätä itse päätöstä ei ollut saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivuilla tuolloin viikonloppuna. Se taas johtuu siitä, että meillä on ihan julkisuuslakiin perustuvana käytäntönä se, että asianosaisten pitää saada tieto ratkaisusta ennen kuin se julkaistaan. Nyt tietojeni mukaan tämä ratkaisu oli viime viikon puolessavälissä laitettu menemään asianosaisille ja se olisi laitettu verkkoon tämän viikon alussa, mutta nyt sitten asianosaisten taholta tämä päätös oli tullut julkisuuteen, ja viikonloppuna taas sitten ei sitä pystytty verkkoon viemään. Minä en voi lähteä kommentoimaan ja arvioimaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua. Apulaisoikeusasiamiehet käyttävät heidän käsiteltävänään olevissa asioissa samaa toimivaltaa kuin oikeusasiamies, ja oikeusasiamies ei ole apulaisoikeusasiamiesten esimies eikä voi esimerkiksi ottaa uudelleen ratkaistavakseen apulaisoikeusasiamiehen ratkaisemaa asiaa. Sen voin sanoa, että olen lukenut tämän päätöksen ja itse en näe, että tämä olisi ristiriidassa minkään olemassa olevan perustuslakivaliokunnan kannanoton kanssa. Se kysymys, johon tämä keskustelu on nyt ehkä täsmentynyt — voidaanko koulun päättäjäisjuhlaa järjestää kirkkotiloissa silloin, jos siihen ei sisälly mitään muita uskonnon harjoittamiseen viittaavia elementtejä kuin se kirkkosali — on sellainen kysymys, johon nyt tässä päätöksessä olevien tietojen taikka minulla muutoinkaan olevien tietojen mukaan perustuslakivaliokunta ei ole nimenomaan ottanut kantaa. Tästä päätöksestä käy ilmi, että vähän tähän liittyvää aikaisempaa laillisuusvalvontakäytäntöä on ollut. Ehkä voin ne tässä nostaa esille siltä varalta, että nämä eivät kaikkien tiedossa olisi — ehkä vähän antaa perspektiiviä tähän. Täällä on vuonna 1996 oikeusasiamies — tämä on varmaan ollut oikeusasiamies Lauri Lehtimaja, uskoisin tämän ajankohdan perusteella, en nyt ihan varma ole, mutta olettaisin, että näin on — arvioinut uskonnollisten yhdyskuntien omistamien tilojen käyttämistä äänestyspaikkoina kunnallisvaaleissa. Oikeusasiamies totesi, että tulisi pyrkiä siihen, että vaalihuoneistot ovat aatteellisilta kytkennöiltään mahdollisimman neutraaleja. Uskonnon harjoittamiseen nimenomaan tarkoitettujen tilojen, kuten esimerkiksi kirkkosalin, käyttäminen vaaleissa äänestyspaikkana ei oikeusasiamiehen mukaan ollut asianmukaista. Sitten apulaisoikeusasiamies on vuonna 2009 arvioinut asevelvollisten kutsuntatilaisuuden järjestämistä uskonnollisten yhteisöjen tiloissa. Tässä ilmeisesti ei ole kirkkosaleista kysymys vaan jostakin muusta uskonnollisen yhteisön tilasta, ja tämän apulaisoikeusasiamies on arvioinut jossakin määrin ongelmalliseksi. Ja nyt apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on pitänyt lähtökohtaisesti ongelmallisena koulun lukukauden päättäjäisjuhlan järjestämistä kirkkosalissa. Mutta tosiaan tähän kysymykseen tietääkseni ei perustuslakivaliokunnan kannanottoa ole, ja jos sellainen tulee, niin se on perustuslakivaliokunnan asia, mutta  tietenkään apu-laisoikeusasiamies ei ole voinut ottaa huomioon mitään sellaista kantaa, jota ei perustuslakivaliokunnan taholta ole vielä otettu. Tämä ehkä tältä osin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q11887755,Male,1960-02-24,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2019-11-13T16:48:54,,Hyväksytty,1.1 2019_63_82,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistaan ja tähän itse asiaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_83,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on todellakin tärkeitä asioita käsiteltävänä, ja tämän käsittelyn yhteydessä ovat nousseet erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanne ja puutteet esimerkiksi vanhustenhoidossa ja lastensuojelussa, joihin on syytä suhtautua vakavasti. Poliisikantelut ovat tämän kertomuksen mukaan yksi suurimmista kanteluryhmistä, mikä liittyy tietysti siihen, että poliisi joutuu lakisääteisiä tehtäviä hoitaessaan puuttumaan perus- ja ihmisoikeuksiin esimerkiksi pakkokeinoja käyttäessään. Kiinnitän huomiota siihen, että hallintovaliokunta nostaa aika voimakkain sanankääntein esiin sen, miten tähän vaikuttavat nimenomaan poliisin resurssit, niiden suuntaaminen, poliisien määrä ja se, että meillä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna poliisin henkilöstöresurssit ovat valitettavasti edelleen heikolla tasolla. On hyvä, jos tätä poliisien määrää pystytään jonkin verran nostamaan, mutta kiinnitän huomiota siihen, että eduskuntaryhmät ovat aiemmin sopineet selvästi korkeammasta tasosta kuin mihin nyt tämän vaalikauden aikana ollaan näillä näkymin pääsemässä. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä todellakin tämä poliisitilanne on johtanut siihen, että poliisi joutuu priorisoimaan vakavampien rikosten tutkintaa ja kiireellisiä hälytystehtäviä ja keskittämään sitten niitä resurssejaan suurimpiin asutuskeskuksiin, mikä vaikuttaa esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden turvallisuustilanteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-13T16:53:38,2019-11-13T16:55:51,Hyväksytty,1.1 2019_63_84,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin poliisin tilanne Suomessa on hieman epätasaisesti jakautunut, eikä ihan vähän olekaan. Pohjois-Karjala maakuntana näyttää ehkä karseimmillaan sen, mikä tämä tilanne tänä päivänä on. Kyllä Joensuussa on poliiseja niin paljon, että joskus ihan ihmetyttää, kun niitä on todella joka nurkka täynnä siellä, kun ajelevat kaupungilla eri yhteyksissä, mutta jos vaikka ilomantsilainen Möhkön mummo soittaa, että sudet ovat pihalla, tulkaa apuun, niin ei varmasti tulla apuun. Sen jokainen tietää, että se puhelu menee ihan hukkaan. Ei, apua ei tule, apua ei kuulu. Ehkä kuvaava tilanne oli esimerkiksi se, että kun viime syksynä alkoi karhunmetsästys, tämä niin sanottu valvottu jahti, niin kyllä valvontaa oli silloin, poliiseja oli Ilomantsissa kiitettävästi. Jopa minun kesämökkini tienvarressa, jossa ikinä ennen en ole poliisia nähnyt, oli poliisiauto. Mitä lienee odotellut, tuskin allekirjoittanutta. Sitä haluaisin oikeusasiamiehelle korostaa nyt, että turvallisuuden kannalta poliisin näkyminen kunnissa on aivan äärimmäisen tärkeä asia. Meillä on se tilanne harvaan asutulla alueella... Suurin osa Suomen pinta-alastahan on semmoista niin sanottua metsäistä Suomea, josta taajamat puuttuvat. Siellä täällä voi pikku kuntakeskus olla, mutta ne muut, jotka asuvat sen taajaman ulkopuolella, ovat aivan turvattomassa asemassa. Apua ei saa, vaikka soittaisi. Niin monta esimerkkiä voisin kertoa, mutta ajan lyhyyden takia en niihin mene. Totean vain poliisin tilanteesta niillä alueilla: välimatkat ovat niin pitkät, että apua ei tule. Meidän — Ilomantsi on kotikuntani — Ilomantsin osalta on pelastus ollut se, että meillä on Rajavartiolaitos. PTR-yhteistyön puitteissa poliisi kyllä antaa sitten määräyksen rajavartijoille hoitaa joku turvallisuustehtävä loppuun tai aloittaa sen turvallisuustehtävän hoitaminen, ennen kuin he itse ennättävät paikalle. Sehän on tämän kyseisen lain mukaan täysin mahdollista. Ilman Rajavartiolaitoksen erinomaista, osaavaa työtä olisimme todella pulassa. Totta kai se on tästä salista kiinni, mitä rahoja löytyy ja miten ne kohdennetaan, mutta kyllä eduskunta saa tässä katsoa peiliin. Se turvallisuudentunne tuolla maaseutukunnissa on ollut heikkoa, varsinkin viime aikoina tämä susitilanne on karannut täysin käsistä. En tiedä, mitkä ovat oikeusasiamiehen kaikki instrumentit, mitä hän voi asian suhteen käyttää. Eduskunnalla niitä varmaan löytyy, jos haluja löytyy. Jos ei tähän turvallisuustilanteeseen ja nimenomaan näihin susitilanteisiin puututa kohta lähiaikoina oikeasti... Tämä tällainen on järjetöntä paapomista. On ihan käsittämätöntä, että jos ihminen menee toisen pihamaalle luvatta, siinä rikotaan kotirauhaa ja vaikka mitä rikotaan ja se ihminen tullaan poistamaan poliisin toimesta hyvin äkkiä. Mutta kun kävin riistainfossa tuossa läheisessä kokoushuoneessa viime vai oliko toissa viikolla, niin siellä tuntui, että kyllä sudet saavat pihalla juoksennella vapaasti. Pienet lapset, jotka siellä leikkivät, ottavat joka päivä riskin, että henki voi mennä, kun sinne menee. Suomessa on tässä menty kyllä sellaisiin ulottuvuuksiin, että näissä keskusteluissa ei ole mitään järkeä. Ihmisillä pitää olla turvallista, asuivatpa he kaupungissa [Puhemies koputtaa] tai maaseudulla. [Puhemies koputtaa] Siitä on pidettävä ehdottomasti kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-13T16:55:52,2019-11-13T16:59:02,Hyväksytty,1.1 2019_63_85,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan pakko kommentoida tähän perään edustaja Hoskosen puheenvuoroa tuosta ongelmasta. Olen samaa mieltä, että häirikkösusiongelmaan pitää puuttua, mutta nyt minä en oikein ymmärtänyt sitä, että kun sanoitte, että rikkoo kotirauhaa, niin tarkoititteko, että eduskunnan oikeusasiamiehen pitäisi alkaa tutkia sitten susien liikkumista. Se vähän minua tuossa huvitti. [Hannu Hoskosen välihuuto] — Hyvä korjaus, näin ajattelin. Tämä näin illan kevennykseksi, tuskin sitä tarkoititte. Ensimmäistä kertaa nyt on kokeiltu sellaista, että kun perinteisesti perustuslakivaliokunta on antanut mietinnön laillisuusvalvojien kertomuksista, niin nyt kun tästä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta on kysymys, niin nyt on eduskuntakäsittelyä uudistettu siten, että myös tietyt substanssivaliokunnat ovat saaneet antaa lausunnon. Lakivaliokunta antoi omasta osuudestansa, ja kuulimme asiantuntijoita ja pidimme erittäin hyvänä sitä, että oikeusasiamiehen kertomus pitää sisällään myös erikseen koottuja tietoja siitä, mikä on ollut eduskunnan oikeusasiamiehen käsitys uusista lainsäädäntöhankkeista, siitä mitä olisi hyvä uudistaa. Olemme lisäksi ottaneet kantaa muun muassa vankeinhoitoon, lastensuojeluun ja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Tämä koko lausunto on luettavissa, en ala sitä täällä nyt tavaamaan alusta loppuun. Mekään emme tietenkään lakivaliokunnassa ole ottaneet kantaa yksittäisiin ratkaisuihin emmekä kannanottoihin, vaan nehän on tehnyt oikeusasiamies toimivallallaan. Täällä käytiin hyvää keskustelua uskonnon ja kulttuurin harjoittamisesta. En enää siihen palaa, totean vain sen, että suomalainen perinne on hieno ja haluaisin sen säilyvän, kuten kristillisten perusarvojen Suomessa, jotka eivät välttämättä ole sidottuja uskontoon vaan ovat tämmöisiä eurooppalaisia, yleisiä demokraattisia käsityksiä. Kuluvalle vuodelle oikeastaan antaisin tällaiset terveiset: Lastensuojelu puhuttaa tosi paljon, ja tässä esimerkiksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän perustuslakivaliokunnan jäsen edustaja Immonen toi esiin lastensuojelulaitosten ja lastensuojelutoimijoiden valvonnan. Se puhuttaa usein, miten voisimme estää esimerkiksi sen tyyppiset asiat kuin oli aikanaan tämä pikku-Eerika-tapaus, joka meitä kaikkia ravisteli. Nyt luin eilisestä Iltalehdestä, että käsitellään viime vuonna tapahtunutta asiaa: Oulussa on alkanut eilen käräjäoikeudessa käsittely, jossa syytetään lapsen toista vanhempaa — tämä vanhempi on alaikäinen — siitä, että ensikodin tiloissa — he asuvat ensikodissa — on tapahtunut lapsen pahoinpitely. Tämä on vähän yli kolme kuukautta vanha lapsi, jota on tosi pahasti potkittu ja ravisteltu siten, että hänelle on tullut aivovamma ja pysyviä vammoja. Oikeastaan tämmöisestä antaisin evästystä, että pitäisikö vähän selvittää, mikä ensikotien asema on. Silloin ollaan jo lastensuojelutoimenpiteiden parissa, kun asutaan tämmöisessä ensikodissa. Se on tarkoitettu siihen tukemiseen. Miten voi olla mahdollista, että silloin kun toimenpiteet ovat jo käynnissä, pienelle lapselle voi tapahtua jotain näin vakavaa? Olisin tämän halunnut tuoda esille jo siinä keskustelussa, kun puhuimme lasten ja perheen asemasta, kun oli tämä keskustelualoite. Tuntuu jotenkin surulliselta, että toiset ihmiset — kuten itse olen tämän kokenut — eivät ole olleet oikeutettuja saamaan eivätkä ole saaneet sitä iloa saada lapsia ja sitten on ihmisiä, jotka eivät välitä siitä eivätkä koe sitä rakkautta ja tunnetta, kun heillä on lapsi. Tämmöisissä tilanteissa pitäisi helpommin puuttua ja ehkä sitten tosiaan ottaa lapsi pois siten, että hänet annetaan sellaisille vanhemmille, esimerkiksi helpottamalla adoptiota, että oikeasti lapsi saisi rakastavan kodin. Kuten edustaja Immonen sanoi, kaiken keskiössä pitää olla lapsen etu, joka ei varmasti toteudu silloin, kun tämmöisessä tilanteessa, mitä kuvailin, lapsi saa pysyvän vamman, kun mietitään täysin puolustuskyvytöntä ihmistä. Kyllä silloin meillä lastensuojelun täytyy olla tässä tilanteessa epäonnistunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-13T16:59:02,2019-11-13T17:03:44,Hyväksytty,1.1 2019_63_86,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus on kaikkein tärkeimpiä raportteja, joita tässä salissa käsitellään. Ihmisarvot ovat perustavia arvoja, joille hyvinvointivaltio minun mielestäni rakentuu. Perusoikeudet ovat sananmukaisesti perustavia oikeuksia, joissa yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen on hyvin tärkeää. On erityisen tärkeää, että oikeusasiamies kiinnittää huomiota hyvinvointivaltion keskeisiin epäkohtiin, joita valitettavasti on, kuten täällä on todettu. Esimerkiksi lastensuojelu on ollut viime aikoina otsikoissa, kiitos paitsi oikeusasiamiehen myös oikeuskanslerin ja tutkivien journalistien. Lastensuojelulaitoksiin kohdistuva valvonta on osoittautunut riittämättömäksi, ja lukuisten lastensuojelulaitosten toimintatavat ovat myös osoittautuneet kyseenalaisiksi, erityisesti nämä rajoittamistoimenpiteet. On ilmeistä, ettei valvonnan resursseihin ole panostettu riittävästi. Avien resurssipula on ilmeinen, ja niiden tilanne vaihtelee voimakkaasti eri puolilla maata. Esimerkiksi Pohjois-Suomen avin tilanne on kuulemani mukaan ollut erityisen vaikea. Tietääkseni lisätalousarvioissa on tullut aveille lisää määrärahoja, mutta tilannetta on tarpeen seurata huolellisesti. Ja mitä tulee näihin laittomiin rajoitustoimenpiteisiin, joita lastensuojelulaitoksissa on toteutettu, toimeenpantu, niin on hyvä, että sosiaali‑ ja terveysministeriössä toimii paraikaa työryhmä, joka tutkii sitä, miten tähän tulisi puuttua ja onko esimerkiksi tarvetta päivittää lastensuojelun rajoittamistoimenpiteitä koskevaa lainsäädäntöä — vastahan se tosin viime kaudella oli meillä eduskunnassa — tai onko tarpeen esimerkiksi ohjeistusta tiukentaa tai muuten tähän puuttua. Mutta mielestäni tärkeintä nyt joka tapauksessa on se, että lastensuojelulaitoksessa toimivilla ihmisillä olisi ymmärrys siitä, kuinka lastensuojelulakia tulee tulkita, että kunnioitetaan huostaan otettujen lasten ihmisoikeuksia. Mitä tulee ylipäätään heikommassa asemassa olevien ihmisten palveluihin, niin valvonnassa on puutteita muuallakin kuin siellä lastensuojelussa. Näen itse yhtenä ongelmallisena asiana sen, että omavalvonta on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt, ja omavalvonta on juuri valvonnan keinona todettu monessa kohtaa riittämättömäksi, esimerkiksi vanhusten palveluissa. Mielestäni hyvin tärkeä kysymys on se, miten sitten omavalvontaa pitäisi kehittää, kun sitä mitä ilmeisimmin meillä kuitenkin jatkossakin tulee olemaan, ja minusta siihen pitäisi paneutua ihan omalla selvityksellään. Mielestäni myös eduskunnan pitäisi kiinnittää huomiota valvonnan kokonaisuuteen eli tulisi tarkentaa sitä, mikä on kuntien vastuu sen jälkeen, kun sopimus on allekirjoitettu jonkin palveluita tuottavan tahon kanssa, oli kyse sitten lastensuojelusta tai vanhusten palveluista tai vaikkapa vammaisten palveluista. Tietääkseni oikeuskanslerilla on vireillä omavalvonnan kehittäminen, ja jos näin on — toivottavasti on — niin pidän sitä erittäin tärkeänä asiana. Lopuksi haluan todeta vielä sen, että kun tällä kaudella toivottavasti saadaan sosiaali‑ ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus valmiiksi, niin siinä yhteydessä on meidän varmistettava se, että valvontaan kiinnitetään erityistä huomiota, sitä kehitetään siten, että vastuut ovat selvät, että valvontavastuita terävöitetään ja myös sanktiot laitetaan ajan tasalle. Vielä kiitos oikeusasiamiehelle tästä erinomaisesta raportista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-11-13T17:03:51,2019-11-13T17:08:27,Hyväksytty,1.1 2019_63_87,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Apulaisoikeusasiamies nostaa esiin tärkeän asian eli sen, miten järjestetään hyvää varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus tarkoittaa päiväkotia tai perhepäivähoitoa. Varhaiskasvatusta toteutetaan tilanteessa, jossa kuntien resurssit eroavat merkittävästi toisistaan. Tämä voi viime kädessä johtaa siihen, että yhdenvertaisuus ei enää toteudu eri paikkakunnilla tai yksittäisen lapsen kohdalla. Sivistysvaliokunnan mielestä on syytä selvittää keinoja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi varhaiskasvatuksessa. Kaikkia lapsia täytyy pystyä kohtelemaan tasavertaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-13T17:08:29,2019-11-13T17:09:12,Hyväksytty,1.1 2019_63_88,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,Ja haluaako lopuksi oikeusasiamies Jääskeläinen käyttää puheenvuoron? — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_89,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018>>>Kertomus K 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitän tästä keskustelusta. Ehkä haluan myös kiittää perustuslakivaliokuntaa sen tuosta kertomuksesta antamasta mietinnöstä. Ja ehkä senkin voin todeta, että mielestäni tämä mahdollisuus, että myös muut erikoisvaliokunnat kuin perustuslakivaliokunta saivat tällä kertaa halutessaan antaa lausunnon oikeusasiamiehen kertomuksesta, oli hyvä käytäntö ja antoi mahdollisuuden keskusteluun kunkin erikoisvaliokunnan toimialaan kuuluvista asioista. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q11887755,Male,1960-02-24,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2019-11-13T17:09:17,2019-11-13T17:10:05,Hyväksytty,1.1 2019_63_90,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 5/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2019 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 2/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_63_91,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 5/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2019 vp","Arvoisa puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien kertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018 ja sitä koskeva tarkastusvaliokunnan mietintö ovat nyt tässä käsittelyssä. Tarkastusvaliokunta on kuullut muun muassa tilintarkastajien puheenjohtajaa, eduskunnan pääsihteeriä ja hallintojohtajaa sekä eduskunnan henkilöstöjärjestöjä. Tilintarkastajien kertomukset ovat jälleen olleet niin sanotusti puhtaita, elikkä tilintarkastajilla ei ole ollut huomautettavaa. Tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Mietinnössään valiokunta on kiinnittänyt huomiota myönnettyihin määrärahoihin ja niiden käyttöön sekä toiminnan kuluihin ja niiden muutoksiin. Eduskunnan osalta valiokunta on nostanut esille ensinnäkin työn ruuhkautumisen ja henkilöstön jaksamisen erityisesti istuntokausien ja vaalikausien lopussa sekä tarpeen kehittää eduskunnan kansliassa toiminnan avoimuutta ja keskustelukulttuuria sekä kolmanneksi tarpeen jatkaa kansliassa toimia kestävän kehityksen edistämiseksi sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja nostanut esille myös sen, että on tärkeää seurata eduskuntakiinteistön sisäilmatilannetta jatkossakin. Päätösehdotuksenaan valiokunta on ehdottanut, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomusten johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+11.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-11-13T17:10:40,2019-11-13T17:12:37,Hyväksytty,1.1 2019_63_92,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 5/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, eduskunta on pystynyt melko hyvin toimimaan sille annettujen määrärahojen puitteissa, ja tarkastusvaliokunnalla ei ollut mitään huomautettavaa tämän asian suhteen. Sitä vastoin huoli työn ruuhkautumisesta ja henkilöstön jaksamisesta on kirjattu myös tähän mietintöön. Erityisesti valiokunnissa ja täysistuntotyötä tekevillä työtaakka on ajoittain ollut kohtuuton. Työntekijät venyvät ja joustavat täällä eduskunnassa työtilanteen mukaan, ja varmasti se kuuluu täällä työnkuvaan, mutta jossain kyllä menee myös joustamisen ja venymisen rajat. Nämä rajat ylittyivät viime kaudella monen työntekijän kohdalla. Toivottavasti tästä on nyt opittu eivätkä viime kauden tilanteet toistu, sillä kyllä tälläkin työpaikalla on löydettävä keinot, joiden avulla kohtuuton töiden ruuhkautuminen ja töiden liiallinen kuormittavuus voidaan estää. Puhemies! On myös tärkeää, että eduskunnan kulttuuri kehittyy sillä tavalla avoimempaan suuntaan, että täällä uskalletaan hyvissä ajoin tuoda oma uupuminen tai muut epäkohdat esille. Haluan toki tässä yhteydessä korostaa ja kaiken tämän puheen jälkeen haluan tuoda esille, että tämä eduskunta on kyllä varmasti todella hyvä työpaikka, siitä ei ole kysymys, mutta joka tapauksessa on uskallettava miettiä myöskin näitä epäkohtia ja uupumisen oireita, joita on tullut esille. Eduskunnan työpainetta voidaan helpottaa myös sillä, että lainsäädäntötyö paranee ministeriöissä. Viime kaudella tänne eduskuntaan tuli niin huonosti valmisteltuja lakiesityksiä, että niiden korjaamisessa ja paikkaamisessa jouduttiin tekemään paljon ylimäärästä työtä, ja sekin varmaan aiheutti lisärasitusta myöskin henkilökunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+11.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-13T17:12:39,2019-11-13T17:14:57,Hyväksytty,1.1 2019_63_93,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 5/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2019 vp","Arvoisa puhemies! Itselläni on se myönteinen tilanne, että saan olla tarkastusvaliokunnassa edelleen jäsenenä. Minulla on sieltä ihan hyviä kokemuksia viime kaudelta. Valiokunta tekee arvokasta, tärkeää työtä mielestäni sellaisessa hyvässä, voisiko sanoa, valtiopäivähengessä. Valiokuntahan harvoin edes äänestää asioista, pyrimme aina yksimielisyyteen, ja sitä kautta myös tämänkaltaisia asioita on hyvä käsitellä, mitä täällä tänään on käsitelty. Toivotan uudelle puheenjohtajalle voimia työssään. Hän on hienosti ottanut haltuun tämän. Tavallaan haluan tästä nyt vain yleisesti sanoa, koska usein viime kaudellakin näitä keskusteluja kävimme näistä tarkastusvaliokunnan sinänsä hyvin tärkeistä asioista. On hyvä, että valiokunta jälleen kerran tässä omassa mietinnössään kiinnittää huomiota muun muassa juuri tähän äskeiseen edustaja Mäkisalo-Ropposen käsittelemään asiaan. Täällä henkilöstön työhyvinvointi on hyvin tärkeää. Me olemme kyllä varmasti liian usein joutuneet näkemään tilanteita, missä työn ruuhkautuessa myös voimavarat joutuvat koetukselle henkilöstöllä. Sillä tavalla on mielestäni tärkeää, että se myös nostetaan näihin mietintöihin mukaan ja pyritään työn suunnittelun, kehittämisen ja kaiken kannalta jatkossa huomioimaan. Edustaja Mäkisalo-Ropponen tuossa edellä kiinnitti huomiota aivan olennaiseen asiaan eli siihen, mikä on tavallaan ministeriöistä tulevan ja ministereiltä tulevan lainsäädännön taso ja kuinka paljon sitten oletetaan, että täällä eduskunnassa pystytään ikään kuin kirjoittamaan lakia uusiksi. Ja sehän ei tietenkään sen tehtävä ole. Muistan, että jo pitkällä perspektiivillä, vuosikausienkin ajalta, on sellaisia kokemuksia, että aika ajoin eduskunta on omissa valiokunnissaan kirjannut mietintöihinsä, että olisi toivonut korkeampaa tasoa lainvalmistelulta. Enkä halua kyllä tällä puheenvuorolla siitä myöskään yhtään syyttää välttämättä ministeriöiden virkamiehiä, koska heillä on myös vastaavia paineita. Tiedämme, että näinä säästövuosina, mitä on ollut pitkään, myös ministeriöissä ovat resurssit joutuneet äärimmäisen tiukille. Siksi tietenkin pitää huomioida, että kaiken kaikkiaan on kansalaisen oikeusturvan kannalta tärkeää, että tästä talosta tulee hyvää, kehittynyttä lainsäädäntöä. Ja siitä me kaikki kannamme vastuuta paitsi lainsäätäjinä tässä eduskunnan salissa myös siinä, että voimme ikään kuin pitää huolta siitä, että henkilöstöllä on työskentelyolosuhteet, jotka kuitenkin palvelevat henkilöstön jaksamista ja motivaatiota ja kaikkea tätä tässä tärkeässä työssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T17:14:58,2019-11-13T17:17:46,Hyväksytty,1.1 2019_63_94,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 5/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2019 vp",Ja valiokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_95,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 5/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2019 vp","Kiitos, puhemies! Kiitos edustaja Viitaselle rohkaisusta ja kauniista sanoista ja kannustuksesta. Minäkin tahdon tarkastusvaliokuntaa kiittää siitä, että olemme tehneet erittäin hyvää yhteistyötä. Varmasti tästä tulee hyvä ja rakentava kausi, niin kuin edellisetkin tarkastusvaliokunnan kaudet ovat tässä talossa perinteisesti olleet. Halusin vielä kiinnittää huomiota tähän henkilöstön jaksamiseen. Mehän olemme tässä valiokunnan mietinnössä kiinnittäneet huomiota erityisesti eduskunnan käytössä oleviin resursseihin. Mutta käsitykseni on se, että siihen, että eduskunnassa voitaisiin helpottaa henkilöstöön kohdistuvaa painetta ruuhka-aikoina, auttaisi myös se, että ministeriöissä olisi aina ajantasaiset ja riittävät resurssit. Jos ministeriöstä ei pystytä siirtämään tarpeen tullen lisävoimavaroja valiokuntiin, niin silloin tietysti ollaan siinä tilanteessa, että ne henkilöt, jotka ovat erityisesti asiantuntijoita valiokunnissa, eivät sitten saa apua sieltä ministeriöstä. Eli kun puhutaan resurssien riittävyydestä, on huolehdittava paitsi eduskunnan riittävistä resursseista myöskin ministeriöiden riittävistä resursseista. Ja tämä koskee paitsi lainsäädännön valmisteluvaihetta myöskin sitä vaihetta, kun lakiesitykset ovat eduskunnassa. Silloin kun on kyse mittavista paketeista, niin kuin esimerkiksi viime kaudella oli tämä monituhatsivuinen sote-maakuntapaketti, tietysti tämä resurssipula on sitten ilmeinen molemmissa päissä, sekä ministeriössä että täällä eduskunnassa. Mutta näillä sanoilla kiitos kaikille hyvästä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+11.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-11-13T17:17:46,2019-11-13T17:19:51,Hyväksytty,1.1 2019_63_96,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 3/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_63_97,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on tosiaan käsittelyssä tarkastusvaliokunnan mietintö Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta eduskunnalle koskien puoluerahoituksen valvontaa 2018. Puoluelakiin sisältyy puolueita ja puolueyhdistyksiä koskevia velvoittavia säännöksiä rahoituksen avoimuudesta. Avoimuuden arvioidaan lisäävän luottamusta poliittiseen toimintaan ja parantavan siten myös äänestysaktiivisuutta. Lisäksi tavoitteena on myös ehkäistä korruptiota ja epäasiallisiin sidonnaisuuksiin perustuvaa vaikuttamista puolueiden toimintaan. Tarkastusviraston valvottavia ovat puoluelain perusteella puolueet, avustuspäätöksissä mainitut yhteisöt ja puolueiden lähiyhteisöt. Valvottavia on noin 150. Muut puolueyhdistykset, joita on noin 6 000, eivät ole tarkastusviraston valvottavia. Tarkastusvirasto valvoo puoluelain tarkoittamaa tukea, vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen ilmoittamista sekä puoluetukea. Ilmoitusvelvollisuus koskee vähintään 1 500 euron arvoisia tukia ja tietoa niiden antajista. Lain mukaan tueksi luetaan lähtökohtaisesti kaikki rahana, tavarana, palveluna tai muulla tavalla saadut suoritukset. Vain laissa nimenomaisesti mainitut suoritukset eivät ole tukea. Virasto antaa vuosittain kertomuksen eduskunnalle toimistaan puoluerahoituksen valvonnassa. Ilmoitusrekisteriin ilmoitettiin vuoden 2018 aikana tukisuorituksia yhteensä 2,8 miljoonan euron edestä. Tarkastusviraston mukaan osa vuonna 2018 tehdyistä ilmoitusten täydennyksistä on seurausta tehdyistä puoluerahoitustarkastuksista. Tarkastusvirasto teki vuonna 2018 tarkastukset kaikkiin yhdeksään eduskuntapuolueeseen, niiden 13 lähiyhteisöön sekä Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Savo-Karjalassa toimiviin piirijärjestöihin, joita tarkastettiin yhdeksän. Tarkastuksia tehtiin kaikkiaan 31. Viraston mukaan puoluerahoitusta koskevat ajantasaiset ilmoitukset ovat täydennysten jälkeen olennaisilta osilta oikein ja antavat tarkastettujen yhteisöjen saamasta tuesta olennaisilta osin oikeat tiedot. Myös tarkastettujen yhteisöjen kirjanpito on pääsääntöisesti hoidettu asianmukaisesti siten, että puoluelain säännösten valvonta on kirjanpidon perusteella toteutettavissa. Aiempien vuosien tavoin valvottavien yhteisöjen tilintarkastajien tilintarkastuskertomuksissa on edelleen puutteita. Tarkastusvirasto kiinnittää kertomuksessaan huomiota myös valtionavustusta koskevien avustusehtojen tulkinnanvaraisuuteen ja sopimusmenettelyjen puutteellisuuteen. Tarkastusvaliokunta on puolestaan nostanut esiin aiemmissa mietinnöissään puoluerahoitusta ja sen valvontaa koskevia kehittämistarpeita. Esimerkiksi puolueiden kaikkia ehdokkaita koskevia ehdokasmaksuja, joilla vakiintuneen tavan mukaan rahoitetaan yhteistä vaalityötä, on pidettävä luontevana osana vaalityön rahoitusta, eikä niitä pitäisi katsoa ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvaksi ulkopuoliseksi tueksi. Sama koskee kansanedustajalta perittäviä kansanedustajamaksuja. Niitä tulisi kohdella samalla tavalla kuin kunnallisista luottamustoimista perittyjä maksuja. Valiokunta on myös todennut, että uudet linjaukset tulee tehdä säädösmuutoksiin. Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on useita vaali‑ ja puoluerahoitukseen liittyviä kirjauksia koskien rahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä sekä ilmoitusmenettelyn ja valvonnan kehittämistä. Oikeusministeriö tulee asettamaan parlamentaarisen työryhmän selvittämään puoluelain, vaalirahoituslain ja vaalilain kehittämistarpeita. Työryhmän tehtäviin kuuluu hallitusohjelmaan sisältyvien kirjauksien lisäksi käsitellä myös tarkastusviraston esiin nostamat valtionavustukseen liittyvät huomiot sekä tarkastusvaliokunnan esittämät vaali‑ ja puoluerahoitusta koskevat kehittämistarpeet. Tarkastusvaliokunta pitää hyvänä, että asiaa koskevat säädöstarpeet tullaan nyt selvittämään. Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+12.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-11-13T17:20:24,2019-11-13T17:25:36,Hyväksytty,1.1 2019_63_98,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2018>>>Kertomus K 8/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puoluerahoituksen kehittämistarpeista on tässäkin salissa keskusteltu useampaan kertaan, ja siksi on hyvä, että nyt hallitusohjelmassa on useita vaali‑ ja puoluerahoitukseen liittyviä kirjauksia koskien rahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä sekä ilmoitusmenettelyn ja valvonnan kehittämistä. On hyvä, että ministeriö tulee asettamaan parlamentaarisen työryhmän selvittämään puoluelain, vaalirahoituslain ja vaalilain kehittämistarpeita, kuten valiokunnan puheenjohtaja äsken tuossa puheenvuorossaan mainitsi. Samassa yhteydessä voidaan sitten käsitellä myös nämä tarkastusviraston esiin nostamat valtionavustukseen liittyvät huomiot ja myös tarkastusvaliokunnan aiemmin nostamat kehittämistarpeet koskien vaali‑ ja puoluerahoitusta ja niiden valvontaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+12.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-13T17:25:37,2019-11-13T17:26:34,Hyväksytty,1.1 2019_63_99,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Eduskunnan tilintarkastajien  tilintarkastuskertomus  Valtiontalouden tarkastusviraston  tilinpäätöksestä,  toimintakertomuksesta  ja  kirjanpidosta  sekä   hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 4/2019 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 4/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_63_100,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Eduskunnan tilintarkastajien  tilintarkastuskertomus  Valtiontalouden tarkastusviraston  tilinpäätöksestä,  toimintakertomuksesta  ja  kirjanpidosta  sekä   hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 4/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on kuullut tätä asiaa käsitellessään muun muassa tilintarkastajien puheenjohtajaa, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaa sekä Valtiontalouden tarkastusviraston henkilöstöjärjestöjä. Tilintarkastajien kertomukset ovat jälleen niin sanotusti puhtaita, eli tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa niihin. Tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Mietinnössään tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota myönnettyihin määrärahoihin ja niiden käyttöön sekä toiminnan kuluihin ja niiden muutoksiin. Tarkastusviraston osalta valiokunta on jälleen nostanut esille viraston työhyvinvoinnin, kuten tarkastusvaliokunta teki myös viime kaudella. Valtiontalouden tarkastusvirastossa on suoritettu viime vuosina useita isoja uudistuksia. Erimerkkeinä voidaan mainita monitoimitiloihin siirtyminen ja siihen liittyvät uudet toimintatavat, uusi strategia vuosille 2019—2023 sekä vireillä oleva johtamisen ja organisaation uudistus. Työhyvinvointikyselyissä esille nousseet epäkohdat ovat tarkastusvaliokunnan kuulemisten pohjalta mitä ilmeisimmin seurausta uudistuksiin liittyvästä epävarmuudesta sekä toimintatapojen muutoksista. Tarkastusvaliokunta on katsonut, että johtamista tulee Valtiontalouden tarkastusvirastossa edelleen kehittää. Viraston henkilöstö täytyy huomioida uudistusten seurannassa, ja viestintää tulee parantaa. Tarkastusvaliokunta tulee jatkossakin seuraamaan VTV:n työhyvinvoinnin kehitystä. Päätösehdotuksenaan valiokunta on ehdottanut, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomusten johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+13.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-11-13T17:27:04,2019-11-13T17:29:41,Hyväksytty,1.1 2019_63_101,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien  tilintarkastuskertomus  Valtiontalouden tarkastusviraston  tilinpäätöksestä,  toimintakertomuksesta  ja  kirjanpidosta  sekä   hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 4/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tarkastusvirasto on toiminut myönnettyjen määrärahojen puitteissa hyvin, ja siinä ei todellakaan ollut mitään huomauttamista. Kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, niin tarkastusviraston toiminnassa ja kulttuurissa on ollut isoja muutoksia parin viime vuoden aikana, ja se on varmasti aiheuttanut osalle työntekijöistä myös ylimääräistä rasittuneisuutta ja uupumistakin. Kun toimintatavat, rakenteet ja johtaminen muuttuvat samanaikaisesti, on hyvin inhimillistä ja ymmärrettävää, että ihmiset kokevat nämä muutokset hyvin eri tavoin. Muutoksen keskellä oleminen on voimia vievää. Tärkeää on kuitenkin, että asiat ovat tulleet esille, ja toivottavasti epäkohdista ja myös mahdollisista työhyvinvoinnin puutteista voidaan organisaatiossa avoimesti puhua, sillä vaikeiden asioiden maton alle lakaiseminen estää niiden käsittelyä ja toiminnan kehittämistä. Kenenkään tunnetta esimerkiksi työhyvinvoinnin heikentymisestä ei voi kieltää eikä kumota, ja parhaimmillaan tämä asioiden esille tuominen ja käsittely auttaa koko työyhteisöä kehittämään toimintaansa. Mutta koska tämä muutosprosessin läpivieminen on vielä kesken, niin tarkastusvaliokunta todella päätti vielä seurata työhyvinvoinnin kehittymistä tarkastusvirastossa jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-13T17:29:42,2019-11-13T17:31:17,Hyväksytty,1.1 2019_63_102,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien  tilintarkastuskertomus  Valtiontalouden tarkastusviraston  tilinpäätöksestä,  toimintakertomuksesta  ja  kirjanpidosta  sekä   hallinnosta vuodelta 2018>>>Kertomus K 6/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 4/2019 vp","Arvoisa puhemies! Halusin tässä yhteydessä vain sanoa, että hyvä, että valiokunta tässäkin yhteydessä jatkaa sitä perinnettä, että seurataan näissä yhteyksissä myös henkilöstön työhyvinvointia. Valtiontalouden tarkastusvirastossahan on tosiaan tehty isoja uudistuksia, ja koska se siirtymävaihe vielä on meneillään, niin tietenkin on hyvin tärkeätä, että sen seurannassa ja uudistusten tulosten seurannassa ja kaikessa huomioidaan myös henkilöstö ja otetaan nämä asiat huomioon. Se on tärkeä periaate, ja pidän myös itse tärkeänä sitä, että valiokunta tässä kirjaa, että tulemme myös jatkossa seuraamaan tätä henkilöstön hyvinvointia myös täällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+13.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T17:31:17,2019-11-13T17:32:07,Hyväksytty,1.1 2019_63_103,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_63_104,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästähän valtiovarainvaliokunnan verojaostossa olemme tehneet tämän mietintöpohjan, ja tässä esitetään ihan yksimielisesti sitä, että yhdymme hallituksen esitykseen. Hallitushan esittää, että tätä tupakkaveroa jälleen kerran ollaan korottamassa. Tämähän on tälle talolle kohtuullisen tuttua. Nimittäin jo vuodesta 2009 joka vuosi pois lukien 2011 ja 2013 veronkorotuksia tupakkaveroon on tullut, ja ne ovat tulleet oikeastaan tällä samalla periaatteella kuin tulevat nytkin, ja samalla tavalla ne on jaksotettu tulemaan voimaan vaiheittain, mistä tässäkin esityksessä hallitus lähtee. Eli hallituskauden aikana on tarkoitus tätä tupakkaveroa korottamalla koota noin 200 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä lähtee liikkeelle vähän pienemmin vuosittaisin summin, ja täysimääräisenä korotus tulee kaiken kaikkiaan voimaan sitten 2022. Tietenkin aina, kun puhutaan tupakkaverosta, täytyy nähdä, että jos veroja on pakko korottaa, niin sinänsä mielestäni on kohtuullisen perusteltua silloin ajatella myös terveysperusteisesti, ja nimenomaan siitä näkökulmasta nämä tupakkaveron korotukset ovat perusteltuja. Kyllähän tässä näiden korotusten yhteydessä eduskunta on tietenkin aika useasti todennut, että kyse on toisaalta myös fiskaalisesta asiasta. Tämänkin veron kautta — ikään kuin tällaisen haittaveron kautta, terveyteen kohdistuvan veron kautta — me kuitenkin keräämme myös siihen yhteiseen kassaan lisää verotuloja, joilla me sitten rahoitamme meidän hyvinvointipalvelujamme. Sillä tavalla tämä on ihan tuttu periaate. Tämä vaiheittainen voimaantulo on valiokunnan mielestä perusteltua. Se on perusteltua muun muassa siksi, että voidaan pikkuhiljaa mennä tätä korotuksen tietä ja samaan aikaan seurata tietenkin tämän uudistuksen vaikutuksia muun muassa maahantuontiin ja salakuljetukseen, tämänkaltaisiin asioihin, koska oli sitten puhe alkoholiverosta, tupakkaverosta, niin aina tuppaa käymään niin, että joudumme miettimään, että mitäs sitten, jos rajan toiselta puolelta on helppo tuoda kevyemmin verotettuja tuotteita tänne Suomeen. Sekään ei tietenkään hyvä asia ole, eli ei ole tarkoitus sellaista kehitystä lisätä. Tähänastisten selvitysten mukaan näissä aikaisemmissa korotuksissa ei ole kuitenkaan realisoitunut tämä uhka, eli sillä tavalla tämä maltillinen etenemistapa on nähty perustelluksi. Valiokunta kirjoittaa tässä omassa mietinnössään jonkin verran myös sähkösavukenesteiden verotuksesta. Tässä ei esitetä niihin veroihin korotuksia, ja sitä on perusteltu muun muassa sillä, että aikanaan kun nämä verot on näihin nesteisiin otettu käyttöön, niin ei ole ollut käytettävissä [Puhemies koputtaa] tarvittavaa tietoa nesteiden hinnoista, käyttömääristä, tavoista, eikä niitä ole edelleenkään. Vasta sitten, kun tiedämme lisää ja osaamme suhteuttaa ne [Puhemies: Aika!] tähän tupakkaveroon, on ehkä aika miettiä myös [Puhemies koputtaa] tätä puolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T17:32:33,2019-11-13T17:35:55,Hyväksytty,1.1 2019_63_105,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä verosta nyt ei sinänsä mitään riitaa tai vastaesityksiä ole, mutta tuon silti lyhyesti esiin pari hieman kriittistä näkökulmaa: Tuo fiskaalinen vaikutus tietysti voi olla hurskas toive, mutta epäilen, että se ei kyllä ihan noin paljoa tuota muun muassa sen takia, että olettaisin tupakan käytön yleensäkin vähenevän ja toiseksikin ulkomaisen tuonnin lisääntyvän. Toisena, en malta olla mainitsematta menneiltä vuosilta sellaista yksityiskohtaa, että kun viime kaudella oppositiossa ollessaan vasemmisto syytti hallitusta tuloerojen kasvattamisesta, niin sitten jossain kohtaa ilmeni, että oikeastaan niitä tuloeroja ja elämisen kustannusta siltä osin oli kasvattanut pelkästään tupakan hinnannousu. Kun nyt sitten vasemmisto hallituksessa ollessaan itse nostaa ensimmäisenä tekonaan tupakkaveroa ja kasvattaa nyt sitten elintasoeroja köyhän väestönosan vahingoksi, niin onhan tämä tietysti aika mielenkiintoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-13T17:35:55,2019-11-13T17:36:52,Hyväksytty,1.1 2019_63_106,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Salissa on tänä iltana keskusteltu hyvinvointivaltiomme kipukohdista. Tuossa äsken puhuttiin lastensuojelusta ja vanhustenhoidosta, mutta on todettava, että suuret väestölliset terveyserot ovat hyvinvointivaltion yksi suurimmista epäkohdista, joihin on tärkeää puuttua politiikan kaikilla alueilla, ja itse kyllä pidän hyvänä sitä, että myös tupakan hinnalla pyritään vaikuttamaan siihen, että tupakointi vähenisi. Nythän Suomessa onneksi ollaan menty pitkään esimerkiksi nuorten kohdalla hyvään suuntaan — tosin tilastot näyttävät, että ihan viime aikoina nuorten tupakointi on jälleen kääntynyt kasvuun. Itse pitäisin kyllä hyvin tärkeänä sitä, että me käyttäisimme veroeurojamme sitten siihen, että saataisiin ikään kuin valistusta tehostettua ja hyvinvointiin kiinnitettyä huomiota. Tiedämme, että kaikkein alhaisimmin koulutetut ja muuten sosiaalisesti huonosti voivat väestöryhmät ovat sellaisia, joissa tupakointi aloitetaan aikaisemmin, ja mitä aikaisemmin tupakointi aloitetaan, sitä vaikeampi sitä on myöskin myöhemmin sitten lopettaa. Eli tosiaan toivoisin, että tämä erityisen perusteltu veronkorotus todellakin pannaan toimeen mutta että samalla kiinnitetään huomiota sitten valistukseen ja ylipäätänsä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen yhteiskunnassa. Siinä hallitus on mielestäni tehnyt hyvää työtä, ja hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia esimerkiksi lapsiperheiden köyhyyden vähentämisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-11-13T17:36:52,2019-11-13T17:38:46,Hyväksytty,1.1 2019_63_107,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Totean saman, mitä edustaja Mäkelä tuossa aiemmin, että Rinteen hallitus ei välttämättä ole nyt ihan miettinyt tätä loppuun asti siksi, että tämä verotaakka tupakkaverossa kohdistuu raskaammin pienituloisiin, joten kyllä tämä on tutkimusten valossa ihan puhtaasti pienituloisiin painottuvaa verottamista. Lisäksi tosiaan tarvittaisiin varmaan jatkuvaa seurantaa ja laskelmia siitä, paljonko yksityistuonti ulkomailta lisääntyy. Kun tiedetään, että suomalaiset sen verran ulkomailla käyvät, niin kyllä sitä nopeasti aletaan sitten tuomaan useampi kartonki aina tuossa lahden toisella puolella käydessäkin tänne Suomeen. Eli tämä ei välttämättä tule olemaan hyvä esitys hallitukselta lainkaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on tosiaan vähän ehkä erilaisia kantoja, mutta tätä ei nyt kuitenkaan päädytty vastustamaan. Mutta itse ainakin tätä kyllä katson aika pahalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-13T17:38:50,2019-11-13T17:39:56,Hyväksytty,1.1 2019_63_108,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä silloin viime kaudella tuloerojen kasvuun vaikuttivat myös muut tekijät kuin tämä tupakkavero — jolla tietenkin tällaisia vaikutuksia on. Kyllä me kaikki tiedämme tietenkin sanomattakin, että viime hallituksen politiikka oli arvovalinnoiltaan toista. Siellä esimerkiksi perusturvaa leikattiin, kun nyt sitä nostetaan, ja veroratkaisut näyttivät profiililtaan hieman toisenlaisilta. Todettakoon se nyt tähän pöytäkirjaan. Sanoisin sen, että mielestäni on kuitenkin hyvä ja tietenkin myönteistä — vaikka voidaan sanoa, että tässä on aina ongelmiakin ja varmasti on myös niitä ongelmia, että verotaakka tässä kohtaa kohdistuu enemmän pienituloisiin — jos seurauksena ylipäätään on se, että tupakan käyttö vähenee, vaikka sen takia fiskaalinen tuotto vähenee. Minä ainakin allekirjoitan sen, että minusta saa sitten vähetäkin verotuksen tuotto, jos pystymme pääsemään ylipäätään yhteiskunnassa sellaisiin tuloksiin, että tupakointi kaiken kaikkiaan vähenisi. Mutta tämä on vaikea vyyhti. On hyvä, että hallitus ottaa pienituloiset huomioon sitten toista kautta, eli kuitenkin veropäätösten rakenne tänä syksynä on sellainen, että esimerkiksi tuloverotuksen puolella 200 miljoonaa kevennetään veroja, mikä kohdistuu nimenomaan pieni- ja keskituloisiin. Nämä veronkevennykset kohdistuvat niin palkansaajiin, eläkkeensaajiin kuin sitten perusvähennyksen kautta myös etuuksien saajiin, eli sitä kautta tietenkin on tärkeää, että painotus menee sinne pieni- ja keskituloisille. Sitten täälläkin on keskusteltu muissa yhteyksissä kuin verolakien yhteydessä esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtävistä parannuksista, eli nythän sitten tulee selvä plusmerkki ja monia sosiaalietuuksia nostetaan, ja se on tietenkin kaiken kaikkiaan myönteinen asia. Hyvä sinänsä, että eduskunta tämän yksimielisesti pystyy hyväksymään, eli tässähän ei vastalauseita ollut, ja perussuomalaisetkin olivat tässä sitten sinänsä mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T17:40:00,2019-11-13T17:42:17,Hyväksytty,1.1 2019_63_109,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tupakanpolton lopettaminen ei onnistu naps vaan. Meistä moni tietää henkilökohtaisesti tai tuttavien kautta, että kun siihen kerran jää koukkuun, niin siitä on tosi vaikea päästä eroon. Joskus olen jostakin lehdestä lukenut, että se riippuvuussuhde on verrattavissa joillakin ihmisillä vakavien huumeiden aiheuttamaan riippuvuuteen. Elikkä se ei ole ihan yksinkertaista. Tässä eräänä aamuna tulin Rautatientorille, ja — myönnän, että polttelen välillä tupakkaa — yksi poika tuli sanomaan, että olisiko sinulla tarjota yksi tupakka, että ei ole yhtään rahaa ja sähkötupakasta on joku ainesosa loppunut ja ei siihenkään ole rahaa ja ei pysty olemaan ilman. Hänen kanssaan jäin sitten hetkeksi keskustelemaan. Hän sanoi, että hänkin on yrittänyt lopettaa ja nyt sitä sähkötupakkaa yrittää käyttää. Siinä keskustelussa tuli sitten meille molemmille sellainen yhteisymmärrys, että voisiko ajatella, että näiden tupakan korvaustuotteiden verotuskohtelua jollain lailla saataisiin alemmaksi ja hintaa alemmaksi. Jos ajatellaan esimerkiksi nikotiinipurkkaa, mitä monet ihmiset käyttävät päästäkseen eroon nikotiiniriippuvuudesta, niin se on aika kallis. Tämä olisi yksi keino. Kun me tiedämme tämän tosiasian, että se ei ole niin yksinkertaista, siinä on fyysistä riippuvuutta, henkistä riippuvuutta, niin jotta siitä voitaisiin päästä irti, niin pitäisi tukea sitä pois pääsemistä. Meillä on paljon monissa asioissa ennaltaehkäisyä ja annetaan ihmisille erilaisia apuja erilaisten ongelmien hoitoon. Tämä olisi yksi pohtimisen arvoinen asia. Minäkin olen sitä mieltä, että jos tupakointi vähenee, niin ei se verotuotto tässä ole millään lailla ongelmallisin asia. Mutta kyllä minua hätkähdytti siinä tilanteessa tämä nuori mies, ja ajattelin mielessäni, että no, emme me ole kyllä pystyneet täällä eduskunnassa häntä auttamaan, jos tupakka on jumalattoman kallista ja korvaustuotteet vielä kalliimpia. Tämä on nyt semmoinen asia, mihin pitää puuttua, eikä vain periaatteessa paheksua sitä tupakointia, koska sitä vain on tosi paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-13T17:42:17,2019-11-13T17:44:29,Hyväksytty,1.1 2019_63_110,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En voi olla kommentoimatta tuota edustaja Viitasen puheenvuoroa. Hän pääsi mieliaiheeseensa eli viime kauden moittimiseen. Tilannehan on se, että tulon jakautumisen tasa-arvoisuuden mittarilla, Gini-kertoimella, se kehitys on ollut suora viiva viimeiset kymmenen vuotta karkeasti ottaen. Tuloerot kasvoivat merkittävästi viimeksi pääministeri Lipposen hallituskaudella 1990-luvun lopulla. Muistaakseni hän oli sosiaalidemokraatti. Ja sen jälkeen, täytyy sanoa, ei ole tapahtunut tämmöistä. Yleensäkin Pohjoismaissa tuloerot ovat kansainvälisesti ottaen erittäin vähäiset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-13T17:44:29,2019-11-13T17:45:17,Hyväksytty,1.1 2019_63_111,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Silloin kun halutaan lisää verotuloja, on todella helppo aina korottaa näitä veroja, kuten tupakasta tulevaa veroa. Henkilökohtaisesti en usko, että verokertymä siitä kauheasti muuttuu, vaan uskon pikemminkin, että nuuskan tuonti Haaparannalta kasvaa ja nikotiininuuskan tuonti myöskin Virosta kasvaa. Tallinnassa jyllää todellinen nikotiininuuskabuumi. Tupakatonta nikotiininuuskaa myydään ympäri Tallinnaa niinkin arkisissa myyntipisteissä kuin R-kioskeissa. Lisäksi sitä saa huoltoasemilta ja muun muassa sähkötupakkakaupoista. Elikkä arvelen kyllä, että tämä kulutus siirtyy sitten näihin nuuskatuotteisiin, mitä tuodaan sekä Virosta että Haaparannalta Ruotsin puolelta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-13T17:45:17,2019-11-13T17:46:13,Hyväksytty,1.1 2019_63_112,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En usko, että tässä yhteydessä on välttämättä tarpeen nyt käydä jälleen kerran tätä keskustelua veroratkaisuista kautta linjan tai eriarvoisuuden torjuntaratkaisusta kautta linjan ja historian. Todettakoon nyt kuitenkin se, että esimerkiksi tällä kaudella, mihin viittasin, tämä profiili näyttää siksikin hyvin erilaiselta, että kun katsomme sekä veroratkaisuja, jotka painottuvat selkeästi pieni- ja keskituloisiin, että näiden etuuksien korottamisia ja muuta, niin silloinhan päädymme siihen, mikä on mielestäni tärkeä ja hyvä asia, ja myös valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 70 prosentilla ihmisistä kuitenkin se käteenjäävä tulo, ansiotaso, nousee. Tärkeää on nimenomaan se, että se painottuu sitten kuitenkin pieni- ja keskituloisiin. Tämä on varmasti meidän kaikkien mielestä, ainakin suurimman osan mielestä, hyvä asia. Mutta tässä tosiaan on nyt tämä tupakkavero kyseessä. Nyt sitten toivomme, että nämä täällä esitetyt riskit eivät realisoituisi. Ja kuten sanoin tuossa esittelypuheenvuorossa, meillä on jonkin verran tietoa näistä aiemmista korotuksista, mitä on tehty vuosittain tässä jo pidemmän aikaa, ja ne eivät ole suoraan sitten realisoituneet täällä matkustajatuonnin puolella. Mutta koska näitä uhkia on, kukaan ei sitä kiistä, on tärkeää, että hallitus myös seuraa tarkasti tätä kehitystä, ja se on myös yksi syy, miksi tämä tulee voimaan vaiheittain, se, että voidaan myös seurata koko ajan tätä kehitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T17:46:13,2019-11-13T17:47:55,Hyväksytty,1.1 2019_63_113,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tupakkaveron korottamisessahan suoraan heitetään jälleen lahja Viroon siinä pienessä määrässä, mitä se lisää sitten sieltä tuontia, ja lyödään sitten kepillä vähävaraisempaa tupakoitsijaa. Juuri muuta eroahan tässä ei tule olemaan. [Pia Viitanen: Esitittekö muutosta?] — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-13T17:47:55,2019-11-13T17:48:23,Hyväksytty,1.1 2019_63_114,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta  annetun lain  liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tosiaan hyvä nostaa esiin — aivan kuten edustaja Juuso toi asian esiin — että jos tupakasta siirrytään nuuskaan, niin Suomi jää tässä aivan ilman verotuloja. Nuuskan tuonnista myös kertyy Suomen rajoille, rajavartijoille, todella kohtuuttoman paljon työtä tällä hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+14.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-13T17:48:25,2019-11-13T17:48:58,Hyväksytty,1.1 2019_63_115,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljyjätemaksusta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 26/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_63_116,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljyjätemaksusta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 26/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä valtiovarainvaliokunnan verojaoston valmistelemassa mietintöluonnoksessa mennään aika lyhyen kaavan mukaan, eli yksimielisesti toteamme tämän esityksen tarkoituksenmukaiseksi ja siihen yhdymme. Eli tässähän on kyse siitä, että öljyjätemaksusta annettu laki kumotaan tarpeettomana, koska öljyjätemaksun keräämisestä on tarkoitus luopua 1.1.2020 alkaen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+15.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-13T17:49:32,2019-11-13T17:50:08,Hyväksytty,1.1 2019_63_117,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 18.-27. asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_63_118,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Seuraavaksi käsiteltävänä olevat lakialoitteet 13—23/2019 ovat perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemiä ja huomenna julkaistavaan vaihtoehtobudjettiin liitännäisiä lakialoitteita. Nämä lakialoitteet muodostavat tietyssä mielessä vain pienen osan perussuomalaisten koko vaihtoehtobudjetista, joka sisältää paljon budjettimuutoksia ja esityksiä lainvalmisteluun ryhtymisestä. Keskustelu vaihtoehtobudjetista kokonaisuutena käydään täysistunnossa ensi viikolla, mutta nyt meillä on mahdollisuus tarkastella näitä käsittelyssä olevia perussuomalaisia aloitteita yksityiskohtaisemmin. Johtoajatus näissä lakialoitteissa on, että Suomen valtio on olemassa suomalaisia varten ja että sen täytyy aina huolehtia verovaroillaan ja muilla resursseillaan ensisijaisesti suomalaisista. Koska työtä tekevien ja veroja maksavien kansalaisten osuus suhteessa muihin pienenee ikääntymisen, vähäisen syntyvyyden ja haittamaahanmuuton takia, täytyy raha kohdistaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin. Perussuomalaisten mielestä näitä ovat suomalaiset vähäosaiset, vanhukset, lapsiperheet, sairaat ja vammaiset. Maahanmuutto on luonut yhä vahvistuvan ja laajenevan kustannuspiirin niin julkishallinnolliselle kuin yksityisellekin sektorille. Kotouttamispolitiikka on sitä hyvin kuvaava esimerkki. Mitä enemmän on maahanmuuttoa, sitä enemmän on kotouttamiskustannuksia ja byrokratiaa. Kotouttamisen tulisi olla ennen muuta suomalaiseen yhteiskuntaan sopeuttavaa, ei eroja korostavaa tai jopa niitä voimistavaa. Perussuomalaiset esittävät, että kotoutumisen edistämisestä annettu laki kumotaan. Kotouttamistoimiin kuuluu kaikenlaista toimintaa työvoimapalvelusta ja kulttuurin sekä kielen opetuksesta sukupuolikasvatukseen asti. Suomessa käytössä oleva, järjestöjen roolia ja erilaisia hankkeita ja projekteja korostava kotouttamiskäytäntö on johtanut siihen, että kotouttamistoimijat saavat käytännössä itse päättää ja mitata, miten kotouttaminen on onnistunut. Tällainen ei ole objektiivista eikä kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Yksinkertaisin kotoutumisen onnistumisen mittari on tietenkin kotoutettavien työllistyminen. Aineistoja ja lukuja on siitä saatavilla päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi vuonna 2016 vain viitisen prosenttia kotoutumiskoulutuksen suorittaneista oli siirtynyt työmarkkinoille kolme kuukautta kotoutumiskoulutuksen päättymisen jälkeen. Kotouttamispolitiikkamme on siis epäonnistunut. Lisäksi pitää huomioida, että työllisyysastekin antaa liian ruusuisen kuvan, sillä iso osa maahanmuuttajien työpaikoista on niin sanottuja maahanmuuttaja-aputyöpaikkoja. Näitä ei olisi olemassa ilman maahanmuuttajia. Tarkoitan siis sellaisia kuin esimerkiksi tulkkaustyöpaikat, erilaiset opetustehtävät ja monikulttuurisuuskoordinaattorien työt. Maahanmuuttobisneksen ympärille on luotu erilaisia uusia tehtäviä ja toimenkuvia. Huonon kotouttamispolitiikan harjoittamisen veronmaksajien kustannuksella täytyy loppua heti, ja täytyy siirtyä henkilöiden omaan ja yksilöistä itsestään lähtevään vastaanottavaan yhteiskuntaan sopeutumiseen ja näiden tulijoiden omaan aktiivisuuteen. Se on parasta ja oikeaa kotouttamispolitiikkaa. Esitämme tässä lakialoitteella myös, että sosiaalihuoltolain 12 a § kumotaan. Pykälässä säädetään, että Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle aiheutuneet kustannukset, kun kansainvälistä suojelua hakeneelle ulkomaalaiselle, jonka vastaanottopalvelut ovat lakanneet, on kiireellisissä tapauksissa annettu ruokaa, lääkkeitä tai tilapäistä asumispalvelua. Perussuomalaiset katsovat, että suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole kustantaa laittomasti maassa olevien palveluita, vaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee poistaa maasta viipymättä, heti päätöksen jälkeen. Maasta poistamisen varmistamiseksi perussuomalaiset ovat esittäneet, että laittomasti maassa olevat tulee ottaa säilöön ennen palautusta sen sijaan, että heidät päästetään liikkumaan vapaasti maassamme ja käyttämään jopa kunnallisia palveluita. Maahanmuuttoa puolustellaan usein puhumalla ulkomaisista erityisasiantuntijoista, mutta suurin osa tänne tulevista on aivan muita kuin omien ammattialojensa kansainvälisiä kärkinimiä. Arvoisa puhemies! Suomeen luotiin tilapäiseksi tarkoitettu laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta. Lain nojalla yrityksiä tuetaan palkkaamaan ulkomaalaisia työntekijöitä, ja laki edistää ulkomailta tulevalle korkeamman palkkatason työntekijälle, siis käytännössä johtotehtävissä oleville työntekijöille, paremman palkan maksamista kuin kotimaiselle vastaavalle työntekijälle, tai sitten firma ainakin säästää palkkakustannuksissa. Tämä laki tukee ulkomaista palkansaajaa mahdollisuudella hakeutua ansiotuloverotuksen sijasta lähdeverotuksen piiriin. Tämä menettely oli aikoinaan tarkoitettu ulkomaisten huippuasiantuntijoiden sekä investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Nyt Rinteen hallitus on tekemässä tästä yritystuesta pysyvää ja perussuomalaiset taas olisivat valmiina luopumaan tästä yritystuesta. Käytännössä palkansaaja saa tästä laista taloudellista hyötyä vain hyvin korkealla palkkatasolla, ja laki on tulkittavissa yritystueksi, koska se kohdistuu niihin yrityksiin, joilla on sekä halua että taloudelliset edellytykset palkata ulkomaalaisia johtotehtäviin. Lain vaikutukset investointeihin sekä ulkomaalaisten asiantuntijoiden halukkuuteen tulla Suomeen töihin ovat todennäköisesti vähäiset. Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta on ongelmallinen yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta, sillä laki asettaa suomalaiset työntekijät eriarvoiseen asemaan suhteessa ulkomaisiin työntekijöihin. Perussuomalaiset esittävätkin, että ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettu laki kumotaan. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät eläkkeiden verotuksen alentamista. Tahdomme parantaa eläkeläisten asemaa verotuksen kautta. Verotusta alentamalla hyöty menee varmuudella eläkeläisille, siinä missä eläkkeen korotus voi pahimmillaan leikata muita tukia tai etuisuuksia. Eläkkeen korotukset voivat myös pienentyä niihin kohdistuvan verotuksen vuoksi, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että eläkkeiden verotusta lähdetään keventämään. Suomessa eläketulojen verotus nousee työtulojen verotusta korkeammalle jo hyvin maltillisissakin eläkkeissä. Siltä osin kuin eläkkeiden verotus ylittää työtulon verotason, on verotusta yhtenäistettävä. Tämän toteuttamiseksi tehdyssä lakialoitteessa ehdotetaan, että kunnallisverotuksen eläketulovähennys määräytyy samalla tavalla kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, jolloin eläkeläisten verotus laskee ansiotuloa saavien kanssa samalle tasolle. Väestön ikääntyessä täytyy kiinnittää huomiota myös omaishoitajien tilanteeseen. Omaishoidon tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan omaishoito säästää kuntien hoitomenoja vuosittain yli 2 miljardia euroa. Yli 70-vuotiaiden sosiaali‑ ja terveyspalvelujen menot olisivat kaksinkertaiset ilman omaishoitajia. Omaishoidon tärkeyteen nähden on merkillistä, että tuloverolaissa ei säädetä omaishoidon tuen verotuksesta vaan omaishoidon tuki katsotaan ansiotuloksi. Perussuomalaiset esittävätkin tässä lakialoitteella, että tuloverolakiin lisätään uusi pykälä, jonka perusteella omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio määritetään verovapaaksi vuoden 2020 alusta lähtien. Omaishoidon tuesta perittävä tulovero on nähdäksemme jäänne menneisyydestä. Olisi yhteiskunnalle kokonaistaloudellisesti ja myös inhimillisesti arvokasta, että kiinnostus omaishoitoa kohtaan säilyy ja edellytykset omaishoitoon paranevat. Arvoisa puhemies! Perintöverojen maksuunpano aiheuttaa epäoikeudenmukaisia ja kohtuuttomia tilanteita. Perintövero tulee maksuun henkilön kuoleman jälkeen, mutta omaisuus ei usein tule perinnönsaajan haltuun, koska leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti hallussaan. Lesken periessä puolison jää lesken vähennyksen jälkeen usein maksettavaa, vaikka omaisuutena olisi vain tavanomainen omaisuus, kuten yhteinen asunto. Joskus perillinen saattaa joutua realisoimaan omaisuuttaan, ottamaan velkaa tai pahimmassa tapauksessa jopa luopumaan perinnöstä. Perussuomalaisten mielestä verotus kaipaa uudistusta lesken ja lasten aseman parantamiseksi sekä lesken hallinta-ajan rauhoittamiseksi verotukselta. Veron maksuunpanoa esitetään siirrettäväksi siten, että vero maksetaan asumisesta molempien puolisoiden kuoltua tai omaisuuden muuten siirtyessä saajan vapaaseen hallintaan. — Onko niin, puhemies, että saan käydä loppuun tämän, vaikka kello täällä taulussa vilkkuu, koska esittelen kaikki yhdellä kertaa? [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Näin oli sovittu, että saatte esittää tässä kohtaa koko esityksen loppuun saakka.] Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kantavat huolta vähävaraisten asemasta ja katsovat, että lääkekustannusten kasvua on hillittävä. Hyvä keino tähän on lääkekulujen omavastuun muuttaminen tai poistaminen. Lääkkeistä aiheutuvat kustannukset erityisesti pienituloisille, työttömille ja eläkeläisille ovat merkittävä kuluerä kokonaistoimeentuloa ajatellen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää sairausvakuutuslakiin uutta pykälää, jonka nojalla lääkekorvausten vuosiomavastuuta vähennetään pienituloisille henkilöille summalla, jonka suuruus vahvistetaan erikseen valtioneuvoston asetuksella. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat huolissaan lapsiperheiden asemasta ja jyrkästi madaltuneesta syntyvyydestä. Olemme toistuvasti vaatineet lapsivähennyksen palauttamista. Tulosidonnaista lapsivähennystä annettiin aiemmin 50 euroa per lapsi, jos lapsella oli kaksi huoltajaa, ja yksinhuoltajat saivat 100 euroa lasta kohden. Summa vähennettiin ensisijaisesti valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Lapsivähennys poistui käytöstä vuoden 2018 alussa. Nyt tehdyssä lakialoitteessa esitetään lapsivähennyksen palauttamista. Pieni‑ ja keskituloisten työssäkäyvien kannalta lapsivähennys on merkityksellinen parannus. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät, että valtiolle saadaan lisää rahaa ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot. Suomen noin 3 000 säätiön varallisuudeksi on arvioitu Säätiöt omistajina ‑raportissa noin 20 miljardia euroa. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisina, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun taas todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa täysin verottomina. Ehdotettu verouudistus koskisi nimenomaan suurimpia säätiöitä ja hyvin varakkaita yhdistyksiä. Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomasta pääomatulosta, joten katsomme, että niiden pääomatulot voitaisiin edelleen jättää verovapaiksi 100 000 euroon asti. Verokanta voisi myös olla yleistä pääomaverokantaa alempi, 15 prosenttia. Arvoisa puhemies! Esitämme Yleä koskevalla lakialoitteella keinon, jolla perussuomalaiset lisäisivät kansan ostovoimaa, ja se on Yle-veron kevennys. Tämä on siis perussuomalaisilta vain yksi keino — ja hyvä keino onkin, jos saan sanoa. [Leena Meri: Saat!] Perussuomalaiset haluavat pienentää Yle-veroa, mikä onnistuu pienentämällä vähän Ylen budjettia. Yleisradion rahoitus on vuodessa yli 500 miljoonaa euroa, ja summa on vuosien varrella kasvanut, vaikka mediakentässä on käynnissä murros ja internetin roolin korostuessa rahoituksen pitäisi pikemminkin laskea. Esimerkiksi Tanskassa sikäläisen yleisradion budjettia on karsittu ja tehtäviä rajattu. Perussuomalaiset esittävät, että ensi vuonna Valtion televisio‑ ja radiorahastolle suoritettavan rahoituksen määräraha on noin 432 miljoonaa euroa. Ylen rahoituksesta on mielestämme varaa karsia. Arvoisa puhemies! Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä asiakohtana nostan esiin, miten perussuomalaiset puolustavat suomalaista työntekoa ja varsinkin yrittäjyyttä. Esitämme tässä arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostoa nykyisestä 10 000 eurosta 20 000 euroon ja samalla alvin huojennusalueen katon nostoa 30 000 eurosta 40 000 euroon. Perussuomalaiset ajavat myös lainvalmistelun aloittamista Viron osakeyhtiöverotuksen kaltaisen mallin, tällaisen investointikannustimen, luomiseksi osakeyhtiöille. Ajatuksemme on saada tällä aikaan työllisyyttä lisäävä vaikutus. Vaihtoehtobudjetissa tulemme lisäksi vaatimaan valmistelun aloittamista yrittäjien YEL-vakuutuksen maksurajan nostosta, joka vapauttaisi pienimpiä yrityksiä YEL-maksusta. Näin pienempi tai sivutoiminen yrittäjyys olisi Suomessa helpompaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-13T17:51:00,2019-11-13T18:06:00,Hyväksytty,1.1 2019_63_119,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisat edustajat, kuten edeltäjäni tällä tuolilla hetki sitten sanoi, niin nyt sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen kohdista 18—27, joista edustaja Taviokin tuossa esittelypuheenvuorossaan puhui. Eli kaikki puheenvuorot voidaan tässä kohtaa käsitellä, ei tarvitse erikseen sitten myöhemmin niistä puhua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_120,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin on yhtenä iltana näin paljon hyviä lakialoitteita käsiteltävänä, ja otan mielelläni kantaa lukuisiinkin näistä. Nyt ensimmäisenä tähän ensimmäisen asiakohdan lakialoitteeseen laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta. Tässähän tulee mieleen se aika, kun Suomi oli eräänlainen kevyen luokan banaanivaltio Nokian menestyksen huipulla, kun oli paljon keskustelua siitä, että lakejakin säädetään Nokian toivomusten ja vaatimusten mukaan, ja tosiasiassa oman käsitykseni mukaan kaksi lakia vähän sen mukaan säädettiinkin. Toinen niistä laeista oli se, mistä kuviteltiin, että sillä voitaisiin saada Nokian hyväpalkkaisia johtajia muuttamaan Suomeen ja maksamaan veroja tänne. En tiedä, onko näin tapahtunut. Toinenhan oli tämä sähköpostiurkintalaki, jota Nokia itse ei koskaan ole käyttänyt — tosin myöhemmin muutamat suomalaiset julkissektorin toimijat sitten käyttivät. Nyt jos tämä laki saataisiin kumottua, niin se olisi ainakin hyvä kuittaus tämän ajan lainsäädännön heikkoudelle. Nykyinen laki on tietyllä tavalla yritystuki, ja se on perusteeton ja yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla varsin kyseenalainen muillakin tavoin. Tämän kumoaminen parantaisi veropohjaamme ja laajentaisi valtion tulonmuodostusta arviolta 16 miljoonan euron verran. Tämä on yksi plusmerkkisiä tulonlähteitä vaihtoehtobudjetissamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-13T18:06:56,2019-11-13T18:08:17,Hyväksytty,1.1 2019_63_121,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vaihtoehtobudjettikeskustelu tarjoaa yhden mahdollisuuden vielä lisää keskustella näistä budjettiin liittyvistä asioista ja on siinä mielessä raikas asia. Tietysti se asia, mikä ehkä eniten kiinnostaa näissä opposition esityksissä, on se, mikä on näitten taloudellinen sisältö, ja siitähän me nyt emme vielä taida tietää. Yleensähän näistä aiheutuu rehellisesti sanoen aikamoisia menonlisäyksiä kokonaisuutena. Mutta voisin muutamia kommentoida näistä verolakialoitteista. Arvonlisäveron alarajan nostohan on tulossa — todennäköisesti se lykkääntyy EU-syistä vuoden 2021 alkuun, koska direktiivi edellyttää sen hyväksyttämistä tuolla EU:n komissiossa. Rajahan on nousemassa hallitusohjelman mukaan 10 000:sta 15 000 euroon. Se on pieni askel eteenpäin tässä asiassa. Sitten voisin todeta, että meillähän on tuloverolain muutosesitys, jossa pienituloisia otetaan huomioon muun muassa näitten valmisteveron korotusten takia. Pienituloisten verotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Tämä koskee palkansaajien, eläkeläisten ja etuustulojen saajien pienituloisimpia. Sitten voisi todeta tuosta ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta, että se on kieltämättä ollut joka kerta perustuslakiasia. Se tietysti selvästi ansaitsee tuollaisen yhdenvertaisuusarvioinnin, ja siitä johtuen tähän saakka se on säädetty määräaikaisena. Nyt hallitus esittää sitä sitten pysyväksi. Nähtäväksi jää sitten, tuleeko tästä pysyvä. Tämä ongelmahan on lähinnä siinä, että meidän täytyy saada näitä ulkomaisia huippuasiantuntijoita myös tänä päivänä. Tämähän oli alun perin niin sanottu Lex Nokia, mutta kyllähän se tosiaan on edelleen tarpeellinen. Meidän korkeimpien ansiotulojen verotus on sen verran kireää, valitettavasti, että tähän maahan ei saada näitä asiantuntijoita muulla kuin tällä tavalla. Ja se nyt täytyy vain niellä, vaikkei se kenellekään taida ihan helppoa olla. Tämä oikeastaan tässä vaiheessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-13T18:08:18,2019-11-13T18:11:09,Hyväksytty,1.1 2019_63_122,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä todellakin perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin liittyvät lakialoitteet — komea paketti tavattoman tärkeitä asioita. Ne muodostavat kokonaisuuden, niin kuin vaihtoehtobudjetit aina muodostavat kokonaisuuden. Tietysti ne myös menettävät vähän pohjaansa sitä myöten, että eduskunta päättää täällä yksittäisistä laeista, niin kuin tänään tehtiin jo lapsilisälain osalta. Se ei ihan vastaa meidän tavoitteitamme, mutta näin tämä toimii. Tämä on melkoisen uusi menettely, että oppositiopuolueiden ryhmien vaihtoehtobudjetit käsitellään tällä tavalla. On kuitenkin erittäin hyvä, että näin tapahtuu ja tehdään vaihtoehtoista politiikkaa. Arvoisa puhemies! Totean ensin tuohon edustaja Kivirannan puheenvuoroon, kun hän totesi, että tuloveroon tulee 200 miljoonan euron kevennys, että totta se on, mutta kun otetaan huomioon polttoaineveron korotus, laajat kuntaveron kiristykset, mitkä ovat tapahtumassa, ja sitten tietysti jos vielä otetaan sotu-maksujen nousu, niin ei keskituloisen palkansaajan tilille tule sitäkään määrää, mikä tänä päivänä, tässä kuussa esimerkiksi, tulee. Eli näin käy hallituksen politiikan suhteen. Puheet 70 prosentin osuudesta ihmisiä, jotka saisivat verokevennyksiä, eivät tule toteutumaan edes ensi vuonna, puhumattakaan seuraavina. Arvoisa puhemies! Tässä vaihtoehtobudjetissa on todella monta tärkeää asiaa. Otan esille vain joitakin. Hallitusohjelmassa sanotaan, että omaishoitoa kehitetään. Mitään muuta siellä ei omaishoidosta sanota. Kuitenkin, kun tässä salissa käydään keskustelua, omaishoito saa valtavan tuen ja arvostuksen, mutta hallituksen toimenpiteissä ei tälle vaalikaudelle ole omaishoidon osalta mitään yksilöityä parannusmenettelyä. Siksi on äärettömän tärkeää, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on konkreettisesti esitetty, mitä omaishoidolle pitäisi kiireesti tehdä verotuksen suhteen, ja sitten myös tason... Ja varmasti pitäisi myös parantaa asioita, jotka eivät tässä yhteydessä ole esillä, eli omaishoitajien asemaa, vapaapäiviä ja muita vastaavia. Tämä on tavattoman tärkeä asia ja on syytä noteerata. Toinen asia on eläkeläisten palkansaajia kireämpi verotus, josta tässä salissa on puhuttu niin kauan kuin itse olen täällä ollut, ja se on aina vain pysynyt, yli 30 vuotta. On tosiasia, että eläkeläiset maksavat samasta tulosta kireämmän kokonaisveron kuin palkansaajat. Siihen meillä on tuossa esitys. Kolmantena ja ehkä nyt tässä yhteydessä viimeisenä asiana otan lääkekulujen korvaukset. Tiedämme, että viime kaudella tehtiin päätös, joka kiristi lääkekustannusten maksuvelvollisuutta sairaille ihmisille. Se oli kipeä päätös. Myönnän, että se oli yksi kaikkein kipeimpiä päätöksiä, mitä viime kaudella tehtiin, mutta kun valtiontalous oli äärettömän kireässä tilassa, todella veitsenterällä keväällä 2015, niin silloin jouduttiin tekemään monenlaisia päätöksiä. Tämäkin oli niissä päätöksissä mukana, ja valitettavasti se sitten tehtiin. Nyt kun tilanne on helpottunut, niin todella syvästi ihmettelen, että esimerkiksi keskusta ei ole valmis korjaamaan tätä virhettä — tai sanotaan tätä toimenpidettä, joka viimeksi tehtiin, oliko se virhe vai ei — joka kohdistui kuitenkin yleensä pienituloisiin, sairaisiin ihmisiin, joista meidän on pidettävä kyllä erityistä huolta. Perussuomalaiset esittävät tähän korjausta, ja se on erittäin tärkeää. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-13T18:11:13,2019-11-13T18:15:58,Hyväksytty,1.1 2019_63_123,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos ryhmän puheenjohtajalle Taviolle näitten kaikkien aloitteiden esittelystä. Itse keskityn perintöverotusasiaan. Olen itse sitä tehnyt pitkään työkseni, ja se on yksi aihe, jonka koen kovin tärkeäksi. Se kohdistuu lähes jokaiseen meistä tavalla tai toisella elämämme aikana. Olemme perillisiä tai perittäviä ainakin joka tapauksessa. Me kävimme viime syksynä paljon keskustelua perintöverosta. Meillä oli tämä sama lakialoite silloinkin, ja se sai paljon kiitosta mutta ei sitten äänestyksessä paljon ääniä — se on aika mielenkiintoista. Perintöverotus on tunteita herättävää, ja jos ajattelee niin, että haluaa vain kerätä rahaa, tai on kateellinen eikä välitä ihmisten taloudellisesta ahdingosta, silloin ei näe perintöverotuksessa mitään ongelmaa — ajattelee vain, että siellä joku raharikas saa rahaa, niin että eiköhän se ole ihan oikein, että hän maksaa veroa. Perintöveroja koskevassa keskustelussa esiintyi myös perusteluita, että kyllähän sitä kaikkea rahaliikennettä verotetaan, mutta on hyvä huomata, että perintövero poikkea normaalista ihmisten verotustilanteesta siinä, että se laukeaa maksettavaksi nimenomaan silloin, kun joku läheinen kuolee, ja silloin on myös tilanne se, että siinä on hyvin raskaat hetket käsillä ja elämän raskaimpia vaiheita ja iso asia on päättynyt, esimerkiksi puoliso kuollut, voi toki olla jopa oma lapsikin. Näissä tilanteissa, jos on lapsia ja leski, he joutuvat usein miettimään, pitävätkö puolisoiden kotina käytetyn asunnon, pystyvätkö sen pitämään, pitääkö se myydä, ottaa lainaa, jotta saa edes perintöveron maksettua. Sitten on eräs luulo, joka tuntuu aina jylläävän, että perintövero kohdistuu erityisesti varakkaisiin. Se ei pidä paikkaansa. Viime syksynä toin esille Veronmaksajain Keskusliiton johtavan lakimiehen Juha Koposen vuonna 2017 esittämän koulutusmateriaalin, jonka mukaan perintövero kohdistuu suurimmaksi osaksi keskituloisiin. Esimerkiksi perinnön arvon ollessa enintään 200 000 euroa — eli tyypillinen omistusasunto ja edullinen mökki — peräti 94 prosenttia — 94 prosenttia — perintöveroa maksavista on tavallisia keskiluokkaisia ihmisiä. Eli keneen tämä taas kohdistuu? Näissä keskusteluissa tuli ilmi, että sosiaalidemokraattien, jotka ovat tänäänkin täällä olleet perheen ja pienen ihmisen asialla, silloinen veroasiantuntija — ainakin sillä tittelillä media häntä täällä tituleerasi — sanoi SDP:n edustajana: ”Perintö‑ ja lahjavero on markkinatalouden paras vero. Se ei kohdistu työhön vaan ansaitsemattomaan tuloon.” Harakka totesi, että se on ”oikeudenmukainen ja taloutta tehostava vero”. Harakka totesi myös, että sosiaalidemokraatit eivät halua sääty-yhteiskuntaa. Itse en kyllä näe mitään sääty-yhteiskunnan merkkejä siinä, että keskituloinen esimerkiksi perii puolisoiden yhteisesti omistaman asunnon, jos lapsia ei ole, tai siinä, jos lapsia on, että lapset perivät asunnon puolikkaan ja sitten mietitään, mistä verot maksetaan. En tiedä, jos se jonkun mielestä on sääty-yhteiskuntaa, niin jaa-a. Asunto on usein myös säästetty, ja onkin, yhteisillä työansioilla, niin että ei se siinäkään mielessä ole mitään ansaitsematonta tuloa, ei se raha mistään taivaasta ole tippunut. Tästä syystä perussuomalaisten eduskuntaryhmä pohti sitä, mitä ratkaisuja löytäisimme tähän akuuttiin tilanteeseen, jota työssä itse usein näen juuri asunnon kohdalta. Koska ajattelimme, että kerralla ei ole mahdollisuutta poistaa koko perintöveroa, mikä tietysti olisi ideaalitilanne — mutta sekin on todettava, että yhteiskunta tarvitsee varoja, ja tähän ei ainakaan nyt heti ole mahdollisuutta näillä työkaluilla — niin lähdimme poistamaan epäoikeudenmukaisimpia kohtia. Elikkä jos puoliso ja lapset asuvat yhteisessä kodissa ja lapset ovat siinä perillisiä ja perivät asunnon, siitä ei joudu maksamaan veroa kuin vasta sitten, kun lesken hallintaoikeus lakkaa, niin että se on vapaasti käytettävissä. Nyt verot tulevat maksuun, mutta asunto ei ole käytettävissä. On tilanteita, niin kuin tuossa edustaja Tavio sanoi, ettei tosiaan ole varaa ottaa ehkä perintöä vastaan, kun ei saa perintöveroa edes maksettua, tai sitten leski joutuu sen pienistä varoistaan nykimään jostain, mistä se saadaan. Aina nämä vähennykset, joita perintökaaressa on, eivät riitä tekemään siitä nollaveroluokkaa, että menisi nolla euroa veroa. Sitten toinen tilanne on se, että jos puoliso perii sen asunnon, niin sitä asuntoa ei lasketa perintöveron laskemisessa. Nämä ovat ihan hyviä konkreettisia ehdotuksia, joista tosiaan tuli kautta linjan viime syksynä kehuja, että onpa hyvä ja oikeudenmukainen eikä varmaan paljon maksaisi, mutta ei se äänestysnappi sitten kuitenkaan siinä äänestystilaisuudessa oikein osunut siihen meidän lakialoitteen kohdalle. Toivottavasti nyt osuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-13T18:15:58,2019-11-13T18:21:43,Hyväksytty,1.1 2019_63_124,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio esitteli tässä monta hyvää laki-aloitetta, mutta keskityn niistä nyt yhteen, ja se on tämä omaishoidon verovapaus. Omaishoito on aihe, mistä monesti puhutaan, sitä arvostetaan ja halutaan hyvää, mutta mitään konkreettista ei olla tähän mennessä tehty. Tämä Ville Tavion esittelemä lakiehdotus olisi nyt tämmöinen ensimmäinen konkreettinen toimenpide, millä me yhteiskuntana osoittaisimme, että me arvostamme tätä omaishoitajuutta ja ymmärrämme, mikä on sen yhteiskunnallinen merkitys. Nostan tässä esimerkin omaishoidon tuesta. Tämähän on nyt jaettu neljään eri tasoon, ja se voi korkeimmillaan olla 957 euroa 58 senttiä kuukaudessa, ja se määritellään siten, että siihen on oikeus silloin, kun omaishoito ”vaatii toisen henkilön jatkuvaa ympärivuorokautista läsnäoloa ja erityisjärjestelyä ja tarvitsee apua myös sairaanhoidollisissa vaativissa toimenpiteissä, kuten esimerkiksi dialyysihoidosta huolehtimisessa”. Ja ”tuki on aina vaihtoehtona pitkäaikaiselle sairaala- ja laitoshoidolle tai erikoissairaanhoidolle”. Kokemuksesta tiedän, että sairaalahoidon kustannukset pyörivät siinä 500—1 000 eurossa vuorokaudelta. Ja kun me tässä myönnämme omaishoitajalle nyt vähän vajaat 1 000 euroa siitä kuukauden työstä ja ympärivuorokautisesta valvonnasta, niin onhan se pieni raha verrattuna siihen, mitä se maksaisi meille yhteiskuntana, jos tämä henkilö olisi siellä sairaalassa hoidettavana. Toiseksi esimerkiksi otan tämän ryhmä kolmosen, missä se kuukausimäärä on 550 euroa kuukaudessa, ja se vastaa tehostettua palveluasumista. Tehostettu palveluasuminen maksaa tällä hetkellä noin 100 euroa vuorokaudessa eli semmoiset 3 000 euroa kuukaudessa, niin että onhan se aivan mieletön säästö yhteiskunnalle, että joku omaishoitaja ottaa tämän hoidettavakseen. Kyllä ajattelen, että ilman muuta pitäisi olla verovapaata, ja toivon, että myöskin hallituspuolueet äänestävät nimenomaan tämän lakiehdotuksen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-13T18:21:43,2019-11-13T18:24:16,Hyväksytty,1.1 2019_63_125,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleisradio on eduskunnan radio, koko kansan radio. Yleisradio välittää tietoa kaikille suomalaisille ympäri vuorokauden Hangosta Utsjoelle. Perussuomalaiset haluavat leikata, eivät vähän vaan lähes viidenneksellä, Yleisradion ensi vuoden rahoituksesta. Olen tyrmistynyt tästä perussuomalaisten lakialoitteesta. [Leena Meren välihuuto] Perussuomalaiset leikkaisivat noin 90 miljoonaa euroa Ylen tiedonvälityksestä, ja vieläpä heppoisin perustein. Toisin kuin perussuomalaiset väittävät, Yle on erittäin korkealle arvostettu. Yle on jopa viidenneksi suosituin brändi Suomessa ja verkkobrändeistä kaikkein arvostetuin. Perussuomalaisilta on siis tainnut jäädä lakialoitetta valmisteltaessa faktat tarkistamatta. Yksi hyvä lähde faktapohjaiseen tiedonsaantiin olisi perussuomalaisten omien tiedotuskanavien sijaan esimerkiksi Yleisradio. Suomalaisista 92 prosenttia katsoo Yleisradion onnistuneen julkisen palvelun tehtävässä, ja peräti 89 prosenttia suomalaisista luottaa Yleisradion uutisiin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat kovasti pitäneet ääntä sananvapaudesta. Tästä esityksestä näemme, miten kaksinaismoralistisesta ajattelutavasta onkaan kyse. Perussuomalaisilla tuntuu olevan hinku rapauttaa suomalaista, maailmallakin tunnustettua lehdistönvapautta ja keskittää media-alaa entisestään yhä harvempien toimijoiden käsiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Tämän aloitteen valossa voisi arvioida, että perussuomalaiset haluavat edistää vain perussuomalaisittain ajattelevien sananvapautta. Minusta tämä on hyvin, hyvin kyseenalaista. Perussuomalaiset haluavat kaventaa suomalaisten sananvapautta, ja tämä jos mikä on pelottava suunta. Yleisradio turvaa alueelliset uutislähetykset ja paikallisradioiden toiminnan koko maassa. Esittämänne sananvapautta kaventava leikkaus on leikkaus maakuntien toimituksista. Kysyn teiltä: eikö teitä hävetä? Olette nyt keskittämässä suomalaista mediakenttää täysimittaisesti Pasilan tornin juurelle pääkaupunkiin. Tämä on kerrassaan tyrmistyttävää. Olen tästä perussuomalaisten sananvapautta ja lehdistönvapautta kaventavasta linjasta täysin eri mieltä. Minusta meidän pitäisi tavoitella sitä, että yhä vahvemmin koko Suomi näkyy laajasti lehdistössä ja suomalaisessa mediassa. Kyllä uutisoinnin tulee kattaa myös Pihtipudas ja Konnevesi, ei pelkästään Kamppia ja Töölöä, mitä perussuomalaiset tuntuvat nyt kovasti ajavan eteenpäin. [Toimi Kankaanniemi: Missä niin lukee? — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Suomalainen sananvapaus on osa itsenäisen isänmaamme perusarvoja, demokratian kulmakiviä. Sitä pitää varjella eikä tuhota. Hyvät perussuomalaiset, toivon, että te ette leikkaa suomalaisesta sananvapaudesta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Vastauspuheenvuoropyyntöjä — Hälinää]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-11-13T18:24:26,2019-11-13T18:27:43,Hyväksytty,1.1 2019_63_126,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"No niin, nyt vähän pienempää ääntä. — On halukkuutta käydä debattia, mutta nyt kun katson tätä puhujalistaa, niin siellä on lähinnä perussuomalaisia edustajia. Pääsette kyllä vastaamaan puhujavuorolla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_127,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan nyt sitten edustaja Köntälle tähän äskeiseen puheenvuoroon. Jos Yleisradiolla vielä ensi vuonna kuitenkin olisi käytettävissä 432 112 000 euroa, niin kyllä sillä varmaan jonkinlainen uutislähetys kuitenkin vielä syntyisi, elikkä ihan tällaisesta dramatiikasta ei ole kysymys. Kyllähän brändi tietenkin on suosittu silloin, kun on pakko maksaa. Mutta se väite, että alueellinen toiminta tähän leikkaukseen loppuisi — sehän riippuu siitä, miten Yle operatiivisesti käsittelisi tämän leikkauksen. Esimerkiksi nyt, kun Yleisradio lähettää ohjelmaa ulkomailta, monesti jopa maailman vaarallisissa kriisipesäkkeissä on paikan päällä joku toimittaja kuvaamassa Yleisradion mikrofoni kourassaan, mutta sitten kun Suomessa tapahtuu jotakin, niin eipä olekaan enää. Maakunnista ei saada livevideokuvaa, vaan sitä saadaan ulkomailta. Olisiko mahdollista esimerkiksi ostaa se ulkomaan ohjelmatoiminta joltain kansainväliseltä uutisfirmalta, jolta voisi saada laadukkaan materiaalin nopeasti ja edullisesti, eikä käyttää näitä Suomen kansan vähäisiä verorahoja siihen, että juostaan ympäri maailmaa kuvaamassa? Tässä viidenneksen leikkauksessa Ylen budjetista olisi kysymys melkoisesta ostovoiman lisäyksestä suomalaisille palkansaajille, koska yleisradioveron suurimpaan maksuluokkaan pääsee varsin nopeasti ja kahden hengen talouksissa tietenkin tuplaantuu se Yle-veron osuus, eli sillä tavalla saataisiin nopeasti lisää ostovoimaa helpolla — ei tietenkään valtavia summia, mutta kuitenkin jonkinlainen määrä. Nämä ovat niitä perusteita. Yleisradio sinänsä on jossain määrin tarpeellinen toiminto. Se tietyllä tavalla tarjoaa vastapainoa kaupalliselle medialle, myöskin tässä sananvapausmerkityksessä, elikkä voi ajatella niin, että jos joku näkökulma ei pääse kaupallisessa mediassa esille, se pääsee Yleisradiossa. Mutta sitten taas toisaalta Yleisradio ei esimerkiksi ole osoittanut kovin suurta tasapuolisuutta eri puolueiden kohtelussa. En esimerkiksi muista, että viime kaudella ajankohtaisohjelmissa suurin oppositiopuolue olisi sivuutettu montaakaan kertaa — kyllä siellä ajankohtaisohjelmissa silloin oli sosiaalidemokraatteja — mutta nyt on käynyt monta kertaa niin, että perussuomalaisia ei niissä ohjelmissa ole. Eli ei se sananvapaus Ylenkään kohdalla toteudu niin täydellisesti. Me olemme aina kärkkäitä arvostelemaan esimerkiksi itäisen Euroopan maita sananvapaudesta ja yleisradioyhtiöistä, mutta ei meillä Suomessakaan kaikilta osin ole puhtaat paperit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-13T18:27:56,2019-11-13T18:30:26,Hyväksytty,1.1 2019_63_128,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on useita perussuomalaisten tekemiä lakialoitteita, esimerkiksi omaishoitoon liittyen. Nyt olisi vihdoinkin huomioitava, että omaishoitajan työ on tärkeää, ja se pitäisi myös ottaa huomioon verotuksessa. Perussuomalaiset ovat valmiita tekemään työtä sen eteen, mutta näyttää siltä, että ilmeisesti hallitus ei ole valmis tekemään työtä sen eteen. Nytkin on äärimmäisen noloa, että meillä on salissa tällä hetkellä... Meillä on 200 edustajanpaikkaa täällä, ja tällä hetkellä hallituspuolueista taitaa olla kaksi edustajaa paikalla — vain kaksi. [Leena Meri: Kolme!] — Kolme taitaa olla tällä hetkellä. [Eduskunnasta: Kaksi!] Se omaishoidon työ on pyyteetöntä, jopa 24 tuntia vuorokaudessa tehtävää työtä, seitsemän päivää viikossa, joka ikinen minuutti, jatkuvasti tehdään työtä sen eteen. Yhteiskuntamme säästää todella paljon, kun on omaishoitajat, ja yhteiskunta hyötyy siitä. Nyt olisi oikeasti aika tehdä omaishoidon tuesta verovapaata. Muutoinkin rahallinen korvaus on varsin pieni. Lakialoite on hyvin järkevä ja erittäin hyvin perusteltu. Ilman omaishoitoa koko meidän Suomenmaamme olisi todella pahoissa vaikeuksissa. Ihmettelen, kuinka voi olla niin, että se ei ole vieläkään verovapaata. Samalla kiinnitän huomiota omaishoitoon liittyen erääseen toiseen asiaan. Ihmettelen myös sitä, kuinka on mahdollista, että jos valtio laittaa rahaa omaishoitoon, niin kunnat voivat käyttää nämä rahat ihan johonkin muuhun. Muutaman vuoden sisällä valtio on laittanut rahaa omaishoitoon — niin sanotusti korvamerkinnyt rahaa omaishoitoon — mutta kuitenkaan sitä omaishoitoon merkittyä rahaa ei ole välttämättä kunnissa käytetty omaishoitoon. Jos satoja miljoonia on laitettu, niin kaikki ei ole mennyt sitten siihen. Miten tämä on mahdollista? Tätä kyseli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kunnilta, ja siellähän sitten selvisi, kerrottiin, että joka kunnassa ne eivät ole menneet siihen tarkoitukseen. — aika erikoinen tilanne ja minun mielestäni vakava asia. Miten meillä Suomessa on tämän valvonnan laita ja asioiden seuraamisen laita, että rahat menevät oikeasti siihen, mihin on tarkoitettu? Teinkin tästä aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille. Ministeriltä sain kyllä vastauksen, mutta en semmoista yksiselitteistä, mitenkä tämä asia oikeasti aiotaan laittaa kuntoon. Olisiko kenties tehtävä niin, että ne rahat, jotka on laitettu omaishoitoon valtion taholta, perittäisiin takaisin, jos kunta ei käytä niitä omaishoitoon? Eihän niitä omaishoidon rahoja ole tarkoitettu siihen, että poliitikkojen mainetta kiillotetaan, vaan oikeasti siihen omaishoitoon. Toinen asia, mistä haluan puhua: Tässä oli eläkkeiden verotus nostettu esiin, joka on kanssa tärkeä asia. Mutta nostan esille myös yhden toisenlaisen asian, mistä aina silloin tällöin puhutaan. Elikkä jos on suomalainen henkilö, joka on tehnyt töitä välillä Ruotsissa, ja hän on nyt muuttanut Suomeen takaisin, niin Ruotsista tulee esimerkiksi eläkettä hänelle. Hän maksaa verot Ruotsiin siitä eläkkeestä, mutta hän maksaa toisen kerran toiset verot samasta eläkkeestä Suomeen. Se tuntuu kyllä aika epäoikeudenmukaiselta. Sitten vastaavasti henkilö, joka on tehnyt töitä Suomessa mutta asuu Ruotsissa: Hän saa eläkkeen Suomesta. Hän maksaa siitä verot vain yhden kerran, ei kahta kertaa, mikä on kyllä aika kummallista, elikkä silloin maksaa verot vain Suomeen mutta ei Ruotsiin. Jotenkin ihmeellistä, että meillä Suomessa olevat ihmiset maksavat tuplaverot. Olisiko sille tehtävä jotakin? Aion tehdä tästäkin kirjallisen kysymyksen ministerille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-13T18:30:26,2019-11-13T18:34:58,Hyväksytty,1.1 2019_63_129,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat suomalaiset omaishoitajat, me kaikki tässä salissa tiedämme, miten arvokasta työtä te teette ja miten pienellä nimellisellä tuella te yhteiskunnan valtavaa... Siis sanat eivät riitä kertomaan sitä arvoa, mikä sillä työllä on. Te säästätte resursseja valtavia määriä. Me puhumme rahassa miljardiluokan säästöistä, ja siksi omaishoitoa tulisi jatkossa tukea ja kehittää kaikin mahdollisin keinoin. Sen tulee olla tulevaisuudessakin varteenotettava ja inhimillinen vaihtoehto kalliin ja kylmän laitoshoidon sijaan. On olemassa uhkakuvia, ettei tämän hetken sosiaali- ja terveyssektori kykene vastaamaan jatkuvasti kehittyvän huoltosuhteen vinoumaan ja tulevaisuuden alati lisääntyvään vanhusväestöön ja tämän aiheuttamaan palveluntarpeen lisääntymiseen. Meillä on tällä hetkellä noin 46 000 omaishoitajaa, jotka pitävät huolta noin 48 000 hoidettavasta. 80 prosenttia omaishoitajista hoitaa läheistään sitovasti lähes ympärivuorokautisesti, ja 57 prosenttia hoidettavista olisi intensiivisen kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaita, mikäli heillä ei olisi sitä omaishoitajaa. Tämä jo kertoo, miten isosta asiasta on kyse, eivätkä omaishoitajat silti nauti normaalin työntekijän etuja työssään — saati sitten ansaitsemaansa arvostusta. Tästä syystä lakialoite omaishoitajien palkkion verovapaudesta on pieni mutta tärkeä askel omaishoidon kehittämiseen ja arvokkaan työn arvostamisen kannalta ja antaa positiivisen sysäyksen omaishoidon työhön aikoville. Näin ollen kannatan lämpimästi Ville Tavion esittämää lakialoitetta ja toivon, että kaikki tässä salissa päätyvät samaan ratkaisuun. Nyt on se paikka, kun tässä salissa on puhuttu, kuinka sydänten tulee tykyttää ja kuinka meidän pitää olla lämpimiä — nyt on se paikka. Perussuomalaiset katsovat omaishoitajia ylöspäin. Toivon, että hallitus ei katso alaspäin, kun tämä lakialoite tulee käsittelyyn ja päätettäväksi tähän saliin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-13T18:35:00,2019-11-13T18:37:53,Hyväksytty,1.1 2019_63_130,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todettakoon tässä nyt kuitenkin se, että kaikki nämä asiat on moneen kertaan aikaisemminkin täällä salissa keskusteltu, ei näissä yhtään innovaatiota ole. Ja kaikkihan tietysti joutuvat jouluun mennessä sinne aloitteitten hautausmaalle. [Toimi Kankaanniemi: Päätökset vaan puuttuu!] Ajattelin kiinnittää huomiota tuohon perintö- ja lahjaverolain muutosesitykseen, joka on ihan keskustelun arvoinen. Se on tietysti selvää, että kaikki haluavat pitää kiinni siitä, että leskellä on elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen asuntoon ja siellä asunnossa olevaan yhteiseen asuntoirtaimistoon. Siitä kukaan ei ole valmis varmaankaan luopumaan, ja se on laissa. Yleensähän tilanne on se — riippuen tietysti puolisoiden nettovarallisuusmassasta — että leski saa avio-oikeutensa nojalla avio-osana puolet siitä asunnosta. Se on tyypillinen tilanne. Siihenhän ei kohdistu tietysti lainkaan perintöveroa. No, problemaattista on sitten se, että perilliset, lapset, yleensä rintaperilliset, joutuvat sitten maksamaan tämän perintöveron, vaikka he eivät saa sitä asuntoa tämän lesken hallinnan takia täysimääräiseen määräysvaltaansa. Tätä kysymystä nyt on tietysti taatusti pohdittu aika paljon oikeustieteessäkin, miten tätä voitaisiin hoitaa. Siinä on se ongelma tietysti, että tämä saattaa olla kymmenienkin vuosien mittainen aika, jolloin on tämmöinen tila, että leski hallitsee sitä asuntoa ja perilliset omistavat sen. Tähän ei ole oikeastaan mitään semmoista hyvää lainsäädäntöratkaisua pystytty keksimään, ja toivottavasti semmoista nyt sitten kuitenkin oikeusministeriössä on pohdittu tai pohditaan tästä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-13T18:37:54,2019-11-13T18:40:03,Hyväksytty,1.1 2019_63_131,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio esitteli perussuomalaisten erinomaisia lakiesityksiä, jotka tulevat äänestykseen ja joita toivottavasti kannatetaan. Otan niistä muutamia esille puheessani. Lakialoite arvonlisäveron muuttamisesta: Yrittäjyydellä ja yrittäjillä on valtava merkitys Suomen taloudelle ja työllisyydelle. On myös muistettava, etteivät suuryrityksetkään ole alkujaan olleet suuria vaan ne ovat työn ja ajan kanssa kasvaneet ja monesti lähteneet hyvin pienestä liikkeelle. Arvonlisäveron alarajan nosto helpottaisi juuri monien pienyrittäjien tilannetta ja samoin elinkaarensa alkutaipaleella olevia — mahdollisesti tulevia suuria — työllistäjiä. Kynnys yritystoiminnan käynnistämiselle madaltuisi. Arvonlisäveron alarajan nosto vähentäisi niin ikään myös harmaata taloutta. Kannattavuus ja työllistämismahdollisuudet paranisivat erityisesti palvelualoilla toimivien yritysten kohdalla. Perussuomalaiset ovat jo pitkään liputtaneet sinivalkoisen yrittäjyyden puolesta ja koettaneet tuoda helpotusta yrittäjien arkeen. Meillähän pitäisi olla paljon yrittäjiä, jos todella halutaan, että työpaikkoja syntyy. Ei niitä ihan tyhjästä synny. Pitää olla myös puitteet yrittämiselle, näin ollen työpaikkoja syntyisi. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan rajan nostaminen 10 000 eurosta 20 000 euroon ja niin sanotun huojennusalueen katon nostaminen 30 000:sta 40 000 euroon olisivat toimia, jotka olisivat omiaan parantamaan pienyrittäjien tilannetta, ja meillähän näitä pieniä toimijoita on yli 90 prosenttia yrityksistämme. Arvoisa puhemies! Eläkeläisköyhyys on maassamme mittava ongelma. Pienten eläkkeiden lisäksi keskeinen ongelma on elinkustannusten jatkuva nousu. Ruoka, sähkö, lääkkeet ja asumismenot eivät armahda pienituloisia eläkeläisiä. Tätä menoa entistä suurempi osa eläkeläisistä joutuu vaikeuksiin ja eläkeläisköyhyys tulee lisääntymään entisestään, ellei pian aleta löytää järkiratkaisuja ongelmiin. Maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvu on erityisen vauhdikasta juuri eläkeläisten keskuudessa, mikä on selvä signaali vakavista taloudellisista ongelmista. Tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia eläkeläisköyhyyden poistamiseksi. Pakollisten arjen menojen hillitsemisen ohella voimme vaikuttaa eläkeläisten tilanteeseen verotuksellisin keinoin. Pienimmistä eläkkeistä maksetaan nykyisinkin alhaisempaa veroa kuin työtulosta, mutta eläkkeiden verotuksen ylittäessä työtulon verotuksen tason tilanne on toinen. Tässä lakialoitteessa, mitä perussuomalaiset esittävät, ehdotetaan, että kunnallisverotuksen eläketulovähennys määräytyisi samalla tavalla kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys. Sillä olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia eläkeläisten ostovoimaan. Ja, arvoisa puhemies, vielä tärkeästä omaishoidosta: Omaishoidon merkitys korostuu väestön ikääntymisen myötä. Laitos- ja kotihoito ovat suurten haasteiden edessä, ja niihin liittyviä ongelmakohtia on käsitelty kuluneen vuoden aikana runsaasti julkisuudessakin. Vanhusten ja sairaiden hoivan nykytilan huomioon ottaen näen omaishoitoon investoimisen erittäin järkevänä ratkaisuna. Omaishoitaja on hoidettavan omainen tai muuten läheinen henkilö, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan vuonna 2006. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka koostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista ja vapaista. Omaishoidon merkitys korostuu laitoshoidon vähentämisen myötä. Hoidettavan näkökulmasta omaishoito on inhimillinen hoitomuoto, mutta läheisestään huolehtivalle omaishoitajalle hoitotyö on usein vaativaa ja raskasta ja heikentää mahdollisuuksia muiden tulojen hankintaan. Tästä tulisi maksaa nykyistä parempaa korvausta omaishoitajille. Omaishoito säästää yhteiskunnan varoja tuntuvasti, miljardeja — aivan kuten edustaja Peltokangas totesi — joten tähän suhteutettuna olisi perusteltua, että omaishoitajien taloudellista tilannetta helpotettaisiin verotuksen keinoin ja omaishoidon tuki muutettaisiin verottomaksi. Tätä perussuomalaiset ovat jo aiemmin moneen otteeseen esittäneet, ja nyt taas lakialoite tulee. Olen ylpeä puolueeni linjasta tukea omaishoitajia heidän tärkeässä työssään ja tästä lakialoitteesta. Yhteiskuntamme tarvitsee kipeästi omaishoitajia tulevaisuudessa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-13T18:40:06,2019-11-13T18:45:45,Hyväksytty,1.1 2019_63_132,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä Yleisradiosta muutama ajatus. Olin kahdeksan vuotta Yleisradion hallintoneuvostossa ja koko ajan myös työvaliokunnassa, ja väitän, että siltä pohjalta tunnen taloa jonkin verran, ja olen myös täysin vakuuttunut, että se talo on pöhöttynyt aikamoiseksi linnakkeeksi, jossa on työntekijöitä ja on toimintaa, jota ei tällaisen julkisen palvelun yhtiön tarvitse tänä päivänä tarjota. Eli siellä on molemmilla puolilla paljon sellaisia jopa kanavakokonaisuuksia, joita ei välttämättä tarvittaisi, koska ne sopivat paremmin yksityisen kaupallisen toiminnan piiriin eli mainosrahoitteiseksi. Näistä voitaisiin karsia huomattavasti toimintoja ja siten säästää kustannuksia ja sitä kautta alentaa yleisradioveron osuutta, rasittavuutta. Ei ole tarpeen ostaa kaikenlaisia amerikkalaisia elokuvia Yleisradion käyttöön, lähetettäväksi. Ja sitten toisaalta tuolla ääniradion puolellakaan ei tarvita niitä kanavia, joita siellä nykyisin on, koska niitä löytyy kaupalliselta puolelta. Eli tältä osin edustaja Köntän puheet sananvapaudesta ovat kaukaa haettuja, eivät ollenkaan pidä paikkaansa. Ei ole tarvetta mennä uutistoiminnan puolelle. Sillä puolella on tietysti tärkeää, että sananvapaus ja tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuvat, ja siinä on toivomisen varaa, mutta ei se ole sama kuin että vedettäisiin jotakin sananvapautta nykyistä heikommaksi ohentamalla Yleisradion toiminnan volyymiä esittämällämme tavalla. Ei täällä meidän aloitteessamme puhuta sananvapauden eikä uutistoiminnan tai aluetoiminnan vähentämisestä yhtään mitään — ei minkäänlaista sanaa siitä. Päinvastoin oikeastaan esimerkiksi Keski-Suomessa pitäisi palata Keski-Suomen alueellisiin lähetyksiin ja jättää se Etelä-Savo oman toiminnan piiriin. Tämä olisi viisasta ja perusteltua, mutta nyt on menty siihen, että on yhdistetty näitä alueita. Arvoisa herra puhemies! Täällä meillä on esitys myös näistä säätiöiden ja suurten yhdistysten saamista pääomatuloista, jotka haluaisimme esimerkiksi 15 prosentin pääomaverokannan piiriin. Meillä on todella esimerkiksi lähellä ammattiyhdistysliikettä ja lähellä joitakin vanhoja puolueitakin olevia säätiöitä, jotka nauttivat verovapaudesta ihan perusteetta ja jopa eräiltä osin kilpailevat yksityisen toiminnan kanssa niin, että saavat tätä kautta merkittävän edun toiminnalleen ja taloudelleen ja sitten vielä joissain tapauksissa tukevat poliittista toimintaa tai muuta sellaista, mille ei ole perusteluita tänä päivänä. Eli tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat tässä suhteessa lähtökohta siihen, että myös nämä pantaisiin verolle. Emme esitä sellaista säätiöverotusta, joka esimerkiksi säätiömuotoisia yliopistoja koskisi tai joitakin muita, varsinkaan pieniä emme halua verolle, mutta tuossa on paikka, josta voisi verotuloja hankkia. Tuo arvonlisäveron alarajan nosto olikin täällä jo useammassa puheenvuorossa. Sillä olisi varmasti dynaamiset vaikutukset niin, että se tuottaisi ehkä jopa enemmän kuin mitä siinä verotuloja menisi, ja varsinkin työllisyys paranisi. Hallitus panostaa nyt esimerkiksi tähän palkkatukeen, josta tuolla valtiovarainvaliokunnassa on asiantuntijoita kuultu, eikä oikeastaan löydy kuin hallituksen virkamiehet, jotka puhuvat sitä, mitä hallituksen puolesta pitää puhua, ja jotka sitä puolustavat tai näkevät siinä positiivista. Se on narulla työntämistä, joka ei tuota pysyviä työpaikkoja. Pahimmillaan palkkatuella tulee sellaisia lyhytaikaisia työpaikkoja, jotka syrjäyttävät pysyvän työntekijän. Tässä suhteessa se keino ei ole kovin tehokas. Se sopii vajaatyökykyisille ja on sillä puolella ihan paikallaan, mutta sellaisessa mitassa, mitä hallitus mahdollisesti kuvailee, se ei tule olemaan perusteltu malli. Arvonlisäveron alarajan nosto on paljon tehokkaampi ja palvelee nimenomaan yksityistä, tuotannollista toimintaa, ja sinne meidän työpaikkoja pitää saada, koska se kasvattaa todellisuudessa tätä kansantuloa ja sitä kautta lisää verotuloja ja työllisyyttä, ja vaikutukset ovat pelkästään positiiviset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-13T18:45:46,2019-11-13T18:51:39,Hyväksytty,1.1 2019_63_133,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"arvoisa puhemies! Kuulun Ylen hallintoneuvostoon, ja — en tiedä, jostakin syystä nyt oikein numero jäi mieleen — kun tuossa edustaja Könttä sanoi, että 89 prosenttia luottaa uutisointiin, niin kuule, kyllä se on 84 prosenttia. Minä kävin sen ihan täältä uutisista vielä tarkistamassa. Muistan hyvin, kun tätä meille Ylen hallintoneuvostossa esiteltiin ja sanoin, että en pitäisi sitä hyvänä lukuna, koska se on ollut männävuosina yli 90 prosenttia. Kun ajatellaan, että 16 prosenttia ei luota, ja sentään ollaan veronmaksajien maksamalla kanavalla, niin kyllä minä näkisin, että se on myös huolestuttava signaali. Mutta korjattakoon tuo, että Ylen uutisten uutisointia arvioi erittäin tai melko luotettavaksi 84 prosenttia, radiouutisia 82 ja STT:tä 81 — elikkä en kyllä löydä täältä nyt sitä teidän 89:ää prosenttia. Sitten haluaisin vielä tuoda esille, että kaikkialla yhteiskunnassa ollaan jouduttu tarkastelemaan toimintoja, puhutaan tehokkuudesta, ja on hyväkin tietyllä tavalla, että poistetaan turhia toimintoja. Jos nyt mietin monia ohjelmia, niin miksi siellä tarvitsee olla kaksi ihmistä? Kaksi ihmistä haastattelee toinen toisiaan, ja hyvä, kun muistavat siltä vieraalta joskus kysyä, mitä mieltä hän on — vähän näin karrikoidusti. Ihan hyviäkin ohjelmia on, ei siinä mitään, mutta tämäntyyppisiä asioita olisi varmaan hyvä seuloa. Kuten täällä tuotiin esille, emme ole sanoneet, mistä asioista nämä tehostamiset pitää tehdä. Minusta tämä on oikein hyvä ehdotus. Kaiken pitää voida olla tarkastelun alla, ei voi olla niin, että meillä on tiettyjä osa-alueita. Toinen on ollut kyllä valitettavasti esimerkiksi turvapaikanhakijoiden prosessit, eli hallinto-oikeuksissa on vieläkin noin puolet käsiteltävistä asioista ulkomaalaisasioita — ja sinne on siis nyt taas annettu lisää rahaa. Ei voi olla niin, että esimerkiksi Yle tai joku tämäntyyppinen asia on niin kuin pohjaton kassa, että sinne pitää aina vain löytyä rahaa, vaikka konkurssi häämöttäisi. Tällä haluan herättää sen keskustelun, että ei ole sellaista pyhää lehmää, että ei voi tarkastella sen toimintoja, ja turha sitä on mitenkään pöyristellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-13T18:51:40,2019-11-13T18:54:06,Hyväksytty,1.1 2019_63_134,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kaksi huomiota vielä tähän Yle-kysymykseen: Eli ensinnäkin se, että nämä luotettavuuslukemat koskevat uutisia yleensä, mutta kun tutkimuksessa pilkottiin niitä uutisia vähän, että mihin uutisiin luotetaan, niin todettiin, että luotetaan urheilu-uutisiin eikä niinkään politiikasta uutisoituihin uutisiin. Eli luotetaan siihen, että osataan kertoa, mikä joukkue voitti jääkiekko-ottelun, millä lukemilla. No, sitä tuskin kukaan epäilee. Mutta politiikassa alkavatkin sitten jo toiminta ja henkilökohtaiset mieltymykset painaa enemmän siinä uutisoinnissa. Toinen huomio: Se, mihin leikkaukset kohdistuvat Ylessä, ei ole mikään journalistinen päätös sinällään, vaan kysymys on siitä, mitä toimintoja pidetään, millaisia ohjelmia tuotetaan, ei siinä sisältöihin tarvitse puuttua. Eli se on sellainen asia, mitä kyllä valtio omistajana pystyy halutessaan Ylessä ohjaamaan, että jos Ylestä leikattaisiin, mihin leikkaukset kohdistuvat, onko se maakuntaradio vai joku muu. Näihin muihin lakialoitteisiin liittyen käyn nyt läpi muutamia sellaisia huomioita, joita näistä itse olen tehnyt, ja sitä, miksi pidän näitä tärkeinä ja merkittävinä. Näitä käyn läpi lähinnä käsittelyjärjestyksessä, missä ne ovat asialistalla. Eli ensimmäisenä arvonlisäveron alarajan nosto. Näen sen tärkeänä siitä syystä, että tällaisena aikana on tärkeää panostaa työllisyyteen ja kotimaiseen kysyntään, ja se, että pienet yritykset voisivat toimia tehokkaammin, yrittämisen kynnys olisi pienempi, voisi kasvattaa ihmisten mahdollisuutta oman itsensä työllistämiseen sekä kotimaisen kysynnän synnyttämiseen. Tällaisessa epäsäännöllisten työsuhteiden maailmassa on tärkeää tehdä itsensä työllistämisestä mahdollisimman houkuttelevaa. Tästäkin on jo monta vaalikautta puhuttu, että tätä alarajaa pitäisi nostaa, mutta sille on tapahtunut lähes yhtä paljon kuin vinjettimaksulle, eli se ei ole toteutunut. Sitten on lakialoite käytännössä eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisesta. Luulen, että teille muillekin, tuolla vaalikentillä kun olette liikkuneet, yksi yleisimmistä kysymyksistä on se, kun eläkeläinen tulee kysymään, että miksi minun pitää maksaa eläkkeistäni enemmän veroja kuin palkansaajat maksavat omista tuloistaan. No, tähän asiaan, verotuksen kohtuullistamiseksi, on perussuomalaisilla ehdotus, jonka kustannusvaikutus on 50 miljoonaa euroa. Mutta vaikka tämä onkin periaatteessa verotulonmenetys, se johtaisi kuitenkin siihen, että se menisi enemmän tai vähemmän suoraan kulutukseen niin kuin useimmat tällaiset pienituloisille tehtävät verohelpotukset ja muut maksujen kevennykset. Sitten on tämä omaishoidon verovapaus, josta on myös puhuttu pitkään, mutta sille ei ole tapahtunut mitään. Perussuomalaiset taas esittävät sitä ja kutsuvat muut mukaan tämän epäkohdan korjaamiseen. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä. Jos heidän työnsä arvoa yhteiskunnalle käytäisiin laskemaan rahassa, sellaista rahaa ei helposti löytyisikään, millä omaishoitajien työ omaistensa hoitamiseksi saataisiin korvattua. Olisi nyt kohtuullista, että se tulo olisi edes verovapaata, se pieni tulo, jota saavat ainoastaan kriteerit täyttävät omaishoitajat, eivät suinkaan kaikki, jotka käytännössä ovat omaishoitajia. Sitten on säätiövero. Mielestämme myöskään säätiöillä ei pitäisi olla mahdollisuutta olla vapaamatkustajana ja hankkia verovapaata tuottoa, vaan veropohjaa pitäisi laajentaa näiden osalta ja siirtää raha tärkeämpiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi seuraavassa esittämäämme 70 miljoonan arvoiseen lapsivähennyksen palauttamiseen verotukseen. Tänään käytiin keskustelu lapsiystävällisestä yhteiskunnasta. Tässä on sellainen konkreettinen kädenojennus työssäkäyvien lapsiperheiden suuntaan ja tavallaan myös kannuste siihen, että käytettäisiin perhevapaita tasapuolisemmin ja palattaisiin työelämään nopeammin, kun tavallaan siitä olisi enemmän taloudellista hyötyä sitten taas vastapainoksi päivähoitomaksuille, jotka tulevat rasitteeksi, jos töihin mennään. Sitten meillä on lakialoite käytännössä paperittomien terveydenhoidon kustannuksiin osoitetun määrärahan kumoamisesta. On oikeusvaltion kannalta kestämätöntä, että maassa laittomasti oleskelu periaatteessa tunnustetaan oleskelun muotona ja annetaan yhteiskunnan rahaa tietty kiinteä summa siihen, että näille ihmisille tarjotaan palveluita. Sehän on kannuste kunnille ja viranomaisille olla tekemättä mitään, kun on rahaa automaattisesti näiden palveluiden tarjoamiseen, vaikkei henkilöillä olisi oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaankaan. Ja sitten suuri kevennys kotoutumisen kustannuksiin, koko kotoutumista edistävän lain kumoaminen, 200 miljoonan suuruinen muutos, jossa kuitenkin huomioidaan se realismi, että kunnilla on 22 miljoonan verran sopimusvelvoitteita, jotka pitäisi pystyä laillisesti täyttämään, eli ne sinne jäisivät, mutta loput leikattaisiin. Tässä annettaisiin selvä viesti siitä, että nykyinen järjestelmä ei toimi, se on veden kantamista kaivoon. Meille pitäisi yleisesti ottaen saada maahanmuuttajia, jotka kotoutuvat itsenäisesti eivätkä tarvitse siihen palveluita. Kyllä kait se minimivaatimus on se, että kun johonkin maahan muuttaa, siellä pystyy itsensä elättämään, tekemään työtä, elämään yhteiskunnan tavoin ja pyrkii ainakin opettelemaan kielen, vaikkei suomen kieli helppo olekaan. Kyllä täällä silti jollain tavalla englannilla pärjää siinä sivussa, kun sitä suomea opiskelee. Vielä perintöverosta, jota useat edustajat ovat ansiokkaasti täällä kuvanneet, eli kokonaisuudessaan perintöveron poistamisesta: Lahjaveron ja perintöveron tuotto on 800 miljoonan luokkaa. Se olisi melko suuri summa sellaisenaan poistettavaksi, ja olisi kovaa populismia sellaista esittää pystymättä kertomaan, mistä leikataan. Mutta meillä on tähän esitys, että perintöverotusta oikeudenmukaistetaan eli korjataan niitä epäkohtia, mitä siellä on, ettei tarvitsisi lähteä pistämään asuntoja pakkohuutokauppaan nopealla aikavälillä perintöverojen maksamiseksi ja että ihminen tavallaan ei joutuisi tällaiseen kohtuuttomaan tilanteeseen, että joutuu ottamaan lainaa hoitaakseen perintöverot, joutuisi maksamaan perintöveroja omaisuudesta, jonka hallintaoikeus hänelle ei tosiasiallisesti siirry. Viimeisenä näistä lakialoitteista on lääkekorvaus. Tilanne, mikä usein tulee myös tuolla vaalikentillä kävellessä vastaan, on se, että ihmiset tulevat sanomaan, että minulla on rahaa vain ruokaan tai lääkkeisiin, kumman ostan. Eli lääkekorvauksen omavastuuosuuden palauttaminen, sekin viisikymppiä, tuntuu monen pienituloisen tuloissa aika merkittävästi, jos sen saisi takaisin muuhun kulutukseen ja saisi ne lääkkeet, mitkä tarvitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-13T18:54:08,2019-11-13T19:00:53,Hyväksytty,1.1 2019_63_135,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio on tänään esitellyt joukon hyviä lakialoitteita, ja otan kantaa tässä niistä kahteen. Lakialoite laiksi sosiaalihuoltolain 12 a §:n kumoamisesta on erittäin hyvä. Suomesta haki kansainvälistä suojelua vuosina 2015—2018 noin 50 000 henkeä. Heistä noin 40 prosenttia on saanut kielteisen päätöksen hakemukseen. Tämähän siis tarkoittaa sitä, että meillä teputtelee valtava määrä kielteisen turvapaikan saaneita ihmisiä yhteiskunnassamme — teidän verovaroillanne. Eri viranomaistahot ovat ilmaisseet huolensa haitallisen maahanmuuton eli kansankielessä turvapaikkaturismin mukanaan tuomasta uhasta sisäiseen turvallisuuteemme. On mielestäni sanomattakin selvää, että sisäisen turvallisuuden uhkaan ei pidä satsata reilua 5:tä miljoonaa, kuten hallitus nyt on linjannut. Sanotaan suoraan, että kansan syvistä riveistä kumpuaa joka päivä lumipalloefektinä voimakas viesti: laittomasti maassa olevalle ei pidä maksaa euroakaan. Mitä mieltä on hallitus, se tullaan näkemään myöhemmin. Myöskin toinen lakialoite, lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain kumoamisesta, on erinomainen. Faktaa on, että tämänhetkiset kotouttamistoimenpiteet eivät ole saaneet aikaan juuri mitään muuta kuin järjettömän laskun yhteiskunnalle ja veronmaksajille, joiden omaan elämään ja elintasoon laki kotouttamisen edistämisestä on kyllä vaikuttanut, negatiivisesti, kaikilla elämän sektoreilla — ei vähiten lisääntyneinä kustannuksina ja verojen korotuksina, mutta myös turvallisuuden heikkenemisenä ja yhteiskuntaluottamuksen menettämisenä. Se on ikävää. Me emme tarvitse rahaa syöviä lakeja, jos ne eivät toimi. Olisiko tämän vuoksi aika kokeilla kotouttamista — tai ehdotan, että kotiuttamista — laiskistavan hyysäyksen sijaan? Kannatan erittäin lämpimästi Tavion esittämää lakialoitetta laiksi kotouttamisen edistämisestä annetun lain, mielestäni hyysäyslain, kumoamisesta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-13T19:00:54,2019-11-13T19:03:53,Hyväksytty,1.1 2019_63_136,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan Tavio on esitellyt perussuomalaisten lakiesityksiä täällä, ja minäkin otan tässä nyt muutamaan vielä kantaa. Perintöverotuksemme aiheuttaa tällä hetkellä monille suomalaisille täysin kohtuuttomia tilanteita. Kun läheinen kuolee, se on kova kolaus kelle tahansa meistä. Eikä siinä vielä kaikki. Perintövero tulee maksettavaksi henkilön kuoleman jälkeen riippumatta siitä, tuleeko peritty omaisuus perinnönsaajan haltuun vai ei. Lesken hallintaoikeuteen perustuen leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti. Kun leski perii puolisonsa, jää lesken vähennyksen jälkeen usein maksettavaa. Tämä johtaa monesti tilanteeseen, jossa perillinen joutuu myymään omaisuutta, tekemään velkaa tai jopa luopumaan perinnöstä. Perintötilanteissa lainsäädännön olisi otettava huomioon paremmin lesken ja perittävän lasten tilanne. Perintöverotuksen kohtuullistamisen lisäksi olisi ennen kaikkea pyrittävä poistamaan leskeen ja lapsiin vaikuttavia epäkohtia, joita edustaja Meri on moneen otteeseen ottanut esille. Lesken hallinta-aika tulisi rauhoittaa veronmaksun osalta, ja alaikäisten rintaperillisten verovähennyksestä huolimatta veron maksuunpanoa tulisi siirtää tämän lakialoitteen ehdotuksen mukaisesti niin, että vero maksetaan asumisesta molempien puolisoiden kuoltua tai omaisuuden muuten siirtyessä saajan vapaaseen hallintaan. Arvoisa puhemies! Lääkkeistä: Lääkkeet ovat kalliita, ja korkea hinta kirpaisee erityisesti pienituloisia henkilöitä, monia eläkeläisiä ja työttömiä. Kun on sairas, tarpeellisen lääkkeen saamisen pitäisi olla suomalaisten perusoikeus. Lääkekattojärjestelmämme on moniin muihin maihin verrattuna kohtalainen, mutta tästä huolimatta monilla on vaikeuksia selviytyä lääkelaskuistaan. Ei ole oikein, että saadakseen lääkkeitä ihminen joutuu tinkimään tuntuvasti esimerkiksi ruoasta. Tämä on valitettavasti arkipäivää monen pienituloisen kohdalla tänä päivänä. Olisikin erittäin kohtuullista, että pienituloisilta henkilöiltä vuosiomavastuuta vähennettäisiin lakialoitteen ehdottamalla tavalla. Ja, arvoisa puhemies, vielä pari sanaa Ylestä: Totta kai Ylen merkitys on erittäin tärkeä. Sen pitää olla kansan radio, kansan tv. Kansahan sen maksaa. On hienoa, että Yle näyttää urheilukilpailuja. Liikunnallisena ihmisenä olen sitä mieltä, että on tärkeää, että myös pienituloiset pääsevät seuraamaan isoja kansainvälisiä kisoja, ainakin television kautta. Myös lapsille Yle tekee hyvää ohjelmaa. Mutta entäs sitten, onko Yle täysin riippumaton, jos ajatellaan poliittisia ohjelmia, asiaohjelmia, joskus jopa uutisia? Ylen pitää muistaa, että sen pitää olla puolueeton. Monet kansalaiset ovat sitä mieltä, että näin ei ole ollut viime vuosina, ja tähän Ylen pitää kiinnittää huomiota. Sen pitää olla puolueettomasti kaikkien kansalaisten asialla. Ja yrittäessään kamppailla maksullisten kanavien kanssa Yle on viime vuosina — olen huomannut sen — vähän unohtanut ikäihmiset ja ikäihmisten ohjelmat, ja tässä Ylen pitää myös valpastua. Ja erittäin hyvä on, jos Yle tulevaisuudessa kannattaisi suomalaista yrittäjyyttä ja suomalaisia ohjelmia paljon ohjelmatarjonnassaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-13T19:03:55,2019-11-13T19:08:48,Hyväksytty,1.1 2019_63_137,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen käytännössä saanut elämässäni perinnöksi pelkkiä veroja, joten tiedän, miltä tuntuu, kun hautajaisten jälkeen saa verokarhulta melkoisen laskun käteen, mikä tekee tavallisen palkansaajan ja velallisen kukkaroon melkoisen loven. Miksi minun pitäisi maksaa siitä, että läheiseni kuolee? Se tuntuu melkoiselta ajatukselta siinä vaiheessa, kun niin tapahtuu. Jos minä sattuisin nyt kuolemaan, niin vaimoni ja lapseni, perheeni, joutuisivat melkoisiin ongelmiin nimenomaan perintöverojen vuoksi. Eikö läheisen menettäminen ole jo riittävän suuri kärsimys? Käsittääkseni nimenomaan hallituspuolueet ovat olleet perintöveron takana, ja minusta tuntuu hämmentävältä se, että täällä ei ole hallituspuolueiden jäseniä nyt paikalla, kun tätä asiaa käsitellään — ainoastaan yksi. Minusta se on hyvin outoa. Olen vahvasti sitä mieltä, että perintöverolle on löydettävä Suomeen sopiva ratkaisu. Paras sellainen olisi tietenkin perintöverosta kokonaan luopuminen, mutta vähintäänkin pitäisi siirtyä luovutusvoittoverotukseen, joka kohtuullistaisi nimenomaan huomattavalla tavalla tätä tilannetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-11-13T19:08:50,2019-11-13T19:10:32,Hyväksytty,1.1 2019_63_138,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Ihan muutama sana tuosta perintöverosta. Täällä on muutama edustaja, jotka edellisellä kaudella olivat — itse asiassa kaikkien salissa olevien kanssa samassa hallituksessa. Kaiketi se ongelma on siinä, että meidän pitäisi jotenkin ratkaista se, miten me sitä tulopuolta kuitenkin saamme, ehkä joillain muilla keinoilla. Me kaikki ymmärrämme, että niitä menojakin täytyy hoitaa — luulen, että varmaan valtaosa myös poissa olevista, että kaikista puolueista löytyy kannatusta tähän ajatukseen. Toivon, että löydettäisiin niitä innovatiivisia keinoja, mitä edustaja Kiviranta tuossa peräänkuulutti ennen kuin tältä päivältä laittoi päivän pakettiin. Vielä muutama sana tästä Yleisradiosta. Minusta nämä perustelut eivät kyllä nyt toimi, kun te perussuomalaiset puhutte siitä, että Yleisradiosta on esitetty huomattavasti arvostelua tai että ohjelmistoa on pidetty epätyydyttävänä. Minusta se argumentti ei kelpaa, että ”minä sanon täällä, että kansalaisista suuri osa” tai että ”minulle on tullut palautetta”. Emmehän me tällaisilla argumenteilla voi argumentoida, vaan pitää olla tutkimustietoa taustalla, vaikkapa sitten laajoja gallup-otantoja. Ei se riitä, että tästä asiasta on tullut kansalaisilta paljon palautetta. Väitän, että meillä kaikilla on omat viiteryhmämme ja se palaute saattaa olla hyvinkin erilaista. Ja mitä sitten tulee näihin tutkimuksiin, niin minä pysyn näitten lukujeni takana. 92 prosenttia katsoo, että Yle on onnistunut julkisen palvelun tehtävässään. Nämä pohjautuvat nyt tähän laajaan kansainväliseen tutkimukseen, sen löytää Googlesta. Ja sitten esimerkiksi liikenne‑ ja viestintävaliokunnalle esiteltiin tätä asiaa, ja siellä kyllä oli myös perussuomalaisten edustajia. No, sen verran googletin tässä välissä myös, että kyllä nuo edustaja Merenkin lukemat ihan oikeita ovat, ne ovat vain eri tutkimuksesta. Ne ovat KAKSin eli Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksista, ja siellä totisesti oli tämä luku 84, kun itse käytin tuota lukua 89, eli luottamus Ylen uutistoimintaan on pysynyt vahvana. No, oli se 89 tai 84, niin selkeintä ja tärkeintä on seurata näitä trendejä, ja tuo trendi on edelleen se, että yleinen luottamus Yleen on vahva, toisin kuin tässä annetaan ymmärtää. Ja Ylen uutisarvostukset ‑tutkimuksen mukaan tämä on tosiaan 89 prosenttia. Minusta se on todella, todella kova luku. Jos me katsomme, miten hyvin Yle sitten saavuttaa suomalaisia ja ikään kuin tavoittaa suomalaisen, niin kyllä se on todella kova, ja iso osuus siitä menee nimenomaan tällaiseen uutis‑ ja ajankohtaistoimintaan. Urheilu-uutisiin en ota kantaa, en tiedä, mistä uutisesta tai gallupista siinä oli kyse — ehkä edustaja voi itse avata. Mutta jos me nyt tarkastelemme tätä, oli se sitten tämä KAKS-säätiön tutkimus tai sitten tämä kansainvälinen tutkimus, niin tuo 84:kin minulle kelpaa, minusta se on erittäin kova luku. Silloin ei voi tietenkään verrata edellisvuosien tutkimuksiin, jos vertaa eri tutkimuksia, vaan on tärkeää, että puhutaan aina samoista tutkimuksista ja samoista kyselymetodeista ja kyselytavoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-11-13T19:10:33,2019-11-13T19:13:40,Hyväksytty,1.1 2019_63_139,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sananen vielä tästä perintöverosta. Kun katsoo esimerkkinä hallituksen talousarvioesitystä vuodelle 2017 perintö- ja lahjaveron osalta, odotetun verokertymän ilmoitettiin olevan 550 miljoonaa, mutta vuoden 2017 tilinpäätöksessä summa nousi lähes 910 miljoonaan euroon. Kovia summia siltä näkökannalta, että perintövero revitään yleensä jo moneen kertaan aikojen kuluessa verotetusta omaisuudesta. Ihmisten kovalla työllä ja vaivalla ansaitun omaisuuden verottamisessa valtio näyttää toimivan perisosialistisella tavalla. Nämä ihmiset ovat ihan tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle... Tässä kuultiin puheenvuoro siitä tilanteesta, että jos edustaja kuolla kupsahtaa, niin perhe joutuu ongelmiin. Elikkä tavallista ihmistä, joka ei ole rikas vaan jolla on omakotitalo ja jotain vuosien varrella selkänahasta revittyä omaisuutta, tämä koskee todella voimakkaasti. Verohelpotuksia toki on ripoteltu mutta mielestäni ei riittävästi kokonaiskuvaa ajatellen. Koko perintöverotus on kohtuuton suurimmalle osalle perinnönsaajia ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa velanottoa tai perinnöstä luopumista. Elikkä siis joudutaan luopumaan, nuoretkin ihmiset joutuvat, siitä omasta syntymäkodista — ei voida sitä pitää, koska ei ole varaa, iskee lasku. Tämä lakialoite on todella sitä, mikä kohtuullistaa tavallisten suomalaisten arkea esimerkiksi puolison pois nukkuessa. Edustaja Könttä, tässä on teidän peräänkuuluttamaanne innovaatiota. Toivon, että myös keskusta haluaa, että tällaisissa ikävissä tapauksissa kuin esim. puolison pois nukkuessa verokarhu ei sitten hoida loppuja. Jää nähtäväksi, onko keskustalla sydäntä vai ei. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-13T19:13:40,2019-11-13T19:15:49,Hyväksytty,1.1 2019_63_140,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pari sanaa haluaisin sanoa tästä täällä jo esitetystä asiasta, laittomasti maassa olevien terveydenhuollon kustannuksista. Myös majoitukset maksavat paljon. Esimerkiksi Porissa meillä oli laittomasti maassa olevien hätämajoitus kesä—elokuussa, siinä oli kolme kuukautta. Palvelua käytti kuusi henkilöä, ja kustannukset olivat 47 000 ja rapiat. Eli jos me samassa suhteessa käyttäisimme rahaa vaikkapa omaishoitoon, vanhustenhoitoon, lastensuojeluun, mihin vain, niin kyllä meillä rahaa riittäisi. Se, mihin me kanavoimme meidän rahamme ja missä suhteessa, on minun mielestäni tärkeää. Sen puoleen on ihan kannatettava esimerkiksi tämä kotouttamisen edistämisestä annetun lain kumoaminen. Käytetään niitä rahoja tehokkaammin täällä. Kyllä täällä pitää kotoutua muuten kuin pelkästään opastetusti. Kannatan lain kumoamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-11-13T19:15:49,2019-11-13T19:17:05,Hyväksytty,1.1 2019_63_141,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin vielä aiemmin mainitsemani tutkimuksen lähdetietoa, eli kysymys oli Kunnallisalan kehittämissäätiön, KAKSin, tutkimuksesta median luottamuksesta. Täällä oli sellainen kysymys kuin”Kuinka luotettavina yleisesti ottaen pidät tiedotusvälineitä eli mediaa seuraavissa asioissa...?”, ja sitten oli prosenttiosuuksia. Urheilun suhteen laskujeni mukaan 78 prosenttia piti mediaa erittäin luotettavana tai melko luotettavana, mutta kun mentiin politiikkaan, niin luottamus olikin enää 49 prosenttia. ”Ei kumpaakaan” lisääntyi, ja myöskin niiden määrä, jotka pitivät mediaa melko epäluotettavana tai jopa erittäin epäluotettavana, kasvoi merkittävästi politiikan, ulkomaiden ja talouden kohdalla. Se on varsin ymmärrettävää siinä mielessä, että uutiset ulkomailta ovatkin hyvin painottuneita Suomen mediassa. Yhdysvaltain presidentistä, jos hän sattuu olemaan republikaani, uutisoidaan yleensä huonommin kuin sellaisesta presidentistä, joka on demokraatti. Se jo sinänsä syö suomalaisen median ulkomaanuutisoinnin uskottavuutta. Politiikasta uutisoidaan hyvin kärjistävästi, ja se on johtanut siihen, että esimerkiksi perussuomalaisten kannattajista hyvin suuri osa tuntee epäluottamusta mediaa kohtaan verrattuna monien muiden puolueiden kannattajiin. Täytyy kysyä, mistä tällainen johtuu. Miten nämä ihmiset voivat tuntea epäluottamusta mediaa kohtaan, jos media kohtelee heitä mielestään tasapuolisesti? Ainoa johtopäätös on se, että media ei kohtele heitä ja heidän kannattamiaan poliitikkoja tasapuolisesti, ja siitä johtuu tämä epäluottamus mediaan. Kyllä täällä salissa on tarkoitus tuoda esille nimenomaan niitä omien äänestäjien näkökulmia, koska kuka niitä toisi, elleivät heidän äänestämänsä kansanedustajat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-13T19:17:05,2019-11-13T19:18:41,Hyväksytty,1.1 2019_63_142,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan mielenkiintoista, että keskustelu tämän Yle-leikkauksemme vuoksi kääntyi keskustasta tulleesta kritiikistä tähän Yle-keskusteluun. Yle on mielenkiintoinen aihe keskustella. Se on aika erikoista omasta mielestäni niin kuin lähtökohtaisesti. Minä kannatan vapaata markkinaa yleensä asioissa. Tällaisessa valtio-omisteisessa mediayhtiössä on omat ongelmansa juuri sen takia, että se on kasvanut niin suureksi. Se on aika selkeää, että Yle on monille politiikoille sellainen jonkin sortin nuoleskelun kohde siksi, että poliitikot ajattelevat tietysti, että Ylen toimittajat kirjoittaisivat heistä positiivisia juttuja, kun he puolustavat näitä yleläisten työpaikkoja ja sitä instituutiota. Mutta se on minun mielestäni kyseenalaista, kun Yle-veroa maksaa — mahdollisesti sen kolmetoista ja puoli euroa kuukaudessa — työssäkäyvä ihminen, vaikka hän ei käyttäisi Yleä lainkaan, eikä haluaisi käyttää. Eli se on pakkoverotusta ihmisille, siitä ei vain pääse irtisanoutumaan niin kuin Netflixistä. Yle-veroa maksaa kympin kuussa, halusi tai ei. Ja mikä outoa, yrityksetkin maksavat, eli jos olet yrittäjä, niin sitten maksat moninkertaista Yle-veroa. Sehän voi olla jopa kolme tonniakin jollain oikein menestyvällä yrityksellä. Se tulisi ehkä ennemmin katsoa osaksi julkista budjettia, ja sen takia tässä on ongelmallista, että se on just tällä tavalla tuohon verotukseen kytketty. Me saisimme sitten taas ostovoimaa toki paremmaksi, jos sitä verotusta vähennettäisiin, se on selvää. Se, mitä kuitenkin esitettiin siitä, että tämä tämmöinen Ylen budjetin pienennys johtaisi johonkin katastrofaaliseen sananvapaustilaan, on varsin heikko argumentti, koska ei monissa muissakaan maissa, Euroopassa vaikka, ole näin suuria yleisradiokanavia, eikä se pidä paikkaansa kyllä, että muissa Euroopan maissa olisi jotenkin huonompi sananvapaustilanne kuin Suomessa. Se, miten paljon Yleä kritisoidaan: Kyllä se kritiikki on aika usein nimenomaan subjektiivista, mutta kyllä sitä kritiikkiä on paljon, ja kuten täällä on todettu, se kohdistuu tuohon poliittiseen journalismiin, ei välttämättä siihen muuhun. Ja jos Ylestä leikataan, niin täytyy muistaa, että se uutistoiminta, varsinkin politiikan uutiset, on kuitenkin vain pieni osa Ylen budjettia. Eli ei tässä esitetty mitenkään, että se leikkaus kohdistuisi yksinomaan sinne, vaan koko budjettiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-13T19:18:41,2019-11-13T19:21:58,Hyväksytty,1.1 2019_63_143,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pahoittelut, että en ihan alusta asti keskusteluun pystynyt osallistumaan. Hieman ihmettelen sitä, että kun täällä on kuitenkin merkittävän oppositiopuolueen vaihtoehtobudjetin osia käsittelyssä, aika merkittäviä osia, niin tähän keskusteluun ei osallistu kuin edustaja Könttä, jolle kiitokset siitä, että hallituspuolueelta edes yksi soturi on tänne saliin saatu kuuntelemaan tätä keskustelua. Olisin itse odottanut, että täällä olisi voinut hyvin olla paikalla valtiovarainvaliokunnan väkeä hallituspuolueistakin keskustelemassa esimerkiksi näistä perussuomalaisten tekemistä aloitteista. Itse olen aina yrittänyt lähestyä politiikkaa niin, että asiat ovat hyviä tai vähemmän hyviä tai jopa huonoja tai ne ovat kannatettavia tai ei-kannatettavia ihan siitä riippumatta, kuka niitä esittää. Ja tänään täytyy sanoa, että perussuomalaiset ovat tehneet hyviä esityksiä meidän verotuksen kokonaisuuden näkökulmasta. On vaikkapa tämä perintö- ja lahjaveroasia, joka oli eduskunnan käsittelyssä viime kaudellakin kansalaisaloitteen myötä, joka itse asiassa eduskunnassa sai mielestäni vähän huonon käsittelyn. Itsekin sain siitä jonkin verran osumia silloin, sillä olen pitkään ollut perintöverosta luopumisen kannalla. Silloin tehtiin minun mielestäni erikoinen päätös, että eduskunta ei tehnyt siitä mietintöä lainkaan. Ymmärrän sen, että yhden osan lopettaminen verotuksesta kansalaisaloitteella olisi ollut haastavaa, mutta olisi ollut mahdollista tehdä esimerkiksi eduskunnan ponsi siitä, että hallituksen täytyy ryhtyä toimenpiteisiin perintöverosta luopumiseksi ja sitten toimenpiteisiin esimerkiksi myyntivoittoveron käyttöönottamiseksi, jolla voitaisiin tätä tilannetta korjata — niin kuin Ruotsissa esimerkiksi on toimittu. Se olisi oikeudenmukaisempaa — mitä myös perussuomalaiset tässä hakevat — koska siinä vaiheessa, kun perintö saadaan, ei synny välttämättä maksuvalmiutta, vaan siinä vaiheessahan maksuvalmius syntyy, kun asunto myydään tai omaisuutta realisoidaan. Tämä aloite on siinä mielessä erinomainen ja kannatettava. Pidän hyvänä myös perussuomalaisten useampia aloitteita, jotka koskevat verotusta yleisesti. Arvonlisäveron alarajan nosto on erittäin kannatettava ja järkevä toimenpide, kuten myös heidän esittämänsä muutamat huomiot meidän tuloverolaista. Arvoisa puhemies! Tulen hetkeksi siihen korokkeelle. [Puhemies: Tervetuloa! — Toimi Kankaanniemi: Noin hyvää puhetta kannattaa kyllä jatkaa pöntöstä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa herra puhemies! Näistä tuloveroasioista: Itse kyllä annan niillekin ymmärrystä ja kiitosta siitä, että nostetaan esille esimerkiksi se, että meillä tiettyjä eläketuloja verotetaan tiukemmin kuin vastaavasti työtä tekeviä. Tämä on ollut asia, joka on ollut pitkään esillä, ja hetkeksi se aikanaan saatiin jollain tavalla balanssiin, silloin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen aikana. Sen jälkeen taas jossain aallossa se jonkin verran muuttui. Ja on järkevää etsiä sitä, että eläkkeensaajat eivät ainakaan enempää veroa maksaisi kuin vastaavasti palkkaa saavat. Myös omaishoitokysymykset ovat olleet usein meillä täällä salissa esillä. Ja myös tämä edustaja Tavion esitys on hyvä ja kannatettava, että omaishoidon tuesta ei jatkossa tarvitsisi veroa maksaa. Ja viimeisenä sitten heidän esityksensä lapsivähennyksestä: En siihen suoranaisesti ota kantaa. Se on varmasti pohtimisen arvoinen kysymys, miten tukea meidän lapsiperheitä. Siihen on erilaisia ratkaisuja, joita voidaan esillä pitää. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on yksi tehokas ja järkevä keino, ja tämäkin varmasti kannattaa selvittää. Mutta isossa kuvassa olen huolissani siitä, että meillä on merkittävä muutos tapahtumassa meidän verotuksessamme ja työn verotuksessa. Ja ehkä siinä onkin syy siihen, että täällä ei vasemmiston ja sosiaalidemokraattien edustajia paikalla ole, sillä minuakin hävettäisi olla kiristämässä näin merkittävästi jo keskituloisten työn verotusta ensi vuonna. 2 301 euroa on se raja, josta ensi vuonna menee isompi vero kuin tänä päivänä — eli 2 301 euroa. Siihen palkkaluokkaan mahtuvat esimerkiksi tarjoilijat ja aika monet muut, ja sitten siitä kun mennään ylöspäin, tulee hoitajia, sairaanhoitajia, opettajia ja niitä ihan tavallisia, ahkeria suomalaisia ihmisiä, joille vähän naureskeltiin, kun mekin kokoomuksessa nostimme esille sen, että me haluamme pitää tavallisten, ahkerien suomalaisten työtätekevien ihmisten puolta. Se ei tarkoita sitä, että ahkera ei voisi olla pienituloinen tai vaikka työtönkin, mutta se, että tässä maassa ahkeruudesta aina palkittaisiin, on sellainen perushyve, mitä itse toivoisin ylläpidettävän. Sen takia en voi hyväksyä sitä, että keskustakin on kuittaamassa, edustaja Könttä, nämä työn verotuksen kiristymiset. Eli te ette tee mitään sen hyväksi, että se työn verotus ei ensi vuonna kiristyisi. Samaan aikaan polttoainevero kiristyy yhdessä yössä niin, että tavalliselle perheelle, auton käyttäjille, noin 30 000 kilometriä ajavalle, tulee yli 130—150 euroa lisäkustannusta. Samaan aikaan leikataan kotitalousvähennystä, ja sen vaikutus tavalliselle perheelle on noin 500 euroa. Ja kun sen lisäksi on liuta muita veronkorotuksia, niin me olemme tilanteessa, jossa sen tavallisen perheen — jossa vaikkapa isä on sairaanhoitaja ja äiti diplomi-insinööri taikka ravintolatyöntekijä tai joku muu vastaava, ihan tavallisessa suomalaisessa työssä — tulot vähenevät ensi vuonna noin 1 000 eurolla. Ymmärrän, että sosiaalidemokraatit eivät ole tätä kuuntelemassa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-13T19:22:02,2019-11-13T19:28:42,Hyväksytty,1.1 2019_63_144,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Heinoselle ja Kilvelle erittäin hienoista puheenvuoroista ja siitä, että kannatatte näitä perussuomalaisten esityksiä. Ja myös edustaja Köntälle on pakko sanoa kiitos siitä, että olette täällä ainoana hallituksen edustajana meidän kanssamme keskustelemassa — haluan myös siitä kiittää teitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-13T19:28:42,2019-11-13T19:29:12,Hyväksytty,1.1 2019_63_145,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,Nyt edustaja Köntälle mahdollisuus kiittää. [Toimi Kankaanniemi: Voitte ottaa muihinkin asioihin kantaan kuin Yleen!],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_63_146,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kahteen asiaan haluan tässä kiinnittää huomion: ensiksi Yleen ja sitten ehkä toiseksi kiitoksiin. Ehkä tästä Ylen rahoituksesta vielä haluaisin kuulla perussuomalaisten näkemyksen. Siitä rahoituksesta on sovittu parlamentaarisesti, ja te olitte siellä mukana, on yhdessä sovittu, niin kuinka tämä nyt sitten on näin nopeasti muuttunut, että parlamentaarisesti sovittuun rahoitukseen nyt sitten tulee muutos? Tämä niin kuin hieman ihmetyttää. Ainakin itse ajattelen ihan samalla tavalla kuin edustaja Tavio, että me olemme täällä edustamassa omia äänestäjiämme. Paitsi että omat äänestäjäni pitävät Yleä riippumattomana ja tärkeänä uutismediana ja palveluna niin keskisuomalaisille kuin myös kaikille suomalaisille ja koko maalle, niin kyllä myös näiden tutkimusten mukaan Yleä arvostetaan. Kymmenen arvostetuimman verkkobrändin joukossa ykkösenä on Yle Areena, kuudentena Yle ja seitsemäntenä Ylen Elävä arkisto. Ei kai se nyt hirvittävän huonosti voi sitten olla. Ja ylipäätään kun puhutaan tästä, että tulee uusia medioita, niin kuin täälläkin nyt on sanottu, tulee internetiä, tulee sosiaalista mediaa, niin kuitenkin tutkimusten mukaan vähiten suomalaiset luottavat sosiaalisen median uutisiin — vähiten, tämä ihmetyttää. Minä haluan kiittää perussuomalaisia näistä lakialoitteista, joita te olette tehneet tähän teidän tulevaan vaihtoehtobudjettiinne. Minusta se kertoo siitä vastuullisuudesta, millä te suhtaudutte vaihtoehtobudjettiin ja varjobudjettiin, jonka tulette tekemään. Ja siinä mielessä olisi tietysti mukava kuulla edustaja Kilveltä tai Heinoselta, ovatko kokoomuksen mielestä hallituksen budjettilait niin hyviä, että te ette ole niitä tehneet, vai aiotteko te ylipäätään ollenkaan tehdä budjettilakeja. Ovatko ne hallituksen lait teidän mielestänne niin hyviä, että ei ole tarvetta tehdä budjettilakiehdotuksia? Mutta kiitoksia perussuomalaisille erittäin hyvästä tämmöisestä työteliäisyyden osoittamisesta ja erittäin hyvästä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-11-13T19:29:15,2019-11-13T19:31:21,Hyväksytty,1.1 2019_63_147,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tuohon suoraan kysymykseen, minkä edustaja Könttä tuossa vielä esitti. Eli se pitää paikkansa, että näistä Yleisradio-asioista ollaan perinteisesti sovittu parlamentaarisesti, ja sinänsä ainakaan itselläni ei ole moittimista siinä, etteikö parlamentaarinen päätöksenteko olisi hienoa, ja sitä soisi olevan useammissakin asioissa Suomessa. Mutta se asioista parlamentaarisesti päättäminen ei merkitse sitä, että puolueilla ei olisi omia kantoja näihin asioihin tai omia tavoitteita niihin asioihin, mitä ei saisi sanoa ääneen, saati sitten ajaa siellä parlamentaarisessa työryhmässä. Tämä johtaisi siihen, että jos kerran on parlamentaarisesti päätetty vaikka Ylen budjetista, niin se olisi kiveen lyöty eikä sitä saisi enää koskaan muuttaa. Ja näinhän ei voi olla, vaan perussuomalaiset ajavat Yle-veron alentamista, ja jos nyt muistellaan, niin olemme me sitä ennenkin ehdottaneet ja olemme siinä mielessä johdonmukaisesti yhä sitä mieltä, että sitäkin tulisi laskea eikä pitää sellaisena pyhänä lehmänä, mihin ei kosketa. Kyllä aika pitkälti Ylellä on sellaista, mitä varmaan voitaisiin karsia ja mitä myös ihan vapaamarkkinoilla toimiva media hoitaisi, kaikkea muun muassa ihan viihdeohjelmatuotannosta lähtien — kyllä Yleltä varmasti tästä puolen miljardin budjetista löytyisi leikattavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-13T19:31:21,2019-11-13T19:33:06,Hyväksytty,1.1 2019_63_148,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomus tekee vastaavan oman vaihtoehtobudjettinsa — ja tekee muuten hyvän — ja me tulemme sen esittelemään ajallaan. Mutta näiden vaihtoehtobudjettien käsittelyssä on toki hieman erilaisia tapoja siinä, tehdäänkö kaikista sen muutoksista omat, tietynlaiset lakialoitteet. Niin välillä tehdään, ja toiset eivät tee. Sosiaalidemokraatit viime vuonna muistaakseni tekivät niitä aika paljon. Me päätimme sellaisen linjan, että me emme tee jokaisesta muutoksesta, joka siellä on, lakialoitetta, joka käsiteltäisiin täällä salissa erikseen. Me teimme talousarvioaloitteitakin ryhmän vaihtoehtobudjetin ympärille varsin säästeliäästi. Nostimme esille muutamia asioita, jotka halusimme ottaa jo siinä vaiheessa esille. Mutta se ei toki tarkoita, edustaja Könttä, sitä, että siellä meidän vaihtoehtobudjetissamme ei olisi paljon muutakin, esimerkiksi terapiatakuun rahoja, joita tällä hetkellä isosti kaivataan, ja te, edustaja Könttä, pääsette äänestämään niistä terapiatakuunkin rahoista, ovatko ne ensi vuonna nuorten käytössä vai eivät. Tiedän, että teitä hieman, varmaan syystäkin, jännittää, kun kerran täällä on annettu sellainen kuva, että tämä sosiaalidemokraattien johtama hallitus tekee ainoaa mahdollista talouspolitiikkaa, mutta te, edustaja Könttä, tulette yllättymään. Se ei ole ainoa mahdollisuus. Ei meidän tarvitse ottaa lisää velkaa ja kääntää velkaa jälleen uuteen kasvunousuun, tai meidän ei tarvitse kiristää työn verotusta tai lähes kaikkia muitakin veroja. Meillä on olemassa mahdollisuuksia, ja edustaja Könttä, te tulette yllättymään vielä myönteisesti, kun kokoomus esittelee oman vastuullisen, sosiaalisesti oikeudenmukaisen, työntekoon kannustavan vaihtoehtonsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-13T19:33:06,2019-11-13T19:35:12,Hyväksytty,1.1 2019_63_149,63/2019,2019-11-13,14.01,19.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain kumoamisesta >>>Lakialoite LA 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän problematiikkaan näistä lakialoitteista ja talousarvioaloitteista. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on pyritty sellaiseen lainsäädännölliseen eheyteen, että sellaisista asioista, mistä tarvittaisiin tosiasiallisesti lakimuutos, ollaan tehty lakialoite ja sitten, jos kysymys on pelkästään rahallisesta asiasta, on tehty talousarvioaloite kaikista merkittävimmistä menoeristä, mitkä voidaan määritellä. Toki siellä vaihtoehtobudjetissa esiintyy myös sellaisia asioita, joihin ei ole helppo määritellä tiettyä rahasummaa, josta tehdä talousarvioaloite, eli sellaiset on ilmaistu tekstimuotoisena. Sitten kysymykseen Ylen toiminnan tehostamisesta ja Yle-veron leikkaamisesta. Perussuomalaiset ovat olleet asiassa varsin johdonmukaisia aikojen kuluessa. Silloin kun olimme hallituksessa, esitimme parlamentaarisessa työryhmässä Ylen menojen leikkaamista. Jäimme siinä yksin, hävisimme sen. Ja sitten kun olemme olleet oppositiossa, meillä on ollut tämä kyseinen momentti kaikissa vaihtoehtobudjeteissa tähän mennessä. Vuonna 2018 se oli 50 miljoonan leikkaus, vuonna 2019 se oli 61,2 miljoonan leikkaus, ja nyt vuonna 2020 se on korotettu 100 miljoonaan, mutta leikkaus on ollut johdonmukaisesti esillä koko ajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+17.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-13T19:35:12,2019-11-13T19:36:22,Hyväksytty,1.1 2019_64_1,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_64_2,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Edustaja Meri, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_64_3,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Onko hallitus tietoinen, että Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tänä vuonna saapunut 47 prosenttia enemmän turvapaikka-asioita kuin viime vuonna? Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2017 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita. Ministeri Henriksson, te totesitte viime viikolla lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa, ettei turvapaikka-asioiden käsittely ole vaikuttanut muiden asioiden käsittelyyn. Onko teillä oikeusministeriössä oikea käsitys asioiden tilasta? Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on ulkomaalaisasioihin jouduttu kohdentamaan resursseja maankäytöstä, rakentamisesta ja kunnallisasioista. Turvapaikan oikeusturvasta on siis huolehdittu, kun samaan aikaan suomalaisen yrittäjän rakennuslupaa koskeva asia seisoo mappi ö:ssä. Ulkomaalaisten asiat syövät siis leijonanosan ajasta. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä asialle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-14T16:01:37,2019-11-14T16:02:52,Hyväksytty,1.1 2019_64_4,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnan puheenjohtajalle tästä kysymyksestä, se on erittäin ajankohtainen. Voidaan todeta yleisesti näin, että hallinto-oikeuksiin saapui eniten turvapaikka- asioita vuonna 2016. Silloin niitä saapui yhteensä yli 10 000. Nyt tänä vuonna arvioidaan saapuvan noin 2 700 turvapaikka-asiaa. Korkeimman hallinto-oikeuden asiamääriin vaikuttaa vielä vuonna 2016 hallinto-oikeuksiin saapuneiden turvapaikka-asioiden määrä. Tilannehan nyt on se, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei käsittele turvapaikka-asioita vaan ainoastaan muita ulkomaalaisasioita. Elikkä oleskelulupa-asioiden käsittelyyn on myönnetty lisäresursseja, eikä ulkomaalaisasioiden lisääntyminen vaikuta muiden asiaryhmien käsittelyyn.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-14T16:02:52,2019-11-14T16:03:57,Hyväksytty,1.1 2019_64_5,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_6,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Te kerroitte lisäresursseista ja rahan laittamisesta ja lisämäärärahoista — aivan oikein. Lisämäärärahan toistuva kohdentaminen ulkomaalaisasioiden käsittelyyn ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka uskaltaa sanoa tämän asian ääneen. Loputon rahan kippaaminen on lopetettava ja sen sijaan keskityttävä juurisyihin. Hallintotuomioistuinten resursseja on pikaisesti vapautettava muihin asiaryhmiin. Tämä edellyttää, että turvapaikkalainsäädäntöön tehdään kiristyksiä ja maahantulon houkutustekijät poistetaan. Näitä ovat muun muassa ilmaiset oikeuspalvelut ja antelias sosiaaliturvamme. Arvoisa hallitus, milloin aiotte sulkea tämän yksinomaan ulkomaalaisasioiden käsittelyyn osoitetun rahahanan ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin ulkomaalaisasioiden määrän vähentämiseksi viranomaisissa ja hallintotuomioistuimissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-14T16:04:04,2019-11-14T16:05:16,Hyväksytty,1.1 2019_64_7,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minä uskon, että kaikki tässä salissa tietävät, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joittenka mukaan saadaan hakea turvapaikkaa, ja Suomessa on voimassa sellainen lainsäädäntö, joka on sopusoinnussa kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Toki tänään olemme saaneet langettavan tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, ja se on otettava vakavasti, ja se on myös osoitus siitä, että vielä tässä hyvässä maassa on parantamisen varaa. Arvoisa puhemies! Turvapaikka-asioihin ja -käsittelyihin on myönnetty lisämäärärahoja juuri sen takia, että meidän hallinto-oikeuksissa pystytään kohtelemaan kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja että pystytään käsittelemään asianmukaisesti kaikkia asioita, niin kuin pitää. Suomi ei ole saareke tässä maailmassa, vaan meille voi tulla turvapaikanhakijana, jolloin meidän prosessien on oltava kunnossa, ja sen takia myös lisämäärärahaa tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-14T16:05:16,2019-11-14T16:06:23,Hyväksytty,1.1 2019_64_8,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Henriksson viittasi tässä EIT:n tuoreeseen päätökseen. Kansainväliselle suojelulle on olemassa tietyt kriteerit sekä Suomen että kansainvälisessä lainsäädännössä. Lähtömaan yleinen turvattomuus ei ole peruste suojelulle. Jos olisi, suurin osa maailman ihmisistä olisi oikeutettuja suojeluun Suomessa ja muissa EU-maissa. Ikävä kyllä, Suomi ei voi taata kuolemattomuutta täältä poistettaville ihmisille. Suomi ei voi taata sitä edes täällä oleville ihmisille, eikä tällaista voi vaatiakaan. Väkivalta Irakissa ja muualla on valitettavaa, mutta ratkaisu ei ole ihmisten siirtäminen Suomeen. Se ei tee lähtömaista turvallisempia, mutta se tekee Suomesta vaarallisemman. Tämän voi todeta vaikkapa rikostilastoista. Naapurimaassa Ruotsissa luodit lentävät ja pommit paukkuvat juuri avoimien ovien politiikan tuloksena. Kysyisin ministeri Ohisalolta: meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-14T16:06:27,2019-11-14T16:07:32,Hyväksytty,1.1 2019_64_9,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä, joka on monella tavalla hyvin vaikea. [Jussi Halla-aho: Sen pitäisi olla helppo!] Ei pitäisi asettaa vastakkain ihmisiä, elämme oikeusvaltiossa. Me olemme yhdessä keskustelleet täällä muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmasta, jonka keskiössä on se, että me puheenjohtajamaana edistämme oikeusvaltiota. Oikeusvaltiosta saa hakea turvapaikkaa. Oikeusvaltion pitää turvata ihmis- ja perusoikeudet ihan jokaiselle ihmiselle. [Oikealta: Myös suomalaisille!] Tässä ei aseteta vastakkain suomalaisia tai tänne muualta tulevia ihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-14T16:07:35,2019-11-14T16:08:10,Hyväksytty,1.1 2019_64_10,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvostan sitä, että perussuomalaiset kantavat huolta myös näistä yksilöasioista, mutta me kokoomuksessa peräänkuulutamme ennen kaikkea sitä, että suomalaisille riittää työtä. Työ on kaiken hyvinvoinnin perusta. Suomeen tarvitaan työllistäviä investointeja, ja jotta tänne voi investointeja syntyä, tarvitaan ympäristö, joka mahdollistaa sen, että tarvittavat lupaprosessit sekä niistä mahdollisesti seuraavat valitukset saadaan käsiteltyä niin, että investointi on järkevää tänne toteuttaa. Arvoisa puhemies! Kysynkin vastuulliselta ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä lupaprosessien jouduttamiseksi sekä näiden hallinto-oikeusprosessien parantamiseksi niin, että investoinnit Suomessa saadaan liikkeelle ja saadaan työtä suomalaisille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-14T16:08:10,2019-11-14T16:09:10,Hyväksytty,1.1 2019_64_11,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Vastaus, ministeri Ohisalo. [Välihuutoja]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_12,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Jos keskustellaan nyt laajemmin maahanmuuttopolitiikasta, kuten ymmärsin tästä äskeisestä kysymyksestä... [Ben Zyskowicz: Ettekö ymmärrä kysymystä?] Otatteko uudestaan kysymyksen vielä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-14T16:09:10,2019-11-14T16:09:24,Hyväksytty,1.1 2019_64_13,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Kysytään kysymys vielä uudelleen. Kysymys oli lupaprosesseista, eikö niin? [Eduskunnasta: Kysymys kysyttiin, ja se oli hyvä!] — Edustaja Autto, lyhyesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_14,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Annan vaikka käytännön esimerkin: Meillä Rovaniemellä Sierilän voimalaitoksen lupaprosessi on käytännössä aloitettu ympäristövaikutusten arvioinnilla vuonna 96, ja tämä luvitus on edelleen kesken, koska kaikista eri vaiheista valitetaan riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan esimerkiksi vesivoimasta [Paavo Arhinmäki: Miksette toistanut kysymystä? Tämä on nyt ihan eri kysymys! — Välihuutoja] sähköntuotantomuotona. Tällaisien satojen miljoonien eurojen investointien pitäisi mennä eteenpäin. Perussuomalaisten kysymys, jossa kannetaan huolta hallinto-oikeuksien resursseista ja [Puhemies: Kysyjällä puheenvuoro!] lupien käsittelyajoista on sinänsä paikallaan, mutta meidän pitää kyllä pystyä kiinnittämään huomio siihen, että Suomessa saadaan näitä investointeja eteenpäin, hallinto-oikeudet toimivat ja lupaprosessit ovat sujuvia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-14T16:09:24,2019-11-14T16:10:24,Hyväksytty,1.1 2019_64_15,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys liittyen elinkeinotoimintaan ja sen mahdollisuuksiin tehdä investointeja ja viedä asioita eteenpäin. Ja jos muistellaan tätä muutama vuosi taaksepäin tehtyä päätöstä liittyen Äänekosken investointiin, miljardiluokan investointiin, jossa syntyi merkittävä määrä lisätyöpaikkoja tuolle alueelle ja jolla on koko Suomen kansantalouden kannalta merkittävä vaikutus — siinä nimenomaan kiitettiin valtionhallintoa siitä, että eri lupaprosessien vaiheissa lupaprosessit huolehdittiin sillä tavalla, että ne eivät muodostaneet millään tavalla estettä sen asian eteenpäinviemiselle, ja yritys oli todella tyytyväinen valtion toimintaan tässä. Tämä on äärimmäisen tärkeätä ottaa huomioon, kun kehitetään hallinto-oikeuksien toimintaa ja kun kehitetään myöskin näitä luvitusprosessiin liittyviä viranomaistoimintoja. Meillä on nyt esimerkkejä siitä, että tämä voidaan hoitaa todella hyvin nykyisen lainsäädännön puitteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:10:24,2019-11-14T16:11:20,Hyväksytty,1.1 2019_64_16,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi voi tehdä turvapaikkaprosessiin kiristyksiä aivan itsekin, ja näin kuuluu tehdä, mutta isommassa kuvassa kysymys on koko Eurooppaa koskevasta asiasta. Viime hallituskaudella oli EU:ssa paljon esillä se, että EU:n ulkorajoille tulisi asettaa eräänlaisia maahantulopisteitä, joissa keskitetysti voitaisiin katsoa, kenellä kaikilla olisi mahdollisuus ja oikeus tulla Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa. Se asia kuitenkin kariutui, koska kovinkaan moni maa ei vapaaehtoisesti ottanut tätä asiaa hoitaakseen. Nyt kun Suomi on ollut EU:n puheenjohtajamaana tämän syksyn, niin kysyisin teiltä, pääministeri Rinne: millä tavalla tätä asiaa on edistetty, vai onko edistetty mitenkään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-11-14T16:11:24,2019-11-14T16:12:11,Hyväksytty,1.1 2019_64_17,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys tämäkin liittyen tähän koko turvapaikkaproblematiikkaan. Sitä ei voi kukaan kiistää, että maahanmuutto ja vuoden 2015 tapahtumat erityisesti ovat EU:n sisäistä yhtenäisyyttä vaarantaneet, ja riskejä tämän tilanteen jatkumiseen on olemassa tälläkin hetkellä. Nyt nämä tilanteet, joissa asiaa Suomen puheenjohtajuuskaudella ollaan kyetty edistämään, liittyvät Frontexin voimavarojen vahvistamiseen. Meillä on merkittävä lisäys tällä hetkellä monivuotisen rahoituskehyksen ympärillä sekä komission esityksessä että tulee olemaan hyvin suurella todennäköisyydellä Suomen puheenjohtajamaana tekemän monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelulaatikoihin. Tämä tullaan ottamaan huomioon. Elikkä Frontexin rajavalvontaan tullaan lisäämään rahoja, mutta tämä edellyttää tämän ongelman ratkaisua myös siinä, että eurooppalaiset yhdessä keskittyvät huomattavasti nykyistä konkreettisemmin selkeämmillä, tavoitteellisilla ohjelmilla Afrikan mantereella olevien ongelmien poistamiseen yhteistyössä Afrikan kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:12:11,2019-11-14T16:13:21,Tarkistettu,1.1 2019_64_18,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallinto-oikeuksien toimivuus on erittäin tärkeä asia tavallisille ihmisille. Voi sanoa, että hallinto-oikeudet ovat sellaisia tavan ihmisen, kadunmiehen tuomioistuimia. Siellä käsitellään niitä kaava- ja rakennuslupa-asioita, siellä käsitellään verovalituksia, ja kyllä me keskustassa ajattelemme niin, että pitäisi saada jonkinlainen hoitotakuu myös hallinto-oikeuksiin, ettei siellä ole vuosikaupalla valitukset odottamassa. Mitä tulee turvapaikanhakijoihin, niin kyllä on erittäin tärkeää, että kun henkilö saapuu Suomeen hakemaan oleskelulupaa, niin silloin kokonaiskäsittelyn sieltä Maahanmuuttovirastosta aina lainvoimaiseen päätökseen pitäisi olla mahdollisimman nopea, ja sitten kun se lainvoimainen päätös tulee, ne, ketkä jäävät Suomeen, nopeasti kotoutumistoimien pariin ja sitten kenellä on kielteinen päätös, niin poistuminen maasta, ole hyvä ja poistu, ja jos ei itse poistu, niin sitten autetaan ulos. Mutta kysyisin sisäministeri Maria Ohisalolta sitä asiaa, että kun perussuomalaiset aina nostavat nämä turvapaikanhakijoiden kustannukset esiin, niin miten turvapaikanhakijoitten määrä on kehittynyt [Puhemies koputtaa] sen jälkeen kun perussuomalaiset jäivät hallituksesta pois. Miten se hakijoiden määrä on kehittynyt tämän vaalikauden aikana, [Puhemies koputtaa] kasvanut vai laskenut? [Jussi Halla-aho: Älä nyt viitsi, se oli keskustan johtama hallitus! — Eduskunnasta: Olennainen kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-11-14T16:13:22,2019-11-14T16:14:40,Hyväksytty,1.1 2019_64_19,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Kurviselle kysymyksestä. Sen jälkeen, kun perussuomalaiset eivät ole olleet hallituksessa, niin turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen on vähentynyt. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä yhteys!] Tällä hetkellä olemme luvuissa päätyneet sinne vuotta 2015 edeltävälle tasolle, eli tällä hetkellä turvapaikkahakemuksia tulee vuotuisasti 2 000—3 000 [Oikealta: Ilmeisesti vihreät laittoi rajat kiinni!] ja niiden lisäksi tulee muutamia tuhansia, jotka ovat uusintahakemuksia, eli itse asiassa enää noin puolet on uusia turvapaikkahakemuksia. Ja tietysti, kuten edustaja Kurvinen sanoo, on aivan keskeistä se, että turvapaikkaprosessin alkuvaiheeseen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota eli että siellä on vahvasti mukana kaikille turvapaikanhakijoille oikeusapu — oikeusministeri Henrikssonin edistämä oikeusapu-uudistus on käynnissä — tuodaan tulkit ja tuodaan tavanomaiset valitusajat sinne prosessiin. Tällä varmistetaan se, että jokainen saa asialleen oikeudenmukaisen käsittelyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-14T16:14:40,2019-11-14T16:15:43,Hyväksytty,1.1 2019_64_20,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi tänään Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta palautettuaan irakilaisen turvapaikanhakijan kuolemaan. Murhayrityksistä huolimatta mies ei saanut turvapaikkaa ja hänet palautettiin Bagdadiin, missä hänet tapettiin nopeasti paluun jälkeen. Mies oli saanut kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastosta ja hallinto-oikeudesta, eikä korkein hallinto-oikeus myöntänyt valituslupaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi saa tuomion ihmisoikeussopimuksen oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa koskevien artiklojen loukkaamisesta. Edellisen hallituksen nuivan turvapaikkapolitiikan hinta maksetaan ihmishengillä. [Juho Eerola: Nyt tuli se syy, miksi nyt tulee vähemmän!] Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan Suomi kunnioittaa palautuksissa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja. Hallitusohjelman mukaan Maahanmuuttoviraston maalinjausten sopusointu YK:n pakolaisjärjestön suositusten kanssa varmistetaan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Ohisalo, miten hallitus varmistaa, ettei Suomi enää loukkaa kansainvälisen oikeuden ehdotonta palautuskieltoa lähettämällä ihmisiä kuolemaan? [Oikealta: Irakiin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-11-14T16:15:45,2019-11-14T16:17:05,Hyväksytty,1.1 2019_64_21,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Honkasalolle tärkeästä kysymyksestä. Tämä päätös on häpeällinen Suomelle. Kuten mainitsette, kerta on ensimmäinen — ja toivottavasti se on myös viimeinen, siitä tämä hallitus tulee pitämään kiinni. Siinä, mitä mainitsin aiemmin siitä, että hallitus on yhdessä sitoutunut laittamaan tämän turvapaikkaprosessin kuntoon, palauttamaan sinne oikeusturvan, keskeistä on nyt se, että käymme yhdessä läpi ne muutokset, joita viimeisten vuosien aikana on tehty ulkomaalaislakiin ja lakien tulkintoihin. Tämä on hallituksen toimintasuunnitelmaan kirjattu, ja tästä lähtee käyntiin selvityshanke, mitä muutoksia yhteensä on aiheutunut, kun on tehty lukuisia erilaisia muokkauksia eri kohtiin. Tässä on paljon työstettävää, ja hallitusohjelmassa näiden parantamiseen on sitouduttu yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-14T16:17:05,2019-11-14T16:17:55,Hyväksytty,1.1 2019_64_22,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meri kysyi erittäin oleellisesta asiasta. Niin tuomioistuinlaitoksessa kuin muuallakin on yliedustusta. Toimeentulotuki, asumistuki — niissäkin pääkaupunkiseudulla ollaan osin yli 40 prosenttia. Seksuaalirikokset, katujengit, segregaatiokehitys — kaikki varoitusmerkit ovat ilmassa. Samaan aikaan hallituspuolueen edustajat tässäkin talossa puhuvat ja kirjoittavat lausetta ”maahanmuutto on hallittua ja kestävää”. Toistaiseksi tekoja ei ole näkynyt. Kansalaisten mitta alkaa olla täysi. Kysyisinkin nyt: Mitä te, arvoisa hallitus, aiotte tehdä, jotta tämä Ruotsin tie pysähtyisi ja kaanonina toistamanne hallittu ja kestävä maahanmuuttopolitiikka todella toteutuisi? Sanokaa edes yksi tähän tavoitteeseen johtava lakihankkeenne, joka edellä kuvattua tavoitetta edistää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-14T16:17:58,2019-11-14T16:18:56,Hyväksytty,1.1 2019_64_23,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Kuka vastaa? — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_24,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Rantaselle kysymyksestä. Kuten pääministeri edellä totesi, Suomen puheenjohtajuuskaudella edistetään muun muassa Euroopan yhteistä ulkorajojen valvontaa. Suomella on pitkä ulkoraja. Frontexin resurssien vahvistaminen on keskeistä ja yhtä aikaa myös sen varmistaminen, että Eurojustilla ja Europolilla on riittävät resurssit. Näitä viedään eteenpäin muun muassa tässä yhteisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Ja se, että viranomaisyhteistyö toimii entistä paremmin, että eri jäsenvaltioiden viranomaiset jatkuvasti kommunikoivat keskenään, vaihtavat tietoja, on myös aivan keskeinen asia, jota jatkuvasti edistämme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-11-14T16:18:58,2019-11-14T16:19:41,Hyväksytty,1.1 2019_64_25,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Turvapaikka-asioiden määrään muun muassa hallintotuomioistuimissa vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka paljon turvapaikanhakijoita meille tulee. Hallitus itse varautuu 4 000 uuden hakijan vastaanottamiseen — siis 4 000:n, joka vuosi. [Antti Kurvinen: Määrä laskenee!] Tuomioistuinten kuormitusta lisää se, että samat henkilöt hakevat turvapaikkaa ja valittavat saamastaan kielteisestä päätöksestä uudelleen ja uudelleen. Tänä vuonna kesäkuussa lakia kiristettiin uusintahakemusten osalta. Kuitenkin lopputulos on se, että Maahanmuuttovirasto ilmoittaa, että se ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentänyt uusintahakemuksia. Miten tämä voi olla mahdollista? Arvoisa puhemies! Uusintahakemuksia voi tehdä siis aina vain uudelleen ja uudelleen, jos esittää uusia perusteita, joka kerta jonkun uuden, rajoittamattoman määrän. Arvoisa hallitus, kertokaa, mitä te aiotte tehdä tälle uusintahakemuskierteelle, joka vie merkittävän ajan hallintotuomioistuimen työajasta ja muun muassa [Puhemies koputtaa] näistä tavallisten ihmisten asioista, kuten rakennuslupa-asioiden käsittelystä, jota täällä ovat moneen kertaan muutkin peräänkuuluttaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-14T16:19:43,2019-11-14T16:21:00,Hyväksytty,1.1 2019_64_26,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp,Vastauspuheenvuoro. Vastaako pääministeri Rinne? Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_27,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) >>>Suullinen kysymys SKT 56/2019 vp," Kiitoksia, arvoisa puhemies! Muistan saaneeni tässä elokuun loppupuolella viimeisen tilaston liittyen tähän maahanmuuttoon. Tilastossa todettiin näihin valituslupiin liittyen, että ensimmäisiä valituksia oli muistaakseni joku 2 500 käynnissä. Sitten siellä oli toisen ja kolmannen kierroksen valituksia muutama sata ja sitten neljännelle kierrokselle, jos muistan oikein, oli joku kymmenkunta valitusta, ei sen enempää. Se on ihan selvä, että oikeusvaltiossa, niin kauan kuin oikeusperusta valituksille on olemassa, valituksia pitää pystyä tekemään — on sitten ulkomaalainen, suomalainen tai mikä tahansa. Tämä liittyy ihan puhtaasti jo yritystoiminnan varmuuteen Suomessa. Se tarkoittaa sitä, että tänne sijoittavien, investoivien yritysten pitää uskaltaa toimia oikeusvaltiossa sillä tavalla, että voidaan sijoittaa rahaa tänne. Tämä on täsmälleen sama kysymys näitten yksilöitten kannalta, [Leena Meren välihuuto] elikkä että tuomioistuimessa voidaan oikeusvarmuuteen luottaa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:21:02,2019-11-14T16:22:07,Hyväksytty,1.1 2019_64_28,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Seuraava kysymys, kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Heinonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_64_29,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huoli eläkeläisten toimeentulosta on yhteinen. Kokoomus tukee sitä, että takuueläkettä korotetaan 50 eurolla ja kansaneläkettä 30 eurolla. [Keskustan ryhmästä: Keskustan linja!] Viime kyselytunnilla kysyimme, onko hallitus kuitenkin aikeissa leikata esimerkiksi poliisien, opettajien ja sairaanhoitajien eläkkeistä, jotta pienimpiä työeläkkeitä saadaan nostettua. Tämä on kysymys, jota ihmiset paljon nyt kysyvät, ja siihen toivomme selkeyttä. Tähän te, pääministeri Rinne, vastasitte, että teidän arvionne mukaan asiantuntijakeskustelujen pohjalta työeläkejärjestelmästä voidaan irrottaa näihin eläkkeisiin rahaa. Summaksi totesitte, pääministeri Rinne, noin 200—300 miljoonaa euroa. [Ben Zyskowicz: Vuodessa!] Arvoisa pääministeri, tämä ei selkeyttänyt asiaa. Eläkeläisten toimeentulosta meillä kokoomuksessakin on huoli, mutta ratkaisu tähän ei ole koko työeläkejärjestelmän horjuttaminen. Viittasitte asiantuntijoihin, [Puhemies koputtaa] ja nyt kysynkin teiltä: keitä nämä asiantuntijat ovat? Julkisuuteen ei ole tullut vielä yhtään eläkeasiantuntijaa, joka teidän ajatustanne eläkeleikkauksista kannattaisi. Ketkä ovat näitä asiantuntijoita, joiden suulla puhuitte?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-14T16:22:12,2019-11-14T16:23:39,Hyväksytty,1.1 2019_64_30,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että kokoomuksessakin on herätty pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen. [Paavo Arhinmäki: Viime kauden leikkausten jälkeen!] Tätä keskustelua ei ole kovin usein nähty kokoomuksen suunnasta nostettavan. Haluan todeta sen, että meillä on mahdollisuus eläkejärjestelmän puitteissa nykyistä eläkejärjestelmää sinällään muuttamatta, muuta kuin yhden päivämäärän osalta, korjata tätä erityisesti naisten vanhempainvapaaseen liittyvää, eläkkeisiin liittyvää ongelmaa. Meillä on satojatuhansia sellaisia naisia, jotka eivät ole kerryttäneet eläkettä laisinkaan ennen vuotta 2005 sen takia, että eläkejärjestelmässä ei eläkekertymää ole vanhempainvapaitten ajalta tullut. Tämä on nyt muutettavissa 2005 neuvotellun ratkaisun pohjalta hyvin yksinkertaisesti. Ne asiantuntijat, joiden kanssa keskustelin, liittyvät suoraan eläkejärjestelmään. Sieltä löytyy sellaisia asiantuntijoita, jotka haluavat kahden kesken puhua tästä asiasta, mutta juuri sen paineen takia, mikä tästä tulee julkiseen keskusteluun, eivät halua tulla julkisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:23:40,2019-11-14T16:24:44,Hyväksytty,1.1 2019_64_31,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_32,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ollessa viime kaudellakin hallituksessa pienimpiä eläkkeitä korotettiin, se on ollut meille koko ajan tärkeää. [Paavo Arhinmäki: Eläkkeitä leikattiin, kansaneläkkeitä leikattiin!] Koko eläkejärjestelmämme perustuu, arvoisa pääministeri, sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Mikä on sovittu, sen täytyy pitää. Kun on työllään eläkkeen tienannut, eläkkeen myös aikanaan saa. Yhtään ylimääräistä euroa, arvoisa pääministeri, työeläkerahastoissa ei ole. Niillä maksetaan nykyisiä eläkkeitä, nyt työssä käyvien eläkkeitä aikanaan, niitä sijoitetaan, että työeläkkeitä voidaan maksaa myös meidän lapsillemme ja tuleville lapsille. Viesti siitä, että eläkerahoihin voidaan puuttua ja sieltä napsia rahaa muihin tarkoituksiin, on, pääministeri, vastuuton. Pääministeri Rinne: Mikä teidän viestinne on tänä päivänä työssä käyville ja myös nuorille suomalaisille? Huolehtiiko teidän vasemmistohallituksenne [Puhemies koputtaa] koko eläkejärjestelmän kestävyydestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-14T16:24:48,2019-11-14T16:25:58,Hyväksytty,1.1 2019_64_33,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Minä uskon, että niille suomalaisille, jotka esimerkiksi tätä televisiolähetystä katsovat, on täysin selvää, mitä tämä hallitus haluaa tehdä eläkkeitten osalta. Tämä hallitus haluaa korjata pienituloisten eläkeläisten tulevaisuutta. Siitä lähdetään liikkeelle ensi vuoden alussa: tulee, niin kuin totesitte, 50 euroa takuueläkkeeseen nettona, puhtaana käteen, 34 euroa kansaneläkkeeseen puhtaana käteen. Näistä asioista ei pääse mihinkään. Tämän hallituksen tavoitteena on myös se, että työeläkejärjestelmän sisällä pystytään korjaamaan työeläkejärjestelmän aiheuttamia ongelmia liittyen pienituloisiin naisiin, ja tämä muutos on toteutettavissa ilman, että työeläkejärjestelmän pohjiin puututaan millään tavalla, sillä tavalla, että työeläkejärjestelmän näkökulmasta se on 0,01:n ja 0,1:n välissä oleva rahasumma, jota sinne tarvitsee käyttää, ja työeläkejärjestelmästä valuu tällä hetkellä ulos esimerkiksi työhyvinvointiin käytettäviin rahoihin useita kymmeniä miljoonia vuodessa. [Ben Zyskowicz: Sieltäkö se raha tulee?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:25:58,2019-11-14T16:27:02,Hyväksytty,1.1 2019_64_34,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä pienituloisten eläkeläisten tilan kysymys on tietenkin erittäin vakava asia, [Jukka Gustafsson: No ei se siltä kuulosta!] ja sen tähden on hyvä, että pienimpiin eläkkeisiin tehdään korotuksia, täsmäkorotuksia. [Paavo Arhinmäki: Viime kaudella ei ollut kokoomukselle tärkeä asia!] Mutta nyt on fakta se, että te olette pettäneet sen vaalilupauksenne siitä kuuluisasta satasesta. Te ette ole sitä toteuttamassa, se ei toteudu ja ihmiset ovat pettyneet. Mutta nyt te puhutte taas, avaatte uuden keskustelun. Nyt te olette työeläkejärjestelmässä. Aina näihin teidän lupauksiinne löytyy joku muu maksaja. Tällä kertaa se käytännössä on siis toiset eläkeläiset ja tulevat eläkeläiset. Meillä ei ole yhtään ylimääräistä rahaa meidän eläkejärjestelmässämme. Meidän syntyvyys pienenee, väestö ikääntyy, meillä on kovat paineet, ja te olette tekemässä muutoksia nykyiseen eläkejärjestelmään, viemässä uskoa ja pohjaa siltä. Ei näin voi toimia. Voisitteko nyt kertoa, miten te aiotte edetä tässä asiassa? Uskotteko, että se on perustuslainmukaista koskien eläkejärjestelmää? Ja miksi te leikkaatte toisilta eläkeläisiltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-14T16:27:05,2019-11-14T16:28:13,Hyväksytty,1.1 2019_64_35,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, teidän väitteenne ei pidä paikkaansa. Tämä hallitus ei ole rikkomassa työeläkejärjestelmän puitteita millään tavalla, ei sen perusteita millään tavalla. Tämä hallitus ei vie rahaa toisilta eläkeläisiltä, ei tulevilta eikä tämän hetken eläkeläisiltä. Tämä hallitus haluaa korjata sen epäkohdan, vääryyden, joka liittyy pienituloisten naisten eläkkeisiin tällä hetkellä. Ne naiset, jotka ovat huolehtineet tämän yhteiskunnan tulevaisuudesta synnyttämällä lapsia, huolehtimalla lapsista ilman, että siltä ajalta on kertynyt eläkettä — niitten ihmisten asia pitää korjata. Sitä tämä koko esitys työeläkejärjestelmän sisällä tapahtuvasta korjauksesta tarkoittaa. Ja se tulee etenemään sillä tavalla, että ensin pyydetään laskelmat Eläketurvakeskukselta ja Kansaneläkelaitokselta. Sen jälkeen käynnistetään neuvottelut kolmikantaisesti, haetaan ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:28:13,2019-11-14T16:29:12,Hyväksytty,1.1 2019_64_36,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan ovat meille rakentaneet, [Sari Sarkomaa: Ja leikataan sairaanhoitajien eläkkeistä!] ja tässä mielessä, arvoisa puhemies, kokoomuksen huoli eläkkeensaajien toimeentulosta on aivan oikea. [Sanna Antikainen: Missä vappusatanen?] Se on aivan oikea, mutta arvoisa puheenjohtaja Orpo, se on neljä vuotta liian myöhään. [Eduskunnasta: Aivan!] Missä se huoli oli silloin, kun te täyttä kansaneläkettä saavalta leikkasitte lähes 400 euroa vuodessa? [Vasemmalta: Voi, voi!] Missä se huoli silloin oli, kun teidän ollessanne valtiovarainministerinä vuonna 2016 rajasitte eläkkeensaajat niiden veronkevennysten ulkopuolelle, jotka palkansaajat saivat? Tai silloin, kun nostitte terveyskeskusmaksuja, mikä iski erityisesti eläkkeensaajiin? [Kokoomuksesta: Ei nostettu!] Te täällä arvostelette hallituksen esityksiä, mutta mikä on se teidän esityksenne, jolla parannetaan eläkkeensaajien asemaa? Niitä ei ole kuultu, arvostelua on kuultu. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraateilla on arvovalinta, että tällä vaalikaudella eläkkeensaajan asemaa parannetaan ja he saavat sen kohtelun, jonka ansaitsevat. Kysyn nyt [Puhemies koputtaa] hallitukselta: oletteko sitoutuneet siihen, että myös eläkkeensaajat saavat ne samat veronkevennykset, jotka palkansaajat saavat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-11-14T16:29:13,2019-11-14T16:30:27,Hyväksytty,1.1 2019_64_37,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ohjelmaa laadittiin kolme ja puoli viikkoa. Neuvotteluissa oli 250 ihmistä mukana. Yksi aivan keskeinen elementti tämän hallituksen ohjelmaa rakennettaessa oli se, että korjataan tämän yhteiskunnan eriarvoisuutta [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] eri tulotasolla olevien ihmisten välillä. Ja siihen liittyy, arvoisa puhemies, se että suomalaisessa yhteiskunnassa pienituloiset eläkeläiset, jotka ovat rakentaneet kymmeniä vuosia ahkeralla työllään suomalaista yhteiskuntaa, kärsivät eläkeläisköyhyydestä johtuen osittain niistä toimenpiteistä, mitä valtiovarainministeri, edustaja Orpo toteutti. Ja näitä ongelmia nyt tämä hallitus haluaa korjata. Lähtökohta on se, että jokaisella suomalaisella eläkeläisellä huominen on parempi kuin tänään, kun tämä hallitus lopettaa. Ja siitä huolehditaan sillä tavalla, että askel askeleelta kuljetaan kohti sitä tavoitetta, että alle 1 400 euron eläkkeissä saadaan 100 euroa korotusta. Vuosi vuodelta pyritään parempaan. [Antti Lindtman: Asia on loppuun käsitelty!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:30:28,2019-11-14T16:31:33,Hyväksytty,1.1 2019_64_38,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri kun juuri esitti puheen siitä, että on näitä pienemmällä eläkkeellä olevia naisia, jotka ovat hoitaneet lapsia kotona ja tehneet siten arvokasta työtä Suomelle, niin heidän eläkkeidensä korotushan on ihan oikea tavoite. Näinhän perussuomalaisetkin hallituksessa poistivat Yle-veroa pienituloisilta eläkeläisiltä ja korottivat takuueläkettä, mikä aina tahtoo unohtua. [Paavo Arhinmäki: Te olitte hallituksessa silloin, kun leikattiin eläkkeitä!] Nyt kuitenkin on tilanne se, että entäs pienituloiset työeläkeläiset: siellä on myös paljon naisia, jotka ovat tehneet töitä vaikkapa siivoojana ja sellaisissa ammateissa, joissa työeläke on jäänyt hyvin pieneksi. [Sari Sarkomaa: Heiltä leikataan! Pääministeri Rinne leikkaa sairaanhoitajien eläkkeitä!] Perussuomalaiset ovat huolissaan, että hallitus on nyt unohtanut nämä työeläkeläiset, vaikka on alettukin tästä puhua. Eli mitä näille työeläkeläisille sitten tehdään? Perussuomalaiset on esittänyt vaihtoehtobudjetissa 150 miljoonaa enemmän veronkevennyksiä kuin mitä hallitus tänään. Harkitsetteko näitä perussuomalaisten ajattelemia veronkevennyksiä eläkeläisille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-14T16:31:33,2019-11-14T16:32:41,Hyväksytty,1.1 2019_64_39,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys, joka on eduskunnassa tällä hetkellä käsiteltävänä, pitää sisällään 200 miljoonaa euroa veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille. Se ei erottele eläkeläisiä, ei työttömiä eikä työssä olevia. Se kohdistuu nimenomaan pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin ihmisiin. Se 200 miljoonaa euroa veronkevennyksiä tulee toteutumaan työtulovähennyksen, perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen kautta. Tämän hallituksen tavoitteena on aidosti parantaa suomalaisen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Niin kuin todettua: sieltä löytyy työttömiä, aktiivimallin leikkuri poistuu; sieltä löytyy opiskelijoita, indeksi palautuu ja sinne tulee selkeästi... ostovoima tulee lisääntymään. [Juha Mäenpää: Postinjakajia!] Sieltä löytyy pienituloisia eläkeläisiä, joille on lähdössä liikkeelle 230 miljoonaa euroa rahaa tämän hallituksen toimesta ensi vuoden budjetissa niin, että alle 900 euron eläkkeisiin tulee 50 euroa nettona, niin, että alle 1 300 euron eläkkeisiin tulee nettona 34 euroa — puhtaana käteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:32:41,2019-11-14T16:33:48,Hyväksytty,1.1 2019_64_40,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on arviolta noin 300 000 eläkeläistä, jotka tulevat toimeen alle 1 100 euron kuukausituloilla, ja on arvokasta, että tässä salissa pohditaan juuri heidän toimeentuloaan. Kun keskustelee asiasta erilaisten eläkeasiantuntijoiden ja köyhyysasiantuntijoiden kanssa, he näkevät kolme keinoa ylitse muiden. Nämä ovat takuueläkkeen korotus, kansaneläkkeen korotus ja toisaalta myös terveysmaksujen alentaminen. Tämä hallitus on kyennyt jo tässä vaiheessa tekemään ratkaisuja sen suhteen, että kansaneläkkeitä korotetaan, takuueläkettä korotetaan, mutta terveydenhuoltomaksut, joihin sisältyy monenlaisia kattoja — on lääkemaksukattoa, on asiakaspalvelumaksukattoa ja on myös kyytimaksujen kattoa — aiheuttavat monelle pienituloisille eläkeläiselle todella pahan toimeentulokynnyksen. Kysynkin teiltä: aiotaanko tässä terveydenhuoltomaksujen kattojen yhdistämisessä tällä kaudella edetä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-11-14T16:33:48,2019-11-14T16:34:51,Hyväksytty,1.1 2019_64_41,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ihan aidosta ongelmasta puhutaan. [Oikealta: Mitä teette? — Mitä aiotte tehdä?] Moni pienituloinen hyötyisi myös siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat edullisempia tai ainakin nämä kustannukset, joita peritään, olisivat koko maassa yhtäläisempiä. Tältä osin tulemme antamaan asiakasmaksulain, ja olemme tällä hetkellä valmistelussa jo erittäin pitkällä. Tämä esittämänne kattokysymys on myöskin hallitusohjelmaan kirjattu, ja sitä kautta haemme parhaillaan niitä esityksiä, jotka tuossa asiakasmaksulakikokonaisuudessa voisivat parhaimmiten auttaa ihmisiä siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset eivät koituisi kellekään mahdottomiksi. On muistettava, että lähes 400 000 ihmistä on kuitenkin tosiasiassa joutunut ulosoton maksuhäiriökierteeseen nimenomaan näistä maksuista johtuen. Siksi on tärkeää myöskin tarkastella asiakasmaksulaissa sitä, miten me voimme tulla ihmisiä vastaan.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-14T16:34:53,2019-11-14T16:36:01,Hyväksytty,1.1 2019_64_42,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus tukee siis esillä olleita eläkkeiden korotuksia, se on ihan itsestään selvää. [Paavo Arhinmäki: Ei se viime kaudella ollut itsestään selvää!] Mutta te, pääministeri Rinne, lupasitte jokaiselle... [Hälinää] Arvoisa pääministeri Rinne, te lupasitte jokaiselle alle 1 400 euroa eläkettä saavalle 100 euroa puhtaana käteen. Kysyin teiltä kyselytunnilla viime viikolla, kuinka paljon näitä pienimpiä työeläkkeitä saavat, eli 1 300—1 400 eläkettä saavat, saavat ensi vuonna lisää käteen tästä teidän lupaamastanne 100 eurosta. [Paavo Arhinmäki: Eivät ne ole pienimpiä työeläkkeitä! Pienimmät työeläkkeet ovat alle 1 000 euroa!] Te, pääministeri Rinne, ette vastannut mitään. Minä kerron: nämä eläkeläiset eivät saa, pääministeri Rinne, teidän hallitukseltanne edes leikatusta vappusatasesta yhtäkään euroa, eivät euron euroa. Arvoisa pääministeri Rinne, tunnetteko te piston sydämessänne? Ja osaatteko te, pääministeri Rinne, kuvitella, miltä näistä [Puhemies koputtaa] pienintä työeläkettä saavista eläkeläisistä nyt tuntuu, kun te olette pettäneet kaikki lupauksenne heille? [Paavo Arhinmäki: Pienimmät työeläkkeet ovat alle 1 000 euroa, edustaja Heinonen!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-14T16:36:04,2019-11-14T16:37:16,Hyväksytty,1.1 2019_64_43,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 57/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me käytämme 230 miljoonaa euroa bruttona eläkeläisten tilanteen korjaamiseen. Se on merkittävä osa siitä 1,1 miljardista, joka meillä on varaa käyttää pysyvien menojen lisäykseen tämän vaalikauden aikana — tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Tilanne on käytännössä se, että tämä ensimmäinen erä kohdistuu näihin pienimpiin eläkkeisiin, millä halutaan vahvistaa sitä, että alle 900 euroa kuukaudessa tienaavien ihmisten tilanne korjaantuu viidelläkympillä puhtaana käteen kuukaudessa. Tämä hallitus haluaa korjata kansaneläkkeitten tasoa. Siinä rahat riittävät nyt 34 euroon kuukaudessa. Ja jos nyt oikein muistan, jos oikein muistan, 1 300 ja 1 400 euron välissä tuo nettokorjaus tulee olemaan noin 11 euroa. Tämä asia on nyt muistinvaraisesti sanottu. Sanon, että tämän hallituksen tahtotila on se, että useampien vuosien aikana vaalikauden kestäessä, ehkä yli vaalikauden, [Puhemies koputtaa] huolehditaan siitä, että pienituloisten alle 1 400 euron eläkkeitä tullaan korjaamaan 100 eurolla. Tähän liittyy myös tämä työeläkejärjestelmän kautta tuleva korjaus. [Ben Zyskowicz: Lisää lupauksia! — Sebastian Tynkkynen: Te olette vallassa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-14T16:37:16,2019-11-14T16:38:40,Hyväksytty,1.1 2019_64_44,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Seuraava kysymys, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_64_45,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymykseni liittyy vanhustenhoitoon. Tällä viikolla uutisoitiin, että aluehallintovirastojen työmäärä on lähes kolminkertaistunut — lähinnä vanhustenhoidon epäkohtiin liittyen. Suurin osa yhteydenotoista tulee hoivakotien henkilökunnalta. Toiseksi eniten ottavat yhteyttä omaiset. Myös kunnat ottavat yhteyttä koskien yksityisten hoivakotien toimintaa. Tullut kritiikki kohdistuu riittämättömään henkilökunnan määrään. On ollut tilanteita, joissa työvuorossa ei ole ollut ehkä yhtään lääkehoitoon koulutettua hoitajaa. Terveysriskit ovat merkittäviä. Vanhustenhoidon tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään. Silti hallitus on siirtämässä henkilöstömitoituksen kokonaisvaltaista täytäntöönpanoa vasta seuraavan eduskuntakauden vaihteeseen. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: eikö vanhuksille olisi vaalilupauksenne mukaisesti pitänyt löytyä rahoitus asian korjaamiseksi nyt eikä huomenna? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-14T16:38:47,2019-11-14T16:40:01,Hyväksytty,1.1 2019_64_46,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen, sanon nyt tässä ihan suoraan, että te sanoitte jotakin sellaista todistusta, jota itse en ole sanonut. Tämä uudistus, myöskään hoitajamitoituksen osalta, ei jää seuraavan hallituskauden harteille, ja täällä eduskunnassa asia on sanottu niin moneen kertaan, että nyt on aika, että tämä asia ei joudu poliittisen kiistelyn kohteeksi. Me olemme nimenomaan juuri päättämässä lausuntokierrosta kentältä ja tulemme tuon esityksen antamaan. Se astuu voimaan heti. Siinä, millä aikataululla hoitajat, eli 4 400 hoitajaa, on tässä maassa saatavilla, on annettava armoa kentälle. Ratkaisu siihen, kuinka paljon, on selvillä heti, kun asia tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet mukana tämän lakiesityksen valmistelussa. Ja nimenomaan, niin kuin edustaja Laukkanenkin tässä toivoi: voitaisiinko lopultakin laittaa — myöskin varmistaen, että hoitajia saadaan lisää, niin paljon kuin heitä vaan saadaan heti — [Puhemies koputtaa] jokainen käsipari käyttöön. [Timo Heinonen: ”Tuntien työ, yksi lause lakiin riittää!”]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-14T16:40:03,2019-11-14T16:41:14,Hyväksytty,1.1 2019_64_47,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Pyydän edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_48,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta, mutta ihan se ei tyydytä, koska tämä 0,7:n mitoitus on luvattu. Se on luvattu lakiin, se on luvattu moneen kertaan, se on luvattu vaalikentillä, se on luvattu täällä julkisesti. Ja kuitenkin tiedämme, että rahoitusta tälle ei ole vielä esitetty missään kohdassa. Kansalaisilla on oikeus kuulla, miten te aiotte toteuttaa tämän käytännössä. Siitä tässä on kysymys. En minä epäile teidän hyvää tahtoanne, minä vain peräänkuulutan niitä toimia, jotka olisivat konkreettisesti kaikkien tiedossa, myös rahoituksen osalta. [Paavo Arhinmäki: Ja se on tulossa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-14T16:41:19,2019-11-14T16:42:04,Hyväksytty,1.1 2019_64_49,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ei kannata antaa ymmärtää, että tämä lykkääntyy vaalikauden loppuun ja jää seuraavan hallituskauden harteille. Näin ei olla tulossa tekemään. [Välihuutoja — Kokoomuksen ryhmästä: Näinhän tapahtuu!] Se, kuinka nopeasti tässä massa voidaan saada riittävä määrä lisää hoitajia, on varmasti koko tämän salin ongelmana. Se, millä tavalla me puhumme tänä päivänä vanhustenhuollon kriisistä ja kuinka me haluamme sen ratkaista, riippuu juuri ja ainoastaan tästä salista. [Timo Heinonen: ”Yksi lause lakiin riittää!”] On sanottava, että pelkästään hoitajamitoitus ei ratkaise näitä ongelmia kentällä, mutta jo on aikakin saada edes tämä asia valmiiksi. [Ben Zyskowicz: Kyllä se viime kaudella ratkaisi!] Tästä on jo vuodesta 2011 tässä salissa kiistelty, eikä eduskunnassa yhä ainakaan kokoomus ole tarjoutunut tukemaan tätä tärkeää hoitajien määrän lisäystä vanhustenhuollon tehostetussa palveluasumisessa. Olen sitä mieltä, että muitakin toimia tarvitaan ja kiireesti. Vanhuspalvelukriisi ei ole ohi. Me olemme saaneet tosi kurjia uutisia esimerkiksi Sastamalasta viime päivien aikana. Ja on sanottava, että tämä uhkaa kyllä [Puhemies koputtaa] ihmisten mahdollisuutta saada todella turvattu vanhuus. Tältä osin vielä on paljon töitä. [Ilkka Kanerva: Satonen vastaa! — Oikealta: Tilanne olis parempi, kun eroisitte!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-14T16:42:06,2019-11-14T16:43:18,Hyväksytty,1.1 2019_64_50,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Laukkaselle tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä, miten vanhustenhuollon palvelujen epäkohdat korjataan ja millä aikataululla. Kyse ei voi olla hoitajamitoituksesta tai henkilöstömitoituksesta, vaan kyse on siitä, milloin niihin puututaan. Epäkohtia tapahtuu koko ajan kentällä, tapahtuu ympärivuorokautisessa hoivassa, tapahtuu kotihoidossa, että kyllähän niihin pitää pystyä puuttumaan aikaisemmin. Ei voida jäädä hallinnollisten muutosten taakse ja odottaa niitä. Vanhukset tarvitsevat jatkuvasti hoitoa ja hoivaa. Kysynkin, ministeri Kiuru: paljonko hallitus on varannut tulevalle vuodelle 2020 rahoja vanhusten palvelujen kuntoon laittamiseen? [Ben Zyskowicz: 5 miljoonaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-14T16:43:20,2019-11-14T16:44:14,Hyväksytty,1.1 2019_64_51,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja kysyi alkupuheenvuorossaan sitä, [Sari Sarkomaa: Montako euroa?] tehdäänkö toimia, ennen kuin ryhdytään näihin hallinnollisiin toimiin. Olen samaa mieltä siitä, että me emme voi luottaa tässä yhteiskunnassa vain ja ainoastaan siihen, että vanhusten asiat hoidetaan niin, että viime kädessä valvontaviranomaiset puuttuvat. Olette aivan oikeassa tästä lähtökohdasta. Mutta samaan hengenvetoon on sanottava, että kyllä yhteiskunnassa toimii myöskin se, että nämä vanhusten valvonta-asiat on käytännössä todistettu toimiviksi juuri sen takia, että näihin epäkohtiin on puututtu todella paljon. Edustaja kysyi myöskin tästä rahoituksesta, ja niin kuin olen sanonut, tämä hoitajamitoituksen rahoitus päätetään samassa yhteydessä: kun me annamme hallituksen esityksen, niin on varattava myöskin julkisen talouden suunnitelmaan silloin keväällä rahat siihen, että tämä tiekartta, jota hallitus esittää sitten aikanaan hallituksen esityksenä eduskunnalle, on myöskin katettu ja se tulee. [Ben Zyskowicz: Ettekö pysty kertomaan, että ensi vuoden budjetissa on 5 miljoonaa? — Paavo Arhinmäki: Miksi te kysytte, jos tiedätte?]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-14T16:44:17,2019-11-14T16:45:24,Hyväksytty,1.1 2019_64_52,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus, teidän olisi pitänyt toimia aikaisemmin. Perussuomalaiset ovat tänään julkistaneet vaihtoehtobudjetin, ja me esitämme hoitajamitoitusta voimaan elokuun 2020 alusta. [Antti Kurvinen: Puoli miljoonaa ilmassa!] Me tähtäämme siihen, että on koulutuspolitiikka, erillinen toimenpideohjelma, jolla kannustetaan hoitajia tälle hienolle ja hyvälle alalle, erilaiset toimet, muun muassa asuntopolitiikka, jotka houkuttelevat niitä jo alalta poistuneita hoitajia takaisin. Kysynkin teiltä: millä tavalla te aiotte toteuttaa tämän hoitajamitoituksen? Mutta täällä on puhuttu tästä valvonnasta, ja muistuttaisin teitä siitä, että aluehallintovirastoon on tänä vuonna tullut ennätysmäärä — 940 — epäkohtailmoituksia. Se tarkoittaa puolet enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna. Kysyn teiltä: Mitenkä te reagoitte tähän? Eikö se todista sen, että teidän olisi pitänyt toimia aikaisemmin? Ajatelkaa, on mennyt pitkä kuuma kesä, nyt on syksy. [Jukka Gustafsson: Tehän hallituksessa olitte viime kaudella! — Välihuutoja] Vanhuksilla on tarve saada sinne apua ja hyvää hoivaa. [Puhemies: Aika!] Mitä te teette, hyvä hallitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-14T16:45:25,2019-11-14T16:46:36,Hyväksytty,1.1 2019_64_53,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nyt hiukan pysähtyisin tähän paikkaan. [Oikealta: Hienoa, hyvä!] Edustaja Juvonen, tätä hallituskautta on tainnut mennä noin viisi kuukautta, ja me olemme tehneet jo esityksen kentälle, miten hoitajamitoitus tässä maassa laitetaan kuntoon. [Sanna Antikainen: Muutaman tunnin työ!] Muistaakseni edeltävässä kokoonpanossa perussuomalaiset olivat hallituksessa, mutta hoitajamitoitusta ei näkynyt eikä kuulunut, vaikka te sen lupasitte, [Vasemmalta: Ei kuulunut, leikattiin!] nimenomaan sen takia, että teillä on ollut sama ongelma kaikki nämä vuodet: kokoomus on joka kerta hallitusvastuussa ollessaan torpannut sen, että hoitajamitoitusta ei tule. [Sari Sarkomaa: Montako euroa?] Tästä johtuen vuodesta 2011 alkaen me kaikki olemme olleet tässä samassa veneessä. [Timo Heinonen: Puhutaanko totta siellä?] Nyt kokoomus ei ole tässä hallituskokoonpanossa, joten hoitajamitoitusta koskeva hallituksen esitys on jo lausuntokierroksella. [Ben Zyskowicz: Puolueen nimi mainittu!] Edustaja Juvonen, tulen tutustumaan teidän esityksiinne. Teillä oli noin kolme kappaletta näitä esityksiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyen, ja ajattelinkin, että teillä voisi olla enemmänkin niitä, koska olette olleet hyvin aktiivisia näissä asioissa, mutta huomasin, että noin 50 miljoonaa käyttäisitte [Puhemies: Aika!] ensi vuodelle hoitajamitoituksen kuntoon laittamiseen. Siitäkin voidaan täällä [Puhemies koputtaa] keskustella, riittävätkö rahat. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-14T16:46:36,2019-11-14T16:47:49,Hyväksytty,1.1 2019_64_54,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ollut toiminnassa [Oikealta: Mitä tekee hallitus? — Paavo Arhinmäki: Hoitajamitoituksen!] vasta reilut viisi kuukautta ja on nyt jo tässä lyhyessä ajassa saanut aikaan enemmän kuin kokoomus edellisessä hallituksessa, [Välihuutoja oikealta] puhumattakaan siitä, miten kokoomus edellisessä hallituksessa vastusti tätä sitovaa henkilöstömitoitusta. [Ben Zyskowicz: Puolueen nimi mainittu!] Mutta on aivan ilahduttavaa huomata, että nyt täältä salista löytyy ystäviä myöskin tälle sitovalle henkilöstömitoitukselle. [Sari Sarkomaa: Ei löydy hallituksesta, kun ei löytynyt rahaa!] Mutta, arvoisa ministeri, vuosi sitten valtiovarainministerinä toiminut edustaja Orpo, kun te sanoitte, että kunnilla on rahaa ja kunnissa tehdään nämä tärkeät päätökset liittyen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, [Oikealta: Ei!] niin nyt kysyisin ministeriltä, onko mahdollista, että kunnissa voidaan viedä eteenpäin tätä 0,7:n mitoitusta jo nyt syksyllä päätettävissä budjeteissa, jotta se olisi voimassa jo heti ensi vuoden alussa. Onko tämä mahdollista, arvoisa ministeri? [Ben Zyskowicz: Luuletteko, että kunnilla on rahaa?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-11-14T16:47:52,2019-11-14T16:48:59,Hyväksytty,1.1 2019_64_55,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Puhemies! — Kyllä on. [Ben Zyskowicz: Syyttäkää kuntia!] Nimenomaan lausuntokierroksella oleva esitys lähtee siitä, että jokaisen on tartuttava heti haasteeseen. Liian paljon laiminlyöntejä — nouseva käyrä. Tämä on saatava poikki. Jokaisen kunnan ja kuntapäättäjän pitää olla vastuussa siitä, että omassa kunnassa asiat laitetaan nyt kuntoon. [Ben Zyskowicz: Eli pesette omat kätenne!] Tältä osin, edustaja Orpo, te olette olleet oikeassa. Tämä on myös kuntien asia, ja sitä kautta odotan nopeita ja ripeitä toimia ensi vuoden lopulla myöskin kuntakentällä siitä, että tartutaan näihin haasteisiin, suunnitellaan valmiiksi ja katsotaan, miten asiat laitetaan kuntoon. Aika moni kunta on jo pystynyt 0,7:n mitoitukseen, koska tänä päivänä 22 prosentissa hoitokodeissa on ilman erityistä valtion rahoitusta jo tämä asia kunnossa. Muidenkin pitää pystyä. Ja niin kuin totesin, ensi vuonna on lähdettävä toimiin. Millä tavalla tämä rahoitetaan? On selvää, että perussuomalaisten esittämä 50 miljoonaa euroa ei tule riittämään. [Ben Zyskowicz: Ja te esitätte viittä! — Välihuutoja oikealta] Asiantuntijat arvioivat, että me tarvitsemme rahaa kaiken kaikkiaan [Puhemies: Aika!] 230 miljoonaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-14T16:49:00,2019-11-14T16:50:11,Hyväksytty,1.1 2019_64_56,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olipa mukava kuulla, kun ministeri Kiuru sanoi, että Orpo on oikeassa. Minä olin nimittäin keväällä jo oikeassa siinä, että tämä vanhusten palveluiden vakava kysymys ei tule kuntoon yhdellä luvulla. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Te sanoitte täällä kuukausi sitten — kun te silloin keväällä olitte tätä suunnilleen nauraneet — että ei kai täällä kukaan luule, että vanhusten palvelut yhdellä luvulla kuntoon tulevat. Pitäisi olla joku tolkku, mitä puhuu ennen ja jälkeen vaalien, ministeri Kiuru. Mutta mitä tulee sitten tähän itse asiaan: vierailin Turussa Vuokkokodissa, uudessa vanhusten ympärivuorokautisessa hoitolaitoksessa, joka oli hieno paikka. Siellä oli ongelmana se, että he eivät saaneet hoitajia. He eivät löytäneet hoitajia. Hoitajia ei ole, ministeri Kiuru. Siksi, jos te lupaatte 0,7, ei ole hoitajia, ne ovat pois kotipalveluista, ja siitä me kokoomuksessa olemme huolissamme, että jos tulee lakisääteinen 0,7 toisaalle, niin ne hoitajat ovat pois toisaalta. Eli vanhusten palveluja pitää [Paavo Arhinmäki: Kannatatteko te vai vastustatteko te? — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] kehittää kokonaisuutena, ja kunnilla on erittäin vaikea taloudellinen tilanne [Puhemies: Aika!] — erittäin vaikea taloudellinen tilanne. Eivät kunnat siihen pysty ilman teidän lisärahoja, ja te olette antamassa 5 miljoonaa. [Sari Sarkomaa: 5 miljoonaa, lupasitte 250 miljoonaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-14T16:50:15,2019-11-14T16:51:32,Hyväksytty,1.1 2019_64_57,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, te vääristelitte äsken sanomaani. En kiittänyt teitä siitä desimaalikeskustelusta, mitä te halusitte käydä viime keväänä. [Naurua] Halusin sanoa, että minusta olitte siinä oikeassa, että kyllä kuntakentässä täytyy ymmärtää, että me emme voi jatkaa vanhusten palveluiden kriisiä vuodesta toiseen. Kyllä myöskin kunnat joutuvat kantamaan kortensa kekoon siinä, [Ben Zyskowicz: Paljonko annatte ensi vuonna lisää rahaa? — Välihuutoja oikealta] että asioita tehdään toisella tavalla. Ja tältä osin myöskin eduskunnassa pitää hätkähtää siihen tosiasiaan, että näitä laiminlyöntejä tapahtuu silmiemme alla koko ajan, ja sitä kautta kriisi ei ole ohi. [Sari Sarkomaa: Mitä te teette? Konkreettisia toimia!] Tältä osin, edustaja Orpo, olen itse ollut vuodesta 2011 aivan samalla kannalla. Kyllä 0,7:n mitoitus tulee nostamaan vanhustenhuollossa nimenomaan hoitajien määrää, ja se tulee myöskin tekemään mahdottomaksi sen, että hoitohenkilökunta tekee sellaisia tehtäviä, joita tukipalveluhenkilökunta voisi tulla tekemään. Nämä kaksi asiaa laitetaan kuntoon. Vetosin tähän saliin [Puhemies: Aika!] jo viime keväänä, että yhdellä lauseella olisi tämän asian voinut laittaa täältä kuntoon. [Puhemies: Aika! — Välihuutoja oikealta — Sanna Antikainen: Missä se lause on?] Sitä ei voitu laittaa, ja sen takia me olemme nyt eduskunnassa sen edessä, että hallitus joutuu paljon vaikeamman kautta tämän asian laittamaan kuntoon, [Puhemies koputtaa] koska eduskunta sitä ei saanut laittaa. [Puhemies: Aika on täysi!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-14T16:51:32,2019-11-14T16:53:00,Hyväksytty,1.1 2019_64_58,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp,"Seuraava kysymys, Liike Nyt, edustaja Harkimo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_64_59,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen istunut noin kymmenessä hallituksessa, myös pörssiyhtiöiden hallituksissa. Yleensä omistajat valitsevat hallituksen, joka vastaa yhtiön toimista. Nyt kysynkin teiltä, ministeri Paatero: miksi te puututte koko ajan Postin operatiiviseen toimintaan? Ensin pääministeri ehdottaa, että postinkantajat voisivat kurkkia ikkunasta vanhuksia, sitten te, ministeri Paatero, menitte siirtämään palkkaneuvotteluja kahdella kuukaudella, mistä ei ollut mitään muuta hyötyä kuin se, että nyt Posti on ilman toimitusjohtajaa. Nyt puututte vuokratyövoiman käyttöön, jota Posti on käyttänyt aina. Pääministeri Rinne sanoi pari vuotta sitten, että hallituksen ei pidä puuttua työmarkkinaneuvotteluihin. Nyt tässä tulee käymään niin, että Posti tulee menettämään paljon asiakkaitaan. Mitä te yleensä meinaatte Postille tehdä, koska tällainen peli ei vetele?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-14T16:53:05,2019-11-14T16:54:05,Hyväksytty,1.1 2019_64_60,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On totta, että Postille olisi omistajan osalta, elikkä meidän kaikkien puolelta, pitänyt jo vuosia, vuosia sitten linjata, mikä on omistajan tahtotila, minkälaisen Postin me haluamme tulevaisuudessa tietäen, että kirjeiden määrä vähenee näin dramaattisesti. Tätä ei ole tehty, minkä takia sitten Posti on kipuillut tässä viimeisinä vuosina tilanteesta. Tällä hetkellä meillä on tästä syystä valtiosihteereiden työryhmä pohtimassa vaihtoehtoja, minkälaisilla isoilla linjauksilla Posti tulevaisuudessa sitten tulee työskentelemään. Toisena kysymyksenä on sitten työehtosopimusneuvottelut, jotka etenevät aivan normaaliaikataulussa: sopimuskausi päättyi lokakuun lopussa, siihen mennessä ei ollut saatu sopimusta voimaan, ja nyt sitten on sovittelijan tehtävänä eilen ollut neuvottelu, ja huomenna jatkuu, ja uskon kyllä, että sovittelijan kautta saadaan tämä sopimus tehtyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-14T16:54:05,2019-11-14T16:55:10,Hyväksytty,1.1 2019_64_61,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_62,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Paatero, jos Posti ei noudata sitä omistajaohjauspolitiikkaa, mitä te toivotte, miksi te ette anna hallitukselle potkuja ja muuta sitä hallitusta? Jos minä olisin hallituksen puheenjohtaja, olisin lähtenyt sieltä pitkän aikaa sitten, jos omistajat koko ajan selvittelevät, mitä hallituksen pitäisi tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-14T16:55:13,2019-11-14T16:55:38,Hyväksytty,1.1 2019_64_63,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Sehän on juuri näin, että omistajan tehtävä on päättää hallituksesta ja hallitus toimii omistajan luottamuksen varassa ja niitä ohjeita noudattaen, ja me olemme monet kerrat käyneet Postin kanssa hyvää keskustelua. [Oikealta: Julkisuuden kautta!] Äskeiseen kysymykseen, mikä jäi vastaamatta: Meillä on työntekijöillä työtaisteluoikeus, ja siinä kohtaa kun työntekijät kokevat, että heidän neuvotteluasetelmansa työehdoista ovat sellaiset, että se vaatii työtaistelujen käymistä, on meillä myöskin velvollisuus turvata se niin, että siellä ei rikkureita käytetä. Ja tämä oli se keskustelu, jota eilen kävimme sitten julkisuuden kautta, sanoin tämän ulos varmistaakseni sen tilanteen. Tätä on sitten jatkettu myös Postin kanssa, ja uskon, että tämäkin asia on nyt tullut selväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-14T16:55:41,2019-11-14T16:56:31,Hyväksytty,1.1 2019_64_64,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kuten tiedätte varmasti, Merimies-Unioni liittyy postilakon tukitoimiin, ja ensi maanantaista alkaen myös meriliikenteessä oleva postinkuljetus jää satamiin ja myös autokansi- ja rahtikuljetukset lopetetaan ensi torstaina. Tämä on STT:n uutinen, mikä tuli meille kaikille tekstiviestinä tänään. Nyt kun tämä lakko tahtoo laajentua, niin tässähän käy hyvin äkkiä niin, että luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan taas heikentyy, jos tämä lakko pitkittyy viikosta toiseen. Ja ministerin toimiahan nyt tässä tarvitaan välittömästi. Millä te aiotte saada sovun syntymään? Te varmasti myös löydätte ratkaisun siihen, miten jatkossa Posti on kannattava, koska Postia ei enää tarvita siinä merkityksessä kuin ennen. Ei niitä kirjeposteja paljon kulje. Tämä on tosiasia, että se kannattavuuskysymys on edelleen ratkaisematta, vaikka ratkaistaan näitten työntekijöitten palkkakysymys. Miten te ratkaisette tämän kokonaisuuden ja tämän uskottavuuden Suomen Postin osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-11-14T16:56:33,2019-11-14T16:57:35,Hyväksytty,1.1 2019_64_65,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Juuri tästä syystä siellä on valtiosihteereistä koostuva työryhmä käymässä vaihtoehtoja läpi, jotta me saamme sitten poliittiselle puolelle käsiteltäväksi, mikä olisi se omistajan tahto Postin isossa kuvassa. Ja kuten alussa totesin, tämä on juuri se, mikä olisi pitänyt tehdä jo monta monta monta vuotta sitten. Tähän keskusteluun siitä, että menisin jotenkin puuttumaan työehtosopimusneuvotteluihin: Sitä en tule tekemään. Siellä ovat työnantaja- ja työntekijäpuoli tällä hetkellä samassa pöydässä, ja se on heidän neuvottelunsa, kun kysymyksessä on työehtoja ja palkkoja. Toivon ja uskon, että siellä sovittelijan luona tästä huomenna päästään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-14T16:57:35,2019-11-14T16:58:24,Hyväksytty,1.1 2019_64_66,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykypäivän kaupankäynti on siirtynyt nettiin. Postille jokainen kiinapaketti tuottaa tappiota, ja Ruotsissa tehtiin päätös, jossa peritään käsittelymaksu ja arvonlisävero myös näistä paketeista. Mielestäni olisi reilua ja maailmaa säästävää, että myös meillä kiinapaketit maksaisivat jotakin. Nythän meillä on kansainvälinen sopimus siitä, että meidän ei kustannuksia oikeastaan tästä tarvitse Kiinalle jakaa juuri lainkaan, koska Kiina oli muinoin kehittyvä maa. Voisitteko toimia tässä asiassa niin, että mekin saisimme Postin kannattavuutta nostettua tälläkin tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-11-14T16:58:25,2019-11-14T16:59:17,Hyväksytty,1.1 2019_64_67,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Sanna,Marin,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todellinen kysymys, minkä edustaja tässä nosti esiin, ja Suomi on tukenut juuri sitä, että tähän saadaan kansainvälisessä sääntelyssä oikeudenmukaisemmat pelisäännöt, niin että Suomessa esimerkiksi Posti ei joudu tähän vaikeaan tilanteeseen, jota juuri kuvasitte. Tämä on se linja, mitä me olemme koko ajan edustaneet maailmalla, kun tätä asiaa on käsitelty, ja tällä tiellä tulemme vastaisuudessakin jatkamaan. Tähän ollaan puuttumassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-11-14T16:59:20,2019-11-14T16:59:50,Hyväksytty,1.1 2019_64_68,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 2,5 tuntia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_64_69,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Metsät ovat meille todella tärkeitä niin ihmisten kuin muidenkin lajien näkökulmasta. Metsät eivät ole vain puupeltoja teollisuuden raaka-aineeksi, vaan metsillä on valtava merkitys osana ilmastopolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ne ovat korvaamattoman tärkeä hiilinielu ja hiilivarasto. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta ne ovat koti valtavalle määrälle lajeja, ja Suomen uhanalaisista lajeista suurin osa asuukin metsissä. Ympäristöarvojen lisäksi metsillä on arvoa niin virkistyksen, matkailun kuin harrastustoiminnankin näkökulmasta. Lopulta kyse on myös siitä, että metsillä osana luontoa on itseisarvo. Nämä metsien moninaiset arvot kertovat siitä, kuinka metsät ovat meille elinehto, henkireikä ja myös ylpeyden aihe. Meidän pitäisikin löytää yhä paremmin tapoja mitata metsien muitakin arvoja kuin puuntuotannollista arvoa. Näistä edellä mainituista syistä on tärkeää, että metsiämme hoidetaan hyvin ja viisaasti. Nyt me olemme saaneet tänne eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on siirtyä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmään valtion metsissä. Tämä kansalaisaloite on mielestäni tärkeä, ja haluan kiittää aloitteen laatijoita ja kaikkia allekirjoittaneita. Valtio on Suomen suurin metsänomistaja, ja valtion maat kattavat noin neljäsosan Suomen tuottavasta metsämaasta. Avohakkuussa hakkuukypsä metsä kaadetaan miltei kokonaan: jäljelle jätetään tavallisesti muutama puu monimuotoisuutta turvaamaan ja muiden tilalle istutetaan tai kylvetään uusi taimikko. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monenikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä. Uusia taimia ei lähtökohtaisesti istuteta, vaan metsä uudistuu luontaisesti. Jatkuvassa metsänkasvatuksessa hoitomenetelmät joustavat myös tilanteen ja tavoitteen mukaan. No miksi jatkuva kasvatus sitten on hyvä asia? Ensinnäkin sen avulla voidaan turvata metsäluonnon monimuotoisuutta, sen avulla voidaan edistää metsien virkistyskäyttöä paremmin, ja sen avulla voidaan myös torjua ilmastonmuutosta. Jatkuva kasvatus myös tukee metsäteollisuuden jalostusasteen nostamista, sillä sen avulla mahdollisimman moni metsän puu saadaan kasvatettua arvokkaaksi tukkipuuksi. Vasemmistoliitto kannattaa jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä niissä valtion metsissä, joissa se on mahdollista. Lähtökohtaisesti meidän tulisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, ja etenkin niin tulisi tehdä turvemaametsissä. Suometsissä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voidaan lisätä ekologista kestävyyttä, voidaan suojella turvemaan hiilivarastoa ja vähentää siitä lähteviä hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä. Samanaikaisesti jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tulee tukea myös yksityismetsissä. Myös hallitus on sitoutunut metsien hoidon parantamiseen. Sain itse hallitusneuvotteluissa istua siinä pöydässä, jossa sovittiin useista metsien käyttöön liittyvistä toimenpiteistä. Hallitus aikoo nyt päivittää Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset siten, että yhteensovitetaan paremmin kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot. Hallitus on linjannut, että Metsähallituksen vuotuisessa tuloutustavoitteessa otetaan nykyistä paremmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla. Metsähallitukselle asetetaan nielutavoite. Myös talousmetsien luonnonhoitoa edistetään, ja hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että Metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Arvoisa puhemies! Suomalaiset laajasti eivät kannata avohakkuita. Myös minä olen kokenut sen, kuinka lapsuuden mökkimaisemani tuttu metsä onkin yhtäkkiä muuttunut avohakkuuaukeaksi. Olen nähnyt Suomessa niin avohakkuuaukeita kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuukohteita. Avohakkuista luopuminen ei tietenkään tarkoita metsätalouden lopettamista, ja tällaista ei kukaan ole esittänyt. Tämä aloite kuitenkin osaltaan kertoo siitä, että ihmiset eivät ole tyytyväisiä nykyiseen metsienhoitoon. Eilen julkaistun Ylen uutisen mukaan Luonnonvarakeskuksen laskelmat osoittavat Suomen metsien hiilinielujen olevan vuonna 2035 huomattavasti aikaisemmin odotettua pienempiä. Tämä entisestään korostaa ilmastoviisaan metsäpolitiikan tärkeyttä. Valtion metsät ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. On tärkeää, että tätä kansallisomaisuutta käytetään kestävästi metsien moninaiset ympäristö- ja virkistysarvot huomioiden. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-11-14T17:01:20,2019-11-14T17:07:46,Tarkistettu,1.1 2019_64_70,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,Meillä on tähän keskusteluun pyydetty etukäteen oliko se kuusi vai seitsemän puheenvuoroa. Ne käytetään ennen kuin debatti aloitetaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_64_71,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat! Saamme tänään käsiteltäväksi aloitteen, jolla todella on vaikutusta tulevaisuuden metsänhoidolle ja teollisuutemme tulevaisuudennäkymille. Meidän on oltava huolissamme maailmanlaajuisesta metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä. Meidän on oltava huolissamme siitä, kuinka metsien kestävään hoitoon ja käyttöön ja metsien suojeluun kiinnitetään huomiota niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen on oltava keskiössä päätöksiä tehdessämme. Samaan aikaan meidän on oltava huolissamme myös metsäteollisuutemme kilpailukyvystä ja sen ylläpitämisestä ja parantamisesta. Avohakkuiden kieltäminen Suomessa ei kuitenkaan ole ratkaisu maailmanlaajuiseen metsäkatoon, ja Suomessa meillä ei ole sellaista tilannetta, että avohakkuiden kieltäminen tässä aloitteessa esitetyssä muodossa olisi tarpeen. Meidän metsämme kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. On myös hyvä ymmärtää tässä ilmastokeskustelun ilmapiirissä, että vain kasvavat metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia. Hiilen kerryttäminen metsiin onnistuu vain hoitamalla metsiä, ja hyvässä metsätaloudessa tulisi sallia sekä avohakkuut että jatkuva kasvatus, niin kuin nytkin. Erilaiset tavat metsien kasvatukseen eri paikoilla painottavat metsätalouden monimuotoisuutta. EU:ssa metsäpinta-ala on kasvanut viime vuosikymmenten aikana, mutta metsäkato jatkuu maailmalla erittäin huolestuttavaa vauhtia. Syitä tähän metsäkatoon maailmalla ovat muun muassa väestönkasvu ja sitä kautta ruuan, rehun, puun ja muiden hyödykkeiden tarve. Metsäkatoa lisääviä seikkoja ovat myös tiedonpuute, heikko hallinto, laiton toiminta ja maatalouteen käytettävien alueiden laajeneminen ja metsäpalot maailmalla. Arvoisa puhemies! Metsäkadon torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tarvitsemme kullekin maalle ja maiden sisällä eri alueilla yksilöllisiä toimia ja ratkaisuja. Tarvitsemme kuluttajien tietoisuuden lisäämistä siitä, mistä kaupassa olevat tuotteet ovat tulleet, kuinka eettisesti ja ekologisesti ne on tuotettu ja minkälainen maankäyttöön kohdistuva kulutusjälki tuotteilla on. Esimerkiksi palmuöljy, liha, soija, kaakao ja maissi ovat sellaisia hyödykkeitä, jotka maailmanlaajuisesti aiheuttavat metsäkatoa. Kannustetaan ihmisiä tekemään valintoja, jotka eivät aiheuta metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Metsät voivat luoda miljoonia kestäviä ja sosiaalista asemaa parantavia työpaikkoja ympäri maailmaa. Tehdään täällä Suomessa sellaista politiikkaa, joka on ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Aloitteessa avohakkuukielto koskisi valtion omistamia maita. Tässä on ymmärrettävä, minkälaisia alueellisia vaikutuksia aloitteen voimaantulo aiheuttaisi. Valtion omistamista metsämaista suurin osa sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. [Oikealta: Kyllä!] Päätös aiheuttaisi suurta alueellista epäoikeudenmukaisuutta, ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia. [Mikko Kärnä: Hyvä!] Asiaa kokonaisuutena tarkasteltaessa on myös huomattava, että vuosittainen päätehakkuu- ja uudistamisala on yhden prosentin metsäpinta-alastamme. [Hannu Hoskonen: Aivan oikein!] Siis yksi prosentti koko maamme metsäpinta-alasta. Samaan aikaan 13 prosenttia metsistämme on täysin suojeltu tai rajoitetussa käytössä. Tästä iso osuus on tiukasti suojeltua, ja näiden Suomessa tiukasti suojeltujen metsien osuus koko EU:n suojelluista metsistä on puolet. [Oikealta: Ohhoh!] Siis puolet koko EU:n alueella suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. [Arto Satonen: Aivan!] Ylpeänä voimme myös kertoa, että yli 90 prosenttia talousmetsistämme on sertifioitu, ja ylpeänä voimme myös todeta, että meillä on hyvä ja toimiva metsälaki nyt. Tiedän, että metsäsektorin toimijat ottavat vakavasti huomioon luonnon monimuotoisuuden ja ilmastoon liittyvät kysymykset ja ovat aidosti olleet mukana tässä työssä jo vuosia. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja laajapohjainen yhteistyö on erittäin tärkeää. Meidän kaikkien tavoitteena tulee olla metsälajien uhanalaisuuskehityksen pysäyttäminen ja korjaaminen, ja sitä työtä on tehtävä laajasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Meidän tekemien päätösten on perustuttava tutkittuun tietoon, ei tunteeseen. Siitä syystä olenkin iloinen, että Metsähallitus on tänä syksynä ilmoittanut perustavansa jatkuvan kasvatuksen alueita eri puolille Suomea, jotta saamme tutkittuun tietoon perustuvaa, luotettavaa ja käytännössä testattua tietoa — käytetään muun muassa tätä tietoa tulevaisuuden ratkaisuja tehdessämme ja annetaan metsänkasvatuksellekin tavoitteita, ei rajaavia keinoja, jotka voivat olla vahingollisia. [Eduskunnasta: Erittäin hyvä puhe! — Hyvä, hallitus! — Keskustalainen puheenvuoro! — Loistava puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-11-14T17:07:51,2019-11-14T17:13:04,Tarkistettu,1.1 2019_64_72,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitteessa siis esitetään, että valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että valtion omistamilla alueilla ei olisi pääsääntöisesti sallittua suorittaa metsälaissa tarkoitettuja uudistushakkuita. Muutos tarkoittaisi siirtymistä avohakkuista ja tietyistä kasvatushakkuista jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Metsähallitus on merkittävä puuraaka-aineen toimittaja. Viime vuosina valtion mailta on korjattu puuta noin 6 miljoonaa kuutiometriä eli noin 8 prosenttia teollisuuden tarvitsemasta puumäärästä. Metsäalan tuotteiden osuus Suomen viennistä on 20 prosenttia. Yleisin hakkuumuoto valtion mailla on harvennushakkuu, kaikista metsänkäsittelyistä noin 64 prosenttia. Avohakkuita on noin 25 prosenttia eli 18 000 hehtaaria. Avohakkuukielto ja siirtyminen vain jatkuvan kasvatuksen menetelmään vähentäisi puun tarjontaa, ellei hakkuualueiden määrää sitten kaksinkertaistettaisi. Suurimmat vaikutukset kiellolla olisi Pohjois-Suomessa. Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus on osoittautunut Suomessa kestäväksi menetelmäksi. Puuston määrä Suomessa on noussut viimeisen sadan vuoden aikana 1,4 miljardista 2,5 miljardiin kuutiometriin. Vuosikasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä, josta käytetään noin 80 miljoonaa kuutiota tällä hetkellä. 70-luvulla saman puumäärän saamiseksi avohakkuussa tarvittiin 1,5-kertainen pinta-ala kuin nykyään. Avohakkuita tehdään Suomessa vuosittain alle prosentille metsäpinta-alasta. Avohakkuut jäljittelevät luonnon dynamiikkaa. Täysin luonnontilassa puustomme uudistuisi joka tapauksessa lahoamisen, metsäpalojen ja muiden luonnonilmiöiden ansiosta. Arvoisa puhemies! Keskustelussa on syytä muistaa, että kun Suomessa käytetään metsää, tilalle istutetaan aina uusi. Ei anneta siis tahojen, jotka eivät tunne suomalaista metsänhoitoa, määritellä tekemisiämme. [Peter Östman: Juuri näin!] Suomalainen metsä uudistetaan joko istuttamalla tai kylvämällä. Uudistamisessa hyödynnetään yhä kevyempiä muokkausmenetelmiä. Tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen vahvuuksia ovat vakiintuneet hoito- ja hakkuumenetelmät, joista Suomessa on pitkä käytännön kokemus ja rautainen ammattitaito. Nykyinen metsälaki mahdollistaa kasvatusmenetelmän valinnan hyvin vapaasti. Jatkuva kasvatus, jota nyt esitetään pääsääntöiseksi toimintatavaksi valtion metsissä, on ollut sallittua uuden lain ansiosta muutaman vuoden. Ajatuksena oli, että se täydentää valikoimaa. Ainoana toimintamallina sitä ei voi perustella. Menetelmien vastakkainasettelun sijaan olisikin mielekkäämpää puhua kokonaisuudesta, jossa valitaan parhaiten metsäkohteeseen ja metsänomistajan tavoitteisiin sopiva ratkaisu. Suomalaisissa talousmetsissä monimuotoisuutta turvataan lainsäädännöllä ja noudattamalla hyvän metsänhoidon suosituksia sekä metsäsertifioinnin kriteerejä. Lainsäädäntö turvaa esimerkiksi tärkeät  elinympäristöt,  erityisesti  suojeltavien  uhanalaisten  lajien elinympäristöt, EU:n luontodirektiivin lajiliitteen IV lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä luonnonsuojelulailla suojellut luontotyypit. Talousmetsien luonnonhoidolla lisätään luonnontilaisten metsien piirteitä jättämällä säästöpuita ja monipuolistamalla puustorakennetta. Arvoisa puhemies! Jatkuvassa kasvatuksessakin on hyötyjä. Uudistamistoimenpiteiden korkeat kustannukset vältetään, ja metsä säilyy pääosin peitteisenä, mistä on hyötyä eläin- ja kasvilajeille. Haasteena puolestaan ovat puusukupolven kasvuunlähtö-, harvuus- ja järeytymisongelmat. Myös lahoriski kasvaa johtuen lisääntyvistä hakkuukerroista. Jatkuvan kasvatuksen lisääminen johtaisi todennäköisesti kausivaihtelun pahenemiseen metsäalalla. Uudishakkuiden korvaaminen poimintahakkuilla siirtäisi hakkuita talvikaudelle rehevillä kasvupaikoilla, jotta vältettäisiin korjuuvauriot. Talvikaudella kaluston ja työvoiman tarve kasvaisi ja kesällä vähenisi. Lopuksi: Oma ongelmansa on se, että hallituspuolueet viestittävät avohakkuista ristiriitaisesti. Vihreiden puheenjohtaja, ministeri Maria Ohisalo on luvannut äänestää aloitteen puolesta, samoin monet muut hallituspuolueiden edustajat. Kysyn tähän lopuksi: Mikä on Antti Rinteen hallituksen kanta asiaan? Halutaanko torpedoida yksi Suomen kivijaloista? Suomi elää metsistään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-11-14T17:13:10,2019-11-14T17:18:58,Tarkistettu,1.1 2019_64_73,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Avohakkuut valtion mailla otettiin Suomessa käyttöön 1939 sodan sytyttyä, tarkoituksena väliaikaisesti ratkaista polttava puun tarve. [Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa!] Syy oli siis puhtaasti taloudellinen, ei metsänhoidollinen. [Hannu Hoskonen: Sekään ei pidä paikkaansa!] Nykyisessä metsäkeskustelussa helposti painottuu, kuten täälläkin on kuultu, ainoastaan kaksi ulottuvuutta: metsän teollisuuskäyttö sekä ilmastonmuutoksen hillintä, siis ajatus metsien hiilinielujen kasvattamisesta. Tärkeydestään huolimatta tämä ilmastonäkökulma ei välttämättä kuitenkaan sisällä luonnon monimuotoisuuden näkökulmaa. Uhanalaisista lajeistamme yksi kolmasosa on nimittäin juuri metsälajeja. Vuonna 2010 uhanalaisuuskartoituksen niin sanotulla punaisella listalla oli 1 880 metsälajia, nyt 2 133. Avohakkuuta voidaan syystä pitää metsälajeille ja luontotyypeille tuhoisana. Määrällisesti selvää kasvua metsien uhanalaisista lajiryhmistä on sienillä, sammalilla, puiden rungoilla elävillä käävillä, jäkälillä, linnuilla — erityisesti metsäkanalinnuilla — sekä mustikalla. Lisäksi avohakkuiden ohessa tehty maanmuokkaus rehevöittää vesistöjä. Kun julkisuudessa yleisesti puhutaan kestävästä metsänhoidosta, tarkoitetaan sillä etupäässä puuntuotannon kestävyyttä, jolle laaditaan tuloslaskennallisia arvioita ja tavoitteita. Puhutaan siis puutavaran hinnasta. Kysyn: eikö olisi jo viimein aika alkaa puhua myös metsäluonnon kestävyydestä, monimuotoisuuden kadon kustannuksista, eli laskettava lajien säilyttämiselle rahallinen arvo? Nythän hakkuiden vaikutuksia luonnolle ei arvioida, ja pääasiassa rakentamisesta johtuva metsäkato on Suomessa valtavaa: viimeisen kymmenen vuoden aikana on hävinnyt 100 000 hehtaaria. Myös avohakkuuvauhtimme on suuri. Vuonna 2017 avohakattiin 143 000 hehtaaria metsää, siis jalkapallokentän verran joka toinen minuutti. Yksin Kaakkois-Suomessa avohakkuualuetta kertyy vuositasolla enemmän kuin siellä on suojeltu vuosikymmenessä, 2000-luvulla 5 000:sta 10 000:een hehtaaria, kun taas Metso-ohjelmalla suojeltua metsää 2008—2018 kertyi ainoastaan 3 224 hehtaaria. Avohakkuiden määrä maassamme on kasvanut. Luken avohakkuutilastot vuodesta 1970 vuoteen 1999 kertovat hakkuiden ylittäneen 140 000 hehtaarin rajan kolmena vuonna. 2000-luvulla yli 140 000 hehtaarin avohakkuut on tehty kymmenenä vuonna. Suomessa avohakattiin vuosina 1970—2013 5,4 miljoonaa hehtaaria metsiä — määrä on Luken asiantuntijan laskema — siis kaksi kertaa enemmän kuin koko Suomessa on suojeltua metsäaluetta Etelä-Suomi, Lappi, Kainuu, kaikki mukaan lukien. Neljän vuoden aikana, vuosina 2014—2017, avohakattiin Suomessa 553 000 hehtaaria metsää — neliökilometreiksi muutettuna 5 530 neliökilometriä, siis pinta-alaltaan luokkaa kahdeksan Tamperetta vierekkäin. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen mukaan 70 prosenttia suomalaisista suhtautuu avohakkuisiin valtion mailla kielteisesti etupäässä juuri monimuotoisuuden heikkenemisen vuoksi. Avohakattu aukea muuttuu hiilinielusta päästölähteeksi ainakin 20 vuodeksi, sillä metsien maaperään on sitoutunut yli puolet sen hiilestä, joka maanmuokkauksen yhteydessä vapautuu ilmakehään. Onkin ilahduttavaa, että hallitusohjelman mukaisesti jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmää edistetään valtion mailla. [Mikko Kärnän välihuuto] Se on metsäluonnon kannalta kestävämpi vaihtoehto kuin avohakkuu, sillä metsä pysyy metsäisenä, vaikka sitä hyödynnetään taloudellisesti. Lisäksi se voi olla usein taloudellisesti jopa kannattavampaa kuin avohakkuu, sillä nämä hakkuut tuottavat arvokkaita tukkipuita ja tulovirtakin on tasaisempaa. Siinä säästyy myös kustannuksia uudistamisesta ja taimikon hoidosta. Koska jatkuvan kasvatuksen mallissa hakkuita tehdään 15—30 vuoden välein, metsästä löytyy myös jatkuvasti isompikokoisia puita, jotka ovat tärkeitä hiilensidonnan kannalta. Ja ennen kaikkea jatkuvan kasvatuksen menetelmä ei missään vaiheessa tuhoa metsän omaa lajistoa vaan on omiaan edistämään sen elinkelpoisuutta, koska vanhojakin puita on tarjolla useiden eliölajien kasvualustaksi ja pesäpuuksi. Joten jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmä on paitsi 2020-luvun myös pidemmän aikavälin tulevaisuuden metsänhoitoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-11-14T17:19:10,2019-11-14T17:25:14,Tarkistettu,1.1 2019_64_74,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalainen metsänhoito on maailman tasolla todella kehittynyttä, ja Suomessa vastuullisella metsänhoidolla on varsin pitkät perinteet. Järjestin eilen tuolla Kansalaisinfossa kansanedustajien historiantunnin, ja nyt pieni historiantunti suomalaisesta metsänhoidosta. Suomessa varsinainen metsänhoito alkoi 1800-luvun lopulla niihin aikoihin, kun samalla metsän kaskeaminen eli käytännössä metsän poltto ja haaskuu kiellettiin. Tosiaan näihin aikoihin alkoi myös suomalaisen metsäteollisuuden kehitys ja puun laajamittainen teollinen hyödyntäminen, jonka mukana Suomi vaurastui ja nousi kehitysmaasta kehittyneeksi maaksi. Suomalainen silloinen metsätalous ja varsinkin karjan vapaa metsälaidunnus kuitenkin johtivat puun määrän merkittävään vähenemiseen Suomen metsissä, suoranaiseen puukatoon tietyillä alueilla. Tämä johtui ennen muuta tästä metsänhoitotavasta, jota siihen aikaan kutsuttiin harsintahakkuuksi, elikkä isompia puita aina tarpeen mukaan sieltä metsästä poistettiin — muistuttaa paljon tätä jatkuvaa kasvatusta, josta nyt keskustellaan. Puuvarat ehtyivät, ja monet ikäihmiset muistavatkin lapsuutensa suomalaisen maaseudun metsät valoisina, väljinä ja vehreinä metsinä, joissa ei todellakaan ollut paljon puuta. Tähän sitten herättiin, kun suomalaista metsänhoitoa alettiin tieteellisesti 1950- ja 1960-luvuilla kehittämään, ja sitten alkoi laajamittaisempi siirtyminen uudistushakkuisiin eli tasaikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen. Niiden ansiosta ja myöskin säännöllisen ja tiheän eri kasvuvaiheissa tapahtuvan metsänhoidon ansiosta puun määrä ja samalla hiilivaraston määrä suomalaisissa metsissä on nyt siis kasvanut merkittävästi. Samalla myöskin hiilensidontakyky johtuen eri-ikäisrakenteisista metsistä on sitten kasvanut. Tämän ansiosta ahkerilla metsänomistajilla ja myös valtion metsissä puuta on nyt sitten ollut myös metsäteollisuuden käyttöön hyvin saatavilla ja sitä on tänäkin päivänä vielä todella paljon, koska metsän kasvu on myös merkittävästi lisääntynyt. Ja metsäähän Suomessa hakataan — koskee niin näitä uudistushakkuita kuin sitten harvennushakkuitakin — juuri sen verran kuin maailmalla suomalaisen metsäteollisuuden tuotteita halutaan ostaa. Ei yhtään sen enempää eikä yhtään sen vähempää, ja siihen meidän täällä salissa on todella vaikea vaikuttaa. Tosiaan niin kuin tässä edellä jo todettiin, avohakkuita kaikista hakkuista on vuosittain noin prosentin luokkaa tai alle ja iso osa sitten taas kemiallisen metsäteollisuuden, selluteollisuuden tarvitsemasta puumäärästä otetaan nimenomaan harvennushakkuista, kun taas uudistushakkuilta puutavaraa menee enemmän sahatavaran valmistukseen tukkipuuna. Uudistushakkuun jälkeen 80 prosenttia metsästä uudistetaan istuttamalla uudet taimet ja noin 20 prosenttia kylvämällä, ja tästä metsän uudistamisestahan säädetään metsälaissa. Se on pakollista. Kuitenkin 20 prosenttia kaikista uudistushakkuukohteista on jäänyt uudistamatta kolme vuotta päätehakkuun jälkeen ja vajaat 10 prosenttia kuuden vuoden jälkeen. Tämä hidastaa hiilinielun uudelleen syntymistä ja heikentää metsän kasvua, koska usein muut kasvit valtaavat tämän hakkuuaukean hidastaen metsän myöhempää kasvua. Pitää muistaa, että jalostetut taimet kasvavat myös 20 prosenttia luonnontaimia nopeammin. Mielestäni tätä metsän uudistamisvelvoitetta onkin tiukennettava siten, että kaksi vuotta uudistushakkuiden jälkeen uudistamisen tulisi olla tehtynä tavalla tai toisella. Tässä on tiukennuksen paikka. Hallitusohjelman mukaan kuitenkin edistämme jatkuvaa kasvatusta valtion mailla. Tutkimustieto jatkuvan kasvatuksen tuloksista ja seurauksista on kuitenkin vielä melko puutteellista, ja siinä mielessä on hyvä, että Metsähallitus ja Luke ovat perustaneet yhdessä suuret koealat jatkuvan kasvatuksen tutkimusta varten. Minulla on itsellänikin metsätila, ja aion siellä omilla maillani myös kokeilla tulevaisuudessa jatkuvaa kasvatusta sellaisilla kuvioilla, jonneka sen varmasti tiedän sopivan. On kuitenkin vielä riittämättömästi tutkimustietoa jatkuvapeitteisen kasvatuksen seurauksista esimerkiksi lahopuun määrälle ja sen kautta myös monimuotoisuudelle. Metsätuhojen määrä ja metsän kasvun vaikutuksiin liittyvät tutkimustulokset eivät ole vielä riittäviä jatkuvapeitteisen kasvatuksen laajamittaiseen lisäämiseen. Jos tähän mentäisiin yhtä aikaa kaikilla valtion mailla, on selvää, että mitä useammin metsään mennään sitä puuta poimimaan ja keräämään, sitä enemmän myös vaurioita metsään tulee ja metsän kasvu sitä kautta saattaa kärsiä. On myös selvää, että kaikilla metsätyypeillä ei voida taata sitä, että jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuun jälkeen se metsä uusiutuisi samalla tavalla kuin tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa. Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: Suomen metsälaki uudistettiin perusteellisesti vuonna 2014, ja kaikki poliittiset ryhmät sitoutuivat siihen. Onkin olennaista, ettemme tulevaisuudessa jatkossa luo kategorisia esteitä ja rajoitteita metsänhoidolle vastoin metsätieteen parasta olemassa olevaa tietoa. Suomalaisissa yliopistoissa tehdään maailman huippuluokkaa olevaa tutkimusta metsänhoidosta, ja metsää pitääkin hoitaa parhaalla mahdollisella menetelmällä parhaaseen tietoon perustuen riippuen siitä, mikä metsätyyppi on kyseessä. Tällöin kyseeseen voi tulla niin tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus kuin myös sitten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-11-14T17:25:18,2019-11-14T17:31:25,Tarkistettu,1.1 2019_64_75,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Seuraavaksi edustaja Hoskonen, ja käynnistetään nyt vastauspuheenvuorojen saantimahdollisuus. [Anne Kalmari: Minulla on etukäteen varattu puheenvuoro myös!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_64_76,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Metsää älköön hävitettäkö.” Tämähän on ollut Suomen totuus metsätaloudessa jo toistasataa vuotta, ja se tilanne, mikä meillä Suomessa tällä hetkellä metsissämme on, on pelkästään sen ansiota, että metsäta-loutta on harjoitettu järkevästi, metsiä on uudistettu ja harvennettu ja hoidettu sitkeästi. 60-luvun alkuun asti tehtiin tätä teidän aloitteentekijöiden toiveen mukaista jatkuvaa kasvatusta eli harsintaa, ja olen yli 20 vuotta kestäneen metsäurani aikana korjannut näitä jatkuvan kasvatuksen — elikkä tämän nyt aloitteessa käsitellyn hakkuutavan — mukaisia metsiä, valtavia rääseiköitä, joissa kasvu oli loppu; sairaita metsiä, lahoja metsiä, joiden kasvu oli loppunut. Minun ei tarvitse sitä kurssia enää lähteä käymään, olen sen karmeat jäljet nähnyt elämäni aikana ja yli 20 vuotta niitä jälkiä korjasin. Voin vakuuttaa teille, arvoisat edustajakollegat, että tälle tielle älköön Suomi koskaan lähtekö. Käytännössä Suomen valtion metsät ovat pitkälti Lapissa, Lappi—Kainuu-alueella on suurin osa Suomen valtion metsistä. Soitin sahanjohtaja Tommi Ruhalle Kuhmo Oy:hyn. Hän sanoi, että jos tämä aloite menisi läpi, se tarkoittaisi, että Kuhmo Oy:llä pistettäisiin pillit pussiin, kun puuntoimitukset loppuisivat. Tekö jaatte, arvoisat aloitteentekijät, sitten irtisanomisilmoitukset? Missä teidän vastuunne on? Jos me lähdemme tätä poimintahakkuusysteemiä tekemään, Lapin metsäteollisuuden kannalta se tarkoittaa tuhoa. Mikä signaali se on suomalaiselle metsäteollisuudelle, että tänne ei kannata investoida, että täällä eletään sellaista aikaa, jossa ei tulevaisuudesta eikä tulevasta metsien kasvusta ole mitään takeita? Sitäkö te haluatte? Mielestäni sellaiselle tielle ei koskaan pidä lähteä. Voihan unelmoida ja ihmetellä, mutta ei sitä kannata käytäntöön lähteä viemään. Kun lähdetään näitä poimintahakkuita tekemään, sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että sinne metsään viedään suurimmat mahdolliset koneet, jotka tuhoavat sen sitten lopullisesti. Kun tuommoinen yli kiintokuutiometrin puu kaadetaan pienempien puiden sekaan, jokainen puu vie mennessään tuhoon kymmeniä kymmeniä muita puita. Jää jäljelle semmoinen metsä, josta sanotaan metsälaissa, että ”metsää älköön hävitettäkö”. Se on sen jälkeen niin sanottu lakikohde, jossa metsäviranomainen joutuisi tarttumaan lain pykälän turvin siihen, että metsä on kunnostettava elikkä uudistettava ja uudet taimet istutettava. Tämä on jo kokeiltu, ei sitä kannata enää kokeilla. Korjuukustannukset nousevat, ja ennen kaikkea se johtaa siihen, että Suomi putoaa pikkuhiljaa metsäteollisuuden tuotteiden markkinoilta pois. Tuskin sitäkään kukaan haluaa. Me toimimme avoimilla markkinoilla tällä hetkellä maailmalla, ja sillä tiellä meidän pitää pysyä, mikäli haluamme elintasomme säilyttää. Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten metsätuhoihin, niin kun raskailla koneilla liikutaan — on pakko mennä raskailla, kun pienillä ei pysty liikkumaan — se johtaa armottoman, sataprosenttisen varmasti maannousemasienen leviämiseen koko Suomeen. Ja sen jokainen suomalainen, jokainen metsäammattilainen ja jokainen biologi tietää, että lahopuita ei kannata kasvattaa, kun niitä tulee kuitenkin jonkun verran luontaisesti, ja jos metsä lahoaa pystyyn, niin se ei ikinä kasva. Se ei ole sen jälkeen hiilinielu, vaan sen jälkeen se on päästölähde. Tämä kannattaa kaikkien myös muistaa. Sitten kun nämä suuret puut on kaadettu sinne metsään, sen jälkeen tuho on sen näköinen kuin äsken kuvasin. Ei sitä edes silmällä viitsi mennä katsomaan. Vaikutus Suomen sahateollisuuteen ja selluteollisuuteen olisi aivan järkyttävä, ja se vaikuttaisi pikkuhiljaa myös siihen, että meillä metalliteollisuus kärsisi, koska koneiden valmistus ja erilaiset metsäteollisuuden laitetoimitukset tässä maassa pikkuhiljaa hiipuisivat, ja ennen kaikkea metsäteollisuuden isot yhtiöt pikkuhiljaa siirtyisivät maasta pois. Pitää muistaa, että kolmesta suuresta metsäyhtiöstä kaksi on suurimmaksi osaksi ulkomailla omistettua omaisuutta. Vain yksi on täysin Suomessa omistettu, niin että sen päätösvalta täysin Suomessa. Elikkä nämä kaksi muuta todennäköisesti ottaisivat osoitteekseen jonkun muun valtion kuin Suomi-nimisen valtion. Elikkä tällaista peliä tässä ollaan pelaamassa, ja tätä minä en millään jaksa ymmärtää. Arvoisa puhemies! Pari asiaa lopuksi vielä: Ilmastopolitiikan kannalta tämä aloite on mielestäni aivan järkyttävä. Katsokaapa, mitä tapahtui viime kesänä Saksassa, kun siellä oli ylitiheitä metsiä, joita ei ollut harvennettu, ja vanhoja metsiä, joita ei ollut uudistettu. Mitä tapahtui? Metsät happanivat pystyyn ja kuolivat. 60—70 miljoonaa mottia metsää kuoli pystyyn. Sekö on sitten tämän aloitteen mukainen tavoitemetsä? Saman ilmiön mukaisista ongelmista Suomen metsätalous tällä hetkellä juuri kärsii, kun Euroopassa dumpataan markkinoille valtava määrä puita siinä hädässä, että kaikki kuolee pystyyn, kun metsiä ei ole hoidettu eikä uudistettu. Toivottavasti tälle tielle meidän ei tarvitse lähteä. On biologinen mahdottomuus lähteä kasvattamaan eri-ikäistä metsikköä eri kerroksina, koska esimerkiksi valopuilla, männyillä, se on täysin mahdotonta jo pelkästään korjuuteknisesti mutta myös valonkestävyyden takia. Toivon, että tällaisia mukaansatempaavia biologisia ajatuksia ei esitettäisi, ellei sitten faktoihin haluta vedota. Sitten vielä metsän terveyden kannalta: Jos emme uudista metsiämme, se johtaa siihen, että me menetämme kasvavan metsän elämänvoiman. Sellainen metsä, joka ei kasva eikä tuota uutta puuta, ei kestä sienitauteja, ei kestä hyönteistuhoja eikä kestä yhtään korjuuvaurioitakaan. Älkää hyvät ihmiset vain tälle tielle lähtekö! Nykyiset metsienkäsittelyn muodot, mitkä Suomen metsälaki tällä hetkellä sallii, tarjoavat valtavan määrän mahdollisuuksia pikkuhiljaa uudistaa Suomen metsiä järkevästi. Kaikkihan me tässä eduskuntasalissakin tiedämme — me ihmispoloiset — senkin, että mekään emme voi olla ikuisia. Sukupolvien on meidän ihmistenkin keskuudessa vaihduttava, jotta se uusiutuminen tapahtuu ja elinvoima säilyy kansakunnassa. Suomi itse asiassa kansakuntana on pikkusen vaarallisella tiellä tässä suhteessa, kun näitä ihmistaimia syntyy liian vähän tähän maahan. Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä sen, että kun tämä käsittely on nyt alkamassa, niin toivon, että tässä yhteydessä otetaan kantaa myös siihen — jos tämä päätösaloite sattuisi menestymään, silloin meidän pitää tehdä päätös myös siitä — kuka teistä kansanedustajista lähtee viemään irtisanomisilmoituksia pohjoisen sahoille ja pohjoisen metsäkoneihmisille, kuorma-automiehille ja koko sille porukalle, joka tänä päivänä metsästä leipänsä saa. Tämä ei ole mitään lastenleikkiä eikä mukava päiväretki, vaan tämä on totista totta, ja toivottavasti tämä ymmärretään tämän aloitteen käsittelyn yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-14T17:31:45,2019-11-14T17:38:34,Tarkistettu,1.1 2019_64_77,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,Siirrytään nyt enintään minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin. Käydään sitä debattia hetki.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_64_78,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä. On ilo nähdä, että Suomesta löytyy näin paljon luonnon ystäviä. Tämä aloite vastaa hyvin myös suomalaisten oikeustajua, koska iso osa suomalaisista suhtautuu kriittisesti avohakkuisiin. Edustaja Petelius totesi tässä todella hyvin sen, mikä on suomalaisen luonnon ja metsäluonnon monimuotoisuuden tila. Yli kolmasosa suomalaisen luonnon uhanalaisista lajeista elää metsissä, ja suurin syy uhanalaistumiselle on metsätalous. Samaan aikaan me kaikki täällä olemme sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiseen — tätä ei tehdä ilman muutoksia metsätaloudessa. Samaan aikaan meidän on hyvä pohtia myös niitä tänään julkisuuteen tulleita laskelmia metsien hiilinieluista, jotka näyttävät nyt hyvin erilaisilta kuin mitä me olemme aikaisemmin kuulleet. Jos nämä pitävät paikkansa, me tarvitsemme paljon luultua enemmän toimia hiilinielujen kasvattamiseksi. Tässä on kyse valtion metsistä, meidän kaikkien yhteisistä metsistä, ja niistä on pidettävä huomattavasti parempaa huolta kuin mitä me tähän mennessä olemme tehneet. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-11-14T17:38:41,2019-11-14T17:39:46,Tarkistettu,1.1 2019_64_79,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on usein viitattu asiantuntijoihin. Emeritusprofessori Kärkkäisen ja useiden satojen muiden metsäasiantuntijoiden mukaan avohakkuukielto ei parantaisi metsäluonnon tilaa vaan päinvastoin heikentäisi sitä. [Mikko Kärnä: Juuri näin!] Avohakkuiden kieltämiselle ei ole perusteita puuntuotannon eikä hiilensidonnan kannalta. Monimuotoisuuden kannalta täydellinen avohakkuukielto olisi ongelmallinen ja tehoton, on tämä professori sanonut. Olen samaa mieltä tutkijoiden kanssa siitä, että hyvässä metsätaloudessa tulee sallia sekä avohakkuut että jatkuva kasvatus. Näin tehdään jo nyt metsälain uudistuksen nojalla, ja painotankin monimuotoisuutta. Sen sijaan en hyväksy kieltoja. Mielestäni avohakkuun kieltäjät välittävät vääriä mielikuvia, vääriä faktoja, ja minusta on surullista, että näillä faktoilla moni kansalainen on ikään kuin tehty metsävastaiseksi. [Puhemies koputtaa] — Palaan pitemmässä puheenvuorossani tähän asiaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-11-14T17:39:50,2019-11-14T17:41:00,Tarkistettu,1.1 2019_64_80,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset sinänsä tervehtivät ilolla kaikkia kansalaisaloitteita, ja tämäkin on tärkeää käsitellä huolellisesti ja käydä läpi perusteelliset asiantuntijakuulemiset. Tässä toivoisi toki, että jopa vihreätkin sitten luottaisivat asiantuntija-arvioihin. Tässä oikeastaan mietityttää, sekoitetaanko osaltaan just luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta silloin, kun ne eivät ole ihan samalla kartalla. Metsien puutteestahan tässä ei voi olla kyse, koska Suomessa on kyllä metsää. Perussuomalaiset ovat nimittäin nähneet metsää muuallakin kuin Kaivopuistossa, eli meillä on tästä kyllä näkemys. Ehkä mitä tulee ilmastonmuutoskysymykseen, niin metsähän sitoo parhaiten silloin, kun se kasvaa nopeasti, eli silloin se sitoo hiilidioksidia, kun se on parhaassa kasvuvaiheessa. Täytyy pohtia oikeasti, miten metsiä täällä nimenomaan saadaan kasvamaan. Edustaja Hoskonen piti tässä aika hyvän puheenvuoron mielestäni ja vertasi Saksan ongelmiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-14T17:41:02,2019-11-14T17:42:13,Tarkistettu,1.1 2019_64_81,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lapin metsien puuvarat ja suurten puiden määrä ovat kasvaneet ainakin 60 vuoden ajan. Tänä aikana metsiä on hoidettu pääosin alaharvennuksin ja uudishakkuin. Nykyisellä monipuolisella hakkuutapojen yhdistelmällä puuvarat ja samalla hakkuumahdollisuudet kasvavat myös seuraavat 30 vuotta. Tämä mahdollistaa metsäsektorin säilymisen Lapin taloudellisesti suurimpana elinkeinona myös tulevaisuudessa. Täysi jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen tarkoittaisi, että nykyisen puumäärän saamiseksi hakkuupinta-alaa olisi lisättävä merkittävästi tai puun myyntimäärää alennettava noin 30 prosenttia. Avohakkuulta tulevan puumäärän saamiseksi jatkuvalla kasvatuksella tarvitaan kolminkertainen hakkuupinta-ala. Valtion mailla on käytössä kasvupaikkaperusteinen metsienkasvatus. Tarkan paikkatiedon avulla metsäammattilaiset valitsevat pienipiirteisesti kullekin metsikölle parhaiten soveltuvan metsänkäsittelymallin, ja näitä hakkuutapoja on 12. Jatkuvaa kasvatusta käytetään myös pohjoisen karuissa männiköissä, soveltuvilla turvemailla ja maisemasyistä erityiskohteissa, kuten matkailu‑ ja poronhoitoalueilla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-11-14T17:42:14,2019-11-14T17:43:32,Tarkistettu,1.1 2019_64_82,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin olen sitä mieltä, että on hyvä, että kansalaisaloitteita tehdään, mutta kyllä täytyy sanoa, että tämä kansalaisaloite on itselleni pettymys. Asiahan on sinänsä tärkeä, mutta tämä koko otsikko tälle kansalaisaloitteelle on niin vastakkainasetteleva ja mustavalkoinen, että minun mielestäni se ikään kuin lyö märkää rättiä tälle suomalaiselle hienolle metsäpolitiikalle, joka on 50 vuoden aikana lisännyt 70 prosenttia metsien tilavuutta. Se on valtavan hieno saavutus, ja siitä pitäisi antaa kunniamaininta. Kun me tiedämme, että avohakkuiden jäljiltä kuitenkin istutetaan aina parempia taimia, jotka saattavat olla 20—25 prosenttia parempia kasvupotentiaaliltaan eli hiidensidontakyvyltään, niin jos me haluamme, että metsät joskus kasvavat sen 150 miljoonaa, mikä on meidän kaukainen tavoite, niin silloin pitää ehdottomasti metsiä hoitaa hyvin. Niitä pitää tarpeen mukaan lannoittaa ja käyttää parempia taimia. Ja kaikessa keskustelussa pitää muistaa kansainvälinen nollasummapeli eli hiilivuoto, joka häviää EU:sta ulos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-14T17:43:34,2019-11-14T17:44:40,Tarkistettu,1.1 2019_64_83,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän kansalaisia kansalaisaloitteesta, joka on aina arvokas keskustelunavaus tähänkin saliin. Vaikka se tunteita herättääkin, niin minun mielestäni metsäpolitiikasta pitää pystyä keskustelemaan avoimesti. Ei ihan kaikki täydellisesti meillä Suomenmaassakaan ole. Jos me olemme sahojen tulevaisuudesta huolissamme, niin kyllä minä haluaisin nähdä, että sitä järeääkin tukkipuuta meidän metsissä vielä kasvaa. [Anne Kalmari: Sen määrä kyllä lisääntyy!] Tällä hetkellä keskitytään enemmän kyllä siihen, että kuitupuutavoite täyttyisi. Tietysti meidän täytyy nähdä myöskin metsissä toisenlainen käyttö, myöskin se virkistys- ja matkailukäyttö, mikä erityisesti Metsähallituksen osalta on erinomaisen merkityksellinen. Voidaanko ajatella niin, että metsiä käsiteltäisiin toisella tavalla, varsinkin näillä alueilla, missä siitä metsästä saadaan myöskin toisenlaista tuottoarvoa kuin se, että se hakataan tai kaadetaan? [Puhemies koputtaa] Meillä on kyllä tässä uudessa metsälaissakin paljon asioita, mutta niihin voi palata sitten pidemmässä puheenvuorossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-11-14T17:44:41,2019-11-14T17:45:54,Tarkistettu,1.1 2019_64_84,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Metsien monimuotoisuus ja toisaalta talousmetsät kuuluvat molemmat  hyvään  metsänhoitoon. Tässä kansa-laisaloitteessa minun mielestäni lähdetään aika yksisilmäisesti lopettamaan avohakkuut valtion mailla, kun meillä tällä hetkellä ovat mahdollisia sekä jatkuvan kasvatuksen menetelmä että avohakkuut. En ymmärrä, minkä tähden meidän pitäisi kieltää avohakkuut kokonaisuudessaan, kun täälläkin kollegat ovat tuoneet esille sen monet hyödylliset puolet. Jos ajatellaan suomalaista metsätaloutta, niin sen vahvuus on nimenomaan siinä, että meillä nämä kasvavat nuoret metsät sitovat hiiltä. Jos me päästämme meidän metsämme lahoamaan pystyyn, niin nehän muuttuvat silloin päästölähteiksi. Meillä hiilinielut ovat kasvaneet, ja siinä mielessä voisi sanoa, että suomalainen metsätalous on ollut menestys myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Vielä nopeasti muutama luku, että mitä se tarkoittaisi, jos tämä avohakkuukielto tulisi voimaan: Metsähallituksen kohdalta liikevaihto Metsätalous Oy:ssä painuisi negatiiviseksi, korjuun ja kuljetuksen urakointipalveluiden osto maakunnissa vähenisi yhteensä noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, [Puhemies koputtaa] erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja tukin tarjonta vähenisi noin miljoona kuutiota, joka vastaa kahden keskisuuren sahan vuosittaista puunkäyttöä. Niin kuin täällä tuotiin esille, niin sitten niitä irtisanomislappuja jouduttaisiin kyllä jakamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-14T17:45:55,2019-11-14T17:47:23,Tarkistettu,1.1 2019_64_85,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillähän on voimassa oleva kansallinen metsästrategia, jota on päivitetty vasta. Tämä päivitetty metsästrategia 25 hyväksyttiin metsäneuvostossa vasta joulukuussa 18, ja se tuli valtioneuvoston vahvistamalla periaatepäätöksellä tänä keväänä voimaan. Siinä on seuraavia hyviä päämääriä: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuvalle liiketoiminnalle, metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat, metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä. Lisäksi siellä sanotaan, että aktiivisella ja kestävällä metsienhoidolla lisätään metsien kasvua niin, että metsät säilyvät hiilinieluina ja raaka-ainetta riittää samalla teollisuuden tarpeisiin ja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Näen, että tämmöinen avohakkuukielto on myös ristiriidassa tämän meidän strategian kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-11-14T17:47:23,2019-11-14T17:48:15,Tarkistettu,1.1 2019_64_86,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Petelius, jatkuvassa kasvatuksessa ei ole selvää uudistamisvaihetta. Uusia puita ei istuteta tai kylvetä eikä maata muokata, kuten päätehakkuun jälkeen. Jatkuva kasvatus suosii esimerkiksi varjoa sietävää kuusta. Avointen alojen kasvit ja eläimet eivät peitteisessä metsässä viihdy. Männyn ja koivun uudistaminen huononee ratkaisevasti, ja jatkuvan kasvatuksen alueet muuttuvat vähitellen puhtaiksi kuusikoiksi. Jos metsikön puulajeja on vaihdettava tuholaisten takia, on avohakkuu ainoa vaihtoehto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-14T17:48:17,2019-11-14T17:48:56,Tarkistettu,1.1 2019_64_87,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille aloitteesta. Metsätalous on Suomelle tärkeää, ja siitä kannattaa aina keskustella — vain keskusteleva yhteisö menestyy. Sinänsä en aloitetta tässä muodossa kannata. Siihen liittyy tieteellistä ja tutkimuksellista taustaa. Sinänsä Metsähallituksen tuloutustavoitteet ovat ilmeisesti vieläkin aika lailla ylärajalla. Näin ainakin vaalikaudella 2011—2015 ympäristövaliokunnassa meille kerrottiin. Että siinä ei kannata liikaa ahnehtia. Se, mihinkä haluan kiinnittää huomiota, on alueet, jotka ovat retkeilyn ja virkistyksen kannalta tärkeitä: kansallispuistot, luonnonsuojelualueet. Toivoisin, että niiden alueitten vieressä ei ole suoraa rajaa, josta alkaa avohakkuualue, niin että siinä kansallispuiston vieressä käytettäisiin maltillisempia menetelmiä eikä olisi liian jyrkkää rajaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-14T17:48:56,2019-11-14T17:50:02,Tarkistettu,1.1 2019_64_88,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Emma Kari totesi, että näin paljon on metsän ystäviä kuin on allekirjoittajia tässä aloitteessa. Itse en suostu tällä tavalla ajattelemaan, vaan ajattelisin, että suuri osa suomalaisista on itse asiassa metsän ystäviä. Me elämme metsässä ja metsästä, ja itsellenikin on valtavan tärkeää — paitsi ymmärrän hyvin ja tuen tärkeätä metsäelinkeinoa, meidän metsäteollisuutta — se virkistyskäyttö, mikä metsällä on. Minusta se on semmoinen inspiraation lähde, ja voi sanoa joskus jopa, että pitää mennä metsään, jotta ei mene metsään. Kun ajatellaan tätä aloitetta, niin minusta tässä kyllä sahattaisiin nyt omaa oksaa aika pahan kerran, jos tämä hyväksyttäisiin. Jos me ajattelemme luonnon monimuotoisuuden turvaamista, jatkuva kasvatus ei tuo lisäarvoa, vaan oleellista on luontokohteiden ja puuryhmien säästäminen ja lahopuujatkumon turvaaminen hakkuutavasta riippumatta. Kyllä kun tämä erityisesti kohdistuu sinne Pohjois-Suomeen ja Lappiin, niin meillähän on pinta-alasta nyt 30 prosenttia, tai vähän reilukin, suojeltu. Se on hyvä asia. Nekin alueet ovat tärkeitä. Mutta me jos me lähtisimme tälle linjalle, se kyllä sitten johtaisi siihen, [Puhemies koputtaa] että pikkuhiljaa meidän metsät rämettyisivät, ja se ei olisi hyvä kenellekään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-14T17:50:04,2019-11-14T17:51:29,Tarkistettu,1.1 2019_64_89,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että tämä herättää keskustelua. Lähdetään siitä, että myöskin jatkuvapeitteinen metsänkasvatus tarvitsee hoitoa. Kaikki metsät tarvitsevat hoitoa. Tämä edustaja Koposen huoli siitä kumoutuu juuri tällä, että tämmöinen avoin jatkuvapeitteinen metsänkasvatus edellyttää, että se metsä pidetään avoimena, eri ikäisenä, maapohja, mahdollisesti eri puulajeja. Kun puhutaan metsästä, niin metsä käsitteenä on jo vuosikymmenien aikana muuttunut. Se sekametsälaji, joka meillä on ennen ollut, oli oikeaa metsää, jossa oli myöskin lahopuuta ja vanhaa metsää. Nyt kun meillä on näitä yksilajisia, samanikäisiä puunrunkoja... Edustaja Hoskonen tässä viittasi niihin Saksan tuhoihin, ja ne johtuvat nimenomaan siitä, että ne ovat samanikäisiä yhden lajin puita, [Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa!] joihin tuholaiset iskevät ja joissa ei ole sitä metsäluonnon omaa monimuotoisuuden turvaavaa tuholaislajistoa [Puhemies koputtaa] esimerkiksi kaarnakuoriaisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1405,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2019-11-14T17:51:31,2019-11-14T17:52:40,Tarkistettu,1.1 2019_64_90,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitteeseen ja aihepiiriin todellakin liittyy tunteita. Niistä kaikki eivät ole niin positiivisia kuin kansan vilpitön huoli. Tähän on liittynyt myöskin poliitikkoja jakamassa vääristeltyjä kuvia pöllön poikasista ja keräämässä tuhansia allekirjoituksia aloitteeseen sellaisilla mediauutisilla ja kansalaisjärjestöjä painostamassa poliitikkoja sosiaalisen median kautta. Suomi elää metsästä, ja suurin osa metsästämme on ja sen tuleekin olla talousmetsää. Luonnonsuojelualueet ovat asia erikseen, mutta talousmetsässä hakkuita pitäisi jopa nykyisestään lisätä. Metsänhoidossa tulisi ideologisista uskonkappaleista siirtyä tutkittuun tietoon. Rajatuilla avohakkuilla voi olla jopa myönteisiä vaikutuksia metsässä palojen rajaamisen, tuholaisten torjunnan ja vastaavien asioiden kannalta. Täyskiellon sijaan pitäisi siirtyä suunnitteluun kasvun maksimoimiseksi. Kukaan ei halua metsäänsä tuhota, eikä myöskään valtio halua tuhota kallista metsäomaisuuttaan. Nyt kuulostaa siltä, että asiantuntijana itseään tässä asiassa pitävät ovat tietyn tahon edustajia, ja toivon, että eduskunnassa kuullaan myös muitten tahojen edustajia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-14T17:52:41,2019-11-14T17:53:46,Tarkistettu,1.1 2019_64_91,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, mihin edustaja Mäkelä päätyi. Kansalaisaloitteeseen on toki suhtauduttava aina vakavasti, mutta täytyy ymmärtää myös se, että se on yhden kansanosan näkemys, mutta ei suinkaan — ja en uskoisi, että tässä asiassa se on lähellekään — enemmistön näkemys. Ennen kaikkea tässä pitää kuulla nyt metsäalan asiantuntijoita laajasti. Yhdyn myös siihen näkemykseen, mikä täällä on tuotu esille, että kyllä tässä metsänhoidossa jos missä Suomi on ollut esimerkillinen. Miljardi kuutiota lisää viimeisen 50 vuoden aikana. On osattu ja osataan tehdä monia asioita hyvin. On joitakin paikkoja, joihin sopii avohakkuu, ja joitakin paikkoja, joihin sopii jatkuva kasvatus. Se on kaiketi täysin selvää kaikille, että taloudellisessa ja työllisyysmielessä tässä avohakkuiden kiellossa ei ole mitään järkeä, mutta hyvin mahdollista on, että siinä ei ole myöskään ympäristönäkökohtien kannalta mitään järkeä. Esimerkiksi tuhoriski tulee kasvamaan, jos useita kertoja tehdään niitä korjuutöitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-14T17:53:49,2019-11-14T17:54:50,Tarkistettu,1.1 2019_64_92,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kivelä puhui omassa puheenvuorossaan kauniisti suomalaisista metsistä, ja näin erämiehenä melkein tuli tippa linssiin. Allekirjoitan kyllä sen, mitä metsät suomalaisille merkitsevät. Kannatan itsekin jatkuvan kasvatuksen lisäämistä, ja olen hyvin ilolla tervehtinyt sitä, että esimerkiksi Metsähallitus on pinta-alaa, jossa jatkuvaa kasvatusta tehdään, lisännyt tuolla Lapin maakunnassa. Samoin pidän äärettömän tärkeänä, että hakkuita toteutettaessa me huomioimme myös riistan elinympäristöt esimerkiksi riistatiheikköjen ja sitten näiden niin sanottujen donitsihakkuiden muodossa. On kuitenkin niin, että avohakkuu on tietyillä alueilla ainoa mahdollisuus sen puuston uudistamiseen, ja minusta tämä aloite on myös selkeästi hallitusohjelman vastainen, ja toivon, että kaikki hallituspuolueet sen yhdessä tyrmäävät. Se on myös hyökkäys Pohjois-Suomen maa- ja metsätaloutta sekä metsäteollisuutta vastaan, enkä voi sitä millään tavalla kannattaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-11-14T17:54:52,2019-11-14T17:55:55,Tarkistettu,1.1 2019_64_93,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kivelä, Hassi ja Ari Koponen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_64_94,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse haluaisin vielä korostaa nimenomaan tätä monikäyttöaspektia. Eli avohakkuiden vähentämisen ideahan on nimenomaan siinä, että mahdollistettaisiin paremmin teollisuuden tarpeiden rinnalla luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, matkailu ja hiilensidonta. Kyllä minä näen, että meidän pitää pystyä myös kriittisesti täällä tarkastelemaan sitä, mikä on teollisuuden etu ja mikä on yhteiskunnan kokonaisetu. Kun katsotaan yhteiskunnan kokonaisetua, niin väitän, että tämä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on sellainen ongelma, joka on kaikista vähiten priorisoitu, vaikka pitäisi olla. Vaikka katsottaisiin pelkkää taloudellista puolta, on ihan hyvä todeta, että teollisuuden etu ja metsänomistajien etu eivät välttämättä ole aina yhteneviä. Meillä on paljon tutkimustietoa ja käytännön kokemusta siitä; on voitu osoittaa, että jatkuva kasvatus on metsänomistajalle taloudellisesti yhtä kannattavaa tai jopa kannattavampaa kuin avohakkuu. [Mikko Kärnä: Ei kaikkialla!] Tässä on käynnissä paradigman muutos, ja mielestäni on tosi hyvä, [Puhemies koputtaa] että myös metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten suunnalta tulee sitä viestiä, että asia on muuttumassa. Mutta se, mitä ehkä tarvittaisiin lisää, [Puhemies koputtaa] on metsäalan koulutus- ja osaamistason nostamista tämän asian suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-11-14T17:56:02,2019-11-14T17:57:24,Tarkistettu,1.1 2019_64_95,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,Venytän äskeistä listaa vielä edustajilla Laukkanen ja Sankelo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_64_96,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mikä on edullista paperiteollisuudelle, ei välttämättä ole taloudellisesti edullisinta metsänomistajalle eikä myöskään sahateollisuudelle, mutta olennaista on tunnustaa, että nykyinen, vallitseva metsänkäsittelymenetelmä on tärkein Suomen luonnon lajeja uhanalaistava asia. Metsäluonnon lajit ovat meidän suurin uhanalaisten ryhmä, ja uhanalaisten lajien osuus on kasvanut. Edellisessä kartoituksessa se oli joka kymmenes laji, uusimmassa se on jopa joka yhdeksäs laji. Hiilinielujen tutkijat ovat myös todenneet, että avohakkuun jälkeen kestää parikymmentä vuotta ennen kuin se hakkuualue muuttuu hiilinieluksi ja vielä kauemmin ennen kuin sitten hiilinielu on niin suuri, että se korvaa siinä hakkuu- ja taimitusvaiheessa tapahtuneet päästöt. [Puhemies koputtaa] Eli ilmaston näkökulmasta jatkuvan kasvatuksen lisääminen on yksiselitteisesti parannus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-11-14T17:57:30,2019-11-14T17:58:48,Tarkistettu,1.1 2019_64_97,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Petelius, monimuotoisuutta vaalitaan joka tapauksessa. Talousmetsien luonnonhoitotoimista keskeisiä ovat muun muassa arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen, säästöpuiden jättäminen, kuolleen puun säilyttäminen, puulajivalikoiman ylläpito sekä hallittu tulenkäyttö. Kaikki nämä huomioidaan yhtä lailla metsänkäsittelymenetelmästä riippumatta. Molempi parempi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-14T17:58:48,2019-11-14T17:59:18,Tarkistettu,1.1 2019_64_98,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille tästä aloitteesta. Nyt voidaan käydä keskustelua täällä ihan perusteellisesti tästä asiasta. En tätä aloitetta kannata. Avoimesti tunnustan, että olen niin sanottu city boy enkä juurikaan metsästä mitään ymmärrä, mutta sen verran ymmärrän, että suomalaisen metsänhoidon paras asiantuntija on suomalainen metsänhoitaja. Metsänhoidon tulee olla kokonaistaloudellista, sen tulee olla kansantaloudellisesti järkevää. Sen tulee olla erityisesti suomalaisesta näkökulmasta kansantaloudellisesti järkevää, ja minusta tämä esitys ei sitä edistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-14T17:59:18,2019-11-14T18:00:05,Tarkistettu,1.1 2019_64_99,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä oli city boy Laukkaselta oikein järkevä puheenvuoro metsien käyttöön liittyen. Sen sijaan, kun edustaja Hassi puhui puun ikään liittyvistä kysymyksistä, on pakko kyllä todeta, että puullakin ikä tulee vastaan ja hiilinielu hupenee ennen pitkää. Kyllä metsien uudistaminen on tärkeä osa myös hiilinielujen ylläpitämistä. [Satu Hassin välihuuto] Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin kyllä semmoinen johtopäätös melkein täytyy yhteisesti tehdä, että kannattaa pitää maltti ja järki päässä ja käyttää monipuolisesti nykyisen metsälain mahdollistamia erilaisia menetelmiä. Muistetaan myös metsien virkistyskäyttöön liittyvät kysymykset. Kun täällä monet edustajat ovat kuitenkin valmiita siirtymään tähän aloitteen mukaiseen toimintaan, niin on myös pakko kysyä työllisyysnäkökulmasta: mitä kouluja sitten laitetaan kiinni, [Puhemies koputtaa] mitä terveyskeskuksia Pohjois-Suomessa laitetaan kiinni, kun työt loppuvat? Suomalainen metsänhoito on ollut vastuullista, ja se on sitä jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-11-14T18:00:09,2019-11-14T18:01:20,Tarkistettu,1.1 2019_64_100,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_64_101,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuus hupenee koko ajan, ja suomalainenkin luonto on hätätilassa. Siksi haluan aluksi kiittää kaikkia tärkeän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Avohakkuiden rajoittaminen suomalaisessa metsässä on tärkeä askel suomalaisen metsäluonnon lajien suojelemisessa, ja on tärkeää, että eduskunta nyt keskustelee tästä asiasta. Suomalainen metsätalous on tuonut työtä, toimeentuloa ja myös innovatiivisia ratkaisuja ongelmiimme. Metsäpohjaisilla tuotteilla voikin olla tärkeä rooli fossiilitalouden tuotteiden korvaamisessa. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta olemme kuitenkin kaukana vastuullisesta metsänkäytöstä. Suomalaisia metsiä hyödynnetään tavalla, joka aiheuttaa elinympäristöjen vaarantumista ja katoamista, lajien uhanalaistumista ja ilmaston lämpenemistä. Tähän on saatava muutos — se on kaikkien etu, myös talouden. Muutama tarina siitä, millaisia ongelmia nykyinen tapamme hyödyntää metsiä on aiheuttanut: Hömötiainen on metsäluontomme tuttu edustaja. Varmasti moni tässäkin salissa tunnistaa tuon eloisasti liikkuvan pyöreän pikkulinnun, joka vanhoissa metsissä kulkiessa saattaa istahtaa alaoksalle tarkkailemaan ohikulkijaa pää hieman vinossa. Hömötiainen on ollut aiemmin metsässä liikkujalle tuttu ja usein havaittava kaveri. Vielä minunkin lapsuudessani hömötiainen oli yleinen laji, mutta 2000-luvulla se on taantunut Suomessa elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi — erittäin uhanalaiseksi. Hömötiainen taantuu, sillä se ei löydä hakatusta metsästä syötävää. Minä voin sanoa varmaksi, että en halua olla todistamassa sitä hetkeä, jossa joutuisimme toteamaan hömötiaisen kadonneen Suomesta. Metsälajeistamme tunnetuimpia lienee metso. Jokainen, joka on joskus metsässä kohdannut täysikasvuisen ukkometson, on varmasti kokenut sen taianomaisen tunteen, joka tuon metsien aatelisen tapaamiseen liittyy. Myös metson tilanne on ajautunut metsissämme pitkällä aikavälillä ahtaalle. Metson kannat Suomessa ovat merkittävästi matalammalla kuin vielä esimerkiksi 60-luvulla. Metso tarvitsee laajoja metsäalueita elinympäristökseen, ja metsien voimaperäiset hakkuut sekä tiheä metsäautotieverkosto ovat syy kannan heikkenemiselle. Myös metson soidinpaikkoja on tuhottu avohakkuilla. Itselleni henkilökohtaisesti tärkeä laji on kuukkeli. Kuukkeli on monelle tuttu lintu ja on ollut suomalaiselle metsänkävijälle mieluinen vieras. Minulla on metsässä kulkiessani tapana tarkkailla kuukkeleita ja niitä tavatessa tervehtiä iloisesti ja jutella niiden kanssa. Kuukkeli liitetään nykyään vahvasti Lapin luontoon, sillä sen elinalueet sijaitsevat pohjoisemmassa Suomessa, mutta tosiasiassa kuukkeli on ollut aiemmin koko Suomen laji. Sitä on tavattu eteläisimmän Suomen metsiä myöten. Ihmisen vaikutuksen myötä kuukkeli ajautui etelässä niin ahtaalle, että se lähes hävisi. Paikkauskollisena lintuna metsien häviäminen on kuukkelille myrkkyä, ja se on listattu Suomessa tarkkailtavaksi lajiksi, sillä lajin kantojen kehitys on ollut huolestuttava. Ikävät vaikutukset eivät rajoitu pelkästään lintuihin. Avohakkuista kärsivät monet muutkin eläin- ja kasvilajit. Esimerkiksi kovakuoriaisille metsäluonnon yksipuolistuminen tekee paljon hallaa. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan kovakuoriaispopulaatiot eivät avohakkuun jälkeen palaa metsään ennalleen edes 50 vuodessa — siis puolessa vuosisadassa. Arvoisa puhemies! Kuten todettua, avohakkuut eivät aiheuta ainoastaan vaikeuksia meille rakkaille lajeille. Ne aiheuttavat myös merkittäviä ilmastopäästöjä. Helposti ajatellaan, että metsään sitoutunut hiili sijaitsee vain puunrungoissa, mutta se ei pidä paikkaansa. Merkittävä osa, jopa puustoa suurempi osa, sijaitsee metsän maaperässä. Kun metsä hakataan täysin, vapautuu myös maaperän hiili. Tarvitsemme metsänhoidon menetelmien muutosta ja monipuolistamista. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tulee hyödyntää entistä enemmän. Tällä hetkellä metsätalouden tuotteista vain noin viidesosa menee pitkäkestoisiin tuotteisiin, ja keskimäärin hiili vapautuu jo muutaman vuoden sisällä. Huomattavaa on myös, että puubiomassan arvo yksikköä kohti on romahtanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Jatkuvan kasvatuksen menetelmästä on Suomessakin hyviä kokemuksia. Näissä metsissä maaperän hiilivarasto säilyy pidempään ja puutavarasta suurempi osuus on pitkäkestoisiin tuotteisiin soveltuvaa tukkipuuta, jolloin sitoutunut hiili säilyy tai varastoituu pidemmäksi aikaa. Tämä tietää myös parempaa tuloa metsänomistajalle, kun tukkipuuta on enemmän. Yhdyn niihin näkemyksiin täällä salissa, että tässä asiassa on tarpeellista kuunnella asiantuntijoita ja tutkijoita ja tehdä päätös kansalaisaloitteen jatkosta nojaten tutkittuun tietoon eri menetelmien kaikista vaikutuksista. Arvoisa puhemies! Etenkään lajien kadon osalta pelkästään avohakkuiden lopettaminen ei ratkaise kaikkea. Tarvitsemme myös voimallista luonnonsuojelua ja vanhan metsäluonnon säilyttämistä. Emme kuitenkaan voi paeta tosiasiaa, että luontomme on hätätilassa ja maailmaa uhkaa ilmastokatastrofi. Siksi avohakkuiden lopettaminen valtion mailla on askel, joka meidän on otettava. Valtion on näytettävä esimerkkiä siinä, että luonto ja maapallo ovat meille korvaamattomia ja että niiden säilyttämiseksi meidän on tehtävä kaikkemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-11-14T18:01:24,2019-11-14T18:07:55,Hyväksytty,1.1 2019_64_102,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me puhumme metsistä, puhumme suomalaisille todella tärkeästä ja monimerkityksellisestä asiasta. Suomi elää ja on aina elänyt metsistä niin taloudellisesti kuin henkisesti. Vuosituhansien ja vuosisatojen aikana tapamme hyödyntää metsiä ovat muuttuneet. Kaskeamisesta ja tervanpoltosta on siirrytty sellunkeittoon ja korkean jalostusasteen tuotteisiin, puurakentamisessa hirsimökeistä puurakenteisiin kerrostaloihin. Työn ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi metsä on ollut henkinen kotimme. Esi-isillemme metsä oli myyttinen paikka. Tänä päivänä tiedämme tutkitusti metsässä oleilun terveyshyödyt. Samoin on kasvanut tietämyksemme metsien hiilinielujen merkityksestä osana ilmastokriisin ratkaisua ja  metsäelinympäristöjen  merkityksestä uhanalaisten lajien elinympäristöinä. Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme kansalaisaloitetta avohakkuista luopumiseksi valtion metsissä. Kansalaisaloite on hyvin perusteltu ja nostaa tärkeän asian julkiseen keskusteluun. Kiitos kaikille aloitteen käynnistäneille ja sen allekirjoittaneille. Vihreät kannattaa avohakkuista luopumista valtion omistamilla mailla sekä turvemailla. Kuten täällä on moneen kertaan todettu, kansalaisaloitteen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että valtion omistamia metsiä hoidettaisiin jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Jatkuvalla kasvatuksella on monia etuja. Metsät säilyisivät metsinä hyödyntämisestä huolimatta, virkistyskäyttö voisi jatkua ja mustikka- ja sienipaikat säästyisivät. Jatkuva kasvatus hyödyttää monia uhanalaisia lajeja. Arvoisa puhemies! Keskustelussa on tärkeää pitää erillään jatkuva kasvatus ja harsintahakkuut. Jälkimmäisiä on tehty vuosikymmeniä sitten, ja niissä poistettiin suuret puut välittämättä jäljelle jäävän metsän kasvukunnosta. Myös jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan isoimpia puita, mutta samalla huolehditaan jäljelle jäävän puuston kasvukunnosta jättämällä kasvatuskelpoisia taimia ja nuorempia puita. [Anne Kalmari: Miten jätät, jos ei ole!] On myös tärkeää huomata, että eri tutkimusten mukaan tuotto-odotus voi jatkuvan kasvatuksen menetelmässä olla vähintään sama tai jopa parempi kuin avohakatussa metsässä. Edelleen on tärkeää huomata, että aloite ei ole ehdoton vaan sisältää poikkeusmahdollisuuden, eli avohakkuun voisi edelleen tehdä, jos se on metsän terveyden kannalta välttämätöntä. Esimerkiksi kuusikoissa voi levitä juurikääpä, jota on vaikea saada kuriin muuten kuin hakkaamalla kyseinen kuvio aukoksi ja uudistamalla se jollekin muulle puulle kuin kuuselle. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä vain alle 5 prosenttia talousmetsistämme hoidetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Tarvitsemme metsänhoitomenetelmien moninaistamista, ja valtio voi siinä näyttää hyvää esimerkkiä. Valtion omistuksessa on tuottavasta metsämaastamme noin neljännes. Jatkuvan kasvatuksen menetelmien laajentaminen Metsähallituksen talousmetsissä tukee erityisesti Metsähallituksen toiminnan sosiaalista kestävyyttä. Hakkuutavan valinta ei kuitenkaan yksin takaa metsien monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä tai hiilinielujen kasvua. Olennaista onkin asettaa nykyistä huomattavasti kunnianhimoisemmat tavoitteet valtion metsien käytölle. Valtion metsien hoidossa tulee tavoitella nettopositiivisuutta. Tämä tarkoittaisi sitä, että metsätalouden piirissä olevissa valtion metsissä ei pelkästään pyrittäisi turvaamaan monimuotoisuutta vaan sitä vahvistettaisiin aktiivisesti. Arvoisa puhemies! Yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Suurimpia syitä metsälajien uhanalaistumiselle ovat lahopuun määrän väheneminen ja metsien hakkuut. Metsäluontotyypeistämme 70 prosenttia on uhanalaisia. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen auttaisi niitä uhanalaisia lajeja, jotka vaativat metsän säilymistä metsäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi vaarantuneeksi luokiteltu pyy, erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen ja metso, jonka elinympäristöjen katoamista edustaja Pitko tässä hyvin kauniisti kuvasi. Jatkuvassa kasvatuksessakin on huolehdittava esimerkiksi lahopuun ja kookkaiden säästöpuiden jättämisestä metsään. Jatkuva kasvatus suojelisi myös vesistöjä ja auttaisi torjumaan ilmastonmuutosta. Avohakkuiden yhteydessä tehty maanmuokkaus pilaa mökkijärvet ja aiheuttaa ilmastopäästöjä erityisesti turvemailla. Arvoisa puhemies! Suuri osa valtion metsistä sijaitsee Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Aloitteella olisi siten suuri paikallinen vaikutus. Pelkona on, kuten tässäkin salissa on tuotu esiin, että Metsähallituksen puun myynti vähenisi ja paikallistalous heikkenisi. Sahat ja sahatavaran jalostus ovat näillä alueilla merkittävä paikallinen työllistäjä. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että jatkuva kasvatus turvaisi tukkipuun määrän. Todelliset hakkuumäärät on toki hyvä tarkistaa aloitteen käsittelyn edetessä. Matkailun kannalta jatkuvan kasvatuksen mukaan hoidetut metsät ovat parempia kuin avohakkuumetsät. Tällä hetkellä tosiasia on, että Metsähallituksen mailla avohakataan vanhoja luonto- ja virkistyskäyttöarvoltaan arvokkaita metsiä. Arvoisa puhemies! Valtion omistamat metsät ovat meidän kaikkien omaisuutta. Siksi on tärkeää keskustella niiden käytöstä täällä eduskunnassa. On tärkeää, että kansalaisaloite saa eduskunnassa perusteellisen ja monipuolisen käsittelyn ja että käsittely pohjautuu ajantasaisiin ja kattaviin metsävaratietoihin ja vaikutusarvioihin ja kattavaan tutkimustietoon, kuten täällä salissa on useampi todennut. Sen sijaan, että jumiudumme eipäs—juupas-väittelyyn avohakkuiden tai jatkuvan kasvatuksen eduista ja haitoista, tulisi meidän pystyä tarkastelemaan metsien käyttöä ja erilaisten hakkuumenetelmien kirjoa kokonaisvaltaisesti. Metsien monimuotoisuuden vahvistamisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän on noustava valtion metsissä tasavertaiseksi tavoitteeksi puuntuotannon rinnalle. Jatkuvaan kasvatukseen voidaan siirtyä valtion mailla toki myös vaiheittain. Suunta on tärkein.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-14T18:08:01,2019-11-14T18:14:47,Hyväksytty,1.1 2019_64_103,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Metsät ovat minulle enemmän kuin puita. Metsät merkitsevät minulle varmasti muutakin kuin metsistä saatavaa rahaa. Liikun mielelläni luonnossa, sienestän ja saatanpa vain istuskella metsässä kiven päällä miettimässä maailman menoa. Tästä huolimatta olen koulutukseltani metsätalousinsinööri ja olen myös puualan yrittäjä, joten ymmärrän tärkeimmän ja uusiutuvan luonnonvaramme arvon. Maamme hyvinvoinnin pohja on hyvin pitkälti metsien varassa. Niistä on pidettävä totta kai hyvää huolta. Koko meidän tärkeä metsäketjumme kestää tarkastelun muiden maiden joukossa. Suomi on Euroopan metsäisimpänä maana myös sielultaan metsäinen. Moni viettää aikaa ja virkistäytyy metsissä. Metsä puhdistaa ilmaa. Se tuottaa meille happea. Samalla se toimii itse hiilinieluna, luonnon monimuotoisuuden säilyttäjänä, metsäteollisuuden raaka-ainevarastona ja uusien materiaalien ja teknologioiden raaka-aineen lähteenä ja rakennusmateriaalina sekä kasvattaa polttopuuta, kuten se on tehnyt ihmiskunnalle jo kymmenientuhansien vuosien ajan. Metsästä on siis moneksi. Kaikki metsien hakkuumenetelmät eivät sovi kopioituna joka paikkaan. Joillakin alueilla päätehakkuun tekeminen ja sen jälkeinen metsän uudistaminen istuttamalla on parempi tapa nopean hiilinielun ja maksimaalisen puumäärän saamiseksi kuin jatkuva kasvatus olisi. Joillekin alueille taas jatkuva kasvatus sopii oikein hyvin. On selvä, että hiilinielujen tärkeys kasvaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Minä ja puolueeni keskusta kannatamme metsänomistajan vapautta valita oma hakkuumenetelmänsä. Jos jatkuva kasvatus on jonkun metsänomistajan toive kasvatusmenetelmänä, hänen on saatava kasvattaa silloin metsäänsä niin. Jos taas hän haluaa tehdä päätehakkuun, myös sen on onnistuttava. Nykyinen lainsäädäntö toimii siis tässä hyvin. Sama pätee jo metsänhuollollisista syistä valtion metsiinkin. Arvoisa puhemies! Meidän tärkeintä luonnonvaraamme on myös saatava hyödyntää ihmisen hyväksi. Hyvinvointia ei synny ilman rahaa. Hakatun puun arvoa pitää pystyä myös nostamaan. Kilohinnan on oltava suurempi. On tärkeää, että kaadetusta kuutiometristä saadaan mahdollisimman hyvä tuotto ja puun jalostus tapahtuu mahdollisimman pitkälle Suomessa. Puu työllistää tätä kautta parhaiten. Metsissä on paljon mahdollisuuksia. Uudet, öljyä korvaavat materiaalit tulevat nousemaan tärkeään arvoon, kun siirrytään fossiilitaloudesta uusiutuvan, kestävän biotalouden aikaan. Keskustan mielestä metsien eri käyttömuodot eivät ole ristiriitaisia vaan ne ovat yhteensovitettavissa kasvavan biotalouden kanssa. Haluamme tehdä Suomesta esimerkkimaan metsien taloudellisen hyödyntämisen, virkistyskäytön ja luontoarvojen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneesta yhdistelmästä yhteiskunnassamme. Tähän emme tarvitse avohakkuukieltoa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-11-14T18:14:50,2019-11-14T18:18:09,Hyväksytty,1.1 2019_64_104,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa kokea, että eduskunnassa on paljon metsien ystäviä. Moni suomalainen menee metsään, kun haluaa rentoutua ja virkistyä. Niin minäkin. Mieli lepää, kun saa kuunnella lintujen laulua ja puiden huminaa. Moni meistä marjastaa ja sienestää, joku suunnistaa, vaeltaa tai vain retkeilee. Toinen metsästää. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeä osa suomalaista metsien virkistyskäyttöä. Jotta näin voi jatkua, metsämaata ei saa panna verolle ja meidän tulee huolehtia metsien monimuotoisuudesta. Käsittelemme nyt kansalaisaloitetta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Aloitteen tehtävä on herättää keskustelua ja tuoda kansalaisten näkemykset päättäjien tietoon. Nyt on aika keskustella metsien hoitamisesta. Kansalaisaloitteen allekirjoittajat haluavat, että valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä muutetaan siten, että valtion omistamilla alueilla ei jatkossa pääsääntöisesti olisi sallittua suorittaa metsälaissa tarkoitettuja uudistushakkuita. Käytännössä muutos tarkoittaisi siirtymistä perinteisistä uudistushakkuumenetelmistä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin. Me keskustana kannatamme nykyisen metsälain mahdollistamia toimenpiteitä. Tällä hetkellä metsänomistajilla on laaja työkalupakki ja monipuoliset hakkuu- ja kasvatusmenetelmät käytössään, mikä mahdollistaa aidosti monipuolisen ja monitavoitteisen metsien hoidon ja käytön. Suomi on kestävän ja vastuullisen metsänhoidon mallimaa ja esimerkki muulle maailmalle. Tätä osaamista voimme viedä sinne, missä metsiä tuhotaan ja kaadetaan ilman suunnitelmallisuutta eikä ajatella tulevia sukupolvia. Arvoisa puhemies! On tärkeää pitää huolta suomalaisista hyvistä ja ammattitaitoisista metsänomistajista, joita on Suomessa 650 000. Heillä on vapaus ja vastuu huolehtia metsäomaisuudestaan, ja he ovat luottamukseni arvoisia tässä tehtävässä. Aktiivisten ja tietoisten metsänomistajien toimesta Suomessa kasvaa puuta enemmän kuin koskaan historiassamme. Vuoteen 2050 mennessä Suomen metsien kasvu voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, kun nykyisellään se on noin 110 miljoonaa kuutiometriä. Tällainen kunnianhimoinen tavoite edellyttää kuitenkin merkittäviä satsauksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja metsänhoitoon mutta myös luottamuksen osoittamista metsänomistajiamme kohtaan. Kestävä ja vastuullinen metsänhoito on parasta ilmastotyötä. Keskusta haluaa tavoitella sekä hiilinielujen vahvistamista että uusia investointeja puunkäytön lisäämiseksi Suomessa. On syytä muistaa, että puuta kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Viime vuosina vuotuisesta kasvusta on korjattu hakkuissa noin 70 prosenttia. Nykyiset monipuolisen kasvatuksen ja metsänhoidon työkalut ovat mahdollistaneet meille merkittävän hiilinielun. Kasvava metsä onkin paras hiilinielu, ja keskusta haluaa tukea ja edistää tutkimustyötä osana tätä myös jatkuvan kasvatuksen osalta. Suomi elää edelleen metsästä. Metsät ovat meille talouden ja hyvinvoinnin lähde. Metsä on virkistyksen ja voiman lähde meille metsässä viihtyville suomalaisille. Metsäpolut ovat merkittävä osa myös omaa virkistäytymistäni. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia metsiin liittyen. Haluamme edistää monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja — mukaan lukien jatkuvapeitteinen kasvatus — ilmastotavoitteet ja taloudelliset näkökulmat huomioon ottaen. Kuten edustaja Honkonen täällä jo sanoi, jatkuvapeitteistä kasvatusta tulee tutkia ja kehittää. Arvoisa puhemies! Metsähallituksella on merkittävä rooli suomalaisessa maanomistuksessa, metsätaloudessa, luontoliikunnassa, matkailussa ja erilaisissa suojelutoimissa. Aktiivisen suojelun ja virkistyskäytön edistämisen ohella Metsähallitus on vastuullisen ja kestävän metsätalouden harjoittaja. On tärkeää, että Metsähallitus pysyy vahvana ja vastuullisena kaikkien suomalaisten yhteisen maa-, metsä- ja vesiomaisuuden hoitajana myös tulevaisuudessa. Ilmakehä on yhteinen. Siksi metsien hoitoa ja käyttöä sekä hiilinieluja täytyy vahvistaa kestävällä tavalla. Niin on tehty tähänkin asti, ja nyt se on entistä tärkeämpää, kun pyrimme fossiilitaloudesta eroon. Meidän kannattaa esimerkkimaana näyttää mallia vastuullisen metsien hyödyntämisen, virkistyskäytön ja luontoarvojen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneesta yhdistämisestä. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen voidaan yhdistää vastuulliseen ja kestävään metsänhoitoon. Pidetään metsistämme huolta tuleville sukupolville.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-14T18:18:12,2019-11-14T18:25:33,Hyväksytty,1.1 2019_64_105,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,Tasan seitsemän minuuttia — onnittelut!,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_106,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, metsä on meille suomalaisille hyvin tärkeä. Kun olin pikkupoika, tukkirekat tulivat minulle tutuiksi. Isoisäni työskenteli Kuusamossa kuljetusalan yrittäjänä, ja myös isäni ajoi tukkirekkoja. Nuo rekat toivat jatkuvasti puuta silloisesta Neuvostoliitosta kotimaamme tarpeisiin. Sain olla rekkojen kyydissä, ja piirtelin rekkojen kuvia myös omiin papereihini. Puuta tuodaan itärajan takaa nykyäänkin jatkuvasti. Viime vuonna raakapuun tuonti Venäjältä kääntyi jälleen kasvuun. Arvoisa puhemies! Puu on uusiutuva raaka-aine, jonka käyttöön tekniikan kehitys on tuonut valtavasti uusia, aiemmin arvaamattomia mahdollisuuksia. Enpä olisi silloin pikkupoikana osannut arvata, että rekatkin voivat joskus kulkea puulla muutoinkin kuin häkäpönttöautoina, joista olin kuullut. Puuta käyttämällä suojelemme ympäristöä ja vahvistamme maamme taloutta. Öljypohjaisia muovituotteita voidaan korvata puulla. Muovipillit ja muovilusikat vaihtuvat puusta valmistettuihin. Puusta saadaan raaka-ainetta biopolttoaineisiin. Puusta tehdään vaatteita. Puun käyttö ei lopu, vaan se lisääntyy. Edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi puurakentamisen kasvu lisää merkittävästi puun kysyntää. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan viisaasti tuplaamaan puurakentamisen Suomessa. Se on hieno, hyvä ja kannatettava päätös. Jos me suomalaiset emme hyödynnä metsiämme, metsät hakataan jossakin muualla. Siellä muualla hakkuita ei useinkaan tehdä niin kestävällä tavalla kuin meillä Suomessa. Olemme tässä hyvässä keskustelussa kuulleet, miten Suomi on elänyt metsästä ja elää edelleenkin metsästä. Metsä on suomalaisille myös paikka, jossa mieli lepää ja virkistyy. Metsäteollisuus on luonut, ja luo edelleen, hyvinvointia koko Suomeen. Meidän on huolehdittava metsistämme niin, että voimme käyttää niitä niin virkistyskäyttöön kuin teollisuuden tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Maamme metsänhoito on maailman huippua. Muiden tulee ottaa esimerkkiä Suomesta. Luonnonvarakeskuksen mukaan puun määrä Suomen metsissä on lisääntynyt 50 vuodessa noin 70 prosentilla. Puuta kasvaa maamme metsiin enemmän kuin sitä hakataan. Arvoisa puhemies! Monimuotoisen metsäluonnon turvaaminen ja luonnon varjeleminen ovat keskustalaisen ylisukupolvisen ajattelun keskiössä. Keskustan mielestä metsien eri käyttömuodot eivät ole ristiriitaisia, vaan ne ovat yhteensovitettavissa kasvavan biotalouden kanssa. Voimme olla iloisia siitä, että metsien kestävälle käytölle on edelleen tarvetta ja että Pohjois-Suomeen on suunnitteilla useita merkittäviä teollisuuden tehdashankkeita, joissa puun hyödyntäminen on tärkeässä roolissa. Tarvitsemme tulevaisuudessakin puuta. Tarvitsemme myös avohakkuita. Valtion metsien avohakkuukielto koskisi kipeästi erityisesti Pohjois-Suomea, jossa tehtaat ostavat paljon puuta valtion metsistä. Avohakkuukielto totaalisessa laajuudessaan myös uhkaisi metsien monimuotoisuutta, sillä se tarkoittaisi sitä, että hakkuita jouduttaisiin toteuttamaan nykyistä huomattavasti suuremmilla pinta-aloilla. Tunnettu kasvitieteilijä sanoi Terve Metsä ‑lehdessä lauseen, joka jäi mieleeni. Hän totesi: ”Hakkuuaukko ei ole kuoleman kenttä vaan luonnon synnytyslaitos.” On muistettava, että monet metsien kasveista pystyvät uudistumaan vain avoimilla paikoilla. Vanha koskematon metsä ei yksinään edusta luonnon monimuotoisuutta. Meillä Suomessa avohakkuut tehdään kohtuullisesti, ja ne monipuolistavat meidän luontoamme. Meillä on oltava myös vanhoja metsiä, mutta avohakkuukielto valtion metsissä on liian yksioikoinen ratkaisu. Se ei ole oikea keino luonnon ja ympäristön eikä maamme taloudenkaan kannalta. Sen sijaan on tärkeää, että me käytämme metsiämme monipuolisesti ja että me myös keskustelemme metsien kestävästä käytöstä ja kehitämme metsänhoitoamme edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-14T18:25:43,2019-11-14T18:31:22,Hyväksytty,1.1 2019_64_107,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että metsäpolitiikasta tässä salissa keskustellaan. Nyt se tulee tietysti tämän kansalaisaloitteen kautta. Metsäpolitiikka on todellakin paljon muuta kuin avohakkuukysymys, niin kuin täällä salissa on keskusteltu. Metsien merkitys suomalaisten hyvinvoinnissa on erityisen suuri. On tärkeää, että pystymme kansallisesti tekemään linjauksia, joilla pystytään kehittämään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, metsävarojamme entistä monipuolisemmin hyödynnettäväksi. Samalla suomalaisten hyvinvointi ja työllisyys kasvavat. Mielestäni luonnonvarat ovat kumminkin se iso tulevaisuudenkuva, mistä suomalaisen teollisuuden menestystarina ja vientimme vahva perusjalka tulevaisuudessakin rakentuvat. Ja kasvualoista erityisesti luonnonvara-alaan kovastikin uskon. Meillä on hyvä voimassa oleva metsästrategia, joka on laadittu 2014 ja päivitetty 2018. Siinä on minusta ihan tähän päivään kestävät, hyvät linjaukset. Tämä strategiahan on voimassa, niin kuin on aiemmin todettu, vuoteen 2025. Täällä on ollut paljon hyviä puheenvuoroja ja paljon asioita on käyty moneen kertaan. Yksi asia metsäpolitiikassa on tietysti tämä metsänomistajuus, mistä nyt muutamalla sanalla itsekin haluan sanoa. On tärkeää huomioida päätöksenteossa erityisesti metsänomistajuuden kannusteet monipuolisen metsänhoidon näkökulmasta. Yksi ongelma on tietysti tämä pirstoutunut omistajuus, ja on hienoa, että Luonnonvarakeskus parhaillaan sitä selvittää, tekee sen osalta nyt selvitystä. Minä luulen, että siinä saamme tulevaisuuden metsäpolitiikan linjauksiin aika hyviä eväitä, kun kumminkin raaka-ainetarve 80-prosenttisesti tulee teollisuuteen yksityisiltä omistajilta ja 60 prosenttia metsämaasta sekä 70 prosenttia kasvusta tapahtuu tätä kautta. Metsäteollisuuden näkökulmasta hakkuukielto, niin kuin monessa puheenvuorossa on todettu, vaikuttaisi juuri eniten Pohjois- ja Itä-Suomen puunsaantiin, koska suurin osa juuri aloitteen mukaisista Metsähallituksen kohteista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Se heikentäisi puunhankintaa, sen saantia, sekä heijastuisi varmaan myös metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Metsäpolitiikan pitää kannustaa metsänhoidon lisäämiseen ja parantamiseen sekä metsäpinta-alan ja metsän tilavuuden kasvuun, joilla turvataan parhaiten myös hiilinielujen lisääminen. Avohakkuut eivät ole tähän ratkaisu. Tärkeää on myös huolehtia, niin kuin aloitteessa on todettu, luonnon monimuotoisuudesta. Minusta hallitusohjelmassa on siitä todella hyviä kirjauksia ja se on nostettu vahvasti esille. On myös huomioitava, että pelkästään luonnonsuojeluun laitetaan hallitusohjelmassa lisäpanostuksia 100 miljoonaa euroa, ja se tukee tätä erityisesti. Juuri monimuotoisella metsien hoidolla ja käytöllä edistämme sopeutumista ilmastonmuutokseen ja hallitsemme hiilitasettamme metsien osalta. Arvoisa puhemies! Onnistuneella ja pitkäjänteisellä metsäpolitiikalla luomme tulevaisuuden edellytyksiä niin kasvavalle biotaloussektorille kuin nykyistä monipuolisemmalle, kehittyvälle metsäteollisuudelle sekä luomme hyvinvointia ja työtä Suomeen metsien ja luonnon kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-11-14T18:31:24,2019-11-14T18:35:50,Hyväksytty,1.1 2019_64_108,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lähden matkalleni metsäpolitiikkaan vähän kauempaa. Kansainvälinen ja eurooppalainen ilmastopolitiikan taakanjako haastaa meidät väistämättä keskusteluun siitä, miten päästövähennystaakka jaetaan maankäytön, metsienkäytön, asumisen, liikenteen ja maatalouden kesken. Keskustelu on väistämätön, ja on ymmärrettävä, että jokaisella toimialalla, kaikilla sektoreilla, on oltava muutosvalmiutta, kykyä katsoa omaa toimintaa ja tekemistä uudesta kulmasta, jotta kaikkiin yhteisiin haasteisiin ja velvoitteisiin voidaan oikeudenmukaisesti vastata. Miten me voimme toimia niin, että luonnonvaroja, ja tämä planeettakin siinä sivutyönä, säästyy myös tuleville sukupolville? Joku voi hyvin sivuuttaa ilmastokeskustelun halutessaan, mutta kun seuraa esimerkiksi jäätiköiden tilannetta ja merien pinnannousua, niin varsinkin rannikkoseuduilla olisin kuulolla ja hyvinkin katse tarkkana siitä, mitä maailmassa tapahtuu ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Eurooppalainen edunvalvonta voi tuntua meistä etäiseltä ainakin niiden osalta, jotka eivät tuolla suuressa valiokunnassa toimi ja törmää väistämättä niihin asioihin joka päivä, mutta itse asiassa EU-edunvalvontaa on tänä päivänä joka ikisessä valiokunnassa. Samoin myös eurooppalainen edunvalvonta metsäpolitiikassa ja siitä käytävässä keskustelussa on äärimmäisen tärkeää. Me voimme täällä sanoa, että toiset eivät ole tehneet tehtäväänsä — osa on, osa ei — mutta me voimme myöskin valvoa etuamme siinä, että edellytämme eurooppalaisilta perheenjäseniltä yhteistä EU:n metsityspolitiikkaa, jossa niitä tuhottuja alueita metsitetään uudelleen. Syntyy uusia taimikoita, mitä me täällä kovasti puolustamme kotimaassa ihan ymmärrettävistä syistä, ja myöskin sitä järeämpää kasvavaa metsää. Me puhumme, että muut eivät tee, mutta vaadimmeko me sitä omassa edunvalvonnassa? Väitän, että voisimme olla siinä paljon aktiivisempia. Haluan kiittää kansalaisia tästä kansalaisaloitteesta, joka pakottaa meidät keskustelemaan äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä, eli metsienhoidon vaihtoehdoista, koulutuksesta ja mahdollisuudesta kehittää myöskin metsäalan osaamista monelle eri tasolle. Metsäpolitiikka ja maankäyttö eivät koskaan ole mustavalkoinen asia, eikä minun mielestäni tämän aloitteen tavoitteena ole myöskään ollut mustavalkoistaa sitä, vaan saada meidät heräämään ja ymmärtämään, että jotain muutakin voidaan meidän metsissämme tehdä kuin aukkohakkuuta, avohakkuuta. Metsien virkistys- ja luontomatkailukäyttö tänä päivänä on sellainen asia, josta puhutaan ainakin juhlapuheissa, mutta se, millä tavalla me ohjaamme valtio-omisteista Metsähallitusta näissä asioissa, ei olekaan niin yksiselitteistä. Voidaanko valtavan suurta alueellistakin merkitystä omaavissa virkistys- ja matkailukäytössä olevissa metsissä miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin aukko- ja avohakkuuta tai puhtaasti raiskioksi hakkaamista? Retkeilyreitit, kulttuurihistoriallisesti merkitykselliset alueet — ei näitä paikkoja suhteellisesti niin paljon ole, ettei voitaisi miettiä toisenlaisia hakkuumenetelmiä käytettäväksi. Mutta se vaatii myös avointa keskustelua niin Metsähallituksen tuottotavoitteista kuin senkin kohdentumisesta. Se ennen kaikkea vaatii meiltä sitä ymmärrystä, että me tajuamme, että meidän metsillä on myöskin muuta käyttöä kuin se metsäteollisuuden vaatima tarve tai muun teollisuuden vaatima tarve. Tässä keskustelussa on hyvinkin ansiokkaasti välillä kehuttu myöskin uutta metsälakia, jota sitäkin on osittain perusteltu jatkuvan kasvatuksen mahdollistamisella, mutta täytyy sanoa, että sielläkin on kohtia, jotka aiheuttavat isoja ongelmia. Tänä päivänä meillä kyetään hakkaamaan myöskin sellaisia kohteita, joiden hakkaamispäätöksistä olisi aiemmin päätynyt raastupaan. Jos jossain leimikossa on esimerkiksi pienempi kuvio kehitysluokkaa 2 tai 3 eli kasvatusmetsää, se hakataan väistämättä, tai ainakin hyvin useasti, sekä yksityismetsissä että valtion mailla sileäksi, vaikka se metsän koko kiertoaika huomioiden ei olisikaan kannattavaa. Jos metsänomistaja tarvitsee rahaa, olipa se yksityinen tai valtio, se ottaa sen rahan heti, vaikka muutaman vuosikymmenen päästä saisikin siitä moninkertaisen tuoton. Metsien laskennallista kiertoaikaa valtion metsissä on lyhennetty keinotekoisesti tuottoprosenttipelillä, ja tietyllä tapaa uusi metsälaki on osissa paikoin avannut myöskin tilaa keinottelulle. Nykyinen metsälaki mahdollistaa minkä tahansa kohteen hakkaamisen, jos uusi kasvu huolehditaan tilalle. Ei ole suinkaan helppoa tasapainoilla kannattavan metsätalouden, metsäteollisuuden puuhuollon, ympäristöarvojen, virkistyskäytön tai maankäyttösektorin ilmastovelvoitteiden välillä. Se on äärimmäisen monimutkainen yhtälö, mutta ilman keskustelua, avointa ja rehellistä puhetta siitä, että asioita voidaan tehdä myös toisella tavalla, me emme varmasti päädy Suomen kansantaloutta tai kansalaisia parhaiten hyödyttäviin ratkaisuihin. Pitää uskaltaa keskustella, pitää uskaltaa haastaa oma ajattelu ja tehdä asioita välillä myöskin toisin. Nostan tässä lopuksi — vaikka Anne tuolla jo kiihdyttelee lähtökuopissa — tämän koulutuskysymyksen. Väitän, että metsäalan nykyinen osaamis- ja koulutustaso vaatii myös päivittämistä niihin kaikkiin haasteisiin, mitkä meitä kohtaavat niin maankäyttö- kuin metsienkäyttösektorilla. Sen takia meidän on pidettävä huoli siitä, että metsäväen koulutustaso, niin nykyisten toimijoiden kuin uusienkin toimijoiden, on ajan tasalla kaikista niistä vaatimuksista, mitä meiltä odotetaan ja oletetaan. Tehdään se hyvässä yhteistyössä ja asiallisesti, ilman että meidän tarvitsee repiä meidän kulttuurihistoriallisesti merkittävää metsäkokonaisuutta kappaleiksi sillä, että me olemme asioista eri mieltä. [Puhemies koputtaa] Me voimme löytää tien, joka on kestävä ja vie asioita eteenpäin niin metsätalouden, virkistyskäytön, luontoarvojen, monimuotoisuuden kuin ilmastokysymystenkin kannalta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-11-14T18:35:54,2019-11-14T18:43:22,Hyväksytty,1.1 2019_64_109,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Kyllö-sen kanssa siitä, että voimme löytää kestävän tien, ja se itse asiassa on löydettykin Suomen metsätaloudessa, missä monenlaiset eri käyttövaihtoehdot voidaan huomioida ja annetaan vapauksia näin myös toimia. Itse olen metsien ”sekakäyttäjä”, ja siksi minusta oli toisaalta erittäin hienoa, että saimme tämän aloitteen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Näin voimme pyytää asiantuntijoita, metsäalan asiantuntijoita ja tietysti myös kokemusasiantuntijoitakin, valiokuntaan ja kuulla erilaisia näkemyksiä metsästä. Mutta sitä en allekirjoita, mitä edustaja Kyllönen tuossa totesi, että metsäalan nykypäivän asiantuntijoilla ei olisi osaamista. Suomella on niin vahva näyttö meidän metsätalouden hoitamisesta, että sitä kelpaa viedä ulkomaille ja saada muuallakin metsät kasvamaan ja sitomaan hiiltä. Suomi on suunnannäyttäjä siinä, miten pelastamme ilmastoa metsien avulla. Kun sanoin, että olen metsien sekakäyttäjä, niin voisin siitä kertoa konkreettisesti, miten rakastan sienestystä ja marjastusta, tykkään käydä ihan retkeilemässä metsässä, välillä otan raivaussahan käteen, ja polttopuitakin sieltä metsästä haetaan. Samalla metsät antavat toimeentuloa, ja asun satavuotiaassa talossa keskellä metsiä. Näin on usean suomalaisen laita, meillä jokaisella on oma metsäsuhde, ja siksi tämä metsäasia on meille suomalaisille rakas. Mutta liian usein nykyinen metsäkeskustelu on vain näennäisesti faktapohjaista ja sen perimmäinen tarkoitus on mielipidevaikuttaminen, jossa faktat ovat häilyviä kuin Trumpin puheissa. On häpeällistä, että metsäkone esitetään jo koulukirjoissakin tuhoavana hirviönä, kun tässä maassa muutoin vannotaan teknologian nimeen. Nyt lietsotaan mielikuvaa metsien hävittämisestä nykymetsätaloudella — ja se on suoraan sanottuna valehtelua. Niin männyn, kuusen, koivun kuin muiden lehtipuiden tilavuus Suomen metsä- ja kitumailla on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Järeiden puiden ja myös lahopuiden määrä on kasvanut. Edustaja Rantanen nosti hyvin suojelumääriä, mutta lisään vielä, että metsä- ja kitumaiden lisäksi jos lasketaan muut metsätalousmaat ja joutomaat, mitkä metsätalousmaihin lasketaan, suojelun osuus on 17,2 prosenttia. Ja muistetaan edustaja Rantasenkin esiin nostama tiukasti suojeltujen metsien osuus, joka on koko Euroopan metsistä puolet. Kyllä meillä on näyttöä tällä sektorilla myös. Tänään meillä on käsittelyssä metsien avohakkuukielto, jossa muuten vaaditaan kiellettäväksi myös männyn uudistaminen luontaisesti siemenpuita käyttäen. Monikohan kansalaisaloitteen allekirjoittajista tiesi tämän? Itse asiassa, jos luen suoraan tätä aloitetta, täällä lukee: ”Muutos tarkoittaisi siirtymistä avohakkuista ja voimaperäisistä kasvatushakkuista jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin.” Kyllä metsiä pitää harventaa, jos me niitä tukkeja aiomme saada ja puurakentamista edistää, eikö niin, kaikki läsnäolijat? Avohakkuukiellolle on helppo saada kantopintaa, sillä moni on nähnyt ohikulkiessaan ruman siivottoman hakkuuaukon ja pahoittanut mielensä, vaikka se ei olekaan hänen omaisuuttaan, vähän samoin kuin minun mieleni pahoittavat täällä pääkaupungissa jatkuvasti tehtävät rumat ja siivottomat rakennustyöt. Yritän silloin pystyä ajattelemaan muutaman vuoden päähän, jolloin kaikki on jo kaunista ja siistiä, ihan kuin hyvin hoidetussa taimikossakin. Kerroinkin tuossa debattipuheenvuorossani jo, että emeritusprofessori Kärkkäisen ja useiden satojen muiden metsäasiantuntijoiden mukaan avohakkuukielto ei parantaisi metsäluonnon tilaa vaan päinvastoin heikentäisi sitä. Avohakkuiden kieltämiselle ei ole perusteita hiilensidonnan eikä puuntuotannon kannalta, ja monimuotoisuuden kannalta täydellinen avohakkuukielto olisi tehoton ja ongelmallinen. Olen samaa mieltä näiden tutkijoiden kanssa siitä, että hyvässä metsätaloudessa tulee sallia erilaiset metsänhoidon menetelmät, ja näin tehdään jo nyt. Painotan metsätalouden monimuotoisuutta ja sitä, että jatkuvaa kasvatustakin on erittäin hyvä olla ja sitä kannattaa lisätä ja tutkia. Noin puolet Metsähallituksen kuuden miljoonan kuution hakkuukertymästä on peräisin uudistushakkuista. Yhtiön tuloksesta uudistushakkuut tuovat yli 80 prosenttia. Näin uudistus- eli avohakkuista luopuminen iskisi siten 75 miljoonan loven Metsähallituksen valtiolle tulouttamaan 115 miljoonan pottiin. Kun puhutaan talousvaikutuksista, vielä tärkeämpi on asia, jonka edustaja Essayah nosti: kansantalouden kannalta 240 suoraa työpaikkaa korjuussa ja kuljetuksessa ja 40 miljoonan vähenemä urakointituloissa on kamalaa kuultavaa maakunnille. Vähintään yksi saha täytyisi ajaa alas. Tässä on vain osa vaikutuksista. Jos avohakkuukielto tulisi voimaan, vaikka kokonaishakkuumäärä pienenisi kolmanneksen, käsittelypinta-ala kasvaisi noin 8 000 hehtaaria vuodessa — siis 8 000 hehtaaria enemmän käsiteltyä hakkuiden alla olevaa metsää vuosittain. Tätäkö me haluaisimme? Eniten minua pelottaa mielipidemuokkaus. Tämä olisi ensimmäinen askel Avohakkuut historiaan ‑kampanjassa. Ympäristöjärjestöjen tavoitteena on avohakkuiden merkittävä vähentäminen kaikkialla. Siksi he ovat esittäneet metsänhoitotoimenpiteisiin naapurikuulemista ja valitusoikeutta metsänkäyttöilmoituksiin. [Puhemies koputtaa] 20—40-luvuilla Suomessa käytännössä noudatettiin jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Silloin puun määrä Suomessa väheni. Kun sotien jälkeen otettiin käyttöön tehokkaan metsätalouden menetelmiä, avohakkuut mukaan lukien, alkoivat Suomen metsävarannot kasvaa merkittävästi. Jopa Osaran aukot ovat hyvä esimerkki siitä, miten tällä menetelmällä, sillä karmealla 20 000 hehtaarin menetelmällä, saatiin paljon enemmän kasvavaa tukkimetsää. [Puhemies koputtaa] Me olemme sitoutuneet, arvoisa puhemies, ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja avohakkuukiellon myötä puuston kasvu vähenisi. Näin hiilensidonta vähenisi, ja sitä emme halua. [Puhemies Matti Vanhanen: 7 minuuttia on täyttynyt.] Arvoisa puhemies! Monimuotoisuuden kannalta tässä voi olla perustetta, mutta monimuotoisuuden kannalta kaikista huolestuttavinta on se, että meillä kolmasosa uhanalaisista lajeista esiintyy laidunalueilla, ja niitä on vain 20 000 hehtaaria samaan aikaan kun Suomessa on yli 20 miljoonaa hehtaaria metsää. Mielestäni aloittaa kannattaa sieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-11-14T18:43:25,2019-11-14T18:51:58,Hyväksytty,1.1 2019_64_110,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen todella iloinen siitä, että meillä on tietyistä asioista tässä salissa varsin syvä konsensus. Ensinnäkin siitä, että metsä ja metsät ovat suomalaisille tärkeitä, ne ovat suomalaiselle kirkko. Itselleni metsä on tärkeää ennen kaikkea eränkäynnin kannalta, ja olen todella tyytyväinen siitä, että metsänkäsittelymenetelmissä nykyään huolehditaan myös eränkäynnin edellytyksistä varsin mainiosti. Samoin olemme tässä salissa samaa mieltä siitä, että jatkuvaa kasvatusta voidaan lisätä. Meillä on useita sellaisia alueita, joilla näin kyetään toimimaan. On kuitenkin yksiselitteistä, että keskusta ei kannata tämän aloitteen mukaista avohakkuukieltoa. Ja muistutan edelleen kaikkia siitä, että tämä aloite on hallitusohjelman vastainen, ja minä oletan, että kaikki hallituspuolueet sen myös tulevat yhdessä ja yksissä tuumin tyrmäämään, niin kuin olemme hallitusohjelmassa sopineet. Nostan tähän loppuun esille vielä sen, että pohjoissuomalaisena sydämeni kyllä itkee verta tämän Helsingin vihreiden metsäpolitiikan vuoksi. Keskuspuisto täällä Helsingissä ja Malmin lentoaseman alue hakataan paljaiksi ja haudataan ikuisiksi ajoiksi betonin alle ja näin tuhotaan hiilinielut ja se luonnon monimuotoisuus pysyvästi. [Välihuuto vihreiden ryhmästä] Kysynpä vain: kuka tähän aikoo puuttua ja minkälaisella aloitteella? Samalla haluan muistuttaa, että metsäkadon suurin syy Suomessa ja myös globaalisti on kaupungistuminen, ja meidän täytyy ehkä pohtia näissä keskusteluissa, millaisia toimenpiteitä me teemme tämän valtavan kaupungistumisen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen säilyttämiseksi. [Juho Eerola: Globaalisti väestönkasvu!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-11-14T18:52:00,2019-11-14T18:53:51,Hyväksytty,1.1 2019_64_111,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on monta asiaa, jotka menevät samaan suuntaan tämän kansalaisaloitteen kanssa. Hallitusohjelma sanoo muun muassa: ”Hallitus laatii osana ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelujärjestelmää kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman.” ”Suomen hiilinieluja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.” ”Kehitetään ohjauskeinoja ja kannustimia metsien ja maaperän hiilinielujen ja ‑varastojen vahvistamiseksi.” ”Edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja, mukaan lukien jatkuvapeitteinen kasvatus, ilmastotavoitteet ja taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen.” ”Metsähallituksen vuotuisessa tuloutusvaatimuksessa otetaan nykyistä vahvemmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen.” ”Asetetaan Metsähallitukselle nielutavoite.” Tässä salissa on jo moneen kertaan todettu, että Suomen luonnon uhanalaisten lajien määrä on kasvanut ja metsäluonnon lajit ovat suurin uhanalaisten lajien ryhmä. Myös perinteisten laidunalueiden lajit, joihin edustaja Kalmari viittasi, ovat merkittävä ja kasvava uhanalaisten lajien ryhmä. Suurin syy lajien uhanalaistumiseen on lajien elinpaikkojen tuhoutuminen. Viime kaudella nousi keskusteluun ehkä ensimmäistä kertaa isosti myöskin se, miten Suomen hiilinielut kehittyvät. Nyt on uutisoitu, että Luken, luonnonvarojen tutkimuskeskuksen, aikaisemmat arviot Suomen tämänhetkisestä hiilinielusta ja tulevasta hiilinielusta ovat olleet yliarvioituja. Luken aikaisempi arvio vuoden 2035 nielusta on 35 miljoonaa tonnia. Uusin arvio on noin puolet tästä, 17,9 miljoonaa tonnia. Myös arvio ensi vuoden hiilinielusta, joka vielä joku aika sitten Lukella oli 30,8 miljoonaa tonnia, on nyt 25,6 miljoonaa, eli se on yli 5 miljoonalla tonnilla alentunut. Tämä määrä on melkein sama kuin koko maatalouden päästöt tai puolet liikenteen päästöistä. On selvää, että meidän on metsäpolitiikassa kiinnitettävä aivan uudenlaista huomiota siihen, miten metsien hiilinielu kehittyy. Tässä keskustelussa jo aikaisemmin viittasin siihen, että avohakkuun jälkeen metsän maaperä on pitkään päästöjen lähde. Taimet sinänsä, kun ne kasvavat, ovat prosentuaalisesti suuri nielu — kun ihan pikkuinen taimi kasvaa seuraavana kesänä, esimerkiksi kaksinkertaistuu, ja seuraavana kesänä kasvaa yhdellä kolmasosalla, niin toki se on prosentuaalisesti paljon — mutta hiilidioksidigrammoina ja ‑kiloina ja ‑tonneina tällainen avohakkuun jälkeinen taimikko on kuitenkin varsin vähäinen hiilinielu. Tämä taimikon hiilinielu ylittää maaperästä tulevat päästöt vasta noin 20 vuoden päästä hakkuista. On aivan selvä asia, että Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta se, että avohakkuiden osuus vähenee ja jatkuvan kasvatuksen osuus kasvaa, on hyvä asia, mutta myös metsien hiilinielujen kannalta on sitä parempi, mitä enemmän meillä on suuria puita metsissä. Myöskin sahateollisuus on esimerkiksi minua — ja uskon, että monia muita kollegoita — lähestynyt sillä viestillä, että tämä avohakkuita ja paperiteollisuuden sellupuuta painottava metsänhoitolinja ei välttämättä ole edes metsäteollisuuden kaikkien osien kannalta paras mahdollinen. On paljon selvityksiä, muun muassa professori Olli Tahvosen tekemiä, jotka osoittavat, että tämä avohakkuita painottava linja ei ole myöskään metsänomistajan taloudellisen edun kannalta paras, ei ainakaan kaikissa tapauksissa. Eli todella kannatan monien kollegojen esille tuomaa toivetta siitä, että käsittelemme asiantuntijatiedon pohjalta tätä asiaa. Kaiken kaikkiaan sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden haasteiden takia on selvä asia, että lähes kaikilla toimialoilla tarvitaan isoja muutoksia tähänastiseen toimintatapaan eikä metsätalous, myöskään valtion metsät, voi siitä olla poikkeus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-11-14T18:53:54,2019-11-14T18:59:38,Hyväksytty,1.1 2019_64_112,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja ei ole suinkaan sattumaa, että näin on. Noin 150 vuoden aikajaksona taaksepäin Suomi on tähän pisteeseen päässyt. Se on pystynyt lisäämään metsiään merkittävästi, poikkeuksellisen paljon. Samalla se pystyy myös käyttämään metsiä kestävällä tavalla paljon aikaisempaa enemmän, ja tämä tuo mahdollisuuden myöskin siihen, että me pystymme uuden teknologian ja uusien, pitkäaikaisten ja pitkävaikutteisten puutuotteiden avulla pääsemään yhä enemmän ja nopeammin eroon fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. Jos meillä ei olisi metsää käytettävissä, me emme tähän pystyisi, ja siksi metsät ovat äärimmäisen tärkeitä niin talouden, luonnon monimuotoisuuden kuin sosiaalisten ja alueellisten lähtökohtien pohjalta. Hallitusohjelman mukaan jatkuvaa kasvatusta edistetään valtion mailla. Metsähallitus käyttää laajaa kirjoa eri hakkuu- ja metsienkäsittelytapoja, myös jatkuvaa kasvatusta. Metsähallitus on myös ilmoittanut tässä ihan hiljattain, että se perustaa kolme 5 000 hehtaarin kokoista aluetta jatkuvan kasvatuksen kokeilua varten. Jatkuva kasvatus ei itsessään ratkaise monimuotoisuuden turvaamisen ongelmia tai haasteita talousmetsissä. Siihen täytyy käyttää kuhunkin kohteeseen sopivia metsänhoitotapoja. Metsälaki sallii eri vaihtoehtojen hyödyntämisen metsissä erittäin laajasti tällä hetkellä. Metsälaki edellyttää, että uudistushakkuun jälkeen alueelle syntyy taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko kohtuullisessa ajassa. Metsälaki koskee kaikkia talousmetsiä, ja totta kai Metsäkeskus tätä valvoo, ja tämä koskee myös Metsähallitusta. Kansalaisaloite koskee valtion maita, mutta metsänomistaja päättää, minkälaisilla tavoilla ja toimilla siitä laajasta kirjosta, mikä mahdollista on, hän metsiään käsittelee. Siksi en pidä hyvänä sitä, että yksi koeteltu metsänkasvatustapa ja metsänkäyttötapa suljettaisiin pois niin kuin tässä ehdotetaan. Tämä tarkoittaa tietysti myös sitä, että jos metsänomistaja on kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta, tietoa ja neuvontaa on saatavilla. Eli tässäkin tapauksessa menemme metsänomistaja edellä. Ja kun me tiedämme, että meillä Suomessa on noin 600 000 eri metsänomistajaa, se takaa jo sen, että kirjo metsienkäsittelyssä on valtavan laaja. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite ”Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa”. Keinovalikoima on laaja: luonnonsuojelualueiden rahoitus, niin kuin täällä on tullut moneen kertaan esille, heikentyneen elinympäristön tilan parantaminen, Metson jatko ja lisärahoitus sekä talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen ja siihen erityiset ja erilaiset välineet. Metso-ohjelmaan lisättiin merkittävä summa rahaa tämän hallituksen toimesta. Metsät kasvavat tuon 107 miljoonaa kuutiometriä, ja runkopuun kertymä, joka metsistä korjattiin vuoden 2018 aikana, oli 78 miljoonaa kuutiota. Tämä ero metsän kasvun ja metsän käytön välillä on Suomessa Euroopan suurimpia sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Tämä on merkittävä asia, joka meidän kaikkien kannattaa muistaa. Kun me haluamme siirtyä fossiilitaloudesta biotalouteen, meidän suhtautumisemme metsätalouteen ja metsienkäyttöön pitää olla mahdollisimman käytännönläheinen. Uusia innovatiivisia tuotteita pitää tulla, ja niitä tulee. Tutkimuksen osalta Luke myös panostaa jatkuvan kasvatuksen tutkimukseen, jotta sen toimivuudesta ja sopivuudesta eri kohteisiin saadaan lisää tutkittua tietoa. Luke suuntaa omaa strategista rahoitustaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tutkimukseen. Täällä mainittu maaperätutkimus on myöskin yksi tärkeitä painopisteitä, ja aivan erityisesti tuo painopiste on meillä turvemailla, jotta me saamme tietoa vaikutuksista hiilensidontaan, metsien tuhoriskeihin, monimuotoisuuteen, maisemaan, virkistyskäyttöön, matkailuun sekä puuntuotantoon ja sen kannattavuuteen. Avohakkuukielto tietäisi erittäin massiivisia taloudellisia vaikutuksia. Korjuun ja urakoinnin osalta osto maakunnissa vähenisi noin 40 miljoonalla eurolla. Tukin tarjonta vähenisi miljoona euroa, joka on todella suuri määrä, ja se painottuu vielä suurimmalta osalta tuonne pohjoisen alueelle. Käsittelypinta-ala lisääntyisi noin 8 000 hehtaaria vuosittain. Nämä ovat isoja lukuja, ja senkin vuoksi meidän kannattaa tästä monipuolisuudesta pitää kiinni eikä lähteä rajoittamaan tämän aloitteen osoittamalla tavalla meidän metsiemme käyttöä. Lisäksi haluan vielä toisen kohdan nostaa hallitusohjelmasta. Sinne on kirjattu näin: ”Edistetään talousmetsien luonnonhoitoa, kuten lahopuun ja kantojen jättöä, kulotusta, tekopökkelöitä, riistatiheikköjä, suojavyöhykkeitä ja vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä toimia. Myös Metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.” Meillä on hyvin monipuolinen kirjo käytössä olevia toimia, joilla me huolehdimme yhtä aikaa erittäin monista asioista ja siitä hyvästä, jonka metsät meille kaiken kaikkiaan tuottavat. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-11-14T18:59:43,2019-11-14T19:05:49,Hyväksytty,1.1 2019_64_113,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_114,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Haluan lämpimästi kiittää ajankohtaisen Avohakkuut historiaan ‑kansalaisaloitteen taustalla puurtaneita järjestöjä ja vapaaehtoisia. Kansalaisosallistumista tarvitaan, ja ansaitsette siitä tunnustuksen. Luonnolla ei ole mahdollisuutta tulla tänne eduskuntaan, ja siksi on niin tärkeää, että luontoa edustavat järjestöt tekevät uupumatonta työtä luonnon suojelemiseksi. Metsät ovat olleet suomalaisille kansallinen ylpeyden aihe. Ne värittävät maisemaamme ja mielenmaisemaamme ja mahdollistavat meille lukemattomia luontoelämyksiä eri puolilla maata, rauhoittavat mieltä ja edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Metsä on kansallismaisema, joka on ikuistettu useisiin maalauksiin esimerkiksi käppyrämäntyineen ja lintuineen. Avohakkuualueita ei näissä maalauksissa juurikaan ole nähty. [Anne Kalmarin välihuuto] Suomessa harjoitettavat avohakkuut aiheuttavat metsille kielteisiä vaikutuksia, kun arvokkaita ja vanhoja metsä- ja luontoalueita valjastetaan puuttomiksi nopeiden taloudellisten voittojen toivossa. Yksi vakavimmista avohakkuiden seurauksista on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, ja tämän hallituksen hallitusohjelman ihan ensimmäisiä kohtia on ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi”. Lukemattomat eliölajit tarvitsevat elinympäristökseen vanhaa, luonnontilaista metsäkantaa. Hakkuiden myötä muualle muuttaneet lajit eivät useinkaan löydä uudesta metsästä asuinsijaa. On hyvä muistaa, että olemme kuudennen sukupuuttoaallon partaalla eikä uhanalaistumiskehitystä Suomessa ole saatu pysäytettyä, vaikka toisin voisi täällä monista puheenvuoroista päätellä. Niin ei ole. Yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja, ja metsäluontotyypeistä jopa 70 prosenttia on uhanalaisia. Suomi on sitoutunut monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Avohakkuut vaikeuttavat myös ilmastotoimia. On arvioitu, että lisääntyvät hakkuut muodostavat Suomessa jopa lähes liikenteen veroisen päästölähteen. Lisäksi avohakkuut aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. [Anne Kalmarin välihuuto] Puhtaat ja runsaslukuiset vesistöt olisivat meille kaikille rakkaita myös jatkossa. Metsät auttavat meitä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan silloin, kun ne toimivat hiilinieluina. Peitteisten metsien puut ja maaperä sitovat itseensä hiilipäästöjä ilmakehästä hidastaen siten ilmaston lämpenemistä. Olemme täällä myös usein varsin harhaisen elinkeinokeskustelun ääressä. Tuntuu kuin täällä puhuttaisiin 1950-luvusta, jolloin metsäteollisuuden osuus oli 80 prosenttia Suomen viennistä. Nyt luku on noin 20 prosenttia. Metsäsektorin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on varsin vähäinen, noin 4 prosenttia. Ja oikein hyvä, että näin on — muutenhan olisimme kehittyvä maa, joka olisi yhden luonnonvaran varassa, emmekä voisi tarjota kansalaisille tällaista hyvinvointia kuin nyt. Edelleen haasteemme on se, että vientimme ja teollisuutemme ja elinkeinorakenteemme on liian keskittynyt muutamiin sektoreihin. Metsistä keskusteltaessa elinkeinopoliittinen näkökulma on keskeinen. Meidän tulee pohtia, mihin ja miten metsiä voisi hyödyntää mahdollisimman kestävällä ja kannattavalla tavalla. Suomalainen elinkeinopolitiikka ei voi jatkossa perustua luonnonvarojen ylikulutukseen, josta syntyy alhainen jalostusarvo. Tuotteita pitää uudistaa ja jalostaa niin, että ne ovat pitkäkestoisempia ja voivat korvata ilmaston kannalta haitallisia tuotteita, ja samalla kuitenkin sellaisessa mittakaavassa, että emme aiheuta uusia ongelmia. [Anne Kalmari: Mutta metsiä ei saisi harventaa!] Esimerkiksi paperin ja sellun arvonlisäys jää vähäiseksi verrattuna sellupohjaisiin uusiin tuotteisiin, kuten muovien tai puuvillan korvaajiin tai optisiin kuituihin. Silti tuntuu siltä, että täällä usein puhutaan nykyisen metsäteollisuuden äänellä, kun meidän pitäisi miettiä, miten pystymme uudistumaan, ja satsata nimenomaan tuotekehitykseen myös metsiemme osalta. On huikea ero siinä, miten paljon arvoa saamme puukilosta verrattuna selluun tai johonkin jalostetumpaan tuotteeseen. On todella tärkeää kuunnella tutkittua tietoa ja pohtia metsien osalta muutakin kuin sitä, mihin nykyiset investoinnit ovat kiinnitettyinä. Metsät tuottavat elinkeinopoliittista merkitystä myös matkailun avulla, ja matkailu työllistää arviolta 140 000 henkilöä Suomessa. Peitteisillä metsillä on paljon suurempi virkistyskäyttöarvo kuin avohakatuilla metsillä. Suomalaisen luonnon ja lähimatkailun merkitys tulee lisääntymään jatkossa ja korostumaan entistä enemmän. Myös tämän takia olisi tärkeää kohdella metsiämme viisaudella. Kiitän aloitteen tekijöitä vielä uudemman kerran, ja toivottavasti saamme tästä hyvän käsittelyn, jossa nähdään paljon tutkijoita ja riippumatonta tietoa metsienkasvatuksesta. Jonkunlainen faktantarkastuskin varmaan olisi myös paikallaan kaikista näistä väitteistä, mitä täällä on kuultu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-14T19:05:54,2019-11-14T19:12:26,Hyväksytty,1.1 2019_64_115,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Metsät ovat suomalaisille rakkaita ja tärkeitä henkisen hyvinvoinnin lähteitä. Olemme erityisen kiintyneitä lähimetsiimme. Ei olekaan ihme, että kansalaisaloite, joka pyrkii lopettamaan avohakkuut valtion metsillä, päätyy eduskuntaan käsiteltäväksi. Meillä suomalaisilla on ollut monimuotoinen suhde metsään. Enää yksilöt eivät ole niin riippuvaisia metsän antimista, mutta metsällä on yhä tärkeä rooli. Nautimme kesäisistä telttayöpymisistä, syksyisistä sieniretkistä ja talvisista hiihtoreissuista. Retkeily ja ulkoilu metsissä onkin kasvava harrastus. Retkimetsä on monille tärkeä henkireikä arjen kiireiden keskellä. Epävarmuus metsien tulevaisuudesta kaihertaakin monen mieltä. Tämä näkyy myös Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 70 prosenttia suomalaisista ei hyväksy avohakkuita. Arvoisa puhemies! Jatkuvapeitteinen kasvatus mahdollistaisi yhä valtion metsien hyödyntämisen mutta säästää kuitenkin monille tutut maisemat. Nyt vain alle 5 prosenttia talousmetsistämme hoidetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Parantamisen varaa siis on. On myös huomattava, että tieteen käsitykset metsäntutkimuksesta ovat muuttuneet. Tieteelle ominaiseen tapaan sen menetelmät ja teoriat kehittyvät koko ajan, kun aineisto kasvaa ja sekä ilmasto että yhteiskunta ympärillä muuttuvat. Se, mitä joskus pidettiin ehdottomana totuutena, vaikuttaa toisinaan nykytiedon valossa jo jopa vanhentuneelta. Uusin metsätutkimus toteaakin, että jatkuvapeitteinen on yhtä tehokasta tai jopa tehokkaampaa kuin avohakkuu pitkällä aikavälillä. Muun muassa metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkalan mukaan nykyinen avohakkuisiin pohjautuva kasvatus on vastoin sekä metsänomistajan etua että myös metsien luonto- ja virkistysarvoja. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on monta hyvää kirjausta. Hallitusohjelmassa todetaan, että monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja edistetään ja muun muassa ilmastotavoitteita otetaan tässä huomioon. Samassa ohjelmassa linjataan, että Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset päivitetään niin, että kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot sopivat paremmin yhteen. Avohakkuiden kieltäminen valtion mailla jatkaisi tätä hyvää hallituksen linjaa. Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut nopeisiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tiedeyhteisö on varsin yksimielisesti varoittanut liian korkean hakkuumäärän vesittävän kaikki muut maamme ilmastotoimet. [Anne Kalmari: Siksi metsät pitää saada kasvamaan!] Meidän tulisikin kuunnella tarkoin korvin tutkijoiden viestiä. Tämänkin takia Avohakkuut historiaan ‑aloite on niin tärkeä. Se osoittaa, että kansalaiset ottavat tutkijoiden viestin tosissaan. Suomalaiset ovatkin huolissaan paitsi ilmastonmuutoksesta myös siitä, missä jamassa metsiemme monimuotoisuus on. Metsät ovat ylivoimaisesti merkittävin ja tehokkain keino hillitä ilmastonmuutosta. Niiden hiilinielu onkin kolmannes koko Suomen tuottamien ilmastopäästöjen määrästä. Avohakkuu hävittää kaiken hiiltä sitovan biomassan, ja avohakkuun jälkeen hävitetty alue on 20 vuotta hiilen luovuttaja. Metsässä nimittäin merkittävä osa hiilestä on sitoutunut maahan. Avohakkuun jälkeen paljon tuosta hiilestä pääsee maaperästä kiertoon. Siirtyminen pois avohakkuista valtion metsissä on mahdollista. Se ei tarkoita metsäta-louden lopettamista tai valtion metsistä saatavien tulojen loppumista. Se tarkoittaa sitä, että niissä harjoitetaan metsätaloutta nykyistä kestävämmin. Ei ole siis ollenkaan yhdentekevää, miten valtio metsiä hoitaa. Aloitteen allekirjoittajien viesti on selkeä: ne tulee hoitaa niin, että me voimme vastata ilmastonmuutoksen tuottamaan suureen haasteeseen ja nauttia monimuotoisista metsistämme niin tänään kuin vuosikymmenienkin päästä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-11-14T19:12:36,2019-11-14T19:16:59,Hyväksytty,1.1 2019_64_116,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteen tekijöitä täytyy kiittää siitä, että pääsemme keskustelemaan metsäpolitiikasta niin täällä suuressa salissa kuin sitten tuolla valiokunnassa, jonne olemme nyt tässä lähetekeskustelussa tätä kansalaisaloitetta lähettämässä. On ollut mielenkiintoista kuulla erilaisia näkemyksiä tähän liittyen, ja onneksi myös hallituspuolueiden riveissä päälinja tässä on ollut selvästi vastuullinen, suomalaista hyvää metsänhoitoa ja monipuolisia hakkuutapoja korostava, mutta kyllä kieltämättä vähän kylmää kuulla näitä vihreiden puheenvuoroja, jotka antaisivat aika kylmää kyytiä maakunnille ja ylipäätään suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle sitä kautta, [Bella Forsgrén: Ei pidä paikkaansa! — Hannu Hoskonen: Joka sana!] että metsä tuottaa todella huomattavan osan siitä lisäarvosta, joka voidaan niin hyvinvointiyhteiskunnan palveluina kuin tulonsiirtoinakin sitten kansalaisille jakaa. [Hälinää] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Arvoisat edustajat! Täällä on nyt edustaja Autolla puheenvuoro. Teidän omat puheenvuoronne odottavat vielä.] Arvoisa puhemies! Mielelläni osallistun vaikka pieneen debattiin jossain vaiheessa, koska mielelläni kysyisin vihreiltä edustajilta tarkentavia kysymyksiä, mutta ehkä tässä puheenvuorossa haluan tuoda esiin muutaman näkökulman, joita ei ole mielestäni vielä riittävästi tässä keskustelussa käsitelty. Täällä toki erittäin kokeneet ja taitaviksi tunnetut edustajat, esimerkiksi valiokunnan arvostettu puheenjohtaja Kalmari ja toisaalta ministeri Leppä, ovat käyttäneet hyviä, asiantuntevia puheenvuoroja, enkä näitä kertaa, mutta haluan kuitenkin vielä korostaa sitä, että Suomessa tosiaan hyvällä metsänhoidolla on viimeisten 60 vuoden aikana saatu puuston tilavuus kasvamaan miljardilla kuutiometrillä — 1,5 miljardista kuutiosta 2,5 miljardiin kuutioon — ja se on kyllä melkoinen hiilivarasto. Se on ollut valtava ja se on edelleen kasvava hiilinielu, ja kyllä ihmettelen, että perustuen tiedon puutteeseen, tai en tiedä mihin, vihreät sitten täällä esittävät, että meidän pitäisi luopua tällaisesta hiilinielusta. Mutta tosiaan nykyisellä monipuolisella hakkuutapojen yhdistelmällä puuvarat ja samalla myös tietysti nämä hiilinielut tai hakkuumahdollisuudet — mitä näkökulmaa haluammekaan korostaa keskustelussa — on saatu kasvamaan, ja ne kasvavat myös tulevat vuosikymmenet, jos toimimme jatkossakin vastuullisesti. Valtion mailla on tosiaan käytössä kasvupaikkaperusteinen metsienkasvatus, ja tarkan paikkatiedon avulla metsäammattilaiset valitsevat hyvinkin pienipiirteisesti kullekin metsikölle parhaiten soveltuvan metsänkäsittelymallin, ja, arvoisa puhemies, en ala tässä nyt tarkemmin käymään tilastoja läpi, miten näitä hoidetaan. Iso linja on se, mikä tässä on olennainen. Kaiken kaikkiaan tämä luontojärjestöjen avohakkuukieltoaloite todellisuudessa edellyttäisi, että siirryttäisiin senkaltaiseen harvennushakkaamiseen, jossa hakataan lähinnä suuret puut pois metsästä, ja näin ollen, arvoisa puhemies, kehitys olisi täysin päinvastainen kuin mitä edustaja Hassi täällä kuvasi. Tämä aloitteen mukainen toiminta johtaisi todennäköisesti nimenomaan siihen, että metsien puuston koko pienenee. Jatkuva kasvatus menetelmänä on varmasti sillä tavalla houkuttava, että se on taloudellisessa mielessä aluksi tietysti varsin kannattava. Kun isoja, järeitä puita hakataan pois ilman mitään velvoitetta uudistaa metsää, niin siinähän on tietysti todella hyvä kustannus—hyöty-suhde. Mutta jos metsä ei uudistukaan sinne harvana kasvavan pienemmän puuston alle, niin joudutaan sitten taas palaamaan avohakkuisiin ja istutukseen. Tämä on varmasti asia, josta pitäisi saada enemmän tutkittua tietoa. Ero siemenpuuhakkuuseen on siinä, että siemenpuuhakkuussa valitaan metsikön parhaat puut, ne isot puut, siementämään, ja olosuhteet uuden metsän syntymiselle pyritään turvaamaan tarvittaessa myös vaikkapa maata muokkaamalla niin, että metsä todella uudistuu. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen tosiaan johtaisi siihen, että järeät metsät vähenisivät ja metsien kuva muuttuisi pikkuhiljaa nykyistä pienipuustoisemmaksi. Näin ollen metsien hiilensidonta ei taatusti kasvaisi, ja puuston hiilivarastokin lopulta lähtisi pienenemään. Arvoisa puhemies! Tosiaan päätöksenteossa olisi varmasti viisasta hyödyntää mahdollisimman paljon tutkittua tietoa, ja jatkuvan kasvatuksen epävarmuus liittyy nimenomaan tähän uuden metsän kasvuun, josta meillä ei vielä ole sitä tutkittua tietoa. Toki on empiirisiä havaintoja, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa viisaasti mainittu, vaikkapa 1920-luvulta ja niin edelleen. Tosiaan nämä laskelmat kannattavuudesta nyt perustuvat malleihin, joissa oletetaan, että uusi metsä kasvaa entisen alle, mutta mitattua tutkimustietoa tästä on todella vähän, ja itse asiassa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta saadaan — toivottavasti ehkä ensi kesänä sitten jo — jonkunlaista tietoa niistä todellisista olosuhteista, missä Metsähallituksen hallinnoimat valtion metsät sijaitsevat, elikkä tuolla Pohjois-Suomessa, Lapissa ja Koillismaalla ja ylipäätään pohjoisemmassa Suomessa. Tosiaan vielä, arvoisa puhemies, lyhyesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen: Siinähän tämä jatkuva kasvatus menetelmänä ei ole ratkaiseva, vaan olennaista on se, että luontokohteitten ja puuryhmien säästäminen osataan tehdä taitavasti ja myöskin lahopuujatkumo onnistutaan turvaamaan, mutta tämä voidaan tehdä hakkuutavasta riippumatta. Jatkuvan kasvatuksen käyttöä on varmasti edelleen tietysti viisasta sinänsä lisätä valtion mailla. Aivan keskeinen peruste sille on vaikkapa matkailualueilla, maisemanhoidollisista syistä tai vaikka pohjoisen hyvin karuissa metsissä poronhoidolle tärkeitten laidunten osalta ja niin edelleen. Mutta, arvoisa puhemies, mielelläni kävisin vähän debattia myös näistä talousvaikutuksista tässä asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-14T19:17:09,2019-11-14T19:24:29,Hyväksytty,1.1 2019_64_117,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Edustaja Autto ja muut edustajat, tässä on äsken käyty erittäin pitkä debatti puhemies Vanhasen johdolla, ja tähän keskusteluun varattu aika alkaa olla päätöksessään. Otetaan vielä edustaja Lundén, ja sen jälkeen siirrytään päiväjärjestyksen muihin asioihin. Tähän palataan kyllä sitten muiden asioiden tultua käsitellyiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_118,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin tahdon kiittää tämän aloitteen tekijöitä siitä, että päästiin keskustelemaan näin arvokkaasta asiasta kuin metsäteollisuudesta. Minun on pakko sanoa tähän heti kärkeen, että en olisi voinut tasan kymmenen vuotta takaperin kuvitella, että kun täytän tänään 40, pääsen puhumaan Eduskuntataloon näinkin hienosta asiasta kuin metsistä. Tämä on upea juttu, kiitos siitä kaikille. Arvoisa herra puhemies! Suomi elää metsästä. Metsät peittävät 73 prosenttia Suomen maa-alasta. Suomessa käytetään puuta noin 70 prosenttia puuston vuotuisesta kasvusta. Metsiä on suojeltu biodiversiteetin turvaamiseksi noin 13 prosenttia pinta-alastamme. Suomen metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen kansallisista kasvihuonekaasujen päästöistä. Näiden lukujen valossa meillä Suomessa asiat ovat paremmin kuin muualla Euroopassa. Metsät ovat aina olleet meille tärkeä asia ja ovat sitä jatkossakin. Avohakkuita tehdään maassamme vuosittain alle prosentti metsäpinta-alasta. Valtion mailta on korjattu puuta noin 8 prosenttia teollisuuden tarvitsemasta puumäärästä. Valtion maiden avohakkuukielto vähentäisi merkittävän puuraaka-aineen toimittajan Metsähallituksen puuntarjontaa etenkin Pohjois-Suomen puuhuollon kannalta. Tietyille paikoille sopiva avohakkuu jäljittelee metsäpalon kaltaista tilannetta, jolloin valoa on paljon. Monet eliölajit hyötyvät tästä. Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus on osoittautunut Suomessa kestäväksi menetelmäksi. Metsät ovat entistä tiheämpiä, ja järeän puun määrä ja osuus puustosta ovat lisääntyneet, vaikka hakkuumäärät ovat vähintään pysyneet ennallaan tai jopa nousseet. Arvoisa puhemies! Puunkorjuu tulee Suomessa entistä haastavammaksi tulevaisuudessa. Ilmasto-olosuhteet, taudit, loiset, uudet meille levittäytyvät metsätuhohyönteiset ja lisääntyvät myrskytuhot ovat nykypäivää. Tällaisissa tapauksissa avohakkuu voi olla hyväksikin. Avohakkuita suoperäisissä ojitetuissa metsissä on kuitenkin vältettävä. Niistä ei muutenkaan saada tuottavaa talousmetsää karujen olosuhteiden vuoksi. Suomessa ei ole enää kunnon pakkastalvia puunkorjuualueilla, jolloin maa pysyy sulana miltei läpi talven. Koko metsän puusto voi kaatua kerralla, kun suojaavaa jää- ja lumipeitettä ei enää ole. Riskien osuus kasvaa tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Avohakkuita ei pidä lopettaa valtion mailla, mutta on huomioitava, että osa valtion metsistä on huomattavan vanhoja aarnimetsiä etenkin Lapissa, jossa elää niistä riippuvainen metsän eliöstö, kuten taantuneet kuukkeli, metso ja lapintiainen. Tällaiset alueet on hyvä pitää suojelun piirissä. Luontomatkailun suosio kasvaa, ja ihmiset haluavat nähdä ja kokea ennen kaikkea myös koskematonta metsäluontoa. Erilaiset metsänkäsittelymenetelmät vaikuttavat eri tavoin metsälajistoon ja monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin rakennepiirteisiin. Arvoisa puhemies! Metsän kasvupaikka ja olemassa oleva puusto asettavat omat rajoitteensa metsän järkevälle hoidolle. Samalla metsätilalla voidaan käyttää eri metsikkökuvioilla erilaisia metsänkasvatusmenetelmiä. Mitä asialle pitäisi tehdä? Puunkorjuuta on suoritettava valikoidusti. Avainkysymys onkin siinä, missä, miten ja missä laajuudessa avohakkuita suoritetaan. Ideaalitilanne onkin, että meillä on riittävästi eri-ikäistä metsää Suomessa, samanaikaisesti sekä suojeltuja että talousmetsiä, joiden monimuotoisuutta turvataan lainsäädännöllä noudattamalla hyvän metsänhoidon suosituksia ja metsäsertifioinnin kriteereitä. Suomessa on puuta, mitä hakata, ja metsäteollisuus tarvitsee päivittäin raaka-ainetta tuotantoonsa. Metsien uudistaminen istutuksin on Suomessa hyvällä mallilla. Uudistushakkuun jälkeen metsää uudistetaan joko pääosin istuttamalla tai kylvämällä. Jalostetut taimet ovat nopeampia ja kestävämpiä kuin luonnontaimet. Metsän jatkuvan kasvatuksen vahvuutena ovat korkeiden kustannusten välttäminen ja metsän säilyminen peitteisenä. Vesistövaikutukset, muun muassa humuksen irtoaminen ja valuminen järviin, vähenevät. Hiiltä vapautuu myös turvemailta vähemmän ilman maanmuokkausta. Lopuksi tahdon tähän sanoa vielä, että en näe aihetta avohakkuiden lopettamiseen valtion mailla. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-11-14T19:24:50,2019-11-14T19:28:37,Hyväksytty,1.1 2019_64_119,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, kuten sanoin, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muitten asiakohtien tultua käsitellyiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_64_120,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,Nyt sitten jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_64_121,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meille keskustalaisille metsillä on erityinen merkitys. Metsät ovat keskeinen osa keskustan realistista vihreyttä. Metsät ovat talouden ja hyvinvoinnin lähde. Metsä on hiilinielu. Se on virkistyksen ja voiman lähde suomalaisille. Kestävä metsänhoito on parasta ilmastotyötä. Keskusta haluaa tavoitella sekä hiilinielujen vahvistamista että uusia investointeja puunkäytön lisäämiseksi Suomessa. Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät vahvistavat hiilinieluja ja tuottavat entistä enemmän fossiilisia korvaavia raaka-aineita. Tavoitteena täytyy olla, että Suomessa siirrytään fossiilitaloudesta biotalouteen, ja sen takia me keskustalaiset suhtaudumme metsien hyödyntämiseen hyvin käytännönläheisesti. Arvostan suuresti metsiä hoitavia metsänomistajia, puunkorjuun ja puunkuljetuksen ammattilaisia, metsäteollisuuden työntekijöitä ja niitä huippuosaajia, jotka kehittävät puupohjaisista raaka-aineista uusia huipputuotteita. Metsien kestävällä käytöllä pelastetaan maailmaa, ei tuhota sitä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen metsien kasvu voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Se edellyttää satsauksia tutkimukseen, tuotekehittämiseen ja metsänhoitoon. Ilmakehä on yhteinen, ja siksi sekä metsienkäyttöä että hiilinieluja täytyy vahvistaa kestävällä tavalla. Niin on tehty tähän asti, ja nyt se on entistäkin tärkeämpää, kun pyrimme fossiilitaloudesta eroon. Monimuotoisen metsäluonnon turvaaminen ja luonnon varjeleminen ovat minun ylisukupolvisen ajattelun keskiössä. Puhemies! Mielestäni metsien eri käyttömuodot eivät ole ristiriitaisia, vaan ne ovat yhteensovitettavissa kasvavan biotalouden kanssa. Suomesta voidaan tehdä esimerkkimaa metsien taloudellisen hyödyntämisen, virkistyskäytön ja luontoarvojen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneesta yhdistämisestä. Tällöin pidämme myös huolta suomalaisista hyvistä ja ammattitaitoisista 650 000 metsänomistajasta. Kestävä metsänhoito on siis parasta ilmastotyötä. Meidän pitää tavoitella sekä hiilinielujen vahvistamista että uusia investointeja puunkäytön lisäämiseksi Suomessa. Puhemies! Metsähallituksella on merkittävä rooli suomalaisessa maanomistamisessa, metsätaloudessa, luontoliikunnassa, matkailussa ja erilaisissa suojelutoimissa. Metsähallitus hallinnoi 12,5:tä miljoonaa hehtaaria maamme pinta-alasta. Keskusta haluaa, että Metsähallitus pysyy vahvana ja vastuullisena kaikkien suomalaisten yhteisen maa-, metsä- ja vesiomaisuuden hoitajana. Metsien verotusta on kehitettävä, ja sillä tavoin voimme saada markkinoihin tehoa. Puumarkkinoiden toimivuutta ja metsätalouden kilpailukykyä ei voi heikentää liian kireällä pääomatuloverolla. Metsävähennyksen asteittainen korottaminen on edelleen tavoite, sillä se ehkäisee tilojen pirstoutumista, edistää sukupolvenvaihdoksia ja kannustaa metsäomaisuuden säilymistä suomalaisten perheiden omistuksessa. Puhemies! Lopuksi todettakoon vielä itsestäänselvyys: keskusta ei hyväksy kiinteistöverotuksen laajentamista maa- ja metsätalousmaahan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-14T20:22:17,2019-11-14T20:27:17,Hyväksytty,1.1 2019_64_122,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun haluan korjata yhden virheen, jonka sanoin tuossa debattikeskustelussa, kun totesin, että jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen johtaisi siihen, että metsämme rämettyisivät. No eihän siinä tietenkään ihan näin kävisi, että niistä metsistä tulisi rämeitä. Tosiasia on se, että järeät metsät kyllä silloin vähenisivät ja metsien kuva muuttuisi pikkuhiljaa nykyistä avoimemmaksi ja pienipuustoisemmaksi. Jos tästä asiasta ensinnä yleisellä tasolla sanoo jotain, niin haluaisin todeta kuitenkin sen, että minun ajattelumaailmassani metsä on jotenkin suomalaisten ihmisten sielunmaisema. Varmasti aika monelle sellaisellekin, joka ei elä lähellä metsää tai elää kaupungeissa, metsällä on iso merkitys ja luonnolla yleensäkin. Suomalaiset ovat luontoihmisiä. Suomalaiset arvostavat luontoa, luonnon monimuotoisuutta, ja luonto ei ole pelkästään eikä metsä ole pelkästään meille taloudellisen hyödyntämisen väline tai asia, joka liittyy talouteen ja metsätalouteen. Metsätalous on valtavan tärkeää meille. Sillä on suuri merkitys meille työpaikkojen muodossa, kansantaloudellisesti, vientituloina ja niin edelleen, mutta metsän merkitys on paljon monimuotoisempi. Kuten kerroin, itsekin viihdyn metsässä, ja melkeinpä aina kun täältä Helsingistäkin eduskunnasta Lappiin menen, menen ensinnä metsään, talvella hiihtämään, kesällä lenkkeilemään tai patikoimaan, nauttimaan luonnosta, luonnon monimuotoisuudesta, ja siksi metsä on hyvin arvokas myös virkistyspaikkana, niin kuin useimmille suomalaisille. Tästä arvosta haluan luonnollisesti pitää kiinni, ja se on tärkeä asia. Nyt tässä on tehty kansalaisaloite, joka lähtisi siitä, että valtion metsissä totaalisesti kiellettäisiin avohakkuut. Minun ajatteluni lähtee siitä, että tämä kansalaisaloite, vaikka sen taustalla on erittäin hyviä arvoja ja tärkeitä arvoja, on aloite, joka lähtee taas tällaisesta jyrkästä ajattelutavasta, että joko tai. Meillä on aika paljon yhteiskunnassa tällä hetkellä liikkeellä tämäntyyppistä ajattelumaailmaa muutoinkin, minusta vähän liikaa, että lähdetään siitä, että olet joko tätä äärilaitaa tai toista äärilaitaa — ja näinhän asiat useimmiten eivät ole. Minusta metsänhoidossakin ja metsätaloudessakin voimme löytää sellaisen keskitien, kultaisen keskitien, jossa ei totaalista kieltoa ole millekään mutta samalla huolehdimme siitä, että meillä on luonnon monimuotoisuus ja metsien monimuotoisuus turvattu, ja huolehdimme siitä, että metsiä eri tavalla pystytään hyödyntämään. Tämä aloite kohdistuu aika paljon Pohjois-Suomeen ja Lappiin sen takia, että kaksi kolmasosaa Metsähallituksen hallinnoimista maista sijaitsee Lapissa. Metsätalouden maista ei läheskään niin paljon, koska aika paljon Lapissa olevista Metsähallituksen hallinnoimista maista on muuta kuin metsätalouden piirissä olevaa aluetta. Siellä on paljon kitu- ja joutomaata, paljon on tuntureita ja suojelualueita, joilla on oma, todella tärkeä merkitys. Silti tämä koskettaa paljon nimenomaan Pohjois-Suomea ja Lappia, ja kun katsotaan sitä aluetta, niin me olemme kuitenkin kyenneet pohjoisessa ja Lapissa aivan eri tavalla huolehtimaan luonnon monimuotoisuudesta ja metsien monimuotoisuudesta, ja uskallan sanoa, että se on hyvällä tasolla Lapissa. Kun tuossa keskustelin muutaman edustajankin kanssa, jotka sinänsä tätä ajatusta ja tätä aloitettakin tukivat, niin kyllä he tunnistivat ja tunnustivat, että missä ehkä sitä tarvetta enemmänkin olisi, on täällä Etelä-Suomessa. Meillä on paljon suojelualuetta ja paljon myös metsiä suojeltu, ja jos ajatellaan nimenomaan tätä jatkuvan kasvatuksen käyttöä, niin olen sitä mieltä, että kyllä sitä voidaan lisätä pohjoisessa ja Lapissakin, ja edelleen sitä kannattaisi lisätä nimenomaan turvemaiden kasvatuksessa ja matkailualueilla maisemanhoidonkin vuoksi ja pohjoisen karuissa mäntymetsissä nimenomaan poronhoidolle tärkeissä kohteissa. Mutta se, että me panisimme totalkiellon, että ei päätehakkuita tai avohakkuuta ollenkaan, ei ole viisasta. Silloin sahaisimme omaa jalkaamme, eivätkä tuloksetkaan välttämättä siinä olisi sitä, mitä tavoitellaan, kun me aiheuttaisimme sillä sen, että järeät metsät vähenisivät ja metsien kuva muuttuisi, jolloin metsien hiilensidontakykykin heikkenisi sitä kautta isossa kuvassa. Sen takia edustan linjaa, että haetaan kultainen keskitie. Haetaan tässäkin kompromissi. Hoidetaan meidän metsiä tehokkaasti. Huolehditaan siitä, että metsätaloudellakin on erinomaiset toimintamahdollisuudet täällä, mutta samalla huolehditaan metsien ja luonnon monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä, kansallispuistoista ja kaikkien muidenkin elinkeinojen kuin metsätalouden toimintaedellytyksistä, joihin liittyy paljolti myös metsä. Tämäntyyppistä ajattelua peräänkuulutan täällä ja toivon, että nekin, jotka ovat allekirjoittaneet tämän kansalaisaloitteen ja pitävät näitä luontoarvoja tärkeinä yhtä lailla kuin itsekin pidän, ymmärtäisivät myös tämän näkökulman: me pystymme myös sovittamaan yhteen intressejä Suomessa, ja olemme kyenneet siihen muuten ehkä maailman parhaiten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-14T20:27:25,2019-11-14T20:34:08,Hyväksytty,1.1 2019_64_123,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jotta ymmärtäisimme erilaisten aloitteiden kokonaistaloudelliset vaikutukset, kannattaa aina pysähtyä miettimään. Tämä avohakkuiden kieltohan johtaisi pitkässä juoksussa siihen, että metsiemme terveydentila heikkenisi. Se on selvä asia, että kun yritetään päällekkäisiä latvuskerroksia kasvattaa ja isoja puita kaadetaan pienten sekaan, niin syntyy vääjäämättä — se on kiistattomasti todistettu tosiasia — valtavia tuhoja. Se nuori metsä, mikä sinne alle jäisi — ja kuviteltaisiin, että se sieltä nousee — on jo vaurioitunut lähtötilanteessa. Se olisi siis lähtötilanteessa jo sairas. Ja sen pärjääminen nykyisissä ilmasto-olosuhteissa olisi tuhoon tuomittu yritys. Eli ei pidä lähteä tekemään tällaisia ympäristökokeiluja, joissa nimenomaisesti pyritään kasvattamaan sellaista metsää, joka ei kasva. Sitten tämä käsite, että me suojelemalla muka metsiämme palvelemme: Teemme siinä suurimman mahdollisen karhunpalveluksen koko metsäluonnolle. Jos metsä, tai mikä tahansa ekologinen ympäristö, ei uusiudu, se johtaa vääjäämättä sen tuhoon ennemmin tai myöhemmin. Se on nähty kaikissa luonnonilmiöissä, mitä maa päällään kantaa. Sitten kun puhutaan puunjalostuksesta, niin meidän on todella turvattava se suomalaisen puuraaka-aineen saatavuus tämän maan rajojen sisältä. Se on ainoa tie, jolla Suomi pystyy maailmassa pärjäämään ja velkansa maksamaan — ja ennen kaikkea pitämään hyvää elintasoa yllä. Kun on kuunnellut tämän keskustelun puheenvuoroja, niin nostan sieltä muutaman yksityiskohdan esille. Edustaja Holopainen vihreistä sanoi tästä sellunkeitosta, että se ei ole kannattavaa. Nimenomaan sellunkeitto on se ensimmäinen tapahtuma, joka mahdollistaa tämän monipuolisen kemiallisen metsäteollisuuden uuden kasvun ja uuden nousun. Se sellu on nimenomaan keitettävä sieltä kuitupuusta erilleen, ja sitä sitten voidaan ruveta jalostamaan. Siitä voi rakentaa vaikka hiilikuitua, tai siitä voi rakentaa miljoonia, miljoonia muita tuotteita. Sellunkeitto on tässä tapauksessa se ensimmäinen askel kohti uusia tuotteita — tuotteita, joista tänä päivänä emme puoliakaan edes tiedä. Samoin selluloosan keitossa syntyvä ligniiniaine ja monenlaiset eteeriset öljyt, mitä sieltä syntyy, tarjoavat aivan valtavan määrän mahdollisuuksia tehdä uusia tuotteita. Tiedän, että suuret metsäyhtiöt ovat näissä asioissa kehittämässä uusia tuotteita, ja ne kehitystyöt ovat äärimmäisen tarkkaan salassa pidettyjä, ja niitä tuotteita vähitellen putkahtelee julkisuuteen. Me olemme nähneet jo esimerkiksi puun ja muovin yhteismateriaalista tehtyjä astiastoja. Ja on aivan varmasti totta, että esimerkiksi tulossa on, uskoakseni, sellainen tavoite, että tietokoneiden ulkokuori voidaan tehdä muovin sijasta uusiutuvasta puukuidusta, jolloin staattisen sähkön ongelma menee pois. Tänäpänä kaupasta on saatavilla viskoosista valmistettuja vaatteita, jotka nimenomaan puukuidusta tehdään. Nimenomaan sellunkeitosta kaikki alkaa. Sellunkeitto ei tänäpänä ole vanhanaikaista, vaan se on nykyaikaisen kemianteollisuuden valtava lähtölaukaus. Siitä kaikki alkaa. Näin ollen, kun me haluamme kieltää uudistushakkuut Suomen metsissä jollakin alueella, se johtaisi pikkuhiljaa näivettymiseen, ja sille tielle Suomen ei pidä lähteä. Kun 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa Suomen metsien kasvu ylitti ensimmäistä kertaa sen vuotuisen hakkuumäärän — silloinhan muutamina vuosina hakattiin enemmän kuin metsien kasvu oli — niin siitä on tähän päivään mennessä yli miljardi kuutiota puuta kasvatettu lisää, hiilinielu on yli tuplaantunut, samoin puuvarasto on tuplaantunut. Ja niin kuin edellisessä puheenvuorossa sanoin, aivan välttämätöntä ilmastonmuutoksen kannalta on meille se päämäärä, että uudistamme metsiä ja teemme niistä entistä vahvempia kestämään ilmastonmuutoksen rasitukset. Se, mitä Saksassa viime kesänä tapahtui, tuli oikeastaan oikealla hetkellä. Kun kiihkottomasti tarkastelemme sitä tapahtumaa, mitä oli Keski-Euroopassa myös Tšekinmaalla ja taisi olla jonkun verran Slovakian puolellakin sitä tapahtumaa, että vanhat metsät kuolivat pystyyn ilmastonmuutoksen seurauksena ja sitten ylitiheät metsät kärsivät saman kohtalon, niin hoitamattomuus ja yli-ikäisyys koituivat näiden metsien kohtaloksi. Niitä oli noin 70—80 miljoonaa kuutiometriä. Elikkä suurin piirtein se Suomen metsien kokonaishakkuumäärä meni siellä metsää, kuoli tai tuhoutui, ja sitä jouduttiin sitten hätätilanteessa hakkaamaan vähän enemmänkin. Se on muuten tällä hetkellä sotkenut myös suomalaista puumarkkinaa hieman. Näin ollen meidän on itse pidettävä huoli, että metsät ovat kunnossa. Minä en vain jaksa, arvoisat edustajakollegat, ymmärtää sitä, että meillä on asetettu vastakkain metsien hakkuu ja metsien tuhoaminen, ja suojelu on muka sitten pelastava tekijä. Jos lähdemme metsiä suojelemaan aktiivisesti, se johtaa siihen, että meidän hiilinielut pienenevät ja hiilivarasto pienenee, ja pahimmillaan käy niin, että menetämme sen kasvupotentiaalin, mikä nimenomaan uusiutuvan raaka-aineen maassa Suomessa on. Tähän uusiutuvaan raaka-aineeseen, arvoisa puhemies, perustuu metsäteollisuus ja energiateollisuus. Metsäteollisuuden sivutuotteena tuotamme valtavan määrän energiaa, sähköä, kaukolämpöä eri kohteisiin, sitten tuotamme erilaisia muita materiaaleja — no sahatavaraa tietysti tulee, se on itsestäänselvyys, kun puhutaan tukista. Miten me voisimme sen jälkeen rakentaa pysyviä, hyviä puutaloja, ellei olisi järeää puuta metsissä korjattavaksi? Ja se järeä puu syntyy vain sillä, että elävä, terve puu kasvaa tukiksi ja sitä kautta joutuu jonain päivänä sahan teriin. Tämä on se kehitystie, jota meidän pitää kulkea. Jos me jonkun metsäalueen käytön kategorisoimme jollakin keinoin kapeaksi linjaksi, joka ei mahdollista järkevää toimintaa, se on Suomen kannalta kaikkein huonoin vaihtoehto, ja toivon, että eduskunta ei sellaista vaihtoehtoa koskaan tee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-14T20:34:19,2019-11-14T20:40:31,Tarkistettu,1.1 2019_64_124,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyinen metsälaki sallii omistajalle vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja, ja sehän on tietysti sinänsä positiivista, eräällä tavalla omistajan oikeutta kunnioittavaa. Täytyy samaan hengenvetoon todeta kuitenkin, että esimerkiksi meillä Varsinais-Suomessa ei juuri ole tällaisia metsiä, joissa olisi käytetty jatkuvaa kasvatusta. Ne ovat todella harvinaisia. En kannata tätä kansalaisaloitetta. Minusta myös valtiolla tulee olla vapaus käyttää avohakkuumenetelmää tai sitten jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Valtion täytyy olla tasa-arvoisessa asemassa omistajana. Ja tietysti on niin, että kun valtion metsät pitkälti keskittyvät itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, niin tämä on myös merkittävä aluepoliittinen kysymys, eli tärkeä asia niille alueille, joilla valtion metsien osuus metsistä on suuri. Jatkuvan kasvatuksen menetelmän valitseminen merkitsee tietynlaista vapaaehtoista luopumista metsätalouden korkeimmista tuottavuustavoitteista. Jatkuva kasvatus on metsätaloudellisesti varsin ongelmallista. Se on vaikea laji. Se on ongelmallista muun muassa sen vuoksi, että sen myötä metsäkoneiden käynnit metsässä lisääntyvät, jolloin puiden juuristot vaurioituvat ja jäljelle jäävät, metsään jätettävät puut usein vahingoittuvat. Jatkuvalle kasvatukselle on tyypillistä, että metsässä käydään sitten paljon useammin ikään kuin häiritsemässä sen kasvua. Meillä Varsinais-Suomessa, kuten laajalti Etelä-Suomessa, on erityisesti kuusimetsissä pulmana maannousema eli kuusen tyvilaho. Kysymys on juurikäävästä, jonka voittaminen edellyttää usein puulajin vaihtoa kuusesta muuhun puulajiin. Se taas on jatkuvassa kasvatuksessa käytännössä mahdotonta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-14T20:40:32,2019-11-14T20:43:01,Hyväksytty,1.1 2019_64_125,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty tänään laaja keskustelu metsienkäytöstä, ja moni on jakanut myös omia luontokokemuksiaan. Itselleni tärkeä henkireikä on Nuuksion kansallispuisto, jonne pääsee kätevästi julkisilla kulkuvälineillä. Kansallispuistoissa arvokasta on se, että ne metsät säilyvät luonnontilaisina eikä tarvitse pelätä avohakkuita. Samaa moni toivoo omista tärkeistä retkeilymetsistään. Haluan vielä korostaa sitä, että metsien käytössä on tärkeää huolehtia kokonaiskestävyydestä. Pelkkä puuntuotannon maksimointi ei ole kokonaishyödyn kannalta järkevää, sillä silloin esimerkiksi monimuotoisuudelle, virkistykselle, matkailulle tai metsien hiilensidonnalle asetetut tavoitteet saattavat olla ristiriidassa. Metsähallituksen osalta on äärimmäisen tärkeää, että nuo monet tavoitteet ovat sopusoinnussa, jotta yhteinen metsäomaisuutemme tuottaisi meille maksimaalisen yhteiskunnallisen hyödyn. Ministeri Leppä totesi puheenvuorossaan, että metsän omistaja päättää, ja valtion omistamien metsien osaltahan päätösvalta on meillä. Metsähallituksen osalta on tärkeää asettaa puuntuotannon rinnalle konkreettisia tavoitteita esimerkiksi monimuotoisuudelle ja hiilensidonnalle. Tavoitteista johdettujen käytännön toimien tulee pohjautua uusimpaan tutkittuun tietoon. Metsähallituksen tuleekin olla edelläkävijä ja osoittaa suuntaa parhaaseen mahdolliseen metsienkäyttöön. Arvoisa puhemies! Vielä totean, että pian alkava vuosi 2020 tulee olemaan biodiversiteetin supervuosi. Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous lokakuussa Kiinassa ratkaisee, pystymmekö pysäyttämään globaalin biodiversiteettikadon. Yritysmaailma perää valtioilta ratkaisuja. Euroopan komissio on linjannut, että EU tavoittelee ympäristöjohtajuutta ja sitä kautta vahvaa biodiversiteettisopimusta. Toivonkin, että Suomi on EU:n jäsenvaltiona ja maailman johtavana metsämaana edistämässä tätä tavoitetta niin kansainvälisesti kuin omien kansallisten metsävarojemme osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-14T20:43:03,2019-11-14T20:45:08,Hyväksytty,1.1 2019_64_126,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua kansalaisaloitteen pohjalta. Edustaja Elo tuossa nosti metsien virkistyskäytön ja epäili, että avohakkuut estäisivät virkistyskäyttöä, tai hyvin paljon duubioi sitä. Järjestin tästä aiheesta seminaarin, monimuotoisuusseminaarin, viime istuntokaudella. Siihen osallistuivat Suomen Latu, partio ja lukuisia erilaisia järjestöjä suunnistusjärjestöistä lähtien, eikä yksikään niistä järjestöistä vaatinut avohakkuukieltoa. Itsekin esimerkiksi aktiivisena marjastajana tykkään käydä poimimassa metsävattuja. Niitä on tosi harvassa, ja muutaman vuoden päästä sitten, kun se avohakkuualue ei ole enää samanlainen, täytyy taas etsiä toiset marjapaikat. Mustikoita saan sangoittain, niitä paikkoja tienoillani on yllin kyllin, mutta tämä metsävattu on oikein todella harvinainen. Monimuotoisuuskysymys nousi myöskin tuossa edustaja Elon puheenvuorossa. Monimuotoisuus on tärkeä asia, sitä tulee vaalia, ja kuten monessa puheenvuorossa on tässä nostettukin, sitä Suomessa on opittu vaalimaan ja siihen asiaan täytyy jatkossakin kiinnittää huomiota. Jatkuva kasvatus lisää monimuotoisuutta, mutta niin lisäävät hakkuuaukotkin. Vanhassa metsässä ei kuki maitohorsma tai suolaheinä, vanhassa metsässä ei lennä sinisiipi eikä kultasiipi, maamehiläiset eivät tee sinne pesiään, ja sen vuoksi siellä ei ole toukohärkiäkään. Vanhassa metsässä ei marjo pihlaja, vanhassa metsässä eivät saalista kotka tai pikkulepinkäinen. Näille kaikille ja monille muille eläin‑ ja kasvilajeille uudistusala tarjoaa mahdollisuuden kukoistukseen. Jos uhanalaisista lajeista ollaan huolissaan, niin kuin niistä tulee olla, pitäisi kaikkien luontojärjestöjen olla barrikadeilla Suomen laiduntavien eläinten puolesta. Sen sijaan WWF ei edes vaivautunut kertomaan sisarjärjestölleen Ruotsissa, että meillä ei käytetä soijaa märehtijöillä. Uhanalaisista lajeista kolmannes, yli 400, elää perinnebiotoopeissa ja laidunmailla. Niitä on parikymmentätuhatta hehtaaria. Kuivissa kangasmetsissä uhanalaisia lajeja on 150. Metsää meillä on yli 20 miljoonaa hehtaaria. 20 000 hehtaaria, kolmannes uhanalaisista lajeista, ja toinen kolmannes siellä metsissä, joita on 20 miljoonaa hehtaaria. Mistähän meidän kannattaisi aloittaa ne suojelutoimet?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-11-14T20:45:16,2019-11-14T20:48:29,Hyväksytty,1.1 2019_64_127,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kalmaria hyvästä, asiantuntevasta puheenvuorosta, ja osaltani totean vielä tähän monimuotoisuuteen sen, että kun metsiä uudistetaan, niin se metsä, mikä tänä päivänä on vanha metsä, on käynyt läpi sen kaaren, joka on tarjonnut erilaisille eliöille... Otetaan esimerkkinä avohakkuualue, joka on kulotettu. Sieltä löytyy semmoinen harvinainen sienilaji kuin kuplamörsky, jota ei mistään muualta löydy. Tai kun on laikutettu alue, niin sieltä löytyy korvasieniä. Siellä, missä maanpintaa rikotaan, voi käydä keräämässä korvasieniä ja sen jälkeen nauttia herkullisista ruuista, joita korvasienistä ruokaa valmistava henkilö osaa tehdä. Elikkä meillä on valtava määrä mahdollisuuksia, kun käytämme koko luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ei monimuotoisuutta ole se, että kasvatamme vanhan kuusikon. Siellä ei oikeastaan ole minkäänlaista monimuotoisuutta. Joku harvinainen kääpälaji voi löytyä, mutta sulkeutunut kuusikko ei kasvata mitään muuta kuin joitakin äsken mainitsemiani kääpälajeja ja ehkä joitakin sieniä, ei mitään muuta. Sitten kun siihen karhunsammal iskee pohjaan, niin siellä ei ole kerta kaikkiaan marjojakaan. Vanhassa metsässä eivät kasva marjat. Nykyiset valtavat marjasadot on mahdollistanut nimenomaan tämä nykyinen metsäta-lous, avohakkuut ja uudistaminen, joka tuo ensi vaiheessa tietysti karuille maille puolukan ja rehevämmille maille vadelman ja sitten myöhemmin valtavat mustikkasadot. Tämäkin pitää huomioida, että nykyinen metsienkäsittely on mahdollistanut valtavan määrän monimuotoisuutta. Yksi on jäänyt näiltä aloitteen tekijöiltä ihan kokonaan huomiotta — en tiedä, onko vahinko vai liekö tarkoitus. Metsätalous on mahdollistanut valtavan suuren, valtavan tiheän metsäautotieverkoston, joka mahdollistaa tämän monimuotoisuuden hyödyntämisen tässä maassa: kalallakäynnin, sienessäkäynnin, marjassakäynnin. Olen aivan varma siitä, että jos näitä metsäautoteitä ei olisi, niin ei tuolla pikiteiden varsilla autoja olisi, jotta sieltä voisi kävellä reppu selässä kymmenen kilometriä puolukkaan, ei varmasti olisi, vaan sinne mennään komeasti autolla, keitellään kahvit tienvarressa, kerätään välillä mustikoita, ja kaikilla on hauskaa. Tämä kannattaa myös aloitteen tekijöiden muistaa, että jos me lähdemme monokulttuurimaisesti ajamaan jotakin tiettyä päämäärää unohtaen totuuden, niin siitä ei kyllä hyvää seuraa. Toivon, että tämä avarakatseisuus löytyisi myös tästä salista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-14T20:48:32,2019-11-14T20:50:53,Hyväksytty,1.1 2019_64_128,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvon puhemies! Ilta on jo pitkällä, joten lyhyesti kommentoin tähän: En näe tarkoituksenmukaisena, että me asettaisimme niittyjen ja metsien uhanalaiset lajit tässä erityisesti vastakkain. Itse toki myöskin kannatan sitä, että ylläpidetään perinnebiotooppeja, ja oman kotini lähellä Laajalahden Natura-alueella myös laiduntaa karja kesäisin niittyä ylläpitämässä. Meillä on kuitenkin tutkitusti tietoa siitä, että on vanhojen metsien lajeja, jotka ovat uhanalaisia — niistä hömötiainen nousi tavallaan sen tunnuseläimeksi, eikä varmaan kovin moni meistä osannut ajatella, että hömötiainenkin olisi uhanalainen — ja se osoittaa, että vaikka meillä metsiä on paljon, niin niitä vanhoja metsiä ei niinkään. Kukaanhan ei ole tässä keskustelussa puhunut myöskään metsienkäsittelyn kokonaan lopettamisesta. Me olemme puhuneet valtion metsien käsittelystä ja avohakkuiden lopettamisesta siellä. Itse en näe, että asia on niin mustavalkoinen, ja toivonkin, että keskustelu valiokunnassa jatkuu asiantuntijalausuntojen pohjalta, ja toivon, että myös ympäristövaliokunta pääsee tätä asiaa käsittelemään ja tästä lausuntoa antamaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-14T20:50:54,2019-11-14T20:52:08,Hyväksytty,1.1 2019_64_129,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla>>>Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä valiokunnassa käsittely jatkuu asiantuntijakuulemisin, ja lupaan tälle hyvän ja monipuolisen käsittelyn. Vielä uhanalaisista lajeista: Meillähän lahopuun määrä suomalaisissa metsissä lisääntyy, ja on jopa niin, että lukuisia lahopuulajeja on poistettu uhanalaisten luettelosta tai niitten uhanalaisuuden astetta on lievennetty, ja niin meillä on ihan hyvää kehitystä tässä. Haluaisin myös, että avohakkuukiellon puolustajat muistaisivat, että jatkuvalla kasvatuksella lahopuun määrä vähenee nykytutkimuksen mukaan. Toki sielläkin puolella voidaan sitten alkaa uudentyyppisiä toimia, joilla saadaan lahopuun määrää lisättyä, mutta nyt näytöt näyttävät ihan toista suuntaa. Että jos se lahopuu on tärkeä, niin siitäkin näkökulmasta kannattaa pohtia tätä avohakkuukiellon aloitetta. Mutta summa summarum: Hyvä keskustelu. On tärkeää, että metsäsektori nousee esille, ja valiokunnassa tähän sitten perehdytään vielä syvemmin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-11-14T20:52:09,2019-11-14T20:53:34,Hyväksytty,1.1 2019_64_130,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 45/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 1/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_64_131,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 45/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että olen täällä ainoa lakivaliokunnan jäsen tällä hetkellä. Totean tästä esityksestä, että tällähän on suuri merkitys Euroopan tasoisesti, kun Suomi vahvistaa osallistumistaan Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston, Eurojustin, toiminnassa. Tässä valiokunnan mietinnössä ehkä se isoin painopiste liittyi tähän uuteen tietosuoja-asetukseen, joka täällä on aivan lopussa, tietosuoja ja sen toimiminen eri maiden välillä. Kuten tiedämme, niin oikeuskäytännöt ja soveltamiset eri EU-maissa vaihtelevat aika paljon. Kun meillä on vanhoja jäsenmaita, joissa oikeuskäytännöt ovat hyvin lähellä toisiaan, ja sitten meillä on uusia, erityisesti Itä-Euroopan maita, joissa soveltaminen ja käytännöt vaihtelevat kovasti, niin ei voida lähteä siitä, että tietojenvaihto kaikkien maiden kanssa on ihan yhteneväistä, vaan on oltava erilaisia käytäntöjä tähän, ja sen takia tähän on tässä kiinnitetty huomiota. Uskomme, että Eurojustia koskevaa lainsäädäntöä tullaan vielä jatkossakin täydentämään, kunhan EU:n kaikki jäsenmaat hahmottavat nämä oikeusvaltioperiaatteet ja toimintatavat, mutta valiokunnan mielestä tämä esitys on hyvä ja suositeltava, ja valiokunnan puheenjohtaja toivoi, että sanoisin täällä, että olemme olleet tyytyväisiä tästä valmisteluprosessista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-14T19:29:09,2019-11-14T19:30:53,Hyväksytty,1.1 2019_64_132,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 45/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eurooppalainen yhteistyö on Suomelle valtavan tärkeää, ja olemme hyötyneet paljon EU-jäsenyydestä. Suomi on varmasti voittajia siinä, että ihmiset ja tavarat ja pääomat ovat saaneet Euroopassa kulkea vapaasti. Viime vuosien kehitys EU:ssa ja Euroopassa laajemminkin on ollut huolestuttavaa EU:n integraation etenemisen kannalta. Monista syistä johtuen EU-integraatiota on haastettu, ja yksi erityinen syy on tietysti rajat ylittävä rikollisuus, johon liittyy monenlaisia ilmiöitä. Onpa kyse pahimmillaan terrorismista, väkivaltarikollisuudesta, järjestäytyneestä rikollisuudesta, toisaalta inhimilliseltä kannalta kaameimpia voivat olla vaikkapa ihmiskauppaan liittyvät ilmiöt. Jotteivät nämä ilmiöt horjuta niitä eurooppalaisia perusvapauksia ja perusarvoja, jotka ovat meille niin tärkeitä ja jotka ovat niin paljon tuoneet hyvinvointia ja vaurautta eurooppalaisille, ennen kaikkea luoneet meille alueen, joka on turvannut rauhan Euroopassa kuluneiden vuosikymmenten ajan, niin on tärkeää, että myös oikeudenhoidon alalla ja erilaisten rikosten torjunnassa pysytään sillä tavoin ajan tasalla, että voidaan vastata kansalaisten perusteltuihin odotuksiin siitä, että Eurooppa on myös turvallisuuden yhteisö, turvallisuuden tuottaja käytännön kysymyksissä. Tässä mielessä on tärkeää, että Eurojust toimii tavoilla, jotka vastaavat näihin haasteisiin, ja on hyvä, että nyt on pystytty myös tätä lainsäädäntöä Suomen osalta saattamaan ajan tasalle. Lakivaliokunta on mielestäni tehnyt hyvää työtä tässä, ja valiokunnan jäsen Laukkanen, joka tunnetaan taitavaksi edustajaksi kaikin puolin, käytti myös hyvän puheenvuoron aiheesta. Uskon, että eduskunta voi hyvillä mielin nyt ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä tämän mietinnön sisällön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-14T19:30:54,2019-11-14T19:33:05,Hyväksytty,1.1 2019_64_133,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 45/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Laukkanen nosti hyvin esille sen haasteen, joka meillä on tämmöisessä eurooppalaisessa yhteistyössä, kun puhutaan oikeudellisista asioista ja rikosoikeuden alasta ja tietojenvaihdosta, ja se on se, että vaikka elämme samassa unionissa ja samojen pelisääntöjen puitteissa noin periaatteessa, niin käytännössä meillä on aika kirjava tämä EU-jäsenmaiden joukko. Silti me olemme useimmat Schengen-alueessa ja ihmiset, tavarat ja palvelut voivat liikkua vapaasti, ja silloin voi myös rikollisuus liikkua vapaasti. Mutta täytyy kyllä todeta, että kyllähän tämä haaste on paljon muutenkin kuin pelkästään tällä sektorilla, ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen kyllä haastaa koko unionin toiminnan tulevaisuudessa. Sinänsä tämä asia, joka meillä on käsittelyssä, on erittäin hyvä ja tarpeellinenkin. Meidän pitää pystyä tekemään yhteistyötä rikosoikeuden alalla, mutta laajempi haaste on se, että jos eurooppalaisen yhteisön tavallaan arvopohja lähtee liikaa eriytymään, niin se kyllä tulee sitten koko unionin toimintaa vaikeuttamaan ja jopa halvaannuttamaan sitä pahimmassa tapauksessa. Sen takia on tärkeää, että Suomi kiinnittää huomiota näihin kysymyksiin laajemminkin, niin kuin se nyt puheenjohtajakaudella on kiinnittänyt tähän oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, mutta sekin pitää tietenkin tehdä sillä tavalla, että se pystyisi parhaimmillaan rakentamaan sitä unionin yhteistä arvopohjaa, eikä niin, että siellä syntyy kovia vastakkainasetteluja. Tämä on vaikeaa, mutta omalta osaltamme meillä kyllä on tässä oltava se tavoite, että me olemme rakentamassa sitä Euroopan unionia, emme sitä hajottamassa ja viemässä ristiriitojen suuntaan. Tämä esitys on hyvä ja kannatettava, ja edustaja Laukkanen valiokunnan jäsenenä erinomaisesti avasi näitä kysymyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-14T19:33:05,2019-11-14T19:35:16,Hyväksytty,1.1 2019_64_134,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 45/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suuressa valiokunnassa aikanaan asiaa on myöskin käsitelty, ja siinä mielessä on tärkeää, että Suomi tekee tätä yhteistyötä nimenomaan näissä rikosoikeudellisissa asioissa yli rajojen, koska rikollisuuskin liikkuu yli rajojen. Usein aina keskustellaan siitä, mikä on se kansallinen lisähyöty, mitä saadaan EU:sta, ja minun mielestäni se tulee juuri silloin kun tartutaan sellaisiin ongelmiin, jotka eivät pysähdy rajalle, ja jos ajatellaan vaikka ympäristöhaasteita tai mietitään rikollisuutta, puhumattakaan sen vakavimmista muodoista — terrorismista, turvallisuusuhista — niin ne ovat aina sellaisia, että eivät ne kunnioita valtioitten rajoja. Ne menevät valtioitten rajojen yli, ja silloin myöskin meillä on oltava sellaista yhteistyötä Euroopan unionin sisällä, jolla pystytään taklaamaan sitten näitä yhteisiä haasteita. Siinä mielessä voisi sanoa, että kristillisdemokraatit ovat aina edustaneet sitä linjaa, että Euroopan unionissa tehdään itsenäisten jäsenvaltioitten yhteistyötä niissä asioissa, jotka tuottavat kansallista lisäarvoa. Me emme halua mitään ylikansallisia liittovaltiorakenteita, vaan nimenomaan ajattelemme, että keskenään erilaiset jäsenvaltiot pystyvät aina löytämään tiettyjä sellaisia minimitasoja, joissa se yhteinen hyvä rakentuu, ja tässä on yksi semmoinen esimerkki, jossa on järkevää tehdä yhteistyötä. Toinen sellainen on tietysti se, kun puhutaan unionin varojen väärinkäytösten estämisestä ja siihen, niin kuin aiemmin viitattiin, liittyy myös oikeusvaltioperiaatekeskustelu, mitä on käyty tässä Suomen puheenjohtajuuskaudella. On äärimmäisen tärkeää, että näillä yhteiseurooppalaisilla viranomaisilla pystytään tämäntyyppisiin asioihin puuttumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-14T19:35:16,2019-11-14T19:37:09,Hyväksytty,1.1 2019_64_135,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Talousarvioaloitteet lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_64_136,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jälleen on se aika vuodesta, kun kaikkien kansanedustajien henkilökohtaiset ambitiot ja alueelliset tarpeet tulevat näiden talousarvioaloitteiden kautta selkeästi ilmi täällä. Niin oppositio kuin hallitus esittävät omia talousarvioaloitteitaan tarpeellisiksi katsomiinsa kohteisiin, joten niin minäkin tässä nostan muutaman oman esitykseni täältä. Erityisesti haluaisin nyt puhua tässä talousarvioaloitteesta 167, joka kulkee näin: ”Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä vähävaraisten ruoka-apua jakavien järjestöjen toimintaan.” Suomessa on edelleen hyvin mittava leipäjonoja järjestävien yhdistysten määrä. Arviolta noin 400 yhdistystä viikoittain suorittaa tehtävää, jossa he keräävät alueen kaupoista hävikkiruokaa, hävikkitarvikkeita ja jakavat sitten niitä ihmisille, jotka niitä tarvitsevat. Tämä ryhmä yhdistyksiä ja toimijoita on sellainen ryhmä, joka ei saa valtionhallinnossa avustusta miltään momentilta. Nämä STEAn rahat, jotka tulevat näistä Veikkauksen pelivaroista, ‑voitoista, jaetaan projekteihin ja erilaisiin hankkeisiin, mutta niitä ei voi STEAn sääntöjen puitteissa jakaa vähävaraisia auttaville yhdistyksille itse tähän auttamistyötoimintaan. Myöskään Mavin rahoja ei voi käyttää, koska ne on taas tarkoitettu leipäkassien sisällön hankkimiseen. Eli tällaista niin sanottua jakorahaa nämä yhdistykset eivät saa mistään. Muutamien vuosien aikana, viime kaudella kaksi kertaa, niin sanotuista joululahjarahoista on reilu miljoona myönnetty tähän auttamistyöhön, mistä minusta kaikki kansanedustajat voivat itseänsä onnitella. Olisi kuitenkin syytä, että tämä määräraha jollakin tavalla saataisiin joko sosiaali‑ ja terveysministeriön hallinnon alalle omana osanaan tai sitten STEAn sääntöjä voitaisiin muuttaa sillä tavalla, että sinne tulisi oma kohta, josta nämä yhdistykset voisivat tätä toiminta-avustusta hakea. Tällä hetkellä näistä niin sanotuista joulurahoista, joita eduskunta viime vuonna myönsi tälle vuodelle, euroakaan ei tähän päivään mennessä ole vielä jaettu — 1 200 000, kaikki on jakamatta. Nyt uusimman tiedon mukaan sosiaali‑ ja terveysministeriöstä on saatu sellainen, että joulukuussa saataisiin osa tästä rahasta ja sitten ensi vuoden puolella osa, ja tämä on kyllä täysin eduskunnan tahdon vastaista. Olen käynyt asiasta ministeri Kiurun kanssa rakentavaa keskustelua, ja yritämme parhaillaan selvittää, miten on mahdollista, että kun jo maaliskuussa on jätetty nämä hakemukset, niin ei saada kahdeksaan kuukauteen näitä rahoja hallinnollisesti hoidettua ja jaettua. Arvoisa puhemies! Täällä on myös talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien ja yhteisöjen rakennusten korjaus‑ ja täydennysinvestointeihin, miljoona euroa. Sitten täällä on talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, 10 miljoonaa euroa. — Kaikki siis vastaavat meidän vaihtoehtobudjettimme sisältöä. — Sitten vielä minun osaltani on tämä määrärahan lisääminen väyläverkon kehittämiseen, 100 miljoonaa euroa. Näille ruoka-apua järjestäville yhdistyksille esitys on 1,5 miljoonaa. Viimeisenä on sitten energia-avustuksen palauttamiseksi pientalojen energiaremontteihin 3 miljoonaa euroa. Kun meillä on nyt energia-avustukset lähinnä kerrostaloasumiseen mutta ei pientalojen remonttiapuun, niin tämä asia olisi syytä korjata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-14T19:37:48,2019-11-14T19:42:48,Hyväksytty,1.1 2019_64_137,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Laukkanen edellä avasi puheenvuoronsa ja sanoi, että täällä todellakin yleensä aina esitellään niitä talousarvioaloitteita, joissa ollaan tekemässä omia lisäyksiä valtion talousarvioon. Itse asiassa tässä oma talousarvioaloitteeni, ensimmäinen, on sellainen, jossa esitetään vähennystä valtion talousarvioon, ja tämä vähennys koskee valtiosihteereitten erityisavustajien palkkaukseen tuolla keltaisessa kirjassa olevaa lisäystä. Siitä me haluamme vähentää 5 miljoonaa euroa, koska tämä hallituksen tapa, millä tässä hallituskauden alussa lähdettiin lisäämään ministereitä, heidän valtiosihteereitään ja erityisavustajiaan ja heidän palkkaustaan, ei ole meidän mielestämme oikein. Voisi sanoa, että kyseessä on tietynlainen piilopuoluetuki siinä mielessä, että puoluetukeahan jaetaan kansanedustajien paikkojen mukaisesti, mutta silloin, jos lähdetään sieltä omasta puoluetoimistosta siirtämään tällaisiin hyvin korkeapalkkaisiin virkoihin ihmisiä ja sitä kautta saadaan sitten rahoitusta — ja tiedetään joistakin puolueista, että tilalle ei ole palkattu sinne puoluetoimistoon henkilöitä, elikkä tietyllä tavalla on kierrätetty omaa henkilöstöä sinne ministeriöitten palkkalistoille — niin onhan tässä silloin kyse piilopuoluetuesta, ja tällaista käytäntöä me emme halua, että Suomessa ollaan edistämässä. No, sitten nämä muut talousarvioaloitteet ovat perinteisempiä korotusaloitteita, elikkä henkilökohtainen aloitteeni liittyy ViaDia ry:hyn: vankien ja vapautuneitten vankien yhteiskuntaan sopeutumista tukevaan työhön 150 000 euroa. Se on varsin pieni summa, mutta tämäntyyppinen yhdistys pystyy saamaan sillä isoja aikaiseksi, ja tämä ViaDian työ, mitä esimerkiksi tuolla Tampereen seudulla tehdään nimenomaan näitten vankiloista vapautuneitten auttamiseksi yhteiskuntaan, tulee moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle, kun saadaan katkaistua vankilakierre ja rikoskierre, ja siinä mielessä tällaiset pienetkin rahasummat voivat poikia sitten sinne valtion kassaan moninkertaisesti. Talousarvioaloite 40/2019 liittyy siihen, että me KD:n vaihtoehtobudjetissa haluamme perheellisille opiskelijoille huoltajakorotusta olla lisäämässä. Hallitus esittää siihen 25:tä euroa lisää, elikkä silloin tämä huoltajakorotus olisi 100 euroa kuukaudessa, ja KD esittää, että tämä huoltajakorotus olisi 150 euroa kuukaudessa. Erityisesti perheellisten opiskelijoitten kohdalla tämä toimeentulo on varmasti aina niukempaa, kun niitä ruokittavia suita on useampia, ja sen tähden haluaisimme tukea tuossa vaiheessa olevia perheitä, ja jos mietitään näitä syntyvyyslukuja, niin olisi myöskin sitäkin kautta tärkeää saada heille tukea. Talousarvioaloite 41/2019 liittyy maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, ja erityisesti haluaisimme sinne 3 miljoonaa euroa varmistamaan näitten neuvontapalveluitten jatkuvuuden. Hallitus esittää 1,8 miljoonan leikkausta tuolle momentille, ja meidän mielestämme näin suuri leikkaus todellakin vaarantaa näiden neuvontapalveluiden tulevaisuuden, ja siksi me haluaisimme kyllä sen palauttaa. Sitten talousarvioaloite 42/2019 liittyy 4H:n toimintaan, ja siellä myöskin tämä aloite johtuu siitä, että hallitus on esittämässä sinne leikkausta, elikkä tuon 600 000 euroa, minkä hallitus aikoo leikata, kristillisdemokraatit haluavat palauttaa. 4H-toimintahan on tänä päivänä paljolti sitä, että nuorten yrittäjyyttä tuetaan. Monella saattaa olla mielikuva, että se liittyy pelkästään maaseutuelinkeinoihin — ei laisinkaan, vaan todellakin tänä päivänä 4H-toiminnan kautta monet nuoret saavat sen ensimmäisen kesätyöpaikkansa ja monien nuorten yritystoiminta lähtee liikenteeseen 4H:n kautta. Viime kesänä kesätyöstä maksettiin 4H-toiminnan kautta palkkoja nuorille 4,5 miljoonan euron edestä, joten se on valtavan iso ja merkityksellinen summa ei pelkästään kansantalouden kannalta, vaan nimenomaan ne nuoret saavat sen kokemuksen ensimmäisestä työpaikasta ja pääsevät myöskin sitten yritystoimintaan kiinni. Sitten näitä yhteisaloitteita: alueellisia yhteisaloitteita meiltä löytyy Savo-Karjalan kansanedustajilta, ja ensimmäisenä allekirjoittajana olen tuossa talousarvioaloitteessa 43/2019, joka liittyy valtatie 5:n välin parantamiseen Siilinjärvi—Iisalmi-kohdalla, 20 miljoonaa euroa. Tuo valtatie 5:hän lähtee Helsingistä sinne Sodankylään saakka ja on yksi näitä Suomen valtaväyliä, ja erityisesti tuolla kohtaa puhutaan myöskin Suomen kansantalouden kannalta tärkeästä pätkästä, elikkä siellähän on tosiaankin, voisi sanoa, Suomen vientiteollisuuden helmiä. Siellä kulkee Ponssen metsäkoneita ja Normetin tuotteita, siellä kulkee Valion ja myöskin Genelecin tuotteita, eli yläsavolaisten vientifirmojen kansantalouden kannalta tärkeät miljoonat kulkevat tuolla tienpätkällä, ja se on kyllä, voisi sanoa, tähän liikennemäärään ja liikennevolyymiin mutta myöskin sitten sen rahdin tonnimäärään nähden kestämättömässä kunnossa, ja sen tähden tuolle tielle tarvittaisiin kipeästi parannusta. Sitten vielä talousarvioaloite 45/2019: siellä KD:n vaihtoehtobudjettiin sisältyy, että me haluaisimme olla palauttamassa varusmiesten kotiuttamisrahan, joka vuonna 93 säästötoimenpiteenä silloin aikanaan leikattiin pois. Sehän tarkoittaa noin 1,5 euroa per palveluspäivä, ja siinä tulisi myös säästöä sitä kautta, että nuorten, jotka tuolta varusmiespalveluksesta kotiutuvat, ei tarvitsisi hakeutua toimeentulotuelle, vaan heillä olisi tämä kotiutumisraha, keskimäärin nelisensataa euroa, sitten käytössään. Viimeisenä talousarvioaloitteena omalta kohdaltani 46/2019 liittyy sitten tähän lääkekorvausjärjestelmän kehittämiseen, ja siihen kristillisdemokraatit osoittaisivat 50 miljoonaa euroa, jotta näitä maksukattoja saataisiin alennettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-14T19:42:56,2019-11-14T19:50:06,Hyväksytty,1.1 2019_64_138,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota muutamiin erityisen onnistuneisiin aloitteisiin. Täällä erityisesti edustaja Timo Heinosella on näitä kolmekin kappaletta. Talousarvioaloitemäärärahan lisäämisestä Savukosken opastuskeskus Korvatunturin toiminnan turvaamiseen on varmasti perusteltu alueen kasvavan luontomatkailupotentiaalin vuoksi. On hyvä muistaa, että kun sieltä nuo Metsähallituksen isot tulot valtiolle tulevat, niin on myös kohtuullista, että valtio tulee sinnepäin vastaan ja mahdollistaa alueen kehittymisen myös esimerkiksi juuri kasvavan matkailutoiminnan kautta. Lisäksi edustaja Timo Heinosella on mainio talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä Simojoen suiston ruoppaamiseen, talousarvioaloite numero 66 — tuo edellinen oli 64. Tämä Simojoen suiston ruoppaaminen on sillä tavalla valtavan tärkeä asia, että Simojoki on toinen vapaana virtaava vaelluskalajokemme, ja suisto on käynyt kovin matalaksi osittain tietysti tämän humusaineksen vuoksi, jota joki kuljettaa sinne suistoalueille, mutta myös alueilla tapahtuvan maan nousun vuoksi, ja tässä mielessä lohikannan turvaamiseksi ja vaeltavien kalojen kantojen turvaamiseksi kuin sitten virkistyskäytön kannalta olisi tärkeää, että tämä ruoppaaminen toteutuisi. Lisäksi vielä Heinosen talousarvioaloite 67: määrärahan lisääminen perinnerakentamishankkeiden tukemiseen. Näen niin, että kun tosiaan nyt tulevana talousarviovuonna tulee 75 vuotta kuluneeksi siitä, kun Lapin väestö palasi sinne pahoin tuhoutuneelle kotiseudulleen, monin paikoin ei ollut kiveä kiven päällä, ei yhtään asumakelpoista rakennusta, niin niiden harvojen rakennusten osalta, jotka ovat sodalta säilyneet tai jotka rakennettiin vanhoilla menetelmillä välittömästi siinä jälleenrakennuskauden alussa, on valtavan tärkeää, että rakennusperinne ja korjausrakentamisen osaaminen säilyy, ja tässä mielessä tämä on enemmän kuin perusteltu ja hieno aloite juuri tässä 75-vuotismerkkivuoden kynnyksellä. Lisäksi erittäin nopeasti haluan vielä, puhemies, kiinnittää huomiota näihin kahteen muuhun aloitteeseen. Talousarvioaloite 105, edustaja Juuson tärkeä aloite valtatie 4:n peruskorjauksen osalta, ja lisäksi edustaja Ojala-Niemelän talousarvioaloite 220, määrärahan lisääminen Enontekiön lentokentän kunnostamiseen, ovat sellaisia, jotka varmasti palvelevat isänmaata, mikäli näihin valtiovarainvaliokunta sitten heltyy ja eduskunnan suuri sali näistä päättää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-14T19:50:09,2019-11-14T19:53:11,Hyväksytty,1.1 2019_64_139,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt 14 omaa aloitetta, ja lisäksi perussuomalaisten ryhmä on tehnyt ryhmäaloitteita jonkin verran. Nämä ryhmäaloitteet liittyvät tietysti meidän vaihtoehtobudjettiimme. Omista aloitteistani haluan nostaa esille vain yhden, talousarvioaloitteen numero 118 määrärahan lisäämisestä kristittyjen vainojen vastaiseen työhön. Me täällä Suomessa, kun tunnustamme kristillistä uskoa, saamme nauttia aika turvallisesta elämästä. Meillä ei ole sen suhteen vainoja eikä suuria vaikeuksia. Tietysti, jos uskonsa tunnustaa, niin pilkkaa ja jotakin tällaista puhetta saattaa tulla, mutta ei mitään sellaista, mikä on yleistä monissa maailman maissa. Maailmassa lasketaan olevan noin 2,5 miljardia kristittyä ja näistä yli 215 miljoonaa kärsii vakavaa, hyvin vakavaa tai äärimmäistä vainoa World Watch List 2018:n mukaan. Listalla on 50 maata, ja näissä elää yhteensä noin 650 miljoonaa kristittyä, joista joka kolmas kokee vähintään vakava-asteista vainoa vakaumuksensa vuoksi. Tämän listan mukaan vuonna 2018 surmattiin 3 066 kristittyä uskonsa vuoksi, edellisenä vuonna 1 207. Vainon vakavuus on kasvanut tasaisesti radikaali-islamin lisääntymisen johdosta ja muistakin syistä. Meillä Suomessa toimii joitakin järjestöjä, jotka pitävät tätä asiaa esillä ja tekevät myös ihan työtä näiden vainottujen kristittyjen aseman parantamiseksi. Tällaisia ovat muun muassa Open Doors Finland ry ja Marttyyrien Ääni ry, ja olen tässä aloitteessa esittänyt, että näille järjestöille myönnettäisiin 200 000 euron toiminta-avustus ensi vuonna. Hämmästelen sitä, että vaikka Suomi ehkä, niin kuin sanotaan, elää jälkikristillistä aikaa — sekin monella tavalla pitää paikkansa ja viime aikojen tapahtumat sitä vielä tietyllä tavalla vahvistavat — niin meillä kuitenkin kristinuskon merkitys on keskeinen ja suuri. Mutta kristittyjen vainoista maailmalla ei puhuta, vaikka se on suurin väestöryhmä, joka kärsii ankarista vainoista tänä päivänä. Vetoan samalla tässä ulkoministeri Haavistoon, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikkoon ja meihin kaikkiin, että tähän vakavaan asiaan puutumme yhtä lailla kuin moniin muihinkin vainojen aiheuttamiin ongelmiin tässä maailmassa. Tämä on mielestäni niin vakava asia, että on paikallaan myös tällaisen pienen määrärahallisen tuen osoittaminen sille työlle, jota nuo järjestöt tekevät tiedon lisäämiseksi ja tämän epäkohdan ja kauhistuttavan toiminnan saamiseksi kitkettyä mahdollisimman vähäiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-14T19:53:15,2019-11-14T19:57:15,Hyväksytty,1.1 2019_64_140,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt talousarvioaloitteen sotaorpojen kuntouttavien palvelujen mallintamiseen ja käynnistämiseen. Sotaorvothan ovat väestöryhmä, joka on kärsinyt raskaasti talvi‑, jatko‑ ja Lapin sodan menetyksistä. Edellä mainituissa sodissa orvoiksi jäi 55 000—60 000 lasta. Osa lapsista menetti molemmat vanhempansa, kuten oma äitini. Tällä hetkellä elossa olevista sotaorvoista ei ole tarkkaa lukumäärää, mutta arviolta heitä on noin 20 000—25 000. Kaatuneitten Omaisten Liiton ylläpitämässä sotaorporekisterissä on rekisteröityjä sotaorpoja noin 16 000. Sotaorpojen keski-ikä on nyt noin 80 vuotta. Toimintakyvyn ylläpitämisen ja parantamisen tukeminen on perusteltua, ja kuntouttavien palvelujen tarve on ilmeinen. Kaatuneitten Omaisten Liitto on arvioinut, että heikoimmassa asemassa olevia sotaorpoja, jotka ovat kiireellisen kuntoutuksen tarpeessa, on noin 10—20 prosenttia sotaorpojen kokonaismäärästä. Lainsäädännön oli aikoinaan tarkoitus turvata sotaorvoille koulutus. Sotaorpoja koulutettiin pääasiassa niille aloille, joita hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen tarvittiin. Usealla sotaorvolla ei kuitenkaan ollut realistisia mahdollisuuksia koulunkäyntiin; ei ollut varaa, ja kotona tarvittiin työvoimaa tai oli lähdettävä heti kansakoulun jälkeen ansiotyöhön hankkimaan perheelle toimeentuloa. Lapsena alkanut kova työnteko ja palkkatyö fyysisesti raskailla aloilla on johtanut monella varhaiseen osatyökyvyttömyyteen tai jopa täydelliseen työkyvyttömyyteen, ja siitä taas on seurannut hyvin pienet eläkkeet. Kuntoutuksen tarvetta lisää elinikäinen henkinen kuormitus vanhemman tai jopa molempien vanhempien menettämisestä johtuen. Edellä olevista syistä me allekirjoittaneet oman aloitteeni mukaisesti ehdotamme, että eduskunta lisäisi 4 miljoonaa euroa momentille 33.30.60 sotaorpojen kuntouttavien palvelujen mallintamiseen ja näiden palvelujen käynnistämiseen. Miksi halusin mainita tämän momentin, niin haluan korostaa, että tämä on Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen momentti, jota voi todella käyttää palvelujen mallintamiseen tilanteessa, jossa tarvitaan uudenlaisia malleja. Tässähän on tarkoitus nimenomaan, että tarpeenmukaista kuntoutusta. Ei pelkästään sillä, että on sotaorpo, vaan sillä, että todella tarvitsee sitä, ja voin sanoa, että näistä kyllä kaikki tarvitsevat jonkinlaista kuntoutusta, mutta erityisesti nämä 10—20 prosenttia, joiden on arvioitu tarvitsevan nopeasti kuntoutusta. Tämä ei ole aivan ensimmäinen kerta, kun sodan kärsimyksiä kohdanneitten kohdalla on lisätty kuntoutuksia. En tarkoita nyt veteraaneja tai invalideja, vaan esimerkiksi partisaanien uhreille tehtiin aikoinansa lakisääteinen kuntoutusmahdollisuus, silloin ensimmäisellä kaudella, kun olen täällä talossa ollut. Siinä mielessä tämä ei todellakaan ole mikään uusi asia. Tätä on monta vuotta yritetty, ja nyt toivoisin, että saataisiin jonkinlainen summa eduskunnasta, jotta saataisiin mallinnettua nimenomaan sotaorvoille sopiva kuntoutus, koska tässähän tarvitaan nimenomaan sitä henkisen puolen kuntoutusta myöskin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-14T19:57:20,2019-11-14T20:01:30,Hyväksytty,1.1 2019_64_141,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä kuulleet monta hienoa puheenvuoroa sinänsä erittäin hyvistä talousarvioaloitteista. Jos olisin kyyninen, toteaisin, että varmin keino saada eduskunnalta negatiivinen päätös johonkin asiaan on tehdä siitä talousarvioaloite — niin harva niistä menee läpi. Mutta asiahan ei tietenkään ihan näin lohduton ole, sillä talousarvioaloitteilla on oma tärkeä merkityksensä. Usein ne liittyvät myös oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettiin, joka on erittäin tärkeä väline keskustelun herättämiseksi ja erilaisten vaihtoehtojen esiintuomiseksi täällä eduskunnassa. Mutta järjestelmä toimii niin, että hallitus tuo talousarvioesityksen — joka on täällä keltaisena kirjana meidän pöydillämme, useimpien kohdalla edelleen — ja hallituspuolueet tukevat sitä ja pyrkivät vaikuttamaan sen sisältöön, ja sitten oppositiopuolueet tekevät niitä talousar-vioaloitteita. Sen takia yhtään minunkaan aloitetta ei ole nytten täällä jätetty sisälle. Otan kuitenkin tässä yhden asian esille, kun edustaja Essayah piti puheenvuoron, jossa hän kertoi omasta aloitteestaan, joka liittyy siihen, että esitetään vähennettäväksi valtiosihteerien ja ministereiden erityisavustajien määrärahasta 5 miljoonaa euroa. Haluan nostaa tämän esille sen takia, että minulla on kokemusta hallituspuolueen kansanedustajana viime vaalikaudelta, jolloin vähennettiin merkittävästi erityisavustajien ja valtiosihteereiden määrää edelliseltä vaalikaudelta, ja nyt ollaan palaamassa tavallaan siihen, ei viime kauden vaan sitä edeltävän kauden tasoon. Oma kokemukseni on se — kun olen hyvin läheltä seurannut ministereiden tehtävää ja sitä valtavaa työtaakkaa ja asioiden kirjoa, jota eivät tuo pelkästään kotimaan asiat, vaan Euroopan unioniin liittyvät asiat ja tälläkin hetkellä tietenkin erityisesti EU-puheenjohtajuus — että se työn määrä on kyllä valtava. Siksi itse näkisin, että on todella tärkeää — vaikka houkutus olisikin sanoa, että eivät ne ministerit avustajia tarvitse — että siellä on riittävä määrä avustajia niin, että se työ sujuu jouhevasti. Se palvelee koko isänmaata, että pystytään tekemään tehokkaasti työtä, organisoimaan se hyvin, ja sen takia halusin tästä vain sanoa, että vaikka itse en siinä tehtävässä ole toiminut, niin sivusta katsoen haluan korostaa, että on tärkeää, että on riittävät voimavarat esikunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-14T20:01:31,2019-11-14T20:04:29,Hyväksytty,1.1 2019_64_142,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä olisin nostanut edustaja Sari Tanuksen tekemiä aloitteita, kun hän on sairauslomalla: Talousarvioon esitämme mielenterveystyöhön 10:tä miljoonaa euroa. Tanus toivoo myös erityisesti, että käynnistettäisiin sisäilmapoliklinikkoja, ja niiden perustamiseen yliopistollisiin keskussairaaloihin hän esittää 10:tä miljoonaa euroa. Me kaikki tiedämme, että sisäilmasairaudet ja niiden lisääntyminen ovat epidemian tasoon kasvamassa. Valitettavasti tälle ei ole sairausluokitusta, eli jotka siihen sairastuvat, eivät saa Kela-korvauksia, eivät pääse näiden lääkitysten osalta Kelan korvausten piiriin. Tämä on asia, joka pitäisi pikaisesti hoitaa. Sitten kuntien lukioiden tukemiseen esitetään kolmea miljoonaa lisää ja nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön muutamaa miljoonaa. KD:n vaihtoehtobudjetissa on myös lapsilisän tason korottaminen enemmän kuin mitä hallitus korottaa. Siihen esitämme 100:aa miljoonaa. Sitten vielä esitys, joka tuntui olevan monella ryhmällä sama, eli keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen palauttaminen. Se jostain syystä poistettiin viime kaudella, säästösyistä varmaan, mutta se olisi syytä palauttaa, koska se aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin mitä tällä on nyt saavutettu säästöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-14T20:04:29,2019-11-14T20:06:16,Hyväksytty,1.1 2019_64_143,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalle osoitetaan ensi vuoden valtion talousarvioehdotuksessa määrärahaa jopa 3,2 miljardia euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan yli 765 miljoonaa euroa, ja julkisen talouden suunnitelmassa puolustusmenot kasvavat ensi vuoden 3,2 miljardista eurosta 5 miljardiin euroon vuonna 23. Merivoimien alushankinnan laskuun tuli hiljattain lisäystä 100 miljoonaa euroa. Laivuehankkeen hinta on tällä hetkellä 1,3 miljardia. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 1.10. HX-hankkeen kustannukseksi aiemman 7—10 miljardin euron hintahaarukan sijaan nyt 10 miljardia euroa. Puolustushallinnon määrärahojen taso talousarvioehdotuksessa ja tason korotus julkisen talouden suunnitelmassa ovat historiallisen suuria. Määrärahoja osoitetaan muun muassa Suomen puolustuksen kannalta tarpeettomaan ilmasta maahan ‑kyvyn rakentamiseen osana ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaa. Hallitusohjelmassa on mainittu Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen täysimääräisesti. Kuitenkaan vaihtoehtoja 64 monitoimihävittäjän hankinnalle ei ole riittävästi arvioitu, muun muassa voimakkaasti muuttuvia tulevaisuuden sodankäynnin uhkia vasten. Viittaan tässä esimerkiksi miehittämättömien lennokkien lisääntyvään käyttöön — nyt jo ovat käytössä ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Eduskunnan talousvaliokunta on talousarviolausunnossaan todennut, että näistä suurista uudishankinnoista johtuvat kasvavat puolustusmenot ovat osaltaan julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan taustalla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Olenkin tehnyt talousarvioaloitteen, jossa ehdotetaan puolustusmenojen vähentämistä 220 miljoonalla eurolla. On tiedossa, että puolustusmateriaalihankintoihin budjetoidut rahat eivät aina tule läheskään käytettyä, eli tuolla olisi siinäkin mielessä vähentämisvaraa. Nämä säästyvät varat voitaisiin sitten käyttää sosiaaliturvaan ja koulutukseen, infrainvestointeihin, kaikkeen sellaiseen, mikä todellisuudessa tuottaa hyvää kansantalouteen ja hyvinvointia kansalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-11-14T20:06:17,2019-11-14T20:08:59,Hyväksytty,1.1 2019_64_144,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuolla äsken kuuntelin edustaja Lohen puheenvuoroa ja tulin vähän surulliseksi siinä mielessä, että se kyllä vei vähän pohjan pois tältä, kun te sanoitte — minä tiedän kyllä, mitä te tarkoititte sillä — ettei ainakaan sitä aloitetta sitten viedä. Kyllä minä kuitenkin luotan siihen tässä talossa. Kaikkina näinä vuosina myös valtiovarainvaliokunta on ollut sellainen valiokunta, että siellä on aina ollut sekä hallitus‑ että oppositiopuolueiden edustajia ja sieltä on aina löytynyt myös opposition ehdotuksille sijaa. Monissa talousarvioaloitteissahan on tilanne se, minkä oikein hyvin ymmärtää, että hallituspuolueen edustaja ei voi nimeänsä sinne alle laittaa, mutta koska hän on mielellänsä tukemassa sitä, niin sitten ollaan yhdessä viemässä sitä siellä. Elikkä olin vähän hämmästynyt tuosta puheenvuorostanne, että se on sitten heti tuhoon tuomittu, jos täällä tekee ehdotuksen. Minä en ainakaan itse ikinä ajatellut sillä tavalla, kun olin hallituspuolueen edustaja, enkä toivo teidänkään ajattelevan. Mutta talousarvioaloite, jonka olemme edustaja Kivisaaren kanssa tehneet ja jota olemme myöskin tukemassa, ja tässä on mukana myöskin muita kansanedustajia, on Seinäjoen asemasta. Haluamme muistuttaa, että Seinäjoen asema on yksi Suomen vilkasliikenteisimmistä asemista. Aseman matkustajamäärä vuonna 2018 oli 1 120 000 matkustajaa, ja vuoden 2019 aikana matkustajamäärä on kasvanut peräti 11,3 prosenttia. Seinäjoen asemaseudun 18 hehtaarin alue on keskeinen kehittämiskohde Seinäjoella tulevalla vuosikymmenellä, ja Seinäjoen asemanseudun kehittäminen palvelee myös valtakunnallista liikennejärjestelmän kehittämistä osana Suomen pääradan perusparannusta. Valtiolla ja sen yhtiöillä on merkittävä rooli Seinäjoen asemanseudun uudistamisessa. Aseman alueella on rakennettava radan alikulku, alueen liityntäpysäköintiä tulee kehittää, raideliikenteen tietoliikenneverkkoja ja turvalaitteita on uusittava ja ratapiha-aluetta on suunniteltava vastaamaan lisääntyvän liikenteen tarpeita. Valtion osavastuulla olevien toimenpiteiden toteuttaminen tulee edellyttämään rahoituksen osoittamista Seinäjoen aseman seudun kehittämiseen. Totta kai Seinäjoen kaupunki on mukana tässä, mutta totta kai tässä on myös sellaisia elementtejä, joita tämä alue tarvitsee, eli valtiolta on tultava sitä tukea. Liikenteen kasvu on ollut odotettuakin voimakkaampaa, ja Seinäjoen kaupungin nopea kasvu edellyttää Seinäjoen aseman seudun hyödyntämistä monipuolisesti. Siitä syystä haluamme tällä aloitteella muistuttaa siitä, että eduskunta lisäisi 25 miljoonaa euroa momentille 31.10.77 valtion osavastuulla olevien toimenpiteiden käynnistämiseen Seinäjoen asemanseudun kehittämiseksi. Ymmärrämme erittäin hyvin, että taloudellinen tilanne ei ole helppo tässä vaiheessa, mutta jos saataisiin tätä edes liikkeelle ja sellainen tahdonilmaus siitä, että tämä on yksi tärkeä osa myöskin päärataa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-14T20:08:59,2019-11-14T20:12:35,Hyväksytty,1.1 2019_64_145,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan vielä esille muutaman jättämäni talousarvioaloitteen. Olen jättänyt aloitteen valtatie 8:n parantamisesta välillä Turku—Pori. Valtatie 8:han on merkittävä väylä Turusta Poriin. Tällä välillä ei ratayhteyttä ole, mutta siihen sijoittuu kuitenkin paljon teollisuutta. Etenkin Uudenkaupungin autotehtaan viime vuosien kasvu on lisännyt tarvetta toimiville liikenneyhteyksille Turun suunnasta ja aina Salosta saakka Uuteenkaupunkiin. Aloitteellani esitän, että valtatie 8:aa parannettaisiin välillä Nousiainen—Laitila. Tällä hetkellähän tie on nelikaistainen Turusta Nousiaisiin, mutta siitä eteenpäin tarvitaan edelleen parannuksia toisaalta teollisuuden vaatimien kuljetusten vuoksi mutta ennen kaikkea myöskin työntekijöiden työmatkaliikenteen helpottamiseksi. — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-11-14T20:12:36,2019-11-14T20:13:54,Hyväksytty,1.1 2019_64_146,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta ei tule väärää ymmärrystä, niin haluan toistaa sen ajatukseni, minkä tuossa edellisessä puheenvuorossani totesin, eli sanoin, että täällä on käytetty monta erinomaista puheenvuoroa hyvistä aloitteista ja sitten totesin, että jos olisin kyyninen, voisin todeta, että varmin tapa saada eduskunnalta negatiivinen päätös asiaan on tehdä siitä talousarvioaloite. Ja tämähän lähtee siitä, kun katsoo, että kuinka moni niistä menee läpi sitten joulukuun äänestyksessä. Jatkoin, että näinhän asia ei kuitenkaan ole, vaan näillä on todella tärkeä rooli, ja sieltä löytyy silloin tällöin myös niitä, joissa sitten valtiovarainvaliokunta, jossa nyt itsekin saan toimia, pystyy yhtymään ja todella yli oppositio—hallitus-rajojenkin kannattamaan ja tukemaan niitä, ja ne menevät maaliin. Mutta tosiasiahan on, että aika harva niistä johtaa sitten lopulta äänestyksessä myönteiseen tulokseen, mutta se ei niitten arvoa vähennä ollenkaan, ja haluan sen todella vielä toistaa, että ei missään tapauksessa. Kuten sanoin siinä edellisessäkin puheenvuorossa, niin useat niistä liittyvät myös opposition vaihtoehtobudjetteihin, joilla on erittäin tärkeä rooli poliittisen keskustelun yhtenä virittäjänä ja politiikan vaihtoehtojen esiintuojina paitsi täällä eduskuntasalissa myös sitä kautta julkisuudessa ja tärkeänä keskustelun herättäjänä. Ensi viikolla meillä on se aika, jolloin nämä vaihtoehtobudjetit käsitellään eduskunnassa, ja minusta se on valtavan tärkeä ja arvokas väline keskusteluun talouspolitiikasta, ja se on minusta suorastaan demokratian toteutumisen edellytys, että näin on. Ja siinä mielessä, kun katsoo sitä äänestystulosta, näistä tulee tavallaan vähän väärä kuva tästä kokonaisuudesta, että niillä ei ole mitään merkitystä, mutta kyllä niillä on. Onpa niinkin, että talousarvioaloitteessa on monesti nostettu esiin joku tärkeä asia, joka ei ehkä sillä kertaa ole mennyt läpi, mutta sitten hallitus tuo vastaavansisältöisen asian vaikkapa seuraavassa budjetissa. Kun kuuntelee näitä aloitteita, joista täällä on käytetty puheenvuoroja, niin kyllähän ne kaikki ovat sentyyppisiä, että niitä olisi todella helppo tukea, vaikkapa tämä sotaorpojen asia, joka nostettiin esille. Erittäin läheinen ja tärkeä asia, ja kyllä siihen aloitteen henkeen on todella helppo yhtyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-14T20:13:54,2019-11-14T20:16:25,Hyväksytty,1.1 2019_64_147,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Risikko nosti toden totta tärkeän asian esille puhuessaan ansiokkaasti ja hyvillä perusteilla Seinäjoen asemanseudun kehittämisen puolesta, ja itsekin kovin mieluusti näkisin, että tällainen tahdonilmaus sen kehittämiseksi, lähtisi käyntiin. Pelkästään Tampere—Seinäjoki-välillä liikennöi 2,7 miljoonaa matkustajaa vuodessa, ja asemaseudut ovat erittäin tärkeitä maakunnallisia kehityskohteita ja koskettavat lukuista ihmisjoukkoa. Näistä talousarvioaloitteista nostaisin myöskin yhden tiehankkeen esille. Valtatie 19 välillä Seinäjoki—Lapua on ajat sitten menettänyt kantokykynsä kovan liikenteen ja liikennöinnin puristuksessa. Tämän tien varressa on muun muassa Atrian pääkonttori, jossa on tuhansia työntekijöitä, ja jo liikenneturvallisuuden näkökulmasta, huoltovarmuuden näkökulmasta ja monista muistakin perusteluista johtuen myöskin valtatie 19 on erittäin tärkeä talousarvioaloitteen kohde.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-14T20:16:26,2019-11-14T20:17:59,Hyväksytty,1.1 2019_64_148,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän eduskunnassa olevaan valtion talousarvioesitykseen sisältyy niin sanottujen perusturvaetuuksien korotus, muun muassa työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus 20 eurolla kuukaudessa. Se on hyvä esitys se. Mutta toimeentulotuen perusosaa hallitus ei vastaavasti korota, joten perusturvaetuuksien korotukset leikkautuvat toimeentulotukilaskelmassa pois. Toimeentulotukiasiakkaat eivät siis hyödy tästä perusturvaetuuksien korottamisesta. Kulutus- ja polttoaineverojen kiristykset päinvastoin ehkä heikentävät heidän taloudellista tilannettaan. Vuonna 18 toimeentulotukea sai yli 400 000 henkilöä ja lähes 300 000 kotitaloutta. Toimeentulotuen ostovoima on heikentynyt noin 40 prosenttia reilun 20 vuoden aikana. Olenkin tehnyt talousarvioaloitteen, jolla eduskunta lisäisi 20 miljoonaa euroa perustoimeentulotuen tasokorotukseen siten, että myös toimeentulotuen saajat voisivat hyötyä tästä perusturva-etuuksien korotuksesta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-11-14T20:17:59,2019-11-14T20:19:19,Hyväksytty,1.1 2019_64_149,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä totean, että aivan kuten edustaja Kivisaari täällä totesi, olemme mukana näissä meidän Vaasan vaalipiirin kansanedustajien aloitteissa. Tässä tulikin eräs jo esille, tämä Lapua—Seinäjoki-tien parantaminen. Haluan nostaa myöskin Seinäjoki—Kaskinen-välillä olevan Suupohjan radan. Aikoinansa liikenneministerinä tein sen päätöksen, että se pidetään kunnossa, siitä syystä että elinkeinoelämä tarvitsee sitä rataa. Pidetään se sillä tavalla kunnossa, vaikkei ole varaa sitä nyt kehittää, että sitä voi liikennöidä, ja toivoisimme, että siihen saataisiin rahaa. Täällä on myöskin sitten Evijärvi—Kaustinen, täällä on Lapuan ohituskaista, sitten on Kokkolan raideliikenne, joka on osa päärataa, Seinäjoen lentoasema on yksi sellainen meidän toivomuksemme kehittämisestä, myöskin kantatie 68 Pietarsaaressa, Kauhajoki—Isojoki-tie, myöskin Korpijärvi—Kinnula, Jalasjärven liittymä, valtatie 19 ja valtatie kolmonen ja sitten myöskin Kuortane—Alajärvi. Tässä on vain muutamia mainintoja siitä, että kyllä täältä on aloitteita tehty, ja hyviä aloitteita ovatkin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-14T20:19:19,2019-11-14T20:20:50,Hyväksytty,1.1 2019_64_150,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,Ja lisää hyviä aloitteita edustaja Yrttiaholta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_64_151,64/2019,2019-11-14,16.00,20.54,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-379/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minäkin nostan Varsinais-Suomen kansanedustajien kaksi yhteistä talousarvioaloitetta vielä tässä esille. Kansanedustajat ovat tehneet ensinnäkin aloitteen tunnin junan rakentamisen aloittamisesta Espoon kaupunkiradasta. Siihen osoitettaisiin 50 miljoonaa euroa. Tämä tunnin juna ‑hankehan ei ole täysin ristiriidaton tuolla Varsinais-Suomessa, mutta varmasti yksimielisyys on siitä, että Espoon kaupunkirataan voidaan se 50 miljoonaa laittaa ja siitä tuo hanke aloittaa. Toinen vaalipiirin kansanedustajien aloite koskee Saaristomeren tilan parantamista, johon osoitettaisiin 10 miljoonaa euroa. Nämä molemmat ovat tärkeitä ja kannatettavia aloitteita, ja olen ne itsekin allekirjoittanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-11-14T20:20:50,2019-11-14T20:21:47,Hyväksytty,1.1 2019_65_1,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3 asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_65_2,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on panna osittain täytäntöön kalastusalan työtä koskeva Euroopan neuvoston direktiivi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös alle 24-metriset alukset otetaan lain soveltamispiiriin niiden säännösten osalta, jotka koskevat aluksen asuintiloja, ruoka- ja ruokahuoltoa. Tämä direktiivi koskee merialueella tapahtuvaa kalastusta. Mietinnössään työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä. Lausuntopalautteessa Suomen Ammattikalastajaliitto kiinnitti huomiota seikkoihin, joista on tarkoitus säätää erikseen tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että kalastusalaa koskevissa muutoksissa kuullaan herkällä korvalla ammattikalastajia, jotka tekevät arvokasta työtä ruokahuoltomme ja ravintomme turvaamiseksi. On tärkeää, että parannamme työntekijöiden oloja kansainvälisellä sopimuksella, mutta tärkeää on myös se, että kansalliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon. Kalastuselinkeinosta puhuttaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että meidän olisi tärkeää lisätä kotimaisen kalan käyttöä. Kotimaisen kalan käytön nosto onnistuu vain sitä kautta, että ammattikalastusta ja myös kalanviljelytuotantoa edistetään. On myös huomattava se, että kalastuselinkeino tuo huomattavasti työtä haja-asutusalueille. Kala on terveellistä ravintoa mutta tuomme sitä aivan liikaa ulkomailta. Olisi niin ympäristön kuin maamme talouden kannalta parempi, jos voisimme käyttää terveellistä ja turvallista lähikalaa. Suomalaiset syövät yhä enemmän kalaa, mutta sitä tuodaan yhä enemmän ulkomailta. Luonnonvarakeskuksen mukaan kalan kysyntä on maassamme lähes kaksinkertaistunut 1980-luvulta mutta 2000-luvulla kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt noin kolmanneksella. Tuontikalan osuus on jo yli 80 prosenttia. Miten voisimme tehdä tässä asiassa suunnanmuutoksen? Ainakin voisimme vaikuttaa asiaan sillä tavalla, että suosisimme julkisissa ja myös yksityisissä kalahankinnoissa kotimaista kalaa. Arvoisa puhemies! Keskusta pitää erittäin tärkeänä, että me turvaamme kotimaisen kalastuselinkeinon ja myös vapaa-ajankalastajien mahdollisuudet. Hallitusohjelmassa on huomioitu erinomaisesti kalastuselinkeino ja kotimaisen kalan saanti kuluttajille. Siihen voimme olla erittäin tyytyväisiä, ja näitäkin asioita on tärkeää viedä yhdessä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-15T13:01:36,2019-11-15T13:04:14,Hyväksytty,1.1 2019_65_3,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kysymys pitkälti EU-lainsäädännön täyttöönpanosta. Kysymys on merikäytössä olevista kalastusaluksista. Jos ajattelemme tätä päivää, niin se on historiallinen merenkäynnin ja kalastuksen kannalta. Suomi on purjehtinut vuosikymmeniä jalkapallomerillä. Olemme tuulessa ja tuiskeessa pyrkineet kalastamaan arvokisapaikan miesten maajoukkueelle. Tänään se on lähempänä kuin koskaan, että saamme todellisen kuningaslohen. [Naurua] Tätä olen odottanut 35 vuotta, vieressäni istuva edustaja Gustafsson varmasti vielä pidempään. Haluan toivottaa kalaonnea ja menestystä tälle päivälle, kun Suomen Huuhkajat lähtevät tavoittelemaan sitä kaloista kaikkein suurinta. [Juho Eerola: Verkot kireiksi! — Timo Heinonen: Kannatetaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-15T13:04:18,2019-11-15T13:05:22,Hyväksytty,1.1 2019_65_4,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,Tässä ehkä sana ”kala” liittyi tähän aiheeseen. Mennään tähän mietintötekstiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_65_5,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meri on lähellä sydäntäni, ja myös sen antimet. Keskustelemme kalastuksesta, ja edustaja Aittakumpu toi hyvin esille sen, että me syömme liian vähän kotimaista kalaa. Yleisesti ottaen nyt voisimme jokainen täällä eduskunnassa todeta, että aina, kun mahdollista — julkisissa hankinnoissa, omissa arkisissa päätöksissämme — suosisimme kotimaisia tuotteita. Tässä salissa ei varmasti ole sellaista ihmistä meissä edustajissa, että ei olisi siihen varaa. Olen oikeastaan monesti toivonut, että eduskunta tekisi tämmöisen julistuksen, että käytämme aina kotimaisia tuotteita — oli se kalaa, maitoa, lihaa, kasviksia, mitä tahansa — eli kotimainen valinta. Samoista asioista olen itsekin huolissani kuin edustaja Aittakumpu. Keskusta, kun olette hallituksessa, niin julkisten hankintojen lainsäädäntöä voisi miettiä. Mutta hienoa, että meri on nyt keskustelunaiheena. [Naurua]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-15T13:05:32,2019-11-15T13:06:36,Hyväksytty,1.1 2019_65_6,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, pysynkö ihan aiheessa mutta todennäköisesti lähempänä kuin edustaja Arhinmäki, vaikka olenkin hänen johtopäätöksistään ihan samaa mieltä. Mutta tämä edustaja Aittakummun aloittama keskustelu kotimaisesta kalasta on kyllä äärimmäisen tärkeä, ja siinä on kyllä aikamoinen paradoksi, että kun kalan käyttö koko ajan kasvaa ja myöskin kalan vienti Suomesta kasvaa — saatiin myöskin vientiluvat auki esimerkiksi Kiinaan — niin samaan aikaan sitten meillä kotimaisen kalan tuotanto vähenee. Minä ymmärrän, että tämä on kohtuullisen hankala kysymys, kun mennään näihin kalankasvatuslupiin, ja siinä on tietysti myös tiettyjä ympäristövaikutuksia, mutta meidän pitäisi kyllä pystyä kalankasvatusta tässä maassa edistämään. Se olisi myös sen suhteen oikein, että kun me koko ajan itse kalan syöntiä lisäämme, niin pitäisi myös omaa kasvatusta lisätä. Ja erikseen vielä, puhemies, haluan sanoa näistä julkisista hankinnoista. Sain yhdessä vaiheessa toimia myöskin eduskunnan ravintolatoimikunnan puheenjohtajan tehtävissä, ja juuri siinä tehtävässä käytiin läpi sitten meidän tavarantoimittajiemme ja ravintolapalvelujen järjestäjien kanssa se, että pystytään nostamaan tätä kotimaisuusastetta, ja me pääsimme sinne noin 90 prosentin nurkille. Ja syynä siihen, minkä takia ei päästy siitä ylitse, oli nimenomaan se, että täälläkin syödään paljon kalaa ja kotimaista kalaa on niin huonosti saatavilla. Että tämä on oikeasti vakava kysymys, miten tätä kalantuotantoa saataisiin Suomessa lisää ja kotimaisuutta siinä lisättyä ja sitten myöskin vientiä, koska meillä on erittäin merkittäviä kala-alan osaajia. Ja sanon sen vielä lopuksi, että itse asiassa ensi viikolla Sastamalassa lähes 30 miljoonan euron investointi Pohjoismaiden suurimpaan kalanjalostuslaitokseen tulee valmiiksi ja eduskunnan puhemies on se tilaisuuden avaaja. [Ilkka Kanerva: Merimetsot ja hylkeet!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-15T13:06:36,2019-11-15T13:08:43,Hyväksytty,1.1 2019_65_7,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satonen puuttui tärkeään asiaan. Suomalaiset haluavat syödä enemmän kalaa, ja he haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa, mutta tällä hetkellä siitä kalasta, mitä suomalaiset syövät, 80 prosenttia on tuotu maan rajojen ulkopuolelta. Se on tuhansien järvien maassa vähän erikoinen uutinen. Ja, nykyinen hallitus, kun te täällä kehuitte paljon, että te haluatte edistää kotimaisen kalan syöntiä ja kalan kulutusta, niin kyllä teidän täytyy kriittisellä silmällä katsoa myös näitä ympäristölupia, sillä yksi suuri ongelma on, että ympäristölupia ei tahdo saada varsinkaan merialueille — kun täällä meri tuli esille — ja nyt kun näitä ympäristölupia ei saada, niin täytyy kriittisesti arvioida, miksi näin on. Ala sinänsä on vähentänyt päästöjään parinkymmenen vuoden aikana jo 70—80 prosenttia, ja kun rehuja on kehitetty sillä tavalla, että itse asiassa alkaa olla jo lähes sataprosenttisesta kiertotaloudesta kysymys, ja kun ne viedään avomerelle, niin ihan niillä entisen maailman kriteereillä ei pitäisi arvioida, vaan meidän pitäisi oikeasti puuttua niihin epäkohtiin, mitkä estävät kotimaisen kalanviljelyn lisäämisen ja kotimaisen kalan syömisen. Eli tämä on yksi merkittävä näkökulma, mitä nykyhallituksen oikeasti pitää tehdä eikä vain linjata puheissaan. Toinen ongelma koskee Suomen ruokavientiä. Meidän ruokaviennin suhteen kauppatasealijäämä on vuosien mittaan koko ajan kasvanut, vaikka hallitus ja eduskunta ovat toista mieltä ja he haluavat lisätä ruokavientiä. Tällä hetkellä minun muistini mukaan ruokaviennin kauppatase on miinus 3 miljardia, ja itse asiassa, vaikka tilastot osoittavat, että tänäkin vuonna ruokavienti on lisääntynyt, niin se johtuu puhtaasti siitä, että 100 miljoonan tai 150 miljoonan edestä Suomi on vienyt Norjan lohta. Suomen kautta tulee Norjan lohi, ja se kaunistaa tilastoja. Todellisuudessa ruokavienti junnaa täysin paikallaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-15T13:08:47,2019-11-15T13:10:46,Hyväksytty,1.1 2019_65_8,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Huomauttaisin nyt, että me käsittelemme direktiivin soveltamista, joka koskee kalastusalusten asuintilojen ruokaa ja ruokahuoltoa eli työntekijöitten asemaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_65_9,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Rouva puhemies! Kiinnitän huomiota, että puhemies viimeisenä sanana totesi ruokahuollon, ja siitä ajattelen itsekin puhua. Aina ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan. Täällä mainittiin se, että on ongelmia siinä, että jos kalankasvatusta harrastetaan, niin se ruokinta ja rehustus saattaa olla tietynlainen ongelma varsinkin sisävesillä. Meillä Suomessa, tuhansien järvien maassa, on ollut valtavasti menneinä vuosikymmeninä roskakaloiksi mainittuja särkikaloja, ja muun muassa hauki esimerkiksi Keski-Suomessa asti saatetaan myös laittaa siihen koriin, jossa puhutaan jopa roskakalasta. Mutta on edistyksellisiä kuntia, kuten muun muassa Kiuruvesi, asuinkuntani: Suomessa ei yhdessäkään muussa kunnassa tehdä niin tehokasta yhteistyötä paikallisten kalastajien kanssa kuin siellä tehdään, ja meidän julkisessa ruokahuollossa, lapsille, vanhuksille, muissa keittiöissä tarjotaan viikoittain lähijärvistä tuotettua kalaa. Tämä on valtavan hyvä esimerkki, millä tavoin samalla pystytään huolehtimaan, että meidän matalat vedet eivät liikaa rehevöidy, ja käyttämään terveellinen järvikala hyväksi ja sillä tavoin myös lapsille tuomaan tietoisuuteen, että särkikalat, hauki ovat myös aivan kelpo ruokakalaa ja sitä kannata hyödyntää. Siitähän hyötyy paikallistalous. Tässä viitattiin, että hankintalakia pitäisi tämän osalta muuttaa. Ei tarvitse, jos sitä osaa soveltaa. Suomessa on kuntia, jotka osaavat sitä hyvin soveltaa, ja kala päätyy oikeaan paikkaan, ihmisten lautasille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-11-15T13:11:02,2019-11-15T13:13:18,Hyväksytty,1.1 2019_65_10,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Pysytään aiheessa, ja taustalla on syy, että meillä on puolen tunnin istunto ja puolelta lopetamme. Täällä on muihin aiheisiin vielä puheenvuoroja. Pysytään tässä aiheessa, jolloin ehkä puheenvuorot hieman lyhenevät.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_65_11,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Aittakumpu otti erittäin tärkeän asian esille: sen, että kalaa syötäisiin enemmän meidän kotitalouksissamme ja varsinkin julkisissa laitoksissa. Siellä Varsinais-Suomessa meillä on paljon ammattikalastajia. Heidän olosuhteensa saada sitä kalaa heikkenevät, ja meidän edustajien tehtävä on tehdä tämä asia helpommaksi, jotta siellä pöydissä olisi sitä suomalaista kalaa, kotimaista kalaa, lähiruokaa — on tietysti kaikkien pääteasema saada sitä lähiruokaa sinne ruokapöytiin. Ja tosiaan, en voi olla mainitsematta sitä asiaa, että Suomi tekee tänään mahdollisesti historiaa — Huuhkajille erittäin paljon kalastusonnea!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-15T13:13:18,2019-11-15T13:14:17,Hyväksytty,1.1 2019_65_12,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt kaloista on puhuttu, niin on pakko kuitenkin sanoa, että hallitusohjelmassa on selvä kirjaus, että ”lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma”. Eli on hyvä, että se on tänne hallitusohjelmaan mukaan laitettu, ja mielenkiinnolla odotan, mitä sieltä tulee. Edustaja Satonen otti tässä esille nämä luvitus- ja ympäristöasiat. Se on juuri niin, että siellä on merkittäviä pullonkauloja. Sastamalainen Kalaneuvos Oy on saanut vientilupia, muun muassa Kiinaan, mutta näissä kalanviljelyslaitoksissa on ihan sellaisia tekijöitä, joita voitaisiin sujuvoittaa. Sitten tähän ruokaan ja kalaan ylipäätään: viime vaalikaudella tehtiin ruokapoliittinen selonteko, jossa oli hyviä nostoja, esimerkiksi semmoinen huomio, että Suomeen tuodaan pullotettua vettä enemmän kuin Suomesta viedään pullotettua vettä. Näihin asioihin kannattaa kyllä kiinnittää huomiota, että saadaan vientiä vetämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-15T13:14:17,2019-11-15T13:15:26,Hyväksytty,1.1 2019_65_13,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uin tähän aiheeseen, ehkä juuri niin kuin pitääkin. Mielestäni on erityisen hyvä, että työturvallisuuskysymyksiä ja työntekijöiden asemaa parannetaan myös näillä aluksilla. Kalastukseen liittyen voitaneen sanoa tästä meillä aiemmin niin sanotusti roskakalana pidetystä, joka sen jälkeen on ollut vähempiarvoista kalaa, että tällä hetkellä Itämerellä ja varsinkin Suomessa kalastetaan särkikaloja ja haukea teolliseen valmistukseen ja sitä kautta tuodaan ja tuotetaan hallitusohjelman mukaisestikin kotimaista kalaa elintarvikkeeksi suomalaisille kuluttajille. Tämä on ollut semmoinen, missä Suomi on ollut edelläkävijä — järvikalojen käytön suhteen mutta myös meressä olevan särkikalan käytössä — ja nyt odottelemme, että Ruotsi on innokkaasti kopioimassa tätä. Toivotaan, että kun tämä aluskantaan tuleva muutos edellyttää työntekijöiden aseman parantumista, niin sitä kautta se tekee tästä kalastuksesta mahdollista. Mutta edustaja Eestilälle kuitenkin: Aika nopeasti nämä lupa-asiat viiden kuukauden vanhalle hallitukselle tulivatkin, kun näitten samojen ongelmien kanssa Satakunnassakin painittiin siellä Luvian edustalla viime hallituskaudella, eikä tähän lupakäytäntöjen etenemiseen ollut hallituksella mitään tarvetta puuttua. Toivotaan, että pidetään verkot vesillä eikä koeteta kalastaa täällä vain poliittisia ääniä, niin kuin edustaja Eestilä teki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-15T13:15:30,2019-11-15T13:17:12,Hyväksytty,1.1 2019_65_14,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kalansyönti on tietysti ehdottoman terveellistä tutkimuksen mukaan. Haluaisin kuitenkin muistuttaa sellaisesta hyvin ajankohtaisesta asiasta, että olemme tehneet edustaja Pauli Kiurun kanssa kirjallisen kysymyksen asiasta, mikä koskee sisävesien, järvien, vedenpintojen korkeutta. Nimittäin jatkuvasti käytetään enemmän vettä järvistä kuin mitä tulee uutta, koska talviset lumien sulamiset ovat hyvin pieniä vedenkorkeuden nostajia, ja tämä vaarantaa myöskin esimerkiksi kalojen kutemisen onnistumisen. Eli tämmöinen asia otettakoon huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-11-15T13:17:16,2019-11-15T13:17:58,Hyväksytty,1.1 2019_65_15,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  laivaväen  työ- ja  asuinympäristöstä  sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 2 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On valtavan ilahduttavaa kuunnella tätä keskustelua. Täällä salissa on varsin lämmin ilmapiiri. On hienoa, että me puhumme meren antimista ja siitä, että meidän suomalaisten pitäisi nimenomaan kotimaista kalaa syödä enemmän. Jotta me saisimme enemmän kotimaista kalaa, meillä täytyy olla työntekijöitä siellä aluksilla. Mitä tässä nyt ollaan päättämässä: laivaväen työ‑ ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 14 §:n mukaan laivaisäntä huolehtii siitä, että laivaväellä on työjakson aikana mahdollisuus maksuttomaan ruokailuun. Valiokunta toteaa, siis tämä on valiokunnan mietinnöstä, että säännöstä ruuan maksuttomuudesta sovelletaan tämän muutoksen jälkeen myös kaikilla alle 24 metriä pitkillä kalastusaluksilla. Tämähän on aivan loistavaa. Nyt siellä miehet ja naiset jaksavat tehdä työtään paremmin, heillä on siellä toivottavasti terveellistä, monipuolista ravintoa. Edustaja Meri täällä luetteli näitä hyviä ruokaryhmiä. Lisäisin sinne vielä suomalaiset sienet. Meillä on valtava aarre meidän metsissämme. [Leena Meri: Loistava puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-11-15T13:17:58,2019-11-15T13:19:10,Hyväksytty,1.1 2019_65_16,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi  terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_65_17,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi  terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt esitetään siis muutettavaksi terveydenhuoltolakia ja lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Siinä muutoksessahan parannetaan Vaasan sairaanhoitopiirin väestön kielellisten oikeuksien toteutumista päivystyspalveluissa niin, että Vaasa liitetään laajan päivystyksen sairaalojen piiriin. Tällä hetkelläkin Vaasassa on jo kattavat päivystyspalvelut, mutta tällä muutoksella ne sitten lisääntyvät vielä kahdella erikoisalalla. On samalla kuitenkin huomioitava, että päivystyspalvelujen valtakunnallista toimivuutta tulee tarkastella ympäri Suomen niin, että ihmiset ovat tasavertaisessa, yhdenvertaisessa asemassa sekä saatavuuden että kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Toinen asia, mitä valiokunnassa tämän lain käsittelyssä käsiteltiin, oli lausunnot, joita tarvitaan tuomioistuimille, lääketieteelliset lausunnot, ja tämä uudistus liittyy vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseen, jonka tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmään. On hieno asia, että tämä saatiin nyt tässä sovittua niin, että voidaan tätä kautta lisätä oikeusvarmuutta ja lääketieteellisen arvion läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tämä on tarkoitus tehdä niin, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri perustaa asiantuntijaryhmän, johon kaikki yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit nimeävät asiantuntijoita. Tällä hetkellä niitten lausuntojen pyytäminen on ollut maltillista, mutta kun tämä lakimuutos nyt tulee, niin on huolehdittava siitä, että seurataan näitten lausuntojen määrää. Kun ne asiantuntijat eri yliopistosairaaloista ne lausunnot sitten antavat, siihen käytetään heidän arvokasta työaikaansa, joka on sieltä kliinisestä työstä usein pois, ja he ovat huippuasiantuntijoita. Eli tulee seurata näitten lausuntojen määrää ja myöskin niitä korvauksia ja sitä, että ne korvaukset sitten vastaavat sitä työmäärää, minkä verran nämä henkilöt, asiantuntijat, ovat sieltä töistä pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-15T13:19:41,2019-11-15T13:22:14,Hyväksytty,1.1 2019_65_18,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi  terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä Vaasan sairaanhoitopiirille lisätään velvoite järjestää laaja ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Asia oli käsittelyssä muun muassa viime eduskuntakaudella, jolloin täällä oli myös kansalaisaloite asiaan liittyen.  Perussuomalaiset  kannattivat  tätä kansa-laisaloitetta. Vaasan sairaanhoitopiiri on profiloitunut potilasturvallisuuden kehittämisessä, ja alueella myös toimitaan hyvin pontevasti sen eteen. Se, että hoidettava ja hoitaja kohtaavat toisensa hyvin, ymmärtävät toinen toistensa kieltä ja kykenevät sillä tavalla kommunikoimaan, lisää potilasturvallisuutta, vähentää potilasvahinkoja. Ja joka ikinen teko ja toimi, jolla voimme ehkäistä yhteiskunnalle merkittävästi kalliita ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavia potilasvahinkoja, on kannatettava. Perussuomalaisille on myös erittäin tärkeää, että Vaasan alueella saadaan palveluja myös suomen kielellä. Tässä esityksessä avataan myös uudistustyö liittyen vakuutuslääkäriasiaan, josta sosiaali- ja terveysvaliokunta viime kaudella käsitteli myös kansalaisaloitteen, ja lisäsimme sinne lausuman siitä, että lainmuutostarpeet selvitetään. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tehnyt pitkäjänteistä työtä muun muassa lakialoitteen turvin sen eteen, että saisimme vakuutuslääkärijärjestelmää enemmän sellaiseksi, että ihmiset, jotka sen piirissä ovat, kokevat tulevansa kohdatuiksi ja että asiat toimivat. Eli on hieno asia, että myös tämä asia avataan tämän lain myötä nyt, ja odotetaan sinne myös lisäuudistuksia, mitä lailla on tarvetta tehdä. Mutta tosiaankin hyvä asia, ja perussuomalaiset kannattavat kaikkia toimia potilasturvallisuuden lisäämiseksi ympäri Suomen kuin myös päivystyspalvelujen riittävyyttä valtakunnallisesti kaikkialla, niin että ihmiset pääsevät hoitoon silloin, kun on tarve.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-15T13:22:14,2019-11-15T13:24:14,Hyväksytty,1.1 2019_65_19,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi  terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Laiho täällä käyttämässään puheenvuorossa totesi, tässä on kaksi eri asiaa: toinen on tämä päivystyskysymys ja toinen on nämä vakuutusasiat. Keskityn nyt omassa puheenvuorossani tähän päivystyskysymykseen. Meillä on 20 sairaanhoitopiiriä, ja niillä on 20 keskussairaalaa. Tämä on kokonaisuudessaan 7 miljardin euron kokonaisuus niin sanotusti nettomenona. Bruttomenot ovat suuremmat. Se tarkoittaa silloin myös sitä, että esimerkiksi sairaaloiden omat asiakasmaksutuotot ovat siinä mukana. Eli kysymys on erittäin merkittävistä asioista suomalaisessa yhteiskunnassa. Edellinen hallitus päätti lähteä remontoimaan näitä sairaaloiden päivystysasioita, ja siitä ei kovin hyvää lopputulosta tullut. Meillä nämä 20 keskussairaalaa jakaantuvat sillä tavalla, että yhden kolmasosan siitä kokonaisuudesta muodostaa yksin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, toisen kolmanneksen muodostavat yhdessä neljä muuta yliopistollista sairaalaa ja kolmannen kokonaisuuden muodostavat yhteisesti 15 muuta keskussairaala. Se, että laitettiin jakoviiva kohdalle 12 sairaalaa, jonka alapuolelle jäi silloin kahdeksan keskussairaalaa, tarkoitti käytännössä sitä, että kun kolme suurinta niistä, jotka eivät ole nyt laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita — eli käytännössä ne ovat Hämeenlinna Kanta-Hämeessä, Kotka Kymenlaaksossa ja Vaasan keskussairaala — ovat käytännössä päivystysvolyymiltaan ja muutenkin toiminnaltaan yhtä suuria kuin ne kolme pienintä, jotka pääsivät näiden 12 joukkoon, niin tämä raja oli aivan keinotekoinen. [Timo Heinonen: Miksei Hämeenlinna? — Juho Eerola: Voisihan siinä olla Kotkakin mukana!] Nyt sitä korjataan Vaasan keskussairaalan osalta, ja tämä on erittäin hyvä, koska tähän Vaasan tilanteeseen liittyy erityisesti vielä tämä kielellinen aspekti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-15T13:24:15,2019-11-15T13:26:19,Hyväksytty,1.1 2019_65_20,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi  terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidin pidemmän puheenvuoron tästä asiasta ensimmäisessä käsittelyssä, ja haluaisin nyt lähinnä kiittää hallitusta pohjalaisten puolesta tästä odotetusta lakimuutoksesta. Haluaisin myös nostaa esille, kuten edustaja Juvonen totesi, että Vaasan sairaanhoitopiiri on todella pitkään ollut edelläkävijä tässä potilasturvallisuusasiassa. Tästä syystä olisikin varmaan hyvä miettiä sitä, nyt kun Vaasan sairaanhoitopiiristä tulee laajan päivystyksen sairaala, että jos sille annettaisiin vielä enemmän ehkä myös kansallista vastuuta potilasturvallisuuden kehittämisestä jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-15T13:26:19,2019-11-15T13:27:03,Hyväksytty,1.1 2019_65_21,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi  terveydenhuoltolain ja  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä laissahan on kaksi elementtiä, aivan niin kuin täällä on tullut esille. Itse asiassa tuosta erikoissairaanhoidon keskittämisestä, jossa keskitetään sekä päivystyspalveluja että kirurgisia toimenpiteitä: mielestäni on hyvä asia, että sitä arvioitiin ja siihen on tehty nyt muutoksia. Tässä edustaja Lindén toi mielestäni niitä ongelmia, mitä tämä asetus sai aikaiseksi: että oliko se ihan loppuun asti mietitty, että tehdään tällaiset niin sanotut kahden kerroksen väet. Myöskään se, kun siellä oli tämä lukumäärä, tämä 12, minulle ei koskaan selvinnyt, mihin se perustui, mistä se tuli. Se tuli ennemmin kuin itse tulin ministeriksi, sisäministeriksi. Joka tapauksessa nyt on asiaa korjattu. Tämä asetus vaatii kaiken kaikkiaan muutakin korjaamista. Se vaatii kirurgisten toimenpiteiden kohdalla hieman uutta arviota. Arviointi aloitettiin jo viime kaudella, ja toivon, että tämä hallitus — kuten on hallitusohjelmassaan luvannut, että keskittämisasetus arvioidaan — arvioi sen uudelleen. Nimittäin kirurgisissa toimenpiteissä erityisesti selkäleikkaukset ja syöpäleikkaukset ovat sellaisia, että kun niitä on keskitetty liikaa, niin potilaille tulevat viiveet ovat tulleet esille. Esimerkiksi jos syöpäleikkaus viivästyy, niin se on aina vaarallinen asia. Sitten tässä oli tämä vakuutuslääkäriasia. Minun mielestäni on erinomaisen hyvä, että ratkaistiin, että yliopistollisten keskussairaaloiden verkosto ottaa nyt kopin tästä. Aikaisemmin tämä sama asia hoidettiin Valviran kautta. Valvira oli erittäin suurissa vaikeuksissa siinä, sillä työmäärä oli aivan valtava, ja sitten myöskään tämä ei sinänsä ollut ihan sopiva Valviran tehtäväksi. Nyt tästä otti sitten koppia erikoissairaanhoito, erityisesti erityisen vaativan erikoissairaanhoidon verkosto ja sieltä löytyvät asiantuntijat. Kannatan lämpimästi tätä muutosta, kuten näitä molempia. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-15T13:27:03,2019-11-15T13:29:12,Hyväksytty,1.1 2019_65_22,65/2019,2019-11-15,13.00,13.31,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 19.11.2019 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan puhemiesneuvoston 14.11.2019 ehdottamaa menettelytapaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2019+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_66_1,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_2,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta käsitteli laajan yksituumaisuuden vallitessa nämä määrärahamuutokset. Ainoastaan yksi vastalause, perussuomalaisten puolelta, varmasti esitellään tarkemmin. Oleellistahan tässä oli, että varmistetaan kuluvan vuoden toiminta. Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 27,9 miljoonaa euroa lähinnä poliisin, Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen ja Maahanmuuttoviraston toiminnan vahvistamiseen. Vastaavan suuruinen määrärahalisäys tuli rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin. Tässä on kuntasektorilla suuri vastuu, että tämä myös arjessa ja käytännössä toteutuu. Edelleen työ- ja elinkeinoministeriön alalle uusiutuvan energian tuotantotukeen osoitetaan 36 miljoonaa euroa ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan 15 miljoonaa euroa. Lisäksi varmistetaan TE-toimistojen digihankkeen rahoittaminen. Kokonaisuudessaan nämä tarkistukset ovat suhteellisen pieniä, mutta ne varmistavat valtionhallinnon toimintaa kuluvan vuoden aikana, ja valtionvelan määrää samalla pystyttiin tarkistamaan hyvin lievästi alaspäin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-19T14:01:00,2019-11-19T14:02:36,Hyväksytty,1.1 2019_66_3,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi tämän neljännen lisätalousarvioesityksen tärkeimmistä asioista on se, että nyt käynnistetään nopeiden ratahankkeiden suunnittelu Turun ja Tampereen suuntaan. Tämä on merkittävä projekti ennen kaikkea ilmaston ja Suomen alueellisen elinvoiman mutta toki myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Liikenne tuottaa 20 prosenttia Suomen päästöistä ja on tällaisessa pitkien etäisyyksien maassa meille samalla tärkeä mutta myös joiltain osin haastava päästövähennyskohde. Juuri tällaisilla nopeilla raidehankkeilla taataan se, että ihmisille todella tarjotaan vaihtoehtoja liikkumiseen — vieläpä vaihtoehtoja, jotka ovat entistä nopeampia, mukavampia ja sujuvampia verrattuna esimerkiksi yksityisautoiluun. Jos asiaa tarkastellaan vielä laajemmin, huomataan, että kun juna kulkee nopeammin Tampereelle ja siitä eteenpäin, tämä tukee koko Suomen elinvoimaa. Tampereelta pääsee sitten etenemään kohti Satakuntaa, kohti Keski-Suomea, kohti Pohjois-Suomea, ja sitä kautta junayhteyksien nopeuttaminen kaupunkien välillä sekä Tampereen suuntaan että osin myös Turun suuntaan on koko Suomen elinvoimaa ja koko Suomen saavutettavuutta lisäävä hanke. Ja tässähän vain aloitetaan nämä panostukset nopeisiin raideyhteyksiin. Tulossa on panostuksia todella ympäri maan, mutta nämä kaksi ovat juurikin käyttömäärältään ja runkoverkon merkitykseltään niin suuria, että on äärimmäisen hienoa, että nämä päästään aloittamaan suunnittelun osalta jo nyt. On syytä huomioida, että suunnitteluun liittyy monenlaisia näkökohtia. Todella, kun on kyse koko Suomen liikenteestä, nämä pitää käydä tarkkaan harkiten läpi — nimenomaan tarkkaan mutta samalla rivakasti. Sen tähden on hienoa, että mitä aikaisemmin päästään aloittamaan suunnittelu, sitä nopeammin junat pääsevät todella nopeammin kulkemaan. Muilta osin lisätalousarvioesityksessä on kyse verrattain teknisistä korjauksista, mutta tämä raidehankeasia on sellainen, jota on todella syytä ilolla juhlistaa, sillä tällä parannetaan ensinnäkin Suomen ilmastokestävyyttä mutta myös koko maan elinvoimaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-19T14:02:36,2019-11-19T14:04:57,Hyväksytty,1.1 2019_66_4,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin tässä kohtaa voi sanoa, että hyvä jatkaa edellistä puhujaa, nimittäin itsekin pidän hyvin tärkeänä, että tässä nyt sitten laitetaan nämä ratahankkeet joutuisasti eteenpäin. Tietenkin iloitsen kovasti erityisesti tästä pääradan osuudesta, mutta täytyy nyt tamperelaisena sanoa, että ei se ole huonompi asia, että sinne Turkuunkin tässä saman tien ratahanketta viritellään. Mutta, puhemies, tämä on mielestäni tärkeää ja välttämätöntä, että näin toimimme. Tässä on monia tärkeitä asioita, tässäkin lisätalousarviossa mukana, niitä tuossa puheenjohtaja Koskinen jo esitteli. On merkittävä ja hyvä asia, että poliisi, Hätäkeskuslaitos ja muut saavat riittäviä ja tarvittavia resursseja. Samoin hyvin arvokas asia on tämä rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin tuotavien palvelujen edistäminen ja tietenkin myös se, että tässä ripeästi lähdettiin tähän Kuopion traagisen tapahtuman jälkihoitoon mukaan, mikä osoitti kyllä hyvää ja nopeaa suoritusta hallitukselta sen suhteen, että tässä ollaan sitten pystytty olemaan ajan tasalla. Kaiken kaikkiaan tietenkin myönteistä on myös ylipäätään tämä budjetillinen vire, mikä täällä koko syksyn on ollut eduskunnassa esillä. Meillähän on myös varsinainen talousarvio käsittelyssä, ja siitä tietenkin voimme ilolla todeta sen, että nyt on suunta muuttunut siten, että enää emme leikkaa pieniosaisilta, koulutuksesta, muusta, vaan etumerkit ovat muuttuneet myönteisiksi: halutaan panostaa tulevaisuuteen, osaamiseen, koulutukseen ja lisäksi myös pienituloisten ihmisten toimeentuloon. Enää ei leikata, puhemies, eläkkeitä, kuten viime kaudella, vaan nyt nimenomaan panostetaan pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloon ja myös muuten sosiaalietuuksia parannetaan, eli suunta on täysin oikea tässä. Tämä on nyt sitten lisätalousarvio, ja varsinaiseen palataan moneen otteeseen täällä vielä. Tietenkin oli myös tärkeä asia huomata, että tässä mietinnössähän meillä on lähestulkoon yksimielinen vire, kuten edustaja Koskinen tuossa juuri edellä kuvasi. Perussuomalaisilla on vastalauseessaan lausumia kaksi kappaletta, mutta muutenhan tässä ei ole muita esityksiä, vaan olemme tämän lisätalousarvion tuolla valtiovarainvaliokunnassa tältä osin ja näin hyväksyneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-19T14:04:57,2019-11-19T14:07:35,Hyväksytty,1.1 2019_66_5,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen väitti, että suunta on oikea — myös tässä hallituksen neljännen lisätalousarvion esittelytekstissä todetaan, että talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä huolimatta kansainvälisen talouden heikoista uutisista. Luimme tänään lehdistä, että Kansainvälinen valuuttarahasto on kuitenkin antanut vakavat huomautukset Suomen hallituksen talouspoliittisista linjauksista. He muistuttavat, että terve julkinen talous on välttämätön edellytys, jotta Suomen hyvinvointimallia voidaan ylläpitää, ja edelleen jatkavat arvioinnissaan, että Suomen hallituksen tavoitteena on saattaa julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä erityisesti työllisyyttä vahvistamalla. Mutta, arvoisa puhemies, Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että Suomen kasvun ja työllisyyden todennäköinen kehitys viittaa siihen, että valtion lainanotto vuonna 2023 vastaisi edelleen noin yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa yli 2 miljardia euroa. Mitä te, arvoisa valtiovarainministeri, ajattelette, kun hallituksena saatte tällaisia huomautuksia Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja EU:n komissioltakin on tullut aikamoista kritiikkiä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-19T14:07:35,2019-11-19T14:09:05,Hyväksytty,1.1 2019_66_6,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä vuoden viimeinen lisätalousarvio on perinteisesti sellainen, että ministeriöissä kootaan säästyvät määrärahat, ja ne, jotka ylittyvät, ja tehdään siitä sitten tämmöinen aika pitkälle tekninen lisätalousarvio, koska vuosi on loppumassa. Me perussuomalaiset olemme kuitenkin niin huolissamme tästä talouden yleisestä tilanteesta ja kehityksestä, että emme halua päästää tätä tilannetta menemään niin, että eduskunta yksimielisesti tuosta vaan hyväksyy hallituksen politiikan, jonka pohja on jo pettänyt ja joka on johtamassa erittäin hankalaan taloudelliseen tilanteeseen ensi ja seuraavina vuosina tällä vaalikaudella. Olemme ehkä hieman samanlaisessa tilanteessa — täällä taisi edustaja Östman sanoa, että pitää muistella vanhoja, niin sen verran muistelen — jossa olemme muutaman kerran minunkin täälläoloaikana olleet, että talous on luisunut ja luisunut ja saanut sitten lähes katastrofaalisen tilan koko maahan. Ja nyt on se vaara, että näin käy. Hallituksen talouspolitiikka on etupainotteista menojen lisäämistä ja velan kasvattamista, ja sen tulevaisuusinvestoinnit ovat sellaisia tilapäisiä investointeja, joita ei voisi välttämättä kaikilta osin investoinneiksi edes kutsua. [Jukka Gustafsson: Ei se ole edes mahdollista puolessa vuodessa, edustaja!] Arvoisa puhemies! Me esitämme tässä vastalauseessa, jonka olemme tehneet, lausumaa tästä yleisestä tilanteesta, ja nimenomaan varautumisesta siihen, että tilanne heikkenee. Meidän lausumaesityksemme numero 2 kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus varautuu pitkittyvään heikon taloussuhdanteen jaksoon laatimalla etukäteen talouden vakauden ja kasvuedellytykset turvaavan varasuunnitelman. Suunnitelmassa täytyy huomioida hintakilpailukykyä nopeasti nostavat ja työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemista edistävät toimenpiteet.” Arvoisa puhemies! Tällainen varasuunnitelma on nyt kiireesti tehtävä etukäteen, ennen kuin meillä on kriisi päällä. Kriisin merkit ovat vahvat. Esimerkiksi talouskasvu Saksassa on painunut jo 0,1:een viime neljänneksellä, ja nyt saattaa mennä jo miinuksen puolelle. Ruotsissa on vaikeuksia, koko euroalue on vaikeuksissa, ja kansainvälinen tilanne on vaikea. Arvoisa puhemies! Puherajoitusta kunnioittaen esittelen toisen lausumaehdotuksemme toisessa puheenvuorossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-19T14:09:05,2019-11-19T14:12:12,Hyväksytty,1.1 2019_66_7,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat! Tässä alkuun on käyty vähän yleistä talouspoliittista keskustelua. Ehkä siltä osin riittää, kun totean, että tänään eduskunnan tietopalvelusta on tullut julki heidän laskelmansa hallituksen työllisyysvaikutuksista ensi vuodelle. Ja kuulkaa kaikki! Hallituksen ensi vuoden päätökset tulevat merkitsemään sitä, että 5 000 työpaikkaa on vähemmän kuin ilman näitä hallituksen päätöksiä. Hallituksen teot ensi vuonna merkitsevät eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan 5 000 työpaikkaa vähemmän [Kimmo Kiljunen: Kuka asiantuntija?] kuin ilman näitä hallituksen päätöksiä. Tässä on hallituksen työllisyyspolitiikkaa, tässä on 60 000 uutta, tässä on 75 prosenttia. Hei, siellä hallituksen riveissä, ryhdistäytykää ja ruvetkaa tekemään todellisia työllisyyttä tukevia ja talouskasvua tukevia päätöksiä. Mutta, arvoisa puhemies, ajattelin puhua vähän Maahanmuuttoviraston voimavaroista. Tässä lisäbudjetissa on esitetty tälle vuodelle Maahanmuuttovirastolle lisää resursseja, ja se on hyvä ja tärkeä asia. Sillä on vältytty Maahanmuuttovirastossa tehtävistä lomautuksista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Maahanmuuttoviraston voimavarojen kannalta ensi vuosi ja lähivuodet ovat — voi sanoa — katastrofaalisia. Hallitus esittää ensi vuodelle ja seuraavalle vuodelle — siis ei pysyvästi — Maahanmuuttovirastolle 13 miljoonaa euroa lisää molemmille vuosille, ja hyvä niin. Sillä puretaan ruuhkia ja vahvistetaan Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksiä. Mutta kuunnelkaa, mitä hallintovaliokunta yksimielisesti antamassaan budjettilausunnossa lausui tältä osin. Se lausui näin: ”Valiokunta toteaa, että Maahanmuuttoviraston resurssit eivät tällä hetkellä riitä lakisääteisten käsittelyaikavelvoitteiden asianmukaiseen toteuttamiseen. Tämä on valiokunnan mielestä täysin kestämätöntä tilanteessa, jossa virastolta odotetaan lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista, ja jossa se on mainituin tavoin saanut useita huomautuksia laissa säädettyjen enimmäiskäsittelyaikojen ylittymisestä.” Arvoisa hallitus, arvoisat hallituspuolueet! Vetoan teihin: antakaa Maahanmuuttovirastolle lisää voimavaroja jo ensi vuodelle ja kehyksissä, koska se on kaikkien etu. On kaikkien etu, että työperäiseen oleskelulupaan liittyvät prosessit eivät kestä kuukausia. Nämä suomalaiset yritykset, jotka tarvitsevat ulkomaisia työntekijöitä, jotka he ovat jo löytäneet, he tarvitsevat nämä työntekijät nopeasti ja varsinkin ennen kuin tällaiset huippulahjakkuudet karkaavat muihin maihin. Eli tämä työperäinen maahanmuutto edellyttää lisää voimavaroja. Mutta myös humanitaarinen maahanmuutto edellyttää lisää voimavaroja. Se, että tällä hetkellä turvapaikkaprosessit kestävät aiheettoman pitkään, tarkoittaa sitä, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat aiheettoman pitkään elättämään näitä turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksissa. Ja se tarkoittaa näiden turvapaikanhakijoiden kannalta sitä, että aivan liian pitkä aika kuluu siihen ennen kuin he tietävät, saavatko he jäädä Suomeen, katsotaanko heidän olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa vai joutuvatko he palaamaan lähtömaihinsa. Eli tämä on sekä veronmaksajien että näiden turvapaikanhakijoiden etu, että prosessit eivät kestä liian pitkään. No, viime päivinä on vielä keskusteltu opiskelijoiden oleskelulupien viivästymisestä. Pari asiaa hyvin tuntevaa kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla aiheesta, ja ymmärsin, että 800 opiskelijoiden hakemusta oli lokakuussa vielä prosessissa, kun lukukausi olisi alkanut jo kuukautta aikaisemmin. [Maria Guzenina: Tein tästä kirjallisen kysymyksen!] Eli Maahanmuuttovirasto tarvitsee välttämättä lisää varoja. Ja hallitus, kun on antamassa täydentävän budjetin, niin jo siinä toivon panostuksia. Tai sitten, että te, hallituspuolueiden edustajat, jotka käytännössä päätätte eduskunnassa tehtävistä budjettimuutoksista, sisällytätte Maahanmuuttoviraston lisäresurssit tähän teidän listaanne. Kokoomus on tänään vaihtoehtobudjetissaan esittänyt, että 10 miljoonaa enemmän annettaisiin Maahanmuuttovirastolle kuin mitä hallitus on ensi vuodelle esittänyt. Itse ajattelen, että se on vähintään se, mitä Maahanmuuttovirasto nyt tarvitsee. Nyt, kun puhutaan sitten Maahanmuuttovirastosta, niin... [Puhemies koputtaa] Puhemies! Pyysin puheenvuoron vasta tässä vaiheessa, eli... [Puhemies Matti Vanhanen: Se on suositus se viisi minuuttia, suositus.] — Okei. Arvoisa puhemies! Kun puhutaan maahanmuutosta ja Maahanmuuttovirastosta, niin haluan sanoa, että tuore Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antama langettava päätös on tietysti traaginen epäonnistuminen Suomelta — se on sitä. Meidän Maahanmuuttovirasto, meidän oikeuslaitos ovat siinä yksittäisessä tapauksessa epäonnistuneet. On palautettu Irakiin mies, joka siellä on joutunut kuolemanvaaraan ja joka siellä on tullut surmatuksi. Se on traaginen epäonnistuminen. Mutta pitää sanoa, että vähän outona pidän sitä, että poliisi, Poliisihallitus ja Helsingin poliisilaitos yhdessä keskusteltuaan muun muassa sisäministeri Ohisalon kanssa, voi päättää, että lainvoimaisia tuomioistuinlaitoksen ratkaisuja ei toistaiseksi panna täytäntöön. [Sebastian Tynkkynen: Niin, kumpi se teidän kantanne on?] Ajattelen, että mistä tulee tämä poliisin toimivalta itse arvioida, mitkä lainvoimaiset tuomiot pannaan täytäntöön ja mitkä lainvoimaiset tuomiot jätetään laittamatta täytäntöön. Tässä on korkeat juristit esittäneet erilaisia näkemyksiä. Mutta itse kyllä yhdyn aika pitkälle prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpään näkemykseen, joka Twitterissä on sanonut: ”Mikä on se menettely, missä poliisi tai joku muu taho, selvittää onko hallintotuomioistuimen antama lainvoimainen tuomio oikeaan osunut?” Eli en ole huomannut, että te, jotka yleensä aina olette hirveän huolissanne siitä, että poliisi ylittää toimivaltuutensa, käyttää etälamautinta [Puhemies koputtaa] johonkin mielenosoittajaan ja niin edelleen, että te olisitte nyt olleet huolissanne siitä, että poliisi itse päättää, että lainvoimaisia tuomioita ei panna täytäntöön. [Puhemies Matti Vanhanen: Nyt on yli seitsemän minuutin yleinen suositus jo ylitetty.] Ja tiedän, että tässä yhteydessä vedotaan perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa olevaan palautuskieltoon. Mutta, jos poliisi rupeaa suoraan vetoamaan perustuslakiin, niin perustuslaissa esimerkiksi täällä 7 §:n 1 momentissa sanotaan, että jokaisella — siis jokaisella — on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, niin ajatellaan, että vaikka Turun hovioikeus on tuominnut jonkun vankeuteen ja käy ilmi, että se oli väärä tuomio — mies on pantu vankilaan, vaikka hän on syytön — niin ei kai sen jälkeen poliisi tähän perustuslain säädökseen nojaten voisi päättää, että nyt Turun hovioikeuden ratkaisuja ei laiteta väkisin täytäntöön, eli konnia ei viedä väkisin vankilaan, kun ei voida luottaa siihen, että Turun hovioikeus osaa antaa oikeita tuomioita. Eli kyllä mielestäni tuo asia vaatii vähän harkintaan. Ja varsinkin, kun poliisi linjasi, että rikosperusteisia palauttamisia kuitenkin jatketaan. No, sehän on aivan epäloogista, koska jos palautuskieltoon vedotaan, palautuskielto on ehdoton, se koskee myös rikollisia, käännytettäviä ja karkotettavia. [Sebastian Tynkkynen: Eli mikä se teidän linja oli?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-19T14:12:28,2019-11-19T14:21:05,Tarkistettu,1.1 2019_66_8,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Muistutan siitä, että me olemme yhdessä sopineet, että nämä suositusajat, ne ovat tietysti suosituksia, mutta niitä yleensä noudatetaan. — Edustaja Aittakumpu. [Ben Zyskowicz: Minä puhun niin harvoin! — Naurua]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_66_9,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuunnella tuota edellistä puheenvuoroa. On aivan totta, että kyllä meidän pitää yhteiskunnassa laajasti pohtia tätä sekä tähdätä siihen ja tehdä toimia, jotta meidän turvapaikkaprosessimme ovat inhimillisiä mutta myös sujuvia, ja se koituu koko yhteiskunnan ja myös turvapaikanhakijan eduksi ja hyväksi, kun prosessi on sujuva ja selkeä. Mutta meidän täytyy kaikessa meidän toimissamme myöskin ottaa huomioon se, että meidän täytyy kunnioittaa ihmisoikeuksia emmekä me voi niitä lähteä millään tavalla polkemaan. Tämä poliisin toiminta on sellainen asia, joka on aiheuttanut keskustelua. En siihen aio tässä yhteydessä palata, vaan ajattelin palata tuohon keskusteluun, josta tämä lähti. Puhuimme työllisyyspolitiikasta ja siitä, mikä on tämän hallituksen talouspoliittinen linja. Meillä on täällä lehterillä nuoria kuuntelemassa ja seuraamassa tätä meidän keskusteluamme ja on siellä joku varttuneempikin. On aivan erityisen tärkeää, että kun me hoidamme meidän maamme taloutta, niin me hoidamme sitä vastuullisesti ja ajattelemme sitä, minkälaisena me jätämme tämän maan talouden ja tämän maan näille meidän nuorille ja uusille sukupolville. On ehdottoman hyvä, että käymme tätä keskustelua. Olemme kuulleet myöskin kritiikkiä siitä, miten hallituksen työllisyystoimet eivät ole purreet, ja on ilman muuta huomattava edelleenkin se, että hallituksen työ on vasta alussa ja uusia työllisyystoimia on tulossa ja työllisyystoimia on myös tässä lisätalousarviossa. Siellä esimerkiksi ehdotetaan 290 000 euron lisäystä pk-yritysten työsuhdeneuvontaan, jonka tarkoitus on auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä ja yleensäkin yrityksen toiminnassa. Myöhemmin tänään meillä on käsittelyssä esimerkiksi hallituksen esitys, jolla uusien kone- ja laiteinvestointien poistomahdollisuus tuplataan, ja tämäkin antaa myönteistä virettä meidän yrityselämällemme. Keskustalle on erityisen tärkeää se, että me turvaamme meidän myönteisen työllisyyskehityksemme, ja siihen liittyy olennaisesti se, että me tuemme meidän yritystoimintaamme. Meillä on nyt ollut useampi niin sanottu lihava vuosi takana, minkä ansiosta me voimme ensi vuoden alusta tehdä korotuksia perusturvaan, muun muassa lapsilisiin ja eläkkeisiin, ja jotta välttäisimme laihat vuodet, meidän tulee jatkossakin tehdä vastuullista taloudenpitoa. Arvoisa puhemies! Työtä on paljon, mutta työväkeä on vähän, ja nyt hallituksen täytyykin erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että meillä monet [Puhemies koputtaa] työttömät ovat sillä tavalla vaikeasti työllistettäviä, että meidän täytyy tehdä erilaisia toimia muun muassa osa-aikatyön ja vajaakuntoisten työmahdollisuuksien parantamiseksi. Sen vuoksi hallituksen työllisyystyökalupakissa onkin hyvin monenlaisia eri keinoja, joita tullaan käyttämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-19T14:21:20,2019-11-19T14:24:41,Hyväksytty,1.1 2019_66_10,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri ja hyvät edustajakollegat! Meillä on käsittelyssä tämän vuoden viimeinen lisätalousarvio, josta on käyty keskustelua. Mutta myös hivenen tästä talouden isosta kuvasta: tietysti täytyy olla äärimmäisen huolestunut siitä, että IMF:n tuoreessa arviossa tältä päivältä todetaan, että Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023 näillä toimenpiteillä, joita Rinteen hallitus on omassa ohjelmassaan esitellyt ja minkälaisia toimenpiteitä he ovat tehneet. IMF muun muassa mainitsee nämä ympäristölle haitalliset yritystuet, joita Suomessa on noin 3,5 miljardia. [Petteri Orpo: Onneks vihreet on hallituksessa!] Itse asiassa ennen vaaleja varsinkin vihreät pitivät kovaa ääntä, että kyllä näitä ympäristölle haitallisia yritystukia pitää leikata, [Jussi Halla-aho: Kuinkas sitten kävikään?] mutta kuinkas sitten kävikään. [Naurua] Tämä Rinteen hallitus lisää näitä ympäristölle haitallisia yritystukia, elikkä ensi vuonna ympäristölle haitalliset yritystuet nousevat 100 miljoonalla 3,6 miljardiin. Kuinkas tässä näin kävikään? [Ben Zyskowicz: Voiko tuo olla totta?] Myös Suomen Pankki on osoittanut omaa huoltaan muutamista asioista Suomen taloudenpidossa, ja tuossa edellä kokenut kansanedustaja Ben Zyskowicz nosti esille eduskunnan tietopalvelun tuoreen tiedon siitä, että Rinteen hallituksen ensi vuoden budjetti tulee vähentämään tästä maasta työtä. Hallitus itse asetti tavoitteen, että he lähtevät tavoittelemaan 75 asteen työllisyyttä, mutta kuinkas sitten kävikään. Kun tuo ensimmäinen Rinteen hallituksen budjetti esiteltiin, ja puolueettomat tahot, ekonomistit, sen arvioivat, niin he toteavatkin, että ei mennäkään kohti 75 asteen työllisyyttä, vaan tullaan alaspäin siitä — 5 000 työllistä vähemmän ensi vuonna Rinteen hallituksen ensimmäisen budjetin toimilla. [Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh! — Sari Sarkomaan välihuuto] Arvoisa puhemies! Annan kiitosta siitä, että tässä lisätalousarviossa on päärata huomioitu ja siitä, että meillä näitä nopeita raideyhteyksiä laitetaan liikkeelle. Ne ovat olleet meidän yhteinen tahto. Myös annan kiitosta siitä, että eduskuntapuolueet yhdessä ovat kantaneet veteraanirahoista huolta pidempään, ja niitä on lisätty niin, että jokainen veteraani saa nämä kotiin vietävät palvelut jatkossa tästä vuodesta lähtien samantasoisina, ja näitä rahoja on nyt sitten lisätty ja myös uusia päätöksiä tehty. Mutta yksi sellainen huoli, jonka haluan nostaa esille, on tämä kansainvälisten osaajien työluvat. Tässä on lisätty jonkin verran rahaa siihen, että Maahanmuuttovirasto, Migri, ei joudu sentään tänä vuonna irtisanomaan taikka lomauttamaan henkilökuntaansa. Mutta kyllä meidän huoli on se, että meillä yritykset eivät tällä hetkellä saa näitä osaajia. Tämä on yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta ihan oleellinen kysymys, ja tällä hetkellä näiden osaajien työlupien saanti kestää jopa neljä kuukautta. Rinteen hallitus on kertonut tavoittelevansa kuukautta, ja asiantuntijat yrityksissä ovat sanoneet, että tällaiset luvat pitäisi saada mieluumminkin viikoissa, ehkä kahdessa viikossa. Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo totesi tuossa hetki sitten, että politiikka on silloin epäonnistunut, jos yksikin yrityksille tärkeä — ja lopulta siis työlupaan oikeutettu — jää tänne tulematta sen takia, että viranomaisprosessit eivät ole sujuvia eikä päätöksiä saada. Eli meillä on henkilöitä, jotka olisivat tulleet tänne tekemään työtä näihin meidän yrityksiin — usein he ovat kansainvälisiä huippuosaajia — mutta he eivät saa tällä hetkellä työlupia, ja he valitsevat silloin todennäköisesti jonkin toisen maan, minne he menevät työtä tekemään ja osaamistaan hyödyntämään ja antamaan käyttöön. [Perussuomalaisten ryhmästä: Puhutteko te maahanmuutosta?] Pidän siis tärkeänä sitä, että ensi vai tällä viikolla, kun hallitus tekee oman täydentävän esityksensä ensi vuoden budjettiin, te kuuntelisitte — jos ette kuuntele kokoomuksen huolta ja esitystä [Leena Meri: Kuunnelkaa perussuomalaisia!] 10 miljoonasta, niin kuunnelkaa näiden yrittäjien huolta — ja lisätkää tuossa täydentävässä esityksessä, arvoisa pääministeri Rinne, teidän ensi vuoden budjettiinne yhdessä valtiovarainministeri Lintilän [Puhemies koputtaa] kanssa tuo 10 miljoonaa, mitä Maahanmuuttovirasto tarvitsee siihen, että nämä huippuosaajat ja myös opiskelijat [Puhemies koputtaa] saisivat lupia tänne Suomeen tulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-19T14:24:42,2019-11-19T14:30:19,Hyväksytty,1.1 2019_66_11,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,Edustaja Essayah ja sen jälkeen ministeri Lintilä 3 minuuttia. Sen jälkeen myönnän vastauspuheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_12,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että vuoden neljäs lisäbudjetti on tietenkin luonteeltaan täydentävä, ja siellä on sinänsä ihan tärkeitä kohdennuksia. Kuten edustaja Heinonenkin totesi, yhdessä eduskuntapuolueet päättivät veteraanitukien korotuksesta ja kaikkien samalle viivalle saattamisesta. Myöskin esimerkiksi Kuopion iskun jälkihoitoon kohdennetut rahat ovat totta kai välttämättömyys. Mutta kyllähän tässä on huoli hallituksen politiikan kokonaislinjasta, sen vaikutuksista valtiontalouteen ja sen suuntaan. Velkaantuminen kasvaa ilman että tällä hetkellä tuloja alkaisi kertyä, koska työllisyystavoitteet eivät ole täyttymässä. Tänään todellakin on tullut näitä huolestuttavia uutisia. IMF on nostanut esille sen, että Suomen talouden ongelmat ovat sellaisia, että talouden tasapaino ei tule toteutumaan 2023, ja sitten on vielä nämä tietopalvelun laskelmat, mitkä tänään on julkistettu: elikkä tämä hallituksen politiikka tulee itse asiassa vähentämään työpaikkoja. Jos katsoo ihan tätä lisätalousarvion perustelutekstiä, niin siinä jo varoitetaan, että suurin osa tämän alkuvuoden kasvusta itse asiassa tulee perintönä viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä, ja alkuvuonna 2019 työllisyys ei ole enää parantunut. Tämä on ihan hallituksen oman esityksen perustelutekstiä. Sen tähden näitä työllisyystoimia täällä nyt niin kiivaasti odotetaan, koska tiedetään, että koko tämän hallituksen talouspolitiikka rakentuu sille, että työllisyysastetta pystytään nostamaan — ja kun tämä ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin nämä tarkennetut laskelmat nyt osoittavat, että itse asiassa näillä toimilla näyttääkin siltä, että työpaikat vähenevät, niin kyllä me olemme vakavan paikan edessä. On ihan selvää, ministeri Lintilä, että te joudutte ensi syksynä näitä leikkauslistoja täällä esittelemään, ja täytyy kyllä syvästi ihmetellä, miksi keskusta on tällaisen talouspolitiikan takuumiehenä hallituksessa. [Petteri Orpo: Niinpä!] Minun mielestäni tämä on se keskeinen kysymys, [Jussi Halla-aho: Hyvä kysymys!] jota valtiovarainministerin on syytä pohtia yhdessä puolueensa puheenjohtajan kanssa: että miksi te olette tällaisen talouspolitiikan takuumiehenä, joka vähentää Suomesta työpaikkoja ja on saattamassa Suomen talouden syvään kriisiin. [Ben Zyskowicz: Erittäin hyvin sanottu!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-19T14:30:20,2019-11-19T14:33:11,Hyväksytty,1.1 2019_66_13,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,Ministeri Lintilä 3 minuuttia. Ja nyt avataan V-painike vastauspuheenvuorojen pyytämistä varten.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_14,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka kyseessä on lisäbudjettikeskustelu, niin lienee syytä sanoa muutama sana tästä IMF:n raportista, joka tänään julkaistiin, koska se herättää mielenkiintoa ansaitusti. Ensinnäkin huomautan siitä, että kyseessä ei ole huomautus vaan IMF:n raportti, ihan perinteinen maaraportti, jonka IMF tekee. Sikäli olen pitkälti IMF:n kanssa samaa mieltä johtopäätöksistä. Kyllä he ovat tunnistaneet ihan samat kipukohdat, mitä me olemme tunnistaneet. Ei tässä ole uusia asioita. Nämä asiat tunnistetaan ja tunnustetaan. [Petteri Orpo: Mikä on johtopäätös siitä?] He viittaavat muun muassa siihen, että fiskaalinen kestävyys on kunnossa, sote-uudistus kunnossa, työllisyysasteen nostaminen. [Naurua — Ben Zyskowicz: Kuka niille sellaista on väittänyt?] Kaikki nämä ovat niitä, joita me olemme tässä salissa kertoneet ja jotka tulevat olemaan painopistealueita. Toisaalta pitää myös huomata se, että IMF:n mukaan vuoden 20 budjetti on sopusuhtainen, oikealla tavalla keventävä, ja se, että panostukset on kohdennettu oikeisiin kohteisiin: infraan, koulutuksen ja niin edelleen. Ja tämä on hyvä, joka varmasti tullaan käymään hallituksen piirissä läpi. Ja se, mikä tässä tuli esille myös sitten: IMF viittaa näihin ympäristölle haitallisiin tukiin, 3,5 miljardia — nyt huomioikaa ympäristölle haitalliset, ei yritystukiin, eli nämä käsitteet nyt kerralla selväksi. Se, että mitä siellä sisällä on, niin siellä on muun muassa työmatkavähennys. En minä ole hirvittävästi kuullut täällä salissa vaatimuksia, että työmatkavähennys poistetaan. Toisaalta me yritämme saada ihmisiä liikkumaan työn perässä. Siellä on maatalouden tuet, siellä on dieselvero. IMF kiinnittää huomiota siihen, että voitaisiin käyttää näitä sitten esimerkiksi joihinkin kuluihin. Suomessa kehysmenettelyssä se ei ole edes mahdollista. Eli tässä on pikkaisen nyt sellaisia asioita, joita me joudumme purkamaan, ja ehkä meidän olisi pitänyt olla aktiivisempia myös IMF:n suuntaan, mutta me itse asiassa saimme eilen iltapäivällä tämä raportti, ja sen takia ehkä täällä tuli joitakin tällaisia, jotka olisi voitu heidän kanssaan käydä. Mutta ilman muuta tämä on sellainen vakavasti otettava, ja se, mikä tämän pääviesti on ehdottomasti: meidän tulee lisätä työllisyyttä lisääviä päätöksiä välittömästi. [Ben Zyskowicz: Mutta te vähennätte työtä!] Me emme voi odottaa ensi syksyyn, jolloinka käydään läpi, paljonko uusia työpaikkoja on. Meidän on saatava niitä uusia työpaikkoja tulemaan koko ajan. Ei julkinen talous [Petteri Orpon välihuuto] odota jotain tiettyä päivämäärää hallitukselta. Päivät tulevat päivien jälkeen, ja julkinen talous kehittyy siinä mukana. [Puhemies koputtaa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-19T14:33:13,2019-11-19T14:36:23,Hyväksytty,1.1 2019_66_15,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Vastauspuheenvuoroihin, enintään 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_16,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä sinänsä haki jo viisaita sanoja tässä, että työllisyystoimet eivät riitä. Nyt kun meillä on tältä päivältä saldona se, että eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että hallituksen esitys heikentää työllisyyttä 5 000:lla, ja samaan päivään osuu IMF:n huomautus ja varoitus siitä, mihin taloudenpito on menossa, niin kyllä minä nyt vakavasti vetoan hallitukseen, että älkää nyt hyvänen aika odottako sinne ensi kevääseen, vaan pitäkää työllisyysriihi keskenänne, tehkää niitä toimia nyt. Me tarvitsemme niitä nyt. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti esiteltiin tänään. Tietopalvelu on laskenut, että sen esityksen mukaan syntyisi reilusti yli 20 000 työpaikkaa plus ne keinot, joita tietopalvelu ei vielä laskenut mutta jotka ovat muiden laskemia — nämä meidän esityksemme toisivat 60 000 työpaikkaa. Ottakaa ne käyttöönne, tehkää niistä edes niitä toimia, joita te uskallatte, joihin te pystytte, [Puhemies koputtaa] koska rahat pitää tienata ennen kuin niitä tuhlataan. Tämä on vakava viesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-19T14:36:25,2019-11-19T14:37:34,Hyväksytty,1.1 2019_66_17,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan tietopalvelulla on käytössään ne ohjelmat, jotka sillä on käytössä. Ja kun me tiedämme, miten ne arvioivat esimerkiksi veronkevennysten tai muiden julkisen talouden muuttuvien tekijöiden vaikutukset, niin syöttämällä sellaisia muutoksia, jotka tuottavat niitä sen ohjelman mukaisia työpaikkalisäyksiä, ne näyttävät plussaa. [Petteri Orpo: Mitä ihmettä? — Ben Zyskowicz: Pitäisikö meidän pyytää laskelmat Koskiselta?] — Ei, vaan täytyy tiedostaa, mihinkä tekijöihin perustuu se tulos, joka näistä ohjelmista saadaan. Hallitus on käynnistänyt ja on luvannut tuoda nämä ehdotukset työpaikkojen lisäyksistä, [Oikealta: Olette luvanneet paljon muutakin!] työllisyysasteen nostamisesta, ja varmasti oppositioltakin vaaditaan malttia odottaa sitten sen verran, että konkreettisia esityksiä tulee. [Oikealta: Vappusatanen!] Kansainväliset elimet, niin kuin Kansainvälinen valuuttarahasto, tekevät omaa työtään omien perinteidensä mukaisesti. Niiden pitääkin kiinnittää huomiota siihen, mikä on trendi esimerkiksi kunkin maan osalta ja johtaako tietty tämänhetkinen tilanne ilman niitä muutostekijöitä esimerkiksi työllisyysasteen tai julkisen talouden osalta sitten haitallisiin seuraamuksiin, ja senkaltainen huomautus, tai tällainen varoitus, on sinänsä paikallaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-19T14:37:34,2019-11-19T14:39:06,Hyväksytty,1.1 2019_66_18,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tämän vuoden neljäs lisätalousarvio on tosiaan pääosin tekninen, mutta valitettavasti se luonnehtii myös pitkälti hallituksen talouslinjan konkretian puutetta. Sekä valtion menojen jatkuva kasvu että konkreettisten työllisyystoimien puute — vieläpä talouskasvun hiipuessa — ovat hyvin vakavia ongelmia, eikä tilanne voi todellakaan jatkua tällaisenaan enää pitkään. Eikä todennäköisesti pitkään säily hallituksen sisäinen sopukaan, jos valtiovarainministeri Lintilän äskeisestä lausunnosta on jotain pääteltävissä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten lisäksi myös monet asiantuntijatahot ovat huolissaan julkisten menojen kasvusta, ja osa siitä kasvusta vieläpä rahoitetaan valtionomaisuuden myynnillä. Valitettavasti tuottavan omaisuuden myynnistä on erittäin huonoja kokemuksia muun muassa Kataisen hallituksen kaudelta. Lisäksi tarvitaan työllisyyttä kehittäviä toimenpiteitä. [Puhemies koputtaa] Kuitenkin hallitus aikoo heikentää työllisyysnäkymiä muun muassa polttoaineverotuksen kiristämisellä ja kotitalousvähennyksen leikkaamisella. Tarvitaan aivan toisensuuntaisia toimenpiteitä. Valtiovarainministeri Lintilä, kysyn nyt teiltä: mitä konkreettista aiotte tehdä tämän Suomen taloustilanteen korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-19T14:39:10,2019-11-19T14:40:34,Hyväksytty,1.1 2019_66_19,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pari kommenttia aiempiin puheenvuoroihin. Edustaja Kankaanniemellä oli hyvin rakentava ja asiantunteva puheenvuoro. Sen sijaan kokoomuksen suuntaan täytyy ihmetellä teidän nuivaa suhtautumistanne teollisuuden toimintaedellytyksiin. [Leena Meri: Se oli Savio, joka puhui!] Te tässä omassa esityksessänne, jonka tänään olette julkaisseet, olette leikkaamassa teollisuuden toimintaedellytyksiä 500 miljoonaa euroa. [Keskustan eduskuntaryhmästä: Ohhoh!] Siis 500 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa sitä, että kun meidän BKT:stämme 40 prosenttia tulee viennistä, te olette viemässä edellytyksiä metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden toimintaedellytyksistä. Meillä on Pohjois-Suomessa 7 miljardin euron hankkeet suunnitteilla, ja se merkitsee tuhansia, tuhansia uusia työpaikkoja ja välillisiä työpaikkoja paljon, paljon enemmän. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto.] Mutta teidän linjanne, 500 miljoonaa pois teollisuuden toimintaedellytyksistä, sehän on järkyttävä, se on järkyttävä. On aivan mahdoton kuvitella, miten tietopalvelu on saanut näyttämään positiiviselta tämän teidän viestinne. Puoli miljardia pois toimintaedellytyksistä, se on järkyttävä juttu. [Pia Viitanen: Niitä lukuja ei ole syötetty!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-11-19T14:40:38,2019-11-19T14:41:35,Hyväksytty,1.1 2019_66_20,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on puheenvuoroissa kehuttu neljättä lisätalousarviota ja todettu, että se on tekninen. Näinhän se on, mutta täällä on hyviä asioita. Nostan ainakin yhden merkittävän asian, mikä on tässä lisätalousarviossa nostettu esille, elikkä Verohallinnolle, Tullille ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille ehdotetaan kertaluontoisia määrärahalisäyksiä 12,5 miljoonaa. Ja kun muistelemme, miten tulorekisterin kävi, niin tässä on myös tulorekisterin laajentamiseen 19 miljoonaa. Tästä tulorekisterin kehittämiseen uudelleenbudjetoitua määrärahaa on 4 miljoonaa. On epäilys, että kuntien ja jopa valtion verotuloja olisi tällä hetkellä jossakin verottajan järjestelmissä — toivotaan, että näin on. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-11-19T14:41:37,2019-11-19T14:42:34,Hyväksytty,1.1 2019_66_21,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, olin kyllä yllättynyt tästä edustaja Koskisen lähtökohdasta: on ilmeisesti niin, että jos eduskunnan tietopalvelusta, jota tässä on yhteisillä päätöksillä vahvistettu vuosia siksi, että saadaan tänne perusteltua ja puolueetonta keskustelua budjeteista, kun joku ulkopuolinen, neutraali taho laskee tulonjako- ja työllisyysvaikutukset, niin nyt te sanotte, kun sieltä tulikin hallitukselle epämieluisat luvut, että niihin ei kannata uskoa. No, koskeeko sama sitten valtiovarainministeriön lukuja tai työ- ja elinkeinoministeriön lukuja [Johannes Koskinen: En sanonut — sanoin vain, että kun tietää ohjelman, niin tietää tulokset!] tai eri laskelmia? Onhan ihan selvää, että meillä täytyy olla joku pohja, josta keskustella. Ja nämä on onneksi myös julkistettu, 30‑sivuinen raportti tänään tietopalvelusta. He aina julkistavat ne siinä vaiheessa, kun ne asiat tulevat esiin, joita he ovat laskeneet. Sitä kannattaa käydä ehkä huolellisemmin läpi. Yritystuista myös: Tässä oli erikoisia heittoja kyllä. Lintilä täällä kertoo IMF:n suosituksista, jotka olivatkin tältä osin varmasti epärelevantteja tähän meidän tilanteeseemme. Meidän listassamme on todella 486 miljoonaa yritystukia, jotka käytännössä, kokonaisuutena auttaisivat teollisuutta menemään eteenpäin, toisivat lisää uusia työpaikkoja. Ihmettelen myös hallituksen linjaa, kun tässä on nimenomaan sanottu, [Puhemies koputtaa — Antti Rantakangas: Oijjoi!] että olette tekemässä kyllä remontteja tulevaisuudessa. Ette ole niitä vain tehneet. Onko hallitus nyt sitä mieltä, ettei tee mitään yritystuissa, vai sitä mieltä, että ollaan tekemässä yritystuissa [Puhemies koputtaa] asioita, joista ei vain kerrota vielä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-19T14:42:34,2019-11-19T14:43:56,Hyväksytty,1.1 2019_66_22,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä nostettiin esiin veteraanien rintamalisän korotus, mikä on upea asia. Kiitos siitä koko salille. Toivottavasti emme jatkossa unohda myöskään veteraanien leskiä, jotka sinnittelevät todella huonossa kunnossa yksin kotona vailla apua hyvin useassakin tapauksessa. Sitten Kuopion iskut nostettiin esiin ja niihin ohjatut varat. Se on hienoa, mutta kuten edustaja Essayah sanoi, se on myöskin välttämättömyys. Olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin, mitkä ovat oikeastaan aina kannattavampia kuin sitten ryhtyä korjaamaan tämmöisiä tapauksia, mitä nytkin on sattunut, koska mitkään rahat eivät riitä korvaamaan sitä henkistä tuskaa, mitä tällaiset tapahtumat aiheuttavat. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-19T14:43:56,2019-11-19T14:44:48,Hyväksytty,1.1 2019_66_23,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt vielä kerran muistuttaa tästä historiasta, mitä tulee näihin työllisyystoimenpiteisiin. Sipilän hallituksen olennaiset työllisyystoimenpiteet, joilla Suomen työllisyys parani historiallisen paljon, eivät olleet valmiita vielä muutama kuukausi hallituksen vaihtumisen jälkeen. Kyllä te, arvoisa kokoomus, tämän muistatte vallan hyvin. Huolellinen lainvalmistelu ja huolellinen toimenpiteiden valmistelu vievät aikaa, mutta aivan kuten valtiovarainministeri täällä totesi, näitä toimenpiteitä toden totta tarvitaan. Toinen asia on kyllä sitten tämä perussuomalaisten talouspoliittinen linja. Täytyy sanoa, että siinä — Timo Soinia mukaillen — hohtimet ovat kyllä kaivossa. Puolen miljardin aukko, siis puoli miljardia puuttuu rahaa tästä teidän talouspoliittisesta vaihtoehdostanne. Toivoisi, että puheenjohtaja Halla-aho, edustaja Halla-aho tulisi nyt viimein julkisuuteen ja kantaisi vastuuta. Viime kädessä puolueen puheenjohtaja kantaa vastuun näistä laskelmista. Missä ovat nämä 500 miljoonaa euroa, jotka sieltä teidän vaihtoehdostanne puuttuvat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-11-19T14:44:52,2019-11-19T14:45:49,Hyväksytty,1.1 2019_66_24,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkien asiantuntijalausuntojen mukaan se suurin huoli on siinä, että Suomi on pudonnut tuotekehitysuralta erittäin pahasti verrattuna kilpailijamaihin. Jos me haluamme aidosti luoda uusia työpaikkoja, luoda uusia yrityksiä, meidän täytyy kiriä tätä tasoa eteenpäin. Silloin se ei tarkoita sitä, että me lähdemme valtion taholta veikkaamaan joitain tiettyjä sektoreita vaan me annamme toimintaedellytyksiä pienyrityksille ja me annamme toimintaedellytyksiä niille uusille yrityksille, jotka saattavat kasvaa kansainvälisiksi menestystarinoiksi. Tämä on oikeastaan ainut tie, jolla me pärjäämme myös jatkossa talouden osalta. Meidän pitää nostaa jalostusarvoa. Me emme voi olla enää kiinni siinä vanhassa tarinassa, jossa me esimerkiksi ylikulutamme luonnonvaroja kestämättömällä tavalla. Sen lisäksi on tärkeätä, että ministeri Harakka on nimittänyt riippumattoman tutkimusperusteisen työryhmän, joka rupeaa selvittämään sitä, miten työllisyysasteen nosto onnistuu, ihan niin kuin tutkitulla tavalla ja sellaisiin kansainvälisiin [Puhemies koputtaa] esimerkkeihin nojaten, jotta me voimme aidosti tehdä oikeita toimenpiteitä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-19T14:45:49,2019-11-19T14:47:01,Hyväksytty,1.1 2019_66_25,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan suunta on muuttunut: enää ei leikata vaan korjataan edelliskauden leikkauksia. [Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä, nyt ajetaan työpaikkoja alas!] Oppositio jatkaa valitusvirttään siitä, että työllisyystoimet ovat riittämättömiä, [Välihuutoja oikealta] mutta hallitus on jo kesäkuussa antanut lisärahaa ammatilliseen koulutukseen ja liikennehankkeisiin. Molemmat ovat työllisyyden edistämisen kannalta erittäin tärkeitä. Suurimmat lisäykset esitetään tässä lisätalousarviossa nyt työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle uusiutuvan energian tuotantotukeen, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja TE-keskusten digihankkeiden kustannuksiin. Keskustelun kuluessa on käynyt selväksi, että mikään työllisyystoimi ei kokoomukselle kelpaa, jos siinä ei ole kyse sosiaaliturvan leikkaamisesta. Sitähän kokoomus esittää nyt myös omassa, tänään julkistamassaan vaihtoehtobudjetissa: leikkauksia heikoimmassa asemassa oleville. [Kokoomuksen ryhmästä: Työpaikkoja!] Että sellaisia työllisyyskeinoja sillä laidalla salia. Köyhiä ei enää kepitettäisi vaan suorastaan nuijittaisiin. Tämä lisätalousarvio sisältää tärkeitä lisäeuroja myös Maahanmuuttoviraston toiminnan vahvistamiseen. [Juha Mäenpään välihuuto] Turvapaikkaprosessit kestävät liian kauan, ja tämä on [Puhemies koputtaa] erittäin tärkeää korjata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-19T14:47:01,2019-11-19T14:48:09,Hyväksytty,1.1 2019_66_26,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä niitä työllisyystoimia tarvitaan nyt välittömästi. Täällä edustaja Koskinen nyt epäili näitä eduskunnan tietopalvelun SISU-ohjelman simultaanilaskelmia. Siis on aivan selvä, että jos meillä ei ole niitä toimenpiteitä ja meillä pelkästään tehdään niin, että nostetaan sosiaaliturvaa mutta ei samalla pureta kannustinloukkuja elikkä ei helpoteta sitä työllistämistä, niin ihan niissä laskelmissa ja reaalimaailmassa tapahtuu silloin niin, että työpaikat vähenevät. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Tämä on se ongelma, että meiltä puuttuvat tällä hetkellä ne toimenpiteet, joilla esimerkiksi yrityksille työllistämisen kynnystä oltaisiin madaltamassa, paikallista sopimista oltaisiin edistämässä, ja meillä ei sitä sosiaaliturvauudistusta ole näköpiirissä, jossa sosiaaliturva ja toisaalta verotus voitaisiin yhdistää sillä tavoin, että aina työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Kristillisdemokraateilla on tässä oma malli, kannustava perusturva. Ottakaa se käyttöön. Se on yksityiskohtaisesti teille kuvattu näissä Rinteelle aikanaan annetuissa hallitusohjelmakysymyksissä. Sitä toteuttamalla meillä pystyttäisiin lisäämään [Puhemies koputtaa] niitä työpaikkoja ja samanaikaisesti pitämään huolta hyvästä sosiaaliturvasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-19T14:48:09,2019-11-19T14:49:22,Hyväksytty,1.1 2019_66_27,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Niin, todellakin, kyllä on linja muuttunut, kyllä on suunta muuttunut. [Pia Viitanen: Kyllä!] Vuosi sitten tässä salissa hallitus esitteli tämän vuoden budjettiesityksen, ja siihen nähden velkaantuminen on tämän lisätalousarvion mukaan kasvamassa vielä miljardilla. Siis todella, suunta on muuttunut. Työllisyyden kehitys on pysähtynyt, ja ottakaa huomioon, että tämä kaikki tapahtuu aikana, jolloin meidän talous vielä kasvaa. Ei näin voi olla. Talous kasvaa nyt, ja silti otetaan velkaa miljardi enemmän. Työllisyyden kasvu on pysähtynyt, te teette budjetin, jonka laskettu vaikutus on 5 000 miinusta työllisyyteen. Tavoitteet kauas karkaavat. Teidän pitäisi tehdä nyt toimia — nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-19T14:49:22,2019-11-19T14:50:15,Hyväksytty,1.1 2019_66_28,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, todellakin suunta on muuttunut. Nyt rakennetaan sellaista tulevaisuutta, jossa ihminen on politiikan teon keskiössä, ja oli todellakin korkea aika. Minä katsoin teidän vaihtoehtobudjettianne: työttömyystukea, asumistukea, toimeentulotukea te olisitte valmiit leikkaamaan peräti 600 miljoonaa euroa — 600 miljoonaa euroa kaikkein heikompiosaisilta ihmisiltä. Tätä on se teidän politiikkanne, meidän politiikkamme on toisenlaista. [Juha Mäenpään välihuuto] Edustaja Heinonen nosti erittäin hyvän pointin omassa puheessaan, ja kyse on näistä opiskelijoiden oleskelulupaprosesseista. Teillä on, kokoomus, ollut neljä vuotta aikaa hoitaa tämä asia kuntoon. [Timo Heinonen: Ei ne neljää vuotta ne opiskelijat jonossa ole olleet!] Teillä oli sisäministeri, joka olisi voinut tarttua tähän. Tämä ongelma ei nimittäin ole uusi, vaan kun on nämä 800 opiskelijan jonot, joiden takia joudutaan, edustaja Heinonen, perumaan heidän opiskelupaikkansa ja maksamaan takaisin heidän jo maksamansa opiskelumaksut, niin sehän on täysin kestämätöntä. Minkä takia kokoomus ei tähän tarttunut [Petteri Orpo: Te ootte nyt hallituksessa!] silloin, kun oli vallan kahvassa? [Ben Zyskowicz: Tarttukaa te, kun teillä on nyt valta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-11-19T14:50:15,2019-11-19T14:51:32,Hyväksytty,1.1 2019_66_29,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eihän, edustaja Guzenina, nämä opiskelijat nyt neljää vuotta ole siellä jonoissa olleet. Ne ovat tulleet teidän hallituksen aikana, hakeneet sieltä lupaa tulla tänne opiskelemaan, ja teidän hallituksen aikana Maahanmuuttovirasto ei pysty näitä lupia käsittelemään. [Pia Viitasen välihuuto] Älkää syyttäkö muita, kun valta on teillä. Lisätkää Migrille, Maahanmuuttovirastolle varoja niin, että nämä saadaan, ei nyt neljässä kuukaudessa, niin kuin teidän aikana tapahtuu, vaan viikoissa, niin kuin yritykset ja yrittäjät ovat toivoneet ja oppilaitokset ovat toivoneet. Te kannatte vastuun tästä tilanteesta, että nämä osaajat eivät Suomeen pääse. Ja ymmärrän sen, että tämä nyt kolahtaa, kun teidän politiikkanne, missä suunnanmuutos on tehty, tekeekin tähän [Maria Guzeninan välihuuto] maahan lisää työttömiä. Kyllä — suunnanmuutos on tapahtunut: Tähän maahan tulee ensi vuonna 5 000 työtöntä lisää teidän politiikkanne myötä. Työllisten määrä vähenee teidän tekemillänne ratkaisuilla. [Sami Savio: Parempi olla tekemättä mitään!] — Kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-19T14:51:36,2019-11-19T14:52:41,Hyväksytty,1.1 2019_66_30,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Lohi, Guzenina ja Ranne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_31,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta kokoomuksen suunnasta ei kovin vauhdikkaasti kannattaisi nyt arvostella tätä lisätalousarvioesitystä, jossa nimenomaan Migrille lisätään rahaa, ja korjataan sitä alkuperäistä tämän vuoden talousarviota, joka on tehty Orpon aikana ja jonka on myös sisäministeri esitellyt, ja se oli kokoomuslainen sisäministeri. Te puhutte nytten muusta, kuin tästä käsittelyssä olevasta asiasta. Kun edustaja Orpo totesi täällä, että tällä lisätalousarviolla lisätään miljardilla velanottoa, niin eihän se pidä paikkaansa, tällä vähennetään velanottoa siitä alkuperäisestä talousarvioesityksestä tälle vuodelle. [Timo Heinonen: Ei!] Ja minusta tässä, kun mietitään, mikä suunnanmuutos on, niin kannattaa kuunnella valtiovarainministeri Lintilää, joka kertoo sen, mikä on tämän hallituksen taloudellinen linja. Hän totesi, että ei työllisyystoimet odota mitään tiettyä päivämäärää, vaan hallitus tekee koko ajan töitä sen eteen, että työllisyyttä saataisiin parannettua. [Timo Heinonen: Vääriä toimenpiteitä!] — Tekee laajalla rintamalla, mutta antakaa nytten työrauha, että voidaan valmistella nämä. Kyllä niitä esityksiä ja toimenpiteitä tulee myös [Puhemies koputtaa] tänne meidän käsittelyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-19T14:52:47,2019-11-19T14:53:53,Hyväksytty,1.1 2019_66_32,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen tietää hyvin, että me elämme nyt tällä hetkellä Suomessa sen budjetin varassa, jonka te olette hallituksessa päättäneet, ja jota me oppositiossa vastustimme. Ja tämä opiskelijoiden opiskelulupaprosessi ja työlupaprosessi, joiden pitäisi myöskin tähän samaan kuulua, niiden hoito olisi pitänyt aloittaa jo aikoja sitten, koska jos olette lainkaan kuunnelleet korkeakouluja ja ammattikorkeakouluja, yliopistojen ihmisiä, niin sieltä tätä viestiä on kyllä lähetetty hyvin johdonmukaisesti jo useamman vuoden aikana, on oltu huolissaan siitä, että joudutaan palauttamaan näitä opintomaksuja, jotka on jo maksettu, opiskelupaikkoja, jotka on jo saatu. [Sanni Grahn-Laasonen: Hoidetaan se asia kuntoon!] Suomi on siis menettänyt nämä opiskelijat, ja se on täysin kestämätön tilanne. Nyt tämä hallitus — minä luotan siihen, että sisäministeri Ohisalo, jolle olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen, tulee korjaamaan tämän tilanteen [Puhemies koputtaa]. Kysymys ei ole ainoastaan rahasta, vaan myöskin toimintakäytännöistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-11-19T14:53:53,2019-11-19T14:55:04,Hyväksytty,1.1 2019_66_33,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että edustaja Guzenina on jyrähtänyt kirjallisella kysymyksellä tässä tilanteessa, [Naurua] ja me uskomme, että se tuo myös teidän hallituksen sille linjalle, mitä kokoomuksen puheenjohtaja Orpo on pitänyt esillä. Kyllä näissä Maahanmuuttoviraston ajoissa pitää elää ajassa. Niitä ratkaisuja tehdään nyt. Ja niin kuin tässä edellä tuotiin esille, niin nyt korjataan sitä, kun on tullut ruuhkaa, ettei tarvitse sentään irtisanoa tai lomauttaa sieltä henkilökuntaa. Mutta nyt on kyse siitä, että ensi vuoden budjetista puuttuu noin 10 miljoonaa Maahanmuuttoviraston varoja juuri siihen, että nämä opiskelijat saisivat tänne opiskelulupia, ja että myös yritykset saisivat niitä osaajia, joita monet odottavat. Ja me toivomme, että te kuulette näiden yritysten hätähuudon, näiden oppilaitosten hätähuudon, ja lisäätte tällä viikolla tulevassa, täydentävässä budjettiesityksessä tuon 10 miljoonaa Migrille, mikä sinne tarvitaan. [Tuula Väätäisen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-19T14:55:04,2019-11-19T14:56:10,Hyväksytty,1.1 2019_66_34,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvon puheenjohtaja! Kyllähän se näyttää nyt siltä, että hallitus rakentaa tulevaisuutta höttöhankkeiden, höttölupausten ja lisävelan pohjalta. [Vilhelm Junnila: Ja vappusatasten!] — Ja vappusatasten. Nostan tässä yhden asian esiin. Täällä on hehkutettu hyvin paljon ratahankkeita. Tässä kannattaisi palata maanpinnalle. Hankkeiden toteutuksesta ei ole yhteisymmärrystä, nopeiden ratayhteyksien lobbaus on kyseenalaista, hankkeille ei ole toteutusrahaa — CEF-tukea EU-kaudelle 21—27 tuskin saadaan, suunnittelutyölle voidaan hakea, mutta sitä on aika vaikea saada. Rahaa ei siis ole, ja hallitusohjelmassa on kirjaus, että tätä rahaa yritetään nyt sitten vielä saada kunnista, jotka ovat peeaa, siis meidän talouskriisikunnistamme. Näyttää siis siltä, että tämä on täysin epärealistinen. On aivan turha kuvitella, että nämä lupaukset suurista ratahankkeista toteutuisivat. No, lisäksi sitten täällä on vielä tällaisia kummallisia epärealistisia odotuksia edelleen talouden kasvuista ja työllisyyden lisäämisistä. Kyllähän tämä huolestuttavalta näyttää. Katsotaan, mitä tästä syntyy. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-19T14:56:10,2019-11-19T14:57:29,Hyväksytty,1.1 2019_66_35,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_36,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, tällä neljännellä lisätalousarviolla korjataan edellisen hallituksen tekemää budjettia. Yhdyn näihin Migrin rahoitusnäkymiin siinä mielessä, että meidän tulee hoitaa nämä pakolaisasiat mallikkaasti eteenpäin, [Leena Meri: Ai niinku tähänkin asti?] ja yhdyn myös siihen, että meidän tulisi saada osaavaa työvoimaa, koska meillä on työvoimapula tällä hetkellä merkittävä. Myös opiskelijoiden osalta nykyhallituksella on suunnitelma. Nythän on vuoden jälkeen siitä, kun on valmistunut, laitettu maasta pois, mutta nyt lisätään tätä aikaa kahteen vuoteen, niin että on mahdollista hakea täältä myös työpaikkaa. Aivan järkevää, koska täällä Suomessa opiskelijat ovat olleet jo suomalaisina. Itse lisäisin tähän yt-keskusteluun, että Migrillä on yt:t mutta yhtä lailla myös Ruokavirastolla on ollut yt:t. On erittäin tärkeää CAP-tukien, maatalouden tukien, osalta, että kun on tärkeä neuvotteluvaihe menossa, niin meillä on riittävästi siihen henkilöstöä, ja koska Ruokavirasto on lisäksi maksajavirasto kymmenilletuhansille maanviljelijöille, meidän täytyy turvata myös heidän toimeentulonsa ja heidän tukirahansa kulkeminen. Eli erittäin hieno asia, että myös Ruokavirastoon on ohjattu rahoitusta. Pieni mutta merkittävä asia on myös se tässä tilanteessa, kun yritykset ovat palkkaamassa lisää työvoimaa, ja varsinkin pienet yritykset, että yrittäjäjärjestölle, Suomen Yrittäjille, ohjataan työsuhdeneuvontaan ja kansainvälistymiseen rahoituspottia, niin että myös pienet yritykset saavat asiantuntijuutta rekrytointiin ja työsuhteitten mukana olemiseen. Pienille yrityksille on riski ensimmäisenkin työntekijän palkkaus, jos eivät kemiat kohtaa, eli on hyvä tuntea myös työlainsäädäntö paremmin. Erinomaisena asiana näen tämän — en puhu niinkään tunnin junista vaan puhun raidekapasiteetin lisäämisestä — että me saamme jo nyt tässä vaiheessa, tämän hallituksen aikana pieninä pätkinä Riihimäen suuntaan lisättyä raideliikennettä, mutta on erittäin tärkeätä, että jos tulevaisuudessa noin 8 miljoonaa ihmistä vuosittain siirtyy Helsingistä Tampereelle ja Tampereelta Helsinkiin, niin saadaan kolmas raide siihen, että me saamme yhdistettyä yhtä lailla tavaraliikenteen, henkilöliikenteen siihen ja lisäksi vielä nämä nopeat yhteydet. Me tarvitsemme siihen todellakin sen kolmannen raiteen ja sen suunnittelun. Tärkeä asia, pitää aina muistaa sotaveteraanit, ja on hieno asia, että täällä on osoitettu 29,2 miljoonaa veteraanien kotiin tuotaviin palveluihin. Eli tällä paikataan budjettia mielestäni sopivalla tavalla. Todellakin, loppulaskelmassa tämä budjetti taisi hieman vähentääkin meidän velanottoamme, mutta ensi vuoden budjetti sitä tulee lisäämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-11-19T14:57:32,2019-11-19T15:00:35,Hyväksytty,1.1 2019_66_37,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä lisätalousarvio on aika tekninen, mutta siitä huolimatta täällä on erittäin tärkeitä määrärahoja, mihin keskustelussa on minusta hyvin kiinnitetty huomiota, vaikkapa tämä Maahanmuuttoviraston toiminnan vahvistaminen niin, että sinne lisämääräraha tulee tälle vuodelle. Tästä haluan lausua kiitoksen koko hallitukselle, että tämä on tänne saatu. Tämä on tärkeä, ja siinä mielessä on hyvä, että myös oppositiosta on tullut vahva tuki tälle, että tätä rahaa lisätään, ja myös vahva huoli siitä, että myös ensi vuonna olisi riittävät resurssit näiden käsittelyyn. Uskon nimittäin niin, että huolimatta siitä, miten ajattelemme humanitaarisesta maahanmuutosta tai työperäisestä maahanmuutosta, voisimme kaikki varmasti jakaa sen ajatuksen, että olisi tärkeää, että nämä käsittelyajat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Se olisi kaikissa tapauksissa tärkeää, että ne ovat lyhyitä ja, silloin kun on kysymys humanitaarisesta maahanmuutosta, että oltaisiin niitten vastaanottopalveluiden piirissä mahdollisimman lyhyt aika. Sitten kun on työperäisestä maahanmuutosta tai opiskelijoiden maahanmuutosta kysymys, niin onhan se meidän kasvun este tänä päivänä erityisesti sesonkityön osalta, että ne käsittelyajat ovat niin pitkiä. Se on kasvun este. Kun tulen itse tuolta Lapista, niin Lapin matkailussa tämä on yksi tekijä, sesonkityöntekijöiden saaminen on erittäin ongelmallista. Mutta on paljon muita alueita, vaikkapa Pohjanmaalla, [Juha Mäenpää: Pohjois-Pohjanmaa!] ja ne noudattavat ihan samoja työehtoja, kun kuka tahansa tulee töihin. Suomessa pitää noudattaa samoja työehtoja, olkoonpa työntekijän alkuperä mikä tahansa. Minusta tässäkin kannattaa ihan tosiasioilla puhua — ymmärrän, että voi vastustaa, mutta ei kannata vastustaa väärillä tiedoilla. Sen takia pidän tärkeänä, että nämä määrärahat ovat riittäviä Maahanmuuttovirastolla, että prosessit ovat sujuvia. [Ben Zyskowicz: Nyt ne eivät ole!] — Ne eivät ole riittäviä tänä vuonna. Nyt korjataan sitä budjettia, minkä valtiovarainministeri Orpo esitteli eduskunnalle, ja lisätään niitä rahoja, ja se on hyvä, että se korjataan. Myös ensi vuoden osalta varmasti joudutaan tarkistelemaan samalla lailla. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Mutta itse puhun nyt tästä paperista, joka on neljäs lisätalousarvio. Ja kun tässä ollaan oltu erittäin huolissaan myös tästä yleisestä talouden kuvasta — minusta sekin huoli on tärkeä, ja kuten täällä valtiovarainministeri toi esille, kyllä koko hallitus kantaa yhtä lailla tätä huolta työllisyyskehityksestä ja talouden kehityksestä — niin tämä lisätalousarvio kuitenkin tällaisenaan on pienentämässä velanottoa, ja tämäkin on minusta hyvä signaali. On selvää, että pitkällä aikavälillä meidän pitää pystyä vähentämään velanottoa nykyisestäänkin ja on saatava valtiontalous tasapainoon, ja suunta on nyt oikea. Ainoa kestävä tie on kuitenkin se, että me pystymme tekemään tehokkaita toimenpiteitä työllisyyden kasvattamiseksi. Meidän työikäisten määrä vähenee Suomessa. Sekin jo pelkästään pakottaa, että työllisyysaste — eli niitten osuus työvoimasta, jotka ovat töissä — tulee kasvamaan ja sen on pakko kasvaa tästä eteenpäin. Meillä ei ole varaa yhtään nuorta [Puhemies koputtaa] esimerkiksi menettää työelämän ulkopuolelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-19T15:00:35,2019-11-19T15:03:45,Hyväksytty,1.1 2019_66_38,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Hyvää miestenpäivää! Tamperelaiset edustajat Suomela ja Viitanen kehuivat kilpaa, kuinka ratahankkeet etenevät. Tosiasia kuitenkin on, että hankkeet etenevät yhtä lujaa kuin Timo Jutila Hervannan jäähallin kahviossa. Edustaja Ranne puhui viisaasti, että suunnitteluun tuskin saa EU-tukirahaa. Turun ja Helsingin välisen tunnin junan osa, Espoon kaupunkirata, on kuitenkin suunnittelultaan täysin valmiina. Se on siis toteuttamiskelpoinen nyt, kun muut hankkeet ovat vielä virneitä liikenneministerin kasvoilla. EU-rahaa on saatavilla seuraavalla hakukaudella jopa satoja miljoonia euroja — jos rakentamispäätös tehdään. Miksei päätöstä siis tehdä? 2,5 miljoonaa käyttäjää odottaa tekoja puheiden sijaan, nääs. Ministeri Lintilä tuntee Tampereen hyvin, mutta hän ehti jo häipyä. Olisin kysynyt: miksi neljännen talousarvion yhteydessä ei tehdä päätöksiä, vaikka suunnitelmat ovat valmiit? Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on tehnyt aloitteen, jotta Espoon kaupunkirata saisi rakennuttamispäätöksen. Se on siis suunnittelultaan valmis. Tutustukaa siihen, arvoisat ministerit, jotta tukirahat eivät valu muualle ja meillä keskitytä vain puheisiin ja byrokratiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-19T15:03:48,2019-11-19T15:05:13,Hyväksytty,1.1 2019_66_39,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä neljäs lisätalousarvio, vaikka onkin pieni, lupaa paljon hyvää keskustalaisille arvoille aina veteraanien kotiin tuotavista palveluista lasten ja nuorten psykososiaaliseen tukeen. Esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantotuen nosto kertoo siitä, että kysyntää uusiutuvalle energialle on. Suomalaiset haluavat tehdä hyviä tekoja ilmaston kannalta. Edustaja Pirttilahti mainitsikin jo Ruokaviraston taloudellisen tukemisen, ja se on tärkeä asia, sillä mainittujen asioiden maksatusten ja CAP-valmistelun lisäksi Ruokavirasto hoitaa ruokavientiä, ja on tärkeää, että pystymme siihen myöskin riittävästi panostamaan. Tämä keskustelu kirvoitti myös yleisemmän talouskeskustelun, ja pyydän oppositiopuolueita muistamaan sen kritiikin, mitä saimme työllisyyskehityksestä silloin, kun viime hallituskaudella aloitimme alkutaipaleitamme perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa. Silloin oli aivan saman tyyppiset keskustelut. Väki ei oikein täällä salissa eikä ulkopuolellakaan tahtonut luottaa siihen, että toimet purevat, mutta niin ne vain purivat — ja minä olen luottavainen, että saamme vaikeitakin ratkaisuja aikaiseksi niin, että työllisyyskehitys paranee. Toki olemme osan ratkaisuista jo pystyneet tekemäänkin. Esimerkiksi tänään täällä istunnossa on tuplapoistoesitys, joka lisää investointeja yrityksiin. Se tulee lisäämään työllisyyttä. Ja mitä tulee vielä ympäristön kannalta haitallisiin tukiin: siellä on nimenomaan teollisuuden tukemista, meidän kilpailukyvyn tukemista, siellä on liikkumisen tukemista — mistä valtiovarainministeri jo mainitsi, esimerkiksi työhön liikkumisen tuet — mutta siellä on myös esimerkiksi ruuantuotantoon tai metsänkasvatukseen liittyviä tukia, jotka ovat aivan oleellisen tärkeitä globaalien haasteiden ratkaisussa. [Toimi Kankaanniemi: Ei me niitä leikattaisikaan!] Haluaisitteko te poistaa nämä tuet? Eli pyydän sieltä opposition puolelta ihan konkretisoituja näkemyksiä siitä, minkä ympäristön kannalta haitallisen tuen te haluaisitte poistaa. [Leena Meri: Eiks se ollut kokoomus?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-11-19T15:05:17,2019-11-19T15:07:56,Hyväksytty,1.1 2019_66_40,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Junnilalle, joka hyvin epäitsekkäästi oman vaalipiirinsä ulkopuolelta nosti esiin tämän Espoon kaupunkiradan tilanteen, joka tosiaan on siinä pisteessä, että kaikki sen suunnittelutyö on valmiina. Se on niin sanottua starttilaukausta vailla oleva hanke, joka edistäisi montaa muuta asiaa. Lisätalousarviossa on hyviä asioita. Erityisesti näin itsenäisyyspäivän lähellä sen viesti sotaveteraaneille on varmasti mieluisa, sillä siinä heidän asiaansa hoidetaan kuntoon. Olisin ehkä odottanut tältä lisätalousarviolta enemmän sellaisia panostuksia, jotka aktiivisesti toisivat työpaikkoja — ei vain tukityöpaikkoja vaan ihan todellisia työpaikkoja, jotka johtaisivat pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Myöskin olisin odottanut talouden tarkempaa kuvaamista siinä, mitä on edessä. Täällä kyllä todetaan, että yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun jo vuoden 2019 aikana. Tämä on aika vahva viesti. Jos yritykset eivät uskalla tehdä investointeja tähän maahan, niin on turha myöskään odottaa, että työpaikkojen määrässä tapahtuisi merkittävää kasvua. Suomessa investointien määrän vähyyden pitäisi olla kyllä kansallinen hätätila. Tämä ei ole edellisen hallituksen eikä sitäkään edeltävän hallituksen toimissa ollut keskipisteenä, että miksi — tämä iso kysymys: miksi — Suomi ei kiinnosta investoijia, ei kotimaisia eikä ulkomaisia. Investoinnit ovat todella pieniä, ja tähän keskusteluun pitäisi enemmän panostaa, ja tähän myöskään tämä lisäta-lousarvio ei millään tavalla vastaa. Tämä on tällainen aika iso yksityiskohta, jota haluan tässä puheessani alleviivata. Oppositio on täällä voimakkaasti arvostellut tätä talousarvioesitystä. Minä en pidä tätä huonona ollenkaan, vaikka oppositiossa istunkin. Täällä on hyviä asioita nuorille ja päihdepalveluihin ja muihin. Kyllä näitä pitää edistää ja pitää uskaltaa sanoa, että ne ovat hyviä asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-19T15:07:59,2019-11-19T15:10:30,Hyväksytty,1.1 2019_66_41,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt monella tapaa tartuttu vuoden 2019 budjettiin. On hyvä muistaa, että nyt puhutaan tosiaan tämän vuoden budjetista, joten istuva hallitus täydentää edellisen hallituksen laatimaa budjettia ja täydennämme sitä toki parhaamme mukaan, mutta silti ne perusraamit ovat sellaiset, joita me emme ole päättäneet, vaan ne päätti edellinen hallitus. Samoin myös se lainsäädännöllinen viitekehys, jossa me toimimme, tulee edelliseltä hallitukselta. Oikeastaan lakimuutoksia, joita tässä ajassa olisimme ehtineet saada käyntiin, on hyvin, hyvin vähän, joten tässä pitkälti ollaan vielä siirtymävaiheessa, ja tämä on mielestäni rehellistä muistaa tässä keskustelussa — etenkin, jos puhutaan Maahanmuuttoviraston tilanteesta. On ollut tiedossa, että se on 4 vuoden aikana ollut haastava, ja sitä on sekä puuttuneiden määrärahojen että lainsäädäntömuutosten kautta tehty pikemminkin entistä haastavammaksi. Oikeusapujärjestelmää muutettiin viime hallituskaudella niin, että sen sijaan, että maksettaisiin avustajalle tehdystä työstä, annetaan könttäsumma eikä tarkastella lainkaan, onko hän työtä todella tehnyt vai ei, jolloin on syntynyt järkyttäviä tilanteita, joissa huomataan, että se määrätty oikeusavustaja ei ole hommiaan hoitanut, mutta valtio on silti hänelle maksanut. Tämä on ensinnäkin typerää resurssien haaskausta mutta myös vakava riski ihmisten oikeusturvan kannalta. Samalla tiedetään, että tulkkauksessa on ollut ongelmia ja että hallinnon tekemien valintojen kautta Suomen turvapaikkalinja on kiristynyt jopa niin, että tilanne johtaa EIT:n tuomion kaltaiseen ratkaisuun, jossa todettiin muun muassa, että tämä tapettu irakilainen mies on ennen Suomeen tuloaan joutunut lukuisten tappo- ja väkivaltayritysten kohteeksi, mutta siitä huolimatta ei ole katsottu, että häneen kohdistuisi reaalista uhkaa, kun hän Irakiin palaisi. Mikä todistaa hengenvaaran, ellei se, että ihminen on aiemmin yritetty tappaa? Tämä on mielestäni ihan aiheellinen kysymys, ja sen tähden tämä hallitus todella tarttuu näiden puutteiden korjaamiseen — sekä talouden puutteen korjaamiseen että näiden laillisuuteen ja oikeusturvaan liittyvien kysymysten korjaamiseen. Ja todella, kun EIT:ltä tulee ratkaisu, niin poliisilla on silloin toimivaltaisena viranomaisena oma roolinsa siinä, että varmistetaan, että jatkossa menetellään Suomen perustuslain mukaisesti. Tässä tehdään Maahanmuuttoviraston, poliisin ja hallituksen hyvää yhteistyötä. Kullakin on oma tonttinsa ja asiaa viedään määrätietoisesti eteenpäin. Rahoista kun puhutaan, niin tässä lisätalousarviossahan Maahanmuuttovirastolle tulee 6 miljoonaa lisää, ja ensi vuonna rahaa tulee peräti 13 miljoonaa lisää nimenomaan, jotta saadaan käsittely sujuvammaksi, ja juuri tällaisten panostusten kautta sitten taataan se, että jatkossa virheitä ei enää tapahtuisi. Samalla muun muassa siirretään työlupien käsittely työ- ja elinkeinoministeriöön, missä sen loogisesti kuuluisikin olla, ja tehostetaan silläkin puolella prosesseja, jotta jatkossa saadaan se työlupaprosessi myös hallinnollisesti sujuvammaksi. Ei siis laiteta pelkkää lisärahaa, vaan mietitään oikeasti myös hallinnon kehittämistä. Tällaistahan toiminnan tulisikin olla: ei vain rahan kaatamista erinäisiin kohteisiin, vaan todella [Puhemies koputtaa] toiminnan sisällöllistä kehittämistä ja tehokkuuden hakemista ja samalla sitä oikeusturvan vahvistamista, koska oikeus elämään on kuitenkin se kaikista keskeisin ihmisoikeus. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-19T15:10:34,2019-11-19T15:13:59,Hyväksytty,1.1 2019_66_42,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ensin todettava, että tässä lisätalousarviossa on hyviäkin asioita, muun muassa pelastustoimen tietohallinto- ja tietojärjestelmiin liittyvää rahoitusta, KEIJO-hankkeeseen liittyvää rahoitusta ja hätäkeskusjärjestelmään liittyvää rahoitusta, mutta nämä rahat ovat sellaisia, joilla paikataan sitä olemassa olevaa, jatkuvaa rahapulaa näillä toimialueilla. Sisäministeriön budjetti on noin 1,5 miljardia vuodessa ja oikeusministeriön noin miljardi. Se on 2,5 miljardia, ja se on hyvin vähän rahaa koko valtion budjetista, jos ajatellaan, että ne ovat hyvin toimivan valtion kaksi keskeistä tunnusmerkkiä — se, että nämä asiat ovat kunnossa. Mutta sitten tähän lisätalousarvioon. Tässä todetaan heti alkuun talouden näkymistä: ”talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä huolimatta kansainvälisen talouden heikoista uutisista.” Minä hämmästelen, että nyt edellisessäkin lisätalousarviossa oli tämä sama lause ja näyttää siltä, että tätä nyt toistetaan tämän hallituksen osalta jatkuvasti yhä uudelleen ja uudelleen, vaikkeivät muut merkit näytäkään siltä, että talouden näkymät olisivat kovin myönteiset. Kuten täällä on jo useaan otteeseen todettu, niin työllisyystoimia ei ole tehty ja koko budjetti ja koko tämä valtiontalous — nämä menolisäykset — nojaa nyt siihen, että niitä työllisyystoimia tulee, ja sinänsä tämä on perin erikoista: olisikin ollut mielenkiintoista tietää, käykö työllisyydelle kuten vappusataselle ja hoitajamitoitukselle, että se on tyhjää puhetta. Edustaja Zyskowiczille olisin kommentoinut tästä poliisin tavasta toimia. Hämmästelin tätä suunnattomasti myös itse, mutta sitten luin nämä artikkelit, joissa todettiin, että tämä päätös oli tehty sen jälkeen, kun oli käyty keskusteluja sisäministeri Ohisalon kanssa. Niin että aivan suoraan poliisin päätökseltä se ei vaikuttaisi, mutta mistäpä minä tiedän. [Leena Meri: Onko se sopivaa?] Sitten olisin ottanut vielä puheeksi osaajat. En viitsi täällä mainita sitä sanaa, josta meitä aina moititaan, mutta kysyisin hiukan näistä osaajista, joita kokoomus täällä koko ajan peräänkuuluttaa: miksi nämä osaajat sitten työllistyvät jostain syystä siivousfirmoihin tällä hetkellä? Ja jos te kovasti tänne peräänkuulutatte osaajia, niin luulisi, että te samaan aikaan toisitte esiin sen, että tähän pitää säätää myöskin minimitoimeentulo, koska muuten käy niin, että jos ei toimeentulo ole 3 000, noin suurin pirtein, niin silloin sitä toimeentuloa täydennetään tulonsiirroilla, ja se ei voi mitenkään olla taloudellisesti meille järkevää. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-19T15:13:59,2019-11-19T15:16:58,Hyväksytty,1.1 2019_66_43,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyystoimenpiteitä tarvitaan todellakin nopeasti, ja on hyvä, että myös valtiovarainministeri Lintilä sen itsekin sanoi varsin pontevasti tuossa puheenvuorossaan. Kyllähän täytyy sanoa, että myös tämä pitkittyvä postilakko, sen laajeneminen ja kärjistyminen, luo myös aika synkän varjon tähän tilanteeseen. Toivoa sopii, että se ei laajenisi sillä tavoin, että meillä sitten alkaisi tulla jo merkittäviä menetyksiä myös teollisuudelle ja elinkeinoelämälle. Paikalla istui aika pitkään pääministeri Rinne, mutta hän nyt lähti täältä pois. Olisin kovasti toivonut sitä, että hänkin olisi ottanut osaa tähän keskusteluun, sillä kyllä täällä osa hallituspuolueiden edustajista, ehkä muiden kuin keskustan edustajista, on antanut ymmärtää, että nämä toimenpiteet ovat nyt aivan riittäviä, että ei ole mitään huolta, mitä täältä oppositiosta käsin on esitetty. Suomessa on noin 50 000 järjestäytymätöntä yritystä. Nämä pienet ja keskisuuret yritykset ovat juuri niitä, joissa näitä työpaikkoja voisi syntyä ja joissa niitä syntyy, ja niitä syntyisi vielä enemmän, jos näillä työpaikoilla voitaisiin sopia nykyistä joustavammin paikallisista työehdoista, ja esimerkiksi tähän toivoisin hallitukselta kannanottoa. Samoin se, että saisimme pikaisesti käyttöön kristillisdemokraattien esittämän kannustavan perusturvamallin, olisi myös tärkeää. Kotitalousvähennyksen säilyttämisellä ja kohdennetuilla veronkevennyksillä kyettäisiin parantamaan ostovoimaa ja sitä kautta työllisyyttä. Sitten täällä kyseltiin, mitkä nyt olisivat sitten niitä haitallisia yritystukia, joista oppositiopuolueet olisivat valmiit luopumaan. Kristillisdemokraattien puolesta totean, että esimerkiksi kauppa-alusten työvoimakustannustuki viihdemerenkulun osalta on yksi tällainen kohde. Tämä yritystuki vääristää kilpailua ravintola-alalla, ja lisäksi tukeminen lisää esimerkiksi lähimaihin kohdistuvaa viinarallia ja vähentää siten verotuottoja Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-19T15:16:58,2019-11-19T15:19:51,Hyväksytty,1.1 2019_66_44,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo hallituksen budjetin työllisyyslinjauksia, niin täytyy todeta, että meillä taitaa olla eri suunta. Työllisyystoimia kaivataan kipeästi. Kokoomus julkaisi tänään oman vaihtoehtobudjettinsa, ja siinä toteamme, että puolella miljardilla voitaisiin välittömästi käynnistää pääradan sujuvamman liikenteen ja Turun yhteyden edellyttämiä raideinvestointeja, jos se kuokka saataisiin maahan välittömästi. Herääkin kysymys, miksi hallitus vain suunnittelee. Miksi hallitus ei panosta myös näihin hankkeisiin, joissa kuokka saataisiin todellakin välittömästi maahan? [Jari Myllykoski: Viime kauden valiokunnan jäsenet tietävät!] Sinänsä panostukset nopeiden raideyhteyksien suunnitteluun ovat hyviä, ja ministeri Marin ansaitsee kiitoksen siitä, että hän tuli kokoomuksen linjalle. Ideologiset silmälasit heitettiin vihdoin nurkkaan, ja nopeita raideyhteyksiä toteutetaan hankeyhtiömallilla. [Pia Viitasen välihuuto] Suomi-rata‑hankeyhtiön ja Turun hankeyhtiön perustamiseksi on käynnistetty neuvottelut, ja vihdoin käytetään ne rahat, jotka edellinen hallitus varasi tätä tarkoitusta varten. Aikaa on kuitenkin tuhlailtu aivan turhan paljon. Hallituksen hidastelu uhkaa nyt vaarantaa Suomen ehtimisen parhaillaan auki olevaan EU-rahoituksen hakuun, josta olisi tarpeen hakea muun muassa pääradan hankkeisiin rahaa välittömästi. Herääkin kysymys, ollaanko tässä nyt hukkaamassa hyvä työkalu hakea EU:n hankerahaa sen takia, että näiden yhtiöiden perustamisessa on kestänyt niin kauan, vaikka ne olisi voitu edellisen hallituksen valmistelun pohjalta ripeämminkin laittaa alulle. Toinen kysymys on se, miksi hallitus ei nyt välittömästi laita liikkeelle näitä investointeja, joissa kuokka saataisiin sekä pääradalla että Turun yhteyden osalta heti maahan. Kokoomus on valmis laittamaan näitä koko Suomen kannalta tärkeitä yhteyksiä heti kuntoon. Hallitukselta kaivataan kunnianhimoista tavoiteaikataulua ja selkeitä askelmerkkejä näiden hankkeiden toteuttamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-11-19T15:19:51,2019-11-19T15:22:34,Hyväksytty,1.1 2019_66_45,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Minusta on erittäin hyvä, vaikka tänään käsittelemme täällä salissa tätä neljättä lisätalousarviota, käydä myös hieman laajempaa talouspoliittista keskustelua, sillä kuten juuri tässä keskustelun lomassa kuultiin, niin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut tänään Suomelle lausunnon, jossa he toteavat, että näillä toimilla heidän arvionsa mukaan Suomen valtion velanotto jatkuu edelleen vuonna 23 noin prosentin verran suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin kahden miljardin euron tasolla. Tämä on erittäin vakava viesti Suomen hallitukselle, joka on nimenomaan ankkuroinut talouspolitiikkansa ja talouspolitiikan tavoitteensa siihen, että Suomen julkinen talous saavuttaa tasapainon vuonna 2023 — tämä kertoo siitä, että te olette erittäin kaukana tästä tavoitteesta. Arvoisa hallitus! Tämä teidän talouspolitiikkanne on liimattu yhteen niin heiveröisesti, että nämä liitokset natisevat jo nyt toisistaan. Velanotto kasvaa, verotus kiristyy ja kaiken lisäksi myös työllisten määrä Suomessa laskee. Eduskunnan tietopalvelun mukaan hallituksen budjetti vähentää työllisten määrää 5 000 hengellä verrattuna siihen, että mitään ei tehdä — siis 5 000 hengellä. Toisaalta te olette sanoneet, että tavoittelette 75 prosentin työllisyysastetta, elikkä tältäkin osin suunta on väärä ja teidän täytyy muuttaa politiikkaanne. Täällä aikaisemmin hallituspuolueiden kollegat ovat julistaneet sitä, miten budjettiriihessä saitte aikaiseksi tämän 25 kohdan työllisyyslistan. On vain tietysti ongelmallista, että valtiovarainministeriö ei ole pystynyt arvioimaan näille teidän työllisyystoimille minkäänlaista positiivista työllisyysvaikutusta. Mitä sellaisia työllisyystoimia ne sitten ovat, jos niillä ei aidosti ole vaikutusta tämän maan työllisyyteen? Samoin talouspolitiikan arviointineuvosto on lausunnossaan todennut, että työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi ei ole vielä esitetty toimenpiteitä. Nämä ovat myös vakavia viestejä tämän maan hallitukselle. Valtiovarainministeri Lintilä totesi täällä salissa aikaisemmin, että hallitus ei voi odottaa ensi vuoden syksyyn, ja tällä hän viittasi näiden työllisyystoimien tekemiseen. Mutta miksi kuitenkin te olette antaneet nyt kolmikantavalmisteluun kaiken mandaatin ja odotatte täällä istuen, että tuleeko tuloksia vai eikö tule, kun te kuitenkin näette, että suunta on jo väärä: miinus 5 000 työllistä ensi vuonna. Arvoisa puhemies! Olemme tänään julkaisseet oman vaihtoehtobudjettimme, joka tuo tähän maahan 60 000 työpaikkaa, tarjoaa tavalliselle työssä käyvälle suomalaiselle palkasta enemmän käteen, toivoa tulevasta. Ja kuten täällä edustaja Orpo aikaisemmin totesi, niin tämä on tilanne, jossa tämän hallituksen täytyy vetäytyä työllisyysriiheen ja tuoda tähän taloon vaikuttavat työllisyystoimet, joilla julkinen talous saadaan tasapainoon ja tämä hallitus pääsee tavoitteisiinsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-19T15:22:39,2019-11-19T15:25:59,Hyväksytty,1.1 2019_66_46,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset siis tukevat tämän lisäbudjetin määrärahaesityksiä, mutta meillä on vastalauseessa kaksi kohtaa, ja tämä toinen kohta on avustus tasa-arvopalkinnon maksamiseen, momentti 23.90.59. Meillä on ollut täällä käytössä jonkin aikaa tämä tasa-arvopalkinto, ja viimeksi, vuonna 2017, se myönnettiin Angela Merkelille. Kun miettii sitä, miksi juuri Merkelille tasa-arvoperustein, niin ei voi muuhun johtopäätökseen tulla kuin, että sillä yritettiin ostaa Saksan myötätuntoa Suomelle noin yleispoliittisesti EU-kuvioissa, ja tämä on tietysti varsin käsittämätöntä. Ehdotamme, että tämä tasa-arvopalkinto jatkossa myönnetään vain suomalaiseen tasa-arvotyöhön, ja siksi ehdotamme lausumaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa kansainvälisen IGEP-tasa-arvopalkinnon suomalaiseen kohteeseen jaettavaksi Miina Sillanpään säätiön kautta.” Miina Sillanpää oli pitkäaikainen kansanedustaja ja Suomen ensimmäinen naisministeri, ja uskon, että sosiaalidemokraatit — joihin hän, kunniakas persoona, kuului — [Maria Guzenina: Arvostamme häntä kovasti!] hyväksyvät ja tukevat ilolla tätä esitystä. Teiltä on nyt yksi ryhmänne jäsenkin tässä säätiön hallituksessa, että näin ollen elävä yhteys sinne. Arvoisa puhemies! Sitten palaan vähän tähän yleiseen talouspolitiikkaan ja totean, että vaikka nyt huomenna käsitellään nämä vaihtoehtobudjetit, niin muutama lyhyt kommentti siihen, mitä tietoa nyt on tullut. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan leikkauksia siten, että opiskelijoilta leikattaisiin 174 euroa vuodessa eli lähes 200 euroa opiskelijoilta. Onko kokoomus koulutuspuolue? [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Pitkäaikaistyöttömiltä kokoomus leikkaisi 287 euroa, lähes 300. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Ja sitten lapsiperheiltä tai yleensä perheiltä, 380 000:lta perheeltä, kokoomus leikkaisi, joista lähes 200 000 kuuluu alimpaan tulodesiiliin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oijoijoi!] Tämä on se, mistä kokoomus tekee tilaa veronkevennyksille, jotka se haluaa kohdistaa kaikkiin tuloluokkiin, eli raju tulonsiirto, kohtuuton. Nämä vain lyhyitä esimerkkejä tässä, mutta mitä sitten meidän perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti sisältää, niin me emme kyllä hyväksy sitä, että kaikkein heikoimmilta otetaan. Me olemme tukeneet täällä niitä parannuksia, joita hallitusohjelmaan ja hallituksen budjettiesitykseen sisältyy, ja esittäneet niihin vielä [Maria Guzenina: Kiitos!] parannuksia sairaiden, lapsiperheiden lapsilisiin, myös niille 1—3... [Puhemies: Nyt puhuja on siirtynyt lisäbudjetista vaihtoehtobudjettien esittelyyn!] — Näin on, ja herra puhemies... [Puhemies: Pysytään asiassa!] — Huomenna pääsemme paremmin käsittelemään näitä, mutta tässä on selkeä ero kokoomuksen ja meidän välillä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tänäänkin puhutaan lapsilisistä! — Jari Myllykoski: Ja varmaan ensi viikollakin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-19T15:25:59,2019-11-19T15:29:58,Hyväksytty,1.1 2019_66_47,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Huomasin tuossa vain kokoomuksen puheenvuoroissa, että heillä oli kyllä aika vahvasti kanssa heidän... mutta ei tästä enempää. Harmi, että ministeri ehti lähteä. Olisin kysynyt, mitä toimenpiteitä hallitus on ajatellut kuntien tukemiseksi. Istun Hyvinkään kaupungin talouden tasapainostusryhmässä, ja pohdimme ensi vuoden budjettia. Kunnissa on todella, todella vaikea tilanne. Ymmärsin, että sieltä on tulossa joitakin lisärahoja, mutta ne kompensoivat tätä kiky-sopimusta, joten me olemme todella pulassa kunnissa. Jos tämä pitää paikkansa, mitä edustaja Ranne sanoi noista ratahankkeista — tätäkin olisin halunnut kysyä, jos täällä joku tietää, niin kertokaa ihmeessä — että kuntien pitäisi osallistua siihen, niin sanon, että kriisikuntia alkaa tulla ja vauhdilla. Ja oikeasti, me olemme Hyvinkäälläkin historiallisesti saaneet aina jotenkin lutvittua, mutta me olemme nyt aika pulassa. Odotan hallitukselta jonkinlaista kädenojennusta. En ole kuullut mitään kuntien tukemiseksi, ja tämä on ihan vakava viesti. Siellä on monien prosenttien korotuspaineet ja ei tiedetä, miten kohta selvitään tehtävistä. Pitäisi olla ennaltaehkäisyä, pitäisi olla pitkäaikaistyöttömien tukemista, on sakkomaksut, on paljon... on tosi vaikea tilanne. Tähän ei mitään keskustelua ole kuulunut. Sitten tuosta, mitä tuossa tuli esille, että eduskunnan laskentapalvelusta on tullut tämä tieto: 5 000 uutta työtöntä ensi vuonna. Minä todella toivon, että tämä ei pidä paikkaansa. Sieltä sanottiin toiselta laidalta hallituspuolueesta, että siinä on jotain laskentaongelmia, mutta kyllä tämä aika pahalta kuulostaa. Silloin kaudella 2011—2015, viimeksi kun SDP:llä oli työministerin ja valtiovarainministerin salkku — ja nyt on myös työministerin salkku — tuli 100 000 uutta työtöntä. Jos tämä vauhti tätä menoa jatkuu, niin kyllä tämä pahalta näyttää. Tämä budjetti on kuitenkin laskettu sen varaan, että työllisyys ja ihmisten ostovoima paranevat. Meillä on paljon myös kotimaisen ostovoiman varassa, ja en näe kyllä kauheasti sellaisia panostuksia täällä siihen, että kotimainen ostovoima paranisi. Puhuttiin myöskin rahan kippaamisesta ja kaatamisesta. Edustaja Suomela otti sen puheeksi. Tästä lauseesta olen samaa mieltä, mutta meillä taitaa olla vain eri käsitys siitä, miten sitä voi kipata. Meillä esimerkiksi lakivaliokunnassa otettiin kantaa nimenomaan tähän Maahanmuuttoviraston, hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ketjuun. Kuten viime kyselytunnilla tuli esille, niin Itä-Suomen hallinto-oikeudessa turvapaikka-asioita on vuoteen 2018 mennessä 47 prosenttia enemmän. Sinnehän on tulossa nyt lisämäärärahoja, mutta kun tämä rahan kippaaminen loputtomasti ei auta. Edustaja Suomela sanoi, että tämä ei pitkällä aikavälillä auta ja että on tehty huonoja muutoksia — turvapaikkapuhuttelussa ei saa pitää avustajaa ja niin pois päin. No, näistä nyt ei ole vielä tänne eduskuntaan asti tuotu selvitystä, että mistä näissä päätöksissä on tässä kysymys. Jos muistan oikein, niin niissä palkkioissa, mitä on muutettu, oli ajatuksena se, että siellä on kattosumma, niin kuin yleensäkin oikeusavussa on kattosummat, että ei voi vaan pohjattomasti laskuttaa. Haluaisin vain, että oltaisiin yhtä huolestuneita silloin, kun esimerkiksi yritin täällä ottaa keskusteluun sen, kun pieni lapsi oli ensikodissa ja eri lastensuojelun palveluiden piirissä, ja hän oli joutunut siellä, kolme kuukautta vanha pieni vauva, pahoinpidellyksi — lopullinen aivovamma. [Arja Juvonen: Kauheeta!] Ihmettelen, miksei tästä tule hirveätä haloota, kun Suomessa ihmisiä vammautuu, pieniä vauvoja lastensuojelun toimenpiteiden ollessa käynnissä. Ei semmoista kohua koskaan nouse kuin silloin, kun joku muu esimerkiksi tässä tapauksessa... — Se on tosi valitettavaa, olen todella pahoillani. Mutta se, että me lähtisimme estämään jokaisen kuolemantapauksen ympäri maailmaa, niin kyllä meidän täytyisi tässä kaikkien ottaa matkalaukut ja painella tuolla pitkin maita ja mantuja, eikä se silti tätä maailmaa pelasta. Jos nyt hoidettaisiin edes ne asiat, joita varten meidät on tänne valittu. Yksi asia, mistä olin tosi huolestunut, oli se, kun edustaja Rantanen tuossa toi hyvin esille sen, että nämä poliisin päätökset olisivat sen jälkeen muuttuneet tai tulleet voimaan, kun ministeri Ohisalo on käynyt keskusteluja. Minusta missään tapauksessa ei ole sopivaa, jos tämä pitää paikkansa, että ministeri puuttuu poliisin päätöksiin. Tässä vähän ylimmälle laillisuusvalvojalle vinkkaisin, että onkohan tämä ihan ok menettely.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-19T15:29:59,2019-11-19T15:35:15,Hyväksytty,1.1 2019_66_48,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Muutama huomio tähän täällä tänään käytyyn keskusteluun. Alkuun edustaja Merelle kommenttina, että kyllä kuntien taloustilanne ja huolet on hallituksessa havaittu, ja ensi vuonna kuntia tuetaankin 1,1 miljardilla enemmän kuin tänä vuonna [Leena Meri: Ne on niitä kikykompensaatioita! Ne ei auta tähän!] Suunta kuitenkin on, että selkeästi valtionosuuksia ollaan kasvattamassa — toki täytyy myös jatkaa, mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Täällä on myös puhuttu raidehankkeista ja on nostettu esiin... [Perussuomalaisten ryhmästä: Ettekö tekin ollut siinä? SDP kannattaa kikyä!] [Puhemies Matti Vanhanen: Jatkakaa vain rauhassa.] ...muun muassa toteutusvalmiina käynnistämistä odottava Espoon kaupunkirata, ja tämä kaupunkiratahan on päätetty toteuttaa osana MAL-sopimuksia juuri sen takia, että se saataisiin nopeasti liikkeelle. Nämä MAL-sopimusneuvottelut ovat käynnissä valtion ja suurten kaupunkien kanssa, ja niiden on määrä valmistua vielä tämän vuoden aikana. Nämä kestävät liikennehankkeet ovat aivan olennainen osa valtion panoksia MAL-sopimuksiin. Kunnat vastaavasti MAL-sopimuksissa vastaavat osaltaan asuntorakentamisen vauhdittamisesta ja erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen lisärakentamisesta. Arvoisa puhemies! Täällä on peräänkuulutettu myös hallituksen ilmastotoimia. Hallitus on ilmasto‑ ja ympäristöministeri Mikkosen johdolla asettanut askelmerkit ilmastotoimien edistämiseksi. Heti alkuvuodesta käynnistetään energiaverotuksen uudistus ja jatketaan kiertotalouden edistämistä. Ensi vuonna jatketaan myös ympäristölle haitallisten tukien karsimista ja tehdään fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, eli tämäkin työ on käynnissä, ja toimenpiteitä kyllä on tulossa. Arvoisa puhemies! Täällä on myös keskusteltu Maahanmuuttovirasto Migrin resursseista ja niiden riittävyydestä. Tätä asiaa on tosiaan käsitelty perusteellisesti hallintovaliokunnassa, ja huolet on tunnistettu. Kuten täällä on todettu, Maahanmuuttoviraston resurssit eivät tällä hetkellä riitä lakisääteisten käsittelyaikatavoitteiden asianmukaiseen toteuttamiseen. Tähän onkin saatava parannusta, ja sen eteen hallitus tekee työtä. Kuten edustaja Suomela täällä aiemmin totesi, kyse on lisärahan lisäksi myös toimintakäytäntöjen muutoksesta ja kehittämisestä. Tällä lisätalousarviolla korjaamme akuutin kriisin 5,8 miljoonalla eurolla. Migrin toiminnan kehittämisessä ja resursoinnissa on tärkeää varmistaa, että viraston lupaprosessit ovat tehokkaita ja laadukkaita, ja että niitä kehitettäessä ja nopeutettaessa huolehditaan päätösten oikeusvarmuudesta ja laadusta. Tämä on erityisen tärkeää nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan ratkaisun jälkeen. Maahanmuuttovirastossa käydäänkin nyt tarkkaan läpi ratkaisua ja siihen liittyvää kokonaisuutta ja kartoitetaan tarvittavia toimenpiteitä yhdessä sisäministeriön kanssa. Kuten täällä on todettu, myös työlupaprosesseja on nopeutettava. Tehostamiseen osoitettiin työ‑ ja elinkeinoministeriölle kehyspäätöksessä miljoonan euron lisämääräraha. Työperäisen maahanmuuton hallinnon siirtoa työ‑ ja elinkeinoministeriöön käsittelyn tehostamiseksi selvitetään parhaillaan sisäministeriön ja työ‑ ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Samalla selvitetään prosessien kehittämisen edellyttämät vaikutukset ohjausjärjestelmään ja hallintoon. Hallintovaliokunta totesi talousarviolausunnossa, että pelkästään hallinnon siirtäminen ei nopeuta lupakäsittelyä, vaan tarvitaan myös toiminnallisia ratkaisuja, prosessien kehittämistä esimerkiksi uudistuvan teknologian avulla. Onkin tärkeää, että tätä työtä ja uudistusta viedään nyt määrätietoisesti mutta huolella eteenpäin. Se on ihan meidän kaikkien etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-19T15:35:15,2019-11-19T15:39:13,Hyväksytty,1.1 2019_66_49,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Meri nosti täällä tärkeän asian esiin, eli tämän kuntien talouden, mikä on varsin huonossa kunnossa, eikä sinne tarvittaisi enää uutta taakkaa. Mutta tästä hyvä esimerkki on, että hallitus on luvannut lukiokoulutukseen 18 miljoonan euron lisärahoituksen — todellisuudessa tästä noin 10 miljoonaa lankeaa kuntien maksettavaksi, ja sitten tämä noin 7 miljoonaa tulee valtiolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-19T15:39:13,2019-11-19T15:39:48,Hyväksytty,1.1 2019_66_50,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden oleskelulupien prosessien viipyminen on johtanut kohtuuttomaan tilanteeseen, ja olisi täysin hallituksen käsissä ratkoa se muun muassa lisäämällä Migriin myöskin ensi vuodelle rahoitusta. Vetoankin nyt hallituspuolueisiin siinä, että he ottavat tässä asiassa vastuun [Maria Guzenina: Kuten se on ollut myös teillä!] eivätkä syyttele muita, vaan ryhtyvät toimeen ja [Maria Guzenina: Me otamme vastuun!] korjaavat tämän epäkohdan, jotta Suomessa pystytään lisäämään myös opiskeluperäistä maahanmuuttoa ja sitä kautta saadaan osaajia suomalaisille työmarkkinoille. Nyt tiedämme, että osaavan työvoiman saatavuus on jo kasvun este. Tämä on yksi konkreettinen, hyvä tapa pyrkiä vaikuttamaan siihen. Ylipäätään koulutuksen ja osaamisen sektorin kansainvälisyys on haaste. Tällä viikolla julkistettiin tieto, jonka mukaan nuorten innostus lähteä opiskelijavaihtoon on jopa hiipunut. Se on kansainvälisessä ympäristössä, kansainvälistyvässä maailmassa huono ja negatiivinen kehityskulku. Toivon, että tämä olisi myös hallituksen tiedossa ja että tähän puututtaisiin mahdollisimman nopeasti muun muassa jatkamalla sitä työtä, mitä viime kaudella tehtiin sen edistämiseksi, että kaikki korkeakouluopinnot sisältäisivät jatkossa kansainvälistymisjakson tai vaihto-ohjelman ja että tätä pystyttäisiin laajentamaan myöskin toiselle asteelle. Tämä olisi erinomainen mahdollisuus myös edistää EU:n puitteissa Erasmus-ohjelmaa kasvattamalla. Kannan vakavaa huolta tästä hallituksen talouspolitiikan isosta kuvasta. IMF on tänään lausunut asiasta oman varoittavan näkemyksensä, antanut evästystä hallitukselle. Se epäilee keskeisissä talouspoliittisissa tavoitteissa pysymistä ja niiden saavuttamista ja suosittaa Suomelle muun muassa naisten työmarkkina-asemaa vahvistavan perhevapaauudistuksen toteuttamista pikaisesti. [Pia Viitanen: Yhtä pikaisesti kuin edellinen hallitus?] Samoin se kiinnittää huomiota työllisyystoimien puuttumiseen. Muiltakin osin siellä oli teräviä huomioita muun muassa ympäristölle haitallisista tuista, joita tämä hallitus, joka nyt maassamme on, kaikista ennakkopuheistaan huolimatta lisää eikä vähennä ensi vuoden talousarvioesityksessä. Toivon, että tähän epäkohtaan puututte ja ryhdytte aitoihin ympäristö- ja ilmastotekoihin ettekä vain puhu asiasta. Samoin haluaisin sitten kysyä sen perään, että kun valtiovarainministeri Lintilä täällä totesi, että kaikki nämä huomiot, mitä on tullut IMF:ltä tänään mutta aiemmin myös esimerkiksi komissiolta ja vaikkapa talouspolitiikan arviointineuvostolta — hän aina sanoo, että nämä huolet tunnistetaan. Millä tavalla tämä huolien tunnistaminen kääntyy ikään kuin aidoksi toiminnaksi ja tekemiseksi? Missä on esimerkiksi vaikkapa arvostus tutkimusta ja tutkittua tietoa kohtaan? Tänään tässä salissa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n Johannes Koskinen kritisoi, kyseenalaisti eduskunnan oman riippumattoman tietopalvelun asiantuntemuksen, mikä mielestäni kuulosti kyllä jopa tuulahdukselta totuudenjälkeisestä ajasta. Kun näyttää siltä, että kun tietopalvelu kertoo meille riippumattomalla osaamisellaan, että hallituksen ensi vuoden budjetti heikentää työllisyyttä 5 000:lla, kyseenalaistetaan yhtäkkiä tämän riippumattoman asiantuntijaelimen, tietopalvelun, [Maria Guzenina: Hän kyseenalaisti kokoomusta, ei tietopalvelua!] osaaminen ja sen johtopäätökset. Haluan tässä nyt todeta sen, että on aivan uudenlaista poliittista kulttuuria, mikäli lähdetään kyseenalaistamaan eduskunnan asiantuntemusta, virkamiesten, riippumattoman tietopalvelun asiantuntemusta. Tämä teidän toimintanne ei poista myöskään sitä tosiasiaa, että kun tarkastellaan ensi vuoden budjettia, niin eduskunnan tietopalvelun mukaan hallituksen budjetti vähentää työllisyyttä, heikentää työllisyyttä 5 000:lla. Tänään onneksi kuitenkin voimme iloksemme kertoa, että hallituksen budjetille on myös vaihtoehto. Kokoomuksen ensi vuoden vaihtoehtobudjetin toimilla työllisyyttä kasvatettaisiin jopa 60 000 työpaikalla. Toivon, että hallitus pystyisi edes osan näistä toimista nappaamaan itselleen ja sitä kautta vahvistamaan tätä kuvaa, joka tältä osin on pahasti menossa hallituksella metsään. Tästä tutkimuksen ja tieteen arvostuksesta haluan todeta sen, että kun hallituspuolueet aina — aivan oikein — kauniisti puhuvat tutkitusta tiedosta ja tieteen ja tki:n merkityksestä, niin hallitus myöntää itsekin, että ensi vuoden budjetissa tki-intensiteetti säilyy nykytasolla eikä oteta itse asiassa minkäänlaisia askeleita kohti sitä yhdessä, yli puoluerajojen solmittua yhteisymmärrystä tki-menojen 4 prosentin bkt-osuuden tavoitteesta, joka kattaisi sekä julkisen että yksityisen. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ensi vuodelle lisätään merkittävästi tieteen ja tutkimuksen määrärahoja ja perutaan ne hallituksen tekemät leikkaukset esimerkiksi Suomen Akatemialle, joita te ensi vuoden budjettiin esitätte. Pidän sitä häpeällisenä, kun puhutaan tutkimuksen arvostuksesta, että hallituspuolueet leikkaavat Suomen Akatemialta, siis Suomen kaikkein kirkkaimmasta, korkeatasoisimmasta tutkimuksesta useita kymmeniä miljoonia ensi vuonna. Toivottavasti edes tämän korjaatte. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-11-19T15:39:48,2019-11-19T15:45:22,Hyväksytty,1.1 2019_66_51,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät edustajat! Tähän aikaisempaan keskusteluun vielä omanakin huolenaiheenani jaan sen huolen, jonka edellinen edustaja toi esiin tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoituksesta. Tosin on huomattava, että nyt tällä hallituskaudella sitä kyllä kurotaan kiinni, kun tulokset olivat toiset aiemmin. On syytä jatkossa miettiä, miten yhä enemmän saamme kiinni tutkimus‑ ja kehittämisuraa, joka on ihan olennainen sille, että tämän maan työllisyys ja talous kehittyvät suotuisaan suuntaan. On hienoa kuulla, että nyt kokoomus on sitten vaihtoehtobudjetin tiimoilta muuttanut suuntaansa, mutta näytöt ovat toki jääneet aikaisemmin varsin laihoiksi. Toivottavasti yhteisesti tässä eduskunnassa voimme tunnistaa sen tosiseikan, että olemme edelleen jäljessä ja näistä positiivisista toimenpiteistä huolimatta, joita tämä hallitus on tehnyt koulutuksen eteen, meillä on toki vielä kirittävää tälläkin sektorilla, mikä on mitä olennaisinta talouden menestyksen kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-19T15:45:33,2019-11-19T15:46:46,Hyväksytty,1.1 2019_66_52,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi, ja kuten täällä on moneen otteeseen jo kerrottu, niin toki perussuomalaiset kannattavat niitä hyviä asioita, joita tänne on kirjattu. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että lasten ja nuorten psykososiaalista tukea vahvistetaan. Se on äärettömän tärkeä asia. Me tiedämme kaikki, että köyhyys lisää pahoinvointia perheessä. Työttömyys koskettaa vanhempia, sitä kautta syntyy masennusta. Se heijastuu lapsiin, ja sitä kautta tulee erilaisia ongelmia. Perussuomalaisten mielestä lapsilisiä tulisi korottaa kaikille lapsiperheille yhtä tasaisesti. Hallitus korottaa nyt lapsilisiä sinne suurimpiin perheisiin. Meille kaikki lapsiperheet ovat yhtä tärkeitä, ja meidän mielestämme se liike tulisi tehdä siitä ensimmäisestä lapsesta lähtien. Meillä on myös esityksenä se, että lapsivähennys palautetaan. Me haluamme sillä tavalla tukea myös tätä hallituksen pyrkimystä ja tavoitetta siinä, että yhä useampi lapsi voisi perheessä hyvin. Kysynkin nyt niin hallitukselta kuin myös oppositiokokoomukselta: mitä te olette mieltä siitä, että lapsiperheiden asemaa parannettaisiin entisestään? Perussuomalaiset nostivat tämän esille sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa, jossa tätä lasten hyvinvointia käsiteltiin, ja nyt olen ymmärtänyt, että myös muun muassa keskustan riveistä on kuulunut ääntä, että tekin haluaisitte korottaa lapsilisiä, että olisitte perussuomalaisten linjoilla, ensimmäisestä lapsesta lähtien jo. Kysynkin: mitä ajattelette tästä? Koska tänään puhutaan näistä lapsilisistä ja meillä on tulossa siellä muun muassa lausuma, että lapsilisiä korotetaan ensimmäisestä lapsesta lähtien, niin tähän haluaisin kuulla vastauksen. Arvoisa herra puhemies! Erittäin tärkeänä pidän sitä, että rahoitusta kohdistetaan juurikin Kuopiossa tapahtuneen väkivaltaisen iskun jälkihoitoihin ja juuri tähän traumahoitoon ja ‑terapiaan. Tehkäämme kaikkemme yhteiskunnassa, että tällaiset tapaukset eivät toistuisi. Ne ovat aivan järkyttäviä, ja kaikki tuki sinne Kuopioon. On erittäin hyvä asia, että rintamalisää tuntuvasti korotetaan. Se on tärkeä asia. Se nousee 50 eurosta 125:een, ja kiitos kaikille siitä, yhdessä olemme sitä päätöstä olleet tekemässä. Mutta kuten edustaja Koponen myös itse nostaisin esiin tämän huolen sotaveteraanien leskien pärjäämisestä ja niistä kotipalveluista, jotka olisivat myös heille tärkeitä, kuin myös kuntoutustoiminnasta. Eli heitä on keskuudessamme, ja olisi hyvä, että jollakin tavalla huomioitaisiin heidät. Täällä on noussut tutkimus ja kehittäminen. On erittäin hyvä asia, että genomikeskus on saatu perustettua, syöpäkeskus. Joka ikinen toimi, mitä me teemme sen eteen, että voimme ennaltaehkäistä syöpää, on äärettömän tärkeä ja sitä myötä myös potilasturvallisuus. Mielenterveyspalvelujen saatavuus on hyvin merkittävässä roolissa meidän tulevaisuuden Suomessa kuin myös tällä hetkellä, ja erityisesti perustason mielenterveyspalvelut ja toki se, että kunnat pystyvät palveluja tarjoamaan. Vielä lapsista haluaisin nostaa esille sen, että meillä Suomessa muun muassa ADHD-lapsien hoitopolku siellä perusterveydenhuollossa on liian hidas, ja se on sellainen asia, joka pahimmillaan johtaa päihteisiin, johtaa lääkkeiden väärinkäytöksiin, jopa huostaanottoihin, kun lapset eivät saa apua. Eli on meillä paljon tehtävää täällä omassa maassa. Oma maa ensin ja sen jälkeen maailmanparantaminen. Pidetään hyvä huoli meidän vanhuksista, pidetään hyvä huoli meidän nuorista ja meidän lapsista, koska he ovat meille aarteita. Lapsi on kuin lasinen astia: jos sen rikot, niin sitä on hyvin vaikea saada korjattua. Sitten, arvoisa herra puhemies, vielä tästä työllisyyspolitiikasta. Perussuomalaisten mielestä koulutuspaikkoja muun muassa hoiva-alalle pitää lisätä, jotta me saamme hoitajia sinne työmaalle ja sinne hoivakentälle, koska siellä on työpaikkoja. Työpaikkoja on auki, ja sinne täytyy löytää tekijöitä. Huolissani olen minäkin tästä 5 000 työpaikan vähenemisestä, eli mitä ihmettä oikein tapahtuu tässä hallituspolitiikassa? Kyllä minäkin luottaisin eduskunnan tietopalvelun laskelmiin, mutta millä tavalla tämä sitten perustellaan? Ja todellakin, kaudella 2014—15 SDP:n ollessa hallituksessa työttömiä tuli satatuhatta. Lisääntyykö tämä määrä nyt, seuraamme tilannetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-19T15:46:55,2019-11-19T15:52:18,Hyväksytty,1.1 2019_66_53,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on useasti esimerkiksi keskustan edustajien toimesta kehuskeltu sillä, miten hallitus aikoo saattaa maasta ulos laittomasti täällä olevat henkilöt. Teillä ei kuitenkaan tunnu olevan toimivia keinoja siihen. Ette saa pakkopalautuksia hoitumaan, mutta vapaaehtoinenkin paluu tuntuu olevan vastatuulessa. Lisätalousarviosta käy ilmi, miten vapaaehtoisen paluun määrärahoista tehdään vähennystä yli 4 miljoonaa euroa. Sinänsä hyvä, että näennäisesti rahaa säästyy, mutta erityisesti siellä keskustan riveissä voisitte vihdoin jo päättää, haluatteko näistä kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista eroon vai ette. Ainakin keinovalikoimanne on varsin surkea. [Ben Zyskowicz: Edustaja Kiviranta, hän puhuu teille!] Mitä tulee noin muutoin tähän lisätalousarvioon, täytyy antaa kiitos Hailuodon kiinteän yhteyden edistämisestä, joskin kulut ovat todellakin nousseet alkuperäisestä. Ihmettelen, miten erilaisten hankkeiden aikataulut viivästyvät aivan liian usein ja kustannuksetkin karkaavat, kun tilaajana on valtio tai kunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-11-19T15:52:22,2019-11-19T15:53:29,Hyväksytty,1.1 2019_66_54,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensiksi se kaikkein tärkein, eli sotiemme veteraanien kotiin vietävien palveluiden ja kuntoutuksen määrärahan nostamisen osalta tervehdin en pelkästään ilolla vaan hyvin lämpimin ajatuksin sitä, että eduskunta maksaa isänmaamme itsenäisyyden varmistaneelle sukupolvelle vielä näin vuosikymmenienkin jälkeen velkaansa nostamalla näitä kuntoutusmäärärahoja. Se on kaikella tavalla kunnioitettava teko, ja hienoa niin. Se asia yhdistää tätä eduskuntaa. Näin uskon. Mutta sitten on asioita, jotka myös erottavat. Prinsessa Ruususella uni kesti sata vuotta, ja nyt kun kuuntelen kokoomuksen edustajia, tulee semmoinen tunne, että teillä kesti ainoastaan 12 vuotta. Teillä oli viime kaudella valtiovarainministerin salkun lisäksi myös sisäministerin salkku, ja täällä edustaja Marttinen antoi runtua hallitukselle sisäisen turvallisuuden rahoista — ja taisi olla joitain muitakin — ja ylipäätänsä syytti hallitusta alimitoittamisesta budjetin osalta. Nyt tulee kuitenkin lähes 30 miljoonaa euroa lisää poliisille, Rajalle, Hätäkeskukselle, Maahanmuuttovirastolle. Meillä yksi semmoinen iso ongelma tässä talossa on se, että aina kun hallitus vaihtuu, niin aina ne ongelmat ovat uuden hallituksen mutta edellisten hallitusten tekemät työt eivät näy missään. Kyllä ne näkyvät. Nyt muun muassa tässä lisätalousarviossa kyse on edellisen hallituksen päättämästä talousraamista, jota nyt tämän hallituksen toimesta korjataan. Ennen kaikkea sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta meidän pitäisi yhdessä keskittyä siihen, millä tavalla varmistaisimme, niin kuin budjettikirjassa lukee sisäministeriön hallinnonalan kohdalla, hyvin henkilöresurssipainotteisten hallinnonalojen selviämisen aina kulloisestakin budjettivuodesta. Sisäministeriön hallinnonalan osalta budjettikokonaisuus on aika staattinen ja kyse on siitä, millä tavalla pystytään varmistamaan eduskunnan toimesta esimerkiksi poliisikoulutukset, Migrin resurssit ja niin poispäin kestävästi, niin että ne kestävät vaalikausien ja budjettivuosien vaihtumiset. Sen sijaan, että jokainen puolue vuorollaan oppositiossa syyttää tulevaa hallitusta, toivoisin, että semmoinen pieni itsekritiikki ainakin näihin poliittisiin puheenvuoroihin sisältyisi. Se ainakin lisäisi kansalaisten luottamusta päätöksentekoon ja toisi niitä todellisia ongelmia esiin sen sijaan, että ne ongelmat yritetään aina kaataa toistemme syliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-11-19T15:53:29,2019-11-19T15:56:06,Hyväksytty,1.1 2019_66_55,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää edustaja Juvosta hyvästä puheenvuorosta. Hän oli perehtynyt tähän lisätalousarvioon ihan aidosti ja oli löytänyt sieltä ne erittäin tärkeät kohdat, joilla me pystymme parantamaan ihan tavallisten ihmisten tilannetta. Kun täällä on paljon puhuttu kuntien vaikeasta taloustilanteesta, niin kyllä se näin on, että se 1,1 miljardia euroa, jonka hallitus on nytten tulevan vuoden budjettiinsa varannut, on 1,1 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna 2019, ja se on ihan valtavan tärkeä asia siellä kunnille. Lisäksi kun katsotaan, millä tavalla sivistyspuolue kokoomus viime kaudella leikkasi, niin nythän ollaan tekemässä aikamoinen täyskäännös tässä tilanteessa: ammatilliseen koulutukseen tulee lisärahoitusta 80 miljoonaa, ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa ja yliopistoille 40 miljoonaa euroa ja indeksikorotukset päälle. Tämä on muuten tosi tärkeä asia. [Mari Rantasen välihuuto] Ja myöskin indeksikorotukset tulevat sinne kuntien talouteen plusmerkkisinä nyt, ja uudet tehtävät rahoitetaan täysimääräisesti. Eli niin kuin teidän puheenjohtajanne, edustaja Zyskowicz totesi, kyllä me tässä hallituksessa ihan aidosti teemme hyvin erilaista politiikkaa kuin te, ja me olemme äärimmäisen ylpeitä siitä. Nyt me maksamme edelliseltä hallitukselta jäänyttä oikeudenmukaisuusvelkaa. Kun täällä kyseenalaistettiin sitä, että tämä hallitus toimii myöskin luonnonsuojelun saralla kunniakkaasti, niin esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa, että tämä on vuosituhannen paras hallitusohjelma, ja WWF toteaa, että mikään aikaisempi hallitusohjelma ei ole sisältänyt näin paljon kohtia, joiden tavoitteena on luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen. Huomioikaa tämä. Huomioikaa tämä, edustaja Zyskowicz, kun te kritisoitte ja väitätte, että tämä hallitus ei ole luontomyönteinen. [Arja Juvonen: Tuleeko eläinsuojelulaki?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-11-19T15:56:06,2019-11-19T15:58:17,Hyväksytty,1.1 2019_66_56,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan tähän edustaja Guzeninan puheenvuoroon totean sen, että hallitus on ohjelmassaan toteuttamassa paljon hyviä asioita ja tämä näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Kun erikseen mainitsitte nämä ammattikoulujen 80 miljoonaa, niin siinähän on se ongelma, että te esitätte niitä kolmeksi vuodeksi. Senkö jälkeen ne opettajat sitten irtisanottaisiin? Tuskinpa. Kokoomuksen tänään julkistama vaihtoehtobudjetti esittää tätä 80 miljoonaa pysyväksi ammattikouluille. [Pia Viitanen: Mitäs teki kokoomus hallituksessa?] Mutta jos puhutaan yleisestä talouspolitiikasta, niin en tiedä, onko päivän uutinen se, että tämä Rinteen hallitus ensi vuodelle vähentää työllisyyttä 5 000 hengellä, [Maria Guzenina: Niinhän te väitätte!] vai onko uutinen se, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Koskinen kyseenalaistaa eduskunnan tietopalvelun luvut. Ja nyt, edustaja Guzenina, jos sain teidän välihuudostanne selvää: tämä 5 000 ei ole siis kokoomuksen laskema luku, vaan tämä 5 000:n vähennys työllisyydessä ensi vuonna on eduskunnan tietopalvelun laskema luku, jonka se on laskenut hallituksen budjettiesityksestä. Eli on laskettu, mitä hallituksen budjettiesitys ja siihen liittyvät budjettilait tarkoittavat työllisyyden kannalta, ja eduskunnan tietopalvelu on todennut, että 5 000 työllistä vähemmän. Nyt edustaja Johannes Koskinen, joka on valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kyseenalaistaa nämä luvut. No, totta kai ne voi kyseenalaistaa, koska jokainen ymmärtää, että kyse on arviosta, siis kyse on tietopalvelun tekemästä arviosta, ja totta kai ne tietopalvelun tietokoneet tekevät sen arvion niiden ohjelmien ja sen ohjelmoinnin perusteella, mikä niihin on ohjelmoitu, mutta, edustaja Koskinen, jos te olette sitä mieltä, että eduskunnan tietopalvelun tietokoneet antavat vääriä tuloksia, niin kertokaa, mistä niitä oikeita tuloksia saa. Kyllä viime vaalikaudella — jolloin teillä ei ollut valitettavasti tilaisuutta olla täällä — esimerkiksi teidän oma eduskuntaryhmänne ja kaikki muut eduskuntaryhmät nojasivat tarvittaessa eduskunnan tietopalvelun lukuihin, ja me olemme täällä eduskunnassa tehneet yhdessä päätöksen, jolla on vahvistettu eduskunnan tietopalvelun voimavaroja, jotta tietopalvelu pystyy esimerkiksi tämänkaltaisia budjettivaikutuksia arvioimaan. Eli en kiistä, että tietysti se on arvio — kukapa tulevaisuudesta osaa niin tarkkaan sanoa — mutta jos tämä tietopalvelun käyttämä ohjelma ja malli ja muu antavat teidän mielestänne vääriä lukuja, niin kertokaa, mistä niitä oikeita lukuja saa, niin annetaan ne teidän budjettinne sinne laskettaviksi. Kun ottaa huomioon, että tämä Rinteen hallitus vähentää työllisyyttä ensi vuonna 5 000 hengellä, niin pitää sanoa niin kuin edustaja Vikman täällä jo sanoi, että pääministeri Rinne, meillä taitaa olla eri suunta. Me toimimme sen puolesta, että työllisyys paranee ja ihmiset saavat työtä ja sitä kautta toimeentuloa, emme suinkaan toimi niin, että työllisyys huononee. Täällä keskustelussa tuli muutama näkökohta, joita lyhyesti kommentoin. Edustaja Suomela vaikutti hyvin tyytyväiseltä siihen, että poliisi on tulkinnut, että sillä on oikeus arvioida, laittaako se toimeen lainvoimaisia tuomioistuinlaitoksen päätöksiä vai ei. Minä ajattelen näin, että yleisesti ajatellaan, että poliisin toimivaltuudet pitää olla hyvin tarkkaan lainsäädännössämme säädetty, ja nimenomaan sieltä vihreistä ja muista vasemmistopiireistä usein kyseenalaistetaan se, käyttääkö poliisi toimivaltaa, joka ylittää sen, mikä on lainsäädännössä annettu. Minä halusin vain tuoda esiin, että ei ole ongelmatonta, että poliisi, toki keskusteltuaan sisäministerin kanssa, päättää, että se ei toimeenpane lainvoimaisia oikeuslaitoksen päätöksiä. [Iiris Suomela: Mikä se ongelma on?] Mitä sitten tulee tähän turvapaikkaprosessien kehittämiseen, niin sitähän hallitus esitti, että voitaisiin tämmöistä automatisoitua päätöksentekoa käyttää, ja eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että tässä esityksessä oli lukuisia perustuslain vastaisuuksia. Tämä on nyt vähän naljailua edustaja Guzeninalle ja Viitaselle ja kumppaneille, jotka viime kaudelle aina olivat hallituksen kimpussa, jos perustuslakivaliokunta totesi ongelmia, ja totesivat, että kyllä tuo Sipilän hallitus on kummaa porukkaa, kun se jatkuvasti antaa perustuslain vastaisia esityksiä tänne eduskunnalle. Nyt pitää sanoa, että ministeri Ohisalo ilmeisesti on ollut esittelijänä tämmöiselle hallituksen esitykselle henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa, ja perustuslakivaliokunta on todennut, että siinä on ainakin neljä kohtaa, jotka ovat vastoin perustuslakia, ja on todennäköistä, että hallitus tulee peruuttamaan tämän esityksen. [Pia Viitasen välihuuto] Eli Maahanmuuttoviraston pyrkimykset nopeuttaa prosesseja tätä kautta eivät ainakaan nyt tässä vaiheessa etene. Se, että niin paljon hallituksen esityksiä törmää perustuslakivaliokuntaan, johtuu minun mielestäni perustuslakivaliokunnan ylikireästä tulkintatraditiosta, mutta nyt en tietysti ota siihen kantaa, onko tässä asiassa siitä kyse, koska en ole perehtynyt tähän perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Aivan lopuksi, herra puhemies, totean sen, että kun puhuttiin näistä lapsiperheistä ja lasten psyykkisistä ongelmista, niin nyt vietämme tällä viikolla Mielenterveysviikkoa. Olisin odottanut, että hallitus olisi esimerkiksi tälle terapiatakuualoitteelle, joka tulee ylihuomenna keskusteluun, antanut vahvemmin tukensa, koska kyllä nämä lasten mielenterveysongelmat, joista esimerkiksi Ilta-Sanomat tällä viikolla on erittäin paljon kirjoittamassa, vaativat meiltä kaikilta päättäjiltä enemmän huomiota kuin mitä tähän saakka on annettu. [Vasemmalta: Oikein!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-19T15:58:17,2019-11-19T16:04:29,Hyväksytty,1.1 2019_66_57,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Muutaman edustajan nimi mainittiin, ja muutama heistä haluaa vastauspuheenvuoron. Ei mennä laajemmin debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_58,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Herra puhemies! En puheenvuorossani moittinut eduskunnan tietopalvelua sanallakaan. Sitä ovat väittäneet kokoomuksen puhujat. Puhuin vain siitä, että nämä ohjelmat ovat vajavaisia ja jos tiedetään ne olettamat, jotka ohjelmat pitävät sisällään, vaikkapa sosiaaliturvan ja työttömyysturvan leikkausten positiivisista työllisyysvaikutuksista, niin silloin syöttämällä sellaisia ehdotuksia, jotka tuottavat niitä positiivisia laskelmia, saadaan haluttu tulos. Tietopalvelu itse kertoo tässä vaihtoehtobudjetin laskelmassaan niistä rajoituksista, joita he ovat siinä käyttäneet, elikkä siellä on vain tietyt ehdotukset otettu mukaan, niiden syöttämisessä ohjelmaan on tehty yksinkertaistavia oletuksia, ja sitten me tiedämme, että nämä ohjelmat ovat vajavaisia. Ne ovat kehittyneet. Itse olin aikoinaan esittämässä näitä ensimmäisiä tietopalvelun lisäyksiä, ja olen tukenut vahvasti sitä, että siellä pitää tuottaa tällaista aineistoa eduskunnan käyttöön, mutta samalla pitää tiedostaa [Puhemies koputtaa] ne vajavuudet, joita näihin ohjelmiin sisältyy. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-19T16:04:39,2019-11-19T16:05:46,Hyväksytty,1.1 2019_66_59,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Puheenjohtaja! Tästä tietopalvelusta toteaisin aivan samaa kuin edustaja Koskinen edellä. On asioita, joita tällä laskentamallilla saadaan laskettua, kyseeseen tulevat lähinnä euromääräiset muutokset ihmisten tuloissa tai erilaisissa sosiaaliturvamuodoissa. Tällöin voidaan laskennallisesti sanoa, että kokoomuksen esittämillä 600 miljoonan leikkauksilla perusturvaan on työllisyysvaikutuksia, mutta kun taas katsotaan vaikkapa sosiaalipoliittista tutkimusta leikkausten vaikutuksista työllistymiseen, niin tiedetään, että kyse on paljon moninaisemmasta asiasta ja että köyhyyden syventäminen saattaa pikemminkin vähentää mahdollisuuksia etsiä töitä ja parantaa omia mahdollisuuksiaan työllistyä. Koulutuksen ja palveluiden vaikutuksia työllisyyteen ei tällä mallilla pystytä laskemaan oikein lainkaan, vaikka jälleen tutkimuksista tiedetään, että palveluihin panostaminen ja koulutus parantavat ihmisten työllisyyttä. Mitä sitten tulee viranomaisten toimivallan arviointiin, niin siitähän voimme vapaassa demokratiassa käydä keskustelua tapauskohtaisesti. Se, että yhdessä hetkessä toinen taho kertoo, [Puhemies koputtaa] että käy asiasta pohdintaa, ei tarkoita, että ylipäätään kaikissa hetkissä suhtautuisi kriittisesti tiettyyn viranomaiseen [Puhemies koputtaa], vaan tämä tapauskohtainen harkinta on olennainen osa demokratiaa. Nyt kun kyseessä on EIT:n lausunto, mielestäni oli oikein, [Puhemies: Minuutti!] että tässä tapauksessa poliisi veti nämä johtopäätökset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-19T16:05:47,2019-11-19T16:07:07,Hyväksytty,1.1 2019_66_60,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisat edustajat! En avaa nyt laajempaa debattia. Lupasin vastauspuheenvuorot niille edustajille, joiden nimet äsken mainittiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_61,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, edustaja Zyskowicz: Nyt on suunta muuttunut. Viime kaudella te tarjositte keppiä. Nyt vaihtoehtobudjetissa te tarjoatte pesäpallomailaa. Me olemme ottaneet ihmisen päätöksenteon keskiöön, ja tämä on todella iso muutos. Me aidosti haluamme parantaa ihmisten asemaa. Yksi esimerkki tästä pesäpallomailasta on tässä teidän vaihtoehtobudjetissanne — edustaja Zyskowicz: oletteko te sen lukenut? Täällä nimittäin kokoomus lopettaisi eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, ja näin te olette löytäneet 500 miljoonaa euroa veronalennuksiin. Ja sitten, kun teidän edustaja Mykkäseltä kysyttiin, että kun te katsotte, että 7 miljoonan lisäys yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennykseen säästää yli 300 miljoonaa, niin sittenhän sinne kannattaisi laittaa 70 miljoonaa ja säästöä tulee 3 miljardia, niin hän vastasi, että tämä on Sitran malli. Niin onko tämä teidän mielestänne nyt kestävää politiikantekoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-11-19T16:07:16,2019-11-19T16:08:20,Hyväksytty,1.1 2019_66_62,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siis näissä tietopalvelulaskelmissa, mitä tulee hallituksen budjetin työllisyysvaikutuksiin, ei ole kyse mistään kokoomuksen syöttämistä luvuista. [Johannes Koskisen välihuuto] Siinä on hallituksen budjettiesityksen työllisyysvaikutukset. Se, mitä kokoomuksen vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksiin tulee, niin ne tietopalvelu on laskenut myös erikseen. Mutta älkää sekoittako tilannetta. Hallituksen budjettiesitys eduskunnan tietopalvelun riippumattoman arvion mukaan vähentää työllisyyttä ensi vuonna 5 000:lla. Eli olisi ollut parempi kuin hallitus ei olisi tehnyt mitään, niin ei ainakaan olisi sitten vähentynyt työllisyys 5 000 henkilöllä. Mitä sitten tulee tähän kotitalousvähennykseen, niin kun puheenjohtaja Mykkäseltä kysyttiin, että mihin tämä arvio perustuu, hän kertoi, että se perustuu Sitran tekemään laskelmaan. Kyllä se on ihan kestävää — jokin taho, riippumaton taho, on laskenut ja arvioinut, ja me olemme ottaneet sen sieltä. Minun mielestäni se on täysin kestävää, edustaja Guzenina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-19T16:08:20,2019-11-19T16:09:25,Hyväksytty,1.1 2019_66_63,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Juuri korvaani tulleen tiedon mukaan myös edustaja Niemen nimi on mainittu, ilmeisesti silloin kun oli puhemies Vanhanen vielä paikalla, mutta myönnän vielä edustaja Niemelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_64,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Kiitokset, arvoisa puheenjohtaja! [Puhemies: Puhemies!] Haluan kiittää hallitusta, ja tietysti meitä kaikkia, siitä, että veteraaneille tuli näinkin tuntuva kuukausikorotus heidän rahaansa. Haluan hieman ottaa kantaa siihen, että se kaikki raha, mitä nyt poliisille on lisää myönnetty — voitte uskoa, että se tulee todella tarpeeseen. Kenttävalvonta ja hälytystehtävät ovat ihan äärirajoillaan, tutkinta on äärirajoillaan. Sitten haluan hieman ottaa kantaa tuohon — me poliisitaustaiset kansanedustajat olemme hetken kuluttua lähdössä tapaamaan poliisiylijohtajaa, ja varmasti keskustelussa nousee esille tämä päätös — että nyt ei palauteta ketään. Pidän sitä kyllä melko kummallisena. Jos itse olisin tuolla kenttävalvontaa suorittamassa, voinko tehdä valvontaa sillä tavalla, että otan vain joka toisen punaisiin ajajan, ja päätän itse, että no, tuo nyt ei rikkonut lakia? Kyllä tässä joku järki täytyy tähän asiaan löytyä. [Anna Kontula: Koko ajan poliisi tekee valintoja!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-11-19T16:09:39,2019-11-19T16:10:40,Hyväksytty,1.1 2019_66_65,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,Ja nyt puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_66,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut varsin mielenkiintoinen, ja varmaan huomenna saamme vielä mielenkiintoisemman jatko-osan, kun menemme tähän kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin hieman syvemmälti. Puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa, että vasta ne pintapuoliset raapaisut, mitä olen päässyt käsiksi tähän kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, kyllä antavat aika järkyttävän kuvan siitä, millainen on kokoomuksen usko ja oppi siihen, että mitkä keinot tänä päivänä, tämän päivän maailmassa, olisivat niitä ratkaisuja ongelmiin. Nimittäin minusta on aivan uskomatonta, ihan kuin emme olisi viimeisen neljän vuoden aikana tarpeeksi nähneet, mitä kokoomuslainen politiikka toi pienituloisten eläkkeensaajien arkeen, mitä se toi pienituloisille lapsiperheille, mitä se toi työttömille, mitä se toi oikeastaan heikompiosaisille. Se toi leikkauksia leikkauksien jälkeen, se toi aitoja toimeentulo-ongelmia, ja minä ainakin, puhemies, kyllä uskon siihen, että kun täällä nyt puhutaan vaikka taloudesta, niin se, että näiltä ihmisiltä niitä viimeisiä lateja vielä leikataan, ei varmasti myöskään talouden rattaita pyörimässä pidä. Ja kyllä olemme nähneet nämä seuraukset. Olemme nähneet kokoomuksen keppilinjan seurauksen. Tämä aktiivimalli pistetään nyt onneksi roskakoriin. Edelleen se on kokoomuksen salarakas. Senhän takia kokoomus teki jopa välikysymyksen, kun ei löytynyt hallitukselta keppiä riittävästi, ei löytynyt. Ja minä kyllä, puhemies, rohkenen nyt sanoa, että täällä edustaja Guzenina on esimerkiksi moneen kertaan tuonut esiin sen, että nyt tämä sama kokoomuksen linja tässä vaihtoehtobudjetissa jatkuu vain astetta rankempana. Ihan oikeasti, miettikää niitä ihmisiä, ketkä ovat tässä neljä vuotta katselleet tätä leikkauspolitiikkaa. Heiltäkö pitäisi edelleen leikata työttömyysturvaa, heiltäkö pitäisi leikata asumistukea, heiltäkö pitäisi leikata toimeentulotukea, niin kuin kokoomus haluaa, yhteensä 600 miljoonaa? Ja vielä pisteenä i:n päällä: ihanko totta, että näiltä ihmisiltä pitäisi vielä viedä oikeus siihen, että ansiosidonnainen työttömyysturva kerryttää eläkettä? [Puhemies koputtaa] Missä on teidän sydämenne? Missä on teidän omatuntonne? Missä on teidän myötätuntonne näitä ihmisiä kohtaan? [Sami Savio: Onko sitä?] Tässä on kysymys onneksi, puhemies, suunnanmuutoksesta. Tässä kohtaa todellakin suunta on muuttunut. Ymmärrän sen, että kokoomuksen täytyy totta kai oppositiossa ollessaan muutenkin ideologiasta... — He ovat sitä mieltä, että suunta on väärä. [Puhemies koputtaa] Mutta antakaa meille muille mahdollisuus uskoa siihen, että tämä oikeudenmukaisuuden suunta voi olla joskus jopa ihan oikea. Ja tämän haluan sanoa nyt vakavasti, koska hieman pistää merkille tämä, kuinka kokoomus... [Puhemies koputtaa] — Puhemies, tulen sinne. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Tulkaa toki, arvoisa edustaja, tänne. Muistutan tässä samalla, että meillä on nyt käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi. Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja pääsemme haukkumaan myöhemmin tällä viikolla.] — Pääsemme, ja varmasti huomenna keskustelemme myös rakentavasti niistä. Puhemies! Tämä oli tällaista vastauspuheenvuoroa kokoomukselle, joka on omissa puheenvuoroissaan keskittynyt täsmälleen näihin samoihin asioihin, mistä minä äsken puhuin. Tämä vastauspuheenvuoro jatkuu vielä sen verran, että haluan sanoa, että minusta on suorastaan liikuttavaa katsella nyt tätä kokoomuksen suurta huolta tätä uutta politiikkaa kohtaan. Moititaan sellaisia asioita tämän vuoden budjetissa, jotka kokoomus on itse tehnyt — me elämme heidän budjettivuottaan — ja sitten haikaillaan tämän aika epäoikeudenmukaisen politiikan perään, mitä kokoomus haluaa jatkossakin harrastaa. Mitä tulee sitten näihin arvioihin, mitä tämän hallituksen linjasta on sanonut vaikka tuore IMF:n raportti, niin siellä on myöskin ihan myönteisiä asioita. Siellä myönteisesti arvioidaan esimerkiksi tavoitteita sosiaalisesta eheydestä, tavoitteita työllisyydestä, tavoitteita ilmastosta, ja todetaan, että voi olla haastetta päästä tähän kestävyystavoitteeseen, mutta jos työllisyystavoitteessa onnistutaan, niin se on mahdollista. Ja mietinpä vain, että mitä mahtoi ministeri Orpon vastaavista budjettiesityksistä nämä samat instanssit sanoa. Muistan, että siellä rajusti kritisoitiin koulutusleikkauksia, siellä peräänkuulutettiin rakenneuudistuksia. Ja, puhemies, sanonpa vain, että kun täällä kokoomus äsken sanoi, että pikaisesti on tultava perhevapaauudistus tältä hallitukselta pöytään heti, niin kuinka nopeasti kokoomus sen teki viime kaudella. Hohoi, odotan vielä tuloksia. Mutta, puhemies, tässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-19T16:10:42,2019-11-19T16:15:53,Hyväksytty,1.1 2019_66_67,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käyneet värikästä keskustelua. Voi olla, että oma puheenvuoroni kuulostaa nyt vähän teknokraattiselta ja kuivalta tässä. Mutta ajattelin aluksi todeta, että me käsittelemme lisätalousarviota, joka suuruudeltaan on yksi promille, siis yksi tuhannesosa, valtion budjetista, 55 miljardista 56 miljoonaa. Siellä on tärkeitä asioita, mutta pitkälti myös eräitä teknisluontoisia asioita. Työllisyys on ollut voimakkaasti keskustelun kohteena, ja se on tietysti perusteltua. Työllisyysastehan tarkoittaa 15—64-vuotiaita ihmisiä, jotka ovat olleet vähintään viikoittain yhden tunnin työssä. Meillä on pitkä aikasarja työllisyysasteen seuraamisesta. On tietysti kohtuutonta, että kun uusi hallitus aloittaa, oli se sitten edellinen tai sitä edellinen tai nykyinen hallitus, niin heti ensimmäisen kuukauden päästä oletetaan, että sen vaikutukset näkyvät. Sen takia olen itse suorittanut arvion syyskuun työllisyysasteesta viiden viime vuoden aikana, ja tulokset ovat seuraavat: Syyskuussa 2015 työllisyysaste Suomessa oli 68,8 prosenttia. Siitä vuosi eteenpäin syyskuussa 2016 se oli noussut 0,4 prosenttiyksikköä ollen 69,2 prosenttia, siis varsin vähän. Mitä tapahtui seuraavan vuoden aikana? Syyskuussa 2017 se oli 69,3 prosenttia, nousua edellisestä syyskuusta 0,1 prosenttia. Ensimmäisen kahden vuoden aikana nousua oli ollut yhteensä puoli prosenttia. Sen jälkeen tapahtui kyllä merkittävä hyppäys, niin että syyskuussa 2018 työllisyysaste oli 71,4 prosenttia, nousua 2,1 prosenttiyksikköä, pitkälti taustalla maltillinen tuloratkaisu ja kansainvälisesti hyvä talouskehitys. Syyskuussa 2019, joka on viimeisin luku, työllisyysaste oli 72,7 prosenttia eli 1,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Koko sinä aikasarjana, minkä löydän Findikaattori-tietokannasta, Suomessa on kerran ollut syyskuussa työllisyysaste yli 73 prosenttia. Se oli vuonna 1990. 75 prosentin työllisyysaste vuositasolla, nyt olen käyttänyt kuukausikohtaisia lukuja, on todella kova tavoite. Itse olen täysin varma ja optimisti siinä, että se tullaan saavuttamaan, mutta halusin näillä luvuilla osoittaa, että tämä saattaa joskus olla hidasta, joskus nopeampaa, siihen vaikuttavat monet eri asiat. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-19T16:15:55,2019-11-19T16:18:54,Hyväksytty,1.1 2019_66_68,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin kahta asia tämänpäiväisessä keskustelussa. Ensin hieman keskustelusta työllisyydestä. Minä alan olla sitä mieltä, että nykyinen työllisyyskeskustelu pikemminkin etäännyttää meitä kaikenlaisista työllisyystavoitteista, prosentteihin katsomatta, kuin tuo sitä lähemmäksi. Ensinnäkin meidän työllisyyskeskustelu on pitkälti sidottu työllisyysasteeseen sen takia, että se on helppo, tuttu ja pitkältä ajalta, vaikka kaikki tässäkin salissa tietävät, että kansantalouden edun mittaamisen näkökulmasta työllisyysaste on erittäin heikko ja jopa osin harhaan vievä mittari. Toiseksi, SISU-järjestelmän käyttöön ottaminen on johtanut työllisyyskeskustelun siihen, että me emme enää puhu niistä isoista rakenteellisista muutoksista, joissa yhteiskuntaa kehitetään oikeasti eteenpäin, vaan sen sijaan keskustelua käydään niiden pikku kikkojen ympärillä, joidenka tulokset pystytään laskemaan. Kun koulutustasossa tapahtuvan muutoksen tai ihmisten sosiaaliturvassa laajamittaisesti tapahtuvan muutoksen vaikutuksia työllisyyteen ei pystytä mittaamaan, niin silloin keskitytään mittaamaan niitä mikroskooppisia muutoksia, joihin meidän hyrrät pystyvät. Ja tämä taas johtaa siihen, että sen sijaan, että me ajaisimme täällä kansakunnan parasta ja pyrkisimme rakentamaan tähän maahan semmoisia työmarkkinoita, jotka oikeasti pitävät kansantalouden pystyssä, pitävät ihmiset leivässä ja pitävät jonkinnäköisen järjestyksen tässä maassa, me väsäilemme toisarvoisia pikkuasioita. Eli kun huomenna keskustelua taloudesta jatketaan, minä kovasti peräänkuulutan poliitikoilta älyllistä rehellisyyttä ja analysointikykyä. Tehdään tästä sen arvoista politiikkaa, mitä kansalaiset meiltä, toivottavasti, osaavat odottaa. Toinen asia, mitä haluan kommentoida, on tämä keskustelu poliisista ja poliisin äskettäisestä ratkaisusta lopettaa turvapaikan hakuprosessiin liittyvät palautukset siksi aikaa, että tuomion vaikutukset ja siihen liittyvät mahdolliset prosessiongelmat on selvitetty. Minusta on hurskastelua olla kauhistunut siitä, että poliisi tekee itsenäisen päätöksen sen suhteen, missä järjestyksessä ja aikataulussa se jonkin tehtävän hoitaa, kun tässä maassa ei koko sen 100-vuotisen itsenäisen historian aikana ole ollut semmoista poliisia, joka ei tätä priorisointia olisi tehnyt ihan joka ikinen päivä. Ihan joka ikinen päivä poliisi jättää osan poliisilain perusteella sen tehtäväkenttään kuuluvista asioista hoitamatta tai siirtää jonkin asian hoitamisen vähän myöhemmäksi sen takia, että jotakin kiireellisempää tulee vastaan tai joku vaatii lisäselvityksiä. Tämä on aivan normaalia. Tässä ei ole mitään uutta eikä outoa. Myöskin palautuksien osalta tällaista harkintaa on käytetty ainakin nyt vuosia, niin kauan, että se on vakiintunut meille normaaliksi osaksi järjestelmää. Esimerkiksi sillä perusteella, että lapsella on ollut koulu kesken, on saatettu siirtää palautusta sen verran, että kouluvuosi on saatettu loppuun, ennen kuin sitten on lähdetty kotimaahan, tai jonkun muun syyn takia. Poliisi hoitaa jatkuvasti erilaisia tehtäviä, ja olisi kovin kummallista, mikäli poliisi ei pystyisi priorisoimaan tilanteen vaatimalla tavalla näitä tehtäviä suhteessa toisiinsa. Minun nähdäkseni se, että me saamme äärimmäisen vakavan moitteen kansainväliseltä tuomioistuimelta, on huomattavasti parempi syy keskeyttää jokin toiminta hetkeksi ja pysähtyä miettimään, kuin esimerkiksi se, että resurssipulan takia poliisi tekee jatkuvasti ohivetoja ja jättää rikoksia selvittämättä. No, voisiko olla toisin? Voisiko poliisi selvittää, hoitaa pitkän kaavan mukaan kaikki tässä maassa tapahtuva rikokset, jotka sen tietoon tulisivat? Kyllä varmaan voisi, jos poliisin resurssit kolmin- tai nelinkertaistetaan, mutta vielä toistaiseksi me emme ole ikinä eläneet sellaisessa todellisuudessa, eikä nyt näytä, että aivan lähitulevaisuudessa tultaisiin elämäänkään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-11-19T16:18:55,2019-11-19T16:23:52,Hyväksytty,1.1 2019_66_69,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kontula kävi hyvin läpi, millaisia ongelmia se tuottaa, jos keskitytään pelkästään siihen, mitä yksi laskennallinen malli meille todellisuudesta kertoo, ja tähän tahdon yhtyä, sillä on todellakin niin, että jokainen puolue Suomessa ymmärtääkseni haluaa nostaa suomalaisten koulutustasoa — siihen olemme peräti yhdessä sitoutuneet — haluaa vähentää köyhyyttä täällä ja haluaa varmistaa, että jokaisella on hyvät edellytykset omalle elämälleen. Nyt kun tietopalvelu tuottaa sen tiedon, että esimerkiksi köyhimpien suomalaisten sosiaaliturvan korottaminen 20 eurolla vähentää työllisyyttä, oppositio rientää siihen lopputulemaan, että tämän työllisyyden laskennallisen heikkenemisen takia ilmeisesti tämä korotus olisi pitänyt jättää tekemättä. Ollaan kyllä syvässä kuopassa, kun pitäisi pystyä tekemään kestäviä ratkaisuja kokonaisuuden kannalta, ei pelkästään sen kannalta, mitä yksi malli meille työllisyydestä kertoo. Jos katsotaan empiirisen tutkimuksen kautta, mitä todella tapahtuu, jos kaikista köyhimpien tilannetta kohennetaan edes vähän, 20 eurolla esimerkiksi, niin se, että ihmiset todella jättäisivät työllistymättä, ei ole mitenkään ainakaan niin suoraviivainen asia kuin mitä oppositio tässä antaa ymmärtää, eikä myöskään tietopalvelu väitä, että väistämättä kävisi niin, että nämä ihmiset sitten jäisivät kotiin. Päinvastoin, empiirisen tutkimuksen pohjalta me tiedämme, että valtaosa kaikista köyhimmistä sosiaaliturvan varassa elävistä suomalaisista todella haluaisi käydä töissä, vaikka oma tulotaso ei siitä merkittävästi kohenisi. Ongelmana vain on, että meillä on tilanteita, joissa sosiaaliturvan rakenteiden ja viritysten takia työn vastaanottaminen ei kannata aina, koska ei voi olla varma, menettääkö siinä enemmän sosiaaliturvaa kuin mitä palkkatuloina saa. Tämä koskettaa etenkin ihmisiä, jotka tekevät osa-aikaista työtä, ihmisiä, jotka tekevät keikkatöitä, näitä yhä yleisempiä työn muotoja. Sen tähden onkin tärkeää, että hallitus tarttuu sosiaaliturvan uudistamiseen. Jälleen kerran, sosiaaliturvauudistus tulee tuskin olemaan sellainen, että pystyttäisiin tietopalvelulla arvioimaan, kuinka paljon työpaikkoja se tuottaa tai jättää tuottamatta, mutta silti se on tehtävä, koska se on tämän maan parhaaksi ja koska tutkimusta laaja-alaisemmin katsottuna me pystymme tietämään, että se todellakin on keino parantaa työllisyyttä. Joten todella peräänkuulutan erilaisten tietolähteiden yhdistelyä, empiirisen tutkimuksen ottamista näiden mikromallien rinnalle, jotta voimme kattavammin kehittää tätä maata. Jos mennään tähän suuntaan, jossa edustaja Kontulan sanoin ”pienellä kikkailulla” säädetään lukuja niin, että saadaan joitain laskennallisia vaikutuksia aikaan yhdellä kapeasti mitatulla sektorilla, niin se ei kyllä vie tätä maata yksinänsä eteenpäin. [Puhemies koputtaa] Pitää pystyä katsomaan todellisuutta laajasti ja kuuntelemaan ja hankkimaan tietoja muualtakin kuin sieltä sinänsä hyvin ansiokkaasta tietopalvelusta. Kukaan ei täällä ole sanonut, etteivätkö ne luvut noiden parametrien ja noiden mallien pohjalta pitäisi paikkaansa, [Puhemies koputtaa] mutta se on vain yksi suppea tietolähde.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-19T16:23:54,2019-11-19T16:27:16,Hyväksytty,1.1 2019_66_70,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Vielä haluan mainita nuorten ja lasten mielenterveyspalveluista ja siitä, millä tavalla voisimme heitä tukea. On todellakin niin, että me vietämme tällä hetkellä Lapsen oikeuksien viikkoa ja me vietämme myös Mielenterveysviikkoa, ne ovat tällä hetkellä menossa, ja ensi viikolla meillä on omaishoitajien viikko, eli meillä on kaikki tärkeät viikot tulossa, ja kaikkien heidän asioista haluan jotakin tässä mainita. Lapsiperheköyhyys on erittäin vakava asia Suomessa, ja yhä useampi perhe kärsii lapsiperheköyhyydestä. Olemme täällä käsitelleet lapsilisäasiaa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja kun lisätalousarvio kohdistaa resursseja sinne lisävoimavaroihin tukeakseen mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille, niin nostan tämän lapsilisäteeman myös esiin. Näen, että sillä on köyhyyttä vähentävä vaikutus ja se ennaltaehkäisee myös ongelmia perheissä. Jos ei ole varaa ostaa esimerkiksi vaatteita lapselle, niin hän voi joutua kiusatuksi, ja tämä kiusaamisteema on yksi, minkä esimerkiksi me nostamme omassa vaihtoehtobudjetissamme esiin. Haluamme tehdä kaikkemme koululaisten mielenterveyden edistämiseen ja kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen. Perussuomalaiset ovat nostaneet esiin täällä eduskunnassa lapsilisän korottamisen jo ensimmäisestä lapsesta lähtien. Huomasin, että myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Vehviläinen on saapunut saliin, niin tiedustelisin tieltä, mikä teidän kantanne on tähän lapsilisän korottamiseen. Olen lukenut uutisista, että olette tullut perussuomalaisten linjoille, että myös ensimmäisestä lapsesta lähtien haluaisitte kenties korottaa sitä lapsilisää, niin olisiko siinä sellainen yhteinen tahtotila meille täällä eduskunnassa, että antaisimme sen signaalin lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, että näkisimme kaikki lapsiperheet ja huomioisimme heidät. Viime viikolla tästä asiasta äänestettiin, meillä oli siinä jo pykälämuutosesitys, tänään esittelen meidän lausumamme, ja toivon toki, että sitten, kun eduskunnassa äänestämme, saisimme tuen oppositio—hallitus-rintamasta huolimatta tälle perussuomalaisten lausumalle. Mutta sitten vielä tähän lisätalousarvioon. Täällä kohdennetaan 11,2 miljoonaa euroa soteen, siitä menee osa tietojärjestelmiin. Kysyisin teiltä, hyvä ministeri, siellä aitiossa, että mitä sille sote-uudistukselle nyt kuuluu, kun loppuvuosi on tulossa. Onko jotakin, mahdollisesti erillisratkaisua, esimerkiksi tänne Uudellemaalle? Kohdistuuko tässä rahoitusta siihen? Me olemme hyvin innoissamme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa odottamassa, milloin alkaa tulla niitä lakiesityksiä, että pääsisimme asian kanssa eteenpäin, mutta toki tieto on erittäin tärkeää meille. Perussuomalaisten mielestä laittomasti maassa oleskelevien paikka ei ole Suomessa, vaan heidät pitää palauttaa. Se on meidän vankkumaton linjamme. Hallitus kohdistaa budjetissa 5,4 miljoonaa vuosi toisensa jälkeen, vuodesta 2018 alkaen. Meidän mielestämme sen ei kuuluisi mennä niin. Ei ole kenenkään etu, että laittomasti maassa oleskelevat ovat täällä meidän Suomessamme, meidän kaduillamme. Tämä lisätalousarvio kohdistaa myös 500 000 euroa tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla. Minua huolestuttaa suuresti se, että kun yhteiskuntamme antaa palveluja, niin olisi hyvä, että ne kustannukset saisimme perittyä takaisin. Ja myös tästä haluaisin kuulla, että onnistuuko tällainen takaisinperintä milloinkaan tai koskaan. Se olisi myös sellainen tärkeä signaali, että kun saa, niin sitten myös se jostakin peritään takaisin. Vielä mielenterveyteen liittyen: me kohdistamme iltapäivätoiminnan ja liikunnan tukemiseen myös resursseja, mikä on erittäin tärkeä teema myös siinä, että jokaisella olisi harrastus, jokaisella olisi tekemistä, se edistää mielen hyvinvointia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-19T16:27:17,2019-11-19T16:31:46,Hyväksytty,1.1 2019_66_71,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,Näin. Edustaja Vehviläiselle myönnän vastauspuheenvuoron. Laajemmin ei debattiin tässä yhteydessä mennä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_72,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Juvosen kanssa siitä, että lapsiperheköyhyys on vakava asia ja sen takia lapsilisien korottaminen on tärkeää. Mutta kuten olemme saaneet molemmat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa selvityksen, niin jos lapsilisää nostettaisiin 10 eurolla ensimmäisestä lapsesta alkaen, se maksaisi 120 miljoonaa euroa. Ja kuten tiedämme, tässä lisätalousarviossa sellaista summaa ei tähän ole. Samassa yhteydessä haluan tuoda esille sen, mistä keskustelimme viime viikolla lapsilisää koskien tässä ensimmäisessä käsittelyssä, kun oli tämä ko. ensi vuotta koskeva esitys: keskustassa ajatellaan laajemmin niin, että kun syntyvyys vähenee ja sitä kautta tulee säästöjä sinne lapsilisämomentille, niin meidän pitäisi pystyä ehkä yhteisesti arvioimaan sitä, voisimmeko käyttää sen lyhentämättömänä lapsilisien nostoon ja sitä kautta saada sinne lapsilisiin riittävästi tämmöistä niin kuin korotusvaraa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-19T16:31:46,2019-11-19T16:32:49,Hyväksytty,1.1 2019_66_73,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_74,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty keskustelua eduskunnan tietopalvelusta, ja hämmästelen vähän sitä. Siellä kuitenkin virkamiehet toimivat virkavastuulla ja tekevät sitä työtä, mitä me sinne annamme ryhmistä, ja kyllä minusta siihen pitää voida luottaa. Kun muistelen taas tapani mukaan vähän menneitä, niin kyllä viime vaalikaudella oppositiopuolueet, jotka olivat täällä vasemmalla, luottivat täysin tuon... [Anna Kontula: Kuka? — Leena Meri: Koskinen! — Puhemies koputtaa] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja Kankaanniemellä on puheenvuoro, keskitytään kuuntelemaan.] ...tietopalvelun antamiin laskelmiin. Nyt tietopalvelu ei olekaan sitten luotettava, vaan sillä on huonot ohjelmat, kuulemma. [Matias Marttinen: Juuri näin!] Eli ihmeellistä tämä on. Varmaan me huomenna sitten, kun käsittelemme vaihtoehtobudjetteja, joudumme aika erikoiseen tilanteeseen, jos hallituspuolueet sanovat, että tietopalvelun laskelmiin ei voi luottaa. Viime vaalikaudella voi luottaa, nyt ei. Onko niin, että on peilin syy, jos naama näyttää vinolta? Ei, kyllä se taitaa olla siellä, jonka kuva sieltä näkyy. Arvoisa puhemies! Oppositiossa meidän on pakko luottaa eduskunnan tietopalveluun. Ei meillä ole sitä koneistoa, mikä hallituspuolueilla on käytettävissä ministeriöiden kautta, ja siksi me luotamme ja teemme siltä pohjalta työtä — ja sitten on tietysti todistustaakka niillä, jotka sanovat, ettei niin ole, että tietopalvelu on väärässä. Arvoisa puhemies! Tuolla valtiovarainvaliokunnassa eri yhteyksissä, keskusteluissa tai asiantuntijakuulemisissa, on tullut ilmi ensi vuoden budjetin osalta ja myös vähän pitemmälle katsoen, että hallitus panostaa jopa 2 miljardia euroa ensi vuonna — ja seuraavina vuosina likipitäen samat summat — hiilineutraalisuuden saavuttamiseen. Suomen päästöt ovat pikkuisen yli promille globaaleista päästöistä, ja sitä vastaan, sitä promillea vastaan, hallitus taistelee tällä loppuvaalikaudella ehkä jopa 5:llä, 6:lla, 7 miljardilla eurolla meidän verovaroja. Uskomatonta. Kyllä on todella tehotonta. Samaan aikaan hallitus hyväksyy sen, että Kiina, Intia ja jopa eräät EU-maat eivät taistele juuri lainkaan hiilidioksidipäästöjä vastaan. Jos otetaan järki käteen ja suhteutetaan tätä tilannetta, niin meillä on siis valtavasti varaa käyttää paljon tehokkaammin rahaa ja poistaa niitä tekijöitä, jotka ovat todellisia ongelmia meillä kansallisesti. Miljardit pyörivät väärään suuntaan tässä suhteessa. Tarvitaan muutosta, ja tähän perussuomalaiset ainoana puolueena ovat valmiita. Kaikki muut vuosi sitten sitoutuivat aivan kohtuuttomiin tavoitteisiin, joilla sitten muun muassa meidän teollisuuttamme rangaistaan ja tavallista asujaa, liikkujaa ja ruoansyöjää syyllistetään. Tämä ei ole viisasta politiikkaa eikä vastuullista. Meidän on pantava lähtökohdaksi se, että saastuttaja maksaa, ja globaalisti saastuttajat ovat muualla kuin Suomessa. Suomen kansa ei sitä tee. Meillä on maailman puhtain teollisuus, jota ei kannata ajaa näillä määräyksillä ja rangaistuksilla maasta ulos. Arvoisa puhemies! Kun käyttäisimme nämä ilmastotaisteluun ohjattavat miljardit työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, alueellisen kehityksen, maatalouden ja metsätalouden hyväksi, niin Suomi olisi loistava, hyvässä kunnossa. Kunnat eivät olisi sellaisessa ahdingossa kuin ovat nyt ja niin edelleen. Eli tämä on arvovalinta, ja me nostamme nämä asiat esille, vaikka saamme siitä tietysti kovat syytökset. Mutta on suhteellisuuteen nojaava lähtökohta, että emme ammu promillea miljardeilla, vaan puolustamme Suomen kansaa ja ajamme kansainvälisillä kentillä vastuuseen niitä, jotka eniten aiheuttavat maapallon ilmakehän ongelmia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-19T16:32:52,2019-11-19T16:38:18,Hyväksytty,1.1 2019_66_75,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä hallituspuolueet keskustaa lukuun ottamatta ovat korostaneet sitä, että nyt on suunta muuttunut viime vaalikauteen nähden. Kyllä, suunta on sillä tavoin muuttunut, että viime vaalikaudella työllisyyttä parannettiin, ja vaikka edustaja Lindén esitti hyviä tilastolukuja, niin saa olla aikamoinen optimisti, joka uskoo, että hallitus onnistuu kunnianhimoisessa tavoitteessaan 75 prosentin työllisyysasteesta. Toivotaan sitä, koska se on isänmaamme etu, mutta vaikea siihen on uskoa. Joka tapauksessa on mahdoton uskoa, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 23. En tiedä uskooko siihen enää edes ministeri Lintilä, mutta kovin moni muu ei siihen kyllä enää usko. Hallitus tekee hyviä satsauksia erilaisiin hyviin asioihin, mutta hallitus ei rahoita näitä satsauksiaan työllisyyden parantumisella, se rahoittaa ne velkaantumisella, ja tämä velkaantuminen tarkoittaa lapsiltamme leikkaamista. Kun otetaan huomioon, miten ikäluokat ovat pienentyneet, että tämän päivän syntyvyystilastot ovat suorastaan katastrofaalisia, niin nämä entistä pienemmät ikäluokat sitten saavat meiltä velkamme, meidän ottaman velan hartioilleen, ja tietysti kaikki ne hoiva- ja hoitomenot, jotka me suuremmat ikäluokat tulemme aikanaan aiheuttamaan. Täällä edustaja Viitanen kysyi, mitä antoi edellinen hallitus työttömille, mitä antoi edellinen hallitus lapsiperheille. Edellinen hallitus antoi työttömille työtä. 140 000 ihmistä sai työtä. Demareiden mielestä se, että työtön saa työtä, ei ole minkään arvoista, mutta jos työtön saa 20 euroa lisää työttömyysturvaansa, niin se vasta on hieno juttu. Ja mitä annettiin lapsiperheille? No, lapsiperheiden isät ja äidit saivat työtä. Täällä edustaja Suomela puhui kannustinloukuista, siitä että työnteko ei aina kannata. Silläkö se kannattaa sitten nykyistä paremmin, kun korotetaan sitä työttömyysturvaa? Kun työttömyysturvaa korotetaan 20 euroa — kukaan ei sano, että pienimpiä palkkoja samalla korotetaan 20 euroa — niin sehän pahentaa kannustinloukkua, ei ainakaan kohenna tilannetta. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, kyllä näin mielenterveysviikolla toivoisin, että ennen kaikkea nuorten mielenterveysongelmista puhuttaisiin täälläkin enemmän. Jos pääministeri Rinne käyttäisi edes osan siitä energiastaan ja tarmostaan ja rahoistaan, mitä hän käyttää — jos nyt suoraan sanotaan — eläkeläisten miellyttämiseen, vaikkapa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen, uskon, että lopputulos olisi jo aika hyvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-19T16:38:20,2019-11-19T16:41:18,Hyväksytty,1.1 2019_66_76,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Harmillisesti edustaja Viitanen on jo ehtinyt salista lähteä, sillä tarmoni tulla vielä puhumaan tässä kohtaa saliin liittyy nimenomaan hänen pitämiinsä puheenvuoroihin. Edustaja Viitanen viittasi täällä useaan otteeseen edelliseen hallitukseen. Toki olisi tietysti hyvä, että tämä nykyinen hallitus keskittyisi omaan tekemiseen, mutta kun kerran halutaan keskustella edellisen hallituksen tekemisistä, niin keskustellaan vaan. Kun Sipilän hallitus, erittäin vastuullinen keskustaoikeistolainen hallitus, jossa olimme myös mukana, aloitti työnsä, niin tilanne oli täysin erilainen kuin taas tänä päivänä, kun nykyinen hallitus aloitti. Velkaa otettiin yli 6 miljardia, työttömyys oli korkealla, monilla ihmisillä oli näköalattomuus tulevaisuudesta ja Suomen julkinen talous oli täysin kuralla. Rakennetoimien, työllisyystoimien ja menoleikkausten kautta velkaantuminen saatiin kuriin ja myös työllisyys vahvaan kasvuun. Yli 140 000 ihmistä pääsi töihin, heistä vielä valtaosa kokopäiväisesti. Täällä on myös aikaisemmin pohdittu sitä, oliko hallituksella mitään vaikutusta työllisyyden kasvuun. No totta kai oli, ja tämä on myös Etlan tutkimuksella erikseen todistettu. Jos tämä hallitus olisi halunnut jatkaa tätä hyvää työtä, siihen olisi ollut kaikki mahdollisuudet — siis huolehtia siitä, että yhä useampi suomalainen pääsee töihin ja tämän maan talous saadaan kuntoon, koska vain sen kautta voidaan turvata se, että myös tulevat sukupolvet saavat hyvät palvelut, että koulutukseen riittää rahaa ja että he eivät saa kohtuutonta velkataakkaa kantaakseen. Edustaja Viitaselle haluan todeta myös sen, että kaikki helpot toimet työllisyyden hyväksi on jo tehty ja oikeastaan nyt on kyse enää siitä, onko tässä salissa päättäjillä rohkeutta tehdä työllisyyttä lisääviä uudistuksia, joiden avulla ihmiset pääsevät töihin, verotulot lähtevät kasvamaan ja talous saadaan kuntoon, vai halutaanko valita toinen polku, joka on hitaan talouskasvun ja näivettymisen tie, jossa julkista taloutta joudutaan tulevina vuosina vain juustohöyläämään ja veroja korottamaan, kun päättäväisyyttä tässä salissa työllisyyden parantamisessa ei löydy. Me olemme kyllä valinneet tuon ensimmäisen vaihtoehdon, arvoisa herra puhemies. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa saamme 60 000 uutta työpaikka, jokaisessa tulodesiilissä ihmisten tulot kasvavat, moni saa toivoa ja paremman toimeentulon, ahkerat työssäkäyvä ihmiset saavat enemmän käteen palkastaan — kun tämä nykyinen hallitus toimillaan johtaa tilanteen siihen, että tavallisten suomalaisten palkkaverotus todellisuudessa ensi vuonna kiristyy, vaikka tässä salissa on muuta sanottukin — enemmän toivoa tulevaisuudesta ja yrittäjille paremmat edellytykset toimia. Arvoisa puhemies! Jatketaan keskustelua sitten edelleen, jos se on tarpeellista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-19T16:41:18,2019-11-19T16:44:39,Hyväksytty,1.1 2019_66_77,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt tosiaan lisätalousarvioesitystä, ja ajattelin, että en tässä kohtaa puheenvuoroa ota, mutta nyt tuntuu kuitenkin siltä, että tässä on useampi puheenvuoro mennyt tuonne sosiaali- ja terveyssektorin puolelle, ja ajattelin sen takia muutamaa asiaa kommentoida. Olen ihan samaa mieltä kuin edustaja Juvonen siinä, että lapsilisien korottaminen myös ensimmäisestä lapsesta lähtien olisi tärkeä asia. Täytyy vain huomioida se, että tämä hallituksen esitys lähtee nyt siitä liikkeelle, että huomioidaan juuri yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet ja pienten, alle kolmevuotiaiden lasten perheet, jotka kohtaavat kaikkein eniten tällä hetkellä näitä toimeentulovaikutuksia, ja tästä syystä nämä korotukset kohdistetaan nyt tosiaan juuri näille kaikista suurimmassa köyhyysriskissä oleville perheille. Olen tosiaan sitä mieltä, että tätä työtä, mikä nyt on aloitettu ja kohdistettu juuri näille perheille, jotka ovat kaikista suurimmissa köyhyysriskeissä, tulee ehdottomasti jatkaa myös tulevaisuudessa, mutta niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Vehviläinen tuossa nosti esille, tähän esitykseen, minkä perussuomalaiset nyt esittävät, mikäli se nyt on se 10 euroa jokaiselle ensimmäisestä lapsesta, siihen eivät rahat riitä. Mikäli se on niin, että jaetaan tämä nykyinen summa kaikille, niin kyse on tosiaan vain 75 sentistä. Toinen asia: edustaja Zyskowicz, onneksi et lähtenyt vielä salista, nostit tärkeän asian esille eli lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja -haasteet ja terapiatakuun. Tämä on todella tärkeä asia, ja haluan edustaja Zyskowiczia rauhoitella tässä asiassa sillä lailla, että tämä terapiatakuu tullaan valmistelemaan osana tätä kiireettömän hoidon viikon hoitotakuuta. Tässä on ideana lähinnä se, että ei meillä tällä hetkellä ole olemassa esimerkiksi kaihileikkaustakuuta, ja siinä mielessä on hyvä katsoa se kokonaisuus, mitä tulee myös näihin terapiapalveluihin tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-19T16:44:42,2019-11-19T16:46:59,Hyväksytty,1.1 2019_66_78,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,Jatketaan puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_79,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Liittyen tässä välillä, edellisen puheenvuoroni jälkeen käytyyn keskusteluun: Minulla ei ole mitään sellaista tietoa, etteikö tietopalvelu käyttäisi maan parhaita laskentavälineitä ja etteikö tietopalvelun lukuihin voisi luottaa aivan niin kuin mihin tahansa vakavalla mielellä tehtyihin laskelmiin voi luottaa. Kaikkien laskelmien käytössä ehtona kuitenkin on ymmärrys siitä, mitä on laskettu, mitä ei ole laskettu ja mitä ei edes voi laskea. Laskelmat eivät vapauta poliitikkoja omasta ajattelusta, omien aivojen käytöstä. Eivätkä ne numerot yksinään kerro mitään, vaan laskelmat, samalla tavoin kuin kaikki muukin tutkimus, edellyttävät sitä, että niitä käyttävä henkilö ymmärtää, millaista välinettä hän on käyttämässä, miksi ja mihin. Lisäksi meidän poliitikkojen tehtävä on sinänsä vaikea, että me emme askartele minkään yksittäisen suljetun järjestelmän kanssa, vaan meidän työmme kohteena on yhteiskunta, joka on avoin järjestelmä ja jossa on aina ääretön määrä muuttujia samanaikaisesti. Jos yhteiskuntaan aikoo tehdä jollakin lailla järkeviä muutoksia, on pyrittävä kokonaisymmärrykseen siitä, mitä kaikkea siellä tapahtuu, ja tällaista kokonaisymmärrystä ei voi hankkia pelkästään laskelmilla. Laskelmat ovat tärkeitä, ne ovat hyödyllisiä, jos niitä osaa käyttää, mutta sen lisäksi on käytettävä niitä muita tiedonhankinnan menetelmiä, joita erilaiset akateemiset suuntaukset meille tarjoavat ja joita voi sitten täydentää myös esimerkiksi omalla kokemuksellaan. Annan yhden esimerkin. Täällä on paljon puhuttu siitä, mitä tekee 20 euroa perusturvaan lisää. Jos me katsomme pelkästään SISU-laskelmaa ja katsomme sellaista puhdasta, tyhjää tilannetta, missä meillä on vain perusturva, joka nousee 20 euroa, niin voidaan todella sanoa, että sillä varmaankin on työllisyyttä vähentävä vaikutus. Mikroskooppisen pieni, mutta joka tapauksessa sellainen on. Mutta meillähän ei ole missään maailmassa tällaista järjestelmää, jota tässä nyt on kuvattu. Meillä on olemassa hyvin monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä, josta perusturva muodostaa vain yhden osion. Ja kun tämä 20 euroa siellä perusturvassa ei tarkoita vain 20:tä euroa lisää tälle henkilölle, joka perusturvaa saa, vaan se tarkoittaa myös, että merkittävä osa henkilöistä siirtyy toimeentulotuen piiristä pelkän perusturvan, asumistuen ja ehkä satunnaisten ansiotulojen varaan. Tällä taas on työllisyyttä lisäävä merkitys sen takia, että sen perusteella, mitä me laadullisesta työllisyystutkimuksesta tiedämme — ja tämä on hyvin alitutkittua aluetta — toimeentulotukijärjestelmä sisältää vahvoja kannusteita välttää työllistymistä sen takia, että taloudelliset kannustimet ovat nolla ja byrokratiakustannukset ovat miinusmerkkiset.  Eli jos toimeentulotukiasiakas ottaa sellaisen pätkätyön vastaan, joka saattaisi joskus myöhemmin johtaa työllistymiseen, hän riskeeraa minimitoimeentulonsa ja sen, että kaapista löytyisi edes sitä kaura-puuroa. Jos ei ymmärrä tätä tukien keskinäistä suhdetta ja ymmärrä sitä, että ihmisten toimintaan vaikuttavat taloudellisten kannusteiden lisäksi myös esimerkiksi nämä sosiaaliturvabyrokratiaan liittyvät riskit ja niistä seuraava epävarmuus, ei mitenkään pysty arvioimaan sitä, miten joku muutos sosiaaliturvajärjestelmään vaikuttaa esimerkiksi työllisyyteen. Okei, tällä hetkellä meillä ei ole niin paljon tietoa, että oikeasti varmasti tiedettäisiin, mitenkä se 20 euroa siihen työllisyyteen vaikuttaa, koska siinä on moneen suuntaan vaikuttavia tekijöitä samanaikaisesti. Mutta ainakin me voimme sanoa sen, että asia on paljon enemmän kuin yksittäinen laskelma. Ja ainakin voidaan sanoa se, että vaikutukset, menivät ne sitten nollan ylä- tai alapuolelle, ei kovin paljoa, todennäköisesti ovat muilla mittareilla merkityksellisempiä kuin sillä työllisyysmittarilla, niin kuin toki niiden on ollut tarkoitus ollakin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-11-19T16:47:01,2019-11-19T16:51:54,Hyväksytty,1.1 2019_66_80,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä jo salista poistunut edustaja Zyskowicz otti esille sen, että hän ei usko näihin hallituksen työllisyystavoitteisiin tai siihen tavoitteeseen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Itse asiassa tämä hänen puheenvuoronsa toi mieleeni 4 vuoden takaiset ajat. Aivan sama tilanne oli, kun Sipilän hallitus aloitti ja pani erittäin kunnianhimoiset tavoitteet itselleen saada Suomi jälleen nousuun ja kuntoon, ja ensimmäiset 2 vuotta menivät kyllä aika pitkälle siihen täällä salissa, että silloinen oppositio kerta toisensa jälkeen toisti, että nämä ovat mahdottomat saavuttaa ja hallitus ei tule näitä saavuttamaan. Mutta itse ajattelen niin, että nyt meidän pitäisi kaikkien, ei pelkästään hallituspuolueiden, vaan kaikkien, keskittyä tekemään töitä, antamaan omia esityksiä sen eteen, että tämä työllisyys voisi parantua ja talous voisi Suomessa myös olla tasapainossa 2023. Se ei ainakaan sillä ole tasapainossa, että hoetaan täällä, pyritään siis luomaan ilmapiiriä, että ei tämä kuitenkaan onnistu, ette te kuitenkaan onnistu. Ja sekin pitää paikkansa, että kyllähän taloustilanne oli aivan toisenlainen silloin, kun edellinen hallitus aloitti. Meillä oli takana hallituskausi, jossa oli syntynyt 100 000 työtöntä, lähdettiin ihan eri tilanteesta kuin lähtee Rinteen hallitus rakentamaan eteenpäin. Mutta se, mikä yhdistää, on se, että pannaan kunnianhimoiset tavoitteet. Edellinen hallitus laittoi 72 työllisyysasteen tavoitteekseen ja saavutti sen niin, että hallituskauden loppupuolella jopa ylitettiin se tavoite, kuten myös monet muutkin tavoitteet. Nyt tavoitteena on 75 prosenttia, joka on siinä mielessä kunnianhimoinen, että mitä korkeampaa lukua tavoitellaan sitä haastavammaksi tämä työ käy. Olen erittäin iloinen siitä, että kuulin täällä valtiovarainministeri Lintilän puheenvuoron, jossa hän voimakkaasti korosti sitä, että hallitus tekee koko ajan töitä sen eteen, että me tulemme saamaan konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Yksittäisiin päivämääriin ei ole juututtu, vaan työtä tehdään koko ajan, ja näin pitääkin tehdä. Kysymys on todellakin siitä, että kun meidän ikäluokat pienenevät ja niitä tekeviä käsiä on kaikkialla vähemmän kuin aikaisemmin, niin meidän on pakko saada kaikki työikäiset ja työkykyiset tekemään töitä, jotta me pystymme pitämään tämän meidän palvelujärjestelmämmekin kunnossa laajemminkin, ja sen takia me tarvitsemme myös paitsi kotimaisen työvoiman työllisyysasteen nostoa myös työperäistä maahanmuuttoa. Jos meidän syntyvyys on näinkin alhaalla kuin valitettavasti näyttää, niin jotta me pystymme taloudellisen hyvinvoinnin ja palvelut takaamaan [Puhemies koputtaa] kaikille suomalaisille, meidän pitää olla avoimempia niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat ulkomailta tulla tänne Suomeen tekemään töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-19T16:51:56,2019-11-19T16:55:11,Hyväksytty,1.1 2019_66_81,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi toi hyvin esille sen, missä tilanteessa me tällä hetkellä olemme. Tässä kun olen tänään tätä keskustelua kuunnellut, tänäänkin, niin olen todennut sen, että kuulemme jatkuvasti hyvin voimakasta epäuskon saarnaa siitä, että hallitus ei onnistu, hallitus ei onnistu, hallitus ei onnistu, mutta aivan kuten edustaja Lohi totesi, tosiasia on, että vasta tulevaisuus ja tulevat päivät näyttävät sen, onnistuuko hallitus työllisyystoimissaan. Me olemme selvästikin keinoista ehkä eri mieltä, mutta se meitä yhdistää, sekä hallitusta että oppositiota, että me olemme samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme tähän maahan työtä, aivan ehdottomasti. Itse olen sitä mieltä vahvasti, myöskin asiantuntijoiden näkemyksiin vedoten, että hallituksen työllisyyspolitiikan suunta on oikea, koska hallitus pyrkii nyt hyvin eri tavoin saamaan työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. Ja eri tavoin tarkoittaa sitä, että meillä on erilaisia keinoja käytössä, koska myöskin työn ulkopuolella olevien elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi me tarvitsemme esimerkiksi toimia, joilla me saamme meidän osatyökykyiset töihin, ja myöskin mahdollisuuksia siihen, että osa-aikatyö olisi mahdollinen. Pidän hyvin tärkeänä myös sitä, että me takaamme meidän maataloutemme ja meidän metsäteollisuutemme toimintaedellytykset niin, että voimme luoda työtä koko maahan. Kyllähän hallitus uskoo siihen työllisyystavoitteeseen, joka hallituksella on. Me keskustassa olemme esittäneetkin oman listan siitä, että me tarvitsemme erilaisia työllisyystoimia. Nämä keinot meillä ovat esimerkiksi ne, että me haluamme paikallista sopimista edistää, me haluamme ratkaista meidän kohtaanto-ongelman ja me haluamme työllistää nuoria esimerkiksi oppisopimuskoulutusta lisäämällä. On aivan selvää, että me tarvitsemme uusia toimia, ja hallitus tulee niitä myöskin esittämään. Mutta tässä vaiheessa on aivan mahdotonta sanoa, että hallitus ei onnistuisi työllisyystavoitteessaan, vaan kyllä me lujasti uskomme siihen. Ja kun viime kaudesta tässä on puhuttu, niin täytyy todeta, että kyllähän siinä moni on ehkä unohtanut, tai sitten ei tosiaankaan tiedä sitä, että kyllähän viime kaudella tosiaan tehtiin todella paljon hyviä parannuksia perusturvaan, erittäin merkittäviä korotuksia esimerkiksi takuueläkkeeseen ja pienimpiin vanhempainpäivärahoihin ja sairauspäivärahoihin, ja opiskelijaperheelle otettiin käyttöön opintotuen huoltajakorotus pitkästä aikaa. Nämä olivat merkittäviä parannuksia. Nyt jatketaan tätä linjaa sen taloudellisen tilanteen puitteessa, mikä meillä tällä hetkellä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-19T16:55:12,2019-11-19T16:58:16,Hyväksytty,1.1 2019_66_82,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on todellakin neljäs lisätalousarvio, jolla korjataan talousarviota tälle vuodelle. Todella määrärahoja lisätään 95 miljoonaa euroa, ja tulopuolelle talousarvioon ehdotetaan vielä 114 miljoonan euron lisäystä, jotenka noin 19 miljoonaa vähemmän otetaan velkaa. Tässä on asiat varmaan tullut moneen kertaan hyvin selvitettyä. Esimerkiksi nämä yt:t, mitkä meillä on Migrillä ja Ruokavirastossa, niin näillä pienillä rahoituksilla päästään eteenpäin, niin että hallinto toimii hyvin yhtä lailla useille kymmenille tuhansille maanviljelijöille kuin myös useille tuhansille maahanmuuttajille, ja varsinkin näen huolta näistä asiantuntijamaahanmuuttajista. Tässä on myös yksi tekninen mutta erittäin tärkeä juttu myös maaseudun kehittämisen kannalta: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman peruuntuneet valtuudet budjetoidaan uudestaan, jotta me saamme tämän koko maaseudun kehittämisohjelman kokonaan toteutettua. Nämä ovat pieniä rahoja levitettynä useiden Leader-hankkeiden ja useiden meidän kehittämistoimijoiden kautta, mutta ne pienet hankkeet kehittävät vahvasti meidän maaseutualuetta ja ovat vahvana tukena meille myös vapaaehtoistoiminnan osalta. Kuntarahoituksen osalta on tärkeää, että myös EU-rahoitus tullaan käyttämään huolellisesti, ettei rahoitusta tulla palauttamaan takaisin. Tärkeä näkökulma myös tässä kuten edellisessäkin lisätalousarviossa on, että satsaamme liikenteeseen. Edellisessä budjetissa oli enemmän myös liikennehankkeisiin, mutta myös suuriin raidehankkeisiin ja niiden investointeihin. Tässä budjetissa vahvistetaan meidän tulevia ratahankkeita, ja näen erittäin tärkeänä, että ratakapasiteettia muun muassa Helsingin ja Tampereen välille voidaan vahvistaa. Suunnittelua voidaan käynnistää näillä rahoilla, ja minä toivon, että suunnitteluaikaa voitaisiin myös jollain tavalla lyhentää. Nyt on keskusteltu, että suunnitteluun menisi neljä vuotta plus valitukset ja sen jälkeen voitaisiin kauha lyödä maahan ehkä vuosikymmenen loppupuolella, mutta toivon, että nämä prosessit olisivat nopeampia ja myös meidän seuraaviakin hallituksia sitovia, eli katson sitä 12-vuotista liikenneprosessia, mikä meillä on tulossa parlamentaarisen valmistelun pohjalta, ja saataisiin myös nämä miljardien ja miljardien hankkeet siellä liikkeelle. Tämä on pieni raha tässä lisätalousarviossa mutta iso askel myös sitten rautateiden uudelleenrakentamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-11-19T16:58:20,2019-11-19T17:01:07,Hyväksytty,1.1 2019_66_83,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tuossa edellä edustajat Lohi ja Aittakumpu kyseenalaistivat opposition kritiikin sitä kohtaan, onko hallitus saavuttamassa näitä tärkeitä tavoitteita, muun muassa 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä meidän kritiikkimme perustuu siihen tosiasiaan, että hallitushan ei ole toistaiseksi esittänyt ainuttakaan sellaista työllisyyskeinoa, jolla olisi riippumattomien asiantuntijatahojen mukaan aidosti isoa vaikutusta. Kuten täällä on tänään esitetty, päinvastoin: ensi vuoden talousarvioesitys on työllisyyskehityksen kannalta eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan haitallinen, miinus 5 000 työllistä tämän laskelman mukaan. Edustajat Lohi ja Aittakumpu peräänkuuluttivat myös sellaista rakentavaa keskustelua näistä työllisyyskeinoista. Juuri sen takia kokoomus on jo kesällä esittänyt 16 keinon listan, jolla Suomen työllisyysastetta saadaan nostettua, ja osana vaihtoehtobudjettia on nyt esittänyt vielä lisää näitä työllisyyskeinoja, yhteensä 18 eri keinoa, joilla saataisiin Suomeen yli 60 000 uutta työllistä. Nämä kokoomuksen esittämät työllisyyskeinot, riippumattomien asiantuntijatahojenkin mukaan vaikuttavat keinot, ovat hallituksen käytössä, ja totta kai suosittelemme, että hallitus niihin tarttuu ja ryhtyy niitä toimeenpanemaan. Haluan nostaa esille tästä kokoomuksen vaihtoehtobudjettikokonaisuudesta muun muassa ansiosidonnaisen porrastuksen, joka olisi varsin kannatettava ja suomalaistenkin laajasti hyväksymä keino. Sen lisäksi keinoja olisivat muun muassa ansiotuloverotuksen keventäminen, asumistukimenojen jäädyttäminen, työttömyysputkesta luopuminen, ulosoton suojaosan korotus ja paikallisen sopimisen lisääminen. Nämä ovat tutkitusti, riippumattomien asiantuntijatahojen mukaan vaikuttavia keinoja, jotka hallitus voi koska tahansa ottaa käyttöön, ja tässä hallitusta totta kai tuemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-19T17:01:07,2019-11-19T17:03:30,Hyväksytty,1.1 2019_66_84,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta ennalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_66_85,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Arvoisa puhemies! Lyhyt esittely sinällänsä kyllä merkittävästä asiasta. Yksi keskeisiä huolenaiheita Suomen taloudessa on jo pitkään ollut investointien puute. Finanssikriisin jälkeisenä aikana heikko kysyntä näyttää vähentäneen yritystemme investointeja uuteen teknologiaan. Tämä on voinut osaltaan pitkittää Suomen talouden pääsyä kasvun tielle. Investoinnit ovat välttämättömyys, jotta yrityksemme pärjäisivät kilpailussa ja kykenisivät ylläpitämän kasvua. Kapasiteetti on monessa yrityksessä jo korkeassa käytössä, ja teknologian kehityksen eturintama liikkuu nyt nopeasti. Hallituksen roolina investointien edistämisessä on varmistaa se, että yritysten investointiympäristö on suopea. Pidän tätä tärkeänä tehtävänä, minkä vuoksi pyysin valtiosihteeri, kansliapäällikkö Martti Hetemäkeä valmistelemaan alkusyksystä esityksen pikaisista toimista investointien liikkeelle laittamiseksi. Selvityksen seurauksena hallitus päätti budjettiriihessä valmistella pikaisella aikataululla hallituksen esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi. Tämä esitys on nyt käsiteltävänä täällä eduskunnassa. Hallitus esittää, että säädetään laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 20—23. Lain mukaan uusien elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä olevien koneiden ja laitteiden hankinnan menoista saisi tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Kaksinkertaiset poistot koskisivat uusia vuosina 20—23 hankittuja ja käyttöönotettuja koneita ja laitteita. On huomattava, että nyt esitetty laki on toimialaneutraali. Se koskee siten tasapuolisesti kaikkia toimialoja ja kaikkea toimintaa. Toimenpidettä ei siten pidä verrata aikaisemmin voimassa olleisiin määräaikaisiin lakeihin, jotka ovat koskeneet vain tehtaissa ja työpajoissa käytettäviä koneita ja laitteita. Merkittävä lisäys on muun muassa palvelusektorin mukaan tuleminen näiden kaksinkertaisten poistojen piiriin. Arvoisa puhemies! Tämän merkitys on suomalaisille yrityksille erittäin kannustava. Ymmärrän hyvin yrityksiä, joissa taloudellinen tilanne ei mahdollista investointeja, mutta niissä tilanteissa, joissa yritys pohtii, onko heillä kykyä investoida niin, että yrityksen talous kestää sen, tämä poisto antaa erittäin hyvät edellytykset investointien lisäämiselle. Toivon, että yritykset tulevat runsaasti käyttämään tätä. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-19T17:03:53,2019-11-19T17:06:57,Hyväksytty,1.1 2019_66_86,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp",Ja keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_87,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että hallitus on osana kasvua ja työllisyyttä tukevia toimiaan antanut ripeästi esityksen koneiden, kaluston ja muun vastaavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosiksi 2020—2023. Näinä vuosina hankituista ja käyttöön otetuista uusista koneista ja laitteista saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto olisi näin ollen 25 prosentin sijasta 50 prosenttia. Korotettu poistomahdollisuus varmistaa jo pitkälle suunnitellut investoinnit ja on omiaan luomaan lisää investointeja. Esitys on varsin merkittävä. Ehdotettu veronhuojennus ei aiempien vastaavien lakien tapaan kohdistuisi vain tuotannollisessa toiminnassa käytettävään käyttöomaisuuteen, vaan se koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. On tärkeää huomata, että korotetut poistot saisi tehdä enintään neljänä verovuonna peräkkäin, kun aiemmat vastaavat lait ovat olleet hyvin lyhytaikaisia ja oikeuttaneet vain kahden vuoden korotettuihin poistoihin. Verovelvollinen voisi vähentää neljässä vuodessa 93,75 prosenttia uuden elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa käytettävän koneen hankintamenosta. Tulorahoitus nousee täten arvoonsa. Maataloudessa vähennysmahdollisuutta terästäisi osaltaan mahdollisuus käyttää myös investointivarauksena toimivaa tasausvarausta. On tärkeää, että myös maatalous otettiin ensimmäistä kertaa mukaan kaksinkertaisen poisto-oikeuden sallivaan verolainsäädäntöön. Maataloutta kohdellaan nyt yhdenvertaisesti elinkeinotuloverolain mukaisen toiminnan kanssa. Arvoisa puhemies! Korotetuilla poistoilla ei ole lopullista pienentävää vaikutusta verokertymien määrään, sillä kyse on vain verotuksen lykkääntymisestä. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset korvataan kunnille täysimääräisesti. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-19T17:06:58,2019-11-19T17:09:50,Hyväksytty,1.1 2019_66_88,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tämä esitys väliaikaisista korotetuista poistoista on tehty juuri tähän aikaan ajatellen sitä, että tämän avulla voitaisiin kannustaa yrityksiä investoimaan. Varmasti tämä on osaltaan myös toimenpide, jonka avulla voidaan saada lisää työllisyyttä ja kasvua ja puhuria talouden rattaisiin. Kun täällä käytiin äsken varsin kiivas keskustelu esimerkiksi kokoomusopposition kanssa siitä, että ei ole yhtään mitään työllisyystoimia hallituksella, niin tietenkin olisin toivonut, että tämä kuitenkin kelpaa myös oppositiolle, että nyt yritämme muun muassa tällä tavoin tukea yrittäjyyttä. Eli tässä suhteessa en oikein aina ymmärrä sitä kritiikkiä, kun sanotaan, että hallitus ei mitään koskaan tee, kun tässä on kuitenkin muutamaan kuukauteen, viiteen kuukauteen, aika moniakin asioita tehty tai on tekeillä. Tämä itse idea siitä, että teemme tällaisen, tuli Hetemäeltä budjettiriihen yhteydessä. Silloin tuli kaksi erilaista uutta ajatusta näistä veropuolen asioista. Tämä oli toinen, ja toinen on sitten tämä tutkimuskannustin, josta varmaan tulee jatkossa esitys. Eli tämmöisestä Hetemäen investointipaketista, tai miksikä sitä nyt sitten kutsuttiinkaan siellä hallituksen parissa, on nyt siis tässä vaiheessa kaiken kaikkiaan kysymys. Se, että tämä kohdistuu nimenomaan uusiin investointeihin, voi olla merkitykseltään hyvinkin tärkeää. Olen ymmärtänyt, että hallitus on myös perustellut tätä kohdistumista uusiin investointeihin lähinnä sillä, että sillä voisi olla vaikka myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun sitä kautta voisi vaikka joku kone‑ tai laitekanta uusiutua, ja se on tietenkin sitä kautta ihan hyvä perustelu. Ymmärsin, että kun tämä budjettiriihessä on kehitetty, luonnollisesti myös valmistelu on ollut kohtuullisen nopeaa, ja varmasti sen vuoksi on tarkkaan käytävä tämä tuolla jaostossakin läpi ja sitten seurattava sen vaikutuksia. Ajattelen niin, että kun tämä on määräaikainen, niin tästä saadut kokemukset voivat sitten osaltaan olla pohjana sille, mitä myöhemmin kenties teemme, kun kaiken kaikkiaan tämän alueen lainsäädäntöön puututaan. Verotulomenetyksiä tulee, niin kuin kuulimme. Olen ymmärtänyt, että vuositasolla voi olla semmoista 200—250:tä miljoonaa, yhteensä 800—900 miljoonaa vuoteen 2023 mennessä, jonka jälkeen sitten vuodesta 2024 eteenpäin nämä rahat ikään kuin palautuvat. Tietenkin täytyy sanoa, että me hallituspuolueethan nyt sitten menetämme verotuloja tällä meidän kaudellamme ja seuraavaa autamme, mutta oli siellä hallituksessa sitten kuka tahansa, jos tätä kautta verotuloja alkaa palautua, niin muistamme, että mehän sen teimme. Mutta tosiaan, puhemies, [Puhemies koputtaa] näillä sanoilla jaosto ottaa tämän esityksen myös käsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-19T17:09:51,2019-11-19T17:13:01,Hyväksytty,1.1 2019_66_89,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023, ja lain mukaan uusien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:ssä sekä maatilatalouden tuloverolain 8 §:ssä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna, jolloin tämä enimmäismäärän korotus koskisi tosiaankin uusia, tällä hallituskaudella hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. Tosiaankin tässä on aika merkittävät vaikutukset ainakin verotuottojen osalta. Tässä todetaan, että verotuottomenetykset olisivat vuosina 2020—2023 noin arviolta 893 miljoonaa euroa, ja ne tosiaan kohdistuvat nyt sitten tälle hallituskaudelle. On tosi tärkeätä, kuten tässä on kuultu, että vaikuttavuutta tarkkaillaan ja tutkitaan myös hyvin tarkasti etukäteen. Tämä on aika iso muutos, ja on tällä hetkellä epäselvää, mitkä sen tarkemmat vaikutukset ovat. Tässä kuultiin, että kannustettaisiin uuteen teknologiaan, mutta tosiaankin kohdentuminen jää epäselväksi, tuleeko tämä kohdistumaan uuteen teknologiaan vaiko johonkin muuhun. On selvää, että tietysti palvelualoihin vähemmän. Vaikka ministeri mainitsi myös palvelualat, niin todennäköisesti sinne tämä kohdistuu huomattavasti vähemmän, koska palvelualoilla tietysti se kustannusrakenne on sellainen, että henkilöstömenot muodostavat siitä ihan valtaosan. Tämäntyyppisiä poistoja on kritisoitu siitä, että ne eivät välttämättä lisäisi tehokkaita investointeja, koska, niin kuin tässä esityksessäkin todetaan, korotetut poistot alentavat investoinnin tuottovaatimusta ja kannustavat näin lisäämään investointeja koneisiin, kalustoon ja laitteisiin, mutta siinähän ei välttämättä saavuteta sellaisia investointeja, jotka olisivat niitä kaikkein tehokkaimpia. Sitten kun katsotaan alueiden elinkeinorakennetta, on myös hyvin todennäköistä, että tämä verohelpotus tai ‑tuki kohdistuu enemmän muualle kuin pääkaupunkiseudulle ja muualle kuin kaupunkeihin, koska, niin kuin me tiedämme, kaupunkien elinkeinorakenteesta hyvin vähän muodostuu maataloudesta tai teollisuudesta, johon tämä kuitenkin vaikuttaisi ensisijaisesti kohdistuvan. On siis hyvin epäselvää myös, mitkä tämän työllisyysvaikutukset ovat, ja ennen kaikkea ehkä se, onko tämä tällä vajaalla 900 miljoonalla eurolla se kaikkein tehokkain työllisyystoimi. Kun ajatellaan kuitenkin, että tämä ei kohdistu palvelualoille, jotka meillä työllistävät selkeästi suurimman osuuden ihmisistä, niin siinä mielessä välttämättä tämä ei ole tehokkain työllisyystoimi. Mutta tästä on varmasti hyvä saada lisätietoja sitten jatkossa. Samalla tietysti tiedetään, että palvelualat, mukaan lukien liiketoimintapalvelut, muodostavat ihan valtaosan meidän bkt:stä. Siinä mielessä nämä vaikutukset, niin kuin on todettu, on tosi tärkeätä arvioida, jotta me tiedämme, onko tämä parhaiten käytetty raha, koska niin paljon kaikkia verohelpotuksia kuin olisikin mukava tehdä, niin toki meidän pitää miettiä, että niillä on myös sitten verotuottoihin vaikutusta, ja sitten pitäisi tietää, että ollaan tehty kaikkein viisaimmat valinnat. Valitettavasti ne lausunnot, jotka mainittiin tässä esityksessä, eivät ole olleet nyt saatavilla täällä eduskunnan päässä, mutta tähän päästään tutustumaan nyt yksityiskohtaisemmin ja kuullaan näkemyksiä ja tutkittua tietoa tästäkin ehdotuksesta — joka on tullut aika nopealla aikataululla, niin kuin edustaja Viitanen tuossa aikaisemmin totesi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-19T17:13:03,2019-11-19T17:17:40,Hyväksytty,1.1 2019_66_90,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Arvoisa puhemies! Yrittäjät ja elinkeinoelämä kaipaavat erityisesti vakaata toimintaympäristöä. Mutta silloin kun on tilanne, että maailmantaloudesta ei tule erityistä vetoapua — niin kuin nyt tällä hetkellä valitettavasti on — on hyvä, että Suomi miettii itse, millä tavalla se pystyisi kannustamaan elinkeinoelämää investoimaan ja kasvamaan. Nyt meillä on käsillä tässä esitys, joka on juuri sen tyyppinen. Halutaan myös, että ne investoinnit, jotka olisi muutenkin yrityksissä mietitty järkeviksi, olisivat ajallisesti sitä, ja tämä esitys nyt sitten kannustaisi näin tekemään juuri nytten — tämä on määräaikainen laki. Ja ehkä tuossa edustaja Holopaisen aikaisempi puheenvuoro meni siinä mielessä vikaan, että se käsitteli tätä niin kuin tämä olisi jotenkin menetettyä rahaa veronsaajan kannalta. Mutta kysymyshän on jaksotuksesta, puhtaasti jaksotuksesta, [Mari Holopainen: Niinhän sanoin! — Mari Holopainen pyytää vastauspuheenvuoroa] Se tarkoittaa sitä, että meille tulee veromenetyksiä korkeimpien poistojen kautta tulevan neljän vuoden aikana, mutta seuraavien vuosien aikana sitten ne menetykset kyllä tulevat kokonaan takaisin, koska poistopohja pienenee siltä osin yrityksillä. Ja vieläpä tässä on itse asiassa semmoinen taka-ajatus omassakin ajattelumaailmassani, että silloin, kun uusiin koneisiin ja laitteisiin, uuteen teknologiaan, investoidaan, se parantaa myös yritysten tuottavuutta, se parantaa myös kilpailukykyä, ja se on omiaan lisäämään tulosta ja sitä kautta generoimaan myös suurempia voittoja, jotka tuovat itse asiassa sitten vielä suurempia verotuloja valtiolle. Ja siinä mielessä tämä on — vaikkakin yksittäinen toimi — minusta järkevä toimi, ja kiitokset siitä myös ministeri Lintilälle. Minusta tämä on järkevää. Tämä on sekä veronmaksajan että veronsaajan kannalta pitkällä tähtäimellä jaksotuskysymys mutta kuitenkin omiaan juuri nyt, kun tarvitaan investointia uusiin laitteisiin. Se, mitä on kritisoitu, on se, että tämä koskee vain uusia laitteita ja koneita eikä käytettyjä. Se kritiikki osuu siihen, että noin 10 prosenttia yritysten konehankinnoista on käytettyjä koneita. Voisi olla fiksua, että hankitaan niitä myös kiertotalouden näkökulmasta, jotta ne jatkaisivat sitten elinkaartaan jossakin toisessa yrityksessä ehkä jollakin tavalla vielä paranneltuina. Mutta ymmärrän senkin, että tässä ehkä ajattelumaailma lähtee siitä, että nimenomaan uudet koneet ja laitteet, jotka perustuvat uusimpaan teknologiaan, ovat kaikista energiaa säästävimpiä, ja siinä mielessä halutaan kannustaa erityisesti niihin investointeihin, jotka tukevat nimenomaan uusien laitteiden hankkimista. Kaiken kaikkiaan minusta tämä esitys on erittäin hyvä ja yksi osa sitä isoa kokonaisuutta, jolla halutaan luoda tämän hallituksen toimesta yrittäjämyönteinen ilmapiiri Suomeen ja kannustaa investoimaan, tekemään tulosta ja työllistämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-19T17:17:43,2019-11-19T17:20:48,Hyväksytty,1.1 2019_66_91,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Arvoisat edustajat, nyt ei mennä debattiin. Tässä on vain puoli tuntia tätä asiakokonaisuutta varten, niin pysytään puhujalistassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_92,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitokset hallitukselle hyvästä esityksestä, jolla uusien koneiden ja laitteiden poistomahdollisuus tuplataan neljäksi vuodeksi 2020—23. Koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto nousee 25 prosentista 50 prosenttiin. Kiitokset ministeri Lintilän johdolla tehdylle valmistelulle. Tämä toteuttaa keskustan ja hallituksen tavoitteita entistä yritysystävällisemmästä ja kilpailukykyisemmästä Suomesta. Kyseessä on uudenlainen verokannustin, joka koskee kaikkea yritystoimintaa, niin elinkeinotoimintaa kuin maatalouttakin. Aiemmin käytössä olleet tuplapoistot ovat rajoittuneet ainoastaan tehtaiden työpaikkojen koneisiin ja laitteisiin eivätkä ole koskeneet esimerkiksi palvelualaa. Nyt tällaisia toimialaan tai ‑paikkaan liittyviä rajoituksia ei ole. Uskon hyvin, että myös palvelualoilla on uusinvestointeja, jotka tarvitsevat ja joihin voidaan hyödyntää tätä kannustinta. Tässä tuplapoistossa on kyseessä merkittävä kädenojennus yrityksille. Uudistus lykkää veronmaksua lähemmäksi sitä hetkeä, jolloin investointi alkaa tuottamaan. Korotetut poistot alentavat investointien tuottovaatimusta ja kannustavat näin lisäämään investointeja koneisiin, kalustoon sekä laitteisiin. Erinomainen asia, tätä on aikaisemminkin kokeiltu todellakin teollisuuden puitteissa mutta nyt annetaan mahdollisuus uusille, myös palvelualojen ja myös maatalouden investoinneille. Lisäksi yritysmyönteinen Rinteen—Kulmunin punamultahallitus edistää eri tavoin työllistävien pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Muun muassa Finnveran takausjärjestelmää tullaan kehittämään, Business Finlandin resursseja vahvistetaan, kokeillaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea ja edistetään yritysten neuvontapalveluja työsuhdeasioissa, kuten edellisessä pykälässä keskusteltiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja polttoaineveroa!] Hallitus selvittää myös parhaillaan uutta tutkimus‑ ja yhteistyökannustinta eli tki-kannustinta. Siinä on hallituksella vahva tavoite saada neljään prosenttiin muun muassa tki-kustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion roolihan siinä on ainoastaan yksi kolmasosa. Eli me tarvitsemme näillä hallituksen teoilla luottamuksen vahvistumista meidän yritystoimintaamme, ja varsinkin kun mietitään tki-menoja, niin kaksi kolmasosaa noin 13—14 miljardista olisi yritysten itse siihen laittamaa. Tämä päätös tulee vahvistamaan ja tämä esitys tulee vahvistamaan, kuten edellä on kuultu, yritysympäristöjä, tekemistä siinä mielessä ja pitkäjänteisyyttä. Ainakin tälle neljälle vuodelle vahvistetaan uusien investointien mahdollisuuksia. En olen niin skeptinen kuin edustaja Holopainen, joka tuossa pohti työllisyys‑ ja muita vaikutuksia, myös aluevaikutuksia. Näen, että nämä kohdistuvat juuri niille työntekopaikoille, mitkä tuovat uutta työtä ja uusia tekijöitä. Toivon, että tämä on yksi kannustin myös siihen, että me saamme lisää investointeja myös maan ulkopuolelta Suomeen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-11-19T17:20:56,2019-11-19T17:24:31,Hyväksytty,1.1 2019_66_93,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Suomi elää työstä ja yrittäjyydestä. Työllisyyden ja talouden kasvu, jota äskeisessäkin keskustelussa pitkästi pohdittiin, lähtee liikkeelle nimenomaan ahkerista yrittäjistä, jotka ansaitsevat kannustavan toimintaympäristön. Siksi olen tavattoman iloinen, että nykyinen hallitus jatkaa Juha Sipilän hallituksen määrätietoista työtä yrittäjyyden ja yrittäjien hyväksi. Niinhän se on, että sitä rohkeammin yrittäjä uskaltaa ottaa riskejä, investoida ja työllistää, mitä yrittäjämyönteisemmän signaalin kulloinenkin hallitus antaa. Nyt lähetekeskustelussa oleva esitys uusien kone- ja laiteinvestointien poistomahdollisuuksien tuplaamisesta on erittäin tärkeä toimi yrittäjyyden hyväksi. Enimmäispoiston nosto 25 prosentista 50 prosenttiin on merkittävä mahdollisuus monelle yrittäjälle rohkaisten pohdinnassa olevan investoinnin tekemiseen, aivan kuten ministeri Lintilä esittelypuheenvuorossaan totesi, siinä vaiheessa, kun yrittäjä pohtii investoinnin tekemistä ja sen ajoitusta, tämä on nimenomaan oikeanlainen toimi rohkaista siihen, että sen aika on juuri nyt. Ministeri Lintilän johdolla valmisteltu esitys toteuttaa siis keskustan ja hallituksen tavoitetta entistä yritysystävällisemmästä ja kilpailukykyisemmästä Suomesta. Tämän tuplapoistoesityksen lisäksi on totta kai tärkeää, että hallitus etsii aktiivisesti muitakin yrittäjyyttä tukevia toimia ja vie niitä eteenpäin. Rohkaisen siis hallitusta ja eduskuntaa työskentelemään voimalla sen puolesta, että yhä useampi yrittäjä rohkaistuisi investoimaan ja että yrittäjän luottamus tulevaan vahvistuisi. Kannusteiden on oltava kohdillaan — näin siksi, että vain investoimalla ja uutta luomalla Suomi voi kasvaa ja turvata hyvinvointipalvelut myös tulevina vuosina kaikille suomalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-11-19T17:24:32,2019-11-19T17:26:43,Hyväksytty,1.1 2019_66_94,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! On positiivista, että vasemmistojohtoinen hallitus ymmärtää yritystoiminnan merkityksen ja tuo tämäntyyppisiä esityksiä tänne eduskuntaan, eli me tervehdimme esitystä sinänsä myönteisesti ja toivomme, että valiokunnassa paneudutaan sen sisältöön hyvin tarkkaan ja mietitään, voidaanko sitä kehittää niin, että se olisi vielä kattavampi. Erityisesti kiinnitämme huomiota siihen, että aineettomat investoinnit eivät tässä pääse osingoille. Tänä päivänä monen yrityksen tuottavuuden nostamiseksi juuri aineettomat investoinnit olisivat tehokkain tapa, ja varsinkin työvoimapulan tilanteessa tarvitaan niitä. Mutta emme tyrmää tätä esitystäkään, vaan tämä on lähtökohdiltaan ihan hyvä ja tavoite on hyvä. Tämä ei tietystikään merkitse verotuksen merkittävää keventämistä vaan verotuksen lykkäämistä aika mittavassa määrin, sadoilla miljoonilla, mutta toisaalta on todettava, että mitkään pienet summat eivät olisi merkittäviä tämän tavoitteen toteutumisen kannalta, jolloin näihin summiin kannattanee mennä. Tässä on tietysti joitakin ongelmiakin sen lisäksi, että noiden aineettomien investointien olisi syytä olla mukana, ja ehkä olisi mietittävä sitä, olisiko muihinkin kuin vain uusiin investointeihin, uuden kaluston ja koneiden investointeihin, tätä voitava käyttää. Sitten on eräs ongelma se, että tappiolliset yritykset, joita tällaisena vaikeutuvana aikana saattaa meillä olla jonkin verran, eivät tätä verohyötyä voi täysimääräisesti käyttää hyväkseen. Tämän esityksen työllisyysvaikutuksia on aika vaikea arvioida, mutta uskomme, että tällä on myönteisiä vaikutuksia, ja siksi, arvoisa puhemies, perussuomalaiset tervehtivät tätä myönteisesti, mutta yksityiskohtiin on syytä valiokunnassa tarkkaan paneutua ja nimenomaan sitä katsoa, että mikä on tässä tilanteessa se tehokkain julkisten varojen käyttö työllisyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-19T17:26:51,2019-11-19T17:29:56,Hyväksytty,1.1 2019_66_95,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetusta — tai kenties ehkä oikeammin sanoen nopeutetusta — poistosta on tosiaan sellaisenaan oikeansuuntainen ja, kuten edustaja Kankaanniemi tuossa edellä hyvin totesi, ansaitsee kyllä aivan asiallisen tarkastelun valiokunnassa. Toivon, että siellä valiokunnassa myös paljastuu, että esitys on toteuttamiskelpoinen kaikilta yksityiskohdiltaan. Mutta olisin joka tapauksessa toivonut hallitukselta jo tässä vaiheessa muitakin toimenpiteitä, erityisesti sellaisia toimia, jotka kannustaisivat yrityksiä uusiin tki-investointeihin ja mahdollisesti toisivat Suomeen jopa ulkomaista pääomaa. Näiden tki-investointien saaminen Suomeen on maamme elintason ja kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeää, ja toivon hallituksen tämänkin asian muistavan. Hieman toisaalta ihmettelen sitäkin vihreiden taholta, eli hallituspuolueen sisältä, tullutta kritiikkiä tätä periaatteessa ihan toimivaa lakiesitystä kohtaan. Tämä on yritysten toimintaedellytysten turvaamisen kannalta myönteinen ja varsin kohtuullinen lakiesitys, ainakin verrattuna joihinkin hallituksen yrittäjyyttä kohtaan tekemiin päätöksiin, muun muassa kotitalousvähennyksen leikkaamiseen. Mutta, arvoisa puhemies, perussuomalaisten huomenna tarkemmin tarkasteltavassa ja esiteltävässä vaihtoehtobudjetissa on tänäkin vuonna esitys yhteisöveron maksamisen lykkäämisestä niinä vuosina, kun pk-yritysten omistajat eivät nosta yrityksestä siihen kertyneitä voittoja ja kun yritys vähintään kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa ainakin kaksi uutta työntekijää, ja sen työntekijämäärän lisäys on vähintään 10 prosenttia työvoimasta. Meidän esityksessämme on siis hieman samankaltaisia piirteitä, eli lykkääntyneen verotuksen keinoin yritystä kannustettaisiin investoimaan ja palkkaamaan lisää uusia työntekijöitä. Mielestämme tämä meidän ehdotuksemme, joka on lähellä Viron yritysveromallia, voisi olla pitkällä tähtäimellä hyvinkin paljon työllisyyttä parantava. Kysyisin nyt ministeri Lintilältä, miten hän suhtautuu tähän tekemäämme ehdotukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-19T17:29:57,2019-11-19T17:32:54,Hyväksytty,1.1 2019_66_96,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Nyt ei puhujalistalla ole enää edustajia, joten ministeri Lintilä. Minuuttiko riittää?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_97,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Oletan, että minuutti riittää. Ensinnäkin edustaja Saviolle: Kiitoksia, että lähes kehuitte hallituksen esitystä. Toisekseen vastaan siihen huomenna, kun varjobudjetit ovat käsittelyssä. Ehkä sopii, että silloin. Ihan pari asiaa nyt. Ensinnäkin se, että kaikki mieltäisivät, että kysehän on käytännössä siirretystä verotuksesta eli verotuksen jaksottamisesta. Ei pidä nyt luoda kuvaa, että tässä ollaan ottamassa satojen miljoonien veromenetykset, vaan puhutaan jaksottamisesta. Silloin tällöin kuulee keskustelua siitä, että hallituksen tulisi elvyttää. Tietyllä tavalla tässä tapahtuu elvyttämistä, mutta ehkä tulee huomoida se, että se tapahtuu kustannusneutraalisti pitemmällä aikajänteellä. Täytyy myös muistaa, että ei valtio ole tässä investoimassa. Yritykset ovat investoimassa, ja kyllä minä luotan yrityksiin, että ne tietävät ja tekevät vain vastuullisia investointeja. Tuskin mikään yritys lähtee vain huvikseen investoimaan, eli kyllä täytyy nyt luottamus olla siihen. Kyllähän me haemme tällä kokonaisuudella dynamiikkaa koko talouden kierteeseen, eli että saamme yritykset investoimaan ja sitä kautta nostettua meidän tuottavuutta. Me olemme saaneet meidän kustannuskilpailukyvyn kuntoon viime kaudella. Nyt meidän pitää saada tuottavuuskilpailukykyä kuntoon, ja siihen tarvitaan investointeja. Aineettomien investointien kannustinta tutkitaan tällä hetkellä, lähinnä tki-puolelle siis. Siinä on vähän se ongelma, että tämä sama systeemihän ei sovi sinne, koska nyt jo aineettomat investoinnit ovat käytännössä kerralla poistettavia, mitä tulee tki-puoleen: ne menevät kuluina ihan normipuolelta. Eli sitä käydään läpi, mikä olisi sinne sopiva tapa. Se olisi varmasti myös erittäin hyvä meidän korkeakouluillemme, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Olemme pieni maa, mutta me pärjäämme tällä private—public eli julkinen—yksityinen-yhteistyöllä, ja se olisi varmasti seuraava hyvä askel. Uskon, että verojaosto saa tästä hyvän mietinnön esiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan ja valtiovarainvaliokunta suuressa viisaudessaan sitten tuo sen eduskunnan käsiteltäväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-19T17:33:00,2019-11-19T17:35:31,Hyväksytty,1.1 2019_66_98,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Tämän asian käsittelyyn varatut 30 minuuttia on nyt jo reilusti ylitetty, eli keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_66_99,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Käyttämättä jääneet pyydetyt puheenvuorot on peruttu, mutta avaan silti keskustelun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_100,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta>>>Hallituksen esitys HE 87/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_66_101,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta>>>Hallituksen esitys HE 87/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! EU:n uutta tietosuoja-asetusta alettiin soveltaa kansallisesti toukokuun 25. päivästä 2019, ja kansallista lainsäädäntöä on tarpeen saattaa yhteensopivaksi mainitun tietosuoja-asetuksen kanssa. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan näitä tarvittavia muutoksia sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöön. Tämän esityksen tavoitteena on saattaa nykyistä kansallista sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöä yhteensopivaksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Tämä uusi hallituksen esitys vastaisi keskeisiltä osiltaan samannimistä edeltäjäänsä, eli hallituksen esitystä 52/2018, jonka käsittely edellisessä eduskunnassa raukesi. Tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriitaiset tai päällekkäiset säännökset ehdotetaan kumottavaksi, koska tietosuoja-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Lisäksi ehdotetaan eräitä asetusta tarkentavia säännöksiä ja välttämättömiä poikkeuksia asetuksen velvoitteista. Esityksessä ehdotetaan, että eräistä nykyisin rekisteröidyn suostumukseen perustuvista henkilötietojen luovutuksista säädettäisiin laissa. Nykyisin tietoja voidaan luovuttaa etuuden hakijan suostumuksella. Tietosuoja-asetuksen myötä nykyistä suostumukseen perustuvaa menettelyä ei voida laajamittaisesti käyttää, joten välttämättömien tietojen luovuttamisesta on syytä säätää myöskin laissa. Tietosuoja-asetus edellyttää, että rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvästä henkilötietojen käsittelystä säädetään laissa, jos tietoja käsittelee muu kuin viranomainen. Ja siksi vakuutusyhtiöitä ja luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset rikostietojen käsittelystä. Säännöksillä turvattaisiin se, että vakuutusyhtiöt ja luottolaitokset voisivat jatkossakin käyttää niin sanottuja väärinkäytösrekistereitä vakuutustoimintaan kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Sosiaaliturvalainsäädäntöön lisättäisiin säädökset, joilla poikettaisiin tietosuoja-asetuksen mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta käsittelyn rajoittamiseen. Tarkoituksena on estää se, että kyseistä oikeutta voitaisiin perusteettomasti käyttää lakisääteisen toiminnan viivästyttämiseen tai estämiseen. Arvoisat edustajat, keskeisin muutos rauenneeseen esitykseen on se, ettei käsiteltävänä oleva esitys sisällä säännösehdotuksia automaattisista päätöksistä, koska sääntelyn täsmentäminen vaatii tuekseen laajempaa selvitystyötä. Arvoisa puhemies! Lait olisi tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-19T17:36:19,2019-11-19T17:39:20,Hyväksytty,1.1 2019_66_102,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta>>>Hallituksen esitys HE 87/2019 vp,Ja keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_103,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta>>>Hallituksen esitys HE 87/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Jälleen kerran meillä on käsissämme paksu hallituksen esitys, ja kuinka ollakaan, se tulee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Sinnehän nämä laajat esitykset tulevat. Olisin kysynyt juurikin tästä viimeisestä lauseesta, minkä te sanoitte. Nostitte esiin tämän automaattisen päätöksenteon. Täällä asian valmistelussa muun muassa kirjallisissa näkemyksissä on esitetty toiveita, että lausujat pääsisivät osallistumaan tähän lainvalmisteluun. Onko se mahdollista? Ja sitten kysyn, kun täällä ovat palkansaajakeskusjärjestöt muun muassa lausuneet, liittyen työeläke- ja työtapaturmalainsäädäntöön ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin, että ehdotettavat tietojen luovutussäännökset ovat kuntoutustietojen osalta ongelmallisia, niin onko näitä ongelmakohtia nyt sitten otettu huomioon tässä lakiesityksessä? Tämähän on todellakin ollut jo valmisteilla, ja nyt tämä tuodaan uudelleen meille — tämä on 2018 jo valmisteltu. Ja sitten kysyn vielä tästä, kun kuntoutusprosessia koskevia henkilötietojen käsittelyn kehittämistarpeita on tarkoituksenmukaisinta selvittää erikseen isompana kokonaisuutena ja osana kuntoutusta koskevia uudistuksia, niin onko tulossa jotakin tällaista kuntoutukseen liittyvää uudistuslainsäädäntöä ja liittyykö sinne sitten myös tämä kuntoutusprosessi- ja henkilötietojen käsittely? Tämä on valtavan iso paketti. Täällä myös finanssiala tiedustelee tästä väärinkäytösrekisteristä ja salassapitosäännösten toimivuudesta. Nämä kysymykset tässä esittäisin, miten vastaatte näihin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-19T17:39:22,2019-11-19T17:41:16,Hyväksytty,1.1 2019_66_104,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta>>>Hallituksen esitys HE 87/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Tiedustelisin liittyen näihin tietosuojajuttuihin — tämä tietosuojalainsäädäntö on nyt tällä hetkellä vähän kääntynyt osittain itseään vastaan, otetaan esimerkiksi vaikka apteekkityö. Jos apteekissa tiedetään, minkälaista lääkettä asiakkaalla on, niin me emme voi kertoa sitä toiselle lääkärille. Jos toinen lääkäri on määrännyt sen lääkkeen, niin toiselle lääkärille sitä ei voi kertoa, vaikka sillä olisi potilaan terveyden kannalta iso positiivinen merkitys. Jotenkin se on kääntynyt itseään vastaan. Eihän se nyt näin voi olla, että silloin, kun olisi tarvetta tämmöistä asiaa potilaan turvallisuuden kannalta kertoa, niin lainsäädäntö tulee vastaan. Arvoisa ministeri: onko tarkoitus tehdä muutoksia tähän tietosuojalainsäädäntöön?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-19T17:41:16,2019-11-19T17:42:11,Hyväksytty,1.1 2019_66_105,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta>>>Hallituksen esitys HE 87/2019 vp,"Ja näin. Nyt ei puhujalistalla enää ole puheenvuoropyyntöjä, joten ministeri. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_106,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta>>>Hallituksen esitys HE 87/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos huomioista edustajat Juvonen ja Reijonen. Ja näinhän se on, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa näitä isoja laajoja hankkeita riittää. Varmasti töitä piisaa. Yritämme täällä sen takia näitä vähän avata ja selventää myöskin, että sitten olisi ehkä lähetekeskustelun jälkeen vähän avattuna siellä valiokunnan jäsenillekin, mistä on kysymys. Mutta näihin. Edustaja Juvonen kysyi tästä automaattisesta päätöksenteosta. Näihin tullaan — näistä on itse asiassa oikeusministeriössä jo selvitystyö käynnissä, ja siitä on tulossa tämmöinen yleinen selvityshanke. Ja varmasti on siinä vaiheessa syytä myöskin selvittää, kun tämä hanke etenee, että saadaan mahdollisimman laajasti asiantuntijoita tässä työssä hyödynnettyä. Kuntoutukseen on tulossa muutoksia. Käydään läpi näitä kuntoutuskomitean edellisellä kaudella tekemiä esityksiä, ja kun niitä lainsäädäntöön viedään, niin totta kai henkilötiedot siellä käsitellään aina tarkasti. Ja tietosuoja, jonka edustaja Reijonen nosti esiin, varmasti sisältää monia sellaisia yhtymäkohtia, liittymäkohtia, missä ei aina välttämättä ajatella, että siinä olisi jotakin tietosuojan kannalta oleellista. Mutta nämä ovat isoja, tärkeitä asioita, joissa suojataan aina henkilön henkilötietoja, ja silloin niitä on tietysti tärkeää myöskin tarkastella koko lainsäädännön näkökulmasta. Pidän itse tärkeänä sitä, että meidän tietosuojamme on kunnossa. Puhemies! Ihan minuutti ei riittänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-19T17:42:16,2019-11-19T17:44:03,Hyväksytty,1.1 2019_66_107,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta>>>Hallituksen esitys HE 87/2019 vp,Ei se mitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_108,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_66_109,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, jossa työnantaja velvoitettaisiin pitämään luetteloa sellaisista työpaikalla käytettävistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää, sekä niistä työntekijöistä, jotka myöskin altistuvat näille tekijöille. Työnantajan pitämästä luettelosta ilmoitettaisiin edelleen ASA-rekisteriin sellaiset työntekijät, joiden altistuminen on todettu erilaisten mittausten tai muilla työpaikoilla vastaavissa olosuhteissa tehtyjen selvitysten ja mittausten perusteella tai jotka ovat vuoden aikana altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle merkittävän osan työajastaan vähintään 20 työpäivänä. Tässä esityksessä säädettäisiin myös niistä tahoista, joille työnantajan pitämästä luettelosta ja Työterveyslaitoksen pitämästä rekisteristä voitaisiin luovuttaa tietoja. Lisäksi laissa säädettäisiin luetteloitavien ja rekisteröitävien tietojen säilyttämisajasta. Tämän esityksen taustalla ovat Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet. Esitys on valmisteltu työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan asettamassa kolmikantaisessa jaostossa. Tämä ehdotettava laki korvaisi nykyisen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä annetun lain.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-19T17:44:42,2019-11-19T17:46:20,Hyväksytty,1.1 2019_66_110,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on lakiesitys, jolla ehdotetaan säädettäväksi laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä, joka korvaisi nykyisen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä annetun lain. Mielestäni tämä lakiesitys on erittäin hyvä. Lakiesityksessä on paljon erilaisia käsitteitä: puhutaan CLP-asetuksesta, puhutaan ASA-rekisteristä, ja varmaankaan moni meistä ei tiedä, mistä me itse asiassa puhumme. On myös hyvä kuulla, että kansainväliset velvoitteet ajavat tätä lakiesitystä eteenpäin, mutta näen myös erittäin tärkeänä, että myös meidän omat velvoitteemme, Suomen omien työntekijöiden, ihmisten hyvinvointi ajaa sitä, että lakiesitys on tässä käsiteltävänä. Mikä on ASA-rekisteri? Se on sellainen työntekijöiden rekisteri, johon luetteloidaan ne työntekijät, jotka altistuvat työssään kyseisille syöpää altistaville tekijöille merkittävästi enemmän kuin sellaiset henkilöt, joilta puuttuu tällainen erityinen altistuminen. On erittäin tärkeää, että me tiedämme, mikä altistaa syövälle. Täällä esityksessä on lueteltu merkittäviä syöpävaarallisia aineita, kuten esimerkiksi syöpävaaralliset metallit — nikkeli, kromi, kadmiumyhdisteet — bentseeni ja asbesti. Asbesti — se on se rakennustyömailla käytetty aine, jonka käyttö rajoitettiin Suomessa vuonna 1974 ja kiellettiin lopullisesti 1994. Sitä käytettiin lattiamateriaaleissa, lattialiimoissa, eristelevyissä, kattorakenteissa ja jopa saunan kiukaitten päällä asbestilevynä. Hyvin moni tällä hetkellä seitsemänkymppinen, kahdeksankymppinen on altistunut elämässään asbestille, ja mitä siitä sitten onkaan voinut seurata. On arvioitu, että 80-luvulta lähtien noin 200 000 ihmistä on altistunut asbestille ja heistä 50 000 ihmistä on altistunut voimakkaasti asbestille. Kaiken kaikkiaan 10 000 henkilöä sairastaa jotakin tautia, mikä liittyy asbestialtistumiseen, ja noin 1 000 ihmisen vuosittain todetaan sairastuneen, ja keski-ikä heillä on 70 vuotta. He ovat työskennelleet telakoilla, he ovat työskennelleet talonrakennuksessa, auto- ja huoltokorjaamoissa, ja edelleenkin meillä on paljon Suomessa 60—80-luvulla valmistuneita taloja, joissa on asbestia, eli tänä päivänä myös korjausrakentaja saattaa altistua tälle näkymättömälle, hienojakoiselle pölylle. Asbestipöly päätyy keuhkorakkuloihin ja elimistö päällystää ne proteiiniseoksella. Osa jää kuitenkin sinne paljaaksi ja erittäin haitalliseksi. Asbesti aiheuttaa syöpää, mesotelioomaa, joka on syöpä vatsakalvolla tai keuhkopussissa. Asbesti aiheuttaa asbestipölykeuhkoa. Eli todella vakavista asioista me puhumme, ja minusta on hieno asia, että voi tämän lakiesityksen yhteydessä puhua asbestista ja myös muistuttaa sen vaaroista. Sitten vielä se, että tupakka kymmenenkertaistaa asbestiin altistuneen ihmisen sairastumisen keuhkosyöpään. Keuhkosyöpä on erittäin vakava syöpäsairaus ja siitä selviäminen on monesti riippuvainen siitä, kuinka varhaisessa vaiheessa se todetaan. Keuhkosyöpää on mahdollisuus hoitaa. Nykyajan lääkkeet, leikkaushoito, tutkimustiede, kaikki edesauttavat sitä, että keuhkosyöpään sairastuneellakin ihmisellä on toivoa. Suomi on sitoutunut Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden eteenpäinviemiseen. Siellä on kaiken kaikkiaan 17 tavoitetta, ja yksi alatavoite liittyy terveyden edistämiseen ja tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn. Siihen liittyvät syöpäsairaudet, siihen liittyy diabetes. Eilen Espoon valtuustossa tein valtuustokysymyksen, jossa kysyin sitä, millä tavalla omassa kotikaupungissani lähdetään ennalta ehkäisemään muun muassa suolistosyöpien syntymistä. Suomessahan seulotaan tällä hetkellä muutamissa kunnissa suolistosyöpää, ja se on yksi osa Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden viemistä eteenpäin, ja toivonkin, että me kaikki yhdessä täällä eduskunnassa teemme ennalta ehkäiseviä toimia. Ja kuten tämä ASA-rekisteri kertoo, niin ASA-rekisterin tarkoitushan on juurikin ennalta ehkäistä ja seurata altistumistilannetta Suomessa ja kohentaa työntekijöiden työoloja. Eli meidän täytyy tehdä Suomeen sellaiset työolot, että ihmiset eivät altistu, tai jos altistuvat, niin pääsevät sitten terveydenhuollon palveluihin. Pidetään huoli siitä, että näin tulemme tekemään, ja kohdennetaan sitten resursseja. Mielelläni kuulen sitten valiokunnassa asiantuntijoitten lausuntoja. Tähän hallituksen esitykseen liittyen asiantuntijat ovat olleet yksimielisiä hyvin monissa asioissa, elikkä tässä on hyvä pohja. — Kiitos, ministeri Pekonen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-19T17:46:22,2019-11-19T17:52:16,Hyväksytty,1.1 2019_66_111,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Johonkin hallituksen lakiesitykseen tulee niin paljon oppositiosta kehuja, että piti oikein nipistää itseään, että olemmeko me nyt niin kuin samoilla linjoilla tässä esityksessä. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Arvoisa puhemies! Niin kuin valveutunut ministeri Pekonen totesi omassa esittelypuheenvuorossaan, tässä esityksessä työnantaja velvoitettaisiin pitämään luetteloa sellaisista työpaikalla käytetyistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää, sekä niistä työntekijöistä, jotka altistuvat näille tekijöille. Esityksessä on otettu huomioon myös Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus, joka osaltaan vaikuttaa siihen, mistä henkilötietojen käsittelyä koskevista asioista voidaan ja on tarpeen säätää kansallisesti. Esityksessä myös yhdenmukaistetaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden määrittely kytkemällä se aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan Euroopan unionin asetuksen syöpävaaraluokitukseen. Äärimmäisen tärkeää on pitää nämä luettelot ja rekisterit ajan tasalla myös eri vaatimusten kuten tietosuojasääntelyn suhteen. Tämä hallituksen lakiesitys tulee myös käsittelyyn työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jossa itse vaikutan. Koen tämäntyyppisen hallituksen esityksen erittäin kannatettavaksi, koska kaikki toimenpiteet, joita pystytään tekemään paremman työsuojelun eteen, ovat varmasti meidän jokaisen kansanedustajan toive- ja tavoitetila.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-11-19T17:52:18,2019-11-19T17:53:55,Hyväksytty,1.1 2019_66_112,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyllähän hyviä esityksiä pitää kehua varsinkin, jos niillä on syöpää ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Se on kyllä ainakin oma henkilökohtainen tahtotilani, että aina kun syöpä mainitaan, sanon siihen mielipiteeni. Henkilötiedot ja tietosuoja ovat tosiaan tärkeitä tässäkin lakiesityksessä, elikkä varmasti nousevat myös meillä esille. Mutta nyt kun, ministeri, huomasin, että kuuntelitte hyvin tarkasti puheenvuoroni — ja kiitän siitä, oli ihan kiva huomata, että teitäkin kiinnosti tämä asbesti — niin kysyisin nyt teiltä: Millä tavalla meidän yhteiskunnassamme reagoidaan esimerkiksi tähän asbestiasiaan? Onko teillä tietoa tilastoista, hoitoennusteista, -tuloksista ja siitä, millä tavalla esimerkiksi tämän päivän rakentaja siellä korjausrakentaessaan muistaisi sen, että asbestin purku on lailla säädeltyä, siinä täytyy olla nyt erityisosaajat tekemässä sitäkin työtä? Näkyykö siellä sairastumistilastoissa tai jossakin tämä, minkälainen aikapommi tämä asbestialtistuminen on ollut? Eihän siihen maailmanaikaan, kun on rakennettu ja tellingeillä ja telakoilla oltu, hengityssuojaimia ole käytetty, ja asbesti on sellaista pientä pölyä, joka parikymmentä vuotta, enemmänkin, muhii elimistössä ennen kuin alkaa sitten niitä oireita antamaan. Onko asbestialtistumien eteen tehty Suomessa kaikki voitava? Olisiko ehkä myös muistutuskampanjan aika, että ikäihmisiltä otettaisiin thorax-kuvia — ne monesti jäävät ottamatta ikäihmisiltä säännöllisesti — ja katsottaisiin, että keuhkojen tilanne on hyvä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-19T17:53:55,2019-11-19T17:55:39,Hyväksytty,1.1 2019_66_113,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että itsessään tämä lakiesitys on todella hyvä ja mielestäni myöskin aika lailla ongelmaton. Asiahan tulee sekä sosiaali- ja terveysvaliokuntaan että työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, joissa molemmissa vaikutan, ja on sillä lailla tärkeä asia. Edustaja Juvonen nosti taas keskusteluun hyvin tärkeän asian, joka itse asiassa innoitti minut ottamaan tämän puheenvuoron. Juuri tämä ennaltaehkäiseminen, seuraaminen on hyvin tärkeä asia. Edustaja Juvonen nyt keskittyi asbestiin, mikä on tärkeä asia. Haluaisin nyt nostaa tässä esille yhden toisen asian, joka ei sinänsä ihan suoranaisesti tähän liity, mutta joka liittyy kylläkin työntekijöiden työsuojeluun ja on meillä entisestäänkin suureneva ongelma työelämässä, ja se liittyy sisäilmaongelmiin. Se on kanssa sellainen asia, mihinkä toivon, että jatkossa löydettäisiin ratkaisuja. Sisäilmaongelmien suhteen suuri ongelma, suurempikin ongelma kuin ehkä asbestin suhteen, on tällä hetkellä juuri se, että on hyvin vaikeaa edelleenkin valitettavasti todeta, että työntekijän oireet johtuvat juuri sisäilmaongelmista, ja päästä siihen kiinni ja sitten sitä kautta saada tälle työntekijälle tarpeellinen hoito ongelman korjaamiseksi ja myöskin mahdollisten kustannusten korvaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-19T17:55:39,2019-11-19T17:57:14,Hyväksytty,1.1 2019_66_114,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kiitelty hallitus—oppositio-asetelman ylitse tätä hallituksen tekemää esitystä, ja hyvä juuri niin, että kaikki kokevat tärkeäksi sen, että toimilla, joilla voidaan ennaltaehkäistä syöpäsairauksia, maksimaalisesti pyrimme toimimaan sensuuntaisesti, ja epäilemättä tämän saman intressin jakavat sekä hallituspuolueiden kansanedustajat että oppositio. Edustaja Juvonen otti yhden esimerkin siitä, onko kaikki voitava tehty esimerkiksi asbestialtistusten suhteen. Ministeri vastannee varmaan siihen, onko kaikki voitava tehty. Itse, kun tällä lailla tämä asia kysytään, joudun pohtimaan samantien, onko kaikki voitava tehty syöpäsairauksien ennaltaehkäisyn suhteen, koska minulla on kyllä hyvä, selkeä käsitys, että yhden ja kaikkein yleisimmän syöpäsairauden suhteen kaikkea voitavaa ei olla tehty. Se minua hämmästyttää edelleenkin, ja sen haluan tietysti kysyä. Yleisimmät syöpäsairaudet meillä ovat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Mammografiset testit me teemme hyvin säännönmukaisesti naisille, mutta, arvoisa puhemies, PSA-testejä ei tehdä miehille säännöllisesti, kun he tulevat tiettyyn ikäkauteen, ja se olisi ehdottomasti kaikkein järkevin, tehokkain toimi, säännönmukaisesti yli 40 vuoden ikäisille, vähintään yli 50 vuoden ikäisille miehille tehdä säännönmukaiset PSA-testit, koska siinä voidaan mitä olennaisimmin, kun eturauhassyöpä saadaan riittävän varhaisessa vaiheessa kiinni, ennaltaehkäistä aivan olennaisesti ja auttaa ihmisiä tietenkin voittamaan tämä vaikea sairaus. Tämän suhteen, yllättävää kyllä, Suomessa ei tehdä kaikkea voitavaa, ja ihmettelen sitä. Kysyisin ministeriltä: ruvetaanko tämän suhteen tekemään jotakin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T17:57:14,2019-11-19T17:59:03,Hyväksytty,1.1 2019_66_115,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp," Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllä, olen ihan samaa mieltä edellisen puhujan kanssa, PSA-seulontatutkimukset olisivat myös tarpeen. Niistä olen myös Espoossa tehnyt valtuustokysymyksiä ja tiedustellut. Ministeri varmasti kertoo sitten kantansa, miten voisi valtakunnallisesti tähän vaikuttaa. Ylipäänsä seulonnat ovat yksi hyvä keino, mutta toki myös se, että osaamme sitten ennalta ehkäistä. Mutta täällä edustaja Berg, nostitte esille tämän sisäilmasairaiden auttamisen, ja kyllä, perussuomalaiset ovat ehdottomasti sitä mieltä, että sisäilmasairaiden eteen — tämä ei kuulu juuri nyt tähän hallituksen esitykseen, mutta kommentoin, kun Berg, nostitte sen esille — ei ole tehty kaikkea voitavaa. Elikkä sisäilmasairastuneiden tilan kohentaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, ja me olemme täällä meidän omassa vaihtoehtobudjetissamme Perusasiat kuntoon ottaneet tähänkin tärkeään asiaan kantaa, koska se on perusasia. Esitämme muun muassa sisäilmanongelmien korjaamisen toimenpideohjelman luomiseksi 10 miljoonaa euroa, eli meidän tulisi löytää nämä pysyvästi työkyvyttömät ihmiset ja heidän tulisi päästä eläkkeelle, niin kuin myös sairastuneiden pitäisi saada mahdollisimman pian tehokasta kuntoutusta ja heille tulisi turvata oikeudenmukainen sosiaaliturva. Elikkä sisäilmaongelmat ovat täällä meillä, ja pidän sitä myös erittäin tärkeänä. Se, mitä me hengitämme, voi altistaa syövälle, ja on erittäin hyvä, että perustetaan ASA-rekisteri, johon sitten altistumat kirjataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-19T17:59:07,2019-11-19T18:00:37,Hyväksytty,1.1 2019_66_116,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Myös minä pidän erittäin tärkeänä seulontojen kattavuutta. Juuri tuossa äsken tuli puheenvuoroissa esille, että kyllä niihin on tärkeätä panostaa. Toisekseen haluaisin nostaa esille myös semmoista, että on myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä koskaan ole käyneet lääkärintarkastuksessa. Voisiko olla tämmöinenkin joskus pohdittavaksi, että kun ihminen täyttää vaikka 50 vuotta, niin olisi ihan semmoinen lääkärintarkastus, tämmöinen yleistarkastus. En tarkoita, että kaikki menisivät sinne. Mutta semmoiset, josta ei ole mitään merkintöjä välttämättä, että olisivat käynyt tarkastuksessa. Niin pitäisin semmoistakin ihan merkittävänä, koska sillä tavalla voidaan saada kiinni diabeteksia ja kaikenlaisia muitakin tämmöisiä. Ihan tämmöistäkin pistäisin mietittäväksi. Minusta se olisi tärkeää, että silläkin voitaisiin ehkäistä, ettei tulisi niitä hirveän kalliita kuluja sitten liian myöhäisessä vaiheessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-19T18:00:40,2019-11-19T18:01:31,Hyväksytty,1.1 2019_66_117,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tähän edustaja Reijosen nostamaan kysymykseen ennalta ehkäisevyydestä vähän laajemmassa mittakaavassa. Kyllä me loimme aikoinaan — silloin, kun suuret ikäluokat syntyivät — lapsineuvolajärjestelmän, joka on yksi maailman tehokkaimpia. Meillähän olisi aika luoda nyt sitten seniorineuvolajärjestelmä, joka olisi samantyyppinen: terveystarkastukset, jotka tehdään säännönmukaisesti esimerkiksi eläkkeelle siirtyessä ja viiden vuoden välein. Tästähän hallituksen ohjelmassa on olemassa esitys, joka on hyvin tärkeä huomata. Eli siellä pyritään tämmöisiin kohdennettuihin terveystarkastuksiin iäkkäille ihmisille, ja se on erittäin tärkeä alleviivata, että se siellä on. Siitä pitäisi kehittää ihan suorastaan seniorineuvolajärjestelmä Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T18:01:35,2019-11-19T18:02:13,Hyväksytty,1.1 2019_66_118,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp,Tähän puolen tunnin puitteisiin viimeinen puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_119,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä>>>Hallituksen esitys HE 88/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän edustajia hyvästä keskustelusta. Mutta täytyy kyllä sanoa, että tämä varsin pieni tekninen muutos tässä lainsäädännössä aiheutti melkoisen keskustelun hyvin laajalti myöskin eri ministereiden tonteille, joten valitettavasti en ihan kaikkiin kysymyksiin voi teille täällä vastata. Haluan huomauttaa, että tätä ASA-rekisteriä ei varsinaisesti tässä esityksessä nyt perusteta. Sellainen meillä on jo olemassa, ja sitä rekisteriä on tällä hetkellä pitänyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveysministeriö, ja tämän hallituksen esityksen myötä Työterveyslaitos toimisi jatkossa rekisterinpitäjänä. Joten hyvin teknisestä muutoksesta hallituksen esityksessä on tässä nyt kysymys. Tässä myös samalla tämän muutoksen myötä sitten huomioidaan nämä EU:n tietosuoja-asetukset, johon edustaja Juvonen kiinnitti myöskin huomiota. Pidän tärkeänä, edustajat, arvoisa puhemies, että me käymme keskustelua täällä salissa työturvallisuudesta ja myöskin työhyvinvoinnista, mihin tietysti tälläkin hallituksen esityksellä ja tällä pienellä teknisellä muutoksella halutaan vaikuttaa. Ja edustaja Juvonen, kysyitte tuosta asbestista: varmasti melkoinen tikittävä aikapommi. 10 000 henkilöä Suomessa sairastaa asbestin aiheuttamaa ammattitautia, ja edelleenkin vuosittain asbestin aiheuttamiin sairauksiin sairastuu noin tuhat henkilöä — iso määrä ihmisiä. Sen takia on tärkeätä, että me nimenomaan puhumme näistä asioista ja pidämme rekisteriä yllä ja huomioimme ihmisten työhyvinvoinnissa, työterveydessä ja työturvallisuudessa myöskin nämä syöpävaaraa aiheuttavat seikat. Nuo palvelupuolen asiat jätän sitten vastattavaksi ministeri Kiurulle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-19T18:02:14,2019-11-19T18:04:19,Hyväksytty,1.1 2019_66_120,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_121,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä voimassa oleva käytäntö tuodaan asetuksesta lakiin, koska perustuslaki kieltää asiasta säätämisen asetuksella. Tavoitteena on turvata yötyötä tekevän työntekijän oikeus työnantajan järjestämään työmatkakuljetukseen tilanteessa, jossa työntekijän yövuoron alkaessa tai päättyessä hänen käytettävissään ei ole reitiltään ja aikataulultaan tyydyttävää julkista liikennettä eikä työntekijällä ole käytössään autoa tai siihen verrattavaa kulkuneuvoa työmatkan tekemiseen. Alakohtaisten tarpeiden huomioon ottaminen mahdollistettaisiin säätämällä valtakunnallisille työnantaja‑ ja työntekijäliitoille mahdollisuus poiketa säännöksestä työehtosopimuksella. Tämän lain valmistelun kuulemisessa ja saaduissa lausunnoissa esitystä työaikalain muuttamisesta pidettiin erittäin tärkeänä ja välttämättömänä, ja niinpä voin jo nyt tänään tässä istuntosalissa kollegoille todeta, että osittain tästäkin syystä me aloitimme työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnassa jo tänään ennakkokuulemisen tästä esityksestä. On äärimmäisen tärkeää, että tämä laki tulee voimaan välittömästi 1.1.2020.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-11-19T18:04:45,2019-11-19T18:06:01,Hyväksytty,1.1 2019_66_122,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksen tavoitteena on turvata yötyötä tekevän työntekijän oikeus työnantajan järjestämään työmatkakuljetukseen tilanteessa, jossa työntekijän yövuoron alkaessa tai päättyessä hänen käytettävissään ei ole reitiltään ja aikataulultaan tyydyttävää julkista liikennettä eikä työntekijällä ole käytössään autoa tai siihen verrattavaa kulkuneuvoa työmatkan tekemiseen. Tämä hallituksen esitys, täytyy taas sanoa, on hyvä. 14 vuotta yötyötä tehneenä tiedän sen tuskan, mikä on joskus lähtiessä yövuoroon. [Kimmo Kiljunen: Eikö ole hyvä hallitus meillä nyt!] Jos ei julkinen liikenne kulje, jos on pyhä, jos on joulu, jos on muuten pitkät etäisyydet, niin on hyvä asia, että yötyöntekijöitä kuunnellaan ja yötyöntekijöille annetaan tällainen mahdollisuus. Toki on myös muistettava se, että monesti yötyöhön kyllä hakeutuu henkilö, joka pystyy hyvin liikkumaan yleensä niinä aikoina, kun muita henkilöitä ei siellä liikenteessä ole. Ainakin itselläni hoitajana yövuoro alkoi kello 21 ja päättyi, oliko se nyt, kello 7 aamulla, eli siinä pääsi sitten hyvin liikkeelle. — Kiitoksia tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-19T18:06:03,2019-11-19T18:07:24,Hyväksytty,1.1 2019_66_123,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvä asia, kuten kollega Taimela tuossa jo totesi, ja varsinkin positiivinen sekä turvallisuuden että tietysti töihinpääsyn kannalta. On hyvä, että tämä tulee nyt työnantajan velvoitteena lakiin ja näin koskettaa tasa-arvoisesti kaikkia aloja, joilla yötyötä tehdään. Lisäksihän tästä voidaan edelleen poiketa valtakunnallisilla TESeillä, jotka puolestaan vastaavat edelleen hyvää suomalaista työmarkkinakäytäntöä. Tästä voi olla ylpeä, ja odotan innolla keskustelua aiheesta valiokunnassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+7.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-11-19T18:07:24,2019-11-19T18:08:06,Hyväksytty,1.1 2019_66_124,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin tästä asiastahan on jo säädetty asetuksella ja itse asiahan ei mihinkään muutu. Nyt se vain tietenkin asetuksen sijaan säädetään lailla, mutta tärkeä asia kaikin puolin, että tämä nytten tulee säädettyä. Kuten tiedämme ja edustaja Malm nosti esille, niin hyvin monessa työehtosopimuksessahan tämä asia on jo sovittu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-19T18:08:06,2019-11-19T18:08:39,Hyväksytty,1.1 2019_66_125,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on yksi niistä hienoista lakiesityksistä, joihin tämä hallitus nimenomaan on tarttunut, joilla pyritään nyt vahvistamaan työntekijöiden asemaa niissä tilanteissa, joissa on haavoittuvuutta ja ongelmallisuutta. Tässä on hyvin pieni kysymys, mutta se on iso kysymys niille ihmisille, joita se koskee, ja siinä suhteessa on hienoa, että tässä tällaisella asialla tullaan nyt selkeästi vastaan työntekijöitä ja saadaan tämä yötyöhön ja muihinkin vastaaviin tilanteisiin liittyvä tuki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T18:08:39,2019-11-19T18:09:10,Hyväksytty,1.1 2019_66_126,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_127,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin tämä mietintö oli ensimmäisessä käsittelyssä viikko sitten tiistaina, ja kävimme silloin jo aika pitkän keskustelun. Tämä mietintöhän pitää sisällään korotukset pienimpiin sairaus‑ ja vanhempainpäivärahoihin sekä myös työttömän perusturvaan ja sitä kautta myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Itse ajattelin, että puhun tässä kohtaa edelleen tästä lapsilisäasiasta, johon myös tässä esityksessä on korotus neljännestä lapsesta alkaen ja sitten yksinhuoltajille myös korotus, 10 euron korotus. Kuten tiedämme, saimme valiokunnassa tästä myös selvityksen, että on perusteltua juuri näille ryhmille laittaa nämä korotukset, koska tilastot kertovat, että kaikista suurimmassa köyhyysriskissä on nimenomaan yhden huoltajan perheet ja sitten monilapsiset perheet. Katsoin sen verran muutenkin näitä Tilastokeskuksen tilastoja, että ne kertovat myös sen, että yhden vanhemman perheet on meillä kasvussa, siinä on tapahtunut selvää kasvua. Senkin takia tämä on perusteltua. Lapsilisät ovat tätä nykyä noin 30 prosenttia reaaliarvoltaan alemmalla tasolla kuin 1990-luvulla. Se on todella paljon, ja tämän takia minusta on tärkeää, että eduskunnassa keskustellaan myös tämän koko lapsilisäjärjestelmän kehittämisestä ja myös siitä, mihin lapsilisän parannuksia, korotuksia kohdennetaan. Totean myös sen, että ihan parasta on perheiden kannalta tietysti se, että isät ja äidit työllistyvät. Sitä kautta saadaan perheen toimeentuloa varmemmalle pohjalle, mutta sitten toisaalta, jos ei ole työmahdollisuuksia ja sitä palkkatuloa, niin lapsilisillä on myös näissä perheissä erityisen iso merkitys kaiken kaikkiaan. Itse haluan nostaa tässä edelleen esille saman, minkä otin silloin viikko sitten ja myös viikko sitten keskiviikkona, kun oli tämä ajankohtaiskeskustelu lapsi‑ ja perhepolitiikasta, eli keskustan ajatuksen siitä, että toivottavasti poliittisesti pystyttäisiin yhdessä tutkimaan ja linjaamaan, tekemään periaatepäätös siitä, että lapsilisäjärjestelmästä, sieltä valtion budjetista, niiltä momenteilta, kun syntyvyyden vuoksi lapsilisämäärärahat pienentyvät, niin niitä voitaisiin kohdistaa lyhentämättömänä tämän lapsilisäjärjestelmän kehittämiseen. Tämä minusta on semmoinen yhteisen pohdinnan paikka. Karkeasti tämä tarkoittaa esimerkiksi ensi vuonna reilua 20 miljoonaa euroa tämän vuoden lapsilisämomentille, joka on kaiken kaikkiaan suuruusluokkaa 1,37 miljardia euroa. Vuositasolla siis vähän yli 20 miljoonaa euroa nyt olemassa olevilla Tilastokeskuksen ennusteilla, ja vaalikauden tasolla noin 100 miljoonaa euroa. Meillähän muutenkin tietysti tämän ikärakenteen muutoksen myötä valtion ja julkisen puolen kustannukset muuttuvat, ja se on selvä asia, että myös perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen tulevat kustannukset pienenevät, mutta toisaalta meillä tulee erittäin paljon sinne ikärakenteen toiseen päähän uusia lisämenoja, enkä ajattele sillä tavalla, että kaikki pitäisi käyttää lapsiin ja perheisiin. Mutta lapsilisäjärjestelmä, joka luotiin vuonna 1948 — minusta siinä olisi tämän pohdinnan paikka. Itse haluan esittää tavallaan niin kuin vaihtoehtoja siitä, miten sitä järjestelmää kehitettäisiin. Onko niin, että pidättäydytään siinä, mistä me todellakin faktojen perusteella tiedetään, että lapsiperheköyhyys on kaikista suurinta, eli monilapsiset perheet ja myös yksinhuoltajaperheet, vai ajattelemmeko niin universaalilla tavalla, että jokaisen lapsen osalta pitäisi pystyä lähtemään korotuksiin. Välillä käydään keskustelua siitä — ja meistä jokainen on tainnut vaalikonekysymyksissäkin joutua vastaamaan siihen — että jos on julkisen talouden puolella tiukkaa, niin kuuluvatko lapsilisät jatkossakin jokaiselle, myös hyvätuloisille ihmisille. Kyllä varmaan mekin tiedämme, että jonkun verran lapsilisät eivät mene ihan siihen arjen käyttöön, vaan niitä laitetaan tilille ja ruvetaan sijoittamaan sitten niin kuin lapsen puolesta eteenpäin. Onko se parasta julkisten varojen yhteistä käyttöä? Sitten indeksiin sitominen. Meillä lapsilisät ovat olleet sidottuna indeksiin kaksi vuotta tämän vuosikymmenen alussa. Muistaakseni Kiviniemen hallitus teki silloin aikanaan sen esityksen, ja kahden vuoden ajan lapsilisät oli sidottu indeksiin, mutta Kataisen hallituksen tultua valtaan tämä sidonnaisuus poistettiin. Ne ovat olleet jäädytettynä siitä lähtien, eikä ole aktiivista päätöstä tehty. Tämä tietysti kertoo siitä, että lapsilisän ostovoima ei kestä millään tavalla mukana. Toivon, että ette kukaan edustaja ymmärrä, että Vehviläinen esittää nyt siellä sitä tai tätä, mutta minä ajattelen sillä tavalla, että olisi hyvä, että me katsoisimme, mitä ne koko sen lapsilisäjärjestelmän kehittämisvaihtoehdot ovat ennen kuin teemme niitä linjauksia. Arvoisa puhemies! Vielä menen tähän syntyvyyteen, jota on käsitelty tässä salissa todella paljon. Meillä vielä 2010 syntyi yli 60 000 lasta. Ja niin kuin te tiedätte, suurten ikäluokkien aikaan, oliko 47 vai 48, syntyi 108 000 lasta, ja nyt meillä viime vuonna syntyi 47 600 lasta, ja sitten tälle vuodelle ennuste on noin 45 000 lasta, että se on todella vähän. Minä jäin miettimään ja selvitin Tilastokeskuksen näistä aineistoista sitä, näkyykö se jollain tavalla järjestyksessä: ensimmäinen lapsi, toinen lapsi ja niin päin pois. Kun minä rupesin pelkäämään sitä, että se näkyy erityisesti niissä ensimmäisissä lapsissa — tiedätte julkisen keskustelun siitä, miksi ihmiset eivät tee lapsia. Minäkin ajattelin, että täällä olisi tapahtunut dramaattinen muutos, mutta se muutos ei todellakaan ole dramaattinen lasten järjestyksen osalta, että kun oli lukusarja 1990—2017, niin ensimmäisten lasten osuus on vaihdellut 38—42 prosentin välillä, että siinä ei hirveätä heittoa ole. Ja samalla tavalla näistä seuraavistakaan lapsista ne luvut eivät olleet kovinkaan dramaattisia kaiken kaikkiaan, mikä minusta on tietyllä tavalla jossakin määrin rauhoittavakin tieto. Sitten minä otan vielä esille sen, voidaanko lapsilisätason korotuksilla vaikuttaa mitenkä paljon syntyvyyteen. Luulen, että sitä ei ole kovin paljon tutkittu. Olin kuulevinani tässä aiemmassa keskustelussa neljännen lisätalousarvion osalta, että Virossa on korkeammat lapsilisät ja siellä on syntyvyys lähtenyt nousuun. Mutta en tiedä, onko siitä olemassa tutkimustietoa [Puhemies koputtaa] vai onko se meidän käsityksemme tästä asiasta. Itse ajattelen sillä tavalla, että en usko siihen, että pelkästään taloudellisilla kannustimilla pystytään syntyvyyttä yksinkertaisesti lisäämään, mutta lapsiperheköyhyyden kannalta on tärkeää, että lapsilisät olisivat kohtuullisella tasolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-19T18:09:54,2019-11-19T18:17:51,Hyväksytty,1.1 2019_66_128,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Sallin puheenvuoron keston menevän hieman yli 7 minuuttia, koska painoimme täällä vahingossa 10 minuutin aikarajaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_66_129,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhumme täällä lapsilisistä. Viime viikolla jo käsittelimme sitä, että tähän lakiesitykseen liittyy muun muassa lapsilisän korottaminen yksinhuoltajaperheille sekä lapsiperheille neljännen ja viidennen lapsen osalta. Perussuomalaiset kantavat huolta kaikista lapsiperheistä, ja me toivoisimme, että voisimme korottaa lapsilisiä jo ensimmäisestä lapsesta lähtien. Teen tähän esitykseen perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan edustajien lausumaehdotuksen, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuden korottaa ensimmäisen lapsen lapsilisää tuntuvasti ja siten kannustaa perheitä lasten hankintaan.” Perussuomalaisille kaikki lapsiperheet ovat tärkeitä, ja siitä syystä katsomme, että on tärkeää tukea perheitä jo ensimmäisestä lapsesta lähtien. Erityisesti ensimmäisen lapsen hankintaan tulisi lisätä yhteiskunnan tukea. Meidän tulee antaa selkeä signaali, että yhteiskunta kannustaa perheiden perustamiseen ja turvaa kaikkien lapsiperheiden toimeentulon. Haluamme kannustimena korottaa ensimmäisen lapsen lapsilisää. Toki me muistamme, että raha ei ole ainoa keino eikä ratkaisu saada Suomeen vauvoja. Tarvitaan lapsiystävällistä politiikkaa ja huomiota lapsiperheille. Lapsiperheköyhyys on kasvanut roimasti Suomessa. Pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallista, sillä se heijastuu aikuisikään saakka. Köyhyydellä on tapana periytyä. Lapsiperheköyhyyteen kuuluu usein myös työttömyys, joka aiheuttaa perheissä ongelmia — lisää mielenterveysongelmia, masennusta — ja se heijastuu lapsiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehviläinen täällä kertoikin hieman taustaa lapsilisien tilanteesta: lapsilisät oli ennen sidottu indeksiin, ja ne poistettiin 2014 ja jäädytettiin, oliko se 2015. On hyvä, että me käymme tätäkin keskustelua täällä. Voisiko olla tulevaisuutta, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin uudelleen? Perussuomalaiset esittävät myös muuta kuin tätä lausumaa. Meillä on vaihtoehtobudjetissa myös esityksenä, että ansiotuloverotuksen lapsivähennys palautettaisiin. Sehän poistettiin — se oli vuosina 2015—2017 voimassa, ja sitä ei jatkettu enää verovuodesta 2018 eteenpäin. Vuonna 2015 lapsilisiä leikattiin 8,1 prosenttia, mutta tämä leikkaus kompensoitiin silloin lapsivähennyksellä. Perussuomalaiset kantavat huolta lapsiperheiden pärjäämisestä ja jaksamisesta, ja esitämme, että harkittaisiin selvitettäväksi, mitenkä voitaisiin toteuttaa se, että lapsilisä nousisi ensimmäisestä lapsesta lähtien. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-19T18:18:02,2019-11-19T18:21:55,Hyväksytty,1.1 2019_66_130,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin saimme kuulla ministerinkin puheenvuorossa, viime vuonna Suomessa syntyi vain 45 600 lasta eli lähes 3 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2017. Vuoden 2018 tilastojen mukaan nainen olisi synnyttänyt keskimäärin 1,4 lasta. Luku on nyt kaikkien aikojen matalin — kaikkien aikojen matalin. Alkuvuoden 2019 ennakkotietojen mukaan syntyvyys on siitä huolimatta edelleen laskussa. Tammi—elokuussa 2018 syntyi 1 781 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Vuoden 2019 aikana syntyneiden lasten määrä tulee jäämään — aivan niin kuin ministerikin totesi — 45 000 lapseen. Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden tilanteen helpottamiseksi tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä. Vauva-arjen helpottamiseksi KD:n eduskuntaryhmä esittää erillistä lisätukea niille perheille, joille syntyy uusi vauva. Kertaluonteinen 1 000 euron lisätuki helpottaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta parantaen myöskin heidän mahdollisuuttaan hankkia tarvitsemiaan palveluita tai tarvikkeita. Arvoisa puhemies! Köyhien lasten määrä on ollut viime vuosina Suomessa kasvussa. Viime hallituskaudella on tehty lukuisia lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä. Myös lapsilisän reaaliarvo on pienentynyt lähes kolmanneksella 2000-luvulla, eikä ostovoimaa ole korjattu elinkustannusten nousun mukaisesti. Lapsivähennyksen poistaminen taas vaikutti siihen, että ainoana ryhmänä lapsiperheiden verotus kiristyy. Perheen köyhyys vaikuttaa lapseen niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Vastaavasta tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että vauvaikäisenä koettu köyhyys voi vaikuttaa vielä nuoruudessa. Lapsilisiin aikaisempina vuosina tehdyt leikkaukset sekä muiden sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ovat vaikuttaneet juuri valmiiksi taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien perheisiin. Hallitus esittää nyt lapsilisään 10 euron korotusta kuukaudessa niin, että neljännen ja viidennen lapsen lapsilisää sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä lapsilisän korotus pitäisi kuitenkin ulottaa koskemaan kaikkia perheitä. Arvoisa puhemies! Tästä syystä teen seuraavat lausumaehdotukset tähän hallituksen esitykseen, joka käsittelee sairausvakuutuslain 11 luvun ja 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamista. 1. lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen kertaluonteisesti maksettavan 1 000 euron vauvarahan käyttöönottamiseksi lapsen saavien perheiden taloudellisen tilanteen helpottamiseksi.” 2. lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen 10 euron suuruisen korotuksen aikaansaamiseksi myös lukumäärältään 1—3-lapsisten perheiden lapsilisiin.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-19T18:21:56,2019-11-19T18:26:14,Hyväksytty,1.1 2019_66_131,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsilisät ovat tärkeitä lapsiperheille. Kannatan edustaja Juvosen tekemää lausumaehdotusta. Kuulimme juuri äsken edustaja Juvosen kertomana perussuomalaisten linjasta lapsilisiä kohtaan. On tietysti ollut ilo huomata, että perussuomalaisten linja on alkanut saada kannatusta myös hallituspuolueissa. Hallitus on tosin esittänyt, että vasta neljännestä lapsesta alkaen korotetaan lapsilisiä. Me perussuomalaiset kannatamme ajatusta, että hallitus selvittää mahdollisuutta korottaa ensimmäisen lapsen lapsilisää ja siten kannustaa perheitä lastenhankintaan. Olisi paljon oikeudenmukaisempaa, jos korotus koskisi jokaista lapsiperhettä. Hallituksen esitys ei nyt tätä tee. Perussuomalaiset ovat myös esittäneet lapsivähennyksen käyttöönottoa. Verotuksella voimme oikeasti vaikuttaa. Se on järkevää politiikkaa, jota toivoisin myös hallituksen ymmärtävän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-19T18:26:15,2019-11-19T18:27:47,Hyväksytty,1.1 2019_66_132,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti useisiin eri etuuslakeihin muutoksia, joilla pyritään vähentämään eriarvoisuutta, painottamaan ensisijaisia etuuksia ja parantamaan lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden, toimeentuloa. Näillä esityksillä hallitus puuttuu nyt, lupaustensa mukaisesti, määrätietoisesti köyhyys- ja syrjäytymisriskiin ja huolehtii kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta. Huomioon otetaan entistä paremmin juuri huono-osaisuuden riskitekijät ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti hallituksen ehdotettuja parannuksia juuri ensisijaisiin etuuksiin tarpeellisina pienituloisten toimeentulon parantamiseksi ja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseksi, koska sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista siirtää painopistettä viimesijaisesta toimeentulotuesta ensisijaisiin etuuksiin. Kuten valiokunnan puheenjohtaja Vehviläinen puheenvuorossaan totesi, sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti mietinnössään erityisesti huomiota siihen, että kaikkien lapsiperheiden tulonsiirtojen reaaliarvo on heikentynyt 1990-luvulta lähtien ja että lapsilisien reaalitaso on noin 30 prosenttia pienempi kuin 1990-luvulla. Valiokunta pitikin välttämättömänä, että toimia pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi jatketaan myös tulevaisuudessa. Myös minä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että lapsilisää olisi hyvä korottaa jo ensimmäisestä lapsesta lähtien, kuten edustaja Juvonen ja edustaja Östman toivat puheenvuoroissaan esille. Toistan kuitenkin sen jo aiemminkin esiin nostamani perustelun, että tällä hallituksen korotuksella vastataan nyt juuri yksinhuoltajaperheiden, monilapsisten perheiden ja pienten lasten perheiden tilanteeseen, koska ne kohtaavat kaikkein eniten toimeentulovaikeuksia. Tätä työtä on tärkeä jatkaa ja tämän tärkeän ja hyvän alun jälkeen pyrkiä myös siihen, että saadaan lapsilisän korotus laajennettua myös ensimmäisiin lapsiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-19T18:27:51,2019-11-19T18:30:36,Hyväksytty,1.1 2019_66_133,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin edustaja Juvosen lausumaa, mutta sanon lisäksi muutaman asian lapsilisän tulevaisuudesta, kun siitä on nytten tässä keskusteltu. Edustaja Vehviläinenkin siitä mainitsi, että sitä voisi ehkä tarkastella. Jatkossa sieltä jonkun verran summaa säästyy, kun lasten lukumäärä vähenee, niin niitä rahoja voisi sitten järjestelmän sisällä jollakin tavalla jakaa uudestaan. Nostan tässä nyt esiin tämän sosiaali- ja terveysministeriön laskelman, arvion siitä kustannusvaikutuksesta, jos lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Kustannusvaikutus ensi vuonna olisi 14 miljoonaa, seuraavana 35 miljoonaa, ja vuonna 2022 se olisi 60 miljoonaa euroa. Nyt tämän korotuksen, mistä hallitus on tuonut esityksen, sen kustannusvaikutus ensi vuodelle on 26 miljoonaa euroa, josta 20 miljoonaa kohdistuu siihen yksinhuoltajakorotukseen, ja 6 miljoonaa euroa sitten neljännen ja viidennen lapsen lapsilisien korotukseen. Indeksisidonnaisuus olisi mielestäni hyvä palauttaa, mutta sen lisäksi järjestelmää täytyy minusta miettiä uudestaan. Vuonna 1948, sotien jälkeen, on alettu lapsilisiä maksamaan, ja Suomessa oli aika lailla erilainen tilanne yli 70 vuotta sitten. Sen lapsilisän tarkoitus oli nimenomaan auttaa vanhempia siinä lapsen elatuksessa. Tällä hetkellä Suomessa on perheitä, joilla ei ole tarvetta saada apua siihen lapsen elatukseen, vaan ne rahat menevät johonkin rahastoon tai johonkin muuhun sijoituskohteeseen. Sen järjestelmän sisällä tällainen, eli tavallaan se tarkoitus, se lapsilisä, on menettänyt tarkoituksensa niille, joilla tulot ovat jo todella suuria, niin ajattelin tuoda esiin semmoisen asian, että nyt kun mietitään lapsilisää, niin pitäisi miettiä myöskin sitä, onko aiheellista tehdä siitä tulosidonnainen, ja hiukan katsoa nyt sivuille, miten muissa maissa on toimittu. Minä tiedän, että lapsilisä on tulosidonnainen tällä hetkellä ainakin Islannissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Sitten tarvitsee myöskin katsoa, onko se lapsilisä — tällä hetkellähän se on näin, että se on ensimmäiselle lapselle pienempi ja se suurenee sitä mukaa, kun lapsimäärä lisääntyy. Tanskassa esimerkiksi se järjestelmä on semmoinen, että se on vähän päinvastoin, eli 0:sta 2 vuoteen lapsilisä on suurempi kuin mitä se on 3:sta 7 vuoteen, ja sitten se laskee asteittain, kun lapsi kasvaa. Että näitä vaihtoehtoja on paljon erilaisia. Kyllä Suomessakin kannattaisi ihan oikeasti käynnistää tämmöinen lapsilisäreformin valmistelutyö ja miettiä, millä tavalla me ne rahat kohdistamme, jotta se apu kohdistuu juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-19T18:30:37,2019-11-19T18:33:46,Hyväksytty,1.1 2019_66_134,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kannattaa edustaja Östmanin tekemiä lausumaehdotuksia 1 ja 2, jotka on jaettu sinne teille myöskin pöydälle. Niissähän on kysymys ensinnäkin tästä 1 000 euron vauvarahan käyttöönottamisesta, ja tämähän on ensimmäisen lapsilisän yhteydessä maksettava ikään kuin ylimääräinen lapsilisä, juuri siinä vaiheessa kun perheessä on niitä hankintoja, kun vauva tulee perheeseen. Kun mietitään, että tänä päivänä meillä Suomessa kunnissa on olemassa erilaisia vauvarahajärjestelmiä — joissakin kunnissa jopa maksetaan 10 000 euroa per lapsi, joka tietenkin on sitten jaettu kymmenelle vuodelle, elikkä 1 000 euroa per vuosi — niin tietysti se asettaa vähän alueellisesti eriarvoiseen asemaan lapsiperheitä eri puolella Suomea, ja siinä mielessä tämä kristillisdemokraattien ajatus siitä, että jokainen lapsi saisi tämän ensimmäisen lapsilisän yhteydessä maksettavan 1 000 euron vauvarahan, olisi myöskin yhdenvertaisuutta edistävä. Tässä toisessa lausumassa on kysymys siitä, että kristillisdemokraatit näkevät, että jokainen lapsi on siinä mielessä myös ihan yhtä arvokas, että tämä lapsilisien korotus tulisi meidän mielestämme ulottaa myöskin sinne yksi—kolmelapsisiin perheisiin, elikkä ei niin kuin hallituksen esityksessä, että vasta sieltä neljännestä ja viidennestä lapsesta lähdetään korottamaan lapsilisää. Meille on tärkeää, että näitten lapsilisiin tehtyjen korotusten kautta me tuemme näitten perheitten elämää, annetaan signaali yhteiskunnasta, että lapsiperheet ovat meille tärkeitä, ja sitä kautta olemme luomassa sitä lapsimyönteistä ilmapiiriä yhteiskuntaan. Tämän lisäksi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti sisältää myöskin sitten lapsivähennyksen. Lapsivähennyshän oli silloin aikanaan, kun kristillisdemokraatit olivat hallituksessa, meidän sinne tuomamme esitys, jolla nimenomaan tuettiin pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä. Tämä oli ainut verotuksellinen elementti, missä Suomessa on huomioitu lasten lukumäärä. Täällä on mielenkiintoista keskustelua käyty noin ylipäätänsä siitä, pitäisikö lapsilisäjärjestelmää lähteä muuttamaan, ja tietysti on tärkeää muistaa, että meidän lapsilisäjärjestelmä on tämmöinen niin sanottu universaali etuus eli kuuluu kaikille perheille ja että meillä ei lähdetä tavallaan perheitten tulonjakoa tekemään näitten lapsilisien kautta, vaan se tehdään sitten progressiivisen verotuksen kautta. Lapsilisä sen tähden niin kuin tasaa samassa tuloluokassa olevien perheitten erilaista taloudellista asemaa, koska varmasti on enemmän kuluja niillä perheillä, joilla on lapsia, olivat ne sitten rikkaampia tai köyhempiä, kuin niillä, joilla ei ole. Lapsilisäjärjestelmä on tavallaan tuloluokan sisällä ikään kuin tämmöinen kädenojennus lapsiperheille, mutta sitten taas meillä tasataan tuloluokkien välillä progressiivisella verotuksella, ja itse kyllä tällä universaalilla järjestelmällä näen oman puolensa. Ihan lyhyesti totean, että tämä perussuomalaisten esitys on sinällänsä ihan hyvä, mutta jos nyt oikein kalkyloin, niin eikö tämä teidän esityksenne tarkoita, että lapsilisä nousisi alle euron? Silloin kun jaetaan tuo sama summa kaikille perheille, niin se tarkoittaisi alle euron korotusta, että siinä mielessä tämä kristillisdemokraattien esitys on kuitenkin pitkälti samantyyppinen kuin mitä nyt sitten hallituksen esitys, eli me näemme tärkeänä, että kuitenkin korotus on tuntuva, ei pelkästään alle euron korotus per lapsi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-19T18:33:49,2019-11-19T18:37:23,Hyväksytty,1.1 2019_66_135,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden tukeminen on aina äärimmäisen tärkeää, ja se on sitä varmasti meille kaikille. Perheiden ja vanhempien tukemiseksi tarvitaan monialaisia palveluita niin, että apua on mahdollista saada matalalla kynnyksellä silloin kun sitä tarvitaan. Tämän lakiesityksen mukaan lapsiperheiden aseman parantamiseksi hallitus ehdottaa nyt korotettavaksi monilapsisten perheiden lapsilisiä 10 eurolla kuukaudessa neljännestä lapsesta alkaen, lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla kuukaudessa ja elatustukea 7 eurolla kuukaudessa. Yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosaa korotetaan, ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet sekä pienten lasten perheet ovat juuri niitä, jotka kohtaavat toimeentulovaikeuksia useammin kuin muut. Siksi nämä lisäykset toteutetaan nyt niin, että lapsilisän korotukset kohdistetaan kaikista suurimmassa köyhyysriskissä oleville, yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää, että erinäisiä toimia pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi jatketaan edelleen, aivan kuten täällä on aiemmissakin puheenvuoroissa tullut esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-19T18:37:23,2019-11-19T18:39:00,Hyväksytty,1.1 2019_66_136,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Vehviläisen puheenvuoro, jolla hän alusti tämän keskustelun tänään, oli minusta poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja myöskin pohdiskelevan analyyttinen. Siinä oli useita tärkeitä ulottuvuuksia, ja nyt viittaan ennen kaikkea puheen siihen osioon, kun hän pohdiskeli lapsilisäjärjestelemää ja lapsilisään liittyviä mahdollisia muutoksiakin, muutospaineita. Jäin odottamaankin, että hän käyttäisi puheenvuoron siitä, mistä hän viime viikolla jo avasi keskustelun, mahdollisuudesta, että kun lapsilisien reaalinen arvo on laskenut laskennallisesti 30 prosenttia 90‑luvulta tähän päivään, tässä olisi mahdollisuus löytää korotusvaraa sitä kautta, että kun pienenevät lapsi-ikäluokat tuovat järjestelmään säästöä, se käytettäisiin ja kohdennettaisiin siltä osin suoraan lapsilisiin. Jollain tavalla tuntui siltä, että tuossa ehdotuksessa oli ideaa, ainakin pohdiskeltavaa ideaa. Ihan ensimmäinen huomio on se, että itsestäni tuntuu kovin, kovin oudolta se, että ylipäätään meillä on olemassa sosiaalinen tukijärjestelmä, tässä tapauksessa lapsilisäjärjestelmä, jossa ei ole indeksiä käytössä. Sehän tarkoittaa sitä, että meillä on järjestelmä olemassa, jonka reaalinen arvo määritelmän mukaan laskee vuodesta toiseen. Eli indeksin palauttaminen, olkoon se sitten minimillään juuri se kuluttajahintaindeksi, joka ylläpitää sen ostoarvon... [Toimi Kankaanniemi: Taitettu indeksi!] — Tässä tapauksessa taitettu indeksikin voisi olla pikkuisen, pykälän verran parempi kuin puhdas kuluttajahintaindeksi, mutta lapsilisiinhän tehdään tasokorotuksia, niin kuin nytkin tehdään, joita ei tehdä eläkkeisiin, edustaja Kankaanniemi, ja puhun siis työeläkkeistä: työeläkkeisiin ei tehdä tasokorotuksia, niin siellä tietysti tämä indeksikeskustelu on vähän toisentyyppinen. — Mutta nyt me emme puhu eläkeindeksistä, eikö niin, arvoisa puhemies, vaan me puhumme nyt lapsilisistä, lapsiin liittyvästä indeksoinnista. Eli tätä ajatusta pidän outona, että siellä ei ole indeksiä. Se pitäisi siihen tavalla tai toisella aikaansaada. Sitten tärkeämmän pohdiskelun edustaja Vehviläinen avasi siitä, että syntyvyys on laskenut. Minä haluaisin tässä vielä kertaalleen todeta sen, että se on väistämätön ilmiö kaikissa yhteiskunnissa, joissa hyvinvointi nousee tietylle tasolle. Ennen kaikkea se tarkoittaa siis kuolleisuuden laskua, ja se heijastuu väistämättä myöskin syntyvyyden laskuun. Olemmehan me jossain vaiheessa maailman historiassa, kun demografisesti asiaa katsotaan eteenpäin, kun katsotaan riittävästi tulevaisuuteen eteenpäin, siinä tilanteessa, että syntyvyys stabiloituu eli väestön kasvu pysähtyy, koska me elämme kuitenkin materiaalisesti rajatussa olotilassa ja täällä täytyy joku tietty katto olla väestömäärille. Jos ei se tapahdu tietoisen valinnan kautta, se tapahtuu luonnollisten valintojen kautta. Eli tässä suhteessa syntyvyyden lasku Suomen kaltaisissa maissa on tyypillinen ilmiö, mutta sehän synnyttää juuri näitä asioita, joiden kanssa me olemme nyt sitten tekemisissä. Mitä me teemme työvoiman kasvun kanssa? Siinä tietysti pidentyvä työikä tulee vastaan joka tapauksessa, työllisyysaste nousee sitten. Hyvinvoivien ihmisten eläessä pidempään he tekevät myöskin pidempään töitä. Tämähän tietysti tulee tämän järjestelmän kautta. Mutta sitten tuli se tärkeä huomio, minkä edustaja Vehviläinen toi esille, että kun lasten ikäluokat pienenevät, heille kohdistuvien palvelujen suhteellinen määrä pienenee yhteiskunnassa, ja sitten kun sinne tulee iäkkäämpiä ihmisiä entistä enemmän, heille kohdistuvien palvelujen merkitys väistämättä kasvaa. Ja luonnollisesti silloin tietysti budjetäärisesti täytyy hakea balanssia siitä, että täällä kun tulee säästöä lapsiin suuntautuvista palveluista, silloin meillä on voimavaraa niille ikääntyneille ikäluokille siirtää, mikä on aivan oikea huomio. Lapsilisien osalta minä tunnistaisin sitä samaa pohdiskelua kuin edustaja Vehviläinen. Tässä meillä on erityinen kohde, jossa voitaisiin harkita suoraan tätä siirtoa, että se säästyvä voimavara lapsilisien osalta voitaisiin käyttää sen järjestelmän sisällä, kun se raha on kerran varattu lapsilisiin aidosti. Sitten tuli tämä isompi kysymys, ja täällä oli useita puheenvuoroja, joissa pohdittiin sitä, jonka myöskin edustaja Vehviläinen avasi, että lapsilisäjärjestelmä on universaali palvelu ja pitäisikö sen lapsilisän kohdentua kaikkein köyhimmille, kaikkein haavoittuvimmille perheille. Selkäydinreaktiohan meillä kaikilla on, että luonnollisesti se tarve on suurin, niin sinnehän se täytyisi suunnata, mutta silloin me emme ymmärrä sitä, mikä on meidän hyvinvointivaltiomme konsepti, millä tavalla tämä on rakennettu. Nimenomaan, kun lähdettiin toisen maailmansodan jälkeen rakentamaan tätä niin sanottua pohjoismaista hyvinvointivaltiokonseptia, se rakentui tämän universalismin periaatteelle. Siirryttiin pois köyhäinhoitovaltiosta universaalit palvelut omaavaan järjestelmään, ja sen vuoksi näissä pohjoismaisissa järjestelmissä veroaste on korkea, koska me verotuksen kautta kaikki osallistumme näiden palvelujen rakentamiseen. Jos me siirtyisimme takaisin sinne köyhäinhoitovaltion suuntaan — tätä keskustelua käydään esimerkiksi Yhdysvalloissa — se johtaisi siihen, että se keskiluokka, joka maksaa verot, ei hyödy niistä palveluista vaan joutuu ne ostamaan markkinoilta. Ja sinne syntyy jatkuva verokapina, joka ei taas ole läsnä oleva maissa, joissa on nämä universaalit palvelut, jolloin kaikki maksavat ja kaikki hyötyvät. Tässä on se ydin tässä koko järjestelmässä: lapsilisät ovat tyyppiesimerkki palvelusta, subventiosta, jolla ei subventoida köyhimpiä lapsiperheitä sinänsä, vaan siinä kohdistuu se subventio lapsiin. Jos sinä olet vauraammasta perheestä ja sinulla on lapsia, siinä joka tapauksessa tuetaan niitä perheitä, joilla on lapsia. Se on se lähtökohta, kuten täällä edustaja Essayah totesi: samassa tuloluokassa se tukee niitä, joilla on lapsia, suhteessa saman tuloluokan muihin perheisiin. Minä suhtautuisin erittäin varovaisesti siihen keskusteluun, että me olisimme siirtymässä takaisin 20—30‑luvun köyhäinhoitovaltiokonseptiin, joka oli vallalla Suomessa, vaan ylläpidämme tätä universaalit palvelut omaavaa järjestelmää, jossa todella — toistan — kaikki osallistuvat sekä kustannusten maksamiseen että myöskin hyötymiseen, ja silloin siinä keskinäinen solidaarisuus näyttäytyy luontevammalla tavalla kuin puhtaassa köyhäinhoitovaltiossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T18:39:00,2019-11-19T18:46:01,Hyväksytty,1.1 2019_66_137,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Syntyvyyden dramaattinen lasku huolestuttaa Suomessa, syystäkin. Vauvakadosta on puhuttava sen oikeilla nimillä. Ensimmäinen nimi on taloudellinen katastrofi. Työlle ei ole tekijöitä eikä palveluille ja eläkkeille maksajia tulevaisuudessa, jos syntyvyyden suunta ei Suomessa muutu. Lapset tuovat leivän tullessaan 2030-luvullakin. Toinen nimi on inhimillinen tragedia. Tahtomattaan lapsettomien pariskuntien sekä tyystin ilman parisuhdetta jäävien määrä kasvaa Suomessa, mikä on suru. Tähän liittyy monesti työttömyys tai sosiaalisesti heikko asema. Lapsettomien määrä on lisääntynyt tutkimuksen mukaan viime aikoina juuri vähemmän koulutettujen naisten kohdalla. Miesten osalta heikomman koulutustason ja perheettömyyden välinen korrelaatio on näkynyt jo aiemmin. Kohtaanto-ongelma työ- ja parisuhdemarkkinoilla näyttää korreloivan. Jos on koulutusta ja työ, parisuhteenkin rakentaminen on tutkimuksen valossa helpompaa. Lasten tekeminen on siis työn takana. Satsaukset koulutukseen sekä erityisesti kannustimet työllisyyteen vaikuttanevat myönteisesti syntyvyyteen. Hallitus on ehkä tunnistanut tämän ongelman, mutta lääkkeet tuntuvat olevan hukassa. Perheiden ja muiden tulonsiirtoja lisäämällä ei juuri suomalaisten perhetutkijoidenkaan mukaan syntyvyyttä lisätä. Tämän tajuaa arkijärjelläkin. Työttömän nuoren miehen mahdollisuuksia löytää kumppani tuskin parantaa se, että työttömyysetuuksia parannetaan. Se auttaa, että hän löytää töitä ja elämään vakautta. Myös lapsiperheköyhyyteen kestävin keino on saada töitä suomalaisille isille ja äideille ja siten perheille tulevaisuuden näkymiä. Siksi kokoomuksen esittämät keinot parantaa työllisyyttä ovat pätevää ja kestävää perhepolitiikkaakin. Lapsilisien korottaminen ensiapuna lapsiperheköyhyyteen on sinänsä perusteltua, varsinkin yksinhuoltajaperheille. Siksi nämä hallituksen esittämät korotukset ovat myös kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. Se on rehellisyyden nimissä sanottava, että hallituksen esittämät korotukset lapsilisään menevät kyllä veronkorotuksiin, erityisesti polttoaineveron korotuksiin. Nämä osuvat kipeästi työssäkäyviin, päiväkotiin ja harrastuksiin lapsiaan kuskaaviin perheellisiin. Myös koulutettuja ja työssäkäyviä lapsiperheellisiä on kannustettava ja tuettava, jos syntyvyyteen halutaan aidosti vaikuttaa. Lapsilisät eivät siinä juuri auta. Niitä, jotka ovat saaneet jo yhden tai kaksi lasta, olisi rohkaistava yrittämään myös toista ja kolmatta lasta. Tuntuva ja suhteellinen ansiotulo- ja lapsivähennys voisi kannustaa kasvattamaan jo perheellistyneiden lapsilukua. Taloustieteestä löytyy lapsivähennykselle tukea. Sekä syntyvyyden että työllisyysasteen on katsottu kasvaneen Espanjassa siksi, että työssäkäyvät alle 3-vuotiaan lapsen äidit saivat lapsivähennyksen verotuksessa. Monilla ruuhkavuosia elävillä tosiasia on se, että parisuhde ehtii päättyä ennen toista tai kolmatta lasta. Siksi se jää syntymättä. Arki voi kuormittaa. Työn ja perheen yhteensovittamista tulisikin helpottaa. Onkin hämmästyttävää, että hallitus aikoo leikata lapsiperheiltä kotitalousvähennystä, joka on monille perheille Suomessa aivan oleellinen apu. Leik-kaus on pois juuri ruuhkavuosia eläviltä lapsiperheiltä. Kodinhoito- ja lastenhoitoavun hankkiminen jää nyt entistä useamman suomalaisen perheen ulottumattomiin. Keinoja vaikuttaa syntyvyyteen on pohdittava avoimesti, ja keinoja tukea perheitä on pohdittava avoimesti. Itse olen miettinyt sitä, että tällaisen kotona teetettävän mikrotyön, kuten pienimuotoisen lasten- ja kodinhoidon, voisi vapauttaa kokonaan työnantajavelvoitteista. Se ehkä madaltaisi kynnystä hankkia apua sinne kotiin. Se mitä suomalaiseen perhekeskusteluun todella tarvitsemme, on myönteisyys, kuten tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi. Lapset ovat ilo. Lapset eivät vie tulevaisuutta, vaan tuovat sen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-19T18:46:02,2019-11-19T18:51:02,Hyväksytty,1.1 2019_66_138,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsilisän korotus on tietysti suoraviivainen tuki lapsiperheille, ja tätä esitystä tietysti haluamme tukea. Olisimme halunneet nähdä, että se olisi tullut kaikille lapsille, ei vain sellaisille, jotka ovat perheen neljäs lapsi, siis tämä kymmenen euron korotus. Se, mikä todella tuntuisi siltä, että poliittinen maailma täällä Arkadianmäellä todella vastaa lapsiperheiden tarpeisiin, olisi kyllä lapsilisän ihan tuntuva korottaminen. Teetimme vähän laskelmia tässä kristillisdemokraattien ryhmässä siitä, että jos esimerkiksi lapsilisät kaksinkertaistettaisiin, se maksaisi puolitoista miljardia. Itse olin vähän ymmälläni, että se oli niinkin pieni summa. Kun sitten pohtii niitä erilaisia dynaamisia vaikutuksia, mitä siitä seuraa, se ei varmaan olisi niinkään suuri summa. Mutta jos tällainenkin korotus jossakin päätettäisiin tehdä, niin että se jaettaisiin useammalle vuodelle, niin olisi se kyllä huomattavasti merkittävämpi viesti perheille kuin nämä nykyiset toimet. Perheiden epävarmuus omasta tulevaisuudestaan ja tämä tulevaisuuden näkökulma parisuhteissa ylipäätään ei ole tällä hetkellä kauhean rohkaiseva siihen, että perheitä perustettaisiin ja lapsia hankittaisiin paljon. Monelle työssä olevallekin kesäkuukaudet ovat sellaisia pelon aikoja, jolloin pohditaan, onko enää syksyllä töitä ja odottaako siellä työpöydällä kirjekuori, että yt-neuvottelut ovat alkaneet. Ovatpa jotkut yritykset Suomessa kunnostautuneet, että ilmoittavat yt-neuvotteluista, kun ihmiset jäävät lomalle. No, se on huonoa henkilöstöhallintoa, mutta tällaistakin viime kesänä nähtiin. Eduskunnan köyhyysryhmässä tänään tapasimme Kelan edustajia. Keskustelimme puolitoista tuntia Kelan työstä ja toiminnasta ja siitä, miten erityisesti nämä aivan pienituloisimmat voisivat paremmin tulla toimeen Kelan kanssa ja kokisivat, että heitä autetaan ja että he saavat sen avun, jonka he tarvitsevat. Perusturva on tällä hetkellä noin 300—400 euroa jäljessä siitä, että se vastaisi tätä elinkustannusten nousua, joka viime vuosikymmenten aikana on tapahtunut. Sotu-uudistus on aivan välttämätön. On pakko kiirehtiä tätä sosiaaliturvan uudistusta, jotta tämä monella luukulla juokseminen ja monen tuen varassa oleminen voisi päättyä ja tulisi selkeät pelisäännöt. Verotukselliset keinot olisi myös otettava käyttöön. Arvoisa puhemies! Se, mitä tässä ehkä yritän eniten sanoa, on se, että kyllä meillä keinoja on, jos näemme tämän asian yhteiskunnassa sellaisena, että haluaisimme lähteä siihen suuntaan, että perheet Suomessa ihan oikeasti kokisivat, että nyt meitä tuetaan. Näin on tapahtunut Ruotsissa, jossa yllättäen kantaväestön parissa syntyvyys on kääntynyt kasvuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-19T18:51:03,2019-11-19T18:54:46,Hyväksytty,1.1 2019_66_139,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on muistaakseni 6 miljoonan euron lisäys tähän lapsilisään. Se ei tietystikään ole kuin avaus siihen suuntaan, mihin me haluamme viedä asiaa, eli että kaikista lapsista maksettaisiin tuo korotettu, nykyistä suurempi lapsilisä. Syntyvyys on tasoltaan tänä päivänä niin heikkoa, että se on kyllä ihan kriisin aihe, ja olisi ehkä paikallaan, että hallitus harkitsisi jopa parlamentaarisen komitean tai vastaavan muodostamista siihen, että katsottaisiin, mitkä ovat syntyvyyden edistämiseksi välttämättömät toimenpiteet. Tämä on huolestuttava kehitys. Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty lapsilisäjärjestelmään monenlaisia muutoksia ja on pohdittu sitä, pitääkö sitä maksaa kaikille perheille. Tätä pohdittiin myös 90-luvun laman aikaan, koska määrärahahan on valtavan iso täällä budjetissa. Ensi vuoden budjetissa se on 1,37 miljardia suurin piirtein eli iso summa, ja siihen tehtävät korotukset sitten syövät paljon rahaa, kun lapsia on kuitenkin paljon, vaikka syntyvyys onkin alhainen. Sitä pohdintaa, että pitäisikö lapsilisä maksaa vain pienituloisille eli kannustaa sillä köyhiä hankkimaan lapsia mutta ei kannustaa rikkaita hankkimaan lapsia — universaaliajattelu lähtee siitä, että kaikkia palkitaan ikään kuin lasten hankinnasta ja toisaalta siitä, että samassa tulotasossa olevat lapsiperheet ja lapsettomat perheet olisivat suunnilleen samassa asemassa. Se on se lapsilisän perusajatus, ja tässä mielessä kyllä näkisin, että nykyinen järjestelmä puoltaa paikkansa, mutta aina voi miettiä ja on hyvä käydä keskustelua siitä, miten sitä voitaisiin kehittää. Toinen vaihtoehto olisi se, että lapsilisät pantaisiin verolle, jolloin ne, jotka saavat paljon tuloja, maksaisivat siitä paljon myös veroa, mutta se iskisi kyllä nykyjärjestelmässä keskituloisiin aika pahasti. Voitaisiinko se sitten taas jollakin muulla verojärjestelmän korjauksella, rukkauksella muuttaa niin, että ei näin kävisi? Kaikkein pienituloisimmathan eivät veroja maksa, jolloin se tulisi suunnilleen puhtaana käteen heille, ja tämä tasaisi sitä. Tätä kannattaa ehkä tietyllä lailla miettiä, mutta helppo sekään ratkaisu ei ole. Lapsivähennys on sitten ollut esillä. Se on tietysti sikäli ongelmallinen, että lapsivähennyksen voi, niin kuin verovähennyksen muutoinkin, saada vain sellainen, jolla on verotettavaa tuloa, ja silloin pienituloiset eivät lapsivähennyksestä hyötyisi mutta suurituloinen ehkä sitäkin enemmän. Näillä perusteilla katson, että asiaa kannattaa [Puhemies koputtaa] miettiä ja etsiä ratkaisumalleja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-19T18:54:48,2019-11-19T18:58:10,Hyväksytty,1.1 2019_66_140,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi muotoili asian näin, että alhainen syntyvyys ja nämä luvut, joihin me nyt olemme menemässä, on kriisin paikka, ja edustaja Vestman muotoili asian näin, että alhainen syntyvyys aiheuttaa tilanteen, että kohta meillä ei ole eläkkeiden maksajia — tarkoittaa tietysti, että puolen vuosikymmenen päässä ollaan mahdollisesti sellaisessa tilanteessa. Itse problematisoisin tätä kysymyksenasettelua, ihan aidolla tavalla problematisoisin. Meillä lehdistöä myöten tällä hetkellä on luotu hirveän voimakas keskustelu siitä, että alhainen syntyvyys aiheuttaa näitä ja näitä ongelmia. Jos se on ainoa yhteiskunnallinen ilmiö, jos me irrotamme sen muista yhteiskunnan kehitysprosesseista, niin luonnollisesti sillä on seurausvaikutuksia vaikka eläkkeiden maksuun 40 vuoden päässä, jos nykyinen syntyvyys on tätä tasoa. Mutta eihän yhteiskunta sillä lailla kehity. Ei meillä vain yksi osatekijä muutu yhteiskunnassa vaan paljon muitakin. Työn tuottavuuden aste on 30 vuoden päästä ihan kokonaan toinen kuin tänä päivänä. Meillä on aivan erilainen työllisyysaste: jos meillä on vähän vähemmän työntekijöitä, niin työikäisen väestön osalta työllisyysaste on kokonaan toinen kuin tänä päivänä, puhumattakaan jos keskimääräinen elinikä nousee — niin kuin se tässä tapauksessa nousee — ja vanhemmat ihmiset ovat hyvinvoivempia, niin meillä työllisyysaste yli 65-vuotialla on 30—40 vuoden päästä kokonaan toinen kuin tänä päivänä. Puhumattakaan siitä, mikä tässä tietysti kompensoi alhaista syntyvyyttä Suomessa: me elämme yhteisillä työmarkkinoilla Euroopassa, ja rajat tulevat tulevaisuudessa olemaan avoimemmat, jolloin maahanmuuton kautta tapahtuu tasaantumista väistämättä. Ei pidä nostaa yhtä ilmiötä tikun nokkaan ja kuvitella, että tuossa on se ongelma. Meillä on tyypillistä yhteiskuntakeskustelua kyllä tämä, että yksi ilmiö otetaan erilleen kaikista muista ja katsotaan yhteiskuntaa ikään kuin staattisena, että mitään muuta ei tapahtuisikaan. Siinä mielessä tämä ei ole kriisin paikka, mutta se on paikka, joka pakottaa meidät suuntaamaan investointeja uudella tavalla ja katsomaan, kuinka tähän sopeudutaan. Mitään paniikkia ei kannata luoda ainakaan siihen, että nykyisiä eläkkeitä ei voitaisi korottaa sen vuoksi, että joskus tulevaisuudessa saattaa olla vaikeuksia maksaa eläkkeitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T18:58:13,2019-11-19T19:00:24,Hyväksytty,1.1 2019_66_141,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla olen tätä keskustelua kuunnellut, ja vähän kokemusasiantuntijana en voinut sitten puheenvuoroa jättää käyttämättä. Neljän lapsen isänä olen aika kouriintuntuvasti kokenut — ensimmäinen lapsi kun syntyi, hävisi lapsivähennykset, ja sen jälkeen sitten lapsilisien kehitys on ollut mitä on ollut. Minusta tässä on ollut hyvää perhepoliittista keskustelua, ja erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehviläisen puheenvuoro ja pohdiskelu oli hyvin syvällistä. Jotenkin tämä lapsilisäjärjestelmä ja perhepolitiikka pitäisi nostaa enemmän tikun nokkaan kuin mitä se tällä hetkellä on. Käsittääkseni lapsilisäjärjestelmä on aika pitkälti samassa asennossa ollut vuosikymmeniä, ja mitä sitten kustannuskehitysten, indeksien ja korotusten kautta on ollut. Keskusta viikolla nosti mallin, jossa se liikkumavara käytettäisiin lapsilisiin, ja tuossa katselin useammalta vuodelta, miten lapsilisän maksatus on kehittynyt, ja tämä keskustan mallihan olisi aika lähelle sama kuin jos tekisi ne indeksitarkistukset. Se on indeksitarkistuksella se 10—20 miljoonaa, ja se näkyy ainakin 2016—2018 olleen tuolla budjeteissa lapsilisän kehitys. Jotenkin kokisin, että lapsilisistä ehdottomasti pitäisi nyt se pitkäaikainen indeksijäädytys poistaa ja sillä tavalla sitten lähteä tukemaan, mutta ehkä tässä nyt syvemmänkin pohdiskelun paikka olisi, niin kuin Kankaanniemi pohdiskeli tätä järjestelmää kaiken kaikkiaan, jotta se palvelisi suomalaista yhteiskuntaa perheen perustamisen ja lapsiensaannin sekä lapsiperheköyhyyden osalta. Eivät nämä askelmerkit ehkä ole aivan kohdallaan tähän päivään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-11-19T19:00:24,2019-11-19T19:02:27,Hyväksytty,1.1 2019_66_142,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tästä keskustelusta. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja monella tavalla ja perspektiiviä siihen, mitä tässä kaiken kaikkiaan on tapahtunut. Minä uskon, että ainakin keskusteluun osallistujat ajattelevat, että meidän pitäisi päästä pois tämmöisestä poukkoilevasta lapsilisäjärjestelmän kehittämisestä ja hakea pitkäjänteisyyttä siihen, että meillä olisi yhteinen näkemys siitä, miten parhaiten pystyttäisiin tämän lapsilisäjärjestelmän kautta auttamaan ja tukemaan meidän perheitä. Minä itse haluan painottaa nimenomaan sitä, että kyllä sillä on merkitystä myös lapsiperheköyhyyden kannalta, ja ymmärrän erittäin hyvin myös tämän universaaliusperiaatteen, joka meillä tähän on luotu. Minä haluaisin kommentoida paria puheenvuoroa. Ensinnäkin edustaja Laukkanen otti esille tämän sosiaaliturvauudistuksen, ja se on minusta tärkeä asia, koska lapsilisärjestelmällä — vaikka se on ihan muuta kuin tämä meidän muu sirpaleinen järjestelmämme — on yhtymäkohtansa myös toimeentulotukijärjestelmään. Nyt kun me teimme nämä korotukset, niin yksinhuoltajakorotuksen osalta suojattiin yksinhuoltajia sillä, että samalla nostettiin toimeentulotuen suojaa, että se ei leikkaannu — mutta muilta osinhan se leikkaa, ja tämä on ongelma. Tulee paljon palautetta, että ”te teette siellä pieniä korotuksia, mutta se sitten toimeentulotuesta otetaan pois”. No me selitämme sen niin, että me haluamme vähentää toimeentulotukiriippuvuutta, ja perusturvan pitää olla sillä tasolla, että ihmiset tällä pärjäävät. Mutta sosiaaliturvauudistuksessa minusta on katsottava yhdessä tätä, että mikä toimeentulotukijärjestelmän muoto on muuhun sosiaaliturvaan nähden kaiken kaikkiaan. Sitten täällä tuli edustaja Kankaanniemen puheenvuorossa esille väestöpolitiikka, niin sen haluan todeta, että sekä hallitusohjelmaan on kirjoitettu ja käsittääkseni myös pääministerin johdolla pohditaan sitä, että olisi tulossa tämmöinen väestöpoliittinen erillinen ohjelmatyö, joka on minusta erittäin hyvä. Itse asiassa muistan ja olen lukenut aikanaan, että Vanhasen ykköshallituksen aikana tehtiin väestöpoliittinen selonteko, joka piti aika laajoja selvityksiä myös syntyvyyden osalta esillä — että meillä on tehty tämmöistäkin työtä aika pitkällä jänteellä tällä vuosituhannella, vuosisadalla, edellisen vuosikymmenen aikana, ja nämä kaikki asiat liittyvät yhteen. Minä itse ajattelen sillä tavalla, että olisi hienoa, että jos se väestöpolitiikkaohjelmatyö etenee hallituksen piirissä, niin se tulee tavalla tai toisella myös tänne eduskunnan käsittelyyn ja saataisiin sitä pitkäjänteisyyttä myös tähän meidän väestöpoliittiseen ajatteluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-19T19:02:31,2019-11-19T19:05:11,Hyväksytty,1.1 2019_66_143,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on myös tämmöistä lämpöä, ja johtuneeko se siitä, että täällä isoisät ja isoäidit puhuvat nyt lapsista ja lastenlapsistaan — seuraavat heidän menoansa ja pohtivat, että miten he tässä elämässä selviävät. Tällä tavallahan tämä tulee hyvin lähelle monia meitä. Kyllä tässä tämänkin keskustelun aikana käy ilmi se, että ei meillä puutu halua tehdä tämän asian eteen enemmän kuin nyt tehdään, mutta kyllä jonkinlainen parlamentaarinen ryhmä — lyhyelläkin ajalla, siis joka paneutuisi vain tähän asiaan — olisi tervetullut. Olen ymmärtänyt, että tämän sosiaaliturvauudistuksen puitteissa parlamentaarinen ryhmä asetettaisiin vuodenvaihteen jälkeen. Tervehdin sitä ilolla, ja siihen työhön meidän täytyy täällä vahvasti sitoutua. Monet käytännön elämän erilaiset kriisit, joita ihmisillä on, kulminoituvat siihen, että koetaan, että avun saaminen on vaikeaa. Se on niin hankalaa, että vaikka tehdään paljon uudistuksia, ja monet niistä keskittyvät digitaaliselle puolelle, niin ne ovat osalle hyviä ja osalle taas on lähes mahdotonta tavoittaa niitä palveluita. Kun tuolla Espoossa leipäjonossa aika usein olen ja olen tuttu siellä ja näen näitä ihmisiä, niin siellä on joukossa paljon ihmisiä, jotka ovat antaneet periksi. He eivät enää jaksa tätä byrokratiaa. [Piritta Rantasen välihuuto] He eivät jaksa enää hakea sitä apua, joka heille kuuluisi, sillä he ovat tulleet jossakin kohtaa tyrmätyksi. Meillä kyllä on tässä vielä töitä, koska näitä väliinputoajia on yhä enemmän ja enemmän. En ole menettänyt toivoani meidän poliitikkojemmekaan suhteen, vaan kyllä minä uskon, että yhdessä vielä saadaan tämäkin asia hoidettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-19T19:05:11,2019-11-19T19:07:33,Hyväksytty,1.1 2019_66_144,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä käyttää ainakin sen puheenvuoron, että toivottavasti en tule väärinymmärretyksi, kun puhumme tästä syntyvyydestä. Se on erittäin iso yhteiskunnallinen haaste, ehdottoman iso yhteiskunnallinen haaste. Yhdyn niihin näkemyksiin, joita täällä on, että väestöpolitiikka kannattaa nostaa yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Me tarvitsemme ohjelmia sekä kansallisesti että ennen kaikkea myöskin kansainvälisesti. Tämä on iso ilmiö myöskin kansainvälisesti: miten luontevalla tavalla suhtaudumme väestömme rakenteen muutoksiin ja siihen kehitykseen. Tämä on tärkeä, tärkeä ja iso asia. Se ainoa ajatus, minkä halusin tässä tuoda myöskin tähän keskusteluun mukaan, on se, että me emme ikään kuin loisi tämmöistä kriisitunnelmaa tähän siitä lähtökohdasta, että yksi ilmiö on olemassa oleva, mikä on merkittävä haaste, ja sitä kautta me rupeamme esimerkiksi rankaisemaan jotakin väestöryhmää siitä, että täällä on toisentyyppinen ilmiö. Minä teen vain yhdellä lauseella viittauksen: muistan aikanaan 90-luvulla käydyn suuren, suuren keskustelun suurten ikäluokkien siirtymisestä eläkkeelle ja eläkepommista, joka sitten loi tilanteen, jossa me olemme luoneet järjestelmän, jossa me olemme lakisääteisesti köyhdyttämässä eläkkeensaajien tulotasoa. Tämäntapaisesta keskustelusta haluaisin välttää pois, että me tunnistamme ilmiön, mutta emme rupea rankaisemaan jotain väestöryhmiä siitä, että väestökehityksellä on tietty ilmeensä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T19:07:37,2019-11-19T19:08:55,Hyväksytty,1.1 2019_66_145,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tähän loppuun vain, että tosiaan olemme varmaan parlamentaarisestikin aika lailla samaa mieltä siitä, että myös ensimmäisestä lapsesta lähtien olisi hyvä korottaa näitä lapsilisiä. Sitten samalla on myös hyvä huomioida se, että hallituspuolueet nyt saavat koko aika kritiikkiä oppositiolta siitä, että korotetaan sitä sun tätä, mutta siihen ei ole rahaa. Ja siinä suhteessa haluan nyt vielä muistuttaa siitä, että nyt on lähdetty liikenteeseen näistä perheistä, jotka ovat suurimmassa köyhyysriskissä, mutta tahtotila löytyy varmasti siihen, että kehitetään tätä kokonaisuutta ja päästäisiin myös siihen, että jo ensimmäisestä lapsesta lähtien saataisiin korotettua näitä lapsilisiä. Sitten, jos kuulin oikein, edustaja Kankaanniemen esityksen siitä, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa olisi 6 miljoonan euron lisäys tähän, niin kaikkihan me tiedämme sen, että sehän ei riitä vielä siihen, että me saisimme jo ensimmäisestä lapsesta lähtien sellaisen konkreettisen korotuksen aikaiseksi. Mutta joka tapauksessa kiitän myös hyvästä keskustelusta. Tämä on varmaan sellainen asia, joka yhdistää meitä ihan yli puoluerajojen, että siitä on varmaan turha lähteä sillä lailla vääntämään, ja varmaan hyvä jatkaa töitä ja löytää myös ensimmäisestä lapsesta lähtien jonkinlainen korotus jatkossa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-19T19:08:55,2019-11-19T19:10:28,Hyväksytty,1.1 2019_66_146,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut tosiaan suotavaa, että tämä keskustelu on ollut nyt laajempaa kuin vain lapsilisiä koskeva keskustelu jo senkin takia, että lapsilisien korotusta tosiaan kovinkin herkästi perustellaan tällä vajonneella syntyvyydellä. Minun mielestäni tässä on erittäin tärkeätä erottaa kaksi asiaa, toisaalta se, millä keinoilla vaikutetaan lapsiperheköyhyyteen ja parannetaan niiden perheiden asemaa, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa, ja kuten tuossa omassa puheenvuoroissanikin sanoin, niin siihen vakavaan ongelmaan ensiapuna nämä lapsilisien korotukset ovat perusteltuja. Mutta sitten toinen kysymys, oma kysymyksensä, on tämä syntyvyys. Syntyvyyshän on siis vajonnut kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa tämä muutos on dramaattisin kaikista Pohjoismaista. Ja itse asiassa meillähän on poikkeuksellista nimenomaan tällainen lapsettomuuden kasvu: nelikymppisistä miehistä peräti kolmannes on Suomessa lapsettomia ja naisistakin yli viidennes, kun muissa Pohjoismaissa tämä osuus on 12—14 prosenttia. Eli Suomen tilanne on poikkeuksellinen, ja tämä todella tarvitsee vakavaa pohdintaa siitä, mitkä ovat niitä oikeita keinoja, jos syntyvyyteen halutaan vaikuttaa. Tällaiset perinteiset perhepolitiikan keinot eivät välttämättä ole vaikuttavia, riittäviä, tehokkaita keinoja. Tässä minä toivon nyt hallitukselle suurta viisautta, ja kyllä tällainen parlamentaarinen pohdintakin olisi varmasti tarpeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-19T19:10:28,2019-11-19T19:11:59,Hyväksytty,1.1 2019_66_147,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp," Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain. Tämä uutisointi, joka Ruotsista tuli ihan tässä vajaa kuukausi sitten, siitä meinasi kyllä mennä iltalihapullat väärään kurkkuun. Siellä kantaväestön kohdalla syntyvyys oli kääntynyt kasvuun, ja siellä sitten uutisryhmä kiersi Tukholman katuja ja kyseli, mikä tähän mahtaisi olla syynä. Siellä he kertoivat, että nämä työelämän joustot, ja sitten se, että poliitikot ovat muuttaneet näkemystään, perheitä tuetaan aidosti, tuetaan sitä perheen rakentamista siinä alussa ja sen aikana ja monet tällaiset, näiden tekijöiden yhteissumma sitten on tuonut tätä perhemyönteisyyttä yhteiskuntaan takaisin. Eli politiikalla on merkitystä ja väliä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-11-19T19:11:59,2019-11-19T19:12:52,Hyväksytty,1.1 2019_66_148,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää oikeastaan edustaja Vestmania tästä hyvästä puheenvuorosta, koska tästähän on tullut tämän viikon ja viime viikonkin aikana keskusteluja. Tässä on vähän sekoitettu kaksi eri asiaa, ja se on hyvin tärkeätä, että ymmärretään nyt, että tämä hallituksen esitys vastaa juuri tähän lapsiköyhyyteen. Mutta sitten tämä toinen suuri haaste, mikä meillä on edessä, on juuri tämä syntyvyyden lasku, ja siihen pitää löytää uusia eväitä. Ja on totta, että se on hyvinkin laaja käsite, eikä siihen pelkästään esimerkiksi lapsilisiä korottamalla löydetä vastauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+9.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-19T19:12:52,2019-11-19T19:13:34,Hyväksytty,1.1 2019_66_149,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 9/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_150,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 9/2019 valtiopäivät käsittelee sairausvakuutuslain muuttamista. Hallituksen esityksessä 40/2019 valtiopäivät ehdotetaan, että lääkekorvausjärjestelmässä määräaikaisesti käytössä olevan lääkkeen ehdollista korvattavuutta koskevan sääntelyn voimassaoloa väliaikaisesti jatketaan muutettuna vielä vuosiksi 2020—2025. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta. Sääntelyyn ehdotetaan myös sisällöllisiä tarkennuksia, jotka koskevat ehdollisesti korvattavan valmisteen käyttämistä vertailuvalmisteena hintavertailussa ja sen tukkuhinnan kohtuullisuuden arviointia. Lisäksi ehdotetaan, että ehdolliselle korvattavuudelle säädetystä viiden vuoden pituisesta enimmäisvoimassaoloajasta luovutaan. Esityksessä ehdotetaan myös selkeytettäväksi säännöksiä korvattavasta lääkkeestä ja yrittäjän oikeudesta työterveyshuollon korvaukseen, jotta ne vastaisivat vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Valiokunta pitää lakiehdotusta tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. Ehdollisen korvattavuuden toimintamallissa lääkkeiden hintalautakunta voi hyväksyä korvattavuuden ja tukkuhinnan ehdollisena myyntiluvalliselle lääkevalmisteelle, jos sen käytön laajuudesta, terveyshyödyistä tai kustannusvaikuttavuudesta on vielä rajallisesti tietoa. Mallin tarkoituksena on jakaa uuden lääkkeen käyttöönotosta aiheutuvaa taloudellista riskiä yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kesken. Lääkkeiden ehdollista korvattavuutta koskeva sääntely on ollut määräaikaisena voimassa vuodesta 2017 lähtien. Tällä hetkellä ehdollinen korvattavuus on voimassa 28 lääkevalmisteella. Hallituksen esityksen mukaan ehdollinen korvattavuus on mahdollistanut uusien lääkkeiden nopeamman ja hallitun käyttöönoton. Kokemukset mallin toimivuudesta ovat kuitenkin rajallisia, koska malli on ollut käytössä vasta vain kaksi vuotta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilun aikana ehdollisen korvattavuuden mallin toimivuutta ja sen vaikutuksia arvioidaan huolellisesti niin lääkkeiden käyttäjien, lääkekorvausjärjestelmän kuin lääkealan toimijoidenkin näkökulmasta. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+10.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-19T19:13:54,2019-11-19T19:16:25,Hyväksytty,1.1 2019_66_151,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta annetun lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 5/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_152,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta annetun lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 46/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan Pelastus-opistosta annetun lain opiskeluoikeuden keskeyttämisperusteista. Väliaikaisia keskeyttämisperusteita olisivat vastaisuudessa asevelvollisuus, siviilipalvelusaika ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lainmukaisen palveluksen suorittaminen sekä äitiys‑, isyys‑ ja vanhempainvapaa tai muu perusteltu syy, esimerkiksi lähiomaisen sairauden ja vamman edellyttämä hoitotyö. Opiskelun väliaikainen keskeyttäminen tai tutkinnon suorittamisen kesken lopettaminen on Pelastusopistossa ollut harvinaista, mutta esitys yhdenvertaistaa oppilaita ammatillisessa koulutuksessa, Poliisiammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa. Koulutuksen voi hakemuksesta keskeyttää enintään yhden vuoden määräajaksi esimerkiksi raskauden ja synnytyksen vuoksi. Tämä on kuitenkin sellainen seikka, että on otettava huomioon ne opiskelijat, jotka mahdollisesti opiskelun aikana saavat useamman lapsen. Kokonaisuudessa on kuitenkin huomioitava, että Pelastusopisto on tiivis kolmen lukukauden kokonaisuus, ja perustellusti Pelastusopiston on jatkossakin kyettävä ennakoimaan opiskelijoiden sijoittuminen opintojaksoihin. Lain tulkintaa ja opintojen siirtämistä on kuitenkin pystyttävä tarkastelemaan tapauskohtaisesti kohtuuttomia tilanteita välttäen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+11.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-11-19T19:16:53,2019-11-19T19:18:22,Hyväksytty,1.1 2019_66_153,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  alueiden  kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_154,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  alueiden  kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että hallitus lähtee etupainotteisesti toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjattua aluepolitiikan suuntaa, jossa alueiden välistä ja kuntien sisäisen eriytymisen kehitystä pyritään pysäyttämään. Hallitusohjelmassa on todettu, että luodaan alue- ja teemalähtöisesti sopimusperusteisuuteen ja kumppanuuteen perustava aluekehityksen malli, jolla tuetaan alueiden kasvua ja vahvuuksien vahvistamista. Tällä lainsäädäntömuutoksella, mikä nyt on vireillä, sitten rakennamme näitä työkaluja. Edellisen hallituksen kasvuohjelmat, esimerkiksi AIKO-rahoitus, olivat onnistuneita työkaluja monille kaupunkiseuduille, jotka pääsivät rahoituksen piiriin. AIKO-rahoituksella juuri tuettiin alueita, joilla oli vahvoja, fokusoituja kasvu- ja osaamis-aloja. Maakunnille on äärimmäisen tärkeää, että maakunnan kehittämisraha palautetaan. Maakunnan kehittämisraha on räätälöity kestävän kasvun ja elinvoiman lisäämisen määräraha. On myös tärkeää, että maakuntaliitoille kohdennetaan tätä nopeaa ja joustavaa kansallista aluekehitysrahoitusta, jolla pystytään nopeasti ja aidosti reagoimaan maakunnan kehityksen kannalta strategisesti tärkeisiin selvitys- ja kehittämistarpeisiin. Tällä hetkellähän maakunnan kehittämisraha -aukkoa on pitkälti paikattu kuntarahoituksella maakunnissa, ja ne rahat ovat kohtuuminimaalisia tällä hetkellä. Hallituksen 40 miljoonan euron panostus tulevaisuusinvestointeihin varatusta rahoituksesta on aluekehityksen työkaluna  hallitukselta maakuntien  osalta hieno tulevaisuuslin-jaus. Määräraha vuosille 2020—22 on tärkeä osa myös hallituksen työllisyys- ja kasvutavoitteiden rakentamisen työkaluja. Rahoituksessa on tärkeintä, että sitä pystytään suuntaamaan maakunnan omiin lähtökohtiin, vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin kehittämistoimiin, niin kuin lainmuutoksen henki onkin. Arvoisa puhemies! Tärkeää olisi myös saada kansalliseen alue- ja kehittämispolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja tukea myös yli hallituskausien. Onnistuneitten ja käynnissä olevien kasvu- ja kehittämisohjelmien jatko olisi erityisen tärkeää tulosten näkökulmasta, jotta pystyttäisiin kasvua rakentamaan erityisesti niiden onnistumisten kautta, jotka ovat eri ohjelmien väliarvioinneissa saaneet kehittämisessä ja kasvussa hyviä tuloksia. Meillä on hallituskausittain tapana keksiä pyörä vähän uudestaan tai ainakin teema uusiksi. Ensimmäinen isompi osaamisen ja alueiden kehittämisohjelma, aluekehitysrahoitus, oli Lipposen hallituksen Osaamiskeskusohjelma, ja voi kyllä todeta, että Pohjois-Karjalan metsäosaamisen keskittyminen ja vahvistuminen pitkälti lähti siitä liikkeelle, ja tällä hetkellä tulokset puhuvat puolestaan. On ollut Inka-ohjelmaa, on AKOa, KOKOa ja AIKOa muun muassa. Ei nimi asiaa tietysti pahenna, mutta jatkuvuutta kansalliseen aluepolitiikkaan tarvitaan tuloksien aikaansaamiseksi niin aluekehitystyökaluissa kuin niiden rahoituksessa. Tähänhän noissa lausunnoissa erityisesti myös sitten maakuntaliitot ja kunnat ovat ottaneet kantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+12.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-11-19T19:18:52,2019-11-19T19:23:27,Hyväksytty,1.1 2019_66_155,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  alueiden  kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Aluepolitiikka on todella viime vuosina jäänyt paljolti kuntien ja toisaalta sitten EU-rahoituksen varaan ja tämä valtiovalta on luistanut siitä melko lailla pois. Se näkyy siinä, että toiminta on ollut lyhytjänteistä ja pätkittäistä ja paljolti projekteja ja tulokset ovat olleet heikkoja. Täytyy hallitukselle antaa kiitos siitä, että nyt tämä maakunnan kehittämisraha jälleen palaa. Sillä voidaan tehdä osittain maakunnan omaehtoista aluekehitystyötä. Toki tämä summa ensi vuodelle, 21 miljoonaa euroa, on hyvin vähäinen, kun se vielä jakautuu kolmeen osaan, 5 miljoonaa maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen ja 15 miljoonaa sopimusperusteiseen yhteistyöhön ja pieni osa valtakunnallisiin hankkeisiin. Esimerkiksi tuo 5 miljoonaa tekee 20 maakunnan osalta 250 000 per maakunta noin keskimäärin ja tämä 15 miljoonaa sopimuspohjaista taas 750 000 per maakunta, eli ei näillä ihmeitä tehdä, mutta ihan hyvä avaus. Valiokuntahan onkin yksimielisesti tämän esityksen hyväksynyt ja korostanut kaikessa tätä maakuntien omaa osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia varojen käytössä. Arvoisa puhemies! Nyt on käynnissä EU:n rahoitusneuvottelut, ja siellä maatalouden osalta on kylmä tuuli puhaltamassa. Saattaa olla, että myös maaseudun kehittämisrahojen suhteen olemme kärsimässä menetyksiä ja sitä kautta olemme nettomaksajina entistä enemmän EU:ssa. Tämän korvaamiseksi tarvitaan kansallista aluepolitiikkaa ja siihen panostuksia. Luin tuossa taannoin entisen kansanedustajan Seppo Kääriäisen viimeisen kirjan, ja hän kovasti korosti sitä, että tarvitaan todella vahvaa aluepolitiikkaa. Tähän yhdyn kyllä, että me tarvitsemme sitä ja meillä on pidettävä koko maa asumiskelpoisena, ja myös tässä suhteessa näitä edellytyksiä voidaan vahvistaa. Ministerit Kulmuni ja Kaikkonen ovat heittäneet viime aikoina esityksiä näitten valtion toimintojen sijoittamisesta eri puolille maata. Ne ovat hyviä tavoitteita mutta erittäin vaikeita monelta osin toteuttaa. Ne saattavat tietysti olla enemmän politikointia kuin todellista asioihin vaikuttamista maakuntien hyväksi, mutta hyvä niinkin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+12.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-19T19:23:27,2019-11-19T19:26:49,Hyväksytty,1.1 2019_66_156,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  alueiden  kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Herra puhemies! Tämä lakiehdotus siis nimenomaan täydentää tämän aluekehittämisen rahoitusvälineitä ja tukee näitä maakuntaliittojen tehtäviä aluekehitysviranomaisen roolissa, ja kokonaisuutena, niin kuin edustaja Kankaanniemikin totesi, tässä on kyse 21 miljoonan euron rahasta, ja erityisesti kiinnitän samaan asiaan huomiota, että tästä määrärahasta vain 5 miljoonaa euroa kohdennetaan suoraan maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen ja 15 miljoonaa menee sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Määrärahalla on tärkeä tavoite edistää alueiden, kaupunkien ja kuntien kestävää kasvua ja kehittämistä, mutta on erittäin tärkeää, että rahoitus on joustavaa ja että sitä on mahdollista käyttää maakunnissa tärkeiksi katsottuihin kehittämistoimiin. Mutta mitään tuloksetonta hankehumppaa tästä ei saa tulla. Lisäksi on huomioitava, että työ‑ ja elinkeinoministeriön tehtäväksi jäävän määrärahan jakamista on valmisteltava yhdessä maakuntaliittojen kanssa niin kuin he ovat toivoneet. Aluekehittäminen on äärimmäisen tärkeää, ja tähän keskittyminen ja tämän edistäminen on koko maan etu. Vaikka tämä määräraha on suuruudeltaan melko pieni, rahoituksen kriteerien on oltava samanlaisia eri maakunnissa ja rahoituksen on oltava avointa, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista eikä byrokratia saa olla rahoituksen saamisen esteenä. Tällä rahoituksella tehtyjä toimia on myös jälkikäteen pystyttävä mittaamaan, ja hankeraporttien on oltava julkisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+12.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-11-19T19:26:49,2019-11-19T19:28:22,Hyväksytty,1.1 2019_66_157,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  alueiden  kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Eskelinen avauspuheenvuorossaan totesi, tämä on tärkeä avaus, jossa pyritään alueellista eriarvoisuutta tasoittamaan. Hallitusohjelmahan lähtee liikkeelle yhdenvertaisuudesta ja siitä, että me pyrimme selkeästi eriarvoisuuden voittamiseen, on se sitten sosiaalista tai alueellista. Itse olen kansanedustajana täältä pääkaupunkiseudulta, ja haluaisin tältäkin puolelta sanoa sen näkökulman, että alueellisesti tasapainoinen kehitys ympäri Suomen on meidän kaikkien yhteinen etu. Ei ole mitenkään palkitsevaa ja järkevää, että väestö voimakkaasti ahtautuu tänne pääkaupunkiseudulle — siitä on meillekin paineita tällä seudulla myöskin palvelurakenteiden kehittämisen osalta. Ennen kaikkea lähtökohtanahan pitäisi olla se, että sellaisten toimien, joiden on välttämätöntä sijaita täällä pääkaupunkiseudun alueella, Ruuhka-Suomessa, on järkevää sijoittua tänne. Mutta on monia toimia, joiden ei ole täysin välttämätöntä olla täällä, vaan ne voidaan myöskin alueellisesti hajasijoittaa, ja itse olen ollut aina sen periaatteen kannalla, että on mielekästä turvata alueellisesti tasapainoinen kehitys ympäri Suomen, ja siinä tämä on tietysti pieni, pieni askel, mutta on askel oikeaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+12.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T19:28:22,2019-11-19T19:29:39,Hyväksytty,1.1 2019_66_158,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Asian käsittely keskeytettiin 15.11.2019 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+18.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_159,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella säädettiin kirurgian keskittämisasetus ja päivystysasetus. Ne muuttivat sairaalatoimintaa eri puolilla Suomea, kun useimmissa aluesairaaloissa kiellettiin anestesiaa vaativa leikkaustoiminta vuoden 2018 alussa. Samalla keskussairaaloille tuli paljon lisätoimenpiteitä ilman vastaavia lisäresursseja. Reilu vuosi sitten arvioitiin Turun yliopistollisen keskussairaalan yltävän ainoana niin sanottuna laajan päivystyksen sairaalana päivystysasetuksen mukaisiin tosiasiallisiin vaatimuksiin. Tällä hetkellä tähän niin sanottuun laajan päivystyksen vaatimustasoon yltänee ehkä kolmasosa laajan päivystyksen sairaaloista. Asetusta on alusta asti kritisoitu, ja tiedossa on, että pienimmät laajoista sairaaloista eivät tule asetuksen vaatimustasoon yltämään. Vaasa pääsi mukaan laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon. Väestöpohjaltaan saman kokoluokan keskussairaaloissa Hämeenlinnassa ja Kotkassa päivystystoiminta jatkuu kuten tähänkin saakka. Toiminta näissä sairaaloissa on jopa laajempaa ja kustannustehokkaampaa kuin osassa nykyisistä laajan päivystyksen sairaaloista. Arvoisa puhemies! Osa tehdyistä uudistuksista on perusteltavissa kestävästi potilasturvallisuudella ja hoidon laadulla, mutta suurin osa näistä asetuksista oli pesunkestävää aluepolitiikkaa. Väestöennusteet, syntyvyys ja sote-menojen kehityskulku huomioiden päivystysasetus pitänee ottaa uuteen tarkasteluun enemmin tai myöhemmin. Myös kirurgian keskittämisasetuksen vaikutusarviointi pitäisi tehdä esimerkiksi osana sote-ratkaisun jatkovalmistelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+18.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-11-19T19:32:47,2019-11-19T19:34:26,Hyväksytty,1.1 2019_66_160,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laiksi opintotukilain 17 ja 27 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 10/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+19.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_66_161,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi opintotukilain 17 ja 27 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ahkeruudesta on aina palkittava. Oli kyse sitten verotuksesta tai sosiaaliturvasta, systeemin tulisi joka tilanteessa kannustaa työntekoon ja yrittämiseen. Näin ei nykyisin valitettavasti ole. Kela perii opintotuen liian matalien tulorajojen vuoksi tänäkin vuonna takaisin opintotukea 40 000 opiskelijalta. Siis siksi, että nämä opiskelijat ovat tehneet liikaa työtä. Tämä on lannistavaa. Tämä on järjetöntä. Ahkeraa opiskelijaa ei saa lannistaa, vaan häntä on palkittava. Suomen opintotukijärjestelmän nykyiset vapaan tulon rajat eli rajat sille, paljonko voi tienata töitä tehden opiskelun ja opintotuen ohessa, vaikeuttavat opiskelijan lisätulon hankkimista ja oman osaamisen kartuttamista opiskeluaikana. Nykyiset tulorajat luovat keinotekoista niukkuutta ja toimeentulovaikeuksia. Näistä syistä lakialoitteessani esitetään opiskelijoiden vapaan tulon tulorajojen sekä takaisinperinnän tulonylitysrajan korottamista 50 prosentilla. Opintotuen tulorajojen nostamista tukee tutkimusnäyttö. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan nykyisiä tulorajoja voi nostaa merkittävästi. Raportin mukaan nykyiset tulorajat johtavat suhteellisen suuriin hyvinvointitappioihin. Ne laskevat opiskelijoiden hyvinvointia suhteellisen paljon. Valtio menettää samalla miljoonia euroja nettotuloja, koska opiskelijat rajoittavat työn tekemistä. Kun ahkeruutta lannistetaan, kaikki häviävät. Järkisyyt siis edellyttävät opintotuen vapaan tulorajan nostamista merkittävästi. Lakialoite onkin kerännyt laajaa tukea yli eduskuntaryhmärajojen. Kiitos siitä. Aloitteen on allekirjoittanut 64 kansanedustajaa kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien, keskustan ja sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmistä. Ainutkaan vihreiden ja vasemmistoliiton edustaja ei allekirjoittanut lakialoitetta, mitä kummastelen. Lakialoitteeni esitys opintotuen tulorajojen korottamisesta 50 prosentilla on osa kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, joka julkaistiin tänään. Kokoomus haluaa parantaa opiskelijan hyvinvointia. Me pidämme ahkeran opiskelijan puolta. Arvoisa puhemies! Opintotuen saamisen edellytyshän on riittävä edistyminen opinnoissa. Monet opiskelijat pystyvät sovittamaan opinnot ja työnteon yhteen vaivatta. Opintotuen vapaan tulon rajoja on korotettu oleellisesti viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, vuonna 2008. Tällöin korotus oli 30 prosenttia. Tänä päivänä vapaita ansioita saa olla 667 euroa opintotukikuukautta kohden ja 1 990 euroa muita kuukausia kohden. Jos tästä muodostuva vuosituloraja ylittyy, opintotukea peritään takaisin, ellei vapaan tulon ylitys ole ollut enintään 222 euroa. Opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, ettei vuositulo ylitä vapaata tuloa. Nykyisin jokaista alkavaa 1 323:a euroa kohden on peritty takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä. Takaisinperintä siis toteutetaan, vaikka opiskelija olisikin edennyt riittävästi opinnoissa. Me, jotka olemme töitä opintojen ohella tehneet, tiedämme, että opiskelijan työ on monesti kausittaista ja osapäiväistä. Tulorajan määritteleminen etukäteen on monesti vaikeaa. Tämä johtaa tulorajojen ylittyessä massiiviseen takaisinperintään, kuten tänäkin vuonna. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yli puolet opiskelijoista käy opintojen ohessa töissä. Työnteolla on siis opintotuen ohella merkittävä asema opiskelijan toimeentulon turvaajana. Lisäksi kerrytetyllä työkokemuksella on monilla aloilla ratkaisevaa merkitystä työllistymisessä opintojen päättyessä ja työelämään siirryttäessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön viime vaalikaudella tilaaman Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin sisältämä Pohjoismaiden opintotukien tulorajojen vertailu osoittaa, että esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa tulorajat ovat merkittävästi korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Lisäksi Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opintotukea pitää maksaa kokonaan takaisin tulorajan ylittyessä. Muissa maissa tulorajan ylittävältä osalta tuloja verotetaan suuremmalla prosentilla kuin tulorajan alapuolisia tuloja eli rajaveroprosentti nousee. Raportissa esitettyjen laskelmien perusteella nykyisiä tulorajoja voisi nostaa merkittävästi. Esimerkiksi yhdeksän opintotukikuukauden nykyisen noin 12 000 euron vuositulorajan nostaminen 18 000 euroon johtaisi hyvinvointitappioiden voimakkaaseen alenemiseen, koska vain harva tienaisi tätä tulorajaa enempää tuloja, vaikka tulorajoja ei olisi lainkaan. Esitettyjen laskelmien mukaan opiskelijoiden keskimääräiset tulot kasvaisivat tällöin vuodessa noin 600 eurolla ja valtion saamat nettotulot, eli verotulot, joista on vähennetty tulonsiirrot, kasvaisivat yhteensä vuodessa noin 6 miljoonaa euroa, eli kaikki voittaisivat. Järjen käyttö edellyttää opintotuen vapaan tulon rajan nostamista merkittävästi. Näin ollen lakialoitteessani esitän, että uudet vapaan tulon rajat olisivat nykyisiin indeksitarkistettuihin lukuihin tehtävän 50 prosentin korotuksen myötä 1 001 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta opiskelija on saanut opintorahaa tai asumislisää, sekä 2 985 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Vapaan tulon rajojen noston yhteydessä on syytä nostaa vastaavasti takaisinperinnän tulorajoja, kuten vuoden 2008 reformin yhteydessä tehtiin. Näin ollen myös vapaan tulon ylityksen rajoja korotettaisiin 50 prosentilla. Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni opintotuen tulorajoista on ajankohtainen myös siksi, että ennen vaaleja hallituspuolueet keskustaa lukuun ottamatta lupasivat opintorahaan mittavia, yli 80—100 euron korotuksia. Paljonko opiskelija on nyt sitten hallitukselta saamassa lisää taloudellista liikkumavaraa? 2,50 euroa. Voiko todella olla, että yli 80 euron korotuslupauksista tulikin vain 2,50 euroa? Sillä rahalla saa viisi nuudelipussia. Se, mitä opiskelijan hyvinvoinnin eteen pitää tehdä, on korottaa juuri opintotuen tulorajoja ja mahdollistaa näin opiskelijan parantaa hyvinvointiaan omalla työllään sekä kartuttaa samalla osaamista työelämässä. Kuten sanottu: työnteon pitää kannattaa ja ahkeruudesta pitää palkita. Olen todella tyytyväinen siitä, että ahkeran opiskelijan asia on saanut vahvaa tukea kansanedustajilta. Toivon, että lakialoitteeni saa myös täällä salissa kannatusta. Eikö tavoitteen parantaa opiskelijoiden hyvinvointia pitäisi olla yhteinen?",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+19.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-19T19:34:54,2019-11-19T19:43:14,Hyväksytty,1.1 2019_66_162,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi opintotukilain 17 ja 27 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän kollegaani, edustaja Vestmania erinomaisen lakialoitteen tekemisestä. Kun tapasin viime keväänä eduskuntavaalien alla opiskelijoita omassa maakunnassani Satakunnassa, en saanut heiltä mistään muusta asiasta yhtä paljon palautetta kuin opintotuen matalista tulorajoista, ja moni opiskelija, joka käy töissä opintojen ohella saadakseen paremman toimeentulon ja työkokemusta, kokee, ettei opiskelijaa tässä nykyjärjestelmässä kannusteta työntekoon. Ymmärrän hyvin näitä opiskelijoita. On tosiasia, että opintotuen tulorajoja on korotettu viimeksi 12 vuotta sitten, siis 12 vuotta sitten. Sen jälkeen opintotuen tarveharkinta on vain kiristynyt ja siten kannustimet työntekoon opintojen ohella ovat heikentyneet. Ongelman suuruudesta kertoo sekin, että tänä vuonna tukia on peritty takaisin 40 000 opiskelijalta liiallisen työnteon vuoksi — se kuulostaa perin erikoiselta. On järjetöntä, miten nykyinen järjestelmä kohtelee opiskelijoitamme. Me emme saa antaa nuorille viestiä jo opiskeluaikana, ettei tässä maassa kannata tehdä töitä ja ponnistella eteenpäin. Päinvastoin, Suomen pitää olla maa, jossa työnteko kannattaa aina. Opiskelijoiden osalta työnteko opintojen ohella avaa monelle polun työelämään ja antaa arvokasta työkokemusta tulevaisuutta varten. Myös ensimmäinen oman alan työpaikka löytyy usein opintojen aikana tehdyn työn avulla. Olemme puhuneet tässä salissa paljon kannustavuudesta ja työnteon merkityksestä, hyvä niin. Kun työn verotusta on kevennetty usean hallituksen aikana, on nimenomaan haluttu antaa ihmisille viesti siitä, että työnteosta on jäätävä itselle nykyistä enemmän käteen. Opiskelijat ovat jääneet täysin sivuun, eikä heitä ole huomioitu riittävästi opiskelun ja työnteon yhdistämisessä ja kannustamisessa siihen, että ahkeruuden pitää aina palkita. Lakialoitteessa esitetään 50 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin. Esitys sisältyi myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Haluamme palkita opiskelijoita ahkeruudesta ja ponnistelusta. Muutos tarkoittaisi, että jatkossa opiskelija voisi tienata 1 001 euroa jokaista opintotukikuukautta kohti. Niiltä kuukausilta, jolloin opintorahaa ei nosteta, opiskelija voisi tienata 2 985 euroa. Korotus olisi siis erittäin tuntuva ja täysin oikein opiskelijoille, jotka ahkeroivat tällä hetkellä opintojensa ohella. Myös tutkimusnäyttö tukee muutosta. Palkansaajien tutkimuslaitos on todennut tutkimuksessaan, että tulorajojen korottaminen 50 prosentilla on vaikutuksiltaan positiivinen julkiselle taloudelle, siis positiivinen, kun verotulot kasvavat opintotukimenoja enemmän. On hienoa nähdä, että peräti 64 kansanedustajaa on allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Tuen lämpimästi tämän muutoksen toteuttamista, jotta myös opiskelijaa tulevaisuudessa palkittaisiin ahkeruudesta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+19.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-19T19:43:22,2019-11-19T19:46:50,Hyväksytty,1.1 2019_66_163,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi opintotukilain 17 ja 27 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On kiintoisaa katsoa tilastoja ja nimenomaan ikäsidonnaista tulonjakoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos me lähdemme katsomaan sitä 15 ikävuodesta sitten 100 ikävuoteen, niin kuin Suomen tulotilastot kertovat, siinä on kaksi ikäsidonnaista piikkiä: toinen piikki ovat 20—25-vuotiaat, pääsääntöisesti silloin on kysymys opiskelijoista, ja toinen piikki alkaa siitä 70 vuodesta, 75 vuodesta ylöspäin, ja se onkin sitten kiihtyvä piikki. Arvoisa puhemies! Nyt me puhumme tästä alemmasta piikistä. Pahimmillaan 25-vuotiaista 15 prosenttia elää köyhyysrajan alla, sitten eläkeläisväestö on se toinen taso. Nyt meillä ovat kysymyksessä opiskelijoiden tulot, ja selkeästi me puhumme ryhmästä kansalaisia, joiden tulot ovat pienet, ja minustakin on kohtuuton tilanne se, että opintotukia peritään takaisin peräti 40 000 ihmiseltä sen vuoksi, että he ovat olleet osittain myöskin ansiotyössä mukana. Tässä on erityisenä ongelmana tietysti vastassa se, että 12 vuoteen tätä asiaa ei ole edes tarkastettu, että siinä ei edes ole inflaatiota huomioitu, ja tässä suhteessa edustaja Vestmanin aloite on tärkeä ja siihen on syytä kiinnittää huomiota. On olemassa tietysti vasta-argumenttikin, ja se vasta-argumentti lähtee liikenteeseen siitä, että opiskelun olisi järkevää olla mahdollisimman täysipainoista ja nimenomaan pitäisi tarjota opiskelijoille mahdollisuudet siihen, että he voivat kokopäivätoimisesti opiskella. Kuitenkaan niitäkään opiskelijoita, jotka ovat hankkineet sitten työtä siihen rinnalle, ei pitäisi siitä myöskään rangaista, ja se on minusta se olennainen sisältö, mikä tässä edustaja Vestmanin aloitteessa on. Silti näkisin, että pääpainon täytyisi olla siinä, että meillä opintotuki, opintoraha olisi tuntuvasti korkeampi kuin se tällä hetkellä on. Luonnollisesti se täytyy sitoa myöskin sitten oppimiseen, oppisuorituksiin. Mutta tässäkin tapauksessahan oli kysymys siitä, että 40 000 opiskelijalta on peritty opintotukia takaisin täysin riippumatta siitä, onko opintosuoritukset tulleet kuitenkin täysimääräisesti toteutettua, ja senkin vuoksi pidän kyllä tätä aloitetta arvokkaana, ja tämä on syytä tutkia huolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+19.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T19:46:50,2019-11-19T19:49:18,Hyväksytty,1.1 2019_66_164,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi opintotukilain 17 ja 27 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kiljuselle ja edustaja Marttiselle erinomaisista puheenvuoroista ja tuesta tälle lakialoitteelle. Edustaja Kiljusen puheenvuoroon: Haluan nostaa esille sen, että opintotuessa on todella nykyisin tämä vaatimus siitä, että tietty määrä opintopisteitä täytyy kertyä, jotta opintotukea ylipäätään voi saada, ja tämä jo sellaisenaan varmistaa opintojen edistymisen. Itse olisin valmis jopa siihen, että tätä opintopisteiden vähimmäisvaatimusta voitaisiin jopa nostaa ja sitä kautta vauhdittaa opiskelijoiden valmistumista. On paljon opiskelijoita, joille työn ja opintojen yhdistäminen ei ole mikään ongelma, ja he siihen aivan vaivatta pystyvät. On jopa sellaisia aloja, joissa tällainen opintojen aikana saatu työkokemus on välttämätöntä sille, että pystyy työllistymään opintojen jälkeen oman alansa töihin. Juuri esimerkiksi heidän kannaltaan tämä nykyinen järjestelmä on erityisen epäoikeudenmukainen, koska he sitten samaan aikaan tietävät, että heidän sitä työkokemusta täytyykin kerryttää, jotta heidän asemansa työmarkkinoilla valmistumisen jälkeen olisi mahdollisimman hyvä. Todella siis, keskeinen ajatus tässä lakialoitteessa on se, että tämän yhteiskunnan täytyy aina työntekoon ja ahkeruuteen kannustaa, eikä siitä saa rangaista. On todella tärkeää, että myöskin opiskelijoiden osalta otetaan huomioon se, että työhön löytyy tulevaisuudessakin parempia kannustimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+19.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-19T19:49:22,2019-11-19T19:51:14,Hyväksytty,1.1 2019_66_165,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi opintotukilain 17 ja 27 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Kiljunen antoi minusta sinänsä hyvin arvokasta pohdintaa opintotuesta, ja hän toi hyviä perusteluita, joihin tuon vielä muutaman näkökulman lisäksi. Minusta on kuitenkin selvää, että opintotuki on luonteeltaan perimmiltään tarveharkintaan sidottua, koska sellaista maailmaa en näe enkä myöskään voi kannattaa, jossa minkäänlaisia tulorajoja opintotuen saamiseen ei edellytettäisi, sillä se tarkoittaisi myös sitä, että aika iso osa niistä opiskelijoista, jotka tällä hetkellä näiden tulorajojen myötä ovat kokonaan tämän järjestelmän ulkopuolella, tulisivat ikään kuin osallisiksi tähän taas mukaan, ja sillä taas ei välttämättä olisi vaikutusta myöskään opintojen kannustamiseen tai ylipäänsä siihen, että he myös valmistuvat. Muistelen, että ainoastaan noin vähän reilu 50 prosenttia, tai taitaa olla 60 prosenttia opiskelijoista ylipäänsä nostaa opintotukea, elikkä meillä on tässä maassa myös aika paljon opiskelijoita, jotka ovat tällä hetkellä kokonaan tämän järjestelmän ulkopuolella. Sekin on tietysti hyvä tässä keskustelussa ylipäänsä muistaa. Toinen huomio, jonka haluan vielä tuoda tässä esille, liittyy opintojen yhdistämiseen työntekoon. Edustaja Vestman nosti minusta hyvin arvokkaasti ja hyvin esille myös sen, että meillä on jo tällä hetkellä vaatimus opintojen edistymisestä, joka on sidottu opintotukioikeuteen — se on muistaakseni 5 opintopistettä per nostettu tukikuukausi — ja minusta on tietysti selvää, että se edellytys siellä täytyy olla. Taas toisaalta meillä on myös paljon nuoria opiskelijoita, jotka suorittavat opintonsa hyvinkin ripeästi mutta sen lisäksi haluavat myös olla töissä, kerryttää työkokemusta, hankkia lisää elantoa, ja tietysti tämä aloite sopii erittäin hyvin tähän heidän tilanteeseensa. Olen myös pohtinut aika paljon sitä, pitäisikö meidän nimenomaan tukea opiskelijoita siinä, että he opiskelisivat nykyistä lyhyemmässä ajassa ja siirtyisivät sen jälkeen työelämään vastavalmistuneina. Mutta ehkä omankin taustani takia — valmistumisessani kesti melkein kahdeksan vuotta, mutta siitä yli kuusi vuotta olin täysipainoisesti työelämässä — luulen kuitenkin näin, että meidän nuorten kannalta työkokemus, ne ensimmäiset oman alan työpaikat ja se relevantti työkokemus auttavat merkittävästi myös pysyvän työpaikan löytymisessä verrattuna tilanteeseen, jossa muutamien vuosien opiskelun jälkeen siirryttäisiin työelämään vailla minkäänlaista oman alan työkokemusta. Eli kuulun ehkä sitten siihen koulukuntaan, joka kannattaa mieluummin vähän pitempiä opintoaikoja mutta taas sitten vastaavasti opintojen ja työnteon yhdistämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+19.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-19T19:51:14,2019-11-19T19:54:24,Hyväksytty,1.1 2019_66_166,66/2019,2019-11-19,13.59,19.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi opintotukilain 17 ja 27 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 10/2019 vp,"Puhemies! Halusin vielä täsmentää omaa näkemystäni tässä asiassa. Minä en olisi sitä mieltä, että me vahvasti yrittäisimme rohkaista järjestelmää siihen suuntaan, että opiskelijoiden pitäisi mennä myöskin töihin. Tästähän ei tässä tapauksessa ole kysymys, vaan siitä, että tässä rangaistaan siitä, että opiskelija on töissä, työharjoittelussa — hyvin tyypillistä monille, ja on ihan järkevääkin, että opiskelujen ohessa on työharjoittelumahdollisuus. Eli lähtökohtana pitäisi olla, että ei rangaista siitä, jos opiskelija on töissä, mutta ei myöskään luoda järjestelmää, joka ikään kuin ohjaisi yhä enemmän siihen, että ei voisikaan keskittyä täysipainoisesti opintoihin. Vaan pitää pyrkiä koko ajan luomaan järjestelmä, joka nimenomaan tarjoaa tilan sille opiskelulle, ja työssäkäynti on sitten sitä opintoja korkeintaan tukeva.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2019+19.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-19T19:54:24,2019-11-19T19:55:21,Hyväksytty,1.1 2019_67_1,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 19.11.2019 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Arja Juvonen Minna Reijosen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi Peter Östman on Sari Essayahin kannattamana tehnyt lausumaehdotukset 1 ja 2, jotka on monistettuina jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_67_2,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_67_3,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 67/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 19.11.2019 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään neljännen lisätalousarvioesityksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_67_4,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on keskustelu perussuomalaisen eduskuntaryhmän, kokoomuksen eduskuntaryhmän, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Vaihtoehtobudjettien esittelypuheenvuorojen (7 min /eduskuntaryhmä) jälkeen puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Mika Lintilä (7 min). Ministerin puheenvuoron jälkeen seuraa debatti, joka alkaa siten, että kullekin vaihtoehtobudjetille varataan osa debatista. Debatti etenee ryhmien suuruusjärjestyksessä, ja puhemies määrittelee kuhunkin vaihtoehtobudjettiin käytettävän ajan ryhmän koon huomioon ottaen. Debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Vaihtoehtobudjeteista käydään yhteinen keskustelu ensimmäisen keskustelualoitteen asiakohdassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_67_5,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa suomalainen tulee ensin. Jokainen euro valtiontaloudessa on joko kerätty veroina ja maksuina suomalaisilta... [Hälinää] [Puhemies Matti Vanhanen: Puhuja, odottakaa hetki. — Jos tällainen möly jatkuu, puhuja saa kaksinkertaisen ajan. [Eduskunnasta: Hyvä!]] Arvoisa puhemies! Otan siinä tapauksessa alusta. — Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa suomalainen tulee ensin. Jokainen euro valtiontaloudessa on joko kerätty veroina ja maksuina suomalaisilta tai sitten lainattu tulevilta sukupolvilta. Ansaitaksemme nykyisten ja tulevien suomalaisten arvostuksen meidän täytyy kantaa vastuu näistä kerätyistä varoista. Painotamme budjettivarojen keruussa malttia. Velka jää lastemme maksettavaksi, kerran myytyä omaisuutta ei saa takaisin, ja jokainen yli kohtuuden kerätty veroeuro on epäluottamuslause kansalaisiamme kohtaan. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti keskittyy leikkaamaan suomalaisten kannalta toissijaisia ja jopa haitallisia menoja, ja esitämme ne rahat kohteisiin, joista on suomalaisille hyötyä. Haluamme siirtää suomalaisille päätösvaltaa omista rahoistaan. Vain sitä rahaa voi käyttää, mikä jää käteen. Kaikille viime vuosikymmenten hallituksille miljardit ovat pikkurahoja, kun puhutaan maahanmuutosta tai maailmanparantamisesta. Samaan aikaan ollaan köyhiä ja kipeitä, jos puhe kääntyy vanhustenhuollon rahoittamiseen, opetukseen, teiden kunnossapitoon tai vaikka homekoulujen korjaamiseen. Tämä vastakkainasettelu on välttämätöntä, koska nämä asiat ovat vastakkain. Suomeen saapuva taloudellisesti ja sosiaalisesti haitallinen maahanmuutto tekee mahdottomaksi ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa, työehtoja, palkkakehitystä, kouluja, tasa-arvoa ja jopa yhteiskuntarauhaa — sitä hyvää, tuttua Suomea. Sen ylläpitoa suomalaiset meiltä odottavat. Siihen heidän tuntemansa luottamus eduskuntaa kohtaan perustuu. Luottamuksen voi myös menettää suuruudenhullulla ilmastopolitiikalla, yli varojen elämisellä ja yhteisen omaisuuden polkumyynnillä. Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset kannamme huolta ympäristöstä mutta vastustamme ilmastopolitiikan nimissä tapahtuvaa teollisuuden ja kokonaisten elinkeinojen ulosliputusta, joka vain pahentaa ympäristöongelmia. Suomalainen työ on ympäristöteko, ja siksi haluamme suojella suomalaista duunaria ja yrittäjää töiden siirtymiseltä Kiinaan. EU:ssa puheenjohtajamaana Suomen tulisikin vaatia halpamaiden tuotteille ilmastotulleja. Me haluamme olla muiden itsenäisten kansojen kanssa hyvässä eurooppalaisessa yhteistyössä, mutta vastustamme EU:n jäsenmaksun kasvattamista, budjetin paisuttamista ja euromaiden välisiä yhteisvastuita ja tulonsiirtoja. Suomen nettomaksu on jo nyt kohtuuton, ja mielestämme Suomen tulisi päättäväisesti torjua sen nostaminen rahoituskehyksessä, joka tulee voimaan vuodesta 21 alkaen. Me haluamme vaalia suomalaisten yritysten ja työntekijöiden toimintaedellytyksiä. Yhdistämme duunarin ja yrittäjän edun. Esityksessämme työstä jää enemmän molemmille osapuolille ja yrittäjän asema helpottuu arvonlisäverovelvollisuuden ja yrittäjän eläkevakuutusvelvollisuuden alarajaa nostamalla. Lisäksi luomme työllistämiseen ja investointeihin kannustavan perussuomalaisen yhteisöveromallin ja vahvistamme kansallista maata-loustuotantoa. Olemme koko Suomen asialla, Suomen maaseudun puolella. Kansallismieliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, sairastuneiden ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen sekä lupaus mahdollisimman turvallisesta Suomesta. Hoitajamitoituksen laittaisimme kuntoon viipymättä niin pian kuin se on mahdollista, emmekä aprillipäivänä juuri ennen seuraavia vaaleja, kuten hallitus aikoo tehdä. Parannamme eläkkeitä, omaishoidon tukea, vähävaraisten toimeentulotukea, lapsiperheiden asemaa lapsivähennyksellä ja monia muita asioita, jotka tänään tulevat keskustelussa esille. Perussuomalaiset haluavat välttää Ruotsin mallin seuraamisen tiukan maahanmuuttopolitiikan ohella myös panostamalla jo nyt heikentyneen turvallisuustilanteen korjaamiseen lisäämällä 1 000 peruspoliisin virkaa koulutuksen kautta. Arvoisa puhemies! Tuttuun tapaan ovat muut puolueet lähteneet jo ennalta tuomitsemaan ja vähättelemään perussuomalaista vaihtoehtoa. Meitä on syytetty maahanmuuttokulujen epärealistisen voimakkaasta leikkaamisesta — jätämme kuitenkin rahat toimintojen realistiseen alasajoon. Ehdotustamme tuulivoimatukien satojen miljoonien säästöstä on arvosteltu. Käytännössä samaa esitimme myös viime vuoden vaihtoehtobudjetissa, ja siitä äänestettiin tässä salissa. Esitys oli silloin perustuslain mukainen, ja laki ei ole vuodessa tämän suhteen muuttunut. Ymmärrän kyllä tämän kaverikapitalismin esiin nostamisen kiusallisuuden keskustapuolueen kannalta. Opposition kakkospuolueen kokoomuksen vaihtoehtobudjettia ei voida jättää kokonaan huomioimatta. Siinä pitkäaikaistyöttömältä otetaan lähes 300 euroa ja opiskelijalta 170 euroa vuodessa. Jopa työttömien eläkekertymään puututtaisiin. Eduskunnan laskentapalvelun mukaan kokoomuksen vaihtoehto ottaa eniten pienituloisimmalta kolmannekselta. Vähän vähemmän yllättäen nämä rahat siirtyisivät kaikkein rikkaimmalle kymmenykselle. Työttömien rankaisun lisäksi kokoomus hyökkää suomalaista työtä vastaan muutenkin. Kokoomus väittää yksiselitteisesti, että työperäisen maahanmuuton kasvu vahvistaa talouskasvua ja julkista taloutta. [Arto Satonen: Kyllä!] Tämä ei pidä paikkaansa, sillä tutkitusti monien työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste romahtaa jo parin maassaolovuoden jälkeen. Halpatyövoimaa joudutaan taas tukemaan tulonsiirroilla. Tämä kokoomuksen linja ei meille sovi. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti hyödyttää kaikkia. Se jättää enemmän käteen hallituksen esitykseen verrattuna, ja se tekee sen kaikissa tuloluokissa. Tämä on tutkittu eduskunnan laskentapalvelussa. [Antti Kurvinen: Puoli miljardia ilmaa!] Kaikki tuloluokat ja kaikissa eri asemissa olevat hyötyvät. Se on reilua, oikeudenmukaista. Perussuomalainen on oikeudenmukainen. [Välihuutoja]",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-20T14:06:49,2019-11-20T14:13:05,Hyväksytty,1.1 2019_67_6,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Viime hallituskaudella tehdyn määrätietoisen politiikan ansiosta Suomeen syntyi 140 000 uutta työpaikkaa. 140 000 isää ja äitiä, nuorta ja kokeneempaa saivat työpaikan. He saivat oman toimeentulon, tulevaisuudenuskoa itselleen ja läheisilleen. [Ilkka Kanerva: Se on kova juttu!] Paljon saatiin aikaan, mutta ei maa valmiiksi tullut. Muutosten keskellä suomalaisilla on edelleen suuria huolenaiheita, jotka on ratkaistava. Lähtökohdat Rinteen hallituksella olivat huomattavasti paremmat kuin edellisellä aloittaessaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka uhkaa vakavasti murentaa pohjan Suomen kyvystä vastata aikamme haasteisiin. Hallitusohjelman viritelmä vie meitä huolestuttavasti kohti laskevaa työllisyyttä ja kasvavaa velkaantumista. Kokoomus on keväästä asti teitä tästä varoittanut. Ette ole uskoneet. Saman varoituksen ovat nyt antaneet lukemattomat ekonomistit, valtiovarainministeriön virkamiehet, viimeksi eilen Kansainvälinen valuuttarahasto, ja tänään komissio varoitti, että Suomi uhkaa rikkoa taloussääntöjä. Minkä pitäisi viimeistään teidät herättää, on se, etteivät suomalaiset usko teidän talouspolitiikkanne linjaa. Mutta te ette välitä, vaan jatkatte jotenkin lamaantuneen oloisina eteenpäin kohti suurempia ongelmia. Opposition väline vaikuttaa on vaihtoehtobudjetti. Omalla esityksellämme haluamme näyttää, että asioita voi hoitaa toisinkin: [Perussuomalaisten ryhmä: Rikkaiden Robin Hood!] enemmän työpaikkoja suomalaisille, enemmän käteen omista ansioista, vähemmän velkaa, tärkeitä panostuksia palveluihin, turvaan ja tulevaisuuteen. Hyvä hallitus, ottakaa tämä ehdotus vakavasti. Saatte vapaasti hyödyntää ja käyttää. [Antti Kurvinen: Leikataan yrityksiltä!] — Ei muuten leikata. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin selkein ero hallituksen esitykseen on se, että se tuo suomalaisille kaivattuja uusia työpaikkoja. Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan Rinteen hallituksen talousarvio heikentää ensi vuonna työllisyyttä 5 000 työllisellä — siis heikentää. Se on surullinen tulos. [Ben Zyskowicz: Historiallinen tulos!] Tekemättä mitään työllisyystilanne olisi parempi. [Paavo Arhinmäki: Tekemättä perusturvan korotuksia!] Kokoomuksen vaihtoehto taas tuo Suomeen 60 000 uutta työpaikkaa eduskunnan tietopalvelun ja muiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan. Työssäkäyvän perheen kukkarolla hallitus käy ensi vuonna 95 euron verran. Kokoomuksen vaihtoehdossa samalle perheelle jää käteen 446 euroa enemmän rahaa. Vasemmistopuolueet ovat tietenkin jo aloittaneet meidän esityksemme syyttelemisen. Mutta kannattaa huomioida se, että molempien vaikutukset tuloeroihin ovat samanlaiset. Hallituksen budjetti pienentää tuloeroja kasvattamalla tulonsiirtoja ja kiristämällä verotusta. [Pia Viitasen välihuuto] Kokoomuksen ehdotus taas pienentää tuloeroja saman verran, mutta vaikutus tulee siitä, että ihmiset pääsevät töihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] Eikö kuulosta hyvältä? Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehto on taloudellisesti vastuullisempi kuin hallituksen. [Paavo Arhinmäki: Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta!] Silti pystymme panostamaan hallitusta enemmän koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön. Ne ovat ne asiat, joista suomalaiset puhuvat ja joihin pitää olla kunnon vastaukset. Ensin koulutukseen: Me lisäämme 320 miljoonaa enemmän pysyvää rahoitusta koulutukseen kuin hallitus. Kokoomus ei kannata ministeri Anderssonin mallia, jolla ammattikoulujen lisäopettajat palkataan vain pariksi vuodeksi ja irtisanotaan, kun rahat on käytetty. [Pia Viitasen välihuuto — Vasemmalta: Viideksi vuodeksi!] Me haluamme varmistaa, että näin ei käy, tekemällä rahoituksesta pysyvän. Alennamme varhaiskasvatusmaksuja, korotamme opintotuen tulorajoja ja pääomitamme korkeakouluja. Myös hallituksen olisi mahdollisuus tehdä yhtä merkittävät lisäpanostukset koulutukseen — kuuleeko vihreät — mutta nämä ovat arvovalintoja. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme Suomeen paremmat ennalta ehkäisevät palvelut ja nopeampaa hoitoon pääsyä. Me toteutamme kansalaisaloitteen mukaisen terapiatakuun, jotta jokainen, ihan jokainen, joka kärsii mielenterveysongelmista, saa nopeasti apua. Olemme rakentaneet 150 miljoonan euron paketin ikääntyneiden parempaan hoivaan. [Keskeltä: Rahaa on!] Sillä saisi 1 000 uutta hoitajaa kotihoitoon, 1 000 uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan, ja rahaa jäisi vielä palveluiden kehittämiseenkin. Parannamme hoitotakuuta niin, että jokainen voisi päästä lääkäriin silloin, kun apua tarvitsee. Perumme kotitalousvähennyksen hölmön leikkauksen ja parannamme yli 75-vuotiaiden kotita-lousvähennystä niin, että vähävaraisemmatkin ikäihmiset voisivat sitä käyttää. [Timo Heinonen: Kuulostaa järkevältä!] Kokoomus kannattaa hallituksen esitystä takuu- ja kansaneläkkeiden korottamisesta. Mutta lisäksi kevennämme eläkeläisten verotusta niin, [Paavo Arhinmäki: Leikkaatte tulevia eläkkeitä!] että myös työeläkkeestä jää enemmän käteen. Kokoomus ottaa ihmisten huolen turvallisuudesta myös hallitusta vakavammin. Meidän vaihtoehtobudjetti varmistaa poliisien määrän nostamisen asteittain yli 8 000 poliisiin, jotta poliisilla on riittävät valmiudet vastata nykypäivän haasteisiin ja ihmisten turvallisuushuoliin. Lisäämme euroja maanpuolustukseen niin, että sekä sopimussotilaiden määrää että kertausharjoituksia voidaan lisätä. [Vasemmalta: Yhtä vastaan!] Toimintakykyinen poliisi ja vahva maanpuolustus ovat turvallisuuden selkäranka. Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa lopettaa jahkailun nopeiden raiteiden rakentamisen kanssa. Pääomitamme raideyhtiöitä yhteensä kahdella miljardilla, jolla saadaan hankkeet liikkeelle niin länteen, pohjoiseen kuin itään. [Johannes Koskisen välihuuto] Kuokan laittaisimme maahan heti sekä Pasila—Riihimäki-välillä että Espoon kaupunkiradalla. Nämä ovat ensimmäiset ja konkreettiset askeleet tunnin junille. Meidän pääratahankkeemme ei myöskään lopu Tampereelle, vaan käynnistämme radan suunnittelun aina Ouluun ja Tornioon asti. Kokoomus toteuttaa kunnianhimoisemmin ilmastotekoja kuin hallitus. Hallitus lisää budjetissaan 100 miljoonalla eurolla ympäristölle haitallisia tukia — siis lisää. Me sen sijaan leikkaamme ilmastolle ja kilpailulle haitallisia tukia lähes puolella miljardilla. Rahat laitamme energiaverotuksen uudistamiseen, tutkimukseen, kehitykseen sekä työn verotuksen keventämiseen. Tämä on todellinen ilmastoteko, jolla ei tarvitse kiusata tavallista suomalaista. Kuten koulutuspanokset, myös ilmastoteot ovat lopulta hallituksen tahdosta kiinni. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Tätä tarkoittaa kokoomuksen vaihtoehtobudjetti. Kokoomus tekee huomattavia panostuksia, mutta kaiken sen jälkeen talous vahvistuu. Tämä on todellinen vaihtoehto hallituksen päättämättömyydelle. Me haluamme kääntää tämän maan suunnan. Haluamme, että vastuullisuus voittaa vastuuttomuuden ja innostus lannistuneisuuden. Tämä budjetti antaa ensimmäiset askelmerkit siihen. Siksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy yksimielisesti kokoomuksen budjettiehdotuksen vuoden 2020 valtion talousarvioksi, sillä se on suomalaisille ja Suomelle Rinteen esitystä parempi. [Välihuutoja — Timo Heinonen: Ei oltaisi Kreikan tiellä, jos Orpo olisi pääministeri! — Paavo Arhinmäki: Valtiovarainministeri Orpo oli!]",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-20T14:13:12,2019-11-20T14:21:06,Hyväksytty,1.1 2019_67_7,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle koostuu kolmesta paketista, kolmesta merkittävästä kokonaisuudesta, joihin haluamme kiinnittää huomiota ja joihin toivomme lisäpanostusta. Nämä kolme kokonaisuutta liittyvät perheisiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä koko Suomen elinvoimaisuuteen. Syntyvyyden rajun laskun kääntäminen vaatii yhteiskunnallisia toimia pikaisesti. Vaikuttavan perhe- ja väestöpolitiikan avulla voidaan poistaa epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat kielteisesti syntyvyyteen. Hallitushan esittää 10 euron korotusta perheen neljännelle ja viidennelle lapselle. Tämä on hyvä, mutta se ei ratkaise väestöongelmaa. Suuria perheitä Suomessa on niin vähän, että tämä korotus merkitsee vain 0,4:ää prosenttia koko lapsilisämomentista. Erityisesti ensimmäisten lasten määrä on vähentynyt. Esitämmekin lapsilisän korotuksen ulottamista kaikkia perheitä koskevaksi. Jokainen lapsi on yhtä arvokas ja yhtä tervetullut. Uudistamme myös aiemman ehdotuksemme 1 000 euron kertaluonteisesta vauvarahasta sekä tuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamisesta. Ennen vaaleja hallituspuolueet keskustaa lukuun ottamatta lupasivat lähes 100 euron korotusta opintotukeen. Nämä lupaukset ovat nyt kuihtuneet vajaaksi pariksi euroksi. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, hallitus?] Ehdotamme opintorahan korotukseen 40 miljoonan euron vuosittaista panostusta. Lisäksi nostaisimme opiskelijaperheiden huoltajalisää 150 euroon kuukaudessa. [Antti Kurvinen: Perheellisten opiskelijoiden asemaa parannetaan!] — Me parantaisimme lisää. Panostaisimme myös peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen, millä pystyttäisiin torjumaan lasten syrjäytymistä ja koulukiusaamista. Hallitus on nostamassa kansaneläkettä ja takuueläkettä. Tämä suunta on oikea, vaikka luvattu satanen onkin kutistunut muutamaan kymppiin. Hallitus kuitenkin unohtaa työeläkettä saavat eläkeläiset. Kristillisdemokraatit keventäisivät eläkeläisten verotusta yli 200 miljoonalla eurolla eläketulovähennystä korottamalla, ja tämä parantaisi monen pientä työeläkettä saavan taloudellista asemaa. Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidossa on tällä hetkellä pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa erityisesti hoitohenkilökunnan liian pienestä määrästä johtuen. Ikääntyneiden väestöosuuden kasvaessa vanhustenhoidon tilanne jatkaa heikkenemistään, mikäli tilanteeseen ei puututa välittömästi. On kestämätöntä, että talousvaikeuksissa painivat kunnat parhaillaan irtisanovat tai lomauttavat henkilöstöään samaan aikaan kun hoitavia käsiä tarvittaisiin lisää vanhuspalveluihin. Meillä ei ole varaa päästää irti näistä ammattitaitoisista hyvistä hoitajista. Hallituksen päätös hoitajamitoituksesta ei riitä parantamaan tilannetta ilman riittävää rahoitusta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää 150 miljoonan euron lisäystä ensi vuonna vanhustenhoidon tason parantamiseksi. [Sari Sarkomaa: Samoin kokoomus!] Palauttaisimme myös keliakiakorvauksen ja diabeteslääkkeiden korvattavuuden leikkauksia edeltävälle tasolle, aivan kuten myös monet hallituspuolueiden edustajat vielä ennen vaaleja vaativat. [Timo Heinonen: Ja nyt he niitä vastustavat!] Lääkekorvausjärjestelmää uudistaisimme siten, että alkuvuoden kulurasitus olisi mahdollista jakaa useammalle kuukaudelle. Arvoisa puhemies! Hallituksen talouslaskelmat on tehty sen varaan, että työllisyysaste saadaan nostettua 75 prosenttiin. Toimet ovat kuitenkin ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia teettää työtä, ja se myös lisää harmaata taloutta. Polttoaineveron korotukset syövät niin ikään ihmisten ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta. KD peruisi hallituksen esittämän leikkauksen kotitalousvähennykseen ja polttoaineveron kiristämisen. Asumiskustannusten nousu ja liikkumisen rajoittaminen iskevät erityisen pahasti maaseudun väestöön. Harvaan asutun maaseudun ihmisiä ei tule unohtaa. Keskeiset palvelut tulee taata koko maassa. Ryhmämme esittää muun muassa pienten lukioiden tukemista parlamentaarisen työryhmän suositusten mukaisesti. Vaihtoehtobudjetin osana eduskuntaryhmämme esittää useita työllisyyttä parantavia keinoja. Suomessa on noin 50 000 järjestäytymätöntä yritystä. Nämä pienet ja keskisuuret yritykset ovat juuri niitä, joissa syntyy uusia työpaikkoja. Niitä syntyisi vielä enemmän, jos näillä työpaikoilla voitaisiin sopia nykyistä joustavammin paikallisista työehdoista. Oppisopimuskoulutusta edistäisimme lisäämällä siihen kohdistuvaa tukea sekä porrastamalla harjoittelupalkkoja. Pidemmällä aikavälillä työllisyyttä parannettaisiin uudistamalla sosiaaliturvaa ottamalla käyttöön KD:n kannustava perusturvamalli. Arvoisa puhemies! Vahvemman työllisyyskehityksen lisäksi esitämme tulopuolen vahvistusta muun muassa terveysperusteisen veron kautta. Vero kohdistuisi tasapuolisesti eri tuoteryhmiin ja perustuisi elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin. Muun muassa Evira ja THL ovat puhuneet tämän veron puolesta. Verolla edistettäisiin terveyttä ja myös vähennettäisiin terveydenhoidon kustannuksia. Kokonaisuudessaan eduskuntaryhmämme vaihtoehtobudjetti lisäisi menoja ja keventäisi verotusta reilulla 900 miljoonalla, ja tulopuolta vahvistaisimme noin 1 400 miljoonalla eurolla. Eli vaihtoehtomme on 500 miljoonaa euroa ylijäämäinen verrattuna hallituksen esittämään talousarvioon.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-20T14:21:14,2019-11-20T14:28:30,Hyväksytty,1.1 2019_67_8,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksella on menossa ikävä kierre, nimittäin hallituksen syksyinen budjettiehdotus on paljon huonompi kuin kesällä syntynyt hallitusohjelma. Hallitusohjelma taas on paljon huonompi kuin puolueiden lupaukset keväällä ennen vaaleja. Pari esimerkkiä: Turvenuijat heiluvat yhä vapaana soillamme toisin kuin piti. [Antti Kurvinen: Tuhansia työpaikkoja!] Ne tuhoavat edelleen ympäristöämme. Toiseksi, luontoa ja työpaikkoja tuhoavat haitalliset yritystuet, jotka vähenemisen sijaan kasvoivat tämän hallituksen aikana. Suunta ei ole oikea, Suomen kannalta hyvä. Liike Nytin vaihtoehtobudjetti muuttaisi tuon suunnan. Esitämme viisi selkeää toimenpidepakettia. Ensinnäkin: Liike Nyt kohdentaisi yrityksille menevän palkkatuen sijaan rahaa myös suoraan työntekijöille ja työvoimapalveluihin. Nyt tarvittaisiin kunnon porkkana, jonka avulla ihmiset voisivat kokeilla liikkumista työn perässä. Vuokralle muuttaville voitaisiin maksaa vuokra työsuhteen koeajan osalta tai työn perässä muuttavat vapautettaisiin varainsiirtoverosta niin kuin ensiasunnon ostajat. Toisekseen: Työllisyys paranisi, jos hallitus ymmärtäisi kehittää työvoimapalveluja. Nyt valtaosa niiden työntekijöiden ajasta menee työttömien hallinnollisten asioiden selvittämiseen. Itse työnhaun auttamiseen aikaa jää mitättömästi. Hallinnollinen viidakko kaipaa rankkaa karsintaa. Tämä on aihe, josta kukaan ei halua puhua paitsi alan ammattilaiset, jotka tietävät ongelman. Liike Nyt poistaisi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun ja työttömyysmaksun verovähennysoikeuden ja siirtäisi saadut veroedut hoitajamitoitukseen. Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on työmarkkinajärjestöjen etuoikeus, jonka tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen. Varakkaiden ja merkittävien yhteiskunnallista valtaa käyttävien liittojen tulee maksaa veroja siinä missä kaikkien muidenkin. Lisäksi ehdotamme, että työnantajien ja työntekijöiden järjestöt maksaisivat myös veroja sijoitustuotoistaan. Tästä melkein kaikki puolueet olivat yksimielisiä ennen vaaleja. On melko erikoista, että työmarkkinaosapuolet paheksuvat juhlapuheissaan harmaata taloutta, mutta niiden itsensä kohdalla verotuloissa on synkkä musta aukko. Kolmanneksi: Liike Nyt karsisi ympäristölle haitallisia tukia ja siirtäisi eurot yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja — IFM:n neuvojen mukaan — valtiontalouden tasapainottamiseen. Nyt Suomi vain selittelee EU:lle, että hallituksen toimilla kyllä budjettivaje pienenee. Ei pienene. Asia on yksinkertainen. Kuvitelkaa, että joku saisi päähänsä rakentaa vaikka jäähallin. On selvää, että jos esimerkiksi ilmastointi tulee kalliimmaksi kuin suunniteltu, niin se täytyy säästää jostain muusta paikasta. Ei voi jäädä kädet ristissä odottamaan ja toivomaan, että rahaa tippuisi taivaasta. Yritykset ja yrittäjyys ovat se keino, jolla lisätuloja voisi tulla myös valtiolle. Jostain syystä juuri mitään ei haluta tehdä niiden hyväksi, vaikka keinoja olisi. Liike Nyt esittää, että yrityksen voittojen verotus sidotaan sen investointeihin. Mikäli investointeja olisi riittävästi, esimerkiksi 30—50 prosenttia voitosta, veroa ei tarvitsisi maksaa. Viidenneksi: Hallitukselta olisi lupa odottaa vaikuttavampaa ilmastopolitiikkaa. Se tarkoittaa sitä, että yritystuet kohdistettaisiin uudelleen kestävän muutoksen vauhdittajiksi. Se tarkoittaa esimerkiksi turpeen verotuen poistamista. Se ei tarkoita sitä, että valtio alkaa kaasuauto-operaattoriksi. Se voisi ja sen pitäisi tarkoittaa kunnianhimoisia ilmastotoimia, joissa on rohkea etunoja. Esimerkiksi voisimme sopia, että vuoden 2030 jälkeen Suomessa saa valmistaa vain kierrätettäväksi kelpaavasta materiaalista tehtyjä tuotteita. Ilmastonmuutos on täyttä totta, ja sitä vastaan pitää taistella. Nyt vain pitää käyttää oma energiamme niihin asioihin, joissa vaikutus on suuri. Itsestäni tuntuu, että liian usein ihmiset uskovat maailman pelastuvan sillä, että Suomeen säädetään lentovero ja lihavero, autoilun kustannuksiin puututaan ja metsähakkuut laitetaan jäihin. Vuosi sitten kaksi kolmesta suomalaisesta uskoi, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Tietysti voi, mutta sillä vaikutuksella on selkeät rajat. Jos me suomalaiset haluamme tehdä ilmastotekoja, niin meidän pitää kehittää innovaatioita, jotka vähentävät päästöjä ja tuottavat meille bisnestä, mutta ennen kaikkea meidän pitää voimakkaammin hakeutua kansainvälisiin päätöspöytiin ja etsiä tarkoituksenmukainen ja toimiva tapa tehdä esimerkiksi hiilitulleista tai -veroista viimein totta. Meidän pitää tehdä oma osamme, mutta emme voi tehdä muiden osaa. Yhteinen ilmasto pelastetaan kansainvälisillä yhteyksillä ja teoilla, ei pistemäisillä teoilla vain Suomessa. Epävarmoina aikoina tarvitaan johtajuutta, jossa maalit ovat ehkä kaukana mutta niitä kohti uskalletaan mennä varmoin askelin. Nyt tuota johtajuutta ei ole. Hallitus on itsensä panttivanki. Hallitus kävelee sinne ja kävelee tänne, pyörii ympyrää ja lähtee lopulta itsensä kanssa eri suuntiin ja palaa sieltäkin kertomaan, että lähteekin vasta ensi vuonna. [Naurua oikealta] Siihen meillä ei valitettavasti ole aikaa. Jos nykyinen hallitus olisi rakentanut jäähallin, siinä olisi kalliit ja epämukavat penkit eikä ilmastointia ollenkaan. [Naurua — Oikealta: Eikä jäätä!] Ministeri Anderssonin ehdotus valtion kaasutalkoista kuvaa hallituksen toimintaa laajemmin. Koko ajan tuodaan peliin uusia ehdotuksia, vaikka vanhojakaan ei ole toteutettu. Saamattomuutta yritetään peittää uusilla ulostuloilla, koska hallituspuolueilla gallupit menevät alaspäin. Viimeinen neuvoni hallituspuolelle: yrittäkää päästä keskenänne sopuun edes jostain, järki käteen [Oikealta: Ei onnistu!] ja toteuttakaa määrätietoisesti hallitusohjelmaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-20T14:28:41,2019-11-20T14:36:01,Hyväksytty,1.1 2019_67_9,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt oman budjettinsa kasvua tukevaksi ja panostaa infrastruktuuriin, koulutukseen ja perusturvaan, ja tästä perusvirityksestä myös IMF oli eilen raportissaan samaa mieltä. Nämä tulevat olemaan selkeitä painotuksia budjetissa, niin kuin hyvin tiedätte. Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueet ovat tehneet kovan työn tarjotakseen vaihtoehdon hallituksen antamalle talousarvioehdotukselle. Perinteiseen tyyliin menolisäyksiä on rahoitettu kuitenkin, sanoisinko, ei niin tarkalla laskennalla. [Eduskunnasta: Naurua] Perussuomalaiset ehdottavat monia muutoksia hallituksen budjettiesityksen veroihin ja menoihin. Perussuomalaisten esitys omaishoidon tukemiseksi on erittäin arvostettava. [Oikealta: Tehkää se!] Perussuomalaiset ehdottavat kuitenkin omaishoidon tuen muuttamista verovapaaksi ja arvioivat vaikutuksen verokertymään olevan miinus 20 miljoonaa euroa. [Arja Juvonen: Tulevina vuosina!] Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan verotuottomenetyksien suuruusluokka olisi pikemminkin 70 miljoonaa euroa. [Eduskunnasta: Ohhoh! — Välihuutoja] Perussuomalaiset esittävät myös tuulivoiman tuotantotukea poistettavaksi. [Eduskunnasta: Kyllä!] Tuulivoiman tuotantotukea on kuitenkin mahdotonta poistaa ensi vuoden budjetista. [Oikealta: Kuuleeko Pekkarinen?] Valtio on sitoutunut maksamaan tuen tukipäätöksen saaneille laitoksille 12 vuoden ajan. Uusia syöttötariffipäätöksiä ei tehdä, mutta tehtyjen sitoumusten mukaiset maksatukset on hoidettava. Hallituksen esimerkkejä seuraten perussuomalaisetkin leikkaisivat yritystuista 100 miljoonaa euroa — tosin edelleen tyylilleen uskollisina he eivät kerro, mistä leikkaus tehtäisiin. [Keskeltä: Maaseudulta!] Perussuomalaiset ilmoittavat esityksensä pienentävän valtiontalouden alijäämää 194 miljoonaa euroa. Jos perussuomalaiset ovat kuitenkin tekemiensä esitysten takana, on todellinen luku jotain ihan muuta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paljonko? — Vasemmalta: Ehkä 500 miljoonaa!] Arvoisa puhemies! Kokoomus korostaa omassa esityksessään hallituksen tavoin työllisyyden merkitystä julkisen talouden kestävyyden peruskivenä. Kokoomuksen keskeinen keino parantaa työllisyyttä on jälleen kerran miljardiluokan veronkevennykset. [Oikealta: Ei ole!] Toistuvat, kaikille tuloluokille kohdistetut miljardiluokan veronalennukset ovat julkisen talouden kestävyyden kannalta vastuuttomia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Hallituksen valitsema maltillinen 200 miljoonan veronkevennys pieni- ja keskituloisille mahdollistaa osaltaan kestävän taloudenpidon myös jatkossa. [Juha Mäenpää: Rokotatte bensassa!] Toki kokoomuksen esityksessä on työllisyyden osalta hyviäkin aihioita. Esimerkiksi paikallisen sopimisen edistäminen on hallituksellekin yksi keskeinen keino edistää työllisyyttä. [Petteri Orpo: Sitä odotellessa!] Myös työperäisen maahanmuuton edistäminen on tärkeää. Hallitus etenee omassa työllisyyssuunnitelmassaan aikataulussa ja hallitusohjelmassa linjatuilla askelmerkeillä. [Sari Sarkomaa: Taaksepäin mennään!] Tämä tarkoittaa sitä, että teemme joka päivä työtä uusien työllisyystoimien eteen, ja kuten jo eilen sanoin, aikaa ei ole yhtään hukattavaksi. [Ben Zyskowicz: Ensi vuodelle esitätte miinus 5 000!] Vaikka asioiden edistäminen ripeästi on tärkeää, olisi tietty maltti kokoomuksenkin esityksen osalta ollut valttia. Tästä esimerkkinä olkoon vaikkapa esitys yli 75-vuotiaiden korotetusta kotitalousvähennyksestä. Vastaavan kaltaista esitystä tutkittiin viime kaudella, ja silloin valtiovarainministeriön arvio oli, että ihmisiä ei voi asettaa iän perusteella eriarvoiseen asemaan kotitalousvähennyksen saamisen suhteen. [Välihuutoja] Oma lukunsa on kokoomuksen arvio kotitalousvähennyksen korottamisen tuomasta 330 miljoonan säästöstä ensi vuoden budjettiin. [Sari Sarkomaa: Vastustatteko sitä esitystä?] Kokoomus perustelee esitystä Sitran mallilla, vaikka [Puhemies koputtaa] Sitran mukaan tällainen malli olisi pikemminkin kustannusneutraali, kun otetaan huomioon koko kotitalousjärjestelmä ja julkinen talous. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien esitykset lapsiperheiden ja vanhusten hyväksi ansaitsevat kiitoksen. [Sari Sarkomaan välihuuto] Merkittävänä rahoituskeinona heillä on vaihtoehtobudjetissa asumistuen uudistaminen. Vaikka asumistukijärjestelmään liittyy kiistämättä ongelmia, kristillisdemokraattien ensi vuodelle esittämä 300 miljoonan säästöjen hankkiminen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla on kuitenkin erittäin vaikea toteuttaa. [Keskeltä: Ei ole!] Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että pienituloisten käteen jäävästä tulosta leikattaisiin. Liike Nyt esittää ansiokkaan määrän erittäin hyviä keskustelunavauksia ja ajankohtaisia keskustelunaiheita, mutta aikataulullisesti pidän niitä varsin epärealistisina, koska käsittelyssä on kuitenkin ensi vuoden budjetti, ja tarkoitus oli esittää vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää oppositiopuolueita vaihtoehtobudjettien valmistelusta. Se on keskeinen osa parlamentarismia. Vaikka vaihtoehtobudjeteille ei voidakaan asettaa yhtä tiukkoja vaatimuksia kuin hallituksen todelliselle talousarvioesitykselle, toivon kuitenkin [Antti Kurvisen välihuuto] realismia niidenkin valmisteluun, ja toivon realismia myös niistä käytävään, toivottavasti erittäin vilkkaaseen, keskusteluun tänä päivänä täällä salissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-20T14:36:07,2019-11-20T14:42:17,Hyväksytty,1.1 2019_67_10,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Minulla oli kyllä sydämellä mietitty puheenvuoro kokoomukselle, [Naurua] että kyllä minä mielelläni käytän sen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-11-20T14:43:15,2019-11-20T14:43:29,Hyväksytty,1.1 2019_67_11,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Tehdäänpä äskeinen lista uudelleen. Avataan vastauspuheenvuorot suhteessa perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin. [Eduskunnasta: Nappi ei toimi! — Hälinää] Suoritetaan uudelleenarvonta. Kuka sosiaalidemokraateista aloittaa? — Edustaja Filatov.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_12,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että perussuomalaiset kohdentavat asioita sosiaalisesti kohtuullisen oikeudenmukaisesti, mutta sitten kun mietitään, että mistä se rahoitus tulee, niin tulee iso kysymysmerkki. Isoin osa teidän rahoituksestanne tulee sellaisista kohteista, jotka vaativat perustuslain säätämisjärjestyksen. Esimerkiksi syöttötariffeihin puuttuminen jälkijättöisesti: valtio on tehnyt sopimuksen, että näitä tariffeja maksetaan tietty aika, ja jos me nyt ensi vuonna päättäisimme, että niitä ei maksetakaan, niin valtio on silloin sopimusrikkoja. Siitä seuraisi oikeudenkäyntejä, ja se tuskin menisi täällä perustuslakivaliokunnassa läpi. Teillä on myös samanlaisia esityksiä, jotka koskevat kansainvälisiä kysymyksiä. Miten te olette aikoneet selviytyä tästä ihan oikeassa elämässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-11-20T14:44:15,2019-11-20T14:45:06,Hyväksytty,1.1 2019_67_13,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Kun tämä on ensimmäinen kerta tämäntyyppistä keskustelua, niin aivan niin kuin äsken edustaja Mäkelä nousi ylös, niin perussuomalaisista se, joka katsoo, että on sopivin vastaamaan kysymykseen, nousee ylös. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_14,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen nyt vähän pettynyt tähän sosiaalidemokraattien vetämän hallituksen luovuuteen verottamisessa. Eli jos olisi niin, että tuulivoimatariffia ei voitaisi sinänsä perua, eikö voitaisi kehittää jonkinnäköinen haittavero sille tuulivoimalle, esimerkiksi maisemaperusteisesti, tutkahäiriöperusteisesti tai jollain muulla vastaavalla perusteella, jolloin ne rahat otetaan pois [Hälinää — Puhemies koputtaa] toista kautta? Kyllä te verottaa osaatte. Tuo, mitä ministeri Lintilä sanoi tuosta 100 miljoonan yritystukileikkauksesta: Hallitus osaa osoittaa 20 miljoonaa euroa rahaa ekologiseen liikenteeseen edes tietämättä, mihin se raha tulee käytännössä menemään, mutta sitten hallitus ei osaisi leikata miljardien potista 100 miljoonaa yritystukia. Jos todella on näin, eiköhän sitten voitaisi ottaa se juustohöylällä? Jostain pitää aloittaa. Omaishoitajien aseman parantaminen — nyt jää nähtäväksi, äänestävätkö hallituspuolueet perussuomalaisten 20 miljoonan lisäyksen puolesta omaishoitajien verovapauden edistämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-20T14:45:16,2019-11-20T14:46:18,Hyväksytty,1.1 2019_67_15,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin hienoa keskustan mielestä ja varmaan koko hallituksenkin mielestä, että perussuomalaiset haluavat satsata enemmän yhteiskunnan heikompiosaisten tilanteeseen, lapsiperheiden toimeentuloon, pienillä eläkkeillä olevien toimeentuloon, yhteiskunnan turvallisuuteen poliisin osalta. Mutta minusta, puhemies, kun on tämmöinen uudenlainen tapa käsitellä näitä vaihtoehtobudjetteja, on hirveän surullista, että suurin oppositiopuolue on sortunut tällaisten valelukujen käyttämiseen ja ihan naurettavaan talouden arviointiin. [Sanna Antikainen: Täällä on luvut, tule katsomaan!] Laskelmiemme mukaan, jotka on tarkistettu valtiovarainministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä, teillä on puoli miljardia, 500 miljoonaa hukassa rahaa tästä teidän vaihtoehdostanne. [Sanna Antikainen: Täällä on luvut, tule katsomaan!] Arvoisa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho, tehän johdatte suomalaisia tarkoituksella harhaan. Te luotte todella paljon pettyneitä suomalaisia. Te petätte ihmisiä tällaisilla hassuilla vaihtoehdoilla. Minkä takia te toimitte tällä tavalla? [Puhemies koputtaa] Teidän budjettinne on nimetty Perusasiat kuntoon ‑budjetiksi. Minä sanoisin, että tämä on korkeintaan valesokkeli. [Sanna Antikainen: Kyllä, perusasiat!] Korkeintaan valesokkeli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-11-20T14:46:22,2019-11-20T14:47:34,Hyväksytty,1.1 2019_67_16,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Minusta vaikuttaa siltä, että edustaja Antikainen haluaa käyttää vastauspuheenvuoron. [Hälinää] — Edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_17,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jään odottamaan, jos edustaja Antikainen pitää puheenvuoron. Minusta täällä meillä on hyviä ajatuksia. Jos katsotaan, esimerkiksi Suomen talous pyörii tällä hetkellä ostovoiman varassa hyvin pitkälle, ja meillä on täällä vaihtoehtobudjetissa valtava määrä asioita, jotka parantavat ostovoimaa. Ja kun edustaja Kurvinen minusta aika epäasiallisesti sanoi meidän keksityistä luvuista, niin me olemme ihan lasketuttaneet [Naurua] tuolla laskentapalvelussa, että nämä meidän erilaiset tulonsiirrot hyödyttävät kaikkia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Puhemies Matti Vanhanen: Edustaja Meri, odottakaa hetki. — Tässä mölinässä minä en kuule, mitä puhuja sanoo. Tällä kertaa edustaja Meri voi käyttää 2 minuutin puheenvuoron, olkaa hyvä.] Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan te väititte, edustaja Kurvinen, että me olemme näitä keksineet, ja aika halventavia käsityksiä käytitte. Me olemme käyttäneet näitä myös laskentapalvelussa, ja sieltä saimme taulukon, että nämä meidän panostukset hyödyttävät pienituloisia, keskituloisia, kaikkia luokkia. Meillä ei meillä unohdeta mitään ryhmää, me otamme vähemmän velkaa kuin hallitus ja työllisiä lisää. Laskentapalvelu on todennut, että meillä tulee työllisiä lisää, ja tämä ilmenee meidänkin asiakirjoista, että 5 000 työtöntä tulee hallituksen toimilla. Toivoisin, edustaja Kurvinen, pikkusen asiallisuutta keskusteluihinne. Me olemme oikeasti tutkineet ja selvittäneet näitä asioita, ja jos te olette jostakin eri mieltä, niin esittäkää minulle tilasto, argumentoikaa. Teillä on silloin todistustaakka, jos te sanotte, että nämä ovat täysin keksittyjä, jos meillä kerran on näistä laskelmia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-20T14:47:42,2019-11-20T14:49:29,Hyväksytty,1.1 2019_67_18,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin onnittelut kaikille oppositiopuolueille oman vaihtoehtobudjetin tekemisestä. Siitä on vain tovi, kun itsekin olen oppositiossa ollut, ja tiedän, että se on kova puristus ilman ministereiden ammattilaisia, joten onnittelut kaikille siitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niitä riittää!] Onneksi myöskin oppositiolla on apuna eduskunnan tietopalvelu vaihtoehtobudjetin tekemisessä. Se vähän helpottaa, ja siksi oikeasti vähän hämmästelenkin nyt sitä, mitä edustaja Kurvinenkin tässä jo sanoi, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ei suoraan viitata eduskunnan tietopalveluun. Eli mitkä luvut ovat eduskunnan tietopalvelun lukuja ja mitkä eivät? On vähän vaikea sulattaa sitä, kun tiedämme, että siellä jopa epäillään olevan 700 miljoonan laskuvirheet. Kysymys oikeastaan kuuluukin, mistä ne 700 miljoonaa sitten otetaan pois. Mistä perussuomalaiset olisivat valmiita leikkaamaan, jotta saataisiin [Puhemies koputtaa] hallituksen budjetille vastaava vaihtoehto?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-11-20T14:49:29,2019-11-20T14:50:37,Hyväksytty,1.1 2019_67_19,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Nyt edustaja Antikainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_20,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Lämpimästi kiitos, arvoisa puhemies, tästä puheenvuorosta! Tässä edustaja Kurvinen on kaivannut laskelmia. Tässä on laskelmia perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksesta — olkaa hyvä, tulkaa katsomaan. Tulkaa tänne, tässä on tilaa minun vieressäni. [Antti Kurvisen välihuuto] Siellä arvoisa edustaja kysyi siitä, mistä me leikkaisimme ja miten me sen tekisimme. Meidän yksi suurin kohde on maahanmuutto, josta me leikkaisimme. Suomen Perusta on esimerkiksi tutkinut, että 20—24-vuotias Irakista tullut maahanmuuttaja tekee valtiolle laskua keskimäärin 690 000 euroa vuodessa, joten se on iso raha. [Paavo Arhinmäki: 690 000 vuodessa, ohhoh!] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-11-20T14:50:37,2019-11-20T14:51:38,Hyväksytty,1.1 2019_67_21,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtoon liittyy todella se ongelma, että se puolen miljardin aukko on. [Välihuutoja] Kansalaisille on hyviä asioita, joita varmaan lähes kaikki voivat kannattaa, ja toisaalta tämä perustuslaillinen ongelma, mikä täällä todettiin, että ei voida niitä sopimuksia, mitkä on tehty valtion ja sitten taas esimerkiksi tuulivoimayhtiöitten välillä, muuttaa yksipuolisesti. Se maksaisi paljon enemmän. [Välihuutoja] Haluan kiinnittää huomiota perussuomalaisten kuntapolitiikan linjaan. Puheenjohtaja Halla-aho — nousitte pystyyn, hyvä niin — kertokaa nyt, haluatteko te lopettaa kuntien valtionosuusjärjestelmän, verotulojen tasausjärjestelmän. [Välihuutoja] Haluatteko te lopettaa sen, mitä te olette ajanut Helsingin kaupunginvaltuuston ehdokkaana? Haluatteko lopettaa? [Välihuutoja] Kertokaa, oletteko vielä samaa mieltä kuin silloin kun annoitte tämän vaalikonevastauksen Helsingin Sanomiin, ja haluatteko murentaa satojen kuntien talouden pohjan. Täällä on maaseudun edustajia, niin kuin edustaja Kankaanniemi, hieno edustaja, joka puolustaa maaseutua. [Puhemies koputtaa] Haluatteko lopettaa sen? Kertokaa nyt ihan suoraan lähetykseen tässä, kannatatteko vai oletteko samaa mieltä kuin 2011?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-11-20T14:51:38,2019-11-20T14:52:44,Hyväksytty,1.1 2019_67_22,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Nyt oli taas hyvin lähellä, että edustaja Rantakangas olisi saanut minuutin lisää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_23,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Puhemies! Lyhyesti: en halua. Maahanmuutto ja sen vaikutukset julkiseen talouteen on ongelma, jota ei voida ratkaista pelkästään askartelemalla ensi vuoden budjettilaatikon sisällä. Säästöjä voidaan saavuttaa vain poliittisilla ja lainsäädännöllisillä muutoksilla, ja ne ovat rakenteellisia, pysyviä säästöjä. Vain hyvin pieni osa haittamaahanmuuton haitoista on selkeästi paikallistettavissa budjetista. Siellä ei näy työttömien tai ali- ja tempputyöllistettyjen ulkomaalaisten aiheuttama kuormitus sosiaaliturvamenoihin. Siellä ei näy, miten haittamaahanmuutto laskee työn hintaa tai nostaa asumisen hintaa. Siellä ei näy, miten maahanmuutto kuormittaa poliisia ja oikeuslaitosta ja niin edelleen. Haittamaahanmuutto on kasvava musta aukko julkisessa taloudessa. Toisin kuin muut puolueet väittävät, kyseessä ei ole mikään luonnonvoima, jonka kanssa pitäisi vain elää, vaan ilmiö, joka on seuraus väärästä politiikasta. [Puhemies koputtaa] Se voidaan korjata oikealla politiikalla, ja tästä politiikasta kerrotaan perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-20T14:52:47,2019-11-20T14:53:59,Hyväksytty,1.1 2019_67_24,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tänään vietetään lapsen oikeuksien päivää, ja se olisi hieno hetki pohtia, miten me teemme tästä maailmasta parempaa paikkaa tuleville sukupolville, mutta tämä ei valitettavasti oikeisto-opposition vaihtoehtobudjeteissa näy. On ikävää nähdä, miten perussuomalaiset ovat valmiita romuttamaan kestävän ja inhimillisen yhteiskunnan periaatteita. Ilmastonmuutosta ei edelleenkään oteta vakavasti, vaikka se on tosiasia, josta nuoret ovat vakavasti huolissaan, ja he vaativat aivan perustellusti tältä salilta tekoja. Leikkaukset kotouttamiseen aiheuttavat syrjäytymistä, ajavat ihmisiä yhteiskunnan reunoille. Emme kai me tosiaan anna perussuomalaisten sulkea rajoja ja ajaa tätä maata entistä suurempaan ahdinkoon rajoittamalla työperäistä maahanmuuttoa, jota tarvitsemme tämän yhteiskunnan kestävään rakentamiseen? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Vaihtoehtobudjetin sijaan perussuomalaisten budjetti on jonkinlainen vaihtoehtoisten faktojen budjetti, mistä kertoo tämä edustaja Kurvisenkin mainitsema puolen miljardin reikä siellä perusteissa, ja olisi todella mielenkiintoista kuulla, mistä ne rahat sitten otetaan. [Sanna Antikainen: Tulkaa katsomaan tänne!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-11-20T14:54:02,2019-11-20T14:55:08,Hyväksytty,1.1 2019_67_25,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvon puheenjohtaja! Hieman realismia tähän ympäristöpolitiikkaan: jos Suomi haluaisi tulla hiilineutraaliksi hallituksen tavoitteiden mukaan, täällä tarvittaisiin vähintäänkin kolme uutta Olkiluoto 3:a — 9 miljardia per laitos ja 15 vuotta rakennusaika. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-20T14:55:12,2019-11-20T14:55:29,Hyväksytty,1.1 2019_67_26,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtotodellisuusbudjetista tulee mieleen Don Quijote, joka lähti taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, lepakot vain räjähtelivät. Luvut on vedetty Sancho Panzan hatusta, ja niillä sitten perustellaan asioita. Jos ajatellaan vaikkapa sitä, että tuulivoimasta ollaan leikkaamassa ensi vuonna 229 miljoonaa euroa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] edustaja Mäkelä täällä itse asiassa jo myönsi, että se on hatusta vedetty stetsonluku. Hän sanoi, että no keksitään sitten vaikka joku muu vero keräämään se, jos se ei ole mahdollista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tai jos ajatellaan vaikkapa eläkeläisten verotusta, josta arvioitte, että sitä voidaan alentaa, teidän tarkoittamallanne tavalla se maksaisi 50 miljoonaa, valtiovarainministeriön arvio on 350 miljoonaa. Arvonlisäveron muutokset: teidän arvio on 20 miljoonaa euroa, valtiovarainministeriön arvio 90 miljoonaa euroa. Totta kai vaihtoehtotodellisuusbudjetissa [Puhemies koputtaa] voi esittää mitä vain lukuja, mutta ei sitten tarvitse ihmetellä, jos niihin ei usko kukaan muu kuin vain te. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niinhän tekin olette tehneet!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-20T14:55:29,2019-11-20T14:56:43,Hyväksytty,1.1 2019_67_27,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nyt täällä on hieman vaihtoehtoista kuuloa joillakin edustajilla, koska vastasin kyllä näihin mainittuihin 500 miljoonan euron väitteisiin ja niihin argumentteihin osittain jo ryhmäpuheessa [Paavo Arhinmäki: Vastatkaa näihin kysymyksiin!] ja sen jälkeen ensimmäisessä debattipuheenvuorossani tarjosin korvaavat keinot. Jos se keino, mitä me ensin esitämme, ei ole mahdollinen, sitten keksitään joku muu keino. Kyllähän hallitusohjelmassakin on paljon asioita, joiden toteutuminen ei ole varmaa, [Anders Adlercreutzin välihuuto] jotka jos eivät toteudu, silloin hallitus joutuu tekemään korjaavia liikkeitä. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa huomioidaan lapsiperheet — kun sitä kysyttiin — lapsivähennyksen palauttamisen muodossa. Meillä on myös esityksiä kerhon iltapäivätoimintaan, koululaisten mielenterveyden parantamiseen, kiusaamisen ehkäisemiseen, eli siihen meillä löytyy keinoja. Työllisyyteen meillä on aivan kaikki samat keinot kuin hallituksellakin sen 75 prosentin työllisyyden saavuttamiseen, lisäksi merkittävät dynaamiset vaikutukset veronkevennyksistä,  kuten polttoaineveron korotuksen perumisesta, kotita-lousvähennyksen leikkauksen perumisesta — niillä on huomattavia työllisyysvaikutuksia plussana hallituksen [Puhemies koputtaa] työllisyysvaikutuksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-20T14:56:43,2019-11-20T14:57:50,Hyväksytty,1.1 2019_67_28,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Ärade talman! Kun on suurin oppositiopuolue, siihen liittyy tietty vastuu. Silloin nämä asiat pitää tehdä kunnolla, pitää tehdä kotiläksynsä, käyttää laskentapalvelua. [Arja Juvonen: On käytetty!] Tässä on jopa miljardin aukko. Menoja joita ei voi laskea, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] menoja joita on yliarvioitu. 230 tuulivoimaa, 320 eläkeläisten verokohtelua, 70 alvin alaraja, omaishoitajien verovapaus 110. Näitä on lisää ja lisää. Edes keliakiakorvausta, jonka KD ja kokoomus saivat oikein, te ette saanut oikein. Onko se niin, että korvaus kenties kohdistuu vain niihin, joita nuorisojärjestönne katsoo suomalaisiksi, [Välihuutoja] vai miten tätä voi käsittää? Ei tämä ole varjobudjetti, tämä on poliittinen toivepaperi. Teiltä on syytä odottaa enemmän. Tässä lukee: ”Perusasiat kuntoon.” Tämä kansi on ihan hyvä. Jos tämä sisältö olisi sen mukaista, niin voitaisiin käydä ihan oikea substanssiin pohjautuva keskustelu. [Jukka Gustafsson: Erinomaista!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-11-20T14:57:50,2019-11-20T14:58:58,Hyväksytty,1.1 2019_67_29,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikuttaa sille, että te ette ole, edustaja, lukenut sitä tekstiä. Ja suosittelen teille tänä iltana vielä, että käykää ihmeessä läpi se ja lukekaa, mitkä ovat perusasioita [Hälinää — Puhemies koputtaa] suomalaisille ihmisille ja meille kaikille täällä. Kun täällä puhutaan näistä aukoista, niin minä sanon, että laskentapalvelun laskelmat ovat saatavilla, käykää hakemassa ne. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Täällä vain kasvavat nämä aukot valtavan suuriksi. Arvoisa herra puhemies! Meillä on paljon toimia, joilla me haluamme parantaa suomalaisten ihmisten tilannetta. [Paavo Arhinmäki: Kyllä, siitä olen samaa mieltä!] Me olemme kuunnelleet ihmisiä, muun muassa omaishoitoa. Hoitajamitoituksen haluamme saattaa lakiin aikaisemmin kuin hallitus. Lapsivähennyksen me haluamme palauttaa. Keliakiakorvaus, aivan totta. Sisäilmasairastuneet ihmiset, me olemme kuulleet heitä — täällä ei ole vielä kukaan maininnut muun muassa sisäilmasairauksia. Eli perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukainen, se puolustaa suomalaisia. [Paavo Arhinmäki: Vain rahat puuttuvat!] Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että esimerkiksi laittomasti maassa oleskelevien sosiaalituki [Puhemies koputtaa] tulisi poistaa — 5,4 miljoonaa, pieni raha, mutta markassa on miljoonan alku, sanottiin ennen vanhaan. [Eduskunnasta: Ja näistä on laskelmat!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-20T14:58:58,2019-11-20T15:00:14,Hyväksytty,1.1 2019_67_30,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Ja nyt piti muistuttaa niin moneen kertaan aikarajasta, että nyt annetaan kaksi puheenvuoroa muille ryhmille. [Arja Juvonen: Anteeksi!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_31,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Oli ajatus, että enemmänkin jos keskittyisi hallituksen kanssa keskustelemaan, mutta kun perussuomalaiset itse aloittivat jo ryhmäpuheessaan kokoomuksen arvioinnin, niin ehkä muutama sana siitä. Minusta kun tämän perussuomalaisten maahanmuuton ottaa pois ja kurkistaa sinne taustalle, käytännössä siellä on sama budjetti kuin minkä tämä vasemmistohallitus, punavihreä hallitus on tehnyt: sama velkamäärä, ei ainuttakaan työllisyystoimea — ei ainuttakaan, pyöreä nolla työllisyystoimissa — [Välihuutoja] ei rakenteellisia uudistuksia, vastustatte työperäistä maahanmuuttoa. Käytännössä politiikkaa — kun te pidätte itseänne myöskin yrittäjäpuolueena — joka johtaa käytännössä suomalaisen yrittäjän ja pienyrittäjän toimintaedellytysten heikkenemiseen, eli kokoomus on ainut porvaripuolue tässä maassa, ainut oikeistopuolue tässä maassa. Minusta tämä on hyvä huomio tämän vaihtoehtobudjetin tarkastelun jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-20T15:00:20,2019-11-20T15:01:14,Hyväksytty,1.1 2019_67_32,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on sinällänsä monia tärkeitä lisäyksiä, joita myöskin kristillisdemokraateilta löytyy, muun muassa diabetes-, keliakiakorvaukset, ruoka-avun huomioiminen, sisäilmakysymyksiin puuttuminen. Polttoaineverotusta samalla tavalla ette halua olla lisäämässä, kotitalousvähennystä ette myöskään leikkaamassa, ja eläkkeitten verotusta haluatte keventää. Nämä kaikki samat elementit löytyvät myöskin kristillisdemokraateilta. Mutta ehkä suurin heikkous tässä on se, että tässä budjetissa valtion velkaantuminen ei varsinaisesti lähde pienentymään, tämä ei ole vastuullisempi malli hallituksen budjetille, ja sitten toisaalta tästä puuttuu työllisyystoimenpiteitä. Elikkä työllisyystoimenpiteinä täällä ovat kotitalousvähennys ja työtulovähennyksen lisääminen, mutta muita varsinaisia työllisyystoimenpiteitä ei ole, joten siinä mielessä voi sanoa, että on vaikea nähdä, että esimerkiksi työllisyys tällä perussuomalaisten vaihtoehdolla lähtisi kohentumaan. Ja ehkä yksittäinen asia: [Puhemies koputtaa] Te haluatte auttaa ihmisiä paikan päällä, mutta samanaikaisesti leikkaatte kehitysavusta 300 miljoonaa. Tuntuu vaikealta nähdä, [Puhemies koputtaa] että esimerkiksi kristillistaustaiset järjestöt joutuisivat välittömästi lopettamaan työnsä paikan päällä siellä, [Puhemies koputtaa] missä ihmiset ovat hädässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-20T15:01:15,2019-11-20T15:02:33,Hyväksytty,1.1 2019_67_33,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Edustaja Halla-aho, puolitoista minuuttia. [Naurua]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_34,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä on aivan liikaa. Investointi on rahankäyttöä, joka maksaa itsensä takaisin ja tuottaa hyötyä myöhemmin. Esimerkiksi rajavalvonta länsirajalla ja turvapaikkaturistien säilöönotto ovat investointeja. Ne kyllä maksavat, mutta ne vähentävät Suomen houkuttelevuutta sellaisten ihmisten silmissä, joiden täällä oleminen tulee kalliiksi. Investoinnin vastakohta on setelien polttaminen, sellainen rahankäyttö, joka ei koskaan tuota mitään tai joka tuottaa pelkkää vahinkoa. Vihreiden edustaja mainitsi maahanmuuttajien kotouttamisen. Maahanmuuttajien kotouttamiseen joka vuosi kipatut sadat miljoonat ovat setelien polttamista. Tulijat eivät kokemusperäisesti silti kotoudu. Sen sijaan maahanmuuton ympärille on muodostunut kotouttamispalveluja myyvien yritysten ja yhteisöjen loismainen bisnes, jonka rahoittavat veronmaksajat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-20T15:02:35,2019-11-20T15:03:38,Hyväksytty,1.1 2019_67_35,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtoon on kohdistunut hyvin laaja mielenkiinto pitkälti sen takia, että perussuomalaiset ovat korostaneet hyvin tiukkaa talouspolitiikkaa tässä pitkin syksyä keskustelussa. Olette vaatineet velanoton vähentämistä, menojen priorisoimista [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin tapahtuu!] ja vakaan talouden luomista. Tähän nähden se tosiasia, että tämä vaihtoehtobudjetti on pitkälti tyhjän päällä, on tosiaan yllätys. Odotimme, että nyt kun tästä vaihtoehtobudjettikeskustelusta on haluttu tehdä tällainen substanssipainotteinen hallituksen ja oppositiopuolueiden vaihtoehtojen vertailu, sille tulisi myös ainespuita siitä esityksestä. Siellä on hyviä esityksiä menolisäyksiksi, mutta tulopuoli on täysin auki. Siihen me mielellämme myös puheenjohtaja Halla-aholta kuulisimme vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-20T15:03:39,2019-11-20T15:04:41,Hyväksytty,1.1 2019_67_36,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Uskon, että edustaja Koskinenkin arvostaa entistä tasavallan presidenttiä Mauno Koivistoa sekä presidenttinä että talousmiehenä. Presidentti Koivisto sanoi kerran, olin kuulemassa: ”Valtio, jonka vaihtotase on alijäämäinen ja joka velkaantuu, ei voi antaa vastikkeetonta rahaa ulkomaille.” Meillä on tällä hetkellä ilmeisesti noin 4 miljardin vaihtotaseen alijäämä, ja hallitus ottaa lisää velkaa runsaasti. Me otamme vähemmän vaihtoehtobudjetissamme kuin hallitus, toki aika paljon liikaa vieläkin, mutta otamme kaikki, tuleville sukupolville. Mutta meillä on oleellisena tämä presidentti Koiviston ohje, että jos valtio velkaantuu ja kansantalous on alijäämäinen, niin silloin ei vastikkeetonta rahaa lähetetä ulkomaille. Maahanmuutossa on tästä kysymys ja monessa muussa, EU-jäsenmaksussa ja kehitysavussakin osaltaan. [Välihuutoja keskeltä] Me olemme humanitääristä apua antamassa, [Puhemies koputtaa] mutta emme ole pitämässä hanoja auki ulkomaille hallitsemattomasti. [Anne Kalmarin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-20T15:04:42,2019-11-20T15:05:54,Hyväksytty,1.1 2019_67_37,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisessä perussuomalaisten puheessa te sanoitte, että olette suomalaisen maaseudun puolue. Samanaikaisesti puheenjohtaja on kuitenkin leikkaamassa kuntapalveluitten rahoituksesta, kun sanotaan, että tämä on kepulaista aluepolitiikkaa. Halla-ahon mielestä tasa-arvoiset palvelut ovat koko maassa puhdasta utopiaa. Ryhmäjohtaja Tavio sanoi äsken, että te haluatte leikata myös yritystukia. Jos tarkkaan ette tiedä mistä, te voitte juustohöylätä kaikista tuista. [Välihuutoja perusuomalaisten ryhmästä] Se tarkoittaisi maatalouden energiaveron palautuksen leikkausta, maatalouden kansallisen tuen leikkausta, luonnonvarahaittakorvauksen leikkausta, lomituspalvelujen leikkausta, listaamattomien yritysten osinkoverojen leikkausta, yrittäjävähennyksen leikkausta. Puheenjohtaja Halla-aho, tehän hyökkäätte suomalaista maaseutua ja yrittäjiä kohtaan. Pyydän, että vastaisittekin tähän kysymykseen: onko näin? Ja älkää vastatko, että syy on maahanmuutto. [Toimi Kankaanniemi: Päinvastoin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-11-20T15:05:55,2019-11-20T15:06:54,Hyväksytty,1.1 2019_67_38,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Ilmeisesti vastauksen antaa edustaja Meri. [Antti Kurvinen: Miksi?],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_39,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Kiitos, puhemies! Minusta nyt on aika mielenkiintoista. Täällä ensinnäkin ei tiedetä, keitä perussuomalaisten kansanedustajia on paikalla. Toiseksikin, täällä eräs kokoomuslainen kävi kyselemässä, että mistä näitä vaihtoehtobudjetteja saa. Siitä huolimatta ”aivan järkyttävää” ja ”tämä on aivan hirveä ja kamala”, kun ihan selkeästi ei edes tiedetä, keitä täällä meistä on paikalla — ja onko tätä edes todellakaan luettu, kun tämä on ollut jo viime viikolla saatavissa? [Antti Kurvinen: Miksei Halla-aho vastaa? — Välihuutoja] — Joo, no hyvä, että joillakin on, mutta täällä on tosiaan aika paljon eksyneitä ihmisiä. Sitten pyydettiin faktaa meidän työllisyystoimenpiteistämme. [Puhemies koputtaa] Täällä on kohta kolme, kuten aikaisemminkin kerroin. Nämä sisältävät... Kaikki ymmärrämme sen, että jos ihmisten ostovoima parantuu, jos jää enemmän käteen, voimme ostaa enemmän palveluita, voimme liikkua enemmän, voimme mennä harrastuksiin. Meillä on täällä Ostovoimaa kansalle ‑otsikon alla valtava määrä: lapsivähennystä, omaishoidon tuki, polttoainevero. Nämä kaikki lisäävät työllisyyttä. Nämä ovat sellaisia eriä, joista laskentapalvelu ilmoittaa, että niitä ei voi laskea siihen mukaan. Mutta meillä on silti positiivinen työllisyyden kehitys — toisin kuin hallituksella. [Eduskunnasta: Ei ole! — Ei teillä ole!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-20T15:06:58,2019-11-20T15:08:12,Hyväksytty,1.1 2019_67_40,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että minäkin odotin perussuomalaisten budjettiesitykseltä merkittävästi syvällisempää analyysiä siitä, mitä pitää tehdä. Te olette unohtaneet työllisyyden melkein kokonaan ja keskitytte vain lietsomaan vastakkainasettelua suomalaisessa yhteiskunnassa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Teidän ehdottamanne menoleikkaukset vaatisivat kansainvälisien sopimuksien ja perustuslain rikkomista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Suomen uskottavuus investointikohteena romahtaisi, jos Suomi perustuslakia rikkoen esimerkiksi peruisi tuulivoiman tariffituet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei nyt ole vappu!] Laskelmat ovat hyvin hataralla pohjalla. Tässä julkaistussa asiakirjassa ei viitata eduskunnan tietopalveluun. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Kysymys kuuluu: miksi? Perussuomalaisten budjettivaihtoehdossa arvonlisäveron alarajan noston kustannus on 20 miljoonaa — siis teidän budjetissanne. Arvioitu verotuottojen menetys on murto-osa valtiovarainministeriön laskelmasta, joka on 90 miljoonaa — siis 70 miljoonaa tyhjää. Eläkeläisten veronalennuksen hinnaksi on laskettu 50 miljoonaa euroa. Oikeampi arvio on 350 miljoonaa euroa, valtiovarainministeriön mukaan. [Antti Kurvinen: 300 miljoonaa hukassa!] Omaishoidon tuen verovapauden kustannus on laskettu 20 miljoonaan. Todellisuudessa mittaluokka on noin 130 miljoonaa. Velkaantuva budjetti ilman työllisyysvaikutuksia, se on luonnehdinta teidän budjetistanne, vaihtoehdostanne. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Kun poistetaan mahdottomat menoleikkaukset, perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti lisää valtion velkaantumista. Vaihtoehtobudjetissa on virheellisiä laskelmia vähintään 700 miljoonan euron edestä. Perusasiat kuntoon. Budjetissa on todellisuudessa vähintään puoli miljardia suurempi alijäämä kuin hallituksen esityksessä. Tämä kuvaa teidän budjettianne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-20T15:08:17,2019-11-20T15:10:04,Hyväksytty,1.1 2019_67_41,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Edustaja Mäkelä, sama aika, 1 minuutti 45.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_42,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Nyt on siinä mielessä mielenkiintoinen keskustelu tässä pääministeri Rinteen puheenvuorossa, että juuri äsken totesin, että meillä on käytettävissämme vähintään kaikki ne samat keinot, joilla hallitus väittää pääsevänsä 75 prosentin työllisyyteen. Sen lisäksi meillä on merkittäviä dynaamisia vaikutuksia työllisyyteen veronkorotusten perumisten ja veroleikkausten muodossa enemmän kuin hallituksella. Nyt pääministeri väittää, ettei meillä ole työllisyystoimia. En oikein ymmärrä tätä argumenttia. Tämä arvonlisäveron alarajan nostaminen on hallitusohjelmassa, että se tehdään. Hallitus kuitenkaan ei ole varannut siihen euroakaan rahaa tulevalle vuodelle. Kuinka tämä on mahdollista? Me tiedämme, että sen alarajan nostaminen on EU-luvasta kiinni. Sen takia me emme ole mitoittaneet sitä rahaa koko vuodelle, mitä se alarajan nostaminen vaatisi, koska sen luvan saaminen vie aikaa. Mutta onko todella niin, että hallitus ei aio tehdä mitään tämän hallitusohjelmassa mainitun tavoitteen edistämiseksi tämän kuluvan vuoden aikana? Ettekö te usko, että se lupa tulee, vai mikä tässä on kysymyksessä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-20T15:10:07,2019-11-20T15:11:09,Hyväksytty,1.1 2019_67_43,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana täytyy kyllä todeta, että aika lailla puuta heinää olivat nimenomaan ne laskelmat näitten hyvien asioitten takana. Olisin toivonut puolueelta, johon 25 prosenttia kansalaisista luottaa, [Hälinää] että teillä ei vaihtoehtoisen budjetin sijaan ole vaihtoehtoista todellisuutta, vaan todelliset luvut, mihin te pohjaatte. Se on surullista, että niinkin hyviä asioita kuin hoitajamitoituksen kuntoon laittaminen, veronalennukset, omaishoito, terveydenhuollon ja koulutuksen kuntoon laittaminen, sisäilmaongelmat, [Puhemies koputtaa] kaikki nämä ratkaistaisiin kehitysavun ja maahanmuuton kustannusten poistamisella. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ihmiset ovat minulta kysyneet, miten se voi olla mahdollista, että kaikki tämä yhtäkkiä pystyttäisiin noin pienellä tekemään semminkin, [Leena Meren välihuuto] kun silloin, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, maahanmuuton kustannukset olivat kaksinkertaiset nykypäivään verrattuna. [Välihuutoja] Olen joutunut heille sanomaan, [Puhemies koputtaa] että minä en tiedä, mistä tämä johtuu, miten tämä tehtäisiin. Ja toivoisinkin, että teillä olisi joitakin [Puhemies koputtaa] lukuja näitten asioitten taakse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-11-20T15:11:10,2019-11-20T15:12:25,Hyväksytty,1.1 2019_67_44,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa selvisi tässä budjetin käsittelyn yhteydessä, että hallitus käyttää globaalitason 0,1 prosentin eli promillen hiilidioksidipäästöjen torjumiseen 2 miljardia euroa ensi vuonna, ja seuraavana vuonna on samanlaista aina koko kauden loppuun asti, eli valtavan miljardimäärän siihen, että voidaan 0,1 prosentista globaalia hiilidioksidipäästöä päästä eroon, kun samanaikaisesti hallitus hyväksyy sen, että Kiina, Intia ja monet EU-maatkin päästävät kasvavassa määrin hiilidioksidia ilmaan. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Millä te perustelette tätä 2:ta miljardia, edustaja Kalmari, tuolla Keski-Suomessa, kun siellä teiltä kysytään? Meistä tämä on erittäin tehotonta verovarojen käyttöä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-20T15:12:26,2019-11-20T15:13:30,Hyväksytty,1.1 2019_67_45,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Myönnän tähän debattiin vielä puheenvuorot edustaja Hyrkölle ja pääministerille ja niihin väleihin perussuomalaisten puheenvuorot. — Edustaja Hyrkkö. Ei kun, anteeksi, Suomela, takapenkistä. [Iiris Suomela: Keitä meitä nyt täällä on!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_46,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Yksi suomalainen tuottaa kuusi kertaa niin paljon päästöjä kuin yksi intialainen, eli jos yhden suomalaisen päästöt puolitetaan, hän tuottaa edelleen saman verran päästöjä kuin kolme intialaista. Ja näin... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ja tästä laskemalla käy varsin nopeasti ilmi, että globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta on täysin kestämätöntä väittää, ettei Suomessakin olisi tarpeen päästöjä vähentää. Ihmisiä ei voi asettaa siinä määrin eriarvoiseen asemaan, että ajattelisi, että on oikein, että yksi saastuttaa kuusi kertaa enemmän kuin toinen. Sen tähden onkin meidän vastuullamme — kuten myös toki intialaisten vastuulla — vähentää päästöjä. Kukaan ei tätä vastuuta karkuun pääse. Karkuun ei pääse myöskään sitä, että oikeastaan ainoa merkittävä asiantuntijalähde, jota perussuomalaiset omassa talousarvioehdotuksessaan käyttää, on heidän oma ajatushautomonsa. Puolueiden ajatushautomot eivät ole olemassa vaihtoehtoisten lukujen keksimiseksi, vaan korkeintaan, jotta saadaan hyödynnettyä tutkittua tietoa, riippumatonta tietoa ja ministeriöiden arvioita. Sen tähden tämä 800—900 miljoonan heitto on aivan käsittämätön. Tämä on todella sitä lisävelkaa tulevaisuudelle, [Puhemies koputtaa] kun ei kerran muutakaan ole esitetty, joten toivon todella, että ensi kerralla nojataan todellisuuteen, kuten täällä ovat muutkin peräänkuuluttaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-20T15:13:42,2019-11-20T15:15:07,Hyväksytty,1.1 2019_67_47,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Suomen Perusta joutuu laskemaan maahanmuuton kustannuksia, koska mikään muu taho niitä ei laske. [Oikealta: Juuri näin!] Näihin meidän selvityksiin: Ne perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Niihin ei liity poliittista tulkintaa eikä analyysiä, ja ne lukemat ovat suuria. Meiltä on itse asiassa tulossa hyvin pian hyvin kattava selvitys toimeentulotukimenoista maahanmuuttajien ja vieraskielisten takana, ja ne ovat aivan järjettömiä. Olette ehkä nähneet jo Kelan tietoja siitä, että vieraskielisten osuus huitelee yli 40 prosentin. [Jussi Saramo: Teidän luvut ovat järjettömiä!] Tämä maahanmuutto ylipäätänsä — se on sekä vasemmalle että oikealle melkoinen taikaseinä. Toiselle se tarjoaa maahan sellaisia ihmisiä, joita tänne halutaan, toiselle se on ratkaisu vaikka mihin työllisyyden nostosta alkaen, [Paavo Arhinmäen välihuuto] mutta tämä ei pidä paikkaansa. Meillä on lukemat, meillä on tilastot. Osoittakaa, missä tilastot ovat väärässä. [Paavo Arhinmäki: Miljardi sinne, miljardi tänne perussuomalaisten taikaseinällä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-11-20T15:15:08,2019-11-20T15:16:08,Hyväksytty,1.1 2019_67_48,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Otan muutaman yksityiskohdan, joita pidän hyvinä tässä perussuomalaisten esityksessä. Täällä todetaan, että sähkön siirtohintojen alentaminen ja energiaverotuksen laskeminen EU:n minimitasolle on tavoitteena. Ne ovat hyviä tavoitteita, mutta ne vaativat valmistelua. Meillä on tällä hetkellä sähkön siirtohintaan liittyvä valmistelu käynnissä hallituksessa. Tulemme puuttumaan sähkön siirtohintaan sillä tavalla, että näitten investointien poistoja tullaan pidentämään. Tulemme puuttumaan siihen todennäköisesti myös kattohinnalla. Nämä tulevat alentamaan siirtohintoja, jotka ovat tällä hetkellä sähkönkulutukseen liittyvä erittäin iso ongelma tässä maassa. On hienoa, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on siihen puututtu, mutta tämä asia on jo hyvin valmisteltuna käynnissä tällä hetkellä valtioneuvostossa, ja se huolehditaan eteenpäin sillä tavalla, että se on hyvin valmisteltuna tulossa eduskunnan päätettäväksi. Toinen asia, joka liittyy tähän kokonaisuuteen, on energiaverotuksen laskeminen EU:n minimitasolle. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, hallitus tulee poistamaan tämän sähköön liittyvän verotuen, mutta tulee energiaverotuksen kautta alentamaan [Puhemies koputtaa] verotuksen EU:n minimitasoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-20T15:16:09,2019-11-20T15:17:26,Hyväksytty,1.1 2019_67_49,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli hienoa, pääministeri, että löysitte jotakin hyvää täältä. Toivottavasti löysitte myös hyvää, mikä liittyy perusasioihin ja niihin tavallisiin ihmisiin. Me perussuomalaiset pidämme erittäin tärkeänä, että me saamme hoitajamitoituksen tänne Suomeen. Te olette, hyvä hallitus, siitä puhuneet. Te, hyvä kokoomus, ette ole sitä halunneet viime kaudella, mutta me sen haluamme. Me kannamme vastuuta siitä, mitä olemme puhuneet. Me olemme esittäneet muun muassa toimenpideohjelmaa siitä, millä tavalla me saisimme niitä hoitajia sinne työkentälle takaisin, miten me saisimme heitä sieltä ulkomailta saapumaan takaisin, miten me voisimme asuntopolitiikalla tukea heitä. Edustaja Orpo, meillä on ulkomailla paljon suomalaisia hoitajia, te tiedätte sen. Siellä on paremmat palkat, työolot ja kaikki. Oletteko te, hallitus, valmis ajattelemaan tällaista toimenpideohjelmaa, että ihan oikeasti me löytäisimme niitä keinoja, miten me saamme hoitajia? Koska minä hoitajana kyllä tiedän, että hoitajia on, mutta ymmärrän myös, miksi he ovat alalta pois lähteneet. Työolot, palkkaus — siinäpä paljon [Puhemies koputtaa] kysymyksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-20T15:17:28,2019-11-20T15:18:33,Hyväksytty,1.1 2019_67_50,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Tämä debattiosuus on päättynyt. Nyt siirrytään debatoimaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetista. Pyytäkää uudelleen vastauspuheenvuoro nappia painamalla. — Nyt edustaja Gustafsson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_51,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaiset varmaan kohtuudella odottavat, että he saavat tästä keskustelusta kokonaiskuvan eri puolueiden vaihtoehdoista. Kokoomuksen listalla ovat ansiosidonnaisen porrastus, ansiosidonnaisen omavastuupäivän palautus, työttömyysputken poisto, toimeentulotuen asumismenon omavastuun palautus, asumistuen jäädytys ja niin edelleen. Nämä merkitsevät yhdessä, hyvät kansalaiset, että kokoomus leikkaa 600 miljoonaa euroa toimeentulosta, asumistuesta, työttömyysturvasta. Kaikkein pienituloisimmat suomalaiset menettävät merkittävästi ostovoimaansa, ja tämä merkitsee eriarvoisuuden palauttamista. Arvoisa puhemies! Oikeiston kyyti merkitsee paluuta kylmään kyytiin takaisin. Pääministeri Rinteen [Puhemies koputtaa] ja hallituksen kyydissä on lämmintä ja turvallista mennä eteenpäin. [Naurua] Miksi te teette tällaisen paluun menneisyyteen? Mutta Orpo jo vastasi: kokoomus on oikeistopuolue, ja se näkyy tässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-11-20T15:18:53,2019-11-20T15:20:21,Hyväksytty,1.1 2019_67_52,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Edustaja Orpo, sama aika kuin äsken.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_53,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! 60 000 uutta työllistä, 60 000 ihmistä, jotka pääsevät työttömyydestä töihin. Se on merkittävä... [Jukka Gustafsson: Sama kuin hallituksen tavoite, ei mitään eroa!] — Siitä ei ole tietoakaan, se on merkittävä ero teidän miinus 5 000:een. Edustaja Gustafsson ja muut, eduskunnan tietopalvelu on tänään kertonut meille käytyään läpi kokoomuksen vaihtoehdon, että pienituloisten määrä ei kasva kokoomuksen esityksen myötä. Ei kasva, Gini-kerroin pysyy samana, vaikutukset ovat siis samoja kuin teidän hallituksen esityksessä. Siitä huolimatta 60 000 työpaikkaa, me pystymme rahoittamaan niitä tärkeitä, välittämiseen liittyviä asioita. Kokoomuksen esityksessä on nimittäin nyt sydän paikallaan. Me panostamme hoivaan ja hoitoon, vanhustenpalveluihin, hoitotakuuseen yli 75-vuotiaille. Kotitalousvähennyksen parannus, joka olisi tehty jo viime kaudella, jos kokoomus olisi yksin saanut päättää. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, poliisi-sairaanhoitajaperheellä yli 1 000 euroa vuodessa enemmän rahaa jää käteen. Terapiatakuu hoidetaan, niin kuin kansalaisaloite esittää. Täältä löytyy sydämen asioita, hyvä vasemmisto, mutta ne tehdään oikeistolaisella talous-, työllisyys- ja veropolitiikalla ja kunnioittamalla yrittäjyyttä, ei sotkemalla ja sössimällä taloutta, ei istumalla käsien päällä siinä vaiheessa, kun talous heikkenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-20T15:20:23,2019-11-20T15:21:49,Hyväksytty,1.1 2019_67_54,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Nyt palataan 1 minuutin puheenvuoroihin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_55,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! On aivan järkyttävää, että entinen yrittäjämyönteinen, teollisuusmyönteinen puolue kokoomus esittää puolen miljardin, 500 miljoonan euron heikennyksiä [Kokoomuksen ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] yritysten toimintaedellytyksiin. Tämähän tarkoittaa sitä, että ne miljardihankkeet, joita Suomessa on, vaarantuvat. Mutta onneksi te ette ole vallassa ettekä voi toteuttaa näitä teidän linjauksianne. Tuhansia ja tuhansia työpaikkoja. Ajatelkaapa sitä, että meidän teollisuus toimii kansainvälisessä toimintaympäristössä, emme ole mikään saareke täällä. Meidän bruttokansantuotteestamme 40 prosenttia tulee viennistä. Jos me emme huolehdi vientiyritysten kilpailukyvystä, niin meidät hukka perii. Sen takia on aivan käsittämätöntä, että kokoomus lähtee tälle tielle. Te lähdette populistiselle tielle, jolla te kalastelette äänestäjien ääniä vastoin suomalaisten intressiä ja suomalaisten veronmaksajien, rehellisten, ahkerien veronmaksajien intressiä. Tässä mielessä teidän toimintanne on aivan vastuutonta, ja samalla tavalla te leikkaatte perusturvaa ja heikennätte kansalaisten toimeentuloa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-11-20T15:21:51,2019-11-20T15:22:52,Hyväksytty,1.1 2019_67_56,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas, tämä on surkuhupaisaa nyt tämä yritystukikeskustelu. Täällä pääministeri juuri totesi, että hallitus itse haluaisi — mutta ei kykene tässä budjetissa jostain syystä — tehdä energiaverouudistuksen, jossa sähkövero lasketaan EU:n minimiin, poistetaan energiaveron palautus. Sehän on tässä meidän talousarviossamme pohjana sille suurimmalle euromääräiselle muutokselle, jonka te laskette teollisuusvastaiseksi. Meillä on tuhansia yrityksiä, jotka saisivat sillä tavalla sähköistettyä tuotantonsa, sähkölaskunsa pienemmäksi. Päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista, kohti sähköistettyä, eteenpäin menevää Suomea. Kertokaa tästä listasta, että mikä täällä on yritysten investointeja pienentävää. Ei mikään. Sen sijaan se lisää niitä, niin että meillä on 140 miljoonaa euroa enemmän vuodessa t&k-menoihin. Me kevennämme ansiotuloverotusta, panostamme 3 miljardia raiteisiin ja infrastruktuuriin enemmän kuin te ja pääomitamme miljardilla yliopistoja. Edustaja Gustafsson, tässä ollaan nyt asian ytimessä. Me haluamme suomalaiset töihin, ja tämä vaihtoehto osoittaa sen, että sillä tuloerot eivät kasva, mutta silloin ihmiset elävät omalla palkallaan. Te haluatte hyväksyä tosiasian, että meillä on satojatuhansia ihmisiä työttömänä, ja tuette heitä tulonsiirtoja parantamalla, vaikka se ei aiheuta myönteistä tulonjakovaikutusta meidän vaihtoehtoon verrattuna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-20T15:22:53,2019-11-20T15:24:05,Hyväksytty,1.1 2019_67_57,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ovatko nämä teidän todellisia tulevaisuustekoja sitten, niin kuin virallinen ohjelma? Täällähän te kerrotte, että 500 miljoonaa yritystuista pois. Onko se virallinen ohjelma? Jos ei ole, niin sitten te voitte antaa tiedotusvälineille viestin, että tämä on ihan tämmöinen huuhaa-juttu. Mutta ihan oikeasti, te annatte viestin suomalaisille yrityksille, te annatte viestin suomalaiselle teollisuudelle ja talouselämälle, että kokoomus ei enää aja suomalaisen teollisuustyöntekijän asiaa, suomalaisen yrittäjän asiaa eikä niitten, jotka haluavat työllistää. Te ajatte yrityksiä Suomesta ulos, te ajatte ulos. Ei tällaista viestiä pitäisi kohtuullisen ja vastuullisen oppositiopuolueen täällä esittää, ihan oikeasti. Te kerrotte nyt täällä kauniita asioita ympäristöasioista, totta kai. Tämä hallituksen ympäristöpolitiikan linja on viisas. Se on viisas, siinä katsotaan kokonaisuutta ja huolehditaan kansainvälisistä velvoitteista. Totta kai, niin pitää tehdäkin, mutta ei niin kuin mitä kokoomus ajattelee: te lyötte edellytykset pois uusilta investoinneilta tänne teollisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2019-11-20T15:24:06,2019-11-20T15:25:05,Hyväksytty,1.1 2019_67_58,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Puhemies! Edustaja Orpo, te teitte väistöliikkeen. Ette ollenkaan halunnut kajota siihen asiaan, jonka nostin esille. Tässä teidän vaihtoehtobudjetissanne toimenpide-esitykset päätyvät loppusummaan noin miljardi euroa. Luettelin äsken nämä: ansiosidonnaisen porrastus, omavastuupäivien palautus, työttömyysputken poisto ja niin edelleen. Siinä oli myöskin tämä ansiosidonnaisen eläketurvan kertymän lopetus, joka kohdentuu nimenomaan työttömien ja pätkätyöläisten tuleviin eläkkeisiin. Siis te viette kaikkein pienituloisimmalta ja haavoittuvimmalta ihmisryhmältä miljardin toimeentulosta pois. Ei se nyt minusta ole, kuulkaa kokoomus, mikään rehvastelun asia. Me voimme puhua, mitä me teemme työttömyyden hyväksi. Minä luulen, että meidän ero kokoomuksen kanssa [Puhemies koputtaa] ei ole niin iso kuin te haluatte antaa ymmärtää, mutta tästä löytyy ero, miten pidämme huolta kaikkein pienituloisimmista suomalaisista, ja siinä kokoomus osoittaa olevansa todellinen oikeistopuolue. [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-11-20T15:25:06,2019-11-20T15:26:26,Hyväksytty,1.1 2019_67_59,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Edustaja Heinonen saa käyttää hieman enemmän aikaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_60,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafsson valitsee nyt vain haluamiaan kohtia ja nekin väärin ymmärtäen. Itse asiassa meillä on sama tavoite kuin hallituksella, 60 000 työllistä tähän maahan lisää, mutta meidän tekomme ovat erilaisia. Rinteen hallituksen ensi vuoden budjetti tulee vähentämään tästä maasta 5 000 työpaikkaa — tekemään tähän maahan 5 000 työtöntä lisää. [Eduskunnasta: Uskomatonta!] Näin tekee Rinteen hallitus. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on ensi vuodelle konkreettiset toimenpiteet sen eteen, että tähän maahan syntyy yli 60 000 ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioinnin perusteella laskettua työpaikkaa, ja se itse asiassa tarkoittaa sitä, että tästä tulee parempi maa suomalaisille yrittäjille, kun me toteutamme paikallisen sopimisen. Me emme jahkaile sen kanssa. Sen aika on tässä maassa nyt. Me myös teemme tämän niin, että jokaiselle suomalaiselle tulee lisää. Kun samaan aikaan palkansaajilta Rinteen hallitus nipistää lähes 100 euroa, me annamme meidän vaihtoehdossamme kolme ja puoli sataa euroa lisää. Eläkeläisille tuplaten sen, mitä Rinne on nyt antamassa. Lapsiperheiltä Rinteen hallitus leikkaa yli 200 euroa. Kokoomuksen vaihtoehdossa lapsiperheiden taloudet vahvistuvat keskimäärin yli 400 eurolla. Ja edustaja Rantakangas, ymmärrän, että teillä on paha olo olla vasemmistohallituksen panttivankeina, [Naurua] mutta yrittäjien asema vahvistuu tässä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. [Antti Rantakankaan välihuuto] Yrittäjät odottavat pitkäjänteistä, määrätietoista, [Puhemies koputtaa] kestävää talouspolitiikkaa, ja sitä kokoomus tarjoaa tässä vaihtoehdossaan, joka on itse asiassa, arvoisa puhemies, ensimmäistä kertaa oppositiopuolueelta vastuullisempi esitys kuin on vallassa olevan hallituksen budjettiesitys. [Antti Rantakangas: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-20T15:26:29,2019-11-20T15:28:30,Hyväksytty,1.1 2019_67_61,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Puhemies! Edustaja Orpo, teidän puolueenne vaihtoehtobudjetti pitää sisällään järkyttävän määrän eriarvoisuuden lisääntymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun pelkästään katsoo kaikkien teidän toimenpiteidenne yhteistä vaikutusta, se tarkoittaa sitä, että aivan alimmat tulodesiilit tulevat menettämään toimeentulostaan satoja euroja. [Antti Rantakangas: Ei pidä paikkaansa!] Samaan aikaan ylimmät tulodesiilit voittavat lähes 1 000 euroa vuodessa. Tämä on teidän puolueenne linja, ja tämä on se linja, jota haluttiin lähteä muuttamaan vaaleissa. Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, teidän poliittinen linjanne on erilainen kuin tämän hallituksen, ja on selvää, että sitä muutosta lähdettiin tekemäänkin. Tämä hallitus haluaa poistaa suomalaisesta yhteiskunnasta eriarvoisuutta, on sitten kysymys toimeentulon näkökulmasta tai palveluitten näkökulmasta. Teidän politiikkanne näyttää olevan kurjistaa entistä enemmän köyhimmässä asemassa olevia suomalaisia ihmisiä. Se ei käy meille. [Puhemies koputtaa — Kimmo Kiljunen: Juuri näinhän se on! — Eduskunnasta: Entä postinjakajat?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-20T15:28:30,2019-11-20T15:29:34,Hyväksytty,1.1 2019_67_62,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Puhemies! Pääministeri Rinne, te ette ole ensinnäkään perehtynyt meidän vaihtoehtoomme ettekä selvästikään lukenut sitä. Toiseksi puhuitte joistakin järkyttävistä keinoista. Minä sanoisin, että teidän talouspolitiikkanne on järkyttävää. Ettekö te ala pikkuhiljaa uskomaan, kun viimeksi eilen valuuttarahasto, tänään komissio, ekonomistit, valtiovarainministeriön virkamiehet, [Eduskunnasta: Suomen Pankki!] kaikki sanovat, että tämä menee päin seinää? Ettekö te voisi uskoa? Suomen kansa ei usko tähän viritykseen. Mutta kun minä toivoisin, että te oikeasti perehtyisitte tähän vaihtoehtoon, ottaisitte sieltä edes jotain. Ero työllisyydessä teidän ehdotuksenne ja meidän ehdotuksemme välillä on 65 000 työpaikkaa. Se on valtava määrä. Se tuo valtavasti verotuloja. Se auttaa nämä ihmiset pois sieltä, ja sillä rahalla te voitte tehdä niitä tärkeitä asioita, joita teidän budjetissanne sinänsä on, kuten se pienituloisten eläkeläisten eläkkeiden korotus — takuueläkkeen ja kansaneläkkeen korotukset. Todella tärkeitä asioita. Pystyisitte hoitamaan mielenterveystakuun, [Puhemies koputtaa] voisitte antaa ministeri Kiurulle rahaa niihin vanhusten palveluihin, mutta kun teillä pitää olla työllisyystoimia, ja meidän paperissamme niitä on. [Puhemies koputtaa] Ne eivät ole kivoja, mutta niitä on tehtävä, jotta ihmiset saavat töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-20T15:29:36,2019-11-20T15:30:53,Hyväksytty,1.1 2019_67_63,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Muistutan minuutin puheajasta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_64,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, teidän esitykseenne sisältyy työeläkejärjestelmästä rahojen leikkaamista 500 miljoonaa euroa, ansioturvaosion poistamista eläkekertymän puolelta. Te haluatte leikata työeläkkeellä olevien ihmisten toimeentulosta tulevaisuudessa. Sen takia te siirrätte 500 miljoonaa euroa pois. Jos teidän ehdotuksenne toteutuisi saman tien, se tarkoittaisi sitä, että valtion budjettiin tulisi eläkejärjestelmän puitteista 500 miljoonaa euroa suoraa rahaa. Se teidän budjettinne on täysin hötön puolella tästä näkökulmasta. [Kokoomuksesta: Ei pidä paikkaansa!] Samalla sanon, edustaja Orpo, teille, että jos te todella kuvittelette, että 20 euron parannus kuukaudessa perusturvaan, 20 euron parannus peruspäivärahaan tai perustoimeentuloturvaan, olisi se syy, joka estää työllistymistä, niin te puhutte vastoin tietämäänne asiaa. Todellisuudessa se 20 euroa merkitsee hyvin pientä parannusta näille ihmisille, mutta se merkitsee parannusta näille ihmisille. Teidän vaihtoehtonne merkitsee leikkaamista [Puhemies koputtaa] tämän yhteiskunnan pienituloisimmilta ihmisiltä. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-20T15:30:55,2019-11-20T15:32:01,Hyväksytty,1.1 2019_67_65,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Edustaja Orpo. Sitten siirrytään tästä kaksintaistelusta eteenpäin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_66,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Kiitos, arvoisa puhemies! Siis me tuomme tällä esityksellämme kaikki työttömät samalle viivalle, niin että eläkettä ei tästä eteenpäin kerry, jos on ansiosidonnaisella, ja sillä pystytään erottamaan 500 miljoonaa euroa tärkeisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi siihen, että voimme keventää kaikkien työn verotusta, koska työ on se, mistä kaikki hyvinvointi lähtee liikkeelle. Ja mitä eläkejärjestelmään tulee, [Jukka Gustafsson: Pätkätyöläiset kasvaa!] kyllä minusta pitää nyt kysyä, että hei, kuka puhuu. Te olette koskemassa eläkejärjestelmään, emme me. Te olette muuttamassa eläkejärjestelmää, leikkaamassa toisilta eläkeläisiltä hoitaaksenne teidän lupaustanne. Joko te voisitte kertoa, ketkä ovat ne salaiset asiantuntijat, jotka teille näitä vihjeitä ovat antaneet? Nyt olisi hyvä kuulla vihdoinkin nimiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-20T15:32:05,2019-11-20T15:32:56,Hyväksytty,1.1 2019_67_67,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjetissaan kokoomus leikkaisi kaikkein pienituloisimmilta ja kuvittelee, että sillä luodaan uusia työpaikkoja. Yhteensä miljardin leikkaukset tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Ei keppiä, vaan suorastaan pamppua. Kokoomus leikkaisi työttömyysturvasta ja ajaa myös leikkauksia toimeentulotukeen ja asumistukeen. Toistuvat miljardiluokan veronalennukset kaikille tuloluokille ovat julkisen talouden kestävyyden kannalta täysin vastuuttomia. Hallituksen valitsema maltillinen 200 miljoonan veronkevennys pieni‑ ja keskituloisille mahdollistaa osaltaan, että voimme pitää kestävää taloudenpitoa myös jatkossa. Mutta tämä on aivan tyypillistä oikeisto-opposition toimintaa: te leikkaisitte hyvinvoinnista ja käyttäisitte rahat taas hyvätuloisten veronalennuksiin. Oikeisto-oppositio leikkaisi hyvinvoinnista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-20T15:32:56,2019-11-20T15:33:57,Hyväksytty,1.1 2019_67_68,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti vahvistaa suomalaisten hyvinvointia, lisää työllisyyttä. Itse asiassa meidän budjettivaihtoehto on tämän salin puolueiden esityksistä ainut budjettiesitys, joka lisää työllisyyttä. Hallituksen esitys menee pakkaselle, niin menee myös muiden oppositiopuolueiden. [Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa! — Paavo Arhinmäki: Te syväjäädytätte sen sijaan köyhien elämää!] Arvoisa puhemies! Pääministeri, te ette ole lukenut meidän esitystä. Jos te olisitte lukenut sen, te näkisitte, että tietopalvelu on laskenut sen, että meidän vaihtoehto ei lisää pienituloisten määrää. Meidän vaihtoehto vähentää tuloeroja [Hälinää] — kuunnelkaa — yhtä paljon kuin hallituksen esitys, [Välihuutoja] mutta se, mikä on olennaista: 60 000 ihmistä saisi tietopalvelun mukaan työtä, ja se on hyvinvointiyhteiskunnan pelastus ja sillä me voimme vahvistaa ihmisten palveluita. Kysynkin: kuka hallituksessa vastusti sitä, että vanhusten palveluihin laitetaan lisää rahaa? Te lupasitte 4 400 hoitajaa [Puhemies koputtaa] ja 250 miljoonaa euroa, mutta teidän esityksessänne on 5 miljoonaa — 5 miljoonaa euroa. [Puhemies koputtaa] Kokoomus on rakentanut 150 miljoonan euron paketin, jolla vahvistamme 1 000 hoitajaa kotihoitoon, [Puhemies: Minuutti on kulunut!] 1 000 ympärivuorokautiseen hoivaan, ja kehitämme myöskin vanhusten palveluita. Kysyn: Miksi vain 5 miljoonaa? Kuka hallituksessa vastustaa sitä, että ikäihmiset hoidetaan hyvin? Tämä on häpeällistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-20T15:33:58,2019-11-20T15:35:28,Hyväksytty,1.1 2019_67_69,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä tuodaan toistuvasti esiin tätä tietopalvelun tuottamaa tietoa, joka on sinänsä todella tärkeätä, ja mielestäni on hyvä, että siihen nojataan, mutta samalla olisi tärkeää myös muistaa, että se on pitkälti staattisen mikrosimulaatiomallin tulos, jolla on sitten omat rajansa myös. Eli se ei huomioi esimerkiksi käyttäytymisvaikutuksia, pidempiaikaisia dynaamisia vaikutuksia ja ehkä laadullisia muutoksia. Kun mietitään, missä tilassa meidän yhteiskunta on, niin juuri tällaisia muutoksia meillä on edessä ja käsillä, ja ehkä sellaista keskustelua toivoisi enemmän täällä näkevän. Mitä itse vaihtoehtobudjettiin tulee, niin pitää kiittää kokoomusta isosta liudasta monenlaisia ilmastotoimia ympäristöpuolella. Nehän ovat suurelta osin itse asiassa aika samanlaisia kuin mitä hallitus tekee. [Eduskunnasta: Kokoomus tullut hallituksen linjoille!] — Niin, kuulostaa, että ollaan hallituksen linjoilla, mutta meillä on tietysti se, että kun vastuu painaa, niitä pitää myös valmistella ja tehdä, ja odotan täällä sitten läpi kauden suurta tukea teiltä kaikille näille toimille. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-11-20T15:35:28,2019-11-20T15:36:33,Hyväksytty,1.1 2019_67_70,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomus on tehnyt vaihtoehtonsa huolella, ja mielestäni se ansaitsee tulla käsitellyksi täällä oikeudenmukaisella tavalla. Se on kuitenkin kokonaisuutena mielestäni aika kylmä. [Välihuutoja] Näen, että mittavat tuloveron kevennykset pelkille hyvätuloisille maksetaan pienituloisimpien kukkarosta. Muun muassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavilta poistetaan oikeus eläkekertymään, puoli miljardia euroa, ja toimeentulotuesta korvattaviin asumismenoihin tehdään yli 100 miljoonan euron leikkaus. Kokoomuksen tulopuoli on rakennettu sillä tavalla kylmällä tavalla, että he ovat kirjanneet ensi vuodelle sellaisia säästöjä, mitä ei ole mahdollista saada ensi vuonna. Sehän tarkoittaisi käytännössä sitä, että me palaisimme tänne varmaan kuudennella lisätalousarviolla marraskuun puolella ja ottaisimme sieltä pois, mistä saamme siinä kohtaa. Luultavasti tämä osuisi pienituloisten kukkarolle jälleen. Sen sijaan kysyn teiltä: Mitä kokoomus jättäisi toteuttamatta hallituksen tulevaisuusinvestoinneista? [Puhemies koputtaa] Hintalaput eivät kohtaa. Täältä puuttuu yli 100 miljoonaa euroa. Mitä kokoomus jättäisi toteuttamatta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-11-20T15:36:37,2019-11-20T15:37:52,Hyväksytty,1.1 2019_67_71,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tosiaan, jos viittasitte näihin kertaluontoisiin, niin me olemme käyneet listat läpi ja niistä itse asiassa suurin osa on sellaisia, jotka ovat oikeasti pysyväisluontoisia menoja, esimerkiksi tuhannen ammattikouluopettajan palkkaaminen. Me olemme tehneet niille tilaa pysyvissä menoissa. Me rahoitamme ne pysyvästi. Ja ne asiat, mitkä siellä olivat aidostikin kertaluontoisia, vaikkapa nyt Rajavartioston uusien rajavalvontalaitteistojen hankkiminen, tämäntyyppiset, ovat siellä edelleen. Me yhtään menoa kertaluontoisten listalla emme ole kokonaan deletoineet. Että sellaista aukkoa on turha väittää olevankaan. Työllisyystoimista vielä täällä kerran: Tiedämme kaikki, että valtiovarainministeriö miettii koko ajan työllisyystoimia, ja arvostaisin nyt kovasti, valtiovarainministeri Lintilä, jos voisitte kertoa, mikä heidän arvionsa on, kun täällä ei uskota enää eduskunnan tietopalvelun mikrosimulaatiomalleja. Ovatko he sitä mieltä, että työttömyysputken poistolla, ansiosidonnaisen porrastuksella, asumistukimenojen hillitsemisellä ja omavastuun tuomisella toimeentulotukeen ei ole työllisyysvaikutusta? Ovatko he sitä mieltä, että nämä eivät ole sellaisia keinoja, joita maa tarvitsee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-20T15:37:53,2019-11-20T15:38:55,Hyväksytty,1.1 2019_67_72,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Ärade talman! Onhan tämä toki ihan eri luokkaa kuin perussuomalaisten varjobudjetti. Useimmat numeroistakin ovat oikein. Siinä, missä edellisessä oli lähes miljardin aukko, niin tässä ei ole kuin muutama sata miljoonaa. [Ben Zyskowicz: Missä?] On tietenkin hyvä, että on tämä työllisyysfokus. Osa näistä työllisyystoimista on toki hallitusohjelmassakin, että niistä varmaan päästään keskustelemaan tässä salissakin kohtapuolin. Ansiosidonnaisen tasolla ja kestolla on työllisyysmerkitystä. Se on ihan relevantti huomio. Mutta tuntuu toki aika kovalta myöskin se, että jos on työtön, niin rangaistaan vielä toiseen kertaan 20 vuoden kuluttua, kun pääsee eläkkeelle. Se tarkoittaa käytännössä, että tämän päivän satsauksia maksetaan tulevien eläkeläisten kukkarosta. Sitä on kyllä vaikea perustella. Harmaa talous: Aikaisemmin kritisoitiin sitä, että harmaa talous on se tuloautomaatti. No nyt 7 miljoonan euron kotitalousvähennyksen lisäämisellä saadaan 330 miljoonan tulot. Se on aikamoinen taikaseinä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-11-20T15:38:56,2019-11-20T15:40:05,Hyväksytty,1.1 2019_67_73,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tuntuu olevan epäselvyyttä siitä, mikä linja pitäisi ottaa sen väittämisessä, mikä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on vialla: 500, 700 vai täysi miljardi. Mutta sen voin sanoa, että kokoomukselta löytyy ainakin 330 miljoonaa mielikuvitusrahaa: yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennyksen vaikutus hoivamenojen alentumiseen ensi vuonna. Ette kai te nyt vakavalla naamalla väitä, että tällainen säästö on sieltä mahdollista saavuttaa? [Paavo Arhinmäki: Kieltämättä se on samantasoinen kuin perussuomalaisilla!] Toiselta puolelta katsottuna te olette korottamassa ajoneuvoveroa, te olette alentamassa polttoaineverotuksen korotusta ainoastaan 85 miljoonalla elikkä tosiasiallisesti korottamassa polttoaineveroa 165 miljoonalla. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] Te olette poistamassa energiaintensiivisen teollisuuden verotukea, te olette nostamassa lämmityspolttoaineiden veroa. Miten te kuvittelette näiden vaikuttavan työllisyyteen, autoiluun ja elämisen edellytyksiin maakunnissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-20T15:40:06,2019-11-20T15:41:04,Hyväksytty,1.1 2019_67_74,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennykseen, joka on muuten merkittävä uudistus, jonka Sitra on huolellisesti muiden asiantuntijoiden kanssa ehdottanut. Silleen meillä ikäihmiset, myös pienituloiset, pärjäisivät tulevaisuudessa hieman pidempään kotona ilman raskaita palveluita, sillä, että tuo 1 200 euroa annetaan ikään kuin veronpalautusta, vaikka ei olisi veroa, mistä vähentää, ja kotitalousvähennyksen prosentti 70 prosenttiin yli 75-vuotiailla. Siis tässä on kaksi eri vaikutusta. Täällä valtiovarainministeri virheellisesti viittasi ainoastaan siihen, että nettokustannus suoraan verotuloissa olisi todella se noin 7 miljoonaa euroa, mutta Sitra on arvioinut, että tällä tavalla 14 000 ikäihmistä joutuisi tarvitsemaan raskaita julkisia palveluita keskimäärin noin puoli vuotta myöhemmin ja tällä olisi yli 300 miljoonan euron, siis sen 330 miljoonan euron, vaikutus. Tämä on se merkittävä asia. Edelleen pyydän nyt valtiovarainministeriä pääsemään vastaamaan siihen, onko todella niin, että valtiovarainministeriön mielestä näillä työllisyystoimilla ei ole merkitystä, vai olisiko kuitenkin niin, että nämä ovat juuri niitä lääkkeitä, joita VM:kin haluaa, [Puhemies koputtaa] jotta tässä maassa palvelut rahoitetaan ja tulonjako pysyy hyvänä omalla työllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-20T15:41:05,2019-11-20T15:42:16,Hyväksytty,1.1 2019_67_75,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Asiantuntijat ovat todenneet ”opposition vaihtoehtobudjeteissa toiveajattelua ja silmänkääntötemppuja”. Tässä juuri edustaja Mykkänen esitteli yhden silmänkääntötempun. Konsulttiyritys KPMG:tä käytetään mieluummin pohjana kuin valtiovarainministeriötä. Sen vuoksi varmaan edustaja Mäkeläkin tämän virheen tunnisti, kun heidän vaihtoehtobudjettinsa on täynnä vastaavia silmänkääntötemppuja. Arvoisa puhemies! Suhteessa hallituksen esitykseen kokoomuksen vaihtoehtobudjetti lisäisi heti ensi vuoden alussa 28 000 köyhää, ja tänään lasten oikeuksien päivänä te esittelette vaihtoehtobudjettia, joka lisäisi kuusi- ja puolituhatta köyhää lasta tähän maahan. Te haluatte korvata näitä dynaamisilla vaikutuksilla, jotka tulevat ehkä myöhemmin. Nämä laskentamallit ovat sellaisia, että kun leikkaa kaikkein köyhimmiltä, niin ajatellaan, että se luo työpaikkoja. Se ei luo yhtään työpaikkaa. Joka tapauksessa teidän leikkauksenne [Puhemies koputtaa] lisäisivät köyhyyttä entisestään päivästä yksi, työllisyysvaikutuksia ehkä mahdollisesti joskus tulisi pitkän ajan päästä. Kylmää kyytiä, pamppua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-20T15:42:17,2019-11-20T15:43:31,Hyväksytty,1.1 2019_67_76,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen ollut eduskunnassa yli 40 vuotta, monen mielestä jo liiankin kauan, [Eduskunnasta: Kyllä!] mutta en muista, että koskaan hallitus olisi esittänyt eduskunnalle budjettia, joka vähentää työllisyyttä. En muista, että mikään hallitus — en ollut silloin, kun oli Kivimäen hallitus — olisi esittänyt tällaista. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Nyt tämä Rinteen hallitus on esittänyt sellaista budjettia, joka puolueettoman eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan vähentää työllisyyttä 5 000 hengellä. Ajatelkaa, jos tämä hallitus ei tekisi mitään, niin meillä olisi enemmän työllisiä, mutta kun hallitus tekee, niin meillä on 5 000 työllistä vähemmän. No, mitä sitten tulee täällä esitettyihin väitteisiin: Kokoomus panostaa enemmän hyvinvointiin, hyvinvointipalveluihin, varhaiskasvatukseen, terapiatakuuseen. Jokainen tietää, miten vaikeita ovat nuorten mielenterveysongelmat. Me panostamme hyvinvointipalveluihin. Ja kun sanottiin, ”kun meidän vaihtoehtobudjettimme tuo 60 000 työpaikkaa”, että ”se on hallitusohjelmassakin”: mutta kun te ette tee mitään näiden työpaikkojen luomiseksi. Meillä on [Puhemies koputtaa] vahvistetut laskelmat ja arviot siitä, millä nämä työpaikat syntyvät. [Paavo Arhinmäki: Meillä on vahvistetut leikkaukset, kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-20T15:43:31,2019-11-20T15:44:41,Hyväksytty,1.1 2019_67_77,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Ministeri Lintilä ja sitten vielä kokoomuksen vastaus siihen. Sen jälkeen siirrymme kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_78,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa nyt pikkuisen minua häiritsee selkeästi tämä jaksotuksen ongelma näissä tuloissa. Me puhumme ensi vuoden budjetista. Jos ajatellaan esimerkiksi, että kokoomus oli laittanut 500 miljoonaa eläkekertymän lopettamiseen, niin eihän se tule ensi vuonna. Sehän tulee kymmenien vuosien päästä. [Ben Zyskowicz: Ei, siellä on se rahasto!] — Kyllä. — Ja ihan yhtä lailla, kuten edustaja Mykkänen sanoi Sitran kotitalousvähennystutkimuksesta: sanoitte, että se myöhemmässä vaiheessa toisi niitä. Mutta nyt puhutaan vuoden 2020 budjetista. [Eduskunnasta: Täyttä kuplaa!] Eli teillä on erittäin hyviä ajatuksia siellä, mutta teidän jaksottaminen on ihan päin seiniä. [Naurua] En muista tarkalleen sitä edustaja Mykkäsen listaa, jonka sanoitte — varmasti siellä on sellaisia toimia, joita meidän tulee käydä läpi, kun tehdään työllistämistoimia. Se on hallituksen sisäinen asia sitten tehdä arviota ja arvottamista niistä keinoista, joilla me tulemme työllisyyttä nostamaan. Mutta siinä te olette täsmälleen oikeassa, että työllisyysasteen nostaminen, työllisyystoimet, ovat täysin ensiarvoinen asia tällä hetkellä ja nimenomaan siinä, että meidän talous kehittyy. [Ben Zyskowicz: Miinus viisituhatta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-20T15:44:47,2019-11-20T15:46:14,Hyväksytty,1.1 2019_67_79,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu vaihtoehtoisista todellisuuksista, mutta kyllä jos joku elää vaihtoehtoisessa todellisuudessa, se on edustaja Arhinmäki. Nämä luvut eivät ole mitään kokoomuksen omia keksintöjä, vaan ne ovat eduskunnan tietopalvelun laskemia, ja siellä on todettu nimenomaisesti, että kokoomuksen toimenpiteiden myötä pienituloisten määrä ei kasva. Hallitusten toimenpiteiden johdosta taas työllisyys alenee 5 000 työpaikalla, ja kokoomuksella se kasvaa 60 000 työpaikalla. Juuri tänään on tullut EU-komission tieto siitä, että Suomen julkiset menot uhkaavat kasvaa enemmän kuin kasvu- ja vakaussopimus sallisi, ja taustalla on nimenomaisesti Antti Rinteen hallituksen tekemät menolisäykset. Muut seitsemän maata, jotka tässä listassa ovat mukana, ovat Belgia, Espanja, Ranska, Italia, Portugali, Slovenia ja Slovakia. Tätä menoa Suomesta on tulossa ensimmäinen Pohjois-Euroopan välimerellinen kansantalous. Se, jos mikä, on kylmää kyytiä tuleville sukupolville. Nyt, kun kokoomus tarjoaa aidosti toimenpiteitä, joilla on todennettuja työllisyysvaikutuksia, mikä estää hallitusta ottamasta näitä omaan käyttöönsä. Me emme ole ollenkaan mustasukkaisia. Saatte ihan hyvin hyödyntää kokoomuksen vaihtoehtobudjettia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-11-20T15:46:15,2019-11-20T15:47:26,Hyväksytty,1.1 2019_67_80,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Nyt siirrytään käsittelemään kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia. Meillähän debatin jälkeen keskustelu jatkuu vielä nopeatahtisena keskusteluna. Otetaan uusi vastauspuheenvuorolista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_81,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä kristillisdemokraattien budjetissa puhuttiin paikallisesta sopimisesta. Sen takia haluaisin muistuttaa, että jos paikallista sopimista halutaan lisätä, olisi myös sopivaa opiskella siitä pikkuisen enemmän, koska jo nyt se on mahdollista erittäin, erittäin monessa työehtosopimuksessa, ja siitä on sovittu sinne työehtosopimuksien sisään. Itse asiassa ainakin 197:ssä SAK:n alaisessa TES-sopimuksessa paikallinen sopiminen on jo tällä hetkellä mahdollista, ja jotta sitä voidaan ruveta siitä viemään eteenpäin, niitä kannattaa käyttää pohjana. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-11-20T15:47:45,2019-11-20T15:48:25,Hyväksytty,1.1 2019_67_82,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun se nyt on kuitenkin niin, että kun kysytään yrittäjiltä, niin se paikallinen sopiminen ei ole lähtenyt etenemään siihen malliin, että se vielä olisi tarpeeksi toimiva. Tässä on ollut paljon puhetta oikeistolaispolitiikasta, ja tulee mieleen vanha sanonta: vasemmistolainen ajattelee niin kuin vasemmistolainen mutta haluaisi elää kuin porvari. Voisiko sanoa, että nyt tässä tilanteessa keskustalainen ajattelee kuin keskustalainen mutta elää kuin vasemmistolainen, kun otetaan lisää syömävelkaa. Totuus on se, että hallituksen menolisäykset rahoitetaan pääosin valtion omaisuuden myynnillä. Mihin tällainen politiikka johtaa, kun huonot ajat ovat edessä? Suomen Pankin laskelmien mukaan kestävyysvajeemme on noin 8 miljardia. Miten Rinteen hallitus on unohtanut kestävyysvajeeseen liittyvät ongelmat? Nyt jos koskaan olisi aikaa keskustella siitä. KD:n vaihtoehtobudjetti on puoli miljardia, eli 500 miljoonaa, euroa ylijäämäinen verrattuna hallituksen talousarvioesitykseen. Ottakaa edes koppia tästä vaihtoehdosta. Se pienentäisi sekä velan kasvua että kestävyysvajeemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-20T15:48:26,2019-11-20T15:49:43,Hyväksytty,1.1 2019_67_83,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit on tehnyt tapansa mukaan huolellista työtä vaihtoehtobudjettinsa menopuolen eteen. Budjetissa näkyy myös keskustalle tärkeitä painotuksia, kuten lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ja työllisyyden vahvistaminen. KD esittää myös useita parannuksia perheiden ja heikommassa asemassa olevien ihmisten etuuksiin ja palveluihin, hyvä niin. Puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin tulopuolella on kuitenkin mielestäni sorruttu vähän samaan temppuun kuin aikaisemminkin oppositiossa. Sitran taseesta ollaan irrottamassa 250 miljoonaa euroa, harmaan talouden torjunnasta löytyy yllättäen 100 miljoonaa euroa, hallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä 100 miljoonaa euroa. Kristillisdemokraatit leikkaisi myös opiskelijoiden asumistukea, mitä pidän aika yllättävänä. Puhemies! KD ottaisi 140 miljoonaa yritysten korkovähennysoikeudesta, [Puhemies koputtaa] ja pidän tätä myöskin hyvin kyseenalaisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-20T15:49:44,2019-11-20T15:51:05,Hyväksytty,1.1 2019_67_84,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Palaan tähän puheenvuoroon paikallisen sopimisen edistämisestä, koska kyllä tämä sosiaalidemokraateilta tullut puheenvuoro herätti sen huolen, että mikä on nyt sitten hallituksen todellinen tavoite tämän suhteen, kun valtiovarainministeri Lintilä omassa vastauspuheenvuorossaan niin kuin vahvisti sen, että tämä kristillisdemokraattien esitys on hyvä ja paikallista sopimista tulisi edistää ja lisätä, ja nyt näemme, että hallituksen sisällä on täysin toisistaan poikkeavia näkemyksiä tästä asiasta. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Sitten tästä edellisestä puheenvuorosta totean, että kyllä täytyy olla rohkeutta puuttua myös tähän asumistukimeno-ongelmaan. Meillä ovat kymmenen vuoden sisällä vuositasolla nousseet nämä asumistukimenot miljardin euron verran, noin 0,5 miljardista 1,5 miljardiin euroon. Tässä esityksessämme mielestäni hyvin tasapainoisesti ehdotamme, että kun palautetaan asumistukiin nämä omaisuusrajat ja sitten opiskelijoille asumistuen erilliset säännöt, sillä saataisiin aikaan merkittävät säästöt ja samalla voitaisiin ehkäistä [Puhemies koputtaa] tätä yleisen vuokratason nostamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-20T15:51:06,2019-11-20T15:52:30,Hyväksytty,1.1 2019_67_85,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä KD:n esityksessä on todellakin hyviä asioita, esimerkiksi tämä puuttuminen pääomasijoittajien ja muiden suursijoittajien verovälttelyyn korkojärjestelyllä. Tämä on erittäin hyvä. Tämä on ollut myös sosiaalidemokraattien aloitteena, ja tällä kertyisi arvioiden mukaan noin 140 miljoonaa euroa. Sitten toinen kohta on myös tämä 10 miljoonan euron satsaus näihin harmaan talouden torjunnan resursseihin, elikkä sekin on todella hyvä satsaus. Mutta sitten nämä työllisyystoimet ja niiden vaihtoarvoiset luvut puuttuvat täältä. Suuret menolisäykset ja vähintäänkin kyseenalaiset säästöt johtaisivat tosiasiassa talousarviota suurempaan alijäämään. Tämmöiset huomiot täältä ainakin hyvin nopealla etsinnällä löytyvät. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-11-20T15:52:31,2019-11-20T15:53:30,Hyväksytty,1.1 2019_67_86,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Eduskunnan tietopalvelu tuottaa todellakin hyviä laskelmia. Kristillisdemokraattien vaihtoehto tarkoittaa sitä, että kaikissa tulodesiileissä tapahtuisi parannusta elintasoon, elikkä esimerkiksi yrittäjät saisivat meidän vaihtoehtomme mukaisesti 143 euroa lisää vuodessa ja eläkeläiset 147 euroa vuodessa verrattuna hallituksen esitykseen, ja sellaisille perheille, joissa on lapsia, lisää tulisi peräti 366 euroa vuodessa. Lapsiperheet olisivat kaikkein suurin voittaja tässä kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa, ja myöskin eläkeläiset ja ikäihmiset olisivat selkeitä hyötyjiä. Siinä mielessä täytyy todeta, että kun puhutaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, niin kristillisdemokraattien vaihtoehto antaisi kaikille näille ihmisryhmille enemmän rahaa käteen kuin hallituksen vaihtoehto. Sen lisäksi meidän työllisyystoimemme löytyvät tästä vaihtoehtobudjetista, [Puhemies koputtaa] ja ne kannattaa sieltä lukea. Ne ovat parempia kuin hallituksen, koska hallituksella niitä ei ole esittää, vaan hallituksen vaihtoehto on viemässä Suomesta työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-20T15:53:32,2019-11-20T15:54:47,Hyväksytty,1.1 2019_67_87,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy lyhyesti edustaja Rydmanille vastata, kun hän kysyi, mistä vaihtoehtotodellisuudesta luvut otan: Otin ne kokoomuksen vaihtoehtobudjetista. Nämä ovat suoraan sieltä olevia lukuja, 28 000 köyhää [Välihuutoja] ja 6 000 lapsiköyhää. [Puhemies: Keskitytään KD:hen!] Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään myös näitä asumistuen leikkauksia, toki huomattavasti kevyempiä kuin kokoomuksella, mutta haluan nyt tässä erittäin selvästi sanoa sen, että kaikkien meidän mielestä varmasti on suuri ongelma, että asumistukimenot ovat kasvaneet niin kovaa vauhtia. [Ben Zyskowicz: Mitä te teette?] Mutta ongelma on se, että meillä ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ja niiden rakentaminen on se ratkaisu. [Eduskunnasta: Ei ole!] Asumistuki ei Kelan tutkimusten mukaan nosta asumisen hintaa toisin kuin usein virheellisesti väitetään, vaan se, millä tähän voidaan puuttua, on asuntorakentaminen, ja onneksi hallitusohjelmassa on siltä osin erittäin vahvat kirjaukset, ja niihin toivon kristillisdemokraattien yhtyvän: lisää kohtuuhintaisia asuntoja. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-20T15:54:47,2019-11-20T15:55:57,Hyväksytty,1.1 2019_67_88,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaari puuttui siihen meidän harmaan talouden torjunnan 100 miljoonan euron tuloarvioomme. Voin sanoa edustaja Kivisaarelle, että silloin, kun olimme Kataisen hallituksessa, meillä oli tavoitteena saada 200 miljoonaa euroa lisää tuloja harmaan talouden torjunnasta, ja silloin, kun keskusta oli oppositiossa ja teki raketinomaisen nousun, he lupasivat heidän vaihtoehtobudjeteissaan 600 miljoonaa euroa. Me olimme sentään varovaisempia, [Ben Zyskowicz: Missä ne rahat ovat nyt?] ja me olemme myöskin laskeneet, että pitää panostaa myöskin siihen, että saadaan ne tulot, pitää panostaa enemmän resursseja Tulliin, poliisiin ja veroviranomaisiin. Tämä meidän esityksemme perustuu niihin tietoihin, mitä me olemme saaneet asiantuntijoilta. Ehdin jo ilahtua siitä, kun edustaja Arhinmäki vastasi Ville Rydmanille, että onko meille tullut yksi ryhmäjäsen lisää, mutta ymmärsin sitten, että hänen puheenvuoronsa koski [Puhemies koputtaa] sekä kokoomuksen että kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia. [Paavo Arhinmäki: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-20T15:55:59,2019-11-20T15:57:05,Hyväksytty,1.1 2019_67_89,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kun puhutaan työllisyysvaikutuksista, niin kannattaa muistaa se, että meidän simulaatioissamme on sellainen ongelma, että aina kun me leikkaamme sosiaaliturvaa, niin työllisyysvaikutukset paranevat, ja jos me korotamme sitä, niin se heikentää työllisyysvaikutuksia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ja jos me tällä logiikalla menisimme loppuun asti siten, että me vaikka poistaisimme sosiaaliturvan kokonaan, työllisyysvaikutukset olisivat huikeat. Mutta näinhän todellisuudessa ei ole. Me tiedämme, että esimerkiksi toimeentulotukiriippuvuus vaikeuttaa työllistymistä. Mutta tämä asumistuki, joka on monessa esityksessä mukana, on ongelmallinen. Se on aikanaan luotu sitä varten, että köyhät perheet, joissa on pieniä lapsia, voivat asua kelvollisesti. Nyt tämä järjestelmä on paisunut ja siihen pitää löytää ratkaisuja, mutta jos me teemme sen leikkaamalla asumistukea yksin, niin me joudumme tilanteeseen, jossa vaikkapa siivoojille — joista lähes 20 prosenttia joutuu hakemaan asumistukea, koska palkka on niin pieni — käy niin, että me koskemme heidän toimeentuloonsa. Se on pula-ammatti, [Puhemies koputtaa] matalapalkkainen ammatti, samoin monet muut palvelualat — siksi asuntotuotanto on saatava kunnolla liikkeelle. [Ilkka Kanerva: Ihan fiksu puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-11-20T15:57:05,2019-11-20T15:58:19,Hyväksytty,1.1 2019_67_90,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä simultaanimalleissa täytyy muistaa se — ja se pitää ihan reaalimaailmassakin paikkansa — että kun sosiaaliturvaa nostetaan, niin jos ei samanaikaisesti paranneta työllistymisen mahdollisuuksia ja jos ei anneta yrityksille parempia mahdollisuuksia työllistää, on aivan selvää, että syntyy kannustinloukkuja. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Sen takia kristillisdemokraattien kannustava perusturva, joka on täällä meidän työllisyystoimissamme, on aivan oleellinen osa sitä, että ei synny sen tyyppisiä kannustinloukkuja, mitä nyt hallituksen politiikalla on syntymässä. Ja sen takia on niin todella ikävää, että tämä sosiaaliturvan uudistus, johon myös tämä asumistukiuudistus liittyy, on hallituksen prioriteettilistalla siellä niin sanottujen muitten asioitten joukossa aivan viimeisimpiä asioita, mitä tällä hallituskaudella on hallituksen tarkoitus ruveta tekemään, kun se olisi aivan ensimmäisiä asioita, jotta kannustinloukkuja voidaan purkaa. Vielä tähän asumistukiasiaan. Sen jälkeen kun tämä omaisuusehto purettiin, niin 200 miljoonalla nousivat nämä asumistukikulut. Minusta on aivan hullua, että täällä vasemmistopuolueet ovat sitä mieltä, että on parempi, että varallisuusehtoa ei poisteta, ja että on parempi, että rikkaatkin voivat sitten oman asuntonsa laittaa vuokralle ja samanaikaisesti pääomatuloilla nostaa asumistukea. [Eduskunnasta: Aika hävytöntä!] Aivan käsittämätöntä, [Puhemies koputtaa] että vasemmistossa ajatellaan tällä tavalla. [Paavo Arhinmäki: Kukaan ei ole tällaista esittänyt!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-20T15:58:23,2019-11-20T15:59:45,Hyväksytty,1.1 2019_67_91,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Myönnän vielä tähän kristillisdemokraatteja koskevaan osuuteen puheenvuorot, ja niihin liittyvät vastaukset kristillisdemokraateille, edustajille Suomela, Kinnunen, ja sitten ministeri Pekonen. [Timo Heinonen: Missä on pääministeri?]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_92,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on oltu huolissaan siitä, mitkä ovat nuorten mahdollisuudet perheellistyä. On myös todettu se todellinen asia, että nimenomaan epävarmuus omasta taloudesta ja työllisyydestä on suuri tähän vaikuttava tekijä. Asumistuen saajista valtaosa on nimenomaan nuoria, ja sieltä 17 prosenttia on työssäkäyviä köyhiä eli niitä ahkeria suomalaisia, jotka saavat vain niin vähän palkkaa, että sillä palkalla ei elä. Ja nyt kristillisdemokraatit esittävät sinne 300 miljoonan leikkausta ja kohdentavat sen vieläpä opiskelijoille. Opiskelijoille, jotka on juuri saatu yleisen asumistuen piiriin, mikä on ollut merkittävä parannus heille, se, että he ovat yhtäläisen asumistuen piirissä muiden kanssa. Ja nyt nimenomaan sieltä ollaan viemässä. Samalla muita ehtoja kiristetään, ja tästä tulee se 300 miljoonan leikkaus. Järjestelmän virheet eivät korjaannu tällaisilla mekaanisilla leikkauksilla vaan pohtimalla järjestelmän kehittämistä. Ja sitä paitsi sillä väittämällä, että asumistuki nostaisi asumiskuluja, [Puhemies koputtaa] ei ole ainakaan niin kiistatonta tutkimusperustetta, että se perustelisi nimenomaan pienituloisilta [Puhemies koputtaa] ja nuorilta leikkaamisen tällä tavalla. [Eduskunnasta: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-20T15:59:57,2019-11-20T16:01:11,Hyväksytty,1.1 2019_67_93,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Onkin hyvä, että nyt voimme käydä keskustelua opiskelijoista, sillä vielä ennen vaaleja vihreät lupasivat opintotukeen 83 euron korotuksen, ja nyt siihen on tulossa 2 euron korotus. [Ben Zyskowicz: Miten te kehtaatte? — Eduskunnasta: Kyllä he kehtaavat!] Tämän kristillisdemokraatit olisivat korjaamassa tässä tulevassa vaihtoehtobudjetissamme niin, että opintorahaa korotettaisiin. Panostaisimme siihen ensi vuonna 40 miljoonaa euroa, joka korottaisi sitä 25 eurolla kuukaudessa. Samoin, jos puhutaan tulevaisuudesta, nämä perhepoliittiset panostukset ovat tärkeitä, mutta nostan nyt erityisesti perheellisten opiskelijoiden huoltajalisän. Siinähän täytyy hallitukselle antaa kiitosta siitä, että sitä ollaan jonkin verran korottamassa. Mutta jos me haluamme nimenomaan syntyvyyteen ja opiskelijaperheiden köyhyyteen vaikuttaa, niin siihen tarvitaan merkittävämpi korotus, [Eduskunnasta: Kyllä!] ja se on kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-20T16:01:11,2019-11-20T16:02:16,Hyväksytty,1.1 2019_67_94,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näin lasten oikeuksien päivänä on ilo todeta, että kristillisdemokraatit ovat nostaneet esille tärkeitä perheisiin ja lapsiin liittyviä asioita, joita on hyvä jatkojalostaa, ja myöskin on hyvä selvittää niiden rahoitusta. Lapsilisien korottaminen, missä hallitus lähti kaikkein köyhimmistä eli monilapsisista ja yksinhuoltajaperheistä, niitä kannattaa nostaa pitkällä juoksulla, kuten te ehdotatte. Ajattelen, että tämä lapsilisä on parempi instrumentti kuin lapsivähennys, vaikka sekin on hyvä asia, koska se ei vaikuta niihin kaikkiin vähävaraisimpiin perheisiin, joilla ei ole niin paljon tuloja, mistä vähentää. Toinen asia, tämä Sitran taseesta irrottaminen, 250 miljoonaa. Sitä jäin miettimään, ja sanonkin siihen liittyen, että ajattelen, [Puhemies koputtaa] että me tarvitsemme tällaista tulevaisuustalo Sitraa, joka kokeilee ja tutkii puolestamme päätöksenteon pohjaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-20T16:02:20,2019-11-20T16:03:31,Hyväksytty,1.1 2019_67_95,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Ministeri Pekonen, ja sitten otetaan viimeinen vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_96,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Kiitos, arvoisa puhemies! Ensiksi täytyy todeta, edustaja Essayah ja kristillisdemokraatit: teidän vaihtoehtonne asumistuesta leikkaisi opiskelijoilta. Se on kyllä mielenkiintoinen arvovalinta teiltä. [Sari Essayahin välihuuto] Mutta en myöskään oikein ymmärtänyt, mihin perustatte sen väitteenne siitä, että hallituksen prioriteettilistalla sosiaaliturvauudistus on jossain loppupäässä, [Sari Essayah: No niin on!] koska se ei myöskään pidä paikkaansa. Sosiaaliturvauudistuksen parlamentaarista komiteatyötä on valmisteltu huolella sosiaali- ja terveysministeriössä koko tämän syksyn ajan, ja te tulette saamaan vielä tämän vuoden puolella kutsun tähän parlamentaariseen yhteistyöhön, jossa tarkoituksenamme on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa meidän erittäin sekavaa sosiaaliturvajärjestelmää, ja sen me teemme kaikki täällä yhdessä. Ja kuten todettu, myös asumistuki kuuluu tähän uudistukseen mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-20T16:03:31,2019-11-20T16:04:35,Hyväksytty,1.1 2019_67_97,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ensinnäkin edustaja Kinnuselle näistä monista samansuuntaisista ajatuksista ja siitä, että todellakin lapsiperheitten asema tässä kristillisdemokraattien vaihtoehdossa on selkeästi parempi kuin hallituksen budjettiesityksessä: niille perheille, joissa on lapsia, peräti 366 euroa enemmän kuin mitä hallituksen esitys tuo. Me katsomme, että paitsi lapsilisä — joka on siis universaali etuus kaikille lapsille — myöskin lapsivähennys, kun ajatellaan pieni- ja keskituloisia, olisi kohdistettu erityisesti heille, joilla on työtuloja, koska siellä monesti esimerkiksi päivähoitomaksut ovat niitä, jotka aiheuttavat kannustinloukkuja. Siinä mielessä tämä olisi vastaantulo sitten näille vanhemmille. Vielä ministeri Pekoselle: On hyvä, että tätä ryhmää ollaan laittamassa kasaan, ja on hienoa, että se on parlamentaarinen, mutta me tiedämme, miten vaativa harjoitus sosiaaliturvan uudistaminen on, ja sen tähden [Paavo Arhinmäen välihuuto] on aivan selvää, että tässä varmastikaan ei tulla tekemään [Puhemies koputtaa] kokonaisuudistusta tämän hallituksen aikana, koska ei vielä ole edes sitä ryhmää kasassa. [Paavo Arhinmäki: Ei ole tarkoituskaan!] Sen tähden toivonkin, että voidaan hyvässä yhteistyössä tässä asiassa edetä, koska se on todennäköisesti kaikkein suurimpia asioita, mitkä vaikuttavat sinne [Puhemies koputtaa] budjetin menopuolelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-20T16:04:38,2019-11-20T16:06:00,Hyväksytty,1.1 2019_67_98,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Siirrymme käsittelemään nyt Liike Nytin vaihtoehtobudjettia. Vastauspuheenvuoroa haluavat painavat V:tä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_99,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä salissa vaikuttaa olevan opposition — johon kuuluu myöskin Liike Nyt — ja hallituksen välillä yksi asia, jossa ollaan samaa mieltä, ja se on työllisyyden kohentaminen. Se, mikä tässä näkyy, on keinojen erilaisuus. [Arja Juvonen: Tehän vähennätte!] Oppositio on leikkaamassa julkista taloutta ja on myöskin tekemässä ongelmallisia ratkaisuja työttömien osalta mieluummin kurittamalla kuin palkitsemalla ja rohkaisemalla. Hallitus ei leikkaa, hallitus on selkeästi tiellä jolla pyritään pienituloisimmille tekemään sekä verohelpotuksia että tukia. Haluaisin kysyä Liike Nytiltä: Te ette ottaneet kantaa siihen isoon asiaan, joka tässä ohjelmassa oli esillä, eli pienimpiin eläkkeisiin tehtävät korotukset takuueläkkeestä kansaneläkkeeseen, puhumattakaan, että olisitte ottaneet kantaa siihen, mihin hallitus pyrkii neuvottelemaan, että työeläkejärjestelmästä saataisiin myöskin rahoja kaikkein pienimpiin työeläkkeisiin eli varsinaiseen vanhuseläkkeeseemme. Minä haluan nyt tietoisesti kysyä, [Puhemies koputtaa] kun kokoomus sanoo, ettei ole senttiäkään rahaa: Onko siellä työeläkejärjestelmässä rahaa vai ei? Ne ovat viimeisen 25 vuoden aikana kasvaneet [Puhemies koputtaa] 36 miljardista eurosta 211 miljardiin euroon. Eikö siellä ole senttiäkään niistä korkotuotoista? [Puhemies koputtaa] 8 miljardia euroa joka vuosi kasvavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-20T16:06:10,2019-11-20T16:07:34,Hyväksytty,1.1 2019_67_100,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys. Mielestäni työeläkejärjestelmään ei pidä koskea. Minun mielestäni se on semmoinen kuin se on, ja jos siihen tehdään muutoksia, niin minä en kyllä ole kuullut yhdenkään asiantuntijan kertovan, millä tavalla ne muutokset tehdään. Eli minä en hyväksy sitä, että siihen järjestelmään tehdään muutoksia. Mutta se, mitä minä kysyisin hallitukselta, on se, että kun IMF antoi eilen varoituksen siitä, että Suomen taloutta pitää muuttaa ja haitallisia yritystukia pitää poistaa ja sillä tavalla pitää budjettia tasapainottaa, ja tänään EU ilmoitti, että valtion budjetti, niin rehellisesti vain kysyn hallitukselta: Mitä mietteitä tämä herättää? Oletteko te aikoneet tehdä tälle jotain? Ministeri Lintilä on varmaan oikea vastaamaan tähän, koska jotainhan on pakko tehdä, koska tämmöiset [Puhemies koputtaa] varoitukset tulevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-20T16:07:34,2019-11-20T16:08:40,Hyväksytty,1.1 2019_67_101,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Nyt kysytään Liike Nytin vaihtoehtobudjetista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_102,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä vaihtoehtobudjettikeskustelussa näyttää pätevän sellainen sanonta, että pieni on kaunista. Pieni on kaunista näyttää tähän sopivan, sillä mielestäni kyllä parhaimmat varjobudjetit ovat tulleet pienimmiltä ryhmiltä. Suurin oppositioryhmä oli täysin valesokkelille rakentanut sen Suomen perustansa — tosiaan puoli miljardia hukassa — ja kokoomuksellakin oli siellä puhalluksia. Ehkä kuitenkin KD:n vaihtoehto oli parempi kuin tämä Liike Nytin, mutta täytyy sanoa edustaja Harkimolle, että siihen nähden, että hänellä on yhden miehen ryhmä, on hyviä keskustelunavauksia vaikka verotuksen kehittämiseen. Täytyy sanoa, että niitä kannattaa hallituksen tutkailla, ja ainakin me keskustassa olemme valmiita tarkastelemaan kaikkia uusia vaihtoehtoja. Arvoisa puhemies! Haluan nyt kysyä Liike Nytiltä, edustaja Harkimolta: Kun te olette leikkaamassa niin hurjasti yritystukia, niin ymmärrättekö te, että se iskee suomalaiselle maaseudulle? Te puhutte turvealasta alentuvasti. Ymmärrättekö te, että se työllistää tuhansia ihmisiä? Ymmärrättekö, että kun te puhutte haitallisista yritystuista, [Puhemies koputtaa] niin te puhutte alennetuista arvonlisäverokannoista ja maataloustuista? Niin kuin kyllä puoli miljardia halusi kokoomuskin viedä sieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-11-20T16:08:41,2019-11-20T16:09:52,Hyväksytty,1.1 2019_67_103,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me olemme leikkaamassa turvetuista. Muista tuista me emme ole puhuneet, mutta esimerkiksi semmoinen tuki kuin laivojen tuki on semmoinen, josta me leikkaisimme heti. On ihan älytöntä, että me maksamme tukia laivoille ja sitten ne kuskaavat ihmisiä ilmaiseksi Tallinnaan ostamaan verovapaata viinaa. Eihän siinä ole järjen hiventäkään. En ymmärrä, miksi tämäntyyppisiä tukia ei voisi leikata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-20T16:09:52,2019-11-20T16:10:27,Hyväksytty,1.1 2019_67_104,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Myös minä olen sitä mieltä, että tässä Liike Nytin avauksessa on paljon, mistä on syytä keskustella. Yritystukien kohdalla on hyvä tunnistaa, että meillä on TEMinkin omien arvioiden mukaan sellaisia, jotka tehokkaasti edistävät työllistymistä, edistävät alueellista tasa-arvoa ja edistävät ilmastotoimia, ja sitten meillä on sellaisia tukia, jotka eivät ole tässä yhtä tehokkaita, ja sen tähden hallitus käykin tämän kokonaisuuden läpi ensi vuonna ja panostaa ne eurot nimenomaan sinne, mistä eniten tehoja saadaan. Esimerkki tästä on teollisuuden sähköveron alentaminen, jolloin voidaan sitten antaa vähemmän erillisiä tukia teollisuudelle, kun se verokanta on alhaisempi ja teollisuuden sähköistäminen todella kannattaa. Tällä arvioidaan, että kannustetaan nimenomaan niitä investointeja, joilla tehokkaimmin saadaan teollisuuden päästöjä alennettua ja samalla myös kilpailukykyä ja kannattavuutta parannettua. On hienoa nähdä, että monelta osin oppositiokin näihin ajatuksiin ja ideoihin yhtyy, ja toivonkin, että tätä työtä päästään tekemään nimenomaan niin, että yhdessä ollaan tässä suomalaisen kilpailukyvyn ja ympäristön puolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-20T16:10:27,2019-11-20T16:11:39,Hyväksytty,1.1 2019_67_105,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Tässä ei oikeastaan ollut kysymystä, joten otetaan vielä edustaja Adlercreutz ja ministeri Lintilä, ja sen jälkeen mahdollinen kommentti Harkimolta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_106,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä puhuttiin miehistötuesta, ja se on ollut aika monessa varjobudjetissa sellainen leikkauksen kohde. Puhutaan viihdemerenkulusta. Tämä on ehkä hieman yksinkertaistettu versio totuudesta. Meillä on aika vähän suomalaisia risteilyaluksia ja aika vähän suomalaisia kauppa-aluksia. Nämä kuljettavat pääasiassa suomalaisia vientituotteita, rekka-autoja. Se on tärkeä osa Suomen viennin kilpailukykyä. Se, jos siellä on jossain karaokebaari, ei kauheasti todellisuutta muuta. Eli toivoisin ehkä hieman analyyttisempaa lähestymistapaa tähän kuin se, että sitä yksinkertaisesti kutsutaan viihdemerenkuluksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-11-20T16:11:47,2019-11-20T16:12:34,Hyväksytty,1.1 2019_67_107,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimolle: Oikeastaan IMF:n eilinen ja komission tämänpäiväinen arvio ei kumpikaan yllättänyt meitä. Nämä samat ongelmat, jotka tuodaan näissä esille, ovat olleet meillä keskustelussa. Eilen jo tässä salissa kerroin sen, että ehkä meidän olisi pitänyt paremmin saada IMF:lle — tai jos meiltä olisi kysytty sitä tukijärjestelmää. He ovat ehkä pikkasen vääriä perusteita käyttäneet. Siellähän nyt sen 3,5 miljardin sisällä on muun muassa työmatkavähennys. Eli se määrittely olisi ollut syytä tehdä tarkemmin. Sitten tämä laivojen tuki. Muistan, itse aikoinani olin täsmälleen samaa mieltä. Ja sitten, kun perkasin sitä läpi, niin se on aika taitavasti tehty, muun muassa TESit on sidottu siihen tukeen. Ja sanotaanko, että tänä työmarkkinaneuvottelujen aikana en suin surminkaan lähde kyllä siihen koskemaan, mutta varmasti jossain vaiheessa käydään sitä läpi. [Puhemies koputtaa] Sitten kehitysidea edustaja Harkimolle: Tuokaa toki esiin vaihtoehtobudjettianne. Meillä oli aika työläs tehtävä löytää keskustelualoitteenne, joka oli teidän vaihtoehtobudjettinne. Mielellään siihen paneutuu edeltä käsin jo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-20T16:12:34,2019-11-20T16:13:59,Hyväksytty,1.1 2019_67_108,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Herra puhemies! Laivatuet: 36 miljoonaa niistä on pelkästään miehistölle menevää, muut ovat muita tukia siellä. Suomen vienti ei toimi pelkästään suomalaisten alusten perusteella, vaan aluksia on ruotsalaisia ja kaiken maailman muunmaalaisia, eli Suomen vienti ei pysähdy siihen, jos nämä tuet otetaan pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-20T16:14:00,2019-11-20T16:14:30,Hyväksytty,1.1 2019_67_109,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Debatti on päättynyt, siirrytään puhujalistaan 5 minuutin puheenvuoroilla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_110,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Juuri tänään olen erityisen ylpeä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissaan esittämistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvista panostuksista. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa tehdään päämäärätietoisia panostuksia, jotka kohdennetaan selkeille painopisteille. Hyvinvointi ei synny tyhjästä, ja koko pohja tekemällemme budjetille syntyy työllisyyttä rohkeasti edistävistä toimista. Ero on siinä, että meidän toimillamme syntyy 60 000 uutta työpaikkaa, kun taas hallituksen toimilla työpaikkojen määrä jopa vähenee 5 000:lla. Itse asiassa olemme tässä salissa ainoa puolue, joka eduskunnan tietopalvelujen arvioiden mukaan lisää työllisyyttä. On helppo ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa palveluiden rahoituksen näkökulmasta. Me olemme sitoutuneet vastuullisuuteen ja kestävään politiikkaan, joka ei syö lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Tutkijoiden keskeinen viesti on, että lapsen ja nuoren elämänlaatua määrittävillä tekijöillä on vahva taipumus kumuloitua niin hyvässä kuin pahassa. Elämän varrella kohdatut ongelmat usein vahvistavat toinen toistaan ja rakentuvat lapselle ja nuorelle vaikeiksi hallita ilman apua. Tähän kokoomuksen vaihtoehtobudjetti vastaa. Tilanteessa, jossa on mahdollista tehdä lisäpanostuksia, tulee niitä kohdentaa sivistykseen ja osaamiseen sekä lapsiin ja nuoriin. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme kertaluontoisten lisäysten sijaan useita erilaisia pysyviä lisäyksiä eritoten lapsille ja nuorille, panostaen erityisesti varhaisiin vuosiin. Esitämme, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen osoitetaan 25 miljoonaa, joka toteutetaan pysyvänä rahoitustason nostona, ja että varhaiskasvatusmaksuja alennettaisiin 50 miljoonalla nykyisestä. Kokoomus aloitti jo edellisellä hallituskaudella varhaiskasvatusmaksujen alentamisen, ja tavoitteena on asteittaisesti rakentaa Suomeen kaksivuotinen esiopetus, jotta kaikki yli 5-vuotiaat pääsisivät osallistumaan varhaiskasvatukseen. Tutkimusten mukaan koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa on juuri lasten varhaisissa vuosissa. Panostamalla varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskoulun ensiaskeliin turvaamme nykyistä vahvemman, kannustavamman ja tasa-arvoisemman koulutien kaikille lapsille. Tämä on mahdollisuuksien tasa-arvon rakentamista parhaimmillaan, sillä vaikutukset ovat merkittäviä pitkälle lapsien tulevaisuuteen. On helpompi kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Esitämme hallituksen kertaluontoisten lisäysten sijaan pysyvää 60 miljoonan euron lisäpanostusta myös perusopetuksen vahvistamiseen sekä 80 miljoonan pysyvää lisäpanostusta ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen. Nämä lisäykset kohdennetaan erityisesti koulunkäynnin ja oppimisen tukeen. Lukiokoulutuksen oppimateriaalilisää tahdotaan myös jatkaa, ja näemme sen tehokkaasti parantavan erityisesti pienituloisten perheiden lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden taloudellista asemaa. Meidän vaihtoehtobudjetissamme painotetaan pysyvyyttä, hallituksen koulutuspanostuksissa ei. Tempoileva koulutuspolitiikka johtaa määräaikaisten opettajien palkkaamiseen, tutkimusrahoituksen leikkaamiseen ja koulutuksen laadun heikentymiseen. Me näemme, että pitkäaikaiset ja kestävät panostukset juuri lapsiin ja nuoriin ovat aitoja tulevaisuustekoja. Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta, ja se on 60 000 nuorta liikaa. Me emme tarvitse kauniita puheita vaan konkreettisia toimia, ja niitä kokoomuksen vaihtoehtobudjetti tarjoaa tähän hetkeen. Lasten ja nuorten asia on koko yhteiskunnan asia. Terapiatakuun toteuttaminen on yksi kokoomuksen kärjistä, ja vaihtoehtobudjetissa todetaankin, että lasten ja nuorten paikka on kiinni elämässä, ei hoitojonossa odottamassa. Nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti pinnalla juuri tällä hetkellä, mutta on tärkeää muistaa, että mielenterveysongelmat koskettavat ihmisiä iästä ja taustasta riippumatta. Me lisäisimme vaihtoehtobudjetissamme 35 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta terapiatakuun toteuttamiseksi kaikenikäisille. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyden syy, ja niiden aiheuttamat seuraukset ovat niin yhteiskunnalle kuin erityisesti ihmisille itselleen sekä heidän läheisilleen hyvin moninaisia. Me emme saa antaa ihmisten odottaa jopa kuukausia hoitojonoissa, vaan apua on saatava pian, sillä jo hakeutuminen mielenterveyspalveluiden piiriin voi vaatia valtavasti jaksamista. Tähän tarvitsemme muutoksen, ja siksi me haluamme terapiatakuun toteutuvan mahdollisimman pian. Toivon, että hallitus tarttuu esittämiimme vaihtoehtoihin ja aidosti harkitsee niiden toteuttamista, sillä tekemässämme varjobudjetissa tehdään panostuksia tärkeisiin kohteisiin, mutta ne tehdään kestävästi. [Ilkka Kanerva: Olipa fiksu puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-20T16:14:41,2019-11-20T16:20:10,Hyväksytty,1.1 2019_67_111,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehto parantaa kansalaisten ostovoimaa lähes 700 miljoonalla eurolla. Samalla perussuomalaiset ottaisivat valtiolle 193 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus, [Paavo Arhinmäen välihuuto] toisin kuin jotkut antavat täällä ymmärtää muun muassa. Perussuomalaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, sairastuneiden ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen. [Antti Kurvinen: Huuhaa-luvut!] — Saanko jatkaa, edustaja Kurvinen? [Paavo Arhinmäki: Olkaa hyvä vaan!] — Joo, kiitos paljon, kiitos paljon. — Me tahdomme... [Paavo Arhinmäki: Ehkä vastaatte kritiikkiin!] Me tahdomme panostaa... [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Puheenvuoro on nyt edustaja Koposella.] Kiitos, rouva puhemies! Me tahdomme panostaa muun muassa hoitopalvelujen resursseihin tekemällä omaishoidon tuen verovapaaksi, määrätietoisella sisäilmaongelmien ratkaisemisella, lääkekulujen omavastuun poistamisella sekä painokkaalla työllä ennalta ehkäisevään työhön, mikä on aina taloudellisesti kannattavampaa kuin jo tapahtuneiden asioiden korjailu. [Vasemmalta: Erinomainen puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-20T16:20:14,2019-11-20T16:21:26,Hyväksytty,1.1 2019_67_112,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on lasten oikeuksien päivä, ja tänään onkin ilo keskustella vaihtoehdosta, jolla Suomi olisi tulevina vuosina myös paras maa lapsille. [Paavo Arhinmäki: Kuusi- ja puolituhatta lasta!] Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on todellinen tulevaisuusbudjetti. Koulutukseen panostetaan pysyvästi varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Tarjoamme vaihtoehdon hallituksen määräaikaisille panostuksille. Toteuttaisimme 140 miljoonan euron pysyvät määrärahalisäykset tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan. Ilman näitä panostuksia ei Suomessa pystytä etenemään kohti 4 prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa. Jatkaisimme myös edellisellä kaudella aloitettua työtä varhaiskasvatusmaksujen laskemisessa ja laskisimme näitä 50 miljoonaa eurolla vuonna 2020. Hallitus patistelee korkeakouluja kasvattamaan aloituspaikkamääriä ja tutkintotavoitteita ilman lisäresursseja. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Me varaisimme korkeakouluille 10 miljoonaa euroa aloituspaikkoihin ja jatkuvan oppimisen edistämiseen ja mahdollistaisimme näin osaajien kouluttamisen esimerkiksi varhaiskasvatukseen, jossa pula kasvattajista on jo todella kova. Todellinen investointi lastemme opiskelumahdollisuuksiin ja tutkijoiden edellytyksiin tehdä työtään on esityksemme pääomittaa korkeakouluja ja yliopistoja miljardilla eurolla. Parantaisimme myös opiskelijoiden toimeentuloa nostamalla opintotuen tulorajoja 50 prosentilla. Lasten oikeuksien päivänä on tärkeää puhua myös siitä, miten lapsiperheet tulevat toimeen. Kokoomuksen vaihtoehdossa keskimääräinen lapsiperhe voittaa yli 650 euroa vuodessa hallituksen vaihtoehtoon verrattuna. Jatkuessaan ilmastonmuutos vaikuttaa eniten myös lapsiin ja nuoriin. Siksi me teemme vaihtoehtobudjetissamme konkreettisia ja tehokkaita ilmastotoimia. Päästöt vähenevät teoilla, eivät tavoitteilla tai aikeilla. Vihreät vaati ennen vaaleja miljardien leikkauksia ympäristölle haitallisiin yritystukiin. Kokoomus lähtisi purkamaan yritystukia ympäristö edellä. Esimerkiksi turpeenpolton veroa nostettaisiin, ja leikkaisimme muita lämmityspolttoaineiden verotukia keskustalaisen valtiosihteeri Jari Partasen raportin mukaisesti. Asiantuntijoiden mukaan hallituksen talousarvioesityksellä ei päästä edes edellisen ilmastolain tavoitteisiin. Todellisia päästövähennyksiä kokoomuksen vaihtoehdossa toisivat yritystukien leikkauksen lisäksi 2 miljardin panostus nopeisiin raideyhteyksiin ja tämän lisäksi miljardin panostus liikennehankkeisiin ympäri Suomen. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti katsoo tulevaisuuteen. Emme hyväksy sitä linjaa, jonka hallitus on talouspolitiikassaan valinnut; valtion omaisuutta myydään ja sillä rahoitetaan kertaluonteisesti pysyväksi tarkoitettuja menoja. Panostamalla työllisyyden kasvuun pystymme tekemään aitoja panostuksia tärkeisiin kohteisiin, esimerkiksi mielenterveyspalveluihin, ja toteuttaisimme terapiatakuun jo ensi vuoden aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-20T16:21:28,2019-11-20T16:24:32,Hyväksytty,1.1 2019_67_113,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa tavallinen suomalainen tulee ensin. Katsomme, että valtion toiminnan peruslähtökohdan tulee olla suomalaisten etu ja suomalaisten turvallisuus. Olemme pieni maa ja pieni kansa, ja tätä on varjeltava. Kukaan muu ei huolehdi meistä, eduistamme ja maamme turvallisuudesta, jos me emme itse sitä tee. Perussuomalainen vaihtoehto parantaa kansalaisten ostovoimaa lähes 700 miljoonalla eurolla. Samalla ottaisimme valtiolle 193 miljoonaa euroa vähemmän velkaa. Olemme valmiita säästämään ensisijaisesti maahanmuutosta, kehitysavusta, yritystuista ja poliittisesta kähminnästä. Me emme nostaisi puoluetukea ja ottaisi avustajia jokaiselle ministerin sormelle, kuten hallitus tekee. Arvoisa puhemies! Vaihtoehdossamme maahanmuuton säästöt kertautuvat useampien yhteiskunnan alojen, kuten terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja oikeuslaitoksen, resursseissa. Säästöt ovat siis todellisuudessa monin kerroin suurempia kuin seuraavan vuoden budjettitalouden välittöminä säästöinä on esitetty. Perussuomalaisina puolustamme suomalaista yksityisautoilijaa ja yrittäjää perumalla polttoaineveron korotuksen. Autoilun hinta on pidettävä kohtuullisena pitkien matkojen maassamme. Kansallismieliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, sairastuneiden ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen. Panostamme esimerkiksi hoitopalveluiden resursseihin, omaishoidon tukemiseen, sisäilmaongelmien ratkaisemiseen, lääkekorvauksiin ja ulosotossa olevien auttamiseen. Perussuomalainen talouspolitiikka kulkee suomalainen työ ja yrittäminen edellä. Siten tuemme maamme talouden vahvistumista ja kilpailukykyä. Lisäresursseja esitetään kotimaan turvallisuudesta huolehtiville poliisille, Rajavartiolaitokselle ja hälytyskeskuksille. Jos valtio ei pysty takaamaan suomalaisten turvallisuutta, on se epäonnistunut pahemman kerran. Meille perussuomalaisille turvallisuus kulkee aina ensin. Perussuomalaisina puolustamme myös suomalaista maaseutua ja esitämmekin pienviljelijöille lisää tukea sekä lisäpanostusta lomitusjärjestelmän turvaamiseen. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan meidän vaihtoehtobudjettimme aloittaa maailmanparantamisen ensin omasta maasta ja omista ihmisistä. Ensin omat, sitten muut. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-11-20T16:24:36,2019-11-20T16:28:03,Hyväksytty,1.1 2019_67_114,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käytävä keskustelu vaihtoehtobudjeteista on hyvin tärkeä. Se nostaa esiin monia erinomaisen tärkeitä asioita, yhtä lailla puolueita yhdistäviä kuin puolueita erottaviakin tekijöitä. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa nostetaan esiin monta hyvää asiaa. Köyhän asia on selvästi yhteinen linja keskustan ja perussuomalaisten välillä. Mutta mistä rahat? [Ritva Elomaa: Me on esitetty, mistä rahat!] Talouspuoli näyttää kovin erikoiselta, ja luvuissa vaikuttaa olevan melkoisesti ilmaa. Koska tämä on rahoitettu valerahalla, se vie perustan koko budjetilta. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti vaikuttaa lähinnä vaalilupauksilta, vaikka vaalit on jo käyty ja seuraaviin on vielä reilusti aikaa. Myös kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on monia hyviä asioita. Keskusta jakaa kokoomuksen kanssa huolen työllisyyden kehityksestä. Hallituksen ja opposition on syytä jatkaa keskustelua 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi. Kaikkia keinoja on voitava miettiä, tulivat ne sitten hallituksesta tai oppositiosta, ja niistä on voitava käydä rakentavaa keskustelua. Siinä missä keskusta on ollut viime hallituksen jälkeen valmis kääntämään kurssia uuteen asentoon, on kokoomus siirtymässä yhä enemmän oikealle. [Leena Meri: Se on totta!] Keskusta on viime hallituksen hyvien saavutusten turvin valmis panostamaan entistä voimakkaammin perheisiin ja koulutukseen. Kokoomuksen vaihtoehdossa talouden liikkumavara käytetään lähinnä suurituloisten veronalennuksiin. Puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on keskustalaisittain aivan oikealla asialla. Vaihtoehtobudjetin painotukset perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamiseen ovat erinomaisia asioita. Tulopuolella on kuitenkin vaihtoehtobudjetissa tutut tuloautomaatit harmaan talouden torjunnasta tietojärjestelmien kehittämiseen. En epäile, etteikö esimerkiksi harmaan talouden vähentäminen toisi budjettiin lisää rahaa, mutta tehokkaita keinoja tähän ei esitetä. Hallituksen budjetissa ei näissä asioissa voida tämänkaltaiseen optimismiin sortua, vaan on tunnustettava realiteetit. Jos löytyy hyvä keino harmaan talouden vähentämiseksi, tartumme siihen varmasti. Liike Nyt on myös esittänyt varsin ansiokkaan varjobudjetin. Siellä on monia hyviä huomioita esimerkiksi verotuksen kehittämiseksi. Kaiken kaikkiaan opposition vaihtoehtobudjetit nostavat esiin monta, monta tärkeää asiaa. Niistä myös näkee, että olemme monin paikoin samalla asialla eivätkä puolueiden painotukset pääsääntöisesti eroa kovin paljoa toisistaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on asettanut tavoitteekseen tasa-arvoisemman ja työllistyvämmän Suomen. Katson, että nyt käsittelyssä olevat vaihtoehdot eivät tähän tavoitteeseen johda. [Toimi Kankaanniemi: Ei johda hallituksenkaan politiikka!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-20T16:28:12,2019-11-20T16:32:20,Hyväksytty,1.1 2019_67_115,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä ovat opposition varjobudjetit, ja muutama kommentti näihin budjetteihin. Aloitetaan perussuomalaisten varjobudjetista. Minusta on hyvä, että teidän varjobudjetissanne kiinnitetään huomiota moniin erittäin tärkeisiin asioihin, kuten lapsiperheiden pärjäämiseen, kiusaamiseenkin, sisäilmaongelmiin, poliisin lisäresursseihin ja hoitohenkilökunnan määrään. Ne ovat tärkeitä asioita, ja varmasti kaikki jaamme käsityksen, että niissä on korjattavaa. Täällä debatissa tuli erityisesti ilmi näiden hyvien asioitten rahoituspuoli. Ja kun tunnen monia teistä, tiedän että ette te niin huonoja ole laskemaan näitä lukuja, että ette itsekin tietäisi, että eiväthän nämä ihan kohdilleen nyt mene. Tiedän ja uskon, että varmasti puheenjohtaja Halla-aho, joka nyt ei ole täällä salissa, varmasti miettii, voisiko tämän jotenkin korjata ja sekä tälle eduskunnalle että Suomen kansalle oikaista tämän varjobudjetin niin, että saataisiin nämä numerotkin pelaamaan. Onhan niin, että kun tehdään tämmöinen varjobudjetti, niin hyvähän olisi, että se pohjautuisi tosiasioille. Vaikka asioista voi olla montaa mieltä, niin luvut ja eurot ovat kuitenkin aika yksiselitteisiä, ne joko riittävät tai sitten ne eivät riitä, ja näissä laskelmissa tietenkin on varmasti paljon korjattavaa. Nostan täältä myös yhden asian, joka minusta on aiheena erittäin tärkeä. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin sisältyy seuraava teksti: ”Suomalaisten lapsiperheiden köyhyys on merkittävä epäkohta erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.” Tämä on erittäin hyvää teksti täällä, ja näinhän se on. Sen takia hallitus on esittänyt, että monilapsisille perheille neljännestä lapsesta eteenpäin nostetaan lapsilisää 10 eurolla ja yksinhuoltajaperheille nostetaan lapsilisää 10 eurolla . [Leena Meri: Entäs se ensimmäinen lapsi?] Olemme siis täysin samaa mieltä siitä, mitä teillä todetaan vaihtoehtobudjetissa. Mutta mitä te teitte eilen? Te täällä vastustitte tätä hallituksen esitystä lapsilisäkorotuksista. Ja te teitte sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen, jossa — kokoomus tuki myös tätä — tämä lapsilisän 10 euron korotus poistettaisiin nimenomaan niiltä, joille te nostatte ongelmaksi lapsiperheköyhyyden, ja jaettaisiin se kaikille lapsiperheille, jolloin jokainen lapsi saisi korotettuna lapsilisää 96 senttiä, siis 0,96 euroa. Nyt kysynkin, että jos me oikeasti olemme huolissamme lapsiperheköyhyydestä, joka tutkitusti kohdistuu erityisesti monilapsisiin perheisiin ja yksinhuoltajaperheisiin, niin eikö olisi viisaampaa antaa heille mieluummin kymppi korotuksena kuin jakaa kaikille 96 senttiä, jolla ei ole tosiasiassa mitään merkitystä yhdellekään perheelle. Eihän se kymppikään paljon ole, mutta onhan se sentään aivan eri asia kuin alle euro jokaiselle lapselle. Sen takia pyytäisin vielä — arvoisat edustajat perusuomalaisissa ja myös kokoomuksessa, joka tuki tätä linjaa — miettimään, onko tämä oikeasti fiksu linja, että jaetaan se raha tasaisesti, jolloin sillä ei ole merkitystä, vai kohdennettaisiinko se tehokkaasti juuri niille lapsiperheille, joissa lapsiperheköyhyys on kaikista suurin ongelma. Ja 10 euroa on hyvä alku kuitenkin tässä. Se on paljon enemmän kuin 96 senttiä. Mutta on täysin tosi, että kun me katsomme 90‑luvulta lähtien tähän päivään, niin lapsilisien todellinen arvo on laskenut noin 30 prosenttia. Ja sen takia ne esitykset, joita täällä muun muassa viime viikolla tehtiin tässä ajankohtaisessa keskustelussa edustaja Kallin toimesta, että lapsilisää pitäisi korottaa kaikkien osalta, ovat erittäin hyvä poliittinen avaus, ja olen todella tyytyväinen, että laajasti täältä on tullut tukea myös sille. Mutta se ei valitettavasti näy nyt vaihtoehtobudjeteissakaan, vaan päinvastoin, se on siellä jäänyt huomioimatta. Haluaisin vielä tuohon kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin todeta sen, että kokoomus on matkan varrella, tällä hallituksen noin puolen vuoden taipaleella, kerta toisensa jälkeen todennut, kuinka tämä hallitus on jotenkin yrittäjille huono tai ainakin pelättyä parempi. En muista kaikkia sanankäänteitä. Siksi odotin aika mielenkiinnolla, että mitähän yrittäjyyden edistämiseen liittyviä asioita tulee tässä vaihtoehtobudjetissa, ja tulihan sieltä: 500 miljoonan leikkaukset yritystukiin, ei yhtään mitään muuta. Otan tämän itse asiassa kiitoksena hallitukselle [Puhemies koputtaa] ja erityisesti meille, jotka olemme olleet tätä yrittäjyyttä pitämässä yllä hallituksen sisällä. Otan sen nöyränä kiitoksena siitä, että kokoomus on tyytyväinen hallituksen yrittäjyyspolitiikkaan ja yrittäjyyslinjaukseen. On hyvä asia, että tämmöinen yhtenäinen näkökulma on täällä eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-20T16:32:25,2019-11-20T16:38:00,Hyväksytty,1.1 2019_67_116,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmeisesti perussuomalaisten gallupjohto on saanut kaikki hallituksen hallituspuolueet ja, ihme kyllä, myös kokoomuksen ja kristillisetkin barrikadeille vähättelemään vaihtoehtobudjettiamme. Me kuitenkin todistamme, että se on hyvä, ja me olemme selvästi siinä esittäneet, mistä otetaan ja mihin panostetaan. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin keskeinen lähtökohta on tavallisen suomalaisen etu, ei ulkomaisten suuryritysten, ay-liikkeen, järjestöjen tai kavereiden tukeminen. Yhteisiä rahoja on kanavoitava valtion budjetin kautta oikeudenmukaisesti ja harkiten. Hallituksen budjetti ei ole oikeudenmukainen, koska siinä veroeuroja käytetään paljon aivan muihin kohteisiin kuin suomalaisten elinolojen kohentamiseen Suomessa. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin vahva kansallisen edun vaaliminen on seikka, joka erottaa meidät muiden oppositiopuolueiden ja erityisesti hallituksen linjasta. Vaihtoehtomme säästökohteet on helppo allekirjoittaa. Maahanmuutto: Emme halua paisuttaa näitä menoja loputtomiin, vaan nykytouhulle on laitettava stoppi. Maahanmuuton kohdalla on muistettava myös siitä koituvat miinusmerkkiset epäsuorat vaikutukset julkiseen talouteen. Tosiasioiden maton alle lakaiseminen ei toimi tässäkään asiassa. Kehitysapu on valitettavan tehotonta, ja joissain tapauksissa se jarruttaa osaltaan kohdemaiden kehitystä ja ruokkii korruptiota. Yritystuet puolestaan ovat hatarin perustein myönnettyjä tulonsiirtoja veronmaksajilta suuryrityksille. Poliittinen kähmintä tuntuu olevan nykyhallituksen ominaispiirre. Puoluetuet, nuorisojärjestöjen rahoittaminen ja kovapalkkaisten valtiosihteerien ja virkailijoiden runsas värvääminen ovat kallista lystiä veronmaksajille. Vaihtoehtobudjetissamme minua lämmittävät erityisesti monet ehdotukset, joilla pyritään auttamaan heikompiosaisia kansalaisia. Omaishoidon tuen verovapaus on hieno ehdotus, jolla helpotettaisiin tuhansien arvokasta ja inhimillistä mutta myös rankkaa ja vaativaa työtä tekevien omaishoitajien tilannetta. Yhteiskunta tarvitsee omaishoitajia. Myös tulevaisuudessa palkkioihin pitää kiinnittää huomiota. Lääkkeiden omavastuun poistaminen pienituloisimmilta olisi kädenojennus monille. Toivon, ettei tarpeellisten lääkkeiden saanti ole tässä maassa varallisuudesta riippuva asia. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on maaseudun elinvoimaisuuden puolesta liputtava puolue. Tämä heijastuu myös talouslinjauksissamme. Ehdotamme muun muassa pienten aktiiviviljelijöiden tukemista 50 miljoonalla eurolla ja maatalouslomituksen turvaamista. Maaseudun elinvoimaisuuteen liittyy olennaisesti myös energiaverotus. Kulkemista ja asumista ei saa tehdä liian kalliiksi verottamalla. Ehdotammekin energiaverotuksen laskemista EU:n minimitasolle ja puuttumista sähkönsiirron hintaan. Samoin hallituksen esittämän polttoaineveron korotuksen peruminen on oikeudenmukainen ehdotus, joka pienentää osaltaan ihmisten jatkuvasti paisuvaa kulutaakkaa. Täällä väitettiin, että perussuomalaiset eivät olisi maaseudun ja viljelijöiden puolella. [Eduskunnasta: Niin väitettiin!] Voin vakuuttaa, että varmasti ovat, ja se näkyy vaihtoehtobudjetissa ja myös valiokuntatoiminnassa. Suurella joukolla eläkeläisiä tekee tiukkaa saada rahat riittämään arjen välttämättömiin menoihin. Olemme huomioineet tämän vaihtoehtobudjetissamme ehdottamalla pieni- ja keskituloisille eläkeläisille painottuvan puoliväli-indeksin käyttöönottoa työeläkkeitä koskien. Lisäksi ajamme 15 000—30 000 euroa vuodessa saavien eläkeläisten verotuksen kohtuullistamista laittamalla verot samalle viivalle työtulon verotuksen kanssa. Eläkeläisten lisäksi vaihtoehtobudjetissamme tuetaan myös muita talousvaikeuksista kärsiviä panostamalla muun muassa ylivelkaantumisen vastaiseen toimintaohjelmaan 13 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Myös ulosotossa olevien tilanteen helpottamiseen tarvitaan ratkaisuja lainsäädännön kautta. Alleviivaan sitä, että meillä on 580 000 ulosotossa olevaa ja että nyt tarvitaan toimia. Se on yhteiskunnan ja henkilön itsensä kannalta eduksi, että he pääsevät sieltä kuopasta ylös. Perussuomalaiset ovat suomalaisen yrittäjän puolella. Ehdotammekin, että arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa nostettaisiin hallituksen esittämästä 15 000 eurosta 20 000 euroon ja että samalla alvin huojennusalueen katto nostettaisiin 30 000 eurosta 40 000 euroon. Lisäksi ehdotamme yhteisöveromallia edistämään pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia. Ja lopuksi, arvoisa puhemies: Vaihtoehtobudjettimme sisältää lukuisia muita tärkeitä kohtia, kuten tuntuvat panostukset suomalaisten turvallisuuteen. Olennaista on myös, että meidän vaihtoehdossamme velanotto olisi tuntuvasti vähäisempää, että suomalaisten ostovoima kohenisi yhteensä peräti 700 miljoonalla eurolla ja että ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-20T16:38:04,2019-11-20T16:43:34,Hyväksytty,1.1 2019_67_117,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä hyökättiin kovaa perussuomalaisia kohtaan, ja ei se mitään, niin saa tehdäkin, kun esitetään vaihtoehtoja. Muutama asia vain kiinnitti minun huomiotani, se, että — niin kuin tuossa puheenvuorossani sanoin — täällä osa edustajista etsi perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, eli sitä ei oltu edes luettu mutta tykillä ammuttiin jo siinä vaiheessa. Sitten ne luvut, joita täällä heiteltiin, olivat sitä luokkaa, että 0,5 miljoonaa, välillä miljardi, eli ei oikeastaan itsekään tiedetty. Äskeisissä keskustan puheenvuoroissa sanottiin, että perussuomalaisilla on valerahaa. Valeraha on sellaista rahaa, joka on niin kuin Monopoli-rahaa, sitä ei ole olemassakaan, mutta jos me esitämme, että me leikkaisimme esimerkiksi tuulivoimatuista, niin käsittääkseni se raha annetaan sinne tuulivoimayhtiöille, tai jos me leikkaamme maahanmuutosta, niin käsittääkseni sinne menee rahaa. Se ei ole leikkirahaa, vaan tämä on ihan oikeaa rahaa. Tässä muutama havainto. Eduskunnan laskentapalvelun mukaan... Nyt on hyvä, kun voidaan käydä näitä rauhassa läpi, kun debateissa oli niin lyhyt aika. Olemme laskeneet meidän vaihtoehtobudjettimme vaikutuksia. Tässä on käyty hyvin läpi sitä, mitä se vaikuttaa eri tuloluokissa, ja perussuomalaisilla ei ole missään tuloluokassa häviäjiä. Joka paikassa on 0 prosenttia, mutta voittajia on eri tuloluokissa 30—70 prosenttia noin haarukoittain, elikkä joka tuloluokasta löytyy ihmisiä, jotka hyötyvät tästä. Tässä käytiin kovasti keskustelua kokoomuksen vastaavista luvuista, ja tässä taulukossa, joka täällä on, kokoomuksen omassa taulukossa — sen perusteella, mitä he ovat lähettäneet sinne tietopalveluun, en tiedä, mitä he ovat lähettäneet, en vastaa niistä — näkyy, että esimerkiksi ensimmäisessä tuloluokassa, joka on kaikkein pienituloisimmat, 47 prosentilla tulot pienenevät. Kokoomus sanoi täällä, että heillä on tämmöinen uusi laskelma, että pienituloisten määrä ei kasva. No, sitä en tiedä, mistä se nyt tänään ilmestyi, mutta se on eri asia kuin se, että pienituloisten tulot laskevat. Se ei selitä sitä. Mutta kuinka ollakaan, heillä sitten tuolla kaikista korkeimmissa tulodesiileissä on 95 prosenttia voittajia, että sinne löytyi panostusta. Mutta se on hyvä, että he ajavat sitä politiikkaa, mitä he haluavatkin ajaa, elikkä työttömyyskorvauksia pois. En vain tiedä sitten, miten se työllisyyttä lisää, että ihminen kuolee melkein nälkään kotiinsa, mutta ehkä se sitten joidenkin mielestä sitä tekee. Näistä tuulivoimatuista — kysyisin oikeastaan niiltä, jotka sanovat, että näihin ei voida koskaan koskea: Mitäpä, jos Suomessa olisi tilanne, että meillä ei ole rahaa edes toimeentulotukeen, meillä olisi todella heikko taloudellinen tilanne? Väitättekö te minulle, että me silloin maksaisimme tuulivoimayhtiöille siitä huolimatta tukea ja sanoisimme, että kun meillä on tämmöinen vanha sopimus, että ei eduskunta voi tähän mitenkään puuttua? Haluaisin vielä toiseksi korostaa sitä, että meillähän kunnat tekevät valtion kanssa usein hallituskausiksi tämmöisiä MAL-sopimuksia — maankäyttö, asuminen ja liikenne — ja kunnat monesti luottavat näihin MAL-sopimuksiin, ja siitä huolimatta sieltä jää osa joskus täyttämättä. Niin että sitten voisi kysyä, miten se valtio silloin voi sitten olla noudattamatta näitä sopimuksia. Kyllä tätä jatkuvasti tehdään, koska me elämme reaalitaloudessa, ja jos rahat ovat loppu, niin sitten ne ovat loppu, ja jos elinkeino tulee siellä toimeen jo muutenkin, niin kyllä katsoisin, että näihin voidaan puuttua. Maahanmuutosta oli kauhea huuto, että nämä luvut perustuvat johonkin ihan mihin sattuu, mutta kun valitettavasti näistä ei juurikaan haluta antaa tietoa, ja Suomen Perusta on aivan asiallinen ajatushautomo. Jos te väitätte, että ne luvut, jotka he keräävät esimerkiksi Tilastokeskuksesta, ovat väärin, niin olkaa hyvä ja kertokaa, miltä kohdin, koska en ole mitään muuta kuullut kuin naureskelua, esimerkiksi tästä eturivistä, niiltä, ketkä tuntuvat tuolla vasemmiston eturivissä olevan sitä mieltä, että ei sillä niin väliä, paljonko sinne rahaa menee. En tiedä, minua eivät nyt ainakaan ihan hirveästi sellaiset asiat naurata. Sitten vielä siihen argumenttiin, kun tuossa äsken edustaja Lohi totesi, että kaiken pitäisi täsmätä millilleen. No, minä en edes pysty omia menojani ihan millilleen ensi vuonna laskemaan, siellä voi tulla yllättäviä menoja, ja kysyisin oikeastaan viimeisenä, että miksi meillä sitten lisätalousarvioita joka vuosi käsitellään, jos me pystyisimme etukäteen aivan kaiken ennustamaan, niin että tähän tämä perustuu. Mutta mielestäni meillä on hyvä ja tasapainoinen tämä meidän vaihtoehtobudjettimme, jossa on paljon työllisyyteenkin liittyviä vaihtoehtoja. Ja vielä haluaisin muistuttaa tuosta maaseudun kehittämisestä: hallitushan leikkaa sieltä — talousarviokirjan sivulta Y 42 löytyy, että ”maaseudun kehittämisestä määrärahoja leikataan”. Että se siitä keskustan maaseutupuolueesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-20T16:43:38,2019-11-20T16:48:55,Hyväksytty,1.1 2019_67_118,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ihan tähän alkuun ensin sanoa näistä kuluista, kovasta taistelusta täällä, kun täällä tuli niin monenlaisia lukuja, mitkä kuulemma olivat ilmaa perussuomalaisten budjetissa — oli 500 ja oli 700 ja oli miljardi — ja samoin tästä omaishoidon tuen verottomuudesta, josta Lintilä totesi, että se maksaisikin 70 miljoonaa, ja Rinne totesi 120 miljoonaa: täytyy sanoa, että kyllä nämä arviotkin vaihtelevat melkoisen paljon, mikä tietysti vie sitä uskottavuutta arvostelusta. Arvoisa puhemies! Tänään vietetään lasten oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänään 30 vuotta. Sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan lapsella on oikeus hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Erityinen suojelu ja huolenpito velvoittavat aikuisia varmistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen ja myös suojelemaan lapsia heidän oikeuksiinsa kohdistuvilta laiminlyönneiltä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin antoi viikonloppuna kasvot 16-vuotias Kristiina, joka ei saanut suojelua ja huolenpitoa auttamisjärjestelmästämme. Tänään Kristiina on vaikeasti vammautunut. Näitä erittäin pahoinvoivia lapsia ja nuoria on maassamme valtava määrä eikä heidän kohdallaan täyty lasten oikeuksien sopimus. En saa tätä asiaa mielestäni, ja sen vuoksi jätin tänään keskustelualoitteen lasten ja nuorten mielenterveydestä. Toivon, että tässä talossa keskusteltaisiin, millä tavoin voimme estää uusia tapauksia ja millä tavoin lainsäädännön tulisi vastata paremmin lasten ja nuorten tarpeisiin. Mutta sitten vaihtoehtobudjettiin, jossa perussuomalaiset esittävät lisäpanostusta lasten ja nuorten mielenterveys- ja syrjäytymisongelmiin. On todettava, että tämä asia ei suinkaan ratkea rahalla eikä itse asiassa puoluepolitikoinnillakaan, mutta on selvää, että jostain on aloitettava. Perussuomalaisten mielestä lapsemme ja heidän tulevaisuutensa on pienen kansakuntamme tulevaisuus ja elinehto. Olen tällä viikolla vastaanottanut lukuisia yhteydenottoja omaishoidosta. Omaishoito on eittämättä edullisin ja inhimillisin hoitomuoto pitkäaikaissairaille ja vanhuksille silloin, kun omaishoitaja on halukas ja kykenevä tekemään omaishoitoa. Jostain syystä tämä hoitomuoto ei ole subjektiivinen oikeus, vaan riippuu kunnan kulloinkin käytettävissä olevista varoista. Miksi julkinen valta ostaa mieluummin hoivaa monikansallisilta yhtiöiltä, joiden intressi on tehdä omistajille rahaa? Kuten tiedämme, laatu ja hoitajamäärä eivät kohtaa hoidettavien tarpeiden kanssa. Lähtökohtaisesti voidaan kysyä, miksi ylipäänsä heikoimmassa asemassa olevien palveluita pitäisi ostaa eikä tuottaa itse. Puhun nyt tässä yhteydessä vammaisten ja vanhusten hoivasta sekä lastensuojelubisneksestä. Toivon, että tähän asiaan palataan vielä periaatteellisella tasolla toisessa yhteydessä. Perussuomalaiset haluavat turvata hyvän vanhustenhoidon, kotihoidon, omaishoidon, saattohoidon sekä vammaispalvelut yhdenvertaisesti koko maassa. Me esitämmekin näin alkuun sitä, että omaishoidon tuki säädetään verovapaaksi, ja esitämme hoitohenkilökunnan määrän sekä hoitajien koulutusmäärien kasvattamista. Tässä salissa puhutaan usein eläkeläisistä. On vappusatasia ja taitetun indeksin poistoa. ”Ei oo, ei tuu”, lauloi Lea Laven. Perussuomalaiset esittävät eläkeläisten aseman ja ostovoiman parantamista realistisilla keinoilla — juuri niillä, mitä on torillakin puhuttu, eli eläkeläisten verotus tulisi saattaa yhdenmukaiseksi työtulojen verotuksen kanssa. Me aloitamme tässä budjetissa kohti tavoitetta. Lisäksi haluaisimme helpottaa paljon sairastavien pienituloisten ihmisten asemaa poistamalla lääkkeiden 50 euron alkuomavastuun. Lisäksi mielestämme sairastamiseen liittyvien lääkkeiden, terveydenhuollon asiakasmaksujen ja Kelan korvaamien matkojen maksukattoja tulisi alentaa merkittävästi. Nyt maksukatot ovat vuosittain yhteensä 1 555 euroa, ja se on valtava summa, suorastaan kohtuuton summa pienituloiselle. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille turvallisuus on valtion peruspilari. Sisäinen turvallisuus on kärsinyt vuosikausia aliresursoinnista. Erityisesti tämä näkyy poliisien määrässä, joka on alhaisin Euroopassa suhteessa väestöön. Tämä epäkohta pitää korjata, sillä vain virassa oleva poliisi voi ennalta ehkäistä ja tutkia rikoksia sekä pitää huolta yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Otamme budjetissamme huomioon myös muut sisäisen turvallisuuden toimijat, Rajan, Tullin, Hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen. Voitteko kuvitella, että koko Suomen sisäministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat hoidetaan noin 2,5 miljardilla? Se on melko vähän 57 miljardista. Heitä on liian vähän, ja heillä on liian vähän. Ja kyllä, perussuomalaiset puhuvat maahanmuutosta, eritoten haitallisesta maahanmuutosta, ja me olemme valmiita tekemään asioille jotain, emme vain puhumaan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Perussuomalainen vaihtoehto lähtee siitä, että suomalainen tulee ensin. Kun omien asiat on saatu hoidettua, voi alkaa pelastamaan maailmaa, jos aikaa ja rahaa jää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-20T16:49:01,2019-11-20T16:54:28,Hyväksytty,1.1 2019_67_119,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tänään käyneet vilkkaan keskustelun budjetista, ja minusta on aika hyvä innovaatio tämä vaihtoehtobudjettien tämänkaltainen käsittely. Tämä on suhteellisen tuore ilmiö; kymmenen vuotta sitten vastaavaa käsittelyä tässä salissa ei ole ollut. Tämä on hyvin mielenkiintoinen tapa, koska se pistää eri eduskuntaryhmät pohtimaan vakavasti, mitä valtion tulo- ja menoarvio sisällään pitää ja minkälaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla voitaisiin julkista taloutta Suomessa kehittää ja rakentaa eteenpäin. Hallituspuolueet luonnollisesti ovat käyneet tätä keskustelua jo keskenänsä, kun valtion tulo- ja menoarviota on hallitus valmistellut, ja nyt oli hyvä kuulla näitä opposition vaihtoehtobudjetteja. Ne ovat tuossa kaikki minulla käsissä paitsi Nyt-liikkeen vaihtoehtobudjetti, joka oli puheenvuoro täällä, jonka me kuulimme, mutta se jäi vähän ilmaan muuten. Sitä vähän hämmästelin, että täällä joudutaan käymään kuitenkin vakavaa keskustelua siitä, kuinka huolella nuo laskelmat on tehty, koska tietenkin jos me kerran vaihtoehtobudjetista puhumme, olisi hyvä, että ne numerot olisivat kohdallaan, eikä niin, että tässä joudutaan tulkitsemaan eri tavalla ja täältä pääministeriä ja valtiovarainministeriä myöten joudutaan oikomaan, mitä joidenkin menoerien poistaminen tai lisääminen todellisuudessa tarkoittaa. [Leena Meren välihuuto] Siinä olisi oma etunsa, että me olisimme yhteismitallisten lukujen kanssa tätä keskustelua käymässä, koska tämä ampui pahasti ylitse. Jos perussuomalaisista puhutaan ensimmäisenä, koska perussuomalaiset nyt ovat suurimpana ryhmänä ja esittelivät oman budjettinsa ensimmäisenä — niihin lukuihin minä en mene, koska minulla ei ole kompetenssia käydä läpi niitä lukusarjan taustalla olevia oletuksia — niin minua häiritsi eniten se, että tämä maahanmuuttoilmiön arviointi tuntui olevan yksi ainoa iso asia, jota kautta ikään kuin saataisiin helpotusta tässä. Tämä viimeinenkin puheenvuoron käyttäjä vähän samantyyppiseen suuntaan viittasi. Kun katsotaan maahanmuuttoa kokonaisuutena, niin ne tilastot, jotka minulla ovat olleet pitkältä historialliselta juoksulta käytettävissä maahanmuutosta eri suuntiin... Suomalaiset ovat lähteneet ulkomaille, maahanmuuttaneet, maastamuuttaneet, aikanaan Amerikkaan ja sittemmin myöhemmin Ruotsiin, ja myöskin pakolaisia meiltä on lähtenyt — yli 70 000 lasta vietiin Ruotsiin, ja Lappi kun tyhjennettiin silloin sodan aikana, niin sieltä saman verran myöskin pakeni Ruotsiin — eli me olemme olleet tilanteessa, jossa Suomesta on sekä paettu että lähdetty hakemaan töitä ulkomailta. Sillä on ollut oma kansantaloudellinen vaikutuksensa paitsi Suomeen myöskin niihin maihin, mihin ollaan menty, ja samasta ilmiöstä on tietysti kysymys toisinkinpäin, kun Suomi on vastaanottava maa. Kokonaissaldo, kun maahanmuuttoa kokonaisuudessaan katsotaan, on positiivinen — taloudellisesti positiivinen ja inhimillisesti tietysti ainoa oikea lähestymistapa. Meitä sitovat monet asiat: perheet, ihmiset rakastuvat rajojen ylitse, työperäinen maahanmuutto on se, mistä kaikki puhuvat positiivisena ilmiönä, ja sitten meitä sitovat myöskin kansainväliset sopimukset muun muassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta. Me olemme kiinni tässä yhteisessä maapallossa, ja näillä kriteereillä tässä joudutaan toimimaan. Silloin meidän on turha tässä ruveta laskemaan sitä, joka minulle oli täysin käsittämätön, tämmöinen käsite kuin ”haittamaahanmuutto”. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Meillä on varmasti sellaisia maahanmuuttajapopulaatioita, jotka maksavat enemmän kuin joku muu maahanmuuttajapopulaatio. Se on itsestään selvää. Emme me myöskään puhu ”haittasuomalaisista”. On aivan selvä asia, että meillä on väestöryhmissä eroja sen suhteen, kuka kontribuoi minkäkin verran tähän yhteiskuntaan, kuka on vastaanottavampi enemmän. Emme me voi ruveta ihmisiä erottelemaan. Ihmisarvo on jakamaton, ja se koskee myöskin maahanmuuttajia, ja minulle on täysin käsittämätön tämäntapainen keskustelu ylipäätään, että haetaan budjettisuureita täältä kautta. Toinen iso asia, kokoomukseen liittyen: Kokoomuksen esityksessä on sikäli lähtökohta sama, että me puhumme työllisyyden kohentamisesta, mutta meidän keinomme ovat täysin toisenlaiset — täysin toisenlaiset. [Oikealta: Sen huomaa!] Kokoomus puhuu julkisen talouden leikkaamisesta, leikataan ennen kaikkea köyhimmiltä ihmisiltä, ja myöskin työttömiä mielellään kuritetaan, mikä on se tapa, millä ikään kuin työttömyysongelmaa ratkaistaan, kun tämä hallitus lähtee aivan toisesta kulmasta katsomaan yhteiskunnan kehittämistä ja myöskin julkista taloutta. Me elvytämme, me aidosti elvytämme, ja elvyttämistä eivät ole ainoastaan nämä julkiset infrainvestoinnit, joihin hallitus panostaa kunnolla, koulutusinvestoinnit, jotka ovat myöskin investointeja, [Toimi Kankaanniemi: Ja työttömyys kasvaa!] vaan myöskin se, että meillä on kohdennettu köyhempiin ihmisiin ja pyritään tasaamaan tulonjakoa. Siellä on isoja asioita lapsilisistä — ja sanon — eläkkeisiin asti, mitä ollaan tekemässä. Kansaneläkkeisiin, takuueläkkeisiin tulee korotusta, ja siellä on myöskin ajatus siitä, että työeläkejärjestelmän sisältä otetaan pienimpiin työeläkkeisiin jonkin verran, ja se on ihan oikea lähestymistapa, että otetaan sieltä rahaa, mihin on säilötty rahaa eläkkeitä varten. [Leena Meren välihuuto] Kun täällä Harkimo sanoi, ettei pitäisi koskea työeläkejärjestelmään, niin miksi ei? Ne rahat on koottu sinne nimenomaan eläkerahoja varten [Puhemies koputtaa] — ja uskon, että Timo Heinonenkin, joka tuli saliin juuri edustamaan nyt kokoomusta, on tässä asiassa kanssani samaa mieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-20T16:54:34,2019-11-20T17:00:12,Hyväksytty,1.1 2019_67_120,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! RKP:n edustaja Adlercreutz tuossa äsken, kun keskustelimme näistä vaihtoehtobudjeteista, ylimielisesti repi perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin ensimmäisen kansilehden. Muistan, kun pikkutyttönä joku kirjoitti minun muistovärssykirjaani, että ""kun lehdet lähtee ja kannet jää, niin kannessa säilyy muisto tää"", joten voisin signeerata Adlercreutzin kanteen puumerkin, että perussuomalaiset olivat jo tällöin tätä mieltä: perusasiat kuntoon. Eli se tuossa tuli mieleeni. Mutta todellakin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on Perusasiat kuntoon. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Otamme kantaa moniin tärkeisiin asioihin, ihmistä koskettaviin asioihin. Vaihtoehtobudjettimme on selkokielinen, selkeästi ymmärrettävä, ja sen laskelmat ovat eduskunnan tietopalvelusta saatavilla kyllä. Täällä on puhuttu, monia erilaisia lukuja heitetty, 5 miljoonasta suurempiin. Se on vähän niin kuin rikkinäinen puhelin, että kun yksi aloittaa ja toinen jatkaa, niin kohta kaikki ihmettelevät, mistä täällä salissa puhutaan. Eli olisi reilua, että puhutaan sitten asiallisesti. Arvoisa rouva puhemies! Nostan muutamia nostoja täältä meidän vaihtoehtobudjetistamme: Me haluaisimme perua polttoaineveron noston. Haluamme omaishoidon tuen verovapaaksi. Myös eläkkeiden verotuksen yhdenmukaistaminen työtulojen kanssa on meidän listallamme. Lapsivähennyksen palauttaminen, työtulovähennyksen nosto, kotitalousvähennyksen leikkauksen peruutus, arvonlisäverollisuuden alarajan nosto, perintöverotuksen oikeudenmukaistaminen, suursäätiöiden verotus. Eli tässä on muutamia teemoja. Mistä me sitten leikkaisimme? Täällä on sanottu, että meillä on rahaa, joka ei näy missään. Ja on arvosteltu muun muassa sitä, että haluaisimme leikata maahanmuutosta. Koska ne kustannukset, joita olemme arvioineet ja meidän hyvät selvityksemme kertoneet, eivät hallitukselle riittäisi, kysyisinkin, että tehkää meille selkeät laskelmat siitä, mitä maahanmuutto Suomessa maksaa. Mitkä ovat ne tämän päivän kulut ja kustannukset, mistä voimme leikata? Budjetissa esimerkiksi laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuoltoon on arvioitu 5,4 miljoonaa, niin kysyisin, riittääkö se. Mehän olemme maksajia siinä, ja emme ikinä niitä rahoja takaisin saa. Vaikka kuinka niitä yrittäisimme sieltä lähtömaista kysellä, niin eivät tule meidän kassaamme takaisin, me olemme maksumiehiä. Vastaanotto- ja kotouttamismenoista haluaisimme leikata, pakolaiskiintiön noston perumisesta, turvapaikanhakijoiden oikeusavusta, laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollosta, varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Puoluetuesta me leikkaisimme, erityisavustajista ja valtiosihteereistä — niitähän hallituksella piisaa. No sitten, mitä me haluaisimme lisätä? Poliisin määrärahoja, Rajavartiolaitokselle ja hälytyskeskuksille lisätukea. Sisäilmaongelmiin haluaisimme tarttua todella topakasti, sinne tarvitaan toimenpideohjelma. Haluamme lisätä hoitohenkilökunnan määrää. Hallituksen lupaukset hoitajamitoituksesta ovat olleet katteettomia. Paljon puhetta, vähän tekoja, juurikin eduskuntavaalien alla, mutta kuinka ollakaan, aprillipila siitä tuli, ja vuoteen 23 se on ulkoistettu. Perussuomalaiset haluavat kantaa vastuuta, ja olemme sitä mieltä, että tämä hoitajamitoitus tulisi jo elokuussa 2020 olla hoidettuna. Ensi viikolla vietämme omaishoitajien viikkoa, ja perussuomalaiset ovat vastuullisesti ja pitkäjänteisesti ajaneet omaishoitajien asioita eduskunnassa. Me esitämme, että omaishoitajien tuen tulisi olla verovapaa sen saajalle. On hieno asia, että omaishoitajiin halutaan kohdistaa myös muun muassa kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. Haluan kuitenkin kritisoida sitä, mitä viime kaudella kokoomuksen ja keskustan ollessa hallituksessa tehtiin, nimittäin oli muun muassa tämä kärkihanke, jolla haluttiin omaishoidon tilannetta parantaa, ja kuinka ollakaan, totuus on nyt toinen, eli rahoja ei ole kunnissa näkynyt. Eli omaishoitajat ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet, millä tavalla sitä omaishoitoa itse asiassa on parannettu. Me haluamme myös edesauttaa sitä, että yhä useampi työikäinen voisi silloin, kun se hetki tulee, hoitaa, joko saattohoitaa tai olla omaishoitajana, ja työnantaja pystyisi sitten antamaan sitä vapautta. Koululaisten mielenterveys ja kiusaamisen ehkäiseminen ovat meillä myös erittäin tärkeinä asioina, ja haluamme edistää sitä, että yhä useampi koululainen, opiskelija voisi Suomessa hyvin ja mielenterveysongelmat vähenisivät. Eli tässä muutamia nostoja. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on realistinen. Se laittaa perusasiat kuntoon, se kuuntelee suomalaisia, se on suomalaisten asialla. Toivon, että te kaikki luette sen ettekä revi siitä kansilehtiä ettekä muitakaan sivuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-20T17:00:19,2019-11-20T17:05:43,Tarkistettu,1.1 2019_67_121,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että eduskunta on varannut yhden päivän ja illan siihen, että voimme yhdessä käsitellä opposition vaihtoehtobudjetteja. On tietysti harmillista, että ministerit ovat jo poistuneet, mutta pidän kuitenkin tärkeänä demokratian kannalta, että tämä perinne jatkuu ja sitä edelleen kehitetään. Kokoomus on huolissaan siitä suunnasta, minne Suomi on tällä hetkellä ajautumassa. Eilen Kansainvälinen valuuttarahasto ja tänään Euroopan komissio ovat nostaneet esille huolensa Suomen julkisen talouden suunnasta. Suomi uhkaa rikkoa ensi vuoden budjetillaan EU:n budjettisääntöjä. Olemme ainoa Pohjoismaa, joka on joutumassa tarkkailuluokalle. On selvää, että tämän hallituksen talouspolitiikan suunta on väärä, ja tämä on viimeinen hetki, kun hallituksen täytyy herätä. Arvoisa puhemies! Olemme rakentaneet oman vaihtoehtomme korkean työllisyyden, vahvemman julkisen talouden ja sitä kautta hyvien palveluiden perustalle. Olemme esittäneet vahvat toimet, joilla 60 000 ihmistä pääsee töihin, pois työttömyydestä parempaan toimeentuloon. Te voitte tarttua näihin, arvoisa hallitus, mutta tähän saakka ette ole sitä tehneet, ettekä muuten yhtään aitoa työllisyystoimeakaan. Tämän hallituksen toimet johtavat siihen, että työllisiä on ensi vuonna 5 000 vähemmän kuin tänä vuonna. Mikä se sellainen hallitus on, jonka tavoitteena on lisätä työllisyyttä mutta joka todellisuudessa toimillaan saa aikaiseksi vain sen, että työllisten määrä vähenee? Arvoisa puhemies! Me haluamme antaa toivoa suomalaisille. Me haluamme, että työttömät pääsevät töihin, me haluamme, että tavalliset ihmiset kokevat, että omalla palkallaan tulee toimeen. Siksi esitämme palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen keventämistä miljardilla eurolla ensi vuonna. Me haluamme, että työssään ahkeroiva saa palkastaan käteen enemmän kuin nyt. Hallituksen budjetti itse asiassa kiristää työtä tekevien ihmisten verotusta ensi vuonna. Se on yksinkertaisesti väärä suunta. Esimerkiksi tavallinen Virtasten perhe, jossa on kaksi lasta, jossa vanhemmat ansaitsevat reilun 3 000 euroa kuukaudessa, saa käteen palkastaan ensi vuonna neljä- ja puolisataa euroa enemmän kuin mitä tällä hetkellä. Lisäksi perheen varhaiskasvatusmaksut laskevat kuussa yli 100 eurolla, vuodessa siis vähintään yli 1 100 euroa. Uskon, että Virtaset ovat tyytyväisiä tähän muutokseen. Otetaan toinen esimerkki vielä: 75-vuotias Aila Eläkeläinen saa keskimääräistä työeläkettä. Vaihtoehtomme myötä Aila saa käteen ensi vuonna yli 100 euroa vuodessa enemmän kuin mitä hän saa tällä hetkellä. Lisäksi otamme käyttöön yli 75-vuotiaille laajemman kotitalousvähennyksen, jolla haluamme tukea sitä, että ikäihmiset voivat ostaa apua ja palveluita kotiin, jotta jokainen pystyisi asumaan kotona niin pitkään kuin vain omat voimat ja oma halu sen sallivat. Täällä kollegani hallituksesta ovat syyttäneet meitä siitä, että budjettimme lisää eriarvoisuutta ja pienituloisuutta. Mitä eriarvoisuuden kasvua se on, että yhä useampi pitkäaikaistyötön tai vaille ensimmäistä työpaikkaa jäänyt nuori saa työtä ja siten paremman toimeentulon? Miksi hallitus istuu käsiensä päällä eikä tee päätöksiä, joilla työttömät nuoret ja muut vailla työtä olevat pääsevät töihin? Teillä on vastuu, ryhtykää toimiin. Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee vielä pienituloisuuteen tai tuloeroihin, joista hallituspuolueen kollegat ovat meitä pyrkineet roimimaan: Budjettimme ei lisää pienituloisuutta. Tämän on eduskunnan tietopalvelu myös laskelmallaan todistanut. Vaihtoehtomme ei myöskään lisää tuloeroja vaan päinvastoin pienentää niitä aivan yhtä paljon kuin hallituksen vaihtoehto. Keskeinen ero, arvoisa puhemies, kokoomuksen ja hallituksen välillä on se, että me uskomme työllisyyden kasvattamiseen ja sitä kautta julkisen talouden vahvistamiseen. Sitä kautta me saamme varoja, joita voimme käyttää ihmisten palveluihin, poliisien palkkaamiseen, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja koulutukseen. Arvoisa puhemies! Tämä budjettiehdotuksemme on erinomainen pohja Suomen budjetiksi ensi vuodelle, ja toivon, että voimme tämän esityksen yhdessä hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-20T17:05:54,2019-11-20T17:10:59,Hyväksytty,1.1 2019_67_122,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aluksi sananen köyhyydestä, siitä kun on tässä salissa päästy nopeasti jo keskustelemaan, mutta syventyminen on jäänyt tänne pidempiin puheenvuoroihin. Köyhyydestä tiedetään empiirisen tutkimuksen perusteella, että se ei aktivoi. Päinvastoin: mitä enemmän aikaa kuluu rahasta ja omasta toimeentulosta stressaamiseen, sitä vähemmän voimavaroja jää työpaikan hakemiseen ja esimerkiksi oman osaamisen kehittämiseen. Kun katsotaan kaikista köyhimpiä, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, niin huomataan, että siellä korostuu esimerkiksi pelkästään peruskoulun käyneiden osuus. Kun ihmisellä pitäisi sitten olla voimavaroja sekä kouluttautua että etsiä työpaikka, niin jos huoli arjessa keskittyy siihen, millä maksaa oman leivän, lääkkeet ja vuokrat, silloin niitä voimavaroja ei jää enää siihen jatkuvaan oppimiseen, siihen työnhakuun, mitä työttömyydestä nouseminen vaatii. Samoin, mitä enemmän ehtoja, loukkuja ja leikkureita asetetaan työttömän tielle, sitä vähemmän voi luottaa siihen, että kaikki työnteko kannattaa. Tämän tähden pitää katsoa ennen kaikkea sitä, mitä me tiedämme todellisuudesta tehdyn tutkimustiedon perusteella köyhyydestä. Eli ei voida katsoa pelkästään taloustieteen mikromallinnoksia ja teoriaa, vaan pitää katsoa myös sitä todellisuutta. Ja sen perusteella voidaan todeta, että köyhyys ei aktivoi vaan lannistaa. Meillä tiedossa on, että toimeentulotuki on se kaikista pahin loukku. Se on kaikista byrokraattisin, kaikista vaikein sekä etuuskäsittelijälle että ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Sen suojaosa on vain 150 euroa. Eli siihen asti saa ansaita, sen jälkeen ryhtyy menettämään tukia, ja sen jälkeen onkin sitten epäselvää, millä loppukuun elää. Siksi toimeentulotuki onkin tarkoitettu viimesijaiseksi etuudeksi, lyhytaikaiseksi, tarveharkintaiseksi, ei kenenkään jatkuvaksi turvaksi. Siksi on todella keskeistä varmistaa, että ketään ei sen etuuden piiriin työnnetä muuta sosiaaliturvaa heikentämällä. Näin on kuitenkin valitettavasti viime vuosina käynyt. Valtiovarainvaliokunnassa kuulimme kesällä Kelaa siitä, mitkä ovat ne kaikista akuuteimmat asiat, mitkä Suomen sosiaaliturvassa ovat pielessä. Miksi toimeentulotukihakemusten määrä nousee? Kela nosti esiin, että siellä on taustalla ennen kaikkea aiemmat heikennykset muuhun sosiaaliturvaan ja toisaalta myös se, että aiemmin toimeentulotukea on alikäytetty, etenkin pienituloiset eläkeläiset eivät ole joko osanneet tai kehdanneet toimeentulotukea hakea. Nyt siihen on puututtu, se on tietenkin hyvä asia, mutta ennemmin pitäisi saada sitä ensisijaista sosiaaliturvaa parannettua eikä työnnettyä ihmisiä toimeentulotuelle. No, mitä tapahtuu nyt näiden vaihtoehtobudjettien myötä? Kokoomus kohdistaa leikkauksia nimenomaan toimeentulotukeen. Sinne, missä ihmiset ovat jo valmiiksi kaikista vaikeimmassa asemassa. Toimeentulotukeen tuodaan asumiskustannusten omavastuu — siis ihmisille, joiden tulot varattomuuden takia koostuvat sosiaaliturvasta. Millä se omavastuu on tarkoitus maksaa? Tätä minä kysyn nyt kokoomukselta. On tavallaan ihan perusteltua ajatella, että asumistukijärjestelmää on syytä kehittää, ja varsinkin tätä toimeentulotuen asumiskustannusten maksamisjärjestelmää on syytä kehittää, mutta leikkaaminen ei ole kehittämistä. Se on kaikista köyhimpien painamista alaspäin entistä lujemmin. Sitten kun tämä yhdistetään vielä siihen, että työttömyysturvasta, asumistuesta ja muualta sosiaaliturvasta viedään yli puoli miljardia, todella ollaan siinä tilanteessa, että ensinnäkin työnnetään lisää ihmisiä toimeentulotuelle ja sitten vielä heikennetään heidän asemaansa entisestään. Tällainen ei anna toivoa, tällainen ei anna töitä. Meillä pitkäaikaistyöttömien joukossa on ihmisiä, jotka hakevat satoja työpaikkoja joka vuosi mutta eivät saa töitä. Kun heidän toimeentuloaan heikennetään, ei se sitä työllistymisen mahdollisuutta yhtään paranna. No, jos sitten katsotaan, mikä sitä työllisyyttä todella parantaa, niin näiltä osinhan monista asioista hallitus ja kokoomus ovat samoilla linjoilla. Mekin korotamme työttömyysputken ikärajaa, teemme perhevapaauudistuksen, kehitämme TE-palveluita ja katsomme ulosoton suojaosuutta, jotta ihmisten olisi helpompi työllistyä. Kun hallitus tekee nämä toimet, kokoomus sanoo, että niiden vaikutus on nolla, mutta kun kokoomus itse tekee nämä toimet, arvio on, että näillä tuodaan 20 000 ihmistä lisää töihin. Ja perustehan tässä on se, että nämä ovat niitä kokoomuksen toimia, joiden arvio ei perustu eduskunnan tietopalveluihin, koska näitä ei voi mikromallintaa, vaan muihin asiantuntijalähteisiin. Kokoomus nojaa kyllä muihin asiantuntijalähteisiin, mutta kun hallitus nojaa muihin asiantuntijalähteisiin, se ei kelpaa enää. Olisikin älyllisesti rehellistä, että otettaisiin, totta kai, ne eduskunnan tietopalvelun varsin hyvät mutta sinällään lähtöoletuksiltaan suppeat tiedot ja yhdistettäisiin ne muuhun asiantuntijatietoon. [Puhemies koputtaa] Näin saadaan tehtyä sellaista työllisyyspolitiikkaa, joka ei perustu kyykyttämiseen ja leikkaamiseen, vaan ihmisten aseman aitoon parantamiseen [Puhemies koputtaa] ja ennen kaikkea tutkittuun tietoon todellisuudesta. Ei mikromalleihin tai talousteoriaan yksinään [Puhemies koputtaa] vaan tutkittuun tietoon todellisuudesta. Siihen toivoisin muidenkin oppositiopuolueiden politiikkaansa pohjaavan eikä pelkästään [Puhemies: Aika!] oman ajatushautomon laskelmiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-20T17:11:11,2019-11-20T17:16:46,Hyväksytty,1.1 2019_67_123,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Aivan alkuun on sanottava, että pidän todella arvokkaana, että politiikassa on mahdollista esittää vaihtoehtoja, esittää näkemyksiä siitä, mitkä ovat kunkin puolueen mielestä suurimpia epäkohtia, joihin pitäisi puuttua, ja tärkeimpiä tavoitteita, joita pitäisi edistää, eli asioita, joihin kaikkein kipeimmin pitäisi satsata lisää. On kuitenkin tärkeää, että vaihtoehdot perustuvat uskottaviin laskelmiin ja ovat juridisesti toteutettavissa. Tavoitteiden ja keinojen on siis oltava linjassa, ohjattava ikään kuin samaan suuntaan. Muu on kansan harhaan johtamista. Tämän päivän keskustelu on jälleen kerran osoittanut, että yhteiskunnallisten epäkohtien ja ongelmien osoittaminen on paljon helpompaa kuin niiden korjaaminen. Raha ei tule seinästä. Perussuomalaiset kiinnittävät kyllä varjobudjetissaan huomiota moniin tärkeisiin kysymyksiin. On hyvä, että hallituksen tapaan myös perussuomalaiset haluavat parantaa ikäihmisten ja lapsiperheiden asemaa. Valitettavasti keinot eli esitetyt lisäpanostukset eivät vain ole linjassa tavoitteiden kanssa. Ei voi puhua yhtä ja esittää toista. Se on yksinkertaisesti väärin ja harhaanjohtavaa ja murentaa pohjan koko perussuomalaisten varjobudjetilta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Perustelut!] Edustaja Merikin pyysi näihin liittyen konkreettisia esimerkkejä aiemmin, ja annan nyt heti muutaman. Yksi räikein esimerkki tällaisesta täysin epäuskottaviin laskelmiin perustuvasta lupauksesta on perussuomalaisten esitys kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen yhdenmukaistamisesta kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kanssa. Siinä on valtiovarainministeriön — siis valtiovarainministeriön — arvion mukaan 300 miljoonan euron laskuvirhe. Näitä esimerkkejä löytyy paljon muitakin, vaikkapa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan ja huojennusalueen korottamiseen liittyen taikka omaishoidon tuen verovapauteen tai perintöverotuksen huojennuksiin liittyen. Hintalaput eivät täsmää tavoitteiden kanssa. Laskuvirhe kaikkien osalta on useita kymmeniä miljoonia euroja eli yhteen laskettuna satoja miljoonia euroja. Hyviä tavoitteita, mutta hintalaput eivät täsmää. Raha ei siis tule seinästä, ja siksi asioita on pakko priorisoida, se on politiikan tehtävä. Siksi olenkin erityisen pettynyt siihen, että vaikka perussuomalaiset kirjoittavat olevansa huolissaan pienituloisista lapsiperheistä, he eivät kuitenkaan esitä näille mitään muuta kuin lapsivähennyksen palauttamisen verotukseen. Ymmärrättehän, että lapsivähennys ei auta lainkaan kaikista pienituloisimpia perheitä eli perheitä, joilla ei ole tuloja. Jos ei ole tuloja, ei ole myöskään vähennyksiä. Tai jos tulot ovat hyvin pienet, ei niistä juurikaan voi saada vähennyksiä. Sen sijaan suurituloinen perhe tietysti hyötyy suhteessa enemmän. Eikö kannattaisi siis mieluummin aloittaa vaikka sillä, että tukisitte hallituksen esitystä nostaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä? Todellinen pettymys oli myös huomata, miten perussuomalaiset olisivat valmiita leikkaamaan yritystuista. Kohdennusta ei tosin ole kerrottu, joten ilmeisesti siihen ollaan tarvittaessa valmiita vaikka juustohöyläten. Sehän käytännössä tarkoittaisi leikkauksia erityisesti maaseutuelinkeinoihin ja yrittäjyyteen, mikä olisi aika kestämätöntä politiikkaa vaikkapa maatalouden tai pienyrittäjyyden kannalta. [Sheikki Laakson välihuuto] Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehto sen sijaan lähtee arvovalinnoiltaan kovin erilaiselta pohjalta kuin hallituksen esitys. Perusvire on hyväosaisten ihmisten tukeminen ja heikompiosaisten unohtaminen. Talouden liikkumavara käytetään rikkaiden veronalennuksiin, jotka maksatetaan tavallisilla ihmisillä, varsinkin kaikkein pienituloisimmilla. Esimerkiksi kokoomuksen esittämä miljardin euron kevennys ansiotulojen verotukseen kohdistettaisiin kaikkiin tuloluokkiin, jolloin suurin euromääräinen hyöty painottuisi tietysti suurituloisille. Tässä näkyy siis selkeä ero suhteessa hallituksen talousarvioesitykseen. Kannatettaviakin esityksiä kokoomuksen vaihtoehdosta toki löytyy, mutta ne ovatkin asioita, jotka hyvin pitkälti jo löytyvät hallitusohjelmasta ja hallituksen työlistalta, eli eivät siten varsinaisesti ole vaihtoehtoja. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehdossa on paljon hyvää, erityisesti lapsiperheiden asemaan liittyen. Tosin haluaisin vielä hieman tarkennusta siihen, mikä on KD:n linja lapsilisien korotuksiin liittyen. Viime viikolla kristillisdemokraatit äänestivät nimittäin lapsilisälain muutoksen yhteydessä perussuomalaisten pykälämuutoksen puolesta, ja samassa yhteydessä käytännössä esitettiin poistettavaksi hallituksen esittämiä 10 euron lisäyksiä monilapsisten perheiden lapsilisiin. Nyt kuitenkin kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esittää 10 euron korotusta kaikkiin lapsilisiin, eli [Puhemies koputtaa] tähän hieman tarkennusta toivoisin, koska asia on tärkeä, koska lapsissa ja nuorissa on tämän maan tulevaisuus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olen samaa mieltä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-11-20T17:17:02,2019-11-20T17:22:23,Hyväksytty,1.1 2019_67_124,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on kuultu kaikennäköisiä tarinoita näistä jutuista ja tietysti jokaisella on omat vaihtoehtobudjetit esittää. Aika paljonhan näissä keskusteluissa tietysti perustuu mututuntumaan, vaikka onkin käytetty laskelmia. Jokainenhan tässä salissa oleva tietää — tai ei täällä salissa enää tietysti ketään ole tässä vaiheessa, kun on koti-ikävä tullut. Joka tapauksessa tilanne on se, että nämä perustuvat aika pitkälle asioihin, jotka eivät ole missään muualla kuin paperilla todennettavissa. Ihan samalla lailla minä en lähde puhumaan nyt siitä, kuinka huonoja ovat hallituksen tai kokoomuksen tai minkään muunkaan oppositiopuolueen esitykset, enkä niinkään lähde puhumaan siitä, mitä halutaan antaa vaan enemmänkin sitä tärkeätä juttua, että jokaisen budjetissa pitää olla niin sanotusti se, mistä se raha otetaan, mitä muille ruvetaan jakamaan. Perussuomalaiset leikkaa turvapaikanhakijoitten kustannuksista, ja siihen tulee lisää vielä kerrannaista vaikutusta. Elikkä kun turvapaikanhakijoitten kustannuksia leikataan, niin sieltä myös niin sanotusti budjetin ulkopuolella olevista asioista vähenee rahaa, mitä me emme pysty merkkaamaan sinne. Kehitysavusta leikkaaminen perustuu jo suomalaisten oikeustajuun. Suomalaisten rahoilla ei tule sijoittaa heimopäälliköiden vaimojen luksusautoihin. Puoluetukia, joita tämä hallitus meni suurin piirtein heti ensimmäisenä nostamaan, me olisimme olleet valmiita siitä edellisestäkin rahamäärästä laskemaan. Ihan samalla lailla siihen samaan ryhmään kuuluisivat poliittiset nuorisojärjestöt. Näissä väkisin tulee mieleen, että nämä on ollut pakko tehdä, koska tiedetään, että etenkin keskustalla tulee olemaan vähän rahasta pulaa seuraavien vaalien jälkeen, kun ne tulot tippuvat, niin nyt on pakko vähän pumpata sinne puoluetukeen lisää, ettei tarvitse ihan kaikkia toimistolta irtisanoa. Erityisavustajien ja valtiosihteereitten määrä ei suomalaisten veronmaksajien eikä perussuomalaisten mielestä ole ollut kovinkaan mukava juttu, koska ihan selkeästi siinä näkee, että hallitus nyt järkkäsi sitten kavereille omaa rahaa. Eli perussuomalaiset pystyy ottamaan erityisavustajista ja valtiosihteereistä suurin piirtein tietysti sen summan, mitä meidän vaihtoehtobudjetissamme olikin. Lisäpuolta tietysti ihan helpostikin saadaan tuon raskaan kaluston tiemaksuilla elikkä vinjet-maksuilla, ja tietysti suursäätiöitten ja -yhdistysten pitää olla jopa oikeudenmukaisuuden takia verovelvollisia. On sanomatta selvää, että pienten niin sanotusti aatteellisten yhdistysten pitää olla verovapauden piirissä, mutta en nyt rupea kauheasti luettelemaan. Joka ikinen tietää, mistä puhutaan silloin, kun puhutaan suursäätiöistä ja -yhdistyksistä. Se on oikeasti todella epäoikeudenmukaista, että tällaiset järjestelmät saavat olla verotuksen ulkopuolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-11-20T17:22:24,2019-11-20T17:25:41,Hyväksytty,1.1 2019_67_125,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on Suomen ja suomalaisten asialla. Meidän on pidettävä huolta kotimaan vähäosaisista — vanhuksista, lapsiperheistä, sairaista ja vammaisista — kun ilmeisesti kukaan muu ei heistä tule pitämään huolta. Perussuomalaiset haluavat panostaa hoitopalveluiden resursseihin, omaishoidon tukemiseen, sisäilmaongelmien ratkaisemiseen, lääkekorvauksiin ja ulosotossa olevien auttamiseen takaisin tasapainoon. Hoitohenkilökunnan määrän kasvattaminen ja lääkkeiden omavastuun poistaminen pienituloisilta työttömiltä ja eläkeläisiltä on myös tarpeen. Köyhien ja syrjäytyneiden ruoka-avusta on huolehdittava. Perussuomalaisten vaihtoehtona on parantaa kansalaisten ostovoimaa lähes 700 miljoonalla eurolla. Perussuomalaiset ottaisivat valtiolle 193 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus ja ovat valmiina säästämään ensisijaisesti maahanmuutosta, kehitysavusta, yritystuista ja poliittisesta kähminnästä. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetilla valtion velkaantuminen pysäytetään eikä valtion omaisuutta ole tarvetta myydä kertaluontoisten menojen vuoksi. Arvoisa puhemies! Talouskasvumme lepää kotimaisen kysynnän varassa. Kotitalouksien velkaantuminen ja korkea työttömyysaste luovat oman haasteensa lisäkasvulle. Verotuksen keventäminen, yrittäjyyteen kannustaminen ja ostovoiman parantaminen lisäävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Perussuomalaiset puolustavat suomalaista yksityisautoilijaa ja yrittäjää perumalla polttoaineveron korotuksen. Tahdomme pitää autoilun hinnan kohtuullisena. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa liikkumisen edellytykset pitää turvata tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Arvoisa rouva puhemies! Vaihtoehtobudjetissamme koetaan tärkeäksi muun muassa lapsivähennyksen palauttaminen. Henkilökohtainen talous, työn saanti ja sen riittävyyden epävarmuus ovat syitä, joilla lasten hankkimista lykätään. Myös kotitalousvähennyksen leikkauksen peruutus parantaa tavallisten työssäkäyvien perheiden kotitaloutta. Hyvin toiminutta kotitalousvähennystä ei ole syytä leikata, päinvastoin. Kotitalouksia auttaa asumiskustannusten vähentäminen, kuten sähkönsiirtojen alentaminen. Arvoisa puhemies! Suomi maksaa EU:lle jäsenmaksua yli 2 miljardia euroa. Meidän on valvottava omaa kansallista etuamme ja vaadittava oman taakkamme kohtuullistamista. EU:n budjetti on paisunut aivan liian suureksi. Jatkuvat tulonsiirrot synnyttävät korruptiota, tehottomuutta, tukiriippuvaisuutta ja riitaa nettomaksajassa, kuten Suomessa. Perussuomalaisten ehdotukset ovat muun muassa ilmastotullin käyttöönotto EU:n kauppamuurin ulkorajalla ja EU-parlamentin rallin lakkauttaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä. Kustannussäästöt ovat vuositasolla yli miljardiluokkaa. Suomi halutaan pitää oikeudenmukaisena ja turvallisena maana, mitä ulkomaalaisturistitkin erityisesti arvostavat rauhallisuuden ja puhtaan luonnon lisäksi. Lisäresursseja tarvitaan kotimaan turvallisuudesta huolehtiville kenttäpoliisille, Rajavartiolaitokselle, Tullille hälytyskeskuksille ja pelastuslaitoksille. Harmaan talouden ihmis- ja huumekaupan vastaisen torjuntaan on saatava lisää resursseja. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset puolustavat suomalaista maaseutua ja maaseutuyrittäjyyttä. Viljelijöiden kohtuullinen tulotaso on turvattava. Perussuomalaiset esittävät pienviljelijöille lisää tukea sekä lisäpanostusta lomitusjärjestelmän turvaamiseen. Maatalouslomittajia tarvitaan maatalousyrittäjien tueksi jatkossakin. Pien- ja perheviljelmien edellytykset on turvattava Suomessa. Taloudellisesti tuottava tila työllistää ihmisiä, investoi ja huolehtii eläimistään hyvin. — Kiitos. [Toimi Kankaanniemi: Väkevää tekstiä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-11-20T17:25:46,2019-11-20T17:29:06,Tarkistettu,1.1 2019_67_126,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on nimeltään Perusasiat kuntoon. Valtiolla on tiettyjä perusasioita, jotka ovat ensisijaisia sen muihin tehtäviin nähden. Tärkein valtion tehtävistä on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Turvallisuus muodostuu suojelusta ulkoista vihollista vastaan, jonka toteuttaa Puolustusvoimat, sekä sisäisen järjestyksen ylläpitämisestä, josta vastaa poliisi. Lisäksi oikeuslaitos huolehtii rikosten rankaisemisesta ja riita-asioista. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin osa Turvallinen Suomi koostuu lisäpanostuksista poliisiin, Rajavartiolaitokseen ja Tulliin, sopimussotilaisiin, hätäkeskuksiin ja pelastuslaitoksiin sekä oikeuslaitokseen. Arvoisa puhemies! Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja koko Euroopassa. Poliisien määrä on tullut alas vuoden 2010 tasosta, jolloin poliiseja Suomessa oli vajaa 8 000. Nyt luku on reilu 7 000. Ennusteen mukaan vuonna 2020 jäljellä on enää reilut 6 300 poliisia. Hallitus on tekemässä oikeansuuntaisia lisäpanostuksia lisäämällä poliisien määrää 300:lla. Satsaus on kuitenkin täysin riittämätön. Poliiseja tulisi lisätä ainakin 1 000:lla, mitä perussuomalaisten eduskuntaryhmä ehdottaakin. Poliisien eläköitymistahti on nyt kova. Poliisien määrän nostaminen 300:lla tarkoittaa todellisuudessa 600 uutta poliisia. Kunnianhimoinen esityksemme 1 000 poliisista on vielä tätäkin enemmän. Poliisien lisäämisen pullonkaulaksi saattaa muodostua uusien poliisien valmistuminen. Poliisikoulun sisäänottomäärää on vuodesta 2017 pidetty 400 opiskelijassa. Päteviä hakijoita ei aina kuitenkaan saada, ja kaikki eivät valmistu tavoiteajassa. Erityisesti ruotsin kielen osaamisen vaatimus koetaan suureksi kompastuskiveksi Poliisikoulussa. Riittävän opiskelijamäärän takaamiseksi olisin valmis joustamaan virkamiesruotsista. Kriteerien tulee olla kuitenkin kaikille opiskelijoille samat, ja kielivaatimusten ei tule joustaa pelkästään maahanmuuttajien kohdalla. Kansainvälistymisen vuoksi kotimaisen kielen rinnalle voisi kuitenkin nostaa englannin kielen. Arvoisa puhemies! Tulli ja rajavalvonta saavat lisähuomiota perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa. Ruotsin tilanteen pahentuessa ja levottomuuksien laajentuessa tulisi Suomessakin siirtyä Ruotsin vastaisen rajan valvontaan Tanskan esimerkin mukaisesti. Perinteisten keinojen ohella, kuten henkilöllisyyden tarkastamisen, voitaisiin Suomessakin käyttää teknologiaa: esimerkiksi kameravalvonta sekä ajoneuvojen rekisterikilpien tunnistaminen ja tallentaminen ovat tätä päivää Tanskan ja Ruotsin välisellä rajalla. Tullin määrärahoihin panostaminen on keskeistä harmaan talouden torjunnassa. Harmaata taloutta suitsimalla on mahdollista nopeastikin saavuttaa nettohyötyjä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittää hallituksen poistaman 2 miljoonan euron palauttamista sopimussotilaiden määrän pitämiseksi ennallaan. Puolustusvoimat on joutunut sopeuttamaan toimintaansa aina viime hallituskauteen saakka, jolloin maanpuolustuksen syöksykierteeseen puututtiin. Seurauksena on kuitenkin ollut Puolustusvoimien henkilöstövaje. Nykyinen henkilöstö on uupumassa työtaakkansa alle. Esimerkiksi upseereista jopa 43 prosenttia kertoo tuntevansa työuupumusta. Sopimussotilaiden panos varusmiesten kouluttamisessa on merkittävä. Sopimussotilaat ovat olleet apuna siinä, että kantahenkilökunta on pärjännyt tähän asti. Kertausharjoitusmäärien ja kansainvälisten toimien kasvaessa on selvää, että henkilöstön karsimisen sijaan tarvitaan päinvastoin lisäsatsauksia. Sopimussotilaat ovat äärimmäisen tärkeä rekrytointikanava Puolustusvoimille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-11-20T17:29:13,2019-11-20T17:34:11,Hyväksytty,1.1 2019_67_127,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tapani mukaan aloitan vähän historiakatsauksella. Aika tarkkaan 20 vuotta sitten tässä talossa tehtiin ensimmäinen vaihtoehtobudjetti. Silloinen kansanedustaja Bjarne Kallis sen teki. Olin hänen kanssaan samassa ryhmässä, ja siellä sitä käsittelimme. Muistan, että se oli noin kolmen A4-liuskan mittainen eli hyvin vaatimaton eikä sitä painettu niin hienoksi kuin nykyiset ovat. Mutta tuolloin se kuitenkin luovutettiin täällä valtiovarainministerille ja pääministerille, mutta sitten se jäi siihen pisteeseen. Nyt olemme tässä tilanteessa, että kaikki oppositioryhmät ehkä Liike Nytiä lukuun ottamatta ovat tehneet vaihtoehtobudjetin niillä resursseilla, mitä oppositiolla käytössä on. Täytyy ensin todeta, että perussuomalaiset tekivät vaihtoehtobudjettinsa siten, että se julkaistiin viime viikon tiistaina. Tässä on ollut viikko aikaa hallituksella ja kaikilla ulkopuolisillakin tutkia sitä ja tehdä siitä laskelmia. On tullut tietysti kritiikkiä, ja varmaan osittain se kritiikki pitää paikkansakin. Niin hyviä voimavaroja ei oppositiopuolueilla yleensä ole, että pystyisivät ihan täydellistä työtä tekemään. Kun itse olen ollut valtioneuvostossakin joskus, niin tiedän, että siellä on hyvät systeemit, virkamiehet joka asialle ja tietokoneohjelmat, joilla tehdään budjetti ja laskelmat tuosta vain. Oppositiossa ei sellaista ole. Ehkä olisin odottanut kuitenkin kokoomukselta hieman sikäli tarkempaa, että heillä on kuitenkin puolueen puheenjohtajana entinen valtiovarainministeri, joka vielä vuosi sitten oli valtiovarainministeri, ja myös monta muuta, ryhmänjohtaja Mykkänen oli ministerinä vuosi sitten ja niin edelleen. Mutta en nyt arvioi sitä. Sitä kyllä enemmänkin mietin, miksi kokoomus vasta eilen iltapäivällä julkisti vaihtoehtobudjettinsa, ja siitä tänään saatiin joitakin laskelmia. Se on minusta vähän huono menettely siinä mielessä, että se ei kunnioita oikein eduskunnan työtä. Ei meillä ollut mitään mahdollisuutta tehdä, esimerkiksi meidän ryhmällä, ehkä ei hallituksen puolellakaan, kunnon analyysiä kokoomuksen vaihtoehdon sisällöstä. Eli olisi, sanotaan nyt ensi vuotta varten, paikallaan, että kokoomuskin valmistelisi vaihtoehtobudjettinsa esimerkiksi viikkoa aikaisemmin julkaistavaksi, jolloin sitä voitaisiin arvioida tarkemmin kuin mitä nyt tapahtui. Mitä näihin yksittäisiin kohtiin tulee meidän vaihtoehtobudjetissa, niin muistan, että vielä viime vuonna ja koko viime kaudella sosiaalidemokraatit, joka oli silloin johtava oppositiopuolue, pani vaihtoehtobudjettiinsa joka vuosi pohjoismaisen rahoitusmarkkinaveron ja sen tuotoksi 300—400 miljoonaa euroa. Tämä on sellainen vero, kun sitä silloin tutkin, että se vaatii pohjoismaisen yhteistyön, se vaatii itse asiassa eurooppalaisen yhteistyön, yhteisen päätöksen, ja sen toteuttaminen nyt tässä niin, että se olisi ensi vuoden alusta voimassa, jolloin se alkaisi tuottaa verotuloja Suomen valtiolle, on täysin mahdotonta. Eli se on sinänsä ihan oikein, mitä ministeri Lintilä sanoi, ettei näillä esityksillä saada ensi vuonna, budjettivuonna, johon vaihtoehtobudjetti tähtää, niitä vaikutuksia, mitä halutaan, mutta ei saatu siis niilläkään vaihtoehdoilla, mitä sosiaalidemokraatit tarjosivat neljä viime vuotta. Eli kaikki oppositiopuolueet ovat kyllä tässä suhteessa hieman kaltevalla pinnalla. Monet määrärahat, joista kokoomuskin esittää leikattavaksi, ovat sellaisia, että ne ovat käytännössä sidottuja niin, että niitä ei voida ensi vuonna vielä leikata. Tämä vaihtoehtobudjetti meillä, niin kuin nyt muillakin oppositiopuolueilla, ja oli viime kaudella niillä, jotka ovat nyt hallituksessa, on siis pettävällä pohjalla tässä mielessä. Ei tätä laivaa käännetä yhtenä yönä, [Puhemies koputtaa] vaan siihen tarvitaan pitempi aika. Arvoisa puhemies! Olisin hieman halunnut vertailla kokoomuksen ja perussuomalaisten vaihtoehtoja. Totean vain, että molemmat olemme markkinatalouden kannalla, mutta perussuomalaiset ovat sosiaalisen markkinatalouden kannalla ja kokoomus kylmän markkinatalouden kannalla, ja se näkyy suurena erona näissä vaihtoehtobudjeteissa. [Timo Heinonen: Höpö höpö!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-20T17:34:17,2019-11-20T17:39:56,Hyväksytty,1.1 2019_67_128,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nostaisin erityisenä huomiona perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista tahtomme panostaa petokorvauksiin, jotka ovat tällä hetkellä aivan riittämättömiä esimerkiksi susille menetettyjä metsästyskoiria korvattaessa. Metsästyskoira ei ole vain metsästäjän työkaveri vaan perheenjäsen ja tärkeä jalostusyksilö. Korvauksen on oltava todellisen arvon mukainen. Hallituksen toimilla suomalainen metsästysharrastus on muutoinkin uhattuna. Luonnonsuojelualueilla on voitava metsästää, eikä niin ikään kehnolla suurpetopolitiikalla pidä vaikeuttaa tärkeää riistanhoitotyötä. Koiran kanssa on pystyttävä käymään metsällä nyt ja jatkossa. Vain sillä tavoin ylläpidämme suomalaista eränkäynti- ja metsästysperinnettä, jonka hyödyt näkyvät kaikille. Ilman metsästäjiä esimerkiksi hirvivahinkojen määrä olisi aivan toisenlainen kuin nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-11-20T17:39:59,2019-11-20T17:41:04,Hyväksytty,1.1 2019_67_129,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus on esittänyt vaihtoehdon, jonka myötä useampi ihminen pääsee töihin, julkinen talous vahvistuu ja näin ollen meillä on myös paremmat edellytykset turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus myös tulevaisuudessa. Täällä on sanottu, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetti olisi kylmä ja sydämetön, mutta ei se näin suinkaan ole. Vaihtoehtobudjettimme on vastuullinen, ja sen myötä meille kaikille tärkeät julkiset palvelut voidaan rahoittaa tulevaisuudessa ja rahoitus on myös kestävämmällä pohjalla. Me tarjoamme tolkun tulevaisuutta ja todellisia tulevaisuustekoja, kuten vaihtoehtobudjettimme nimikin kertoo. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin keinot saivat tukea myös Kansainvälisen valuuttarahaston arvioista. Erityisenä nostona vaihtoehtobudjetistamme haluan nostaa esiin sen, että siinä mielenterveyspalveluihin pääsy turvataan Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti. Tämä kirjaus lämmittää erityisesti näin mielenterveysviikon ollessa käynnissä. Lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat iso haaste yhteiskunnallemme, ja hoitoon on päästävä huomattavasti nykyistä nopeammin. Erityisen huolestuttavaa on se, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, nuorten ja lasten masennuslääkkeiden käyttö on lähes kaksinkertaistunut ja nuorten itsemurhatilastot ovat edelleen karua luettavaa. Me olemme epäonnistuneet. Ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, ovat jääneet yksin, ja he ovat hoitojonoissa. Tähän tilanteeseen on tultava muutos. Tämän vuoksi terapiatakuu tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Panostukset mielenterveyspalveluihin maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa avun varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee, inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan. Arvoisa rouva puhemies! Meille kokoomuslaisille on tärkeää myös turvallisuudesta ja oikeusvaltiosta huolehtiminen. Hallituksen tavoite on nostaa poliisien määrä 7 500:aan vuoteen 2022 mennessä. Hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukaan resurssit eivät tähän kuitenkaan tule riittämään, vaan asiantuntijoiden mukaan esitetyllä rahoitustasolla poliisien määrä romahtaa lähelle 7 100:aa. Me emme voi tätä kokoomuksessa hyväksyä ja olemmekin sitoutuneet poliisien määrän nostamiseen nykytasolta noin tuhannella poliisilla eli yli 8 000 henkilötyövuoteen. Suomessa poliiseja on muihin Pohjoismaihin nähden vähän, 1,3 tuhatta asukasta kohti. Ruotsissa vastaava luku on 2,4. Jos määrä nostettaisiin tuohon 8 000 poliisiin, olisi luku vasta 1,4 poliisia tuhatta asukasta kohti. Joten olemme edelleen muihin Pohjoismaihin nähden huikeasti perässä. Kysymys on suomalaisten turvallisuudesta, kun entistä vakavampia rikoksia jätetään tutkimatta, jos epäilty ei ole tiedossa, mutta kyse on myös poliisin turvallisuudesta, ja tämän johdosta me esitimme 55 miljoonan pysyvää lisäystä poliisin määrärahoihin. Poliisien määrän nostamisen myötä käsiteltävien asioiden määrä kasvaa koko rikosketjussa, ja koko rikosketjun resursointia on jatkossa lisättävä. Erityisesti sen loppupäässä olevat syyttäjät ja tuomioistuimet tarvitsevat lisäpanostuksia, jotta rikosvastuu toteutuu, koska jo nyt rikosasioiden käsittelyt ovat asianosaisten näkökulmasta aivan liian pitkäkestoisia. Tulenkin nyt, samoin kuin tulevaisuudessa, tekemään töitä sen eteen, että koko ketju huomioidaan entistä paremmin alusta loppuun asti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-11-20T17:41:08,2019-11-20T17:45:41,Hyväksytty,1.1 2019_67_130,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti sisältää todellisia tulevaisuustekoja. Se lisäisi työpaikkoja, se lisäisi osaamista ja se lisäisi myös liikennettä raiteille. Kaikki me tiedämme, että Suomi elää viennistä ja että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohja syntyy työstä, yrittäjyydestä ja investoinneista. On tärkeää, että pystytään nimenomaan satsaamaan sinne tulevaisuuteen niin, että peruttaisiin nämä hallituksen kaavailemat  polttoainekorotukset ja myöskin heikennys kotita- lousvähennykseen. Me kokoomuslaiset ajattelemme niin, että arvostamme sitä kotona tehtävää työtä, kuka tahansa sen tekeekin. Myös se, että Suomeen on luotu järjestelmä, joka kotitalousvähennyksen kautta kannustaa ihmisiä käyttämään näitä erilaisia hoiva- ja muita palveluita, samalla ennaltaehkäisee ja estää harmaata taloutta. Ja kokoomus lähtee siitä, että tämä kotitalousvähennys pystyttäisiin laajentamaan ja että se myös pystyttäisiin laajentamaan yli 75-vuotiaille. Meillä on täällä meidän varjobudjettiesityksessämme esimerkki: Aila, 75 vuotta, joka on eläkeläinen ja saa reilut 1 500 euroa kuukaudessa keskimääräistä työeläkettä. Kun kokoomus lähtee siitä, että työn verotusta kevennettäisiin myös eläkeläisiltä, niin täällä meidän esimerkki-Ailalle jäisi 108 euroa enemmän käteen kuin Rinteen hallituksen budjetissa. Ja koska Aila haluaa asua kotona ja koska kotitaloustöiden tekeminen on kuitenkin alkanut olla vähän raskaampaa, niin arjen helpottamiseksi Aila tilaa itselleen kotiapua. Jos tätä kotitalousvähennyksen kavennusta ei tehtäisi vaan laajennettaisiin tätä kotitalousvähennystä yli 75-vuotiaille, niin kotitalousvähennys olisi suurempi, ja näin Aila maksaisi tästä kotiavusta noin 460 euroa vähemmän kokoomuksen kotitalousvähennysmallilla, jossa siis tämä yli 75-vuotiaiden vähennysprosentti olisi 70 prosenttia palvelun hinnasta. Se tuosta kotitalousvähennyksestä. Tärkeää on myöskin se, että panostetaan osaamiseen ja opettajiin, hoitajiin ja poliiseihin. Mikä on sitten ero hallituksen budjettiin? Kokoomus lähtisi siitä, että se, mitä tarvitaan hoitajiin, opettajiin ja muun muassa poliisiin, tehtäisiin pysyvien satsauksien kautta. Ja siitä, mitä tässä edellä edustaja Keto-Huovinen toi esiin tästä poliisien määrästä ja sitten näistä syyttäjien ja tuomioistuimien resursseista, olen täysin samaa mieltä edustaja Keto-Huovisen kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-11-20T17:45:42,2019-11-20T17:48:51,Tarkistettu,1.1 2019_67_131,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aluksi haluan antaa eduskunnan puhemiehistölle kiitoksen siitä, että tämä oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettien käsittely on mielestäni järjestetty onnistuneella tavalla, eli on hienoa, että nämä vaihtoehdot käydään melko perusteellisesti läpi ja voidaan sitten jokaisesta vaihtoehdosta erikseen myös käydä debattia. Tietenkin monia yksityiskohtia jäi vielä tuossa äskeisessäkin debatissa käsittelemättä, ja haluaisin vielä todeta sen, että kun omassa vaihtoehdossamme ehdotetaan tehokkaampaa harmaan talouden torjuntaa ja uskomme myös, että sillä tavoin voimme saada ikään kuin lisää tuloja valtiolle, niin se ei suinkaan perustu minkään tyhjän päälle, niin kuin täältä arvosteltiin, vaan samalla ehdotamme näille viranomaisille eli poliisille ja Verohallinnolle lisää resursseja juuri harmaan talouden torjuntaan. Kyllä siellä on todellakin paljon mahdollisuuksia saada vielä tätä harmaata taloutta kiinni. Sitten täällä on käyty myös paljon keskustelua tästä kristillisdemokraattien asumistukeen liittyvästä ehdotuksesta. Mielestäni tämäkin olisi tärkeää rohkeasti käydä läpi, nimittäin asumistukikulut ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Lähes 900 000 suomalaista on nykyään asumistukien piirissä, ja lisääntyneet asumismenot nostavat yleistä vuokratasoa, mikä nostaa asumismenoja myös niille, jotka eivät saa asumistukea. Toki asuntopolitiikassa tarvitaan muitakin toimenpiteitä, eli tämä ei suinkaan ole ainoa, mutta palauttamalla asumistukiin omaisuusrajat ja opiskelijoiden asumistuen erilliset säännöt voitaisiin saada myös merkittävää säästöä ja hillittäisiin omalta osaltaan asumiskustannusten nousua. Mielestäni tämä osoittaa, että kristillisdemokraatit omassa vaihtoehdossaan tuovat myös vastuullisia vaihtoehtoja esiin siihen, millä tavalla voidaan saada säästöjä aikaan. Mutta sitten haluan vielä, rouva puhemies, nostaa tästä omasta vaihtoehdostamme yhden tärkeän yksityiskohdan, joka koskee omaishoitajia. Ehdotamme, että omaishoidon tuen vähimmäismäärää korotettaisiin 20 eurolla. Tuo korotus ei toki ole suuri, mutta se olisi askel oikeaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-20T17:48:54,2019-11-20T17:52:03,Hyväksytty,1.1 2019_67_132,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen ohjelman tärkeitä ohjenuoria ovat työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja julkisen velan taittaminen vaalikauden loppuun mennessä. Nämä hallituksen tavoitteet ovat hyviä, mutta kuitenkin nyt näyttää siltä, että hallitus aikoo säästöjen sijaan lisätä sekä pysyviä että kertaluontoisia menoja ja myös rahoittaa suuren osan hankkeistaan valtion omaisuuden myynneillä. Perussuomalaiset pitävät tätä tilannetta kestämättömänä, ja olemmekin laatineet oman vaihtoehtomme valtion ensi vuoden talousarvioksi. Arvoisa puhemies! Osa hallituksen tähänastisista kaavailuista heikentäisi toteutuessaan yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Varsinkin hallituksen esitys kotitalousvähennyksen leikkaamisesta noin 92 miljoonalla eurolla vähentäisi monen remontti- ja kotipalvelualan yrityksen työtilaisuuksia merkittävästi. Samoin polttoaineverotuksen kahden- ja puolensadan miljoonan euron korotus hankaloittaisi työn vastaanottamista ja työssäkäyntiä, emmekä me perussuomalaiset pidä näitä esityksiä lainkaan perusteltuina. Sitä vastoin me esitämme oikeudenmukaisuuteen tähtäävässä vaihtoehtobudjetissamme huomattavasti mainittuja mielekkäämpiä säästökohteita. Kuten tässä keskustelussa on jo tullut ilmi, säästöjä on saatavissa muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun kuluista hyvinkin merkittävästi. Niitä voidaan karsia useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa kansalaisten elintason alentumatta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on myös useita keinoja pk-yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi. Esimerkiksi YEL-vakuutusmaksuvelvollisuuden alarajan tuntuva nosto helpottaisi monen aloittelevan yrittäjän asemaa, ja lisäksi yritysveromallimme palkitsisi lisää työvoimaa palkkaavia pk-yrityksiä. Ahkeruuden tulee näkyä myös käteen jäävissä tuloissa, ja ehdotammekin tuloverotukseen hallituksen esitystä selvästi suurempaa työtulovähennystä. Lisäksi vaihtoehtobudjettimme keventäisi eläkeläisten verotusta. Arvoisa puhemies! Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi työn vastaanottamista kauempaakin. Muun muassa sähkönsiirron hinnankorotukset ja lämmityspolttoaineiden veronkorotukset nostavat merkittävästi asumisen hintaa. Sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton rajaa on syytä laskea vallitsevan matalan korkotason aikana, ja tällainenkin esitys sisältyy meidän perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin. Arvoisa puhemies! Meidän vaihtoehtomme parantaisi myös lukuisten pienituloisten suomalaisten taloustilannetta. Esitämme keliakiakorvauksen ja diabeteslääkkeiden korvausluokan palauttamista sekä lääkkeiden omavastuuosuuden poistamista pienituloisilta. [Puhemies koputtaa] Vaihtoehtoomme kuuluvat myös muun muassa esitys omaishoidon asteittaisesta muuttamisesta verovapaaksi tuloksi [Puhemies koputtaa] sekä lapsivähennyksen palauttaminen tuloverotukseen. Arvoisa puhemies! Vetoankin lopuksi hallitukseen, jotta se suhtautuisi hyvin suurella vakavuudella perussuomalaisten monipuolisiin esityksiin, jotka edistäisivät sekä työllisyyttä että helpottaisivat pieni- ja keskituloisten kansalaisten pärjäämistä arjessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-20T17:52:19,2019-11-20T17:55:52,Hyväksytty,1.1 2019_67_133,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Kokoomuksen ollessa viime kaudella hallituksessa maahamme syntyi 140 000 uutta työpaikkaa, työllisyys parani ja tavoitteet jopa ylitettiin. Kaikki työttömyys maassamme väheni, myös pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Samaan aikaan valtiontaloutta saatiin laitettua itse asiassa kuntoon ja velkaantuminen väheni ja olimme tiellä kohti tasapainoista valtiontaloutta. Talouden vaikea tilanne vaatii vastuunkantoa ja myös vaikeita päätöksiä, tekemättä ei voinut silloin jättää. Viime kaudella maamme talous saatiin niin hyvään kuntoon, että nyt alkaneella kaudella ei olisi ollut mitään tarvetta kääntää valtiontaloutta jälleen rajuun velanoton kasvuun, kuten nyt Rinteen hallitus tekee. Haluankin muutamalla sanalla nostaa esille kokoomuslaisen vaihtoehdon esityksiä, missä työllisyys paranee, työttömyys edelleen vähenee, julkinen talous edelleen vahvistuu, velanoton tarve olisi pienempi kuin Rinteen hallituksella ja panostukset koulutukseen olisivat Rinteen hallituksen sijaan pysyviä ja kokoomus myös tekisi ne suurempina. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] Arvoisa puhemies! Itse asiassa ensimmäistä kertaa oppositiopuolue kokoomus on se puolue, joka tekee vallassa olevaa hallitusta vastuullisemman budjetin. Kokoomus on uskonut aina siihen, että vain työtä tekemällä tämä maa selviää. Uskomme myös siihen, että valtaosa ihmisistä haluaa tehdä työtä. Samaan aikaan, kun eduskunnan riippumattoman tietopalvelun mukaan Rinteen hallituksen toimet heikentävät maamme työllisyyttä ensi vuonna jopa 5 000 hengellä eli lisäävät tähän maahan työttömyyttä, kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on konkreettiset ja heti toteutettavat toimet, joilla työllisyys paranisi varovaisestikin arvioiden reilusti yli 60 000 ensi vuonna. Yli 60 000 tällä hetkellä työttömänä olevaa saisi siis työtä. Se muuten näkyisi näiden perheiden arjessa enemmän kuin yksikään muu yksittäinen toimi. Työnteon ja työllistämisen tulee olla nykyistä kannattavampaa jokaiselle työntekijälle, työnantajalle ja suomalaiselle yrittäjälle. Siksi paikallinen sopiminen, mikä lähtee työntekijöiden ja työnantajien keskinäisestä luottamuksesta, pitää mahdollistaa jokaisessa yrityksessä. Työpaikoilla työntekijät tietävät parhaiten, mitä yhdistyksessä tarvitaan, ja me kokoomuksessa luotamme suomalaisiin työntekijöihin ja annamme heille luvan sopia paikallisesti työpaikalla. Olemme esitelleet lähes 20 konkreettista työllisyystoimea, ja ne ovat vapaasti myös hallituksen käytettävissä. Hallitus voisi ottaa niistä käyttöön edes muutaman, niin olisi jo paremmalla uralla kuin oman esityksensä kanssa. Kokoomus haluaa myös varmistaa, että jokaiselle suomalaiselle myös jää ensi vuonna hieman enemmän rahaa käytettäväksi. Emme hyväksy sitä, että Rinteen hallitus antaa työn verotuksen kiristyä [Leena Meren välihuuto] jo kaikilla niillä, jotka tienaavat 2 300 euroa. Tämä leikkaa muun muassa tarjoilijoiden palkkaa ensi vuonna. Sen sijaan kokoomuksen mallissa ihan jokainen työtä tekevä suomalainen saa ensi vuonna käteensä enemmän rahaa. Kun hallitus antaa tavallisen, esimerkiksi opettaja—sairaanhoitaja-pariskunnan verotuksen leikkaantua ensi vuonna noin 320 eurolla, kokoomuksen veromallissa tällaisten perheiden tulot kasvavat jopa 2 000 eurolla. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on myös sosiaaliturvan muutosten ja verotuksen kautta tuloeroja pienentävä. Vaihtoehtomme on siis myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. Me emme myöskään nostaisi bensan ja dieselin hintaa, ja me ihmettelemme kokoomuksessa, miten keskusta voi tämän yhdessä yössä tehtävän ja oman autojen käyttäjiä ja yrittäjyyttä rajusti rankaisevan veronkiristyksen kuitata. Kokoomus ei tällaista hyväksy. Me emme myöskään leikkaa kotitalousvähennystä, jota keskusta on nyt Rinteen hallituksessa valmis leikkaamaan. Hallitus sen sijaan jatkaa puheistaan huolimatta leikkauspolitiikkaa ja leikkaa keskituloisen perheen kotitalousvähennystä noin 500 eurolla. Me laskemme yhteen hallituksen veronkiristykset ja muut toimenpiteet, ja lovi tavalliselle suomalaiselle perheelle onkin vuodessa yli 1 000 euroa. Arvoisa puhemies! Mitä kokoomus sitten tekisi — palaan siihen seuraavassa puheenvuorossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-20T17:56:10,2019-11-20T18:01:04,Hyväksytty,1.1 2019_67_134,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Poimin tästä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista muutamia kohtia, jotka ovat aika lähellä omaa agendaani, ja otan tästä järjestyksessä sen paremmin asioitten tärkeysjärjestystä huomioimatta. Täällä on esimerkiksi raskaan liikenteen tienkäyttömaksun käyttöönotto ulkomaalaiselle liikenteelle, mikä tietysti tavallansa tarkoittaa kyllä sitä, että se on kaikelle raskaalle liikenteelle, ja se nyt on tulopuolella ihan sellainen oikeastaan oikeudenmukainenkin homma. Jos sanotaan vielä, että aika paljon puhutaan eurooppalaisista, mutta esimerkiksi meillä Kaakkois-Suomessa on Venäjältä tuleva liikenne aika kovaa, mikä ei kuulu oikeastaan millään tavalla tällaisen nykyeurooppalaisen yhteistyön juttuihin ollenkaan. Sen lisäksi polttoaineveron alennus on meidän ohjelmassa, koska hallituksen esittämä polttoaineveron korotus näkyy todella paljon työssäkäyvien kukkarolla, ja näin ollen tänä päivänä kun halutaan tai jopa velvoitetaan käymään aika kaukana töissä, tämä on jopa ristiriidassa siihen, että ei tueta työssäkäyvää ottamaan työtä kauempaa vastaan. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, että vaikka se on täällä meillä niin sanotusti menopuolen kukkarossa, niin todellisuudessa siitä osa rahasta tulee takaisin ihan sen takia, että työssäkäyvien verotuksen kautta sitten rahaa saadaan kuitenkin takaisin. Sitten on arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto. Pienempiä yrityksiä saadaan tuettua sillä, ja etenkin perustettavia yrityksiä, niin että yrittäjän on huomattavasti helpompaa niin sanotusti lähteä sinne uudelle rintamalle. Sitten uusi yhteisöveromalli pk-yrityksille työllisyyden parantamiseksi. Kuka jaksaa sen lukea sanasta sanaan, ymmärtää, että siinä on todellakin iso porkkana porukalle työllistää, ja etenkin näille, ketkä työllistäisivät ensimmäisen tai toisen työntekijän. Se antaa hyvän niin sanotusti porkkanan siihen, että uskalletaan porukkaa työllistää. Se on kuitenkin yksi suurimpia pienyrittäjän ongelmia, että uskalletaanko ottaa uutta työntekijää sinne mukaan vai ei, mutta jos siitä saa niin sanotusti sellaisen hyvän alkusysäyksen, niin se avittaa kyllä mielipidettä ottaa työhön uutta porukkaa aika reilusti. Sähkön siirtohintojen alentaminen sekä energiaverotuksen laskeminen ovat näitä samoja juttuja, missä puhutaan siitä, että se on niin sanotusti negatiivisella puolella meillä täällä mutta toisaalta se tuo oikeasti sitten sinne positiivisen puolen kukkaroonkin rahaa, koska tilanne on se, että yrityksien kilpailukyky maailmalla paranee ja näin ollen myyntien kautta tuleva verotus paranee, ja siinä kohtaa tulee oikeastaan jopa osittain tuosta veron alentamisesta takaisinpäin sitten tulojen muodossa myöhemmin. Sitten seuraava, mikä löytyy minulla listalta, on ulosotossa olevien aseman helpottaminen. Se on yksi työllisyyskysymys. Tällä hetkellä tuolla on todella paljon väkeä ulosotossa, joiden ei ole mitään järkeä ottaa työtä vastaan, kun nykyisenkaltaisella ulosottomäärällä sen työn tekemisestä tulee niin sanotusti kannattamatonta. ”Turvallinen Suomi” on seuraavana otsakkeena, ja siellä puhutaan poliisista. Poliisin määrärahojen lisääminenhän on tavallansa meillä miinuskorissa, mutta se on kanssa yksi näitä sellaisia asioita, jotka eivät loppujen lopuksi ole pelkästään vain miinushommaa, vaan koska poliisien voimavaran lisääminen tuo myös sen, että saadaan tapettua harmaata taloutta ja vääristynyttä kilpailua ja sakkotulotkin pikkasen nousevat ynnä muu tällainen, niin poliisienkin määrärahan lisäämisestä tulee kuitenkin myös sinne plussan puolella olevaan koriin sitten myöhemmin. Samassa suhteessa myös Rajavartiolaitos ja Tulli: Kun Tullin resursseja nostetaan, niin myös tullimaksujen ja siellä olevan harmaan talouden plus huumehommien kanssa tulee huomattavasti takaisin rahaa sinne plussan puolelle. Niin hätäkeskusten kuin pelastuslaitoksenkin osalta on vähän samoja lauluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-11-20T18:01:08,2019-11-20T18:06:25,Hyväksytty,1.1 2019_67_135,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti pureutuu moneen tärkeään asiaan ja epäkohtaan. Osiossa ”Hoivaa ja hoitoa” on tärkeitä nostoja ja huomioita, puhutaanpa vaikka diabeteslääkkeiden korvausluokan palauttamisesta tai keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen palauttamisesta. Yksi tärkeimmistä asioista on sisäilmasairaiden auttaminen. Sisäilmasairauksista kärsivät ovat heikossa asemassa yhteiskunnassamme. Pahimmillaan heidän sairauksiaan ei edes tunnusteta julkisessa terveydenhuollossa ja he jäävät tyhjän päälle. On ihmeellistä, kuinka yhteiskunta, joka ylpeilee sillä, että kykenee järjestämään telttamajoitusmahdollisuuden jopa 10 000 ihmiselle, ei pysty järjestämään hätämajoitusta omille sisäilmasairailleen. Ihmiset ovat joutuneet muuttamaan homekodeistaan autoihin tai jopa kadulle. Rahastahan ei ole kyse, sillä sisäilmaesteetön teltta maksaa noin 4 000 euroa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ehdottaa 10 miljoonan euron lisäämistä sisäilmaongelmien korjaamisen toimenpideohjelman luomiseksi. Arvoisa puhemies! Viranomaisten määrän lisäämisen tarve on ilmeinen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2019 tammi—syyskuussa enemmän rikoksia kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Raiskauksia ilmoitettiin 12 prosenttia enemmän ja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä peräti 20,9 prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna. Rikosilmoitusten käsittelyn ja rikosten selvittämisen ja hälyttämisen vasteajan pitäminen siedettävällä tasolla vaatii poliisien määrän lisäämistä. Kansalaisten luotto viranomaiseen määräytyy sen perusteella, miten he tuntevat saavansa apua asioihinsa. Ruotsi toimii varoittavana esimerkkinä siitä, minkälaiseksi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitys saattaa pahimmillaan edetä. Aseet ja räjähteet pamahtelevat päivittäin, ja väkivalta on arkea. Tietyille asuinalueille ei viranomaisilla ole mitään menemistä. Suomella on vielä mahdollisuuksia kääntää kehitys toiseen suuntaan. Tähän tähtää myös perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-11-20T18:06:26,2019-11-20T18:09:12,Hyväksytty,1.1 2019_67_136,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossani hieman tarkastelin — tai itse asiassa muistelin — menneen kauden vaihtoehtobudjetteja ja nostin esille sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetit vuosilta 16—19, ja joka ainut syksy sosiaalidemokraatit esittivät noin 300—400 miljoonan euron tuloa pohjoismaisesta rahoitusmarkkinaverosta eli tämän veron säätämisellä. Tiedämme hyvin, että tällaista ylikansallista veroa ei voida säätää tuosta vain. Se vaatii vahvan valmistelun, se vaatii yhtäläisen päätöksen kaikissa näissä maissa ja niin edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että budjettivuonna eli seuraavana vuonna ei mitään 300:aa, 400:aa miljoonaa tällaisella verolla ole edes teoriassa mahdollista saada. Tämä oli siis täysin katteeton tulopohja sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjeteille neljänä vuonna. Keskusta oli taannoin oppositiossa, ja tapana keskustalla oli esittää menoja, jotka katettiin sitten dynaamisilla vaikutuksilla talouteen. On yhtä tyhjän päällä oleva lupaus ajatella, että nyt tehdään tiettyjä päätöksiä ja ensi vuoden tammikuun alusta siitä lähtisi tulemaan merkittäviä, satojen miljoonien, tuloja. Ei näin voi uskottavasti taloutta perustella. Eli näin ovat nämä isot puolueet menneisyydessä tehneet. Mitä sitten vihreät tekivät viime kaudella? He esittivät rajuja korotuksia kaikkiin ympäristöveroihin. Mitä se olisi merkinnyt? Se olisi tasaveroina ollut ankara isku kaikkein pienituloisimmille, eikä heille ollut minkäänlaisia korvauksia, täysimääräisiä varsinkaan. Tällaiset ympäristöverothan, kuten polttoainevero, jota hallitus nytkin iskee rajusti, tai sitten muut, jäteverot ja sen tapaiset, kun ne ovat puhtaasti kansallisia ja ne voidaan päättää tänään ja ne tulevat vuoden alusta voimaan, iskevät välittömästi, mutta pohjoismainen rahoitusmarkkinavero ei ole tällainen. Tälle pohjalle, näitten ympäristöverojen, tasaverojen, varaan vihreät rakensivat merkittävältä osin vaihtoehtobudjettinsa joka ainut vuosi oppositiossa ollessaan. Vasemmistoliitto esitti aina pääomatulojen verotuksen rajua korottamista. Tiedämme, että jos olisi menetelty niin kuin vasemmistoliitto aina esitti, kyllä pääomat olisivat kadonneet maasta, ei olisi ollut mitä verottaa, eli pohjaa vailla oli heidänkin vaihtoehtobudjettinsa joka ainut vuosi. Onneksi niin vihreät kuin vasemmistoliittokaan eivät tänä päivänä ihan tällaisia esityksiä saa läpi hallituksessa, koska ne olisivat vielä tuhoisampia kuin mitä on nyt Rinteen hallituksen talouspolitiikka. Sekin jo näyttää aika tuhoisalta. Arvoisa puhemies! Tullakseni tähän päivään, vaihtoehtobudjetteihin tai oikeastaan ta-louteen yleensä, olemme saaneet eilen tietoa, että yli 50 kuntaa on nostanut kuntaveroprosentteja ensi vuodelle. Se merkitsee verotuksen korottumista näissä kunnissa. Muutama kunta, oliko seitsemän, on alentanut, mutta siis valtaosa on nostanut, ja tämä tekee sen, että yhdessä hallituksen huonon kuntapolitiikan kanssa kokonaisveroaste tulee jo ensi vuonna nousemaan ja kuntien ahdinko ei tästä juurikaan helpotu. Hallitus on unohtanut kunnat melko täydellisesti. [Hilkka Kemppi: Höpö höpö!] Siellä on kriisikuntia, siellä on yt-neuvotteluja, siellä on veronkorotuksia, siellä on palvelujen heikkenemistä juuri silloin kun on pakko panostaa esimerkiksi vanhustenhuoltoon, niin kuin perussuomalaiset haluavat tehdä. Arvoisa puhemies, tämä on vakava kysymys. Yrityselinkeinotuista on täällä käyty keskustelua. Me olemme valmiit elinkeinotukien läpikäymiseen uudelleen ja myös tekemään päätöksiä. Kun sitä ei nyt ole saatu muutoin läpi, niin oma mallini voisi olla se, että jätetään maatalous leikkausten ulkopuolelle mutta otetaan esimerkiksi 3 prosenttia elinkeinotuista kautta linjan, kaikista muista paitsi maatalouden tuista. Se tekee noin pyöreästi ehkä sen sata miljoonaa, koska niitten määrä on niin valtavan suuri, ja tätä kautta voitaisiin tässäkin edetä. Jos otettaisiin 3 prosenttia joka vuosi, elinkeinoelämä tietäisi, että näin tapahtuu, ja pystyisi siihen sopeutumaan. [Puhemies koputtaa] Tästä tukipolitiikasta pitää kuitenkin jossain vaiheessa lähteä pois. Vihreätkin vielä vain tukevat esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-20T18:09:12,2019-11-20T18:15:23,Hyväksytty,1.1 2019_67_137,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajakollega Timo Heinonen tuossa aikaisemmin puheessaan mainitsi, että viime vaalikaudella saatiin 140 000 uutta työpaikkaa Suomeen — siis 140 000 työpaikkaa. Se koskee huomattavasti suurempaa ihmismäärää, kun otetaan perheenjäsenet huomioon. Sitä taustaa vasten tuntui hyvältä, kun hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi vielä jatkaa tätä hyvää linjaa ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Mutta nyt tietopalvelulaskelmien mukaan tämä hallituksen esitys pienentää työllisten määrää 5 000:lla. Siinä on aivan fundamentaali ero, jos sitä verrataan nyt esimerkiksi tähän kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, jossa puolueettoman selvityksen mukaan jopa 60 000 työpaikkaa tulisi lisää. Talousarviossa sanotaan, että — ihan suora sitaatti — ”ennustettu talouskasvu ei kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta 75 prosenttiin ilman merkittäviä lisätoimia”. Se sanotaan suoraan täällä talousarviossa. Ja nyt saamme tietopalvelusta tiedon, että 5 000 työpaikkaa jopa vähenee näillä. Eli nyt niitä toimia tarvittaisiin todella nopeasti. Minkä takia tämä työllisyys on niin tärkeä? Minä otan yhden näkökulman, mitä tässä ei ole kovinkaan paljon, jos ollenkaan, käsitelty. Se on nuorten syrjäytyminen. Esimerkiksi tarkastusvaliokunnassa käsitellään hallituksen vuosikertomusta, ja tämä nuorten syrjäytyminen nousee esiin jatkuvasti. Se nousee eduskunnan lausumissa, se nousee monissa asiantuntijakuulemisissa, siinä inhimillisessä hädässä ja syrjäytymisessä, joka on ylisukupolvista monissa tapauksissa, valitettavasti, joka näkyy siinä, että jopa 10 prosenttia suomalaisista nuorista ei osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa koulu-uransa päättyessä. Se on todella hälyttävä tieto. Jos me saamme 60 000 uutta työpaikkaa, se tarkoittaa huomattavasti pienempää riskiä siitä, että syrjäytymiskehitys nuorilla jatkuisi. Se on se mahdollisuus, jossa perheet voivat parantaa tilannetta, näyttää nuorille ikään kuin sellaista elämänpolkua, jossa he voivat omalla työllä, omalla koulutuksella ponnistella eteenpäin. Kiinnitän vielä huomiota siihen, että tämä nuorten syrjäytyminen tuntuu olevan sellainen sektoroitunut ala, että se koskee opetus- ja kulttuuriministeriötä, TEMiä ja sosiaali- ja terveysministeriötä. Semmoinen kokonaisvaltainen ohjaus puuttuu, ja siihen asiaan täytyisi saada ohjaus, vähän samalla tavalla kuin näistä homeasioista on otettu valtioneuvoston kanslian ikään kuin täsmäohjaukseen tämä asia ja koordinoidaan ministeriöitten yhteistyötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-20T18:15:25,2019-11-20T18:18:48,Hyväksytty,1.1 2019_67_138,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää kansainvälistä lastenpäivää. Toivottavasti rakennamme Suomea siten, että lapset ja mahdolliset lapsenlapsemme kiittävät edellisiä sukupolvia eivätkä moiti. Ainakin yksi innoite omaan poliittiseen uraani on kolmas- ja ekaluokkalaiset lapset, jotka aina välillä kysyvät, että miksi on tehty näin ja miksi ei ole tehty noin. Mutta jatkamme siis täällä vaihtoehtobudjettien käsittelyä ja kokoomuksen todellisia tulevaisuustekoja. Kokoomus on arvopuolue. Haluamme, että kannustavuus, vapaus ja vastuu ovat keskeisiä ihmisiä ohjaavia arvoja. Mitä se tarkoittaa? Kannustetaan työntekoon, riskinottoon, yrittämiseen, työllistämiseen ja siihen, että tehdystä työstä ja toimeliaisuudesta jää enemmän käteen ja että ihminen saa enemmän käteen myös siitä työstä ja palkasta kuin myös eläkkeestäkin. Ja miten? Kokoomus esittää tässä vaihtoehtobudjetissa, että työn verotusta kevennettäisiin ja että sitä kevennettäisiin niin, että myös eläkeläisten verotus keventyisi. Otan täältä esimerkin Virtasen perheestä. Virtasen perheeseen kuuluu vanhemmat ja kaksi päivähoitoikäistä lasta, ja molemmat vanhemmat saavat suomalaista mediaanipalkkaa eli reilut 3 000 euroa — tarkalleen ottaen 3 079 euroa — kuussa. He asuvat vuokralla. Kun työn verotusta kevennetään, niin tälle Virtasen esimerkkiperheelle jää tässä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa palkasta 450 euroa enemmän käteen verrattuna Rinteen hallituksen budjettiin. Ja koska kokoomus haluaa jatkaa sillä tiellä, mitä viime hallitus teki, eli laskea varhaiskasvatusmaksuja edelleen, niin se tekisi kahden lapsen osalta kuukaudessa 104 euroa. Nämä ovat isoja asioita, koska se tarkoittaisi 11 kuukauden osalta yli 1 000 euron säästöä perheelle. Ja jos perhe haluaa käyttää tätä kotitalousvähennystä, jota hallitus nyt kaavailee supistettavaksi, se myös tarkoittaisi tällaiselle Virtasen esimerkkiperheelle, joka hankkii tutulta siivousyrittäjältä helpotusta arkeen, että tämän kuukausisiivouksen hinta nousisi 20 eurolla, joka tarkoittaisi siis 140 euroa per henkilö eli 240 euroa kalliimpaa siivouslaskua ensi vuodelle. Jos tämä Virtasen esimerkkiperhe, kaksi aikuista ja kaksi lasta, saisi tämän työn verotuksen keventämisen, päivähoitomaksun laskemisen ja sitten tämän kotitalousvähennyksen sellaisena kuin se on tänäkin vuonna, niin Virtasen perheelle jäisi ensi vuonna lähes 2 000 eli 1 909 euroa enemmän käyttöön. Se tästä Virtasen perheestä. Sitten äsken tuossa puheenvuorossa jo toin esiin syyttäjien ja tuomioistuimien osalta ja lisää satsauksia opettajiin, hoitajiin ja poliiseihin. Poliisien osalta on välttämätöntä, arvoisa puhemies, sanoa — arvoisa puhemies, joka oli viime kaudella myöskin hallintovaliokunnan puheenjohtaja, ja teimme siellä valiokunnassa yksimielisesti koko ajan sen lin-jauksen — että meidän poliisiemme määrän on jatkettava sillä linjalla kuin viime kaudella elikkä nostetaan meidän poliisiemme määrää sinne 7 850:een. Kokoomus lähtee siitä, että panostuksia tehtäisiin jo ensi vuoden osalta, jotta sitten meillä olisi mahdollisuus saavuttaa tämän hallituskauden aikana se 8 000 henkilötyövuoden määrä. Sitten vielä tähän hoitajapuoleen tai yleensäkin näihin mielenterveys- ja vastaaviin asioihin. Tässä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa lähdettäisiin siitä, että tämä terapiatakuu, joka on ollut tänä vuonna hyvin keskusteluissa — ja siihen on hyviä malleja myöskin tuotu ja tämä kansalaisaloite eduskuntaan luovutettu — toteutettaisiin jo ensi vuonna tämän Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti, mielenterveyspalveluita tarvitseville hoito. Olen usein miettinyt, niin kuntapäättäjänä kuin täällä eduskunnassa päättäjänä, että kenen etu se oikein on, [Puhemies koputtaa] että hoitoon ei pääse oikea-aikaisesti eikä apua saa silloin, kun tarve on akuutti, koska sitä pitäisi saada viimeistään silloin, kun tarve [Puhemies koputtaa] on akuutti, mutta mieluiten jo ennaltaehkäisevästi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-11-20T18:18:50,2019-11-20T18:24:30,Hyväksytty,1.1 2019_67_139,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntavaaleja ehkä merkittävin keskustelu käytiin vanhustenhoidon tilasta ja niistä pahoista puutteista, joita vanhuspalveluissa havaittiin. Kaikki nykyiset hallituspuolueet olivat ennen vaaleja vaatimassa pikaisesti tuota 0,7:n hoitajamitoitusta. Ja nyt olemme sitten siinä tilanteessa, kun käsittelemme tätä valtion talousarvioesitystä, että hallituksen esityksessä ei ole tähän rahoitusta: vaikka hallitus toisi tämän lakiesityksen, niin rahaa ensi vuodelle vanhustenhoidon tilanteen parantamiseksi on vain 5 miljoonaa euroa, ja sekin on suunnittelurahaa, eli se ei suoraan ole edes menossa tähän vanhuspalveluiden parantamiseen tai hoitajien määrän lisäämiseen. Ja on aika kestämätöntä se, että tällä hetkellä kunnat ja kuntayhtymät talousvaikeuksissaan käyvät yt-neuvotteluja myös hoitohenkilöstön kanssa. Samaan aikaan kun meidän koulutetuille hoitajillemme pitäisi antaa se viesti, että teitä nyt todellakin tarvitaan ja kaikki hoitajat tarvitaan vanhuspalveluihin, niin heitä lomautetaan ja jopa irtisanotaan. On erittäin huolestuttavaa, että monet hoitajat sitten alkavat hakeutua muihin töihin — tietenkin myös paremman palkan vuoksi tai sen toiveessa. Nyt pitäisi suunnan olla aivan päinvastainen, eli tarvittaisiin pikaisia toimenpiteitä. Sen takia tässä kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa otimme ihan keskeisenä asiana, kärkitavoitteena, juuri tämän vanhustenhoidon tason parantamisen. Ehdotamme siihen ensi vuonna 150 miljoonan euron panostusta, mikä riittäisi esimerkiksi 3 000 hoitajan palkkaukseen. Toki me, jotta päästään siihen 0,7:ään, tarvitsemme myös hoitajien lisäkoulutusta, mutta nyt olisi todellakin tärkeää antaa viestiä, että mieluummin sitten niitä hoitajia, jotka ovat lähteneet ihan muihin töihin ja muille aloille, saataisiin houkuteltua takaisin tähän vanhustenhoivatyöhön. Sen takia tässä ei pitäisi aikailla tämän epäkohdan korjaamisessa. Se olisi kyllä myös äänestäjien kuluttajansuojan kannalta reilua, että tehtäisiin se, mikä on luvattu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-20T18:24:31,2019-11-20T18:27:38,Hyväksytty,1.1 2019_67_140,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään käsittelyssä olevat vaihtoehtobudjetit ovat hyvä väline pohtia sitä, mihin suuntaan Suomea halutaan viedä. Arvostan kovasti sitä, että oppositiopuolueet ovat valmistelleet vaihtoehtonsa ja tänään olemme käyneet niistä yhdessä keskustelua. Oikein hyvää lapsen oikeuksien päivää! Lapsen oikeuksien sopimus on itse asiassa aika lailla samanikäinen kuin minä Suomen maassa, täyttää tänään 30 vuotta. On hienoa, että Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksien edistämiseen ja näin voimallisesti vie niitä eteenpäin. Kaikki nämä budjettiehdotukset myös tekevät sinänsä kannatettavia avauksia lapsiperheiden ja myöskin ikäihmisten toimeentulon parantamiseksi. Tervetuloa lämpimästi mukaan tekemään parlamentaarista lapsistrategiaa. On hienoa, että hallitus tunnistaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin olevan kriittinen asia, jota tukemalla rakennamme vahvempaa ja parempaa Suomea. Panostukset neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja lapsi- ja perhetyöhön muodostavat tärkeän kokonaisuuden, niin kuin näistä vaihtoehtobudjeteistakin voi lukea. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen on näköjään helppo yhtyä sekä hallituksen että opposition. Kuitenkin näiden toimien rahoittaminen herättää minussa valtavia kysymysmerkkejä. Edustaja Essayah totesi tänään, että meidän vaihtoehdossamme — viitaten siis kristillisdemokraattien vaihtoehtoon — kaikki saavat lisää rahaa. [Sari Essayah: Kyllä!] Me kuitenkin tiedämme, että tällaista yhtälöä ei olekaan, missä kaikki saavat lisää rahaa. Sen vuoksi hallitus on priorisoinut ja tehnyt [Sari Essayahin vastauspuheenvuoropyyntö] johdonmukaista politiikkaa siinä, että me nimenomaan tuemme pienituloisia ja niitä, jotka tarvitsevat apua taipaleellaan. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin tulopuolella on sorruttu samaan temppuun kuin aiemminkin oppositiossa: rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Saman totesin perussuomalaisten budjetin osalta. Olen harmissani siitä erityisesti, että perussuomalaiset opposition suurimpana puolueena ei halua tukea tässä esityksessä monilapsisia perheitä. Mielestäni se on erikoinen viesti, ja olemme kuulleet sen täällä salissa esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Halla-ahon suulla. [Sheikki Laakson välihuuto] Perussuomalaiset olivat jättäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen, jota myös kokoomus tuki. Siinä ehdotuksessa otetaan neljännen lapsen kohdalta lapsilisäkorotus pois ja sitä seuraavien lasten kohdalta isoista perheistä lapsilisäkorotus pois. [Sheikki Laakson välihuuto] On myös epäjohdonmukaista politiikkaa, että kristillisdemokraatit äänestivät viime viikolla lapsilisälain muutoksessa perussuomalaisten pykälämuutosten puolesta. Perussuomalaiset eivät halua tukea monilapsisia perheitä ja sanoivat sen täällä suoraan, mutta ei kai minun tarvitse pelätä keskustan kansanedustajana, että myöskin kristillisdemokraatit tai kokoomus voisivat tukea tätä? [Timo Heinonen: Kyllä keskustalla on isompiakin pelkoja!] Suurin ihmetyksen aihe on kuitenkin se, että perussuomalaiset ovat unohtaneet punnita ostoksensa. Hintalaput ja niissä käytetyt luvut ovat nähdäkseni tuulesta tempaistuja eivätkä ne vastaa väitettyä eduskunnan tietopalvelua. [Sheikki Laakso: On näköjään!] Eläkkeiden verotulojen yhdenmukaistaminen työn verotuksen kanssa — tästä esityksestä puuttuu 300 miljoonaa. Omaishoidon tuki verovapaaksi — perussuomalaisten esityksestä puuttuu 60 miljoonaa. Yritystuista on ehdotettu poistettavaksi 100 miljoonaa, muttei sanallakaan kerrota, mistä. [Sheikki Laakso: Monta kertaa tänään!] Kysyn teiltä, arvon perussuomalaiset kansanedustajat: oletteko te valmiit leikkaamaan tässä kohtaa maataloudesta, [Sheikki Laakso: Ei!] yritystuista sillä tavalla, että yrittäjävähennys esimerkiksi poistuisi, [Sheikki Laakso: Kyllä!] tai esimerkiksi lomituksesta, joka on jaksamisen kannalta kriittinen investointi. Avoimuuden nimissä kaipaan näitä vastauksia. Onneksi edustajat ovat sen jälkeen tuoneet omia ajatuksiansa esiin, mutta puolueen kantoja en ole vielä kuullut. Tämä perussuomalaisten ehdottama juustohöyläys, 100 miljoonaa euroa yritystuista, nähdäkseni osuisi erityisesti esimerkiksi maatalouden energiaveron palautukseen, maatalouden kansalliseen tukeen, luonnonhaittakorvaukseen, lomituspalveluihin sekä listaamattomien yritysten osinkoverotukseen ja yrittäjävähennykseen — siis pienyrittäjyyden ja harvaan asutun Suomen ytimeen. Ihmettelen myös suuresti, että kokoomus on heikentämässä yritysten ja teollisuuden toimintaedellytyksiä, [Puhemies koputtaa] vaikka täällä salissa on annettu muuta ymmärtää. Puolen miljardin leikkaukset yritystukiin ovat mittavia eivätkä ole omiaan edistämään yrittäjyyttä Suomessa. [Timo Heinonen: Ilmastolle haitallisia!] Käyn kuitenkin mielelläni keskustelua näistä vaihtoehtobudjeteista [Puhemies koputtaa] ja kiitän, että ne on valmisteltu. [Sari Essayahin ja Timo Heinosen vastauspuheenvuoropyynnöt]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-11-20T18:27:44,2019-11-20T18:33:18,Hyväksytty,1.1 2019_67_141,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisat edustajat, en avaa nyt laajempaa debattia, mutta jokaiselle paikalla olevalle oppositiopuolueelle annan mahdollisuuden vastata. Aloitetaan pienuusjärjestyksessä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_142,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Lämmin kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Kempille: Nämä laskelmat ovat suoraan eduskunnan tietopalvelusta, ja siellä todetaan, että KD:n vaihtoehto lisää käytettävissä olevia tuloja kaikissa tulodesiileissä toisin kuin hallituksen esitys, joka vähentää niitä muun muassa tulodesiileissä 8—10. Eli KD:n lisää kaikissa tulodesiileissä. Ja niin kuin tuossa aiemmin debatissa sanoin, että yrittäjille 143 euroa lisää, eläkeläisille 147 euroa lisää, lapsiperheille 366 euroa lisää, että kyllä nämä ovat ihan mahdollisia nämä lisäykset. Hallituksen politiikka on vain toisenlaista. Sitten ehkä tähän lapsilisäasiaan. Elikkä totta kai me tuimme sitä ajatusta, että jokaisen lapsen lapsilisää kannattaa korottaa, kun vaihtoehtona oli tämä hallituksen esitys, jossa ainoastaan neljännen ja viidennen lapsen kohdalla näin tehdään. Mutta meidän omassa vaihtoehtobudjetissamme on kyllä tämä korotus, meidän oma korotus, 10 euroa tuotu kaikille lapsille, ei pelkästään neljännelle ja viidennelle lapselle siellä perheessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-20T18:33:31,2019-11-20T18:34:37,Hyväksytty,1.1 2019_67_143,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rinteen hallituksen ensi vuoden budjetissa ympäristölle ja ilmastolle haitallisten yritystukien määrä kasvaa 100 miljoonalla eurolla. Kun vihreät ovat hallituksessa, ympäristölle ja ilmastolle haitalliset yritystuet kasvavat 100 miljoonalla. Vielä ennen vaaleja myös keskusta ja kaikki nykyiset hallituspuolueet olivat sitä mieltä, että ilmastolle ja ympäristölle haitallisia — haitallisia — yritystukia pitää voida leikata. No, mitä hallitus keksi? Hallitus keksi, että leikataan parafiinisen dieselöljyn verotukea, joka on itse asiassa tuki kaikista puhtaimmalle dieselille. Ei se ole haitallinen tuki, vaan se on itse asiassa ympäristölle hyödyllinen tuki. Me teemme toisella tavalla. Me olemme valmiita leikkaamaan esimerkiksi kivihiiltä korvaavien investointien tehottoman energiatuen, se on yhtenä osana täällä. Me teemme myös oppositiossa niin kuin olemme ennen vaaleja kertoneet. Ja tämä on mielestäni vastuullista. Ja me kohdennamme näitä rahoja [Puhemies koputtaa] jopa 140 miljoonaa tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, muun muassa palautamme Suomen Akatemialle siltä leikatut rahat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-20T18:34:37,2019-11-20T18:36:10,Hyväksytty,1.1 2019_67_144,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko on todellakin keskustan edustaja Kempille ihan kertoa, että älä ole huolissasi, kyllä perussuomalaiset ovat suomalaisen maatalouden puolella. [Hilkka Kemppi: Hyvä!] Me olemme jopa suomalaisen turvetuottajankin puolella, mikä on eri kuin teillä. Teillä on tietysti oma riippanne siitä, että olette vasemmistohallituksessa vihreitten kanssa, jotka tietenkin määräävät tahdin, niin kuin tässä on nähtykin. Tietysti ymmärrän myös sen, että kannatuslukemat tietysti aiheuttavat sen, että on pakko meitä kohtaan hyökätä ja kyseenalaistaa. Kuitenkin moneen kertaan tämän päivän aikana on tuotu esille se, mistä yritystuista me otamme, ja on kerrottu se, että emme me maataloudesta ota näistä meidän 100 miljoonasta yhtä ainutta miljoonaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-11-20T18:36:10,2019-11-20T18:37:03,Hyväksytty,1.1 2019_67_145,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Ja näin. Nyt mennään takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_146,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Budjetti on arvotekoja. Täällä on puhuttu paljon vanhusten palveluista. Me tarvitsemme toimia tässä ja nyt. Vaihtoehtobudjetissamme panostetaan vanhuspalveluiden kokonaisuuteen, niin ympärivuorokautiseen hoivaan, kotihoitoon kuin omaishoitajienkin jaksamiseen. Kokoomuksen budjettiin sisältyy tuhat uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoitoon ja tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon, ja lisäksi laitamme merkittävän summan myös ihan kokonaisuudessaankin vanhuspalveluiden kehittämiseen. Lisäyksemme on yli kymmenkertainen suhteessa hallituksen esitykseen. Tällaisia konkreettisia tekoja me odottaisimme hallitukseltakin sen sijaan, että viitataan aina valmisteluun tai vuoteen 2023. Lisäksi esitämme hoivavapaan pilotointia työn ja läheisen hoidon yhdistämisen tueksi. Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin, kun läheinen omainen on vaikkapa saattohoidossa. Kokoomus ei myöskään halua heikentää kotitalousvähennystä, kuten hallitus. Sen sijaan me esitämme siihen parannusta yli 75-vuotiaille. Itselleni jäi täällä tänään käydyissä keskusteluissa huoli, että vastustaako ministeri Lintilä ja hallitus yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennyksen parantamista. Sellainen vaikutelma keskustelusta jäi. On tärkeää ymmärtää, että kotitalousvähennys helpottaa monen ikäihmisen pärjäämistä kotonaan. Lisäksi se helpottaa lapsiperheiden arkea, luo työpaikkoja — kyllä, itse asiassa tämä on yksi yrittäjyystoimi myöskin, jota hallitus voisi käyttää — ja vähentää harmaata taloutta. Arvovalinta sekin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-20T18:37:06,2019-11-20T18:38:51,Hyväksytty,1.1 2019_67_147,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Tuossa edellisessä puheenvuorossa jäi hieman kesken se, mitä kokoomus tekee. Hyvät hallituspuolueiden edustajat, te kolme, jotka edelleen täällä salissa jaksatte olla, kuunnelkaa. Kokoomus parantaa kotitalousvähennystä. Me emme siis leikkaa, niin kuin Rinteen hallitus on tekemässä. Kokoomus tekee itse asiassa kotitalousvähennykseen vielä uuden 75 plus ‑korotuksen. Tämä antaisi ikääntyville, 75 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, paremmat mahdollisuudet käyttää muun muassa kotipalveluita ynnä muuta sellaista kotiapua, ja asiantuntijoiden mukaan tämä myös vahvistaisi lopulta valtiontaloutta. Ulkopuoliset ovat arvioineet, että tämäntyyppinen kohdennettu panostus näille ikäihmisille siirtäisi jopa 14 000 ikäihmisen laitoshoitoon tai vahvempaan hoitoon siirtymistä tai joutumista, ja kun puolella vuodella se siirtyisi, niin merkitykset olisivat isoja. Pääministeri Rinteelle voisi sanoa, että saa käyttää, pitäisi käyttää. Lisäksi kokoomuksen vaihtoehto lisää jokaisen suomalaisen työstä ja eläkkeestä käteen jäävää rahaa merkittävästi. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että ansiotuloverotusta kevennetään, mutta myös varhaiskasvatusmaksuja alentaisimme emmekä korottaisi bensan ja dieselin hintaa, ja lisäksi alentaisimme sähkön hintaa. Arvoisa puhemies! Nostan esille vielä muutaman huomion. Kokoomuksen vaihtoehdossa kärkiä ovat hallitusta suuremmat panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen kuten myös turvallisuuteen. Kokoomus esittääkin, että valtion omaisuutta ei käytetä arjen menojen kustantamiseen saatikka vaalilupausten holtittomaan lunasteluun. Kokoomus on valmis myymään valtion omaisuutta vain, jos tämä raha käytetään aitoihin panostuksiin tulevaisuuteen, ja me osoitammekin tästä korkeakouluille miljardin pääomittamiseen. Tämä miljardi 5 prosentin tuotolla tuottaisi vuositasolla 50 miljoonaa euroa lisää ammattikorkeakouluille ja yliopistoille, eikä siis vain kahtena vuonna, vaan pitkälle myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Lisäksi kokoomus käynnistäisi rakennustyöt pääradalla ja Turun tunnin osalta jo ensi vuonna. Me osoitamme tähän tarvittavat varat jo ensi vuoden budjettiin, ja lisäksi haluamme laittaa koko Suomea kuntoon osoittamalla merkittävästi lisää rahaa kaupunkien, kaupunkiseutujen, seutukaupunkien ja kuntien asumiseen ja liikenteen hankkeisiin. Koulutukseen me panostamme enemmän kuin Rinteen hallitus muutenkin. Me olemme varanneet esimerkiksi 80 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta ammattikoulujen opettajapulaa helpottamaan. Me emme siis palkkaisi Rinteen hallituksen tapaan opettajia vain pariksi vuodeksi, vaan me palkkaisimme heidät pysyvästi, sillä tarvekin on pitkäaikaisempi. Meillä on myös pysyvää rahoitusta siihen, että maahan saadaan oikeasti 1 000 poliisia lisää — eli yli 8 000 poliisia — ja me pidämme tämän turvallisuuslupauksen. Meillä on myös puuttuvat rahat kertausharjoituksiin ja Puolustusvoimien henkilöstön palkkaamiseen. Tässä vain muutamia nostoja näiltä sektoreilta. Arvoisa puhemies! Iso asia kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on se, että me emme vain lupaa ikäihmisille parempaa hoivaa. Me osoitamme vanhustenhoitoon 150 miljoonan euron pysyvän rahoituksen ikäihmisten pakettiin. Tällä rahalla palkattaisiin ensi vuonna maahamme vähintään 1 000 uutta hoitajaa kotihoitoon ja 1 000 hoitajaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Se olisi aito panostus ikäihmisille tässä tilanteessa, kun viestit vanhustenhoidosta ministeri Kiurun ministerikaudella vain koko ajan pahenevat. Ja myös valvontaa tehostettaisiin. Me otimme opiksi ja esille tulleet huolet vakavasti, ja toisin kuin Rinteen hallitus olisimme valmiita panostamaan vanhustenhoitoon merkittävästi lisää jo ensi vuonna. Pelkät ministeri Kiurun puheet kun eivät ongelmia ratkaise. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vastuullinen vaihtoehto on konkreettinen ja hyvä esimerkki siitä, että Rinteen hallituksen velanoton politiikalle on olemassa oikeudenmukaisempi ja vastuullisempi vaihtoehto. Voisinkin ehdottaa, että eduskunta voisi yksimielisesti joulukuussa hyväksyä tämän kokoomuksen vaihtoehtobudjetin Suomen budjetiksi vuodelle 2020, sillä se olisi suomalaisille ja Suomelle Rinteen esitystä parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-20T18:38:51,2019-11-20T18:44:12,Hyväksytty,1.1 2019_67_148,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisat edustajat, ihan joka puheenvuoron tai joka toisenkaan puheenvuoron jälkeen emme mene debattiin. Koetetaan pysyä puhujalistassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_149,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällaisessa vaihtoehtobudjettikeskustelussahan pitkään — ja yleensäkin budjettien tekemisessä — puhutaan enemmänkin puolueitten linjoista kuin siitä, että oltaisiin tarkkoja kaikissa nyansseissa. Ja se tietysti on toisaalta turhaakin, koska jos mietitään hallituksen budjettia ajatuksena, niin sen budjetin pohjalla on 60 000 uutta työpaikkaa, ja asiantuntijat sanovat, että se tippuu 5 000:lla. Eli tavallaan joka tapauksessa siinä enemmänkin puhutaan niistä asioista, mitä haluttaisiin tehdä jonkunlaisilla summilla. Niin kuin aikaisempia puheitani käytin siihen, kun ei pystytä kuitenkaan mittaamaan, kuinka paljon jollain asialla on sitten niin sanotusti positiivisia vaikutuksia. Jätin itse asiassa yhden asian edellisestä puheestani vielä ihan omaksi aiheekseen, mikä on koululaisten mielenterveys ja kiusaamisen ehkäiseminen. Ne ovat asioita, missä loppupeleissä suhteellisen pienellä panostuksella siihen tulokseen nähden saadaan niin sanotusti sinne plussapuolen koriin tavaraa johtuen siitä, että ei jouduta niin paljon kaikennäköisessä muussa menossa lyömään rahaa lisää tähän ongelman ratkomiseen. Se on kuitenkin täälläkin moneen kertaan puhuttu ongelma, minkä kaikki tunnistavat. Tuskin täällä 200 edustajasta kukaan olisi eri mieltä tästä asiasta, että siihen nuorten syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisemiseen, esimerkiksi kouluissa, pitäisi panostaa. Mutta pakko on sanoa, että niin siitä ovat puhuneet varmasti edelliset hallitukset ja sitä edelliset hallitukset ja eduskunnat, mutta siitä huolimatta sitä ei ole kunnolla saatu minkäännäköiseen järjestykseen. On kyllä luotu kaikennäköisiä järjestelmiä. Mutta se on sellainen asia, mihin toivoisin erityisesti tulevan hallituksen, jollei tämä meidän budjettimme nytten mene tällaisena läpi joulukuussa, joka tapauksessa panostamaan huomattavasti enemmän, mitä se näkyy ainakin hallituksen omassa budjettiesityksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-11-20T18:44:20,2019-11-20T18:46:47,Hyväksytty,1.1 2019_67_150,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä käyty oppositiopuolueiden budjettiesitysten käsittely on ollut toki värikästä, ja sanaa on käytetty vahvasti. Sitä ei tietenkään eduskunnassa pidäkään pelätä, se on aivan oikein, että puhutaan ja oikeilla nimillä. Mutta perussuomalaisten asioihin — ennen kuin edustaja Laakso poistuu — pari huomiota. Kun te teitte tämän budjettiesityksen, olisin toivonut, että ne luvut, mitä te esitätte, olisivat olleet edes sinnepäin. Nimittäin tämä eläketulovähennyksen ja ansiotulovähennyksen tasavertaistaminen, että kaikilla olisi samanlainen veromäärä per henkilö, jos tulo on sama, olkoon sitten eläke- tai ansiotuloa — tässä laskelmassa on kyllä aika karmea virhe. Nimittäin valtiovarainministeriössä talousosastolla lasketaan erittäin tarkasti kaikki vaikutukset, ihan varmasti lasketaan, kuten budjettineuvotteluissa olleet kaikki tietävät, siellä lasketaan viimeinenkin sentti kohdalleen. Tässä teidän laskelmassanne ei ole kuin 350 miljoonan heitto, ja jos me haluamme tässä talossa löytää sen tien, jota pitkin voimme voittaa äänestäjien kunnioituksen, se ei kyllä löydy 350 miljoonan kupruja tekemällä. Jos sitten katsotaan vaikka maatalouspolitiikkaa ja aluepolitiikkaa ja verontasausjärjestelmää yleensä tässä talossa, niin te, arvoisat perussuomalaiset, olette esittäneet — vaikka teidän johtonne ei ole nyt paikalla — maataloustukien vähentämistä, mikä johtaisi välittömästi niiden 300 000 työpaikan vaarantumiseen, joita Suomessa elintarvikesektorilla on. [Sheikki Laakson välihuuto] Mistä, mistä meille tulisivat, arvoisat edustajat, ne raaka-aineet, joita elintarviketeollisuus jalostaa meille suomalaisille ja vähän vientiinkin? Älkää hyvät ihmiset leikkikö tällaisilla asioilla, ne ovat niin haudanvakavia asioita. Siinä leikitään suomalaisilla työpaikoilla, suomalaisten maatilojen kohtaloilla ja maanviljelijöiden tulevaisuudella. Tämä on erittäin vakava juttu. [Sheikki Laakson välihuuto] Ja sitten jos halutaan nähdä se tulevaisuus, mikä meillä on, jos maataloustuotanto tästä maasta loppuu — se johtaa siihen, että sen jälkeen alkaa terveysvaikutuksissa pikkuhiljaa tulla miinusta ja rankasti. Toivon, että talousarvioesityksenne ja vaihtoehtobudjettinne perustuisivat todellisiin lukuihin eivätkä sellaisiin toivottuihin summiin, joita voisi olla. Tässä teidän laskelmassanne on käytetty kahta tapaa: toinen on se, mikä on esitetty siellä aloitteessa, ja sitten on toisella tavalla, eri perusteella lasketut vaikutukset. Jos jonkun laskelman tekee, niin kannattaa laskea samalla perusteella sekä esitys että siitä aiheutuvat vaikutukset. Näin saadaan oikea, rehellinen lopputulos. Ja toinen juttu sitten on — sinänsä niin kuin perussuomalaiset ovat esittäneet — valtionosuusjärjestelmässä olevan verontasausjärjestelmän poisto. Se on kuulemma kepulaista aluepolitiikkaa. Jos se tehtäisiin, niin Suomessa noin 150 kuntaa menisi pitkälleen välittömästi. Kuka siitä vastuun kantaisi? Jos tässä maassa tuhotaan se yhteisvastuun periaate, mikä on tätä maata pitänyt pystyssä toistasataa vuotta, niin minä toivon hartaasti, arvoisat kollegat, että koskaan en sitä päivää näe. Se on niin karmea päivä, että toivon, ettei sitä päivää koskaan minun silmieni eteen tuoda. Sitten kokoomuslaisten budjetista sen verran, että teillä oli ihan perusteltu budjetti, joka oli ehkä varmaan teidän mielestänne, kokoomuslaisten edustajien, kollegoiden mielestä paras mahdollinen. Mutta kun katsoo siellä näitä veronkevennyksiä, niin kannattaa muistaa jokaista esitystä tehdessä, että suomalaisen verojärjestelmän idea on ollut, että otetaan niiltä, joilla on ansiotuloja tai muita tuloja enemmän, ja niitä, joilla on vähemmän, autetaan pikkusen, että he pärjäävät elämässään kohtuullisesti eteenpäin. Tätä periaatetta meidän kannattaa tässä talossa, arvoisat kollegat, vaalia vielä ensi vuonnakin. Lähimmäisemme hädän, tuskan ja hänen taloudellisesti vaikean asemansa huomioiminen kannattaa pitää mielessä koko ajan, koska se on suurta viisautta ja se kantaa sitten sitä hedelmää, jota yhteiskuntarauhaksi nimitetään. Tätä hartaasti teiltä toivon, arvoisat kollegat. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä toivoisin — anteeksi, yksi kommentti jäi sanomatta. Kristillisdemokraattien budjettiesitystä pidän realistisimpana. Siellä on hyviä esityksiä, perusteltuja esityksiä. Soisinpa melkein tuon tavan leviävän yleisemminkin oppositiossa, että tuolla samalla tavalla tehtäisiin vastuulliset aloitteet, koska sillä tavalla pääsemme eteenpäin, että sieltä löytyy esitys, miten se tehdään ja paljonko se maksaa. Aivan kuten edustaja Kemppi omassa puheenvuorossaan mainitsi, että jos ostaa tavaraa kaupasta, kannattaa mennä kassan kautta. Siellähän se punnitaan ja tiedetään samalla, paljonko se maksaa. Näillä perusteilla, arvoisa herra puhemies, arvostan suuresti tätä tämän päivän antia. Osan aikaa kuuntelin tuolta työhuoneestani tätä keskustelua erään toisen asian tiimoilta ja samalla kuuntelin keskustelussa tulevia hyviä kommentteja. Toivon, että tämä menettely jatkuu ja, niin kuin ministeri Mika Lintilä omassa puheenvuorossaan sanoi, että näitä esityksiä tullaan tulevaisuudessakin tekemään laadukkaasti, arvokkaasti, ja sitähän ministeri Lintilä toivoi, että myös keskustelu, arvoisa puhemies, tässä salissa olisi arvokasta ja hyvin pitkälle kantavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-20T18:46:54,2019-11-20T18:52:17,Hyväksytty,1.1 2019_67_151,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,Tätä me toivomme kaikki.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_67_152,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Onneksi tässä eduskunnassa on vaihtoehto, joka haluaa pitää Suomen visusti työn ja yrittämisen maailmassa eikä siirtää Suomea tulonsiirtojen maailmaan, vaihtoehto, joka haluaa kannustaa ahkerien Suomea eikä lannistaa Suomea köllöttely-yhteiskunnaksi. Se on kokoomuksen vaihtoehto. Olemme esittäneet Rinteen pikavippihallituksen, hattarahallituksen, ensi vuoden budjettiesitykselle uskottavan ja järkevän vaihtoehtobudjetin. Sen mukaan jokainen suomalainen saa pitää oman työnsä hedelmistä nykyistä suuremman osan. Sen mukaan työnteko ja yrittäminen on nykyistä kannattavampaa. Sen mukaan palveluihin, kuten koulutukseen, tehdään pysyviä lisäpanostuksia. Varjobudjetiksikin tätä on saatettu kutsua, vaikka varjon sijaan tarjolla on tulevaisuudennäkymiä. Niitähän ei luoda yhteiskuntaan veroja kiristämällä ja ihmisten arkea kurjistamalla, kuten hallitus näyttää luulevan, vaan tulevaisuuden näkymiä luodaan lisäämällä Suomeen työtä ja hyvinvointia. Ja niitä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa toden totta Suomeen lisätään. Asiantuntija-arvioiden mukaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetti lisää yli 60 000 uutta työpaikkaa Suomeen — siis yli 60 000 ihmiselle työpaikka. Se on paljon. Rinteen hallitus ei ole vielä esittänyt ainuttakaan keinoa, jolla riippumattomien asiantuntija-arvioiden mukaan lisättäisiin merkittävästi työllisyyttä. Sen sijaan eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että hallituksen ensi vuodeksi suunnittelemat toimet jopa heikentävät työllisyyttä 5 000:lla. Suomelle olisi siis ollut parempi, että Rinteen hallitus ei olisi tehnyt mitään. Kokoomuksen vaihtoehdon yli 60 000 uutta työpaikkaa perustuu 18 työllisyyskeinoon, jotka ovat myös hallituksen käytettävissä — saa tehdä. Me ymmärrämme, että kun ahkeruudesta palkitaan, kaikki voittavat. Siksi kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa niin palkansaajalle, yrittäjälle kuin eläkeläiselle jää enemmän käteen kuin hallituksen budjettiesityksessä. Verot kevenevät, arki helpottuu. Eniten voittavat lapsiperheet, joille jää keskimäärin käteen 650 euroa enemmän kuin Rinteen hallituksen budjettiesityksessä. Haluamme, että ensi vuonna ansiotuloverotusta kevennetään tähän vuoteen verrattuna kaikkiaan miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Pidämme kiinni siis työmiljardista, veronkevennyksestä, jonka esitimme ennen vaaleja. Näin parantaisimme työnteon kannustimia ja tukisimme työllisyyden kasvua. Rinteen hallitus on sen sijaan antamassa työn verotuksen kiristyä ensi vuonna ja on leikkaamassa myös kotitalousvähennystä. Keskituloinen kahden palkansaajan perhe menettää jatkossa 320 euroa vuodessa pelkästään työn verotuksen kiristymisen vuoksi. Kokoomus haluaa Suomesta siis kannustavamman. OECD:kin on kiinnittänyt aivan oikein huomiota siihen, että Suomessa työn verotus on ankaraa. Esimerkiksi keskituloiselle palkansaajalle jää käteen yli 2 000 euroa vähemmän Suomessa kuin vastaavalla palkalla Ruotsissa. Lisäksi jos Suomessa keskituloinen saa 100 euron palkankorotuksen, verottajalle menee tästä lähes puolet, kun taas Ruotsissa keskituloinen saa pitää kaksi kolmasosaa tienaamistaan lisäansioista. Vaihtoehtobudjetissamme esimerkkiperhe Virtasilla, jonka kahden päiväkoti-ikäisen lapsen vanhemmat käyvät töissä ja saavat suomalaista mediaanipalkkaa, reilu 3 000 euroa, olisi ensi vuonna noin 1 900 euroa enemmän käytössä kuin hallituksen valitsemalla linjalla — siis 1 900 euroa enemmän rahaa käyttöön. Se on perheille paljon. Arvoisa puhemies! Viimeiseksi haluan nostaa esille sen, että kokoomus pitää myös suomalaisen autoilijan ja yrittäjän puolta. Haluamme perua autovastaisen hallituksen ajaman historiallisen kertakiristyksen polttoaineveroihin. Nehän tuovat paljon autoileville perheille jopa yli 300 euron laskun vuodessa. Ne rankaisevat suomalaisia yrittäjiä ja teollisuutta pitkien välimatkojen maassa. Esimerkiksi uusimaalaiselle maanrakennusyrittäjälle polttoaineveron korotus tarkoittaa yli 10 000 euron lisälaskua vuodessa. Tämä ei meille sovi. Me ymmärrämme, että ihmiset autoilevat ahkeruuttaan, toimeliaisuuttaan ja yritteliäisyyttään — siis mennäkseen töihin. Juuri sitä Suomi tarvitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-20T18:52:22,2019-11-20T18:57:36,Tarkistettu,1.1 2019_67_153,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tästä edustaja Vestmanin puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Kokoomus uskoo siihen, että päästöt vähenevät teoilla, eivät aikeilla. Näin ympäristövaliokunnan jäsenenä on ollut valitettavaa seurata sitä keskustelua ja myöskin asiantuntijoiden puheenvuoroja, että nyt hallituksen teot eivät olisi jatkamassa sitä linjaa, miten Suomi on aikaisemmin sitoutunut päästöjen vähentämiseen. Kokoomus lähtee siitä, että meillä on mahdollisuus tehdä näitä päästövähennyksiä, mutta tärkeää on myöskin se, että kun Suomi elää viennistä, niin me enemmän ja paremmin valjastamme meidän yritystukemme palvelemaan nimenomaan puhtaampia teknologioita ja uutta tutkimusta. Kokoomus esittää sille puolelle uusia kohdennuksia ja nimenomaan niin, että kohdistaisimme muun muassa pysyvästi 140 miljoonaa euroa, jotka tästä yritystukileikkauksista otettaisiin, tänne tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, ja sieltä pystyttäisiin sitten uudelleenkohdennuksen jälkeen myöskin niitä vientieuroja odottamaan. On tärkeää myöskin, että panostetaan raiteisiin, ja hallitus niihin myöskin panostaa, mutta nopeisiin raideyhteyksiin panostaminen tarvitsee myöskin nopeampia tekoja. Ei voida ajatella niin, että Suomi päättyy tuohon Tampereelle, ja siinä mielessä kokoomus esittäisi suunnittelumäärärahaa pääradalle ja Ouluun asti, koska on tärkeää, että päärata toimii sinne pohjoiseen asti. Meillä on siellä hyvin valitettavia pullonkauloja, jotka sitten matkustajaliikenteen mutta myöskin tavaraliikenteen ja vientieurojen kuljettamista ehkäisevät. Meillä on myöskin se ongelma — tai ongelma ja ongelma — että kun ne tonnit, jotka siellä pääradan pohjoisosassa liikkuvat, eivät äänestä ja ne eivät pidä täällä salissa niin suurta ääntä, meidän pohjoisen edustajien on tuotava esiin se, että raideliikenne tarvitsee nimenomaan satsauksia sen viennin näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Kun tuossa muutamat muut puheenvuorot käsittelivät muun muassa kotitalousvähennystä, niin näitten eri ryhmien vaihtoehtobudjeteista jäi sanomatta, että kristillisdemokraateilla on hyviä tavoitteita. Ehkä jotkut keinot ovat erilaisia, mutta erityisesti ilahduin tästä rohkeasta asumistukimenojen esiin nostamisesta ja siihen liittyvistä avauksista. Ensi vuonnahan on tarkoitus tulla myöskin tämä asuntopoliittinen selonteko, ja on tärkeää, että me pystymme keskustelemaan, minne meidän yhteiskunnan miljardit menevät, koska ne ovat melkein puolitoistakertaistuneet tässä reilun kymmenen vuoden aikana. PS:llä toimet ylivelkaantuneiden ihmisten ja sisäilmaongelmien kanssa painivien kanssa olivat hyviä. Liike Nytillä ei ollut ehkä ihan niin konkreettisia toimia, mutta oli sieltäkin [Puhemies koputtaa] löydettävissä jotain hyvää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-11-20T18:57:37,2019-11-20T19:03:27,Hyväksytty,1.1 2019_67_154,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kysyisin, tietääkö puhemies tai arvon kollegat, millä sanoilla Kokoomusnuoret eilen kuvasi kokoomuksen vaihtoehtobudjettia Twitterissä. Nimittäin Kokoomusnuoret kuvasi sitä näin, seuraavilla sanoilla: ”taatusti oikeistolaisin vaihtoehtobudjetti”. Kun katsoo, mitä kokoomuksen vaihtoehto on syönyt, tähän tviittiin on helppo yhtyä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti nimittäin ottaa köyhiltä ja jakaa parempiosaisille. Ylimitoitetut veronalennukset kustannetaan eläkevaroja syömällä. Kokoomus haluaa ottaa työllisyysrahastoista valtion budjettiin 500 miljoonaa euroa joka vuosi. Budjetti siis rahoitetaan syömällä säästöjä, ja tämä tehdään viemällä työttömien eläkkeet. Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ei kertyisi eläkettä kokoomuksen mallissa enää ollenkaan. Erityisesti varakkaita hyödyttävä veroale pahentaisi tulevaisuuden eläkeläisköyhyyttä. Lähes 600 miljoonan euron leikkaukset toimeentulotuesta, asumistuesta ja työttömyysturvasta, ja lopputulos on: kaikkein köyhimmän viidenneksen tulot tippuvat ja vähävaraisimpien ahdinko syvenee. Hallituksen budjettiin verrattuna kokoomuksen vaihtoehto alentaisi siis tuloja kaikkein pienituloisimpien kohdalla ja kasvattaisi tuloja kaikkein hyvätuloisimpien osalta. Pienituloisten tulojen lasku johtuu ennen kaikkea työttömyysturvan ja toimeentulotuen leikkauksista. Onneksi tämä hallitus on tehnyt toisenlaisen arvovalinnan, ja me olemme sitoutuneet eriarvoisuuden vähentämiseen, emme kasvattamiseen. Tähän loppuun voikin helposti yhtyä kokoomusnuorten näkemykseen: kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on taatusti oikeistolaisin budjetti, joka on nähty viime vuosina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-11-20T19:00:48,,Hyväksytty,1.1 2019_67_155,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellinen puheenvuoro sisälsi useita sellaisia väitteitä, joita olisi syytä korjata. En käy tässä nyt niitä käymään läpi mutta totean, että kyllä kokoomuksen vaihtoehtobudjetti pitää sisällään hyvinkin vastuullisen esityksen. Siinä satsataan monellakin tapaa hyvinvointiin, tulevaisuuden Suomeen, ja sillä tavalla, että se on myöskin rahoituksen pohjalta kestävä. Koen, että se on myöskin hyvin sosiaalisesti oikeudenmukainen eikä siinä ole sellaista eriarvoisuutta lisäävää vaikutusta, jos katsotaan näitä arvioita, mitä olemme saaneet. Mutta menen varsinaiseen omaan puheenvuorooni: Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti sisältää todellisia tulevaisuustekoja. Siinä katse on luotu kauemmas. Yritysten sijoittumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat osaamispohja ja saavutettavuus, ja niihin esitämme rohkeita investointeja, jotka luovat edellytyksiä myös tuleville vuosikymmenille. Elinkeinoelämän ja Suomen menestyksen kannalta pidän vaihtoehtobudjetin tärkeänä elementtinä sitä, että korkeakoulujen pääomitukseen esitetään miljardia euroa. Lisäksi koko koulutuspolkuun tehdään panostuksia ja tutkimusrahoitusta vahvistetaan. Olemme sitoutuneet nostamaan tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Pieni Suomi pärjää vain satsaamalla osaamiseen. Samoin erittäin tarpeellinen esitys on kahden miljardin euron lisäysesitys väyläinvestointeihin. Päärata tarvitsee kipeästi lisää kapasiteettia ja nopeutta. Sitä me pendelöijät saamme päivittäin todistaa. Pasila—Riihimäki-välin rakentaminen olisi syytä saattaa liikkeelle välittömästi, ja siihen vaihtoehtobudjetissamme on varattu 273 miljoonaa euroa. Kun puhutaan pääradasta, niin itse asiassa on syytä puhua päärata plussasta, koska päärataan kytkeytyy myöskin monia muita keskeisiä yhteyksiä. Samoin Turun tunnin junan ensimmäistä yhteyttä, Espoon kaupunkirataa, on nyt saatava liikutettua eteenpäin, itäisten yhteyksien suunnittelua unohtamatta. Koko Suomessa on tarvetta nopeuttaa ja parantaa keskeisiä yhteyksiä, sillä raideyhteyksien edistäminen palvelee niin liikkuvia ihmisiä ja yrityksiä kuin ilmastotavoitteitakin. Kuten vaihtoehtobudjetissamme todetaan, miljardien hyötyjä ei synny ilman miljardiluokan investointeja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-20T19:03:28,2019-11-20T19:05:47,Hyväksytty,1.1 2019_67_156,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on todellinen vaihtoehto Suomelle. Se on tulevaisuusbudjetti, joka lisää työllisyyttä. Siinä missä hallituksen vaihtoehto vähentää työllisyyttä, niin puolueettomien ja riippumattomien eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan kokoomuksen vaihtoehto lisää työllisyyttä 60 000:lla. Se on merkittävää, koska kaikkien niiden hyvien rahoitustarpeiden ja kohteiden, joihin haluamme laittaa rahaa, rahoitus riippuu nimenomaan siitä, saammeko työllisyyden nousuun. Meidän vaihtoehdollamme se onnistuu. Kun pystymme tekemään panostuksia, itselleni erityisen tärkeää on silloin panostaa koulutukseen ja tutkimukseen sekä lapsiin ja nuoriin. Siitä hyviä esimerkkejä ovat, että kokoomus toteuttaisi terapiatakuun ja kokoomus myös panostaa koulutukseen ja tutkimukseen enemmän kuin maan hallitus — siis enemmän kuin maan hallitus. Tästä olemme kokoomuksen sivistysvaliokunnan edustajien kanssa erityisen hyvillämme. Kokoomus keventää työn ja eläkkeen verotusta siten, että työstä ja eläkkeestä jää enemmän käteen. Se on erittäin tärkeää ja vaikuttaa jokaisella palkansaajalla ja myös eläkeläisillä. Kokoomus myös budjetissaan, vaihtoehdossaan, huolehtii ikäihmisistä. Se näkyy siinä, että parannamme hoitoon pääsyä ja esimerkiksi suuntaamme erityistä parannusta kotita- lousvähennykseen ikäihmisille. Vaihtoehtomme myös lisää turvallisuutta, turvaa poliisien määrän ja riittävät panostukset kansallisesta turvallisuudesta huolehtimiseen. Kokoomuksen vaihtoehdossa liikenneyhteydet laitetaan kuntoon. Sen sijaan, että hallitus vain suunnittelee yhteyksien toteutumista, kokoomuksen vaihtoehdossa esimerkiksi nopeiden junayhteyksien ja pääradan osalta saadaan jo kuokkaa maahan, eli päästään aidosti toteutukseen. Sen lisäksi, että liikenneyhteydet laitetaan kaikkialla Suomessa kuntoon, meidän vaihtoehtomme myös aidosti vähentää päästöjä. Päästöjen vähennyksiin eivät kauniit puheet ja hyvät tavoitteet riitä, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Niitä kokoomuksella on. Vaihtoehtomme kokonaisuutena luo toivoa ja osoittaa sen, että voimme investoida tulevaisuuteen syömättä suomalaisilta huomisen eväitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-11-20T19:05:47,2019-11-20T19:08:57,Hyväksytty,1.1 2019_67_157,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! On vähän harmillista, että hallituspuolue keskustan edustajat eivät nyt ole täällä paikalla kuuntelemassa, kun joudun myöntämään, että olemme tehneet virheen. Jopa kaksi virhettä. Ensimmäinen virhe on se, että meidän painetussa vaihtoehtobudjetissamme lukee, että olemme varanneet arvonlisäveron alarajan nostamiseen 20 miljoonaa, mutta todellisuudessa olemme varanneet siihen 40 miljoonaa. Tämä 40 miljoonaa esiintyy lukuna talousarvio-aloitteessa, jonka olemme jättäneet, ja eduskuntahan käsittelee talousarvioaloitteita, elikkä se luku pitää, joka siellä TAA:ssa sijaitsee eikä vaihtoehtobudjetissa. Toinen asia, joka on huomattu, koskee polttoaineveroa. Se hallituksen kaavailema korotus astuisikin voimaan vasta ensi kesänä, minkä tuloksena olemme budjetoineet polttoaineveron alennuksen perumiseen huomattavan summan liikaa rahaa, eli yhtäkkiä meille ilmestyikin budjettiin 170 miljoonaa lisää katetta. On vähän hämmästyttävää, kuinka keskustapuolue, joka syyttää meitä 500 miljoonan ylityksestä, ei ole huomannut tätä asiaa, että meillä onkin siellä 170 miljoonaa rahaa, jota ei edes tarvitsisi olla ja jonka voimme käyttää ihan mihin haluamme vaihtoehtobudjetissamme. Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta: Pääministeri Rinne puhui eläkeläisten verotasauksestamme aiemmin päivällä ja itse asiassa myönsi, että sosiaalidemokraattien johtama hallitus yliverottaa eläkeläisiä 350 miljoonan verran. Nyt perussuomalaiset olisivat tätä yliverottamista kompensoimassa alkuunsa 50 miljoonalla — jostain täytyy aina aloittaa — ja nyt onkin mielenkiintoista, aikooko hallitus tukea perussuomalaisten ajatusta siitä, että eläkeläisten verotusta tuotaisiin edes tuon verran lähemmäs palkansaajien verotusta. Nyt pääministeri valitettavasti ei ole vastaamassa tähän kysymykseen. Ihan noin yleisellä tasolla toteaisin, että vaihtoehtobudjetti on paperi, jossa on tietysti lukuja ja miljoonia ja konkreettisia ehdotuksia, mutta ennen kaikkea se on paperi, jolla tuodaan esille puolueen linjaa. Ensi vuodelle voi esittää ihan tässä oikeassa elämässä vain rajallista määrää asioita, ei voi tehdä maailmaa mullistavia muutoksia, ja laiva kääntyy hitaasti valtiontaloudessa, mutta vaihtoehtobudjetissa me tuomme myös esille sitä linjaa, miten perussuomalaiset haluaisivat suuressa mittakaavassa muuttaa erityisesti Suomen EU-politiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa, jotka molemmat ovat miljardien ja taas miljardien menoeriä seuraavien vuosien aikana. Mikä on tilanne kolmen vuoden päästä? Mikä on tilanne viiden vuoden päästä? Viiden vuoden päästäkin ollaan vielä seuraavalla EU:n rahoituskehyskaudella, ja silloin vaikuttavat ne budjettisäännöt, joita nyt Suomen hallitus on hyväksymässä hyvinkin hölläkätisesti. Jos perussuomalaisten linjaa noudatettaisiin, valtiontalous pitkällä tähtäimellä, tämän vaihtoehtobudjetin antamilla suuntaviivoilla, säästäisi miljardeja euroja näistä kyseisistä suomalaisten kannalta toissijaisista menoeristä ja voisimme siirtää ne suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja turvallisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-20T19:08:57,2019-11-20T19:11:57,Hyväksytty,1.1 2019_67_158,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalainen Suomi on turvallinen. Siellä toteutuvat sekä oikeus että kohtuus. Kansalaisten ei tarvitse pelätä, ja he tuntevat, että rangaistukset ovat oikeudenmukaisia. Ulkorajamme ovat turvattuja, ja Suomessa on toimintakykyiset asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat puolustusvoimat sekä poliisi, joka näkyy ja on lähellä. Näin on tänne meidän kirjaamme kirjattu, ja se on todellisuutta, että Suomessa tarvitaan enemmän poliiseja ja pikaisesti. Tähän olemme kiinnittäneet huomion tässä vaihtoehtobudjetissamme. Täällä on toinen asia, joka on omaa sydäntäni lähellä, ja haluan sen täältä nostaa esiin: ”Sopimussotilaat: Puolustusvoimat on joutunut sopeuttamaan menojaan kohtuuttomasti kuluvan vuosikymmenen aikana. Vaikka pieniä parannuksia tilanteeseen on tullut viime vuosina, kuten reservin määrän nostaminen lähemmäs tarvetta, tarvitaan edelleen lisää henkilökuntaa varusmiesten koulutustarpeisiin. Kantahenkilökunnan lisäämisen myötä reserviä voidaan kasvattaa takaisin kestävään määrään, eli noin 350 000 sotilaaseen, sekä yleistä koulutustasoa parantaa. Valitettavasti hallitus on kuitenkin tekemässä päinvastoin ja vähentämässä sopimussotilaiden määrää, joiden panos varusmiesten koulutuksessa on merkittävä.” Tämä on semmoinen asia, minkä eritoten haluaisin, että hallituspuolueet nostaisivat meidän vaihtoehtobudjetistamme omaan budjettiinsa ja saataisiin tämä asia kuntoon ja turvattua Suomen puolustusvoimien koulutus. Lyhyestä virsi kaunis — tämä oli tässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-20T19:11:57,2019-11-20T19:14:25,Hyväksytty,1.1 2019_67_159,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Haluan puhua tässä kohtaa kahdesta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarista: turvallisuudesta ja terveydestä, ja tarkemmin sanottuna vielä mielenterveydestä. Mielenterveyspotilaan hidas hoitoonpääsy on yhteiskunnalta kallista leikkiä ihmisten elämällä. Joka toinen suomalainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyshäiriöistä, mutta vain puolet saavat tarvitsemaansa hoitoa. Avun hakeminen mielenterveysongelmiin on pitkä prosessi, joka voi kestää jopa vuoden. Tutkimuksen mukaan varhaisessa vaiheessa tarjottu apu mielenterveyspotilaille voi vähentää pidemmän terapian tarvetta ja näin säästää merkittävästi kustannuksia. OECD:n mukaan mielenterveyden häiriön kustannukset Suomelle ovat jopa 11 miljardia euroa vuodessa — 11 miljardia. Noin puolet työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä suomalaisista putoaa pois työelämästä mielenterveyssyistä. Rinteen hallituksen tavoitteena on, että työttömyysaste on hallituskauden päättyessä 4,8 prosenttia, kun se tällä hetkellä on yli 6 prosenttia. Mikäli hallitus haluaa päästä tavoitteeseen, tulee silloin panostaa mielenterveyden edistämiseen. Oikea-aikainen hoitoonpääsy vähentää parhaiten mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja työpoissaoloja. Siksi terapiatakuu täytyy toteuttaa nyt, jotta ihminen pääsee hoitoon kuukauden, ei vuoden, sisällä. Suomalaista mielenterveysosaamista tulee vahvistaa etenkin kouluissa, mutta myös työpaikoilla, koska mielenterveys on meidän kaikkien oikeus. Burnout on poliisissa kasvanut ammattitaudiksi, juttupinot ja tutkinta-ajat sen kuin kasvavat. Koko ajan vakavampia rikoksia jätetään tutkimatta, mikäli epäilty ei ole heti tiedossa. Massarikollisuuteen puuttuminen on kovasti ontuvaa, ja se jättää huumausainerikollisuudelle piikin täysin auki. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksenkin mukaan liikennevalvontaa on jätetty merkittävästi tekemättä, koska liikennesektoripoliisit ovat joutuneet hoitamaan kiireellisiä hälytystehtäviä. 100 000 poliisitehtävää jää vuosittain hoitamatta, koska ei ole ketään niihin tehtäviin lähettää. Olen moneen kertaan todennut, että poliisien määrän pitää olla vähintään 8 000. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin mukaan se olisi täysin mahdollista, sillä ehdotamme poliisin määrärahoihin 55 miljoonaa euroa pysyvää lisäystä, mikä on 5 miljoonaa enemmän kuin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa. Suomessa poliiseja on tuhatta asukasta kohti 1,3. Jopa Islannissa on 1,9 poliisia tuhatta asukasta kohti, ja ensi vuonna tuo luku tulee Islannissakin nousemaan 2,13 poliisiin tuhatta asukasta kohti. Poliisin määrän nosto 8 000 poliisiin tarkoittaisi Suomessa vasta 1,4:ää poliisia tuhatta asukasta kohti, joten pohjoismaisessa vertailussa olisimme edelleenkin peränpitäjiä. Mutta tuo lisäys on elintärkeä, ja näistä luvuista voidaan helposti ja yksinkertaisesti todeta, kuinka ratkaiseva tuo nosto olisi. Arvoisa puhemies! Poliisin kroonisesta resurssivajeesta johtuva syöksykierre on kertakaikkisesti pysäytettävä, ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetista löytyy merkittävä sijoitus isänmaan turvallisuuteen. Se on samalla suomalaisen poliisin pelastus. [Timo Heinonen: Kokoomus pitää turvallisuuslupaukset!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-11-20T19:14:33,2019-11-20T19:18:51,Hyväksytty,1.1 2019_67_160,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite   perussuomalaisten   eduskuntaryhmän  vaihtoehtobudjetista  vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus panostaisi pitkäjänteisesti koulutukseen ja osaamiseen sekä samalla lapsiin ja nuoriin. Hallitus puhuu koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta teot ovat ristiriidassa puheiden kanssa. Hallituksen koulutuspanokset ovat määräaikaisia, eivät pysyviä. Tempoileva koulutuspolitiikka johtaa määräaikaisten opettajien palkkaamiseen, tutkimusrahoituksen leikkaamiseen ja koulutuksen laadun heikentymiseen. Vaihtoehtobudjetissamme varmistetaan, että kunnianhimoiset tavoitteet ja lisäpanokset todella tukevat toisiaan. Hallituksen vaihtoehdossa tilanne johtaa pahimmillaan koulutuksen laadun heikkenemiseen. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti lisää 140 miljoonaa euroa pysyviä määrärahoja tutkimukseen, alentaa 50 miljoonalla varhaiskasvatusmaksuja, mikä tuntuu monen perheen kukkarossa, sekä varaa 10 miljoonaa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Hallituksen kertaluontoisista panostuksista tehdään pysyviä. Koulutukseen panostaminen tehdään kokoomuksen vaihtoehdossa pitkäjänteisesti. Siihen kuuluu myös yliopistojen pääomittaminen, mikä lisää ja parantaa korkeakoulujen toimintaedellytyksiä pitkäjänteisesti. Korkea osaaminen on pienen maan valtti, ja olemme kokoomuksessa sitoutuneita suomalaisten osaamistason nostamiseen. Onkin huomattava, että ei voida puhua mistään korkeakoulujen rahoituksen käänteestä, mikäli lisärahoitusta korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykseen ei osoiteta. Edellinen hallitus jo päätti korkeakoulujen rahoitusindeksin palauttamisesta. Se oli oikein hyvä päätös. Se on myös kannatettavaa, että korkeakoulujen perusrahoitusta vahvistetaan. Kuitenkin hallituksen nykyinen ehdotus on johtamassa siihen, että rahoitus korkeakoulututkintoa kohden laskee eli tutkimuksen ja koulutuksen laatu heikkenee, mikäli lisärahoitusta uusiin aloituspaikkoihin ei osoiteta. Kokoomus osoittaisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-11-20T19:18:53,2019-11-20T19:21:45,Hyväksytty,1.1 2019_67_161,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 4/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 5. asiana on kokoomuksen vaihtoehtobudjetti. Siitä keskustelu käytiin 4. asiakohdassa. [Timo Heinonen pyytää puheenvuoroa] — Haluaako edustaja Heinonen käyttää puheenvuoron? [Timo Heinonen: Kyllä minä vähän olisin halunnut.] — No niin, antaa tulla sitten, vaikka tarkoitus oli, että nämä kaikki käydään tuossa samassa asiakohdassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_67_162,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 4/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ymmärsimme, että tässä voidaan kuitenkin vielä kohdennettuja käyttää, kerran puheenvuorovaraukset tähän onnistuivat, ja tätä tietysti osaltamme odotimme. Arvoisa puhemies! Kun tässä tänään keskustelua on käyty, niin ministeriaitiota kun katsoi silloin kun kokoomuksen vaihtoehtobudjetti oli käsittelyssä, hallituksen ministereiden ilmeet olivat kyllä sen näköisiä, että tuntui, että he miettivät, että miksi me emme tuota keksineet, minkä kokoomus keksi. Meillä on erinomaisen hieno, vastuullinen vaihtoehto, jonka olemme tänään esitelleet, ja uskon niin, että tällä hetkellä Rinteen hallituksessa toivottavasti vakavasti mietitään tätä kokoomuksen vaihtoehtoa, sillä se vastaisi niihin huoliin, joita tänään olemme kuulleet muun muassa EU-komissiolta jo toistamiseen tämän syksyn aikana. Myös IMF:n arvioiden mukaan Suomen talous ei ole Rinteen hallituksen toimenpiteillä tasapainossa vuonna 2023. EU-komissio julkaisi tänään oman arvionsa euromaiden alustavista talousarviosuunnitelmista vuodelle 2020, ja Suomi sai nimenomaan aika kovaa sapiskaa EU-komissiolta siitä, että meidän maamme julkiset menot kasvavat ensi vuonna liikaa. Samaan aikaan entiset kriisimaat Kreikka ja Irlanti sen sijaan täyttävät omat taloustavoitteensa. Tuossa totesinkin, että onko kohta tilanne se, että me olemme Kreikan tiellä ja Kreikka on vakaamman talouden tiellä, ja pääsevätkö kreikkalaiset jo seuraavaksi sanomaan, kun EU tulee hätiin tätä menoa Suomeenkin, että matkustetaan Suomeen jouluksi, sillä kreikkalaisten rahat ovat täällä. No, ehkä sen jälkeen puntit olisivat tasan — tiedätte, mitä tarkoitan. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo vastasi tähän EU-komission kyselyyn, joka Suomen hallitukselle tuli, ja hän totesi, että ensi vuoden menojen kasvu on poikkeus. Hän totesi myös, että hallitus aikoo tasapainottaa budjettia tulevina vuosina. Nyt oikeastaan olisin kysynyt, jos täällä olisi hallituspuolueista joku muukin ollut paikalla kuin ahkera edustaja Eveliina Heinäluoma, jos olisi ollut joku keskustalainen paikalla, että riittikö oikeasti keskustalle, että he saivat nämä vastuullisen talouden linjaukset hallitusohjelmaan. Oliko se joku sellainen tavoite, että sen myötä ollaan tyytyväisiä, kun Rinteen hallitus ei näytä niitä toimenpiteitä täyttävän eikä toimivan niiden vastuullisten kirjausten mukaan? Arvoisa puhemies! Tässä edellä oli hyviä puheenvuoroja, muun muassa edustaja Vikmanilla siitä, millä tavalla kokoomus panostaa koulutukseen. Meidän Rinteen hallitus puhuu koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta ei se ole mikään kunnianpalautus, että annetaan kahdeksi kolmeksi vuodeksi rahaa opettajien palkkaamiseen ammattikouluihin ja sitten heidät irtisanotaan. Kokoomus esittää pysyvää perusrahoitusta ammatilliseen koulutukseen tuhannelle opettajalle. Olisi tehnyt mieli kysyä opetusministeri Anderssonilta, että eikö teidänkin kannattaisi toimia näin. Me esitämme myös aitoa tietä kohti 0,7:n hoitajamitoitusta. Ensi vuodelle me olemme varanneet määrärahan tuhannelle hoitajalle kotipalveluun ja tuhannelle hoitajalle ympärivuorokautiseen vanhustenhoivaan. Olisi tehnyt mieli kysyä ministeri Kiurulta, jos hän olisi ollut paikalla, että eikö kannattaisi toimia näin eikä vain puhua. Arvoisa puhemies! Monet puolueet antoivat ennen vaaleja myös turvallisuuslupauksen. Sen lupauksen Rinteen hallitus karulla tavalla kuitenkin pettää. Kokoomus ei petä, niin kuin edustaja Kilpi kokemuksen äänellä edellä puhui. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on rahat tuhannelle poliisille. Kun sisäministerinä ollessaan Orpo koulutusmäärät maksimiin nosti, me pääsemme tähän, jos siihen on rahaa. Olisi tehnyt mieli kysyä ministeri Ohisalolta, jos hän olisi ollut täällä paikalla, että eikö kannattaisi toimia näin. Kokoomuksen vaihtoehto on Suomelle ja suomalaisille parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-20T19:22:22,2019-11-20T19:27:33,Hyväksytty,1.1 2019_67_163,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2020>>>Keskustelualoite KA 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkaisin vielä tästä koulutuksesta ja sivistyksestä, nimittäin todellakin on niin, että kokoomus omassa vaihtoehdossaan panostaa koulutukseen, sivistykseen, osaamiseen enemmän [Eveliina Heinäluoman välihuuto] kuin maan hallitus. Panostamalla varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskoulun ensimmäisiin vuosiin turvaamme nykyistä vahvemman, kannustavamman ja tasa-arvoisemman koulutien kaikille lapsille. Viime vaalikaudella aloitettua työtä varhaiskasvatuksen laadun vahvistamiseksi ja osallistumisasteen nostamiseksi on jatkettava. Perheille merkittävää on se, että alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja 50 miljoonalla eurolla. Koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa on varhaisissa vuosissa. Siksi ensi vuonna alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja. Haluamme panostaa varhaiskasvatuksen laatuun myös varmistamalla ammattilaisten saatavuuden. Kokoomus haluaa rakentaa asteittain Suomeen kaksivuotisen esiopetuksen, jotta kaikki yli 5-vuotiaat pääsevät osallistumaan varhaiskasvatukseen. Arvoisa puhemies! Kokoomus jakaa tavoitteen siitä, että jokaisen tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää on määrätietoisesti vähennettävä. Tarvitsemme täsmälääkkeitä toisen asteen koulutukseen, jotta voimme tehokkaasti ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyy myös se, että kokoomus toteuttaisi terapiatakuun. Hallitukselta emme ole saaneet yksiselitteistä vastausta siihen, missä ovat rahat terapiatakuun toteuttamiseen ja onko hallituksella ylipäänsä tahtotilaa terapiatakuuta toteuttaa ja hoitoon pääsyä mielenterveyspuolella parantaa. Ammatillinen koulutus tarvitsee pysyviä opettajia määräaikaisten opettajien sijaan. Kokoomuksen vaihtoehto mahdollistaa 1 000 uutta opettajaa ammatilliseen koulutukseen ja vahvistaa ohjauksen resursseja. Opiskelijan toimeentuloa parannetaan myös sillä, että nostamme opintotuen tulorajoja, jotta opiskelijaa ei enää rangaista ahkeruudesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-11-20T19:27:43,2019-11-20T19:30:33,Hyväksytty,1.1 2019_67_164,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi opintotukilain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 9.-11. asiasta. Tehdään niin, että nämä kaikki lakialoitteet esitellään ensin ja sitten aloitetaan keskustelu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_67_165,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi opintotukilain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin sisältyy myöskin lakialoitteita. Meidän ensimmäinen lakialoitteemme, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana olen itse, koskee sitä, että haluamme korottaa opintotukea. Kun hallituspuolueet ennen vaaleja antoivat kohtuullisen hulppeita lupauksia, millä tavalla opintotukea aiotaan parantaa — siellä muun muassa vasemmistoliitto kertoi, että opintotukeen halutaan tehdä 100 euron korotus, ja vihreät olivat tuomassa 80:tä euroa — niin totuushan on, että nyt hallitus sitten tekee tämän indeksikorotuksen, ja lopputulema tarkoittaa sitä, että puolitoista euroa, puolitoista euroa, sitten opiskelijat opintorahassaan näkevät näistä lupauksista. Että eihän sinne sitten jää kuin lähestulkoon 100 euroa gäppiä sen lupauksen ja toteutuksen välille. Kristillisdemokraatit ovat huolissaan opiskelijoitten toimeentulosta, ja todellakin me näemme, että on tärkeää, että me tuemme opiskelijoita, myöskin perheellisiä opiskelijoita. Edustaja Tanuksen ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite koskee sitten näitä huoltajakorotuksia. Mutta tässä kohdassa opintotukilakia, todellakin haluamme suunnata 25 euron tasokorotuksen opiskelijoille, ja tämän uudistuksen kustannukset olisivat noin 40 miljoonaa euroa. Sitten tässä yhteydessä esittelen myöskin edustaja Räsäsen ensimmäisenä allekirjoittaman lakialoitteen omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta, ja tämä koskee myöskin sitten tätä omaishoidon tuen korotusta. Tässä lakialoitteessa — kun omaishoidon tukea lähdetään korottamaan, niin monta kertaa nämä luvut aiheuttavat hämmennystä sen tähden, että tässä täytyy tehdä se korotus nimenomaan siihen niin sanottuun pohjalla olevaan rahaan, joka siellä laissa on, ja sitten se nykyinen taso määräytyy aina sitten sen mukaisesti — todellakin lähdetään siitä, että lähdetään tähän omaishoidon tuen vähimmäismäärään — joka on vuonna 2019 ollut 399,91 euroa kuukaudessa — sitä korotetaan 20 eurolla. Kun korotus tehdään lakiin kirjatun vähimmäismäärän mukaan, joka on tällä hetkellä sen 300 euroa, jossa ei ole huomioitu tätä palkkakertoimen vaikutusta, niin sen tähden nämä omaishoidon tuen lakialoitteen summat, jotka siellä lainsäädännössä esiintyvät, ovat sitten siinä mielessä vähän erilaisia kuin mitä sitten oikeasti ne käteen maksettavat omais-hoidon tuet. Ja vielä näistä lakialoitteista nostan esille edustaja Antero Laukkasen ensimmäisenä allekirjoittaman lakialoitteen, joka koskee tuloverolain muuttamista, ja tämähän on nimenomaan tämän lapsivähennyksen palauttaminen. Silloin, kun kristillisdemokraatit olivat hallituksessa 2011, me olimme siellä aikaansaamassa tämän lapsivähennyksen, joka on koko meidän historiassa ainut tällainen verotuksellinen elementti, jolla lapsiperheitä on pyritty tukemaan. Elikkä verovähennys on kohdistunut nimenomaan huoltajalle, ja tämä on tukenut niitä huoltajia, joilla on työtuloja mutta jotka ovat kuitenkin pieni- ja keskituloisia. Eli tämä meidän lapsivähennyksemme on myöskin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti porrastettu. Tällä olisi merkitystä, kun puhutaan lapsiperheitten taloudellisesta jaksamisesta ja siitä, kuinka voisimme yhteiskunnan suunnasta antaa sellaisen signaalin, että lapsiperheitä halutaan tukea ja että lasten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on tärkeää. Etenkin vielä tänä päivänä, kun vietämme lapsen oikeuksien päivää, on erityisen tärkeää muistuttaa siitä, että me yhteiskunnassa niillä omilla teoillamme ja puheillamme vaikutamme siihen, minkälainen ilmapiiri syntyy ja minkälainen kuva syntyy siitä, ovatko lapset tähän yhteiskuntaan tervetulleet ja haluammeko me todellakin olla heidän tulevaisuuttaan rakentamassa. Tämä aloite on osa meidän vaihtoehtobudjettiamme.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-20T19:31:31,2019-11-20T19:36:08,Hyväksytty,1.1 2019_67_166,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi opintotukilain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää lasten oikeuksien päivää! Vaikka monet asiat ovat lasten oikeuksien kohdalla parantuneet Suomessakin, niin meillä on paljon tehtävää myös tällä sektorilla, ja haluaisin tosissaan esitellä tämän lakialoitteen opintotukilain 11 §:n muuttamisesta liittyen nimenomaan huoltajalisän korottamiseen. Tällä lakialoitteella esitetään, että opintorahan huoltajalisää korotettaisiin 150 euroon. Opiskelun ja perheen yhdistäminen on Suomessa varsin vaikeaa ja taloudellisesti monille hyvin haasteellista, ja me tiedämme, että monet opiskelevat perheet elävät tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella. Ymmärrämme kuitenkin, että yhteiskunnan pitää tukea enemmän opiskelevia perheitä ja näin mahdollistaa perheen perustaminen jo huomattavasti nykyistä aikaisemmin, jo opiskeluaikana. Näin samalla helpotettaisiin myös nuorten naisten siirtymistä työelämään opintojen jälkeen ja parannettaisiin myös työelämän tasa-arvoa. Vuoden 2018 alussa voimaan tullut huoltajakorotus oli erittäin hyvä tapa tukea perheen perustamista opiskeluiden aikana, ja hallitushan on esityksessään tuonut 25 euron korotuksen, huoltajakorotuksen, ja se on erittäin tervetullut mutta riittämätön. Hallituksen esittämän korotuksen jälkeen perheellisille opiskelijoille maksetaan 100 euroon kuukausittaista huoltajakorotusta, mutta me ajattelemme ja esitämme, että huoltajakorotuksen tulisi olla suurempi. Sitä tulee korottaa enemmän perheellisten opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi. Tämän meidän esityksemme myötä budjettivaikutus olisi, että opintorahamenoja tarvitaan noin 600 miljoonaa euroa, ja tämä esitys sisältyy myös meidän vaihtoehtobudjettiimme. Tässä valtakunnassa, ja tässä salissa myös, on paljon keskusteltu siitä, kuinka syntyvyys on dramaattisesti laskenut. Me tiedämme, että lapset ovat tulevaisuus, mutta he eivät ole vain tulevaisuus, vaan he ovat tärkeä osa tätä päivää. Kuitenkaan meidän hyvinvointiyhteiskuntammekaan ei voi jatkossa toimia, ellei meille tule uusia kansalaisia ja synny myös lapsia nykyistä enemmän. Meidän tulisi käyttää kaikki keinot, jotta me edesauttaisimme perheellistymistä ja myös lasten saamista. Tietysti yleinen asenneilmapiiri ja lapsiystävällisyys vaikuttavat siihen suurelti, mutta myös taloudellinen epävarmuus kaikkien muiden epävarmuustekijöiden rinnalla on merkittävä, ja kun nuorilta perheiltä kysytään perheellistymiseen liittyviä kysymyksiä tai esteitä sille, ovat nämä taloudelliset tekijät yksi merkittävä asia. Toivomme, että nämä meidän aloitteemme otetaan huomioon ja saadaan toteutettua.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+8.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-11-20T19:36:09,2019-11-20T19:39:24,Hyväksytty,1.1 2019_67_167,67/2019,2019-11-20,14.00,19.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi opintotukilain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tänään olemme käsitelleet vaihtoehtobudjetteja, ja tietysti vähän harmi on se, että kun täällä käsitellään yhden oppositiopuolueen, kristillisdemokraattien, vaihtoehtobudjetin lakeja, niin paikalla ei ole yhtään ministeriä mutta ei edes hallituspuolueen kansanedustajaa. Itse toivoisin, että nämä saisivat kyllä vähän parempaa arvostusta ja huomiota. Näihin on käytetty paljon aikaa. Tiedän itse kokoomuksen vaihtoehtobudjettia tehneenä, että niihin käytetään erittäin paljon aikaa, ja olen tutustunut myös kristillisdemokraattien vaihtoehtoon, ja täytyy sanoa, että se on myös perusteellisesti ja hyvin tehty kokonaisuus. He esittävät näissä omissa esityksissään tiettyjä parannuksia opiskelijoiden tilanteeseen, ja minun mielestäni ne ovat ihan hyviä ja tervetulleita toimenpiteitä, mutta me päädyimme kokoomuksessa muutamaan vähän toisenlaiseen vaihtoehtoon. Kyllä kun tätä Rinteen hallituksen budjettia opiskelijan osalta katsoo, tässä tulee mieleen, että tässä on jonkinlainen sivistyspuolen vappusatanen kyllä kyseessä, kun katsoo tätä opintotukikokonaisuutta. Vaalien alla SYL kysyi puolueilta, että miten on, tarvitaanko 250 euron opintorahan tasokorotusta. Vasemmistoliitto sanoi, että tarvitaan, ja lupasi 100 euroa. SDP sanoi, että tarvitaan, ja lupasi 86 euroa. Vihreät sanoivat, että tarvitaan, ja lupasivat 83 euroa. RKP:kin sanoi, että tarvitaan, ja lupasi 86 euroa. Keskusta sanoi, että ei tarvita tasokorotusta, ja he lupasivat nolla euroa. No, nyt kun katsoin tuota keltaista kirjaa, ensi vuonna opintoraha nousee 2 euroa 76 senttiä. Jäikö se nyt sitten keskustasta kiinni, että tämä opintoraha ei noussut, kun kerran lähes sadan euron korotusta lupasivat vasemmistoliitto, demarit, vihreät ja RKP? Keskusta sanoi, että korotus ei käy, ja näin ollen korotus on 2 euroa 76 senttiä. Kyllä tämä on aikamoinen vappusatanen ja iso petetty lupaus. Me kokoomuksessa kuittaamme tuon lapsilisäasian, ja kun tässä opiskelijoista on ollut puhe, niin me esitämme, että opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla nykyisiä opin- totuen tulorajoja 50 prosentilla. Tällöin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja kasvaisi 6 000 eurolla 18 000 euroon. Opintotukijärjestelmän nykyiset tulorajat nimittäin haittaavat opiskelijaa hankkimasta lisätuloa mutta myös työkokemusta. Liiasta ahkeruudesta sakotetaan nopeasti, ja olen itse todennut aiemmin, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jota rangaistaan ahkeruudesta. Kela on perinyt opintotukea takaisin tänä vuonna lähes 40 000 opiskelijalta juuri tulorajojen vuoksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan tämä meidän esittämämme tulorajojen 50 prosentin nosto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta noin 6 miljoonalla eurolla vuodessa. Eli olisi itse asiassa järkevää valtiontalouden näkökulmasta antaa opiskelijoillekin lupa olla ahkeria.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2019+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-20T19:39:26,2019-11-20T19:43:30,Hyväksytty,1.1 2019_68_1,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_2,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Juha Mäenpää ps) >>>Suullinen kysymys SKT 60/2019 vp,Edustaja Mäenpää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_3,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Juha Mäenpää ps) >>>Suullinen kysymys SKT 60/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Syyskuun alussa, kun Postin pitkään jatkunut kriisi alkoi avautua julkisuuteen, valtion omistajaohjausministeri Paatero keräsi poliittiset irtopisteet ottamalla Postin tuntuviin palkanalennussuunnitelmiin aikalisän. Myös pääministeri Rinne uhkui, ettei palkanalennuksia tulla hyväksymään. Sitten tuli hetkeksi hiljaista. Todellisuudessa mikään ei ole muuttunut. PAUn mukaan yhä 700 postilaisen palkkoja ollaan heikentämässä jopa 30—50 prosenttia siirtämällä heidät halvemman työehtosopimuksen piiriin. Sittemmin edellä mainitut ministerit ovatkin olleet vähemmän rehvakkaita. STT:n tietojen mukaan omistajaohjausministeri Paatero tiesi palkanalennuksista hyvissä ajoin ja jopa antoi tukensa niille. Arvoisa ministeri, ensin te vaikenitte, sitten kiertelitte toimittajien kysymyksiä ja sanoitte, että siirto on jo tehty. Kuka tässä on siunannut ja mitä? Mitä peittelette, kun ette ole vastannut suoraan? [Oikealta: Niinpä! — Hyvä kysymys! — Mitä te selittelette?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-21T16:01:33,2019-11-21T16:02:44,Hyväksytty,1.1 2019_68_4,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Juha Mäenpää ps) >>>Suullinen kysymys SKT 60/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kiista on eittämättä, niin kuin aikaisemminkin on kyselytunnilla todettu, todella hankala, ja sen ratkaisun avaimet ovat toivottavasti siellä työmarkkinajärjestöillä elikkä työntekijöiden ja työnantajien käsissä — ihan niin kuin normaalistikin työehtosopimuskysymyksissä. [Sheikki Laakso: Valtion firma!] Tähän informaatioon, josta tämä uutinen oli: On tietysti Posti informoinut, että heillä on erilaisia suunnitelmia. Mutta päätöksenteko, jonka tekee tietenkin Postin hallitus, on tehty ja siitä on informoitu, myöskin tämän siirron ajankohdasta, vasta jälkikäteen, ja tässä kohtaa ei ollut mahdollista sitten tehdä tietenkään mitään. Nyt meillä tänään on otettu askel eteenpäin, kun on asetettu Postin ja PAUn osalta uusi nelikko selvittämään tätä kiistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-21T16:02:44,2019-11-21T16:03:54,Hyväksytty,1.1 2019_68_5,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Juha Mäenpää ps) >>>Suullinen kysymys SKT 60/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_6,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Juha Mäenpää ps) >>>Suullinen kysymys SKT 60/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ei herätä hirveästi luottamusta, kun vastaukset vaihtuvat ja niitä kierrellään ja kaarrellaan. Pääministeri Rinne on täysin hiljaa. Muu ministeriporukka pakenee vastuutaan sillä, etteivät juuri he vastaa omistajaohjauksesta. Iltalehden tietojen mukaan pääministeri Rinne on kuitenkin kuiskutellut posti- ja logistiikka-alan kanssa. Ilmeisesti minimoidakseen vahinkoja. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Kun asiasta kysyttiin, pääministeri ei kommentoinut vaan siirsi vastuun takaisin omistajaohjausministeri Paaterolle, ja kuten aiemmin tuli selväksi, Paatero pyörittelee kysymystä suussaan vastaamatta siihen. Aamulla ministeri Paatero taas kertoi MTV:llä, ettei häneltä ole kysytty mitään ja että päätös oli jo tehty. Puolenpäivän aikaan Paatero täsmensi, että Posti oli jo kyllä informoinut häntä etukäteen. Mitä sekoilua. Koettakaa nyt päättää ja vastatkaa suoraan. Selittelettekö jatkossakin vai oletteko valmiit toteamaan, että Postin palvelut turvataan koko maassa eikä postilaisten palkkoja heikennetä? Ymmärrättekö, miten tämä vaikuttaa suomalaisten yritysten toimintaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-21T16:04:01,2019-11-21T16:05:15,Hyväksytty,1.1 2019_68_7,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Juha Mäenpää ps) >>>Suullinen kysymys SKT 60/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja, on täysin selvä, että tämän hallituksen linjana on kaksi asiaa tähän asiakokonaisuuteen liittyen: Se, että postipalvelut tulevat jokaiselle suomalaiselle tulevaisuudessa parempina kuin tällä hetkellä. Ja toisaalta se, että näitten 700 ihmisen työehdot, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] joista nyt on kysymys, tullaan turvaamaan. Tämä on hallituksen linja. Hallitus haluaa huolehtia siitä, että tämmöinen työehtoshoppailu loppuu tästä maasta. [Vasemmalta: Oikein!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:05:15,2019-11-21T16:05:47,Hyväksytty,1.1 2019_68_8,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Juha Mäenpää ps) >>>Suullinen kysymys SKT 60/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Postin tilanne on ollut ongelmallinen jo vuosien ajan. Työntekijöiden asema on heikentynyt ja postinjakelun laatu kärsinyt. Kirsikkana kakun päällä ovat olleet johdon palkkiot, toiminta ja golfosakkeet. Nyt olisi korkea aika laittaa homma ruotuun. Hallituksen on nyt viimeistään puututtava peliin omistajaohjauksen kautta, kun tätä menoa Posti on pian historiaa. Arvoisa puhemies! Kysyn asianomaiselta ministeriltä, miten omistajaohjauspolitiikan keinoin Postin ongelmat tullaan ratkomaan työntekijöiden asemaa heikentämättä, jotta jälleen yhtenä kauniina päivänä, niin kuin tuolla ulkonakin tänään monet totesivat, Kusti polkisi ja posti kulkisi ongelmitta. Tosiaan tuolla ulkona oli tänään portailla huolestuneita työntekijöitä, ja aivan kuten edustaja Mäenpää sanoi, myös yritykset ovat erittäin huolissaan tästä tilanteesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-21T16:05:50,2019-11-21T16:06:49,Hyväksytty,1.1 2019_68_9,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Juha Mäenpää ps) >>>Suullinen kysymys SKT 60/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! On ymmärrettävää, että Postin työntekijät ja asiakkaat, niin yritykset kuin yksittäiset ihmisetkin, ovat huolissaan. Sen takia tänään Posti ja PAU ovat yhdessä pyytäneet meille hyvin tuttuja ja luotettuja ihmisiä — elikkä Jukka Ahtela, Lasse Laatunen, Ann Selin ja Lauri Ihalainen — tuekseen tähän ratkaisun löytämiseen. [Ilkka Kanerva: Hyviä nimiä! — Vasemmalta: Kyllä!] Uskon, että tällä neljän hengen ryhmällä, joka aloittaa työskentelyn mahdollisimman nopeasti, saadaan ratkaisu löydettyä näitten osapuolten välillä, minkä jälkeen saadaan mahdollisimman nopeasti posti takaisin kulkemaan ja meille kaikille tärkeä palvelu huolehdittua, mutta myöskin tietysti niin, että työntekijät kokevat tulleensa kuulluiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-21T16:06:49,2019-11-21T16:07:46,Tarkistettu,1.1 2019_68_10,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,Edustaja Harkimo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_11,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Postissa on 700 työntekijää, joiden keskiansio on 2 680 euroa ja pysyy sellaisena vuoteen 2022 asti ja todennäköisesti senkin jälkeen. Se on aika pitkä aika, kun tämmöinen palkka pysyy samana, eli sitä ei lasketa 30 tai 50 prosentilla kolmeen vuoteen. Silti puhutte palkanalennuksista, ja tilanne on saatu näyttämään siltä, että pienipalkkaisia ihmisiä sorretaan. Sorretaanko heitä oikeasti? Onko oikeasti kyse ay-järjestöjen välisestä taistelusta? Lisäksi ammattiliitto kuvittelee voivansa painostaa omaa puoluettaan ja ministereitään erottamaan Postin hallituksen. Tämän valtapelin maksajiksi ovat nyt jo joutuneet suomalaiset yritykset, joiden rekat kulkevat tyhjinä ja laivat kulkevat tyhjinä, ja yt-neuvottelut uhkaavat. Tilannetta pahentaa se, että omistajaohjausministeri väistelee vastuuta. Jos te olette tiennyt tästä asiasta, että tämmöinen liittosiirto tehdään — se on iso suunnitelma yrityksessä, sitä tehdään monta kuukautta, ei se tule yhtäkkiä, eikä hallitus päätä siitä yhtäkkiä [Puhemies koputtaa] — miksi te ette ole silloin reagoinut tähän? Ja onko niitä palkanalennuksia oikeasti tulossa, ja koska?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-21T16:07:48,2019-11-21T16:09:09,Hyväksytty,1.1 2019_68_12,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä palkkaan liittyen tietenkin kaikki ovat sitä mieltä, että ihmisillä pitää olla semmoinen palkka, että sillä tulee hyvin toimeen. Tämä on lähtökohta. Tässä tämä 2 660 euroa keskimäärin, joka on lajittelijoiden osalla, on myöskin turvattu jo nyt sen sopimuksen osalta, minkä ovat tehneet Teollisuusliitto ja Medialiitto omalla pöytäkirjallaan. Sen lisäksi on turvaa siitä, että se palkka myöskin tulevaisuudessa uusien työntekijöiden osalta säilyisi mahdollisimman hyvänä, tässä neuvottelussa tietenkin pidettävä yllä. Tätä olemme yrittäneet viestiä sinne, ja olen ymmärtänyt, että viesti on myöskin otettu vastaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä on ympäripyöreetä!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-21T16:09:09,2019-11-21T16:10:08,Hyväksytty,1.1 2019_68_13,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksy eikä tule jatkossakaan hyväksymään työehtoshoppailua missään muodossa. Me emme anna suomalaisilla työmarkkinoilla tilaa kehitykselle, jossa työnantaja voi valita mieluisensa sopimuksen. Vasemmistoliitto puolustaa työntekijöiden oikeutta riittävään palkkaan ja reiluihin työehtoihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten?] Posti on siirtänyt työehtosopimuksen huonompaan ilman neuvotteluja ja vastoin työntekijöiden tahtoa. Kiista ei kuitenkaan koske vain 700:aa paketinlajittelijaa, vaan kyseessä on laajempi, periaatteellinen kysymys työehtojen merkittävästä heikennyksestä. Postilta valtionyhtiönä on erityisesti syytä odottaa yhteiskuntavastuuta ja työntekijöiden kunnioittamista. On selvää, että pienipalkkaiset työntekijät taistelevat oikeuksistaan niillä laillisilla ja ainoilla keinoilla, joita heillä on, [Vilhelm Junnila: Mitä te teette? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kysymys!] mutta nyt kysymys on laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, työehtoshoppauksesta. [Puhemies koputtaa] Kysynkin hallitukselta: mitä tehdään, jotta tällaista työehtoshoppailua estetään jatkossa? [Mauri Peltokangas: Pelkkää poliittista jargonia!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-21T16:10:12,2019-11-21T16:11:23,Hyväksytty,1.1 2019_68_14,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vielä tähän Postin tilanteeseen: Jokainen meistä, jotka vähänkin politiikkaa ja yhteiskunnan tapahtumia seuraavat, näki jo viime keväänä ennen eduskuntavaaleja, että Postissa tämä digitalisaatio on johtamassa siihen, että jotakin siellä tapahtuu, ja silloin jo Postin puolelta tuli indikaatioita siitä, että ollaan tekemässä isoja muutoksia. Kesällä, kun tämä hallitus aloitti, ensimmäinen tieto oli se, että tullaan siirtämään koko PAUn sopimuksen piirissä oleva väki Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen sopimukseen, mikä olisi toteutuessaan suoraan tarkoittanut sitä, että yli 9 000 ihmisen työehdot olisivat heikentyneet 30—50 prosenttia. Tämä estettiin hallituksen toimesta yksiselitteisesti. Ja ilman, että hallitus tiesi siitä konkreettisesta päätöksestä, 700 ihmistä siirrettiin toisen työehtosopimuksen piiriin. Tämä on paljon, paljon vakavampi ilmiö kuin pelkästään Postissa — vaikka se on näitten ihmisten kannalta äärettömän vaikea asia. [Vasemmalta: Juuri näin!] Hallitus huolehtii siitä, että tällainen työehtosopimusshoppailu tavalla tai toisella suomalaisesta yhteiskunnasta kitketään. [Eduskunnasta: Heinonen vastustaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:11:25,2019-11-21T16:12:36,Hyväksytty,1.1 2019_68_15,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Omistajana valtion pitää käyttää omistajan valtaa ja tehdä päätöksiä, jotta Suomi ei ajaudu lakkovyöryyn. Meillä ei ole aikaa työryhmiin. Me tarvitsemme nyt päätöksiä. Tyytyväiset työntekijät ovat yrityksen voimavara ja laadun tae. TES-shoppailu ajaa monet perheet ongelmiin: on asuntovelkaa, on perheet elätettävänä, ja pienenevät tulot myös pienentävät tulevia eläkkeitä. Arvoisa puhemies! Valtio saa vuosittain Postilta kymmeniä miljoonia osinkoa, ja jos osingot vähenisivät, niin ei tarvitsisi lähteä TES-shoppailuihin. Pääministeri Rinne, kysyn teiltä: alennetaanko Postin osinkovaatimuksia, vai aikooko Posti lähettää tulevat osingot kasvavina kehitysavun määrärahoina ulkomaille? [Hälinää — Jukka Gustafsson: Kauan se kesti! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ette pyytänyt!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-11-21T16:12:40,2019-11-21T16:13:41,Hyväksytty,1.1 2019_68_16,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,Osinkokysymys kuuluu omistajaohjausministerille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_17,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin: On aina valitettavaa, että joudutaan työtaistelutoimiin — aina. Mutta kun katsoo työtaistelujen määrää Suomessa, mitä on viime vuosina tapahtunut, niin määrä on varsin vähäinen, etenkin verrattuna moniin muihin maihin tässä ihan lähelläkin. [Arto Satonen: Edellisellä kaudella oli vähemmän!] Se, että on jo tämä työryhmä, nämä neljä henkilöä, on Postin ja PAUn tahto. Me varmaan kaikki täällä rivissä tuemme sitä ajattelua, jos he, kaksi osapuolta, haluavat itselleen tukea sinne neuvotteluihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Demareista!] En mene kieltämään sitä vaan tuen sitä ajattelua, että sitä neuvottelua viedään eteenpäin. Vuosittain on mahdollisuus — ja näin tehdään aina — käydä läpi osingot kaikkien yhtiöiden osalta. Kaikkien yhtiöiden osalta voidaan joka vuosi käydä läpi ne osingot, mitä valtiolle maksetaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te teette?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-21T16:13:41,2019-11-21T16:14:48,Hyväksytty,1.1 2019_68_18,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia huolestuttaa kansalaisia hyvin paljon, koska paitsi, että meillä ei tällä hetkellä Posti kulje, niin myöskin uhkaavat merkittävät tukilakot meidän vientiämme ja vaikeuttavat kansalaisten elämää esimerkiksi julkisen liikenteen osalta ja muuten. Tuntuu, että se, mitä hallitus tästä asiasta tähän asti on lausunut, on pikemminkin vaikeuttanut kuin helpottanut tätä tilannetta. No se on hyvä asia, että teillä on nyt tämä selvityshenkilöiden ryhmä, ja nämä henkilöt ovat sellaisia, jotka varmasti nauttivat yleistä luottamusta. Mutta nyt avainasia tietysti on se, että kun tähän asiaan nyt haetaan yhdessä ratkaisua, niin luovutaanko siihen asti näistä tukilakoista, jotka ovat äärimmäisen haitallisia suomalaiselle yhteiskunnalle, kansantaloudelle ja Suomen kansalaisille. Onko niin, että sinä aikana, kun selvityshenkilöt tekevät työtään, näitä tukilakkoja ei ole ja on työrauha? [Paavo Arhinmäki: Se on ammattiliittojen päätös!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-21T16:14:51,2019-11-21T16:15:56,Hyväksytty,1.1 2019_68_19,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Meille jää nyt nähtäväksi — kun tämä tieto tästä äsken mainitusta neljän hengen työryhmästä on julkaistu 15 minuuttia sitten — mikä on ammattiliittojen, joilla on tukilakot käynnissä tai tulossa, reaktio. Jos on nähtävissä ratkaisu nopeasti, niin uskon, että se tapahtuu myöskin näitten tukilakkojen osalta nopeasti. Mutta ne eivät ole meidän päätettävissämme täällä maan hallituksen eivätkä eduskunnan osalta, vaan niistä päättävät ne ammattijärjestöt. [Ben Zyskowicz: Oletteko jotain mieltä aiheesta? — Ilkka Kanerva: Mitä tekee valtakunnansovittelija?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-21T16:15:57,2019-11-21T16:16:36,Hyväksytty,1.1 2019_68_20,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Postin tilanne koskettaa kaikkia suomalaisia. Posti on puhuttanut tätä salia viimeisten kuluneiden vuosien aikana useaan otteeseen, ja uskon, että tarvitsemme laajempiakin ratkaisuja. Tietenkin tämä tilanne tällä hetkellä on akuutti. Tehdään se nyt selväksi: SDP:n eduskuntaryhmä ei hyväksy minkäänlaisia työehtojen ja palkkojen alentamisia. Siis ei minkäänlaisia. [Oikealta: Eikös Paatero hyväksynyt? — Vasemmalta: Ei hyväksynyt!] Olemme valmiit toimimaan kaikin tavoin tukeaksemme tätä tavoitetta, joka myöskin hallituksen tavoite on. Yritystoimintaa ei voi rakentaa kestävästi palkkoja alentamalla. Tilanne on toki Postin osalta nyt kärjistynyt ja kovin ikävä, ja kuten useat puheenvuoroissaan ovat todenneet, työntekijät ovat kovin tiukoilla, mutta he eivät lakkoile pienestä. Palkkojen halpuuttaminen johtaisi monet hakemaan tukia selviytyäkseen arjen menoista, ja sellainen ei voi olla Suomen suunta. Arvoisa ministeri, voimmeko arvioida, miten nopeasti tämä työryhmä voisi saada ratkaisuja aikaiseksi? [Kimmo Kiljunen: Oliko selkeää puhetta?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-11-21T16:16:37,2019-11-21T16:17:46,Hyväksytty,1.1 2019_68_21,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ehkä on liian hankalaa arvioida työryhmän, joka ei ole vielä aloittanut, työskentelyn nopeutta, mutta uskon, että kun tämä tahtotila on osapuolilla näin vahva, että he ovat tämän yhteisen työryhmän halunneet perustaa, ja kun nämä ihmiset ovat hyvin nopealla aikataululla vastanneet ”kyllä” kutsuun osallistua tähän työskentelyyn, niin uskon, että myöskin heillä on vahva tahtotila saada tämä ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Itse toivon, että tämä olisi muutamissa päivissä, mutta en uskalla sanoa minkäännäköistä aikatauluarviota, koska se ei ole minun päätettävissäni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-21T16:17:46,2019-11-21T16:18:31,Hyväksytty,1.1 2019_68_22,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kansalaiset ja yritykset ovat ihmeissään, kun kirjeet ja tavarat eivät kulje, ja näyttää siltä, että nämä lakot ovat laajentumassa myöskin monille muille aloille. Tällä hetkellä joulusesonki lähestyy, ja se, että tätä tilannetta ei saada ratkaistua, on todellakin huolestuttavaa koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta — ja ainut, mitä täällä salissa kuulee, on se, kuinka hallituspuolueitten edustajat täällä sotkeutuvat nyt työmarkkina-asioihin ja kertovat kantojansa, [Jukka Gustafsson: Päinvastoin, ratkaisevat ongelmaa!] millä tavalla he ovat jo lukinneet omat näkemyksensä tässä asiassa. [Ben Zyskowicz: Selittelevät!] Nyt olisi tärkeää miettiä Postin kokonaisuutta ja sitä, mitä tulevaisuudessa Postille tehdään, [Paavo Arhinmäki: Mikäs kokoomuksen kanta on?] ja te, arvoisa ministeri Paatero, olette esittänyt, että Posti tulisi pilkkoa siten, että yleispalveluvelvoitteen alainen toiminta, jota on noin 4 prosenttia Postin liikevaihdosta, laitettaisiin omaan yhtiöön. Tämä tulisi veronmaksajille äärettömän kalliiksi. Eikö nyt olisi syytä tutkia, miten eri puolilla Eurooppaa yleispalveluvelvoite on toteutettu, ja myös miettiä sitä vaihtoehtoa, [Puhemies koputtaa] että kaikki markkinoilla olevat toimijat velvoitetaan osallistumaan yleispalveluvelvoitteen kustannusten kattamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-21T16:18:33,2019-11-21T16:19:47,Hyväksytty,1.1 2019_68_23,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä erilaisten vaihtoehtojen miettiminen — erityisesti siellä nykyisen Postin sisällä — on jo käynnissä. Meillä on nyt tämä työehtosopimuskeskustelu, jossa on tämä kiista, ja sen lisäksi on jo käynnistynyt valtiosihteereistä koostuva työryhmä, joka miettii nykyisen Postin sisällä uusia mahdollisuuksia, joilla Posti voi tulevaisuudessakin toimia, ja mikä voisi olla meidän tulevaisuudennäkymä, minkälaisena Postin näemme kymmenen vuoden päästä tai 20 vuoden päästä. Tätä työskentelyä tehdään. Tämä vaihtoehto Postin pilkkomisesta, joka oli tässä yhdessä haastattelussa, on ollut esillä julkisessa keskustelussa. En ottanut kantaa, haluanko näin, mutta sanoin, että se on yksi mahdollisuus, jota on käytetty muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa, missä tämä hinta on ollut joitakin satoja miljoonia, [Puhemies koputtaa] jotta voidaan se posti jakaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-21T16:19:47,2019-11-21T16:20:55,Hyväksytty,1.1 2019_68_24,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,Myönnän vielä tästä kysymykset edustaja Torniaiselle ja sitten kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_25,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Postin tilanne on todellakin harmillinen ja erittäin paha, sen me kaikki yhdessä varmasti toteamme. Keskusta toivoo, että neuvotteluosapuolet — nimenomaan neuvotteluosapuolet — pääsevät erittäin nopeasti yhteiseen neuvotteluratkaisuun ja sopimukseen. Lakosta ja siihen liittyvistä tukitoimista kärsivät paitsi Posti ja Postin työntekijät, ennen kaikkea tavalliset suomalaiset ihmiset ja elinkeinoelämä, suomalaiset yritykset myöskin. Ministeri Paatero vastaa omistajaohjauksesta ja ministeri Marin yleispalveluvelvoitteeseen kuuluvista kirjeiden jakeluun liittyvistä asioista, mutta, arvoisa pääministeri, miten te itse kuvailisitte tämänhetkistä tilannetta? Miten tämä tilanne vaikuttaa tavallisiin suomalaisiin kansalaisiin, jotka ovat huolestuneita, ja miten elinkeinoelämän tilanne tässä tilanteessa jatkuu? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-11-21T16:21:00,2019-11-21T16:22:11,Hyväksytty,1.1 2019_68_26,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että pitkittyessään tämä tilanne tulee vakavasti vaikuttamaan meidän kansantalouteen ja tämä tulee vaikuttamaan myöskin tavallisten ihmisten arkeen, ja siitä syystä hallitus on toiminut tässä asiassa jatkuvasti hyvin tarkkaan seuraten ja silloin, kun sovittelussa on tullut tilanne, jossa tarvitaan toimenpiteitä, lähtenyt liikkeelle toimenpiteissä. Niin kuin ministeri Paatero totesi, niin tänne tulee neljä erittäin kokenutta työmarkkinoitten osaajaa auttamaan tässä tilanteessa näitä sopimusosapuolia hakemaan sitä ratkaisua. Ja minä uskon, että tämä joukko, jos kuka, kykenee tekemään sopuesityksen tähän riitaa niin nopeasti kuin se on ylipäätään mahdollista tehdä. Tämä on Suomen kansantalouden ja ihmisten kannalta, tavallisten suomalaisten kannalta, huono tilanne, josta ei pitäisi pitkään joutua kärsimään. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:22:13,2019-11-21T16:23:02,Hyväksytty,1.1 2019_68_27,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä lakko on kaikkien kansalaisten helppo ymmärtää. Tässä lakossa ei ole kyse palkankorotusvaatimuksista vaan siitä, että nykyinen palkkataso säilyisi ja työntekijät perheineen pystyisivät elättämään itsensä. Kai te, arvoisa hallitus, ymmärrätte, minkä pandoran lippaan avaatte, jos valtio suostuu omistajana Postin valtaviin palkkaleikkauksiin. Postin, jonka voidaan katsoa tuottavan yhteiskunnan pyörimisen kannalta kriittistä palvelua. Jos te hyväksytte tämän, olette näyttämässä esimerkkiä kaikille muillekin suuryrityksille, että jopa palkkojen puolitus on ok, kun se kikkaillaan työehtosopimusta vaihtamalla. Omistajaohjaaja, siis te vihervasemmistolainen kansanrintamahallitus [Antti Kurvinen: Punamulta! — Ben Zyskowicz: Sosialistihallitus! — Antti Kurvinen: Uusi punamulta!] vasemmistoliitto ja demarit mukaan lukien, työväenpuolueet siis etunenässä, näyttää katselevan sivusta muualle, kun tämä tapahtuu. [Välihuutoja] Kysyn vielä kerran, vastatkaa suoraan: oletteko valmiit tekemään rajujakin ratkaisuja, että postilaiset saavat jatkossakin edes säädyllistä palkkaa työstään [Puhemies koputtaa] ja että nämä yrittäjien ja yritystenkin kannalta kriittiset toiminnot turvataan? [Jukka Gustafsson: Puhe kirjoitettu ennen keskustelua!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-21T16:23:06,2019-11-21T16:24:21,Hyväksytty,1.1 2019_68_28,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys Postin tilanteesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 61/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyllä muistaakseni kaksi kertaa tämän keskustelun aikana olen jo sanonut, että tietenkin kaikkien tavoite [Naurua] — tahtotila, jos haluatte toisen sanan — on se, että kaikkien työntekijöiden palkat turvataan. Ja näin on tällä hetkellä ilmoitettu myöskin Postin toimesta, mutta myöskin tämän Medialiiton ja Teollisuusliiton yhteisellä pöytäkirjalla. Tässä ison Postin työntekijämäärän elikkä jakelijoiden osalta myöskin on tietenkin tämä tavoite — ei pelkästään tämän 700:n osalta, vaan tämän ison, yli 7 000 hengen osalta. Uskon, että siellä on jo tältä osin päästy varmaan hyvään ratkaisuun. Elikkä palkkojen taso säilytetään vähintäänkin nykyisellään. Se on lähtökohta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-21T16:24:21,2019-11-21T16:25:23,Hyväksytty,1.1 2019_68_29,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mykkänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_30,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Monimutkaisten asioiden päätöksenteko on syytä tehdä arvioidun tiedon pohjalta, ei mututuntumalla. Tästä olemme toivottavasti samaa mieltä. Hallituskin on jo hallitusohjelmassaan antanut kansalaisille lupauksen tietopohjaisesta politiikasta. Te sitouduitte — sanalla sanoen sitouduitte — tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa valmistelussanne. No, tällä viikolla on käynyt ilmi, että riippumattomien eduskunnan tietopalvelun asiantuntijoiden mukaan teidän ensi vuoden talousarvionne laskee Suomen työllisyyttä 5 000 hengellä. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Siis teidän tekemänne esitykset vähentävät täytettyjen työpaikkojen määrää, työllisten määrää, Suomessa. Suomen työllisyys olisi siis ensi vuonna parempi, jos ette olisi tehneet mitään. Kysyn nyt teiltä: onko teidän mielestänne asiallista, että teidän ministerinne teilaavat eduskunnan tietopalvelun riippumattomat laskelmat mututuntumalla? Ymmärrykseni mukaan teidän hallituksenne omat ministeriöt käyttävät näitä samoja arviointimenetelmiä. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Rinne, ettekö luota siis itse kehumaanne tutkittuun tietoon, riippumattomiin laskelmiin? Onko teillä varaa sivuuttaa tutkittuun tietoon perustuva esitys olankohautuksella, kun omat vaikutusarvioidut työllisyyspäätöksenne puuttuvat, [Puhemies koputtaa] tai itse asiassa ne ovat työpaikkoja poistavia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-21T16:25:27,2019-11-21T16:26:58,Hyväksytty,1.1 2019_68_31,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,Noudatetaan minuutin aikarajaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_32,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikka on arvovalintoja. [Oikealta: Työttömiä lisää! — Sari Sarkomaa: Kova arvovalinta: työttömiä lisää!] Tämän hallituksen arvovalinta on se, että poistetaan suomalaisesta yhteiskunnasta eriarvoisuutta — poistetaan suomalaisesta yhteiskunnasta eriarvoisuutta. Sen eriarvoisuuden taustalla ovat monessa suhteessa toimeentuloihin liittyvät vaikeudet. Tämä hallitus nostaa 20 eurolla — joka sinällään ei ole hirveän iso raha, mutta näille ihmisille iso raha — työttömyysturvan peruspäivärahan tasoa ja perusturvan tasoa noin laajasti ottaen, ja se on se laskennan peruste, joka myös valtiovarainministeriössä todetaan, että vaikuttaa työllisyyteen laskennallisesti negatiivisesti. Mutta, edustaja Mykkänen, voin vakuuttaa teille, että ensi keväänä ja viimeistään elokuussa [Leena Meri: Vasta!] te tulette yllättymään siitä, minkä määrän laskettuja työpaikkoja, lisättyä työllisyyttä tämä hallitus tulee viemään eteenpäin. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:27:00,2019-11-21T16:27:56,Hyväksytty,1.1 2019_68_33,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, varaamaan sen painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_34,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan totta, mitä pääministeri sanoi, että tulen yllättymään, jos ensi keväänä hallituksen esitys todella viimein sisältää vaikutusarvioidut kymmenientuhansien työpaikkojen lisäykset. Mutta yllätyn erittäin mielelläni silloin, jos näin tapahtuu. Valitettavasti ette kuitenkaan varsinaisesti vastannut siihen kysymykseen, että ettekö te luota tutkittuun tietoon. Ette luota siihen, mitä ekonomistit laskevat tietopalveluissa, ja onko tämä sitten jotenkin eri luotettavuustasoa kuin ministeriöiden laskelmat, vai teettekö te ne ensi kevään päätöksetkin mututuntumalla? Silloin en ylläty niinkään. Nyt on kuitenkin myös niin, että vetoatte aina tähän eriarvoisuuskysymykseen, joka onkin erittäin tärkeä, mutta katsokaa siinäkin tietopalvelun laskelmia. On kaksi tapaa vähentää eriarvoisuutta Suomessa: Joko voidaan lähteä siitä, että nostetaan kädet pystyyn työttömyyden kanssa ja yritetään auttaa heikoimmassa asemassa olevia, jotka ovat työttömyyden varassa. On aina tärkeätä, että Suomessa on kohtuullinen sosiaaliturva, ja sitä ei kukaan ole poistamassa. Mutta toinen tapa on se, että yritetään saada suurtyöttömyys poistettua. Niin on tehty Ruotsissa ja Tanskassa, ja me haluamme siihen kelkkaan mukaan. [Puhemies koputtaa] Ihmisten on voitava elää säällistä elämää omalla työllään. Oletteko eri mieltä tästä? [Paavo Arhinmäki: Eli haluatte leikata työttömyysturvaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-21T16:28:06,2019-11-21T16:29:21,Hyväksytty,1.1 2019_68_35,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olin todella pettynyt kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Se piti sisällään merkittäviä määriä leikkauksia työttömien turvaan. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Se piti sisällään myös työttömien eläkkeitten leikkauksen totaalisesti tulevaisuudessa ansioturvan piirissä olevien ihmisten osalta. Olin todella pettynyt siihen linjaan, jonka kokoomus nosti esille vaihtoehtobudjetissaan kertoen aivan toista politiikkansa sisällöstä. Nyt on tosiasia se, että paljastitte oman kovan oikeistolaisen luonteenne. Se on selvä asia. Mutta, arvoisa puhemies, on olemassa arvoja, jotka vaikuttavat politiikan tekoon sillä tavalla, että kun teidän vaihtoehdossanne verotuksen keventämisen kautta pienituloiset menettävät 200 euroa vuodessa ja isotuloiset lisäävät tulojaan 1 000 euroa vuodessa, samaan aikaan hallituksen toimenpiteet menevät päinvastoin, niin että alimmat tulodesiilit saavat merkittävästi lisää ja ylimmät tulodesiilit eivät. Tämän hallituksen politiikka on oikeudenmukaista ja tuloeroja tasaavaa suomalaisessa yhteiskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:29:23,2019-11-21T16:30:29,Hyväksytty,1.1 2019_68_36,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaiset kyselevät ainakin minulta aika usein, miksi te ette siellä eduskunnassa keskustele siitä, mitenkä saadaan enemmän rahaa, vaan keskustelette vain aina siitä, kenelle ja kuinka paljon annetaan rahaa. Jotenkin tulee mieleen vanha sanonta, että menestykseen ei ole reseptiä mutta menestymättömyyteen on: halu miellyttää kaikkia. Te olette nyt lähteneet kyllä miellyttämään kansalaisia, ja aivan järkeviinkin kohteisiin te jaatte helikopterirahaa, jota ei ole olemassa. Milloinka te tulette tämän eduskunnan saliin ja esittelette ne työllisyystoimet, joilla sitä rahaa oikeasti hankitaan ja vientiä edistetään ja nostetaan bruttokansantuotetta? Arvoisa pääministeri, milloinka me saamme tämän työryhmän esityksen tänne saliin keskusteltavaksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-21T16:30:33,2019-11-21T16:31:21,Hyväksytty,1.1 2019_68_37,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Työllisyyteen liittyvät esitykset ovat tulossa sen aikataulun mukaisesti, mitä hallitusohjelmassa on todettu. Ensi keväänä kehysriihessä käydään läpi erityisesti paikalliseen sopimiseen ja työttömyysturvan kehittämiseen liittyviä asioita, ja sitten on elokuussa ne noin 30 000 päätösperusteista lisätyöpaikkaa. Se on se, mitä hallitus on luvannut, ja sen mukaan me tulemme toimimaan. [Oikealta: Siinäkö kaikki?] Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeätä, että kyetään nyt korjaamaan eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden asemaa tässä yhteiskunnassa, ja sitä tämän hallituksen politiikka todella tarkoittaa. Me olemme tavanneet varmaan vähän erilaisia ihmisiä siellä toreilla ja turuilla. Minä olen tavannut niitä eläkeläisiä, jotka kertovat, että joutuvat miettimään, ostavatko lääkkeitä vai ruokaa. [Sanna Antikainen: Missä vappusatanen?] Minä olen tavannut lapsiperheitä, jotka joutuvat miettimään, voiko lasta päästää harrastuksiin, sen takia, että perheellä ei ole rahaa. Näitten ihmisten asemaa tämä hallitus nyt korjaa. [Sari Sarkomaa: Millä tavalla, kun ei tule työpaikkoja?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:31:21,2019-11-21T16:32:26,Hyväksytty,1.1 2019_68_38,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Työllisyysaste on tärkeä indikaattori, mutta ainoana onnistumisen mittarina se on hiukan vaarallinen. Vähintään yhtä tärkeä kysymys on se, tulevatko ihmiset toimeen sillä palkalla, joka heille työstä maksetaan. Yksi ongelma on palkkojen polkeminen, kuten Postin tapauksessa. Toinen ongelma on osa-aikaisen työn lisääntyminen. Jos henkilö tekee työtä muutaman tunnin viikossa, hän on paperilla työllinen mutta suuri osa hänen toimeentulostaan muodostuu tulonsiirroista, eikä tämä ole julkisen talouden kannalta kestävää. Huoli on se, että kun hallitus on sitonut — kaiketi — menonlisäyksiä kasvavaan työllisyysasteeseen, hallituksella on kiusaus nostaa työllisyysastetta kikkailulla, kuten edistämällä halpatyötä tai palkkatuella. [Paavo Arhinmäki: Vastustaako perussuomalaiset palkkatukea?] Kysynkin: miten tämä sosialistihallitus aikoo torjua halpatyömarkkinoiden syntyä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-21T16:32:26,2019-11-21T16:33:25,Hyväksytty,1.1 2019_68_39,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Korjaan heti ensimmäisen virheen tuossa puheenvuorossa. Tämän hallituksen pysyvät menonlisäykset rahoitetaan valtaosiltaan pysyvillä tulonlisäyksillä. [Timo Heinonen: Velalla!] 730 miljoonaa euroa veroja, 200 miljoonaa euroa uudelleenkohdennuksia pysyvistä menoista. Tämä on hallituksen todellinen rahoituspohja niille pysyville menonlisäyksille, jotka ovat 1 230 miljoonaa euroa. Nämä on hoidettu siis yli 75-prosenttisesti pysyvillä tulonlisäyksillä. Sitten haluan sanoa teille, arvoisa edustaja Halla-aho, että oleellista on se, että tämä työehtosopimusshoppailu, joka nyt tällä hetkellä vaikuttaa esimerkiksi Postissa, saadaan kitkettyä suomalaisesta yhteiskunnasta. Toivon todellakin, että kun hallitus tulee tekemään näihin asioihin liittyviä esityksiä, te tuette niitä esityksiä tavalla, joka poikkeaa teidän tahtotilastanne Euroopan parlamentissa. [Vasemmalta: Juuri näin!] Haluan myöskin todeta sen, että tämän hallituksen tärkeitä asioita on myös se, että osa-aikatyötä ei tässä yhteiskunnassa lisätä, vaan me haluamme lisätä vakituisia, pysyviä, täysaikaisia työsuhteita sen työllistämispolitiikan kautta, jota tämä hallitus tulee tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:33:26,2019-11-21T16:34:38,Hyväksytty,1.1 2019_68_40,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä vastauksessanne vastasitte edustaja Mykkäsen hyvään kysymykseen, että politiikka on arvovalintoja. Kysyn: onko se sitten arvovalinta, että hallitus ei luota tutkittuun tietoon, jos tieto paljastaa, että hallituksen politiikka johtaa työpaikkojen vähenemiseen? Arvoisa pääministeri, muistan, kun viime kaudella olimme samassa oppositiorintamassa, miten te usein muistutitte ja moititte silloista hallitusta, jos he eivät luottaneet tutkittuun tietoon. [Arto Satonen: Aivan!] Ettekö te nyt luota tutkittuun tietoon? Vai luotatteko te mututuntumaan? [Pia Viitanen: Kristillisten mielestä ei voi parantaa sosiaaliturvaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-21T16:34:41,2019-11-21T16:35:19,Hyväksytty,1.1 2019_68_41,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt selvästi: Hallituksen politiikka perustuu tutkittuun tietoon. Kyllä me tiedämme, että sekä valtiovarainministeriön laskelmien mukaan että eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan käytettävissä olevilla laskentapohjilla näyttää siltä, että 20 euroa kuukaudessa lisää perusturvaan, perustyöttömyysturvaan tai perusturvaan kokonaisuudessaan, tarkoittaa laskennallisesti sitä, että 5 000 työpaikkaa häviää. Mutta kysymys on siitä, että näiden ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin takia tarvitaan tämä tulonlisäys, ja se on hallituksen politiikkaa. [Ben Zyskowicz: 5 000 ihmistä menettää työnsä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:35:21,2019-11-21T16:35:59,Hyväksytty,1.1 2019_68_42,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että keskustelu pysyy tässä tietopohjaisessa politiikassa, josta lähdettiin liikkeelle. Arvoisa pääministeri, jos te niitä laskelmia tutkisitte tarkemmin, niin te huomaisitte, että kokoomuksen varjobudjetin toimet pitävät tulonjaon samanlaisena kuin teidän esityksenne eivätkä lisää köyhyysastetta. Panin kyllä aika murheellisena merkille, miten keskustelussa ja myöhemmin yleisemmässä keskustelussa jopa opetusministeri Andersson väheksyi sitä, miten hyvin koulutetut ekonomistit tässäkin talossa meidän omassa tutkimusyksikössämme tekevät työtään niillä menetelmillä, parhailla menetelmillä, joita pätevät ihmiset osaavat. Ministeri Andersson, olisiko itse asiassa paikallaan pyytää anteeksi eduskunnan tietopalvelun pätevältä henkilökunnalta heidän työnsä näin halveksivaa väheksymistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-11-21T16:36:02,2019-11-21T16:37:06,Hyväksytty,1.1 2019_68_43,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Politiikka on, kuten pääministeri totesi, arvovalintoja, mutta se on myöskin järkivalintoja. Jos katsoo tämän hallituksen työllisyyspolitiikkaa, niin yhtenä keskeisenä osana on myöskin se, että me panostamme suomalaiseen koulutukseen, koska nähdään, että koulutus ja osaaminen ovat parasta työllisyyspolitiikkaa, mitä tässä maassa voi tehdä, ja luotan siihen, että meillä on kokoomuksen tuki, kun me näitä panostuksia teemme. [Ben Zyskowicz: Kuka niitä on arvostellut?] Minä en ole koskaan aliarvioinut eduskunnan tietopalvelua. He tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Mutta kokoomuksen eduskuntaryhmänkin on syytä huomioida se, että näissä arvioinneissa ei arvioida koko budjetin työllisyysvaikutuksia vaan tarkastellaan lähinnä vero- ja sosiaalietuusmuutoksia. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien meidän mielestä tarpeelliset, kauan kaivatut koulutus- ja osaamispanostukset eivät näy näissä työllisyysarvioinneissa siitä huolimatta, että varmaan kokoomuksenkin ryhmä tukee meitä meidän arvioinnissa siitä, että nämäkin panostukset ovat työllisyyden kannalta aivan keskeisen tärkeitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-11-21T16:37:08,2019-11-21T16:38:20,Hyväksytty,1.1 2019_68_44,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että näin vakavasta asiasta kun keskustellaan, niin kokoomus — olen oppinut arvostamaan teitä totuuden puhujina — ette nyt kuitenkaan harjoittaisi älyllistä valehtelua. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Nimittäin näiden tietopalvelun laskelmien 5 000 työpaikan vähennys on todellakin laskennallinen seuraus perusturvan nostosta. Onko perusturvan nosto teidän mielestänne paha asia? Ehkä se teidän mielestänne on, mutta meidän mielestämme se ei ole. Ja näissä tietopalvelun laskelmissa on disclaimeri, että ”työllisyysarvio ei ole arvio koko budjetin tai vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksista”. Sen sijaan teidän vaihtoehtobudjetissanne ”kokoomus lopettaisi eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta”. Tästä te löysitte 500 miljoonaan veronalennuksen. Työttömyysturva, asumistuki ja toimeentulotuki: leikkaus yhteensä 600 miljoonaa euroa. [Vasemmalta: Ohhoh!] Ajatteletteko te ihmisiä ollenkaan? [Oikealta: Vihapuhetta!] Tässä hallitukselle kysymys: oletteko te sitä mieltä, että kokoomus ajattelee ihmisiä ollenkaan? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-11-21T16:38:20,2019-11-21T16:39:33,Hyväksytty,1.1 2019_68_45,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Muistuttaisin, että tässä salissa ei yksilöitä eikä ryhmiä puhutella valehtelu-nimikkeellä. [Sari Sarkomaa: Pyytäkää anteeksi! Asiatonta!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_46,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on erilaisilla ideologioilla varustettuja puolueita ja erilaisista lähtökohdista asioita arvioivia kansanedustajia, ja kyllä tässä on selkeästi iso arvoero, iso ero ajatuksissa kokoomuksen ja täällä hallituksen puolella istuvien puolueitten välillä. [Vilhelm Junnila: Ääripäät!] Hallituspuolueitten tehtävä on tällä hetkellä huolehtia siitä, että eriarvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa pienenee. Hallituspuolueet huolehtivat siitä, että tämän kansan koulutustaso ja osaamistaso tulevat nousemaan. Sillä me pärjäämme tulevaisuudessa. Tämä hallitus tekee investointeja tulevaisuuteen, ei menneisyyteen, niin kuin kokoomus haluaa tehdä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:39:47,2019-11-21T16:40:41,Hyväksytty,1.1 2019_68_47,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Politiikassa ja erityisesti talouspolitiikassa on todella kyse arvovalinnoista. Mutta te ette tee arvovalintoja vaan te teette kaikille ojentavaa jakopolitiikkaa, joka tulee kohtaantumaan esimerkiksi siinä, että valitettavasti opetusministeri Anderssonin kauden päättyessä tuhat ammattikoulu-opettajaa saa pian yt-neuvottelukirjeen, koska kertaluontoinen panostus ei sinne suinkaan riitä. [Pia Viitanen: Montako sai teidän aikana?] Me olemme teidän kertaluonteisista panostuksistanne joutuneet pelastamaan yli puolet pysyviin panostuksiin, jotta ne olisivat aitoja tulevaisuusinvestointeja, joilla sitten tulee myös niitä myönteisiä vaikutuksia lopulta työllisyyteenkin, mihin Andersson tässä viittasi. Mutta teidän hallitus ei niitä tuolla tavalla saa aikaan. Pääministeri puhui rahoituskeinoista. Jos puhutaan tosiasioista, niin jokaisena vuonna te rahoitatte lisäyksiä ennen kaikkea velalla. Myös viimeisenä vuonna valtiovarainministeriö arvioi, että teidän velanottonne kasvaa 4 miljardiin — yli kaksinkertaiseen tästä vuodesta. Miten te väitätte, että veroilla ne rahoitatte, kun siellä on selvästi moninkertainen määrä velkaa verrattuna veroihin? [Puhemies koputtaa] Ja katsokaa sitä tietopalvelun laskelmaa: tulonjako ei heikkene meidän esityksessä, koska 26 000 ihmistä enemmän on töissä. Se on sitä parasta sosiaaliturvaa. Siitä pitää puhua. [Välihuutoja vasemmalta] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-21T16:40:41,2019-11-21T16:41:57,Hyväksytty,1.1 2019_68_48,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen ottaa tärkeän asian esille kysymyksessään, ja tietysti hallituksen pitää reagoida, ja hallitus reagoi. Olemme tänään antaneet budjetin täydennyksen, jossa siirtyy 20 miljoonaa opetusministeriön puolelle nimenomaan täsmäkoulutukseen, että yrityksille pystytään kouluttamaan työvoimaa. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] Tämä lisää tätä työllisyyden ja koulutuksen liittoa, ja sitä tulee vahvistaa, ja tämä tulee jatkumaan. Olette kysyneet niistä työllistämistoimenpiteistä, ja hallitusohjelmassa on erittäin selkeä kirjaus siitä: me emme sulje mitään toimenpiteitä ulkopuolelle. Olemme koko ajan tekemässä niitä. Kysyitte, milloin niitä tuli. Tänään niitä tuli viimeksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-21T16:41:57,2019-11-21T16:42:47,Hyväksytty,1.1 2019_68_49,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp,Myönnän tästä viimeisen kysymyksen edustaja Grahn-Laasoselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_50,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Erityisesti kun puhutaan tutkitusta tiedosta, tutkijoiden ja tutkimuksen arvostuksen toivoisi kuuluvan opetusministerin sanoissa. Vai onko niin, että faktat kelpaavat tietopalvelusta vain silloin, jos ne tukevat omaa agendaa? Pääministeri, te puhutte paljon omissa puheenvuoroissanne sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. On jääkylmää politiikkaa tuoda tähän saliin sellainen budjettiesitys, joka tekee ensi vuonna 5 000 ihmistä työttömäksi. [Välihuutoja] Tästä meidän tänään pitäisi puhua. Voin sanoa, että politiikalla on eroja. [Paavo Arhinmäki: Pitäisi ymmärtää niitä papereita, joita tilaa!] Kun katsotaan vaihtoehtobudjetteja, niin huomataan: teidän budjettinne 5 000 työtöntä enemmän, meidän budjettimme 65 000 uutta työpaikkaa. [Paavo Arhinmäki: Ja lehmät lentää!] Kysynkin teiltä, pääministeri: oletteko valmiita ottamaan huomioon edes joitain näistä meidän ehdotuksistamme, jotka lisäävät työllisyyttä ja tuovat suomalaisille töitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-11-21T16:42:52,2019-11-21T16:43:53,Hyväksytty,1.1 2019_68_51,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  vuoden  2020  talousarvioesityksen  vaikutusarvioista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen, teidän puheenne ei pidä paikkaansa — teidän puheenne ei pidä paikkaansa. [Vasemmalta: Ei pidä!] Te kerrotte toista totuutta hallituksen työllisyyspolitiikan linjasta. Siellä on laskettu vain ja ainoastaan verotuksen vaikutuksia ja perusturvan kehityksen vaikutuksia tähän kokonaisuuteen, mutta kun katsotaan koko budjettia, se tarkoittaa sitä, että työllisyysaste tulee parantumaan hallituksen esityksellä myös. [Ben Zyskowicz: Mistä ne luvut saa?] Äsken teidän eduskuntaryhmänne puheenjohtaja totesi, että teidän esityksenne mukaan 25 000 eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan voidaan identifioida sosiaaliturvan leikkausten kautta työllisyyden lisääntymiseen. Te puhutte 65 000:sta. Se on teidän omia arvioitanne, joita ei ole todistettu millään tavalla tieteellisesti. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-21T16:43:53,2019-11-21T16:44:40,Hyväksytty,1.1 2019_68_52,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tanus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_53,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Lapsen oikeuksien viikolla on nostettava esiin lastensuojelun epäkohtia. Suomessa vuonna 2018 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin. Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin on lastensuojeluviranomainen joko kokonaan katkaissut tai muutoin rajoittanut yhteydenpitoa ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista. Eilen syvästi huolestuneiden isovanhempien moniammatillinen työryhmä toi vetoomuksen lastensuojelun nykytilan selvityksen teettämiseksi ja lastensuojelun epäkohtien korjaamiseksi. Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: aiotaanko lastensuojelun epäkohtiin puuttua ja teettää selvitys lastensuojelun nykytilasta ja lasten oikeuksien, myös läheisten tapaamisoikeuden, toteutumisesta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-11-21T16:44:49,2019-11-21T16:45:54,Hyväksytty,1.1 2019_68_54,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sain itsekin tästä vetoomuksesta tietää, ja kannatan kyllä sitä linjaa, että meidän täytyy lastensuojelun asioissa ottaa napakampi ote. Tarvitaanko siinä nykytilan selvittämistä vai ei? Jos eduskunta haluaa, tämä nykytila voidaan selvittää, mutta kyllä tosiasia on se, että me tiedämme, mistä pitäisi lähteä liikkeelle. Olin lastensuojelupäivillä puhumassa ammattilaisille, joita oli 1 200 paikalla. Heiltä kysyttiin osana tätä päivän työtä, mikä on lastensuojelussa pahiten pielessä, mistä pitäisi aloittaa. He sanoivat, että pitää saada rakenteet ja henkilömitoitus kuntoon. Henkilöstömitoitukseen on kirjaus hallituksen ohjelmassa, ja tavoittelemme sitä, että meillä olisi yhtä sosiaalityöntekijää kohti enää 30 lasta tämän hallituskauden lopulla ja puolivälin etappina yksi per 35 lasta. [Puhemies koputtaa] Tämä on vaikea kysymys, ja jatketaan keskustelua siitä, mitä muita toimia on luvassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-21T16:45:56,2019-11-21T16:47:12,Hyväksytty,1.1 2019_68_55,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_56,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp," Arvoisa puhemies! Eilen välitettiin ministereille myös ME/CFS-potilaiden eli kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien lasten perheiltä vetoomus, jonka oli allekirjoittanut yli 80 vanhempaa tai läheistä. Heidän vertaistukiverkostossaan on yli sata perhettä. Näistä perheistä neljän perheen lapsi on kiireellisesti ja perheelle täytenä yllätyksenä sijoitettu muutaman viime kuukauden aikana. Kaiken kaikkiaan kiireellisiä sijoituksia tehdään Suomessa joka toinen tunti. Onko tilanne todella näin paha? Tarvitaanko kiireellisiä toimia todella näin paljon? Huolena on myös se, että lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä yksityisten osuus on 90 prosenttia. Ylen selvitysten mukaan lastensuojelusta on tullut miljardibisnes. Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: ollaanko näihin lastensuojelun epäkohtiin ja myös miljardibisneksen mukanaan tuomiin haasteisiin puuttumassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-11-21T16:47:16,2019-11-21T16:48:20,Hyväksytty,1.1 2019_68_57,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp," Arvoisa puhemies! Yhdyn näihinkin näkökulmiin, mitä esititte. Hyvin vakavaa ja painavaa asiaa. Sijaishuollon työryhmä tällä hetkellä nimenomaan pohtii sitä, minkälaisia asiantuntijaneuvoja olisi käytettävissä siinä, millä tavalla lastensuojelulakia tultaisiin kehittämään erityisesti vaativan sijaishuollon osalta, ja nämä esimerkit, joita tässä kerroitte, koskevat erityisesti vaativaa sijaishuoltoa. Olen myöskin itse huolissani siitä, että lastensuojelussa lasten etu ei todennäköisesti kovin hyvin enää toteudu, koska olemme siinä tilanteessa, että alkaa olla enää vain viidennes tästä tärkeästä työstä julkisissa käsissä. On sanottava, että perusoikeuksien vaarantaminen on paikoin käynyt selväksi, kun näitä kovimpia esimerkkejä tältä alueelta on saatu myöskin julkisuuteen nähtäväksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän täytyy myös pystyä keskustelemaan siitä, onko lastensuojelu [Puhemies koputtaa] sellainen paikka, jossa tällaiselle voitontavoittelulle on sijaa jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-21T16:48:20,2019-11-21T16:49:33,Hyväksytty,1.1 2019_68_58,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin huolissani siitä, miten yhteiskuntamme puuttuu tärkeimpään instituutioomme, perheeseen, voidessaan hajottaa sen tilanteessa, jossa perhettä on kohdannut sairastuminen ja suuri epäonni. Puhun nyt etenkin ME/CFS-potilaista, jotka ovat tyyppiesimerkki siitä, mitä seuraa sairaaseen ihmiseen kohdistuvasta syrjinnästä, aggressiosta ja terveydenhuollon avuttomuudesta. Suomessa on kiireellisesti sijoitettu ainakin kolme ja huostaanotettu ainakin kaksi ME-potilasta. Miten hallitus aikoo puuttua ME-potilaiden kohtaamaan syrjintään ja aggressioon? Enkä halua kuulla vastaukseksi mitään toiminnallisista häiriöistä. Kyseinen malli on vain lisännyt stigmaa ja huonoa kohtelua näiden potilaiden kohdalla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-21T16:49:33,2019-11-21T16:50:22,Hyväksytty,1.1 2019_68_59,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä tämä ja monet muutkin esimerkit, mitä vaativassa sijaishuollossa ja myöskin perhehuollon puolella on, kertovat siitä, että me joudumme arvioimaan koko sitä rakennelmaa, jota me kutsumme lastensuojeluksi tällä hetkellä. Meillä on monenlaisia esimerkkejä, joissa joudumme myöskin toteamaan, että sijaishuollon valvontaan sekä myöskään lasten ja nuorten kuulemisiin ei olla suhtauduttu sillä vakavuudella, millä pitäisi suhtautua. Epäkohtiin on puututtava, ja lakia on noudatettava. Tältä osin on esimerkkejä siitä, että paikoin ei näissä tärkeissä kysymyksissä ole onnistuttu. Niin kuin totesin, vaativan sijaishuollon osalta on saatava parempaa aikaiseksi. En lähde tässä nyt ottamaan kantaa yksittäisiin toimiin, mitä pitää tehdä, mutta tällä hetkellä eduskunnassa on nyt sisällä jälkihuollon parantaminen lasten ja nuorten osalta. Se on yksi askel, [Puhemies koputtaa] ja lupaan teille, että tämä ei jää tähän. Meidän on pakko puuttua lastensuojeluun paljon laajemmin ja tuoda uusia esityksiä eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-21T16:50:22,2019-11-21T16:51:37,Hyväksytty,1.1 2019_68_60,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on hyvin paljon isovanhempia, jotka on vieraannutettu lapsenlapsestaan. Meihinkin ottavat hyvin usein yhteyttä sellaiset isovanhemmat, jotka on vieraannutettu jostain syystä, hyvinkin monesti perusteettomasti, avioerotilanteessa tai muussa riitatilanteessa. Viime kaudella käytiin kovaa keskustelua tästä, ja nimenomaan kokoomus ja silloinen oikeusministeri Häkkänen halusivat, että tätä viedään eteenpäin eli että vieraannuttamista ei tapahtuisi tilanteessa, jossa suhde on kuitenkin mahdollista järjestää ja lapsi tarvitsee isovanhempiaan. Nyt kysynkin ministeri Henrikssonilta: oletteko halukas jatkamaan tätä asiaa ja viemään asiaa myöskin eteenpäin, koska monet isovanhemmat ovat todella surullisia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T16:51:37,2019-11-21T16:52:29,Hyväksytty,1.1 2019_68_61,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys lastensuojelun epäkohdista (Sari Tanus kd) >>>Suullinen kysymys SKT 63/2019 vp," Aivan kuten edustaja Risikko toi esille, tämä on äärettömän tärkeä kysymys. Moni isovanhempi on huolissaan ja surullinen siitä, että ei saa tavata lapsenlapsiaan. Tästä varmasti on meillä paljonkin tietoa tässä salissa. Sen takia kaikki se työ, mitä ollaan tehty yhdessä sen eteen, että tämä tilanne saataisiin parannettua, on hyvää työtä, ja sitä haluan myös jatkaa. Tässä on lainsäädännössä aina äärimmäisen tärkeä näkökohta se, että lapsen oman edun on aina oltava etusijalla, ja se on nykyisessäkin lainsäädännössä lähtökohta. Varmasti on niin, että tätä on syytä vielä tarkastella, ja edellisellä hallituskaudella varmasti tehtiin joitakin askelia oikeaan suuntaan, ja tähän tärkeään kysymykseen varmasti palataan vielä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-21T16:52:31,2019-11-21T16:53:27,Hyväksytty,1.1 2019_68_62,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista (Kim Berg sd) >>>Suullinen kysymys SKT 64/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Berg.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_63,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista (Kim Berg sd) >>>Suullinen kysymys SKT 64/2019 vp," Arvoisa puhemies! Viime keväänä koko Suomi järkyttyi vanhusten asumispalveluiden vakavista puutteista. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan vanhusten asumispalveluihin, vaan myös mielenterveyskuntoutujien palveluissa on ongelmia. Viime vuosina isot terveysjätit ovat vallanneet markkinoita. Niillä on hallussaan jo noin 40 prosenttia yksiköistä ja yli puolet asiakaspaikoista. Tällä viikolla vietetään Mielenterveysviikkoa. Kun ihmisen mieli järkkyy, se on valtava tragedia, ja joskus kotona on mahdoton selviytyä. Arvoisa puhemies! Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat kriisissä. Näiden apua tarvitsevien ihmisten asuminen on pahimmillaan säilömistä. Hallitus on sitoutunut korjaamaan hankintalain epäkohdat, jotta laadulliset kriteerit otetaan paremmin huomioon julkisissa tarjouskilpailuissa. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: Miten voimme varmistaa, että voittoa ei aseteta laadun edelle? Miten mielenterveyskuntoutujille [Puhemies koputtaa] turvataan inhimillinen elämä? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-21T16:53:31,2019-11-21T16:54:43,Hyväksytty,1.1 2019_68_64,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista (Kim Berg sd) >>>Suullinen kysymys SKT 64/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vastaan kaksiosaisesti: Ensinnäkin kysymyksen loppupuolelle sisältyvään konkreettiseen kysymykseen siitä, miten hyvä elämä taataan: Siihen on pakko sanoa, että tällä hetkellä on olemassa vakavia puutteita eikä näin aina käy. Se johtuu jo yksistään siitä, että mielenterveyskuntoutujilla pitäisi olla samanlainen mahdollisuus myöskin kotiin tuotaviin palveluihin, ja tältä osalta tämä laitospainotteisuus, joka on nähtävissä asumispalveluissa, ei ole kaikkien maiden tie. Meidän pitäisi pystyä käymään tästä myös keskustelua. Sitten kun puhutaan palveluasumisesta, on huomattava täälläkin, että markkina on keskittynyttä ja voitot ovat paikoin sellaisia, että arjen elämästä ei löydy mitään vastaavaa. Siksi on todettava, että myöskin täällä voitontavoittelun suitsiminen olisi paikallaan. [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] Tältä osin iso kysymys on eduskunnallekin se, voitaisiinko tästä asiasta käydä enemmän keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-21T16:54:43,2019-11-21T16:55:52,Hyväksytty,1.1 2019_68_65,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys lunastuslain uudistamisen tilanteesta (Juha Pylväs kesk) >>>Suullinen kysymys SKT 65/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Pylväs.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_66,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lunastuslain uudistamisen tilanteesta (Juha Pylväs kesk) >>>Suullinen kysymys SKT 65/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Uudenmaan ely-keskus on kieltänyt metsänkäyttöilmoituksen mukaisia hakkuita perusteena valmisteluvaiheessa oleva maakuntakaava. Kyseisille alueille on pohdittu kaavaan luonnonsuojelumerkintää. Maakuntakaavan alustavien suunnitelmien perusteella ely-keskus on sivuuttanut omaisuudensuojan täysin. Julkisuudessa on myös keskusteltu kuntien pakkolunastusmenettelyistä, joissa kunnat lunastavat yksityisten maita pilkkahinnalla. Vastaavia viestejä kuntien menettelyistä tulee ympäri Suomea, ja entistä lisääntyvässä määrin sähkölinjojen lunastusten yhteydessä. Lunastustilanteessa maanomistajille maksettavia korvauksia on korotettava roimasti, jotta toiminta saadaan oikeudenmukaisemmalle pohjalle. Keskusta katsoo, että lunastuslaki onkin uusittava maanomistajan omaisuudensuojan parantamiseksi. Kysynkin ministeri Henrikssonilta: mikä on hallitusohjelmaan kirjatun lunastuslain uudistamisen tilanne, jotta Vantaan sukutilan sosialisoinnin kaltaista ei enää tapahtuisi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.6.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-11-21T16:55:57,2019-11-21T16:57:03,Hyväksytty,1.1 2019_68_67,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys lunastuslain uudistamisen tilanteesta (Juha Pylväs kesk) >>>Suullinen kysymys SKT 65/2019 vp," Arvoisa puhemies! Äärettömän tärkeä asia. [Paavo Arhinmäki: Asuntorakentaminen on tiukkaa sosialismia!] Ensinnäkin totean, että oikeusministerinä en ota kantaa yksittäistapauksiin. Se ei ole sallittua, enkä siihen sorru. Tämä lunastuslain uudistaminen on tärkeä hanke, ja se on vireillä. Mehän olemme sopineet hallitusohjelmassa, että lunastuslakia uudistetaan tavalla, joka sekä parantaa maanomistajan oikeusturvaa että turvaa samalla kuntien maapolitiikan, ja on hyvin luonnollista, että tässä otetaan omaisuudensuoja myös tarkasti arviointiin. Omaisuudensuoja on perusoikeus, jota on pidettävä tässä valmistelussa keskeisesti myös mukana. Tällä hetkellä on tilanne se, että työ jatkuu. Oikeusministeriössä on ollut olemassa mietintö, jonka pohjalta on tullut lausuntoja. Se lausuntopalaute katsotaan nyt, ja valmistelu jatkuu. Tarkoitus on, että esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2020 eli ensi vuonna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-21T16:57:05,2019-11-21T16:58:13,Hyväksytty,1.1 2019_68_68,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys  tasa-arvon edistämisestä perhevapaauudistuksen yhteydessä (Noora Koponen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2019 vp,Seuraavat kysymykset myönnän vielä edustaja Noora Koposelle ja edustaja Strandille. — Edustaja Koponen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_69,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys  tasa-arvon edistämisestä perhevapaauudistuksen yhteydessä (Noora Koponen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Naisen euro on edelleen 84 senttiä. Naiset käyttävät vanhempainvapaista yli 95 prosenttia. Naisten eläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten. Kun keskituloinen nainen on lapsen kanssa kotihoidon tuella kolme vuotta, hänen tuleva eläkkeensä heikentyy 50 eurolla kuussa. Nämä luvut eivät kuvasta tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Nämä luvut ovat kuitenkin todellisuutta juuri nyt. Väestöliiton perhebarometristä käy ilmi, että taloudellinen epävarmuus sekä perheen ja työn yhteensovittaminen ovat merkittäviä syitä, miksi lapsia ei hankita. Tämä hallitus on sitoutunut toteuttamaan perhevapaauudistuksen, jossa naisen työmarkkina-asema vahvistuu ja hoitovastuu jakautuu perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tähtää tasa-arvon kärkimaaksi. Kysynkin teiltä, ministeri Pekonen: miten hallitus aikoo konkreettisesti edistää tasa-arvoa perhevapaauudistuksen yhteydessä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.7.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-21T16:58:19,2019-11-21T16:59:35,Hyväksytty,1.1 2019_68_70,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys  tasa-arvon edistämisestä perhevapaauudistuksen yhteydessä (Noora Koponen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Noora Koponen otti tässä hyvin esille sen, että perhevapaat eivät todellakaan jakaudu perheissä tällä hetkellä tasan. Meidän tavoitteenamme on kunnianhimoinen uudistus, jossa nimenomaan lisätään tasa-arvoa perheissä mutta myös työelämässä, jotta voimme tulevaisuudessa kuroa umpeen tätä palkkakehitystä, jonka edustaja Koponen nosti myös esiin. Perhevapaauudistus on edelleen vielä valmistelussa, ja toivon, että pääsemme hallituksessa siinä nopeasti eteenpäin, niin että pääsen sitä kaikille täällä esittelemään. On selvää, että meidän pitää tehdä perhevapaauudistukseen kiintiöitä, jaksoja, joissa sekä isät että äidit ottavat entistä enemmän vastuuta perhevapaistaan. Juuri viime viikolla Kela julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan vanhempainpäivärahaa saaneiden isien määrä väheni viime vuosiin verrattuna. Sen takia mielestäni on erittäin tärkeää, [Puhemies koputtaa] että tämä hallitus kiinnittää tähän nyt huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-11-21T16:59:35,2019-11-21T17:00:45,Hyväksytty,1.1 2019_68_71,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys toimista yritystoiminnan edistämiseksi (Joakim Strand r)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Strand.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_72,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys toimista yritystoiminnan edistämiseksi (Joakim Strand r)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2019 vp," Arvoisa puhemies, ärade talman! Det är åter dags för det årliga Slush-evenemanget, som är en högklassig mötesplats för tillväxtföretag och investerare. Att hit kommer investerare från hela världen för att träffa entreprenörer och företag talar sitt tydliga språk om det kunnande och framför allt den potential som finns här.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.8.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2019-11-21T17:00:49,2019-11-21T17:01:10,Hyväksytty,1.1 2019_68_73,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Katri,Kulmuni,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys toimista yritystoiminnan edistämiseksi (Joakim Strand r)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Strandille erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä. Tosiaan se, että kymmenettuhannet yrittäjät ja potentiaaliset rahoittajat kerääntyvät tänään Slush-tapahtumaan, jossa myös itse sain vierailla tänään, kertoo kyllä siitä hienosta pohjavireestä, mikä Suomessa on ollut, kun vapaaehtoisvoimin lähtenyt tapahtuma on levinnyt kansainvälisesti. Yrittäjille ja yrityksille on tietenkin hirvittävän keskeistä, että he tietävät investointiympäristön olevan houkutteleva ja tasainen, ettei yrittäjien ja yritysten verotus kiristy. Ensi vuoden vaihteeseen ollaan tuomassa yrittäjästrategiaa hallituksen käsittelyyn. Ja jos miettii vaikkapa rahoitusinstrumentteja, joita julkinen valta pystyy tarjoamaan, Tesi, kasvurahasto, eurooppalaiset instrumentit, niin keskeistä on se, että niitä pystyttäisiin käyttämään. Tietenkin kotimaisesti tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin laitetaan panostuksia: 50 miljoonaa euroa enemmän on ensi vuoden budjettiin varattu tätä varten, ja tavoitteena on siis, että 30-luvulle tultaessa 4 prosenttia olisi kokonaisuus meidän tki-menoissamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+2.8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-11-21T17:01:45,2019-11-21T17:02:55,Hyväksytty,1.1 2019_68_74,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 1,5 tuntia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_68_75,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla uutisoitiin, että suomalaisten nuorten itsemurhat eivät vähene samaa tahtia keski-ikäisiin suomalaisiin verrattuna. Se kertoo siitä, että meillä Suomessa on suuri joukko nuoria, jotka voivat yhä huonommin. Tapasin viime keväänä nuoren, joka kertoi masentuneensa ja ajautuneensa itsetuhoisiin ajatuksiin. Syynä oli se, että hän oli pitkään auttanut ja kuunnellut ystäviään, jotka voivat pahoin, eikä jaksanut enää kantaa heidän kuormaansa. Kun tosi oli kyseessä, hänen johtavassa asemassa oleva isänsä jätti työt kesken ja lähti työpaikaltaan ajamaan kiireesti kohti vastaanottoa [Puhuja liikuttuu] pojan hoitoon saamiseksi. [Ritva Elomaa: Voimia, Sebastian!] — Anteeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-21T17:03:47,2019-11-21T17:05:22,Tarkistettu,1.1 2019_68_76,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Saatte uuden puheenvuoron, kun pyydätte sitä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_77,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite terapiatakuusta nostaa tärkeän ja ajankohtaisen teeman keskusteluun. Se on myös samankaltainen vasemmistoliiton pitkäaikaisten linjausten kanssa. Ilolla kiitän myös ministeri Krista Kiurun ulostuloja asiassa muun muassa kyselytunnilla lokakuussa sekä virallisissa tiedotteissa. Myös me vasemmistoliitossa kannatamme Terapiatakuu-kansalaisaloitteen henkeä. Nuorten ja jopa lasten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet hälyttävästi viime vuosina. Jonot lasten- ja nuorisopsykiatriaan, Kelan tukemaan nuorten ja aikuisten kuntoutus-psykoterapiaan sekä erikoissairaanhoitoon ovat hälyttävät. Tarvitsemme uusia ratkaisuja, matalan kynnyksen nopean toiminnan joukkoja ennaltaehkäisemään ongelmien paisumista. Aloitteen esittämät perusterveydenhuollossa tarjottavat matalan kynnyksen maksuttomat lyhytterapiainterventiot olisivat tarvittava lisä lievien mielialaoireilujen hoitoon, ja ne vähentäisivät erikoissairaanhoidon kuormitusta. Nykyjärjestelmä on rakentunut diagnoosien, lähetteiden ja erikoissairaanhoidon niukkojen resurssien varaan. Hoito on kansalaisten viestien perusteella liian usein pelkkien masennuslääkkeiden jakamista ilman keskustelutukea. Tämänkaltainen suuntaus ei ole hyvää mielenterveyshoitoa laadukkaasta terveydenhuollosta tunnetussa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Terapiatakuu-kansalaisaloite on oikeansuuntainen, tärkeä avaus mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi. Toteuttamiskeinoja ja yksityiskohtia täytyy varmaankin vielä hioa, mutta tavoite on oikea. Vanhemmuuden haasteet, taloushuolet, perheen ja työn yhteensovittaminen, työuupumus, yhteiskunnan asenneilmapiirin koveneminen sekä monenlaisiin elämäntilanteisiin, perhe-, seurustelu- tai ystävyyssuhteisiin, koulutuksen ja työelämän nivelkohtiin ja onnettomuuksiin liittyvät murheet ja huolet eivät välttämättä täytä mielenterveyshäiriöiden diagnoosia mutta voivat haitata henkilöiden arkielämää huomattavasti. Kun varhaisessa vaiheessa saisi muutaman kerran maksutonta keskustelutukea ja tarvittaessa ohjausta muihin palveluihin, voisi moni ongelma ratketa nykyistä helpommin. Kasautuessaan ja pitkittyessään pienistä murheista kasautuu suuria vuoria ja pahimmillaan kaikkeen arkiseen toimintakykyyn vaikuttavia lamaannuttavia haasteita, joita äärimmillään ratkotaan raskaissa erikoissairaanhoidon, sosiaalityön, lastensuojelun, palveluasumisen, velkaneuvonnan, päihdekuntoutuksen ja jopa rikostuomioistuimen palveluvalikoissa, puhumattakaan menetetyistä työvuosista ja inhimillisistä tragedioista. Inhimillinen kohtaaminen, toisen ihmisen hyvät sanat, välittäminen, rinnalla kulkeminen ja kohdatuksi tuleminen ovat avainasemassa. Terapiatakuu-kansalaisaloite voisi olla tärkeässä roolissa inhimillisemmän ja kohtaavamman terveydenhuollon ja Suomen rakentamisessa. Terapiatakuu-aloitteella on vasemmiston tuki. [Ben Zyskowicz: Miksei vasemmisto hoida, että hallituskin tukisi? — Vasemmalta: Kyllä me hoidetaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-21T17:05:28,2019-11-21T17:09:38,Tarkistettu,1.1 2019_68_78,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Terapiatakuu-kansalaisaloite on vahva viesti meille päättäjille. Se on hätähuuto heiltä, jotka tietävät aivan liian hyvin, aivan liian läheltä, miten vaikeaa ja työlästä avun saaminen mielenterveyden häiriöihin voi olla. Liian monella on kokemusta siitä, ettei apua ole saatavissa riittävästi tai riittävän varhain. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Liian moni tämän aloitteenkin kirjoittaneista sytytti viime sunnuntaina, itsemurhan tehneiden muistopäivänä kynttilän rakkaimmalleen. Mielenterveyspalvelut tulisi vihdoin tuoda riittävin resurssein osaksi perusterveydenhuoltoa. Palvelujärjestelmä tulee uudistaa hyödyntäen tutkittua tietoa ja moniammatillista osaamista, mutta kokemusääntä unohtamatta. Panostukset palvelukynnyksen madaltamiseen ovat tärkeitä. Toiveeni on, että apua olisi jatkossa saatavilla myös anonyymisti. Terveyskeskusten lisäksi psykososiaalisen osaamisen merkitys tulee ymmärtää arjessa, lähellä ihmistä. Psyykkisen puolen osaamista ja resursseja tulisi lisätä aina neuvolasta korkeakouluihin ja varhaiskasvatuksesta ikäihmisten palveluihin. Tämän aloitteen on allekirjoittanut vanhempi, jonka omassa lapsuudessa koetut traumatisoineet tapahtumat nostavat nyt päätään, vievät yöunet, haastavat ihmissuhteita ja heijastuvat omaan jaksamiseen vanhempana ja jonka tekisi mieli itkeä aamulla päiväkodin eteisessä ja huutaa ”en minä jaksa enää” mutta jonka huulet sinetöi pelko siitä, mitä tapahtuukin, jos kerron, kuka pitää huolta lapsistani, jos minua ei enää ole. Mielenterveystyöhön panostamalla me panostamme myös lapsuuteen. Neuvoloita hallitusohjelman mukaisesti kehitettäessä meidän tulee keskittyä siihen, miten pituuden ja painon mittaamisen ohella osoitamme henkilöstölle riittävästi aikaa ja valmiuksia pysähtyä keskustelemaan jaksamisesta, tunnetaidoista ja vuorovaikutuksesta. Psykososiaalinen tuki ei saa jäädä kotiin annettujen voimavaralomakkeiden varaan, vaan aikaa tulee olla aidolle, kunnioittavalle keskustelulle ja kysymykselle: miten siinä aidosti voit? Tässä keskustelussa meidän tulee kuulla myös läheisistään huolissaan olevan ääni. Hänen, jonka vatsassa tuntuu nytkin pelko ja mielessä pyörii kysymys siitä, miten voisin auttaa rakkaimpaani vielä vähän enemmän, hänen, joka saattaa uupua itse tuon suuren taakan ja huolen keskellä. Meidän tulee kyetä huomioimaan, kuulemaan ja näkemään myös psyykkisesti sairastuneen läheiset huomattavasti nykyistä paremmin. Läheisten tukeminen ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen ei voi jäädä vain järjestöjen harteille. Perhe‑ ja paripsykoterapian roolia ja osaamista tulisi vahvistaa perusterveydenhuollon tasolta lähtien. Arvoisa puhemies! Kenenkään hätää ja pahaa oloa ei koskaan tulisi ohittaa. Tämän aloitteen allekirjoittaneista löytyy varmasti myös hän, joka terveysaseman ovista ulos astuessaan katsoo käsissään lääkereseptiä ja tuntee tyhjyyttä sisällään. Kuka kuulisi ja kuuntelisi? Lääkepurkista saatu apu ei riitä, mutta usean reseptin jälkeen ei ilmankaan enää pärjää, ja häpeä riippuvuudesta sysää pahan olon kierrettä yhä syvemmälle sisimpään. Jokainen ihminen tulee kohdata arvokkaasti ihmisenä, kaikissa tilanteissa. Mielenter-veys‑ tai päihdeongelmien kanssa kamppailevat eivät ole yhtään huonompia tai vähempiarvoisia. Aivan yhtä lailla jokainen heistä on jonkun lapsi, jonkun äiti, isä, sisko, setä, työkaveri tai naapuri. Mielenterveyspalveluiden tulisi olla nykyistä isommassa roolissa myös päihdekuntoutuksessa. Kokonaisvaltaisuus keskiössä ja niin, että apua saa aidosti yhdeltä luukulta. Vaikka painopistettä on tärkeää siirtää nyt perusterveydenhuoltoon, tulee jatkossakin turvata riittävät resurssit myös erikoissairaanhoidossa. Hän voi olla meistä kuka tahansa, sillä meistä kukaan ei tiedä, mitä elämä eteemme tuo. Mielenterveysongelmat eivät ole vain tietyn väestönosan tai tietynlaisten ihmisten ongelmia. Meistä jokaisella on mieli, ja meidän jokaisen mieli voi särkyä olosuhteiden ollessa kestämättömiä tai liian kuormittavia. Tämä viesti on saapunut virallisesti meidän päättä-jien eteen yli 50 000 ihmisen äänellä. Me emme voi jättää tätä hätähuutoa kuulematta. Tämä hallitus on sitoutunut parantamaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta, ja seuraavaksi meidän tehtävämme on yhdessä pitää huolta siitä, että hoidamme asian hyvin ja huolellisesti. Vielä lopuksi haluan muistuttaa, että tämä kansalaisaloite ja sen eteen töitä tehneet sekä sen allekirjoittaneet ihmiset ovat korvaamattomassa osassa poistaessaan stigmaa mielenterveyden haasteiden suhteen. Tuota heidän aloittamaansa työtä meistä jokaisen tulee jatkaa keskustelu ja päätös kerrallaan. — Kiitos. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1411,Female,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2019-11-21T17:09:51,2019-11-21T17:14:55,Tarkistettu,1.1 2019_68_79,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,Aloitamme debatin sen jälkeen kun nämä etukäteen pyydetyt puheenvuorot on käyty.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_80,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin lasten oikeuksien päivää. Tänään käsittelemme kansalaisaloitetta terapiatakuusta. YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 24 artiklassa sanotaan, että lapsella on oikeus saada tarvittaessa hoitoa. On ikävä todeta, että tämä itsestään selvältä vaikuttava lapsen oikeus ei toteudu Suomessa mielenterveyspalvelujen osalta kaikilla lapsilla. Meillä on tänään mahdollisuus lähteä parantamaan tätä epäkohtaa Terapiatakuu-kansalaisaloitteella, joka saavutti yli 52 000 allekirjoitusta. Kuntaliiton vuonna 2018 tehdyssä lastensuojelukyselyssä palvelujen saatavuuden vaikeutuminen näkyy kyselyyn vastanneiden mukaan laajasti lasten tarvitsemissa palveluissa, erityisesti lasten mielenterveyspalveluissa. Kyselyssä yhteensä 13 prosenttia arvioi, että lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät useimmiten lapsilta kokonaan saamatta, ja 49 prosenttia vastanneista arvioi, että tarvittava palvelu on saatavilla mutta prosessi on vaikea ja aikaavievä. Jos mielenterveyspalvelujen saatavuuteen ja hoitoketjujen toimivuuteen panostettaisiin varhaisessa vaiheessa, voitaisiin todennäköisesti monelta lapsen huostaanotolta välttyä. Hoitoonpääsyn vaikeudet kuormittavat koko perhettä ja voivat ajaa koko perheen tilanteen epätasapainoon. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioi sijoittavansa lapsia kodin ulkopuolisiin sijoituksiin usein siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät jostain syystä ole järjestyneet. Vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu. Tämä on hälyttävä sanoma, jonka pitäisi herättää kaikki päättäjät ja kaikki sosiaali- ja terveystoimen virkamiehet kautta Suomen. Toimitaanko enää lapsen edun mukaisesti, jos hoitoon ei pääse, järjestelmä on liian monimutkainen ja perhe ei saa riittävää tukea? Huostaanotetaanko Suomessa lapsia hoitoonpääsyn ongelmien takia? Tehdäänkö Suomessa itsemurhia hoitojärjestelmän toimimattomuuden takia, kun ihmiset eivät saa apua ajoissa tai se ei ole ammattimaista ja osaavaa? Kyllä, valitettavasti näin on. Minusta on häpeällistä, että näin on Suomessa, jossa pidämme itseämme korkeatasoisena länsimaisena lääketieteen maana. Lasten erottamiseen vanhemmistaan pitäisi olla aina muut syyt kuin palvelujärjestelmän toimimattomuus. Seitsemän päivän perusterveydenhuollon hoitotakuu, jota nykyinen hallitus ajaa, on sinällänsä hyvä asia, mutta se ei auta mielenterveysongelmista kärsivää, jos oikeanlainen hoito ei ala riittävän nopeasti ja pääsy itse hoitoon helpotu. Näen jopa vaarana, että kaikki paukut laitetaan seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamiseen ja kontaktin saamiseen terveyskeskukseen, mutta itse hoito ei käynnisty tai etene. Ei riitä, että lapsi tai nuori tai aikuinen on jonossa odottamassa hoitoonpääsyä toiseen paikkaan, vaan apua on annettava matalalla kynnyksellä ja, jos on kyse lapsesta tai nuoresta, luonnollisessa toimintaympäristössä. Tämä tarkoittaa, että mielenter-veyspalveluita on vietävä sinne, missä lapset ja nuoret ovat, eli kouluihin ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Mielenterveysongelmat ovat myös suurimpia syrjäytymisen syitä. Puuttumalla mielenterveyden häiriöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan vähentää tilanteen pahenemista ja ehkäistä syrjäytymisen kierre. Arvoisa puhemies! Terapiatakuu-kansalaisaloitteella ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille iästä riippumatta nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto PALKO on linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia, vaikuttavia psykotera-piamuotoja tarjotaan myös julkisessa terveydenhuollossa. Terapiatakuun rahoituksen lisääminen budjettiin on perusteltua jo tämän sosiaali- ja terveysministeriön alaisen neuvoston linjaus huomioiden. Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla. Kokoomuksen omaan vaihtoehtobudjettiin sisältyy terapiatakuu, yhteensä 35 miljoonaa euroa. Terapiatakuu vahvistaisi nimenomaan mielenterveyshoidon perustasoa ja hoitoonpääsyn yhdenvertaisuutta koko Suomessa: ”Perusterveydenhuoltoon sisältyy mielenterveyden häiriöiden soveltuva psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito.” Kannatan lämpimästi kansalaisaloitetta terapiatakuusta. Toivottavasti myös hallitus näkee asian tärkeyden ja varmistaa riittävän rahoituksen sen toteuttamiseksi. Terapiatakuun käynnistämisen voisi aloittaa esimerkiksi Uudeltamaalta pilotoinnilla, jolloin saataisiin tietoa sen käytännön toteutuksen malleista ja vaikutuksista. Uudellamaalla olisi valmiutta varsin nopeaan käynnistykseen. Näitä kokemuksia voitaisiin sitten hyödyntää sen laajentamisessa koko Suomeen. Meillä ei ole aikaa hukattavana. Me emme voi jäädä odottamaan soten järjestämisen mallia tai muita hallinnollisia ratkaisuja. Tiedän, että mielenterveysstrategia on jo valmisteilla, lausunnoilla, ja tämä on hyvä jatkumo sille. Jokainen päivä on jonossa olevalle tai vielä sen ulkopuolella olevalle tuskallisen pitkä. Täällä salissa on annettu ymmärtää myös hallituksen puolesta, että tälle kansalaisaloitteelle on tukea. Toivottavasti se näkyy myös rahoituksessa ja tämä tärkeä aloite saadaan toimimaan myös käytännössä. Nyt on aika toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-21T17:15:05,2019-11-21T17:22:02,Tarkistettu,1.1 2019_68_81,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Nyt on vastauspuheenvuoropainike avattu. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_82,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kerrankin meillä on sellainen kansalaisaloite täällä, joka tulee todelliseen tarpeeseen. Haluankin kiittää mielenterveysjärjestöjä, jotka ovat tämän tänne meille tuoneet käsiteltäväksi. Mielenterveysongelmista kärsivät eivät ole niitä henkilöitä, jotka yleensä tulevat torilla meille poliitikoille puhumaan, ja sen takia valitettavasti tämäkin asia on vielä meillä liian huonolla tolalla. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Kiuru, tässä olisi nyt sellainen asia, joka olisi tunnissa korjattavissa. Meidän maassamme on terapeutteja saatavilla, ja ainoa asia, joka puuttuu, on tähän varattavat resurssit eli rahat. Tässä kansalaisaloitteessa on laskettu, että sen toteuttaminen maksaisi 35 miljoonaa euroa. Te ette ole käsittääkseni hallituksenne talousarviossa varanneet tähän kuitenkaan ensi vuodelle resursseja. Aiotteko te kannattaa aidosti tätä kansalaisaloitetta, kun täällä niin moni hallituspuolueidenkin kansanedustaja tästä kovin kauniisti puhui? Kaikki me tiedämme, kuinka suureen tarpeeseen nämä rahat tulisivat, ja sillä olisi myös positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, kun ihmiset eivät enää kärsisi yksin kotona.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-21T17:22:15,2019-11-21T17:23:26,Tarkistettu,1.1 2019_68_83,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on hieno asia, että tämä on tullut tänne saliin, ja tämä on äärettömän tärkeä asia. Varmasti laajasti täällä yli puoluerajat ylittävästi halutaan olla edistämässä tätä. Olen itse ollut tosi tyytyväinen siihen, miten nyt ministerin johdolla on kuitenkin lähdetty valmistelemaan asioita: on tätä mielenterveysstrategiaa ja ajatuksia siitä, miten esimerkiksi nuorille, lapsille, kouluille ja perusterveydenhuoltoon tätä asiaa integroidaan, ja muuta. Toivoisin, että, ministeri, voisitte vähän näitä suuntaviivoja tässä avata. Ja haluan vielä korostaa, että tämä on yhteinen iso tahtotila. Minulla on ystäväpiirissäkin, ja varmasti meillä kaikilla, monia, jotka kokevat, että heistä ei oteta koppia, kun he eivät saa näitä palveluita ja muita, ja uskon, että tämä ei ole ratkaistavissa ihan sormia napsauttamalla. Ongelmia on todella paljon. Varmasti me kaikki ja koko hallitus olemme sitoutuneet siihen, että me haluamme ratkaista ja nostaa näitä asioita esiin ja parantaa mielenterveyspalveluiden laatua Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-11-21T17:23:26,2019-11-21T17:24:37,Tarkistettu,1.1 2019_68_84,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos tästä aloitteesta. Kyse on paljon, paljon suuremmasta asiasta kuin pelkästään terapian piiriin pääsystä. Kyse on yhteiskunnallisesta hädästä. Jokaisella meillä, niin kuin tänään on jo selvinnyt, on läheisiä, jotka ovat kokeneet niitä elämän mittaisia tragedioita, tai jopa me itsekin olemme, ja me kaikki puhumme terapiatakuun tärkeydestä, ennalta ehkäisevistä palveluista ja oikeista teoista. Me kuitenkin yritämme korjata näitä asioita aivan liian myöhään. Me sammutamme niitä tulipaloja. Tämä aloitekin on oikeastaan osoitus siitä, että ollaan menty hirvittävän paljon liian pitkälle. Empatia ei riitä. Tekoja tarvitaan lisää istuvalta hallitukselta ja meiltä kaikilta. Iso asia olisi se, että me siirtäisimme painopistettä ihan sinne alkupäähän. Perheitä täytyy lähteä pelastamaan aivan alusta asti voimakkaasti ja ammattimaisesti tai nämä tragediat eivät vähene ikinä. Uskon, että meillä on kaikilla sama tavoite. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-21T17:24:37,2019-11-21T17:25:44,Tarkistettu,1.1 2019_68_85,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä haluan kiittää tästä aloitteesta. Ajattelen sillä tavalla, että on hyvä hakea yhteistä näkemystä yli puoluerajojen tämän asian tiimoilta kaiken kaikkiaan ja välttää minkäänlaista poliittista riekkumista tässä kysymyksessä. Asia on niin tärkeä, tavoitteet siitä, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päästään avun ja tuen piiriin mielenterveyspalveluissa siellä perusterveydenhuollon puolella. Katsoin aika tarkasti myös nämä tausta-aineistot, mitä tähän liittyy, ja huomasin, että siellä oli arvioitu myös yhteisiä tavoitteita hallituksen hoitotakuun kannalta ja tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kannalta. Kun tämä on tulossa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan käsittelyyn, niin olen aivan varma, että me mietimme myös siellä, olisivatko nämä asiat yhdistettävissä, samaan aikaan sekä tämä kansalaisaloite että hoitotakuu. Itse asiassa, kun täällä on ministeri paikalla, haluaisin myös, että ministeri voisi ehkä kertoa hoitotakuun aikataulusta meille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-21T17:25:44,2019-11-21T17:26:47,Tarkistettu,1.1 2019_68_86,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensin lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Teidän ansiostanne mielenterveysasiat ja mielenterveyspalvelut ovat nousseet ensimmäistä kertaa historiallisesti aivan politiikan ykkösagendalle. Monelle on arkipäivää se, että apua ei saa. Silloin kun jalka menee poikki, saadaan apu Suomessa, mutta kun mieli särky, niin silloin moni jää yksin ilman mitään apua ja tukea. Ennen vaaleja kaikki puolueet paitsi perussuomalaiset kannattivat terapiatakuuta. Tämä aloite on hyvin valmisteltu ja hyvin perusteltu, ja toivonkin, että eduskunta tämän aloitteen ripeästi käsittelisi ja jo ennen joulua tekisi päätöksen. Tässä on esitetty 35 miljoonaa euroa. Kokoomus on sisällyttänyt sen vaihtoehtobudjettiinsa. Me olemme valmiit tätä asiaa viemään eteenpäin. Kysynkin ministeri Kiurulta: jos eduskunta yhteistuumin, niin kuin näyttää, antaa tälle aloitteelle kattavan tuen, oletteko valmiita aloittamaan valmistelun, jos eduskunta niin päättää, ja löytämään valtion talousarviosta ne 35 miljoonaa euroa, [Puhemies koputtaa] jotta saataisiin tämä jo ennen uutta vuotta päätettyä yhteistuumin? Kun te olette hallituksessa, teillä on tässä kaikki valta ja vastuu. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-21T17:26:47,2019-11-21T17:28:09,Tarkistettu,1.1 2019_68_87,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Kiitän lämpimästi aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Haluaisin todeta, että meillä on kuitenkin paljon muitakin erittäin hyviä kansalaisaloitteita kuin tämä yksi. Tämä on varmasti yksi niistä kaivatuimmista, mutta todellakin monta hyvää aloitetta on lähtenyt liikkeelle. On todella tärkeää, kuten tässä aloitteessa tuodaan esiin, että varsinkin mielenterveyteen saamme enemmän matalan kynnyksen palveluita, mikä usein tarkoittaa esimerkiksi psykoterapiaa, josta moni on saanut apua ehkä enemmän kuin meidän perinteisistä keinoista ja pelkästään lääketieteen keinoista, joissa usein on korostunut kuitenkin lääkitys sen sijaan, että psykoterapiaa saataisiin. Toivon, että tämä aloite etenee vauhdikkaasti, ja on hienoa, että myös hallitus on tähän sitoutunut. [Eduskunnasta: Missä hallitus on tähän sitoutunut?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-21T17:28:09,2019-11-21T17:29:19,Tarkistettu,1.1 2019_68_88,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli ikävä arvostamani edustaja Sarkomaan puheenvuorossa — peli kyllä kovenee. Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että esimerkiksi terapiatakuun aikaansaamiseksi tarvitaan rahoitus. Pitää olla rahoitus kunnossa, jotta me saamme terapiatakuun. Tämä on ollut se huoli, mitä perussuomalaiset ovat kantaneet, että jos terapiatakuu tulee, niin siihen kohdennetaan myös resurssia eikä se jää vain ilmaan haaveeksi. Tämä huolestuttaa. Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri — hienoa, että olette paikalla — kysyisin teiltä tästä hoivatakuusta: Kaikkein tärkeintähän on, että kun ihminen tuntee tarvitsevansa apua, pääsyä lääkärille, ja hakeutuu terveyskeskukseen, niin hän sinne pääsee. Miksi niin liian usein sanotaan, että terveysasemalle ei pääse, sinä et pääse sinne kertomaan ongelmistasi, eli ihminen tyrmätään heti siinä ovella? Jos ihminen kaatuu ja sanoo, että jalka on kipeä, niin kyllä hänet otetaan vastaan, kun arvioidaan, että ehkä nilkka on murtunut, [Puhemies koputtaa] mutta mielenterveysongelma ei näy päältäpäin. Miten voimme helpottaa sitä, että ihmiset pääsevät oikeasti heti lääkärille, ei vain hoitajalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-21T17:29:22,2019-11-21T17:30:30,Tarkistettu,1.1 2019_68_89,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,Ministeri saa käyttää myöhemmin puheenvuoronsa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_90,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jälleen kerran kansalaisaloite on osoittanut arvonsa ja tärkeytensä. Se on ihmisille, suomalaisille kanava tuoda isoja, merkittäviä asioita tänne keskusteluun. Välillä ne jakavat eduskuntaa, mutta tällä kertaa on kansalaisaloite, joka yhdistää eduskuntaa. Täällä puheenvuoroissa olemme kuulleet, miten koskettava ja läheinen ja tärkeä asia tämä on monille, monille meistä, miten moni on tätä kokenut ja tietää tämän tarpeen. Meidän pitää huolehtia siitä, että mielenterveyspalveluita on siellä matalalla tasolla, että mahdollisimman moni saa mahdollisimman nopeasti apua niin, ettei tarvitse edes mennä niin pitkälle, että lääketieteestä joudutaan hakemaan pidemmälle menevää hoitoa. Mutta niiden ihmisten, jotka sitä apua tarvitsevat, pitää saada sitä mahdollisimman nopeasti. Toivonkin, että me voimme hyvässä yhteishengessä vasemmalta oikealle, nyt kun kaikki puolueet ovat tämän takana, viedä tätä eteenpäin ja löytää ratkaisun, millä mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman kattavasti pystymme parantamaan meidän mielenterveyspalveluita, ja siitä suuri kiitos tämän kansalaisaloitteen alullepanijoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-21T17:30:32,2019-11-21T17:31:49,Tarkistettu,1.1 2019_68_91,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kansalaisaloitteesta. Itse olen huolestunut siitä, miten nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet valtavasti. Laskennosta riippuen 20—25 prosenttia nuorista kärsii näistä ongelmista. Etenkin erikoissairaanhoidossa olevien nuorten määrä on kasvanut äärettömän paljon, ja se on tosi huolestuttavaa. Toivonkin, että panostukset keskitetään sinne varhaisiin palveluihin ja sinne perusterveydenhuoltoon, ja olen hyvilläni siitä, että hallitus tulee tiukentamaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa. Ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus — em- me me voi katsoa pelkästään psyykkistä tai sosiaalista tai fyysistä. Elikkä tätä kautta saadaan apua sinne varhaiseen malliin. Edustaja Multala toivoi ja myös perussuomalaisista toivottiin hallituksen toimia, mutta neljä vuotta on ollut aikaa toimia nuortenkin osalta. Ei tämä ole mikään uusi asia. Toivottavasti nyt yhdessä näemme tämän asian tärkeyden. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-11-21T17:31:53,2019-11-21T17:33:00,Tarkistettu,1.1 2019_68_92,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies, värderade talman! Vi vet alla att ju tidigare man får vård, desto större är möjligheterna till snabbare tillfrisknande, mindre mänskligt lidande och inbesparade kostnader för samhället. För personer som lider av mentala problem är det extra viktigt att tröskeln att be om hjälp är så låg som möjligt. Framför allt för unga personer måste kontakten vara lätt att göra. Här är olika 24/7-tjänster och chattar speciellt viktiga.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-11-21T17:33:00,2019-11-21T17:33:28,Tarkistettu,1.1 2019_68_93,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että mielen pahoinvointi on todellinen kansantauti. Joka toinen ihminen kärsii jossain elämänsä vaiheessa eriasteisista mielenterveyden häiriöistä, ja se tuo paljon kärsimystä ja jopa kustannuksia, kun ajattelee, että meillä on työkyvyttömyyseläkkeiden suurimpana syyryhmänä mielenterveysongelmat. On todella hienoa, että kansalaisaloite koskee tätä — kiitos kaikille allekirjoittajille ja sen käyntiin pistäjille. Totean nyt vain, että tämä olisi aika nopeasti korjattavissa, jos halutaan. Tässä edustaja Vehviläinen, valiokunnan puheenjohtaja, toikin jo ajatuksen siitä, että se liitettäisiin tähän hoitotakuun kiristämiseen. Se on erittäin hyvä asia. Siitä on myös ministeri maininnut. On hienoa, että tähän tartutaan, ja tämä jos mikä olisi nopeasti hoidettavissa. Täällä tuli esille myöskin se, ettei viime kaudella ole tehty mitään — päinvastoin. Me olimme tekemässä sellaista valinnanvapauteen liittyvää sote-keskusjärjestelmää, jossa tämä olisi hoidettu, mutta se ei teille käynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T17:34:07,2019-11-21T17:35:11,Tarkistettu,1.1 2019_68_94,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveyshoidossa ollaan tällä hetkellä melkoisessa kriisitilanteessa, niin kuin tämä sali erinomaisen hyvin tietää, ja vaikka tässä tavallaan tämä kansalaisaloite on ajatukseltaan kannatettava, niin semmoinen pistemäinen korjaaminen ei ehkä tässä kohtaa ole kaikista järkevintä. Tältä osin kysyisinkin, kun ministeri on paikalla: voisitteko kertoa tähän liittyen, mitä suunnitelmia hallituksella on korjata tätä koko järjestelmää, koska nyt on ongelma myöskin hoitoonpääsy ja sitten terapia siihen lisäksi? Nythän aion omassa puheessani ottaa esiin ne ongelmat, joita tässä kansalaisaloitteessa on, mutta nimenomaan penäisin nyt sitä kokonaisuudistusta ja kokonaistilanteen selvittämistä sekä sen korjaamista — siinä käy muuten kuin seksuaalirikoslainsäädännössä, että sieltä korjataan pistemäisesti joitain kohtia mutta silti se pettää sitten soveltamisalassa. Eli tätä kysyisin ministeri Kiurulta, kun olette paikalla: mitä aiotte tehdä tälle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-21T17:35:15,2019-11-21T17:36:28,Tarkistettu,1.1 2019_68_95,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Mattila, Hyrkkö ja Zyskowicz. Sen jälkeen ministerille 3 minuutin puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_96,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana aloitettiin nykyisenkin hallituksen jatkama Lape-muutosohjelma, jonka tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarvitsemien palveluiden saatavuutta. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat myös osa tätä Lape-muutosohjelmaa. Kuten Terapiatakuu-kansalaisaloitteen allekirjoittajat toteavat, varhainen puuttuminen ja tuki vähentävät tulevia riskejä ja edistävät toipumista. Keskeistä olisi integroida eri tahojen työ, jolla voitaisiin tukea lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Mielekkäillä harrastuksilla on todettu olevan myönteinen vaikutus mielenterveyteen. Ne kasvattavat tervettä itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Harrastukset kokoavat yhteen samanhenkisiä ihmisiä ja synnyttävät tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Hyvät harrastukset tukevat myös muuta oppimista myönteisesti. Hallituksen tavoite mahdollistaa yksi harrastus jokaiselle lapselle ja nuorelle on siis mitä suurimmassa määrin ennalta ehkäisevää mielenterveys- ja syrjäytymistyötä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Kansallisen mielenterveysstrategian lausuntokierros päättyi lokakuun lopussa, ja kysyisinkin nyt ministeri Kiurulta: onko jo tässä vaiheessa käsitystä näistä lausunnoista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-11-21T17:36:28,2019-11-21T17:37:53,Tarkistettu,1.1 2019_68_97,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä aloite ja itse asiassa koko sen matka tänne eduskuntaan on niin tärkeä, että sitä on melkein vaikea pukea sanoiksi. Mielenterveyteen liittyy edelleen raivostuttavan paljon ennakkoluuloja ja häpeää, ja tämä kansalaisaloite ja sen ympärillä toiminut kampanja on tuonut mielenterveyden häiriöt ja tarpeen oikea-aikaiselle, saavutettavalle matalan kynnyksen hoidolle yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Se on myös tehnyt näkyväksi niitä räikeitä reikiä, joita meidän hyvinvointivaltion mielenterveyspalveluissa on, ja lisännyt ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä mielen hyvinvoinnista ja mielen pahoinvoinnista. Siitä ennen kaikkea kiitos. Me tosiaan tarvitsemme uuden suunnan mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkomiseen ja ennaltaehkäisyyn. Esimerkkinä mainittakoon, että kotikaupungissani Espoossa me olemme saaneet erittäin rohkaisevia tuloksia oppilaitoksiin vietävästä mielenterveysosaamisesta. Kun sitä lyhytterapiatyyppistä tukea on saatavilla kouluyhteisössä matalalla kynnyksellä, niin ihmisiä pystytään auttamaan ajoissa. Tämäntyyppistä toimintaa me tarvitsemme kaikkialle Suomeen. Mielenterveyspalveluiden monien ongelmien korjaamiseen hallitus on onneksi sitoutunut ja tarttunut, [Puhemies koputtaa] koska tekoja me todella tarvitsemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-11-21T17:37:53,2019-11-21T17:39:10,Tarkistettu,1.1 2019_68_98,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä lukuisat kansanedustajat ovat puhuneet lämpimästi tämän aloitteen puolesta. Myös lukuisat hallituspuolueiden kansanedustajat. En hetkeäkään epäile hallituspuolueiden kansanedusta-jien vilpittömyyttä, kun he pitävät asiaa tärkeänä ja haluavat tätä tärkeätä asiaa edistää, mutta kun he puheenvuoroissaan kehuvat hallitusta, niin, hyvät ystävät, sille ei ole mitään perusteita. Ministeri Kiuru 12. syyskuuta täällä eduskunnan kyselytunnilla lupasi, että hallitus on tämän Terapiatakuu-aloitteen kannalla. Hallituksen budjettiesityksessä ei ole tähän asiaan senttiäkään. Ehkä teidän uusien kansanedustajien siellä vihreiden riveissä on vaikea ymmärtää, mutta kun ollaan hallituksessa, niin silloin on valta mutta silloin on myös vastuu. Teillä on vastuu siitä, että tämä asia hoidetaan. Ei se hoidu pelkästään myönteisillä puheilla. Kokoomus on esittänyt varjobudjetissaan 35 miljoonaa euroa tähän, kuten kansalais-aloitteessa esitetään. Toivottavasti te nyt syksyllä täällä eduskunnassa hoidatte, että tämä asia menee eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-21T17:39:13,2019-11-21T17:40:24,Tarkistettu,1.1 2019_68_99,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Ministeri Kiuru, 3 minuuttia. Jatkamme sen jälkeen debattia vielä hetken.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_100,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! On ensinnäkin sanottava, että vuosittain puolitoista prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön. Ainakin joka kymmenes tai jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella jonkun vakavan masennusjakson. Se vetää meidät aivan varmasti täällä hiljaiseksi. Ja joidenkin tutkimusten mukaan ei edes joka viides vaan jopa 20—25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. [Sari Sarkomaan välihuuto] Ne ovat koululaisten ja nuorten tavallisimpia terveysongelmia. Siksi voi sanoa, että lasten osalta voidaan olla tilanteessa, jossa me puhumme kansansairaudesta. [Ben Zyskowicz: Tunnette ongelman. Tehkää jotain!] Arvoisa puhemies! Hallitusväki on joutunut tekemään tietenkin hallitusohjelmaneuvotteluissa linjan siitä, tuemmeko me tätä Terapiatakuu-aloitetta, koska aloite oli jo tiedossa silloin, kun hallitusohjelmaneuvotteluja käytiin. Olemme nimenomaan tukeneet tätä Terapiatakuu-aloitetta jo silloin, ja sen vuoksi osasinkin sanoa, niin kuin edustaja Zyskowicz täällä jo viittasikin siihen, että hallitus on ryhtynyt toimiin tämän kokonaisuuden toteuttamiseksi juuri sillä tavalla kuin tässä Terapiatakuu-aloitteessa linjataan. Ongelma on varsinainen siksi, että palvelujärjestelmä ei ota koppia tällä hetkellä perusterveydenhuollossa siitä, miten nämä hoitoketjut olisivat eheitä, ja minusta siitä puhuu usea kansanedustaja täällä hyvin. Me olemme joutuneet tunnustamaan sen, että tätä ongelmaa ei ihan nopeasti ratkaista, mutta sen lähtökohtana on oltava se, että me annamme niin fyysisille kuin psyykkisillekin vaivoille takuun laittaa ne kuntoon. Tästä syystä johtuen, niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja Vehviläinen jo sitä kysyi ja samalla tavalla myöskin edustaja Risikko tuki, kyllä hoitoonpääsy on kokonaisuus, ja leimaamatta ketään asiat on hoidettava jatkossa seitsemän päivän kuluessa. Tämä hoitotakuuta koskeva lakiesitys, jota me parhaillaan sorvaamme, on maaliviivalla. Me tulemme tuomaan sen mahdollisimman kiireesti eduskunnan käsittelyyn, jotta me saamme tämän kokonaisuuden tarkastettua. Leimaamatta kenenkään vaivoja on tärkeää, että hoitotakuu ei ole viikkoja vaan se on seitsemän päivää. Siitä on lähdettävä liikkeelle. Mutta koko totuus ei ole minusta tässä. Perussuomalaisten ryhmästä useat mainitsivat, että tarvitaan myös jotain muuta — ja siitä myös Nurminen puhui. Hoitoketjuissa on pakko laittaa nämä asiat kuntoon. Me lähdemme nyt liikkeelle vuoden alusta siitä, että otetaan tämä 12—18-vuotiaitten ryhmä sellaiseksi, johon ulotetaan lyhytinterventiot. Niistä tässä edustaja Hyrkkö jo puhui Espoon osalta, mutta tätä samaa hoitomenetelmää on kokeiltu myöskin Turussa. Tältä osin me tarvitsemme tämän kokonaisuuden apua. Sekä perus- että erityistason asiantuntijat ovat tehneet minulle nyt esityksen, miten nämä hoitoketjut laitettaisiin tässä maassa kuntoon, [Puhemies koputtaa] ja toivon, että saan tulla sillä julkisuuteen heti lähipäivien kuluessa. Eli lähdetään liikkeelle nuorista ja edetään sitten tässä asiassa koko Suomen eri ryhmien hoitoketjujen kuntoon laittamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-21T17:40:24,2019-11-21T17:43:53,Tarkistettu,1.1 2019_68_101,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Puhemies! Täällä kuulimme, että hallituksen kehuminen olisi jotenkin perusteetonta. Olen toiminut terapia-alan yrittäjänä, ja täytyy kertoa sinne opposition suuntaan, että on niitä mielenterveysongelmia ollut ihmisillä aikaisemminkin. Eivät ne ole kehittyneet tämän hallituksen voimassa ollessa. Tämä hallitus puuttuu näihin asioihin vihdoin ja viimein. Se olisi pitänyt tehdä paljon kunnianhimoisemmin jo paljon, paljon aikaisemmin. Tämä hallitus lähtee parantamaan ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ymmärtäen sen, että panostukset työhyvinvointiin, lapsi- ja perhepalveluihin, neuvoloiden kehittämiseen, perhekeskusmallin eteenpäinviemiseen, köyhyyden poistamiseen tai koulutukseen ovat myös mielenterveystyötä. Se, että me edistämme ihmisten mielenterveyttä, tulee myös näissä monissa toimissa, mihin hallitus on sitoutunut ja mihin me hallituspuolueet olemme lupautuneet. Ja kyllä, me uudet kansanedustajat myös vihreiden riveissä tulemme pitämään huolta siitä, että mielenterveyspalvelut todella uudistetaan niin, että jokainen saa apua silloin kun sitä tarvitsee. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1411,Female,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2019-11-21T17:43:54,2019-11-21T17:44:57,Tarkistettu,1.1 2019_68_102,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kaikkia tämän terapiatakuusta mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi laaditun kansalaisaloitteen allekirjoittajia. Tämä on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä aihe, ja on hyvä, että se nousee tämän kansalaisaloitteen myötä esiin. Mielenterveysongelmien kasvu on ollut aivan liian nopeaa. Valitettavasti terveydenhuollon resurssit eivät ole pysyneet perässä, ja hoitoonpääsy onkin ruuhkautunut valitettavan pahoin. Kärsijöinä ovat olleet erityisesti nuoret. Arvoisa puhemies! Aivan liian usein, kuten tässä keskustelussakin on jo käynyt ilmi, mielenterveysongelmia hoidetaan vain lääkkeillä, vaikka usein masentuneelle ihmiselle tärkeintä olisivat inhimillinen kohtaaminen, hoitoonpääsy, keskusteluapu. Hoitoon tulisi päästä huomattavasti nopeammin. Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa on puutteita, mutta erityisesti perustaso kaipaa lisäresursseja. Myös alueelliset erot palveluiden saatavuudessa ovat hyvin suuria. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti näihin ongelmiin puututaan tämän hyvän kansalaisaloitteen myötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-21T17:44:57,2019-11-21T17:46:12,Tarkistettu,1.1 2019_68_103,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeän aloitteen laatijoille ja allekirjoittajille ja kiitos myös ministeri Kiurulle hyvästä vastauksesta, jossa avattiin sitä, miten hallitus aikoo nyt tässä asiassa toimia. Kyllä, kun kyse on mielenter-veyspalveluista, meillä pitää yksinkertaisesti olla sellainen yhteiskunta, jossa apua saa nopeasti ja apua saa helposti. On selvää, että tällä hetkellä mielenterveyteen liittyvää hoidon saatavuutta ja yhdenvertaisuutta pitää parantaa. Minä haluan erityisesti korostaa tämän asian tärkeyttä nuorten näkökulmasta. Matalan kynnyksen palveluihin panostaminen olisi juuri se oikea tapa ennaltaehkäisevästi tukea nuoria. Muistan, kuinka jo Vasemmistonuorissa meillä oli Hoidon tarpeessa -niminen mielenterveyteen liittyvä kampanja, jossa näitä samoja asioita ajettiin. Täällä on myös hyvin tullut esille se, kuinka matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujärjestelmä on kustannustehokas ja maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Sen lisäksi se on myös inhimillisesti oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-11-21T17:46:12,2019-11-21T17:47:20,Tarkistettu,1.1 2019_68_104,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Kiurua puheenvuorosta, ja haluan sen todeta, että myös minä näen tämän aloitteen suurena arvona sen, että se tuo tämän laajaan keskusteluun sekä täällä talossa että julkisuudessa ja myös toimii hallitukselle päin ikään kuin myönteisenä piiskana tässä asiassa, että tulevaisuuden sote-keskusta ja hoitotakuuta viedään juuri tähän suuntaan. Itse ainakin näin ajattelen. Tosiaankin kun viittasin jo siihen, että katsoin tämmöistä terapiatakuun toteutussuunnitelmaa, mitenkä se on yhdistettävissä tulevaisuuden sote-keskukseen, niin minä löysin tästä erittäin paljon yhtäläisyyksiä. Kun tämä tulee sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn ja me otamme sen siellä käsiteltäväksi ja perehdymme siihen sekä opposition että hallituspuolueitten edustajat yhdessä, minä olen aika varma siitä, että me löydämme oikean ja hyvän sillan, mitenkä tämä on ratkaistavissa, kunhan me saamme myös hallituksen esityksen hoitotakuusta samanaikaisesti. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-21T17:47:20,2019-11-21T17:48:25,Tarkistettu,1.1 2019_68_105,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Terapiatakuu-aloite on kannatettava. Se on itse asiassa välttämätön aloite lasten ja nuorten auttamiseksi. Erikoissairaanhoidon lisäksi meidän on huolehdittava perusterveydenhuollon psykiatrisesta osaamisesta ja palveluista. Kouluille on saatava enemmän psykiatriseen hoitoon erikoistuneita ihmisiä. Monet kunnat ovat jo palkanneet psykiatrian sairaanhoitajia kouluille, ja niistä on ollut hyvät tulokset. Arvoisa ministeri! Terapiatakuun toteutuessa on huolehdittava siitä, että palvelujentuottajat täyttävät osaavan ja ammattitaitoisen työn kriteerit. Julkisella sektorilla on oltava kokonaisvaltainen vastuu palveluista. On varottava, että terapiatakuu ei luo tietä voitontavoitteluun hoidon kustannuksella — tästä meillä on kokemuksia vanhustenhoidossa. Ajattelen, että lääkehoidolla on hyvät mahdollisuudet ja oma paikkansa hoidossa, mutta vahvasti uskon keskustelun ja puheen voimaan psykiatrisessa hoitotyössä. Kannatan tätä aloitetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-11-21T17:48:25,2019-11-21T17:49:31,Tarkistettu,1.1 2019_68_106,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erityinen huoli ja murhe on siitä viestistä, joka tulee meille kansanedustajille nyt, että erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lähes räjähdysmäisesti kasvussa. Siinä voi olla taustalla myöskin sellainen pieni, valoisa puoli, että mielen ongelmista uskalletaan puhua ja että hoitoon uskalletaan paremmin hakeutua tänä päivänä. Uskon, että esimerkiksi tämän kansalaisaloitteen tyyppisillä avauksilla on ollut tällainenkin positiivinen vaikutus, että asioista uskalletaan keskustella. Sitten kun mietitään meidän vastuuta täällä päätöksentekijöinä näiden asioiden edistämisestä ja hoitoonpääsyn varmistamisesta, niin että jokainen apua pyytävä aidosti saa apua mielensä ongelmiin, niin silloin tämän päivän tärkein kysymys on, tuemmeko me tätä kansalaisaloitetta. Eli tulemmeko me edistämään sitä täällä eduskunnassa vielä tämän syksyn aikana ja tulemmeko hyväksymään sen tässä salissa. Haluan kysyä hallituspuolueilta: Miten te aiotte tässä äänestyksessä käyttäytyä? Hyväksyttekö te tämän? Ensi vuoden budjettiin ei ole varattu rahoitusta hallituksen budjetissa, mutta kokoomuksen vaihtoehdossa olemme varanneet [Puhemies koputtaa] ensi vuoden varjobudjetissa 35 miljoonaa euroa mielenterveyspalvelujen parantamiseen ja tämän kansalaisaloitteen hyväksymiseen. Näin ollen kokoomus aikoo tukea tätä tärkeää aloitetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-11-21T17:49:31,2019-11-21T17:50:59,Tarkistettu,1.1 2019_68_107,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Forsgrén ja Koskela. Sitten siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_108,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tilanne on erittäin vakava. Opiskelijana osaan sanoa sen, että olen nähnyt lähelläni ja ympärilläni hyvin paljon pahoinvointia ja masennusta. Monet ovat olleet jo niin pahassa tilanteessa, että ovat joutuneet avun piiriin opintojen aikana. Haluankin kiittää Terapiatakuuta erittäin tärkeästä aiheen nostamisesta esille. Tilanne on erittäin vakava, ja meidän kaikkien poliitikkojen pitää tämä viesti ottaa tarvittavalla vakavuudella vastaan. Ennen kaikkea meidän tulee varmistaa oikeanlainen apu sen lisäksi, että me täällä hyvin keskustelemme tärkeästä aiheesta. Tilanne ei voi olla se, että ihmiset päätyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle vain sen takia, että oikea-aikaista apua ei ole saatavilla. Haluankin yhtyä täällä keskustelussa esiin nousseisiin asioihin. Edustaja Vehviläisen toive aloitteen ottamisesta huomioon hoitotakuun yhteydessä oli erittäin kannatettava idea, ja haluan kiittää myös ministeri Kiurua erittäin hyvästä vastauspuheenvuorosta. Haluankin korostaa, että hallitus ottaa erittäin vakavasti huomioon [Puhemies koputtaa] laadukkaiden mielenterveyspalveluiden oikea-aikaisen saatavuuden. [Ben Zyskowicz: Mutta ei anna senttiäkään! Niin vakava asia!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-11-21T17:50:59,2019-11-21T17:52:18,Tarkistettu,1.1 2019_68_109,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tärkeän asian äärellä tänään. Tosiaan jos OECD:n raportin mukaan meillä kuluu 11 miljardia mielenterveyden häiriöiden kustannuksiin Suomessa, tämä on todellakin iso kysymys. Keskustelua on ollut antoisaa kuunnella täällä mukana ensikertalaisenakin. Onneksi täällä on ministeri Kiuru nyt paikalla. Tuossa äsken viittasitte, että rahoitusta on osoitettu näihin palveluihin. Te olette osoittanut rahoitusta mielenterveysstrategian laatimiseen ja peruspalvelujen valtionosuuksiin, mutta ette ole erikseen suunnanneet sitä tähän kyseessä olevaan asiaan elikkä terapiatakuuseen. Se varmasti ansaitsisi ihan oman momenttinsa. Sitten seuraavana asiana: Tässä maassa on nyt jo paljon osaajia, jotka eivät ole psykoterapeutteja vaan ovat kolmannella sektorilla ja väitän, että jopa kirkon palveluksessakin. Mietin, onko näitä koordinoitu ja mietitty olemassa olevaa osaamista, että ne voitaisiin jollain lailla julkisesti, yhdessä saattaa yhteen ja tällä tavalla [Puhemies koputtaa] tätä isoa ongelmaa saataisiin helpotettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-11-21T17:52:20,2019-11-21T17:53:34,Tarkistettu,1.1 2019_68_110,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eilenhän vietettiin lasten oikeuksien päivää, ja YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan lapsille tarkoitettuja mielenterveyspalveluita ja takaamaan pääsyn tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin ja tehostamaan toimia nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi — painavaa asiaa, eikä tämä havainto ole hetkessä syntynyt, joten eduskunnassa ollaan kaikki samassa veneessä siinä, että nyt on onnistuttava paremmin. Sen takia itse kannatan tätä aloitetta, [Sari Sarkomaan välihuuto] ja niin kuin totesin, myöskin hallitusohjelmaneuvotteluissa totesimme, että mielenterveyspalveluita on vahvistettava. Sitä kautta ensin on laadittava strategia. Tässä maassa on paljon puutteita, niin kuin todettiin, ja pelkästään yksi lain kirjaus siitä, että myöskin mielenterveydessä pätee sama hoitotakuu kuin muissakin krempoissa... Tältä osin se tulee kyllä, mutta kysymys on siitä, miten tämä koko kuvio katsotaan jatkossa niin, että nämä palvelut tulevat toimimaan. Meillä on joka kymmenes nuori, hei, pahimmillaan erikoissairaanhoidossa hoidettavana. Jos ei tämä vakavoita eduskuntaa, mikä sitten? Perusterveydenhuollosta puuttuvat aidot hoitoketjut. Ne on luotava, ja sitä kautta on tehtävä aika paljon töitä, että tämä kokonaisuus saadaan kuntoon. Me olemme nyt aloittaneet, niin kuin totesin. Toivon, että pääsen nyt tulemaan julkisuuteen siitä, millä tavalla se asia tehdään, heti kun saamme yksittäiset asiat kuntoon. Emme valitettavasti ehtineet vielä tähän tilaisuuteen, mutta tulemme, siksi että tätä tietoa varmasti kaivataan. Eli mielenterveyshäiriöiden lyhyitä, varhaisia puuttumisia, interventioita, on alettava tekemään perusterveydenhuollossa sekä aikuisille että nuorille, ja sitä kautta nuorista nyt aloitetaan ja se hoito ulotetaan matalalla kynnyksellä kouluihin. [Sari Sarkomaa: Voisiko ministeri kertoa, mistä rahat?] — Mitä tulee rahoihin, niin täällä on haluttu jo koko tämän syksyn ajan osoittaa, että hallitus jäisi kylmäksi tässä, että mitään ei tapahtuisi ja että tämä olisi pelkästään rahakysymys. Edustajat hyvät, me olemme täällä istuneet vuosikausia näissä karnevaaleissa. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että nämä asiat on laitettava kuntoon. Mielenterveysstrategialle on varattu, niin kuin totesin, noin 60 miljoonaa toimeenpanorahaa kolmelle vuodelle ja varsinaisiin pysyviin menojenlisäyksiin 18 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Sen lisäksi yksistään tähän hoitotakuualoitteen toteuttamiseen, mikä sisältää myös mielenterveysongelmat, on varattu 70 miljoonaa ensi vuodelle ja samansuuruinen summa, jos sen saan, kahdelle sitä seuraavalle vuodelle — yli 200 miljoonaa rahaa. Siltä osin ei kiistellä nyt rahasta, vaan kiistellään siitä, miten palveluketjut laitetaan toimimaan. Nyt se on tehtävä ja yhdessä, sisältökin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-21T17:53:36,2019-11-21T17:56:30,Tarkistettu,1.1 2019_68_111,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_112,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! On todella hienoa kuulla, että hallituksella todella vaikuttaa olevan suunnitelmia, että aidosti edetään myös tämän terapiatakuun konkreettisessa toteuttamisessa. Vaikka pidän erittäin hyvänä edustaja Vehviläisen ajatusta siitä, että tätä käsitellään samassa yhteydessä kuin hoitotakuuta, pitää kuitenkin huomata, että tässä puhutaan kuitenkin kokonaisen terapiajakson saatavuudesta, eli välttämättä sillä hoitotakuun hoitamisella ei vielä vastata tämän kansalaisaloitteen kysymykseen siitä, että pääsee hoitoon ja saa sen ikään kuin lyhytaikaisen terapian, jossa on ajatus nimenomaan se, että varhaisessa vaiheessa oleviin mielenterveyden ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan tehokkaasti, jotta ne eivät pääsisi pahenemaan. Tiedämme kaikki, kuten tässä salissakin tänään ollaan puhuttu, että mielenterveyden ongelmat ovat liian yleisiä. Ehkä kuitenkin on niin, että vähitellen niihin liittyvät stigmat alkavat häipyä ja niistä uskalletaan puhua ja hoitoon uskalletaan hakeutua. Monet tietävät myös ihan omakohtaisella läheisten kokemuksella, että pahimmillaan mielenterveyden ongelmat voivat johtaa elämän päättymiseen. Meistä varmaan jokainen tietää jonkun tai tuntee jonkun, jonka elämä on päättynyt aivan liian aikaisin. Minä tunnen useita. Siellä on joukossa jonkun isä, poika, tytär. Kaikki nämä tapaukset ovat sellaisia, jotka oltaisiin varmasti voitu pelastaa, jos mielenterveyden ongelmiin olisi uskallettu aikaisessa vaiheessa hakea ja saada apua. Odotettaessa palveluihin pääsyä ongelmat ovat usein jo ehtineet muuttua vakavammiksi. Viiveet hoitoonpääsyssä aiheuttavat monenlaista inhimillistä kärsimystä sairastuneen elämässä. Usein mielenterveysongelmat koskettavat ja kuormittavat sairastuneen lisäksi myös hänen lähipiiriään. Läheisen sairastuessa monen elämä muuttuu. Arvoisa puhemies! Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja usein syy myös syrjäytymiseen. Vierailin toissa vuonna tämmöisessä pajaluokassa, joka on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joilla peruskoulun loppuunsaattaminen on haasteellista. Sinne on ikään kuin käsin poimittu ne lapset ja nuoret, jotka ovat jo jättäneet koulun kesken, ja heitä yritetään siinä parhaimman mukaan auttaa ammattilaisten toimesta, ja siellä läsnä on myös mielenterveyden ammattilaisia. Siinä keskustellessa tuli hyvin selväksi, että niin tytöillä kuin pojilla yleisin syy ovat mielenterveyden ongelmat joko itsellä tai kotona vanhemmilla, ja sen vuoksikin tämä asia on äärimmäisen tärkeä. Puuttumalla mielenter-veyden häiriöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa estetään tilanteen paheneminen, estetään syrjäytymistä ja vähennetään työstä poissaoloja. Pidän valitettavana kuitenkin sitä, että nyt emme ihan vielä saaneet vastausta siihen, millä tavoin tämä tullaan toteuttamaan tai tullaanko tätä toteuttamaan, mutta toiveeni heräsivät siitä, että hallitus ainakin ottaa tämän ongelman hyvin vakavissaan, ja odotan hyvin kiinnostuneena, että pääsemme myös käsittelemään mielenterveysstrategiaa, jossa ymmärsin, että on varattu resurssit myös mielenterveyspalveluiden parantamiseen. Kokoomus on sitä mieltä, että mielenterveyden ongelmat ovat erittäin vakavia ja niihin tulee löytää konkreettisia keinoja, ja sen vuoksi me esitimmekin omassa vaihtoehtobudjetissamme 35 miljoonaa euroa mielenterveyspalveluiden terapiatakuun toteuttamiseksi. Arvoisa puhemies! Terapiatakuu vahvistaisi nimenomaan mielenterveyshoidon perustasoa. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa ja hoito aloittaa kuukauden sisällä. Terapiatakuu toteuttaisi tavoitetta terveyspolitiikan yhdenvertaisuudesta ja varmistaisi sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät ja heidän omaisensa jää yksin. Terapia-takuulla voitaisiin ehkäistä mielenterveysongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta hyötyvät erityisesti ne, joilla on vähiten voimavaroja hakea tai vaatia apua. Arvoisa puhemies! Panostukset mielenterveyspalveluihin maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Yhä useampi saisi avun varhaisessa vaiheessa, työstä poissaolot vähenisivät, kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenisi ja inhimillinen kärsimys vähenisi. Me voimme toteuttaa tämän terapiatakuun. Siihen on mahdollisuus, jos me vain haluamme valita niin. Loppuun toteaisin, että vaikka eduskunnassa toki asioiden käsitteleminen aina kestää aikansa eikä tässäkään tilanteessa, jos aloitteen käsittely yhdistetään hallituksen esityksen käsittelyyn, välttämättä saada aikaan suuria muutoksia eduskunnan toimesta heti, niin kunnissa voidaan kuitenkin toimia pikaisemmin ja parantaa mielenterveyden matalan kynnyksen palveluita. Muutamia esimerkkejä omasta kotikaupungistani Vantaalta: Lisäsimme juuri talousarviokäsittelyn yhteydessä resursseja nimenomaan nuorille lyhytaikaisen terapiatakuun toteuttamiseen eli lyhytaikaiseen psykoterapiaan ja sen lisäksi lisäsimme resursseja tämmöiseen keskusteluapuun psykiatrin kanssa, johon pääsee käytännössä tulemalla paikalle ilman ajanvarausta. Sen lisäksi olemme lisänneet erityisnuorisotyöntekijöitä ammatillisiin oppilaitoksiin, jotta siellä olisi paikalla aikuinen, jonka kanssa nuoret voivat halutessaan puhua. Monesti se, että uskalletaan ottaa asiat puheeksi, on jo hyvä askel oikeaan suuntaan, ja aikuinen voi sitten halutessaan ja nähdessään sen haasteen ohjata eteenpäin palveluiden piiriin. Tehdään jokainen voitavamme siellä, missä voimme toimia. Täällä eduskunnassa toki meidän velvollisuutemme on hoitaa terapiatakuun toteuttamiseen resurssit ja se, että se tulee myös velvoittavaksi lainsäädännöksi kunnille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-21T17:56:35,2019-11-21T18:02:52,Tarkistettu,1.1 2019_68_113,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä mielenterveys kuuluu ihan jokaiselle, ja tervehdin vielä ilolla kansalaisaloitetta. Olen iloinen, että se sai tarvittavat allekirjoitukset. Kiitos todellakin kaikille toimijoille, koska ilman heitä eivät mielenterveyspalvelut olisi nousseet tällä tavalla ykkösagendalle. Sen sanon, että toivon, ettei tätä sidota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Me emme tiedä, kuinka tämän soten käy — niin monta kertaa se on jäänyt läpi menemättä — ja toivon, että nyt terapiatakuu vietäisiin sellaisenaan eteenpäin. Toivon, että ministeri vielä selkeyttää tässä sitä, millä tavalla tätä aiotaan viedä eteenpäin, koska ihan selväksi se ei tullut. Me emme vielä tiedä, milloin hoitotakuu, milloin kiristetyt, nopeammat, ripeämmät hoitoonpääsyajat sisältävä laki tänne tulee. Rahoitustahan siihen vielä ei ole. Se 70 miljoonaahan on kehittämisprojekteihin eikä itse asiassa henkilöstön palkkaamiseen. Toivon, että tähän vielä selkeytys tulee, koska kaikki ovat myönteisiä sille, että hallitus on nyt luvannut tämän terapiatakuun toteuttaa, vaikka se harmillisesti ei ole hallitusohjelmassa. Mutta ehkä, ministeri, viittasitte johonkin lisäpöytäkirjaan, kun totesitte, että hallitusneuvotteluissa, kun hallitusta koottiin, myönteisesti suhtauduttiin tähän terapiatakuuseen. Ehkä tämän voisi vielä selkeyttää, koska se jäi meille vähän kokemattomammille kansanedustajille vielä epäselväksi. Hyvät kansanedustajat! Todellakin tämä aloite on tervetullut. Terapiatakuu-aloitteen sisällössä olevilla asioilla todellakin taattaisiin apu erityisesti heille, joilla usein on vähiten voimavaroja vaatia tai hakea apua. Me tiedämme, että mielenterveysongelmat ovat yksi suurimpia syrjäytymisen syitä, ja tämä takuu varmistaisi sen, että nämä usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saisivat apua ja tukea. Niin kuin tuossa sanoin, kun mieli särkyy, niin usein jää ilman apua ja tukea, ja kun tulee sitten muuta, vaikka jalka menee poikki, niin kyllä sen kipsin Suomesta saa. Eli meidän terveydenhuolto toimii, mutta mielenterveyspalvelut ovat jääneet syrjään, ja nyt meidän on tähän tartuttava. Ikävä asia on se, että kun perusterveydenhuollossa ei ole riittäviä mielenterveyden peruspalveluita, niin todella moni joutuu hakemaan apua yksityiseltä sektorilta, ostamaan yksityisiä palveluita. Kaikilla ei ole tähän varaa, eli tällä hetkellä rahapussin paksuus määrittelee sen, saako apua vai ei. Terapiatakuu tarvitaan, jotta hoitoonpääsy olisi mahdollista kaikille taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Siksi pidän tärkeänä, että me tekisimme päätöksen Terapiatakuu-aloitteesta jo ennen joulua. Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta mainion puheenjohtajansa johdolla ehtisi tämän käsittelemään, kuuntelemaan asiantuntijoita ja tekemään päätöksen, niin olisi hienoa, että ennen joulua eduskunta yksimielisesti tämän hyväksyisi, ja ministeri pääsisi sitten tätä asiaa viemään eteenpäin. Oli mainiota, että rahaakin on varattu. Silloin meillä olisi mahdollisuus saada vielä ensi vuonna terapiatakuuta koskeva lainsäädäntö koko eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskuntaryhmämme on todellakin tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa me esitämme terapiatakuun toteuttamiseen 35 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta. Sama esitys sisältyy myöskin meidän vaihtoehtobudjettiin, ja olemme siinä osoittaneet, että tuo raha on mahdollista löytää suoranaisesti tähän terapiatakuuseen — ettei sitä ajatella kaivettavan niistä rahoista, jotka on suunnattu sote-uudistukseen ja jotka todellakin ovat hyvin pieni summa, jos ajatellaan tuon mittavan uudistuksen tarpeita. Minulla oli ilo olla puhumassa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa viime helmikuussa, kun Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanjan lähtölaukaus tapahtui. Oli ilo olla siellä mukana — Alviina Alametsä, Pia Hytönen, Mielenterveyspooli, monet aktiivit olivat siellä mukana, ja Touko Aalto oli vihreistä kanssani siellä puhumassa. Itse nostin puheessani esille huolen siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien rahoituksesta menee mielenterveyspalveluihin. Tämä on seikka, joka meillä on tiedossa. Tämä on Jyväskylässä tehty tutkimus. Ja tämä, jos joku, velvoittaa hallitusta nyt ripeästi toimimaan. Jos ajatellaan, että vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus kuntien menoista oli tuommoinen 5,5 prosenttia mutta vuonna 2015 se oli jo lähempänä 4:ää prosenttia, niin tämä osoittaa sen, että kunnat eivät suuntaa näihin palveluihin riittävästi rahaa. Meillä ei ole siellä terveyskeskuksissa riittävästi mielenterveyden peruspalveluita, ja hoitoon ei pääse ja viiveet palveluihin ovat todella suuria. On aivan selvää, että tutkimustieto, arjen kokemus, ne viestit, mitä me saamme, ja pisteenä i:n päällä tämä aloite osoittavat, että terapiatakuu tarvitaan. Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu esiin nuoret ja nuoret aikuiset. Me tiedämme tutkimustiedon mukaan, että nuoruus on tyypillinen mielenterveyshäiriöiden alkamisikä. On arvioitu, että kolme neljästä elämänaikaisesta mielenterveyden häiriöstä alkaa ennen 25 vuoden ikää, ja siksi tarvitaan toimia nuorten auttamiseksi. Mutta me tarvitsemme mielenterveystakuun ihan kaikenikäisille. Emme voi tässä unohtaa ikäihmisiä. Lasten ja nuorten hyvä terveys on heidän oman elämänsä ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta todella tärkeää, ja uskon, että terapiatakuu on tervetullut lukiolaisille ja ammatillisen koulutuksen oppilaille — olemme paljon puhuneet heidän jaksamisongelmistaan — ja korkeakouluopiskelijoille. Siksi, kun ministeri on paikalla, esitän suuren huo- len Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tulevaisuudesta. Terapiatakuu-uudistus koskisi myöskin kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Edellinen hallitus teki upean päätöksen, joka oli pitkäaikainen tavoite, kokoomuksen pitkäaikainen tavoite, pitkäaikainen opiskelijajärjestöjen tavoite, se, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut koskisivat kaikkia korkeakouluopiskelijoita, ja näin päätettiin. Edellinen hallitus suuntasi siirtomäärärahan tähän uudistukseen, mutta nyt korkeakoulukenttä on muuttunut ja on tullut selväksi, että sieltä puuttuu rahaa noin 1,5 miljoonaa euroa, ja tämä puuttuu hallituksen budjetista. Kaikkein kipeimmin toivoisin, että hallitus osoittaisi riittävät määrärahat YTHS:n palveluiden turvaamiseen niin, että tuo uudistus voitaisiin toteuttaa, ja ettei ainakaan heikennettäisi niitä palveluita, joita tällä hetkellä korkeakouluopiskelijat saavat. [Puhemies koputtaa] Eli kannatan lämpimästi aloitetta ja toivon, että voimme siitä yhdessä äänestää vielä ennen joulua. Terapiatakuuta tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-21T18:02:58,2019-11-21T18:10:21,Tarkistettu,1.1 2019_68_114,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka täällä on paljon meitä uusia vihreitä edustajia, niin tässä on nyt toinen uusi vihreä edustaja, jolla on terapia-alan koulutus. Eli ehkä tämä hieman huojentaa huolta siitä, että emme ymmärtäisi, mistä puhumme. [Ben Zyskowiczin välihuuto] On tutkittu, että noin puolet saadun terapian vaikuttavuudesta johtuu ja tulee vuorovaikutuksesta, siis kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Tilanteessa, jossa mieli on rikki ja elämä tuntuu vaikealta, on kannattelevaa huomata, että joku haluaa sinun tulevan kuulluksi, joku haluaa ymmärtää juuri sinua ja auttaa sinua. Mielen oireille ei ole olemassa yhtä ilmenemistapaa. Vielä nykyäänkin mielen oireita usein turhaan hävetään ja ne halutaan pitää piilossa. Somaattinen kipu on yksi tyypillisimmistä tavoista nostaa mielen oireilua pintaan. On surullista, että olkapään kipuun avun hakeminen koetaan helpommaksi kuin masennusoireisiin avun hakeminen. Voisiko syy olla tavassa, jolla mielenterveyttämme hoidetaan perusterveydenhuollossa vielä tänä päivänä? Aikataulupaineisella ja ylibuukatulla lääkärillä ei ole aikaa pysähtyä luomaan asiakkaan tarvitsemaa turvallista ympäristöä, jossa omat tuntemukset olisi luonteva jakaa. Terapiatyötä tehneenä olen huomannut lukemattomia kertoja, että silloin kun vastaanotolla on aikaa ihmiselle ja mahdollisuutta antaa hänen tulla kuulluksi, hän haluaa usein kertoa mieltä painavia asioita. Joskus tämä tarve voi yllättää ihmisen itsensäkin, ja ihan yhtä usein vaikeiden asioiden ääneen sanominen on vienyt myös fyysisen kivun hoidon harppausaskelin eteenpäin. Tämä on esimerkki siitä, kuinka valtavia mahdollisuuksia tavalla tai toisella tuotetulla matalan kynnyksen psykoterapeuttisella tai psykososiaalisella kohtaamisella tässä maassa on, sillä, että ihminen on löytänyt yhden turvallisen, kuuntelevan henkilön. Arvoisa rouva puhemies! Yli puolet suomalaisista kokee mielenterveyden häiriön jossain vaiheessa elämäänsä. Se on todella iso määrä. Huolestuttavaa on, että vain puolet tästä potilasryhmästä saa tarvitsemaansa hoitoa. Se taas on todella pieni määrä. Mielenterveyden häiriöistä ei voi enää vaieta, ja on todella hyvä, että puhumme niistä tänään täällä. Niitä ei voi enää työntää syrjään odottamaan, että ne kasvavat korkoa päästäkseen erikoissairaanhoidon piiriin. Ja tähän tällä hallituksella on nyt vahva tahtotila. Mielenterveysstrategian luominen ja hoitotakuun tiukentaminen myös psyykkisissä terveysongelmissa ovat täsmäaskelia juuri tätä kohti. Meillä on suuri joukko terveydenhuollon ammattilaisia ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä, jotka ovat valmiita kohtaamaan ja tulemaan vastaan ihmistä, jolla on mielenterveyden ongelmia, osaajia, jotka voivat luoda turvallisen ympäristön, missä voi näyttää oman herkkyytensä ja taakkansa. Tekemällä näitä hyviä päätöksiä nyt täällä me voimme antaa heille sen mahdollisuuden, sen, että sinut halutaan nähdä ja sinut halutaan kuulla. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-11-21T18:10:26,2019-11-21T18:14:35,Tarkistettu,1.1 2019_68_115,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Halutaanko käydä debattia? [Ben Zyskowicz: Ihan lyhyesti! — Eduskunnasta: Käytiin juuri debatti!] — Debatti on jo käyty, ja tässä on puhujia paljon ja meillä on rajallinen aika, joten mennään eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_116,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä kerran todeta, että tämä aloite ja itse asiassa koko sen matka tänne eduskuntaan on niin tärkeää, että oikein hengästyttää. Mielenterveyteen liittyy edelleen valtavan paljon ennakkoluuloja ja häpeää, ja tämä kansalaisaloite ja sen ympärillä toiminut kampanja ovat tuoneet mielenterveyden häiriöt ja tarpeen oikea-aikaiselle, saavutettavalle ja matalan kynnyksen hoidolle yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Kaikki kansalaisaloitteen puolesta työtä tehneet ja sitä tukeneet ovat auttaneet tekemään näkyväksi niitä räikeitä reikiä, joita hyvinvointivaltiomme mielenterveyspalveluissa on, ja lisänneet samalla ihmisten tietoisuutta ja rakentavaa suhtautumista mielen hyvinvointiin ja mielen pahoinvointiin liittyen. Siis ennen kaikkea iso kiitos aloitteen tekijöille ja kaikille sen allekirjoittajille. Arvoisa puhemies! Yli puolet suomalaisista kokee jossain vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön mutta vain puolet saa siihen tarvitsemaansa hoitoa. Opiskelijoilla yleisin lääkäriin hakeutumisen syy on mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Kymmenkunta ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia joka ikinen päivä. Jo aivan varhaisenkin tuen saatavuudessa on suuria puutteita, vaikka juuri se voisi ehkäistä monien kohdalla raskaampien palveluiden tarvetta. Syyskuussa julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan lukion eka- ja tokaluokkalaisista lähes 40 prosenttia on ollut kuluneen vuoden aikana huolissaan omasta mielialastaan. Samasta ryhmästä lähes puolet olisi tarvinnut apua mielialaan liittyvissä asioissa mutta ei ole saanut sitä koulun aikuisilta tai palveluista. Koko Suomen luvut ovat huolestuttavia, mutta surullista kyllä ne sisältävät myös voimakasta vaihtelua eri alueiden välillä. Arvoisa puhemies! Kaikki eivät ehkä tunne mielenterveyspalveluita kovin hyvin, eikä ihme. Sen verran monimutkaista niiden viidakossa on kulkea. Itse olen saanut silmäyksen järjestelmän mutkiin ja kuoppiin useammankin läheisen kautta ja lukuisten tarinoitaan jakaneiden ihmisten avulla. Tehdään ajatusleikki: Kuvitellaan, että jalkani murtuu. Murtuma on ensin pieni, enkä ehkä edes huomaa sitä. Lopulta läheisten kannustamana hakeudun lääkärin vastaanotolle. Lääkäri diagnosoi vaivan, määrää hoidon, leikkaus, kipsaus, kuntoutus. Kuvitellaan, että tästä alkaisi temppurata: leikkaavan kirurgin etsiminen ja kilpailutus, erilaisten kipsimallien loputtomalta tuntuva sovittelu erilaisine sivuvaikutuksineen. Näin ei onneksi tapahdu. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä tunnistaa murtuneen jalan, ja tyypillisesti hoitopolku on mutkaton. Apua saa nopeasti, murtunut jalka hoidetaan kuntoon, ja niin sen pitääkin mennä. Tilanne on toinen, jos jalan sijaan murtuukin mieli. Sairastunut voi joutua kamppailemaan saadakseen apua ja odottamaan jonossa, että hoidon ovet ylipäätään avautuvat. Hankala tukiviidakko lannistaa, ja rahapula voi ajaa kokonaan pois hoidon ääreltä. Arvoisa puhemies! On selvää, että meillä on käsissämme vakava asia. Mielenterveyden häiriöistä on tosiaan tullut uusi suomalainen kansantauti. Terapiatakuu-aloite on osaltaan murentanut mielenterveyteen liittyviä tabuja ja avannut keskustelua, jota täytyy käydä yhtä häpeilemättömästi ja samalla vakavuudella kuin mistä tahansa muustakin sairaudesta. Me tarvitsemme uuden suunnan mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkomiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveyden edistämisestä on tehtävä arkipäivää kouluissa, päiväkodeissa, neuvolassa ja työpaikoilla. Tässä onnistuminen on paitsi inhimillistä myös välttämätöntä meidän yhteiskuntamme kestävyyden näkökulmasta. Kuten aiemmin kerroin, kotikaupungissani Espoossa olemme saaneet erittäin rohkaisevia tuloksia oppilaitoksiin vietävästä mielenterveysosaamisesta. Kun tätä lyhytterapiatyypistä tukea tai muuta keskusteluapua on kouluyhteisössä saatavilla matalalla kynnyksellä, pystytään ongelmiin tarttumaan jo ennen kuin ne kasautuvat suuremmiksi, ja toisaalta ne, jotka tarvitsevat pitempiaikaista hoitosuhdetta, osataan ohjata eteenpäin ajoissa. Tällaista toimintaa tarvitsemme kaikkialle Suomeen. Lasten, nuorten ja opiskelijoiden palveluiden korjaamisen lisäksi me tarvitsemme apua ja tukea mielenterveyden ongelmiin myös perheille, työikäisille, työttömille ja ikäihmisille. Ihan jokaisella on oltava oikeus mielenterveyteen. Tekeillä oleva mielenterveysstrategia oppilaitoksiin, arkiympäristöön vietävät mielenterveyden kevyemmän hoidon mallit ja muu hallituksen työ mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi viitoittavat tätä työtä. Kysyin joitakin viikkoja sitten täällä kysymyksen, jonka haluaisin esittää vielä uudemman kerran: mistä tunnistaa mielenterveyskuntoutujan? Vastaus on tietenkin: ei välttämättä mistään. Masennus ei näy naamasta — kenen tahansa mieli voi murtua. Silti joskus saattaa unohtua, että mielenterveysongelmat koskettavat jokaista suomalaista tavalla tai toisella. Tämä asia on saatava kuntoon. Se on taloudellisesti järkevää, mutta ennen kaikkea se on oikein. Meillä on käsissämme tässä iso urakka, johon toivottavasti voimme tarttua yhdessä yli puoluerajojen. Puolueiden välinen riekkuminen ei tosiaan tee tälle asialle kunniaa. Riekutaan mieluummin niistä asioista, joista olemme oikeasti eri mieltä — uskon, että sellaisiakin löytyy. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-11-21T18:14:54,2019-11-21T18:20:30,Tarkistettu,1.1 2019_68_117,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite terapiatakuusta ja sen sisältämä velvoite päästä suoraan terveyskeskuslähetteellä terapiaan kumpuaa tarpeesta ja hädästä. 24 kansalaisjärjestöä on pukenut sanoiksi tarpeen, jonka allekirjoittavat tuhannet suomalaiset. Aloitteessa ehdotetaan, että mielenterveyslakiin lisättäisiin pykälä, joka mahdollistaisi terapiaan pääsyn terveyskeskuskäynnin yhteydessä todetulla tarpeella sen sijaan, että nykykäytäntö edellyttää erikseen erikoislääkärin lausunnon terapian tarpeesta. Niin ikään psykoterapian tai muun vaivaan liittyvän hoidon pitäisi alkaa neljän viikon sisällä terveyskeskuskäynnistä. Keskustan edustajana olen tyytyväinen, että hallituksella on käynnissä laaja joukko toimenpiteitä, joilla jo vastataan Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteisiin. Perusterveydenhuollon hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia erottamatta mielenterveyttä perusterveydenhuollon kokonaisuudesta. Seitsemän päivän hoitotakuun käyttöönottoon liittyvä lainsäädäntövalmistelu on parhaillaan käynnissä. Myös kansallista mielenterveysstrategiaa valmistellaan parhaillaan. Sen lausuntokierros päättyi lokakuun lopussa. Strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on hoitoonpääsyn nopeuttaminen ja palvelujen oikea-aikaisuus ja laatu. Arvoisa puhemies! Uskon, että terapiatakuun vaatiminen kumpuaa hädästä ja tunteesta, ettei mielenterveyden järkkyessä ihminen saa niin nopeasti apua kuin tarve olisi. Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet yhteiskunnassamme niin aikuisten kuin lasten ja nuorten keskuudessa. Järjestelmämme ei ole pystynyt vastaamaan kasvaneeseen hoidon tarpeeseen. Mielenterveysalan ammattilaisista on pulaa kaikilla hoidon tasoilla. Kansallista mielenterveysstrategiaa työstettäessä on hyvä paneutua myös ongelmaan, miten saadaan riittävästi ammattilaisia perheneuvoloihin, kouluihin, terveyskeskuksiin ja yliopistosairaaloihin. On selvää, että koulutuspaikkoja on lisättävä. Olen tyytyväinen, että Oulun yliopistossa avautuu psykologikoulutus, mikä tulee toivottavasti helpottamaan Pohjois-Suomen psykologipulaa. Mielenterveystyö vaatii työntekijöiltään paljon. Liiallinen työtaakka, kuten koulukuraattoreilla ja koulupsykologeilla on tavallista, uuvuttaa alan ammattilaiset. He eivät pysty paneutumaan asiakkaana olevan lapsen tai nuoren asioihin niin hyvin kuin haluaisivat, koska asiakasmäärä voi olla tosi suuri. Jotta ammattilaiset saadaan pysymään työssään ja jotta he voisivat paneutua työhönsä tarvittavalla tarkkuudella, ei asiakasmäärä saa olla kohtuuton, kuten se nykyään pääsääntöisesti on. Arvoisa puhemies! Näin lopuksi kysyisinkin ministeri Kiurulta: millä keinoilla saadaan riittävä määrä mielenterveysalan ammattilaisia kaikille hoidon tasoille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-11-21T18:20:35,2019-11-21T18:23:43,Tarkistettu,1.1 2019_68_118,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun eräältä entiseltä ministeriltä joitakin vuosia sitten A-studiossa kysyttiin, mikä häntä eniten huolestuttaa, hän vastasi, että häntä huolestuttaa eniten elämässä se, jos mieli lähtee viemään. Tämä kansalaisaloite on tärkeä ja ajankohtaisempi kuin koskaan juuri tänään. Tutkimusten mukaan me olemme maailman onnellisin kansa. Samaan aikaan meillä on OECD-maista eniten mielenterveyshäiriöitä. Paineet ovat kasvaneet yhteiskunnassamme, niin kouluissa kuin työelämässäkin. Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut viime vuosina, ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet. Samanaikaisesti kuitenkin puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyshäiriöitä, joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen, ja joka toinen suomalainen kokee jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön. Arvoisa puhemies! On erittäin huolestuttavaa, että joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on tai on ollut mielenterveys- tai päihdeongelma. Mielenterveyshäiriöt muodostavat 70 prosenttia lasten ja nuorten tautitaakasta. Mielenterveyden häiriöistä 50 prosenttia alkaa ennen 14:ää ikävuotta. Kynnys hakea apua on kyllä madaltunut, mutta moniongelmaisuus on lisääntynyt. Lapsien lapsuudenkokemukset vaikuttavat heissä koko loppuelämän. Tuoreimpien väestötutkimusten mukaan vuoden sisällä on masennushäiriöjakson sairastanut 7 prosenttia naisista ja 4 prosenttia miehistä. Erityisesti miesten lähes puolta pienempi määrä antaa aihetta pohdintaan: Naisilla on useasti tuki- ja turvaverkkoa enemmän ympärillään, ja he hakeutuvat helpommin hoitoon. Miehiin ehkä stereotyyppisestikin kohdistuu vielä tänään sosiaalisesti ja kulttuurisesti erilaisia odotuksia kuin naisiin. Miesten pitäisi olla kestäviä, menestyjiä ja ehkä haavoittumattomiakin. Itse olen saanut tutkia jätettyjen miesten avioeroja, ja siitä materiaalista kävi hyvin selville, että kriisitilanteissa tutkittavani eivät halunneet tai löytäneet apua tässä elämän vaikeassa kriisissä, käännekohdassa. Erään tanskalaisen tutkimuksen mukaan kaikkein syrjäytynein väestöryhmä oli yli nelikymppiset eronneet miehet. Syrjäytyä-sana tulee meille suomeen ruotsin utslagen-sanasta, mikä tarkoittaa uloslyötyä, ulosheitettyä. Näillä kriisin käyneillä ihmisillä on kasvava tarve mielenterveyspalveluihin. Avioerokriisin läpikäyneiden miesten itsemurhat ovat kaksinkertaiset suhteessa normaalielämäntilanteessa eläviin, ja avun kynnystä juuri miesten kohdalla pitäisi saada merkittävästi madallettua. On hyvä, että mielenterveystietoisuus on kasvanut. Lasten kohdalla varhainen puuttuminen ja kotiin tehtävän työn merkitys on suuri. Näin kyetään varhaisessa vaiheessa tunnistamaan merkit ja ottamaan tilanne hallintaan. Maahamme tarvitaankin lisää matalan kynnyksen palveluita, kuten palvelukeskuksia, nuorisoasemia ja monitoimiaista päivystystä — ikäihmisten kohdalla myöskin monitoimiaiset päiväkeskukset vähentävät turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Pääpainon pitää olla kohti ehkäisevää mielenterveystyötä, ja sen on oltava myöskin keskeinen päämäärä. Vielä ehkäisevä työ ei valitettavasti toimi toivotulla tavalla ja eri tahojen osaajat eivät ole riittävästi koordinoidusti löytäneet toisiaan. Porrastettu mielenterveyspalvelujärjestelmä, joka perustuu perustasolla matalan kynnyksen palveluihin, on kustannusvaikuttavampi kuin erikoissairaanhoitolähtöinen järjestelmä. On laskettu, että yhden syrjäytyneen saaminen takaisin työelämään tuo 2 miljoonan säästöt yhteiskunnalle. Arvoisa puhemies! Kriisitilanne voi tulla meidän jokaisen kohdalla vastaan jossakin kohtaa elämää. Se voi olla loppuunpalaminen, läheisen kuolema, avioero, konkurssi tai muuta yhtä dramaattista. Tällaisissa tilanteissa nyt esillä olevan hoitotakuun merkitys kasvaa vielä entisestään. Kun mieli järkkyy, silloin ei ole aikaa odottaa viikkoja tai kuukausia. Apua pitää saada mieluiten heti. Psykoterapiatakuun kustannus olisi toteuttamistavasta riippuen 35 miljoona — mitä täälläkin on tänään puhuttu monessa yhteydessä — ja on arvioitu, että varhainen puuttuminen ja psykoterapian aloittaminen siirtäisi 7 500 henkilöä etuisuuksien piiristä työelämään. Tämä tuottaisi silloin noin 340 miljoonan vuosittaiset säästöt. Elikkä terapiatakuuseen panostettu euro toisi sen yhteiskunnalle kymmenkertaisesti takaisin. Samalla saataisiin uutta tarpeellista työvoimaa. Suomen uuden hallituksen tavoitteena on 4,8 prosentin työttömyysaste, ja tällä hetkellä se on yli 6 prosenttia. Panostamalla mielenterveyden edistämiseen saadaan työelämään uusia työtä tekeviä käsiä. Eikä vain niitä — kerrannaisvaikutus tulee olemaan moninkertainen ensisijaisesti henkilöiden elämänlaadun paranemisen avulla. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-11-21T18:23:49,2019-11-21T18:29:49,Tarkistettu,1.1 2019_68_119,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Annan yhden puheenvuoron vielä, sitten ministeri vastaa, ja sitten keskeytetään tämä keskustelu, ja jatketaan myöhemmin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_120,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on nyt erittäin tärkeä aloite, ja haluan myös omalta osaltani kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Kansalais-aloitteella pyritään takaamaan varhaisen psykoterapeuttisen hoidon saatavuus. Tällä hetkellä tarvittavaan psykoterapiaan pääsy monesti viivästyy, jolloin myös mielenterveyden ongelmat saattavat vaikeutua. Terapiatakuussa on sama perusajatus kuin hallitusohjelmaan kirjauksissa, joiden mukaan painopiste tulee siirtää erityispalveluista peruspalveluihin ja parantaa varhaisen tuen saatavuutta. Kannatan lämpimästi ajatusta siitä, että ihminen saa tarpeenmukaista palvelua nykyistä merkittävästi nopeammin. Mielenterveyden ongelmiin tulee tarttua nopeasti ja oikeilla keinoilla. Hallitus on sitoutunut hoitotakuun parantamiseen. Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tullaan tiukentamaan niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että mielenterveysongelmia. Tämä hoitotakuun takaavan lainsäädännön valmistelu on tällä hetkellä käynnissä. Mielenterveyden ongelmissa tarvittavan hoidon arviointi tulee tehdä osana hoidon suunnittelua. Mahdollisen lääkehoidon lisäksi terapian tarve ja tarve erikoissairaanhoidon palveluihin tulee arvioida, samoin asiakkaan tarve sairauslomaan. Arvio tulisi tehdä potilasta hoitavan julkisen perusterveydenhuollon lääkärin toimesta jo ensi käynnin yhteydessä. Tämä voi olla lääkäri esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanotolla, kotisairaanhoidossa, kouluterveydenhuollossa, neuvolassa tai perhekeskuksessa. On tärkeää, että ihmisen ensimmäiseen yhteydenottoon vastataan asiakas- ja potilaslähtöisesti ja tehokkaasti. Tämä myös sitouttaa ihmisen paremmin hoitoon. Etenkin mielenterveyden ongelmissa tämä on olennaisen tärkeää. Nopea hoito perustasolla tarkoittaa monesti myös sitä, ettei tarvetta erikoislääkäritasoiseen hoitoon pääse syntymään. Satsaamalla perustasoon vältetään vaivojen pitkittymistä, mikä tarkoittaa merkittävää helpotusta sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Kansallisen mielenterveysstrategian valmistelu on käynnissä. Myös sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hoitoonpääsyn nopeuttaminen sekä palvelujen oikea-aikaisuus ja laatu. Strategiaa tullaan toteuttamaan osana tulevaisuuden sote-keskuskokonaisuutta, ja sen toimeenpanoon kuuluu myös psykososiaalisten menetelmien saatavuus perustason palveluissa. Etenkin nuorilla on aikaisempaa enemmän psyykkistä kuormitusta. Samoin juuri nuorten ohjautuminen erikoissairaanhoitoon mielenterveysongelmien vuoksi on lisääntynyt. Tästä syystä on tärkeää, kuten ministeri Kiuru on jo puheenvuorossaan kertonut, että nyt ensimmäisenä toimena valmistellaan aiempaa matalamman kynnyksen mielenterveysapua juuri tässä kohderyhmässä. Tarkoituksena on tuoda ja vakiinnuttaa koulu- ja oppilaitosympäristöön yleisimpien mielenterveyshäiriöiden lyhyitä varhaisinterventioita. Osana tätä palvelumallia myös nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksellä tarjottava lyhytterapiajakso tuo tehokkaan tuen lieviin mielenterveysongelmiin. Tämä on tärkeä ensimmäinen askel aiempaa parempaan ja aiempaa tehokkaampaan mielenterveysongelmien hoitoon. On myös olennaista, että myöhemmin palveluja laajennetaan koskemaan muita ikäryhmiä. Arvoisa rouva puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että jatkossa psykososiaalista osaamista tuodaan aivan uudella tavalla perustasolle. Se edellyttää myös osaajien koulutusta ja moniammatillista yhteistyötä. Terapiatakuu-aloitteen mukaisen takuun piiriin kuuluvissa tavoitteellisissa terapioissa on monia vaikuttavia eri viitekehyksiin nojaavia lyhyitä psykoterapiamuotoja ja psykososiaalisia hoitomuotoja. Osa on psykoterapeuttien tuottamaa psykoterapiaa, mutta osa on muita vaikuttavia lyhytinterventioita. Jotta mielenterveyden ongelmiin saadaan juuri oikea ja oikea-aikainen hoito, onkin keskeistä lisätä mielenterveyden osaamista koko terveydenhuollon sektorilla mukaan lukien koulujen ja oppilaitosten oppilashuolto ja esimerkiksi työterveyshuolto. Se edellyttää koulutusta ja täydennyskoulutusta ja sen resursointia. Aivan lopuksi: Vaikka hallitus ei ole esittänyt terapiatakuuta siinä mielessä kuin se tässä aloitteessa esitetään pykälämuutoksena, kuitenkin tämä aloite on nostanut mielenterveyskysymykset myös hoitotakuun valmistelun keskiöön. Se, että mielenterveyden hoitamista pidettäisiin vähintään yhtä tärkeänä kuin somaattisten sairauksien hoitoa, ei ole aina mikään itsestäänselvyys. Myös siitä syystä pidän tätä kansalaisaloitetta erittäin tärkeänä avauksena ja odotan rakentavaa valiokuntakäsittelyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-11-21T18:29:58,2019-11-21T18:35:33,Tarkistettu,1.1 2019_68_121,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Sitten ministeri Kiuru, vastauspuheenvuoro 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_68_122,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä todeta heti alkuun, että jos loukkaan polveni, palvelujärjestelmä osaa hoitaa varmasti minut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kautta tarvittaessa leikkauspöydälle asti. Minut kuntoutetaan, ja kohta kävely sujuu taas ilman keppejä. Tästähän te olette nähneet jopa elävää todistusaineistoa. On kuitenkin sanottava, että tätä samaa ei ole pystytty tarjoamaan kaikille suomalaisille, jotka kärsivät muista vaivoista — ei samankaltaisista kuin äskeinen esimerkki, vaan esimerkiksi mielen vaivoista. Ja nyt meidän on vakavoiduttava täällä eduskunnassa huomaamaan, että ei tämä mikään uusi asia ole. Kansalaisaloite kertoo kansalaisten väsymisestä siihen, ettei näitä asioita ole saatu kuntoon, ja sen takia meidän on tehtävä toisin kuin ennen. Täällä edustaja Laiho jo viittasi siihen PALKOn tekemä linjaukseen, että psykoterapiat ja psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat palveluvalikoimaan tässä maassa, siis terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Mutta tämä päätös on, hei, vuodelta 2018. Samaan aikaan on sanottava, että lapsen oikeuksien komitea on todennut, että meidän on saatava nämä asiat kuntoon ja lasten ja nuorten on päästävä hoitoon. Sekin uusin päätös, uusin huomautus, taitaa olla vuodelta 2017. [Paula Risikon välihuuto] Joten nimenomaan meidän on nyt tehtävä yhdessä eduskunnassa töitä, jotta nämä asiat saadaan kuntoon. [Sari Sarkomaa: Hallituksen tehtävä on tuoda esityksiä!] Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, me ennakoimme sitä, että tämä kansalaisaloite saapuu eduskunnan käsittelyyn, mikä nyt tänään tapahtuu. Kesäkuussa ja sitä aikaisemmin jo silloin kun hallitusohjelmaneuvottelut käynnistyivät keväällä, tultiin siihen johtopäätökseen, että on järkevää ennakoida, että myöskin tämä aloite tullaan käsittelemään eduskunnassa. Silloin linja oli se, että kaikki vaivat, mitä ihmisellä on, pitäisi hoitaa heti — ei myöhään vaan heti — ja silloin hoitotakuussa on kysymys siitä, että päästään lääkäriin tai muulle sellaiselle ammattilaiselle, josta lähtee heti tuo hoitoprosessi käyntiin. Mutta enää meillä ei riitä, että pääsee kerran lääkäriin tai jollekin muulle ammattilaiselle, vaan meidän täytyy myöskin antaa ihmisille mahdollisuus tulla hoidetuiksi. Meidän perinteisessä kuvassa me käymme vain keskustelua siitä, milloin pääsee ensimmäisen kerran lääkäriin tai ensimmäisen kerran kohtaa vaikka terapeutin. [Sari Sarkomaa: Nyt puhuttiin terapiatakuusta eikä hoitotakuusta!] Nyt meidän täytyy myöskin ajatella, että se hoitotakuu sisältää myöskin sen, että ihminen tulee hoidetuksi. Tässä järjestelmässä se, että erikoissairaanhoidon osalta lasten ja nuorten hoito on painunut näin erikoissairaanhoitopainotteiseksi, kertoo siitä, että saatavuus on venynyt, ihmiset eivät ole päässeet ajoissa hoitoon, hoitokerrat ovat olleet hyvin vähäisiä ja lopulta sitten erikoissairaanhoito on ottanut kopin. Sitä kautta on kysymys viime kädessä koko tämän palvelujärjestelmän hoitoketjujen kuntoon laittamisesta. Niin kuin totesin, olemme alkaneet tähän työhön, koska eduskunta myös kaipaa konkreettisia vastauksia siihen, millä tavalla tehdään. Edustaja Berg tässä lopussa kysyi omassa puheenvuorossaan erityisesti siitä, millä tavalla nuorten asia tulee laitettua kuntoon ja mitä sitten sen jälkeen, ja kuten sanoittekin, sitten on varmasti muiden ryhmien vuoro. Ajatus on se, että hyvin nopeasti tuotaisiin nuorten perustason palveluihin sellaisia yleisimpien mielenterveyshäiriöiden lyhyitä varhaisinterventioita, joilla saataisiin nopeaa hoidon vaikuttavuutta aikaan. Missä nuoret tässä järjestelmässämme ovat? He ovat kouluissa. Siksi perusterveydenhuollon pitää madaltaa entisestään kynnystä ja hoito on aloitettava nimenomaan kouluissa. Tämä on iso kysymys suomalaiselle yhteiskunnalle, koska meillä lain tasolla ei tunnisteta sitä, että peruskoulussa lapsia ja nuoria hoidettaisiin. Siellä tehdään ennaltaehkäisyä, joka sekin on tärkeää, mutta tämä hoitotyö on myös aloitettava siellä. Ei kannata raahata näitä lapsia ja nuoria terveyskeskukseen, siis tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksiin, vaan ulotetaan sosiaali- ja terveyskeskusten hoito sinne matalan kynnyksen eli terveydenhoitajan napin painalluksesta lähtevään hoitoketjuun, joka sitten kantaa, jos nämä ongelmat osoittautuvat lievistä tai keskivaikeista vaikeammiksi, jolloin sitten päädytään aina sinne erikoissairaanhoitoon asti. Tämä hoitoketju on laitettava kuntoon. Meillä ei ole tämäntyyppistä toimintaa riittävästi, vaan vain joillakin paikkakunnilla. Nostin täällä esimerkiksi kokeilut, mitä on ollut Espoossa ja Turussa. Tätä kautta me tarvitsemme myöskin erikoissairaanhoidon apua tämän koko prosessin laatimiseen koko Suomessa kattavasti. Siksi, niin kuin totesin, olen pyytänyt ervojen apua. Erityisen vaativien tehtävien alueet tänä päivänä vastaavat siitä, miten mielenterveysongelmat tässä maassa hoidetaan. [Puhemies koputtaa] Siksi me tulemme nyt tekemään suunnitelman, jossa nimenomaan näin tullaan tekemään. Haluan nopeasti vielä sanoa, arvoisa puhemies, tähän loppuun, että tästä rahasta unohdin vielä kertoa: Meillä on siis 60 miljoonaa itsessään tähän mielenterveysstrategian toteuttamiseen. Lisäksi meillä on hoitoonpääsyn vahvistamiseen 70 miljoonaa ensi vuodelle ja sitä seuraaville kahdelle vuodelle, jos saan sen läpi. [Sari Sarkomaa: Entäs YTHS:n rahoitus?] Mutta sen lisäksi unohdin sanoa, että meillä on myös lasten ja nuorten palveluiden vahvistamiseen oma summansa, joka on 10 miljoonaa ensi vuonna. Nyt ei ole kysymys siitä niinkään, riittävätkö nämä eurot, vaan siitä, onko täällä toimintakykyä tehdä nämä hoitolinjat kuntoon. Olen myöskin kysynyt apua kansalaisjärjestöiltä, jotka ovat tämän tera-piatakuun allekirjoittaneet ja saaneet aikaan yhteiskunnassa. Olen pyöreätä pöytää pitänyt siitä, näyttäisivätkö nämä toimet riittäviltä, ja olen saanut paljon myöskin hyvää asiantuntemusta näiltä tahoilta siihen, millä tavalla näissä asioissa jatkossa meneteltäisiin. Siis kannatan aloitetta, hallitus kannattaa sitä, ja tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan myöskin julki sen kaiken, mitä aiomme tehdä. Seuraavaksi on sitten aikuisten ja alle 12-vuotiaitten lasten vuoro. [Sari Sarkomaa: Saiskos vielä vastauksen YTHS:n rahoitukseen?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-21T18:35:38,2019-11-21T18:42:33,Tarkistettu,1.1 2019_68_123,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Olemme käyttäneet nyt tähän varatun ajan, joka puhemiesneuvostosta esitettiin, 1,5 tuntia, joten keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_68_124,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä samassa täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_68_125,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin lapsen oikeuksien päivää, koko viikko on Lapsen oikeuksien viikko ja vietämme tällä viikolla myöskin Mielenterveysviikkoa, eli on erittäin hyvä viikko keskustella tästä kansalaisaloitteesta täällä eduskunnassa. Lapsen oikeuksien päivän ja viikon tarkoituksena on tuoda esille lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Haluankin tässä ottaa kantaa erityisesti lasten mielenterveyspalvelujen puolesta, vaikka asiahan kyllä koskee kaiken ikäisiä. Monessa puheenvuorossa täällä on tuotu tämän päivän aikana esille, että yli puolet suomalaisista kokee jossain vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön mutta vain puolet mielenterveyden häiriöitä sairastavista tai potevista saa tarvitsemaansa hoitoa. Erityisen huolissani olen lapsista ja nuorista. Apua tarvitsevaa lasta ei voi jättää odottamaan parempia aikoja, sillä kysymys on koko hänen tulevaisuudestaan. Kun lapsen mieli järkkyy, on avun oltava mahdollisimman lähellä ja matalan kynnyksen takana. Tällöin niin lapsen kuin myös vanhempien ja koko perheen on voitava luottaa siihen, että palvelut ja tuki ovat saatavilla asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Vaikka suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, olemme muun muassa tarkastusvaliokunnassa tämän syksyn aikana kuulleet aika surullisia tietoja siitä, etteivät lasten oikeudet Suomessa toteudu kaikkien lasten kohdalla, ja tämä näkyy muun muassa palvelujen puutteena ja nuorten syrjäytymisenä. Tai parempi olisi varmaan sanoa, että lapset ja nuoret jätetään ulkopuolisiksi, sillä en usko, että kukaan nuori haluaa syrjäytyä. Muutos on aloitettava perusasioista. Eilen juttelin yläkoululaisen Erikan ja lukiolaisen Iidan kanssa, ja he kertoivat, että alakouluissa on aina oma opettaja, joka tuntee oppilaat ja jonka kanssa on helppo mennä juttelemaan milloin mistäkin asiasta, mutta yläkoulussa tilanne muuttuu eikä omaa opettajaa enää ole, ja lukiossa opiskelijat joutuvat selviytymään vieläkin itsenäisemmin ja jopa yksin. Molemmat tytöt korostivat, että myös yläkoulussa ja lukiossa olisi tärkeää olla pysyvämpi suhde edes johonkin aikuiseen, jolta olisi turvallista hakea ja pyytää apua silloin kun sitä tarvitsee. Toin tämän keskustelun tänne tiedoksi sen takia, että nuorten auttamiseksi ja tukemiseksi tarvitaan siis myös koulukulttuuriin muutoksia ja siellä arkipäivän elämässä miettimistä, miten lasten ja nuorten kanssa toimitaan. Arvoisa puhemies! Olemme kyllä epäonnistuneet monella tavalla Suomessa lasten ja nuorten varhaisen tuen toteutuksessa, ja tämä näkyy muun muassa huostaanottojen lisääntymisenä. Tilanne on heikentynyt usean vuoden ajan, eli tämä ei ole mikään uusi asia. Kodin ulkopuolella oli vuoden 2018 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta, ja lukumäärä kasvoi 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa lastensuojelun toimenpiteitä joudutaan tekemään siksi, ettei mielenterveyspalveluita ole. Nuorten mielenterveyspalvelujen ja päihdepalvelujen painopistettä on saatava nopeasti siirrettyä ehkäisevään toimintaan ja peruspalveluihin. Suurin ongelma palveluissa on se, että apua tarvitsevasta nuoresta ei oteta riittävän hyvissä ajoin koppia. Usein on kysymys resursseista, mutta kyllä myös rohkeudesta ja herkkyydestä puuttua, ja lisäksi tämä tukiviidakko on kovin sirpaleinen ja hajallaan. Myös erityislasten tilanne on vaikeutunut monin paikoin. Esimerkiksi ADHD, kehitysvammaisuus, autismi, Asperger ja vastaavat tilanteet tuovat perheeseen huolta ja uupumista. Lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen kohdennettuja palveluita myöntävät monet eri tahot: vammaispalvelut, psykiatria, neurologia ja lastensuojelu. Saamieni viestien perusteella voi todeta, etteivät perheet saa riittävää apua resurssipulan takia tai jostain muusta syystä, mutta heille kerrotaan, että ”nyt ei ole mahdollista antaa apua, että laitetaan lapsi tai nuori jonottamaan”, ja se jonotus saattaa kestää joskus todella kauan, jopa useamman kuukauden. Näin minulle ovat vanhemmat kertoneet. Hoidon ja avun pitäisi olla lapsen ja nuoren kannalta yksilöllistä ja oikea-aikaista. Huomio ja tarmo tulee keskittää lapsen toipumisen ja kuntoutumisen edistämiseen, ei eri viranomaistahojen toimialueiden selvittämiseen niin kuin tällä hetkellä tuntuu olevan — vastuuta on kenenkään vaikea ottaa. Niin kodin, koulun kuin sote-palveluiden tulee puhaltaa yhteen hiileen ja luoda yhdessä parhaat mahdolliset edellytykset toipumiselle. Tähän tarvitaan paitsi riittäviä resursseja myös uutta yhdessä toimimisen tapaa. Näin voidaan ehkäistä vanhempien uupumista ja oireiden lisääntymistä ja tilanteen pahenemista. Apua tarvitsevaa lasta ei voi jättää odottamaan. On myös kohtuutonta pompotella lapsia ja nuoria ja heidän perheitään paikasta toiseen. Nykyinen systeemi tuntuu pompottelun johdosta joskus jopa käännyttävän apua tarvitsevia pois palvelujen parista. Palvelujen riittävät resurssit on turvattava, koko perhe on kohdattava kokonaisuutena, ja tuki on osattava suunnata perheen ja lähi-ihmisten jaksamiseen. Ajoissa saatu tuki ja rinnalla kulkeminen ovat parhaita keinoja auttaa. Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on erittäin tärkeä, koska siinä on otettu esille yhteiskunnassamme oleva vakava epäkohta, joka on siis päässyt pahenemaan usean vuoden ajan. Nykyinen hallitus on sitoutunut mielenterveyden parantamiseen. Hallituksella on useita toimenpiteitä, joilla vastataan tämän kansalaisaloitteen tavoitteisiin. Mielenterveysstrategia uusitaan ja strategian tarkoituksena on hoitoonpääsyn nopeuttaminen sekä palvelujen oikea-aikaisuus ja laatu. Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa ollaan myös tiukentamassa. Seitsemän päivän hoitotakuun käyttöönottoon liittyvän lainsäädännön valmistelu on jo käynnissä, ja hoitotakuun piiriin kuuluvat myös mielenterveyspalvelut. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat myös osa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Tavoitteena on varhainen puuttuminen ja tuki, ja keskeistä on myös integroida eri tahojen työ. Tämä on erittäin tärkeä tavoite. Nuorten auttamiseksi on perustasolle tarkoitus tuoda ja vakiinnuttaa yleisimpien mielenterveyshäiriöiden lyhyitä varhaisinterventioita eli nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksellä tarjottavia lyhytterapia-jaksoja. Mallin valmistelu on käynnissä, ja tarkoitus on, että toimeenpano ja siihen liittyvä koulutus voidaan suunnitella ja toteuttaa paikallisesti sovitulla tavalla. Nämä varhaisinterventiot eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia, vaan jatkossakin tarvitaan vankkaa ennalta ehkäisevää työtä sekä myös erikoissairaanhoitoa vakavimmille mielenterveyden haasteille ja ongelmille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-21T20:16:02,2019-11-21T20:23:19,Tarkistettu,1.1 2019_68_126,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä tänään käydyssä arvokkaassa ja tärkeässä keskustelussa mielenterveyspalveluista on tullut esille se tosiasia, että se voin olla minä tai se voi olla kuka tahansa meistä. Kuka tahansa mielenterveyden ongelmista kärsiikään, on tärkeää, että hän saa siihen riittävän, laadukkaan ja sujuvan hoidon. Mielenterveysongelmista ja erityisesti nuorten mielenterveysongelmista on viime aikoina puhuttu varsin laajasti muun muassa maamme mediassa. Yhdestä uutisesta erityisesti iloitsin: Yle kertoi, että nuoret miehet hakevat nykyään helpommin apua mielenterveysongelmiinsa. Ylen mukaan tätä hyvää kehitystä on tukenut muun muassa se, että monet julkkikset ovat kertoneet mielenterveysongelmistaan. Tarvitsemme avoimuutta ja rohkeutta, jotta kykenemme puhumaan tästä tärkeästä ja hyvin laajasti suomalaisia koskettavasta aiheesta, mutta on ollut myös aivan liian paljon ikäviä uutisia ja tietoja nuorten tilanteesta. Äskettäin Yle kertoi tekemästään kyselystä, jossa eräs henkilö kertoi, että hän oli sairastunut paniikkihäiriöön 14-vuotiaana. Hän toteaa: ”Kouluterveydenhoitaja ohjasi minut lääkärille, ja lääkäri vain kysyi, haluanko lääkityksen. En halunnut. Mitään keskusteluapua en saanut.” Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti 2010-luvulla. Moni tarvitsisi terapiaa tai muuta keskusteluapua. Tämä kansalaisaloite terapiatakuusta on jo tehnyt meille hyvää, sillä se on osaltaan herättänyt laajaa keskustelua hoitoonpääsyn kynnyksistä ja esteistä. Meille keskustassa oli erittäin tärkeää, että hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan parantamaan hoitoonpääsyä myös mielenterveyden ongelmissa. Olemme kuulleet tässä keskustelussa jo siitä, miten seitsemän päivän hoitotakuu koskee myöskin mielenterveyden ongelmia. Se, että hoitoon pääsee nopeasti, on aivan erittäin olennaista, sillä kun ongelmat pitkittyvät, ne monesti myöskin mutkistuvat, ja nopealla hoitoonpääsyllä me voimme ehkäistä ongelmien pahenemista. Myös kansallista mielenterveysstrategiaa valmistellaan, ja sen lausuntokierros päättyi vastikään. Strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on hoitoonpääsyn nopeuttaminen ja palveluiden oikea-aikaisuus ja laatu. Mielestäni Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoite on erittäin hyvä ja kannatettava, sillä tavoite on juuri parantaa hoidon saatavuutta ja myöskin yhdenvertaisuutta ja estää mielenterveysongelmien vaikeutumista. Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa, jota olemme tänään käyneet, on kuultu hyviä, tärkeitä, arvokkaita, koskettavia puheenvuoroja siitä, miksi ja millä tavalla voimme tukea mielenterveyttä. Olen myös itsekin vahvasti sitä mieltä, että kun puhutaan mielenterveyspalveluista, on tärkeää puhua myös ennaltaehkäisevistä palveluista ja varhaisesta puuttumisesta. On sekä ihmisen itsensä että yhteiskunnan kannalta parempi, jos ongelmia ei pääsisi edes syntymään. On selvää, että emme voi täydellisesti ehkäistä mielenterveysongelmia, ja siksi tarvitsemme laadukasta ja sujuvaa hoitoonpääsyä, mutta paljon voimme tietysti myös tehdä. Erityisesti lasten ja nuorten tapauksessa ajattelen, että on muistettava aina se, mistä lapsen ja nuoren hyvinvointi lähtökohtaisesti riippuu ja mistä löytyy se perusta. On tärkeää, että me tuemme lapsiperheitä ja vahvistamme vanhemmuutta ja sitä, että siellä perheessä ja kodissa olisi hyvä olla. Tänään sain eräältä ihmiseltä viestin, jossa hän puhui siitä, miten ikävää on, että lapsiperheiden ennaltaehkäisevistä palveluista esimerkiksi kotipalvelu on monissa kunnissa aikanaan ajettu alas, eikä sitä ole saatu kuntoon, ja siksi pidän tärkeänä, että hallitus on sitoutunut myös kotipalvelun saatavuuden lisäämiseen. Kun perheet voivat hyvin, niin se näkyy myös lasten ja nuorten elämässä ja vanhemmilla voi sitten olla myöskin paremmin mahdollisuuksia ja jaksamista kiinnittää huomiota siihen, jos lapsi siellä perheessä voi huonosti, ja hankkia sitten tarvittaessa hänelle hoitoakin. Haluan omalta osaltani esittää kiitoksen tämän Terapiatakuu-aloitteen liikkeelle laittaneille ja allekirjoittaneille, ja tervehdin ilolla niitä kommentteja, joita olen tässä keskustelussa kuullut siitä, että nyt kun asia tulee meille sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan käsiteltäväksi, käsittelemme sen huolella ja perusteellisesti ja katsomme mielenterveyspalveluita kokonaisuutena. Tämä on ollut hyvä keskustelu, jota olemme käyneet, ja on hienoa ollut kuulla, että meillä on yhteinen näkemys eduskunnassa siitä, että mielenterveyspalveluita on parannettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-21T20:23:31,2019-11-21T20:29:26,Tarkistettu,1.1 2019_68_127,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluan myöskin esittää kiitokseni kansalaisaloitteen liikkeellelaittajille. Terapiatakuu tarvitaan. Vedin itse tuossa vuosituhannen vaihteessa tällaista projektia, jossa koulutettiin kokemuskouluttajia eli sellaisia henkilöitä, jotka olivat itse kokeneet mielenterveyden ongelmia ja -häiriöitä omassa elämässään, kouluttamaan ihmisiä siitä, minkälaisia palveluita mielenterveyskuntoutujille tulisi tarjota ja myöskin arvioimaan palveluita omasta näkökulmastaan. Jo silloin näiltä kokemusasiantuntijoilta nousi yksi hyvin selkeä, yhtenäinen viesti: hoitoonpääsyn vaikeus. Olet joko niin hyvässä kunnossa, että sinua ei vielä oteta hoitoon tai sinulla ei ole kunnollista sairaudentunnetta, tai sitten olet jo niin heikossa kunnossa, että et jaksa hakeutua hoitoon tai kykene tai muulla tavoin pääse. Myöskin hyvin keskeisenä haasteena noihin aikoihin nousi esiin tällainen pallottelu mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä, että hoida ensin toinen puoli kuntoon ja sitten pääset tänne. Nyt jos katsotaan tätä matkaa, mikä 20 vuodessa on kuljettu, olemme onneksi tulleet pitkälle jo noista päivistä. Tässä on ollut monenlaista mielistrategiaa ja monia hyviä askeleita, mitä sekä valtion, kuntien että järjestöjen toimesta on otettu, mutta yhä meillä ongelma kilpistyy tähän riittävän varhaiseen tukeen ja hoitoonpääsyn oikea-aikaisuuteen. Kokoomuksen mielestä mielenterveyspalvelut pitää saada matalalla kynnyksellä ja hoitoon pitää päästä huomattavasti nykyistä nopeammin. Jos katsomme tätä koko haastekentän laajuutta, on selvää, että mielenterveyden haasteisiin meidän on puututtava yhteiskuntana. Ne ovat yleisin työkyvyttömyyden syy tällä hetkellä. Ne paitsi vaikuttavat yksilön omaan elämään mutta myös, kun yksi sairastuu, se vaikuttaa hänen ympärillään hyvin monen muun ihmisen arkeen. Tästä syystä se on suorastaan meidän vastuumme. Arvioin, että tästä tarpeesta nousi myöskin tämä kansalaisaloite terapiatakuusta. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan 35:tä miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta terapiatakuun toteuttamiseksi. Hallitukselta toivoisin tässä ja nyt vastaavia konkreettisia toimia, jotta tätä saadaan vietyä eteenpäin, koska tämä asia todella koskettaa suomalaisia hyvin, hyvin laajasti. Meistä joka ikinen tuntee jonkun, jolla mielenterveys on olennainen kysymys. Kun katsomme vielä tänä päivänä laajemmin nuoria ja nuorten jaksamista, niin kyllä se on sellainen asia, johon kiinnittäisin huomiota hiukan aikaisemmassa vaiheessa. He kantavat välillä huolta omasta tulevaisuudestaan, omasta kyvykkyydestään ja koko maailmasta. Tähän loppuun haluaisin sanoa, että muistetaan jokainen lähellämme oleville nuorille sanoa, että sinä riität. Se on aika tärkeä ennalta ehkäisevä viesti, että paineita ei kerry liikaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-21T20:29:27,2019-11-21T20:32:36,Tarkistettu,1.1 2019_68_128,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tuossa äsken muistelin erään edesmenneen professorin nimeä. Hän on Kaisa Kauppinen, ja haluan tässä osoittaa hänelle suuren kunnioituksen hänen työstään suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi Työterveyslaitoksella mutta myöskin Helsingin yliopistossa ja hoivavapaan vankkumattomasta kannattamisesta ja sen tuomisesta Suomeen. Mutta nyt mennään kansalaisaloitteeseen, joka koskee siis terapiatakuuta: Mielen pahoinvointi on kansantauti. Me aika paljon kiinnitämme huomiota kansansairauksiin Suomessa — täytyy sanoa, että vieläkin enemmän voitaisiin kiinnittää — mutta kyllä tähän mielen pahoinvointiin meidän on nyt pysähdyttävä. Nimittäin joka toinen ihminen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä eriasteisista mielenterveyden häiriöistä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat paljon kärsimystä mutta myös kustannuksia, ja mistä ne kustannukset sitten osittain tulevat, niin se johtuu osittain siitä, että kasvava osa työntekijöiden sairauspoissaoloista liittyy mielenterveyden ongelmiin. Meidän kaikkein suurin työkyvyttömyyden syy tällä hetkellä on mielenterveysongelmat. Aikaisemmin se oli liikuntaelinten sairaudet, nyt se on mielenterveysongelmat. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti. Kasvua on jopa 35 prosenttia vuosien 2016 ja 2018 välillä — ajatelkaa, kahden vuoden aikana noin suuri prosentuaalinen osuus, kasvanut 35 prosenttia. Hoitamattomana ongelmat usein kroonistuvat ja komplisoituvat ja kuormittavat myös lähipiiriä sekä kotona että töissä. Kynnys hakea apua mielenterveyden ongelmiin on onneksi madaltunut, ja siihen liittyvä leimautumisen pelko eli stigma on vähentynyt. Pitää muistaa myös se, että vanhempien mielenterveysongelmilla on suora yhteys lasten hyvinvointiin. Tässä kansalaisaloitteessa halutaan vahvistaa nimenomaan mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja puhutaan terapiatakuusta. Erityisesti halutaan vahvistaa niitä perustason palveluja, eli matalalla kynnyksellä nopeasti. Aloitteella ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun vastaavaan hoitoon. Monet apua tarvitsevista eri-ikäisistä ihmisistä ovat nimittäin odottaneet aivan liian kauan, ja tutkimusten mukaan osa ei ole saanut apua lainkaan, ja he yrittävät sitten kitkutella sen kanssa siinä normaalissa elämässä. Eihän se täysin normaalia tietenkään ole. Me jokainen tiedämme, että mitä varhaisempi apu, sen parempi. Tämä on erittäin kannatettava kansalaisaloite. Muun muassa kokoomuksen mielestä mielenterveyspalvelut pitää saada matalalla kynnyksellä helposti ja hoitoon pitää päästä nopeasti, huomattavasti nykyistä nopeammin. Terapiatakuu toteuttaa terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta ja varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät ja heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta hyötyvät erityisesti he, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Tämän kansalaisaloitteen terapiatakuun edistämisestä allekirjoitti yli 53 000 kansalaista. Tosiaan kokoomus kannattaa kansalaisaloitteen esittämää terapiatakuuta. Me esitämme myös tuossa vaihtoehtobudjetissamme 35 miljoonaa pysyvää rahoitusta terapiatakuun toteuttamiseen. Terapiatakuulla on myös muiden eduskuntapuolueiden laaja kannatus, sillä ennen vaaleja sitä kertoi kannattavansa kahdeksan eduskuntapuoluetta. Myös kokoomushan silloin kertoi kannattavansa terapiatakuuta — todella jo ennen eduskuntavaaleja. Toivon, että tämä lähtee tästä liikkeelle. Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, kannatusta löytyy jokaisesta eduskuntaryhmästä, ja eräällä kyselytunnillahan ministeri Kiuru lupasi tätä viedä eteenpäin, ja sitä nyt sitten odotellaan. Harmi vain, että tuossa ensi vuoden budjetissa ei varsinaisesti rahoitusta ole, mutta totta kai se rahoitus sinne on varmasti vain järjestelykysymys. Sitten minä haluaisin kiinnittää siihen erityistä huomiota, että meillähän on Kelan kuntoutusta saatavissa. Esimerkiksi Suomessa psykoterapia on pitkälti järjestetty Kelan kuntoutuspsykoterapiana, mikä on maailmanlaajuisesti hyvin ainutlaatuinen järjestely. Muualla tuetaan nimenomaan lyhyitä, vaikuttavia psykoterapeuttisia interventioita. Meillä kuntoutuspsykoterapiaan ohjautuu tällä hetkellä todella paljon ihmisiä, joille voisi riittää se lyhyempikin interventio. Mutta jos sitä ei ole tarjolla, joutuvat ihmiset odottamaan joskus todella pitkään päästäkseen kuntoutuspsykoterapiaan. Samalla tiedetään, että kaikki sairaudet, mukaan lukien mielenterveysongelmat, kroonistuvat nopeasti, jos hoidon aloitus viivästyy. Siitä syystä toivoisin, että me saisimme tämän terapiatakuun matalalla kynnyksellä peruspalveluihin, koska sitä kautta meidän ei tarvitse sitten jonottaa sinne kuntoutuspsykoterapiaan, joka on pitkäkestoisempaa, koska tästä lyhyemmästäkin monet hyötyisivät. Täällä on puhuttu siitä, onko tämä helposti järjestettävissä. Luimme tässä hiljattain vieraskynäkirjoituksen Helsingin Sanomista, jossa Uudenmaan alueelta johtavat henkilöt esimerkiksi HUSilta kertoivat, että tämä on täysin mahdollista järjestää nopeallakin aikataululla. Jo nyt käytetään palveluseteleitä ja tällaisia maksusitoumuksia, eli käytetään yksityistä. Elikkä tämä jos mikä on nyt aika nopeasti kyllä hoidettavissa, jos vain halutaan. Täällä on tänä päivänä puhuttu, että on arvovalintoja täynnä tämä politiikka. Tässä on näytön paikka. Onko nyt arvovalinta vai ei? Sitten haluan kyllä vielä sanoa, että tässähän on kysymys tulipalon sammutuksesta. Meidän pitäisi ennalta ehkäistä näitä. Kukaan, mikään lapsi ei synny mielenterveysongelmaiseksi, eikä kukaan synny terroristiksi, eikä kukaan synny syrjäytyneeksi. Tämä yhteiskunta aikaansaa sitä. Siitä syystä meidän on mietittävä, miten nämä ennalta ehkäistään. Niin me ehkäisemme tulipalojakin, mutta emme me näitä kyllä ehkäise riittävän hyvin. — Eli tältä pohjalta. Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T20:32:37,2019-11-21T20:39:09,Tarkistettu,1.1 2019_68_129,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin hyviä puheenvuoroja jo tässä setissä ja tuolla aiemmin. Itse ajattelen kyllä kanssa niin, että tämä aloite on kaiken kaikkiaan erittäin tärkeä ja tällä on hyvät perusteet, joita täällä on jo tuotu hyvin paljon esille, ja muutaman perusteen tuon tässä itsekin hajanaisesti esiin. Mielenterveyshäiriöiden yleistyminen näkyy meillä työkyvyttömyyseläkkeissä, eli yli puolet meidän työkyvyttömyyseläkepäätöksistä on tällä hetkellä jo mielenterveyssyistä. Tämä näkyy myös alle 30-vuotiaitten nuorten osalta, että tällaisia päätöksiä on tullut. Sitten tilastot myös kertovat sen, että erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet, ja siellä nimenomaan hoitoonpääsy on todella hidasta. Joudutaan kuukausia odottamaan, eikä perustasolta saa sitä apua ja tukea, vaan se on erikoissairaanhoidon kautta kaiken kaikkiaan. Mielenterveysongelmat ovat henkilökohtaisella tasolla todella raastavia itse henkilölle, jolla niitä on. Välttämättä aluksi ei edes huomaa, että sellaista on. Voi ihmetellä, mistähän on kysymys, mutta kun sitä tukea ja apua ei pysty hakemaan eivätkä välttämättä läheiset näe, niin tilanteet voivat kehittyä erittäin hankaliksi. Ja totta kai läheisillä on jatkuva huoli siitä omaisesta tai ystävästä, mitä hänelle kuuluu, mitä on tapahtumassa ja mitä voidaan hänen osaltaan tehdä. Täällä tällainen kansalaisjärjestö kuin FinFami on tavannut varmaan useita kansanedustajia, meistäkin monia, ja he ovat puhuneet näistä lapsiomaishoitajista. Se on erittäin raastava tilanne, jos lapsi tai nuori on vanhempansa tai vanhempiensa omaishoitaja, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihde- tai molempia ongelmia. Ne tilanteet ovat todella surkeita. Siinä on häpeää ja noloutta ja hätää ja avuttomuutta siitä, että mitä tehdä, kun ei oikein uskalla puhua eikä uskalla sanoa, että meillä kotona on ongelmia, kun se oma koti on kuitenkin paras paikka monelle, se ainoa paikka, jossa turvaa saa. Itse asiassa nämä seikat ovat tulleet entistä enemmän näkyviksi, ja minä pidän sitä tosi tärkeänä, että me uskallamme näistä asioista puhua. Voin todeta myös, että olen itse omassa elämässäni nähnyt paljon tällaista ja näen edelleenkin, mutta ajattelen aina, että pitää olla myös rohkeutta hakea itse apua. Se, että hakee psykososiaalista apua tai jopa terapia-apua, on hyvä asia, mutta ongelma on se, että ihminen ei sitä saa, ja sen takia nimenomaan ollaan tällä aloitteella liikkeellä. Sen lisäksi, että mielenterveyshäiriöt ja -ongelmat ovat todella siellä yksilötasolla ja perhetasolla iso juttu, ne ovat sitä myös meidän kansantalouden kannalta. OECD on arvioinut, että meillä kaiken kaikkiaan Suomessa vuositasolla kokonaiskustannus mielenter-veysongelmista on noin 11 miljardia euroa. Se on aivan valtava määrä rahaa. Se on viidennes meidän vuosibudjetista. Nyt jos me ajattelemme työhyvinvointia, ihmisten sairauspoissaoloja ja sitä, miten me saisimme myös työllisyysastetta nostettua, niin ellei tämä kansakunta voi paremmin ja meidän lapsia ja nuoria pystytä auttamaan, on aika huononnäköiset tilanteet meillä edessä. Eli sen takia tämän aloitteen tärkeys edelleenkin vain korostuu. Eli todella arvostettava aloite, ja niin kuin on monessa puheenvuorossa tuotu esille, tämän aloitteen tarkoitus on tuoda mielenterveyspalvelut lähelle ja helposti saataviksi. Siitä on kysymys: lähelle ja helposti saataviksi. Kun tutustuin tuohon aineistoon, niin ajattelin, että tämä, jos mikä, on sen tulevaisuuden sote-keskuksen tärkeää työtä, että sieltä pääsee terapiaan nopeasti ja saa psykososiaalista hoitoa eikä se tapahdu vasta kuukausien päästä, vaan heti päästään arvioimaan sitä tilannetta, että mikä olisi se kaikkein tärkein tapa ja auttaisi ihmistä parhaiten. Saatavuudesta myös tässä kansalaisaloitteessa puhuttiin, eli myös mielenterveyspalveluihin pääsy on hyvin epätasa-arvoista eri puolilla Suomea. Jos muistan oikein, niin Lapissa on erittäin hankala päästä, ja Lapin olosuhteissa jo muutenkin, kun on pitkät matkat, jos niitä palveluita ei ole saatavilla, niin se on tosi hankala juttu. Minusta tässä aloitteessa on paljon yhtäläisyyksiä myös hallituksen tavoitteiden kanssa. Mainitsin jo tämän tulevaisuuden sote-keskuksen ja siihen sisältyvän seitsemän vuorokauden hoitotakuun, ja niin kuin olen täällä todennut, itse ajattelen, että meidän pitäisi pystyä siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa — kunhan saamme hallituksen esityksen hoitotakuusta — käsittelemään näitä asioita yhtä aikaa. Sitten mielenterveysstrategia: Sen työstäminen aloitettiin jo edellisellä hallituskaudella, ja se on ollut tässä syksyllä lausuntokierroksella. Kuten ministeri Kiuru kertoi, sen toimeenpanoon on tulevan kolmen vuoden aikana yhteensä 60 miljoonaa euroa rahoitusta. Se ei minusta ole ihan vaatimaton määrä. Itse ajattelen, että siinä mielenterveysstrategian toimeenpanossa laitetaan kyllä toimeen juuri tätä aloitteen sisältöä. Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki: Täällä on mainittu jo tämä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, joka kulkee sanalla Lape, vielä sieltä viime vaalikaudelta. Nimellä ei ole niin merkitystä, mutta sillä on merkitystä, että sitä lapsi- ja perhepalveluitten muutos-ohjelmaa todellakin toteutetaan. Se tarkoittaa perhekeskustoimintaa, hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja satsausta neuvolatoimintaan ja on nimenomaan tämmöistä ennaltaehkäisevää työtä. Aivan lopuksi totean vielä sen, että olen tätä keskustelua kiinnostuneena seurannut ja olen vakuuttunut siitä, että me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa paneudumme huolella tämän aloitteen sisältöön ja toivomme vievämme eteenpäin näitä asioita, mitä tässä on esitetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-21T20:39:13,2019-11-21T20:46:16,Tarkistettu,1.1 2019_68_130,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! OECD:n raportin mukaan mielentervey-den häiriöiden kustannukset olivat 11 miljardia euroa vuonna 2018. Kustannukset muodostuivat suorista sote-menoista, sosiaaliturvamaksuista ja työn tuottavuuden alenemisesta. Ennalta ehkäisy, ennalta ehkäisy ja ennalta ehkäisy — se olisi tässäkin tapauksessa halvempaa kuin jo tapahtuneiden asioiden korjaaminen. Salissa on ollut puhetta tänään myös kouluun tuotavista tukipalveluista, mitkä olisivat omasta mielestäni hyvin kannatettavia, sillä kaikki nuoret käyvät tämän polun ja juuri koulussa varhaisen tuen saatavuus olisi erittäin tärkeää. Pääministeri Rinne kertoi tänään salissa: ”Politiikka on arvovalintoja.” Puhua voi kuka tahansa, mutta vasta teot ratkaisevat. Toivottavasti tälle asialle saadaan tehtyä jotain. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-21T20:46:19,2019-11-21T20:47:30,Tarkistettu,1.1 2019_68_131,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä. Aloite kertoo sen, että mielenterveyden ongelmiin on herätty. Yhteiskunnallisella tasolla mielenterveyteen liittyvä asenneilmapiiri on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi. Psykoterapian suuri tarve ja heikko saatavuus on laajalti tunnistettu. Aloitteella ehdotetaan tehtävän lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta, joka takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Terapiatakuun toteutuessa potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Potilas saisi ehdotetun lakimuutoksen myötä hoitoa myös silloin, kun hänelle ei voida myöntää Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa. Arvoisa puhemies! Aloitteen perustelujen mukaan yli puolet suomalaisista kärsii jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriöstä mutta vain puolet heistä saa tarvitsemaansa hoitoa. Hyvinvointimenetysten lisäksi mielenterveyden häiriöillä on yhteiskunnalle suuri taloudellinen merkitys. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Kansalaisaloitteen mukaan terapiatakuun vuosittainen kustannus vaihtelee toteuttamistavan mukaan mutta sen suuruusluokan on arvioitu olevan noin 35 miljoonaa euroa. Suomen Mielenterveys ry:n mukaan jo lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Häiriöiden ehkäisy ja hyvä ja nopea hoitoonpääsy on tärkeää sekä sairastuneen itsensä että kansantalouden näkökulmasta. Mielenterveyden riskitekijöillä on taipumus kasaantua. Yleisiä riskitekijöitä perheissä ovat köyhyys, päihdeongelmat, vakavat vuorovaikutusongelmat, koulukiusaaminen ja yksinäisyys. Näiden riskitekijöiden ennalta ehkäisy vähentää hoidon tarvetta myöhemmin. Arvoisa puhemies! Suomen psykoterapeuteille vasta tehdyn kyselyn mukaan psykoterapeutit toivovat hoidon saatavuuden parantamista ja nopeampaa ja joustavampaa psykoterapiaan ohjausta. Vain 21 prosenttia terapeuteista arvioi asiakkaidensa saaneen riittävän hoitoonohjauksen. Kyselyyn vastanneet toivovat myös psykoterapeuttien koulutuksen lisäämistä. Kansaneläkelaitoksen mukaan kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Palvelun saatavuutta on siten mahdollista parantaa ainoastaan lisäämällä uusien psykoterapeuttien kouluttamista. Koulutusjärjestelmää tulisikin arvioida uudelleen ja selvittää mahdollisuudet tehdä siitä maksutonta. Psykoterapian yleistä saatavuutta voidaan edistää myös huolehtimalla varhaisesta hoitoonohjauksesta. Varhaisen avun tuella suurempi osa potilaista hyötyy lyhyemmästäkin psykoterapiasta. Matalan kynnyksen palvelut ovat erittäin tärkeitä. Suomessa on jo joitakin matalan kynnyksen palveluita, joista esimerkkinä mainitsen Kelan tarjoaman NUOTTI-valmennuksen. NUOTTI-valmennus on 16—29-vuotiaille tarkoitettua matalan kynnyksen ammatillista kuntoutusta, johon voi päästä nopeasti ja ilman paperihakemusta, lähetettä tai aikaisempia tutkimuksia. Nuori tai hänen kanssaan työskentelevä taho voi ottaa puhelimitse yhteyttä Kelaan, jossa asia ohjataan kuntoutuksen asiantuntijalle. NUOTTI-valmennuksen toteutus on aina yksilöllistä, ja valmennus on maksutonta. NUOTTI-valmennusta voidaan myöntää nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt esimerkiksi niin, että se rajoittaa nuoren tulevaisuuden suunnittelua tai opiskelemaan tai työelämään pääsyä tai estää nuorta jatkamasta opintojaan. Toinen esimerkki matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista on avoimen dialogin hoitomalli, joka on kehitetty Keroputaan sairaalassa Torniossa jo 80-luvulla ja toimii edelleen. Hoitoon voi päästä ilman lähetettä jopa tunnissa, jos tilanne on akuutti. Hoitomallin ensimmäinen periaate on välitön apu kriisissä. Avoimen dialogin hoitomallissa toteutuu sama tärkeä tavoite kuin terapiatakuuta koskevassa kansalaisaloitteessa, eli avuntarvitsijan on päästävä hoitoon nopeasti. Toivon, että näitä kahta matalan kynnyksen toimintamallia, NUOTTI-valmennusta ja avoimen dialogin hoitomallia, tarkastellaan tämän kansalaisaloitteen jatkokäsittelyssä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-21T20:47:31,2019-11-21T20:53:20,Tarkistettu,1.1 2019_68_132,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kommentoin tässä muutamia asioita, joita tässä keskustelussa on tullut esiin. Ensinnä tästä hoitotakuusta: On tietysti aina hyvä, että meillä on jonkunnäköiset aikamääreet, milloin pääsee hoitoon, mutta ne eivät auta mitään, jos ei niitä noudateta, niin kuin nyt on käynyt ilmi esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Siellä ei hoitotakuu toteudu, vaikka se laista löytyy, joten näin ollen se ei pelkästään ole riittävä ratkaisu. Sitten semmoinen kysymys, mikä on jäänyt kokonaan tässä keskustelussa huomiotta, on se, miksi meidän lapset ja nuoret oirehtivat näin voimakkaasti tällä hetkellä. Minusta sitä ei ole kauheasti pohdittu. Mistä johtuu se? Onko meidän perhepolitiikassa vika? Mitä me teemme varhaiskasvatuksessa? Entä koululaitoksessa? Ovatko ne liian rauhattomia? Onko liikaa paineita näillä lapsilla? Minusta tämä on sellainen asia, mikä pitäisi myöskin tässä rinnalla selvittää, eli sen lisäksi, että selvitetään hoitoa, pitäisi selvittää juurisyitä, miksi ollaan jouduttu tähän tilanteeseen, joka poikkeaa varmaan aika monen tässäkin salissa olevan henkilön nuoruudesta ja lapsuudesta, noin niin kuin ilmiöpohjaisena ja siinä, kuinka laaja tämä on. Sitten se, mitä olen pohtinut paljon, on tämä, kun käytetään termiä matalan kynnyksen palvelut. Jos me haluamme varhaista puuttumista ja nopeata apua, niin pitäisikö silloin ruveta puhua kynnyksettömästä hoidosta? Olisiko se kenties ratkaisu tässä? Mutta sitten aloitan tämän puheenpapatukseni: Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä oleva terapiatakuu on ajatuksena kaunis, ja kiitänkin tästä kansalaisaloitteesta. Ymmärrän kansalaisaloitteen tarkoituksen täysin, sillä mielenterveyspalveluihin pääseminen on aivan liian vaikeaa ja terapiaa ei saada riittävän ajoissa. Olen tietoinen siitä, että käteen lykätty pilleripurkki on nopeasti mutta tehottomasti hoidettu ja terapia usein viivästyy tai sen myöntämisessä on ongelmia. Nämä asiat pitää korjata. Samoin huomiota tulee kiinnittää ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisy tuntuu olevan termi, joka toistuu vain juhlapuheissa mutta ei siirry käytäntöön. Kansalaisaloitteen tavoite on hyvä, mutta se ei poista sitä faktaa, että olemme tilanteessa, jossa meillä on pula psykiat-rian erikoislääkäripalveluista. Ongelmana tässä aloitteessa on nähdäkseni se, että terapiaa esitetään aloitettavaksi jo ennen kuin varsinainen vaiva on selvillä. Aloitteessa esitetään, että terveydenhuollon ammattihenkilö tekisi palvelutarpeen arvion kolmen päivän sisään yhteydenotosta ja voisi jo tästä suoraan ohjata terapiaan. Minusta mahdollisimman nopea arvio ja hoito onkin tärkeää, mutta onko vaarana, että meillä ei itse asiassa tiedetä, mitä hoidetaan? Aloitteessa käytetty sanamuoto terveydenhuollon ammattilaisten tekemästä hoidon tarpeen arviosta herättää lisää kysymyksiä. Onko tästä pääteltävä, että sairaanhoitaja tai psykologi voisi arvioida hoidon tarvetta ja ohjata potilaan terapiaan? Tämä tarkoittaisi valtavaa muutosta käytäntöön, jossa pääsääntöisesti lääkäri selvittää ja diagnosoi potilaan lääketieteellistä arviota vaativat vaivat. On hyvä muistaa, että joskus ihan fyysiset sairaudet voivat alkaa oireilla psyykkisesti — entä jos aivokasvain jää huomaamatta ja potilas istuu terapiassa? Terveyskeskuksissa toimii yleislääkäreitä. Psykiatristen sairauksien diagnosointi ja hoito vaativat erityistä osaamista. Huoleni on, että yleislääkärin hoidon tarpeen arvion myötä väärin diagnosoitujen sairauksien ja sairauksiin tehoamattomien hoitojen määrä kasvaa. Tämä ei ole hyvä kenenkään kannalta, ei potilaan eikä yhteiskunnan. Suomen Psykiatriyhdistyksen kannanoton mukaan kolmen päivän aikaraja hoidontarpeen arvioinnille on todennäköisesti epärealistisen tiukka. Mielenterveyden häiriön diagnostiikka vaatii haastatteluaikaa ja psykiatrista osaamista, ja lääketieteellisten tutkimusten tuloksia saattaa joutua odottamaan. Arvoisa puhemies! Mielenterveyspalveluiden saattaminen perusterveydenhuoltoon ei onnistu pelkästään sillä, että siitä kirjoitetaan laki. Myös järjestelmää on muutettava. Otettakoon esimerkiksi terveyskeskusverkostomme ja mielenterveysongelmaisten pääsy terveydenhuoltoon sitä kautta. Voitte miettiä omalle kohdalle, kuinka helppoa on saada aikatauluihin mahtumaan soitto ajanvaraustunnilla kello 8:n ja 9:n välillä sekä takaisinsoiton odottaminen. Entä jos kyseessä onkin mielenterveysongelmainen, jolle pelkkä sängystä ylös pääseminen aamuisin on jo lähes voittamaton este? Matalan kynnyksen palveluiden, tai itse asiassa kynnyksettömien, tulisi olla mahdollisimman helposti saavutettavissa. Esimerkiksi Eksotessa hyviä tuloksia on saavutettu sillä, että vastaanotolle voi aina tulla suoraan soittelematta ja aikoja varaamatta. Mielenterveyspalveluita on vaikea korjata yksittäisillä lakimuutoksilla ja paikkauksilla. Pistemäisellä toiminnalla ei yleensä saavuteta parhainta mahdollista lopputulosta. Tästä on hyvänä esimerkkinä vaikkapa seksuaalirikosten lainsäädäntö, jossa paikkauksilla on saatu lain rakenne rikki, ja sitä on vaikea soveltaa. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan mielenterveysstrategiaa. Myös sen keskeisenä tavoitteena on hoitoonpääsyn nopeuttaminen ja palveluiden oikea-aikaisuus sekä laatu. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen on kokonaisuus, jossa tulee tarkastella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa. Olisi tärkeää, että kansalaisaloitteen rinnalla saisimme mielenterveys-strategian, jonka tulisi valmistua tämän kuun loppuun mennessä. Pelkkä strategia ei riitä, vaan sen pitää näkyä myös käytännössä. Toivottavasti tämä työ tuottaa hedelmää myös terapiaan pääsyn helpottumisena. Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin lasten ja nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat, joita kohtaa jo 20 prosenttia ikäluokista. Huhtikuun lopulla 22 prosenttia alle 23-vuotiaista psykiatriseen erikoissairaanhoitoon jonottavista oli joutunut odottamaan yli 90 vuorokautta. Tämä rikkoo alle 23-vuotiaille laissa määritellyn kolmen kuukauden hoitotakuun. Ongelmavyyhti lähtee siis kovasta kysynnästä sekä siitä, että hoito viivästyy. Tätä viestiä lähettävät ammattilaiset sekä lastensuojelu, mutta myös koulujen puolelta sitä tulee. Vaikka Terapiatakuu-aloite on tärkeä, olisi syytä samalla puhua koko problematiikasta. Pitäisikö lasten ja nuorten hoitotakuuaikaa lyhentää? Koska tämä ongelma on pikemminkin kasvamassa, olisi syytä ottaa koko asia erikseen esiin myös eduskunnassa, ja sen vuoksi jätin eilen keskustelualoitteen lasten ja nuorten mielenterveysongelmista. Toivon, että voisimme puhua tästä omana aiheenaan, sillä siihen liittyvät myös mainitsemani juurisyyt: Miksi lapset ja nuoret voivat huonosti? Miten siihen vaikuttavat perhepolitiikka, varhaiskasvatus, koululaitos, lastensuojelu, kiusaaminen ja netin kautta tapahtuva henkinen väkivalta? Miksi lapsemme ovat paineistettuja? Miksi emme enää pysty turvaamaan rauhallisia ympäristöjä ja tukemaan niitä lapsia, jotka sitä tarvitsevat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-21T20:53:23,2019-11-21T21:00:41,Hyväksytty,1.1 2019_68_133,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Terapiatakuu-kansalaisaloite on hyvä ja kannatettava monella tapaa. Varhainen apu on inhimillisesti katsoen oikein, mutta se on tietysti myös taloudellisessakin mielessä oikein. Mitä pitemmälle ongelmat venyvät, sitä kalliimmaksi niiden hoito myöhemmin tulee. Otan edustaja Rantasen puheenvuorosta tämän keskustelualoiteajatuksen. Varmasti tämä on kyllä laajemmankin keskustelun aihe, ja myös tarkastusvaliokunta tällä hetkellä tarkkailee tätä nuorten syrjäytymisasiaa suurennuslasin kanssa. Ei muuta kuin keskustelualoitetta, niin kyllä minäkin sen allekirjoitan ja osallistun keskusteluun. Yksi asia, jota tässä ei ilmeisesti vielä ole otettu missään puheenvuorossa esiin, on se, että samalla tavalla kuin näissä home-, kosteus- ja sisäilmaongelmissa, tässä on hyvää tahtoa ja erilaisia hankkeita, on hallitusohjelmakirjauksia ja aktiivisia ministereitä, mutta kun se asia on pirstoutunut usean ministeriön alueelle, niin siitä ei oikein ole kukaan saanut kokonaisotetta. Näissä sisäilma-asioissa se on ratkaistu niin, että tarkastusvaliokunta teki mietinnön, laajan selvityksen, ja sen pohjalta sitten lähdettiin toimenpiteisiin niin, että valtioneuvosto otti asian ohjaukseen, eri ministeriöt ottivat ohjaukseen, ja tehtiin hanke, jonka nimi on Terveet tilat 2028 — ei mikään parin vuoden hanke vaan pitkä hanke, jossa keskitytään rakentamiseen ja rakentamismääräyksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen, kaikkiin niihin osa-alueisiin, joihin se liittyy. Tässä on nyt ihan sama ongelma, kun puhutaan nuorten syrjäytymisestä — siihen liittyvät tietysti nämä terapia-asiat, masentuneisuus, syrjäytyminen, ylisukupolvisuus, lukutaidon puutteet, tämmöinen moniongelmaisuus, ja se kokonaisohjaus puuttuu. Asioita käsitellään sosiaali- ja terveysministeriössä, niitä käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä, opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja monessa tapauksessa, kun mikään näistä ministeriöistä ei saa siitä nuoresta kunnolla otetta, sitten se viimeinen ministeriö, jonka tontille se asia tulee, on sisäministeriö eli poliisipalvelut — silloin asiat ovat kyllä jo todella huonolla jamalla — ja sitten tietysti oikeusministeriö tuomioitten kautta. Eli ehdotukseni on se, että otettaisiin tämmöinen valtioneuvoston koko-naisohjaus nuorisoasioissa, syrjäytymisessä, ja siihen liittyy tämä terapia-asia olennaisena osana. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-21T21:00:44,2019-11-21T21:03:52,Hyväksytty,1.1 2019_68_134,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan heti alkuun kiittää tämän kansalais-aloitteen tekijöitä ja niitä, jotka ovat aktiivisesti keränneet tähän kansalaisaloitteeseen nimiä. Asia on varsin tärkeä. Se on tärkeä ennen kaikkea inhimillisesti. On valtavan tärkeää, että ne tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset, jotka kohtaavat mielenterveyteen liittyviä ongelmia, saavat oikea-aikaisesti hoidon ja avun niin, että nimenomaan näitä matalan kynnyksen palveluita pystytään tarjoamaan, niin että emme kuormita sitten kalliimpaa erikoissairaanhoidon palvelua. Mutta kysymyshän ei ole tietenkään ensi sijassa rahasta, vaikka taloudellisessakin mielessä — kuten täällä edustaja Kiuru edellä totesi — on järkevää tarjota ja mahdollistaa apu ja erilainen hoito oikea-aikaisesti, tässä tapauksessa terapia, ja siinä mielessä pystyä myös ennalta ehkäisemään näitä vakavampia ongelmia. Olen kuunnellut tätä keskustelua paitsi tässä salissa myös välillä tuolta työhuoneestani ja ilokseni voin todeta, että tämä kansalaisaloite on asiana saanut erittäin laajan tuen täällä salissa laidasta laitaan ja yli oppositio—hallitus-rajojen, ja tämä on erittäin hyvä asia. Muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja käytti erinomaisen puheenvuoron, jossa hän minusta loi hyvin uskoa siihen, että tämä asia etenee. Vaikka voikin olla niin, että itse tämä kansalaisaloite yksityiskohtineen ei ehkä juuri ole sellaisenaan välttämättä menossa läpi, niin tärkein asia on se, että nopealla aikataululla pystyisimme myös tähän asiaan saamaan parannusta. Minusta on tärkeää, että kun ajattelemme Suomen tilannetta tällä hetkellä, niin merkittävä ongelma meillä on nimenomaan nämä sairaudet ja merkittävä osuus meidän työstä poissaoloista, sairauspäivistä, kertyy mielenterveyteen liittyvistä ongelmista ja sairauksista, ja myös työkyvyttömyyseläkkeistä merkittävä osa johtuu näistä. Nämä ovat suhteellisesti kasvaneet nopeiten, ja myös sen takia näihin puuttuminen on kaikista näkökulmista todella tärkeää. On myös tärkeää, että näistä asioista voidaan puhua tämän päivän Suomessa avoimesti. Ei ole kauan siitä, kun nämä olivat asioita, jotka koettiin hankalaksi keskustella, ja sillä tavalla erotettiin ne merkittävästi niin sanotuista somaattisista sairauksista — jos jollakin on jalka poikki, niin siitähän on helppo puhua, laitetaan kipsi ja niin edelleen, mutta jos meillä mielenterveys järkkyy ja tarvitaan apua, niin se on sitten hankalampi kysymys. Tuen tätä aloitetta ja toivon, että se etenee ja me saisimme nopeammin avun ihmisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-21T21:04:01,2019-11-21T21:07:29,Hyväksytty,1.1 2019_68_135,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvostan todellakin tätä Terapiatakuu-aloitetta todella korkealle ihan kaikesta sydämestäni, koska tiedän varmasti, että tätä hommaa tarvitaan. Pakko ensimmäisenä sanoa, että edustaja Tynkkynen on koko edustaja-ajan tuonut nuorten huolia esiin ja olen takuuvarma, että edustaja Tynkkynen on tässä salissa se ihminen, joka on eniten pyörinyt mukana näiden nuorten ongelmissa. Olen varma, että Tynkkyselle on yhteydenottoja satanut aika paljon tällaisista asioista, ja en yhtään ihmettele, että Tynkkysellä on iso taakka harteilla. Toivon tosiaan oikeasti ja jopa oikeastaan vaadin hallitukselta, että tämä asia otetaan tosissaan. Joskus vähän pelkää, että tässä salissa ei välttämättä aina ymmärretä tällaista asiaa, koska liian useat täällä meistä ovat kuitenkin niitä, ketkä ovat aika hyvin elämässä pärjänneet. Se näkyi aika hyvin tänään edustaja Zyskowiczin huutelussa ja sellaisessa — voi oikeastaan jopa sanoa — hävettävässä tyylissä ottaa tähän asiaan kantaa. Edustaja Zyskowicz sanoi eilen, että on ollut täällä 40 vuotta, ja kysyi perään, onko hän ollut liian kauan täällä. Selkeästi on, koska oikeasti se näkyy siinä, että ei enää nähdä sitä ihmisten tuskaa, mikä tuolla on. On sanomatta selvää, että edustaja Zyskowicz ei ole ajanut autoa metsän laitaan ja kaivanut takakontista imurin letkua ja laittanut sitä pakoputkeen ja siitä sitten ikkunasta sisään ja teippaillut ikkunanreikiä. [Puhemies koputtaa — Heikki Vestman: Mehän kannatamme terapiatakuuta! Se on meidän vaihtoehtobudjetissa!] Joka tapauksessa tilanne on se. Eikä ole kyllä nähty niitäkään, että rekkoja päin ajellaan. Yksi asia, mikä todellakin on näissä jutuissa huolestuttava ja kertoo tästä asioitten huonosta suunnasta koko yhteiskunnassa, on se, että Suomessa naiset tekevät itsemurhia kaikkein eniten maailmassa. On äärettömän huolestuttavaa, jos tällaisessa sivistysvaltiossa naiset tekevät itsemurhia niin paljon. Jotenkin on ymmärrettävää ollut pitkän aikaa se, että miehet — ehkä alkoholisoitumisen takia ynnä muuta — ovat korkealla niissä tilastoissa, että täällä tehdään niitä itsemurhia, mutta on oikeasti todella hälyttävää, että naiset ovat maailman ykkösiä itsemurhissa. Se kertoo siitä, että ihan oikeasti meidän yhteiskunta voi todella pahoin. Meillä oikeasti loppupelissä isompi ongelma kuin tämä terapiatakuun eteenpäinvieminen on se, että meidän ei tarvitsisi tehdä tällaisia terapiatakuita — näistä terapiatakuista periaatteessa pitäisi päästä eroon. Meidän pitäisi saada oikeasti nämä asiat hoitumaan sille tasolle, ettei tarvitse tällaisia aloitteita edes tehdä. Joka tapauksessa toivon mukaan tähän aloitteeseen paneudutaan riittävällä vakavuudella, koska ”antipsykoottipurkki käteen ja kotia” ei kuitenkaan ole ratkaisu näihin ongelmiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-11-21T21:07:31,2019-11-21T21:11:55,Hyväksytty,1.1 2019_68_136,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisat edustajat, muistutan, että etenkin nyt kun on hyvin sensitiivinen aloite ja aihe käsittelyssä, puhutellaan ja puhutaan edustajatovereista hienotunteiseen sävyyn — etenkin niistä edustajista, jotka eivät ole paikalla. — Edustaja Vestman näyttää esimerkkiä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_137,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmat ovat läsnä monen suomalaisen elämässä. Me kaikki tiedämme näitä tarinoita, tavallisia tarinoita, kun jonkun isän, äidin, lapsen, ystävän mieli järkkyy. Kenen tahansa mieli voi murtua. Mielen sairaudet eivät katso saapuessaan sosiaalista taustaa tai tulotasoa. Jopa viidennes suomalaisista kärsii joko lievästä tai vaikeasta masennustilasta, jopa neljännes nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa kauttaaltaan alihoidettuja. Ne uhkaavat ja tuhoavat suomalaisten työkykyä. Ne ovat yleisin syy työkyvyttömyydelle. Yli puolet suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy sairauspäivärahalle. Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa mielenter-veyden häiriöiden perusteella 4,6 miljoonalta päivältä, ja tämä määrä on kasvanut joka vuosi. Tämä on kallista sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia euroa OECD:n arvion mukaan. Näistä 6,5 miljardia euroa on arvioitu olevan terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan kustannuksia. Arvoisa puhemies! Lapsen oikeuksien viikolla haluan nostaa erityisesti esille lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut tai oikeammin niiden puutteen. On väärin, että jopa huostaanottoja joudutaan Suomessa tekemään siksi, ettei mielenterveysongelmiin sairastuneelle lapselle tai nuorelle ole omassa kunnassa tarjolla toimivaa hoitoa. Mielenterveysongelmat koskevat lapsia ja nuoria myös vanhempien sairastumisen kautta. Joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys‑ tai päihdeongelma. Suoranaisessa omaishoitajan asemassa olevia lapsia ja nuoria arvioidaan olevan Suomessa 20 000—40 000. Oikea-aikainen hoitoonpääsy on siis sekä taloudellisesti järkevää että inhimillisten kärsimysten vähentämisen vuoksi välttämätöntä. Haavat kannattaa pyrkiä hoitamaan ennen kuin ne tulehtuvat pahemmaksi. Hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin on turvattava, ja sitä on nopeutettava. Arvoisa puhemies! Näistä syistä kannatan nyt käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta terapiatakuusta. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Olette onnistuneet nostamaan Suomen poliittiselle agendalle konkreettisen ja toteuttamiskelpoisen aloitteen mielenterveyspalvelujen parantamiseksi, aloitteen, joka on toteutettavissa heti ensi vuonna. Terapiatakuu vahvistaa mielenterveyshoidon perustasoa. Aloitteella ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta hyötyvät erityisesti ne, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Moni hyötyisi varhaisesta keskusteluavusta mutta joutuu odottamaan palveluita niin pitkään, että ongelmat ovat jo ehtineet muuttua vakavammiksi. Oikea-aikainen hoito on turvattava kaikille, ei vain niille, joilla on varaa hakeutua psykoterapiaan yksityisen kautta. Terapiatakuu maksaa 35 miljoonaa euroa. Olen yleisesti hyvin kriittinen julkisen talouden pysyville menolisäyksille. Ne pitää tehdä tarkoin kohdentaen ja kestävästi rahoittaen. Tämä lisäys terapiatakuun toteuttamiseksi kannattaa ehdottomasti tehdä. Kerrankin voi uskottavasti todeta, että nämä lisäpanostukset maksavat itseään takaisin, kun yhä useampi saa avun varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät sekä kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee. Terapiatakuun toteuttaminen on kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa, jossa sille on myös rahoitus. Mutta mikä on Rinteen hallituksen kanta? Onko hallitus sitoutunut tämän terapia-takuun toteuttamiseen? Olemme kuulleet tänään tässä salissa paljon hienoa puhetta myös hallituspuolueiden edustajilta, mutta ensi vuoden talousarviossa rahaa terapiatakuun toteuttamiseen ei kuitenkaan ole. Tässä eivät nyt auta pelkät strategiat ja työryhmät, joihin täällä on tänään viitattu. Tarvitaan rahaa ja niitä arvovalintoja, joita pääministeri Rinne tänään eduskunnassa peräänkuulutti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-21T21:12:17,2019-11-21T21:17:27,Hyväksytty,1.1 2019_68_138,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pahoittelut vielä, että viimeksi jäi tuo puhe kesken. Yritetään nyt parin tunnin jälkeen sitten saattaa tämä puhe loppuun. En toista uudelleen, mitä silloin aloitin, mutta kerroin tästä nuoresta miehestä, jota tapasin. Suomessa ei ole se tilanne, että nuorilla on pelkästään omia ongelmia, vaan jotkut kuormittuvat ja saavat mielenterveysongelmia siitä, että heidän tehtäväkseen tulee kantaa toisia nuoria. Tämä poika ei tehnyt itsemurhaa vaan on tänä päivänä elossa. Tämä esimerkki kuvastakoon sitä, millaisessa maailmassa me nuoret nykyään elämme. Turvalliset yhteisöt ja huolehtivat tukiverkot eivät ole kaikkien kohdalla itsestäänselvyyksiä siinä määrin, mitä ne olivat muutamia vuosikymmeniä sitten. Sen sijaan monet nuoret joutuvat toimimaan terapeutteina ystävilleen, jotka tarvitsevat kuuntelijaa ja tukijaa ja kaipaavat ratkaisuja vaikeuksien voittamiseen. Kuitenkin nämä auttavat nuoret ovat monesti itsekin monien muutosten äärellä, joita nuoruus tuo tullessaan. Pahoinvoivilla nuorilla tulisi olla oikeus saada ammattiapua, ja auttavilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus olla kantamatta monen muun nuoren taakkaa harteillaan, kun omatkin asiat vaatisivat huomiota. Kun nuori hakee apua ja elämän päättäminen on mielessä, asiaan ei voi palata muutaman kuukauden päästä. Arvoisa puhemies! Samalla kun järjestämme mielenterveyspalveluita niin, että kaikilla on mahdollisuus saada apua kohtuullisessa ajassa, tulee huomiota kiinnittää myös mielenterveyspalveluiden ulkopuolella tapahtuvaan työhön. Vaikka ammattiavun turvin on mahdollista löytää polkuja kohti parempaa huomista, emme saa unohtaa perheiden tärkeää roolia tämän ohella. [Puhuja liikuttuu] Perheet ovat tärkeässä roolissa, kun puhutaan mielenterveyden järkkymisen ennaltaehkäisystä. Apua tulee olla saatavilla, mutta pitää muistaa, että monesti nuori ei itse enää hahmota, kuinka syvissä vesissä ui, vaan apuun pääsy saattaa olla perheestä kiinni. Siksi vanhempien läsnäolo ja tieto siitä, millaista lapsen arki on, muodostavat hyvin tärkeät tukipilarit nuorten parempaan hyvinvointiin. Jos nuorten hyvinvointiin ei satsata, ei meillä tulevaisuudessa ole niitä, jotka kannattelevat vanhempia. Siihen meillä ei ole varaa. Nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite terapiatakuusta on yksi tärkeimmistä, mitä tässä salissa on käsitelty. Kiitokset sen tekijöille ja allekirjoittajille. Muutaman kymmenen miljoonan satsaus mielenterveyspalveluiden kuntoon laittamiseksi saattaa kuulostaa isolta, mutta pitää muistaa, että kehitysavun sekä maahanmuuton suhteen puhumme miljardiluokan rahan käyttämisestä. Asioita ei saisi laittaa vastakkain, mutta kun nämä asiat ovat vastakkain. Meidän tulisi tiedostaa, että me emme voi auttaa koko maailman kansalaisia. Me emme myöskään voi yksinään ratkaista koko maapallon ilmastohaasteita. Sen sijaan meidän tulisi auttaa niitä, joiden auttamiseen resurssimme varmasti riittävät. Meidän tulisi ensisijaisesti huolehtia heistä, joista olemme velvollisia huolehtimaan ja joihin minkään muun maan päättäjät eivät tule satsaamaan. Nämä samat ihmiset tulevat joskus huolehtimaan myös meistä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-21T21:17:37,2019-11-21T21:21:35,Tarkistettu,1.1 2019_68_139,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosittain puolitoista prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön ja ainakin joka kymmenes, ellei joka viides, suomalainen jossain vaiheessa elämäänsä kärsii yhden vakavan masennusjakson. Eri tutkimusten mukaan noin 20—25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Tästä huolimatta mielenterveydelliset ongelmat ovat monesti marginaalissa keskustelussa ja myös hoidossa. Jos nuori loukkaa jalkansa, meidän järjestelmä osaa hoitaa hänet perusterveydenhuollon ja tarvittaessa erikoissairaanhoidon leikkausoperaation kautta kuntoon. Hänet kuntoutetaan, ja kävely ja juoksu sujuvat hetken päästä. Mutta vaikka mielenterveyshäiriöt ovat nuorten yleisin terveysongelma, yhtä sujuva hoitopolku ei onnistu mielenterveyspalveluissa tänä päivänä. Tämä asia on tärkeä asia, joka on saatettava paremmalle tolalle. Siksi tämä Terapiatakuu-kansalaisaloite on hyvä. Olen iloinen siitä, että se on tässä lähetekeskustelussa. Mielenterveyspalveluissa on epäsuhta. Erityisesti nuorilla on aikaisempaa enemmän psyykkistä kuormitusta, joka on sairautta lievempää mutta ilmenee uniongelmina ja/tai ahdistus- ja masennusoireina. Tästä huolimatta nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan yhä enemmän erikoissairaanhoidon puolella. Hoitojen määrä on kahdeksankertaistunut 90-luvun puolivälistä. Hoidon painottuminen erikoissairaanhoitoon lisää viivettä hoidon aloittamisessa ja laskee näin hoidon tehoa. Hoitoa joutuu odottamaan liian pitkään, ja hoitoonpääsyn jälkeen hoitokertojen väli on liian pitkä. Puutteita on erityisesti perusterveydenhuollossa toteutettavien lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon saatavuudessa. Erikoissairaanhoidolla on oma korvaamaton roolinsa vakavien ongelmien hoidossa, mutta tarvitaan rinnalle matalamman kynnyksen apua, ja erikoissairaanhoidon puolella tietysti on hintakysymys myöskin. Erään suht ison kunnan 20:stä niin sanotusti kalleimmasta potilaasta vähintään kymmenen oli mielenterveyspotilaita. Sitten oli muutama semmoinen, joilla oli vakavia syöpäsairauksia, ja myöskin keskosia. Nämä olivat niitä kalliita hoidettavia, niin sanotusti. Arvoisa puhemies! Hallituksella on käynnissä laaja joukko toimenpiteitä, joilla vastataan Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteisiin. Olennaisin toimi on hoitotakuun tiukentaminen perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa myös kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Perusterveydenhuollon hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia erottamatta mielenterveyttä perusterveydenhuollon kokonaisuudesta. Tämä nopeuttaa huomattavasti hoitoonpääsyä. Arvoisa puhemies! Mielenterveyden ongelmat pitää havaita tietysti myöskin jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Siellä myöskin tarvitaan osaamista, jolloin voidaan esimerkiksi varhaiskasvatuksessa puuttua ajoissa, kun huomataan, että alkaa lapsi oireilemaan, ja koulussa nuoret. Silloin myöskin pystytään tarttumaan siihen ongelmaan, mitä mahdollisesti kotona tapahtuu, ja näin auttamaan koko perhettä. Tähän pitäisi saada resursseja. Se kannattaa. Mielenterveyden häiriöt ovat iso inhimillinen ongelma mutta myöskin kansantaloudellinen ongelma, ja työelämässä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä saavista kaksi viidestä on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa, ja tämä nostaa mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokonaismäärää. Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt vuonna 2018 olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joita oli 33 prosenttia, sitten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 31 prosenttia. Määrät ovat suuret. Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi viime vuonna 700:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Työtä siis tässä riittää. Arvoisa puhemies! Nopea matalan kynnyksen mielenterveystyö, hoito ja myöskin tehokas päihdetyö sekä nuorten että nuoria vanhempien — vanhuksiin saakka — keskuudessa ovat avaimia hyvinvointiin. Tähän pitää tarttua. Hyvä kansalaisaloite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-11-21T21:21:39,2019-11-21T21:26:40,Hyväksytty,1.1 2019_68_140,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on muutamassa puheenvuorossa otettu esiin se, mistä johtuu, että näitä tilanteita varsinkin nuorille tulee, minkä takia nämä mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Yksi syy ihan varmasti on se, että puolet avioliitoista ja ilmeisesti avoliitoistakin päättyy eroon ja näissä erotilanteissa lapset joutuvat tietysti hankalaan tilanteeseen. Heidän on huonossa tapauksessa valittava puolensa. Hyvissä eroissa tietysti, jos ero sujuu jouhevasti sopimusten kautta yhteisymmärryksessä, lasten tapaamisoikeudesta ja huollosta päästään vanhempien kanssa asiallisesti sopimaan, mutta jos näin ei ole tilanne, niin vaarana on se, että lapset joutuvat ikään kuin valitsemaan jommankumman vanhemman. Toinen vanhempi saattaa tietoisesti vieraannuttaa lasta siitä toisesta vanhemmasta. Tehdään hoitokiusaamista, eli kun on sovittu jotakin, niin siitä ei oikein tahdota pitää kiinni, kaikilla mahdollisilla tavoilla yritetään vältellä niitten sopimusten noudattamista, ja sitten manipuloidaan lasta niin, että hän sitten erilaisissa tilanteissa ammattihenkilöstölle ja lähiomaisille kertoo, miksi hän ei voi sen toisen vanhemman luona asua ja olla niin kuin ehkä sopimuksessa olisi määrätty. Viime vaalikaudella tätä asiaa käsiteltiin, ja esimerkiksi Risikko taisi eilen ottaa sen puheeksi, että isovanhempien asemaa on parannettu tässä hoitosopimusten teossa, mutta paljon on vielä työtä tehtävänä, esimerkiksi tämä vieraannuttamisasia varmasti tarvitsee vielä lisähuomiota. Aina kun puhuu lapsien kanssa, jotka ovat tällaisissa tilanteissa ja jotka tarvitsevat apua mielenterveyteen tai tämmöisissä erotilanteissa, jokainen nostaa sen, että kun olisi yksi aikuinen, yksi vanhempi, johon voi tukeutua ja joka kuuntelee, antaa tukea ja osaa näyttää suuntaa. Se henkilö voi myös olla opettaja, joka kertoo lapselle ei heikkouksista vaan osaa osoittaa lapselle ja kannustaa, että tässä on sinulla vahvuus, jonka varaan sitä elämää voi lähteä viemään eteenpäin. Se yksi ihminen, muutama lause yhtenä päivänä saattaa olla semmoinen teko, joka kannattelee sitä lasta seuraavat vuosikymmenet eteenpäin koko aikuisuuden lävitse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-21T21:26:41,2019-11-21T21:29:48,Hyväksytty,1.1 2019_68_141,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omalta osaltani myös kiitokset aloitteen tekijöille. Tämä on äärettömän tärkeä asia. Tässä salissa on puhuttu ennaltaehkäisystä ja tulipalojen sammuttamisesta, ja on todellakin niin, että nopeat palvelut, se, että saataisiin mielenterveyspalveluita nopeasti tarvittaessa ja varsinkin akuuteissa tilanteissa, niin että pystytään puuttumaan nopeasti, olisivat myös ennaltaehkäisyä. Lapsen oikeuksien viikko täällä on myös mainittu. On todella tärkeää kohdistaa näitä ennaltaehkäiseviä toimia lapsiin ja perheisiin. Täällä on onneksi hallituspuolueitten edustajia vielä paikalla, ja hallitusohjelmassa sanotaankin näistä ennaltaehkäisevistä toimista, että lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä ja ongelmia ehkäiseviä toimia lisätään, ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tarkoituksena on kehittää neuvoloita ja vahvistaa vanhemmuuden tukea sekä perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita. Nämä ovat just niitä, mihin pitäisikin panostaa. Esimerkiksi kun panostamme neuvolaan, esimerkiksi sosiaalityöntekijä—perheterapeutti-työpari, niin sillä me pystymme tukemaan lapsen varhaisen vuorovaikutuksen kehitystä ja kasvua ja kiintymyssuhteen muodostumista, mikä on äärettömän tärkeää, että ennaltaehkäistään tulevia mielenterveystarpeita. Eli on äärettömän tärkeää, että se hallitusohjelman kirjaus toteutetaan, sen lisäksi just, että tuetaan perheen dynamiikkaa ja ennaltaehkäistään sitä kautta ongelmien syventymistä. Tällä, että puututaan aikaisin, just parannamme sitä, että vältetään syvempien ja kalliimmin hoidettavien ongelmien muodostumista. Siitä, mitä täällä on puhuttu mielenterveysongelmiin liittyen esimerkiksi itsemurhista, voin sanoa 32 vuoden kokemuksella palokunnassa ja ambulanssissa, liian monta itsemurhaa nähneenä, että tämä vain on semmoinen asia, mihin täytyy puuttua. Kun puhutaan arvovalinnoista, niin nämä ovat niitä asioita, mihin meidän, tämän yhteiskunnan oikeasti täytyy satsata rahaa. Hyvä oli myös tämä huomio avioerotilanteista. Tästä vieraannuttamisesta on puhuttu edellisellä hallituskaudella — äärettömän tärkeä ilmiö, mihin täytyy puuttua. Tuettaisiin vaikka vuorovanhemmuutta ja isovanhempien osuutta siinä, että olisi tukiverkkoa silloin kun sitä tarvitaan. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat yksi, mihin täytyy panostaa, jotta ei olisi sitä kalliimpaa hoitotarvetta myöhemmin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-11-21T21:29:48,2019-11-21T21:33:23,Hyväksytty,1.1 2019_68_142,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,Nyt vielä kaksi hallituspuolueiden puheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_68_143,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä muutaman sanan sanoa siitä, mistä täällä on jo hyvin keskusteltukin. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat jostain syystä ovat lisääntyneet. Esimerkiksi päiväkodeista on raportoitu yhä enemmän siitä, miten nämä ongelmat näkyvät jo siellä päiväkoti-iässä. Mielestäni on hyvin keskeistä ja tärkeää pohtia ja selvittää sitä, mistä nämä ongelmat johtuvat ja kumpuavat. Myös kouluissa tämä ilmiö näkyy, niin kuin olemme tänään monen suusta kuulleet. Voisiko yksi syy löytyä siitä, että meidän lapsilla ja nuorilla on yhä enemmän erilaisia paineita ja, niin kuin on todettu, myös elämme varsin hajanaista aikaa? Perheet valitettavasti hajoavat, isovanhemmat saattavat asua hyvinkin kaukana, eikä ole sellaisia sukusiteitä ja lähiyhteisöjä, joita aikaisemmin on enemmänkin ollut. Toki näitä ongelmia on aina ollut. Nykyään niistä puhutaan enemmän, ja se voi olla toki yksi syy siihen, miksi voi tuntuakin siltä, että ongelmia on nykyään enemmän, kun ne tulevat ilmi ja niistä puhutaan, mikä on erityisen hyvä asia. Sitten esimerkiksi tyttöjen kohdalla on se, että kyllähän sosiaalinen media korostaa ulkonäköä ja luo sitä kautta monille tytöille turhia ulkonäköpaineita — toki myös pojille. Emme elä kovin helppoa aikaa mielenterveyden kannalta tässä hajanaisessa ajassa. Pidän huolestuttavana myös sitä, mikä meidän keskusteluissa aika usein tulee esille, että jo hyvin pieniä lapsia lähdetään arvioimaan ja vertailemaan suhteessa toisiinsa, kun esimerkiksi puhutaan varhaiskasvatuksesta. Minä ajattelen, että lapsen pitäisi saada olla lapsi ja elää sitä lapsuutta, eikä sillä tavalla pitäisi lähteä luomaan perheille tai lapsille paineita siitä, minkälainen hänen täytyy olla. Kyllä se on riittävää sitten, kun koulussa aletaan antamaan numeroita ja arvosanoja. Edustaja Kiuru nosti todella tärkeän asian, tämän perheiden hajoamisen ja perheiden erotilanteet, ja edustaja Huru toi myös sitä esille, että meillä hallitus nyt on päättänyt vahvistaa parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea. Se on erittäin tärkeä asia, ja täytyy huolehtia, että se tulee myös toteutumaan. Siksi tein tällä viikolla lapsen oikeuksien päivänä ministerille vielä kirjallisen kysymyksen siitä, miten tämä konkreettisesti aiotaan toteuttaa. Meillähän esimerkiksi seurakunnat tekevät tosi arvokasta työtä, kun ne tarjoavat kaikille parisuhdeneuvontaa ja parisuhdeterapiaa, mutta sitä pitäisi saada laajemmin, myöskin yhteiskunnan kautta, ja myöskin lisätä vanhemmille tietoisuutta siitä, että kannattaa yrittää parisuhdetta korjata ja rakentaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-21T21:33:28,2019-11-21T21:36:45,Hyväksytty,1.1 2019_68_144,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäisy on varmaan juuri se avainsana, mitä tarvitaan, ja niitä keinoja on monia. Niin kuin täällä edustaja Huru äsken toi esille hyvässä puheessaan, varmasti se lähtee sieltä neuvoloista ja perheiden tukemisesta. Ensinnäkin siellä perheet, joilla esimerkiksi on ensimmäinen lapsi, yleensäkin saavat tuntumaa siitä, että julkisella puolella on saatavissa apua ja semmoista moniammatillista osaamista ja tukea. Sitten siinä vaiheessa kun niitä ongelmia syystä tai toisesta tulee perheessä — ongelmat voivat olla moninaisia; siellä voi olla köyhyyttä, työttömyyttä, päihdeongelmaa ja muuta — silloin kontakti siihen julkiseen palveluun pitää olla, ja näin ollen sitä pitää vahvistaa, ja tietysti se jatkuu koko ajan myöskin. Pitää olla osaamista päiväkodeissa ja kouluissa opettajan taholta, että puututaan ja nähdään ja otetaan haltuun ajoissa. Ennaltaehkäisy on kaiken a ja o. Mutta tulee sitten tietysti se vaihe, niin kuin on ollut nyt, että osa joutuu syystä tai toisesta semmoisiin ongelmiin, että joutuu esimerkiksi lastensuojelun piiriin, ja myöskin siellä pitäisi sitten olla välineitä ja resursseja antaa vahvasti apua niille lapsille ja nuorille, jotka ovat heikoimmassa asemassa tässä kohtaa ja kaikista haavoittuvimpia. He tarvitsevat silloin tukea reilusti, ja tällä hetkellä selkeästi alan ammattilaiset ovat ilmoittaneet, että siellä resurssit eivät riitä, siis ei ole riittävästi hoitajia, rakenteet eivät toimi, ei tule palveluita niille nuorille, esimerkiksi päihde- tai mielenterveyspalveluita siihen kylkeen, ja näihin tarvitaan resursseja. Nyt siellä ehkä saattaa olla 80:tä lastensuojelun asiakasta kohti yksi sosiaalityöntekijä. Se mitoitus pitää saada nyt ensinnä niin kuin tavoitellaan hallituksessa eli yhden suhde 35:een, ja sitten myöskin siitä enempi, no, yhden suhde 25:een voisi olla ammattilaisten näkemys, mikä riittää. Eli sinne panostusta. Myöskin tämä hoivabisnes: Yleensäkin hoitaminen ja bisnes on mielestäni vähän huono yhdistelmä, ja tässä on ihan sama, että siellä lähdetään tekemään pikkusen enemmän niin kuin raha edellä näitä asioita näissä hoitoalan pörssiyhtiöissä, että aletaan miellyttämään osakkeenomistajia ja saadaan sinne osinkoja, ja se on pois sitten hoidosta. Tässä lastensuojeluasiassa on käymässä samalla lailla, ja siihen pitää saada mielestäni myöskin suunnanmuutosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-11-21T21:36:46,2019-11-21T21:39:30,Hyväksytty,1.1 2019_68_145,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen, alkoholi- ja alkoholijuomaverosta  annetun  lain liitteen sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 26/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2019 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_68_146,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen, alkoholi- ja alkoholijuomaverosta  annetun  lain liitteen sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 26/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys koskettaa virvoitusjuomaveron korotusta ja perustuu keskusta-vasemmistohallituksen ohjelmaan. Esitys on hyvin perusteltu sekä kansantalouden että kansanterveyden näkökulmasta. Tarvitsemme verotuloja, ja meidän tulee erilaisilla toimenpiteillä kannustaa myös terveelliseen ruoka- ja juomavalioon. Tällä hetkellä me suomalaiset monien tutkimusten mukaan syömme ja myöskin juomme liikaa sokeria, mikä näkyy myös esimerkiksi sairaanhoidon kuluina. Verolla siis tavoitellaan terveysvaikutusten ohella myöskin verovaikutuksia, ja tämä ohjaa sitä, että siirrytään sokeripitoisista juomista enemmän sokerittomiin juomiin. Mielestäni on mielenkiintoista, että kun puhutaan sokerisista juomista tai maidosta, moni on sitä mieltä, että verotuksella tai muilla tällaisilla saatavuuden rajoituksilla voidaan ohjata kansan kulutuskäyttäytymistä, mutta samalla kuitenkin näytetään kiellettävän ohjaava vaikutus silloin kun puhutaan siitä, pitäisikö viinit saada ruokakauppoihin, tai ylipäätään alkoholipolitiikasta. Meidän olisi kyllä hyvä myöskin erilaisin yhteiskunnan toimenpitein pyrkiä vähentämään vahvempien alkoholijuomien käyttöä, ja siitä onkin tulossa hallituksen esitys, joka koskee alkoholiveron maltillista korotusta. Tässä on tosiaan kyse sokeripitoisista juomista ja siitä, että nyt pyritään muuttamaan verotuksen kautta kulutusta. Mielestäni tällaisissa toimissa on tärkeää huomioida se, että nämä tuntuvat kovimmin pienituloisten lompakossa. Emme toki voi kieltää pienituloisten mahdollisuuksia käyttää mehuja ja limsoja, ja siksi on tärkeää, että nämä korotukset nyt ovat hyvin maltillisia. Tämän veronkorotuksen seurauksena sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin noin 3 prosenttia ja muiden virvoitusjuomien noin prosentin. Hallituksen ensi vuoden alussa tekemät korotukset pe-rusturvaan ja verotukseen osaltaan tasapainottavat pienituloisimpien tilannetta. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan hallituksen budjetti kasvattaa ensi vuonna enemmistön suomalaisista käteenjääviä tuloja. On erinomaista, että hallitusneuvotteluissa ja budjettineuvotteluissa saatiin neuvoteltua sellainen kokonaisuus, joka parantaa pienituloisimpien tilannetta koko maassa. Tässä hallituksen esityksessä hyvää on myös se, että siinä on pystytty ottamaan huomioon pienyrittäjien näkökulma hallitusohjelman mukaisesti. Virvoitusjuomaverosta vapautetun pientuotannon raja nostetaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti 50 000 litrasta 70 000 litraan. Tämä voi vahvistaa esimerkiksi niiden maatilojen edellytyksiä, jotka valmistavat mehuja maatalouden sivuelinkeinona. Kaikkiaan hallituksen esitys on hyvin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-21T18:44:08,2019-11-21T18:47:47,Hyväksytty,1.1 2019_68_147,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen, alkoholi- ja alkoholijuomaverosta  annetun  lain liitteen sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 26/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2019 vp","Arvoisa puhemies! Virvoitusjuomavero on syrjivä ja epäoikeudenmukainen. Jos virvoitusjuomaveroa perustellaan terveysperusteisena haittaverona, saman logiikan mukaan myös sokerittomat kivennäis- ja lähdevedet pitäisi rajata pois virvoitusjuomaverosta. On myös kilpailuneutraliteetin näkökulmasta hyvin ongelmallista, että vain yhtä tuotekategoriaa eli virvoitusjuomia verotetaan pisteverolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-21T18:47:48,2019-11-21T18:48:19,Hyväksytty,1.1 2019_68_148,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys  eduskunnalle eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä  eläinlääkäreiden  yhteisistä  pohjoismaisista  työmarkkinoista  Pohjoismaiden  välillä tehdyn sopimuksen  muuttamisesta tehdyn  sopimuksen  hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:n ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 10/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja Vehviläinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2508371079308446420,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+7.aspx,fi,Puhemies 2019_68_149,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä  eläinlääkäreiden  yhteisistä  pohjoismaisista  työmarkkinoista  Pohjoismaiden  välillä tehdyn sopimuksen  muuttamisesta tehdyn  sopimuksen  hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:n ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö 10/2019 käsittelee hallituksen esitystä, jossa esitetään, että eduskunta hyväksyisi Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen. Vuodesta 1993 voimassa ollut sopimus sisältää määräykset ammatinharjoittamisoikeuksien vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä valvontatietojen luovuttamisesta Pohjoismaiden välillä. Tavoitteena on selkeyttää ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmää niin, että sopimuksen päällekkäisyys ammattipätevyyden tunnustamista koskevan ammattipätevyysdirektiivin kanssa poistetaan. Muutossopimuksen mukaan sopimuksessa tarkoitettuihin ammatteihin sovelletaan ammattipätevyysdirektiivin tunnustamisjärjestelmää. Lisäksi sopimuksen soveltamis-alaa laajennetaan Pohjoismaiden kansalaisista EU- ja Eta-maiden kansalaisiin yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Eläinlääkärit poistuvat kokonaan sopimuksen sovelta-misalan piiristä. Muutossopimus sisältää myös valvontatietojen vaihtamista koskevia määräyksiä. Valiokunta toteaa, että ehdotetut muutokset Pohjoismaiden välillä tehtyyn sopimukseen sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja eläinlääkäriammatin harjoittamisesta annettuun lakiin selkeyttävät ammattipätevyyksien tunnustamiskäytäntöjä Pohjoismaissa ja yhdenmukaistavat niitä ammattipätevyysdirektiivin menettelyiden kanssa. Lisäksi muutokset ovat kannatettavia ammatinharjoittamisoikeutta Pohjoismaissa hakevien ammatinharjoittajien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Valiokunta puoltaa muutossopimuksen hyväksymistä ja lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Sopimuksessa ammattipätevyysdirektiivin mukainen vastavuoroinen tunnustaminen ulotetaan koskemaan myös Färsaaria ja Grönlantia niiden terveydenhuollon ammattien osalta, joita koulutetaan kyseisillä itsehallintoalueilla. Näitä ammatteja ovat sairaanhoitaja, hoiva-avustaja ja lähihoitaja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hoiva-avustaja ei ole terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Suomen tutkintojärjestelmä ei tunnista hoiva-avustajan tutkintoa, vaan hoiva-avustajan koulutus perustuu eräiden ammatillisten tutkintojen osien suorittamiseen ja koulutussisällöt vaihtelevat koulutuksen järjestäjien välillä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että hoiva-avustajien asemaa seurataan siitä huolimatta, että Färsaarilta ja Grönlannista ei ole juuri hakeutunut ammattihenkilöitä Suomeen. Esitetyn sopimusmuutoksen jälkeen automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvissa ammateissa ammatinharjoittamisoikeus myönnetään vain ammattipätevyysdirektiivin ja direktiivin toimeenpanoa koskevien kansallisten säädösten nojalla. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvat lääkärin, hammaslääkärin, proviisorin, sairaanhoitajan ja kätilön ammatit. Ammattipätevyysdirektiivin mukaan automaattiseen tunnustamiseen perustuva ammatinharjoittamisoikeus myönnetään toisessa EU- tai Eta-valtiossa suoritetun koulutuksen ja saadun tutkintotodistuksen perusteella. Automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvissa ammateissa muutossopimus aiheuttaa ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisessä muutoksen vain niiden henkilöiden osalta, jotka ovat suorittaneet koulutuksen muussa kuin EU- tai Eta-valtiossa. Voimassa olevan sopimuksen perusteella tunnustamiseen on edellytetty toisen Pohjoismaan myöntämää voimassa olevaa ammatinharjoittamisoikeutta, joten ammatinharjoittamisoikeus on voitu myöntää myös kolmannessa maassa suoritetun koulutuksen perusteella. Muut kuin automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvat terveydenhuollon ammatit kuuluvat ammattipätevyysdirektiivin yleisen tunnustamisjärjestelmän piiriin, jossa hakijan koulutusta verrataan vastaavaan suomalaiseen tutkintoon. Jos koulutuksessa on olennaisia eroja, hakijalle voidaan määrätä korvaavia toimenpiteitä ammattipätevyyden saavuttamiseksi. Valiokunta toteaa, että sopimuksen mukainen tutkinnon tunnustaminen ja lupamenettely on ollut sujuvaa niissä terveydenhuollon ammateissa, joissa tutkintokoulutuksen on todettu olevan samankaltaista Pohjoismaissa. Sopimusmuutos tulee muuttamaan yleiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvien ammattien laillistamis‑ ja nimikesuojausasioiden käsittelyä etenkin niissä tilanteissa, joissa joudutaan määräämään korvaavia toimenpiteitä tai pyytämään oppilaitoksilta lausuntoja. Hallituksen esityksen mukaan sopimukseen sisältyvät ammatit on kuitenkin jo sopimusta tehtäessä katsottu yhteneviksi, joten olennaisia eroja tutkintojen välillä ei välttämättä ole eikä korvaaville toimenpiteille siten ole todennäköisesti tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että toisesta Pohjoismaasta Suomeen tulevien yleisen tunnustamisen piirissä olevien ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen ja liikkuvuus säilyvät muutossopimuksen voimaan tultuakin mahdollisimman sujuvina. Tämä edellyttää tutkinnon tunnustamisen käsittelyprosessin kehittämistä ja käsittelyprosessin riittävien resurssien varmistamista. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota potilasturvallisuuden kannalta tärkeiden valvontatietojen vaihtamisen toimivuuteen sopimusvaltioiden välillä. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+7.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-21T18:48:54,2019-11-21T18:54:56,Hyväksytty,1.1 2019_68_150,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä  eläinlääkäreiden  yhteisistä  pohjoismaisista  työmarkkinoista  Pohjoismaiden  välillä tehdyn sopimuksen  muuttamisesta tehdyn  sopimuksen  hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:n ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä mietinnön esittelystä. — Kaiken kaikkiaan vain totean, että tällaiset sopimukset, mistä tässäkin on kysymys, ovat tuiki tärkeitä nimenomaan pohjoismaisen yhteistyön vuoksi ja nimenomaan potilaan näkökulmasta. Mehän tarvitsemme nimenomaan pohjoismaista yhteistyötä, kun me tarvitsemme muun muassa hoitoa muista Pohjoismaista. Muistan, että kun olin ministerinä aikoinansa, meillähän oli sellainen tilanne, että me todella tarvitsimme ihan jatkuvaa apua Pohjoismaista potilaitten hoitoon, mutta sen lisäksihän meillä myöskin henkilöstö vaihtaa Pohjoismaiden sisällä, ja siitä syystä myöskin näiden ammattihenkilöiden ammattitaidon tunnustamista on todella tärkeää sopimuksella ohjata. Tämä tulee vastaan myöskin, kun henkilö siirtyy Pohjoismaasta toiseen, liittyen hänen täydennyskoulutukseensa. Koska meillä on hieman erilainen koulutusjärjestelmä kuin muissa Pohjoismaissa, meidän pitää toisaalta tietää, minkä ammattinimikkeen tai minkä koulutuksen hän on saanut, jotta me tiedämme, minkälainen mahdollinen täsmäkoulutus tarvitaan, jos haluaa suomalaisen lisäpätevyyden, esimerkiksi erikoistua johonkin ammattitaitovaatimuksiin. On erittäin hyvä, että näitä aina täsmennetään ja päivitetään. Kiitos tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+7.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T18:54:58,2019-11-21T18:56:22,Hyväksytty,1.1 2019_68_151,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 2/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 2/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_68_152,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos eduskunnan pankkivaltuustolle kertomuksesta ja talousvaliokunnalle mietinnöstä. Haluaisin nostaa kertomuksesta esille vielä yhden seikan. Pankkivaltuusto nostaa yhdeksi maamme taloutta uhkaavaksi riskiksi yksityishenkilöiden voimakkaan velkaantumisen sekä vakuudellisten että vakuudettomien luottojen kautta. Talousvaliokunta tuo esille mietinnössään, että valtiovarainministeriössä on vastikään saatu päätökseen selvitystyö, jonka tarkoituksena on toimia pohjana kansalaisten velkaantumista hillitseville lainsäädännön muutoksille. Pidän tärkeänä sitä talousvaliokunnan huomiota, että kun velkaantumiskehitystä hillitään lainsäädännön keinoin, on erityistä huomiota kiinnitettävä vaikutusten arviointiin, koska asumiseen kohdistuva sääntely koskettaa jokaista suomalaista. Lähtökohtana tulee olla, että suomalaisilla tavallisilla palkansaajilla pitää olla mahdollisuus asuntosäästämiseen. Samalla on aivan oikein kiinnitettävä huomiota siihen ja toimittava niin, että vältämme mahdollisimman kattavasti ylivelkaantumisen riskit. Valtuuston kertomuksessa todetaan myös se, että yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet. Tässä yhteydessä haluan tuoda esille sen, että moni ylivelkaantunut ei selviä omin voimin tilanteestaan ja siksi meidän tulisi parantaa muun muassa sosiaalisen luototuksen saatavuutta ja laajentaa sitä koko maahan, koska nyt sitä saa vain noin 30—40 kunnassa. Moni esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän saanut on päässyt tilanteestaan taloudelliseen tasapainoon juuri sosiaalisen luoton kautta. Meidän olisi kaikin tavoin tuettava ihmisten mahdollisuuksia selvitä ongelmistaan, ottaa vastuuta elämästään ja päästä kielteisestä kierteestä takaisin myönteiseen kierteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-21T18:56:53,2019-11-21T18:59:08,Tarkistettu,1.1 2019_68_153,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 2/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Otan tässä pankkivaltuuston kertomuksen yhteydessä esille kaksi asiaa, joihin on kiinnitetty myös tässä talousvaliokunnan tekemässä mietinnössä huomiota. Ensimmäinen on korkopolitiikka, ja toinen liittyy samaan, mihin edellä edustaja Aittakumpu kiinnitti huomiota, eli yksityishenkilöiden velkaantumiseen. Elämme siinä mielessä erikoisia aikoja, että meillä ovat pitkään olleet paitsi ohjauskorot myös kansalaisten maksamat korot erittäin alhaalla. Keskuspankit ovat lähteneet finanssikriisin jälkeen elvyttämään taloutta ja on käynnistetty aika massiivisia arvopapereiden osto-ohjelmia, ja se on vaikuttanut siihen, että keskuspankkien taseet ovat kasvaneet mutta samalla on pystytty elvyttämään Euroopan alueella talouksia. Tässä tilanteessa on kuultu myös puheenvuoroja, jopa julkisuudessa, että kun poikkeustilanteessa jotkut valtiot, Suomi mukaan lukien, taisivat saada tässä kesän kynnyksellä miinuskorollakin velkaa, niin nyt kannattaisi ottaa voimakkaasti velkaa ja investoida sitä, koska saadaan negatiivisella korolla. Näissä puheenvuoroissa — joihin tietyllä tavalla sisältyy ymmärrettävä viestikin, että onhan tämä korkotaso poikkeuksellinen, kun se käy jopa miinuksella — kuitenkin saattaa unohtua se toinen puoli velasta, eli se velka pitää kuitenkin joskus pystyä maksamaan takaisin. Se erääntyy jonakin päivänä, ja koron maksaminen on vain yksi osa sitä velkasuhdetta. Silloin jos meillä olisi turvaava sijoituskohde, josta me saisimme tuottoa, ilman muutahan meidän kannattaisi ottaa mahdottomasti velkaa negatiivisella korolla ja sijoittaa siihen, mutta jos me aiomme sijoittaa turvallisempaan kuin Suomen valtion velkapapereihin, niin meidän pitäisi sijoittaa ehkä Saksan valtion velkapapereihin, mutta niitten korko on vielä pienempi kuin Suomen, jolloin se ei ole enää kannattavaa taloudellisesti. Sen takia itse kuitenkin näen, että kun jos me otamme nyt velkaa, niin se velka erääntyy jonain päivänä, kenties kymmenien vuosien päästäkin, ja vaikka valtion velanotto on tämmöistä rullaavaa, että sitä yleensä korvataan uudella velalla, niin jos me holtittomasti lähdemme velkaantumaan, niin silloin tapahtuu se, että meidän korkotaso lähtee nousemaan, ja silloin me emme pystykään välttämättä korvaamaan sitä uudella velalla samoilla ehdoilla ja me joudumme ehkä kierteeseen, jonka päässä ei olekaan niin hyvä talouskehitys kuin toivottaisiin. Toinen näkökulma tähän on, että mikä on sitten semmoinen aito investointi, johon laitettaisiin tämä velkaraha, joka otettaisiin. — Jos puheenjohtaja sallii, siirryn tuohon pönttöön jatkamaan. [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Se on täysin oikeutettua. Olkaa hyvä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Arvoisa puhemies! Haluan sen verran jatkaa tästä, että monesti ajatellaan, että no laitetaan johonkin tärkeään yhteiskunnalliseen, vaikkapa infrastruktuurin rakentamiseen — teitten, rautateitten — mikä sitten tavallaan generoi ja tuo semmoista taloudellista aktiviteettia ja työpaikkoja ja hyvää. Näinhän varmasti on, mutta jos me ajattelemme investointina, niin investoinninhan pitäisi kyetä todella tuottamaan sinä aikana se raha niin, että kun me olemme velkaa maksamassa, niin meillä on sitten se raha, jolla me maksamme sen velan takaisin, mutta kokemukset osoittavat, että kun valtiot velkaantuvat, niin aika pitkälle se velka menee juokseviin menoihin ja vuosittaisiin kuluihin eikä sellaisiin investointeihin, jotka tuottavat suoraan sen rahan, jolla maksetaan velka pois. Tämä on se ongelma tällaisessa voimakkaassa velkaantumisessa, minkä takia pidän sitä huolestuttavana. Tulee mieleen nuoruudesta kokemus. Äidilläni oli tapana sanoa, kun nuorena tuli valvottua, että kun nuorena nukkuu, niin se on niin kuin panisi rahaa pankkiin. Mutta kun seuraavana päivänä heräsi, niin ei siellä tilillä ollut yhtään enempää rahaa. Saattaa olla, että monet tämmöisetkin investoinneiksi kutsuttavat asiat valtiontaloudessa ovat semmoisia, että eivät ne sitten generoikaan rahaa sinne tilille vaan ne menevät kulutukseen, ja se on investointi hyvissä ajatuksissa kyllä mutta ei sitten reaalielämässä. Sen takia tämmöinen maltillinen taloudenpito ja velkaantumiseen huomion kiinnittäminen on äärimmäisen tärkeää. Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana tästä yksityishenkilöiden velkaantumisesta. Meillähän todella oli tässä vasta työryhmä, jota kutsuttiin Mörttisen työryhmäksi, joka esitti makrotalouden näkökulmasta rajoituksia yksityishenkilöiden velkaantumiseen. Siinä oli lista esityksiä, jotka minusta monelta osin olivat aika hyviä ja kiinnittivät huomiota oikeisiin asioihin, joihin Suomen Pankki on myös kiinnittänyt huomiota. Siellä oli muun muassa yksi kysymys, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi noussut, nämä niin sanotut taloyhtiölainat. Tämäkin on kysymys, jota lähestytään tämän vaalikauden aikana kahdesta näkökulmasta. Toinen on se, lähdetäänkö niitten ottoa ehkä rajoittamaan, tehdäänkö joku stressitesti, että se saisi olla vain asuntojen käyvästä hinnasta tietyn verran. Minusta tämmöinen voisi olla järkevä tapa rajoittaa. Samaan aikaan on selvitys siitä, pitäisikö taloyhtiölainojen verovähennysoikeutta vuokratuloista vähentää tai kokonaan poistaa. On hyvä, että tästä tehdään selvitys, koska missään tapauksessa ilman perusteellista selvitystä tällaista päätöstä ei olisi viisasta tehdä. Se voisi johtaa odottamattomiin ja sellaisiin seurauksiin, joita ei toivota, myös asuntomarkkinoilla, varsinkin jos se koskisi myös vanhoja velkoja, niin kuin se tulisi todennäköisesti koskemaan. En ole tästä ajatuksesta kovin innostunut. Sitten tähän liittyy niin sanottu velkakatto, jota siellä esitetään, että se määrä, minkä verran saisi lainaa otettua, olisi kotitalouden vuoden bruttotuloista neljä ja puoli -kertainen. Tämäkin kaavamaisesti sovellettuna on kyllä ongelmallinen. Otan esimerkin käytännön elämästä: Silloin jos perheenlisäystä on tulossa perheeseen, yleensä suunnitellaan vaihtoa suurempaan asuntoon tai se tulee ajankohtaiseksi. Silloin tarvitaan asuntolainaa, mutta silloin saatetaan hyvinkin olla perhevapailla, jolloin tulot pienenevät. Sen takia tarvitaan ehdottomasti tämmöisiä joustoja ja poikkeuksia — jos jonkunlaisia säännöksiä lähdetään tekemään — jotka ottavat huomioon eri elämäntilanteet, eikä liian kaavamaisesti. [Puhemies koputtaa] Kyllä keskituloisillakin suomalaisilla pitää olla nyt ja tulevaisuudessa mahdollisuus hankkia omistusasunto ja oma koti. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-11-21T18:59:12,2019-11-21T19:06:34,Tarkistettu,1.1 2019_68_154,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on eduskunnan pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2018. Tästä talousvaliokunta on antanut mietinnön, jossa on kiinnitetty huomiota moniin asioihin, mutta haluan kuitenkin nostaa esiin ja täsmentää vielä erinäisiä näkökohtia. Ensinnäkin tässä talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että Suomen Pankin tase on kasvanut epätavanomaisten rahapolitiikkatoimien myötä huomattavasti. Tosiaankin Suomen Pankin saatavien kokonaismäärä vuoden 2018 lopussa oli yli 100 miljardia euroa. Tästä merkittävä osa, 45 miljardia euroa, koostui eurojärjestelmän sisäisistä saatavista, joista suuri osa oli näitä pankkijärjestelmän niin kutsuttuja Target 2 -saatavia. Lopunviimeksi näiden saatavien status lienee rinnastettavissa vakuudettomiin saataviin, samaan tapaan kuin pankkitalletuksetkin ovat lopunviimeksi nekin saatavia. Rahapoliittisen elvytystarpeen on kuitenkin tulkittu olevan edelleen voimassa, ja tähän tarpeeseen on vastattu käyttämällä rahapolitiikan epätavanomaisia toimia, kuten laajoja arvopaperiostoja. Suomen Pankin taseessa on kohta 7.1 eli niin kutsutut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, joiden suuruus on 45 miljardia. Näistä suurin erä on puolestaan julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma, 28 miljardia. Poikkeuksellisissa tilanteissa edellä mainittuihin eriin sisältyy riskinsä, ja nykyinen rahapolitiikan tilanne on vähintäänkin erikoinen nollakorkoineen ja negatiivisine korkoineen. Finanssisijoitusten varallisuusarvoissa on keinotekoista nousua, ja nollakorkotilannetta ainakaan tällaisenaan tuskin on koettu koskaan aikaisemmin. Tosiasiassa epäilen, että keskuspankitkaan eivät tiedä, miten tämä tilanne tulee normalisoitumaan. Arvoisa puhemies! Haluan myös kiinnittää huomiota tämän nähdyn rahapoliittisen elvytyksen seurannaisvaikutuksiin. Keskuspankkien toimien ja rahahanojen avaamisen myötä pääomavarallisuuden määrä on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan ihmisten palkkojen ostovoima on vuosien varrella junnannut paikallaan tai jopa laskenut. Samalla palkkojen ja työeläkkeiden verotus on kuitenkin verrattain kireää verrattuna tähän pääomasektoriin ja kansalaisten ostovoimaa nakertavat kasvaneet asumisen ja liikenteen kustannukset. Tätä taustaa vasten tuskin on mikään ihme, että siellä täällä, mukaan lukien näissä keskeisissä länsimaiden finanssikeskuksissa, on nähty melkoista poliittista kuohuntaa. Toivon, että pankkivaltuuston kertomuksissa, myös tulevissa, kiinnitetään huomiota näihin seikkoihin. Mitä tulee tähän Rinteen hallitusohjelmaan yleensäkin, niin myös tässä pankkivaltuuston kertomuksessa tarkasteltiin julkisen talouden kestävyyttä, ja haluan kiinnittää huomiota siihen, että julkisen talouden suunnitelmassa sivulla 76 on esitetty niin kutsuttu talouden herkkyystarkastelu ja siinä osoittautuu, että jos talouskasvu Suomessa jää ihan yhdenkin prosenttiyksikön tästä perusurasta, se tarkoittaisi sitä, että julkisen velan suhde bkt:hen kasvaisi yli 10 prosenttiyksikköä ja monista näistä Rinteen hallitusohjelman talouslinjauksista käytännössä pohja pettäisi ihan täysin. Eli me olemme tosi kapealla alueella tässä, ja kun monet edustajat puhuvat täällä, että erilaisia leikkauksia on peruttu ja suunta on käännetty, niin kyllä se tilannekuva on tosiasiassa aivan toinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-11-21T19:06:35,2019-11-21T19:10:49,Tarkistettu,1.1 2019_68_155,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2018 >>>Kertomus K 16/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! On pakko tarrata edustaja Lohen puheeseen. Hänhän puhui täällä ihan järkeviä julkisen talouden velkaantumisesta ja kertoi siitä, että noin lähtökohtaisesti pitäisi olla niin, että kun velkaa otetaan, se on ikään kuin investointi, jolla saadaan sitten tuloja takaisin. No nythän näin ei ole tällä hallituksella, vaan näyttää siltä, että velkaantuminen vain kiihtyy. Hallituksen esityksessä 89, joka meille tänään tuli, todetaan, että ensi vuonna velan määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 2,2 miljardia. Nähtävästi tämä edustaja Lohen esitelmä kaikui kyllä kuuroille korville, kun mitä ilmeisimmin tätä keskustelua ei ole käyty hallituksen sisällä. Täällä sitä kuulemme vain me oppositio, joka ymmärrämme, mitä velkaantuminen tarkoittaa silloin kun sitä käytetään pysyvien menojen rahoittamiseen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-21T19:10:53,2019-11-21T19:11:57,Tarkistettu,1.1 2019_68_156,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Valiokunnan puheenjohtaja Risikko, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_68_157,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tosiaan käsitteillä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta, ja tosiaan käytän esittelypuheenvuoron, koska silloin kun tämä oli mahdollisuus esitellä, minulla ei valitettavasti ollut mahdollisuutta itse tulla. Elikkä sivistysvaliokunta pitää ehdotusta opintorahan sitomisesta kansaneläkeindeksiin 1. päivänä elokuuta 2020 erittäin kannatettavana, sillä indeksiin sitominen vähentää opintotuen ostovoiman heikkenemistä ja turvaa järjestelmän kestävyyttä sekä opiskelijoiden toimeentulon tasoa. Opintorahan huoltajakorotuksen tasokorotus 25 eurolla on myös erittäin kannatettava. Huoltajakorotuksen tasokorotus lisää opiskelijan käytössä olevia varoja ja parantaa edellytyksiä opiskelun ja lapsen huoltajuuden yhdistämiseen. Esityksessä ehdotetaan ulkomaisten korkeakoulujen lukuvuosikäsitteen ja tutkintokäytäntöjen huomioimista opintolainahyvityksen ehdoissa sekä opintorahan ja asumislisän vapaaehtoista palauttamista koskevan sääntelyn muuttamista verotuksen toimeenpanon aikataulumuutoksen vuoksi. Lisäksi ehdotetaan, että luovutaan mahdollisuudesta säätää asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen. Hallituksen esitys sisältää myös muutosehdotuksia eräisiin opintotukilain viittaussäännöksiin muun lainsäädännön muuttumisen vuoksi. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Muutama sana: Ensiksikin opintorahan indeksisidonnaisuus on erittäin hyvä. Sehän on aikoinansa päätetty jo silloin viime kaudella, mutta nyt se sitten laitettiin toimeen, ja se on erinomaisen hyvä asia. Perheellisten opiskelijoiden asemasta me toteamme näin: ”Sivistysvaliokunta on huolissaan siitä, että erityisesti kahden opiskelijavanhemman perheissä toinen vanhemmista joutuu usein keskeyttämään opiskelunsa tai hidastamaan siinä etenemistä toimeentulon takaavan ansiotyön vuoksi. Perheellisten opiskelijoiden ahdinkoa kuvaa myös Amisbarometri 2017, jonka mukaan jopa 34 prosenttia perheellisistä opiskelijoista ammatillisessa koulutuksessa on joutunut turvautumaan pikavippiin tai kulutusluottoon. Sivistysvaliokunta pitää korotusta erittäin kannatettavana, sillä tuen korotus kohdentuu heikoimmassa asemassa olevalle opiskelijaryhmälle. Se osaltaan parantaa perheellisten opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun ja edistää samalla opiskelijalapsiperheiden hyvinvointia.” Sitten me otamme kantaa myös opintorahan ja asumislisän vapaaehtoiseen palauttamiseen: ”Hallituksen esitys sisältää uuden asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään määräajasta, johon mennessä opiskelijan on palautettava opintoraha ja asumislisä tukivuotta koskevan vapaan tulon rajan korottamiseksi. Määräajan on oltava yhdenmukainen Verohallinnon päättämän etuuden palauttamista maksuvuotta seuraavan vuoden aikana koskevan määräajan kanssa. Tämän määräajan noudattaminen on edellytys sille, että maksu voidaan ottaa halutulla tavalla huomioon maksuvuoden verotuksessa. Saadun selvityksen mukaan Verohallinto on päättänyt aikaistaa määräaikaa toukokuun lopusta huhtikuun loppuun, niin että sitä sovelletaan jo vuodelta 2019 toimitettavaan verotukseen eli keväällä 2020 takaisin maksettaviin etuisuuksiin. Lisäksi Verohallinto on ilmoittanut, että se voi vuosittain muuttaa aikataulua. Edellä todetun vuoksi sivistysvaliokunta pitää ehdotettua asetuksenantovaltuutta tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä sekä opintotuen saajien että Kelan kannalta, että palautusten määräpäivä pysyy samana jatkossa. Sivistysvaliokunta korostaa, että opintotuen vapaaehtoisten palauttamisten määräajan on oltava hyvissä ajoin tuensaajan tiedossa. Tuensaajalla on oltava myös käytettävissään tarvittavat tiedot kalenterivuoden tuloistaan, jotta tarve vapaaehtoiselle palautukselle on mahdollista arvioida.” Vielä tässä sanotaan tästä uudistuksen seurannasta: ”Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ehdotettujen uudistusten käytännön toimeenpanoa ja niiden vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden asemaan sekä opintotuen palautuksia koskevan sääntelyn toimivuutta ja opiskelijoiden tiedonsaannin oikea-aikaisuutta ja riittävyyttä.” Sitten me lausumme myöskin opintotuen kehittämistarpeista muutaman sanan tässä: ”Eduskunta on vuonna 2014 jo edellyttänyt, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, jolla turvataan päätoimisen opiskelun taloudelliset edellytykset ja otetaan huomioon myös järjestelmän selkeyttä, läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja kannustavuutta sekä opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta parantavat näkökohdat. Asiantuntijakuulemisissa on ilmennyt, että opintotukijärjestelmä on hyvin monimutkainen, vaikkakin sitä on viime vuosina osin selkeytetty. Valiokunta korostaa, että tämä monimutkaisuus aiheutuu osin toimintaympäristöstä ja huomioon otettavasta muusta lainsäädännöstä, erityisesti sosiaaliturvan sääntelystä. Sivistysvaliokunta pitää edelleen tärkeänä, että järjestelmän selkeyttä, läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja kannustavuutta sekä opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta pyritään lausuman mukaisesti parantamaan.” Tämä meidän mietintömmehän oli yksimielinen, eli eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 33/2019 sisältyvän lakiehdotuksen, mutta me kiinnitimme kyllä tuolla muutamiin asioihin huomiota, erityisesti Verohallinnon eräänlaiseen esitykseen. Siitä Kela oli kyllä aivan toista mieltä, jotenka me lausuimme tästä ja toivomme sen otettavan huomioon. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T19:12:44,2019-11-21T19:18:48,Hyväksytty,1.1 2019_68_158,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on ollut kaikkien eduskuntaryhmien mielestä nähdäkseni kannatettava, varmasti sen takia, että se sitoo opintotuen indeksiin ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden ostovoimaa ja pitää heidät mukana täällä maailmassa. Opiskelun tulee olla mahdollista, sillä vain koulutuksen kautta suomalainen yhteiskunta voi nousta, ja vain osaamisen kautta me voimme lisätä työn tuottavuutta, josta tässäkin salissa on paljon keskustelu. Kannatan ehdottomasti tämän hallituksen esityksen hyväksymistä. On myös hyvä, että hallitus tunnistaa opiskelijoiden taloudellisen ahdingon ja toimii sen edessä parhaansa mukaan. Vuosikymmenten tavoite opintorahapainotteisesta opintotuesta toteutettiin itse asiassa syvimmän laman aikaan 1990-luvulla Ahon hallituksen toimesta, ja nyt, vaikka vähän on harmaita pilviä talouden tiellä, rohkenemme silti korottaa opiskelijoiden toimeentuloa esimerkiksi perheellisten opiskelijoiden osalta. Huoltajakorotukseen on tulossa 25 euron lisäys. Pidän sitä merkittävänä. Lastensaantiin kannustavalle opiskelulle raivataan tilaa sitä kautta. Toivon, että opiskelijoiden huoltajakorotus osaltaan kannustaa nuoria perheellistymään perheen perustamisen lykkäämisen sijaan. On aivan kestämätöntä, että meillä on niin vähän korkeakouluopiskelijoita, jotka käyttävät tätä huoltajakorotusta. Itse asiassa vain 14 500 korkeakouluopiskelijaa nostaa huoltajakorotusta. Tämä on käynyt ilmi lakia käsiteltäessä. Yksi kolmasosa siitä on yliopisto-opiskelijoita, ja kaksi kolmasosaa siitä on ammattikorkeakouluopiskelijoita. Mielestäni on huolestuttavaa, että näin harva on tämän etuuden piirissä. Kutsunkin opiskelijajärjestöt pohtimaan meidän kanssamme tänne eduskuntaan lapsitoiveiden täyttämistä ja sitä, millä tavalla voisimme kannustaa korkeakouluopiskelijoita nimenomaan lastensaantiin paremmin. Opintotukea tulisi kuitenkin nähdäkseni pidemmällä aikajänteellä kehittää perustulon suuntaan, ja siinä meillä on vielä paljon tehtävää. On syytä sanoa ääneen, että nykyinen opintotukilaki on todella sekava kaikkien uudistusten jälkeen, ja itse asiassa Kelan etuudet pähkinänkuoressakin taitavat olla lähemmäs 500 sivua. Meillä taitaa olla Suomessa toistakymmentä erilaista opintotukea tälläkin hetkellä näiden uudistusten seurauksena, ja toivon, että opintotukijärjestelmää tullaan kehittämään osana sosiaaliturvajärjestelmää ja että se nähdään merkittävänä siellä. Pidemmällä aikajänteellä on opiskelijoille välttämätöntä elinkustannusten kattamiseksi, että me korotamme opintotuen tasoa ja erityisesti opintorahan osaa tässä kokonaisuudessa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-11-21T19:18:50,2019-11-21T19:22:02,Hyväksytty,1.1 2019_68_159,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Sain tämän viikon tiistaiaamuna puhelimeeni kuvaviestin, kun olin saapumassa tänne eduskuntaan. Tuossa kuvassa minua katseli pieni vauva, uusi ihminen. Ystäväperheeseemme oli syntynyt poikavauva. Tällaisia viestejä me tarvitsemme lisää. Aivan kuten edustaja Kemppi toi esille, meidän täytyy luoda entistä perheystävällisempää ja lapsiystävällisempää maata. Viime viikolla puhuimme täällä eduskunnassa keskustan aloitteesta lapsiystävällisemmän Suomen rakentamisesta, ja siinä yhteydessä tuli esille hyviä erilaisia näkökulmia ja toimenpiteitä, joilla me voimme edistää sitä, että maamme olisi entistä lapsiystävällisempi. Lapsiystävällisyyden lisäämiseksi on erittäin ilahduttavaa, että hallitus nyt korottaa opintotuen huoltajakorotusta 25 eurolla. Viime vaalikaudella opintotukeen palautettiin tämä korotus, joka vuonna 1992 siitä poistettiin. Korotuksesta tehtiin 75 euron suuruinen, ja nyt se tosiaan tulee olemaan 100 euroa kuukaudessa. On tärkeää luoda mahdollisuuksia perheellistyä jo opiskeluaikana. Tämä korostuu nyt, kun maamme syntyvyys on romahtanut historiallisen alhaiselle tasolle. Erityisesti meidän tulee taata jokaiselle mahdollisuus tavoitella toivomaansa lapsilukua. Arvoisa puhemies! Erittäin hienoa on myös, että opintotuki sidotaan nyt indeksiin. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että ”indeksiin sitominen vähentää opintotuen ostovoiman heikkenemistä ja turvaa järjestelmän kestävyyttä sekä opiskelijoiden toimeentulon tasoa”. On selvää, että nämä nyt tehtävät toimet eivät vielä riitä vaan meidän on jatkettava — niin kuin tässä on hyvissä puhevuoroissa tullut esille — eri tavoin meidän opintotukijärjestelmän selkeyttämistä ja kehittämistä, jotta se vastaa tarpeita tässä ajassa, jota nyt elämme. Huomionarvoinen on se valiokunnan toteamus, että on käytävä laajaa keskustelua opiskelijoiden toimeentulosta, mihin sisältyy myös se, että meidän on tarkasteltava opiskelijan vapaan tulon rajoja ja opiskelijoiden velkaantumisen astetta. On hienoa, että tämän hallituksen esityksen myötä otamme lisää askeleita siihen suuntaan, joka tukee sivistystä ja koulutusta. Sen vuoksi tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava. Se luo toivoa ja vahvistaa sitä näköalaa, että jokaisella tulee olla tässä maassa mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-21T19:22:02,2019-11-21T19:25:04,Hyväksytty,1.1 2019_68_160,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Opintorahan sitominen indeksiin on kannatettava asia, sillä se vahvistaa opiskelijoiden ostovoimaa. Samalla on kuitenkin pakko todeta, että hallitus on asiassa unohtanut vaalilupauksensa. Suomen ylioppilaskuntien liiton SYLin ja Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin kyselyssä hallituspuolueet lupasivat merkittäviä korotuksia korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan. Nyt käsittelyssä oleva opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin tarkoittaa kuitenkin vain muutaman euron korotusta. 3—25 euron korotus opintorahaan ei vastaa hallituspuolueiden lupauksia joillakin jopa 100 euron korotuksista. Esityksen toinen osa, huoltajakorotuksen tasokorotus, parantaa edellytyksiä opiskelun ja lapsen huoltajuuden yhdistämiseen, ja tämä on hyvä asia. Tervehdin sitä ilolla. Haluan samalla nostaa esiin toisen opintorahaan liittyvän epäkohdan: Noin 60 prosenttia opiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Tulorajat ovat tällä hetkellä merkittävä kannustinloukku, joka on estänyt opiskelijoiden työkokemuksen kartuttamista ja ollut esteenä omalla työllä ansaitulle elintason nousulle. Kela on perinyt opintotukea takaisin tänä vuonna lähes 40 000 opiskelijalta tulorajojen vuoksi. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan, että opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla nykyistä opintotuen tulorajaa 50 prosentilla. Tällöin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja kasvaisi 6 000 eurolla 18 000 euroon. Opintotukijärjestelmän nykyiset tulorajat haittaavat opiskelijoiden lisätulojen hankkimista ja samalla työkokemuksen kerryttämistä. Liiasta ahkeruudesta sakotetaan turhan nopeasti. Muutoksesta hyötyisi myöskin yhteiskunta, sillä Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan tulorajojen 50 prosentin nosto lisäisi myös julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Toivon, että hallitus tarttuu tähän seuraavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-21T19:25:04,2019-11-21T19:27:09,Hyväksytty,1.1 2019_68_161,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tosiaan hyväksyttiin yksimielisesti sivistysvaliokunnassa. Ollaan kuultu kuitenkin iso joukko asiantuntijoita, ja kyllä siellä asiantuntijoiden keskuudessa oli se huoli ja toteamus, että opintotuesta on tullut todella monimutkainen etuus. Yhdyn edellisiin puhujiin siinä, että tämän hallituskauden aikana tulisi tarkastella, josko siitä voisi tehdä yksinkertaisemman. Erityisesti jäi mieleen tämä ammattiopiskelijoita koskeva epäkohta, joka liittyy lyhyisiin oppisopimusjaksoihin. Kun työssäoppiminen on muuttunut oppisopimuskoulutukseksi ja ne oppisopimusjaksot ovat todella lyhyitä, niin koulut eivät ilmoita Kelalle ajoissa niistä, jolloin opiskelija saa opintotuen siltä ajalta ja sitten se peritään myöhemmin takaisin. Nämä ovat tämmöisiä asioita, jotka aiheuttavat todella paljon takaisinperintää Kelalle ja todella paljon taloudellista epävarmuutta myöskin ammattiin opiskeleville nuorille. Tämä on asia, mihin tulisi mielestäni kiinnittää huomiota. Mitä tulee sitten näihin edustaja Ikosen mainitsemiin vaalilupauksiin, niin kyllähän tässä ennen eduskuntavaaleja oli vaalipaniikki monella puolueella ja niitä lupauksia singottiin, satasia sinne ja satasia tänne. Tietysti pitää hallituksenkin muistaa, että kyllä ne täällä eduskunnassa vastaan tulevat, että ehkä kannattaisi vähän varovaisempi olla vaalilupauksissa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-21T19:27:09,2019-11-21T19:28:54,Hyväksytty,1.1 2019_68_162,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Ikonen toi esille tulorajat. Olen henkilökohtaisesti elämäni aikana rahoittanut oman opiskeluni täysin... Olen saanut tietysti sitä opintorahaa ja joutunut ottamaan myös lainaa, mutta aina oli pelko siitä, että joutuu siihen takaisinmaksuun, koska tulorajat olivat niin matalat. Siitä lähtien olen kyllä sitä mieltä ollut, että tulorajoja pitäisi nostaa. On joskus myöskin hieman argumentoitu ja perusteltu sillä, että sitten venyvät opiskelut. No, joidenkin opiskelijoiden kohdalla on aivan pakko tehdä töitä ihan taloudellisista syistä, niin kuin minulla oli, elikkä en olisi muuten saanut rahoitettua opiskelujani, mutta eivät minulla kuitenkaan opiskelut pidentyneet yhtään. Eli ei se aina kaikilla tapahdu niin, että jos käy työssä, niin opiskelu sitten pidentyy. Sitten toinen on myöskin se, että joissain ammateissa on ihan hyväkin käydä välillä töissä, koska siinä saa vähän enemmän kokemusta siitä ammatista ja saa myöskin valmiutta edistyä opiskelussa. Elikkä se, että käy välillä töissä, voi jopa edistää opiskelua, koska saa valmiuksia sieltä käytännön kautta. Toivon todella, että näihin tulorajoihin saadaan jossain vaiheessa muutos. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T19:28:58,2019-11-21T19:30:20,Hyväksytty,1.1 2019_68_163,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä joku sana siitä, kun kuulin, että hallitus on antanut vaalilupauksia. Eihän hallitus sinällään ole vaalilupauksia antanut, vaan vaalit pidettiin 14. huhtikuuta 2019 ja hallitus nimettiin 11. kesäkuuta 2019 varsin monivaiheisten hallitusneuvotteluiden jälkeen, ja hallitusohjelma on kompromissi, johon me keskustassa olemme hyvin tyytyväisiä. Tässä nousivat esille opiskelijoiden tulorajat, ja olisin itsekin valmis niitä hyvin laajastikin tarkastelemaan. Aivan kuten edustaja Risikko, olen opiskeluaikana tehnyt monenlaisiakin töitä, ja erityisesti perheellisenä opiskelijana se oli ehdottoman tärkeää, että pystyi niitä tekemään. Moni opiskelija on joutunut varsin vaikeisiin ongelmiin, kun on tullut näiden opintorahojen maksamisen aika eikä välttämättä ole pystynyt tai osannutkaan huomioida näitä tulorajoja riittävän hyvin. Se, että me kannustaisimme jo opiskeluaikana työhön, on minusta hyvä suunta. Mehän voimme myöskin ehkäistä opintojen venymistä esimerkiksi sillä tavalla, että on tietyt velvoitteet opintojen edistymisestä, täytyy suorittaa tietty määrä opintopisteitä, jotta sen opintorahan saa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-21T19:30:20,2019-11-21T19:31:47,Hyväksytty,1.1 2019_68_164,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin tässä kuunnellessani keskustelua tähän hallituksen esitykseen liittyen, millä tavalla olen vaaleja tehdessäni lupaillut opiskelijoille toimeentuloa. Allekirjoitan sen, että olen useaan otteeseen miettinyt, että opiskelijoiden toimeentulo ei ole riittävä kaikissa elämäntilanteissa. Kuitenkin summien lupailun sijaan olen kiinnittänyt huomiota siihen, että perheellisten opiskelijoiden toimeentulo opintojen aikana parantuisi, ja nimenomaan tämä hallituksen esitys nyt korottaa perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja on valinnut kohderyhmän tälle korotukselle, jotta se voisi tukea jotain ryhmää paremmin. Jos hajauttaisimme koko summan, niin helposti kävisi niin, että ne, jotka sitä apua kipeimmin tarvitsevat, jäisivät jalkoihin. Tulorajojen nosto kuulostaa aina houkuttavalta ja hyvältä, ja olen itsekin sitä mieltä, että tulorajojen nosto olisi perusteltua, jos kassa olisi pohjaton. Kuitenkin kun elämme järkevän talouspolitiikan hallitusohjelmaa, olemme joutuneet priorisoimaan näitä opintotuen kehittämistavoitteita. Tulorajojen korottaminen puolella maksaa Kelan arvion mukaan 50 miljoonaa vuodessa, ja tulorajan poisto maksaisi 200 miljoonaa vuodessa, eli puhumme isoista hintalapuista. Kuitenkin työn tekemistä pitäisi tukea enemmän, siitä olen täysin samaa mieltä, ja sen takia opintotuen tulisi taipua paremmin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa opiskeluun. Ei voi olla niin, että opiskelijan toimeentulo on vaikeampi tai vaakalaudalla, kun tehdään töitä erilaisessa ympäristössä kuin vain kouluympäristössä. Nimenomaan oppisopimuskoulutusta kehittämällä ja huolehtimalla siitä, että opintotuki pysyy tässä muutoksessa mukana, voisimme lisätä meidän opiskelijoiden työntekoa. Näen, että oppisopimuskoulutus toisi myös käytännönläheisyyttä oppimiseen niin, että meidän opiskelijat saisivat riittävät taidot ja pääsisivät työelämään nopeammin. Uskon, että opintotuki on yksi keino työllistymisen ja työnteon helpottamiseen tai työnteon lisäämiseen opiskeluaikana, mutta toivon myös, että opintoja arvostetaan työntekona, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että annamme kerta toisensa jälkeen viestiä, että opintoja tehdessä pitäisi samaan aikaan pystyä myös työntekoon, sillä se jos joku näkyy meidän nuorten jaksamisen haasteena. Toivon, että eduskunta antaa arvoa nimenomaan opiskelijoiden tekemälle työlle eli myös opiskelulle itsellensä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-11-21T19:31:47,2019-11-21T19:34:49,Hyväksytty,1.1 2019_68_165,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2019 vp," Arvoisa puhemies! Palaan tähän, kun mainitsin tuossa edellisessä puheenvuorossani tämän SYLin ja SAMOKin tekemän kyselyn, ja totean tässä, kun keskusta puolustautui, että he eivät ole luvanneet, että aivan totta, keskustaa tämä kommentti ei niinkään koskenut. Kaivoin tässä näitä tuloksia sieltä kyselystä: korkeakouluopiskelijoitten opintorahahan on tällä hetkellä 250,28 euroa kuukaudessa, ja tässä SYLin ja SAMOKin kyselyssä SDP lupasi nostaa sen 336 euroon, vasemmistoliitto 351 euroon, RKP 336 euroon ja vihreät 333 euroon, ja vihreät puhuivat jopa koulutusmiljardista, jonka avulla voitaisiin tehdä pysyviä panostuksia koulutuskenttään. Tässä valossa nämä lupaukset tuntuvat tällä hetkellä kovin kaukaisilta. Tähän tuossa äskeisessä puheenvuorossani viittasin. No mitä sitten tulee työntekoon opintojen aikana ja näihin tulorajoihin, niin kyllä ajattelen, että jollain tavalla meidän on hyvä sitä joustavoittaa. Aivan kuten edustaja Risikko täällä kuvasi, muistan omiltakin opiskeluajoiltani sen, että kun pystyi tekemään pienessä määrin töitä, niin kyllä ne antoivat sitä tärkeää ensimmäistä työkokemusta ja edistivät työllistymistä sitten opintojen jälkeen. On aivan niin kuin edustaja Kemppi sanoi, että on tärkeää, että päätyö opiskelijoilla on se opiskelu, mutta se, että siinä rinnalla olisi mahdollista kerryttää kokemusta ja ansaita pientä lisätoimeentuloa, meidän pitäisi nykyistä paremmin tavalla tai toisella mahdollistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+9.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-21T19:34:49,2019-11-21T19:36:32,Hyväksytty,1.1 2019_68_166,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. — Lakialoitteen tekijä, edustaja Lohikoski, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_68_167,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen laatinut laki-aloitteen, joka läpi mennessään vahvistaisi omaishoitajien yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Aloitteessa esitän kuntalain 82 §:ään lisäystä, että omaishoitajalle korvattaisiin sijaishoitajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset kunnallisten luottamustoimien hoitamisen ajaksi vastaavalla tavalla kuin nykyisin kuntapäättäjille jo korvataan lapsenvahdin palkkaaminen kokouksen ajaksi. Sain kimmokkeen tämän lakialoitteen tekemiselle kansalaispalautteesta. Niinpä lupasin tarttua asiaan ja tehdä tästä lakialoitteen. Sain siis yhteydenoton omaishoitajalta, joka on valittu oman kuntansa valtuutetuksi, mutta hän ei pysty aina osallistumaan kunnallisiin kokouksiin, jos ei saa sukulaista sijaistamaan itseään kotiin muistisairaan omaisen hoitajaksi. Osa kunnista valitettavasti kieltäytyy korvaamasta sijaishoitajan palkkaamista, koska nykyinen laki ei siihen velvoita. Arvoisa puhemies! Seuraavat kuntavaalit pidetään vuonna 2021, ja ehdokasasettelu on ensi vuonna alkamassa varmasti aivan kaikilla puolueilla. Nykytilanteessa, jos ehdolla oleva omaishoitaja tulee valituksi valtuustoon, riippuu asuinkunnasta, korvataanko hänelle sijaishoitajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Osa kunnista huomioi sijaishoitajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut korvattavana menona ja osa ei. Tämä on johtanut paikoin tilanteeseen, että vaaleilla valtuustoon valittu henkilö ei käytännössä voikaan osallistua valtuuston kokouksiin omaishoitovastuunsa vuoksi. Siksi asiasta on säädettävä erikseen laissa, jotta kaikki omaishoitajat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja asuinpaikasta riippumatta omaishoitajan osallistuminen kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen voidaan turvata. Asia on ajankohtainen myös näin Lapsen oikeuksien viikolla, sillä vaikka suuri osa omaishoitajista hoitaa iäkästä puolisoaan tai vanhempiaan, on omaishoitajien joukossa myös pitkäaikaissairasta tai vammaista lastaan hoitavia vanhempia. On tärkeää, että myös lapsensa omaishoitajana toimivat vanhemmat saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät kertomaan näkemyksiään osana kunnallista demokratiaa. Omaishoitajilla onkin usein paljon arvokasta tietoa kuntapalveluiden toimivuudesta, joten on tärkeää edistää heidän mahdollisuuksiaan asettua ehdolle ja toimia kunnallisissa luottamustehtävissä. Valtaosa omaishoitajista on naisia, ja aloitteessa on siten kyse tavallaan myös naisten demokraattisten osallistumismahdollisuuksien paremmasta turvaamisesta. Arvoisa puhemies! Olen erityisen ilahtunut, että asia kosketti edustajatovereita yli puolue- ja ryhmärajojen. Olen saanut jokaisesta eduskuntaryhmästä allekirjoituksia yhteensä yli sata nimeä. Yhdessä voimme korjata tämän epäkohdan kuntalaissa. Kiitos vahvasta tuesta tälle asialle.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-21T19:37:01,2019-11-21T19:40:47,Hyväksytty,1.1 2019_68_168,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on lämpimästi kannatettava aloite. Omaishoitajat tekevät yhteiskunnassamme hyvin arvokasta työtä, ja heidän yhteiskunnallinen osallistumisensa on mahdollistettava. Se on paitsi arvostuskysymys, myöskin tarpeellista, sillä he tuovat päätöksentekopöytiin kokemusasiantuntijuutta hoivan arjesta, ja pidän sitä hyvin tervetulleena muun muassa meidän maamme kuntien valtuustosaleihin. Sitä ymmärrystä siellä todella tarvitaan. Omaishoitajien asemaa on muutenkin tuettava. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan, että omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien mahdollistamiseksi lisätään palvelusetelien käyttöä. Tässä aloitteessa otetaan yhdenlainen näkökulma juuri tähän, että miten vaikeaa omaishoitajien on joskus lähteä sieltä omasta kodistaan. Näemme sen myöskin vapaapäivien pitämisen osalta, että monesti, jos omainen pitää viedä jonnekin ympärivuorokautisen hoivan paikkaan ja hänellä on vaikea dementia, se saattaa sotkea arkea pitkäksi aikaa sen jälkeen. Tästä syystä on hyvin tärkeää hakea räätälöityjä ratkaisuja. Kokoomus esittää myöskin, että tuettua hoivavapaata voitaisiin pilotoida oman läheisen lyhytaikaisen hoivan ja esimerkiksi saattohoidon mahdollistamiseksi. Työssäkäyvällä ihmisellä pitää olla mahdollisuus jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään tuetusti, kun kyseessä on lyhytaikainen hoivan tarve, kuten esimerkiksi saattohoito. Kaiken kaikkiaan pidän tärkeänä, että omaishoitajien tekemää työtä arvostetaan ja sille luodaan hyvät edellytykset erilaiset näkökulmat ja tilanteet huomioon ottaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-21T19:40:49,2019-11-21T19:42:25,Hyväksytty,1.1 2019_68_169,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia, heitä, jotka ovat omaishoitajia, heitä, joista tulee omaishoitajia, ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. Näin viisaita sanoja kirjoitti Rosalynn Carter ‑niminen henkilö. Tätä aloitetta oli helppo kannattaa. Tämä on todella tärkeä pieni asia kuntalain lisäyksiin, jotta omaishoitajilla on mahdollisuus, kuten totesit, edustaja Lohikoski, osallistua päätöksentekoon. Se on hyvin tärkeätä, koska tämä kysymys koskettaa siis meitä kaikkia ja nämä ihmiset tekevät niin valtavan tärkeätä hoivatyötä tässä maassa, tekevät inhimillisesti tärkeätä hoivaa mutta myös taloudellisesti tärkeätä hoivaa, koska tämä väistämättä säästää isoja summia myös yhteiskunnan varoja. Toivon, että tämä menee läpi. Uskoisin, että tässä ei ole kuitenkaan kysymys niinkään suuresta taloudellisesta asiasta, vaan sen sijaan tämä on todella suuri kädenojennus omaishoitajille, ja näin pienillä asioilla saadaan tätäkin tilannetta helpotettua, joskin on samaan hengenvetoon sanottava, että siellä on myös paljon muuta korjattavaa. Tämä on erinomaisen hyvä aloite, ja tätä on helppo kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-21T19:42:26,2019-11-21T19:43:56,Hyväksytty,1.1 2019_68_170,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tavoitteena on mahdollistaa yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet kunnalliseen päätöksentekoon myös omaishoitajille. Tämä on yhdenvertaisuuden näkökulmasta todella tärkeää, koska ei ole oikein, että kotikunta vaikuttaa siihen, voiko osallistua kunnallisiin luottamustehtäviin. Omaishoitajien osallistuminen olisi tärkeää myös sen takia, että tällä hetkellä yhteiskunnassa omaishoitajien ääni kuuluu kyllä liian huonosti. Esimerkiksi omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyt on järjestetty eri kunnissa hyvin eri tavoin, ja tänä syksynähän Omaishoitajaliitto selvitti tätä asiaa. Siinä selvityksessä tuli esille, että suuri osa omaishoitajista jättää jopa lakisääteiset vapaansa pitämättä sen takia, että sijaishoito on järjestetty niin huonosti. Nyt sitten tietysti tähän keskusteluun tulee myöskin se, että jos — ja toivottavasti — tämä lakialoite menee läpi, se pakottaisi myöskin miettimään laajemmasta näkökulmasta, miten omaishoidon vapaapäivät ja mahdolliset vapaahetket voitaisiin järjestää laadukkaammin ja paremmin siellä kunnissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-21T19:43:56,2019-11-21T19:45:20,Hyväksytty,1.1 2019_68_171,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tätä aloitetta myös aika tavalla oivallisena ja itse asiassa mietin sitä, että minä en ole törmännyt aikaisemmin tällaiseen aloitteeseen täällä ja olen itse toiminut kuitenkin aiemmin aika monta vuotta Omaishoitajat ja läheiset ‑liiton hallinnossa mukana ja myös kuntaministerinä. En muista, että tämä asia olisi ollut esillä. Eli on oikein hyvä, että tämä nousee täällä esille, ja se kertoo siitä tietysti, että yli puoluerajojen ajatellaan, että tämä on tärkeää ja pitäisi saada tehtyä. Itse ajattelen sillä tavalla, että tässä on erityisesti kysymys tämmöisistä jokaisen ihmisen demokratiaoikeuksista. Meillä paljon puhutaan siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon paikallisella tasolla ja muilla tasoilla, ja jos omaishoitajan, joka on työssä niin sidottu sinne kotiin, osallistumisoikeudet rajoittuvat sen takia, että hän ei pääse osallistumaan niiksi muutamiksi tunneiksi kokouksiin, niin se on mahdoton tilanne. Minä haluaisin kysyä aloitteen tekijältä vielä: Onko tästä tehty aiemmin selvityksiä, onko olemassa kirjallisia kysymyksiä tai onko tästä kysytty kuntalain perään, kun tämä muutoshan tulisi kuntalakiin? Mitä tähän on aiemmin vastattu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-21T19:45:20,2019-11-21T19:46:42,Hyväksytty,1.1 2019_68_172,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itsekin olen ollut — aivan niin kuin edustaja Vehviläinen tuossa totesi — aika paljon mukana näissä omaishoitajien asioissa, ja sitten myöskin kuntaministerinä ollaan molemmat oltu, ja täytyy myöntää, että tämä ei ole sillä tavalla noussut esille. Pidän tätä erittäin hyvänä aloitteena. Mielestäni sen lisäksi, että jos tämä korjataan, niin se minun mielestäni on ihan tällainen oikeudenmukaisuuskysymys ja tasavertaisuuskysymys, kun ajattelee sitä, että lastenhoitoonkin saa kustannuksiin apua, saati sitten, että tässä on kysymys myöskin menoerästä sille omaishoitajalle. Myöskin tämä keskustelu nostaa onneksi jälleen esiin sitä omaishoitajien vaikeaa tilannetta, myöskin sen suhteen, miten omaishoitajat ovat epätasa-arvoisessa asemassa riip-puen siitä, missä kunnassa he asuvat, koska kun on kysymys määrärahasidonnaisesta tuesta, omaishoidon tuesta, niin se palkkio vaihtelee riippuen siitä, missä kunnassa asut. Lisäksi vapaapäivien pitäminen on hyvin vaikeaa, koska se omainen, ketä hoitaa, ei välttämättä halua mennä sinne, minkä kunta olisi tarjonnut, ja näitä paikkoja monista kunnista puuttuu vielä kaiken lisäksi. Silloin aikoinansa, kun olin ministerinä, tehtiin hyvää yhteistyötä edustaja Paloniemen kanssa, kun perhehoitoa lisättiin omaishoidon tueksi, eli sitä, että olisi mahdollisuus viedä se omainen esimerkiksi perhehoitoon aina välillä, mutta niitäkään paikkoja sitten ei ole kovin paljon kunnissa. Pidän hyvänä, että omaishoitajien asia nostetaan tästäkin näkökulmasta esiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T19:46:44,2019-11-21T19:48:35,Hyväksytty,1.1 2019_68_173,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakialoite on erittäin hyvä, ja on oikeastaan aika kummallista, että kukaan ei ole tätä aikaisemmin tehnyt. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. On todella tärkeää, että myös omaishoitajat voivat osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Tämä on pieni asia kunnalle, mutta tämä on iso asia omaishoitajille ja suomalaiselle demokratialle. Yhdenvertainen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon on todella tärkeätä. Siellä kunnanvaltuustossa muutaman vuoden istuneena olen myös todennut, että sieltä yleensä pienten lasten vanhemmat puuttuvat. He eivät jaksa iltaisin istua siellä, kun kokoukset alkavat viideltä ja kuudelta, niin täyden työpäivän jälkeen ei sitten enää jaksa lähteä ja uhrata sitä yhteistä perheaikaa luottamustoimiin. Jos voisimme eduskuntana jotenkin vielä vaikuttaa siihen, että kunnissa valtuustojen kokoukset ja lautakuntien kokoukset pidettäisiin päivällä, päiväsaikaan, niin uskon, että useamman pienen lapsen vanhemman olisi myös mahdollista tulla mukaan ja he jaksaisivat sitten osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Hyvä lakialoite. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-21T19:48:37,2019-11-21T19:49:52,Hyväksytty,1.1 2019_68_174,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi edustaja Juusolle kommenttina: hyvä näkökulma tuo, että myöskin näitä kokousaikoja katsomalla voisimme auttaa siinä, että esimerkiksi perheelliset mutta myös omaishoitajat voisivat sitten osallistua paremmin kokouksiin. Lämmin kiitos edustaja Lohikoskelle tämän aloitteen liikkeelle laittamisesta. Hienoa kuulla, että siihen on tullut noin runsaasti allekirjoittajia. Olemme nyt tässä keskustelussa jo useammalla ministerikokemuksella kuulleet, että aloitteen tavoite on hyvin kannatettava, ja tässä keskustelussa on tullut jo hyvin se esille, miten tärkeää on, että turvaamme omaishoitajille mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon, ja se, miten omaishoitajien ääni saisi kuulua paremmin päätöksenteossa myöskin täällä eduskunnassa. On hienoa, että nyt siitä keskustelemme. Omaishoitajat tekevät todella arvokasta työtä, joka on myös yhteiskunnalle edullinen hoitomuoto, ja aivan kuten edustaja Lohikoski tuossa aloituspuheenvuorossaan totesi, meillä omaishoidetaan paitsi vanhuksia, myös nuorempia ja lapsiakin. Me arvostamme omaishoitajia puheissa, ja nyt voimme osoittaa sen myös käytännössä, kun meillä on tässä tämä lakialoite edessämme. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään omaishoitoa, ja tämä olisi yksi hyvä askel siinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-21T19:49:56,2019-11-21T19:51:21,Hyväksytty,1.1 2019_68_175,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohikosken tekemä aloite on mielestäni aivan erinomainen ja myös aivan erinomaiseen aikaan sidottu, kun kunnallisvaalit ovat tulossa ja näitä kysymyksiä pitäisi ratkaista, jotta meidän kuntien demokratia myös toimisi. Allekirjoitin tämän lakialoitteen itsekin, koska koin sen merkittäväksi. Mielestäni tähän liittyy kaksi tulokulmaa: Ensimmäiseksi tämä omaishoitajien riittävistä resursseista huolehtiminen, jotta he jaksavat työssään ja pääsevät mukaan kunnalliseen päätöksentekoon aivan kuten kaikki muutkin ihmisryhmät. Toiseksi kunnallisen päätöksenteon perheystävällisyydestä huolehtiminen ja sen kehittäminen tähän päivään, vuoteen 2020, johon Suomikin kohta kääntyy. Kaikkiaan omaistaan hoitavia on tällä hetkellä noin 350 000, ja heistä vain noin 50 000 nostaa tätä omaishoidon tukea. Omaishoitajat tekevät inhimillistä työtä arjessa ja turvaavat toiselle ihmiselle riittävän tuen ja hoidon. Olen kyllä kiinnittänyt myös huomiota siihen, että aivan liian usein unohdamme kiittää, sanoa rehellisesti kiitos. Se on vähintä siitä kovasta työstä, mitä he arjessa tekevät. Hallitusohjelman mukaan ensi vuonna omaishoidon kehittämiseen on varattu viitisen miljoonaa euroa osana tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa. Tarkoitus on tällä kaudella huomioida erityisesti töissäkäyvät omaishoitajat, koska useinhan tähän elämäntilanteeseen saattaa liittyä myös se, että on vaikka osa-aikaisesti työelämässä. Vuosille 21 ja 22 on varattu 65 miljoonaa euroa ja siitä eteenpäin sitten 45 miljoonaa euroa. Pidän näitä lisäyksiä erittäin hyvinä ja tervetulleina, koska omaishoidon tukeminen ei ole liikaa resursoitua. Myös viime kaudella tehtiin merkittäviä lisäyksiä, ja tämä tulee sitten niiden jatkoksi. Ongelma on, että tämä raha ei kuitenkaan ole kunnissa korvamerkittyä. Aivan liian usein huomaan pohtivani, menevätkö nämä miljoonat eurot omaishoidon kehittämiseen, koska sen valvominen on miltei mahdotonta. Toivoisin, että keskustelisimme myös siitä, millä tavalla näitä resursseja pystytään kohdistamaan juuri sinne, minne niiden on tarkoitettu menevän. Ja mitä kuntademokratiaan tulee, niin ihmettelen suuresti, että tätä asiaa ei ole vielä ratkaistu. Me elämme tällä hetkellä vuotta 2019, ja edelleen omaishoitajat itse asiassa loistavat poissaolollaan meidän kunnanvaltuustoissa ja päätöksenteossa. Kunnanvaltuustoista puuttuvat myös, aivan kuten edellä on mainittu, lapsiperheelliset, vanhemmat, ja sieltä puuttuvat vammaiset ja ikäihmiset. [Puhemies koputtaa] Pitäisikö meidän kehittää esimerkiksi etäosallistumisen mahdollisuuksia niin, [Puhemies: Aika!] että avaisimme kunnallisen demokratian meille kaikille suomalaisille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-11-21T19:51:21,2019-11-21T19:54:43,Hyväksytty,1.1 2019_68_176,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos, edustajakollegat, hyvästä keskustelusta. Tässä on tullut paljon hyviä näkökulmia omaishoitajuuteen ja omaishoitoon ylipäätään. Palaan tähän aloitteeseeni sen verran, kun tässä kysyttiin, että minkälaista taustaselvittelyä tähän on tehty. Taustaselvittely tehtiin eduskunnan tietopalvelun kautta, ja kysymyksenanto oli, minkälaisia korvauksia eri kunnissa myönnetään tai ei myönnetä. Lopputulema oli se, että se todella vaihtelee. Osa kunnista ei myönnä lainkaan, minkä viestin olinkin jo itse saanut sieltä kentältä. Minulla ei ole tietoa, onko tästä asiasta aikaisemmin tehty kirjallisia kysymyksiä tai muita vastaavia, mutta oletan, että ne olisivat ehkä nousseet esiin eduskunnan tietopalvelun kautta silloin kun tätä taustaselvittelyä tälle asialle tein. Sen verran vielä kommentoisin, että mielestäni edustaja Juusolla oli erittäin hyvä näkökulma tähän lapsiperheiden osallistumiseen kuntademokratiaan. Itsekin olen ollut lapsiperheellisenä kolme kautta mukana kuntapolitiikassa ja usein miettinyt, että toisissa kunnissa kokoukset järjestetään aikaisemmin ja he ehtivät kotiin ennen kuin lapset ovat nukkumassa. Hieman olen kateellisena ajatellut, että voi kun meilläkin tapahtuisi niin, että kokousajat voisivat olla hieman aikaisemmin. Se helpottaisi kyllä. Mutta lapsiperheellisillä on sitten se hyvä puoli, että kuntalaissa kuitenkin on se korvaus lapsenhoitajan ottamisesta, että sillä tavalla on mahdollista osallistua, toisin kuin omaishoitajilla. Korjataan tämä yhdessä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-21T19:54:43,2019-11-21T19:56:31,Hyväksytty,1.1 2019_68_177,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Lohikoskelle tärkeän aloitteen tekemisestä. Allekirjoitin tämän aloitteen itsekin. Tämä on todellakin oikeudenmukainen aloite, ja olen ihmetellytkin, ettei tätä ole aikaisemmin tajuttu. Itse olen itse asiassa kuntapolitiikkaan lähtenyt vasta viime vaaleissa enkä ole tähän asiaan siellä törmännytkään, ja nyt todellakin kun törmäsin tähän, tuli ensimmäinen ihmettely, että eikö tätä oikeasti ole aikaisemmin hiffattu. Usein kuitenkin lapselle on huomattavasti helpompi löytää, mihin sen lapsen voi viedä, mummo tai pappa tai joku kaveri. Omaishoitajan potilaalle on huomattavasti haasteellisempi löytää, eli tavallaan siinäkin suhteessa tuntuu hullulta, että tätä asiaa ei ole aikaisemmin korjattu. Siitä tosin olen vähän eri mieltä, että kyllä tänä päivänä loppupeleissä lapsiperheellistenkin on todella helppo lähteä kuntapolitiikkaan mukaan. Meillä Kouvolassa on ainakin todella todella monta useammankin lapsen vanhempaa mukana siellä. Tilanne on kuitenkin se, ettei kuntapolitiikassa niitä valtuuston kokouksiakaan ole vuodessa monessakaan kunnassa kuin korkeintaan se kymmenen kappaletta. Tietysti se, että jos on mukana useammissa, mutta aika monta kertaa hallituksen kokoukset ovat kuitenkin sitten jo päiväsaikaan, elikkä eivät ne kaikki illalla kuitenkaan ole. Ehdottomasti edustaja Lohikosken aloitetta kannatetaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-11-21T19:56:35,2019-11-21T19:58:19,Hyväksytty,1.1 2019_68_178,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Iso kiitos aloitteen tekijälle, edustaja Lohikoskelle. Aloite on hyvin kannatettava ja parantaa ihmisten välistä tasa-arvoa. Ja aivan kuten edustaja Ikonen täällä totesi, nyt saadaan varmasti sitten niitä todellisia kokemusasiantuntijoita kuntapolitiikkaan mukaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-11-21T19:58:23,2019-11-21T19:58:47,Hyväksytty,1.1 2019_68_179,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että myös pienten lasten vanhemmat ja erityisesti yksinhuoltajavanhemmat ovat kyllä aliedustettuina kunnanvaltuustoissa, mutta kuten täällä oli puhetta, niin pienten lasten vanhemmat kuitenkin mainitaan siellä kuntalaissa ja he saavat korvauksen siitä lastenhoidon järjestämisestä, eli se on siinä mielessä paremmin järjestetty asia. Toki on myös syytä miettiä niitä kokousaikoja, niin että ne olisivat paremmin järjestettävissä myöskin perheellisille henkilöille. Jos ajatellaan sitten omaishoitajien tilannetta ja sitä, miten käytännössä pystyttäisiin tämä omaishoitajien osallistuminen järjestämään mahdollisimman helposti ja kivuttomasti, niin minun mielestäni edustaja Risikko toi esille tärkeän asian eli nimenomaan sen perhehoidon. Nythän tämä perhehoitolaki mahdollistaa myös kotiin annettavan perhehoidon, ja jos minä ajattelen omaishoidon tilannetta, niin olisi varmaan yksi parhaimmista ratkaisuista, mitä voitaisiin ajatella, että perhehoitaja menisi tämmöisessä tilanteessa kotiin, koska voi olla hyvin vaikeata sen kokouksen ajaksi sitä ihmistä viedä jonnekin välimuotoiseen hoitopaikkaan tai palvelutaloon. Kaiken kaikkiaan jos tästä omaishoidosta vielä voi muutaman sanan sanoa, niin hallitushan haluaa nyt panostaa erityisesti työssäkäyvien omaisten tukemiseen, eli tämä on se erityinen kohderyhmä. Vielä edustaja Kempille, joka kyseli sitä, menevätköhän omaishoitoon myönnetyt rahat sinne, minne on tarkoitus mennä, niin valitettavasti ne eivät kyllä aina mene. Myös edellinen hallitus suuntasi korvamerkittyä rahaa omaishoitoon, ja kun nyt sen rahan kohtaloa on vähän selvitetty ja tutkailtu, niin valitettavasti on monia kuntia, joissa se korvamerkitty raha ei suinkaan ohjautunut sinne, minne sen pitäisi. Kyllä tässä asiassa nyt on varmasti semmoisen valvonnan ja erityistarkkailun paikka, niin että jatkossa ei kävisi näin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-21T19:58:48,2019-11-21T20:01:01,Hyväksytty,1.1 2019_68_180,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ilo kuulla tässä salissa, että omaishoitajia halutaan kuulla. Olen itse ollut 19 vuotta vaikeavammaisen lapseni omaishoitaja, ja minulla tästä on kyllä jonkun verran kokemusta — sekä palvelujärjestelmistä että siitä, millä tavalla ne toimivat. Tiedän, että tässä salissa on muitakin, joten sitä kokemusasiantuntijuutta löytyy nyt kyllä eduskunnastakin. Olisin tarttunut vähän tähän edustaja Risikon mainitsemaan problematiikkaan siitä, että omaishoidon vapaat eivät aina toteudu. Eivät ne toteudukaan, kun niitä sellaisia riittävän laadukkaita hoitopaikkoja ei ole joka paikassa riittävästi saatavilla. Itse asiassa tässä tullaankin suoraan tähän samaan ongelmavyyhtiin, joka on muutoinkin nyt ollut sekä vanhustenhuollossa että vammaisten asumisessa, sekä tilapäisessä että pidempiaikaisessa, joissa nämä paikat on kilpailutettu pelkän hinnan perusteella, ja se tilanne on se, että ihmiset eivät välttämättä halua omaistansa sinne lähettää. Tästä päästäänkin sitten siihen kysymykseen, mistä tässäkin salissa tulee joku kerta keskustella, että pitäisikö meillä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palvelut kuntien tuottaa itse. Yksityinen puoli toimii joissain asioissa erinomaisen hyvin, mutta tässä kun ollaan tämmöisellä alalla, jossa suurimman osan kustannuksista tekevät työntekijöiden palkat, niin silloin sitä on vaikea sovittaa yhteen voitontavoittelun kanssa. Tämä omaishoitajien rahoitusasia on sikäli mielenkiintoinen, että todella, niin kuin on käynyt ilmi, se ei mene sinne, mihin pitäisi, ja tätä olen itsekin kuntapoliitikkona peräänkuuluttanut. Siitä olen erinomaisen ikävissäni, kun kuulen tässä salissa, että niitä rahoja, joita viime hallituskaudella oli 90 miljoonaa vuodessa, ollaan laskemassa ensin 60:een ja sitten 45:een. Minusta tämä on sellainen, mitä kyllä sali voisi ehkä uudelleen ottaa puheeksi, koska tästä säästäminen ei ole kovin järkevää. Sitten mitä tulee perhehoitoon, niin sanoisin, että sitä on kyllä tavattoman vaikea tänä päivänä saada. Sitä ongelmaa on muissakin asiakasryhmissä, saada perhehoitoa. Lopuksi sanon ihan lyhyesti työssäkäyvien omaishoitajien osalta, että siellä odotetaan sitä, että työstä voisi olla sen kolme päivää palkallisesti poissa, kuten esimerkiksi alle 12-vuotiaan lapsen kanssa, mikä olisi selkeä parannus kyllä työssäkäyville omaishoitajille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-21T20:01:06,2019-11-21T20:03:58,Hyväksytty,1.1 2019_68_181,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Äskeiselle puhujalle vain totean, että on totta, että laatua on monenlaista, mutta ei se kyllä siihen omistuspohjaan aina liity. Hyvää ja huonoa, sutta ja sekundaa on sekä julkisella että yksityisellä. Valitettavasti vain aina jos yksityisellä sattuu jotain, se kyllä nostetaan esiin, mutta sitten kun julkisella sattuu jotain, niin se ei olekaan enää mikään uutinen, ja siellä on kuitenkin paljon, paljon korjattavaa. Sitten siihen, mihin edustaja Mäkisalo-Ropponen hyvin tarttuikin, että todellakin tämä lainsäädäntö mahdollistaa perhehoitajan menon sinne kotiin. Sitten ajattelin myöskin sitä, että jos hoidettavalla on vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja, häntä voidaan käyttää sitten myöskin. Eli tässä on myöskin vähän sellaista, että innovatiivisia ratkaisuja kannattaa käyttää sitten siellä tilanteessa. Sitten myöskin olen samaa mieltä siitä, mitä edustaja Rantanen sanoi, ettei niitä perhehoitopaikkojakaan ihan tuosta noin vain ole. Sitten kiinnitin huomiota myöskin työssäkäyvien omaishoitajien tilanteeseen, josta täällä totesivat sekä edustaja Rantanen että edustaja Kemppi. Kyllä, se on juuri erittäin vaikea tilanne, ja siitä syystä olen itse ajanut sellaista mallia kuin hoivavapaa, joka on malli Ruotsista. Ruotsissa on sellainen käytäntö, että voit olla omaistasi hoitamassa lyhyen aikaa. No Suomessa tehtiin sellainen laki muutama vuosi sitten, ja se on TEMin lakeja, ja se tehtiin niin, että voit olla omaistasi hoitamassa — siis ei pikkulasta vaan myöskin esimerkiksi vanhempaasi — esimerkiksi tällaisessa tilanteessa, että vaikka ikääntynyt vanhempi tulee sairaalasta leikkaushoidosta ja hän tarvitsee sitten hetken aikaa apua kotona, tai sitten saattohoitotilanteessa lyhytaikaisesti. Mutta Suomessapa ei olekaan semmoista, että siihen saisi mitään tukea, mutta Ruotsissa se on, ja se on nimenomaan sairausvakuutuksen kautta maksettu. Minä olen itse ajanut sairausvakuutuslakiin tehtävää korjausta, että saat sairausvakuutuksen kautta tuen niiltä päiviltä, jolloin olet hoitamassa sitä omaistasi, ja olen ymmärtänyt, että myös kolmikannassa on ollut tähän kannatusta, siis palkansaajajärjestöissä tietysti, koska sairausvakuutus on hyvin pitkälle palkansaajien kukkarosta, elikkä jokaisesta meidänkin palkastamme menee sairausvakuutukseen osa. Sitä kautta me voisimme yhdessä ajatella, että tällainen Ruotsin mallin mukainen lyhytaikainen hoivavapaa Suomeen saataisiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T20:03:59,2019-11-21T20:06:40,Hyväksytty,1.1 2019_68_182,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla kuuntelin tässä näitä kommentteja. Lähdettiin jo aika kauaskin ehkä tästä varsinaisesta tekemästäni lakialoitteesta, mutta en malttanut olla pyytämättä vielä puheenvuoroa. Halusin osoittaa, että olen samaa mieltä kuin edustaja Rantanen, kun hän kommentoi tuossa aikaisemmin näistä tilanteista, missä vammaisia on kilpailutettu asumaan sellaisiin paikkoihin, mitkä välttämättä eivät enää ole sellaisen kodinomaisen paikan maineessa tai eivät sisällä sellaisia palveluita, mitä sitten omaiset haluaisivat omalle rakkaalleen tarjota. Eli tätä halusin kommentoida. Vielä tähän aloitteeseen: Nyt on mielenkiintoista tietysti nähdä, kun tämä aloite on saanut yli puolen eduskunnan allekirjoitukset, miten tämä etenee. Tiedustelin, ennen kuin lähdin tätä aloitetta kirjoittamaan, myöskin kuntaministeriltä, kuinka sitten voitaisiin tätä asiaa edistää. Hän ei nähnyt mitenkään mahdottomaksi, että kuntalakiin tällainen voitaisiin saada, mutta ei osannut vielä kommentoida, millä aikataululla. Kiitän vielä erityisesti kaikkia, jotka ovat allekirjoittaneet tämän aloitteen, ja oli myös mukavaa, että tähän keskusteluun osallistui ja aloitetta kertoi kannattavansa myös henkilöitä, jotka eivät ehtineet mukaan allekirjoitukseen. Pidetään nyt yhdessä huolta sitten, että tämä ei hautaudu sinne hallintovaliokuntaan. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-21T20:06:42,2019-11-21T20:08:20,Hyväksytty,1.1 2019_68_183,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vielä sain ajatuksen tuosta edustaja Risikon puheenvuorosta, kun hän mainitsi, että vammaispalvelulaki voisi olla yksi semmoinen ratkaisu, joka mahdollistaisi myöskin sen omaisen osallistumisen, ja nimenomaan se henkilökohtainen apu. Se on ihan totta, mutta sitten tuo vammaispalvelulaki on sillä tavalla tällä hetkellä ongelmallinen, että sitäkin tulkitaan nyt kovin eri tavoin eri kunnissa. Itse olen törmännyt tähän erilaiseen tulkintaan esimerkiksi muistisairaiden kohdalla. Kansainvälisissä määrittelyissä muistisairaudethan ovat neurologisia vammaissai-rauksia, mutta meillä yleisesti nämä ymmärretään ikääntymiseen liittyviksi sairauksiksi eikä neurologisiksi vammaissairauksiksi, ja tämä aiheuttaa sen, että hyvin harvassa kunnassa muistisairaat saavat vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita tai henkilökohtaisen avun palveluita, vaikka meillä on tieto, että se mahdollistaisi heidän kotona asumisensa pitempään ja se mahdollistaisi myöskin sitten sille omaiselle apua ja tukea. Onneksi tiedän, että oikeusasiamiehelle on tehty kantelu nyt yhdestä tällaisesta kunnasta, joka on evännyt muistisairaalta tyystin nämä vammaispalvelulain mukaiset palvelut, ja nyt sitten odotellaan kyllä mielenkiinnolla, mitä se oikeusasiamies tähän asiaan ottaa kantaa. Luulen, että se saattaisi selkeyttää monessa kunnassa tätä epäselvää tilannetta, koska tämänkin suhteen eri kunnissa asuvat ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-21T20:08:21,2019-11-21T20:09:58,Hyväksytty,1.1 2019_68_184,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ehkä menee vähän kauas taas tästä lakialoitteesta, mutta en malta olla kommentoimatta edustaja Risikon ajatusta tästä ”närståendepenning” på svenska [Paula Risikko: Se on hoivavapaa!] — hoivavapaasta, joo. Siis tämähän on Ruotsissa ollut vuodesta 88, ja tällä hetkellä sitä voi saada sata päivää, ja sitä käytetään erinomaisen paljon saattohoitotilanteissa. Se on sellainen, että se voidaan jopa jakaa useamman henkilön kesken, eikä tarvitse olla välttämättä omainen vaan voi olla myöskin hyvä ystävä, joka tekee tätä saattohoitoa. Tämän saattohoidon tai tämän närståendepenningin ajaksi on myöskin oikeus saada vapaata töistä. Edustaja Juvonen on täällä useaan otteeseen puhunut saattohoidosta ja sen parantamisen tarpeesta, ja ajattelen näin, että tämä on yksi asia, mikä voitaisiin huomioida siinä tilanteessa jos ja kun saattohoidosta aletaan jatkossa keskustelemaan ja yritetään sitä kehittää. Erittäin hyvä systeemi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-11-21T20:10:00,2019-11-21T20:11:02,Hyväksytty,1.1 2019_68_185,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! En tohtisi enää pitkittää tätä keskustelua, mutta oli pakko tarrata tähän. Tämähän oli erinomainen ajatus edustaja Risikolta, että tällaista voitaisiin ainakin pohtia, ja juurikin, niin kuin edustaja Juuso sanoi, saattohoitotilanteeseen, joka on meillä selkeä tämmöinen musta aukko, mihin ei nyt tule oikeastaan mitään tukea. Tästä henkilökohtaisesta avusta vammaispalvelulain osalta: siinä tulee ongelma myöskin kehitysvammaisten osalta, koska siellä on se voimavararajaus, jota sitten tulkitaan niin, että jos kehitysvammainen ei pysty itse sanomaan, että pitää vaippa vaihtaa ja syöttää ja näinpäin pois, niin he eivät sitä saa, niin että tavallaan se ei tässä ehkä tule kyseeseen. Sitten olisin vielä palannut tähän asiaan julkisen ja yksityisen osalta: Näin se varmasti on, että ongelmia on molemmissa, mutta yleensä olen vääntänyt tämän asian itselleni rautalangasta siten, että jos hoitovuorokausi maksaa kunnallisena 100 euroa, ja kunnan ei tarvitse tehdä voittoa — siis tämä on nyt ihan hatusta repäisty luku — ja se kilpailutetaan 80 euroon ja siitä pitää vielä saada voitto, niin selvää on se, että kun ei siellä ole oikein muuta paikkaa, mistä ottaa sitä voittoa, niin se on yleensä henkilöstö ja henkilökunta, joko määrä tai laatu. Tässä me tulemme ongelmiin silloin, kun pitäisi yrittää se voitto ja hoiva yhdistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-21T20:11:04,2019-11-21T20:12:35,Hyväksytty,1.1 2019_68_186,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ihan vain vielä kommenttina, että on ihan totta, mitä sanoitte vammaispalvelulaista, enkä tarkoittanutkaan, että se on niin kuin itsestäänselvyys, koska esimerkiksi juuri kehitysvammaisten ja muistisairaiden osalta Suomessa ei katsota, että he kuuluvat sen piiriin tuosta noin vain. Mutta on ihan hyvä, jos siitä tulkinta nyt sitten saadaan. No sitten tästä: Olen ihan samaa mieltä siitä, että on tapahtunut ylilyöntejä näissä kilpailuttamisissa. Siitä syystähän esimerkiksi Kehitysvammaliitto ajaa voimakkaasti sitä, että hankintalaki ei koskisi samalla tavalla vammaisia ja erityisesti kehitysvammaisia kuin muita, ja se on se kansalaisaloitekin. On minun mielestäni erittäin tärkeää arvioida, mitä siinä tehdään, koska ainahan pitäisi olla se laatukylki edellä. Jos kunta kerta ulkoistaa, kunnan tehtävä on vahtia se laatu, kuten kuntalaki nimenomaan sanoo — satun sen tietämään, koska olen ollut itse sitä tekemässä tai korjaamassa. Siitähän kunnat monta kertaa laistavat niin, että ne eivät vahdi sitä. Ne ulkoistavat, ja kun se on poissa silmistä, niin se on poissa sydämestä. Olemmehan me nyt nähneet tässä viime aikoina, kun mopitkin on laskettu mitoitukseksi, että onhan siellä todella hyvin paljon tällaista ongelmaa, mutta se on sekä julkisella että yksityisellä. Sitten tästä hoivavapaasta: Olisin oikein tyytyväinen, jos sille saataisiin kannatusta tässä talossa. Olen sen selvittänyt, että myös palkansaajajärjestöt ovat olleet julkisestikin tämän kannalla, joten siihen voisi ruveta. Se ei suurikaan muutos olisi, että me saisimme tällaisen, kun se laki jo kuitenkin antaa mahdollisuuden. Ainoa ongelma on se, että siitä ei saa vielä mitään tukea. Ja kun ajattelee, juuri niin kuin edustaja Juuso sanoi, että se on Ruotsissa ollut jo 80‑luvun lopulta lähtien ja hyväksi havaittu. Meillähän Työterveyslaitoksen professori — en nyt muista valitettavasti nimeä, edesmennyt professori, joka todella ansiokkaasti sitä tänne Suomeen toi ja on tehnyt paljon, paljon tutkimuksia — on tehnyt siinä suuren työn. Jos nyt nimen muistaisin, niin kiittäisin häntä tästä ihan julkisesti, mutta teen sen jossain muussa vaiheessa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-21T20:12:35,2019-11-21T20:14:52,Hyväksytty,1.1 2019_68_187,68/2019,2019-11-21,16.00,21.40,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuntalain 82 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vain lyhyesti ilmaista tukeni tälle edustaja Lohikosken erinomaiselle lakialoitteelle, jonka tarkoitus on siis helpottaa omais-hoitajien osallistumista kunnalliseen päätöksentekoon. Todella pidän tärkeänä sitä, että oikeudesta saada näitä korvauksia säädetään nyt erikseen kuntalaissa, ja olen samaa mieltä kuin mitä tässä lakialoitteen perusteluissa on esitetty, että tämä on tärkeää yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta. Todella nyt kun tämä lakialoite on ymmärtääkseni kerännyt yli sata allekirjoitusta, haluan ilmaista sen, että tällaisissa tilanteissa olisi erittäin tärkeää, että asia etenee myös sitten lainsäädännöksi. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2019+10.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-21T20:14:54,2019-11-21T20:15:40,Hyväksytty,1.1 2019_69_1,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_69_2,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Tässä esityksessä siis ehdotetaan lääkekorvausjärjestelmän määräaikaisen käytön jatkamista myös tuleville vuosille. Tämä uudistushan tuli voimaan vuonna 2017, ja tämän tarkoituksena oli hallitusti käyttöönottaa uusia lääkkeitä ja mahdollistaa uusien lääkkeiden saatavuus niitä tarvitseville. Meillä Suomessa erilaisista siitepölyallergioista kärsiviä ihmisiä on yli miljoona tai ehkä enemmänkin, ja siitepölyallergioihin on saatu viime vuosina myös suuhun annettavaa siedätyshoitoa, mutta miljoonasta siitepölyongelmista kärsivästä ainoastaan noin 7 000 on saanut tätä siedätyshoitoa. Hoidon itse asiassa pitäisi olla huomattavasti yleisempää, koska sillä hoidetaan nimenomaan taudin syytä eikä pelkästään oireita. 2015 tuli käyttöön uudenlaisia koivuallergian siedätyshoitoja, eli perinteisten pistosten sijaan koivun allergeeneille on siedätetty myös kielen alle tiputettavan liuoksen avulla. Myös oma lapseni on ollut mukana tämäntyyppisessä siedätyshoidossa, ja voin sanoa kokemuksesta, että se on ollut hyvin inhimillistä, helppoa ja myös erittäin tuloksekasta. Tämä siedätyshoito kestää kolme vuotta: puoli vuotta joka ilta kielen alle laitetaan tätä siedätysainetta ja jälleen puoli vuotta ollaan ilman, sitten jälleen olisi tarkoitus puoli vuotta siedättää ja vielä kolmantena vuonna puoli vuotta siedättää. Tällä tavalla siis saataisiin monen lapsen ja myös aikuisen kohdalla siitepölyongelmaa huomattavasti helpottumaan. Olen itse tässä isänä myös oppinut sen, että monet allergeenit ovat — lapseni puhuu jotenkin niin — ristiin allergoivia, eli koivuallergia näkyy sitten allergiana vaikkapa kissoihin tai hevosiin, tai mitä kaikkea nyt sitten onkaan. En ihan niin hyvin tätä tunne kuin oma lapseni tuntee, mutta jotain olen tästä kuitenkin oppinut. Sen olen myös oppinut, että moni lapsi pelkää pistoksia. Nyt meillä on Suomessa tulossa tilanne, että nämä käynnissäkin olevat siedätyshoidot ovat päättymässä. Tulokset ovat olleet hyviä, sivuvaikutukset ovat olleet lieviä. Suomessa hoito on ollut mahdollista Fimean eli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen erityisluvalla. Myös allergologi, professori Erkka Valovirta ilmaisi huolestuneisuutensa siitä, että meillä tämä poikkeuslupa on nyt päättymässä. Esimerkiksi hän alan yhtenä parhaana asiantuntijana olisi toivonut, että Fimealta olisi löytynyt ainakin siirtymäaikaa, sillä kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Syy tähän, että jo käynnissä olevat hoidot ollaan Suomessa keskeyttämässä, on se, että nyt on kauppaan tullut kaksi myyntiluvallista lääkevalmistetta, joissa on injektioneste ja kielenalustabletti. Uusi kielenalustabletti ei kuulu kuitenkaan vielä Kelan korvauksen piiriin, ja se, mikä tässä asiassa huolestuttavampaa on, on se, että tämän tabletin käytön alaikäraja on kuitenkin 18 vuotta. Siedätyshoidon aloittaminen sitä nuoremmille onnistuu siis jatkossa ainoastaan pistoksina. Näiden kaikkien lasten, jotka nyt ovat esimerkiksi tämän kolmevuotisen hoidon ensimmäisessä vaiheessa tai toisessa vaiheessa ja ovat saavuttaneet hyviä tuloksia, hoidot nyt loppuvat. Onhan tämä nyt kerta kaikkiaan järjetöntä. Pistossiedätyshoito vie nimittäin myös terveydenhuollon resursseja merkittävästi, sillä hoitoja annetaan pistoksena alussa viikoittain — eikä muuten yleensä kotikunnassa vaan isommissa keskuskaupungeissa — ja alle 15-vuotiaalla pitää olla aina saattaja mukana, ja hoidot tapahtuvat työpäivien aikana. Aivan järjetöntä, että meillä aikuiset joutuvat ottamaan työstä vapaapäiviä viikoittain sen takia, että heidän lastensa siedätyshoito ei enää jatkossa tämän helpon, iltaisin otettavan nesteen kautta onnistuisi. Liuoshoidon aloittaneille pitäisi minun mielestäni kyllä löytää ratkaisu viedä kolmivuotinen hoito loppuun asti. Itse olen sitä mieltä, että kun ongelmia ei ole ilmennyt, niin uusiakin hoitoja voisi aloittaa, mutta se on kertakaikkisen typerää, että me keskeytämme hoidot siinä vaiheessa, kun ensimmäisiä tuloksia on saatu aikaiseksi. Arvoisa puhemies! Toivon, että Rinteen hallitus ja asiasta vastaavat ministerit ottavat tämän huolen vakavasti, näin Lapsen oikeuksien viikollakin, sillä meillä on paljon lapsia, jotka ovat pistospelkoisia, ja äsken kerroin, mitä kaikkea muuta ongelmaa tämä aiheuttaa meillä Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-22T13:02:03,2019-11-22T13:08:01,Hyväksytty,1.1 2019_69_3,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin ensin puhua tuolta omalta paikaltani, mutta kun huomasin, että täällä on meillä yleisössä lapsia, niin ajattelin tulla tänne pönttöön puhumaan. On niin mukava nähdä lapsia täällä eduskunnassa. Lapset ovat meidän maamme tulevaisuus, ja jotkut teistä saattavat istua tässä salissa myöhemmin. Mihin tahansa elämä teitä viekin, niin kaikki tiet ovat arvokkaita. Viime viikolla puhuimme keskustan aloitteesta täällä salissa lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentamisesta ja pohdimme, miten voisimme tehdä tästä maailman parhaasta maasta vieläkin lapsi- ja perheystävällisemmän. Täällä eduskunnassa on useamman edustajan rintapielessä viime viikkoina ollut tällainen helmenvalkea nauha. Se on keuhkosyöpänauha, jonka tausta on aika koskettava. Te lapset voitte myöskin tarkkailla, huomaatteko jonkun muun edustajan rintapielessä tällaisen tai jonkin muun nauhan tai merkin. Tämän keuhkosyöpänauhan suunnittelija Maria kertoo tällä tavalla: ”Olin 43-vuotias saadessani keuhkosyöpädiagnoosin. Diagnoosi viivästyi usealla vuodella, koska lääkärit eivät uskoneet nuorella ja tupakoimattomalla naisella voivan olla keuhkosyöpä hengitysoireiden aiheuttajana. Syöpäni oli myöhäisen diagnoosin vuoksi ehtinyt jo kasvaa ja levitä, mikä tarkoittaa sitä, ettei minulle ole parantavaa hoitoa.” Keuhkosyöpä on tappavimpia syöpiä, ja siihen voi sairastua periaatteessa kuka tahansa meistä. Nauhaa jakava Suomen Syöpäpotilaat ry kertoo, että Suomi on jäänyt keuhkosyövän hoitotuloksissa jälkeen muista Pohjoismaista. Yhdistyksen mukaan yhtenä syynä tähän on muun muassa uusien lääkkeiden käyttöönoton hitaus. Arvoisa puhemies! Keskustan kanta on se, että päätökset tulee tehdä aina ihmisen ja ihmisyyden näkökulmasta. Olipa lääkettä vaativa sairaus mikä tahansa, potilaan, kansalaisen kannalta olennaista on, että hänellä on mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääke turvallisesti ja nopeasti. Sen vuoksi kaikki lääkkeiden saatavuutta parantavat toimet ovat enemmän kuin tervetulleita. Lääkkeiden saatavuudessa on kyse laajasta kokonaisuudesta. Yhtenä myönteisenä toimena on tämä hallituksen esitys, jossa lääkkeiden ehdollista korvattavuutta jatketaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä toteamme, että hallituksen esityksen mukaan ehdollinen korvattavuus on mahdollistanut uusien lääkkeiden nopeamman ja hallitun käyttöönoton. Tämä todettiin myös valiokunnan kuulemisessa, jossa tuotiin esille, että potilasjärjestöillä on myönteisiä kokemuksia ehdollisen korvattavuuden tuomista hyödyistä lääkkeiden käyttäjille. Valiokunta pitää lakiehdotusta tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta tuo esille myös, että kokemukset mallin toimivuudesta ovat rajallisia, koska malli on ollut käytössä vasta kaksi vuotta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilun aikana ehdollisen korvattavuuden mallin toimivuutta ja sen vaikutuksia arvioidaan huolellisesti niin lääkkeiden käyttäjien, lääkekorvausjärjestelmän kuin lääkealan toimijoidenkin näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-22T13:08:07,2019-11-22T13:12:26,Hyväksytty,1.1 2019_69_4,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on ollut tämä hallituksen esitys käsittelyssä, ja tässä esityksessä ehdotetaan, että lääkkeiden ehdollista korvattavuutta koskevaa sääntelyä jatketaan muutettuna vuoden 2025 loppuun saakka. Ehdollisen korvattavuuden toimintamallissa lääkkeiden hintalautakunta voi hyväksyä korvattavuuden ja tukkuhinnan ehdollisena myyntiluvalliselle lääkevalmisteelle, jos sen käytön laajuudesta, terveyshyödyistä tai kustannusvaikuttavuudesta on vielä rajallisesti tietoa. Tämä lakiesitys mahdollistaa sen, että lääkkeiden käyttäjät hyötyvät ehdollisen korvattavuuden menettelyn jatkamisesta, sillä se mahdollistaa joidenkin uusien lääkkeiden saamisen hoitovaihtoehtojen piiriin. Ehdollisen korvattavuuden menettely on mahdollistanut muutamien kymmenien uusien lääkehoitojen aiempaa nopeamman käyttöönoton Suomessa, millä on ollut suuri merkitys niitä lääkkeitä tarvitsevien potilaiden kannalta. Meillä on paljon erilaisia sairauksia, joiden lääkehoito voi olla hyvin kallista. Puhumme harvinaisista sairauksista, puhumme syöpähoidoista ja erityisesti uuden ajan syöpälääkkeistä. Sen takia on erittäin tärkeää, että myös nämä uudet lääkkeet, joilla saadaan helpotusta ja joilla on vaikuttavuutta muun muassa syöpähoitoihin, tulevat markkinoille. Siinä mielessä lakiesitys on merkittävä juurikin näiden potilaiden kannalta. On hyvä asia, että tutkijat jatkavat työtään ja saamme uusia syöpälääkkeitä markkinoille ja potilaiden käyttöön. Hinnat ovat niin kohtuuttomia, että on hyvä, että lääkkeiden hinnat ovat käyttäjille samat ja jakeluketjun sisäiset alennukset ovat myös kiellettyjä. Tämä esitys turvaa sen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-22T13:12:26,2019-11-22T13:14:29,Hyväksytty,1.1 2019_69_5,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta tässä edellä käytetyt kolme puheenvuoroa edustajakollegoiden taholta ovat kuvanneet hyvin, mistä tässä on kysymys, ja itse asiassa minulla ei siihen ole lisättävää. On hyvä, että jatketaan tätä käytäntöä. Pyysin varsinaisesti puheenvuoron kuultuani edustaja Heinosen sinänsä hyvää tarkoittavan puheenvuoron, enkä halunnut vastauspuheenvuoroa pyytää vaan tässä varsinaisen puheenvuoron käyttää, koska se ongelma, josta edustaja Heinonen kertoi, on suoraa seurausta siitä, että edellisen hallituksen aikana leikattiin lääkekorvauksia merkittävästi, ja toki se sitten heijastuu hyvin moniin erillisiin yksittäisiin asioihin. Avasin tuossa Kansaneläkelaitoksen tilastollisen vuosikirjan aikasarjan vuodesta 2000 lähtien. Joka vuosi vuoteen 2016 saakka parannettiin lääkekorvauksia, toisin sanoen tuli enemmän lääkkeitä korvausjärjestelmän piiriin, mutta käänne tapahtui vuosien 2016 ja 2017 välissä, jolloin Suomessa leikattiin lääkekorvauksia, ja totta kai se on heijastunut sitten lääkkeiden käyttäjien elämässä monella eri tavalla, muun muassa sillä tavalla kuin edustaja Heinonen äsken kuvasi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-22T13:14:33,2019-11-22T13:15:47,Hyväksytty,1.1 2019_69_6,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lääkekorvausjärjestelmän tarkoituksenahan on varmistaa, että potilaat saavat tarpeellisen lääkehoidon kohtuullisin kustannuksin, ja sen takia on todellakin tärkeää, että tästä järjestelmästä pidetään huolta. Jotta korvattavien valmisteiden hintasääntely ja lääkekorvausjärjestelmä kokonaisuutena toimisivat tarkoitetulla tavalla, nämä ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia. Tässähän on todellakin tarkoitus, että tätä määräaikaisesti käytössä olevaa ehdollista korvattavuutta koskevaa sääntelyä jatketaan edelleen, vielä vuoteen 2025 saakka. Tämän sääntelyn pohjalta on tehty 33 ehdollista korvattavuutta koskevaa päätöstä, jotka koskevat pääasiassa syöpälääkkeitä, mutta siellä on myös muitakin, esimerkiksi hermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja immuunivasteen muuntajia. Eli monen potilaan kannalta todellakin tärkeitä kysymyksiä, vaikkakin tämä ehdotettu muutos ei sinänsä vaikuta potilaiden asemaan, koska potilaat eivät tähänkään asti ole saaneet korvausta valmisteista, joista peritty tukkuhinta on ollut vahvistettua tukkuhintaa suurempi. Tämä asia, jonka edustaja Heinonen otti puheessaan esiin, on kyllä tärkeä, ja ajattelen myös, että tämä tulee hoitaa, vaikka se ei aivan suoranaisesti tähän sääntelyyn liity. Sitten totean, että itsekin kyllä suren sitä, että viime kaudella tehtiin näitä lääkekorvauksiin liittyviä leikkauksia. Mielestäni nyt olisi todella tarpeen, että hallitus toisi lääkekorvausjärjestelmään liittyviä esityksiä meille ripeään tahtiin, ja nostan esimerkiksi diabeteslääkkeet, jotka koskevat valtavan suurta osaa suomalaisista, usein pienituloisia eläkeläisiä, joiden osalta diabeteksen hoitokustannukset kasvoivat merkittävästi. En ole ainakaan vielä hallituksen ministereiltä saanut vastausta siihen, aiotaanko tämä ongelma korjata. Ainakin viime vaalikaudella vielä yhdessä silloisen opposition kanssa tätä vaadimme. Toivon, että te hallituspuolueiden edustajat nyt kiritätte, että saadaan myös nämä muutokset aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-22T13:15:51,2019-11-22T13:18:47,Hyväksytty,1.1 2019_69_7,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! En nyt oikein ymmärrä, miten se voi olla edellisen hallituksen syy, kun edellisen hallituksen aikana, edustaja Lindén, tämä hoito on toiminut. Tämä hoito on toiminut, ja lapsilla on ollut mahdollisuus saada ilman pistoksia siitepölyn siedätyshoitoa. Ei kyllä ainakaan julkisuudessa olleissa, Fimealta saaduissa tiedoissa kerrota tämäntyyppistä syytä sille, vaan he kertovat, että Suomessa hoito on ollut mahdollista Fimean eli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen erityisluvalla tämän ranskalaisen Staloral-lääkkeen osalta. Ja jos se sitten on edellisen hallituksen syy, että tämän hallituksen aikana tämän lääkkeen käyttömahdollisuudet loppuvat, niin silloin tietysti vastuullinen hallitus varmasti tekee korjauksen, että se on myös tämän hallituksen aikana mahdollista. Minun mielestäni tuntuu vähän erikoiselta, että sen hallituksen aikana, jota te syytitte, tämä inhimillinen hoito on ollut lapsille mahdollista ja nyt kun se teidän hallituksen aikana kielletään, se olisi sitten muka Sipilän hallituksen syytä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-22T13:18:47,2019-11-22T13:20:02,Hyväksytty,1.1 2019_69_8,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindén, mainitsitte lääkekorvauksista leikkaamisen. Kyllä minun mielestäni se tie on käyty nyt loppuun. Lääkekorvauksista ei tule leikata, päinvastoin. Omavastuiden poistaminen on osunut kipeimmin juurikin pienituloisiin, työttömiin, eläkeläisiin. Lääkkeet ovat merkittävä kuluerä juurikin heille. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on huomioitu tämä asia. Olemme sitä mieltä, että tämä on ollut kohtuutonta ja tällä tiellä emme voi jatkaa, ja me esitämmekin, että tämä 50 euron omavastuu poistetaan. Eli haluamme helpottaa niitä ihmisiä, jotka joutuvat valitsemaan lääkkeen tai ruuan välillä, että hakevatko lääkkeen vai menevätkö leipäjonoon hakemaan leivän vai millä tavalla rahat saadaan riittämään. Samalla tavalla myös diabeteslääkkeiden korvausluokan palauttaminen. Näistä asioista on tullut valtavasti myös palautetta meille kansanedustajille tuolla kentällä ihmisiä kohdatessa, eli täytyy kuunnella, mitä ihmisillä on asiaa, ja toimia myös täällä eduskunnassa parhaamme mukaan, jotta voimme helpottaa ihmisten arkea. Eli jokainen tarvitsee lääkkeitä joskus, ja erityisesti sitten pienituloisille lääkkeen hommaaminen ja hankkiminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Yksi sairastuminen voi kääntää ihan täysin eläkeläisen toimeentulon ja pärjäämisen kuukaudessa, saati että joutuisi sairaalaan. Silloin meillä on ihan valtavasti suuria ongelmia. Haluamme helpottaa sitä arkea, ja uskon, että hyvin moni meistä ajattelee samoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-22T13:20:02,2019-11-22T13:21:39,Hyväksytty,1.1 2019_69_9,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyviä puheenvuoroja ja hyviä huomioita. Toki en tässä halua ruveta syyttelemään edellistä hallitusta sen kummemmin, mutta täytyy sanoa, että meillä rupeaa kohta lanka loppumaan, kun parsimme edellisen hallituksen sukkia, joihinka on poljettu reikiä. Nyt onneksi ollaan huomioitu tämä kehitys. Voi sanoa, että Kelan osaltahan tehdään nytkin koko ajan tarkastelua, mitä tapahtui kakkosluokan diabeteksen osalta, kun meillä lääkekorvauksia alennettiin, mitä on tapahtunut. No selvää tällä hetkellä ei ole vielä, vaikuttiko se dramaattisesti siihen suuntaan, että meillä lähdettiin pistosten puolelta hakemaan, tai olisiko se ykköstyypin diabeteksen hoito sitten noussut, mutta nyt on näissä alustavissa selvityksissä tietoni mukaan kuitenkin osoittautunut, että toimeentulotuelle on siirrytty eli haetaan enemmän sitten kuntien sosiaaliturvan, perusturvan, kautta siitä syystä maksusitoumuksia, niin että lääkinnällinen hoito toisen tyypin diabetekseen on lisännyt sitä, eli se on leikannut todellisuudessa sitä, kuinka raha riittää. Minun mielestäni edustaja Juvonen sen hyvin kuvasi, että nyt on oikea aika reagoida niin, että me emme kavenna ihmisten leipää sillä, että jonkun sairauden osalta meillä korvaustaso laskee niin, että ihmisen arkea leikataan niin, että me jo asetamme ihmisiä sille tasolle, että he joutuvat valitsemaan leivän tai lääkityksen. Silloin täytyy sanoa, että valtiovalta tekisi erittäin kylmiä arvovaltapäätöksiä, ja nyt on aika lähteä muuttamaan sitä, sillä emme ihmisten inhimillistä arkea voi tehdä sellaiseksi — niin kuin hallituksen linja on. Kyllä meidän pitää huolehtia siitä. Jos se sitten kirpaisee taloudellisesti, niin inhimillisyyden pitää kuitenkin olla ensiarvoisen tärkeää, sen, että me olemme niitten ihmisten tukena, joittenka arkeen suoranaisesti kaikki vaikuttaa. Siinä mielessä pidän tätä kyllä hyvänä muutoksena. Tässä on reagoitu oikeaan asiaan, ja viimeistään nyt on ollut se oikea aika, ja siinä mielessä hallitus on tehnyt oikein. Siinä mielessä me olemme edustaja Heinosen kanssa samaa mieltä, että lopputulema on kuitenkin oikea, ja sen edustaja Heinosen hyvän ja perusteellisen näkemyksen kannalla olen minäkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-22T13:21:39,2019-11-22T13:24:37,Tarkistettu,1.1 2019_69_10,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myllykosken puheenvuoron perusteella kolme pointtia: Ensinnäkin sanoitte, että pitää ajatella ihmisten toimeentuloa ja korostaa ja korottaa sitä, vaikka se kirpaisisikin taloudellisesti. Haluan kuitenkin muistuttaa, että kaikki hyvät asiat — sosiaaliset tulonsiirrot, terveyspalvelut, koulutus, varhaiskasvatus, kaikki hyvät asiat — rahoitetaan viime kädessä työnteolla ja yrittäjyydellä. Siis kaikki rahoitetaan viime kädessä työnteolla ja yrittäjyydellä. Verotuksella niitä ei rahoiteta. Verotus on vain keino, jolla osa työnteon ja yrittäjyyden hedelmistä voidaan ja tuleekin käyttää yhteiseksi hyväksi, esimerkiksi sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja sote-palveluihin. Näin ollen tämmöinen ajattelu, että annetaan lisää rahaa hyviin kohteisiin, vaikka se kirpaisisikin taloudellisesti — minkä ymmärrän tarkoittavan, että vaikkakin se sitten heikentäisi työllisyyttä tai muulla tavoin vahingoittaisi taloutta — on mielestäni huonosti perusteltua, koska viime kädessä kaikki nämä hyvät asiat rahoitetaan työnteolla ja yrittäjyydellä. Toinen pointti: Edustaja Myllykoski arvosteli edellisen hallituksen tekemiä ratkaisuja ja sanoi, että rupeaa lanka loppumaan, kun parsitaan niitä aukkoja tai reikiä, mitä edellinen hallitus aikaansai. No, edellinen hallitus aikaansai sen, että noin 140 000 ihmistä tässä maassa pääsi työttömyydestä töihin. Mutta riippumatta tästä ja korostamatta nyt erikseen tätä, oletteko te korjaamassa nyt sitten tällä vaalikaudella, esimerkiksi ensi vuoden budjetissa, ne säästöt, joita edellisen hallituksen aikana tehtiin esimerkiksi keliakiakorvauksiin ja lääkekorvauksiin? Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, te ette ole korjaamassa. Eli te arvostelette edellisen hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä, ja nyt kun teillä on valta ja vastuu korjata näitä asioita, te ette ensi vuoden budjetissa korjaa. Ja tämä vielä tilanteessa, jossa hallitus on ilmoittanut, että kukaan kamreeri ei tule nyt sanomaan, että rahaa ei ole, eli tilanteessa, jossa te katsotte, että tämmöisiä taloudellisia budjettirajoitteita ilmeisesti ei ole. Kolmas pointti, mikä liittyy tuohon ensimmäiseen pointtiin: Kai silläkin on jokin kielteinen merkitys ihmisten toimeentulolle, että teidän hallituksenne ensi vuoden budjetti vähentää työllisyyttä 5 000 hengellä? 5 000 ihmistä vähemmän on töissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-22T13:24:37,2019-11-22T13:27:46,Hyväksytty,1.1 2019_69_11,69/2019,2019-11-22,13.00,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vastuusta ja  vahingonkorvauksesta vaarallisten  ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä vuonna 1996 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2019 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 8/2019 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä yleissopimuksen pöytäkirjasta, selityksestä sekä varaumasta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_70_1,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat, ärade riksdagsledamöter! Tieto kansanedustaja Antti Toivo Armas Rantakankaan tapaturmaisesta kuolemasta saavutti meidät pyhäpäivänä, sunnuntaina, levon päivänä. Pidetyn ja arvostetun työtoverin yllättävä kuolema tuntuu vaikealta uskoa saati hyväksyä. Levon päivän valtasi levottomuus ja epäusko, lopulta järkytys ja syvä suru ystävämme kuolemasta — ystävämme, koska sellaisena Antti Rantakangas meidät näki. Antti ymmärsi, että kansanedustajan toimi perustuu luottamukseen ja kovaan työhön. Luja kädenpuristus ja katse silmiin varmisti, ettei tämä luottamus ja kova työ koskaan mennyt hukkaan. Uskallan väittää, että tämän saman luottamuksen ja työteliäisyyden ovat minun lisäkseni kokeneet kaikki täällä tänään läsnä olevat sekä tuhannet ihmiset ympäri Suomea. Eturivin vaikuttaja on nyt poissa. Antti ei ollut tämän salin kovaäänisin, mutta hänen äänensä kantoi. Siitä kertoo se, että hänet valittiin kuudesti kansanedustajaksi. 20 vuotta työtä tässä yhteisössä on jättänyt jälkensä meihin kaikkiin, niin virkakuntaan kuin edustajiinkin. Teidän kaikkien läsnäolosta huolimatta tämä sali tuntuu tänään tyhjältä. Kukat Antti Rantakankaan paikalla välittävät meille viestiä niin elämän arvaamattomuudesta kuin elämänlangan hauraudesta. Valmiiksi kirjoitetut sanat harvoin pystyvät tarkasti kuvaamaan ihmisten surua ja tuntoja kuoleman läheisyydessä. Siksi koen sopivaksi lukea teille Tommy Tabermannin runokokoelmasta Tähtiä kämmenellä: ”Jos lähdenkin, en minä kauan viivy. Pian minä luoksesi palaan, sirpin sinä minulta saat, jolla niittää, vasaran, jolla rakentaa, ja ruukkuusi siemeniä ja multaa. Ja jos en palaisikaan, kanssani olisit maailman halki, siipieni alla kuin kevättuuli.” Tällä haluan sanoa sen, etteivät hyvät ystävät kuole koskaan. He elävät muistoissamme, sydämissämme ja ajatuksissamme. Heidän elämänsä ja työnsä jatkuu niin kauan kuin me muistamme. Omasta ja koko eduskunnan puolesta tahdon osoittaa myötätunnon ja osanoton sanat kansanedustaja Antti Rantakankaan omaisille ja läheisille. Me olemme menettäneet ystävän ja työtoverin. Suru on suurimmillaan niillä, jotka ovat menettäneet rakkaan perheenjäsenen. Toivomme läheisten saavan lohtua siitä tiedosta, että Antti Rantakangas oli tässä talossa pidetty työtoveri, ystävä ja arvostettu kansanedustaja. Jag vill på mina egna och hela riksdagens vägnar framföra vårt varma deltagande till riksdagsledamot Antti Rantakangas anhöriga och närstående. Riksdagen håller nu en tyst minut för att hedra minnet av Antti Rantakangas. Eduskunta hiljentyy nyt hetkeksi kunnioittamaan Antti Rantakankaan muistoa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+2.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_70_2,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 11/2019 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_70_3,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ensimmäinen julkisen talouden suunnitelma tulee kovin pian hallitusohjelman käsittelyn jälkeen, ja pitkälti samat asiat ovat esillä, jotka ovat olleet tässä salissa ja laajemminkin keskustelun kohteena jo useiden kuukausien aikana. Varmasti tuossa seuraavassa, ensi kevään julkisen talouden suunnitelmassa sitten löydetään jo enemmän uusia painopisteitä. Mutta tähänkin JTS:ään erikoisvaliokunnat ovat paneutuneet huolella, ja tästä paksusta pumakasta löytyy kommentteja eri hallinnonaloilta kohdentuen kuitenkin juuri tämän JTS:n ajatuksen mukaisesti siihen, miten Suomen talous pidetään urallaan tulevina vuosina. Valiokunnan mietintöön liittyy kolme vastalausetta, mutta esittelen nyt joitakin pääkohtia tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy valtiontaloutta, kuntataloutta sekä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat linjaukset vuosille 20—23. Se sisältää samalla Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. Kuntatalouden osioita täydentää vielä erikseen laadittu kuntatalousohjelma, jonka painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja valtion toimenpiteiden tarkastelussa. Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt selontekoa lähinnä julkisen talouden yleisen kuvan ja talouden näkymien kannalta, kun taas mietinnön liitteenä olevien mainitsemieni muiden erikoisvaliokuntien lausunnoissa nostetaan esille hallinnonalakohtaisia kysymyksiä. Yleisen näkemyksen mukaan Suomen talouskasvu hidastuisi selvästi vuonna 2016 alkaneen nousukauden jälkeen. Julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,5 prosenttia tänä vuonna, 1,0 prosenttia ensi vuonna ja hidastuu edelleen suunnittelukauden loppua kohden 0,7 prosenttiin vuonna 2023. Kotimaisen kysynnän on kuitenkin arvioitu pysyvän vakaana ja ylläpitävän talouskasvua. Myös taloudellisten tutkimuslaitosten esittämät arviot ovat samansuuntaisia. Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että julkisen talouden suunnitelman perusteella on riskinä, että Suomi rikkoisi vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osaa vuonna 20. Tämä aiheutuu osittain siitä, että pysyvät menolisäykset  sekä  tulevai-suusinvestoinnit toteutetaan etupainotteisesti, kun taas niihin liittyvät rahoitusratkaisut ajoittuvat pääosin myöhempiin vuosiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomi noudattaa kuitenkin laajasti ottaen rakenteellista jäämää koskevaa pilaria eikä poikkeama ennalta ehkäisevän osan vaatimuksista muodostu merkittäväksi. Tämä hallitusohjelmassa sovittu mekanismi on uusi ja poikkeuksellinen, ja sen takia sen selvittämisessä kansainvälisille tarkkailijoille on ollut tekemistä, mutta se toimii, kunhan tuossa linjassa työllisyyden vahvistamisesta ja tarkasta taloudenpidosta pidetään kiinni. Valiokunta korostaa, että hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat edellyttävät hallitukselta aktiivista talous- ja työllisyyspolitiikka. Jotta tasapainotavoite saavutetaan, on myös toimeenpantava rakenteellisia uudistuksia, joista tärkeimpiin kuuluu edelleen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Sen valmisteluun hallituksen linjaukset antavat hyvät lähtökohdat. Keskeistä on myös parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, kuten panostamalla tutkimus- ja tuotekehitykseen, osaamiseen sekä nuorten koulutusasteen nostamiseen. Samalla on myös huolehdittava riittävistä talouden puskureista, jotta julkinen velka ei aiheuta ongelmia seuraavien taantumien aikana. Valiokunta katsoo hallituksen tavoitteenasettelun olevan selkeä ja pitää tärkeänä, että hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuoden 23 loppuun mennessä. Se on kiinteässä ajallisessa ja asiallisessa yhteydessä työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin. Valiokunta painottaa, että hallitusohjelman tavoitteet eriarvoisuuden vähentämisestä ja tuloerojen pienentämisestä ovat välttämättömiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Näiden tavoitteiden kuten myös hiilineutraaliutta koskevan tavoitteen saavuttamista ja vaikutussuhdetta julkiseen talouteen on kuitenkin hieman vaikeampi arvioida kuin näiden enemmän matemaattisten tavoitteiden osalta. Hallitus lisää pysyviä julkisen talouden menoja noin 1,4 miljardia vuoden 23 tasolla verrattuna tämän kevään tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Panostuksia kohdennetaan muun muassa sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastopoliittisiin toimiin. Valiokunta toteaa, että päätetyt menolisäykset ovat suunnittelukaudella etupainotteisia suhteessa siihen, kuinka verotuloja lisäävät veroperustemuutokset kasvattavat tuloarviota. Tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää siten tehokkaita toimia työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi jo päätettyjen meno- ja tulomuutosten lisäksi. Työllisyyden parantamisesta: Tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on välttämätön, jotta julkisen talouden tasapainoa koskeva tavoite saavutetaan jo vuonna 23. Hallitus on käynnistänyt laajamittaisen valmistelutyön, jonka tavoitteena on kevääseen 20 mennessä laatia ehdotukset niistä toimenpiteistä, joilla työllisten määrä kasvaa 30 000:lla. Asiaa valmistellaan parhaillaan kolmikantaisissa työryhmissä, joiden ehdotusten pohjalta hallitus tekee lopulliset linjaukset budjettiriihessä syksyllä 20. Valiokunta painottaa toimien monipuolisuutta, sillä mikään yksittäinen uudistus ei kohenna työllisyyttä riittävästi, vaan tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. On parannettava muun muassa työvoimapolitiikan palvelurakennetta, edistettävä työkykyä ja työperäistä maahanmuuttoa ja lievennettävä kohtaanto-ongelmaa. Myös työvoimapalvelujen resursseista on huolehdittava, sillä moni työtön työnhakija tarvitsee laadukasta henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Valiokunta korostaa osaamista parantavia toimia, sillä väestön koulutustaso ei ole enää noussut ja se on jo jäänyt jälkeen monista verrokkimaista. Huolestuttavaa on, että parhaassa työiässä ikävälillä 25—54 olevista suomalaisista lähes 200 000 henkilöllä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, mikä heikentää olennaisesti työllistymismahdollisuuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitusohjelmaan sisältyvästä 4 prosentin t&k-tavoitteesta pidetään johdonmukaisesti kiinni myös seuraavissa julkisen talouden suunnitelmissa, sillä osaaminen ja korkeatasoinen tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomen menestymisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn välttämätön edellytys. Valtiovarainvaliokunta toteaa edelleen näistä hiilineutraaliustavoitteista, että tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja niiden saavuttaminen edellyttää mittavia muutoksia ihmisten kulutus- ja liikkumistottumuksiin. Tarvitaan poikkihallinnollisia, useille eri hallinnonaloille kuuluvia toimia ja erityisesti uusia kierto- ja biotaloutta edistäviä ratkaisuja. Keskeistä on myös varmistua näiden toimenpiteiden johdonmukaisuudesta ja yhteensopivuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että toteutettavien toimien vaikuttavuutta seurataan läpi vaalikauden osana julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvää kestävän kehityksen osiota. Samalla tulee kehittää arvioinnissa käytettäviä mittareita. Valiokunta jakaa hallituksen käsityksen siitä, että kunnianhimoinen, johdonmukainen ja ennakoiva ilmastopolitiikka luo myös vakaan investointiympäristön, mikä on mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työllisyydelle. Valiokunta nostaa velkojen osalta esiin myös kotitalouksien velkaantumisen kasvun. Kasvava velkaantuneisuus on viime aikoina herättänyt huolta viranomaisten keskuudessa, muun muassa Euroopan järjestelmäriskikomitea ja IMF ovat varoittaneet Suomea asiasta. Kuluttajien luottamukseen perustuva yksityisen kulutuksen kasvu on hyvin herkkä negatiivisille uutisille, joten kotitalouksien kasvava velkaantuneisuus muodostaa riskin myös talouskehitykselle, ja valmisteltuja toimenpiteitä on syytä lähteä määrätietoisesti toteuttamaan. Kokonaisuutena valtiovarainvaliokunta siis ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta, eikä sillä ole huomautettavaa valtioneuvoston kokonaislinjaan. Aivan lopuksi lainaan yhtä asiantuntijalausuntoa, tässä tapauksessa Akavalta, joka tuo hyvin esiin sen peruskysymyksen, joka tuleville vuosille edessämme aukeaa: ”Syntyvyys on alentunut jyrkästi, nuoremmat ikäluokat kutistuvat ja työikäinen väestö supistuu. Työpanoksen väheneminen uhkaa jarruttaa talouskasvua, joka on viime kädessä ainoa kestävä tapa rahoittaa kasvavat julkiset menot, joita väestön ikääntyminen paisuttaa. Tämä korostaa työllisyyden parantamisen tärkeyttä. Mitä ylemmäksi se saadaan, sitä pienempi kasvujarru työpanoksen tulevasta vähenemisestä syntyy. Mahdollisimman monen työikäisen pitäisikin olla töissä. Menolisäyksiä, etenkin pysyviä, kannattaa harkita kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Pitää arvioida, vahvistavatko ne työllisyyttä ja talouskasvua.”",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-26T14:07:49,2019-11-26T14:18:27,Hyväksytty,1.1 2019_70_4,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Sitten mennään ryhmäpuheenvuoroihin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_5,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma pyrkii varmistamaan, että Suomi uudistuu tasa-arvoisella ja kestävällä tavalla. Hallituksen talouspolitiikan suurena päämääränä on työllisyyden vahvistaminen, hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Nuoria ihmisiä syytetään usein hetkessä elämisestä. Sanotaan, että meiltä puuttuu perspektiiviä, jonka vasta eletty elämä voi tuoda. Sen olen kuitenkin ehtinyt oppia, että juuri työllisyyspolitiikka ei ole sprinttilaji vaan maraton. Muut Pohjoismaat ovat valinneet työllisyydenhoidossa maratonosuuden, kun Suomi on pikemminkin yrittänyt ilmoittautua sadan metrin sprinttiin. Tämä hallitus tietää, että kestävät tulokset tulevat maratonkestävyydestä — satsaamisesta suomalaisten osaamiseen, toimiviin palveluihin ja vaikkapa toimivaan infraan. Tämä hallitus uskoo, että työmahdollisuuksien lisääminen, ihmisten auttaminen ja koko kansakunnan osaamisen vahvistaminen on oikea tie menestykseen. Muissa Pohjoismaissa on korkeat työllisyysasteet saavutettu aktiivisella työvoimapolitiikalla, jossa työttömiä ei jätetä yksin työttömyyden kanssa. Se on oikea tie, ja sitä tietä hallitus perustellusti haluaa kulkea Suomessakin. Laaja paketti kauaskantoisesti työllisyyttä kohentavia toimenpiteitä, jolla luodaan hallituskauden aikana kymmeniä tuhansia työpaikkoja, on valmistelussa. Arvoisa puhemies! Hallitus ja tämä selonteko vievät Suomen määrätietoisesti uudistusten ja tulevaisuusinvestointien tielle. Asiantuntijat ovat pitkään suositelleet esimerkiksi oppivelvollisuuden laajennusta, ja nyt se toteutuu. Uudistuksiin liittyy myös eriarvoisuuden vähentäminen — uuden hallituksen talouspolitiikan tärkeä tavoite. Silloin huomio pitää siirtää kohti heitä, jotka apua eniten tarvitsevat: pienituloisiin eläkeläisiin, työttömiin ja opiskelijoihin. Kestävän ja osallistavan talouskasvun kannalta tärkein huomio siirtyy alimpiin tuloluokkiin. Veronkevennykset täytyykin kohdistaa pieni- ja keskituloisiin, kuten hallitus tekee. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus rakentaa sukupolvien siltaa vastakkainasettelun sijaan. Vanhustenhoidon hoitajamitoitus toteutuu vihdoinkin. Pienempiä eläkkeitä nostetaan. Laajalla parlamentaarisella yhteistyöllä sotaveteraanien rintamalisä yli kaksinkertaistetaan. Arvoisa puhemies! Oma isoisäni aloitti oman taipaleensa maaseudun huutolaislapsena. Kaikesta oli puutetta, eivätkä lautasella olleet suupalat olleet nekään suuria. Juuri sen takia isoisäni päätti, ettei hänen perheessään nähtäisi ikinä nälkää. Ja isoisälleni jälkeläisten mahdollisuus kouluttaa itseään oli tärkeä väylä menestykseen. Itse koen suurta nöyryyttä hyvinvointimme rakentajapolven edessä. Meidän tämän päivän toimijoiden, myös nuorten, velvollisuus on varmistaa, että ikäihmistemme vanhuus on turvattu ja arvokas. Siihen tarvitsemme hoivauudistuksen ja terveydenhoidon uudistukset. Arvoisa puhemies! Se, joka etsii politiikasta yksinkertaisia vastauksia, joutuu usein pettymään. Arvovalintoja hän kuitenkin löytää. Tänä päivänä minun on helppo seistä isoisäni edessä hallituksen tekemien arvovalintojen kanssa. Tiedän, että hallitus parantaa pienen eläkkeen varassa elävän toimeentuloa ja huolenpitoa. Pystyn myös kertomaan, ettei hallitus ole unohtanut tulevia sukupolvia vaan maassa toteutetaan historiallinen oppivelvollisuusuudistus, joka antaa nuorille eväät tämän päivän työelämässä pärjäämiseen. Tämänkin jälkeen tiedän, että loppukaneettina kuulen isoisäni toteavan: ”Se ilmastonmuutoshan jää nyt teidän nuorempien hoidettavaksi. Otattehan sen vakavasti?” Ja tähän meidän sukupolvemme suurimpaan haasteeseen on myös vastattava, kun julkisen talouden voimavaroja seuraavina vuosina ohjataan. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valtioneuvoston selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023 hyväksymistä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-11-26T14:18:34,2019-11-26T14:23:52,Hyväksytty,1.1 2019_70_6,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pieni avotalous, jonka vientihinnat määräytyvät maailmanlaajuisilla markkinoilla. Brändi ja laatu eivät ole enää kestäviä kilpailuvaltteja — ne ovat markkinoilla pysymisen edellytys. Kehittyvien maiden teknologinen ja laadullinen osaaminen ottavat omaamme kiinni vauhdilla. Siksi kilpailukyvyssä palataan aina hintaan. Tässä Suomi on maalannut itseään nurkkaan ja maalaa edelleen. Suomi on kallis maa. Sekä OECD:n että EU:n tilastojen mukaan julkiset menot ovat Ranskan jälkeen toiseksi suurimmat kokonaistuotantoon suhteutettuna. Tällä on seurauksensa. Suomen vaihtotase on lipsahtanut kroonisesti alijäämäiseksi vuodesta 2011. Tavaraviennin ylijäämän romahdusta ei ole kyetty korvaamaan palveluviennillä tai tuonnin vähentämisellä. Velkaiset valtio, kunnat ja kansalaiset velkaantuvat edelleen. Verokiila eli ero työnantajakustannusten ja nettopalkan välissä on kasvanut sietämättömäksi. Palkan ostovoima on heikko. Siksi yksityisellä ja julkisella sektorilla on yhä enemmän työtehtäviä, joista maksettavissa olevalla palkalla ei elä ainakaan paremmin kuin tulonsiirroilla. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Tämän käsittelyssä olevan suunnitelman myötä tavoite karkaa kuitenkin entistä kauemmas. Suomen tasapainottoman talouden ongelma kiteytyy neljään asiaan, joihin hallitus ei kiinnitä riittävästi huomiota: Valtion menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella noin kolme prosenttia vuodessa. Valtion tulojen arvioidaan kasvavan noin kaksi prosenttia vuodessa. Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin kaksi miljardia alijäämäinen. Alijäämä kasvaa vuoteen 23 mennessä vähintään neljään miljardiin euroon. Valtio on täysin erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta, joka tulee tällä kehyskaudella repsahtamaan yli kolme miljardia euroa eli 1,2 prosenttia alijäämäiseksi. Jatkuvasti tuloja nopeammin kasvavat menot ovat jo valmiiksi kalliille maalle täysin kestämättömät, ja menojahan tämä hallitus kasvattaa omilla päätöksillään ilmastojohtajuudesta ja maahanmuutosta, oppivelvollisuusiän nostolla. Se kasvattaa tulevia menoja myös liian vähäisillä lapsiperheiden pahoinvointia ennalta ehkäisevillä toimilla ja kaataa kuntien niskaan vielä kaiken lisäksi mahdottoman sopeuttamistaakan. Se ei puutu tasapainottoman talouden juurisyihin. Arvoisa rouva puhemies! Suomen isoihin ongelmiin tarvitaan isoja ratkaisuja. Kilpailukykyä ja ihmisten ostovoimaa on parannettava kaventamalla verokiilaa. Julkista sektoria on pienennettävä, menot on pistettävä kuriin, menojen painopistettä on siirrettävä. Tarvitsemme enemmän hoitajia ja opettajia, vähemmän ilmastopaneelien sihteeristöjä ja maailmanparannuksen asiantuntijaverkostoja. Julkiselta sektorilta tulee vapauttaa osaavaa työvoimaa yksityissektorin käyttöön. Hoitoalalle koulutettuja on houkuteltava takaisin alalle olosuhteita ja palkkaa korjaamalla. Vielä lisää työvoimaa saadaan, kun luovutaan tästä oppivelvollisuusiän nostosta ja mahdollistetaan oppilaitosten ja yritysten välinen parempi yhteistyö, yritysten ehdoilla. [Suna Kymäläinen: Herranjestas!] Arvoisa puhemies! Tämä suunnitelma on menneen maailman paperi, jolla yritetään tehdä enemmän ja kovemmin sitä, mikä ei ole ennenkään toiminut, panostetaan vähän lisää kaikkeen mutta ei mihinkään kunnolla rakenteita purkamalla ja muuttamalla. Lisää hankkeita ja byrokratiaa, lisää hintaa arjelle, elämiselle ja yrittämiselle — lisää ongelmia. [Suna Kymäläinen: Äärioikeisto puhuu!] Meillä ei ole varaa haitata ulkomaankauppaa ja sisäistä liikennettämme merkityksettömällä mutta kalliilla ilmastojohtajuudella, älyttömällä hiilidioksidijahdilla. Yhtä vähän meillä on varaa taloudellista huoltosuhdetta ja turvallisuutta heikentävään maahanmuuttoon, eikä meillä kerta kaikkiaan ole varaa jättää edes yhteiskunnan pahoinvoinnin ja ongelmien ennaltaehkäisyä lapsipuolen asemaan. Tätäkin tapahtuu juuri nyt. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää julkisen talouden suunnitelmaan vastalauseen, ja siinä avataan tavoitteiden ja keinojen epärealistisuutta ja suoranaista haitallisuutta Suomen taloudelle. Sieltä näkyy, kuinka hataralla pohjalla tämä esitys on. Vastalauseemme tärkein asia on kuitenkin se, että sillä ohjattaisiin Suomen taloutta oikeaan suuntaan. [Paavo Arhinmäki: Nimenomaan oikeaan! — Puhemies koputtaa] Tarvitsemme radikaaleja uudistuksia, joihin nykyhallitus ei kykene. Ehdotan, että eduskunta hyväksyy jättämäämme vastalauseeseen liittyvän kannanoton. [Paavo Arhinmäki: Perussuomalaiset ajavat kokoomuksesta oikealta ohi!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-26T14:23:57,2019-11-26T14:29:24,Hyväksytty,1.1 2019_70_7,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta sydämellisen osanottomme Antti Rantakankaan omaisille ystävämme poismenon johdosta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin ja edelleen sen alle vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan Suomen osalta lähinnä kasvun normalisoitumista, ei taantumaa. Maailmantaloudessa on silti poikkeuksellisia riskitekijöitä, jotka saattavat romahduttaa kasvun kokonaan. Myöskään nyt alkanut lakkotalvi ei vielä näy käsillä olevissa ennusteissa. Hallituksen omistajaohjaus on kriisissä. Hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023. Riittääkö sille toive-uni? Nyt käsillä olevan suunnitelman mukaan julkinen talous on kauden lopussa 3,6 miljardia euroa alijäämäinen, ja jos luvusta siivotaan pois työeläkejärjestelmä, alijäämä on jopa 5,3 miljardia euroa. Näin siis ihan normaalissa talouskehityksessä ilman taantumaa tai varsinkaan kansainvälistä talouskriisiä. Tästä on tasapaino kaukana. Julkinen tase heikkenee yli 20 miljardia Rinteen nelivuotiskauden aikana, kun mukaan lasketaan myös omaisuuden myynnit. Se vaimentaa mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden epävarmuustekijöihin. Hyvinvointivaltion tulevaisuus, lasten koulutus ja vanhusten hoiva ovat täysin kestävän talouspolitiikan varassa. Rinteen hallituksen keskeisin tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistaminen vähintään 60 000 henkilöllä. Julkisen talouden suunnitelmasta puuttuvat silti täysin kaikki varsinaiset työllisyystoimet. Hallitus on luvannut palata asiaan vasta ensi kesänä. Viimeaikaisten tietojen valossa suorastaan pelottaa, mitä sieltä ensi kesänä on tulossa. Toistaiseksi hallitus on nimittäin toimillaan vähentänyt työllisyyttä eikä lisännyt sitä. Viime viikolla eduskunnan tietopalvelu laski Rinteen hallituksen toimien vähentävän työllisyyttä 5 000:lla. Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt keinot, joilla Suomeen saataisiin asiantuntijoiden laskelmiin pohjautuen yli 60 000 työpaikkaa lisää. [Sari Sarkomaan välihuuto] Samalla säilyisi nykyinen tulonjako, mutta köyhyys vähentyisi. [Paavo Arhinmäki: Toisien laskelmien mukaan ei!] Kokoomuksen toimenpidelista osoittaa, ettei Suomessa ole pulaa tepsivistä työllisyystoimista, vaan rohkeudesta ja kyvystä toteuttaa niitä. Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kirjoittaa: ”Julkisen talouden kokoa kasvatetaan päätösperäisesti merkittävällä tavalla ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.” ”Budjetin linja on reippaasti keventävä, sopii huonosti suhdannetilanteeseen ja rikkoo mahdollisesti budjettisääntöjä”, toteaa puolestaan professori Roope Uusitalo. ”On ongelmallista, että hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi”, lausuu talouspolitiikan arviointineuvosto. Suomi sai viime viikolla EU:n komissiolta sapiskaa julkisen talouden tilasta. Olemme samassa nuhtelujoukossa Etelä-Euroopan maiden kanssa. Vaikka hallitus ei kuuntelisi kokoomusta, sen pitäisi kuunnella kotimaisia ja ulkomaalaisia asiantuntijoita. He ovat yksimielisen huolestuneita hallituksen finanssipolitiikasta. Valtiovarainministeriön tuoreen talouskatsauksen mukaan menot kasvavat tuloja nopeammin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen. Arvoisa puhemies! Suomen noin 10 miljardin euron kestävyysvaje tarkoittaa ikäsidonnaisista menoista ja työikäisen väestön pienenemisestä syntyvää kattamatonta vastuuta. On ennenkuulumatonta, että nykyinen hallitus päätösperäisesti kasvattaa kestävyysvajetta. Rinteen bussi on tehnyt täyskäännöksen viime hallituksen kestävän talouspolitiikan linjaan ja suuntaa pakoputki tuprutellen kohti kielekkeen reunaa. Kokoomuksella on täysin eri suunta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tiedetään!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-11-26T14:29:28,2019-11-26T14:34:37,Hyväksytty,1.1 2019_70_8,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos keskustan eduskuntaryhmän puolesta koko eduskunnalle osanotosta suruumme. Se lohduttaa, kun olemme järkyttävällä tavalla, aivan odottamatta menettäneet läheisen työkaverimme. Arvoisa puhemies! Kiitos edellisen hallituksen politiikan Suomen talous on paremmassa kunnossa kuin neljä viisi vuotta sitten. Paikalleen tuudittautumiseen tällä maalla ei silti kuitenkaan ole varaa. Talouden näkymät ovat heikentyneet. Maailmantaloudesta ei Suomelle ole odotettavissa sanottavasti apua. Tuleva talous- ja työllisyyskehitys on nyt pitkälti kiinni niistä ratkaisuista, joita me suomalaiset itse teemme. Siksi keskustan eduskuntaryhmä vetoaa vakavasti maltin ja sovun puolesta työmarkkinoilla. Ymmärrämme, että työntekijöillä on oikeutettuja odotuksia. Suomen tulevaisuuden, maamme talouden ja ihmisten arjen kannalta lakkotalvi olisi tässä tilanteessa kuitenkin silkkaa hiekkaa yhteiskunnan pyöriviin rattaisiin. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmälle on kaksi asiaa ylitse muiden: kaikki mahdollinen on tehtävä, että saamme vaalikauden aikana Suomeen 60 000 uutta työpaikkaa ja että talous on tasapainossa vuonna 2023. Työpaikat syntyvät myös tulevaisuudessa ennen muuta mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tähän mennessä olemme yhdessä päättäneet jo esimerkiksi palkkatuen uudistamisesta, työllisyyskokeilun aloittamisesta ja investointien poisto-oikeuden tuplaamisesta. Tätä työllistävää yrittäjyyspolitiikkaa on jatkettava. Ylipäätään nyt tarvitaan tuntuvasti lisää työllisyyttä parantavia ratkaisuja. Keskustan eduskuntaryhmä ymmärtää, että asioiden valmistelu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa vaatii aikansa. Edellytämme kuitenkin, että yhdessä sovitussa aikataulussa pysytään. Ensi keväänä on pohjustettava ja viimeistään vajaan vuoden kuluttua hallituksen budjettiriihessä on tehtävä päätökset, joilla vähintään 30 000 ihmiselle saadaan töitä. Keskustan eduskuntaryhmä esittää seitsemää ratkaisua: huolenpitoa siitä, että suomalainen työ ja palvelut menevät kaupaksi maailmalla; paikallisen, työpaikoilla tapahtuvan sopimisen lisäämistä; Suomen mallia vastauksena siihen, että avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat kohtaavat; osatyökykyisten työllistymisen helpottamista; ulkomaisten osaajien saamista Suomeen niille aloille, joilla tarvetta on; tutkimukseen ja kehitykseen satsaamista; nuorten työllistymisen tukemista ja syrjäytymisen torjumista. Isossa kuvassa ilmastonmuutoksen hillitseminen on iso mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja ja yrityksiä koko Suomeen. Se edellyttää, että korvaamme saastuttavien fossiilisten polttoaineiden käytön mahdollisimman pitkälle maakuntiemme kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä hyödyntämisellä, turvaamme suomalaisen maa- ja metsätalouden tulevaisuuden, panostamme osaamiseen ja otamme käyttöön uutta tekniikkaa. Haluamme tehdä järkivihreydestä uutta teollisuutta koko maan ja kaikkien suomalaisten hyväksi. Tulevan vuosikymmenen aikana Suomeen tarvitaan miljardien investointeja, joilla yritykset kehittävät ja ottavat käyttöön uutta, vähäpäästöistä tekniikkaa. Esitämme järkivihreän teollisuuden ohjelman ja sen työkaluna kansallisen ilmastorahaston valmistelun ripeää aloittamista. Osa sen rahoituksesta tulisi valtiolta. Myös tavallisille suomalaisille on annettava mahdollisuus osallistua sijoittamiseen. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmälle talous ei ole itseisarvo. Emme myöskään esitä uudistuksia uudistusten vuoksi. Ne ovat välineitä siihen, että pystymme pitämään huolta perheen pienimmistä, ikäihmisistä ja yhteiskunnan heikko-osaisista sekä rakentamaan tasa-arvoista tulevaisuutta koko tälle laajalle maalle. Tämä uusi punamulta nostaa pienimpiä perhe-etuuksia ja eläkkeitä ja parantaa ihmisten palveluja niin varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa kuin vanhustenhoidossa. Teemme väkevää aluepolitiikkaa. Linja on toinen kuin oppositiolla. Yhteisenä huolena yli hallitus—oppositio-rajojen on syytä olla kuntien talouden nopeasti heikentynyt tilanne ja kuntien välinen eriytyminen. Kuntien hoidettavana on isoin osa ihmisten palveluista, ja kaikki puolueet ovat kunnissa vastuuta kantamassa. Yhä useammalle kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitaminen on käynyt liian raskaaksi. Siksi keskustan eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että sosiaali ja terveyspalvelujen uudistus toteutetaan maakuntien pohjalta tämän vaalikauden aikana. Puoluepolitikointi ei tee oikeutta asian tärkeydelle. Katsomme myös, että kuntien eriytymiskehitykseen on löydettävä uusia lääkkeitä [Puhemies koputtaa] esimerkiksi selvittämällä nykyisen kuntien valtionosuusjärjestelmän [Puhemies koputtaa] toimivuutta, jonka perustarkoitus on turvata palvelut kohtuullisella vero- ja maksurasituksella ihmisten asuinpaikasta riippumatta. Arvoisa puhemies! Hallitus on ensimmäisen puolen vuoden aikana saanut työnsä hyvin vauhtiin. Nyt vain lisää virtaa kinttaisiin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-11-26T14:34:48,2019-11-26T14:40:33,Hyväksytty,1.1 2019_70_9,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan esittää lämpimän osanoton edustaja Rantakankaan, ystävämme Antin, omaisille ja läheisille niin omasta kuin vihreän eduskuntaryhmän puolesta. Arvoisa rouva puhemies! Me puhumme tässä salissa paljon lapsillemme, tuleville sukupolville, jättämästämme velasta. Yleensä aina silloin puhumme taloudesta ja rahasta: velasta, joka jää heidän maksettavakseen. Tästä näkökulmasta meidän tulee tehdä kaikkemme, että saamme mahdollisimman monen suomalaisen töihin. Tämä hallitus panostaa kasvatukseen ja koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin, tutkimukseen ja kehitystyöhön, paikalliseen sopimiseen, perhevapaiden uudistamiseen sekä työllisyystoimiin, joilla yhteensä tavoitellaan 60 000 uutta työllistä. Tämä ei ole siis heikennys, vaan selkeä parannus nykytilanteeseen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-11-26T14:40:36,2019-11-26T14:41:44,Hyväksytty,1.1 2019_70_10,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykyinen hallitus on kääntänyt Suomen suunnan. Investoimme lastemme tulevaisuuteen leikkausten sijaan. Hallitusohjelman talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Hallituksen finanssipolitiikka on julkisen talouden suunnittelukaudella 2020—2023 hieman elvyttävää, mikä on perusteltua kasvun hidastumisen ja kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi. Keskeistä on parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, kuten panostamalla tutkimus- ja tuotekehitykseen, osaamiseen sekä nuorten koulutusasteen nostamiseen. Tarpeellisia ovat myös investoinnit liikenneverkon ja asumisen kehittämiseen sekä hiilineutraaliuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Arvoisa puhemies! Oikeisto-oppositio toistelee täällä mantraansa, että hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta. Kuitenkin jää epäselväksi, mitkä hallituksen tekemistä panostuksista ovat niin vastuuttomia — ovatko panostukset varhaiskasvatukseen vastuuttomia, onko vastuutonta korottaa köyhimpien eläkkeensaajien toimeentuloa 50 eurolla kuukaudessa? Vasemmistoliiton mielestä on vastuutonta kuvitella, että leikkauslistoilla luotaisiin kestävä pohja Suomen talouskasvulle ja julkiselle taloudelle. Nykyisen oikeisto-opposition vaihtoehtobudjeteista voi todeta, että kokoomus ottaisi nyt käyttöönsä kepin sijaan suorastaan pampun ja oikeisto-opposition käänteisellä robinhood-politiikalla haluttaisiin leikata hyvinvoinnista ja käyttää rahat jälleen hyvätuloisten veronalennuksiin. Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että tällä hallituskaudella investoidaan osaamiseen ja koulutukseen. Nämä ovat tärkeitä panostuksia Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Teknologinen kehitys ja automatisaatio muuttavat taloutta ja työmarkkinoita kovaa vauhtia. Teknologisen murroksen vaikutusta esimerkiksi työpaikkojen määrään on vaikea arvioida, mutta tiedämme, että osaamisvaatimukset kasvavat. Samaan aikaan joka ikäluokasta noin 15 prosenttia nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa, ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut laskussa. Siksi hallituksen panostukset kaikkien yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun ovat tärkeitä satsauksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen. Oppivelvollisuuden käyttöönottaminen lähes sata vuotta sitten oli tämän maan historian suurimpia tasa-arvotekoja. Nyt on aika tuoda oppivelvollisuus 2020-luvulle ja laajentaa se jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia, ja esimerkiksi ammatillinen koulutus saa jo ensi vuonna 100 miljoonaa uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Arvoisa puhemies! Panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin teemme kestävää työllisyyspolitiikkaa. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, ja tämän eteen on käynnistetty laajat valmistelut, jotta löytäisimme vaikuttavimmat työllisyystoimet. Tulokseton keppipolitiikka korvataan nyt kestävällä työllisyyspolitiikalla. Me haluamme auttaa ihmisiä löytämään itselleen työn, jolla elää — ei rangaista siitä, että töitä ei ole. Kestävää työllisyyspolitiikkaa tehdään myös panostamalla työkykyyn ja palkkatukeen sekä uudistamalla sosiaaliturvaa niin, että raivataan esteitä työllistymisen tieltä. Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Toivon, että tulevina vuosina otetaan käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi, jossa huomio kohdistuu talousarvioon, talouspolitiikkaan, monivuotisiin kehyksiin ja julkisen talouden ohjaukseen. Kansainväliset talousjärjestöt, kuten IMF ja OECD, ovat julkaisseet tästä suosituksia. Koska hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi, sopisi sukupuolitietoinen budjetointi täydentämään tulevina vuosina laajaa talousarvioprosessia. Arvoisa puhemies! Olemme pohjoismainen hyvinvointivaltio ja sellaisena listattu parhaiden yhteiskuntien joukkoon osaamisen, kilpailukyvyn ja onnellisuuden mittareilla. Viime vuosien leikkaukset ovat osuneet suomalaisiin kipeästi, ja nyt tehtäviä panostuksia koulutukseen, tasa-arvoon ja hyvinvointiin on todella odotettu. Yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahva luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaan, on maailmalla ainutlaatuinen ja vaalimisen arvoinen. Luottamuksen ylläpitämiseksi tarvitaan politiikkaa, joka näkee kaikki ihmiset saman arvoisina. Siksi tämän hallituksen tuoma suunnanmuutos suomalaisessa politiikassa on niin tärkeä. Me haluamme rakentaa valoisan tulevaisuuden kaikille, ei harvoille. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa julkisen talouden suunnitelman hyväksymistä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-26T14:45:21,2019-11-26T14:50:52,Hyväksytty,1.1 2019_70_11,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Värderade talman! Jag vill på svenska riksdagsgruppens vägnar uttrycka våra varma tankar till vår uppskattade kollega Antti Rantakangas anhöriga.,Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-11-26T14:50:56,2019-11-26T14:51:17,Hyväksytty,1.1 2019_70_12,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän myös kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puolesta surunvalittelut ja osanoton Antti Rantakankaan omaisille ja läheisille. Suomen talous on kasvanut viime vuosina, ja noususuhdanne on vaikuttanut positiivisesti myös työllisyystilanteeseen. Talouskasvu kuitenkin hidastuu selvästi vuonna 2016 alkaneen nousukauden jälkeen. Julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan valtiovarainministeriön arvion mukaan bkt kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2019, 1 prosentin vuonna 2020 ja hidastuu edelleen suunnittelukauden loppua kohden 0,7 prosenttiin vuonna 2023. Näin ollen valtiovarainvaliokunta arvioi, että julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan koko kehyskauden siten, että alijäämä kasvaa suunnittelukauden aikana noin 3,7 miljardiin euroon. Velkasuhteen arvioidaan kääntyvän kasvuun vuodesta 2021 alkaen ja ylittävän 60 prosentin rajan vuonna 2022. Rinteen hallitus on ohjelmassaan linjannut, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bkt:hen alenee. Hallitus ei kuitenkaan toimi ohjelmansa mukaisesti, vaan jo ensimmäisessä kehyspäätöksessä on nähtävissä hallituksen talouspolitiikan vaikutukset. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-26T14:55:52,2019-11-26T14:57:58,Hyväksytty,1.1 2019_70_13,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Otan osaa Antti Rantakankaan poismenon johdosta, ja surunvalitteluni omaisille ja ystäville. Arvoisa puhemies! Olen parempi kokoamaan joukkueita kuin valmentamaan niitä, mutta aion nyt käyttää tilaisuuden kannustaakseni hallitusta yhä parempiin suorituksiin. Menestys joukkueurheilussa perustuu ennen kaikkea luottamukseen. Ihminen uskaltaa tehdä rohkeitakin suorituksia ja pelata sovitulla taktiikalla, jos hän voi luottaa siihen, että myös muu joukkue toimii samoin. Ennen kaikkea hänelle on tärkeää tietää, että vaikka sattuisi virhekin, muu joukkue pysyy hänen rinnallaan. Nyt näyttää siltä, että tämän hallituksen kohdalla keskinäinen luottamus ei ole niin suuri kuin se voisi olla. Se on harmi, sillä hallituksen asia on koko Suomen asia, meidän kaikkien asia. Postilakon vaiheiden aikana kävi selväksi, että hallituksella voisi olla huomattavasti parempi yhteinen näkemys ja selkänoja, joiden puitteissa toimia. Niin ei tapahtunut, vaan yksittäiset ministerit lähtivät irtokiekkojen perään ja tekivät sooloilevia ratkaisuja. Yksi syy sisäiseen luottamuspulaan on se, että hallituksen jäsenet eivät aina tunnu olevan varmoja, mikä heidän joukkueensa on. Osa arpoo liian usein, onko minun joukkueeni hallitus vai ihan joku muu porukka, se joka huutelee kentän ulkopuolelta katsomosta. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen sisäisellä hengellä on väliä, koska se heijastuu suoraan myös suomalaisten luottamukseen ja tulevaisuudenuskoon. Jos tähtikentällinen ei itsekään usko omaan ennalta sovittuun pelitapaansa ja suoraselkäisesti johda peliä sen mukaan, myöskään katsomossa ei uskota voittoon. Uskottavuutta tarvitaan myös kansainvälisillä kentillä. Emme pelaa kotimaan alasarjaa, vaan Euroopan liigaa. Hallituksen sisäisellä hengellä ja sen ulospäin osoittamalla johtajuudella on väliä myös siksi, että Suomella on edessään iso kriisi, joka johtuu työllisten määrän pienuudesta ja ikääntyneiden hoivamenojen kasvusta. Ainoa asia, joka voi pelastaa tämän, on se, että saadaan ihmiset töihin. Mutta sellaisia toimenpiteitä ei hallituksella vielä ole riittävästi. Se lukee selvin sanoin tässäkin paperissa, jota me tänään käsittelemme. Katse pitäisi olla siis samaan aikaan paljon kauempana kuin tällaisten postilakkojen tai muiden harjoitusotteluiden seuraamisessa. Katse pitäisi olla vuoden 2030 kisoissa ja jopa kauempana. Suomi tarvitsee visioita siitä, miten me pelaamme tulevina vuosikymmeninä. Muutokset Postin toimintaympäristössä ovat vasta esimakua digitalisaation vaikutuksista. Jos hallitus käyttäisi saman energian isompien linjojen miettimiseen kuin nyt 700 hengen työehtojen pitämiseen ennallaan, olisimme turvallisemmissa käsissä. Hallituksella on oma pelikirjansa ja -strategiansa eli hallitusohjelma. Se on hyvä paperi, joskin turhan idealistinen. Se on varmaan syy, miksi sen toimeenpano takkuilee nyt syystä jos toisestakin. Katsomossa vihelletään, jopa hallituksen omat kannattajat alkavat pitää alkukauden suorituksia heikkoina. Nyt odotetaan johtajuutta ja tuloksia. En ole hallituksen kokoonpanon suurin fani, mutta se on tällä hetkellä Suomen edustusjoukkue. Kannustan sitä tekemään parhaimpansa ja vaikka käyttämään henkistä valmennusta. Minullakin on ollut usein tilanne, että areena on kyllä kunnossa, mutta joukkue voisi pelata paremmin. Voin siis tulla sparraamaan tarvittaessa. [Kimmo Kiljunen: Jäähallikin on hyvä!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-26T15:01:31,2019-11-26T15:05:41,Tarkistettu,1.1 2019_70_14,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Sitten kuulemme ministeri Lintilän vastauspuheenvuoron — 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_70_15,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille ryhmäpuheenvuoroista. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että eduskuntaryhmät näkevät ongelman samanlaisena: velkaantumisesta aiheutuvat ongelmat, se mikä aiheuttaa velkaantumisen, työllisyyskehitys ja niin edelleen. Keinoista ollaan varmasti eri mieltä ja tuleekin olla eri mieltä. Sen takia meillä hallitus ja oppositio ovat eri puolueita. En pidä sitä sinällänsä vaarallisena. Muutamia kommentteja näitten ryhmäpuheitten perusteella: Ehdottomasti julkinen talous on se, mistä kannan huolta. Se, mitä on tullut esille nyt tässä IMF:n ja komission ja muissa eri lausunnoissa JTS:n suhteen, pitää tietysti huomioida. Se oli myös meillä valtiovarainministeriön omissa laskelmissa, että siellä eivät ole työllisyystoimet sisällä, eli ne on laskettu kunkin ennusteitten mukaisesti muttei hallituksen työllisyystoimet sisälle lukien. Se, mikä on Suomelle tietysti erittäin iso haaste, on maailmankaupan hidastuminen. Kaikki keskeiset ennustelaitokset ennustavat maailmankaupan hidastumista. Ensi vuodesta voidaan vielä sanoa jotain, mutta vuosi 21 on hyvin hämärän peitossa ja sumuinen. Toivon mukaan kauppasopimukset tulevat pitämään. Säännöillä tapahtuva vapaakauppa on Suomen taloudelle parasta tukea tällä hetkellä, ja toivon mukaan sitä ei vaaranneta. Työllisyys on tämän hallituksen ykköskysymys, ja sen vuoksi hallitusohjelmassa meillä on selkeä kirjaus siitä, että mitään toimia ei suljeta pois työllisyyden osalta. Eli kun hallitus tarkastelee omia toimiaan ja tuo niitä koko ajan — voi sanoa, että ensimmäinen tietyllä tavalla tulee jo tänään esittelyssä olevassa budjetin täydennysosassa — niin kyllä hallitus käy hyvin kriittisesti läpi niitä työllisyystoimia, joilla saavutetaan työllisyystavoite, koska työllisyystavoitteen saavuttaminen on täysin keskeinen asia meidän julkisen talouden puolelle ja yleensäkin meidän julkisen talouden ja hyvinvointipalvelujen kustantamiseen. Se, mitä tarvitaan, on investointien edistämistä. Niitten osalta meillä ovat nyt ensimmäiset liikkeellä, eli niin sanottu tuplapoisto on esitelty, ja se on eduskunnassa käsittelyssä. Yleensäkin koko toimintaympäristö yritystoiminnalle tarvitsee vakautta ja ennustettavuutta, ja siihen hallitus pyrkii omilla toimillaan. Meillä on hyvin selkeästi kirjattu hallitusohjelmassa se, että esimerkiksi yritysverotusta ei tulla kiristämään. Haluamme luoda sitä toimintaympäristöä, että yritykset voivat työllistää. Voisi oikeastaan sanoa, että kolme kulmakiveä ovat työllisyyden edistäminen, yritysten uudistaminen ja investointien liikkeelle saaminen — ja sitten julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle, ja se ei tapahdu millään muulla kuin työllisyystilanteen parantamisella. Mutta asia, jota me emme saa unohtaa ja jolla on julkisen talouden osalta täysin keskeinen vaikutus erityisesti tuleville vuosille, on meidän sote-ratkaisun maaliin vieminen. Meistä jokainen varmasti saa palautetta kuntien erittäin vaikeasta taloustilanteesta. Mikäli me haluamme ja kun me haluamme siihen vaikuttaa, meidän tulee yhteisesti viedä tämä sote maaliin, koska sillä me pystymme helpottamaan kuntien tilannetta. Se on ihan selvää, että me emme sitä lainsäädäntöä tule saamaan toimintaan ihan lähivuosina — toivon mukaan jo vuonna 23 ollaan ihan operatiivisesti liikkeellä — mutta niin pystymme luomaan tämän erittäin vaikean kokonaisuuden, jota tietysti jokainen puolue täällä on ollut tekemässä Liike Nyt pois luettuna. Meidän julkinen talous on kuntien talouden osalta heikommassa kunnossa kuin mitä vielä keväällä olivat tiedot, ja se tulee olemaan haasteellinen, koska tietysti sitten myöhemmillä vuosilla velkaantuminen suhteessa bkt:hen ja julkiseen talouteen tulee olemaan Suomelle erittäinkin haasteellinen. Kiitoksia ryhmille näistä palautteista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-26T15:05:47,2019-11-26T15:10:58,Tarkistettu,1.1 2019_70_16,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Nyt sitten tämän kierroksen jälkeen käymme debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää puheenvuoron debatissa, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_70_17,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että valiokunnan mietinnössä kävi ilmi hyvin, että nyt on suunta muuttunut: katsomme tulevaisuuteen, panostamme työllisyyteen, kasvuun, koulutukseen ja pienten ihmisten toimeentuloon. Mutta, puhemies, tietenkin tähän kohtaan liittyy myös se, että uteliaana katsoin näitä vastalauseita ja hämmästelin kovasti sitä, että kokoomus puhuu omassa vastalauseessaan siitä, että ei saisi yhtään elvyttää, että se on huono asia. Täällä puhutaan panostuksista koulutukseen ja vanhustenhuoltoon, eläkekorotuksista — nehän ovat tätä elvytystä. Kokoomus tätä kovasti moittii, ja toisaalta en ole kyllä kuullut heidän sanovan, että näin ei pitäisi sitten kuitenkaan tehdä. Tässä puhutaan myös esimerkiksi menonlisäyksestä: ”vastuuton menojenlisäys”. Minä toivoisin nyt, puhemies, että kun tällaisia vastalauseita kirjoitetaan, niin kokoomukselta tulisi selkeä linja, että saako koulutukseen, eläkkeisiin, pienen ihmisen toimeentuloon panostaa vai ei, [Puhemies koputtaa] sillä tämä teksti, mikä teillä on vastalauseessa, viittaisi juuri päinvastaiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-11-26T15:11:15,2019-11-26T15:12:33,Tarkistettu,1.1 2019_70_18,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä julkisesta taloudesta on riittävästi puhuttu, mutta minä haluaisin valtiovarainministeriltä kysyä kotitalouksien velkaantumisesta, sekin lienee jonkunmoinen ongelma. Jos mennään vähän yksityiskohtaisemmin yhtiölainoihin: Tällä hetkellä on aika helppoa ostaa asunto, kun yhtiölainat ovat jo yli 70 prosenttia useissa tapauksissa velattomasta myyntihinnasta. Se johtaa vähän harhaan, ja silloin ei enää rahoituslaitos pääse tutkimaan ihmisen todellista velan takaisinmaksukykyä. Ja mikä vielä ihmeellisempää, mitä itse en ymmärrä mitenkäänpäin: miten voi olla, että yhtäkkiä velka muuttuu vähennyskelpoiseksi tuloksi? Se koskee juuri näitä rahoitusvastikkeita, mitä taloyhtiöissä on. Sijoittajien ensimmäinen kysymys on, että tulouttaako taloyhtiö yhtiövastikkeen, mikä tarkoittaa sitä, että sijoittaja voi vähentää vuokratuloista velan lyhennyksen eli tämän rahoitusvastikkeen. Tämä on kyllä niin erikoinen, eli onko [Puhemies koputtaa] hallituksella näköpiirissä mitään, että te pohditte uudelleen tätä oikeudenmukaisuuskysymystä ja sitä, että mentäisiin normaaliin käytäntöön siinä, miten velkaa vähennetään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-11-26T15:12:34,2019-11-26T15:13:46,Tarkistettu,1.1 2019_70_19,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Antti Rinteen hallitus katsoo kauas, kun se vahvistaa merkittävällä tavalla panostuksia tuottavuuden kasvun perustaan, kuten koulutukseen ja tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatioihin ja tie- ynnä muihin infrastruktuuri-investointeihin. Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa keskeinen yksittäinen tulopohjaa vahvistava elementti. On erittäin tärkeää, että julkisen talouden suunnitelman pohjavire on elvyttävä. Ajoitus saattaa mennä ihan kohdalleen tällä kertaa. Erittäin tärkeää on, ettei kustannuskilpailukykyä, joka on vaivalla saavutettu, nyt murenneta. Erittäin tärkeää on, että työmarkkinoilla on malttia. Tämä maltin tarve ei koske pelkästään palkkoja, vaan se koskee kaikkia tulonsaajia. Nyt joudutaan taas kysymään, onko maallamme malttia vaurastua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-26T15:13:47,2019-11-26T15:14:51,Tarkistettu,1.1 2019_70_20,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden velkaantuminen on ehdottomasti saatava pysähtymään, kuten hallituksenkin tavoite on, ja työllisyys on tietenkin tähän avainkeino. Nyt hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä suomalaisnuorten että ikääntyneiden ja osatyökykyisten työttömien työllistymismahdollisuuksien edistämiseen, ja toivonkin, että työministeri Harakka ja koko hallitus tulevat nopeasti esiin uusien keinojen kanssa, jotta nämä kaikki mainitut ryhmät saadaan nopeasti työmarkkinoille. Aikaa ei ole lainkaan hukattavaksi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, mikä on suurten kasvu- ja kaupunkikeskusten ulkopuolisen Suomen väestö- ja työllisyyskehitys. Me vaadimme, että hallitus kohdistaa taloudelliset ja toiminnalliset panostuksensa tasapuolisesti koko maan alueelle siten, että koko Suomi voidaan pitää asumiskelpoisena, ja erityistä huolta me kannamme ja haluamme kiinnittää huomiota liikenteen ja asumisen hinnan jatkuvaan nousuun. Valitettavasti hallituksen toimet eivät ole vieneet [Puhemies koputtaa] kehitystä lainkaan oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-26T15:14:53,2019-11-26T15:16:04,Tarkistettu,1.1 2019_70_21,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus toistelee tässä salissa mantran tavoin tällä kertaa edustaja Lepomäen suulla sitä, että hallituksen toimin työllisyys tulee laskemaan 5 000 työllisellä, ja vetoaa eduskunnan tietopalvelun laskelmiin. Eduskunnan tietopalvelu pahoittelee tämänkaltaista väärintulkintaa, ja toivonkin, että lopettaisitte itsenne nolaamisen, sillä eduskunnan tietopalvelu on laskenut ainoastaan verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksen työllisyyteen, ei kaikkia työllisyysvaikutuksia. Kun huomioidaan koulutus, varhaiskasvatus, tutkimus, kehitystyö, paikallinen sopiminen, perhevapaiden uudistaminen ja kaikki ne lukemattomat työllisyystoimet, joita lähdetään tekemään, niin lopputulos on ehdottomasti positiivinen. Ja se, että te johdatte tahallanne harhaan tällä laskelmalla, ei anna hyvää kuvaa etenkään puhujasta itsestään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2019-11-26T15:16:05,2019-11-26T15:17:05,Hyväksytty,1.1 2019_70_22,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Ärade talman! Meillä on toisaalta työttömyyttä, mutta myöskin varsin merkittävä kohtaanto-ongelma, joka tietenkin osittain helpottuu sillä, että tehdään nyt suuria panostuksia koulutukseen kaikilla tasoilla. Ryhmäpuheenvuorossamme nostimme esille työvoiman saatavuusharkinnan ja pohdimme, voisiko alueellisesti kokeilla sitä, että se poistettaisiin kokonaan ja katsottaisiin muutaman vuoden aikana, mitä seurauksia sillä olisi: mitä vaikutuksia sillä olisi nimenomaan tälle kohtaanto-ongelmalle ja yritysten työvoiman saatavuudelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-11-26T15:17:08,2019-11-26T15:17:51,Hyväksytty,1.1 2019_70_23,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan kun tästä työllisyysasteesta puhutaan, niin julkisen talouden suunnitelmassa nimenomaan on huomioitu koko hallitusohjelma siltä osin, ja valitettavasti siihen 75 prosenttiin on matkaa. Tämä jää parhaimmillaankin 73,1:een, mikä lähtee siitä, että tämä nykyinen suhdannekehitys, toki taantuva ja hidastuva, pysyisi. Tilannehan voi olla aivan päinvastainen. Edustaja Viitanen puhui siitä, että kokoomus ei haluaisi elvyttää. No, jospa katsotaan tätä kokonaisuutta. Ensimmäinen asia on se, että me vaihtoehtobudjetissa nimenomaan siirrämme tiettyjä koulutuspanoksia pysyviksi, koska meidän mielestämme on kohtuutonta irtisanoa opettajia muutaman vuoden päästä. Tämän lisäksi me lisäämme myös pienituloisten eläkeläisten perusturvaa. Mutta me teemme aitoja investointeja. Kun me puhumme tulevaisuusinvestoinneista, niin ne ovat investointeja, ja tämän lisäksi me teemme vähemmän alijäämää kuin hallitus. Nyt kyse on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä, ja te heikennätte sitä 20 miljardilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-11-26T15:17:52,2019-11-26T15:18:59,Hyväksytty,1.1 2019_70_24,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp," Arvoisa puhemies! Työttömyys koettelee ihmistä monin tavoin. Kysymys ei ole pelkästään toimeentulosta. Työ on paljon muutakin: se raamittaa elämää, luo sosiaalisia suhteita. Suomen työllisyysaste on vieläkin muita Pohjoismaita matalampi. Miksi meillä ei siis kokeiltaisi samoja reseptejä kuin muissa Pohjoismaissa? Meillä on työvoimapalveluissa jokaista työtöntä kohden vain murto-osa siitä henkilöstöstä, joka muissa Pohjoismaissa hyvällä menestyksellä auttaa työtöntä löytämään töitä. Arvoisa puhemies! Me emme usko keppilinjaan työllisyyden hoidossa, kuten oppositiopuolue kokoomus edelleen näyttää tekevän. Tämä hallitus on laittamassa lisää resursseja koulutukseen ja kuntakokeilujen kautta tuomassa uusia toimintamalleja työllisyyspalveluihin. Vaikeimmin työllistyvien oikeutta työhön tuetaan laajentamalla palkkatuen käyttöä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-11-26T15:18:59,2019-11-26T15:20:02,Hyväksytty,1.1 2019_70_25,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on viennistä elävä talous. Hallitus ei tietenkään ole syypää synkkeneviin näkymiin vientialueellamme, mutta hallituksen tehtävä on erilaisin keinoin kompensoida heikkeneviä suhdanteita. Ikävä kyllä hallitus toimii tismalleen päinvastoin. Teollisuuden ja kuljetusalan kilpailukykyä heikennetään suuruudenhulluilla kansallisilla päästötavoitteilla. Tavallisen ihmisen ostovoimaa rapautetaan päätöksillä, jotka nostavat asumisen ja liikkumisen hintaa. Yksityinen kulutus kyllä kasvaa, mutta se perustuu velkaantumiseen. Toisaalta hallitus ei tee mitään pysyvien sosiaaliturvamenojen kasvun hillitsemiseksi. Sekä halpatyövoiman maahantuonti että niin sanottu humanitaarinen maahanmuutto heikentävät taloudellista huoltosuhdetta ja lisäävät menoja pysyvällä tavalla. Työllisyysasteen nousukaan ei itsessään auta, jos ihmiset eivät tule työllään toimeen tai jos palkan maksaa valtio palkkatuen muodossa. Vähemmän tuottavaa työtä, [Puhemies koputtaa] vähemmän verotuloja, lisää turhia menoja. Tällä tavalla ei tule hyvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-26T15:20:03,2019-11-26T15:21:15,Hyväksytty,1.1 2019_70_26,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tulopohjan keskeinen yksittäinen elementti on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä, jotta julkisen talouden tasapainoa koskeva tavoite saavutetaan ja julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Pitemmän ajan tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2035. Työllisyyden näkökulmasta meille keskustalaisille on ilmastonmuutoksen hillinnässä hyvin keskeistä vuoropuhelu eri tahojen kanssa mahdollisimman sektorikohtaisesti asioihin vaikuttamalla. Emme halua ajaa teollisuutta pois täältä vaan pitää Suomessa panostaen yritys- ja elinkeinoelämämyönteisiin ratkaisuihin. Täytyy muistaa, että ilmastonmuutos luo myös uutta työtä. Keskustalaiset haluavat edistää uuden teknologian tutkimuksen hyödyntämistä. Tässä onnistuessamme luomme parhaimmillaan myös vientituotteita, joilla autamme ilmastonmuutoksen torjunnassa muita maita [Puhemies koputtaa] ja luomme kasvua kotimaassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-11-26T15:21:16,2019-11-26T15:22:24,Hyväksytty,1.1 2019_70_27,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Asiantuntijat niin Suomessa kuin ulkomailla ovat syystäkin huolissaan taloutemme suunnasta. Siellä häämöttää 3,6 miljardin alijäämä vuonna 23, eikä tässä vielä ole huomioitu sitä, mitä kaikkea tämä vaikea työmarkkinatilanne tuo tullessaan, millä tavalla se entisestään tulee meidän vientivetoisessa taloudessamme näkymään. Menot kasvavat tuloja nopeammin, ja niitä on lisätty erityisesti etupainotteisesti, ja silti meillä vanhustenhoito on retuperällä, silti meillä nuorisopsykiatrian puolella jonot sen kuin kasvavat, ja ratkaisuja ei näihin isoihin rakenteellisiin asioihin, kuten sote- tahi sotu-uudistus, ole pöydällä vielä ollenkaan. Työllisyystoimet antavat odottaa vielä itseänsä. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, olisin kuitenkin halunnut kysyä tästä kotitalouksien tilanteesta. Kansalaisia huolestuttaa tällä hetkellä erityisesti se, että omaisuuden arvo [Puhemies koputtaa] eri puolilla Suomea on tällä hetkellä hyvin erilaisessa, voisiko sanoa, trendissä, [Puhemies koputtaa] ja olisin kysynyt: onko hallitus huomioinut tätä millään tavalla, ja tuleeko kenties joitakin ratkaisuja siihen, että meillä haja-asutusalueilla ihmiset menettävät [Puhemies koputtaa] sen tärkeimmän investointinsa, [Puhemies: Aika!] minkä elämässään ovat tehneet, elikkä kotinsa arvon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-26T15:22:25,2019-11-26T15:23:49,Hyväksytty,1.1 2019_70_28,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä tavoite on tosiaan 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutuminen, mutta on hyvä pitää mielessä toinenkin tärkeä 75 prosentin tavoite: Osaamisen ennakointifoorumin mukaan vuosina 2017—2035 tarvitaan 1,15 miljoonaa uutta työntekijää, joista yli puolet tarvitsee korkeakoulutuksen. Uusissa, syntyvissä työpaikoissa korkeasti koulutettujen tarpeen on arvioitu nousevan jopa 75 prosenttiin. Tässä siis toinen tärkeä 75 prosentin luku, joka on todella läheisesti linkittynyt meidän työllisyystavoitteeseemme. On hyvä, että hallitus panostaa koulutukseen. Tällä uralla olemme alussa ja ottaneet pieniä askeleita, ja on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että pääsemme todellakin näihin osaamistavoitteisiin, mitä kautta varmistamme sen, että työllisyystavoitteetkin toteutuvat. Oli aika kylmää [Puhemies koputtaa] kyytiä tuo perussuomalaisten [Puhemies: Aika!] puheenvuoro niille opiskelijoille, jotka ovat [Puhemies koputtaa] kärsineet koulutusleikkauksista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-11-26T15:23:54,2019-11-26T15:25:06,Hyväksytty,1.1 2019_70_29,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen finanssipolitiikka on suorastaan oppikirjojen mukaisesti taloutta ja työllisyyttä tukevaa sekä kokonaiskysyntää ylläpitävää. Taloudellisen epävarmuuden ja alhaisten korkojen ympäristössä elvytystoimien ja investointien käynnistäminen on perusteltua. Emme halua toistaa aiemmin Suomessa nähtyjä virheitä, joissa liian kireäksi viritetty finanssipolitiikka on pahentanut ja pitkittänyt työttömyyttä, rapauttanut hyvinvointivaltiota ja heikentänyt talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Itse ainakin odotan elvyttäviä investointeja julkiseen liikenteeseen ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantomäärien kasvattamista lähivuosina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-26T15:25:07,2019-11-26T15:25:50,Hyväksytty,1.1 2019_70_30,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan paljon työllisyydestä ja miten työllisyys saadaan kuntoon ja työllisyysaste 75 prosenttiin ja että valtiontalous saadaan tasapainoon myöhemmin. Asia, mikä minua ihmetyttää, on se, että minä en ole kuullut minkään näköistä vastausta siihen, että jos nyt sattuisikin niin, että tätä työllisyyttä ei saataisi nousemaan 30 000:lla, niin mitä sitten tehdään. Minä haluaisin tietää, mitkä ovat ne suunnitelmat — aina pitää olla B-suunnitelma. Minä haluaisin tietää, mitkä ovat ne suunnitelmat — jatketaanko samaa lainanottoa? Koska aina saa sen vastauksen, että kyllä se työllisyys nousee. Mutta jos ei se nousekaan — pieni mahdollisuus on kuitenkin, ettei se nouse, ihan pieni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-26T15:25:53,2019-11-26T15:26:42,Hyväksytty,1.1 2019_70_31,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Rouva puhemies! Hallituksen toimintaa valtion ja kuntien velkaantumisen lopettamisen suhteen ei voi nyt tätä keskustelua kuunnellessa mitenkään pitää uskottavana. Hallituksella tuntuu olevan yhä pääpaino ulkomaisen halpatyövoiman tuonnissa, EU-byrokratian lisäämisessä ja ilmastovouhotuksessa, samalla kun Suomen globaali kilpailijamaa Kiina sen sijaan saa lisätä päästöjään rajattomasti, koko ajan vaan lisätään. Kiina harjoittaa myös muuten erittäin aggressiivista talouspolitiikkaa, niin kuin olemme huomanneet. Suomen tulisi vastata itsenäisesti tähän talouspolitiikkaan ja tulisi panostaa viennin kilpailukykyyn. [Paavo Arhinmäki: Lähdetään kilpailemaan Kiinan kanssa!] — Juurikin niin, juurikin niin. Jopa Kiinan kanssa kannattaisi kilpailla, ellei halua markkinoiden sinne menevän, mutta ilmeisesti vasemmisto haluaa. — Kotimaan markkinoihin panostaminen onnistuisi [Puhemies koputtaa] kansan ostovoimaa lisäämällä. Tämä on myös ollut perussuomalaisten linja, mitä on täällä esitetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-26T15:26:44,2019-11-26T15:27:51,Hyväksytty,1.1 2019_70_32,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset täällä jatkuvasti pitävät yllä myyttiä, että hallitus jotenkin houkuttelisi halpatyövoimaa Suomeen tai edistäisi halpatyövoiman käyttöä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on teidän ohjelmassa!] Niin kuin äskeisessäkin puheenvuorossa. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä hallitus on esimerkiksi puuttumassa alipalkkaukseen ja sanktioimassa sitä. Edustaja Tavio, te olitte eduskunnassa hallituksessa, te ette sitä tehneet. Niin arvoisat perussuomalaiset, mitä tulee halpatyövoiman käyttöön, niin haluan muistuttaa, että ne tahot, jotka EU:ssa vastustivat halpatyövoiman pelisääntöjen kuntoon laittamista, olivat Puola, Unkari, Latvia, Liettua ja Halla-aho.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-11-26T15:27:52,2019-11-26T15:28:42,Hyväksytty,1.1 2019_70_33,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Arvoisa puhemies! Tämä on nyt vasemmalla muodostunut jonkinlaiseksi lempipuheenaiheeksi. Tänne lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutoksella ei ollut mitään vaikutusta Suomen lainsäädäntöön. Jos ajatellaan asia toisin päin: Tämä direktiiviuudistushan hyväksyttiin Euroopan parlamentissa. Onko se ratkaissut halpatyövoimaongelman Suomessa? Eikö täällä ole halpatyövoimaa tällä hetkellä?,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-26T15:28:46,2019-11-26T15:29:14,Hyväksytty,1.1 2019_70_34,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Puhemies! Tässä on kysymys siitä, että te jatkuvasti, täysin perusteetta syytätte hallitusta halpatyövoiman tuonnista. Sille ei ole mitään katetta. Te ette ole osoittaneet yhtään todistetta. Mutta edustaja Halla-aho, siitä on mustaa valkoisella, että te olette vastustaneet halpatyövoiman kitkemistä, sille pelisääntöjä. Ja te olitte mukana rintamassa, jossa oli Puola, Latvia, Liettua ja Unkari — juuri ne maat, joista halpatyövoimaa lähtee. Ja tätä te ette pääse karkuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-11-26T15:29:14,2019-11-26T15:29:54,Hyväksytty,1.1 2019_70_35,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Rouva puhemies! SDP, koko tämä teidän lähtökohtanne on hyvin harhaanjohtava, koska jos katsotaan nyt Postin kaltaisia tilanteita Suomessa, niin kyllä ne johtuvat nimenomaan siitä, että tänne maahan on sallittu valtava ulkomaalaisten maahantulo. [Välihuutoja] Esimerkiksi pääkaupunkiseudun varhaisjakelussa on jo 98 prosenttia ulkomaalaisia työntekijöitä. Ja se, että te koko ajan lisäätte maahanmuuton määrää tai pyritte lisäämään sitä, te esimerkiksi nostatte pakolaiskiintiötä — he ovat kaikki ihmisiä, jotka nimenomaan suuntautuvat tälle kouluttamattomien halpatyövoimasektorille, koska he ovat kielitaidotonta ja kouluttamatonta työvoimaa sinänsä. Vaikka otettaisiinkin humanitäärisin perustein tänne ihmisiä, niin heidät kuitenkin halutaan töihin. Tehän olette esittäneet hallitusohjelmassanne, että haluatte jopa laittomasti maassa olevat töihin. Eikö tämä ole halpatyövoimaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-26T15:29:56,2019-11-26T15:30:57,Hyväksytty,1.1 2019_70_36,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen monesti kehunut täällä perussuomalaisia monissa keskusteluissa, mutta nyt valitettavasti näin ei ole. Miten te kehtaatte väittää, että meidän hallitusohjelmassa lukee, että tänne houkutellaan halpatyövoimaa? [Vasemmalta: Kyllä te kehtaatte!] Näitä tuulesta temmattuja väitteitä tulee koko ajan, kun ei ole muuta keskusteltavaa kuin tämä yksi lempiteemanne, niin kuin edustaja Harkimo täällä totesi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Korvat auki, Ovaska!] Suosittelen nyt keskustelemaan tästä eikä niistä asioista, mitä siellä hallitusohjelmassa tai hallituksen suunnitelmissa ei lue.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-11-26T15:30:59,2019-11-26T15:31:30,Hyväksytty,1.1 2019_70_37,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän julkisen talouden kokonaisuuteen liittyen edustaja Järvinen esitti täällä aika vakavan syytöksen, että tämä vakava asia, eli se, että Lintilän talousarvioesitys vähentää työllisyyttä 5 000:lla, ei olisikaan paikkansapitävä, kun otetaan huomioon muutkin kuin vero- ja tulonsiirtomuutokset. No, mitä ne muut ovat? Ne ovat menomuutoksia koulutukseen, infrastruktuuriin, vanhustenhoivaan, joissa kaikissa me teemme selvästi tuntuvammat parannukset. Meillä tulee tuntuvammat parannukset pysyvästi koulutukseen, me emme ole irtisanomassa kolmen vuoden päästä opettajia vaan palkkaamme heidät pysyvästi, me laitamme 3 miljardia infrastruktuuriin hallituksen 40 miljoonan sijaan ja niin edelleen. Jos nämä laskettaisiin mukaan, [Paavo Arhinmäki: Ensi vuonna 3 miljardia!] niin kokoomuksen työllisyysvaikutukset olisivat suhteessa valtion budjettiin selvästi suurempia kuin mitä nyt tämän tietopalvelun laskelmissa. Edustaja Heinäluomalle: toivottavasti äänestätte meidän talousarvioaloitteen puolesta, jossa me kaksinkertaistamme TE-toimistojen haastatteluihin varatun määrärahalisäyksen. [Välihuuto] Olen aivan samaa mieltä, että työvoimapalveluihin tarvitaan lisää resursseja, [Puhemies koputtaa] mutta hallitus ei ole sitä tekemässä. Eikä se muuten ole Ruotsissa ja Tanskassa suinkaan ollut syy jättää kannustinloukkuja purkamatta, [Puhemies: Aika!] ne pitää purkaa myös, jos aiomme pelastaa hyvinvointivaltion.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-26T15:31:31,2019-11-26T15:32:45,Hyväksytty,1.1 2019_70_38,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei ole sellaista teemaa tai aihetta, jota perussuomalaiset eivät yrittäisi kääntää maahanmuuttoon, koska teillä ei ole mitään näkemyksiä, mitään sisältöä tai osaamista mistään teemasta. Ehkä teitä hävetti teidän oma ryhmäpuheenvuoronne, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä perussuomalaisten ryhmästä] jossa te vaaditte samaan aikaan julkisen sektorin leikkaamista [Leena Meri: Tuo on törkeää puhetta!] ja julkiselle sektorille lisää palveluita, lisää työntekijöitä ja korkeampia palkkoja. Tämä on täysin mahdoton yhtälö. Te vaaditte, että Suomi kilpailee Kiinan kanssa. Millä me kilpailisimme? [Leena Meren välihuuto] Juuri sitä halpatyövoimaako te haluatte Suomeen, jota väitätte vastustavanne? Sehän se Kiinan kilpailuvaltti on, matalat palkat. Arvoisa puhemies! Nyt pitää katsoa eteenpäin. Millä Suomi pärjää, millä pystymme maksamaan korkeampia palkkoja? Se on osaaminen, ja siihen nimenomaan hallitus panostaa. Osaamiseen, koulutukseen, siihen, että jatkossa Suomella on entistä tuottavampia töitä. Me emme halua toimia niin kuin edustaja Tavio toimi hallituksessa ja hyväksyi mainitsemanne Postin varhaisjakelun [Puhemies koputtaa] työehtosopimusten halpuuttamisen, kun te olitte, Perussuomalaiset, hallituspuolue. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-11-26T15:32:46,2019-11-26T15:33:58,Hyväksytty,1.1 2019_70_39,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta hallitus saavu.... [Hälinää] Anteeksi, saisiko puheenvuoron? [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Edustaja Östmanilla puheenvuoro.] Jotta hallitus saavuttaisi työllisyystavoitteensa, tarvitaan paljon erilaisia toimenpiteitä ja keinoja, mutta juuri tällä hetkellä työmarkkinat ovat kaaoksessa. Postilakon ohella uusia lakkoja puhkeaa juuri, kun talous on jo muutenkin erittäin heikolla pohjalla, ja tämä heikentää talouden näkymiä entisestään. Kaaosta on seurannut, kun kansanrintamahallitus on työmarkkinaratkaisuihin puuttumalla antanut henkisen ja välillisen tukensa vaatimuksille, jotka ovat työllisyyden, viennin kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta tuhoisia. Nyt tarvitaan Suomeen ryhtiliikettä. Tarvitaan jäykän työmarkkinajärjestelmän sijaan enemmän paikallista sopimista ja joustoja ja tarvitaan KD:n esittämä malli kannustavasta perusturvasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-11-26T15:34:00,2019-11-26T15:35:06,Hyväksytty,1.1 2019_70_40,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tarjoaa myös mahdollisuuden ruotia opposition vastalauseita, ja nehän ovat kiitettävän pitkiä täällä. Täällä ei ole vielä puututtu siihen, että perussuomalaisten vaatimukset ja tavoitteet ovat kovin maailmoja syleileviä. Heti tuossa vastalauseen alussa edellytetään, että ”eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiä uudistetaan niin, että huono-osaisuus ja syrjäytyminen poistuu ja Suomi nousee digitalisaation, turvallisuuden sekä sosiaalisen ja sivistyksellisen tason kärkimaaksi maailmassa”. [Toimi Kankaanniemi: Vastustatteko te sitä?] Ja edelleen yhdessä kohdassa on, että hallitus ”lisää panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä aineettomiin investointeihin maan eri osat huomioon ottaen”. Ihan hienoja tavoitteita. No, sitten siellä loppupäässä, kohdassa 28, perussuomalaiset vaativat, että hallitus luopuu oppivelvollisuuden jatkamisesta. Mutta se on keskeinen keino, millä Suomen tuleva kasvu, osaamisen kehittäminen, pystytään turvaamaan. [Toimi Kankaanniemi: Asiantuntijat ovat eri mieltä!] Näin isossa asiassa teillä on täysin ristiriitaiset kannat. Samoin ilmastonihilismissä teillä tullaan nyt tähän linjaan, että niin kuin mammutit varautuivat jääkauden tuloon sillä, että [Puhemies koputtaa] jäivät jääräpäisesti paikoilleen, niin teidän vastauksenne ilmaston lämpenemiseen on se, että ei tehdä mitään. [Leena Meri: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-26T15:35:08,2019-11-26T15:36:32,Hyväksytty,1.1 2019_70_41,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Voisiko sopia, että täällä ei puhuta halpatyövoimasta? Kyse on pääasiassa ihmisistä, jotka tulevat tänne tekemään työtä ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta itselleen ja läheisilleen. [Ville Tavio: Saako puhua kuitenkin?] Jos kyse on väärinkäytöksistä, puututaan niihin ja käsitellään ihmiset ihmisinä. Mitä tulee edustaja Lohikosken ja edustaja Heinäluoman sanomisiin, niin jos puhutaan keppilinjasta, olisi kohtuullista myöntää, että viime hallituskaudella lisättiin 140 000 työpaikkaa tähän maahan [Anneli Kiljusen välihuuto] ja köyhyys väheni — köyhyys väheni, ystävät hyvät. Edustaja Lohikoski puhui myös tästä, että hallituksen talouspolitiikka olisi oppikirjan mukaista. Haluaisin nähdä sen oppikirjan, sillä kun luemme kaikkia nyt julkisesti saatavilla olevia valiokuntaan tulleita asiantuntija-arvioita, niin pääasiassa tuomio on täysin tyrmäävä tälle vastasykliselle politiikalle, jota juuri teette. Ministeri Lintilältä kysyisin: [Puhemies koputtaa] Puhuitte sote-uudistuksesta — mikä on tämän hallituksen arvio siitä, mikä on sen vaikutus julkiseen talouteen? Sillä mehän emme ole nähneet minkäänlaista säästöarviota suhteessa tähän uudistukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-11-26T15:36:33,2019-11-26T15:37:49,Hyväksytty,1.1 2019_70_42,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rinteen hallitus tekee kestävää, oikeudenmukaista ja ihmisläheistä politiikkaa, joka on täysin vastakkaista kuin edellisellä kaudella. Tämä hallitus huolehtii myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä aivan päinvastoin kuin viime kaudella kokoomus, josta hallituksen valtiovarainministeri oli. Rinteen hallitus tuo siis ihmisille uskoa tulevaisuuteen, suunta on muuttunut. Aivan kuten kokoomus totesi, kokoomuksen suunta on aivan erilainen kuin hallituksen. Olen täysin samaa mieltä tästä asiasta. [Kimmo Kiljunen: Ehdottomasti erilainen suunta!] Kokoomus leikkaisi siis edelleen noin 600 miljoonaa euroa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, sosiaaliturvan varassa olevilta ihmisiltä. Se leikkaisi myös tulevilta eläkkeensaajilta, ja tätä kautta kokoomus ajaisi ihmisiä entistä enemmän toimeentulotuen piiriin, ja myös toimeentulotuen piirissä olevilta ihmisiltä kokoomus on valmis leikkaamaan. Te ajaisitte ihmiset todella vaikeisiin elämäntilanteisiin, joissa heidän olisi todella vaikea päästä rakentamaan itselleen parempaa tulevaisuutta. [Puhemies koputtaa] Minun on todella vaikea ymmärtää tätä [Kimmo Kiljunen: Kylmää kyytiä kokoomukselta!] edustaja Lepomäen äskeistä puheenvuoroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-11-26T15:37:50,2019-11-26T15:39:00,Hyväksytty,1.1 2019_70_43,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit puhuivat ryhmäpuheessaan työllisyyspolitiikasta, että se on kuin maraton. Se on totta, mutta kannattaa paukusta lähteä oikeaan suuntaan, ei väärään suuntaan, ja tämä hallitus lähtee tällä kertaa valitettavasti väärään suuntaan. Tätä ovat kritisoineet niin EU, IMF kuin talouspoliittinen arviointineuvosto ja niin edelleen. Te olette puhuneet siitä, että haluatte tällä hallituskaudella panostaa paljon tutkittuun tietoon. Suomen Pankki toteaa seuraavaa: ”Tutkimustieto viittaa siihen, että työllisyyttä on mahdollista nostaa muun muassa porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät eli työttömyysputki ja uudistamalla perhevapaajärjestelmä työllisyyttä tukevalla tavalla.” Nämä kaikki keinot löytyvät muuten kokoomuksenkin vaihtoehtobudjetista. Jos te ette meitä usko, niin uskokaa asiantuntijoita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-11-26T15:39:02,2019-11-26T15:40:05,Hyväksytty,1.1 2019_70_44,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Panostaminen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Tämä koskee myös mielenterveysongelmien ehkäisemistä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa, että riittävän aikaiset panostukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin muun muassa pienempinä hoitokustannuksina, vähempinä koulunkäynnin keskeytyksinä, suurempina työllisyyslukuina ja ennen kaikkea kansalaisten parempana hyvinvointina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-11-26T15:40:05,2019-11-26T15:40:40,Hyväksytty,1.1 2019_70_45,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! — Pyrin siihen, että se riittää, ja luotan siihen, että te suuressa viisaudessanne annatte ehkä uuden puheenvuoron sitten vielä myöhemmin. Arvoisa puhemies! Käyn nopeasti läpi. Ensinnäkin edustaja Eestilä: Kotitalouksien ylivelkaantumisen työryhmä antoi syksyllä oman työnsä minulle, ja se on ollut, tai on nyt, lausuntokierroksella. Kannustan teitä kaikkia — se on avoimesti lausuttavissa — ottamaan siihen kantaa. Se on äärettömän tärkeätä. Tämä on äärettömän tärkeä kysymys. Viittasitte yhtiölainojen vähennyskelpoisuuteen: Se selvitetään ensi vuoden aikana. Meillä on hallitusohjelmassa selkeä kirjaus. Mutta kyllä nämä yhtiölainat ovat nousemassa — muistaakseni noin 14 prosenttia kaikista lainoista on yhtiölainoja, puhutaan verrattain suuresta summasta. Edustaja Saviolle: kyllä hallituksella on siinä hyvin selkeä kanta ja linja — koko Suomi asuttuna, mahdollisuus asua ja yrittää koko Suomessa. Edustaja Halla-aholle: tässä budjetissa ensi vuodelle on kasvua tukeva viritys, ja tästähän IMF antoi kommentit, että he pitävät sitä oikein mitoitettuna, ja nyt puhutaan nimenomaan ensi vuoden budjetista. No sitten edustaja Essayah nosti esille erittäin tärkeän asian eli tämän omaisuuksien arvon — äärettömän tärkeä asia, siitä on hyvä käydä keskustelua. Se liittyy erittäin moneen asiaan: velkaantumiseen, työvoiman liikkumiseen, kiinteistöverotukseen ja niin edelleen. Tämä on asia, josta varmasti tulee käydä keskustelua, ja sitä tulee pitää esillä. Ja varmasti tullaan tuolla valtiovarainministeriön puolella käymään vielä läpi, onko jotain erityisiä toimia, joita pitäisi käydä. Täytyy kyllä sanoa puheenvuoronne alusta, että siitä ei puuttunut kuin ne klassiset heinäsirkkalaumat, että mitä kaikkea pahaa tämä hallitus oli kuudessa kuukaudessa saanut aikaiseksi. [Sari Essayahin välihuuto] Edustaja Harkimo kysyi, että mitäs sitten, jos työllisyystavoitteet eivät toteudu. Siellä on hyvin selkeä kirjaus hallitusohjelmassa, että hallitus sitoutuu tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niitten toteuttaminen vaarantaisi talouspoliittiset tavoitteet. Se on hyvin selkeästi hallitusohjelmaan kirjattu. Jokainen voi sen sieltä käydä tarkistamassa. [Sami Savio: Onko pääministerivaalit?] Sitten, edustaja Lepomäki, siihen soteen: eksaktia summaa taidettiin viime kaudella merkitä, mutta tavoite on ihan sama eli sen kustannuspaineen hillitseminen. [Sanni Grahn-Laasonen: Onko näin?] Mehän emme sanoneet viime kaudellakaan, että se leikkaa kuluja vaan että se vähentää sitä kustannuspainetta. Ja kyllä meillä sama tavoite on: sen kustannuspaineen hillitseminen, nousupaineen helpottaminen, ihan kuin viime kaudellakin, ja sen takia tämä sote-työ on äärettömän tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-26T15:41:12,2019-11-26T15:44:20,Hyväksytty,1.1 2019_70_46,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_47,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Velkaantumisen taittaminen ja talouden kohentaminen ovat tämän vaalikauden avainkysymyksiä, ja siinä on tuo työpaikkojen luominen keskeisessä asemassa. Hallitus on lähtenyt tässä ripeästi käyntiin. Palkkatukea lisätään, yrittäjillä ensimmäisen työntekijän työllistämisen kynnystä madalloitetaan ja kohtaanto-ongelmaa pyritään ratkaisemaan. Tämä, että saadaan talouteen vähän välyksiä, vauhdittaa sekä uudistuksia että tulevaisuusinvestointeja. Oppivelvollisuusikää pystytään pidentämään, vanhustenhoidon hoitajamitoitus vihdoin toteutuu, ja tulevaisuuden sote-keskuksia viedään eteenpäin. Tuo oppivelvollisuusiän pidentämisen vastustaminen on kyllä käsittämätön asia. Ei tänä päivänä enää työllisty peruskoulutasolla — tästä yhteiskunnasta ovat poistuneet semmoiset työt, jotka ovat hanttimiehen tai ‑tytön hommia — vaan meidän nuorille tarvitaan toisen asteen koulutus, joko lukio tai ammatillinen koulutus vähintään. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-11-26T15:44:25,2019-11-26T15:45:34,Hyväksytty,1.1 2019_70_48,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lintilä viittasi juuri hallituksen kasvua tukevaan viritykseen, ja kyllä vain, se tukee velan kasvua, se tukee ongelmien kasvua, meidän kulujemme kasvua. Täällä puhutaan tiedolla ja järjellä johtamisesta, ja on käsittämätöntä, että te edes kuvittelette, että ilmastojohtajuus ja vapaa maahanmuutto tasapainottaisivat meidän talouttamme. Sitten tässä koko salissa kaikki muut puolueet paitsi Perussuomalaiset ovat lähteneet tällaiseen hillittömään hiilidioksidijahtiin, joka tulee älyttömän kalliiksi. Oletteko te tietoisia siitä, että vaikka EU ja koko USA lopettaisivat lentämisen, lopettaisivat autolla ajon ja kaikki ryhtyisivät vegaaneiksi, niin tällä ei olisi kuin marginaalinen merkitys tässä ilmastonmuutosvastustelussa? Tämä velkataakan lisääminen tapahtuu myös pakottamalla näihin ilmastoinvestointeihin. Te pakotatte siis uuteen teknologiaan, sen käyttöönottoon, jopa epävarman ja keskeneräisen käyttöönottoon, normaalia investointisykliä nopeammin. Tässä lisääntyy [Puhemies koputtaa] yksityisten, valtion, yritysten, kaikkien velka. Tämä on talouden kannalta katastrofaalista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-11-26T15:45:36,2019-11-26T15:46:49,Hyväksytty,1.1 2019_70_49,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan luonnonvarat ovat se keskeinen talouskasvun lähde, kun puhutaan yrittäjyydestä, työllisyydestä. Se tuo sen pohjan meille metsäteollisuuden puolella. Metsäteollisuudessa pystytään niitä investointeja tukemalla ja edistämällä saamaan korkeasti jalostettuja tuotteita, esimerkiksi muovin korvikkeita, kankaan korvikkeita, polttoaineita ja niin edelleen, tietysti myöskin uusiutuvaa energiaa, joka vahvasti liittyy sinne metsäsektorille. Nämä molemmat luovat työtä ja talouskasvua vahvasti. Toinen on suomalainen ruuantuotanto. Kun pidetään se vahvana, ennustettavana, investoidaan sinne, niin meillä on hyvin paljon valttikortteja käsissämme. Ja kun puhutaan ilmastopolitiikasta, ilmastojohtajuudesta, niin me näemme sen nimenomaan niitten investointien kautta, joita me pystymme myöskin viemään sitä teknologiaa myymällä niihin maihin, jotka saastuttavat. Tätä kautta me pystymme meidän omaa vientiteollisuuttamme ja meidän talouttamme pitkällä aikavälillä parantamaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-11-26T15:46:50,2019-11-26T15:47:57,Hyväksytty,1.1 2019_70_50,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun suomalaisilta kysyy, niin hallituksella on kasvava uskottavuusongelma paitsi akuutisti valtion omistajaohjauksen hoitamisessa myös laajemmin Suomen talouden hoitamisessa. Ja kun meillä oli valiokunnassa mahdollisuus kuulla asiantuntijoita eri sektoreilta, palaute hallituksen työllisyystoimien puutteesta nimenomaan oli aivan tyrmäävää. Haluankin kysyä — jos te ette usko oppositiota ja ota meidän vaihtoehtojamme vakavasti — kuinka on mahdollista, että hallitus, joka kertoo luottavansa asiantuntijoihin ja tutkittuun tietoon, ohittaa täysin sekä kansainväliset arvioitsijat IMF:stä Euroopan komissioon että kotimaiset, esimerkiksi Suomen Pankin ja talouspolitiikan arviointineuvoston? Onneksi tälle hallituksen politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja. Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa ensi vuodelle esitetään enemmän resursseja, rahaa koulutukseen ja kestävämmin, pysyvämmin, kuin mitä hallitus tekee. Lisäksi se on ympäristövastuullisempi, nojaa [Puhemies koputtaa] uusiin puhtaisiin teknologioihin ja panostaa myöskin hoivaan enemmän kuin hallitus tekee, joten toivon, että tämä ainakin [Puhemies koputtaa] hallituspuolueissa otettaisiin sillä tavalla vakavasti, että tähän [Puhemies: Aika!] meidän vaihtoehtoomme tutustuttaisiin huolella. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-11-26T15:47:59,2019-11-26T15:49:18,Hyväksytty,1.1 2019_70_51,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä perussuomalaisten piiristä tulee taas vähättelyä ilmastopolitiikkaa, hallituksen ilmastotoimia kohtaan ja niiden tarvetta kohtaan. [Jani Mäkelän välihuuto] On erikoista ensin samassa puheenvuorossa puhua tietopohjaisesta päätöksenteosta ja sen jälkeen unohtaa täysin tiedeyhteisön hyvin yksiselitteinen viesti siitä, että mitään business as usualia ei ole. Joko me onnistumme saamaan globaalisti päästöt jyrkkään laskuun tai sitten me kohtaamme muutoksen valtavat ja koko ajan pahemmalta kuulostavat seuraukset ja vaikutukset. On erikoista, että sen sijaan, että tässä voitaisiin etsiä ratkaisuja, sieltä kuulostaa tulevan sitä viestiä, että te haluatte ylläpitää Suomen riippuvuutta ulkomaisesta fossiilienergiasta ja estää sen, että Suomi voisi olla millään tavalla voittaja tämän tyyppisessä globaalissa, välttämättömässä murroksessa. Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän, että vähemmän ilmastopaneelin sihteeristöjä, niin huomauttaisin [Puhemies: Aika!] edustaja Ranteelle, että siellä on kaksi ihmistä töissä tällä hetkellä. Toivoisin, että täällä keskityttäisiin ihan niin kuin oikean mittakaavan asioihin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-11-26T15:49:20,2019-11-26T15:50:35,Hyväksytty,1.1 2019_70_52,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä ihan pakko vastata, että meillä on ihan rakenteellinen ero tässä. Me hyväksymme ilmastonmuutoksen. Me haluamme, että sen työn tekevät ne, ketkä siihen pystyvät vaikuttamaan. Jos te haluatte tiedeyhteisön julkaisuja, katsokaa — Kiina, Intia, Yhdysvallat saastuttavat eniten maailmassa. Miksi Suomi ei EU:n puheenjohtajana ota todellista johtajuutta EU:ssa? Meillä on kunnianhimo suomalaisiin ihmisiin ja meidän kurjistamiseemme, vaikka meidän vaikutuksemme on promilleluokkaa. Miksei esimerkiksi pääministeri Rinne mene EU:hun ja sano: ”Ilmastotullit nyt ulkopuolisille maille! Siellä saastutetaan liikaa, käytetään lapsityövoimaa. Se ei käy EU:lle.” Meillä on aivan erilainen lähtökohta tähän. Me ajattelemme sen asian niin, että se pitää tehdä siellä, missä se vaikuttaa. Vaikka me panisimme tänään Suomen kiinni, sillä ei ole mitään merkitystä, jos nämä saastuttavat maat eivät tee omaa osuuttaan. Ja te olitte aivan oikeassa siinä, että globaalisti — mutta kun meidän toimemme eivät ole globaaleja, vaan ne kohdistuvat suomalaisiin. Siinä on se ero. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-26T15:50:37,2019-11-26T15:51:40,Hyväksytty,1.1 2019_70_53,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan suoraan tähän edustaja Meren erikoiseen argumenttiin: [Leena Meri: Hyvä!] ”Me hyväksymme ilmastonmuutoksen.” Ymmärrättekö te, mitä te hyväksytte? Jos otatte jääkauden, korkeimman ja matalimman lämpötilan eron maapallon keskimääräisessä lämpötilassa, se on 3 astetta, se on 3 astetta. Tällä mittakaavalla me puhumme, eli kun menemme vuosisadan loppuun, niin jos siellä on 1,5 asteen muutos, se on järisyttävän suuri koko maailman kannalta, koko maapallomme elinvoiman kannalta. Suomen kannaltahan se on jo 3 asteen muutos automaattisesti. Ja kun te vetoatte siihen, että me panemme suomalaiset maksamaan tähän osallistumisen, pitäisi vaatia Kiinalta, pitäisi vaatia Yhdysvalloilta ja suurilta mailta. Niin pitääkin vaatia, [Leena Meri: No miksei vaadita?] mutta te ette voi vaatia Kiinalta ja Yhdysvalloilta, jos me emme itse täytä niitä velvoitteita, joita Kioton sopimus meille asettaa. Se antaa meille pohjaa vaatia sitten näiltä suuremmilta toimijoilta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-26T15:51:42,2019-11-26T15:52:36,Hyväksytty,1.1 2019_70_54,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Kiljunen unohtaa sen, että Suomihan on yksi maailman eniten näille asioille tehneistä valtioista. Me olemme samaa mieltä siitä, mistä esimerkiksi moni edustaja täällä on puhunut, että kehitetään hyviä teknologioita ynnä muuta, joita voidaan viedä maailmalle, mutta sanoitte, että minun puheenvuoroni oli erikoinen. No, se on teidän näkemyksenne. Minun mielestäni on erittäin järkevää edellyttää siltä toimia, joka siihen voi vaikuttaa. Esimerkiksi Suomen puheenjohtajuuskausi on mennyt siihen, että me vouhotamme ilmastojohtajuutta Suomessa ja suomalaisten kukkaroilla, kun täällä on muutenkin tiukkaa, emmekä mene sinne vaatimaan. Me olemme esimerkiksi suostuneet aivan älyttömään taakanjakoon EU:ssa. Saastuttajamaat saavat saastuttaa edelleen, ja Suomi vähentää. Onko se teistä oikeudenmukaista? Minun mielestäni se ei ole oikeudenmukaista maksattaa suomalaisilla, hyvin toimineilla se, mitä muut maat ovat tehneet. Kyllä meidän pitää vaatia, että saastuttajat hoitavat oman osuutensa. Emme me edes pysty hoitamaan sitä, vaikka haluaisimme. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-26T15:52:37,2019-11-26T15:53:39,Hyväksytty,1.1 2019_70_55,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Ärade talman! Perussuomalaiset puhuvat teollisuutemme kilpailukyvystä. Kuunnelkaa teollisuuttamme, kuunnelkaa yrityksiämme. Ei ole sattuma, että Climate Leadership Council on täynnä suomalaisia yrityksiä, jotka toivovat meiltä näitä tekoja, että piirretään tiekartta, näytetään, missä maali seisoo, ja ohjaamme toimintaamme sen mukaan. He ymmärtävät, että cleantech on varmuudella kasvava ala. He ymmärtävät, että jos me olemme etunenässä, me luomme silloin kotimarkkinat, joilla voi vahvistua, minkä kautta voi sitten ponnistaa vientiin. Mitä tulee suomalaisten päästöihin, ne ovat per capita kaksinkertaiset suhteessa ruotsalaisten päästöihin. Emme me ole edes Euroopan tasolla mikään mallimaa. Kyllä meilläkin on parannettavaa, mutta ihan niin kuin edustaja Kiljunen sanoi, ellemme me tee mitään, niin meidän on ihan turha vaatia mitään kiinalaisilta, intialaisilta, Afrikalta. Meidän pitää myöskin näyttää [Puhemies koputtaa] esimerkkiä, ja osana Eurooppaa, osana EU:ta meillä on siihen [Puhemies: Aika!] mahdollisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-11-26T15:53:40,2019-11-26T15:54:50,Hyväksytty,1.1 2019_70_56,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä kollegat vasemmalta laidalta ovat tehneet kaikkensa, jotta he voisivat syyttää kokoomusta sen sijaan, että he esittäisivät omia rakentavia ehdotuksiaan. [Kimmo Kiljunen: Hallitus on esittänyt!] Rouva puhemies! Haluan todeta, että taannoin Rauman kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen istuin muutaman SDP:n kaupunginvaltuutetun kanssa alas. Totesimme yhdessä, että on suuri suru suomalaiselle yhteiskunnalle, että lipposlaiset demarit ovat loppumassa kesken. [Eduskunnasta: Kyllä!] Kun kuuntelen tätä keskustelua siitä, että nämä ehdotukset puuttuvat, tulevaisuuskatsanto puuttuu täysin, niin en voi kuin todeta, että näin se tosiaan taitaa olla, kyllä Lipposen aikaa tulee todella, todella ikävä. Arvoisa rouva puhemies! Täällä tosiaan hallitus on nostanut esille meidän vaihtoehtomme, se on hyvä asia. 60 000 ihmistä pääsee töihin. Hallituksen tulos: miinus 5 000 työllistä ensi vuonna. Kysyn valtiovarainministeri Lintilältä: kun useat kv-tahot ovat esittäneet kovaa kritiikkiä hallitukselle, niin mihin toimiin nyt ryhdytte [Puhemies koputtaa], jotta hallituksen talouspolitiikkaa korjataan? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-11-26T15:54:51,2019-11-26T15:56:04,Hyväksytty,1.1 2019_70_57,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lipposen aika on mennyt jo varmaan parikymmentä vuotta sitten [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja sen huomaa!] täällä julkisessa taloudessa, ja täällä käy nyt erilainen tuuli. Täällä on työllisyyden parantaminen nostettu hyvinkin monessa puheenvuorossa esille, ja varmasti näin on hyvä ja kaikilla on sama tavoite, mutta se vaatii ensin koulutusta, osaamista, ja tämä Rinteen hallitus panostaa siihen hyvin merkittävästi. Ja myös se täytyy ottaa huomioon, että väyläinvestoinneillakin, elikkä julkisilla investoinneilla, on työllisyysvaikutusta. Väylät ovat elinkeinoelämän verisuonisto, ja niitä kun parannetaan — niin kuin täälläkin on puhuttu jo hyvin monessa puheenvuorossa, Suomi on vientivetoinen maa — niin se parantaa Suomen vetovoimaa ja työllisyyttä sitä kautta. Elikkä täytyy katsoa pitkän linjan kautta, mitkä toimet ovat siis vaikuttavia — kaikki yleensä vaikuttavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-11-26T15:56:06,2019-11-26T15:57:05,Hyväksytty,1.1 2019_70_58,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minunkin täytyy sanoa, että minulla on siinä mielessä ikävä Paavo Lipposta, että hän aikanaan sanoi, että Itä-Suomi alkaa Pasilasta. Minusta tämä on hyvä kannanotto myös tähän itäratakeskusteluun — tässä tuen häntä kovasti. Haluaisin sanoa tästä kuntataloudesta ja sotesta, koska se on aivan ydintä tämän julkisen talouden kannalta, että ensinnäkin meidän kuntien menoista 47 prosenttia — lähes 70 prosenttia, jokaisen kunnan menoista, on sote-menoja, ja se kertoo sen, miten tärkeä asia on, että me saamme sote-uudistuksen tehtyä, jotta kunnat voivat keskittyä sitten niillä resursseilla, mitä heillä on, muun muassa siihen, miten omaa kuntaa kehitetään. Minä pidän sote-uudistusta ja vakaata kuntapolitiikkaa tärkeimpinä asioina lähivuosien kannalta, ja haluaisin kysyä itse asiassa perussuomalaisilta: Mikä on teidän kuntapolitiikkanne linja ja mitä te ajattelette sote-uudistuksesta, pystyttekö tukemaan sitä? Toivon kyllä hartaasti, että te pystytte tukemaan hallitusta tässä tulevassa sote-uudistuksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-26T15:57:06,2019-11-26T15:58:13,Hyväksytty,1.1 2019_70_59,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, edustaja Vehviläinen, kyllä sote näyttelee suurta osaa tulevaisuudessa ja tällä hallituskaudella, ja olisikin erittäin tärkeää ja merkittävää, että meille kerrottaisiin, mitä on tulossa. Kysyitte kuntapolitiikan linjasta. Olen erittäin huolissani. Lokakuussa saimme tiedot, että 30 kunnassa on yt-neuvottelut, joissa hoiva-alan henkilöstöä laitetaan pihalle. Tämä on aivan käsittämätöntä. Nimittäin kun te olette tuomassa hoitotakuuta, joka lisää hoitohenkilöstön määrää, ja on tulossa hoitajamitoitus, hoitajia tarvitaan, niin täysin ristiriitainen viesti annetaan sieltä kunnista: ihmisiä laitetaan pihalle. Ja se huolestuttaa, onko tulossa työvoimaa mahdollisesti ulkomailta, matalapalkattua työvoimaa hoitoalalle. Tämä olisi erittäin huolestuttavaa. Mitä sote on tuomassa? Tekin, ministeri, otitte puheenvuorossanne esiin, että siinä katsotaan, mikä on rahoituksen tilanne, muutetaanko sitä. Se rahoituspohja on ollut täysin riittämätön, ja minä luulen, että rahoitukseen tämä sotekin tiivistyy tulevaisuudessa. Mitä vastaatte, mitä tuotte meille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-26T15:58:14,2019-11-26T15:59:20,Hyväksytty,1.1 2019_70_60,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä käydyissä keskusteluissa välillä syytetään nykyistä hallitusta, välillä edellistä, kun pitäisi varmasti katsoa yhteistä kokonaiskuvaa, mitä voimme tehdä tämän päivän ja tulevaisuuden eteen. Jaan myöskin edustaja Vehviläisen huolen näistä kunnista. Siis kuntien taloudethan eriytyvät. Osalla toki menee ihan hyvin, mutta monissa kunnissa talous vaikeutuu entisestään, useistakin eri syistä. Ensi vuodelle ennakoitua pienempi määrä kuntia nosti kunnallisveroaan. Enemmän se kuitenkin kertoo siitä, että useimmilla kunnilla kunnallisvero on jo tapissa. [Leena Meri: On se!] Ja olen samaa mieltä siitä, että liian pitkään vellonut sote-uudistus on tehnyt kuntien tulevaisuudennäkymistä varsin sumuisat. Keskustelu kuntakentän kehittämisestä ei kuitenkaan saisi rajoittua pelkkään sote-uudistukseen. On tärkeää puhua myös kuntien muista tehtävistä, kuten yhdenvertaisesta perusopetuksen turvaamisesta, kuntien elinvoiman [Puhemies koputtaa] ja asukkaiden terveyden edistämisestä tai kansalaisyhteiskunnan roolista hyvinvoinnin [Puhemies koputtaa] edistäjänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-26T15:59:21,2019-11-26T16:00:44,Hyväksytty,1.1 2019_70_61,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan ikään kuin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen olisi jokin automaatio, ikään kuin valtaosa suomalaista työnantajista ei tahtoisi pitää kiinni reiluista työehdoista. Näin ei toki ole. Työehtojen polkemisesta ei pidä ikinä syyttää työntekijää, ja valtaosa suomalaista yrittäjistä ja työnantajista toimii tässä täysin vastuullisesti. On meidän lainsäätäjien tehtävä varmistaa, että ne harvat, jotka eivät toimi vastuullisesti, päätyvät sitten vastuuseen näistä rimanalituksista ja sääntöjen kiertämisistä, ja sen tähden vahva ammattiyhdistysliike ja vahva lainsäädäntö ovat työntekijän paras turva. Sen takia tämä hallitus puuttuu alipalkkaukseen ja nimenomaan niihin uusiin tilanteisiin, joissa ihmisiä siirretään väkisin työntekijäasemasta yrittäjyyteen, jolloin ei ole enää turvaa sairauden tai muiden mahdollisten haasteiden varalta, ei ole enää turvaa eläkepäiville. Nimenomaan näihin uusiin syrjiviin ilmiöihin puuttuminen on tämän hallituksen kärkilistalla. Nyt olisin kiinnostunut kuulemaan, [Puhemies koputtaa] mitä muut tekevät työntekijöiden aseman turvaamiseksi ja syrjintään puuttumiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-26T16:00:44,2019-11-26T16:01:54,Hyväksytty,1.1 2019_70_62,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisat edustajat, otetaan vielä pari debattipuheenvuoroa ja sen jälkeen ministeri Lintilä, ja sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_63,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haikeaa on tänään käydä debattia, kun yksi tovereista on menehtynyt. Tässä on ollut jonkin verran keskustelua siitä vastakkainasettelusta, että ilmastonmuutoksen torppaaminen olisi kansalaisilta ja suomalaisilta pois. Todellisuudessa, jos katsoo kokonaisuutta, niin tämä hallitusohjelmahan pyrkii siihen, että ilmastonmuutoksen torppaaminen itse asiassa voisi olla kultakaivos suomalaisille tulevaisuudessa. Meillä on Lappeenrannassa yksi firma, nimeltään Solar Foods, joka tänä päivänä kykenee pidättämään ilmastosta hiilidioksidia, ja sen potentiaali on noin gigatonni. Se muuttaa hiilidioksidin proteiiniksi, syötäväksi sellaiseksi. Tämäntyyppisiä muita innovaatioita alkaa olla jo Suomesta lähdössä tuonne maailmalle valtavasti. Kiinassa ollaan kiinnostuneita siitä, miten siellä rakenteilla olevat tuhat hiilivoimalaa voitaisiin huputtaa suomalaisella teknologialla niin, että ne eivät päästäisi. Meillä on kolme suomalaista firmaa, [Puhemies koputtaa] jotka käyttävät valtavasti voimavaroja tänä päivänä siihen, että pidättävät, [Puhemies koputtaa] siis heidän hiilikädenjälkensä on todella positiivinen. Tämähän [Puhemies koputtaa] voi tuoda sitten rahaa miljardeja suomalaisille tulevaisuudessa. Tähän me pyrimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-11-26T16:02:03,2019-11-26T16:03:24,Hyväksytty,1.1 2019_70_64,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, jos oikeiston mielestä sitä, että saa 700 euroa kuukaudessa, ei saa kutsua halpatyöksi, mutta ihmettelen sitä, että vasemmistonkin mielestä on näin. Mutta ehkä hallituksen alipalkkaukseen kohdistuvat toimet puuttuvat tähän, että ihminen ei voi 700 eurolla työskennellä Suomessa, kuten eilen Yleisradiossa tulleessa ohjelmassa kerrottiin, kuinka Ali, postinkantaja, näin joutui elämään. Täällä monet hallituksen edustajat vetoavat aina palkkatukeen. Palkkatukihan voi olla hyödyllinen sosiaalipoliittinen toimi, mutta työllisyyskeinoksi siitä ei ole, kuten tiedetään. Mikäli sitä käytetään, sitä pitäisi selvästi tehokkaammin käyttää vaikeasti työllistyviin ja pitkäaikaistyöttömiin ja ylipäätänsä osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen. Mutta tämä on sosiaalipolitiikkaa, eikä sitä pidä sekoittaa julkisen talouden tasapainottamiseksi vaadittaviin työllisyystoimiin. Haluaisin tietää hallitukselta, kuinka paljon tällä palkkatuella on tarkoitus nimenomaan nettokustannuksena vaikuttaa. Kuinka paljon tällä työllistetään, ja mitä se maksaa? Ja lisäksi, kun täällä on nostettu Ruotsi jälleen kerran hyvänä esimerkkinä esille, haluaisin kysyä hallitukselta: [Puhemies koputtaa] oletteko perehtyneet palkkatuen merkittäviin ongelmiin ja väärinkäytöksiin Ruotsissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-11-26T16:03:26,2019-11-26T16:04:44,Hyväksytty,1.1 2019_70_65,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutamassa yhteydessä on otettu koulutus ja oppivelvollisuusikäkin puheeksi ja hyvä niin. Hallitusohjelmassa sanotaan, että oppivelvollisuusikää ollaan pidentämässä. Vinkkini on nyt siihen suuntaan, että jos ja kun näin tapahtuu, niin ottakaa koppi niistä nuorista, jotka eivät osaa nykyisen oppivelvollisuusiän loppuessa lukea tai kirjoittaa. Heitä on koko ikäryhmästä noin 10 prosenttia, ja heidän mahdollisuutensa päästä koulutukseen ja sitä kautta työelämään on aivan olematon. Ja — huomaan, että täällä jo päitä nousee ja ihmisiä nousee — se ei ole tämän hallituksen vika, se ei ole edellisen vika, se on pitkän aikavälin tulos, ja siihen täytyy löytää ratkaisut yhdessä. Ministerille vielä kysymys: Tänään tuli uutinen, että Pirkanmaalla työttömien työnhakijoitten määrä on kasvanut 4,9 prosenttia. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää teissä, ja minkälaisia toimenpiteitä yhden kasvavimman, kehittyneimmän maakunnan huolestuttava luku herättää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-26T16:04:44,2019-11-26T16:05:52,Hyväksytty,1.1 2019_70_66,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisellä hallituksella oli apunaan suotuisa kansainvälinen taloustilanne. Se oli se myötätuuli, jonka avulla työllisyys koheni. Keppipolitiikalla viittasin aiemmin leikkauspolitiikkaan, kikyyn ja aktiivimalliin. Aktiivimalli leikkasi, mutta se ei työllistänyt. IMF:n arvion mukaan finanssipoliittisen elvytyksen lisääminen tukee kysyntää lyhyellä aikavälillä. IMF pitää myönteisenä sitä, että hallitus on sitoutunut lisäämään koulutusta, työllisyyttä, infraa ja ilmastopolitiikkaa koskevia julkisia menoja. Kuten edustaja Lepomäki hyvin tietää, jo 1936 julkaistussa Keynesin teoksessa Työllisyys, korko ja raha ja lukuisissa muissa kirjoissa sen jälkeen on todettu, että vastasyklisellä finanssipolitiikalla voidaan torjua tai lieventää taantumaa ja työttömyyttä. Tämän on todistettu myös toimivan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-11-26T16:05:52,2019-11-26T16:06:47,Hyväksytty,1.1 2019_70_67,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ei ole taantumassa. Tässä julkisen talouden suunnitelmassa ei myöskään ennusteta taantumaa, ja te elvytätte jo nyt, te elvytätte jo nyt. Mitä teette sitten, kun se taantuma, saati sitten lama, iskee? Meillä on kaikki... [Pia Lohikoski: Me ehkäisemme taantumaa!] — no juuri näin — [Välihuutoja oikealta] kaikki siemenperunat on syöty. Olisin ministeri Lintilälle ja myös edustaja Vehviläiselle sanonut, että me olemme kaikki huolissamme kuntatalouden tilasta ja siinä mielessä kannustan ehdottomasti hallitusta ripeisiin toimiin. Mutta tästä sotesta on turha odottaa semmoista taikanappia, joka yhtäkkiä pelastaa julkisen talouden, päinvastoin. Kuten viime kaudella huomattiin, siitä huolimatta, että siinä sote-uudistuksessa oli merkittävä, nimenomaan kustannusten kasvua hillitsevä tavoite, niin asiantuntijoiden mukaan siihen ei välttämättä olisi päästy. Ja nyt teillä, tällä hallituksella, ei ole minkäänlaista rajoitetta, ja sitten tulevat maakunnat, joista asiantuntijat ovat todenneet, että ne ovat ensinnäkin lukumäärältään ylimitoitettuja tähän maahan eivätkä vastaa mitenkään tulevaa väestökehitystä. Se tulee lisäämään julkisia menopaineita, ei vähentämään niitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2019-11-26T16:06:51,2019-11-26T16:07:58,Hyväksytty,1.1 2019_70_68,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Otetaan tässä vaiheessa ministeri Lintilän puheenvuoro ja sitten sen jälkeen mennään vähän aikaa puhujalistaa ja katsotaan, tuleeko debatin paikkaa vielä uudestaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_69,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyitä kommentteja: ensinnäkin edustaja Ranne, jos olisitte kuunnellut puhettani, niin viittasin IMF:n raporttiin, jonka mukaan meidän 2020 budjetti on kasvua tukeva viritys, ja IMF piti sitä oikein mitoitettuna. Eli tämä oli suora lainaus heidän raportistaan. Sitten täällä on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä... — on täysin selvää, että se on globaalisti suurin haaste, suurin uhka, mutta siinä on myös mahdollisuuskin. Meillä on valtiovarainministereitten ilmastokoalitio, joka on pari vuotta sitten perustettu, alkujaan 24 maata, tällä hetkellä 51 maata. Olen siinä Chilen kollegani kanssa puheenjohtaja. Edeltäjäni, edustaja Orpo, oli edellinen puheenjohtaja. Maailmalla tämä herättää valtavan paljon mielenkiintoa. Oikeastaan kyse on siitä, että me tuomme parhaita käytänteitä erilaisille maille. Siellä on kasvavia talouksia, siellä on — voisiko sanoa — kehittyneitä talouksia, ja haetaan yhteisiä malleja. Ja pitää myös mieltää se, että jos me katsomme globaalisti, niin tämä ilmastonmuutos on ainut iso draiveri investointeihin maailmalla. Edellisessä työtehtävässäni elinkeinoministerinä kävin ehkä 23 maata läpi, erilaisia vienninedistämismatkoja, ja se, mikä Suomesta kiinnosti ja mitä maailmalla haetaan, oli osaaminen, energiaosaaminen, jätteistä energian tekeminen, ja niin edelleen. Ja tällä meillä on paljon annettavaa nimenomaan ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Se on hoitamattomana uhka, mutta se on meille mahdollisuus. Edustaja Marttinen, työllisyystoimet: kyllä me menemme ihan aikataulun mukaan ja askelmerkkien mukaan. Sitten on pakko sanoa edustajille Purra ja Kiuru, että on ehkä parempi, että esitätte työministerille nämä kysymykset, en oikeastaan viitsi tuonne työministerin tontille mennä. Sen verran täytyy edustaja Lohikoskelle sanoa, että kyllä, viime kaudella maailmantalous kasvoi, mutta kyllä hallituskin teki oikeita toimia, eli kyllä siinä oltiin mukana. Edustaja Lepomäelle: meillä on ehkä hiukan, lievästi elvyttävä. Voisin ehkä veikkailla, että jos me laskisimme jollain 0,5:llä, niin se olisi elvyttävä, mutta näillä tiedoilla kyllä se aika hyvin tähän tilanteeseen sopii. Ja tuo on tietysti aina relevantti kysymys, mitä itse kysyn esimerkiksi rahoituspuolelta, keskuspankilta: mitäs tehdään, jos tulee oikein huonot ajat? Eli kyllä me tarvitsemme tiukkaa talouspolitiikkaa tällä hetkellä. [Arja Juvonen: Entä sote?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-26T16:08:06,2019-11-26T16:10:57,Hyväksytty,1.1 2019_70_70,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Nyt siirrymme hetkeksi aikaa puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_71,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Osanottoni omaisille ja keskustan eduskuntaryhmälle kollega Rantakankaan menehtymisen johdosta. Valtioneuvoston antama julkisen talouden suunnitelma määrittää talouden liikkumatilan ja sen reunaehdot hallituskaudelle. Hallituksen talouspolitiikasta on yksiselitteisesti kirjattu, että sen tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen, mikä käytännössä edellyttää niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin kestävää kasvua. Kasvun edellytykset luodaan pitkäjänteisellä, tulevaisuuteen katsovalla politiikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt toteutettavilta investoinneilta haetaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikuttavuutta. Investointien, viennin edistämisen sekä kotimaisen kysynnän turvaamisen rinnalla yksi merkittävimmistä toimista julkisen talouden tasapainottamiseksi on työllisyysasteen nostaminen. Tulevaisuudennäkymiä sävyttävät epävarmuudet juontavat juurensa maailmantalouden myllerryksistä. Siksi tavoitteen toteutumiseen liittyy aiheellisia huolia, joihin hallitus on varautunut. Se sisällyttää lisäksi ensimmäistä kertaa kehyssuunnitelmaansa miljardin euron suuruisen poikkeusolojen mekanismin, jolla varaudutaan erittäin vakaviin kriisitilanteisiin. Valtiontalouden tarkastusviraston Finanssipolitiikan valvonnan raportti on ensimmäinen riippumaton ulkopuolinen arviointi hallitusohjelman talouspolitiikan linjauksista. Se antaa runsaasti kiitosta talouspolitiikan tavoitteista, valitusta aktiivisesta finanssipolitiikasta ja tulevaisuusinvestoinneista. Tämä tosiasia ei ole noussut esille missään vielä toistaiseksi. Raportti esittää toki huolen, että Suomi saattaa rikkoa olemassa olevaa vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa ensi vuonna. Arvioitu riski ei tule yllätyksenä. Keskustelua komission kanssa on jo käyty. Tilanne ei kuitenkaan ole ainutkertainen, sillä viimeksi tätä keskustelua käytiin vuosien 2013—2017 välillä. Tuolloin kyse oli kuitenkin huomattavasti vakavammasta ongelmasta, velkasuhteen kasvamisesta yli kriittisen rajan. Nyt mahdollinen poikkeama on seurausta tulevaisuusinvestoinneista ja hallitusohjelman menojen toteuttamisesta etupainotteisesti. Riski liittyy siis aktiiviseen finanssipolitiikkaan, joka on opposition kritiikistä huolimatta saanut osakseen tukea myös merkittäviltä talouspolitiikan asiantuntijoilta. Lievästi elvyttävä politiikka on etupainotteisesti perusteltua epävarmassa tilanteessa, jossa kasvu hiipuu ja kotimaista kysyntää on vahvistettava. Suomi täyttää edelleen perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteerit. Tilanteeseen on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota ja suhtauduttava sen vaatimalla vakavuudella. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta kiinnitti julkisen talouden suunnitelman yhteydessä erityistä huomiota innovaatioiden, koulutuksen ja osaamisen merkitykseen talouden kestävyyden ja kasvun kannalta. Tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoiminta on yksittäisistä politiikkatoimista tehokkain tapa kasvattaa tuottavuutta ja mahdollisuuksia luoda uutta työtä. Valiokunta kiittää erityisesti merkittävästä panostuksesta tki-rahoitukseen, sillä sen taso suhteessa kilpailijamaihin on romahtanut. Ensi vuonna rahoitus viimein kasvaa ja ylittää 2 miljardin euron rajan. Edelleen pidämme erinomaisena, että valtaosa kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinneista kohdistetaan Business Finland ‑kokonaisuuteen ja bio- ja kiertotalouden edistämiseen. Talousvaliokunta korostaa lausunnossaan tulevaisuusinvestointien ja vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen välistä yhteyttä. Energiamurros on paitsi välttämätön keino myös keskeinen kestävän kasvun mahdollistaja. Hallituksen kestävän kasvun strategia, viennin kasvuohjelma sekä yrittäjyysstrategia ovat tärkeimpiä ohjelmia valtion elinkeinopolitiikassa. On erittäin tärkeää, että ne on synkronoitu tki-rahoituksen kohdentamiseen ja tiekarttaan sekä energia- ja ilmastopolitiikkaan. Työllisyyttä nostavia toimenpiteitä valmistellaan parasta aikaa, ja konkreettisia päätöksiä on jo tehty. Sama koskee myös vaikuttavuusarviointia. Se on kiistaton fakta, että niiden tehokkuuden toteaminen tässä vaiheessa, ensimmäisen julkisen talouden suunnitelman yhteydessä, on haastavaa. Hallitus arvioi vuoden alkupuolella esiteltäviä uusia toimia kevään budjettiriihen yhteydessä. Ehdotan, että käymme tuolloin asiallisen ja aktiivisen keskustelun työllisyystoimien vaikuttavuudesta [Puhemies koputtaa] rakentavassa yhteistyössä yli puoluerajojen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1380,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2019-11-26T16:11:21,2019-11-26T16:16:37,Hyväksytty,1.1 2019_70_72,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi kannatan edustaja Ranteen esitystä perussuomalaisten vastalauseesta ja siihen liittyvästä kannanotosta. Toisena korjaan aiemmin esitetyn asiavirheen siitä, miten perussuomalaiset käyttäytyivät postilain äänestyksessä. Eli äänestimme postilain hylkäyksen puolesta. Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy paljon ongelmia, mutta perustavanlaatuinen ongelma on kuitenkin se, että nämä laskelmat eivät perustu tosiasioihin. Talous ei, toisin kuin väitetään, tule lähivuosina kasvamaan vaan jopa pahimmillaan kutistumaan. Hallitus ei tätä pysty millään estämään. Suomi on sidottu eurossa muiden maiden ongelmiin, ja hallitus sitoo meitä entistä tiukemmin euroon ja siihen liittyviin takausvastuisiin. Siitä me emme pääse tämän hallituksen vedolla mihinkään pakoon. Hallituksen keinoin työllisyys ei kasva vaan heikkenee. Tästä nyt parhaana tai, sanoisinko, pahimpana työnäytteenä viime aikoina se, että vaikka hallitus käytännössä istuu molemmilla puolilla neuvottelupöytää postilakon kysymyksessä, niin silti ei synny valmista. Arvoisa puhemies! Muutamia huomioita, jotka hallituksen esityksessä julkisen talouden suunnitelmasta ovat mielestäni erityisen huonosti — nämä eivät suinkaan ole ainoita huonosti olevia asioita. Ensinnäkin se, että EU, EU ja EU. Hallitus ei edes viitsi ottaa kunnolla kantaa siihen, että hallituksen valitsemalla linjalla Suomen EU-jäsenmaksu tulee jo tällä julkisen talouden suunnitelman kaudella kasvamaan merkittävästi ja saanti tulee samalla huononemaan, minkä seurauksena nettomaksu kasvaa pahimmillaan jopa miljardiluokassa jopa näiden vuosien aikana, eikä tilannetta pysty muuttamaan vuoteen 28 mennessä mihinkään. Mistä rahat tähän Euroopan kehitysapuun? Toinen asia, joka on huonosti huomioitu, on liikenne- ja ilmastopolitiikka. Maailman ilmasto ei siitä mihinkään liikahda, vaikka suomalaiset lopettaisivat kaiken tekemisen. Yksipuolisiin ilmastotoimiin ei meillä kerta kaikkiaan ole varaa. Kilpailukykymme pitää turvata. Sitä ei pidä luovuttaa pois enemmän saastuttaviin maihin. Kolmantena asiana väestön väheneminen Suomessa ja toisaalta maahanmuutto. Hallituksella ei ole todellisia toimenpiteitä syntyvyyden parantamiseksi Suomessa, ei kunnolla rahaa eikä varsinkaan asennetta, jolla siihen asiaan voitaisiin vaikuttaa. Hallituksella ei myöskään ole toimenpiteitä ei-sosiaaliperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Humanitäärinen maahanmuuttohan ei meidän huoltosuhdettamme paranna vaan suorastaan huonontaa sitä. Viimeisenä asiana nostan esille muutamien muidenkin jo huomioiman sote-kysymyksen. Sote on miljardien kustannuskysymys Suomessa. Mitä hallitus aikoo tehdä sote-uudistuksen suhteen? Emme ole vielä kuulleet mitään muuta kuin että siellä se sama vanha maakuntamalli kummittelisi keskustapuolueen hallituksen kynnyskysymyksenä. Muuten eduskunta on asian suhteen täysin sokkona. Mihin suuntaan me olemme menossa tämän soten suhteen? Mitä tapahtuu kuntia uhkaavalle kustannusten nousulle — useita prosentteja enemmän kuin talouskasvu. Mitä hallitus aikoo tarjota tähän ratkaisuksi? Tehdäänkö tälle yhtään mitään seuraavan neljän vuoden aikana?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-26T16:16:42,2019-11-26T16:20:00,Hyväksytty,1.1 2019_70_73,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden velkaantuminen on saatava loppumaan. Emme voi siirtää tämän päivän kulutuksesta laskua lastemme maksettavaksi. Juuri sitä tämä velkahallitus ja työttömyyshallitus on kuitenkin tekemässä. Julkisen talouden suunnitelmassa olette sitoutuneet vastuulliseen finanssipolitiikkaan. Meillä kokoomuksessa on kuitenkin eri käsitys siitä, mitä on vastuullinen finanssipolitiikka. Se on sitä, että julkinen talous vahvistuu eikä heikkene. Se on sitä, että varmistetaan, ettei Suomi ole Kreikan tiellä ajamassa rinnettä alas. Myös riippumattomilla asiantuntijoilla on aivan eri käsitys hallituksen kanssa vastuullisesta politiikasta. Riippumattomat asiantuntijatahot yksi toisensa jälkeen ovat esittäneet poikkeuksellisen lujaa kritiikkiä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa kohtaan. Asiantuntijoiden lausunnot ja kuulemiset olivat sanalla sanoen tuskaisia talousvaliokunnassa. Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunnossa todetaan: ”Hallituksen finanssipolitiikan linjaa voidaan pitää elvyttävänä. Hallitus ei perustele elvyttävää finanssipolitiikkaa suhdannetilanteella, eikä käsitys tämän hetkisestä suhdannetilanteesta anna perusteita elvytykselle.” Suomeksi sanottuna elvytätte silloin, kun sitä ei ole perusteltua tehdä, ettekä osaa itsekään perustella uskottavasti tätä ratkaisua. Hyvä hallitus: miksi kastelette nurmikkoa sateella? Lisäksi arviointineuvosto toteaa, että kokonaisuudessaan talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa sangen epävarmalta. Arviointineuvoston mukaan hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamisesta on linjassa kestävyysvajeen korjaamisen kanssa, mutta työllisyyden kasvusta kertyvien lisätulojen käyttö menojen pysyvään kasvattamiseen ei pienennä julkisen talouden kestävyysvajetta. Mutta työllisyyskään ei nouse riittävästi. Nythän teidän omankin julkisen talouden suunnitelmanne ja valtiovarainministeriön arvion mukaan työllisyysaste on jäämässä 73 prosentin tuntumaan vuonna 2023. Kyse ei ole vain eduskunnan tietopalvelun laskelmasta budjettinne työllisyyttä heikentävästä vaikutuksesta vaan siitä, että teidän omankaan suunnitelmanne mukaan ette saavuta omaa työllisyystavoitettanne. Kuinka kauan vielä voi kestää ottaa käyttöön ne työllisyyskeinot, jotka ovat olleet valmiina teidän omilla virkamiehillänne ministeriöissä jo aikapäiviä? Suomen Pankin lausunnon mukaan ”tutkimustieto viittaa siihen, että työllisyyttä on mahdollista nostaa muun muassa porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu työttömyysputki ja uudistamalla perhevapaajärjestelmä työllisyyttä tukevalla tavalla”. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen lausunnossa todetaan, että hallituksen suunnalta kuullut työmarkkina-avaukset lähinnä heikentävät työllisyyttä. Toden totta, aivan kuin ette edes haluaisi parantaa työllisyyttä. Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt keinot, joilla Suomeen saataisiin asiantuntija-arvioiden mukaan yli 60 000 uutta työllistä eikä niitä 5 000 työtöntä, jotka eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan ensimmäinen budjettinne Suomeen on tuomassa. Olkaa hyvä: nämä kokoomuksen keinot perustuvat siis asiantuntija-arvioihin — myös teidän omien ministeriöidenne työryhmien esityksiin — ja ovat teidän käytössänne. Olette antaneet hallitusohjelmassanne [Maria Guzeninan vastauspuheenvuoropyyntö] lupauksen Suomen kansalle politiikan uudistamisesta. Yksi lupauksista kuuluu: ”Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa.” Nyt näyttää siltä, että olette rikkomassa tämänkin lupauksenne ja ohittamassa riippumattomat asiantuntijat, joiden huolen julkisen talouden tilasta ja haitallisesta työllisyyskehityksestä suomalaiset laajasti jakavat. Hyvä hallitus, ettekö itse pidä tätä vastuuttomana? Jos kuuntelisitte asiantuntijoita, jos kuuntelisitte järjen ääntä, te muuttaisitte suuntaa, johon nyt olette Suomea raahaamassa. Kuunnelkaa edes kansaa. Viime kuussa tehdyn kyselyn mukaan selvä enemmistö, 58 prosenttia suomalaisista, haluaa hillitä velanottoa. Kriittisin ammattiryhmä velkaantumista kohtaan oli muuten maanviljelijät. Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy vastalause 2:n mukaisen kannanoton, joka sisältää muun muassa sen, että eduskunta edellyttää, että hallitus noudattaa oman ohjelmansa [Puhemies koputtaa] tavoitetta julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 ja toimii tavoitteen edellyttämällä tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-26T16:20:12,2019-11-26T16:25:39,Hyväksytty,1.1 2019_70_74,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, ei mennä ihan heti debattiin uudestaan, vaan kahlataan tätä puhu... [Välihuuto — Puhemies koputtaa] — Tässä saamme hallituspuolueen edustajan, edustaja Kiviranta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_75,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun en saanut tuossa sopivassa kohtaa puheenvuoroa, niin voisin todeta tästä kokoomuksen vaihtoehtobudjetista pari sanaa. Tämä työllisyyden kasvuhan rakentuu aika paljon ansiotulon veronkevennyksiin, ja ansiotulon veronkevennyksillä on varmaan aikansa ja tarpeensakin, mutta eivät ne kyllä suhdannepolitiikan keinoiksi sovi, siitä taloustieteilijät ovat aika laajasti yksimielisiä. Tilannehan on se, että ajoitus ei kyllä näillä keinoilla onnistu ja kohtaantuminen on varsin sattumanvaraista. Meillä on paljon parempia keinoja harjoittaa suhdannepolitiikkaa silloin, kun sitä tarvitaan. Tietysti voidaan kiistellä siitäkin, että milloin sitä tarvitaan, koska suhdannetilannetta voidaan myöskin onnistuneesti joskus ennakoida. Esimerkiksi väyläinfrastruktuurin rakentaminen, siis teitten rakentaminen ynnä muun väylästön rakentaminen, on erittäin tehokas keino hoitaa suhdannepolitiikkaa, ja ajoitus on nopeasti tehtävissä esimerkiksi lisäbudjeteilla. Hallitushan on sitä jo harjoittanutkin kesäkuusta lähtien, ehkä hiukan ennakoiden sitä, ettei mentäisi matalasuhdanteeseen. Sitten kiittäisin tätä Rinteen hallitusta siitä, että se katsoo kauas. Se vahvistaa panostuksia tuottavuuden kasvuun, joka on ehkä se meidän kaikkein ongelmallisin kohtamme. Tuottavuus ei ole Suomessa kasvanut sillä tavalla kuin sen pitäisi, ja sen takia Rinteen hallitus investoi koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen, erilaisiin innovaatioihin ja sitten myöskin tähän väylästöön. Yritysten työvoimapulaan vastaamiseksi hallitus nimenomaan investoi merkittävällä tavalla koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Lisäksi edistetään työssäkäyvien jatkuvaa oppimista ja työttömien kouluttautumista. Palkkatuen käyttöä lisätään yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia. Työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa on tarkoitus vähentää poistamalla erillinen palkkatuen maksatuksen hakeminen. Palkkatuki herättää tietysti hyvin monenlaisia käsityksiä, mutta kyllä yksityisellä sektorilla, niin kuin tuossa valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, on voitu saavuttaa myös pysyviä työpaikkoja palkkatuen avulla. Työvoiman liikkuvuutta pyritään edistämään säätämällä puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaaksi. Sitten meillä on tulossa tutkimusyhteistyökannustin, joka todennäköisesti tulee merkitsemään sitä, että yritys saa 50 prosentin ylimääräisen vähennyksen, joka lasketaan todellisista yrityksen tutkimus- ja tuotekehitysmenoista, saa vähentää ikään kuin ilmaa tämän verran, ja tällä on tarkoitus kannustaa yhteistyöhön muun muassa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Tämä on varmaan omiaan edistämään sitä tavoitetta, että pääsisimme asiallisesti ottaen ainakin siihen 3 prosentin bkt-osuuteen noissa tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa. Sitten on tämä koneiden, kaluston ja muun irtaimen käyttöomaisuuden kaksinkertainen poisto. Se nähdään sitten, mikä merkitys sillä on. Osa asiantuntijoista on kiistänyt sen merkityksen, mutta sitä keinoa aikaisemmatkin hallitukset ovat koettaneet käyttää, ja sehän on kuitenkin keino, joka ei pitkällä tähtäyksellä edes verotuloja alenna, se vain jaksottaa niitä. Nythän tämä tuplapoisto ulottuisi myös palveluelinkeinoihin ja maatalouteen. Täällä on keskusteltu sote-uudistuksesta. Haluaisin sanoa, että kyllähän tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on meidän merkittävin rakenteellinen uudistuksemme. Se on ihan omaa luokkaansa, ja siellä olisi saatava aikaan. Tilannehan on se, että meillä on erinomainen terveydenhuolto mutta siellä on tuottavuuden lisäämisen varaa. Todella toivoisin, että jos ei mitään muuta saada aikaan, niin saataisiin aikaan ainakin tämä terveydenhuollon uudistus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-26T16:25:56,2019-11-26T16:31:07,Hyväksytty,1.1 2019_70_76,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten useammassa puheenvuorossa on tuotu ilmi, tämä julkisen talouden suunnitelma tähtää nimenomaan tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseen, ja se todella on paikallaan, koska ensi vuonna astumme uudelle vuosikymmenelle ja nyt määritetään, mille suunnalle sillä vuosikymmenellä lähdetään. Mihin käytetään ne kaikista ensimmäiset eurot? Tämä hallitus aikoo käyttää ne eurot maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentamiseen. Se on meidän tärkein tavoitteemme. Maailman parhaiden yhteiskuntamallien rakentamiseen on Suomessa pystytty ennenkin, ja on hyvä muistaa, että näitä rakenteita ei ole rakennettu niinä helppoina aikoina. Päinvastoin, juuri kriisien aikana vahvaa hyvinvointivaltiota on tarvittu kaikista kovimmin ja kipeiten, ja juuri silloin me olemme tähän rakentamistyöhön pystyneet. On syytä muistaa, että tämä nykymallinen, vahva, hyvinvoinnin ja onnellisuuden takaava hyvinvointivaltio on rakennettu kahden maailmansodan raunioille. Samalla se kuitenkin rakennettiin halvan fossiilisen energian varaan. Ajateltiin, että luonnonvarojen kulutukselle ei ole rajoja. Ajateltiin, että halpaa öljyä löytyy loputtomiin. Nyt on täysin selvää, että tämä aika on ohi. Ensinnäkään niitä luonnonvaroja ei löydy, ja toiseksi tiedämme, että niiden käytölle on pakko asettaa rajat. Jopa Yhdysvaltojen kovimmat kapitalistit vetävät nyt sijoituksiaan pois fossiilitaloudesta, ja he eivät tee sitä hyvää hyvyyttään, vaan sen tähden, että on tunnistettu, että fossiilitalous on romahtamaisillaan ihan jo pelkästään luonnonvarojen ehtymisen myötä. Sen tähden hyvinvointivaltiota on alettava rakentaa uudenlaiselle pohjalle. Tätä tavoitetta ei ole valittu siksi, että tämä muutos olisi jotenkin helppo, nopea tai ilmainen, vaan koska ”nyt on pakko toimia”, ilmastonuoria lainatakseni. Tavoitteen ydinhän on kirkas. Meidän on vähennettävä päästöjä ja köyhyyttä samaan aikaan, ja sen sijaan, että otettaisiin nyt yksi suuri loikka, niin vuosi vuodelta — kuten tässä julkisen talouden suunnitelmassa viitoitetaan — edetään kohti kestävää tulevaisuutta. Silloin on olennaista, että se muutos ei tarkoita luopumista, vaan sitä, että saa tilalle jotain entistä parempaa. Sen tähden on samalla syytä muistaa, että hyvinvointivaltion kestävyys on kiinni ihmisistä: ihmisten hyvinvoinnista, ihmisten osaamisesta ja ihmisten työkyvystä. Juuri ihmisiin panostamalla tätä kestävää pohjaa rakennetaan. Sen tähden tämä hallitus aloittaa koulutuksen kunnianpalautuksen ja nostaa suomalaisten koulutustasoa systemaattisesti. Jokaiselle taataan vähintään toisen asteen koulutus. Perusteet tälle ovat toki inhimilliset, mutta myös taloudelliset. Pelkän peruskoulun käyneistä alle puolet on töissä, siinä missä korkeakoulutetuista neljä viidestä on työllistynyt. Sen tähden on todella vahvat perusteet jo ihan vain työllisyyden takia panostaa siihen, että yhä useampi suomalainen pystyy saavuttamaan korkean koulutusasteen. Toinen asia, joka näkyy suoraan työllisyydessä, on panostukset mielenterveyteen. Mielenterveysongelmat ovat olleet kaikista suurin syy työkyvyttömyyteen koko minun elin-ikäni ajan. Tämä ei ole mitenkään hyväksyttävää, ei inhimillisesti eikä taloudellisesti, ja sen tähden tämä hallitus panostaa etenkin matalan kynnyksen palveluihin ja siihen, että jokainen pääsee hoitoon ajoissa. Samalla panostetaan siihen, että kenelläkään ei ole akuuttia huolta siitä, riittääkö raha ruokaan, lääkkeisiin ja vuokraan. Me tiedämme, että köyhyys ei aktivoi vaan lannistaa, ja sen takia on varmistettava, että sosiaaliturva todella kantaa tulevaisuudessakin. Sen tähden tämä hallitus ryhtyy uudistamaan sosiaaliturvaa sen sijaan, että lähdettäisiin sille leikkausten tielle, jota opposition vaihtoehtobudjetit ovat viitoittaneet. Samalla tässä todella panostetaan siihen, että kun tehdään ilmastotoimia, niin pidetään huolta myös luonnon monimuotoisuudesta. Tämä erityisesti on sellainen toimi, jota ei pysty tekemään missään muualla kuin Suomessa. Suomalaista luontoa ei suojella muualla kuin Suomessa, joten soisi jokaisen isänmaallisen ihmisen vaalivan nimenomaan suomalaista luontoa ja löytävän ne eurot sinne. Tämä hallitus löytää ne eurot: me laitamme 100 miljoonaa suomalaisen luonnon suojeluun. Samalla on syytä muistaa, että ei ole myöskään sitä ”jotain muuta” henkilöä ratkaisemaan maailman ongelmia. Jos vaaditaan vahvoja kansainvälisiä toimia, niin silloin on syytä vaalia vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Jos ei esimerkiksi ole valmis antamaan EU:lle piiruakaan valtaa neuvotella tai sopia yhteisistä linjoista ilmastoveroille, niin silloin on turha torpata kotimaan toimien ehdotukset sanomalla, että ”kyllä EU hoitaa, kyllä EU verottaa”. Ei voi samalla sanoa, että nämä on hoidettava kansainvälisesti ja sitten toisessa käänteessä vastustaa kaikkia keinoja [Puhemies koputtaa] edistää kansainvälistä yhteistyötä ja EU:n yhteisiä ilmastotoimia. Jos siis todella ajattelemme kaikki, että ilmastonmuutosta on tärkeä ratkoa kansainvälisillä toimilla, niin odotan näkeväni tätä linjaa systemaattisesti [Puhemies koputtaa] myös valiokuntatyössä tällä kaudella. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-11-26T16:31:21,2019-11-26T16:36:49,Hyväksytty,1.1 2019_70_77,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensi alkuun on sanottava, että olen ymmärtänyt niin, että julkisen talouden satsauksilla synnytetään tulevaisuuden menestystekijät tässä maassa. Siksi tämä hallitus on todellakin tarttunut edellisen hallituksen valitettavien koulutusleikkausten korjaamiseen, ja siitä olen iloinen. On hyvä, että me keskustelemme täällä myös suhdannepolitiikasta siltä osin, että liikennehankkeisiin kohdistuvat investoinnit tuskin koskaan ovat, jos satsataan kansalliseen tarpeeseen ja sen infran osalta tulevaisuuteen, suhdannetta arvioiden väärin ajoitettuja. Satsaukset kaikkeen siihen tarpeelliseen, mitä meidän elinkeinoelämä ja ihmisten liikkuminen edellyttävät, ovat tulevaisuuden kannalta kuin rahaa pistäisi pankkiin. Tämä hallitus todellakin satsaa koulutukseen ja haluaa, että julkisen vallan toimesta, joka mahdollistaa koulutuksen, niiden henkilöitten palkkoja ei poljeta, vaan tuodaan resursseja siihen, että opettajien lomarahoja voidaan kunnissa säällisesti maksaa. Ehkä voisi ajatella käyttävänsä muutaman sanan siitä, millä lailla kokoomus haluaa tätä vaihtoehtobudjetissaan katsoa. Se keskittyy omassa vaihtoehdossaan leikkaamaan juuri kaikkein pienituloisimmilta ja kartuttamaan hyvätuloisten tulovirtaa. Kokoomus on toistuvasti moittinut tätä hallitusta jo ennakolta velanotosta ja kärjekkäästi tuonut sen esille, kuinka huonosti ja holtittomasti tämä hallitus julkista taloutta ja budjettivaltaansa käyttää. Tulee surullinen olo, kun ajattelee sitä, kuinka kokoomus välihuutojen sävyttämänä näissä keskusteluissa on tuonut esille, mitenkä me ajattelemme ja teemme kaiken lastenlapsilta vieden ja näille vain suuren velan jättäen. Heidän mukaansa hallitus varastaa lapsilta, kun mahdollisesti otamme velkaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamiseksi, samalla pienennämme ryhmäkokoja, satsaamme esiopetukseen ja teemme toisen asteen koulutuksesta maksutonta. Velkasyntiä korostetaan ja kuorrutetaan vielä sillä, että taakasta tulee kestämätön, kun ikäluokat pienenevät ja velan maksajia on tulevaisuudessa vähemmän. Mitä tuosta ajattelusta pitäisi ymmärtää? Kokoomus ei hyväksy lastemme tulevaisuuteen satsaamista vaan sokeasti räksyttää, kuinka velanotto on vahingollista ja ryöstää tulevia lastenlapsiamme. Meidänkö pitäisi nyt tässä hallituksessa hyväksyä se, että se pienenevä ikäluokka [Heikki Vestmanin välihuuto] ei saisikaan heille kuuluvaa mahdollisuutta koulutukseen ja mahdollisuutta kehittyä tulevaisuudessa tämän maan, hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjäksi? Surullista olisi mennä tuonne esiopetukseen sanomaan lapsille, että valitettavasti te ette ole tämän hallituksen prioriteettina, me edelleen haluamme leikata teidän mahdollisuuksistanne kasvaa tähän maahan, kouluttautua ja huolehtia tulevista vanhuksista ja niistä, jotka jo nyt ovat meillä hoivan tarpeessa. [Arja Juvosen välihuuto] Suomi kaipaa tämän hallituksen tekemää suunnanmuutosta, jolla mahdollistetaan — vaikka velkarahalla — omien lastemme tulevaisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-26T16:36:57,2019-11-26T16:41:43,Hyväksytty,1.1 2019_70_78,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Östmanin tekemää esitystä vastalauseen 3 mukaisesti ja myöskin sitten niitä siihen sisältyviä vastalauseen kannanottoehdotuksia. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Ministeri Lintilä tuossa debattikeskustelussa vastasi minusta varsin tyydyttävästi kysymykseeni siitä, mitä nyt aiotaan tehdä näille laskeville omaisuusarvoille eri puolilla Suomea. Hän kuvasi sitä, kuinka se todellakaan ei vaikuta pelkästään siihen yksilön omaisuuden arvoon, joka nyt sinällänsä varmasti kuuluu jokaisen ihmisen siihen oman omaisuuden suojaan, vaan se vaikuttaa myös työllisyyteen ja esimerkiksi siihen, voidaanko työn perässä muuttaa jonnekin, mikä sen vaikutus on vaikkapa lainanottokykyyn ja alueelliseen kehitykseen, tämäntyyppisiin asioihin. Sitä — jos nyt oikein ymmärsin ministerin sanoja — on kuitenkin tarkoitus ainakin vähän läpikäydä siellä ministeriössä, toivon mukaan myöskin etsiä sellaisia ratkaisuja, joilla tässä tilanteessa ymmärrettäisiin, että tämä on aika merkittävä aluepoliittinen tekijä ja voi vaikuttaa tämän maan aluepoliittiseen kehitykseen tavalla, josta emme ehkä vielä ymmärräkään, kuinka syvällisesti. Täällä on käyty myöskin keskustelua ja debattia tästä eduskunnan tietopalvelun laskelmasta, joka osoittaa, että kun hallitus nyt tätä tällaista politiikkaansa harjoittaa, niin meillä on 5 000 työpaikkaa vähemmän ensi vuonna, elikkä olisi melkein parempi, kun ei tekisi mitään, niin ei tulisi senkään vertaa vahinkoa. Täällä on sitten kovasti kiistelty siitä, ovatko nämä eduskunnan tietopalvelun luvut oikeita vaiko vääriä. Oliko vihreitten rivistä, josta sanottiin, että tässähän otetaan huomioon ainoastaan verotusta ja sosiaaliturvaa. No, kun mietitään työmarkkinoita ja sitä, että millä tavalla ihmiset pohtivat sitä omaa asemaansa sinne työmarkkinoille lähtiessään, niin kyllähän verotus ja sosiaaliturva ovat aivan niitä keskeisimpiä elementtejä, kun ymmärrämme sen, että työn vastaanottamisessa ne kannustimet ja toisaalta niitten kannustinloukkujen välttämiset keskeiseltä osalta liittyvät juuri verotukseen ja sosiaaliturvaan, koska ne vaikuttavat siihen, mitä siitä palkasta sitten kaiken kaikkiaan jää käteen. Siksi kristillisdemokraatit ovat kaikissa näissä uudistuksissa nyt erityisesti halunneet kiirehtiä myöskin tätä sotu-uudistusta. On varmasti niin, niin kuin täällä esimerkiksi edustaja Vehviläinen toi hyvin esille, että sote-uudistus on yksi tärkeimpiä ellei ehkä keskeisin rakenteellinen uudistus, mitä meillä tehdään, ja sen tärkeys on nimenomaan erityisesti siellä kuntapuolella. Mutta sitten jos mietitään jokaisen ihmisen omaa taloutta, niin tämä sotu-uudistus ja sen vaikutukset työn vastaanottamiseen ja toisaalta sitten yritysten kykyyn ja mahdollisuuteen työllistää, on aivan keskeinen. Joten näitä molempia uudistuksia nyt kiireesti tarvittaisiin, mutta tällä hetkellä ei ole nyt näköpiirissä, että olisimme hallitukselta saamassa näitä esityksiä, ja siinä mielessä olisi tosi tärkeää kiirehtiä molempia. Me olemme kristillisdemokraateissa tuoneet tämän oman, kannustavan perusturvaesityksemme ja toivomme, että siltä pohjalta asiaa voitaisiin olla viemässä eteenpäin. Täällä edustaja Kiviranta esitti myös mielenkiintoisen näkemyksen siitä, että veropolitiikka ei ole hyvää suhdannepolitiikkaa. Olen Kivirantaa oppinut kyllä tuntemaan semmoisena terävänä talousajattelijana, ja verotuksessa hän on ekspertti, mutta jäi kyllä hivenen kaihertamaan, että miksi hän ajattelee näin, että verotus ei olisi myöskin suhdannepoliittinen väline. Kuitenkin tämä hallitus on itse tekemässä muun muassa näitten lisättyjen poisto-oikeuksien kautta — sehän on myöskin veropolitiikkaa — suhdannepolitiikkaa, ja esimerkiksi sitä esitystä hallituksen puolelta voin kyllä ihan täysillä kannattaa. On äärimmäisen tärkeää, että meillä yritykset pystyisivät sitä kautta myöskin sitten saamaan investointiinsa sytykettä. Kyllä minä itse näen, että veropolitiikka on myöskin suhdannepolitiikkaa. Totta kai me tarvitsemme vaikkapa infrainvestointeja, ne ovat myöskin tärkeitä, mutta infrainvestoinnit usein tapahtuvat hivenen pidemmällä aikaperspektiivillä. Verotuksella kuitenkin pystytään nopeasti vaikuttamaan kotitalouksien käteenjäävään tuloon. Kyllähän tämäkin hallitus on tehnyt nimenomaan veropolitiikkaa esimerkiksi siten, että siellä yritetään vaikuttaa siihen, että käteenjäävät tulot eivät pienenisi, elikkä siellähän oli muistaakseni parisataa miljoonaa ohjattu myöskin näihin veronalennuksiin. Mutta kaiken kaikkiaan täytyy sanoa tästä julkisen talouden suunnitelmasta, niin kuin jo tuossa omassa debattipuheenvuorossani toin esille, että tämä on ongelmallinen, koska tästä puuttuvat nämä tulevaisuuden työllisyystoimet ja sitten nämä isot rakenteelliset uudistukset eli sote- ja sotu-uudistus, jotka olisivat aivan keskeisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-11-26T16:41:54,2019-11-26T16:47:11,Hyväksytty,1.1 2019_70_79,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee erilaista talouspolitiikkaa kuin edellinen. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Haluamme, että talouskasvu hyödyttää kaikkia, ei vain niitä, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki sekä OECD ovat päätyneet johtopäätökseen, että ilman ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista ei talouskaan voi hyvin. Hyvinvointitalous on myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemoja. Sairauksien ehkäisy, työkyvyn ylläpito, sukupuolten tasa-arvo ja jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen ovat esimerkkejä teoista, jotka selkeästi tukevat taloudellista kasvua. Ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu vaikuttavat toisiinsa. Ihmisten hyvinvointi on edellytys sekä talouskasvulle että yhteiskunnan ja talouden vakaudelle. Toisaalta talouskasvu lisää mahdollisuuksia kohentaa kaikkien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Hyvinvointitalous tarkoittaa sitä, että julkisia varoja sijoitetaan parantamaan ihmisten hyvinvointia. Sen seurauksena ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä ja maksavat veroja. Kun ihminen on terve ja voi hyvin, hän tarvitsee myös vähemmän sosiaali‑ ja terveyspalveluja. Tämä on kansantalouden näkökulmasta tärkeää, kun väestö ikääntyy. Hyvinvointitaloudessa sosiaalinen hyvinvointi, ympäristön hyvinvointi ja taloudellinen hyvinvointi halutaan saada tasapainoon. Hyvinvointitaloudessa panostukset hyvinvointiin nähdään tulevaisuusinvestointeina, jotka maksavat itsensä takaisin. Kaikkiin investointeihin toki liittyy riski, mutta se riski kannattaa ottaa, sillä nyt tutkimusnäyttöä hyvinvointi-investointien hyödyistä alkaa olla jo melko paljon. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja, mitä voimme tehdä. Hyvinvointitaloudessa lasketaan myös vaihtoehtoiskustannuksia eli sitä, mitä yhteiskunnalle tulee maksamaan, jos hyvinvointi-investointeja ei syystä tai toisesta tehdä. Asia tulisi huomioida nykyistä paremmin myös lainvalmistelussa, ja kaipaan kovasti terveys‑ ja hyvinvointivaikutusten arviointia lainsäädännön valmisteluun. Asian pitäisi koskettaa muitakin ministeriöitä kuin sosiaali‑ ja terveysministeriötä. Arvoisa puhemies! Politiikan suunnanmuutos näkyy myös koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksena. Suunta kohti koulutus‑ ja sivistysradikaalia Suomea näkyy jo hallitusohjelman otsikossa ”Osallistuva ja osaava Suomi”. Hallitus panostaa osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla noin 350 miljoonan euron kokonaisuudella. Investoinneilla nostetaan suomalaisten osaamistasoa, parannetaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa ja panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan 60 miljoonalla heti vuodesta 2020 alkaen. Tämän lisäksi yliopisto‑ ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa. Jo lisätalousarviossa kesäkuussa hyväksyttiin 20 miljoonan euron lisämääräraha ammatillisen koulutuksen järjestäjille opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Pidemmällä tähtäimellä panostukset koulutukseen ja tutkimukseen tulevat vahvistamaan koko taloutemme potentiaalia ja kilpailukykyämme. Emme koskaan pärjää kilpailussa palkkojen halpuuttamisella. Pärjäämme vain korkeatasoisella ja laadukkaalla tutkimus‑ ja innovaatiotoiminnalla sekä osaavalla ja hyvin koulutetulla väestöllä. Tämä hallitus näkee koko koulupolun arvokkaana, ja siksi tulemmekin palauttamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden, panostamme peruskoulun tasa-arvoon, teemme toisesta asteesta aidosti maksuttoman, pidennämme oppivelvollisuutta ja lisäämme rahoitusta korkeakouluille. Oppivelvollisuuden pidentämistä on alettu jo valmistella. Kyseessä on kauaskantoinen ja laaja-alainen reformi tulevaisuuden, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ja nyt tämä on tehtävä oikein, eli tärkeää on, että jokaisesta nuoresta pidetään kiinni pidempään kuin nyt ja jokaiselle nuorelle mietitään yksilöllinen ja tavoitteellinen oppimisen polku. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tarkoita vain koulunpenkillä istumista, vaan se voi pitää sisällään esimerkiksi kymppiluokkia, oppisopimuskoulutusta, työkokeilua, työharjoittelua ja niin edelleen. Tärkeää on kuitenkin varmistaa, että jokainen nuori on nykyistä pidempään tavoitteellisen oppimisen piirissä. Panostukset koulutukseen ja harrastusmahdollisuuksiin ovat kriittisen tärkeitä nuorison tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Suomen tulevaisuus riippuu nuorista, ja syrjäytymisen ehkäiseminen on myös parasta politiikkaa sisäisen turvallisuuden kannalta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-26T16:47:16,2019-11-26T16:52:26,Hyväksytty,1.1 2019_70_80,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että Suomen työllisyyden on vahvistuttava. Pelkkään lukemaan keskittyminen, olipa se sitten 75 tai jotain muuta, on kuitenkin älyllisesti huomattavan epärehellistä. Pelkän työllisyysasteen tuijottaminen ilman tulojen ja menojen kokonaisvaltaista tarkastelua on harhaanjohtavaa. Vastaava harha syntyy, kun väitetään, että kestävyysvajetta tai huoltosuhdetta voidaan korjata tuomalla maahan työllisyydeltään heikkoja ja kouluttamattomia mutta työikäisiä ihmisiä. Työllisyysaste ei kuvaa hyvinvoinnin eikä työn määrää eikä kokonaistuotosta. Se kuvaa nuppilukua ihmisistä, jotka tietyllä tarkasteluajanjaksolla ovat edes piipahtaneet jonkinlaisissa töissä. Tuo työ voi olla vaikkapa varhaisjakelua tuntipalkkaan 8 euroa 98 senttiä, lisäksi yölisä 80 senttiä. Palkka on muuten tähän päivään ja elinkustannusindeksiin suhteutettuna suurin piirtein sama kuin minun omien ensimmäisten kesätyöpaikkojeni palkka yli 20 vuotta sitten 1990-luvulla. Otsikoissa kovasti olevan PAU-liiton mukaan varhaisjakajien vaihtuvuus pääkaupunkiseudulla on muuten vuodessa sata prosenttia. Vaihtuvuudella on ehkä jotakin tekemistä tuon mainitsemani palkan ja oleskelulupien kanssa. Arvoisa puhemies! Toisin sanoen on erittäin merkittävää, millaisissa töissä ihmiset käyvät, kuinka usein, keitä nämä ihmiset ovat ja tulevatko he palkallaan toimeen. Hallitus kuitenkin tuijottaa vain työllisyysasteeseen ja siihenkin silmät kierossa. Mikäli hallitus tukityöllistää veronmaksajien rahalla riittävän määrän työmarkkinoiden ulkopuolella olevia joka kuukausi edes muutamaksi tunniksi, se saa työllisyysasteen nousemaan riittävän korkealle ja pääsee juhlimaan omaa erinomaisuuttaan. Valitettavasti julkinen talous ei tällaisesta työllisyydestä hyödy vaan kärsii. Hallitus sanoo vähentävänsä eriarvoisuutta ja pienentävänsä tuloeroja. Samaan aikaan se kuitenkin tuo maahan lisää huono-osaisuutta ja pienituloisuutta, joita sitten veronmaksajan hallituksen arvopohjan mukaisesti tulee pyrkiä korjaamaan. Arvoisa puhemies! Suomen veroaste on niin korkea, että sillä luulisi olevan helppoa saada julkiset palvelut ja sosiaalietuudet hoidettua. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Ongelmia on lukuisilla sektoreilla. Silti valtiolla on vuodesta toiseen panna miljardeja toissijaisiin, turhiin ja vahingollisiin kohteisiin. Kestävyysvaje ja maksajien määrän väheneminen ovat suurimmat ongelmat, joihin meidän pitää puuttua. On välttämätöntä tehostaa verojen käyttöä ja supistaa valtion tehtäviä eli priorisoida. Keskiluokkaa ei saa verottaa hengiltä, kokonaisveroasteen pitää laskea. Kun maksajien määrä vähenee riittävästi, koko järjestelmä on vaarassa. Olen huolissani tavallisen keskiluokan veronmaksuhalukkuudesta. Miksi maksaisi itsensä kipeäksi, jos ei tahdo saada enää paljonkaan vastineeksi? Maksukykyinen väki ostaa itselleen rahalla uudet palvelut ja hyvinvoinnin. Työssäkäyvä alempi keskiluokka kitkuttelee samalla ostovoimalla kuin sosiaaliturvan varassa elävät, erityisesti pääkaupunkiseudulla, etenkin lapsiperheissä. Normaalilla palkalla on yhä haastavampaa tulla toimeen. Toiset kuitenkin yrittävät, kun taas jotkut eivät välitä. Valtion tärkeimmät tehtävät ovat kansalaisten turvallisuuden takaaminen ja heikko-osaisista huolehtiminen, mutta huono-osaisuuden tuottaminen joko rajojen yli tai poliittisten ratkaisujen kautta kotoperäisesti eivät kuulu valtion tehtäviin. Perussuomalaiset haluavat hyvinvointiyhteiskunnan, jossa huolehditaan turvallisuudesta, kouluista, sairaanhoidosta ja muista perustoiminnoista sekä niiden ihmisten auttamisesta, jotka eivät siihen itse pysty. Yhteiskunnan tulee tavoitella itsenäistä ja itseohjautuvaa yksilöä, joka kykenee aikuisena kantamaan itsestään vastuun. Arvoisa puhemies! Hallitus kertoo lisäävänsä työllisyyttä edistämällä työperäistä maahanmuuttoa. Kuten olen edellä selittänyt, kannattaisi edistää sellaista työllisyyttä, joka tuottaa valtiolle veroja enemmän kuin vie. Se, että maahan halutaan maahanmuuttajia, joiden bruttotulot ovat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen huomattavan alhaiset ja sosiaalitukiriippuvuus merkittävää, ei ole tällaista maahanmuuttoa, ei missään tilanteessa eikä miltään kannalta katsoen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-11-26T16:52:27,2019-11-26T16:57:24,Hyväksytty,1.1 2019_70_81,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käymme tänään yhtä tämän vaalikauden tärkeintä keskustelua. Teknisesti ottaen käsittelyssä on nykyisen hallituksen julkisen talouden suunnitelma tälle vaalikaudelle ja keskustelun pohjana on sitä käsittelevä valtiovarainvaliokunnan mietintö. Käytännössä keskustelemme Rinteen hallituksen talouspolitiikasta, sen uskottavuudesta vallitsevassa tilanteessa ja ennen kaikkea siitä, millaiseen tulevaisuuteen tämä politiikka Suomen johtaa — toisin sanoen siitä, odottaako meitä vuonna 23 Suomi, jonka talous on nykyistä olennaisesti vahvempi ja joka pystyy siten tarjoamaan kaikille suomalaisille nykyisen kaltaisia laadukkaita hyvinvointipalveluita, vai odottaako meitä kolmen vuoden päästä tulevaisuus, jossa keväällä lopettaneen Sipilän hallituksen johdonmukaisen talouspolitiikan hedelmät on syöty ja edessä on jälleen uusi ankaran sopeuttamisen vaihe. Vastaus tähän, arvoisa puhemies, on valitettava. Nyt tiedossa oleva Rinteen hallituksen talouspolitiikka vaarantaa julkisen talouden pohjan. Hallitus siis pelaa kovaa uhkapeliä, jossa mahdolliset tappiot lankeavat tulevien sukupolvien piikkiin. Tätä mieltä ovat likipitäen kaikki kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat. Viimeksi viime viikolla EU-komissio varoitti meitä siitä, että julkiset menomme uhkaavat kasvaa ensi vuonna liikaa. Sitä ennen Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Suomen julkinen talous ei ole tasapainossa vuonna 23, vaikka se on kirjattu nykyisen hallituksen talouspolitiikan yhdeksi mittariksi. Tyrmäävin lausunto syksyn mittaan kuultiin kuitenkin hallituksen talouspolitiikkaa arvioivalta talouspolitiikan arviointineuvostolta. Sen mukaan hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Vastuullisena toimijana jokainen näistä arviointitahoista on myös antanut neuvoja siihen, miten hallitus voisi saavuttaa itselleen asettamansa tavoitteen tasapainoisesta julkisesta taloudesta vuoteen 23 mennessä, ja aivan kuten meillä kokoomuksessa, tärkein väline tässä on hallitusta paljon aktiivisempi työllisyyspolitiikka. Esimerkiksi hallituksen talouspolitiikkaan kriittisesti suhtautuva Suomen Pankki toteaa seuraavaa: ”Tutkimustieto viittaa siihen, että työllisyyttä on mahdollista nostaa muun muassa porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät ja uudistamalla perhevapaajärjestelmä työllisyyttä tukevalla tavalla.” Kaikki edellä mainitut toimet sisältyvät myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Keinoja vastuullisemman talouspolitiikan harjoittamiseen olisi siis hallitukselle tarjolla. Hämmästyttävintä kuitenkin, arvoisa puhemies, ovat olleet hallituksen reaktiot saatuun kritiikkiin. Sen sijaan, että hallitus olisi kiirehtinyt työllisyyskeinojen saamista liikkeelle, pääministeri Rinne on hirttäytynyt kiinni hallitusohjelmassa sovittuun aikatauluun. Hallituksen jahkailua katsellessa herääkin kysymys siitä, eivätkö työttömien asia ja julkisen talouden vastuullinen hoito olekaan nykyisen hallituksen politiikan keskiössä. Siksi vetoan vielä kerran teihin, hyvä hallitus: lopettakaa nykyinen riskipeli meidän hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudella ja ottakaa saamanne kritiikki vakavasti. Kukaan meistä ei halua olla seuraavien eduskuntavaalien alla tilanteessa, jossa tärkein kysymys on se, mistä leikataan. Valta ja vastuu on nyt teidän, käyttäkää sitä viisaasti. Arvoisa puhemies! Näin loppuun: kannatan edustaja Östmanin tekemiä vastalauseita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-11-26T16:57:35,2019-11-26T17:01:38,Hyväksytty,1.1 2019_70_82,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden uhkakuvat, kauppasodat, keskeisten EU-maiden talouksien epävakaudet ja ilmastonmuutos — nämä kaikki luovat tummia pilviä pienen Suomen ylle. Globaalien, rajat ylittävien epävarmuuksien lisäksi meillä on myös kansallisia haasteita, kuten laskeva syntyvyys ja heikkenevä huoltosuhde. Mainitsemistani isoista haasteista huolimatta, ja juuri siksi, meidän pitää tehdä kaikki Suomen kestävän kasvun hyväksi. Suomi ja me suomalaiset pärjäämme kyllä, mikäli asetamme kunnianhimoiset tavoitteet ja teemme niiden eteen määrätietoisesti työtä yhdessä. Tässäkin keskustelussa olisin halunnut kuulla myös niitä asioita, joista olemme samaa mieltä ja joiden eteen olemme valmiit kaikki yhdessä tekemään työtä. Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta piirtää voimakkaita suuntaviivoja paremmalle Suomelle. Meidän pitää tehdä kaikkemme sen hyväksi, että yhä useammalla suomalaisella on työtä ja että julkinen talous on kunnossa. Vain siten voimme turvata kaikille kuuluvat julkiset palvelut, kuten terveyskeskukset, koulut, päiväkodit, liikuntakentät ja hyväkuntoiset tiet. Mitä tämä sitten edellyttää? Pidetään yllä kustannuskilpailukykyä, edistetään paikallista sopimista, kannustetaan ihmisiä ottamaan vastaan työtä, turvataan yrittäjän arkea, satsataan koulutukseen ja osaamiseen, turvataan alueellisesti tasapainoinen kehitys ja pidetään viisaalla sosiaalipolitiikalla jokainen suomalainen mukana. Näistähän tämä kaikki lähtee — hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta ja kehittämisestä. Peräänkuulutan hallitukselta vahvaa sitoutumista työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Tämä tavoite vaatii noin 60 000:ta uutta työpaikkaa, siis uutta työpaikkaa Juha Sipilän hallituksen päätöksien ja suhdannekehityksen mukanaan tuomien työpaikkojen lisäksi. Viimeistään ensi syksyn budjettiriihessä on tehtävä ratkaisut, jotka vahvistavat työllisyyttä 30 000 henkilöllä. Odotan, että hallitus työskentelee määrätietoisesti osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi sekä oppimisen ja osaamisen kehittämiseksi. Työelämän jatkuvan murroksen ja muutoksen myllertäessä ympärillämme Suomen on voitava tarjota jokaiselle tilaisuus parantaa taitojaan ja vaihtaa tarvittaessa myös uusille urille. Tuen voimakkaasti hallituksen suunnitelmia tähän liittyen. Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa Suomesta kestävän kehityksen suurvallan. Meillä on kaikki välineet torjua ilmastonmuutosta, ratkoa suomalaisella osaamisella globaaleja ongelmia. Suomalainen maa- ja metsätalousosaaminen, kehittyvä ja älykäs teollisuus, korkea koulutus sekä rohkeat yrittäjät ja innovatiiviset yritykset eri puolilla Suomea ovat ratkaisun ydin. Siksi olen iloinen, että julkisen talouden suunnitelmassa otetaan kunnon niskalenkki ilmastonmuutoksesta. Sen ratkominen on Suomelle nimittäin paitsi velvollisuus myös — ja ennen kaikkea — mahdollisuus. Meidän kannattaa hyödyntää omaa osaamistamme ja luonnonvarojamme kestävästi, älykkäästi ja samalla uutta arvoa luoden. Haluankin todeta, että Suomi ei synkistelyllä nouse, päinvastoin. Suomi nousee vain siten, että uskomme ja luotamme itseemme ja toisiimme ja rakennamme tälle työlle ja yrittäjyydelle kannustavan ja ennustettavan toimintaympäristön. Tämä nyt käsittelyssä oleva valtioneuvoston selonteko tarjoaa hyvän alustan tälle luottamuksen vahvistamiselle ja uuden kasvun luomiselle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-11-26T17:01:49,2019-11-26T17:05:48,Hyväksytty,1.1 2019_70_83,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelussa on syystäkin nostettu huolta kuntien taloudellisesta tilanteesta. Julkisen talouden suunnitelma ottaa kuitenkin huomioon kuntien tiukentuneen tilanteen. [Toimi Kankaanniemi: Miten?] Valtionosuudet kasvavat 1,1 miljardilla sisältäen peruspalvelujen valtionosuuden ja veroperustemuutosten kompensaation, josta osa, 237 miljoonaa, maksetaan jo tämän vuoden aikana. Kuntien uudet tehtävät ja veroperustemuutokset kompensoidaan täysimääräisesti hallitusohjelman mukaisesti. Tämän hallituksen ratkaistavana on kaksi Suomelle keskeistä kestävyyskysymystä: työllisyysasteen nostaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta. Molempiin on hallitusohjelmassa asetettu hyvät suuntamerkit, ja toimissa päästään nyt alkuun. Lisäratkaisuja tarvitaan vielä molempien osalta. Tarvitsemme mukaan kaikki yhteiskunnan toimijat. On totta, että näiden ratkaisujen onnistuminen on keskeistä niin hallituksen onnistumiselle kuin Suomen tulevaisuudelle. Vihreille panostaminen koulutukseen on pitkäjänteinen työllisyyttä, yhteiskunnan hyvinvointia ja tasa-arvoa lisäävä satsaus. Tätä ovat niin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen, peruskoulun laatu‑ ja tasa-arvo-ohjelma kuin oppivelvollisuuden pidentäminen. Osaajapulaan vastaamiseksi opetus‑ ja kulttuuriministeriö ja työ‑ ja elinkeinoministeriö valmistelevat ehdotukset tiiviistä koulutuskokonaisuuksista työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien tueksi. Aikuiskoulutustuki uudistetaan joustavan, osa-aikaisen opiskelun mahdollistamiseksi. Lisäksi oppisopimusjärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin nuorten ja työelämän tarpeita. Hallitus käynnistää työvoimapalveluiden alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille. Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. On ollut hienoa seurata kokeilun innostunutta valmistelua kuntavinkkelistä. Vastuun ja oman osaamisen tunnistaminen on tiedostettu kunnissa huomattavasti aiempaa vahvemmin. Odotan toiveikkaana kokeilujen tuloksia. Osana työllisyyden edistämistä toteutetaan myös osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma. Työllisyystoimissa tärkeää on kohdentaa ne hyvin erilaisille työntekijäryhmille sopiviksi. Kuntoutusta tarvitsevan tulee kuntoutukseen päästä. Tärkeä hallituksen esitys on käynnistää työ‑ ja koulutusperäisen maahanmuuton kokonaisuudistus, joka tähtää merkittävään työllisyyden kasvuun. Tavoitteena on saavuttaa hallituskauden aikana työperäisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely kuukauden määräajassa. Maahan tulleiden osaamisen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä muun muassa kielen opiskelu työssäkäynnin yhteydessä ovat tärkeitä toimia maamme kaiken työllisyyspotentiaalin hyödyntämiseksi ja nopean kotoutumisen saavuttamiseksi. Suomi voi pärjätä vain korkealla osaamisella. Hallitus korottaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 60 miljoonalla eurolla. Tämä kääntää korkeakoulujen rahoituksen suunnan. Myös indeksikorotukset palautetaan. Tämä tuo toiset 60 miljoonaa korkeakoulujen rahoitukseen. Korkean osaamistason saavuttamiseksi tarvitsemme kipeästi lisää aloituspaikkoja etenkin sinne, missä nuoria on paljon. Haluamme rakentaa sosiaalisesti kestävää Suomea. Kenenkään toimeentulo ei saa jäädä kohtuuttoman matalaksi. Nyt pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa korotetaan ja pienituloisten verotusta kevennetään. Köyhyys ja eriarvoisuuden kokemukset eivät ole yhteiskunnan keskinäistä luottamusta vahvistavia vaan päinvastoin polttoainetta eripuralle. Toisen tärkeän tavoitteen eteen, ilmastonmuutoksen torjumiseksi, hallitus tukee suomalaisia vähäpäästöisempien ratkaisujen valitsemisessa. Tässä budjetissa ei kuitenkaan vielä tule ilmastonmuutoksen torjunnasta valmista. Hallitus on sitoutunut tekemään lisää päätöksiä, joilla riittävän nopealle päästövähennyspolulle päästään. Hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä on hallituksen suuri tehtävä. Tärkeää on viedä ilmastotoimia läpi hallinnonalojen ja yhteiskunnan eri toimialoille. Muutos tulee toteuttaa reilusti. Kun teemme ilmastotoimia, tärkeää on pitää kiinni oikeudenmukaisuudesta. Ilmastotoimia ei tule maksattaa niillä, joilla on muutenkin arjessaan vaikeaa. Nuorten motivaatio ja huoli ilmastotoimiin pitää nähdä positiivisena kannustimena meille päätöksentekijöille, ei vain ahdistavana taakkana, josta huolestua ja jonka ratkaisuja viivytellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-11-26T17:05:58,2019-11-26T17:11:16,Hyväksytty,1.1 2019_70_84,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan kollegoitteni hyvin kirjoitettuja puheenvuoroja. Itse olen toistaiseksi lähtenyt siitä, että pyrin kuuntelemaan täällä käytyä keskustelua ja jäsentämään puheenvuoroni sitten keskustelun aikana, jolloin voi jossain määrin ottaa huomioon sitä, mitä täällä on viimeksi sanottu ja jättää ehkä puheenvuorosta pois sellaisia asioita, jotka ovat toistuneet monessa puheenvuorossa peräkkäin. Kun puhumme julkisesta taloudesta, se on kuin eräänlainen rakennus, jossa on tietyt peruspalikat: bruttokansantuote, kokonaisveroaste, julkisten menojen kokonaisuus, velan määrä, työllisyysaste. Tällä hetkellähän Suomen tilanne on se, että bruttokansantuote on 232 miljardia euroa. Viime vuoden kasvu oli 1,7 prosenttia. Kokonaisveroaste meillä on 43 prosenttia. Se on Tanskassa korkeampi, 46 prosenttia, Ruotsissa 44 prosenttia, mutta ylipäätään Pohjoismaat sijoittuvat OECD:n vertailussa kärkeen näissä. Voidaankin arvioida, että pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen vaatii vähintään 40 prosentin kokonaisveroastetta. Julkiset menot ovat noin 95 miljardia. Se sisältää valtion budjetin, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen budjetit sekä vuotuiset sosiaaliturvamaksut. Velka on 106 miljardia euroa tällä hetkellä, siis valtionvelka Suomessa. Ja työllisyysaste, josta täällä muun muassa edustaja Purra hetki sitten puhui, on viimeksi ollut kuukausitilastossa syyskuussa 72,7 prosenttia, ja tavoite on, kuten hyvin tiedämme, 75 prosenttia. Jaan edustaja Purran huolen siitä, että tapa, jolla työllisyysaste lasketaan — eli se, että on vähintään yhden tunnin viikossa töissä ja se on sitten näiden ihmisten osuus kaikista 15—64-vuotiaista — ei välttämättä kerro kaikkea sitä, mihin meidän pitäisi pyrkiä. Pitäisi tämän rinnalla laskea myös tehtyjen työtuntien määrää kokonaisuutena. Esimerkiksi Tanskassa, jossa työttömyysaste viime vuonna oli 5 prosenttia, kun se meillä oli 7 prosenttia, tehtiin työssä ollutta ihmistä kohti 27 tuntia, kun meillä tehtiin 30. Eli suomalaiset tekivät itseasiassa työtunteja enemmän, vaikka meillä työttömyysaste oli 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Tanskassa. Kun me sitten näistä kansantalouden peruspalikoista saamme käyttöömme tällä kokonaisveroasteella sen rahoituksen, jolla me palveluja ja tulonsiirtoja voimme tehdä, haluaisin korostaa siinä yhteydessä tehokkuutta. Tehokkuus ei tarkoita mitään hiostusta, vaan kysymys on siitä, että julkisten palvelujen tulee olla hyvin kohdennettuja ja tehokkaasti tuotettuja. Suomessa esimerkiksi sairaaloiden tehokkuus on muihin Pohjoismaihin verrattuna aivan huippuluokkaa yhden esimerkin mainitakseni. Toinen tärkeä kysymys on menojen priorisointi. Me joudumme aina harkitsemaan niin sanottujen tulevaisuusmenojen ja solidaarisuusmenojen välillä. On myös menoja, jotka ovat molempia, sekä tulevaisuus- että solidaarisuusmenoja, esimerkiksi koulutukseen panostaminen on ilman muuta tällainen asia. Tuloerot ovat asia, joka liittyy tietenkin verotukseen, mutta myös siihen, että meillä on kattavat julkiset palvelut. Minun mielestäni nyt käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma pohjaa siihen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ideologiaan, joka tähtää hyvien julkisten palvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja jossain määrin myös viime vuosina suuriksi revenneiden tuloerojen tasoittamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-26T17:11:21,2019-11-26T17:15:38,Hyväksytty,1.1 2019_70_85,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin kannatan perussuomalaisten Lulu Ranteen tekemää esitystä. Suomen talouskasvu hidastuu selvästi vuonna 2016 alkaneen nousukauden jälkeen. Julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2019 ja 1,0 prosenttia vuonna 2020 ja hidastuu edelleen suunnittelukauden loppua kohden, 0,7 prosenttiin vuonna 2023. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan kasvavan vuonna 2019, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan koko kehyskauden siten, että alijäämä kasvaa suunnittelukauden aikana liki 4 miljardiin euroon. Arvoisa herra puhemies! Lokakuussa saimme kuulla, että 58 prosenttia suomalaisista haluaa hillitä velanottoa, ja on erittäin tärkeää, että me kaikki pyrimme siihen, että meidän lapsiemme ja lapsenlapsiemme ei tule maksaa sitä velkaa, jota me otamme. Perussuomalaiset haluavat panostaa Suomeen ja suomalaisiin tarjoamalla maallemme uuden, paremman sekä oikeudenmukaisemman suunnan, ei ainoastaan ensi vuodelle tai tälle vaalikaudelle vaan myös yli vaalikausien ulottuvalle ajalle. Tämä edellyttää rakenteellista uudistusta ja uudenlaista ajattelua, jotta nykyiset epäkohdat yhteiskunnassamme voidaan korjata ja kansalaisia jakava eriarvoistumiskehitys pysäyttää. Arvoisa puhemies! Täällä on noussut esiin muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka on epäilemättä yksi suurimpia rakenteellisia uudistuksia, joita tämä eduskunta tulee mahdollisesti tekemään. Jotta me voisimme tietää, mitä on tulossa ja mihin olemme menossa, olisi erittäin tärkeää tietää, mitä on tulossa. Toukokuussa kuulimme, että siinä on mahdollisesti 18 maakuntaa, mutta esillä on ollut myös malli, jossa on 5—12 maakuntaa. Olisikin erittäin tärkeää tietää, mitä on tulossa, ja perussuomalaiset esittävät ja vaativat sitä, että eduskuntaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä, jossa yhdessä voimme lähteä käymään läpi tätä mahdollista sote-uudistusta. Tämä oli myös pääministeri Rinteen esitys, viimeksi maaliskuussa 2019, samoin kuin myös muun muassa Anderssonin esitys jo vuonna 2017. Eli pitäisimme mielellämme kiinni tästä ja toivoisimme, että tätä asiaa voitaisiin parlamentaarisesti käsitellä, ei ainoastaan pelkästään verotusasiaa vaan sitä, että oikeasti me tähtäisimme siihen, että me saamme tämän tärkeän uudistuksen vietyä eteenpäin. Arvoisa herra puhemies! Hallitus on ollut hampaaton hoitaessaan suomalaista vanhustenhoitoa kuntoon. Tehy arvioi lokakuussa, että 30 kunnassa on käynnissä yt-neuvottelut, joissa hoiva-alan henkilöstöä irtisanotaan tai he ovat uhan alla. Tämä kehityskaari on kestämätön, se tulee pysäyttää. Suomalaisille hoitajille tulee antaa lupaus siitä, että heillä on töitä. Heitä tarvitaan — heitä tarvitaan vanhustenhoidossa, heitä tarvitaan sairaaloissa erilaisilla toimialoilla, heitä tarvitaan päivystyksissä — ja on aika kertoa se suomalaisille työntekijöille. Tämä toimintamalli, että ihmisiä irtisanotaan, ei sitä kerro. On tärkeää turvata kuntien pärjääminen myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Hoitajamitoituksen viivästyminen vuoteen 2023 on kohtuutonta. Olisi ollut kaiken järjen mukaista, että asia olisi otettu välittömään käsittelyyn heti hallituskauden alettua, koska siihenhän meidän edellinen kautemme päättyi. Ei riitä ainoastaan, että annetaan resursseja valvontaan. Kuulimme juuri, että aluehallintovirastot ovat saaneet ennätysmäärän epäkohtailmoituksia liittyen vanhustenhoitoon. 2017 ilmoituksia oli 258, vuonna 2018 oli 437 ja tänä vuonna, 2019, peräti 940 epäkohtailmoitusta. Eikö se herätä meitä kaikkia toimimaan ja tekemään ihan oikeasti toimenpiteitä? Haluaisin tietää, mitä hallitus tekee näille katastrofaalisille luvuille. Epäkohtailmoituksia tulee, ja vanhustenhoito ei ole kunnossa. Hoitajamitoitus viivästyy vuoteen 2023, emmekä tiedä, mitä sieltä on tulossa. Mutta sote-uudistuksesta olisi hyvä tietää rahoitus, [Puhemies koputtaa] millaisella pohjalla se on, tuleeko Uudellemaalle erityisratkaisu, mitä tässä erityisesti on käsitelty. Nämä ovat isoja asioita, ja toivomme niihin vastauksia. Tänään emme niitä saaneet kysymyksiimme. Kuulimme ainoastaan, että sote-uudistus on tulossa. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-26T17:15:43,2019-11-26T17:20:48,Hyväksytty,1.1 2019_70_86,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Nyt on sen verran halukkuutta, että otetaan pieni, lyhyt debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_87,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kyllä nytten edustaja Juvoselle sanoa, että tässä teidän vastalauseessannehan on itse asiassa täysi tuki tälle hallituksen työlle tähän sote-uudistukseen. Kaivoin tämän teidän lausuman juuri esille, ja täällä sanotaan aivan fiksulla tavalla: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perustuslain vaatimukset täyttäen siten, että palvelujen saatavuus, hyvä laatu ja saavutettavuus turvataan kaikissa osissa maata ja siten, että yksityiset toimijat täydentävät palveluja, joiden järjestämisestä ja rahoituksesta julkinen sektori vastaa.” Tämä vastaa erittäin hyvin koko hallituksen linjaa. Ja mitä tulee siihen sote-uudistuksen sisältöön, siitä löytyy kyllä hallitusohjelmasta erittäin hyvät kirjaukset, niin että niillä pitää kyllä pystyä tässä vaiheessa keskustelemaan. Mitä rahoitukseen tulee, niin rahoituksen osalta tarkoitus on tehdä tarvevakioitu rahoitusmalli THL:n kriteerien pohjalta. Olen kyllä aika varma, että tästä on löydettävissä yhteinen ymmärrys, jos se perussuomalaisille myös sitten käsittelyaikana kelpaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-26T17:20:51,2019-11-26T17:21:56,Hyväksytty,1.1 2019_70_88,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja vastasi tähän sote-uudistukseen juuri noilla sanoilla, että tätä ollaan viemässä määrätietoisesti eteenpäin ja sinne on myöskin tarkoitus rakentaa parlamentaarinen käsittely, joka koskee sitten niitä erityisjärjestelyjä. Mutta sen sijaan haluaisin reagoida tähän, jossa olen edustaja Juvosen kanssa täysin samaa mieltä. Puhuitte hoitajamitoituksesta ja pidätte, että sen viivästyminen on kohtuutonta, että vasta vuonna 23 tämä täysimääräisesti voitaisiin toteuttaa. Kyllä, se on kohtuutonta, mutta vika ei ole tässä hallituksessa. Me olemme nyt vihdoin ja viimein laittamassa sen hoitajamitoituksen lakiin. Valitettavasti tämä prosessi, jotta se asia voidaan täyttää täysimääräisesti, vaatii muutaman vuoden. Viivästymisen ongelma on valitettavasti teillä. Teidän pitäisi katsoa peiliinne. [Toimi Kankaanniemi: Ei ole meistä kiinni!] — Kyllä, kun edellinen hallitus, Sipilän hallitus, muodostettiin, te perussuomalaiset kannatitte hallitusta, ja siellä on nimenomaan vanhuspalveluhenkilöstömäärien supistaminen: 70 miljoonaa saadaan siitä, että heikennetään vanhuspalveluhenkilöstöä. [Puhemies koputtaa] Te lykkäsitte asiaa niin pitkään, että vasta tämä hallitus pystyi laittamaan tämän hoitajamitoituksen lakiin, [Puhemies: Aika!] ja se vaatii muutaman vuoden, että se toteutuu. Katsokaa peiliin, älkääkä syyttäkö hallitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-26T17:21:57,2019-11-26T17:23:12,Hyväksytty,1.1 2019_70_89,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Vielä edustaja Juvonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_90,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ikävää, että aina hoitajamitoituksen kanssa lähdemme kinastelemaan. Hoitajamitoitusta ei heikennetty viime kaudella. Se on erittäin tärkeää teille kertoa. Hoitajamitoitusta ei heikennetty 0,5:stä 0,4:ään. Sitä ei ole heikennetty. Mutta teillä oli kyllä peruspalveluministerin salkku 2015, silloin ette saaneet aikaan sitä. Siitä kovasti käytiin keskustelua, mutta silloin tämän hoitajamitoituksen laittaminen kaatui. Mutta tärkeää on, yhdestä asiasta olemme samaa mieltä. Meidän yhteinen tahtotilamme on, meidän palvelulupaus kaikille suomalaisille on, että kun ihminen tulee vanhaksi, hän tulee hoidetuksi, hän pääsee hoivapaikkaan, hän pääsee ympärivuorokautiseen hoivaan, hänelle menee kotiin hoitaja. Huolehdimme hänestä, emme jätä häntä yksin kotiin hylättynä. Mitä tulee sote-uudistukseen, me olemme käsitelleen sotea täällä vuosikausia, jo edellistä edeltävällä kaudella, ja tiedämme toki pääpiirteet: palvelut kuntoon, mutta pitää saada myös säästöjä. Ei se riitä, että se on hallitusohjelmaan kirjattu, vaan pitäähän meille myös kertoa siitä. Te olette nyt hoivatakuusta kertoneet meille, jossa siinäkin rahoitus on riittämätön. [Puhemies koputtaa] Ette te pysty turvaamaan sitä lääkärille pääsyä, vaan moniammatillisen tiimin luo pääsyä elikkä hoitajille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-26T17:23:13,2019-11-26T17:24:24,Hyväksytty,1.1 2019_70_91,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Nyt vielä edustajat Kiljunen ja Kankaanniemi, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_92,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme varmasti perussuomalaisten kanssa nyt samaa mieltä siitä, että tämä hoiva-asia täytyy saada kuntoon, [Arja Juvonen: Siinä olemme samaa mieltä!] hoivamitoitus pitää saada lakiin, hienoa, ja olemme samaa mieltä myöskin siitä, että tämän asian viivästyminen on kohtuutonta. Minä ainoastaan luin ja nyt sen luen uudestaan oikein silmälasien kanssa, mitä Sipilän hallituksen ohjelman leikkauslista sisällään piti: vanhuspalveluhenkilöstön vähennys tuottaa 70 miljoonaa ja b) vanhuspalvelusuunnitelmien heikentäminen 10 miljoonaa. Nämä ovat suoria heikennyksiä vanhuspalveluihin, ja se oli Sipilän hallituksen ohjelma, jonka te olette olleet allekirjoittamassa ja ajamassa sitä, [Anu Vehviläinen: Sitä ei tehty! — Arja Juvonen: Sitä ei tehty!] ja sen vuoksi tämä prosessi on viivästynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-26T17:24:27,2019-11-26T17:25:08,Hyväksytty,1.1 2019_70_93,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Annetaan vastauspuheenvuoro edustaja Kankaanniemelle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_94,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen, eletään realismissa ja todetaan, että näin ei tehty. Vaikka hallitusohjelmaan on kirjoitettu, niin sitä leikkausta ei tehty. Ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että valta on teillä ja te lykkäätte hoitajamitoituksen huhtikuun alkuun 23. Se on kohtuutonta. Ja teillä oli 2011—2015-kaudella kaikki keskeiset ministerin paikat — valtiovarainministeri, peruspalveluministeri ja niin edelleen — ja jätitte hoitajamitoituksen hoitamatta. Teillä ei ole minkäänlaista perustaa nyt moittia perussuomalaisia tässä asiassa. Edustaja Juvonen on tehnyt valtavan työn, ja uskoisin, että ilman häntä ei oltaisi tässä tilanteessa, että tämä on nyt näin voimakkaasti esillä. Hoitakaa se heti, niin teille tulee uskottavuutta puheisiinne. [Kimmo Kiljunen: Hoidetaan heti, niin pian kuin mahdollista!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-26T17:25:09,2019-11-26T17:26:11,Hyväksytty,1.1 2019_70_95,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Ja nyt takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_96,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitajamitoitus todella tehdään niin pian kuin se on mahdollista. Meillä on asiantuntijatyöryhmän esitys, ja ministeri on luvannut, että asiantuntijatyöryhmän esitys toteutetaan sillä aikataululla, mitä asiantuntijat pitävät mahdollisena. Budjetteja sen sijaan arvioidaan usein aivan liian lyhyellä aikavälillä. Tämä käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma mahdollistaa tietysti pidemmän perspektiivin, mutta silti sekään ei ota huomioon päätöksen todellisia seurauksia kuin pieneltä osin — hyvänä esimerkkinä hallituksen päätös siirtää verotuloja poisto-oikeuksilla seuraavan hallituksen hyödyksi. Tämä aiheuttaa tietysti ongelmia EU:n kanssa, mutta ei sinänsä vähennä verotuloja pidemmällä ajanjaksolla. Tärkeimmät päätökset kantavat pisimmälle. Kun esimerkiksi varhaiskasvatukseen nyt vihdoin sijoitetaan varoja, tutkitusti tiedetään, että se maksaa itsensä seuraavina vuosikymmeninä moninkertaisesti takaisin. Tai kun oikeistohallitus syrjäytti valtavan määrän nuoria kriisiyttämällä ammatillisen koulutuksen, maksetaan niitä seurauksia paitsi sosiaalisina ongelmina myös taloudellisina kustannuksina pahimmillaan useammassa sukupolvessa vuosikymmeniä eteenpäin. [Toimi Kankaanniemi: Ja tuli 14 000 työpaikkaa!] — Ja nämä leikkaukset myös te hyväksyitte, edustaja Kankaanniemi, perussuomalaisten kanssa. [Toimi Kankaanniemi: Ei tehty kaikkea!] Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut ylivertainen järjestelmä paitsi ihmisten tasavertaisten mahdollisuuksien myös talouden kannalta. Hyvinvointivaltiota purkamalla voidaan näennäisesti ehkä säästää muutama euro, mutta lopulta menetetään paljon enemmän. On siis todella tärkeää kiinnittää päätöksenteko parhaaseen tietoon ja pitkään ajanjaksoon, vaikka toimenpiteet eivät toisi heti rahaa viivan alle. Arvoisa puhemies! Oppositiosta on toisteltu tietopohjaista päätöksentekoa vain yhdestä näkökulmasta. Kokoomus on keksinyt, että mikrosimulaatioissa sosiaaliturvaleikkaukset pakottavat ihmisiä töihin. Leikkaukset eivät kuitenkaan luo ainoatakaan työpaikkaa. On varmasti totta, että jos ihmiseltä viedään toimeentulo, hänen on lopulta otettava vastaan mitä tahansa työtä. Vasemmistossa emme kuitenkaan halua taantua kohti 1800-lukua ja laajamittaista palkkaköyhyyttä. Tietopohjaisuus ei tarkoita yhden kapean näkökulman tai laskelman valitsemista. Tuottavuus ja nuorten sukupolvien koulutustaso ovat jo nyt heikentyneet. Elämme silti yhä kehittyneessä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa työllisyysaste on jo valmiiksi korkea. Työttömänä olevat ikääntyneet, pitkäaikaissairaat, pitkäaikaistyöttömät, heikommin koulutetut tai väärässä paikassa asuvat eivät saa työpaikkaa sillä, että heitä köyhdytetään lisää. Narulla ei voi työntää. Vastoin omaa tahtoaan työttöminä olevien kiusaaminen ei luo yhteiskuntaan mitään hyvää, päinvastoin. Oikeiden työpaikkojen luominen tarkoittaa sekä hallitusohjelmaan sisältyviä investointeja että mahdollisuuksien luomista heille, jotka eri syistä eivät ole työllistyneet nykyisillä työmarkkinoilla. Muissa Pohjoismaissa palkkatuki on ollut tehokas ja toimiva tapa innostaa työnantajat palkkaamaan myös heitä, joita ei muuten palkattaisi. Moni ikääntynyt tai työelämästä pidempään poissaollut osoittautuu erinomaiseksi työntekijäksi, kunhan työnantajan palkkaamiskynnystä alennetaan. Arvoisa puhemies! Poliitikkojen suosima mutta ymmärtämättömyyteen perustuva sanonta kuuluu, että talouden kakku pitää ensin tehdä ennen kuin sen voi jakaa. Kansantalouden kakku nimittäin kasvaa jakamalla. Tasaisen tulonjaon valtiot ovat onnistuneet luomaan hyvinvointia, kasvua ja vaurautta paljon epätasaisen tulonjaon maita enemmän. Suomi voi menestyä ainoastaan sijoittamalla kaikkiin täällä asuviin ihmisiin. Olen ylpeä voidessani olla tukemassa tätä hallitusta, joka lopettaa leikkaamisen lastemme tulevaisuudesta, osaamisesta ja siten myös Suomen kilpailukyvystä pitkällä ajanjaksolla. Hallituksen finanssipolitiikka tukee taloutta ja työllisyyttä sekä kokonaiskysyntää. Nykyisessä alhaisten ja laskevien kasvuennusteiden, taloudellisen epävarmuuden ja alhaisten korkojen ympäristössä on kullanarvoista, että maata johtaa nykyisen kaltainen vastuullinen hallitus. Leikkauslistoilla ajettaisiin maa taantumaan ja massatyöttömyyteen. Se tulisi kalliiksi paitsi kotimarkkinayrityksille ja työttömiksi jääville myös valtiolle, joka joutuisi velkaantumaan työttömyysmenojen rajun kasvun takia. Tässä tilanteessa on järkevää [Puhemies koputtaa] ottaa hieman velkaa työllisyyteen sen sijaan, että otettaisiin paljon velkaa työttömyyteen. Mielestäni hallituksen esitys on erittäin hyvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-11-26T17:26:32,2019-11-26T17:31:56,Hyväksytty,1.1 2019_70_97,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen, työllisyyden nostaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja tuloerojen pienentäminen. Hallitus on tietysti huomioinut myös talouden kehittymisen riskit ja epävarmuuden. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden raju heikkeneminen vaikeuttavat julkisen talouden hallintaa. Työllisyysasteen nostaminen on avainasemassa tämän kokonaisuuden hallinnassa yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden kulukehityksen hallinnan kanssa. Tässäkin salissa kuulluista negatiivisista argumenteista huolimatta tämä hallitus on tarttunut työllisyyden hoitoon useilla eri toimilla, ja aiemman hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusyrityksistä on otettu opiksi. Jatkossa uudistus viedään eteenpäin asiakas ja palvelut edellä ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin panostaen. Haluamme panostaa osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja vammaisten työllistymiseen, esteiden poistamiseen, ja jatkossa esimerkiksi yksinyrittäjä voi saada tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Palkkatukea lisätään byrokratiaa vähentäen entistä joustavammalla ja selkeämmällä mallilla yhä useampien hyödynnettäväksi. Monella alalla olevaan kohtaanto-ongelmaan pureudutaan yhdessä koulutusjärjestelmän kanssa. Hallitus panostaa varhaiskasvatukseen ryhmäkokoja pienentämällä, ja panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat merkittäviä. Kaikkien näidenkin toimien jälkeen hallituksen tärkeänä tavoitteena on normaalin kansantalouden tilanteessa se, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Hallitusohjelman ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä laajuudessa kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista. Hallitus haluaa kokonaisuutena varmistaa vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan. Näkyminä meillä on niitä realiteetteja, että rakentamisen tarve vähenee, investointien kasvu hidastuu ja sitä kautta myös vientimme hidastuu. Eläkeläisten määrä kasvaa ja kuntien tilanne on kautta linjan haasteellinen. Tunnistamme nämä realiteetit. Tarvitsemme ja teemme aktiivista politiikkaa sen eteen, että työllisyys paranee ja vienti kehittyy positiivisesti, mutta tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja asenneilmapiirin muuttumista niin, että myös yli 50‑vuotiailla on mahdollisuus vielä uudelleentyöllistyä ja työskennellä. Yrityksemme, kuntamme ja valtiokin tarvitsevat parempaa johtamista ja työhyvinvoinnin merkityksen ymmärtämistä. Nämäkin ovat niitä toimia, joilla työllisyytemme ja ihmistemme hyvinvointi kehittyvät positiivisesti, ja onpa näillä positiivinen vaikutus myös kuntien talouteen. Arvoisa puhemies! Meillä on tahto tehdä erilaista politiikkaa kuin tämän salin oikealla laidalla. Me emme halua tehdä valtavia leikkauksia sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin, [Toimi Kankaanniemi: Emme mekään!] päinvastoin. Tämä hallitus haluaa inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta ja panostaa nimenomaan eläkeläisten ja huonompiosaisten toimeentuloon ja arjessa pärjäämiseen. Tämä hallitus uskoo suomalaiseen työvoimaan, tekee toimia elinkustannustemme hillitsemiseksi, panostaa infraan ja saavutettavuuteen ja panostaa kansalaistemme parempaan tulevaisuuteen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-11-26T17:32:01,2019-11-26T17:35:44,Hyväksytty,1.1 2019_70_98,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä käytiin mielenkiintoista väittelyä hoitajamitoitukseen liittyen. Sehän on niin, että hoitajamitoitus kyllä tulee lakiin, mutta kun rahaa ei tule, niin sitten sanotaan, että katsotaan sitten tulevaisuudessa. Tämä on vähän niin kuin jos hallitus esimerkiksi päättäisi rakentaa lipputangon ja tekisi sille mitoituksen. Tämä tulisi esimerkiksi Haminan kaupunkiin. Sitten todettaisiin, että tätä rahaa tulee kuitenkin sillä tavalla riittämättömästi, ettei sillä saa riittävästi terästä. Eli aika hataralla pohjalla tämä hoitajamitoitus on siinä suhteessa, enkä oikein hyväksy sitä, että sitten vain todetaan, että ”katsotaan sitten tulevaisuudessa, jos tässäkin lippu on salossa”, niin sama tässä hoitajamitoituksen kanssa. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma perustuu työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin. Valitettavasti valtaosa hallituksen työllisyystempuista tehdään palkkatuella. Valtio siis palkkaa määräaikaisesti ja maksaa osan palkasta. Tilastot kaunistuvat, työn tuottavuus ei kasva, ja harva työntekijä saa riittävän toimeentulon tai jatkuvuuden työuralleen. Tällaiset toimet ovat täysin riittämättömiä. Kasvua tulisikin hakea markkinoilta eikä tukea näihin sosialistisiin työllisyys- ja veromalleihin. Jos finanssipolitiikkaan ja julkisyhteisöjen rahoitusasemaan halutaan oikeasti vaikuttaa, tulisi meidän harkita luopumista kehysmenettelystä. Julkinen talous on täynnä rakenteellisia ongelmia: väestö ikääntyy, eläkemenot kasvavat ja sitä myöden terveydenhoito- ja hoivamenot lisääntyvät. Jos talouskasvu ei toteudu hallituksen arvioimalla tavalla, jos ennustepoikkeama on vaikka 0,5 prosenttiyksikköä, näyttäytyvät nämä tehdyt menolisäykset erityisen vaarallisessa valossa. Jos hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa ja panostaa 3 miljardia euroa myös kertaluonteisin panostuksin, tarkoittaa tämä noin 1,6 miljardin euron lisäpainetta suunnitelmakauden vuosille 20—22. Ei hyvältä näytä. Suuri haaste veronmaksajalle syntyy myös unelmasta toteuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä ilmastososialismi on erityisen vaarallista yhdeksälle alimmalle tulodesiilille, aivan erityisesti autoilijalle ja pientaloasujalle. Ruoka, lääkkeet ja kaikki, mikä on logistiikan varassa, kallistuu. Ei hallitus köyhiä ajattele ainakaan tässä suhteessa. Helsingissä sijaitseva Harakan luontokeskus, jota ei ole — ainakaan vielä — nimetty työministerin mukaan, toimii uusiutuvalla energialla. Tämä on merkittävää, koska muutoin Helsinki pyörii lähinnä hiilivoimalla. Silti täältä Helsingistä kaikuu kaikkein kovin kritiikki maakuntiin, joissa auto on välttämättömyys. Keskustelu ilmastojohtajuudesta on käsittämätöntä, koska esimerkiksi Yhdysvaltoja ei voisi vähempää kiinnostaa, kuinka paljon veroja Suomessa nostetaan ja kuinka paljon suomalaista veronmaksajaa rangaistaan. Emme voi käpertyä sosialistiseen veromalliin ja huudella impivaaralaisia ilmastosloganeita globaalin ilmiön edessä. Julistuksilla saadaan tovereille mukavampi mieli, mutta kaiken maksaa tavallinen suomalainen työmies ja -nainen. Sukupuolista puheenollen, vasemmistoliiton Lohikoski esitti ryhmäpuheessaan sukupuolitietoista budjetointia. Olen ymmärtänyt — korjatkaa, jos olen väärässä — että budjetin laadinta perustuu tulo- ja menoarvioon. Se tehdään pääosin substanssidataan, kuten laskentatoimen analyysiin ja ylipäätään talouden tunnuslukuihin, tutkittuun tietoon tukeutuen. Missä maailmassa täällä kuitenkin eletään, jos vasemmistoliitto haluaa, että budjetointi perustuu sukupuoleen? Toisaalta tämä selkeyttää aika merkittävästi poliittisia kantoja ja auttaa ymmärtämään lähtökohtia suhteessa esimerkiksi maahanmuuttoon, joka koostuu pääosin sukupuoleltaan miespuolisista henkilöistä — miksiköhän? Kysyn: Miten tämä sukupuolitietoinen budjetointi eroaa feministisestä aluepolitiikasta? Molempia on nyt esitetty hallituksen piiristä. Miksi sillä sukupuolella on niin paljon merkitystä tänä päivänä? Ajattelen itse, että kaiken tulisi perustua ihmiseen riippumatta siitä, mitä jalkovälistä löytyy. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-26T17:35:51,2019-11-26T17:40:36,Hyväksytty,1.1 2019_70_99,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä jossakin puheenvuorossa viitattiin retoriikkaan ja puheiden valmisteluun. Olen sitä mieltä, että yksi parhaista puheista tässä salissa pidettiin yhtenä päivänä, kun tuolla lehterillä pikkuvauva huudahti. Hän ei varsinaisesti edes sanonut yhtäkään sanaa, mutta se oli hyvin voimakas puheenvuoro, joka muistutti siitä, mitä varten me täällä työtä teemme ja päätöksiä teemme, tulevia sukupolvia varten rakennamme tätä isänmaata. Lapsissa on tulevaisuus — ja teissä nuorissa, joita nyt siellä lehterillä kuuntelee. Arvoisa puhemies! Tälle meidän maallemme tulee käymään huonosti, mikään ei onnistu, me ajamme tämän maan vararikkoon, leikkaamme lapsiltamme. Tällaista puhetta on tullut opposition suunnasta koko tämän punamultahallituksen ajan. Se on tullut kyllä hyvin selväksi, että oppositio ei usko hallituksen työllisyystavoitteeseen ja tavoitteeseen julkisen talouden tasapainosta, mutta siitä olen hyvin iloinen, että olemme kaikki sitä mieltä, että me tarvitsemme tähän maahan, koko maahan, lisää työtä ja toimeentuloa. Kyse on yhteisistä rahoista ja yhteisestä hyvästä ja yhteisestä isänmaasta, jota rakennamme. Tarvitaan, aivan totta, vastuullisuutta ja myöskin viisautta siihen, että pystymme turvaamaan palvelut myös tuleville sukupolville, ja siksi on tärkeää, että keskustelemme niin täältä hallituksesta kuin oppositiosta, esitämme erilaisia näkökulmia. On aivan totta, että hallituksen työ ei missään tapauksessa ole helppo. Se tuodaan esille myös tässä käsiteltävänämme olevassa julkisen talouden suunnitelmassa. Siinä todetaan, että talouskehitykseen kohdistuvat riskit ja epävarmuus ovat kasvaneet. Muun muassa kansainvälisestä taloudesta ja erityisesti euroalueelta on tullut tietoja talouksien kasvun hidastumisesta. Nämä huolet korostavat sitä, että hallituksen täytyy todellakin tehdä vaikuttavia toimia työllisyystavoitteen täyttymiseksi, koska työn kautta turvaamme rahoituksen meidän peruspalveluillemme, muun muassa lapsiperheiden palveluille, koulutukselle, vanhustenhoidolle. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee nyt niitä toimia, joihin me uskomme hallituksessa. Tässä keskustelussa on jo tullut esille, että me olemme tehneet ja me teemme toimia, joilla me pyrimme vahvasti vaikuttamaan siihen, että työllisyys nousee koko maassa. Viime kaudella elimme, voisi sanoa, jollakin tavalla historiallistakin aikaa, kun koko maassa Lappia ja Kainuuta myöten työllisyys nousi. Siellä koetaan edelleenkin työvoimapulaa, ja meidän on tärkeää jatkaa tätä työtä, niin että tämä myönteinen kehitys jatkuu, jotta luomme työtä kaikkialle Suomeen, koko valtakuntaan. Edustaja Vehviläinen kertoi hyvin siitä, että me toteutamme sote-uudistuksen, joka säästää rahaa ja auttaa ihmistä. Me emme leikkaa lapsiltamme vaan korotamme ensi vuoden alusta heikoimmassa asemassa olevien lapsilisiä, korotamme opintotuen huoltajakorotusta ja luomme tällä tavalla nuorille sitä tulevaisuudenkuvaa, että kannattaa perustaa perhe ja että me yhteiskunnassa arvostamme perhettä. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] Me vahvistamme lapsiperheiden palveluita ja koulutusta. Nämä nuoret, jotka istuvat tuolla lehterillä, ovat niitä, jotka rakentavat meidän maatamme tulevaisuudessa. — Teitä nuoria varten meidän täytyy parantaa meidän koulutusta ja myöskin näitä sosiaali‑ ja terveyspalveluita. Tässä salissa toisinaan siteerattu maalaisliiton ja keskustan aatteellinen oppi-isä Santeri Alkio totesi: ”Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi.” Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, se on ihmisten asioiden hoitamista. Päätöksiä tehdään ihmistä ja ihmisyyttä varten. Julkisen talouden tarkoitus ja tavoite tulee olla se, että se palvelee ihmistä. Ihminen ei elä taloutta varten, vaan talous on ihmistä varten. Tähän kuuluu myös tasapaino hyvinvoivan luomakunnan kanssa, minkä tämä hallitus ottaa huomioon: me rakennamme kestävästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-26T17:40:49,2019-11-26T17:46:01,Hyväksytty,1.1 2019_70_100,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Junnila otti täällä esille esimerkin suunnitelmasta rakentaa lipputanko Haminaan, mieluiten vielä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä — 100-metrinen tanko, kun Suomi täytti 100 vuotta. Tämä hallitus on toiminut juuri niin kuin Haminan kaupunki on toiminut, sijoittanut siihen myöskin rahaa, ja tanko on saatu pystyyn. Aina on tietenkin ongelmiakin matkan varrella, ja nämä lujuuslaskennat ynnä muut on vain selvitettävä, vähän niin kuin hoivamitoituksessakin täytyy selvittää se, riittävätkö ne hoitajien määrät ja kuinka koulutetaan lisää ja varmistetaan, että se saadaan aidosti toteutettua, ja silloin tapahtuu viivästymisiä — niin tapahtuu tämmöisen lipputangonkin rakentamisen osalta viivästymisiä, että siinä mielessä [Vilhelm Junnilan välihuuto] se oli erinomainen esimerkki edustaja Junnilalta. Näin me joudumme myöskin elävässä elämässä toimimaan. Myöskin hallitus toimii reaalimaailmassa eikä pysty taikatemppuja tekemään. [Toimi Kankaanniemi: Pysyykö tanko pystyssä?] Arvoisa puhemies! Tästä on debatoitu tänään paljon, tässä on ollut vastakkaisia näkemyksiä. Vastakkaisuutta ei ole siinä, mitä tavoitellaan: kaikki tavoittelevat työllisyysasteen nostamista ja talouden vahvistamista, kaikki hakevat kasvua tukevaa viritystä niin kuin täällä valtiovarainministeri Lintiläkin totesi. Erimielisyyttä on näistä keinoista, ja jos sen pelkistää, niin kyllä siinä on kahta eri keinomaailmaa nyt tähän tarjottu — tietenkin on paljon muitakin asetelmia. Yhtäältä tavoitteeseen pyritään työllisyysastetta nostamalla — erityisesti kokoomus ja Sipilän hallitus, jota persutkin tukivat — ja toisaalta siihen pyritään leikkaamalla ja nimenomaan leikkaamalla ihmisten perustoimeentulosta, julkista kysyntää taittamalla, markkinaehtoistamalla ja työttömiä kurittamalla. Tällä tiellä voidaan yrittää saada sitä kasvua tukevaa viritystä aikaiseksi. Toinen tie on se, minkä tämä Rinteen hallitus on ottanut, mikä on täysin vastakkainen tästä näkökulmasta. Tässä ei leikata, tässä nimenomaan oikaistaan tulonjakoa myöskin painottamalla tulonsiirtoja pienituloisimmille ihmisille, keskituloisille ihmisille, verohelpotustenkin kautta ja ennen kaikkea näillä erilaisilla toimeentulotuilla, ovat ne sitten lapsilisiä, eläkkeitä ja niin edelleen. Nämä kaikki omalla tavallaan vahvistavat kokonaiskysyntää kansantaloudessa, tekevät sitä, mitä IMF raportissaan sanookin Suomen hallituksen politiikasta — kasvua tukeva viritys. Tässä suhteessa meillä on keinoissa eroja, ja tämä on meidän syytä tunnistaa. Arvoisa puhemies! Halusin ottaa yhden erityisteeman esille, kun täällä edellinen puheenvuoron käyttäjä korosti voimakkaasti, että nuoret tekevät töitä ja nuorisoon pitää panostaa. Niin pitääkin panostaa, ja nuoret myöskin rakentavat tulevaisuudessa yhteiskuntaa — mutta myöskin vanhemmat tekevät töitä. Meillä on nyt tämä työllisyysastekeskustelu jämähtänyt kummalliseen kulmaan. Me olemme ikään kuin tilastonikkareiden armoilla tästä puhumisessa. Tämä työikäinen aktiiviväestö — niin kuin sanotaan työn sosiologiassa tai tässä keskustelussa — määrittyy 15 ikävuodesta 65 ikävuoteen. Sehän ei vastaa todellisuutta — sehän ei vastaa todellisuutta. 15-vuotiaista suomalaisista käytännössä kaikki ovat koulussa. He ovat aktiiviväestöä, ikään kuin työvoimaan laskettavaa väestöä, mutta eivät ole työelämässä, eivät anna panosta ja automaattisesti vähentävät työllisyysastetta. Nyt kun oppivelvollisuutta vielä nostetaan vuodella, niin tältäkin osin työllisyysaste sen vuoden osalta heikkenee, kun ihmiset eivät mene töihin vaan ovat koulussa vielä. Eli tässä on niin kuin epäkelpo asetelma laskea työikäinen aktiiviväestö 15 vuodesta eteenpäin, kun me tiedämme, että opiskelu useimmilla jatkuu vielä pitkälle yli 20:n, lähemmäs 30:täkin monilla, ja se varsinainen työskentelyikä alkaa sitten 30:stä. Ja nyt sitten tullaan toiseen kulmaan: Me olemme ikään kuin lyöneet leiman siihen 65 ikävuoteen, ja kaikki siitä ylöspäin olevat ihmiset ovat passiiviväestöä huoltosuhteen kannalta, heikentävät valtakunnan huoltosuhdetta ja ovat siinä mielessä ikään kuin työelämän ulkopuolella. He eivät heikennä työllisyysastetta ollenkaan, kun siis tämä työllisyysastelaskelma on työikäisestä väestöstä, mutta ikään kuin luovat paineita tänne. Tämäkin on harhainen tilanne. Kun keskimääräinen elinikä nousee — se on toisen maailmansodan jälkeen noussut jo 23 vuotta, ja se edelleenkin nousee — pitemmässä juoksussa väistämättä tällainen työikäisyyden määrittäminen 65 ikävuoteen on harhainen lähestymistapa. Meidän täytyy yhtä vakavasti kuin puhumme niin sanotun työikäisen väestön työllisyysasteesta alkaa puhua [Puhemies koputtaa] yli 65-vuotiaan väestön työllisyysasteesta. Tällä hetkellä, arvoisa puhemies, meillä on yli 100 000 palkkatyössä mukana olevaa yli 65-vuotiasta. Tässä muuten, arvoisa puhemies, on äänessä yksi passiiviväestöön kuuluva, huoltosuhdetta heikentävä ihminen, joka omasta mielestään kyllä antaa ihan täyden panoksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Olen siis 68-vuotias, kuulun passiiviväestöön. [Aki Lindén: Meitä on salissa pari muutakin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-26T17:46:08,2019-11-26T17:51:42,Hyväksytty,1.1 2019_70_101,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Muistutan arvoisia edustajia, sekä aktiivisia että passiivisia, siitä, että kun puhutaan paikalla olevista puolueista — tai niistäkin puolueista, jotka eivät ole paikalla — niin käytetään vakiintuneita ja virallisia nimiä näistä eduskuntaryhmistä eikä etenkään mitään pilkkanimiä. [Kimmo Kiljunen: Liittyykö minuun? En kai sanonut näin? Jos sanoin, pyydän anteeksi!] — Edustaja Kivisaari antaa tästä esimerkin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_70_102,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden tasapaino vuoteen 2023 mennessä. Tavoite vaatii vielä merkittävää lisäystä työllisyysasteeseen. Keskusta tukee kaikkia tähän mennessä sovittuja ratkaisuja, mutta katsomme, että näiden lisäksi tarvitaan vielä lisää toimia. Keskusta onkin julkaissut vahvoja ehdotuksia työllisyyden lisätoimista, joita olemme myös täällä puheenvuoroissa kuulleet, aina kustannuskilpailukyvyn säilyttämisestä nuorten työllistämiseen. Ryhdikäs työllisyyspolitiikka on aina myös hyvinvointipolitiikkaa. Siksikin se on keskustalle tärkeää. Puhemies! Työllisyystavoitteen ohella meidän täytyy ratkaista se, miten saamme työpaikat ja työnhakijat kohtaamaan. Monin paikoin olemme tilanteessa, että avoimia työpaikkoja on pilvin pimein, mutta sopivia työnhakijoita ei ole missään. Puhutaan siis näkökulmasta riippuen kohtaanto-ongelmasta tai osaajapulasta. Merkittävä keino tähän on se, että valtionhallinto päivittää työnantajapolitiikkaansa tähän päivään. Valtionhallinnossa on tunnustettu ja tunnistettu valitettavan vähän nykyaikaisia etätyön tekemisen ja monipaikkaisen työskentelyn mahdollisuuksia. Onneksi keskustalaiset ministerit ovat astuneet nyt etulinjaan. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni käynnisti elokuun lopussa selvityksen paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämisestä. Kysymys on tavoista, joilla työskentely, asuminen ja toimiminen useammalla paikkakunnalla on mahdollista elinkeinoministeriön vastuulla olevissa organisaatioissa. Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen on käynnistänyt vastaavanlaisen selvityksen Puolustusvoimissa, Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ja puolustusministeriössä. Selvityksessä kartoitetaan tapoja, joilla työskentely ja toimiminen useammalla paikkakunnalla olisi mahdollista puolustushallinnossa 2020-luvulla. Tavoitteena on arvioida hyötyjä ja mahdollisuuksia lisätä joustavampaa työskentelyä. Myös Mika Lintilän johtama valtiovarainministeriö on asettanut alueellisen uudistamisen strategiahankkeen, jonka tavoitteena on laatia linjaukset siitä, millaista valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tavoitellaan 2020-luvulla. Tervehdin näitä ministereiden hankkeita ja selvityksiä ilolla. Tämä on kirkassilmäistä toimintaa. Arvoisa puhemies! Toinen hallituksen merkittävä tavoite on Suomen hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Keskusta on vahvasti sitoutunut näihin tavoitteisiin, mutta haluamme korostaa myös ratkaisujen oikeudenmukaisuutta kaikkien suomalaisten kannalta. Oikeustajuun ei iske se, että alueet, joilla hiilinielut ja hiilivarastot ovat kaikkein vahvimmat, joutuisivat pelkän maksajan rooliin. Viime kädessä ne ovat ilmastonmuutoksen ratkaisijoita, sankareita. Heitä ei voi — esimerkiksi vaikka metsänomistajia tai maanviljelijöitä — ajaa nurkkaan. On selvää, että kaikki hiiltä lisäävät tai vähentävät keinot eivät automaattisesti ole hyviä tai huonoja. Nyt vallalla oleva mustavalkoisuus ja toistemme syyttely vain syventää poteroita. Puhemies! Ilmastonmuutos on eittämättä yksi suurimmista haasteista, mutta sen aiheuttamaa ahdistusta voidaan pitää epäonnistumisena. Meillä on jo tietoa ja keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja uutta teknologiaa myös kehitetään. Suurin haaste on saada kaikki mukaan talkoisiin. Siinä me suomalaiset voimme toimia esimerkkinä, vaikka osuutemme maailmasta on pieni. On kuitenkin aivan oleellista, että saamme globaalit toimijat, niin yritykset kuin suurvallat, kantamaan tonttinsa. Ilman sitä olemme pulassa. Puhemies! Keskusta haluaa olla luomassa toivoa, näköaloja ja ratkaisuja ilmastokeskusteluun. Toivottomuuteen ei ole syytä vaipua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-26T17:52:05,2019-11-26T17:57:23,Hyväksytty,1.1 2019_70_103,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maassa on pian istunut puoli vuotta työväenpuolueitten johtama hallitus, jossa keskusta on tukipuolueena. Kuitenkin työmarkkinat ovat täysin sekaisin ja tilanne hallitsematon. Tämä ihmetyttää ihmisiä tässä maassa ja huolestuttaa myös. Myös allekirjoittanutta ja ryhmäämme. Arvoisa puhemies! Esittelen hieman tätä perussuomalaisten tähän mietintöön jättämää vastalauseen kannanottoehdotusta, jossa on 32 kohtaa. Pyydän, että kaikki lukevat kaikki nämä 32 meidän kannanottomme tavoitetta. Ensimmäisessä kohdassa on tämä yleistavoite, johon valiokunnan puheenjohtaja Koskinen suhtautui hieman ylimalkaisesti. Mielestäni tämä yleinen tavoitteenasettelu on tavattoman tärkeää ja meillä on selkeä linja siinä. En sitä lue, voitte kaikki lukea sen itse. Otan vain muutamat näistä kohdista erikseen esille. Kolmannessa kohdassa esitämme huolemme valtion velka‑ ja takausvastuiden kehityksestä ja siitä, että ne ovat veronmaksajien riskien kannalta tavattoman suuria ja niihin on suhtauduttava vakavasti. Viidennessä ja kuudennessa kohdassa puutumme tähän ajankohtaiseen ilmastopolitiikkaan ja vaadimme, että hallitus tarkistaa ilmastopolitiikkansa realistiseksi ja toimii kansainvälisesti saastuttaja maksaa -periaatteen pohjalta ja kiirehtii EU-tason ilmastotullien suunnittelua ja käyttöönottoa. Suomen 0,1 prosentin ilmastopäästöt eivät merkitse mitään siihen nähden, että Kiina, Intia, Yhdysvallat ja moni EU-maakin saastuttaa yhä kasvavassa määrin. Eli realismia tarvitaan. Kohdassa kuusi toteamme, että hallituksen tulee toimia siten, että ilmastopolitiikan laskua ei sisällytetä asumisen, autoilun tai ruuan kustannuksiin eikä sälytetä pienituloisten ja maaseudun asukkaiden rasitteeksi. Näin on nyt käymässä tämän politiikan johdosta muun muassa polttoaineveron korotuksen kautta. Tätä emme hyväksy. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi meillä on vaatimus, että hallitus ryhtyy tehokkaisiin toimenpiteisiin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi ja suomalaisen työvoiman työllistämiseksi suomalaisiin työpaikkoihin. Keinoja on paljon, mutta hallitus katselee vain maan rajojen ulkopuolelle vetovoimatekijöitä palauttelemalla ja muilla toimenpiteillä, laittomien maahantulijoiden päästämisellä työhön. Tämä on politiikkaa, jota emme hyväksy. Sitten meillä on maatalouden osalta vaatimus, että hallitus parantaa maatalouden ja muun alkutuotannon kannattavuutta ja viljelijöiden tulotasoa ja turvaa kotimaisen elintarviketalouden omavaraisuuden — erityisesti nyt EU:n CAP‑ ja rahoitusratkaisuissa tavattoman tärkeä asia. Kuntatalouteen liittyy kohta 11. Siihen totean, että tarvitaan kolmenlaisia toimenpiteitä: Tarvitaan kuntien omia toimenpiteitä, tarvitaan kunta—valtio-suhteen uudistamista ja tarvitaan uutta rahaa valtiolta kunnille. Näillä toimenpiteillä voidaan pelastaa vielä jotakin, mutta kymmenet kunnat kyllä ovat ajautumassa niin syvälle, että pelastaminen taitaa olla jo vähän myöhäistä. Arvoisa puhemies! Sitten meillä on aluepolitiikkaan liittyviä kohtia ja arktista yhteistyötä peräänkuuluttava lausuma. Vaadimme toimenpiteitä koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatioiden ja aineettomien investointien edistämiseksi, metsien hakkuumahdollisuuksien turvaamiseksi teollisuuden kasvavia tarpeita vastaavasti, köyhyyden ja syrjäytyneisyyden poistamiseksi ja hoitajamitoituksen toteuttamiseksi. Sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksesta edustaja Vehviläinen jo meidän lausumamme lukikin, ja se on erinomainen. Jos hallitus näin toimii, tuemme sitä aivan varmasti yhteisenä tavoitteena. Sitten on tämä kohta 28, oppivelvollisuuden jatkamisesta luopuminen ja sen sijaan panostaminen varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen ja turvaamiseen sekä peruskoulun oppimistulosten parantamiseen muun muassa ryhmäkokoja pienentämällä, tukiopetusta lisäämällä ja koulukiusaamista kitkemällä. Eli meillä on siis vaihtoehto: parannetaan peruskoulutuksen tasoa eikä laajenneta sitä pakkotoimenpiteenä hyväosaisten menojen kustantamiseksi. Sitten on vielä asumiskustannusten alentamista koskeva kohta ja myös kohta, jossa edellytetään toimenpiteitä sanan‑, mielipiteen‑ ja uskonnonvapauden saattamiseksi Suomessa korkealle länsimaiselle tasolle. Eli meillä on todella monipuolinen — emme ole yhden asian puolue vaan monipuolinen — yhteiskunnan kipeisiin ongelmiin ratkaisut esittävä kokonaisuus tässä kannanotossa. Rahoituksen me hankimme sillä, että emme työnnä vastikkeetonta rahaa ulkomaille, panemme maahanmuuton kustannukset kuriin ja puramme byrokratiaa. Monia muitakin kohteita löytyy, joihin olemme valmiit esittämään myös säästöjä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-26T17:57:28,2019-11-26T18:03:45,Hyväksytty,1.1 2019_70_104,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusta ei ole tukipuolue niin kuin edustaja Kankaanniemi totesi. Keskusta on aktiivinen, 100‑vuotias suomalaisen kansanvallan puolustaja, joka on tehnyt tähän maahan tasavaltalaista hallintomuotoa ja peruskoulua sekä rakentanut yhdessä punamullan kanssa suomalaisen hyvinvointivaltion. Voi että, mikä mylläkkä, vaikka tilannekuva ja tavoite ovat yhteisiä! Keinoistako me kinaamme? Näin ajattelin tänään aiemmin tässä keskustelussa, kun kävimme debattia tästä julkisen talouden selonteosta. On totta, että maailmantaloudesta ei tällä kaudella Suomelle ole odotettavissa vetoapua. Paikalleen tuudittautumiseenkaan tällä maalla ei ole varaa, sillä talouden näkymät ovat selkeästi heikentyneet. Tästä olemme yhtä mieltä. Tuleva talous- ja työllisyyskehitys on nyt pitkälti kiinni niistä ratkaisuista, joita me suomalaiset itse teemme. Siksi tämä julkisen talouden suunnitelma panostaa muun muassa osaamisen, työkyvyn, hyvinvoinnin ja viennin kasvuun. Oppositio korostaa, ettei työllisyystoimia ole. Minusta niitä todellakin on, ja niin olemme tässä aiemminkin tänään ministerien suulla kuulleet. Sen lisäksi täällä herjataan, että nämä toimet eivät olisi vaikuttavia. Haluaisin kuitenkin pyytää malttia ja kannustusta sille, että pääsisimme yhdessä eteenpäin ja saisimme näille tavoitteille myös tuulta purjeisiin. Varmaa on se, että esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan tulevat panostukset sekä osaamispanostukset tulevat näkymään myös työllisyyskehityksessä, vaikkakaan niitä ei sinne tässä kohdassa lasketa. Hallitus on lähtenyt töihin kilpailukykyisemmän Suomen puolesta, ja yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä, jos henkilökuntaa uskalletaan palkata. Verotuksen tulee myös olla työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava. Tämä hallitus jatkaa siis Sipilän hallituksen yrittäjämyönteistä linjaa rohkeasti. Yksi keskeinen tekijä on veropolitiikan vakaus ja ennustettavuus. Yritysverotusta ei kiristetä, ja hallitus tuplaa investointien poisto-oikeuden. Hallitus edistää lisäksi työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä monin eri tavoin. Finnveran takausjärjestelmää kehitetään, Business Finlandin resursseja vahvistetaan, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea kokeillaan ja edistetään yritysten neuvontapalvelua työsuhdeasioissa. Arvoisa puhemies! Vientitakuiden enimmäismäärää on tarkoitus korottaa ensi vuoden alusta. Tarkoituksena on edistää suomalaista vientiä harjoittavien yritysten rahoituksen kilpailukykyä ja siten parantaa niiden mahdollisuuksia saada vientihankkeita. Jos leipää viedään, niin muun muassa maanviljelijän, kuluttajan, koneistajan, rakennusmiehen ja markkinoinnin asiantuntijan työt lisääntyvät. Vientiä ei voi suinkaan väheksyä. Suomalaisen työn ja palveluiden tulee kiinnostaa maailmalla, ja meidän tulee jalostaa myyntituotteemme niin pitkälle, että saamme niistä maksimaalisen hinnan. Keskustan eduskuntaryhmä ymmärtää, että asioiden valmistelu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa vaatii aikaa. Me edellytämme kuitenkin, että nämä toimet saadaan eteenpäin ensi kevään kehysriihessä, ja näin saamme vähintään sen 30 000 uutta työpaikkaa jo ensi vuonna selväksi. Työllisyystoimia on nimetty, ja niitä tarvitaan lisää. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmälle talous ei ole itseisarvo. Tehdään nyt selväksi, että tämä hallitus ei ole irtaantunut kuntatalouden arjesta ja ahdingosta. Me ymmärrämme ihmisiä ja haluamme varmistaa sen, että kuntataloudella menee hyvin. Paikkaansa ei pidä myöskään se, mitä edustaja Ranne totesi väittäessään, että hallitus ei puutu juurisyihin. On totta, että kuntien tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet: 1930‑luvulla kunnilla oli 40 tehtävää ja 2010‑luvulle tultaessa jo yli 500. Edustaja Vehviläinen täällä piti erinomaisen puheenvuoron sote-uudistuksen merkityksestä ja tarpeesta sekä siihen liittyvästä maakuntauudistuksen merkityksestä ja tarpeesta, ja haluan kiirehtiä sitä yhteistä näkemystä, että maakunta- ja sote-uudistusta vietäisiin tässä kohtaa voimallisesti eteenpäin. — Kiitoksia, puhemies!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-11-26T18:03:48,2019-11-26T18:09:01,Hyväksytty,1.1 2019_70_105,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuuntelin vastikään professori Petri Salon kuvaa tästä ajasta. Hän sanoi näin: Elämme monimuotoista, kompleksista, rajatonta, ennakoimatonta ja epävarmaa aikaa, joka sisältää kieroja ongelmia, hankalia uudistuksia, ulkopuolisuuden kokemuksia ja menneiden aikojen kaipuuta. Tämä on sekä—että-aikaa, jossa hyvinvoinnin ja laadukkaan elämän keskellä koetaan näköalattomuutta, onnistumisten ja onnellisuuden keskellä kärsimättömyyttä ja kritiikittömyyttä, itsearvostuksesta ja empatiasta huolimatta irrallisuutta ja pirstaleisuutta, motivaatiosta huolimatta vastuuttomuutta ja merkityksellisyyden keskellä merkityksettömyyttä. Tällaisen ajankuvan edessä on hyvä, että hallitusohjelmassa ja talouden suunnitelmissa satsataan koulutukseen ja lapsiin ja nuoriin — tulevaisuuteen. OECD-maitten raportissa puhutaan tulevaisuuden kompetensseista, joita tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Tarvitaan sitä, että osaa käyttää erilaisia työkaluja vuorovaikutteisesti, ymmärtää kieltä, ymmärtää tietoa, informaatiota ja teknologiaa. Tarvitaan myös sitä, että voi vuorovaikutuksessa toimia hyvin erilaisten ihmisten kanssa, osaa tehdä yhteistyötä, tulee toimeen muiden kanssa, osaa hallita ja ratkaista konflikteja. Tarpeen on myöskin se, että pystyy toimimaan itsenäisesti ja kykenee toimimaan osana isompaa kokonaisuutta. Tällaisten haasteiden edessä on hienoa, että nyt satsataan koulutukseen. Koko hallitusohjelman nimenäkin on ”Osallistava ja osaava Suomi”, ja sitten tämän koulutus‑, sivistys‑, innovaatiopuolen otsikkona on ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi”. Tavoitteena onkin, että koulutus ja osaamisen taso nousevat kaikilla kouluasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy, lapset ja nuoret voivat hyvin. Koulutus osaltaan rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Halutaan toimia niin, että Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Onkin käynnistymässä kolme suurempaa hanketta. Ensinnäkin on tämä oppivelvollisuuden laajentaminen, jossa halutaan nuorista ottaa koppi. Sitä toteutettaessa on tärkeää se, että emme unohda myöskään näitä täsmätoimia, jotta kaikki nuoret ja lapset saavat tarvitsemansa tuen. Tähän oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyy myöskin se, että toisen asteen koulutuksessa ammattikoulutuksen ja lukiokoulutuksen rinnalle luodaan tällaista kolmatta polkua, joka mahdollistaa sen, että on tarjolla erilaisia teitä ja reittejä kaikille, jotta jokainen löytää oman paikkansa ja vahvuutensa. Tähän kolmanteen polkuun, johon on tänäänkin täällä keskusteluissa viitattu, liittyvät niin työpajat, kymppiluokat, kansanopistot, valmentavat koulutukset kuin kuntouttavat toimenpiteetkin. On tärkeää, että jokainen nuori saa suoritettua vähintään toisen asteen tutkinnon. Ja koska työ tulee syntymään aloille, joilla tarvitaan korkeampaa koulutusta, on tärkeää, että koulupolut rakennetaan niin, että ei ole pussinperiä vaan jokaista reittiä voi edetä niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Tänään tuolla Finlandia-talolla on ollut tutkijaseminaari, jossa on puhuttu jatkuvasta oppimisesta. Se onkin toinen suuri uudistus, jossa katsellaan tuota koko elämänkaaren aikaista, eri elämän alueille ulottuvaa oppimista niin koulussa kuin koulujärjestelmän ulkopuolella työssä, harrastuksissa, järjestötoiminnassa, vapaaehtoistyössä. Jotta me saamme työllisyyden nousuun, on tärkeää, että me satsaamme tähän jatkuvaan oppimiseen, kuuntelemme tutkijoita, heidän saamiaan tuloksia siitä, mitkä ovat tehokkaimmat keinot siihen, että saamme kaikki ihmiset kehittämään itseään ja pitämään ammattitaitoansa yllä ja pysymään työelämässä ja samalla myös, että jokainen, joka on työnsä menettänyt, pääsisi takaisin itselle sopivaan työhön. Tässä OECD:n alustavassa raportissa, joka syyskuussa ilmestyi, on monia haasteita nostettu esille, muun muassa se, että vaikka Suomen osaamistaso on korkea, se on riittämätön, kun katselemme tulevaisuuden haasteita. Osaaminen tahtoo kasautua niille, joilla on jo valmiiksi korkea koulutus. Eli erityisesti ne, joilla on vähemmän koulutusta, meidän täytyy saada tämän jatkuvan oppimisen pariin. Se on yksi keino, jolla me saamme työllisyyttä nousuun, ja sitä kautta voimme myöskin panostaa niihin tärkeisiin asioihin, joita haluamme viedä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-26T18:09:13,2019-11-26T18:16:18,Hyväksytty,1.1 2019_70_106,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minun osanottoni Antti Rantakankaan omaisille. Tänään on puhuttu ansiokkaasti taloudesta. Mielestäni kuitenkin kuntataloudesta on puhuttu aivan liian vähän. Perustelen sitä sillä, että tulen tuolta maaseudulta ja siinä on naapurikuntia jo kriisiytynyt eikä omassa kunnassanikaan kaikki ole ihan täydessä järjestyksessä. Siksi ajattelin nostaa tätä kuntien tilannetta tässä esille vähän voimakkaammin. Tiedämme, että tulevana vuonna, ensi vuonna, 53 kuntaa nostaa veroja. Tämä koskee 1,1 miljoonaa kuntalaista Suomessa, mutta tulevina vuosina paineet ovat merkittävästi suuremmat. Olemme juuri läpikäyneet nousukauden, ja kunnat ovat jo nyt tässä vaiheessa ennätyshuonossa kunnossa, ja ennusteet lupaavat talouden laskusuhdannetta. Tiedämme, että Saksassa ja myös länsinaapurissa kipuillaan jo nyt, ja me olemme valitettavasti samassa junassa. Kunnat ovat yhteiskuntamme kivijalka, ja moni asia on liitoksissa kuntien olemassaoloon tai siihen, miten kunnat kykenevät tuottamaan niille annetut tehtävät. Nyt on kyllä ihan tosi kysymyksessä. Täällä tiedämme, että kunnallinen itsehallinto on suojattu perustuslailla, mikä merkitsee kunnan asukkaille oikeutta päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta. Itsehallinnon periaatteeseen kuuluu, että kunta päättää itse tehtävistä, jotka se on hallintonsa nojalla ottanut hoitaakseen. Totta on myös, että kun kunnilla on laaja itsehallinto, niin kunnilla on myös suuri vastuu tehdä rakenteellisia uudistuksia ja etsiä tuottavuutta parantavia keinoja. Paineet ovat kunnilla kovat mutta keinot ovat vähäiset, ja siksi valtiota ja yhteiskuntaa tarvitaan avuksi. Arvoisa puhemies! Olemme joutumassa nyt sellaiseen tilanteeseen, että liian monessa kunnassa ovat alkaneet yt-neuvottelut, talous on kunnissa huonossa jamassa, ja näenkin suurena huolena sen, että peruspalveluita ei voida kohta tuottaa laadukkaasti. Tämä johtaa henkilöstön ylikuormittamiseen, ja seuraukset voivat olla monella inhimillisellä mittarilla mitattuna hyvinkin huolestuttavat. Valitettavasti näin on jo monessa kunnassa käynyt, on kokemuksia ikävistä loppuunpalamisista. Keinot kunnilla ovat jo nyt käytetyt, ja pahin vaikuttaa olevan vasta edessä. Tulemme myöskin rikkomaan maassamme lähiaikoina perustuslakia monessa kohtaa. Lomautuksetkin kääntyvät meitä vastaan: ylikuormittunut tilanne johtaa ennenaikaisiin sairauseläkkeisiin, lisää uupumusta ja samalla entisestään korkeita sairauspoissaololukuja. Tilanne on kestämätön. Samaan keskusteluun on vielä liitettävä maassamme paraikaa tapahtuva ikäihmisten määrän voimakas kasvu. Tämä taas omalta osaltaan lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää, on laskettu, että noin prosentin vuosittain. Lasten syntyvyyden vähentyessä kunnille jää 0,5 prosenttia palvelutarpeen kasvuluvuksi. Toimintakulujen kasvu on laskelmien mukaan 3,4 prosenttia vuosittain, ja olemassa olevassa tilanteessa kunnat vielä investoivat juuri nyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Kiinteistöt ovat vanhentuneet ja paikat pitää saada kuntoon ennen maakuntauudistusta, ja näin velkataakka kasvaa kunnissa noin 20 miljardista lähivuosina 30 miljardiin. Paikallishallinnon alijäämä JTS:n yhteydessä päivitetyn ennusteen mukaan olisi 3,1 miljardia euroa eli 1,2 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2023. Tiedämme jo nyt, että erityisesti pienet kunnat ovat isoissa vaikeuksissa. Alle 6 000 asukkaan kunnissa on lähivuosina mitattuna veronkorotuspaineita 5 prosenttia suurimmillaan. Samanaikaisesti kuntien ja kunnissa asuvien kuntalaisten kiinteistöjen arvot romahtavat. Edustaja Lindén lähti juuri ulos, mutta hän hetki sitten sanoi aivan oikein, että tehokkuutta pitää saada lisää julkiselle puolelle. Kuntien tulee yhä enemmän painottaa tuottavuutta lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Tarvitaan parempaa johtajuutta ja uusia toimintatapoja. Jo nyt on kuitenkin tiedossa, että paikallishallinnon sopeuttamiselle jää liian suuri tehtävä. Useimmille, erityisesti pienille Suomen kunnille se on mahdoton yhtälö. Tässä tilanteessa julkisen talouden suunnitelma vuosille 20—23 ei paljon lupaa. Kunnilla on mahdollisuus hakea ylimääräistä 10:tä miljoonaa euroa, mikä voidaan kohdentaa kuntien peruspalveluiden määrärahasta harkinnanvaraisena. Summa on mitätön tässä tilanteessa. Myöskään toinen 10 miljoonaa kriisikuntien tai kriisiytymässä olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistämisavustukseen ei ole riittävä, vaikka samanaikaisesti ilmassa on sellainen henki, että tässä maassa alkavat pakon edessä massiiviset kuntaliitosneuvottelut tulevina vuosina. Herääkin kysymys, onko pienten kuntien alasajo alkanut ja onko niitä laisinkaan Suomessa tämän hallituskauden jälkeen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-11-26T18:16:27,2019-11-26T18:22:40,Hyväksytty,1.1 2019_70_107,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa muistutettiin, että työllisyyspolitiikka on ennemminkin maraton kuin 100 metrin sprintti. Urheilun kielikuvia käyttäessä on hyvä huomata, että tässä salissa ei monikaan pystyisi pysymään maailman parhaiden maratoonarien vauhdissa edes sitä 100:aa metriä. Tästä syystä olisi Suomen kannalta toivottavaa, että Suomen hallitus edes pyrkisi siihen maratonvauhtiin. Nyt lähtölaukaus on jo ammuttu ja hallitus seisoo paikallaan. Suomen julkisen talouden suunta on neljän hyvän vuoden jälkeen jälleen kerran kääntynyt alaspäin. Hallituksen menojen kattamiseksi Rinteen hallituksen keskeisin tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistaminen vähintään 60 000 henkilöllä. Rinteen vasemmistohallitus on myös sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023. EU:n komission tuorein ennuste Suomen taloudesta on, että Suomen alijäämäksi ennustetaan tänä vuonna 1,1 prosenttia, ensi vuonna 1,4 prosenttia ja vuonna 2021 1,6 prosenttia. EU:n komissio pyytää myös huomioimaan, että useat riskit voivat johtaa ennustettua hitaampaan kasvuun, mikä johtaa entistä suurempaan alijäämään. Sanoin puheeni alussa, että hallitus seisoo työllisyystoimissaan puolen vuoden jälkeen paikallaan. Sorruin valitettavasti vaihtoehtoiseen faktaan. Hallitus on oikeasti toimillaan vähentänyt työllisyyttä 5 000 hengellä, eli todellisuudessa hallitus lähti kotoaan hakemaan parempia lenkkareita tai uusia tekosyitä, ei kilpailemaan muiden maailman valtioiden kanssa menestyksestä. Suunta on siis väärä, ja vauhti väärään suuntaan näyttää kovenevan joka vuosi. Jos hallitus ei välittömästi tee vahvoja toimia työllisyyden ja talouden parantamiseksi, hallitus pettää tässäkin asiassa lupauksensa. Hallitus sanoo päivittäin, että se tulee ensi kesänä tekemään merkittäviä toimia työllisyyden eteen — ne toimet olisi pitänyt tehdä jo eilen. Tällä hetkellä työttömänä oleville kesään on pitkä aika. Arvoisa puhemies! Joudumme taas kerran puhumaan näistä samoista asioista, koska täällä tuntuu, että hallitus on sulkenut silmänsä todellisuudelta. Onneksi tänään sentään jotkut hallituksen edustajat ovat vannoneet velanoton puolesta — onneksi siksi, että se on sentään realiteetit tunnustava kanta. Olen itse asiasta täysin eri mieltä, mutta ainakin puhumme asioista niiden oikeilla nimillä. Siihen velan ottamisen kannan hyvät puolet sitten loppuvatkin. Te, hyvä hallitus, yritätte juosta vain maratonin viimeiset 100 metriä ja häviätte silti. Suomen kansa häviää. Julkisen talouden alijäämän maksavat tulevaisuudessa tämän päivän lapset ja nuoret. On vastuutonta tehdä vasemmistolaista populistipolitiikkaa lasten ja nuorten rahoilla. Hallitus ei toivota tervetulleeksi nuorten ja lasten valoisaa tulevaisuutta. Sen sijaan hallitus toivottaa jälleen kerran tervetulleeksi EU:n komission ja IMF:n huomautukset julkisen talouden tilasta. Olen ennenkin korostanut täällä puhujanpöntössä Suomen tärkeintä kilpailuetua eli luotettavuutta. Kun suomalainen lupaa jotain, se myös pitää. Hyvä hallitus, laittakaa jalkaanne ne kokoomuksen ehdottamat vaihtoehtobudjetin sisältämät lenkkarit, ja kun oikein kiiruhdatte takaisin radalle, niin me voimme auttaa teidät takaisin luotettavuuden tielle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-11-26T18:22:44,2019-11-26T18:27:05,Hyväksytty,1.1 2019_70_108,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään useampaan kertaan on puhuttu aika paljon nuorista ja koulutuksesta ja vastaavasta. Ikäväkseni olen huomannut sellaisen asian, että tuijotetaan tilastoihin mutta ei osata lukea niitä oikein. Siellä puhutaan paljon esimerkiksi siitä, että akateemisista neljä viidestä työllistyy mutta peruskoulun oppimäärällä ei työllisty. Siinä unohdetaan sellainen asia, että samaan kategoriaan kuuluvat kaikki syrjäytyneet ja muutkin, alkoholi-/huumeongelmaiset. He eivät työllisty, vaikka heidät pakotettaisiin toisen asteen koulutukseen. Siinä väkisinkin jää kokonaan puuttumaan näkemys siitä, että on tietty porukka, mitä ei voida laittaa siihen samaan kategoriaan mihin halutaan. Puhutaan, että tämä porukka ei työllistyisi niin sanotusti ollenkaan. Mutta oikeasti jos katsotaan, niin kappalemäärällisesti eniten tällä hetkellä todennäköisesti vapaille työmarkkinoille pääsevät töihin ne työntekijät, jotka eivät välttämättä tarvitse edes koulutusta. Tietysti jos olet käynyt ammattikoulun, lukion tai vastaavan ja menet töihin, niin katsotaan, että olet saanut sen työpaikan sen koulutuksen ansiosta. Itse olen palkannut 20 vuoden aikana 50—100 työntekijää, jotain siitä välimaastosta. Yhdeltä ainoaltakaan en ole katsonut koskaan koulun papereita. Kaikki muut asiat ovat olleet paljon tärkeämpiä kuin koulutulos. Tiedän todella paljon, niin sanotusti, miehiä ja naisia, jotka ovat aika huonollakin todistuksella, aika huonolla kouluhommalla, päässeet elämässä pitkälle. Täällä 200 kansanedustajan joukossakin on varmasti useita, jotka ovat rypeneet silloin aikoinaan sen verran, etteivät ole paljon kouluja päässeet käymään. Tänne tietysti pääsee eri tavalla kuin moneen muuhun kouluja vaativaan työpaikkaan. Mutta kyllä totuus on, että tällä hetkellä ne ihmiset, jotka ovat motivoituneita, ovat aktiivisia, työllistyvät ilman koulutustakin. Se porukka on sitä, josta aika moni itseni kaltainen ihminen puhuu ”persvakoäijinä”. Todellisuudessahan aika pitkälle on sellainen tilanne, että tässä yhteiskunnassa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän niitä miehiä ja naisia, jotka tekevät tuolla turuilla ja toreilla sen työn, jota moni muu ei ole valmis tekemään. Mikä ihmetyttää näissä keskusteluissa aika paljon ja mikä on todella ristiriitaista, on se, kun puhutaan, kuinka tärkeää se koulutus on — ja nyt sitten meinataan pakottaa toisen asteen koulutukseen niitäkin ihmisiä tai nuoria, joille ei koulu välttämättä maistu. Näen ilmiön todella huolestuttavana ammattikouluissa jo tällä hetkellä: ammattikoulunopettajat eivät välttämättä painiskele siellä motivoituneitten opiskelijoitten kanssa, ja nyt sinne lyödään sitten niitä lisää vielä. Muistan itsekin omalta ammattikouluajalta tilanteen, tai paljon tilanteita, kun siellä oli meillä mukana niitä kavereita, jotka olivat joko kodin tai jonkun muun takia tulleet sinne opiskelemaan, mutta se homma ei maistunut ollenkaan. Kyllä minulla ainakin vähän käy sääliksi niitä opettajia, jotka joutuvat niitten oppilaitten kanssa painiskelemaan. Nyt niitä tempaistaan sitten kerralla moninkertainen määrä sinne opettajien murheiksi. Mikä tässä koulutuksessa vielä aika paljon hämää, on se, että kun samaan aikaan puhutaan, että me tarvitsemme tänne työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajat tulisivat pelastamaan tämän meidän Suomenmaan — tuntuu aika oudolta, että ne pelastajat ovat kuitenkin sitten niitä kouluttamattomia ihmisiä. Minun näkemykseni mukaan on ristiriitaista, että kouluttamaton maahanmuuttaja pelastaisi Suomen tulevaisuuden, kun samaan aikaan hallitus kuitenkin tekee päätöksiä, joissa vaaditaan toisen asteen koulutusta kaikilta nuorilta sen takia, että ei mukamas voi työllistyä ilman koulutusta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-11-26T18:27:12,2019-11-26T18:32:30,Hyväksytty,1.1 2019_70_109,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vajaa viisi vuotta sitten, kun käsiteltiin hallitusohjelmaa ja muodostettiin edellisen kauden hallitusta, talouden tilanne Suomessa oli katastrofaalinen. Olimme aivan kuilun partaalla, ja jos olisi jatkettu edellisen kauden politiikkaa, Suomi olisi ajautunut sellaiseen tilanteeseen, että meitä olisi määräilty ulkopuolelta. Se oli siis Kataisen ja Stubbin hallitusten jäljiltä, ja silloin tarvittiin rankkoja toimenpiteitä, jotta suunta saatiin muuttumaan. Niin myös tapahtui, että suunta muuttui, ja nyt olemme paljon helpommassa tilanteessa tällä hetkellä tässä suhteessa. Nyt kuitenkin hallituksen suunnalta moititaan viime kauden tekemisiä ja kehutaan, että nyt hallitus on panostanut perusturvaan. Näin on tapahtunut, ja me olemme siitä kiitollisia ja tyytyväisiä ja annamme tunnustuksen. Olisihan se ollut aivan käsittämätöntä, jos tämä hallitus ei olisi lähtenyt parantamaan perusturvaa joiltain osin. Me tuemme sitä, eivätkä perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaankaan esitä minkäänlaista leikkausta, päinvastoin. Hankalimpiin tilanteisiin ajautuneiden ihmisten aseman parantamiseksi meillä on esityksiä sekä veropuolella että etuuksissa muun muassa lapsiperheille ja yleensä köyhille, vaikeuksissa oleville ihmisille. Tämä tulkoon selväksi, kun täällä on sitä vähän epäilty. Arvoisa puhemies! Kun tuolla valtiovarainvaliokunnassa käsiteltiin tätä JTS:ää, niin kysyin käytännössä jokaiselta asiantuntijalta heidän mielipidettään palkkatuen laajentamisesta sillä tavalla kuin mitä hallitus suunnittelee. Käytännössä yksikään asiantuntija ei pitänyt sitä tehokkaana tai ainakaan järkevän tehokkaana toimenpiteenä. Saattoi olla, että joku tiettyä hallituspuoluetta lähellä oleva asiantuntija valitsi sanansa pehmeämmin, mutta niistä, joita itse pidän riippumattomina asiantuntijoina, ei löytynyt kannatusta palkkatuen käyttämiselle siinä mitassa kuin hallitus kaavailee. Se näyttää itse asiassa tällä hetkellä olevan hallituksen ainoa työllisyystoimenpide, josta hallitus on puhunut näitten tiettyjen investointimäärärahojen lisäksi. Jos palkkatukea viedään yksityiselle puolelle ja ruvetaan siellä toteuttamaan, se luo lyhytaikaisia työpaikkoja ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttää pysyviä työntekijöitä. Eli tulos kokonaisuudessaan on plus miinus nolla, ja kun otetaan ne kustannukset, jotka tulevat valtiolle siitä, niin se kääntyy helposti negatiiviseksi. Vajaatyökykyisten osalta palkkatuki on paikallaan, mutta se on, niin kuin täällä edustaja Purra hyvin sanoi, sosiaalipolitiikkaa, se ei ole työllisyyspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen varsinaiset työllisyystoimenpiteet viipyvät ja viipyvät. Tänäänkin kuulimme, että niitä käsitellään kevään kehysriihessä ja niistä saattaa tulla lakiesityksiä ja päätöksiä ensi syksynä ja sitten ne alkavat vaikuttamaan vuoden 21 alussa. Yleensähän ne toimenpiteet eivät kovin nopeasti vaikuta työllisyyttä parantavasti, jolloin sitten ollaan jo lähellä vuotta 22 ja 23, jolloin kausi päättyy ja jolloin se 75 prosenttia pitäisi hallituksen tavoitteen mukaisesti toteutua. On kyllä syytä vedota siihen, että hallitus nopeuttaa näiden valmistelua eikä odottele työmarkkinajärjestöjen jahnaamista näiden kysymysten osalta. On puhuttu paljon hoitajamitoituksesta. Ministeri Kiuru sanoi edellisellä kaudella, silloin kun ei ollut ministeri, että se on parin tunnin homma. Myös vuosi sitten ja puolitoista vuotta sitten, kun tätä JTS:ää ja tämän vuoden talousarviota käsiteltiin, varsinkin vasemmistosta tuli [Puhemies koputtaa] työllisyystoimenpide-ehdotuksia, jotka pitäisi nyt, kun ne olivat silloin valmiita, ottaa ja toteuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-26T18:32:31,2019-11-26T18:37:57,Hyväksytty,1.1 2019_70_110,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa edustaja Laakso nosti esille asian, että koulutusta ei välttämättä tarvita työn tekemiseen. Mehän teemme moneltakin pohjalta työtä, ja joku voi kehittyä todelliseksi asiantuntijaksi ja tekijäksi työtä tekemällä. Siksi on minusta tärkeää, että myöskin koulujärjestelmän yhteydessä kehitetään esimerkiksi oppisopimuskoulutusta, jossa voi sitten myöskin suorittaa tutkinnon, ja kun työelämä muuttuu ja ammatteja häviää ja työn sisällöt muuttuvat, niin sitten olisi valmius myöskin ammatin vaihtamiseen eikä putoaisi tyhjän päälle. Siksi osana tätä jatkuvan oppimisen uudistusta on tärkeää, että myöskin nämä työssä hyvin oppivat ihmiset otetaan huomioon ja kehitetään tapoja ja myöskin niiden osalta, jotka eri syistä menettävät työnsä, tutkitaan, mikä on esteenä lähteä koulutukseen. Kun on kyselty ihmisiltä, miksi he eivät lähde koulutukseen, niin siellä on ainakin se, että koulutus ei löydy riittävän läheltä, se on liian kallis tai työ ja koulutus, oppiminen on vaikea yhdistää toisiinsa, eli kaikki tämä tulee ottaa huomioon, kun mietimme näitä koulutuksia, jotta saadaan kaikki töihin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-26T18:37:57,2019-11-26T18:39:44,Hyväksytty,1.1 2019_70_111,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on useamman kerran viitattu ja muisteltu sitä, mitä edellisellä hallituskaudella tapahtui. Asiahan tosiaan on niin, että voimme nähdä selkeän jatkumon siinä, että kun Sipilän hallitus aloitti 2015, tilanne oli aivan toinen. Suomen talouden tervehdyttämiseksi oli tehtävä kipeitäkin toimia, ja siinä onnistuttiin. Suomen talous saatiin takaisin kestävälle pohjalle ja luotiin myönteinen kierre, jossa saatiin työllisyyttä parannettua läpi Suomen. Nyt on tärkeää, että me jatkamme tätä työtä sillä tavalla, että teemme todella vaikuttavia toimia työllisyyden lisäämiseksi. Sekin on muistettava, että kyllä myös viime kaudella parannettiin perusturvaa niissä puitteissa kuin silloisissa taloustilanteissa pystyttiin. Otettiin esimerkiksi opiskelijoille käyttöön huoltajakorotus, korotettiin takuueläkettä kolme kertaa, korotettiin merkittävästi pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja näin edelleen. Ja nyt tätä työtä jatketaan. Kun ihmisten hyvinvointia parannetaan, niin siihen kuuluu tietysti keskeisenä se, että terveellä työkykyisellä ihmisellä pitää olla mahdollisuus mutta myöskin itsellään into ja kannustimet tarttua työhön ja osallistua tällä tavalla isänmaan rakentamiseen. Opiskelussa meillä on erityisen tärkeää, aivan kuten edustaja Kinnunen totesi, että täytyy olla erilaisia koulupolkuja ja mahdollisuuksia opiskella sillä tavalla, että erilaiset ihmiset ja erilaiset oppijat pysyvät mukana ja voivat saada tarvitsemansa koulutuksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-26T18:39:48,2019-11-26T18:41:27,Hyväksytty,1.1 2019_70_112,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tätä keskustelua katsoo taaksepäin, niin hallituksella olisi ollut yli 6 tuntia aikaa vastata niihin aiemmin päivällä esittämiini kysymyksiin, ja olen siinä käsityksessä, että juurikaan niihin kysymyksiin ei ole vastauksia saatu. Lisänä vielä tämä työllisyys, että mitkä ovat ne konkreettiset työllisyystoimet, joita hallitus nyt aikoo tehdä — edustaja Kankaanniemi tuossa penäsi niitä puheenvuorossaan. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä ne hallituksen työllisyystoimet ovat. Työmarkkinajärjestöt miettivät niitä ensi kevääseen asti, ja sitten niitä käydään toteuttamaan — ei tiedetä mitä, ei tiedetä ovatko ne toteutettavissa, mitä työllisyysvaikutuksia niillä on. SDP sanoi ryhmäpuheenvuorossaan, ettei usko keppiin työllisyyden hoidossa, mutta kuitenkin työministeri Harakka on aiemmin todennut, että se keppikin kyllä löytyy. Tulkitse siinä sitten, mitä nämä puheet tarkoittavat käytännössä. Ne muut asiat, mihin mielestäni vastauksia juurikaan ei ole saatu, ovat miljardiluokan kysymyksiä: Kuinka reagoidaan Suomen EU-jäsenmaksun nousemisen paineisiin, nettojäsenmaksun nousemiseen, saannin huononemiseen? Mitä teemme asialle? Se, mitä tehdään väestön ikääntymiselle ja miten saataisiin suomalaisten syntyvyys nousuun, ovat tulevaisuudessa valtavia kysymyksiä eläkejärjestelmän kestokyvyn ja yleisen kantokykymme kannalta. Se, että ilmastopolitiikalla ei vahingoitettaisi liikaa kansallista kilpailuasetelmaa verrattuna muihin maihin — siihen ei ole juuri tullut vastauksia, eikä varsinkaan siihen, mitä tapahtuu sote-uudistuksen suhteen. Onko hallituksella jotain suunnitelmia viedä sote-uudistusta eteenpäin — muitakin kuin se maakuntamalli, joka siellä vielä erään puolueen vaatimuksesta kummittelee. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-26T18:41:31,2019-11-26T18:43:09,Hyväksytty,1.1 2019_70_113,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tästä edustaja Mäkelän pitämästä puheenvuorosta, kun täällä valtiovarainministeri Lintiläkin on ministeriaitiossa paikalla. Olisi ehkä hyvä, jos ministeri vielä lyhyesti hallituksen puolesta muun muassa näihin edustaja Mäkelän esiin ottamiin kysymyksiin voisi jonkinlaisen vastauksen esittää. Palaan lisäksi myös tähän edustaja Kankaanniemen hyvässä puheenvuorossaan nostamaan työllistämistoimien, sanotaanko nyt, hitauteen. Hallitus on ulkoistanut työmarkkinajärjestöille työllistämistoimien etsinnän. Jää nähtäväksi, kuulemmeko vasta ensi vuonna, mitä nämä toimet mahdollisesti ovat. Olisin erityisesti tähän palkkatukeen vielä palannut, jota asiaa edustaja Kankaanniemikin hieman kritisoi. Kuten valiokuntakuulemisissa valtiovarainvaliokunnassa on tosiaan käynyt ilmi, moni asiantuntija on pitänyt tätä palkkatuen maksatusjärjestelmää hieman tai aika laillakin tehottomana järjestelmänä. Ilmeisesti palkkatuen maksatukseen olisi syytä tehdä jonkinlainen kokonaisuudistus, mahdollisesti hallitus suunnitteleekin sitä. Eroja palkkatuen tehokkuudessa on muun muassa siinä, kohdistuuko palkkatuki yritykselle vai julkiselle sektorille, ja myös siinä, kohdistuuko se lyhyen aikaa työttömänä olleisiin henkilöihin vai pitkään työttömänä olleisiin, osatyökykyisiin tai ikääntyneisiin työttömiin. Mielestäni tähän asiaan tosiaan hallituksen tulisi ehdottomasti jatkossa kiinnittää tarkempaa huomiota. Kysyisinkin hyvin asioista perillä olevalta ministeri Lintilältä: osaatteko kertoa tarkemmin, millaisia toimia hallitus mahdollisesti suunnittelee ja tuo eduskunnan päätettäväksi tähän palkkatukeen liittyen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-26T18:43:13,2019-11-26T18:45:19,Hyväksytty,1.1 2019_70_114,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä ei tainnut olla salissa tässä noin tunti sitten, kun kävimme lyhyen keskustelun tästä sote-uudistuksesta. Ehkä ajattelen sillä tavalla, että kun luin tätä teidän vastalausettanne ja sieltä numeroa 25, tätä teidän kannanottoanne sote-uudistukseen, niin se kyllä ainakin minusta osoittaa, että meillä on niin kuin samantyyppistä ajattelua tässä asiassa: perustuslain reunaehdoin toteutettu sote-uudistus on välttämätön ja se täytyy toteuttaa. Se on meille yhteinen, hyvä lähtökohta. Haluan myös sen todeta, että nyt tämä hallitus on seitsemäs hallitus, joka yrittää sotea. Uskaltaisin arvioida, että jokaisen eduskuntapuolueen etu olisi, että me saisimme vihdoin soten tehtyä. Tällä hetkellä meillä on soten järjestäjiä 190 ja osalla voimavarat ovat niin heikot, että väistämättä yhdenvertaisuus kärsii. Jokainen tietää sen, että on olennaista, että me laitamme, että saadaan soten järjestämisvastuu leveämmille hartioille ja rahoitus pois näiltä kunnilta, jotka ovat monet ikääntyviä kuntia, joissa työikäisten määrä ja syntyvyys ovat pieniä. Tätä työtä tehdään sen mukaisesti, mitä hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Pidän tärkeänä, että me saisimme tänne nämä sote-uudistusta koskevat peruslait vuoden päästä ja sitten, kuten täällä ministeri Lintilä omassa puheenvuorossaan aiemmin totesi, tällä tavalla voisimme saada sen soten jo käyntiin, niin että se on 2023 käynnissä. Samalla totean myös sen, että tietysti monet kunnat ovat jo erittäin heikossa kunnossa, kuntien eriytymiskehitys on paha. Me tiedämme, että kunnat joutuvat olemaan tämän välivaiheen niin kuin hankalassa tilanteessa. Mutta kuntienkin kannalta kaikista tärkeintä on, että kuntapolitiikka on johdonmukaista, pitkäjänteistä ja että se soten järjestämis- ja rahoitusvastuu saadaan kunnilta leveämmille hartioille. Tätä ollaan tekemässä. Niin kuin sanoin tuossa aluksi tästä teidän ponnestanne, niin minusta tämä oli aivan viisas ja hyvä lausuma, mikä teillä täällä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-26T18:45:19,2019-11-26T18:47:29,Hyväksytty,1.1 2019_70_115,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Savio tarttuu sinänsä ihan tärkeään ja merkittävään asiaan perätessään muitakin työllisyystoimia kuin kyseinen palkkatuki, ja toki sellaisia on myöskin olemassa. Perussuomalaiset tekivät omalta osaltaan varjobudjetin. Sieltä ei paljon apua hallituksen suuntaan ole saatavissa, mutta varmasti kaikki työllisyystoimet, olivat ne sitten opposition tai hallituksen leiristä, ovat sellaisia, joita hallitus mielellään käyttää, mikäli niissä on järkeä ja riittävää ymmärrystä. Täällä myöskin aikaisemmin päivällä keskustan eduskuntaryhmän puheenvuorossa tuotiin esille keskustan lisätoimia työllisyyskysymyksiin. Siellä on seitsemän kohdan kuuma lista, jota käyttämällä varmasti päästään eteenpäin työllisyystoimissa. Itse uskon vakaasti, että hallitus tällä tiellä, rohkealla ja tarmokkaalla tiellä, kykenee tähän tavoitteeseen, mutta jokainen meistä täällä salissakin ymmärtää, että se ei ole helppo tie silloin, kun aletaan tavoittelemaan 75 prosentin työllisyysastetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-26T18:47:29,2019-11-26T18:48:53,Hyväksytty,1.1 2019_70_116,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kivisaaren innoittamana hieman ajattelin vielä pöytäkirjaan varmuuden vuoksi tarkentaa, kun hän, edustaja, oli ilmeisesti perehtynyt perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin eikä aivan tarkkaan muistanut näitä meidän työllisyyteen liittyviä ehdotuksiamme. Ehkä tässä lyhyesti muutaman luettelen. Meillä on ollut muun muassa ehdotus, tai ehdotuksemme on tietenkin edelleen voimassa, YEL-maksun alarajan nostosta siten, että aloittava yrittäjä joutuisi maksamaan YEL-eläkevakuutusmaksua vasta huomattavasti nykyistä korkeammilla työtuloilla. Sitten meillä on ehdotus polttoaineverotuksen veronkorotuksen poistamiseksi, lisäksi muun muassa työtulovähennyksen nosto, mikä varmasti selvästi lisäisi työllisyyttä, kotitalousvähennyksen leikkauksen peruutus, 92 miljoonaa euroa pienyrittäjille, arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto nykyisestä sekä yhteisöveromalli niille pk-yrityksille, jotka palkkaavat lisää työvoimaa ja joiden omistajat eivät nosta yrityksistään osinkotuloja. Tässä muutama vaihtoehto meidän vaihtoehtobudjetistamme. Myös hallitus voi näitä aivan vapaasti käyttää, jos sen hyväksi kokee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-26T18:48:53,2019-11-26T18:50:26,Hyväksytty,1.1 2019_70_117,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 1 tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_70_118,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran palaan tuohon äskeiseen keskusteluun, että toivon, että edustajat ottavat erityisesti työministerin kanssa esille näitä kysymyksiä, mitä tässä loppuvaiheessa tuli. Ajattelen, että on oikeus ja kohtuus, että viisi tuntia keskustelua kyseisestä aiheesta riittää ja voidaan mennä järjestyksessä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Osaavan työvoiman saatavuus on kyselyissä yritysten kärkihuolten joukossa. Työllisyyden kasvu ei saa pysähtyä pulaan osaajista. Hallituksen esityksessä vuoden 2020 talousarvioesityksen täydentämisestä ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 20 miljoonan euron lisäystä. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavoitteena on edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Määräraha on tarkoitus käyttää jatkuvan oppimisen uudistuksen tukeen sekä välittömien, nopeavaikutteisten, työllisyyttä edistävien toimien toteuttamiseen. Esityksessä määrärahoja ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 101 miljoonalla eurolla ja tuloarviota alennetaan yhteensä 95 miljoonalla eurolla. Täydentävän talousarvioesityksen suurin kokonaisuus liittyy sotiemme veteraaneihin. Jo edellinen hallitus päätti, ja marraskuun alussa tuli voimaan lakimuutos, jossa kotona asuville veteraaneille annetaan valtion puolesta maksuttomat palvelut heidän tarpeisiinsa. Kunnat olivat kuitenkin arvioineet määrärahatarpeet aivan alakanttiin, siksi ensi vuodelle on tarpeen lisätä rintamaveteraanien kotiin vietäviä palveluita 110 miljoonalla eurolla. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös rintamalisän korotus kunniakansalaisillemme nykyisestä 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa huhtikuun 2020 alusta alkaen. Syy siihen, miksi korotus alkaa huhtikuussa, johtuu puhtaasti Kelan omista teknisistä valmiuksista, joten sen vuoksi aloitus on huhtikuussa. Tällä halutaan turvata myös se, että kodin ulkopuolella asuvat veteraanit saavat tukea esimerkiksi tehostetun palveluasumisen maksuihin. Tämä muutos, kuten aiempikin lakimuutos kotiin vietävistä palveluista, perustuu veteraanijärjestöjen esitykseen. Pelastustoimien toimintamenoihin ehdotetaan 2,4 miljoonan euron lisäystä Kuopion Pelastusopiston toiminnan vahvistamiseen. Luonnonvarakeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 1,2 miljoonan euron lisäystä Maatalouslaskennan 2020, Ruokahävikkiseurannan ja päästökattodirektiivin kansalliseen toimeenpanoon. Valtiovarainministeriön pääluokassa on 5,6 miljoonan euron lisäys valtionavustustoiminnan kehittämiseen ja digitalisaatiohankkeisiin. Täydentävään esitykseen sisältyy myös useita lisäyksiä eri virastojen toimintamenoihin ja eri aloilla toimivien järjestöjen tukemiseen. Arvoisa puhemies! Tuloarvion alenemisen merkittävin syy on hallituksen esitys uusien kone- ja laiteinvestointien korotetuista poistoista. Tällä esityksellä pyritään osaltaan luomaan yrityksille kasvua tukevaa ja investointeihin kannustavaa toimintaympäristöä. Investoinnit saa esityksen mukaan vähentää verotuksessa nopeutetusti kaikilla toimialoilla, joten kyse on uudenlaisesta kannustimesta. Muutoksien aiheuttamat kuntien verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kokonaisuutena ehdotus tulee lisäämään valtion nettolainanottoa 196 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan valtion nettolainanoton arvioidaan olevan 2,2 miljardia euroa vuonna 2020.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-26T18:50:47,2019-11-26T18:55:20,Hyväksytty,1.1 2019_70_119,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Lintilälle selkeästä ja hyvästä esittelystä. Isoisäni on 96-vuotias sotaveteraani Kuusamosta. Kun hän jokin aika sitten siirtyi palvelutaloon, mukana seurasi kaksi valokuvaa hänen seinälleen. Toisessa kuvassa on isoisäni ja edesmennyt isoäitini. Heidän tiensä kohtasivat evakkotaipaleella. Toisessa kuvassa katselee marsalkka Mannerheim. Tuota marsalkan kuvaa katselin jo pienenä lapsena mummolassa. Se oli mummolan olohuoneessa vuodesta toiseen samalla paikalla, josta jokainen saattoi sen huomata. Marsalkan kuvan äärellä ja papan jutteluista ymmärsin, että siinä on mies, joka teki meidän isänmaallemme suuren palveluksen. Myös sen oivalsin, että jokainen veteraani ja sodan sukupolvet, miehet ja naiset, tekivät isänmaallemme suuren palveluksen. Arvoisa puhemies! Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tilastokeskus keräsi vuonna 2018 listan vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Tässä muutama huomio siitä: Suomi on maailman vakain valtio. Suomi on maailman turvallisin maa. Suomessa on maailman paras hallinto. Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomi on maailman onnellisin maa. Suomessa on maailman puhtainta ilmaa. Suomessa on eniten metsiä Euroopassa. Suomi on maailman lukutaitoisin maa. Arvoisa puhemies! Tämän hyvinvoinnin meidän sotiemme veteraanit mahdollistivat. He puolustivat isänmaatamme, joka on monessa suhteessa maailman paras maa, vaikka on meillä, niin kuin tänään olemme kuulleet, paljon parannettavaakin vielä, mutta paljon on myös hyvää ja paljon kiitoksen aiheita. Kiitos siitä veteraaneille. Haluan osaltani kiittää koko eduskuntaa siitä, että kaikki puolueet yhdessä päättivät parantaa kunniakansalaistemme veteraanien asiaa. Tässä hallituksen esityksessä valtion korvausta rintamaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin ehdotetaan korotettavan 110 miljoonalla eurolla, ja aivan kuten ministeri Lintilä kertoi, tarve korotukseen perustuu kuntien ilmoitukseen niiden arvioimasta määrärahatarpeesta veteraanien palveluiden toteuttamiseksi. Tämän ohella rintamalisiin ehdotetaan 4,7 miljoonan euron korotusta. Rintamalisä nousee nykyisestä 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Korotuksesta on sovittu yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, kuten viime vuosina on ollut tapana veteraanien etuuksia tai palveluita parannettaessa. Arvoisa puhemies! Vietämme kohtapuoliin itsenäisyyspäivää. Silloin, sen alla ja aina muulloinkin on tärkeää muistaa veteraaneja ja pitää heistä hyvää huolta. ”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-26T18:55:23,2019-11-26T18:59:25,Hyväksytty,1.1 2019_70_120,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Iloitsen myös näistä veteraanien lisärahoista. Kun olin itse varusmiespalveluksessa, kirjoitin isoisälleni seuraavat sanat: ”Teit työtä kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta — minun puolestani. On minun vuoroni tehdä osuus huomisen lasten eteen. Osaanko tehdä sen?” Tänä päivänä muistan isoisiäni Jalmaria ja Eeverttiä, kummisetääni Aakea ja kaikkia veteraaneja, jotka ovat rakentaneet meille tämän maailman onnellisimman maan. Moni uhrasi terveytensä, moni henkensä. Suomessa elää keskellämme vielä noin 8 000 veteraania. Oli hienoa, että kaikki puolueet syksyllä sopivat tästä korotuksesta. Yksissä tuumin tätä rintamalisää korotetaan nykyisestä 50 eurosta 125 euroon, ja myös vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutus helpottuu. Lämmin kiitos veteraaneille ja menneille sukupolville. Heidän esimerkkinsä opettaa meille kiitollisuutta, realistisuutta ja tulevaisuudenuskoa. Isänmaa on meille rakas. On meidän vuoromme kantaa vastuuta sukupolvien ketjussa ja rakentaa tätä maata huomisen lapsille. Lapset tuovat ilon tullessaan. Tänään on ollut mielessä myös aikaisemmin täällä eduskunnassa työtä tehneiden, niin sanottujen veteraanikansanedustajien työ. Hekin ovat rakentaneet tätä maata. Mielessä on tänään erityisesti edesmennyt työtoverimme Antti, jonka muistolle vietimme tänään hiljaisen hetken. On syytä kiitokseen. On meidän vuoromme hoitaa yhteisiä asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-26T18:59:27,2019-11-26T19:01:56,Hyväksytty,1.1 2019_70_121,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn edeltäviin puhujiin siinä mielessä, että on tärkeää, että pidämme huolen sotiemme veteraaneista. Tällä täydentävällä talousarvioesityksellä hallitus panostaa myös tulevaisuuteen, panostaa lisää koulutukseen ja nostaa järjestöjen rahoitusta. Nämäkin molemmat lisäykset ovat todella tarpeellisia ensi vuoden talousarviokokonaisuutta ajatellen. Täällä on tänään jo käyty perusteellista keskustelua hallituksen työllisyyspolitiikasta. Jatkan siitä vielä hieman tämän lisätalousarvion näkökulmasta. Työmarkkinat ovat murroksessa muun muassa teknologian kehittymisen, digitalisaation ja ilmastokriisin vuoksi. Meillä on kaikki mahdollisuudet toteuttaa rakennemuutos ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Se vaatii panoksia erityisesti koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Yhteiskunnassa, jossa työn murros on nopeaa ja pitkät työurat samoissa tehtävissä monille historiaa, tulee ratkottavaksi, miten saamme työt ja tekijät kohtaamaan nykyistä paremmin. Yksi avaintekijä tähän ovat joustavat koulutuspolut. Arvoisa puhemies! Tätä ongelmaa paikkaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Jotta työntekijät ja työpaikat saadaan kohtaamaan, on helpotettava uudelleenkouluttautumisen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. OECD:n arvion mukaan 21 prosenttia työtehtävistä tulee muuttumaan merkittävästi seuraavan 10—20 vuoden aikana. Ammatit muuttuvat korkeampaa osaamista edellyttäviksi. Muutosvauhti on niin nopea, että yksinomaan nuorten ikäluokkien koulutuksella uuden osaamisen tarpeeseen emme kykene vastaamaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen työryhmän väliraportissa todetaan, että 80 prosenttia uusista, syntyvistä työpaikoista edellyttää korkea-asteen tasoista osaamista, kun taas työtehtäviä katoaa sieltä, missä osaamisvaatimukset ovat matalia. Tällä hetkellä työmarkkinoilla olevista 30—60-vuotiaista suomalaisista noin 300 000 on käynyt vain peruskoulun. Uudelleenkouluttautumismahdollisuuksille on siis suuri tarve. On luotava tilaisuuksia kouluttautua uudelleen ja kehittää omaa osaamistaan joustavasti ja helposti. Tähän hallitus nyt lisää rahoitusta. Tämä edistää osaltaan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista. Määräraha on tarkoitus käyttää välittömien, nopeavaikutteisten työllisyyttä edistävien toimien toteuttamiseen. Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio tuo arvokkaita resursseja myös kansalaisyhteiskunnalle. Nostamme ympäristöjärjestöjen, rauhanjärjestöjen ja ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen avustuksia, mikä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja turvaa järjestöjen toimintaedellytyksiä niiden äärimmäisen tärkeässä työssä. Olen todella iloinen 400 000 euron lisärahoituksesta luonto- ja ympäristöjärjestöille. Tällä varmistamme, että saamme järjestöt entistä paremmin mukaan tekemään kanssamme töitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin torjumiseksi. Nyt kun olemme päättäneet tehdä Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä ja ryhtyä pikaisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi, on tärkeää, että kansalaisyhteiskunta pidetään päätöksenteossa vahvasti mukana. Tällä kaudella toteutamme useita laajoja ympäristöön vaikuttavia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita, muun muassa luonnonsuojelulain, ilmastolain ja kaivoslain uudistukset. Niissä tarvitaan myös ympäristöjärjestöjen asiantuntemusta. Järjestöjen työpanosta tarvitaan paitsi päätöksenteon sparraajana myös ympäristöasioista tiedottamisessa, ympäristökasvatuksessa ja kansalaisten neuvonnassa. Arvoisa puhemies! Luonnonvarakeskus on saamassa 1,2 miljoonan euron lisärahan Maatalouslaskenta 2020:n, Ruokahävikkiseurannan ja päästökattodirektiivin kansalliseen toimeenpanoon. Keväällä 2018 alkaneessa Luken kolmevuotisessa Ruokahävikkiseuranta ja ‑tiekartta ‑hankkeessa rakennetaan elintarvikejätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa. EU:ssa hyväksyttiin keväällä 2019 asetus, jonka mukaan jäsenmaiden on raportoitava elintarvikejätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien. Tämä on tärkeä laki, sillä ruokahävikki on suurta tuhlausta, jota pitää pyrkiä tehokkaasti vähentämään. Suuri osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Yksi suomalainen tuottaa kotona noin 23 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Se tarkoittaa, että noin 125 euron edestä menee ruokaa suoraa roskiin. Ruokahävikkiä on kuitenkin tärkeää vähentää ruokaketjun kaikissa vaiheissa. Siihen hankkeella löydetään toivottavasti uusia ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-26T19:02:06,2019-11-26T19:07:26,Hyväksytty,1.1 2019_70_122,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän veteraaniasiaan. Ensi lauantaina tulee 80 vuotta talvisodan syttymisestä, ja itse asiassa parin viikon päästä rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta juhlii 40-vuotisjuhlaansa, joten nämä päätökset, mitä on meille tulossa tänne käsittelyyn, ovat erittäin tärkeitä ja myös itsenäisyyspäivän aikaan sopivia. Ensinnäkin tähän rintamalisään. Tämän osaltahan on tarkoitus, että rintamalisää korotetaan merkittävällä tavalla aina sinne 125 euroon kuukaudessa ensi huhtikuun alusta alkaen. Ja sitten on tämä isompi asia eli rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut. Todellakin reilu vuosi sitten kaikki eduskuntaryhmät yhdessä tekivät töitä sen eteen, että saatiin veteraanijärjestöjen kaikki veljet samalle viivalle, asia toteutettua, mikä tarkoittaa sitä, että sotainvalidien kanssa pääsevät kaikki rintamaveteraanit samojen kotipalvelujen piiriin. Ja niin kuin nyt tuli esille tässä täydentävässä esityksessä, kuntien puolelta oli kyllä arvioitu tämä tarvittava rahasumma erittäinkin paljon alakanttiin, ja nyt tosiaankin tässä täydentävässä tulee tämä 110 miljoonaa euroa ensi vuodelle tähän asiaan. Haluan vielä tässä yhteydessä ottaa sen esille, että ei ole todellakaan vuosikymmenien aikana kunniakansalaisiamme kohtaan liian nopeasti toimittu. Meillä ei ole enää kuin noin 8 000 sotiemme veteraania keskuudessamme, ja näitä päätöksiä on tehty tässä vuosi vuodelta ja väki on pienentynyt. Mutta kuitenkin pidän hyvänä, että nyt on pystytty tätä viemään tässäkin kohtaa eteenpäin. Itseeni, ja ehkä aika moneen muuhunkin teistä, on ollut yhteydessä myös Kaatuneitten Omaisten Liitto, jolla on omia ajatuksia siitä, miten sotaorpoja pitäisi pystyä huomioimaan, samoin kuin sotaleskiä, joita meillä on vielä elossa ehkä noin nelisenkymmentä ja jotka ovat keski-iältään 98-vuotiaita. Tämän halusin tässä tuoda esille. Tiedän, että tämä yhteistyö ja nämä esitykset on tehty eduskuntaryhmien yhteistyönä ja kuunnellen myös rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaa, ja näin varmaan on hyvä tässä toimia. Tulemme tämän esityksen lainsäädäntöpuolen käsittelemään vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Aivan lopuksi toisesta asiasta eli Pelastusopistolle laitettavasta 2,4 miljoonasta eurosta: Pidän sitä erittäin tärkeänä. Se hälventää Kuopiossa sitä ajatusta, etteikö Kuopiota haluttaisi kehittää. Tämä on erittäin hyvä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-26T19:07:31,2019-11-26T19:10:27,Hyväksytty,1.1 2019_70_123,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelman täydentäminen. Määrärahoja ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 101 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita alennetaan 95 miljoonalla eurolla. Verotuloarvio alenee 98 miljoonaa, sillä hallituksen esityksen mukaan uusien kone- ja laiteinvestointien hankinnasta saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna vuosina 20—23. Tällä pyritään tukemaan yritysten kasvu- ja investointimahdollisuuksia. Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 196 miljoonalla eurolla. Esityksen sisältämät uudet kohdennukset ovat tästä huolimatta erittäin tervetulleita. Parannamme työllisyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Lisäämme ensi vuoden budjettiin 20 miljoonaa euroa jatkuvaan oppimiseen, osaamisen kehittämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen. Rahoitusta voidaan käyttää muun muassa muunto- ja lisäkoulutuksiin sekä nykyistä koulutustarjontaa täydentäviin lyhyempiin koulutuskokonaisuuksiin. Oppilaitosten ja korkeakoulujen osaamista tullaan hyödyntämään alueelliseen työvoimatarpeeseen vastaamisessa. Koulutus on paras ja pitkäjänteisin keino vahvistaa Suomen taloutta ja työllisyyttä. Parannamme kaikkien mahdollisuuksia oppia läpi pitenevän työuran, työllistyä toivomalleen alalle työuran eri vaiheissa ja lisäämme resilienssiä työelämän muutoksissa. Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen työryhmä on aloittanut tämän kattavan kokonaisuuden valmistelun. Työhön kuuluu muun muassa jatkuvan oppimisen rahoitusmallin valmistelu sekä oppilaitosten, työntekijän ja työnantajien roolien selkeyttäminen jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa. Nyt esitetyt muutokset myös nostavat ympäristöjärjestöjen, rauhanjärjestöjen ja ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen avustuksia, mikä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja turvaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Luonto- ja ympäristöjärjestöjen avustuksiin varataan 400 000 euron lisäys ensi vuodelle. Rahoituksella tuetaan sitä, että saamme järjestöt entistä paremmin mukaan tekemään kanssamme töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi. Tämä tarkoittaa, että lähikuukausina ja ‑vuosina käynnistyy ennätysmäärä luonnonhoito- ja ennallistamishankkeita. Järjestöt tekevät tärkeää työtä myös ilmastokriisin torjunnan eteen. Järjestöjen edellytyksiä toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi, kouluttaa ja tiedottaa maailmanpoliittisesta tilanteesta parannetaan, ja monella järjestöllä tuki palaa sille tasolle, millä se oli ennen edellisen hallituksen leikkauksia. Myös rauhanjärjestöjen tuki aikana, jolloin konfliktit lisääntyvät ja Suomikin satsaa taloudellisesti merkittävästi puolustuksen kehittämiseen, on varsin asianmukaista. Järjestöjen rooli on merkittävä koko yhteiskunnan kannalta. Vahva kansalaisyhteiskunta lisää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja edistää kestävään kehitykseen kuuluvaa kokonaisvaltaista vastuunkantoa. Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli avoimen demokratian toimivuuden kannalta. Hallituksen päätös vahvistaa kansalaisyhteiskunnan roolia sekä kotimaassa että ulkomailla. Vihreille kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeä arvokysymys. Laadukas työ vaatii myös riittäviä resursseja. Järjestöjen vastuulla on yhteiskunnassamme paljon osaamista ja asiantuntijuutta vaativia tehtäviä, joiden hyvästä hoidosta meidän tulee huolehtia. Muutokset kantavat myös vastuuta rintamaveteraanien palveluista ja oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen. Kuten edustaja Kinnunen ja moni muukin täällä jo totesi, meille jokaiselle tulee mieleen isovanhempiemme ja vanhempiemme sukupolvien uhraukset ja yksilöiden tarinat, minullakin ukkini ja yhä elossa oleva 101-vuotias lottana toiminut mummini. He tekivät pyyteetöntä työtä tulevien sukupolvien, lasten ja nuorten eteen. Tämä fokus tulee myös meidän säilyttää työssämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-11-26T19:10:30,2019-11-26T19:15:02,Hyväksytty,1.1 2019_70_124,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään meillä on todella ollut surunpäivä, kun edustaja Antti Rantakangas on poistunut keskuudestamme. Otan myös lämpimästi osaa hänen läheistensä suruun. Itse muistelen suurella kunnioituksella ja lämmöllä Anttia. Olin hänen kanssaan talousvaliokunnassa yhden kauden ja nyt valtiovarainvaliokunnassa viime kauden ja tämän kauden tähän asti. Teimme hyvää yhteistyötä, ja hän oli aina hyvin reilu ja ystävällinen herrasmies. Erityisesti minua kosketti tietysti se, kun hän viime keskiviikkona viimeisessä istunnossaan antoi minulle henkilökohtaisesti kauniin tunnustuksen. Se jäi erittäin koskettavana sydämeeni. Sen voi lukea sieltä hänen viimeisestä puheenvuorostaan — tai ei se ollut siinä istunnossa hänen viimeinen puheenvuoronsa, mutta se on kyllä pöytäkirjattu siihen päivään viimeisenä, se oli ehkä hänen kolmanneksi viimeinen puheenvuoronsa. Edustaja Rantakangas oli myös vahvasti kunnallismies, muun muassa Kunnallisalan kehittämissäätiön puheenjohtaja pitkään. Nyt kun käsittelemme tätä talousarvion täydennystä, niin katsoin, että täällä on tämä momentti ”Kuntien tukeminen” auki, toki vain siltä osin, että siellä poistojen väliaikaisesta kaksinkertaisesta korottamisesta johtuvat kuntien verotulomenetykset korvataan. Ihan oikein, niin pitää tehdä ja hallitusryhmän mukaan tapahtuukin. On kuitenkin syytä todeta, että kuntatalous, josta täällä jonkin verran äskenkin puhuttiin, on todella äärimmäisen huolestuttavassa tilanteessa tässä maassa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, taloudesta vastaava Timo Reina kirjoitti vakavaa tekstiä blogissaan tässä aiemmin syksyllä. Hän totesi muun muassa, että kuntien verotuloprosentin korotuspaine vuoden 23 tasolla on keskimäärin 2,2 prosenttiyksikköä, alle 6 000 asukkaan kunnissa peräti 5,5 prosenttiyksikköä ja yli 3 prosenttiyksikköä se on kaikkiaan 187 kunnassa. Edelleen hän totesi, että kuntien lainakanta kasvaa, sen ennakoidaan kuntien ja kuntayhtymien osalta nousevan vuoteen 23 mennessä 9,6 miljardilla eurolla eli noin 44 prosentilla ja negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumääräksi arvioidaan tänä vuonna 123 ja 152 vuonna 23, kun niitä oli viime vuonna 43 ja sitä edellisenä vuonna vain neljä. Nyt pieniä muutoksia on toki tulossa. Tiedämme, että valtionosuudet kyllä kasvavat ja veromenetysten korvaus tulee kunnille, niin kuin tämä nyt auki olevakin asia osoittaa, mutta tämä noin 1,1 miljardin valtionosuuden lisäys, jossa on mukana tämä verotulomenetysten kompensaatio, on kuitenkin edeltä sidottua rahaa, joten se ei todellisuudessa kuntien ahdinkoa juurikaan kevennä, vaan tästä huolimatta tilanne on niin kuin varatoimitusjohtaja Reina kirjoittaa. Eli tilanne on huolestuttava. Siellä taustalla ovat lopulta kuntien palvelut ja niitä tarvitsevat ihmiset, vanhukset, lapset ja sairaat. Kunnilla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia sopeuttamiseen. Varatoimitusjohtaja Reina toteaa, että veroja ja maksuja korotettaneen ennätyksellisesti, mikä taas on myrkkyä ostovoiman ja työllisyyden kehitykselle. Sitten hän toteaa, että investointeja karsitaan, lykätään ja priorisoidaan, mikä puolestaan lisää korjausvelkaa. Yt-neuvotteluja on käynnissä useissa kunnissa ja kuntayhtymissä, ja määrä kasvaa. Eli tilanne on huolestuttava, ja pienissä maaseutukunnissa se on kaikkein huolestuttavin, koska näkymä väestökehityksen, sekä ikäkehityksen että määrällisen kehityksen, osalta on vaikea. Nämä tekijät edellyttävät sitä, että hallitus todella vakavasti paneutuu kuntatalouden kysymyksiin, ja olisin toivonut, että jo tässä tarkennuksessa olisi näihin reagoitu ja etsitty helpotusta enemmän kuin mitä nyt on löydetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-26T19:15:08,2019-11-26T19:21:37,Hyväksytty,1.1 2019_70_125,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemen tavoin esitän aluksi osanottoni edustaja Antti Rantakankaan omaisille ja läheisille hänen poismenonsa johdosta. Se tuli meille muille edustajille, varmasti kaikille, hyvin suurena yllätyksenä ja järkytyksenä. Mitä tähän täydentävään talousarvioesitykseen tulee, niin varmasti myös edustaja Rantakangas olisi ollut iloinen siitä, että tässä esityksessä muun muassa ehdotetaan korotettavaksi rintamalisän määrää nykyisestä noin 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa ensi vuoden huhtikuun alusta alkaen. Tämä korotusesitys on ehdottoman kannatettava, ja se on eduskuntapuolueiden yhteisenä esityksenä tämän täydentävän talousarvion mitä ilmeisimmin parasta antia. Se on myös osoitus siitä, että nykyinen eduskunta on yli hallitus- ja oppositiorajojen huomattavasti veteraanimyönteisempi kuin esimerkiksi 60- ja 70-lukujen valtiopäivät olivat, kuten edustaja Vehviläinen tässä meitä hyvin muistutti. Tämä eduskunta myös ymmärtää veteraanien kansakuntamme puolesta tekemien suurten uhrausten valtavan merkityksen näin talvisodan alkamisen 80-vuotismuistojuhlan alla. Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä esitys tulee hyvin monen veteraanin kannalta aivan liian myöhään, mutta on tietenkin parempi, että korotus viimein tehdään. On myös tärkeää, että aiemmin eduskunnan jo myöntämille rintamaveteraanien kotiin vietäville palveluille turvataan riittävä rahoitus tämän täydentävän talousarvion myötä. Vaikka kyse ei sinänsä ole varsinaisesti uudesta päätöksestä vaan aiemmin jo myönnetyn määräraha-arvion täsmentämisestä, on kuitenkin tärkeää varmistaa, että varat siihen tarkoitukseen riittävät. Perussuomalaiset ovatkin hyvin iloisia, että nämä uudistukset ovat nähneet ja näkevät päivänvalon ja niille turvataan riittävä rahoitus vuosikausien, jopa vuosikymmenten odotuksen jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-26T19:21:37,2019-11-26T19:24:21,Hyväksytty,1.1 2019_70_126,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Usein kuulee kritiikkiä siitä, että ministeriöt toimivat siiloina ja erillään toisistaan. Nyt on hienoa, että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät aitoa yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi. Tässä hallituksen esityksessä osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle lisätään 20 miljoonaa euroa juuri tähän jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen, ja se tulee siirtona tuolta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentilta. OECD:n raportti kuvaa Suomen haasteita tässä jatkuvassa oppimisessa ja sen uudistamisessa. Raportin mukaan koulujärjestelmämme kannustaa osallistumaan vain ja ainoastaan, tai ainakin liikaa, tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaikka se ei välttämättä aina ole edes luontevaa. Siihen tietysti ohjaa se, että tutkintoon johtava koulutus on maksutonta, se on avointa ja siihen liittyvät nämä etuudet. Ja totta kai se on joskus hyvinkin tarkoituksenmukaista: jos vaihdetaan alaa täysin, tehdään uusi tutkinto. Mutta ei se ole aina tehokkain tapa — joskus voidaan tehdä vaikkapa tutkinnon osa tai lyhyempi kurssimoduuli. Ja se, että aikuiset tekevät useita tutkintoja, saattaa heikentää nuorten pääsyä koulutukseen. Meillä on myöskin koulutustarjonnassamme puutteita ja aukkoja. Meiltä puuttuu lyhyitä ja työelämää palvelevia koulutuksia, puuttuu tällaisia vaihtoehtoja ammatillisen osaamisen tason nostamiseksi, ja tähän toivon, että tämä 20 miljoonaa osaltaan vastaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-26T19:24:23,2019-11-26T19:26:50,Hyväksytty,1.1 2019_70_127,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisessä asiakohdassa aika useissa puheenvuoroissa penättiin hallituksen työllisyystoimia. Tässä meillä on nyt yksi tärkeä, hyvä työllisyystoimi, kun yrityselämää pyritään edistämään ja antamaan yrityksille lisää toimintaedellytyksiä investointien tuplapoistoilla. Tämä toteuttaa keskustan linjaa, meille on hyvin tärkeä ja aivan ehdoton edellytys ja ehto, että hallituksen täytyy pyrkiä kaikin tavoin edistämään yrittäjyyttä meidän maassamme. Meillehän hallitukseen osallistumisen ehtona oli muun muassa se, että yritysten verotus ei saa kiristyä. Meille on tärkeää, että yrityksillä on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, koska uudet työpaikat syntyvät pääasiassa ja pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi on niin tärkeää, että me edistämme yrityselämää erilaisin keinoin ja kannustimin, kuten tässä kyseessä olevien tuplapoistojen kautta. Tässä yhteydessä haluan kiittää edustajatovereita, Kankaanniemeä, Kinnusta, Saviota, kaikkia, jotka ovat kauniisti muistaneet meidän edustajatoveriamme, poisnukkunutta Antti Rantakangasta. Tässä yhteydessä myös itse haluan todeta sen, että nyt kun noita kukkia tuolla eturivissä katselee, niin mieli on sillä tavalla pysähtynyt, että on hankala uskoa, että Antti on poissa. Mutta niin kuin täällä on tullut esille, niin muisto Antista ja hänen rakentavasta, kaikki osapuolet huomioon ottavasta toiminnastaan kantaa ja myöskin näyttää meille esikuvaa. Itse uutena edustajana sain oppia tuntemaan Anttia ja opin häneltä paljon ja monessa häneen tukeuduin, ja Antti aina mielellään auttoi ja antoi neuvoja ja ohjeita. Ja niin kuin muistamme Antin, hänellä oli hyvin sana hallussa, ja hän löysi hyviä kehittämisideoita, ja hänellä oli halu rakentaa tätä yhteistä isänmaata. Häneltä löytyi myös sellainen mukava pilke silmäkulmasta. Hänen kanssaan oli aina mukava kohdata. Lämmöllä muistamme Anttia ja toivotamme hänen omaisilleen ja läheisilleen voimia ja siunausta surun ja eroikävän keskelle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-26T19:26:50,2019-11-26T19:29:40,Hyväksytty,1.1 2019_70_128,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020  talousarvioesityksen  (HE 29/2019 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvokkaita puheenvuoroja, ja itsekin uskon, että edustaja Antti Rantakangas katselee meitä jossain ja kehottaa meitä jatkamaan työtä paremman tulevaisuuden ja paremman huomisen puolesta. Uskoisin, että tässä keskustelussa olemme varmasti kovin yhtä mieltä talousarvioesityksessä kohdistetuista toimista niin veteraaneille, merenkulun innovaatiotukeen, vaikkapa Pelastusopistolle tai tuplapoistojen osalta, mutta olen kyllä edustaja Kinnusen kanssa hyvin pitkälle samaa mieltä, että tämä osaavan työvoiman saatavuuteen vastaaminen on yksi merkittävistä keinoista, joita hallitus lähtee talousarvioesityksessä toimenpiteenä suorittamaan. Siis ensi vuoden talousarviosta tämä mainittu 20 miljoonaa euroa kohdistetaan nopeasti vaikuttaviin koulutus‑ ja työllisyyspalveluihin. Tällaisella uudenlaisella rahoituksella täydennetään nykyisiä koulutusmahdollisuuksia ja parannetaan työelämän muutoksiin varautumista. On tosiasia, että Suomessa on monin paikoin työvoimapula, ja tällaisella pienellä, ketterällä ja nopealla täsmäkoulutuksella voidaan pätevöittää ihmisiä aloille, jotka vaativat lisää tekijöitä. Nämä muunto‑ ja lisäkoulutukset sekä muut tukitoimet totta kai kannattaa käynnistää aloilla, joissa sitä pulaa on osaavasta työvoimasta. Tavoitteena on ilman muuta, että kouluttautumisen mahdollisuus sallitaan myöskin työn ohessa ja että koulutukset käynnistetään mahdollisimman nopealla aikataululla, niin että työvoimapulan haasteisiin pystytään vastaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-26T19:29:40,2019-11-26T19:31:45,Hyväksytty,1.1 2019_70_129,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 91/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_70_130,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 91/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä varsin laaja lakiesitys sisältää pääosin teknisiä muutoksia. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa olemme aloittaneet asiantuntijakuulemiset tästä kokonaisuudesta ja huomenna jatkamme. Yhtenä näkökulmana nostan tästä kokonaisuudesta sen, että yksityisteiden neuvontaa pyritään parantamaan, kun se siirtyy Liikenne- ja viestintävirastolle. Tähän asti neuvontaa muissa kuin avustusasioissa ovat antaneet kuntien tielautakunnat, mutta ne lakkautuivat uuden yksityistielain tultua voimaan viime vuonna. Meillähän Suomessa on runsaasti yksityisteitä, joiden varrella asuvien ihmisten elämää eri puolilla Suomea on muuttanut viime vuonna voimaan tullut laki. Esimerkiksi kotikunnassani Oulussa kaupungin avustamia yksityisteitä on ollut noin 800 kilometriä. Kunnat voivat tehdä erilaisia ratkaisuja siinä, miten ne avustavat näitä yksityisteitä, mutta kunnillekin tärkeä viesti on se, että punamultahallitus haluaa tukea yksityisteitä ja ensi vuoden budjettiin on varattu siihen 20 miljoonan euron määräraha. Nyt on tärkeää huolehtia siitä, että yksityisteiden valtionavustukset jakautuvat kunnille koko Suomeen tasapuolisesti ja sujuvasti, että pidämme yksityistiet kunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-26T19:32:30,2019-11-26T19:34:10,Hyväksytty,1.1 2019_70_131,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  eräiden  kunta-  ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 11/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_70_132,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  eräiden  kunta-  ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 11/2019 valtiopäivät käsittelee hallituksen esitystä laeiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana muodostettuja yhteistoiminta-alueita ei purettaisi ennen pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan uudistuksen voimaantuloa eikä vaikeutettaisi tulevien uusien maakuntien mahdollisuuksia päättää palveluista koko alueella alueen asukkaiden tarpeita vastaavasti ja yhdenvertaisesti. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eli niin sanotun Paras-puitelain mukaisten velvoitteiden jatkamisen tarkoituksena on varmistaa kuntien jo perustettujen yhteistoiminta-alueiden toiminnan jatkuminen siten, ettei yhteistoiminnan purkaminen vaaranna sosiaali- ja terveyspalvelujen saantia tai aiheuta ylimääräisiä kustannuksia. Velvoitteiden voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2023 loppuun saakka. Tarkoitus on turvata palvelut siihen saakka, kunnes perustettavat uudet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastuussa olevat maakunnat aloittavat toimintansa. Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain eli niin sanotun rajoituslain muutoksien tarkoituksena on turvata se, että uusilla sote-uudistuksen perusteella muodostettavilla maakunnilla on mahdollisuus muokata palvelurakennetta asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti. Tarkoitus on lisäksi estää tuotantorakenteiden muuttaminen siten, että niiden muuttaminen koko alueen tarpeen mukaisesti heikentyisi. Rajoituslain voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2025 loppuun saakka. Rajoituslaissa ehdotetaan lisäksi tiukennettavaksi irtisanomisehdon sisällyttämisvelvoitetta ulkoistamissopimuksiin, joiden arvo yksin tai yhdessä muiden sopimuksien kanssa ylittää 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista käyttömenoista. Voimassaolevassa laissa raja on 30 prosenttia. Valiokunta toteaa, että irtisanomisehtoa koskevan säännöksen ehdotettu muuttaminen ei estä kuntia ja kuntayhtymiä edelleen haluamassaan laajuudessa hankkimasta palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta sekä tekemästä kiinteistöjen ja toimitilojen käyttöoikeutta koskevia sopimuksia. Kuten esityksen perusteluissa todetaan, voi sopimukseen sisällytettävä ehto irtisanomismahdollisuudesta lisätä ehdotetun sääntelyn piiriin kuuluvien sopimusten osalta kuntien kustannuksia, koska irtisanomisehto otetaan huomioon sopimusten hinnoittelussa varsinkin voimassaolon loppuvuosina. Valiokunta pitää tärkeänä, että tuleville sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjille turvataan mahdollisuus alueella olevien resurssien hyödyntämiseen laajempina kokonaisuuksina kuin mihin  pitkäkestoiset koko-naisulkoistussopimukset antaisivat mahdollisuuden. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta toteaa, että ehdotetuille rajoitustoimenpiteille on edelleen olemassa painavat perusteet. Perustuslakivaliokunta painottaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee toteuttaa hallitusti ja perusoikeudet turvaavalla tavalla. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan määräaikaisiksi laeiksi tarkoitettujen lakien voimassaoloajan pitkittyminen ei ole aivan ongelmatonta. Rajoituslain jatkon hyväksyminen tarkoittaa yhteensä lähes 10 vuoden voimassaoloaikaa. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoo, että sote-uudistuksen odotettavissa oleva laajuus huomioiden pidennyksiä voidaan pitää hyväksyttävinä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakien voimassaolon jatkamista ja muita muutosehdotuksia tarpeellisina sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisen ja palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta. Valiokunta katsoo perustuslakivaliokunnan tavoin, että rajoituslain vaikutuksia on seurattava tarkoin ja mahdollisiin epäkohtiin on puututtava viipymättä. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että sote-uudistukseen liittyvät hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle siten, että niiden eduskuntakäsittelylle varataan riittävästi aikaa. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+7.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-26T19:34:26,2019-11-26T19:39:33,Hyväksytty,1.1 2019_70_133,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  eräiden  kunta-  ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain  1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa ilmoitin, että pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tarpeellisena kaikilta osin. Nyt voin tyydytyksellä todeta, että niin kuin valiokunnan puheenjohtaja ilmoitti, valiokunta on tehnyt yksimielisen mietinnön asiasta. Lisäksi valiokunta on mielestäni kiinnittänyt juuri oikeisiin asioihin huomiota tässä asiakokonaisuudessa. Yhteistoiminta-alueiden voimassa pitäminen on järkevää, ettei tapahdu sellaista kehitystä, mikä vaikeuttaisi jatkossa, kun tehdään sote-uudistusta. Tämä rajoituslaki tietysti on ongelmallinen sillä lailla, että se on kuntien itsehallintoon nähden rajoite. Mutta niin kuin perustuslakivaliokuntakin on todennut, tämä on kuitenkin määräaikainen ja siinä on tiettyjä joustomahdollisuuksia ja tämä irtisanomisehto on ihan paikallaan. Silloin lähetekeskustelussa ei noussut tämä esille, että irtisanomisesta saattaa tulla ylimääräisiä kustannuksia. Se on tietysti luonnollista, että niitä voi tulla. Kun sopimuksista irtaudutaan, niin se aiheuttaa toiselle sopimusosapuolelle menetyksiä, jotka toinen, irtisanova puoli, saattaa joutua korvaamaan. Se on nyt otettu huomioon, että näin tapahtuu. Mielestäni ulkoistuksen pudottaminen 30 prosentista 15 prosenttiin on myös aivan paikallaan juuri siksi, että sote-uudistuksessa, jonka toivon etenevän vilkkaasti, pystytään silloin toimimaan järkevästi ja hallitusti. Vielä totean, että kokonaisaika, niin kuin puheenjohtaja totesi, tulee tämän rajoituslain osalta pitkäksi kylläkin. Tämäntyyppisiä menettelyjä näin pitkänä ei sinänsä saisi olla, mutta kaikki tiedämme, että me emme ole täällä saaneet päätöksiä aikaan sote-uudistuksesta. On niin valtavan isosta ja toisaalta niin tärkeästä asiasta kysymys, että sitä täytyy näin hoitaa. Arvoisa puhemies! Vetoan nyt kuitenkin hallitukseen siinä, että toisaalta pannaan vauhtia tähän sote-uudistukseen ja sitten, että sen valmisteluun tulisi parlamentaarinen toimielin seuraamaan ja ohjaamaan sitä, koska on kysymys tuonne maakuntatasolle kohdistuvasta uudistuksesta, joka ei ole hallitus—oppositio-kysymys vaan todellakin koko kansan asia ja paikallishallinnon kysymys enemmän kuin valtionhallinnon, vaikka kaikkien edun mukainen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-26T19:39:35,2019-11-26T19:42:48,Hyväksytty,1.1 2019_70_134,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen, alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun  lain  liitteen sekä  eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 26/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2019 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_70_135,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen, alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun  lain  liitteen sekä  eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 26/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2019 vp","Ärade herr talman! Finland borde i likhet med flera andra länder välja att inte lägga en extra skatt på frukt- och bärsafter då de inte innehåller tillsatt socker. Finland har i dag en punktskatt på läskedrycker som hämtar in betydande summor till statsbudgeten. Punktskatten föreslås nu höjas. Förslaget om höjning av punktskatten på läskedrycker gäller dock alla drycker som innehåller mer än 0,5 procent socker. Det här innebär att även naturligt framställda bär- och fruktsafter beskattas på samma sätt som kolsyrade läskedrycker, trots att många saftprodukter är framställda utan processat socker och tillsatsämnen. Dessa kan hälsomässigt därför inte jämställas med kolsyrade läskedrycker trots att de innehåller annat socker, naturligt fruktsocker, för det är en skillnad på processat socker som används i bland annat läskedrycker och koncentratjuicer och naturligt socker som finns naturligt i frukt och bär som används då man gör juice, saft och must utan tillsatsämnen. Ärade talman! Produktionen av färskpressade bär- och fruktdrycker är en krävande produktion med stora mervärden som har blivit en viktig bisyssla för många frukt- och bärodlare i hela landet, vilket stödjer en levande landsbygd. Produktionen av bland annat äppelmust har också minskat på finländska fruktodlares svinn och ekonomiska utsatthet. Då hagelstormar tidigare förstört äppelskördar och äpplena behövt slängas kan i dag åtminstone en del av skördens värde räddas genom att man kan göra äppelmust av de äpplen som träffats av hagel. Det är så klart också bra för miljön att kunna ta tillvara på råvaror så att man minimerar svinnet. Ärade talman! För bär- och fruktsafter påverkar skattehöjningen prisbilden eftersom marginalerna är så små och saften därför blir dyrare för konsumenten. Kolsyrade läskedrycker och koncentrat har ofta en produktion med högre marginaler så att en skattehöjning inte i lika hög grad behöver påverka deras utgångspris i handeln för konsumenter. Det här visas tydligt i de grafer och den statistik som finns som underlag för förslaget. Det finns också flera exempel på länder som har valt att inte alls beskatta bär- och fruktsafter utan tillsatt socker, och bara sju länder inom EU uppbär en liknande punktbeskattning som Finland. Under förra mandatperioden lämnade jag därför in ett skriftligt spörsmål som föreslog att man i punktbeskattningen skulle särskilja frukt- och bärsafter från produkter med tillsatt socker med hänvisning till att de rent hälsomässigt inte kan jämställas. Dessutom skulle det ge våra små musterier bättre möjlighet att verka och överleva i konkurrensen precis enligt samma logik som vi i dag för mikro- och små ölbryggerier har en lättnad i accisen med hänvisning till bland annat deras sysselsättande effekt. Ärade talman! Det här är något jag och många andra har fortsatt att driva. Konkreta förslag på hur detta kunde genomföras utan att det skulle snedvrida konkurrensen har också lyfts fram i utskottets sakkunnighöranden. Det är också glädjande att utskottet bland annat hört äppelodlare i sina sakkunnighöranden. Finansutskottet föreslår nu ett uttalande där man förutsätter att finansministeriet utreder om punktskatten på läskedrycker kan ändras så att bär- och fruktsafter undantas från skatten. Denna utredning förutsätts att lämnas till riksdagen under vårsessionen nästa år i enlighet med vad som också står i regeringsprogrammet. Det här är ett mycket bra uttalande och ännu ett steg på vägen framåt. Det ger stöd i det fortsatta arbetet som nu görs i den här frågan. Ärade talman! Naturligt framställda livsmedelsprodukter är en nordisk specialitet och en grundpelare i en livskraftig landsbygd. Inhemska producenter av bär- och fruktsafter utan tillsatt socker skulle få förbättrade verksamhetsförutsättningar om man skulle särskilja dem från läskedryckerna i punktbeskattningen. Det här är något jag hoppas på att vi kan besluta om nästa år. — Tack.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+13.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-11-26T19:45:42,2019-11-26T19:49:49,Hyväksytty,1.1 2019_70_136,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Asian käsittely keskeytettiin 22.11.2019 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_70_137,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_70_138,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä tehdään alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoituksesta annettuun lakiin sellaiset muutokset, jotka mahdollistavat valtion talousarviossa esitetyn alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitetun määrärahan käyttöön ottamisen. Määräraha korvaisi aikaisemmin käytössä olleen alueiden innovaatioiden ja kokeiluiden käynnistämisen määrärahan. Aluekehittämisen ja kaupunkipolitiikan kokonaisuus sisältää hallituksen aluekehittämispäätöksen yhteydessä tarkennettavan toimintamallin sopimuksellisen tai ohjelmallisen yhteistyön kaupunkien ja alueiden kanssa sekä maakuntien nopeasti käynnistettävät alueiden vahvuuksiin perustuvat kehittämishankkeet. Lisäksi määrärahaa voitaisiin käyttää hallitusohjelman mukaisen kansallisen kaupunkistrategian sekä seutukaupunkiohjelman sekä metropolipolitiikan toimeenpanoon. Erinomaista. Hallituksen ohjelman Elinvoimainen Suomi -kokonaisuuden mukaan maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu. Liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta. Määrärahalla tuetaan maakuntien ja maakuntakeskusten omaehtoista kehittämistä, uudistetaan elinkeinorakennetta ja vastataan rakennemuutostilanteisiin. Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla sitä, että hallitus ottaa entistä painokkaampaa otetta maakuntien Suomen puolesta. Sitä työtä riittää. Se on yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Jokainen kotikulma on yhtä arvokas. Tämä on tärkeä askel myös sille, että jokaiseen maakuntaan tarvitaan sopimuksellinen kaupunkipolitiikan väline. Hallitus on työntymässä epäkohtaan, joka on ollut vallitseva esimerkiksi Seinäjoen kaupunkiseudulla. Se epäkohta on ollut eräiden keskikokoisten maakuntakeskuskaupunkien ja niiden seutukuntien väliinputoajan rooli kaupunkipolitiikassa. Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunkiseutu ovat kiinnittäneet huomiota vallitsevaan kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja esittävät nykyistä laajemman aluepolitiikan kokonaisuuden hahmottamista. Nyt Seinäjoen kaupunkiseudun tyyppiset yliopistottomat mutta kehityspotentiaaliltaan suuret maakuntakeskukset ovat uhanneet jäädä väliinputoajan asemaan. Ne tarvitsevat tukea muun muassa ekosysteemien vahvistamiseen, kaupunkikehittämiseen, yritys-, osaamis- ja innovaatiopolitiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon resursseja. Kun kaupunkijoukkoa erilaisissa kaupunkipoliittisissa toimintatavoissa laajennetaan, tulisi lopullinen päämäärä olla tasavertainen. Onneksi hallituksen tahtotila on tämänsuuntainen. Hallitus huomioi maakuntakeskukset ja niiden seutukunnat. Uuden aluepolitiikan tavoite on antaa ihmiselle vapaus ja mahdollisuus valita, minne kaikkialle elämänsä rakentaa. Se perustuu maan eri osien omille vahvuuksille. Puhemies! Hallituksen esitys on kovin kannatettava. Se on uuden, kokonaisen Suomen tie.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-26T19:55:56,2019-11-26T20:00:19,Tarkistettu,1.1 2019_70_139,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tänään paljon kuntataloudesta. Sitä keskustelua käydään paljon myös hallintovaliokunnassa, ja sitä on tarpeen jatkaa kuntien kestävän talouden turvaamiseksi. Nyt päätettävässä asiassa on kyseessä kansallinen tuki alueiden ja kaupunkien kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen. Rahaa on varattu ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa. Summasta 15 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää sopimuksellisen yhteistyön kautta hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden toteuttamiseen. Onkin tärkeää, että näidenkin rahojen käytöllä toteutetaan hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita: ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista, elinkeinoelämän uudistamista ja innovaatiokeskittymien vahvistamista, osaamisen ja sivistyksen vahvistamista, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämistä sekä eriarvoisuuden ehkäisyä. Arvoisa puhemies! Vaikka raha kohdistetaan maakunnille, tuki on tarkoitettu myös kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Se kannattaa tehdä tiiviissä yhteistyössä kaupunkien kanssa. Valtakunnallisen kaupunkistrategian on määrä valmistua ensi keväänä. Vetovastuussa sen valmistelusta on valtiovarainministeriö. Tämä työ on käynnistettävä viipymättä ja osallistettava myös kaupungit sen tekemiseen. Kaupungit ovat avainasemassa, kun ratkomme tulevaisuuden haasteita. On siis tärkeää, että vaikka nyt päätettävä raha alueiden ja kaupunkien kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tulee maakuntien kautta, myös kaupungit pidetään alusta asti mukana. Pidän hyvänä myös tavoitetta alueiden välisen yhteistyön ja verkottumisen edistämisestä. Samoin on tärkeää seurata, millaisia tuloksia tällä rahalla saadaan aikaan. Arvoisa puhemies! Kaupunkien elinvoimasta huolehtiminen on koko Suomen etu. Tätä nyt päätettävänä olevaa kansallista tukimuotoa laajempi kysymys on EU:n uuden rakennerahastokauden tukirahojen ohjaaminen. Myös niissä on huomioitava kumppanuus kaupunkien kanssa, niiden kestävän kasvun ja elinvoiman turvaamiseksi. Kestävän kaupunkikehittämisen ohjelmaa on tähän saakka toteutettu menestyksekkäästi kuuden suurimman kaupungin voimin 6Aika-hankkeen puitteissa. Siinä on suhteellisen pienellä rahoituksella saatu aikaan vaikuttavia tuloksia. Onkin varmistettava, että myös tulevalla ohjelmakaudella varmistetaan riittävät resurssit muun muassa kaupunkien tulokselliseen yhteistyöhön hiilineutraalien ratkaisujen kehittämiseksi, laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi ja tuloksellisten työllisyystoimien edistämiseksi. Kaupungit ovat meille tärkeä yhteistyökumppani, kun ratkomme suuria tulevaisuuden haasteita. Meidän on tunnistettava erityisesti suurien kaupunkien haasteet ja metropolialue koko Suomen veturina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-26T20:00:30,2019-11-26T20:03:34,Tarkistettu,1.1 2019_70_140,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin maakunnilla on aikaisemminkin ollut käytössä tämmöisiä nopeasti käyttöön otettavia rahoitusmuotoja, ja ne ovat erittäin hyviä. Tässäkin lainsäädännössä moneen otteeseen ja varsinkin hallintovaliokunnan hyvän mietinnön pohjaan monessakin kohtaa on kirjattu ”maakuntien omaehtoinen kehittäminen”, joka perustuu maakuntien omaan strategiaan ja siihen... Pidän erittäin tärkeänä, että maakunnat tunnistavat omat vahvuutensa, luovat omat hyvät strategiat ja sitä kautta lähtevät toteuttamaan, muun muassa tässäkin mahdollistetaan innovaatioympäristöjä. Katson myös näitä alihankintaketjuja, mutta mikä tärkeintä — on odoteltu tässä jo 15 vuotta, mihin suuntaan meidän palvelurakenneuudistus etenee — sitä kautta myös tulevat palvelurakenteet. Tärkeää on yhteistyö seutukaupunkien kanssa ja myös se monenkeskinen yhteistyö, mitä haetaan muun muassa tällä työvoimahallinnon ja myös kuntien yhteistyöllä ja sieltä kumpuavalla yhteistyöllä, joka myös kantaa tähän meidän yrityselämään ja työvoimapulaan. Eli näen tämän monihaaraisena mahdollisuutena ja poikkitieteellisenä mahdollisuutena eri toimialojen ylitse, ja jos sitä osataan hyvin siellä maakunnassa käyttää, niin tämä on erittäin hyvä väline. Tässä edelliset puhujat ovat ottaneet kantaa myös tähän kaupunkistrategiaan, ja kyllä minä näen, että Suomessa pitäisi tämän meidän maaseutustrategian lisäksi olla vahva kaupunkistrategia, koska meillä on hyvin samantyyppisiä ongelmia kaupunkilähiöissä kuin kylissäkin. Ja myös tällaisen avoimen, omaehtoisen kehittämisrahoituksen kautta me voimme tehdä hyvää yhteistyötä kaupunkilähiöiden ja kylien kanssa ja katsoa niitten palvelutarvetta, osaamistarvetta mutta toisaalta sitten myös sen kasvun voimasta tulevien kipupisteiden ratkaisuja. Eli kaikkenansa tämä on maakuntaliitoille hyvä rahoitusväline. Toivon myös, että tämä 2 prosenttia, mitä tässä käytetään sitten näihin valtakunnallisiin hankkeisiin, ohjaisi siihen suuntaan, että haetaan sitten kansainvälisiä kyvykkyyksiä vielä lisää siihen kaupunkialueitten kehittämiseen ja myös sitä, mikä hyödyttäisi, ja myös kuunneltaisiin niittenkin hankkeitten osalta maakuntien omaa tahtoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-11-26T20:03:36,2019-11-26T20:06:12,Tarkistettu,1.1 2019_70_141,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa tätäkin asiaa hieman käsittelin ja sinänsä pidin ihan hyvänä hallituksen esitystä. Valiokunta näyttää yksimielisesti hyväksyneen sen, kiitos siitä. Ongelmana meillä ovat maakuntien väliset erot ja se, että maakuntien kehittäminen yleensä on hyvin suurissa vaikeuksissa. Taannoin meillä oli maakunnan kehittämisraha budjetissa, mutta se on sulanut sieltä pois. Nyt tietysti on positiivinen piirre se, että tämä hallitus on palauttanut tämän 20 miljoonaa, joka on hyvä alku mutta aivan täysin riittämätön tietysti niihin tarpeisiin nähden, mitä tuolla on. Ja kun tämäkin 20 miljoonaa vielä jaetaan kolmeen osaan ja tällä tavalla tavallaan sidotaan jo etukäteen, eli maakunnat eivät pääse sitä käyttämään omaehtoisesti niin kuin demokraattinen järjestelmä periaatteessa edellyttäisi, niin ei tämän saamisesta nyt voi tietysti mitään suuria juhlia pitää. Sitten sitä vielä vaikeuttaa se, että meidän alue- ja rakennepolitiikka, niin kuin maatalouskin, on Brysselin käden ja nyrkin alla hyvin vahvasti ja sidottu sitä kautta. Se on tietysti ongelma, että me maksamme Brysseliin valtavan paljon ja tulevaisuudessa vielä enemmän kuin saamme takaisin ja kun sieltä jotakin saadaan takaisin, esimerkiksi alue- ja rakennepolitiikkaan, ne ovat jo kovalla byrokratialla sidottuja rahoja. Eli minä peräänkuulutan kansallista, suomalaista, isänmaallista aluepolitiikkaa takaisin, sitä, jonka Suomen Keskusta 60—70-luvulla aloitti ansiokkaasti, joka on nyt mennyt tällaiseksi paperisodaksi ja tehottomaksi monelta osin. Toivon, että tämä nyt ei johda siihen, vaan saadaan todellakin maakuntia elvytettyä. Tosin kun meillä on 20 maakuntaa ja 20 miljoonaa rahaa, josta osa on jo tavallaan sidottu muuhun, ei sillä kyllä todellakaan paljon tuloksia kannata odotella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-26T20:06:16,2019-11-26T20:08:56,Tarkistettu,1.1 2019_70_142,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tässä edustaja Kankaanniemen näkemyksiin aika moneenkin näistä asioista, mutta toisaalta ainakin tässä mietinnössä on todettu — toivottavasti meidän byrokraatitkin tämän ottavat vastaan — että tämä raha olisi mahdollisimman kevyen byrokratian kautta ja joustavasti käytettävissä. Toinen lähtökohta tietenkin on se, että kun tehdään maakuntastrategiaa ja sitten haetaan rahoituksia eri kehittämishankkeisiin — toivon, että tämä kävisi vipuna siihen rahoitukseen, että osaisimme hakea ja maakunnasta osattaisiin hakea paremmin esimerkiksi Horisontti-rahoitusta. Tehtäisiin niitä yhteistyöliittymiä yliopistojen kanssa, yrittäjien kanssa ja sitä kautta haettaisiin niitä rahoitusmahdollisuuksia. Aivan niin kuin edustaja Kankaanniemi sanoi, me maksamme sinne paljon rahaa ja meidän täytyy oppia se järjestelmä vielä paremmin. Toivottavasti maakuntiinkin saadaan viestiä niiden rahoituslähteitten aukaisuun. Se ei ole kovin yksinkertainen projekti lähteä Horisontti-rahaakaan hakemaan. Se on pitkäaikainen työ, ja itse asiassa siihen hakemiseenkin menee jo rahoitusta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-11-26T20:08:56,2019-11-26T20:10:03,Tarkistettu,1.1 2019_70_143,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Pidän tärkeänä, että tässäkin keskustelussa me tunnistamme myös kaupunkien omaehtoisen kehittämisen tarpeet ja näemme sen, että myös ne kaupungit tuovat kasvua koko maakuntaan. Haluan tässä nyt nostaa Uudenmaan tilannetta. Uusimaa on tosi voimakkaasti kasvava maakunta, joka tarvitsee myös tukea alueen kehittämiseen. Hyvä esimerkki tässä on korkeakoulualoituspaikat, joita on täällä todella paljon vähemmän kuin muualla suhteessa ylioppilaskirjoituksista valmistuviin. Tämän rahan joustavaan käyttämiseen kiinnitettiin myös valiokunnassa huomiota, ja meille vakuutettiin, että tässä on yksinkertainen järjestelmä, miten sitä voidaan hakea. Samoin tuen tätä ajatusta, että EU-rahoja meidän pitäisi pystyä hyödyntämään laajemmin. Siinä on kuitenkin valtava potentiaali saada rahaa Suomeen. Esimerkiksi Uudenmaan maakunnassa tehdään yhä tiivistyvämpää yhteistyötä seudun kaupunkien, erityisesti pääkaupunkiseudun kanssa. Myös strategiassa se näkyy. Eli minun mielestäni kaupungit pitää nähdä myös maakuntien voimavarana siinä, että me saamme elinvoimaa ja työpaikkoja tähän maahan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-26T20:10:07,2019-11-26T20:11:18,Tarkistettu,1.1 2019_70_144,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todella minäkin toivon, että tätä voitaisiin käyttää vipurahana, tai millä nimellä edustaja Pirttilahti sen sanoikaan, mutta kuitenkin kansallisen rahoituksen osana, jolloin se voisi ikään kuin kertaantua EU-rahoituksen rinnalla. Summa on tosin siihenkin aika pieni ja merkitys vähäinen. Sitten kun tullaan siihen, mitä edustaja Elo totesi, että tätä pitää myös kaupunkeihin käyttää ja Uudellamaalla — Uudenmaan eräät kaupungit ovat nimeltään Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Jos tätä aluepolitiikkaa ruvetaan täällä tekemään, niin sitten ollaan tietysti siitä alkuperäisestä ajattelusta jo aivan tähtitieteellisen kaukana. Eli ei nyt sille linjalle pidä kyllä lähteä, että tämäkin raha jaettaisiin kaupunkeihin. Kyllä minä ymmärrän kaupunkipolitiikan sinänsä ja sen tarpeet, mutta ei se ole ehkä tällaisesta rahasta kiinni vaan siitä, että näissä kaupungeissa täytyy, etelän kaupungeissa esimerkiksi, kiinnittää sosiaalisiin tekijöihin huomiota, ja kaupunkipolitiikalla, jota kaupunki itse harjoittaa, hoidetaan niitä ongelmia, ja myös työllisyysnäkökulma otetaan vahvemmin huomioon kuin mitä nyt. Työllisyyskokeilu saattaa olla sellainen tekijä, että sitä kannattaa tukea, ja silloin ollaan kaupunkien kanssa tekemisissä tai kaupunkiseutujen. Ja tosiasia on, että niillä ratkaistaan kyllä työllisyyden myönteinen kehitys. Tämä raha — minusta on sitten jo pikkuisen harhaanjohtavaa puhua tällä nimellä, jos tätä käytetään Helsinki—Turku—Tampere-rahoitukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-11-26T20:11:22,2019-11-26T20:13:19,Tarkistettu,1.1 2019_70_145,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi alueiden  kehittämisen  ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2019 vp," Puheenjohtaja! Halusin tässä keskustelussa vain todeta, että alue se on Uusimaakin. Ja kun UUSAIKA-hankkeeseen viittasin varsinaisessa puheenvuorossani, niin siihenhän kuuluu myös Oulu pohjoisena kaupunkina, enkä sitä millään tavalla tietenkään kiellä. Sitten kaupunkistrategiassa me varmasti otamme seutukaupungit ja muut huomioon. Mutta minun mielestäni on tärkeätä, että kun me puhumme alueesta, niin me tunnistamme sen, että myös kaupungit ovat alueita ja alueidensa merkittäviä vetureita. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+16.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-11-26T20:13:19,2019-11-26T20:13:50,Tarkistettu,1.1 2019_70_146,70/2019,2019-11-26,14.00,20.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden terveyden- ja   sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista  työmarkkinoista  Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun  lain 3 §:n ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2019 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Ensin päätetään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 10/2019 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2019+17.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_71_1,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 11/2019 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 26.11.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Lulu Ranne Jani Mäkelän kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen kannanoton, Heikki Vestman on Sinuhe Wallinheimon kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton, ja Peter Östman on Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen kannanoton.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_71_2,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2019 vp,Ensin äänestetään Lulu Ranteen ehdotuksesta Heikki Vestmanin ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta Peter Östmanin ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään voittaneesta valiokunnan ehdotusta vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_71_3,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Kansainvälisten suhteiden  ja Euroopan unionin asioiden   tutkimuslaitoksen hallituksen eräiden jäsenten vaali>>>Vaali VAA 40/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen hallituksen eräiden jäsenten vaali. Nyt valittavien jäsenten toimikausi alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2024. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee ehdokaslistan mukaisesti seuraavat henkilöt:",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_71_4,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään tunti ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_71_5,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite ilotulitteiden rajoittamiseksi on erittäin tervetullut. Kansalaisaloitekampanjassa ovat olleet mukana Allergia-, Iho- ja Astmaliitto... [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Puhemies Matti Vanhanen: Edustaja, odottakaa hetki. — Edustaja Laiholla on puheenvuoro.] ...Etsijäkoiraliitto, Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, Suomen eläinsuojelu, Eläinlääkäriliitto, Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto. Yhteensä aloite on kerännyt yli 65 000 allekirjoitusta, mikä on merkittävä määrä ja kuvaa samalla kansalaisten tahtoa rajoittaa ilotulitteiden käyttöä. Kansalaisaloite rajaisi luokkien F2 ja F3 ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön. Sen tavoite on merkittävästi vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja. Vuoden 2000 jälkeen Suomen sairaaloissa on hoidettu 520 uudenvuoden juhlinnasta aiheutunutta silmävammaa. Niistä 216 on alaikäisille tullutta vammaa ja 210 katsojille eli sivullisille aiheutuneita vammoja. Silmälääkäreiden kansainväliset järjestöt ovat ehdottaneet järjestelmällistä kuluttajakäyttöön tarkoitettujen ilotulitteiden poistamista. Aina kun on ilotulituksia, syntyy myös vammoja. Syntyy silmävammoja, kuulovammoja, käsivammoja, ja monen lapsen ja aikuisen uudenvuodenilta päättyy ikävästi ja vuosi alkaa surkeissa tunnelmissa. Laajasta tiedottamisesta huolimatta silmävammat eivät Suomessa ole vähentyneet tällä vuosikymmenellä, vaikka suojalasit ovat tulleet pakollisiksi. Ihmisten lisäksi ilotulitteista on haittaa eläimille, joita pauke häiritsee, ja monet eläimet tarvitsevat myös rauhoittavaa lääkitystä uudenvuodenillan ajaksi, ja se aiheuttaa myös monille isännille sen, ettei voi lähteä juhlimaan vaan pitää olla lemmikkien luona ja jopa sitten lähteä toiselle paikkakunnalle, maaseudulle, jossa pauke ei häiritse niin merkittävästi. Monessa lemmikkitaloudessa kärsitään stressistä useita päiviä, kun mietitään jo tulevaa uuttavuotta. Ilotulitteista syntyy käytön jälkeen myös paljon roskaa, jota löytyy kaduilta viikkoja uudenvuoden jälkeenkin. Ympäristön sotkemisen lisäksi nämä roskat voivat päätyä lemmikkien ja pienten lasten suihin. Ilotulitteita ei valmisteta lainkaan Suomessa, vaan Suomeen tuotavat ilotulitteet tuodaan pääosin Kiinasta. Olemme moni varmaan lukeneet myöskin näiden kiinalaisten tehtaiden työoloista, jotka ovat surkeat, ja niitten työoloja on myöskin vaikea valvoa. Tehtailla käytetään paljon halpatyövoimaa, ja siellä on huonot työolot. Suomalaiset käyttävät vuosittain ilotulitteisiin noin 20 miljoonaa euroa, mikä on käytännössä taivaan tuuliin ammuttua rahaa. Ilotulitteet maksavat perheellekin paljon, jos niitä ostetaan edes muutama, ja se aiheuttaa samalla myöskin perheiden välille tiettyä eriarvoisuutta, kun lapset kokevat, ettei perheellä ole niihin varaa, tai vanhemmat sanovat, ettei osteta, ei ole varaa, ja välttämättä kaikki vanhemmat eivät niitä edes halua ostaa, jolloin myös lasten väliin tulee tietynlainen juopa. Ymmärrän, että ilotulitteet kuuluvat monen mielestä uudenvuoden juhlintaan, mutta ne pitäisi kuitenkin jättää ammattilaisille, jolloin kaikki voisivat nauttia turvallisesti. Jos niihin kunnassa halutaan rahaa käyttää, niin ne voitaisiin järjestää yhteisenä ilotulituksena, jolloin niistä saadaan selvästi näyttävämpiä ja myöskin ehkä tietynlaisia yhteisöllisiä tilaisuuksia perheille. Kannatan lämpimästi tätä kansalaisaloitetta, joka on sekä terveydellisesti, sosiaalisesti että kustannusten näkökulmasta perusteltua hyväksyä, ja lisäksi myös työllisyysnäkökulmista. Suomessa tämä ei tosiaan lisää myöskään työllisyyttä ainakaan niiden valmistuksen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-27T14:06:46,2019-11-27T14:12:14,Hyväksytty,1.1 2019_71_6,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilotulitusrakettikysymys on isompi kuin ehkä monet ajattelevat. Tässä esityksessä siis nämä isoimmat F2- ja F3-rakettiluokat siirtyisivät vain ammattilaisten käyttöön. Sen sijaan pienemmät, niin sanottu F1-luokka eli tähtisädetikut ja tämäntyyppiset, jäisivät jatkossakin vapaasti käyttöön. Itse tunnistan tiettyjä ongelmia. Meillä on ollut esimerkiksi runsaasti silmävammoja, mutta niistä olemme kyllä aika hyvin päässeet eroon sillä, että meillä on lasit yleistyneet ja tänä päivänä valtaosa ampujista ja myös katselijoista käyttää turvalaseja. Aikanaan myös sattui erilaisia käsi- ynnä muita vammautumisia, mutta onneksi niistäkin on päästy paljon eroon hyvällä laadunvalvonnalla ja myös sillä, että näiden käyttöön on saatu parempaa opastusta. Tunnistan erittäin hyvin tämän eläimille aiheutuvan ongelman ja tuskan. Tiedän monia koiranomistajia, jotka ovat erittäin vaikeissa tilanteissa näiden ilotulitusten aikaan, ja itse myös ratsastajana tiedän, miten monissa hevostalleissa eletään erittäin tiukkoja, vaikeita hetkiä näiden ilotulitusten aikaan. Monissa paikoissa kyllä yhteisillä sopimuksilla on löydetty sellainen järki, että varsinkaan hevostallien taikka navettojen ja näiden läheisyydessä ei luonnollisestikaan raketteja ole ammuttu, mutta poikkeuksiakin on ollut. [Erkki Tuomioja: Älä unohda kissoja!] Monet kaupungit ovat tehneet myös itse päätöksiä siitä, että aivan ydinkeskustassa, tiiviillä kaupunkialueella ei ammuta tavallisten kuntalaisten eikä kaupunkilaisten toimesta, vaan siellä on ollut yhteisiä isompia ilotulituksia, ja itse annan kyllä tuen näille kaupunkikohtaisille rajoituksille. Kaupungeissa tiedetään hyvin, miten siellä kannattaa toimia. Toisaalta kyllä itse pidän tätä koko maan laajuista täyskieltoa aika lailla kovana ja ehkä myös ylimitoitettuna. Niin kun tässä edellä tuotiin esille, kaupungeissa kyllä näitä yhteisiä, yhteisöllisiä isoja ilotulituksia saadaan järjestettyä, mutta toinen on tilanne monessa pienessä paikassa. Ei siellä isällä ole ammattilaisampujan korttia, eikä siellä ole yhteistä kaupungin tai kunnankaan ilotulitusta, ja silloin kyllä antaisin tällaisissa tilanteissa vastuullisille vanhemmille mahdollisuuden muutaman raketin lastensa iloksi ampua. Myös meillä, arvoisa puhemies, kovaa vauhtia yleistyvät erilaiset valo- ja tämäntyyppiset juhlinnan keinot, jotka ovat myös tulevaisuudessa [Puhemies koputtaa] laservaloin ja muin keinoin yleistymässä. Tämä aloite kannattaa eduskunnassa huolellisesti käydä läpi, mutta en ihan täyskieltoa olisi kuitenkaan Suomeen tekemässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-27T14:12:18,2019-11-27T14:15:33,Hyväksytty,1.1 2019_71_7,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilotulitusrakettien ampuminen on Suomessa vakiintunut tapa juhlia uuttavuotta, ja ne ovat varsinkin lapsille merkityksellisiä kokemuksia, kun lähdetään yhdessä perheen tai naapureiden kanssa aukealle paikalle raketteja lähettämään. Suomi on niin harvaan asuttu maa, että monilta taajamien ulkopuolella asuvilta lapsiperheiltä jäisi ilotulitus kokonaan kokematta, mikäli F2- ja F3-luokan ilotulitteiden kuluttajakäyttö kiellettäisiin. Suomesta puhutaan jo muutenkin holhousyhteiskuntana. Nykyisenkin lainsäädännön nojalla ilotulitteiden kuluttajakäyttö on erittäin rajoitettua, ja niiden turvallinen käyttö on hyvin ohjeistettua ja suojavarusteita on helposti saatavilla. Suurin osa ilotulitteiden käytöstä tapahtuu turvallisesti, eikä käännettä huonompaan suuntaan ole ollut havaittavissa. Suomessa kuluttajille myydään vuosittain noin 30 miljoonaa ilotulitetta. Siihen verrattuna niiden aiheuttamien vammojen määrä on pieni. Tukesin mukaan viime vuodenvaihteessa pelastuslaitoksille tuli 60 hälytystehtävää tulipaloista, joiden syttymissyyksi arvioitiin ilotulitteet. Ilotulitteista aiheutuvia rakennuspaloja oli seitsemän. Palojen määrä on vähentynyt kolmena vuotena peräkkäin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan ilotulitteet aiheuttivat viime vuodenvaihteessa 13 silmävammaa, joista 3 oli vakavaa ja 8 keskivaikeaa. Vakavien silmävammojen määrä on Tukesin tiedotteen mukaan viiden viime vuoden aikana pysynyt samalla tasolla. Vain vuonna 2016 vammoja oli keskimääräistä enemmän, mikä muuttaa viime vuosien keskiarvoa. Mikäli silmävammojen määrää halutaan vähentää, se voisi olla mahdollista tekemällä suojalasien käytöstä pakollista ja kytkemällä niiden myynnin pakolliseksi ilotulitteiden kanssa. Suurimmassa osassa Eurooppaa on sama käytäntö ilotulitteiden kanssa kuin Suomessa nykyään. Ongelmatonta ei ole niiden kieltäminenkään: Esimerkiksi Irlannissa on todettu, ja Ruotsissakin varaudutaan siihen, että kielto lisää ilotulitteiden laitonta maahantuontia. Tällöin rakettien turvallisuudesta eikä varsinkaan turvallisesta käytöstä ole minkäänlaisia takeita. Jos tällaista varovaisuusperiaatetta lähdetään lainsäädännön keinoin laajamittaisesti toteuttamaan, niin olisi loputon määrä muitakin kiellettäviä asioita. Esimerkiksi joku voisi esittää kiellettäväksi polkupyörällä ajoa, koska viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 23 ja loukkaantunut lähes 700 pyöräilijää. Ilotulitteiden käytön rajoittamista koskevaa kansalaisaloitetta on toki ymmärrettävä siltä kannalta, että osa lemmikkieläimistä kärsii vakavasti pamauksista, ja se on huomattava haitta monelle kodille tältä osin. Näin onkin yhteisesti haettava sellaista sopimusmenettelyä, ettei ilotulitteita tarkoitushakuisesti ammuttaisi keskellä tiivistä asuinaluetta saati tuotantoeläinten laitosten läheisyydessä. Yksittäisten henkilöiden vastuuttomuuden takia ei voida kaikkia asioita lähteä kieltämään koko kansalta, joten pyritään kohtuuteen tällaistenkin päätösten osalta. Näin ollen omalta osaltani en näe tarpeelliseksi aloitteen hyväksymistä, vaan annetaan perheiden jatkossakin juhlia vuodenvaihdetta raketteja turvallisesti paukutellen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-11-27T14:15:36,2019-11-27T14:19:35,Hyväksytty,1.1 2019_71_8,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rajat räiskeelle -kansalais-aloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavien kannattajien nimet alle kuukaudessa, enkä yhtään ihmettele, koska aloitteen tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Aloitteen tarkoituksena on vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja rajaamalla F2- ja F3-luokkaan kuuluvien ilotulitteiden käyttö siirtymäajalla vain ammattilaiskäyttöön, ilotulitteiden aiheuttamat haitat ja vammat kun yleensä liittyvät nimenomaan kuluttajakäyttöön. Sairaaloissa on vuoden 2000 jälkeen hoidettu 520 vuodenvaihteen juhlijan silmävammaa. Vammoista 210 on aiheutunut katsojille ja 216 alaikäisille. Viidesosa näistä vammoista on ollut vaikeita, jotka jättävät uhrille pysyvän näköhaitan. Viime vuosina myöskään ei ole tapahtunut ohjeistamisen myötä laskuja silmävammojen määrissä. Iso osa silmävammoista kohdistuu nimenomaan lapsiin ja nuoriin. Vammautuneista 42 prosenttia on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Edelleen näiden silmävammojen hoitamisesta aiheutuu aloitteen mukaan puolentoista miljoonan kulut vuosittain. Silmävammat eivät ole ainoita vammoja, mitä ilotulitteista aiheutuu, vaan niistä aiheutuu myös erilaisia palo-, käsi- ja kuulovammoja sekä pienhiukkasista aiheutuvia oireita erityisesti pitkäaikaissairaille ja lapsille. Lisäksi omaisuusvahingot ja tulipalot ovat yleisiä, ja erilaiset pelastustoimen tehtävät ovat kaksinkertaistuneet uutenavuotena. Pelastuslaitokset on hälytetty viime vuosina keskimäärin 120 kertaa vuodessa tulipaloon, jonka on aiheuttanut ilotulite tai pyrotekniset tuotteet. Näiden haittojen lisäksi ilotulitteet ovat merkittävä haitta myös meidän ympäristöllemme. Jokainen meistä tietää, miltä luonto näyttää vuoden ensimmäisenä päivänä. Joka paikka on täynnä roskaa. Rakettien ja paukkupommien jälkiä löytyy lumien sulamisenkin jälkeen vielä pitkälle kevääseen. Arvoisa herra puhemies! Tätä ilotulitekeskustelua ei myöskään voida käydä puhumatta eläimistä. Erityisesti koirat on nostettu esille tässä keskustelussa, ja uudenvuodenyönä muun muassa Vantaalla lentokenttähotelli tarjoaa majoitusta lemmikkien omistajille kaukana rakettien paukkeesta, ja mikä on huomattavaa, hotelli on ollut joka vuosi jo pitkän aikaa ennen uuttavuotta täyteen buukattu. Koirat eivät kuitenkaan ole ainoita eläimiä, jotka stressaavat paukkuvien ja välkkyvien ilotulitteiden johdosta. Tuskin yksikään koti- tai tuotantoeläin tai luonnonvarainen eläin viihtyy rakettien paukkeessa ja välkkeessä. Eläimille on äärimmäisen stressaavaa, kun pauketta, räiskintää, savua ja ruudinhajua ilmaantuu niiden omalle elinreviirille. Pahimmillaan tämä räiske jatkuu päiväkausia, kun ilotulitteiden käytön aikarajoista ei pidetä kiinni. Esimerkiksi siitostammoilla voimakas pelko voi aiheuttaa jopa tiineyden keskeytymisen, ja pelkästään näiden syiden johdosta pidän tarkoituksenmukaisena rajoittaa ilotulitteiden käyttöä. Myös muissa Pohjoismaissa ilotulitteiden käyttöä on rajoitettu. Norjassa rakettien käyttö on ollut kiellettyä yksityishenkilöiltä jo vuodesta 2009 lähtien, sen sijaan muiden ilotulitteiden käyttö on siellä sallittua. Kieltoa perusteltiin sielläkin myös henkilövahingoilla ja tulipaloilla. Ruotsissa taas vaaditaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa lupa kaikille ilotulitusraketeille, joissa on keppi. Omasta puolestani kiitän hyvin valmistellusta kansalaisaloitteesta aktiivisia järjestöjä ja kannatan siinä esitetyin tavoin ilotulitteiden käytön rajoittamista. Uskon, ettei ilotulitteiden käytön rajoittaminen estä juhlimasta myöskään uuttavuotta. Nyt on vain aika keksiä vaihtoehtoisia juhlintatapoja kuin ampua tuo 20 miljoonaa taivaalle. Viime vuonna ilahduinkin kovasti Espoon valinnasta, jossa raketit korvasi lasershow. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-11-27T14:19:40,2019-11-27T14:24:24,Hyväksytty,1.1 2019_71_9,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös minä kiitän tästä kansalaisaloitteesta ja siitä, että voimme käydä täällä eduskunnassa keskustelua aiheesta, joka puhututtaa paljon ihmisiä, niin eläinten omistajia kuin myös meitä kaikkia muitakin uudenvuoden aikaan. Olen itse työskennellyt vuosikausia yöhoitajana, ja työrytmini oli sellainen, että olin töissä joko joulun tai uudenvuoden. Muistan olleeni seitsemänä vuonna uutenavuotena töissä putkeen tai seitsemänä vuonna jouluna, sai valita. Tiedän, millaisia nämä uudenvuoden yöt ovat olleet sairaaloissa ja hoivalaitoksissa juurikin vanhuksille. Pidän tärkeänä, että me muistamme myös ihmisen ja me muistamme vanhukset ja hoitolaitoksissa olevat, koska ilotulitteilla on vaikutuksia myös heidän yöhönsä ja mielenrauhaansa. On ollut jopa niitä öitä, että vanhukset ovat luulleet, että sota on syntynyt. On tärkeää, että käymme keskustelua — myös eläinten hyvinvoinnista: täällä on nostettu esiin, kissat ja koirat. Eläinsuojelujärjestöt ovat vahvasti tätä aloitetta tukemassa. Nostaisin esiin myös luonnoneläimet, linnut ja kaikki ne, joita me emme välttämättä näe siellä metsiköissä, kuin myös sitten nämä muut vaarat eli silmävammat ja ylipäänsä muutkin vammautumiset sekä myös sen, että ilotuliteraketti kuten myös tulitikku on lapsen käsissä vaarallinen. On tärkeää, että me muistutamme uudenvuoden aikaan suojalasien käytöstä, sillä laseilla voidaan ennaltaehkäistä näitä vammoja. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä: jos se aikuinen menee niitä raketteja ampumaan, niin muistaa sitten laittaa nenällensä ne suojalasit. On hyvä, että puhumme ja keskustelemme ja käymme tämän tärkeän aiheen parissa monimuotoisen keskustelun täällä, sitten voimme linjata niitä kantoja, että mitä teemme. Jokaisella ihmisellähän on se järki siellä omassa kädessä, että missä sitten ampuu niitä raketteja. Tulipalon vaara on myös: omakotitaloasujilla on suuri vaara siitä, että raketit lentävät sinne kattorakenteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T14:24:28,2019-11-27T14:26:38,Hyväksytty,1.1 2019_71_10,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille, tässä on monia liittoja ja yhdistyksiä hyvin laaditun aloitteen takana. Eli tarkoituksenahan ei ole kieltää ilonpitoa ja hauskanpitoa, enkä haluaisi itsekään kieltää ihmisiä juhlimasta esimerkiksi uuttavuotta. Venetsialaisten osalta ja rakettien osalta jo voisin vähän miettiä, onko niitä pakko silloin ampua. Edustaja Niikolle sanoisin sen, että ampujien osalta suojalasit ovat olleet pakollisia jo vuodesta 2009 lähtien, ja on erittäin hyvä, että näin on. Kaikki niitä eivät tietenkään muista käyttää. Yleisön osalta on se ongelma, että raketteja ammutaan toisia ihmisiä kohti. En enää lähde juoksulenkille uudenvuodenaattona, koska olen kerran joutunut silmiäni suojelemaan rakettihyökkäyksen keskellä. Olen ollut kesäpalomiehenä ja muutenkin palokunnassa aikanaan töissä, että sitäkin puolta on tullut katsottua. Ammattikäyttö on siis ok, tehdään sitä ammattimaisesti, annetaan ihmisten nauttia juhlista, yhteisöllisyydestä. Lasershowt ja tämmöiset vaihtoehtoiset tavat, mitä tuli tässä aikaisemmin, niitä kannattaa kyllä viedä eteenpäin ja kehittää. Eläimistä on jo mainittu, se on tuotantoeläimille ja lemmikkieläimille iso riesa. Jos huumori sallitaan, niin pikkulintujen osalta olen hieman jäävi, mutta puolustan kyllä niidenkin oikeutta rauhalliseen elinympäristöön. [Ben Zyskowicz: Kiurujen oikeus!] Sitten kun asia siirtyy valiokuntaan, niin jotta saatte sinne valiokuntaan vähän tunnetta mukaan, kannattaa pyytää kuultavaksi vaikka muutama sellainen henkilö, joka on menettänyt näkönsä esimerkiksi 12-vuotiaana ja kysyä, mitä mieltä hän on asiasta: onko hän sitä mieltä, että häneltä olisi saanut kieltää rakettien käytön silloin, kun hän oli 12-vuotias, vai ollaanko hänen perustuslaillisia oikeuksiaan nyt sitten tämän aloitteen myötä liikaa rajoittamassa. Olisin ehkä taipuvainen siihen suuntaan, että ihmisten terveys ja myös eläinten terveys menevät kuitenkin sellaisen ilonpidon edelle, joka ei ole aivan välttämätöntä, jota iloa voidaan muilla korvaavilla tavoilla tehdä ja jonka ammattilaiset voivat tehdä niin, että riskit on minimoitu mahdollisimman pieniksi. Talouden puolesta — tämähän on tuontitavaraa käytännössä kokonaan, että siinä suhteessa tietysti jälleenmyyjillä sesonkimyynti sitten vähenee. Tukkumyyjillä tietysti bisnes pysyy, koska ammattilaiset käyttäjät jostain tavaransa myös ostavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-11-27T14:26:40,2019-11-27T14:29:33,Hyväksytty,1.1 2019_71_11,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilotulittaminenhan on hyvin vanha perinne. Kiinassa jo Han-dynastian aikaan on tehty ilotulitteita, ja tiettävästi Marco Polon mukana ruuti on tuotu sieltä Eurooppaan, ja täällä Euroopassakin jo ihan keskiajalla on alettu sitten erilaisissa juhlallisissa yhteyksissä näitä ilotulitteita käyttää. Suomessa erityisesti ilotulitus on vakiintunut uuden vuoden vastaanottamiseen liittyväksi perinteeksi, kuten monessa muussa maassa ympäri maailman. Tässä on keskustelun aikana käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja, ja itsellenikin tämä turvallisuusargumentti on erittäin tärkeä. Ymmärrän hyvin, että vaikkapa kaupunkien keskustoissa, joissa uuttavuotta on viettämässä paljon väkeä ja toisaalta joissa sitten esimeriksi kaupunkien tarjoamat ammattimaisesti toteutetut ilotulitukset ovat todella näyttäviä, niin voisi olla hyvinkin perusteltua — ja niin kuin monet kaupungit ovat tehneet — että rajoitetaan sitä yksityishenkilöitten ilotulittamista. Sitten mietin sitä, että maaseudulla, jossa taas ei ole toisaalta niitä suuria yleisöjä, jotka voisivat sitten kohdata tätä ilotulittamisesta johtuvaa vaaraa, ja toisaalta esimerkiksi maaseutumaiset pienet kunnat eivät järjestä isoja ilotulituksia, niin onko oikein evätä sitten näiltä ihmisiltä tätä uudenvuoden viettoon jo hyvin pitkään liittynyttä perinnettä ja tapaa, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Arvoisa puhemies! Todella haluan itsekin korostaa siis tätä ihmisten turvallisuusnäkökulmaa. En osaa tässä sanoa, että mikä on oikein tai väärin, valiokunnan on varmasti tärkeää käydä tästä hyvä keskustelu. Tähän liittyy monenlaisia näkökulmia. Yksi näkökulma, mikä tässä on aiemmissakin puheenvuoroissa noussut esiin, on vaikkapa se, että ilotulitteethan tulevat Kiinasta, jolloin tämä heikentää selvästi meidän kauppatasetta. Jos perheet sitten voivat kehitellä uusia uudenvuoden vastaanottotapoja, vaikkapa kotimaisesta puusta tehdyn jätkänkynttilän tai muuten niin, että tämä tulielementti kuitenkin, mikä ihmistä on aina kiehtonut, on siinä mukana, niin mikäpä siinä — perinteet voivat myös uudistua. Mutta on kyllä totta, että myös ilotulittaminen on perinne monelle perheelle, ja tässä mielessä tätä on eduskunnan varmasti syytä tarkoin pohtia. Arvoisa puhemies! Vielä yksi näkökulma: Eduskunnassa on herättänyt kovaa kritiikkiä Veikkauksen toiminta, ja Veikkaus on käsitykseni mukaan nyt vähentämässä voimakkaasti peliautomaattien määrää. Tämä tulee vaikuttamaan myös veikkausvoittovaroihin ja siihen, kuinka paljon veikkausvoittovaroilla voidaan tukea esimerkiksi urheiluseuroja, jotka tekevät äärimmäisen arvokasta työtä lasten ja nuorten liikuttamiseksi. [Puhemies koputtaa] Tämä on varmasti valtavan merkityksellinen kysymys seurojen toiminnan kannalta, ja seurojen toiminnan kannalta pieni mutta kuitenkin merkittävä osa on ollut se, että seurat ovat vastanneet tästä rakettimyynnistä. Ja nyt jos päädytään siihen, mitä ehkä aistin tunnelmana täällä salissa, [Puhemies koputtaa] että tätä ollaan kieltämässä kansalaisaloitteen mukaan... [Puhemies Matti Vanhanen: Edustaja voi jatkaa puheenvuoroa myös täältä pöntöstä, 3 minuuttia täynnä.] Arvoisa puhemies! Tosi nopeasti lopetan. —...niin on syytä ottaa kuitenkin huomioon se urheiluseuroille tuleva taloudellinen tappio tästä asiasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-27T14:29:34,2019-11-27T14:33:11,Hyväksytty,1.1 2019_71_12,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi on mielestäni hyvä ehdotus, koska katson, että sillä olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Haluan kiittää ennen kaikkea aloitteen laatijoita sekä myös allekirjoittaneita tästä varsin perusteellisesta kansalaisaloitteesta. Aloitteen eteen on todella nähty vaivaa, tehty paljon selvitystyötä. Henkilökohtaisesti pidän ilotulitteiden katselusta, ja todella varsin monissa perheissä, joissa on lapsia, on ilo totta kai nauttia raketeista uutenavuotena. Sen takia niiden käytön rajoittaminen herättääkin ristiriitaisia tunteita. Tästä huolimatta pidän aloitetta hyvänä, koska se ei kuitenkaan lopeta uudenvuoden ilotulituksia — mahdollisesti muutoksen seurauksena yleiset ilotulitukset voivat jopa yleistyä. Ja jatkossakin nämä F1-luokan tuotteet ovat sallittuja yksityiskäytössä. Kansalaisaloitteen listaamat ilotulitteiden haitat ovat ilmeisiä. Silmävammat ja muut haaverit eivät ole naurun asia. Ne ovat ennen kaikkea ihmisille ikäviä, ja valitettavasti myös yhteiskunnalle tulee kuluerää. Monille eläimille vuoden vaihtuminen on paha painajainen, ja tästä aiheutuu eläinten kärsimysten lisäksi omistajille vaivaa ja mahdollisesti myös kustannuksia. Ja ilotulitejätteen määrä — sekin on tosiasia. Uutenavuotena myös alkoholi nostaa ilotulitteisiin liittyviä riskejä, ja niihin liittyvien sääntöjen ja turvakäytäntöjen noudattaminen saattaa unohtua helpommin. [Mikko Kärnä: Kielletäänkö alkoholi?] Täällä on otettu esille, että pitää käyttää suojalaseja ja noudattaa aikarajoitetta. Valitettavasti näistä lipsutaan, ja sen takia pitää tehostaa sääntöjä. Itse asiassa, jos ilotulitteisiin liittyviä sääntöjä olisi noudatettu menneinä vuosina paremmin, niin paine rajoittaa niiden käyttöä olisi varmasti pienempi. Lähtökohtaisesti uudenvuoden vaihtumisen tulee olla ilon juhla niin ihmisille kuin eläimillekin. Ei niin, että silmäklinikoilla on paljon työtä sen takia. Ja Kiinastahan nämä ilotulitteet tulevat. Haluan nostaa yhden elävän esimerkin, kun puhutaan eläimistä. Täällä on tullut esille, että eivät ainoastaan koirat, kissat, hevoset, tuotantoeläimet vaan myös luonnon eläimet kärsivät, kun räiskytellään ihan kuinka sattuu. Ja yksi vuosi, tästä on joitakin vuosia aikaa — meilläkin on kaksi akita-koiraa — lähdin iltapäivällä uudenvuodenaattona kävelemään koiralenkille, ja oli tämä vanhempi koira mukana silloin. Kuinka ollakaan, siellä naapurustossa lähti oikein tämmöinen kunnon raketti liikenteeseen, ja mieletön räiskähdys. Koira pelästyi ihan suunnattomasti, ja sen jälkeen se pelko on jatkunut aina, kun on ollut joku pamaus, niin että se ei ole vain se yksi kerta, kun on uudenvuodenaatto, vaan se pelko jatkuu monesti eläimellä sitten siitä eteenpäinkin, jos on oikein pelännyt. Naapurin kanssa on kyllä ihan hyvät välit, ettei sen puoleen. Mutta vielä kerran: Tämä kansalaisaloite on erittäin hyvä, ja tiukennuksia pitäisi tulla. Olen tämän kannalla, mutta ainakin on tärkeää, että jos se ei mene läpi, niin asioista keskustellaan, ja että jotenkin saisi ihmiset noudattamaan niitä sääntöjä — esimerkiksi sitä, että uudenvuodenaattona, kuuden ja kahden välillä, kuudesta illalla kahteen yöllä, niitä kuuluu sitten pamautella ja että suojalasit pitää olla. Valitettavasti näin ei aina ole todellisuudessa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-27T14:33:14,2019-11-27T14:38:07,Hyväksytty,1.1 2019_71_13,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmassa puheenvuorossa edustaja Heinonenkin totesi, joissain suurissa kaupungeissa järjestetään sellainen kaupungin järjestämä yhteinen ilotulitus, kuten omassa kotikaupungissani Lahdessa on todella hieno ilotulitus aina uudenvuodenaattona kello 20. Sinne kokoontuu perheitä paljon, ja yksinäisiäkin, kaupungintalon puistoon katselemaan. On todella hienoa, ettei tarvitse omaa rahaa käyttää näihin ja näkee silti todella mahtavan ilotulituksen. Mutta on ymmärrettävää, että joka kaupungilla ei ole tähän varaa eikä paikkaa, missä tällaista järjestäisikään. En lähtisi ihan kieltämään näitä ilotulitteita yksityishenkilöiltä. Pitää olla järki tietysti päässä ja valvonta, että ei humalassa ammuta eikä niitä lapsille luovuteta ja suojalaseja käytetään siinä. Mutta en lähtisi kyllä kaikkea kivaa ja perinteitä kieltämään. Omasta mielestäni kyllä tuntuu, että uusivuosi ilman raketteja olisi kuin joulu ilman kinkkua tai joulukuusta. Että kyllä se kuuluu. Sitä lapsenakin aina odotti, että niitä raketteja tulee ja ammutaan. Omatkin lapset tykkäsivät, että kun uusivuosi tuli, niin raketteja ammutaan pihalla. En näe, että mikään lasershow tätä korvaisi. Se on vähän keinotekoinen perinne sitten, että ammuttaisiin jotain valoa taivaalle muuten, kun ei tule pauketta eikä sellaista elävää räiskintää. Tätähän on monien sukupolvien yli ollut, ja toivon, että tällainenkin jatkuu, mutta tietysti pitää olla järki siinä päässä. Kuten edustaja  Auttokin  tästä  puhui,  että  tämä  on  monelle nuorisourheilujärjestöl-le, -seuralle todella tärkeä tulonlähdekin. Meillä Lahdessakin juniorikiekkoilijoitten vanhemmat ovat käytännössä joka paikassa myymässä näitä raketteja, ja sitä kautta juniorikiekkoilu saa paljon rahaa ja varoja ja pystyy pyörittämään sitä, ettei tarvitse vanhemmilta kerätä sitä rahaa. Kaikilla ei ole niin paljon laittaa omasta pussista. Pystytään tätä sitten hyödyntämään siinä. Täällä puhuttiin silmävammoista. Ne ovat todella ikäviä tapauksia. Onneksi on suojalasikäyttöpakko. Mutta sitten kumminkin kun ajatellaan uudenvuodenyötäkin, niin voi olla, että ravintoloissa tapahtuu enemmän silmävammoja kuin siellä ulkona raketteja ampuessa. Sitten ajatellaan sähköpotkulautoja, jotka ovat paljon lisääntyneet nykyään. Täällä Helsingissäkin niitä voi vuokrata tuosta kadulta. Trampoliinit, mistä tiputaan ja tälleen. Edustaja Lindén varmaan omassa puheenvuorossaan sitten kertoo, kuinka paljon näistä tulee vammoja vuodessa, eikä niitäkään ole kielletty. Eläimetkin niitä tietysti kerran vuodessa pelkäävät. Minulla oli oma koira, minkä jo pennusta opetin metelöihin [Leena Meri: Meteliin!] — meteliin ja räiskintään. Nyt, arvoisa puhemies, jatkan lopun... [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] [Puhemies Matti Vanhanen: Joo, jatkakaa. [Leena Meri: Metelin saattelemana!]] Välillä menee kieli solmuun. — Elikkä omankin koirani opetin räiskintään ja kovaan meteliin ja paukkeeseen. Minä ostin starttipistoolin, sellaisen lasten pistoolin, ja leikin kautta sitten totutin aina kovempaan ja kovempaan ääneen, niin että ei ole moksiskaan mihinkään meteliin eikä räiskintää eikä pamauksiin. Hän tottui siihen, kun pennusta opetettiin. En siis kannata tätä kansalaisaloitetta, vaikka hyvä tarkoitus tällä oli ja hyvä, että tästä keskustellaan, mutta en lähtisi suoraan nyt kieltämään näitä raketteja tällä hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-11-27T14:38:09,2019-11-27T14:41:59,Hyväksytty,1.1 2019_71_14,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää tästä tärkeästä kansalaisaloitteesta, jonka olemme saaneet tänne eduskunnan käsittelyyn. Tämä, kuten kaikki muutkin kansalaisaloitteet, ansaitsee arvokkaan ja perusteellisen käsittelyn. En haluaisi nyt olla se ikävä kaiken kieltävä persutäti, enkä lähtökohtaisesti olisi mielelläni rajoittamassa ihmisten vapautta ja ilonpitoa, mutta lähes 20 vuoden kokemus ensihoitajana ambulanssissa tuo asiaan oman vivahteensa. Joka uusivuosi jotkut loukkaantuvat ilotulitteista vakavasti. Kansalaisaloitteeseen on kirjattu perusteellisesti ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat, niitä on tapahtunut se täälläkin mainittu 520 vuodesta 2000 lähtien, eli keskimäärin noin 27 potilasta vuodessa. Ja vammautuneista on peräti 42 prosenttia alle 18‑vuotiaita lapsia ja nuoria. Valitettavasti esimerkiksi nämä määräykset suojalaseista eivät ole poistaneet näitä silmävammoja. Sen lisäksi ilotulitteet aiheuttavat eriasteisia palovammoja muun muassa. Ja surkein asia on se, että aika harva uskoo, että itselle voisi käydä niin, että ilotulitteesta tulee vakava elinikäinen vamma, joka sitten esimerkiksi nuoren tapauksen rajoittaa loppuelämää muun muassa ammatinvalinnassa. Ja nyt pyydän anteeksi jo etukäteen kaikilta Jonneilta seuraavasta lauseesta, jossa totean, että valitettavasti viina, ilotulitteet ja jonnet eivät sovi yhteen. Ilotulitteet aiheuttavat myös vuosittain noin sata tulipaloa, eli aivan halpaa ei ole myöskään omaisuuden osalta. Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä tuon esiin eläinten kokeman stressin tästä taukoamattomasta paukkeesta uuden vuoden tienoilla. Joka vuosi koiria pelästyy, karkaa omistajaltaan ja juoksee auton alle säikähtäessään. Toki voidaan aina kysyä, miksi eläimet eivät ole sisällä silloin, kun paukkuu, mutta kun ei niitä voi pitää siellä monta päivää, kun sitä pauketta jatkuu ja jatkuu. Ja olisi epä-älyllistä ajatella, että koirat olisivat sisällä useita vuorokausia. Sitten on pakko nostaa esiin jo täällä kertaalleen esillä ollut ajatus siitä, että miksi ihmeessä ihmisen pitäisi ampua rahaa taivaalle. Meillä on runsaasti niitä ihmisiä, jotka kamppailevat jokapäiväisessä elämässään rahan riittävyyden kanssa, mutta sitten käytännössä viimeisiä rahojakin ammutaan taivaalle, jotta voidaan ilahduttaa lapsia. Eikö tätä voitaisi hoitaa järjestäytyneesti siten, että kunnat, yhteisöt tai seurat voisivat ilahduttaa ihmisiä ilotulitteilla? Siinä voittaisivat kaikki: ei silmävammoja ja palovammoja, ei tulipaloja, ei karanneita koiria ja rajattu paukeaika ja rahan säästö — tilanne olisi siis loistava. Arvoisa puhemies! Norja on muuten kieltänyt ilotulitteet näillä samoilla perusteilla jo vuonna 2009, ja silti he osaavat pitää hauskaa. Olen sitä useasti todistanut ominkin silmin. Kyllä ne norjalaiset vaan osaavat. Kävimme lakivaliokunnan kanssa matkalla Norjassa, ja on tässä kohtaa sanottava, että heillä on muuten raiskauksestakin kolmen vuoden minimirangaistus. Mutta jotain tällekin asialle on tehtävä tässä eduskunnassa ja toivon, että jos se ei ole tämä kansalaisaloitteen hyväksyminen, niin joku muu, jolla näitä haittoja saadaan vähennettyä. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-27T14:42:03,2019-11-27T14:45:57,Hyväksytty,1.1 2019_71_15,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin  haluan kiittää  kaikkia kansa-laisaloitteen allekirjoittaneita ja erityisesti niitä, jotka ovat tehneet tämän aloitteen. Tähän on harvinaisen pitkästi haettu erilaisia perusteluja eri ryhmistä, ja tässä on todella hyvää tietoutta meille kansanedustajillekin. Me emme suinkaan kaikki näitä lukuja ulkoa osaa vaan päinvastoin. Edustaja Rantanen toi hyvin esille tuon ensihoitajien näkökulman tuolta, miten hän on arjessa nähnyt sen, miten ihmiset loukkaantuvat. Minä itse ajattelin ottaa tämän eläinnäkökulman siksi, että minulla on ollut koko ikäni koiria ja olen myös ratsastaja ja hevosenomistaja ja aika paljon viettänyt kesällä ja talvella aikoja maatiloilla, joten tunnen vähän sitä eläintenkin tilannetta, jota täällä oli hyvin käyty myös tässä aloitteessa läpi. Jos mietin esimerkiksi tässä — katsoin Hippoksen tilastoa — niin Suomessa on 74 400 hevosta ja 16 000 hevostallia, ja niiden läheisyydessä, jos on pauketta, niin on tosi haasteellista saada se tilanne rauhoittumaan. Hevonen ei ole sellainen eläin, jonka voit viedä sisälle ja laittaa musiikkia päälle, eli joudut järjestämään siellä tallissa erikoisjärjestelyt. Se alkaa siitä, että viet hevoset ajoissa sisälle, normaalia aikaisemmin, järjestelet niille makupaloja, laitat sinne musiikkia ja toivot, että kukaan — pöhlöpää nyt suorastaan — ei tule siihen tallin nurkalle pamauttamaan, koska siellä sitten hevoset telovat hyvin helposti itseään. On saatu joskus mediasta lukea, että ovat tulleet suorastaan läpi karsinoista ja aitauksista. Hevonen on myöskin sellainen, että se saattaa olla monta päivää säikky vastaavissa tilanteissa. Ja sitten, kun on tunteja, esimerkiksi kun lapsi menee ratsastamaan, niin hevonen saattaa sitten olla aika arka seuraavat päivät, ja siinä voi tapahtua ihan mitä vain. Sitten itselläni, kun on ollut koiria, niin onneksi minulla on semmoinen tilanne, että voin paeta. Me joka uusivuosi lähdemme koirien kanssa mökille. Siellä ei kuulu mitään. En voi olla kotona koirien kanssa, ne ovat aivan hermona. Meillä on siinä lähellä sellainen kenttä, ja siellä koko yön tärisee niin paljon, että meillä oikeasti kotona ikkunat tärisevät, ei siellä kyllä itsekään pysty nukkumaan. Ja mietin sitä, että kaupunkialueilla voisi olla tietyt alueet — jos tätä ei kokonaan rajoiteta — missä saa ampua, esimerkiksi joku kaupungin tietty puisto, joka ei ole lähellä asuinrakennuksia. Silloin esimerkiksi koiranomistajatkin tietäisivät, että siellä se tapahtuu ja siellä pysyttäisiin, ja he osaavat sitten sitä vältellä, mutta niin, että se ei olisi kovin lähellä rakennuksia. Sitten taas maaseudulla ymmärrän, että siellä ei kaikilla ole mahdollisuutta tähän, niin siellä voisi olla tietyt suoja-alueet näiden hevostallien ja tuotantoeläinsuojien lähellä. Tietysti se vaatisi aika paljon toimenpiteitä ja karttojen piirtelemistä. Jotenkin sitä miettii, että eikö ihmisillä ole sen verran älliä, että jokainen ymmärtäisi, että oli mikä tahansa päivä — kaikilla on työpäiviä ja muuta — että eihän sitä muutenkaan mennä ihmisten ikkunan alle hillumaan. Eikö voi mennä kauemmas, eikö osaa suojata itseään? Mietin tätä holhoamista, että en haluaisi ihmisiä holhota, ja jotenkin toivoisin, että ihmiset ottaisivat vastuuta näistä tekemisistänsä. Mutta minä en ole henkilökohtaisesti ihan valmis tätä kokonaan kieltämään näin tiukasti kuin tässä aloitteessa on, vaikka olen todella erityisesti eläinten ja lasten puolesta tosi huolestunut. Mutta että olisi nämä tietyt alueet kaupunkialueilla, missä saisi ampua, ja sitten maaseudulla tiettyjä suoja-alueita. Kyllä minä nyt ymmärrän, että jos jollain on 10 hehtaaria peltoa ja metsää, niin kyllähän hänen nyt täytyy voida omalla pellollaan se raketti ampua, etten minä sitä lähtisi kieltämään. Mutta kiitos vielä aloitteen tekijöille, tämä on erittäin tärkeä aihe, ja toivon, että valiokunnassa tähän perehdytään hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-27T14:46:00,2019-11-27T14:50:09,Hyväksytty,1.1 2019_71_16,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hämmentää tässä keskustelussa nyt kyllä ennen kaikkea se, että kokoomus esittää itsensä usein liberaalipuolueena mutta nyt täällä ovat useat kokoomuksen edustajat olleet rajoittamassa perheiden oikeutta päättää, mihin he voivat rahansa kuluttaa ja miten he voivat uuttavuotta juhlia. On aivan selvää, että kaikkea ei saada turvalliseksi koskaan, vaikka me tekisimme täällä minkälaisia päätöksiä, mutta on hyvä tiedostaa, että ilotulitteet ovat oikein käytettyinä turvallisia. Samoin on hyvä tiedostaa, että jo nykyisellään kunnilla ja kaupungeilla on oikeus päättää ja rajoittaa ilotulittamista alueellaan, ja kuten äskeisessäkin puheenvuorossa esille otettiin, niin tällaiset rajoitteet ovat kyllä paikallaan monestakin syystä. Itse kuitenkin katson, että 64 000 ihmistä ei voi viedä iloa yli 5 miljoonalta, ja siksi näen, että tämä aloite tulee määrätietoisesti hylätä. [Erkki Tuomiojan välihuuto] Myös pelottaa tässä keskustelussa se, ajatteleeko kukaan aivan aidosti maaseudun lapsia. Kerrotaanko Lokan kylässä lapsille uudenvuodenaattona, että nyt ajetaan 80 kilometriä Sodankylään ilotulitusta katsomaan ja sen jälkeen sieltä takaisin? Tai Sevettijärvellä, että edessä on 300 kilometrin edestakainen automatka, että lapset pääsevät Ivalon kuntakeskukseen katsomaan ilotulitusta? Edustaja Lehto otti hyvin esille, että koirat tulee myös opettaa näihin ääniin, koviin paukauksiin, yllättäviin ääniin, ja se on kyllä omistajien vastuulla. Keskustelussa tuli myös esille, että nyt, nykyisellään alle 18-vuotiaita loukkaantuu, mutta on hyvä muistaa, että ilotulitteet ovat jo nyt kiellettyjä alle 18-vuotiailta. [Leena Meren välihuuto] Mikäli meillä tulee se täyskielto, niin itse ainakin, kun muistelen itseäni 12-vuotiaana, olisin mennyt sinne autotalliin ja rakentanut ne omat ilotulitteeni ja paukaukseni, koska fakta on se, että varsinkin pienille pojille — omakohtaisesta kokemuksestani — nämä ovat äärettömän tärkeitä. Ei, hyvät kollegat, viedä iloa suomalaisilta perheiltä ja suomalaisilta lapsilta ja pidetään mielessä ne maaseudun lapset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-11-27T14:50:10,2019-11-27T14:52:21,Hyväksytty,1.1 2019_71_17,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En lähtenyt pyytämään vastauspuheenvuoroa edustaja Lehdon puheenvuoroon, vaikka hän vähän sellaista kerjäsikin, koska oli tämä varsinainen puheenvuoro pyydettynä. En tiedä, tuotanko hänelle tai kenellekään muullekaan pettymystä, kun en suhtaudu tähän asiaan kovin kaavamaisesti tai jyrkästi puolelta tai puolelta. Minusta täällä on kuultu edustajakollegoiden toimesta hyviä puheenvuoroja, joissa on valotettu tämän asian moninaisuutta. Vaikka on vakavasta asiasta kysymys, sen verta voin sanoa, että kun keväällä olin ensimmäistä kertaa kansanedustajaehdokkaana pitkän työuran jälkeen ja tapasin varmaan yli sadassa tilaisuudessa tuhansia ihmisiä, niin en saanut erityistä evästystä eduskuntatyöni varalta siihen kysymykseen, miten pitäisi suhtautua ilotulitteisiin. Moneen muuhun asiaan kyllä tuli evästyksiä. Mutta vakavasti puhuen: tietysti oma työkokemukseni sairaaloissa puhuu vahvasti sen puolesta, että näitä vammoja tulee edelleen liikaa. Tässä on minusta monipuolisesti tätä asiaa tarkasteltu. Toisella puolella ovat nämä vammat, erilaiset häiriöt, joita aiheutuu, eläinten kärsimykset, kulut, joita tähän liittyy, ympäristön roskaantuminen, ja toisella sitten jo sana ”ilotulitteet”, tietynlainen yhteisöllinen kokemus, jolla on pitkät perinteet, ja sitten erot myös maaseudun ja kaupungin välillä, niin kuin tässä on tullut esille. Tälle Kiina-kortille en tässä nyt panisi erityistä painoa, että nämä nyt sitten niin suurta kauppataseen alijäämää meille aiheuttaisivat, että se olisi tässä erityinen argumentti. Toivon, että tämä aloite saa asianmukaisen käsittelyn, niin kuin varmasti tulee saamaan. Olen enempi rajoittamisen kannalla mutta en kokonaan kieltämisen kannalla. Varmasti me monipuolisesti tämän käymme läpi ja sitten teemme täällä viisaita ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-27T14:52:26,2019-11-27T14:54:27,Hyväksytty,1.1 2019_71_18,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut tärkeitä argumentteja jo paljon. En niitä ryhdy toistamaan. Totean vain sen, että ensinnäkin tässä kansalaisaloitteessa ei esitetä kaikkien ilotulitteiden käytön kieltämistä yleisestä kansalaiskäytöstä vaan vain luokkien F2 ja F3, jolloin sitten nämä ikään kuin tulivoimaltaan, tai miten sen ilmaisisi, kevyimmän luokan ilotulitteet, F1-luokan tulitteet, jäisivät kuitenkin sitten myyntiin. Mielestäni aloite on erittäin perusteltu. Siihen en ota kantaa, tulisiko rajoitusten, joita sinänsä kannatan, olla just jetsulleen ne, mitä tässä kansalaisaloitteessa esitetään, vai jotenkin toisella tapaa muotoiltuja, mutta mielestäni se, että meillä joka vuosi tapahtuu vahinkoja — tulee vammoja, ja esimerkiksi silmävammoista kolmasosa tulee lapsille ja nuorille, alaikäisille ihmisille, mikä vaikuttaa heidän koko tulevaan elämäänsä — tarkoittaa, että näihin asioihin pitää suhtautua vakavasti. Mielestäni kaupungeissa on täysin perusteltua se, että ilotulitukset kuuluvat kaupungin vastuulle. Mitä tulee sitten maaseutuun, niin mielestäni voisi ajatella esimerkiksi sellaista, että erillisen luvan kanssa voisi sitten — osoitettuaan sen, että ymmärtää turvallisuusnäkökohdat — saada erillisellä luvalla oikeuden käyttää muitakin kuin näitä F1-luokan tulitteita, jolloin sitten olisi helpompaa varmistaa se, että ne ihmiset, jotka ilotulitteita käyttävät, oikeasti ymmärtävät ne riskit. Myöskin kaupungeissa mielestäni varteenotettava vaihtoehto on, erityisesti ympäristön säästämiseksi, selvittää myöskin näitä vaihtoehtoja kuten lasershowta. Tässä keskustelussa moni on vedonnut siihen, että kyse olisi perinteestä. Tsekkasin juuri netistä, että kansanedustajien keski-ikä on 47 vuotta. Ehkä siinä ikäluokassa tämä on ollut jo omassa lapsuudessa melko yleinen tapa, mutta voin kyllä sanoa, että ei minun lapsuudessani vielä ollut mitenkään yleistä, että tavalliset ihmiset olisivat ostaneet ilotulitteita ja räiskineet niitä sitten. Kaupungin ilotulitus esimerkiksi Tampereella kyllä oli, mutta tämä perinne on nyt oman tuntumani mukaan ehkä kahden sukupolven mittainen, joten mistään pitkästä suomalaiskansallisesta perinteestä ei ole kysymys, ja kaikki perinteethän muuttuvat, kun ajat muuttuvat ja tieto paranee. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-11-27T14:54:30,2019-11-27T14:57:43,Hyväksytty,1.1 2019_71_19,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitteena kansalaisaloite on tervetullut herättämään keskustelua tästä asiasta, ja näin voi sanoa, että koira- ja hevosharrastajana tähän on aina törmännyt uutenavuotena. Edustaja Meri täällä hyvin kuvasi sitä, mitä se voi aiheuttaa pahimmillaan. Sanoisin kuitenkin, että perinnöllisesti paukkuarka koira ei koskaan opi sietämään pauketta ja on erityisesti palveluskoiraharrastuksessa merkittävä asia, että koira ei saa olla paukkuarka. Siellä jalostuksella pyritään ehkäisemään sellaisen perinnöllisen taipumuksen siirtymistä polvelta toiselle. Joka tapauksessa meillä tällä hetkellä ilotulitteiden osalta on tiettyjä aikarajoja, ja ainakin omalta kohdaltani voin kertoa, että kun elämään vielä kuuluivat hevoset, niin kyllä ne talliin vietiin hyvissä ajoin ennen kello 18:aa, kun tiedettiin, että ei naapuruston pieniltä pojilta taikka tytöiltä sitä kellonajan edellytystä suinkaan aina voinut vaatia, vaan kyllä se räiske alkaisi jo aika aikaisin. On kyläyhteisöjä, missä erittäin oivallisesti ollaan pystytty hyödyntämään se, että siellä perhekeskeisesti pidetään joku tapahtuma jossakin kohtaa kyläyhteisöä ja sinne sitten kokoonnutaan. Se on sen kyläyhteisön hieno tapahtuma uutenavuotena, kun sinne jo alkuillasta kokoonnutaan ja sinne viedään ne omat ilotulitteet, ja ne, kenellä siihen ei ole mahdollisuutta, voivat nauttia siitä yhteisöllisyydestä. No, se on ehkä kaukaa haettu hyvä esimerkki, kuinka tämä asia pitäisi hoitaa. Kunnilla on se oma mahdollisuutensa rajoittaa, ja toivoisinkin, että kun tätä aloitetta käsitellään —varmasti eduskunnan käytänteitten mukaan arvokkaasti ja perusteellisesti — niin tässä ei ehkä edettäisi vielä kokonaiskieltoihin. Ne haittatekijät, joita tähän aloitteeseen ollaan kirjattu, ovat kiistattomia. Enkä minä sulkisi täältä kissoja tai muitakaan eläimiä pois. Me helposti pysähdymme tähän koira- ja hevoskeskusteluun, mutta kyllä meillä on muitakin lemmikkejä ja hyötyeläimiä, jotka tästä kärsivät. Toivoisin, että tässä yhteydessä voitaisiin tätä tarkastella kuitenkin niin, että täältä hallitukselle lähtisi tiukka evästys sen suhteen, että lainsäädäntöä kehitettäisiin niin, että kuntien osalta tulisi tehtäväksi — tai sitten muutoin tuotaisiin esille, että ei ole soveliasta eikä tietenkään mahdollistakaan ilotulitteita, jotka ovat kovaäänisiä, eläinsuojien välittömässä läheisyydessä käyttää. Uskon, että kun tätä asiaa katsotaan aivan normaalisti, niin jossakin kohtaa sitten myös urheiluseurat, arvoisa puhemies, tulevat reagoimaan siihen, että mitenkä se meidän tuloutus sitten ilotuliterakettien myynnistä: kuka sen korvaa? No, aina on häviäjiä ja voittajia, kun lainsäädäntöä tehdään. Mutta tämä on monimuotoinen kysymys: kuinka paljon iloa tuodaan, paljonko voidaan muutoin järjestää sitä yhteisöllisyyttä ja mikä on se historia ja kuinka paljon tässä on perinteitä? Itse osaltani muistan valitettavasti muutamia ikätovereitani, jotka menettivät peukalon taikka silmä vammautui, kun ei ollut vielä varaa ostaa niitä ilotulitteita, vaan sitten siellä autotallissa puuhasteltiin niitä omia pommeja, joilla sitten tuotiin väriä siihen uudenvuoden vastaanottoon. Arvoisa puhemies! Toivon kuitenkin perusteellista ja hyvää keskustelua tästä, ja toivon, että mietintö tulee tänne saliin ja siinä muodossaan, että tämä eduskunta voisi yhtyä siihen. Se olisi rakentava ja eteenpäinvievä niin, että meillä lemmikkien ja hyötyeläimien osalta voitaisiin huomioida tulevaisuudessa vielä vastuullisempi ilotulitteiden käyttö. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-11-27T14:57:46,2019-11-27T15:02:47,Hyväksytty,1.1 2019_71_20,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Herra puhemies! Kiitän kaikkia tämän aloitteen valmisteluun osallistuneita järjestöjä ja ihmisiä ja sen allekirjoittaneita, koska pidän tätä erittäin tarpeellisena ja hyvänä aloitteena, ja toivon, että se saa myönteisen käsittelyn ja johtaa myöskin tulokseen. Tämähän ei ole mikään täyskieltolaki. Kyllä turvallisesti organisoidut ilotulitukset edelleenkin jatkuvat, ja me voimme kaikki nauttia niistä, mutta tämä on sitä, joka lisää meidän kaikkien turvallisuutta ja hyvinvointia unohtamatta myöskään eläinten hyvinvointia. Kiitän edustaja Myllykoskea, joka oli ainoa, joka mainitsi kissat. Koirat ja hevoset ovat tärkeitä, mutta olisin mielelläni, jos edustaja Kärnä olisi salissa, kysynyt häneltä neuvoja siihen, mitenkä kissoja koulutetaan hyväksymään ja kestämään tällaisia paukutteluja, mutta jääköön toiseen kertaan. Hyvä aloite. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2019-11-27T15:02:48,2019-11-27T15:03:45,Hyväksytty,1.1 2019_71_21,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_71_22,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Keskustelu jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_71_23,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä aloitetta ensimmäisenä katsoo, niin valitettavasti tulee mieleen vähän sellainen tunne, että kielletään nyt sitten saman tien kaikki, niin ei tarvitse olla kieltämässä yksittäisiä pieniä asioita kerrallaan.  Kuitenkin kansa-laisaloitteet ovat tärkeitä, ja niihin on syytä pyrkiä löytämään ne asiat, mihin niillä pyritään vaikuttamaan, mitkä ovat olleet niitä asioita, jotka ihmisiä ovat huolestuttaneet ja joiden vuoksi he allekirjoituksia tähän aloitteeseen ovat keränneet. Olen aivan samaa mieltä siitä, että totta kai ilotulitteiden aiheuttamat silmävauriot ovat vakava asia, niitä pitäisi olla vähemmän. Tulipalot, joita ne voivat aiheuttaa, ovat vakava asia, niitä pitäisi olla vähemmän. Hyvä puoli tässä on se, että käsitykseni mukaan asenteiden parantuessa ja ihmisten tietoisuuden lisääntyessä nämä kyseiset asiat, lieveilmiöt, ovat omalta osaltaan vähentyneetkin. Ja se on tietenkin selvää, että ilotulituksen aikatauluja pitäisi noudattaa paremmin, niiden noudattamista pitäisi valvoa paremmin. Myöskin rajoitukset ilotulitteille kaupunkialueella ovat olleet varsin toimivia monien kaupunkien keskustoissa, jättäen kuitenkin sitten tilaa niille ilotulitteille jonnekin muualle. Itse olen sitä mieltä, että kyllä yhden illan paukuttelu tähän maahan mahtuu nykyisessä muodossaan, enkä lähtisi kannattamaan tällaista täyskieltoa. Mutta varmasti näitä kaikkia varotoimenpiteitä, suojavarusteiden käyttöä ja vastaavaa tulisi teroittaa ihmisille vähintäänkin asennekasvatuksen tasolla ellei sitten lainsäädännön. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-27T20:42:43,2019-11-27T20:44:13,Hyväksytty,1.1 2019_71_24,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden  käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite KAA 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Elikkä ilotulitteiden rajoittamisesta. Tämä on semmoinen asia, jossa on molemmat puolet, niin kuin kaikissa muissakin asioissa on. On turvallisuutta ja on toisella puolella sitten se, että ihmiset tai lähinnä nyt aloitteen tekijät, jotka ovat eläintenystäviä, sanovat, että eläimet kärsivät tästä. Tämä on valitettavaa. Tämä on ehkä perinne. Se, mihin itse haluaisin kiinnittää huomiota, on, että minun mielestäni tässä pitää niiden, jotka niitä ilotulitteita myyvät, pitää huoli siitä, että niitä ei myydä alaikäisille, ja se on Suomessa hyvässä kontrollissa tällä hetkellä. Se, mikä on tärkeää, on, että ne vanhemmat, jotka näitä sitten ostavat, itse antavat sen vastuun osittain lapsille ja heidän pitää huolehtia ja olla vakuuttuneita siitä, että kukaan niistä alaikäisistä lapsista, joilleka vanhemmat antavat ehkä säännöistä poiketen ilotulitteita, ei menetä näköänsä tai silmäänsä. Tämä on tämmöinen toive tietenkin, että lakia rajoitettaisiin. Toisaalta on tosiaan pitkät perinteet, että näin on aina toimittu. Mutta lyhyesti vaan, että vanhemmille vastuu ja niille, jotka myyvät ja ostavat raketteja ja antavat lapsille, heidän pitää kantaa myös oma vastuunsa siitä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-27T20:44:17,2019-11-27T20:46:19,Hyväksytty,1.1 2019_71_25,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 12/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_71_26,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 12/2019 valtiopäivät käsittelee hallituksen esitystä 64/2019 valtiopäivät. Esityksessä ehdotetaan useita toisiinsa liittymättömiä työeläkelainsäädännön muutoksia, jotka täydentävät ja täsmentävät vuoden 2017 alusta voimaan tullutta työeläkeuudistukseen liittyvää lainsäädäntöä. Esityksessä ehdotetut muutokset liittyvät sairausvakuutuslain työtulouudistukseen, viimeisen eläkelaitoksen määräytymiseen, työkyvyttömyyseläkeratkaisun neuvottelumenettelyyn, työeläkevakuuttamisen laiminlyöntiin ja eläkkeeseen oikeuttaviin työansioihin, työeläkelakien mukaiseen takautumisoikeuteen raideliikennevastuulain mukaiselta toimijalta, terveydentilatietojen saamiseen eläkeasian käsittelyä varten sekä Eläketurvakeskuksen kustannusosuuksien määräytymiseen. Ehdotetut muutokset ovat pääosin toimeenpanoa selkeyttäviä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkelakien säännöksiä siitä, miten oikeus eläkkeeseen lasketaan palkattomilta jaksoilta, joiden aikana henkilö on saanut sairaus- tai vanhempainpäivärahaa tai Kansaneläkelaitoksen maksamaa kuntoutusrahaa. Muutosten taustalla on vuoden 2020 alusta voimaan tuleva sairausvakuutuslain työtulouudistus. Sen myötä nykyinen työtulon käsite poistuu ja päivärahaetuus perustuu jatkossa hakijan vuosituloon. Voimassa olevan työeläkelainsäädännön mukaan eläke karttuu sen työtulon perusteella, joka on ollut päivärahaetuuden perusteena. Työtulouudistus vaikuttaa tulevan ajan eläkkeen perusteena oleviin tuloihin sekä siihen, miten eläkettä karttuu palkattomilta ajoilta. Esityksen mukaan oikeus eläkkeeseen näiden etuuksien ajalta lasketaan sairausvakuutuslain mukaisen vuositulon perusteella. Oikeus eläkkeeseen edellyttää, että vuosituloon sisältyy vähintään työntekijän eläkelain vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran palkkatuloa tai yrittäjätuloa. Jotta muutos ei lisäisi työeläkemenoja, muutetaan samalla kertoimia, joiden avulla määritetään vuositulon painoarvo eläkkeen laskennassa. Työeläkelakeihin tehtävät muutokset nostavat hieman keskimääräisiä eläkekarttumia pienimpiä päivärahoja saavilla ja laskevat eläkekarttumia hieman suurempia päivärahoja saavilla nykylain mukaan laskettuun eläkekarttumaan verrattuna. Valiokunta pitää hyvänä, että työntekijän eläkelakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka perusteella työntekijälle ei kartu eläkettä sellaisissa tilanteissa, joissa työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ottaa työntekijälleen eläkevakuutus ja työntekijä on tiennyt laiminlyönnistä ja omalla toiminnallaan mahdollistanut laiminlyönnin. Työntekijä on näissä tilanteissa myös itse välttänyt työntekijän työeläkevakuutusmaksun maksamisen. Säännöksen tavoitteena on torjua harmaata taloutta. Työntekijän eläkelakeja ehdotetaan muutettavaksi siten, että osakkaalle maksettava työpanokseen perustuva osinko luetaan vuodesta 2021 lähtien eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Säännös tuo eläkkeen perusteeksi sellaisen osakeyhtiön ja osuuskunnan osakkeille tai osuuksille jakaman osingon ja ylijäämän, johon sovelletaan tuloverolain säännöksiä. Muun kuin osakkaan työpanokseen perustuva osinko katsotaan jo nykyisinkin työntekijän eläkelakia sovellettaessa sen henkilön eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi, jonka työpanoksesta on kysymys. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös sairausvakuutuslakiin. Valiokunta pitää ehdotettua muutosta perusteltuna. Muutoksen jälkeen työpanososinkoja käsiteltäisiin nykyistä yhdenmukaisemmin, koska niitä kohdeltaisiin samalla tavalla verotuksessa sekä työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain soveltamisessa. Valiokunta toteaa, että työeläkelakien mukaan vakuutetaan työntekoa ja työstä saatu ansiota. Lähtökohtaisesti kaikki työnteon perusteella maksettavat vastikkeet otetaan eläkkeen perusteena huomioon. Työpanososinko perustuu työntekoon, eli se on työstä maksettavaan vastikkeeseen verrattava suoritus, joka maksetaan osingon muodossa. Valiokunta katsoo, ettei ole perusteita sille, että tietty yksittäinen työntekoon perustuva suoritus jää työeläkevakuuttamisen ulkopuolelle. Hallituksen esityksen vaikutusarviointien mukaan työpanokseen perustuvien osinkojen katsominen vastikkeeksi työstä ja lukeminen mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon laajentaa työeläkelakien piiriin kuuluvien suoritusten alaa nykyisestä ja kasvattaa vakuutettavaa palkkasumma. Valiokunta korostaa, että työntekijän eläkelakeihin ehdotettu säännös työpanososingon lukemisesta eläkkeen perusteena olevaan työansioon koskee vain henkilöitä, jotka kuuluvat kyseisten lakien soveltamisalaan. Yrittäjän eläkelain soveltamisalan piirissä olevalle yrittäjälle maksettu työpanokseen perustuva osinko ei ole jatkossakaan työntekijän eläkelain mukaista ansiota. Yrittäjällä tarkoitetaan YELin mukaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa suhteessa. Työeläkelainsäädännön näkökulmasta henkilö tekee aina työtä joko yrittäjänä tai palkansaajana. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta YELin soveltamisalaan kuuluvalle yrittäjälle maksettavan työpanososinkoon. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi työeläkelakien säännöksiä, jotka koskevat eläkelaitoksen oikeutta saada terveydentilaa koskevia tietoja eläkeasian ratkaisemista varten. Pääsääntönä on kuitenkin jatkossakin, että hakija toimittaa ensisijaisesti itse terveydentilaansa koskevat tiedot. Työeläkelakeihin ehdotetaan myös lisättäväksi säännökset tietojen luovuttamisesta eläkelaitoksen ja raideliikennevastuulain mukaisen korvausvelvollisen välillä. Esityksessä ehdotetaan myös täsmennettäväksi työeläkelakien säännöksiä eläkkeen hakemisesta siten, että eläkettä on haettava eläkelaitokselta hakemuksella, jossa on Eläketurvakeskuksen vahvistama eläkeasian ratkaisemisen kannalta tarvittava tietosisältö. Valiokunta toteaa, että jos eläkehakemuksissa on tarkoitus ilmoittaa tietoja, joiden voidaan katsoa olevan perustuslakivaliokunnan tarkoittamalla tavalla arkaluonteisia, on perustuslakivaliokunta kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. Valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 101 §:ää, 2. lakiehdotuksen 91 §:ää, 3. lakiehdotuksen 86 §:ää, 4. lakiehdotuksen 103 §:ää ja 5. lakiehdotuksen 106 §:ää muutetaan niin, että hakemuksen tietosisältö rajataan eläkehakemuksen ratkaisemisen kannalta välttämättömiin tietoihin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-27T15:06:05,2019-11-27T15:13:45,Hyväksytty,1.1 2019_71_27,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Vehviläinen kattavasti esitteli sekä tämän hallituksen esityksen että myöskin valiokunnan kannan koskien näitä työeläkelakien yksityiskohtia. Arvoisa puhemies! Minulla ei ole suoranaista huomautettavaa itse näihin yksityiskohtiin. Yhdyn myöskin omalta puoleltani noihin valiokunnan kannanmuodostuksiin. Sen sijaan voin varmaan ilahtuneena todeta sen, että nyt valiokunnalla on mahdollisuus ja aikaa tarttua toiseen kysymykseen, josta on myöskin lakialoite olemassa siellä valiokunnan pöydällä: kymmenen kansanedustajan allekirjoittama lakialoite koskien työeläkeindeksien muuttamista. Tässä suhteessa haluaisin todeta sen seikan, kun käsittelemme työeläkejärjestelmää, eli sitä, mistä edustaja Vehviläinen juuri esitteli valiokunnan kannan, että työeläke on Suomessa — ja se täytyy nyt tunnistaa — ainoa lakisääteinen vanhuuseläke. Meillä usein on harhainen keskustelu, kun me täällä salissa käymme keskustelua, nytkin esimerkiksi kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korottamisesta ja nostamisesta. Siihen on paine, se täytyy tehdä, hienoa, se on hallitusohjelmassakin ja myöskin näissä budjettiesityksissä mukana, mutta kansaneläke ja takuueläke eivät ole vanhuuseläkkeitä Suomessa vaan perusturvaa. 80 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista ihmisistä on alle 65-vuotiaita. 98 prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista saa työeläkettä — se on siis se lakisääteinen vanhuuseläke. Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että valiokunta tulee toivottavasti ottamaan tämän lakialoitteen käsittelyyn, mutta ongelma on siinä se, että eläkkeensaajat, eli yli 65-vuotiaat ihmiset, ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, siis ainoa tulonsaajaryhmä, jonka tulotaso lakisääteisesti laskee suhteessa mediaanituloon ja joka köyhtyy. Tästä kiitos vuonna 95 hyväksytylle taitetulle indeksille. Siinä suhteessa toivon, että valiokunta paneutuu tähän asiaan huolella. Siinä lakialoitteessa on ehdotus puoliväli-indeksistä, ja sen toteuttamisesta kymmenen vuoden määräajalla. Kymmenen vuoden päästä sen hintavaikutus meidän eläkejärjestelmäämme on 1 miljardi euroa Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan. Niistä me näemme sen, että se itse asiassa ei olennaisesti vaikuta niihin kertymiin, miten eläkerahastot kasvavat. Ne kasvavat keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa, ovat sen tehneet 25 vuotta, eli siinä mielessä kasvu olisi 7 miljardia. Meillä on voimavaroja auttaa näitä työeläkeläisiä, lopettaa tämä kierre, missä he ovat, eli se, että heidän tulotasonsa lakisääteisesti laskee. Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta pääsee nyt paneutumaan tähän kulmaan työeläkejärjestelmässämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T15:13:45,2019-11-27T15:16:47,Hyväksytty,1.1 2019_71_28,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse esitys on laajasti kannatettu, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja esitteli sen tuossa edellä. Mutta kun edustaja Kiljunen laajensi tätä kaiken kaikkiaan nyt koskemaan työeläkettä saavia eläkeläisiä, niin tietysti ei voi olla palaamatta siihen vapun puheeseen, jossa nykyinen pääministeri Rinne lupasi ihan jokaiselle suomalaiselle, alle 1 400 euroa eläkettä saavalle 100 euroa puhtaana käteen. Ja aika moni eläkeläinen muuten uskoi tämän lupauksen ja meni vielä äänestämään sosiaalidemokraatteja ja takaamaan sen, että Rinteestä tuli pääministeri. Mutta kuinkas sitten kävikään? Rinteen hallitus on antamassa eläkeläisille kymppejä, jos sitäkään. Kokoomus kannattaa takuueläkkeen korotuksen jatkamista, niin kuin teimme viime kaudellakin keskustan kanssa hallituksessa, useamman kerran korotimme takuueläkettä. Ja on oikein, että sitä korotetaan myös tällä hallituskaudella. Ja kansaneläkkeeseen tehdään nyt pieni 34 euron korotus. Mutta ne ovat toki, puhemies, kaukana siitä Rinteen lupaamasta 100 eurosta. Meillä on sitten näiden eläkkeiden, isompaa eläkettä saavia, eli näitä 1 000:n ja 1 400 euron eläkettä saavia, Suomessa kaiken kaikkiaan noin 400 000. Ja heistä osa saa vielä häntiä tästä korotuksesta, mutta ne ovat enää euroja, eivät kymmeniä, eivätkä lähelläkään sataa euroa. Ja sitten tulemme tähän ryhmään, joka on 1 300—1 400 euroa eläkettä saavat, joille Rinne siis lupasi myös tuon 100 euroa rahaa. He eivät, arvoisa puhemies, saa tuosta luvatusta vappusatasesta, ei euron euroa, ei sentin senttiä, ja näitä petettyjä eläkeläisiä on 90 000, liki 90 000. Ja ymmärrän heidän pettymyksensä tähän tilanteeseen. Ja nyt sitten pääministeri Rinne on vielä esittänyt, että voisi leikata muiden eläkkeensaajien eläkkeitä korjatakseen tätä hänen, tai täyttääkseen tätä hänen vappulupaustaan, että työeläkejärjestelmän sisältä irrotettaisiin jopa 300 miljoonaa. Ei siellä ole sellaista rahaa, sen ovat todenneet monet asiantuntijat. Ei itse asiassa yhtään asiantuntijaa ole löytynyt, joka olisi tullut sanomaan, että kyllä sieltä voidaan tällainen raha irrottaa pääministeri Rinteen vaalilupauksen rahoittamiseen. Ei muuten ole, ja jos se sieltä irrotetaan, niin se tarkoittaa meidän lapsillemme ja tällä hetkellä työssä oleville huonompia eläkkeitä ja he joutuvat maksajiksi. Toivon siis jatkossa [Puhemies koputtaa] vastuullisuutta näissä vaalipuheissakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-27T15:16:48,2019-11-27T15:19:55,Hyväksytty,1.1 2019_71_29,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Edellisessä puheenvuorossa sentään puhuttiin aluksi tästä nyt käsittelyssä olevasta asiasta. Äskeisessä [Timo Heinonen: Minäkin aloitin!] ei puhuttu lainkaan. Olen pitkämielinen, ymmärrän tarpeen keskustella laajemmin eläkepolitiikasta, mutta hillitkää itseänne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_30,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten totesin, edustaja Vehviläisen esittelemä asia koskien työeläkejärjestelmän detaljiuudistuksia on hyvä, ja kannatan sitä vahvasti. Mutta edustaja Heinosen puheenvuoro oli kiintoisa, ja olen todella ilahtunut, että edustaja Heinonen on ottanut vakavasti tämän vappusatasasian, kutsutte sitä vappusataseksi. Kysymys oli siis 100 euron korotuksista alle 1 400 euron eläkkeisiin. Hienoa, että te kannatatte sitä, olette sen takana vakavasti. Ja hienoa, että te myöskin ymmärrätte sen ongelman, mikä tässä on, että kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotuksilla ei koskaan saavuteta sitä 100 euron tavoitetta. [Timo Heinonen: Se luvattiin!] Teidän kannattaa nyt lukea huolella hallitusohjelmaa. Hallitusohjelmassa on myöskin kirjaus, että pienimpiin työeläkkeisiin käydään keskustelu kolmikannassa, että työeläkejärjestelmästä, eli eläkejärjestelmästä — siitä, mistä me juuri nyt puhumme, mistä nämäkin rahat maksetaan, mitä valiokunnan puheenjohtaja äsken esitteli — siitä järjestelmästä joudutaan ottamaan, ja pitääkin ottaa, rahaa näihin pienimpiin eläkkeisiin. Pitääkin ottaa automaattisesti. Ne rahat on kerätty Suomen lakien mukaan, tietysti vuodesta 95 asti, erittäin kiihtyvästi eläkkeisiin. Ne ovat eläkevarantoa, ne ovat ne rahat, joita käytetään eläkkeisiin. Miksi me säilömme tämmöisen kultamunan jonnekin ulkomaille? Valtaosa rahoista, 211 miljardia, on siirretty ulkomaille — käytännössä lähes 80 prosenttia, 75 prosenttia, siirretty ulkomaille. Kuivatetaan Suomen kansantalous näihin rahastoihin, kun me voisimme hieman ottaa niistä eläkkeisiin. Te sanoitte, että 300 miljoonaa — mikä tässä Rinteen viimeisimmässä esityksessä on muka hintalappu sille, että ne naiset, jotka eivät pystyneet hyötymään perhevapaista ennen 2005 vuotta, että sitä voitaisi hieman subventoida — te sanotte, että tätä rahaa ei ole olemassa. Pelkät asiakashyvitykset eläkeyhtiöistä — jotka Finanssivalvonnan mukaan itse asiassa, ei nyt laitonta toimintaa, mutta eivät vastaa sitä tarkoitusta, mikä eläkerahoilla on — ovat 200-300 miljoonaa euroa joka vuosi. Te sanotte, että ei ole euron euroa rahaa siellä. 1,4 miljardia euroa käytetään parhaillaan joka vuosi sijoitusrahastoihin, kun tämä voitaisi käyttää suoraan indeksirahastoon, ei tarvitse sijoitusneuvontaa ollenkaan. Tuhlataan eläkerahoja 1,4 miljardia. Hallintokulut meidän eläkejärjestelmässä ovat 500 miljoonaa euroa tarpeetonta. Maailmassa ei ole kuin yksi ainoa maa, jossa on useita lakisääteistä tehtävää hoitavia työeläkerahastoja. Tämä on tuhlaava järjestelmä, enkä puhu johdon palkkioista tässä yhteydessä ollenkaan, senkin te tiedätte. Järjestelmä on tuhlaava, ja siinä on valtavat voimavarat, jossa eläkkeensaajien rahoja eli eläkerahoja käytetään hukkaan. Puhumattakaan se olennaisin seikka: nämä rahastot ovat kasvaneet 36 miljardista eurosta vuonna 95 tämän vuoden 211 miljardiin euroon. Ne jatkavat räjähdysmäistä kasvuaan, kuivatamme kansantalouden ulkomaille. Parasta, halvinta ja elvyttävää politiikkaa, edustaja Heinonen, on eläkkeiden nosto. Kiitos, että te kannatatte sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T15:20:12,2019-11-27T15:23:10,Hyväksytty,1.1 2019_71_31,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehviläinen esitteli hyvin tämän meidän valiokuntamme mietinnön. Tässä esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, julkisten alojen eläkelakia, Eläketurvakeskuksesta annettua lakia, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia ja sairausvakuutuslakia. Muun muassa työeläkelakeihin ehdotetaan tehtäväksi vuoden 2017 eläkeuudistukseen liittyviä teknisluonteisia täsmennyksiä. Täällä aloitettiin hyvä keskustelu ylipäänsä eläkkeistä ja pieneläkeläisten asemasta, ja kyllä perussuomalaiset myös muistuttavat tästä Rinteen vappusatasesta. [Kimmo Kiljunen: Hienoa!] Me toivomme todellakin, että te käynnistätte tämän teidän hallituskirjauksenne mukaisen työn pieniin työeläkkeisiin puuttumisesta ja katsomisesta — nythän te ette anna mitään alle 1 400 euron eläkkeille — ja että nämä korotukset, mitä kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tulee, koskettavat 1 200—1 300 euron eläkkeitä. Mutta tähän edustaja Kiljusen kertomaan lakialoitteeseen — olette tehnyt eläkkeisiin liittyvän lakialoitteen, ja jos oikein kuulin, 10 allekirjoitusta [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] siinä on. On hieno asia, että kansanedustajat tekevät täällä lakialoitteita. Toivoitte, että se otetaan sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan. Olisi toivottavaa ja hieno asia, jos lakialoitteeseen saisi aina sen yli 100 kansanedustajan allekirjoitusta, koska silloin lakialoite lähtee ministeriöön lausunnolle ja ministeriö antaa myös siihen kantansa. Eli näitä vähemmän allekirjoitettuja lakialoitteita harvemmin sellaisinaan siellä valiokunnassa käsitellään — tai toki niitä voi sitten tuoda ja vaikkapa äänestyksen kautta yrittää saada sinne. Minun mielestäni lakialoitteet tulisi käsitellä. Nythän meillä on tilanne, että esimerkiksi kansalaisaloitteet pääsevät pääsääntöisesti aina valiokuntien käsittelyyn, ja taitavat päästäkin kaikki, mutta kansanedustajan lakialoite ei välttämättä saa sitä käsittelyä ennen kuin siinä on se yli 100 kansanedustajan allekirjoitus. Toki se on iso työ saada, ja saada enemmistö aloitteen kannalle, mutta silloin, kun on aihe hyvä, yleensä kansanedustajat myös sen täällä allekirjoittavat, tai kuka sitten mistäkin tahdosta. Mutta eläkeläisten asia on meille kaikille yhteinen, ja on tärkeää, että me katsomme puolueesta riippumatta pieneläkeläisten etua. Erityisesti haluan nostaa esiin kyllä ne pienituloiset, pientä työeläkettä saavat naiset, ikääntyneet ihmiset, ja sen tilanteen, mikä siellä kodissa on, jos esimerkiksi puoliso kuolee ja tulee tilanne, että ykskaks onkin leski tai että puoliso joutuu vaikkapa hoivakotiin hoidettavaksi, jolloin hän ei ole enää siellä kotona arjen toimeentuloa avustamassa vaan että kaikki hänen eläkkeensä menee omaan hoivamaksuun. Silloin pienituloinen eläkeläisnainen on todella isossa pulassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T15:23:11,2019-11-27T15:26:09,Hyväksytty,1.1 2019_71_32,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Esittelin tuon mietinnön äsken erittäin tarkasti myös sen takia, että silloin, kun tämä asia oli lähetekeskustelussa, täällä ministeri Pekonen sai moitteita siitä, että hän ei ollut esittelemässä tätä asiaa ja käytiin vähän — voisinko sanoa — pikkuisen ehkä sekavahkokin keskustelu, että mistä tässä asiassa on kysymys. Niin sanon sen, että siksi niin perusteellisesti äsken sen tein. Mutta sitten menen kahteen kohtaan vielä, jos puhemies sallii. Ensinnäkin totean, että täällä on tänä syksynä todellakin sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitellyt tämän takuu- ja kansaneläkkeiden nostamisen ja se koskettaa eläkkeitä sinne aina 1 300 euroon asti. Kuten hyvin eläkeasioista perillä oleva edustaja Kiljunen toi esille, meillä todellakin on kaksi erillistä järjestelmää tai oikeastaan kolme: kansaneläkejärjestelmä, takuueläkejärjestelmä ja työeläkkeet. Ja kysymys on se, että miten me pystyisimme katsomaan myös niitä pienimpiä työeläkkeitä. Koska me hyvin ymmärrämme sen, että myös ne ovat pieniä. On niin kohtuuttomia maksuja myös, palveluitten osalta varsinkin, jos on paljon sairastava. Sen takia ainakin henkilökohtaisesti ja me keskustassa ymmärrämme tämän keskustelun myös näitten pienten työeläkkeitten osalta. Haluan myös todeta sen, että hallitusohjelmaan on tehty kyllä hyvin selkeä kirjaus, ja jos sopii, niin siteeraan sitä nopeasti tässä. Eli siellä lukee näin: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.” Nyt haluan keskustan kantana tuoda esille, että minusta olisi hyvä, kun tässä on käyty myös julkisesti aika ristiriitaista keskustelua tästä tematiikasta, että tämä selvitys tehtäisiin aika tavalla nopeasti, jotta me tietäisimme, onko tämä mahdollista vai eikö tämä ole mahdollista. Sitten haluan todeta myös sen, että totta kai hallituksella itsellään on myös keinoja, joilla voidaan näitten pieneläkeläisten, työeläkeläistenkin tilannetta helpottaa. Otan tässä jälleen esille tämän asiakasmaksulain, joka on monenkin hallituksen osalta jäänyt antamatta. Se olisi minusta semmoinen konkreettinen teko, joka pitäisi tänne äkkiä saada ja jolla kohtuullistettaisiin näitä asiakasmaksuja. Muutakin voidaan tehdä, mutta sen otan tässä esimerkkinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-27T15:26:09,2019-11-27T15:28:43,Hyväksytty,1.1 2019_71_33,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvostamani edustaja Kiljunen tuntee eläkejärjestelmän todella hyvin ja välillä on hyvinkin syvällisesti perehtynyt siihen. Hän saattaa olla jopa puolueensa johtavia eläkeasiantuntijoita. [Kimmo Kiljunen: Kaksi kirjaa olen kirjoittanut asiasta!] Siinä mielessä edustaja Heinosenkin on välillä ehkä syytä kuunnella edustaja Kiljusta. Esimerkiksi äsken edustaja Kiljunen totesi tästä vappusatasesta, että sitä ei ole mahdollistakaan toteuttaa, että sitä ei olekaan tulossa. Ihmettelen siinä mielessä, että kun katsotaan tätä teidän sosiaalidemokraattista korporatiivista puolueapparaattia, niin se vaaleissa lupasi, että vappusatanen tulee, ja ihmiset uskoivat tähän. Minä uskon Kimmo Kiljuseen, kun hän tuossa totesi, että sitä ei nyt olekaan tulossa. Haluaisin tähän selvityksen, että mistä se sitten kiikastaa: Miksi tätä vappusatasta ei anneta, miksi ihmisten luottamus tältä osin petetään? Haluaisin tästä semmoisen pitkällisen selvityksen ja uskon edustaja Kiljusen ammattitaitoon tässä asiassa. [Kimmo Kiljunen: Kiitokset!] Hän varmasti pystyy kyllä kuvaamaan omalta kantiltaan tämän. Miksi sosiaalidemokraattinen puolue ei tätä asiaa aja? Onko eläkeläiset unohdettu? Onko ne ihmiset unohdettu, ketkä luottivat teihin hyvin vahvasti viime eduskuntavaaleissa? Tämä vappusatanen oli kuitenkin aivan keskeinen osa teidän vaaliohjelmaanne. Nyt sitä ei ole tulossa, kuten edustaja Kiljunen sanoi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-27T15:28:43,2019-11-27T15:30:39,Hyväksytty,1.1 2019_71_34,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Kun keskustelu menee koko ajan ohi tämän käsittelyssä olevan asian, niin toivon, että selvitykset eivät ole pitkällisiä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_35,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tätä puheenjohtaja Vehviläisen esittelyä hyvänä, mutta kun tässä nyt on keskusteltu hivenen laajemminkin nimenomaan näistä pienistä työeläkkeistä ja niissä olevista ongelmista, niin olen vakuuttunut siitä, että edustaja Kiljunen olisi ne jo hoitanut. Tuntuu, että edustaja Kiljunen on väärässä puolueessa, kun hänen puolueensa ei näytä näitä korotuksia kannattavan, niin kuin viime kaudella näimme. Kun tuo taitettu indeksi oli käsittelyssä eduskunnassa, niin eivät sosiaalidemokraatit sitä silloin kannattaneet. Mutta minä olen vakuuttunut siitä, että jos edustaja Kiljunen saisi päättää, niin meillä olisi nämä pienet työeläkkeet parempia. Me olemme myös huolissamme siitä, että meillä on hyvin pienellä toimeentulevia eläkeläisiä, ja nimenomaan nämä työeläkkeet naisten kohdalla, niissä vaiheissa, kun meillä oli naisia, jotka eivät sen aikaisessa järjestelmässä vanhempainvapaalla eläkettä kerryttäneet, ovat nyt poikkeuksellisen heikossa tilanteessa. Järjestelmän sisältä on kyllä vaikea sitä rahaa ottaa, ja vaikka edustaja Kiljunen toi esille, että hallitus sen sieltä vähän niin kuin vaikka mahtikäskyllä tulee ottamaan, niin kyllä tästä tämän järjestelmän asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa, että silloin avattaisiin se järjestelmä myös tulevien Rinteen tyyppisten lupausten rahoittamiseen, ja silloin maksajana olisivat kyllä tämän päivän nuoret ja tämän päivän työntekijät. Ja kun meidän eläkejärjestelmämme on kuitenkin perustunut sukupolvien väliseen luottamukseen ja tasa-arvoon ja siihen, että se, mikä on tienattu eläkkeelle, niin se myös myöhemmin saadaan, niin tämä vaarantuisi. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, Työeläkevakuuttajien Suvi-Anne Siimes on muun muassa todennut, että ei tämä Rinteen mallilla tule onnistumaan. Sen takia itse kyllä olisin mieluumminkin nähnyt, kun olen ymmärtänyt, että Rinne on tämän ehkä Saksan sosiaalidemokraateilta yrittänyt kopioida, että hän olisi sitten ollut uskollinen sille [Vilhelm Junnilan välihuuto] Saksan sosiaalidemokraattien mallille. Saksan hallituksessahan sosiaalidemokraatit lähtivät siitä, että pitkän työuran tehneille pienipalkkaisille naisille pitää pystyä tarjoamaan korkeampi eläke kuin niille, jotka eivät ole olleet töissä. Mutta Saksassa, edustaja Kiljunen, sosiaalidemokraatit tekivät tämän niin, että rahoitus otettiin suoraan valtion varoista, ei siis eläkejärjestelmän sisältä tai sieltä perittävistä maksuista. Ja kun Rinne on nyt sanonut, että rahaa on, niin nyt on tietysti kysymys, että onko näille pienintä työeläkettä saaville naisille ja miehille sitä rahaa olemassa ja tuleeko tätä esitystä eduskuntaan. Ja yksi, kun tässä näitä esimerkkejä on nostettu myös aiemmin esille, [Puhemies koputtaa] on esimerkiksi tämä kotitalousvähennyksen leikkaus, joka tulee vaikeuttamaan entisestään meidän eläkeläisten tilannetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-27T15:30:49,2019-11-27T15:33:58,Hyväksytty,1.1 2019_71_36,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläinen valitettavasti poistui tästä, nimittäin edustaja Juvosen huomio siitä, että 100 allekirjoitusta lakialoitteessa johtaa valiokunnassa asian käsittelyyn, on tietysti faktuaalisesti totta, mutta valiokunnan puheenjohtaja oli tässä paikalla, niin myöskin hänen aloitteestaan lakialoite voidaan ottaa käsittelyyn, jos se halutaan, vaikka siinä on vähemmän allekirjoituksia kuin se 100. Valitettavasti hän ei ole nyt tässä paikalla reagoimassa. Minun täytyy ihailla edustajien Junnila ja Heinonen retorista kyvykkyyttä. Harvinaisen lahjakkaita kansanedustajia — puhemieskin on varmasti huomannut heidän taitavuutensa. Erityisen taidokasta retorista valmiutta osoittaa se, että ylistämällä alistetaan. Edustaja Junnila oli taidokas tässä asiassa. Ihailen sitä. Minä sanoin, että se teidän kutsumanne vappusatanen on mahdotonta toteuttaa, [Vilhelm Junnila: Te sanoitte!] mutta te ette kuunnellut, mitä minä sanoin perään. Se on mahdotonta toteuttaa kansaneläkettä ja takuueläkettä korottamalla, [Timo Heinonen: Miksei Saksan mallilla?] ja sen takia juuri hallitusohjelmassa on myöskin se kohta, minkä edustaja Vehviläinen täällä siteerasi, että eläkejärjestelmästä tietenkin otetaan se raha, joka tarvitaan näihin pienimpiin työeläkkeisiin. [Vilhelm Junnila: Milloin?] — Sehän neuvotellaan kolmikannassa ja ne käynnistetään ne neuvottelut. — Edustaja Heinonen kuitenkin kommentoi tätä sanomalla, että tämähän on ryöstö, että nyt ruvetaan ryöstämään toisilta eläkkeensaajilta toisille eläkkeensaajille. [Timo Heinonen: Onko se oikein?] Eli työeläkerahastoista otetaan rahaa, eli työeläkeläisiltä ryöstetään kansaneläkkeisiin, näihin pienimpiin eläkkeisiin. Arvoisa edustaja Heinonen, kysymys on siis 1 000—1 400 euroa saavista eläkkeensaajista. Joka ikinen 1 000—1 400 euroa saava eläkeläinen on työeläkeläinen. Ei kukaan ryöstä keneltäkään. [Timo Heinonen: Toisilta työeläkeläisiltä!] Siinä vain oikaistaan sitä, että nyt hitunen työeläkevarojen kasvusta otetaan tähän tarkoitukseen. Te totesitte myöskin selvästi, että järjestelmän asiantuntijat selkeästi ilmaisevat, että rahaa ei ole. Ei olekaan siitä lähtökohdasta, että he pyrkivät maksimoimaan eläkerahastojen koon. Suomen rahastojen koonhan piti alun pitäen, kun se perustettiin, olla kahden vuoden eläkemenojen verran. Se on noin 60 miljardia euroa. Se oli Teivo Pentikäisen suunnitelma alun pitäen, kun eläkejärjestelmä luotiin 60-luvulla, ja sitten 90-luvulla vielä vahvistettiin tämä. Teivo Pentikäinen suhtautui kriittisesti taitetun indeksin ottamiseen, hän oli palkkaindeksin kannalla — se henkilö, joka on koko järjestelmän perustanut. Ja tässä suhteessa 60 miljardia on riittävä. Meillä on ylirahastoiva järjestelmä, ja eläkeyhtiöt kasvattavat itsetarkoituksellisesti näitä rahoja ylitse sen. 65 prosenttia niistä eläkerahastojen varoista, 211 miljardista eurosta, on nykyisten eläkkeensaajien tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja Telan laskelmien mukaan, eli te ette voi sanoa — kun puhutaan sukupolvien välisistä sopimuksista, [Puhemies koputtaa] se perustuu siihen, että me maksamme työeläkemaksua ja me saamme aikanaan ansiosidonnaisen eläke-etuuden, jonka tason ei pitäisi laskea. Edustaja Heinonen, tämä on se peruslähtökohta. Sosiaalidemokraattinen puolue on ainoa oikea puolue, koska meillä on selkein eläkepoliittinen köyhyysohjelma. [Vilhelm Junnila: Lupaus! — Perussuomalaisten ryhmästä: Onneksi ei ole ainoa lupaus!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T15:34:02,2019-11-27T15:37:19,Hyväksytty,1.1 2019_71_37,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Herra puhemies! Selvää historiattomuutta tässä keskustelussa on ollut jo kuukausien ajan. Edustaja Kiljunen viittasi Teivo Pentikäiseen. Kun Suomen työeläkejärjestelmä käynnistettiin, sitä sosiaalidemokraattien ajamaa ideaa oli muuten kokoomus hyväksymässä, ja siihen saatiin sitten ikään kuin työntekijä- ja työnantajapuoli yhdessä käynnistämään se. Vuosikymmeniä myöhemmin kuin useimmissa verrokkimaissa, Pohjoismaissa ansioeläkkeiden karttuma käynnistyi. Siinä alkutilanteessa tehtiin valtavasti, kymmeniä kertoja, isompi siirtymä sellaisille tuleville eläkkeensaajille, jotka eivät olleet ehtineet kartuttaa eläketurvaansa, kuin tämä, mitä nyt esitetään, pientä paikkausta, korjausta näihin alle 1 400 euron eläkkeisiin. Silloin nämä jo varttuneessa iässä olleet henkilöt, jotka pääsivät uuden eläkejärjestelmän piiriin, saivat eläkettä täytettyään 65 vuoden ikärajan, kun tavoitetaso kaikille oli sitten myöhemmin, että kun eläkettä ehtii karttua 60 prosentin verran, he olisivat saaneet ehkä vain 10—15 prosentin eläkkeen. Sinne maksettiin tuntuvaa tukea, maksettiin ehkäpä jopa 10—15 prosenttia enemmän eläkettä kuin mitä he ehtivät sen voimaantulovuoden jälkeen kartuttaa. Elikkä kun tässä nyt eläkejärjestelmän puoleltakin tulee näitä puheenvuoroja, niin unohdetaan kokonaan tämän ikään kuin perusta, että alun alkaen lähdettiin siitä, että jos on tämmöisiä aukkoja eläketurvassa, niitä pitää pystyä myös eläkejärjestelmän sisältä karttuvasta eläkerahastosta paikkaamaan. Tämän linjan mukaista on se, mitä nyt hallitus tavoittelee, ja toivottavasti sen valmistelu saadaan pikaisesti liikkeelle ja myös sellainen ratkaisu, joka sopii tähän suomalaisen ansioeläkejärjestelmän ansiokkaaseen historiaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-11-27T15:37:19,2019-11-27T15:39:20,Hyväksytty,1.1 2019_71_38,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pieniä eläkkeitä ja myös pienimpiä työeläkkeitä pitää voida korottaa. Kyllä siitä on ihan yhteinen näkemys, että ne ovat pieniä. Ja kun takuueläkettä on korotettu useita kertoja, niin meillä on syntymässä tämä tilanne, mikä Saksassakin oli, ja siellä nyt ratkaisu on se, että ei oteta muilta eläkkeensaajilta eli ei sieltä rahaston sisältä, vaan Saksassa sosiaalidemokraatit tekivät tämän korjauksen pienipalkkaisille, pitkän työuran tehneille naisille, että he saisivat ansaitsemansa hieman paremman eläkkeen, mutta, edustaja Kiljunen, he tekivät sen valtion kassasta, valtion budjetista ja päättivät, että he ansaitsevat sen. Tähän pääministeri Rinteellä ja Rinteen hallituksella on täysi valta. Sen he voivat tehdä, mutta nyt on kyllä vähän edelleen eläkeläisten sumuttamista se, että annetaan täällä ymmärtää, että he ovat saamassa, kun tiukasti ne, jotka näitä eläkerahastoja hallitsevat, ovat ilmaisseet, että he eivät tule sitä hyväksymään sen takia, että se leikkaisi toisten työeläkkeitä toisten työeläkkeiden turvaksi. Sen takia kysyn teiltä, edustaja Kiljunen: Miksi Suomen sosiaalidemokraatit vastustavat tätä Saksassa käytettyä mallia, jossa valtion budjettiin hallituksen päätöksellä osoitettiin tuo määräraha ja saatiin muuten yhdellä kertaa korjattua ne pienimmät naisten työeläkkeet sille tasolle, mitä täällä nyt yhdessä olemme esillä pitäneet? Miksi tämä hallitus ei käytä sitä keinoa, mikä on hallituksen keinovalikoimassa, vaikka huomenna tehdä täydentävänä esityksenä jo ensi vuoden budjettiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-27T15:39:20,2019-11-27T15:41:15,Hyväksytty,1.1 2019_71_39,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä aina sali innostuu tästä eläkeläisasiasta puhumaan milloin miltäkin kulmalta. Mutta tässä jotenkin tuntuu, että kovasti puhutaan, mutta tässä kokonaisuudessa unohtuu se asia, että se on ihan sama — tai ei se nyt sama ole — minkä verran korotetaan, kun se korotus tuntuu olevan vaikeaa. Minkä takia hallitus ei sitten, jos te haluatte todella eläkeläisten asemaan puuttua, alenna asiakasmaksuja, alenna verotusta ja alenna elämisen kustannuksia? Ne ovat sellaisia asioita, joita hallitus voi tehdä. Ei tarvitse odotella mitään kolmikantaa, jos te haluatte todella siis eläkeläisten asemaa parantaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paljon on keinoja kyllä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-27T15:41:15,2019-11-27T15:41:58,Hyväksytty,1.1 2019_71_40,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän viimeiseen voisi huomauttaa tällä tavalla, että sehän tarkoittaisi samaa kuin pitäisi pidättäytyä palkankorotuksista, kun vain luotetaan siihen, että sitten asiakasmaksuja, palvelumaksuja ja verotusta lievennetään. Osin kyllä tehdäänkin, tulopoliittisissa sopimuksissa on verohelpotuksia, eikä nosteta palkkoja. Mutta tämähän se toinen tie on. Kyllä, totta kai elinkustannuksiin jos voidaan vaikuttaa, se vaikuttaa ihmisten toimeentuloon. Mutta nyt me puhumme, arvoisa puhemies, emmekö puhu työeläkkeistä, työeläkejärjestelmästä. Tämä on tämä teema, jolloin me puhumme eläketurvasta. Edustaja Heinonen, miksi SDP ei käytä Saksan mallia, käytä valtion budjettirahoitusta näihin eläkkeisiin, vaan haluaa ottaa eläkejärjestelmästä? Arvatkaa, edustaja Heinonen, miksi. Siksi, että Suomessa on kerätty lähes jo 50 vuotta eläkerahastoihin varoja, vuodesta 95 alkaen kiihtyvästi. Meillä on valtavat rahastot, jotka ovat käytännössä olleet koskemattomia vuoteen 2015 asti. Siellä ei edes korkotuottoja käytetty eläkkeisiin, koska työeläkemaksut olivat suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Sen jälkeen muutamia satoja miljoonia on käytetty. Kasvu on tuhansia miljoonia, 8 miljardia euroa joka vuosi. Siellä on kasvatettu eläkerahastoja sitä varten, että niitä rahoja käytetään joskus eläkkeisiin. Se raha on olemassa. Miksi Saksassa ei käytetty eläkerahastoja? Edustaja Heinonen, Saksassa ei ole olemassa eläkerahastoja. Ei Ranskassa ole olemassa eläkerahastoja. Täällä puhutaan siitä, että me syömme tulevien sukupolvien eläkkeet, jos me käytämme korkoja, tuottoja suomalaisten eläkerahastoista. Emme siis pura niitä — vaikka ne pitikin purkaa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, taitetun indeksin tavoitteena oli, että sitten niitä puretaan. Niitä ei pureta, niiden korkoja käytetään. Mutta puhutaan nyt sitten, että lähdetään syömään niitä tulevia eläkkeitä. Saksassa ja Ranskassa on täsmälleen nolla euroa eläkerahastoissa, siis julkisissa eläkerahastoissa. Ei ole euron euroa. Eivät he voi tehdä korotuksia sieltä, kun ei voi ottaa siitä eläkejärjestelmästä, sitä ei ole olemassa. Meillä se on olemassa, ja Rinteen hallitus on aivan oikein käynnistämässä neuvottelut siitä, pienimpiin työeläkkeisiin ensin ja siellä on isossa päässä se taitetun indeksin purkaminen. Tämä indeksijärjestelmä täytyy korjata. Me emme voi lakisääteisesti köyhdyttää eläkeläisiä. [Timo Heinonen: Koska se puretaan? Koska puretaan?] — Te tulette siihen mukaan, edustaja Heinonen. Lähdetään tekemää yhdessä sitä. [Jussi Halla-aho: Olisivatpa demarit hallituksessa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T15:41:58,2019-11-27T15:44:17,Hyväksytty,1.1 2019_71_41,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön  ja  sairausvakuutuslain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos puhemies sallii, niin olisin halunnut sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehviläisen puheenvuoroa hieman tässä kompata. Hän nosti puheenvuorossaan esille asiakasmaksukaton ja asiakasmaksut ylipäänsä. Kun valiokunnassa käsiteltiin näitä pieniä eläkkeitä, niin myös silloin meille asiantuntijoiden toimesta tuotiin huolia ja ajatuksia siitä, että todellakin asiakasmaksukatoissa on paljon tehtävää. On toivottavaa, että hallitus kiirehtii asiakasmaksukaton uudistuksen kanssa mahdollisesti eteenpäin. Se järjestelmähän on todella sekava. Esimerkiksi ikäihmiselle on kolme erilaista asiakasmaksukattoa — on hoivasta, on lääkkeistä ja on matkakuluista. Se on noin 1 500 euroa, vähän päälle, kaiken kaikkiaan se kolme. Kun esimerkiksi ikäihmiselle tulee tämä asiakasmaksukatto täyteen, niin hän ei välttämättä sitä edes itse tiedä. Eli ihmisen pitäisi itse olla kartalla ja kärryillä siitä, millainen hänen asiakasmaksukattotilanteensa on. Olisikin syytä todella panostaa tähän asiaan ja miettiä, millä tavalla me voimme sitä helpottaa, koska kyllä tämä yhteiskunta on muuttunut erittäin voimakkaasti digiyhteiskunnaksi. Kaikki tapahtuu sähköisesti, ja kaikkea pitäisi pystyä seuraamaan, mutta ikäihmiselle nämä asiat eivät ole helppoja. Joskaan kyllä asiakasmaksukattoa ei pysty ymmärtääkseni digitaalisesti, sähköisesti, edes seuraamaan, vaan on itse muistettava sanoa palveluihin mennessään, että hei, minulla on nyt asiakasmaksukatto täynnä. Elikkä tämä on erittäin tärkeä asia niin kuin myös nämä asiakasmaksut tulevaisuudessa. Ja jos puhemies sallii, niin eläkkeisiin liittyy myös se, että on tulossa sote-uudistus, ja se, millä tavalla pieneläkeläinen pärjää sote-uudistuksen maailmassa ja pystyy ne asiakasmaksut maksamaan. Pidetään huoli siitä, että tulevaisuuden sote-uudistuksessa — mistä toivomme esityksiä kovasti, että hallitus kerrotte, mitä olette tuomassa, ja haluaisimme olla siinä parlamentaarisessa työryhmässä mukana, elikkä terveisiä pääministeri Rinteelle: toivomme pääsevämme siihen — asiakasmaksut eivät nouse. Se olisi kohtuutonta, eikä sillä saa tehdä säästöjä tulevaisuuden yhteiskunnassa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T15:44:17,2019-11-27T15:46:27,Hyväksytty,1.1 2019_71_42,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 2/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_71_43,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokunnan mietintö numero 2 hallituksen esityksestä numero 72 koskee ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamista. Tämä hallituksen esitys koskee puhtaasti byrokratian loiventamista ja asioiden järkevän käsittelyn edistämistä koskien nimenomaan tuomioistuinkäsittelyä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 29:ää ympäristöministeriön toimialan lakia, jotta lakien muutoksenhakusäännökset erityisesti valitusluvan osalta olisivat yhdenmukaiset vuoden 2020 alussa voimaan tulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa. Jo nykyisinkin valtaosa ympäristöministeriön toimialalla tehtävistä hallintopäätöksistä kuuluu valitusluvan piiriin haettaessa muutosta hallinto-oikeuden päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mistä on nimenomaisesti säädetty kussakin erityislaissa. Koska edellä mainituissa yleislaeissa valituslupamenettelystä tulee pääsääntö, muutettaisiin erityislakien valituslupasäännökset yleisiksi viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Elikkä tässä virtaviivaistetaan hallintojärjestelmää niin, että valitusluvan haku olisi selkeä ja koskisi tietyllä tavalla jokaista henkilöä, jota asia koskee. Hallituksen esitykseen sisältyvillä muutoksilla pääasiassa yhtenäistetään muutoksenhakua koskevia säännöksiä eri laeissa mutta myös laajennetaan valituslupamenettelyn käyttöä valitettaessa ympäristöministeriön toimialan lainsäädäntöön kuuluvissa asioissa hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. On syytä huomata sekin, että kun korkein hallinto-oikeus käsittelee asioita, niin tässä laissahan ei millään lailla puututaan valitusoikeuteen, vaan tämä selkeyttää järjestelmää niin, että mennään yleiseen hallinto-oikeusjärjestelmään, jossa alemmalle tasolle hallinto-oikeuteen jokaisella on aina valitusoikeus, ja jos sen jälkeen haluaa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, siihen pitää saada sitten valituslupa, ja nyt yhtenäistetään näitä hallintokäytäntöjä. Ympäristövaliokunnan mietinnössä tämä lausutaan ihan selkeästi. Valiokunta oli tässä asian käsittelyssä yksimielinen. Mietinnöstä vielä pari kannanottoa: Valiokunta toteaa, että muutokset vastaavat yleistä tavoitetta kehittää osaltaan korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ja tehtäviä hallintolainkäyttöä ohjaavana ylimpänä tuomioistuimena. Valituslupajärjestelmän käyttöalan laajentamisen ei arvioida heikentävän oikeusturvaa, sillä kysymys on toisen asteen muutoksenhausta ja valituslupa on myönnettävä kolmessa erikoistapauksessa. Elikkä valitusluvan automaattisesti saa, jos se täyttää nämä kolme mietinnössä mainittua ja laissa mainittua ehtoa. Eli kysymyksessä ei ole mikään jyrkkä kieltämisen laki vaan selkeästi hallintoa selkeyttävä laki. Ja kuten mietinnössä sanotaan, korkeimmalle hallinto-oikeudelle tässä tapauksessa annetaan mahdollisuus keskittyä niihin olennaisiin kysymyksiin, joissa linjataan lain tulkintaa Suomessa. Valituslupajärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa korkeimman hallinto-oikeuden keskittyminen nykyistä paremmin vaativiin erikoiskysymyksiin, vaativiin oikeuskysymyksiin ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseen. Kokonaisuutena tarkastellen ehdotettujen muutosten arvioidaan parantavan asianosaisten oikeusturvaa, koska ehdotetut muutokset mahdollistavat korkeimman hallinto-oikeuden resurssien kohdentamisen lain soveltamisen ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta merkittäviin asioihin ja nopeuttavat lainvoimaisen ratkaisun saamista. Jos pystymme tämän mietinnön mukaisesti saavuttamaan päätöksen nopeutumisen, se auttaa meillä esimerkiksi elinkeinoelämää lupaharkinnassa erittäin paljon. Byrokratiaahan viime hallituskaudella purettiin paljon, ja tämä tavallaan jatkaa sitä perinnettä. Toivon, arvoisa rouva puhemies, lopuksi vielä sitä, että tulevinakin vuosina eduskunnat keskittyisivät siihen, että pystyttäisiin turhaa hallintobyrokratiaa purkamaan, mikä auttaisi tämän yhteiskunnan keskittymistä olennaiseen ja ennen kaikkea mahdollistaisi yritysten toiminnan niin, että esimerkiksi tarvittavat liiketoimintaluvat ja esimerkiksi ympäristöluvat saadaan riittävän nopeasti. Siitä koituu tietysti yhteiskunnalle paljon hyvää ja ihmisille työpaikkoja. — Valiokunta oli mietinnössään yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-27T15:47:08,2019-11-27T15:51:40,Hyväksytty,1.1 2019_71_44,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_71_45,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö numero kolme koskee hallituksen esitystä 73 ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kuten tiedetään, kaikista asioista, mitä viranomainen tekee, päätökset on kuulutettava ja kerrottava asianomaisille tiedoksi, ja tässä tapauksessa tämä laki on tätä asiaa käsittelemässä ja virtaviivaistaa menettelyä. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi luonnonsuojelulakia, maa-aineslakia, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annettua lakia, Etelämantereen ympäristönsuojelusta annettua lakia ja ulkoilulakia. Julkisia kuulutuksia koskevat säännökset muutettaisiin vastaamaan vuoden 2020 alussa voimaan tulevia hallintolain julkisia kuulutuksia koskevia yleissäännöksiä. Henkilötietojen julkaisemista koskevia yleissäännöksiä esitetään lisättäväksi maa-aineslakiin sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin. Elikkä tässäkin yhtenäistetään tiedonsaantia niin, että kansalaiset aidosti saisivat heitä koskevissa asioissa tiedon riittävän ajoissa. Toinen näihin liittyvä ongelmahan on, että kun nykyinen tietoyhteiskunta menee yhä enemmän sähköisen tiedottamisen piiriin, nyt pitää varmistaa se, että kaikki ihmiset saavat itseään koskevissa asioissa tiedon riittävän ajoissa ja varmuudella. Hallintolakiin tehdyillä muutoksilla on ajanmukaistettu sekä yleistiedoksiantoa että julkista kuulutusta koskevaa yleistä sääntelyä siten, että viranomaisen verkkosivuilla yleisessä tietoverkossa julkaisemisesta tulee vuoden 2020 alusta alkaen ensisijainen menettely ja fyysisistä ilmoitustauluista luovutaan. Yleistiedoksiannon osalta muutoksella luovutaan virallisen lehden ensisijaisuudesta, ja asiakirjan nähtäville asettamisesta on ilmoitettava yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla ja tarpeen vaatiessa sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon. On syytä huomata tässä yhteydessä se, että tämä virallinen lehtihän on semmoinen kummajainen, että moni tietää sen olemassaolosta mutta harva meistä sitä on lukenut. Tämmöinen virallinen lehti tavallaan on nyt jäämässä pois, ja sähköinen tiedottaminen astuu tilalle. Pidän tätä menettelyä erittäin hyvänä, koska se virallinen lehti ei mikään bestseller ole koskaan ollut. Myös julkinen kuulutus toimitetaan lähtökohtaisesti julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava asiakirja yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Tarpeen vaatiessa kuulutus julkaistaisiin myös asian vaikutusalueen sanomalehdessä tai muulla viranomaisen päättämällä tavalla. Kuntalaissa on siirrytty sähköiseen kuuluttamismenettelyyn jo aikaisemmin, elikkä tämä menettelyhän on käytössä jo tänä päivänä kunnissa, kuten tiedämme. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Ympäristövaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin: Otan esille vain yhden huomautuksen, joka koskee sitä, että kun sähköistä tiedottamista nyt lähdetään aidosti käyttämään, valiokunta kantoi suurta huolta siitä, että kaikilla kansalaisillahan ei ole sitä tietoverkkoa käytettävissä ja moni ei sitä edes halua, ja meidän on kunnioitettava heidän valintaansa aidosti. Valiokunta painottaa lisäksi, että kaikilla kansalaisilla ei ole kykyä tai mahdollisuuksia käyttää sähköisiä tiedonsaantikanavia eikä heitä voida tähän velvoittaa. Valiokunta viittaa hallintovaliokunnan mietintöön numero 29 vuoden 2018 valtiopäiviltä, jossa se tunnistaa haasteen todeten, että hallintolain sääntelyssä on asianmukaisesti huomioitu myös tilanteet, joissa tiedoksianto yleisessä tietoverkossa ei ole riittävää ja siten säännösten mahdollistamaa harkintavaltaa käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota vastaanottajien oikeusasemaan ja tiedonsaannin tarpeeseen ja yhteiskuntakehitykseen. Myös ympäristövaliokunta korostaa varsinaista tiedoksiantoa täydentävien tiedottamisen muotojen, kuten sanomalehdessä julkaisemisen, suurta merkitystä erityisesti laajavaikutteisissa ympäristöasioissa. Julkista kuulutusta käytetään hallintolaista poikkeavien erityissäännösten nojalla erityisesti ympäristösääntelyn hallinnollisessa toteuttamisessa, sillä näiden osalta päätökset usein kohdistuvat suureen määrään ihmisiä tai oikeushenkilöitä. Julkisia kuulutuksia koskevan yleissääntelyn säilyttäminen tiedoksiannon ohella on siten hyvin tarpeellista. Valiokunta katsoo, että tiedottamisen tehokkuus laajavaikutteisissa ympäristöasioissa voi vaikuttaa välillisesti myös mahdollisuuksiin osallistua ympäristöään koskevaan päätöksentekoon ja siten viime kädessä ympäristönsuojelun kehitykseen. Näistä asioista valiokunta keskusteli hyvin pitkään ja muotoili ne tällaiseksi mietinnöksi. Valiokunta oli päätöksessään yksimielinen, ja olemme tyytyväisiä siihen, että kävimme huolella läpi sen, että kaikilla ihmisillä on aidosti mahdollisuus saada tieto etukäteen häntä koskevassa asiassa ja että hänellä on mahdollisuus lausua itseään koskevissa asioissa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-27T15:52:25,2019-11-27T15:58:05,Hyväksytty,1.1 2019_71_46,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan julkiset kuulutukset ja niihin liittyvää sääntelyä käsitellään. Ja kuten ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hoskonen tuossa kertoi, niin valiokunta oli asiassa yksimielinen, ja on tietenkin tärkeätä, että näitä asioita yhdenmukaistetaan. Mutta kaksi asiaa. Ensimmäinen asia oli nimenomaan tämä, että kun näihin sähköisiin tiedonsaantikanaviin enemmän siirrytään, niin on myös tärkeätä, että huolehditaan, että jokaisella on mahdollisuus saada sitä tietoa. Ja viitattiinkin tässä tähän hallintovaliokunnan mietintöön viime vuodelta, jossa ollaan käsitelty myöskin niitä sähköisten asioinnin esteettömyysasioita, elikkä siihen, että asiat ovat verkossa ja sähköisessä asioinnissa. Ne voidaan tuoda myöskin esteettömiksi esimerkiksi näkövammaisille, jos palvelut on sillä tavalla jo suunniteltu. Eli se on tärkeätä. Ja sitten toinen asia, mitä myöskin valiokunta käsitteli, ja myöskin tähän mietintöön se kirjattiin sillä tavalla, että ympäristövaliokunta katsoo osaltaan, että pitkällä tähtäimellä tavoitteena tulisi olla kaikkien hallinnonalojen yhteinen ja valtakunnallinen, sekä valtion että kuntien viranomaisten verkkopalvelualusta, sähköisen tiedottamisen ja tehokkaan tiedonsaannin varmistamiseksi. Ja mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Tästä viime kaudellakin jo muutamaan otteeseen on puhuttu. Nyt kun me luovumme näistä lehtimainoksista ja ihmiset haluavat etsiä jostain, että mitä — esimerkiksi maa-aineshankkeita, luvitusta — on meneillään omalla alueella, niin meillä olisi tärkeää olla tämmöinen yhteinen, kuten oikeusministeriö on tehnyt tätä otakantaa.fi-sivua, mutta jotain vastaavaa sivustoa, josta löytyisi siis kaikki ne ympäristölupaan liittyvät hankkeet valtakunnallisesti, josta ihmiset tarvitsevat tietoa, koska ne tiedot ovat jo sähköisesti meidän lupaviranomaisilla ja ne ovat saatavilla, ja silloin olisi tärkeätä, että ne löytyvät sitten esimerkiksi ymparisto.fi-sivun kautta, tai jonkun muun sivuston kautta tulevaisuudessa, ja tähän on tärkeätä kiinnittää huomiota jatkovalmisteluissa ja lainsäädäntötyössä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-11-27T15:58:07,2019-11-27T16:00:43,Hyväksytty,1.1 2019_71_47,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,Valiokunnan puheenjohtaja Hoskonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_48,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jäi kolme asiaa sanomatta. Ensimmäinen oli se, että nyt ollaan suunnittelemassa  Suomeen  tällaista  sähköistä, hallin-nonalojen ja valtakunnallisesti yhteistä tietokantaa, valtion sekä kuntien viranomaisten verkkopalvelualustaa sähköisen tiedottamisen ja tehokkaan tiedonsaannin varmistamiseksi. Tavoitteena on tällaisen tietokannan luominen ja tällaisen sähköisen ilmoitustaulun luominen koko maan kattavaksi niin, että se löytyy helposti. Kun menee esimerkiksi tietokoneelle, niin se voisi löytyä sieltä — vaikka kun laittaa työpöydälle sen, niin pääsee heti lukemaan, mikä asia voisi häntä koskea. Ja sehän on nykyisellä tietotekniikalla helppo jakaa, vaikka maakuntakohtaisesti katsoa, mitä maakunta-asia koskee tai jopa peräti kuntakohtaisesti, jolloin tietotekniikka palvelee asiakasta, asianosaista mahdollisimman tehokkaasti. Toinen asia on sitten se — kun näitä järjestelmiä kehitetään koko ajan — että tämä lakiesitys ja mietintö eivät koske maankäyttö- ja rakennuslakia, koska sen uudistaminenhan on parhaillaan menossa ympäristöministeriössä. Siihen liittyvät muutokset tulevat sitten sen lainuudistuksen myötä, ja senhän pitäisi olla noin suurin piirtein vuoden kuluttua valmis. Parhaillaan niitä pykäliä siellä ollaan sorvaamassa tänäkin päivänä. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, yksi asia. Tämäkin lakiesitys ja ympäristövaliokunnan mietintö korostavat sähköisen tiedottamisen tärkeyttä. Ja siihen sisältyy sitten meille Suomen eduskunnassa, kansanedustajille haaste. Meidän on pidettävä huoli siitä, että nämä nopeat laajakaistayhteydet saadaan koko maahan. Koska ei voi olla niin, että joku osa maasta tai jotkut ihmiset eivät saa tietoa sen tautta, kun ei ole sitä laajakaistaverkkoa. Tässäkin asiassa voimme olla vapaasti ruotsalaisille kateellisia. Siellähän näitä verkkoja on rakennettu todella antaumuksella. On syytä muistaa, rouva puhemies, se vielä, että tähän asiaan emme saa ratkaisua markkinoiden kautta. Teleoperaattorit eivät varmuudella rakenna tähän maahan nopeaa laajakaistaverkkoa kaikille suomalaisille. Siinä on meillä eduskunnalla iso rooli, että me varmistamme täältä annettavalla rahoituksella, että se valokuituverkko saadaan koko maahan. Kaikkienhan ei ole pakko ottaa valokuituverkkoa, ei tietenkään, mutta mahdollisuus pitää olla, koska silloin kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa ja silloin tämä lain henki toteutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-27T16:00:43,2019-11-27T16:02:58,Hyväksytty,1.1 2019_71_49,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäkin pieni varoituksen sana, silloin erityisesti, kun sähköinen viestintä koskee internetiä tai tietokoneiden kautta tapahtuvaa tietojen välitystä tai tablettien kautta tapahtuvaa tietojen välitystä. Tässä on myöskin ikäsyrjintätilanne olemassa, koska yli 80-vuotiaista 80 prosentilla ei ole tietokonetta käytettävissä ja yli 65-vuotiaistakin 65 prosentilla ei ole tietokonetta käytettävissä. Meillä on 300 000 täysi-ikäistä suomalaista, suurin osa heistä ikäihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole tätä välinettä käytettävissä, ja siinä mielessä tässäkin yhteydessä täytyy aina muistuttaa se, että meillä täytyy olla myöskin muut tavat tiedottaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T16:03:02,2019-11-27T16:03:37,Hyväksytty,1.1 2019_71_50,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan ensin siitä, mihin edustaja Kiljunen viittasi. On ihan totta, että vaikka on järkevää, että tämä yhteiskunta muuttuu entistä enemmän digitaaliseksi, niin meidän pitää huolehtia myös niiden henkilöiden palveluiden toimivuudesta, joilla ei ole näitä digitaalisia välineitä tai ei ole kykyä käyttää niitä välineitä ja selvitä niistä palveluista. Se on ilman muuta näkökohta, joka tulee kaikessa digivalmistelussa huomioida, ja tiedän kyllä, että tätä myös valtiovarainministeriössä mietitään. Valiokunnan puheenjohtaja Hoskonen viittasi täällä valokuidun tärkeyteen ja siihen, että se olisi kaikkien saatavilla. Tässähän on valtava ero riippuen siitä, mistä päin maata tulee. Eli niillä alueilla, joista onneksi itse tulen, Sastamalassa esimerkiksi, on niin, että kun siellä on paikallinen puhelinyhtiö, joka tänä päivänä on osa vähän isompaa konsernia, niin koko sillä alueella, jossa tämä yhtiö toimii, tehdään erittäin aktiivisesti tätä valokuituverkkoa. Mutta sitten taas niillä alueilla, joissa ei ole näitä pieniä toimijoita, joissa vain on isoja toimijoita, niin siellä helposti luotetaan vain tähän mobiiliverkon voimaan. Se ei kaikissa tilanteissa sitä ratkaisua tuo, joten on erittäin tärkeää, että on olemassa niitä järjestelyitä, joilla edesautetaan sitä, että valokuituverkkoa saadaan laajasti. Se on ennen kaikkea maaseudun ja pienempien kaupunkien mahdollisuus, että nämä verkot ovat kunnossa. Silloin voidaan tehdä etätyötä, ja silloin voidaan tietysti harjoittaa myöskin vaativampaa työtä — esimerkiksi robottinavetat ja muut ovat sellaista, joissa ehdottomasti tarvitaan tällaiset valokuituyhteydet. Eli tämä on tärkeä asia muistaa, että tämä on ikään kuin edullinen tapa pitää yllä laajaa kehitystä alueilla ympäri Suomen, kun edesautamme tätä valokuituverkon rakentamista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-27T16:03:38,2019-11-27T16:05:37,Hyväksytty,1.1 2019_71_51,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ymmärrän, niin puhutte siitä asiasta, kun rakennetaan kaapeleita kuntiin. Tästä eriarvoisuudesta: Itse asun Hyvinkäällä asemakaava-alueella, ja meidän alueelle kyllä saa kaapelin, mutta se maksaa kaksi tonnia. Se on iso raha, ja sitä ei sinne muuten tule. Tässä nyt kuulin sitten, että eräs toinen yhtiö oli sinne vähän matkan päähän tehnyt kanssa kaapelia. Siitä ei montaa sataa metriä ole, kilpaileva yhtiö, niin sitten niiltä asukkailta taas ei oltu peritty maksua. Kyllä se vähän meistä siinä parin korttelin päässä tuntui siltä, että ihan kiva, me maksetaan kaksi tonnia tästä. Voisin esimerkiksi miettiä, tässä yritin jotain ratkaisua ajatella, niin kun hallitus nyt leikkaa tuota kotitalousvähennystä, niin tässä olisi yksi seikka, jonka voisi itse asiassa ottaa sinne vähennyksen piiriin. On monia asioita, mitä edellytetään tällä hetkellä, jos ajatellaan esimerkiksi lämmityspolttoaineremontteja tai energiaremontteja ja kaapeleita. Ihmiset laittaisivat niitä, mutta kun ei ole rahaa. On se minullekin iso raha tuo kaksi tonnia, toivottavasti siitä nyt sitten joitakin iloa on. Mutta tämä tästä tiedoksi, että se ei ole kaupungeissakaan ilmaista lystiä. Edustaja Satonen piti hyvän puheenvuoron noiden lähipalveluiden saatavuudesta. Pankit ovat vähentäneet koko ajan konttoreita, ja monet ikäihmiset, sairaat ihmiset ja varattomatkin ihmiset, joilla ei ole varaa laitteisiin, tarvitsevat palveluita joko siksi, että heillä ei ole laitteita tai siksi, että he eivät osaa käyttää näitä erilaisia palveluita. Meidän tulee kyllä huolehtia, että kaikki ihmiset pääsevät näiden palveluiden pariin, koska vaikka meillä olisi kuinka hienot sähköiset järjestelmät, niin jos ei sinne ihminen pääse tai osaa mennä tai hänelle ei ole varaa sinne mennä, niin hänen asiat jäävät sitten kyllä hoitamatta — mutta hallitukselle pallo tästä. Hoskosella on monissa asioissa hyvä linja. Näitä voisi miettiä, just tämäntyyppisiä asioita energiaremontteihin, kaapeleihin ja muuta. En tiedä tiesittekö te, että esimerkiksi Hyvinkäällä se tulee näinkin kalliiksi, yhteen taloon. [Timo Heinonen: Puhumattakaan maaseudusta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-27T16:05:41,2019-11-27T16:07:55,Hyväksytty,1.1 2019_71_52,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä pari sanaa tästä käsittelystä. Ympäristövaliokunta otti syväluotaavasti huomioon myöskin ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta tietoverkkojen kautta päästä käsiksi näihin tietoihin, jotka ovat tuiki tarpeellisia. Hyvässä hengessä siellä tosiaan pitkäänkin keskusteltiin ja puitiin näitä asioita. Hyvin tärkeä asia. Ja tässä on otettu esiin myöskin tietoverkkojen tärkeys. Nykypäivänä tietenkin valokuituverkot ovat jossain päin Suomea hyvä asia, mutta onneksemme tänä päivänä teknologia kehittyy niin hurjaa vauhtia, että kohta jopa syrjäkylällä, siellä köyhän perälläkin, tällainen nopeampi yhteys toteutuu elikkä satelliittipalvelujen kautta. Toivoisin, että hallitus ottaisi koppia myöskin tämänsuuntaisen kehityksen osalta, koska jokainen ymmärtää, että jokaiseen syrjäkylään se valokuitu on täysin mahdoton saada perille kustannussyistä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-27T16:07:55,2019-11-27T16:09:04,Hyväksytty,1.1 2019_71_53,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valokuitutietoverkot-kysymys on meidän kaikkien yhteinen, ja tätähän on aika pitkään tehty. Meillä on sekä hyviä että huonoja esimerkkejä siitä, millä tavalla näitä on rakennettu ja millä tavalla niitä on pyritty saamaan myös kannattaviksi edes niin, että ne omat kustannuksensa kattaisivat. Edustaja Meri toi esille Hyvinkään, joka on pääasiassa kaupunkiseutuista asumista, mutta sitten kun mennään maaseutumaisiin paikkoihin, kustannukset nousevat entistä isommiksi. Toki siellä erilaiset tukijärjestelmätkin ovat mahdollisia, ja monet kunnat, esimerkiksi oma kotikuntani Loppi, tukevat näitä osuuskuntia, jotka näitä verkkoja rakentavat. Mutta siitä huolimatta liittymämaksut ovat vielä tuota korkeampia kuin mikä edellä esille nousi. Yksi asia, joka ei tässä esille ole noussut, on se, että meidän pitäisi huolehtia siitä, ettei meille synny sellaista tilannetta, että meillä yksityiset yritykset rakentavat näitä verkkoja, saavat niihin itse asiassa aika paljon julkistakin tukea ja yksityisten ihmisten rahaa, ja sen jälkeen niitä verkkoja ovat hamuamassa jo ulkomaiset pääomasijoittajat. Silloin on se vaara, että meillä syntyy tällainen toinen Caruna, missä verkot ovatkin ulkomaisessa omistuksessa ja se on ainoa tae saada sinne ihmisille näitä nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Yleensä silloin kun syntyy tämäntyyppinen malli, myös hinnat tulevat nousemaan. Joten toivon, että myös tähän kiinnitetään erityistä huomiota, että ei pääse syntymään uutta monopolityyppisesti toimivaa verkkojärjestelmää Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-27T16:09:08,2019-11-27T16:10:58,Hyväksytty,1.1 2019_71_54,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 73/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valokuituverkoista nimenomaan tätä lakiesitystä koskien, mietintöä koskien tärkeää on juuri se, että saamme sen tiedon menemään sille ihmiselle riittävän ajoissa, koska valitusajat, yleensä kuukauden valitusaika, lähtevät pyörimään seitsemän vuorokautta siitä hetkestä, kun vaikka nyt viranomaisen päätös jossakin asiassa on tietoverkkoon laitettu. Siitä lähtee se valitusaika pyörimään: eli seitsemän päivää plus yksi kuukausi. Seitsemän päivän kuluttua alkaa aika kulua, ja siinä on sitten kuukausi valitusaikaa. Elikkä tämä on syytä tiedostaa. Toinen asia valokuituverkoista vielä: Kun valtion palveluita ihmisille tarjotaan tietoverkoissa, niin se valokuiturakentaminen maaseutukuntiin on täysin mahdollista. Kotikuntaani se tehtiin kaikkia torppia koskien. Sekään ei pidä paikkaansa, että viimeiseen torppaan ei valokuitua saa. Muuankin ilomantsilainen perhe asui järven niemessä Nuorajärvellä, ja sille perheelle tuli valokuitu. Ainoa ongelma oli viranomaisen, en sano tahallinen, vaan totean, että kummallinen suhtautuminen asiaan, kun sen järven pohjaan laskettavan kaapelin laskulupa piti hakea aluehallintovirastosta ja se kesti kahdeksan kuukautta saada lupa sen piuhan laskemiseen sinne järvenpohjaan. Se tehtiin, ja kyseisessä talossa on nyt nopea laajakaistayhteys, jonka nopeus on, jos haluaa parikymppiä panna enemmän rahaa, yhden gigabitin nopeus sekunnissa. Sillä pystyy kyllä jo vaativakin diplomi-insinööri tai kuka tahansa huippuosaaja vaikka suunnitteluohjelmia pyörittämään. Se antaa mahdottoman hyvää nopeuden, ja palvelut tulevat varmasti. Sen takia toivon, kun käsittelemme lähiaikoina rakennerahastolakeja, että nyt vihdoin tässä talossa ymmärrettäisiin se, että kun näitä rakennerahastosääntöjä kehitellään ja viedään eteenpäin ministeriössä, ja edustajat vaikuttavat niihin omalla tavallaan, niin saisimme sinne sen vahvan merkinnän, että valokuituverkkojen rakentamiseen näitä EU:n rakennerahastorahoja pitäisi käyttää enemmän. Sen parempaa tasa-arvotehtävää meillä ei tässä maassa ole, kuin että saamme kaikille sen valokuituyhteyden. Ja syytä muistuttaa niitä henkilöitä, jotka puolustavat langatonta verkkoa: yksikään langaton verkko ei tässä maassa pelaa, ellei linkkien välillä ole valokuituyhteyttä. Tämäkin on syytä muistaa. Jos niiden linkkimastojen välillä ei valokuituyhteyttä ole, niin tämä langaton verkkokaan ei toimi kunnolla. Kannattaa muistaa tämä kokonaisuus. Se on kokonaisuus, ja se on pidettävä meidän aina mielessä. Toivon, arvoisa puhemies, sitä, että nyt eduskunta ottaa vakavasti tämän viestin siitä, että ne valokuituyhteydet on rakennettava, jos me meinaamme muun maailman tahdissa pysyä mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-11-27T16:11:02,2019-11-27T16:13:31,Hyväksytty,1.1 2019_71_55,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_71_56,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä muutokset ovat lähinnä teknisluonteisia, ja niiden pyrkimyksenä on saada oma lainsäädäntömme vastaamaan paremmin EU-lainsäädäntöä. Esityksessä merkityksellistä on kuitenkin sen vaikutus EU-kansalaisaloitteiden allekirjoitusikään. Nykyisin ikäedellytys, jonka täyttyessä EU-maan kansalainen voi tukea kansalaisaloitetta, perustuu suoraan asetukseen siten, että se on sidottu kansalaisen oikeuteen äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Uuden asetuksen mukaan jäsenvaltio voi pitää asiantilan entisellään, mutta silloin myös asetuksen toisen artiklan mukaisesti on mahdollisuus  asettaa  aloitteen  tukemiseen  oikeuttavaksi vähim-mäisiäksi 16 vuotta. Eli Suomi voisi halutessaan laskea kahdella vuodella ikärajaa, joka oikeuttaa tukemaan EU-kansalaisaloitteita. Suunta on täysin oikea. Suomi on tottunut olemaan kehityksessä maailman ykkönen, mutta nyt tilanne on se, että olemme jäämässä jälkeen. Euroopassa kasvaa uusi sukupolvi, joka haluaa vaikuttaa eikä ainoastaan olla vaikuttamisen kohde. Ilman reagoimista asiaan saattaa käydä niin, että Suomessa tulevaisuudessa 16-vuotiaat voivat allekirjoittaa EU-kansalaisaloitteen mutta eivät saa allekirjoittaa oman maansa kansalaisaloitteita. Tämä tilanne on korjattava. Arvoisa puhemies! Nuoret meinaavat pudota kelkasta, ja meille näköpiirissä oleva tulevaisuus on hutera. Nuorten on pakko päästä vaikuttamaan yhä enemmän omaan tulevaisuuteensa, koska nuorilla on realistisempi käsitys siitä, kuinka paljon maailma on muuttunut. Mutta ei poliitikko voi vain sanoa nuorelle, että no, yritäs nyt kiinnostua vaikuttamisesta, jos nuorelle ei anneta siihen mahdollisuutta. Toriteltoilla ja kauppakeskuksissa on kerätty valtavasti allekirjoituksia kansalaisaloitteisiin. Näistä paikoista on tullut yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikuttamisen areenoita. Lukiolaiset ja amisnuoret ovat pysähtyneet kiinnostuneena utelemaan uusista ehdotuksista vain kuullakseen sanat ”valitettavasti ette voi tätä allekirjoittaa”. Arvoisa puhemies! Tänään jättämässäni lakialoitteessa ehdotan, että suoraa demokratiaa vahvistetaan Suomessa niin, että 16-vuotiaasta lähtien nuorella olisi mahdollisuus allekirjoittaa kansalaisaloite. Tällä muutoksella on vain positiivisia vaikutuksia suomalaisten yhteiskunnalliseen aktivoitumiseen, eikä se olisi pois edustuksellisesta demokratiasta, sillä kansalaisaloitteiden hyväksymisestä päättää joka tapauksessa eduskunta. Toivon, että jokainen kansanedustaja yli puoluerajojen voisi allekirjoittaa tämän lakialoitteen nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Jos tähän saadaan puolueet mukaan, niin seuraavana askeleena voidaan ehdottaa myös kansalaisaloitteen laatimisoikeutta 16-vuotiaille. Uskon, että tällöin voimme saada eduskunnan käsittelyyn paljon enemmän niitä asioita, jotka ovat nuorille erityisen merkityksellisiä. Kun nuoret ovat tämän maan tulevaisuus, niin otetaan heidät myös mukaan siitä päättämiseen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-27T16:14:05,2019-11-27T16:17:31,Hyväksytty,1.1 2019_71_57,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kansalaisaloite lisää ja laajentaa ihmisten poliittista osallisuutta. Kansallisesti kansalaisaloite on antanut myös ihmisille mahdollisuuden nostaa poliittiseen keskusteluun tärkeiksi kokemiaan aiheita. Kansalaisaloite ja myös kuntalaisaloite antavat äänen erityisesti suomalaisille, jotka eivät muutoin välttämättä osallistu poliittiseen toimintaan taikka edes äänestä. Tulee tilaisuus vaikuttaa. Vuonna 2012 voimaan astunut laki kansalaisaloitteesta onkin demokratian ja poliittisen osallisuuden kannalta keskeinen. Suoran demokratian välineenä se tuo väylän uusille ajatuksille ja herättelee meitä päättäjiä. Olisi väärin ajatella, että viisaus ja vastuu päätöksenteosta olisivat ainoastaan meillä vaaleilla valituilla kansanedustajilla tai kuntapäättäjillä. Suomalainen kansalaisaloitemalli on kansainvälisesti vertailtuna uniikki ja ihailua herättänyt luomus. Yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on se, että aloitteen voi allekirjoittaa sähköisesti. Suomalaista kansalaisaloitemallia on sovellettu esimerkiksi Tanskassa, missä aloite otettiin käyttöön vuonna 2018. Tanskalaisessa mallissa samoja piirteitä edustavat muun muassa parlamentin käsittelyyn oikeuttava 50 000 allekirjoituksen minimimäärä ja allekirjoitusten keräämisaika, joka on puoli vuotta aloitteen jättämisestä. Suomalainen malli on erinomainen, vaikka kehittämistä toki on meilläkin vielä. Suomalaisilla on myös mahdollisuus jättää tai tukea EU-kansalaisaloitteita, niin kutsuttuja eurooppalaisia kansalaisaloitteita. Aloitteen jättämiseen tarvitaan vähintään seitsemän EU-kansalaista seitsemästä eri maasta. Alaikäraja aloitteen tukemiselle on yhteydessä jäsenvaltioiden asettamaan äänioikeuteen europarlamenttivaaleissa, mikä on suuressa osassa EU-maita 18 vuotta. Jos aloite saa yli miljoona allekirjoitusta ja täyttää jäsenvaltioille asetetut minimirajat, komission on otettava se käsittelyyn. Nyt käsiteltävä hallituksen esitys muuttaa pitkälti vain teknisiltä osin kansalaisaloitelainsäädäntöä EU:n uutta kansalaisaloiteasetusta vastaavaksi. Lisäksi hallituksen esityksen taustalla on Väestörekisterikeskuksen tehtävien siirtäminen Digi- ja väestötietovirastolle, joka tulee myös huomioida kansalaisaloitelaissa. Uusi EU-asetus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vähimmäisiän laskemiseen 16 vuoteen. Osa jäsenvaltioista on ollut valmis laskemaan EU-kansalaisaloitteen allekirjoitusikärajaa 16 vuoteen. Suomessa ikärajaa mietitään pääministeri Rinteen asettamassa parlamentaarisessa työryhmässä, joka käsittelee laajemmin puoluelain, vaalirahoituslain ja vaalilain kehittämistarpeita. Vihreät ovat puolueena vaatineet jo pitkään äänestysikärajan laskemista ja nuorten osallisuuden lisäämistä. Nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuuksien laajentaminen ovat demokratian toimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä elementtejä. Kannatan siis myös kansalaisaloiteikärajan laskemista. Toivon, että otamme käyttöön  keinot  lisätä  nuorten mahdol-lisuuksia tuoda oma äänensä kuuluviin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-11-27T16:17:35,2019-11-27T16:21:17,Hyväksytty,1.1 2019_71_58,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä sekä edustaja Tynkkynen että edustaja Hopsu pitivät mielestäni erinomaiset puheenvuorot. Haluankin korostaa vielä Tynkkysen huomioita kansalaisaloitteeseen liittyen ja oikeastaan näihin ikäarvoihin vielä. Nimittäin pidän itsekin tätä kansalaisaloitteen ikärajaa sellaisena, joka voisi olla kaikkein helpoin tapa mahdollistaa nuorten osallistuminen aivan oikeaan politiikkaan. Nythän meillä on valtuustoissa kaikenlaista muuta puuhastelua, ja osallistumista kehitetään kaiken aikaa, mutta pitäisin ihan perusteltuna, että kansalaisaloitteiden alaikärajaa pudotettaisiin. Se olisi sellainen helppo ensi askel nuorille ottaa osaa ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Nythän meillä on keskusteltu äänestysikärajasta, mutta en välttämättä ihan siihen vielä olisi valmis, mutta kansalaisaloitteiden osalta kannatan ehdottomasti, että tätä ikärajaa voitaisiin tarkastella sekä niiden kannattamisen näkökulmasta että myös laatimisen näkökulmasta. Tämä olisi varmaan sellainen helpoin tapa nähdä myös, mihin tämä kehitys johtaa ja sitten myöhemmin harkita tätä äänestysikärajaa, jos se on enää tarpeellista, kun tässä avautuisi vallan uusi vaikutuskanava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-27T16:21:19,2019-11-27T16:22:56,Hyväksytty,1.1 2019_71_59,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tässä keskustelussa nyt kansalaisaloiteinstituution pieni korjausesitys. Itse kansalaisaloitteista tässä on käyty hyvää keskustelua, ja meillä on tänäkin päivänä ollut yksi kansalaisaloite, jonka käsittely jäi osittain kesken. Aloite liittyi ilotulitteisiin, mikä kertoo siitä, että kansalaisaloitteella voidaan nostaa merkittäviä asioita esille. Kun seurasin sitä keskustelua, mikä tänään tässä salissa käytiin, niin merkittävä osa käytetyistä puheenvuoroista oli vahvasti, yli puoluerajojen sillä kannalla, että tämän tyyppinen ilotulitteiden käytön rajoittaminen olisi järkevää. Otin vain sen esimerkkinä siitä, että kansalaisaloitteiden kautta tähän saliin tulee keskusteluun ja päätöksentekoon selkeästi sellaisia avauksia, joilla on merkitystä, ja koemme sen tärkeäksi. Harmi vain, että en päässyt puhumaan silloin siitä asiasta. Ilmaisen tässä nyt myöskin kannatukseni sille kansalaisaloitteelle. Arvoisa puhemies! Itse tämä kansalaisaloiteinstituutio, joka on 2000‑luvun lapsia poliittisissa järjestelmissämme, tuli tietysti Euroopan unionin piiriin — tässä viitattiinkin jo tähän miljoona allekirjoitusta vaativaan kansalaisaloitteeseen Euroopan unionin tasolla — sen konventtiprosessin tuloksena silloin 2003 ja sittemmin Euroopan unionin perussopimuksiin. Sen peruahan sitten ovat nämä kansalaisaloitekäytänteet eri maissa, kun niitä on lähdetty myöskin kansalliseen lainsäädäntöön mukaan ottamaan. Tämä kansalaisaloite on tärkeä, edustuksellista demokratiaa täydentävä instituutio. Se on suoran demokratian yksi tapa, ja se on yhä selkeästi kehittymässä. Olen aivan vakuuttunut, että pidemmässä juoksussa tämän aloitekäytänteen luonne tullaan ymmärtämään hyvinkin tärkeänä osana demokraattista päätöksentekojärjestelmää. Täällä oli edustaja Tynkkysen ehdotus ja avaus siitä, että alaikärajaa alennettaisiin 18 vuodesta, joka on meillä äänioikeusikä, niiden henkilöiden osalta, jotka voisivat allekirjoittaa tämän kansalaisaloitteen. Minustakin se avaus on harkitsemisen arvoinen, ihan pelkästään sen vuoksi, että nuoret yleensä ovat niin sanottuja yhden asian ihmisiä. He kokevat yhden ison asian keskeisenä, joka sitten kasvattaa siitä nuoresta myöskin laajemmin yhteiskunnallisen vaikuttajan, kun sen asian yhteydet sitten muuhun yhteisöllisyyteen aukeavat. Tässä suhteessa tämä ajatus, että he voisivat osallistua kansalaisaloitteen kautta aloitteellisesti päätöksentekoon, yhteiskunnallisiin asioihin, on aika luonteva tapa kasvaa osaksi tätä yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmää, minkä tämä demokraattinen järjestelmä mahdollistaa, silti puuttumatta varsinaiseen äänestysikään, joka voisi säilyä 18 vuotena. Eli pidän harkitsemisen arvoisena tuota ajatusta. Sen lisäksi, että tehdään tällaisia pieniä hienosäätöjä niin kuin tämä muutos, joka nyt tässä tapahtuu, tässä kansalaisaloiteinstituutiossa olisi hyvä huomioida kaksi kehittämisen arvoista asiaa. Ensimmäinen asia on: Tämän edustuksellisen demokratian päätöksentekoon keskeisesti vaikuttava toimija on neljäs valtiomahti eli valtamedia. Valtamedian rooli on näissä kansalaisaloitteissa niin suuri, että jotkut ovat sanoneetkin, että ne ovat media-aloitteita. Sellaisella kansalaisaloitteella, joka saa median huomion, on läpimenomahdollisuudet. Jos ei sitä huomiota saa, kansalaisaloite ei tahdo tulla tietoisuuteen, sana ei tahdo kulkea riittävästi, ja sen seurauksena on sitten se, että aloite ei kannakaan, vaikka se sisällöllisesti voisi sen tarjotakin. Tässä on myöskin hieman tätä ikäsyrjintäelementtiä, johon viittasin aikaisemmin. Niin kauan kuin aloitejärjestelmä toimii digitaalisesti, niin kuin meidän aloitejärjestelmämme toimii valtaosaltaan digitaalisesti, aloitteet, jotka koskevat nuoria ihmisiä, jotka liikkuvat digimaailmassa helpommin, saavat nopeammin kannatusta kuin esimerkiksi aloitteet, jotka selkeästi suuntautuvat ikäihmisten asioihin, jolloin käsin kerääminen on se ainoa konsti saada kunnolla kerättyä. Tässä on myöskin tämän tapainen ongelma olemassa, mikä kannattaa tietysti myöskin huomioida tai ainakin rekisteröidä, että myöskin tarjottaisiin ikäihmisille paremmin tilaa osallistua näihin kansalaisaloitteisiin. Median rooli on ratkaisevan tärkeä, se tulee tunnistaa. Ne, jotka ovat kansalaisaloitteita koonneet tai olleet mukana niitä kokoamassa, tietävät, että tämä 50 000 allekirjoituksen raja on tosi suuri. Se on tosi suuri. On uskomattoman suuri ponnistus saada 50 000 allekirjoitusta, ellei saa valtamedian julkisuutta siihen taakse, mikä nostaa hetkessä sitten sen kannatusten määrän. Ilman sitä se on todella iso ponnistus. Arvoisa puhemies! Itse olisin pohdituttamassa sitä vaihtoehtoa, että tämä instituutio voisi olla joustavampi luonteeltaan sikäli, [Arto Satonen: Ei!] — kyllä — että 50 000 nimeä tarvitsee, että se on lakialoite. Ajatellaan esimerkiksi 10 000 nimen keräämistä — takaan teille, että sekin on iso asia. 10 000 nimen kerääminen voisi johtaa saman tyyppiseen aloitteellisuuteen kuin meillä eduskunnassa tehtävät kirjalliset kysymykset, joihin valtioneuvosto eli ministeri joutuu vastaamaan kirjallisesti. Siinä voisi olla merkitystä — kun 10 000:kin nimen kerääminen on suuri ponnistus, niin siinä olisi se mieli, että kun ne saa, saa joka tapauksessa ministerin kautta vastauksen ja sitä kautta julkiseen keskusteluun sen aloitteen. Se sitten saattaa poikia jatkossa enemmänkin mahdollisuuksia. Eli tällaista ajatusta itse kantaisin mielessäni ja olisin valmis vaikka tekemään lakialoitteen tästä asiasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T16:22:57,2019-11-27T16:29:01,Hyväksytty,1.1 2019_71_60,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En malta olla kanssa muutamaa sanaa sanomatta edustaja Kiljusen innoittamana. Olen hänen kanssaan osittain samaa mieltä ja osittain eri mieltä. Ensinnäkään en missään nimessä pidä tätä 50 000 allekirjoituksen rajaa liian matalana vaan ehkä pikemminkin päinvastoin. Näitä kansalaisaloitteita on kyllä tullut hyvin paljon viime aikoina, ja nyt sitten se on tietysti sinänsä tärkeää, että kansalaisilta tulee se ilmaisu. Se on vahva ilmaisu, kun se 50 000 nimeä tulee. Jokainen asia pitää täällä käsitellä, mutta on myöskin niin, että osa näistä aloitteista on kyllä myöskin tällaisia niin kuin budjettialoitteen tyyppisiä. Silloin tietysti herää kysymys, että onko se sitten sen kansalaisaloitteen lähtökohta, koska sitten taas, jos me vaikka puutumme dieselöljyn hintaan, niin jokainen ymmärtää sen, että semmoiset asiat päätetään osana esimerkiksi valtion budjettia, jolloin ikään kuin yksittäisestä asiasta päätöksen tekeminen kansalaisaloitteen pohjalta on aika haasteellista. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin mitenkään innokas dieselveron puolustaja — varsinkaan, koska itsekin ajan dieselautolla. Vakavasti puhuen tarkoitan siis sitä, että näitten kansalaisaloitteiden, jotta ne toimisivat, pitäisi koskea sellaisia asioita, jotka ovat ikään kuin lainsäädäntöön liittyviä, ehkä arvopohjaisia kysymyksiä — sellaisia, jotka voidaan sitten myöskin eduskunnassa hyväksyä ottamatta ihan koko valtion budjetin perspektiiviä huomioon. Sitten toinen kysymys, ja siinä olen edustaja Kiljusen kanssa täysin samaa mieltä, että se on juuri näin, että jos asia nousee mediassa suureksi, niin silloin se saa näkyvyyttä ja saattaa johtaa johonkin, mutta tämä sama ilmiö koskee kyllä myös kansanedustajien tekemiä lakialoitteita. Täällä on aika monta sellaista lakialoitetta, jotka eduskunnan enemmistö on aikoinaan jättänyt ja jotka eivät välttämättä silti ole johtaneet mihinkään. Tänään tullaan käsittelemään edustaja Juvosen lakialoitetta omaishoitajien hoitovapaaseen tai saattohoitoon liittyen. Tein itse siitä aikoinaan lakialoitteen, joka itse asiassa johti loppujen lopuksi jopa lain muuttumiseen. Sillä oli erittäin vahva eduskunnan tahto, mutta asia oli varsin vähän mediassa esillä, ja siitä on seurannut se, että vaikka laki on jo voimassakin, niin suuri osa ihmisistä ei edes tiedä, että se on olemassa, ja sen takia käyttö on ollut vähäistä. Eli kyllä se on realiteetti. Tai toisena esimerkkinä muistan sen, kun täällä keskusteltiin perintöveron pienentämisestä. Siitä jätettiin useita lakialoitteita, toimenpidealoitteita ja muita, [Puhemies koputtaa] ja loppujen lopuksi seurauksena oli vasta sitten, kun iso media siihen tarttui, [Puhemies koputtaa] että asialle jotain tapahtui. [Puhemies koputtaa] Eli tämä on ikään kuin realiteetti, että median kiinnostuksella on huomattava merkitys siihen, miten asiat etenevät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-27T16:29:03,2019-11-27T16:32:21,Hyväksytty,1.1 2019_71_61,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Satosen kanssa eri mieltä ja samaa mieltä. Erityisesti nyt haluaisin korostaa sitä, että toivoisin, että en ymmärtänyt oikein, mitä edustaja Satonen sanoi. Jäi hieman  sellainen  sävy,  että te  vähättelitte kansa-laisaloiteinstituutiota vähän siinä muodossa, että niitähän tulee ihan solkenaan tänne ja meillä on valtava määrä niitä käsitellä. Kyllä, niitä tulee aika paljon, niin vaativaa kuin se kansalaisaloitteiden allekirjoitusmäärien saaminen onkin, mutta en silti vähättelisi tätä ollenkaan, vaikka ne olisivat budjettialoitetyyppisiä. Eivät ne johda sinänsä lainsäädäntöön. Kyllä eduskunta ne käsittelee, ja me olemme fiksuja siinä, että jos se on budjettilakityyppinen, jos se ikään kuin olisi johtamassa johonkin, niin kyllä me osaamme sen sitten sinne budjettiinkin rakentaa, joko lisätalousarvioon tai sitten suoraan budjettiin. En minä yhtään aliarvioisi näitä kansalaisaloitteita enkä pitäisi suurena sitä määrääkään. Hallituksen esityksiä täällä on todella solkenaan, niin kuin pitääkin olla. Tämä onkin tämän talon tehtävä, säätää lakeja. Kyllä me kestämme ne muutamat kansalaisaloitteet ja niiden kautta käytävän keskustelun. Sen sijaan olisin ehdottomasti muistuttamassa edustaja Satoselle — ja nyt puhuu kokemusasiantuntija: 50 000 allekirjoituksen kerääminen on hurjan suuri työ. Se on hurjan suuri työ, erityisesti jos se tehdään käsin. Jos se digin kautta saa räjähdysmäisen julkisuuden, niin silloin se on eri juttu, mutta jos sitä kerätään tosissaan, niin kuin useimmat kansalaisjärjestöt ja ihmiset tekevät, se on valtava, valtava työmäärä. Ja jos pystyy sen 50 000 saamaan, niin se on hienoa, ja että se tulee varsinaisena lakialoitteena käsiteltäväksi. Mutta toistan sen idean, että 10 000:kin on valtava määrä, ja kun sen saa kerättyä, niin sillä saisi kuitenkin asian poliittiseen keskusteluun vähintään sitä kautta, että valtioneuvosto joutuisi — ministeri joutuisi — ottamaan kantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T16:32:23,2019-11-27T16:34:20,Hyväksytty,1.1 2019_71_62,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse koen myös niin, että me kansanedustajat olemme velvollisia tuomaan poliittiseen keskusteluun asioita. Voimme tehdä tiedotteita ja ottaa niitä täällä puheeksi. Siihen ei tarvitse välttämättä kymmentätuhatta nimeä, vaan meistä jokainen voi käyttää sitä puheoikeutta. Enemmän olen itse asiassa huolissani siitä, kun kansalaisilta kuulee usein, että eiväthän ne kansalaisaloitteet mihinkään johda, että siellä ne salissa puhuvat eikä sitten tapahdu mitään. Sehän on kuitenkin ehkä se ongelma siinä, että jos joutuu tekemään valmiit pykälät, niin se on tosi vaivalloinen työ. Jos ajatellaan, miten esimerkiksi ministeriössä laki valmistellaan, niin siellä on kuulemisia, ammattilaisia hieromassa pykäliä ja niitä moneen kertaan katsotaan, ja sitten ne tulevat vielä eduskunnan valiokuntakäsittelyyn. Kun kansalaisaloite tulee tänne meille eduskuntaan, se tulee meille valiokuntaan, eikä meillä ole semmoista koneistoa ja mahdollisuutta valiokunnassa tehdä sitä lainsäädäntöä ja sitä selvitystyötä samanlaisesti kuin tuolla ministeriön puolella. Se johtaa usein siihen, että se laki ei ehkä sellaisenaan ole toteutettavissa, vaan asiantuntijat tulevat sitten kertomaan valiokuntaan, että hyvä ajatus mutta tämä ei tällaisenaan voi tulla toimeenpantavaksi. Eduskunnan mahdollisuus on silloin todeta, että kansalaisaloite hylätään mutta toivotaan tai jopa edellytetään, että hallitus ryhtyy lainsäädännön valmisteluun. Se saattaa kestää vaikka kuinka kauan, ja sitten tulee kansalaisille sellainen tunne, että se ei johtanut mihinkään, vaikka se itse asiassa johti. Olen edustaja Satosen kanssa samaa mieltä siinä, että olisi hyvä, kun tulisi enemmän semmoisia periaatteellisia asioita, vaikkapa ”kannatan jotain asiaa”, ”en kannata”, ja sitten täältä mitattaisiin se tahtotila. Voitaisiin ajatella jopa niin, että pantaisiin siihen joku määräaika, niin että tässä tietyssä ajassa on tultava ministeriöltä joku vastaus, mitä tälle tehdään vai aikooko tämä hallitus tehdä yhtään mitään. [Kimmo Kiljunen: Aikoo tehdä!] — No, en ota kantaa juuri tähän kyseiseen hallitukseen, joka ei varmasti välttämättä aina tee sellaisia asioita kuin itse toivoisin, mutta se on eri keskustelu. — Tämä olisi esimerkiksi hyvä sen asian eteenpäinviemiseksi. Lakialoitteiden osalta on hyvä muistaa, että jos sata kansanedustajaa allekirjoittaa laki-aloitteen, niin siellä on yleensä yhteensä satojatuhansia ääniä takana. [Arto Satonen: Kyllä!] Sitäkin voisi miettiä, olisiko meillä mahdollisuutta sitä virallista sääntöä niin sanotusti muuttaa, niin että otettaisiin asia käsittelyyn valiokunnissa, jos on vähemmän edustajia sen takana. Esimerkiksi itse sain hyviä keskusteluja, kun tein lakialoitteen eläimiin seksuaalisesti sekaantumisen rangaistavuudesta. Sitä ei ollut oikein kehdattu käsitellä, mutta sen jälkeen se tuli tuonne eläinten hyvinvointilain luonnokseen, joka kyllä tällä hetkellä makaa. Olen ajatellut uusia tämän lakialoitteen ja pyydänkin ihmisiä tutustumaan siihen aiheeseen. Pian tuon sen allekirjoitettavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-27T16:34:20,2019-11-27T16:37:27,Hyväksytty,1.1 2019_71_63,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hyvää, periaatteellista keskustelua näistä kansalaisaloitteista. Edustaja Merellä oli erinomainen pointti siitä, että jos on täältä kerännyt yli 100 kansanedustajalta allekirjoituksen, niin kyllä sekin aikamoinen määrä ihmisiä siinä jo takana on. Vaikka en toki kuvittele niin, että esimerkiksi kaikki minua tai ketään muutakaan äänestäneet olisivat kaikista asioista samaa mieltä keskenään, eli sitä ei ihan tietysti voi yksi yhteen laskea, mutta totta kai sillä on valtava voima takana. Mutta ehkä tämä kiteytyy... Siinä haluan korjata edustaja Kiljusen puheenvuoroa, että missään nimessä en väheksy näitä kansalaisaloitteita. Pikemminkin saattaisi olla niin, että jos tämä rima olisi vielä korkeammalla, niin näitten arvostus olisi vielä vahvempaa. Eli kyse on ehkä siitä, mitä me tällä kansalaisaloitteella haemme. Jos minä olen ymmärtänyt oikein, edustaja Kiljusen idea tästä 10 000:sta, joka vastaisi kirjallista kysymystä, on se, että silloin kyse on ehkä sellaisesta asiasta, joka saattaa olla jollekin kohtuullisen pienelle kansanryhmälle erittäin tärkeäkin asia, mutta ei laaja-alaisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa oleva asia. Sillä on tietysti oma pointtinsa, mutta esimerkiksi tällaisissa tilanteissa minä luulen, että meillä on kyllä muitakin tapoja siihen asiaan paneutua kuin kansalaisaloite. Mutta en minä nyt sitä tietenkään huonona pidä, jos tänne vaikka tulisi kansalaisaloite keliakiakorvauksen palauttamisesta esimerkiksi, jota tässä nyt yritetään vaihtoehtobudjetin kauttakin järjestää. Tämä on ikään kuin yksi tämäntyyppinen esimerkki. Mutta sitten, jos ja kun tämä rima on korkealla, niin ei se 50 000 ole mikään mahdoton määrä kerätä nimiä sellaisiin asioihin, jotka oikeasti kansalaisia laajalti kiinnostavat. Sitä en usko, että se on mikään mahdoton. [Kimmo Kiljunen: Se on erittäin vaikeaa!] Toki on myöskin niin, että silloin se kiinnostaa varmaan mediaa ja muuta. Meillä on esimerkkejä kansalaisaloitteista, jotka ovat muutamassa viikossa keränneet tämän 50 000 hyvinkin nopeasti, ovat keränneet 100 000:kin. Eli kyllä, jos asia on riittävän painava ja se on riittävän laajalti tässä yhteiskunnassa poliittisen keskustelun kohteena, ja itse asiassa juuri sellaiset ovat niitä asioita, joiden pitäisi mielestäni tullakin kansalaisaloitteen kautta tänne päätettäviksi. Eli kyllä tässäkin oma ajatuksensa on, minkä takia tämä raja on juuri tähän kohtaan laitettu. Ja se on myöskin niin, että jos sen rajan kovin moni ylittää, niin silloin sillä ei ole painoa yhtä paljon kuin silloin, jos on vain muutama vuodessa, joka tämän rajan ylittää, että tässäkin on oma logiikkansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-11-27T16:37:31,2019-11-27T16:40:24,Hyväksytty,1.1 2019_71_64,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama huomio tähän kansalaisaloiteasiaan yleisemminkin. Eli ensinnäkin epäilisin, että jos joku asia on 10 000 ihmiselle niin tärkeä ja mielenkiintoinen, että he olisivat valmiita allekirjoittamaan tällaisen kysymysaloitteen, niin epäilemättä he pystyvät myös vaikuttamaan valitsemiinsa, äänestämiinsä kansanedustajiin niin, että kansanedustaja tekisi sellaisen kysymyksen. Se on kuitenkin ensisijainen tapa edustaa kansaa edustuksellisessa demokratiassa. Toisenakin se, että aloitehan ei tarkoita sitä, että asia menee esitetyssä muodossa läpi, vaan se tarkoittaa sitä, että asia käsitellään. Jos nyt vähän karrikoidaan, niin on mahdollista, että 50 000 henkilöä kannattaa jotain asiaa mutta sitten 4 miljoonaa vastustaa. Vaikka esimerkki onkin karrikoitu, niin ymmärrätte kaikki, mitä tarkoitan. Eli kaikilla kansalais-aloitteilla, jotka tulevat eduskuntaan käsittelyyn, ei suinkaan ole kansan enemmistön tukea takanaan. Voi olla toisinkin. Ylipäänsäkin tätä kansalaisaloiteinstituutiota pitäisi kehittää mielestäni sellaiseen suuntaan, että kansalaisaloite olisi viesti meille poliitikoille, mitä meidän pitäisi tehdä, mikä on se tahtotila, mihin suuntaan laaja joukko kansalaisia haluaa asioita edistää. Eli nyt kun tässä on näitä muotovaatimuksia lainsäädännöstä, niin monesti se kansalaisaloitteen hyvä idea hukkuu niihin muotovaatimuksiin. Sitten kun tänne tulee sellaisia muotovaatimukset täyttäviä esityksiä perusteluineen päivineen, melkein kuin ne olisivat hallituksen esityksiä, niin monesti kysymys ei olekaan kansalaisaloitteesta vaan kansalaisjärjestöaloitteesta. Eli kansalaisjärjestöt, joilla on aivan toisenlainen resurssi laatia juridisesti toimivia lakiesityksiä, markkinoida niitä, saada ne mediaan, tuovat tänne asioita lainsäädäntöprosessin ohitse, pahimmassa tapauksessa jopa hallituspuolueiden poliitikkojen tukemina. Tämä tuskin on kansalaisaloitejärjestelmän tarkoitus, vaan kysymys on enemmän siitä, että pitäisi pystyä tuomaan se tavallisen kansalaisen huoli asioista, jotka eivät etene perinteisten poliittisten kanavien kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-27T16:40:24,2019-11-27T16:42:22,Hyväksytty,1.1 2019_71_65,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä voi näköjään puhua hyvin laajasti kansalaisaloitteista. Olin silloin, kun täällä kansalaisaloitelaki säädettiin, eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen, ja siellä pohdittiin kovasti sitä, mikä pitäisi olla tämä vähimmäisallekirjoittajamäärä, ja sitten päädyttiin tähän 50 000:een, mitä pidettiin käytännössä lähes mahdottomana, ja kuviteltiin, että tästä tulee hyvinkin raskas yhteiskunnallinen instrumentti, kun näin korkea vaatimus asetetaan. Täällä on joku katsonut, että se ei ole kovin olennainen seikka, kuinka paljon on allekirjoittajia. Vaikka sitä nostettaisiin 100 000:een, niin niitä tulisi varmaan ihan yhtä hyvin 100 000 kuin 50 000. [Kimmo Kiljunen: Ei tule!] — No, ei nyt ihan, totta kai matematiikka sen verran toimii. — Mutta kuitenkin niitä tuli runsaasti tänne, ja siinä mielessä tämä ei ole kovin olennainen kysymys. Tämä 50 000 on varmaan ihan kohdallaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-11-27T16:42:22,2019-11-27T16:43:32,Hyväksytty,1.1 2019_71_66,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoin tätä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, niin tämän asian osalta varmaan asiat etenevät tässä eurooppalaisessa kokonaisuudessa ihan hyvin, mutta vähän aikakirjoihin kanssa muistijälkeä ajattelin sanoa. Sain olla myös oman ryhmäni edustajana, oman ryhmäni työvaliokunnan jäsenenä silloin 2011 lausumassa sosiaalidemokraattien näkökulmaa tähän kansalaisaloitteen käyttöönottoon, joka sitten otettiinkin käyttöön vuonna 12. Niin kuin tässä joku kollega sanoikin, niin silloin oli kyllä mielikuvissa, että tämä 50 000:n raja on niin korkea, että koskapa ensimmäinen aloite tulee. Ja se kesti vuoden. Vuonna 2013 keväällä, kevättalvella tuli ensimmäinen kansalaisaloite, joka oli täyttänyt tämän 50 000:n rajan. Se 50 000:n raja on noin reilun prosentin äänioikeutetuista. Tietenkin voidaan arvioida tänä päivänä, onko tuo raja liian korkealla tai liian matalalla, en siihen niinkään ota kantaa, mutta otan kantaa siihen sisällön rakentamiseen. Olen samaa mieltä kuin edustaja Mäkelä tuossa aikaisemmin. Hallintovaliokunnassa viime kaudella huomasin tilanteen, jossa sinänsä hyvää tarkoittava kansalaisaloite ja lakiehdotus törmäsivät tämmöisiin muotoseikkoihin ja teknisiin kysymyksiin. Olisikin meiltä lainsäätäjiltä ihan perusteltua vielä kerran käydä läpi, onko tämä kansalaisaloitejärjestelmä tosiasiallisesti kuitenkaan kanava, jossa sen tavallisen suomalaisen kansalaisen, joka kokee jonkun asian tärkeäksi, kannattaa nostaa se yhteiskunnalliseen keskusteluun, onko tämä järjestelmänä toimiva. Hallinnollisiin yksityiskohtiin, vaikka lainsäätämisjärjestykseen, liittyvän avun ja neuvonannon antaminen kansalaisaloitetta laativalle ihmiselle voisi olla yksi keino, jolla varmistettaisiin, että kansalaisella olisi tosiasiallisesti keinot tehdä sellaisia aloitteita, jotka teknisestikin menevät täällä eduskunnassa läpi. Joten tätä järjestelmää on kyllä varmasti syytä kehittää ja saada ehkä kansalaisaloitteen hienosta ajatuksesta enemmän irti. Ei pelkkää kansalaisaloitteiden määrää pidä tuijottaa vaan ennen kaikkea niiden laatua ja sisältöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-11-27T16:43:32,2019-11-27T16:45:52,Hyväksytty,1.1 2019_71_67,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pohdiskeluihin siitä, että kansalaisaloiteinstituutiota voisi kehittää niin, että se tulee suoraksi lakialoitteeksi: itse olen ymmärtänyt sen tällä tavalla, että kansalaisaloitteen ei tarvitse olla lain muodossa sinänsä, vaan se on avaus eduskunnalle siitä, että pystyisikö tuosta teemasta tekemään lainmuutoksen, että se teema toteutuu. Haluaisin edustaja Karille sanoa sen, että me saamme — mutta usein kansalaiset eivät sitä välttämättä tiedä, ja siinä edustaja Kari on oikeassa — oikeusministeriöstä apua siihen, että jos se lain formulointi halutaan tehdä, niin oikeusministeriössä on  ne ihmiset kansa-laisaloitepuolelta, jotka säätelevät ja hallitsevat sitä, ja siihen pystytään sitten antamaan laillista neuvontaa myöskin, eli se on kyllä mahdollista. Sen sijaan tässä oli jonkinlaista ei nyt vastakkainasettelua mutta hieman niin kuin pohdiskelua siitä, mikä määrä allekirjoituksia tarvittaisiin, minkä tyyppinen lopputulema siitä voisi olla — viittasin tähän 10 000:een, 50 000:een allekirjoitukseen ja niin edelleen. Onhan meillä: Muistaakseni edustaja Mäkelä sanoi, että jos joku on 10 000 nimeä keräämässä, niin siinä voisi toimia myöskin kansanedustajien kautta tai muuten. Luonnollisesti on, meillä on edustuksellisen demokratian instituutio eli me olemme korkeimmassa päätöksentekoelimessä eduskunnassa. Meillä on mahdollisuus tehdä kirjallinen kysymys, jos kansalaiset sitä pyytävät, kansalaisjärjestöt pyytävät, kuka tahansa pyytää tai itse haluamme saada tietoa. Me saamme siihen vastauksia. Meillä on oikeus myöskin tehdä lakialoite, ei siihen tarvita kansalaisaloitetta. Kansalaiset voivat lähestyä meitä. Meillä on myöskin oikeus, tämä muotoilu, että jos 50 000 allekirjoitusta on, niin sitten se on käsiteltävä myöskin eduskunnassa kuin ei nyt hallituksen esitys mutta sillä vakavuudella kuin se olisi hallituksen esitys. Se on se lähtökohta, ja ne käsitellään täällä kansalaisaloitetyyppisenä. Meillä on myöskin se sadan kansanedustajan rajan ylittäminen lakialoitteessa, jolloin se pitäisi käsitellä myöskin eduskunnan valiokunnassa, kuten hallituksen esitys, niin että ministeriö antaa siitä lausuntonsa. Minä voin sanoa, arvoisa puhemies, että omalla kohdallani tässä on juhlapäivä juuri tänään tällä hetkellä. Tässä on hetki sitten koottu pysäköintivirhemaksuihin liittyvä lakialoite, jolla ne yritetään saada kuosiin. Puhemies voi onnitella, minulla on 100 allekirjoitusta. Ja voin senkin kertoa, että se on valtava työ. Se on valtava työ. [Arto Satonen: Se on totta!] Ei se niin vain onnistu tässä. Sen takia kannattaa arvostaa 50 000:ta allekirjoitusta kansalaisaloitteessa, myöskin sadan allekirjoituksen saamista tästä salista aloitteelle, joka menee puoluerajojen ylitse, jolloin sille täytyisi olla se merkitys. Mutta kun meillä on myöskin pienempi muoto eli kirjallisen kysymyksen tekeminen — ministeriltä vastaus — niin miksemme myöskin kansalaisille sitä mahdollista. Tämä on se minun ajatukseni. Nämä eivät ole ristiriidassa toisiinsa nähden, vaan edustuksellinen demokratia ja suora demokratia täydentävät toisiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T16:45:52,2019-11-27T16:48:50,Hyväksytty,1.1 2019_71_68,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä käydään hyvää keskustelua kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloite on erittäin tärkeä kansalaisille, jotta he saavat äänensä kuuluviin eduskunnassa ja voivat tuoda meille sitä viestiä, mikä on kansalaisille tärkeää. Mutta yhtä tärkeitä ovat kansanedustajien tekemät lakialoitteet. Joskus olen miettinyt sitä, minkä takia kansanedustajien tekemät lakialoitteet ovat huonommassa asemassa kuin kansalaisaloite. Eli jotta lakialoite täällä etenisi edes ministeriöön asti, josta saisi lausunnon, se vaatii yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen. Olisi erittäin tärkeää, että myös vähäisemmällä allekirjoitusmäärällä tämä olisi mahdollista, koska täällä on erittäin tärkeitä asioita käsittelyssä. Olen itse tehnyt monena eduskuntakautena muun muassa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista lakialoitteen, joka on kerännyt sen yli sata allekirjoitusta. Mutta kun sitten saapui kansalaisaloite samaan aiheeseen liittyen, ne kulkivat sitten yhdessä ja etenivät sillä tavalla. Pohjoismaiden neuvostossa olin jäsenenä viime kaudella ja sain siellä esitellä tätä suomalaista kansalaisaloitejärjestelmää, jota toki ihailtiin tavallaan siinä, että on hienoa, että ihmiset voivat osallistua demokratiaan tuomalla ajatuksia ja tärkeitä nostoja. Tulisiko meillä olla Pohjoismaiden välillä tämmöinen yhteinen kansalaisaloitejärjestelmä, ja millä tavalla voisimme Pohjoismaiden sisällä myös kehittää demokratian toteutumista? Sadan allekirjoituksen kerääminen lakialoitteeseen on äärettömän iso urakka, ja olisi kyllä tärkeää myös, että valiokunnissa sitten käsiteltäisiin näitä kansanedustajien tekemiä lakialoitteita, koska näin myös meidän äänestäjämme ja kansalaiset toivovat ja aina odottavat, että kun hyviä ideoita lähtee eteenpäin, ne myös käytäisiin läpi. Mutta monesti käy niin, että sadankin edustajan allekirjoittama lakialoite jää sitten ministeriön lausunnon jälkeen sinne mappi ö:hön, että se ei etene, mutta kansalaisaloite kuitenkin tulee aina tänne saliin keskusteltavaksi. Elikkä se on erittäin tärkeätä, että se käsitellään valiokunnassa ja sitten tulee vielä tänne saliin keskusteltavaksi, ja silloin se kansalaisaloitteen kaari sulkeutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T16:48:50,2019-11-27T16:51:18,Hyväksytty,1.1 2019_71_69,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Tynkkynen aiemmin esitteli lakialoitettaan toisen puheen yhteydessä, ja siinähän tämän kansalaisaloitteen allekirjoituksen ikäraja oli tiputettu 16 vuoteen, ja kun tässä edustaja Kivirantakin mietti tätä määrää, niin jos näin tehtäisiin, niin tietenkin tämä määrä varmasti pitäisi myös kasvattaa siitä 50 000:sta johonkin enempään, jos tämä aktivoisi nuoria enemmän. Mutta edustaja Juvonen kiinnittää mielestäni erittäin tärkeään asiaan huomiota. Mehän keskustelemme pääsääntöisesti yleisellä tasolla kansalaisaloitteesta tai vaikka näistä allekirjoittajamääristä ja niin edelleen, mutta on oikea huoli, minkälainen teho on niin kansalaisaloitteella kuin lakialoitteellakin, ja heittäisin pohdittavaksi seuraavan ajatuksen: Esimerkiksi Yhdysvalloissa näitä lakihankkeita viedään eteenpäin vaalien yhteydessä. Siellä samassa yhteydessä, missä äänestetään vaikka omaa edustajaa kongressiin, saatetaan äänestää vaikka jonkin tiehankkeen rahoituksesta. Siellä on erittäin paljon tavallaan asiaa samassa yhteydessä, [Arto Satosen välihuuto] ja nämä kansalaisaloitteet ja lakialoitteet voisivat olla sellaisia, joita voisi tässä yhteydessä sitten samalla hyödyntää ja käyttää hyväksi, ja jotka mahdollisesti sitten johtaisivat myös toimenpiteisiin. Tietenkin näissä sitten pitäisi alustavasti valmistelu hoitaa niin hyvin, että näitä asetettaisiin vastakkain ja tavallaan vain parhaat ehdotukset sitten olisivat ylipäätään mahdollisia. Koska muutenhan kuka tahansa osaa osoittaa määrärahaa johonkin tiettyyn hankkeeseen, mutta että ne ovat talouspoliittisesti perusteltuja ja mahtuvat raamiin ja niin edelleen, niin tässä on tietenkin aika paljonkin teknistä sovellettavaa. Mutta se voisi olla yksi sellainen. Joka tapauksessa ihmiset ovat hyvin aktiivisia niin presidentinvaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin, niin miksi emme samassa yhteydessä ottaisi sitten kantaa myös muihin asioihin. Ehkä tämä kansalaisaloite sopisi siihen tilanteeseen kaikkein parhaiten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-27T16:51:22,2019-11-27T16:53:48,Hyväksytty,1.1 2019_71_70,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos oikein muistan, niin tämä yksi kansalaisaloite, joka törmäsi tällaisiin teknisluontoisiin ongelmiin, liittyy ampuma-aselakiin. Tällainen muistikuva minulla on — jos kollegoja on siitä valiokunnasta, niin varmaan muistavat myös. Että näitä teknisiäkin ongelmia on. En itse ainakaan haluaisi myöskään verrata näitä kansanedustajien lakialoitteita ikään kuin toiminnallisesti kansalaisaloitteeseen. Molemmille pitää antaa ikään kuin oma arvonsa, ja sen arvon tietenkin pitää olla korkea. Erityisesti tässä kansalaisaloiteasiassa pitäisi pystyä varmistamaan, että kansalaisaloitteen laatijalla on tosiasialliset mahdollisuudet tehdä sellaista kansalaisaloitelaadinnan teknistä osaa, joka sitten eduskunnassa ei törmää joihinkin teknisiin muotoseikkoihin. Mutta tästä sadan kansanedustajan lakialoiterajasta: Käsittääkseni eduskunnassa ei kuitenkaan ole mitään vakiintunutta sääntöä tälle sadan rajalle niin, että se saisi asiallisemman käsittelyn kuin lakialoitteet, jotka on pienemmällä määrällä kirjoitettu. [Arto Satosen välihuuto] Pitäisinkin ihan tarpeellisena — joskaan en halua laajentaa keskustelua nyt laki-aloitteeseen, mutta sanon kuitenkin — ja tärkeänä, että lakialoitteet allekirjoitusmäärästä riippumatta saisivat aina jonkunlaisen huomion. Meillä eduskunnassa liian usein lakialoitteet ovat pöydällä piipahtamassa ja eivät ikään kuin synnytä sitten laajempaa poliittista keskustelua. Salikeskustelussa illalla kyllä saa huomion, mutta sitten kun arki koittaa ja asia saapuu valiokuntaan, niin asia usein hautautuu meidän omiin prosesseihimme. Sanon tämän sen takia, koska tästä sadan rajasta on syntynyt tähän eduskuntaan hieman tämmöinen myytti, että sadan allekirjoituksen jälkeen vasta annetaan asialle ikään kuin se riittävä huomio. Minä en pidä sitä ihan hyvänä, koska meillä edustajillakin on vähän erilaisia tapoja kerätä näitä nimiä lakialoitteisiin. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Sinänsä hyviä lakialoitteita voidaan laatia sellaisenkin edustajan toimesta, joka ei ihan kaikkia pöytiä kierrä tai ei pysty lyhyellä puheenvuorolla, hissipuheella vakuuttamaan kollegaa, että allekirjoitapa tämä lakialoite. Meillä on hyviä aloitteita, määrät allekirjoittajissa vaihtelevat, ja ennen kaikkea pitää tarjota kansalaisille — joita mekin edustajina olemme — hyvät mahdollisuudet toteuttaa hyvää lainsäädäntöesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-11-27T16:53:48,2019-11-27T16:56:12,Hyväksytty,1.1 2019_71_71,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloitejärjestelmä on itse asiassa aika paljon muuttanut tätä eduskuntakeskustelua [Mika Kari: Kyllä!] ja käytäntöjä ja tuonut tänne saliinkin suoraan sellaisia keskusteluja, jotka eivät muutoin olisi tänne tulleet, ja jopa sitten päätöksentekoa ja lainsäädäntöä — ollaanpa siitä sitten oltu eri mieltä tai samaa mieltä. Itse kyllä myös hiukan kannan huolta siitä, onko samalla käynyt niin, että ikään kuin kansanedustajien lakialoitteiden painoarvo on vähentynyt ja jos ajattelemme tätä edustuksellisen demokratian kannalta, joka on kuitenkin se pohja ja perusta tässä meidän järjestelmässämme, niin kyllä jokaisen yksittäisenkin kansanedustajan kansanedustaja-aloitteella pitäisi todellakin olla suuri painoarvo ja huomioarvo, ja sen takia itsekin tänne saliin jäin tänään, että täällä on näitä kansanedustaja-aloitteita sitten myöhemmin vielä käsittelyssä. Tätä 50 000:n rajaa pidän henkilökohtaisesti mieluummin liian matalana kuin korkeana — en olisi sitä ainakaan madaltamassa. On hyvä, että vain sellaiset hankkeet, joissa on varsin laajaa kannatusta väestön keskuudessa, jossa saadaan sitten niitä nimiä myös helposti aloitteen alle, tulevat tänne. Eli jos tätä merkittävästi madallettaisiin, niin kyllä tämä eduskuntatyö muuttaisi luonnettaan aivan huomattavasti, niin että en lähtisi tätä kyllä todellakaan enää madaltamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-27T16:56:12,2019-11-27T16:58:13,Hyväksytty,1.1 2019_71_72,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsäselle sen verran oikaisen, että kun olen puhunut 10 000 nimen kansalaisaloitteesta eli kun kansalaisaloitteelle on saatu 10 000 nimeä, niin se ei tarkoita sitä, että sitä 50 000 allekirjoituksen rajaa madallettaisiin. Se johtaisi toisen tyyppiseen käsittelyyn. Minun ajatukseni on, että se menisi valtioneuvostolle, eli ministeri vastaisi siihen samalla tavalla kuin hän vastaa kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen, eli se ei kuormita eduskunnan työtä — ministeriön työtä kylläkin. Mutta palaan siihen, minkä edustaja Kari ja edustaja Räsänen molemmat toitte esille: tämän kansalaisaloiteinstituution suurin merkitys on siinä, että kansalaisyhteiskunnan tasolta voidaan nostaa poliittiseen keskusteluun — vakavaankin poliittiseen keskusteluun — asioita, jotka kansalaiset kokevat tärkeiksi. Se on sen suurin merkitys. Me nostamme teemoja, jotka ehkä eivät tahdo poliittisen järjestelmän kautta saada tilaa mutta tulevat nyt kansalaisten kautta tähän meidän yhteiselle foorumillemme keskusteltaviksi. Yhdyn myöskin teidän näkemykseenne siitä, että tuo lakialoitteiden tekeminen täällä eduskunnassa toivottavasti ei sitten kärsi tästä, koska kyllä, kun me teemme näitä lakialoitteita, ne tehdään vakavalla mielellä ja että se on edustuksellisen demokratian instituutio, jota me edustamme, ja niihin pitäisi suhtautua kunnolla. Minä en usko, että edustaja Kari halusi vähätellä sitä, että olen juuri saanut sata allekirjoitusta tähän lakialoitteeseen, [Mika Kari: Päinvastoin!] vaan todennäköisesti sitä, että myöskin pienemmälle määrälle pitäisi saada kunnon käsittely tänne, ja sitä samaahan edustaja Räsänen kannatti, ja toivon, että puhemieskin kirjaa tämän huomioon tässä keskustelussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T16:58:13,2019-11-27T16:59:49,Hyväksytty,1.1 2019_71_73,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisaloitelain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 57/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2019 vp,"Kaikki kirjataan, puheenvuorot.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_74,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Tavio, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_71_75,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä.” Näin kirjoitti vuonna 1981 saksalainen kirjailija Heinrich Heine. Tämä varoitus olisi syytä pitää kirkkaana mielessämme, vaikka nykyään valtaapitävien ei tarvitse enää fyysisesti polttaa kirjoitettuja lausahduksia, vaan ne poistetaan ihmisten saatavilta digitaalisesta maailmasta. Nyt on lähetekeskustelussa perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemä lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta. Esitämme, että pelkkien loukkaavien mielipiteiden kieltämisen sijaan kiellettäisiin vain selkeästi rikollinen toiminta. Tämä kiihottamispykälä, jota ehdotamme muutettavaksi, tunnetaan otsikolla Kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Nykyään se on laissa muotoiltu näin: ”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Pykälän nykyinen sisältö on hyvin ongelmallinen. Ensinnäkin kyseisen rikoksen tunnusmerkistössä puhutaan panettelusta ja solvaamisesta, joiden määrittely on helposti hyvin tulkinnanvaraista. Viime kädessä tulee riippumaan ajan hengestä, mitä tuomioistuimet pitävät panetteluna ja solvaamisena. Kyseinen pykälä kieltää nimenomaisesti tietojen esittämisen. On perin erikoinen sananvapauden rajoitus kieltää tiedon esittäminen. Ilman tietoa ei voi suojella totuuttakaan. Perussuomalaisten näkemys onkin, että tiedon julkituonti ei saa olla rikollista. Kiihottamispykälällä rajoitetaan mielipiteenvapautta, koska pykälä kieltää ilmaisemasta sellaista mielipidettä, jonka pykälän tulkitsija katsoo kielletyksi. Mielipiteet eivät voi vahingoittaa ketään, kunhan niihin ei siis liitetä uhkailua eikä muuta selvästi vaaralle altistavaa. Perussuomalaiset ehdottavat, että oikeudellisesti tuomittavaa kiihottamista kansanryhmää vastaan olisi vain uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen. Tämä tekisi pykälästä selkeän ja tarkkarajaisen. Sananvapaus on keskeinen perusoikeus. Jos sananvapaus koskee pelkästään sellaisia ajatuksia, joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään yhdentekevinä, sananvapaudelta katoaa merkitys ja arvo. Sananvapauden on katettava myös sellaisia viestejä, jotka loukkaavat tai järkyttävät kuulijoita. Sananvapaus on oikeustieteellisessä kielessä oikeushyvä, eli oikeus, jota on perusteltua suojella oikeusjärjestelmällä. Oikeustieteellisessä mielessä kysymys siis kuuluukin: mitä oikeushyvää kiihottamispykälä suojelee? Tällä pykälällä suojattava etu, tämä oikeushyvä, liittyy ilmapiirin tulkintoihin ja mielikuviin. Se ei ole siis mikään suora, suojattava oikeushyvä, kuten tulisi olla. Rikoslailla pitäisi kieltää vain konkreettiseen haittaan ja oikeushyvän loukkaukseen johtavat teot. Kiihottamispykälä on abstrakti ja siksi yleisten rikosoikeuden periaatteiden valossa erittäin huolestuttava. Pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jota ehdotamme muutettavaksi, sai nykyisen muotonsa hallituksen esityksen myötä lähes 10 vuotta sitten. Hallituksen esityksen perusteluihin kirjoitettiin tuolloin seuraavaa: ”Sananvapaudella on korostunut merkitys yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun samoin kuin tieteen ja taiteen aloilla. Ehdotetuilla rikoslain säännöksillä ei rajoiteta vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluvan poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun yhteydessä rajoituksiin on suhtauduttava tiukemmin kuin esimerkiksi kaupallisessa mainonnassa. Myös tieteen ja taiteen vapaus ovat tärkeitä perusoikeuksia, jotka tulee ottaa asianmukaisesti huomioon ehdotettuja säännöksiä sovellettaessa.” Perussuomalaiset huomauttavat, että hallituksen esityksen mukaan säännöksellä ei ollut tarkoitus rajoittaa vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista tai kohtuuttomasti vaikeuttaa tällaisen keskustelun käymistä. Valitettavasti lain soveltaminen ei kuitenkaan enää vastaa tuota lain esitöissä linjattua päämäärää. Esimerkiksi poliisin rajallisia resursseja käytetään vanhoista, moneen kertaan esitetyistä televisiosarjoista tehtyjen tutkintapyyntöjen käsittelyyn. Tällaiset poliisitutkinnat eivät kuulu kansalaistensa oikeuksia kunnioittavaan valtioon. Ihmisten vanhoja kirjoituksia ollaan ryhtymässä käymään läpi tiheämmällä tahdilla. Kristillisten tekstien siteeraamisesta ja hengellisen vakaumuksen julkisesta ilmaisemisesta voi joutua valtakunnansyyttäjän määräyksen nojalla esitutkintaan, kuten olemme joutuneet hiljattain näkemään. Jopa kansanedustajan täysistunnossa pitämästä puheenvuorosta, jossa kritisoidaan hallitusohjelman kirjauksia, voi käynnistyä esitutkinta ja syyteharkinta. Kaikki viimeaikaiset tapahtumat ovat tehneet yhä ilmeisemmäksi, että kansalaisten sananvapautta ja yhdenvertaisuutta turvaavaa lainmuutosta tarvitaan. Viime aikojen esimerkit herättävät myös kysymyksen: Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kiihottamispykälän käyttö saa yhä uusia ilmenemismuotoja. Esimerkiksi riski rikosvastuuseen joutumisesta saa jopa tiedotusvälineitä poistamaan arkistoistaan vanhaa materiaalia, joka saatetaan nykyään tulkita jossain loukkaavaksi. Seurauksena voi olla historian vääristelyä. Mikä huolestuttavinta, tämä kaikki on johtamassa pelon ilmapiiriin sen suhteen, mitä uskaltaa sanoa. Ihmisillä, joilla on epäsuosittuja mielipiteitä, ei käytännössä ole keinoa tietää etukäteen, mitä Suomessa saa nykyään sanoa tarvitsematta pelätä juridisia seurauksia. Pelko poliisitutkintaan joutumisesta alkaa rajoittaa aivan tavallisten ihmisten kirjoittelua. Seurauksena on itsesensuurin ilmapiiri ja yhteiskunnallisen keskustelun köyhtyminen. Lisäksi käytäntö on osoittanut, ettei rikoslain 11 luvun 10 § suojele yhtä laillisesti, yhtä lailla kaikkia ryhmiä. Virke, vaikkapa joku sanonta, joka koskee syntyperäisiä suomalaisia, suomalaisia kansanryhmänä, ei anna edes aihetta syyteharkintaan, ja sitten taas toista kansallisryhmää koskevana sama virke johtaa tuomioon. Perustuslain takaaman yhdenvertaisuuden näkökulmasta tällainen valikoiva lainsuoja on kestämätön, riippumatta siitä, onko kyse lainsäätäjän alkuperäisestä tarkoituksesta vai ainoastaan liian väljän lainsäädännön mahdollistamista tulkinnoista. Voimassa oleva säännös ei täsmällisyydeltään ole rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tasolla. Kritiikin ja solvaamisen rajasta on tullut häilyvä. Tämä konkretisoituu esimerkiksi siinä, miten länsimaissa suhtaudutaan nykyään islamiin. Islamin kritisointia pidetään useasti hyökkäyksenä kaikkia muslimeita kohtaan. Tällainen asenne nostaa islamia kaiken kritiikin yläpuolelle. Lain tarkoituksena ei voi olla, eikä pidä olla, että jokin uskontoryhmä saa erityiskohtelua. Nykyinen kiihottamispykälä on tarkoitettu lain esitöiden mukaan antamaan suojaa ennen kaikkea sellaisille väestöryhmille, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa sosiaalisesti heikommassa asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa. Tämä on varsin merkillistä, kun ajatellaan yhdenvertaisuutta. Voidaan perustellusti maailman ehkä tasa-arvoisimmassa yhteiskunnassa, Suomessa, kysyä, ovatko vähemmistöt näin valtavan erityissuojan tarpeessa. Lain tulisi kohdella kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti. Millekään ryhmälle ei pidä antaa erityisoikeuksia, jotka muilta puuttuvat. Lain onkin oltava tässä suhteessa hyvin tarkkarajainen ja selkeä. [Kimmo Kiljunen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-27T17:00:21,2019-11-27T17:10:53,Tarkistettu,1.1 2019_71_76,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Halutaanko tästä käydä debattia? [Perussuomalaisten ryhmästä: No, ei oikeastaan, pyydä puheenvuoro!] — Mennään puhujalistaan vähäksi aikaa ja katsotaan sitten, nouseeko tarvetta laajemmin debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_71_77,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen lainsäädännössä ei ole erillistä pykälää vihapuheelle eikä vihapuheelle aseteta erillisen vihapuhepykälän mukaisia rangaistuksia. Rikoslaissa on kuitenkin lukuisia pykäliä, joiden perusteella vihapuheen levittäjää vastaan voidaan nostaa syyte. Yksi pykälistä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, jota nyt ehdotetaan muutettavaksi. Tämä rikoslain pykälä pitää muuttaa, koska nykytilanne on se, että ihmisiä tuomitaan hyvin mielivaltaisin perustein heidän lainmukaisesta sananvapauden harjoittamisestaan — siis sananvapauden, joka on keskeinen demokratiaan kuuluva asia. Ajatellaan esimerkiksi meitä kansanedustajia. Meidät on äänestetty tänne eduskuntaan edustamaan kansaa yleisissä vaaleissa — vaaleissa, joissa äänestävä kansalainen valitsee sellaisen ehdokkaan ja sellaisen puolueen, joka hänen mielestään parhaiten ajaa hänelle tärkeitä asioita. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ollut Suomen rikoslaissa jo noin 25 vuotta, ja sen määritelmä on hyvin laaja. Meneillään oleva edustaja Räsäseen kohdistuva esitutkinta kohdistuu 15 vuotta sitten julkaistuun kirjoitukseen. Ottaen edellä mainitun huomioon mielestäni esitutkintoja ja syytteitä olisi pitänyt tulla vuosien varrella kuin sieniä sateella. Miksi siis vasta viime aikoina on alettu aktiivisesti käyttämään tätä pykälää jopa yli vuosikymmen sitten julkaistuihin kirjoituksiin? On selvää, että pykälää on alettu käyttämään joidenkin tahojen poliittisten vastustajien hiljentämiseen. Tällainen toimintapa on demokratian vastaista ja heikentää Suomen oikeusvaltioperiaatetta. Sananvapauden rikkomisen lisäksi jokainen voi miettiä, kuinka paljon poliisiasemat ja tuomioistuimet tulevat ruuhkautumaan lähitulevaisuudessa, kun tätä menoa yksi jos toinenkin suomalainen joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen mielipiteensä ilmaisusta. Suurempi kysymys kuuluukin, kuinka kauas mennään taaksepäin ja mihin vuosikymmeneen vedetään se raja, että voidaan syyttää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vanheneeko tämä kauhea majesteettirikos milloinkaan? Lain mukaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan ‑rikoksen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa. Eli edustaja Räsäsen vuoden 2004 julkaiseman kirjoituksen syyteoikeus vanheni siis vuonna 2009, kymmenen vuotta sitten, mutta nyt kuitenkin häntä saattaa odottaa syyte tuosta kirjoituksesta. Näin ollen voidaan todeta, että Suomeen on tällä hetkellä syntymässä todella omituinen tilanne, jossa ollaan takautuvasti ja näin ollen myös lainvastaisesti tuomitsemassa ihmisiä. Arvoisa rouva puhemies! Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Jotta asioista voidaan päättää, on sekä kansalaisten että kansanedustajien pystyttävä tuomaan myös kärkevät mielipiteensä ja näkemyksensä julkiseen keskusteluun. Kun vain asiat riitelevät, on yhteiskunnassa asiat silloin vielä hyvin. Esimerkiksi epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa vihaa ihmisissä. Hiljentämällä ihmisiä demokratian vastaisesti lisätään ihmisten katkeruutta yhteiskuntaa vastaan. Sensuuri, ennakkosensuuri tai nyt uutena jälkikäteen tapahtuva sensuuri on isku demokraattisen maan kansalaisen perusoikeuksiin keskustella vapaasti omasta elämästään ja yhteiskunnan ongelmista. Terveessä yhteiskunnassa on voitava tuoda faktat esiin vapaasti ilman pelkoa esitutkinnasta, syytteistä tai tuomioista. Mihin olemme menossa, kun kaivelemme vuosikymmenien takaisia sanomisia? Pykälä on täysin absurdi. Tuleeko jatkossa mahdollisesti syyte, jos ja kun joku sanoo eskimoa eskimoksi? Arvoisa rouva puhemies! Nykytilanne on se, että jos kansalainen haluaa tuoda esiin julkiseen keskusteluun erilaisia yhteiskunnallisia lieveilmiöitä, hän voi joutua sanomisistaan hyvin pienellä kynnyksellä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Näin ei voi jatkua, ja tämä lakimuutos on saatava läpi, jotta syyttömien ihmisten tuomitseminen näiden käyttäessä sananvapauttaan loppuu. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-11-27T17:11:13,2019-11-27T17:16:35,Hyväksytty,1.1 2019_71_78,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on viime aikoina käyty aktiivista ja paikoitellen varsin kiivastakin keskustelua sananvapaudesta. Aihe on äärimmäisen tärkeä, ja tässä edellä on esitetty erinomaisia puheenvuoroja. Tätä keskustelua on käyty muun muassa siitä näkökulmasta, missä kulkee sallitun ja kielletyn mielipiteen ilmaisun raja. Valitettavasti tämä raja on nykyisin veteen piirretty viiva. Rajaa on todella vaikea hahmottaa ja tunnistaa. Käsittelyssä olevassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän lakialoitteessa esitetään rikoslaissa säädetyn kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan lainsäädännön muuttamista. Aloite on ajankohtainen sekä erittäin tärkeä kansalaisten sananvapauden ja perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Lakialoitteessa esitetään, että jatkossa rangaistavaksi jäisi ainoastaan lainkohdassa tarkoitettua ryhmää vastaan tehtävällä rikoksella uhkaaminen sekä tällaiseen rikokseen yllyttäminen. Lisäksi aloitteessa esitetään lainkohdan muuttamista siten, ettei rangaistusvastuu enää jatkossa koske tiedon tai mielipiteiden asettamista yleisön saataville, levittämistä yleisön keskuuteen ja pitämistä yleisön saatavilla. Rangaistusuhka liitettäisiin siten jatkossa ainoastaan muihin viesteihin kuin tietoihin ja mielipiteisiin. Arvoisa puhemies! Perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyy perustuslakivaliokunnan käytännössä sovellettu erityinen täsmällisyysvaatimus. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa. Nykyinen laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on liian väljä ja tulkinnanvarainen, eikä se nähdäkseni täytä tätä edellä mainittua täsmällisyysvaatimusta. Kansalaisten on tällä hetkellä erittäin vaikea hahmottaa, missä kulkee sallitun ja kielletyn mielipiteenilmaisun raja. Tilanne on sama kuin jos liikennesäännöissä kiellettäisiin ylinopeuden ajaminen, mutta liikennemerkit puuttuisivat teiden varsilta eikä kukaan tietäisi, missä sallitun nopeuden raja kulkee. Koska nyt kukaan ei tiedä, missä sallitun ja kielletyn mielipiteenilmaisun raja kulkee, vähentää se kansalaisten uskallusta osallistua esimerkiksi kriittiseen maahanmuuttokeskusteluun. Arvoisa puhemies! Sananvapaus on kansalaisille kuuluva perustuslaillinen oikeus ja demokraattisen oikeusvaltion perusta. Sananvapauden rajoituksiin onkin suhtauduttava aina suurella varauksella ja kriittisyydellä. Demokraattisessa yhteiskunnassa on oltava tilaa myös kiistanalaisille ja provokatiivisille mielipiteille. Kaikki yhteiskunnalliset asiat ja ongelmat tulee saada asettaa julkisen keskustelun kohteeksi. Ilman kriittistä kansalaiskeskustelua yhteiskunnan tieteellinen, sivistyksellinen ja muu kehitys pysähtyy. On myös ymmärrettävä, että sananvapauden sensuurimainen rajoittaminen johtaa pahimmillaan kansalaisten katkeroitumiseen, kansan kahtiajakoon ja yhteiskunnalliseen epävakauteen. Kansalaisten mielipiteet ja yhteiskunnalliset tosiasiat eivät katoa sillä, että niiden sanominen ääneen kielletään. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten lakialoite toisi toteutuessaan selkeyttä nykytilanteeseen. Lainsäädännöstä tulisi tämän muutoksen myötä selkeää, täsmällistä, tarkkarajaista ja ennakoitavaa. Näiden perustelujen pohjalta, arvoisa puhemies, kannatankin tätä perussuomalaisten lakialoitetta. [Kimmo Kiljusen vastauspuheenvuoropyyntö]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-11-27T17:16:38,2019-11-27T17:21:31,Hyväksytty,1.1 2019_71_79,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Halutaanko käydä debattia? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei haluta, ei vielä!] Mennään muutama puheenvuoro vielä tässä. Tässä on eri ryhmistä. Otetaan sitten pieni debattikierros. Myös lakialoitteissa on ihan perinteen mukaisesti käyty debatteja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_80,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on perussuomalaisen eduskuntaryhmän jättämä lakialoite kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan pykälän muuttamisesta, ja me puhumme myös sananvapaudesta, joka on jokaisen ihmisen perusoikeus. Perussuomalaiset nostivat tämän teeman esille myös kyselytunnilla, jonka jälkeen kansalaisilta tuli todella paljon kysymyksiä ja viestejä. Yksi hyvä puhelu oli, kun ikäihminen soitti minulle ja sanoi, että minä en voi enää edes Kansanradioon soittaa ja kertoa minun mielipidettäni. Ihmisiä pelottaa, mitä he voivat sanoa, mikä on heidän sananvapautensa ja että joutuvatko he kenties jonkinlaiseen oikeudelliseen vastuuseen niistä sanoistaan. Eli kyllä tämä ihan oikeasti on ihmisten mielessä, mitä meillä voidaan Suomessa enää sanoa. 20. päivä marraskuuta Helsingin Sanomissa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen totesi, että jokaisen pitäisi kyllä ymmärtää, mitä lakiin kirjatulla pykälällä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tarkoitetaan, mutta kuitenkin hän myös totesi, että hän olisi valmis pohtimaan sitä, voitaisiinko rikoslakia kiihottamispykälän osalta tarkentaa, ja kiihottamispykälän ajatusta tietyn ihmisryhmän syrjinnästä voisi jotenkin täsmentää. Hän totesi näin, että säännöstä voisi jollakin tapaa terävöittää. Ymmärtääkseni kuitenkaan oikeusministeri Henriksson ei tälle ajatukselle lämmennyt. Minä näen kuitenkin erittäin tärkeänä, että tiedottaminen ihmisille ja kertominen siitä, mitä Suomessa saa sanoa, olisi juurikin oikeusministerin ja oikeusministeriön tehtävänä, jotta suomalaiset tietävät, mikä on sananvapauden linja tässä nyky-Suomessa. On erittäin tärkeää, että me voimme puhua, me voimme sanoa, me voimme kertoa, mitä me ajattelemme, ja erityisesti myös se, että joku määrittelisi sen, mitä on vihapuhe. Vihapuheesta puhutaan todella paljon, mutta loppujen lopuksi se määritelmä on aika avonainen, mitä sillä tarkoitetaan. Toivon hyvää keskustelua ja toivon, että perussuomalaisten lakialoite saa kannatusta eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T17:21:49,2019-11-27T17:24:06,Hyväksytty,1.1 2019_71_81,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”En ole samaa mieltä kanssasi, mutta puolustan oikeuttasi olla sitä mieltä.” Tämä valistusfilosofi Voltairen toteamus kuvaa sananvapauden ydinolemusta. Sananvapautta ja uskonnonvapautta on pidetty Suomessa itsestäänselvyyksinä, saavutettuina oikeuksina meidän hienossa vapaassa yhteiskunnassamme. Ne ovat länsimaisen liberaalidemokratian peruspilareita ja Suomessa perustuslailla suojattu. Viime aikoina kuitenkin entistä useampi suomalainen on joutunut kysymään, mitä saan sanoa, mihin tietoihin saan viitata, mille saan nauraa, mihin saan uskoa. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus. Siihen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapautta voidaan rajoittaa vain jonkin toisen oikeushyvän suojaamiseksi. Mikä on sellainen oikeushyvä, jonka vuoksi sananvapautta voi ja tulee rajoittaa? Kuinka paljon vapaassa yhteiskunnassa on oltava valmis sietämään närkästymistä, jopa loukkaantumista? Missä on sallitun ja kielletyn näkemyksen rajapyykki? Tästä on kyse nyt käsittelyssä olevassa lakialoitteessa, joka koskee rikoslain kansanryhmää vastaan kiihottamisesta koskevan pykälän muuttamista. Lakialoitteessa ei esitetä kiihottamispykälän poistamista. Siinä esitetään pykälän muuttamista siten, että rangaistavaksi jää lainkohdassa tarkoitettua kansanryhmää vastaan tehtävällä rikoksella uhkaaminen sekä tällaiseen rikokseen yllyttäminen. Nykytilan ja lakialoitteen välinen oleellinen ero on, että lakialoitteen johdosta rangaistavana ei olisi enää pidettävä panettelua ja solvaamista laissa mainituilla kansanryhmän ominaispiirteisiin liittyvillä perusteilla. Myöskään tiedon ilmaisemista ei pidettäisi enää rangaistavana. On huomattava, että lakialoitteessa ei myöskään esitetä yksittäiseen henkilöön kohdistuvan kunnianloukkauksen poistamista rikoslaista. Kyse on siis kiihottamispykälän tunnusmerkistön rajaamisesta ja täsmentämisestä. Lakialoitteen tavoite rikoslain 11 luvun 10 §:n täsmentämiseksi on mielestäni välttämätön. Lakivaliokunta arvioi aikoinaan nykymuotoisen kiihottamispykälän säätämisen yhteydessä 2010, etteivät tehtävät muutokset olisi merkitykseltään suuria. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että pykälä on nykymuodossaan monitulkintainen, jopa vaikeaselkoinen. Jopa poliisi ja valtakunnansyyttäjä ovat tulkinneet sitä eri tavoin yksittäisissä tapauksissa. Miten siis kansalainen osaisi joka tilanteessa arvioida, mitä saa ja mitä ei saa sanoa? Myös valtakunnansyyttäjä Toiviainen on haastattelussaan viitannut siihen, että pykälä vaatisi mahdollisesti täsmennyksiä. Kyse on paitsi sananvapauden myös uskonnonvapauden rajoista. Tiedon, mielipiteen tai oman vakaumuksen ilmaisun ja sen johdosta aiheutuvan mahdollisen yhteiskunnallisen pahan mielen aiheuttamisen ei pitäisi sellaisenaan johtaa tutkintaan eikä rikossyytteeseen, saati tuomioon. Kiihottamispykälää tulkitaan vieläpä siten, että rangaistavana pidetään tunnusmerkistön täyttävän viestin pitämistä yleisön saatavilla riippumatta siitä, koska kirjoitus on tehty. Esimerkiksi edustaja Räsäsen 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran julkaistu verkosta yhä löytyvä kirjoitus on johtanut tutkintaan. Tämä näkemys jatkuvasta kiihottamisrikoksesta vaikuttaa kohtuuttomalta. Väärä mielipide on kuin murha, joka ei vanhene koskaan. Mihin tämä johtaa käytännössä? Käydäänkö seuraavaksi kirjastot läpi ja poistetaan kaikki loukkaavat teokset? Arkistojen vanhojen sketsien osalta on jo ilmeisesti käynnissä tutkinnan esivaihe. Ei voi olla niin, että ottaessaan asioihin kantaa ihmisten tulisi nykyisen lainsäädännön noudattamisen lisäksi pystyä ennakoimaan kaikki tulevat lainsäädäntömuutokset. Oikeusturvan ja taannehtivan lainsäädännön kiellon näkökulmasta: mahdoton tilanne. Pidän selvänä, että vuonna 2011 voimaan astunut kiihottamispykälän muutos on epäonnistunut. Poliisi tekee tutkinnoissa työtään, mikä on ymmärrettävää, mutta toimimaton ja epäselvä lainsäädäntö on lainsäätäjän asia. Säännöksen monitulkintaisuus, jopa vaikeaselkoisuus, ovat ongelma yksilön oikeusturvan näkökulmasta sekä yksilön tosiasiallisen sananvapauden toteutumisen kannalta. Itsesensuuri lisääntynee, keskustelu kapenee. Perustuslaissa turvattua sananvapautta rajoittavana lakina kiihottamispykälän tulisi perusoikeuksia koskevan rajoittamisdoktriinin mukaan olla lainsäädäntönä nimenomaan täsmällinen ja tarkkarajainen. Julkisessa keskustelussa on korostettu sitä, että Suomen kansainväliset velvoitteet rajaavat sitä, miten Suomi voi kiihottamispykälän kanssa toimia. Tämä sinänsä pitää paikkansa. Suomella on kuitenkin käsittääkseni kansainvälisten velvoitteidenkin kannalta liikkumavaraa siinä, miten kriminalisointi toteutetaan. Liikkumatilaa lisää varauma Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan. Arvoisa puhemies! Yleisesti hyväksytyt ja pörröiset näkemykset harvoin tarvitsevat sananvapauden suojaa. Sen sijaan yhteiskunnallisesti kiistanalaiset, jopa loukkaavat näkemykset, tarvitsevat. Mielensä pahoittaminen ei voi olla peruste rajoittaa mielin määrin toisen sanan- ja uskonnonvapautta. Kumpaa vapaa maa tarvitsee enemmän: suvaitsevaisuutta, joka ei suvaitse muiden vapautta, vai sietämistä, joka sietää muiden vapautta? Ajattelen, että loukkaantumisen sietäminen on se hinta, joka vapaasta yhteiskunnasta meidän jokaisen pitäisi olla valmis maksamaan. [Olli Immonen: Hyvä puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-27T17:24:09,2019-11-27T17:30:55,Hyväksytty,1.1 2019_71_82,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sananvapaus voidaan ymmärtää ja ymmärretäänkin eri tahoilla hyvin eri tavoin. Itse näen, että sananvapauslainsäädännön tehtävä on ennen kaikkea suojella yksilöä instituutioilta. Ilman vapaata keskustelua ja kyseenalaistamista ei ole demokratiaa eikä kehitystä. Monet näkevät asian tismalleen päinvastoin, että lainsäädännön tehtävä on suojella instituutioita ja vallitsevia totuuksia ja uskonkappaleita yksilöltä. Tällaisia instituutioita ovat viranomaiset, poliitikot ja media. Tätä ajattelua heijastavat esimerkiksi vaatimukset niin sanotun maalittamisen kriminalisoimisesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jos viranomainen tai toimittaja esittää julkisuudessa poliittisia näkemyksiä, niin kyseisen viranomaisen tai toimittajan arvosteleminen ainakin nimeltä mainiten olisi rikollista. Tämänhetkisessä lainsäädännössä keskeinen mielipidesensuurin ja mielivallan työväline on rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Se on ongelmallinen monessa suhteessa. Nostan tässä aiemmin mainittujen lisäksi esiin muutamia näkökohtia. Ensinnäkin tämä lakipykälä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Vaikka lakipykälä ei mainitse mitään erityisiä ryhmiä, niin oikeuskäytäntö ja monet viranomaislausunnot tekevät selväksi, että laki kieltää vain tiettyihin ryhmiin kohdistuvat ikäviksi koetut lausumat. Yksi oikeusvaltion kulmakivistä on, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja että laki suojelee samalla voimalla kaikkia ihmisiä riippumatta näiden taustasta. Toiseksi tämä laki on epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Lakipykälää lukemalla on mahdotonta tietää etukäteen, onko jokin lausuma laiton vai ei. Jos poliisi ja syyttäjä ovat keskenään erimielisiä jonkin lausuman lainmukaisuudesta, tai hovioikeus ja korkein oikeus, niin miten tavalliselta kansalaiselta voidaan edellyttää tällaista tulkintataitoa? Tämä lienee tarkoituskin. Kun ei ole varmuutta, ihmiset ovat varmuuden vuoksi hiljaa. Sensuuria ei tarvita, jos lainsäädäntö ajaa ihmiset itsesensuuriin. Sananvapauden tukahduttaminen tapahtui itse asiassa tismalleen samalla tavalla Neuvostoliitossa. Sielläkin perustuslaki takasi sananvapauden. Kuitenkin kaikki tiesivät, että kiihotusta, lietsontaa ja huliganismia koskeva lainsäädäntö oli tulkinnaltaan hyvin venyvä ja että mikä tahansa vallanpitäjien tai vallitsevan yhteiskuntaideologian kannalta ikävä ilmaisu johti syytteeseen, tuomioon ja muihin vaikeuksiin. Monet kysyvät, miksi vihan lietsonnan pitäisi olla sallittua. Nyt kyse ei ole siitä. Kyse on siitä, mikä kaikki katsotaan rikolliseksi vihan lietsonnaksi. Perussuomalaisten lakialoitteessa esitetään, että kriminalisoinnin piiriin jää väkivallalla uhkaaminen tai siihen yllyttäminen. Esitämme siis, että pykälän sisältö vastaisi rikosnimikettä. Nyt pykälä sisältää myös sellaiset ilmaisut, jotka eivät kiihota ketään mihinkään. Vihapuhelainsäädäntö edustaa hiipivää totalitarismia. Se on ase, jota käytetään poliittisesti väärää mieltä olevien vainoamiseen ja hiljentämiseen. Moni ihminen vastustaa perussuomalaisten politiikkaa ja tuntee siksi vahingoniloa siitä, että perussuomalaisia tutkitaan, syytetään ja tuomitaan tämän lain nojalla. Tällainen lainsäädäntö on kuitenkin eräänlainen Frankensteinin hirviö. Vihapuhelakien kannattajat, jotka ovat luoneet tämän hirviön ja ruokkivat sitä, luulevat olevansa siltä itse turvassa. Kun he jäävät itse sen uhriksi, he hämmästelevät, että eikös tämän pitänyt koskea vain perussuomalaisia. Viime aikoina on puhuttu paljon edustaja Räsäseen kohdistuvasta rikostutkinnasta, joka liittyy Raamatun siteeraamiseen. Edustaja Räsänen on itse ansiokkaasti nostanut esiin tämän tutkinnan absurdiuden, enkä mene nyt siihen. Huomautan kuitenkin, että vielä vuonna 2015 edustaja Räsänen oli tarmolla mukana kivittämässä perussuomalaisten edustaja Immosta, jonka monikulttuurisuuskriittisestä kirjoituksesta nousi laaja kohu. Tuolloin edustaja Räsänen sanoi: ""Vihapuhe on vaarallista, sillä se valitettavan usein johtaa vihatekoihin.” Mielestäni pahinta politiikassa on se, että ihmisillä ei ole periaatteita, joita sovellettaisiin kaikkiin eteen tuleviin tapauksiin. Pysyvien periaatteiden tilalla on poliittinen tarkoituksenmukaisuus ja tapauskohtainen pohdinta. Tässä suhteessa olen hyvin ylpeä puolueestani. Me puolustamme teitä, edustaja Räsänen, tietoisena siitä, että te ette puolustaneet, ettekä puolustaisi, meitä. Toivon, että mietitte tätä asiaa hetken. Niin poliitikot kuin toimittajat ja oikeusoppineet ovat viime päivinä ihmetelleet kymmeniä vuosia vanhoihin sketsiohjelmiin liittyviä rikostutkintoja. Kuitenkin vielä hetki sitten samat ihmiset olivat sitä mieltä, että kiihottamispykälä on aivan riittävän selkeä. Kuitenkin lakiteksti mahdollistaa juuri tällaiset tulkinnat, jos tulkitsija on riittävän fanaattinen. Arvoisa puhemies! Kiihottamispykälä nykyisessä muodossaan ei suojele kansanryhmiä vaaralliselta kiihottamiselta tai muulta haitalta. Sillä pyritään suojelemaan ihmisiä loukkaantumiselta ja pahalta mieleltä. Pahalta mieleltä suojeleminen rikoslailla on vaarallista, koska se tekee ihmisistä kyvyttömiä käsittelemään pahaa mieltä. — Kiitos. [Kimmo Kiljunen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-27T17:30:58,2019-11-27T17:37:52,Hyväksytty,1.1 2019_71_83,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Otetaan debatti tähän, jos nyt sitä syntyy. Pyydän edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_84,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho tässä suorana sitaattina sanoi äsken, että ”vihapuheen rajoittaminen on totalitarismia”. Sanoisin pikemminkin päinvastoin, vihapuhe on avointa totalitarismia. Kannattaa muistaa, että täällä on käyty hyvää keskustelua sananvapaudesta periaatteena. Me kaikki jaamme sen. Sananvapaus on keskeisimpiä perusoikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, ja niin pitää ollakin, mutta sitä ei voi käyttää bulvaanina panettelulle ja solvaavalle puheelle niin kuin tässä keskustelussa nyt käytetään. Kaikki kansainväliset ihmisoikeussopimukset, mukaan lukien Euroopan ihmisoikeussopimus sinällään, lähtevät liikkeelle siitä, että ihmisen pahoinpitely, henkinen tai fyysinen pahoinpitely, ei ole sallittua. Tässä suhteessa sananvapaus, jos se on henkistä pahoinpitelyä, ei voi olla mahdollista. Sitä nimenomaan kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat rajoittamassa. Missä on raja, täällä kysytään useissa puheenvuoroissa, mihin laitetaan se raja, mikä on tällä kiihotuspuheella. Missä se raja on? [Jukka Mäkynen: Sano sinä! — Arja Juvonen: Missä se on?] Missä on muuten rikosoikeudellinen raja — miten se määritellään, kun puhutaan fyysisestä pahoinpitelystä? Ei siinäkään ole selkeätä rajaa sen kummemmin määrittelyissä. Se joudutaan selkeästi [Puhemies: Aika!] — meillä on erityyppisiä tapoja koskettaa fyysisesti toisiamme eikä se ole aina pahoinpitelyä. [Puhemies: Aika!] Tässä täytyy tunnistaa, että nämä ovat... [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T17:38:05,2019-11-27T17:39:37,Hyväksytty,1.1 2019_71_85,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä sananvapauskysymys on otettu täällä keskusteluun. Itsekin aion tästä vielä käyttää puheenvuoron, mutta sen verran haluan kommentoida tuohon edustaja Halla-ahon käyttämään puheenvuoroon, kun hän väitti, että olisin ollut kivittämässä edustaja Immosta vuonna 2015. Olin aika hämmästynyt tuosta lausunnosta. Se on tullut aikaisemminkin vastaan. Itse tarkistin oikein sieltä vuodelta 2015 sen blogikirjoitukseni, johon tässä viitataan, enkä siinä mielestäni edustaja Immosta ole millään tavalla kivittämässä. Edelleenkin allekirjoitan tuon lauseen vihapuheesta ja selitän sitä kohta tarkemmin. Mutta kiistän sen, että edustaja Immosta olisin ollut kivittämässä, ja toivon, että kertoisitte, missä olen näin tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-27T17:39:37,2019-11-27T17:40:38,Hyväksytty,1.1 2019_71_86,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljuselle haluaisin esittää kysymyksen: tiedättekö te, mikä on vihapuheen ja vihaisen puheen raja ja määritelmä, voisitteko kertoa sen minulle? [Leena Meri: Ei osannut!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-27T17:40:42,2019-11-27T17:41:01,Hyväksytty,1.1 2019_71_87,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin muistuttaa tätä salia, että sananvapaus ei ole absoluuttinen perusoikeus, vaan meillä on useita perusoikeuksia, mitkä ovat rinnastettuina, alistettuina toisiin. Haluan myös muistuttaa siitä, että Suomea velvoittaa kansainvälisten sopimusten perusteella yksiselitteisesti se, että kiihottamista kansanryhmää vastaan ei voida poistaa rikoslaista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei olla poistamassa!] Tähän otti Hesarin artikkelissa kantaa neljä meidän tällä hetkellä voimassa olevaa oikeustieteilijää, ja he olivat aika yksiselitteisiä. Haluan myös muistuttaa, että keskeisessä asemassa on Yhdistyneiden kansakuntien rotusyrjintäsopimus, jonka takia kiihottaminen kansanryhmää vastaan lisättiin aikanaan rikoslakiin. Jotenkin toivoisin, että meillä jokaisella olisi edes sellainen yritys kunnioittaa toinen toisiamme enemmän tällaisessa poliittisessa keskustelussa. [Leena Meri: Tämähän on ollut ihan asiallista keskustelua!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-11-27T17:41:01,2019-11-27T17:41:58,Hyväksytty,1.1 2019_71_88,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Forsgrénilta ilmeisesti jäi tämä aiempi keskustelu huomiotta syystä tai toisesta ja tämä lakialoite lukematta. Lakialoitteessahan ei suinkaan esitetä, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan poistettaisiin rikoslaista vaan että siitä poistettaisiin epämääräiset elementit, niin että lakipykälä olisi selkeä ja oikeusvarmuus paranisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-27T17:41:58,2019-11-27T17:42:30,Hyväksytty,1.1 2019_71_89,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpää kysyi minulta, missä kulkee vihapuheen ja vihaisen puheen raja. Minä kysyn edustaja Mäenpäältä, missä kulkee tuuppaamisen ja lyömisen raja. Nämä ovat ihan samalla tavalla määrittelykysymyksiä, [Leena Meri: Tässä keskustellaan nyt sananvapaudesta!] mistä me lähdemme, missä on pahoinpitely. Olennaisin seikka, kun täällä edustaja Tavio sanoi, että kiihotuspykälä on abstrakti: Sanan käyttö on aina abstraktia. Siinä on abstraktista ilmiöstä kysymys. Ja kun te puhutte siitä, että tässä nimenomaan on pelon ilmapiiri luotu siitä, mitä uskaltaa sanoa, kyllä on itsestään selvä asia, että niissä yhteiskunnissa, joissa on solvaavaa panettelua vähemmistöä kohtaan, muita kansanryhmiä kohtaan, kiihotusta ja niin edelleen, on huomattavasti suurempi pelon ilmapiiri niillä ihmisillä, jotka joutuvat solvauksien ja tämän henkisen pahoinpitelyn kohteeksi. Se on huomattavasti suurempi ongelma kuin se, että ihminen harkitsisi sanojaan, suhtautuisi toiseen ihmiseen, vaikka olemme eri mieltä, kunnioittaen [Puhemies koputtaa] tässä keskustelussa. Solvaaminen on aivan jotain toista. [Puhemies: Aika!] Jokainen tietää sen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T17:42:34,2019-11-27T17:43:38,Hyväksytty,1.1 2019_71_90,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Loukkaantuminen on osa kaikkea debattia. Silloin kun käydään mielipiteenvaihtoa, niin jotta sitä voidaan käydä vapaasti, siihen sisältyy aina riski, että toinen loukkaantuu — varsinkin politiikassa se on osa poliittista debattia. Sinänsä on hyvä, että hallituksesta on muutama edustaja paikalla. Soisin olevan enemmänkin ja kuulevani argumentteja, sillä nyt nuo argumentit eivät oikein kuulosta kovin vakuuttavilta, kun alatte puhumaan vaikka pahoinpitelystä, jossa on kuitenkin aika selvä rajanveto. [Kimmo Kiljunen: Missä se raja on?] Suomen tuomioistuinlaitos on tehnyt aika selvät rajanvedot, ja meillä on lisäksi esimerkiksi lievä pahoinpitely. Te puolustatte tunteiden loukkaantumista, kun te ette osaa määritellä itsekään tuota rajanvetoa näille. Se on vaan demokratiassa välttämätöntä, että on olemassa se loukkaantumisen mahdollisuus. Ei sitä kannata pelätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-27T17:43:41,2019-11-27T17:44:48,Hyväksytty,1.1 2019_71_91,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Forsgrénille: olen samaa mieltä siitä, että tämän kiihottamispykälän poistaminen rikoslaista ei kansainvälisten velvoitteiden kannalta ole mahdollista, mutta tuossa samaisessa haastattelussa, johon viittasitte, tuotiin esille, että joidenkin asiantuntijoiden mukaan tällaista liikkumavaraa Suomella tosiasiassa on. Vuonna 70, kun tämä kiihottamispykälä tuotiin rikoslakiin, se liittyi nimenomaan tähän Yhdistyneiden kansakuntien kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, sen ratifiointiin, ja nyt on huomattava, että tämä 2011 voimaan tullut muutos, joka liittyi Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseen, toi tähän pykälään erityisesti sellaisia elementtejä, jotka nyttemmin soveltamisen yhteydessä ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Suomi on tältä osin tehnyt tosiaan sen varauman, johon tuossa omassa puheenvuorossanikin viittasin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-11-27T17:44:48,2019-11-27T17:45:52,Hyväksytty,1.1 2019_71_92,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin hieman odottanut edustaja Kiljuselta tarkempaa rajanvetoa tähän asiaan, sillä niinhän on, että jos lainsäätäjäkään ei osaa oikein arvioida tätä rajanvetoa, niin silloinhan me olemme ongelmissa. Tämä epämääräisyys on sinällään historiasta tuttua. Esimerkiksi Neuvostoliitossa artikla 70:n 2 momentissa kiellettiin sellaisen propagandan ja valheellisen informaation levittäminen, joka tähtää Neuvostoliiton poliittisen ja sosiaalisen järjestelmän arvosteluun. Eikö kuulosta tutulta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-27T17:45:52,2019-11-27T17:46:33,Hyväksytty,1.1 2019_71_93,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajat Junnila ja Tavio ovat oikeassa siinä, että minun on vaikea määrittää sitä rajaa, missä puhutaan solvauksesta, henkisestä pahoinpitelystä aidolla tavalla tai panettelusta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Ehdottomasti lainsäätäjänä minulla on vaikeuksia määrittää se tarkka raja. Mutta niin oli edustaja Taviollakin vaikeuksia määrittää raja, kun minä kysyin häneltä, missä on tuuppaamisen ja lyömisen raja, kun määritellään pahoinpitelyä. Ja te totesitte minulle vastauksen: En minä pysty vetämään rajaa, tuomioistuin joutuu vetämään sen rajan. Minä vetoan samalla lailla: meillä on lainsäädäntö olemassa, ja se on tuomioistuimen tehtävä sitten katsoa, missä kohdassa tämä pahoinpitely on mennyt henkisellä puolella niin vaikeaksi, että se täyttää kriteerit kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tämä riittänee varmaan vastaukseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-11-27T17:46:33,2019-11-27T17:47:21,Hyväksytty,1.1 2019_71_94,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tuossa debatissa ei riittänyt minuutin vastausaika siihen, että alkaisin erittelemään pahoinpitelyä ja tätä. Nyt puhuttiin kuitenkin ihan eri pykälästä. Se on aivan eri rikos. Siis pahoinpitelyssä tuotetaan sille uhrille suoraa väkivaltaa. Pahoinpitelyllä suojattava oikeushyvä on ihmisen ruumiillinen koskemattomuus. Sen sijaan tälle kiihottamispykälälle, kuten tuossa avauspuheenvuorossani selostin, ei ole löydettävissä tällaista selvää oikeushyvää, koska se ei suoraan loukkaa ketään. Me täällä länsimaissa kuitenkin olemme aika pitkälti ajatelleet, että täytyy olla joku suora seuraus, jotta se toiminta voi olla rikollista. Kun minä olen kysynyt tätä oikeusoppineilta, olen huomannut, että tämä on heillekin hyvin vaikea määritellä, ja hekin ovat vastanneet vain, että kun tässä ikään kuin johdateltaisiin sellaiseen ajatukseen, että alkaisi syntymään niitä rikoksia. Perussuomalaiset haluaisivat siis, että nämä rikokset [Puhemies koputtaa] olisivat tarkkarajaisia eli ne olisivat yllyttämistä tai suoraa [Puhemies koputtaa] väkivallalla uhkaamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-27T17:47:23,2019-11-27T17:48:34,Hyväksytty,1.1 2019_71_95,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin tässä keskustelussa kiinnittää huomion siihen, kun kuulin tässä pari puheenvuoroa sitten, että perussuomalaisten ryhmästä todettiin, että olisi suonut, että tässä keskustelussa olisi ollut enemmän hallituspuolueitten jäseniä osallistumassa. Eiväthän lakialoitteet ja ne keskustelut sillä tavoin toimi. Näissä lakialoitteissa, joita kansanedustajat tekevät, on hyvin monenlaisia lakialoitteita. Useissa on allekirjoittajina sekä hallituspuolueen että oppositiopuolueen edustajia, ja täällä näissä keskusteluissa useimmat meistä edustavat ehkä lähinnä omaa mielipidettään ja omaa sitoutumistaan, kun on kirjoittanut lakialoitteeseen nimensä alle, joten tällaiseen keskusteluun tässäkin yhteydessä, tämän lakialoitteen kulussa, on turha vetää rajaa siinä, että täällä pitäisi olla hallituspuolueitten kansanedustajia [Puhemies koputtaa] tai kenties ministereitä vastaamassa. Näin ei todellakaan ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-11-27T17:48:34,2019-11-27T17:49:44,Hyväksytty,1.1 2019_71_96,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei huolta, olen kyllä tietoinen, mikä teidän lakiesityksenne on, olen lukenut sen. Olisinkin kohdistanut seuraavan kommenttini edustaja Vestmanille, mutta hän ennätti lähteä. Hän sanoi, että tässä saattaisi olla liikkumavaraa, kun esimerkiksi tässä samaisessa artikkelissa Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander sanoo näin: ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös ottanut laajasti kantaa kiellettyyn vihapuheeseen. Nähdäkseni suomalaisessa lainsäädännössä ei ole kovin paljon liikkumavaraa muuttaa edes sitä, millainen teko olisi rangaistavaa kiihottamista kansanryhmää vastaan.”",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-11-27T17:49:58,2019-11-27T17:50:32,Hyväksytty,1.1 2019_71_97,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt muistuttaisin kuitenkin, että käytännössä tänä päivänä kiihottamispykälä ei suojele yhdenvertaisesti kaikkia ryhmiä. [Kimmo Kiljunen: Miksi ei?] Lause, joka syntyperäisiä suomalaisia koskevana ei anna aihetta edes syyteharkintaan, johtaa tuomioon, kun se koskettaa toista kansallisuusryhmää. Miettikää hetki. Kyllä tässä laissa on sorvaamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-27T17:50:35,2019-11-27T17:51:04,Hyväksytty,1.1 2019_71_98,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty keskustelua vihapuheesta, ja ajattelen, että kyllä se käsite on olemassa ja sitä tapahtuu yhteiskunnassa ja keskuudessamme, ja jokaisen varmasti on hyvä omia puheitaan miettiä, [Arja Juvonen: Ei tiedä, mitä voi sanoa!] että ovatko ne vihapuhetta vai ovatko ne hyvää puhetta, mutta olen kyllä sitä mieltä, että se on erittäin ongelmallinen käsite lainsäädäntöön vietynä. Koko vihapuhe-termillehän ei ole kansainvälisesti tai kansallisesti vakiintunutta määritelmää, enkä pitäisi sitä todellakaan millään tavalla onnistuneena, jos sellaista lainsäädäntöä lähdettäisiin säätämään. Olen samaa mieltä siitä, että tämänhetkinen kiihottamispykälä, josta nyt puhutaan, on kyllä varsin epäselvä, ja siitä [Puhemies koputtaa] kohta käytän vähän pidemmän puheenvuoron.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-27T17:51:04,2019-11-27T17:52:19,Hyväksytty,1.1 2019_71_99,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisat edustajat, vastauspuheenvuoropainike on nyt poistettu käytöstä. Siirrytään kohta puhujalistaan, mutta otan vielä tässä edellisen puhemiehen aikana tulleet pyynnöt, niin saadaan jokainen halukas listalle vielä mukaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_100,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme usein kuulleet perustuslakivaliokunnassa ja muutenkin julkisuudessa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaa Markku Jokisipilää, joka jatkuvasti muistuttaa siitä, että vihapuhe ei ole määritelty termi. Siitä huolimatta, kuten edustaja Räsänen sanoi, tässäkin keskustelussa on esiintynyt, että vihapuhe sitä ja vihapuhe tätä. Haluaisin häneltä tämmöisen sitaatin 19.12.2017 todeta. Jokisipilä toteaa: ”Viha on tunne, eikä tunteita voi kriminalisoida. Sananvapauteen kuuluu myös oikeus esittää sellaisia mielipiteitä, jotka voivat loukata tai järkyttää tiettyjä ihmisryhmiä. Vihapuhe-termi kääntyy helposti työkaluksi keskustelun tukahduttamiseen, jopa poliittisiin ajojahteihin.” Ja tämä on Jokisipilän ajatuksia, emme ole siis yksin. Tämä ei ole mitään perussuomalaisten omaa ajattelua yksin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-27T17:52:25,2019-11-27T17:53:23,Hyväksytty,1.1 2019_71_101,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Edustajat Mäkelä ja Juvonen vielä, sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_102,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Otan varsinaisessa puheenvuorossani laajemmin kantaa aihepiiriin ja sellaisiin näkökohtiin, joita kenties ei vielä ole tuotu esille useisiin kertoihin. Mutta tässä yhteydessä haluan korjata sellaisen hyvin yleisen tähän aihepiiriin liittyvän ohipuhumisen, että mistä tässä ylipäänsä puhutaan. Tässä ei puhuta siitä, onko joku puhe miellyttävää. Tässä ei puhuta siitä, edustaako joku puhe sydämen sivistystä, kuten kokoomuksen suunnalta esitettiin, kun tätä asiaa kyselytunnilla sivusin. Ei siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, mitä yhteiskunta kriminalisoi, mitä vastaan yhteiskunta käy väkivaltamonopolinsa voimin, yksilöä vastaan, vaientaen yksilön, vieden hänet poliisikuulusteluihin, antamalla hänelle tuomion, kenties jopa vankeustuomion, ainakin teoriassa se on lain perusteella mahdollista. Nyt puhutaan tämän vakavuusasteen asioista, ei mistään hyvän käytöksen kultaisesta kirjasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-27T17:53:27,2019-11-27T17:54:18,Hyväksytty,1.1 2019_71_103,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,Ja vielä edustaja Juvonen ja sen jälkeen puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_104,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on todennut, että hän olisi valmis pohtimaan sitä, voitaisiinko rikoslakia kiihottamispykälän osalta tarkentaa. Minun mielestäni tämä on kyllä aika tärkeä viesti, mikä meidän täytyy kuulla, joskaan oikeusministeri ei tästä nyt ollut innostunut. On ollut myös hyvin hämmentävää, että muun muassa vanhoista televisiosarjoista ja vanhoista sketseistä on tehty kanteluita ja tutkitaan sitä, onko kysymys kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tähän oikeusministeri vastasi 23.11., että onhan tämä vähän kummallista. Mutta hämmästely ja kummeksunta eivät kyllä auta, vaan kyllä todella on pohdittava sitä, tulisiko tätä lakipykälää jollakin tavalla tarkentaa, ja perussuomalaisilla on tähän hyvä ehdotus ja esitys. Mitä tulee siihen, keskustellaanko täällä lakialoitteesta: minusta on hieno asia, että kansanedustajat kokevat mielenkiintoa keskustella myös muiden tekemistä lakialoitteista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T17:54:18,2019-11-27T17:55:24,Hyväksytty,1.1 2019_71_105,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,Takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_106,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan tätä lakialoitetta lämpimästi. Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen on aivan selvää, että laki kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tarvitsee pikaista korjaamista. Valtakunnansyyttäjä on lähtenyt pensselöimään voimassa olevaa lakia varsin lavealla pensselillä vedellen sinne tänne ilmeisen kiihkeässä tilassa. Helsingin Sanomien haastattelussa kuitenkin 20.11. hän itsekin myöntää, että säännöstä tulisi täsmentää ja terävöittää. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tätä samaa mieltä, ja siksi olemme jättäneet nyt tämän lakialoitteen. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntömme lähtökohtana on laillisuusperiaate, eli ketään ei saa taannehtivasti pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Laillisuusperiaatteeseen sisältyy myös täsmällisyysvaatimus. Lain tulee täsmällisesti osoittaa, mitkä teot säädetään rangaistavaksi, eli laki ei saa olla epämääräinen. Nämä ovat keskeisiä oikeusperiaatteita, jotka suojaavat kansalaisia viranomaisten mielivaltaa vastaan. Lain tulee olla siis niin tarkasti määritelty, että jokainen tietää sen perusteella, mitkä teot ovat laittomia. Myös lain tulkinnan tulee olla ennakoitavaa. Sen ei pidä muuttua sen perusteella, ketkä henkilöt ovat maamme ylimmissä oikeudellisissa viroissa tai hallituksessa. Nyt näin kuitenkin on tapahtunut. Haastattelussaan nykyinen valtakunnansyyttäjä muun muassa toteaa, että kontekstilla on väliä. Esimerkiksi sillä, onko puheen esittäjä yhä samaa mieltä siitä, mitä joskus tuli sanottua tai kirjoitettua. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin lainkohtaan tämä perustuu. Se, että tehokkaalla katumisella voisi välttää syyttäjän jahdin, on kyllä erikoinen ajatus. Siis pelotellaan toimilla, jos et kadu. Arvoisa puhemies! Uhkaaminen ja yllyttäminen rikollisiin tekoihin on aiheestakin tuomittavaa, eikä perussuomalainen eduskuntaryhmä esitäkään siihen muutosta. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kuitenkin nykyisellään niin tulkinnanvarainen laki, että mielipiteen esittäjä ei voi ennakkoon tietää, rikkooko hän sitä vai ei. Lain tulkinta on ollut myös siten mielivaltaista, että samankaltaisesta teosta on voitu aloittaa tutkinta tai jättää tutkimatta riippuen henkilöstä, joka mielipiteen on esittänyt. Tällainen tulkinnanvaraisuus ja lakipykälien valikoiva käyttö on luonteeltaan poliittista ja pyrkii tukahduttamaan tietyistä aiheista käytävää keskustelua sekä määrittelemään sananvapauden rajoja hyvin kapeasti. Lain tulisi kuitenkin olla puolueeton ja sama kaikille. Lain esitöiden mukaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan ‑pykälällä suojellaan ainoastaan vähemmistöryhmiä. Tuomioistuinten tulkinnat ovat tukeneet tätä ajatusta. Laki ei siis ole yhdenvertainen, niin kuin rikoslain kuuluisi olla. Ihmettelenkin, miksi vähemmistöille tulisi sallia erivapauksia suhteessa valtaväestöön. Arvoisa puhemies! YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artikla kuuluu näin: ”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.” Julistuksen 30 artikla sanoo: ”Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.” Sananvapaus on yksi perusoikeuksista ja sellaisista pilareista, joille koko länsimainen yhteiskuntamme on rakentunut. Epäoikeudenmukaisen yhteiskuntajärjestyksen ensimmäisenä tunnusmerkkinä onkin usein sananvapauden puuttuminen. Sellainen pohjoiskorealainen sananvapaus, jossa mitä vaan saa sanoa mistä vaan, mutta seuraukset tulee kärsiä, on tuskin sananvapautta lainkaan. Oikeusministeri Henriksson kertoi lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa, että viime vuosien aikana Euroopassa on niin kutsuttu vihapuhe yltynyt. Tämä vihapuheeksi nykyään kutsuttava kansalaisten ketutus taisi alkaa vuodesta 2015, jolloin eurooppalaiset valtiot antoivat hallitsemattoman maahantulon alkaa. Tästä kansalaiset suuttuivat ja alkoivat kritisoida toimintaa niillä sanoilla ja taidoilla, joita kullakin on käytössään. Kaikki eivät osaa tehdä sitä sivistyneesti. Nyt, kun seuraukset ovat näkyvissä monen arjessa, näyttää tulleen hätä käteen ja suita yritetään tukkia jopa kansanedustajilta. Me emme pelkää. Mutta moni tavallinen kansalainen joutuu miettimään, mitä he voivat sanoa. Ollaan todella kaltevalla pinnalla. Sen sijaan, että lainsäätäjät pyrkisivät vähentämään tätä ärsytystä aiheuttavaa politiikkaa, he tukkivat ihmisten suut. Ei näin. Huono ja karkea käytös ja rikollinen toiminta ei ole sama asia, ja senkin vuoksi on syytä tätä lakia esittää. Ja täytyy kyllä nyt sanoa, että kun kansanedustajan vakaumusta tai toisen — omasta mielestäni maan parhaan koomikon — vanhoja sketsejä aletaan kaivella, ollaan kyllä totaalisen metsässä. Mikäli valtakunnansyyttäjä kiihottuu tällä tavalla, olisi pikemminkin tutkittava kenties hänen toimiaan. Mutta me teemme sitä, mitä me voimme, ja tässä tapauksessa se on lain muuttaminen. Nyt on pakko, ennen kuin olemme kirja- ja toisinajattelijoiden rovioilla. Arvoisa puhemies! Sananvapautta joko on, tai sitä ei ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-27T17:55:29,2019-11-27T18:01:29,Hyväksytty,1.1 2019_71_107,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Mäkelä minusta hyvin hetki sitten kiteytti juuri sen, että puhumme rikoslain säädöksestä. Emme puhu siitä, mikä on kenestäkin mukavaa tai pitäisikö meidän antaa käyttäytymisnormeja tai voisimmeko täällä sopia, että sanomme häntä herra puhemieheksi tai jotain muuta, puheenjohtajaksi, tai mitä meidän pitäisi täällä keskustella. Siitä ei ole kysymys, vaan nimenomaan siitä, juuri niin kuin Mäkelä sanoi, että tämä väkivaltakoneisto käy kimppuumme, ja rikosoikeushan on aina se viimesijainen keino puuttua asioihin. Tämän pykälän ongelma on se, että tämä ei ole millään lailla ennustettava. Ihmiset eivät voi sen perusteella käyttäytyä oikein. Rikoslain tehtävä on ohjata ihmisten käyttäytymistä, ennaltaehkäistä rikollisuutta ja rikollista toimintaa. Mutta kun ihminen ei tiedä, milloin hän syyllistyy tähän niin sanottuun kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, niin se jää arvailujen varaan. Tuossa edustaja Immonen perussuomalaisista otti ihan hyvän esimerkin tästä nopeusrajoituksesta. Itse jäin miettimään, että jos vaikka lukisi siellä seinässä jossakin kyltissä 60—80, ja jälkikäteen sitten katsotaan, oliko se sitten kumminkin 60 vai 70, niin me varmasti täällä olisimme aivan kauhuissamme ja sanoisimme, että tähän pitää nyt ehdottomasti puuttua. Ihmisten pitää voida asioista keskustella. Kuten tuossa äsken toin esille tuon Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän, niin hän on usein ottanut puheeksi tämän vihapuheen, että sitä ei ole määritelty, vaikka sitä täällä jopa ministerin aitiossa käytetään ja siihen vedotaan. Ja kuten hän totesi, niin ihmisten pitää voida esittää vihaisiakin tunteita. Tämä on tämmöinen jonkinlainen vihaisuuden hallinta. Hän toteaa myöskin tässä samassa haastattelussa, että tämän asian voi kääntää myös niin päin, että jos ihmisiltä viedään foorumit pettymyksen ja vihankin sanalliseen ilmaisuun, se ennemmin tai myöhemmin purkautuu muita väyliä pitkin ja paljon vaarallisemmin. Oikeastaan ihan toisinpäin, mitä ehkä edustaja Räsänen aikaisemmin sanoi, että helposti vihapuhe johtaa tekoihin. Jokisipilä ainakin näki tämän asian myös niin päin, että jos ihmiseltä viedään mahdollisuus puhua, niin se purkautuu kyllä jollakin lailla. Ja ainahan meille sanotaan, että asioista pitää puhua, ja kuten edustaja Rantanen äsken oivallisesti sanoi, niin jokainen tekee sen omalla tyylillään. Totta kai voi aina miettiä, miten asiat sanoo, mutta kaikki eivät sano niitä samalla tavalla — sieltä tulee vähän niitä ärräpäitä. En minä ainakaan siihen pyörry, olen itsekin paljon niitä asioita kuullut. Mietin juuri tätä, mihin tämä on menossa, elikkä tähän itse- ja ennakkosensuuriin. Näitä anteeksipyyntöjä alkaa ladella, ja ihmiset jo etukäteen ruoskivat itsensä ihan siltä varalta, jos joku syyttäjä sattuisi innostumaan. Enemmistön puolesta ei olla huolissaan. Erään kerran Aamupostissa, paikallislehdessä, luki, että juoppoputka suljetaan. Mietin sitten, että ovatko ne kaikki juoppoja, jotka ovat siellä yön olleet. Mutta ei se ketään häirinnyt, koska siellä oli suomalaisia miehiä. Tai sitten vanha sarja ”Onks Viljoo näkyny?” tai Uuno Turhapuro. Siinähän nauretaan suomalaisen miehen karikatyyrille ihan mennen tullen, ja ei meistä varmaan kukaan ole ajatellut vielä Uunosta tutkintapyyntöä tehdä. [Olli Immosen välihuuto] Tai sitten Justiina, oikein niin kuin... Minullekin on joskus sanottu, että olit ihan kuin Justiina. Minua lähinnä naurattaa. Mutta jos minä olisin sitten joku vähemmistön edustaja, niin olisinko minä sitten loukkaantunut ja tehnyt siitä rikosilmoituksen? Ei tule mieleenkään. Tätä täytyy käsitellä laaja-alaisesti. Ja jos ajatellaan näitä perusoikeuksia, niin kuin sananvapaus tai oikeus terveeseen ympäristöön tai laillisuusperiaate ja muu, niin ne ovat kaikki yhtä tärkeitä perusoikeuksia. Ehkä oikeus elämään on sellainen, joka punninnassa on korkeimmalla, kun tuossa edustaja Forsgrén näitä pohdiskeli. Niille ei nyt varsinaista etusijaa ole missään oikeuskirjallisuudella pystytty antamaan, niihin tulee aina näitä jännitteitä. Mutta jos ajatellaan tätä, mitä perussuomalaiset nyt ehdottaa, niin se täyttää sekä laillisuusperiaatteen että sananvapauden. En oikein näe sitä, että mikä siellä olisi semmoinen oikeushyvä, mitä pitäisi erityisesti suojella tietyn kansanväestön osalta. Oli sitten mikä tahansa vähemmistö, niin minä en oikein näe sitä perusoikeutta, mitä siellä pitäisi suojella. Ehkä Forsgrén sitten sitä enemmän vielä avaa. Minkä näen tässä vielä yhtenä ongelmakohtana, on tämä vanheneminen. Elikkä jos ajatellaan perinteisesti, niin murha on ainoa, mikä ei vanhene. Nyt kun sinä olet joskus jotain kirjoittanut tai sanonut humoristisessa elokuvassa, ajan hengen tuotteessa, niin sitten sinä saat jälkikäteen pelätä, että milloin se miekka heiluu. Tämä on tosi vakava asia, ja toivoisin, että kansanedustajat heräisivät tähän. Tätä ei valitettavasti ollut allekirjoittanut kuin perussuomalaisten eduskuntaryhmä, joten vaikka olen lakivaliokunnan puheenjohtaja, en pysty vaikuttamaan asiaan. Emme pysty käsittelemään tätä todennäköisesti, kun meillä ei ole siellä riittävästi allekirjoituksia. Mutta kannatan tätä esitystä ja toivon, että tämä menee läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-11-27T18:01:40,2019-11-27T18:07:02,Tarkistettu,1.1 2019_71_108,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä on sananvapaus? Ilman vapautta loukata sananvapaus lakkaa olemasta. Jokaisen pitää saada loukata ja arvostella vaikka kaikkia uskontoja, kansoja, ihmisryhmiä, jääkiekkojoukkueita tai poliittisia aatteita tai mitä tahansa muitakin kollektiivisia ryhmittymiä tai lahkoja. Jos jokin pahasti, rajusti tai vaikka törkeästi sanottu tai ilmaistu olisi jonkun mielestä halveksittava teko, sitä ei pidä sotkea juridiikkaan. Myös Helsingin Sanomien viime vuonna julkaisema kuva USA:n presidentistä ja siasta kuuluu sananvapauteen. Edustaja Päivi Räsänen tuolloin sanoi, että valtiovallan on puututtava asiaan. Ei pidä. Valtiovallalla ei ole mitään asiaa puuttua yksityisen julkaisijan sisältöön. Asianomistajat voivat nostaa syytteet herjauksesta, jos haluavat. Tosin lainsäädännössämme herjauksen rima on poliitikkojen kohdalla paljon korkeammalla, ja hyvä niin. Myös vasemmistolaisen propagandan julkaisemisen ja tilaamisen pitää lain mukaan olla mahdollista. Samoin verovaroillamme toimivien virkamiesten toiminnan arvosteleminen ja kokoontumisvapaus kuuluvat länsimaiseen yhteiskuntaan. Myös vastarintaliikkeellä ja kommunistisilla puolueilla pitää olla oikeus mielipiteidensä levittämiseen. Kieltämällä ja sensuroimalla toimitaan paradoksaalisesti juuri niin kuin näiden aatteiden kannattajien uskottaisiin itse toimivan valtaan päästyään. Se, että voit joutua huonosta käytöksestäsi tilille yhteisösi tai työnantajasi edessä, on aivan toinen asia. Sitäkään ei pidä sekoittaa juridiikkaan. Jokainen vastaa sanoistaan. Tyhmyys ei ole rikos. Arvoisa puhemies! Jos kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykälää käytettäisiin oikeasti kuten se oli alun perin tarkoitettu eli väkivaltaan kiihottamiseen esimerkiksi muslimeja tai kristittyjä vastaan, se puolustaisi lainsäädännössä paikkaansa. Nyt sitä käytetään poliittisena aseena toisinajattelijoiden vainoamiseen ja sensuroimiseen. Toiminta ei eroa DDR:stä tai muista kommunistimaista millään tavalla. Sananvapaus joko on tai ei ole. Ei ole mitään siltä väliltä. Suomessa sitä ei tällä hetkellä ole, koska kansanedustajia on syyteharkinnassa sanomisistaan. Se tarkoittaa, että virkavalta on kansanvallan kimpussa, ja se on valtava ongelma. Ennakkosensuurikin on edelleen laissa jyrkästi kielletty, vaikka sitä ei nykymenoa katsellessa aina uskoisikaan. Virkavalta luo syytteillä pelon ilmapiiriä, jossa pelokkaimmat harkitsevat, uskallanko tätä tai tuota enää sanoa. Säälittävintä on, että pyydellään julkisesti anteeksi entistä elämää, jolla on noustu kansan suosioon ja sitä kautta edustamaan kansaa. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä perussuomalaisten tekemää lakialoitetta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1427,Male,1967-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1018149661400752304,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2019-11-27T18:07:17,2019-11-27T18:11:16,Hyväksytty,1.1 2019_71_109,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nykyisin lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan käytetään perusteettomasti kansalaiskeskustelun rajoittamiseen. Erityisesti kriittistä keskustelua maahanmuutosta pyritään saamaan sensuurin ja itsesensuurin piiriin entistä mielivaltaisemmilla laintulkinnoilla. Tähän asti lähinnä valtamedia on pyrkinyt toimittamaan tuomioistuimen virkaa torjuttaessa kansalaisten niin sanotusti vääriä mielipiteitä maahanmuutosta. Kuitenkin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien puolueiden menestys meillä ja muualla lännessä osoittaa, ettei valtamedia kykene enää manipuloimaan yleisöä tai pimittämään maahanmuuton haittoja. Myös eduskunnalla on oma maahanmuuttokeskustelun itsesensuurin historiansa. Ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta päättivät, ettei maahanmuuttokeskustelua niin sanotusti politisoitaisi, eli sitä ei saisi käsitellä kriittisesti. Kun nykyisin jopa Ruotsissa sikäläinen kokoomus pyytelee anteeksi maahanmuuttoa kritisoineiden vaientamista, Suomi uhkaa jäädä Euroopan peräjunttilaksi mielipidesensuurillaan. Arvoisa puhemies! Vastuuta kansalaiskeskustelun suitsimisesta pyritään siirtämään entistä enemmän vaaleilla valitsemattomille virkamiehille. Virkamiehille ilmeisesti ajetaan erityisoikeutta suojautua kansalaisten kritiikiltä pyrkimällä kriminalisoimaan niin sanottu virkamiesten maalittaminen. Tätä pyrkii edistämään tänään lähetekeskusteluun tuleva lakialoite viranomaisten maalittamisen kriminalisoinnista. Käykö tässä niin, että siinä missä vaaleilla valitun poliitikon maahanmuuttokritiikki leimataan kiihottamiseksi ja vihapuheeksi, vaaleilla valitsematon virkamies saa veronmaksajien kustantamalla työajallaan sanoa poliittisia mielipiteitään ilman, että kansalainen saisi kritisoida tai parodioida niitä? Tällainen kehitys on virkamiesvallan kasvattamista kansanvallan kustannuksella. Lainaan tähän loppuun pienen viisauden George Washingtonilta: ”Jos sananvapaus poistetaan, meitä saatetaan johtaa tyhminä ja hiljaisina kuten lampaita teurastettaviksi.” — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-27T18:11:18,2019-11-27T18:14:43,Hyväksytty,1.1 2019_71_110,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuomarinohjeissa sanotaan: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.” Tänä iltana keskustellaan juurikin tästä aihepiiristä, onko joku laki oikeus ja kohtuus ja onko sillä oikeutus ja kansan hyväksyntä. Kaikki lainsäädäntövaltahan lopulta lähtee kansasta. Me olemme täällä kansan edustajina. Täällä on kysytty sitä, mitä oikeushyvää tällä kyseisellä lain pykälällä suojellaan. Itse lähtisin tulkitsemaan sitä oikeushyvää sitä kautta, missä luvussa rikoslaissa tämä pykälä sijaitsee. Se sijaitsee luvussa, jossa käsitellään rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia. Tätä lakia täytyykin peilata sitä viitekehystä vasten, voiko jonkun teon kohdalla nyt vakavalla naamalla väittää, että tällainen rikos ihmisyyttä vastaan tai sotarikos olisi tapahtunut. Itse väittäisin, että useimmissa teoissa, jotka Suomessa tuomitaan kiihotuksena kansanryhmää vastaan, ei voi vakavalla naamalla sanoa, että olisi tapahtunut rikos ihmisyyttä vastaan tai sotarikos. Sitä vastoin majesteettirikos, jonka edustaja Mäkynen toi aikaisemmin esille, on tähän aihepiiriin erinomainen ilmaisu kuvaamaan tilannetta, koska eduskunnassa oli Venäjän vallan aikaan useita nimenomaan majesteettirikoksesta tuomittuja kansanedustajia istumassa. Nyt sitten herää kysymys, onko tämä kiihottaminen kansanryhmää vastaan nyt EU:n vallan aikana se uusi majesteettirikos, josta tuomittuja kansanedustajia tässäkin salissa tulee istumaan jatkossa entistä enemmän. Kun tätä nyt muutettavaksi esittämäämme lakia säädettiin ja se tuli voimaan, esitettiin pelko siitä, että sen nojalla noin periaatteessa kuka tahansa voidaan tuomita mistä tahansa kahdeksi vuodeksi vankilaan. Tämä syytös kuulosti silloin varsin absurdilta, mutta nyt Syyttäjälaitoksen politisoitumisen myötä nämä silloin erikoiset tulkinnat ovatkin jo raakaa todellisuutta, kuten olemme joutuneet kuulemaan. Kiintoisa epäkohta tässä pykälässä on se, että tässä ei esitetä vaatimusta näiden herjaavien, solvaavien väitteiden valheellisuudesta vaan on täysin mahdollista, että tähän kahden vuoden vankeuteen tuomitaan henkilö täydestä totuuden puhumisestakin. Esimerkiksi yksilöön kohdistuvassa kunnianloukkauksessahan väitteen, joka esitetään, täytyy olla valheellinen. Jos se on totuudenmukainen, se ei täytä kunnianloukkauksen määritelmää. Nyt kun tämä pykälänä on niin epäselvä ja tulkinnanvarainen, niin oikeuskäytäntö ja lain perusteluiden ja esitöiden merkitys sen tulkinnassa saavuttavat suhteettoman suuren ja kestämättömän painoarvon. Tulkinnassa on aina kysymys myöskin tulkitsijan persoonasta ja asenteista. Tulkintaa tekevät yksittäiset henkilöt. Tulkinnasta tulee helposti yksittäisen henkilön mielipide. Yksittäinen poliisimies voi päättää, jatketaanko tutkintaa rikoksista vaiko ei, ja poliisimies saattaa esittää julkisestikin poliittisia mielipiteitä, kuten näissä kansanedustajiin kohdistetuissa tutkinnoissa on ilmennyt. Oikeusministeri Henriksson sanoi julkisuuteen kannan, että Raamatun ääneen lukeminen ei ole rikos. Tämä lausunto hämmensi minua suuresti, koska en ainakaan itse tiedä, onko se rikos. Miten ministeri voi tietää, onko se rikos? Ja nyt jos joku noudattaa hänen neuvoaan ja lukee Raamattua ääneen ja joutuukin siitä rikostutkintaan, voiko ministeri ottaa omille niskoilleen tähän henkilöön kohdistuvan syytteen? Käsitykseni mukaan se ei ole oikeusvaltiossa mahdollista. Edustaja Vestman piti hyvän puheenvuoron monessa suhteessa, mutta erityisesti kiinnitin huomiota puheessa mainittuun kansainvälisten sopimusten liikkumavaraan. Liikkumavaraa on, vaikka erilaiset perustuslaki-imaamit suurella voimalla toisin väittävät. Tämä muutos, jota nyt esitämme, on omissa käsissämme. Keskustelin Oikeusvaltioseminaarissa eilen, ja siellä sivuttiin tätä aihepiiriä siitä näkökulmasta, että erilaiset suurvallat käyttävät näennäisen vapaaehtoisia painostuskeinoja sosiaalisen median alustojen sisällön poistoon. Tätä toki tekevät Kiinan kaltaiset toimijat, mutta myös EU painostaa sosiaalisen median alustoja poistamaan sisältöä jopa ilman oikeuden päätöstä tällaisesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vain tiettyjen ilmoitusten perusteella, joita esittävät erilaiset luotetut tahot. Suomenkin hallitus tukee tätä toimintaa, toisin kuin pääministeri Rinne kyselytunnilla virheellisesti väitti. On totta, että sananvapauteen liittyvä lainsäädäntö on tulkinnanvaraista. Jos tämä esityksemme toteutettaisiin, silloinkin tulkittaisiin, onko tapahtunut lain tarkoittama rikoksella uhkaaminen tai toisen yllyttäminen rikokseen. Kuitenkin tätä tulkintaa tehtäisiin ymmärrettävältä ja terveeltä pohjalta, jonka kansalainen voisi paremmin ennakoida. Siksi kannatankin lämpimästi tätä lakialoitetta, jonka aika on tullut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-27T18:14:49,2019-11-27T18:20:01,Hyväksytty,1.1 2019_71_111,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sananvapautta uhataan tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Kasvava vihapuhe ja verkkoviha rajoittavat varsinkin vähemmistöihin kuuluvien sananvapautta ja demokraattista osallistumista laajasti. Jyväskylän yliopiston tuoreen kuntapolitiikkaa tarkastelleen tutkimuksen mukaan naiset kärsivät vihapuheesta enemmän kuin miehet. Moni ei vihapuheen vuoksi uskalla lähteä ehdolle vaaleihin tai välttää tietoisesti tiettyjä poliittisia aiheita. Erityisesti maahanmuuttoon, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat sellaisia poliittisia teemoja, joita esillä pitävät ihmisoikeuksien puolustajat saavat usein kokea vihapuhetta ja verkkovihaa. Tämä ei ole uutta myöskään kansainvälisten tutkimusten mukaan, jotka osoittavat, kuinka rasismi ja naisviha kietoutuvat tiukasti toisiinsa. Tämä käsittelyssä oleva lakialoite puhuu sananvapaudesta, mutta ei huomioi esimerkiksi YK:n rotusyrjinnän vastaista sopimusta, joka muun muassa vaatii kriminalisoimaan kaiken rodulliseen ylemmyyteen tai vihaan perustuvien aatteiden levittämisen ja rotusyrjintään kiihottamisen. Itse asiassa tämä lakialoite pyrkii siihen, että mahdollistettaisiin yhä kasvavissa määrin vapaa vähemmistöihin kohdistuva, solvaava, väkivaltainen puhe. Eli kyseessä on lähinnä silmänkääntötemppu, joka on meiltä ja muualta tuttu. Aloite pyrkii perustelemaan asiaansa sananvapaudella mutta sivuuttaa tarkoituksella esimerkiksi yhdenvertaisuuden sekä keskeisen YK:n ihmisoikeussopimuksen eli rotusyrjintäsopimuksen nimenomaiset vaatimukset tiettyjen tekojen kriminalisoimisesta, jotka ovat kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan pykälän taustalla. Lisäksi aloite sivuuttaa muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyvän oikeuksien väärinkäytön kiellon eli sen, että ihmisoikeussopimuksen artiklat eivät oikeuta toimintaa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin muu ihmisoikeussopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus. Lisäksi tuo rajaus siitä, että pykälä koskisi vain muita viestejä kuin tietoja tai mielipiteitä, on epäselvä ja uhkaa tehdä koko pykälän tyhjäksi. Miten tätä tulkittaisiin? Millainen viesti jäisi näiden ulkopuolelle eli ei olisi sen enempää tietoa kuin mielipide? Tällaisen säännöksen sisältö jäisi siis puhtaasti tuomioistuinten tulkinnan varaan. Käytännössä tällainen tulkinnanvarainen rajaus uhkaisi tehdä koko säännöksestä kuolleen kirjaimen, mikä toki lieneekin perussuomalaisten tavoite. Sopii myös kysyä, mikä on intressi ja motivaatio tällaisen lakimuutoksen tekemiseen. Toisin kuin perussuomalaiset väittävät, sananvapaustilanne Suomessa ei ole ongelma, vaan maa on mittausten kärjessä sananvapauden toteutumisessa. Sen sijaan sananvapautta Suomessa uhkaa tällä hetkellä lähinnä sellainen verkossa leviävä rikollinen vihapuhe, ahdistelu ja häirintä, jolla pyritään pelottelemalla vaientamaan esimerkiksi ihmisoikeuksia puolustavia. Ei ole siis totta, että mitään ei saisi enää sanoa, vaikka äärioikeistoa lähellä olevat tahot näyttävät tehtailevan rikosilmoituksia vanhoista tv-sarjoista. Vihapuheen kriminalisoinnit eivät myöskään rajoita ärhäkästä, poliittista ja yhteiskunnallista kannanottamista. Kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu on edelleenkin erittäin tervetullutta, ja itse asiassa itse toivoisin, että sitä kriittistä ja vihaistakin yhteiskunnallista keskustelua olisi paljon enemmän. On niin, että eriarvoisuus suututtaa ja vihastuttaa, ja pitää löytyä kanavia tämän viestin välittämiseksi. Mielenkiintoista on, että kansanryhmää vastaan kiihottamista koskeva säännös ei vaikuta muodostavan ongelmia sananvapauden käytölle valtaosalle väestöstä. Myös aroista yhteiskunnallisista aiheista on siis mahdollista käydä ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelua. Tuomioita säännöksen nojalla on annettu melko vähän, ja vaikka valtaosa väestöstä on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jostain syystä lähinnä perussuomalaisille on näyttänyt muodostuvan vaikeaksi muotoilla esimerkiksi poliittisia kantojaan niin, ettei samalla solvattaisi kokonaisia kansanryhmiä esimerkiksi ihonväriin, uskontoon tai alkuperään nojaavin rasistisin yleistyksin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Maalittamista!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-11-27T18:20:08,2019-11-27T18:25:52,Hyväksytty,1.1 2019_71_112,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä keskustelusta voi päätellä, että sananvapaus on todellakin ajankohtainen keskustelunaihe ja sille on tilausta. Tuossa debatin yhteydessä kiinnitin huomiota edustaja Halla-ahon esiin nostamaan väitteeseen, johon nyt vielä palaan, kun totesitte puheessanne, että olisin ollut edustaja Immosta vuonna 2015 kivittämässä. Tämä väite tuli itseäni vastaan jossakin vaiheessa aiemminkin, ja tutkin vielä omia kirjoituksiani tuolta ajalta, enkä semmoista kivitysviestiä sieltä löydä. Toivon, että edustaja Immonen itse nyt kertoisi, missä ne kivet ovat lentäneet. Kirjoitin kyllä blogin maahanmuutosta niihin aikoihin, kun edustaja Immonenkin julkista keskustelua maahanmuuttopolitiikasta kävi, ja siinä yhteydessä totesin, että vihapuhe voi johtaa vihatekoihin, mutta en ollut nostamassa minkäänlaisia syytteitä enkä edes muistaakseni maininnut edustaja Immosta. Sen voi kyllä tarkistaa sieltä. En missään nimessä ole ollut väittämässä, että edustaja Immonen olisi syyllistynyt johonkin lainvastaiseen puheeseen. En syytä teitä, edustaja Halla-aho, vihapuheesta tämän lausunnon johdosta, mutta haluan nyt todeta sen, että tuo lausuntonne ei ollut totta. Kun sananvapauskeskustelussa Raamatun siteeraaminen on viime päivinä ollut esillä ja jopa kiistanalaista, niin siteeraan nyt tässäkin yhteydessä Raamattua liittyen vihapuheeseen, jos puhemies sen sallii. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: No, ainakin nyt, ennen kuin olette siteerannut. [Naurua]] Nimittäin 2 000 vuotta vanhassa varsin laajaa arvostusta nauttivassa vuorisaarnassa Jeesus määrittelee vihapuheen suhteen viidenteen käskyyn, ”älä tapa”, kun hän sanoo näin: ”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen.” Aika kovia sanoja. No, tässä ei tietenkään Jeesus selittäessään tätä viidettä käskyä puhu maallisen lainsäädännön tuomioista, että minkälaisia tuomioita pitäisi asettaa maallisessa oikeudenkäynnissä henkilölle, joka haukkuu lähimmäistään, vaan puhuu ylipäänsä siitä eettisestä periaatteesta, että tällaisella pilkkaavalla ja kunniaa, nimenomaan kunniaa, loukkaavalla puheella on yhteytensä viidenteen käskyyn, jota hän selittää, eli tähän ”älä tapa” ‑käskyyn. Sen vuoksi itse olen edelleen juuri sitä mieltä, että kyllä vihapuheella on yhteytensä näihin vihatekoihin. Mutta tässä tietenkin puhutaan siitä, että lopulta me kaikki olemme ikään kuin Jumalan edessä samalla viivalla myös tämän viidennen käskyn suhteen. No, itse olen tällä hetkellä todellakin kahdessa rikostutkinnassa epäiltynä tämän kyseessä olevan pykälän johdosta. Toinen tapaus koski kesäkuista tviittiäni ja toinen sitten 15 vuotta vanhaa pamflettiani, josta tehtiin rikosilmoitus elokuussa. Se, mikä tässä omalla kohdallani on kyllä hyvin hämmentävää ja merkillistä, on se, että ei tuon tviitin kohdalla eikä myöskään pamfletin kohdalla mieleeni todellakaan edes tullut, että olisin rikkomassa jonkinlaista lakipykälää vastaan. Kaiken lisäksi poliisihan teki hyvin perusteellisen päätöksen juuri tästä pamfletista, että siinä ei ole aihetta esitutkintaan eikä olla syyllistytty rikokseen, mutta sen sijaan valtakunnansyyttäjän mielestä siinä taas oli aihetta. Mietin, että millä tavoin kansanedustaja, puhumattakaan tavallisesta kansalaisesta, voisi tietää, missä se raja menee, jos kerran poliisi perusteellisen selvityksen jälkeen on eri linjoilla kuin valtakunnansyyttäjä, eli viranomaisten kohdallakaan se ei näytä selvää olevan. No, sananvapaus on todellakin moniarvoisen yhteiskunnan olemassaolon edellytys, ja sananvapautta pitäisi voida rajoittaa vain silloin, kun se on toisten oikeuksien tai yleisen turvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuinhan on antanut sananvapauden käytön osalta merkitystä sille, onko ilmaisut esitetty vilpittömistä lähtökohdista vai onko sitten kysymys tällaisesta naamioidusta vihapuheesta, että ikään kuin vain käytetään joitakin ilmaisuja jonkinlaisen uhkauksen peitteenä. Niin kuin täällä on todettu nyt moneen kertaan, tälle vihapuhe-termille ei ole olemassa sellaista vakiintunutta määritelmää, jota voitaisiin sitten juridiikassa käyttää, eikä mielestäni sellaista lainsäädäntöä tule myöskään säätää. Tämä kiihottamisrikoskriminalisointi merkitsee aina voimakasta puuttumista sananvapauteen, joka on turvattu niin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK:n yleissopimuksessa kuin perustuslaissamme. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sananvapaus todellakin suojaa paitsi sellaisia ilmaisuja, joita voidaan pitää myönteisinä ja vaarattomina tai yhdentekevinä, myös sellaisia, joita voidaan pitää huolestuttavina, häiritsevinä ja epäasiallisina. Mielestäni juuri näistä kysymyksistä, kuten vaikkapa maahanmuuttopolitiikasta, josta silloin vuonna 2015:kin oli puhetta, täytyy käydä keskustelua, käydä keskustelua samoin kuin myös koko tästä vihapuhetematiikasta täytyy voida käydä keskustelua ja myös poliittista keskustelua, kansalaiskeskustelua, eikä niin, että sitten tuomarin edessä ratkotaan, mitä saa sanoa ja mitä ei saa sanoa. [Jukka Mäkynen: Juuri sen takia tämä lakialoite on olemassa!] Ja toisaalta todellakin sellainen uskonnollinen viestintä- ja myös julistustyö, joka on väkivaltaista, hyökkäävää, pakottavaa tai perustuu jonkinlaiseen aivopesuun, ei ole sallittua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan. En itse tässä vaiheessa ota vielä kantaa tähän lakialoitteeseen, mutta kyllä hyvin vakavasti tätä myös pohdin. Tietysti kun koen olevani jollakin tavalla tällä hetkellä myös tämän pykälän kohteena ja siinä mielessä [Puhemies koputtaa] aika hämmentyneenäkin tämän edessä, niin varmasti tähän vielä omakin kantani sitten ennen pitkää vielä selkiytyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-27T18:25:54,2019-11-27T18:34:27,Hyväksytty,1.1 2019_71_113,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Katsoin, että on kohtuullista vastata, koska edustaja Räsänen on muutamaan kertaan pyytänyt minulta täsmennystä aiempaan puheenvuorooni. Viittaan siis todellakin edustaja Räsäsen vuonna 2015 julkaisemaan blogikirjoitukseen, josta KD-lehti, kristillisdemokraattien lehti, kirjoitti artikkelin, ja koska tämän artikkelin on kirjoittanut kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä, niin tulkitsen, että tässä siteerataan edustaja Räsästäkin oikein. Tässä nimenomaan annetaan ymmärtää, että teidän blogikirjoituksenne on kannanotto Olli Immosen Facebook-päivityksestä nousseeseen kohuun, ja sen sijaan, että te puolustaisitte millään tavalla Olli Immosta näitä vihapuhesyytöksiä vastaan tai vetoaisitte sananvapauteen, niin te kaikkien muiden silloisten keskustelijoiden tavoin toteatte, että vihapuhe on vaarallista, sillä se valitettavan usein johtaa vihatekoihin. No nyt te olette tänään ihan oikein korostanut sitä, että mitä on vihapuhe. Sitä ei ole määritelty, mutta neljä vuotta sitten se ei kuitenkaan näyttänyt teillekään olevan ongelma. Raamatussa sanotaan monien muiden viisaiden asioiden ohella, että tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän, ja toivon, että me kaikki täällä noudatamme tätä korkeaa standardia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-27T18:34:28,2019-11-27T18:35:48,Hyväksytty,1.1 2019_71_114,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin löysin tämän KD-lehden Asmo Maanselän kommentin, jossa hän oli yhdistänyt tämän blogiini, mutta tuossa blogikirjoituksessani en puhu edustaja Immosesta, vaan puhuin yleisesti maahanmuuttopolitiikasta ja puhuin tästä vihapuheesta. Toki näitä puheita voi vielä jälkikäteenkin tarkistaa. Mutta vaikka olisin myös edustaja Immosesta puhunut ja häneen viitannut, varmasti sitä keskustelua silloin käytiin edustaja Immosen Facebook-päivityksen pohjalta, niin en kyllä mielestäni ole missään vaiheessa torjunut hänen oikeuttaan sananvapauteen. Eikö tällaista reipasta keskustelua esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta juuri pidäkin käydä, esimerkiksi erilaisten blogien ja some-keskustelun turvin, ja sallia toiselle se sananvapaus, vaikka olisikin itse eri mieltä? Ja siihen saa reagoida omissa blogeissaan ja omissa Facebook-päivityksissään, mutta ei pidä lähteä toista silti oikeuteen vetämään. Enkä ole sitä tehnyt, enkä ole edustaja Immosta kivittänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-27T18:35:48,2019-11-27T18:36:55,Hyväksytty,1.1 2019_71_115,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Nyt ei mennä laajemmin debattiin, mutta edustaja Junnila siellä kovasti tuntui haluavan puheenvuoroa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_116,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun olen Naantalin auringosta, niin en malta olla etsimättä aurinkoon liittyvää sanomista myös Raamatusta. Täällähän on hyvin useasti sitä siteerattu, ja se näyttää olevan myös tutkinnan kohteena. Mutta puhutaan välillä vihasta. Nimittäin Suomessahan lainsäädännöllinen ratkaisu tuntuu olevan sitä, että poliitikko sanoo jotakin, sitten on tutkinta päällä ja seurauksena on todennäköisesti sakkoa. Mutta Raamatussa sanotaan: ”Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee.” Tätä voisi noudattaa tässäkin yhteydessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-27T18:37:00,2019-11-27T18:37:46,Hyväksytty,1.1 2019_71_117,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,Marraskuussa on aurinko laskenut jo varhain. — Mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_118,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tosiaan käsittelyssä perussuomalaisten eduskuntaryhmän lakialoite kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetyn rikoslain pykälän muuttamisesta. Tämän lakialoitteen ensisijaisena sisältönä on mainitun pykälän täsmentäminen siten, että rangaistavaksi jäisi lainkohdassa tarkoitettua esimerkiksi rodun, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden nojalla muodostuvaa ryhmää vastaan tehtävällä rikoksella uhkaaminen tai tällaiseen tekoon yllyttäminen. Tiedon tai mielipiteen levittäminen ei olisi rangaistavaa. Tämä esittämämme muotoilu tekisi lainsäädännöstä tältä osin huomattavasti nykyistä täsmällisemmän ja tarkkarajaisemman ja siten selvästi vähemmän tulkinnanvaraisen. Arvoisa puhemies! Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on nähty moneen otteeseen, että uskonnollisen vakaumuksen, poliittisten mielipiteiden tai jopa heikkotasoisen huumorin esittäminen voivat johtaa rikosoikeudellisen prosessin tai esitutkinnan käynnistymiseen. Pidän tätä tilannetta erityisen outona, varsinkin siitä syystä, että osa näistä tutkinnan kohteena olevista teoista on tehty vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten nykyisestä keskusteluilmapiiristä hyvin selvästi poikenneissa olosuhteissa. Ja tämä kaikki on tapahtunut siitäkin huolimatta, että länsimaisessa oikeusjärjestelmässä taannehtivan lainsäädännön kielto on yleisesti tunnustettu periaate. Arvoisa puhemies! Vihapuheen hyvin epäselvä määritelmä on epätarkkuutensa vuoksi ongelmallinen ja johtaa aivan liian usein tarpeettomaan itsesensuuriin, vaikka sananvapautta pidetään täysin oikeutetusti länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän merkittävänä kulmakivenä. Tulkinta siitä, onko jokin yksittäinen kannanotto yhä vailla selkeää määritelmää olevaa vihapuhetta vai ei, on jopa viranomaisille vaikeaa, puhumattakaan yksittäisestä kansalaisesta. Kuten tässä keskustelussa on useaan otteeseen todettu, on mielipiteiden julkituomisen mahdollisuus demokraattisessa yhteiskunnassa erittäin tärkeää. Asiallisuus on siinä hyvä ohjenuora, mutta ei voida kuitenkaan edellyttää, että puhujan tai kirjoittajan tulisi pystyä ennakoimaan kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin tulkinnat. Se on inhimillisesti katsoen täysin mahdotonta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat korjata tämän lainsäädännöllisen epäkohdan, ja olemme siksi laatineet ja allekirjoittaneet tämän lakialoitteen. Toivon sille asianmukaista eduskuntakäsittelyä ja tietenkin sen myötä kansalaisten oikeusturvan parantamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-11-27T18:37:49,2019-11-27T18:40:58,Hyväksytty,1.1 2019_71_119,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen huolestuneena seurannut viime aikoina Suomessa tapahtunutta kehitystä sananvapauden suhteen. Niin Euroopassa kuin Suomessakin menneinä vuosikymmeninä on pyritty poistamaan sananvapautta rajoittavia lakipykäliä. Tämä on ollut luonnollinen kehitys Euroopassa erityisesti Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Meidän tulisi jatkaa tällä kehityksen tiellä myös tulevaisuudessa, mitä tämä perussuomalaisten edustajaryhmän jättämä lakialoite osaltaan tukee. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että itseään sananvapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien lähettiläinä pitävät voimat haluavat viedä kehitystä täysin päinvastaiseen suuntaan. Valtiovallalle halutaan antaa entistä suurempi rooli määritellä, mitä yhteiskunnassa saa puhua ja mistä puheesta tuomioistuin kutsuu puhujaa. Näin ei saa olla. Arvoisa puhemies! Sananvapauden turvaaminen arkojenkin asioiden käsittelyn osalta on yhteiskunnan vakauden kannalta äärimmäisen tärkeää. On turhan yksioikoista ajatella, että voimakasta kritiikkiä sisältäviä puheenvuoroja hiljentämällä saisimme paremman yhteiskunnan. Jos näitä puheenvuoroja hiljennetään, seurauksena saattaa olla yhä epävakaampi yhteiskunta, jossa kansalaisten luottamus viranomaisiin kaikkoaa. Sananvapauden on tarkoitus suojata kansalaisia vaihtuvien päättäjien mielivallalta, ja sen tarkoituksen turvaamiseksi meidän tulisi ponnistella entistä tarmokkaammin. Arvoisa puhemies! Hälyttävimpiin esimerkkeihin sananvapauden nykytilasta Suomessa lukeutuu oikeuskanslerin kehotus poistaa vanhoja nettikirjoituksia jo ennakoivasti, jotta niistä ei tulisi tuomioita. Tämä tuo mieleeni vahvoja kaikuja sensuurista ja aivan muunlaisista valtioista kuin Suomi on. Ilman, että sananvapauslakia on edes vielä lähdetty kiristämään, kansalaisia uhkaillaan poistamaan mielipiteitään rangaistuksen uhalla. Poistettavaksi joutuisivat uhkailujen perusteella ennen kaikkea ne mielipiteet, jotka eivät miellytä valtaapitäviä. Tämä muistuttaa historiallisia käskykirjeitä, joissa hallitsija saattoi asettaa kielletyksi oman valtansa kritisoinnin. Se ei saa olla kehityssuuntana, kun keskustellaan sananvapaudesta vapaassa yhteiskunnassa, kuten Suomessa. Tavoitelkaamme siis ennen kaikkea sananvapauden käsitteen laajentamista sen sijaan, että lähdetään ajamaan Suomea kohti loputonta sensuurin ja hiljentämisen tietä. Siltä tieltä ei nimittäin ole paluuta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-11-27T18:41:03,2019-11-27T18:43:07,Hyväksytty,1.1 2019_71_120,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minulla on enemmän tällaista filosofista pohdintaa. Siellä laidalla — minä olen pahoillani, en muista edustajan nimeä — tuotiin esille tämä, että miksi vähemmistöjä suojataan enemmän tässä sananvapauskysymyksessä. Tässä oli tämä, että miksi kantaväestöä kohtaan voidaan sanoa kovemmin kuin vähemmistöjä kohtaan. Jos minä nyt en ala jotenkin niitä YK:n ihmisoikeus- tai Euroopan ihmisoikeussisältöjä referoimaan, koska minusta tuntuu, että siinä meillä taitaa ehkä olla erimielisyyksiä, niin ehkä minä yritin niin kuin miettiä tätä, kun kehotettiin miettimään, niin onhan meillä niin kuin... Hyvinvointivaltion ajatushan kiteytyy siihen, että tasa-arvo ei periaatteessa meidän yhteiskunnassamme ole sitä, että kaikki saavat täsmälleen saman, vaan että jotenkin pyritään huomioimaan ihmisten tarpeet. Esimerkiksi jos vaikka miettii meidän hyvinvointivaltion rakennetta: Kyllähän meidän koulutuskin menee siten, etteivät kaikki käy samoja välttämättömiä kursseja, ja jos joku tarvitsee enemmän apua, niin hänelle annetaan. Meidän verotus on progressiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että ne, jotka pystyvät maksamaan enemmän, maksavat sitä. Palvelut menevät tarpeen mukaan, etuudet menevät. Mitä minä yritän tällä sanoa, on ajatus siitä, että vähemmistöjen suoja on suurempi. Sehän pohjautuu ihan [Mauri Peltokankaan vastauspuheenvuoropyyntö] meidän arvostukseen sitä kohtaan, että ne, jotka tällä hetkelläkin kohtaavat enemmän vaikka syrjintää — vaikka sitten sen ulkonäkönsä tai minkä takia tahansa — niin heille pitää enemmän sitä suojaa tarjota. Tämä ajatus siitä, että mitä tasa-arvo on, niin minua ihan kiinnostaisi kuulla, että ajatteletteko te näissä muissakin asioissa niin, että se on täsmälleen jokaiselle saman verran, vai siten, että pitäisi katsoa laajemmin, miten me suojelemme niitä ihmisiä, jotka sitä suojelua tarvitsevat enemmän. Tästähän se ajatus lähtee. Tämä on hyvinvointivaltion perusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-11-27T18:43:11,2019-11-27T18:45:10,Hyväksytty,1.1 2019_71_121,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Annetaan vastauspuheenvuoro, edustaja Peltokangas, mutta ei mennä laajemmin debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_122,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vähemmistöryhmistä en puhunut mitään, elikkä edustaja Forsgrén voisi tietysti — no joo. Pyysin miettimään. Lausuin: ”Lause, joka syntyperäisiä suomalaisia koskevana ei anna aihetta edes syyteharkintaan, johtaa tuomioon, kun se koskettaa toista kansallisryhmää.” Tässä eduskuntasalissa, edustaja Forsgrén, laaditaan lakeja kaikille suomalaisille tasavertaisesti. Aivan kaikille tasavertaisesti. Tässä salissa ei eritellä, kenelle on vähemmän ja kenelle on enemmän. Jos te olette saanut sellaisen käsityksen, niin kehotan korjaamaan käsityksen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-27T18:45:12,2019-11-27T18:45:58,Hyväksytty,1.1 2019_71_123,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_124,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitteessa esitetään, että rikoslain 11 luvun 10 § muutetaan siten, että rangaistavaksi jää ainoastaan lainkohdassa tarkoitettua ryhmää vastaan tehtävällä rikoksella uhkaaminen sekä tällaiseen rikokseen yllyttäminen. Lisäksi aloitteessa esitetään lainkohdan muuttamista siten, ettei rangaistusvastuu enää jatkossa koske tiedon tai mielipiteiden asettamista yleisön saataville, levittämistä yleisön keskuuteen ja pitämistä yleisön saatavilla. Rangaistusuhka liitettäisiin siten jatkossa ainoastaan muihin viesteihin kuin tietoihin ja mielipiteisiin. Pidän hyvänä sitä, että perussuomalaiset ovat tehneet tämän lakialoitteen tämän 11 luvun 10 §:n muuttamisesta ja pääsemme keskustelemaan tästä asiasta. Sananvapaus on demokraattisessa valtiossa tärkeä tehtävä ja oikeus, mikä on meidän perusoikeus. Lain on oltava myös sellainen, joka kestää aikaa ja myöskin tulkitsemista eri ajassa. Meidän pitää pystyä uusimaan lainsäädäntöämme, jos me toteamme siellä epäkohtia. Ja tämä rikoslain kohta ei enää vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Meillä on poliisilla paljon tehtäviä, joihin heitä oikeasti tarvitaan ja myöskin tuomioistuimilla paljon tehtäviä, mihin heidän resurssejaan pitäisi kohdentaa. Nyt tällä hetkellä voidaan nostaa epäilyjä ja jopa rikossyytteitä asioista, mielipiteistä, joita on ilmaistu toisessa ajassa, toisessa kontekstissa. Nykyinen laki on monitulkintainen ja epäselvä. Se voi jopa hankaloittaa epäkohtien esille tuomista, jos pelätään, että siitä saa itse syytteen niskaan. Esimerkiksi viime päivinä on ollut julkisuudessa epäkohtia ja on ihmetelty, miksi ei asia ole noussut yleiseen tietoisuuteen tai edes päättäjien tietoisuuteen tai miksi siihen ei ole reagoitu. Onko pelätty sitten leimaamista, vai mitkä ovat ne taustasyyt, miksi ei ole nostettu asioita esille? Emme saa antaa meillä olla sellaisia toimimattomia lakeja, jotka estävät meillä epätarkoituksenmukaisesti sananvapautta. Pitää kunnioittaa ja muuten käyttää hyviä tapoja. Kiihottamista väestöryhmiä kohtaan ei tietenkään pidä sallia, mutta on hyvä, jos tätä pystytään tarkastelemaan, ja toivottavasti tämä asia myöskin otetaan käsittelyyn. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+13.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-27T18:45:59,2019-11-27T18:49:18,Hyväksytty,1.1 2019_71_125,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 4 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_71_126,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 4 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on eduskunnalle jättämäni lakialoite liittyen työsopimuslain 2 ja 4 luvun muuttamiseen, ja tämä lakialoite liittyy omaishoitajiin. Jokainen meistä on jossakin vaiheessa elämäänsä omaishoitaja. Jokaisen meidän omainen tai muutoin läheinen ihminen tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa erityistä hoivaa ja huolenpitoa, ja on hyvin merkityksellistä, että tätä hoivaa saa juuri läheiseltään. Tämä on paitsi inhimillisesti oikein, se on myös erittäin edullista yhteiskunnalle. Toimitaan omaishoitajina. Tarve omaishoitajille kasvaa jatkuvasti, ja myös yhteiskunta kannustaa tähän. Meillä oli muun muassa viime eduskuntakaudella kärkihankkeita, joilla pyrittiin siihen, että yhä useampi voisi toimia omaishoitajana — se toisi säästöjä myös yhteiskunnalle. Palvelujen rakennetta pyritään muuttamaan niin, että ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoitoa suunnataan tapahtuvaksi yhä enemmän kotiympäristössä. Suunta laitoshoidossa on ollut viime aikoina voimakkaasti laskeva. Tämän käsiteltävän lakialoitteeni tarkoituksena on antaa työntekijälle oikeus saada vapaata työstään omaishoitoa varten sekä oikeus jäädä määräajaksi pois työstä työntekijän perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, ja tässä nostan esiin erityisesti saattohoitoajan. Nykyisen työsopimuslain mukaan tällä hetkellä työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi hoitamaan perheenjäsentä tai muuta hänelle läheistä henkilöä. Tällöin työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Tämä säännös ei kuitenkaan toteudu riittävän tehokkaasti, koska sen olemassaoloa ei tiedosteta ja vaativaa omais- ja läheishoitotyötä tehdään hyvin usein työn ohessa. Tein viime eduskuntakaudella tästä aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille, ja ministeri vastasi juuri näin, että lain säännöstä ei tunneta tarpeeksi hyvin ja työntekijät eivät tiedä mahdollisuudesta pyytää jäädä omaishoitovapaalle. Nykyinen työsopimuslaki siis ainoastaan mahdollistaa poissaolon läheisen hoitamiseksi sen sijaan, että se velvoittaisi työnantajaa tosiasiallisesti myöntämään työntekijälle vapaata. Usein työelämässä käy niin, että kun työntekijällä on vaikkapa ikääntynyt isä tai ikääntynyt äiti, jota hän haluaa jäädä hoitamaan, niin hän joutuu irtisanoutumaan työtehtävästään, jotta voi toteuttaa tätä äärettömän tärkeää ja inhimillistä tehtävää. Omaishoitajien ja perheenjäsentään tai läheistään tilapäisesti hoitavien aseman parantaminen on erittäin tarkoituksenmukaista. Työssäkäynnin ja hoivan yhdistäminen on usein haasteellista, ja monet joutuvat pakon edestä tekemään työhön liittyviä merkittäviä myönnytyksiä hoivavastuun takia, esimerkiksi lyhentämään työaikaa tai kieltäytymään uusista tehtävistä tai työmatkoista. Eli lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa työntekijän pääsy hoitamaan läheistään ja lisätä mahdollisuuksia osallistua inhimilliseen ja arvokkaaseen omaishoidon toteuttamiseen. Omaishoitajien työ on äärettömän merkityksellistä — siitä olemme varmasti kaikki täällä samaa mieltä. Meidän tulee antaa siihen mahdollisuuksia, ja meidän tulee antaa siihen myös kannustimia. Työn, perhe-elämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen tulee olla aito mahdollisuus, ja lakialoitteella ehdotetulla muutoksella on pyrkimys lisätä inhimillisyyttä ja erityisesti ymmärrystä kansalaisten erilaisiin elämäntilanteisiin. On erittäin tärkeää, että me kansan äänestämät kansanedustajat ymmärrämme kansalaisten erilaisia elämäntilanteita. Paitsi että tämän lakialoitteen merkitys on suuri työntekijän mahdollisuudelle jäädä hoitamaan omaistaan, on paljon muutakin, mitä meidän tulisi tehdä. Perussuomalaiset esittävät vaihtoehtobudjetissaan muun muassa, että omaishoidon tuki olisi verovapaata tuloa. Toki on myös paljon muuta: Tulisi keskustella siitä, onko omaishoidon tuki ylipäänsä riittävä vai tulisiko sen olla korkeampi. Omaishoidon kriteerit tulisi yhdenvertaistaa kautta Suomen. Vapaapäivien, jotka on laissa määritelty, tulisi myös toteutua, ja sen hoivapaikan, jonne omaishoitaja sen läheisensä sitten vie, tulisi olla virikkeellinen ja kannustava ja voimaannuttava. Liian usein Suomessa tämä lyhytaikaishoiva tuntuu siltä kuin se olisi pelkkä omaishoidettavan säilöönotto. Kannamme huolta myös lyhytaikaishoivapaikkojen riittävyydestä, ja on hyvä, että eduskunnassa käydään myös siitä keskustelua. Eli hoivapaikkoja ei tule vähentää, vaan päinvastoin niitä tulisi lisätä. Erityisesti tärkeää on, että omaishoitajien työn tukeminen, arvostaminen ja mahdollistaminen ovat myös tulevaisuuden sote-uudistuksen keskiössä. Kun me puhumme, että me annamme palvelulupauksia siitä, että ihmiset pääsevät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, niin meidän tulee antaa myös omaishoitajille palvelulupaus siitä, että he voivat osallistua läheisensä hoitoon, heidän työnsä on arvokasta, siitä saa palkkion, siitä saa korvausta ja että yhteiskunta arvostaa äärettömästi tätä inhimillistä ja hyvää tapaa kohdella ja hoitaa meidän läheisiämme.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T18:49:44,2019-11-27T18:55:45,Hyväksytty,1.1 2019_71_127,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 4 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen on tehnyt erinomaisen lakialoitteen, joka osuu juuri siihen yhteen kipukohtaan, joka on työssä käyvillä omaishoitajilla. Tässäkin salissa on puhuttu jo vuosia työn ja omaishoidon yhdistämisestä ja siitä, että työssä käyviä omaishoitajia tuetaan, mutta valitettavasti ne toimet ovat kyllä jääneet edelleen siihen, että niitä saamme täällä odottaa. Nähdäkseni työssä käyvät omaishoitajat ovat jo vuosia puhuneet siitä, että voitaisiin tämmöinen tilapäinen hoitovapaa jopa kolmeksi päiväksi palkallisena myöntää aivan kuten alle 12-vuotiaasta lapsesta silloin, kun joudutaan jäämään töistä lapsen äkillisen sairauden vuoksi, ja nyt tämä edustaja Juvosen aloite on erinomainen siinä kohtaa, että tässä voidaan myöntää myöskin pidempi vapaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että se on kiinni siitä, miten työnantajan kanssa saa sovittua, ja se on aina palkatonta. Siinä mielessä, jos ajatellaan omaishoidon tukemista ja jos siihen lisäksi tulee tämmöinen taloudellinen ongelma, sekin pitäisi kyllä jollakin tavalla tämänkaltaisen yhteiskunnan kyetä ratkaisemaan. Ja kun edustaja Juvonen puhui tästä saattohoidosta, niin myöskin saattohoitovapaa on erinomainen aloite, mutta sen lisäksi tähän kohtaan haluan nostaa tämän saattohoitokorvauksen. Vaikka nyt saisi töistä vapaata, niin siinä tilanteessa, kun ihmisellä on ehkä elämänsä kovin paikka hoitaa rakkaintansa viimeisiä hetkiä, minusta on täysin epäasiallista ja epäinhimillistä, että hän joutuu myös taloudelliseen loukkuun hyvin usein sen vuoksi, että joutuu jäämään töistä pois ja palkattomaan tilanteeseen. Itse asiassa ei meidän omaishoidon tuen laki eikä omaishoidon tuki kyllä tällaista tilannetta tunnista, vaan siihen pitäisi saada luotua ihan oma luokkansa. Valitettavasti se 700 euroa — niinkö se on, minkä tällä hetkellä laki takaa — ei riitä missään nimessä, kun ajatellaan, että siellä on asuntolainat ja muut maksettavana sen lisäksi, että elät sitä ehkä koko elämäsi raskainta aikaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+14.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-27T18:55:46,2019-11-27T18:58:17,Hyväksytty,1.1 2019_71_128,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 4 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Juvosen tekemä aloite on inhimillinen ja oikeudenmukainen. Olisin toivonut, että myös salin vasen puoli olisi ollut täällä paikalla keskustelemassa niistä toimenpiteistä, mitä tarvitaan omaishoitajien arvostuksen ja toimeentulon parantamiseksi. Tämä edustaja Juvosen tekemä aloite on oikeasti erittäin tärkeä, ja toivon, että valiokuntatyössä sitten kuitenkin huomioidaan tämä inhimillinen näkökulma ja tätä asiaa lähdetään oikeasti edistämään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+14.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-27T18:58:20,2019-11-27T18:58:57,Hyväksytty,1.1 2019_71_129,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 4 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvosen lakialoite on perusteltu. Meillä on merkittävä määrä omaishoitajia Suomessa, ja heidän työnsä tarvitsee arvostusta mutta myöskin tukea. Moni omaishoitaja käy töissä, ja silloin työn ja omaishoidon yhdistäminen voi käydä raskaaksi ja haasteelliseksi. Huomioiden inhimillinen puoli hoidettavan osalta ja myöskin hoitajan osalta sekä yhteiskunnan kustannusten näkökulmasta on järkevää pyrkiä auttamaan tapoja, millä yhdistää ja sujuvoittaa omaishoitajan työssäkäyntiä ja tarvittaessa sieltä vapaan saamista. Se, että tähän olisi oikeus, olisi tarpeen. Olemme kokoomuksessa myös nostaneet esille tuettua hoivavapaata eli sitä, että jos on tämmöinen äkillinen oman läheisen lyhytaikaisen hoivan tarve tai esimerkiksi saattohoidon tarve, niin voitaisiin jäädä hoitamaan omaista ja siihen saisi myös yhteiskunnan tukea. Olemme ehdottaneet, että pilotoitaisiin tällaista mallia tällä hallituskaudella. Yksi asia, mikä on myös tärkeää huomioida ja millä voidaan keventää omaishoitajan työtä, on kotitalousvähennys. Eli jos kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita käytettäisiin enemmän, niin se myös helpottaisi omaishoitajan työtä. Sen takia kokoomus on ehdottanut kotitalousvähennyksen nostoa. Nykyinen hallitushan on laskemassa kotitalousvähennystä, ja se huonontaa erityisesti eläkeläisten, omaishoitajien ja lapsiperheiden asemaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+14.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-27T18:58:58,2019-11-27T19:01:10,Hyväksytty,1.1 2019_71_130,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 4 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset todella arvostamme korkealle omaishoitajien tärkeää työtä. Olisin myöskin toivonut, että täällä olisi ollut joku hallituspuolueen jäsenistä seuraamassa viisasta lainsäädäntöehdotusta ja nimenomaan nyt sitä pääministerinkin korostamaa lämmintä, sydämestä tulevaa välittämistä, jota tässä Arja Juvosen esityksessä on. On ihan selvää, että omaishoitajien, jotka perheenjäsentään tai läheistään tilapäisesti hoitavat, asemaa on tärkeää parantaa. Me emme oikeastaan voi arvokkaampaa palvelusta tehdä läheiselle tai rakkaallemme kuin hoitaa häntä viimeisinä päivinään siellä kotona. Tästä syystä kannatan lämpimästi Juvosen tekemää lakiesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+14.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-27T19:01:12,2019-11-27T19:02:22,Hyväksytty,1.1 2019_71_131,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 4 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos kaikille hyviä puheenvuoroja pitäneille kansanedustajille. Se on juurikin näin, että monesti täällä illalla myöhään puhutaan näistä tärkeistä asioista, lämpimistä, inhimillisistä, niistä, missä on sydäntä ja mitkä koskettavat meitä kaikkia ja mitkä ovat myös perussuomalaisille olleet kautta aikain äärettömän tärkeitä. Perussuomalaiset ovat kautta aikain täällä eduskunnassa nostaneet esille hoidettavien merkityksen, hyvän hoidon päämäärän, vanhusten tilanteen, omaishoitajien jaksamisen ja sen, että meidän tulisi tukea heitä kaikella tavalla, koska he ovat niitä hiljaisia ja äänettömiä, ja me olemme heidän äänitorvena täällä. On hyvä, että nyt täällä puhutaan. Olisi ollut kiva, että olisi ollut todellakin tuolla salin toisellakin laidalla ihmisiä, kansanedustajia, kuuntelemassa, koska näistä asioistahan hekin yleensä tahtovat ainakin muistuttaa, mutta me ainakin puhumme. [Vilhelm Junnila: Olisi edes yksi!] — Kyllä. Arvoisa herra puhemies! Me vietämme parasta aikaa omaishoitajien viikkoa, ja ympäri Suomea on paljon erilaisia tapahtumia. On erittäin tärkeää, että pidämme yllä omaishoitajien ja omaishoidettavien asioita myös näiden juhlaviikkojen ulkopuolella. Edustaja Mari Rantanen, nostitte erittäin tärkeän asian esille, eli juurikin esimerkiksi sen saattohoitovapaalle työstään jäävän työntekijän taloudellisen tuen. Olisi erittäin tärkeää siirtyä tästä myös siihen keskusteluun, että olisiko se Kela, joka korvaisi sitten työntekijälle, jotta ei tarvitsisi ottaa palkatonta, koska todellakin kyllä se on monelle mahdotonta ja estääkin sinne vapaalle jäämisen. Tämä on hyvin tärkeä teema, kun me mietimme, millä tavalla voisimme tukea ja korvata. Saattohoitoon siirrymme tuossa seuraavassa asian käsittelyssä. Siellä on sitten lakialoite, mikä liittyy tähän. Kuulette sitten hieman enemmän siitä, mitä ongelmia meillä on saattohoitoasioissa Suomessa, ja toivon myös, että otatte kantaa ja kommentoitte lakialoitetta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T19:02:26,2019-11-27T19:04:34,Hyväksytty,1.1 2019_71_132,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_71_133,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kuten elämä on usein sattuman kauppaa, emme tiedä mitä huominen tuo, niin myös se, että nämä kaksi lakialoitetta ovat tänään täällä peräkkäin käsittelyssä, on jollakin tavalla sattumaa. Saattohoitoteema on ollut erittäin tärkeä itselleni täällä eduskunnassa. Kansanedustajaksi tullessani 2011 päätin, että tulen tekemään kaikkeni tämän teeman eteenpäinviemiseksi johtuen muun muassa siitä, että taustani on ollut työskennellä hoitoalalla hoitajana ja olen nähnyt niitä suuriakin epäkohtia, mitä saattohoitoon ja sen toteutumiseen on liittynyt, mutta täytyy sanoa, että asiat ovat menneet valtavasti eteenpäin, paremmin, ja on ollut hyvä, että täällä myös avoimesti puhutaan. Silloin kun ensimmäistä kertaa saattohoidosta ja kuolemasta täällä puhuin, niin minulta kysyttiin, että oletko sinä joku kuolemanenkeli, ja minua kauhistutti se, että oikeasti, voiko täällä puhua näistäkin teemoista. Hyvään saattohoitoon kuuluvat edellytykset ovat moninaiset. Saattohoidon aloittamista tarkoittava lääkärin päätös on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Saattohoidon tulee lievittää potilaan kärsimystä ja lisätä hyvinvointia. Potilaalla tulisi olla myös mahdollisuus psykologiseen, hengelliseen tukeen, jonka tulisi kuulua näin ollen saattohoitoa toteuttavien yksiköiden valmiuksiin. Saattohoito tulisi lisätä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta. Arvoisa puhemies! Meillä ei ole tällä hetkellä ollenkaan lakia liittyen saattohoitoon. Meillä on perustuslaki, jonka mukaan ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti ja julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lisäksi perustuslakiin on kirjattu syrjintäkielto. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetään oikeudesta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, siihen liittyvästä kohtelusta ja hoitoon pääsystä. Eli koska meillä ei ole ollenkaan saattohoitolakia, niin olen joutunut kirjoittamaan saattohoitolain, mikä ei kuitenkaan ole tällaisessa muodossa täydellinen. Siellä on paljon asioita, joita muun muassa ETENE on tuonut esille ja joita olen myös itse erilaisissa keskusteluissa, erilaisissa tapaamisissa, erilaisissa verkostoitumistilaisuuksissa kohdannut, ja olen tehnyt parhaani nostaakseni juurikin niitä teemoja esille. Tällä käsittelyssä olevalla lakialoitteella on siis tarkoitus tuoda eduskunnalle säädettäväksi kokonaan uusi ja kokonaisvaltainen laki koskemaan saattohoidon järjestämistä. Lakialoitteella nostettaisiin lain tasolle valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan ETENEn laatimat saattohoitosuositukset. Säädettäväksi esitettävään saattohoitolakiin kirjattaisiin eettisesti hyvän saattohoidon kulmakivet ja lailla turvattaisiin kuolevalle potilaalle hyvän hoidon toteutuminen ja potilaan oikeus valita saattohoitopaikkansa. Minulla on hyvin suuri huoli siitä, että nykyinen lainsäädäntö ja lakia pehmeämmät ohjauskeinot eli suositukset eivät pysty tarjoamaan hyvää saattohoitoa jokaiselle sitä tarvitsevalle. Saattohoidon järjestämisessä ja osaamisessa on vaihtelua eri puolilla Suomea, ja saattohoitoa tarvitsevia on enemmän kuin saattohoitopaikkoja. Terveydenhuollon taloudellisten resurssien heikentyminen ja yleinen yhteiskunnallinen eriarvoistuminen voivat lisäksi vaarantaa hoidon oikeudenmukaisen ja tasapuolisen saatavuuden. Tällä hetkellä hyvään saattohoitoon pääseminen voi riippua vahvasti myös siitä, missä päin Suomea potilas asuu, ja tästä syystä saattohoitoa pitää kiireellisesti kehittää ja yhdenmukaistaa niin, ettei ihmiselle aiheudu ylimääräistä kärsimystä tai eriarvoisuutta asuinpaikasta johtuen, ja tähän juuri pyritään säätämällä erillinen saattohoitolaki. Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite on jatkumoa viime kaudelta, jolloin olen myös sen jättänyt, ja olen juuri saanut viestin ministeriöstä — ja kiitänkin sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että siellä ollaan oltu valppaana — sain sähköpostiviestin, jossa oli huomattu tämä lakialoite, ja minulle kerrottiin, että ensi kesään mennessä ministeriöstä tulee selvitys. Siellä on selvitystyöryhmä pohtimassa näitä tärkeitä teemoja ja sitä, tulisiko tai miten mahdollisesti tulisi lakiin myös näitä saattohoitoasioita kirjata. Minun kantani on se, että saattohoidon tulee olla subjektiivinen oikeus jokaiselle ihmiselle, silloin sitä tarvitsevalle, ja tähän tämä toivomukseni pyrkii, että saamme erillisen saattohoitolain Suomeen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T19:04:55,2019-11-27T19:10:05,Hyväksytty,1.1 2019_71_134,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Saattohoidolla tarkoitetaan potilaan hoitoa ja tukea sairauden viime vaiheessa ennen kuolemaa ja heti sen jälkeen, ja laadukas saattohoito huomioi sekä hoidettavan että omaiset. Suomalaisista kuoli — nämä ovat kyllä vähän vanhoja tietoja — vuonna 2008 kotona 17 prosenttia, vanhainkodissa 13 prosenttia ja noin kolme neljännestä sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Suurin osa suomalaisista kuitenkin haluaisi kuolla kotonaan, ja yhä enemmän on kotihoitoa ja on kehitetty myös kotisairaalapalveluita, ja kuoleman mahdollistaminen myös kotioloissa pitäisi olla mahdollista saattohoitovaiheessa. Kotisaattohoidon kehittäminen vastaa potilaiden toiveita ja on myös terveydenhuollolle edullisempaa kuin laitos- tai sairaalahoito. Aina kotona kuolema ei ole mahdollista, ja siksi saattohoitoa on oltava riittävästi tarjolla myös sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa laitoksissa ja asumismuodoissa. Yhä enemmän myös ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tarvitaan saattohoito-osaamista. Arviolta kaksi kolmasosaa kuolemaan johtavaa tautia sairastavista tarvitsee erityisosaamista vaativaa palliatiivista hoitoa ja yksi kolmasosa erikoistunutta saattohoitoa. Saattohoitoa ei voi tehdä muun työn ohella. Se vaatii osaamista, se vaatii resursseja, se vaatii riittävää perehtymistä ja inhimillistä otetta. Kiitän edustaja Juvosta tästä lakialoitteesta, joka on tärkeä, koska olen samaa mieltä siitä, että pehmeät keinot eivät riitä riittävän laadukkaan saattohoidon saamiseksi Suomeen. Meillähän on olemassa Käypä hoito ‑suositus kuolevan potilaan oireiden hoitoon. Eli meillä on ohjeistusta olemassa. Saattohoito mainitaan myöskin monissa hoitopoluissa. Mutta vasta sitten, kun me saamme sen myöskin lakiin, me saamme sille sen aseman, mihin se on oikeutettu. Ja lakimerkinnällä se saatetaan myöskin yhdenvertaiseksi, tasapuoliseksi ympäri Suomen ja voidaan myöskin seurata laatua. Viime kaudella, kun valiokunnassa käsiteltiin eutanasia-aloitettani, valiokunta antoi lauselman, että pitää selvittää saattohoidon tilannetta. Hienoa kuulla, että selvitystyöryhmä on antamassa ensi kesään mennessä selvitystä tästä saattohoitotilanteesta, ja he toivottavasti ottavat kantaa myös siihen mahdolliseen lakikirjaukseen. Sen verran vielä tästä edustaja Juvosen aloitteesta, että suoraan tällaisenaan tämä lakiesitys ei tule menemään läpi, mutta hyviä eväitä tämä kuitenkin antaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-27T19:10:09,2019-11-27T19:13:23,Hyväksytty,1.1 2019_71_135,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran edustaja Juvoselta erinomainen lakialoite. On täysin hämmästyttävää, että vuonna 2019 Suomen kaltaisessa maassa ei ole tällaisia saattohoitoasioita saatu kirjattua lakiin. Minusta se tilanne on vähän ehkä häpeällinenkin. Tätä keskustelua saattohoitolain tarpeesta on käyty tosiaan juurikin tässä eutanasialain yhteydessä pääsääntöisesti. Voi olla, että se ymmärrys, mikä itselläni on, ei ole kovin kattava, mutta ymmärtääkseni aika usein eutanasialakia toivotaan juuri sen vuoksi, että on pelkoa loppuvaiheen kivuista ja kärsimyksestä, ja siinä kohtaa tämä saattohoitolainsäädäntö — se, että voit saada joka puolella Suomea laadukasta hyvää saattohoitoa — olisi varmaan asia, mikä vähentäisi halua myöskään saada eutanasialakia voimaan. Nythän tilanne on se, että suomalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Toisissa paikoissa — jos satut pääsemään tämmöiseen saattohoitokotiin — on erinomainen ammattitaito ja kaikki keinot käytössä, jopa niin, että voidaan loppuvaiheeseen sitten nukuttaa, jos on sen tyyppinen tilanne, esimerkiksi tukehtumiskuolema tai muu vastaava, jolloin siellä pystytään tällaisiinkin asioihin vastaamaan. On kuitenkin sanottava, että tämä viime vuosien keskustelu on ehkä tehnyt sen, että saattohoidon saralla on kylläkin tapahtunut kehitystä, mutta se on edelleen liian epätasa-arvoista. Että kyllä nämä keinot, jotka meillä ovat lääketieteessä käytössä ihmisten hyvään hoitoon — ja mitä muuta siihen tarvitaan, moniammatillista tiimiä myöskin tukemaan sitä henkistä puolta — pitää pystyä tässä maassa ihmisille tarjoamaan. Mielestäni jokaisella on oikeus hyvään kuolemaan niin kuin on hyvään hoitoon. Se on sellainen asia, johon esimerkiksi tämä edustaja Juvosen erinomainen lakialoite tähtää. Oli tietysti kiva kuulla se, että ministeriössä tämä asia on otettu käsittelyyn ja sieltä on jotakin odotettavissa. Se on hieno asia. Sitten palaisin tähän kotisaattohoitoon, johon jo viitattiinkin. Tässä on hyvä huomioida, että saattohoito ei tapahdu pelkästään muualla kuin kotona, ja kotiin annettavaa saattohoitoakin on saatu onneksi lisättyä viime vuosina nähdäkseni ainakin joissakin osissa Suomea. Ja tässä tullaan juuri siihen äsken puhuttuun kysymykseen siitä, onko saattohoito mahdollista tehdä kotona siten, että omainen, esimerkiksi työssä käyvä omainen jää töistä pois ja tekee sen saattohoidon ikään kuin omaishoitajana siinä loppuun. Toki se ei riitä, siihen tarvitaan paljon muutakin. Mutta on todella harmi, ettei täällä ole hallituspuolueiden edustajia kuuntelemassa näitä äärimmäisen tärkeitä aloitteita ja keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-27T19:13:29,2019-11-27T19:16:43,Hyväksytty,1.1 2019_71_136,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Juvosen aloite on erinomainen, kiitos siitä. Valitettavasti meidän yhteiskunnassa kuolemaan liittyvät asiat ja niistä puhuminen ovat tabu. Tässäkään salissa tällaisia keskusteluja ei juurikaan ole käyty. Ja tosiasia on, kuten tässä on ollut puhe, että saattohoito on eräs näistä asioista, joista ei ole puhuttu, eikä sitä ole haluttu kehittää tarpeeksi hyvällä tavalla niin, että ihmisellä olisi inhimillinen mahdollisuus lähteä tästä yhteiskunnasta pois. Itse edellisessä työssä käsittelin vuositasolla muun muassa noin 1 500 kuolemaa, osa paperien kautta ja osa ihan tehtäväpaikoilla, ja tapasin näitä surevia omaisia ja vastaavia hyvin paljon. Siinä ei niinkään näitä saattohoidossa olleita, sittemmin vainajia, ollut, ellei nyt epäilty jotain hoitotoimenpiteen, hoidon laiminlyöntiä tai vastaavaa, mutta kylläkin oli sellaisia tapauksia, joissa ihminen, joka sairasti parantumatonta sairautta, oli siinä loppuvaiheessa kotona, voi sanoa, melkein oman onnensa nojassa, ja hän itse päätti päättää päivänsä eli teki itsemurhan. Elikkä nämäkin olisi ehkä pystytty välttämään sillä, jos se saattohoito olisi ollut asianmukaista, kivunlievitys asianmukaista. Mutta valitettavasti näin ei ollut, ja sitten omaisia puhuttamalla ja ehkä jäähyväisviestejä lukemalla saimme tietää, että tämä itsemurhan tehnyt ei enää kestänyt esimerkiksi niitä kipuja, jotka aiheutuivat syövästä tai jostain muusta asiasta, puhumattakaan että hän olisi saanut mitään psykologista tukea sen sairautensa aikana. Minä olen nyt ollut täällä vähän yli kahdeksan vuotta ja minä toivon, että minulla on historiatiedot tässä asiassa, mutta pelkään, että ei taida olla, että realismi taitaa edelleenkin valitettavasti monilla paikkakunnilla olla tämänkaltaista elikkä parantumattomasti sairaita ihmisiä heitetään oman onnensa nojaan koteihinsa ja he tekevät itse sen ratkaisun, minkä tekevät. Sitten meidän olisi kyllä syytä eutanasiasta käydä ihan kunnon keskustelu. Viime kaudellahan sitä muistaakseni kansalaisaloitteen perusteella käytiin. Meillä on kuitenkin ihmisiä, jotka ovat parantumattomasti sairaita ja vakaasta omasta tahdostaan haluavat päivänsä päättää. Tämä olisi kanssa keskustelunaihe. Se on ahdistava aihe, ja sitä koetetaan vältellä, mutta semmoinen keskustelu on käytävä. Se ei poissulje saattohoitoa, mutta se on yksi rinnakkainen vaihtoehto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-11-27T19:16:49,2019-11-27T19:19:50,Hyväksytty,1.1 2019_71_137,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos kaikille erittäin hyvistä puheenvuoroista. Minulle jäi sellainen tunne viime kaudella, että se eutanasia-aloite, joka käsiteltiin täällä eduskunnassa, oli lähtöisin juurikin siitä, että ihmisillä, kansalaisilla oli pelko siitä, että kun he tarvitsevat hyvää hoitoa tai kivunlievitystä, he eivät sitä saa. Ja ihmisiä pelotti se tilanne, että mikä heitä odottaa. Ja aivan kuten, edustaja Tolvanen, sanoitte, kyllä kivunlievityksessä on edelleen paljon tehtävää. Myös minulle, vaikka olen 24 vuotta hoitajana toiminut ennen kansanedustajuutta, on tullut yllätyksenä, kun olen kuullut, millaista kipua voi olla olemassa. Olen muun muassa kuullut täysin uuden termin ”kipukatastrofi”, mikä liittyy juurikin syövän loppuvaiheisiin ja niihin kipuihin. Meillä on paljon palliatiivista hoitoa Suomessa kehitetty, meillä on jo valtavasti hyviä lääkäreitä, joilla on näitä taitoja, mutta että se olisi yhdenvertaista kautta Suomen, sitähän tällä aloitteella haetaan. Ja nämäkin asiat, kuten tuo omaishoito, mistä edellisessä keskustelimme, ennemmin tai myöhemmin koskettavat meitä jokaista. Jotenkin tuntuu aina pahalle, että sittenkö vasta, kun itse kokee tai oma läheinen kokee ja seuraat vierellä, ymmärrämme näitä erittäin syviä elämän asioita. Haluaisin vielä yhden asian nostaa. Edustaja Mia Laiho, ihan oikein sanoitte, että tällaisenaan lakialoite ei tule menemään läpi. Tämä aloitteen tekeminen on ollut erittäin haasteellista. Kun viime kaudella halusin tämän tehdä, niin minulle sanottiin, että tällaista ei voi tehdä, koska meillä ei ole lakia. Eli jotta voi tehdä lakialoitteen, pitää kirjoittaa se laki, ja siitä syystä minä kirjoitin tämän lain. Tässä on 11 pykälää, mutta suinkaan tämä ei ole täydellinen, eli kyllä se on ministeriön tehtävä sitten tehdä se täydellinen laki. Tämä on vasta pieni eväs sinne kassiin sinne ministeriölle. Meillä on paljon muutakin parannettavaa. Meillä ei muun muassa ole lasten saattohoitoon liittyvää Käypä hoito ‑suositusta, mutta viime vuonna, helmikuun 16. päivä 2018, näitä aikuisten Käypä hoito ‑suosituksia täydennettiin niin, että siellä on kolme pientä osiota, jotka liittyvät myös lapsipotilaisiin. Mehän kävimme myös tässä viime kaudella tätä asiaa. Kuulimme muun muassa pienen Eino-pojan tarinaa. Hänen isänsä kertoi siitä, millainen oli pienen Eino-pojan saattohoito, kun tämä oli vakavasti sairas. Hän avoimesti siitä puhui muistaakseni myös tiedotusvälineissä ja kävi tapaamassakin meitä täällä. Elikkä kyllä me viemme sanaa eteenpäin ihmisiltä ja kansalaisilta, jotka ovat kokeneet ja nähneet näitä asioita. Pidetään peukkua ja toivotaan, että me saamme tätä lakiin tuupattua. Pidämme teemaa ja aihetta yllä, ja katsotaan, mitä tulee, mutta on hienoa, että ministeriössä on työryhmä, ja on hienoa, että ministeriössä asiaa myös ajetaan ja selvitetään ja tehdään asioita. Suositukset, pelkkä informatiivinen ohjaus ei näissä asioissa riitä, mutta eiväthän ne ihmiset, jotka ovat siellä saattohoidossa, sitten enää kerro, millaista se oli, niin että siinä mielessäni kuunnellaan ennemmin, kun on se tilanne päällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T19:19:54,2019-11-27T19:23:13,Hyväksytty,1.1 2019_71_138,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En tohtisi tokikaan näin illalla viivyttää, mutta oli pakko tarrata tähän edustaja Tolvasen puheenvuoroon, josta kyllä allekirjoitan sen, että tämä asia ei ole kunnossa, mutta myös sen, että kuolema on tässä yhteiskunnassa syystä tai toisesta tabu. Sitä tuntuu olevan vaikea käsitellä puheissa, mutta myöskin se, että se puhe siirtyisi sinne käytännön tasolle myöskin. Kuolemakin on kuitenkin normaali osa elämää, mutta se ei ole minusta normaalia, että meillä on käytössä keinoja, joita ei sitten käytetä siinä tilanteessa. Ainakin oma kokemukseni, mikä onneksi toistaiseksi on läheisien ystävien kokemuksia, on se, että ne, jotka ovat olleet terveyskeskuksen vuodeosastolla, ovat olleet täysin riittämättömän kivunlievityksen alaisena ja sitten taas saattohoitokodissa on tehty kaikki mahdollinen, mitä on kyetty. Kyllä ne tarinat ovat olleet sydäntä särkeviä silloin, kun siinä ei ole onnistuttu, ja tuntuu jotenkin omituiselta, niin kuin totesin edellisessä puheenvuorossa, että me emme ole tätä asiaa kyenneet saamaan sille tolalle kuin sen pitäisi ja kuuluisi kyllä suomalaisen yhteiskunnan saada. Sitten haluan palata hiukan tähän eutanasiakeskusteluun — aivan lyhyesti, ettei mene koko ilta täällä. Sekin lähti aika pitkälti vyörymään silloin nimenomaan tästä pienen Einon tarinasta. Jos nyt muistan oikein sen tarinan, niin siinäkin oli nimenomaan siitä kysymys, että kivunlievitys siellä lopussa oli ollut täysin riittämätöntä. Se ei ehkä olisi hoitunut eutanasialailla mutta hyvällä saattohoidolla kylläkin. Niin kuin tässä tuli esiin, niin ehkä se, mitä pelätään, on nimenomaan se kipukärsimys, joka voi olla siis semmoista, mitä ei pysty edes tässä hetkessä ymmärtämään. Eutanasian osalta sanon vain sen, että silloin, kun sitä keskustelua kovasti käytiin, niin minusta ne puheenvuorot olivat pelottavia, että kun meidän mummo on nyt ollut dementtinä kuusi vuotta, niin kun olisi tämä eutanasialaki, niin saataisiin tällä tavalla hoidettua ikään kuin muistisairaat pois. Se on se minun huoleni, mikä tässä kohtaa tulee varsinkin silloin, jos meillä on esimerkiksi yhteiskunnassa se tilanne, että meillä on kaltoinkohdeltuja vanhuksia ympäri maata. Minä en tässä hetkessä kyllä tänne tohtisi tätä eutanasialakia tuoda, sen sijaan pyrkisin jollakin muulla tavalla vähentämään kärsimystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-11-27T19:23:13,2019-11-27T19:26:00,Hyväksytty,1.1 2019_71_139,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella oli käsittelyssä eutanasiakansalaisaloite, ja sen käsittelyssä nousivat esille juuri ne pelot, mitä ihmisillä on, kipu ja kärsimys, jotka aiheuttavat sitä pelkoa kuolemaa kohtaan, ja siitä myöskin vaade sille eutanasialle. Meidän kivunhoito on kyllä — siihen on osaamista, jos sitä käytetään ja jos se saatetaan sinne niitten ihmisten saataville. Eli kyllä meillä siihen on välineitä, mutta niitä ei tällä hetkellä käytetä, ei osata käyttää. Ei ole riittävää koulutusta ja tosiaan osaamista tai uskallusta riittävään kipulääkitykseen myöskään kaikilta osin. Olen itse nähnyt myöskin paljon kuolemia entisen työni kautta, ja olen nähnyt monenlaisia kuolemia. Olen nähnyt niitä hyviä, rauhallisia kuolemia, mutta myöskin nähnyt niitä ikäviä, kivuliaita kuolemia, minkälaisia ei pitäisi enää olla. Siinä vaiheessa kipulääkityksen lisääminenkin on hyvin jo — on varmasti jo kestänyt pitkään. Semmoista ei pidä sallia, ja siihen me tarvitsemme saattohoitolakia. Me tarvitsemme sen, niin että me voimme olla luottavaisin mielin, että kun kuoleman aika on, niin siihen saadaan riittävää kivunlievitystä, mutta siihen saadaan myös riittävää tukea, henkistä tukea, riittävää fyysistä hoitoa — se on muutakin kuin kivunhoitoa. Se on paljon muiden perustarpeiden huomioimista. Tarvitaan myöskin sitä taloudellisen puolen katsomista, että voi rauhassa sitten hoitaa omaistansa, jos haluaa saattohoitaa itse. Meillä on kotihoidossa paljon tehtävää ja saattohoidossa kotona. Meillä on kotisairaalatoimintaa, mikä on hyvä asia, voidaan viedä sitä saattohoito-osaamista, mutta valitettavasti senkään resurssit monin paikoin eivät ole riittävät edelleenkään, ja aika moni sitten kuitenkin, ihan vaikka viimeisen vuorokauden aikana, siirretään sairaalaan kuolemaan. Se voi olla myöskin liian ahdistavaa siellä kotona, ja sen takia myöskin se psyykkinen valmennus ja kaikki tuki on tosi tärkeää ja tarvitaan myös henkilökunnan läsnäoloa. Lapsipotilaiden saattohoito on myös tärkeä asia, koska siellä voi myös tulla vastaan se riittämätön kivunhoito, ei ehkä uskalleta riittävän tehokkaita kipulääkkeitä antaa. Sitten haluaisin vielä tässä nostaa sen esille, että kun meillä on näitä ympärivuorokautisia yksiköitä, missä halutaan, että hoidetaan niin sanotusti loppuun saakka, niin se ei saa olla myöskään sillä tavalla kuollut kirjaus, että vain paperilla hoidetaan loppuun saakka, vaan sen pitää tarkoittaa laadukasta hoitoa nimenomaan siellä loppuvaiheessa, kun on sen saattohoidon aika. Jos on vuodepotilaana eikä tarvitse enää semmoista muuta hoitoa niin paljon, niin silloin nimenomaan sitä saattohoitoa tarvitaan ja sen ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa ja omaisten hoitoa ja myöskin kunniallista lähtöä täältä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-27T19:26:04,2019-11-27T19:29:22,Hyväksytty,1.1 2019_71_140,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilta on venynyt, eli pidän puheen hyvin lyhyenä. Olen kiitollisuudella kuunnellut näitä puheenvuoroja, jotka ovat olleet erittäin ammattimaisia. Tässä aiemmin edustaja Rantanen ja nyt edustaja Laiho pitivät erittäin hyvät ja asiantuntevat puheenvuorot. Tämä aihehan on erittäin laaja, kuten tiedämme, ja edustaja Juvonen on ollut hyvin ahkera ja työtä tekevä tämän asian kanssa. Nyt jatkomenettelyssä toivoisin, että ministeriöiden lisäksi koko hallitus asettuisi ja ottaisi tavallaan tämän asian entistä enemmän ajaakseen. Nimittäin yksittäinen kansanedustaja tai edes ryhmä ei tavallaan pysty niillä resursseilla, mitä meillä on, tätä hanketta kokonaisuudessaan, siinä laajuudessa, mitä me edellytämme, välttämättä toteuttamaan. Tässä tapauksessa olisi hyvin toivottavaa, että hallitus ottaisi kopin tästä edustaja Juvosen erinomaisesti laaditusta ja erittäin laajasta aloitteesta. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-27T19:29:22,2019-11-27T19:30:39,Hyväksytty,1.1 2019_71_141,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Halusin vielä puhua juurikin tästä, minkä, edustaja Mia Laiho, myös nostitte esille, eli ympärivuorokautiset hoivakodit ja hoivayksiköt, joilla on todellakin palvelulupauksena, että hoidetaan loppuun saakka. Mutta ikävä on kuitenkin todeta, että kun nämä hoivapaikat ovat kodinomaisia yksiköitä, niin se tarkoittaa silloin sitä, että siellä hoivakodeissa, ryhmäkodeissa ei välttämättä ole hoivatarvikkeita, ei ole hoivavälineitä, ei ole sellaisia lääkkeitä, kivunlievitysosaamista, tietotaitoa, henkilöä, joka pystyisi lääkitsemään, koska ne ovat kodinomaisia yksiköitä. Ja sitten voi olla, että ajatellaan, että kodissa ei tällaisia apuvälineitä tarvita: ei tarvita happilaitteita, ei tarvita imulaitteita, ei ole välttämättä morfiinia eikä opioidilääkityksiä, joita kuitenkin tarvitsisi. Eli on erittäin tärkeää, että siinä vaiheessa ihminen hoidetaan loppuun saakka siellä omassa kodissaan, joka on hänen kotinsa ollut, elikkä siellä ryhmäkodissa, ja silloin se kivunlievitys tulee vaikka kotisairaalan kautta tai jotakin muuta kautta sinne hoivayksikköön, esimerkiksi yöaikaan, jotka ovat monesti juurikin niitä kriittisiä hetkiä, jolloin siellä tarvitaan apua. Ja on juurikin näin, että ei ainoastaan kivunlievitys vaan hyvä perushoito, ja siihen kuuluu ihonhoito, siihen kuuluu asentohoito, siihen kuuluu suunhoito — siinä on valtavasti erilaisia pieniä nyansseja. Pienillä asioilla voidaan parantaa ihmisen olotilaa ja helpottaa sitä vointia. Vanhuslaissa sanotaan, että niissä tilanteissa, kun hoivayksikössä on erityisen lisääntynyt hoidon tarve, henkilöstöä tulee lisätä. Eli juuri esimerkiksi saattohoitotilanteessa, kun on vaikkapa yksin yöhoitaja töissä, silloin täytyy lisätä sinne resurssia, lisää hoitajia, jotta voidaan olla tukemassa saattohoitotilanteessa sitä ihmistä. Sitten vielä on pakko mainita: Eilen uutisiin tuli järkyttävä tieto siitä, että Helsingissä olevasta saattohoitokodista on kadonnut lääkkeitä ja myös potilailta on kadonnut omaisuutta elikkä rahaa. Se kertoo siitä, millaisessa yhteiskunnassa me elämme. Täytyy olla erittäin tarkkana myös näissä tilanteissa, niin että jos osastoilla on opioidilääkkeitä tai on tilanteita, joissa havaitaan, että lääkkeitä katoaa, saati potilaiden rahoja katoaa, ovat ne sitten saattohoidossa olevien tai muiden, niistä tehdään rikosilmoitus ja se syyllinen tai epäilty saadaan kiinni. Tässä tilanteessa ei ole ilmeisesti rikosilmoitusta tehty, ja mikäli se on joku työyksiköstä, tämä ihminen, joka tämän on tehnyt, hän jatkaa sitä toimintaa seuraavassa työyksikössä. Näihin asioihin pitäisi kiinnittää erittäin paljon huomiota Suomessa — lääkevarkaudet ja jos ylipäänsä katoaa koruja tai katoaa rahaa — koska kun me olemme kuitenkin näissä tilanteissa ja käsittelemme ihmisten varoja siellä, niin väärä henkilö väärässä paikassa saattaa tehdä suuriakin tuhoja. Elikkä tämä oli, minkä halusin viimeiseksi sanoa, että on se kyllä hävytöntä, jos kuolevan potilaan lääkkeitäkin pitää varastaa. Silloin on yhteiskunnassa kyllä kunnon keskustelun paikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-27T19:30:43,2019-11-27T19:34:01,Hyväksytty,1.1 2019_71_142,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi saattohoidon järjestämisestä>>>Lakialoite LA 32/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Totean, että edustaja Juvosen lakialoite on tärkeä ja kannatettava. Tästä saattohoidon ja eutanasian aihepiiristä käytettiin äsken useita hyviä ja koskettavia puheenvuoroja, joista haluan kiittää. Niissä konkretisoitui hyvin käsin kosketeltavalla tavalla ihmisten kokema kivun ja kuoleman pelko. Saattohoito tarvitsee lainsäädännön, ja toivon, että aloite etenee, mutta lisäksi kyse on asenteista tämän lainsäädännön ohella, ja mielestäni sen asenteen pitäisikin olla se, että lääkkeitä on olemassa, niitä on markkinoilla ja niitä käytettäisiin siten, ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä turhaan. Pidän tätä tärkeänä, koska jos ihmisille saataisiin perusluottamus siihen, että asiat hoidetaan kuntoon tasapuolisesti kautta maan, niin se varmasti osaltaan hälventäisi pelkoa jokaista joskus kohtaavan vanhuuden suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+15.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-27T19:34:01,2019-11-27T19:34:49,Hyväksytty,1.1 2019_71_143,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_71_144,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelemäni lakialoitteen tavoite on hyvin yksinkertainen: turvata virkavastuulla ja työnantajan määräyksestä työtä tekeville ihmisille — tuomareille, syyttäjille, poliiseille, lastensuojelun työntekijöille, valvontaeläinlääkäreille ja niin edelleen — parempi työrauha ja pitää huolta heidän toimintaedellytyksistään. Mielestäni on täysin perusteltua vaatia, että ensiarvoisen tärkeää työtä tekevät viranomaiset voivat tehdä työnsä rauhassa ilman uhkia. Yhteiskunnan ja oikeusvaltion toimivuuden kannalta kyse on äärimmäisen tärkeästä asiasta. Se on sitä myös meidän jokaisen oikeusturvan kannalta. Maalittamisessa ei ole kyse vain virkamiehiin kohdistuvasta rikollisuusilmiöstä, vaan sen kohteena voivat olla myös yksityisen sektorin toimijat, esimerkiksi toimittajat. Aiheesta keskusteltaessa olen pannut merkille sen, että kovin moni tuntuu ymmärtävän asian väärin. Kyse ei ole yrityksestä kieltää kritiikkiä tai siitä, ettei saisi antaa palautetta viranomaisten toiminnasta. Ei missään nimessä. Eli toisin kuin edustaja Halla-aho väitti, niin maalittamisen kriminalisointi ei johtaisi viranomaisten toiminnan kritisoinnin kieltämiseen. Maalittamisessa on kyse epäasiallisesta ja suunnitelmallisesta vaikuttamisesta, jolla pyritään heikentämään viranomaisten kykyä tai halua hoitaa tehtäväänsä tai tulevia tehtäviä. Maalittaminen voi esiintyä esimerkiksi erilaisena häirintänä, uhkailuna, perättömien väitteiden esittelynä ja levittämisenä. Yksittäinen virkamies on maalittamisessa vain välikappale. Vaikka toiminta sinänsä henkilöityy häneen, suojeltava oikeushyvä on kuitenkin viranomaistoiminnan ja virkatehtävien asianmukainen hoitaminen. Joka itsenäisesti toimien tai panemalla alulle tai osallistumalla toimintaan aiheuttaa edellä mainitsemillani keinoilla tilanteen, jolla pyritään vahingoittamaan viranomaisen toimintaa, on tuomittava viranomaisten maalittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään 6 kuukaudeksi, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta. Viranomaisen maalittamiseen syyllistyisi myös se, joka tietoisena aloitteessa mainittujen keinojen tarkoituksesta tarjoaa alustan keinojen käyttämiselle. Maalittamisen yhteydessä voi siis ilmetä monia valmiiksi jo kriminalisoituja tekoja, esimerkiksi laittomia uhkauksia, kunnianloukkauksia tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Tällä lakialoitteella tavoitteena on myös säätää edellä mainitut teot asianomistajarikoksista virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun työtehtäviin liittyvistä syistä rikoksen kohteena on virkamiestyöntekijä tai näiden läheinen. On hyvä muistaa, että vaikka itse maalittaminen kohdistuisi vain yksittäiseen virkamieheen, sen seuraukset vaikuttavat koko organisaatioon suorasti tai epäsuorasti. Tällä hetkellä, kun kyse on asianomistajarikoksista, asian eteneminen riippuu siitä, vaatiiko kohteeksi joutunut henkilö itse rangaistusta vai ei. Monille kynnys voi olla hyvinkin korkea lähteä yksin ajamaan asiaa eteenpäin, ja he voivatkin päätyä tyytymään kohtaloonsa ja ajatella, että tämä on vain työn bonus. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa me emme voi hyväksyä tällaista, ja tästä syystä näiden asioiden muuttaminen virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi on mielestäni ehdottomasti saatava aikaiseksi viranomaisten toimintaedellytysten, yleisen edun ja kansalaisten oikeusturvan turvaamiseksi. Kysymys on myös työsuojelusta. Valtiolla on työnantajana vastuu työntekijöistään. Arvoisa herra puhemies! Kesällä edellä mainittuja muutoksia ovat vaatineet lukuisat oikeus- ja turvallisuusviranomaiset. He ovat juuri niitä, joiden omassa työssä he ovat kohdanneet näitä ongelmia, ja he ovat todenneet sen, ettei meidän lainsäädäntö ole pysynyt ajassa mukana eikä rikoslain 16 luku enää anna riittävää suojaa viranomaistoiminnalle muuttuneessa toimintaympäristössä. Meidän tulee kuunnella heitä. Esimerkiksi Tuomariliiton tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa tuomareista on työssään joutunut epäasiallisen vaikuttamisen kohteeksi. Me emme voi sivuuttaa tilannetta. Miettikää, miltä teistä tuntuisi, jos sähköpostinne tai sosiaalinen media täyttyisi viesteistä, joissa esimerkiksi toivotaan teille tapahtuvan jotain, teidän sairastuvan [Perussuomalaisten ryhmästä: On kokemusta, joka päivä!] tai kerrotaan puolisonne työpaikka, lasten hoitopaikat, koulut, joiden läheisyydessä kehotetaan ajamaan varovasti, ettei mitään vain tapahtuisi. Saisitte valokuvia kyseisistä paikoista, omasta asunnostanne, ja näitä viestejä ei tule vain kymmeniä vaan satoja. Toivon todella, että me päättäjinä ottaisimme nämä huolet tosissaan ja niiden edellyttämällä vakavuudella. Maalittaminen on ilmiö, joka näyttää tulleen jäädäkseen, ja jos me emme tee sille mitään, niin se tulee vain pahenemaan ja lisääntymään. Voidaan kysyä, onko kriminalisointi ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ei tietenkään. Onko tämä askel oikeaan suuntaan? Mielestäni ehdottomasti. Maalittamisen kriminalisointi olisi tehokas viesti siitä, ettei se ole hyväksyttävää. Maailman ympärillämme muuttuessa myös lainsäädäntömme kaipaa aika ajoin uudistamista, ja mikäli haluamme turvata ja pitää huolta viranomaistemme toimintakyvystä, niin silloin tämä on ehdottomasti parannus nykytilaan. Me emme saa sallia oikeusvaltion rapautumista missään tilanteessa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-11-27T19:35:11,2019-11-27T19:41:28,Hyväksytty,1.1 2019_71_145,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vihapuheen ja maalittamisen kriminalisointia on yritetty viime vuosina ajaa lainsäädäntöön pelkäämättä seurauksia, joita siitä aiheutuisi. Kokoomuksen edustajat ovat halunneet ottaa roolia vihapuheen ja maalittamisen kriminalisoinnissa, joka kansalaisten näkökulmasta vaikuttaa hyvin sekavalta. Viime kaudella kokoomus ajoi ponnekkaasti vihapuhetyöryhmän turvin epätoivotuiksi katsomiensa mielipiteiden vaimentamista. Viime aikoina myös sieltä suunnasta on tullut ihmettelyä siitä, mihin heidän itsensä ajamat toimet voivat pahimmillaan johtaa, kun kansanedustajia kärrätään kuulusteluihin yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämä lakialoite jatkaa sitä samaa kehityskulkua, jota ei voi kannattaa. Monelle suomalaiselle varmasti herää kysymys, mitä maalittamiseen liittyvällä lainsäädännöllä oikein tavoitellaan. Jos maalittamisen keskeiset tekotavat ovat jo valmiiksi rangaistavia rikoslain nojalla, miksi haluamme lähteä asettamaan yhä tiukempia rajoituksia kansalaisten esiintulolle? Tämänkaltaiset rajoitukset ovat vaarallisen tehokkaita vaientamaan aiheellisiakin kansalaisen kriittisiä mielipiteitä. Varovainen kansalainen ei yhä tiukentuvassa sananvapauskulttuurissa uskalla ilmaista mielipidettään vallankäyttäjistä. Pelkoa kasvattaa entisestään se epätietoisuus, että mitä jos tämä kritiikki vaikkapa ministeriä kohtaan tulkitaankin kymmenen vuoden kuluttua laittomaksi. Tämä on varsin aiheellinen pelko, kun sananvapauden rajoittamiseen pyrkivää kehitystä on seurannut viime aikoina. Lainsäädäntöä uudistaessa tulisi aina tarkastella lain uudistamiseen liittyviä mahdollisuuksia, mutta perinpohjaisesti myös sen mukanaan tuomia vaaroja. Sananvapautta rajoittavien lakien osalta tulisi pyrkiä erityiseen varovaisuuteen, sillä sananvapautta koskevat rajoitukset käsittelevät aina perusoikeuksien vankimpia periaatteita. Maalittamisen kriminalisoinnissa näen vakavia uhkakuvia siitä, että viranomaisten turvallisuuden verukkeella voidaan tulevaisuudessa lähteä tukahduttamaan kovaa kritiikkiä, joita viranomaisten tai valtaa pitävien paheksuttavat toimet voivat aiheuttaa. Tämänkaltaiset askeleet kohti uhkakuvia ovat sellaisia, joita Suomessa ei tule ottaa. Ei anneta tulevaisuuden syyttäjille ja hallitukselle epätarkkarajaista valtaa, jota voidaan käyttää omia kansalaisiamme vastaan. Sen lisäksi, kun tuossa kuuntelin, edustaja Keto-Huovinen, teidän puheenvuoroanne, niin en voi kuin ihmetellä tätä, kuinka epämääräisesti tässäkin on lähdetty määrittelemään tätä lakia. Jos tätä nyt oikeasti luetaan, mitä te esitätte viranomaisten maalittamisesta, niin, arvoisa herra puhemies, luen täältä tämän teidän esityksenne: ”Joka itsenäisesti toimien tai panemalla alulle tai osallistumalla toimintaan, jossa viranomaisten palveluksessa olevaa tai tämän läheistä, viranomaisen työtehtävistä johtuvista syistä” — tekee mitä? — ”häiritsemällä, uhkailemalla, perättömiä väitteitä esittämällä, levittämällä tai muulla vastaavalla tavalla” — siis tekee mitä, tällä tavalla tekee mitä? — ”joka on omiaan vahingoittamaan tai vaikeuttamaan viranomaisen toimintaa tai päätöksentekoa viranomaisen palveluksessa olevan nykyisen tai tulevien virkatehtävien osalta on tuomittava”. Tässä ei edes lue, mitä te vaaditte. Siis onko se häiritsemistä, että käyttää vaikka fyysistä väkivaltaa? Vai onko se sanojen perusteella, vai onko se kirjoittamalla? Mikä on se, mitä tässä tehdään? Itse tämä pykälä, mitä te olette tänne esittämässä, on erittäin puutteellinen. Tästä puuttuu se, mitä pitää tehdä. Se sana, mikä täällä pitäisi olla, olisi maalittaminen. Mutta sitten sen jälkeen pitäisi määritellä se maalittaminen, ja ymmärrän, että se olisi se mahdoton tehtävä. Pitäisi määrittää, mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa. Sen lisäksi te puhuitte tässä siitä, että kun tietäisitte vain, minkälaista se on, kun tulee sähköpostiin tällaisia viestejä. Voin kertoa perussuomalaisena, että meille, kuule, kaataa sähköposteihin, sosiaalisen median inboxeihin, meille saatetaan kadun toiselta puolelta huutaa vaikka millä termeillä. Olin käymässä Kalliossa, kun on oma työasunto, Cafe Mascotissa, ja kun tulin sinne sisään, niin siellä semmoinen hipsteripoika huutaa, en nyt sano sitä termiä, mutta ”v natsi”. Ja tätä saa kohdata jatkuvasti kaikkialla, minne menee. Mutta vallankäyttöön kuuluu, kuulkaa, semmoinen ominaisuus, että on pakko sietää kritiikkiä, arvostelua, ja vain välttämättömistä syistä voidaan rajoittaa sananvapautta. Ja nyt tällaiset viestit, mitä tulee, eivät ole syy. Kaikki se, mitä maalittamiseen ikään kuin voidaan nähdä kuuluvan, vainoaminen, laittomat uhkaukset, kaikki tällaiset, ne ovat olemassa jo laissa. Me emme tarvitse yhtään mitään sananvapauden rajoituksia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-27T19:41:35,2019-11-27T19:46:47,Hyväksytty,1.1 2019_71_146,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Pihla Keto-Huoviselle tästä tärkeästä lakialoitteesta. Eli tässähän ehdotetaan viranomaisten maalittamista koskevan erilliskriminalisoinnin säätämistä ja lisäksi eräiden maalittamiskeinojen poistamista asianomistajarikoksista. Ja kuten näissä lakiesityksen perusteluissa tuodaan esille, niin maalittamista on tarpeen käsitellä eri ilmiönä kuin vihapuhetta, ne ovat eri asioita. Maalittamisessa voi olla kyse kielteisellä julkisuudella tai sillä uhkaamisella tapahtuvasta vaikuttamisesta viranomaistoimintaan, mutta se voi tapahtua myös muuten kuin julkisesti. Siinä ei ole kyse yksittäisistä sosiaalisen median kannanotoista tai annetusta kovasanaisesta asiakaspalautteesta vaan laajemmasta, systemaattisesta toiminnasta, jolla pyritään vaikeuttamaan työtehtävien hoitamista. Siitä nimenomaan on tässä kyse: systemaattisesta toiminnasta, jolla pyritään vaikeuttamaan työtehtävien hoitamista. Tätä pyritään estämään. Meillä on paljon virkavastuulla tekeviä työntekijöitä: poliiseja, lääkäreitä, tuomareita, sosiaalityöntekijöitä, hoitajia, virkaeläinlääkärit, toimittajat, kuten myös edustaja Keto-Huovinen luetteli. Kyllä meidän pitää mahdollistaa se, että he saavat tehdä työnsä rauhassa. Se on heidän työtänsä, ja he eivät voi lähteä pois siitä työtehtävästään ajatellen, että sitten se loppuu, esimerkiksi se viestitulva, jonka joku henkilö heihin kohdistaa. Se aiheuttaa myöskin pelkoa työntekijöissä ja voi vaikuttaa siihen päätöksentekoon, mitä he virkatehtävissään, virkavastuulla, joutuvat tekemään. Kyse on isoista päätöksistä, mitä esimerkiksi sosiaalityöntekijä tekee työssään, lasten huostaanottotilanteista, ja voin kertoa, että niitä uhkauksia heille kyllä tulee. Se on muutenkin raskasta työtä, niin siihen ei kyllä kaivata enää vainon tyyppistä maalittamista. Erittäin hyvä lakialoite, ja hyvä, että se aiheuttaa täällä myös keskustelua. Toivottavasti saadaan sitä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-27T19:46:53,2019-11-27T19:49:12,Hyväksytty,1.1 2019_71_147,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Keto-Huovinen tuossa jo esitteli tämän aloitteen, en lähde sitä toistamaan. Itsekin olen tämän allekirjoittanut. Lähinnä konkretisoin näitä asioita nyt vähän. Ensinnäkin, jos tämä maalittamislaki tulee voimaan, se ei tarkoita sitä, etteikö viranomaisia saisi arvostella, se ei tarkoita sitä, että viranomaisille ei voisi antaa palautetta, se ei tarkoita, että viranomaisia ei voisi kritisoida tai arvostella. Ei todellakaan. Myös kanteluja ja rikosilmoituksia viranomaisista saisi tehdä ihan niin paljon kuin nykyisinkin, niin paljon kuin sielu sietää. Eli eri mieltä saa olla. Tätä on ihan turha nyt sotkea mihinkään vihapuheeseen. Tässä on ihan eri asioista kysymys — jos tämän haluaa oikein ymmärtää. Pitää paikkansa, että osa näistä asioista on jo kriminalisoitu esimerkiksi laittomana uhkauksena, kunnianloukkauksena ja niin edespäin. Ne ovat kaikki asianomistajarikoksia. Ja jos joku julkista virkaa hoitaessaan joutuu tällaisten kohteeksi, lienee kai kohtuullista, että työnantaja hoitaisi sitten nämä asiat eteenpäin. Se on se pienempi asia. Mutta en tiedä sitten, tämän lain vastustajat, onko teidän mielestänne hyväksyttäviä tällaiset konkreettiset tapaukset: On poliisissa työskentelevä tutkinnanjohtaja, joka sattuu olemaan järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnanjohtaja, tutkii jotain konkreettista tapausta, puhutaan nyt vaikka liivijengistä. Onko teidän mielestänne ihan oikein, että tämän poliisin lapsi saa postissa hautakynttilän? Lapsi. Onko se ihan oikein? [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on laiton uhkaus! — Sebastian Tynkkynen: Rikosilmoitus siitä vaan!] — Mikä rikos? Kertokaa minulle, mikä rikos. [Sebastian Tynkkynen: Laiton uhkaus!] — Ei pidä paikkaansa. Ei mene läpi. Ei mene läpi. [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Meneekö maalittaminen, miten määritellään?] Ja nyt seuraavaksi mietitään sitten, että kyseisen tutkinnanjohtajan postilaatikon luo tuodaan hautaseppele. Mikä rikos? Ei mikään. Kyseisen tutkinnanjohtajan kodin lähellä järjestäytynyt rikollisjärjestö ajaa vaikka moottoripyörillä, ei toistuvasti, aina silloin tällöin — vainoamista on ihan turha tarjota tähän, se vaatii toistuvaa toimintaa. Nämä ovat vain esimerkkejä. Toki, jos tämmöistä haluaa vastustaa — teidän mielestänne saa sitten lapsia kiusata [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Sebastian Tynkkynen: Älkää vääristelkö! — Vilhelm Junnila: Vähän asiallisempaa kommenttia! — Puhemies koputtaa] sen takia, että joku tekee työtään. Tästä on kysymys. [Eduskunnasta: Vähän asiallisempaa kommenttia!] — Samoin sieltä päin. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Nyt on puheenvuoro edustaja Tolvasella.] Ja nyt kannattaa miettiä, mitä tässä oikein haetaan. Se ei tosiaankaan tarkoita sitä, että sähköposti täyttyy jostain asiattomasta postista, se on ihan toinen juttu. Toivoisin kyllä, että te ymmärtäisitte, mistä tässä on kysymys, mutta vaikeata tuntuu olevan. Tässä ei ole mistään pikkuasioista kysymys. Tässä on hyvin paljon esimerkkejä, esimerkiksi vanginvartijasta. Vanki ilmoittaa hänelle, että tiedän, mitä koulua lapsesi käy, tiedän, missä päiväkodissa lapsesi on. Mikä rikos? Ei mikään. Tässähän on nimenomaan tarkoituksena, että pyrittäisiin vaikuttamaan viranomaisten toimintaan. Ei niinkään... Miten nyt sanoisi? Suoranaisena kohteena ei välttämättä ole se yksittäinen virkamies, hän on välillisenä kohteena, että se viranomaisorganisaatio toimisi toisella tavalla, siten kuin tämä kyseinen maalittaja haluaa. Eli minun mielestäni tässä kannattaisi nyt tämä vihapuhetematiikka jättää kokonaan ulkopuolelle, kun siitä tässä nyt ei ole kysymys. Ja kuten edustaja Keto-Huovinen tuossa totesi, sekään nyt ei kovin mukavaa ole, että jonkun asuntoa valokuvataan, asuntoa, joka sattuu olemaan turvakiellon alaisena. Että minä nyt puhun vähän toisista asioista kuin siitä, että sähköposti täyttyy vihapostista tai tappouhkauksista. Itsekin niitä olen saanut varmaan pari—kolmesataa, sitten lopetin sen laskemisen. Ja se vielä, että tätähän nyt kannattavat monet viranomaiset, esimerkiksi sosiaaliviranomaiset, [Vilhelm Junnilan välihuuto] ja sitten myös poliisi, syyttäjä, tuomioistuinlaitos, koska on selkeästi tullut tämmöistä toimintaa, jolla pystytään tai pyritään vaikuttamaan tähän viranomaistoimintaan — ja halpamaisinta: tämän kyseisen virkamiehen perheen kautta. Se saattaa hymyilyttää tässä vaiheessa, mutta kun se sattuu omalle kohdalle, niin se ei enää kauheasti hymyilytä. Kyse ei ole välttämättä mistään — anteeksi nyt, sanon ”uuvateista” — yksittäisistä ihmisistä, jotka vain puhuvat asioita, vaan myös niistä, jotka tekevät asioita. Ja silloin tämmöinen ennaltaehkäisy eli se, että voisi puuttua heidän toimintaansa mahdollisimman aikaisin, kun maalittaminen olisi rikos, ehkäisisi sitä, että ei tulisi tämmöisiä kostoiskuja, esimerkiksi niin, että käsikranaatti viedään jonkun poliisin pihaan. Tämmöistäkin on tapahtunut. Se saattaa hymyilyttää, mutta kun tämmöistä tapahtuu, niin tämmöisellä rikosnimikkeellä kuin maalittaminen me pystymme esimerkiksi käyttämään pakkokeinoja tämmöisiä ihmisiä kohtaan, jotka näin ovat toimineet. Sen takia olisi välttämätöntä, että Suomeen tämmöinen laki saataisiin. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-11-27T19:49:16,2019-11-27T19:55:50,Hyväksytty,1.1 2019_71_148,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maalittaminen — maistellaanpa ensin tuota sanaa oikein kunnolla. Sana, jota ei näin nopealla haulla löydy minkään muun maan sanakirjasta, ei löydy kyllä lainsäädännöstäkään noin äkkiseltään. Nyt tätä mielin määrin tulkittavissa olevaa sanahirviötä ollaan ajamassa suomalaiseen lainsäädäntöön suojelemaan viranomaisia, mutta miltä? Mielestäni myös normaalilta viranomaistoimintaan kohdistuvalta kansalaisten kritiikiltä ja mielipiteiltä. Lain pyrkimyksenä näyttää olevan entisestäänkin kaventuneen sananvapautemme kiristäminen tappiin ja viranomaisten päätösten suojaaminen lainsäädännöllisin keinoin niin, että kukaan ei voisi näitä päätöksiä julkisesti kyseenalaistaa joutumatta maalittamisrikoksesta käräjille. Me emme asu Pohjois-Koreassa tai entisessä DDR:ssä, vaikka siltä pahasti kyllä alkaa tuntumaan. On aivan turha väittää, että olemassa oleva laki ei viranomaisia jo suojele tarpeeksi. Rikoslaissa säädetään rangaistavaksi jo rikokset virkamiehiä kohtaan, mikä sisältää yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen, vainoamisen — josta edustaja Toivanen antoi ikäviä esimerkkejä... [Kari Tolvanen: Tolvanen on kyllä nimi!] — Anteeksi. — ...kunnianloukkauksen ja julkisen kehottamisen rikokseen, laittoman uhkauksen, tietosuojarikoksen, ilkivallan ja viestintärauhan rikkomisen. Miten tämä erillislaiksi kaavailtu rikos maalittamisesta eroaa jo olemassa olevasta rikoslaista? Ei niin mitenkään. Tässä pyritään nyt selvästi rajoittamaan sosiaalista mediaa ja sosiaalisessa mediassa jaettavaa sisältöä ja kansalaisten mielipiteitä, ei mitään muuta. Todella huolestuttavaa. Ollaan lähestymässä minun mielestäni harmaata aluetta. Jälleen kerran tulee sanahirviö, jolle ei ole määritettä. Sosiaalinen media on mahdollistanut tasapuolisen ja kattavan tiedonsaannin politisoituneen valtamedian rinnalla, ja näen, että tästä syystä sosiaalisen median sisältöä nyt pyritään suitsimaan lakialoitteilla maalittamisesta. Kyllä viranomaisten on siedettävä kovakin kritiikki — siis kritiikki. Arvoisa puhemies! Aloitteessa ehdotetaan joidenkin maalittamisrikosten muuttamista asianomistajarikoksista virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi, mikä tarkoittaa sitä, että syyttäjä saisi nostaa syytteen ilman asianomistajan suostumusta. Tässä laissa annettaisiin syyttäjälle totalitaarinen yksinvalta ja poliisi ja oikeuslaitoksemme tulisivat kaatumaan tuleviin juttuvyöryihin todellisten rikosten käsittelyjen jäädessä toissijaisiksi. Löytyykö poliisilta ja oikeuslaitokseltamme tarvittavat resurssit? Ei löydy, muutoin ne 2 000 vihjettä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstäkin olisi kyetty kyllä käymään läpi. Otan tähän esimerkin elävästä elämästä havainnollistamaan, miten pieni asia voidaan lopulta tulkita maalittamiseksi ja tämän lakialoitteen läpi mennessä jopa rikokseksi. Tapaus on vuodelta 2017: ”Helsingin erään virkamieslaitoksen johtokeskuksen johtaja Y jakoi kansanedustaja X:n tviitin virkamiestilillään ja puolusti henkilön X maahanmuuttoa puoltavaa kantaa. Henkilö Z ihmetteli, voiko virkamies virkatehtävissään esittää poliittisia kannanottoja ja pelkäsi virkalaitoksen politisoitumisen heikentävän kansalaisten luottamusta kyseiseen laitokseen.” Oliko kyse maalittamisesta vai pelkästä huolesta virkamieskunnan politisoitumisesta? No tietenkin Twitterin tuomioistuimessa henkilön X sanottiin näin maalittaneen virkamieslaitoksen, ja tästä käytiin vankkaa kansalaiskeskustelua. Tämän perusteella jokainen mielipide tai kritiikki viranhaltijoista esimerkiksi Facebookissa voidaan katsoa maalittamiseksi varsinkin, jos postaus kerää samaa mieltä olevien seuraajien kommentteja. Sehän on sitten sitä maalittamista. Mikäli minä kirjoitan mielipiteeni virkamiehen tumpeloinnista ja 17 000 seuraajaa komppaavat, syyllistynkö silloin maalittamiseen? Syyllistyykö Facebook alustana maalittamiseen? Miten nämä määritellään? Kyllä tulee harmaata aluetta. Arvoisa puhemies! Suurimmaksi osaksi kokoomuksen lakialoite maalittamisesta on absurdi. Tällä pyritään torppaamaan kriittinen mielipide. Toivon, että järki palaa tähän taloon ja tällaiset turhaan aikaa kuluttavat aloitteet laitetaan silppuriin. Mielipiteet ovat mielipiteitä, ne eivät pure, ja virkamiesten on viisasta ottaa kansan reaktiot huomioon. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-27T19:56:04,2019-11-27T20:00:54,Hyväksytty,1.1 2019_71_149,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Neuvostoliitossa oli käytössä niin sanottu rikolliskoodi ASA eli lainsäädäntö, jolla suojeltiin hallintoa neuvostovastaiselta agitaatiolta ja propagandalta. Se otettiin käyttöön vallankumouksen jälkeen 1917. Rikoksen tunnusmerkistö päivitettiin 1920-luvulla, ja viimein 1950-luvulla päivitettyyn RSFSR-lainsäädäntöön lisättiin kaksi artiklaa, joita yleisesti käytettiin dissidenttejä vastaan. Silloin tämä tunnettiin nimellä artikla 58, jota surutta sovellettiin koko stalinistisen ajan. Vuonna 1962 kyseinen artikla korvattiin artikla 70:llä, joka selvensi rikoksen määritelmää. Artikla 70:n 2 momentissa kielletään sellaisen propagandan ja valheellisen informaation levittäminen, joka tähtää Neuvostoliiton poliittisen ja sosiaalisen järjestelmän arvosteluun. Kuulostaako tutulta? Sananvapauden tarkoitus on suojella kansalaisia hallinnolta, mutta tämä lakiehdotus tähtää siihen, että kansalaisia estettäisiin rikostuomion uhalla moittimasta hallintoa. Ymmärrän aloitteen tekijän hyvän tarkoituksen, mutta erona Neuvostoliiton artikla 70:een on lähinnä se, että lakiehdotuksen mukaan arvostelua kutsutaan maalittamiseksi, joka on oikein sopiva uusstalinistinen termi. Hyvät edustajat, olkaa tarkkoina, ettei Suomi kehity totalitaristiseen suuntaan samalla luullen, että ihmisyys velvoittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-11-27T20:00:57,2019-11-27T20:03:03,Hyväksytty,1.1 2019_71_150,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me keskustelemme täällä lakialoitteesta, jossa terminä käytetään sanaa ”maalittaminen”. Maalittamisen käsitteestä: Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään epäasiallisesti vaikuttamaan viranomaisen toimintaan. Maalittamisella pyritään vaikuttamaan kohteen toimintaan esimerkiksi loukkaamalla kunniaa, aiheuttamalla pelkoa omasta turvallisuudesta, häiritsemällä kotirauhaa, levittämällä perätöntä tietoa tai uhkailemalla. Tavoitteena voi esimerkiksi olla, että oikeudenhoidon ammattilaiset, toimittajat tai tutkijat luopuvat tietyntyyppisten asioiden käsittelystä häiriköinnin seurauksena. Tämän tekstin luettuani totesin, että tämä on hyvää tekstiä, kunnes huomasin, että lakiehdotuksessa puhutaan vain viranomaisista. Tämä ei koskekaan luottamushenkilöitä. Oletteko ikänä ajatelleet, että viranomainen voi maalittaa luottamushenkilöitä? Tämä on tuolla pienissä kunnissa ehkä yleisempää kuin se, että luottamushenkilöt maalittavat viranhaltijoita. Arvoisa puhemies! Nykyisin lakia kiihottamisesta kansanryhmää... — Anteeksi, nyt minun pitää ottaa pieni pakki, minulla on jäänyt paperi ilmeisesti omalle pöydälleni. — Tuotko sen sieltä, Sebastian? Minä olen ottanut väärän paperin mukaan. — Tekevälle sattuu. Arvoisa herra puhemies! Huolestuttaa se, miten tämä maalittaminen tullaan määrittelemään ja tulkitsemaan. Ajetaanko lakialoitteella myös epäasiallisesti toimiville tai työajallaan julkisesti politikoiville virkamiehille suojaa ansaitultakin kriittiseltä palautteelta? Me valtamedian maalittamat poliitikot voimme vain unelmoida tuollaisesta suojasta. Tarkoittaako tämä lakiesitys sitä, että esimerkiksi työajallaan kummallisia poliittisia päivityksiä sosiaalisessa mediassa julkaisevaa poliisia ei saisi kritisoida? Olisiko tällaisesta poliisista tehty parodiahahmo maalittamista? Minä pelkään, että tämä maalittamislakialoite on osa pitkään jatkunutta virkavallan kasvattamista kansanvallan kustannuksella. Vuosikymmeniä virkakoneisto on paisunut myös kuntatasolla. Kuntatasolla luottamushenkilöiden määrä on laskenut siinä missä virkamiesten määrä on kasvanut. Entistä pienempi määrä luottamushenkilöitä on ajamassa hallintoalamaisten, eli kansalaisten, etua sekä valvomassa kasvanutta virkamieskuntaa. Virkavalta on lisääntynyt myös EU:n myötä, koska eduskunnassa lainsäädäntövaltaa on merkittävästi siirtynyt vaaleilla valitsemattomille byrokraateille Brysseliin. Pelkään, että hiljalleen olemme muuttumassa demokratiasta luokkayhteiskunnaksi, jossa virkamiehistä on tulossa raskaasti verotettuja kansalaisia hallitseva etuoikeutettu luokka. Tähän päätteeksi vielä kerron, että itse koen tulleeni viranhaltijoiden maalittamisen kohteeksi. Päätän puheeni tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-27T20:03:09,2019-11-27T20:07:52,Hyväksytty,1.1 2019_71_151,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite maalittamista koskevan erilliskriminalisoinnin säätämisestä on mielestäni monellakin tapaa ongelmallinen. Ensinnäkin on otettava huomioon, että maalittamisen keskeiset tekotavat ovat jo rangaistavia voimassa olevien rikoslain rangaistussäännösten mukaan. Rikoslaissa säädetään rangaistaviksi esimerkiksi virkamiehiin kohdistuvat rikokset, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja vainoaminen, kunnianloukkaus, julkinen kehottaminen rikokseen, laiton uhkaus, tietosuojarikos, ilkivalta ja viestintärauhan rikkominen. Eli maalittamista koskevaa erilliskriminalisointia ei ole nähdäkseni tarpeellista säätää lakiin. Mutta, arvoisa puhemies, tätä lainsäädännön päällekkäisyyttä merkittävämpänä ongelmana pidän kuitenkin perustuslakiin liittyviä näkökulmia. Kuten tässä edellä jo erään toisen käsittelyssä olleen lakialoitteen kohdalla totesin, niin perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyy perustuslakivaliokunnan käytännössä sovellettu erityinen täsmällisyysvaatimus. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa. [Jani Mäkelä: Juuri näin!] Tämän perusteella onkin syytä pohtia, mahdollistaako perustuslakimme nyt esitetyn kaltaista lainsäädäntöä. Lainsäädännön on kuitenkin oltava täsmällistä ja tarkkarajaista. Rikoslakiin ei voida säätää säännöksiä, jotka eivät täytä tarkkarajaisuusvaatimusta. Arvoisa puhemies! Eduskunnan tietopalvelun mukaan ei ole löydettävissä tarkempaa tietoa niin sanotun maalittamisen kansainvälisestä tilanteesta, mutta vaikuttaisi siltä, ettei sitä ole kriminalisoitu ainakaan kovin monessa länsimaassa. Sen sijaan monesta ei-läntisestä maasta vastaavaa lainsäädäntöä kyllä löytyy. Niin sanotun maalittamisen kriminalisoimisen myötä Suomi näyttäytyisi mielestäni tätäkin vasten varsin erikoisessa valossa. Eli, arvoisa puhemies, maalittamisen keskeiset tekotavat ovat jo rangaistavia voimassa olevien rikoslain rangaistussäännösten mukaan. Lisäksi voidaan kysyä, salliiko perustuslakimme nyt esitetyn kaltaista lainsäädäntöä. Täytyy lisäksi myös aina muistaa, että sananvapauden tarkoitus on ensisijaisesti suojella kansalaisia hallinnolta, ei estää kansalaisia moittimasta huonoa hallintoa. Poliitikkojen, viranomaisten ja muiden päätöksentekijöiden tulee tehtävissään kestää kovaakin julkista kritiikkiä. Arvoisa puhemies! Näiden perustelujen pohjalta en kannata tehtyä lakialoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-11-27T20:07:55,2019-11-27T20:11:45,Hyväksytty,1.1 2019_71_152,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuunnellessani edustaja Tolvasen puheenvuoroa olin kyllä hämmentynyt, että puhutaanko tässä nyt aivan samasta asiasta kuin mitä tämä lakiesitys koskee. Eli eihän tässä mistään järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan kieltämisestä tai rajoittamisesta ole kysymys. Tässä on kysymys viranomaisten arvostelun rajoittamisesta sosiaalisessa mediassa ja tietoverkoissa, ja toisenakin esittäisin kysymyksen, että noinkohan tuo järjestäytynyt rikollisuus suorastaan pelästyy sakkorangaistuksen uhkaa tällaisesta maalitusrikoksesta ja lopettaa sen uhkailunsa siihen sakkorangaistuksen uhkaan — epäilen vahvasti. Lakialoitteessa on mielestäni huolestuttavia piirteitä, ja olen hieman pettynytkin siihen, että perinteisesti yksilönvapauksia liputtanut kokoomus on pääsääntöisesti lähtenyt tällaisen taakse. Puheenjohtaja Orpo ei nyt ole paikalla, mutta jos olisi, kysyisin häneltä, onko tämä puolueen linjan mukainen vai yksittäisten kansanedustajien yksityisajattelua. Kuten useita kertoja salissa on todettu, keskeiset tekotavat näissäkin rikoksissa ovat jo valmiiksi laittomia: vainoaminen, kunnianloukkaus, yksityiselämän suojan loukkaus, laiton uhkaus, kotirauhan häirintä ynnä muut. Mikä nyt siis ei ole laitonta tällä hetkellä, minkä pitäisi aloitteen tekijöiden mielestä olla laitonta? Tämä ei selviä pykälätekstiä lukemalla. Pykäläteksti on, jos mahdollista, vielä huomattavasti epäselvempi kuin aiemmin arvosteltu kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Minulle ei todellakaan selviä, mitä täytyy konkreettisesti tehdä tähän kyseiseen rikokseen syyllistyäkseen. Otetaan konkreettinen esimerkki: Nettipoliisi esittää mielestäni typerän kommentin Twitterissä. Olenko nyt sitten rikollinen, jos uudelleentviittaan tämän kyseisen kommentin ja sanon, että olipa typerästi sanottu kyseiseltä poliisimieheltä? Onko tämä rikos? Miksi tämän pitäisi olla asianomistajarikoksen sijaan yleisen syytteen alainen rikos? Eikö nyt henkilö edes itse saa päättää siitä, kokeeko hän jonkun toiminnan maalittamiseksi? Miksi kynnys ajaa asioita eteenpäin olisi suuri niille, joille sen pitäisi olla kaikkein pienin, syyttäjäviranomaisille? Kuka tässä maassa osaa paremmin viedä eteenpäin rikosprosessia kuin syyttäjäviranomainen? Nyt heitä suojeltaisiin. Keitä kaikkia te aiotte laittaa tässä etusijalle: syyttäjät, poliisit, ehkä sosiaalityöntekijät? Sitten kääntyykin puhe toimittajiin. Miten määritellään toimittaja? Aiotteko te pistää toimittajat nyt parempaan asemaan kuin esimerkiksi poliitikot, syyttäjät parempaan asemaan kuin poliitikot? Mistä tässä on kysymys? Ketkä kaikki voivat maalittaa? Jos iltapäivälehdellä on satojatuhansia verkkolukijoita, painosmäärä kymmeniätuhansia, lukijamäärä satojatuhansia, siellä on joku negatiivinen juttu, onko se maalittamista? Vai onko ainoastaan sellainen maalittamista, että joku henkilö, joka ei ole virallisen median edustaja, levittää tietoja verkossa? Tästä lakialoitteesta jää todella monia kysymyksiä auki, ja pelottavaa on, että tämä tosiaan tulee vielä opposition puolelta ja hallituskin esittää tällaisia samanlaisia ajatuksia. Hallituksen ajatukset eivät sentään ole näin omituisia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-27T20:11:45,2019-11-27T20:14:37,Hyväksytty,1.1 2019_71_153,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Maalittamisesta keskusteltaessa usein vedotaan siihen, että yritetään puuttua sananvapauteen tai estää viranomaisten toiminnan arvostelu. Sananvapauteen ylipäänsä ei kuulu se, että voi loukata muiden ihmisten oikeuksia, ja kuten aiemmin jo totesin, niin kritiikki, joka kohdistuu viranomaisen työhön, ei ole maalittamista. Sen sijaan virkamieheen tai hänen läheiseensä kohdistuva painostaminen, häirintä, uhkailu ei ole sallittua. Kritiikin kanavoimiseksi meidän yhteiskunnassa viranomaistoiminnassakin on olemassa lailliset valituskanavat. Maalittaminen ei ole tällainen kanava, eikä yhteiskunnan tule sitä sallia. Edustaja Tynkkyselle näistä sanamuodoista: olen ymmärtänyt, että eduskunnassa, varmasti valiokunnissa ja täällä keskustelua käytäessä, käsittelyn aikana keskustellaan näistä sanamuodoista ja ne varmaan hioutuvat paremmiksikin. Tärkeää tässä nyt on, että tämä asia saadaan esille ja nämä päätavoitteet toteutuisivat tässä ja viranomaiset voisivat hoitaa työnsä rauhassa. Ja minkä takia nyt sitten näiden pitäisi olla virallisen syytteen alaisia rikoksia? Siihen syynä on se, että ylipäänsä monet viranomaiset jättävät tekemättä asioista juttuja sen johdosta, että miettivät, että antaa olla, tilanne eskaloituu, tai he voivat tulla myöskin esteellisiksi siinä omassa työssään. Ja tokihan näihin aina liittyy myöskin kuluriskit, että kesken oikeudenkäynnin joudut maksamaan kuluja, vaikka sitten lopulta voittaisit sen jutun, ja viranomaisilla, muun muassa syyttäjäpuolella, ei ole tämmöistä turvaa, että näitä korvattaisiin työnantajan puolesta. Mitä tulee siihen, mihin edustaja Immonen viittasi, että tekotavat olisivat jo rangaistavia, niin tämä ei pidä paikkaansa. Maalittaminen voi tapauskohtaisesti toki täyttää virkamiehen vastustamisen tai virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen. Haasteena kuitenkin on se, että ne edellyttävät sanamuotonsa mukaan täyttyäkseen väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista sekä yhteyttä yksittäiseen virkatoimeen. Maalittaminen voi sisältää tämmöistä väkivallan uhkaa, mutta pääsääntöisesti uhka on henkistä painostamista, joka ei ylipäänsä rinnastu tunnusmerkistössä tarkoitettuun väkivaltaan. Eli sanamuoto ei sovellu kuin murto-osaan näistä tapauksista. Edelleen: Vainoaminen, kuten täällä edustaja Tolvanenkin jo totesi, edellyttää toistuvuutta. Sitä taas on erittäin haastavaa osoittaa silloin, kun toteuttamisympäristönä on internet ja maalittajia on kokonaisuudessa mukana useita ja kyseessä on toisistaan riippumattomien tekijöiden itsenäiset teot. Eli tällöin tässä tekotavassa tätä toistuvuutta ei voida osoittaa. Tämä joukkovoiman käyttö ei ole tämän tunnusmerkistön tarkoittama tekotapa. Eli myöskään vainoamisen kautta ei voida hallita kuin osaa näistä maalittamisteoista. Eli kyllä meidän rikoslainsäädännössä nimenomaan tältä osin on puutteita, minkä johdosta tämä maalittaminen tulisi säätää rangaistavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-11-27T20:14:37,2019-11-27T20:17:46,Hyväksytty,1.1 2019_71_154,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä, minkä takia juuri kokoomus haluaa tuoda nämä maalittamisrikokset, kun meillä tällä hetkellä yhteiskunnassa on jo tämä uskonrauharikos eli jumalanpilkkalainsäädäntö, meillä on lainsäädäntö kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jotka ovat niin sanotusti aikansa eläneitä. Nyt pitäisi ottaa lisää. Te puhuitte siitä, että teille on ihan sama, mikä tämä sanamuotoilu täällä on, sillä nyt ei ole niin väliä, vaan se tulee sitten siellä käsittelyssä, kunhan tämä asia saadaan tehdyksi. Jos sillä olisi ollut teille merkitystä, niin te varmaan olisitte lukeneet hallitusohjelman, johon on kirjattuna tämä, että nämä maalitusrikokset tuodaan. Tässä nyt vaikuttaa siltä, että kokoomus pyrki hyvesignaloimaan, että me lähdemme tekemään tämmöistä maalitusrikoslainsäädäntöä, kun oikeasti punavihreä hallitus olisi nämä asiat tuonut jälkeenpäin ja tehnyt ensin sen perusteellisen selvityksen näistä sanamuodoista. Te kiilaatte ohi sellaisella lakialoitteella, josta te olette keskenäänkin jo erimielisiä, mitä se tarkoittaa. Tämä kaikki, mitä te sanoitte täällä, meni nauhalle. Siellä te otitte esimerkiksi juurikin nämä, kun tulee niitä sähköpostiviestejä tulvana, ja sitten taas toinen edustaja samasta puolueesta sanoi, että ei tällä mitään sellaista tarkoiteta. Te olette samasta puolueesta, itse laatineet tämän lakialoitteen, ja jos olen ymmärtänyt oikein, arvoisa edustaja Keto-Huovinen, olette itse vielä juristi. Eli jos tämä on näin epäselvää kansanedustajalle, juristille, vielä samaa lakialoitetta laatineelle ihmiselle, niin mitä tämä tulee tarkoittamaan sitten soveltamisessa muuten, yleisemmin ja miten kansalainen tämän tulkitsee? Arvoisa puhemies! Samalla tavalla voisi sanoa, edustaja Tolvanen, että kun sanoitte tässä, että tämä ei liity näihin sähköpostijuttuihin, niin kun tehtiin kiihottamisrikoslainsäädäntöä, niin ei sen pitänyt vaikuttaa uskonnonvapauteen ja uskonnonharjoittamiseen. Ei sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, mutta nyt kun aletaan rajoittamaan sananvapautta tarpeettomasti ja tehdään tästä lainsäädännöstä epätarkkarajaista, niin sen jälkeen se jossain kohtaa voi alkaa sitä tarkoittamaan. Tästä me perussuomalaiset olemme huolissamme, että tämä hallinnon mielivalta ei voi lisääntyä. Tänä päivänä juurikin näiden kiihotuspykälien vuoksi täältä kärrätään vuorotellen kansanedustajia poliisitutkintaan, kun yhteiskunnan hegemonia on muuttunut tähän suuntaan, ja mikä olisikaan parempi rikostyyppi kuin maalitus, jonka kautta voitaisiin alkaa mielipiteitä omistavia ihmisiä viemään poliisin esitutkintaan. Kun teidän lakialoitteessanne puhutte termillä ”joka häiritsemällä”, niin nyt on kyllä tässä vaiheessa vaikeampi löytää mitään epätarkkarajaisempaa termiä kuin ”joka häiritsemällä”. Siis tämä voi tarkoittaa käytännössä niin kuin aivan mitä tahansa. Sitten täällä vielä myöhemmin lukee ”tai muulla tavalla”. [Naurua] Tässä jätetään taivas täysin auki. Voin kyllä olla samaa mieltä edustaja Immosen kanssa, joka puhui just perustuslaista ja puhui tästä, kuinka tarkkarajaista on oltava sen lainsäädännön, mitä täällä tehdään. Arvoisa herra puhemies! Tämä maalitus-termi tosiaan on jo olemassa, ja me emme voi lainsäätäjinä toimia niin, että me otamme jonkun termin, jolla on jo olemassa merkitys, ja sitten me tuomme sen lainsäädäntöön ja ajattelemme, että nyt tämä tarkoittaa jotakin aivan muuta, mitä tahansa. Esimerkiksi maalittamiseen liittyen, jos me avaamme Wikipedian — voin tämän ihan linkata teille, maalittamisesta on oma artikkeli — täällä on Jussi Halla-aho isoin boldatuin kirjaimin, ja sen jälkeen täällä lukee: ”Esimerkkinä maalittamisen ympärillä käydystä keskustelusta on tapaus Suomesta vuodelta 2017. Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtela jakoi kansanedustaja Antero Vartian tviitin ""Ylikomisario""-tilillään ja puolusti Vartian maahanmuuttoa puoltavaa kantaa. Jussi Halla-aho ihmetteli, voiko poliisi virkatehtävissään esittää poliittisia kannanottoja, ja pelkäsi poliisin politisoitumisen heikentävän kansalaisten luottamusta poliisiin. Twitterissä Halla-ahon sanottiin näin maalittaneen poliisin.” Eli tähän me tulemme jälleen takaisin. Sen lisäksi teidän aloitteessanne mainitaan ”joka panee alulle”. Jos minä esimerkiksi kansanedustajana lähden kritisoimaan jonkun virkamiehen toimintaa, vaikka yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa, joka on minut antanut ilmi valtakunnansyyttäjälle siitä, että hänen mielestään minun vaalikampanjani on rasistinen, vaalikampanja, jossa minä haen oikeutusta sille, voinko minä edustaa tiettyjä ihmisiä, jotka ovat minun kanssani samaa mieltä, niin totta kai minä olen sitä mieltä, että minä voin kritisoida tätä ihmistä. Jälleen kerran on vain pakko kysyä, että jos minä panen alulle tämmöisen tviitin tai päivityksen tai videon, minkä tahansa, ja sen perusteella joku ihminen suuttuu vielä enemmän kuin minä itse suutun, niin olenko minä nyt syyllistynyt sen takia, että joku toinen on suuttunut vielä enemmän. Eli tämä jälleen kerran asettaa sitä itsesensuuria myöskin poliittisille toimijoille. Täytyy sanoa, että teillä voi olla tässä taustalla — ja täytyy sanoa, että ei ”voi olla” vaan uskon, että teillä on — myös hyvä tarkoitus sen hyvesignaloinnin lisäksi, joka kävi ilmi siitä, että te tiesitte, että hallitusohjelmassa tämä kirjaus lukee. Teillä on hyvä tahto varmasti tässä taustalla, mutta lainsäätäjinä meidän on pakko tehdä hyvää lainsäädäntöä eikä tuoda keskeneräisiä lakialoitteita vain sen takia, että nyt kerittiin ensin, koska muuten tämä voi johtaa siihen tilanteeseen, että mielivalta lisääntyy, kun näitä pykäliä voidaan lähteä tulkitsemaan ihan millä tavalla tahansa. Lopuksi vielä lukisin täältä hallitusohjelmasta teille tuon kirjauksen, kun hallitus on itse suunnitellut, että se säätää nämä maalitusrikokset. Tämä on todella pelottavaa tekstiä. Teidän lakialoitteenne kytkeytyy koko tähän yhteiseen keskusteluun, mitä käydään. ”Hallituskauden aikana toteutetaan poikkihallinnollisesti toimenpiteitä, joilla puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.” Tiedonvälitystä. Jos tulet arvostelemaan toimittajaa, niin minä sanon, että joudut jälleen kerran syytetyn penkille siitäkin. Tämä on tosi laaja kokonaisuus, ja harmittaa todella paljon, että te, kokoomus, joka on profiloitunut vapauspuolueena, olette lähteneet tuomaan tätä sananvapautta rajoittavaa lainsäädäntöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-27T20:17:50,2019-11-27T20:24:57,Hyväksytty,1.1 2019_71_155,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, ei suinkaan toteudu, ja tämä Keto-Huovisen lakialoite on siinä mielessä perusteltu, että saadaan tämä asia alulle. Ja voin tarkentaa, ettei jää väärinkäsitystä edustaja Tynkkyselle ja muille, että toki sähköpostilla, tuhansilla sähköposteillakin, tämä rikos voidaan täyttää, mutta tarkoitin sitä, että ne ovat pientä siihen verrattuna, mitä minä tuolla äsken puhuin. Esimerkiksi hautakynttilän lähettäminen tutkinnanjohtajan lapselle, seppeleen tuominen postilaatikon luo — puhutaan ihan eri asioista. Ja maalittaminen ei täyty sillä, jos jotain viranomaista kritisoidaan, annetaan voimakasta palautetta, arvostellaan. Eri mieltä saa olla ja arvostella saa voimakkaasti. Siihen sanoisin kuitenkin vielä, kun oliko se nyt edustaja Mäkelä joka sanoi, että tuskin järjestäytynyt rikollisuus pelästyy siitä, että saa sakot. Ei niin, mutta kuten tuolla puhujapöntössä sanoin, tässä tulee työkalut poliisille puuttua, ennen kuin mitään vakavaa tapahtuu järjestäytyneen rikollisuuden tekemiseen. Voi käyttää pakkokeinoja, voi estää sen teon. Siitä tässä on kysymys. Kuten edustaja Keto-Huovinen sanoi, niin kaikki rikokset, mitkä tähän maalittamiseen sisältyvät, eivät suinkaan ole kriminalisoituja. Katvealueita jää, ja se on se tärkeä asia. Tietysti minä olen hieman yllättynyt. Olen täällä nyt muutaman kauden jo aikaisemmin ollut, ja perussuomalaiset yleensä ovat olleet hyvin tiukan kriminaalipolitiikan kannattajia [Juha Mäenpää: Ja ollaan edelleen!] ja myös kannattaneet sitä, että viranomaiset voivat toimia, viranomaisella on riittävät resurssit, viranomaisella on riittävä toimivalta. Nyt minä olen vähän yllättynyt siitä, että te olettekin eri mieltä, te ette haluakaan suojata viranomaisia ja ennen kaikkea heidän perheitään tämmöiseltä toiminnalta, mitä esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus tekee. Tällä ei järjestäytynyttä rikollisuutta pystytä kieltämään, mutta pystytään estämään tiettyjä tekoja, mitä he kohdistavat viranomaisiin. Tästä tässä on kyse. Ei kannata sitä vihapuhetta joka paikkaan ottaa mukaan, tästä ei ole kyse, vaan nyt puhutaan todella paljon vakavammista asioista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-11-27T20:24:58,2019-11-27T20:27:31,Hyväksytty,1.1 2019_71_156,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu juurikin siitä, että tämä maalittaminen haluttaisiin kriminalisoida muun muassa sen vuoksi, että niin sanottu maalittaminen voi estää viranomaista tekemästä omaa työtään. Ja kaikkeen vallankäyttöön, myöskin viranomaisvallankäyttöön, liittyy tämä mahdollisuus, että sitä pitää pystyä arvostelemaan. Jos me puhumme nyt näistä nettipoliiseista ja siitä, mikä on heidän työtään, niin ihan oikeasti, näitä nettipoliiseja, joiden palkat maksamme verovaroin, kehotetaan osallistumaan aktiivisesti siellä keskusteluun ja olemaan läsnä. Se on heidän työtään, näitten nettipoliisien työtä. Ja he ovat tehneet sitä tavalla, joka on ollut omiaan ikään kuin politisoimaan poliisia. Siinä kohtaa kyllä me perussuomalaiset — jotka olemme todellakin tiukan kriminaalipolitiikan ja tiukan oikeusvaltion, tiukan ja oikeudenmukaisen valtiokoneiston takana ja haluamme, että se on puolueeton — kyllä alamme älähtää, koska me emme halua, että poliisi politisoituu. Sen perusteella, että me kritisoimme tämmöisten nettipoliisien toimintaa — näitä on vain muutamia, mutta siitä huolimatta — jos tämä lainsäädäntö tulee voimaan, niin vaikka niitä on muutamia, niin jos sitten kritisoimme heitä, niin siitä voi tulla tuomio. Kyllä näiden nettipoliisien kohdalla, jotka näitä poliittisia mielipiteitä virkatileiltään esittävät, semmoinen massiivinen palautevyöry, mikä siellä sosiaalisessa mediassa tulee, voi todellakin estää heidän halujaan toimia sillä tavalla kuten he toimivat siinä omassa tehtävässään. Mutta vallankäyttöä saa arvostella, ja joskus voidaan nähdä niin, että tietyn tyyppinen viranomaistoiminta ei vain yksinkertaisesti ole järkevää. Meidän mielestämme poliisin ei pitäisi tehdä poliittista toimintaa omilla virkatileillään vaan poliisin pitää olla täysin neutraali.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-27T20:27:31,2019-11-27T20:29:44,Hyväksytty,1.1 2019_71_157,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt on keskusteltu asiasta, ja edustaja Tolvanen kertoi puheessaan pöntöstä erittäin vakavia asioita. Ne on otettava myöskin huomioon. Käsitykseni mukaan hän puhui entisen ammattinsa syvällä rintaäänellä näistä asioista. Ja ne ovat toden totta sellaisia asioita, joihin tulee puuttua. Kun edustaja mainitsi myöskin, kun kysyin, että eikö esimerkiksi tällaisiin ohiajeluihin ja kynttiläjuttuihin, seppeleisiin ja tällaisiin voida puuttua, kun kerroitte, ettei ole mitään lakia, mikä sen kieltää, niin rikoslakiin lisätty vainoamisen kieltävä rangaistussäännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta, ja luenpa täältä nyt sitten Finlexistä: ”Uuden säännöksen mukaan vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seurailee, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta.” Eikös tämä tule aika lähelle ainakin näitä mainitsemianne todella ikäviä juttuja? Että kyllä, niin kuin tässä juuri edustaja Tynkkynen — ja moni muu edustaja sitä ennen — kertoi, niin meillä on lainsäädännössä voimakas rivistö — ja pitääkin olla voimakas rivistö — säädöksiä, mitkä puuttuvat näihin tällaisiin tilanteisiin, joita on todella ikävä kuulla. Ja sitten vielä kommenttina edustaja Tolvaselle: Sanoitte, että olemme olleet aikaisemmin ja aina niiden lakien puolestapuhujia, jotka esimerkiksi poliisin käsissä työkaluina ovat. Pitää paikkansa, olemme yhä, ja ihmettelenkin sitä, jos sitä hiemankaan epäilette. Mutta keskustelussa tulleiden kommenttien perusteella näin aiheelliseksi kertoa tästä löytämästäni vainoamisasiasta. Luullakseni se täyttää kriteerit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-11-27T20:29:44,2019-11-27T20:31:53,Hyväksytty,1.1 2019_71_158,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! [Puhemies: Puhemies!] Edustaja Tynkkyselle tiedoksi, että todellakin tuo hallitusohjelman kirjaus tuolta sivulta 89 on ihan tuttu. Mutta tämä lakialoite on alku, kuten sanoin, tämän asian esille tuomiseen täällä, ja siinä esitetyt muutokset olisivat käytännössä vastaus pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen puuttua tähän maalittamiseen. Mutta, kuten totesin, näitä lakipykäliähän, sanamuotoja, sorvataan yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnissa muun muassa, ja sitä kautta tietysti teksti muotoutuu varmastikin paremmaksi. Tätä en yhtään epäile. Ja toinen asia on edelleenkin se, mihin täällä jo aikaisemmin viittasin, että todellakin rikoslain tämänhetkisten kriminalisointien soveltuvuus on hyvinkin rajattu tähän asiaan, kuten äsken toin esille, nimenomaan ne, mitkä liittyvät vainoamiseen sekä virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-11-27T20:31:54,2019-11-27T20:33:03,Hyväksytty,1.1 2019_71_159,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Edustajalle muistutukseksi: perustuslaissa nimikkeeni on edelleen puhemies. [Pihla Keto-Huovinen: Anteeksi!] — Se oli, huomasin, tahatonta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_71_160,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon vielä kommenttina, että jos nyt olisi joitain sellaisia katvealueita lainsäädännössä, että esimerkiksi vainoaminen nyt ei tämän hetken laintulkinnan mukaan kattaisi tuollaisia mainittuja rikoksia, niin miksi siltikään pitäisi säätää erillislainsäädäntöä tämän maalittamisen suhteen? Miksei silloin korjattaisi sitä vainoamispykälää sillä tavoin, että se käytännössä koskisi näitä rikoksia? Se, liittyykö tämä vihapuheeseen: On tietysti mukavaa, jos edustaja Tolvasen mielestä tämä ei liity vihapuheeseen, mutta kun se kaikissa muissa yhteyksissä paitsi edustaja Tolvasen puheissa liittyy vihapuheeseen, niin silloin pitäisin turvallisena tulkintana, että se todellakin liittyy vihapuheeseen. Eli maalittamisessa on kiinteästi kysymys siitä aihepiiristä. Mitä tulee viranomaisiin, niin myös viranomaisilla on luottamus, jonka myös voi menettää, mikäli toiminta on sen näköistä, että se olisi poliittista. Yksittäiset poliisimiehet, jotka toimivat julkisuudessa sosiaalisessa mediassa poliittisen näköisesti, nakertavat hyvin oleellisella tavalla luottamusta poliisivoimiin instituutiona. Ja olisi poliisin oman intressin mukaista pistää nämä yksittäiset toimijat kuriin niin, että he käyttäytyisivät viranomaiselle soveltuvalla tavalla ja heidän toimintansa perustuisi lakiin eivätkä he tekisi virka-ajallaan mielipiteittensä levittämistyötä sosiaalisessa mediassa. Sama koskee myös syyttäjäviranomaisia, jotka ovat ottaneet hyvinkin poliittisia näkökulmia viime aikoina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-27T20:33:11,2019-11-27T20:34:37,Hyväksytty,1.1 2019_71_161,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hienoa, että katsoitte sen vainoamispykälän. Kuten tuolta puhujapöntöstä sanoin ja edustaja Keto-Huovinen sanoi, siinä on sana ”toistuvasti”. Ja otin esimerkiksi sen, että jos tietty liivijengi moottoripyörineen pyörii tutkinnanjohtajan kodin lähellä edes kerran, niin se toistuvuus ei täyty, mutta voitte kuvitella, kuinka paljon se aiheuttaa esimerkiksi perheelle pelkotiloja. Sitten on myös muita tapauksia, joita tällä hetkellä ei ole kriminalisoitu. Julkisella paikalla, otetaan nyt jälleen kerran, joku liivijengiläinen kuvaa esimerkiksi tutkinnanjohtajan, tuomarin, syyttäjän lapsia. Mikä rikos? Ei mikään, mutta voitte kuvitella, mitä sillä on tarkoitus tehdä, vaikuttaa sen viranomaisen toimintaan. Tässä on aika paljon tämmöisiä esimerkkejä, mitkä eivät täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä, ja sitä kautta ihmettelen tätä, kun todella olen pitänyt perussuomalaisia aikaisemmin semmoisina, että he haluavat kriminaalipolitiikan puutteet korjata ja antaa viranomaisille mahdollisuudet toimia, puhutaan poliisista, syyttäjistä, tuomareista ja muista viranomaisista. Me nyt puhumme kahdesta eri asiasta. Kuten toistan jälleen itseäni, viranomaisia saa ja pitää arvostella, kritisoida ja tehdä kanteluita, rikosilmoituksia. Aina jossain vaiheessa otatte esille nämä tietyt yksittäiset ihmiset poliisissa ja heidän arvostelunsa — puhun nyt ihan toisista asioista. En tiedä, miten tätä keskustelua saisi eteenpäin, mutta kuitenkin tämä olisi tärkeätä etenkin sellaisille viranomaisille, jotka toimivat tietynlaisen järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, toimivat hankalissa olosuhteissa, että ainakin heidän perheensä saisi olla rauhassa. Viranomainen itse, virkamies, kyllä varmaan sen tilanteen kestää, mutta silloin kun perhe vedetään mukaan, niin sillä ei voi olla vaikuttamatta myös tämän virkamiehen toimintaan alitajuisesti, vaikka hän sen virkansa loppuun asti hoitaa kaikella kunnialla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-11-27T20:34:37,2019-11-27T20:36:58,Hyväksytty,1.1 2019_71_162,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Keto-Huovinen, puhuitte tässä, että olette tutustunut kyllä hallitusohjelmaan, ja kerroitte, että nimenomaan haluatte nyt täältä oppositiosta tämän panna alulle ja että tämä vastaisi nyt siihen, mitä sitten hallitus voisi tehdä. Kun se ei mene täällä eduskunnassa sillä tavalla, että oppositio tekee sen lainsäätämistyön hallituksen puolesta. Meillä ei ole edes sellaista virkakoneistoa, joka pystyisi meitä tukemaan siinä meidän työssämme, että me saisimme sitä tehtyä niin tarkasti. Se menee juurikin sillä tavalla, että hallitus valmistelee nämä lakialoitteet, tekee niistä tarkkarajaisia, huolellisia, jotta mitään tulkintaongelmia ei synny. Minulle ei perusteluna vain käy, että tässä nyt vain autetaan hallitusta, tehtiinpä valmiiksi. Tässä on kyse juuri siitä, että nyt ajetaan niin kuin ohituskaistaa ohi ja saadaan ne pisteet siitä, että hei, nyt me olemme tehneet tämän tyyppisen aloitteen, joka — no, tänä päivänä se hegemonia on se, että sellaiset tahot, jotka pyrkivät rajoittamaan sananvapautta ja arvostelua, kovaakin kritiikkiä, saavat poliittisia pisteitä, mutta se ei meille käy. Lainsäädännön pitää olla hyvää. Tämä sama ilmiö kokoomuksen suhteen oli havaittavissa silloin, kun kansalaiset, yli 50 000 kansalaista oli tuonut tämän silpomisen kieltävän kansalaisaloitteen tänne eduskuntaan. Mitä teki kokoomus? Se oli todella hävytöntä. Pari päivää sen jälkeen pari kokoomuksen kansanedustajaa teki pari lakialoitetta silpomiseen liittyen — just se asia, mikä oli siinä kansalaisaloitteessa. Teillä on niin kuin jatkuvasti tämä, että te ajatte just sitten siitä ohi. Minä todellakin toivoisin, että eduskunta saisi hyvin tehdä sitä työtä, siis hallitus tuoda niitä esityksiä, ja jos tulee kansalaisaloitteita, ne saisivat sen kunnian, minkä ne ansaitsevat, mutta tämä on nyt vähän tämmöistä, että vedetään pisteitä ja jälki on sitten kyllä valitettavasti sen näköistä. Ja edustaja Tolvanen, te puhuitte siitä, että tuossa, mitä edustaja Peltokangas esitti laista tämän kirjauksen, niin siellä oli tämä sana ”toistuvasti”. Kun me puhumme maalitus-termistä, niin se ihan samalla tavalla vaatii sen, että se ei ole vain joku yksi ihminen, joka tekee tai sanoo jonkun yhden asian, että se on maalitusta. Siinä on ihan tämä sama elementti. Eli nyt, jos me haluamme oikeasti puuttua tähän asiaan, niin silloin olemme tarkkana siinä kohtaa, kun hallitus lähtee tekemään tätä lainsäädäntöä. Katsotaan, että se ei millään tavalla tule rajoittamaan kansalaisten sananvapautta tai tule aiheuttamaan sitä itsesensuuria. Kun te puhuitte siitä, edustaja Tolvanen, että me puhumme nyt kahdesta eri asiasta, niin minä en ihan tiedä, ymmärrättekö te sitä, mikä meidän perussuomalaisten huoli tässä asiassa on. Kun me olemme nähneet, mitä on tapahtunut esimerkiksi tämän kohtuullisen tuoreen kiihotuspykälän osalta meille. Me näemme hirveän isoja riskejä, kun meidän puolueemme puheenjohtajan nimi on esimerkkinä siitä, mitä tarkoittaa maalittaminen. Eli otetaan tämäkin näkökulma huomioon ja tehdään tästä laista tarkempi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1451,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2019-11-27T20:36:58,2019-11-27T20:40:03,Hyväksytty,1.1 2019_71_163,71/2019,2019-11-27,14.01,20.47,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän edustaja Tolvasen näkökulman ja ne asiat, mistä hän puhui, mutta tämä termi ”maalittaminen” ainakin minulle kertoo aivan eri asiasta. Elikkä maalittamisella me puhumme siitä, että kerrotaan jostakin toisesta jotakin ikävää, joka sitten saattaa lähteä paisumaan, ja sitten sitä jotakin tviittiä tai uutista lukevat useat tuhannet ihmiset. Elikkä voidaan perusteettomasti levittää jostakin henkilöstä väärää tietoa. Ja nuo asiat, mistä edustaja Tolvanen puhui, ovat kyllä ihan järkyttäviä, ja niitä ei tietenkään tule sallia, mutta mielestäni se on sitä vainoamista, jonka edustaja Peltokangas nosti esiin. Minä itse koen, että olen joskus joutunut tuolla kunnallispolitiikassa maalittamisen kohteeksi, ja se ei todellakaan tunnu mukavalta. Toivoisin tietenkin, että tällaista asiaa ei kenellekään sattuisi. Kun puhutaan virkamiesten maalittamisesta, niin ottakaa nyt oikeasti myöskin se asia toisinpäin, jos te tätä aloitetta lisää sorvaatte. Sitä tapahtuu myös toisinpäin, virkamies voi maalittaa luottamushenkilöä yhtä lailla. Tuo teidän aloitteenne on aivan puutteellinen. Toivon, että jos kiihdyksissänne sitä asiaa lähdette ajamaan ja jatkamaan ja edistämään, niin ottakaa tämäkin näkökulma siinä huomioon. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2019+16.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-11-27T20:40:03,2019-11-27T20:42:13,Hyväksytty,1.1 2019_72_1,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Kuhmosta oleva agrologi Tuomas Kettunen, joka varamiehenä Oulun vaalipiiristä on tullut Antti Rantakankaan sijaan, on tänään 28.11.2019 esittänyt puhemiehelle edustajavaltakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_2,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Jutta Urpilaisen vapautuspyyntö edustajantoimesta>>>Vapautuspyyntö VAP 14/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Jutta Urpilainen on eduskunnalle 27.11.2019 osoittamassaan kirjeessä pyytänyt vapautusta edustajantoimesta 1.12.2019 alkaen tultuaan nimitetyksi Euroopan komission jäseneksi. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_3,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_4,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Edustaja Antikainen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_5,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lämpimät osanotot omasta ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta pitkäaikaisen kansanedustajan Maarit Feldt-Rannan omaisille ja läheisille. Nuorten mielenterveysongelmat ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma. Mielenter-veysongelmat ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti, mutta terveydenhuoltoon ei ole lisätty vastaavasti resursseja, vaan hoitoonpääsy on ruuhkautunut. Masennuksesta kärsii jopa 15 prosenttia nuorista, ahdistuneisuudesta 10 prosenttia, ja 10—15 prosentilla on toistuvia itsetuhoisia ajatuksia. Monet näistä ongelmista olisivat hoidettavissa, jos yhteiskunta ottaisi asian vakavasti. Turhan usein hoitoon ei kuitenkaan pääse, vaan nuoret jätetään heitteille. Kysyn: mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että mielenterveysongelmista kärsiville nuorille on tarjolla heidän tarvitsemansa hoito silloin kun he sitä tarvitsevat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-11-28T16:02:15,2019-11-28T16:03:26,Hyväksytty,1.1 2019_72_6,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä myös yhdyn näihin surunvalitteluihin, jotka jo välitettiin myös valtioneuvoston puolesta pitkäaikaisen kansanedustajan Maarit Feldt-Rannan omaisille. Mitä tulee tähän kysymykseen, niin se on erittäin koskettava ja ajankohtainen kysymys nimenomaan siksi, että lasten ja nuorten osalta heidän mahdollisuutensa saada mielenterveyteen apua ja tukea ei tässä yhteiskunnassa ole kaikilta osin kunnossa. Meidän on tunnustettava, niin kuin tässä edustaja Antikainen jo totesikin, että paikoitellen lasten ja nuorten palveluissa on aukkoja, mikä johtaa siihen, että lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Joka tapauksessa kysymys on todella isosta ryhmästä, ja kun joka viides nuori kärsii mielenterveyshäiriöstä, pidän sitä silloin jo kansansairautena, johon yhteiskunnassa ei ole riittävällä tavalla vakavoiduttu.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:03:26,2019-11-28T16:04:37,Hyväksytty,1.1 2019_72_7,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_72_8,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Turhan usein nuorten mielenterveysongelmia pyritään hoitamaan pelkästään lääkkeillä. Sen sijaan, että nuori ohjattaisiin psykoterapiaan tai vaikeissa tapauksissa jopa osastohoitoon, aivan liian usein hänelle vain annetaan resepti käteen ja lähetetään kotiin. Hoitoon pitäisi päästä nopeammin sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, mutta erityisesti perustasolle tulisi lisätä resursseja. Montaa nuorta jo muutama keskustelukerta psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa voisi auttaa, mutta terapiaa tarvitseville tulisi turvata riittävän tiheät käynnit, jotta parantuminen voisi alkaa. Kysyisin: mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta osana hoitotakuuta myös terapiatakuu toteutuisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-11-28T16:04:43,2019-11-28T16:05:38,Hyväksytty,1.1 2019_72_9,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Terapiatakuun tulee sisältää kaikki ihmisen kohtaamat vaivat, olivatpa ne sitten mielenterveydellisiä tai muita. Tätä kautta on tärkeätä, ettemme myöskään leimaa erilaisten hoitojen osalta ihmisiä. Hoitotakuu jokaiseen vaivaan on minusta aivan oikea lähestymistapa. Me hallituksessa jouduimme myöskin hallitusohjelmaneuvotteluissa havahtumaan nyt tähän asiaan, siihen, että näin ei enää jatketa, että ikään kuin asiat vain luikuisivat täältä eduskunnan silmien alta pois. Kyllä nämä asiat on laitettava kuntoon, ja on selvää, että tehtävää riittää vielä seuraavillekin hallituspolville. Mutta ensimmäinen asia on tehdä mielenterveysstrategia, joka ollaan nyt saatu aikaiseksi. Sen jälkeen on tehtävä ratkaisut myöskin hoitotakuusta, johon jo viittasittekin. Myöskin koko takuuta edeltävä palveluvalikko on laitettava kuntoon, ja sitä kautta olen nyt lähtenyt siitä, että tämä lasten ja nuorten hätä on kaikkein akuutein, eli olemme varautuneet siihen, että erva-alueet, jotka Suomessa vastaavat erikoissairaanhoidosta, ottaisivat omalla asiantuntemuksellaan nyt tämän tilanteen käsiin niin, että saataisiin jokaisella erva-alueella nopeasti vaikuttavuutta aikaan siinä, [Puhemies: Aika!] että aloitettaisiin näillä lyhytterapioilla ja lyhytinterventioilla, joihin edustaja jo viittasi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:05:38,2019-11-28T16:07:03,Hyväksytty,1.1 2019_72_10,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Työterveyslaitoksen mukaan mielenterveysongelmien kustannukset ovat jo noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on todella paljon. Osuus on ollut nousussa, ja se, minkä se meillä vaikuttaa, näyttää olevan EU-maissa aika lailla isoimpia summia. Se vaikuttaa myös tulevaisuuden uraan, ja nuorille on hirveän tärkeää, että siihen puututaan silloin nuorena jo. Mutta olisiko nyt aika miettiä, mitä te teette? Paljonko olette laittamassa rahaa tähän mielenterveysongelman hoitoon? Se nyt on todella aika laittaa kuntoon.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-28T16:07:06,2019-11-28T16:07:50,Hyväksytty,1.1 2019_72_11,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Mielenterveysstrategian toimeenpanoon on varattu seuraaville vuosille tuo 60 miljoonaa euroa ja sitten vielä pysyviin kehyksiin 18 miljoonaa, jotta saadaan myöskin pysyvästi näitä toimia aikaiseksi. Sen lisäksi lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuuteen, johon jo tässä edellä ollaan viitattu, on käytettävissä ensi vuonna 10 miljoonaa rahaa. Palveluiden kokonaisuuksiin on saatava vaikuttavuutta aikaan erityisesti peruspalveluissa, ja olemme osoittamassa ensi vuonna hoitotakuun käytännön toteutukseen 70 miljoonaa euroa rahaa. Tämä täytyy tehdä systemaattisesti. Me tarvitsemme ennalta ehkäiseviä toimia, me tarvitsemme ehdottomasti perusterveydenhuollossa tarkempaa toimintalinjaa kuin mitä meillä nyt on ollut, ja sen lisäksi erikoissairaanhoitoonkin on resursseja riitettävä. Ongelma on tosiasiassa kuitenkin se, että perusterveydenhuollossa on pahimpia puutteita erityisesti lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidossa, ja jos me emme [Puhemies koputtaa] nopeasti puutu palveluketjujen puutteisiin, tämä hoitotakuu ei tule toteutumaan. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:07:53,2019-11-28T16:09:01,Hyväksytty,1.1 2019_72_12,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin, kun me puhumme lapsista ja nuorista ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista, pitää tietenkin muistaa, että lapset ja nuoret viettävät ison osan ajastaan kouluissa. Siksi matalan kynnyksen palveluiden osalta on äärimmäisen tärkeää, että myöskin meidän oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut toimivat niin, että sitä apua on mahdollista saada myöskin siinä omassa tutussa kouluympäristössä. Tällä hetkellä ongelmana Suomessa on se, että meillä on aika isot alueelliset erot, mitä tulee oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuuteen. Yhdellä ammattilaisella voi olla 1—12 eri toimipistettä vastuullaan, 700—2 000 oppilasta. Tästä syystä hallitus on varannut tämän hallituskauden aikana lisärahoitusta 29 miljoonaa, jolla on tarkoitus vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita niin perusasteella kuin toisella asteella, ja sitä kautta on tarkoitus myöskin huolehtia siitä, että nämä palvelut olisivat nykyistä tasa-arvoisemmin saatavilla eri puolilla Suomea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-11-28T16:09:02,2019-11-28T16:10:07,Hyväksytty,1.1 2019_72_13,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa rikotaan päivittäin YK:n lasten oikeuksien sopimusta. Lapset ja nuoret eivät pääse hoitoon riittävän nopeasti, hoitoketju on rikkonainen, ja lapsen eteen on vanhempien taisteltava, mikäli heillä on voimavaroja ja osaamista palveluviidakossa. Niin ei pidä tietenkään olla. Mielenter-veyspalveluihin on päästävä nopeammin ja matalalla kynnyksellä. Hallituksen tuleva hoitotakuu ei tarkoita samaa kuin hoitoonpääsy. Terapiatakuun avulla vahvistettaisiin perustason mielenterveyspalveluita ja saataisiin ne matalalla kynnyksellä. Myös vaikuttavia lyhytterapioita tarvitaan perustasolle, kuten palveluvalikoimaneuvosto, joka on sosiaali- ja terveysministeriön alainen jaosto, on todennut. Ministeri Kiuru, kysynkin: onko hallitus valmis rahoittamaan terapiatakuun vaatiman 36 miljoonaa euroa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-11-28T16:10:08,2019-11-28T16:11:11,Hyväksytty,1.1 2019_72_14,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Asiahan on käsittelyssä siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja hyvässä keskusteluyhteydessä tästä asiasta myös eduskunnassa keskusteltiin. Oletan, että hallituspuolueet, mutta myös oppositio, haluavat rakentaa laajan yhteisen rintaman siihen, että sekä resurssien osalta että tämän takuun osalta tullaan turvaamaan mielenterveyspalvelut ja niihin pääsy yhteiskunnassa. Asia on siis eduskunnassa käsittelyssä, ja, niin kuin totesin, nämä resurssit, joita äsken kuvasin, ovat varmasti hyvin lähellä jo niitä ehdotuksia, joita tuon terapiatakuun osalta on tehty. Eduskunnassa selvitetään seikkaperäisesti, onko siinä vielä puutteita suhteessa tähän esitettyyn, kansalaisaloitteessa vaadittuun, terapiatakuuseen, vai miten on. Tässä vaiheessa en uskalla ottaa asiaan kantaa, kun tämä keskustelu ei täällä ole vielä alkanut. Mutta selvää on, että lasten näkökulmasta lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea jo paljon aikaa sitten siitä, että lapset [Puhemies koputtaa] ja nuoret eivät pääse mielenterveyshoitoon, ja silti näitä asioita ei ole vielä saatu kuntoon. [Ben Zyskowicz: Teidän budjetissa ei ole näitä rahoja! — Eduskunnasta: Ei ollut teidänkään!]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:11:14,2019-11-28T16:12:25,Hyväksytty,1.1 2019_72_15,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Osoitan kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta osanoton pitkäaikaisen työtoverimme Maarit Feldt-Rannan omaisten suruun. Puhemies! Mielenterveysongelmat ovat suurin syrjäytymisen syy. Varsin moni lapsi ja nuori joutuu odottamaan jonossa eikä saa palveluita. Sen takia kansalaisaloite mielenterveyden terapiatakuusta tehtiin. Sitä kannattivat kaikki puolueet ennen vaaleja perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kun aloite saapui eduskuntaan, kaikki kannattivat sitä. Nyt olisi mahdollisuus pistää kerralla kuntoon lasten ja nuorten palvelut, kaikenikäisten mielenterveyspalvelut. Onko mahdollista, että hallitus tukisi tätä aloitetta ja muuttaisi vielä ensi vuoden talousarviota, jotta ne 35 miljoonaa saataisiin sinne? Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan osoittanut, että ne rahat on mahdollista löytää. On täysin väärin se, että kun mieli särkyy, niin moni jää ilman palveluita. Kysynkin nyt ministeri Kiurulta: Mikä on hallituksen kanta? Tuetteko te mielenterveyden terapiatakuuta, [Puhemies: Aika!] joka ikävä kyllä puuttuu Antti Rinteen hallitusohjelmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-11-28T16:12:29,2019-11-28T16:13:36,Hyväksytty,1.1 2019_72_16,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta ei kannata laatia minkäänlaista vastakkainasettelua näin tärkeässä ja koskettavassa teemassa. Niin kuin äsken juuri yritin sanoa, me olemme varautuneet siihen, että hoitotakuuta edistetään niin, että se ei leimaa ketään. Vaiva kuin vaiva, se pitää saada jatkossa kuntoon. Niin kuin tässä edellä totesin, me olemme varautuneet aika merkittävin panostuksin siihen, että nimenomaan, tämä mielen palveluiden kuntoon laittaminen voisi tapahtua tera-piatakuun tapaan. Itse olen hyvin vahvasti liputtanut tämän terapiatakuun puolesta, ja se näkyy myöskin näissä hallituksen sisäisissä järjestelyissä siinä, että rahoitusta on tarkoitus käyttää nimenomaan tämän mielenterveyskokonaisuuden kuntoon laittamiseen juuri niin kuin Terapiatakuussa linjataan. Koska asia saapui juuri eduskuntaan, eduskunnassa käydään hyvin tarkkaan läpi se, mitä siinä kansalaisaloitteessa esitetään esimerkiksi resurssien osalta, mukana on käsittääkseni myös koulutusta. Tältä osin [Puhemies koputtaa] katsotaan sitä, että nämä resurssit olisivat mahdollisimman yhtenäiset.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:13:36,2019-11-28T16:14:45,Hyväksytty,1.1 2019_72_17,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös keskustan eduskuntaryhmän puolesta haluan osoittaa syvän osanottomme kansanedustajatoverimme Maarit Feldt-Rannan poisnukkumisen johdosta. Samalla tässä haluan tuoda esille sen, että hallitusohjelmassa kyllä on, kuten ministeri Kiuru toi esille, lukuisia kannanottoja lasten ja nuorten ja laajemmin koko väestön mielenterveyspalveluitten parantamiseksi, niin että siitä kiitos kaiken kaikkiaan. Työ on vasta alussa myös tässäkin kohtaa ja vaatii resursseja, kuten on käyty keskustelua. Viime viikolla meillä oli tämä Terapiatakuu täällä käsittelyssä ja nämä tavoitteet saivat hyvin laajan hyväksynnän. Itse ajattelen niin, että olisi järkevää yhdistää nämä, tämä terapiatakuu ja laajemmin tämä hoitotakuu. Terapiatakuu-keskustelussa tuli hyvin esille, että meillä on todella paljon eriarvoisuutta tässä asiassa alueellisesti. Haluaisin kysyä näistä psykoterapeuttipalveluista: onko meillä riittävällä tavalla psykoterapeutteja, ja tarvitsisiko niitä [Puhemies koputtaa] kouluttaa lisää, jotta me saisimme tämän yhdenvertaisuuden toteutettua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-28T16:14:46,2019-11-28T16:15:55,Hyväksytty,1.1 2019_72_18,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Opetusministeriön ministeri, joka vastaa korkeakoulutuksesta, ei ole paikalla, mutta uskallan tässä kuitenkin todeta, että kyllä meillä on pulaa myöskin ammattilaisista tällä sektorilla ja siltä osin on tunnustettava se, että parempaan pitäisi pystyä. Myöskin tässä moniammatillisessa kokonaisuudessa tarvitaan muitakin ammattiryhmiä, ja sosiaali‑ ja terveydenhuollossa, niin kuin ollaan huomattu, on valtava pula ja erityisesti tulevaisuudessa vielä isompi pula ammattilaisista. Tätäkin keskustelua varmasti tulevaisuudessa leimaa se, että osaajia tarvitaan. On myöskin muistettava, että osaajia on erityisesti erityistasolla eli erikoissairaanhoidossa, on monenlaisia ammattilaisia, mutta heidän pitäisi pystyä keskittymään juuri näiden vaikeimpien, haastavimpien mielenterveyshäiriöiden hoitamiseen, olipa kyseessä sitten lapsi, nuori tai aikuinen. Tätä kautta varmasti [Puhemies koputtaa] haaste tulee myös siitä, millä tavalla sitä osaamista voidaan käyttää perustasolla hyväksi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:15:55,2019-11-28T16:17:06,Hyväksytty,1.1 2019_72_19,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että silloin kun mieli järkkyy, pääsee nopeasti ja ajallansa asianmukaiseen hoitoon, ja siksi on hyvä, että hoitotakuun yhteydessä mietitään terapiatakuuta. Mutta vielä tärkeämpää on puuttua niihin syihin, jotka aiheuttavat nuorten mielenter-veysongelmia. Jos ajatellaan, että 75 prosenttia mielenterveyden häiriöistä syntyy alle 25-vuotiaiden elämässä, niin silloin koulu on äärimmäisen tärkeässä roolissa, ja ministeri Andersson hyvin sanoi, että koulussa mietitään niitä toimia, joilla terveydenhuolto voi paremmin palvella. Mutta pitäisi miettiä myös niitä syitä. Eilen eduskunnan mielenterveysneuvottelukunta kokoontui, ja siellä näimme hälyttävän luvun, joka kertoi, että itse asiassa nuorten mielenterveysongelmat ovat lähteneet kasvuun aika voimakkaasti juuri niiden vuosien aikana, jolloin on tehty koulutusreformeja, olipa kyse sitten pääsykoejärjestelmän uudistamisesta tai ammattikoulureformista. Nämä olisivat kaksi sellaista asiaa, joita toivoisin, että ministeri arvioisi yhdessä sosiaali- ja terveysministerin kanssa nimenomaan mielenterveyden, ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Kysynkin: olisiko mahdollista tehdä pikaisesti arvio näistä molemmista näkökulmista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-11-28T16:17:08,2019-11-28T16:18:22,Hyväksytty,1.1 2019_72_20,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Filatov kiinnittää huomiota äärimmäisen tärkeään seikkaan. Olen itse havainnut niiden kuukausien aikana, kun nyt olen ehtinyt toimia opetusministerinä, miten tärkeää tämä lasten ja nuorten hyvinvointi on koko meidän koulutus- ja sivistyspolitiikallemme, koska elleivät meidän lapset ja nuoret voi hyvin, meillä ei ole mahdollisuuksia onnistua myöskään niissä tavoitteissa, mitä me olemme asettaneet koulutustason nostamisen tai oppimiserojen kaventamisen näkökulmasta. Tänään on julkaistu historian ensimmäinen lukiolaisbarometri. Siinä kävi hyvin ilmi, että vaikka lukiolaiset kokevat opiskelun mielekkääksi, he kokevat samanaikaisesti myöskin paljon stressiä ja paljon paineita. Meillä on samantyyppisiä tuloksia myöskin ammatilliselta puolelta, jossa huoli on liittynyt ennen kaikkea siihen, että kun lähiopetusta on vähennetty ja on siirrytty tämmöisiin yksilöllisiin opinpolkuihin, niin miten me samanaikaisesti voimme turvata oppijoille riittävän tuen ja riittävän ohjauksen siihen omaan oppimiseen. [Puhemies koputtaa] Hallitus on näihin puuttumassa. Yksi tavoite meidän koulutus- ja sivistyspolitiikallemme on lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen, [Puhemies: Aika!] ja myös ammatilliselle puolelle tulee nyt lisäpanostuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-11-28T16:18:22,2019-11-28T16:19:37,Tarkistettu,1.1 2019_72_21,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puolesta esitän myös osanottomme pidetyn kollegan Maarit Feldt-Rannan poismenon johdosta hänen omaisilleen ja läheisilleen. Tähän kysymykseen: Haluaisin herättää meitä miettimään myös sitä, onko aina pelkästään lisärahan laittaminen se ainoa ratkaisu. Kun miettii tänä päivänä suomalaista järjestelmää, meillä on myös erittäin hyviä käytäntöjä ympäri Suomen. Esimerkkinä mielenter-veyspalveluista voin nostaa esille vaikka Tornion seudun, jossa ihmistä hoidetaan kokonaisena ja hänet otetaan matalan kynnyksen toiminnalla vastaan aina, kun apua tarvitsee. Mitä me voimme yhdessä tehdä? Minun mielestäni meidän pitäisi pystyä monistamaan näitä hyviä käytäntöjä. Minä kysynkin hallitukselta, ministereiltä: mitä me voisimme yhdessä tehdä, ettemme aina olisi keksimässä pyörää uudestaan vaan me monistaisimme niitä hyviä käytäntöjä? [Puhemies koputtaa] Ei se mielenterveys ole sen kummallisempi Torniossa kuin Helsingissäkään. Ihmisen mieli se on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-11-28T16:19:37,2019-11-28T16:20:53,Hyväksytty,1.1 2019_72_22,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Erittäin oivallinen kysymys. Esimerkiksi nuorten kokeman psyykkisen kuormituksen, joka näkyy sitten uniongelmina, ahdistus- ja masentuneisuusoireina, hoidosta on saatu hyviä tuloksia jo monissa kaupungeissa. Esimerkiksi tiedämme hyvät kokemukset sekä Turussa että Espoossa, joissa on isosti näitä uusia työvälineitä otettu käyttöön siellä matalan kynnyksen toimintaympäristössä eli koulussa. Ja juuri tätä yritämme nyt, että näitä hyviä käytänteitä saisimme ympäri Suomea. Meillä on erittäin hyviä pieniä kuntia, jotka ovat asian laittaneet kuntoon. Meillä on myöskin isoja kuntia, joissa palvelulinja ei ole lainkaan kunnossa. Eli suuruus ei aina edes sääntele sitä, ovatko asiat kunnossa vai eivät. On myöskin muistettava, että liian moni valuu erikoissairaanhoidon piiriin. Meillä on 90-luvulta lähtien moninkertaistunut erikoissairaanhoidon kopinotto mielenterveysongelmista. Siellä pitäisi asiakkuuden olla lähempänä 5:tä prosenttia. [Puhemies koputtaa] Tänä päivänä 8—10 prosenttia sairaanhoitopiireissä olevista potilaista [Puhemies: Aika!] on erikoissairaanhoidossa hoidossa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:20:53,2019-11-28T16:22:05,Hyväksytty,1.1 2019_72_23,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Filatov nosti esiin tärkeän kysymyksen, että millä tavalla lapsia koskevissa esimerkiksi koulutuksen ja kasvatuksen uudistuksissa huomioidaan ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksilöt. Nyt kun kouluissa ihan perusopetuksesta lähtien siirrytään yhä enemmän tällaisiin seinättömiin opetustiloihin ja tilanteisiin, joissa ei ole sitä omaa turvallista luokkaa ja omia turvallisia seiniä, niin on raportoitu, että erityisesti häiriöherkät lapset saattavat ikään kuin jäädä syrjään ja voida huonosti näissä tilanteissa. Oletteko kiinnittäneet siellä huomiota tähän, jotta emme näillä uudistuksilla aiheuttaisi lisää ongelmia heikoimmassa asemassa oleville lapsille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-11-28T16:22:06,2019-11-28T16:23:12,Hyväksytty,1.1 2019_72_24,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Taas kerran erinomaisen hyvä ja tärkeä kysymys. Tämä itseohjautuvuus, josta on paljon keskusteltu nyt koulumaailmaan liittyen, ei tarkoita sitä, eikä se voi tarkoittaa sitä, että me oletamme, että lapsilla on valmiiksi kykyä itseohjautuvuuteen. Eli kaikissa taidoissa, mitä koulussa pitää oppia, oppijalla on oikeus saada tukea ja ohjausta opettajalta, ja tätä tärkeää lähtökohtaa me emme saa unohtaa koulutuspoliittisessa keskustelussa. Hallitus on kiinnittämässä erityistä huomiota oppimisen tuen järjestelmään. Me tulemme hallitusohjelman mukaisesti tekemään selvityksen siitä, miten meidän oppimisen tuki tällä hetkellä toimii, miten inkluusio toimii suhteessa kuntien käytettävissä oleviin resursseihin, ja olemme myöskin luvanneet, että tarvittaessa olemme valmiita lainsäädännöllisiin muutoksiin, jos ilmenee, että meillä on järjestelmässä selkeitä epäkohtia, mitä pitäisi korjata. Oppimisen tuki on myöskin yksi pääteema tämän hallituksen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeissa, [Puhemies koputtaa] eli siihen suunnataan myöskin rahoitusta niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen puolella.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-11-28T16:23:12,2019-11-28T16:24:28,Hyväksytty,1.1 2019_72_25,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmat ovat suuri inhimillinen ja yhteiskunnallinen haaste. Arvioiden mukaan Suomessa peräti joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmilla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Asia koskettaa siis varsin suurta ihmisjoukkoa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien taustalla ovat usein kotiolot tosiaan, ja vanhempien oireilu koskettaa todella koko perhettä. Monet lapset ja nuoret kantavat henkisen taakan lisäksi usein vastuuta arjen toiminnoista ja hoitavat kotitöitä samanaikaisesti kun ikätoverit käyvät harrastuksissa. Nämä lapset ja nuoret jäävät usein yksin, sillä häpeä muodostaa korkean kynnyksen hakea apua. Jakamaton taakka on henkisesti raskas kantaa ja saattaa musertaa alleen. Myös koulukiusaaminen liittyy usein tähän ongelmaan. Kysynkin: Mitä konkreettisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, jotta mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien perheiden lapsiomaisille saataisiin nykyistä tehokkaammin järjestettyä mielenterveyspalveluja ja avun hakemisen kynnystä madallettua tuntuvasti? [Puhemies koputtaa] Koulukiusaaminen ja ongelmat siinä on nostettu myös perussuomalaisten taholta monasti esille. [Puhemies: Aika!] Onko ratkaisuja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-11-28T16:24:29,2019-11-28T16:25:48,Hyväksytty,1.1 2019_72_26,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Puhemies! Ensinnäkin on todettava, että on tehty nyt tämä mielenterveysstrategia eli systemaattisesti katsottu, mitä täällä pitäisi tehdä. Sen jälkeen me joudumme uudistamaan mielenterveys- ja päihdelainsäädännön, jotta tähän tulee rotia. Myöskin palveluiden valikko on laitettava kuntoon. Niin kuin totesin aikaisemmin, hoito on painottunut erikoissairaanhoitoon. Ihmisillä on iso viive saada hoitoa näihin varsin yksinkertaisiinkin vaivoihin, jotka voivat olla vielä lieviä luonteeltaan, mutta kun hoito viivästyy ja hoitoa joutuu odottamaan liian pitkään, silloin hoitoonpääsy vaikeutuu entisestään, vaivat pahenevat ja loppuviimeksi myöskin hoitokertojen väli, kun hoitoon lopulta päästään, saattaa jäädä liian pitkäksi. Sen takia meidän pitäisi pystyä suuntaamaan nykyaikaiseen mielenterveyshoitoon nämä meidän nykyiset resurssimme. Täällä on vuosikymmen tai 15 vuotta sitten tehtyjä päätöksiä siitä, millä tavalla mielenterveysasioita yhteiskunnassa hoidetaan, [Puhemies koputtaa] ja nyt nämä asiat on saatava kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:25:48,2019-11-28T16:26:57,Hyväksytty,1.1 2019_72_27,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Rouva puhemies! Nuorten mielenter-veysongelmat ovat polttava ongelma. Siinä ovat vaakalaudalla nuorten elämän suunta ja tulevaisuus, ja apua niihin ongelmiin pitää saada nopeasti sillä oikealla hetkellä. Edustaja Filatov toi täällä esille viisaasti sen, että pitää puuttua juurisyihin ja miettiä, mistä mielenterveysongelmat johtuvat, jotta osataan sitten oikein reagoida niihin. Jatkuva, pitkittynyt päihteiden käyttö on monesti mukana siellä mielenterveysongelmien taustalla, ja siihen meidän täytyy puuttua vahvasti. Terapiatakuun tuominen olisi aivan välttämätön ratkaisemaan tämänkin ongelman. On aika huolestuttavaa, että sekä koulutuksesta että turvallisuudesta vastaavat ministerit, molemmat, ovat esittäneet, että huumausaineiden käytön rangaistavuudesta voitaisiin luopua. Kun tiedetään, että mielenterveysongelmien taustalla on monesti pitkittynyt päihteiden käyttö, niin tämä on huolestuttavaa kuulla. Haluankin kysyä nyt: oletteko arvioineet, miten paljon enemmän resursseja vaadittaisiin, mikäli huumausaineiden rangaistavuudesta luovuttaisiin ja nämä mielenterveysongelmat [Puhemies koputtaa] tämän myötä myös lisääntyisivät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-11-28T16:26:59,2019-11-28T16:28:13,Hyväksytty,1.1 2019_72_28,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! On sanottava, että ei olla, koska hallitusohjelmaan ei sisälly näitä mahdollisia ehdotuksia, joista olitte kiinnostunut kuulemaan. Itselläni on täydellinen nollatoleranssi tässä suhteessa. [Sari Sarkomaa: Entäs hallituksella?] On pakko sanoa, hyvät edustajat, että lasten ja nuorten osalta päihdeongelmat ovat sellaisia, että pitäisi lopulta vakavoitua puuttumaan niihin. Täällä, suomalaisessa yhteiskunnassa, lapset ja nuoret eivät enää käytä pelkästään alkoholia, vaan on kysymys hyvin monimutkaisesta asiasta, myöskin monenlaisista huumeista, joita lapset ja nuoret ovat ajautuneet käyttämään. Meillä ei kuitenkaan ole tässä yhteiskunnassa lapsille ja nuorille suunnattuja päihdepalveluita. Tämä on se ongelma, joka nähdään lastensuojelun jäävuorenhuippuna, että nämä lapset ja nuoret, jotka ovat monissa meidän laitoksissamme tässä yhteiskunnassa, eivät saa tosiasiallisesti hoitoa [Puhemies koputtaa] näihin juurisyihin. Sitä kautta tämäkin [Puhemies koputtaa] on laitettava kuntoon. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-11-28T16:28:13,2019-11-28T16:29:20,Hyväksytty,1.1 2019_72_29,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä, tärkeä kysymys. Valitettavasti me näemme sen joka päivä, että huumausaineita käytetään yhä enemmän tässä meidän hyvässä maassamme, ja tälle pitää tehdä paljon. Olen äskettäin ollut myös tilaisuudessa, jossa tuli hyvin esille se, miten paljon vanhemmatkin kaipaavat tukea, jos on lapsi, joka käyttää huumeita. Tähänkin pitää keskittyä. Hallitusohjelmassa ei ole minkäänlaisia kirjauksia siitä, että huumausaineitten, ei kannabiksen eikä minkään muun huumausaineen, rangaistavuudesta luovuttaisiin, joten tällaista selvitystä, mitä edustaja Jokinen peräänkuulutti, ei tehdä, koska se asia ei ole ajankohtainen. [Välihuutoja] Muuten on äärimmäisen tärkeätä, että tästä asiasta keskustellaan ja mietitään, miten pystymme paremmin auttamaan niitä, jotka ovat joutuneet siihen riippuvuuteen, ja miten he pääsevät hoitoon ja miten myös heidän perheitään autetaan. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-11-28T16:29:21,2019-11-28T16:30:24,Hyväksytty,1.1 2019_72_30,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin myös vihreän eduskuntaryhmän puolesta lausua surunvalitteluni pitkäaikaisen kollegamme Feldt-Rannan perheelle ja läheisille sekä koko sosiaalidemokraattiselle eduskuntaryhmälle, joka on menettänyt pitkäaikaisen työtoverinsa. Samalla haluaisin kiittää edustaja Antikaista tämän tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. Me tiedämme, että meidän lapsemme voivat yhä pienempinä yhä huonommin. Silloin on oleellista se, että me emme keskustele pelkästään siitä, mitä voidaan tehdä korkeakouluissa, mitä voidaan tehdä kouluissa, vaan myös siitä, mitä voidaan tehdä jo päiväkoti-ikäisten lasten auttamiseksi. Me tiedämme, että meidän on paljon helpompi kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Tämän takia kysyisinkin ministeriltä, joka jo viittasi tähän varhaiskasvatuksessa tehtävään työhön: miten me voimme auttaa jo päiväkodissa niitä lapsia, jotka tukea tarvitsevat? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-11-28T16:30:26,2019-11-28T16:31:25,Hyväksytty,1.1 2019_72_31,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja toteaa, varhaiset vuodet ovat keskeisen tärkeitä sekä lasten hyvinvoinnin ja kasvun näkökulmasta että myöskin oppimisen ja oppimistulosten näkökulmasta. Tämä hallitus on panostamassa varhaiskasvatukseen monin tavoin: palautamme kaikkien lasten tasa-arvoisen oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, pienennämme ryhmäkokoja yli 3-vuotiaiden osalta, ja sen lisäksi ensi vuonna käynnistyy myöskin tämä laaja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma. Kuten todettua, yhtenä pääpainopistealueena myöskin varhaiskasvatuksen osalta on tämä oppimisen tuki niin että voidaan huolehtia siitä, että jo pienet lapset saavat sen tuen, mitä he tarvitsevat ja mitä he ansaitsevat omaan oppimiseensa. Mitä tämä hallitus tulee käytännössä tekemään? Me luomme oppimisen tuen mallin varhaiskasvatukseen. Edellisellä kerralla, kun varhaiskasvatuslakia uudistettiin, tämä osa jäi tekemättä, [Puhemies koputtaa] ja nyt hallitus huolehtii siitä, että se [Puhemies koputtaa] tulee tehtyä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-11-28T16:31:25,2019-11-28T16:32:34,Hyväksytty,1.1 2019_72_32,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Ärade talman! Å svenska riksdagsgruppens vägnar vill jag också framföra vårt deltagande i sorgen till vår vän och kollega Maarit Feldt-Rantas anhöriga, familj, vänner och kolleger.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2019-11-28T16:32:34,2019-11-28T16:33:01,Hyväksytty,1.1 2019_72_33,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kollegani Hanna Kosonen on päävastuullinen tästä hankkeesta, ja hän ei valitettavasti tänään ole paikalla. Työ on etenemässä. Sitä tullaan tekemään, valmistelemaan ja pilotoimaan koko ensi vuoden ajan, jotta meillä on Suomen malli valmiiksi käyttöön otettavaksi vuonna 2021. Tavoitteena on, aivan kuten edustaja totesi, että pystytään luomaan mahdollisuuksia lapsille ja nuorille harrastaa kohtuulliseen hintaan ja maksutta koulupäivän yhteydessä, jotta entistä useampi nuori myöskin löytäisi oman harrastuksen. Tässä tullaan tekemään yhteistyötä seurojen ja järjestöjen kanssa kuin myös tullaan huomioimaan ne vakiintuneet käytännöt, mitä meillä jo on, esimerkiksi miten aamu‑ ja iltapäivätoimintaa voisi kehittää, jotta saadaan tästä sellainen kokonaisuus, joka myöskin vastaa niitä kunnianhimoisia tavoitteita, mitä ollaan asetettu sen osalta, että voidaan turvata kaikkien lasten oikeuksia mielekkääseen harrastamiseen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-11-28T16:33:53,2019-11-28T16:34:57,Hyväksytty,1.1 2019_72_34,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Seuraava kysymys, kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Ikonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_35,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän ensimmäiseksi osanottomme arvostamamme pitkäaikaisen kansanedustajan Maarit Feldt-Rannan omaisille ja läheisille. Kokoomus jätti äsken yhdessä kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa välikysymyksen hallituksen omistajaohjaus- ja työmarkkinapolitiikasta. Välikysymys tulee tarpeeseen, sillä pääministeri ei ole suostunut vastaamaan kysymyksiin asiasta. Kokoomus on kantanut syvää huolta vaikeasta tilanteesta koskien Postin työntekijöitä. Postin työntekijä on palkkansa ansainnut. Onneksi tilanteeseen saatiin sopu, kiitos Heidi Niemisen ja Tuoman Aarton neuvottelujen. Pääministeri Rinne, sanoitte pääministerin kyselytunnilla 24.11., että pääministerillä ei ole roolia Postin työkiistan sovittelussa. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että pääministerin sähköpostista on lähetetty neljän viisaan ryhmän kokoonpano, vaikka ministerit vakuuttivat ehdotuksen tulleen kiistan osapuolilta. Pääministeri Rinne, voisitteko kertoa nyt selkeästi ja yksiselitteisesti, syntyikö Postin kiistan niin sanottu selvitysryhmä viikko sitten osapuolten pyynnöstä ja osapuolten pyynnön mukaisella kokoonpanolla? Jos olette esittänyt ryhmän kokoonpanoa omasta sähköpostistanne, miksi olette antanut ymmärtää toisin? [Puhemies koputtaa] Sotkeuduitteko Postin työkiistaan vai ette?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-28T16:35:03,2019-11-28T16:36:24,Hyväksytty,1.1 2019_72_36,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Jos maata uhkaa tilanne, jossa vienti pysähtyy, joukkoliikenne on jo pysähtynyt, ja pääministerillä on huoli siitä, mitä lähtee tapahtumaan suomalaisessa yhteiskunnassa, niin en usko, että kukaan edellyttää, että pääministeri pitää näppinsä erossa tämmöisestä tilanteesta. Haluan sanoa, että tässä riidassa oli kysymys kahdesta eri asiasta: oli tämä Paltan ja PAUn työehtosopimuskiista, jota yksiselitteisesti sovitteli sovittelija, ja toisaalta sitten Postin sisäinen kiista liittyen näihin 700 henkilön siirtoon Postin tytäryhtiöön, Postin täysin omistamaan tytäryhtiöön. Tämä kiista jarrutti tuon yleissitovan työehtosopimuksen neuvotteluja Valtakunnansovittelijan toimistossa. Itse asiassa tuo sopimus oli melkein valmis, neuvoteltu jo, kun vielä tämä Postin sisällä oleva kiista häiritsi neuvotteluja. Sen takia valtakunnansovittelijalle esitettiin sovittelulautakunnan käynnistämistä. Valtakunnansovittelija ei tähän pyyntöön suostunut, jolloinka osapuolet pyysivät keskenään tämmöisen sovittelulautakunnan liikkeelle laittamista. [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-28T16:36:24,2019-11-28T16:37:51,Hyväksytty,1.1 2019_72_37,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Pyydän edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_72_38,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidämme myöskin tärkeänä sitä, että sopu syntyi. Se on tietysti tärkeä asia. Kyse on oikeastaan siitä, olisiko eilen syntyneeseen maaliin voitu päästä ilman lakosta syntyneitä työntekijöiden ja koko Suomen uhrauksia. Ministeri Paatero, olette sanonut, että ette voinut omistajana tehdä TES-siirrolle mitään, koska päätitte tarttua asiaan vasta silloin, kun liikkeen luovutus Postin tytäryhtiöön oli jo tapahtunut. Olemme saaneet lukea Ilta-Sanomista 27.11. seuraavaa: ”Työntekijöitä edustavan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo tienneensä 29. elokuuta, että Postin liikkeen luovutus tapahtuu syyskuun alussa.” Kysymys kuuluu: miten on mahdollista, että Postin työntekijöitä edustavan PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen on ollut paremmin informoitu liikkeen luovutuksen päivämääristä kuin ministeri, jolle Posti raportoi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-28T16:37:55,2019-11-28T16:38:46,Hyväksytty,1.1 2019_72_39,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensin: olen todella tyytyväinen ja kiitän sekä PAUn että Paltan puolella olleita ihmisiä että myöskin sovittelijaa ja tätä neljän henkilön ryhmää, että tämä ratkaisu saatiin aikaan. Tämä ihan ensin. Tämä päivämääräviidakko, josta nyt on tämä julkinen keskustelu tullut — ymmärrän hyvin, että se hämmentää. Informaatiossa, jota minä sain Postin johdolta, kaikissa — tai siis niissä materiaaleissa, joita minä en siinä kohtaa saanut käteeni — on puhuttu päivämäärästä 1.11., niin kuin julkisessa tiedotteessa, mikä oli meillä kaikilla luettavana. Siellä yhdessä kohdassa on ollut se pieni 1.9., joka liittyi PAUn ja Paltan sopimukseen. Se, että Heidi Nieminen on tietenkin yt-lain mukaan saanut sen tiedon työntekijänä siitä liikkeen luovutuksesta, on toinen asia. Sitä informaatiota, mikä on mennyt työntekijöille, niin kuin yt-lain mukaan tulee mennä, ei ole siinä kohtaa tullut minulle. Niissä kaikissa vaihtoehdoissa on puhuttu työehtosopimuksen muuttamisesta, ja sen päivämäärä on 1.11.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-28T16:38:46,2019-11-28T16:40:16,Hyväksytty,1.1 2019_72_40,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Paatero, kuten sanoitte, oli luonnollista, että PAUn puheenjohtaja Nieminen oli asiasta perillä, mutta tämän päivän Iltalehdessä tämä PAUn puheenjohtaja sanoo seuraavaa: Hän oli yhteydessä omistajaohjausyksikköön ”heti, kun kuuli liikkeen luovutuksesta ja TES-siirrosta eli 29. elokuuta.” Hän kertoo laittaneensa aika monta viestiä ja myös soittaneensa asian takia. ”Varmaan enemmän hänen avustajiinsa ja virkakuntaan kuin itse Paateroon, mutta tästä on omistajan suuntaan viestitetty.” Ministeri Paatero, teillä on valtiosihteeri, teillä on kolme erityisavustajaa, onko teillä nyt niin paljon avustajia, että viesti hukkuu heidän keskinäiseen viestittelyynsä eikä tavoita ministeriä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-28T16:40:17,2019-11-28T16:41:09,Hyväksytty,1.1 2019_72_41,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On varmaankin tapahtunut niin, että jos näitä puheluita on tullut, niin kuin ymmärtääkseni tässä Ilta-Sanomien tai Iltalehden artikkelissa on ollut, niin — kuten siinä todetaan — ne eivät ole kohdanneet minua. Siihen, että onko tullut meidän omistajaohjausyksikköön tai jollekin avustajalle, en ole vielä saanut selvyyttä. Varmistan tämän, ja jos näin on ollut, niin se on tietenkin tarkastelun paikka ja tiedonkulkua pitää parantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-28T16:41:09,2019-11-28T16:41:52,Hyväksytty,1.1 2019_72_42,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen toiminta tässä Postin tapauksessa ei ansaitse kovin hyvää arvosanaa. On kuitenkin syytä keskustella laajemmin niistä työmarkkinaongelmista, joista olemme nyt nähneet jäävuoren huipun. Ihmisten ei voi edellyttää tekevän työtä palkalla, jolla ei pysty elämään. Se, että palkkojen polkeminen sallitaan työvoimavaltaisilla aloilla, on järjetöntä myös julkisen talouden kannalta, koska alipalkatut ihmiset tarvitsevat tulonsiirtoja. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet halpatyömarkkinoiden luomista etenkin maahanmuuton avulla. [Välihuutoja] Sosialistihallituksen vakiovastaus on, että samat TESit koskevat kaikkia. No, nyt olemme nähneet, miten paljon niistä TESeistä on apua tämän ongelman ehkäisemisessä. Mitä hallitus aikoo tehdä laillisen palkkojen polkemisen saamiseksi kuriin niin Postissa kuin muuallakin? — Kiitos. [Vasemmalta: Viime kaudella hyväksyitte! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-11-28T16:41:54,2019-11-28T16:42:59,Hyväksytty,1.1 2019_72_43,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys, ja haluan todeta tässä, että hallitukseni alusta lähtien totesi, että tämmöisiä palkkojen heikennyksiä työehtosopimuksesta toiseen siirtämällä ei tulla hyväksymään, ja tämä on lopputulos tässä kiistassa: yksikään ihminen ei siirtynyt heikomman työehtosopimuksen piiriin. Ja tämä tehtiin sen takia, että hallitus piti kiinni lupauksestaan ja toteutti sen, että 700 ihmisen työehdot eivät heikentyneet tässä prosessissa. Siitä olen ylpeä ja tyytyväinen, että tämä hallitus pystyi tämän tekemään. [Välihuutoja] Haluan myös sanoa sen, että meillä on [Puhemies koputtaa] valmius lainsäädännön kehittämiseen sillä tavalla, että tällainen työehtosopimusshoppailu loppuu Suomesta. Me tulemme esittämään vaihtoehdot sille, miten tämä tullaan toteuttamaan. Tulemme tuomaan eduskuntaan sellaisia esityksiä, joilla tämä työehtosopimusshoppailu saadaan Suomessa hillittyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-28T16:43:01,2019-11-28T16:44:04,Hyväksytty,1.1 2019_72_44,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän pääministerin vastauksen kautta päästään oikeastaan siihen asian pihviin: siihen, miten tämän maan kansallisvarallisuutta hoidetaan. Te sanoitte, pääministeri, nyt tässäkin, että olette jo alun perin — ja julkisuuden tietojenkin mukaan jo kesällä — sanonut, että työehtoshoppailua ei hyväksytä, ja olette sitä kautta, julkisuuden kautta, ohjannut myös Postia, että näin ei tulisi tehdä. Miten ihmeessä te päästitte syntymään tilanteen, jossa oli kaksi omistajan linjaa? Se, mitä te ja ministeri Paatero sanoitte julkisuudessa, oli aivan toista kuin mitä omistajan, siis valtion, lukuun toimivan yhtiön hallitus toteutti päätöksissään elokuussa. Niihin ei puututtu etukäteen eikä edes jälkikäteen, kuten on käynyt ilmi. Kiistatta 21. elokuuta teille on raportoitu hallituksen päätöksistä Postin sisältä, ja te olisitte silloin voinut sanoa: kyllä, ei, ehkä, katsotaan myöhemmin. Voimme päätellä, mitä sanoitte, ainoastaan sen kautta, että tiedote tuli Postilta 29.8., että asia etenee. [Puhemies koputtaa] Sen jälkeen olette valinnut sitten julkisuuden kautta puuttua asiaan mutta ette omistajana muuttaa päätöstä, [Puhemies koputtaa] ja lopulta sitten työehtosopimusneuvotteluissa [Puhemies: Aika!] tulitte mukaan. Miksi ette varmistanut, että omistajan linja on Postin hallituksen linja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-11-28T16:44:04,2019-11-28T16:45:24,Hyväksytty,1.1 2019_72_45,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Postin hallituksen kokousmatkan jälkeen — 10.—18. päivä San Franciscoon, Postin hallitus oli tehnyt tuolla matkalla päätöksiä henkilöstöpolitiikkaan liittyen — hallitus esitteli 21.8. omistajaohjausministeri Paaterolle päätöksiään, joittenka mukaan Postin hallitus oli päättänyt, että 8 100 ihmistä siirretään 1.11. liikkeen luovutuksen perusteella toiseen yritykseen ja että 700 Postin pakettilajittelijaa siirretään toiseen sopimukseen 1.11.2019. Ministeri Paatero on todennut, että tämä ei hallitukselle käy, omistajalle ei käy, ja tuon keskustelun jälkeen Posti muutti tilannetta 28. päivä, 700 ihmistä siirrettiin, ja se oli vastoin omistajan selkeätä tahtotilaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-28T16:45:24,2019-11-28T16:46:23,Hyväksytty,1.1 2019_72_46,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Rouva puhemies! Pääministeri Rinne, te sanotte, että hallitus on TES-shoppailua vastaan. JHL on käynyt nyt Turussa viime päivinä työtaistelua, kuten olette varmasti tietoinen. Turussa nimittäin kaupunginyhtiö Arkean 1 050 työntekijää ollaan vaihtamassa toiseen TESiin ja heidän palkkojaan aiotaan polkea. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Asian ratkaisivat äänestyksessä vihreät ja keskusta. Miksi, pääministeri Rinne, te sallitte hallituskumppanienne harjoittaa sitten tällaista TES-shoppailua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-11-28T16:46:24,2019-11-28T16:47:06,Hyväksytty,1.1 2019_72_47,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos kaikkia tämän maan kuntien päätöksiä lähdetään tarkastelemaan, löytyy varmaan hyvin erilaisia päätöksiä erilaisissa tilanteissa. Minä en tunne tuota Turun tilannetta, mutta tiedän tämän hallituksen tahtotilan, ja se on, että tässä suomalaisessa yhteiskunnassa työehtoshoppailua ei tule harrastaa. Ja niin kuin sanoin, tämä hallitus tulee tekemään esitykset siitä, millä tavalla tämä suomalainen työehtoshoppailu kitketään pois työpaikoilta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli te hyväksytte?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-28T16:47:06,2019-11-28T16:47:40,Hyväksytty,1.1 2019_72_48,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, kun poliitikot puuttuvat työmarkkinoiden toimintaan, syntyy sutta ja sekundaa, ja kyllä sitä valitettavasti tässä on nyt ollut ihan riittämiin. Kun tässä on julkisuuden kautta lähinnä nyt tietoja saatu ja siellä ovat vilahtaneet SDP:n tekemät muistiot ja päätökset omistajaohjaukseen liittyen ja kun minun tietääkseni hallituksessa on kuitenkin neljä muutakin puoluetta, niin haluaisin kysyä teiltä, vaikkapa keskustan ja vihreiden ministeriryhmiltä: Oletteko te olleet mukana siunaamassa näitä toimintalinjoja? Onko teillä joku mielipide ylipäänsä näihin asioihin? Oletteko te sitä mieltä, että SDP:n pääministeri ja omistajaohjausministeri ovat toimineet tässä nyt oikein? Tuetteko te tätä toimintalinjaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-11-28T16:47:42,2019-11-28T16:48:31,Hyväksytty,1.1 2019_72_49,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä tietääkseni emme vastaa eri puolueina vaan vastaamme hallituksena. [Välihuutoja oikealta — Jukka Gustafsson: Kuunnelkaa nyt!] Tässä tapauksessa jokaisella ministerillä on omat vastuut, ja tässä kohtaa minun vastuullani ovat kunnat, valtionhallinto, julkinen ict ja omistajapolitiikka. Se, että minä keskustelen pääministerin kanssa ja informoin hänet, on mielestäni vähintäänkin kohtuullista, monista muistakin asioista, jotta pääministeri tietää, mitä tässä tapahtuu maan kaikkien ministereitten tasolla. Minä olen se ministeri, joka tällä hetkellä vastaan siitä omistajaohjauspolitiikasta. [Juha Mäenpää: Miten meni mielestänne?] Teillä on monilla tietoa siitä, kuinka haastavia tehtäviä siihen on liittynyt vuosien aikana — erilaiset kollegat aikaisemmiltakin vuosilta ovat olleet ryöpytyksessä niin täällä salissa kuin mediankin puolelta. [Puhemies koputtaa] Tämä on ollut tehtävän vastaanottaessa tiedossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-28T16:48:33,2019-11-28T16:49:43,Hyväksytty,1.1 2019_72_50,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, teidän kysymyksenne näyttää tarkoittavan selkeästi sitä, että kokoomus ei hyväksy tätä lopputulosta, [Välihuutoja] siis sitä, että työehtosopimuksia ei heikennetty. Tämän hallituksen aivan keskeinen tavoite tässä työriidassa — siis niissä kahdessa työriidassa — oli pysyä erossa työehtosopimusneuvotteluista ja huolehtia siitä, että tämä riita, joka koski niitä 700:aa ihmistä, saadaan ratkaistua sillä tavalla, että yhdenkään työntekijän työehdot eivät heikkene. Tässä tämä hallitus onnistui, arvoisa edustaja Orpo. Tässä tämä hallitus onnistui. Ihmettelen myöskin perussuomalaisten kannanottoja tähän keskusteluun, kun lähtökohta on se, että tekin ilmeisesti olette vaatineet, että näitten ihmisten työehtoja ei heikennetä. Onko tämä väärin sammutettu tulipalo? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-28T16:49:43,2019-11-28T16:50:39,Hyväksytty,1.1 2019_72_51,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on käynnissä tämän vaalikauden suurin työllisyyteen vaikuttava asia eli työmarkkinakierros. Työmarkkinakierroksella ratkotaan palkansaajien ostovoimakysymyksiä mutta toisaalta samassa yhtälössä myös yritysten toimintakykyä työllistää ja luoda kasvua tähän maahan. Eri aloilla eri yrityksissä nämä kysymykset ovat hyvin yksityiskohtaisia, ja sen takia poliitikkojen ei pidä sekaantua näihin asioihin. Niitä asioita, kuten palkkakysymyksiä, ei pidä ratkoa yksityiskohtaisesti kyselytunnilla mutta ei myöskään hallituksen toimesta. No nyt valtiovarainministeri Lintilä Kauppalehdessä sanoo, että ei pitkälläkään tikulla pidä koskea, ja pääministeri vielä sunnuntain kyselytunnilla sanoi, että ei hallitus osallistu. No nyt kun työmarkkinajärjestöt katsovat tätä kyselytuntia ja kysyvät kysymyksen, osallistuuko hallitus jatkossa neuvotteluihin vai ei, niin, valtiovarainministeri Lintilä, mikä on teidän kantanne? [Jukka Gustafsson: Kannattaa puuttua, jollei laivat liiku!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2019-11-28T16:50:40,2019-11-28T16:51:58,Hyväksytty,1.1 2019_72_52,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Mika,Lintilä,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp," Arvoisa puhemies! Työmarkkinakierroksesta näyttää tulevan verrattain haastava, mutta se on äärettömän tärkeä suomalaiselle taloudelle, kansantaloudelle. [Ben Zyskowicz: Niinhän Häkkänen sanoi!] Tietysti meidän kaikkien tulee tehdä parhaamme tukeaksemme neuvottelutuloksia ja sitä, että päästään sopimuksiin, mutta työmarkkinoilla on lähdetty nyt liittokohtaisiin sopimuksiin, ei keskitettyihin. Voiko sanoa, että vanhassa ajassa ehkä hallituksella, valtiolla, olisi ollut enemmän roolia — olisi voitu tehdä ehkä verotuksellisia, ehkä joitain rahapohjaisiakin toimia — mutta on aika kestämätön tapa, jos me liittokohtaisissa neuvotteluissa lähtisimme hallituksen puolelta liikkeelle. Eli tähän perustuu se, että me emme tule lähtemään hallituksen puolelta aktiivisesti toimiin, vaan meidän lähtökohtamme on se, että annamme neuvotteluille työrauhan ja toivomme, että pääsemme ihan rauhassa tekemään hyvää tulosta, [Puhemies koputtaa] koska kansantalouden kannalta nämä ovat äärettömän vaarallisia tilanteita. [Välihuutoja]", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-11-28T16:51:58,2019-11-28T16:53:11,Hyväksytty,1.1 2019_72_53,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Antti,Rinne,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Häkkänen, tosiasiallinen tilanne on tässä nimenomaisessa riidassa, tässä Posti-riidassa, se, että oli kaksi asiaa, toisistaan erillistä asiaa, jotka linkittyvät kuitenkin toisiinsa. Ensimmäinen asia oli Paltan ja PAUn välinen työehtosopimus, joka oli ajautunut työriitaan, sovittelijan toimiston selvitettäväksi. Toinen asia oli sitten Postin sisällä omistajaohjaukseen liittyvä asia, jossa 700 ihmistä siirrettiin valtion yksin omistamassa yrityksessä heikomman työehtosopimuksen piiriin. Tämä haluttiin korjata — tämä hallitus halusi, että 700 ihmistä ei siirry heikompien työehtojen piiriin — ja tämä hoidettiin kuntoon. Oliko tämä teistä väärin? [Ben Zyskowicz: Miksette estäneet sitä? Te olette omistaja!] ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2019-11-28T16:53:14,2019-11-28T16:54:03,Hyväksytty,1.1 2019_72_54,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suuressa kuvassa tilanne on se, että postimaksut on nostettu pilviin, postinjakelua on heikennetty ja postikonttoriverkosto on alasajettu vedoten heikkoon kannattavuuteen. Kuitenkin tosiasia on se, että tilinpäätöksestä käy ilmi, että varsinaiset postipalvelut ovat tuottaneet viime vuosina satojen miljoonien voiton mutta logistiikkapalvelut ovat kannattamattomia ja tuottaneet satojen miljoonien tappion. Postin tulisi valtionyhtiönä hoitaa peruspalvelunsa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Peruspalveluiden hintoja nostamalla kerätyt voitot on kuitenkin käytetty ulkomaanseikkailuihin, yksityisten toimijoiden kanssa kilpailuun ja jopa toimitusjohtajan golfosakkeen rahoittamiseen. Ministeri Paatero, kysynkin teiltä: Oletteko saanut Postin tulonmuodostuksesta omistajaohjausministerinä haluamanne tiedot? Katsotteko, että ne tiedot ovat olleet totuudenmukaisia, ja mihin toimenpiteisiin olette ryhtynyt, jotta peruspalveluiden hinnat saadaan kohtuulliselle tasolle eikä kerätyillä voitoilla rahoiteta muuta oheistoimintaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-28T16:54:04,2019-11-28T16:55:04,Hyväksytty,1.1 2019_72_55,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meillä on, niin kuin kysyjä hyvin totesi, meneillään samaan aikaan useita eri kysymyksiä. Ensinnäkin hallitusohjelmassa lukee jo, että postipalvelulaki arvioidaan uudelleen elikkä se laki, joka määrittää yleispalveluvelvoitteen, sen, että jokaiseen kotiin on niitä kirjeitä tultava, sen, kuinka monena päivänä viikossa, ja sen, miten meillä verkko myöskin palvelupisteiden osalta muodostuu. Tähänhän tehtiin muutoksia edellisen hallituksen aikana, jolloinka markkinaa avattiin. Nämä Postin sisäiset asiat, joihin viittasitte, esimerkiksi tilinpäätös- ynnä muut tiedot, haluan vielä paljon paremmin selvittää kuin olen tähän mennessä ehtinyt nyt tämän viikon aikana. Ja sitten näihin kysymyksiin, miten Posti on toiminut aiemmin, muun muassa tähän kysymykseen Venäjän puolelle menosta ja muista semmoisista kokeiluista, jotka on sitten jouduttu vetämään alas. Nämä on tehty aiemmin, [Puhemies koputtaa] ei edes välttämättä tämän nykyisen Postin hallituksen aikana, vaan osa jo aiemmin. Ja tietenkin myöskin nämä pitää nyt perata läpi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-28T16:55:04,2019-11-28T16:56:24,Hyväksytty,1.1 2019_72_56,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys hallituksen toimista Postin työmarkkinakiistassa (Anna-Kaisa Ikonen kok) >>>Suullinen kysymys SKT 69/2019 vp,Myös Liike Nytillä on tähän aiheeseen kysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_57,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 70/2019 vp,Edustaja Harkimo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_58,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 70/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin osanottoni kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan poismenon johdosta. Viime hallituskaudella kuultiin kymmeniä, jos ei satoja, kertoja, että asiat on huonosti valmisteltu. Sen takia ministereille hankittiin uusia avustajia. Tällä hetkellä teillä, ministeri Paatero, on valtiosihteeri Valtteri Aaltonen, joka on oikeustieteiden lakimies; Lauri Finér, joka on veropoliittinen osaaja; Minna Salminen, joka on JHL:n neuvottelija ja laajasti eri ay-liikkeiden tehtävissä ollut; teillä on Paavali Kukkonen, joka vastasi omistajaohjauksesta, ja omistajaohjausyksikössä on 15 ihmistä, kaksi semmoista, [Eduskunnasta: Oho!] jotka vastaavat Postista. Kuitenkin te olette saaneet aikaiseksi tämmöisen sotkun, ja yhtä päivämäärää ei ole löydetty näistä papereista. Miten on mahdollista? Mitä nämä avustajat ja nämä muut ihmiset tekevät siellä, [Naurua] kun eivät avusta teitä ihan selvästi? [Puhemies koputtaa] Toinen juttu on se, mitä myös pääministeri Rinteeltä kysyisin: onko tämä omistajaohjausministerin tehtävä semmoinen, joka hoidetaan vasemmalla kädellä? Siinä on 66 yritystä ja [Puhemies: Aika!] 52 000 ihmistä — eikö se vaatisi vähän tehokkaampaa hoitoa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-11-28T16:56:26,2019-11-28T16:57:52,Hyväksytty,1.1 2019_72_59,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 70/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Juuri niin kuin edustaja Harkimo totesi, yhtiöitä on varsin paljon. [Timo Heinonen: Myös avustajia!] 66 on se kokonaismäärä, joista siis noin puolet on siellä omistajaohjausyksikön sisällä ja muissa ministeriöissä sitten osa. Tehtävät, jotka kuuluvat ministerille, ovat ensisijaisesti sen periaatepäätöksen, elikkä sen koko linjauksen, tekeminen, mitä tämä hallitus haluaa omistajaohjaukselta ja yhtiöiltä. Toinen iso tehtävä on tietysti sitten määrittää näitten linjausten lisäksi näitten yhtiöiden hallitukset. Nyt tässä ensimmäisen puolen vuoden aikana emme ole siis vielä ehtineet saamaan valmiiksi sitä periaatelinjausta — edellisellä kaudella taisi mennä vielä kauemmin aikaa — ja toisaalta on tainnut muutamaan yhtiöön tulla muutamia vaihdoksia yhtiöiden hallituksen jäseniin. [Puhemies koputtaa] Mutta se on se ensimmäinen ja suurin keino, millä vaikuttaa näihin yhtiöihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-28T16:57:54,2019-11-28T16:59:04,Hyväksytty,1.1 2019_72_60,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 70/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin on hyvä, että sopu on löytynyt, mutta kyllä tähän vyyhteen on liittynyt paljon huolenaiheita: ihan se, miten Suomi on saanut kärsiä tästä tilanteesta nyt viime viikkoina, minkälaista tietoa on annettu eduskunnalle, mikä hallituksen rooli on ollut näissä palkkaneuvotteluissa ja minkälaista omistajaohjaus on. Otankin tämän viimeisen kysymyksen liittyen tähän omistajaohjaukseen. Suomalaisten kansallisomaisuus, joka on valtionyhtiöissä, ansaitsee laadukasta omistajaohjausta. Miljardien omaisuutta ei voi hoitaa ihan miten vain, vaan omistajaohjauksen tulee olla kaiken kaikkiaankin pitkäjänteistä. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mitä aiotte nyt tässä tilanteessa tehdä luottamuksen palauttamiseksi valtion omistajaohjaukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-11-28T16:59:05,2019-11-28T17:00:02,Hyväksytty,1.1 2019_72_61,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sirpa,Paatero,Kunta- ja omistajaohjausministeri,SDP,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 70/2019 vp," Arvoisa rouva puhemies! Äsken jo hieman totesin, että se suurin linjaus on se omistajapoliittinen periaatepäätös, [Kokoomuksen ryhmästä: Lisää avustajia!] missä linjataan kaikkia valtionyhtiöitä koskevat linjaukset. Seuraava on tietysti se, että kun nämä hallitusten valinnat tulevat ajankohtaisiksi, pääasiassa siis ensi keväänä, niin siinä kohtaa tarkastelemme niitä. Me voimme koko eduskunnan ja kaikkien puolueiden kanssa yhdessä myöskin omistajaohjausta käydä läpi. Edellisellä kaudella Juha Sipilän toimiessa tässä tehtävässä perustettiin parlamentaarinen työryhmä, neuvottelukunta nimeltään. Ja olen ajatellut, että tämä kokoonpano, jossa eduskuntapuolueet ovat edustettuina, kootaan myös tällä kaudella, jolloinka tätä yhteistä keskustelua koko tämän salin kanssa päästään omistajaohjauksesta käymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+4.3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-11-28T17:00:02,2019-11-28T17:01:08,Hyväksytty,1.1 2019_72_62,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_63,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietosuojavaltuutetun toimisto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, joka turvaa ihmisten oikeuksia ja vapauksia henkilötietojen käsittelyssä. Tämä on tärkeää työtä. Mietinnössään hallintovaliokunta toteaa, että Tietosuojavaltuutetun toimiston määrärahassa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta korostaa edelleen resurssien riittävyyden varmistamista. Tämä on erittäin tärkeä huomio, koska nykyisessä verkkoajassa tietosuojan merkitys entisestään korostuu. Kertomuksessaan Tietosuojavaltuutetun toimisto toteaa, että tietosuoja on meille menestystekijä, niin yksittäisille kansalaisille kuin esimerkiksi yrityksille. Arvoisa puhemies! Kävimme syyskuussa lähetekeskustelun tästä Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta 2018. Tuolloin yhdeksi puheenaiheeksi nousi tiedonsaantiin liittyvä epävarmuus ja epäkohta, mihin oikeuskanslerikin on kiinnittänyt aiemmin huomiota, ja tuosta ajattelin muutaman sanan vielä sanoa. Kyse on siitä, että sähköisessä Omakanta-palvelussa yli kymmenenvuotiaan lapsen terveystietoihin ei pääse käsiksi vanhempi mutta ei käytännössä myöskään kyseinen lapsi. Rajoitus on apulaisoikeuskanslerin mukaan perusoikeuksien vastainen. Nyt tähän on tulossa parannusta, kun sosiaali‑ ja terveysministeriöstä on tullut tieto, että huoltajien pääsyä tuonne Omakanta-tietopalveluun parannetaan ensi vuonna, mutta silloinkaan yli 12-vuotiaan lapsen vanhemmat tai huoltajat eivät näitä tietoja saa sieltä Kanta-palvelusta kuitenkaan. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että vanhemmilla olisi mahdollisuus nähdä oman lapsensa tiedot ja tietää se, mitä hänen alaikäiselle lapselleen tapahtuu ja kuuluu. Useat vanhemmat ovat tästä antaneet palautetta ja kiinnittäneet siihen huomiota, koska se vaikeuttaa arkea ja esimerkiksi lapsen sairauden hoitoa. Poikkeustapaukset ovat ilman muuta erikseen, ja niihin järjestelyihin pitää olla mahdollisuus. Lapsen etu tulee olla ensisijainen, mutta myös se täytyy huomioida, että vanhemmilla on ensisijainen kasvatus‑ ja hoitovastuu lapsista. On hyvä, että ministeriö on nyt lähtenyt kehittämään tätä Omakanta-palvelua, mutta näyttää siltä, että edelleen siinä on vielä parannettavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-28T17:01:44,,Tarkistettu,1.1 2019_72_64,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten hallintovaliokunnan mietinnössäkin todetaan, yleinen kiinnostus tietosuojaa kohtaan on noussut ja ihmiset ovat entistä tietoisempia tietosuojaoikeuksistaan. Tietosuoja onkin nähtävä monessa suhteessa menestystekijänä. Yksilöiden kohdalla kysymys on henkilötietojen paremmasta suojasta ja mahdollisuudesta hallita omia tietojaan. Yrityksille ja myös julkishallinnolle vastuullisesti hoidettu tietosuoja on kilpailuetu. Toki toinen kilpailuetu yritykselle on avoimuus ja läpinäkyvyys, ja siksi esimerkiksi yleisöjulkisuuden lisäämisen yrityksen velvoitteiden hoitamisessa tulisi olla tavoitteena. Myönteisen yrityskuvan lisäksi se helpottaisi yritysten hallinnollista taakkaa ja helpottaisi viranomaisten työtä. Tietosuojavaltuutetun työssä ohjaus, neuvonta ja viestintä ovat oleellisen tärkeää työtä. Kansalaisten koulutuksen lisäksi myös viranomaistahot tarvitsevat jatkuvaa koulutusta, sillä erityisesti julkisuuslainsäädännön ja tietosuojan välisen suhteen tasapainon arvioimiseen hallinnon rekisterinpitäjät tarvitsevat usein apua ja tukea. Lain soveltamisen näkökulmasta vaikeita asioita voivat olla erilaiset tietojen pyytämiseen ja luovuttamiseen liittyvät tilanteet. Tarkastusvaliokunnassa olemme tänä syksynä käsitelleet nuorten syrjäytymistä, ja yhdeksi ongelmaksi usein mainitaan viranomaisten tiedonkulun puutteet, jotka johtuvat tietosuojalainsäädännöstä. Valiokunnan kuultavina olleet asiantuntijat kuitenkin korostivat, että ongelmana on se, ettei tiedonhallintaa koskevaa lainsäädäntöä osata hyödyntää riittävästi eivätkä ammattilaiset kaikilta osin tunne oman alansa tietosuojaan liittyviä, hajallaan eri säädöksissä olevia säännöksiä ja arastelevat tämän vuoksi oikeuksiensa käyttöä. Myös tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön tulkinta on kirjavaa. Valiokunnassa kuultavina olleiden asiantuntijoiden mukaan lainsäädäntö ei estä ammattilaisten yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Ongelmat johtuvat puutteellisesta lainsäädännön tuntemuksesta, eivät siis itse lainsäädännöstä. Toki poikkeuksiakin tässä on, ja esimerkkinä niistä on kuntien ja Kelan välinen tiedonvaihto perustoimeentulon kohdalla. Lainsäädännössä on vain muutamia säännöksiä, jotka mahdollistavat oma-aloitteisen tiedonvaihdon Kelan ja kunnan välillä ilman asiakkaan suostumusta, vaikka kummankin toimijan työtä ohjaa ensisijaisesti asiakkaan etu. Kelan ja kuntien välillä ei myöskään ole yhtenäistä tietojärjestelmää eikä sellaisia tiedonvaihto- ja viestintävälineitä, joiden avulla voitaisiin varmistaa yksittäisten yhteydenottojen onnistuminen viranomaisten välillä. Tästä voi seurata, ettei esimerkiksi myönnetty toimeentulotuki ole yksittäisen asiakkaan etujen mukainen tai vastaa hänen elämäntilannettaan ja oikeuksiaan. Yhteenvetona voidaankin todeta, että viranomaiset tarvitsevat edelleen paljon ohjausta tietosuojasta ja tietojen luovuttamisesta, mutta jonkin verran meillä on myös lainsäädännön tarkistamisen tarpeita. Vaikka Tietosuojavaltuutetun toimiston resursseissa on tapahtunut parantumista, niin edelleen siellä toimitaan tarpeeseen nähden niukoilla resursseilla. Olemassa olevilla resursseilla voi olla vaikea hoitaa esimerkiksi oikea-aikaista ja riittävää ohjeistusta ja neuvontaa, pitää huolta vireille tulleiden asioiden käsittelyajoista ja tehdä tehokasta valvontaa. Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen lähetekeskustelussa esitin huoleni myöskin geenitiedon tietosuojasta. Haluan tässäkin tuoda tämän asian uudelleen esille, vaikka toki hyvin ymmärrän, että hallintovaliokunnan oli kenties vaikea lähestyä asiaa, koska geenitietohan mielletään usein STM:n asiaksi. Meillä on Suomessa viime vuosina voimallisesti korostettu, että sosiaali- ja terveystiedon käyttöä tutkimuksissa ja innovaatiotoiminnassa tulee helpottaa. Suomella on tässä hieno mahdollisuus luoda uutta kasvoa, koska meillä on korkealuokkaiset tietovarannot, hyvät järjestelmät ja mahdollisuus toimia tehokkaasti ja ihmiset luottavat tutkimukseen. Hyvänä lähtökohtana on nähty se, että Suomessa, pienessä maassa, on saatavilla geeniperimältään erityisen suotuisa väestö. Samalla on ajateltu, että olisi tarpeen toimia nopeasti, koska muutkin maat ovat mukana kilpajuoksussa kansainvälisistä tutkimus- ja innovaatiopanoksista. Käsittääkseni EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö asettaa kuitenkin esteitä laajalle tietojenkeruulle. Sen lähtöfilosofia lienee siinä, että kun geenitieto kerran on niin arvokasta, niin sitä olisi parempi kerätä varoen ja vähän kerrallaan, asioista selkeästi tiedottaen ja käyttötarkoitusta etukäteen määrittäen. Samaan aikaan on lisääntynyt tietoisuus tietosuojan merkityksestä, kun maailmalla on paljastunut skandaaleita tietosuojamurroista ja tietosuojan leväperäisestä tasosta. Erityisesti geenitiedon suhteen tuli lunta tupaan Islannissa konkurssin tehneen biopankin ja Skotlannissa esille tulleiden ongelmien myötä. Vakava huoli on herännyt siitä, voiko geenitietoa varmuudella anonymisoida eli taata, ettei näytteenantajia voida tunnistaa. Toisaalta on myös syytä kysyä, onko riskinä, että tämä tieto leviää sellaisille tahoille, joille sitä ei ole tarkoitettu. Geenitieto on arvokasta ja herkkää terveystietoa, joka kiinnostaa hyvin monenlaisia toimijoita, jopa rikollisia, ja siksi se ei saa joutua missään tapauksessa väärin käsiin. Arvoisa puhemies! Esimerkki leväperäisestä ajattelusta tietojen keräämisen suhteen sosiaali- ja terveystoimessa oli mielestäni viime kauden lopulla hyväksytty niin sanottu toisiolaki, jonka tarkoitus oli jouhevoittaa sosiaali- ja terveystiedon keruuta ja ennen kaikkea sen välittämistä eteenpäin yhdeltä luukulta kansainväliseenkin käyttöön. Siis tämän toisiolain tarkoituksena oli luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle: tilastointiin, tutkimuksiin, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja valvontaan sekä suunnittelu- ja selvitystehtäviin. Kaikki erittäin hyviä tavoitteita. Mutta hallituksen alkuperäinen esitys oli unohtanut lähes kokonaan tietosuoja-asiat, ja se oli jopa EU-tietosuoja-asetuksen vastainen. Isojen puutteiden ja virheiden takia lakiesitystä paikkailtiin ja korjailtiin niin paljon, että kysymyksessä oli lopulta suurelta osin ihan eri esitys kuin mistä alun perin oli kysymys. Ilman sosiaali- ja terveysvaliokunnan puuttumista olisi ihmisten tietosuoja joutunut suureen vaaraan. Toivottavasti tällä kaudella hallitukselta ei lähde niin huonosti valmisteltuja lakiesityksiä. Mutta koska toisiolakiin tehtiin valiokuntakäsittelyn aikana niin paljon muutoksia ja lisäksi vielä nopealla aikataululla, on riskinä, että lakiin jäi pahoja valuvikoja ja jopa virheitä, jotka voivat vaarantaa ihmisten tietosuojan. Paikkailun ja korjailun takia lakiesitys jäi epäselväksi ja sekavaksikin joiltakin osin, ja kyllä minulle jäi huoli siitä, mitä ihmisten tiedoille voi tapahtua. Toivon, ettei mitään pahaa tapahdu ja kaikki menee hyvin, mutta minun mielestäni tällaista riskiä ei olisi pitänyt ottaa. Toivon hartaasti, ettei tällaista tapahdu toista kertaa, kun käsitellään esimerkiksi lakiesityksiä genomikeskuksesta ja genomitietojen käsittelyn edellytyksistä. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona haluan todeta, että kun lukee kertomuksia maailmalta, niin kyllä meillä alkaa olla aika paljon näyttöä siitä, että geenitiedonkin anonymiteetti on saatu puretuksi, ja toisaalta myös siitä, että tietoja on jaettu eteenpäin tahoille, joille henkilö itse ei ole antanut lupaa niitä jakaa. Mielestäni meidän tulisi suhtautua nykyistä vakavammin geeniteknologiaan liittyviin tietosuojauhkiin, ja tämän johdosta tulisi löytää taho, joka ottaisi tämän asian kokonaisvaltaisesti hoitaakseen. Luin hallintovaliokunnan mietinnön tietosuojavaltuutetun työmäärästä, ja epäilen, riittävätkö tietosuojavaltuutetun resurssit tämän laajan, erittäin monimutkaisen ja vaikeankin asian haltuun ottamiseen. Joka tapauksessa päätä ei voi pensaaseen laittaa ja geenitiedon tietosuoja vaatisi pikaisesti perusteellista paneutumista asiaan. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-28T17:04:46,,Hyväksytty,1.1 2019_72_65,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellä edustaja Mäkisalo-Ropponen ja jo häntä ennen edustaja Aittakumpu käyttivät erittäin hyvät puheenvuorot, eikä niihin ole paljon lisättävää, mutta ehkä muutama näkökulma kuitenkin. Arvoisa puhemies! Itse kannan myös huolta siitä, että tietosuoja ei saa estää perheiden sisäistä tiedonkulkua. Kyllä vanhemmilla täytyy olla vastuu ja myös mahdollisuus omien lastensa asioista huolehtia niin, että lapset voivat kasvaa terveiksi ja turvallisessa ympäristössä. Sitten taas lasten ja nuorten parissa työskentelevien viranomaisten vaikeus välittää tietoa toisilleen — kuten edelläkin edustaja Mäkisalo-Ropponen kuvasi — tosiaan johtuu hyvin pitkälle ehkä siitä, että tietosuojalainsäädäntöä ei tunneta. Kyllä nämä asiat jos mitkä täytyy tässä yhteiskunnassa saada kuntoon. Ei voi olla niin, että koululla vaikkapa opettajainhuoneessa moniammatillisesti ollaan käymässä keskustelua ja pähkäillään, mikä jollain nuorella on hätänä, ja samaan aikaan kaikki lapset siellä käytävän puolella kyllä tietävät, mikä on ongelmien juurisyy. Elikkä tällaiset tietosuojaesteet, jotka eivät välttämättä edes ole todellisia lainsäädännöllisiä esteitä, täytyy koulutuksella ja valistuksella saada pois. Arvoisa puhemies! Kuitenkin se todellinen iso tietosuojahaaste meille tulee siitä, että olemme siirtyneet tällaiseen sähköisen tiedonvälityksen aikaan ja olemme jokainen omien mobiililaitteidemme kautta jatkuvasti kytkettynä tuonne internetiin, globaaliin yhteisöön, ja sinänsä varmasti noin juridisteknisesti omalla suostumuksellamme jatkuvasti luovutamme omia tietojamme, ovatpa ne tietoja sijainnistamme, ovatpa ne tietoja kiinnostuksenkohteistamme tai poliittisista mielipiteistämme — no meille edustajille tietysti on hyvin luonnollista esitellä omia poliittisia mielipiteitämme. Nämä yhtiöt, jotka sitten tietoja keräävät, saavat jokaisesta suomalaisesta erittäin, erittäin yksityiskohtaisen ja kattavan kuvan siitä, minkälaisia ihmisiä olemme ja minkälaisia vaiheita arjen elämässämme kohtaamme, ja tämä on varmasti se oikeasti iso kysymys. Tätä ei kuitenkaan millään tavalla oikeastaan käsitellä tässä tietosuojavaltuutetun kertomuksessa eikä hallintovaliokunnan mietinnössä. Tämä on toki niin iso kysymys, arvoisa puhemies, että eihän meillä kellään ole antaa mitään yhtäkkistä reseptiä siihen, miten nämä kysymykset saadaan kuntoon, mutta tätä aihetta ei pidä sivuuttaa. Tässä tietysti Tietosuojavaltuutetun toimisto tekee omilla resursseillaan erittäin hyvää työtä ja valvoo muodollisesti niitä tahoja, joita kuuluukin valvoa, mutta kyllä tässä vähän on sama piirre kuin alkoholivalvonnassa, [Puhemies koputtaa] jossa valvotaan niitä, jotka ovat tehneet anniskeluilmoituksen, mutta laitonta anniskelua ei valvota ollenkaan. [Puhemies koputtaa] Joku keino meidän tulee saada siihen, että oikeaa tietoa ja valistusta saamme tietosuojasta eteenpäin. — Kiitos, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-28T17:13:20,2019-11-28T17:16:41,Hyväksytty,1.1 2019_72_66,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliset puheenvuorot kiinnittivät huomiota tärkeisiin asioihin, ja tulen tähän vähän omasta tulokulmastani, siitä nimittäin, että tässä nykyisessä digitalisoituneessa tietoyhteiskunnassa tietosuojavaltuutettu tekee ensiarvoisen tärkeää työtä erityisesti kuluttajan ja kansalaisen näkökulmasta. Nämä asiat tulivat tutuksi viime kaudella — ja ovat tuoreessa muistissa — liikenne- ja viestintävaliokunnasta, jossa tietosuojavaltuutettu oli usein lausumassa viestintäpuolen asioihin. Olen hallintovaliokunnan tavoin huolissani siitä, että resurssit tämän ensiarvoisen tärkeän tehtävän hoitamiseen eivät ole sillä tasolla kuin niiden pitäisi olla. Se, miksi resurssit erityisesti pitäisi turvata, on mielestäni se, että vaikka olisi mitä valtuuksia toimia, niin tosiasiassa tietosuojavaltuutettu ei pysty tehokkaasti hoitamaan tehtäviään. Siihen ei ole edellytyksiä, jollei ole henkilöresursseja riittävästi. Valtuudet eivät silloin auta. Ammattitaustani puolesta tiedän, että nämä asiat ovat hyvin mutkikkaita, aikaavieviä ja osaamista vaativia. Jos näitä asioita kyselevä ja selvittävä ei osaa asiaansa, niin yritykset ja virkakoneisto vievät tätä kyllä kuin litran mittaa. Yrityksillä on lobbarinsa ja kallispalkkaiset lakimiehensä, ja valtionhallinnon ensisijainen intressi ei monestikaan näissä asioissa ole palvella kansalaista. Valitettavasti tällaiseen käsitykseen olen tullut. Kannatan näissä asioissa tiettyä lähtökohtaista epäluuloisuutta, elikkä yritykset ja viranomaiset eivät ole lähtökohtaisesti tietosuojan puolella, ellei siitä ole niille hyötyä. Tietosuojasta huolehtiminen kuuluu valtiolle ja yhteiskunnalle, ja yhteiskunnan puolesta taas näistä asioista huolehtii etulinjassa tietosuojavaltuutettu. Sille toiminnalle pitää turvata resurssit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-11-28T17:16:41,2019-11-28T17:18:30,Hyväksytty,1.1 2019_72_67,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me käsittelemme täällä Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomusta viime vuodelta. Todellakin tietosuoja on menestystekijä, niin kuin täällä todetaan, ja se on tehty aikoinaan ihmisen parhaaksi. Tietosuojahaasteitahan on meillä hyvin paljon. Mitä enemmän meillä on sähköisessä muodossa asiakirjoja, sitä suurempi haaste, ja mitä enemmän meillä on informaatiota ja tietoa ihmisestä, sitä enemmän niitä haasteita sitten on. Täällä on käytykin niitä läpi. Itse olen koulutuksen saanut terveydenhuoltoon, ja muistan, kun se ensimmäinen puoli vuotta oli sitä, että taottiin selkäytimeen tietosuojaa ja vaitiolovelvollisuutta, eli siinä mielessä se on itsestäänselvyys. Haluan kuitenkin tuoda erään näkökulman, eli pitäisi miettiä esimerkiksi sitä yhteistyötä, jossa tietojen on kuljettava. Viittaan vuoteen 2017, kun näimme ja saimme lukea lehdestä, että mielenterveysongelmista kärsinyt kuljettaja ajoi autolla jalankulkijoiden päälle. Tapaus herätti hyvin paljon keskustelua esimerkiksi siitä, mistä ihmiset saavat apua, kun läheisen uhkaava käytös pelottaa. Lehtitietojen mukaan yliajajalla oli ollut vakavia mielenterveyden ongelmia jo pitkään ja hän oli ollut niiden vuoksi useita kertoja sairaalahoidossa. Hän oli aiemmin syyllistynyt myös rikoksiin. Median tietojen mukaan Helsingin yliajajan omaiset olivat lukuisia kertoja yrittäneet saada läheiselleen apua eri viranomaisilta. Koska toimin tuolloin sisäministerinä, tapauksen jälkeen minulle tuli runsaasti kysymyksiä, mistä apua saa, kun läheinen pelottaa. Viranomaisten on pystyttävä tarjoamaan huolestuneille omaisille apua ja turvaa. Tilanne on luonnollisesti hankala, jos kyse on rikoksesta, jota vielä ei ole tapahtunut. Poliisin keinot ovat tällöin vähissä. Mielenterveyspalveluissa kynnys potilaan tahdonvastaiseen hoitoonkin on korkea, niin kuin tulee ollakin perus‑ ja ihmisoikeuksia korostavassa yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Viime vuosina uhkien käsittelyä ja torjuntaa on kehitetty aktiivisesti niin poliisissa kuin siellä sisäministeriössäkin, ja tätä työtä on edelleen jatkettava yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Uhka-arvioita tekevällä poliisilla tulee esimerkiksi olla käytössään pysyvä valtakunnallinen mielenterveysongelmiin perehtynyt asiantuntijaverkosto. Tämän käynnistimme silloin tämän tapauksen jälkeen niin että alueilla olisi sitä apua käytettävissä, kun uhka-arvioita tehdään. Lisäksi me käynnistimme ja vahvistimme poliisissa tätä uhka-arvioryhmää. Viranomaisten välinen ajantasainen tiedonkulku on erilaisten uhkatilanteiden ehkäisyssä avainasemassa. Poliisin pitäisi esimerkiksi tietää kotihälytykselle mennessään, jos vastassa on väkivaltainen mielenterveysongelmista kärsivä ihminen. Tuolloin sisäministeriössä käytiin vakava keskustelu siitä, onko lainsäädännössä sellaisia ongelmia, että tällainen tilanne on päässyt käymään, ja onko meillä mahdollisuus lainsäädännöllä korjata sitä, että tieto paremmin kulkisi esimerkiksi turvallisuus‑ ja terveydenhuollon viranomaisten välillä. Meillähän on jo käytössä oma-aloitteisia ilmoitusvelvollisuuksia ja ‑oikeuksia. Esimerkiksi terveydenhuoltoviranomaisten oma-aloitteinen ilmoitusoikeus poliisille uhkatilanteessa on esimerkki toimenpiteistä, joilla on pyritty lisäämään mahdollisuuksia tiedonvaihtoon terveysviranomaisten ja poliisin välillä. Menettelyn toimivuudesta me silloin keskustelimme myös tietosuojavaltuutetun kanssa. Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa käymämme keskustelun perusteella tietosuojavaltuutettu oli sitä mieltä, että lainsäädäntö ei ole este. Käynnistimme aikoinaan myöskin keskustelun sosiaali‑ ja terveysministeriön kanssa. Valitettavasti siellä ei kuitenkaan tästä työstä tullut muutoksia, ja siitä syystä sanonkin, että nämä ovat sellaisia asioita, joita meidän on edelleen pohdittava: miten voidaan turvallisuutta lisätä tietosuojaa rikkomatta mutta kuitenkin niin, että se tieto välittyisi yhteistyössä, jos on uhkaava tilanne edessä? Meillähän on joitain ilmoitusvelvollisuuksiakin lainsäädännössä. Esimerkiksi lääkärin on ilmoitettava itsetuhoisista tai muille vaarallisista mielenterveyspotilaista poliisille esimerkiksi aselupahakutilanteessa. Arvoisa puhemies! Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa turvallisuusviranomaisten ja sosiaali‑ ja terveyshuollon henkilöstön välillä on lisättävä. Siihen johtopäätökseen olen vuosien varrella tullut. Jos se edellyttää lainsäädäntömuutoksia, niin ne on rohkeasti tehtävä, ellei, käytäntöjä on kehitettävä joka tapauksessa. Toivonkin, että tämä otetaan vakavasti, koska vaikka puhun tässä nyt aikoja sitten, 2017, tapahtuneesta tilanteesta, niin halusin tällä vain muistuttaa, että tällaisia läheltä piti ‑tilanteita ja tiedonvaihtotarpeita meillä on joka päivä. Poliisit joutuvat esimerkiksi tilanteisiin kylmiltään tietämättä, mikä siellä on vastassa. Siitä syystä toivonkin, että yhteistyötä viranomaisten välillä edelleen kehitetään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-28T17:18:32,2019-11-28T17:24:09,Hyväksytty,1.1 2019_72_68,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edellä puhuneiden edustajakollegoiden viisaisiin ja hyviin puheenvuoroihin. Haluan itse nostaa hallintovaliokunnan jäsenenä pari erityiskysymystä esille tästä hallintovaliokunnan mietinnöstä. Siinä kolmannessa kappaleessa kerrotaan, miten viime vuonna Tietosuojavaltuutetun toimiston työmäärä tietyllä numerolla mitaten kolminkertaistui eli tuli käsiteltäviä asioita niin paljon enemmän. Sitä edeltävässä kappaleessa kerrotaan siitä, että EU:n tietosuoja-asetuksen tultua voimaan sen heijastusvaikutukset suomalaiseen lainsäädäntöön ovat erittäin moninaiset, ja tässä todetaan näin: ”Kansallisen erityislainsäädännön mukauttaminen vastaamaan EU:n tietosuojasääntelyä on osittain edelleen työn alla. Sääntelykehikon valtava muutostyö ja sen seuraukset ovat näkyneet merkittävällä tavalla Tietosuojavaltuutetun toimiston työssä, ja tämä tulee toimintakertomuksessa hyvin esille.” Hallintovaliokunnan jäsenenä olen tässä ehkä kolmen kuukauden aikana erittäin useasti jo ollut tilaisuuksissa kuulemassa tietosuojavaltuutetun tai valtuutetun toimiston muun virkamiehen perusteltuja näkemyksiä näistä tilanteista, ja minusta täällä edellä käytetyissä puheenvuoroissa nämä keskeiset ongelmat ovat tulleet jo osin käsiteltyä. Kysymyshän on pitkälti siitä, että digitaalisessa muodossa tällä hetkellä oleva tieto on synnyttänyt kokonaan uudenlaisia haasteita. Toisaalta kysymys on yksilönsuojasta ja yksilönturvasta, toisaalta siitä, että tiedon paremmalla liikkuvuudella ja esimerkiksi viranomaisten välillä nopeutetulla tiedonkululla saadaan asioita kehitettyä myönteisellä tavalla. Toisaalta täällä on viitattu siihen ja kerrottu myös siitä, minkälaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia tämä on luonut. Edustaja Mäkelän puheenvuorossa ja edustaja Mäkisalo-Ropposen puheenvuorossa, molemmissa, tuli esille niitä kriittisiä näkökulmia, joita esimerkiksi tähän liiketoimintaan saattaa liittyä, ja näissä täytyy olla erityisen huolellinen. Itse olen myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, joten juuri nämä kysymykset, joihin edustaja Mäkisalo-Ropponen kiinnitti huomiota, tulevat nyt selvästi olemaan keskeinen työn kohde tässä lähivuosien aikana. Tämä kokonaisuus on selvästi vaikeasti hallittavissa, ihan niin kuin tuossa toimintakertomuksesta annetussa hallintovaliokunnan lausunnossa todettiin, ja uskon, että meillä tulee olemaan täällä eduskunnassa tähän liittyen aika suuri työ edessä lähivuosina, ja tämä haaste on tiedostettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-28T17:24:11,2019-11-28T17:26:49,Hyväksytty,1.1 2019_72_69,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Rouva puhemies! En malttanut olla ottamatta osaa tähän keskusteluun, kun kanssa hallintovaliokunnan jäseninä näitä asioita ollaan tässä nyt monta kuukautta pohdittu. Tässä oli erinomaisen hyviä puheenvuoroja edustajilla aiemmin, nimenomaisesti näitä edustaja Aittakummunkin mainitsemia asioita, Kanta-palvelua ja alaikäisten lasten tietojen saantia, koskien. Ja sitten tässä edustajat Mäkisalo-Ropponen ja Risikko menivät näihin terveydenhuollon tietojenanto-oikeus- ja tietojenantovelvollisuusseikkoihin ja turvallisuusseikkoihin, niin en voi sairaanhoitajana todeta muuta kuin että todella haasteellisessa viidakossa olemme näiden asioitten tiimoilta. Tässä tullaan tähän nimenomaiseen kysymykseen siitä, milloin se tietosuoja on niin vahva, että ei ole oikeutta antaa sitä tietoa, vaikka vastuu esimerkiksi vanhemmilla joistakin seikoista olisi. Itse leskenä olen tähän asiaan törmännyt useampaankin kertaan, esimerkiksi siinä, että pankkiasioita hoitaessa minulla on velvollisuus hoitaa lasteni asioita mutta ei olekaan oikeutta saada niitä tietoja, niin että kyllähän me puhumme erittäin haasteellisista seikoista. Ja tulemme sitten tässä kohdassa vielä tuohon pankkilakiinkin ja justiin näihin, että esimerkiksi nettipankkitunnuksia eivät alle 15-vuotiaat saa ja sitten sinä tarvitset niitä monessa asiassa lasten asioita hoitaaksesi. Tämä on semmoinen moninainen verkko, jossa tarvitaan yhdenmukaisuutta ja vielä niin, että se olisi koko Suomessa eikä vain niin, että se joku viranhaltija sitten päättää sen, missä se raja missäkin asiassa menee. Ja tästä syystä nimenomaisesti tämä tietosuojavaltuutetun rooli korostuu. Ja nyt puhutaan Tietosuojavaltuutetun toimistosta, jossa on siis yksi tietosuojavaltuutettu ja kaksi apulaistietosuojavaltuutettua, elikkä kolmen hengen voimin pitää tällaista kokonaisuutta hallita, todella moninaisia seikkoja. Toivottavasti tässä salissa ja tässä talossa otetaan kaikissa valiokunnissa tämä asia huomioon, koska tämä koskettaa kyllä meitä kaikkia. Pidetään tämä resurssiasia — ja nimenomaan tämä neuvonta ja ohjaus on siinä varmaan se kaikista oleellisin — niin että meidän viranhaltijoillamme olisi kaikilla sektoreilla tiedossa se, mitkä ovat jokaisen oikeudet ja velvollisuudet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-11-28T17:26:50,2019-11-28T17:29:16,Hyväksytty,1.1 2019_72_70,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille erinomaisista puheenvuoroista. Tämä on ollut hyvin tarpeellista ja hyödyllistä keskustelua. Edustaja Autto muistutti meitä todella tärkeästä asiasta. Väitän, että kaikki kansalaiset eivät todellakaan tiedä, missä kaikkialla omat tiedot liikkuvat ja miten niitä käytetään ja mihin niitä hyödynnetään. Digitalisaatiohan mahdollistaa paljon, mutta kyllä siihen liittyy myöskin riskejä, joita kaikki kansalaiset eivät todellakaan tiedä tai tiedosta. Meitähän voidaan seurata, meistä koko ajan liikkuu sitä paikkatietoa, ja meistä tehdään koko ajan monenlaisia profiileja, joita sitten käytetään kaupallisissa tarkoituksissa. Tietosuojavaltuutetun resurssit eivät tällä hetkellä kyllä riitä ohjaukseen, neuvontaan ja viestintään sillä tavalla kuin olisi varmaankin tarpeen. Toki kansalaisten koulutus ja tiedottaminen kuuluu kouluille, oppilaitoksille ja erilaisille aikuiskasvatusorganisaatioille ja myös medialle ja viranomaistahoille. Mutta sitten jos puhutaan viranomaisten tiedonsaannin turvaamisesta eli juuri siitä, mistä me olemme puhuneet, esimerkiksi tämän lainsäädännön tulkinnasta, niin tämä asia olisi kyllä hyvä suunnitella tietosuojavaltuutetun taholta niin, että ohjaus olisi samanlaista, että joka paikassa Suomea olisi samanlainen ymmärrys siitä, miten sitä lakia sovelletaan. Ihan tähän loppuun vielä, arvoisa puhemies: Edustaja Lindén kun on siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin toivon, että siellä pidettäisiin todella huolta siitä — kun siellä todennäköisesti tällä kaudella tullaan käsittelemään näitä erilaisia geenilainsäädäntöön liittyviä asioita — että siellä voitaisiin pohtia myöskin sitä, tarvitaanko tällä hetkellä yhteiskunnassa ihan oma henkilö varmistamaan tämä geenitiedon suojaus. Onko tietosuojavaltuutetulla sitä ymmärrystä, tietoa, mitä tarvitaan juuri tämän erityisen tietosuojan turvaamiseen? Tämä olisi varmaan semmoinen todella tärkeä asia nyt lähivuosina, lähiaikoina päättää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-11-28T17:29:19,2019-11-28T17:31:30,Hyväksytty,1.1 2019_72_71,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty erinomaisia puheenvuoro tästä tietosuojasta, ja se on kyllä tärkeä aihe. Useinhan lainsäädäntö ei ole tiedonvaihdon este vaan koulutuksen puute, niin kuin edustaja Auttokin tässä ansiokkaasti jo nosti esiin. Ongelmia aiheuttaa myös tietynlainen pelko ja ylivarovaisuus. Elämme kuitenkin tämmöistä kantelumenettelyn kulta-aikaa, ja siitäkin olen itse omissa töissäni saanut kyllä oman osani. Itselläni on runsaasti kokemusta asiasta poliisin työtehtävistä, joissa eri viranomaisten välillä salataan tietoa tarpeettomastikin ja siten vaikeutetaan asioitten hoitoa. Edustaja Risikko mainitsi, kuinka poliisi saattaa joutua menemään joihinkin tilanteisiin tästä syystä usein liiankin vähäisillä tiedoilla. Sanoisin itse, että tilanne on varsinkin ensihoidon puolella huomattavasti huonompi. Siellä hyvin usein joudutaan todellakin menemään keikoille hyvin vähäisillä, käytännössä olemattomilla, tiedoilla. Se jos mikä vaikeuttaa merkittävällä tavalla hoitotoimia ja viivästyttää hoitoa. Kuka tällaisesta menettelystä kärsii lopulta? No kansalainen, enkä usko millään, että se on lopulta se tarkoitus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-11-28T17:31:34,2019-11-28T17:32:59,Hyväksytty,1.1 2019_72_72,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2018>>>Kertomus K 15/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan totta, täällä on tullut esimerkkejä siitä, mitkä viranomaistaholla tulevat esiin, tällaiset, että on vaarana tapahtua jotain ja se on tällainen uhkatilanne. Mutta kaiken kaikkiaan minä väitän, että ehkä kuitenkin tämä lainsäädäntö pitäisi vielä kerran perata. Tietosuojavaltuutettu sanoo aina, että mikään laki ei estä auttamasta, mutta minä väitän, että ehkä se on sitten niissä käytännöissä, ja mihin täällä edellinen puhujakin viittasi, niin ehkä sitten sen lain tulkinta vaatisi vähän sellaista sanoitusta. Tämä lainsäädännön perkaaminen ja sanoittaminen ja tulkintahan tulee meille entistä vakavammaksi ja tärkeämmäksi, kun meille koko ajan tulee tällaisia uusia rekistereitä ja uusia tietovarantoja, aivan niin kuin genomitieto, meidän geenitietomme kaiken kaikkiaan, mihin täällä on jo esimerkiksi Mäkisalo-Ropponen ansiokkaasti viitannut. Meille tulee koko ajan valtavasti tietoa ihmisistä, ja sitten meillä on myös valitettavasti tällä hetkellä se, että meillä yhdistellään väärin eri lähteistä tietoja ja saadaan ne näyttämään aivan toiselta, eli tämä tällainen valetietojärjestelmä, mikä nyt on hiljalleen kehittymässä. Siinäkin me tarvitsemme sitten sitä puuttumista. Onko meillä työkaluja riittävästi puuttua niihin, että on kaksi tietoa, kahdesta eri rekisteristä, ehkä kahden eri ihmisenkin tiedot pahimmassa tapauksessa? Onko meillä mahdollisuus puuttua siihen, kun meillä on tämä tietosuoja? Kaikkiin tällaisiin pitää tulevaisuudessa varautua. Se, miksi pyysin erityisesti puheenvuoron, oli se, että tuossa äsken omassa puheenvuorossani en muistanut kiittää: siis Tietosuojavaltuutetun toimisto vähillä resursseilla tekee valtavan paljon työtä, ja siitä heille suuri kiitos. Toivonkin, että kun sitä tietosuojan tarvetta koko ajan lisää meiltä täältä tulee, se sitten huomioitaisiin siellä resursseissa myöskin. Sitten on myöskin se, että jatkettaisiin paitsi päätöksentekijöiden ja tietosuojavaltuutetun yhteistyötä mutta myöskin viranomaisten ja tietosuojavaltuutetun yhteistyötä siitä syystä, että näitä tulkintaongelmia saataisiin pois. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-28T17:33:03,2019-11-28T17:35:14,Hyväksytty,1.1 2019_72_73,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja Risikko.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_72_74,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Valtioneuvosto on päättänyt lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistamisesta 18 miljoonalla eurolla. Määrärahalisäys lukiokoulutuksen rahoitukseen toteutettaisiin pienentämällä lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävän vähennyksen määrää. Määrärahalisäys ehdotetaan tehtäväksi pysyvästi. Esitys liittyy valtion 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä, ja tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020. No, sivistysvaliokunta käsitteli tätä ja kuuli asiantuntijoita, ja valiokunta pitää erittäin hyvänä, että hallituksen esitys vahvistaa lukioiden rahoitusta pysyväisluonteisesti 18 miljoonalla eurolla. Teknisesti lisäys toteutetaan pienentämällä lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävää vähennystä. Valtion menoja lukion yksikköhinnan vahvistaminen lisää vuosittain noin 7,5 miljoonaa euroa. Kuntien omarahoitusosuus lukion yksikköhinnan vahvistamisen määrärahalisäyksestä on noin 10,5 miljoonaa euroa. Kunnan osuus kasvaa 1,92 eurolla asukasta kohden. Nyt ehdotettu rahoituksen lisäys on valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan hyvin kannatettava mutta valitettavasti edelleen riittämätön. Aikaisemmin tehtyjen säästöpäätösten vuoksi lukion kokonaisrahoituksesta vähenee edelleen noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä oikeansuuntaisena, tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Arvoisa puhemies! Lukioiden yksikköhinnan vahvistaminen toteutetaan siten, että rahoituksen lisäys, 18 miljoonaa euroa, otetaan huomioon lukiokoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 b §:n 1 momentin mukaan tehtävässä vähennyksessä. Uudistuksen tekninen toteutustapa on saanut asiantuntijoilta kiitosta. Edellä tarkoitettu vähennys muodostuu vuosina 2014 ja 2015 tehdyistä julkisen talouden säästöpäätöksistä, vuoden 2013 ja vuoden 2014 arvioidun kustannustason tarkistusten tekemättä jättämisestä ja vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotusta vastaavista säästöpäätöksistä. Lukiokoulutuksen rahoitukseen ovat vuosina 2014—2019 kohdistuneet kaiken kaikkiaan vuosittain noin 120 miljoonan euron säästötoimet. Valtionosuusrahoituksen perusteena olevien keskimääräisten yksikköhintojen ja keskimääräisten VOS-kustannusten välillä on usean vuoden ajan ollut noin tuhannen euron ero. Hallituksen esityksen 23 b §:n mukainen opiskelijakohtaisen  yksikköhinnan  vähennys  vuonna 2020  on  996, 13 euroa. Tämänsuuruinen vähennys yksikköhinnasta tarkoittaa kokonaisuudessaan edelleen laskennallisesti 100 miljoonan euron rahoitusleikkausta lukiokoulutukseen vuonna 2020 verrattuna tilanteeseen ilman edellä todettuja säästöluontoisia vähennyksiä. Kunnat ovat suurin lukiokoulutuksen järjestäjä, sillä 87 prosenttia lukio-opiskelijoista opiskelee kunnallisissa lukioissa. Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset olivat 784 miljoonaa euroa vuonna 2018. Asiantuntijalausunnon mukaan valtion yksikköhinnasta tekemien vähennysten jälkeen kunnat vastaavat jo kolmesta neljäsosasta järjestämänsä lukiokoulutuksen kokonaisrahoituksesta valtion rahoitusosuuden ollessa enää neljänneksen. Uusi lukiolaki on tullut voimaan 1.8.2019. Lukiokoulutuksessa tapahtuvat muutokset, kuten uudistuneet opetussuunnitelman perusteet, panostaminen opiskelijoiden hyvinvointiin ja opinto-ohjaukseen sekä yhteistyön toteuttaminen korkeakoulujen ja työelämän kanssa, edellyttävät riittäviä resursseja järjestäjiltä ja tämän mahdollistavan rahoitusjärjestelmän. Ylioppilastodistuksen painoarvon nostaminen korkeakoulujen valinnoissa lisää osaltaan myös paineita lukiokoulutuksen laadukkaalle järjestämiselle, jotta opiskelijoille voitaisiin taata koko maassa tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin. Sivistysvaliokunta korostaa, että valtionosuusrahoituksen perustana olevien yksikköhintojen tulee olla sellaisella tasolla, että ne takaavat riittävän perusrahoituksen ja sitä kautta vakaan ja laadukkaan lukiokoulutuksen sekä mahdollisuuden toteuttaa edellä esitetyt koulutuksen laadulliset kehittämistarpeet aikaisempien vaatimusten lisäksi. Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että tulevina vuosina voidaan kokonaan luopua lukiokoulutuksen yksikköhintoihin tehtävistä vähennyksistä, mikä edellyttää noin 100 miljoonan euron lukuista rahoituslisää lukiokoulutukseen. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on tavoitteena oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen. Siinä yhteydessä joudutaan arvioimaan tasapuolisesti koko toisen asteen koulutuksen kehittämistarpeita ja koulutuksen kustannusrakennetta hyvin tarkkaan. Oppivelvollisuuden pidentäminen tulee niin lukiokoulutuksen kuin ammattikoulutuksenkin kohdalla edellyttämään merkittäviä lisäpanostuksia koulutuksen rahoitukseen. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että lukiokoulutuksen nykyinen selkeä rahoitusvaje korjataan poistamalla yksikköhinnasta tehdyt vähennykset ennen kuin lähdetään sitovasti arvioimaan oppivelvollisuusuudistukseen tarvittavaa lisärahoitusta. Vaarana on muutoin, että liian nopeasti toisiaan seuraavien muutosten toimeenpanon myötä rahoitusvaje jää korjaamatta ja voi jopa tosiasiallisesti kasvaa, kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut kasvavat laadulliset vaatimukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama lukiokoulutuksen rahoitusvaihtoehto -työryhmä toteaa 8.10.2019 julkaisemassaan raportissa, että lukiokoulutuksen rahoituksen tulee olla vakaa ja ennakoitava. Työryhmän mukaan lukiokoulutuksen tulee suunnata riittävät taloudelliset voimavarat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Rahoituksenjakojärjestelmän tulisi työryhmän näkemyksen mukaan perustua jatkossakin selkeisiin laskennallisiin kriteereihin ja olla läpinäkyvä ja ylläpitäjäneutraali. Raportissa todetaan, että lukiokoulutuksen rahoitusmalli olisi mahdollista kehittää siten, että se ottaa huomioon nykyistä paremmin erilaiset toimintaympäristöt. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että lukion rahoitusmallin tarkastelua jatketaan edelleen. Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin ajatus siirtymisestä nykyisestä pienlukiolisän käytöstä kohti järjestelmää, jossa turvataan lukiokoulutuksen valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus. Asiantuntijalausunnoissa on esitetty, että nykyinen pienlukioiden rahoitusmalli voi osin vaikeuttaa perusteltujen rakennemuutosten tekemistä varsinkin alueilla, joilla väestökehitys on ikäluokkien pienenemisen tai poismuuton vuoksi haastavaa. Pienissä kunnissa yläaste ja lukio toimivat usein yhdessä, jolloin samat opettajat opettavat molemmissa. Saavutettavuutta arvioitaessa on tällöin voitava ottaa huomioon lukion merkitys alueen koko koulutustarjonnalle. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että saavutettavuuskriteeri sisällytettäisiin osaksi lukion rahoitusjärjestelmää, ja pitää toivottavana, että tämänsuuntainen uudistus toteutetaan jopa ennen laajempaa rahoitusjärjestelmän uudistamista. Arvoisa puhemies! Vielä: Rahoituslain 24 §:n 2 momentti mahdollistaa yksikköhinnan harkinnanvaraisen korottamisen. Korotuksen on saanut vuosittain noin 30 koulutuksenjärjestäjää. Ne ovat edelleen erityisen pieniä, harvaan asutuilla alueilla sijaitsevia koulutuksenjärjestäjiä, lukiokoulutusta järjestäviä kansanopistoja, pieniä suomenkielisten alueiden sisällä sijaitsevia yksityisiä ruotsinkielisiä koulutuksenjärjestäjiä tai koulutuksenjärjestäjiä, joiden opiskelijamäärät vähenevät. Näiden tahojen todelliset järjestämisen kustannukset ovat usein rahoituksen perusteena olevia keskimääräisiä kustannuksia selvästi korkeammat. Korotuksiin käytettävän rahoituksen kokonaismäärä on ollut noin 2—3 miljoonaa euroa. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että mahdollisuus yksikköhinnan harkinnanvaraiseen korottamiseen säilyy kuitenkin edelleen. Valiokunnan yksi päätösehdotushan on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 35/2019 sisältyvän lakiehdotuksen. Tähän mietintöön sisältyy myös yksi vastalause, josta sitten myöhemmissä puheissa. Käytiin kaiken kaikkiaan erinomaisen hyvä keskustelu, ja kyllä selvästi oli halu kehittää lukiokoulutusta. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-28T17:35:55,2019-11-28T17:45:03,Tarkistettu,1.1 2019_72_75,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan kokoomuksen eduskuntaryhmän sivistysvaliokunnan jäsenet jättivät valiokunnan mietintöön vastalauseen. Kannatamme sinänsä kyllä tätä lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistamista ja tietenkin toivomme, että lukiokoulutuksen rahoitus kehittyy myös tulevaisuudessa positiivisesti. Vastalauseemme kuitenkin perustui siihen, että valiokuntakuulemisessa asiantuntijat lähes yksimielisesti nostivat esiin paitsi tarpeen uudistaa rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena myös tarpeen sille, että pienten lukioiden lisää olisi valmiutta muuttaa jo tässä vaiheessa saavutettavuuslisäksi. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin sitä erityisesti, että tällä hetkellä, kun kyse on nimenomaan pienten lukioiden lisästä, se saattaa kannustaa myös kasvukeskuksissa siihen suuntaan, että lukiot eivät välttämättä ole tarkoituksenmukaisen kokoisia, vaikka tässä olisi tarkoituksena ollut ja tulisi olla nimenomaan se, että lukiokoulutus on joka puolella Suomea saavutettavaa, ja sen vuoksi tämä muutos tähän suuntaan olisi erittäin kannatettava. Katsomme myös, että lukiokoulutuksen rahoitus olisi hyvä uudistaa kokonaisuutena ja sen lisäksi varmistaa se, että lukiokoulutuksen rahoitus vastaa siitä aiheutuvia kustannuksia. Kuten tuossa valiokunnan puheenjohtaja Risikon esittelemässä mietinnössä hyvin kävi ilmi, kunnat vastaavat tällä hetkellä jo hyvin suurelta osin lukiokoulutuksen kustannuksista. Sekin on hyvä huomata, että rahoituslain mukaan tässäkin esityksessä suurimman osan korotuksesta maksavat kunnat, vaikka se kokonaiskorotus onkin 18 miljoonaa euroa. Täällä puhutaan oppivelvollisuusiän nostamisesta, ja kuulimme myös asiantuntijakuulemisessa huolenaiheita siihen liittyen, että onko siihen riittävät resurssit varattuna, kun hallitus on varannut uusiin velvoitteisiin 107 miljoonaa euroa ja samanaikaisesti lukiokoulutuksen rahoitusvaje on 100 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi me ehdotimme valiokunnassa, että yksi valiokunnan mietinnön kappaleista olisi korvattu seuraavalla tekstillä: ”Hallituskauden merkittävin uudistustavoite on oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen. Oppivelvollisuusiän pidentäminen ei kuitenkaan ole vaikuttavin tapa puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen. Tarvitsemme sen sijaan oikea-aikaista tukea sekä panostuksia aina varhaisista vuosista lähtien. Toisen asteen koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää lisäresursseja nykyisiin toimintoihin, kuten mietinnössä todetaan. Hallitus on panostamassa 107 miljoonaa uusiin velvoitteisiin korjaamatta vanhoja rahoitusvajeita.” Tähän muutosesitykseen yhtyivät myös sivistysvaliokunnan perussuomalaiset edustajat. Nyt tulevassa valmistelussakin vakava toiveemme on, että tämä asiatuntijakuulemisessa esiin tullut huoli otetaan vakavasti ja varataan riittävät resurssit lukiokoulutuksen järjestämiseen, sillä jos edetään siihen suuntaan, että vain tämä 107 miljoonaa euroa on käytettävissä, se tulee johtamaan todennäköisesti siihen, että materiaalimaksuihin tarvittava resurssi joudutaan irrottamaan lukiokoulutuksen laadusta eli opettajaresursseista ja mahdollisista muista lukiokoulutuksen varsinaiseen laatuun vaikuttavista rahoitusmomenteista. Tämän vastalauseen varsinainen lausumaehdotus kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen. Valmistelun yhteydessä on muun muassa arvioitava, voidaanko pienten lukioiden lisä muuttaa lukiokoulutuksen saavutettavuuslisäksi. Uuden rahoitusmallin on oltava ennakoitava, ja rahoituksen on vastattava paremmin lukiokoulutuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia.” Toivommekin, että nyt kun tämä lukiokoulutuksen rahoituksen parannus, ehdoton parannus — ja siitä kiitämme — tulee voimaan, jatkossa kuitenkin edelleen hallitus edistäisi sitä, että lukiokoulutuksen rahoitus uudistettaisiin kokonaisuudessaan, eivätkä lukiokoulutuksen laadun parantaminen ja rahoituksen parantaminen jäisi tähän esitykseen. Tästähän oli tämmöinen työryhmä, joka tosiaan ei tehnyt sitten minkäänlaista ehdotusta, siellä oli erilaisia ehdotuksia käsiteltävänä. Mutta siellä on hyvä pohjatyö tehtynä, jonka pohjalta työtä voisi nyt hyvin jatkaa, ja tätä lämpimästi toivomme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-28T17:45:06,2019-11-28T17:50:14,Tarkistettu,1.1 2019_72_76,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Tärkeä asia tosiaan, ja yritän tässä sinne lehtereille katsoa, että onko siellä juuri lukiolaisia. [Yleisölehteriltä huudetaan] — Aivan mahtavaa, ja tervetuloa! Te olette niin sanotusti ajan hermolla. Kunnioitan ja arvostan sitä suuresti. Valtioneuvosto on päättänyt esittää lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistamista 18 miljoonalla eurolla. Määrärahan lisäys lukiokoulutuksen rahoittamiseen toteutettaisiin pienentämällä lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävän vähennyksen määrää. Määrärahalisäystä ehdotetaan pysyväksi. Tällä esityksellä toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa lukiokoulutuksen laatua sekä uuden lukiolain toimeenpanoa. Määrärahan lisäyksellä tuetaan lukiokoulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia toteuttaa nykyistä laajemmin lukion syventäviä ja soveltavia kursseja ja siten opiskelijoiden osaamispohjaa jakamalla kursseja opiskelijamääriltään nykyistä pienempiin ryhmiin. Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, myös sivistysvaliokunta pitää erittäin hyvänä, että hallituksen esitys vahvistaa lukioiden rahoitusta pysyväisluonteisesti 18 miljoonalla eurolla. Valtion menoja lukion yksikköhinnan vahvistaminen lisää vuosittain noin 7,5 miljoonaa euroa. Kuntien omarahoitusosuus lukion yksikköhinnan määrärahalisäyksestä on noin 10,5 miljoonaa euroa. Nyt ehdotettu rahoituksen lisäys on valiokunnan asiantuntija-arvioiden mukaan hyvin kannatettava mutta edelleen riittämätön. Toisin sanoen olemme oikealla tiellä mutta emme vielä perillä. On selvää, että valtionosuusrahoituksen yksikköhintojen tulee olla sellaisella tasolla, että ne takaavat riittävän perusrahoituksen ja sitä kautta vakaan ja laadukkaan lukiokoulutuksen. On myös ensiarvoisen tärkeää, että tulevina vuosina voidaan jatkaa nyt valittua lukiokoulutusta tukevaa linjaa, jossa lukiokoulutuksen yksikköhintoihin tehtäviä vähennyksiä kavennetaan. Tavoite on mittava ja edellyttää kokonaisuudessaan noin 100 miljoonan euron suuruista rahoituslisää lukiokoulutukseen. Nyt aloitettu polku on oikeansuuntainen käännös parempaan tulevaisuuteen. Puhemies! Hallituskauden merkittävin uudistustavoite on oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen. Siinä yhteydessä joudutaan arvioimaan tasapuolisesti koko toisen asteen koulutuksen kehittämistarpeita ja koulutuksen kustannusrakennetta. Oppivelvollisuuden pidentäminen tulee niin lukiokoulutuksen kuin ammattikoulutuksenkin kohdalla edellyttämään lisäpanostuksia koulutuksen rahoittamiseen. Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin myös ajatus siirtymisestä nykyisestä pienlukiolisän käytöstä kohti järjestelmää, jolla turvataan voimakkaammin lukiokoulutuksen valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus. Pienissä kunnissa yläkoulu ja lukio toimivat usein yhdessä, jolloin samat opettajat opettavat molemmissa. Saavutettavuutta arvioitaessa on tällöin voitava ottaa huomioon lukion merkitys koko alueen koulutustarjonnalle. Olisi siis viisasta, että saavutettavuuskriteeri sisällytettäisiin osaksi lukion rahoitusjärjestelmää. Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että se on astelemassa ryhdikkäästi paremman lukiokoulutuksen puolesta. Tämä on suunnanmuutos, joka osoittaa tahtoa ja tilannetajua. Lukiokoulutuksen haasteet niin rahoituksen, rakenteiden kuin sisältöjen osalta kuitenkin jatkuvat, eikä tässä kohtaa kukaan voi julistautua asentoon, että maailma olisi saatettu valmiiksi. Lukiokoulutus on aivan keskeinen suomalaisen sivistyksen kulmatolppa. Lukiossa vaeltaa juuri lehterillä olevia kirkassilmäisiä, kirkasotsaisia nuoria, jotka luottavaisina suuntaavat kohti tulevaisuutta. Meidän tehtävämme täällä eduskunnassa on ponnistella, että näitä askelia seuraa valveilla oleva eduskunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-28T17:50:22,2019-11-28T17:55:49,Tarkistettu,1.1 2019_72_77,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Monesti kokeneet henkilöt sanovat, että eivät ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, mutta nyt täytyy sanoa, rouva puhemies, että ensimmäistä kertaa olen täällä nyt kannattamassa. Kannatan edustaja Multalan tekemää vastalauseen mukaista lausumaehdotusta sekä tätä ehdotusta näitä lain perusteluja koskien. — Menihän tämä nyt oikein? [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Anteeksi, ne tehdään toisessa käsittelyssä, eli vielä ehtii myöhemminkin.] Aha, no niin. Joka tapauksessa ne olivat erinomaiset. Nyt varmasti tässä ensimmäisessä käsittelyssä, kun ollaan lain sisältöä käsittelemässä, tähän ei vielä ole mitään konkreettista ehdotusta, mutta haluan kuitenkin tästä lain sisällöstä puhua, arvoisa rouva puhemies. On hienoa, että tässä nyt tällä tavalla hallituksen ja opposition yhteisen keskustelun kautta voimme tosiaan löytää näitä oikeita tapoja isänmaata palvella, koska kun puhumme koulutuksesta, niin se on varmasti se isänmaan tulevaisuuden tärkein kulmakivi. Suomi on noussut maailman menestyneimmäksi maaksi nimenomaan siksi, että meillä on aina ymmärretty panostaa koulutukseen. Koulutukseen on itse asiassa panostettu enemmän kuin mitä meillä on ollut varaa panostaa, mutta juuri sen vuoksi, että on panostettu, Suomesta on tullut maa, jota katsotaan maailman parhaana maana, kun maailmalta tännepäin katsotaan. Näitä panostuksia on syytä jatkossakin jatkaa, ja on oikein, että nyt myös tällä lakimuutoksella 18 miljoonaa euroa lisää lukiokoulutukseen panostetaan, kun tätä yksikköhintaa vahvistetaan. Arvoisa herra puhemies! Suomen koulutuksen aivan erityinen ylpeydenaihe on ollut peruskoulu. Peruskoulua arvostetaan maailman parhaana instituutiona, ja niin kuin täällä on hyvissä puheenvuoroissa jo käyty läpi, monilla paikkakunnilla ympäri Suomen peruskoulun yläluokkien hyvä aineenopetus tapahtuu juuri niiden samojen maailman parhaiden opettajien toimesta, jotka myös lukiossa opettavat näitä vastaavia aineita. Tämän vuoksi tämä lukioiden ja peruskoulun yläluokkien kohtalonyhteys on erittäin tärkeä osa tätä suomalaista peruskoulun menestystarinaa, jossa jokainen suomalainen lapsi riippumatta omasta sosiaalisesta taustastaan tai siitä, missäpäin maata perhe asuu, pääsee maailman parhaan koulutuksen piiriin ja saa hyvän pohjan jatko-opinnoilleen. Tästä haluamme pitää kiinni tulevaisuudessakin. Siksi tämä kokoomuksen esittämä vastalause tai paremminkin kehittämisehdotus siitä, että kiirehdittäisiin sitä, että lukion saavutettavuus tulisi rahoituskriteeriksi, on äärimmäisen tärkeää sen kannalta, että nimenomaan joka puolella maata tasokas lukiokoulutus saadaan turvattua ja toisaalta sitten taas myös niillä paikkakunnilla, joissa tosiaan on enemmän nuoria ja enemmän oppilaitoksia, pystytään järkevää rakenteellista kehittämistä tekemään, kun ainakaan rahoituskriteerit eivät ole esteenä. Eli siksi tämä kokoomuksen esitys saavutettavuudesta rahoituskriteeriksi on mielestäni erittäin kannatettava ja kiirehdittävä. Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti myös tästä oppivelvollisuuden pidentämisestä. Olen samaa mieltä, kuten edellä edustaja Multala hyvin puhui, että oppivelvollisuuden pidentäminen itsessään ei ole ratkaisu nuorten syrjäytymisongelmaan, joka sinänsä on vakava asia ja asia, johon tämän salin tulee yhdessä pureutua. Meidän pitää erityisesti panostaa siihen, että siinä vaiheessa, kun ollaan toisella asteella, nuorella on jo niin sieltä varhaiskasvatuksesta esikoulun kautta kuin sitten peruskoulun kautta ja tietysti ennen kaikkea kodeista sellaiset eväät elämään, että koulunkäynti maistuu, halutaan oppia valmiuksia entisestään, jatkokouluttautua. Ei pitäisi olla kenellekään pakko mennä toisen asteen opintoihin, vaan sen pitäisi olla haluttu mahdollisuus, ja näiden valmiuksien sen ymmärtämiseksi pitää olla kunnossa. Tässä mielessä itse näkisin ja kokoomus näkee, että panostukset tulisi suunnata sinne varhaisempiin vuosiin, jotta jokainen nuori on mukana yhteiskunnassa siinä vaiheessa ja siinä iässä, kun ollaan hakeutumassa toisen asteen opintoihin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-28T17:55:59,2019-11-28T18:01:19,Tarkistettu,1.1 2019_72_78,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lukiolla on ihan erityinen paikka sydämessäni. Päättäjänä pitää aina olla vähän varovainen muistelemaan omia opiskelu- tai kouluaikoja, mutta ihan hieman rohkenen sitä tehdä. Omista lukioajoistani parhaiten jäivät mieleen seikkailut niin uusien ihmisten kuin matemaattisten yhtälöidenkin parissa, taitavien opettajien sytyttämä innostus, yhteenkuuluvuudentunne, itsensä ylittäminen. Toisaalta muistan hyvin myöskin ne vaikeat hetket, hukassa olemisen ja jännityksen tulevaisuudesta. Sittemmin olen päässyt myös työkseni edistämään lukiolaisten hyvinvointia ja laadukasta lukiokoulutusta sekä muun muassa käynnistämään tätä tänään julkaistua historian ensimmäistä lukiolaisbarometria. Samankaltaisia tarinoita ja muistoja löytyy tämän päivän lukiolaistenkin keskuudesta, mutta ikävä kyllä me tiedämme myös, että yhä useampi lukiolainen kokee vakavaa stressiä ja uupuu, ja siihen tarvitaan muutos. Tuo tänään julkaistu lukiolaisbarometri kertoo, että peräti 40 prosenttia vastaajista kokee, että opiskelu lukiossa on henkisesti raskasta, tytöt vielä poikia useammin. Aiemmin syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista lähes 40 prosenttia on kuluneen vuoden aikana ollut huolissaan omasta mielialastaan. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi ennustaa yleistä mielenterveyttä. Työhyvinvoinnin parantaminen ja yksilöllisten voimavarojen huomiointi työpaikoilla tukevat työntekijöiden jaksamista. Ihan vastaavasti myös hyvinvointi oppilaitoksissa on aivan keskeistä opiskelukyvyn ja opiskelijoiden mielenterveyden näkökulmasta. Kouluviihtyvyys, yhteisöllisyys ja yksilöllinen tuki auttavat vahvistamaan mielen hyvinvointia jo ennen kuin ongelmat syvenevät tai syntyvät ensinkään. Jo hyvinvoinnin mutta tietenkin myös koulutuksen laadun näkökulmasta on olennaista, että lukioissa on riittävät voimavarat ja työkalut koulutuksen toteuttamiseen, opiskelijoiden tukeen ja sen lukioyhteisön rakentamiseen. Arvoisa puhemies! Lukion rahoitusjärjestelmä ei ole maailman yksinkertaisin, sillä rahaa tulee useammasta kanavasta, ja tänään on tietysti keskeisintä puhua siitä valtion kohdentamasta rahoituksesta lukioille, ehkä erityisesti siitä osasta järjestelmää, joka on johtanut lukiokoulutuksen rahoituksen nakertamiseen vuosien varrella. Kun lukion rahoitus perustuu vahvasti aiempien vuosien toteutuneisiin kustannuksiin, johtavat kerran tehdyt säästöt tosiasiallisesti lisäsäästöihin, ellei tilanteeseen puututa. Lukiokoulutuksen rahoitukseen on vuosina 14—19 kohdistunut kaiken kaikkiaan vuosittain noin 120 miljoonan euron säästötoimet. Samaan aikaan kuntien osuus lukiokoulutuksen rahoituksesta on kasvanut ja valtion puolestaan kaventunut. Sivistysvaliokunta on pitänyt ensiarvoisen tärkeänä, että tulevina vuosina voidaan kokonaan luopua lukiokoulutuksen yksikköhintoihin tehtävistä vähennyksistä, mikä edellyttää noin 100 miljoonan euron suuruista lisärahoitusta lukiokoulutukseen. Pidän erittäin tärkeänä, että tässä salissa löytyisi sellainen yhteinen sitoumus, että sitä kohti pyritään tulevien vuosien, tulevien vaalikausien aikana. Yksi tämän hallituskauden isoimmista koulutusuudistuksista on oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen, minkä tavoitteena on varmistaa, että ihan jokainen nuori saa toisen asteen koulutuksen sekä riittävät tiedot ja taidot elämään ja elinikäiseen oppimiseen. On tärkeää varmistaa, että tämän uudistuksen hyvät tavoitteet eivät vesity toisen asteen koulutuksessa olevien rahoitusvajeiden myötä, ja tähän on myös sivistysvaliokunta mietinnössään kiinnittänyt huomiota. Lukion rahoitusjärjestelmä kaipaa muutenkin uudistamista. Leikkurit tulee tietenkin poistaa, jotta lukion rahoitus vastaa paremmin nykyisiä kustannuksia. Lisäksi on paikallaan pohtia siirtymistä pienten lukioiden lisästä saavutettavuuskorotukseen, jolla kenties voitaisiin paremmin turvata lukiokoulutuksen valtakunnallinen ja alueellinen saavutettavuus. Tässä kenties voitaisiin edetä jo ennen sitä koko rahoitusjärjestelmän uudistusta, joka sekin on tarpeellinen, osana hallitusohjelmaan kirjattua lukion laadun ja saavutettavuuden vahvistamista. Samassa yhteydessä toivon, että tutkitaan myöskin valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän rakentamista lukion puolelle ammatillisen koulutuksen tapaan. Arvoisa puhemies! Lukioissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat syksyllä 2021. Ehkä parasta on se, että lukiolaisten hyvinvointiin panostetaan niiden myötä entistä enemmän. Seuraava vaihe on paikallisten opetussuunnitelmien rakentaminen. Toivottavasti siinä työssä löydetään keinoja vähentää pirstaleisuutta ja sisältöähkyä, josta lukiolaiset ovat olleet huolissaan. Olennaista on varmistaa, että joka puolella Suomea ne lukiolaisuuden kovimmat kokemusasiantuntijat eli lukiolaiset itse ovat tiiviisti mukana paikallisten opetussuunnitelmien laatimisessa. Kohtuullisen työmäärän, innostavan opetuksen ja mielekkäiden sisältöjen lisäksi lukiolaisten hyvinvointi edellyttää laadukasta opinto-ohjausta, tarvittaessa erityistä tukea sekä apua elämän vaikeissa tilanteissa. Tähän työhön ja entistä tiiviimmäksi osaksi lukioyhteisöä tarvitaan mukaan myöskin psykologit ja kuraattorit, ja siksi hallitusohjelman linjaus opiskeluhuollon sitovasta mitoituksesta toisen asteen koulutukseen tulee todella tarpeeseen. Lukiolaisten jaksamiseen, stressiin ja vaikkapa ihmissuhdepulmiin on pystyttävä reagoimaan jo ennen kuin niitä ongelmia kasautuu. Vastaavasti tulisi harkita myös opinto-ohjaajien mitoituksen säätämistä, jotta jokaiselle olisi aidosti tarjolla yksilöllistä tukea siinä elämän tärkeässä nivelvaiheessa. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Lukioiden uudistusvauhti on ollut viime vuosina melko kova. On tietenkin hyvä ja tarpeen, että lukiokoulutus uudistuu vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, mutta olennaista on myös pitää huolta siitä, että nämä uudistukset ehditään toteuttaa ja arvioida huolellisesti. Nyt on tärkeää tukea lukioyhteisöjä uudistusten läpiviemisessä ja hyvinvoinnin vahvistamisessa kautta linjan. Toivon mukaan saamme myöskin tulevina vuosina lukiolaisbarometrin kautta tukea tähän työhön ja sen arviointiin. Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on valtavan tärkeä ensimmäinen askel lukiokoulutuksen rahoitustilanteen korjaamisessa. Työtä riittää tehtäväksi, mutta hallitus ansaitsee suuren kiitoksen siitä, että suunta vihdoin kääntyy: koulutusleikkausten aikakaudesta siirrytään koulutuksen ja sivistyksen uuden arvostuksen aikaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-11-28T18:01:29,2019-11-28T18:08:30,Tarkistettu,1.1 2019_72_79,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Hyrkkö totesi, tämä on hyvä alku lukiokoulutuksen, ja laajemminkin koulutuksen, vahvistamisessa. Lukiokoulutuksella on hyvin vahva merkitys sitten jatko-opinnoissa. Itse en ole lukiota käynyt, menin avoimen yliopiston kautta yliopisto-opintoihin, mutta lukiokoulutuksen merkitys tulee jatkuvasti esille myöskin omassa elämässäni, ja siitä paljon puhutaan lähipiirissä. Olemme tänään kuulleet monia hyviä todistuksia siitä, miten tärkeää on se, että meillä on laadukas ja vahva lukiokoulutus ja koulutus ylipäätäänkin. Sillä on valtava merkitys meidän lastemme ja nuortemme ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämän lakiesityksen takana on hyvin kaunis tavoite, jonka me sovimme hallitusneuvotteluissa, ja pidämme sitä myöskin keskustassa erittäin tärkeänä, että me kaikilla asteilla vahvistamme koulutusta. Tällä ehdotetulla määrärahalisäyksellä tuetaan lukiokoulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia tarjota ja toteuttaa nykyistä laajemmin lukion syventäviä ja soveltavia kursseja. Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin lähtökohta — jos ajattelee aivan sitä, mistä se lapsen ja nuoren hyvinvointi lähtee, niin se lähtee kodista, ja koulutuksella me voimme sitä hyvin merkittävästi tukea. Siksi pidän erittäin merkittävänä sitä, että hallitus on päättänyt tukea vahvasti sekä perheiden hyvinvointia siellä kotona että myöskin sitten koulutusta, mikä tulee tässä esityksessä konkreettisesti nyt sitten esiin. On tärkeää, että lapsille ja nuorille taataan tasaveroiset koulutusmahdollisuudet koko maassa, ja siksi on hienoa, että sivistysvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että on tärkeä turvata lukiokoulutuksenkin valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus. Toivon, että tämä hyvä askel ja hyvä alku omalta osaltaan tukee meidän nuortemme hyvinvointia ja sitä kautta palvelee koko meidän isänmaatamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-11-28T18:08:31,2019-11-28T18:11:00,Tarkistettu,1.1 2019_72_80,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on tämän hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista. Ilman osaamisen vahvistamista emme myöskään onnistu niissä työllisyystavoitteissa, joita olemme asettaneet. Tähän liittyy myös tänä päivänä käsittelyssä oleva hallituksen esitys lukiorahoituksesta. Kuten täällä on monissa edellisissäkin puheenvuoroissa todettu, hallituksen esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Hallituksen esitys vahvistaa lukioiden rahoitusta 18 miljoonalla eurolla. Lukiorahoitusta ja sen yksikköhintaa on kuitenkin leikattu vuosina 2014—2019 yhteensä 120 miljoonaa, ja se on näkynyt myös lukiokoulutuksen kehittämisessä paikallisilla tasoilla. Vähennys muodostuu vuosina 2014 ja 2015 tehdyistä julkisen talouden säästöpäätöksistä, vuoden 2013 ja vuoden 2014 arvioidun kustannustason tarkistuksen tekemättä jättämisestä ja vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotusta vastaavista säästötoimista. Elikkä voitaneen todeta, että lukiokoulutuksen valtionosuuskustannukset ovat nyt vuonna 2017 olleet vajaat 700,7 miljoonaa euroa. Näiden kustannustietojen pohjalta on muodostunut sitten myös rahoituslaki 23 §:n mukainen lukiokoulutuksen keskimääräinen vuosittainen yksikköhinta 6 305,44 euroa vuodelle 2020. Jos tätä leikkausta ei olisi tehty elikkä olisimme edenneet sillä toivottavalla tavalla, niin tämä yksikköhinta olisi 7 301,57 euroa. Ja kuten valiokunnassa olemme käyneet keskustelua, meidän tavoitteenamme on, että me pystyisimme siirtymään sellaiseen järjestelmään, että tämä leikkuripykälä voitaisiin pikkuhiljaa poistaa käytöstä ja me voisimme siirtyä oikeisiin laskelmiin ja oikeisiin yksikköhintoihin. Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, tavoitteena tulee olla, että lukiokoulutuksen nykyinen rahoitusvaje korjataan poistamalla yksikköhinnasta tehtävät vähennykset. Tämä on tärkeää, kun arvioimme koko toisen asteen koulutusta, sen uudistamista ja siihen liittyvää rahoitusta. Asiantuntijakuulemisissa nousi esille myös, että nykyinen pienlukioiden rahoitusmalli voi vaikuttaa koulutukseen liittyviin rakennemuutoksiin, jotka tehdään eri alueilla ja varsinkin niillä alueilla, joissa väestökehitys ja ikäluokkien pieneneminen tuovat haasteita. Koulutuksen turvaaminen alueilla, pienissä kunnissa, joissa yläkoulu ja lukiokoulu toimivat tiiviissä yhteistyössä, on tärkeää. Jos lukiokoulutus tullaan poistamaan tältä alueelta, voi se vaikeuttaa myös yläkoulun toimintaa, minkä takia meidän pitää, kun me uudistamme kouluverkkoa ja teemme rakenneuudistuksia näillä alueilla, tunnistaa tämä kokonaistilanne, että me emme lukioratkaisuilla tule heikentämään peruskoulun ja perusasteen koulutusta. Tästä syystä myös saavutettavuutta tulee arvioida, ja tämä tilanne tulee myös nähdä tässä kokonaisuudessa. Tähän kokonaisuuteen oleellisesti liittyy myös yksikköhinnan harkinnanvarainen rahoitus. Tällä hetkellä korotuksen on saanut vuosittain noin kolmekymmentä koulutuksenjärjestäjää. Tämä on myös tärkeää nimenomaan harvaan asutuilla alueilla, ja valiokunnassa meillä oli aivan yksiselitteinen näkemys myös siitä, että kun toisen asteen koulutuksen rahoitusta tullaan arvioimaan, niin myös tämä rahoitus ja näiden koulujen tulevaisuus tulee tässä huomioida yhtenä osana isompaa kokonaisuutta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-11-28T18:11:04,2019-11-28T18:15:44,Tarkistettu,1.1 2019_72_81,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on kehittynyt köyhästä kehitysmaasta osaavaksi sivistysvaltioksi, koska kaikilla on ollut mahdollisuus taustasta riippumatta käydä maailman parasta koulua ja koulupolkua, ja lukio on tärkeä osa sitä. Koulun ja koulutuksen tulee olla maamme kruununjalokivi, joka on toki päässyt vähän himmenemään viime vuosien aikana. Lukiokoulutuksen rahoitukseen on kahdella edellisellä hallituskaudella kohdistunut leikkauksia yhteensä noin 120 miljoonaa euroa, ja iloitsenkin siitä, että valtioneuvosto on päättänyt vahvistaa lukiokoulutuksen yksikköhintaa 18 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmamme ”Osallistava ja osaava Suomi” haluaa vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja vielä tuoreen lukiolain toimeenpanoa. On tärkeää, että annamme lukioille myöskin työrauhan, että he voivat kehittää työtään kaikessa rauhassa. Mitä näistä leikkauksista on seurannut? Opiskelijaryhmien vähimmäiskoot ovat kasvaneet, itsenäisen opiskelun ja etäopiskelun määrä on lisääntynyt reilulla kolmasosalla koulutuksen järjestäjistä. Siihen kaikilla opiskelijoilla ei ole kuitenkaan valmiuksia. Vajaalla kolmasosalla järjestäjistä paikallisesti tarjottavien syventävien kurssien määrä on vähentynyt. Pidän tätä erityisen huolestuttavana, sillä lukio on yleissivistävä koulu, joka antaa laaja-alaisen pohjan jatko-opinnoille ja elämälle. Kun jossakin itselle tärkeässä aineessa ei voikaan edetä pidemmälle ja syvemmälle, kurssikokonaisuudesta tulee pinnallisempi ja hajanaisempi. Soveltavien kurssien määrä on vähentynyt myös reilulla kolmasosalla järjestäjistä. Tätäkin pidän epäsuotavana kehityksenä, koska soveltavissa kursseissa päästään soveltamaan ja käyttämään tietoa ja oppimaan laaja-alaisesti ja teemoittain. Niissä rakennetaan isompaa kuvaa, ja sitä tämä maa tarvitsee. Sivistysvaliokunta korostaa mietinnössään, että pitkällä juoksulla tarvitaan valtionosuusrahoitus, joka takaa vakaan ja ennustettavan toiminnan. Tämä mahdollistaa myöskin kaikkien koulujen ja myöskin lukioiden pitkäjänteisen kehittämisen. Meidän tulee kehittää koko koulutusjärjestelmäämme kokonaisuutena. Viime vuosina on ollut eri sektoreitten yksittäisiä uudistuksia, nyt meidän täytyy katsoa kokonaisuutta. Onkin lähdössä liikkeelle koulutuspoliittisen selonteon valmistelu, joka katsoo yli vaalikausien. Toivon, että tämä lisäraha auttaa koulutuksen järjestäjiä tuomaan ja tarjoamaan laajemmin ja lisää lukion syventäviä ja soveltavia kursseja. Tämä vahvistaa opiskelijoiden osaamisen pohjaa, ja syntyy varmasti myös pienempiä ja tehokkaampia opiskeluryhmiä. Näin voidaan paremmin ottaa myös huomioon erilaiset oppijat ja myös erilainen tuen tarve, ja näin tämä koko prosessi edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja hyvinvointia. Olemme tänäänkin puhuneet nuorten mielenterveyden ongelmista. Myös lukiolaisten opiskelijahuollon palveluja ja opinto-ohjausta tulee kehittää, ja myös kaksoistutkintojen mahdollisuuksia kannattaa vahvistaa, jotta erilaiset oppijat saavat hyvän ja vahvan pohjan maailmankatsomuksensa rakentamiseen ja jatko-opintoihinsa. On tärkeää myös se, että säilytämme pienet lukiot, jotka usein toimivat peruskoulun yhteydessä. Samat opettajat opettavat molemmissa. Pienen lukion lisää pohditaan muutettavaksi saavutettavuuslisäksi. Saavutettavuudesta tulee pitää huolta koko maassa. Koulut eivät saa karata liian kauas kodeista. Myöskään harkinnanvaraisesta korotuksesta ei tule luopua. Niin kuin kuulimme, 30 koulua saa sitä tällä hetkellä. Lukiokoulutusta annetaan esimerkiksi kansanopistoissa, joissa opiskelijat myös asuvat. Tämä on mahdollisuus sellaisten seutujen nuorille, joiden lähellä ei ole lukiota. Joillekin nuorille koulu ja koti samassa paketissa on juuri se oikea vaihtoehto. On tärkeää, että pidämme sivistyksestä huolta. Lukio on tärkeä osa suomalaista koulupolkua, jota meidän tulee nyt kehittää kokonaisuutena, että jokainen löytää oman lahjakkuutensa, hyvän buustin elämänikäisen oppimisen polulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-28T18:15:46,2019-11-28T18:22:39,Tarkistettu,1.1 2019_72_82,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aivan aiheesta kiitelty tätä lakiesitystä, jolla lukioiden yksikköhintaa vahvistetaan. Aivan erityisen mieluisasti kuuntelin kuitenkin edustaja Hyrkön puheenvuoroa, jossa selvästi on hänen asiantuntemukseensa perustuen tunnistettu, aivan oikein, ne lukiokoulutuksen rahoituksen haasteet, jotka ovat alkaneet jo useita vuosia sitten, itse asiassa ei edes viime vaan sitä edellisellä hallituskaudella. Sen vuoksi me omassa vastalauseessamme esitimmekin, että tätä lukiokoulutuksen rahoitusta tulisi uudistaa kokonaisuutena ja nimenomaan niin, että tämä ikään kuin laskevien kustannusten kierre saataisiin katkaistua. Toivonkin tietysti, että kun tulemme toisessa käsittelyssä esittämään tämän lausumaehdotuksemme, niin saamme sille tukea myös sieltä hallituspuolueiden suunalta. Kaikki me tiedämme, että lukiokoulutuksen rahoitus on edelleen liian alhaisella tasolla verrattuna niihin toteutuneisiin kustannuksiin, ja varmasti kaikki tässä salissa tänäänkin kauniisti lukiokoulutuksen merkityksestä puhuneet ymmärtävät sen tärkeyden, koska meillä on yhteinen tavoite siitä, että puolet ikäluokasta suorittaisi korkea-asteen tutkinnon, ja sinne merkittävä väylä tietysti on lukio-opinnot. Senkin vuoksi meidän on ehdottomasti huolehdittava siitä, että lukiokoulutuksen rahoitus on riittävällä tasolla, ja toisaalta siitä, että mahdollisesti tulevat uudet uudistukset ovat riittävän voimakkaasti rahoitettuja niin että se ei ainakaan lisää syö lukiokoulutuksen rahoitusta laadun osalta eli esimerkiksi opetuksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-28T18:22:40,2019-11-28T18:24:24,Tarkistettu,1.1 2019_72_83,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kiitelty tästä, ja minä olen samaa mieltä, että on hyvä, että tätä rahaa tuli, mutta kyllä meidän pitää tietysti muistaa se, mitä me täällä mietinnössäkin kaikki totesimme, että tällä hetkellä kunnat kuitenkin rahoittavat lukiota. Kolme neljäsosaa näistä kustannuksista tulee kunnilta ja yksi neljäsosa tulee valtiolta. Kun ne kokonaiskustannukset ovat esimerkiksi 2018 olleet 784 miljoonaa, niin kyllähän se kuntien osuus aika huima osuus on. En siinä mielessä ollenkaan ihmetellyt sitä, kun meidän asiantuntijat murehtivat sitä tulevaisuutta, että jos tätä rahoitusmallia ei muuteta mitenkään, kun kunnat ovat niin heikossa hapessa taloudellisesti tällä hetkellä, niin mitä se sitten tarkoittaa kuntien mahdollisuudelle ylläpitää, järjestää lukiokoulutusta. Lukiokoulutus on kuitenkin valtavan tärkeä elementti monestakin syystä siellä kunnassa. Monessa kunnassa, aivan niin kuin täällä meidän mietinnössämme todetaan, yläaste ja lukio ovat samoissa tiloissa ja infra on yhteinen ja opettajat ovat yhteisiä, ja jos sitten lukiolle käy jotain, niin se vaikuttaa myöskin siihen perusopetukseen. Sitten viittaan tähän sivistysvaliokunnan mietintöön, mitä täällä todetaan tästä oppivelvollisuuden nostosta, joka on hallitusohjelmassa: ”Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että lukiokoulutuksen nykyinen selkeä rahoitusvaje korjataan poistamalla yksikköhinnasta tehtävät vähennykset, ennen kuin lähdetään sitovasti arvioimaan oppivelvollisuusuudistukseen tarvittavaa lisärahoitusta. Vaarana on muutoin, että liian nopeasti toisiaan seuraavien muutosten toimeenpanon myötä rahoitusvaje jää korjaamatta ja voi jopa tosiasiallisesti kasvaa, kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut kasvavat laadulliset vaatimukset.” Elikkä tämä on vakava huoli, jonka nyt on valiokuntakin esittänyt, ja varmasti tulemme tätä huomiomaan. Minä toivon tietysti, että kun hallitus pohtii tätä oppivelvollisuuden nostamista ja mietitään näitä kustannuksia, niin tämäkin asia siellä otetaan huomioon. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-28T18:24:24,2019-11-28T18:26:40,Tarkistettu,1.1 2019_72_84,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme juuri eduskunnassa lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, ja totta kai lukio ja lukiokoulutus puhuttaa. Ruotsin kielen pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa myös puhuttaa ja mietityttää. On tietysti pakko kysyä ja miettiä, mietittiinkö ihan loppuun asti sitä, että tehdään siitä pakollinen. Kielten opiskelua pidän kyllä tärkeänä, mutta minusta on hyvin tärkeää, että olisi myös niitä vaihtoehtoja. Ehkä voisi olla enemmän vaikka englantia vaihtoehtona, lisättäisiin sitä, tai kenties voisi olla venäjä vaihtoehtona. Omassa työssäni tarvitsin paljon enemmän venäjän kieltä kuin englantia tai ruotsia esimerkiksi. Meillä eri paikkakunnilla voi olla erilaiset tarpeet, ja eri ammateissa voi olla erilaiset tarpeet. Apteekkityössä itse kyllä huomasin, että myös venäjän kielelle oli todella tarvetta. Samoin eri ammateissa voi olla niin, että on monenlaisia eri vaihteluja ja tarpeita. Toisaalta ihmettelen tätä oppivelvollisuutta. Tämä oppivelvollisuusikä on jatkossa 18 vuotta. Mietittiinkö sitä ihan loppu asti? Miksi ei enemmän laiteta tukea sitten ehkä niille, jotka sitä todella tarvitsevat, vaan pakotetaan kaikki olemaan siihen 18 vuoteen asti koulussa? Onko siinä vähän semmoista pakottamisen makua? Meistä kuitenkin jokainen on erilainen, ja on erilaiset koulutustarpeet, ja ne kaikki meidän tulee hyväksyä ja tukea myös kaikkia oppilaita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-28T18:26:40,2019-11-28T18:28:21,Tarkistettu,1.1 2019_72_85,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän kyllä siis kokoomuksen tarpeen profiloitua ja tuoda näitä niin sanottuja vastalauseita esiin, mutta mielestäni nämä monet asiat, lähestulkoon kaikki, jo sisältyvät mietintöön. Enkä nyt usko, että meidän kannattaa tästä kovin suurta erimielisyyttä tai riitaa rakentaa. Tämä sivistysvaliokunnan mietintö on kovin hyvä, ja siinä mielestäni tarpeellisella tavalla tuodaan oleellisuudet myöskin näistä kokoomuksen huomioista esille. Mutta mikä tärkeintä, tämä itse asia on hyvä: siis 18 miljoonaa euroa lisää lukiokoulutukseen. Varmasti yksimielisyys löytyy siitäkin asiasta, että se on hyvä suunta mutta ei varmastikaan vielä riittävä. Eli työtä täytyy jatkaa siten, että me saamme myös lukiokoulutuksen rahoitusosuutta sille tasolle, että laadukas koulutus ja ennen kaikkea lukiokoulutus on tulevaisuudessakin mahdollista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-28T18:28:21,2019-11-28T18:29:32,Tarkistettu,1.1 2019_72_86,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun saamme sosiaali- ja terveyspalvelut laajemmille harteille — sitä toivon ja varmasti monet täällä toivovat — niin tällöin koulutus ja sen toteuttaminen ja kehittäminen jää elinvoiman kehittämisen rinnalla kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi. Kunnat ovat tällä hetkellä tiukoilla, ja onkin tärkeää, että kun teemme uudistuksia, niin myös korvaamme ne tulevat kulut. Täällä on kannettu huolta tästä rahoituksen riittämättömyydestä. Meillä oli aika suuri korjausvelka koko koulupolun varrella, ja on jouduttu tekemään toki myöskin valintoja, että mihin rahat suunnataan, missä on kaikkein suurin tarve, ja tähänkin tämä varmasti liittyy. Mutta tämä on hyvä lähtökohta. Ollaan oikeassa suunnassa. Kun sitten oppivelvollisuutta ja sen laajentamista katsotaan ja valmistellaan, niin muistetaan nämä lukion tarpeet ottaa huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-28T18:29:33,2019-11-28T18:30:51,Tarkistettu,1.1 2019_72_87,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut todella hyvä kuulla, että huoli lukiokoulutuksesta ja sen rahoituksesta on näinkin laajasti jaettu, sillä kieltämättä viime vuosina se on tuntunut jäävän paitsioon oikeastaan aika laajastikin, yli puoluerajojen. Tämä sama yhteinen huolen kantaminen lukiokoulutuksesta välittyy minun mielestäni erinomaisesti tästä valiokunnan mietinnöstä, jossa nämä keskustelussa esiin nousseet näkökulmat on hyvin huomioitu. Edustaja Reijosen puheenvuoroon täytyy sen verran viitata, että toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksistahan ei tässä nyt säädetä. Tämä on minusta sen takia vain tärkeää sanoa ääneen, koska lukiokoulutukseen ja ylipäänsä koulutukseen liittyvissä uudistuksissa usein lähtee ikään kuin aika kierroksille se keskustelu ja nuoret itse kokevat aina suurta huolta siitä, että mikä uudistus koskee ketäkin ja milloin mikäkin astuu voimaan. On minusta tärkeätä, että me lainsäätäjinä olemme hyvin selkeitä siitä, milloin mikäkin asia on todellisuudessa etenemässä. Lukiolaisuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jota toivottavasti tulevaisuudessa leimaa entistä vahvemmin semmoinen sivistys, hyvinvointi, uuden oppiminen ja yhteisöllisyys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-11-28T18:30:52,2019-11-28T18:32:10,Tarkistettu,1.1 2019_72_88,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut hyvää keskustelua, ja tosiaan nämä valtiopäivillä käytettävät termit varmasti hämäävät, koska se, että tehdään vastalause asiasta, ei varmastikaan tarkoita sitä, mitä edustaja Kivisaari tässä kysyi, että halutaanko rakentaa riitaa asiasta. Ei varmastikaan. Kokoomus haluaa nimenomaan saada koko tämän salin nyt yhteiseen rintamaan, että näitä lukiorahoituksen perusteita ehkä jopa kunnianhimoisemmin ja nopeammin uudistetaan kuin mitä tässä hallituksen työssä on pohdittu. Tämä on tärkeää nimenomaan siitä näkökulmasta, että saadaan tämä saavutettavuuskriteeri mukaan. Tätähän kokoomus tässä esittää, koska se nykyinen pienten lukioiden tuki ei takaa sitä, että ympäri laajaa Suomea saadaan lukiokoulutus varmistettua. Se voi päinvastoin isommissa asutuskeskuksissa jopa haitata tarkoituksenmukaista rakenteiden uudistamista, jolla voitaisiin siellä taas sitten toimia tehokkaammin ja panostaa koulutuksen laatuun. Tässä mielessä missään nimessä siinä, että kokoomus on tehnyt tämän vastalauseen, jossa se esittää toisaalta lausumaa ja myöskin tätä perustelutekstin muutosta, ei ole kyse minkäänlaisesta riidan haastamisesta vaan päinvastoin positiivisesta kannustamisesta, että eduskunta etenee tässä ripeästi ja lukiokoulutusta kehitetään positiivisella otteella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-28T18:32:12,2019-11-28T18:33:47,Tarkistettu,1.1 2019_72_89,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin. Tietenkin se ero siinä, ja se, minkä takia toivoimme ja esitimme lausumaa myös valiokunnassa, on se, että sehän edellyttää sitä, että sitä rahoitusta on uudistettava. Nyt kun hallitusohjelmaa luen, niin siellähän sellaista kirjausta ei ole, vaan tässä nimenomaan nyt toteutettiin se, mitä lukiokoulutuksen osalle oli ajateltu lukuun ottamatta tätä oppivelvollisuusiän pidentämistä, mutta sehän ei ole varsinainen lukiokoulutuksen rahoitukseen kytkeytyvä uudistus, vaan siinä enemmänkin kustannukset menevät sitten oppikirjojen ja materiaalien maksamiseen. Todellakaan ei tässä ole tarkoitus millään tavalla riitaa haastaa, mutta siitä vain haluan muistuttaa kuitenkin, että lukiokoulutusta ei viime kaudellakaan unohdettu siinä mielessä, että koko lukiolakihan uudistettiin. Silloin muistaakseni täällä oli hyvinkin yksimielistä kannatusta sen takana, että korkeakoulukurkistukset, eli mahdollisuus esimerkiksi tutustua korkeakouluopintoihin, tuotiin velvoittaviksi kaikille lukioille. Samanaikaisesti myös lisättiin kansainvälistymistä, eli jokaisella on mahdollisuus kansainväliseen jaksoon. Se ei välttämättä tarkoita aina vaihtoa ulkomailla, se saattaa tarkoittaa myös opiskelua esimerkiksi englanniksi tai jollain muulla kielellä. Lisäksi vahvistettiin oppilaanohjausta lukioissa, mikä on entistä tärkeämpää nyt, kun korkeakoulujen opiskelijavalintoja painotetaan enemmän suoraan ylioppilastutkinnon perusteella tapahtuvaksi. Näihin uudistuksiin varattiin sitten myös lisäresursseja. Eli siinä mielessä ei missään nimessä voida sanoa, että lukiokoulutusta olisi viime kaudella unohdettu. Kuten tuossa aiemminkin todettiin ja valiokunnan mietinnössä hyvin tulee esiin, lukiokoulutuksen rahoituksen yksikköhintaan tullaan edelleenkin, tulevinakin vuosina tekemään leikkaus, eli kustannukset ovat edelleenkin tulevaisuudessa korkeammat kuin niihin saatava rahoitus. Ja tämä on se asia, mihin me toivoisimme ripeämpää otetta. Eli toivomme, että rahoitusjärjestelmä uudistettaisiin kokonaisuutena niin että päästäisiin vihdoin vähitellen sitä kohti, että rahoitus vastaisi paremmin syntyneitä kuluja eikä suunta olisi toisensuuntainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-28T18:33:47,2019-11-28T18:36:04,Tarkistettu,1.1 2019_72_90,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni täällä on ollut erittäin hyvää keskustelua siitä, että me olemme kaikki lukiokoulutuksen puolella. Kyllähän se antaa yleissivistyksen ja vahvistaa yleissivistystä ja valmentaa korkeakouluopiskeluihin. Ja aivan niin kuin edustaja Multala sanoi, viime kaudella on paljon tehty lukiokoulutuksen uudistamiseksi. Sitten, mikä tuli myöskin mielestäni valiokunnassa ja tuossa mietinnössäkin erinomaisen hyvin, ei täällä salissa oikeastansa ole yhtään ainutta sellaista puoluetta, joka ei olisi jollain lailla ollut vaikuttamassa siihen, että lukiokoulutukseen on niitä vähennyksiä tehty. Ne on sieltä vuodesta 2014 lähtien tehty, ja se on erittäin valitettavaa. Mielestäni tässä ei kannata sellaiseen vastakkainasetteluun lähteä, että jos joku tekee vastalauseen, niin se olisi riidan haastamista. Mielestäni tämä talo on poliittisia puolueita täynnä ja meillä on vain eri näkemyksiä tästä asiasta. Kokoomuksen näkökulma on se, että meidän pitäisi rahoitusjärjestelmää uudistaa, koska kyllähän totuus on se, että vaikka tässä nyt tulee lukioitten näkökulmasta 18 miljoonaa, niin se valtiolta tuleva on vain 7,5 miljoonaa, ja silloin se on kunnilta pois. Kun kunnat ovat nykyäänkin jo vaikeassa tilanteessa, niin ovathan tämä valtionosuusjärjestelmä, mikä tässä nyt on, ja nämä siihen liittyvät vähennykset hyvin merkillinen laskentakaava. Kun valtionosuus tulee, se on yleensä 20—40 prosenttia, joskus vähän enemmänkin, ja varsinkin jos on uusia tehtäviä, niin se on 100 prosenttia. Mutta joka tapauksessa tässä lukion rahoitusmallissa on hyvin erikoinen tämä laskentakaava, ja siitä syystä on mielestäni tuiki tärkeää, että sitä nyt katsotaan vielä vähän uusin silmin, että voisiko tämän rahoitusjärjestelmän uudistaa. Ottaen huomioon sen, että oppivelvollisuusikää ollaan nostamassa, kyllähän tämä pitää korjata siellä samanaikaisesti sitten, jos me todella päädymme siihen. Tämä oppivelvollisuuden nostaminenhan on aika fataali ongelma lukiokoulutuksessa, jos rahoitusta ei korjata. Siihen viittasivat myös asiantuntijat. Mutta uskon, että tästä päästään eteenpäin ja olemme kaikki lukion puolella. Eikö niin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-11-28T18:36:08,2019-11-28T18:38:15,Tarkistettu,1.1 2019_72_91,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Puhemies! Tästä edustaja Risikon puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Uskon, että jokainen edustaja, joka täällä salissa tällä hetkellä istuu, on juuri lukiokoulutuksen — laadukkaan, tasokkaan lukiokoulutuksen — puolella, ei kahta sanaa. Uskon, että meillä on vahva konsensus tämän asian suhteen. Edustaja Autto ansiokkaassa puheenvuorossaan peräänkuulutti ja toi esille tätä saavutettavuuskriteeriä, joka on mielestäni myöskin erittäin tärkeä asia. Luen suoraan, mitä sivistysvaliokunnan mietintö asiasta sanoo: ”Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että saavutettavuuskriteeri sisällytetään osaksi lukion rahoitusjärjestelmää, ja pitää toivottavana, että tämän suuntainen uudistus toteutetaan jopa ennen laajempaa rahoitusjärjestelmän uudistusta.” Muun muassa tämä lause on osoitus sivistysvaliokunnan tahtotilasta ja voimakkaasta tarpeesta nähdä alueelliset, valtakunnalliset ja paikalliset haasteet, joita lukiokoulutuksen saavutettavuuteen liittyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-11-28T18:38:16,2019-11-28T18:39:27,Tarkistettu,1.1 2019_72_92,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun on keskusteltu tästä oppivelvollisuusiän laajentamisesta, niin on tärkeää muistaa, että siinähän ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus ja kolmas polku ovat rinnakkain. Kyllä meidän täytyy katsella näiden välistä yhteistyötä, niin että siellä sujuvasti nuoret löytävät sen oman paikkansa. Eli ei tämä oppivelvollisuusiän laajentaminen ole myöskään lukiosta erillinen asia. Ja samalla kun sitä kehitämme, on tärkeää kehittää opiskelijahuoltoa ja opinto-ohjausta, niin että jokaisesta nuoresta saadaan koppi, että jokainen löytää sen oman koulunsa ja paikkansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-11-28T18:39:27,2019-11-28T18:40:18,Tarkistettu,1.1 2019_72_93,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tosiaan edustaja Kivisaaren kanssa täysin samaa mieltä saavutettavuuden saamisesta lukiokoulutuksen rahoituskriteereihin. Ehkä se, mitä tässä painotamme, vähän eroaa. Sivistysvaliokunta on tehnyt erinomaisen mietinnön, ja tietysti se, että tämä rahoituskriteeriasia on siellä mietinnössä mukana, on tärkeää, mutta onhan valtioneuvoston suuntaan aivan eri tavalla vahva viesti asiasta, jos eduskunta hyväksyy tähän mietintöön liitetyn lausuman asiasta. Tämän vuoksi kokoomus on tätä lausumaa esittänyt, ja tähän valtioneuvoston tulee tarttua, mikäli lausuma tähän liitetään. Siinä mielessä, kun meillä näin laaja yhteisymmärrys vallitsee, tietysti toivon, että sitten toisessa käsittelyssä, kun lausumasta on mahdollisuus päättää, salissa tosiaan voitaisiin olla vaikka yksimielisiä asiasta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-28T18:40:18,2019-11-28T18:41:24,Tarkistettu,1.1 2019_72_94,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä hyvästä keskustelusta. Tuntuu tosiaan, että asiasta olemme hyvinkin samaa mieltä. Ehkä sitten vain siitä, millä aikataululla tätä rahoitusuudistusta lähdetään viemään eteenpäin, meillä on hieman erilaisia näkemyksiä, mutta se on tietenkin ymmärrettävää, että näin on. Tunnistan tilanteen, ja näin olkoon. Todella on hyvä todeta, että ero siinä on todella se, että lausumalla velvoitetaan käytännössä valtioneuvosto tekemään se rahoitusuudistus ja tuomaan esitys eduskunnalle, kun taas, jos me sivistysvaliokuntana toteamme, että se on tärkeää, niin pidämme sitä hyvin tärkeänä mutta se ei velvoita ketään tekemään yhtään mitään. Tässä on se ero. Me koemme, että se on niin tärkeä asia, että meidän tulisi edellyttää valtioneuvosto tuomaan meille rahoitusuudistus tänne, koska sitä pohtiva työryhmä todella jo niitä malleja on keskuudessaan pohtinut ja käytännössä totesi ääneenkin sitä julkistaessaan, että tässä on nyt aika poliittisten päätösten ja että työryhmä ei esitä mitään yhtä mallia vaan odottaa, että tästä sitten poliitikot, eli hallitus, valtioneuvosto, tekevät päätöksen ja mahdollisesti sitten tuovat esityksen tänne eduskuntaan. Sitä me tietenkin tällä meidän esittämällämme lausumalla, jonka sitten toisessa käsittelyssä esitämme, toivomme, ja toivomme tietenkin saavamme sille mahdollisimman laajan kannatuksen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-11-28T18:41:24,2019-11-28T18:42:58,Tarkistettu,1.1 2019_72_95,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_72_96,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 13/2019 vp käsittelee hallituksen esitystä, jossa  esitetään ter-veysteknologiaan liittyvien tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annettua lakia, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annettua lakia, terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia, vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annettua lakia, ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annettua lakia, biopankkilakia, lääketieteellisestä tutkimuksesta annettua lakia, veripalvelulakia sekä geenitekniikkalakia. Tavoitteena on organisoida eräät terveysteknologian lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät valtionhallinnossa uudelleen. Siirrolla tavoitellaan terveysteknologia-alan sekä hoitokäyttöön tarkoitettujen tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvän asiantuntemuksen keskittämistä ja sitä kautta synergiaetujen saavuttamista. Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen oikeudesta periä maksu suorittamastaan tarkastuksesta. Lisäksi lakien muutoksenhakua koskevat säännökset muutetaan vastaamaan vuoden 2020 alusta voimaan tulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain vaatimuksia. Terveysteknologia on voimakkaasti kehittyvä toimiala, jonka keskeisenä osana ovat terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Maailmanlaajuisilla markkinoilla toimiva kasvuala on merkittävä myös Suomen viennin ja talouden kannalta. Alalla kehitetään jatkuvasti esimerkiksi uusia innovatiivisia yhdistelmävalmisteita terveydenhuollon laitteista ja lääkkeistä mukaan lukien solu- ja geeniterapiavalmisteet ja kudosvalmisteet. Valviran lupahallinnon ohjauksen ja valvonnan tehtävät liittyvät pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja palvelujärjestelmän toimintaan. Lisäksi Valviralla on muun muassa kudoslaissa laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä biopankkilaissa ja geenitekniikkalaissa säädettyjä tehtäviä. Fimean ydintehtävät liittyvät lääkealan toimijoiden valvontaan sekä lääkevalmisteiden ja lääkehoitojen arviointiin. Fimean keskeisenä tehtävänä on myös valvoa tuoteturvallisuutta. Valviran ja Fimean valvontatehtävät ovat osittain päällekkäisiä kudoslain mukaisissa tehtävissä. Biopankkitoiminnan Valviralle kuuluvassa ohjauksessa ja valvonnassa Fimea ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat toimineet asiantuntijaviranomaisina. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena varautua myös viranomaistoiminnassa terveysteknologian nopeaan kehitykseen. Valiokunta toteaa, että muutosten toimeenpanossa on syytä kiinnittää huomiota lupaprosessien sujuvuuteen ja viranomaisten yhteistyöhön. Siirtyviin tehtäviin liittyy esimerkiksi näytteitä antaneiden henkilöiden yksityisyydensuojan ja itsemääräämisoikeuden turvaamisen kannalta merkittäviä näkökohtia, joista tulee jatkossakin huolehtia. Kudoslain ja tutkimuslain mukaiset tehtävät sekä biopankkeihin ja geenitekniikkaan liittyvät tehtävät on perusteltua keskittää samalle taholle kuin terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ohjaus- ja valvontatehtävät. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, kyseessä on rajattua asiantuntemusta vaativa tehtäväalue, jota hoidetaan pienellä, osin jaetulla, resurssilla. Terveysteknologiaa koskevat direktiivit ovat korvautumassa uusilla EU:n asetuksilla, joiden siirtymäajat jatkuvat osittain useita vuosia. Uudet asetukset lisäävät myös ohjeistuksia ja neuvonnan tarvetta ja asettavat viranomaisvalvonnalle uusia vaatimuksia ja tehtäviä, jotka edellyttävät resurssilisäyksiä ja henkilöstön osaamisen laajentamista ja syventämistä. Hallituksen esityksen mukaan Valvirasta Fimeaan siirtyvät 14 virkaa ja näihin virkoihin nimetyt virkamiehet. Fimealla on pääpaikka Kuopiossa ja toimipaikat Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Valvirasta siirtyvä henkilöstö työskentelee Helsingissä, kuten myös pääosa Fimean henkilöstöstä. Esityksen perustelujen mukaan tarkoitus on, että virkojen siirtymisiä toiselle paikkakunnalle ei muutoksen myötä tulisi. Valiokunta toteaa, että Fimea toimii usealla paikkakunnalla ja voi jatkossa tarjota siirtyvälle henkilöstölle mahdollisuuksia vaihtaa halutessaan työskentelypaikkakuntaa. Valiokunta on tehnyt asiantuntijakuulemisten perusteella eräitä pieniä pykäläkohtaisia tarkennuksia lakiehdotuksiin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+7.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-11-28T18:43:33,2019-11-28T18:48:20,Hyväksytty,1.1 2019_72_97,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me käsittelemme  merkittävää ter-veysteknologiaan liittyvää asiaa, ja siihen kuuluu hyvin moninaisia asioita, kuten biopankkiasioita ja kudosasioita, kuten juuri äsken valiokunnan puheenjohtaja monipuolisesti kertoi. Hallitus esittää, että eräät tehtävät siirtyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehtäviä siirtyy Valvirasta Fimeaan. On merkittävää, että Fimea toimii monella paikkakunnalla, ja se tulisi aina huomioida. Fimean pääpaikka on kuitenkin Kuopio. Toivoisin, että jos jatkossa Fimealle tulee uusia tehtäviä ja uusia virkoja avataan sinne, otetaan huomioon myös se pääpaikka, joka on Kuopiossa. Muutoin Fimea toimii myös Helsingissä, Tampereella ja Turussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-11-28T18:48:21,2019-11-28T18:49:31,Hyväksytty,1.1 2019_72_98,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt puheenjohtajansa Anu Vehviläisen johdolla perustellun mietinnön, ja se, että Valvirasta siirretään näitä tiettyjä tehtäviä Fimeaan, on varmasti perusteltua siltä pohjalta, mitä tässä edustaja Vehviläinen edellä meille kertoi. Tässä valiokunnan mietinnössä kuitenkin kiinnitti huomiotani yksi perustelu, joka oli mielestäni aika keskeinen perustelu tähän asiaan sekä käytännössä että myös ehkä tällä tavalla filosofisesti. Se, että Fimea valvoo nimenomaan tuoteturvallisuutta, on näkökulma, jolla perustellaan sitä, että tällaisen terveysteknologian valvominen sitten siirretään sinne Fimeaan. Toivon tietysti, että lakeja siellä sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelevat virkamiehet ja toisaalta me kansanedustajat täällä Arkadianmäellä näkisimme terveysteknologian paljon laajempana mahdollisuutena kehittää nimenomaan niitä terveydenhuoltoon ja hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseen liittyviä toimintatapoja kuin vain siten, että ne ovat tuotteita, jotka palvelevat jotain yksittäistä käyttötarkoitusta. Nimenomaan sillä, että kehitämme samalla toimintatapoja, kun omaksumme näitä uusia terveysteknologiaan liittyviä tuotteita, voimme saada niitä hyötyjä, joita esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella — sillä hallinnollisella uudistuksella, mitä on vuosikausia Suomeen puuhattu — on ajateltu saatavan. Näen, että tämä terveysteknologian laaja ja järkevä hyödyntäminen on nimenomaan avain siihen, että voidaan saavuttaa myös niitä toiminnallisia parannuksia, joilla toisaalta jatkuvasti palveluitten laatu kohenee mutta samalla saavutetaan myös ne kustannusten kasvua hillitsevät vaikutukset, mitä esimerkiksi sote-uudistuksella on tavoiteltu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-28T18:49:35,2019-11-28T18:51:46,Hyväksytty,1.1 2019_72_99,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen esitteli ansiokkaasti tämän asian, joka sinänsä ei näytä tietenkään suurelta, kun tässä siirretään 14 henkilön resurssi Valviralta Fimealle, mutta aivan kuten edustaja Autto tässä äsken totesi, tämä liittyy tietysti laajaan kokonaisuuteen eli terveysteknologiaan, jossa Fimea on luontevampi valvomaan uuden teknologian käyttöönottoa ja sen markkinoille tuloa ja sen turvallisuutta kuin Valvira, joka enemmän on ammattihenkilöiden ja organisaatioiden valvontaan keskittyvä. Mutta mitä tämä vähän ehkä mystiseltä tuntuva terveysteknologia on? Suomessa on ehkä noin toistasataatuhatta terveysteknologista sovellusta, ja meillä on semmoisessa organisaatiossa, jossa terveysteknologian valmistajat ovat yhteen liittyneet, yli sata jäsenyritystä. Suomessa terveysteknologiavienti on noussut ja kasvanut viime vuosina. Se on tällä hetkellä yli kaksi miljardia euroa. Tuonti on noin miljardin euron, eli olemme selvästi voitolla viennissä verrattuna tuontiin. Ennen kaikkeahan se on tietenkin teknologiaa, joka helpottaa tavattoman monien eri sairausryhmien arkisessa hoidossa. On kysymys diabeteksesta, sydänsairauksista, ortopediasta, siellä käytetään kallista teknologiaa. Sen on tietenkin oltava turvallista, mutta sen varsinainen tarkoitushan on juuri se, minkä edustaja Autto tässä sanoi: auttaa ihmisiä ja auttaa sitten tietenkin ihmisiä tässä hoitoprosessissa. Kun teknologia muuttuu, niin pitää toimintakäytäntöjenkin muuttua. Eli halusin tällä puheenvuorollani vain korostaa sitä, että terveysteknologia, johon nyt pieneltä osaltaan liittyy tämä valvonnan siirto kahden eri viranomaisen välillä, on todella tärkeää sekä meidän hoitojärjestelmälle että kansantaloudelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-28T18:51:46,2019-11-28T18:53:43,Hyväksytty,1.1 2019_72_100,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  eräiden  terveysteknologiaan  liittyvien  tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan turvallisuus-  ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 81/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvin lyhyesti vain haluan kiittää edustaja Lindéniä. Kun meillä on sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa hänen kaltaisiaan asiantuntijoita, niin voimme luottaa siihen, että tässä varmasti valiokunnan mietintö on täysin perusteltu, enkä missään nimessä ole siitä eri mieltä, vaan omalla puheenvuorollani halusin erityisesti korostaa sitä, että tämä terveysteknologia tulee myös terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi heidän työtään varmentamaan, jaksamistaan edistämään ja niin edelleen. Tämä on tietysti sitä työtä, mitä siellä Valvirassa valvotaan, mutta tässä varmasti viranomaiset, Valvira ja Fimea, tekevät myös hyvää yhteistyötä siinä, että terveysteknologiasta saadaan suomalaisille täysimääräinen hyöty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-28T18:53:45,2019-11-28T18:54:27,Hyväksytty,1.1 2019_72_101,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Talousarvioaloitteet lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_72_102,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä aloitteiden joukossa on edustaja Heinosen tekemä kokoomuksen aloite siitä, että tämän täydentävän budjettiesityksen yhteydessä annettaisiin Maahanmuuttovirastolle lisäresursseja 8 miljoonaa euroa. On valitettavaa, että hallitus täydentävässä budjetissaan ei osoittanut Maahanmuuttovirastolle lisävoimavaroja, lukuun ottamatta esitettyä 2:ta miljoonaa euroa näihin tietojärjestelmäasioihin. Kuitenkin Maahanmuuttoviraston kriisi on kaikkien tiedossa. Hallintovaliokunta antoi budjetista valtiovarainvaliokunnalle yksimielisen lausunnon, jossa hyvin suorasanaisesti todettiin, että nykyisillä voimavaroillaan Maahanmuuttovirasto ei pysty noudattamaan lakisääteisiä määräaikoja. Maahanmuuttovirasto on saanut oikeusasiamieheltä ja muilta valvontaviranomaisilta useita huomautuksia siitä, että lakisääteisiä määräaikoja ei noudateta. Mutta vikahan ei ole Maahanmuuttoviraston, joka tekee, niin kuin pitää tehdä, huolellista työtä. Vika on hallituksen ja eduskunnan, jotka eivät anna Migrille riittäviä voimavaroja. Siellä on jonossa työperäiset maahanmuuttoasiat, joista yritykset kärsivät, siellä on opiskelijoiden oleskelulupa-asiat, joista nämä opiskelijat ja opinahjot kärsivät, ja siellä on humanitäärisen maahanmuuton hakemuksia eli turvapaikkahakemuksia, joiden viipymisestä kärsivät yhtäältä veronmaksajat, jotka liian pitkään joutuvat näitä ihmisiä vastaanottokeskuksissa elättämään, mutta toisaalta tietysti nämä turvapaikanhakijat itse, koska heidän kohdallaan jo inhimillisistä syistä olisi tärkeää, että he saisivat nopeasti tiedon siitä, ovatko he kansainvälisen suojelun tarpeessa eli onko heillä oikeus jäädä maahan vai onko heidän palattava kotiin. Nyt me olemme nähneet vielä tämän lisäksi, että perustuslakivaliokunta on tyrmännyt erittäin tiukasti tämän ehdotuksen automaattisen päätöksenteon laajentamisesta Maahanmuuttovirastossa, ja edelleen me olemme nähneet, että Maahanmuuttovirasto aikoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion vuoksi käydä 500 vanhaa tapausta uudelleen läpi, joten kyllä todella vetoan nyt valtiovarainvaliokuntaan, että Maahanmuuttoviraston resursseja lisättäisiin, koska se olisi kaikkien etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-28T18:54:53,2019-11-28T18:57:23,Hyväksytty,1.1 2019_72_103,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajakollega Zyskowiczin sanoihin on helppo yhtyä. Olemme jättäneet aloitteen, jolla Migrille lisättäisiin ensi vuonna kaiken kaikkiaan 10 miljoonaa euroa nimenomaan sen takia, että meillä on ruuhkautunut tilanne siellä, ja nyt on kyse isolta osin työluvista. Niiden jonot ovat tällä hetkellä jopa neljä kuukautta, kun ajan pitäisi olla mieluumminkin viikkoja, jos ei jopa päiviä. On puhuttu myös erityisosaajien nopeammasta lupakäsittelystä, ja kyllä sitäkin toisaalta itse olisin valmis kannattamaan. Minun mielestäni meidän politiikkamme on silloin epäonnistunut, jos yksikin Suomeen tuleva huippuosaaja ei lopulta tänne tulekaan sen takia, että tuon luvan saanti olisi kestänyt neljä kuukautta ja tämä huippuosaaja on sen aikana rekrytoitu vaikkapa Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Intiaan tai johonkin muuhun maahan, ja meidän pitää näissä olla nopeampia. Viime kaudella erityisesti vihreät pitivät kovaa ääntä siitä, että eduskuntaan tuodaan perustuslain vastaisia esityksiä. Täällä käytettiin erittäin tiukkaa kieltä myös sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton taholta siitä, että tuodaan perustuslain vastaisia esityksiä ja niitä runnotaan eduskunnassa läpi. Nyt ei voi kuin ihmetellä, että kun meillä on vihreä sisäministeri Ohisalo, niin hän tuo eduskuntaan esityksen automaattisesta päätöksenteosta, joka nyt on todettu ainakin kuudelta eri kohdalta perustuslain vastaiseksi. Hämmästyttävää, että ei toimita niin kuin puhutaan. Arvoisa puhemies! Avustajakunta on toinen, jota kokoomus on arvostellut. Sitä kasvatettiin valtavasti, lähes sata avustajaa palkattiin Rinteen hallitukselle, ja nyt viimeistään tämä Posti-keissi on osoittanut sen, että ei siitä ole mitään hyötyä, että esimerkiksi ministeri Paaterolla on yksi valtiosihteeri ja kolme avustajaa. Eivät hekään pysty näköjään tätä tilannetta hallitsemaan, ja nyt näyttää siltä, että rikkinäinen puhelin on näiden avustajien välillä, ministerin välillä, omistajaohjauksen välillä, ja sen takia on parempi, että palataan ja vähennetään avustajakuntaa. Kokoomus on esittänyt, että tultaisiin toimeen huomattavasti pienemmällä määrällä avustaja-armeijaa, ja nämä meidän aloitteemme koskevat kaikkien hallinnonalojen avustajamäärän kohtuullistamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-28T18:57:23,2019-11-28T19:00:03,Hyväksytty,1.1 2019_72_104,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen on tehnyt ensi vuoden talousarvioon liittyen lukuisia erittäin hyviä ja perusteltuja aloitteita, ja toivon todella, että ne menestyvät sekä tuolla valtiovarainvaliokunnan tarkassa harkinnassa että sitten myös täällä salissa, kun ensi vuoden talousarviosta lopulta päätämme. Mutta haluaisin ottaa vielä esiin myös tämän edustaja Zyskowiczin esiin tuoman lisärahoitustarpeen Migrin osalta. On juuri tällä hetkellä ajankohtaista, kun Lapin matkailu on kovassa kasvussa, että sinne tarvitaan osaajia, ja näitä osaajia on myös ihan sellaisilla aloilla, joita ei välttämättä perinteisesti osata tähän kategoriaan ajatella. Tarvitaan vaikkapa ihan tavallisiin asiakaspalvelutehtäviin henkilöitä, joilla on kielitaitoa, jolla sitten palvella näitä ympäri maailmaa tulevia asiakkaita. Me suomalaiset olemme siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että meillä on maailman paras koulutus ja noin lähtökohtaisesti olemme saaneet laajan kielitaidon, jolla pärjäämme maailmalla kulkiessamme, mutta maailmalla on paljon ihmisiä, jotka eivät asioi vaikkapa englannin kielellä, vaan he toivovat saavansa palvelua nimenomaan omalla äidinkielellään, ja näiden kielten — esimerkiksi Aasiassa, Lähi-idässä tai vaikkapa itäisessä Afrikassa puhuttavien kielten — osaajia taas Suomesta löytyy paljon vähemmän, mutta on hyvin luontevaa, että myös asiakaspalvelutehtäviin yritykset tarvitsevat sitten henkilöitä, jotka puhuvat näitä kieliä. Annan konkreettisen esimerkin: Vaikkapa Turkish Airlines on ensi viikolla aloittamassa suoria reittilentoja Istanbulin ja Rovaniemen välillä, ja avautuu aivan uudenlainen kasvumarkkina Lähi-idässä, itäisessä Afrikassa, Intiassa ja niin edelleen tämän uuden yhteyden kautta, niin että aika nopeastikin täytyy pystyä reagoimaan sitten yrityksissä niihin asiakaspalvelutarpeisiin, mitä nousee. Ja kun nyt tiedetään, että kuukausia joutuu sitten näitten rekrytointien osalta odottamaan, niin se ei tietenkään ole toivottava tilanne. Tässä mielessä tätä Migrin toimintaa pitää sekä määrärahoin tukea että varmasti sitten prosesseja kehittämällä myöskin joutuisammaksi saada. Tämän halusin vielä, arvoisa puhemies, tähän todeta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-28T19:00:03,2019-11-28T19:02:45,Hyväksytty,1.1 2019_72_105,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On mielenkiintoinen tilanne. Olemme täällä edustaja Autton kanssa kahdestaan täysistunnossa ja puhumme tärkeästä asiasta. [Puhemies Matti Vanhanen: Puhemies on kolmas.] Anteeksi, arvoisa puhemies! — Tämä Migrin tilanne: Koska olen hallintovaliokunnan jäsen, olen ollut sitä tilannetta siellä käsittelemässä, ja minulle on syntynyt se käsitys, että kun viime vuonna hyväksyttiin vuoden 2019 talousarvio, pitkälti tehtiin johtopäätöksiä sen pohjalta, että turvapaikanhakijoiden määrä — siis nimenomaan turvapaikanhakijoiden määrä — on Suomessa vähentynyt viime vuosina, ja sen takia määräraha mitoitettiin liian pieneksi. Sehän oli johtamassa sitten tässä yt-menettelyyn loppuvuonna. Nyt tällä lisämäärärahalla, joka on annettu, voidaan tämä yt-menettely välttää, mutta nyt on noussut esille aivan selvästi uusia tarpeita sen takia, että Migrin tehtävät ovat itse asiassa lisääntyneet monelta osin, ja on mielestäni aika selvä asia, että me joudumme ensi vuodelle mitoittamaan sitä määrärahaa suuremmaksi kuin mitä nyt alustavasti talousarviossa on. Itse käytin kyllä hallintovaliokunnassa puheenvuoron tässä yhteydessä — en häpeä sitä millään lailla tunnustaa — kun sanoin, että olen työskennellyt monissa organisaatioissa vaativissa johtamistehtävissä ja en aina halua heti ensimmäiseksi lähteä määrärahoja lisäämään, vaan täytyy käydä prosessit läpi ja miettiä, voidaanko tehostamalla saada jotain enemmän aikaiseksi. Mutta nyt näyttää lopputulema siltä, että tarvitaan sekä—että. Tarvitaan toiminnan tehostamista ja prosessien kehittämistä mutta myös lisää määrärahoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-11-28T19:02:45,2019-11-28T19:04:28,Hyväksytty,1.1 2019_72_106,72/2019,2019-11-28,16.00,19.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan haluan vielä tähdentää sitä, että kun Migrin resursseja aiemmin jouduttiin turvapaikkatilanteen vuoksi kasvattamaan ja arvioitiin, että turvapaikkahakemusten määrä vähenee, ja resursseja vähennettiin eikä ehkä nähty sitä, että ulkomailta tulevan työvoiman tarve Suomessa näin nopeasti kasvaa, niin en tietenkään myöskään omalla puheenvuorollani tarkoita sitä, että ulkomailta tulevat tulisivat tehtäviin, joita suomalaisetkin voisivat hoitaa — elikkä tapahtuisi ilmiö, josta ehkä täällä salissa jotkut puhuvat, että ulkomainen työvoima syrjäyttää suomalaista — vaan päinvastoin. Kun me saamme näitä avainosaajia, esimerkiksi hindiä puhuvia henkilöitä tai sitten tuolta Itä-Afrikasta tuleville henkilöille heidän kulttuuriaan tuntevia, asiakaspalvelutehtäviin tulevia ammattilaisia, niin me saamme nämä uudet asiakasryhmät sitten mukaan meidän matkailuumme. Sieltä saadaan kasvavia asiakasvirtoja, jotka pystyvät sitten mahdollistamaan myös tämän nyt hyvin sesonkipainotteisen matkailun muuttumisen entistä ympärivuotisemmaksi. Ja tämä tuo nimenomaan kestävää työtä ja toimeentuloa yrityksille ja työntekijöille ympäri Suomen, ei vain Lappiin. Kun tämä ilmiö, että saadaan tätä ympärivuotisuutta aikaan tuolla palveluita tarjoavissa yrityksissä ympäri maan, vahvistaa sitten sitä kykyä houkutella myös näiltä perinteisemmiltä markkinoilta — esimerkiksi Britanniasta ja Keski-Euroopan maista, jotka nyt ovat olleet hyvin vahvasti jouluun ja keskitalveen sidottuja esimerkiksi tuolla Lapissa — niin heitä saadaan houkuteltua myös entisestään paremmin vaikkapa kesäasiakkaiksi. Tämä kaikki vahvistaa sitten sitä, että esimerkiksi kansallinen lentoyhtiömme Finnair pystyy pitämään kannattavuuttaan, täyttöasteitaan kotimaan reiteillä myös korkealla tasolla ympäri vuoden, ja tämä tuo valtavasti hyväpalkkaisia töitä myös esimerkiksi tänne pääkaupunkiseudulle, elikkä kysymys ei ole ollenkaan vain Järvi-Suomen tai Lapin asiasta vaan koko isänmaan asiasta, että matkailu menestyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2019+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-11-28T19:04:28,2019-11-28T19:06:56,Hyväksytty,1.1 2019_73_1,73/2019,2019-11-29,13.01,13.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Välikysymys omistajaohjauksesta, työmarkkinatilanteesta ja eduskunnalle annetusta informaatiosta>>>Välikysymys VK 2/2019 vp","Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Edustaja Kai Mykkänen ja 41 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 2/2019 vp omistajaohjauksesta, työmarkkinatilanteesta ja eduskunnalle annetusta informaatiosta. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_73_2,73/2019,2019-11-29,13.01,13.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  eräiden  kunta-  ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun  lain 1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta  sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Edustaja Heinonen — poissa. [Timo Heinonen: Ei!] — Anteeksi, joo. Katsoin tuonne paikalle vain. Edustajalla on puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_73_3,73/2019,2019-11-29,13.01,13.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  eräiden  kunta-  ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun  lain 1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta  sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en ole poissa, niin kuin maamme pääministeri näyttää olevan. Ymmärrän, että pääministeri ei ole kuuntelemassa minun puheenvuoroani, vaikka ehkä olisi syytä olla, mutta ihmettelen kyllä sitä, että hän ei ollut paikalla eikä muistakaan ministereistä kuin yksi, kun eduskunnassa esitellään välikysymystä. Taas sitten ei tiedetä, mistä Suomessa puhutaan, kun ei kuunnella. [Toimi Kankaanniemi: Välinpitämättömyyttä!] Väärän tiedon lisäksi pääministeri Rinne ja Rinteen hallituksen ministerit näyttävät suhtautuvan ylimielisesti Suomen eduskuntaa ja oppositiota kohtaan. [Puhemies Matti Vanhanen: Välikysymyksestä keskustellaan tiistaina.] Arvoisa puhemies! [Markus Mustajärvi: Aiheeseen jo!] Tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan esityksessä on kyse rajoittamislaista, ja tämä on yksimielinen esitys, ja tietyllä tavalla itse tämän myös hyväksyn, että siinä vaiheessa, kun isoa uudistusta sosiaali- ja terveyspalveluihin ollaan tekemässä, pyritään siihen, että ei olemassa olevia rakenteita muutettaisi niin, että ne vaikeuttavat tilannetta tulevaisuudessa. Mutta nyt kun tätä sosiaali- ja terveysuudistusta on Suomessa rakennettu hallituskaudesta toiseen kokonaisuutena jo toistakymmentä vuotta, niin pikkuhiljaa alkaa tulla se tilanne, että kuinka kauan näitä nyt jo aika lailla toimimattomia rakenteita voidaan tämän tyyppisellä rajoittamislailla betonoida. Kunnat ovat odottaneet sosiaali- ja terveysuudistusta pitkään. Meidän terveyskeskusten ongelmat ovat tämän odottelun aikana vain pahentuneet, ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon ketjut ovat entistä vaikeammassa tilanteessa ja entistä toimimattomampia. Uudet järjestelyt on siis estetty tämän rajoittamislain myötä jo hyvin pitkään, ja ainakin omasta mielestäni tilanne on senkaltainen, että kun näyttää, että Rinteen hallitus ei sote-uudistuksessaan tule onnistumaan, niin kyllä tämä rajoittaminen jälleen neljäksi vuodeksi kaikkien rakenteiden ja palveluiden uudistamiseksi voi olla jo hyvinkin kohtalokasta monessa kunnassa. Tällä hetkellä terveyskeskuksiin jonotetaan viikkokaupalla, kuukausia kiireettömiin aikoihin. Eilen kuulimme huolestuttavia uutisia siitä, miten lääkäreitä ei terveyskeskuksiin ole saatu ja monet sellaiset, jotka eivät pysty yksityistä puolelta käyttämään, jonottavat entistä pidempään ihan peruslääkärille pääsyä. Eilen myös kyselytunnilla keskustelimme tärkeästä esityksestä eli nuorten terapiatakuusta, joka liittyy oleellisena osana tähän sosiaali- ja terveysuudistukseen. Samaan aikaan maan hallitus on kuoppaamassa ja hävittämässä tämän monelle nuorelle jopa elintärkeän terapiatakuun sosiaali- ja terveysuudistuksen isoon puuroon, mihin se tulee kyllä valitettavasti hukkumaan. Itse pidän äärimmäisen tärkeänä, että sote-uudistusta viedään eteenpäin, mutta yhtä tärkeänä sitä, että terapiatakuusta ei vain puhuta kauniisti, niin kuin eilen ministeri Kiuru täällä kyselytunnilla puhui. Ongelmia osataan kyllä kertoa, mutta niihin ei ratkaisuja osata esittää. Meidän on väistämätöntä eduskunnassa tehdä nopeampia ratkaisuja nuorten mielenterveysasioiden kanssa kuin esimerkiksi tämän sosiaali- ja terveysuudistuksen kautta se veisi aikaa. Sen takia pidän tärkeänä, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ei pelkästään kerrota ongelmaa vaan kerrotaan myös ratkaisu ongelmaan ja myös rahoitus tähän nuorten tera-piatakuuseen: se toteutettaisiin heti ensi vuoden alusta 35 miljoonalla ja sen jälkeen vietäisiin määrätietoisin askelin tätä tänään esittelyssä ja käsittelyssäkin olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta eteenpäin. Mutta ei voi tehdä niin, että nämä asiat, jotka vaativat toimenpiteitä jo nyt, siirretään tämän ison kokonaisuuden myötä eteenpäin, kun näyttää siltä, että myös Rinteen hallituksen sosiaali- ja terveysuudistus on kaatumassa perustuslaillisiin ongelmiin ainakin Uudenmaan osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2019+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-11-29T13:16:23,2019-11-29T13:21:14,Tarkistettu,1.1 2019_73_4,73/2019,2019-11-29,13.01,13.28,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  eräiden  kunta-  ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun  lain 1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta  sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö. Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali‑ ja terveydenhuollossa annetun lain muutoksien tarkoituksena on turvata se, että uusilla, sote-uudistuksen perusteella muodostettavilla maakunnilla on mahdollisuus muokata palvelurakennetta asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti. Tarkoitus on lisäksi estää tuotantorakenteiden muuttaminen siten, että niiden muuttaminen koko alueen tarpeen mukaisesti heikentyisi. Rajoituslain voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2025 loppuun saakka. On aivan niin, että tämän rajoituslain voimassaolon jatkaminen on seurausta sote-uudistuksen viivästymisestä. Olisi erittäin tärkeää, että me saisimme jo mahdollisimman pian tietoa sote-uudistuksesta, mitä on tulossa, ja mahdollisesti esityksiä, jotta niin kansanedustajat pystyvät kuin myös siellä kunnissa ja alueilla pystytään ryhtymään valmistautumaan myös niihin investointeihin, mitä tuleva uudistus mahdollisesti vaatii. Tässä rajoituslaissa ehdotetaan tiukennettavaksi irtisanomisehdon sisällyttämisvelvoitetta ulkoistussopimuksiin, joiden arvo yksin tai yhdessä muiden sopimuksien kanssa ylittää 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista käyttömenoista. Voimassa olevassa laissa raja on 30 prosenttia. On erittäin tärkeää kansalaisten hoitoonpääsyn ja hoidon toteutumisen turvaamisen kannalta se, että saamme lääkäreitä, saamme hoitajia ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuodaan siinä muodossa, että myöskään sen kustannukset eivät tule olemaan sen saajille liian suuria. Elikkä katsetta myös sinne asiakasmaksuihin sitten, kun sen aika on. Mutta kovasti odotetaan. Liittyen tähän sosiaali‑ ja terveysuudistukseen olisin kyllä kaivannut sitä parlamentaarista työryhmää, jota myös pääministeri Rinne vielä maaliskuussa itsekin oppositiossa ollessaan kannatti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2019+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-11-29T13:21:14,2019-11-29T13:23:23,Tarkistettu,1.1 2019_73_5,73/2019,2019-11-29,13.01,13.28,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  eräiden  kunta-  ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun  lain 1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta  sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Alkuun pitää myöntää, että ymmärrän hyvin tätä hallituksen esitystä. Kun isoa järjestelmätason uudistusta valmistellaan, tietysti pyritään toimimaan niin, että sinä aikana kunnat eivät tekisi ratkaisuja, jotka sitten vaikeuttavat tulevan uudistuksen käytäntöön saattamista. Mutta kuten edustaja Timo Heinonen, olen huolissani siitä, ollaanko välttämättömät ja kiireelliset korjaukset lasten, nuorten ja muidenkin mielenterveysongelmiin vastaamiseen jollain tavoin nyt sitten lykkäämässä odottamaan sote-uudistuskokonaisuuden valmistumista. Näin ei pidä tehdä. On totta — ja annan siitä hallitukselle kiitosta — että hallitus on satsaamassa mielenterveysongelmien hoitamiseen lisää varoja ensi vuonna 10 miljoonaa euroa ja kolmen vuoden aikana yhteensä 60 miljoonaa euroa, mutta sen jälkeen hallitus esittää pysyvänä lisärahoituksena 18 miljoonaa euroa, ja kuitenkin tiedämme, että mielenterveysjärjestöjen aloitteesta tehdyn Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu maksaisi noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Terapiatakuun tavoitteena on tietysti se, että nuoret mutta myös muut kuin nuoret saisivat riittävän ajoissa mielenterveyshäiriöihinsä ja mielenter-veysongelmiinsa apua ja hoitoa. Kun täällä on tästä terapiatakuusta keskusteltu, niin kaikki puolueet, näin kai voi sanoa, ovat erittäin lämpimästi puhuneet terapiatakuun puolesta. Näin ollen itse vetoan kyllä hallituspuolueisiin — joista pääosa taitaa olla nyt pitämässä ryhmäkokousta — nyt kun budjettia käsitellään täällä eduskunnassa ja teillä on valta ja vastuu siitä, mitä ensi vuoden budjettiin laitetaan, että terapiatakuulle osoitettaisiin kansalaisaloitteessa laskettu 35 miljoonan euron rahoitus ja terapiatakuu näin ollen toteutettaisiin jo ensi vuonna eikä jäätäisi odottamaan sote-uudistusta eikä myöskään mitään muita laajempia uudistuksia. Esimerkiksi Ilta-Sanomat on kertonut riipaisevia tosikertomuksia siitä, mikä on nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne tällä hetkellä. Meillä ei ole yhtään liikaa aikaa odottaa niiden tilanteiden korjaamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2019+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-11-29T13:23:23,2019-11-29T13:26:25,Hyväksytty,1.1 2019_73_6,73/2019,2019-11-29,13.01,13.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien hankepalveluiden toimiston Suomen-toimistosta Yhdistyneiden kansakuntien kanssa tehdyn  sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 53/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2019 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 5/2019 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_74_1,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Vaasasta oleva analyytikko Matias Mäkynen, joka varamiehenä Vaasan vaalipiiristä on tullut edustajantoimesta vapautetun Jutta Urpilaisen sijaan, on tänään esittänyt puhemiehelle edustajavaltakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan. — Pyydän edustaja Matias Mäkystä ottamaan paikkansa istuntosalissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_2,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Ilmoituksia - Ilmoitus valtioneuvoston eronpyynnöstä>>>Pöytäkirjan liite,"Ilmoitetaan, että tasavallan presidentti on vastaanottanut pääministeri Antti Rinteen 3.12.2019 esittämän valtioneuvoston eronpyynnön ja pyytänyt valtioneuvostoa jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimitetty. (Pöytäkirjan liite 2.2 A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_3,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_4,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten välisestä huoltovarmuudesta. Eduskunnan ratifioitavaksi on lähetetty Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen valtiosopimus koskien maanpuolustuksen huoltovarmuutta maiden välillä. Sopimus on huoltovarmuutta koskeva alakokonaisuus yhtenä osana [Hälinää — Puhemies koputtaa] vuonna 2015 uudistettua pohjoismaista yhteistyösopimusta puolustusmateriaalialalla. Sopimuksessa on kyse huoltovarmuuden  päivityksestä  tehdyn Nor-defco-huoltovarmuustyöryhmän työn perusteella. Aiemmin eduskunta on jo käsitellyt pohjoismaisia yhteishankintoja koskevan liitesopimuksen, ja lisäksi on vireillä vientivalvontaa koskeva vastaavanlainen liitesopimus, joka on vielä neuvottelujen kohteena. Nyt puheena oleva huoltovarmuutta koskeva liitesopimus allekirjoitettiin kolmen Pohjoismaan välillä Visbyssä huhtikuussa 2019. Sopimus uusii kolmen Pohjoismaan osalta aiemmat huoltovarmuuslausekkeet edellisestä, vuoden 2001 valtiosopimuksesta. Tanska on aiemmin vetäytynyt valmistelusta, mutta on ilmaissut halunsa liittyä myöhemmin mukaan. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Anteeksi, ministeri Arhinmäki — [Naurua] korjaan, ministeri Kaikkonen. Oli aikomus huomauttaa juuri sinne suuntaan ja muutamaa muutakin täällä. Jostain syystä kuuluu kummallinen kuhina joka puolelta salia, ei ainoastaan Arhinmäen suunnasta. Voisitteko olla hiljaa ja keskittyä ministeri Kaikkosen puheenvuoroon? — Olkaa hyvä.] Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä muutenkin ollut hämmentävä päivä, mutta... [Puhemies: Kyllä!] [Leena Meri: Te olette Arhinmäen kanssa niin saman näköisiä!] — Kyllä. — [Puhemies koputtaa] Tämä sopimus siis uusii kolmen Pohjoismaan osalta aiemmat huoltovarmuuslausekkeet edellisestä, vuoden 2001 valtiosopimuksesta. Tanska on aiemmin vetäytynyt valmistelusta, kuten totesin, mutta on ilmaissut halunsa liittyä myöhemmin mukaan. Tanskan ja Suomen suhdetta jäävät koskemaan toistaiseksi vuoden 2001 valtiosopimuksen ehdot. Tämä sopimus on luonteeltaan valtiosopimus, ja se on kehys maiden välisille huoltovarmuusaihepiirin velvoitteille ja yhteistyölle. Sopimuksessa sovitaan maanpuolustuksen huoltovarmuuden järjestämisestä, kehittämisestä ja käytännön toimenpiteistä, ja siinä on lausuttuna keskinäisen huoltovarmuustuen periaate. Sopimus koskee tavaroita ja palveluita maanpuolustuksen käyttöön, ja se on siten katteeltaan huomattavasti laaja-alaisempi kuin aiempi valtiosopimus. Se sisältää sekä normaali‑ että myös poikkeusolojen ja kriisiaikojen määräyksiä. Sopimus on päivitetty paremmin vastaamaan nykypäivää ja ottamaan huomioon myös EU:n muuttunut hankintasääntely. Sopimus on alisteinen kansalliselle lainsäädännölle. Jo aiemman huoltovarmuusjärjestelyn perusteella on voitu tukea pohjoismaisen ampumatarvikeyhtiön eli niin sanotun Nammo-konsernin luomista osana maiden välistä teollisuusyhteistyötä. Nammon omistavat puoliksi Patria ja Norjan valtio. Nammo-yritys on meille huoltovarmuudellisesti varsin tärkeä tykistön ampumatarvikehuollon kannalta. Myös Vihtavuoressa tapahtuva ruudinvalmistus kuuluu Nammo-konserniin. Tällä hallituksen esityksellä, arvoisa puhemies, toteutamme vuoden 2017 puolustusselonteon linjausta jatkaa puolustusmateriaalialalla teollisuusyhteistyötä ja hankevalmisteluja ja hallitusohjelman kohtaa, jossa todetaan, että ”huoltovarmuus turvataan kaikissa olosuhteissa”.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-12-03T14:05:06,2019-12-03T14:08:51,Hyväksytty,1.1 2019_74_5,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvä toimitusministeri, puolustusministeri Kaikkonen, joka asian esitteli! Tämä on asia, joka on ollut itse asiassa hyvin pitkään jo valmistelussa Pohjoismaiden välillä. Tämä alkoi jo vuonna 2011 Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin puolustusministereiden toimesta. Silloin lähdettiin liikkeelle uudistamaan vuoden 2001 sopimusta niin kuin tuossa edellä kerrottiin. Tarkoituksena on siis hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti puolustusmateriaalialan yhteistyömahdollisuuksia ja välttää toimintojen tarpeetonta päällekkäisyyttä. Sopimusjärjestely on siis kehys yhteistyölle niin kuin ministeri Kaikkonen edellä kertoi. Pohjoismainen puolustusalan huoltovarmuusesitys eli tietynlainen liitesopimus on nyt eduskunnan käsittelyyn tulossa, ja tämä on asia, joka varmasti eduskunnassa on tämän päivänkin tapahtumien jälkeen syytä ripeästi käsitellä. Ennen muuta kiinnittäisin itse huomiota tämän asian valmistelussa esille nousseisiin PIAn eli Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistyksen huomioihin. He ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että teollisuutta koskevat toteuttamisjärjestelyt valmisteltaisiin yhteistyössä pohjoismaisten teollisuusyhdistysten kanssa samoin kuin että vientilupapolitiikan harmonisointi on tarpeen, mikäli tuotantoa keskitetään. Tämä on tietysti kysymys, joka on noussut nyt keskusteluissa esille, että meillä on jossain määrin erilaista vientilupapolitiikkaa Pohjoismaiden välillä mutta laajemminkin EU:n sisällä. Olisi äärimmäisen tärkeää, että jatkossa me noudattaisimme yhteistä, mahdollisimman yhtenäistä eurooppalaista vientilupapolitiikkaa. Tänään eronpyynnön jättäneen ex-pääministeri Rinteen hallitusohjelman kirjaus on itse asiassa aiheuttanut jonkin verran hämmennystä, ja se on siis kohdassa ”Suomi rakentaa rauhaa”, jossa on kirjoitettu jollain tavalla vähän uusin sanankääntein aiemmasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä ja toimintakäytänteistä, joita meillä aseviennissä on ollut. Kun nyt pääministeri Rinne on menettänyt eduskunnan enemmistön luottamuksen ja tänään pyytänyt eroa itselleen mutta myös koko hallitukselle, on tärkeää, että uusi hallitus selkeyttää vientilupapolitiikkaansa ja tekee siitä ennakoitavaa. Kysyisin toimitusministeri Kaikkoselta: oletteko te havainnut tällaista muutosta vientilupapolitiikassa ja siinä käsittelyssä ja nimenomaan niissä kirjauksissa, jotka ovat koskeneet tätä pitkää aikajännettä, joka suomalaisen puolustusteollisuuden vientiluvissa on ollut? Arvoisa puhemies! Toivon, että myös näitä kokonaisuuksia tarkastellaan, kun Suomeen muodostetaan uutta hallitusta Rinteen menetettyä eduskunnan luottamuksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-03T14:08:58,2019-12-03T14:12:47,Hyväksytty,1.1 2019_74_6,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Keskustalle on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme on rakentavaa, pitkäjänteistä ja että sitä tehdään kansainvälisessä yhteistyössä. Sitä on katsottava yli vaali- ja hallituskausien. Pitkäjänteisestä kansainvälisestä työstä on kyse tässä hallituksen esityksessä, jolla uudistetaan vuonna 2001 tehtyä valtiosopimusta. Esityksessä todetaan, että sopimus edistää puolustusalan huoltovarmuutta Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä ja sopii hyvin pohjoismaisen puolustusyhteistyön edistämiseen. Tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti puolustusmateriaalialan yhteistyömahdollisuuksia ja välttää toimintojen tarpeetonta päällekkäisyyttä. Arvoisa puhemies! Tärkeänä seikkana tässä sopimuksessa on myös se, että se esityksen mukaan on elinkeinoelämällemme myönteinen, koska selkeät huoltovarmuusjärjestelyt mahdollistavat tehokkaamman teollisuuden toiminnan ja Pohjoismaiden yritysten toiminnan. Tällainen pohjoismainen yhteistyö on tärkeää ja arvokasta. Hallituksen esitys nojautuu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon vuodelta 2012, jonka mukaan pohjoismaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä tiivistetään. Arvoisa puhemies! Näin itsenäisyyspäiväviikolla on ilo lausua muutama sana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ja maamme puolustuksen perustasta. Maamme itsenäisyyden turvaamisessa on ollut ja tulee aina olemaan syvimmiltään kyse asenteesta, arvoista ja tahdosta. On tärkeää, että vaalimme maanpuolustustahtoa ja opetamme ja kasvatamme lapsiamme, nuoriamme — joita myös tuolla lehterillä tänään on — arvostamaan maanpuolustusta ja toimimaan rakentavasti isänmaamme itsenäisyyden puolesta. Pienenä kansana emme selviydy muutoin kuin siten, että yksituumaisesti ja yhdessä haluamme pitää kiinni uskottavasta maanpuolustuksesta ja pyrimme hoitamaan asioita sillä tavalla, että kunnioitamme ja arvostamme jokaista ihmistä, myös sellaista ihmistä, joka ajattelee eri tavalla. Tähän kuuluu rakentava, pitkäjänteinen ja tosiasioihin perustuva yhteistyö ulkovaltojen kanssa. Arvoisa puhemies! Uskottava maanpuolustuksemme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja hyvin koulutettuun reserviin. Siksi on erityisen arvokasta ja hienoa, että maassamme on pitkäjänteisesti haluttu huolehtia myös reservin kouluttamisesta ja kertausharjoituksista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-03T14:12:58,2019-12-03T14:16:10,Hyväksytty,1.1 2019_74_7,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Uskottava maanpuolustus on varmin tae siitä, että saamme elää hyviä rauhan vuosia myös tulevaisuudessa. Huoltovarmuus on aivan keskeinen osa puolustuskykyä ja sen varmistamista, että kriisin sattuessa pystymme kaikki kansakuntaa kohtaavat vaarat estämään. On erittäin tärkeää, että ampumatarvikehuolto on voitu varmistaa tällä hyvällä yhteispohjoismaisella toiminnalla ja myös sillä, että Suomessa ruudintuotanto on turvattu niin, että niin jalkaväen kuin tykistönkin aseisiin saadaan riittävästi ampumatarvikkeita, mikäli tarve joskus vaatii. Ja kun tämä on hyvin varmistettu, niin sitä tarvetta silloin todennäköisemmin ei tule. Tässä edellä edustajat Heinonen ja Aittakumpu puhuivat hyvin ja sillä tavoin laajasti, että en käy kertaamaan näitä tärkeitä näkökulmia, joita he nostivat esiin. Kun toimitusministeristön puolustusministeri on täällä paikalla vastaamassa kysymyksiin, haluaisin tiedustella sitä, että kun tosiaan tässä sopimuksessa myöskin toisen Pohjoismaan hallussa olevaan puolustusvälinetuotantoon toinen sopijakumppani saa ikään kuin tällaisen etuosto-oikeuden, etuotto-oikeuden, tilanteessa, jossa maa on joutunut kriisiin, niin koskeeko tämä sopimus samalla tavalla myös sellaisia esimerkiksi vaikkapa hävittäjissä käytettäviä ilmasta ilmaan ‑torjuntaohjuksia, joita Pohjoismaat eivät itse tuottaisi mutta joita Pohjoismailla voi olla varastossa ja jotka voisivat olla käytettävissä sitten toisen Pohjoismaan hävittäjissä myöskin kriisin eskaloituessa? Elikkä tästä, arvoisa puhemies, kuulisin mielelläni puolustusministeriltä vielä tarkemmin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-03T14:16:10,2019-12-03T14:18:15,Hyväksytty,1.1 2019_74_8,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja kollegoille hyvistä puheenvuoroista tässä edellä. Pitkäjänteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tosiaan Suomen etu, ja kun katsotaan, miten maailma on tässä viime aikoina kehittynyt, voidaan todeta, että se, että meillä on tehty tällaista pitkäjänteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, on tuottanut sen, että me olemme ehkä paremmassa asemassa kuin jotkut muut maat. Sitä on siksi syytä jatkaa ja tehdä sellaista politiikkaa, joka nauttii myös laajaa hyväksyttävyyttä tässä maassa. Mitä tähän esitykseen tulee, niin se parantaa huoltovarmuuden lähtökohtia tämän päivän verkottuneessa maailmassa ja ylläpitää ja kehittää tiivistä yhteistyötä meille tosi tärkeiden ja luontevien yhteistyökumppanien kanssa. Hyvä näin ja hyvä, että tällaista edistetään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-12-03T14:18:15,2019-12-03T14:19:04,Hyväksytty,1.1 2019_74_9,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen, puolustusmateriaalialaa koskevaan yhteistyösopimukseen tehdyn liitesopimuksen Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten välisestä huoltovarmuudesta. Valtiosopimustasoinen pohjoismainen huoltovarmuusliite allekirjoitettiin puolustusministerikokouksessa Visbyssä huhtikuussa 2019. Liitteessä sovitaan huoltovarmuuden järjestelyistä sekä siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat pyytää ja saada huoltovarmuudellista tukea toisiltaan. Sopimus on osa pohjoismaisen puolustusyhteistyön edistämistä. Nyt tämä sopimus on siis asianmukaisesti tulossa eduskunnan käsittelyyn. Arvoisa puhemies! Näin ei ole menetelty aiemmissa ja monin verroin suuremmissa puolustusyhteistyötä koskevissa sopimuksissa. Näin itsenäisyyspäivän alla on syytä nostaa esille niin sanottu Nato-isäntämaasopimus, joka solmittiin syksyllä 2014 Walesin Nato-huippukokouksen yhteydessä. Sen allekirjoitti silloin Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, mutta sopimusta ei koskaan tuotu eduskunnan hyväksyttäväksi. [Markus Mustajärven välihuuto] Virallinen tulkinta on kai ollut, että kyse ei olisi valtiosopimuksesta vaan yhteisymmärryspöytäkirjasta. Kuitenkin Ruotsissa tämä sama sopimus vietiin valtiopäivien käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Ruotsi oli lisäksi liittänyt siihen varaumia. Valtiopäivillä vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit vastustivat sopimusta. Suomessa eduskunta ei siis ole päässyt asiaa käsittelemään. Tosiasiassa isäntämaasopimuksessa on kyse valtiosopimuksesta. Sen paljastaa sopimuksen sisältö, joka on nyt tätä käsittelyssä olevaa pohjoismaista valtiosopimusta huomattavasti raskaammin Suomea puolustusasioissa sitova ja maan kansainväliseen asemaan vaikuttava. Sanoisin, että isäntämaasopimus voi jopa käytännössä rajata Suomen itsenäisyyttä ja suvereenisuutta. Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti se on joka tapauksessa Suomen etujen vastainen. Sopimuksen mukaan Naton sotilaalliseen toimintaan isäntämaassa voi kuulua sotilaallinen toiminta, ”taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset”. Nato tai sen jäsenmaa, joka mitä ilmeisimmin on tässä tapauksessa Yhdysvallat... [Puhemies koputtaa] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja Yrttiaho, pysytäänkö päivän aiheessa?] Kyllä, hyvin kiinteästi, arvoisa puhemies! — ...voi isäntämaasopimuksen nojalla myös saada Suomesta sotilastukikohtia näille edellä mainituille sotilaallisille toimille. [Timo Heinonen: Miten liittyy tähän?] Nämä tukikohdat Suomi rakentaa, rahoittaa ja varaa vieraan vallan käyttöön. Arvoisa puhemies! Jos nyt käsittelyssä oleva pohjoismainen huoltovarmuussopimus tuodaan valtiosopimuksena eduskunnan käsittelyyn, miksi isäntämaasopimusta ei ole tuotu? Päätösvalta isäntämaasopimuksen suhteen jätettiin puolustushallinnolle, armeijalle, kenraaleille. Samaan tapaan on toimittu Hornetit korvaavassa HX-hankkeessa. Pyysin nähtäväkseni talouspoliittisen ministerivaliokunnan 1.10.-pöytäkirjan, jossa oli puollettu HX-hankkeen tosiasiallista hinnankorotusta 10 miljardiin euroon hallitusohjelman ja puolustuspoliittisen selonteon vastaisesti — tästähän puolustusministeri Kaikkonen on tehnyt eduskunnalle suullista selkoa. En näitä asiakirjoja saanut, vaan ne salattiin puolustushallinnon päätöksellä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on marraskuussa puoluekokouksessaan hyväksynyt tavoiteohjelmaansa tavoitteen, jonka mukaan Suomen tulisi irrottautua isäntämaasopimuksesta. Kyseisen sopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta. [Puhemies koputtaa] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Nyt, edustaja Yrttiaho, tähän huoltovarmuuteen.] Arvoisa puhemies! Viedäänkö Suomea nyt oikealle vai vasemmalle? [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Nyt viedään huoltovarmuuteen keskustelua.] Jos viedään vasemmalle, tulee puolustusasioissa menettelytapojen ja myös linjan muuttua. Isäntämaasopimus ja HX-hanke tulee saattaa eduskunnan avoimeen käsittelyyn. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-03T14:19:05,2019-12-03T14:24:07,Hyväksytty,1.1 2019_74_10,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on tullut hyviä puheenvuoroja, ja on helppo yhtyä edustaja Heinosen puheenvuoroon. Myöhemmin joku mainitsi tuosta vientilupapolitiikasta. On erittäin tärkeää, että se on yhtenäinen. Sen pitäisi olla yhtenäinen laajemmallakin alueella, ettei käy niin, että me jäämme tai meidän teollisuutemme jää ilman. Nyt kun toimitusministeri Kaikkonen nosti esiin huoltovarmuuden, niin jos sallitte, esitän hänelle pienen kysymyksen liittyen huoltovarmuuteen: Elikkä puolustusteollisuus, jossa valmistetaan luoteja, on tällä hetkellä myöskin tavallansa pikkasen uhan alla. Unionin alueella toimivista patruunatehtaista valtaosa on yksityisiä tehtaita, joissa valmistetaan sekä siviili‑ että viranomaistuotteita samoilla tuotantolinjoilla. Siviilituotannon osuus tuotannosta on noin 70—90 prosenttia, minkä johdosta tehtaat eivät olisi enää kaupallisesti kannattavia lyijyammuskiellon jälkeen. Siviilituotannon tyrehtyminen puolestaan sulkisi nopeasti merkittävän osan tuotantolinjoista, minkä myötä niitä ei enää kriisitilanteessa kyettäisi ottamaan viranomaistuotantoon. Myöskään ammattitaitoista työvoimaa ei olisi enää käytettävissä. Suomen puolustus perustuu osaavaan, harjaantuneeseen reserviin. Oletteko te ottamassa huomioon myöskin tämän lyijykiellon mahdolliset vaikutukset tässä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa ja turvaatteko reserviläisten ampumaharrastuksen jatkumisen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-03T14:24:07,2019-12-03T14:26:06,Hyväksytty,1.1 2019_74_11,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Arvoisa toimitusministeri Kaikkonen! Edustaja Yrttiaho liitti tähän yhteyteen keskustelun Natosta ja Naton kanssa tehdystä isäntämaasopimuksesta. Pitää sanoa, että ymmärrän, että silloin vanhaan aikaan, kun itänaapurimme oli Neuvostoliitto, jossa oli kommunistinen systeemi kaikkine ihanuuksineen — piikkilankaparatiisi, toisin ajattelevien vainoaminen, ihmisoikeuksien polkeminen — Suomen äärivasemmisto, joka jakoi saman ideologian, oli tuimasti Natoa vastaan — Natoa, joka oli läntisten demokraattisten maiden puolustusjärjestö [Jussi Saramon välihuuto — Puhemies koputtaa] ja joka jo olemassaolollaankin turvasi myös Suomen turvallisuutta — mutta tänä päivänä, kun Venäjällä on vallassa äärioikeisto, jonka ideologiassa ei ole mitään, mikä voisi olla sukua kommunisteille tai heidän perillispuolueelleen, [Jussi Saramon välihuuto — Puhemies koputtaa] pitää ihmetellä, mistä se kenkä vielä puristaa, kun tämänkin päivän Suomen äärivasemmisto on jatkuvasti Natoa arvostelemassa. Naton tilanne ei ole hyvä, kuten me kaikki tiedämme, mutta on se nyt kuitenkin hyvä, että tällainen läntisten demokraattisten maiden puolustusjärjestö on olemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-12-03T14:26:06,2019-12-03T14:27:34,Hyväksytty,1.1 2019_74_12,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Nyt, arvoisat edustajat, aiheena ei ole Nato, isäntämaasopimus tai Neuvostoliitto vaan huoltovarmuus ja puolustusmateriaalia koskevat asiat, ja siitä antaa esimerkin edustaja Kanerva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_74_13,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin kyllä vähän puhua myös omista ajatuksistani todetakseni sen, että huomasin hetki takaperin vasemmistoliiton omassa puoluekokouksessaan linjanneen isäntämaasopimusta koskevan kantansa tavalla, jonka edustaja Yrttiaho täällä toi ilmi. Tämän on täytynyt olla varsin kiusallinen kysymys hallitukselle, jonka pääministerin tiedän olevan hyvin tarkka portinvartija ulkopoliittisen linjan suhteen, ja eräs hallituspuolue kuitenkin toimii hallituksen ulkopoliittista ohjelmalinjausta vastaan ja esiintyy myöskin täällä tätä linjausta vastaan — pidän sitä kummallisena ja outona — perustellen sitä erityisesti vielä sillä tavoin, joka ei pidä yhtä totuuden kanssa siitä, millä tavoin isäntämaasopimuksen käytännössä Suomessa on tarkoitus toimia, ja jossa annetaan myöskin erheellinen kuva siitä, miten eduskunta on tätä asiaa käsitellyt. Sekä puolustusvaliokunta että ulkoasiainvaliokunta ovat nämä kysymykset käsitelleet omilta kohdiltaan läpi [Markus Mustajärvi: Ei ole päätöksiä!] ja todenneet, että ei ole aihetta enempiin toimenpiteisiin kuin mitä asianomaisten valiokuntien kuulemisissa on tullut esille. [Markus Mustajärvi pyytää vastauspuheenvuoroa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-12-03T14:27:45,2019-12-03T14:29:05,Hyväksytty,1.1 2019_74_14,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Emme lähde nyt debattiin sen suuremmin. Vielä on yksi puheenvuoro listalla, mutta sinne perään mahtuu, jos lyhyesti puhuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_74_15,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin omia ajatuksiani tässä haluaisin sanoa tähän samaan aiheeseen. Huoltovarmuudesta on varmasti kysymys, mutta viime kädessä, jos Suomi pohdiskelee näitä kansainvälisiä yhteistyökuvioitaan, lähtökohtanahan täytyy aina olla se, että Suomen oma turvallisuusintressi tässä määrittää sen. Se on se ainoa kestävä lähestymistapa, pohdimme näitä yhteistyöasetelmia miten tahansa. Se on siinä se ongelma, että jos yhteistyö menee liian pitkälle sellaisten osioiden kanssa, joista saattaa syntyä tulkintaa siitä, mikä se mahdollisesti jonkun kolmannen osapuolen näkemys on, mitä tässä tehdään. Siinähän on meillä tietysti riskimme. Mutta niin kauan kuin me puhumme kansainvälisestä yhteistyöstä, myöskin sotilaallisesta yhteistyöstä, sen täytyy pohjautua ainoastaan siihen tilannearvioon, mikä on Suomen turvallisuuden kannalta järkevintä ja parasta. Tämä on se lähtökohta kaikissa näissä sopimuksissa. [Ilkka Kanerva: Juuri näin!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-03T14:29:12,2019-12-03T14:30:06,Hyväksytty,1.1 2019_74_16,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp",Ja vielä edustaja Yrttiaho.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_74_17,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Niin, tätä isäntämaasopimustahan ei ole mainittu hallitusohjelmassa. [Timo Heinonen: Nythän se on auki!] Ja edustaja Kanervalle: Eduskuntahan ei ole tästä sopimuksesta tehnyt päätöstä. Se on toki varmasti esitelty mainituissa valiokunnissa, mutta kyllä tämän suuruusluokan, tämän painoarvon sopimus ilman muuta edellyttäisi eduskunnan päätöstä ja sopimuksen käsittelyä valtiosopimuksena, niin kuin tämä nyt puheena oleva, paljon paljon vähämerkityksisempi sopimus viedään läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-03T14:30:09,2019-12-03T14:30:45,Hyväksytty,1.1 2019_74_18,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Nyt ministeri Kaikkonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_74_19,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kysyi asevientilinjasta. No nyt jos etsitte jotakin suurta suunnanmuutosta, niin mielestäni sellaista ei ole, mutta varmaan joka hallituksella on omat painotuseronsa, ja selvää on, että tämä hallitus on pitänyt ihmisoikeuksia arvossaan. [Timo Heinonen: Eikö edellinen?] — Varmasti edellinenkin, mutta jos vertaa näitten hallitusten ohjelmia, niin ehkä tänään päättäneen Rinteen hallituksen ohjelma saattoi olla vielä väkevämmin esillä. Meillehän ei ehtinyt tulla kovin paljon käytännön esimerkkejä käsitellyistä asevientilupapäätöksistä, ja siinä mielessä tämä vertailu jäi vähän lyhyeksi. Mutta ehkä nyt tuo Turkki-tapaus oli sellainen: hallitus linjasi, että uusia asevientilupia ei myönnetä, sen jälkeen kun Turkki hyökkäsi Syyriaan. Henkilökohtaisesti olen omalla päätökselläni hieman aiemmin evännyt patruunoitten viennin Turkkiin. Edustaja Aittakumpu, korostitte huoltovarmuuden merkitystä ja pohjoismaista yhteistyötä. Tähän puheenvuoroon on helppo yhtyä. [Ilkka Kanerva: Oikein! — Timo Heinonen: Oikein!] Edustaja Autto kysyi etuosto-oikeudesta, että mitä kaikkea se koskee. Soveltamisalue on kyllä laaja tässä sopimuksessa, eli periaatteessa siellä on monenkinlaisia huoltovarmuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Käsitykseni on se, että jos tulee käytännön tilanne, mistä on epäselvyyttä, osapuolet keskustelevat sitten tämän sopimuksen pohjalta siitä, mihin päädytään jossain yksittäisessä kysymyksessä. Täällä useammassa puheenvuorossa tuli tuki ylipäätään pohjoismaiselle yhteistyölle. Nordefco-yhteistyöhän täytti juuri 10 vuotta. Sille on käsitykseni mukaan aika hyvä, laaja tuki eri Pohjoismaissa, ja asteittain tuota yhteistyötä viedään eteenpäin sen mukaan, miten poliittinen tuki löytyy ja mitä tarve vaatii. Sitten oli kysymys vuoden 2014 isäntämaasopimuksesta, ja se näyttäisi virittävän keskustelua enemmänkin. Kun en ole vastuussa siitä, mitä 2014 toimineen hallituksen ministerit ovat tänne tuoneet, en lähde siihen keskusteluun sen syvemmälle. Tästä asiasta olen osaltani ollut vastuussa ja pari tuntia sitten lopettanut Rinteen hallitus myöskin. Se on tuotu valtiosopimuksena eduskunnan käsittelyyn, ja se on nyt sitten eduskunnan käsissä, mitä tälle asialle tehdään. Toivon... Tai ehkäpä en toivo mitään, kun olen toimitusministeri nykyään. [Naurua] Päätätte, mitä parhaaksi näette. Vielä lyijyammuskiellosta, mihin edustaja Mäenpää tässä viittasi aikaisemmin: Sen voi todeta, että puolustushallinnon näkövinkkelistä lyijyhaulien käytölle olisi tarvetta erityisesti ampumaharjoittelussa jatkossakin. Eli toivottavasti siihen löytyy järjellinen ratkaisu. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-12-03T14:30:48,2019-12-03T14:33:48,Hyväksytty,1.1 2019_74_20,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp",Listalle on tullut vielä yksi puheenvuoropyyntö. Meneekö alle 3 minuuttiin? [Timo Heinonen: Menee!] — Selvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_74_21,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi  Tanskan, Suomen, Norjan ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2019 vp","Arvoisa puhemies! Oikeastaan haluaisin sanoa tuohon ministeri Kaikkosen toteamukseen, että tämä — tai nyt jo mennyt — hallitus halusi painottaa ihmisoikeuksia. Nyt oikeastaan tuli mieleen, että eikö sitten edellinen hallitus, siis keskustan Juha Sipilän hallitus, painottanut ihmisoikeuksia. Tämä on nimenomaan se, mikä nyt hämmentää PIAn eli meidän puolustusteollisuuden toimijoita, kun nämä ihmisoikeudet on kuitenkin kirjattu yksiselitteisesti mukaan EU:n kantaan, jota Suomi on noudattanut jo Sipilän hallituksen aikana ja jo sitä ennenkin. Nyt sitten kysymys on siitä, onko jokin linjanmuutos tähän tapahtunut sillä, että tätä on painotettu ja on haettu esimerkiksi liikkumatilaa puuttua yli esimerkiksi tämän EU:n virallisen kannan, jota aiemmin on noudatettu. Tämä oli se minun kysymykseni, mikä huoletutti. Nyt kun enää Rinteen hallitusta ei ole ja on toimitusministeristö ja tulee uudet hallitusneuvottelut, niin toivottavasti silloin tämä asia nousee esille ja selkeytetään se, sillä nämä puolustusteollisuuden yritykset saattavat tehdä kolmesta kuuteen vuotta neuvotteluja isoista kaupoista, ja jos ei ole tiedossa niitä pelisääntöjä, joilla ne vientiluvat myönnetään, niin silloin se on hyvin arpapeliä, uskalletaanko tämäntyyppisissä olla. Ja varmasti, jos vasemmistoliitto vielä uusiin hallitusneuvotteluihin kutsutaan, se miettii nyt sitten monta kertaa, lähteekö sellaiseen hallitukseen, joka ei isäntämaasopimuksen purkua sinne ole kirjaamassa. [Markus Mustajärven välihuuto] Olen melkein varma, että edustaja Yrttiaho ei ainakaan sellaista hallitusta ole tukemassa. Mutta jäämme mielenkiinnolla katsomaan, ovatko ne vain tyhjiä puheita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-03T14:33:56,2019-12-03T14:35:54,Hyväksytty,1.1 2019_74_22,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_23,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä liittyy niin sanottuun toisiolakiin, joka on erittäin merkittävä laki. Sehän on laki, joka säädettiin sitä varten, että kun sosiaali‑ ja terveydenhuollon varsinaisessa asiakastyössä kertyy potilas‑ ja henkilötietoja, niin pitää säätää tarkasti siitä, minkälaisiin muihin tarkoituksiin näitä tietoja voidaan käyttää — tilastointiin, seurantaan, viranomaistoimintaan mutta mahdollisesti myös tieteelliseen toimintaan ja uuteen innovatiiviseen liiketoimintaan. Me puhuimme viime viikolla täällä erään asian yhteydessä, joka tänäänkin on esillä toisessa käsittelyssä, terveysteknologian merkityksestä. Se on tällä hetkellä vientiarvoltaan yli 2 miljardia euroa. Lääketieteelliselle toiminnalle toisiolailla on ollut erittäin suuri merkitys. Se mahdollistaa ihan uudentyyppisten suurten tietoryhmien käsittelyn ja sitä kautta sitten tärkeiden tieteellisten löydösten saamisen. Aikanaan kun tätä lakia valmisteltiin, puhuttiin siitä, että tulisiko koko tästä terveysteknologiasta peräti uusi Nokia Suomelle. Nyt tässä lakiesityksessä kysymys on siitä, että näiden tietojen käsittely ja jatkojalostaminen vaativat tietenkin resursseja ja sitä vastaavasti pitää voida periä maksuja niiltä tulevilta tietojen käyttäjiltä, ja siitä säädetään tässä pykälässä. Kysymys on arviolta muutaman sadantuhannen euron tulosta tietolupaviranomaiselle ja siinä mielessä erittäin tärkeästä asiasta. Pidän tätä esitystä hyvin pohdittuna ja valmisteltuna. Sinänsähän tähän itse aihepiiriin on viime aikoina liittynyt tarpeellista eettistä keskustelua koskien muun muassa geenitietojen laajaa käyttöä. Siitä oli television ajankohtaiskeskustelukin, viime viikolla muistaakseni, FinnGen-hankkeen yhteydessä. Tästä tässä on kysymys, ja itse toisiolaki on tärkeä, ja terveysteknologia ja siihen liittyvä tieteellinen tutkimus ja liiketoiminta ovat erittäin tärkeätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-03T14:36:24,2019-12-03T14:38:32,Hyväksytty,1.1 2019_74_24,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on kysymys pelkästään teknisestä muutoksesta viime kaudella hyväksyttyyn lakiesitykseen, ja tämä on varmasti ihan hyvä ja tarpeellinen muutos, eikä minulla ole mitään huomauttamista tähän asiaan. Mutta kuten edustaja Lindén tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille, me kävimme täällä eduskunnassa viime viikolla keskustelua tietosuojavaltuutetun kertomuksesta, ja silloin käytin puheenvuoron, jossa toin tämän lain valmistelun esille esimerkkinä huonosta lainvalmistelusta eli siitä, miten huolimattomasti voidaan käsitellä tietosuojaan liittyviä asioita jopa ministeriössä. Eli tämä vain tarkoittaa sitä, että emme ole vielä ymmärtäneet, miten vakavasta ja isosta asiasta tietosuojassa on kysymys. Tämän lain tarkoituksenahan on luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tilastointiin, tutkimuksiin, kehittämis‑ ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja ‑valvontaan sekä suunnittelu‑ ja selvitystehtäviin. Siis nämähän ovat kaikki todella tärkeitä tavoitteita, ja sinällään ei mitään huomauttamista tähänkään. Mutta jos palautamme mieleen sen viime kaudella, siis Sipilän hallituksessa, esillä olleen alkuperäisen lakiesityksen, niin siinä oli kokonaan unohtunut, tai lähes kokonaan unohtunut, nämä tietosuoja-asiat, ja se oli jopa EU:n tietosuoja-asetuksen vastainen. Näiden isojen puutteiden ja virheiden takia lakiesitystä paikkailtiin ja korjailtiin niin paljon, että lopulta kysymyksessä oli suurelta osin ihan eri esitys kuin mistä alun perin oli kysymys. Ilman sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puuttumista viime kaudella olisi ihmisten tietosuoja kyllä joutunut ihan vakavaan vaaraan. Haluan vain tämän tuoda esille tässä yhteydessä, koska toivon, että tällainen toiminta ei toistu ja tietosuojaan liittyvät asiat huomioidaan riittävällä vakavuudella lainsäädäntötyössä jo ennen kuin laki tulee valiokunnan käsittelyyn, koska siellä on sitten todella vaikeata lähteä näitä isoja muutosasioita viemään eteenpäin. Arvoisa puhemies! Ilmeisesti ja toivottavasti tässä tapauksessa valiokunnan tekemät korjaukset olivat sitten riittäviä ja ihmisten tietosuoja ei ole joutunut vaaraan. Jos ministeri olisi ollut paikalla esittelemässä tätä lakiesitystä, olisin kysynyt asiaa häneltä. Ymmärrän hyvin, että näin teknisluontoisessa lakiesityksessä ministeri ei välttämättä katso olevan aiheellista olla täällä paikan päällä, mutta onneksi täällä on edustaja Lindén nyt paikalla. Elikkä toivon, että kenties voisitte viedä nämä terveiset ja keskustelun [Puhemies koputtaa] tästä asiasta myöskin sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan [Puhemies koputtaa] nimenomaan siinä mielessä, että mitä voimme oppia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-03T14:38:36,2019-12-03T14:41:46,Hyväksytty,1.1 2019_74_25,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessähän on tekninen korjaus viime eduskuntakaudella hyväksyttyyn merkittävään lainsäädäntöön, jota kutsumme toisiolaiksi. Todellakin tämän lain tavoitteena on mahdollistaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalan ohjaus-, valvonta-, tutkimus- ja tilastotarkoituksessa tallennettujen henkilötietojen tehokas ja tietoturvallinen käsittely. Lain tavoitteena on turvata yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä. Laki toi EU:n tietosuoja-asetuksen määräykset myöskin suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Puhemies! Olen todella hämmästynyt siitä, että tämä on vain tekninen korjaus. Kun viime kaudella käsittelimme tätä lakiesitystä, saimme hartiavoimin tehdä työtä, koska oppositio kaikin tavoin jarrutti lakiesityksen käsittelyä. Jätitte tähän vastalauseen ja piditte tätä lakiesitystä monin tavoin arveluttavana — todella kovin sanoin arvioitte tätä lakiesitystä. Mutta kun lakiesitys oli hyväksytty, niin en muista montaa lakiesitystä, mistä sote-kentältä, sote-järjestöistä olisin saanut näin paljon kiitosta. Puhemies! Totean sen, että ilman tätä lainsäädäntöä me emme esimerkiksi voisi rakentaa Suomeen terveydenhuollon laaturekistereitä. Toisin kuin muualla Pohjoismaissa, Suomessa ei julkisen terveydenhuollon laatua seurata systemaattisesti. Esimerkiksi Ruotsissa on monta kansansairauden tilaa seuraavaa rekisteriä, esimerkiksi diabetesrekisteri, jolla on voitu saada esille, minkälaista diabeteksen hoito on, ja ollaan voitu lisätä hoidon yhdenvertaisuutta, parantaa esimerkiksi diabeteksen hoitotasapainoa. Siksi kyllä ihmettelen todellakin, miten puheet ovat näin erilaisia. Aika vastuuttomasti nykyiset hallituspuolueet jarruttivat ja vastustivat tätä lakiesitystä, mutta nyt kun olette vastuussa, ilmeisesti annatte tälle tuen. Tuen tätä teknistä muutosta, joka tässä on, ja pidän todella hyvänä ansiona, että viime eduskuntakaudella saimme tämän toisiolain säädettyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-12-03T14:41:46,2019-12-03T14:44:02,Hyväksytty,1.1 2019_74_26,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toisiolain tarkoituksenahan on tosiaan luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tilastointiin, tutkimukseen, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja ‑valvontaan sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin. Laki mahdollistaa nykyistä laajemman sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedon hyödyntämisen muussa kuin kyseisen tiedon alkuperäisessä käyttötarkoituksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Eli on erittäin hyvä, että on saatu nyt kuvattua selkeästi myöskin nämä prosessit ja vastuut tietojen luovutuksessa. Edustaja Sarkomaan esille nostama laaturekisterityö on todella tärkeätä, ja sitä meidän pitäisi edistää, jos me haluamme parantaa meidän sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, hoidon laatua, seurantaa, vertailua, avoimuutta, niin että voidaan hoitotuloksia myös verrata toisiinsa yleisellä tasolla. Me tarvitsemme toisiolakia siihen, että voidaan näitä tietoja käsitellä ja yhdistää eri rekistereitä. Se, mitä tässä laissa nytten käsitellään, liittyy teknisenä korjauksena edelliseen lakiin liittyen tietopyyntöjen korvattavuuteen. Tietopyyntöjen käsittelystä totta kai syntyy myös kustannuksia, ja on järkevää ja perusteltua myöskin, että toimijat saavat niistä asianmukaisen korvauksen. Sitten näiden korvausten tasoa määriteltäessä pitää huomioida myöskin siihen kohdistettu työaika. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida, että esimerkiksi tutkimustyötä tekevien nuorten tutkijoiden osalta tutkimuksen teosta ei tehdä liian kallista, koska kaikkia tutkijoita ja motivaatiota tutkimukseen pitää ylläpitää. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-03T14:44:02,2019-12-03T14:46:22,Hyväksytty,1.1 2019_74_27,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tosiaan kysymyksessä ihan tekninen muutos ja hyvä niin, mutta haluan käydä tämän vain lyhyesti. Täällä on tullut hyviä esimerkkejä siitä, miksi tämä laki tarvitaan. Todellakin viime kaudella hallitus teki suuren teon, kun saatiin toisiolaki eteenpäin. Se auttaa näiden tietojen käsittelyssä. Se, että siihen tehtiin viilauksia tietosuoja-asiaan, on täysin ymmärrettävää, koska tämähän on Suomessa aivan uudentyyppistä tietoa, mitä nyt tarvitaan. Tämä on tärkeää esimerkiksi hoitojen kehittämisen kannalta, tämä on erittäin tärkeää yleensäkin palvelujen vaikuttavuuden edistämisen kannalta, tämä on tärkeää myöskin laaturekisterien ja laadun ja sen kehittämisen kannalta mutta myöskin terveysteknologian ja sen viennin edistämisen kannalta. Monet maathan todella, voi sanoa, kadehtivat sitä, miten Suomessa on tehty viime vuosina hyvin paljon tällaista lainsäädännöllistä työtä sen eteen, että meillä terveysteknologiaa ja sen vientiä pystytään viemään eteenpäin ja sillä on lainsäädännöllinen pohja. Seurasin viime kaudella, vaikken valiokunnassa ollutkaan, miten tärkeää oli, että tässä laissa huomioitiin nimenomaan se ihminen, kenen tiedoista on kysymys. Kannatan lämpimästi, että tätä hyödynnetään myöskin siellä käytännössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-03T14:46:23,2019-12-03T14:47:54,Hyväksytty,1.1 2019_74_28,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaalle haluan vain todeta, kuten sanoin omasta mielestäni aika selkeästi, että tämä laki on tarpeellinen, enkä millään tavalla kyseenalaista tätä lakia, joka siis hyväksyttiin viime kaudella. Kannatan myös tätä teknistä muutosta, en suinkaan vastusta sitä. Mutta ilman edellisellä kaudella valiokunnassa tehtyjä isoja korjauksia lakiin olisi jäänyt vakavia virheitä ja puutteita. Sen takia minusta on tärkeätä, että keskustelemme myös siitä, koska valiokunta ei mielestäni ole se oikea paikka, jossa tehdään niin valtavan isoja korjauksia, [Jari Myllykosken välihuuto] että ne olisi pitänyt tehdä jo lainvalmistelun aikana. Hyvä asiahan tässä on se, että virheistä aina voidaan oppia, ja kun on tämä käyty läpi kertaalleen, niin varmasti nyt jatkossa tietosuoja huomioidaan paljon paremmin jo lakiesitysten alusta alkaen, kun niitä laaditaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-03T14:47:54,2019-12-03T14:49:02,Hyväksytty,1.1 2019_74_29,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme oikeastaan viime vuosikymmenen puhuneet hyvin paljon tällaisista soten rakenteellisista uudistuksista, ja ajattelen, että tämä laki on erityisen tervetullut siinä mielessä, että vähintään yhtä tärkeää on se, että me viemme eteenpäin soten tiedolla johtamista, haemme tiedon hyötykäyttöä laajemmin. Tässä mielessä tämä toisiolaki on hyvin keskeinen laki, vaikkakin tänään vain teknistä asiaa tässä käsitellään. Ajattelen, että se on otettava keskiöön tulevaisuudessakin. Soten tietojen hyötykäyttö on tärkeää mahdollistaa niin tutkimus‑ kuin kehittämistoiminnankin, innovaatiotoiminnan, edistämiseksi. Näen, että toisiolaki yhdessä täsmälääketieteen edistämisen ja osaamiskeskittymien kanssa — niin kuin kansallinen syöpäkeskus, kansallinen lääkekehityskeskus, genomikeskus, biopankkitoiminta — on sellainen iso kokonaisuus, jolla tällaista terveysstrategiaa voidaan Suomessa viedä eteenpäin ja hakea myöskin kansainvälisesti edelläkävijäroolia. Siinä mielessä toivon, että tätä asiaa viedään rohkeasti eteenpäin. Täällä ovat edustajat Sarkomaa ja Laiho toivoneet myöskin laaturekisterien eteenpäinviemistä, ja ajattelen, että se olisi erittäin tervetullut jatkoaskel tähän. Mitä tulee tähän tekniseen muutokseen, mikä meillä nyt on tässä käsittelyssä, niin se osaltaan selkeyttää pelisääntöjä näiden korvausten jakautumisesta. Siihen ei sen suuremmin ole huomautettavaa, mutta toivon, että lainsäädännön kehittämiseen jatkossakin panostetaan ja viedään rohkeasti tätä kokonaisuutta tiedolla johtamisessa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-03T14:49:03,2019-12-03T14:50:48,Hyväksytty,1.1 2019_74_30,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Laadukas lainsäädännön valmistelu on kaiken a ja o, ja siksi Sipilän hallituksessa perustettiin lainsäädännön arviointineuvosto. Sille jos jollekin on ollut kyllä työtä, kun on myös tämän hallituksen lakiesityksiä katsottu. Itse olin valiokunnan jäsenenä, ja täytyy nyt todeta Mäkisalo-Ropposelle, joka ei ole valiokunnan jäsen: Varmasti kuulitte sen vahvan vastustuksen, joka tuli vihreiltä, sosiaalidemokraateilta, vasemmistoliitolta, jopa RKP:ltä. Periaatteellisesti vastustettiin tätä kaikille suomalaisille tärkeää lakiesitystä. Ilman tätä ei esimerkiksi terveysalan kasvustrategiaa voitaisi viedä eteenpäin. Se on strategia, jolla parannetaan kansanterveyttä ja toisaalta kansantaloutta. Ehkä keskeisin muutos, joka tähän lakiesitykseen tuli, oli se, että tähän lisättiin lupaviranomaisen tueksi asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä on laatia tietosuojaa, tietoturvaa ja anonymisointia koskevat periaatelinjaukset. Muita isoja periaatteellisia muutoksia tähän ei tehty. Sehän on eduskunnan tehtävä: kuulla asiantuntijoita ja tehdä ne muutokset, mitkä eduskunnassa ja asiantuntijavaliokunnassa nähdään tarpeellisiksi. Suurempi kysymys on se, ja voisin kysyä hallituspuolueilta: Mitä teillä on sitä vastaan, että julkinen terveydenhuolto tehdään läpinäkyväksi? Mitä teillä on sitä vastaan, että esimerkiksi diabeteksen hoitoa voitaisiin verrata valtakunnallisesti, niin että voitaisiin turvata yhdenvertainen hoito kaikille? Edellisen hallituksen, tai sanotaanko Sipilän hallituksen, aikaiset kansanedustajat eduskunnassa lisäsivät rahaa laaturekistereiden pilotointiin. Niitä on pilotoitu nyt kaksi vuotta. Kaikki kansanterveysjärjestöt ovat vedonneet hallitukseen ja toivoneet, että laaturekisterit saisivat jatkoa, mutta ensi vuoden talousarviosta puuttuvat rahat tähän. Toivon nyt, että täällä olevat edustajat voisivat luvata, mikä nyt hallitus tulee olemaankaan, että jos me olemme hallituksessa, niin varmasti tästä huolehdimme. On hallituspohja sitten mikä tahansa Rinteen hallituksen jälkeen, ei tätä arvokasta työtä, mitä THL on tehnyt, jossa ovat mukana potilasjärjestöt, siellä on koko terveydenhuolto, sosiaalipuoli ja kaikki kansanterveysjärjestöt... Vihdoinkin saataisiin vertailtavaa tietoa meidän terveydenhuollostamme — mitä teillä on sitä vastaan? Voitteko te luvata, että nyt ensi vuoden budjettiin lisätään rahat? Laaturekistereitä voitaisiin jatkaa ensi vuonna noin 2 miljoonalla eurolla. Kun miljarditolkulla jaatte rahaa, niin miksi tähän ei rahaa riittänyt? Sitä ihmettelen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-12-03T14:50:48,2019-12-03T14:53:32,Hyväksytty,1.1 2019_74_31,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En todellakaan ollut viime kaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa eli en voi puhua siitä prosessista siellä, mutta olen tietosuojasta aina huolissani ja minusta tietosuojan kohdalla pitää aina olla liian varovainen kuin liian lepsu. Kun luin sitten sitä lakiesitystä, joka tuli tänne eduskuntaan käsittelyyn sen valiokuntakäsittelyn jälkeen, niin kyllähän siinä oli niin paljon tehty korjauksia, että oli suuri riski, että sinne jäi joitain virheitä tai jotain tärkeää jäi epähuomiossa huomioimatta. Ja kun lakia korjaillaan valiokunnassa, on aina suuri riski, että silloin ei pystytä tekemään niitä isoja korjausmuutoksia niin hyvin kuin pitäisi. Mutta ilmeisesti nyt on käynyt näin ja voimme todeta ilolla, että ne valiokunnan tekemät korjaukset olivat riittäviä eikä ihmisten tietosuoja ole joutunut tämän lakiesityksen takia vaaraan. Käytin tämän puheenvuoron ainoastaan sen takia, että tietosuoja-asioissa on oltava niin tiukka kuin ikinä voi olla, ettei tapahdu mitään korvaamattomia ja korjaamattomia virheitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-03T14:53:32,2019-12-03T14:54:46,Hyväksytty,1.1 2019_74_32,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jospa aivan lyhyesti puhuisin siitä, mistä nyt tässä lakiesityksessä on kysymys. Totta kai me voimme muistella menneitä ja käydä hyvinkin poleemista keskustelua siitä, kuka teki mitä ja mitä aiotte tehdä. Miljardikaupalla — kovinkin vuolaasti tässä äsken tuli esille tämmöisiä hienoja sanoja, jotka eivät liity suoranaisesti ollenkaan nyt käsiteltävään asiaan, mistä arvoisa puhemies huomautti erään muun asian yhteydessä tässä vähän aikaisemmin. Tässä hallituksen esittelytekstissä todetaan hyvin selkeästi: ”Tietopyyntöjen käsittelyn maksullisuus tai maksuttomuus vaikuttaa tietoja tarvitsevien yritysten talouteen. Arvioitu keskimääräinen tietopyynnön aineistotoimituksen hinta asiakkaalle olisi 10 675 euroa. Mikäli käsittelykuluja ei peritä, asiakas maksaa kiinteän 1 000 euron hinnan tietopyyntöä koskevasta päätöksestä.” Sitten tämä teksti jatkuu tässä. Eli tällä on erittäin suuri merkitys esimerkiksi startup-yrityksille ja monille muille sekä tietenkin tälle tietolupaviranomaiselle, joka saa tätä kautta tuloja, joilla se voi sitten kattaa tämän aineiston käsittelystä koituvat kustannukset. Eli itsessään tämä ei ole vain tekninen esitys, vaan tämä on todella sillä tavalla merkittävä esitys, että tämä liittyy niihin asioihin, jotka edellä äsken totesin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-03T14:54:46,2019-12-03T14:56:03,Hyväksytty,1.1 2019_74_33,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä>>>Hallituksen esitys HE 94/2019 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_34,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä>>>Hallituksen esitys HE 94/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen vuosille 2020—2023, joka on valmisteltu Ruotsin johdolla yhteistyössä Suomen ja Norjan työvoima- ja koulutusasioista vastaavien ministeriöiden kanssa. Tämän mukaisesti Suomi sitoutuisi rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä vuosittain 80 koulutuspaikkaa, Norja sitoutuisi ostamaan vuosittain 60 ja Ruotsi 145 koulutuspaikkaa. Suomen rahoittamien koulutuspaikkojen määrä pysyisi ennallaan edelliseen, tämän vuoden lopussa päättyvään sopimuskauteen verrattuna, ja sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan sopimuskauden aikana vuosittain noin 1,7 miljoonan euron kustannukset. Suomen on tarkoitus rahoittaa Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämää tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta rakennusalalla, talotekniikan alalla sekä ravintola- ja cateringalalla. Koulutus on hieman kansallista koulutusta kalliimpaa johtuen oppilaitoksen sisäoppilaitosluonteesta ja monikielisyydestä. Koulutuksen pohjoismaisuus tarjoaa kuitenkin hyvät edellytykset työmarkkinoiden tarpeita vastaavan osaavan työvoiman liikkuvuudelle Pohjoiskalotin alueella. Oxford Research on toteuttanut päättyvän sopimuskauden osalta arvioinnin koulutussäätiön toiminnasta. Tämän arvioinnin mukaan säätiön tarjoama koulutus on laadukasta ja tuottaa lisäarvoa sekä osallistujille, henkilökunnalle että työmarkkinoille. Koulutuksen läpäisyaste on tehostunut sopimuskaudella, ja loppuun suorittaneiden työllistyvyys on korkeaa. Tämä uusi sopimus ei tuo olennaisia sisällöllisiä muutoksia aiempaan sopimukseen verrattuna. Muutoksia on tehty ensisijaisesti Suomen vastuuministeriön vaihtumisesta ja sitä myöten Suomen rahoitusmallin muuttumisesta johtuen. Suomi päättää koulutussäätiön toiminnan rahoituksesta avustuksena aiemman tarjouspyynnön kautta tehdyn hankinnan sijaan. Sopimus allekirjoitettiin Tukholmassa 25.11.2019 tasavallan presidentin myönnettyä siihen allekirjoitusvaltuudet, ja se tulisi Suomen osalta voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1. päivä tammikuuta 2020.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+10.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-03T14:56:33,2019-12-03T14:59:17,Hyväksytty,1.1 2019_74_35,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä>>>Hallituksen esitys HE 94/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellä huoltovarmuuden osalta keskusteltiin siitä, kuinka tärkeää pohjoismainen yhteistyö on Suomelle, ja sitä se on totisesti myös talouden ja koulutuksen osalta. Euroopassa katseet ovat kääntyneet kohti pohjoista, koska Kalottialueella on huomattavia, Norjassa jopa miljardiluokkaan kohoavia, kansainvälisiä investointeja. Toki Ruotsin ja Suomenkin investoinneissa, kun ne useammalta vuodelta lasketaan yhteen, puhutaan miljardiluokan investoinneista. Taloudellisen aktiivisuuden suunta on kääntymässä kohti meille tärkeää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä raja-aluetta, ja tässä mielessä on tärkeää, että työvoima pystyy liikkumaan. Olemme iloisia siitä, että Suomessa varsinkin Sipilän hallituksen aikana tehdyn hyvän politiikan ansiosta talous on kasvanut ja työllisyys kehittynyt hyvin, ja tässä mielessä ehkä tuolla pohjoisillakin alueilla Suomessa puhutaan jo enemmän työvoimapulasta kuin työttömyydestä, ja sitä pitäisi helpottaa sitten työvoiman liikkuvuuden parantamisella. Mutta työvoiman liikkuvuuden parantaminen koulutuksen kautta aina edesauttaa sitä, että talouden aktiviteetti lisääntyy ja toisaalta myös sitten mahdollisia laskusuhdanteita varten on mahdollisuus hakea työtä sieltä naapurimaasta, joten on erittäin kannatettavaa, että myös nykyinen hallitus haluaa edistää tätä sekä tämän Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan toiminnan kautta että muutenkin. Kannustan tietysti nyt sitten neuvottelujen jälkeen muodostettavaa uutta hallitusta suuntaamaan edelleen katsetta pohjoiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-03T14:59:18,2019-12-03T15:01:24,Hyväksytty,1.1 2019_74_36,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä>>>Hallituksen esitys HE 94/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä tulee meille sivistysvaliokuntaan, ja ilolla se otetaan sinne vastaan. Haluan vain tässä yhteydessä jälleen kerran todeta sen, että olen ehdottomasti pohjoismaisen yhteistyön kannattaja. Meillä on hyvin pitkälle samanlaista ajattelua niin terveydenhuollossa, hyvinvointiyhteiskunnassa kuin myöskin sitten koulutuksen puolella. Me olemme, kaikki maat, sitä mieltä, että korkea osaaminen on se, mihin kannattaa satsata. Se on ihmisen ja yhteiskunnan pärjäämisen näkökulmasta erittäin tärkeää. Kun tässä nyt taas jälleen kerran jatketaan sitä hyvää yhteistyötä, niin kannatan tätä lämpimästi. Varmasti tämä menee aika lailla sukkana läpi sitten meillä valiokunnassa. Käytän puheenvuoron tänä päivänä myös siitä syystä, että olemme juuri tänään saaneet Pisa-tutkimuksen tulokset vuodelta 2018. Tässä samalla vain totean sen, että kun me olemme tässä pohjoismaisessa yhteistyössä, emme ole ainoastaan saavana osapuolena vaan me olemme myös antavana, jos ajattelee, että Suomi on lukutaidossa jälleen parhaitten joukossa. Se, mikä erityisesti on huomioitavissa tuosta Pisa-tutkimuksesta, on se, että vain Suomessa yhdistyvät korkea osaaminen ja tyytyväisyys elämään. Se on minun mielestäni sellainen asia, joka meidän kannattaa nyt muistaa ja josta kannattaa olla ylpeä, ja meidän kannattaa luodakin sitten niitä yhteistyötahoja — me olemme aika haluttukin yhteistyökumppani, hyvä niin. Kiitos, tämä on erittäin hyvä sopimuksen jatko. Tehdään sisällöllistä yhteistyötä mutta myös menetelmällistä. — Kiitos. [Hussein al-Taee: Erinomainen puheenvuoro!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-03T15:01:24,2019-12-03T15:02:55,Hyväksytty,1.1 2019_74_37,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  pilaantuneiden  alueiden  puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_38,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  pilaantuneiden  alueiden  puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annettua lakia. Pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemiseen tarkoitetun valtionavustuksen maksaminen, takaisinperintä ja valvonta ehdotetaan siirrettäväksi Pirkanmaan elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskukselta elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäväksi. Varsinaiseen lakiesitykseen ei ole huomautettavaa, mutta muutama huomio itse toimintaan eli pilaantuneiden maiden puhdistamiseen: Valtio on tukenut alueiden pilaantuneisuuden selvittämistä ja pilaantuneiden alueiden puhdistamista järjestelmällisesti jo 1980-luvun lopusta lähtien. Tuolloin luotiin valtion jätehuoltotyöjärjestelmä, joka on perustunut valtion ja yhteistyöosapuolten välisiin sopimuksiin. Pilaantuneen maan poisto pitää sisällään maankaivuun, maan kuljettamisen vastaanottopaikkaan sekä vastaanoton ja pilaantuneen maan käsittelyn. Ely-keskus voi pyytää alan yrityksiltä tarjouksia joko kokonaisurakkana tai jaettuina urakoina. Yritysten kokemat ongelmat koskevat tapauksia, joissa tarjouksia pyydetään kokonaisurakoina. Kokonaisurakkana tarjoaminen antaa alan isoille toimijoille mahdollisuuden hinnoitella pienet, ilman vastaanottopaikkaa toimivat maanrakennusyritykset ulos ja aikaa myöten pois markkinoilta. Tällöin on riski, että syntyy alueellinen monopoli. Lisäksi asetetut laatu- ja referenssivaatimukset on koettu ylimitoitetuiksi. Vuonna 2016 sovittiin, että ely pääsääntöisesti pyrkii tarjoamaan jaettuja urakoita, mutta aina käytetään myös tapauskohtaista harkintaa, jossa huomioidaan kunkin hankkeen erityispiirteet. Hankintojen valmisteluun, kunnostusmenetelmän ja valintakriteereiden valintaan vaikuttavat lukuisat tekijät. Arvoisa puhemies! Ongelmat koskevat tapauksia, joissa tarjouksia siis pyydetään kokonaisurakoina. Näissä kokonaisurakkaa tarjoavat maanrakennusyritykset sekä pari yksittäistä vastaanottopaikan omistavaa yritystä. Etulyöntiasemassa on se vastaanottopaikan omistava yritys, jolla on vastaanottopaikka lähimpänä kohdetta. Tätä kautta sille syntyy mahdollisuus käyttää hyväkseen määräävää markkina-asemaa. Arvoisa puhemies! Mitä tästä sitten seuraa? No, pienet maanrakennusyritykset käytännössä suljetaan markkinasta pois aikaa myöten. PIMA-hankkeiden tarjoaminen edellyttää referenssejä vastaavista kohteista, esimerkiksi viimeisen kahden vuoden ajalta. Kun pienet maanrakennusyritykset eivät käytännössä voi saada urakoita, tippuvat ne jatkossa pois myös potentiaalisten tarjoajien listalta, koska niiden referenssit ovat vanhentuneet. Käytännössä käy niin, että pari isoa toimijaa jää ainoiksi tarjoajiksi. Todellinen kilpailu lakkaa, ja PIMA-hankinnoissa valtio saa jatkossa tarjouksia ainoastaan isoilta toimijoilta. Tämän johdosta pitää lakiesitykseen liittyvässä asiassa toimia niin, että erikokoiset yritykset voivat toimia nykyisessä markkinassa. Se on valtion taloudellinen etu, ja se on myös syytä ottaa huomioon näitä lakeja sovellettaessa ja samalla sitten viestinä valiokuntakäsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+12.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-12-03T15:04:04,2019-12-03T15:08:27,Hyväksytty,1.1 2019_74_39,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  opetus-  ja  kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_40,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  opetus-  ja  kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä meillä on täällä hallituksen esitys, jossa lukiokoulutuksen rahoitusta esitetään vahvistettavaksi 18 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on noin 7,5 miljoonaa euroa. Loput ovat siis kuntien rahoitusosuutta, ja tämä johtuu siitä, että lukioiden rahoitusmalli on tällainen — kunnilla on rahoituksesta suuri vastuu. Sivistysvaliokunnan kuulemisissa tuli hyvin vahvasti esille se, että edelleen lukiokoulutuksen rahoitus on haasteissa: se on noin 100 miljoonaa euroa vuosittain alhaisempi kuin toteuttamiseen tarvittavat kustannukset ovat. Tämän vuoksi olisimmekin esittäneet, ja esitimme sivistysvaliokunnassa, että eduskunta edellyttäisi valtioneuvostoa valmistelemaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen ja että samassa yhteydessä arvioitaisiin, voitaisiinko nykyään pienille lukioille maksettava lisä muuttaa lukiokoulutuksen saavutettavuuslisäksi. Tätä ajatusta puolsivat kaikki asiaa kommentoineet asiantuntijat valiokunnassamme. Lausumassa ehdotetaan myös, että uuden rahoitusmallin olisi oltava ennakoitava ja rahoituksen olisi vastattava paremmin lukiokoulutuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia. Toinen asia, jota valiokuntakuulemisessamme kommentoitiin, vaikka esitys itse asiassa sitä ei vielä koskekaan, oli oppivelvollisuuden pidentäminen. Tähän liittyen valiokunta totesikin mietinnössään: ”Hallituskauden merkittävin uudistustavoite on oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen. Siinä yhteydessä joudutaan arvioimaan tasapuolisesti koko toisen asteen koulutuksen kehittämistarpeita ja koulutuksen kustannusrakennetta hyvin tarkkaan. Oppivelvollisuusiän pidentäminen tulee niin lukiokoulutuksen kuin ammattikoulutuksen kohdalla edellyttämään merkittäviä lisäpanostuksia koulutuksen rahoitukseen.” Näihin lisäpanostuksiin liittyen kuulimme myös merkittäviä huolenilmauksia sen suhteen, että lisäpanokset, joita siihen on varattu tällä hetkellä hallitusohjelmassa, todennäköisesti eivät ole riittäviä, ja tämä saattaa johtaa jopa koulutuksen laadun heikkenemiseen, koska silloin jos lisäresurssit eivät ole riittäviä, se tarkoittaa siis sitä, että ne tulee ottaa sieltä perusrahoituksesta niin lukiokoulutuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa, koska silloin kun joku asia velvoittavaksi säädetään eduskunnan toimesta, silloin se on kuntien myös hoidettava, ja toisen asteen koulutushan kuuluu kuntien järjestämisvastuulle. Koska olimme tästä asiasta ja oppivelvollisuuden toteuttamisesta eri mieltä, esitimme myös valiokunnassa äsken lukemaani kappaletta korvattavaksi seuraavalla tavoin: ”Hallituskauden merkittävin uudistustavoite on oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen. Oppivelvollisuusiän pidentäminen ei kuitenkaan ole vaikuttavin tapa puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen. Tarvitsemme sen sijaan oikea-aikaista tukea sekä panostuksia aina varhaisista vuosista lähtien. Toisen asteen koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää lisäresursseja nykyisiin toimintoihin, kuten mietinnössä todetaan. Hallitus on panostamassa 107 miljoonaa uusiin velvoitteisiin korjaamatta vanhoja rahoitusvajeita.” Vastalauseemme siis perustuu näihin kahteen esitykseen eli perustelulausumaan ja lausumaehdotukseen, ja ehdotankin tässä nyt, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen perustelulausuman ja vastalauseen mukaisen lausuman. Itse hallituksen esitys on sinällään erittäin positiivinen askel oikeaan suuntaan, eli se, että lukiokoulutuksen rahoitusta vahvistetaan, on juuri se toimenpide, mitä tarvitaan, mutta kuten valiokuntakuulemisissa kuulimme, se ei vielä riitä. Koska hallitusohjelmassa tällä hetkellä ei ole kirjattu muita lukion perusrahoitusta koskevia asioita, sen vuoksi näimme aiheelliseksi ehdottaa myös lausumaa rahoituksen uudistamiseksi kokonaisuudessaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+13.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-03T15:08:53,2019-12-03T15:13:33,Hyväksytty,1.1 2019_74_41,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  opetus-  ja  kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan molempia edustaja Multalan tekemiä vastalauseen mukaisia kokoomuksen muutosesityksiä. Arvoisa puhemies! Lukiokoulutuksen rahoituksen vahvistaminen on tosiaan positiivinen askel oikeaan suuntaan. Oleellista on se, että tämä kokonaisuus ei ole riittävä. Ongelmana on se, että hallitus panostaa uusiin velvoitteisiin 107 miljoonaa korjaamatta kuitenkaan vanhoja, perustavaa laatua olevia rahoitusvajeita, aivan kuten edustaja Multala kuvasi. Meidän yhteinen tahtotilamme on se, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon, mutta kun resurssit ovat niukat, on katsottava sitä, mitkä ovat ne kaikista tehokkaimmat kohdat panostaa, jotta tämä tärkeä tavoite toteutuisi. Ja siinä vaikuttavia kohteita on todettu olevan se, että perusopetusta vahvistetaan, varmistetaan, että jokainen perusopetuksen päättävä saa riittävät jatko-opintoihin tarvittavat tiedot ja taidot — lukutaidon, laskutaidon — sellaiset edellytykset, että toisen asteen opinnoista on mahdollisuudet suoriutua ja toisen asteen tutkinto suorittaa. Toisaalta myös varhainen puuttuminen, mahdollisimman varhainen tuki ovat niitä asioita, joihin kannattaa panostaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+13.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-03T15:13:34,2019-12-03T15:15:28,Hyväksytty,1.1 2019_74_42,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  opetus-  ja  kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vastalauseessa otettiin kahteen eri asiaan kantaa, ja mielestäni ne molemmat ovat erittäin tärkeitä. Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esityshän on oikeansuuntainen, koska siinä lisätään lukiokoulutuksen rahoja. Otetaan nyt kuitenkin huomioon, että se lisääminen perustuu myös siihen, että kunnilta otetaan enemmän, ja kun meillä ovat kunnat tällä hetkellä aika tiukassa tilanteessa, niin ei se kovin helppoa niille kunnille ole. Siitä syystä tämä toinen osa vastalauseesta on erinomaisen tärkeää huomata: se, että kyllä me tarvitsemme lukiokoulutukseen uuden rahoitusjärjestelmän. Sitähän yritettiin jo punnertaa tässä jokin aika sitten, mutta valitettavasti se ei kuitenkaan sieltä tullut, ja nyt toivommekin — ja näin valiokunnan puheenjohtajana toivon — että mahdollisimman nopeasti sitten uusi hallitus ottaa koppia tästä rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Rahoitusjärjestelmän saamisessa käytäntöön ja toimeenpannuksi menee aikaa, ja siitä syystä sen tekeminen kyllä pitäisi alkaa. Toinen osa vastalauseesta liittyy siihen, että hallitus kaavailee — edellinen hallitus, siis nyt toimitusministeristönä toimiva — sitä, että nostettaisiin oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen, ja siihen on varattu 107 miljoonaa euroa. No, jokainen ymmärtää sen, että todellakaan sillä rahalla ei saa paljon mitään. Tietenkin meiltä puuttuvat ne yksityiskohdat, mutta ei siinä paljon tarvitse ymmärrystä koulutuspuolesta, kun tietää, että 107 miljoonalla ei kovin paljon saa, varsinkaan, jos siinä pitäisi saada nostettua oppivelvollisuutta todella siihen 18 ikävuoteen. Eli tämä raha, mikä on nyt varattu, olisi paljon vaikuttavampi, kun se laitettaisiin sinne aikaisempaan vaiheeseen, esimerkiksi pienennettäisiin opiskelijaryhmiä tai olisi esimerkiksi pienemmät esiopetuksen ryhmät tai kaiken kaikkiaan varhaiskasvatuksessa pienemmät ryhmät. Sitten kun se toinen puoli tässä on vielä se, että kun nostetaan siihen 18 ikävuoteen oppivelvollisuutta, miten varmistetaan se, että oikeasti ihminen on siellä 18 vuoteen asti, kun meillä on nyt jo sitä koulupudokkuutta vaikka kuinka paljon. Ja ainahan sitä sanotaan, että kannettu oppilas ei luokassa pysy, niin että tulenpa vain näkemään sen, me kaikki tulemme näkemään, että tämä ei onnistu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+13.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-03T15:15:29,2019-12-03T15:18:01,Hyväksytty,1.1 2019_74_43,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  opetus-  ja  kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edelliset puheenvuorot sinänsä tarttuivat ihan oikeisiin asioihin, mutta tällä puheenvuorollani haluan kuitenkin oikeastaan kiinnittää kahteen asiaan, kahteen positiiviseen asiaan, tässä kohtaa huomiota. Edustaja Risikko täällä aikaisemman pykälän kohdalla jo toi esiin tänään julkaistut Pisa-tutkimukset, ja niistä ilona täytyy nostaa, että Suomi on edelleen maailman kärkeä nuorten osaamisessa — erityisesti lukutaitoon liittyvässä tutkimuksessa edelleen kirkkainta osaamista ja kirkkainta kärkeä, ja matematiikankin taso on pysynyt ennallaan — mutta se ei tietysti tarkoita sitä, että koulutuksen osalta voitaisiin alkaa lepäilemään. Koulutus on, kuten täällä monesta suusta on todettu, erittäin tärkeä, keskeinen yhteiskunnan tulevaisuuden pohja ja mittari. Toinen asia, mikä tähän pykälään liittyy: Nämä kyseiset huomiot ovat sinänsä ihan tarpeellisia ja oikeita, mutta muistetaan nyt kuitenkin se, että tässä ollaan venettä kääntämässä myös lukiokoulutuksen rahoituksen osalta oikeaan suuntaan, eli 18 miljoonan euron lisäys on tulossa. On ihan selvää ja sanoisin myös kiistatonta, että määrärahan lisäys itsessään on vielä riittämätön ja tarpeet ovat suuremmat, mutta silti käännämme venettä nyt oikeaan suuntaan, ja uskon, että tästä eteenpäin lukiokoulutuksen rahoituksella pystytään kuitenkin kautta Suomenmaan tekemään parempaa tasoa, ja myös koulutuksen laadun näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+13.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-03T15:18:02,2019-12-03T15:19:59,Hyväksytty,1.1 2019_74_44,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  opetus-  ja  kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä varmasti lukiokoulutuksen rahoituksessa tämä 18 miljoonaa, josta tosiaan 7,5 miljoonaa valtiolta, tulee tarpeeseen, kuten valiokunnassa kuulimme, ja tämä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Se, mitä kuitenkin meidän kokoomusryhmämme olisi toivonut, on se, että olisi ollut hiukan kunnianhimoisempi ajatus kohti sitä, että oltaisiin päästy vihdoin pikkuhiljaa siihen tilanteeseen, jossa rahoitus vastaa kustannuksia. Nyt kun rahoitus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin, niin se on ikään kuin laskeva kierre jatkuvasti ollut, ja nyt tässä edelleen jää lukiokoulutuksen yksikköhintaan lähes tuhannen euron alennus kustannuksiin, eli se tarkoittaa siis sitä, että kustannukset ovat korkeammat kuin niihin saatu rahoitus. Eli käytännössä lausumaehdotuksemme tarkoitti siis sitä, että toivoimme ja esitämme, että valtioneuvosto valmistelisi kokonaisuudistuksen rahoitusjärjestelmään. Mitä tulee tähän oppivelvollisuuden pidentämistavoitteeseen — se on toki suuri uudistus ja tulee meille erikseen käsiteltäväksi — niin olen erittäin huolestunut niistä äänistä, jotka hyvin voimakkaasti jo tässä vaiheessa peräänkuuluttavat varattujen resurssien riittämättömyyttä. Olisi sitten oppivelvollisuusiän pidentämisestä mitä mieltä vain, niin jos se aiotaan tehdä, olisi vähintään huolehdittava, että siihen varattavat resurssit eivät missään tapauksessa heikennä koulutuksen laatua, kuten nyt vaikuttaa, että on tapahtumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+13.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-03T15:20:00,2019-12-03T15:21:40,Hyväksytty,1.1 2019_74_45,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  opetus-  ja  kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän täällä ihan oikeasti kaikki ovat sitä mieltä, että tämä on hyvä asia, että tuodaan lisää rahaa. Mutta kyllä tässä pikkusen sellainen erikoinen sävy on siinä mielessä, että aina puhutaan, että tässä tuodaan 18 miljoonaa, kun oikeasti tulee rahaa lisää vain seitsemän ja puoli. Se kymmenen ja puoli tulee kunnilta, ja se on sieltä kunnan kassasta pois. Kunnat haluavat satsata tähän, se on ihan selvää, koska lukiokoulutuksella on suurempi merkitys kuin pelkästään se oppiminen, koska sillä on määrätynlainen status sille kunnalle. Minä olen ylpeä siitä, että kunnat ymmärtävät sen asian, että sillä on suuri merkitys. Tietenkin on sitten se, että miettikääpä köyhää kuntaa: Köyhä kunta ei pystykään tarjoamaan ihan kaikkia valinnaisaineita. Silloin se vetovoima ei olekaan niin hyvä, ja siinä voikin kellahtaa sitten koko lukio. No, toivomme tietysti, että tällaisilla yhteistyömekanismeilla ja kuntien välisellä yhteistyöllä ja yläasteen ja lukion yhteistyöllä me saamme sitten pidettyä lukioverkkoa mahdollisimman hyvänä. Jokainenhan meistä tietenkin ymmärtää sen, että pelkkiä seiniä ei voi pitää yllä, vaan nimenomaan niissä pitää olla sitä vaikuttavuutta ja sitä vetovoimaa, koska kyllä nuoret osaavat jo arvioida lukiokoulutuksen laatua. Tietysti tämä lukiokoulutus on niin valtavan tärkeä, kun ottaa huomioon, että hallituksen — joka nyt toimii siis toimitusministeristönä — tavoitteena on ollut se, että 50 prosenttia ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä se on vähän yli 40 prosenttia, ja jotta me saamme sitä lisättyä, meidän tarvitsee vahvistaa toisen asteen ammatillista koulutusta mutta myöskin lukiokoulutusta. Siksi tämä lukiokoulutus on niin valtavan tärkeä monestakin näkökulmasta. Mutta sanottakoon nyt vielä, että hieno asia, että saatiin se 7,5 miljoonaa sinne. Mekin olemme tietysti kunnissa siitä tyytyväisiä. Mutta toivottavasti rahoitusjärjestelmä pystytään uudistamaan, eikä tämä asia ole pelkästään kunnan kontolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+13.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-03T15:21:41,2019-12-03T15:23:48,Hyväksytty,1.1 2019_74_46,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  opetus-  ja  kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Totean, että myös perussuomalaiset ovat yhtyneet sivistysvaliokunnassa tähän edustaja Multalan esittelemään mietinnön perustelutekstin muutosehdotukseen, jossa tosiaan todetaan, että oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ole mielestämme läheskään vaikuttavin tai kustannustehokkain tapa parantaa suomalaisten nuorten koulutustasoa, mikä tietysti on tärkeä tavoite saavutettavaksi, mutta me katsomme, että muitakin tapoja on. Nyt jo kaatunut Rinteen hallitus on aikonut varata tähän 107 miljoonaa euroa, ja me katsomme, että tällä rahalla voitaisiin tehdä monia muitakin hyviä, kustannustehokkaampia toimenpiteitä, muun muassa lisätä merkittävästi erityisopetusta, mistä hyötyisivät sekä erityisopetusta tarvitsevat oppilaat että kaikki muutkin oppilaat kouluissa. Joten me tosiaan yhdymme tähän perustelutekstiä koskevaan vastalauseeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+13.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-03T15:23:49,2019-12-03T15:24:55,Hyväksytty,1.1 2019_74_47,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  poliisin hallinnonalan  lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_48,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden  poliisin hallinnonalan  lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla ei ole mitään vastaan tämän lain hyväksymistä, mutta kiinnitän huomiota siihen, että meillä oli tässä peräkkäin kolme lakia, joilla oli yhteinen tausta. Se liittyy siihen, että hallintolainkäyttöä koskeva laki muutettiin, jolloin muutoksenhakunimikkeet ja eräät siihen liittyvät prosessit muuttuivat, ja sillä oli valtava heijastusvaikutus lukuisiin lakeihin, joissa näistä muutoksenhauista on sitten säädetty. Minusta hyvää lainsäädäntöä olisi ollut, että silloin kun tehtiin se varsinainen ydinlainmuutos, olisi samalla tehty muutoksia niihin lakeihin, joihin sillä oli vaikutusta. Näinhän monta kertaa on tapana tehdä. Nyt meillä tulee erittäin monta. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun näitä lakeja tuli tällä tavalla. Usein eduskuntaa ja päättäjiä arvostellaan siitä, että Suomessa on niin paljon uusia lakeja, joka vuosi säädetään. Tämä olisi voitu hoitaa toisenlaisella prosessilla, mutta hyvä, kun hoidetaan nyt tällä tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+17.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-03T15:26:50,2019-12-03T15:27:52,Hyväksytty,1.1 2019_74_49,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  eräiden kunta-  ja palvelurakenneuudistuksesta  annetussa  laissa  säädettyjen  velvoitteiden  soveltamisesta  annetun  lain 1 ja 2 §:n sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta  rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Asian käsittely keskeytettiin 29.11.2019 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+20.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_50,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_74_51,74/2019,2019-12-03,14.01,15.37,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle  ympäristöministeriön  hallinnonalan  eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakimuutoksen tarkoituksena on, että lakien muutoksenhakusäännökset erityisesti valitusluvan osalta olisivat myös ympäristöhallinnon osalta yhdenmukaiset vuoden 2020 alussa voimaan tulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa. Kyse on siitä, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen rajoitetaan vain asioihin, joiden osalta siihen on erityiset perusteet. Valituslupajärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa korkeimman hallinto-oikeuden keskittyminen nykyistä paremmin vaativiin oikeuskysymyksiin ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseen. Ymmärrän tarpeen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen, ja sikäli esitetyt lakimuutokset ovat perusteltuja. Mutta ymmärrän myös kuulemisissa esitetyt Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuntaliiton näkemykset ja huolen siitä, että valitusoikeuden rajoittamisella voi olla vaikutuksia oikeusturvaan, osallistumisoikeuteen tai ympäristön tilaan. No, miksi valitusluvan rajaaminen sitten koetaan ongelmalliseksi? No, se koetaan ongelmalliseksi erityisesti siksi, että korkein hallinto-oikeus perustelee päätöksensä vain silloin, kun se käsittelee valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei siis perustele päätöstään silloin, kun valituslupaa ei myönnetä, ja näin vain osa valituksen tehneistä saa perustelut asiaansa koskevalle päätökselle. Arvoisa puhemies! Kannan huolta myös siitä, millaisia yhteisvaikutuksia ympäristölainsäädännön osallistumismenettelyihin tehdyillä muutoksilla on. Valitusoikeuden rajaamisen lisäksi esimerkiksi oikeudenkäyntimaksuja on korotettu. Sillä on merkitystä vähävaraisille kansalaisille ja pienille järjestöille. Siksi pidän tärkeänä, että ympäristövaliokunnan mietintöön kirjattiin tarve arvioida ympäristölainsäädännön osallistumismenettelyihin tehtyjen muutosten yhteisvaikutukset sen varmistamiseksi, ettei lainmuutoksilla ole myöskään kokonaisuutena arvioiden merkittävää haitallista vaikutusta asianosaisten oikeusturvaan, osallistumisoikeuteen tai ympäristöön. Yksi valitusoikeuksien kattavuuden tarkastelun paikka on myös hallitusohjelmaan kirjatun luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Jos haitallisia vaikutuksia ilmenee, on järjestelmää niiltä osin korjattava. Tämän lisäksi olennaista on varmistaa hallinto-oikeuksien riittävä asiantuntemus ja resurssit, jotta virheellisten tulkintojen määrä eri asiaryhmissä vähenee. Riittävät resurssit ja sujuvat prosessit auttavat myös siihen, että perusteettomat valitukset saadaan nopeasti käsiteltyä ilman, että se heikentää osallisten mahdollisuuksia hakea oikeutta silloin, kun kokevat jonkin päätöksen lainvastaiseksi. Arvoisa puhemies! Nämä huolet halusin nyt vielä tuoda julki, vaikka hallituksen esitys ja ympäristövaliokunnan mietintö ovat perusteltuja ja yksimielisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2019+21.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-03T15:30:45,2019-12-03T15:33:56,Hyväksytty,1.1 2019_75_1,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelussa on Sari Multala Sofia Vikmanin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen perusteluja koskevan ehdotuksen ja vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_75_2,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen  rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2019 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä perusteluja koskevasta ehdotuksesta ja lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_75_3,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 3 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_75_4,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme nyt yhteisen ja tärkeän asian äärellä. Puhumme siitä, keille tässä yhteiskunnassa kuuluu arvostus. Puhumme heistä, jotka ovat tämän maan puolesta sisukkaasti taistelleet ja tätä maata ahkeruudella rakentaneet. Suomi on hyvä maa ja turvallinen maa asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Meillä on paljon sellaista, mistä voimme olla ylpeitä ja kiitollisia, jotain sellaista arvokasta, mistä haluamme pitää kiinni ja minkä ansiosta tahdomme rakentaa yhdessä parempaa huomista. Tämä kaikki ei olisi mahdollista ilman sodan nähneen sukupolven valtavia uhrauksia. Viime lauantaina tuli kuluneeksi jo 80 vuotta talvisodan alkamisesta. Sota oli täynnä tuskaa ja kärsimystä, mutta samalla osoitus yhtenäisyydestä ja luottamuksesta. Yhteisenä rintamana lähdettiin taistelemaan vapauden puolesta parempaan tulevaisuuteen luottaen. Silloin tarvittiin rohkeutta. Tarvittiin sisua, joka kantaa suomalaista yhteiskuntaa edelleen. Aikaa on kulunut, mutta sotiemme veteraanien teot eivät kuole koskaan, ja siksi on tärkeää osoittaa syvää kunnioitusta ja arvostusta kunniakansalaisiamme kohtaan. Arvoisa puhemies! ”Hoivatkaa, kohta veljet on poissa”, alkaa komeasti soivan marssin, Veteraanien iltahuudon kertosäe. Veteraanipolvi pienenee jatkuvasti, ja siksi on viimeisiä hetkiä tehdä arvovalintoja, joilla osoitamme kiitollisuutta ja arvostusta veteraanien uhrauksia ja työtä kohtaan. Voinkin olla tyytyväinen siitä, että kaikki eduskuntaryhmät ovat yhdessä päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. Se on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty. Monille veteraaneille näin suuri korotus tuo helpotusta arkeen. Lisäksi ryhmät esittävät vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haitta-asterajaa alennettavaksi nykyisestä 50 prosentista 30:een. Arvostukseen eivät riitä pelkät puheet, vaan tarvitaan myös tekoja. Nyt nämä yhteisesti päätetyt ratkaisut ovat juuri sellaisia tekoja, joita veteraanit ansaitsevat, ja on erityisen arvokasta, että pystyimme pääsemään tästä yhteiseen yhteisymmärrykseen tässä salissa yli hallitus—oppositio-rajan. Arvoisa puhemies! Veteraaniliittojen valtuuskunta esitti vetoomuksen näistä nyt päätettävistä asioista jo aiemmin syksyllä, ja nyt tähän vastataan. Haluan kiittää hyvästä yhteistyöstä ja arvokkaista kannanotoista Veteraaniliittojen valtuuskuntaa ja kaikkia veteraanijärjestöjä. Sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on yhteiskunnassamme jakamaton. Heidän ansiostaan voimme nyt rakentaa yhdessä parempaa Suomea ja nähdä valoa tulevaisuudessa. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee käsittelyssä olevaa lakialoitetta ja haluaa osoittaa kiitollisuutensa ja arvostuksensa sotiemme veteraaneille äsken siteeraamani Veteraanien iltahuudon laulun kertosäettä jatkaen: ”Muistakaa, heille kallis ol’ maa.”",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-12-04T14:04:31,2019-12-04T14:08:21,Hyväksytty,1.1 2019_75_5,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Herra puhemies! Oma isoisäni oli vasta täyttänyt 18 vuotta, kun talvisota alkoi 30.11.1939. Isoisä värväytyi aseväkeen ja osallistui talvi- sekä jatkosotaan. Hän haavoittui miinasta pahasti mutta eli kuitenkin hyvän elämän ja menehtyi vuonna 1993. On asioita, joita ei pidä mitata rahassa. Sotaveteraanien hyvinvointi on yksi niistä. On kunnia-asia varmistaa ihmisarvoisen elämän puitteet viimeisille elossa oleville sotiemme veteraaneille. Heti sotien jälkeen sotaveteraaneja oli Suomessa noin 600 000. Tämän vuoden syyskuussa rintamalisän saajia oli vain 8 613 henkilöä ja ulkomaille maksettavan rintamalisän saajia 76 henkilöä. Suomen Sotaveteraaniliiton mukaan veteraanien rivit harventuvat keskimäärin seitsemän henkilöä joka ikinen päivä. Elämme siis viimeistä tilaisuutta maksaa kunniavelkaa sotiemme veteraaneille. Nyt meillä on käsiteltävänä lakialoite rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Aloitteen tarkoituksena on nostaa rintamalisä 125 euroon kuukaudessa. Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että eduskuntaryhmät ovat isänmaallisessa hengessä löytäneet tässä asiassa yksimielisyyden. Muutos tuo kaivattua helpotusta vaikeisiin ja taloudellisesti niukkoihin vanhuudenpäiviin. Rintamalisä ei ole verotettavaa tuloa, eikä rintamalisä vaikuta muihin etuuksiin. Tämän uudistuksen rahoitus ei saa olla budjettikysymys, koska veteraaneja ei ole kovin kauaa enää keskuudessamme. Herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta haluan lausua kiitoksen sotiemme veteraaneille. Teidän ansiostanne sain syntyä vapaaseen, itsenäiseen maahan. Teidän ansiostanne suomalaisilla on oma suomalaisille kuuluva paikkansa tässä maailmassa. Kiitos teille.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-12-04T14:08:28,2019-12-04T14:11:08,Hyväksytty,1.1 2019_75_6,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mitäpä jos sata vuotta sitten olisi kysytty oppineilta ihmisiltä Tukholmassa, Berliinissä tai vaikkapa Lontoossa, mikä on tämä juuri itsenäistynyt Suomi sadan vuoden päästä? Harva olisi lyönyt vetoa, että Suomi olisi edes olemassa. Ainakaan kukaan ei olisi uskonut, että nousemme hyvinvoinnin kärkeen — maaksi, josta Berliini, Lontoo ja Tukholma hakevat nykyään neuvoa siihen, miten peruskoulutus tulee järjestää, ja joka lopulta nousee jopa onnellisuusmittausten kärkeen. Talvisodan syttymisestä tuli juuri kuluneeksi 80 vuotta. Itsenäisyyden säilyttäminen sodissa oli ihme, ei ainoastaan siinä, miten taisteluissa pärjättiin ja uskallettiin, vaan myös ja ennen kaikkea siinä, että mahduttiin samaan juoksuhautaan yhtenä kansana vain 20 vuotta repivän kansalaissodan jälkeen. Siitä ihmeestä meidän on kiittäminen sotiemme sukupolvea. He pystyivät hautaamaan riidat ja pelastamaan maan yksimielisesti. He löysivät ainutlaatuisen sisun, jolla hyökkääjän suunnitelma estettiin. Ja he olivat varmoja Suomen itsenäisyyden asiasta myös sotien jälkeisissä vaikeissa vaiheissa siten, että torjuimme luisun sosialistiseksi kansandemokratiaksi. Arvoisa puhemies! Talvisodan hengestä on meillä paljon opittavaa. Joukkoja johdettiin edestä, periksi ei annettu ja veljeä ei jätetty. Käsillä ovat nyt viimeiset hetket tehdä päätöksiä veteraanien hyväksi. Joukossamme olevien veteraanien keski-ikä on tällä hetkellä noin 94 vuotta. Sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunta ja Veteraaniliittojen valtuuskunta ovat tehneet tärkeää työtä veteraanien asian tuomiseksi eduskuntaryhmien kuultavaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että pian 100-vuotiaat Suomen kunniakansalaiset saavat viettää jäljellä olevat vuotensa arvokkaasti, mahdollisimman terveinä ja hyväkuntoisina. Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti sopineet esityksestä rintamalisän korottamiseksi. Veteraanien rintamalisää korotettaisiin nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. Korotus on merkittävin, mitä rintamalisään on koskaan tehty. Samalla se on vähintä, mitä voimme kunniakansalaisille osoittaa. Rintamalisän korottamisen lisäksi eduskuntaryhmät esittävät muutosta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen. Kokoomus on osaltaan sitoutunut viemään tarvittavat muutokset eteenpäin mahdollisimman pian. Arvoisa puhemies! Kuulun itsekin ikäluokkaan, jolla on vielä ollut isovanhempien kautta suora kosketus veteraaneihin. Molemmat isoisäni taistelivat jo talvisodassa. Toinen heistä haavoittui ja myöhemmin vammojensa uuvuttamana menehtyi, ilman että minulla oli koskaan mahdollisuutta henkilökohtaisesti häntä tavata. Ilman sotiemme veteraaneja ei olisi itsenäistä isänmaata eikä hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta myös uhri oli mittaamattoman raskas satojentuhansien suomalaisten perheissä. Veteraanien jättämän perinnön vaaliminen ja syvän kiitollisuuden osoittaminen on todella vähintä, mitä voimme tehdä. Eduskuntaryhmien yhteinen tahtotila viimeisten veteraanien aseman parantamiseksi olkoon vaatimaton tapamme osoittaa kiitosta ja kunnioitusta heille, jotka olivat valmiita antamaan kaikkensa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-12-04T14:11:18,2019-12-04T14:14:48,Hyväksytty,1.1 2019_75_7,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime lauantaina muistelimme talvisodan syttymistä 80 vuotta sitten. Talvisodan henkeä ei Suomessa hevin unohdeta, vaikka sodan kokeneiden määrä vähenee. Tänä syksynä suomalaiset ovat palanneet talvisodan tunnelmiin ja vaiheisiin Yleisradion esitettyä Antti Tuurin Talvisota-elokuvasarjan. Tämä elokuvasarjahan kertoo kotipaikkakuntani Kauhavan miesten vaiheista talvisodassa. Talvisota-elokuva on koskettava kuvaus sodan tragedian vaikutuksista tavallisten suomalaisten miesten ja perheenisien elämään. Aikanaan silloin 80 vuotta sitten myös äitini isä Eero lähti rintamalle. Rintamaveteraanien keski-ikä on jo 94 vuotta, ja heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Rintamaveteraaneja oli tämän vuoden alussa enää noin 10 000 henkeä. Nyt alkaa olla viimeisiä kertoja, kun voimme vielä maksaa heille suurta kunniavelkaa. Eduskunnassa on ollut hyvänä tapana, että kunniakansalaisten asia on meille yhteinen yli puoluerajojen. Kotimaamme eteen henkensäkin alttiiksi antaneiden veteraanien palveluiden ja etuuksien parantaminen ei ole puoluepolitikoinnin paikka. Tämä ajattelu korostuu tässä päivänpoliittisessa tilanteessa. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat tavanneet vuosittain veteraanijärjestöjen edustajia ja tehneet yhteisten lakialoitteiden pohjalta esityksiä veteraanien tilanteen parantamiseksi. Viime vuosina palveluja ja etuuksia on parannettu askel kerrallaan. Avun ja tuen tarve kasvaa veteraanien ikääntyessä. Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut tulivat lakisääteisiksi kuukausi sitten, marraskuun alusta lähtien. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kotipalvelut ovat nyt sisällöltään ja laajuudeltaan samanlaiset. Tämä muutos toteutettiin niin ikään edellisessä eduskunnassa eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisen lakialoitteen pohjalta. Puhemies! Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat tehneet nyt käsittelyssä olevan yhteisen lakialoitteen, jossa esitetään rintamalisän korottamista nykyisestä noin 50 eurosta 125 euroon. Esitys koskee myös ulkomaille maksettavaa rintamalisää. Korotus astuisi voimaan 1.4.2020. Tässä syynä on se, että Kansaneläkelaitoksen kannalta tämä on aikaisin mahdollinen ajankohta. Arvoisa puhemies! Veteraanien määrän vähentyessä meidän jälkipolvien on tärkeä kunnioittaa heidän tekemäänsä mittamaattoman arvokasta työtä vaalimalla perinnetyötä veteraanien henkisen ja aineellisen perinnön säilyttämiseksi ja välittämiseksi edelleen niin nykyisille kuin tulevillekin, uusille sukupolville.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-04T14:14:54,2019-12-04T14:18:08,Hyväksytty,1.1 2019_75_8,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikonloppuna tässä maassa vietettiin talvisodan syttymisen vuosipäivää. Siitä on kulunut jo 80 vuotta, kun nuoret ympäri maan lähtivät rintamalle puolustamaan maatamme. He lähtivät sinne, vaikka varusteet olivat riittämättömiä, vaikka vastassa oli valtava armeija, vaikka toivo oli vähissä. Kaiken piti olla ohi parissa viikossa, mutta suomalaiset pitivät pintansa. Osa rintamalle lähteneistä palasi, osa ei tullut takaisin kotiin, ja heistä, jotka palasivat, moni oli särkynyt. Elämä sodan keskellä elää yhä tarinoissa ja ihmisissä. Omalle mummilleni talvisota oli ensimmäinen kahdesta evakkoajasta. Käsky tuli lähteä kotoa itärajan pinnasta Kuusamosta kotikylältä. Pienemmät lapset äidin mukana avolavan kyydissä pressun alla toistasataa kilometriä Pudasjärvelle, vanhemmat siskot tulisivat perässä lehmien kanssa. Mummini kertoi, kuinka nopeasti jännitys ensimmäisestä matkasta kotikylältä pois muuttui peloksi, kun sota tuli todeksi. Sen mummi muistaa edelleen elävästi. Arvoisa puhemies! Minä olen syntynyt maahan, jossa on rauha. Niitä kokemuksia sodasta, kokemuksia rintamalta, niitä on vaikea käsittää. Ne ovat uhrauksia, joista jokainen meistä tässä salissa on syvästi kiitollinen. Arvoisa puhemies! Tämä on viimeisiä hetkiä, jolloin voimme vielä kiittää tätä kaunista maata puolustaneita veteraaneja ja osoittaa heitä kohtaan arvostusta. Rintamalisän nosto on siksi tärkeä asia. Sen ansiosta rintamaveteraanien lisä yli kaksinkertaistuu. Tämä tuo helpotusta pienillä tuloilla eläville veteraaneille. Tahdon kiittää jokaista eduskuntaryhmää hyvästä yhteistyöstä. On hienoa, että tässä päätöksessä on mukana koko eduskunta. On arvokasta, että sotiemme veteraaneja kunnioitetaan ja arvostetaan näin laajasti. Arvoisa puhemies! Tärkeintä, mitä tänään voimme tehdä, on turvata rauha sekä Suomessa että maailmalla. Se on perintö, jonka veteraanit meille jättivät, ja sen turvaamista myös veteraanit meiltä toivovat. Kun veteraanit puolustivat tätä maata, he taistelivat lasten ja nuorten puolesta. He taistelivat sen puolesta, että heidän lapsillaan olisi tulevaisuus, että heidän lapsensa saisivat elää turvassa. Pidetään mekin kiinni siitä joka päivä, että tämän maan lapset ja nuoret saavat elää turvassa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-12-04T14:18:24,2019-12-04T14:21:45,Hyväksytty,1.1 2019_75_9,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. / Muistakaa, heille kallis ol' maa. / Kertokaa lasten lapsille lauluin. / Himmetä ei muistot koskaan saa.” [Puhuja laulaa] Arvoisa Puhemies! Sodan eläneet isovanhempani jättivät arvokkaan perinnön — rauhan ja rakkauden, sovinnon perinnön. Ei koskaan enää sotaa, se olkoon ohjenuorana lapsenlapsen elämässä. Sitä viestiä vie eteenpäin, ettei yhdenkään sukupolven, yhdenkään perheen tarvitse antaa sitä raskainta uhrausta ja lähettää perheenjäseniään rintamalle taistelemaan kotimaan itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Eläkää sovussa ja rauhassa kaikkien kanssa. Talvisodan syttymisestä tuli 30. marraskuuta täyteen 80 vuotta. Itsenäisyyden puolustaminen vaati raskaan uhrin. Sotatoimissa ja kotirintamalla kaatui ja haavoittui tuhansia ihmisiä. Niin rintamalla kuin kotirintamalla tehtiin kaikkensa oman kotimaan eteen. Oltiinpa sitten maaseudulla tai kaupungeissa, tehtaissa tai peltomailla, niin jokainen teki osansa. Lapset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet — kaikki olivat mukana, ja kaikki pidettiin mukana. Kaveria ei jätetty, toisista pidettiin huolta. Siinä meille se arvokas perintö — rauhan ja toisista huolehtimisen perintö. Viedään sitä viestiä eteenpäin, eletään sovussa hyvinvointivaltiotamme ylläpitäen ja vahvemmaksi rakentaen, jokaisesta tarpeensa mukaan huolta pitäen. Tänäkin päivänä on hyvä yhdessä miettiä, mitä me olemme valmiita tekemään yhteisen edun asettamiseksi oman edun edelle. Se meidän on tässä ajassa, jos koskaan, muistettava ja siirrettävä yhteinen perintö eteenpäin nuoremmille sukupolville. Lakialoite korjaa palasen sitä toimeentulon ja elämässä selviytymisen kunniavelkaa, joka meillä vanhemmille sukupolville on. Hyvä, että olemme kaikkien puolueiden kesken löytäneet yhteisen sävelen tässä tärkeässä asiassa. Sydämestäni toivon, että löydämme saman yhteisen sävelen muissakin asioissa mennä eteenpäin rakasta kotimaatamme sillä samalla tahdolla ja tarmolla kehittäen, joka aiemmilla sukupolvilla on ollut, ketään unohtamatta ja ketään jalkoihin polkematta. Perintö on yksinkertaisesti liian arvokas hukattavaksi. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-04T14:21:46,2019-12-04T14:24:55,Hyväksytty,1.1 2019_75_10,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Tavallisesti laulu ei kuulu puhujapöntön toimintaan, mutta nyt tällä kertaa en halunnut sitä estää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_11,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Jokin aika sitten tapasin rintamaveteraanin, joka kertoi, miten hän päätyi sotaan. Hän oli suruttomana kaverinsa kanssa pyöräillyt Helsingistä Kirkkonummen Meikojärvelle uimaan kesäkuussa 1941. Paluumatkalla toisen pojan pyörän rengas puhkesi, ja kun he paikkasivat sitä auringonpaisteessa, ohikulkija kertoi, että sota oli alkanut. Pojat palasivat nopeasti kotiin Helsinkiin, ja muutaman päivän päästä tapaamani rintamaveteraani ilmoittautui vapaaehtoiseksi Tuusulan varuskunnassa. Koska hän oli alaikäinen, hän väärensi paperinsa, jotta hänet varmasti hyväksyttäisiin. Vieraillessani eräässä vanhainkodissa Kristiinankaupungissa sain kuulla toisen tarinan. Gunnar oli osallistunut taisteluun Suomenlahdella. Kun venäläiset sotilaat olivat ottaneet saaren haltuunsa, hän oli yrittänyt paeta uimalla läheiseen toiseen saareen. Hänet vangittiin, ja seuraavat vuodet kuluivat Siperiassa. Kun hän vuosia myöhemmin palasi, hänen oma äitinsä ei enää häntä tunnistanut. Sodan jälkeen nämä kaksi nuorta palasivat arkeen. Näiden kokemusten jälkeen heidän oli yritettävä sopeutua jälleen tavalliseen elämään. Me emme voi ymmärtää, minkälaista se oli. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-04T14:25:09,2019-12-04T14:26:59,Hyväksytty,1.1 2019_75_12,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Elleivät nämä meidän isämme olisi niin kärsivällisesti tehneet työtä, niin maamme olisi nyt leivätön erämaa. Elleivät he olisi vaeltaneet Jumalan pelossa ja lapsiaan kasvattaneet totisen Jumalan tuntemiseen, niin olisimme nyt sokeita pakanoita. Elleivät he olisi lapsilleen opettaneet hyödyllisiä tietoja, me olisimme nyt tietämättömiä metsäläisiä. Elleivät he olisi suojelleet maata vihollisten väkivallalta, niin ei meillä nyt olisi lakia, ei oikeutta eikä vapautta. Sillä tämä maa on paljon kovaa kärsinyt kylmän ilmanalansa tähden ja vieraat kansat ovat sitä sortaneet. Meidän tulee kunnioittaa heitä niin kuin isää ja äitiä, jotta menestyisimme ja kauan eläisimme siinä maassa, jonka Jumala on meille antanut.” Sakari Topelius kirjoittaa näillä sanoilla siitä, miten kiitollisuus on yhteiskunnan menestyksen perusta. Tänään ehdotamme yhdessä rintamasotilaseläkkeen korotusta niille miehille ja naisille, jotka nuoruudessaan maksoivat kovan hinnan itsenäisyydestämme. Talvi- ja jatkosota jättivät lähtemättömän jäljen suomalaiseen sielunelämään. Jokainen joutui tavalla tai toisella sotatoimien kohteeksi, ja jokainen halusi ponnistella yhteisen asian hyväksi. Parhaassa iässään elämänsä menettäneet isänmaan puolustajat sankarihaudoissa ja sodan kokenut sukupolvi keskuudessamme ovat muistutus tästä ajasta. Yhteishenki ja vastuun kantaminen taistelutovereista oli eräs tärkeimmistä syistä suomalaisten jaksamiseen suuren vastustajan edessä. Pitkälti tämän periaatteen voimalla saavutettiin kansainvälisestikin ihailtu talvisodan ihme, pienen Suomen säilyminen vapaana ja itsenäisenä. Olemme kansa, joka ei alistunut väkivaltaan ja totalitarismiin vaan on ollut suurin uhrauksin valmis puolustamaan perusoikeuksia ja vapautta. Nämä vapaudet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niitä on edelleen puolustettava. Sotiemme henkistä perintöä, kansallisen yhtenäisyyden henkeä ja yhteisen edun asettamista oman edun edelle, tarvittaisiin tänään ehkä kipeämmin kuin koskaan sodan jälkeen. Samalla kiitollisuudella tulee edelleen tehdä päätöksiä, jotka parantavat ikäihmisten hoivaa ja palveluita. Hyvässäkään taloudellisessa tilanteessa viranomaiset eivät voi kuitenkaan yksin tuottaa kaikkea hyvinvointia. Hyvinvointi syntyy pohjimmiltaan ihmisten välisissä suhteissa, siellä, missä hoivataan, rakastetaan ja välitetään. Me tarvitsemme toisiamme, ja jokaisella on jotain annettavaa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee vahvasti kunniakansalaistemme eläketurvan parantamista. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-12-04T14:28:39,2019-12-04T14:31:59,Hyväksytty,1.1 2019_75_13,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kaikkien eduskuntaryhmien yhteisesti tukeman lakiehdotuksen puitteissa tuntuu erityisen mielekkäältä käyttää puheenvuoro. Aina on tilaa hyville päätöksille. Tämä on hyvä päätös. Isäni oli sodassa pioneerina ja kuvaajana. Hän oli 17-vuotias, kun velvollisuus kutsui. Olen aina ollut ylpeä isästäni ja hänen saavutuksistaan. Suurta sankaruutta osoittaneiden ja kovaa henkistä ja fyysistä rasitusta kestäneiden miesten ja naisten ponnistelut isänmaan eteen yhdistävät suomalaisia, sillä tunnemme sodan läpikäyneitä kohtaan syvää arvostusta. Sota-ajoista on kulunut jo useita vuosikymmeniä, mutta niiltä kantautuvat tarinat vaikuttavat edelleen suomalaiseen yhteiskuntaan. Ne ovat läsnä niiden veteraanien kasvoina, jotka ovat edelleen keskuudessamme. Katsomme heitä ja näemme työn isänmaan ja sen jälleenrakennuksen puolesta. Kun katsomme peiliin, näemme, millaiseksi olemme yhteiskuntamme sen jälkeen rakentaneet. Arvoisa puhemies! Sota-aikana ja heti sen jälkeen ei ollut vaihtoehtoja siten kuin on nyt — meillä on tänään eri vaihtoehtoja. Taisteltiin, selviydyttiin ja aloitettiin alusta. Ihmisillä oli yhteinen tarkoitus ja samankaltainen kokemus kohdatuista haasteista, jotka ajoittain saattoivat tuntua ylipääsemättömiltä. Me kaikki tunnemme lauseen ""kaveria ei jätetä"". Sodan olosuhteissa yhteisöllisyys kasvoi paitsi rintamalla myös kotiin jääneiden keskuudessa. Muista ihmisistä välitettiin ja heitä autettiin. Koettelemukset oli helpompi kestää yhdessä. Sodasta, menetyksistä, vammoista ja jälleenrakennuksen vuosista on selvitty äärimmäisen niukkuuden vallitessa kovalla työllä, nöyryydellä ja toisten auttamisella. Aiempien sukupolvien kokemien vaikeuksien edessä tämän päivän ongelmat saavat toisenlaiset mittasuhteet. Jokaisen panos, köyhän ja rikkaan, oli tarpeen sota-aikana. Jokaisen panos on tarpeen tänäänkin. Vastoinkäymisistä on selvitty, ja niistä voidaan edelleen selvitä. Meille nykypäivän päättäjille tämä on tärkeä opetus. Tehtävämme on rakentaa mahdollisimman kestävä ja vahva suomalainen yhteiskunta. Tähän emme pysty, ellemme ota opiksi veteraanisukupolvien arvoista, kokemuksista ja sisukkuudesta. Toivon erityisesti, että opimme heiltä yhdessä tekemisen taidon. Sen vaaliminen on meidän velvollisuutemme.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-04T14:32:07,2019-12-04T14:35:26,Hyväksytty,1.1 2019_75_14,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_75_15,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_75_16,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 80 vuotta sitten syksyllä 1939 talvisodan uhka leijui Suomen ja suomalaisten yllä. Kivijärven ja sitä ennen Merijärven kirkkoherra, kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Väinö Havas kirjoitti täällä eduskunnassa runon. Hänen maalaisliittolainen edustajatoverinsa, halsualainen Viljami Kalliokoski vei tämän runon sävellettäväksi Taneli Kuusistolle. Oltiin yhteisellä asialla yli puoluerajojen. Syntyi uusi joululaulu, joka alkaa näin: ”Oi saavu, suuri rauhan juhla, sinne, missä turman ukkospilvi nous’, missä tyyni metsän kummun rinne on kuin jännitetty surman jous’. Anna rauhan virttä huminoida malmin, valtavasti soida kiitospsalmin.” Kun talvisota syttyi, kansanedustaja Väinö Havas päätti lähteä vapaaehtoisena rintamalle. Hän oli osallistunut aikaisemmin opiskelijana kansalaissotaan ja osallistunut myös Viron ja Aunuksen sotaretkille. Ei ollut Twitteriä, mutta muutoin talvisotaan lähtöä ihmeteltiin ja kummasteltiin. Väinö Havas vastasi heille: Kaikki eivät näitä minun edesottamuksiani ymmärrä. Ei ole tarviskaan. Pääasia on se, että tunnen omassatunnossani, että juuri näin on tehtävä. Eduskunnassa kirjoitettu joululaulu viitoitti hänen tietään: ”Ja sinne, missä pientä sortaa suuri, väkivalta oikeutta on, missä kolkon vankiholvin muuri kätkee marttyyrien kohtalon, sinne saata viesti seimen ristin tieltä. Siellä voitto, missä uhrimieltä.” Aseveljiä ja ystäviä kuoli kapteeni Havaksen viereltä. Hän lausui ystävänsä haudalla: ”Me talutamme poikamme ja tyttäremme taistelussa nukkuneiden kummuille ja kerromme heille isistä ja veljistä, jotka antoivat kaikkensa seistessään vapautemme suojamuurina. Näytämme heille pellot, joita taatot ovat kylväneet, välkkyvät lahdet, joista he ovat vedenviljaa pyytäneet, metsät, missä heidän kirveensä ovat kalskuneet. Kun poikamme varttuvat nuorukaisiksi, sanomme heille: hoida perintösi, poika.” Edustaja Havas vei sodan keskelle rauhaa. Hän lähti myös jatkosotaan, jossa hän kaatui Suvilahden taistelussa. Vihollisen luoti osui suoraan sydämeen. Sotilaat pitivät häntä hetken sylissä, ennen kuin kantoivat pois. Olemme kunnioittaneet tänään veteraanien perintöä. Heidän rivinsä harvenevat. Aina on tilaa hyville päätöksille. On viimeinen mahdollisuus tukea maamme rakentajia. Iloitsen siitä, että eduskunta nostaa rintamalisää, ja toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää talvisodan syttyessä syntyneen joululaulun sanoin: ”Oi rauhan juhla, enkelsiivet nosta ylle tuskan alla vaikertavan maan, päästä mielet vallan hurmiosta, köyhät, heikot auta kunniaan. Saavu rohkeutta tuoden paimenille, kalleintansa yössä kaitseville.” ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-04T22:30:40,2019-12-04T22:35:35,Hyväksytty,1.1 2019_75_17,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Historiaa ei saa unohtaa, ja siksi siitä on tärkeää puhua. Talvisodan alkamisesta on 80 vuotta. Meillä monilla on kosketus siihen omien sukulaistemme ja tuttaviemme kautta. Lapsillamme ja heidän lapsillaan henkilökohtaista kosketusta on yhä vähemmän, koska tätä sukupolvea on keskuudessamme yhä vähemmän, mutta heidän työnsä ei saa painua unholaan. On tärkeää muistaa vielä keskuudessamme olevia sodan kokeneita henkilöitä ja korottaa rintamasotilaseläkettä, ja sen lisäksi haluaisin korostaa sitä, kuinka tärkeää on taltioida sitä tietoa, jota vielä keskuudessamme olevilla henkilöillä sota-ajoista on. Hyvä on myös todeta, että EU on rauhan projekti. Kaikessa se ei ole onnistunut, mutta yhteistyö EU-maiden välillä on taannut meille pitkäaikaisen rauhan. Sota oli osa minunkin lapsuuttani mummojeni kokemusten ja kertomusten kautta. Molemmat toimivat lottina, ja toinen mummoni kertoi, että pahin muisto sodasta oli, kun nuori mies tuotiin ilman päätä sotasairaalaan. Toinen kertoi, että joulun aikaan rintamalle tuotiin kuljetus ja lahjojakin hevoskyydillä. Hevosta ammuttiin, mutta ihmisiä ei siinä kohtaa ilmeisesti menetetty. Tälle sukupolvelle aiheutui suurta surua sukulaisten, tuttavien, veljien, sisarusten menetyksistä, ja se tuntui käsin kosketeltavalta sukupolvikokemukselta, joka veti vakavaksi, kun siitä puhuttiin, mutta päällimmäisenä oli suuri kiitollisuus siitä, miten hyvin asiat myöhemmin olivat. Nyt nämä mummot eivät kerro enää näitä tarinoita, ainakaan useat heistä. On tärkeää digitoida ja tallentaa näitä kertomuksia. Oman mummoni kertomuksia pystyin kuuntelemaan Seinäjoen Nurmon kirjastossa vhs-nauhalta, joka oli onneksi tallessa, koska ilmeisesti 70-luvulla oli tehty ryhmähaastatteluja sodan kokeneilta ihmisiltä. Mutta valitettavasti tätäkään aineistoa ei ole digitoitu, joten en tiedä, miten kauan se vielä tulee olemaan siellä. Nyt on viimeisiä hetkiä muistaa viimeisiä sodan kokeneita ihmisiä, sotaveteraaneja, ja taltioida heidän kokemuksiaan, jotta tiedämme, mitä tapahtui, jotta voisimme välttää vastaavaa. Arkisten kokemusten ymmärtäminen on historiantutkimuksessa yhä tärkeämpää. Joskus sodat ovat onnettomien sattumusten summa, mutta usein myös huonoa politiikkaa. Sen kärsijöinä ovat tavalliset ihmiset. Toivon, että emme unohda sitä, mitä on jouduttu kokemaan, ja pystymme vielä näitä hyvinkin liikuttavia ja kiinnostavia arkisia tarinoita kertomaan tulevillekin sukupolville, joiden ei tosiaankaan ole enää mahdollista ihan samanlaista henkilökohtaista kosketuspintaa näihin tapahtumiin saavuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-04T22:35:47,2019-12-04T22:39:47,Hyväksytty,1.1 2019_75_18,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi  rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja  ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, onko meillä vielä monta mahdollisuutta puhua veteraanien asiasta tämän illan jälkeen tässä salissa, mutta olemme kuitenkin kuulleet tänään, ja aivan aiheesta, koskettavia, hyviä puheita tärkeästä aiheesta. Uskon, että me kaikki ymmärrämme, mitä isänmaallisuus, itsenäisyys ja itsenäinen Suomi merkitsevät. Oma isäni lähti sinne jonnekin 20-vuotiaana 80 vuotta sitten talvisodan alkaessa. Hän palveli kotimaataan yli 5 vuotta rintamalla kovissa koettelemuksissa. Hän myös haavoittui sodassa, mutta elämä sai jatkua hänen kohdallaan myös sodan jälkeen. Hän ei meille lapsille paljon halunnut kertoa sodan kauhuista. Vielä elossa oleva äitini oli kotirintamalla ilmavalvontalottana. Hän näki 16-vuotiaana ollessaan tornissa vartiossa läheltä, kun Haapamäen ratapihaa pommitettiin talvisodan pakkasissa. Hän muistaa hyvin vielä tänäänkin nämä tapahtumat. Hoitaessani tehtäviä viikonloppuisin kotiseudulla olen saanut olla saattamassa montaa sodassa mukana ollutta ja maamme rakentajaa viimeiselle matkalle. Joka kerta on ollut hyvin koskettavaa huomata, mitenkä kirjaimellisesti veljeä ja siskoa ei tässä maassa jätetä eikä ole jätetty. Pienillä paikkakunnilla olen pannut merkille, mitenkä vielä viimeinenkin paikkakunnalla elossa oleva veteraani on käynyt saattamassa veljen tai sisaren viimeiselle matkalle. Heidän edustamansa sukupolvi teki monta sellaista ihmettä, mihinkä ei tämän päivän ihminen kykene. Tänään esillä oleva lakialoite on tärkeä ja tarpeellinen, joskin parannukset voimaan tullessaan 1.4. vuonna 2020 tulevat valitettavasti monelle sodan käyneelle aivan liian myöhään. Valitettavasti sotiemme veteraanilesket ovat tässä aloitteessa, kuten aikaisemminkin, jääneet vallan huomioimatta. Olemme tänään puhuneet täällä salissa värikkäästikin monista tärkeistä asioista, mutta uskon, että veteraanien asia on se, mikä meitä täällä salissa eniten yhdistää. Ja uskoakseni veteraanien asia yhdistää eniten myös tuolla salin ulkopuolella meitä suomalaisia. Elämme epävarmoja ja nopeastikin muuttuvia aikoja, mutta voisimmeko me tässäkin salissa ottaa esimerkkiä sodan käyneeltä sukupolvelta muissakin asioissa kuin nyt käsiteltävänä olevassa asiassa? He tiesivät silloin, miten vain yhdessä toimimalla tämä maa aikanaan pelastettiin ja myöhemmin rakennettiin tämän päivän kansainväliseksi hyvinvointivaltioksi. Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta on erittäin tarpeellinen ja kannatettava. Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies, että sain olla pitämässä tämän puheen tähän aikaan illasta vähän ennen yhtätoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-04T22:39:51,2019-12-04T22:44:03,Hyväksytty,1.1 2019_75_19,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_75_20,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen tässä valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan ominaisuudessa valiokunnan mietinnön tästä asiasta, eli kysymyshän koskee ansiotuloverotukseen tehtäviä muutoksia, asteikkoa ja tätä tuloverolainsäädäntöä. Esitykset koskevat ensinnäkin ansiotuloverotusta. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksiä tältä osin. Ansiotasoindeksin tarkistukseen kohdistuu muutoksia, jotka vähentävät verotuloja hieman alle 500 miljoonaa. Ansiotuloverotukseen on ehdotettu kevennystä 200 miljoonaa, joka kohdennetaan pieni- ja keskituloisille. Samaan esitykseen sisältyy myös niin ikään solidaarisuusveron jatko, jota myös valiokunta puoltaa ja pitää tarkoituksenmukaisena. Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys, mikä tässä on, keventää verotusta tulodesiileissä 2—9 ja vaikutus on suhteellisesti suurin tulodesiileissä 6—9. Ylimmässä näistä desiileistä verotus hieman kiristyy. Kaiken kaikkiaan valiokunta toteaa tässä mietinnössään, että jos ei huomioida solidaarisuusveroa, tässä esityksessä ehdotetut muutokset verotusperusteisiin keventävät palkansaajan verotusta kaikissa tuloluokissa hallituksen esityksen taulukossa kuvatun mukaisesti. Tämä taulukkohan löytyy siitä varsinaisesta esityksestä sivulta 15. Valiokunta kiinnittää myös omassa tekstissään huomiota siihen, että on huomattava, että näiden hallituksen veromuutosten lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat palkansaajan veroluonteisten maksujen muutokset. Tällöin työn verotus kiristyy kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Valiokunta myös toteaa tässä tekstissään, että kiristys johtuu palkansaajan veroluonteisten maksujen noususta, kun niin sanotun kilpailukykysopimuksen seurauksena säädetty määräaikainen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alennuksen voimassaolo lakkaa. Samassa yhteydessä, kun tämä lainsäädäntö viime hallituskaudella tehtiin, maksurasitusta siirrettiin työnantajalta työntekijälle. Myös tämän ikään kuin historian näille ratkaisuille olemme kirjanneet. Tämä esitys, minkä hallitus on nyt antanut, mitä tänään käsittelemme, ei sisällä ehdotusta noista maksuista, vaan nämä muutokset, jotka siis nyt lakkaavat, on tehty vuosina 2016 ja 2018 eli edellisen hallituksen aikana. Tässä kokonaisuudessa ovat myös, puhemies, kotitalousvähennysesitykset. Me tiedämme, että kotitalousvähennystä maltillisesti supistetaan. Valiokunta pitää myös tätä esitystä tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sitä. Jonkin verran teksteissä pohdimme sitä moninaisuutta, mitä tähän esitykseen liittyy. On hyvä, että esityksen tietynlainen supistaminen on kuitenkin lievää ja maltillista. Arvioimme myös asiantuntijakuulemisiin vedoten, että vaikka on olemassa epäilyjä, että tämä saattaisi jollain tavalla vaikuttaa harmaaseen talouteen, me kuitenkin johtopäätöksenä toteamme, että koska tämä on niin lievää, se tuskin tulee merkittävästi tähän asiaan kaiken kaikkiaan vaikuttamaan. Tästä mietinnöstä näkee myös hieman näitä lukuja, eli vähennyksen viimeisten tietojen mukaan teki 426 000 kotitaloutta, ja keskimäärin tämä vähennys on ollut 1 040 euroa. On huomioitava, että uusi yläraja, mistä vähennyksen saa tai mihin asti vähennyksen saa tehdä, on tätä ylempi, eli suurta, merkittävää osaa tälläkin hetkellä tehdyistä vähennyksistä tämä leikkaus ei koskisi, vaan nimenomaan keskimääräinen vähennys on se 1 040. Kaiken kaikkiaan noin 12 prosenttia kotitalousvähennyksen tehneistä verovelvollisista ylittää sen uuden rajan, ja näitä tämä olisi koskenut, 12:ta prosenttia näistä, mitä on tehty, eli siis sitä kautta kuitenkin aika kohtuullinen vähennys. On tärkeää, että valiokunta kirjaa täällä lopussa hallitusohjelman periaatteen, yhden kirjauksen. Haluamme nostaa esiin sieltä kirjauksen, jossa toteamme, että on selvitettävä, miten vastaavan kaltaista tukea voitaisiin kohdentaa siten, että nimenomaan pienituloiset kotitaloudet hyötyisivät siitä tätä päivää enemmän. Valiokunta myös kiirehtii tämän hallitusohjelmakirjauksen täytäntöönpanoa. Puhemies! Lyhyesti: Tässä kokonaisuudessa on vielä muuttokustannuksia koskeva esitys. Siinä verohuojennusta annetaan muuttokustannuksiin niin, että vain puolet näistä korvauksista, mitä voi saada, olisi veronalaisia. Samoin muutoksia esitetään niin sanottuja avainhenkilöitä koskevaan veroon, jossa siis on kyse tällaisesta verohuojennuksesta, joka on ollut yhtäjaksoisesti voimassa käytännössä jo vuodesta 2001. Se tehtäisiin pysyväksi ja päivitettäisiin lähdeveron määrä 35 prosentista 32 prosenttiin. Viimeisenä, puhemies, tässä on sitten asuntovelan korkovähennysesitys.  Tätä vähen-nysoikeutta esitetään rajattavan viime vuosien tapaan maltillisesti ja asteittain alaspäin. Tässä tilanteessa, matalan koron aikana, näemme, että tämä on jatkumoa jo useita vuosia kestäneelle kehitykselle ja tässä tilanteessa perusteltu. Puhemies! Mainittakoon, että tässä on sitten opposition vastalauseet.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T14:36:04,2019-12-04T14:42:59,Hyväksytty,1.1 2019_75_21,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Todella haluan nostaa esille tässä yhteydessä, että pidän erittäin haitallisena sitä, että työn verotuksen annetaan Suomessa kiristyä. Kokoomus on omassa vaihtoehtobudjetissaan tarjonnut selkeän vaihtoehdon sille linjalle, että keskituloiselle palkansaajalle on jäämässä ensi vuonna omasta työstään vähemmän käteen. Keskituloiselle perheelle, jossa on kaksi työssäkäyvää vanhempaa, jää yli 300 euroa vähemmän käteen ensi vuonna sen takia, että palkan sivukulut ovat nousemassa eikä sivukulujen korotuksia olla kompensoimassa. Tämä on erittäin haitallinen kehitys. Meillä on jo tällä hetkellä vahva progressio, mikä ei näy ainoastaan hyvätuloisille, vaan jo yleisimmällä palkkatasolla, 2 600 euroa kuukaudessa tienaavalle palkansaajalle, jää tienaamastaan lisäeurosta käteen ainoastaan noin 55 senttiä. Kun mennään keskiansioille, puhutaan jo siitä, että esimerkiksi opettajalle, joka ottaa lisätunteja, jää tienaamastaan lisäeurosta alle puolet käteen. On aivan selvä asia, että tämä ei kannusta työntekoon, ja tämä on näkynyt muun muassa palkansaajajärjestöjen kyselytutkimuksissa. STTK:n tutkimuksessa noin kolmasosa siihen vastanneista palkansaajista totesi, että he eivät ole tehneet lisätyötä sen takia, että lisätyöhön kohdistuu niin kova verotus. Akavan vastaavantyyppisessä kyselyssä yli puolet vastaajista oli vain osittain tai eivät ollenkaan kiinnostuneita nykyistä vastuullisemmista työtehtävistä sen takia, että he katsoivat, että ansiot eivät verotuksen vuoksi työtehtävien vaativuuden kasvaessa riittävästi nouse. Eli on aivan selvä asia, että ihmiset osaavat laskea, kannattaako työ, kannattaako lisätyön tekeminen, kannattaako vaativampien työtehtävien vastaanottaminen, ja tässä tilanteessa kaikki häviävät, kun ihmisillä ei ole riittävästi kannusteita tehdä töitä sen takia, että työn verotus on niin kireää. Tämä näkyy myös OECD:n tutkimuksissa. Suomessa on huomattavasti kireämpi työn verotus kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa, missä keskiansioilla jää yli 2 000 euroa vuodessa enemmän palkansaajalle käteen kuin Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T14:43:09,2019-12-04T14:46:06,Hyväksytty,1.1 2019_75_22,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Puhemies! Me puolestamme omassa vaihtoehdossamme, mikä on tässä vastalauseessa 1 esitelty, lähdemme siitä, että työntekijöitten ostovoimaa kuuluisi nostaa, ja meidän ehdotuksemme on se, että sinne 100 miljoonaa lisätään ostovoimaa siten, että työtulovähennystä muutetaan. Samalla myöskin eläketulovähennystä esitetään muutettavaksi, ja sen vaikutus olisi 50 miljoonaa eläkeläisille lisää käteen jäävää ostovoimaa. Lisäksi vaihtoehtobudjettimme mukaisesti esitämme lapsivähennyksen palauttamista. Tätähän on toisaalta moitittu, että tällainen lapsivähennys on hiukan monimutkainen tapa, mutta tosiasiassa tässähän on kysymys siitä, että haluamme tuoda esille sen asian, että haluamme, että jollain lailla kannustettaisiin ja tuettaisiin heitä, jotka ovat lapsia tehneet, koska he sitten jonakin päivänä myöskin meidän eläkkeemme maksavat. Edelleen sitten esitetään, että omaishoitajia tuetaan ja heidän jaksamistaan tuetaan. Omaishoitajien työ säästää paljon yhteiskunnan menoja, ja täytyisi jollain lailla omaishoidon tukea saada oikealle tasolle tai sitten muodostaa jonkunlainen omaishoitovähennys tai sitten niin, että omaishoidon tuki saataisiin jopa puhtaana käteen. Tähän meillä on pykälämuutosesitys, ja me esitämme nämä pykälämuutosehdotukset sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Esitämme, että 1. lakiehdotus hyväksyttäisiin sellaisenaan, 2. lakiehdotukseen oli noin viisi kuusi kappaletta pykälämuutosesityksiä, ja esitämme, että 3. lakiehdotus hylätään. Se sisältää ulkomaisia avainhenkilöitä koskevan lakiehdotuksen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-04T14:46:06,2019-12-04T14:48:20,Hyväksytty,1.1 2019_75_23,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nyt keskustelussa olevat muutokset ovat varsin maltillisia suuntaan jos toiseen, joten mitään suurta draamaa tähän hallituksen esitykseen ei sinällään liity, se lienee syytä tunnistaa heti ensimmäisenä. Hallitus pitää tärkeänä, että puututaan etenkin kaikista köyhimpien suomalaisten vaikeaan tilanteeseen, korotetaan sosiaaliturvaa ja kevennetään verotusta ensisijaisesti heidän kohdallaan, koska tiedetään, että siellä on ihmisillä tällä hetkellä todella vaikea olla ja aivan liian moni joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, kun ensisijainen sosiaaliturva ei riitä. Toimeentulotuesta taas tiedetään, että se jos jokin on paha kannustinloukku. Suojaosa on vain 150 euroa, ja aika vähän tässä maassa on sellaisia työpaikkoja, joissa pystyy tuon rajan alapuolella pysymään, jolloin toimeentulotuki todellisuudessa syrjäyttää ja puskee ihmisiä pois vastaanottamasta lyhyitä ja epäsäännöllisiä työtehtäviä, joita yhä enemmän on yhteiskunnassa tarjolla. Sen tähden on merkityksellistä, että sosiaaliturva pidetään sellaisella tasolla, että sen varassa pystyy elämään eikä kukaan joudu pitkäaikaisesti turvautumaan toimeentulotukeen. Tämä on aivan ensisijainen asia, jos ajatellaan, mitkä ovat ne kaikista suurimmat esteet sille, että ihmiset pystyvät työllistymään, varsinkin jos puhutaan niistä työttömistä, joilla on taloudellisesti kaikista vaikein tilanne ja jotka niitä työnteon lisäansioita kaikista eniten kaipaavat. Lisäksi on tarkoitus totta kai uudistaa sosiaaliturvaa, mutta jälleen kerran se ei ole sellainen asia, jota tässä kohtaa käsiteltäisiin. Sitten kun puhutaan näistä kilpailukykysopimukseen liittyvistä sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista ja muista veroluontoisista maksuista, niin edellisen hallituksen kilpailukykysopimuksellahan siirrettiin maksuja työnantajilta työntekijöille. Tässä on nimenomaan kyse siirrosta. Jos katsotaan taloustieteen pohjalta, niin merkityksellistä on nimenomaan se, että kyse on siirrosta, koska voidaan ajatella, että tällaiset maksut tosiasiassa jyvittyvät aika tasapuolisesti työntekijän ja työnantajan välillä. Varmasti tämä on sellainen asia, joka nyt sitten liittokierroksella myös muistetaan ja huomioidaan, kun pohditaan, millaiseen palkkatasoon ollaan valmiita. Eli kyse on ennen kaikkea työmarkkinoiden asiasta, kun tästä puhutaan, ja kyse on viime hallituksen päätöksestä, jonka nyt sitten tässä joudumme huomioimaan. Sitten jos puhutaan siitä, miten verot vaikuttavat työtä tekeviin suomalaisiin — eli ei työttömiin vaan nimenomaan työtä tekeviin suomalaisiin — niin näiden työmarkkinajärjestöjen kyselyjä laajempaa tietoa on saatavilla esimerkiksi Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta, joka on arvioinut, että tosiasiassa työn verotuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kannustimiin tehdä töitä vaan suomalaisten motivaatiot työntekoon tulevat jostain aivan muualta kuin siitä, kuinka monta euroa jää enemmän tai vähemmän käteen riippuen sitten työtehtävien vaativuudesta ja töiden määrästä. Ne kannustimet tulevat työn mielekkyydestä, työpaikoista ja siitä työn arvostuksesta, mikä on kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa laajaa, eivätkä niinkään siitä, jääkö sentti käteen enemmän vai vähemmän. Tämä on hyvä meidän kaikkien tässä salissa tunnistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-04T14:48:23,2019-12-04T14:51:44,Hyväksytty,1.1 2019_75_24,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Olemme koko syksyn käyneet keskustelua tässä salissa siitä, mitä palkansaajien verotukselle ensi vuonna käy. Me olemme toistaneet jatkuvasti huoltamme siitä, että tämä hallitus ei huomioi riittävästi tavallista, ahkeraa, työssäkäyvää ihmistä, tavallista perheenäitiä ja tavallista perheenisää, joka nousee joka aamu, lähtee töihin tienatakseen itselleen ja perheelleen elannon. Ja kuten, arvoisa puhemies, nyt huomaamme, kun lukee tätä valtiovarainvaliokunnan mietintöä, siinä myös todetaan, että maksumuutosten myötä ensi vuonna lähes kaikilla tulotasoilla verotus tosiasiassa kiristyy — ei siis kevene, kuten tänä syksynä lukuisia kertoja hallituspuolueiden kollegat ovat meille tässä salissa vakuuttaneet. He ovat todenneet meille, että tämä hallitus kohdistaa 200 miljoonaa euroa palkkaverotuksen keventämiseen, ja muistuttaneet meitä siitä, että huoli pois, tämä asia kyllä hoituu. Mutta kuten, puhemies, näemme, niin tosiasiassa tämä hallituksen esitys johtaa siihen, että ensi vuonna valtaosalla palkansaajista verotus kiristyy. Tämä, mitä edustaja Suomela totesi tästä kilpailukykysopimuksesta: pitää paikkansa, että veronkiristysten taustalla ovat tämän kilpailukykysopimuksen myötä palkansaajalle siirtyvät veroluonteiset sivukulut, mutta eihän se ole sen tavallisen työssä käyvän ihmisen murhe pohtia, kun hän saa palkkakuitin käteen, mistä syystä tämä metallimies, sairaanhoitaja, insinööri saa ensi vuonna vähemmän käteen kuin tänä vuonna, vaan, hyvät kollegat, se kuuluu tälle salille ja Suomen hallitukselle huolehtia siitä, että työssäkäynti on kannattavaa ja että myös palkasta jää enemmän käteen kuin mitä jää tänä vuonna. [Pia Viitanen pyytää vastauspuheenvuoroa] Elikkä tässä kohtaa heitän kyllä hallituspuolueiden kollegoille pallon takaisin. Teidän on aivan turha yrittää väistää teidän vastuutanne. Se vastuu kuuluu teille, ja teidän tulee huolehtia siitä, että tämä asia tulee myös sitten kuntoon. Olemme esittäneet, puhemies, omassa vaihtoehdossamme merkittävää työn verotuksen keventämistä kaikilla tulotasoilla. Vaikka tässä edustaja Suomela totesikin tutkimustiedosta, joka on — sanonko näin — ehkä ristiriitaista, niin en myöskään hyväksy semmoista näkemystä, että verotuksen tasolla ei olisi mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen tai halukkuuteen ottaa työtä vastaan. Jos hyväksymme semmoisen näkemyksen, että ei sillä ole merkitystä, miten kireä verotus on Suomessa, niin uskon kyllä, että aika moni palkansaaja katsoo sitä, kannattaako lisätyötä tehdä vai eikö täydy. Ja me uskomme siihen, [Puhemies koputtaa] että työnteon pitää olla kannustavaa ja että ihmisten kannattaa tehdä myös enemmän työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-04T14:51:53,2019-12-04T14:55:03,Hyväksytty,1.1 2019_75_25,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Avaamme hetken päästä vastauspuheenvuorojen mahdollisuuden. Otan vielä pari puheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_26,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustaja Marttinen ja sitä ennen edustaja Vestman puhuivat erinomaisesti, ja myös edustaja Vähämäen puheenvuorossa oli monia ansioita. Tosiaan tämä ensi vuonna tapahtuva tosiasiallinen työn verotuksen kiristyminen on todella surkea asia suomalaisten ostovoiman ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Arvoisa puhemies! Haluan tuoda tähän keskusteluun sellaisen näkökulman — ja haluan vedota erityisesti keskustan vastuullisiin edustajiin — että harkitsisitte vielä tätä verotuksen kokonaisuutta, koska kun työtulojen verotus tosiasiallisesti kiristyy, niin samaan aikaan tapahtuvat kulutuksen verotuksen kiristykset, kuten vaikkapa hallituksen kaavailema massiivinen 250 miljoonan euron kiristys polttoaineiden verotukseen, iskevät todella kovaa erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien ihmisten käyttöön jääviin tuloihin ja kaikkien maakuntien asukkaitten hyvinvointiin sen myötä. Se, että keskustan edustajat ovat puheenvuoroissaan viitanneet siihen, että aiemmatkin hallitukset ovat vihreiden painostuksesta tai fiskaalisista syistä korottaneet polttoaineiden verotusta, ei ole kyllä perusteltavissa sillä. Sitä tehdään nyt tilanteessa, jossa myös työtulojen verotusta ollaan kiristämässä, elikkä tässä tulee nyt veroa veron päälle suomalaisille. Ja tämä iskee erityisesti kaikkiin niihin suomalaisiin, jotka tekevät työtä ja asuvat tuolla maakunnissa, joissa joudutaan käyttämään henkilöautoa liikkumiseen, asiointiin, elämiseen yleensä. Elikkä, arvoisa puhemies, tämän vetoomuksen haluan vielä tuonne salin keskelle esittää, että harkittaisiin sitä, että ensi vuoden talousarvion käsittelyn pohjaksi voitaisiin tämän nyt jo kaatuneen Rinteen hallituksen esityksen sijasta ottaa tämä kokoomuksen vaihtoehtobudjetti, jossa ei tule kiristyksiä polttoaineiden verotukseen vaan päinvastoin verotusta kokonaisuudessaan kevennetään miljardilla eurolla ja sillä luodaan edellytyksiä ostovoiman paranemiselle ja sille, että Suomessa työllisyys ja talous kohenevat. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-04T14:55:09,2019-12-04T14:57:30,Hyväksytty,1.1 2019_75_27,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! SDP:lle on tärkeää, että pienituloisten vero- ja etuusmuutokset tulevat voimaan ensi vuonna. Meille on tärkeää myös, että kaikkien pienituloisten verotus alenee hallitusohjelman mukaisesti. Myös esimerkiksi kaikkien pienten ja keskisuurten eläkkeiden ja etuuksien verotus alenee. [Eduskunnasta: Entä palkansaajat?] Hallitus laskee ansiotuloverotusta ensi vuonna hallitusohjelman mukaisesti 200 miljoonalla eurolla, ja veronalennus kohdistuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin, yrittäjiin ja muiden etuuksien saajiin. Me näemme, että heille on tästä erittäin merkittävä tulonlisäys ja että sillä pystytään parantamaan ostovoimaa. Ja kun otetaan kaikki hallituksen päätökset huomioon, niin yli 70 prosentilla suomalaisista käteen jää enemmän ensi vuonna ja samalla tuloerot kaventuvat. Budjettiin sisältyy hallitusohjelmassa sovittuja satsauksia muun muassa etuuksiin, koulutukseen ja työllisyyspalveluihin. Kotitalousvähennyksen maltillista leikkausta voidaan pitää reiluna tapana rahoittaa näitä satsauksia, sillä se on hyödyttänyt eniten suurituloisia, joilla on varaa käyttää tuhansia euroja palveluiden ostoon kotiinsa. Meille on tärkeää, että muutos kotitalousvähennykseen on pieni, sillä se lisää työllistäviä remontteja ja muita palveluja sekä hillitsee harmaata taloutta. Näin pienillä muutoksilla ei ole kuitenkaan vaikutusta työllisyyteen tai harmaaseen talouteen. Elikkä SDP tukee tällä budjettiesityksellä pienituloisia ja pyrkii heidän ostovoimaansa parantamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-04T14:57:32,2019-12-04T14:59:43,Hyväksytty,1.1 2019_75_28,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Edustaja Eloranta — ja nyt avataan myös vastauspuheenvuoropainike.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_29,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! On todella tärkeä ja hyvä asia, että tuloerot nyt pienenevät näiden vero- ja etuusmuutosten vuoksi ensi vuonna. Meille sosiaalidemokraateille on erityisen tärkeää, että kaikkien pienituloisten verotus alenee ihan niin kuin hallitusohjelmassa on yhdessä hallituspuolueiden kanssa sovittu. Tosiaan tärkeätä on myös mainita se, että kaikkien pienten ja keskisuurten eläkkeiden ja etuuksien verotus alenee. Tämä on ollut selvästi kipukohta. Tosiaan 200 miljoonalla eurolla näitä ansiotuloverotuksen kevennyksiä ensi vuonna  tulee. Todellakin  haluan  vielä  toistaa, että tämä ve-ronalennus kohdentuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin, yrittäjiin ja muiden etuuksien saajiin, ja yli 70 prosentille suomalaisista käteen jää nyt enemmän kuin tänä vuonna ja tuloerot kaventuvat. Tämä on hyvin tärkeä oikeudenmukaisuusteko, eli yli 70 prosentilla jää enemmän käteen. Tämä on erittäin merkittävä asia, kohdistuu suureen osaan suomalaisista. Sitten halusin vielä lopuksi todeta siitä, että on tärkeä asia, että nämä työnantajan maksamat muuttokustannukset säädetään 50-prosenttisesti verovapaiksi. Tämä tulee kannustamaan ihmisiä työperäisiin muuttoihin. Tämä on tietenkin äärimmäisen tärkeää, jotta me voimme helpottaa ihmisten siirtymistä työn perässä niille alueille, joilla työtä on ja jopa työvoimapulaa — niin kuin Varsinais-Suomessa, mistä itse tulen. Meillä on ollut todella ongelmia saada telakalle ja autotehtaalle lisää työntekijöitä. Toivottavasti nyt tämä helpottaa ihmisten siirtymistä niin, että saadaan myöskin työllisyysaste nousemaan ja ihmisille, mahdollisimman monelle, töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-12-04T14:59:43,2019-12-04T15:01:26,Hyväksytty,1.1 2019_75_30,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minusta oli tärkeää se, mitä tässä edellä edustajat Piirainen ja Eloranta toivat esiin. Nimittäin kyllähän veroissakin on kysymys arvovalinnoista, ja tässä selkeä arvovalinta on kuitenkin se, että painotetaan kevennykset pieni- ja keskituloisille. Hallitus ei kiristä verotusta. [Eduskunnasta: Kiristää!] Ne kiristykset johtuvat edellisen hallituksen murjomasta kiky-sopimuksesta, joka siis syntyi näillä pakkolakiuhkailuilla, [Toimi Kankaanniemi: Te hyväksyitte sen!] ja silloin päätettiin näistä veroluonteisten maksujen nousuista ja siirrettiin kustannuksia työnantajilta työntekijöille. Tämä on faktaa, ja tämän hallituksen päätöksillä seuraa se, että 70 prosentilla kuitenkin ihmisistä käteenjäävät tulot nousevat, mikä on tärkeää. Kyllä meille sosiaalidemokraateille varsinkin hyvin tärkeää on juuri se, että esimerkiksi pienituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta pidetään huolta. Siellä on ollut aitoa huolta, ja ihmisillä on tämä huoli ollut. [Puhemies koputtaa] Ihmettelen, miten kokoomus voi rahoittaa myös merkittävät veronkevennykset hyväosaisille, joita he nyt esittävät. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T15:01:26,2019-12-04T15:02:41,Hyväksytty,1.1 2019_75_31,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä täällä pitäisi tosiasioista nyt olla ainakin yksimielisyys. Jos katsotaan valtiovarainvaliokunnan mietintöä, jossa todetaan, että ”kun otetaan huomioon ansiotason nousu sekä palkansaajan veroluonteisten maksujen muutokset, työn verotus kiristyy esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna alle 14 300 sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla”. Siis kaikilla näillä palkansaajilla kiristyy tosiasiassa työn verotus sen takia, että tämä hallitus on tehnyt valintoja, tämä hallitus on valinnut, että palkansaajalle jää vähemmän ensi vuonna käteen. [Kimmo Kiljunen: Teidän valintanne! — Pia Viitasen välihuuto] Verotus ei kevene, vaan verotus kiristyy. Näillä mainoslauseilla siitä, että verotus kevenee, ei laskuja makseta. Palkansaajat maksavat laskuja sillä palkallaan, ja jos siitä jää vähemmän käteen, niin silloin on vähemmän palkansaajalla tuloja käytettävissä, on vähemmän sitä rahaa, jolla niitä laskuja maksetaan. [Puhemies koputtaa] Tämä on yksinkertaista matematiikkaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T15:02:41,2019-12-04T15:03:54,Hyväksytty,1.1 2019_75_32,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Niin, veroluontoinen ei ole sama kuin vero, josko voidaan alkuun tunnistaa tämä. Ja kilpailukykysopimukseen liittyvät päätökset olivat viime hallituksen päätöksiä, jos voidaan tunnistaa myös tämä ja näistä yhteisistä lähtökohdista sitten jatkaa tätä keskustelua. Kokoomus esittää miljardin veronkevennyksiä ja onkin sitten samaan syssyyn leikkaamassa köyhimpien sosiaaliturvasta. Kuten sanottua, se on arvovalinta. Kaikista köyhimmät suomalaiset ovat vaikeassa asemassa, ja soisin, että meidän yhteinen huolemme on se, että kukaan ei joudu Suomessa äärimmäiseen köyhyyteen. Valitettavasti se ei ilmeisesti ole kaikkien yhteinen huoli, ja se on todella harmillista. Sitten mitä tulee näiden maksujen kohdentumisesta työnantajan ja työntekijän välillä, niin se on osittain heidän välisensä asia ja osittain myös sellainen asia, että kun kilpailukykysopimuksella on näin päätetty ne työntekijälle sijoittaa, niin se varmasti huomioidaan myös siellä liittojen keskeisissä keskusteluissa. Mutta se, että ikään kuin me lähtisimme täältä nyt sanomaan, että ne pitäisi kohdentaa toisin — en nyt kyllä ihan ajattele, [Puhemies koputtaa] että kannattaa lähteä siihen suuntaan enää repimään, kun kerran viime hallituskaudella sen kilpailukykysopimuksen teitte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-04T15:03:55,2019-12-04T15:05:05,Tarkistettu,1.1 2019_75_33,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Verotuksesta puhutaan ja syystä. Olisin toivonut jo vuosikymmen sitten, että meillä olisi ollut rohkeutta keskustella myös liikenteen verotuksesta ja maksuista laajemmin. Valitettavasti siitä tuli varsinainen sekametelisoppa ja taistojen tie, mutta nyt me käymme edelleen sitä ikuisuuskeskustelua siitä, nostetaanko polttoaineveroja vaiko eikö nosteta. No, kyllähän se tämänhetkisessä tilanteessa tahtoo olla niin, että niitä nostetaan. Nyt jos koskaan meillä täytyy olla rohkeutta keskustella siitä, mikä on liikenteen tulevaisuus niin maksujen kuin verojenkin suhteen, ja nähdä se muutos, mitä meiltä myöskin edellytetään. Biopolttoaineet ja kaasujen edistäminen vaikuttavat myös maaseudun toimeentuloon, maaseudun mahdollisuuteen selviytyä myöskin niistä haasteista, mitä meillä polttoaineiden suhteen tulevaisuudessa on. Aina ei voida myöskään olettaa, että se vanha säilyy tuolla polttoainepumpulla, ja meillä täytyy olla rohkeutta katsoa eteenpäin muuallekin kuin omiin kengänkärkiimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-04T15:05:06,2019-12-04T15:06:11,Hyväksytty,1.1 2019_75_34,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Suomela tässä edellä otti esiin työnteon mielekkyyden, enkä sitä yhtään kiistä. Se on tärkeä asia, mutta kyllä myös käteenjäävillä nettotuloilla on väistämättä suuri merkitys työssäkäynnin kannattavuuteen. Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että työssäkäyvien ihmisten rahat riittävät normaaliin elämiseen — ja mielellään vielä niin, että jotain jää säästöönkin vanhuuden varalle. Kuten edustaja Vähämäki tässä äsken ansiokkaasti totesi, niin meillä perussuomalaisilla on vaihtoehtobudjetissa muun muassa 50 miljoonaa lisää työtulovähennykseen, 50 miljoonaa lisää ylimääräiseen eläketulovähennykseen sekä 70 miljoonaa euroa lapsivähennyksen palauttamiseen tuloverotukseen. Se lapsivähennyksen palauttaminen tietäisi jopa 400 euron nettotuloja pieni- ja keskituloisille lapsiperheille, ja näitä me esitämme myös tässä. Ehdotamme myös, että hallituksen esittämä kotitalousvähennyksen leikkaus perutaan tai hylätään kokonaan. Haluamme pitää ennallaan sekä vähennyksen kertymäprosentin että sen enimmäismäärän. Nämä kaikki esityksemme kohentaisivat mielestämme merkittävästi [Puhemies koputtaa] kotitalouksien ostovoimaa. Siitä meidän kaikkien on yhdessä pidettävä hyvää huolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-04T15:06:12,2019-12-04T15:07:25,Hyväksytty,1.1 2019_75_35,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Käydään tätä keskustelua sitten — täällä hallituspuolueiden kollegat eivät selkeästi ole lukeneet edes valtiovarainvaliokunnan mietintöä. Edustaja Eloranta totesi äsken — kuten edustaja Viitanenkin taisi todeta — että pienituloisten verotus kevenee ensi vuonna ja että tämä 200 miljoonan euron kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille muun muassa, muiden ohella. Mutta kuitenkin mietinnössä todetaan, että pienituloisten palkansaajien verotus kiristyy sekä alle 14 300 euron vuosituloilla että yli 24 000 euron vuosituloilla, ja minä pidän kyllä näitä ihmisiä aivan tavallisina ihmisinä, jotka haluavat käydä töissä, tienata itselleen ja perheelleen elannon. Tosiasiassa tämä hallituksen esitys — tai nyt mietintö — ei todella johda siihen, että näiden ihmisten verotus kevenisi ensi vuonna, vaan se kiristyy, arvoisa puhemies. [Eduskunnasta: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-04T15:07:27,2019-12-04T15:08:33,Tarkistettu,1.1 2019_75_36,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta sen, että kun perussuomalaiset toivat esille täällä tämän oman vaihtoehtobudjettinsa, niin haluan muistuttaa näistä teidän luvuistanne, että ne eivät pitäneet paikkaansa. Te esititte muun muassa omaishoidon tuen verovapauden maksavan vain 20 miljoonaa euroa, ja samoin arvonlisäveron alarajan korottamisella oli huomattavan paljon pienemmät verovaikutukset kuin mitä valtiovarainministeriö on laskenut. Toivoisinkin, että jatkossa pidätte paremman huolen siitä, että luvut ovat täsmällisiä. Mutta sitten haluaisin todeta sen, että ylipäänsä verotuksen tulisi olla pitkäjänteistä, johdonmukaista, kannustavaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Minun mielestäni näissä hallituksen lähtökohdissa tulevalle vuodelle näitä elementtejä kaiken kaikkiaan löytyy, niin että kyllä näitä voi puolustaa. Vähennyksistä totean kuitenkin sen, että mitä enemmän meillä on erilaisia vähennyksiä verojärjestelmän sisällä, niin sen monimutkaisempaa myös meidän verotuksestamme tulee, ja se ei ole kovinkaan hyvä asia vaikkapa kuntien kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-04T15:08:35,2019-12-04T15:09:39,Hyväksytty,1.1 2019_75_37,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu verotuksen vaikutuksista työnteon kannustimiin. Huomasin, että edustaja Suomela oli sitä mieltä, että ne ovat kovin vähäiset. No eiväthän ne estimoidut käyttäytymisjoustot kovin suuria olekaan keskimäärin, mutta joillekin ryhmille ne ovat aika isoja. Tällaisia ryhmiä ovat monenikäiset naiset ja yksinhuoltajat ja monet muut, ja se, että joustot eivät ole kovin isoja, ei tarkoita, etteikö näitä vaikutuksia olisi. Ja, edustaja Suomela, te samassa puheenvuorossa vetositte siihen, että jos joutuu toimeentulotuelle, niin silloin joutuu todella merkittävämpään kannustinloukkuun. Toimeentulotuki onkin kannustinloukku, mutta siellä ovat tietysti toiminnassa ne ihan samat työnteon kannusteiden mekanismit kuin tuloverotuksessa — ja kyllähän, jos me haluamme selvästi enemmän työllisyyttä monena vuonna Suomeen, on järkevää satsata veronalennukset juuri tuloverotukseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-12-04T15:09:40,2019-12-04T15:10:45,Hyväksytty,1.1 2019_75_38,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! On totta, että työnantajamaksujen siirto työnantajilta työntekijöille pienentää palkasta käteen jääviä tuloja ensi vuonna, mutta on kuitenkin huomioitava tosiaan se, että tämä päätös liittyi edellisellä hallituskaudella sovittuun kiky-sopimukseen. Ei siitä faktasta mihinkään päästä, että edellinen hallitus nyt vain kaivoi valitettavasti niin suuren kuopan työntekijöille, että siitä kuopasta ei yhdellä rykäyksellä eteenpäin päästä. Tästä syystä tämä hallitus haluaa nyt parantaa juuri pieni- ja keskituloisten asemaa ja keventää heidän verotustaan. On totta, että kaikkien verotusta ei tällä päätöksellä tulla keventämään, mutta suomalaisista noin 70 prosentin verotus tulee näillä päätöksillä kevenemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T15:10:46,2019-12-04T15:11:43,Hyväksytty,1.1 2019_75_39,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiky-sopimuksen tekivät työnantajat ja työntekijät, [Kimmo Kiljunen: Kun ne pakotettiin!] ja sosiaalidemokraatit sen hyväksyivät moneen kertaan sen todeten, [Ben Zyskowicz: Ja vihreät!] ja sen seurauksena saatiin 140 000 uutta työpaikkaa. Nyt teidän budjettiesityksenne johtaa siihen, että menetetään 5 000 työpaikkaa. Tämäkö on työllisyyspolitiikkaa? Kaukana siitä. [Kimmo Kiljunen: Mistä te tiedätte sen?] Arvoisa puhemies! Työn verotus kiristyy, ja ihmisille on tärkeää, mitä he saavat käteen, koska sillä ostetaan ruokaa ja asutaan. Edustaja Viitaselta kysyisin: Tampere nosti 0,5 prosenttiyksikköä kunnallisveroa ensi vuodelle. Menettekö sanomaan Tammelantorille, että tamperelaisten verotus kiristyy? Kun otetaan tämä huomioon, työnantajamaksut huomioon, polttoaineveron korotukset huomioon ja niin edelleen, niin te joudutte selittämään, miksi te lupasitte 70 prosentille tamperelaisistakin [Puhemies koputtaa] veronkevennyksiä ettekä saa heille niitä yhtään vaan kiristyksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T15:11:43,2019-12-04T15:12:52,Hyväksytty,1.1 2019_75_40,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kankaanniemi valisti, että 140 000 työpaikkaa on saatu kiky-sopimuksella. En usko siihen, eikä mikään todista sitä, että näin olisi. Kun julkisuudessa on ollut nyt erilaisia laskelmia tästä, mitä tämä hallituksen esitys aiheuttaisi tai toisi hyvää, niin valtiovarainministeriön laskelmassa on otettu huomioon kattavasti tuloihin ja veroihin kohdistuvat päätetyt muutokset ja kaikki suomalaiset palkansaajat, sen ohella myös eläkeläiset, ja se osoittaa, että 70 prosenttia hyötyy tästä alennuksesta. [Toimi Kankaanniemi: Näkisi vaan!] Tämä on valtiovarainministeriön laskelmissa otettu huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-04T15:12:53,2019-12-04T15:13:39,Hyväksytty,1.1 2019_75_41,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Jottei totuus unohtuisi, niin kilpailukykysopimusta asettuivat eduskunnassa tukemaan kaikki muut puolueet paitsi vasemmistoliitto. [Toimi Kankaanniemi: Näin on!] Eli kilpailukykysopimusta eduskunnassa tukivat rintamassa viime vaalikauden hallituspuolueiden kanssa myös esimerkiksi sosiaalidemokraatit ja vihreät. Toiseksi, on aivan totta, että kilpailukykysopimuksessa sovituista maksumuutoksista johtuen palkansaajien verotus ja veroluonteiset maksut yhteen laskien palkansaajien verotus kiristyy. Edustaja Suomela, te voitte sitten mennä selittämään näille pieni- ja keskituloisille palkansaajille, että ei, ei, ei se verotus kiristy, kun ne ovat ne veroluonteiset maksut. Luulen, ettei selityksillä ole paljon todistusvoimaa. Tavallisen tulonsaajan kannalta oleellista on se, mitä siitä bruttopalkasta jää nettona käteen, eikä se, johtuuko se veroista vai veroluonteisista maksuista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-12-04T15:13:39,2019-12-04T15:14:42,Hyväksytty,1.1 2019_75_42,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kikyn historian aikaisemmin jo totesin: Kokoomus omilla pakkolakiuhkailuillaan sen runnoi, ja sen seurauksena seurasivat vielä lomarahaleikkaukset muun muassa opettajilta ja sairaanhoitajilta. [Ben Zyskowicz: Pakottiko kokoomus teidätkin hyväksymään sen?] Kokoomus leikkasi lomarahat. Kokoomus pakkolakien myötä tämän teki. [Toimi Kankaanniemi: Miksi te hyväksyitte sen?] Sitten, puhemies, mitä tulee tähän mietintöön, niin toivoisin kyllä, että ne edustajat, ketkä täällä sanovat, että mietintöjä ei lueta, jaksaisivat ihan itse lukea tämän mietinnön seuraavat lauseet, jotka luin kyllä tuossa esittelyssä. Nimittäin täällä lukee: ”Kiristys johtuu palkansaajan veroluonteisten maksujen noususta, kun niin sanotun kilpailukykysopimuksen seurauksena säädetyn määräaikaisen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alennuksen voimassaolo lakkaa.” Niin ikään täällä lukee: ”Tämä” — tämä hallituksen esitys — ”ei sisällä ehdotusta noista maksuista. Maksujen muutoksista on päätetty 2016 ja 2018 hallituksen esitysten” — ja numerot vielä, mitä tässä on kirjattuna — ”perusteella.” Eli kappas vain, [Puhemies koputtaa] edellisen hallituksen ja kokoomuksen säätämän lain perusteella nämäkin muutokset on päätetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T15:14:43,2019-12-04T15:16:00,Hyväksytty,1.1 2019_75_43,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan viime kaudella kevennettiin työn verotusta kaikkineen 1,4 miljardilla eurolla, joka kohdennettiin kaikkiin tuloluokkiin. [Pia Viitasen välihuuto] Se oli se, mitä palkansaajat viime kaudella verotuksen kautta saivat. Kokoomus haluaa jatkaa tätä vastuullista linjaa, jossa ahkeraa palkitaan, ja sen takia meidän vaihtoehtobudjetissamme on sisällä tämä miljardin euron kevennys työn verotukseen. Mediaanituloisella perheellä, jossa on kaksi työssäkäyvää vanhempaa, tämä tarkoittaa 450 euroa palkasta enemmän käteen kuin tässä budjettiesityksessä. Jos otetaan huomioon lisäksi vielä kotitalousvähennyksen vaikutus 240 euroa vuodessa, puhutaan jo tuollaisesta lähes 700 eurosta vuodessa. Se on paljon rahaa. Se on todella paljon rahaa näille ihmisille, [Puhemies koputtaa] ja nyt tätä liikkumavaraa valitettavasti tämän Rinteen budjettiesityksen perusteella ei ole tulossa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T15:16:02,2019-12-04T15:17:14,Hyväksytty,1.1 2019_75_44,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Tässä nostettiin esiin ihmisten arki, ja selvää on, että jos puhutaan perheellisten, vaikkapa yksinhuoltajien, arjesta, niin esimerkiksi päivähoitoon ja koulutukseen liittyvien maksujen tasolla on valtava merkitys perheiden arjen kannalta. Sen tähden koulutuksen maksuttomuuden edistäminen kaikilla koulutusasteilla on tämän hallituksen merkittävä kärki. Linja on aivan toinen kuin viime kaudella, jolloin ei pystytty tällaisiin uudistuksiin ja jolloin pikemminkin leikattiin koulutuksesta satoja miljoonia ja näin kiristettiin niiden ihan tavallisten suomalaisten asemaa, jotka olisivat halunneet oppimalla elämässä eteenpäin päästä. Nimenomaan tämä laajempi kokonaisuus on se, mikä on syytä ottaa huomioon, kun puhutaan verotuksesta. Ei niitä veroja huvikseen kerätä, vaan niitä kerätään, jotta me pystyisimme hyvinvointivaltion palvelut rahoittamaan. Tässä salissa on useaan kertaan todettu, että oppositio kannattaa tämän hallituksen hyviä panostuksia suomalaisten koulutukseen, oppimiseen, hyvinvointiin ja köyhyyden vähentämiseen. Jos haluaa keventää verotusta merkittävästi, niin sitten pitää kertoa, mistä leikataan. [Ben Zyskowicz: Katsokaa meidän vaihtoehtobudjettia!] Kokoomus onkin kertonut, mistä se leikkaisi. [Puhemies koputtaa] Se leikkaisi kaikista köyhimmiltä. Perussuomalaisten budjetissa on sen sijaan melkein miljardin aukko. [Toimi Kankaanniemi: Eikä ole!] Tämä selittää, mistä nämä erot oikein tulevat. [Puhemies koputtaa] Hallitus ei leikkaa köyhimmiltä. Se on arvovalinta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-04T15:17:15,2019-12-04T15:18:35,Hyväksytty,1.1 2019_75_45,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nyt kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että ei vääristellä sitä, mitä viime kaudella tehtiin. Viime kaudella nimenomaisesti alennettiin näitä maksuja, jotka vaikuttavat lapsiperheiden arkeen. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuja alennettiin useaan otteeseen. Samoin loppukaudesta säädettiin tänä syksynä voimaan tullut oppimateriaalilisä, joka helpottaa pienituloisten toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuuksia käydä toista astetta. Nämä asiat varmasti helpottavat arjessa pärjäämistä. Kuten täällä aiemmissa keskusteluissa on hyvin tuotu ilmi, viime kaudella myös kompensoitiin arkeen aiheutuvat muut maksukorotukset verotuksen kevennyksillä. Näin kokoomus tekisi myös nyt. Me keventäisimme verotusta vielä sen lisäksi, jotta työstä jäisi aina enemmän käteen kuin siitä, että ei käy töissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-04T15:18:38,2019-12-04T15:19:34,Hyväksytty,1.1 2019_75_46,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kimmo Kiljunen, Marttinen, Kiviranta ja Lindén. Sen jälkeen siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_47,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Oppositio on täällä nostanut tikun nokkaan polttoaineveron. Kyllä, me nostamme polttoaineveroa suurin piirtein inflaation verran, ei siis sen enempää. Jos ylipäätään liikenteen verotusta mietitään, niin kai polttoainevero on se järkevin muoto, koska se kohdistuu siihen käytön määrään eikä muuntyyppisiin. Sitten tästä verojärjestelmästä: Edustaja Vartiainen täällä totesi, että jos verohelpotuksia halutaan tehdä, niin niitä on järkevintä tehdä tuloveroon. Olen teidän kanssanne samaa mieltä, mutta täydennän sitä. Niitä on järkevintä tehdä nimenomaan pienituloisimpien ja keskituloisten tuloveroon. Sen sijaan on järkevää hieman kiristää suurimpia tuloluokkia. Näin vahvistamme tuloverojärjestelmässä progressiivisuutta, koska suomalainen verojärjestelmähän tosiasiassa ei ole progressiivinen vaan regressiivinen: mitä suuremmat tulot, sen pienemmät verot. Vähän suuremmilla tuloilla mennään jo pääomatuloutuksen puolelle, yhtiöitetään itsensä ja saadaan pääomatuloina tulot, ja kun on oikein suuret tulot, niin rahat ovatkin veroparatiiseissa, lähestytään jo nollaverotusta. [Puhemies koputtaa] Mitä järkevintä on tuloveroja helpottaa, mutta muistakaa tämä koko verojärjestelmän luonne: se on regressiivinen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T15:19:42,2019-12-04T15:20:52,Hyväksytty,1.1 2019_75_48,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp"," Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Viitanen opasti meitä nuorempia kollegoita lukemaan mietinnön kokonaan. [Pia Viitasen välihuuto] — Edustaja Viitanen, mietintö on kyllä luettu, mutta tässä edustaja Viitasen puheenvuorossa itseäni häiritsee kaikkein eniten se, että te menette nyt kilpailukykysopimuksen selän taakse ja toteatte, että siitä johtuen nämä sivukulut nousevat. Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus on tuonut tähän taloon budjetin. Joka vuosi hallitus ottaa kantaa veropolitiikkaan ja tuo sen ehdotuksen tähän taloon. Kysyisinkin nyt hallituspuolueiden kollegoilta: onko tämä budjetti nyt siis Rinteen hallituksen valmistelema, vai onko tämä Sipilän hallituksen budjetti, jota me täällä nyt oikein käsittelemme? Te ette tunnu nyt antavan ymmärrystä sille, että käytännössä teillä on ollut kaikki eväät käsissänne huolehtia siitä,[Puhemies koputtaa] että palkansaajan verotus ei kiristy ensi vuonna, kuten se nyt tekee. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-04T15:20:53,2019-12-04T15:22:01,Hyväksytty,1.1 2019_75_49,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kun nyt sain puheenvuoron, niin voisin todeta, että minusta edustaja Viitanen täällä ihan asiallisesti kuvasi tämän tilanteen. Minusta tämä hallituksen tuloverotusta koskeva esitys on ihan tasapainoinen. Siinä tehdään ansiotasoon ja inflaatiotarkistusasteikkoihin kaikilla tulotasoilla 3,1 prosentin muutos. Pienituloiset otetaan huomioon 200 miljoonan euron määrällä erityisesti työtulovähennyksen, eläketulovähennysten ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen kautta. Tällä on osin tarkoitus kompensoida tätä liikennepolttoaineiden valmisteveron korotusta. Minulla on edelleen se käsitys ja kanta, että nuo eläke‑ ja työttömyysvakuutusmaksujen siirrot työnantajilta palkansaajille, siltä osin kuin niitä siirrettiin, on kompensoitu jo ainakin kertaalleen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-04T15:22:01,2019-12-04T15:23:04,Hyväksytty,1.1 2019_75_50,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! On helppoa puhua heti veroasiantuntijan perään tässä. Meillä on käsittelyssä tuloveroasteikko, ja on erittäin tärkeätä, että me olemme tässä keskustelussa tehneet eron tuloveroasteikon ja muiden veroluontoisten maksujen välillä. Tässä edustaja Kiljunen hieman aikaisemmin laajensi tätä keskustelua hieman. Meillä on koko valtion budjetissa 47 miljardia verotuloja. Siitä 20 miljardia tulee itse asiassa arvonlisäveron kautta. Nyt kun me puhumme tuloveroasteikosta, se koskee käytännössä 6:ta miljoonaa meidän verotuksestamme. Noin 12 prosenttia koko meidän verotuotostamme on tässä käsittelyssä. Tämä on erittäin tärkeä asia, ja kun tähän tehdään 3,1 prosentin inflaatiotarkistus, merkitsee se käytännössä sitä, niin kuin täällä on todettu, että samalla tulolla jää ensi vuonna enemmän käteen kuin jää tänä vuonna. Tämä muutos on ihan selkeä, mutta tähän on nyt haluttu liittää koko ajan tämä veroluontoisten muiden maksujen osuus, niin kuin tässä moneen kertaan on todettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-04T15:23:05,2019-12-04T15:24:11,Hyväksytty,1.1 2019_75_51,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Siirrytään puhujalistaan. Aika moni puhuja äsken sai vastauspuheenvuoron, mutta jatketaan. — Edustaja Viitanen. — Saa peruuttaakin. [Pia Viitanen: En peruuta!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_52,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Puhemies! Olin tosiaankin siinä uskossa, että olen pyytänyt debattipuheenvuoroa, mutta kyllä minä mielelläni tässä jatkan vielä hivenen tätä keskustelua. Ensinnäkin voin todeta edustajalle siellä perussuomalaisten joukossa, että kyllä siellä Tammelantorilla edelleen valitettavasti minulle tullaan muistelemaan, ihmettelemään sitä, että kuinka kävikään niin, että kun edellinen hallituskausi alkoi, niin perussuomalaiset ensimmäiseksi nostivat bensaveroa ja hyväksyivät esimerkiksi lasten päivähoitoon ryhmäkokojen suurennuksia, ja samaan aikaan kuitenkin nyt sitten Tampereella tehdään arvovalintoja sen suhteen niin, että edelleenkään, huolimatta sen hallituksen arvovalinnoista, emme näitä ryhmäkokoja nosta. Tällaista se on myös kuntatasolla, arvovalintoja tehdään, ja onneksi oikeudenmukaisuuden puolesta, kuten tässäkin esityksessä on tehty. Puhemies! Tässä aika hyvin edustaja Kiviranta edellä vahvisti sen, minkä sanoin, ja todellakin kehotan ystävällisesti vain, että kannattaa katsoa nyt tämä mietintö tarkkaan, koska siellä lukee nämä faktat. Siellä on aina kerrottu vähän historiasta sekä tästä, mitä tämä nykyinen esitys aiheuttaa. Puhemies! Mitä tulee sitten kaiken kaikkiaan tähän kokoomuksen politiikkaan — siitäkin on täällä jo jonkin verran debattia käyty — niin myös minä kuulun niihin edustajiin, jotka ihmettelevät sitä, että kokoomus täällä omissa vaihtoehdoissaan vaatii entistä mittavampia veronkevennyksiä myös kaikkein suurimpiin tuloluokkiin ja samaan aikaan moittii vahvasti Rinteen hallituksen antamia esityksiä, joissa muun muassa parannetaan ihmisten perusturvaa, pienituloisten ihmisten asemaa. Ja samaan aikaan moititaan muuten sitten vielä esimerkiksi aktiivimallin roskiin pistämistä, ja sitten omissa vaihtoehdoissa leikkauksia jatketaan nimenomaan työttömyysturvaan, asumistukeen, toimeentulotukeen. No, eikö nyt tämä yhtälö jo kerro kaiken? Meillä on eri puolueita, erilaisia arvomaailmoja: toiset painottavat sitä, että yhteisiä verorahojakin tarvitaan, jotta voimme panostaa koulutukseen, oikeudenmukaisuuteen, eriarvoisuuden torjumiseen, köyhyyden vähentämiseen, ja toisilla on sitten sellainen käsitys, että okei, kyllä pienituloisia voidaan hieman kurittaa, kunhan varmasti sitten se suurituloinen saa omansa ja jopa hieman enemmän kuin tässä ehkä suhteellisuus osoittaisi. Eli arvoeroja on. Tämäkin keskustelu sen on osoittanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T15:24:19,2019-12-04T15:27:00,Hyväksytty,1.1 2019_75_53,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tästä keskustelusta voidaan vetää ainakin muutama johtopäätös. Ensimmäinen on se, että kaikesta tästä puolustelupuheesta riippumatta, mitä täällä hallituspuolueiden kollegat ovat meille puhuneet, tosiasiassa tavallisen ahkeran työssäkäyvän suomalaisen verotus kiristyy ensi vuonna, ja sen taustalla ovat nämä veroluontoiset maksut, jotka nousevat. Ja nyt täällä hallituspuolueiden kollegat ikään kuin viittaavat kintaalla siihen siten, että teillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Totta kai teillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Teillä on ollut mahdollisuus tehdä semmoinen budjetti, joka huomioi myös sen, että se tavallinen palkansaaja, kun hän tulee töistä kotiin ja hän saa palkkanauhan, näkee sen, että hänen verotuksensa joko säilyy samana tai mieluusti jopa hieman kevenee. Käytännössä kaikki nämä työkalut ovat totta kai hallituksen käsissä. Ja kun on keskusteltu siitä, pitääkö hallituksen huomioida budjettia tehtäessä myös veroluontoisten maksujen muutokset, niin siis totta kai täytyy. Olen entisessä työssäni valtiovarainministeriössä näiden asioiden kanssa useamman vuoden tehnyt töitä, ja se on aivan luonnollinen osa, että kun budjettia valmistellaan, niin sen yhteydessä käydään läpi se, millä tapaa nämä veroluontoiset maksut muuttuvat, miten se vaikuttaa eri tulotasoilla ihmisten asemaan, ja sen pohjalta kokonaisuutena arvioidaan sitä, millä tapaa veropolitiikkaa seuraavana vuonna halutaan tehdä. [Pia Viitanen: Ette usko valtiovarainministeriön laskelmia!] Mutta, arvoisa puhemies, ehkä tämä riittää nyt tästä, koska tämä lienee kaikille myös tullut selväksi. Edustaja Viitanen täällä viittasi kokoomukseen, että me olemme kritisoineet pienituloisten aseman parantamista tai että me emme ikään kuin tätä linjaa ajaisi. Haluan nyt oikaista edustaja Viitaselle, mistä on kyse. Jos te luette kokoomuksen vaihtoehtobudjetin, niin huomaatte, että me olemme esittäneet siellä pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista, me olemme esittäneet työn verotuksen keventämistä, myös eläkeläisten verotuksen keventämistä kaikilla tulotasoilla. Meidän huolemme, mistä koko syksy on täällä keskusteltu, liittyy siihen, että ero hallituksen ja kokoomuksen välillä on se, että te olette kiristämässä verotusta, siirtämässä kaikki työllisyystoimet pitkälle tulevaisuuteen, ottamassa lisää velkaa ja toivotte, että kaikki asiat tulevat hoidetuksi. Me olemme kertoneet avoimesti ja rehdisti, millä keinoilla Suomeen saadaan 60 000 uutta työpaikkaa, tämän maan talous kuntoon, jolloin voimme myös siirtää rahoitusta näihin tärkeisiin kohteisiin, voimme huolehtia siitä, että palkansaajien kannattaa jatkossakin käydä töissä ja — mikä tärkeintä — että yhä useampi suomalainen voi nousta köyhyydestä työnteolla taas parempaan asemaan. Tämä on meille olennaista ja tärkeää. [Puhemies koputtaa] Ja tämä kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on täysin teidän käytettävissänne, ja toivomme toki, että siihen myös tartutte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-04T15:27:02,2019-12-04T15:30:08,Hyväksytty,1.1 2019_75_54,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Vielä tästä kilpailukykysopimuksesta. Se on aivan perusteltua, että julkisen sektorin palkansaajat pitävät sopimusta epäoikeudenmukaisena, koska vain heidän lomarahojaan leikattiin. Olen moneen kertaan sanonut täällä ja sanon nytkin, että jos katsottiin välttämättömäksi leikata palkansaajien lomarahoja, niin oikeudenmukaista olisi tietysti ollut leikata kaikkien lomarahoja eikä vain julkisella sektorilla työskentelevien palkansaajien lomarahoja. Sinänsä kilpailukykysopimus on mainettaan paljon parempi. En ymmärrä, että tässäkin salissa sitä pidetään suunnilleen kirosanana ja samoin tuolla työntekijäjärjestöissä ainakin niiden johtajien toimesta. Tosiasia on se, että kilpailukykysopimus myötävaikutti siihen, että Suomeen saatiin tuhansia, itse asiassa kymmeniätuhansia, uusia työpaikkoja. [Kimmo Kiljunen: Eiköhän se ollut kansainvälinen talousbuumi!] — En väitä, että 140 000, se olisi liikaa laskea kaikki työllisyyden parantuminen viime vaalikaudella kilpailukykysopimuksen piikkiin, mutta voitaneen olla yksimielisiä siitä, edustaja Kiljunen, että ainakin tuhansia. Ja minä luulen, että voitaisiin olla yksimielisiä jopa siitä, että jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja saatiin Suomeen sen ansiosta, että tehtiin kilpailukykysopimus. [Kimmo Kiljusen välihuuto] No, kun näin on, niin luulisi, että täällä porukat yli puoluerajojen toteaisivat, että se oli hyvä sopimus, kun työttömät saivat töitä, työttömien lapsiperheiden isät ja äidit saivat töitä, mutta ei kelpaa, kun ei työttömyysturvaa korotettu. Se on demareille tärkeämpää kuin se, että ihmiset saavat töitä. No, sitten täällä edustaja Viitanen jatkaa sitä vanhaa mantraansa, että kokoomus tässä pakotti — voi, voi. Oliko se nyt niin, edustaja Viitanen, että kokoomus se pakotti kansanedustaja Viitasenkin täällä eduskunnassa viime kaudella asettumaan kilpailukykysopimuksen kannalle? Miten se kokoomus, edustaja Viitanen, onnistui tekemään sen, että se pakotti teidätkin ja koko teidän puolueenne asettumaan kilpailukykysopimuksen kannalle? [Pia Viitanen pyytää vastauspuheenvuoroa] Sen jälkeen, puhemies, haluan vielä todeta, että tämä on hyvin akateemista keskustelua, mitä tohtori Lindén ja edustaja Suomela kävivät siitä, että ei verotus kiristy. Ei, verotus ei kiristy, mutta ne ovat ne veroluonteiset maksut, jotka nousevat. Eihän tavallinen palkansaaja todellakaan mieti, kun hänelle jää palkasta vähemmän käteen, ei hän mieti, paljonko tästä johtuu veroasteikosta ja paljonko johtuu veroluonteista maksuista. [Heikki Vestman: Niinpä, juuri näin!] Tämä hallitus kiristää tavallisten keskituloisten ja jopa pienituloisten palkansaajien verotusta juuri sen vuoksi, että se jättää kompensoimatta nämä maksukorotukset, jotka todellakin johtuvat kilpailukykysopimuksesta — en ole sitä ollenkaan kiistämässä. Mitä tulee kokoomuksen budjettilinjaan, niin, edustaja Viitanen, me emme ole leikkaamassa näistä hyvistä kohteista, koulutuksesta ja muualta. Tutustukaa meidän vaihtoehtobudjettiimme, niin huomaatte, että voidaan samanaikaisesti toimia, kuten esitämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-12-04T15:30:09,2019-12-04T15:33:16,Hyväksytty,1.1 2019_75_55,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä käydään periaatteellista keskustelua sosiaaliturvan tasosta ja siitä, miksi sosiaaliturva on olemassa. Minä kuuntelen näitä edustaja Viitasen puheenvuoroja hiukan pahoilla mielin, samalla tavalla kuin minä olen kuunnellut koko tätä asiaa koskevaa keskustelua, koska pitäisihän sen olla meille kaikille selvää tässä salissa — ja Suomessa melkein kaikille on selvää — että hyvän sosiaaliturvan tason ja toisaalta työllisyyden välillä on vaikea valinta, trade-off, ristiriita. Me haluamme tietysti ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa kaikissa Pohjoismaissa, mutta samalla meidän pitäisi olla tietoisia siitä — ja kyllä minä luulen, että tekin itse asiassa olette tietoisia siitä — että se synnyttää työnteon kannustinongelmia, jotka Suomessa ovat merkittäviä ja merkittävämpiä kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä on eräänlainen pohjoismaisen politiikan perusristiriita. Me olemme nyt meidän varjobudjetissamme ratkaisseet sitä pikkiriikkisen eri tavalla kuin te, [Kimmo Kiljunen: Aika lailla eri tavalla!] kuitenkin niin, että meidän näillä aika pienillä sosiaaliturvan kiristyksillämme saadaan eduskunnan ekonomistien laskelman mukaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Eihän tämä meidän vaihtoehtobudjettimme siitä johdu, että me jotenkin haluaisimme köyhdyttää ihmisiä tai jotain sellaista kuin te annatte ymmärtää. Se, että te annatte sen kuvan, että tätä koko ristiriitaa ei olisi ja tämä olisi vain hyvien ja pahojen ihmisten välistä kinastelua, minun mielestäni saa suomalaisten silmissä koko eduskunnan näyttämään aika hölmöltä. Ihan kuin me emme tietäisi, mistä tässä oikeasti on kysymys. Suomessa on merkittäviä työnteon kannustinongelmia. Ne ovat totta puhuen merkittävämpiä kuin muissa Pohjoismaissa, ja senpä takia meillä on myös pysyvästi korkeampi työttömyys Suomessa. Suomen rakenteellinen työttömyyshän on arvioitu jonnekin 7 prosentin pintaan tutkimuslaitosten toimesta, ja nämä työnteon kannustinongelmat ovat yksi ihan keskeinen tekijä tässä. Voitaisiinko tästä edes puhua aikuisten kesken ja ymmärtää tämä sosiaaliturvan tason ja työllisyyden välinen ristiriita? Lopuksi, jos tätä pikkusen akateemista keskustelua työnantajamaksuista saa jatkaa, voisi todeta sen, että tutkimus sanoo kuitenkin aika yksiselitteisesti sen, että näillä maksuvastuun muutoksilla työnantajilta palkansaajille tai toiseen suuntaan ei ole pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksia, vaan ne näkyvät sitten pitkällä aikavälillä lähinnä palkoissa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-12-04T15:33:18,2019-12-04T15:36:20,Hyväksytty,1.1 2019_75_56,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Edustaja Viitanen on haastettu niin moneen kertaan, että vastauspuheenvuoro hänelle. Hänen jälkeensä palataan puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_57,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Mukavaa, että saa vastata. — Ensin edustaja Zyskowiczille, joka on kovin riidanhaluisella tuulella nyt, sanon nyt kolmannen kerran, että kyllähän se kilpailukykysopimus kuitenkin tuli tuossa muodossaan siitä, että kokoomus toi nämä pakkolakiuhat pöytään ja sitä kautta sitten uhkailtiin ennalta kuulumattomalla tavalla palkansaajia esimerkiksi tällaisilla erilaisilla heikennyksillä ja leikkauksilla. [Ben Zyskowicz: Kuka teitä painosti?] Mitä tulee sitten edustaja Vartiaisen äskeiseen puheenvuoroon, niin sehän kuulutti tätä aikuisten oikeesti ‑terminologiaa, ja sanoisin kyllä ihan juuri tällä samalla terminologialla, että kuka uskoo — kuka uskoo — että sillä, että kurjistetaan työttömiä ja säädetään aktiivimalleja, ratkaistaan Suomen työllisyysongelma ja työllistetään työttömiä. Kyllähän nyt jo selvisi, että aktiivimalli oli kurjistamismalli, se oli leikkausmalli, se ei työllistänyt, ja jos joku nyt haluaakin väistämättä uskoa siihen, että vain leikkaamalla ihminen työllistyy, niin minäpä en usko. Minäpä väitän myöskin jopa, Vartiainen, että ei silläkään, että pienituloisten toimeentuloa parannetaan, työttömyyttä pahenneta. Päinvastoin sillä tehdään inhimillisyyttä elämään, ostovoimaa kansalle ja sitä kautta elinvoimaa talouteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T15:36:25,2019-12-04T15:37:47,Hyväksytty,1.1 2019_75_58,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_59,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ihan muutama kommentti tähän käytyyn keskusteluun: Ensinnäkin näistä veronluontoisista maksuista: totta kai on ihan selvää, että kun veronluontoiset maksut nousevat, niin sitä kautta sitten pienenee kansalaisen käteenjäävä tulo, ja siinä mielessä kansalainen ei todellakaan katso sitä, tapahtuuko tämä verotuksen kautta vai veronluonteisten maksujen kautta. Täällä on käyty myös hyvää keskustelua sosiaaliturvan tasosta, ja kyllä on ymmärrettävä, että tämä sosiaaliturvajärjestelmä luo itsessään kannustinloukkuja, jos samanaikaisesti kun sosiaaliturvan tasoa nostetaan, niin kuin tämä hallitus on tekemässä, ei pystytä huolehtimaan myös verotuksen ja toisaalta palkkatulon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta niin, että se yhteensovitettuna on edelleenkin kannustavaa työpaikkojen vastaanottamiseen. Samanaikaisesti on pidettävä huoli myös siitä, että sitten yrityksillä on kannustimia tarjota niitä työpaikkoja. Muutoin todellakin joudutaan siihen tilanteeseen, että erilaiset kannustinloukut nousevat niin teoriassa kuin todellisuudessakin. Tämän takia kristillisdemokraatit ovat olleet esittämässä jo pitkään tätä kannustavan perusturvan mallia, jotta me voisimme huomioida sekä verotuksen, sosiaaliturvan että palkkatulon yhteensovittaminen. Tämä on kaikkein keskeisimpiä uudistuksia silloin, kun me mietimme, millä tavalla pystytään saamaan kannustinloukut meidän järjestelmästämme pois, ja tämä on todella tärkeää, kun mietitään pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuutta. No, ehkä muutama sana sitten näistä, mitä täällä on vastalauseissa nostettu esille, sellaisista vähennyksistä, joita myöskin kristillisdemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan ovat olleet tukemassa ja kannattamassa: Elikkä ensinnäkin lapsivähennys, joka on siltä ajalta, kun kristillisdemokraatit olivat hallituksessa. Silloin olimme luomassa tätä lapsivähennystä, ja meidän mielestämme lapsivähennys kannattaisi palauttaa, koska tämä on ehdottomasti sellainen verotuksellinen keino, jolla pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä voidaan verotuksen kautta olla tukemassa. Kotitalousvähennyksen leikkaus tulisi poistaa kokonaan, koska kotitalousvähennyksellä on vaikutusta paitsi harmaaseen talouteen, myöskin sitten juuri siihen, että tällaiset pienet yritykset, yhden kahden hengen yritykset, pystyisivät enemmän palkkaamaan työntekijöitä. Kolmantena se, mikä nyt ei näissä vastalauseissa tule esille mutta on hallituksen esityksessä: eläketulovähennyksen korottaminen. Tämä on tärkeä, ja kristillisdemokraatit olisi tekemässä tähän suuremmankin korotuksen juuri sen takia, että jokainen hallitushan vuorollaan on kyllä ollut nostamassa takuu- ja kansaneläkettä, ja se on tietysti hyvä, mutta tässä tahtoo käydä niin, että pienimpien työeläkkeitten saajien kohdalla se ikään kuin kannustin siihen, että heidän työurallaan on ollut joku merkitys, alkaa käydä aika vähäiseksi. Elikkä kohta meillä takuueläke rupeaa nousemaan suurin piirtein samoille tasoille kuin pienimmät työeläkkeet, ja eläketulovähennys olisi sitä kautta äärimmäisen tärkeä tapa [Puhemies koputtaa] verotuksellisesti helpottaa näitten ihmisten asemaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-04T15:37:49,2019-12-04T15:41:03,Hyväksytty,1.1 2019_75_60,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, yhä useammat koulutetut suomalaiset muuttavat ulkomaille monista syistä, ja yksi niistä on parempi palkka ja matalampi verotus. Suomi ei ole erityisen houkutteleva maa hyvätuloisillekaan juurikin korkean työn verotuksen takia. Korkea verotus myöskin karkottaa yrittäjiä muihin maihin. Edustaja Suomela sanoi, että tuloveroprosentilla ei olisi merkitystä työelämässä. Väitän, että verotuksella on suuri merkitys työelämässä. Suomen pitäisi alentaa työn ja yrittäjyyden verotusta kaikissa tuloluokissa. Vain sitä kautta Suomen veto‑ ja pitovoima paranee. Hallituksen pitäisi ymmärtää, että veroja korottamalla Suomesta tulee entistä luotaantyöntävämpi niille osaajille, joita Suomi nyt tarvitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-12-04T15:41:05,2019-12-04T15:42:10,Hyväksytty,1.1 2019_75_61,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on monia hyviä puheenvuoroja käytetty, mutta nyt vähän jään ihmettelemään erityisesti edustaja Viitasen puheenvuoroa. Hän on verojaoston puheenjohtaja, [Eduskunnasta: Tuntee asian!] ja hän ei nyt ole nostanut esille ollenkaan näitä yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen asioita, joita te niin julmasti vastustitte vielä puoli vuotta sitten. Mihin ne ovat hukkuneet? Johdonmukaisuus vaatisi, että nostaisitte ne esille. Me tosin kannatamme tätä yrittäjävähennystä ja pidämme sitä erittäin tärkeänä, [Pia Viitanen: Miksi te sitten haluatte sen nostaa esille?] koska me olemme yrittäjäystävällinen työväenpuolue. Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu esille nämä eräät määrärahakysymykset, esimerkiksi arvonlisävero, joka ei tässä nyt kyllä ole esillä sinänsä. Arvonlisäveron rajan nostaminen edellyttää Euroopan unionin myönteistä suhtautumista asiaan, ja sen tähden asia ei voi vuoden alusta edes tulla voimaan, [Pia Viitanen: Eivät kai perussuomalaiset pelkää Euroopan unionia?] mutta se siitä. Omaishoidon osalta hämmästelen syvästi sitä, että nyt hallitus huonontaa omaishoitajien asemaa ja tätä verotuksellista kohtelua. Meillä on tavoitteena, että omaishoidon tuki saataisiin verovapaaksi. Se voitaisiin tehdä esimerkiksi nyt niin — tässä emme tosin vastalausetta esitä, mutta itse pidän mahdollisena ja järkevänä — että annettaisiin omaishoidon tuesta esimerkiksi 30 prosentin verovähennys, johon se meidän määrärahamme riittäisi, ja näin edeten päästäisiin siihen suuntaan, että omaishoitoa todella arvostettaisiin. Se on äärettömän tärkeä osa meidän järjestelmäämme, mutta se on hoitajille ja hoidettaville erittäin raskas. Sen tähden toivoisin, että hallituskin siihen asiaan vakavasti paneutuisi. Sitten ihan tästä peruslinjasta verotuksessa: Täällä kokoomus ei ole tuonut ihan rehellisesti tai avoimesti esille omaa linjaansa. Nimittäin kokoomuksen vaihtoehto kyllä merkitsee köyhien ihmisten lisääntymistä ja hyvin rikkaiden menestymistä tässä veromallissa. Perussuomalaisille lähtökohta on se, että pieni‑ ja erityisesti keskituloiset saisivat kevennystä verotukseensa ja näin saataisiin pureuduttua työllisyyteen. Aivan toisin kuin edustaja Suomela sanoi, niin me lähdemme siitä, niin kuin edustaja Vallin äsken mainitsi, että kyllä verotuksella ja näillä maksuilla on oleellinen merkitys työllistymisessä, sekä [Puhemies koputtaa] työn vastaanottamisen kannattavuudessa että ihmisten toimeentulossa, niillä tuloilla, mitkä he saavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T15:42:12,2019-12-04T15:45:22,Hyväksytty,1.1 2019_75_62,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Marttinen — ja kokoomuslaiset täällä jo aikaisemminkin — ovat käyttäneet hienoja ilmaisuja. He ovat vahvasti — niin kuin he sanoivat — tavallisten ja ahkerien suomalaisten puolella, ja sitten tulee se pitkä tarina. [Heikki Vestman: Kyllä! — Juhana Vartiainen: Hyvin sanottu!] Tämä vaikuttaa hyvältä asialta. Minä haluan kertoa teille, että hallituksemme on ilman muuta tavallisten, ahkerien, lapsia rakastavien, äidilleen kukkia vievien, veteraaneja muistavien suomalaisten puolella. 70 prosentilla näistä suomalaisista — kerron, ottakaa ne kaikki epiteetit siinä huomioon — tulevat käteen jäävät tulot tämän budjettiesityksen kautta paranemaan. Eli me aidosti rakastamme näitä ihania, tavallisia suomalaisia, jotka ovat myöskin ahkeria, ja tämä on otettava lähtökohdaksi. Edustaja Vartiainen halusi älykkäämpää keskustelua. Hän oli sitä mieltä, ettei pitäisi puhua sillä tasolla, että täällä on hyviä ja pahoja, vaan pitäisi puhua ihan vakavasti siitä, mikä on sosiaaliturvan ja työn välinen mahdollinen ristiriita. Tästähän te puhuitte. Minäkin olen kyllä samaa mieltä, että on turha leimata ketään erityisesti hyviksi tai pahoiksi, kun me käymme poliittista debattia, mutta haluaisin sanoa, että kokoomus on kieltämättä hyvä suurituloisten kannalta. Ehdottomasti te olette suurituloisten asianajajia täällä, ja te olette hyviä heidän kannaltaan. Me yritämme olla hyviä tämän suomalaisten valtaenemmistön kannalta. Me haluamme oikaista tulonjakoa tässä yhteiskunnassa, ja sen takia me erityisesti painotamme verohelpotuksia muun muassa pienituloisille ja keskituloisille ihmisille. Tämä on meidän lähtökohtamme. Jos te nostatte esiin tämän työn ja sosiaaliturvan välisen ristiriidan, niin meillä on olemassa maita, edustaja Vartiainen, meillä on olemassa maita — ja voin ruveta teille luennoimaankin niistä, jos te haluatte — joissa sosiaaliturvajärjestelmää ei ole käytännössä ollenkaan, se on nollatasolla. Jos te tavoittelette sitä ja kuvittelette, että siellä kaikki tekevät töitä — monet tekevätkin töitä, kun on pakko tehdä töitä, kun ei mitään muuta tukea yhteiskunnassa ole ja lähes nollapalkoilla tehdään, dollarilla päivässä tullaan toimeen ja niin edelleen. Tämä on se yhteiskunta, jos te haluatte sen äärimmilleen viedä, joka on siellä päässä. Me emme halua, kuten täällä ovat monet edustajat todenneet, ikään kuin työllistää sitä kautta, että me kuritamme työttömiä ja leikkaamme toimeentulotukea. Me emme halua sitä tehdä, kun me puhumme silloin kaikkein haavoittuvimmista suomalaisista ihmisistä. Meidän täytyy heidänkin elintasonsa turvata jollekin tasolle. Me haluamme työllistää — haluamme työllistää, uskokaa se — mutta emme näiden kaikkein pienituloisimpien kustannuksella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T15:45:23,2019-12-04T15:47:59,Hyväksytty,1.1 2019_75_63,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minusta on ihan hyvä, että kokoomuksenkin edustajat täällä nyt tällä kertaa — toisin kuin muistaakseni noin kuukausi sitten — korostivat sitä, että kyllä tuloveroasteikko ja veroluontoiset sosiaaliturvamaksut ovat eri asia. On myös toki aivan totta, että yhdessä ne sitten siihen käteenjäävään tuloon vaikuttavat, mutta ne ovat eri asia. Täällä ollaan käyty jo moneen kertaan läpi niiden historia, ja nyt me olemme käsittelemässä tuloveroasteikkoja. Ja niin kuin todettiin, sinne ollaan tekemässä 3,1 prosentin inflaatiotarkistus, mikä on käytännössä sama asia kuin tuloveron aleneminen sen vaikutuksesta. Eli samasta tulosta maksetaan ensi vuonna tätä vuotta vähemmän veroa sen takia, että sitä tuloveron inflaatiotarkistusta tehdään 3,1 prosentin verran. Mutta me olemme täällä puhuneet myös hyvinvoinnin rahoittamisesta, ja nyt itse korostin siinä lyhyessä debattipuheenvuorossani sitä, että progressiivinen tulovero muodostaa meillä 6 miljardin euron verotuoton. Valtion keräämät verotulot yhteensä ovat 47 miljardia euroa. Kun siihen lisätään kuntavero ja sitten sosiaaliturvamaksut, me puhumme 95 miljardista eurosta, ja se on se 42 prosenttia, joka muodostaa veroasteen meidän koko bruttokansantulostamme, 230 miljardista. Juuri nyt Pohjoismaat ovat tämmöisillä tasoilla —42, 43, 44. Me olemme Suomessa olleet silloin 90-luvun laman aikoina ja sen jälkeen korkeammalla tasolla, ja minusta tämä 42 prosenttia on kohtuullisen korkea taso. Se on OECD-maiden kuudenneksi korkein, mutta se on juuri se taso, jolla me voimme ylläpitää niitä asioita, joissa me sitten toisaalta niissä rankingeissa sijoitumme aina sinne viiden tai kolmen parhaan maan joukkoon, viime aikoina sitten jopa sinänsä vaikeasti määriteltävän onnellisuuden kärkimaaksi, mutta tämmöinen yleinen turvallisuus ja hyvinvoinnin taso täällä meillä Suomessa on. Ja ihan viimeisenä kommenttina vielä tästä kannustavuudesta: Minusta se, mitä edustaja Vartiainen totesi tutkimukseen perustuen, ei varmaan sinänsä ole väärin enkä sitä kiistä, mutta otan aivan tämmöisen arkikokemuksen esimerkiksi. Tässä edustajakollegat tietänevät tausta-ammattini: olen tehnyt pitkään lääkärin töitä, ja se on käytännössä tarkoittanut sitä, että palkkatulotaso on ollut suhteellisen hyvä. Silloin, kun meidän progressiivinen verotuksemme oli kireämpää, lääkärit eivät tehneet vähemmän ylitöitä, vaan itseasiassa he tekivät niitä enemmän kuin tänä päivänä. Eli ei se ole ollenkaan yksiselitteinen asia, että jos meillä on tietyntasoinen veroaste, niin se vähentää sitä ylimääräisten töiden tekemistä, vaan [Puhemies koputtaa] tällä hetkellähän näitä pyritään kiertämään erilaisin keinoin, niin kuin täällä jo muun muassa edustaja Viitanen ja edustaja Kiljunen ovat tuoneet esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-04T15:48:00,2019-12-04T15:51:19,Hyväksytty,1.1 2019_75_64,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä todella tässä salissa tarvitaan ahkeruuden puolustajia tänään. [Pia Viitanen: Se on totta!] Toden totta, suomalaisten pitäisi saada pitää entistä suurempi osuus oman työnsä hedelmistä itsellään. Hallituspuolueet mainostavat täällä kevennyksiä, mutta todellisuudessa kyse on kiristyksistä. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Rinteen hallitusohjelma ei palkitse ahkeruudesta, koska palkansaajalle jää ensi vuonna vähemmän käteen. On hallituksen valinta olla kompensoimatta sivukulujen nousua palkansaajille. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan tämä suoraan. Työn verotus kiristyy esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 euroa sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Siis lähes jokaisella palkansaajalla kiristyy työn verotus ensi vuonna, myös pienituloisilla. Ja aina vaan täällä mainostetaan, että verotus kevenee, kun se kiristyy. Työn verotus kiristyy, tämä on fakta. Arvoisa puhemies! Ihmiset osaavat toden totta laskea, kannattaako työ. Jo reilulla keskiansiolla palkansaajalle jää nykyisin käteen tienaamastaan lisäeurosta alle puolet. Kannattaako tämä työn himoverotus? Kannattaako se? Ei kannata. Onko tämä oikeudenmukaista? Ei ole. Tässä ei ole sanalla sanoen mitään järkeä. Työn verotusta on kevennettävä. Jos halutaan Suomeen enemmän työtä, sitä pitää verottaa vähemmän. Jos kotiin on houkuttelevampaa ja kannattavampaa jäädä oleilemaan kuin mennä töihin, kotiin myös jäädään. Ei kannata aliarvioida ihmisten laskutaitoa. Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan keskituloinen kahden palkansaajan perhe menettää ensi vuonna 320 euroa pelkästään työn verotuksen kiristymisen vuoksi. Kaiken päälle kotitalousvähennysleikkuri sivaltaa, ja tämä osuu erityisesti lapsiperheisiin ja senioreihin. Kokoomukselle ei käy se, että ahkeria kuritetaan, vieläpä tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee kaikki työtunnit. Nostan edelleen esille kokoomuksen vaihtoehtobudjetin Virtasen esimerkkiperheen, jossa on kaksi mediaanipalkkaista vanhempaa ja joka käyttää keskimääräisen kotitalousvähennyksen. Tälle perheelle jäisi kokoomuksen vaihtoehdossa työstä käteen 670 euroa vuodessa enemmän kuin mitä Rinteen hallituksen budjetti tarjoaa. Se on paljon rahaa. Arvoisa puhemies! Lisäksi nostan esiin ongelman, joka liittyy alun perin väliaikaiseksi tarkoitettuun solidaarisuusveroon eli korotettuun korkeimpaan valtion ansiotuloverotuksen progressioportaaseen. Onko mikään Suomessa niin pysyvää kuin väliaikainen vero? Solidaarisuusvero on tosiasiassa epäsolidaarisuusvero, ja se pitää poistaa. Alun perin tämä epäsolidaarisuusvero kohdistui yli 100 000 euroa ylittäviin vuosituloihin. Sittemmin se on laskettu koskemaan yhä alempia vuosituloja: ensin 90 000 euroa vuodessa, minkä jälkeen se on vakiintunut noin 72 000—76 000 euron vuosituloihin. Alarajan lasku siis lisää veroraippaa entistä useammalle. Keskimääräinen korkein rajaveroaste eli lisätuloista maksettava vero on tänä vuonna 57,2 prosenttia ennen työnantajan sivukulujen huomioimista. Kannattaako työnteko, kun lisätuloista viedään noin 60 prosenttia? Ei kannata palkansaajien mukaan. Esimerkiksi tässä Akavan viime vuoden kyselyssä puolet vastaajista koki, etteivät he ole osittain tai ollenkaan kiinnostuneita nykyistä vastuullisemmista työtehtävistä, sillä työtaakan kasvaessa ansiot eivät verotuksen vuoksi kasva tarpeeksi. Ja nyt hallitusohjelman mukaan epäsolidaarisuusveroa on tarkoitus jatkaa koko vaalikauden ajan. Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että Suomessa työtä verotetaan kansainvälisestikin katsoen ankarasti. OECD:kin on huomauttanut, että Suomessa työn verotuksen verokiila on hyvin korkea. Järjestö suosittaa Suomea laskemaan järjestelmällisesti työn verorasitusta kasvun tukemiseksi. Lisäksi Lundin yliopiston tutkijan vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan Suomen korkeimmat marginaaliveroasteet sijaitsevat niin sanotun Laffer-käyrän verotuoton maksimoivan lakipisteen oikealla puolella. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä työn korkeiden sivukulujen sekä korkean verotuksen vuoksi erityisesti korkeimmilla tuloportailla verotuotot jopa laskevat veroprosenttia korotettaessa. Tämän tutkimuksen mukaan Suomessa korkeimmilla veroasteilla laskennallinen pienen veronalennuksen itserahoitusaste on 123 prosenttia. Eli käytännössä solidaarisuusveron laskeminen staattisessa laskelmassa 10 miljoonalla eurolla toisi dynaamisten vaikutusten jälkeen 12,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Siis solidaarisuusveron laskeminen lisäisi verotuloja. Suomessa on sanonta ”kateus vie kalatkin vedestä”, ja tämä pätee myös verotukseen. Jätimme edustaja Heikkisen kanssa epäsolidaarisuusveron jatkamisesta kirjallisen kysymyksen viime perjantaina. Arvoisa puhemies! Työn pitää olla aina kannattavaa, ja ahkeruudesta pitää palkita. Silloin kaikki voittavat, niin puurtava ihminen kuin valtion kassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T15:51:21,2019-12-04T15:57:40,Hyväksytty,1.1 2019_75_65,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Kunnioitettu puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheita, ja pääosin ne ovat tulleet tuolta salin vasemmalta laidalta. Edustaja Lindén muun muassa kommentoi näitä taulukkomuutoksia, indeksimuutoksia. Se on todellakin niin, että näitä taulukoita muutetaan sen mukaisesti, miten ansiotasot ovat nousseet. Tosiasia on se, että vaikka näitä moititaan, oppositiosta ei ole tullut vastaesitystä, elikkä ne on yleisesti hyväksytty. Aika monen vuoden ajan on toteutunut tämä tapa, että nämä taulukkomuutokset tehdään ansiotasomuutosten mukaisesti. Enemmän minun mielestäni pitäisi puhua pienituloisuusasteesta, ja tässä täytyy antaa hallitukselle tunnustusta siitä, että hallitusohjelma ja tämä ensi vuoden budjetti vähentävät pienituloisia Suomesta 20 298 henkeä. Tämä paljastuu eduskunnan laskentapalvelun tekemästä laskelmasta. Meidän vaihtoehtobudjettimme vähentää 1 080 lasta pienituloisuudesta. Sitten kun taasen katsoo ne laskelmat, mitä on tehty kokoomuksen vaihtoehtobudjetista, niin kokoomuksen vaihtoehtobudjetti taas lisää pienituloisuutta 28 201 hengen osalta. Yli 65-vuotiaitten henkilöitten osalta 2 168 henkilöä muuntuu pienituloiseksi. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti lisää Suomeen myöskin 14 585 pienituloista naista. Nämä ovat aika isoja lukemia. Sitten kun pohdittu niitä työllisyysvaikutuksia, mitä vaihtoehtobudjeteissa on, niin tosiasiassahan on tilanne se, että hallituksella ei ole vielä esittää omaa työllisyysohjelmaa. Meiltä oma ohjelma on tulossa ensi vuonna, luultavasti siinä kehyspäätösten aikana noin suunnilleen. Tavoite on tehdä noin 80-kohtainen työllistämisohjelma. Kokoomuksella oma työllistämisohjelma toki oli, mutta on vähän hankala ajatella niin, että suhteutetaan vain sitä, että yhdellä puolueella on työllistämisohjelma — hallituksella ei ole omaa, eikä meillä ole omaa — ja sitten sanotaan, että okei, suhteessa hallitukseen meidän ohjelmalla tulee niin ja niin monta työpaikkaa lisää. Minun mielestäni sitten vasta, kun kaikilla puolueilla ja hallituksella on kai omat työllistämisohjelmat esittää, oikeasti tosiasiassa voidaan katsoa, mitkä ne vaikutukset tässä ovat. Ei minulla muuta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-04T15:57:42,2019-12-04T16:00:29,Hyväksytty,1.1 2019_75_66,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuossa aiemmassa puheenvuorossani taisin todella sanoa, että kiky-sopimus olisi tuonut 140 000 uutta työpaikkaa. Ei tietenkään ole niin, että kiky-sopimus olisi tuonut niitä kaikkia, mutta varmasti olemme yksimielisiä siitä, että merkittävän määrän se toi yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Tästä on tietysti kiitos annettava työmarkkinaosapuolille, erityisesti SAK:lle, Akavalle ja STTK:lle, jotka olivat siinä osapuolina yhdessä EK:n ja KT:n kanssa muun muassa. Eli sillä oli myönteinen vaikutus, ja sen suuruutta voimme toivottavasti arvioida vielä joskus. Nytkin on tärkein asia se, että näillä verouudistuksilla, veromuutoksilla saadaan uusia työpaikkoja luotua nimenomaan elinkeinopuolelle vientiin ja jalostuksen puolelle myös palveluihin. Siinä mielessä tietysti tätä kokonaisuutta on arvioitava. On todella tärkeää, niin kuin täällä joku on sanonut, että verotus on pitkäjänteistä. Mutta ei pitkäjänteisyyskään saa estää sitä, että teemme sellaista veropolitiikkaa, joka vahvistaa suomalaista kansantaloutta, työllisyyttä sen osana ja parantaa ihmisten ostovoimaa ja tietysti erityisesti niiden ihmisten ostovoimaa, joilla siitä on puute, jotka eivät työllään tule toimeen sen tähden, että verotus vie siitä liian suuren osan. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vastalauseessa on otettu esille myös tämä eläketulokysymys, eli siinä todetaan, että eläketulojen verotus nousee työtuloja korkeammaksi jo hyvin maltillisissakin eläkkeissä. No, meillä on esitys. Toivon, että edustaja Kimmo Kiljunen erityisesti miettii tätä, kun äänestää 101 §:stä huomenna, [Kimmo Kiljunen: No niin!] että eläkeläiset maksavat monessa tuloluokassa enemmän, korkeampaa veroa kuin palkansaajat vastaavasti. Meillä on esitys, että tähän tulisi ensi vuonna korjaus. Olette varmaan samaa mieltä. Arvoisa puhemies! Toinen on tämä kotitalousvähennys, josta haluan todeta, että meillä on esitys, että sitä kehitetään eikä pureta niin kuin hallitus on ajamassa. Sillä on suuri merkitys harmaan talouden kannalta. Esimerkiksi sosiaalidemokraattien oppositioaikana varjobudjetit tai vaihtoehtobudjetit sisälsivät aina merkittäviä panostuksia harmaan talouden torjuntaan. Nyt te olette unohtaneet sen kokonaan ja jopa viette sitä väärään suuntaan kotitalousvähennyksen osalta. Sehän tuottaa verotuloja valtiolle ja kunnille, kun harmaa talous vähenee ja saadaan nämä osat, mielellään vielä nykyistä laajemmin, kotitalousvähennyksen piiriin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T16:00:29,2019-12-04T16:03:39,Hyväksytty,1.1 2019_75_67,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Vähämäki kehui kehumallakin hallitusta, ja se itse asiassa vahvistaa käsitystäni siitä, että tämän salin laidat ajattelevat taloudesta oikeastaan aivan samanlaisilla tavoilla. [Toimi Kankaanniemi: No ei ihan!] Mutta siihen me kokoomuksessa emme kyllä suostu, että jäisimme odottelemaan hallituksen työllisyystoimia ennen kuin me ryhdymme esittämään omiamme. Tähän mennessähän hallituksen esittämät työllisyysreformit ovat riippumattomien ekonomistiarvioiden mukaan tukevasti miinuksella. Ihan varmasti on niin, että me aiomme esittää vastedeskin omia reformejamme, olemme niitä jo esittäneet, emmekä jää odottelemaan tätä hallituksen prosessia, josta ei ilmeisesti ole vielä minkäänlaisia tuloksia vähään aikaan odotettavissa. Olin toivonut täällä vähän tietopohjaisempaa keskustelua eri maiden sosiaaliturvajärjestelmistä, ja ehkä edustaja Kiljunen halusi siihen haasteeseen vastata, mutta se tapa, jolla hän sen teki, oli se, että hän alkoi puhua maista, joissa ei ole sosiaaliturvaa ollenkaan. No, tämäkään ei nyt taida olla sellaista keskustelua, joka saisi eduskunnan näyttämään jotenkin järkevältä ja aikuiselta Suomen kansalaisten silmissä. [Kimmo Kiljunen: Se on se ääripää!] Meillähän on ihan erinomaisia esimerkkejä näissä naapurimaissa. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat kaikenlaisissa hyvinvointirankingeissa samalla tasolla tai parempia kuin Suomi, mutta niissä on kaikissa meitä vaativampi sosiaaliturva, velvoittavampi sosiaaliturva ja myös joustavammat työmarkkinat. Se tarkoittaa sitä, että näissä maissa hyvinvointimenojen rahoitus on kestävällä tolalla, kiitos juuri joustavampien työmarkkinoiden ja velvoittavamman sosiaaliturvan. Vaikka täällä kuinka käytetään sydämestä tulevia puheenvuoroja hyvän sosiaaliturvan puolesta, minusta sen pitäisi olla aika pysäyttävä tosiasia, että me olemme tällä hetkellä julkistaloudellisesti konkurssiuralla. Se on se meidän kestävyysvajeemme. Me emme kykene näitä enää ensi vuosikymmenellä rahoittamaan, ja senhän takia meidän tätä työmarkkinoiden joustavuutta [Pia Viitanen: Mistä ne veronkevennysvarat?] ja sosiaaliturvan velvoittavuutta täytyy miettiä. Täällä on kysytty hieman teatraalisesti — Pia Viitanenkin kysyi — kuka uskoo sosiaaliturvan leikkausten lisäävän työllisyyttä. No, ekonomistit uskovat, eduskunnan tietopalvelu uskoo ja itse asiassa Rinteen hallituskin uskoo. Täällähän on seuraavaksi kahden pykälän päässä esityslistalla nimenomaan sosiaaliturvaa kiristävä ehdotus, jossa nostetaan ansioturvan lisäpäivien ikärajaa. Se nimenomaan poistaa yhdeltä ryhmältä ansioturvan, [Puhemies koputtaa] joka sillä muuten olisi. [Puhemies: Aika!] Ja ihan samoilla menetelmillä on Rinteen hallitus arvioinut sen lisäävän työllisyyttä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-12-04T16:03:41,2019-12-04T16:06:52,Hyväksytty,1.1 2019_75_68,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Piirainen nosti aiemmin tässä keskustelussa jo esille, että julkisuudessa on ollut erilaisia laskelmia, mitä tulee hallituksen veroesityksiin. Koska edustaja Vestman nyt edelleen näyttää viittaavan puheenvuoroissaan Veronmaksajain Keskusliiton laskelmiin, ajattelin asiasta vielä muutaman sanan sanoa. Valtiovarainministeriön laskelmassa on otettu huomioon kattavasti tuloihin ja veroihin kohdistuvat, päätetyt muutokset ja kaikki suomalaiset, palkansaajien ohella myös eläkeläiset. Se osoittaa, että 70 prosentilla suomalaisista ostovoima kasvaa ensi vuonna. Veronmaksajien laskelmissa taas ei ole huomioitu eläkeläisiä eikä vero- ja etuusmuutoksia kattavasti, joten laskelmat kuvaavat eri asiaa eikä niitä kannata verrata keskenään. Valtiovarainministeriön laskelma on siinäkin mielessä parempi, että ihmisten kannalta ovat olennaisia nimenomaan käteenjäävät tulot, mitä taisi edustaja Zyskowiczkin tässä esiin nostaa ansiokkaasti. Toisaalta myös Veronmaksajien laskelmat osoittavat sen, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus alenee samalla kun heidän eläkkeensä kasvavat. Arvoisa puhemies! Koska edustaja Kankaanniemi nosti esille perussuomalaisten esityksen omaishoidon tuen verovapaudesta, niin ajattelin myös tästä asiasta muutaman sanan sanoa. Suomessa käytössä oleva progressiivinen tuloverojärjestelmä johtaa siihen, että verotuksen jälkeinen nettohyöty hoitopalkkioista on sitä suurempi, mitä pienemmät omaishoitajan muut ansiotulot ovat. Tuen verovapaus puolestaan hyödyttäisi lähinnä omaishoitajia sitä enemmän, mitä suuremmat heidän muut ansiotulonsa ovat. Esimerkiksi pelkkää omaishoidon palkkiota saavalle henkilölle palkkion verovapaudesta ei olisi juurikaan hyötyä. Mitä tulee sitten vielä tähän kiky-sopimuskeskusteluun, niin kiky-sopimuksen tuomiin työpaikkoihin en jaksa uskoa ainakaan julkisella sektorilla, missä työaikaa lisättiin 6 minuuttia päivässä ja samalla lomarahat leikattiin. Parannettiinko työllisyyttä — varsinkin, kun kuntien valtionosuuksia samalla leikattiin ja verotulot kikyn myötä kunnissa vähenivät, niin tätäkään kautta en hirveästi usko sitä, että kiky-sopimuksen myötä ainakaan julkisella sektorilla työllisyyttä saatiin parannettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T16:06:53,2019-12-04T16:09:34,Hyväksytty,1.1 2019_75_69,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! On ollut hämmentävää seurata täällä tätä kokoomuksen itseruoskintaa, kun se epäsuorasti moittii kiky-sopimusta, jota se on ollut tekemässä ja jonka vaikutukset ulottuvat vielä ensi vuodellekin. Täytyy sanoa, että sinänsä olen vakuuttunut siitä, että kiky-sopimus on ollut hyvä asia. Se on parantanut työllisyyttä. Olen kyllä edustaja Vartiaisen kanssa siitä samaa mieltä, vaikka työttömyys- ja eläkevakuutusmaksujen siirrot työnantajalta palkansaajille eivät sinänsä varmasti ole olleet työllisyyden parantumista edistäviä, että muuten tämä kiky-sopimus on varmasti ollut työllisyyttä parantava vaikutukseltaan. Sitten edustaja Kankaanniemi täällä eräässä aikaisemmassa puheenvuorossaan puhui yrittäjävähennyksestä. Häneltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että yrittäjävähennyksestä tuli viime kevään hallitusneuvotteluissa pysyvä osa suomalaista tuloverojärjestelmää. [Toimi Kankaanniemi: Demarit taipui! Viisastui!] Kataisen pääministerikaudellahan alennettiin tuntuvasti osakeyhtiön tuloveroprosenttia, yhteisöveroprosenttia, 26 prosentista 20 prosenttiin, ja silloin keskusta alkoi vaatia sitten tätä yrittäjävähennystä korvauksena muille yrittäjäryhmille ja yritysmuodoille. Saimme sen sitten aikaan noissa vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa. Julkinen salaisuushan on se, että kokoomushan ei ollut koskaan innostunut tästä yrittäjävähennyksestä, mutta kokoomuskin saatiin siihen vaivoin mukaan, kun yrittäjäpuolue keskusta sen ajoi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-04T16:09:34,2019-12-04T16:11:43,Hyväksytty,1.1 2019_75_70,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Solidaarisuusverosta täällä on puhuttu, ja kokoomus toteaa, että siitä pitäisi päästä eroon. Meillä on toinen kanta hallituksen puolella ollut tässä, että tällainen solidaarisuusvero on tätä veroprogressiota osittain myöskin kiristävä, mikä onkin tärkeä asia, että suurimmista tuloista, sieltä, missä on eniten varaa, myöskin verotetaan. Solidaarisuusverossa on kuitenkin yksi ongelma, ja se on hyvä tässä tuoda esille. Se on se, että eläkkeensaajilla tämä solidaarisuusvero on suurempi kuin muissa ansiotuloissa, ja tämä on kyllä jo yhdenvertaisuuslain kannalta aika ongelmallinen tilanne. Eläkkeensaajalla solidaarisuusveroa ruvetaan ottamaan jo 45 000 euron tuloista. Se on korkeampi, se on 6:tta prosenttia, kun se on paria prosenttia tuossa normaaleja ansiotuloja suuremmista tuloista, ja se on tässä periaatteessa pysyvä eläkkeensaajalle, mutta väliaikainen muissa ansiotuloissa. Tässä on aito ongelma. Periaatteessa se lähestymistapa on oikein, että tämä solidaarisuusvero on olemassa, mutta kaikkia tuloja pitäisi kohdella samalla tavalla. Edustaja Kankaanniemi kysyi minulta, mitä mieltä olen siitä, että eläkkeensaajia verotetaan tiukemmin kuin palkkatuloja. Alle 1 000 euron osalta näin ei ole tilanne. Alle 1 000 euron osalta eläketuloja ei veroteta lainkaan. [Toimi Kankaanniemi: Ei, ei!] Palkkatuloissa on kuitenkin pieni vero olemassa tai veronluontoinen maksu olemassa, jolloin siinä on ero heti. On totta, että sitten, kun mennään 1 000 eurosta ylöspäin, niin eläketuloa verotetaan enemmän kuin palkkatuloja, noin 8 prosenttia keskimäärin, mutta tässä on tietysti vastauksena ollut koko ajan se, mitä edustaja Zyskowicz omissa puheenvuoroissa pohdiskeli: se, mitä käteen jää. Eli nämä veroluonteiset maksut ovat tässä sitten ennen kaikkea työeläkevakuutusmaksu, joka on ansiotulossa mutta ei ole eläketulossa. Se on noin 8 prosentin verran palkkatulossa, ja sen se tavallaan kompensoi tämä kireämpi verotus eläkkeissä, eli käteenjäävät tulot ovat suurin piirtein samat eläkkeensaajilla kuin palkansaajilla, kun katsotaan tämä työeläkevakuutusmaksu siinä mukana. Tietenkin sitä voidaan argumentoida, että työeläkevakuutusmaksu on vakuutusmaksu eikä vero ja eläkkeensaajat ovat jo sen maksaneet sen oman työeläkevakuutusmaksunsa aikanaan. Tämä on se argumentti, joka on siinä taustalla, mutta käteenjäävien tulojen osalta tässä kannattaa huomioida, että niitä verotetaan karkeasti ottaen samalla tavalla, paitsi sitten suuremmissa tuloluokissa tältä osin. Mutta edustaja Vartiainenhan — joka poistui näköjään salista — kertoi meille täällä vakuuttavalla tavalla, hyvin vakuuttavalla tavalla, niin kuin taloustieteilijä vakuuttaa meitä, että Suomi on konkurssin tiellä, lähestulkoon konkurssissa, niin hän taisi sen sanoa, kaikki valot palavat punaista. Minä ihmettelen, mistä tämä keskustelu syntyy. Kokoomus jatkuvasti puhuu tästä velkaantumisesta, ylivelkaantumisesta, velkakierteestä ja niin edelleen, että se olisi johtamassa meitä ja kansantaloutta konkurssiin. Tämähän on faktojen kiertämistä, tämähän on faktojen kiertämistä. [Sari Multalan välihuuto] Suomen julkinen velka on [Puhemies koputtaa] maailman maiden joukossa yksi maailman... [Puhemies: Aika!] — Onko se kokonaan pois vai pitääkö mennä pönttöön? [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Pöntöstä voi jatkaa, olkaa hyvä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Niin, arvoisa puhemies, tästä kysymyksestä, onko Suomen talous ylivelkaantunut vai ei: Tätä voidaan nyt kahdesta eri kulmasta katsoa. Jos katsomme Emun kriteereitä, jotka määrittyvät siis niin, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan 3 prosenttia kansantuotteesta ja sitten julkinen velka 60 prosenttia kansantuotteesta, niin meillähän ei ole näiden Emu-kriteerien täyttäviä unionin maita kuin kolme, jotka ne aidosti täyttävät. Ne kolme maata ovat Luxemburg, Viro ja Suomi. Eli me emme ole tässä EU-vertailussa lainkaan ylivelkaantuneita, vaan Emu-kriteerit täyttyvät käytännössä parhaiten Suomessa verrattuna muihin vertailumaihin unionissa. Jos ottaa koko maailman ja puhutaan nettovelka-asteesta — ja silloin meidän tietysti täytyy muistaa, että julkisen talouden osana ovat myöskin nämä valtaisat eläkerahastot eli 211 miljardia euroa tällä hetkellä, jotka on siis suurimmalta osin sijoitettu ulkomaille, kun sen ottaa tähän nettovarallisuuteen tai nettovelka-asteeseen huomioon — niin Suomi on maailman kaikista 193 maasta neljänneksi vähiten velkaantunut. Siellä on ykkösenä Qatar, kakkosena Norja, kolmantena Saudi-Arabia ja neljäntenä Suomi. Tällaisia laskelmia on, kun katsoo sen täältä kautta. Minusta on kohtuutonta täällä luoda mielikuvaa kansalaisille siitä, että Suomi on konkurssitiellä, kun se julkiselta velka-asteeltaan on tässä suhteessa yksi maailman vauraimpia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T16:11:43,2019-12-04T16:16:28,Hyväksytty,1.1 2019_75_71,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ehkä vielä sen verran tuosta eläkeläisten verotuksesta, että itse pidän sitä tärkeänä, että se on oikeudenmukaista. Haluan nyt muistutella tässä, kun jonkin verran tässä taas asiaa sivuttiin: muistan, että kun viime kausi alkoi, niin heti ensi töikseen ensimmäisenä syksynä, kun juuri näitä samoja verolakeja, mitä tänään käsitellään, silloinen hallitus sääti, ja siellähän tehtiin niin, että veronkevennys tuli kyllä työtulovähennykseen mutta ei eläketulovähennyksen kautta, minkä seurauksena menivät ihan toiseen suuntaan kaikki ne puheet, mitä oli juuri ennen vaaleja käyty, että pitää olla tasapuolista verotusta, jota myös kokoomus ja perussuomalaiset pitivät ihan kunnia-asianaan. Kyllä siellä edustaja Kankaanniemikin oli näitä nappuloita painamassa silloisen hallituksen esitysten puolesta, [Toimi Kankaanniemen välihuuto] eli kannattaa muistaa nyt tämä lähihistoria. Yleensähän te olette erinomainen muistamaan menneisyyttä ja hyvin kauas vuosikymmenien taakse, mutta ehkä tämän neljänkin vuoden aikaperspektiivi tästä kertoo jotakin. Puhemies! Sen verran kyllä täytyy sanoa, että kun keskustelimme mielestäni ihan hyvää keskustelua tässä matkan varrella näistä arvoihin liittyvistä eroista eri puolueiden välillä, niin kyllähän tämä nyt kiteytti jälleen kerran paljon, kun täällä käytettiin äsken kokoomuksen edustajan toimesta puheenvuoro, missä vaadittiin taas solidaarisuusveron poistoa ja nimitettiin epäsolidaarisuusveroksi sitä, että näissä taloustilanteissa on nähty kuluvina vuosina perustelluksi se, että se korsi voitaisiin kantaa kekoon myös näiden ihmisten toimesta, keillä nyt kuitenkin kaikkein paras tilanne on ja ylimmät tuloluokat, eikä aina vain sen pienituloisimman toimesta. Tämä nyt vain kuvastaa sitä arvoeroa, mitä puolueilla on. Kun täällä edustaja Vartiainen palasi jälleen kerran tähän politiikkaan, mikä sitä työpaikkaa tuo, niin ihan lopuksi sanon nyt ehkä vähän toistonomaisestikin, että kun katselee ihan lähihistoriaakin ja sen valoa, niin kyllä minun on edelleen hyvin vaikeaa nähdä, että se kokoomuksen vaihtoehtobudjetin linja, missä nämä niin sanotut työllisyystoimet ovat muun muassa sitä, että leikataan työttömyysturvaa, leikataan toimeentulotukea, leikataan asumislisää, ja tällaiset leikkaukset pienituloisten asemaan voisivat sitä työllisyyttä kovastikaan parantaa. Jos puhutaan ihan tosiasiasta, mitä tapahtuu, niin en näe, että tässä on suoranaista yhteyttä, vaan enemmänkin olen tulkitsevinani niin, että tässä on myös todellista halua tehdä arvovalintoja asian puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T16:16:30,2019-12-04T16:19:31,Hyväksytty,1.1 2019_75_72,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","[Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt ensi vuoden tuloveroasteikkoja. Hallitus on laskemassa tuloverotusta ensi vuodelle. Suurimmalla osalla suomalaisista käteen jäävät tulot kasvavat hallituksen budjettiesityksen myötä. Työverotus kiristyy ainoastaan kokoomuksen painostaman kilpailukykysopimuksen takia, koska sosiaalivakuutusmaksut nousevat edelleen. Edustaja Vartiainen ja monet muut ovat viitanneet keskustelussa verotuksen ja sosiaaliturvan aiheuttamiin kannustinvaikutuksiin. On totta, että taloustieteestä tuttujen matemaattisten mallien mukaan kannustinloukut ovat rakenteellista työttömyyttä aiheuttavia. Ikävä kyllä elämä on matematiikkaa monimutkaisempaa. Suomessa esiintyy taloudellisia kannustinloukkuja. Niistä kärsivät erityisesti yksinhuoltajat, joilla bruttotulojen tuplaantuessa käteen jäävät tulot saattavat polkea paikallaan. Heidän tilanteensa parantuu erityisesti yksinhuoltajille kohdistetuilla toimilla, ja tämä on otettava huomioon alkavassa sosiaaliturvan uudistustyössä. Suurimmat kannustinongelmat ovat Suomessa byrokratiaongelmia. Siksi SDP on esittänyt sosiaaliturvan yksinkertaistamista niin, että työn, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on nykyistä ennakoitavampaa. Ihmisen on voitava luottaa siihen, että työnteko kannattaa aina. Nyt näin ei ole, koska palkkatulon ja eri etuuksien yhteensovitus on monimutkaista ja eri etuudet vähenevät eri tavoin palkkatulojen kasvaessa. Sosiaaliturvasta on tehtävä ennakoitavaa, ja siksi SDP on esittänyt sosiaaliturvan uudistamista yleisturvamallin pohjalta. Sillä vastataan näihin ongelmiin. Verotuksen ja kannustinongelmien ohella ihmisten työllisyyteen vaikuttavat suomalaisten tutkimusten perusteella itse asiassa enemmän ihmisen terveydentila ja sairastaminen, koulutusaste ja esimerkiksi yksinäisyys, yksinasuminen. Näihin asioihin puututaan hallitusohjelmassa usein eri toimin. Monet työntekijät kaipaavat tukea työllistymiseensä, ja tätä varten hallitus on viemässä eteenpäin työllisyyspalveluiden vahvistamista. Talouspolitiikan arviointineuvosto on Suomessa todennut, että Suomi ei ole Lafferin käyrän oikealla, vaan vasemmalla puolella. Tämä tarkoittaa, toisin kuin edustaja Vestman väittää, että tuloveron laskeminen myös pienentää verotuloja. Varmasti olisimme kaikki tyytyväisiä, jos olisi mahdollista poistaa tuloverotus tai verotus kokonaisuudessaan. Ikävä kyllä, tällaista taikaseinää ei ole olemassa. Kokoomuksessa ja muualla oppositiossa ollaan valmiita heikentämään sosiaaliturvaa, heikentämään työehtoja ja laskemaan verotusta välittämättä siitä, mitä tämä tekee suomalaisille ja Suomen tuottavuudelle. Suomessa työllisyys ja talouskasvu ovat yli vuosisadan perustuneet tuottavuuden kasvuun. Kokoomuksen hallitusvastuun aikana tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Nyt hallitus panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin. Näin saamme nostettua tuottavuutta. Sen kautta lisäämme verotuloja ja lisäämme myös työpaikkoja. Tämä on täysin eri tapa kuin se, mitä oppositio suosii, mutta se on pohjoismaisen hyvinvointivaltion hyväksi ja toimivaksi havaittu malli. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1469,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2019-12-04T16:19:33,2019-12-04T16:23:01,Hyväksytty,1.1 2019_75_73,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että uusi edustaja Mäkynen ei ole lukenut meidän vaihtoehtobudjettiamme. Siellä itse asiassa on yhtä suuret panostukset kaikille koulutusasteille pysyvin määrärahoin kuin hallituksen esityksessä talousar-vioksi. Lisäksi siellä on suuremmat panostukset pysyvin määrärahoin tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä lisäksi miljardin pääomitus korkeakouluille — eli huomattavasti pidempiaikaisia vaikutuksia ja pysyvin määrärahoin koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. [Matias Mäkysen välihuuto] Muutama kommentti aiempiin puheenvuoroihin: Edustaja Vartiainen täällä hyvin totesi, minkälaisessa tilanteessa Suomi on. Siinähän kyse ei ole nykyhetkestä ja nykyhetken velanotosta; kyse on tulevaisuudesta. Me tiedämme jo nyt, että esimerkiksi ikäsidonnaiset menot tulevat kasvamaan tulevina vuosina merkittävällä tavalla. Samaan aikaan työllisyytemme ei työllisyystoimien puuttuessa enää kasva siihen tahtiin kuin pitäisi, ja tästä tulee se suuri epäsuhta. Rinteen hallitusohjelmassa on hyvin tunnustettu se tosiasia, että ilman työllisyysasteen nousua, ensin sinne 75 prosenttiin ja pidemmällä aikavälillä vielä yli siitä, ei hyvinvointiyhteiskuntamme menoja, joita nyt vielä lisätään, voida tulevaisuudessa rahoittaa ilman merkittäviä veronkorotuksia tai merkittävää velanottoa. Tästä on siis kyse, ei siitä, mikä se velan taso tällä hetkellä on. Edustaja Kiljunen täällä jälleen kerran totesi, että eläkerahastot laskettaisiin tähän velkaantumisasteeseen. Se antaa kyllä aika väärää kuvaa siitä, mitä rahoja meillä on tässä kansantaloudessa vuosittain käytettävissämme. On aivan fakta, että näitä rahoja meillä ei ole käytettävissämme, ja silloin ei kannata niitä rahoja myöskään laskea siihen velkaantumiseen. Sinne kannattaa laskea ne tulot ja ne menot, jotka todellisuudessa ovat käytettävissä, ne rahat, joita käytämme. Ja vielä kommenttina edustaja Viitaselle: Kyllä varmasti on erilaisia arvovalintoja tehtävä, se on ihan selvä, mutta meidän arvovalintamme on se, että yhä useammalla suomalaisella olisi töitä. Se vaatii valitettavasti todennäköisesti myös niitä vähän ikävämpiä toimenpiteitä. Toivon, että Rinteen hallituksella, tai mikä hallitus se ikinä tulee olemaankaan, tulevalla hallituksella, on rohkeutta tehdä sellaisia toimia, jotka todella nostavat sen työllisyysasteen, sillä muuten, ainakin oman hallitusohjelmanne mukaan, olette hyvin vaikeassa tilanteessa, sillä menoja on hallitusohjelman mukaan lisätty, niin pysyviä kuin väliaikaisia, enemmän kuin mitä tämä nykyinen työllisyysaste sallisi. Sen vuoksi toivon, että myös nykyinen, tai tuleva, hallitus olisi kykenevä tekemään sellaisia arvovalintoja, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme olisi mahdollista säilyttää myös tulevina vuosina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-04T16:23:05,2019-12-04T16:26:08,Hyväksytty,1.1 2019_75_74,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Joudun jälleen muistuttamaan siitä, mikä oli tilanne silloin, kun sosiaalidemokraatit viimeksi olivat hallituksessa, 2011—2015: Valtionvelka kasvoi neljän vuoden aikana 80 miljardista 100 miljardiin ja kuntien velka 10 miljardista 17 miljardiin. Myitte valtion omaisuutta yli 3 miljardilla. Valtion kassa hupeni 11 miljardista 3 miljardiin. Verotus kiristyi, kuntatalous oli todella vaikeuksissa, ja tuli paljon kuntaliitoksia, kriisikuntia, yt-neuvotteluja, palvelujen heikkenemisiä, palvelumaksujen nousuja ja niin edelleen. Tässä tilanteessa oltiin keväällä 2015, ja oli pakko tehdä aika lailla voimakkaita toimenpiteitä, jotta Suomi pelastettiin, ja näin sitten tapahtui — oli kipeitä päätöksiä. Nyt tilanne on paljon parempi, ja siinä mielessä nyt en ihan yhdy siihen, mitä edustaja Vartiainen sanoi tästä kriisistä, mutta kyllä meillä tosiasiassa on vakava kestävyysvaje tänä päivänä. Se pahenee päivä päivältä, koska ikääntyminen vaikuttaa siihen, kustannuskehitys ja moni muu asia huonolla, ikävällä tavalla. Tämä on vakava asia, ja sen tähden kyllä on muistutettava siitä, että talouspolitiikan linjan on nyt oltava sellainen, että pelastamme tulevaisuutta emmekä mene samaan suuntaan kuin mentiin 2011—2015. Vaaran merkit ovat olemassa. Arvoisa puhemies! Sitten näistä teemaan liittyvistä asioista suoraan. Tuolla vaalikaudella 2011—2015 todellakin valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esitti yhteisöveron alentamista 26:sta 20 prosenttiin. Se oli varmasti monella tavalla hyvä — minä uskon, että esimerkiksi meillä Äänekosken investointi sai vauhtia siitä. Mutta on tosiasia, että tällaisen alennuksen suuryhtiöille sosiaalidemokraatit toivat, [Pia Viitanen: Oliko se huono vai hyvä Kankaanniemen mielestä?] mutta niin kuin edustaja Kiviranta totesi, pienet yritykset jäivät ilman, ja yrittäjävähennys tehtiin siksi, että saadaan pienillekin yrityksille vastaava mahdollisuus pärjätä tässä yhteiskunnassa. Ja se oli hyvä, ja kiitän teitä, edustaja Viitanen, että sosiaalidemokraatit eivät ole sitä yrittäjävähennystä poistaneet. Mitä sitten tulee eläketulovähennykseen, niin edustaja Kimmo Kiljunen lausui sen virheellisesti — en minä puhunut 1 000 euron eläketuloista vaan yleensä, niin kuin meidän vastalauseessamme lukee: maltillisissakin eläkkeissä verotus on kireämpi kuin palkkatuloissa. [Puhemies koputtaa] Tämä on epäkohta, joka olisi syytä korjata, [Pia Viitanen: Mites se neljän vuoden takainen? Muisteletteko sitä?] ja toivon, että sosiaalidemokraatit myöntävät [Puhemies koputtaa] sen, niin kuin Kimmo Kiljunen myönsi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T16:26:08,2019-12-04T16:29:21,Hyväksytty,1.1 2019_75_75,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Totean tässä aluksi, että vaikka edustaja Vartiainen tässä edellä väitti, että perussuomalaisten edustaja Vähämäki olisi kehunut tätä hallituksen esitystä ensi vuoden tuloveroasteikoksi ja tuloverolaiksi, niin ainakin omasta mielestäni hän viittasi lähinnä siihen, että hyväksyy sen tavan, jolla tässä esityksessä ansiotuloveroasteikkoa korjataan yleisen ansiotason nousun myötä, kuten täällä eduskunnassa on jo vuosikaudet tehty, muun muassa viime kaudella tehtiin, ja mielestäni se on edelleen aivan toimiva ja järkevä ratkaisu. Ei meillä ole siihen mitään huomautettavaa eikä ole näemmä kokoomuksellakaan ainakaan tämän vastalauseen myötä. Erilainen näkemys meillä perussuomalaisilla sitä vastoin on hallituksen kanssa siitä, millaisia ja minkä suuruisia vähennyksiä verotettaviin tuloihin tulisi kohdistaa tämän tuloveroasteikon lisäksi. Me haluamme pitää huolta siitä, että työssäkäyvillä suomalaisilla jää ansiotuloista käteen ainakin sen verran, että se riittää normaaliin elämiseen. Kyse on tietysti sekä työssäkäyntiin kannustamisesta että oikeudenmukaisuudesta, ja tavoitteena on työllisyysasteen nousu 75 prosenttiin, kuten jo kaatuneella Rinteen hallituksellakin oli. Tämän oikeudenmukaisuuden tulee tietenkin koskea myös eläkkeensaajia, ja siksi perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin sekä tähän vastalauseeseemme sisältyy ehdotus eläkkeensaajille kohdistuvasta ylimääräisestä veronkevennyksestä, jolla heidän verotuksensa lähestyisi asteittain palkansaajien tuloverotuksen tasoa. Tämä meidän ehdotuksemme ei vielä kokonaan riitä korjaamaan tätä verotuksen eroa palkansaajien ja eläkeläisten kesken, mutta olisi kuitenkin toteutuessaan tärkeä ja merkittävä askel oikeaan suuntaan. Vetoankin nyt entisiin hallituspuolueiden edustajiin, että he yön yli nukuttuaan voisivat äänestää tämän meidän eläkeläisten verotusta oikeudenmukaistavan ehdotuksemme puolesta. Nythän teillä on siihen vapaat kädet, kun hallituskurikaan ei käsittääkseni teitä sido hallituksen jo kaaduttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-04T16:29:21,2019-12-04T16:31:49,Hyväksytty,1.1 2019_75_76,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minä jäin tänne oikein mielenkiinnosta kuuntelemaan tätä talouspoliittista keskustelua. Kyllä minun täytyy sanoa, että täällä esimerkiksi edustaja Vartiainen käytti erinomaisen hyvän puheenvuoron siitä, että Suomi on vaikeuksissa, taloudellisissa vaikeuksissa, ja täällä toisella puolen sitten hallituksen edustajat sanoivat, että ei olla vaikeuksissa. Minä en oikein tiedä, missä maailmassa me nyt oikein elämme, kun meille on kuitenkin jatkuvasti esimerkiksi EU:stakin sormia heiluteltu, ette te hoidatte huonosti taloutta. Elikkä kyllähän meidän pitää nyt muistaa semmoinen asia, että Suomi velkaantuu koko ajan ja me eräällä lailla syömme lastemme lautasilta jo tällä hetkellä. Nyt pitää vain muistaa, että yhdessä teemme niitä työpaikkoja, että saamme tämän talouden nousemaan. Minä uskon, että me kaikki sydämessämme ajattelemme niin. Minä ymmärrän tietysti niitä poliittisia arvovalintoja, joita on tehty, mutta toivon, että yhdessä pohdimme sitä, miten saamme tämän talouden kuntoon. Sitten täällä oli edustaja Mäkynen, joka piti osittain ansiokkaankin puheen — hänen ensimmäinen puheensa, onneksi olkoon. Tällä iällä voi vähän neuvoakin: Täällä salissa ei kannata puhua muunneltua totuutta, se on nähty jälleen kerran tälläkin viikolla. Sitten on myöskin semmoinen asia, että täällä on myös kirjoittamaton sääntö siitä, että täällä ei hallituskumppania kritisoida. Hänen puheessaan tuli ilmi — teidän puheessanne, arvoisa Mäkynen, joka olette nyt täältä poistunut heti saman tien puheenne jälkeen — että hän kritisoi kokoomusta, että kokoomus teki viime kaudella sitä ja kokoomus teki tätä. Me emme kyllä olleet siinä millään lailla yksin vaan muun muassa keskustan kanssa, joka on hallituspuolue tällä hetkellä. Nämä ovat sellaisia kirjoittamattomia sääntöjä, koska se on aina niin, että vuorotellen ollaan erilaisissa hallituskokoonpanoissa ja kannattaa kuitenkin se sellainen korrektius säilyttää, jos aikoo pitkälle edistyä täällä salissa. [Toimi Kankaanniemi: Nyt ei oo poliittista hallitusta!] [Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Edustaja Kiljunen. — Anteeksi, jatkaako Risikko? [Paula Risikko: Kyllä!] — Olkaa hyvä.] Minä nyt otan esimerkiksi edustaja Kiljusen, jota minä — teitä, Anneli Kiljusta — haluan tässä nyt kehua muun muassa. Mäkysen kannattaa ottaa vähän oppia vanhemmilta valtionaisilta esimerkiksi siitä, miten asioita esitetään: asiallisesti, tyylikkäästi perustellen. Ne ovat sellaisia tärkeitä asioita. Vaikka olemme vähän eri mieltä edustaja Viitasen kanssa, niin se raikas tuulahdus, mikä tuolla pöntössäkin aina välillä pölähtää ja tuo sitä kritiikkiä, ei ole ollenkaan pahitteeksi, vaikka me olemme joskus vähän eri mieltä ja vaikka sieltäkin välillä tulee sitä totuutta hieman, lievästi säännöstellen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-04T16:31:50,2019-12-04T16:33:56,Hyväksytty,1.1 2019_75_77,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! En halua puhua totuudesta, mutta voin puhua mielipiteistä ja erilaisista näkemyksistä. Arvoisa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko, totesitte äsken, että sosiaalidemokraatit ovat sitä mieltä, että Suomen talous ei olisi vaikeuksissa. Me kaikki tunnistamme sen tilanteen, mikä Suomen talouden ja työllisyyskehityksen tilanne on. Uskon, että meillä on aika pitkälle myös yhteinen kuva siitä, mutta ne ratkaisut, joilla me etenemme eteenpäin tästä tilanteesta, ovat erilaiset. Siltä osin voin todeta — kun kyseessä nyt on sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, niin tiedätte — että meidän ja hallituksen yksi vahva panostus on nimenomaan osaamisen vahvistaminen ja vahvistaa sitä kautta kestävästi työllisyyttä ja vahvistaa sitä kautta myös kansantaloutta. Sitten edustaja Multalalle haluaisin kommentoida vielä, kun totesitte tässä äsken, että sosiaalidemokraateilla tai hallituksella ei ole... Miten te nyt muotoilittekaan sitä, joka tapauksessa kyseenalaistitte meidän työllisyystoimiamme ja totesitte, että kokoomuksen työllisyystoimi on työttömyysturvan tai sitä kautta sosiaaliturvan leikkaus. Näin te totesitte äsken omassa puheenvuorossanne. En tiedä, tarkoititteko sitä vai mitä sanotte, mutta nyt kysyisin ihan konkreettisesti teiltä, kun puistatte päätänne: mitä te tarkoititte, kun sanoitte, että työllisyystoimi ihmisille olisi työttömyysturvan leikkaus tai paras työllisyystoimi olisi nimenomaan työttömyysturvan leikkaus? Näin me ainakin tulkitsemme ja näemme sen, mitä äsken sanoitte, ja nyt haluaisin kuulla, mitä te äsken sitten konkreettisesti tarkoititte. Se selviää ehkä meille sitten kaikille parhaiten, jos oikaistaan se. Ei jää väärä kuva.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-04T16:34:55,2019-12-04T16:36:58,Hyväksytty,1.1 2019_75_78,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on nyt noussut muutaman kerran esille, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on veronalennuksia ahkerille työntekijöille. Sen takia haluaisin nyt nostaa tässä esille sen, että nämä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissaan esiin tuomat ylimitoitetutkin veronalennukset kustannetaan eläkevaroja syömällä. Kokoomus haluaisi tosiaan ottaa työllisyysrahastoista valtion budjettiin 500 miljoonaa euroa joka vuosi, eli budjetti rahoitettaisiin siis syömällä eläkesäästöjä. Tämä tehtäisiin viemällä työttömien eläkkeet — ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ei kertyisi eläkettä kokoomuksen mallissa enää ollenkaan. Elikkä kokoomuksen vaihtoehtobudjetin veronalennukset hyödyttäisivät erityisesti varakkaita henkilöitä ja pahentaisivat tulevaisuuden eläkeköyhyyttä entisestään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T16:36:59,2019-12-04T16:38:10,Hyväksytty,1.1 2019_75_79,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Rouva puhemies! Anteeksi, vakava erehdys. [Naurua] Täällä heilutetaan aina säännönmukaisesti sitä sormea, miten ”iso, paha EU tulee ja syö meidät kaikki”. [Toimi Kankaanniemi: Kuka niin on sanonut?] Kun on ollut siellä isossa, pahassa EU:ssa töissä, niin minä voin kyllä sanoa, että ei meitä kukaan sieltä syö. Meidän pitää vain itse miettiä, miten me oikeasti voimme ratkaista meidän haasteellisia kysymyksiämme liittyen meidän ongelmiimme siinä, että väestö ikääntyy, että lapsia syntyy vähemmän ja että meidän huoltosuhteemme on haasteellinen, miten digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat meidän työelämäämme, työmarkkinoitamme, ihmisten koulutustarpeita, miten ympäristö- ja ilmastohaasteet haastavat meitä joka päivä, miten luonnon monimuotoisuuden väheneminen pysäytetään ja luonnonvarojen kestävä käyttö mahdollistetaan, miten näistä haasteista tehdään mahdollisuuksia ja luodaan uutta. Se vaatii meiltä ajattelua. Se on ehkä kaikkein vaikeinta, mutta sen EU:n selän taakse piiloutuminen on kaikkein helpoin ratkaisu, olipa kyse talouspolitiikasta, olipa kyse ilmastopolitiikasta, huoltosuhteesta, ikääntymisestä, ihan mistä hyvänsä. Sieltä ei sellaista keppijoukkoa tule, joka piiskaa meitä kuriin ja järjestykseen. Niillä on siellä isompiakin ongelmia isompienkin maitten kanssa, joilla on vielä suuremmat haasteet kuin Suomella. Ja lähtökohtaisesti ajatushan on ollut sellainen — mistä aika vähän täällä Suomessa puhutaan — että jokainen jäsenmaa ymmärtäisi sen, että itse asiassa Euroopan suurin turvallisuusriski on eriarvoistuminen ja köyhyyden lisääntyminen, ja sitä tämä hallitus täällä Suomessa yrittää myöskin suitsia, niin että ihmisiä nostettaisiin pois köyhyydestä ja estettäisiin ihmisiä päätymästä köyhyyteen, osattomuuteen ja siihen tilanteeseen, että ei koe olevansa osa tätä yhteiskuntaa, osa tätä maata. [Toimi Kankaanniemi: Oikein!] Ja siinä asiassa minä toivon, että me emme todellakaan mene EU:n selän taakse ja heristele täällä sormia, että EU:n pahat sedät tulee ja piiskaa meiltä sitten järjen pois, jos me emme itse ymmärrä hakea oikeita ratkaisuja. EU pääsääntöisesti haluaa meille hyvää, rakentaa asioita yhdessä, yhteistyössä, viedä niitä vaikeitakin kysymyksiä eteenpäin. Sen selän taakse on tosi helppo piiloutua, mutta sitä en kyllä suosittele, koska silloin yleensä ne omat ongelmat jäävät hoitamatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-04T16:38:10,2019-12-04T16:40:52,Hyväksytty,1.1 2019_75_80,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan tästä samasta aiheesta. Kaksi tuntia tässä nyt olen kuunnellut huolta siitä, mitenkä kestävyysvaje, miten Suomen talous, mitenkä syömme lasten lautasilta. Kaikki nämä oletukset perustuvat sellaisiin pitkän aikavälin ennusteisiin talouden kehityksestä, jotka olettavat kehityksen lineaariseksi, ainakin suuressa kuvassa, ilman disruptioita. Tosiasiassa me tiedämme melko suurella todennäköisyydellä, että digitalisaatio tulee lähiaikoina muuttamaan aika paljon asioita, ja vielä suuremmalla todennäköisyydellä, että ennen kuin ne lapset syövät niiltä lautasiltaan, niin ilmastonmuutos tulee muuttamaan todella paljon asioita, onnistuimme me sitä hillitsemään taikka emme. Näin ollen se, mikä on meidän ennusteemme talouden tulevaisuudesta, on aivan varmasti jotain muuta kuin lineaarinen eli jotakin muuta kuin sellaista, mitä me pystymme nyt tämänhetkisistä spekseistä käsin laskemaan. Ja tällaisessa tilanteessa ei yhteiskunnan rakentamistyössä pidä suinkaan keskittyä tuijottamaan niitä tilastoja, joiden me tiedämme olevan jo vanhentuneita siinä vaiheessa, kun se tulevaisuus toteutuu — ainakin osittain, keskeisiltä osin — vaan pitää pyrkiä kehittämään yhteiskuntaa sellaiseen suuntaan, jossa me vahvistamme sen yhteiskunnan osaamista, vahvistamme yhteiskunnan luottamuspääomaa, vahvistamme sen infrastruktuuria ja tätä kautta myös sen resilienssiä niin, että siinä vaiheessa, kun ne disruptiot tulevat, me pystymme yhteiskuntana vastaamaan niihin ja kestämme ne yhtäkkiset muutokset mahdollisimman hyvin. Ja se vaatii ihan toisenlaista talouspoliittista ymmärrystä kuin sitä, että katsotaan, miten asiat ovat aina ennen olleet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T16:40:55,2019-12-04T16:42:50,Hyväksytty,1.1 2019_75_81,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Joko en itse puhunut riittävän selvästi tai sitten eivät välttämättä kaikki kuulleet tai kuunnelleet, mitä sanoin. En todennut niin kuin tuossa edustaja Kiljunen totesi — en edes muista, mitä totesitte. Totesin, että työllisyyskeinoja on olemassa ja osa niistä toki on sellaisia, joita esimerkiksi teidänkin hallituksenne nyt tänäänkin listalla olevina asioina on tekemässä, jotka jonkun ryhmän tilannetta sillä hetkellä heikentävät, jos he eivät työllisty, ja sen te olette ikään kuin itsekin tunnustaneet. Sellaisiakin toimia tarvitaan, mutta on paljon muunkinlaisia toimia. Pitää olla vain rohkeutta sitten tehdä sellaisia päätöksiä ja pitää uskaltaa tehdä niitä toimia. Yksi sellainen toimi voisi olla esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen entisestään. Se on työllisyystoimi, lisää työllisyyttä. Toivottavasti teette sen. Sosiaaliturvan uudistamisesta kokonaisuudessaan on puhuttu täällä. Se on erittäin tarpeellinen toimi ja iso työ toki, mutta kannustinloukkujen purkamiseksi sitä tarvitaan. Lisäksi tarvitaan totta kai panostuksia sinne koulutukseen ja osaamiseen, kuten jatkuvan oppimisen malliin, joka on nyt parlamentaarisessa valmistelussa, ja niin edelleen. Täällä meidän työllisyystoimiemme joukossa on paljon muutakin, mihin kannattaa tutustua. Näitä saa ihan vapaasti käyttää. Olemme ehdottaneet myös, keskustan tavoin, esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä ja mahdollistamista kaikissa yrityksissä sekä työttömien henkilökohtaisen palvelun lisäämistä ja vahvistamista — tätä onneksi olettekin jo tekemässä. Sen lisäksi esimerkiksi ansiotulojen verojen kevennys on eduskunnan tietopalveluiden mukaan siinä mittakaavassa, jossa me sen teemme, merkittävä työllisyystoimi myös — muistelen, että olikohan työllisyysvaikutus 5 000 henkilöä. Kun tässä viitattiin niihin puuttuviin työllisyystoimiin, niin eduskunnan tietopalveluiden mukaan valitettavasti Rinteen hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksen työllisyysvaikutukset ovat negatiiviset [Pia Viitanen: Eli kokoomuksen mielestä ei leikata tarpeeksi perusturvaa!] eli se laskee työllisyyttä 5 000:lla eduskunnan tietopalveluiden mukaan. Te olette moni hallituspuolueiden kansanedustaja itse täällä peräänkuuluttaneet sen perään, että kun otettaisiin huomioon kaikki budjetissa olevat asiat, niin tilanne ei olisi niin heikko, mutta voin vakuuttaa, että jos otettaisiin huomioon kaikki budjetissa olevat asiat tai meidän vaihtoehtobudjetissamme olevat asiat, niin se ero olisi vielä suurempi, sillä me olisimme panostamassa lisää rahaa pysyvien menojen kautta esimerkiksi koulutukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-04T16:42:50,2019-12-04T16:45:28,Hyväksytty,1.1 2019_75_82,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Lasten lautasilta syömistä ei toki ole se, että lasten ja nuorten lautasille asetetaan sellaiset eväät, että he niillä pärjäävät. Jatkoksi siihen, mitä edustaja Anneli Kiljunen tuossa toi esille hallituksen panostuksista osaamiseen, haluaisin todeta sen, että kun nyt olemme pidentämässä oppivelvollisuutta niin, että se ulottuisi sinne toisen asteen tutkintoon saakka, niin vastikään ilmestynyt STTK:n arvio arvioi, että tämä oppivelvollisuuden pidentäminen voi parantaa työllisyysastetta jopa 4 prosenttia ja se, mitä tässä hallitus on tekemässä, saattaa olla yksittäisistä toimista jopa kaikkein vaikuttavin. Elikkä kysymyshän on siitä, että kun nuorella ei ole toisen asteen tutkintoa, silloin työllisyysaste on vain hiukan yli 40, ja kun otamme huomioon, että meillä on 16 prosenttia ihmisistä ilman vähintään toisen asteen tutkintoa, niin tämä on aika iso ja vaikuttava toimenpide, kun toisen asteen tutkinnolla päästään yli 60 prosentin työllisyysasteeseen. Sitten kun koulutus nousee edelleen — meillähän on tavoitteena ylipäätään nostaa koulutusastetta ihan kaikilla koulutusasteilla — varmasti nämä ovat erittäin vaikuttavia keinoja työllisyyteen. Sitten tässä puhuttiin varhaiskasvatuksesta. Hallitushan on tekemässä varhaiskasvatukseen uudistuksia, joista tänään olemme myöhemmin keskustelemassa, elikkä olemme poistamassa rajoituksen varhaiskasvatusoikeuteen, jonka viime hallitus teki. Tämä on erittäin vaikuttavaa, koska nyt me päästämme kaikki lapset täyden varhaiskasvatusoikeuden piiriin riippumatta siitä, mikä heidän vanhempiensa työmarkkina-asema on, ja tämä on erittäin vaikuttava tekijä. Onhan laskettu, että panostaminen varhaiskasvatukseen on itse asiassa kaikkein vaikuttavin koulutustoimenpide. Yhdellä eurolla on jopa seitsemän euron hyöty tulossa, mikäli varhaiskasvatus on laadukasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-12-04T16:45:32,2019-12-04T16:47:20,Hyväksytty,1.1 2019_75_83,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä käydään kiinnostavaa keskustelua. Pari kommenttia edustaja Bergin ja edustaja Kiljusen puheenvuoroihin. Aluksi haluaisin korjata yksityiskohtaa koskevan väärinkäsityksen, joka ilmeni edustaja Bergin puheenvuorossa. Hän sanoi, että kokoomuksen tuloveronalennus tulisi ahkerille työntekijöille. Se tulee kyllä kaikille, niin laiskoille kuin ahkerille, eikä meidän tuloverojärjestelmämme toimeenpano kykene vielä erottelemaan laiskoja ahkerista. Tämä vain pienenä täsmennyksenä. Edustaja Kiljunen kysyi, mitkä nyt ovat nämä niin sanotut sosiaaliturvan leikkaukset. Ne selviävät todella katsomalla meidän varjobudjettiamme. Siellä on tämä ansioturvan porrastus, joka ekonomistiarvioiden mukaan lisää työllisyyttä. Siellä on myös tämä vähittäinen poistuminen ansioturvan lisäpäivistä. Sitähän ovat suositelleet Suomen Pankki, esimerkiksi Lauri Kajanoja, myös itse talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut sitä ja puheenjohtaja Roope Uusitalo. Tämä sama on tehty oikeastaan jo kaikissa muissa Pohjoismaissa eli tällaisista varhaiseläkejärjestelmistä on pyritty eroon, kun on ymmärretty, että jos joku lähtee eläkkeelle työttömyydestä, se ei lisää kenenkään muun työllisyyttä. Itse asiassa tätä viimeistä keinoa eli sitä, että me pyrimme pois tästä ansioturvan lisäpäiväoikeudesta, hallitus itsekin käyttää, ihan samaa rohtoa. Me käytämme sitä nyt pikkuisen rohkeammin ja saamme sillä sen takia työllisyysvaikutuksen jo tämän vaalikauden aikana. Sitten tähän edustaja Bergin toteamukseen, että me heikennämme ansioturvalla olevien eläkeoikeutta: kyllä, meillä on tässä sellainen valinta, että eläkettä ansaitaan ensisijaisesti työtä tekemällä, ei tulonsiirroilla elämällä. Muistetaan kuitenkin se, että tällä hetkellä ne työttömät, jotka eivät ole ansioturvalla, ovat heikomman eläkekarttuman piirissä, ja tämä meidän ehdotus loisi sillä tavalla samanlaisen tilanteen kaikkien työttömien välillä. Ansioturvalla olevat ovat kuitenkin keskimäärin paremmassa asemassa kuin ne työttömät, jotka eivät ole ansiosidonnaisen piirissä, ja heidän ennusteensa myös eläkkeen suhteen on suotuisampi. Lopuksi ehkä vetäisin yhteen kuitenkin sen, että jos te tutustutte meidän varjobudjettiimme, niin näiden riippumattomien laskelmien mukaan meidän varjobudjettimme ei lisää tuloeroja eikä köyhyysastetta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-12-04T16:47:24,2019-12-04T16:50:22,Hyväksytty,1.1 2019_75_84,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edustajista viimeksi täällä kai Multala käytti vertausta ja totesi, että Rinteen hallituksen budjettiesitys itse asiassa sellaisenaan leikkaa työllisyyttä 5 000 työllisellä, jolloin täällä on käytetty slogania hyvin vahvasti, että jos teillä ei olisi mitään toimia, niin tilanne olisi parempi kuin tällaisella budjettiesityksellä. Ensinnäkin siitä on irrotettu erilleen yksi osio. Eli se osio, joka on siitä irrotettu erilleen, on perustoimeentulotuki ja toiseksi työttömyysturva. Sitten tässä käytetään ilmeisesti myöskin valtiovarainministeriön käyttämää laskentamallia, samaa mitä eduskunnan tietopalvelukin on käyttänyt, ja siinä mallikaaviossa näiden toimien vaikutus on työllisyyteen positiivinen tai negatiivinen riippuen siitä, miten se halutaan laskea. Eli jos lähdetään liikkeelle siitä, että toimeentuloturvaa kohennetaan, työttömyysturvaa kohennetaan, niin sillä laskentakaaviossa on joku tietty vaikutus työllisyyteen, joka olisi tässä suhteessa negatiivinen. Se asia on tietysti otettu irralleen kaikesta muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä, muun muassa kulutuskysynnän noususta, mutta vielä ongelmallisempaa on se, että kysymys on ennusteesta ja te esitätte sitä täällä faktana: se on meille fakta, kun yksi laskentakaavio sen antaa. Sen olennaisin heikkous on luonnollisesti sosiaalinen eli se, että me lähdemme liikkeelle siitä, että me kuritamme kaikkein haavoittuvinta yhteiskuntaryhmää ja yritämme sitä kautta työllisyyttä lisätä. Me olemme siirtymässä tuommoiseen 1800-luvun palveluyhteiskuntaan, jossa meillä on rengit ja piiat tekemässä lähes nolla-ansioilla töitä ja niin edelleen. Tämähän on siellä se ääripää. Te halusitte, ettei näitä ääripäitä saa ottaa mukaan näihin laskelmiin, mutta jos se menee riittävän pitkälle, niin tuohan on se lopputulos. Kyllähän tässä täytyy ymmärtää se, että sosiaalidemokraatit — ainakaan minä henkilökohtaisesti — eivät hinnalla millä hyvänsä halua työllistää. Meillä on ehdottomasti olemassa tietyt rajat, millä pohjalla sitä työllistämistä tehdään. Me emme voi lähteä kurittamaan kaikkein haavoittuvimpia ihmisiä toisin kuin tämä teidän vaihtoehtobudjettinne, joka lähtee työttömistä ihmisistä, siitä, että heidän työeläketurvansa ei kartuttaisikaan heidän eläketurvaansa tulevaisuudessa. He ovat nyt jo haavoittuvinta porukkaa, ja te haluatte, että he ovat myöskin vanhoina ihmisinä, vanhempina, kun siirtyvät eläkkeelle, kaikkein haavoittuvaisimmassa ja heikoimmassa asemassa. Miksi tätä? Miksi te rankaisette koko ajan tämän yhteiskunnan heikoimpia ihmisiä? Antakaa heillekin tilaa tässä yhteiskunnassa niin kuin teille paremmillekin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T16:50:22,2019-12-04T16:53:01,Hyväksytty,1.1 2019_75_85,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Puhemies! Ajattelin, että omalta osaltani olisi ollut hyvä ehkä palata jo tässä vaiheessa keskustelua tähän alkuperäiseen eli nimenomaisesti meidän valtiovarainvaliokunnan mietintöön tästä asiasta. Kun täällä nyt on kiistelty ehkä jonkin verran siitä, keveneekö vai kiristyykö verotus, niin tässä hallituksen toimin voimme todeta, että verotus keventyy siten, että ansiotuloveroasteikon osalta verotuloja menee noin 166 miljoonaa, työtulovähennyksen osalta 269 miljoonaa, perusvähennyksen osalta 109 miljoonaa, valtionverotuksen eläketulovähennyksen osalta 10 miljoonaa ja niin ikään kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen osalta noin 26 miljoonaa. Näin paljon kuitenkin sitten olemme keventämässä veroja. Ja kuten tuossa totesin, niin se kiristävä elementti on siellä se solidaarisuusvero, jota siis jatketaan, aivan kuten viime hallituskaudella — sitä ei onneksi poistettu. Sitä edellinen hallitus sen aikanaan sääti, ja on etenkin meille tärkeää, että tämä solidaarisuusvero on. Täällä senkin poistamista jo esitettiin, mutta sehän tällä hetkellä tuo kuitenkin niitä verotuloja noin 100 miljoonaa. Kun täällä jatkuvasti mietitään, mistä rahat vanhustenhoivaan, mistä rahat koulutukseen ja mistä rahat siihen, että ihmisten terveydestä huolehditaan, ja kun jossakin on nyt 100 miljoonaa, niin kyllä minä hieman ihmettelen, että joku näkee sillä tavalla, että tämä raha ei olisi riittävä sinne valtion yhteiseen kirstuun, että sieltä pitäisi tämäkin ottaa pois ja käyttää sitten rikkaiden veronalennukseen. Minusta tämä on hyvin perusteltu ja tasapainoinen esitys tältä osin, puhemies. [Kimmo Kiljunen: Otetaan sieltä, missä rahaa on!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T16:53:05,2019-12-04T16:54:52,Hyväksytty,1.1 2019_75_86,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Puutun vielä lyhyesti tähän, mitä edustaja Kiljunen puhui näistä erilaisista laskentatavoista silloin, kun koetetaan arvioida sosiaaliturvan muutosten vaikutuksia. Hän antoi sen kuvan, että siinä voitaisiin noin vain valita joitain laskentatapoja. Kyllä se on niin, edustaja Kiljunen, että ne tavat, joilla lasketaan, perustuvat empiirisiin estimointeihin, siis tilastollisiin ja ekonometrisiin tutkimuksiin siitä, miten sosiaaliturvan taso ja sen muutokset vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen työmarkkinoilla. Kun puhutte näistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, on hyvä kuitenkin muistaa, että niin sanotussa työttömyyseläkeputkessa on eli ansioturvan lisäpäivien etuutta nauttii moni ihminen, joka on lähtenyt sinne aivan vapaaehtoisesti. Sosiaalidemokraattinen edustaja Suna Kymäläinen täällä viime kaudella kertoi eräästä ystävästään, joka oli vapaaehtoisesti mennyt ansioturvalle ja työttömyyseläkeputkeen. Näistähän on myös sosiaalivaliokunnassa keskusteltu ansiokkaasti edustaja Lindénin kanssa. Hän muistaa hyvin, mistä tässä puhutaan. Siksi ei olekaan yllättävää, että kun työmarkkinaosapuolten tutkijat ovat arvioineet sitä, miten ansioturvan lisäpäivien alaikärajan nosto vaikuttaa köyhyyteen, köyhyysriskiin, niin on havaittu, että ei mitenkään. Koska kun tätä niin sanottua työttömyysputkea ei enää ole käytettävissä, ihmiset yleensä ovat pitempään työelämässä. Niinpä tällainen alarajan nosto ei lisää köyhyyttä, se lisää työllisyyttä, ja senpä takia meidän vaihtoehtobudjetissamme tätä reformilääkettä käytetään nyt sitten hieman rohkeammin kuin hallituksen esityksessä. Hallituskin sitä esittää ja arvioi sille ihan oikein työllisyysvaikutuksia niillä samoilla menetelmillä, joita tässäkin salissa on kritisoitu mutta joita taloustieteellinen tutkijayhteisö käyttää. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-12-04T16:54:52,2019-12-04T16:57:20,Hyväksytty,1.1 2019_75_87,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä yhteydessä hallitus keventää verotusta oikeudenmukaisemmin kuin kokoomus tekee. Se keventää verotusta nimenomaan pieni- ja keskituloisilta ja sitä kautta vahvistaa pieni- ja keskituloisten ihmisten ostovoimaa ja hyvinvointia. Sitten taas kokoomus alentaisi ansiotuloveroja 800 miljoonalla eurolla  enemmän  kuin hallitus  eli  yhteensä noin miljardin.  Tämä  ve-ronalennus rahoitettaisiin korottamalla kulutusveroja 433 miljoonalla eurolla, kuten teidän vaihtoehtobudjetissanne todetaan, jolloin köyhät maksaisivat suhteessa huomattavasti enemmän kuin parempituloiset. Tämän lisäksi, kun te totesitte äsken tässä muun muassa näistä työllisyysvaikutuksista, siitä, mihin te haluatte kohdentaa leikkauksia, niin te totesitte itsekin, että te tulisitte nimenomaan porrastamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, minkä vaikutus on se, että mitä pidempään ihminen on työttömänä, sitä voimakkaammin te leikkaisitte hänen työttömyysturvaansa. Sitä kautta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ajautuisivat toimeentulotuelle. Kun te vielä olisitte lisäämässä toimeentulotuen asumismenojen omavastuuta, niin sitä kautta nämä ihmiset ajautuisivat entistä vaikeampaan elämäntilanteeseen. Tämän lisäksi te olette lisäämässä ansiosidonnaisen omavastuupäivien palautuksen, työttömyysputken poiston, kuten totesitte, yleisen asumistuen uudistuksen, siihen te teette leikkauksen, sekä te olette myös jäädyttämässä asumistuen vuoden 2019 tasolle, minkä seurauksena te heikentäisitte entisestään niiden ihmisten tilannetta, jotka ovat sosiaaliturvan varassa, jotka tarvitsisivat myös asumistukea. Tässä on selkeä ero, kun me katsomme tätä kokonaisuutta, mitenkä te kohdistaisitte ihmisten verotuksen ja tulopuolen ja ansiotulot. Te heikentäisitte ennen kaikkea kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ja tekisitte Suomeen entistä enemmän köyhyyttä. [Pia Viitanen: Hyvä puheenvuoro, tyhjentävä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-04T16:57:20,2019-12-04T16:59:47,Hyväksytty,1.1 2019_75_88,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tartun nyt ensin edustaja Kiljusen puheenvuoroon [Kimmo Kiljunen: Kumman? Meitä on täällä kaksi, olisi kiva tietää, kummasta on puhe!] — edustaja Kiljunen Annelin puheenvuoroon, pahoittelut tästä epätäsmällisyydestä, rouva puhemies — jossa hän käytännössä käytti aikansa siihen, että hän kauhisteli yksi kerrallaan kokoomuksen esittämiä työllisyystoimia. Kuitenkin on niin, että meidän vaihtoehtomme lisää tutkitusti työllisyyttä jopa 60 000 hengellä Suomessa. Nyt oikeastaan kysyn hallitukselta: kun olette käyttäneet nyt kaikki paukkunne siihen, että moititte meitä siitä, että me haluamme nostaa Suomen työllisyysasteen korkealle pohjoismaiselle tasolle, jotta me voimme turvata tulevien ja nykyisten sukupolvien hyvinvoinnin, niin missä ovat tämän hallituksen työllisyystoimet? Yhtään ei ole näkynyt eikä ole kuulunut, enkä tiedä, koska tässä salissa päästään niistä keskustelemaan. Sen sijaan, että te moititte vain meitä täällä oppositiossa, niin käyttäkää nyt, hyvät kollegat, voimanne siihen, että tehkää vaikuttavia työllisyystoimia, joilla aidosti työllisyysaste saadaan korkealle tasolle. Me olemme kyllä valmiita teitä tässä työssä sparraamaan, koska selkeästi apua tarvitaan, koska teiltä näyttää voimat ja myös rohkeus loppuneen jo alussa kesken. Edustaja Viitanen puheenvuorossaan luetteli eri verokomponentteja, mitä hallitus käyttää ensi vuonna, jotta verotusta kevennetään. Se on ihan totta, mitä edustaja Viitanen totesi: hallitus tekee aivan oikeansuuntaisia toimia ja pyrkii parhaaseen lopputulokseen — mutta toimet eivät ole riittäviä. Kuten mietinnössä todetaan, siitä huolimatta, että tämä hallitus ohjaa kevennystä verotukseen, se ei riitä, koska taas vastaavasti nämä veronluontoiset maksut kiristyvät ensi vuonna niin paljon, että tavallisen palkansaajan palkasta jää vähemmän käteen kuin on jäänyt tänä vuonna. Edustaja Viitanen, tämä on fakta. Oletteko siis eri mieltä näistä faktoista, joista tässä nyt ylipäänsä olemme keskustelleet? Esimerkiksi sekä alle 14 300 euron vuosituloilla että yli 24 000 euron vuosituloilla verotus kiristyy, elikkä näille ihmisille jää palkastaan vähemmän käteen kuin jää tänä vuonna. Me voimme, rouva puhemies, vaikka koko illan tätä vääntää rautalangasta, että me kollegat pääsemme yhteiselle kartalle ja tiedämme, mistä keskustelemme. Mutta jatketaan tältä osin vielä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-04T16:59:50,2019-12-04T17:02:45,Hyväksytty,1.1 2019_75_89,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Halutaanko käydä ihan lyhyt debatti tästä? [Eduskunnasta: Ei! — Pia Viitanen: Saanko vastata jaoston puheenjohtajan ominaisuudessa?] No, jaoston puheenjohtaja saa vastata. Minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_90,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan jaoston puheenjohtajana vastaan, että nyt on kysymys tästä jaoston tekemästä pohjasta, jonka valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt ja joka on täällä käsittelyssä. Tässä pohjassa todetaan se fakta, että verotusta tämän hallituksen toimin kevennetään ja ne veronluonteiset maksut, mitkä nyt nousevat, johtuvat niistä tekijöistä, mitkä ovat jo viime hallituskauden tulosta, ja nämä kaikki viimeksi mainitut liittyvät kilpailukykysopimukseen. Tämä on fakta. Tämä lukee täällä. Toivon, puhemies, että voisimme jo vihdoin lopettaa kinaamisen siitä, mitä tässä mietinnössä lukee. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T17:02:54,2019-12-04T17:03:38,Hyväksytty,1.1 2019_75_91,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen viittasi tuossa puheeseen, jossa toin esille sen, että ylimpiin tuloluokkiin kohdistuva epäsolidaarisuusvero tulisi poistaa. Sanoitte, että tämä epäsolidaarisuusvero pitää pitää siksi, että sen verotuotto on niin tärkeä. No, hallitusohjelman mukaanhan te olette sitoutuneet tietopohjaiseen päätöksentekoon. Kuten aiemmin selvästi totesin, Lundin yliopiston tutkimuksen mukaan Suomessa korkeimmilla veroasteilla laskennallinen veronalennuksen itserahoitusaste on 123 prosenttia, ja tämähän tosiaan tarkoittaa suomeksi sitä, että käytännössä staattisessa laskelmassa ylimpien tuloluokkien solidaarisuusveron laskeminen 10 miljoonalla eurolla toisi dynaamisten vaikutusten jälkeen 12,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Siis veroja keventämällä 2,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja koulutukseen, terveydenhuoltoon, hyviin asioihin. Siis, edustaja Viitanen, tämä toisi lisää verotuottoja, ei vähemmän. [Aki Lindén: Se on pelkkää teoriaa! — Matias Marttinen: Tutkittua tietoa!] — Tutkittua tietoa, ja te olette sitoutuneet tietopohjaiseen päätöksentekoon teidän hallitusohjelmassa. [Pia Viitanen: No, mites se viime hallituksessa meni?] No jos te ette usko tätä tutkittua tietoa, niin uskokaa edes teidän kollegoitanne Ruotsissa. Siellähän sosiaalidemokraattien johdolla poistetaan ylimpien tuloluokkien erityinen raippavero, värnskatt, [Pia Viitanen: On hyvä, ettei täällä toimita niin!] ja sosiaalidemokraattien perustelu tämän kateusveron poistamiselle on, että pitkällä aikajänteellä tämä värnskattin poistaminen ei vähennä verotuloja. Hyvin fiksuja nuo Ruotsin sosiaalidemokraatit! [Juhana Vartiainen: On ne!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T17:03:40,2019-12-04T17:05:34,Hyväksytty,1.1 2019_75_92,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Suomalaiset sosiaalidemokraatit ovat selvästi pulassa, ainakin kun verrataan näihin ruotsalaisiin sosiaalidemokraatteihin ja kokoomukseen. Nythän tässä on ankara hyökkäys meitä vastaan siitä lähtökohdasta, että tutkittu tieto, tutkimukset ja ennen kaikkea se, mistä Vartiainen käytti termiä ""empiiriset estimoinnit"", ovat niitä, joilla nyt sitten tätä meidän argumentaatiotamme nitistetään. Minä olen hyvin tietoinen siitä, että taloustieteilijät empiirisine malleineen kuvittelevat tavoittaneensa absoluuttisen totuuden. Näitä on muitakin uskontoja, jotka samalla tavalla kuvittelevat, että heillä on se totuus hallinnassa. Haluaisin muistuttaa edustaja Vartiaista: Taloustieteilijänä te vallan mainiosti tiedätte, että se, miten nuo empiiriset estimoinnit, ekonometriset mallit tehdään, mitkä ovat valitut parametrit, on hyvin ratkaisevaa ja hyvin ratkaisevaa on, minkälaisella painokertoimella analysoidaan ja niin edelleen. Tämä on kokonaisuus, josta te voitte lopuksi todeta niin kuin te totesitte, ”me hieman rohkeammin teemme tästä johtopäätöksiä” ja niin edelleen. Tämä on poliittista keskustelua, mitä me täällä käymme. Me voimme rakentaa näitä estimointimalleja, ja tulos riippuu aika ratkaisevalla tavalla siitä, millä tavalla nämä painokertoimet tehdään ja mitkä parametrit siellä ovat ratkaisevia. Siitähän se lopputulos tulee, ja te tiedätte sen taloustieteilijänä yhtä hyvin kuin allekirjoittanutkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T17:05:38,2019-12-04T17:06:57,Hyväksytty,1.1 2019_75_93,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä kaiken päätöksenteon kuuluisi pohjautua tutkittuun tietoon. Nyt kun täällä mainittiin kokoomuksen vaihtoehtobudjetti ja se, että se ei lisäisi pienituloisuusastetta, niin sen tutkitun tiedon perusteella, mikä tuolla eduskunnan laskentapalvelussa on laskettu, suhteessa pysyvään lainsäädäntöön eli siis tämän vuoden lainsäädäntöön sen vaikutus on nolla, mutta suhteessa tähän hallituksen uuteen budjettiin pienituloisuutta lisäävä vaikutus on plus 0,4 eli noin 21 000 henkeä — laskin itse tämän — ottaen huomioon, että työllisyysjousto on noin 0,25. Eli tässä on otettu huomioon nämä työllisyysvaikutukset. Vaikka meille joukkolistalle lähetettiin kokoomuksen kansliasta tiedote siitä, että kokoomuksen vaihtoehto ei kasvattaisi, lisäisi pienituloisuutta, niin siinä ei oltu osattu katsoa sitä oikeata lukua, oli katsottu suhteessa tähän pysyvään lainsäädäntöön eikä tulevan vuoden budjettiin. Itse asiassa kun katsotaan kolmen alimman tulodesiilin osalta, niin kokoomuksen vaihtoehdon myötä täällä on 300 000 kotitaloutta häviäjinä näissä kolmessa alimmassa tulodesiilissä. Suhteessa tähän meidän vaihtoehtoomme, koska me hyödynnämme eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja vastaavia vähennyksiä, meillä näitä häviäjiä ei täällä sitten ollenkaan ole. Sitten kun täällä on paljon puhuttu siitä, että täällä on häviäjiä, hallituksen esityksessä ovat alle 14 500:n vuosiansiotuloon menevät ja yli 25 000:n vuosiansiotuloon menevät, niin itse asiassa siihen väliin osuu neljä tulodesiiliä noin suunnilleen, elikkä aika iso joukko on kuitenkin voittajia tässä. En tiedä — minun mielestäni, jos sekä hallituksen esittämät että meidän oppositiossa esittämät hyvät vaihtoehdot, mitkä olivat työtulovähennyksen kasvattamista 100 miljoonalla ja eläketulovähennyksen kasvattamista 50 miljoonalla, yhdistettäisiin, niin saataisiin aika hyvää lainsäädäntöä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-04T17:06:57,2019-12-04T17:09:28,Hyväksytty,1.1 2019_75_94,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kokoomuksen puolelta tuli nyt jälleen kerran se viesti, että te perustelitte sanomalla, että teillä on tutkittua tietoa siitä, että työttömyysturvaa leikkaamalla parannetaan työllisyyttä — jos ymmärsin tämän teidän viestinne oikein. [Kimmo Kiljunen: Se malli on rakennettu niin!] Elikkä te olette jo rakentaneet sen — edustaja Vartiainen nyökkää. Elikkä nyt haluaisin konkreettisesti tietää — kun perustelette sen sillä, että teillä on tutkittua tietoa siitä, [Matias Marttinen: Tietopalvelu!] että työttömyysturvaa leikkaamalla työllisyys Suomessa paranee — ja mielelläni kuulla sen vielä, miten te tämän perustelette ja mitkä ovat nämä tutkimuslähteet. Olisin iloinen, jos se voitaisiin sanoa. [Kimmo Kiljunen: Kuinka paljon pitää leikata, että olisi täystyöllisyys?] — Jos herra Kiljunen olisi nyt hiljaa. — [Kimmo Kiljunen: On hiljaa! — Naurua] Täällä verrattiin Ruotsiin, ja minäkin haluan ottaa Ruotsin esimerkiksi. Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu vahvasti palkkatukeen ja kehitetty erilaisia palkkatukimalleja, ja Ruotsissa palkkatuen käytöstä on hyviä kokemuksia, ja erityisesti yksityiselle sektorille kohdistettu palkkatuki luo siellä pysyviä työpaikkoja. Esimerkkeinä on otettu muun muassa nämä: Ruotsissa taantumat laskevat työllisyyttä vähemmän kuin Suomessa. Ruotsissa pitkän aikavälin kasvu on vahvempaa, koska automaattiset vakaajat ovat palkkatuen ansiosta vahvemmat ja tukevat kasvua. Palkkatuki vaikuttaa korkeampaan työllisyysasteeseen kahta kautta: suoraan, koska sen avulla työllistyy ihmisiä, jotka eivät muuten olisi töissä, sekä epäsuorasti, koska kysynnän ylläpitäminen taantumissa johtaa vahvempaan pidemmän aikavälin kasvuun. Täällä on tuotu Ruotsista monia hyviä esimerkkejä, ja Suomessa tämä hallitus nyt Harakan johdolla haluaa lähteä ottamaan mallia niistä positiivisista käytänteistä, joista Ruotsista ja muista Pohjoismaista meillä on jo tietoa olemassa. Me emme keksi pyörää uudestaan vaan me haemme nimenomaan tutkittua tietoa, jota meillä on Pohjoismaista ja jota meillä on Ruotsista, [Heikki Vestmanin välihuuto] ja me otamme ne myös Suomeen käyttöön. Tämän lisäksi meillä on muita esimerkkejä: Meillä on tulossa 25 eri toimenpide-esitystä, joiden pohjalta myös tulemme monialaisesti vahvistamaan työllisyyttä. Minun mielestäni on taas, voisiko sanoa, virheellistä väittää, ettei tämä hallitus olisi tuomassa tai ei olisi tuonut eduskuntaan esityksiä, joilla vahvistetaan Suomen taloutta ja työllisyyttä ja kestävää kehitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-04T17:09:28,2019-12-04T17:12:19,Hyväksytty,1.1 2019_75_95,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aloitan toteamalla edustaja Kiljuselle liittyen hänen äskeiseen puheenvuoroonsa, [Kimmo Kiljunen: Kummalle Kiljuselle?] — Anneli Kiljuselle — että emmehän me tietenkään vastusta sitä, että haetaan muista Pohjoismaista hyviä, vaikuttavia aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja. Eihän kukaan ole niin täällä väittänytkään. Kannustamme vain teitä, että tehkää, hakekaa, tuokaa Suomeen ja toteuttakaa ne. Mutta jos te ajattelette, että tämä teidän työllisyystavoitteenne, jota te nyt tavoittelette, tulee hoidettua sillä, että Suomessa lisätään palkkatuen käyttöä, niin olette totisesti väärässä. Kyllä tarvitaan monenlaisia toimia, joita me olemme esittäneet: ulosoton suojaosan korottamista, varhaiskasvatusmaksujen laskemista, paikallisen sopimisen lisäämistä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja niin edelleen ja niin edelleen. Tarvitaan monenlaisia vaikuttavia toimia, jotta tuonne yhä korkeampaan työllisyysasteeseen päästään. Valtaosa näistä toimista puuttuu teiltä edelleen, ja odotamme sitä päivää, kun näemme, että hallitus tekee aitoja toimia, jotka lisäävät työllisyyttä tässä maassa. Katsotaan, näemmekö sitä päivää ollenkaan. Täällä myös edustaja Vähämäen taholta haastettiin meidän vaihtoehtomme osalta sitä näkemystä, miten kokoomuksen vaihtoehtobudjetti suhtautuu pienituloisuusasteeseen, ja on tietysti minusta aivan päivänselvää, että kun meillä on tämä sama laskelma käytössä, johon nyt edustaja Vähämäki viittaa, niin tietysti luontevaa on verrata nykytilannetta suhteessa siihen, miten me taas tekisimme. Ja kun te katsotte niitä laskelmia, niin on aivan selvää, että te näette siitä, että kokoomuksen vaihtoehto ei lisää pienituloisuusastetta ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetti pienentää tuloeroja yhtä paljon kuin hallituksen vaihtoehto, kun huomioon otetaan myös vahvistuva työllisyys eli myös dynaamiset vaikutukset. Tämäkin on hyvä minusta tässä tuoda esille. Ja edustaja Kiljuselle, Annelille, totean vielä sen, kun tässä otitte esille, mitkä nämä laskelmien taustat ovat, että taustalla ovat eduskunnan tietopalvelun laskelmat. [Ville Vähämäki: Tämä vuosi on kohta mennyt jo!] Ja jos nyt tässä muistelen, kun edellisellä kaudella aika paljon kuuntelin tämän salin keskustelua, niin muistan kyllä, että täällä SDP:n kansanedustajat heiluttelivat aika monta kertaa erilaisia eduskunnan tietopalvelun laskelmia. Nyt tuntuu vähän erikoiselta, että kun nyt tietopalvelun laskelmat antavat semmoisia tuloksia, jotka teitä eivät miellytä, niin nyt te sitten sanotte, että eiväthän nämä voi pitää paikkaansa. Kyllä ne pitävät paikkansa, ja niiden osalta voidaan mennä hyvin eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-04T17:12:23,2019-12-04T17:15:28,Hyväksytty,1.1 2019_75_96,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kun edustaja Marttinen on tässä nyt muutamaan otteeseen jo tiedustellut hallituksen työllisyyden edistämisen toimia ja vähän viittasi tuossa edellisessä puheenvuorossa siihen, että palkkatuki on ainut, niin luetaan niitä nyt muutama läpi tässä, jos se vaikka helpottaa tuskaa tässä vaiheessa. Eli hallitus esittää pieni‑ ja keskituloisille hallitusohjelman mukaista ansiotuloveronkevennystä, hallitus käynnistää työllisyyspalveluiden alueelliset kuntakokeilut, palkkatuki — kuten sanoit — uudistetaan, ja sen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Vuoden 2020 alusta lähtien toteutetaan nopeat toimet palkkatuen pullonkaulojen poistamiseksi ja sen käytön lisäämiseksi, käynnistetään rekrytukea koskeva kokeilu, jolla edistetään työttömien nopeaa työllistymistä. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluita sekä työnhakuvelvoitteita uudistetaan tukemaan työttömyysjaksojen lyhentymistä, mikä myös Pohjoismaissa on koettu hyvänä asiana. Selvitetään mahdollisuus siirtää pääosa TE-toimistojen työttömyysturvatehtävistä Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen hoidettavaksi, toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Otetaan käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeiden lineaarinen malli osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon kannusteiden parantamiseksi. Hallitus laatii aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategian, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja ‑palvelut. Hallitus antaa syksyllä 2019 esityksen työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostamiseksi. Hallitus antaa syksyllä 2019 esityksen aktiivimallin kumoamisesta, jota me tänään vielä todennäköisesti käsittelemme. OKM ja TEM valmistelevat pikaisessa aikataulussa ehdotukset lyhyempien koulutuskokonaisuuksien mahdollistamisesta työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien tueksi. — Olen nyt suurin piirtein puolessa välissä, mutta käydäänkö loppuun asti vai lopetetaanko tämä keskustelu jossain vaiheessa? Eli lista on olemassa, 25 kohtaa, mitä on sanottu, mutta tarvittaessa voin tämän toimittaa vaikka edustaja Marttiselle, niin hän saa lukea ne loput, toisen puolen, läpi. — Kiitos. [Matias Marttinen: On luettu!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T17:15:28,2019-12-04T17:17:45,Hyväksytty,1.1 2019_75_97,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Keskustelemme tuloveroasteikosta, niin että jos me keskittyisimme tähän aiheeseen hieman tarkemmin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_98,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Berg kertoi pitkän listan hallituksen työllisyystoimista. Toimittakaapa samalla, kun toimitatte sen listan, riippumattomien ekonomistien arviot siitä, millaisia työllisyysvaikutuksia näille toimille voi arvioida. Tutkimme sitä kiinnostuneina. Edustaja Kiljusen kysymykseen siitä, mikä on työttömyysturvan vaikutus työttömyyteen: Se on kyllä taloustieteessä yksi kaikkein monipuolisimmin empiirisessä tutkimuksessa tutkittu asia, ja kyllä siitä vallitsee nyt aika vahva tutkijakonsensus, että se vaikuttaa työttömyysasteeseen. Se ei tarkoita, edustaja Kimmo Kiljunen, että olisi väitetty, että olisi löydetty absoluuttinen totuus. Kaikki ne estimaatit ovat tietysti epävarmoja, mutta kyllä niiden etumerkistä ja siitä piste-estimaatista nyt aika vahvoja käsityksiä meillä on. Ja kun Ruotsiin vedotaan, niin kannattaa katsoa sitä kokonaisuutta. Ruotsin sosiaaliturva ja työttömyysturva ovat tiukempia ja velvoittavampia kuin meillä. Siellä ei ole työmarkkinoilla työehtosopimusten yleissitovuutta, siellä on vapaammat työmarkkinat. Siellä asumistuki on paljon niukempi. Toimeentulotukea myönnetään paljon kireämmin perustein. Siellä käytetään enemmän palkkatukea. Sillä on eritoten merkitystä osatyökykyisille, mutta palkkatuen merkitys tässä kokonaistyöllisyydessä on kuitenkin vähäinen, ja niistä ehdotuksista, joita Rinteen hallitus nyt on tehnyt palkkatuen lisäämiseksi, todetaan esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousvaliokunnalle antamassa lausunnossa, että ne ovat tehoton keino, ja sen lisäksi se niiden määrärahalisäys on nyt niin vähäinen, että se tuskin tähän kokonaisuuteen vaikuttaa enemmän kuin muutamalla tuhannella lisätyöllisellä. Me todella mielellämme jatkamme tässä salissa kyllä hallituksen työllisyysehdotusten käsittelyä, kun niitä tulee ja kun niissä todella on vaikutusarviot, joihin me voimme pureutua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-12-04T17:17:57,2019-12-04T17:20:31,Hyväksytty,1.1 2019_75_99,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Verot herättävät aina tunteita, niin kuin tänään on tässä kuunnellessa todennut. On arvovalinta, että keski- ja hyvätuloisten verotusta ei helpoteta pienituloisten kustannuksella. Viime kaudella työllistämisessä päästiin hyvään vauhtiin, ja nyt se on koko ajan haastavampaa, mutta sitä on jatkettava. Keskusta on ehdottanutkin useita asioita jatkotyöstön pohjaksi. Kuulimme edustaja Bergin luetteloa tämän hetken toimista. On tärkeää, että me emme murenna sitä kustannuskilpailukykyä, mikä viime kaudella vaivalla rakennettiin. On tärkeää, että me valmistelemme mallin, joka ratkaisee tätä kohtaanto-ongelmaa. Meillä on kuitenkin työpula eri puolilla maata, ja täytyy tehdä toimia, jotta on helpompi lähteä uusille seuduille työn perässä. Osatyökykyisten työllistäminen räätälöidyllä tuella on tärkeä asia, samoin työvoimapulan ratkaisuksi työperäinen maahanmuutto, siihen liittyvät ratkaisut, mutta myöskin panostukset koulutukseen, tuotekehitykseen, tutkimukseen ja esteiden purkaminen investointien tieltä. Tähän tarvitaan koko koulujärjestelmä mukaan, ja jatkuvan oppimisen uudistusryhmä työskenteleekin kovaa kyytiä löytääkseen täsmä-, muunto- ja täydennyskoulutuksia eri kouluasteille, jotta saadaan väki töihin. Myöskin nuoret täytyy saada mukaan. Työelämän joustoilla ja jaksamiseen panostamisella on vaikutusta myöskin työurien pidentymiseen. Omat vanhempani tekevät osa-aikaisesti vieläkin töitä, vaikka ovat yli 80-vuotiaita. Se tuo heille merkitystä elämään. Eli kaikki panostukset myöskin siihen, että halutessaan voi jatkaa työtä, ovat meille tärkeitä, ja kaikki panostukset yrittäjyyteen, koska se tuo meille lisää työtä. Olen kyllä sitä mieltä, että jotta me saamme tämän korkean työllisyysasteen, tarvitsemme kaikkien puolueiden hyvät ehdotukset, järkevät ehdotukset käyttöön. Aivan niin kuin tänään teimme yksimielisen päätöksen veteraanien tuista, niin myöskin työllisyystoimet saisivat olla tällainen yhteinen projekti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-04T17:20:31,2019-12-04T17:23:33,Hyväksytty,1.1 2019_75_100,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén on tässä keskustelussa tuonut jo pariinkin kertaan esille sen, että tällä tuloverotuksella sinänsä ei ole kokonaisuuden kannalta valtavan suurta merkitystä, vaan näillä muilla veromuodoilla on suurempi, ja se siis pitää ihan paikkansa. Mutta tietysti työllisyyden, palkansaajien ja eläkeläisten kannalta tuloverotuksella on erinomaisen suuri merkitys, ja siksi on tärkeää tässä yhteydessä puhua näistä kaikista, ja tässä nyt käsitellään sekä tuloveroasteikkoa että tuloverolain vähennyksiä, ja ne ovat tärkeitä. Tässä keskustelussa on nyt käytetty paljon puheenvuoroja palkkatuesta. Kun valtiovarainvaliokunnassa käsiteltiin julkisen talouden suunnitelmaa tässä loka-marraskuussa, niin kysyin suurin piirtein kaikilta asiantuntijoilta, taloustieteilijöiltä ja etujärjestöjen edustajilta palkkatuen merkityksestä työllisyyden ja verotuksen kannalta. Heitä oli ehkä noin parikymmentä, joilta kysyin, ja melkein kaikki vastasivat, että palkkatuen merkitys on varsin vähäinen. Jotkut sanovat, että se jopa syrjäyttää pysyviä työpaikkoja niin, että se saattaa olla joiltain osin negatiivinen, mutta juuri kukaan ei sanonut, että se olisi ratkaisu työllisyysongelmiin tai työttömyysongelmiin. Se on enemmän sosiaalipolitiikkaa sen takia, että se sopii erityisen hyvin osatyökykyisille. No, tämä tuli mielestäni hyvin selväksi. Hallitus kuitenkin rakentaa politiikkansa erittäin vahvasti palkkatuen varaan myös yksityiselle puolelle, ja se on arveluttavaa: tuleeko vain menoja ilman työllisyyden todellista pitkäjänteistä palan paranemista. Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka on asettanut kahdeksan työryhmää, jotka ovat nyt muutaman kuukauden jo tehneet töitä, ja sain eilen luotettavaa tietoa siitä, että noissa työryhmissä ei ole päästy eteenpäin juuri lainkaan. Siellä ovat työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt vastakkain toinen toisensa esitykset tyrmäämässä. Tämä ei tietysti tuo tulosta. Nyt ollaan jo joulukuussa. Tänä vuonna ei enää mitään ehditä tekemään, ja hallituskin kaatui. Sitten maaliskuussa pitäisi olla aihiot valmiina, ja sitten elokuun budjettiriihessä hallituksella pitäisi olla uskottavat päätökset siitä, että 30 000 työpaikkaa syntyy. Tällä menolla, kun mitään ei tapahdu, ei tapahdu myöskään työllisyyden paranemista. Edustaja Berg esitti nuo listat. Kyllähän siellä oli monenlaisia hienoja pyrkimyksiä, mutta ne täytyy saada lihaksi, [Kim Berg: Juuri näin!] ja sitä ei tapahdu tällä hetkellä. Hallitus on jättänyt sen liikaa tuonne työmarkkinoiden osapuolille. [Puhemies koputtaa — Kim Berg: Tulee tapahtumaan!] Perussuomalaisilla on tulossa yli 80 toimenpiteen työllisyystoimenpideohjelma. [Puhemies koputtaa] Se on mielenkiintoinen ja tärkeä asiakirja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T17:23:37,2019-12-04T17:26:53,Hyväksytty,1.1 2019_75_101,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ainakin näillä näkymin tuntuu siltä, että edustaja Kankaanniemen mainitsema työllisyysohjelma, jonka perussuomalaiset ovat tehneet, ei ainakaan tunnu muuttuvan lihaksi. Sen johtopäätöksen todennäköisesti joudumme tekemään. Me emme tietysti tiedä, miten tämä hallituskriisi nyt tässä ratkaistaan. [Ville Vähämäen välihuuto] — Kyllä, voi kyllä olla hyvin näinkin. En siis väittänyt, etteikö se voisi muuttua lihaksi, vaan totesin, että se on epätodennäköistä. Edustaja Marttinen täällä perusteellisesti pohdiskeli viime vaalikautta ja totesi, että silloinen oppositio käytti eduskunnan tietopalvelua hyväksi, ja nyt kun nykyinen oppositio käyttää eduskunnan tietopalvelua hyväksi, niin täällä hallituksen edustajat, sosiaalidemokraatit, olisivat sitä mieltä, että tietopalvelun laskelmat eivät pidä paikkaansa — tällä tavalla te sanoitte. Tämä teidän lausahduksenne ei pidä paikkaansa. Meistä ei ole kukaan ollut missään vaiheessa sanomassa sitä, etteivätkö tietopalvelulaskennat ole tärkeitä. Niitä kannattaa käyttää. Me olimme ainoastaan kysymässä, mitkä ovat ne mallit, jotka siellä on laskettu, mitä lasketaan, mitä ylipäätään mitataan ja kuinka se mitataan. Tätä me nyt pohdiskelemme, mikä on niiden ennusteiden — huomatkaa — uskottavuus, koska kysehän on siitä, että ennuste ei ole fakta ja te käytätte täällä nyt tätä estimointimallin antamaa ennustetta ikään kuin faktana tässä keskustelussa, mitä täällä käydään. Tämä on se ainoa, mitä me haluamme problematisoida. Tälle tielle ei voi mennä. Täällä edustaja Vartiainen antoi erään mallin, ja kun se pelkistetään, niin työttömyysturvan kohennus ikään kuin antaa lisää työttömyyttä tässä valtakunnassa. Kun sen toisinpäin katsoo, niin empiirinen estimointi yhtä lailla kuin arkinen havainnointikin kertovat sen, että jos me poistaisimme työttömyysturvan kokonaan suomalaisesta yhteiskunnasta, niin epäilemättä se nostaisi työllisyyttä — epäilemättä se nostaisi työllisyyttä. Jos ei olisi työttömyysturvaa ollenkaan, ihmisten täytyisi tulla väkisin toimeen. Meillä olisivat piiat ja rengit takaisin tässä yhteiskunnassa, jos näin halutaan sanoa. Eli nyt on kysymys siitä, mikä on tämän politiikanteon sisältö, ei pelkästä empiirisen estimointimallin antamasta laskelmatuloksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T17:26:57,2019-12-04T17:29:03,Hyväksytty,1.1 2019_75_102,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Kiljunen äsken pohdiskeli viisaasti liittyen pitämääni puheenvuoroon, ja haluan tosiaan täsmentää sanomaani. Eli ihmettelin ääneen sitä, miten nyt tietopalvelun laskelmat teidän mielestänne näyttäytyvät ikään kuin toisessa valossa, vaikka niitä ennen on niin paljon käytetty. Totta kai on näin, enkä sitä missään tapauksessa kiistä, että kun tehdään vaikutusarviointeja, niin ainahan ne ovat epätäydellisiä, ilman muuta. Niissä on aina jotkut olettamat, joiden pohjalta ne tehdään. Mutta jos tämän talon pitäisi kuitenkin omat päätöksensä pohjata tutkittuun tietoon, vaikutusarviointeihin, ja kun eduskunnan tietopalvelun laskelmia on ennenkin käytetty — he tekevät kuitenkin vaihtoehtobudjeteista omat laskelmansa suoraan, ja ne ovat meidän kaikkien käytettävissä — niin minusta on aika relevanttia nostaa ne nyt tässä kohdin esille. Aivan loppuun haluan todeta edustaja Bergille: Kiitoksia tästä lukuhetkestä hallituksen työllisyystavoitteiden osalta. Olen tutustunut tähän teidän 25 kohdan listaanne. Ainoa ongelma on se, että pois lukien tämänpäiväinen esitys eläkeputken alaikärajan nostosta, jolle on laskettu työllisyysvaikutus, voitteko mainita, mitkä ovat tämän 25 kohdan listan lasketut, arvioidut työllisyysvaikutukset? Niitä ei taida olla. Ja tämä on, arvoisa rouva puhemies, tämän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan keskeinen ongelma. On kaikenlaisia listoja, on lupauksia siitä, että asioita valmistellaan ja ne tuodaan meille käsittelyyn, mutta niitä ei näy, ja niistäkään toimista, jotka on ilmoitettu, ei ole minkäänlaista arviointia siitä, mitä ne todellisuudessa tarkoittavat. Toki jos on näin, että vaikkapa valtiovarainministeriö on pystynyt arvioimaan ja laskemaan näille teidän toimillenne jotkut vaikutusarvioinnit, niin olemme ilman muuta kiinnostuneita ne näkemään, ja olen aina valmis muuttamaan ja korjaamaan kantaani siinä kohtaa, kun tämä hallitus tekee oikeita ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-04T17:29:03,2019-12-04T17:31:25,Hyväksytty,1.1 2019_75_103,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Marttinen tuossa vastasikin omaan kysymykseensä siitä, minkä takia eivät ne laskelmat riitä. Ne eivät riitä sen takia, että työllisyyteen vaikuttavista seikoista vain hyvin pieni osa, hyvin pieni osa, on eksaktisti laskettavissa, ja jos me keskitymme vain tähän marginaaliseen osaan työllisyyteen vaikuttavista seikoista, niin me teemme huonoa politiikkaa. Näissä laskelmissa ei ole mitään vikaa, mutta kuten kaikkien muidenkin laskelmien kohdalla, ne edellyttävät edustajilta ja päätöksentekijöiltä, että he osaavat lukea niitä ja osaavat laittaa ne oikeaan kontekstiinsa. [Matias Marttinen: Emmekö me osaa?] Esimerkiksi koulutus on yksi sellainen asia, jonka työllisyysvaikutuksia on käytännössä mahdotonta tarkasti laskea, ja jokainen meistä varmasti ymmärtää, että koulutustasolla on vaikutuksia sekä työllisyyden määrään että laatuun. Toinen tällainen tekijä on tietenkin yleinen luottamuspääoma yhteiskunnassa. Kukaan ei pysty sen merkitystä laskemaan, ja silti oletan, että kaikki ymmärtävät, että sillä on valtava merkitys siinä, millaiseksi työmarkkinat kehittyvät. Kolmas seikka on se, että siihen, mikä on kansantaloudellisesti merkittävää työllisyyttä, ei vaikuta pelkästään työllisyysaste, vaan siihen vaikuttaa myös se, millaista työtä, millaisia työpaikkoja syntyy, ja tämän osalta erilaiset laskentakaavat ovat aivan kädettömiä. Kuitenkin jos me synnytämme kymmenen 1 tuntia viikossa -työpaikkaa tai me synnytämme yhden täysiaikaisen työpaikan, niin kansantalouden kannalta se yksi täysiaikainen työpaikka on kuitenkin paljon arvokkaampi, todennäköisesti. Tämän takia ongelma ei ole se, että katsotaan niitä lukuja, jotka voidaan laskea, vaan ongelma on se, että keskitytään tuijottamaan vain näitä lukuja tai pääasiassa näitä lukuja, kun pitäisi ymmärtää työllisyys ja työllisyyden hoito kokonaan yhteiskunnallisena monimuotoisena ilmiönä ja pyrkiä sitä sellaisena myös ohjaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T17:31:28,2019-12-04T17:33:45,Hyväksytty,1.1 2019_75_104,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni tämä käyty keskustelu olisi jo ihan moneltakin osin valmis, mutta haluan ottaa yhden esimerkin, joka liittyy muun muassa edustaja Vartiaisen puheenvuoroon aikaisemmin, kun hän vertaili Pohjoismaita keskenään. Meillä on tietenkin hyvin paljon erilaista dataa, ja löydämme erilaisia lukuja, joita voimme käyttää vertailuissa. Mutta tämä, minkä minä nyt kerron, on sellainen, että olimme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa — mukana oli myös edustaja Vartiainen — juuri tänä syksynä tutustumassa Tanskan sosiaaliturvajärjestelmän terveyspalveluihin ja muihinkin ajankohtaisiin asioihin. Siellä yhteisessä tilaisuudessa meille näytettiin sellainen neljän tärkeän luvun kokonaisuus. Viime vuonna Suomessa työttömyysprosentti oli 7 prosenttia ja suomalaiset, jotka olivat töissä, tekivät keskimäärin viikossa 30 tuntia töitä. Tanskassa työttömyysprosentti oli alhaisempi, se oli 5 prosenttia, mutta tanskalaiset tekivät keskimäärin 27 tuntia viikossa töitä. Näistä neljästä luvusta voi päätellä, että itse asiassa se osa työvoimasta, joka Suomessa oli töissä, siis se 93 prosenttia työvoimasta — tämä on eri luku kuin työllisyysaste, nyt puhun siis työvoimasta, jossa ovat mukana ne, jotka ovat töissä ja jotka ovat työttömänä — teki yhteenlaskettuna enemmän työtunteja kuin Tanskassa tehtiin. Siellä siis nämä tunnit jakaantuvat työssä olevien ihmisten kesken eri tavalla. En ota tässä nyt mitään kantaa siihen, kumpi on parempi ja kumpi huonompi, mutta tämä kertoo siitä, että eri maissa on erilaisia malleja ja sen takia näiden vertailujen esittäminen on vaikeaa — ihan niin kuin edustaja Kontula äsken muiltakin osin käsitteli sitä, kuinka vaikeaa tällaisia ennusteita on esittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-04T17:33:45,2019-12-04T17:35:48,Hyväksytty,1.1 2019_75_105,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä ulkomailta  tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Haluan muutaman huomion sanoa palkkatuesta työllistämisen keinona. Suomalaiset käyttävät palkkatukea viisi kertaa vähemmän kuin ruotsalaiset. Suomalaiset yrittäjät kyllä tuntevat palkkatukimuodon, mutta malli on monesti liian byrokraattinen, mikä liittyy tuen hakemiseen, maksatukseen ja niiden kanssa toimimiseen. Moni yritys pitää palkkatuen hakemista työläänä sen tuomaan hyötyyn verrattuna. Lisäksi yritys ei tee palkkauspäätöstä sen mukaan, onko se tuettua vai ei, vaan sen mukaan, tarvitsevatko he työntekijän ja löytävätkö he sopivan työntekijän. Jos palkkatukea on jo nyt käyttämättä, niin miten hallitus on aikonut saada yrittäjät sitä käyttämään vielä enemmän? Viime elokuussa työllistämistukea oli vielä käyttämättä yli 150 miljoonaa euroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1395,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+5.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2019-12-04T17:35:48,2019-12-04T17:36:44,Hyväksytty,1.1 2019_75_106,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja Vehviläinen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_75_107,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 15/2019 valtiopäiviltä käsittelee hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan kumottavaksi työttömyysturvan niin sanottuun aktiivimalliin sisältyvät velvoitteet ja leikkurit. Muutokset on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamista. Ehdotettujen muutosten seurauksena työttömyysetuuden säilyminen normaalin suuruisena ei enää edellytä sitä, että työttömyysturvan saaja mallissa edellytetyllä tavalla työllistyy palkkatyössä tai yritystoimissa tai että hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun tai työllistymistä tukevaan toimintaan vähintään viiden päivän ajan. Muilta osin työttömyysetuuksia saavien työnhakijoiden velvoitteet säilyvät ennallaan, eli työttömän työnhakijan tulee edelleen aktiivisesti hakea työtä ja koulutusta sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Eduskunta edellytti jo aktiivimallia koskevia muutoksia hyväksyessään, että uudistuksen vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja tarvittaessa tulee laajentaa keinoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, etteivät ehdotetut keinot ole riittäviä estämään aktiivisesti työnhakua tai palveluun pääsyä yrittäneen työnhakijan joutumista vähennetylle etuudelle. Mallin keskeisimpänä tavoitteena on ollut lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan. Aktiivimallia koskevassa hallituksen esityksessä mallin arvioitiin lisäävän työllisyyttä 5 000—12 000 henkilötyövuodella. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle käsitellyt laajasti aktiivimallin vaikutuksia. Mallin vaikutuksia on tutkittu sen voimassaolon aikana kolmessa eri tutkimushankkeessa. VATTin tutkimuksen mukaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista eikä vaikutuksia työllistymiseen voida siten luotettavasti arvioida. Aktiivimallin aikana tehtiin myös muita työllisyyteen mahdollisesti vaikuttavia uudistuksia. Sopivan verrokkiryhmän puuttuessa aktiivimallin vaikutusta on vaikea erottaa muiden tekijöiden vaikutuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin huomiota siihen, että aktiivimalli on selvityksen mukaan saattanut lisätä työllistymistä ja työttömyyden päättymistä ansioturvan saajien joukossa. Sen sijaan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien keskuudessa kasvua oli lähinnä työttömyyden aikaisessa työssäkäynnissä. Työllistymisen kasvussa on osittain kyse myös työllisyystilanteen paranemisen vaikutuksesta. Aktiivimallin yhteydessä työvoimapalveluiden tarjontaan lisättiin 25 miljoonan euron vuosittainen määräraha. Valiokunta pitää myönteisenä, että työttömille tarjottavien palveluiden määrä ja palveluihin osallistuminen lisääntyi niin ansiopäivärahan kuin peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien keskuudessa. Palveluihin osallistuminen kasvoi erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä, joissa työllistyminen avoimille työmarkkinoille on harvinaisempaa. Toisaalta ansiopäivärahan saajien joukossa kasvoi erityisen paljon lyhyisiin, juuri aktiivimallin ehdot täyttäviin palveluihin osallistuminen. Lyhyiden koulutusjaksojen tarjonta myös lisääntyi aktiivimallin aikana, mikä on vaikuttanut palveluihin osallistumisasteeseen. Palveluihin osallistumisasteeseen ovat voineet vaikuttaa myös aktiivimallin aikana tehdyt muut työvoimahallinnon uudistukset, kuten määräaikaishaastattelut ja kokeiluhankkeet eri alueilla. Selvityksen mukaan TE-toimistojen asiantuntijoille ja esimiehille suunnattuun kysely- ja haastattelututkimukseen saatujen vastausten perusteella aktiivimallia ei pidetä työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Puolet vastaajista katsoi, että aktiivimallin avulla ei pystytä edistämään työllistymistä, koska se kannustaa aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aktiivimallin ehtojen täyttämiseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin huomiota siihen, että aktiivimallin vaikutusten arvioinnissa ei ole selvitetty mallin vaikutuksia työttömien hyvinvointiin ja työkykyyn. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti aktiivimallia koskevaa hallituksen esitystä käsitellessään vuonna 2017 tärkeänä, että uudistuksesta tehdään seurantatutkimus ja arvioidaan uudistuksen vaikutuksia henkilöiden myöhempään työllistymiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin sekä tehdään vaikuttavuusarviot myös eri ryhmille esimerkiksi sukupuolen, iän, koulutustason, asuinalueen ja työttömyyden keston mukaan. Selvitysten ja tilastotietojen perusteella on selvää, että aktiivimalli on heikentänyt työttömien toimeentuloturvaa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että selvityksen perusteella työttömyysetuutta pienennettiin erityisen usein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevilta iäkkäämmiltä työnhakijoilta sekä työttömyysturvaa työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä saavilta. Aktiivimalli näyttää myös kohdistuneen erityisesti miehiin, joiden työttömyysetuuksia alennettiin aktiivimallin vuoksi useammin kuin naisten. Alueellisia eroja ei selvityksessä sen sijaan havaittu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden ja järjestelmän kannustavuuden kannalta ongelmallisena, että ensisijaisen etuuden alentaminen aktiivimallin johdosta on lisännyt viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotukiriippuvuus nostaa työllistymisen kynnystä ja johtaa usein työttömyyden pitkittymiseen. Valiokunta toteaa, että aktiivimalliin on kohdistunut voimakasta kritiikkiä ja se on koettu vaikeaselkoiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta nostaa lausunnossaan esille aktivointitoimenpiteiden kielteiset vaikutukset erityisesti miesten itseluottamukseen ja heidän kokemaansa arvostukseen. Yhteenvetona sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tutkimuksessa ei ole voitu luotettavasti osoittaa aktiivimallin lisänneen työllisyyttä, mikä on ollut mallin keskeinen tavoite. Aktiivimalli on kuitenkin heikentänyt erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien työttömyysturvan tasoa, lisännyt toimeentulotuen tarvetta ja nostanut työttömyysturvajärjestelmään kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Aktiivimallin kumoaminen lisää esityksen mukaan työttömyysturvamenoja arviolta 51,1 miljoonalla eurolla. Asumistuen ja toimeentulotuen menojen arvioidaan alenevan 12 miljoonalla eurolla. Aktiivimallin kumoaminen lisää siten kokonaisuudessaan julkisen talouden menoja arviolta 39 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 13,7 miljoonaa euroa, kuntien osuus 10,2 miljoonaa euroa ja työllisyysrahaston osuus 15,2 miljoonaa euroa. Aktiivimallin kumoaminen parantaa työttömien etuudensaajien toimeentuloturvaa. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajalla, joka ei täyttäisi aktiivimallin mukaisia edellytyksiä, etuus nousee ilman korotusosia noin 32,40 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahaa saavalla etuus nousee ilman korotusosia keskimäärin noin 65 euroa kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen siitä, että jatkossakin työllisyyden edistämiseksi tarvitaan työttömien työnhakijoiden aktiivisuutta tukevia toimenpiteitä, kannusteita ja työllistymistä tukevia palveluita. Aktiivimallin kumoaminen ei poista työnhakijoiden velvollisuutta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua työllisyyttä edistäviin palveluihin. Valiokunta pitää tarpeellisena, että aktiivimallin yhteydessä työvoimapalveluihin lisätty 25 miljoonan euron vuosittainen määräraha säilytetään. Työvoimapalveluita tulisi kehittää nykyistä yksilöllisemmiksi ja eri työttömien ryhmien tarpeita vastaaviksi ja riittäviksi. Valiokunta pitää myönteisenä, että työttömyysturvan omavastuu säilyy aktiivimallin kumoamisen jälkeenkin viidessä päivässä. Valiokunta toteaa, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin. Työllisyyden edistämiseksi on asetettu ministerityöryhmä alatyöryhmineen. Valiokunta pitää tärkeänä, että työllistämistä tukevien palvelujen kehittämisen ohella työttömyysturvajärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti mahdollisten kannustinongelmien pienentämiseksi, järjestelmän selkeyden ja ymmärrettävyyden lisäämiseksi sekä toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Valiokunta katsoo, että palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan uudistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllisyyden edistämisen ja heidän tarpeitaan vastaavan toimeentuloturvajärjestelmän rakentamiseen. Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-04T17:37:00,2019-12-04T17:47:00,Hyväksytty,1.1 2019_75_108,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Ja sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_109,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aktivointi sinällään ei ole yleisesti paha asia, se, että meitä saadaan tekemään asioita, jotka saavat meidät osallisiksi ja mukaan, mutta mitä itse olen tähän aktiivimalliin hyvinkin läheltä päässyt perehtymään tuolla Kainuussa, niin jouduin havaitsemaan sen, että valitettavasti aktiivimalli toimi varsinaisena raippana heille, jotka olivat jo valmiiksi varsin pitkälti työmarkkinoiden ulottumattomissa, vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, peruspäivärahalla, työmarkkinatuella tai jollain muulla tai jossain muussa vaikeassa tilanteessa terveydentilan tai yleisen elämäntilanteen vuoksi. Erityisen isoa huolta herätti se, että eriarvoistumista nähtiin eritoten ikääntyvien työttömien kohdalla. Itse pohdinkin tässä tämän mallin yhteydessä, että jonkinlainen ikääntyvän miehen ja naisen suojeluohjelma kai Suomeen olisi työmarkkinoilla perustettava, niin että heillä olisi yhdenvertainen, tasa-arvoinen mahdollisuus saada työtä vielä irtisanomisten tai työmarkkinoilla muutoin tapahtuvien muutosten jälkeen. Se, mikä tässä mallissa oli minun mielestäni pielessä, liittyy siihen, aktivoidaanko ihmisiä aidosti asioihin, jotka hyödyttävät heidän osaamisensa kehittämistä, niitä asioita, jotka edistävät konkreettisesti heidän työllistymistään, vai onko malli rakennettu enemmänkin sitä varten, että se leikkaa työttömyysetuutta mekaanisen leikkurin tavoin eikä huomioi ihmisten yksilöllisiä tilanteita. Tietenkin täytyy olla tyytyväinen, että suomalainen mediakin huomasi tämän aktiivimallin vaikutuksineen sitten, kun  kansalaiset  tekivät  siitä kansa-laisaloitteen, ja nostivat asian kunnolla esille. Siitä oli käyty keskustelua täällä eduskunnassa jo poliittisten puolueitten kesken, mutta kovin suurta julkista huomiota se ei siinä yhteydessä saanut. Se, mikä tässä jatkon osalta on mielestäni tärkeää nyt, kun aktiivimallin niin sanottu aktiivileikkuri, työttömyysturvan leikkaus, tässä perutaan: meidän täytyy pitää huoli siitä, että meidän työvoimapoliittiset toimemme ovat motivoivia, ne vastaavat asiakkaiden tarpeita, ne ovat tarkoituksenmukaisia eivätkä ne pyri pelkästään vain jonkun tietyn ehdon täyttämiseen vaan siihen, että ihmisillä on aidosti osaamisensa ja kuntonsa puolesta mahdollisuus vastata työelämän tämän päivän haasteisiin ja olla mukana. Minkä takia puhuin ikääntyvistä miehistä, ikääntyvistä naisista tuolla Kainuun selkosilla: se on ihan merkittävä kysymys varsinkin miesten kohdalla. Siellä on edelleen ihmisiä, joilla ei ole kulkuvälineitä, ei ole sellaista mahdollisuutta. Me keskustelemme täällä omasta autosta, sen käytöstä, polttoaineen hinnasta, mutta kaikilla ihmisillä ei tänä päivänä ole edes sitä autoa, jolla päästä pidemmän matkan päähän työuran äärelle, tai ei ylipäätänsä ole myöskään sellaisia valmiuksia, että voisi näin tehdä. Huolimatta siitä, että meillä on ollut Taipaleen ja Anderssonin malleja erilaisten toimien ohjaamiseksi, niin että työttömyyskortistoista, työttömyystilastoista poistuisivat inhimillisellä tavalla sellaiset henkilöt, jotka eivät sinne kuulu yleensä työkyvyltään ja terveydentilaltaan, meillä on — väitän — tälläkin hetkellä edelleen siellä tilastoissa taulukoita koristamassa tuhansia ihmisiä, jotka niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon lääkäreiden toimesta on todettu moneen kertaan työkyvyttömiksi. Valitettavasti ikäasiat tulevat näissä monta kertaa vastaan, ja varsinkin jos olet alle kuusikymppinen työkyvytön, niin tahtoo olla tänä päivänä erittäin vaikeaa päästä eläkkeelle, vaikka siihen  olisi kaikki ter-veydelliset perusteet. Uskon, että meillä on löydettävissä hyvinkin paljon sellaisia työllisyyteen vaikuttavia keinoja, jotka kannustavat positiivisella tavalla ihmisiä tarttumaan työn syrjään kiinni. Toivon, että meillä olisi rohkeutta katsoa monenlaisia erilaisia ratkaisuja niin koulutukseen kuin myöskin sitten työelämän pelisääntöjen osuuteen mutta niin, että me tekisimme se rakentavasti, ei niin, että meidän lähtökohtainen tarkoituksemme on jollain tapaa kepittää tai piiskata ihmisiä liikkeelle rakentamalla semmoisia järjestelmiä, joissa ei ole tarkoitus muuta kuin palvella sitä järjestelmää, vaan niin, että ihmisen mahdollisuudet itse asiassa parantuisivat. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-04T17:47:06,2019-12-04T17:53:11,Hyväksytty,1.1 2019_75_110,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aktiivimallin ongelmat olivat ilmeisiä jo silloin, kun esitys viime kaudella tuotiin eduskunnan käsittelyyn. Jo mallin valmistelun yhteydessä asiantuntijalausunnoissa epäiltiin mallin toimivuutta. Nyt olemme entistä lähempänä sitä päivää, kun tästä työttömiä epäoikeudenmukaisesti kohtelevasta aktiivimallista päästään eroon ja työllisyyttä hoidetaan jatkossa kepin sijasta enemmän työttömiä tukemalla. Arvoisa puhemies! Aktiivimallia koskevan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin loppuraportin perusteella on haasteellista tehdä tutkimustietoon perustuvia johtopäätöksiä mallin työllisyysvaikutuksista. Aktiivimalli on kyllä tilastojen mukaan lisännyt jonkin verran työttömien osallistumista työllistämistä edistäviin, erityisesti lyhyisiin palvelujaksoihin. On kuitenkin vaikea sanoa, onko aktiivisempi osallistuminen näihin palveluihin lisännyt lainkaan työllistymistä. On hyvä huomioida, että aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan edelleen aktiivimallin purkamisenkin jälkeen ylläpitää korkeaa osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niihin ohjataan esimerkiksi työttömien määräaikaishaastatteluissa, palveluja sisällytetään työllistymissuunnitelmiin ja työttömyysturvan saajia velvoitetaan osallistumaan palveluihin. Arvoisa puhemies! Aktiivimallin voimassaolon aikana työttömyysetuutta on alennettu keskimäärin yli kolmanneksella työttömyysetuuden saajista. Aktiivimallin vaikutuksia koskevien tilastotietojen perusteella malli on alentanut erityisesti ikääntyneiden ja/tai pitkään työttöminä olleiden työttömyysetuutta. Vaikuttaakin osittain siltä, että työttömyys-etuutta alennettiin erityisesti sellaisilta työttömyysetuuden saajilta kuin työmarkkinatukea saavat pitkäaikaistyöttömät ja ansiopäivärahan niin kutsutuilta lisäpäiviltä etuutta saavat pitkäaikaistyöttömät. VATTin TE-toimistojen henkilökunnalle suunnatun kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua. Tämän takia mallia pidettiin eriarvoistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana. Aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesikin mietinnössään, että tutkimuksissa ei ole voitu luotettavasti osoittaa aktiivimallin lisänneen työllisyyttä, mikä on ollut mallin keskeisin tavoite. Aktiivimalli on kuitenkin heikentänyt erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien työttömyysturvan tasoa, lisännyt toimeentulotuen tarvetta ja nostanut työttömyysturvajärjestelmään kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Arvoisa rouva puhemies! Aktiivimallin purkamisessa on kyse työttömien ihmisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Mallin keskeinen epäoikeudenmukaisuus on ollut se, että työttömien ihmisten toimeentuloa voidaan leikata heistä itsestään riippumattomista syistä. On erittäin hyvä, että työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet nyt kumotaan. Kiitän hallitusta lämpimästi siitä, että tästä työttömiä epäoikeudenmukaisesti kohtelevasta aktiivimallista päästään heti vuodenvaihteessa eroon ja että hallituksen ajamat työllisyystoimet ovat jatkossa kepin käytön sijasta enemmän työttömiä tukevia ja kannustavia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T17:53:15,2019-12-04T17:57:36,Hyväksytty,1.1 2019_75_111,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on vaikeassa tilanteessa. Julkinen taloutemme ei ole tasapainossa, työttömyysluvut ovat korkeat, ja samaan aikaan kärsimme työvoimapulasta. Hyvinvointiyhteiskuntamme turvaaminen edellyttää työllisyyden merkittävää kasvattamista. Työttömyytemme taso on ollut viime vuosina lähempänä Etelä-Eurooppaa kuin muita Pohjoismaita, ja tämä on hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta kestämätön tilanne. Meidän tulisi luoda vähintään 60 000 uutta työpaikkaa, että saisimme toisaalta julkisen taloutemme tasapainoiselle uralle ja toisaalta ihmisille työtä ja sitä kautta lisää hyvinvointia. Meidän täytyy saada myös työpaikat ja työntekijät kohtaamaan. Hallituksen työllisyyspolitiikan suunta on ollut päinvastainen. Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun laskelmien mukaan hallituksen laatima budjettiesitys laskisi työllisyyttä vähintään 5 000 henkilöllä. Tähän meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Aktiivimalli on herättänyt valtavasti keskustelua. Aktiivimalli on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan lisännyt ansiosidonnaista saavien työttömien hakeutumista työllisyyspalveluiden piiriin sekä nostanut heidän aktiivisuuttaan. Asiaa on tutkittu maamme parhaimpien talous- ja työllisyyspolitiikan asiantuntijoiden toimesta. Vaikka suoria työllisyysvaikutuksia ei ole pystytty osoittamaan ongelmallisen tutkimusasetelman vuoksi, professori Roope Uusitalon johtaman selvitysryhmän raportin mukaan aktiivimalli on aktivoinut erityisesti ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevia työttömiä. Heidän työttömyysaikansa on lyhentynyt ja osallistumisensa aktiivitoimenpiteisiin kasvanut. Tutkimustulokset ja asiantuntijalausunnot ovat osoittaneet, että aktiivimallin vaikutukset ovat olleet parhaita niiden työttömien osalta, jotka ovat olleet työttömyysjaksonsa alkupuolella. Hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta esittänyt tilalle mitään korvaavia toimenpiteitä, joilla vastaavia vaikutuksia voitaisiin saada aikaan. Aktiivimallin poistaminen edellyttää, että aktiivista työllisyyspolitiikkaa kuitenkin jatketaan ja että aktiivimallin tuottamat hyödyt saataisiin muiden keinojen avulla saavutettua. Negatiiviset vaikutukset ovat osuneet ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömiin, joiden aktiivisuus ei ole lisääntynyt leikkurin vaikutuksista huolimatta. Nämä asiat huomioon ottaen on perusteltua, että työttömyysturvan velvoitteiden toteuttamiseksi etsitään monipuolisempia keinoja ja huolehditaan siitä, että kukaan ei jää yksin. Olisi hyvä varmistaa, että jokainen saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Suomalaisessa työllisyyskeskustelussa viitataan välillä Tanskan malliin. Tämä ei ole ihme, sillä Tanskassa on säännönmukaisesti meitä korkeampi työllisyysaste. Tanskan työmarkkinat perustuvat vahvaan ja joustavaan sopimisen kulttuuriin, omaleimaiseen irtisanomis- ja työttömyysturvajärjestelmään sekä laadukkaisiin työllisyyspalveluihin. Erinomaiset työllisyyspalvelut ovat keskeinen osa Tanskan menestystä. Tanskassa työtön pääsee työllisyyspalveluiden piiriin heti työttömyyden alkaessa ja tapaa työllisyyspalvelun työntekijöitä usein ja säännöllisesti. Erityisesti työttömyysjakson alkuun panostetaan. Näin pyritään välttämään pitkät työttömyysjaksot. Järjestelmä tähtää työttömän työllistymiseen mahdollisimman pian sekä tarjoaa yksilöllistä ja suunnitelmallista tukea. Työttömyyskassat osallistuvat aktiivisesti työllisyyspalveluiden tuottamiseen työvoimaviranomaisten rinnalla, ja ne toimivat vahvassa yhteistyössä. Tanskan menestys ei kuitenkaan perustu ainoastaan työttömille tarjottavien palveluiden laatuun. Tanskan malli edellyttää työttömältä aktiivista osallistumista ja työnhakua. On selvää, että työllisyyspalveluita on Suomessa kehitettävä ja parannettava. Työtön jää järjestelmässämme liian usein yksin eikä saa tarvitsemaansa tukea työllistymisensä edistämiseksi. Kuitenkin, kuten Tanskan esimerkistä huomaamme, laadukkaat työllisyyspalvelut tarvitsevat aktiivisuutta monesta suunnasta. Nämä täydentävät toisiaan ja luovat riittävät edellytykset työttömien aseman helpottamiseksi sekä työllisyyden kasvattamiseksi. Arvoisa puhemies! 60 000 uuden työpaikan luominen on vaativa tehtävä, joka vaatii merkittäviä uudistuksia. Se on saavutettavissa, mikäli poliittista tahtoa on riittävästi. Suunta on kuitenkin väärä, kun jo olemassa olevia työllisyystoimia puretaan ilman minkäänlaista suunnitelmaa korvaavista toimenpiteistä. Työllisyyden kasvattamiseksi on olemassa keinoja, ja nämä keinot on otettava käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1395,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2019-12-04T17:57:36,2019-12-04T18:02:45,Hyväksytty,1.1 2019_75_112,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tuohon mietintöön vastalause, jossa toteamme, että nämä työttömyyden alun karenssipäivät olisi ollut viisasta palauttaa seitsemään päivään ja että hallitus ei noudata omaa ohjelmaansa, jossa sanottiin, että aktiivimallin velvoitteet puretaan, kun vastaavat työllisyyttä lisäävät toimenpiteet on esitetty. Se karenssiajan muutoshan oli tämän aktiivimallin yhden keskeisen arkkitehdin, vasemmistoliiton entisen puoluesihteeri Ralf Sundin idea, ja nyt jos aktiivimalli puretaan, niin silloin tietysti olisi luontevaa palauttaa ne karenssipäivät seitsemään päivään, jotta koko tästä tapahtumasta ei jäisi meille heikompi työllisyys kuin mitä oli ennen koko mallin säätämistä. Mutta laajemmin tässä aktiivimallikeskustelussa on kysymys suomalaisen yhteiskunnan hitaasta heräämisestä tähän pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoituksen perusdilemmaan: kun meillä on hyvä sosiaaliturva ja toisaalta meidän väestö ikääntyy, niin meidän on välttämättä nostettava työllisyysastetta. Taloustieteellinen tutkimus kertoo aika selvästi, että silloin pitää vaikuttaa työnteon kannustimiin. No, siihen voidaan vaikuttaa joko tuloverotusta alentamalla, sosiaaliturvaa leikkaamalla tai sitten lisäämällä erilaista velvoittavuutta ja kontrollia sosiaaliturvan käytössä. Kaikki nämä keinot ovat käytössä muissa Pohjoismaissa, joissa niitä ei enää niin naiivilla tavalla paheksuta kuin tässä salissa käydyssä keskustelussa. Suomessahan on periaatteessa aina ollut teoreettinen velvoite hakea työtä silloin, kun saadaan työttömyysturvaa. Edustaja Kyllönen ja moni muu on täällä todennut, että kyllähän edelleenkin työttömällä tulee olemaan velvoite hakea aktiivisesti työtä. Näin on aina ollut teoreettisesti, mutta käytännössä siitä ei ole kovin paljon välitetty. Ja nyt ihan perusteltu pelko on, että tässä palataan siihen vanhaan maailmaan, jossa työttömyys voi jatkua vaikka kuinka kauan eikä siitä oikeasti välitetä yhtään mitään. Edustaja Kyllönen sanoi hyvin, että aktivointi ei sinällään ole paha asia. Mutta jos katsoo kylmällä ja järkevällä silmällä tutkimusta, mitä tiedetään aktivointitoimista ja erilaisista työvoimapolitiikan toimenpiteistä eri maissa, arvoisa puhemies, ja eritoten Pohjoismaissa, niin itse asiassa nämä vaikuttavuusanalyysit osoittavat sen, että useimmilla aktivointitoimilla ei ole juuri merkitystä työllistymisen todennäköisyyteen. Se on valitettava tosiasia. Tätä on tutkittu 90-luvulta lähtien Pohjoismaissa ja on havaittu eri maissa aika lailla samansuuntaisesti, että on äärimmäisen vaikea keksiä sellaisia aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä, jotka oikeasti lisäisivät niiden toimenpiteiden loppumisen jälkeen työllistymisen todennäköisyyttä. Mutta kun tutkijat ovat havainneet tämän pikkuisen ikävän tosiasian, niin he ovat huomanneet myös, että monet näistä toimenpiteistä lisäävät työllistymisen todennäköisyyttä jo ennen kuin ne alkavatkaan. Miten tämä voidaan selittää? No, tämä selittyy ihmisluonnolla ja sillä järkevällä ajatuksella, että monet toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, että ihmiset hakevat hanakasti töitä välttääkseen ne toimenpiteet, koska ne vievät ihmiseltä vapaa-aikaa, ja sen takia ne koetetaan välttää ja haetaan sitten hieman hanakammin uusia työpaikkoja ja tartutaan työtilaisuuksiin. Se on tämä niin sanottu pelote-efekti, joka on empiirisessä tutkimuksessa oikein hyvin todennettu. Eritoten on sääli, että tämä aktiivimalli lopultakin sai sitten sellaisen muodon kuin se sai eli sitä sovellettiin myös työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella oleviin. Virkamiesten alkuperäinen ajatushan oli ollut, että sitä olisi sovellettu ainoastaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, ja jos näin olisi tehty, niin silloin me olisimme välttäneet monet ihan turhat kärsimykset ja köyhyyden ongelmat, jotka aktiivimallin soveltamisesta näille heikomman työmarkkina-aseman pitkäaikaistyöttömille syntyivät. Sen sijaan ansioturvan yhteydessä aktiivimalli olisi varsin perusteltu eritoten siksi, että se on todennäköisesti vähentänyt niin sanotun työttömyyseläkeputken houkuttelevuutta. Siitä tuli itsellenikin puhelinsoittoja työttömyyseläkeputkessa eli näillä niin sanotuilla lisäpäivillä olevilta, jotka sanoivat, että ”mitä ihmettä, minä luulin olevani jo eläkkeellä”, vaikka periaatteessa oltiin työttöminä. Eli se olisi ollut ansioturvan osalta erittäin perusteltu. Ja tätähän alun perin virkamiehet ja hallituskin halusivat, mutta työmarkkinajärjestöt nimenomaan halusivat laajentaa tämän. Eli EK, SAK, STTK, Akava halusivat laajentaa sen myös näihin vaikeammassa työmarkkina-asemassa oleviin. Tämä herättää yleisesti sen kysymyksen, kannattaako pitää kiinni tästä ajatuksesta, joka valitettavasti myös Rinteen ja teidän vasemmisto-keskustan hallituksella näyttää olevan, jonkinlainen Mooseksen pyhä kivitaulu, että työmarkkinajärjestöt saavat määrätä työvoimapolitiikan ja työllisyystoimien suunnan ja käyttää niihin veto-oikeutta. Se näkyy esimerkiksi siinä, että nyt te ette ole halunneet puuttua näihin lisäpäiviin sen enempää kuin tämän yhden ikärajavuoden osalta. Kun minä kysyin tätä sosiaaliministeri Pekoselta, niin hän ei kyennyt muuta siihen vastaamaan kuin että hän haluaa kunnioittaa näiden parttien sopimuksia. Mutta minä olen aivan vakuuttunut siitä, että jos te, arvoisa vasemmistohallitus, mielitte lainkaan päästä lähelle tätä tavoitettanne, niin ette te siihen pääse, jos te pidätte kiinni jääräpäisesti siitä, että järjestöt saavat päättää ja määrätä ja käyttää veto-oikeutta suomalaisen työllisyyspolitiikan suhteen. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-12-04T18:02:49,2019-12-04T18:09:51,Hyväksytty,1.1 2019_75_113,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen pyrkinyt täällä eduskunnassa käyttämään melko maltillisia ja tavattoman faktapohjaisia puheenvuoroja, ja numeroitakin on tullut aika paljon käytettyä, mutta nyt osallistun tähän keskusteluun enemmän arvopohjalta. Arvot eivät toki ole ristiriidassa faktojen kanssa, mutta haluan korostaa tässä eräitä periaatteita, joita minun on ollut vaikea hyväksyä. Tässä on käytetty alkupuolella keskustelua hyviä puheenvuoroja, joissa on vahvasti osoitettu, että tämä aktiivimalli ei toiminut, ja on erinomaista, että nyt on valmisteltu hallituksen esitys, että siitä luovutaan. Koko tämän käsittelyn ajan ja tämän syksyn aikana olen tässä eduskuntasalissa törmännyt sellaiseen asiaan, jonka itse rohkenen tiivistää seuraavaan muotoon: me sosiaalidemokraatit ja uskoisin, että laajemminkin poliittinen vasemmisto, kyllä vihaamme työttömyyttä, mutta kokoomus näyttää vihaavan työttömiä. Eli tämä erittäin voimakas työttömien kyykyttäminen ja sellaisiin etuihin puuttuminen hyvin voimakkaasti — kuten äsken esimerkiksi edustaja Vartiaisen käyttämässä puheenvuorossa, jossa hän puhui pelotevaikutuksista ja muista — on sellaista, jota minun on vaikea hyväksyä tai en itse asiassa ollenkaan voi hyväksyä. Olen ollut vastuullisessa virassa kuntapuolella, Porin kaupungin terveysjohtajana, kun Suomi syöksyi 90‑luvulla syvään lamaan. Työttömyys nousi vientiteollisuudesta elävässä rannikkokaupungissa 30 prosenttiin, eräissä kaupunginosissa 50 prosenttiin. Ihmiset taistelivat hengissä pysymisestä, ja jonkunlaisissa toisenlaisissa yhteiskuntaoloissa se olisi voinut johtaa paljon kärkevämpiin tapahtumiin kuin mihin Suomessa johti. Silloin meillä oli käytössä erilaista velvoitetyöllistämistä, esimerkiksi 500 ansiosidonnaisen päivärahapäivän jälkeen kunnan oli pakko järjestää ihmiselle kuudeksi kuukaudeksi töitä, jotta yhteiskunta pysyi koossa. Sittemmin me nousimme tästä lamasta. Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä sitä kyynistä ihmiskäsitystä, joka lähtee siitä, että ihmiset ovat omaa laiskuuttaan, ikään kuin ilkeyttään tai pahuuttaan työttöminä, eivät viitsi mennä töihin ja heidät saadaan töihin vain erilaisilla kepityksillä ja muilla tällaisilla keinoilla, kuten esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan eläkkeeseen oikeuttavuuden poistamisella taikka heikentämällä työttömyyspäivärahaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. — Tämän halusin sanoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-04T18:09:53,2019-12-04T18:12:36,Tarkistettu,1.1 2019_75_114,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp," Arvoisa puhemies! Se on semmoinen juttu, että nyt on korkea aika hallitusohjelman mukaisesti kuopata aktiivimalli, ja sitä tuskin hirveän monella tulee ikävä. On aika saattaa historiaan se, että aktiivimallin edellytysten täyttämättä jättäminen johtaisi työttömyysetuuden alentamiseen 4,65 prosentilla. Tärkeää on, että työttömyysetuutta saavilla etuuden saannin edellytykset säilyvät ennallaan. On ihan itsestään selvää, että työttömän työnhakijan tulee edelleen aktiivisesti hakea työtä ja koulutusta sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Tämä ei ole kuitenkaan kepin antamisen paikka, ja uskon kannustamisella olevan parempi vaikutus lopputuloksen kannalta. Tosiasia on se, että tutkimuksessa ei ole voitu luotettavasti osoittaa aktiivimallin lisänneen työllisyyttä, mikä on ollut mallin keskeisin tavoite. Aktiivimalli on kuitenkin heikentänyt erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien työttömyysturvan tasoa, lisännyt toimeentulotuen tarvetta ja nostanut työttömyysturvajärjestelmään kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. TE-toimistojen asiantuntijoille ja esimiehille tehtiin kysely- ja haastattelututkimus, ja tuloksista voidaan todeta, että malli on kasvattanut epäoikeudenmukaisuuden kokemista paitsi niissä asiakkaissa, joilla on muita heikommat edellytykset aktivoitua sen edellyttämällä tavalla, myös niissä työkykyisissä ja ‑haluisissa asiakkaissa, jotka hakevat aktiivisesti työtä mutta joiden työnhakuaktiivisuutta ei lueta mallin ehdot täyttäväksi. Selvitysten ja tilastotiedon perusteella on selvää, että aktiivimalli on heikentänyt työttömien toimeentuloturvaa. Kun aktiivimalli kumotaan, käy juurikin päinvastoin. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajalla, joka ei täyttäisi aktiivimallin mukaisia edellytyksiä, etuus nousee ilman korotusosia noin 32,40 euroa kuukaudessa. Myös ansiopäivärahaa saavalla etuisuus nousee ilman korotusosia keskimäärin noin 65 euroa kuukaudessa. Arvoisa puhemies! Aktiivimallin ehtojen täyttämiseen tähtäävien palvelujen sijasta työvoimapalveluita tulisi kehittää nykyistä yksilöllisemmiksi, eri työttömien ryhmien tarpeita vastaaviksi ja riittäviksi. Tärkeää on, että tuleva hallitus pääsee nopeasti jatkamaan työtä hallitusohjelmassa linjatulla tavalla työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan uudistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllisyyden edistämiseen ja heidän tarpeitaan vastaavan toimeentulojärjestelmän rakentamiseen. Aktiivimallin purkamisessa jos missä on kyse työttömien ihmisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Mallin keskeinen epäoikeudenmukaisuus on ollut se, että työttömien ihmisten toimeentuloa on voitu leikata heistä itsestään riippumattomista syistä. On erittäin hyvä, että työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet kumotaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-12-04T18:12:55,2019-12-04T18:16:39,Hyväksytty,1.1 2019_75_115,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aktiivimallista luopuminen on kaikin puolin mainio päätös. Sen suhteen ei ole mitään valitettavaa. Mutta nyt kun ollaan sitä kehuttu, pitäisi sitten jo katsoa, mitä seuraavaksi tehdään. Minulla on tässä viisi huomiota liittyen seuraaviin askeliin. Ensinnäkin aktiivimallin jälkeenkin meillä on jäljellä täystyökyvyttömien työnhakijoiden ongelma, joka aktiivimallin yhteydessä tuli varsin konkreettisesti esiin. Eli meillä on tuhansia ihmisiä, jotka ovat kiistatta työkyvyttömiä, edelleen työttöminä työnhakijoina sen takia, että meidän sairauspäiväraha myönnetään vain tietyn aikaa. Kaikki ne, joiden osalta sairauspäivät ovat lopussa, eivät saa sitten muita perusturvaetuuksia. Tämä on iso ongelma sen takia, että ihmiset eivät ymmärrä, että jos heillä on lääkärintodistus siitä, että he ovat työkyvyttömiä, niin minkä takia heidän pitäisi ruksia sieltä Kelan hakemuksesta, että he hakevat kokoaikaista työtä, kun se käytännöllisesti katsoen on narraamista. On vaikea selittää ihmisille, että tämä on meidän epäloogisessa järjestelmässämme ainoa keino, millä on mahdollista saada sitä perusturvaa, jota he tietysti tarvitsevat elämiseen. Se on myös hirveän epäoikeudenmukaista. Tuntuu kohtuuttomalta, että meillä saattaa olla ihminen saattohoidossa ja kuitenkin, jotta hän saisi sen pienen perusturvan, hänen täytyy ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, vieläpä kokoaikaisen työn hakijaksi. Eli meidän pitäisi pikaisesti, mielellään sotu-komitean ihan alkumetreillä, löytää ratkaisu siihen, miten ihmiset, joidenka työkyvyttömyydestä ei ole minkäänlaista epäilystä, pääsisivät jollekin sellaiselle etuudelle, että työvoimapolitiikan velvoittavuus ei heitä koskisi. Toinen ongelma, joka tuli tämän aktiivimallin yhteydessä esiin, on vaikutusarvioiden ongelma. Meillä on käyty nyt kuukausia keskusteluja siitä, miten aktiivimalli vaikutti tai ei vaikuttanut. Miksi näin? Sen takia, että meillä ei ole olemassa sellaista tutkimusnäyttöä, joka pystyisi varmasti sanomaan asiasta suuntaan tahi toiseen. Meidän ei tule ajatella niin, että aktiivimallin vaikutukset olisivat kuitenkaan samanaikaisesti keskustelua siitä, mitkä ovat tämän esittelyssä tällä hetkellä olevan aktiivimallin poistamisen vaikutukset. Aktiivimallin voimaan saattamisen yhteydessä tehtiin samanaikaisesti kolme uudistusta: leikkuri, työttömyyden alun karenssipäivien määrän vähentäminen ja palveluiden resurssien lisääminen. Näistä ainoastaan tämä leikkuri ollaan nyt poistamassa, eli ei tule olettaa, että se, mitä ehkä tapahtui aktiivimallin tullessa voimaan, tapahtuisi ikään kuin toisinpäin nyt tämän uudistuksen myötä. Toinen asia, minkä takia on hirveän vaikea arvioida tämän nyt käsillä olevan uudistuksen vaikutuksia, on se, että niissä vaikutusarvioissa ei ole juurikaan pohdittu sitä, millainen merkitys on ollut sillä, että ihmisiä jonkin verran siirtyi perusturvalta toimeentulotuen piiriin, vaikka me tiedämme, että toimeentulotuen passivoiva vaikutus on huomattavasti vahvempi kuin niillä perusturvaetuuksilla, jotka eivät leikkaannu työhön mennessä sataprosenttisesti pois. Tästä päästäänkin kohtaan kolme: Jatkossa, kun tehdään isoja uudistuksia, kun tehdään isoja kiisteltyjä uudistuksia, kun tehdään uudistuksia, joissa oleellisesti kokeillaan jotakin uutta, niin silloin pitäisi vaikutusarviointi suunnitella jo siinä vaiheessa, kun uudistusta ollaan tekemässä. Tutkijoiden pitäisi olla mukana siinä arkkitehtuurissa, jonka varassa tämä tutkimus tehdään. Kiinnostavinta valiokuntakäsittelyn yhteydessä työ- ja tasa-arvovaliokunnan kannalta oli vahvistuva tutkimusnäyttö siitä, että pitkäaikaistyöttömien kohdalla kepit pikemminkin vähentävät työllistymistä, työllistymisen todennäköisyyttä, kuin lisäävät sitä. Tämä on ollut oletus, joka on ollut jo pitkään voimassa, mutta nyt näyttää siltä, että paitsi Suomessa myös kansainvälisesti tästä saadaan koko ajan vahvempaa tutkimusnäyttöä. Minkä takia näin? Sen takia, että keppeihin liittyy ihan siellä minimitulotasolla kasvava epävarmuus tuloista, joka lisää stressiä ja suuntaa sen energian siihen jokapäiväiseen selviytymiseen, mutta myös sen takia, että yleensä näihin keppeihin liittyy vähättelevä ja syrjivä puhe kohdistuen erityisesti pitkäaikaistyöttömiin. Kiinnostavaa on, että erityisesti miesten kohdalla tämä aiheuttaa sellaisia alemmuudentunteita ja luottamuspulaa järjestelmää kohtaan, joka on omiaan vähentämään ihmisten todennäköisyyttä työllistyä eli syö sitä luottamuspääomaa, josta minä olen tänään täälläkin salissa puhunut. Tämä on tutkimusta, joka on pitkälti laadullista ja jota juurikaan ei näy niissä tietopalvelun SISU-laskelmissa. Minusta tämä on äärimmäisen tärkeätä ja tulee ottaa vakavasti. Siitä on yhä enemmän myös niin sanottua kovaa näyttöä. Jos emme pysty huomioimaan ja käyttämään tällaista tietoa, me teemme juuri senkaltaisia mokia kuin tämä aktiivimalli nyt — se tunnustettakoon ihan yksiselitteisesti — on ollut. Viidentenä huomiona vielä kommentoisin Vartiaisen esittämää väitettä. Hän tapansa mukaan salietiketistä välittämättä lähti heti oman puheenvuoronsa jälkeen, mutta korjaan nyt kuitenkin, ettei jäisi väärää tietoa. Hän totesi täällä, että muista työttömyysturvan sanktioista ei ole välitetty. Tämähän ei pidä paikkaansa. Nämä muut sanktiot ovat työntäneet kymmeniätuhansia ihmisiä tulottomuuteen ja merkittävästi haitanneet heidän mahdollisuuksiaan työllistyä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T18:16:49,2019-12-04T18:23:50,Hyväksytty,1.1 2019_75_116,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aktiivimallin kumoaminen on linjassa Rinteen hallituksen työllisyystavoitteiden kanssa, joissa halutaan tuoda ihmisille oikeudenmukaisuutta ja tukea heitä räätälöidysti, jotta he voisivat tulevaisuudessa vahvistaa osaamistaan ja työllistyä sitä kautta paremmin. Haluaisin tässä aluksi kommentoida edustaja Vartiaisen puheenvuoroa, kun hän kertoi kokoomuksen vastalauseesta, josta hän pettyneenä totesi, että kun nyt aktiivimalli kumotaan, niin oltaisiin kaadettu se nyt sitten kokonaisuudessaan. Hän oli erittäin pettynyt siihen, että hallitus ei nyt lähde pidentämään omavastuuta viidestä arkipäivästä seitsemään vaan että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat päättäneet, että tämä omavastuuaika säilytetään viitenä päivänä. Olen erittäin tyytyväinen, että tähän ei menty, vaan työttömien ihmisten oikeusturva sitä kautta paranee myös. Arvoisa puhemies! Aktiivimalli oli yksi epäoikeudenmukaisimmista laeista, joita viime hallituskaudella hyväksyttiin silloisen hallituksen enemmistön voimin. Tämän mallin yksi keskeinen ongelma oli se, että työttömien ihmisten toimeentuloa voitiin leikata heistä itsestään riippumattomista syistä. Näin ollen on erittäin hyvä, että työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet nyt vihdoin kumotaan. Me sosiaalidemokraatit emme missään vaiheessa kannattaneet aktiivimallia vaan jätimme vastalauseen ja äänestimme mallin hylkäämisen puolesta. Kannatimme myös kansalaisaloitetta, joka esitti aktiivimallin kumoamista. Nyt kun luin marraskuussa 2019 julkaistun VATTin loppuraportin ja siitä syntyviä aktiivimallin arviointeja, saatoin todeta, että tässä VATTin loppuraportissa kuvataan juuri niitä asioita, joita silloin tämän lakiesityksen käsittelyn yhteydessä meille jo eri asiantuntijat totesivat. Siitä huolimatta, että näitä epäilyksiä oli ja että ylivoimaisesti suurin osa asiantuntijoista totesi, että tämä lakiesitys on epäoikeudenmukainen ja kohtelee ihmisiä huonosti, silloiset hallituspuolueet eivät hyväksyneet asiantuntijoiden lausuntoa. Nyt on hyvä, että tässä VATTin loppuraportissa tuodaan nämä asiat uudestaan esille. Elikkä siellä muun muassa TE-toimistojen henkilökunnalle suunnatun kyselyn ja haastattelututkimuksen perusteella todetaan, että aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua, minkä takia sitä pidettiin eriarvoistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana. Aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin tai motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Arvoisa puhemies! Malli on myös toiminut selkeästi etuusleikkurina. Kelan toukokuisen selvityksen mukaan aktiivimallin voimassaolon aikana mallin perusteella työmarkkinatukea leikattiin kuukaudessa keskimäärin 39 prosentilta saajista, peruspäivärahaa 31 prosentilta saajista ja ansiopäivärahaa 32 prosentilta saajista. VATTin tekemän selvityksen mukaan aktiivimalli alensi ensimmäisen tarkastelujakson jälkeen ansiosidonnaista työttömyysturvaa 52 prosentilta niistä, jotka olivat kokonaan työttömänä mallin tullessa voimaan. Vuoden 2018 alkupuoliskolla työttömäksi jääneistä 36 prosenttia sai alennettua ansiosidonnaista päivärahaa aktiivimallin toisella tarkastelujaksolla. Pieniin tuloihin kohdistuva leikkaus on erittäin tuntuva työttömän arjessa. Aktiivimalli on leikannut työttömyysturvaa ja ajanut ihmiset myös toimeentulotuen piiriin. Kuten mietinnössäkin todetaan, aktiivimallin perusteella työmarkkinatukea saavista henkilöistä toimeentulotukea sai 42 prosenttia ja alennettua päivärahaa saaneista toimeentulotukea sai 31 prosenttia. Toimeentulotukiriippuvuus nostaa työllistymisen kynnystä ja johtaa usein työttömyyden pitkittymiseen. Tämä meillä on ollut tiedossa monien muidenkin selvitysten ja tutkimusten perusteella. Arvoisa puhemies! Malli on ollut epäoikeudenmukainen myös alueellisesti, aloittain ja ikäryhmittäin. Työpaikkojen ja työllistymistä edistävien palveluiden saatavuus on vaihdellut alueellisesti, joten malli on vaarantanut kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun, kohdellut eri alueilla asuvia työttömiä epätasa-arvoisesti riippumatta työttömän aktiivisuudesta. Eli kun alueella ei ole pystytty tarjoamaan ihmisille palveluita eikä töitä, niin siitä huolimatta heidän toimeentuloansa on aktiivileikkurin kautta leikattu. Aktiivimalli on alentanut myös työttömyysturvaetuutta erityisesti iäkkäiltä etuudensaajilta — ansiopäivärahan saajien osalta tämä tarkoittaa etenkin yli 60-vuotiailta etuudensaajilta. Yli 55-vuotiaista työttömistä noin puolella päiväraha pieneni. Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi. Erittäin tärkeää on se, mitä edustaja Kontulakin äsken tuossa puhui. Malli ei huomioi ihmisten toimintakykyä. Jos ihmisellä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, jos hän työskentelee omais- tai perhehoitajana tai jos hän työttömyysetuuden rinnalla saa toista etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella, aktiivisuutta ei edellytetä. Työttömissä työnhakijoissa on kuitenkin myös muita henkilöitä, joilla on työ- tai toimintakykyä alentava sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä työkyky on merkittävästi heikentynyt erityisesti mielenterveyshäiriöiden takia. Merkittävällä osalla pitkäaikaistyöttömistä on työkykyä kohentavan hoidon ja kuntoutuksen tarve. On epäoikeudenmukaista edellyttää kaikilta samanlaista aktiivisuutta, vaikka osa työttömistä tarvitsisi ensisijaisesti työ- ja toimintakyvyn sekä terveydellisten rajoitteiden selvityksen sekä ohjauksen asianmukaiseen hoitoon, kuntoutukseen, työkyvyn selvitykseen tai muuhun tarpeen mukaiseen palveluun. Arvoisa puhemies! Olen todella tyytyväinen, että tämä todella epäoikeudenmukainen aktiivimalli nyt vihdoin poistetaan ihmisten arjesta [Puhemies koputtaa] ja että me saamme keskittyä näihin hallituksen työttömiä tukeviin esityksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-04T18:23:58,2019-12-04T18:32:11,Hyväksytty,1.1 2019_75_117,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aktiivimalli hyväksyttiin täällä eduskunnassa toisessa käsittelyssä 19. päivä joulukuuta 2017, ja se astui sitten vuodenvaihteessa voimaan, ja nyt käsittelemme sen hautajaisia, jotka ovat sitten viimeinen päivä tätä vuotta — hyvä näin. Silloin 19. joulukuuta 2017 asiasta äänestettiin ja esitys hyväksyttiin äänin 103—90. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli kokonaisuudessaan hylkäyksen kannalla. Emme nähneet tätä oikeudenmukaisena emmekä tarkoituksenmukaisena. Vaikka katsomme, että meidän kaikkien aktivointi, myös työttömien, on sinänsä paikallaan, niin malli oli väärä ja huonosti valmisteltu. Tuossa toisessa käsittelyssä silloin 19. joulukuuta 2017 perussuomalaiset esittivät lausumaa, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sen, että niin sanottu aktiivimalli ei johda työttömänä olevan etuusmenetyksiin asuinpaikan, iän, sukupuolen, vajaatyökykyisyyden tai muun vastaavan syyn takia.” Tämä lausuma hylättiin äänin 103—89. Tässä lausumassa on ymmärtääkseni aika hyvin katettu ne ongelmat, mitkä tämä esitys sisälsi, niin kuin edustaja Anneli Kiljunen juuri ihan perustellusti toi esille. Eli tämä johti kohtuuttomiin menetyksiin joillekin asuinpaikan johdosta, joillekin iän johdosta, joillekin jopa sukupuolen johdosta tai vajaatyökykyisyyden johdosta tai alueellisen tekijän johdosta ja niin edelleen. Eli on paikallaan, että emme pidä tätä mallia voimassa vaan lähdemme etsimään uutta työllistämisen, aktiviteetin lisäämismallia. Hallituksellahan on nyt kova tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, ja sen saavuttaminen tämän vaalikauden loppuun mennessä on erittäin kova tavoite. Tähän mennessä hallitus ei ole saanut minkäänlaisia työllisyystoimenpiteitä aikaan. Tämä on ensimmäinen, ja tämäkin saattaa tietysti pieneltä osin johtaa työttömyyden kasvuun eikä vähenemiseen, mutta siitä huolimatta tämä on paikallaan kumota. Arvoisa puhemies! Ehdotan henkilökohtaisesti, että hallitus asettaisi parlamentaarisen työryhmän tai jopa komitean pitkävaikutteisten työllisyystoimenpiteiden luomiseksi niin, että koko eduskunta, kaikki puolueet, olisivat laatimassa näitä toimenpiteitä ja tähtäin olisi riittävän pitkä niiden aikaansaamiseksi. Uskon, että hallitus tekee joitakin pieniä toimenpiteitä, esimerkiksi edustaja Berg luetteli tätä listaa, mutta niin kuin totesin, niillä ei ole lihaa luiden ympärillä eikä näytä tulevankaan. Kun ne on heitetty eduskunnan ulkopuolelle ja hallituksenkin ulkopuolelle pitkälti, niin siellä ei tapahdu, ei päästä eteenpäin. Nyt tarvitaan voimakkaita, vahvoja toimenpiteitä. Jotkut voivat olla kielteisiä joidenkin kannalta, mutta kun ne tehdään yhdessä parlamentaarisesti, niin niillä voi olla todella merkittävä vaikutus, ja silloin katsotaan koko kansan etua. Ministeri Harakka asetti nuo kahdeksan työryhmää, mutta todellakin kun niissä on etujärjestöt määräävässä asemassa, niin ei niistä ole odotettavissa tuloksia. Arvoisa puhemies! Asia, joka ei tässä ole tullut ollenkaan esille eikä näyttänyt mietinnössäkään olevan, on Kelan asema tässäkin uudistuksessa. Kun tämä aktiivimalli otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten, niin Kelan tilintarkastajien kokouksessa saimme kuulla, että se aiheutti siinä vaiheessa valtavan paljon työtä, koska pienikin muutos jossakin etuudessa vaikuttaa moniin muihin etuuksiin, asumiseen liittyviin ja muihin etuuksiin. Ja nyt taas, kun tehdään toisinpäin eli aktiivimalli kumotaan, niin se aiheuttaa näiden ihmisten, jotka ovat aktiivimallin piirissä, asemaan ja tuloihin muutoksen, ja se taas puolestaan aiheuttaa Kelassa ison työmäärän. Tätä ei ole otettu nytkään huomioon, kun tämä aikataulu on näin tiukka. Toimeentulotuen siirtäminen taannoin Kelalle aiheutti valtavan ongelmavyyhdin, jota purettiin suurella tilapäistyövoimalla, ja ihmiset kärsivät. Tässä olisi nyt ollut paikallaan myös Kelan suhteen olla vielä huolellisempi siitä huolimatta, että pidän hyvänä, että tämä kelvottomaksi osoittautunut aktiivimalli nyt puretaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T18:32:14,2019-12-04T18:38:17,Hyväksytty,1.1 2019_75_118,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tarvitsemme aktiivisuutta ja osallisuutta, tarvitsemme aktivoimista, tukea ja ohjausta, joka ottaa työkunnon ja osaamisen huomioon. Edustaja Kyllönen nosti esille Kainuun ikääntyvät miehet. Heitä löytyy myös muualta. Heidän elämäntilanteensa vaihtelevat. Jos työ lähtee työmiehen alta, ei ole välttämättä helppo löytää uutta. Osaaminen ja kokemus valuvat hukkaan. Se syö miestä ja luottamusta omiin mahdollisuuksiin. On syytä muistaa, että kaikki eivät pysty jättämään taloaan ja lähtemään työn perään minne tahansa. Toki sitäkin mahdollisuutta tulee helpottaa. Koko Suomen kukoistamisesta tulee pitää huolta, jotta uutta työtä syntyy myös harvaan asutulle seudulle. Keskusta on tarkastellut aktiivimallia melko käytännöllisesti yhtenä työllisyyteen vaikuttavana keinona viime kaudelta. Tutkimusten mukaan malli on lisännyt ihmisten aktiivisuutta työnhaussa, mitä sillä alun perin yritettiin tavoitella. Ansiosidonnaista saavien joukossa työllisyys on mennyt eteenpäin eli vaikutukset eivät ole olleet pelkästään kielteisiä. Vaikka tutkimuksissa ei pystytä erottamaan aktiivimallin vaikutusta yleisestä talouskehityksestä, sillä on ollut varmasti oma positiivinen merkityksensä. Aktiivimalli on kuitenkin lisännyt toimeentulotuen tarvetta. Se on koettu vaikeaselkoiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Se ei ole toiminut kaikissa kohderyhmissä. Se kannusti joitakin myös vääränlaiseen aktiivisuuteen. Se koettiin jopa nöyryyttävänä. Toki, onko näihin kokemuksiin vaikuttanut myös riittämätön ohjaus? Joka tapauksessa kokonaisuutena aktiivimallia ei pidetä toimivana työllistämistoimena. Olennaista on nyt pohtia, kuinka varmistamme ihmisten aktiivisuuden jatkossa. Välitön, aktiivinen työnhaku on ihmisen etu. Tiedämme, että työttömyyden pitkittyessä paluu työelämään mutkistuu. Aktiivimallin tilalle valmistellaan sellaista mallia, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Kannatan lämpimästi yksilöllisen työnhakumallin kehittämistä. Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on ikääntyvissä, pelkän perusasteen varassa olevissa, maahanmuuttajissa, osatyökykyisissä ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävissä nuorissa. Erityisesti nämä nuoret ovat sydäntä lähellä. Kaikissa näissä ryhmissä yksilöllisten palvelujen merkitys on suuri. Siksi tulee panostaa räätälöityihin ja ihmistä arvostaviin ohjauspalveluihin. Piakkoin lähtee toivon mukaan liikkeelle kuntakokeiluja, jotka koskevat suunnitelmien mukaan noin 200 000:ta työnhakijaa. Niistä on hyviä kokeiluja ja kokemuksia jo edelliseltä vaalikaudelta. Tarvitaan ohjaustoimijoiden tiivistä yhteistyötä Tanskan mallin mukaisesti. Haasteeseen vastataan myös jatkuvan oppimisen mallia kehittämällä. Tarvitaan monenlaisia muunto-, täydennys- ja täsmäkoulutuksia. Tämä on koko koulutusjärjestelmämme yhteinen tehtävä. Tarvitaan myös koulutuksen kolmannen polun osuutta, vapaata sivistystyötä, valmentavia koulutuksia ja kuntoutusta. Työttömien keskellä on selkeästi työkyvyttömiä ja mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä. Tarvitaan asianmukaista hoitoa, kuntouttavia toimenpiteitä ja yksilöllisiä polkuja elämässä eteenpäin. Jos työhön ei kykene, se tulee voida todeta nykyistä nopeammin. Elämään tulee tällöin saada muunlaista mielekästä sisältöä. Arvoisa puhemies! Työ tuo merkitystä ja sisältöä ihmisen elämään. Meidän tulee kehittää työttömyysturvajärjestelmää pitkäjänteisesti, ihmisten näkökulmasta. Autetaan kannustavilla ja jokaista arvostavilla toimilla kaikki kynnelle kykenevät töihin. Sekin on ihmisen arvostamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-04T18:38:19,2019-12-04T18:44:21,Hyväksytty,1.1 2019_75_119,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös tässä vaiheessa, tämän lain ykköskäsittelyssä, haluan ilmaista iloni siitä, että aktiivimalli vihdoin pistetään roskakoriin. Mielestäni se sinne kuuluu, ja on täysin oikein, että näin tässä nyt tulee tapahtumaan. Tästähän puhuttiin hyvin paljon viime vaalien alla, ja silloin kun tätä mallia kehiteltiin, me muistamme, että hyvin moni ihminen koki, että se sotii ihmisten oikeustajua vastaan, että tällaisia malleja kehitellään. Kansalaiset olivat liikkeellä, ja kiitos tästä aktiivisuudesta. Sen johdosta tämä malli tulee kumotuksi. Oikeastaan, puhemies, mielestäni tätä keskustelua hieman jo pohjusti se aika pitkä verokeskustelu, mikä meillä oli täällä aiemmin muun muassa ansiotuloverotuksesta. Siinähän käsittelimme myös työllisyyttä ja työllistäviä toimia, ja siinä yhteydessä tuli ilmi, että en kyllä pätkääkään siihen usko, että jonkun aktiivimallin kaltaisilla malleilla sinänsä työllisyyttä parannetaan, vaan selkeästi tässä on tullut jo todistetuksi monien hyvien puheenvuorojen kautta — muun muassa vieressäni istuva Anneli Kiljunen puhui asiasta hyvin seikkaperäisesti ja asiantuntevasti — että tämä on ollut kuitenkin leikkausmalli, josta on nyt hyvä päästä eroon. Sen verran ehkä totean siitä työllistymisasiasta, että mielestäni nyt nimenomaan ei ole aika kepin vaan nyt on aika kannustamisen ja sen, että ihmisille etsitään henkilökohtaisia ratkaisuja ja autetaan mieluummin kuin keppiä annetaan, ja tässä suhteessa minä olen hyvin tyytyväinen siihen, että ministeri Harakkahan on jo esitellyt liudan erilaisia työllistämiskeinoja, joissa tätä keppiä ei ole, ja itse pidän myös hyvin tärkeänä ja olen siitä ministeriä kiittänytkin pariin kertaan, että hän on omissa avauksissaan ja puheenvuoroissaan nostanut hyvin usein ja näyttävästi esiin esimerkiksi työmarkkinoilla tapahtuvan ikäsyrjinnän ja siihen puuttumisen ja aikoo tehdä sille asialle jotain. Se on sellainen asia, että sille täytyy tehdä jotain. Ei vetele, että ihmiset kokevat reilu viisikymppisinä pelkoa siitä, että jos joutuu työttömäksi, niin mitä sitten, että kelpaanko mihinkään, vaikka ihminen on parhaassa mahdollisessa työkunnossa ja muuta. Tämän vuoksi mielestäni tämänkaltaiset toimet, mitä ministeri Harakka on suunnitellut ja tulee varmasti toivottavasti tulevaisuudessakin suunnittelemaan ja toteuttamaan, ovat hyvin tärkeitä ja pidän niitä arvossa. Samoin täällä keskustelussa verotuksesta myös muun muassa palkkatukea sivuttiin, ja haluan siinäkin nähdä, että on tärkeää, että palkkatukea lisätään ja sitä kehitetään. Tässähän meillä on asiantuntijoita, esimerkiksi muun muassa valtiovarainministeriön Hetemäki, joka sanoi kyllä varmasti asiaa hyvin tuntien, että tähän asti työttömiä on jollakin tavalla jätetty yksin ja nyt on tärkeää, että palkkatukeen tulee selvästi lisää satsauksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T18:44:23,2019-12-04T18:47:27,Tarkistettu,1.1 2019_75_120,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys aktiivimallin leikkurin poistamisesta on ehdottomasti yksi jo kaatuneen Rinteen hallituksen parhaista ehdotuksista, ja tästä kyllä ihan aito kiitos hallitukselle kuuluu. Perussuomalaiset ovat olleet jo kauan sitä mieltä, että työllisyyttä voidaan kohentaa positiivisilla kannusteilla, esimerkiksi maltillisilla veronalennuksilla, ei keppiä käyttämällä tai työttömiä omasta ahdingostaan syyttämällä tai syyllistämällä. Ja meillä onkin vaihtoehtobudjetissamme monia ehdotuksia, joiden arvioimme parantavan työllisyyttä mutta jotka eivät kuitenkaan ole millään tavalla pois työntekijöiltä tai työnantajilta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat kannattaneet myös mainittua alueellista työllisyyskokeilua, josta on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Pirkanmaalta. Siellä on havaittu, että kokonaisvaltainen tuki ja henkilökohtainen kohtaaminen ovat olleet erittäin arvokkaita monen työttömän kannalta, ja hyvää palautetta on tosiaan tullut. Ja erityisesti osatyökykyisiin ja ikääntyneisiin työttömiin on kiinnitetty huomiota ja tulee kyllä ehdottomasti kiinnittää jatkossakin. Me odotamme tietysti myös näiltä ministeri Harakan asettamilta työllisyystyöryhmiltä kovasti konkreettisia ehdotuksia ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, jotta työllisyysaste saadaan edelleen nousuun. Arvoisa puhemies! Kun Sipilän hallitus keskustan ja kokoomuksen johdolla esitti tätä aktiivimallia säädettäväksi kaksi vuotta sitten, syksyllä 2017, niin eduskunnassa todellakin käytiin monta pitkää keskustelua tämän aktiivimallin ongelmista ja silloinen oppositio oli hyvin yhtenäinen vastustaessaan aktiivimallia, tuodessaan esiin näitä ongelmia, joita silloisen Sipilän hallituksen esitykseen sisältyi. Suurimpiin epäkohtiin kuului jo silloin tiedossa olleena muun muassa se, ettei työtön mahdollisesta kovastakaan yrittämisestä huolimatta välttämättä aina pystyisi välttämään työttömyystukensa leikkausta, ja tämähän on havaittu nyt sitten näissä myöhemmissäkin tarkasteluissa. Arvoisa puhemies! Oppositio nosti tuolloin, syksyllä 2017, esiin myös muun muassa maan eri alueiden väliset erot työllistymismahdollisuuksissa ja samoin ongelmat ikääntyneiden työttömien työnhaussa. Nämäkin esitetyt huolet ovat osoittautuneet aiheellisiksi, mutta valitettavasti tuolloiset hallituspuolueet eivät suostuneet näitä jo silloin esitettyjä huolia huomioimaan eivätkä myöskään riippumattomien asiantuntijoiden vastaavankaltaisia näkemyksiä. Onkin nyt erittäin tärkeää ja oikeudenmukaisuuden kannalta välttämätöntä, että aktiivimalli näin kumotaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-04T18:47:27,2019-12-04T18:50:36,Hyväksytty,1.1 2019_75_121,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse olen tosiaan työurallani työskennellyt työllistämispalveluiden puolella vetäen tämmöistä työllisyyden palvelukeskusta pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten ihmisten tueksi. Tässä aktiivimallin säätämisen yhteydessä viime kaudella itseäni erityisesti harmitti silloisen hallituksen ikään kuin tämmöinen ideologinen valmistelu, jossa aika laajasti ohitettiin asiantuntijoiden huomiot tästä todellisesta aktivoinnista ja niiden vaikuttavien keinojen etsimisen sijaan lähdettiin tällaiselle keppilinjalle: 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan, that’s it, se kannustaisi. Mutta nyt on hienoa olla näillä valtiopäivillä toteamassa, että olemme pystyneet lähtemään uudelle uralle ja purkamaan epäoikeudenmukaisen aktiivimallin, joka edellisen hallituksen ja eduskunnan toimesta säädettiin sosiaalidemokraattien vastustuksesta huolimatta. Haluan kuitenkin myös viedä tätä keskustelua ajallisesti vähän taaksepäin sinne kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa aktiivimallin säätämisen ensimmäisessä käsittelyssä täällä eduskunnassa nähtiin merkillinen näytelmä. Silloin ohitettiin hallituksen toimesta eduskunnan normaalit työjärjestykset ja päiväjärjestykseen liittyvät vasteajat ja hyvin nopealla aikataululla tuotiin ensimmäiseen käsittelyyn tämä aktiivimalli. Meillä edustajilla itse kullakin oli varmasti kalenteriin jo laitettu viikonlopun varalle muita menoja, ja kello 16.30 ylimääräiseen istuntoon täällä kokoonnuimme asiaa käsittelemään. Silloin paikalla oli vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kansanedustajia ja hallituksen puolelta saattoi olla yksi edustaja vuorovedolla. Tätä tilannetta on tohtori, kansanedustaja Anna Kontula omassa eduskuntatyötä käsittelevässä kirjassaan hyvin kuvannut. Jos meidän on jotain oppia otettava aktiivimallin säätämisestä, se liittyy eduskunnan hyviin käytänteihin, hallituksen ja opposition hyvään debattiin ja ennen kaikkea asiantuntijoiden käyttämiseen lain valmistelussa. Toivon, että olemme tästä läksymme lukeneet, ja niille, jotka eivät vielä läksyjään ole lukeneet, suosittelen tohtori Kontulan kirjaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-12-04T18:50:40,2019-12-04T18:53:10,Hyväksytty,1.1 2019_75_122,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Edustaja Kontulan nimi mainittiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_123,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Niin, kiitos. Edustaja Kari nosti erityisesti tämän kohdan kirjastani esille sen takia, että tuon siinä esille edustaja Karin sankarina [Naurua] siinä nimenomaisessa käsittelyssä, mikä toki on todennettavissa myös eduskunnan pöytäkirjoista. Vaatimattomana miehenä hän ei tätä maininnut tässä esittelyssään. Suosittelen lämpimästi kaikille. Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Kankaanniemen huoleen Kelasta ja sen rahatilanteesta suhteessa tähän aktiivimallin lakkautukseen. Aktiivimallin luonteeseenhan kuuluu, että karenssit ovat kuitenkin määräaikaisia, jotenka kun järjestelmä on pystytetty, niin siihen on laskettu se, että nämä leikkurit myös loppuvat välillä, ja se mekanismi ja se rahoitus on siellä olemassa. Tässä suhteessa siis edustaja Kankaanniemen ei tarvitse olla huolissaan siitä, riittäisivätkö Kelan rahat tähän peruutusvaihteeseen, vaan pikemminkin, kunhan tästä on selvitty, rahaa säästyy. Sen sijaan Kelan rahat ylipäätään ovat aika lailla niukin naukin, ja siitä meidän kaikkien kyllä tulee olla huolissamme. Edustaja Saviolle toteaisin, että Pirkanmaan kuntakokeilusta, jota niin paljon on julkisuudessa suitsutettu, valitettavasti meillä ei ole niitä hyviä kokemuksia noin niin kuin tutkimuksellisesti olemassa johtuen juurikin siitä samasta ongelmasta kuin tämän aktiivimallin kanssa, että edellisen hallituksen uudistuksissa ei otettu tätä vaikutusarviointia mukaan riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta meillä olisi nyt olemassa tutkimuksellista näyttöä siitä, menikö hyvin vai huonosti. Jos henkilöiltä, jotka ovat työvoimahallinnossa, kysyy jälkikäteen, onko mukavampi tehdä töitä hyvällä rahoituksella kuntakokeilussa vai huomattavasti heikommalla rahoituksella, millä sitä tehtiin ennen kuntakokeilua, niin todennäköisesti aika moni sanoo, että kyllä tämä kuntakokeilu toimii vaan paremmin, mutta se ei sinällään vielä kerro siitä, olisiko jollakin muulla rakenteella niillä resursseilla mahdollisesti saatu samat tai paremmat tulokset. Pirkanmaan kuntakokeilustahan meillä ei ole olemassa varsinaisia työllisyysvaikutusnäyttöjä. Meillä on olemassa vain ihmisten kokemuksia siitä, että se järjestelmä koettiin paremmaksi. Työ‑ ja tasa-arvovaliokunta onkin useissa lausunnoissaan ja puheenvuoroissaan tällä kaudella kiinnittänyt huomiota tähän tutkimuksellisuuteen ja siihen, että nyt pitää tehdä paremmin. Me emme voi enää kolmatta kertaa toteuttaa kuntakokeiluja niin, että siellä ei oikeasti arvioida myös, mitä vaikutuksia tällä kokeilulla on. Toivottavasti tällä kertaa juostaan paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T18:53:10,2019-12-04T18:56:02,Hyväksytty,1.1 2019_75_124,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tartun tässä nyt kahteen puheenvuoroon: Ensinnäkin edustaja Kankaanniemen puheenvuoro Kelasta: Tämä huoli on sillä tavalla ollut erittäin aiheellinen, koska kun itsekin olen ollut Kelan valtuutettu, niin tämän aktiivimallin myötä, kuten kaikki tiedämme, Kela joutui nimenomaan palkkaamaan lisää uutta henkilökuntaa sen takia, että aktiivimalli edellytti näitten työttömien ihmisten aktiivisuuden arviointia ja sitä kautta se oli hyvin räätälöityäkin työtä. Siinä mielessä nyt kun tämä aktiivimalli kumoutuu, sen myötä myös näiden ongelmien, jotka Kelassa olivat, ainakin oman ymmärrykseni mukaan pitäisi poistua. Siinä mielessä sen pitäisi tuoda pikemminkin lisää resursseja Kelalle kuin tähän mennessä. Sitten toinen puheenvuoro: Täällä on edustaja Kontula pitänyt erittäin hyviä puheenvuoroja, ja oikeastaan haluan nyt itsekin katsoa tulevaisuuteen, kuten hänkin tuossa omassa puheenvuorossaan. Rinteen hallitus on panostamassa nimenomaan työllisyystoimiin ja erilaisiin palveluihin. [Toimi Kankaanniemi: Se on työnsä tehnyt!] Kuten täällä on tänään todettu, hallitus on budjettiriihessä sopinut 25-kohtaisesta listasta erilaisia toimia, joita viedään eteenpäin tässä jatkossa. Ja kun palataan taas tähän VATTin raporttiin, VATTin raportin mukaan aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti yli 55-vuotiaisiin työttömiin, ja kun me katsomme tulevaisuuteen, me tiedämme, että suurin potentiaali työllisyyden nostolle löytyy juuri tästä ikäluokasta. Siksi on tärkeää, että hallitus valmistelee uusia toimenpiteitä, jotka auttavat tätä ikäryhmää takaisin työmarkkinoille. Samalla tällä hetkellä on valmistelussa työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, joka tukee työttömyysjaksojen lyhenemistä ja kannustaa työnhakuun. Tämä yksilöllisen työnhaun tuen malli rakennetaan siten, että työttömän oikeudet ja velvollisuudet ovat siinä tasapainossa, päinvastoin kuin tässä aktiivimallissa. Tämän lisäksi uudessa mallissa palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan. Hallitus antaa tämän esityksen syksyn 2020 aikana. Tämä uudistus valmistellaan siten, että sen vaikuttavuus voidaan jälkikäteen myös arvioida. Yksi VATTin raportin tärkeimmistä tuloksista on myös se, että aktiivimalli lisäsi TE-palveluiden käyttöä ja kysyntää. Siksi on tärkeää, että työttömien palvelut turvataan ja niitä vahvistetaan entisestään. On siis huomioitava erilaisten työttömien tuen, ohjauksen ja neuvonnan palvelutarve, ja tähänhän nyt ministeri Harakka erityisesti paneutuu TE-toimistoissa. Sosiaalityön, terveydenhuollon, psykologipalveluiden, työllisyysneuvonnan ja koulutus- ja urasuunnittelun tukemiseen sekä etuuksien hakemiseen liittyvien palvelujen tarpeeseen tullaan vastaamaan ja palveluihin tullaan satsaamaan. Samoin tullaan kartoittamaan palveluiden edellyttämä ammatillinen osaaminen, tarvittavat resurssit ja siihen liittyvä organisointi. Tuki- ja neuvontapalveluita tullaan siirtämään lähemmäs ihmistä, ja tehdään kokonaisvaltaisia ja integroituja tuki- ja neuvontapalveluita erityisesti vaikeasti työllistettäville henkilöille, ja esimerkiksi kuntakokeilut ovat nyt nimenomaan tätä asiaa varten. Siihen, millaisia työllisyyttä tukevia palveluita eri kohderyhmät tarvitsevat, annetaan myös VATTin aktiivimalliraportissa meille hyviä eväitä. Aktivointitoimenpiteissä tulisi siis lähteä liikkeelle asiakkaiden edellytyksistä, tarpeista ja kiinnostuksen kohteista eikä ulkopuolelta asetetuista velvoitteista. TE-keskusten ammattilaiset pitivät tärkeänä asiakkaan henkilökohtaisia palveluita, ohjausta, tukea, motivaatiota ja kanssakulkemista, kuten he viittaavat. He nimenomaan korostivat asiakkaan parempaa kuulluksi tulemista, kasvokkain kohtaamista, yksilöllistä tukea sekä räätälöityjen palveluiden, työllistymispolkujen luomista. Tähän liittyvät kiinteästi myös palveluiden monipuolistaminen, yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden, kuten kuntien, järjestöjen ja eri yritysten kanssa sekä asiantuntijoiden ja asiakaspalvelijoiden ammattitaidon kehittäminen. Kolmas kehittämistä koskeva teema korosti nimenomaan positiivisen ja palkitsevan kannustamisen merkitystä aktiivimallin negatiivisen ja rankaisevan kannustamisen sijaan. Myönteisinä palkitsemiskeinoina ehdotettiin aktivoinnista ansaittua korotettua etuutta — elikkä niin sanottu käänteinen aktiivimalli — työllistyjän bonusta, aktiivirahaa tai vähintäänkin kulukorvausta, ylläpitokorvausta, matkakorvausta ja muita vastaavia. Keinoja, joiden avulla TE-toimistot voisivat paremmin keskittyä työllistämiseen ja ratkaista työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, olivat myös muun muassa työn tarjonnan tehostaminen, työvoiman ja osaamisen kohottamiseen tähtäävät toimet, esimerkiksi rahojen kohdentaminen työvoimakoulutukseen, lisä- ja täydennyskoulutukseen ja rekrytointikoulutukseen, ja palkkatuki on myös vahvasti mukana. Tärkeää olisi myös työttömyys- ja sosiaaliturvan kokonaisuudistaminen, jota täällä nyt tehdäänkin, ja työnhakijoiden omatoimisuuteen voitaisiin kannustaa karenssijärjestelmään tehtävillä muutoksilla, jotka poistaisivat luukulta toiselle pompottamisen ja lisäisivät työnhakijoiden rohkeutta kokeilla ja neuvotella työstä ilman karenssin uhkaa eroamisesta ja kieltäytymisestä. Elikkä tämä kuvaa sitä, miten paljon meillä on tulossa tämän hallituskauden aikana esityksiä, ja siltä osin, kun tämä aktiivimalli nyt kumotaan, tämä on meille myös selkeä suunnanmuutos positiivisempaan ja kannustavampaan työllisyyspolitiikkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-04T18:56:07,2019-12-04T19:02:37,Hyväksytty,1.1 2019_75_125,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi tuossa puheenvuorossaan kritisoi hallituksen työllisyystoimien valmisteluprosessia, missä kolmikantaiset työryhmät on asetettu valmistelemaan osaa työllisyystoimista. Se, että hallitus on vastuuttanut työmarkkinaosapuolet mukaan valmisteluun, sitouttaa mielestäni kaikista parhaiten myös nämä osapuolet työllisyystoimien toteuttamiseen, ja pidän itse erityisen hyvänä tapana toimia juuri näin. Työmarkkinaosapuolet jos ketkä ovat asiantuntijoita, mitä tulee tähän kyseiseen aiheeseen. Suomea on rakennettu vuosikausia kolmikantaisten valmistelujen voimin ja on saatu paljon tärkeitä uudistuksia aikaiseksi, mutta valitettavasti edellinen hallitus halusi, että tästä hyväksi todetusta valmistelutavasta luovutaan. Tämä hallitus onneksi ymmärtää työmarkkinaosapuolten mukaan ottamisen tärkeyden. On myös ymmärrettävä, että vaikka osaa työllisyystoimista nyt valmistellaankin kolmikantaisesti ja annetaan työmarkkinaosapuolille mahdollisuus vaikuttaa, niin hallitus on kuitenkin lopulta se, joka tekee lopulliset päätökset näistä työllisyystoimista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T19:02:39,2019-12-04T19:04:04,Hyväksytty,1.1 2019_75_126,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Täällä oltiin vähän huolestuneita siitä, että kai tehdään vielä aktivointisuunnitelmia kansalaisille jatkossakin. Kyllä niitä on taidettu tehdä jo yli 20 vuotta. Muistan itsekin, kun en lukion jälkeen päässyt suoraan haluamaani kouluun, niin sen seurauksena päädyin tämmöiseen aktivointiohjelmaan, missä ohjattiin muun muassa ammatinvalintapsykologille, joka tutkimuksissa totesi allekirjoittaneen soveltuvan merikapteeniksi. Opinnot ovat vielä vähän vaiheessa, joten en ole todennäköisesti täyttänyt tätä aktivointivelvoitetta ja raipparangaistus on varmaan vielä tulollansa — mutta leikki sikseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä haluan tässä vaiheessa kiittää hyvin rakentavasta ja asiallisesta keskustelusta. Ajattelen näin yhteenvetona, että enemmän osallisuutta ja vähemmän osattomuutta, enemmän itsetunnon ja osaamisen kohottamista kuin ihmisten painamista ja latistamista. Edustajakollega Kinnunen, joka on nyt lähtenyt täältä salista, totesi aika hyvin, että se, mitä me tarvitsemme, on työpaikkoja ympäri Suomen, jotta ihmisillä olisi aito mahdollisuus työllistyä. Siinäpä meille savottaa kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-04T19:04:07,2019-12-04T19:05:31,Hyväksytty,1.1 2019_75_127,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta on hyvä, että tämä aktiivimallin leikkuri joutaa viimein romukoppaan. Kohtuuttoman tästä mallista teki se, että palvelujen määrä vaihtelee suuresti paikkakunnittain ja eri puolilla Suomea on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada lyhytkestoista työtä ja jos nämä aktiivisuuskriteerit eivät täyttyneet, työttömyysturvaa leikattiin 5 prosentilla. Tämä aktiivimalli ei tosiasiassa aktivoinut, vaan se rankaisi työn puutteesta. Otan yhden esimerkin omasta maakunnasta kunnasta nimeltä Posio: Siellä 80 prosentilta työttömiä työttömyysturvaa leikattiin, koska he eivät kerta kaikkiaan pystyneet täyttämään aktiivimallin kriteerejä, vaikka olisivat päällään siellä seisoneet. Siellä on yksi merkittävä työnantaja, Pentik, mutta ei kaikista ihan savenvalajiksikaan ole tässä yhteiskunnassa, ja siinä heijastui myös se hyvin yksipuolinen elinkeinorakenne, ettei paljon muuta työtä ole tarjota. Tämä on kyllä semmoinen seikka, että olen todella kiitollinen, että tämä malli nyt viimein joutuu romukoppaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-04T19:05:33,2019-12-04T19:06:45,Hyväksytty,1.1 2019_75_128,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos niistä huomioista, joita puheenvuoroni herätti. Kelan osalta totean ensin, että siellä nimenomaan ongelma on toimintamenojen tiukkuus, ja kun tällaiset uudistukset tehdään, kun noin 5 prosentin leikkauksesta luovutaan, niin se vaatii tietokoneohjelmien uusimista ja monien etuuksien läpikäyntiä, ja siinä tulee ongelmia, kun se varsin nopeasti pitää tehdä — sitä tarkoitin. Säästääkö sitten tämä leikkurin poistaminen näitä etuusvaroja vai ei? Tuntuu hiukan siltä, että jos etuudet paranevat, niin taitavat Kelan menot kasvaa, mutta voi olla, että tähän sisältyy sellaista korkeampaa matematiikkaa, jota olen opiskellut joskus 60-luvulla, ja voi olla, että tiedot ovat vanhentuneet sen myötä, kun pääkin on harmaantunut. Eli huoli Kelasta on mielestäni paikallaan tältä osin, että näissä pitäisi aina ottaa huomioon sen toteuttavan, lainsäädännön täytäntöönpanevan, tahon tarpeet. Sitten, arvoisa puhemies, täällä edustaja Kontula käsitteli näitä kuntakokeiluja ja Pirkanmaan kuntakokeilua, josta varsin myönteistä palautetta on tullut, mutta minuakin on hieman haitannut se, että en ole havainnut, että siitä olisi tehty kunnon selvityksiä, arviointeja sen todellisista vaikutuksista. Aina kun tehdään tällaisia kokeiluja, pitäisi kokeilu hyvin suunnitella, sitten huolella toteuttaa ja sen jälkeen vielä tehdä asiallinen, perusteellinen selvitys sen tuloksista, ja sitten se voidaan ottaa käyttöön joko sellaisenaan tai muutettuna tai hylätä. Tätä meillä ei mielestäni kovin usein ole ollut, kun on näitä projekteja ja kokeiluja harrastettu tässä menneinä vuosina aika paljonkin, ja näiden kuntakokeilujenkin osalta, työllisyyden kuntakokeilujen osalta, näin pitäisi menetellä. Kuulin, että siellä Harakan työryhmissä, kahdeksassa työryhmässä, aika paljon vain keskustellaan näistä kuntakokeiluista ja kaikki muu, edustaja Berg, on jäänyt aika lailla heikolle. Kertokaa sellaiset terveiset ministeri Harakalle, että panee vauhtia sinne. Totta kai on erinomaista, jos kolmikannalla hoidetaan asiat, ja sillä on tehty paljon hyvää täällä Suomessa menneinä vuosina ja varmaan tänäkin päivänä voidaan tehdä, mutta se on kyllä äärettömän hidasta. Jos te aiotte saada 75 prosentin työllisyysasteen vuoteen 23 mennessä, niin varmuus tulee siitä, että ette sitä saavuta, kun odotatte kolmikannasta yksimielisiä tuloksia. Niitä ei sieltä saa. Tärkeintä on, että kaikkia osapuolia kuullaan, mutta ei kaikkia osapuolia tarvitse ottaa valmisteluun mukaan, ja eduskunta on se, joka edustaa kansaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T19:06:46,2019-12-04T19:10:09,Hyväksytty,1.1 2019_75_129,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On sekä tälle hallitukselle että tälle eduskunnalle kunniaksi, että me saamme tämän aktiivimallin nyt kumottua. Tämähän oli hyvin nurinkurinen ajattelutapa: sen sijaan, että luotaisiin työpaikkoja tai luotaisiin edellytyksiä työllistyä, tässä ruvettiin rankaisemaan työttömiä ihmisiä, ja kaiken lisäksi — niin kuin toteavat kaikki analyysit, mitä tästä mallista on tehty — rangaistaan kaikkein haavoittuvimpia työttömiä ihmisiä, jotka ovat pisimpään olleet työttöminä, iäkkäitä työttömiä, reuna-alueilla asuvia ihmisiä — täällä viitattiin Posion tilanteeseen. Oli järjetön ajatus tätä kautta rankaisemalla yrittää työllisyysongelmaa ratkaista, ja kuten sanoin, on kunniaksi meille kaikille, että tästä päästään eroon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T19:10:11,2019-12-04T19:11:05,Hyväksytty,1.1 2019_75_130,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä vähän selvennän edustaja Kankaanniemelle, mitä tarkoitin, kun en kanna huolta Kelan toimintamenoista nimenomaan suhteessa tähän aktiivimalliin — muuten toki, mutta en suhteessa aktiivimallin lopettamiseen: Aktiivimalli ei aja alas mitään kauhean isoa kovin yhtäkkiä. Niiden isojen muutosten myötä, mitä siellä leikkurin piiristä vapautuvien ihmisten kohdalla tapahtuu, joo, siellä on ihmisiä, jotka eivät enää sen jälkeen saa toimeentulotukea, ja heidän kohdallaan tapahtuu tukimuutos, mutta toimeentulotuki, erityisesti silloin kun on kysymys ihmisistä, jotka ovat joutuneet siihen leikkurin vuoksi, todennäköisesti on myönnetty joko yhdeksi kuukaudeksi tai maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, joten joka tapauksessa siellä on varauduttu siihen, että niitä tarkistellaan ja että niistä tulee lippua ja lappua, ja jos nyt niitä ei enää niin paljon tule, niin se pikemminkin säästää työtä kuin aiheuttaa sitä lisää. Mitä tulee asumistukeen, jota todennäköisesti myös monet leikkurin piirissä olevat saavat, niin siinä on tarkistusjaksot ja muutos on niin pieni, että se ei ylitä sitä velvoitetta, että sitä tarkistusjaksoa pitäisi tarkastella. Eli tämä ei ole se huoli. Kelan rahoitus noin yleisesti kyllä on huolestuttava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T19:11:06,2019-12-04T19:12:29,Hyväksytty,1.1 2019_75_131,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täydennän vielä edustaja Kontulan puheenvuoroa siltä osin, että aktiivimallin käyttöönotto nimenomaan Kelassa edellytti lisähenkilöstön tarvetta useilla kymmenillä henkilötyövuosilla, ja käytännössä kun nämä henkilöt joutuivat arvioimaan jokaisen työmarkkinatuen piirissä tai peruspäivärahan piirissä olevan henkilön aktiivimallileikkuritarpeen — jos sanotaan näin — ja siinä jouduttiin yhdistämään eri etuuksia, se oli erittäin työläskin malli. Sen jälkeen kun tämä leikkaus tehtiin, nämä samat ihmiset hakivat sitten vielä toimeentulotukea Kelalta, elikkä sitä kautta myös toimeentulotukeen jouduttiin palkkaamaan lisää henkilöstöresursseja, [Toimi Kankaanniemi: Juuri näin! — Mika Kari: Näin kävi!] ja sitä kautta se leikkaus, joka toteutettiin aktiivimallin kautta, vain siirtyi sitten sinne toimeentulotuen piiriin, ja käytännössä Kelalle jouduttiin palkkaamaan molemmille puolille henkilöstöä. [Toimi Kankaanniemi: Kahdeksi vuodeksi!] Sitä kautta henkilöstötarve tulee varmasti vähenemään. Aivan kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, aktiivimallin perusteella alennettua työmarkkinatukea saavista henkilöistä toimeentulotukea sai 42 prosenttia ja alennettua peruspäivärahaa saaneista toimeentulotukea sai 31 prosenttia, ja se kertoo siitä, kuinka paljon näiden meidän asiakkaiden toimeentulo aleni aktiivimallin takia ja nämä ihmiset siirtyivät sitten toimeentulotuen piiriin. Siltä osin uskon, että kun tätä prosessia kevään myöten oikaistaan, tämä tilanne myös Kelan osalta helpottuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-04T19:12:31,2019-12-04T19:14:29,Hyväksytty,1.1 2019_75_132,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella työllisyyttä yritettiin parantaa porkkanoiden sijaan keppilinjalla, ja olen tyytyväinen, että tältäkin osin suunta on muuttunut. Eniten kritiikkiä sai juuri tämä aktiivimalli, joka kohteli työttömiä epäoikeudenmukaisesti. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että Rinteen hallituksen toimesta aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet poistetaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Silloin kun tätä lakia puuhattiin, arvioitiin, että tämä toisi 5 000—12 000 työpaikkaa lisää. Kuitenkin nyt vastikään julkaistu VATTin tutkimus osoitti, ettei voida osoittaa aktiivimallin synnyttäneen uusia työpaikkoja, ja sen vuoksi johtopäätös on, että ei myöskään korvaavia toimenpiteitä tarvita. Viime kaudella myös kuntakokeilut työllisyyspalveluista päätettiin lopettaa, ja olen tyytyväinen myös siitä, että tässä ruoria reivataan nyt toiseen suuntaan ja kuntien roolia työllisyyspalveluissa päinvastoin vahvistetaan. Lisäksi otetaan käyttöön työllistämisseteli, osatyökykyisten työllistymisen kynnystä madalloitetaan ja samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan. Nämä ovat semmoisia tärkeitä toimenpiteitä ja punainen lanka tälle hallituskaudelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-04T19:14:29,2019-12-04T19:15:54,Hyväksytty,1.1 2019_75_133,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin nyt ainakin vielä kerran edustaja Kankaanniemelle. Olen ihan samaa mieltä, että loputtomiin ei näitten työryhmien työtä voi jatkaa, ja näin ei ole tarkoituskaan, vaan tarkoitus on, että tammikuussa työryhmien raportti esitellään ja hallitus sitten ottaa kopin siitä ja lähtee viemään eteenpäin. Puheenvuorossani yritin tuoda esille myös sen, että vaikka meillä on työryhmät, jotka valmistelevat näitä asioita, niin lopullisen päätöksenhän näistä asioista tekee hallitus ja sitä kautta sitten eduskunta, olen siitä aivan samaa mieltä, ja näin sen pitää olla ollakin. Mutta näen arvon siinä, että kolmikantaisesti valmistellaan. Yleensä aina, kun päästään asioita kolmikantaisesti valmistelemaan, niihin sitoudutaan paremmin ja sen jälkeen niitten uudistusten eteenpäinvieminen on paljon helpompaa ja parempaa. Sitten minä mietin tätä, että edustaja Kankaanniemi oli yhdessä puheenvuorossaan nyt huolissaan siitä, että tämä työryhmien työ vie liian kauan ja nyt on kiire näillä toimilla, mutta sitten taas toisessa puheenvuorossa te toitte esille sitä, että nyt pitäisi perustaa jonkinlainen parlamentaarinen komitea tai vastaava, ja toitte siinä esille, että nämä ovat niin tärkeitä asioita, että ei pitäisi hätiköidä nyt asian eteenpäinviemisessä. Että tämä on vähän niin kuin ristiriitaista kaikin puolin: parlamentaarinen komitea voisi valmistella vaikka kuinka pitkään, koska asia on tärkeä ja sen asian kanssa ei pitäisi hätiköidä, mutta sitten tämä työryhmätyöskentely teidän mielestänne on jo nyt kestänyt liian kauan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T19:15:55,2019-12-04T19:17:42,Hyväksytty,1.1 2019_75_134,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Ja keskustelu jatkuu edustaja Kankaanniemen puheenvuorolla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_135,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä on syytä kommentoida paria käytettyä puheenvuoroa, kun ne minulle kovasti esitettiin. Ensinnä tästä Kelasta vielä: Olen aivan samaa mieltä, että varmasti jo muutaman kuukauden päästä tästä muutoksesta seuraa se, että hallinnossa voidaan saada säästöjä myös toimintamenoissa niin kuin toivon mukaan etuusmenoissakin. Aina se näin käy. Mutta kaksi vuotta sitten Kelassa — olen siellä ollut tilintarkastajana tämän neljä vuotta ja tiedän sen hyvin — kun tämä aktiivimalli tuli, siinä oli jonkin aikaa samantapainen tilanne kuin oli perustoimeentuloturvan siirron aikaan, jolloin olimme kaikki kovan pommituksen kohteena, kun oli pitkään ongelmia liian nopean toteuttamisaikataulun takia. Esimerkiksi Kuntaliitto esitti silloin perustoimeentulotukeen siirtymiseen vuoden pitempää siirtymäaikaa kuin mitä hallitus — ja se oli edellinen hallitus tietysti — esitti ja eduskunta hyväksyi. Eli näissä kannattaisi tätä miettiä. Myönnän, että me olemme nyt tässä vaiheessa, että tämä uudistus tai kumoaminen menee eteenpäin, ja se on hyvä näin. Kela siitä varmaan selviää, mutta Kelan johtajille lupasin, että otan tämän asian esille jatkoa ajatellen, ettei tehtäisi sitä, mikä sitten aiheuttaa tällaisia kustannuksia. Kahden vuoden aktiivimallin elinaika aiheutti alussa ja aiheuttaa lopussa merkittävästi työtä. Niin kuin edustaja Anneli Kiljunen totesi, jouduttiin palkkaamaan jopa kymmeniä tai ainakin iso määrä ylimääräistä henkilökuntaa. No, se siitä. Arvoisa puhemies! Sitten edustaja Berg puuttui tähän, kun esitin parlamentaarista työllisyyskomiteaa tai vastaavaa. Siinä on erittäin suuri ero siihen nähden, mikä nyt on mallina. Nyt on annettu sinne etujärjestöille valta. Kun EK esittää jotakin, niin SAK vastustaa, ja kun SAK esittää jotakin, EK vastustaa. Jauhetaan ja jauhetaan, ja sitten lopulta tulee esitys, että pannaan veronmaksajat ja valtio maksamaan eikä puututa niihin ytimiin, kun aina on jonkun intressi kohteena. Näitten keskipitkien ja pitkävaikutteisten työllisyystoimenpiteiden osalta päästäisiin varmaan parempaan tulokseen, kun eduskunta, eduskuntaryhmät ja kaikki puolueet olisi kytketty siihen, ne, joilla on se vastuu tästä maasta, työttömistä ja työvoimasta ja työvoiman saannista yrityksille ja niin edelleen. [Puhemies koputtaa] Tämä malli ei ole sellainen kuin te, arvoisa edustaja Berg, sanoitte, vaan tämä on malli, [Puhemies koputtaa] jolla saadaan nyt nopeat toimenpiteet hallituksen toimesta ja vaikeammat sitten vähän hitaammin vietyä läpi demokraattisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T19:17:47,2019-12-04T19:21:19,Hyväksytty,1.1 2019_75_136,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin  leikkureiden  ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Puhemies! On hienoa, että varsin monimutkainen ja epäreilu aktiivimalli puretaan ja ryhdytään niihin aitoihin työllisyystoimiin. Varmasti yksi keino ei riitä, ja onkin hyvä, että nyt tutkitaan niitä kaikkia. Lisäksi on äärimmäisen tärkeätä, että investoidaan koulutukseen sekä muuntokoulutukseen ja sitä kautta myöskin tarjotaan ihmisille työllistymismahdollisuuksia. Samalla on toki haaste, että erityisesti tietyillä paikkakunnilla elinkeinorakenne on varsin yksipuolinen. Silloin toki ollaan suuren riskin alla, jos jotain muutoksia sattuu. Myös Suomen vienti on liian keskittynyt muutamille toimialoille, joista me aika paljon täällä eduskunnassakin puhumme. Sen takia olisi tärkeää tunnistaa osaamisen ja myöskin palvelualojen merkitys moninaisuudessaan, liiketoimintapalvelut ja osaamiseen perustuvat palvelut, ja yhä edelleen monipuolistaa meidän elinkeinorakennetta ja vientiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-04T19:21:20,2019-12-04T19:22:38,Hyväksytty,1.1 2019_75_137,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 15/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_75_138,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tervehdin teitä nyt valiokunnan puheenjohtaja Vehviläisen puolesta, sillä sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneet tästä esittelystä — eli suoritan tällaisen epävirallisen esittelyn, olen nyt epävirallinen valvoja. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 15/2019 käsittelee hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden, niin kutsutun eläkeputken, alaikärajaa nostettaisiin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Työttömyysturvan lisäpäivien rahoitusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajien rahoitusvastuun päättymisikä nousisi lisäpäivien alaikärajan nostoa vastaavasti 63 vuodesta 64 vuoteen. Samalla työttömyysetuuden myöntämisen ja työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden yläikärajaa ehdotetaan muutettavaksi vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä seuraamaan työntekijän eläkelain mukaista alimman vanhuuseläkeiän muutosta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Ehdotuksen taustalla on keskeisten työmarkkinajärjestöjen vuonna 2014 tekemä eläkesopimus, jossa työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat arvioivansa kevääseen 2019 mennessä lisäpäiväoikeutta koskevien aikaisempien muutosten vaikutuksia työntekijän työmarkkina-asemaan. Selvityksen mukaan lisäpäiväoikeuden ikärajojen korotukset ovat pidentäneet työuria ja siten vähentäneet työttömyyttä. Lisäksi lisäpäiväoikeuden menettäneiden keskimääräinen tulotaso on alaikärajan nostamisen myötä noussut. Lisäpäiväoikeuden menettäneet, työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttäneet henkilöt eivät myöskään ole joutuneet pitkäksi aikaa työmarkkinatuelle. Selvityksen perusteella työmarkkinajärjestöt ovat sopineet lisäpäiväoikeuden ikärajan nostamisesta keväällä 2019 tehdyssä vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkoneuvotteluihin perustuvassa sopimuksessa. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannatettavina. Muutosten tavoitteena on pidentää työuria ja sitä kautta vähentää työttömyyttä ja lisätä työllisyyttä. Muutoksen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 6 000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä ja pidemmällä aikavälillä hieman suuremmaksi. Työllisyysvaikutus perustuu siihen, että henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja lisäpäiviin, pysyvät pidempään työelämässä. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esityksen työllisyysvaikutukset perustuvat lisäpäivärahaoikeuden alaikärajojen nostamisen vaikutukseen. Kun otetaan huomioon myös työttömyysetuuden yläikärajan ja lisäpäiväoikeuden yläikärajan nostamisen vaikutus, nyt ehdotetut muutokset lyhentävät eläkeputkea vuosina 1961—1972 syntyneillä mutta laajentavat eläkeputkea vuonna 1974 ja sen jälkeen syntyneillä. Ehdotetuilla muutoksilla voi siten olla pitkällä aikavälillä, vuodesta 2034 eteenpäin, lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostoon nähden päinvastaisia työllisyysvaikutuksia. Valiokunta pitää tästä syystä tarpeellisena, että lisäpäiväoikeutta ja lisäpäiväoikeuden ikärajoja arvioidaan tulevaisuudessa osana koko työttömyysturvan kehittämistä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan pitänyt tärkeänä, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetään jatkossakin 60 vuotta täyttäneitä koskevasta oikeudesta työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön sekä kotikunnan työllistämisvelvoitteesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen siitä, että ikääntyneiden pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin on edelleen tehostettava. Tarjotun palvelun tulee olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista ja palkkatuetun työn tulee myös parantaa ikääntyneen mahdollisuuksia työllistyä. Lisäksi valiokunta korostaa, että sosiaaliturvan uudistamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota etuus- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen paremmin työuria tukevaksi. Myös työelämän muutokset, esimerkiksi mahdollisuudet lyhennettyyn työaikaan ja porrastettuun eläkkeelle siirtymiseen, tukisivat ikääntyneiden työssäpysymistä. Eduskunta on 15. päivänä marraskuuta 2019 hyväksynyt hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain 14 luvun 1 a §:n muuttamisesta sisältyneet lakiehdotukset. Valiokunta ehdottaakin muutettavaksi nyt käsittelyssä olevan 2. lakiehdotuksen 8 a luvun 24 §:ää niin, että siinä otettaisiin huomioon hallituksen esityksen antamisen jälkeen hyväksytty muutos. Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-04T19:23:05,2019-12-04T19:28:08,Hyväksytty,1.1 2019_75_139,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän todella tärkeänä sitä, että tämä lakiesitys on valmisteltu yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjät ry:n kanssa. Tällä esityksellä toteutetaan nyt työmarkkinajärjestöjen esittämät ikärajojen nostamiset. Tässä, edustaja Kankaanniemi, on taas hyvä esimerkki siitä, että kolmikantainen valmistelu toimii. Hallituksen esitys toteuttaa osaltaan myös Rinteen hallituksen ohjelman tavoitetta ikääntyneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyden lisäämisestä. Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä sekä sosiaali‑ ja terveysvaliokunta että työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta pitivät hallituksen esityksen tavoitteita ja esitettyjä muutoksia perusteltuina ja kannatettavina. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta kiinnitti kuitenkin mietinnössään huomiota siihen, että esityksen työllisyysvaikutukset perustuvat lisäpäivärahaoikeuden alaikärajojen nostamisen vaikutukseen. Kun otetaan huomioon myös työttömyysetuuden yläikärajan ja lisäpäiväoikeuden yläikärajan nostamisen vaikutus, nyt ehdotetut muutokset lyhentävät eläkeputkia vuosina 1961—1972 syntyneillä mutta laajentavat eläkeputkia vuonna 1974 ja sen jälkeen syntyneillä. Ehdotetuilla muutoksilla voi siten olla pitkällä aikavälillä lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostoon nähden päinvastaisia työllisyysvaikutuksia. Valiokunta pitääkin tästä syystä tarpeellisena, että lisäpäiväoikeutta ja lisäpäiväoikeuden ikärajoja arvioidaan tulevaisuudessa osana työttömyysturvan kehittämistä. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että julkisesta työvoima‑ ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetään jatkossakin 60 vuotta täyttäneitä koskevasta oikeudesta työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön sekä kotikunnan työllistämisvelvoitteesta. Arvoisa puhemies! Ikääntyneiden pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin on edelleen tehostettava. Tarjotun palvelun tulee olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista, ja palkkatuetun työn tulee parantaa ikääntyneen mahdollisuuksia työllistyä. Myös sosiaaliturvan uudistamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota etuus‑ ja palvelujärjestelmän kehittämiseen paremmin työuria tukevaksi. Työelämän muutoksissa esimerkiksi mahdollisuudet lyhennettyyn työaikaan ja porrastettuun eläkkeelle siirtymiseen tukisivat osaltaan ikääntyneiden työssä jaksamista ja pysymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T19:28:09,2019-12-04T19:31:22,Hyväksytty,1.1 2019_75_140,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On välttämätöntä, että  parannamme kai-kenikäisten suomalaisten mahdollisuuksia työelämässä. Työttömyysputken ikärajan nostolla on olemassa olevan tutkimustiedon mukaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Työllisyyden parantamisessa on kuitenkin mentävä pidemmälle. Kokoomus on esittänyt, että työttömyysputki poistettaisiin kokonaan. Putkesta luopumisella olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Työ‑ ja elinkeinoministeriön alaisen työryhmän tuottaman raportin arvion mukaan sen ansiosta voisi syntyä jopa 10 000 työpaikkaa. Toivoisin, että tätä varten kuultaisiin laajasti asiantuntijoita ja että tutkimusnäyttö poiston työllisyysvaikutuksista huomioitaisiin. Työttömyysputkessa jo olevien asema turvattaisiin, mutta uusia henkilöitä ei enää tulisi putkeen. On muistettava, että työttömyysputken ikärajan nosto tai sen mahdollinen poistaminen edellyttää monien muiden asioiden huomioimista. Ikääntyneiden oikeuksien toteutuminen työmarkkinoillamme on varmistettava. Ikääntyneiden asemaa työelämässä on parannettava. Työmarkkinoilla esiintyy aivan liikaa ikäsyrjintää. Sitä on määrätietoisesti kitkettävä, ja syyt sen taustalla on selvitettävä. Liian usein työpaikkaa etsivät ikääntyneet kohtaavat ennakkoluuloja. Meillä ei ole varaa haaskata heidän potentiaaliaan ja osaamistaan. On toki muistettava, että työttömyysputken olemassaolo myös heikentää osaltaan ikääntyneiden työmarkkina-asemaa. Arvoisa puhemies! Meidän on otettava kaikki keinot käyttöön työllisyysasteen nostamiseksi. Jatketaan yhdessä työtä ikääntyneiden työllisyyden kasvattamiseksi ja kuunnellaan sitä varten maamme parhaita asiantuntijoita ja uusinta tutkimustietoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1395,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2019-12-04T19:31:25,2019-12-04T19:33:14,Hyväksytty,1.1 2019_75_141,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä eläkeputken lyhennyshän on selvä heikennys työttömyysturvaan, ja yleensä en ole kannattanut heikennyksiä työttömyysturvaan. Miksi nyt toimin toisella lailla? Valiokunnan kuulemisessa tuli esiin, että eläkeputki ei toimi ihmisten työuran loppupäässä vain ansioturvan takaajana, vaan se toimii myös heidän työsuhdeturvansa heikentämisenä eli se synnyttää melko selvästi verifioitavissa olevan mekanismin, jolla työnantajat antavat potkut niille työntekijöilleen ensimmäisenä, joidenka tietävät pääsevän tähän putkeen. Tämä johtaa siihen, että silloin kun putkea myöhennetään, niin näiden ihmisten osalta työsuhteet pitenevät. Eli se työllisyyden parantuminen, joka syntyy tämän muutoksen myötä, ei synny siitä, että jo työttömiksi joutuneet ihmiset työllistyisivät jotenkin hanakammin, vaan siitä, että ihmiset eivät jää työttömiksi niin helposti. Tästä syystä ja sen takia, että tässä kuitenkin jätetään muita ikääntyvien ihmisten ansiotasoa turvaavia mekanismeja meidän työttömyysturvajärjestelmään, olen päätynyt poikkeuksellisesti kannattamaan työttömyysturvan osittaista heikennystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T19:33:25,2019-12-04T19:35:06,Hyväksytty,1.1 2019_75_142,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän lain keskeinen ehdotus on se, että eläkeputken alaikärajaa nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 ikävuoteen. Tässä kysymyksessä on tärkeää, että ikääntyneiden työvoimapalveluihin kiinnitetään huomiota. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti työvoimapalveluita kehitetään siten, että erityisesti työttömyyden alun palveluja tehostetaan ja mahdollistetaan entistä paremmin työttömien yksilölliset tarpeet. Samalla työttömien henkilökohtaisen palvelun resurssit TE-toimistoissa turvataan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ikääntyneillä on monesti vaikeuksia työllistyä uudelleen. Jopa ikärasismista puhutaan tuolla työmarkkinoilla. Hallitusohjelman mukaisesti myös erityisen tuen tarpeessa olevien pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan. Tällä esityksellä on sellaisia vaikutuksia, että nämä lisäpäivien ikärajan korottamista koskevan esityksen arvioidaan pidentävän työuria ja siten vähentävän työttömyyttä ja lisäävän työllisyyttä. Muutoksen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 6 000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä ja jopa 9 000 henkilöä vuoteen 2055 mennessä. Tämä parantaa aiemmin tutkimuksen perusteella muutoksen kohteena olevien ikäluokkien työllisyyttä sekä sen myötä keskimääräistä tulotasoa ja eläkekertymää. Tässä tosiaan on kyse vuoden pidentämisestä. Kokoomus sitä vastoin oli omassa esityksessään vielä reippaampi ja edellytti omassa vastalauseessaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työttömyyseläkeputken poistamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-04T19:35:08,2019-12-04T19:37:01,Hyväksytty,1.1 2019_75_143,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on todella esimerkki siitä, että kolmikannalla on saatu aikaan lainmuutos, mutta minkälainen lainmuutos? Sellainen, mikä heikentää työttömyysturvaa. Tämä kertoo minulle kyllä siitä — voin olla väärässä, mutta todistakaa te, jotka tunnette paremmin työmarkkinaosapuolten ideologiat — että työnantajat ovat erittäin halukkaita tällaiseen, että työttömyysturvaa heikennetään, mutta että myös työntekijäjärjestöt ovat siihen valmiita, koska ne eivät ole aivan yhtä kiinnostuneita työttömistä kuin niistä, jotka ovat työssä. Tämä on näkynyt monet kerrat, ja tämä on valitettavaa, ja juuri se, että nämä etujärjestöt eivät aja niiden asiaa, jotka ovat työelämän ulkopuolella — työttömien, eläkeläisten ja muiden — johtaa tähän, että kun he eivät niitä kiinnosta, niin sitten leikataan sieltä, kun nähdään, että pakko on jotakin kai tehdä. Eli en kyllä tämän esityksen pohjalta, edustaja Berg, ollenkaan vetoaisi siihen, että kolmikanta on niiden etujen mukainen, joita tämä esitys kulloinkin koskee, eikä ainakaan veronmaksajien kokonaisedun mukaista ole useinkaan. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä nostan vielä esille sen, miten komiteatyöllä saatiin aikaan suuri eläkeuudistus. Kaikkialla maailmalla ihmeteltiin, että Suomessa pystyttiin tekemään 2000-luvun taitteessa suuri työeläkeuudistus — valitettavasti se taitettu indeksi jäi sinne, kun te äänestitte sen puolesta, mutta se on nyt eri asia. Mutta siis kansliapäällikkö Kari Puron johtama komitea teki sen työn. Taisi olla niin, että loppujen lopuksi kaikki jäsenet jättivät vastalauseen ja vain Puro oli sen esityksen takana, mutta sen esityksen pohjalta, melkein pilkkuakaan muuttamatta, toteutettiin historiallinen, erittäin suuri työeläkeuudistus. Se oli erinomainen saavutus ja osoitus siitä, että pitkäjänteiset hommat, niin kuin nyt työllisyyden parantaminen, joka on varmasti pitkä tarina eteenkinpäin, voidaan hoitaa tuloksellisesti eduskuntaan nojautuvan, puolueisiin nojautuvan komiteatyön pohjalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T19:37:07,2019-12-04T19:40:06,Hyväksytty,1.1 2019_75_144,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran ehkä voisi oikaista edustaja Kankaanniemeä, että vaikka tässä nyt on komiteatöitä takana, niin työeläkejärjestelmä on kolmikannassa synnytetty ja kolmikanta eli työmarkkinakenttä on tässä vahvasti ollut koko järjestelmää alusta saakka kehittämässä, ja on järkevääkin, että sitä jatkossakin kehitetään tällä yhteistyöllä. Siinä on oma viisautensa. Te viittasitte näihin eläkeuudistuksiin tämän vuosisadan alussa eli 2003 alkaen. Kyllä, eläkeuudistukset olivat merkittäviä, ja, arvoisa puhemies, en aloita keskustelua taitetusta indeksistä, koska sehän on tietenkin haava siellä edelleenkin, eli ongelmana on tietenkin se, että tämän indeksin vuoksi eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka tulotasot lakisääteisesti laskevat, kun kasvatetaan rahastoja edelleenkin. Mutta tämä ei ole tämän teeman aihe, vaan nyt meillä on tämä työttömyysputken alaikärajan nosto aiheena. Tässä on oma viisautensa, että me pidennämme työuria ja annamme mahdollisuuden ihmisille olla pidempään töissä, jo pelkästään sen vuoksi, että sieltä alapäästä työhön tarttumisen ikä on noussut jatkuvasti johtuen tietysti koulutuksesta, ja siinä mielessä, jotta saadaan luontevaksi tämä kokonaistyöura, on ihan luontevaa, että tämän työttömyysputkenkin osalta tätä työurien pidentämistä tapahtuu. Mutta, arvoisa puhemies, tässä on tietysti isompi juttu takana viime kädessä, se, että ihmiset elävät pidempään, ja kun puhutaan eläkkeelle siirtymisestä, niin eläkkeelle siirtymisessä on kaksi kulmaa: toiset ”haluavat” ja ”pääsevät” eläkkeelle, mutta on iso joukko, yhä suurempi joukko, ihmisiä, jotka ”joutuvat” eläkkeelle. Meidän keskimääräinen elinikämme on noussut toisen maailmansodan jälkeen 23 vuotta, ihmiset elävät pidempään, ovat työkykyisiä, vaikka niin sanottu työikä on jo takana yli 65-vuotiailla — siihen se lasketaan tällä hetkellä. Olisi hyvä, että me mahdollistaisimme sen, että ihmiset todella voivat aidosti työskennellä pidempään; kaikki ne uudistukset, jotka sen mahdollistavat, ovat järkeviä. Eli niin sanotuissa eläkeikäisissä, työikäistä väestöä vanhemmissa ihmisissä, on iso, iso joukko ihmisiä, jotka voisivat antaa yhteiskuntaan panoksen. Kannattaa nyt huomioida se, että yli 65-vuotiaista tällä hetkellä lähes 100 000 ihmistä on palkkatöissä mukana ja se määrä kasvaa jatkuvasti, jolloin pitäisi pystyä pääsemään eläkejärjestelmän niin sanotusta eläkeiästä. Koko käsite ”yleinen eläkeikä” on maho, se ei ole järkevä. Ei ole olemassa mitään yleistä eläkeikää, ei pitäisi olla olemassa yleistä eläkeikää, koska se on yksilökohtainen, se on ammattialoittainen, myöskin se, mikä on järkevä eläkkeelle siirtymisen ikä. Ja tässä suhteessa norjalainen malli, jossa eläkkeelle siirrytään 62 ikävuoden ja 75 ikävuoden välillä, on järkevä. Se on joustava järjestelmä, ja se mahdollistaa niille ihmisille, jotka ovat työkykyisiä ja työhaluisia, sen, että he voivat työskennellä pidempään, antaa panoksensa yhteiskunnalle. Siinä on kysymys osallisuudesta ja osallistumisesta eikä vain tuloista sinänsä tuossa iässä, ja tämä luomisvoima kannattaa hyväksikäyttää. Runoilijathan eivät mene eläkkeelle koskaan, eivätkä taiteilijat, kirjailijat ja niin edelleen. Meillähän on paljon sellaisia väestöryhmiä, jotka ovat luovia käytännössä hautaan asti, ja mahdollistettakoon se sitten myöskin palkkatyön osalta. Siinä mielessä kaikki nämä toimet, jotka tekevät joustavammaksi tämän järjestelmän täältä päästä, ovat järkeviä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T19:40:07,2019-12-04T19:43:36,Hyväksytty,1.1 2019_75_145,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,Näin myös täällä eduskunnassa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_75_146,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Annan tunnustuksen siitä, että vaikka siihen Puron eläkekomitean mietintöön SAK ja muut työntekijäjärjestöt jättivät eriävän mielipiteen, niin kuitenkin sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ynnä muut veivät sen täällä läpi. Se oli hyvin tehty. Nyt on samanlainen tilanne, kun edustaja Kontula arvosteli tätä esitystä hyvin voimakkaasti ja sanoi, että hän tekee poikkeuksen tämän kohdalla ja on valmis huonontamaan työttömien putkimallia. Se on tietysti aika iso myönnytys, että tekee päätöksen nähden kokonaisuuden tärkeämpänä kuin työttömien aseman heikentämisen. Perussuomalaiset eivät ole jättäneet vastalausetta, eivät eriävää mielipidettä lausuntovaliokunnissa, vaan olemme myös valmiit hyväksymään tämän tältä pohjalta, että tämä on kokonaisuuden kannalta perusteltu uudistus. Mutta emme myöskään ole valmiita tukemaan kokoomuksen esitystä, että poistetaan koko homma. Se ei ole vastuullista mielestämme, vaan tarvitaan tämmöinen järjestelmä, joka luo pehmeän mahdollisuuden niille, jotka ovat siinä elämäntilanteessa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T19:43:38,2019-12-04T19:45:09,Tarkistettu,1.1 2019_75_147,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pitää nyt vielä tähän kommentoida sen verran, koska edustaja Kankaanniemi ei tunnu luottavan työmarkkinajärjestöihin, että tätä esitystä tuki myös Työttömien Keskusjärjestö. He myös kannattivat lisäpäiväoikeuden alarajan nostamista tässä yhteydessä lausunnossaan. Tämä ei ole pelkästään työmarkkinaosapuolista kiinni. Luulisi, että ainakin Työttömien Keskusjärjestö on työttömien puolella. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-04T19:45:10,2019-12-04T19:45:44,Hyväksytty,1.1 2019_75_148,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_75_149,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen verojaoston puheenjohtajana esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön tästä asiasta. Eli kysymys on siis nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta. Esityksen tavoitteena on korottaa polttoaineiden verotusta kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti. Yhteensä tämä summa on 250 miljoonaa. Korostan nimenomaan täälläkin jo aiemmassa verokeskustelussa esiin tuotua näkemystä, että tämä on kuluttajahintojen ennustetun nousun mukainen korotusesitys. Niin ikään tässä myös ihan puhtaasti tavoitellaan tietyllä tavalla verotuottojen kasvua ja myöskin sitten tätä, että liikenteen polttoaineverotuksen ympäristöohjaavuuden taso säilyisi sellaisena kuin se on tänä päivänä. Tämän esityksen vaikutuksista: Veronkorotukset painottuvat fossiilisiin polttoaineisiin. Kun jaosto käsitteli tätä, meille tuotiin asiantuntijakuulemisissa esiin huolta muun muassa korotuksen vaikutuksista esimerkiksi ammattiliikenteeseen. Tämän seurauksena tässä mietinnössä jonkin verran kirjoitetaan auki sitä, miten tällä hetkellä tätä ammattiliikennettä verotetaan. Tässä todetaan siitä, että tällä hetkellä ammattiliikenteen dieselöljyä ei veroteta täysimääräisesti ja esimerkiksi dieselöljyn alemman verokannan muodossa suoraan saama vuotuinen verotuki on kaiken kaikkiaan noin 770 miljoonaa. Kun tästä vähennetään verosanktioksi laskettava henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimavero, jää dieselöljyn nettotueksi 420 miljoonaa. Kuorma-autoliikenteen osuus tästä verotuesta on noin 370 miljoonaa. Eli tässä tuomme esiin, että jo nyt tähän kohdistuu tietynlaista verotukea. Johtopäätöksenään valiokunta sitten toteaa, että sinänsä ympäristölle haitalliselle tuelle ja varsinkaan sen kasvattamiselle ei tällä hetkellä ole perusteita, koska meidän on tietenkin otettava huomioon nämä energia- ja ilmastostrategiassa asetetut tavoitteet, 50 prosentin päästövähennystavoite, ja kaiken kaikkiaan pyrkimys tähän hiilineutraalisuuteen 2036 mennessä. Eli tästä syystä näin kirjoitamme, tavoitteet ovat nämä, ja sinne suuntaan meidän on kuljettava. Toteamme myös jatkotyöstä. Eli tässähän on tapahtumassa niin, että sekä koko polttoaine- ja energiaverotusta että liikenteen verotusjärjestelmiä tullaan lähitulevaisuudessa, tällä kaudella, katsomaan kokonaisuutena. Tämä on varmasti osa sitä kokonaisuutta, missä kiinnitämme huomiota, millainen kokonaispaletti tässä verouudistuksessa sitten muotoutuu tulevaisuudessa. Tässä suhteessa, puhemies, lähetämme terveisiä. Eli pidämme tärkeänä tätä selvitystyötä, jota nyt parhaillaan työryhmässä tehdään uudistuksen puolesta. Siinä tulee mielestämme huomioida yritysten kilpailukyky sekä sosiaaliset ja aluepoliittiset näkökohdat. On tärkeää löytää ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] jotka edistävät ilmastotavoitteita mutta myös samaan aikaan ottavat huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja alueellisen tasa-arvon. Saanko, puhemies, tästä vielä todeta ihan lyhyen pätkän, joka sisältyy mietintöömme? Kertaamme tässä myös sen verran tätä bensaveron noston historiaa, että tällaisia korotuksiahan on tehty vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T19:46:22,2019-12-04T19:50:11,Hyväksytty,1.1 2019_75_150,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvin harva ihminen, ainakaan harva niistä, jotka itse tunnen, ajelee autolla huvikseen. Se, että polttoaineverotusta korotetaan, ei autoilua tule vähentämään. Sen sijaan ihmisten arjessa jää vähemmän rahaa erilaisiin kuluihin ja menoihin. Itse toivoisin, että polttoaineverotuksen korotusta vielä voitaisiin harkita, ja varsinkin kun maahamme tässä jossain vaiheessa hallitusta ollaan muodostamassa, niin tätä asiaa vielä tarkisteltaisiin. Kokoomushan on jättänyt eriävän mielipiteen tähän aihepiiriin liittyen. Toivottavaa olisi myös, että Suomen autokanta saataisiin uusiutumaan huomattavasti nopeammin. Tästä on myös jo vuosikausia puhuttu. Uudet autot olisivat huomattavasti ilmastoystävällisempiä ja turvallisempia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-04T19:50:20,2019-12-04T19:51:12,Hyväksytty,1.1 2019_75_151,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Polttoaineen veronkorotushan tarkoittaa, että polttoaineen hinta nousee hallituskaudella tuon 6—7 senttiä litralta. Kuten edellä kuultiin, tämä vastaa normaalia kuluttajahintojen nousua, mutta täytyy sanoa, että kun tulee tuolta harvaan asutulta alueelta, niin kyllä tämä pikkusen hiertää kivenä kengässä. Ongelmallisena voidaan pitää juurikin sitä, että veronkorotus kohdistuu raskaammin pienituloisiin ja syrjäseudulla asuviin autoilijoihin. Hyvää on se, että tätä vaikutusta kyllä kompensoidaan osin tuloveron alennuksilla sekä etuuksien korotuksilla. Tällä esityksellä on tarkoitus kerätä rahaa 254 miljoonaa euroa vuositasolla laskettuna ensimmäisenä vuotena. On hyvä juurikin se, minkä edustaja Viitanen otti tuossa edellä esille, että autoilun verotushan koostuu useista veromuodoista — on auto‑, ajoneuvo‑, käyttövoima‑ ja polttoainevero, työsuhde-edut, kilometrikorvauksia — sekä myös tuista, esimerkiksi konversiotuet. Siksi verotuksen suurempia uudistuksia onkin syytä katsoa kokonaisuutena. Hallitus on käynnistänyt työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida liikenteen verotusta niin harvaan asuttujen alueiden ympäristön, yritysten kuin talouden näkökulmasta, ja tämän työryhmän on tarkoitus julkistaa väliraportti ensi vuonna ja loppuraportti sitten 2021. Toivon vielä muistettavan sen, että on selvää, että suuressa osassa Suomea ei ole vaihtoehtoa henkilöautolle, [Toimi Kankaanniemi: Nimenomaan!] joten polttoaineen verotustakaan ei voi korottaa kohtuuttomasti. Lisäksi tässä hallitusohjelmassa sovittiin myös kaupunkiseutujen tienkäyttömaksujen edistämisestä, jolloin autoiluun kohdistuvat maksut voidaan suunnata sinne, missä on aidosti julkista joukkoliikennettä, niin junia, busseja, ratikoita kuin kevyttä liikennettä, ja se on aito vaihtoehto autoilulle. Kaikkialla Suomessa näin ei ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-04T19:51:13,2019-12-04T19:53:19,Hyväksytty,1.1 2019_75_152,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Onko aivan väärin sanoa se, että jos ja kun autoilua verotetaan moninaisesti, niin ehkä nimenomaan polttoainevero on se luontevin tapa sitä verotusta kohdentaa, koska se kohdistuu silloin suoraan siihen auton käyttöön? Tässä edustaja Ojala-Niemelä luetteli tuon pitkän listan, ja kun siihen ottaa sitten lisäksi vielä nämä erilaiset autoilun rangaistusmuodot tai sanktiomuodot alkaen kameravalvonnasta, sakoista ja pysäköinninvalvonnasta, niin tämä on kyllä uskomattoman laaja viidakko. Koska tässä nimenomaan auton käytöstä joko rangaistaan tai sitä joka tapauksessa verotetaan kovin monissa muodoissa, niin siinä mielessä olisi järkevää ehkä jopa harkita, kuinka pitkälle tätä nyt viedään, ja sitä olisi järkevämpää koordinoida. Tämä polttoainevero itsestäni tuntuu selkeimmältä ja ehkä järkevimmältä. Jäin ihmettelemään edustaja Pelkosen toteamusta siitä, että kokoomus on esittänyt tähän vastalauseensa, vastustaa tätä polttoaineveron korotusta. Minulla on se käsitys, että kokoomus on ollut tässä viimeisten vuosikymmenten aikana hallituksessa ehkä useampaankin kertaan aika monina vuosina, ja tässä edustaja Viitanen jo luetteli muutamia vuosia, joista jäi mielikuva, että polttoaineveroa on lähes joka toinen vuosi korotettu, ainakin joka kolmas vuosi, melkein joka toinen vuosi. Olen aivan vakuuttunut, että viimeisen 20 vuoden aikana kokoomus on istunut monta kertaa hallituksessa ja tehnyt näitä polttoaineveron korotuksia useimmissa tapauksissa samasta perusteesta kuin nyt: kuluttajahintojen nousun vuoksi. Polttoaineveron kautta se laitetaan vain vastaamaan sitä inflaatiota, mikä yhteiskunnassa on ollut, eli tavallaan reaalisesti polttoaineveroa ei olla kiristetty. Siellä on ollut myöskin aitoja kiristyksiä matkan varrella. Siinä mielessähän jää vähän semmoinen maku nyt tästä vastalauseesta, onko tämä vähän niin kuin äänestäjien kosiskelua, tehdäänkö tästä nyt myrsky vesilasiin, kiihdytetään tarkoituksella mieliä ja tehdään tästä elämää suurempi asia, kun tämä ei nyt aidosti ole elämää suurempi asia, jos me teemme vain sen verran korotusta tuohon polttoaineveroon, että se pysyy prosentuaalisesti siinä reaalisella tasolla, missä se on ollut aikaisemmin. Siinä mielessä toivoisin, että edustaja Pelkonen puhuisi omassa ryhmässään vähän järkeä tähän asiaan ja olisitte tässä pidättyväisempiä ja tunnistaisitte tämän ihan luontevan liikkeen, mitä me kaikki olemme yhdessä aikaisemminkin tehneet tässä asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-04T19:53:20,2019-12-04T19:55:50,Hyväksytty,1.1 2019_75_153,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät tämän ensimmäisen lain hylkäämistä eli tämän veronkiristyksen hylkäämistä, sitten toisessa käsittelyssä. Aiemmista, esimerkiksi nimenomaan viime vaalikaudella tehdyistä, polttoaineveron korotuksista on todettava, että ne perustuvat siihen, että keväällä 2015 valtiontalous oli aivan kuilun partaalla. Askelkin eteenpäin, niin olisimme olleet holhouksessa, IMF:n ja EU-komission holhouksessa. Oli pakko tehdä toimenpiteitä. Ne tehtiin puhtaasti fiskaalisista syistä valtion tulojen lisäämiseksi, ei kansan rankaisemiseksi siitä, että se autoa käyttää. Te rankaisette nyt ilmastopolitiikan takia, ilmastopolitiikan, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa] jonka hallitus on asettanut aivan järjettömälle tasolle. Edustaja Kiljunen, ei tämä tule olemaan teille [Kimmo Kiljunen: Kumpi Kiljunen, on epäselvää?] — Kimmo Kiljunen — ei tule olemaan teille tämän hallituskauden viimeinen korotus, jos hallituksessa olette, vaan jatkuva korotus, kun teillä on aivan mahdottomat ilmastopoliittiset tavoitteet. Niihin ei päästä muilla kuin kovilla toimenpiteillä, ja tämä on niistä yksi, niin kuin te sanoitte. Eli perussuomalaiset eivät hyväksy sitä, että järjettömän ilmastopolitiikan takia — globaalien päästöjen leikkaamiseksi 0,14 prosentilla eli runsaalla promillella — suomalainen autoilija, suomalainen asuja kylmässä maassa, yrittäjä tai ruoka pannaan maksettavaksi näillä perusteilla, ilmastopolitiikan perusteilla. Se on täysin vastuutonta politiikkaa. Meidän täytyy painaa niin, että ne, jotka saastuttavat, maksavat. Saastuttaja maksaa -periaate globaalisti täytyy saada, ja Suomi ei ole saastuttaja. Meillä on korkea elintaso, meillä on paljon teollisuutta, ja siksi meidän osuutemme on suhteessa suuri, mutta me tuotamme maailmalle tuotteita, joiden päästöt ovat Suomessa mutta kuluttajat muualla. Eli laskenta pitää ottaa myös rehelliseksi. Arvoisa puhemies! Tämä on tasavero, tasaveronkorotus, ja se iskee kaikkein voimakkaimmin maaseudulla. Ihmettelinkin, että keskusta on tähän suostunut. Maaseudulla, jossa ei ole julkista liikennettä, ei mitään vaihtoehtoa, on pakko käyttää omaa autoa asioimisessa, työssä käymisessä, eli maaseudun duunarikin tästä kärsii, yrittäjien lisäksi. Tämä on täysin väärää politiikkaa ilmastopolitiikan näkökulmasta. Jos te haluatte kerätä valtiolle lisää rahaa, niin sitten minä ymmärrän tämän, mutta kun te perustelette tätä ilmastopolitiikalla. Ei tämä johda mihinkään oikeudenmukaisuuteen. Edustaja Ojala-Niemelä oli oikeassa siinä, kun hän katseli tätä sydänverellä, miten tämä kohtelee Lapissa ja muualla maaseudun ihmisiä. [Puhemies koputtaa] Tehkää viisaasti ja hylätkää tämä meidän esityksestämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T19:55:53,2019-12-04T19:59:13,Hyväksytty,1.1 2019_75_154,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemen tavoin ihmettelen tätä lakiesitystä Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassa, jonka useimmissa osissa joukkoliikenne toimii joko varsin huonosti tai ei ollenkaan. Tämä hallituksen esitys polttoaineverotuksen korotuksesta peräti 250 miljoonalla eurolla vuodessa on kyllä erittäin huonosti harkittu. Tämän esityksen myötä muun muassa työssäkäynnin kannattavuus etenkin kaukana kotoa laskee merkittävästi, ja tietenkin myös muu asiointi vaikeutuu. Tämä siis pienentää varsinkin niiden ihmisten käteenjääviä tuloja, jotka käyvät töissä pitkien etäisyyksien päässä. Ei olekaan mikään suuri yllätys, että tämä esitys on saanut kritiikkiä myös hallituspuolueiden edustajien riveistä, varsinkin hieman pohjoisemman Suomen edustajilta Arvoisa puhemies! Paitsi yksityisautoilijoille niin myös ammattiliikenteelle tämä esitys on hyvinkin haitallinen. Kuljetuskustannusten vääjäämätön nousu siirtyy myös lopputuotteiden hintoihin ja vaikeuttaa osaltaan myös vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Perussuomalaiset pitävät tätä kehitystä vahingollisena, ja esitämmekin aikanaan toisessa käsittelyssä tämän polttoaineveron korotukseen liittyvän lakiehdotuksen hylkäämistä, kuten edustaja Kankaanniemi tässä edellä jo totesi. Perussuomalaiset ehdottavat lisäksi, että hallituksen tulee käynnistää selvitys ammattidieselin ja vähäpäästöisen ammattibiodieselin laajasta käyttöönotosta. Lisäksi katsomme, että hallituksen tulee selvittää tienkäyttömaksujen käyttöönottoa ulkomaiselle raskaalle liikenteelle. Toivon, että tuleva hallitus, mikä se sitten onkin, ottaa nämä esityksemme huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-04T19:59:16,2019-12-04T20:01:21,Hyväksytty,1.1 2019_75_155,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennepolttoaineiden veronkorotukset ovat varmaan yleisimpiä veronkorotuksia, ja en muista sellaista hallitusta, joka olisi vähänkään pidempään istunut ja joka ei olisi tehnyt liikennepolttoaineiden veronkorotuksia. Tässä on yritetty minimoida tätä korotusta sillä tavalla, että se tehdään vain kerran tällä vaalikaudella ja se vastaa kuluttajahintojen korotusta. Tilannehan on se, että tämä merkitsee vain noin 6—7 sentin litrakorotusta arvonlisäveroineen. Kun me käymme tuolla tankkauspaikoilla, niin viikonvaihteessahan jo polttoaineen hinta tämän verran vaihtelee. Siinä mielessä se kuvastaa sitä, että tässä on kuitenkin aika vaatimattomasta toimesta kysymys. Tässä kokoomus ja perussuomalaiset kovasti arvostelevat, mutta totta on, että kokoomus ehti — jos nyt viimeaikaiset teot muistellaan tässä — tekemään liikennepolttoaine- ja valmisteveron korotukset vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017. Perussuomalaiset olivat sen verran lyhyen aikaa hallituksessa, että he tekivät sen vain sitten yhden kerran eli 2017, mutta lyhyessä ajassa perussuomalaisetkin ehtivät jo kunnostautumaan. Kannattaa myöskin muistaa, että meillä ensi vuonna pääministeri Sipilän hallituksen tekemän lain takia pienenee ajoneuvovero. Se jonkin verran helpottaa liikenteen verotusta ensi vuonna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-04T20:01:21,2019-12-04T20:03:16,Hyväksytty,1.1 2019_75_156,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että kaikkialla ei ole vaihtoehtoja autoilulle — se on totta — ja olen samaa mieltä siitä, että ihan oikeasti tämä pitää ottaa vakavasti myös siksi, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa tuosta vain sitten ostaa sitä uudempaa, vähäpäästöistä autoa, ja on myös totta, että varmasti ei kovin moni ainakaan tänä päivänä ihan huvikseenkaan ajele. Nämä ovat ihan seikkoja, jotka meidän pitää ottaa huomioon, ja siksi olen sinänsä, vaikka huolta kannan, tyytyväinen siitä, että tämä esitys on kuvatusti hyvin maltillinen, eli hinnat nousevat sen saman verran kuin muukin eläminen niin sanotusti, siihen tasoon mennään, ja jatkossa katsotaan sitten kokonaisuudistus. Siksi, puhemies, pidän erittäin tärkeänä, että me nyt sitten jatkoa varten tässä valiokuntana olemme kirjanneet sen, että ei riitä, että pelkästään katsomme tätä vaikkapa ympäristöpoliittisesta näkökulmasta, vaan tässä valmistelussa on otettava huomioon myös alueelliset näkökulmat ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmat. Minusta se on hyvin tärkeä terveinen tästä eteenpäin, mikä valiokunnalta lähtee. Tässä hyvin edustaja Kiviranta edellä kuvasi esimerkiksi kokoomuksen toimia tässä bensaveron korottamisessa, ja kyllä minä muistan hyvin elävästi sen silloin neljä vuotta sitten näihin aikoihin. Kun perussuomalaiset menivät hallitukseen, kyllä me ihmettelimme kovasti, että vastoin kaikkia niitä puheita, mitä perussuomalaiset ennen vaaleja kertoivat myös siellä Tammelantorilla ja muuallapäin Suomea, että ei saa nostaa bensaveroa, että kyllä se on pumpulla tasavero ja huono homma — näin sanoivat perussuomalaiset — te itse ensi töiksenne nostitte bensaveroa, kuinka ollakaan — no, tuli tietenkin ensi töiksi ehkä Kreikan tukipaketti, mutta ainakin toisena työnä. Eli kiitän sinänsä edustaja Kankaanniemeä hyvin aiheellisesta huolesta, koska hän toi aika analyyttisesti ja hyvin esille niitä näkökulmia, mitä ikäviä puolia näissä korotuksissa aina on, mutta siihen nähden ihmettelen kovasti, miksi te sitten itse nostitte bensaveroa tuolloin. Tietenkin voisin sanoa kauniisti, että puheillanne olisi hieman enemmän ehkä kantavuutta, mikäli ette olisi toimineet täysin toisinpäin kuin nyt puhutte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T20:03:16,2019-12-04T20:05:49,Hyväksytty,1.1 2019_75_157,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Auto on valtaosalle suomalaisista välttämätön. Se on väline, jolla käydään töissä, yritetään, käydään kaupassa ja viedään lapsia päivähoitoon, harrastuksiin, eletään aktiivista ja liikkuvaa elämää. Auto edustaa juuri sitä, mihin Suomessa pitää kannustaa enemmän: työhön, yrittämiseen, liikkeeseen. Autoilu on myös tasa-arvoa meidän pitkien välimatkojen maassamme. Se mahdollistaa asumisen myös keskustojen ulkopuolella, suurten kaupunkien ulkopuolella. Nyt ihmettelenkin, miksi keskusta haluaa heikentää näitä edellytyksiä tällä historiallisella polttoaineveron kertakorotuksella, joka meillä on käsittelyssä. [Pia Viitanen: Mikäs historiallinen se on?] — Se on historiallinen kertakorotuksena. Näin se on. — [Pia Viitanen: Se on koko vaalikaudelle! Kokoomus—suomi-sanakirja!] Auto mahdollistaa valtaosalle perheistä sen, että kummankin pienten lasten vanhemmista kannattaa käydä töissä. Auto on siis todella tasa-arvoinen väline. Miksiköhän SDP ja vihreät haluavat heikentää perheiden tasa-arvoa heikentämällä näitä autoilun edellytyksiä? No, Rinteen hallitusohjelma tarjoaa työssäkäyvälle, yrittävälle ja tasa-arvoiselle suomalaiselle autoilijalle todella kylmää kyytiä. Kurimus alkaa tällä historiallisella polttoaineveron 250 miljoonan euron kertakorotuksella. Kokoomus ei tätä hyväksy ja vastalauseessaan esittää korotuksen peruuttamiselle vankat perustelut. Me emme hyväksy aktiivisten ihmisten kurittamista. Katsotaanpa korotuksen vaikutuksia ihmisille ja yrityksille. Otan esimerkiksi kauempana Uudenmaan kehysalueella, Sipoossa, Porvoossa, Tuusulassa, Nurmijärvellä tai Vihdissä asuvan perheen, jossa kaksi vanhempaa käy autollaan töissä. Tämä perhe autoilee keskimääräistä enemmän, kuskaa lapsia sinne harrastuksiin. Lasku tälle perheelle tästä korotuksesta on vuositasolla 300 euroa. Se on määrä, jolla on todellakin merkitystä. Keskituloiselle perheelle hallitus ei tätä korotusta kompensoi, vaikka muutakin täällä väitetään. Päinvastoin, lähes jokaisen suomalaisen verotus kiristyy. Suomen yritykset ja suomalainen elinkeinoelämä ovat riippuvaisia kumipyöräliikenteestä. Kuljetusalalle tämän on arvioitu tarkoittavan kaikkiaan noin 70 miljoonan euron kustannuksia. Yksittäiselle kuljetusyrittäjälle se tarkoittaa, että kuorma-auton vuotuiset polttoainekustannukset nousevat yli 2000 euroa, kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin on todettu. Yhdistelmäajoneuvon kuljettajalle, yrittäjälle, puhutaan jopa 5 000 euron kustannuksista. Mittava korotus polttoaineveroon heikentää myös Suomen vientiteollisuuden kilpailu-edellytyksiä. Esimerkiksi UPM:n tiedotteen mukaan 6,5 sentin korotus dieselin litrahintaan tarkoittaa UPM:lle 4 miljoonan euron vuotuista lisälaskua. Se on suurin piirtein sama kuin Suomessa toimivan paperikoneen liikevoitto. Siis tämä todella heikentää vientiteollisuuden kilpailukykyä. Me olemme kaukana isoista markkinoista sijaitseva maa, ja logistiikkakustannuksilla on oleellista merkitystä siinä, että suomalaiset tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja ne saadaan kaupaksi. Tätä kautta tällä korotuksella heikennetään myöskin työllisyyttä, puhumattakaan siitä, että nämä kustannukset täällä kotimaan markkinoilla vyöryvät lopulta kuluttajien maksettavaksi eli verot nousevat, arki kallistuu. Ilmastosyyt eivät perustele tätä valittua kurituslinjaa. Liikennesektorin päästöt vähenevät vain marginaalisesti tämän polttoaineveron korotuksen johdosta. Korotusten peruste onkin fiskaalinen. Vaalilupaukset maksatetaan autoilijalla. Autoilijan seuraava kurimus on jo nurkan takana. Hallitus aikoo sallia ruuhkamaksun perimisen kaupunkiseuduilla hallitusohjelman mukaan. Ruuhkamaksun salliva laki tarkoittaa käytännössä, että ruuhkamaksu myös tulee Uudellemaalle. Helsingin seudun MAL-suunnitelman mukaan Kehä kolmosen ulkopuolelta Helsingin keskustaan pendelöivän ruuhkamaksu tietäisi jopa 1 500 euron lisälaskua vuodessa. Keskimäärin kustannus olisi noin 800 euroa vuodessa. Ja tämä maksu, ruuhkamaksu, rokottaa suhteessa eniten pienituloisia. Se on regressiivinen vero. Se ei kohdistu päästöihin, vaan se kohdistuu työhön, ahkeruuteen, aktiivisuuteen. Aiotaanko Suomessa siis sallia uuden regressiivisen superveron periminen, jonka johdosta 2 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan hoitajan tai varastomiehen työhön kohdistuva verotaakka ankaroituu noin 5 prosenttiyksiköllä? Onko tämä sitä hallitusohjelman mukaista sosiaalista oikeudenmukaisuutta? Ei ole siis mikään ihme, että ruuhkamaksun on MAL-suunnitelman vaikutusarvioinnissa todettu suoraan heikentävän työvoiman saavutettavuutta. Tässä rakennetaan siis maksumuureja, joiden vuoksi ihmisten ei kannata enää samalla tavalla ottaa työtä vastaan. Ruuhkamaksu siis heikentää työllisyyttä. Ei näin. Järkeä on edesauttaa ihmisten aktiivisuutta ja liikettä. Kannustetaan, ei lannisteta. Toivon, että tuleva uusi hallitus peruu nämä järjettömät suunnitelmat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T20:05:52,2019-12-04T20:12:03,Hyväksytty,1.1 2019_75_158,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksen vastalauseessa on nostettu esiin tärkeä asia, se, etteivät kuljetusyrittäjät saa tätä korotusta hintoihinsa vaan tähän täytyy löytyä kompensointia. Muuten tämä kaikki jää kuljetusyrittäjien maksettavaksi, ja se ei Suomen kilpailukykyä nosta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-04T20:12:04,2019-12-04T20:12:27,Hyväksytty,1.1 2019_75_159,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tarvitseeko Suomi ilmastotoimia? Tarvitseeko se raskaita ilmastotoimia? Kyllä. Me emme ole vielä lähelläkään sitä tilannetta, että me kantaisimme edes oman osuutemme siitä, että ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen. Tämä on vasta alkua. Meillä on vielä pitkä pitkä matka edessämme. No, tarvitaanko juuri tätä toimenpidettä ilmaston vuoksi? No ei, ei tarvita. On olemassa muitakin vaihtoehtoja. Me voimme tiettyyn rajaan asti tehdä valintoja, mutta tämä on kyllä kivuttomimmasta päästä niistä vaihtoehdoista, joita meillä on käytettävissä. Kysymyksessä on nyt kuluttajahintojen nousuun suhteutettu korotus eli verraten pieni ja maltillinen korotus, joka ei riitä yksinään pelastamaan mitään mutta joka säästää meidät ehkä joltakin ankarammalta toimelta, joka muuten olisi toteutettava. En kerta kaikkiaan ymmärrä tässä tilanteessa, kun tutkimusyhteisö on jo vuosia ollut yksimielinen siitä, että tilanne on äärimmäisen akuutti ja että poliitikkojen pitäisi tiedostaa oma vastuunsa ylipäätään sivilisaation säilymisestä sen muotoisena kuin me suurin piirtein sen ymmärrämme, että ihmiset vielä pistävät kädet korville ja silmät kiinni ja toivovat, että paha menee pois, kun ei sitä vain kuulla eikä nähdä. En ymmärrä, miten tänä päivänä jollakin poliitikolla on otsaa väittää, että Suomen ei tulisi kantaa vastuutaan tässä asiassa, ja ihmettelen tätä kitinää tällaisesta pikkumuutoksesta, kun tiedetään, että jos emme me mitään ilmastotoimia tee, niin kyllä kilpailukyky siinä sitten vasta menee, koska ne muutokset, joita sieltä sitten on tulossa, mikäli ilmasto lämpenee niin paljon kuin se lämpenee, jos mitään ei tehdä, tekevät todella pahaa taloudelle. Silloin puhutaan todella isoista muutoksista. Ja tiedetään, että jos tehdään vain ne muut toimet, niin pääsääntöisesti ne ovat kovempia toimia. Tämä hallitus on aloittanut nyt helpoimmasta päästä. Se, mitä tässä tulee tämän jälkeen, tämän hallituksen ja muiden hallitusten jälkeen, jos me aiomme ylipäätään säilyttää semmoiset asiat kuin parlamentarismi tai sivistys, on huomattavasti kovempia toimia, ja jos kestokynnys menee nyt jo tässä ylitse, niin kyllä me olemme ihan hirveässä pulassa sitten tulevaisuudessa, kun mietitään oikeasti, mitä tehdään, jotta sivilisaatio säilyisi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T20:12:27,2019-12-04T20:15:12,Hyväksytty,1.1 2019_75_160,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Innostuin pitämään puheenvuoron edustaja Kankaanniemen puheenvuoron jälkeen. Kuulosti aivan, edustaja Kankaanniemi, puheenvuoronne sosiaalidemokraattien puheenvuorolta vuonna 2015, jolloin te olitte itse korottamassa polttoaineveroa. Sanoitte, että syyt sille, että olitte valmiit korottamaan pitkien etäisyyksien Suomessa polttoaineveroa, olivat fiskaalisia. ”Valtio oli kuilun partaalla”, [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!] näin kirjoitin paperin kulmaan. Onko kysymys esitettävissä edustaja Kankaanniemelle niin, että jos hallitus perustelisi tätä esitystä kuilun partaalla olemisella, niin tekin olisitte mukana tekemässä näitä kuluttajahintakompensaatioita, [Toimi Kankaanniemi: Kun ei ole!] vai onko tämä ilmastoasia teille se suurin myrkyn aihe? Jos se on ilmastopolitiikka — niin kuin sanoitte, järjetön ilmastopolitiikka — niin mikä teidän esityksenne on näihin ilmastoasioihin? Onko teidän esityksenne se, että mikään ei muutu? Kuitenkin ilmasto ympärillämme muuttuu, ja olen ollut useamman kerran huomaavinani, että perussuomalaisten edustajista moni muu kolleganne on tämän todellisuuden kyllä jo aikaa sitten huomannut. Jaan kyllä yhdessä huolen siitä, että Suomessa, pitkien etäisyyksien maassa, polttoaineverojen hinnan kehityksen pitää pysyä siellä kuluttajan kukkarolla sellaisena, että kuluttaja — palkansaaja tai muu autonkäyttäjä — asuinpaikasta riippumatta pystyy käyttämään autoansa työmatkoihin, opiskeluun ja muuhun matkantekemiseen. Minä olen itse saanut perustaa eduskuntaan eduskunnan autokerhon pitkälti myös tämän ajatuksen kannalta, että joukkoliikennekeskustelussa tai ilmastopolitiikan keskustelussa ei unohdettaisi sitä yksityistä autonkäyttäjää, tavallista suomalaista ahkeraa ihmistä, joka autoa päivittäin tarvitsee. Meillä on yli kaksi ja puoli miljoonaa yksityisautoa Suomessa, joten pelkkä verokeskustelu tämä ei ole, tämä ei ole pelkkä ilmastokeskustelu, vaan tähän kuuluu myös suomalaisten ihmisten auton käyttö ihan päivittäiseen elämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-12-04T20:15:12,2019-12-04T20:17:31,Hyväksytty,1.1 2019_75_161,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kari puhui tässä viisaita sanoja. Suomi on pitkä maa, ja erityisolosuhteet ovat erilaiset eri puolilla Suomea. Tässä esityksessä nyt polttoaineen hinta nousee hallituskaudella 6—7 senttiä litralta, ja kuten edustaja Kiviranta tässä aiemmin totesi, tällä pyritään myös minimoimaan niitä vahinkoja. Tässä on kyse siitä, että vain tämän verran on päätetty korottaa korkeintaan tällä kaudella. Kotitaloudet käyttävät liikenteeseen arviolta 19 miljardia euroa. Se on toiseksi suurin kotitalouksien kustannuserä, nämä liikenteeseen käytettävät varat. Liikenteestä samalla kerätään 8 miljardia euroa ja palautetaan teiden hoitoon ja kunnossapitoon 1,6— 1,8 miljardia euroa. Nämä ovat valtavia summia, ja sen vuoksi on hyvä, että hallitus nyt arvioi tätä liikenteen verotusta kokonaisuutena. Täällä on muisteltu vanhoja, ja teenpä minäkin tässä kohtaa niin. Muistan hyvin tuon vaalien alusajan vuonna 2015, kun Soini lupasi 900 miljoonan euron autoveroalen. No, miten siinä sitten kävikään? Se kutistui kosmeettiseksi alennukseksi niille, joilla oli varaa ostaa uusi auto, mutta samalla se kerättiin sitten maaseudulla autoa tarvitsevilta ajoneuvoveroina, ja tällöin kyllä täytyy todeta, että kärsijöinä olivat juurikin nämä pieni- ja keskituloiset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-04T20:17:31,2019-12-04T20:19:08,Hyväksytty,1.1 2019_75_162,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ojala-Niemelältä unohtui sanoa, että se autoveron alennus toi valtiolle lisää verotuloja merkittävästi, koska autokauppa lähti vahvaan kasvuun ja sitä kautta pystyttiin pitämään myöhemmin muun muassa polttoainevero matalammalla tasolla. Ja vasta nyt te sitten korotatte sitä ihan reippaasti ennakoiden tulevaa hintakehitystä. Se on aika mielenkiintoista, että te ennustatte, paljonko inflaatio on tulevina lähivuosina, ja sen mukaan nyt korotatte etukäteen, varmuuden vuoksi. Mutta epäilen, että korotatte vielä tällä kaudella myös toisen ja kolmannenkin kerran, kun teidän ilmastopolitiikkanne on näin hysteeristä. Se erityisesti nousi esille, kun puhuttiin parlamentarismista ja sivistyksen vaarantumisesta ilmastopolitiikan takia. Ei nyt näin. Suunta vain on meillä nyt väärä, ja tässä suhteessa pitäisi panna todellakin saastuttajat maksamaan. Eli miksette te esitä kauppasaartoa Kiinalle, Intialle, Puolalle ja niin edelleen, jos te olette tosissanne huolissanne tästä ilmaston tuhoutumisesta? Vaikka me painamme nollaan Suomen päästöt, niin Suomen osuus on vain runsas promille eikä se muuta mitään. Nämä muut maat tekevät päinvastoin päästölisäyksiä valtavan määrän joka ainut vuosi. Arvoisa puhemies! Toteanpa tässä, mitä itse olen tehnyt ilmastopolitiikan hyväksi omassa elämässäni: Muutin puutaloon, jossa on maalämpö. [Mika Karin välihuuto] Vaihdoin auton sellaiseen, joka kuluttaa hyvin vähän, mahdollisimman vähän. Hankin polkupyörän, käytän sitä. Lajittelen jätteeni entistä tarkemmin. Syön kasviksia enemmän kuin aikaisemmin [Mika Kari: Hyvä!] — tekee hyvää tällekin. [Puhuja osoittaa vatsaansa] Käytän junaa työmatkoihin ja kävelen varsin paljon, en käytä näitä tämmöisiä laitteita, mitä nyt olisi tarjolla. Tämmöisiä toimenpiteitä ihmiset voivat ihan vapaaehtoisesti tehdä niin kuin minäkin. Minä myönnän, että minulla oli varaa tehdä nämä asuntoasiat ja muut, mutta sillä naapurilla, jonka työ on siinä autossa kiinni ja elämä muutoinkin ahtaalla, ei ole sellaista varaa, ja te aiheutatte tälle sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevalle ihmiselle vaikeuksia lisäämällä polttoaineveroa. Silloin vuonna 15 oli valtiontalous todella huonossa kunnossa. [Pia Viitanen: Vain sinä vuonna!] Minä olen sen tänään jo sanonut pari kertaa: se oli niin huonossa kunnossa, että oli pakko keksiä keinoja ja ottaa käyttöön. Soini oli varmaan erehtynyt siinä. Hän ei tiennyt, kuinka huonossa kunnossa tuo edellinen hallitus jätti seuraajalleen silloin vuonna 15 julkisen talouden. [Puhemies koputtaa] Näin ollen nyt te teette epäsosiaalista ja työllisyyden kannalta huonoa politiikkaa, yrittäjyyden kannalta huonoa politiikkaa. Muuttakaa suunta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T20:19:08,2019-12-04T20:22:26,Hyväksytty,1.1 2019_75_163,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Kontula peräänkuulutti ilmastotoimia, ja tämä keskustelu on kieltämättä hämmentävää, kun hallituspuolueiden edustajat vuoroin perustelevat tätä polttoaineveron korotusta ilmastosyillä ja vuoroin fiskaalisilla perusteilla. Koettakaa nyt päättää, kummasta tässä korotuksessa on kysymys. Kun puhutaan päästöjen hinnoittelusta ja ylipäätään autoilun ja liikennesektorin päästöistä, niin haluan nostaa esille sen, että mehän monesti kiinnitämme helposti huomiota vain näihin negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin eli päästöihin, mutta autoilulla on myös positiivisia ulkoisvaikutuksia. Se vaikuttaa nimenomaan ihmisten mahdollisuuteen liikkua, päästä töihin, ja sillä on tällä tavalla yhteiskunnalle suuri myönteinen vaikutus. Sitten jos katsotaan päästöjen hinnoittelun oikeudenmukaisuutta, niin vuonna 2018 liikennesektorilla hiilidioksidipäästötonnin hinta oli noin 250 euroa, ja tässä on mukana myös sen energiasisältöön kohdistuvan veron vaikutus. Teollisuudessa hiilidioksidipäästötonnin hinta oli enimmillään noin neljäsosa tästä. Siis liikenteen päästövähennyksiä ei olla saatu tehokkaasti aikaan, vaikka hiilidioksiditonni on liikennesektorilla hinnoiteltu moninkertaisesti verrattuna teollisuuteen. Eli autoilija todella on laitettu maksamaan Suomessa, ja se on laitettu maksamaan raskaasti. Liikenteeltähän kerätään Suomessa vuosittain veroja noin 8,4 miljardia euroa. Autoilun veroja ovat muun muassa polttoaineveron lisäksi ajoneuvovero, autovero, vakuutusmaksujen verot, arvonlisävero ja niin edelleen, ja noin 3 miljardia tästä kokonaispotista siis kerätään jo nykyisellään polttoaineveroina. Ja todella tämä kurituslinja ei niihin päästöihin vaikuta käytännössä. Asiantuntijat ovat arvioineet, että tämän polttoaineveron korotuksen vaikutus tieliikenteen päästöihin on 0,7 prosenttia, eli tällä ei ole käytännössä mitään päästöjä vähentävää vaikutusta. Sen sijaan, jos liikennesektorin päästöjä halutaan aidosti vähentää, niin tulee kohdistaa toimia, joilla autokanta saadaan uusiutumaan. Tämähän on aivan suoraan todettu myöskin tuossa ilmastovuosikertomuksessa, joka täällä oli aiemmin syksyllä käsittelyssä. Eli autojen keski-ikä on saatava laskemaan, jos päästöjä halutaan vähentää, ja tähän tehokkain keino on se, että autoveroa edelleen määrätietoisesti alennettaisiin, kuten edellinen hallitus teki, ja tähän kokoomus on esittänyt omassa vastalauseessaan toteuttamiskelpoisen mallin. Kehotankin nytten hallituspuolueita ottamaan tästä neuvosta vaarin ja kiinnittämään huomiota niihin aidosti tehokkaisiin toimiin, ei tähän kurituslinjaan, vaan aidosti tehokkaisiin toimiin tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T20:22:30,2019-12-04T20:25:52,Hyväksytty,1.1 2019_75_164,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan nyt vielä tähän tiettyyn opposition kritiikkiin, kun täällä nyt käytetään aika kovia ja hyvinkin voimakkaita sanoja tämän esityksen vaikutuksesta. On kyllä totta, kokoomus, että teillä voi olla aiheellisestikin tiettyä näkemystä, mutta kysyisin kyllä suoraan, voiko tarinanne kuitenkaan olla hirveän uskottava siinä suhteessa, kun täällä on moneen kertaan käyty läpi viime vuosien historia ja kokoomus on itse nostanut bensaveroa hyvin useasti. Voiko esittää kysymyksen, näyttääkö tämä nyt siltä, että vain ja ainoastaan aina silloin tämän bensaveron korotuksen seuraukset ovat suorastaan tuhoisia, kun kokoomus on oppositiossa, ja sitten kun te olette hallituksessa, te vaan menette ja nostatte bensaveroa, eli silloin ne nostot ovat tuhoisia, kun te olette oppositiossa? Hokkuspokkus, puhemies. Toinen sitten perussuomalaisiin päin: Kyllä minä nyt edelleen vähän peräänkuulutan sitä, että kun ensi töikseen bensaveroa perussuomalaiset nostivat, niin ei siitä vastuusta tuolla pääse. Ei siitä pääse sillä, että selitetään, kuinka paha asia tämä nyt on ja että vain ja ainoastaan silloin, kun perussuomalaiset nostivat bensaveroa, talous oli kriittisessä tilassa, koskaan muulloin se ei ollut. Sitten se talouden tila vaan ilmiömäisesti parani heti, kun perussuomalaiset jäivät oppositioon. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] Kyllä minä, edustaja Kankaanniemi, jatkuvasti kuulen palautetta. Kansa muistaa tämän. Kansa muistaa, että perussuomalaiset nostivat bensaveroa. [Toimi Kankaanniemi: Muistaa tämänkin!] Siitä tulee kritiikkiä, mutta ei sitä vertaa kuitenkaan kuin — jos kuulisitte vaikkapa sen — miten kritisoidaan sitä, että perussuomalaiset toteuttivat tämän päälle vielä taksiuudistuksen. Joka kerta, kun tästä puhutaan, kyllä kritiikkiä tulee ja monta tällaista autoiluun liittyvää asiaa. Edustaja Kari piti hyvää, asiantuntevaa puheenvuoroa autoilusta. Varmasti tekin olette saattaneet kuulla esimerkiksi tätä taksiuudistuksen tuomaa kritiikkiä, mitä on tullut. Näihin te olette kyllä vastuullinen, eikä siitä nyt pakoon pääse, ei pääse pakoon. [Toimi Kankaanniemi: Puhutaan nyt tästä bensakorotuksesta! Nyt on ensimmäinen syksy! — Mika Kari: Kyllä taksimies muistaa!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-04T20:25:56,2019-12-04T20:28:13,Hyväksytty,1.1 2019_75_165,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko ihan ottaa kantaa tähän näin liikenneyrittäjän ja kuorma-autoilijan tyttärenä ja pitkään sitä seuranneena ja myöskin hyvin paljon tuolla maalla yrittäjien kanssa keskustelleena. Jos lähdetään siitä, mitä tämä tarkoittaa sinne kentälle, niin kyllä tarkoittaa tosi pahoja juttuja esimerkiksi yrittäjille. Tämä on paha myöskin ihan sellaiselle keskivertoperheelle, joka joutuu käyttämään autoa, kun ei siellä meidän alueellamme kerta kaikkiaan ole julkista liikennettä. Sitten näistä liikenteen päästöistä. Meillä on tänä päivänä juuri ollut luennoimassa erittäin asiantunteva henkilö näistä liikennepäästöistä kokoomuksen ryhmälle. Hyvänen aika, liikennepäästöt eivät ole Suomessa lainkaan se suurin ongelma, aivan niin kuin edustaja Kankaanniemi tuossa totesi. Sitten minä kuuntelin tässä edustaja Kontulaa, joka usein käyttää hyvin viisaita puheenvuoroja, mutta nyt pisti korvaan, kun sanoitte, että tämä on kivuttomin teko. Tämä on varmaan hyvä mennä sanomaan sille yrittäjälle tai sille perheelle, että tämä on se kivuttomin teko, mitä tämä hallitus voi tehdä. Tämä on hyvä meidän muistaa. Sitten kun minä tästä sanoin eräälle toiselle hallituksen edustajalle, hän sanoi, että no, kuljetusyrityksethän voivat siirtää sen hintoihin. Haloo! Se oli kyllä ihan pohjanoteeraus näistä vastauksista. Joka tapauksessa, kyllä, minäkin olen ollut sellaisessa hallituksessa, joka on joutunut nostamaan näitä. Minä voin kertoa teille oikein pitkän listan, mitä kaikkea minun viidessä hallituksessani, missä olen ollut, on jouduttu nostamaan. Voitte sen lukea vaikka mistä. Mutta nyt pitää muistaa, että jokainen hallitus tekee aina omat ratkaisunsa. Ei voi vedota siihen, mitä on viime kaudella tehty, vaan pitää tehdä jokaisen hallituksen omansa. Ei sairaalassakaan koskaan tehdä sillä tavalla, että jos potilaalle on määrätty vaikka insuliinia edellisellä kerralla, niin seuraavallakin kerralla insuliinia, kun on sattumalta viimeksi sitä annettu noin paljon. Ei, se katsotaan aina tarpeen mukaan ja se hoito määritellään aina tilanteen mukaan. Niin tehdään Suomi-neidollekin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-04T20:28:17,2019-12-04T20:30:39,Hyväksytty,1.1 2019_75_166,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kontula täällä puhui siitä, että Suomessa ei tehdä mitään tämän ilmastoasian eteen. Sitä kuulee tässä salissa aika useinkin puhuttavan. Kyllä minä näitä kaikkia ihmisiä kehotan tekemään matkan vaikka Vaasaan ja tutustumaan Vaasan energiaklusteriin ja siihen, kuinka paljon he tekevät vaikkapa Suomen eteen, kuinka paljon he tekevät globaalisti, kuinka paljon sieltä tulee myös bisnestä Suomelle. Heillä on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 202x. Eli tavoitteet ovat kovat, ja siellä on oikeasti tekemisen meininki. Se, että sanotaan, että Suomessa ei tehdä mitään, on valheellista. [Mika Kari: Muunneltua totuutta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-04T20:30:39,2019-12-04T20:31:32,Hyväksytty,1.1 2019_75_167,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa ei ole tapana syyttää toisia edustajia valehtelusta, ei ainakaan virheellisesti. Edustaja Koponen voi tarkistaa pöytäkirjasta, että en sanonut suinkaan, että ei tehtäisi mitään. Sanoin, että ei tehdä riittävästi, ei läheskään riittävästi. Edustaja Risikko, sanoin todellakin kivuttomin ja tarkoitan sitä — tosin tässä ehkä hiukan liioittelin. On varmasti muitakin yhtä kivuttomia toimenpiteitä ja merkitykseltään valitettavasti yhtä vähäisiä kuin tämä, mutta pääsääntöisesti ne ovat jo putkessa. Ne on jo päätetty tai ne ovat jo suunnitteilla. Siitä eteenpäin kun mennään, niin koko ajan vaikeammaksi ja vaikeammaksi vain muuttuu. Toivon, että jatkossa liikenteeseen keskittyvissä uudistuksissa me pystymme löytämään sellaisia ratkaisuja, joissa toimet keskittyvät autoilun vähentämiseen erityisesti niillä alueilla, joissa joukkoliikenteen järjestäminen on mahdollista. Osa tätä tietysti on järjestää se joukkoliikenne toimimaan sinne niin, että se on varteenotettava vaihtoehto. Muistetaan nyt kuitenkin, että meillä on tässä maassa ihan valtavasti jo nyt niitä ihan tavallisia perheitä, joissa lapsiperhe-elämää eletään ihan tavallisesti ilman autoa — itsekin olen kolme lasta kasvattanut ihan ilman autoa — ja että kolmasosa meillä autolla tehtävistä matkoista on pituudeltaan alle kolme kilometriä. Meillä on siis varaa erilaisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään autoilua ilman, että se kohdistuu niille alueille, joissa auto on ainoa kulkuväline ja joissa matkat yleensä ovat pitkiä. Muita keinoja autoilun vähentämiseen, toivottavasti ihmisten kannalta kivuttomasti, ovat juurikin julkisen liikenteen parantaminen, yhteiskäytön eli erilaisten kommunististen ratkaisujen lisääminen autojen omistamisen suhteen ja autojen käytön suhteen sekä tokikin se autokannan uudistaminen maltillisesti, mutta näihin kaikkiin liittyy sitten muita, kivuliaita ratkaisuja, esimerkiksi meidän budjetin rajoitteista johtuvia. Se asettaa tietysti toisessa päässä sitten poliitikot vaikeiden ratkaisujen eteen. Edustaja Kankaanniemi täällä vaati linjausta siitä, että saastuttaja maksaa, ja olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä. Edustaja Kankaanniemi ei kuitenkaan välttämättä ole ihan loppuun asti miettinyt sitä, että kun kulutuksella mitataan, niin itse asiassa suomalaiset ovat tällä hetkellä hyvin kaukana siitä, että meidän ekologinen jalanjälkemme olisi lähelläkään sitä 1:tä. Kulutuksella mitattuna Suomi on edelleen huomattavasti kokoaan suurempi. Suomi on edelleen roistovaltio. Kun Kankaanniemi täällä ehdotti kauppasaartoa Kiinalle, niin niin en nyt tiedä varsinaisesta kauppasaarrosta, mutta merkittävä osa meidän kulutuksestamme tällä hetkellä tilastoituu jonkun toisen maan hiilipäästöksi, ja se vääristää tilastoja. Juurikin Kiina on yksi sellainen tekijä, joka todennäköisesti päästelisi paljon vähemmän, jos me ostaisimme vaatteita vähemmän, ostaisimme paljon vähemmän kertakäyttökulutushyödykkeitä, jotka valmistetaan Kiinassa. Eli kulutusperustainen laskenta on oikeudenmukainen laskentatapa, ja tällä laskentatavalla on vielä pitkä matka siihen, että meillä on varaa sanoa Kiinalle tai Intialle yhtään mitään hiilipäästöistä henkeä kohden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T20:31:32,2019-12-04T20:35:40,Hyväksytty,1.1 2019_75_168,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty kovasti debattia tästä kokoomuksen muuttuneesta linjasta, ja se täytyy varmasti kokoomuksen itsensäkin tunnistaa, että kun 12 vuotta istuu putkeen hallituksessa, niin aika raju osa nykyisestä polttonesteiden hinnasta on sitä veronkorotusperintöä, joka niiltä vuosilta kertyi. Tai jos pyydettäisiin eduskunnan tietopalvelua laskemaan piirakka tai pitsa viimeisen 15 vuoden polttonesteveronkorotuksista jakaen sen sitten sen mukaan, miten iso siivu kullekin puolueelle tulee, niin kyllä se siniväri olisi varmaan hallitseva. Siinä mielessä pitäisi jonkinlaista logiikkaa käyttää, kun siirrytään hallituksesta oppositioon, ettei täysin päinvastaiseen suuntaan vaihdeta tuota ajamista. Me muistamme kyllä, että kokoomuksella oli näyttävät ja kalliit valotaulut ympäri Suomen siitä, että autot kuuluvat tielle ja niin edelleen — aika lailla samannäköistä mainostoimistotyötä kuin mitä Autoliitto on harrastanut — ja siinä on aika vähän ollut sitten sitä painotusta, jota nyt joissakin puheenvuoroissaan kokoomus haluaa tuoda, tehostetumpaa ilmastopolitiikkaa. Varsinaisesti haluaisin muistuttaa siitä, että nämä massamaiset polttonesteverojen korotukset eivät ole kovin fiksuja, vaan nyt pitää paljon huolellisemmin arvioida eri vaihtoehdot, miten liikenteen ja energian verotuksen kokonaisuus pitää uudistaa tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Tämä hallitus on käynnistänyt nämä syvälliset työt nyt sitten molempien osalta, erillisessä työryhmässä on liikenteen kokonaisverotus kaikissa muodoissaan ja sitten toisessa energian verotus. Valtiovarainvaliokunta aikoo toimia tämmöisenä parlamentaarisena seurantaryhmänä ja pyytää välikatsauksia näiltä periaatteessa asiantuntija- ja virkamiestyöryhminä toimivilta esityöntekijöiltä, niin että niillä olisi kuitenkin selvästi suuntaa annettavissa jo pitkin tuota työtä, vaikka se tulee poliittiseen puntarointiin ja vaihtoehtojen vertailuun sitten vasta myöhemmin ensi vuonna ja seuraavana vuonna. Mutta on tärkeää, että eduskunta ja kaikki parlamentaariset voimat jo mahdollisimman varhain osallistuvat tämän työn suuntaamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-04T20:35:41,2019-12-04T20:38:21,Hyväksytty,1.1 2019_75_169,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee tätä salikeskustelua, niin ei tietenkään voi välttyä siltä ajatukselta, että tämmöinen yli vaalikausien ja yli vaalien menevä liikennepolitiikan ja energiapolitiikan suunnittelu olisi ihan tavoiteltava tila, eikä niin, että kun on tehty niitä omia syntejä ja vaalit tulevat, niin annetaan ne synnit seuraavalle ja syytetään niistä heitä, vaikka itse ollaan osallistuttu ihan saman polttoainekokonaisuuden verottamiseen vuosi vuodelta tai ainakin vaali vaalilta rankemmin. Sen kautta kannattaa vielä teidän, jotka ette ole mahdollisesti tutustuneet tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön, lukea se. Valiokunnan perusteluissa mainitaan, että tämän korotuksen perusteena on korottaa polttoaineiden verotusta kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti, ja kun tässä viitataan nimenomaan tähän ennusteeseen, niin haluaisin kiinnittää huomiota samaan kuin edustaja Koskinen tässä edellä. Samassa mietinnön osassa viitataan tähän liikenteen ja energian verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän työhön, ja kun näitä parlamentaarisia selvityksiä tehdään ja yhdessä myös yritetään löytää keinoja vaalikausien yli menevälle energiapolitiikan peruslinjalle, niin toivon lämpimästi, että uusi, tulevaisuudessa toivottavasti perustettava hallitus ottaisi tämmöisen vielä pidemmän loikan näitten eri energiamuotojen verokohtelussa. Ja muun muassa ajoneuvoveron osalta pitäisin äärimmäisen tärkeänä, että esimerkiksi biodieselin ja erilaisten uusiutuvien energialähteiden käyttäminen liikenteessä ja tietenkin sähköenergia, latauspisteverkostot suomalaisille sähköautoille, ja erilaiset innovaatiotuet eri järjestelmien kehittämiselle otettaisiin vakavasti työkaluna kestävän energiapolitiikan ja osaltaan ilmastopolitiikan tekemiseen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-12-04T20:38:21,2019-12-04T20:40:26,Hyväksytty,1.1 2019_75_170,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula viittasi tuossa, että tämä olisi yksi ainakin kivuttomimmista keinoista, näin nyt ymmärsin, mutta kyllä itse ajattelen, että se ei suinkaan ole yksi kivuttomimmista. Esimerkkiperheellä, jonka esitin, joka asuu Uudenmaan kehysalueella, tosiaan tämä korotus tarkoittaa noin 300:aa euroa vuodessa. Tässä ei ole mitään kivutonta. Nämä ovat oikeata rahaa, nämä ovat ihmisten rahaa, ja nämä vähentävät käteen jäävää osuutta omasta työstä. Välillä mietin, haluatteko oikeasti sanoa, että ihmisten euro sinne, toinen tänne, että kyllä keskituloisella on varaa maksaa. Siltä tämä valitettavasti kuulostaa. 300 euroa edelleenkin on iso summa, ja siinä ei ole mitään kivutonta. No, tämä polttoaineveron korotushan vähentää myöskin julkisen liikenteen kilpailuedellytyksiä monin paikoin. Tämä on oleellista huomata. Referoin nyt suoraan vasemmistoliiton edustaja Yrttiahon puheenvuoroa täällä salissa, jonka hän piti tässä syksyllä. Hän totesi näin: ”Liikenteen Lipasto-laskentajärjestelmällä laskien tämä veronkorotus nostaisi linja-autoliikenteen kustannuksia 12,4 miljoonaa euroa vuodessa valtakunnallisesti. Sillä olisi saman järjestelmän mukaan laskien, hintajousto huomioiden noin prosentin vähentävä vaikutus linja-autoliikenteen matkamääriin. Se tarkoittaisi 2—3:a miljoonaa matkaa vuodessa valtakunnallisesti.” Siis tämä vähentää julkisenkin liikenteen käyttöä. Sitten haluan sanoa, että autoilu ei tosissaan ole ympäristörikos, ja tästä ajattelusta pitää päästä eroon. Kun mietimme niitä mahdollisuuksia, joita Suomella on vähentää edelleen päästöjä, täytyisi huomio kiinnittää nimenomaan niihin sektoreihin, joilla päästöjen vähentäminen ei edellytä ihmisten elämäntavan merkittävää muutosta tai ylipäätään välttämättä tarkoita lainkaan kohonneita kustannuksia, koska tällaisiakin mahdollisuuksia vähentää päästöjä todella on. Välillä tuntuu, että päästövähennysten hyvyyttä mitataan sillä, kuinka paljon ne tulevat maksamaan. Mitä kalliimmat toimet, sen parempia ollaan. Tällainen sektori, jolla päästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa ilman lisääntyviä kustannuksia, on erityisesti lämmöntuotanto. Esimerkiksi kaukolämmön päästöt ovat suuremmat kuin liikennesektorin päästöt Suomessa, ja siellä ei todellakaan ole vielä löydetty sellaisia ratkaisuja, joilla esimerkiksi kivihiiltä pystytään kustannustehokkaasti korvaamaan. Tähän tulisi nyt erityisesti kiinnittää huomiota ja pyrkiä esimerkiksi verokannustimilla tai muutoin poistamalla lainsäädännön esteitä mahdollistamaan uusien teknologioiden käyttöönottoa. Nostan esille tässä nyt pienydinvoiman edistämisen, josta olen jättänyt edustaja Harjanteen kanssa toimenpidealoitteen. Nämä ovat sellaisia mahdollisuuksia, joihin Suomen tulisi tarttua. Meidän tulisi olla edelläkävijä muussakin kuin päästövähennystavoitteiden määrässä ja kurittamisen määrässä — puhtaassa teknologiassa ja uusissa mahdollisuuksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T20:40:26,2019-12-04T20:43:47,Hyväksytty,1.1 2019_75_171,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa näyttää unohtuvan se, että pienituloisille palkka‑, eläke‑ ja etuustulojen saajille tämä liikennepolttoaineiden valmisteveron korotus korvataan tuloverotuksen pienituloisia suosivien vähennysten korotuksilla, nimittäin työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotuksilla, vuositasolla 200 miljoonalla eurolla. Sitten edelleen toistan, että liikennepolttoaineiden veronkorotus vastaa arvioitua kuluttajahintatason nousua koko tällä nelivuotisella vaalikaudella ja palkka‑ ja muu ansiotulo nousee suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin polttoainevero. Jos tämä polttoaineveron korotus olisi yhtä mittava kuin tulee erittäin luotettavien valtiovarainministeriön arvioiden mukaan olemaan palkkojen ja muiden ansiotulojen nousu nelivuotiskaudella, tämä korotus polttoaineiden valmisteveroon olisi 40 prosenttia suurempi kuin mitä hallitus nyt esittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-04T20:43:51,2019-12-04T20:45:07,Hyväksytty,1.1 2019_75_172,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Päätin myös ottaa tässä puheenvuoron oikeastaan, kun kuuntelin tuota edustaja Toimi Kankaanniemen kannanottoa lähinnä siitä, kuinka hallituksen ilmastotoimet ovat hysteerisiä, kun nostetaan nytten 6 sentillä litra tätä polttoaineveroa. Samaan aikaan kuitenkin toteatte, että pitäisi laittaa sitten Kiinaa ja Intiaa kauppasaartoon. Ehkä tämä on kuitenkin Suomen hallitukselle vähemmän hysteerinen keino osallistua näihin ilmastotalkoisiin tässä kohtaa tällä tavalla kuin se, että hallitus alkaisi rakentaa kuviota kauppasaarrosta. Tietysti jokainen voi harkita itse sitä, tilaako lähituottajalta taikka täältä Suomesta tavaraa vai Kiinasta. Siihenkin tietysti pitää kannustaa. Sitten muutenkin minua ihmetyttää se, että Suomi ei voisi olla varsinkin teidän perussuomalaisten mielestä ilmastotoiminnan kärjessä tai sanotaan niin kuin tässä johtajan asemassa, koska vaikka me laittaisimme kiinni koko Suomen, niin sillä ei ole vaikutusta globaalisti, mutta toisaalta kyllä se niin on, että on vaikea pyytää muita tekemään toimia, jos ei itse ole sitoutunut tämmöiseen. Suomen hiilijalanjälki on kuitenkin moninkertainen verrattuna esimerkiksi vaikka Intian tai Kiinan hiilijalanjälkeen, eli kyllä pitää olla ilman muuta mukana Suomen siinä. Tulevaisuusvaliokunta oli jossain vaiheessa tässä syksyllä tuolla Italiassa, ja sielläkin on semmoisia poliittisia voimia, jotka ajattelevat samalla lailla: ei Italia voi näihin ryhtyä, koska Italia on vain pieni kansakunta. Siellä on kuitenkin 65 miljoonaa asukasta, ja se on kolmanneksi suurin talous Euroopassa. Kyllä tässä pitää kaikkien olla mukana siinä, ja just niin kuin täällä edustaja Vestman sanoi, niin olla mukana myöskin sitten tämän puhtaan teknologian ja tämmöisen kehittämisessä mukana yhtä lailla. Mutta yhdessä Eurooppa pystyy poliittisesti vaikuttamaan myöskin teollisuuteen ja tutkimukseen ja muuhun, josta tulee sitten puhtaampaa teknologiaa niin autoihin kuin lentokoneisiin ja laivoihin ja kaikkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-12-04T20:45:11,2019-12-04T20:47:28,Hyväksytty,1.1 2019_75_173,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyydetään edustaja Kontulalta anteeksi, jos sanamuoto tosiaan oli ”riittävästi” eikä ”ei mitään”. Mutta se ei edelleenkään poista sitä, että Suomi on edelläkävijä teknologiassa, millä voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja vielä niin, että me voimme silti elää täällä suhteellisen normaalisti. Edustaja Asell nosti Intian esiin. Siellä kuolee jatkuvasti ihmisiä ilmansaasteisiin, ja silti me täällä Suomessa syyllistämme meitä suomalaisia ihmisiä. Me teemme täällä valtavasti tämän asian eteen, ja minä uskon, että se kyllä riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-04T20:47:28,2019-12-04T20:48:13,Hyväksytty,1.1 2019_75_174,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Koponen, me olemme ehkä monella lailla edelläkävijöitä teknologiassa, mutta me olemme edelläkävijöitä myös pökryttelyssä, ja tämä on asia, joka meidän tulee muuttaa, ennen kuin me lähdemme mestaroimaan muita tässä asiassa. Edustaja Vestman, teidän esittämänne paljon autoileva keskituloinen nelihenkinen esimerkkiperhe ympäristökunnista menettää tämän korotuksen myötä 6 euroa 25 senttiä per henki per kuukausi — keskituloisen perheen jäsenelle 6 euroa 25 senttiä per henki per kuukausi. [Heikki Vestmanin välihuuto] Tämä on yksi seitsemäsosa siitä, mitä kokoomuksen hyväksymä aktiivimalli leikkasi oikeasti pienituloisilta ihmisiltä viime kaudella, ja yksi neljästoistaosa — yksi neljästoistaosa — siitä, mitä se leikkasi opintorahasta pienituloisilta ihmisiltä. Nyt kun edustaja Vestman sanoi, että eikö täällä ole kukaan muu huolissaan siitä, että rahoja vain viedään ihmisiltä, vai mitenkä te sen nyt muotoilittekaan, niin kyllä, kyllä olen huolissani silloin, kun rahoja viedään ihmisiltä, mutta erityisesti minä olen huolissani silloin, kun niitä viedään pienituloisilta ihmisiltä, ja pienituloisten osaltahan tämä muutos kompensoidaan. Minä en ole lainkaan niin huolissani ihmisistä, joilla on paljon rahaa, jos he menettävät 6 euroa 25 senttiä kuussa, kuin niistä pienituloisista ihmisistä, kun he menettävät 90 euroa kuussa, koska silloin, kun sitä rahaa on tosi vähän, niin se raha, yksittäinen euro, on hirvittävän paljon arvokkaampi. [Puhemies koputtaa] Kysymys on tässä nyt oikeasti todella maltillisesta uudistuksesta, ja kysymys on myös tilanteesta, jossa meillä on edessä — jos tämä hallitus ei niitä tee, niin seuraavalla hallituksella — huomattavasti paljon isompia ja radikaalimpia muutoksia. [Puhemies koputtaa] Ja siihen nähden tämä meteli, joka tästä nousee, on täysin väärässä mittakaavassa suhteessa siihen, mitä on nyt tapahtumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T20:48:13,2019-12-04T20:50:25,Hyväksytty,1.1 2019_75_175,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen huolissani siitä, että Suomessa säilyvät työnteon kannustimet, että täällä kannattaa lähteä aamulla töihin, tarpoa sen loskan läpi, käynnistää se kylmä auto ja ajaa sinne työpaikalle — että siihen riittää kannustimia ja että ihmisillä on tätä kautta aidot kannustimet parantaa omaa tilannettaan. Ja fakta on, että tämä polttoaineveron korotus kohdistuu nimenomaan tähän — ihmisten omaan aktiivisuuteen ja työntekoon. Ja kun sanoitte, edustaja Kontula, että te kompensoitte nämä korotukset pienituloisille, ja kun me olemme juuri käsitelleet täällä tänään tuloveroasteikon muutosta ja kun valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tosiaan todetaan suoraan, että kun työn verotus kiristyy — esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 euroa sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla — niin katsotteko sitten, että nämä 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat esimerkiksi ovat sellaisia hyvätuloisia, joilla on nyt varaa näihin korotuksiin ja joille te ette tosiasiassa näitä korotuksia kompensoi, koska heidän työnsä verotuskin kiristyy ensi vuonna? Tämän logiikan perään nyt kyselen. Eli tämähän tarkoittaa esimerkiksi tälle noin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavalle hoitajalle paitsi sitä, että hänen palkastaan jää työn verotuksen kiristymisen myötä vähemmän käteen, myös sitä, että hän joutuu kantamaan vielä tämän polttoaineveron korotuksesta johtuvan taakan. Edelleen peräänkuulutan sitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta, johon te hallitusohjelmassakin olette sitoutuneet: mikä on tämän 2 000 euroa tienaavan hoitajan kohdalla se sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jonka tämä teidän hallitusohjelmanne ja tämä budjettiesitys tuottavat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T20:50:29,2019-12-04T20:52:34,Hyväksytty,1.1 2019_75_176,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Vestmanin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että autoilu ei ole ympäristörikos, se on osa meidän tavallista arkista elämäämme. Väinö ja Toini S-marketin pihalla pitivät minulle aika vasta puhuttelun, että ”kuules, Mikko, kyllä meidän on pakko ajaa autoa, kun asumme niin syrjässä”. Mutta sitten ihmettelen kuitenkin, että puhutaan historiallisesta korotuksesta, koska kaikkihan me tiedämme, että hallitukset ovat joutuneet nostamaan hintoja ja veroja, polttoaineverojakin, eikä olla ensimmäistä kertaa niitä nostamassa, ja tämä muutos on kuitenkin maltillinen. Totta kai se tekee silti kipeää. Se on laitettu minimiin. Yhden laskelman mukaan on niin, että jos ajat bensa-autolla 17 000 kilometriä vuodessa, tämä vaikutus on 69 euroa, ja niin kuin edustaja Kiviranta muistutti, tätä kompensoidaan pienituloisille ihmisille. On hyvä, että me teemme teknologiaa, hyvää, puhdasta teknologiaa, kehitämme sitä, viemme sitä. Se on vahvuutemme. On myös vietävä tietämystä sinne, missä sitä tarvitaan. Siitäkin voi tulla vientituote. Toki kannatan myös joukkoliikenteen kehittämistä, mistä on ollut täällä puhetta, siitä huolehtimista, mutta siinäkin on otettava huomioon harvaan asutun seudun näkökulma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-04T20:52:34,2019-12-04T20:54:39,Hyväksytty,1.1 2019_75_177,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on asettanut tavoitteekseen puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Osaltaan tämä päästövähennystavoite liittyy tavoitteeseen tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan lukuisia toimia, joiden yhteisvaikutuksena tähän päästövähennystavoitteeseen päästään. Yli 90 prosenttia liikenteen päästöistä tulee tieliikenteestä ja yli 80 prosenttia tieliikenteen päästöistä puolestaan henkilöautoilusta. Tämän takia merkittävimmät päästövähennystoimet tulee kohdistaa tieliikenteeseen ja henkilöautoiluun. Kaupunkiseuduilla fossiilisia polttoaineita käyttävät henkilöautot korvautuvat tulevaisuudessa valtaosin sähköautoilla ja harvaan asutummilla, pitkien etäisyyksien seuduilla bensiini ja diesel korvautuvat maakaasulla ja myöhemmin synteettisellä biokaasulla. SDP:lle on tärkeää näissä liikenteen päästöjen vähentämisessä se, että päästövähennykset toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Harvaan asutuilla seuduilla henkilöauton käytölle ei ole vaihtoehtoa, ja siellä päästövähennykset on mahdollista toteuttaa käyttövoiman muutoksilla. Kaupunkiseuduilla puolestaan henkilöauton käyttöä voidaan vähentää ohjaamalla ihmisiä julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn pariin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-04T20:54:39,2019-12-04T20:56:09,Hyväksytty,1.1 2019_75_178,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman, tämä hallitus kompensoi omia päätöksiään, ei kokoomuksen päätöksiä. Kysyitte, mitenkä sille kaksi tonnia kuussa tienaavalle hoitajalle hallituksen ohjelma lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. No, se lisää sitä esimerkiksi sillä lailla, että hänen lapsensa pääsee maailman parhaaseen kouluun, sellaiseen kouluun, johonka muualla maailmassa eivät yleensä pääse muut kuin neljä tai kuusi tonnia tienaavien ihmisten lapset. Se lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta niin, että hoitaja pääsee itse töihin pelkäämättä, miten hänen hoivaa tarvitsevat omaisensa siinä työpäivän aikaan pärjäävät. Muualla maailmassa hänellä ei olisi tätä mahdollisuutta ennen kuin hän on riittävän varakas palkkaamaan sinne kotiin hoitajan pitämään huolta äidistään taikka hoitoa vaativista pienistä lapsistaan. Hän pääsee sinne töihin tietä pitkin maksamatta siitä erikseen tullimaksua, eikä hänen tarvitse maksaa kotitalonsa alakertaan vartijaa pitääkseen rauhan talossa, koska sosiaalinen luottamus yhteiskunnassa on rapautunut, niin kuin monissa muissa yhteiskunnissa, joissa työn kannustimet on asetettu niin pitkälle muiden asioiden edelle, että sitä verotusta ei ole voitu sitten hoitaa. Eli työn kannustimet ja se, että työstä saa palkkaa, ovat ilman muuta tärkeitä asioita, mutta nyt tässä teidän omassa esimerkissänne puhutaan kuitenkin siitä 6,25 eurosta sellaisen henkilön kohdalla, joka autoilee paljon. Vähän kohtuullisuutta nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T20:56:09,2019-12-04T20:57:56,Hyväksytty,1.1 2019_75_179,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on vähän vaikea asemoitua noihin kokoomusedustajan puheisiin, kun tämän hallituksen esityksen perusteella työn verotus ei kiristy. Ja sitten on tämä kokoomuksen hillitön itseruoskinta, kun kilpailukykysopimuksen nojalla siirrettiin näitä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja työnantajalta palkansaajalle ja ne toteutuvat nyt sitten vielä ensi vuonnakin. Se johtuu kilpailukykysopimuksesta, joka tehtiin Sipilän hallituksen aikana ja jossa kokoomus oli mukana. Oman käsitykseni mukaan se jo silloin kyllä ansiotuloverotuksen kevennyksillä ainakin kertaalleen korvattiin. Sitten on tämä määräaikainen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alennus, joka nyt sitten lakkaa ensi vuonna ja joka on ehkä se merkittävin tekijä. Siitäkin voisi oikeastaan arvioida, että voi olla, että sekin korvattiin jo viime kaudella. Joka tapauksessa nämä kiky-sopimuksesta johtuvat asiat eivät ole tämän hallituksen asioita, vaan ne ovat sen hallituksen asioita, jota johti pääministeri Sipilä ja jossa kokoomus hyvässä yhteisymmärryksessä teki nämä kiky-sopimuksen toimet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-04T20:57:56,2019-12-04T20:59:19,Hyväksytty,1.1 2019_75_180,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työn verotus ei tosiaan tällä nouse, mutta työnteon verottaminen kiristyy matkojen ja liikenteen kustannusten nousun takia eli autoilijaa riistetään entistä raskaammin. Sitä me emme pidä oikeana emmekä kohtuullisena. Arvoisa puhemies! Edustaja Asell — hän taisi poistua jo — tulkitsi täysin väärin minun puheeni Kiinaa ja Intiaa ja muita suuria saastuttajia vastaan. En minä esittänyt mitään kauppasaartoa vaan sanoin, että jos te olisitte tosissanne huolissanne ilmastonmuutoksesta, niin kuin me kaikki sinänsä olemme, niin te tarttuisitte todella voimakkailla otteilla niihin, jotka ilmakehää todella tuhoavat, ja ne ovat niitä siellä — ei suomalainen pihtiputaanmummo, jonka liikkumiselle ja myös osin ehkä asumiselle panette lisää kustannuksia. Se on täysin kohtuutonta. Edustaja Kontula, tämä on se, ja te pelottelitte, että nyt parlamentarismi loppuu ja sivistys loppuu, jos ei tehdä tätä polttoaineen hinnankorotusta. Ei tällaista pelottelua saa Suomessa... Tietysti meillä on sananvapaus, jonkinmoinen, mutta ei tuollaisella mallilla pidä esiintyä täällä. Tämä esitys on työllisyyden kannalta, alueellisen kehityksen kannalta, sosiaaliselta kannalta ja taloudelliselta kannalta, esimerkiksi yritysten ja maatalouden kannalta, vahingollinen. Se ei edistä teidän työllisyystavoitteitanne. Vihreät näyttävät vievän tätä hallitusta kuin pässiä narusta. Kuinka pitkälle te annatte näin tapahtua, kun ei ole mitään sellaista tulosta tällä, millä olisi vaikutusta ilmastopolitiikkaan? Vapaaehtoisia toimia, jotka itse omalta kohdaltani luettelin, kannattaa levittää ja tehdä monenlaista. Esimerkiksi Helsingin olisi syytä jo lopettaa kivihiilen poltto. No, nyt määrättiin, että se lailla loppuu vuoden 29 huhtikuun loppuun, mutta onhan se nyt kohtuutonta, että pihtiputaanmummo pannaan maksamaan lisää, mutta helsinkiläiset vain polttavat tuontikivihiiltä ja saastuttavat sillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T20:59:20,2019-12-04T21:02:03,Hyväksytty,1.1 2019_75_181,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hieman ristiriitaista kuulla näitä kommentteja, joissa toisaalta vaaditaan irtautumaan kansainvälisistä sopimuksista ja sitten vaaditaan niiltä muilta mailta tai maanosilta enemmän toimia. Kyllä tämä hallitus ja tämän eduskunnan enemmistö ajavat sellaisia keinoja, joissa pysytään kansainvälisissä sopimuksissa, jotta voidaan vaikuttaa asioihin. En ymmärrä niitä kommentteja, joissa vaaditaan toista ja sanotaan toista. Edustaja Vestmanille toteaisin, että olette tuonut aika usein esiin tämän yhdentyyppisen vääryyden, niin kuin te sitä kuvailette. On hyvä huomioida, että hyvin suuri osa myös nuorista ihmisistä, iäkkäistä ihmisistä ja pieni- tai keskituloista ihmisistä käyttää joukkoliikennettä, jolloin yksi mahdollisuus lähestyä asiaa on esimerkiksi joukkoliikennetukien kautta ja tarkastella hieman tätä kokonaisuutta, jotta teemme liikkumisen ihmisille kokonaisuudessaan mahdollisimman kestäväksi ja reiluksi. Tietenkään kaikkialla ei voi selvitä ilman autoa, mutta ihan hyvin suuri osa ihmisistä kulkee muillakin keinoilla. On myös totta, kuten edustaja Kontula täällä aiemmin totesi, että todella iso osa sellaisista lyhyistä matkoista, jotka ovat alle viisi kilometriä, kuljetaan autolla, kun ne voitaisiin hyvin monessa tapauksessa taittaa kävellen tai pyörällä, ja tämä on mahdollista muuallakin kuin kaupunkialueilla, ei toki kaikille. Sen lisäksi Uudenmaan kehyskunnissa, joista te ilmeisesti kannatte huolta, nuoret kantavat huolta siitä, että siellä pääsisi liikkumaan joukkoliikenteellä, koska nuoret eivät voi käyttää omaa autoa. Ehkä tähänkin voisi kiinnittää huomiota. Sen lisäksi toitte esiin, että pitäisi keskittyä kaukolämpöön. On tietysti totta, että muillakin sektoreilla täytyy vähentää päästöjä, mutta on kiistatonta — jos te haluatte luottaa asiantuntijatietoon — että myös liikenteen osalta täytyy tehdä toimenpiteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-04T21:02:04,2019-12-04T21:04:32,Hyväksytty,1.1 2019_75_182,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta, totesitte tuossa, että työn verotuksen kiristäminen ei johdu hallituksen toimista, muotoilitte jotenkin näin. Kuitenkin kun katson tätä valtiovarainvaliokunnan, jonka jäsenenä olette, mietintöä, ja olette varmaankin sitä mietintöä ollut hyväksymässä, niin siellä kyllä aika suoraan todetaan, että työn verotus kiristyy esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 euroa sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilta. Eli kyllähän se on ollut hallituksen valinta valita näin, että palkansaajan sivukulun nousua ei kompensoida täysimääräisesti näille palkansaajille. Näin ollen voi todeta, että hallituksen budjettiesityksen mukaan muun muassa näiden yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevien työn verotus tosiasiassa kiristyy. Edustaja Kontulalle sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta: Kokoomus on tosiaan esittänyt sosiaalisesti oikeudenmukaisen vaihtoehtobudjetin. Jos katsotaan sellaisen hoitajan tilannetta, joka tienaa 2 000—2 500 euroa kuukaudessa ja joka esimerkiksi autoilee keskimääräistä enemmän, niin kokoomuksen vaihtoehtobudjetin laskelmien mukaan polttoaineveron korotukset tuovat 150 euroa vuodessa lisää, ja sitten kun otetaan vielä huomioon, että työn verotuskin kiristyy hallituksen budjettiesityksen johdosta, koska sivukulujen nousua ei kompensoida, niin tähän tilanteeseen nähden tämä meidän vaihtoehtomme antaa tälle hoitajalle käteen vuodessa 300 euroa enemmän. Eli päättelen niin, että tälle palkansaajalle, tälle hoitajalle, tälle varastomiehelle, joka välttämättä joutuu turvautumaan siihen omaan autoonsa, tämä meidän vaihtoehtomme on sosiaalisesti oikeudenmukaisempi. Hänelle jää enemmän siitä omasta palkastaan käteen kuin tämän teidän budjettiesityksenne mukaan. Olenko päätellyt oikein? Edustaja Ojala-Niemelä totesi tuossa, että Suomella on tavoite, jossa liikenteen päästöt pitää puolittaa. Olette ihan oikeassa, ja jos tähän tavoitteeseen aiotaan päästä, niin se todella vaatii toimenpiteitä. Itse haluan kyllä problematisoida sitä, onko tämä tavoite ylipäätään realistinen, ja tämä on nyt isompi kysymys koskien nimenomaan sitä, mitkä ovat niitä realistisia päästövähennyksiä, jotka Suomessa voidaan saavuttaa. Itse en suoraan sanottuna usko, että voimme säilyttää suomalaisen elämäntavan, meidän työnteon kannustimet, elinkeinoelämän, yrittäjyyden toimintaedellytykset ja saavuttaa tämän 50 prosentin päästövähennystavoitteen. Eli tässä täytyisi olla realistinen ja kohdentaa fokus siihen, että löydetään niitä keinoja sen sijaan, että esitellään tavoitteita. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T21:04:32,2019-12-04T21:07:51,Hyväksytty,1.1 2019_75_183,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman, ette ole päätellyt oikein. Luulen, että ongelma tässä on se, että ette nyt tarkalleen ottaen ole selvittänyt, mitä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Katsokaa Wikipediasta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole sama asia kuin ihmisen veroprosentti tai ihmisen käteen jäävä summa. Edustaja Kankaanniemi, väitätte minun pelotelleen ihmisiä sillä, että parlamentarismi ja sivistys olisivat uhattuina, jos tätä uudistusta ei tehdä. Näin en suinkaan sanonut. Sanoin, että jos ei tätä suurempia uudistuksia tehdä. Enkä pelotellut, vaan esitin varovaisen ja perustellun estimaation siitä, millaisessa tilanteessa me tällä hetkellä olemme. Mitä tulee tämän kuuluisan pihtiputaanmummon arkeen: Hän varmaankin on eläkeläinen, ja koska hän on mummo, niin hän todennäköisesti saa verraten pientä eläkettä, jolloin hänelle tämä bensaveron korotus kompensoidaan. Mutta pihtiputaanmummon kannattaa olla kyllä huolissaan näistä poliitikoista, jotka rakentavat maaseudun liikkumista pelkästään yksityisautoilun varaan, koska pihtiputaanmummo ehkä tänään vielä ajaa autoa, mutta huomenna hän voi olla jo siihen liian vanha, ja siinä vaiheessa hän ei pääse enää kotoaan liikkumaan, kun siellä ei ole sitä julkista liikennettä, vaan siellä liikkuvat vain ne, joilla on ajo-oikeus. Ei ole viisas tapa rakentaa liikkumisen edellytyksiä sellaisen välineen varaan, joka ei ole koko väestön käytettävissä sen takia, että osa väestöstä on liian nuoria sen saadakseen, osa väestöstä on liian vanhoja tai sairaita sen saadakseen ja osa väestöstä ei vain jostain muusta syystä sitä ole saanut tai heillä ei ole rahaa sitä hankkia. Mitä tulee yksilöllisiin, vapaaehtoisiin ilmastotoimiin, joita edustaja Kankaanniemi tässä luetteli: On tosi hienoa, että ihmiset laajamittaisesti ovat alkaneet tällä lailla muuttaa omaa käyttäytymistään. Minä en olekaan kovin huolissani ihmisten käyttäytymisestä. Minä olen huolissani poliitikkojen käyttäytymisestä. Ihmisen arkiset kulutustottumukset muuttuvat kovaa vauhtia, ja siitä me voimme olla aika ylpeitä ja iloisia. Sen sijaan nyt minä perään, että poliitikkojen pitäisi kantaa oma osansa näissä talkoissa, ja se on kyllä myös perussuomalaisten duuni, ei pelkästään vihervasemmiston. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T21:07:51,2019-12-04T21:10:32,Hyväksytty,1.1 2019_75_184,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä edustaja Vestmanin kanssa on varmaan voimia jatkaa tätä ehkä jo hieman jankutuksenomaista keskustelua vielä useita minuutteja tai tunteja, mutta totean vielä kerran sen, että tämä hallituksen esitys ei kiristä työn verotusta. Sitten ihmettelen vähän, miten edustaja Vestman niin kovin häpeää tätä kiky-sopimusta, jonka siis myös työmarkkinajärjestöt hyväksyivät ja joka on varmasti parantanut tämän maan taloudellista kehitystä erittäin merkittävällä tavalla. Tutkimuslaitoksetkin ovat tämän laajasti todenneet. Helsingin Sanomissa oli tuossa viikonvaihteessa pääkirjoitus: taantuma peruttu. Meillähän ainakin vielä kolmannella vuosineljänneksellä tänä vuonna — luulen, että aika paljon kiky-sopimuksen ansiosta — bkt, vienti ja yksityiset investoinnit kasvoivat. Kyllä minusta kokoomuskin voisi tunnustaa sen, että tämä kiky-sopimus on ollut hyvä sopimus. — Oikeastaan tämä oli se, minkä aioin sanoa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-04T21:10:32,2019-12-04T21:11:51,Hyväksytty,1.1 2019_75_185,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vestman tuossa pohdiskeli päästöjen vähentämistä kotikutoisin toimin, ja oikeastaan haluaisin jatkaa siitä myös itse muutamalla näkökohdalla. EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä useiden eurooppalaisten suurkaupunkien päästövähennystavoitteet ovat ohjanneet autoteollisuutta kohti vähäpäästöisempää autoteknologiaa. Suomen kaltaisessa maassa kohti fossiilitonta liikennettä kuljetaan useita eri korvaavia käyttövoimia käyttämällä. SDP:n mielestä liikenteen päästöjen vähentämisessä olennaista on pitää kiinni asetetusta päästövähennystavoitteesta. Sen sijaan poliittisesti vähemmän merkityksellistä on se, millä teknologioilla tähän tavoitteeseen päästään. Teknologianeutraali lähestymistapa antaa elinkeinoelämälle mahdollisuuden kehittää useita vaihtoehtoisia tapoja vähäpäästöisyyteen, ja kaupungissa asuvien ihmisten henkilöautoilu on mahdollista korvata jopa kokonaan julkista liikennettä ja erilaisia liikenteen palveluja kehittämällä. Kun liikenteen palveluista tulee erilaisia matkaketjuja yhdistelemällä kätevämpää ja mukavampaa kuin henkilöautoilu, voidaan kaupunkiseuduilla saavuttaa merkittävä kulkutapaosuuden muutos vähäpäästöisempään suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-04T21:11:51,2019-12-04T21:13:18,Hyväksytty,1.1 2019_75_186,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kivirannalle: Me emme käsittele täällä tänään nyt kiky-sopimusta, mutta voin sen verran todeta, että en ole sitä yhtään täällä häpeillyt, ja voin jopa todeta, että minä ymmärrän kaikkia niitä eduskuntapuolueita, jotka olivat täällä kiky-sopimuksen hyväksymässä viime kaudella. Ymmärrän teitä, jotka olitte sen täällä siunaamassa. Sen sijaan teidän kysymyksenne kannattaisi ehkä kohdistaa teidän hallituskumppaniinne sosiaalidemokraatteihin, jotka täällä toistuvasti ovat voimakkaasti kritisoineet kiky-sopimusta. Sitten edustaja Kontulalle: Täsmennän kysymystäni. Eikö voida todeta, että verotuksen osalta tämä kokoomuksen vaihtoehto on sosiaalisesti oikeudenmukaisempi tälle hoitajalle, koska hänelle jää se 300 euroa vuodessa enemmän käteen meidän vaihtoehtomme mukaan kuin hallituksen budjettiesityksen mukaan? Sen sijaan, mitä tulee sosiaalisesti oikeudenmukaiseen budjettiin, niin tässä meidän vaihtoehdossammehan on otettu huomioon muutoinkin sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Täällä panostetaan koulutukseen 320 miljoonaa euroa enemmän pysyvää rahaa kuin hallituksen budjettiesityksessä. Täällä parannetaan ihmisten hoitoon pääsyä, rahoitetaan terapiatakuu, joka ei sisälly hallituksen budjettiesitykseen. Täällä lisätään turvallisuutta, lunastetaan se turvallisuuslupaus, jonka monet puolueet ovat antaneet, itse asiassa jopa yli sen: yli tuhat uutta poliisia lisää tämän meidän vaihtoehtobudjettimme mukaan. Täällä vahvistetaan oikeudenhoidon, oikeusjärjestelmän resursseja ja sitäkin kautta vahvistetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Eli katsoisin, että kokonaisuutena arvioiden ja erityisesti nyt verotuksen osalta voi todeta, että ainakin tämän hoitajan tai varastomiehen osalta, joka sillä omalla palkallaan elää ja joka sitä autoa välttämättä tarvitsee päästäkseen töihin ja pyörittääkseen arkeaan, tämä meidän vaihtoehtomme on sosiaalisesti oikeudenmukaisempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-04T21:13:18,2019-12-04T21:15:41,Hyväksytty,1.1 2019_75_187,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedoksi se, että Pihtiputaan Mummo valitaan joka vuosi aina vuodeksi kerrallaan, ja aina silloin tällöin Mummoksi valitaan Muurasjärven kylällä asuva naishenkilö, ja sieltä Muurasjärveltä on 30 kilometriä kirkonkylään, jossa kaikki palvelut ovat, eikä siinä ole ratikkaa, ei junaa, tuskin linja-autoakaan, eli hän joutuu kulkemaan aika kalliilla välineellä sen matkan, ja siinä kuluu polttoainetta. Juuri tällaiseen ihmiseen pahiten iskette tällä korotuksella. [Anna Kontula: Ja juuri tälle kompensoidaan!] Mitä tulee sitten sen kompensointiin eläkkeen korotuksella: Tähänkö te haluatte, että sen mummon korotettu eläke menee? Hän jatkaa sitten siinä 800:n, vajaan 900:n takuueläkkeellä entiseen tapaan köyhyydessä, jos se korotus menee kokonaan — eikä riitäkään — polttoaineiden hinnan nousun aiheuttamiin kustannuksiin. Arvoisa puhemies! Kiitän kyllä edustaja Ojala-Niemelää. Hän on puhunut täällä erittäin vastuullisesti. Tiedän, että totta kai hän ymmärtää paljon paremmin kuin meistä moni muu, jotka asumme jossain suuressa kaupungissa, jossa on mahdollisuuksia. Rovaniemikin on hieno kaupunki, mutta Lapissa on valtavat etäisyydet, ja kyllä iskevät siellä aivan hirveästi tämmöiset korotukset, eikä kompensaatiota taida kaikille lähellekään tulla — ei poromiehille, jotka tosin taitavat ajella moottorikelkoilla, mutta niissäkin käytetään vielä tätä nestemäistä. Arvoisa puhemies! Sitten totean ilmastopolitiikasta, johon tämä nyt edustaja Kontulan mukaan kuitenkin liittyy hyvin vahvasti, että kyllä siellä on ratkaissut muun muassa se, että väestökehitys maailmassa on se, minkälainen se on. Jos koko maapallolla olisi väkeä sen verran kuin Suomessa on suhteessa pinta-alaan nähden, mitään ongelmia ei olisi. Toisaalta sitten me erittäin suurella ilolla toteamme, että Euroopan unioni on nyt löytänyt viisauden siinä, että se ajaa hiiliveroa, [Heikki Vestman: Hyvä!] jota perussuomalaiset lähtivät ensimmäisenä ajamaan viime kaudella, ja nyt se on tulossa EU:n kautta. Sillä on mahdollisesti joitakin haittavaikutuksiakin esimerkiksi elinkeinoelämään, mutta lähtökohtaisesti se on kuitenkin paras, ja ehkä se — jos se vain saataisiin läpi — kannustaa Helsinkiäkin nopeammin luopumaan hiilenpoltosta ja siirtymään niihin uusiutuviin, [Anneli Kiljunen: Se on hyvä!] joihin itse olen siirtynyt ja joihin kaikkia teitä kannustan, kun olette kaikki täällä hyväosaisia, todella hyväosaisia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-04T21:15:45,2019-12-04T21:18:36,Hyväksytty,1.1 2019_75_188,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_75_189,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana tulen esittelemään tätä meidän mietintöämme. Mietintö on kovin pitkä, enkä aio sitä täällä nyt kokonansa esitellä, mutta suosittelen tutustumaan siihen. Se on mielestäni erinomaisen hyvä mietintö. Valiokunta kannattaa hallituksen esitystä palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Muutosehdotus koskee paitsi osallistumisoikeutta varhaiskasvatukseen myös sen vaihtoehtona olevaa yksityisen hoidon tukea ja edellyttää sekä varhaiskasvatuslain että kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista edellä mainituilta osin vastaamaan ennen lasten varhaiskasvatusoikeuden rajoittamista olleita säännöksiä. Muutosehdotuksen tarkoituksena on, että lapsen osallistumisoikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ei jatkossa riipu lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ- ja elämäntilanteesta, lapsen tai hänen perheensä tuen tarpeesta taikka lapsen asuinkunnasta. Valiokunta katsoo, että ehdotettu uudistus parantaa alle kouluikäisten lasten yhdenvertaista kohtelua ja on siten erittäin tarpeellinen. Kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on lasten oikeuksien täytäntöönpanoa edistävä toimi. Esityksen mukaan vuoden 2020 valtionosuuksiin lisätään 7,1 miljoonaa euroa sekä vuodesta 2021 alkaen 17 miljoonaa euroa. Kustannukset katetaan täysimääräisellä valtionosuudella, koska esityksellä laajennetaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että ehdotetun muutoksen vaikutukset eri kuntiin voivat olla hyvinkin erilaiset riippuen siitä, onko kunnassa rajoitettu varhaiskasvatusoikeutta vai ei. Valiokunta korostaa muutoksesta ja sen aikataulusta aiheutuvien kustannusvaikutusten seuraamista. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan jokaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Sitä laajempaan varhaiskasvatukseen lapsella on oikeus hänen vanhempiensa työssäkäynnin, yrittäjyyden tai opiskelun vuoksi taikka lapsen yksilöllisten tarpeiden tai hänen perheensä olosuhteiden takia. Kuntien mahdollisuus rajata varhaiskasvatusoikeus edellä kuvatulla tavalla tuli voimaan 1.8.2016. Muutosta perusteltiin sillä, että varhaiskasvatusoikeuden turvaaminen 20 tunnilla viikossa jokaiselle lapselle ja perheelle on riittävä ottaen huomioon taloudelliset realiteetit. Vuosittaisia valtionosuusjärjestelmän mukaisia kokonaissäästöjä rajoituksesta arvioitiin syntyvän nimenomaan tästä, että 10 800 lapsen varhaiskasvatusoikeuden muutos johtaisi noin 62 miljoonan euron säästöön vuodesta 2017 alkaen. Yksityisen hoidon tuen osalta säästöksi arvioitiin vuodesta 2017 alkaen noin miljoona euroa. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisella ei kuitenkaan saavutettu ennakkoon arvioituja vaikutuksia. Yksi keskeinen tähän vaikuttava tekijä oli, että läheskään kaikki kunnat eivät rajanneet varhaiskasvatusoikeutta lain mahdollistamalla tavalla vaan säilyttivät oikeuden sellaisena kuin se oli ennen lakimuutostakin ollut. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen on varhaiskasvatuksen työntekijöiden antamien vastausten mukaan myös lisännyt hallinnollisen työn määrää, työn kuormittavuutta ja lapsiryhmässä tehtävän työn haasteellisuutta. Tämä selviää muun muassa selvityksestä varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista, jonka on siis tehnyt valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta — tai siitä julkaisusta, jonka numero on 78/2017, ja sen nimi on tällainen VakaVai-selvitys, joka näitä vaikutuksia on selvittänyt. Arvoisa puhemies! Valiokunta katsoo, että varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta ei ole osoitettu saavutetun ennakkoon arvioituja kustannussäästöjä, mikä siinä se lähtökohta alun perin oli, ja että rajaus on ollut vielä kaiken lisäksi ongelmallinen myös erityisesti lasten ja lapsiperheitten kannalta. Tässä VakaVai-selvityksessä todetaan selvityksen antavan myös viitteitä siitä, että vuoden 2016 lainsäädännön muutoksilla olisi ollut negatiivisia lapsivaikutuksia. Erityisesti päiväkotien lapsiryhmien tilanne näyttää tutkimustulosten valossa haasteelliselta. Päiväkotiryhmien kokoonpanoihin on tullut lisää moninaisuutta osa-aikaisten ja osapäiväisten lasten sekä laajennetun varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten lisääntymisen myötä. Lisäksi lasten määrä ryhmässä on kasvanut osassa kuntia. Lasten näkökulmasta sosiaalisten suhteiden määrä on noussut suurissa ja vaihtuvissa ryhmissä kohtuuttomaksi. Myös työntekijät arvioivat mahdollisuuksiensa lasten yksilölliseen kohtaamiseen kavenneen.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-04T21:19:07,2019-12-04T21:24:00,Hyväksytty,1.1 2019_75_190,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun olin 5-vuotias, niin osallistuin päivähoitoliikkeen mielenilmaukseen tässä talossa äitini ja pikkusisareni kanssa. Tuo lähinnä pienten lasten äideistä koostunut ryhmittymä kamppaili tasa-arvotoimijoiden kanssa sen eteen, että jokaisen lapsen päivähoito turvattaisiin Suomessa. Minun kaulassani roikkui lappu, jossa luki: ”Haluan turvallisen hoitopaikan.”1980-luvulla päivähoitopaikan saaminen oli miltei mahdotonta, ja äitini on kertonut, kuinka hän muiden äitien kanssa liimaili lyhtytolppiin semmoisia ilmoituksia, että haetaan hoitajaa kotiin, jotta työnteko olisi mahdollista. Sanon usein, että lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus oli vuosikymmenten kamppailun tulos ja hienoimpia tasa-arvosaavutuksia Suomessa. Siksi se hetki, kun edellinen hallitus päätti kajota tuohon oikeuteen, oli monelle niin järkyttävä. Varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus, joka ei voi muuttua sen mukaan, miten vanhempien työmarkkina-asema muuttuu. On hienoa, että osa kunnista ei lähtenyt rajaamisen tielle, mutta lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei voi myöskään riippua kotikunnasta. Suomelle ominaista on, että kuntiin on syntynyt omia paikallisia tapoja tukea ja ohjata perheiden lastenhoitoon liittyviä valintoja. Tutkimustenkin mukaan kuntiin on syntynyt omia lastenhoito‑ ja varhaiskasvatuskulttuureja. Tämä on lasten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. Monet kunnat esimerkiksi säästösyistä ohjaavat lapsia kotihoidon tuelle, vaikka usein juuri nämä lapset hyötyisivät varhaiskasvatuksesta. Ensi elokuusta lähtien perheet saavat itse valita ja määritellä varhaiskasvatuksen tarpeensa koko maassa. Me hallitusohjelman kirjoittajat olemme sitä mieltä, että perheisiin pitää luottaa eikä pidä tulla ulkopuolelta määrittelemään, minkälainen oikeus lapsella on varhaiskasvatukseen. Tällä on valtava merkitys yhteiskunnan lapsimyönteisyydelle. Me näemme, että lapsen oikeuksista ei voi säästää. Vasemmistoliiton tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, ja myös tämän tavoitteen saavuttamisessa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on oleellisessa asemassa. Tutkimusten mukaan korkeatasoisesta pedagogisesta varhaiskasvatuksesta hyötyvät kaikki lapset. Erityisen suurta vaikuttavuus on lapsille, joiden kasvuympäristössä on heidän kehittymistään haittaavia tekijöitä, kuten vanhempien päihde‑ tai terveysongelmia tai puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen on todettu olevan tärkeä, ellei jopa tärkein myöhempää syrjäytymistä ehkäisevä tekijä. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on tärkeää myös työllisyyden parantamisen näkökulmasta, sillä toimivat ja joustavat varhaiskasvatuspalvelut parantavat erityisesti naisten työllisyyttä. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan meidän on mietittävä keinoja, kuinka erityisesti vuorotyötä tekevien pienten koululaisten vanhempien perheen ja työn yhteensovittamista helpotetaan. Erityisesti yksinhuoltajien on vaikea ottaa vuorotyötä vastaan, jos pieni koululainen on jätettävä yöksi yksin kotiin. Onkin hienoa, että sivistysvaliokunta teki tästä lausuman mietintöön. Sivistysvaliokunnan mietinnössä nostetaan esiin, että varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen on varhaiskasvatuksen työntekijöiden antamien vastausten mukaan lisännyt muun muassa hallinnollisen työn määrää, työn kuormittavuutta ja lapsiryhmässä tehtävän työn haasteellisuutta. Vanhempien arviot oikeuden rajaamisesta ovat hyvin kriittisiä. Huolta ovat aiheuttaneet esimerkiksi lasten yhdenvertaisuus sekä lasten vertaissuhteiden pysyvyyden ja lasten ja aikuisten suhteiden väheneminen. Nämä ovat aivan oleellisia kysymyksiä, kun puhutaan varhaiskasvatuksen laadusta. Lasten yhdenvertaisuuden takia oli myös hienoa, että sivistysvaliokunta teki mietintöönsä lausuman koskien haavoittuvassa asemassa olevien lasten varhaiskasvatuksen epäselvää tilannetta. Tämä oli huoli, joka nousi erityisesti esille asiantuntijakuulemisissa. Valiokunta lisäsi mietintöön myös tästä lausuman, missä edellytetään, että valtioneuvosto selvittää ja selkeyttää esimerkiksi turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusoikeuden turvaamista. Arvoisa puhemies! Ensi elokuusta lähtien lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan jälleen lailla eikä yhtäkään lasta erotella toiseen ryhmään tai varhaiskasvatuksesta ulos vanhempien taustaolosuhteiden vuoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-12-04T21:29:02,2019-12-04T21:34:26,Hyväksytty,1.1 2019_75_191,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä päivä on monella tapaa historiallinen, ja tämä päivä on historiallinen juuri siitä syystä, että eduskunta käsittelee tänään kansalaisten kannalta kahta erittäin epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä ja samalla korjaa ne. Toinen on se, missä eduskunta hautaa aktiivilain, ja toinen tämä esillä oleva lakiesitys, joka palauttaa jokaisen lapsen subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Siinä mielessä voi sanoa, että tämä päivä on hyvä päivä. Olen valiokunnan puheenjohtajan kanssa samaa mieltä siitä, että sivistysvaliokunnan mietintö on hyvä, ja olen myös samalla lailla tyytyväinen niistä lausumista, jotka konkreettisesti tuovat esille muun muassa myös maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoitten, lasten oikeudet saada varhaiskasvatusta. Sitä kautta vahvistamme myös lasten oikeuksia Suomessa. Arvoisa puhemies! ”Ainoa konkreettinen side tulevaisuuteen ovat lapset. Ei niin, että hoitaisimme sinun lastesi ja minun lasteni asioita. Kyse on meidän yhteisistä lapsistamme, kaikista lapsista, jokaisesta nappulasta. Siksi lapset on laitettava etusijalle.” Näin totesi aikanaan Ruotsin entinen pääministeri Olof Palme. On hienoa nähdä, kuinka tämän vaatimuksen mukaisesti lapset ja lasten oikeudet laitetaan etusijalle käsittelyssä olevassa esityksessä varhaiskasvatuslain muuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on todistettu laajasti kansainvälisissä ja myös kansallisissa tutkimuksissa. Varhaiset panostukset koulutukseen vaikuttavat merkittävästi myös myöhempään kouluttautumiseen. Suomen menestys on pitkälti riippuvaista siitä, millainen on kansakuntamme koulutus- ja osaamistaso. Tästä huolimatta Suomessa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Arvoisa puhemies! Lapsen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ei saa riippua hänen vanhempiensa tai muiden huoltajien työtilanteesta, tuen tarpeesta tai lapsen asuinkunnasta. Lasten yhdenvertaisen kohtelun tulisi olla varhaiskasvatuksesta keskusteltaessa avainasemassa. Viime kaudella eduskunta kuitenkin rajoitti lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Päätöksen seurauksia tutkittaessa on selvinnyt, että lapsivaikutukset ovat olleet negatiivisia. Varhaiskasvatuksen työntekijät arvioivat mahdollisuuksiensa lasten yksilölliseen kohtaamiseen vähentyneen. Lasten vanhemmat taas arvioivat lasten tasa-arvoisuuden heikentyneen ja päätöksen vaikuttaneen negatiivisesti lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Varhaiskasvatuksen tulee luoda lapselle turvallinen siirtymä kohti perusopetusta. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus mahdollistaa jokaiselle lapselle tasavertaiset mahdollisuudet ja edellytykset selviytyä perusopetuksesta. Vaikuttavuus on suurinta, kun mahdollisimman suuri osa lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä. Erityisen tärkeää oikeus osallistua varhaiskasvatukseen on niille lapsille, joiden lähtökohdat ovat heikommat kuin muilla. Arvoisa puhemies! Juuri julkaistun Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten lukutaito on edelleen hyvä mutta heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut huolestuttavasti. Tyttöjen ja poikien erot lukutaidossa ovat OECD-maiden suurimmat. Koulujen väliset oppimiserot ovat Suomessa pienet, mutta sosioekonomisen taustan vaikutus on kuitenkin tulosten mukaan lisääntynyt. Tällainen kehityssuunta on pysäytettävä, ja tämän pyrimme tekemään. Tähän liittyy oleellisesti varhaiskasvatus. Laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoaminen kaikille lapsille lapsen oikeuksista ja tasa-arvosta huolehtien on yksi askel suunnan muuttamiseksi. Suomalaisten koulutus- ja osaamistason parantamiseksi tarvitaan lisäksi muita panostuksia varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toiselle asteelle sekä korkeakoulutukseen. Meidän on huolehdittava lasten ja nuorten koko kasvusta, kehityksestä ja oppimisen koulutuspolusta. Arvoisa puhemies! Lapsen oikeuksien turvaamiseksi on tärkeää myös vahvistaa vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatuksen merkityksestä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta. Kyseessä ei ole pelkkä sosiaalipalvelu tai tuki vanhemman työssäkäynnille, vaan varhaiskasvatuksen merkitys on kasvatuksellinen ja koulutuksellinen. Se on kiinteä osa meidän lapsiemme kasvua ja kehitystä, se on kiinteä osa meidän koulutusjärjestelmäämme. Lapset aloittavat koulunkäyntinsä yhä erilaisemmista taustoista. Varhaiskasvatus on osa sitä perustaa, jolle heidän hyvinvointinsa ja kehityksensä rakentuvat. Sen avulla tuemme koulutuksellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella pystymme tehokkaasti parantamaan lapsen oppimismahdollisuuksia hänen koulutiellään. Sen avulla ehkäisemme myös mahdollista syrjäytymistä. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien pitkän aikavälin tavoite on lapsen oikeudet huomioiden saada suomalaisen varhaiskasvatuksen osallistumisaste eurooppalaiselle tasolle. Päätös palauttaa subjektinen varhaiskasvatusoikeus on yksi askel kohti tätä tavoitetta. Se on investointi tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-04T21:34:32,2019-12-04T21:41:10,Hyväksytty,1.1 2019_75_192,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on hyvä ja kannatettava. Olen ollut tyytyväinen siihen, ettei subjektiivista päivähoito-oikeutta alun perinkään rajattu omassa kotikaupungissani Helsingissä, mutta erityisen hienoa on se, että oikeus palautuu nyt kaikkialle Suomessa. Ensimmäiset perheen ulkopuoliset ystävyys- ja ihmissuhteethan solmitaan usein päiväkodissa ja hoitopaikassa. Jotta voisimme mahdollistaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja taistella yhteistä suurta haastettamme eli syrjäytymistä vastaan, on oleellista sijoittaa nimenomaan alkulähteille eli varhaiskasvatukseen. Ja kuten sivistysvaliokunnan mietinnössä viisaasti muistutetaan, varhaiskasvatus ei tue pelkästään lapsia, vaan perheiden hyvinvointia. Jokaisen perheen tilannehan on luonnollisesti erilainen, ja jokainen lapsi on myös erilainen, ja on tärkeää mahdollistaa tasa-arvoinen valinnan mahdollisuus kaikille perheille. Perheiden kannaltahan oleellista on myös varhaiskasvatuksen saavutettavuus: se, että päiväkotipaikan saa läheltä kotia ja läheltä työpaikkaa. Tässä riittää monessa kaupungissa Suomessa vielä valtavasti haasteita. Ja jonain päivänä toivottavasti saamme myös toteutettua kaikille lapsille maksuttoman varhaiskasvatuksen, johon osallistuu koko ikäluokka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-04T21:41:13,2019-12-04T21:42:41,Hyväksytty,1.1 2019_75_193,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on yksi käsittämättömimmistä hankkeista viime vuosina. Sen ei alun perinkään odotettu tuovan merkittävää suoraa säästöä, mutta alusta asti oli selvää, että se vähäkin sulaa siihen, että vanhemmat eivät voi ottaa sirpaletöitä vastaan hoitopaikan puutteessa. Ja kun me tiedämme, että sirpaletyöt on keskeinen väylä avoimille työmarkkinoille, niin sillä on merkittäviä kielteisiä työllisyysvaikutuksia. Tämän lisäksi uudistus kohdistui täsmällisesti, harvinaisen täsmällisesti, väestön haavoittuvimpaan osaan: pienituloisiin ihmisiin ja ihmisistä vielä niihin pieniin pienituloisiin ihmisiin. Uudistus oli niin järjetön, että merkittävä osa kunnista ei ottanut sitä käyttöön, mikä onkin tässä katastrofissa ollut se positiivisin puoli. Siellä missä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus toteutettiin, me olemme saaneet uudestaan ja uudestaan lukea käytännöistä, joissa päiväkoteihin syntyy erottelujärjestelmiä lasten sosioekonomisen taustan mukaan. Olen erittäin iloinen, että me olemme nyt tässä pisteessä, että tästä hullutuksesta päästään eroon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T21:42:41,2019-12-04T21:43:59,Hyväksytty,1.1 2019_75_194,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen oikeus. Olen saanut joskus viedä lastenlapsia varhaiskasvatukseen, ja he ovat menneet sinne erittäin mielellään. Laadukkaasti toteutettu varhaiskasvatus on hyvä alku jatkuvan oppimisen polulle ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvamiselle. Meidän tulee kehittää koko koulupolkua ja varhaiskasvatusta sen alkuna. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan jokaisella lapsella on nytkin oikeus osallistua varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Omat lapsenlapseni ovat välillä osallistuneet juuri näin. Sitä laajempaan varhaiskasvatukseen lapsella on ollut oikeus hänen vanhempiensa työssäkäynnin, yrittäjyyden tai opiskelun vuoksi tai lapsen yksilöllisten tarpeiden tai hänen perheensä olosuhteiden takia. Kuntien mahdollisuus rajata tätä varhaiskasvatusoikeutta tuli voimaan elokuussa 2016. Muutosta perusteltiin sillä, että se on lapselle ja perheelle riittävä ottaen huomioon talouden realiteetit. Osalle se on ollut riittävä, osalle se ei ole ollut riittävä. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisella ei saavutettu ennakkoon arvioituja vaikutuksia. Kaikki kunnat eivät rajanneet oikeutta. Rajauksen toteutti Manner-Suomen 250 kunnasta 135 kuntaa, ja tämä rajaus koski noin viittä- ja puoltatuhatta lasta. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen on työntekijöiden mukaan lisännyt hallinnollista työtä, myös työn kuormittavuutta ja lasten kanssa tehtävän työn haasteellisuutta. Päiväkotiryhmien kokoonpanoihin on tullut moninaisuutta, kun osa-aikaisia ja osapäiväisiä lapsia on enemmän. Lasten määrä ryhmissä on kasvanut, ja lasten sosiaalisten suhteiden määrä on myöskin noussut joskus jopa kohtuuttomaksi. Työntekijät arvioivat, että heidän mahdollisuutensa lasten yksilölliseen kohtaamiseen kaventuivat. Huoli oli pienimmistä lapsista, erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja suomen kielen oppimiseen tukea tarvitsevista lapsista. Lasten vanhemmat arvioivat, että tasavertaisuus heikkeni suhteessa muihin lapsiin, vertaissuhteet tai niiden pysyvyys väheni, ja sillä kaikella oli negatiivisia vaikutuksia lasten kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Tässä ehdotuksessa halutaan palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, mutta myös kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea muutetaan. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaa sääntelyä muutetaan vastaamaan tätä subjektiivista oikeutta. Yksityisen hoidon tukena maksettaisiin korkeampaa tukea, kun lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen kokoaikaisesti. On hyvä, että varhaiskasvatusta järjestetään edelleen myös osa-aikaisena tai alennettua yksityisen hoidon tukea maksettaisiin, kun lapsi osallistuu esiopetuksen tai perusopetuksen lisäksi järjestettävään varhaiskasvatukseen. Täällä on puhuttu myös vuorohoidosta. Sivistysvaliokunta toivoo, että sen tarvetta ja toteutumista selvitetään. Sivistysvaliokunta kannatti tätä esitystä, ja on hyvä, että lasten osallistumisoikeus tähän kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ei jatkossa riipu lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ- tai elämäntilanteesta, lapsen tai hänen perheensä tuen tarpeesta tai lapsen asuinkunnasta. Näin uudistus parantaa alle kouluikäisten lasten yhdenvertaista kohtelua ja on sen vuoksi tarpeellinen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuli esille, että on hyvä ottaa huomioon, että ehdotetun muutoksen vaikutukset eri kuntiin voivat olla erilaisia riippuen siitä, onko kunnassa tähän mennessä rajoitettu varhaiskasvatusoikeutta vai ei. Valiokunta korostikin, että muutoksesta ja sen aikataulusta aiheutuvien kustannusvaikutusten seuraamista tulee tehdä. Tämä varhaiskasvatuksen toteutuminen on lapsen etu. Perheiden tulee toki edelleen saada itse päättää, miten ne hoitavat lapsensa. Jos vanhempi hoitaa lapsia kotona, osallistuminen osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen on hyvä asia, kuten tähänkin saakka. Tämä on kaikkinensa lapsiystävällisen Suomen rakentamista. Kannatan tätä esitystä. Se on ennaltaehkäisevää työtä, ettei kukaan putoa. Se on investointi huomiseen. Lasten vuoksi kannattaa avata huomisen ovi. [Paula Risikko: Hyvä puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-04T21:44:00,2019-12-04T21:51:22,Hyväksytty,1.1 2019_75_195,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä varhaiskasvatuslain muutoksella lapselle palautetaan subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Se on ollut muutaman vuoden pois. Se on sosiaalidemokraateille erittäin tärkeä asia, ja siitä on puhuttu myöskin ennen vaaleja, ja nyt se toteutetaan: oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautetaan kaikille lapsille. Muutosehdotuksen tarkoituksena on, että lapsen osallistumisoikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ei riipu lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ‑ tai elämäntilanteesta, lapsen tai hänen perheensä tuen tarpeesta taikka lapsen asuinkunnasta. Uudistus parantaa alle kouluikäisten lasten yhdenvertaista kohtelua ja on siten erittäin kannatettava ja tarpeellinen. Kunnille tulee kustannuksia tästä jonkun verran, mutta hallitusohjelmassa on kirjattu, että kun lakisääteisiä tehtäviä laajennetaan, ne myöskin sitten täysimääräisesti korvataan. Näin ollen valtionosuuksiin lisätään esimerkiksi ensi vuodelle 7,1 miljoonaa euroa tätä varten. Kuitenkin on hyvä ottaa huomioon, mitkä ovat vaikutukset eri kunnissa, koska osissa kuntia ei ole tätä varhaiskasvatusoikeutta rajattu, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, vaan on nähty se niin, että oikeus varhaiskasvatukseen pitää olla kaikilla. Siitä on aiemmin arveltu tulevan — siis vuonna 2016, kun kunnilla on ollut mahdollisuus tätä rajata — yli 60 miljoonan euron säästöt. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut, ja syynä on tosiaan se, että monet kunnat ovat kuitenkin pitäneet sen palvelun, niin kuin ennen vuotta 2016 on ollut. Tässä on myöskin vanhemmilta kyselytutkimuksesta tullut kriittistä näkemystä, kun sitä oikeutta on rajattu. Vaikutuksissa tuli esille lasten tasavertaisuuden heikkeneminen suhteessa muihin lapsiin, jos ei ole päässyt varhaiskasvatukseen esimerkiksi sen takia, että äiti tai isä on työttömänä, lasten vertaissuhteiden pysyvyyden vähentyminen, negatiiviset vaikutukset lasten kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle, aikuisten ja lasten välisten suhteiden pysyvyyden vähentyminen ja lasten hyvinvoinnin heikkeneminen. Tämä on erittäin hyvä muutos. Itse kolmen lapsen isänä voin sanoa — ja kaikki ovat myöskin varhaiskasvatuksessa olleet päivähoidossa — että olen ollut tyytyväinen ja en ymmärrä sitä pelkoa, mikä joissain tietyissä tahoissa liittyy tähän varhaiskasvatukseen, niin että ajatellaan, että ainoa oikea paikka olisi ainoastaan kotona. Kotona on varmasti hyvä olla perheen parissa, se on totta, mutta silloin kun on esimerkiksi äiti työttömänä tai isä työttömänä, niin se rajaa sen, että lapset eivät pääse vaikka tämmöiseen kehittävään varhaiskasvatukseen, missä opetellaan erilaisia asioita, saadaan uusia kavereita ja voidaan myöskin oppia sosiaalisia suhteita. Se on ilman muuta tärkeätä. Siellä myöskin sitten pystytään tukemaan perhettä ja lasta, jos huomataan, että on ongelmia. Jos tulee erityistä tuen tarvetta tai muuta, niin on semmoinen matala kynnys sitten muihin palveluihin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-12-04T21:51:26,2019-12-04T21:55:37,Hyväksytty,1.1 2019_75_196,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varhaiskasvatuslaissa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta, ja tämä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen kasvattaminen Sipilän hallituksen toimesta sotii räikeästi tätä periaatetta vastaan. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen johti siihen, että lapset eivät enää olleet yhdenvertaisessa asemassa vaan kuntakohtaiset ratkaisut erosivat toisistaan. Kaikilla lapsilla ei enää ollut yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen taustasta, vanhempien työmarkkina-asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Onkin lapsiperheiden arkeen myönteisesti vaikuttava päätös, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään, varhaiskasvatuksen hankkeen puitteissa kaksivuotisen esiopetuksen pilotointia jatketaan ja 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan. Nämä ovat semmoisia hyviä askelia meidän pikkuisten kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-04T21:55:38,2019-12-04T21:56:56,Hyväksytty,1.1 2019_75_197,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisellä hallituskaudella subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja ryhmäkokojen heikentäminen kertoivat karua kieltä ehkä myös ymmärtämättömyydestä. Se kosketti sellaisia perheitä, jotka erityisesti tarvitsevat varhaiskasvatuksen tukea, sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi kielten oppimisessa. On hienoa, että tästä keskustelusta on päästy eteenpäin ja varhaiskasvatus tunnistetaan niin valtuustosaleissa kuin täällä eduskunnassakin lasten oikeudeksi yhä paremmin sekä todella keskeiseksi osaksi oppimista. Helsingissä tyrmistyimme tästä esityksestä kaupunginvaltuustossa ja ryhdyimme niin sanotusti kapinaan. Emme hyväksyneet sitä, että subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta heikennettäisiin tai että ryhmäkokoja kasvatettaisiin. Ja näin toimi, ehkä tämän ja muidenkin kaupunkien esimerkin jälkeen, moni muukin kaupunki ja kunta. On hienoa myös, että tällä hallituskaudella perhevapaauudistus tullaan vihdoin uudistamaan. Vanhemmat voivat valita sekä uran että lapset, ja siihen tulee kannustaa. Viime viikonloppuna leikkipuistossa keskustelin erään minulle tuntemattoman perheen kanssa, joka oli muuttanut Helsinkiin kuukausi sitten. Toinen vanhemmista oli tullut tänne töihin. Toinen vanhemmista pohti, saako hän päiväkotipaikan lapselleen ja löytääkö hän töitä, kun ei puhu Suomea. On todella tärkeää työllistymisen kannalta, että on helppoa ja nopeaa saada läheltä kotia varhaiskasvatuspaikka. Tämä on myös yksi tärkeä näkökulma. Jos perheitä kohtaa epävarmuus siitä, saako sen varhaiskasvatusoikeuden kohtuullisen välimatkan päästä, niin työllistyminen ei ainakaan sitä kautta helpotu. Ja jos me puhumme siitä, että haluaisimme vahvistaa myös tänne muuttavien mahdollisuuksia työllistyä, niin emme voi välttää keskustelua varhaiskasvatusoikeudesta. Helsingissä olemme keskustelleet myös siitä, että tarvitsisimme tällaisia lähipäiväkotialueita, ja tehneetkin siitä linjauksen. Ihan samalla tavalla kuin kaikilla lapsilla on oikeus lähikouluun, tulisi oikeus olla myös lähipäiväkotipaikkaan. Monessa kaupungissa on menty palvelusetelimalliin, mikä ei ole tuonut pelkästään hyviä lopputuloksia ja hyviä kokemuksia. Tiedämme, että yksityisissä päiväkodeissa keskimäärin maksetaan aika merkittävästikin pienempiä palkkoja varhaiskasvatuksen ammattilaisille, joilla on jo tätä nykyä koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden aivan liian pieni palkka. Markkinallistuminen on niin sanotuissa peruspalveluissa, vai voisiko sanoa koulutuksessa, varsin haasteellista. Mielestäni tulisi pohtia malleja, joissa menemme kohti säätiömallia esimerkiksi kaupungin omien päiväkotipaikkojen ohella. Sen lisäksi tarvitsemme huomattavasti enemmän aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen työntekijäpulan täyttämiseksi. Toki tämäkään ei riitä, vaan tarvitsemme myös työn arvostuksen lisäämistä ja sen rinnastamista yhä enemmän koulutukseen ja opetukseen eikä missään nimessä sellaiseen säilytyspaikkaan, josta vielä puhutaan ja jonka kaltaista puhetta ehkä vielä joskus tässäkin salissa kuulee, ainakin pohdintaa siitä, olisiko koti kuitenkin se paikka, jossa lasten ainoastaan olisi hyvä olla. On tärkeää saada valmiuksia koulupolulle, ja tässä meillä on vielä Suomessa tekemistä. Mutta toki tämä tavoite ei vaadi pelkästään sitä, että varhaiskasvatukseen on oikeus, vaan se vaatii myös riittävän pieniä ryhmäkokoja ja se vaatii resursseja ja se vaatii sitä, että tämä aika hälyttäväkin tilanne varhaiskasvatuksen ammattilaisten, varhaiskasvatuksen opettajien pulasta saadaan ratkaistua. Tässä mielestäni emme voi sivuuttaa sitä, että työstä on saatava myöskin kunnon palkka kaikkien näiden muiden keinojen lisäksi, joita tässä jo luettelin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-04T21:57:05,2019-12-04T22:02:25,Hyväksytty,1.1 2019_75_198,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä kiinnittää huomiota näihin erinomaisiin lausumiin, jotka valiokunta teki, ja sitten siihen vastalauseeseen, jonka perussuomalaisten ryhmä teki. Harmi vain, että täällä ei nyt ole yhtään perussuomalaisten edustajaa paikalla. Mutta me tosiaan lisäsimme sinne lausuman koskien sitä, että varhaiskasvatusoikeuden on toteuduttava yhdenvertaisesti ja että myös edellytetään, että tätä selvitetään ja tehdään ne toimenpiteet, jotta tämä oikeus toteutuu erityisesti esimerkiksi turvapaikanhakijalasten kohdalla. Me tiedämme, että tässä on kunnissa hyvin erilaisia käytäntöjä. Perussuomalaisten vastalauseessa sanotaan, että suomalaisen yhteiskunnan palvelut kuuluvat suomalaisille sekä Suomessa laillisesti oleskeleville ulkomaalaisille, jotka osallistuvat palveluiden rahoitukseen maksamalla veroja. Tässä kohtaa haluaisin muistuttaa, että perustuslaissa turvatut perusoikeudet koskevat lähtökohtaisesti jokaista ihmistä, eivät jokaista suomalaista, eivät jokaista oleskeluluvan haltijaa vaan ihan jokaista ihmistä, ja samoin on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattujen ihmisoikeuksien osalta. Lisäksi varhaiskasvatusoikeus on nimenomaan lapsen oikeus, ja lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämä lapsen edun etusija tarkoittaa, että lasta koskevissa päätöksissä lapsen etu on laitettava keskiöön ja muiden intressien edelle. Sitten tähän toiseen lausumaan koskien vuorohoidon järjestämistä. Tässähän me tiedämme, että myös päiväkoti-ikäisten vuorohoidon järjestäminen on monissa kunnissa hankalaa, se ei toteudu niin kuin sen pitäisi, mutta valiokunnassa erityisesti keskusteltiin siitä, mikä on tilanne näillä pienillä alakoululaisilla, joiden vanhemmat käyvät vuorotyössä tai jotka elävät yhden vanhemman perheessä, jossa useimmiten äiti käy vuorotyössä. Meillä tosiaan on tilanne se, että vanhemmat voivat joutua tilanteeseen, jossa ei pysty ottamaan työtä vastaan sen takia, että ei halua jättää sitä lasta yksin illaksi kotiin tai yöksi kotiin. Tämä on iso yhteiskuntapoliittinen kysymys myös silloin, kun me mietimme näitä työllistymistoimenpiteitä. Ja tosiaan on myös niin kuin valiokunnassa kuultiin, että tällä hetkellä myöskään lastensuojelulaissa ei määritellä sitä, minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin, ja jokainen meistä voi kuvitella, että semmoisen eka—tokaluokkalaisen ei kuulu viettää pitkiä aikoja yksin illalla saatikka sitten yötä kotona, [Puhemies koputtaa] eli tämä oli erittäin hyvä, että saatiin tätä asiaa edistettyä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-12-04T22:02:28,2019-12-04T22:05:39,Hyväksytty,1.1 2019_75_199,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon  ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä aika nopsasti esittelin tätä meidän mietintöä, niin kun siellä puhutaan tästä työrauhasta varhaiskasvatukselle ja sen kehittämiselle, niin haluan myöskin sitä tuoda tässä esille, että täällä todetaan, että nyt kun meillä on maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu ja kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu suunnitelmissa, niin todella olisi tärkeää, että me saisimme keskittyä niihin ja että niihin tulisi riittävästi rahoitusta. Ja kyllä minä itse näen, että aika tärkeää olisi, että maksuton varhaiskasvatus sitten jossain vaiheessa meillä olisi mahdollista. Se olisi tulevaisuusteko — se olisi oikea tulevaisuusteko. Kun esimerkiksi amerikkalaisilta taloustutkijoilta kysytään, mihin he laittaisivat rahaa, jos heillä rahapotti olisi, niin he sanovat, että varhaiskasvatukseen ja varhaisiin vuosiin. Siitä syystä minä kyllä niin lämpimästi kannatan, että me pohdimme, miten me voisimme vielä edistää tätä varhaiskasvatusta. Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. No, tässä oli tosiaan meillä myöskin näitä lausumia, ja tässä oli tämän yhdenvertaisen kohtelun selvittäminen, ja täällä käytettiin esimerkkinä näitä turvapaikanhakijoitten lapsia, ja otan nyt vain esimerkin siitä, miksi minä kannatan sitä, että selvitetään sitä, koska on hyvin erilaisia käytäntöjä. Meidän perustuslakihan sanoo, että välttämätön hoito ja huolenpito pitää varmistaa kaikille, ja lapset ovat tietysti hyvin haavoittuvassa asemassa. Otetaan esimerkiksi turvapaikanhakijoitten tilanteesta se, että siellä saatetaan olla vastaanottokeskuksessa. On aivan eri asia olla jossain isossa vastaanottokeskuksessa, jossa on satoja ihmisiä, kuin Helsingissä kaksiossa, joka voi olla myöskin vastaanottokeskuksen tila. Se prosessi saattaa kestää vuosia, kun eri oikeusasteet käydään. Siitä syystä minä sanon, että tämä on sellainen asia, että jos ajatellaan, että me integroimme sitten heidät, ja lapset erityisesti, ja aikuiset, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että saa kieliopetusta ja saa sitten mahdollisuuksia myöskin tähän varhaiskasvatukseen, mutta sitä tarvetta pitää tietysti aina yksilöllisesti katsoa. Nyt on hyvin erilaisia käytäntöjä. Erilaisia käytäntöjä on myös siihen, miten suhtaudutaan paperittomien auttamiseen. Siinä minä olen aika lailla eri mieltä siitä, mitä jotkut ovat — siitä, mitä pitäisi silloin tarjota — mutta onneksi me emme nyt tässä keskustelleet niistä, vaan nyt me puhumme esimerkiksi turvapaikanhakijoista. Mutta tämä on hyvä selvittää, ja tämä ei koske vain turvapaikanhakijoita vaan kaikkia muitakin lapsia, jotka liikkuvat kaupungista ja kunnasta toiseen. Kaiken kaikkiaan muuten silloin aikoinaan, kun olin peruspalveluministeri ja varhaiskasvatus oli itselläni vastuulla, laajennettiin sitä, että voi mennä toiseen kuntaan, hakea varhaiskasvatusta ja päivähoitopaikkaa, koska se oli järkevää, että jos äiti lähti sinne toiseen suuntaan, niin isä jätti sen lapsen sinne sitten eikä lähdetty taaksepäin. Mutta näillä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-04T22:05:40,2019-12-04T22:08:44,Hyväksytty,1.1 2019_75_200,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Välikysymys  omistajaohjauksesta,  työmarkkinatilanteesta  ja  eduskunnalle annetusta informaatiosta>>>Välikysymys VK 2/2019 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Tasavallan presidentti on 3.12.2019 myöntänyt eron pääministeri Antti Rinteen hallitukselle ja pyytänyt sitä jatkamaan toimitusministeristönä. Tämän vuoksi pääministeri Rinne on ilmoittanut, että hän ei voi enää vastata eduskunnassa vireillä olevaan välikysymykseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_75_201,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 4/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_75_202,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Laissa lisätään puuttuvat säännökset työntekijöiden yötyökuljetuksista vuodenvaihteessa voimaantulevaan työaikalakiuudistukseen. Kysymys on siis varsin ongelmattomasta paikkauslaista. Työaikalain kokonaisuudistuksessa valiokuntakuulemisen mukaan havaittiin kuitenkin lukuisia muitakin korjaus- ja täydennystarpeita, muun muassa hätätyösäännöksen rikkomisen kriminalisointi on pudonnut laista pois sen selvennys- ja modernisointityön yhteydessä. Sen vuoksi työ- ja tasa-arviovaliokunta ehdottaakin lausumaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee tarvittavat muutokset työaikalain puutteiden korjaamiseksi vuoden 2020 aikana.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-04T22:09:49,2019-12-04T22:10:47,Hyväksytty,1.1 2019_75_203,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  elintarvikelain, sekä  kasvinsuojelulaineista annetun lain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2019 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 4/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_75_204,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  elintarvikelain, sekä  kasvinsuojelulaineista annetun lain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2019 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti ja ytimekkäästi: Me olemme Suomessa tottuneet siihen ajatukseen, että ruoka on puhdasta ja tiedämme, mistä se tulee. On tärkeää, että myös elintarvikealalla kiinnitetään huomiota harmaaseen talouteen, sillä hinnan harmaasta taloudesta maksavat viime kädessä rehelliset yrittäjät sekä kuluttajat, tuotantoeläinten hyvinvoinnista puhumattakaan. Elintarvikealan toimijan luotettavuuden pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Maa‑ ja metsätalousvaliokunta ehdottaa mietinnössään muun muassa, että ”toimijaa ei pidettäisi luotettavana, jos hän on kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana elinkeinotoiminnassaan toistuvasti osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta elintarviketurvallisuuden varmistamista tai kuluttajien turvallisuutta kohtaan”. Kolme vuotta on hyvin pitkä aika, ja jos puhutaan tuotantoeläimistä, se on pahimmillaan kolme vuotta kidutusta. Toivoisin, että tätä ruoka-alan harmaata taloutta tarkasteltaisiin erityisen jämeästi. Puhdas ruoka on meille suomalaisille pyhä asia, ja myös sen eettinen puhtaus pitää varmistaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+14.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-04T22:12:05,2019-12-04T22:13:18,Hyväksytty,1.1 2019_75_205,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 31/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 11/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_75_206,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 31/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämähän on itse asiassa hallintovaliokunnan mietintö, mutta koska sivistysvaliokunta antoi siihen lausuntonsa, niin haluan kertoa, mitä me sanoimme siinä lausunnossa ja miten se on vaikuttanut. Elikkä määräaikaisten vähennysten muuttaminen pysyviksi on se ongelma, eli valiokunta kiinnittää hallintovaliokunnan huomiota hallituksen esityksessä käsiteltäviin kunnan valtionosuuksiin kohdistuviin vähennyksiin, joita on tehty tiettyjen hankkeiden rahoittamiseksi. Mietinnössä on sitten lueteltu, minkälaisia hankkeita on rahoitettu näillä valtionosuuksilla, ja ne ovat olleet väliaikaisia vähennyksiä valtionosuuksista. No, sitten täällä kerrotaan siitä, että hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 36 §:stä kumotaan edellä todetut määräaikaisia vähennyksiä koskevat momentit. Siellä kerrotaan sitten, mitkä näistä määräaikaisista vähennyksistä tulisivatkin pysyviksi vähennyksiksi. Siellä oli ihan näyttöä meille siitä, että sellaiset hankkeet, jotka periaatteessa ovat jo loppuneet, jäivätkin yhtäkkiä sitten pysyviksi vähennyksiksi valtionosuuksista. Niinpä sivistysvaliokunta katsoo, että vaikka tässä esityksessä edellä mainitut pysyviksi vähennyksiksi ehdotetut euromääräiset erät eivät ole suuria ja rahankäytön tarkoitukset ovat perusteltuja, tulee valtionosuuden vähennyksillä resursoitavien toimintojen rahoituksen perusteet ja tarpeet tarkistaa vuosittain. Tämä on merkityksellistä myös tulevaisuutta ajatellen, kun vastaavaa toimintojen rahoittamisen mallia voidaan käyttää jatkossa muihinkin kohteisiin. Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallintovaliokunta tarkastelee mietinnössään perusteita vähentää kuntien valtionosuuksia valtionhallinnon tasolla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseksi. No, tämähän on varmasti helppo ottaa valtionosuuksista erilaisiin hankkeisiin, mutta kyllä minä nyt oikein toivon, että oikeasti löytyisivät ne rahat, että niitä ei valtionosuuksista tarvitsisi ottaa, ja sitten varsinkin, jos ne hankkeet loppuvat, ne vähennykset eivät muuttuisi pysyviksi, koska se on aina sitten sieltä valtionosuuksista pois. Me annoimme tällaisen lausunnon hallintovaliokunnalle, ja kiitos, hallintovaliokunta on huomioinut tämän. Määräaikaisten vähennysten muuttaminen pysyviksi on täällä mietinnössä todettu, eli kyllä se on täällä noteerattu. Tietenkin minä olisin toivonut, että olisi hallintovaliokunta voinut tehdä ihan lausuman tästä, koska kyllä tämä minun mielestäni sen verran iso asia on, että ainakin tätä kannattaisi selvittää, kuinka suuri. Nämä ovat pieniä rahaeriä, mutta ne saattavat kunnissa vaikuttaa. Tämä on vähän sellainen periaatekysymys. Minä olisin itse ollut sitä mieltä, että tämä olisi ollut hallintovaliokunnassa kyllä lausuman paikka, vaikka hyvin neutraali selvittämisen tai arvioinnin paikka edes, mutta sitä täällä nyt ei ole. Mutta tämä kannattaa pitää kyllä jatkossa mielessä. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+16.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-04T22:14:10,2019-12-04T22:17:21,Hyväksytty,1.1 2019_75_207,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden   tulotietojärjestelmää  koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 15/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 15/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_75_208,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden   tulotietojärjestelmää  koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä käsitellään muutoksia tulotietojärjestelmään. Tässä on hyviä muutoksia siihen suuntaan, että esimerkiksi seurojen ja yhdistysten työtaakkaa ja semmoista ylimääräistä byrokratiaa nyt sitten hieman puretaan siihen verraten, mitä se olisi aiempien päätöksien mukaan ollut. Elikkä esimerkiksi seuroista on tullut palautetta, että jos järjestää kilpailut ja vaikka muutaman kympin palkinto annetaan jollekin kilpailijalle, niin tästä tulee hirveä lappujen täyttö ja selvityksen teko verottajalle, ja sama tietysti on koskenut sitten tätä palkinnon saajaa. Nyt tässä sitten on tehty semmoinen linjaus, että enintään 100 euron arvoisia kilpailupalkintoja ei tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Se helpottaa hyvin paljon seurojen toimintaa ja auttaa siinä asiassa. Tämä on hyvä muutos. Ja myöskin se tähän on tehty, että myöskään sitten niitten palkintojen saajan, silloin kun on kysymys tämmöisistä pienistä palkinnoista, ei tarvitse veroilmoituksiin tehdä kovin isoja selvityksiä tai ei oikeastaan ollenkaan, jos on alle satasen. Se on hyvä muutos, kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+20.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-12-04T22:19:11,2019-12-04T22:20:42,Hyväksytty,1.1 2019_75_209,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Lakialoite laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 24/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Esittelypuheenvuoro, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Tanus, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_75_210,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 24/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakialoitteessa esitämme, että keliakiakorvaus palautetaan siten, että oikeus keliakiakorvaukseen olisi 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jolla keliakia tai ihokeliakia on asianmukaisesti todettu ja sen takia on ehdottoman välttämätöntä käyttää jatkuvasti ainoastaan gluteenittomia tuotteita. Keliakiakorvaus olisi 31 euroa kuukaudessa, ja sitä voitaisiin maksaa samanaikaisesti vammaistuen tai hoitotuen kanssa. Korvauksen hakemisesta säädettäisiin erikseen. Tässä ihan alkuvaiheessa haluaisin lausua suuret kiitokset kaikille niille kansanedustajille, jotka allekirjoittivat aloitteen. Yhteensähän tässä on 67 allekirjoitusta. Iso kiitos siitä. Keliakia on vakava perinnöllinen autoimmuunisairaus, jonka ainoana hoitona on elinikäinen ehdottoman tarkka gluteeniton erityisruokavalio. Jo hyvin pienet määrät gluteenia ruokavaliossa riittävät käynnistämään ohutsuolta vaurioittavan reaktion ja vaarantamaan keliakiapotilaan terveyden. Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia lisää riskiä sairastua moniin muihin vakaviin sairauksiin, kuten esimerkiksi osteoporoosiin, anemiaan, masennukseen tai suoliston syöpään. Hoitamaton keliakia aiheuttaa monenlaisten vatsavaivojen lisäksi myös esimerkiksi lapsettomuutta, hermosto-oireita, nivelsairauksia ja lapsilla kasvohäiriöitä tai murrosiän viivästymistä. Hallitus poisti vuoden 2016 alusta keliakiakorvauksen, jota keliakiaa sairastavat olivat voineet hakea vuodesta 2002 lähtien gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien merkittävien lisäkustannusten kattamiseksi. Vuoden 2015 lopussa ruokavaliokorvauksen saajia oli Kelan tilaston mukaan 34 520. Arvion mukaan tänä vuonna, eli vuonna 2019, olisi 38 500 keliakiaa sairastavaa henkilöä, joilla sairaus on asianmukaisesti diagnosoitu. Keliakiahan voidaan todeta mittaamalla verestä keliakian vasta-aineet, tutkimalla koepala ohutsuolesta tai vastaavasti ihokeliakiassa tutkimalla koepala iholta. Vuoden 2017 hintaselvityksen mukaan keliakian hoidon kustannukset ovat noin 62 euroa kuukaudessa eli 744 euroa vuodessa. Keliakia on siis autoimmuunisairaus. Useisiin autoimmuunisairauksiin on käytössä lääkehoito, ja yhteiskunta tukee niiden hoitoa lääkkeiden erityiskorvauksella 65- tai 100-prosenttisesti. Keliaakikon lääkkeenä toimii gluteeniton ruokavalio, minkä vuoksi se tulee rinnastaa lääkärin määräämään lääkehoitoon ja keliaakikoiden ruokavaliosta tulevat lisäkustannukset tulee rinnastaa muiden vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien lääkekorvauksiin. Keliakia on myös perinnöllinen tauti, mistä johtuen keliakiakorvauksen merkitys sairauden hoitamisen kannalta korostuu erityisesti lapsiperheissä. Lapsiperheiden ohella keliakiakorvauksen erittäin tärkeä merkitys korostuu erityisesti pienituloisten, opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten, kohdalla. Huomioitavaa on myös, että hoitamattomasta tai huonosti hoidetusta keliakiasta aiheutuneet lisäsairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia lääkärikäynteinä, tutkimuskuluina, lääkekorvauksina ja sairauspoissaoloina. Tänä vuonna, itse asiassa aivan hiljakkoin, valmistui uusi, tuorein hintaselvitys, ja se osoitti, että gluteenittomien tuotteiden hinnat ovat tulleet hieman alaspäin mutta edelleenkin gluteeniton ruokavalio aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia yli 700 euroa vuodessa, siis lähes 60 euroa lisäkustannuksia kuukausittain. Se on erittäin merkittävä summa, varsinkin kun ajattelemme pienituloisia, niin opiskelijoita kuin eläkeläisiä, tai niitä perheitä, joissa on useampia keliaakikkoja. Haluaisin tässä vaiheessa muistuttaa, että se tarkoittaa 15:tä miljoonaa euroa vuodessa valtion varoja. Jos sitä verrataan niihin mahdollisiin lisäsairauksiin, joita keliakia hoitamattomana tai huonosti hoidettuna aiheuttaa, niin se on varsin pieni summa satsattavaksi keliakiakorvaukseen. Peräänkuuluttaisin myös sitä, että on vaalilupausten lunastamisen aika, sillä nyt hallituksessa olevista puolueista ennen eduskuntavaaleja sosiaalidemokraatit, RKP, vasemmistoliitto ja vihreät puolsivat selkeästi keliakiakorvauksen palauttamista, ja se olikin tietojemme mukaan aivan viimeiseen iltaan asti hallitusohjelmassa, mutta jotakin tapahtui, ja viimeisenä iltana se keliakiakorvauksen palautus muuttui kirjaukseksi ”keliakiakorvauksen tarpeellisuus tulee selvittää”, ja tällainen merkintä siellä hallitusohjelmassa on. Tietojemme mukaan jollakin tapaa tämä selvitys on aloitettu, mutta missä vaiheessa se on tai missä vaiheessa se valmistuu, siitä ei ole tietoa. Sanoisinkin nyt ja vetoaisin siihen, että 67 kansanedustajaa on allekirjoittanut tämän lakialoitteen ja todellakin monet puolueet sitä kannattivat ennen eduskuntavaaleja. Sen lisäksi meillä kristillisdemokraateilla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla on keliakiakorvaus myös vaihtoehtobudjetissamme. Ja niin kuin sanottu, monet, monet keliaakikot ympäri Suomenmaata odottavat tämän keliakiakorvauksen palauttamista. Jos ajattelemme, että ylimääräisiä kustannuksia tulee yli 700 euroa vuodessa, summa on todella suuri varsinkin pienituloisille, ja jokaisen keliakiaa sairastavan tulisi voida huolehtia terveydestään ja hoitaa sairauttaan sen vaatimalla tarkkuudella, eivätkä perheen tulot saa siihen vaikuttaa. Näin ollen vetoankin näin joulun alla: rahat ovat monissa perheissä tiukoilla ja tietysti meillä yhteiskunnassakin, mutta tämä satsaus on varmasti sellainen, mikä lievittää sitä inhimillistä ahdistusta ja kärsimystä, edesauttaa tämän sairauden hoidossa, ja meillä yhteiskunnassa se on varsin pieni satsaus. Eli vetoan, että tämä keliakiakorvaus saataisiin mahdollisimman pian palautettua. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+21.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-12-04T22:21:12,2019-12-04T22:29:01,Hyväksytty,1.1 2019_75_211,75/2019,2019-12-04,14.00,22.45,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 24/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Tanuksen lakialoitetta. Tämä on hyvä asia. En ole ihan varma, olenko itse allekirjoittanut sen, mutta keliaakikkojen asialla olemme myöskin me perussuomalaiset. Me tiedämme, että keliakia on parantumaton sairaus, jonka hoitomuotona on erityisruokavalion noudattaminen, ja erityisruokavaliosta aiheutuu keliaakikolle huomattavat lisäkustannukset, joita yhteiskunta on aiemmin korvannut, mutta nyt tällä hetkellä tätä korvausta ei ole, ja mekin olemme omaan vaihtoehtobudjettiimme lisänneet 2 miljoonaa, mutta se on kyllä tosin liian vähän. Sillä tavalla edustaja Tanuksen kanssa kuljemme samoilla linjoilla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2019+21.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-04T22:29:02,2019-12-04T22:29:53,Hyväksytty,1.1 2019_76_1,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,"Juhlamenojenohjaaja on toimittanut eduskuntaan itsenäisyyspäivän ekumeenista jumalanpalvelusta koskevan kirjelmän, joka on jaettu edustajille. Pyydän edustajia kokoontumaan Tuomiokirkkoon menoa varten Kansalliskirjaston edustalle huomenna perjantaina, itsenäisyyspäivänä kello 11.30.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_76_2,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp. Yleiskeskustelu tästä asiasta päättyi eilen 4.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_76_3,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Kunnioitettu puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen muutosehdotuksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,,,, 2019_76_4,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,,,, 2019_76_5,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Kunnioitettu puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen muutosehdotuksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,,,, 2019_76_6,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,,,, 2019_76_7,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen muutosehdotuksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,,,, 2019_76_8,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,,,, 2019_76_9,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen muutosehdotuksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,,,, 2019_76_10,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,,,, 2019_76_11,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Kunnioitettu puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen muutosehdotuksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,,,, 2019_76_12,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Vähämäen tekemää ehdotusta. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,,,, 2019_76_13,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 2 mukaisen muutosesityksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,,,, 2019_76_14,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Heinosen erinomaista esitystä. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,,,, 2019_76_15,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Ehdotukset ovat saman sisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_76_16,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Kunnioitettu puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen muutosehdotuksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,,,, 2019_76_17,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vähämäen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,,,, 2019_76_18,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 2 mukaisen muutosesityksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,,,, 2019_76_19,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Herra puhemies! Kannatan. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,,,, 2019_76_20,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Ehdotukset ovat saman sisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_76_21,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden  kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2019 vp. Yleiskeskustelu tästä asiasta päättyi eilen 4.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_76_22,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden  kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,,,, 2019_76_23,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden  kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan tätä työllisyyttä kohentavaa ehdotusta. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,,,, 2019_76_24,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden  kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,,,, 2019_76_25,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden  kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan tätä työttömyyttä alentavaa ehdotusta. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,,,, 2019_76_26,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Mennään yleiskeskusteluun, jonka aloittaa verojaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Odottakaa hetki, edustaja Viitanen, nyt täällä on pientä hälyä. Odotetaan, että kaikki, jotka haluavat ulos salista, pääsevät. Ja kun menette, niin menkää hiljaa. Menkää rauhassa. [Pia Viitanen: Kannattaa jäädä kuuntelemaan!] — Niin, mieluummin kannattaisi. No niin, ehkä nyt on tarpeeksi rauhallista. Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_76_27,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Esittelen tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnön verojaoston puheenjohtajan ominaisuudessa. Kyse on siis koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista vuosille 2020—2023, ja tässähän lailla on hyvä tarkoitus, eli tätä kautta rohkaistaan yrityksiä investoimaan ja sitä kautta tuomaan lisää työllisyyttä ja kasvua talouteen. Me olemme rakentaneet [Hälinää — Puheenjohtaja: Shh!] tämän mietinnön jollakin tavalla laveasti ja myös pohdiskellen ja tuoden esiin niitä asiantuntijakuulemisissa esitettyjä seikkoja, joita valiokunnalle on esitetty. Näin ollen tästä mietintötekstistä löytyy sekä jonkin verran kritiikkiä että myös lakiesitystä puoltavia myönteisiä asioita. Asiantuntijathan suhtautuivat varsin eri tyyppisesti tähän esitykseen: toiset pitivät tätä hyvin ongelmallisena, ja toiset taas kannattivat hyvin vahvasti. Nämä kriittiset huomiot, mitä tähän tuli, olivat lähinnä, että moitittiin sitä, että tämä tuo aukkoa veropohjaan, koska tässä on kysymys korotetuista poistoista. Samalla myös huomautettiin siitä, että yleisen verolinjan vastaisesti tässä siis nimenomaan ei lähdetä siitä yleisestä ajatuksesta, että on laaja veropohja ja matalat kannat, vaan nimenomaan tehdään näitä tiettyjä aukkoja veropohjaan. Samoin nostettiin esiin yritystukityöryhmän näkemykset siitä, että tämänkaltaisia yritystukia tulisi tulevaisuudessa karsia, ja nythän tässä mennään vähän toiseen suuntaan, eli lisätään. Asiantuntijat, jotka olivat tätä mieltä, pitivät näitä poistoja siinä suhteessa näiden ajatusten vastaisena, ja siitä tuli jonkin verran kritiikkiä. Samoin esimerkiksi VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, katsoi, että näiden korotettujen poistojen tuoma taloudellinen hyöty matalan koron ja matalan yhteisöveron oloissa on sinänsä pieni. Valiokunta toteaa tässä mietinnössään myös sen joidenkin asiantuntijoiden esille tuoman ongelman nykyiseen verojärjestelmään liittyen, joka liittyy osinkoveron ongelmakohtiin. Puhutaan tästä listaamattomien yhtiöiden asiasta ja siitä, että se pikemminkin tällaisessa rakenteessa tänä päivänä kannustaa kasvattamaan tasetta kuin välttämättä investoimaan kasvuun. Tämä todetaan myös valiokunnan mietinnössä. Mutta löytyi tälle kannatusta tietenkin, koska lain tarkoitus on hyvä. Valiokunta tässä kertoo, että asiantuntijat nimenomaisesti pitivät tätä hyvänä, koska tämä tukee yritysten investointia, kasvua ja työllisyyttä. On myös suhtauduttu myönteisesti siksi, että vaikka joskus aiemminhan on ollut vähän vastaavia toimenpiteitä, niin tämä on niitä parempi muun muassa siksi, että tämä ei kohdistuisi aiempien verohuojennusten tapaan ainoastaan tuotannollisessa toiminnassa käytettävään käyttöomaisuuteen vaan koskisi nimenomaan kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Myös siksi tämä nähdään aiempaa parempana, että tässä pituus olisi neljä vuotta, eli tämä voimassaoloaika olisi hieman pitkäjänteisempi. Valiokunta kävi aika paljon keskustelua tästä rajauksesta uusiin laitteisiin, nimittäin hallituksen esitys lähtee siitä, että tätä voi käyttää vain uusiin laitteisiin. Tästäkin tuli asiantuntijakuulemisessa jonkin verran kritiikkiä: että se voisi koskea kaikkia, koska esimerkiksi kiertotaloushan voisi edellyttää sitä, että tämä ei koskisi vain uusia laitteita. Me pohdimme tätä, ja siinäkin asiantuntijakuulemisten pohjalta päädyimme puoltamaan esitettyä mallia, mutta kirjasimme tänne sen, että meidän mielestämme on tärkeää seurata tämän lain vaikutuksia nimenomaan kiertotalouden edistämiseen ja myös toteuttaa sitä hallitusohjelman suunnitelmaa, johon on kirjattu, että tehdään selvitys, miten veropoliittisin keinoin voidaan edistää kiertotaloutta. Toisaalta myös kiertotalouden kannalta todetaan se, että jos tämä koskisi myös vanhoja laitteita, voisi käydä niin, että se kannustaisi ikään kuin veroedun nimissä tekemään vähän turhiakin hankintoja tai vaihtoja tai muuta, että välttämättä se ei olisi pelkästään positiivinen asia kiertotalousmielessäkään. Eli kuten nähdään, asioilla ja kolikoilla on yleensä taipumus olla kaksi puolta. Valiokunta kirjaa tässä aika tarkkaan nämä verotuottovaikutukset, niin kuin meidän pitääkin. Eli tämähän toimii niin, että tulevina vuosina verotuloja menee, eli yhteensä verotuottoja jaksotetaan siten, että ensi vuonna menetys olisi noin 207 miljoonaa euroa ja koko esityksen vaikutusaikana yhteensä 893 miljoonaa euroa. Näitä tuona aikajaksona menetettyjä verotuloja alkaa palautua sitten kauden 2020—2023 jälkeen eli vuodesta 2024 eteenpäin siten, että vuosina 2024—2027 verotulot lisääntyisivät noin 611 miljoonaa ja nämä jäljelle jäävät 283 miljoonaa palautuisivat vuodesta 2028 alkaen. Siten toteamme, että se kritiikki, että tässä tuotaisiin aukko veropohjaan, ei sinänsä meidän mielestämme ole niinkään ongelma, mutta toteamme, että samaan aikaan kuitenkin eräänlaiseksi ongelmaksi jää se, että budjettivuosi on aina vuosi kerrallaan. Se on vuoden tulot ja menot tässä ja nyt, ja tietenkin näinä tulevina vuosina se vähentää veropohjaa. Koska aina ollaan huolissaan siitä, että valtiontalouden tulisi olla tasapainossa ja EU:sta asti tästä on meiltä kyselty, niin tietenkin tässä esityksessä meidän täytyy olla realisteja ja sanoa, että tulee verotulomenetystä esimerkiksi tulevalle vuodelle. Ja niin, puhemies, tähän sisältyy myös vastalauseet.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-05T16:11:33,2019-12-05T16:19:15,Hyväksytty,1.1 2019_76_28,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Verojaoston puheenjohtaja, sosiaalidemokraattien Pia Viitanen esitteli tuota mietintöä ja oli lopussa huolissaan siitä, että julkinen talous ei ole tasapainossa, ja myös me olemme siitä huolissamme, ja niin on ollut muuten myös IMF ja Euroopan komissiokin — siitä, että ei edes vuonna 23 tämän maan talous tule olemaan tasapainossa. Sen takia nyt tietysti toivomme, kun hallitusohjelma on auki Rinteen hallituksen saatua epäluottamuksen eduskunnalta, tai menetettyään enemmistön tuen täällä eduskunnassa, että erityisesti keskusta nyt vaatisi lisää toimenpiteitä sen eteen, että tuo talous saataisiin tasapainoon. Se vaatisi toimenpiteitä työllisyyteen ja työllisyyden vahvistamiseen, ja niitä me olemme eniten täällä kaivanneet. Edustaja Viitanen nosti esille myös yritystuet ja niiden leikkaamisen tai niistä säästämisen ja otti tämän yhtenä esimerkkinä, jota hän esitteli, ja kyllä me kokoomuksessa hämmästelemme sitä, että hallitus aika kovaäänisesti oli puhumassa siitä — ja hallituspuolueet, erityisesti muun muassa vihreät — että ympäristölle haitallisia yritystukia leikataan. Mutta kuinkas käykään? Kun vihreät tulivat hallitukseen, niin ensi vuonna ympäristölle haitalliset yritystuet eivät vähene vaan ne kasvavat. [Jussi Saramon välihuuto] Niitä lisätään 100 miljoonalla, eli vihreiden ollessa hallituksessa lisätään ympäristölle haitallisia yritystukia 100 miljoonalla. Tuossa hetki sitten äänestimme ensimmäisiä ensi vuoden budjettiin liittyviä toimenpiteitä ja kokoomus esitti ja äänesti sen puolesta, että kenenkään verotus ei ensi vuonna kiristyisi, ja toisaalta esitimme, että kotitalousvähennystä ei leikattaisi ja itse asiassa 75-vuotiaille sitä korotettaisiin. Tässä esityksessä, joka nyt on käsittelyssä, me tuemme hallituksen esitystä korottaa koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden poistoja. Korotetut poistot parantavat investointikannustimia, kun yritysten sallitaan vähentää verotuksessa investointikustannukset nykyistä nopeammin. Veronmaksun lykkääntyminen keventää yritysten investoinnin tuoton verotusta. Pidämme kuitenkin hallituksen esittämiä muutoksia riittämättöminä. Hyvinvointimme pohja on rapistumassa, jos yksityisiä investointeja ei saada käännettyä maassamme kasvuun. Investoimme kolmanneksen vähemmän kuin Ruotsi. Investointimme uuteen pääomaan riittävät tällä hetkellä juuri ja juuri ylläpitämään pääoman kulumisen. Ruotsin lisäksi häviämme myös muille verrokkimaillemme. Finanssikriisin jälkeiset vaikeimmat vuodet ovat takana, mutta ennusteet eivät povaa investointien vauhdittumista myöskään nyt tulevaisuudessa. Kokoomus julkaisi alkusyksystä ehdotuksia investointien vauhdittamiseksi. Uutena keinona nostimme keskusteluun yritysten poisto-oikeuksien pysyvän vapauttamisen. Tuoreet tutkimustulokset, joita myös verojaoston kuulemisissa käsiteltiin, antavat lupaavia viitteitä siitä, että joustavoittamalla yritysten poistojen tekemistä parannettaisiin kohdennetusti yritysten investointikannustimia. Esitämmekin, että hallitus arvioisi määräaikaisen muutoksen sijaan poistojen vapauttamista pysyvästi. Isojen investointipäätösten osalta neljän vuoden soveltamisala on kyllä liian lyhyt. Verojaoston kuulemisissa ilmeni, että kaksinkertaisten poistojen rajaaminen pelkästään uuteen irtaimeen käyttöomaisuuteen on sekä hallituksen ympäristötavoitteiden että verotuksen neutraalisuuden kannalta ongelmallinen rajaus. Varsinkin pk-yritykset investoivat usein myös käytettynä hankittaviin koneisiin ja laitteisiin. Hallituksen esityksen rajaus jättää siis suuren joukon yrityksiä tämän veroedun ulkopuolelle. Esitetyt muutokset kannustavat verotuksellisesti itse asiassa hankkimaan vain uusia koneita ja laitteita käytettyjen sijaan, mikä on vastoin hallituksellekin varmasti tärkeitä kiertotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteita. Näin ollen kokoomus omassa vastalauseessaan esittää lausumaehdotusta, että ”eduskunta edellyttäisi, että hallitus tuo eduskunnalle pikaisesti lakiesityksen, jossa korotetut poistot säädettäisiin pysyviksi ja laajennettaisiin koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja kalustoja”. Uskomme vankasti, että edellisistä ja ehkä tulevistakin hallituspuolueista ainakin vihreät tätä tulevat kannattamaan, sillä tämä vahvistaa merkittävästi kiertotaloutta ja on varmasti kulutuksen näkökulmasta järkevää, herra puhemies. [Juha Mäenpää: Melko hyvä puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-05T16:19:18,2019-12-05T16:24:58,Hyväksytty,1.1 2019_76_29,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen puhui edellä hyvin ja kuvasi hyvin kokoomuksen vastalauseeseen kirjattua parannusehdotusta suhteessa hallituksen esitykseen, ja kannatan tätä lausumaa. On erittäin tärkeää, että tämä poisto-oikeuksien pysyvä vapauttaminen voisi edetä tulevaisuudessa, koska tosiaan Suomeen tarvitaan investointeja. Meidän vaihtotaseen alijäämä on jäänyt krooniseksi. Suomen vaihtotase on ollut alijäämäinen koko tämän vuosikymmenen, ja tästä ei tietenkään voi syyttää yksin Rinteen hallitusta, jonka taival jäi vain puolen vuoden mittaiseksi, mutta on aivan selvää, että kun Rinteen hallituksessa mukana olleet puolueet ovat nyt indikoineet, että he haluavat jatkaa Rinteen hallituksen ohjelman toteuttamista ilman, että pilkkuakaan muutetaan, niin vetoan kyllä hallitusta tunnustelemaan lähteviin puolueisiin, että kyllä nyt tarvitaan todellisia toimia ja paljon, paljon jämäkämpää otetta siihen, että Suomeen saadaan uusia tuotannollisia investointeja, joilla saadaan tämä vaihtotaseen krooninen alijäämä kuntoon. Suomen kaltaiselle pienelle, avoimelle taloudelle, joka elää siitä, että meillä on vientiä, on aivan myrkkyä se, jos vuosikymmenen mittaan olemme pysyvästi alijäämäisiä ja että meillä ei ole myöskään näkymää kehittää yrittäjyyden kannusteita tulevina vuosina niin, että asia saataisiin korjattua. Arvoisa puhemies! Tässä mielessä olen kyllä hyvin huolissani siitä, mitä jaoston puheenjohtaja Viitanen väläytti, että myös yrittäjyyden kannusteita listaamattomien yhtiöitten verotuksen kiristämisen osalta pohdittaisiin. Toivon, että hallitusta tunnustelevien puolueitten puolelta voidaan vakuuttaa, että näin ei ole, koska yrittäjyys kantaa Suomea. Yrittäjyyteen tarvitaan sellaisia verotuksellisia kannusteita, että meillä on tulevaisuudessakin suomalaisia, jotka ottavat riskiä, jotka haluavat tehdä enemmän kuin sen osan, mitä jokaiselta meistä kohtuudella voidaan vaatia. Kun haluamme parantaa työllisyyttä Suomessa ja sitä kautta vahvistaa hyvinvoinnin pohjaa, siihen ainoa keino on se, että meille syntyy uusia yrityksiä, että olemassa olevat yritykset kasvavat ja näihin avoimen sektorin toimijoihin syntyy uusia työpaikkoja, jotka tuovat sitten verotuloja ja sitä kautta sen tulevan hyvinvoinnin myös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-05T16:25:02,2019-12-05T16:27:48,Hyväksytty,1.1 2019_76_30,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä esitys korotetuista poistoista on annettu, ja edustaja Heinoselle voisi kommentoida, että aikaisemmat lait ovat olleet lyhyempiä, silloin kun kokoomus on ollut hallituksessa. Tämä on kuitenkin neljän vuoden korotettujen poistojen laki. [Timo Heinosen välihuuto] Näistä korotetuista poistoista on ollut hyviä kokemuksia Aalto-yliopistossa äskettäin tehdyn selvityksen mukaan ainakin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Se on tietysti selvää, että matala korkotaso vähentää sitä merkitystä — toivottavasti korkotaso pysyy matalana — ja sitten tietysti matala yhteisövero myöskin vähentää tämän merkitystä, mutta yhteisöverohan koskee vain osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Meillä on paljon sellaisia yritysmuotoja, joissa maksetaan erittäin ankaraakin ansiotulon marginaaliveroa. Tämä esitys ei sinänsä merkitse tietysti muuta kuin poisto-oikeuteen sinänsä jo sisältyvän jaksottamisen muuttamista. Nämä verotulot myöhentyvät, mutta lopullisia veromenetyksiähän tässä ei tapahdu, kun poistomahdollisuutta korotetaan. Sitten voisi todeta, kun näistä käytetyistä koneista tietysti on keskusteltu aika paljon, että tietysti kiertotalouden kannalta olisi sinänsä hyvä, että käytetyt koneet olisivat tämän korotetun poisto-oikeuden piirissä. Toisaalta sitten hallituksella on ollut tieto siitä, että korotetut poistot ilmeisesti lisäisivät ympäristöominaisuuksiltaan vanhentuneitten koneitten ja laitteitten, esimerkiksi autojen, tuontia Suomeen, ja tämä olisi ollut semmoinen negatiivinen tekijä, jos poistoja olisi korotettu myös käytettyjen koneitten osalta. Se on selvä tietysti, että juuri uusien koneitten veromuutoksen johdosta käytettyjen koneitten hinnat varmasti suhteellisesti alenevat. Siinä mielessä eivät ne, jotka nyt tästä eteenpäinkin päättävätkin ostaa käytettyjä koneita, ehkä monissa tapauksissa taloudellisesti hyvin järkevästikin, ole kovin huonossa asemassa. Mutta sitten taas niillä, jotka päättävät ostaa uusia koneita ja käyttää tätä korotettua poisto-oikeutta, on siihen ilmeisesti yleensä varsin voimakas intressi siinä suhteessa, että saisivat yrityksensä käyttöön uusinta teknologiaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-05T16:27:49,2019-12-05T16:30:50,Hyväksytty,1.1 2019_76_31,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Uskon, että tämä kaksinkertaisten poistojen ottaminen käyttöön määräaikaisesti tässä tilanteessa on erittäin hyödyllinen toimenpide, nyt varsinkin, kun tämä suhdannetilanne näyttää maailmalla sellaiselta, että jossakin vaiheessa voi olla odotettavissa ulkomaanviennin häiriintyminen — tietynlaisia merkkejä siitä on ennusteltu, toisaalta nyt talouskasvu näyttää kuitenkin Suomessa hyvältä. Joka tapauksessa tällaisessa suhdannetilanteessa, jossa yritysten odotukset ovat heikentyneet, mielestäni tällainen toimenpide on hyvin perusteltu, ja uskon, että se kannustaa näihin investointeihin myöskin monella tapaa. Pitää muistaa, että Suomi on erittäin vientivetoinen talous, ja monesti se elinkeinotoiminta, mitä meillä on, on hyvin investointivaltaista. Se on toki myös hyvin työllistävää. Ja aika usein on myös niin, että energiatehokkuus myös paranee, kun uusia koneita ja laitteita ja teknologiaa tuodaan käyttöön. Siinä mielessä tällä on myös tietynlainen ympäristönäkökohta. Tässä on mielestäni myöskin hyvää se, että aikaisemmin, kun tällaiset niin sanotut tuplapoistot ovat olleet määräaikaisesti käytössä, niin ne ovat kohdistuneet ainoastaan teolliseen tuotantoon, tehtaisiin ja niin poispäin. Nyt kuitenkin tässä esityksessä myös tällaisilla eri yhtiömuodoilla — osakeyhtiöiden lisäksi myös kommandiittiyhtiöillä ja avoimilla yhtiöillä — on tähän mahdollisuus, mikä on hyvä asia, koska palvelualojen työllistävyys ja merkitys meidän työllisyydessä on koko ajan kasvanut. Siinä mielessä on hyvä, että tämä sitten kohdistuu laajasti myös näihin muihin elinkeinoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-12-05T16:30:52,2019-12-05T16:33:02,Hyväksytty,1.1 2019_76_32,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kuten verojaoston puheenjohtaja tässä hyvin kertoi, niin moni asiantuntija oli erittäin kriittinen tätä esitystä kohtaan, ja osa asiantuntijoista oli sitä mieltä, että esityksen paras puoli on se, että tässä käy niin kuin kokoomuksen hallitusaikoina, että tällä esityksellä ei ole juurikaan vaikutuksia mihinkään. Itse pidän hallituksen linjaa kuitenkin aika vastuullisena, mutta samaa ei todellakaan voi sanoa kokoomuksesta, jonka linja olisi asiantuntijoiden mielestä tarkoittanut verotukseen epävakautta, lisävelkaantumista sekä ongelmia EU:n kanssa, kun me emme täyttäisi meidän odotuksia sinne komissioon päin. Ehkä tämän hallituksen esityksen suurin ongelma onkin sen pitkä kesto, jota tässä myös kritisoitiin liian lyhyeksi, koska hallituksen — tai edellisen hallituksen — oma tavoite on kuitenkin saavuttaa budjettitasapaino 2023 ohjelman mukaan. [Timo Heinonen: Se on menetetty jo!] Tämä esitys nyt siirtää verotusta sitten tältä hallitukselta — tai siltä seuraavalta — sitä seuraavan hallituksen iloksi, ja se tietysti aiheuttaa sitten kyllä ongelmia sen tasapainotavoitteen kannalta. En malta olla sanomatta, kun kokoomuksen edustaja Autto tässä riensi puolustamaan suomalaista osinkoverojärjestelmää — joka kyllä näissäkin lausunnoissa nousi esiin monta kertaa, vaikka ei suoraan tähän liittynyt — että joka ikinen, siis aivan joka ikinen, asiantuntija on pitänyt suomalaista osinkoverojärjestelmää haitallisena paitsi valtiontalouden kannalta niin jopa niiden yritysten itsensä kannalta ja markkinoiden kannalta. 400 miljoonan euron tuki rikkaimmille listaamattomien yritysten omistajille: se vähentää investointeja, se vinouttaa markkinoita, ja kärsijöinä ovat tietysti paitsi veronmaksajat ja valtion palveluista nauttivat niin tietysti erityisesti kaikki aloittavat ja pienemmät yritykset, jotka eivät tätä verotukea saa. Joten kyllä itse toivon, että kun nyt sitten jatkossa verolakeja käsitellään, niin myös tähän tämmöiseen kummalliseen poikkeukseenkin — millaista ei ole missään muualla maailmassa — vielä palattaisiin ja mietittäisiin, voisimmeko me korjata meidän osinkoverojärjestelmää niin, että se loisi yhteistä hyvää tähän yhteiskuntaan eikä olisi tämmöisiä satoja miljoonia tukia kaikkein rikkaimmille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-12-05T16:33:03,2019-12-05T16:35:30,Hyväksytty,1.1 2019_76_33,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisat edustajat, ei mennä laajemmin nyt debattiin, mutta edustaja Auton nimi mainittiin, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_34,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Haluaisin kuulla vähän tarkemmin, onko valiokunnassa kuultu Suomen Yrittäjiä tältä osin, että pitäisi heikentää yrittäjyyden kannusteita puuttumalla listaamattomien yhtiöitten verotukseen. Olen aivan varma siitä, että yrittäjät ovat yrittäjyyden parhaita asiantuntijoita. Toiset rakentavat Suomea päivittäisellä työllään tuolla kädet savessa, jos tällaista kielikuvaa halutaan käyttää, toiset lukevat näistä asioista koulukirjoista. Tässä mielessä olisi ehkä hyvä tarkentaa, että oliko näin, että kaikki asiantuntijat olivat edustaja Saramon esittämän näkemyksen takana. Noin muuten, arvoisa puhemies, haluaisin todeta, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on asiantuntijoitten arvioiden mukaan budjetti, joka tarjoaa 60 000 suomalaiselle työtä. Hallituksen budjettiesitys taas ihan riippumattoman eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan vähentää työllisyyttä [Timo Heinonen: Lisää työttömyyttä!] ainakin 5 000:lla. Joten tässä mielessä kyllä tämä kokoomuksen [Puhemies koputtaa] vaihtoehto olisi se vastuullinen käsittelyn pohja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-05T16:35:35,2019-12-05T16:36:50,Hyväksytty,1.1 2019_76_35,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Ja annetaan edustaja Saramon vastata, kun suoraan kysyttiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_36,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! [Puhemies: Puhemies!] Niin, koska nämä lausunnot tietysti käsittelivät pääosin poistoja, kaikissa niissä ei tietenkään otettu Suomen osinkoverojärjestelmään kantaa. Niissä, joissa otettiin, sitä pidettiin haitallisena. Ja kaikissa muissa asiantuntijalausunnoissa, jotka ovat koskeneet tätä osinkoverojärjestelmää, sitä on aina lähtökohtaisesti pidetty vääränlaisena. Vaikka Suomen Yrittäjät ei nyt tätä asiaa käsitellyt, ainakaan en ulkoa muista, niin olen kyllä keskustellut myös Suomen Yrittäjien kanssa tästä. Itse asiassa jopa Suomen Yrittäjissä oltiin sitä mieltä, että tämä meidän järjestelmämme on haitallinen. Siellä oli vähän pelkoja, että siitä voitaisiin tehdä vieläkin huonompi heidän näkökulmastaan, minkä takia he eivät ole lähteneet tätä nyt... Ja elinkeinoelämän Etla ei ole pitänyt tätä meidän osinkojärjestelmää hyvänä. Eli kaikki ovat sitä mieltä, että tämä pitäisi korjata. Ongelma on vain se, että jotkut pitävät nykytilaa, tai ainakin kaikki ekonomistit — toki he, ketkä nämä miljoonien verotuet saavat, ovat varmaan eri mieltä — kaikki ekonomistit [Puhemies koputtaa] ovat sitä mieltä, että se pitäisi korjata, mutta siitä on sitten erilaisia näkemyksiä, että miten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-12-05T16:36:52,2019-12-05T16:38:05,Hyväksytty,1.1 2019_76_37,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Ja nyt mennään takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_38,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuossa edustaja Viitanen esitteli kyseistä juttua, ja pakko nyt sanoa, koska siellä on ollut vähän epäilystä, että näitä niin sanotusti käytettyjä tavaroita ja koneita ruvettaisiin ostelemaan niin kuin huvin päin. Minä voin kertoa, etteivät tuolla pk-sektorilla tällä hetkellä tilanteet ole kyllä sellaisia, että kukaan viitsisi ostaa huvin päin yhtään mitään. [Timo Heinonen: Juuri näin!] Ja kun katselee kaiken näköisiä suuntia, mitä tällä hetkellä on, niin kyllä ne nyt pk-sektorilla olevat yritykset ostavat silloin, kun ne tarvitsevat. Ja ongelmahan tässä monta kertaa on, että myös isot yhtiöt haluavat mieluummin pitää huolen niistä isoista voitoista eivätkä hekään osta niitä laitteita muuta kuin siinä tapauksessa, että tarvitsevat niitä. Eli kyllä loppupeleissä nämä kaikki ostot, mitä on, perustuvat suurimmalta osin tarpeeseen. En minä sitä kiellä, että voihan siellä joku kone tai toinen olla, mutta jos me puhumme jostain prosentin heitosta, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Keskustan edustaja Kiviranta sanoi, että ”päätyvät” ostamaan käytettyjä koneita. Sekin on nyt minun mielestäni vähän hassu ajatusmaailma. Itsekin olen joutunut ostamaan koneita ja parasta aikaa odottelen yhtä rahoituspäätöstä, kun myyn itse koneen. Tiedän ihan tasan tarkkaan, että ei päädytä ostamaan käytettyjä koneita, vaan joudutaan ostamaan käytettyjä koneita. Ongelma on se, että siihen uuteen vehkeeseen ei ole rahaa tai ei saada rahoitusta siihen. Sen takia tuntuu hullulta, että nyt tässäkin jutussa tuetaan kaikkein eniten niitä yrityksiä, joilla menee jo hyvin, joilla on mahdollisuus ostaa niitä uusia koneita. Se haalariporukka, joka on tähänkin asti joutunut kaikki investoinnit tekemään siten, että kiinnittää omat kivitalonsa, niin kuin minäkin olen aikoinaan joutunut jopa äitini talon kiinnittämään, että olen saanut ostettua kalustoa meidän yritykseemme, ei nyt saakaan tätä hyötyä tästä, vaan joutuu olemaan siinä samassa tilanteessa kuin aikaisemmin. Perussuomalaisilta muutenkin tulee valiokunnan mietintöön vastalause liittyen juuri näihin äsken mainitsemiini asioihin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1426,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2019-12-05T16:38:07,2019-12-05T16:40:44,Hyväksytty,1.1 2019_76_39,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Vähän ihmeissäni olen kuunnellut tätä salikeskustelua, kun paljon kokoomusta moititaan. Minä en tiedä, onko se nyt jäänyt havaitsematta, että kokoomushan tukee tätä hallituksen esitystä, eli kokoomus pitää tätä lähtökohtaisesti hyvänä eikä millään tavoin tätä vastusta mutta ehkä on vain omassa vastalauseessaan yrittänyt panna vielä paremmaksi. Koko tämä hallituksen esityksen tavoitehan on se, että me panemme jonkinasteisen kiihokkeen, joskaan emme isoa, sille, että yritykset investoisivat enemmän, niin että me saisimme taloutta liikkeelle ja sitä kautta enemmän verotuloja ja näin poispäin. Oma käsitykseni kuitenkin on, että eihän näillä poisto-oikeuksilla mikään yritys lähde investoimaan semmoisiin koneisiin, laitteisiin tai mihin tahansa, mistä ei ole hyötyä. Pitää joko tuottaa kassavirtaa enemmän tai sitten pitää kilpailukyvyn tulla paremmaksi. Tällä on vain marginaalinen vaikutus, ja fiskaalinen vaikutus, kuten edustaja Kiviranta täällä hyvin totesi, on kuitenkin vain vallitsevan korkotason mukainen, niin että ei käytännössä valtio tässä häviä paljoa. Jos me vähänkin pystymme tällä kiihottamaan investointeja, niin valtiohan voittaa. Itse asiassa tämähän on tärkeä periaatteellinen kysymys, ja jos me poliitikot ja virkamiehet viimeiseen asti yritämme suojella korkean verotuksen avulla valtion kassavirtaa, verotuksellista kassavirtaa, niin siinä käy helposti niin kuin autoverotuksessa, että me aiheutamme täydellisen markkinavääristymän, jolloinka ostovoima alkaa kohdistua ulkomailta tuotettuihin käytettyihin tavaroihin, tässä autoverokysymyksessä tietenkin autoihin. Eli pitäisi joskus miettiä, millä tavalla me pidämme sen ostovoiman kotimaassa, millä tavalla me pidämme arvonlisäverot, mitä tulee näihin yksittäisiin kansalaisiin, niin että ne tulevat kotimaahan eivätkä ne mene Ruotsiin tai Saksaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että pitää ajatella kokonaisuutta ja pitää ajatella pitemmälle. Esitys on hyvä, mutta kokoomus olisi mennyt vielä hieman pitemmälle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-12-05T16:40:44,2019-12-05T16:42:48,Hyväksytty,1.1 2019_76_40,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Suomalaisen teollisuuden investointien tilanne on hyvin huolestuttava. Investointiasteemme on jäänyt pysyvästi muita Pohjoismaita heikommalle tasolle. Etlan tutkimuksen mukaan Suomessa investoidaan koneisiin, laitteisiin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan jopa kolmannes vähemmän kuin Ruotsissa, ja tämä tilanne vaatii ehdottomasti poliittista reagointia. Nämä korotetut poistot koneisiin, kalustoon sekä muuhun verrattavaan irtaimeen käyttöomaisuuteen ovat osa ongelman ratkaisua, ja tutkimustiedon valossa voidaan olettaa, että poistojen kaksinkertaistaminen rohkaisee yrityksiä uusiin investointeihin. Kuten edustaja Heinonen ja muut kokoomuksen edustajat tässä jo totesivat, kaikkein järkevintä olisi vapauttaa yritysten poisto-oikeudet kokonaan ja pysyvästi. Lisäksi on varmistettava, että kaksinkertaiset poistot ulotetaan koskemaan myös näitä käytettyjä koneita ja laitteita. Tämä olisi hyvin tärkeää erityisesti pienille ja aloitteleville yrityksille, jotka vasta kokeilevat siipiään. Ja, kuten todettu, se edistäisi myös kiertotaloutta. Vaikka tämä esitys on hyvä ja kannatettava, tarvitsemme ehdottomasti lisää toimia investointien vauhdittamiseksi. Yritykset investoivat omista lähtökohdistaan, kuten tässä on jo aikaisemmin todettu, ja tarpeet ovat joskus hyvin erilaisia. Tämän vuoksi meidän onkin kehitettävä suomalaisten yritysten liiketoimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti suotuisammaksi, ja pienyrittäjiä on kuunneltava tarkasti. Työmarkkinoiden uudistaminen on myös avain investointien kasvattamiseen. Tällä hetkellä pk-yritykset kokevat pätevän työvoiman puutteen yhdeksi suurimmista haasteista, ja näitä viestejä työvoimapulasta tulee laajasti erilaisilta yrityksiltä ja kaikkialta Suomesta. Työmarkkinoillamme on selviä merkkejä suuresta työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmasta. Rakenteellinen työttömyysasteemme on muihin Pohjoismaihin verrattuna korkea, mutta samalla avoimia työpaikkoja on tarjolla paljon. On selvää, että heikosti toimivat työmarkkinat sekä niiden aiheuttama työvoimapula vähentävät yritysten mahdollisuuksia investoida. Pienyrittäjille on annettava enemmän mahdollisuuksia: paikallista sopimista on lisättävä, ja se on mahdollistettava myös järjestäytymättömille yrityksille. Investointien vauhdittaminen edellyttää, että tavoite huomioidaan verotuksessa, ja työn ja yrittämisen verotusta tulee määrätietoisesti keventää. Esimerkiksi vuosia sitten toteutettu yhteisöveron alennus antoi rohkaisevan esimerkin matalampien verokantojen positiivisista vaikutuksista talouteen ja investointeihin, ja nyt hallitus on kiristämässä useita sellaisia veroja, joita yritykset kohtaavat suoraan tai välillisesti, esimerkiksi liikenteessä. Myöskään kotitalousvähennyksen heikentäminen ei edistä vireämpää tai investointeihin rohkaisevaa liiketoimintaympäristöä. Yritysten heikko investointihalukkuus näkyy väistämättä alempana työllisyytenä, [Puhemies koputtaa] ja tämä on huolestuttavaa myös julkisen taloutemme kestävyyden näkökulmasta. Työmarkkinoiden sekä yritysten verotuksen [Puhemies koputtaa] uudistaminen ovat viisaita askelia myös [Puhemies koputtaa] investointien edistämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1395,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2019-12-05T16:42:49,2019-12-05T16:46:06,Hyväksytty,1.1 2019_76_41,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan, niin kuin täällä kuultiin muun muassa edustaja Saramon puheenvuorossa, tässä on tullut myös kohtuullisen kriittisiä näkökulmia esiin. Tietysti on katsottu, että näistä poistoista voi olla hyötyä ja sinänsä uudistus ei aiheuta haasteita, mutta sen vaikutuksia on arvioitava hyvin huolella. On myös hienoa, että jaosto teki työtä osinkoverotuksen osalta. Siitä on hyvin kiistatta samanlaisia asiantuntijanäkemyksiä kuultu jo vuosia, että tässä ei ole sellaista tarkoituksenmukaisuutta, jolla parhaiten tukisimme yrityksiä, eikä myöskään reilulla tavalla. On todella tärkeää tarkastella vaikuttavuutta kaikissa toimenpiteissä. Edustaja Sjöblom toi hyvin esiin sen — kaikista hänen näkemyksistään en ole samaa mieltä — että pätevästä työvoimasta on suuri pula tällä hetkellä, ja tämä on myös sellainen asia, jota pitäisi tarkastella tässä kokonaisuudessa, kun haluamme tukea yrityksiä ja yritysten investointeja. On myös kiistatta totta, että tuottavuuden kasvattaminen on kaikkein tärkeintä taloudellisen pärjäämisen kannalta, ja siellä pohjalla on se, kuinka hyvin olemme pärjänneet koulutuksessa ja tuotekehittämisessä, ja niin kuin tiedetään, tuotekehittämisen osalta ollaan jääty jälkeen verrokkimaista. Samoin on tilanne osaamisen kannalta: kun osaamisen arviointitarpeet näyttävät siltä, että jopa 75 prosenttia nuorista ikäluokista pitäisi olla korkeakoulutettuja, jotta voimme varustautua sellaiseen maailmaan, jossa tämäntyyppisille aloille syntyy niitä työpaikkoja, niin kuin asiantuntijoiden mukaan tapahtuu, niin tämä on sellainen, mistä pitäisi puhua myös, kun me haluamme jouduttaa yritysten pärjäämistä. Eli tässä poistopäätöksessä varmasti voi olla haasteena se, että se kohdistuu tietyntyyppisiin yrityksiin, jolloin moni yritys jää ulkopuolelle näistä hyödyistä, joita siinä mahdollisesti syntyy. Eli nyt kun on tehty tämmöinen laitteisiin kohdistuva huojennus, niin sitten seuraavaksi on äärimmäisen tärkeätä pohtia, miten joudutamme osaamisen investointeja ja miten voimme helpottaa niin pieni- kuin keskikokoisia yrityksiä siinä, että ne pystyvät palkkaamaan ihmisiä, koska on paljon yrityksiä, jotka jäävät tämän esityksen hyötyjen ulkopuolelle ja jotka eivät investoi [Puhemies koputtaa] koneisiin ja laitteisiin. [Juha Mäenpää: Ne ovat suoria poistoja!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-05T16:46:07,2019-12-05T16:49:24,Hyväksytty,1.1 2019_76_42,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä tilaisuus kehua hallituksen esitystä. Se on yrittäjille oikein hyvä esitys. [Sheikki Laakso: Harmi, kun ei ole hallitusta! — Juha Mäenpää: Tarkoititko toimitusministeriöstöä?] — No joo, tarkoitin, joo, toimitusministeriöstöä, mutta tämä on jo aikaisemmin laadittu, että ei kai tässä nyt isoa virhettä tullut. — Elikkä esitystä korotetuista poistoista. Laki alentaa hankintakynnystä. Ainoa asia siinä on vain, että se on uusiin vehkeisiin, että sen olisi pitänyt olla käytettyihin. Tässä äsken otettiin huomioon semmoinen, että sitten tuodaan Euroopasta taikka jostain muualta epäkuranttia tavaraa. Mutta nythän on semmoinen juttu toimeksiantajien osalta, kun urakoita pyydetään, että tarjouspyynnössä on jo päästöluokat. Kun äsken otettiin kuorma-auton moottorit siihen, niin siellä on vähintään Euro vitonen, mieluummin Euro kutonen, elikkä voimassa oleva, mikä on vaatimus siinä, ja sen takia sen pitäisi olla niihin käytettyihin — ja aikakin saisi olla vähän pitempi, se neljä vuotta on vähän lyhkänen siinä. Eipä tässä nyt sen kummempia. Tämä oli semmoinen ex tempore, äkkiä, että minulla ei ollut minkäänlaista puheenpohjaa, kun tuossa vähän raapustelin sitä, ja vähän niin kuin opettelua ensikertalaisena tässä. Mutta ei muuta. [Timo Heinonen: Oleellinen tuli!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1448,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2019-12-05T16:49:25,2019-12-05T16:51:12,Hyväksytty,1.1 2019_76_43,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Hienosti se meni.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_44,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen esitteli tätä hallituksen hieman puutteelliseksi jäänyttä esitystä koneiden ja laitteiden ja muiden tuplapoistosta, ja kuten te, edustaja, tiedätte, olen vankkumaton tasa-arvon kannattaja, joten minun mielestäni tässä pitää tasa-arvon nimissä huomioida myös näitä pienempiä yrityksiä, jotka haluaisivat kenties investoida käytettyyn koneeseen. Edustaja Kiviranta toi esimerkinomaisesti esiin, että näissä uusissa laitteissa on mahdollisesti pienemmät päästöt, ja oletan, että te tarkoititte esimerkiksi kuljetuskalustoa tai koneita. Teidän pitää vain huomioida se, että joskus, kun joku ostaa käytetyn kuorma-auton, koneen, täryjyrän tai jonkin laitteen, hän saattaa uusia sitä kalustoa samalla 20 vuotta, vaikka hän ostaakin käytetyn laitteen, ja siinä varmasti on huomattavasti pienemmät päästöt kuin siinä vanhassa koneessa. Niin että tämä pitää huomioida. Silloin tuo poistuva kalusto ei enää tuota päästöjä täällä meidän rakkaassa Suomenmaassamme — se todennäköisesti viedään sitten eteenpäin, jonnekin Afrikkaan, jossa se tuottaa niitä globaaleja päästöjä yhä edelleen. Kyllä minä ihmettelen, että käytetyt koneet ovat jääneet tämän teidän lakiesityksenne ulkopuolelle. Tällä tavalla voisi parantaa sitä kiertotaloutta uusimalla myös käytettyjä koneita, niin että kyllä minä ihmettelen, että hallituksen esitys jarruttaa tätä kestävää kulutusta ja kehitystä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-05T16:51:15,2019-12-05T16:53:37,Hyväksytty,1.1 2019_76_45,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Kiitoksia. — Nyt, edustaja Kiviranta, pääsette vastaamaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_46,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Sen voin ainakin todeta, että tämä on tähänastisista paras korotettuja poistoja koskeva esitys, kun se on neljän vuoden mittainen ja koskee kaikkia elinkeinoja, joissa koneita, kalustoja ja irtainta käyttöomaisuutta käytetään, eli teollisuutta, palveluelinkeinoja ja jopa maataloutta. Neljässä vuodessa pystytään poistamaan 93,75 prosenttia, jos heti vuonna 2020 lähdetään liikkeelle. Mutta pyysin tätä puheenvuoroa sen vuoksi, että täällä on jostain käsittämättömästä syystä — no, ei oikeastaan käsittämättömästä syystä, kun mehän nyt kuitenkin olemme tässä salissa — alettu puhua aivan muusta kuin tästä esityksestä. Täällä on puhuttu listaamattomien osakeyhtiöitten osinkoverotuksesta. Sitä ei ole millään tavalla käsitelty valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa tässä yhteydessä. Se ei ole missään listalla ollut eikä minkäänlaisessa käsittelyssä. Siinähän on kysymys tulon verotuksesta, ja tässä esityksessä, jota me nyt täällä käsittelemme, on kysymys yritystoiminnan menon jaksottamisesta. Eli hallitusohjelmassa ei ole sovittu mitään listaamattomien osakeyhtiöitten osinkoverotuksesta, ja se tarkoittaa sitä, että siinä asiassa hallitus ei myöskään tee mitään lainsäädäntömuutosesityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-05T16:53:40,2019-12-05T16:55:22,Hyväksytty,1.1 2019_76_47,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! En ylläty siitä, että salin vasemmalta reunalta tulee puheenvuoroja, joissa haluttaisiin kiristää yrittäjien ja yritysten verotusta. Tämä keskustelu on hivenen... [Välihuuto] — Anteeksi? [Pia Viitanen: Olemme keventämässä sitä parhaillaan!] — Salin vasemmalta reunalta olemme tänään kuulleet esityksiä, joissa halutaan kiristää yrittäjän ja yritysten verotusta, niin kuin sanoin. [Mari Holopaisen välihuuto] Ja en siitä itse ylläty. Myös sosiaalidemokraattien riveistä on kuulunut tällaisia viestejä — ei tänään tässä keskustelussa, mutta monissa muissa keskusteluissa, muun muassa työministeri Harakka on näitä asioita pitänyt esillä. Ja nyt tietysti, kun edustaja Kiviranta nosti esille hallitusohjelman, niin tällä hetkellähän ei Suomessa ole voimassa olevaa hallitusohjelmaa, kun ei ole olemassa olevaa hallitustakaan. Silloin tietysti tässä on se huoli, että nyt vihervasemmisto saa tahtonsa läpi näissä neuvotteluissa ja tulee rankaisemaan suomalaisia yrittäjiä ja yrityksiä, ja saisivat tahtonsa läpi. Se on tietysti ainoa myönteinen puoli siinä, että keskusta roikkuu edelleen tässä hallituspohjassa kiinni. He ovat ainoa takuu siihen, toivottavasti jatkossakin, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kohtuuttomasti olla tiukentamassa. Niin kuin edustaja Sjöblom asiantuntijana nosti esille, niin kyllähän tämä nyt luottamuksensa menettänyt vasemmistohallitus tekee lukuisia toimenpiteitä, jotka näkyvät yritysten ja yrittäjien arjessa lisämenona. Bensa- ja dieselvero nousee yhdessä yössä merkittävästi, ja yhdelle rekalle vuosikustannus on noin 8 000 euroa — yhdessä yössä 8 000 euroa [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei riitä!] lisää kustannuksia. Tämä on hakerekan kustannukset, varmasti toisissa tilanteissa kustannukset ovat vielä korkeampia. He myös leikkaavat parafiinisen dieselöljyn verotuen ja puhuvat, että se olisi ympäristölle haitallisen verotuen poistamista. Eihän se sitä ole, vaan nimenomaan puhtaimpien dieselöljyjen verotuen poistamista. Aivan kerta kaikkiaan järjetöntä. [Juha Mäenpää: Hyvä puheenvuoro!] Ja sitten edustaja Sjöblom nosti esille myös kotitalousvähennyksen, jota nyt luottamuksensa menettänyt Rinteen hallitus ja todennäköisesti kohta työtään jatkava seuraavakin hallitus on leikkaamassa. Se tarkoittaa tavalliselle perheelle noin 500 euron leikkausta vuositasolla. Kokoomus ei, arvoisa puhemies, hyväksy sitä, että yrittäjien ja yritysten verotusta ollaan kiristämässä. Meillä on Suomessa tällä hetkellä liian vähän yrittäjiä, [Pia Viitanen: Siis nyt ollaan keventämässä!] liian vähän työllistäviä yrittäjiä ja liian vähän investointeja. Tästä on keskusteltu, ja esityksessä on nämä poistot kyseessä, ja en ymmärrä sitä, että sanotaan, että olisi ympäristöteko rajata pois käytetty kalusto tästä. Kyllä täytyy... [Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies! Jatkan hetken siitä puhuja... [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Olkaa hyvä. [Puhuja siirtyy puhujapönttöön]] Arvoisa herra puhemies! En ymmärrä millään tavalla sitä logiikkaa, että sanotaan, että käytetyt koneet olisivat jollain tavalla ympäristölle haitallisia. Kun katsotaan kokonaisuutta, elinkaarikustannuksia ja muuta, niin kyllä on järkevä käyttää ne olemassa olevat koneet myös loppuun kuin että hankitaan koko ajan uutta. Itse asiassa tänä päivänä monissa laitteissa ja koneissa elinkaari on liian lyhyt, ja pidän myönteisenä sitä, että tässä myös ollaan tekemässä toimenpiteitä sen eteen, että takuuaikoja esimerkiksi vaaditaan pidemmiksi, mikä edellyttää, että laitteet kestävät pidempään. Meillä on liian paljon sellaista laitetta, jota ostetaan uutena, ja ne kestävät hetken, ja jälleen ostetaan uutta. Mutta kokoomus esittää tässä — ja olisin tietysti keskustan Kivirannalta mielellään kuullut, miksi keskusta ei sitä nyt ole kannattamassa, kun meillä olisi täällä ystäviä kokoomuksesta ja ymmärtääkseni perussuomalaisistakin tukemassa sitä — että muutettaisiin tätä esitystä, että korotetut poistot säädetään pysyviksi. Jos keskusta sitä aidosti kannattaa, niin he pääsevät siitä ensi viikolla äänestämään. Ja me esitämme myös sitä, että laajennetaan nämä poistot koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja kalustoa. Jos keskusta sitä aidosti kannattaa, niin kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa tämä asia voidaan ensi viikolla hoitaa kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-05T16:55:23,2019-12-05T17:00:08,Hyväksytty,1.1 2019_76_48,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Muistutan kaikkia edustajia edustaja Heinosen näyttämästä oivasta esimerkistä: eli jos puheenvuoro on alle 3 minuutin mittainen, niin sen voi pitää omalta paikalta, ja jos on yli 3 minuuttia, niin sitten tänne eteen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_49,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä taisi verojaoston puheenjohtaja hyvin todeta, että tässä ollaan yrittäjien verotusta alentamassa. Sehän on tämän hallituksen esityksen fakta, ja kokoomus juuri sitä tukee. Ja jos itse olen käsittänyt oikein, niin jos yritykselle jää enemmän kassavirtaa, kun verotus kevenee, se saattaa joissakin tapauksissa auttaa saamaan lisää lainaa, jotta voi taas investoida ja näin poispäin. Eli tästä tulee tietyn näköinen positiivinen kierre ainakin näin teoriassa ajatellen. Mutta edelleen korostan sitä, että vaikka tämä laki tulee voimaan, siitä huolimatta yritys joutuu aina investointeja tehdessään miettimään, onko siinä yleensä järkeä, parantaako se kilpailukykyä, tuottavuutta ja tuoko se pitkällä aikajänteellä yrityksen kassaan enemmän rahaa, koska eihän investoinnissa muuten olisi mitään mieltä ja eihän kukaan investoi sen takia, että saa tuplapoiston. Se pitää meidän muistaa, että tämän merkitysvoima näissä asioissa ei kuitenkaan ole kauhean suuri, mutta se on kuitenkin ikään kuin pieni ele maan hallitukselta ja eduskunnalta, että me olemme tukemassa investointeja, jotka Suomessa ovat selvästi jääneet kansainvälisestä tasosta ja kilpailijamaiden tasosta jälkeen. Haluaisin kysyä erityisesti verojaoston puheenjohtajalta: minkä verran teillä oli puhetta vapaista poisto-oikeuksista? Ne hyvin usein otetaan esille, kun halutaan äkillisesti parantaa investointeja ja ikään kuin buustata investointeja. Toivoisin, että verojaoston puheenjohtaja tähän asiallisesti vastaisi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-12-05T17:00:24,2019-12-05T17:01:59,Hyväksytty,1.1 2019_76_50,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Ja edustaja Viitanen vastaa asiallisesti suoraan heti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_51,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Puhemies! Vastaan tässä saman tien, kun ystävällisesti sain puheenvuoron. Toki tämänkaltaiset asiat nousivat joissain lausunnoissa ja asiantuntijakuulemisissa esiin. Mutta sinänsä sitten kun varsinaisesti tätä asiaa käsittelimme ja mietintöluonnosta teimme, emme lähteneet harkitsemaan vapaita poistoja, koska näimme, että tässä tapauksessa kuitenkin tämä esitetty malli rajauksineen on perusteltua, koska tässähän on myös se kolikon toinen puoli, että vaikka kuinka haluaisimme tukea yritystoimintaa, meillä on kuitenkin se realiteetti, että me haluamme tehdä sen sillä tavalla, että sitten valtiontalous jollakin tavalla pysyy tässä tilanteessa vakaampana, jos näin voi sanoa. Samoin näimme sen, että on tässä tilanteessa hyvä tehdä tämä mietintö pohdiskellen, tuoden esiin kolikon monia puolia, mutta kuitenkin viedä hallituksen esitys sinänsä tällaisenaan läpi. Kaiken kaikkiaan, puhemies, kiitän kyllä edustaja Eestilää siitä rakentavasta puheenvuoro-otteesta, mikä teillä on ollut, että sentään myönnätte, että hallituksenkin esityksissä on hyvää, ja juuri sen, että tämä nyt sitten keventää nimenomaan yritysten verotusta. Minusta on hyvä, kun kuitenkin tuotte sen esiin, eikä tule sellaista kuvaa, että taas kaikki on vain huonosti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-05T17:02:00,2019-12-05T17:03:26,Hyväksytty,1.1 2019_76_52,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Suurin asiahan meillä on hyvin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_53,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä, edustaja Viitanen, olemme täysin samaa mieltä. Mielestäni kaikki kokoomusedustajat, jotka ovat täällä puhuneet, ovat sitä mieltä, että tämä hallituksen esitys on sinänsä hyvä, mutta kokoomus haluaisi — ja oman vastalauseensa mukaisella lausumaehdotuksella haluaa — tehdä yrittäjien kannalta vielä paremman. Ja eihän sitäkään voida tässä keskustelussa paeta, että kyllä Rinteen hallituksen veropolitiikka kokonaisuutena kiristää keskivertoyrittäjän verotusta, koska monelle pienelle yrittäjälle, mitä Suomessa yritykset pääosin ovat, palkkatulo — kun sivukulujen kautta sen verotus kiristyy — tarkoittaa sitä, että kokonaisuudessa verotus kiristyy. Nämä massiiviset polttoaineiden verotuksen kiristykset aiheuttavat yrityksille alenevaa kykyä tehdä tulosta, mistä sitten ehkä voitaisiin vaikkapa osinkoina tuloa saada, elikkä kyllä tosiasia on kuitenkin se, että Rinteen hallituksen esitys kiristää yrittäjien verotusta. Arvoisa puhemies, kun kuitenkin yrittäjyys on se, joka Suomea kantaa ja yritykset pystyisivät synnyttämään niitä kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja, niin mielestäni tässäkin asiassa käsittelyn pohjana tulisi ennemmin olla kokoomuksen vaihtoehto, joka tuo paitsi yrittäjän näkökulmasta huokeamman verotuksen ja kannusteet investoida ja työllistää Suomessa niin myös kaiken kaikkiaan, tutkitusti, 60 000 työpaikkaa lisää siinä, missä hallituksen vaihtoehto uhkaa työllisyyttä heikentää. Mutta siis rakentavassa hengessä haluamme nämä ehdotukset tuoda hallituksen arvioitavaksi, ja nyt kun uutta hallitusohjelmaa ollaan muodostamassa, niin toivottavasti näistä kokoomuksen hyvistä ehdotuksista sitten otetaan myös vaarin. Arvoisa puhemies! Vielä nopeasti vastaan myös, kun edustaja Holopainen peräänkuulutti sitä, onko käytetty puheenvuoroja siihen suuntaan, että erityisesti haluttaisiin kiristää yrittäjien verotusta: kyllä näistä osinkoverotukseen liittyvistä puheenvuoroista saattoi sellaista henkeä aistia, mutta tietysti on hienoa, jos voitte vakuuttaa samalla tavalla kuin edustaja Kiviranta omassa hyvässä puheenvuorossaan vakuutti, että hallitus — joka ilmeisesti muodostetaan samalle pohjalle kuin tämä Rinteen kaatunut hallitus — ei tule yrittäjien verotusta enää sen enempää kiristämään kuin mitä nyt sitten teette tällä tämän vuoden talousarvion kokonaisuudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-05T17:03:29,2019-12-05T17:06:04,Hyväksytty,1.1 2019_76_54,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Edustaja Holopainen, saatte nyt minuutin ja kohta kolme.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_55,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Kiitos, puhemies! Olisin tiedustellut edustajalta, oletteko tutustunut niihin hyvin laajoihin arviointeihin siitä, kuinka tehoton meidän nykyinen osinkoverojärjestelmämme listaamattomien yhtiöiden osalta on. Tästä on ihan kiistatta tietoa olemassa, ja siihen kannattaa tutustua, se ei ole mikään ”vihervasemmiston” tai minkään muunkaan poliittisen tahon päähänpisto, vaan sitä on nyt selvitetty ja siinä on tunnistettu ongelmakohtia jo hyvin pitkään. Se ei tarkoita sitä, ettemme haluaisi tukea yrittäjyyttä. Päinvastoin, me haluamme tukea yrittäjyyttä aidoilla keinoilla, jotka vaikuttavat, ja sellaisilla keinoilla, jotka eivät kohdistu vain tiettyyn ryhmään yrittäjiä ja yrityksiä. Voisimme aivan hyvin, ehkä seuraavalla hallituskaudella, korjata tämän osinkoverojärjestelmän siten, että me katsomme, että se sama potti menee tehokkaammin yritysten eduksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-05T17:06:04,2019-12-05T17:07:09,Hyväksytty,1.1 2019_76_56,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Ja takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_57,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tavallaan voisi sanoa, että alan miehenä — olen ollut yli 30 vuotta maanrakennusalalla töissä — olen miettinyt tätä esitystä, ja minun mielestäni tämä on hyvä esitys siihen nähden, että tämän 30 vuoden aikana, mitä minä olen maanrakennustöitä tehnyt, urakoinnissa koko ajan on tiivistynyt tämä laatuvaatimus, niitten koneitten laadusta ja niitten ympäristöystävällisyydestä ja tämmöisistä asioista. Ja tämä antaa semmoisen mahdollisuuden myös hankkia parempaa ja uutta kalustoa, mikä on tervetullutta näille yrittäjille, jotka tekevät sitä yritystoimintaa, ja samoin myös niille yrityksille. Kun mehän olemme eduskunnassa parlamentaarisessa työryhmässä hyväksyneet, että lähdetään tätä korjausvelkaa ajamaan kiinni, niin isot yritykset varmaan kilpailevat niistä tiehankkeista ja ratahankkeista, mitä meillä on siellä tulossa. Ne eivät ole pieniä hankkeita silloin, kun niitä viedään eteenpäin. Niissä hyvä, uusi kalusto on erittäin kilpailukykyinen ja tehokas toimintamalli, ja tämä tukee sitä mahdollisuutta teettää niitä töitä. Siinäkin, mitä sitten tulee näiden käytettyjen koneiden kohdalla olemaan, minä näkisin, että olisi jotakin tehtävissä, mutta varmaan sen aika tulee vielä myöhemmin olemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-05T17:07:12,2019-12-05T17:08:40,Hyväksytty,1.1 2019_76_58,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Maanrakennustöissähän me olemme täällä kaikki, isänmaan rakennustöissä. — Edustaja Holopainen, nyt se lupaamani 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_59,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Sitä vielä tiedustelisin täällä olevilta henkilöiltä, jotka ovat väittäneet, että yrityksiä ollaan tukemassa, että eikö heitä pitäisi tukea parhailla mahdollisilla keinoilla eikä tehottomilla keinoilla. Eikö meidän pitäisi perustaa meidän päätöksentekoamme jonkinlaiseen arvioon siitä, kuinka hyödyllisiä ne tietyt keinot ovat? Sen takia olisi todellakin kohtuullista, ja toivottavasti hyvin pian sen aika, korjata nykyinen osinkoverojärjestelmä listaamattomien yhtiöiden osalta. Tämä hallitusohjelma, Rinteen hallitusohjelma, on monilta osin huomattavasti eteenpäin menevä ja huomattavasti tehokkaampi kuin aiempi hallitusohjelma. Siinä oli varsinkin sellainen puute, että keskityttiin tiettyihin toimialoihin — siellä oli mainittu biotalous hyvin vahvasti — mikä antaa aika harhaisen kuvan siitä, kuinka moninaisista lähteistä meidän yritystoiminta koostuu. On riski, että jos aletaan poliittisesti valikoida näitä toimialoja liiaksi, niin silloin emme välttämättä kykene tekemään ikään kuin oikeita valintoja. Me haluamme tukea yrityksiä ja yrittäjiä. Suomen Yrittäjät muun muassa on kiittänyt siitä, että ammatilliseen koulutukseen on laitettu lisärahoitusta. He ovat olleet huolissaan ja nähneet tämän edellisen hallituksen koulutusleikkausten tulokset. Se, missä meillä, koko eduskunnalla, varmasti on parannettavaa, on se, että nyt kun olemme tällä hallituspohjalla purkaneet koulutusleikkauksia, niin meidän tulee vielä vahvemmin ymmärtää se, että me tarvitsemme vielä hyvin paljon satsauksia koulutukseen. Ja minun mielestäni tämä keskustelu, jossa keskitytään rajaamaan elinkeinoelämä hyvin kapeaksi, ei tuota hyviä ideoita tähän keskusteluun, kun me Suomessa tarvitsisimme nimenomaan monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja monipuolisempaa vientiä. Meidän pitää tunnistaa ne faktat ja ne tilastot, jotka kertovat siitä, minkälaisia toimialoja meillä on ja mihin toimialoille on odotettavissa ehkä kasvua, niin että me tunnistamme sen moninaisuuden ja me tunnistaisimme, että siellä on paljon osaamisintensiivisiä aloja, jotka ovat ihan riippuvaisia henkilöistä ja siitä osaamisesta, jota saavat palkattua. Silloin olisi tosi tärkeätä laajentaa sitä keskustelua perustuen niihin realiteetteihin, jotka meidän taloudessa vallitsevat, jos me haluamme olla sellainen talous, joka menee eteenpäin. Siihen tavoitteeseen pääsemiseksi on äärimmäisen tärkeätä, että me olemme edelläkävijöitä tutkimuksen ja kehittämisen osalta, jolloin me voimme olla myös luomassa niitä [Puhemies koputtaa] ihan uusia toimialoja, oli kyse sitten keinoälyyn perustuvista ratkaisuista tai jostakin muusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-05T17:08:42,2019-12-05T17:11:59,Hyväksytty,1.1 2019_76_60,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on nyt ansiokkaasti puhuttu poistoista monessakin yhteydessä, ja katsoin nyt, että valiokunnan perusteluissa tässä mietintöpaperissa tämä neljä vuotta aiempien kahden vuoden sijasta on aivan oikeansuuntainen, ja myöskin edustaja Heinosen tämä aikarajan poistaminen on varmasti ihan kannatettava ajatus ja sitä kannattaa pohtia vakavasti. Mutta erityisesti olen kiinnittänyt huomiota nyt tähän yrittäjäkeskusteluun. Jokainen täällä salissa tiedämme, että meidän julkinen sektorimme on paisunut aivan liian suureksi. Me tarvitsemme nimenomaan pk-yrittäjiä, ja heitä pitää kannustaa toimimaan. Tuossa edustaja Saramo ja myöskin Kiviranta toivat esille osinkoverotuksen ongelmakohtia listaamattomien yhtiöiden kohdalla, ja se ei ole nyt aivan niin yksiselitteinen. Tässä lausunnossakin sanotaan, että ”saattaa kannustaa tekemään riskittömiä investointeja”, elikkä kyllä meidän pitää tehdä kaikki se työ, että me rohkaisisimme suomalaisia yrittämään ja työllistämään ja mielellään enemmän kuin sen oman itsensä vielä. Esimerkiksi meillä perussuomalaisilla on omassa vaihtoehtobudjetissamme täällä mainittu, kuinka ehdotamme Suomessa työllistäville kasvuyrityksille verokannustinta, jonka avulla ne voisivat saada käyttöpääomaa yrityksen tuloksesta. Mallissamme pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia, on vapautettu yhteisöverosta niin kauan kuin se ei jaa omistajilleen osinkoja. Elikkä tämä nyt tarkoittaa lähinnä sitä, että meillä on ajatus, että me voisimme pikkuhiljaa siirtyä Viron-malliin asteittain, ja sillä tavalla ehkä sitten ratkaistaisiin tämä osinko-ongelmakin, mikä täällä on herättänyt paljon puolesta ja vastaan, ja saataisiin lisää työpaikkoja Suomeen, niitä tarvittavia. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-05T17:12:03,2019-12-05T17:14:13,Hyväksytty,1.1 2019_76_61,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on saattanut tuntua siltä, että puhuttaisiin asian vierestä, kun puhutaan niin paljon tästä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmallisuudesta, mutta tosiasia on, että kun me nyt tällä ehdotuksella kannustamme investoimaan koneisiin, laitteisiin, moderniin tekniikkaan ja osaamiseen, niin sitten tämä nykyinen osinkoverotusmalli listaamattomissa yhtiöissä kannustaa päinvastaiseen suuntaan: pitämään nettovarallisuutta suojeltuna ja nostamaan sitten ison, lähes verovapaan summan vanhentuneiden korkovertailujen pohjalta. Siellähän kun puhutaan tästä 8—9 prosentin korkotuotosta, joka olisi ikään kuin inflaatiokorjausta, niin sehän on kymmenkertainen siihen nähden, mikä todellinen inflaatio on viime vuosina ollut, ja se on täysin vääristynyt. Ja kyllä nämä osinkoverotuksen ongelmat tunnustaa kapitalistinenkin tiedemies tänä päivänä, elikkä on nämä monet ehdotukset tehty sen korjaamiseksi. Mielenkiintoinen asia on se, että yrittäjäjärjestö puolustaa tätä nykymallia, vaikka hyvin tiedetään, että yrittäjien jäsenistä se koskee vain muutamaa prosenttia, se ylipäänsä mahdollisuus käyttää tätä edullista verokohtelua hyväkseen. Valtaosa jäsenistöstä on pienyrittäjiä, joille olisi kokonaan toisenlaiset veronkevennykset ja työn kannustimet paikallaan. Ja ihan hyvä, että perussuomalaisten kohdalla on mietitty uudenlaisiakin kannusteita lisäämään työntekijöitä, henkilöstöä. Varmasti on monenlaisia reittejä, millä voidaan kohdentaa paremmin työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia näihin pieniin yrityksiin. Sillä 400—500 miljoonalla, joka saataisiin oikeudenmukaisemmalla verojärjestelmällä listaamattomien yhtiöiden osinkotuloista, pystyttäisiin keventämään vastaavasti todella vaikeissa oloissa työtä tekevien pienyrittäjien asemaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-05T17:14:13,2019-12-05T17:16:26,Hyväksytty,1.1 2019_76_62,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä niin sanotusta isosta kuvasta, yhteiskunnallisesta tulonjaosta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Itse asiassa yrityksethän ovat saaneet vuodesta 2010 varsin merkittäviä helpotuksia, joita ovat olleet esimerkiksi yhteisöveron alennus, Kela-maksun poisto, sitten kilpailukykysopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ja saman sopimuksen työajan pidennykset. Yhteisöveron alennuksesta on laskettu, että on ollut viime vuosina vuosittain jopa 1,2 miljardin hyöty yrityksille, Kela-maksun poistosta on ollut kymmenen vuoden aikana 700 miljoonaa euroa vuodessa hyötyä ja sitten näistä kiky-helpotuksista yhteensä kolmen vuoden kuluessa 4 miljardia sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista ja sitten työajanpidennyksistä 3,1 miljardia euroa. Kaikkiaan voi laskea, että yhteisöveron alennus 26 prosentista 20 prosenttiin on tuottanut yrityksille 7,7 miljardin hyödyn kymmenen vuoden jaksolla, Kela-maksun poisto 7 miljardin hyödyn samalla jaksolla ja kiky-toimet yhteensä noin 7 miljardia, eli lähes 22 miljardia kymmenen vuoden aikana helpotuksia yrityksille. Herää kysymys siitä, miksi nousukaudella on tehty tällaisia helpotuksia. Nämä olisivat tietysti olleet perusteltuja huonompien taloudellisten aikojen kohdalla. Nyt onkin käynyt niin, että yritysten osingot ovat samana aikana kasvaneet. Investoinnit, niin kuin täällä on todettu kokoomuksenkin suunnalta, eivät ole kehittyneet kovinkaan kummoisesti, mutta yritysten osingot ovat esimerkiksi viiden vuoden aikana vuodesta 2014 vuoteen 2018 kasvaneet 16,5 miljardista melkein 23 miljardiin. Sitten täytyy vielä todeta, että palkansaajien ansiotaso on pysynyt nollassa tämän kymmenen vuoden aikana. Eli jos tätä isoa kuvaa katsoo, niin yritykset ovat saaneet varsin suuria hyötyjä, ja ne hyödyt ovat — kyllä näistä luvuista voi sen päätellä — valuneet aika pitkälti omistajien taskuihin. Tätä kokonaiskuvaa sopii mielestäni miettiä. — Kiitos, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-05T17:16:28,2019-12-05T17:19:17,Hyväksytty,1.1 2019_76_63,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ei muuta kuin, edustaja Yrttiaho, yrittäjäksi vain. Se, mitä ajattelin kysyä: Edustaja Holopainen, te puhuitte koulutuksesta, ja ymmärsin näin, että te halusitte sen verovähennysoikeutta jotenkin nostaa siinä esille, koulutuksen tai kouluttautumisen. Ymmärtäisin näin, että — voi olla, että katson itse liian kapeasta näkökulmasta sitä, mitä te tarkoitatte, sillä itse näkisin, että yrittäjä, jos hän kouluttaa työntekijöitään ja sijoittaa siihen, pystyy suoraan vähentämään tämän tuloksestaan palkkakuluina. Eli eihän siihen voi enää laittaa mitään tuplapoistoa. Voi olla, että näen tämän liian kapeasta vinkkelistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-05T17:19:17,2019-12-05T17:20:22,Hyväksytty,1.1 2019_76_64,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Annetaan 1 minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, olkaa hyvä, edustaja Holopainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_65,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Viittasin laajasti siihen, minkälaisia toimia voimme tehdä yritystemme hyväksi ja yrittäjien hyväksi, ja se, mistä nyt hallitusta on kiitelty, on, että ammatillisiin oppilaitoksiin on lisätty resursseja, ja toivottavasti pääsemme eteenpäin siitä melkoisesta kriisistä, jota leikkaukset, muun muassa viime kauden leikkaukset, ovat sinne puolelle aiheuttaneet. Kuten täällä on tuotu esiin monta kertaa, pätevän työvoiman tarve on ilmeinen, ja tämä on yksi keino vastata siihen — toki kaikki muukin koulutus, jota tarjoamme. Aina kun arvioidaan joitakin keinoja, esimerkiksi tässä tapauksessa toimenpiteitä, joilla voimme edesauttaa yritysten toimintaa, on tärkeää puntaroida, mitkä ovat ne vaihtoehdot ja mitkä ovat ikään kuin vaihtoehtoiskustannukset, koska monet keinoista, kuten tämäkin, aiheuttavat kuitenkin myös vaikutuksia rahallisesti, vaikka ne sitten myöhemmin [Puhemies koputtaa] kompensoituvat. Meidän on tärkeätä pohtia hyvin laajasti, mitkä ovat kaikkein tehokkaimmat keinot, koska ihan kaikkeen valtiokaan ei pysty ryhtymään eikä kaikkeen pysty investoimaan, joten investointien tulee olla tehokkaita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-05T17:20:27,2019-12-05T17:21:51,Hyväksytty,1.1 2019_76_66,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Nyt takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_67,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Yrttiaho toi hyvin esille niitä toimenpiteitä, joita viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty, jotta suomalaisilla yrityksillä olisi mahdollisuus tehdä tulosta ja toivottavasti myös investoida entistä enemmän Suomeen. Kun hieman ehkä aistin puheenvuorostanne — korjatkaa, jos olen väärässä — tällaista pientä närkästymistä siitä, että tämä 22 miljardia olisi ohjautunut yritysten omistajille, niin ketkä Suomessa omistavat yrityksiä? Suomessa eläkeyhtiöt omistavat yrityksiä. Meidän jokaisen eläkkeet maksetaan niistä varoista, joita sinne kertyy. Suomessa valtio omistaa yrityksiä. On kysymys meidän jokaisen yhteisestä kansallisomaisuudesta, niistä varoista, joilla voidaan sitten järjestää näiden osinkotulojen kautta koulutusta, terveydenhuoltoa, kehittää infrastruktuuria. On totta, että onhan siellä myös henkilöyrittäjiä, jotka ovat menestyneet viime vuosina. He ovat perheenisiä ja ‑äitejä, he ovat niitä ihmisiä, jotka tekevät vähän enemmän kuin ehkä yhteiskunta keskimäärin meiltä jokaiselta edellyttää. He ovat niitä, jotka tuovat työtä myös muiden isien ja äitien perheille, ja he taas sitten tuovat leipää pöytään. Eli olen hieman hämmentynyt siitä, että lähdetään käyttämään puheenvuoroja, joissa ikään kuin, no, ehkä olen väärässä, mutta paistaa tällainen kateus sitten yritysten omistajia kohtaan. Kyllä suomalainen hyvinvointi nimenomaan rakentuu siitä työstä, jota me jokainen teemme, ja siihen tarvitaan yrityksiä, menestyviä yrityksiä. Arvoisa puhemies! Ehkä edustaja Holopaisen pyörittämään keskusteluun siitä, miksi näitä isompia reformeja ei tehdä: Olen täysin samaa mieltä siitä, että ilman muuta meidän kannattaa pyrkiä tekemään suomalaisessa yhteiskunnassa isoja reformeja, joilla luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset yrityksille menestyä, luoda uusia työpaikkoja investointien kautta. Ehkäpä Rinteen hallituksen kuuden kuukauden taipaleen aikana se iso ongelma oli siinä, että Rinteen hallituksella ei ollut luottamusta, yrityksillä ei ollut luottamusta lähtökohtaisestikaan siihen, minkälaista ohjelmaa hallitus on lähdössä toteuttamaan. Kuluttajien luottamus on heikentynyt dramaattisesti tänä aikana. Suomi on saanut moitteet EU:n komissiolta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta varsin heikosta taloudenpidosta. Kansalaisten luottamus, äänestäjien luottamus hallitukseen ehti romahtaa, ja nyt sitten hallitus on tietysti jättänyt eronpyyntönsä, koska myös eduskunnan enemmistön tuki Rinteen hallitukselta katosi. On selvää, ettei tällaisen luottamuspulan vallitessa voida tehdä [Puhemies koputtaa] isoja reformeja. Nyt maahan tarvitaan toimintakykyinen ja luottamusta herättävä hallitus, joka voi [Puhemies koputtaa] tehdä niitä uudistuksia, mitä Suomi tarvitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-05T17:21:55,2019-12-05T17:25:11,Hyväksytty,1.1 2019_76_68,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Jatkanpa äskeistä puhelua, mitä yritin tuolla pöntössä mutta joka jäi vähän kesken. Tässä on ollut paljon puhetta siitä, miten se kohdentuu, elikkä nyt se kohdentuu uuteen kalustoon. Perussuomalaiset niin kuin kokoomuskin oli sitä mieltä, että se pitäisi ottaa vanhempaankin kalustoon. Niin kuin pitääkin. Minä toivoisin, että voitaisiin muuttaa sitä ja yksissä tuumin hyväksyä semmoinen laki. Edustaja Semi sanoi, että se on hyvänsuuntainen, niin kuin onkin. Hän otti maanrakennuksen siinä esille. Tänä päivänä on pienyrittäjillä maanrakennusyrityksissä oikeinkin vanhaa kalustoa. Uusille teille, tietyömaille, tuommoisille isoille massatyömaille ei vanhoilla vehkeillä pääsekään. Siellä pitää olla uusia. Se parantaisi niitten pienurakoitsijoitten asemaa, kun ne saisivat vähän uudempaa konekantaa. Työkoneissakin on tieluokat moottoreissa elikkä päästöluokat. Sitä kautta se maakunnan miestenkin, yrittäjien asemaa parantaisi. 40 vuotta minä itsekin siellä olen rypenyt. Sitten vielä: Yrttiaho oli huolissaan siitä, että nyt yrittäjät saavat liikaa rahaa. Tässä jo tuli Autolta vastinetta siihen. Kyllähän pienyrittäjät elävät sillä kassavirralla ja maksavat ne TESin mukaiset palkat, se on hyvin pieni siivu mikä meille jää. Että kyllähän ne Postit ja valtionyhtiöt, eläkeyhtiöt vievät ne rahat sitten, ne miljardit. Elikkä eipä tässä nyt taas kummempaa, että semmoinen vain ajatuksena, että jos se saataisiin menemään, että olisi se vanhempikin kalusto siinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1448,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2019-12-05T17:25:12,2019-12-05T17:27:16,Hyväksytty,1.1 2019_76_69,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Ja edustaja Semi, minuutin mittainen vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_70,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kyllähän siellä maanrakennustyömailla on niitä vanhoja koneita, mutta kun tämä vähennysoikeus koskee myös sitä lisäkalustoa, mikä tekee ne laatutekijät siellä. Siellä on kauhankääntäjiä, piikkausvehkeitä ja kaiken näköisiä tämmöisiä lisälaitteita, mitä koneeseen tarvitaan. Ja ne ovat ihan semmoisia, sillä tavalla niin kuin sanotaan, urakkaan nähden kohtuullisia ostaa niihin vanhoihinkin koneisiin. Nämä poistot helpottavat sitä yrittäjän elämää, ja sen takia tämä on erittäin hyvä esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-05T17:27:19,2019-12-05T17:27:56,Hyväksytty,1.1 2019_76_71,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_72,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Autto tuossa aiemmassa puheenvuorossa murehti sitä, miten talous on kehittynyt. Nythän viimeisimmät tiedot todentavat, että talous on kasvanut selvästi luultua enemmän, ja alkuvuoden lukuja korjattiin ylöspäin. Kasvu on suorastaan kiihtynyt. Tällaisia uutisia olemme saaneet lukea viime aikoina. Totta kai on paljon rakenteellisia haasteita, joita täytyy korjata, ja siihen työhön on ryhdytty. Täytyy parantaa meidän koulutustasoa ja niin edelleen. Paljon on tehtävää, mutta ei ihan pidä paikkaansa, etteikö talous olisi kehittynyt viime aikoina myönteisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-05T17:27:57,2019-12-05T17:28:50,Hyväksytty,1.1 2019_76_73,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Edustaja Viitanen, teillä on puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_74,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Puhemies! Minulla oli äsken viimeisenä puheenvuoro, ja rupesin sitten katselemaan, että se vuoro tulikin kovin äkkiä, mutta ei se haittaa. Omalta osaltani tässä vaiheessa voin jo kiittää eduskuntaa hyvästä keskustelusta. Minusta oli tärkeää nähdä, että kaikilla esityksillä on hyvät ja huonot puolet, ja tässä kuitenkin se hyvä puoli on sinänsä voittoisa, eli on myönteistä, että voimme yrittää erilaisia keinoja, joilla yritystoimintaa tuetaan. Itse kyllä pidän tärkeänä, että etsimme myös tulevaisuudessa erilaisia keinoja, ja siinä kyllä yhdyn henkilökohtaisesti myös hyvin pitkälle tähän edustaja Koskisen mielestäni hyvään puheenvuoroon, että jos näissä listaamattomissa yhtiöissä nyt sattuu rakenne olemaan sellainen, että se suosii tiettyjä, varsin pääomavaltaisia ja rikkaita yrityksiä eikä kannusta välttämättä investoimaan, niin miksei sitten sitä tuottoa, jota saisi tätä järjestelmää muuttamalla, voisi esimerkiksi kohdentaa paremmin pieniin yrityksiin ja tätä kautta tukea työpaikkojen syntymistä. Tällaista pohdintaa tarvitaan. Tähän loppuun haluan, puhemies, vielä sanoa: Toistan sen, että vaikka täällä on sinänsä ihan hyviä toiveita siitä, että tämän poisto-oikeuden pitäisi olla vielä laajempi ja koskea vaikka sitten tätä käytettyä kalustoa, niin olemme myös, ystävät, realismin edessä tässä salissa. Samaan aikaan me olemme käyneet lukuisia keskusteluja valtiontaloudesta. Meitä on moitittu siitä, että kun investoimme pienituloisen ihmisen asemaan, kun investoimme koulutukseen, kun haluamme pitää vanhuksista huolta, me tarvitsemme rahaa, ja on kritisoitu, että voi voi, nyt kyllä talous horjuu sen vuoksi, että näitä investointeja tämä hallitus tekee. Samaan aikaan tässä kuitenkin jo tämä esitys ensi vuonna vähentää verotuloja, joilla näitä asioita tehdään, 207 miljoonaa. Ja vaikka se ehkä joskus vuonna 2027 palautuu, niin kun me tarvitsemme sitä vanhustenhoivaa ja koulutusta tässä ja nyt ja tietynlaista vakautta myös talouteen, niin tässä on aika iso summa, minkä ensi vuodelle me satsaamme yrittäjyyden helpottamiseen tässä ja nyt, jotta niitä työpaikkoja syntyisi tässä ja nyt ja tulevaisuudessa olisi varaa sitten paremmin hoitaa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita ja pitää huolta sen pienen ihmisen asemasta. Eli mielestäni tämä on vastuullinen, hyvä yhtälö. Ja sitten viittaan siihen, että jos tässä halutaan vielä saada lisää tämän kautta, niin pitäisi olla uskottava vaihtoehto, että mistä se on pois tai jotakin muuta — koska niinhän ei voi sanoa, että halutaan kaikkea hyvää ja sitten kuitenkaan se ei ikään kuin maksa mitään, että verot valtion maksettaviksi. Näinhän tämä yhtälö ei tietenkään mene, ja siksi olen sitä mieltä, että hieman realismia myös näihin keskusteluihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-05T17:28:50,2019-12-05T17:31:42,Hyväksytty,1.1 2019_76_75,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä nousi esiin nyt tämä maanrakennus esimerkkinä tältä alalta. Siitä ovat käyttäneet puheenvuorot edustaja Semi ja edustaja, oliko se nyt Kotiranta sitten vai Kotiaho. Kun te kerroitte siitä, että uusia koneita — erityisesti sieltä vasemmalta laidalta tuli esiin, että mitä uudempi kone tai kauhanpyörittäjä tai joku muu lisälaite siihen koneeseen, niin sitä pienemmät päästöt. Se on vain kylmä tosiasia, että Suomessa on lukuisia maanrakennusyrityksiä. Niistä osa on muutaman miehen yrityksiä, ja nämä muutaman miehen yritykset tai yhden miehen yritykset joutuvat valitettavasti hyvin usein toimimaan käytetyn konekaluston kanssa. Sinne moottoritietyömaalle saa mennä käytetylläkin koneella, kunhan se täyttää ne päästöluokat, joita vaaditaan ympäristöpäästöjen alentamiseksi. Siellä saattaa olla Euro 5- tai Euro 6 ‑luokka. Näitä koneita myydään Suomessa. On omia yrityksiä, jotka tuovat näitä käytettyjä koneita ulkomailta. Niitä jää myös näiltä isommilta yrityksiltä. Kyllä se olisi tasa-arvoista... — Kiljunenkin kuuntelee, [Puhemies koputtaa] kun Mäenpää puhuu tasa-arvosta. [Kimmo Kiljusen välihuuto] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Puheenvuoro on edustaja Kiljusella — seuraavaksi.] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-05T17:31:46,2019-12-05T17:33:43,Hyväksytty,1.1 2019_76_76,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Ja nyt, edustaja Kiljunen, teillä on se puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_77,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Halusin tähän asiaan reagoida ihan sen takia, että täällä pitkin salia on kuulunut niin paljon tätä keskustelua, että tämä hallitus ei tee mitään työllisyyden edistämiseksi ja investointien edistämiseksi. Ihan piti tulla tänne saliin kertomaan, että tässä nyt on yksi esimerkki näissä tuplapoistoissa tai [Juha Mäenpää: Me tuemme sitä!] poistojen optimaalisemmassa sijoittamisessa yrittäjän kannalta, millä voidaan sitten aikaansaada uusia investointeja tähän ja nyt, tähän hetkeen ja nyt. [Juha Mäenpää: Mutta se ei ole tasa-arvoista!] Ja tässä on sitten se hyvä puoli, että tätä nyt halutaan tehdä testinä, kokeiluluonteisesti, ja sitten katsotaan, mitkä sen vaikutukset ovat. Mutta minä toivon, että perussuomalaiset täällä — on täällä yksi kokoomuslainenkin kuitenkin kiittämässä meitä siitä, että nyt meillä on tässä yksi pieni investointitoimi, työllisyystoimi. Odotammekin näitä kiitoksia teiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-05T17:33:45,2019-12-05T17:34:36,Hyväksytty,1.1 2019_76_78,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tuemme tätä hallituksen esitystä. Se on hyvä, mutta haluaisin myös omalta osaltani tuoda esille käytetyn kaluston siinä mielessä, että voi olla esimerkiksi tämmöinen sorapuolikasauto, uusi Euro kutonen, vetonuppi, mutta peräkärryjä ei tahdo saada mistään paripyörällisinä muuta kuin käytettyjä. Olisi ehdottoman tärkeätä, että saataisiin myöskin vähennysoikeus näihin käytettyihin perävaunuihin, koska niin sanotuilla pompulapyörillä olevat perävaunut helposti uppoavat noilla työmailla, kaatoalueilla ynnä muilla. Jos niissä on näitä paripyöräisiä, mitä pystytään hommaamaan vain käytettynä, niin pitäisin hyvin tärkeänä, että saataisiin vähennysoikeus myös näille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-12-05T17:34:38,2019-12-05T17:35:29,Hyväksytty,1.1 2019_76_79,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hyvä huomioida, että tämäkään toimenpide, jota on nyt hyvä lähteä kokeilemaan ja nähdä, miten vaikuttavuus kehittyy tällä kertaa, ei ole sellainen, joka kattaa kaikki yritykset. Jos puhutaan tasa-arvo-termistä, niin ehkä olisi hyvä katsoa ihan sitä kokonaisuutta ja lähteä sieltä haarukoimaan myös niitä keinoja, jotka auttavat sellaisia yrityksiä, joilla ei ole isoja laite- ja koneinvestointeja. Tässä yhteydessä puhuisin kyllä enemmänkin vaikuttavuudesta, että kun valtion rahaa käytetään, niin sitä käytetään huolella ja sellaisiin kohteisiin, joilla on nähtävissä isot vaikutukset. Tasa-arvo on ehkä sitten vähän semmoinen erityyppinen termi ja liittyy tähän meidän yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Tässä on syytä etsiä vaikuttavia toimenpiteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-05T17:35:32,2019-12-05T17:36:29,Hyväksytty,1.1 2019_76_80,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_76_81,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Meidän verojaoston asiat tässä jatkuvat, ja esittelen mielelläni verojaoston ja sitä kautta valtiovarainvaliokunnan mietinnön tästä tulorekisteristä. Tämä liittyy siihen asiaan, että kun aikanaan tämä tulorekisteri tuli voimaan uutena systeeminä, niin ilmeni tietynlaisia ongelmakohtia, joista aika laajastikin yhteiskunnassa puhuttiin. Muun muassa kansalaisjärjestöille tuli kohtuuttomia tilanteita, kun tuntui siltä, että jokainen pieni asiakin täytyy ilmoittaa, ja tässä nyt sitten hallitus antoi hyvän esityksen eli tätä lainsäädäntöä muutetaan siten, että tällaista taakkaa helpotetaan. Tämä on erittäin toivottu ja asiantuntijoiden laajasti kannattama hallituksen esitys, mikä tässä nyt on käsitteillä. Mikä minut tekee erityisen iloiseksi — puhemies, sallittakoon nyt sanoa se — on se, että sen lisäksi, että hallituksen pohjaesitys on hyvä, myös valiokunta on omalta osaltaan edelleen parantanut sitä, eli me olemme muuttaneet osin hallituksen esitystä. Kun se pohjaesitys parantaa kansalaisjärjestöjen tilannetta yritysten ja kansalaisjärjestöjen toivomaan suuntaan, niin otetaan vielä hieman paremmin askelta sinne kansalaisen suuntaan tämän lisäksi: me teemme muutoksen, joka koskee vähäisten kilpailupalkintojen veronalaisuutta, ja olemme sitä mieltä, että kilpailuista saadut enintään 100 euron arvoiset raha- ja tavarapalkinnot ovat tietyissä tilanteissa saajilleen verovapaata tuloa. Palaan tähän vielä lopuksi, puhemies, käyn ensin lyhyesti läpi tämän valiokunnan mietinnön. Tämä laki esittää tiettyjä muutoksia, jotka koskevat niin ikään luontoisetuja kuin palkkaennakoitakin. Esitetään, että ilmoittamismenettelyä kevennetään ja jaksotukseen tehdään muutoksia — ja toteamme, että nämä ovat hyvin kannatettavia. Valiokunta toteaa myös, että muutos keventää työnantajien hallinnollista taakkaa eikä aiheuta merkittävää heikennystä tulorekisterin tietosisällölle tai verotettavan tulon oikea-aikaiselle jaksottamiselle. Eli sinänsä toteamme, että tämä on myös teknisesti ja asioiden kulun kannalta viisas myös tulevaisuudessa. Tässä esitetään myös sitä, että kansalaistoiminnassa maksetun vähäisen kertasuorituksen ilmoittamisaikaa pidennetään. Siellähän oli pohjalla, että pitäisi viidessä päivässä heti alkaa ilmoittelemaan näistä suorituksista, ja tietenkin, kun monta kertaa näitä hoidetaan vapaaehtoisvoimin tällaisissa talkooluonteisissa tilaisuuksissa, niin se viisi päivää on aika kohtuuton, ja siksi on iloista, että tätä aikaa nyt sitten pidennetään. Valiokunta luonnollisesti yhtyy siihen, että tätä viittä päivää, kertasuoritusten ilmoittamisaikaa, pidennetään seuraavan kuukauden 5. päivään. Tässä niin ikään myöhästymismaksua lykätään vuodella, ja se on myös sinänsä hyvä, koska systeemi on uusi ja pitää antaa vähän aikaa toimijoille katsoa toimintaa sillä silmällä, että tämä järjestelmä sinänsä hieman muuttuu. Sitten päästään tähän kohtaan Kilpailupalkintojen ilmoittaminen, joka on nyt sen meidän muutoksemme kohteena. Jo hallituksen esityksessä todetaan, että urheiluseuroissa ja kaikenlaisessa harrastustoiminnassa on koettu, että merkittävää lisävaivaa on tullut siitä, että on jouduttu ilmoittamaan kaikki pienetkin suoritukset, ja tämän siis hallituksen esitys jo sinänsä korjaa, mikä on myönteinen asia. Eli esityksessä on ehdotettu, että kilpailujärjestäjä ei ilmoittaisi jatkossa enintään 100 euron arvoista raha- tai tavarapalkintoa — hyvä. Mutta tämä olisi sitten toisaalta tarkoittanut sitä, että tämän kyseisen palkinnon saajan — sen ihmisen, joka sen palkinnon saa — olisikin pitänyt sitten itse ilmoittaa se palkinto, joka ikinen pienikin alle 100 euron, sanoisinko, ”tilpehööri”, kaikki olisi pitänyt ilmoittaa, ja varmasti olisi voinut syntyä sellaisia tilanteita, että kansalainen välttämättä ei olisi ollut edes tietoinen velvollisuudestaan ilmoittaa näitä. Ehkä semmoista tahatontakin ilmoittamatta jättämistä olisi saattanut tulla, jolloin ihminen on toiminut mielestään ihan oikein ja sitten huomaakin yhtäkkiä, että on tehnyt jotain ikään kuin väärin, kun ei ole ilmoittanut. Me halusimme tähän tuoda sitä inhimillisyyttä ja kansalaisen näkökulmaa, joten selvitimme asiaa ja huomasimme, että lakimuutos myös tässä suhteessa on mahdollinen, ja niinpä sitten tuolla jaostossa teimme muutoksen, jossa sitten käytännössä kilpailupalkinnon saaja voisi jättää ilmoittamatta tällaiset yhteensä alle 100 euron suoritukset kalenterivuoden ajalta, ja se tulisi ihan sitten näin. Tässä vielä, puhemies, toteamme, että asiantuntijakuulemisessa on tähän asiaan kiinnitetty huomioita, ja myös jaosto on kiinnittänyt tähän mielellään huomiota. Ja sitten perustelemme hieman tässä asiaa siten, että tämä olisi ollut tässä ehdotetussa muodossa, mitä hallitus esitti, myös verohallinnolle kovin raskas, sillä olisi ollut vähän epätarkoituksenmukaista kuormittaa verohallintoa sillä, että se joutuisi nyt sitten valvomaan kaikkea tätä. Samoin sitten, kun se saaja olisi tehnyt erilaisia vähennyksiä tulonhankkimiskuluista saadakseen tämän palkinnon, tämä olisi mennyt kyllä aika monimutkaiseksi, ja varmasti se itse saatava hyöty olisi ollut kovin pieni siihen hallinnolliseen vaivaan nähden, mikä tässä olisi ollut. Eli nämä kaikki me käymme läpi tässä omassa mietinnössämme, ja teimme mielestäni erinomaisen ja tärkeän parannuksen tähän. Ja tämä on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-05T17:37:01,2019-12-05T17:43:47,Hyväksytty,1.1 2019_76_82,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen esitteli tämän asian erinomaisen hyvin. Tässähän vähennetään nyt täysin tarpeetonta ja jopa, arkijärjellä käytettävästi, ei-ymmärrettävää byrokratiaa. Se kertoo siitä, että hallitus kuuntelee, mitä kansalaisyhteiskunnassa tapahtuu. Ja tämä oli hyvä, tämä esimerkki vaikka näistä pienistä palkinnoista, joissa liikutaan sellaisilla rajoilla, että jos on alle sadan euron palkintoja, niin kuvittelisin, että jos tuo byrokratia haluttaisiin todella pitää entisellään, niin aika moni mieluummin kieltäytyisi siitä palkinnosta kuin ryhtyisi siihen valtavaan urakkaan, [Pia Viitanen: Aivan!] minkä se tekee. Tässäkin on hyvä esimerkki. Hienoa, että täällä on opposition kansanedustajia paikalla. He eivät ole varanneet tähän puheenvuorojakaan — ihan ymmärrettävää, koska hekin kiittävät hallitusta tällä hiljaisuudellaan, ja se osoittaa vain edelleen sen, että meillä on tällä hetkellä hieno hallitus myöskin opposition mielestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-05T17:43:49,2019-12-05T17:44:42,Hyväksytty,1.1 2019_76_83,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Niin, kyllä täällä on oppositiokin varannut puheenvuoroja, mutta sitä ennen edustaja Koskinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_84,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp"," Arvoisa puhemies! Niin kuin edellä kaksi puheenvuoroa ovat todistaneet, niin tässä vähennetään tavallisen kansalaisen näkökulmasta byrokratiaa ja tällaisia velvoiteloukkuja, joista ei tiedetäkään. Itse asiassa ihan tavallisen kansalaisen ja kansalaisjärjestöjen osalta tällainen pieneltä tuntuva asia on varmaan enemmän kuin mitä heidän osaltaan edellinen hallitus sai aikaan neljän vuoden aikana. Vaikka siellä oli hienoja otsakkeita byrokratian purkamisesta, niin ne tuppasivat jäämään koko lailla puolitiehen. Nyt tämä on viety päätökseen, ja tosiaan sen lisäksi, mitä edustaja Viitanen totesi, vielä korostaisin sitä, että tämä auttaa veromoraalin säilyttämistä. Nyt jos meillä olisi jätetty sinne tämmöinen periaatteellinen velvollisuus pienien tavarapalkintojen ilmoittamiseen veroilmoituksessa ja hyvin tiedämme, että valtaosa ihmisistä ei niitä muista tai ei tiedä, että tällainen velvoite olisi olemassa, niin sehän on yleisen veromoraalin kannalta haitallista, että meillä on olemassa velvoitteita, joita vain muutama prosentti noudattaa ja joista sitten muille saattaa satunnaisesti tulla verotusseuraamuksia tai hankaluuksia, jos verottaja sitten pääsee tällaiseen kiinni. Meidän pitää poistaa tämänkaltaisia veroloukkuja, joissa tavallisen ihmisen on hyvin vaikea tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, ja tällä uudistuskokonaisuudella kohennetaan paljon tilannetta. Silloin kun ihmiset osallistuvat urheilu‑ tai pilkkikisoihin — pilkkisatanenhan tälle sopii hyvin termiksi, että semmoiset pienet palkinnot vapautuvat sitten byrokratian ja verotuksen kourista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-05T17:44:49,2019-12-05T17:46:47,Hyväksytty,1.1 2019_76_85,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on todella hyvä lakiesitys, ja tämän sisällön varmasti eduskunta yksimielisesti voi hyväksyä, kuten myös valtiovarainvaliokunta, ja siellä verojaosto taitavaksi tunnetun puheenjohtajansa, edustaja Viitasen johdolla on hyvin tehnyt tämän mietinnön. Tosiaan, kiittäisin hallitusta, mutta kun nyt meillä on vain tämä toimitusministeristö, niin kuitenkin sitä, että toivat tämän koko poliittisen kentän ylittävän yhteisen toiveen siitä, että tällainen arjessa hyvin tärkeä parannus saadaan aikaan. Tällainen parannus on tosiaan mukava säätää verotuksen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-05T17:46:48,2019-12-05T17:47:37,Hyväksytty,1.1 2019_76_86,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Koskinen tuossa oikeastaan ehti jo sanoa hyvin paljon niitä asioita, joita olisin itsekin sanonut. Kansalaisten oikeustajuun sopii tämä hallituksen esitys erinomaisen hyvin. Kun tämä lakiesitys aikanaan säädettiin, se todettiin toimimattomaksi ja ennen kaikkea ihmisiä, voi sanoa, jopa turhan päiten verottavaksi ja kurittavaksi. On hyvä, että se nyt korjataan. Niin pilkkikisat kuin urheiluseurojen monenlaiset muutkin pienet kisat ja niiden palkinnot tulevat nyt sille tasolle kuin pitäisikin olla. Pienet palkinnot kuuluvat laji‑ ja harrastustoimintaan, eikä niihin tarvitse erikseen verottajan pitkän käden ulottua. Myös tämmöinen verotuksen läpinäkyvyys muilta osilta tässä varmistetaan, eli jos ne palkintosummat nousevat kovin, kovin korkealle, niin on luonnollista, että silloin verottaja näihin asioihin puuttuu. Täällä aikaisemmin mainittiin myös tämä hallinnon keventäminen. Meidän pitäisi pystyä katsomaan vielä laajemmin meidän lainsäädännöstämme vastaavanlaisia järjestelmiä, jotka aiheuttavat kansalaisten kannalta hankalia tilanteita ja kohtuuttomia tilanteita mutta myös aivan turhaa byrokraattista työtä. Uskonpa, että kansalaisten lisäksi myös byrokraattikansalainen pitää sitä työtä tarpeettomana. Tarpeellisempiakin asioita löytyy. Ja miten mukavaa on eduskunnassa näinä hetkinä, kun voimme yli puolue‑ ja hallitus—oppositio-rajojen, ennen kaikkea yhdessä myös näitä korjauksia tehdä, varsinkin nyt kun ei hallitusta ole vaan meillä on toimitusministeriö. On mukava ottaa vastaan aikaisemman opposition kiitoksia edellisen hallituksen hyvälle työlle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-12-05T17:47:37,2019-12-05T17:49:31,Hyväksytty,1.1 2019_76_87,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Näin, ja lisää kiitoksia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_76_88,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on ihan hyvään suuntaan menossa tämä hallituksen esitys. Ehkä tuo 100 euron raja on vielä pikkuisen alakantissa. [Johannes Koskinen: Pohjanmaalla kyllä!] Urheiluseura kun järjestää joitakin kilpailuja tai muita, niin nykypäivänä valitettavasti vaan niin on, että tuo 100 euron palkintosumma siellä ei kauheasti houkuta muuta kuin joissakin juniorikisoissa. Minä en itse asiassa oikein tiedä, minkälaisia verokytkyjä lapsille on tullut. Itse asiassa voisin Viitaselta tässä jopa kysyä sitä, kun joku aika sitten vielä minuun otti yhteyttä joku henkilö, joka oli koiranäyttelyissä ollut: mitenkä nyt, jos jatkossa koira pärjää näyttelyssä ja saa sieltä 120 euron arvoisen ruokasäkin lahjaksi, niin tuleeko se vero ja kirjataanko se sille omistajalle vai sille koiralle, vai miten se tapahtuu? Mutta se, mikä minua itseäni askarruttaa, on suomalainen huippu-urheilu, jonne nyt valitettavasti edellisten hallitusten ja nykyisenkin toimitusministeriön, tai tämän Rinteen hallituksen, aikana ei ole osoitettu vielä riittäviä toimia. Ja tulee semmoinen asia mieleen, että jos on jonkun lajin huippu-urheilija kyseessä, ja hän käy esimerkiksi ympäri Suomea tai kansainvälisillä harjoitusmatkoilla, niin hyvin usein on ollut tyypillistä, että jos urheiluseuralla tai kyseisen lajin seuralla on mahdollisuutta tukea sitä urheilijaa siinä, niin hän saattaa saada vuosien aikana useitakin tämmöisiä tukia niihin ulkomaanmatkoihin. Pitääkö nämä kirjata johonkin, vai millä tavalla nämä tulkitaan, koska tämä on ollut hirmu epäselvää jo tämän vanhan lainsäädännön puitteissa? Mikä on tämän nykylainsäädännön henki? Haluan korostaa sitä, että muuallahan yhteiskunta maksaa tämän tason urheilijoille palkkaa siitä, mutta Suomessa he joutuvat mahdollisesti pienen opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahan turvin tekemään näitä matkoja. Tiedän esimerkin, että urheilija saa 6 000 euroa urheilija-apurahaa vuodessa ja matkapäiviä kertyy ulkomailla lähes sata. Tämä urheilun budjetti on suuruusluokaltaan noin 20 000, [Puhemies koputtaa] niin miten tämä uusi laki kohtelee heitä? Vaikuttaako tämä tähän urheiluseuran sisäiseen tukeen urheilijalle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-05T17:49:32,2019-12-05T17:52:53,Hyväksytty,1.1 2019_76_89,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tässäkin asiassa on hyvä. Olen ollut vuosikymmeniä Tampereen Poliisi-Urheilijoitten johtokunnassa, ja tuemme aktiivisesti junioriurheilua ynnä muuta edelleenkin. Olisiko kuitenkin mahdollista korottaa tämä 100 euroa 200 euroon? Nimittäin hyvin usein nyt tulisi sitten se tilanne vastaan, että jos annamme jollekin juniorille vaikka suksipaketin — sukset, sauvat ja monot — niin se ei vain yksinkertaisesti mahdu tähän 100 euroon, mutta siihen 200 euroon se mahtuisi jo aivan hyvin. Jos tällaisen voisi ottaa huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-12-05T17:52:55,2019-12-05T17:53:37,Hyväksytty,1.1 2019_76_90,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Ja vain lyhyesti vielä: ymmärsin, että edustaja Viitanen tässä käytti termiä ”pilkkisatanen”. Hän tarkoitti sillä sitä, että kysymys on... [Pia Viitanen: Koskinen!] — Koskinenko käytti, kuka tahansa käyttikään, tämä termi oli tässä ilmassa. Sillä haluttiin sanoa siis se, että on pienistä symbolisista palkinnoista kysymys. Se, että jos ruvetaan sitten... johonkin raja täytyy laittaa — sen ainakin edustaja Viitanen tässä käytti omassa puheenvuorossaan, että jossakin raja täytyy olla. Voi olla, että 200 voi olla parempi raja kuin satanen, mutta kyllähän se on selvä asia, että kun mennään korkeampiin summiin, niin silloin ne ovat jo rahanarvoisia palkintoja, ja on ymmärrettävä, että silloin siitä myöskin verottaja kiinnostuu. Siinä mielessä se nyt on vähän makuasia, mihin kohtaan se laitetaan. Tämä periaate on tässä selkeä, että tämä on enemmän symbolinen palkinto kuin rahansiirto tai palkitseminen sitä kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-05T17:53:39,2019-12-05T17:54:29,Hyväksytty,1.1 2019_76_91,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Vielä tässä asiassa se, että kun Kiljunen nosti esiin nämä sanat ”symbolinen palkinto”, niin nämä ovat todellakin symbolisia palkintoja. Kyllähän meidän pitää yhteiskunnan kannalta miettiä, rakennammeko me näiden symbolisten palkintojen ympärille jonkun helkatin verotarkastusjutun, [Puhemies koputtaa] tällaisen, johonka nämä... — Anteeksi! Pahoittelut tämän sanan ”helkatti” käytöstä. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Nyt tuli uudestaan se sana. [Juha Mäenpää: Voi... No, pahoittelut sitten pelkästään vaan siitä rumasta sanasta.] — Hyvä, mutta jatkakaa asiaa toki.] Niin se, että eihän meidän kannata käyttää mitään isoa organisaatiota valvomaan tämmöisiä symbolisia palkintoja, että kyllä itse näkisin, että tässä terve maalaisjärjen käyttö olisi sallittua, mutta koska se ilmeisesti lienee mahdotonta, niin varmaan se raja jonnekin pitää asettaa. Mutta se satanen tuntuu kyllä mielestäni pieneltä. Mutta vielä edelleen, jos sallitte, kysyn Viitaselta sitä, että miten näitä tavallansa pitemmälle edenneitä urheilijoita ja urheiluseuran heille antamaa mahdollista tukea siihen tappiolliseen urheiluharjoitteluun verotetaan ja kirjataan ylös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-05T17:54:29,2019-12-05T17:56:03,Hyväksytty,1.1 2019_76_92,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Ihan omalta osaltani haluan kiittää tästä keskustelusta ja haluan ilmaista kyllä sen, että tässähän on koko meidän valiokunnan yksimielinen mietintö, jossa on myös perussuomalaisten edustus, ja kaikki pitivät hyvänä ja tärkeänä sitä, kun edellisen hallituksen aikana tehtiin iso uudistus, joka niin ikään tehtiin ilman perussuomalaisten vastalauseita. Siinä on osoittautunut olevan aukkoja. Kun jo hallitus tarttui näihin aukkoihin ja sulki niitä kansalaisjärjestöjen kannalta, pienten yrittäjien kannalta myönteiseen suuntaan, niin valiokunta tässä vielä paransi hallituksen esitystä hieman parantamalla kansalaisen asemaa. Eli valiokunta on tehnyt tässä hyvän työn, ja harkinta on ollut positiivinen. Aina voidaan keskustella siitä, mikä se raja on, ja sitten tulevat tietenkin eteen ne kysymykset, että harkitsemme sitä rajaa ehkä tulevaisuudessa kokemusten perusteella. Puhuimme hyvin, että kokemusten perusteella voi sitten katsoa, mikä on se oikea malli. Tärkeää on, että nyt tehdään tämä ja se on yhteneväinen logiikaltaan tämän hallituksen esityksen rajojen kanssa, jos näin voi sanoa, ja se on selitys. Mutta sitten jossain vaiheessa tulee tietenkin se raja, että kuinka paljon järjestelmä sallii sitä, että rupeaa tulemaan niitä 100 euron tai 200 euron lahjoja kymmenen peräkkäin tai 100 peräkkäin, ja tätähän tämä ei mahdollista. Meidänkin pitää lainsäätäjänä etenkin tämä sitten myös huomata, että kun teemme muutoksia, niin pitää yrittää tehdä ne viisaalla tavalla. Mutta minä olen, puhemies, altis kaikille palautteille ja uskon, että jaostokin. Hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien puolueiden kesken tätä teimme, ja mikäänhän ei estä keräämästä kokemuksia ja palaamasta asiaan ja myös ottamasta hyviä ideoita vastaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-05T17:56:03,2019-12-05T17:58:01,Hyväksytty,1.1 2019_76_93,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan, edustaja Viitanen on taitavaksi todettu jaoston puheenjohtaja, ja kun hän tässä toivoi näitä uusia ajatuksia, niin ehkä tätä edustaja Mäenpään tärkeää pohdintaa voisin ryydittää tällaisella ajatuksella siitä, että meillä voisi olla vaikkapa tällainen seuratoiminnan vapaan tulon raja, johon voisi mennä näitä stipendejä. Tai kuvaan vaikka sellaisen sinänsä hypoteettisen mutta monelle seuralle ehkäpä todellisen esimerkkitilanteen, että seura on järjestämässä vaikkapa hiihtokilpailut ja kansainvälisen tason kilpailussa pitää olla esimerkiksi lääkintäalan osaamista paikalla. No, sinne tietysti tarvitaan talkoolaisia, ja tällaisesta kriittisestä resurssista, kuten vaikkapa lääkäristä kilpailupaikalla, olisi tietysti mukava palkita jollain tavoin muutenkin kuin pelkkää kisamakkaraa tarjoamalla — seura voisi vaikkapa ensi suunnistuskauden iltarastien kausikortin antaa tästä. Nythän tämä on veronalaista tuloa, mutta jos meillä olisi joku tällainen seuratoiminnan pieni vapaan tulon raja, niin silloin jokainen voisi ottaa huoletta tällaisen muodollisen muutaman kympin arvoisen ja seuran tarjoaman vastikkeen niistä vaivoista, jotka eittämättä ovat suurempia kuin tämän saatavan etuuden taloudellinen arvo mutta ovat sen seuratoiminnan edistämisen kannalta korvaamattoman tärkeitä. Tässä voisi olla verojaostolle ehkä yksi ajatus, mitä voisi kehittää. Tästä ei todella tulisi veropohjaan minkäänlaista reikää, vaan tämä olisi vain edistämään lasten ja nuorten ja toki muutenkin urheilun ja liikunnan parissa tehtävää työtä, ja miksei tätä voi hyödyntää myös muissa seuroissa, sanotaan nyt, vaikkapa siellä koiranäyttelyissä tai muualla. Eli haettaisiin sellainen sopiva vapaan tulon raja seuratoimintaan liittyen, joka koskisi näitä stipendejä ja pieniä palkintoja ja vaikkapa tämmöisiä talkootyöstä tehtäviä muodollisia palkitsemisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-05T17:58:01,2019-12-05T18:00:10,Hyväksytty,1.1 2019_76_94,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun  lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 78/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2019 vp","Arvoisa puhemies! Näin itsenäisyyspäivän aattona ja toimitusministeriön aikakautena on tietysti upeata, että me voimme puoluerajojen ylitse, vasemmalta laidalta oikealle laidalle, todeta, että meillä on ainakin joitakin asioita, joissa voidaan ihan yhteistyössä edetä. Tämä esitys tullaan varmasti yksimielisesti täällä eduskunnassa hyväksymään. On järkevää tämä byrokratian vähennys. Ja esimerkiksi just tässä ovat nämä pienet palkinnot, joita kansalaisjärjestöt, urheilujärjestöt antavat, rahanarvoisten palkintojen antaminen, se, että tämä voidaan vapauttaa verotuksesta ja ilmoitusvelvollisuuksista. Onko se raja 100 vai 200 euroa? Luulen, että tuokaan ei ole se kiistakysymys. Varmaan järkevintä on juuri tässä tilanteessa viedä tämä esitys nyt tällä rajalla. Ja kuten täällä edustaja Autto toi esille, verojaosto pohtikoon tätä: olisi vaikka sitten niin, että ensi itsenäisyyspäivän aattona tuodaan se 200 euroa tänne, niin että saadaan sitten se, jos se on ikään kuin se oikeampi raja. Olennaisinta on se, että on kysymys edelleenkin symbolisista palkinnoista eikä siitä, että se on todellakin rahanarvoista tuloa, mikä tästä tulisi. Sehän olisi jo verotuksenalaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-05T18:00:10,2019-12-05T18:01:19,Hyväksytty,1.1 2019_76_95,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Tuula,Haatainen,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 5/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen 2019_76_96,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2019 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokunta on varmasti tehnyt hyvää ja perusteltua työtä mietinnön kanssa, ja tämä esityskin on hallinnon järjestämisen näkökulmasta varmasti perusteltu. Mutta jos, rouva puhemies, sallitte, niin kaksi näkökulmaa tähän itse aiheeseen. Suomessa tulisi kehittää kannusteita siihen suuntaan, että näitä saastuneita maita aina puhdistettaisiin eikä läjitettäisi sitten tulevien sukupolvien puhdistettavaksi. Ja toki ymmärrän sen, arvoisa puhemies, että tämä vaatii myöskin taloudellista panosta, mutta tähän voidaan kehittää toisaalta kannustimia eri tavoin, että näin aina tapahtuisi, että havaitut saastuneet maat puhdistetaan, mutta myöskin sitten tietysti siihen voidaan tuoda tukea. Ja tämä on se toinen näkökulma, jonka haluan tässä keskustelussa tuoda esille. Kun Suomi on vaurastunut kansakuntana aivan erityisesti meidän puunjalostusteollisuutemme kautta ja puunjalostusteollisuutta on ollut ympäri maata, myös paikkakunnilla, jotka ovat varsin pieniä, ja nyt sitten, kun tämän puunjalostustoiminnan seurauksena on voinut jäädä paikallisesti alueita, joissa on saastunutta, pilaantunutta maaperää, niin on sitten todella tärkeää, että se paikallinen yhteisö ei jää yksin sen puhdistamisen kustannusten kanssa, koska se työ, jota siellä aiempina vuosikymmeninä on tehty, on nimenomaan ollut sitä työtä, joka on ollut omiaan vaurastuttamaan suomalaisen yhteiskunnan ja mahdollistamaan sen, että voimme tänä päivänä nauttia tästä korkeasta elintasosta ja elämänlaadusta, jota teemme. Eli kollektiivisesti enenevässä määrin kuin mitä nyt teemme, kantaisimme vastuuta siitä, että joka puolella Suomea, myös pienemmillä maaseutumaisilla paikkakunnilla, nämä asiat saadaan ratkaistua kestävällä tavalla niin, ettei sille paikalliselle yhteisölle koidu kohtuutonta taloudellista taakkaa siitä, että asiat saatetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-05T18:02:08,2019-12-05T18:04:28,Hyväksytty,1.1 2019_76_97,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Auton huomio on täsmälleen oikea, että mieluummin saastuneita alueita puhdistetaan kuin jätetään kuormittamaan luontoa. Se on vähän sama tilanne kuin jätteiden käsittelyn osalta, että sen sijaan, että me kaatopaikoille raahaamme jätteitä, mieluumminkin kierrätykseen panostetaan tai sitten tehdään ihan todellinen loppuhävitys vaikka polttamalla lämpövoimaloissa ja niin edelleen. Eli tässä suhteessa on ehdottomasti järkevä tämä ajattelutapa. Pysyvät kaatopaikat tai luonnon pysyvä kuormittaminen ovat kuitenkin pysyvyyttä, ja meillä on luonnossamme rajat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-05T18:04:28,2019-12-05T18:05:10,Hyväksytty,1.1 2019_76_98,76/2019,2019-12-05,15.59,18.07,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun ympäristövahinkojen korvaamista kehitetään, niin on erittäin tärkeää, että tästä korvaamisesta vastaa ensi sijassa se taho, jonka toiminnasta vahinko on aiheutunut. Silloinhan tämä tuskin olisi esimerkiksi pienten kuntien vastuulla, vaan sen pitäisi olla aina lähtökohtaisesti sen tahon vastuulla, joka on sen aiheuttanut, oli kyse sitten yrityksestä tai ihan mistä tahansa muusta toimijasta. Tämähän ennaltaehkäisee myös ympäristövahinkojen syntymistä, kun se vastuu mahdollisimman selkeästi osoitetaan sille taholle, joka tosiaankin on ollut vastuussa vahingoista ja joka on silloin saanut taloudellisen hyödynkin siitä toiminnasta kaikkein todennäköisimmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2019+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-05T18:05:10,2019-12-05T18:06:08,Hyväksytty,1.1 2019_77_1,77/2019,2019-12-10,14.00,14.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Pääministerin valinta>>>Muu asia M 3/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on pääministerin valinta. Tasavallan presidentti on 9.12.2019 päivätyllä kirjelmällään kuultuaan eduskunnan puhemiestä ilmoittanut, että perustuslain 61 §:n 2 momentissa tarkoitettu pääministeriehdokas on kansanedustaja, hallintotieteiden maisteri Sanna Marin. Kirjelmä on saatettu eduskunnan tietoon jakamalla se edustajille. (M 3/2019 vp) Työjärjestyksen 65 §:n 1 momentin mukaan asia on pantava pöydälle johonkin seuraavaan täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia pannaan pöydälle tänään pidettävään toiseen täysistuntoon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_78_1,78/2019,2019-12-10,14.16,14.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Pääministerin valinta>>>Muu asia M 3/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Edellisessä täysistunnossa esiteltiin tasavallan presidentin 9.12.2019 päivätty kirjelmä, jonka mukaan pääministeriehdokas on kansanedustaja, hallintotieteiden maisteri Sanna Marin. Ehdotuksen hyväksymisestä on äänestettävä. Valinnassa noudatetaan Suomen perustuslain 61 §:n 2 momentin ja eduskunnan työjärjestyksen 65 §:n 1 momentin säännöksiä. Ehdokas on tullut valituksi pääministeriksi, jos toimitettavassa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan. Asiasta ei sallita keskustelua. Pääministeriehdokkaan hyväksymisestä toimitetaan koneäänestys. Kansanedustaja, hallintotieteiden maisteri Sanna Marinin valinta pääministeriksi ""jaa""; joka ei kannata valintaa, äänestää ""ei"".",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_78_2,78/2019,2019-12-10,14.16,14.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Pääministerin valinta>>>Muu asia M 3/2019 vp,Eduskunta päättänee saattaa valinnan tuloksen tasavallan presidentin tietoon.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_79_1,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,Valtioneuvoston vaihdosta koskeva tasavallan presidentin 10.12.2019 päivätty avoin kirje on jaettu edustajille ja otetaan pöytäkirjaan. (Pöytäkirjan liite 2.1A),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_79_2,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 3/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_79_3,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle   laiksi  Suomen  itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2019 vp,Arvoisa puhemies! Huomenna asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen tekemään pöydälle jaetun pykälämuutosehdotuksen 9 §:ään. Meidän tulkintamme mukaan tässä kavennetaan hallintoneuvoston valtaa suhteessa hallitukseen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+7.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2019-12-10T15:47:16,2019-12-10T15:47:32,Hyväksytty,1.1 2019_79_4,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_79_5,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Kunnioitettu puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sisältyvän mietinnön vastalauseen 1 mukaisesti ehdotamme, että tämä 1. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana mietinnön mukaisesti. 2. lakiehdotukseen tehtiinkin ensimmäisessä käsittelyssä jo vastaavat pykälämuutosehdotukset. Edelleen esitän, että tämä 3. lakiehdotus hylätään. Tämä 3. lakiehdotus koski siis ulkomailta Suomeen muuttavien avainhenkilöitten asemaa. Näin se lyhyesti menee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-10T15:47:58,2019-12-10T15:48:42,Hyväksytty,1.1 2019_79_6,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman mukaan verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle asetettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämä on edellytys hallituksen tavoitteen toteutumiselle julkisen talouden tasapainosta. Hallituksen toteuttama veropolitiikka on kuitenkin perustavanlaatuisessa ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa. Ansiotuloverotuksen kiristäminen [Jari Myllykoski: Toisten jälkiä joutuu korjaamaan!] ja kotitalousvähennyksen poistaminen nostavat työhön kohdistuvaa verokiilaa ja tekevät työn teettämisestä sekä työn vastaanottamisesta nykyistä kannattamattomampaa. Arvoisa puhemies! Suomalaisten ansiotulojen verotus kiristyy. Edellisellä vaalikaudella huolehdittiin siitä, ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristynyt. Kireä työn verotus vähentää halukkuutta työn tekemiseen, teettämiseen ja itsensä kehittämiseen. Hyvinvointi syntyy vain työstä. Jos työtä verotetaan kireästi, myös hyvinvointia syntyy vähemmän. Tämän vuoksi edellinen hallitus kevensi työn verotusta yhteensä 1,4 miljardilla eurolla. Korkea työn verotus on haitallista kaikissa tuloluokissa. Pienillä tuloilla se vähentää kannustimia ottaa työtä vastaan. Keskituloisilla työnteosta rankaiseminen korkealla ja nopeasti kiristyvällä verotuksella vähentää kannustimia kehittää omaa osaamistaan tai tavoitella vastuullisempia työtehtäviä. Suomi verottaa poikkeuksellisen tiukasti tärkeintä kilpailukykytekijäänsä eli osaamista. Verotamme kansainvälisesti vertaillen kireästi huippuosaajia ja asiantuntijoita. Viime vuosina korkeasti koulutettujen nettomuutto pois Suomesta on kiihtynyt huolestuttavasti. Saksassa on väestömäärään suhteutettuna kaksinkertaisesti johtaja- ja asiantuntijatason työpaikkoja Suomeen verrattuna. Tämä väestönosa ja heidän työpaikkansa kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Työpaikkojen sijoittumiseen vaikuttaa keskeisesti verotaso. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee asiantuntijoiden osalta ristiriitaista politiikkaa. Se nostaa korkean lisäarvon työhön kohdistuvaa verotusta ihmisille, jotka nyt työskentelevät Suomessa. Samalla se laskee ulkomaalaisten asiantuntijoiden verotusta ymmärtäen, että kansainvälisen tason huippuosaajia on vaikea houkutella Suomeen yleisillä työhön kohdistuvilla veroasteilla. On aivan keskeistä pitää Suomi kilpailukykyisenä myös muualta tuleville ihmisille. Siksi ulkomaisten avainhenkilöiden kohtuullista verotusta on helppo tukea. Saman kannustavuuden tulisi kuitenkin päteä myös kotimaiseen työvoimaan. Suomessa on voitava tehdä ja teettää monenlaista korkean tuottavuuden työtä. Nyt suomalainen huippuosaaja voi joutua maksamaan yli 22 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin ulkomainen huippuosaaja. Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus, tai no, tämä edeltävä hallitus, on heti ensi töikseen ensimmäisessä budjetissaan poikkeamassa edellisen hallituksen — tarkoitan nyt sitä Sipilän hallitusta — [Naurua] veropolitiikan keskeisistä periaatteista. Työn verotus on kiristymässä ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla, koska hallitus ei ole kompensoimassa palkansaajille veroluonteisten maksujen kiristymistä. Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan keskituloisen, 3 452 euroa kuukaudessa ansaitsevan veroprosentti kiristyy noin 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2020. Tämä tarkoittaa keskituloiselle kahden palkansaajan perheelle reilun 300 euron menetystä vuosittain. On positiivista, että hallitus esittää ensi vuodeksi pienituloisille 200 miljoonan euron kevennystä ansiotuloverotukseen. Tästä huolimatta verotus kiristyy hieman myös matalilla palkkatasoilla. Esitetty veronkevennys on siis riittämätön kompensoimaan maksujen muutoksista aiheutuvat palkkaverotuksen kiristymiset ensi vuonna. Kaiken päälle hallitus on myös kiristämässä välillisiä veroja. Työssä käyvien ja yritysten kustannuksia nostetaan 250 miljoonan euron polttoaineverojen kiristyksellä, jota ei kompensoida yrityksille tai keskituloisille muussa verotuksessa. Haittaverojen reilun kiristämisen vastapainoksi tarvittaisiin vastaavasti ansiotuloveron tuntuva kevennys. Arvoisa puhemies! Kokoomus esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan yhteensä miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennystä ensi vuodelle kaikille palkansaajille sekä eläkeläisille. Kokoomus edellyttää hallituksen vähintään huolehtivan siitä, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy vaalikauden aikana. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen heikennys on huonoa työllisyys‑, perhe- ja senioripolitiikkaa. Kotitalousvähennyksellä tuetaan työllisyyttä ja torjutaan harmaata ta-loutta. Vähennys on myös tärkeä tuki erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille arkea helpottavien palveluiden hankintaan. Vähennys alentaa kynnystä teettää kotitöitä ja korjauksia ulkopuolisilla ammattilaisilla sekä ehkäisee harmaata taloutta. Hallitus esittää vuoden 2020 talousarvion yhteydessä kotitalousvähennyksen leikkausta. Enimmäismäärää ehdotetaan alennettavaksi 2 400 eurosta 2 250 euroon. Samoin vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista ehdotetaan alennettavaksi työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen osalta 20 prosentista 15 prosenttiin. Hallitus tavoittelee korkeampaa työllisyysastetta ja harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Hallituksen päätös heikentää kotitalousvähennystä on vastoin kumpaakin päämäärää. Kotitalousvähennyksen heikennys nostaa remontti- ja kotipalveluiden hintaa ja laskee palveluiden kysyntää. Tämä vähentää palvelualojen työllisyyttä ja kasvattaa riskiä harmaan talouden lisääntymiseen. Kokoomus esittää, että hallitus luopuu kotitalousvähennyksen heikennyksestä. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan yli 75-vuotiaille parannettua kotitalousvähennystä. Tämä tukisi ikääntyneiden asumista kotona, säästäisi hoivamenoissa sekä lisäisi kotipalvelualan työllisyyttä. Kokoomus ehdottaa, että yli 75-vuotiaiden osalta kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin, 100 euron omavastuu poistuisi sekä palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella esitän vastalauseen 2 mukaiset lausumaehdotukset: 1) ”Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu turvaamaan sen, ettei kenenkään palkansaajan verotus tällä vaalikaudella kiristy.” 2) ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen uudistamisesta yli 75-vuotiaiden osalta siten, että kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin, 100 euron omavastuu poistuisi sekä palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-10T15:48:42,2019-12-10T15:57:02,Hyväksytty,1.1 2019_79_7,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on kysymys toisesta käsittelystä. Tuossa viime viikolla, kun kävimme ensimmäisen käsittelyn, varsin perusteellisesti käsittelimme verotusta siinä, enkä lähde kertaamaan niitä keskusteluja tässä, mutta totean vain, että tämä hallituksen esitys keventää verotusta. Tämä keventää verotusta kaikissa tuloluokissa. Ainoa verotusta nostava elementti, jos näin voi tulkita, on solidaarisuusveron pysyminen edelleen voimassa, mikä mielestäni on erittäin hyvä, koska kuitenkin tarvitaan myös sitä, että parempituloiset omalta osaltaan kortensa kekoon kantavat ja yhteisien palveluiden rahoitukseen osallistuvat. Puhemies! Tässähän siis nämä indeksitarkistukset vähentävät verotuloja liki 500 miljoonalla. Sen lisäksi tehdään veronkevennyksiä 200 miljoonan edestä, ja on tärkeää, että ne painottuvat pienituloisiin palkansaajiin, eläkkeensaajiin ja etuuksien saajiin. Sillä tavalla tämä on hyvä ja oikeudenmukainen kokonaisuus. Kerrattakoon nyt vielä, puhemies, se mistä myös hyvin seikkaperäisesti viime käsittelyssä puhuimme: Tällä esityksellähän ei päätetä tästä veroluonteisten maksujen noususta, vaan nämä päätökset on tehnyt — onko se sitten nyt sitä edellinen hallitus — Sipilän hallitus vuosina 2016 ja 2018 säädetyillä laeilla, ja niiden lakien mukaan tässä nyt mennään. Ja tässähän on kysymys sitten näistä kuulluista kiky-asioista, joista myös viimeksi kertasimme, että niinhän siinä kävi, että tämä kiky sinänsä syntyi pakkolakiuhkailun seurauksena siten, että nämä rakenteet, mitkä tässä nyt ovat, ovat tässä edellisen hallituksen toimenpiteiden johdosta. Mutta sinänsä tämä esitys, mistä tänään puhutaan, keventää verotusta, ja on hyvin tärkeää, että tämänkin kautta pienituloisten ihmisten ja palkansaajien, eläkkeensaajien ja sosiaalietuuksien saajien verotaakka helpottuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-10T15:57:05,2019-12-10T15:59:28,Hyväksytty,1.1 2019_79_8,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vähämäen tekemää esitystä 3. lakiehdotuksen hylkäämisestä. Me perussuomalaiset pidämme erikoisena sitä, että tämän hallituksen esityksen toteutuessa ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotus laskisi 35 prosentista 32 prosenttiin samalla, kun monilla tavallisilla suomalaisilla palkansaajilla käteenjäävät tulot pikemminkin laskevat veroluonteisten maksujen nousun myötä, kuten täällä edellä todettiin. Tämä suunta, johon kotitalouksien ostovoima on menossa, on kestämätön. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittivät asian ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla muun muassa 100 miljoonan euron veronkevennystä tavallisille suomalaisille palkansaajille. Samoin esitimme tämän palkkatulojen, ansiotulojen verotuksen 100 miljoonan kevennyksen lisäksi 50 miljoonan euron kohdennusta eläkeläisten veronkevennyksiin. Olemme esittäneet myös kotitalousvähennyksen 92 miljoonan euron leikkausten peruuttamista ja tuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista lainsäädäntöön. Valitettavasti nämä hyvät esityksemme kaatuivat viime viikon äänestyksissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-10T15:59:28,2019-12-10T16:01:04,Hyväksytty,1.1 2019_79_9,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Sipilän hallituskaudella huolehdittiin siitä, ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristynyt. Kireä työn verotus vähentää halukkuutta työn tekemiseen, sen teettämiseen ja myöskin kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen. Nykyinen hallitus on heti ensimmäisessä budjetissa poikkeamassa edellisen hallituksen, siis Sipilän hallituksen, veropolitiikan keskeisestä periaatteesta. Työn verotus on kiristymässä ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla, koska hallitus ei ole kompensoimassa palkansaajille veroluonteisten maksujen kiristymistä. Tämän kaiken lisäksi hallitus on kiristämässä välillisiä veroja: työssä käyvien ja yritysten kustannuksia nostetaan polttoaineveron kiristyksellä, jota ei kompensoida yrityksille tai keskituloisille muussa verotuksessa. Haittaverojen reilun kiristämisen vastapainoksi [Pia Viitasen välihuuto] tarvittaisiin vastaavasti ansiotuloveron tuntuvaa keventämistä. Kokoomus esittääkin omassa vaihtoehtobudjetissaan yhteensä miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennystä ensi vuodelle kaikille palkansaajille ja eläkeläisille. Kokoomus edellyttää hallituksen vähintään huolehtivan siitä, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy vaalikauden aikana. Sitä valitettavasti nykyisen hallituksen näköpiirissä ei ole. Kannatankin lämpimästi edustaja Auton tekemiä lausumaehdotuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-10T16:01:04,2019-12-10T16:02:42,Hyväksytty,1.1 2019_79_10,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu siitä, että verotus ei kiristy, mutta tietysti täytyy ajatella sitä, mitä kokonaisverotukseen laskee. Itse lasken siihen myös kulutusverot ja välilliset verot. Jos ajattelen esimerkiksi polttoaineen tankkausta, niin tietääkseni se on kalliimpaa jatkossa elikkä se hinta nousee, ja samaten kotitalousvähennystä saa käyttää heikommin. [Pia Viitasen välihuuto] — Jos edustaja Viitanen malttaisi kuunnella — niin mietin sitä esimerkiksi, kuinka hyvä työllistävä vaikutus olisi kotitalousvähennyksen laajentamisella. Hallitus on perustellut sitä sillä, että kaikki pienituloiset eivät sitä saa, ja se on hyvä kehittämiskohde, mutta miksi sitä pitää viedä muiltakin pois? Se ei ehkä ole ihan järkevä perustelu. Perussuomalaiset ovat esittäneet esimerkiksi, että sitä voisi laajentaa kauppa-apuun. Jos ajatellaan palvelualojen työllisyyttä, jos ajatellaan kotipalveluita, kauppa-apua, siivousapua, tämäntyyppisiä, niin pienet yrittäjät, yksinyrittäjät ehkä työllistyisivät helposti ja tämä olisi työllisyystoimi, joita tietysti hallitukselta enemmänkin vielä edelleenkin odotamme — niitä odotellessa. Tämä omaishoitajien verovapaus olisi valtavan hyvä. Tuossa katsoin tuota, että omaishoitajan palkkiot ovat noin 400:sta vajaaseen tuhanteen, ja jos ajatellaan, että se korkeampi omaishoitopalkkio ensimmäisessä ja toisessa luokassa edellyttää ympärivuorokautista hoitamista, niin se annetaan vain sairaala‑ ja laitoshoidon sijaan. Jos mietitään, mitä laitoshoito maksaisi: jos keskimäärin vaikka 200 euroa kuukaudessa kunnalle maksaisi laitoshoito, niin se olisi 6 000:n luokkaa, mitä se kunnalle maksaa, minkä työn omaishoitaja tekee. Tämäkin idea olisi ollut helposti otettavissa käyttöön, mutta valitettavasti nyt tätä perussuomalaisten hyvää ideaa, jota me olemme pitkään ajaneet, ei haluttu muistaa. Puhutaan kauniisti omaishoitajista ja hoitajista yleensäkin ja arvostetaan heitä juhlapuheissa, mutta hoitajamitoitus hoitokodeissa odottaa edelleen rahoitustaan, [Maria Guzenina: Se tulee!] ja kotihoito on nyt unohtumassa, jos ajatellaan, että kotihoitoon liittyvät myös omaishoitajat. Sopimushoitajia on Suomessa lähes 50 000 viime vuoden tilaston mukaan — heidät on unohdettu. Tämä kotitalousvähennyksen heikennys on todella merkittävä heikennys, ja on arvioitu, että se lisää myös harmaata taloutta, eli en oikein nyt tiedä, mikä hallituksen linja on. Perussuomalaisillahan on selkeä linja siinä mielessä, että me olisimme lisänneet henkilöiden ostovoimaa 700 miljoonalla eurolla ja leikanneet näitä niistä maan ulkopuolisiin tulonsiirtoihin menevistä asioista, joita me emme priorisoi. Valitettavasti nyt aikani loppuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-10T16:02:42,2019-12-10T16:05:50,Hyväksytty,1.1 2019_79_11,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy nyt kuitenkin vielä muistuttaa siitä, vaikka haavat ovat syviä ja ikäviä, mitä kikyllä tähän maahan aikaan on saatu. Uskallan tulkita, että tämänkin hetken työtaistelutilanne paljolti johtuu siitä, että niin sanotusti venäläistä rulettia työmiehen ohimolla pelatessa pakotettiin palkansaajajärjestöt hyväksymään kiky-sopimukset ja sitä kautta työtuntien ja vuosityöajan pidentäminen, josta myös Teollisuusliitto teki vain määräaikaisen sopimuksen, ja nyt kun se ollaan purkamassa, niin ollaan vielä vaatimassa lisää ja sen varjolla myös matalia palkankorotuksia, mitkä eivät turvaa ostovoimaa. Siltä osin voidaan ajatella niin, että veroluonteiset maksut ovat nyt osaltaan nostamassa verotusta, mutta sitä ei nyt juuri tässä esityksessä ole mukana, vaan kyllä tällä esityksellä ollaan alentamassa verotusta, ja jos nyt oikein olen asioita ymmärtänyt, niin VM:n laskelmien mukaan nimenomaan alennetaan. Mikä kohdistuu nimenomaisesti pieni‑ ja keskituloisten ansioverotukseen, työn verotukseen, niin se linja on oikea. Tässä hallituksessa, joka nyt alkaa uudelleen ja jonka hallitusohjelmassakin nämä hyvät esitykset ovat mukana ja joka niitä edistää, suunta on oikea. Me olemme madaltamassa verotusta ja nimenomaan sinne, missä sen vaikutus on keskeinen, eli pienitulosten osalta. Tästä kikystä ja niin edelleen täytyy nyt muistuttaa vielä, että sillä kaudella valtiovarainministerinä oli kansanedustaja Orpo, kun näitä asioita vietiin eteenpäin, ja tämäkään hallitus ei pysty kaikkia sukkia, jotka rikki kulutettiin edellisten hallitusten aikana, korjaamaan ja parsimaan. Lankaa ei ole ollut vielä riittävästi kaiken korjaamiseen, mutta uskon, että kun pääministeri Marin saa hallituksen oikein ryhdikkääseen työhön, niin jo seuraavissa budjeteissa ja talousarvioissa voidaan nähdä, että tämä hallitus tulee viemään Suomea ja sen työllisyyttä eteenpäin. [Leena Meri: Riippuu vaan, mihin suuntaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-10T16:05:50,2019-12-10T16:08:32,Hyväksytty,1.1 2019_79_12,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällähän on tapana keskustella samat asiat muutamia kertoja, ja tästäkin on jo puhuttu, mistä tänään on puhuttu. Tämän hallituksen esityksen mukaan työn verotus ei kiristy. Muutokset, jotka siihen suuntaan käyvät, periytyvät kilpailukykysopimuksesta, meidän viennillemme ja taloudellemme erittäin tärkeästä kilpailukykysopimuksesta, [Arto Satonen: Siinä kuuluu hallituksen linja!] jota kokoomus oli hyväksymässä ja jonka myös työmarkkinajärjestöt hyväksyivät. Ja nämä vaikutukset ulottuvat pitkälle, kun nyt edelleen ensi vuonnakin työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuja siirtyy työnantajalta työntekijälle ja sitten myöskin päättyy tämä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun määräaikainen alennus. Mutta kuten sanottu, niin tämän hallituksen esitys ei kiristä työn verotusta. Ja sitten näistä muista asioista voisi todeta, että onhan se tietysti vähän surullista, kun oppositiolla ei kovin paljon ole moitittavaa. Noita liikennepolttoaineiden valmisteverojahan kutakuinkin kaikki hallitukset ovat korottaneet. Se on ainakin sillä tavalla käyttökelpoinen verotusmuoto, että se jakaantuu varsin laajalle. Se ei kurita yhtä ryhmää, vaan se jakaantuu laajalle. Nyt sitten koko vaalikauden aikana [Olli Immosen välihuuto] korotetaan liikennepolttoaineiden valmisteveroa 6—7 senttiä per litra, ja siinä on jo arvonlisäverokin mukana. Se ei neljän vuoden aikana vallan kauheasti ole. Ja kerrataan nyt vielä, kun täällä kertauskursseilla ollaan, että kokoomushan nosti tätä liikennepolttoaineiden valmisteveroa vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017. [Johannes Koskinen: Bingo!] Ja perussuomalaisetkin ehtivät jo mukaan vuonna 2017, olisitte ehkä ehtineet pitemmällekin, mutta nyt olette tuossa vaiheessa. Ja sitten kotitalousvähennyksestä: Se nyt ei ihan tavallista kansalaista koske tämä pieni kotikotitalousvähennyksen muutos. Normaali keskimääräinen suomalainen — kuuluu hän mihin tahansa ryhmään, on palkansaaja, eläkkeensaaja, yrittäjä — käyttää tätä kotitalousvähennystä hiukan toistatuhatta euroa vuodessa. Siitä tehtiin selvitys verojaostossa, että kaikilla ryhmillä se on se hiukan toistatuhatta euroa vuodessa. Tämä pienennys kotitalousvähennykseen, aika marginaalinen pienennys, kyllä koskee pikemminkin aika hyväosaisia ihmisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-10T16:08:32,2019-12-10T16:11:27,Hyväksytty,1.1 2019_79_13,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Viitanen täällä käytti erinomaisen painavan puheenvuoron. Hieman täydentäisin siltä osin, että kun edustaja Laiho täällä syytti hallitusta siitä, että se ei kompensoi veroluontoisten maksujen korotuksia ja kiristyksiä, hän käytti tätä termiä, ja täällä myöskin edustaja Meri puhui samasta asiasta, että verotus kiristyy kautta linjan tai kokonaisuutena, jos sitä arvioidaan, niin nyt tässä täytyy kyllä nojautua, arvoisat edustajat, valtiovarainministeriön tekemiin laskelmiin, joiden mukaan Suomessa kotitalouksista 70 prosentin käytettävissä olevat tulot kasvavat tämän budjettiesityksen pohjalta. Siis toistan: käytettävissä olevat kokonaistulot kasvavat. Ja se, mikä tässä on vielä olennaista, arvoisa puhemies, on se, että tämä 70 prosenttia kattaa erityisesti — kattaa erityisesti — pienituloisia ja keskituloisia ihmisiä. Eli tässä on myöskin samanaikaisesti vahva solidaarisuuslinja hallituksen veropolitiikassa, mikä on tässä tärkeä huomioida, ja haluaisin tätä alleviivata. Tässä tuli keskustelussa myöskin esille se, että solidaarisuusvero [Leena Meri pyytää vastauspuheenvuoroa] säilyi sellaisenaan, sitä ylläpidetään. Haluaisin, arvoisa puhemies, muistuttaa edustajia siitä, että tässä solidaarisuusverossa on ongelma. Ei siinä, että meillä on olemassa solidaarisuusvero, vaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti on outoa, että yli 65-vuotiaille tämä solidaarisuusvero on rakenteeltaan kireämpi kuin alle 65-vuotiaille. Tässä kohdassa meillä on ongelma. On hyvä, että kaikki, joilla on hyvät tulot, osallistuvat talkoisiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Sitä tämä solidaarisuusvero sisällään pitää, mutta on väärin, että tässä on ikäraja olemassa. Esimerkiksi edustaja Johannes Koskinen on just tänään 65-vuotiaana siirtynyt — onnittelen häntä siitä — siihen ryhmään, jota periaatteessa tämä solidaarisuusvero iskee rajummin kuin muita. Hän myöskin samanaikaisesti tilastoissa siirtyy passiiviväestöön, ja huoltosuhde siltä osin heikkeni tilastollisesti, jos siitä täällä käydään keskustelua. Haluan vain tämän muistuttaa tässä yhteydessä, [Naurua] näin tarkkoja meidän tilastomme ovat. Siis huoltosuhde heikkenee edustaja Johannes Koskisen kohdalla juuri tänä päivänä. [Aki Lindén: Hyvä Kimmo, että muistat meitä vanhempia!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T16:11:31,2019-12-10T16:13:44,Hyväksytty,1.1 2019_79_14,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisat edustajat, monta nimeä mainittiin, mutta ei mennä silti debattiin — osa niistä oli jopa onnitteluja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_15,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen tuossa totesi, että verotus ei kiristyisi, mutta sehän kiristyy. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloiselle henkilölle, joka on ansainnut noin 3 450 euroa kuukaudessa, jää 160 euroa vähemmän käteen jatkossa. Sitten toinen kysymys on tämä solidaarisuusvero, oikeastaan se tapa, millä siitä puhutaan. Edustaja Viitanen tuossa sanoi, että on hyvä, että nämä ihmiset, [Pia Viitanen: On se hyvä!] jotka nyt maksavat tätä solidaarisuusveroa, osallistuvat myöskin valtion budjetin rahoitukseen ja yhteisen kassan kasvattamiseen. Edustaja Viitanen, hehän jo osallistuvat muutenkin progression kautta hyvin paljon enemmän kuin keskimääräinen suomalainen, ja nyt sitten tämä parin prosentin veroprogression korotus vielä säilyy täällä. Edustaja Kiljunen, nostitte hyvin esiin tuon epäkohdan, että eläkkeellä olevien vero — raippavero siis — on epäoikeudenmukainen näitä eläkeläisiä kohtaan, [Kimmo Kiljunen: Pitää paikkansa!] koska se kohtelee epäoikeudenmukaisesti paitsi sen veron määrän suhteen, niin myöskin sen suhteen, että sen alaraja on alempana. Se on epäkohta, joka pitäisi korjata. [Kimmo Kiljunen: Se on pysyvä vero!] Mutta sen lisäksi täällä on myöskin muita epäkohtia, kuten tämä kotitalousvähennyksen määrän vähentäminen, joka varmasti tulee käymään monen eläkeläisen kukkarolle huonolla tavalla, ja käy myös työllisyyden päälle, koska sitten niitä palveluyritysten palveluksia ei ole enää varaa ostaa, koska vähennystä ei enää pysty samassa määrin tekemään. Arvoisa puhemies! Kun hallituksen suunnitelmissa ensi vuodelle on muutenkin aika vähäinen määrä näitä työllisyystoimia, niin odotettavissa on, että hallitus joutuu tekemään vielä ensi vuoden aikana verotuksen kiristyksiä. Että niitä odotellessa sitten, ikävä kyllä, joudumme tähän tyytymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-12-10T16:13:47,2019-12-10T16:15:47,Hyväksytty,1.1 2019_79_16,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! On totta, että keskustelimme viime viikolla, voi sanoa näin, varsin perusteellisesti tästä esityksestä muun muassa edustajien Viitanen ja Kiljunen kanssa — kummankin Kiljusen kanssa — mutta en malta nyt olla käyttämättä vielä puheenvuoroa, kun edelleen hallituspuolueiden kollegat antavat julkisuuteen sellaista viestiä, joka ei minusta anna oikeaa kuvaa siitä tilanteesta, mitä Suomessa tapahtuu ensi vuonna, kun tämä esitys on tullut voimaan. [Pia Viitanen: Aika moneen kertaan käyty läpi!] — Aivan totta, edustaja Viitanen, mutta käydään vielä kerran läpi, niin tulee ainakin sitten eduskunnan pöytäkirjaan kirjattua. [Leena Meri: Oikeaa tietoa! — Pia Viitasen välihuuto — Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Viitanen, sanoitte, että tämä esitys keventää verotusta. Että tämä esitys keventää palkansaajien verotusta. [Aki Lindén: Tuloverotusta!] Mitä se sellainen palkkaverotuksen keventäminen on, joka tosiasiassa johtaa siihen, [Pia Viitanen pyytää vastauspuheenvuoroa] että tavallisten, ahkerien, työssäkäyvien ihmisten palkkaverotus kiristyy ensi vuonna? [Pia Viitanen: Lomarahoja leikattiin kokoomuksen toimesta! — Arto Satonen: ”Kokoomuksen toimesta!”] Jos te, edustaja Viitanen, luette — kuten varmasti olette lukenut moneen kertaan verojaoston puheenjohtajana — tämän VaV:n mietinnön, niin siinä todetaan, että työn verotus kiristyy esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 euroa sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. [Pia Viitanen: Siinä lukee myös, mistä se johtuu!] Näin siis tulee tapahtumaan. Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan keskituloisen, noin 3 500 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan verotus kiristyy noin 4,4 prosenttiyksikköä ensi vuonna. [Kimmo Kiljusen vastauspuheenvuoropyyntö] Kahden keskituloisen aikuisen perheessä tämä tarkoittaa reilun 300 euron menetystä vuosittain. Täällä hallituspuolueiden kollegat pakenevat edelleen tämän kilpailukykysopimuksen taakse, mutta kyllähän teillä on, arvoisat hallituspuolueet, hyvät kollegat, ollut kaikki keinot, kaikki työkalut käsissä sen eteen, että kun te olette valmistelleet ensi vuoden budjettiehdotusta, niin — kuten totesin jo viime viikolla — on aivan normaalia, että siinä yhteydessä arvioidaan myös veroluontoisten maksujen muutokset. Näin tehtiin myös silloin, kun kilpailukykysopimuksen myötä näitä sivukuluja siirrettiin palkansaajille. Silloin hyvä Sipilän hallitus huolehti siitä, että jokainen isä ja äiti, jokainen työssäkäyvä, ahkera suomalainen saa käteensä enemmän kuin mitä aikaisemmin oli saanut. Silloin nämä sivukulujen kasvut kompensoitiin. [Pia Viitanen: Silloin leikkasitte perusturvaa!] — Kuunnelkaa nyt, edustaja Viitanen, niin saadaan tämä asia käytyä läpi. — 1,4 miljardilla eurolla kevennettiin työn verotusta, jolloin huolehdittiin ensinnäkin siitä, että nämä sivukulujen siirrot saatiin kompensoitua, ja toisaalta huolehdittiin myös siitä, että se tavallinen palkansaaja, siis tavallinen sairaanhoitaja, opettaja, insinööri, lähihoitaja, sai palkastaan käteen enemmän kuin mitä sai aikaisemmin. Nyt tämä esitys johtaa tosiasiassa siihen, että kun tämä ihminen tulee kotiin, ottaa palkkanauhan ja näkee, mitä hän saa käteen, niin se on vähemmän kuin mitä se on tänä vuonna. Täällä on kerrottu hyvin seikkaperäisesti, mistä tämä johtuu, ja tämä fakta ei muutu mihinkään, vaikkakin täällä hallituspuolueiden kollegat toteavat, että sinänsä kyllä oikein tämä hallitus ohjaa veronkevennystä pieni- ja keskituloisille, mutta kun taas samaan aikaan nämä palkansaajien sivukulut kasvavat enemmän kuin mitä sinne veronkevennyksiä ohjataan, se johtaa siihen, että tosiasiassa verotus kiristyy. Te edelleen ohitatte nämä tosiasiat, mitä tässä on. Kun edustaja Kiviranta viittasi äsken siihen, että myös edelliset hallitukset ovat korottaneet polttoaineverotusta, [Kimmo Kiljunen: Viisas lista!] niin tämä on tietysti totta, mutta ero tämän hallituksen ja esimerkiksi Sipilän hallituksen välillä on se, että Sipilän hallitus keventämällä voimakkaasti tavallisten suomalaisten maksamaa palkkaveroa huolehti kuitenkin siitä, että ostovoima kehittyi hyvin ja käteen jäi joka tapauksessa enemmän. Nyt tilanne on se, että Suomen kokonaisveroaste kiristyy, siis kiristyy ensi vuonna verrattuna taas tähän vuoteen. Tavallisten ihmisten verotus kiristyy, palkasta jää vähemmän käteen. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole kyllä oikea suunta, mutta joka tapauksessa toivomme, että tämä kokoomuksen vaihtoehto tulisi hyväksyttyä. Miljardilla eurolla voitaisiin keventää tavallisten palkansaajien verotusta ja huolehtia siitä, että kaikilla tulotasoilla, oli kyse sitten lyhyestä työstä tai pitempiaikaisesta työstä, työnteko kannattaisi, koska vain työnteolla tämä maa menestyy. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-10T16:15:47,2019-12-10T16:21:25,Hyväksytty,1.1 2019_79_17,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Annan yhden vastauspuheenvuoron. Laajempaan debattiin emme mene, vaan jatketaan puhujalistaan. — Yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_18,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Luulin, että ei tarvitsisi montaa tuntia toistaa tätä samaa, mitä jo ykköskäsittelyssä viime viikolla, ja tänään olen sen jo kerran sanonut. Eli tämä hallituksen esitys keventää verotusta, ja siitä noususta, minkä valiokuntakin on todennut — se löytyy kyllä täältä — valiokunta toteaa, että se taas johtuu niistä lainsäädäntömuutoksista, mitä tehtiin veroluonteisiin maksuihin. [Sheikki Laakson välihuuto] Eli tämä tulee sieltä. Ja arvoisat opposition edustajat, arvoisa kokoomus, kyllä se ahkera sairaanhoitaja ihan varmasti muistaa, mitä se kokoomuksen politiikka oli. Se oli sitä, että pakkolakien uhalla tehtiin kilpailukykysopimus, jonka myötä lomarahat leikattiin. Tästä aika moni lapsiperhe kyllä ikävän kesäyllätyksen sai [Arto Satonen: Kuka ehdotti sitä lomarahaleikkausta?] kokoomuksen politiikan seurauksena. Samoin edellinen hallitus aika julmasti leikkasi pienituloisilta ihmisiltä perusturvaa, [Puhemies koputtaa] eläkkeitä jäädytettiin, ei kovin hyvää politiikkaa tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-10T16:21:30,2019-12-10T16:22:43,Hyväksytty,1.1 2019_79_19,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_20,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, joka on tehty edustaja Viitasen johdolla verojaostossa, selkeästi sanotaan, että ”työn verotus kiristyy esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla”. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko näin? — Leena Meri: Onko siellä virhe, Viitanen?] Tämä on aivan yksiselitteinen teksti. Me tiedämme, että meidän palkastamme otetaan verot ja veroluonteiset maksut, ja käteen jää sitten loppu. Se on oleellista: sillä ostamme kaikki ne tarpeet, mitä tarvitsemme, muun muassa sen entistä kalliimman polttoaineen, kun te nostatte polttoaineverotusta. [Pia Viitanen: Niin kuin perussuomalaiset teki viime kaudella!] Tämä on hyvin yksinkertainen ja selkeä asia. Polttoaineveron korotuksen lisäksi sitten esimerkiksi teille, edustaja Viitanen, tulee eteen se, että Tampere joutui teidän kuntapolitiikkanne takia, eli sen, että hallitus ei kuntataloudesta kanna huolta, nostamaan puoli prosenttiyksikköä kuntaveroa, [Pia Viitanen: Oijoi! — Arto Satonen: Näin on!] ja se on suoraan pois myös siitä palkasta. Kun nämä lasketaan yhteen, on aivan yksiselitteisen selvä asia, että 70 prosenttia palkansaajista, eläkeläisistä puhumattakaan, ei saa käteen niin paljoa kuin tänä vuonna on saanut, eli te kiristätte tavallisen palkansaajan verotusta. Se, mille momentille tai mihin ne rahat menevät, on toisarvoinen asia. Osa menee tietysti sosiaalirahastoihin ja niin edelleen, mutta käteenjäävällä rahalla jokainen ostaa leivän ja asumiskustannukset ja muut, joita kaikkia te ilmastopolitiikkannekin takia vielä kiristätte jo ensi vuonna ja tulevina vuosina. Perussuomalaisten vastalauseessa, joka siis käsiteltiin toki jo ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla, on nostettu esille myös ne räikeät epäkohdat, joista sosiaalidemokraatit ja nykyisen hallituksen puolueet vielä vuosi sitten puhuivat voimakkaasti. Kotitalousvähennystä te heikennätte, lapsiperheitten asemaa me haluamme parantaa mutta te heikennätte itse asiassa, ja ennen kaikkea eläkeläiset eivät vieläkään pääse teidän lupauksistanne huolimatta nykyistä parempaan asemaan eli tasa-arvoiseen asemaan palkansaajien kanssa. [Olli Immonen: Kyyti on kylmää!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T16:22:47,2019-12-10T16:25:44,Hyväksytty,1.1 2019_79_21,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kun en päässyt osallistumaan tuohon ensimmäiseen keskusteluun ollessani sairaana, niin ihan kanssa muutama ajatus. Tässä edustaja Marttinen jo erinomaisesti kuvasi sitä, miten tämä verotus menee. Myöskin edustaja Kankaanniemi piti erinomaisen puheenvuoron. Mutta muutama ajatus siitä, mitä tämän keskustelun aikana on noussut esille: Jos ensinnäkin katsotaan tätä Suomen talouden tilannetta, mihin tämä verotus nimenomaan liittyy, niin me olemme erittäin huonossa tilanteessa. Kuntatalouden tilanne on huonoin vuoden 1997 jälkeen, jolloin nämä nykyiset mittarit on tehty. Sairaanhoitopiirien tilanne on erittäin huono. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri teki eilen — pitkälti muuten Tampereen demarien vaikutuksesta — yli 20 miljoonaa euroa alijäämäisen budjetin. Ja valtion budjetti on alijäämäinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Puhemies koputtaa] Meillä taitaa olla sama suunta: kaikki ovat pakkasella. Eikä mitenkään edes ole nähtävissä, että tämä tilanne lähtisi tästä oikenemaan. Ei ole tehty mitään työllisyystoimia, joilla olisi pystytty asioita edistämään. Ei ole tehty mitään muita taloutta tasapainottavia toimenpiteitä. Eli nämä kaikki kysymykset ovat sellaisia, että tämä alkaa olla oikeasti huolestuttava tilanne. Esimerkiksi tämä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilanne on sellainen, että johto on ilmoittanut, että 500 henkilötyövuotta pitää vähentää, jotta päästään budjetissa tasapainoon. Mitä se tarkoittaa siinä, koska ihmiset pääsevät hoitoon, kuinka hyvin se onnistuu? Arvoisa puhemies! Sitten kun katsotaan, mitä muuta tässä taloudessa tapahtuu, niin tänään on satatuhatta ihmistä lakossa. Me olemme sellaisessa tilanteessa, että tämän jo kuopatun Rinteen hallituksen aikana on menetetty, ja montaa viikkoa ei tarvitse Marinin hallituksen jatkaa, kun työpäiviä on menetetty jo enemmän kuin menetettiin koko Sipilän hallituksen aikana. Nämä ovat todella vakavia kysymyksiä. Joka päivä meillä talouden tilanne heikkenee, ja tähän ei ole löytymässä mitään vastausta. Hallitus päättää jatkaa entisellä ohjelmallaan, jossa ei ole näihin kysymyksiin vastauksia. Arvoisa puhemies! Täällä erityisesti edustaja Myllykoski viittasi vielä tähän kilpailukykysopimukseen, ja haluan siitä muutaman sanan sanoa. On ehkä hyvä kysyä, minkä takia siihen tilanteeseen silloin ajauduttiin. Siihen tilanteeseen ajauduttiin silloin, koska Suomen talouden kilpailukykyä piti parantaa, ja sen seurauksena syntyi 140 000 työpaikkaa tähän maahan viime vaalikaudella ja julkisen talouden tila parani kaikilla tasoilla. Se parani valtiolla, se parani kunnalla, se parani kaikissa tilanteissa, ja siinä oli aivan olennaisena osana tämä kilpailukykysopimus. Täällä muun muassa edustaja Viitanen on syyttänyt kokoomusta tästä lomarahojen leikkauksesta. Eihän se asia lainkaan näin ollut, [Kimmo Kiljunen: Eikö? — Pia Viitasen välihuuto] vaan se asia oli kyllä niin, että siinä tilanteessa, jossa oltiin, haluttiin, että suomalaisen työn kilpailukykyä parannetaan, jotta selvitään. Ja on totta, että siinä käytiin erilaista pakkolakikeskustelua. Se on aivan tosiasia. Mutta ne esitykset, jotka johtivat siihen lopulliseen kikyyn, tulivat kyllä ay-liikkeen puolelta itseltään, [Anneli Kiljunen: Pakkolain myötä!] muun muassa se kohta, että siirrettiin työnantajalta työntekijän maksettavaksi työn sivukuluja, jotka sitten valtio kompensoi verotusta keventämällä — tämä yhtälö, tämä esitys tuli nimenomaan SAK:n omalta suunnalta. Sen takia on kyllä aika mielenkiintoista, että nyt tätä uutta hallitusta ei enää sidokaan tämä veronkevennyksen puoli vaan se on unohdettu tässä. Silloin nimenomaan lähdettiin siitä, että työaikaa kyllä pidennettiin, mutta ei haluttu kenenkään palkansaajan, riippumatta siitä, mitkä hänen tulonsa ovat, tuloa pienentää, ei kuukausituloa eikä käteenjäävää tuloa. Tämä oli se keskeinen argumentti, koska haluttiin huolehtia myös kansalaisten ostovoimasta ja sitä kautta sisämarkkinoiden toimivuudesta. Tätäkin taustaa vasten tuntuu todella erikoiselta, että tämä hallitus ei tätä niin sanottua kompensaatiota tee. Arvoisa puhemies! Olen erityisen huolissani siitä — kun lähdin tästä julkisen talouden tilanteesta liikkeelle, joka on siis erittäin huono sekä valtiolla, sairaanhoitopiireissä että kunnissa — mitä tulee tapahtumaan ensi kevään aikana. Me olemme kuulleet niitä puheenvuoroja jo työmarkkinapuolelta, että kunta-alalla täytyy tehdä merkittävämmät palkankorotukset kuin vientialoilla, vaikkei edes vielä tiedetä, mitkä ne vientialojen kustannukset ovat. Minulle sopii oikein hyvin se, että sairaanhoitajien, opettajien, lähihoitajien, kirjastonhoitajien, poliisien palkkoja tullaan parantamaan, mutta mistä hallitus aikoo ottaa ne rahat? Vai onko niin, että te edelleen kurjistatte kuntataloutta ja sairaanhoitopiirien taloutta, jolloin edessä ovat vain irtisanomiset, lomautukset ja kansalaisten palveluiden heikentyminen? Tämäkö on se tie, joka siellä on vastassa, vai aiotteko te oikeasti tehdä jotain, esimerkiksi työllisyyden eteen ja talouskasvun eteen, jotta meillä olisi varaa siihen, että nämä palvelut voidaan turvata ja myöskin työntekijöiden ostovoima voidaan aidosti turvata, eikä kaikkea lasketa vain velkaantumisen päälle, joka tällä hetkellä nousee täysin hallitsemattomasti? [Aki Lindén: Ei se nyt hallitsemattomasti nouse!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-12-10T16:25:44,2019-12-10T16:31:32,Hyväksytty,1.1 2019_79_22,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen tuntee asian erittäin tarkkaan ja muistaa myös nuo vaiheet, joilla Sipilän hallituksen aikaan maahan saatiin synnytettyä pitkästi toistasataatuhatta uutta työpaikkaa ja samalla kohennettua suomalaisten ostovoimaa. Ihmettelenkin hallituksen edustajien puhetta siitä, etteikö tämä esitys kiristäisi ihmisten verotusta. Täällä mietinnössäkinhän lukee, ja haluaisin tätä vielä siteerata. Tätä ovat muutkin edustajat tuoneet esille, mutta kun kerran valiokunta omassa mietinnössään näin sanoo, että ”kun otetaan huomioon ansiotason nousu sekä palkansaajan veroluonteisten maksujen muutokset, työn verotus kiristyy esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla”, niin näinhän se on, että verotus kiristyy, jos valiokuntakin mietinnössään tämän toteaa. [Pia Viitanen: Luetteko koko tekstin?] Ja ostovoimallahan tässä nimenomaan on merkitystä. Eivät hallituksen hyvät aikomukset täytä ihmisten jääkaappeja. Ei hallituksen hyvillä aikomuksilla täytetä auton tankkia polttoainepumpulla. Kyllä hallituksen täytyy tehdä politiikkaa, joka johtaa siihen, että ihmisten ostovoima paranee, ja tässä mielessä ne toimet, joita vaikkapa Sipilän hallituksen aikana tehtiin, joilla 1,4 miljardia euroa ansiotuloverotusta kevennettiin, olivat juuri niitä oikeansuuntaisia toimia. Kun edustaja Kiviranta täällä puolusteli näitä massiivisia polttoaineverojen korotuksia, niin tämä hallitus kiristää kaikkia veroja. Ansiotulojen verotus kiristyy, ja myös välillisten verojen vaikutus heikentää erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella elävien ihmisten elämää. Kun polttoaineet vaikuttavat kuljetuskustannuksiin, ne vaikuttavat elämisen kustannuksiin erittäin vahvasti. Elikkä tässä mielessä hallituksen veropolitiikka on valitettavasti kyllä sellaista, että sitä ei voi tukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-10T16:31:32,2019-12-10T16:33:44,Hyväksytty,1.1 2019_79_23,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Muistanpa nyt sitten viime hallituskauden: Siellähän se ei mikään ongelma tuntunut kokoomukselle eikä perussuomalaisille olevan, että hallitusohjelmaa myöten ja ensitöikseen se hallitus nosti bensaveroa. Ei silloin kuulunut tätä huolta bensapumpusta eikä muusta, että tämä on siinä mielessä aika mielenkiintoista, että silloin ilman huolen häivääkään tehtiin näitä. [Heikki Auton välihuuto] Onneksi muuten tämä hallitus ei nyt tee sitä veropolitiikkaa, mitä kokoomus vielä vaaliohjelmassaan esitti, että kaikkien lämmityspolttoaineiden lisäksi vieläpä kotitalouksien sähköveroa oltaisiin nostettu, niin kuin kokoomus olisi ennen vaaleja halunnut. Eli tässä suhteessa tietenkin jotain parempaa kokoomuksenkin politiikan suhteen on. Sitten, puhemies, toinen asia. Kun tässä kovasti maalattiin, että ihmisten ostovoima nyt kurjistuu ja muuta, niin ainakin viime kaudella kokoomus uskoi hyvin vahvasti valtiovarainministeriön laskelmiin. Eikö näin? Ja nyt nämä ihan täsmälleen saman ministeriön laskelmat osoittavat, että kaikkinensa nämä hallituksen ratkaisut parantavat 70 prosentilla kotitalouksista sitä rahaa, mikä on käytettävissä elämiseen. Ihan se sama valtiovarainministeriö on näin laskenut, mutta nyt kokoomus ei sitä tunnu millään uskovan, jos kokoomuksen puheita kuuntelee. Puhemies! Täällä puhuttiin myös tästä eläkeläisten asiasta ja oltiin kovasti huolissaan. Minä olen iloinen siitä, että tällä kaudella tullaan maksamaan eläkeindeksit. Viime kaudellahan neljänä vuotena ne leikattiin. Eläkkeitä leikattiin neljänä vuotena. Hallitusohjelmassakin jo näin kirjattiin, sen hyväksyivät niin kokoomus kuin perussuomalaisetkin. Ja ensitöikseenhän ensimmäisen vuoden veroratkaisuissa silloinen hallitus teki veroeroa lisää eläkkeensaajien ja palkansaajien välille keventämällä työtulovähennystä, helpottamalla sitä, mutta jättämällä eläketulovähennyksen helpotukset tekemättä. Se veroero oli anteeksiantamaton, kun te olitte juuri ennen vaaleja silloin puhuneet, että pitää olla tasapuolista kohtelua. Eli silloinhan me lasketutimme, ja niin kävi, että eläkkeensaajille jäi miinusmerkki kaiken kaikkiaan rahapussiin. Nyt käy toisinpäin. Mutta, puhemies, tässä nyt muutama vastaus täällä käytyihin keskusteluihin. Ja sanonpa nyt vielä kerran, että kannattaa, kun siteerataan näitä mietintöjä, lukea se ihan kokonaan. En nyt viittaa kolmatta kertaa tässä istunnossa siihen, kenen säätämät olivat nämä veroluonteisten maksujen nostot, mitä nyt on. Mutta tässä hallituksen esityksessä, mistä nyt puhumme, verotusta kevennetään 200 miljoonalla siten, että se kohdistuu erityisesti pienituloiseen palkansaajaan, eläkkeensaajaan ja etuuksien saajiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-10T16:33:44,2019-12-10T16:36:49,Hyväksytty,1.1 2019_79_24,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Puhuttaessa tästä verotuksesta ja tästä lakiesityksestä: kyllähän tässä käy niin, että pieni- ja keskituloiset saavat verohelpotusta ja heidän ansiotulonsa paranevat. Mitä tulee tähän kotitalousvähennykseen, niin kyllähän se käytännössä on ollut niin, että he, joilla on varaa tehdä niitä remontteja, teettävät niitä kotitalousvähennyksen piirissä olevia remontteja sitten urakoitsijalla, ja he, joilla ei ole varaa, keräävät sakkia kasaan ja tekevät talkoilla niitä hommia, ostavat ne tarpeet ja tekevät ne itse, ja he eivät hyödy siitä kotitalousvähennyksestä mitään. Tämä on semmoinen hyvätuloisten veronkevennysmalli. Vuosien 2015 ja 2019 ratkaisut: Kun mietitään, mitä siellä tapahtui ihmisten ostovoimalle, niin kyllähän se oli niin, että kaikkein pienituloisimpien — eläkeläisten, työttömien ja näitten — ostovoimaa leikattiin tuntuvasti jäädyttämällä sosiaalietuuksien ja eläkkeitten indeksikorotukset, ja sitä kautta ostovoima heikkeni. Nyt tämä hallitus on parantamassa näitten pienituloisten asemaa sillä tavalla, että heille tulee nettomääräisiä korotuksia eläkkeisiin ja muihin semmoisiin sosiaalietuuksiin. Ja kyllähän se näin on, [Toimi Kankaanniemi: Se vielä puuttuisi, jos ei tulisi!] että pienituloiset käyttävät sen koko rahan kulutukseen, mikä edesauttaa myös työllisyyttä ja palvelualojen työpaikkojen syntymistä. Ja kun vielä sitä kiky-sopimusta ja sen aikaansaamista mietitään taaksepäin ja muistetaan se tosiasia, niin kyllähän siinä — kun muistetaan ne hallituspuolueet, mitkä sen ajoivat väkisin läpi — oli ammattiyhdistysliike täysin koleran ja ruton välillä valitsemassa, että kumman suuremman taudin ottaa siitä itselleen. Vasemmistoliitto oli ainut puolue, joka vastusti täydellisesti sitä kiky-sopimusta, ja kyllä me näemme, että nyt kun sitä sopimusta ollaan purkamassa, [Arto Satonen: Se pitää paikkansa!] niin siitä joutuu tiettyjä maksuja maksamaan. Jotta yhteiskuntarauha säilyisi, niin kyllä toivon, että työmarkkinat sopivat nämä asiat ihan hyvässä työjärjestyksessä. Mutta kaiken kaikkiaan tämä lakiesitys ja nämä esitykset, mitä nyt tämä hallitus on tekemässä, tuottaa sitä hyvää nimenomaan pieni- ja keskituloisille, jotka pärjäävät tässä yhteiskunnassa paremmin ja käyttävät rahaa sitten kulutukseen, koska kulutus tuottaa niitä työpaikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-10T16:36:49,2019-12-10T16:39:21,Hyväksytty,1.1 2019_79_25,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, tämä keskustelu käytiin viime viikolla, yhteensä kai yli 40 puheenvuoroa. Mutta kun tätä nyt uudelleen käydään, niin haluan mainita tässä muutaman faktan. En tosin väitä, että kukaan muukaan täällä olisi sanonut muuta kuin faktoja, mutta kun faktoja on niin kovin paljon — niitä voi yhdistellä kovin monella tavalla. Otan ensiksi tämän kuntatalouden. On totta, kuten edustaja Satonen totesi, että kuntatalous on suurissa vaikeuksissa. Se johtuu tietenkin siitä, että kuntien menot, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot, ovat kasvaneet voimakkaammin kuin kuntien tulot, [Arto Satonen: Kyllä, juuri näin on!] mutta siitä tuskin nyt voidaan syyttää edellistä eli Rinteen hallitusta, saatikka sitten tänään nimettyä Marinin hallitusta. Sen sijaan, kun katsotte täällä tänään asiaa 24, missä käsitellään kuntien peruspalvelujen valtionosuutta, ja sieltä hallintovaliokunnan yksimielistä lausuntoa, jossa erinomaisen hyvin kuvataan siinä alkusivuilla koko tätä peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää, niin itse asiassa valtion budjetti vahvistaa lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta. Mutta niin kuin totesin, siitä huolimatta kuntataloudessa on ne vaikeudet, jotka täällä on todettu. No sitten, kun täällä edustaja Marttinen — joka oli hyvin aktiivinen myös viime viikolla tässä keskustelussa, taisi käyttää kuusi puheenvuoroa silloin — sanoo, että kokonaisveroaste nousee: Minulla on tässä, niin kuin aika monella, pöydällä tämä budjettikirja, ja katsokaapa yleisperustelut sivulta Y 16. Siellä vuonna 2017 kokonaisveroaste oli 43,0 prosenttia, seuraavana vuonna 42,3 prosenttia ja ensi vuonna 42,2 prosenttia. Siis kokonaisveroaste ei nouse budjettikirjan yleisperustelujen mukaan. Kolmas asia oli se, että kun täällä sanotaan, että tuloverot kiristyvät, niin sehän käsiteltiin jo viime viikolla perusteellisesti, että tuloverotaulukkojen inflaatiotarkistuksen myötä tuloveroasteikko ei kiristy, mutta yhdessä veroluonteisten muiden maksujen kanssa, eli sosiaaliturvamaksujen kanssa, siinä tapahtuu sitä, mitä tässä nyt on paljon keskusteltu: osalla kiristyy, osalla ei. No, lakoistakin tässä on ehditty jo syyttää nykyistä, taikka edellistä, hallitusta. Se tuskin on niihin syypää. Eivätköhän ne syyt ole siellä kovin matalissa palkankorotuksissa viime vuosilta. Sitten kun edustaja Satonen totesi, että valtio velkaantuu nyt holtittomasti, niin katsoin, että niiden kahdeksan vuoden aikana, jotka kokoomus oli hallituksessa, joista neljä vuotta oli hallituksessa keskusta ja neljä vuotta oli sosiaalidemokraatit, niiden kahdeksan vuoden aikana valtionvelka kasvoi 80 miljardista 105 miljardiin, niin silloinhan se vasta on holtittomasti kasvanut. [Pia Viitanen: Kokoomuksen velkakello!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-10T16:39:21,2019-12-10T16:42:20,Hyväksytty,1.1 2019_79_26,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Aavistuksen verran kommenttipuheenvuoronomaisesti, kun tässä ei debattia ole sallittu, käytän tämän puheenvuoroni. Edustaja Satosella oli erittäin painava puheenvuoro. Jotensakin siinä paino oli kuitenkin a) Tampereen kunnallispolitiikassa ja Tampereen budjetissa, [Arto Satonen: Sieltä tulee Suomen pääministerikin!] ja b) hän totesi sillä tavalla, että ohimennen täällä puhuttiin pakkolaeista viime vaalikaudella, mutta sitten ammattiyhdistysliikkeet tekivät tämän painavan ehdotuksen tästä kiky-sopimuksesta. Näinkö se meni? Minä en ollut täällä edellisellä kaudella paikalla, mutta kun edustaja Satonen näin vakuuttaa, niin ilmeisesti se oli vain semmoista ohimenevää käytäväkeskustelua, mikä näistä pakkolaeista käytiin, ja sitten tapahtui jotakin muuta. Edustaja Autto täällä puhui sitä, että ostovoima on se, joka ratkaisee, koska ostovoimalla täytetään jääkaapit ja myöskin bensatankit — niin hän tässä sanoi. Viittaan tässä edustaja Lindénin äsken käyttämään puheenvuoroon, jossa me toteamme ensinnäkin sen, että bruttoveroaste siis laskee tämän budjettiesityksen pohjalta, ja toiseksi, minä tietysti toistan tämän asian, mutta se on ilmeisesti pakko vain toistaa: valtiovarainministeriön arvion mukaan tavallisilta, ahkerilta, työssäkäyviltä ja lapsiaan rakastavilta suomalaisilta 70 prosentilla käytettävissä olevat tulot kasvavat. — He ovat myöskin siis lapsia rakastavia. Halusin täydentää tätä Marttisen listaa, että saadaan näitä kauniita epiteettejä tähän mukaan, jotta tuntuu painavammalta tämä puheenvuoro. Haluan muistuttaa tässä erityisesti siitä, mikä tässä on nyt ollut esillä: Tämä koskee myöskin eläkkeensaajia. Tämä koskee myöskin eläkkeensaajia. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana olemme eläneet tilanteessa, että eläkkeensaajat ovat olleet se tulonsaajaryhmä, jolta on heikennetty etuuksia kaikkein eniten itse asiassa koko Suomen historian aikana. Se on pitkä lista, enkä rupea, arvoisa puhemies, tässä sitä listaa käymään läpi. Nyt meillä on ensimmäisen kerran hallitusohjelma, joka selkeästi, ohjelmallisesti kohentaa ikäihmisten elämäntilannetta Suomessa, mukaan lukien eläketurva. Tämä on nyt syytä tässä rekisteröidä ja huomioida, että tässä on iso asia. Siellä on epäilemättä uudistusvaatimuksia paljonkin. Yksi on muun muassa tämä taitettu indeksi, joka on tietenkin jossain vaiheessa kumottava, koska ei ole järkevää, että on joku tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee, mutta se ei ole, arvoisa puhemies, nyt tämän debatin aihe, mutta haluan korostaa, että eläkkeensaajien tilanne kokonaisuutena kohenee Suomessa vahvasti. Minä toivon, että oppositionkin edustajat kiittävät hallitusta tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T16:42:24,2019-12-10T16:44:57,Hyväksytty,1.1 2019_79_27,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! En malta olla edustaja Viitaselle vielä kertaamatta sitä, mitä tapahtui teidän ollessanne edellisen kerran hallituksessa 2011—2015. Silloin valtionvelka kasvoi 80 miljardista 100 miljardiin, kuntien velka 10:stä 17 miljardiin. Valtion kassaa te tyhjensitte noin 8 miljardilla. Myitte valtion omaisuutta yli 3 miljardilla, muun muassa Carunan, ja sähkönostajat tietävät, mitä siitä seurasi. Kunnat olivat ahdingossa. Tuli valtava määrä yt-neuvotteluja ja kuntapakkoliitoksia. Tällaiseen tilanteeseen ajauduttiin teidän hallituskaudellanne, ja mikä pahinta, tuli 100 000 uutta työtöntä. Siinä tilanteessa oltiin keväällä 2015. Silloin oli pakko tehdä suunnanmuutos. [Pia Viitanen: Silloin oli pakko bensaveroa nostaa!] — Silloin oli pakko nostaa vähän bensaveroakin, kun oltiin kriisin partaalla. Nyt ei olisi kyllä, mutta te haluatte harrastaa sellaista ilmastopolitiikkaa, joka rankaisee maaseudun vähävaraista väkeä kaikkein raskaimmin, ja sitä me emme hyväksy, mutta se on seuraavan kohdan asiana. Arvoisa puhemies! Viime kaudella tuli kuitenkin 140 000 työpaikkaa, ja muistelen, että edesmennyt edustaja Outi Ojala oli sitä mieltä, että työ on parasta sosiaaliturvaa, ja olen samaa mieltä. No, tietysti me jouduimme potkituksi pois hallituksesta, mutta olimme tekemässä näitä päätöksiä, joitten ansiosta tämä 140 000 työpaikkaa tuli suurelta osin. [Pia Viitanen: Leikkaamassa!] Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén luki vähän valikoiden tätä budjettikirjaa. Kun otatte auki sivun Y 16 ja siellä tämän alaosassa olevan taulukon, niin täällä todellakin, jos vertaa vuoden 2018 lukua ”Verot ja sosiaaliturvamaksut” eli veroaste tältä osin, se oli 42,3 vuonna 2018, mutta tänä vuonna 41,9 ja ensi vuonna 42,2, eli tästä vuodesta ensi vuoteen nousee 0,3 prosenttiyksikköä. Tämäkin on fakta, tästä kirjasta löytyvä fakta. [Aki Lindénin välihuuto] Arvoisa puhemies, vielä kolmas asia: jos meillä olisi tässä pöydässä työllisyystoimenpiteitä konkreettisesti, niin voitaisiin ymmärtää, että te kiristätte tavallisen palkansaajan verotusta niin kuin tuossa lukee, [Kimmo Kiljunen: Se on asiakohta eteenpäin, työllisyystoimi!] mutta kun ensimmäistäkään työllisyystoimenpidettä ei hallitus ole tänne vielä saanut aikaiseksi, tämä edesmennyt hallitus, niin olemme vakavassa tilanteessa siinä mielessä. Edustaja Satosen puheet [Puhemies koputtaa] ovat hyvinkin varteenotettavia, vaikka kokoomuksen linja muutoin on kyllä aika lailla harhassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T16:44:57,2019-12-10T16:48:09,Hyväksytty,1.1 2019_79_28,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nyt Kankaanniemelle muistutuksena vielä, mitä tapahtui 2011: Maailma sukelsi todelliseen talouskriisiin ja Suomi... [Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli 2008!] — 2008, elettiin silloin sitä aikaa — 2008 jälkeen maailma sukelsi talouskriisiin. 2011, jolloinka sosiaalidemokraatit olivat hallituksessa, tuona aikana kuitenkin eduskunta paransi kansalaisten perusturvaa, työttömyyspäivärahaa, perusturvaa nostettiin yli sadalla eurolla, toimeentulotukea parannettiin, ihmisten eriarvoisuus kapeni vastoin kuin viime kaudella. [Toimi Kankaanniemi: 100 000 ihmistä putosi työttömyyteen!] Me elimme erittäin poikkeuksellista elämää maailmalla, ja tässä Suomi oli myös mukana. Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron, kun kuuntelin edustaja Satosen ja Auton puheenvuoroja. On selvää, että tänä päivänäkin me kaikki kannamme suurta huolta siitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu ja mitä työllisyyskehityksessä tapahtuu. Tämä ei ole vain hallituksen asia, tämä on meidän kaikkien asia. Mutta aikaisemmasta viisastuneena täytyy todeta, että ainakaan minä en halua sotkeutua työmarkkinaneuvotteluihin ohjaamaan, kuinka työmarkkinoiden tulisi tehdä, kuten edustaja Satonen tässä äsken omassa puheenvuorossaan totesi. Kokoomus syyttää nykyistä hallitusta monista erilaisista toimista, muun muassa julkisen talouden ja kuntatalouden tilasta ja verotuksesta. Viime kaudella, tänä vuonna kokoomuksen valtionvarainministerikaudella kuntatalous meni vaikeampaan tilanteeseen kuin 20 vuoteen, [Toimi Kankaanniemi: Tarttis tehdä jotain!] ja sitä aikaa me elämme nyt tällä hetkellä. Nyt voimassa oleva hallitus parantaa kuntataloutta ja nostaa sen takaisin positiiviseen elämänvaiheeseen tai tilanteeseen. Toinen asia: Viime kaudella verotusta kevennettiin suurituloisilta. Nyt tällä kaudella hallitus haluaa parantaa nimenomaan pieni- ja keskituloisten ihmisten ansioita pienentämällä verorasitusta heiltä. Se verorasitus, joka nyt tällä hetkellä heitä rasittaa, ovat viime kaudella tehdyt sosiaaliturvamaksut, jotka vaikuttavat vielä tälläkin hetkellä. Ja siitä te syytätte meitä, vaikka olette sen itse tehneet. Jollakin tavalla tuntuu hyvin ristiriitaiselta tämä keskustelu sen takia, että tässä menevät sekaisin viime kaudella tehdyt päätökset ja viime vuonna tehdyt päätökset, jotka ovat voimassa tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] ja jotka te nyt sitten kohdistatte sosiaalidemokraateille ja tälle hallitukselle ja syytätte heitä niistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-10T16:48:09,2019-12-10T16:51:20,Hyväksytty,1.1 2019_79_29,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä tänään nimitetty hallitus ja edellinen Rinteen hallitus ja siinä olevat puolueet ovat puhuneet kyllä lämpimästi vanhusten asioista, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita tekemään riittäviä toimenpiteitä heidän eteensä — jos he olisivat, he olisivat kiinnostuneita myöskin eläkeläisten verotuksen korjaamisesta. Nimittäin nythän on niin, että välillä 1 300—3 400 euroa kuukaudessa ansaitseva eläkeläinen maksaa enemmän veroa kuin vastaavalla tulolla oleva palkansaaja. [Pia Viitasen välihuuto] Erotus on suurimmillaan siinä noin 2 000 euron kuukausitulon kohdalla. Tämän korjaaminen maksaisi minimissään 250 miljoonaa euroa, jos se tehtäisiin, mutta teillä ei ole ilmeisesti mielenkiintoa korjata eläkeläisten verotusta. [Johannes Koskinen: Kokoomus oli 12 vuotta hallituksessa!] Toinen asia, mihin, arvoisa puhemies, haluaisin tuoda vielä yhden asian esille, on tuo edustaja Semin nostama kotitalousvähennys. Nythän on niin, että meillä oli kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa Sitran malli, joka tarkoittaisi sitä, että yli 75-vuotias voisi ostaa palveluja itselleen 1 200 eurolla vuodessa ja saisi siihen tukea sekä verohuojennuksen että ihan rahan muodossa. Se samalla toisi niitä tarvittavia työpaikkoja tähän maahan. Mutta näyttää siltä, että hallitus ei ole kiinnostunut myöskään siitä, millä tavalla eläkeläinen tai seniori voisi parantaa omaa hyvinvointiaan ostamalla niitä palveluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-12-10T16:51:20,2019-12-10T16:53:00,Hyväksytty,1.1 2019_79_30,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä salissa näkyy kertaus olevan opintojen äiti viikosta toiseen. Täällä on aika monta puheenvuoroa käytetty kuntataloudesta ja työmarkkinatilanteesta. Kuntatalouden osalta on kumminkin totuus, että edellinen hallitus, porvarihallitus, jäädytti indeksit ja se tarkoitti noin 600 miljoonan euron aukkoa kuntatalouteen. Sitä nyt paikataan kunnissa, ja sen heijastus on myös suoraan kuntayhtymiin. Tämä hallitus vahvistaa kuntataloutta 1,1 miljardia kokonaisuutena ja palauttaa ne leikatut lomarahat, minkä täällä on moni edustaja todennut. Totuus on se, että pieni‑ ja keskituloisten ostovoima kasvaa noin 30—80 euroa kuussa, ja se on hieno asia. Työmarkkinatilanteesta jos puhun, niin ymmärrän täysin, miksi ollaan tällä hetkellä tässä tilanteessa. Koko 2010-luvun reaalipalkat eivät ole nousseet yhtään, nolla prosenttia, ja samaan aikaan on vahvistettu yritysten puolella: Kiky-työtuntien pidennys 3,1 miljardia, yhteisöveroleikkuri 7,7 miljardia, Kela-maksun poisto 7 miljardia, kiky-sova-maksun alennus 4 miljardia. Kaiken kaikkiaan yritysten kilpailukykyä on parannettu 21,7 miljardia, ja se ei ole näkynyt yhtään työntekijän kukkarossa. Ei tarvitse ihmetellä, miksi tämmöisessä työmarkkinatilanteessa tällä hetkellä ollaan. Jossain vaiheessa osinkojen sijaan pitää sieltä myös työntekijöillekin saada palkkaratkaisu aikaan, ja nyt sen aika on joka tapauksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-10T16:53:00,2019-12-10T16:54:58,Hyväksytty,1.1 2019_79_31,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Täällä tuli jo useassa puheenvuorossa ihan hyviä näkemyksiä näistä kuntatalouteen liittyvistä asioista ja toimista, viime hallituksen toimet verrattuna tämän hallituksen toimiin. Kun täällä erityisesti edustaja Satonen hyvin innokkaasti kuvasi Tampereen tilannetta, niin todettakoon nyt ensinnäkin, että Tampereen ratkaisut syntyivät budjettisovussa yhdessä kokoomuksen kanssa, mikä sinänsä ihan oikein ja hyvä onkin, että haetaan harmoniaa, mutta mitä esimerkiksi talousarviovaltuuston käsittelyssä oli, niin pormestari siellä kyllä kertoi, että ensimmäistä kertaa nyt moneen vuoteen Tampereen valtionosuudet kasvavat ensi vuonna. Eli tämä hallitus on nimenomaan kääntänyt tämän suunnan kuntiin nähden, ja toivomme, että tätä myöten suunta voi liikkua parempaan. Eli tässä, puhemies, oikeastaan ehkä kiteytyykin se, kuten monessa puheenvuorossa tässä edellä, että kysymys on viime kädessä myös arvovalinnoista, jotka tehdään hieman eri pohjalta. Tämä hallitus haluaa turvata palveluja, parantaa palveluja, satsata enemmän koulutukseen, pienituloisen ihmisen asemaan, ja sitten kokoomus esimerkiksi omassa vaihtoehdossaan laskisi vielä paljon enemmän hyväosaisten veroja, ja tässä nyt sitten muitakin veronalennuksia väläytellään keskustelun myötä ja samaan aikaan kannetaan huolta siitä, että julkinen talous on todella hankalassa tilanteessa. Tämän huolen me kaikki toki myönnämme, että julkisessa taloudessa on isot haasteet. Sen puolesta teemme työtä, että työpaikkoja tulevaisuudessa syntyisi. Siitäkin keskustelimme viime viikolla, että kyllähän jo nyt niitä työllisyystoimia on kosolti ollut. Muun muassa kuntakokeilut, jotka edellinen hallitus lakkautti, ollaan palauttamassa ja palkkatukea ollaan kohentamassa. Viitataanpa nyt tämänkin istunnon esityslistaan: muutaman askeleen päässä on eräs työllisyystoimi eli veromuutos, jolla yrityksille annetaan tuplapoistoja määräajaksi. Eli kyllähän nämäkin tähtäävät työllisyyden parantamiseen, ja siksi ehkä on hieman, sanotaanko, harhaanjohtavaa antaa se kuva, että yhtään työllisyystoimea ei olisi tullut, kun päinvastoin niitä on nyt jo tullut kosolti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-10T16:54:58,2019-12-10T16:57:19,Hyväksytty,1.1 2019_79_32,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Minusta Rinteen hallitus linjasi varsin tyydyttävällä tavalla ansiotuloverotuksesta, ja tätä linjaahan nyt tänään nimitetty Marinin hallitus jatkaa, eli ansiotulon veroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistus. Näin verotus ei pääse kiristymään, otetaan huomioon inflaatio ja ansiotason nousu. Tämä Rinteen hallitus jopa nosti solidaarisuusveron alkamisrajaa, mitä viime kaudella viimeisessä vaiheessa ei lainkaan tehty, kun Orpo oli valtiovarainministerinä. Nyt hallitus sitten operoi. Tähän ei olla sitouduttu sillä tavalla kiveenhakatusti. Me nyt otamme hallituksessa pieni- ja keskituloiset huomioon tässä sillä tavalla, että kun nyt liikennepolttoaineiden valmisteverot nousevat, niin se erityisesti kompensoidaan 200 miljoonalla eurolla vuositasolla pieni- ja keskituloisille. Tässä hallitusohjelmassa ei ole muutenkaan suljettu pois sitä mahdollisuutta. Ei sinänsä liikuta näissä ajatuksissa, mutta periaatteessa ollaan sitouduttu siihen, että ansiotulon verotus ei ainakaan kiristy. Nyt ei katsota olevan ansiotulon veronkevennysten aika juuri tällä hetkellä. Aikaisemmat hallitukset vastaavat tietysti omista toimistaan, ja niissä kokoomus ja perussuomalaisetkin taisivat olla mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-10T16:57:19,2019-12-10T16:59:02,Hyväksytty,1.1 2019_79_33,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Ärade talman! Edustaja Kauma nosti esille kokoomuksen ajatuksen siitä, että suunnattaisiin kotitalousvähennystä tiettyyn ikäluokkaan. Sehän on mielenkiintoinen ajatus, niin kuin kauniskin ajatus, ja olisi varmaan hyvä, jos se olisi toteutettavissa. Sitähän kokeiltiin tai ilmeisesti tutkittiin viime kauden aikana ja todettiin äärimmäisen vaikeaksi, ellei mahdottomaksi, toteuttaa, ja tämänhän toki esittäjät myöskin tietävät. Mutta se on mielenkiintoinen ajatus toki. Mielenkiintoisemmanhan siitä tekee sitten vielä se, jos oikeasti ajattelee, että sillä saa sen viisikymmentäkertaisen tuoton, niin kuin kokoomuksen varjobudjetissa 77 miljoonan satsauksella 335 miljoonaa — kukapa nyt ei sitä jättäisi mainitsematta ainakaan. Samalla tavalla tietenkin, jos laittaisi siihen nyt sitten reilusti 200 miljoonaa, sillä yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennyksellä saisimme maksettua meidän hävittäjämme. Sehän vasta hienoa olisikin. Mutta käytännössä kuitenkin tämä on ilmeisesti aika vaikea toteuttaa. Ei voi näitä kohdistaa näin ikäryhmien mukaan, vaikka se hyvältä ajatukselta tuntuukin. No, muutenhan tässä nyt madalletaan ansiotuloverotusta tietyissä kategorioissa. Toki se, kun työantajamaksuja siirtyy yrittäjältä pois eli kun kevennetään yrittäjän taakkaa ja siirretään ne palkansaajille, tarkoittaa kyllä, että joillekin jää vähemmän rahaa käteen, ja se ei tietenkään ikinä ole hyvä asia. Hyvä nyt tässä esityksessä on toki se, että tehdään Suomesta vähän houkuttelevampi maa investoida, vähän houkuttelevampi maa ulkomaalaisille yrityksille etabloida toimintaansa täällä tällä lähdeveromuutoksella. Se on asia, joka on kyllä kaikkien intressissä. Kun tähän vielä lisää sen kohta käsiteltävänä olevan asian, että yritysten investointeihin kannustetaan kaksinkertaisilla poistoilla, niin hyvällä syyllä voi sanoa, että se Suomi, jossa tämä hallitusohjelma on tällaisena toteutettu, on vuonna 23 kyllä huomattavasti yrittäjäystävällisempi kuin mitä se on tänään, ja siitä meidän kaikkien tulee olla iloisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-10T16:59:02,2019-12-10T17:01:23,Hyväksytty,1.1 2019_79_34,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun täällä tuli kuntatalous esille, niin en voi olla kertomatta, että edustaja Viitasen tältä osin antamat tiedot eivät aivan tarkkaan pidä paikkaansa. Nimittäin kun avataan tämä 1,1 miljardin summa, joka tässä budjettikirjassa on kunnille lisäyksenä suhteessa tähän vuoteen, niin siitä on 329 miljoonaa [Pia Viitasen välihuuto] eli neljäsosa veromenetysten kompensaatiota kunnille. Eli täällä on päätetty verolaeissa sellaisia verolakimuutoksia, jotka vievät kunnilta verotuloja, ja se kompensoidaan. Ja 329 miljoonaa tarvitaan siihen. Ei se ole mitään uutta tuloa kunnille vaan menetysten korvaus. Toinen kohta tässä on kiky-leikkauksen pienentyminen lomarahaleikkauksien päättymisen takia, 285 miljoonaa. Ensi kesänä kunnat maksavat lomakorvaukset täytenä, viime kesänä eivät maksaneet. Nyt maksavat täytenä, ja siihen tulee valtionosuus. Ei se ole uutta rahaa jaettavaksi vanhustenhoitoon tai muuhun vaan menee työntekijöiden ja viranhaltijoiden lomarahoihin. Sitten on tämä kikystä johtuva kertaluonteinen kompensaatio, 237 miljoonaa, jonka jo päätimme maksaa tänä vuonna. Sekään ei ole uutta siinä mielessä, että jos tätä ei tehtäisi, kunnilta leikattaisiin kikyn takia kahteen kertaan 237 miljoonaa euroa. Eli sekään ei ole puhtaasti mitään uutta valtionosuutta. Sitten on 166 miljoonaa peruspalvelujen kustannustason nousuun eli indeksikorotus 2,4 prosenttia. [Aki Lindén: Juuri näin!] Se ei ole mitään uutta rahaa, koska kustannukset nousevat, niihin tulee valtionosuus. Eli kunnat maksavat sataprosenttisesti ja saavat sitten siihen valtionosuuden sen prosentin mukaan, mitä kunta valtionosuuksia saa. Ei se ole mitään uutta rahaa, jolla palkattaisiin väkeä vanhustenhoitoon, missä tarve on polttava. Sitten on vielä tämä lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus kuntien ja valtion välillä, joka tehdään aina, kun todelliset luvut on saatu selville. Kunnat ovat siis saamassa tätä kautta sen 102 miljoonaa, minkä ne ovat jo maksaneet menneenä vuonna. Tässä vain maksetaan ikään kuin jälkikäteen korvauksia kunnille lainsäädännön perusteella. Sekään ei ole uutta rahaa siinä mielessä, että se on jo käytetty. Sitten asukasluvun ja muiden laskentatekijöiden muutokset, [Puhemies koputtaa] tuo 18 miljoonaa. No, se siirtyy kunnilta toisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T17:01:23,2019-12-10T17:04:37,Hyväksytty,1.1 2019_79_35,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta tästä kotitalousvähennysmallista, joka kokoomuksella oli vaihtoehtobudjetissa, sen, että nythän me kaikki tiedämme, että vanhusväestö kasvaa koko ajan, ja kun aika moni meidän ikäihmisistämme haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään, niin on totta kai tarpeen, että me kehitämme erilaisia malleja, joilla ikäihmiset pystyvät ostamaan palveluja kotiinsa. Nythän se epäkohta tässä nykyisessä kotitalousvähennyksessä on ollut se, että jos tulot ovat kovin pienet, niin sitä vähennystä ei pysty hyödyntämään. Olenkin hyvin harmissani siitä, että edustaja Adler-creutz hallituspuolueen edustajana oli tuossa hyvin skeptinen ja suhtautui aika ikävästi tällaisiin uudistuksiin. Me kokoomuksessa haluamme koko ajan miettiä uudenlaisia malleja, joita voidaan kokeilla. Yritysten ja erehdysten kautta sitten varmasti löydetään sellaisia palvelumalleja ja verovähennyksen muotoja ja auttamisen muotoja, että vanhukset voivat turvallisesti asua kotonaan niin kauan kuin he itse haluavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-12-10T17:04:41,2019-12-10T17:05:42,Hyväksytty,1.1 2019_79_36,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Sääli, että edustaja Viitanen kerkesi lähteä pois salista. Hän puhui täällä paljon verotuksesta ja siitä, että kokoomus olisi laskemassa veroja kaikissa tuloluokissa. Se on totta, mutta olihan täällä kuitenkin mahdollisuus muun muassa sosiaalidemokraateilla puuttua tähän apteekkarivähennykseen, jota he kritisoivat viime kaudella vahvasti. Sille ei tehty mitään, joten apteekkarit jatkossakin saavat sitten enemmän käteen tuloistaan demareista huolimatta. Mutta faktat ovat ne, että kokonaisveroaste tulee nousemaan ensi vuonna. Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja siitä. Palkansaajien verotus — jos sinulla on yli 2 300 euroa kuukaudessa palkka — tulee nousemaan. Ja samaan aikaan kuitenkin polttoaineverotusta nostetaan ja kotitalousvähennystä leikataan, joten kyllä nämä kaikki valitettavasti osuvat todella kovaa ahkeraan keskiluokkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-12-10T17:05:45,2019-12-10T17:06:44,Hyväksytty,1.1 2019_79_37,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemelle: 1,1 miljardia hallituksen toimenpiteillä kumminkin kuntatalouteen laitetaan lisää rahaa. Ne ovat näitä kompensaatioita, lomarahojen maksamista ja indeksijäädytyksen poistoja. Tietysti ei mitä kuntatalous olisi tarvinnut, olisi tarvinnut huomattavasti enemmän, mutta minusta oikea suunta on. Toinen asia: Aina ei olla täysimääräisesti kompensoitu niitä lisätehtäviä, mitä sitten kunnille on tullut. Ja tämän hallituksen hallitusohjelmassa se on kirjattu täysin, jotta kaikki lisätehtävät, mitä hyviä asioita nyt siellä opetus- ja kulttuuritoimenkin osalta, varhaiskasvatuksen osalta on tulossa, sitten kompensoidaan täysimääräisesti. Hallitusohjelman kirjaus, ja näin ei ole ollut edellisillä hallituksilla. Kunnille on tullut lisää velvoitteita ja rasitteita, joita ei ole täysimääräisesti kompensoitu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-10T17:06:44,2019-12-10T17:07:44,Hyväksytty,1.1 2019_79_38,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Ja vielä edustaja Kiljunen Kimmo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_39,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp"," Arvoisa  puhemies! Minä   todella  ihailen  tuota kokoo-musedustajien voimakasta ja tarmokasta esiintymistä tavallisten ahkerien ja työssäkäyvien suomalaisten puolesta. Viimeksi edustaja Wallinheimo tästä puhui. Hän viittasi kokonaisveroasteeseen, ja minä viittaan uudestaan edustaja Lindénin puheenvuoroon. Täällä aikaisemmin hän luki budjettikirjaa ja me näimme, miten kokonaisveroasteelle käy. Ja me myöskin näimme, miten valtaenemmistölle suomalaisista, ahkerista suomalaisista, kotitalouksille käy Suomessa. Heidän käteenjäävät tulonsa lisääntyvät tämän budjettiesityksen ansiosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T17:07:44,2019-12-10T17:08:19,Hyväksytty,1.1 2019_79_40,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Eskeliselle: Todellakin hallitusohjelmassa on sellaisia uusia tehtäviä, jotka lankeavat kunnille, muun muassa varhaiskasvatus kaikille, ryhmäkokojen pienentäminen, hoitotakuu, hoitajamitoitus, oppivelvollisuuden laajentaminen. Sitten muita toimenpiteitä kunnissa on edessä, esimerkiksi korjausvelka on varsin suuri monella kunnalla. Ja sitten sairaanhoidon menojen kasvu on varsin suurta. Nimenomaan nämä kolme ensin mainittua, tai oikeastaan neljä, ovat hallituksen uudistuksia, joiden kustannukset se on luvannut korvata sataprosenttisesti kunnille. Mutta, kun käsittelimme kuukausi sitten julkisen talouden suunnitelmaa neljäksi vuodeksi eteenpäin, siellä ei ollut rahoitusta näihin tarpeisiin, ei lähimainkaan sitä, mitä ne tulevat maksamaan. Teillä on kova työ pitää tuo lupaus, että te maksatte sataprosenttisesti kunnille ne velvoitteiden kasvut ja uudet tehtävät, jotka te aiotte niille säätää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T17:08:19,2019-12-10T17:09:37,Hyväksytty,1.1 2019_79_41,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tykkään, jos näin voi sanoa, keskustella edustaja Kankaanniemen kanssa, koska hänellä on luvut hallussaan. Olisin vielä täydentänyt niiltä osin, että unohditte kuitenkin mainita sen, että 0,09 prosenttia, mikä on 25 miljoonaa, tulee ihan kokonaan uutta, mikä kompensoi sataprosenttisesti niitä kokonaan uusia tehtäviä. Viittaan edelleen tähän asiakohtaan 24 ja siellä olevaan hallintovaliokunnan lausuntoon, jossa pyynnöstäni valiokuntaneuvos kokosi erittäin hyvin sinänsä monimutkaisten peruspalvelujen valtionosuuksien eri suuntiin kulkevat tulovirrat. Eli aivan niin kuin edustaja Eskelinen täällä totesi, rahaa tulee merkittävästi lisää. Ja sitten edustaja Kankaanniemi kertoi, mistä eri lähteistä ne tulevat. Sitten oli vielä tämä pieni lisäosuus, jota Kankaanniemi ei tässä maininnut, jonka itse tässä mainitsin. Edustaja Wallinheimolle sanoisin, että kun tässä olin Apteekkariliiton juhlaillallisilla [Puhemies koputtaa] juhlapuhujana, istuin tuntemanne apteekkarin, hyvän ystävänne vieressä, ja hän varmaan ilahtuu tuosta teidän puheestanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-10T17:09:37,2019-12-10T17:10:48,Hyväksytty,1.1 2019_79_42,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Ja vielä edustaja Wallinheimo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_43,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kysymys ei ollut siitä, mitä minä olen siitä mieltä. Kysymys oli siitä, mitä sosiaalidemokraatit olivat viime kaudella mieltä ja mitä ovat nyt mieltä. Aivan täysin päinvastaista mieltä. [Aki Lindén: Mekin kehitymme!] Mutta pitää edustaja Kiljuselle vielä sanoa tästä, että täällä lukee: julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain bruttokansantuotteesta vuonna 2019 ovat 41,9 ja ensi vuonna 42,2. En minä ymmärrä, miten te voitte nämä luvut kääntää toisinpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-12-10T17:10:52,2019-12-10T17:11:24,Hyväksytty,1.1 2019_79_44,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Ja keskustelu — jahas, edustaja Kiljunen Kimmo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_45,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä nyt menee jankutukseksi, mutta kai ne kädessä olevat tulot ovat kuitenkin se ratkaisevin asia, ja 70 prosentilla suomalaisista kohenee tilanne. Tässä on tehty valinta. Ne ovat pienituloisia, keskituloisia ihmisiä, joilla tilanne kohenee, suurituloisilla hieman laskee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T17:11:26,2019-12-10T17:11:43,Hyväksytty,1.1 2019_79_46,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä nyt menee tietysti desimaalipeliksi, mutta todetaan nyt se koko lukusarja sieltä sivulta Y 16. Se oli siis 43,0 prosenttia tämä kokonaisveroaste, joka lasketaan bruttokansantuotteesta. Sitten vuonna 2018 se oli 42,3. Ennuste nyt meneillään olevalle vuodelle — siis kahdella tähdellä merkittynä, koska meillä ei vielä ole sitä tiedossa — oli 41,9, ja ensi vuodelle on ennustettu 42,2. Eli aivan kuten edustaja Kankaanniemi sanoi, ensi vuodelle arvio on 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi, mutta kun tarkastelee koko edellisen hallituksen kautta, niin olemme alemmalla tasolla kuin vuonna 2018, jolta meillä on faktatulos olemassa. [Toimi Kankaanniemen välihuuto]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-10T17:11:43,2019-12-10T17:12:33,Hyväksytty,1.1 2019_79_47,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Arvon puhemies! En malta olla kommentoimatta tätä kuntataloutta, joka on noussut tässä monessa kohtaa esiin. Julkisen talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 23 mennessä vaikuttaa hyvin kaukaiselta tavoitteelta. Vaikka täällä puhutaan koko ajan niistä valtionosuuksien lisäämisistä ja muista, niin kaikki hyvin tiedämme sen, että kuntien itsemääräämisoikeus mahdollistaa sen, että kunnat käyttävät näitä rahoja paikkaamaan esimerkiksi kehnoja päätöksiä, jotka ovat synnyttäneet turhia lisäkustannuksia kunnille. Eli päätös päätökseltä kunnat myös voivat lisätä itse ongelmiansa. Kannattaisi ehkä harkita, nyt uudenkin hallituksen, ottaa niin kuin ajatuksiin se, että olisiko mahdollista tarkastella näitä kriisikuntakriteereitä hieman uusin silmin. Meillä on erittäin, erittäin tiukka tilanne tuolla kunnissa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+8.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-12-10T17:12:33,2019-12-10T17:13:28,Hyväksytty,1.1 2019_79_48,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_79_49,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Itse asiassa haluaisin palata tähän äskeiseen keskusteluun niiltä osin kuin tässä esitettiin tällaista uutta kotitalousvähennysmallia, joka olisi siis yli 75-vuotiaille. Siihen satsattaisiin 7 miljoonaa, ja hyötyä yhteiskunta saisi 330 miljoonaa. Toki tämä hyöty tulisi sitten pitkällä aikavälillä, kun ihmiset vanhenevat. Ajatelma tässä on kai se, että ihmiset voisivat olla sen puoli vuotta pidempään kotona. No, nyt sitten näkisin kuitenkin näin, että oikea ja laillinen tie olisi tukea omaishoitajia, heidän jaksamistaan ja sitä tulonmuodostusta ja jonkuntyyppinen oma omaishoitovähennys tai vastaava voisi olla hyvä. Mutta nyt sitten palataan tähän käsiteltävänä olevaan asiaan. Tällä hallituksen esityksellä nostetaan dieselin ja bensan hintaa noin 6—7 senttiä alvi huomioiden. Mehän tiedämme, että kaikki tuotteet on meille jotenkin kuljetettu, eli tämä joka tapauksessa tulee nostamaan tuotteitten hintaa tai vaikuttaa jollain lailla. Tämä 250 miljoonaa kuulostaa toisaalta aika vähältä, mutta sitten kuitenkin se vähentää noin 250 miljoonaa ihmisten todellista ostovoimaa. Nyt sitten ammattiliikenteen puolelta on ehdotettu, että otettaisiin käyttöön tämmöinen ammattidiesel, ja esitetään, että se selvitys käynnistetään välittömästi. Jotenkin täytyisi pystyä kompensoimaan ammattiliikenteelle syntyvät kustannukset, ja yksi vaihtoehto meidän mielestämme voisi olla tällainen hyvä, vähäpäästöinen ammattibiodiesel, uuden mallin luominen. Samalla pystyttäisiin vähentämään ammattiliikenteestä tulevia ilmastopäästöjä. Samalla tulisi selvittää myöskin, voitaisiinko tämä vinjettimalli ottaa käyttöön. Tässä hallituksen esityksessä on siis kaksi lakiehdotusta, ja esitämme, että toinen lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena — se on lähinnä tekninen — mutta esitämme myöskin, että tämä ensimmäinen lakiehdotus hylätään ja hyväksytään tähän vastalauseeseen 1 liittyvä lausumaehdotus, jossa esitetään tätä ammattidieselselvitystä ja esitetään myös, että samalla selvitetään vähäpäästöisen ammattibiodieselin laajaa käyttöönottoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-10T17:13:56,2019-12-10T17:16:39,Tarkistettu,1.1 2019_79_50,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellinen, Rinteen hallitus on suunnitellut tosiaan korottavansa suomalaisten veroja kovalla kädellä, ja aivan kuten edustaja Lindén, jonka olemme havainneet taitavaksi, sisälukutaitoiseksi henkilöksi, on tuolta talousarviokirjasta lukenut, niin tosiaan kokonaisveroaste kiristyy 41,9:stä 42,2:een. Nämä polttoaineitten verotuksen kiristykset 250 miljoonalla eurolla, joita tosiaan pääministeri Rinteen hallitus esitti ja mitä ilmeisimmin nyt sitten tämä Rinteen hallituksen työtä jatkava, keskustan tukema Marinin punavihreä hallitus sitten myös edelleen ajaa, kiristävät tietysti suomalaisten verotusta osaltaan. Elokuussa 2020 voimaan astuva korotus tiukentaisi verotusta jo ensi vuonna viiden kuukauden ajalta yhteensä 83 miljoonan euron verran. Mainitut korotukset vaikuttaisivat erittäin vahingollisesti yritysten toimintaan ja kotita-louksien ostovoimaan. Arvoisa puhemies! Polttoaineverotuksen painopistettä siirrettiin hiilidioksidiveroon kahdeksan vuotta sitten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä päästöttömämpää polttoainetta käytetään, sitä vähemmän sitä verotetaan. No, hallitus puolestaan myöntää nyt sitten tämän verotuksen kiristyksen fiskaalisen tavoitteen omassa esityksessään. Siinä todetaan, että jos veronkorotus painotettaisiin hiilidioksidiveroon, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyminen 2020-luvulla laskisi veronkorotuksen pitkän aikavälin vaikutusta polttoaineverotuottoihin. Myös ympäristöministeri on todennut, että korotukset eivät vaikuta merkittävästi tieliikennesektorin päästökehitykseen. Tämän lisäksi hallituksen vuodelle 2021 suunnittelema parafiinisen dieselin veronkorotus kiristää entisestään uusiutuvan dieselin verotusta. Toisin sanoen hallitus peruuttaa myös ilmastotoimien osalta, kuten valitettavasti niin monen muunkin politiikkalohkon kanssa on käymässä. Arvoisa puhemies! Jos hallitus olisi tosissaan ilmastotoimien kanssa, pyrkisi se ohjaamaan kuluttajia kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan oikeasti vaikuttavia toimia, joita hallituksen linjauksissa ei ole havaittavissa. Liikenteen ratkaisut eivät saa kohtuuttomasti vaikeuttaa ihmisten liikkumista pitkien etäisyyksien maassa. Arvoisa puhemies! Suomen autokanta on saatava uusiutumaan nopeammin. Uudet autot ovat ilmastoystävällisempiä ja erityisesti turvallisempia. Nykyinen korkea autovero kannustaa hankkimaan vanhempia, käytettyjä tuontiautoja. Arvonlisävero maksetaan silloin ulkomaille, mikä aiheuttaa Suomen valtiolle veromenetyksiä. Kokoomus on esittänyt, että autoveroa laskettaisiin ensi vuoden alusta sadalla miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaisi noin 900 euron keskiverron muutosta, joka laskisi auton hintaa tuollaisen vajaa kolme prosenttia. Autokannan uusiutuminen vauhdittuisi reilusti, sillä autojen kysyntä kasvaisi vuodessa arviolta 5 000 ajoneuvoilla. Syntyvä vaje katettaisiin tässä kokoomuksen esityksessä nostamalla vastaavasti ajoneuvoveroa keskimääräisesti 2,5 eurolla kuukaudessa painottaen korotusta korkeapäästöisempiin autoihin. Korotus on selvästi pienempi kuin esimerkiksi polttoaineen verotuksen johdosta ihmisille tuleva lasku, kun hallitus tosiaan nyt elokuusta näitä pumppuhintoja noin 7 sentillä litralta nostaa. Arvoisa puhemies! Myös nopeat ja sujuvat junayhteydet parantaisivat koko Suomen kilpailukykyä tehostaen tavaroiden ja ihmisten kestävää liikkumista. Hallituksen tulisi valtion omaisuuden myynnin ja rahojen hajauttamisen sijaan siirtää valtion osakeomistuksia ratayhteyksien hankeyhtiöiden riittävään pääomittamiseen. Se mahdollistaisi hankkeiden nopean käynnistyksen ja joustavan suunnittelun. Kokoomuksen mukaan polttoaineveron korotukset on peruttava. Hallituksen olisi myös syytä valmistella sellaisia esityksiä, jotka oikeasti vähentäisivät päästöjä, ja senpä vuoksi, arvoisa puhemies, edellä kerrotun ja pohditun perusteella ehdotan, että ensimmäinen lakiehdotus hylätään. — Arvoisa puhemies, onko se nyt sitten kannatus tähän Vähämäkeen, kun hän ehti jo käyttää sinänsä mainion puheenvuoron myös tästä samasta aiheesta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-10T17:16:39,2019-12-10T17:22:15,Hyväksytty,1.1 2019_79_51,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Niin, hyvin samansisältöinen. Hylkäysehdotuksen osalta kyllä varmaan näin on.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_52,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tulkitsin edustaja Auton tuossa edellä tekevän, myös minä kannatan edustaja Vähämäen tekemää, ensimmäistä lakiehdotusta koskevaa hylkäysehdotusta sekä lisäksi kannatan edustaja Vähämäen tekemää lausumaehdotusta. Arvoisa puhemies! Kuten täällä viime viikolla ensimmäisessä käsittelyssä jo totesimme, tämä polttoaineverotuksen peräti 250 miljoonan euron korotus vaikeuttaisi erittäin tuntuvasti sekä tavallisen suomalaisen autoilijan työssäkäyntiä ja muuta asiointia että kuljetusyritysten toiminta- ja kilpailuedellytyksiä. Polttoaineverojen nopea nousu vähentäisi kotimaista kysyntää ja nostaisi myös vientiteollisuutemme kustannusrakennetta merkittävästi. Työllisyysvaikutukset olisivatkin ikävällä tavalla negatiiviset. Me perussuomalaiset haluamme paitsi saada työllisyyden nousuun myös pitää koko maan asuttuna ja elinkelpoisena. Pidämmekin kestämättömänä tätä hallituksen valitsemaa verolinjaa, joka iskee tämän esityksen osalta erityisen kovaa harvaan asutuilla seuduilla asuviin ihmisiin, varsinkin niillä alueilla, joilla julkinen liikenne toimii joko kehnosti tai sitä ei ole ollenkaan. Luonnollisesti veronkorotukset iskevät myös kaupunkimaisilla alueilla asuviin auton käyttäjiin. Kokonaisuus huomioiden hallituksen esitys onkin varsin lyhytnäköinen eikä sitä tule hyväksyä. Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Vähämäki tässä edellä jo totesikin, perussuomalaiset katsovat, että hallituksen tulee tehdä ammattidieselselvitys ja ryhtyä toimeen tienkäyttömaksujen säätämiseksi ulkomaiselle raskaalle liikenteelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-10T17:22:22,2019-12-10T17:24:42,Tarkistettu,1.1 2019_79_53,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallitus on esittänyt 250 miljoonan euron liikennepolttoaineiden veronkorotuksia kohdistaen korotukset polttoaineen energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon. Elokuussa 2020 voimaan astuva korotus tiukentaisi verotusta ensi vuonna 5 kuukauden ajalla jo 83 miljoonaa euroa. Mainitut korotukset vaikuttaisivat erittäin vahingollisesti sekä kotitalouksiin että yrityksien toimintaan. Erityisesti olen huolissani lapsiperheistä, joiden tilannetta se hankaloittaa. Lapsiperheköyhyys on kuitenkin asia, josta täälläkin salissa on paljon keskusteltu, ja tässä me tulemme kohdistamaan lisää verorasitusta erityisesti perheisiin. Ja tiedetään, että työn ja esimerkiksi päiväkotiin viemisen yhdistäminen, arjen yhdistäminen, on erittäin haasteellista pelkästään joukkoliikenteen avulla, ja se on erittäin harmillista. Kokoomuksen mukaan polttoaineveron korotukset on peruttava ja hallituksen olisi myös syytä valmistella uusia esityksiä, jotka vähentäisivät aidosti tieliikenteen päästöjä. Kannatan sekä edustaja Vähämäen että Auton hylkäysesityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-10T17:24:42,2019-12-10T17:26:16,Hyväksytty,1.1 2019_79_54,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö, joka on käsittelyn pohjana, on hyvin mielenkiintoinen tekstinsä osalta. Tämä on tehty edustaja Pia Viitasen johdolla verojaostossa, joten tämä on asiantuntevissa käsissä — ja onhan siellä ollut edustaja Vähämäkikin, joka on tunnetusti veroasioiden erityisekspertti. Täällä todetaan sivulla 4: ”Liikennepolttoaineiden nimellisiä valmisteverotasoja on korotettu vuoden 2011 energiaverouudistuksen jälkeen vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017.” Tämä kertoo siitä, että kun sosiaalidemokraatit olivat hallituksessa, vasemmistoliitto myös, kaudella 2011—15, niin silloin korotettiin vuosina 2012 ja 2014 polttoaineveroa ja sitten myös 2015, jolloin perussuomalaiset olivat mukana päätöksenteossa ja olimme äänestämässä puolesta. Edustaja Viitanen hyvin mielellään unohtaa sen, että hänen ministerikaudellaan nuo kaksi korotusta tehtiin ja sitten meidän aikanamme tehtiin yksi ja sen jälkeen sitten 2017 toinen. Eli kyllä tässä nyt taakka kasvaa vähän enemmän sosiaalidemokraattien suuntaan kuin perussuomalaisten — tulkoon todetuksi. Tämän esityksen osalta täällä todetaan, että ”esitys turvaa polttoaineveron ympäristöohjauksen tason”. Eli tämän takana on hallituksen yli-intoinen ilmastopolitiikka, suorastaan ‑vouhotus, joka on päällä tällä hetkellä edelleen ja pahenee vain. Seuraavassa kappaleessa täällä todetaan: ”Hallitus valmistelee ohjelmansa mukaisesti kestävän verotuksen tiekartan, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2020 kehysriiheen mennessä. Tiekartan tulee palvella hallituksen ilmastotavoitetta.” Eli hallitus ajaa tällä esityksellä ilmastopolitiikkaa ja kaataa laskun ensi sijassa maaseudun vähävaraisen väestön päälle eli heille, joilla ei ole vaihtoehtoa omalle autolle. Mutta kyllähän tämä, niin kuin täällä taisi edustaja Savio todeta, kiertyy myös kaikkeen muuhun, tavarankuljetuksen kautta hintoihin ja sille vähävaraiselle väelle siltäkin osin. [Puhemies koputtaa] Eli tämä on hyvin epäoikeudenmukainen esitys ja pohjaltaan ilmastopolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] jota me emme voi kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T17:26:16,2019-12-10T17:29:33,Hyväksytty,1.1 2019_79_55,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio on nyt hyvin voimakkaasti vastustamassa tätä hallituksen esitystä polttoaineverojen nostamisesta. Tämä on lähes tämmöinen liturginen messu, mikä tässä on käynnissä. Me kuulemme sanoja ”hallitus on lyhytnäköinen”, ”tämä on kohtuutonta”, ”päätös on peruttava”, ”ongelmia on erityisesti niille, jotka vievät lapsiaan päivähoitoon” ja niin edelleen, ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kysyisin teiltä: vaikuttaako tämä ihan poliittiselta teatterilta, kun te tätä seuraatte, [Toimi Kankaanniemi: Ei todellakaan!] siitä näkökulmasta, että jos kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat ottaisivat naftaliinista ne puheenvuorot, joita te käytitte vuosina 2015 ja 2017, ja siteeraisitte niitä puheenvuoroja täällä, niin tämä keskustelu todellakin näyttäisi hyvin oudolta? Kysymyshän on siitä, että tässä tarkistetaan jälleen kerran, arvoisat edustajat, jälleen kerran tehdään näihin polttoaineveroihin niin sanottu inflaatiotarkistus, joka ylläpitää niiden reaalisen tason, missä ne ovat olleet tähänkin asti. Tämä on erikoinen juttu, että edustaja Kankaanniemi jopa tässä vetoaa siihen, että sosiaalidemokraattien syntitaakka on suurempi näissä polttoaineverojen nostoissa historian kuluessa [Toimi Kankaanniemi: Kolme kertaa suurempi!] verrattuna perussuomalaisiin. Ehdottomasti, edustaja Kankaanniemi, sosiaalidemokraattien syntitaakka on huomattavasti suurempi näissä inflaatiotarkistuksissa, joita historian kuluessa on tehty, käytännössä joka toinen vuosi, ja se johtuu vain siitä, että sosiaalidemokraatit ovat olleet aiemmin monta kertaa ja pidempään hallituksessa kuin te. Tämä on aivan rutiinijuttu. Arvoisa puhemies! Eikö tämä ole poliittista teatteria?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T17:29:33,2019-12-10T17:31:24,Hyväksytty,1.1 2019_79_56,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän muutama sana on hyvä jatkaa. Tosiaan, niin kuin edustaja Kankaanniemi täällä totesi, niin tämän hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Haluamme myös tehdä Suomesta maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan. Tässä tavoitteessa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja lopulta lopettaminen on keskeinen keino saavuttaa tämä tavoite pitkällä tähtäimellä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ristiriidassa Kiljusen kanssa!] ja se tähtäin nyt ei oikeastaan voi niin kovin pitkä olla, kun ajatellaan, paljonko meillä on aikaa tässä torjua ilmastonmuutosta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Puhdas biodiesel!] Mutta tämän esityksen veronkorotusmääriä voidaan valtiovarainvaliokunnan mietinnönkin mukaan pitää maltillisina, kun huomioidaan verotasoihin tarvittavat inflaatiotarkistukset, kuten edustaja Kiljunen tässä jo hyvin totesi. Eli tämä on hyvä pitää mielessä tässäkin keskustelussa. Ja veron reaalisen tason säilymisen lisäksi tämä esitys tosiaan turvaa polttoaineveron ympäristöohjauksen tason säilymisen nykyisellään, eli siinä mielessä maltillisia ollaan toistaiseksi. Mutta kuitenkin olennaista on ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta, että hallitus valmistelee kestävän verotuksen tiekartan, jonka kokonaisuuteen kuuluu myös liikenteen verotuksen uudistus, samoin kuin energiaverotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Arvoisa puhemies! Kestävän liikkumisen edistäminen tarkoittaa joukkoliikenteen lisäämistä sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantamista, jotta mahdollisimman monelle on tarjolla toimiva, sujuva vaihtoehto yksityisautoilulle. Me tarvitsemme nopeita, kattavia raideyhteyksiä niin kaupunkien välille kuin kaupunkiseutujen sisällä, mutta kuten täällä on todettu, niin kaikkialle Suomeen toimiva joukkoliikenne ja raiteet eivät kuitenkaan vielä tai lähitulevaisuudessa ulotu, ja siksi me tarvitsemme tulevaisuudessakin vähäpäästöistä henkilöautoliikennettä ja kestäviä polttoaineita raskaan liikenteen tarpeisiin. Hallitusohjelma sisältääkin useita toimia sähkö‑ ja biokaasuautojen osuuden lisäämiseksi. Suomeen laaditaan kansallinen pitkän aikavälin biokaasuohjelma, sähköautojen latausverkostoa tiivistetään ja kestävästi tuotettu biokaasu on tarkoitus tuoda biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin. Kuten tässä salissa on monesti todettu, ilmastonmuutoksen torjuntaa ei pidä maksattaa yhteiskunnan köyhimmillä, ja siksi perusturvaa korotetaan ja pienituloisten verotusta kevennetään muun muassa polttoaineverojen korotusta tasaamaan. [Toimi Kankaanniemi: Siihen ne sitten menevätkin, ne eläkenousut!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-10T17:31:28,2019-12-10T17:33:57,Hyväksytty,1.1 2019_79_57,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen tunnetaan tietysti taitavana sanankäyttäjänä, ja hän täällä peräänkuulutti sitä, minkälaisia teatraalisia piirteitä tästä keskustelusta voi löytyä. Itse en ole aivan niin asiantunteva teatteritaiteen osalta, jonkun verran ehkä harrastajateatteria joskus nuorena tehnyt, mutta kyllähän tässä sellaista tiettyä traagisuutta tietysti on, kun hallituksen ainoa lähtökohta on haukkua Sipilän hallitusta ja vyöryttää joka asiassa vastuu tälle sinänsä kuitenkin Suomea varsin voimakkaasti eteenpäin vieneelle hallitukselle. Onpa kysymys työtulojen verotuksen kiristämisestä tai polttoaineitten verojen kiristämisestä, niin syy tuntuu löytyvän Sipilän hallituksesta. Itse en edes Sipilän hallituksen aikaan ollut eduskunnan jäsen, mutta kyllä minä haluan puolustaa sitä hallitusta, jolla Suomi saatiin kuitenkin sellaiselle kestävälle taloudenpidon uralle, jolla saatiin tuotua työtä suomalaisille, parannettua perheiden ostovoimaa, luotua tulevaisuudenuskoa ja vahvistettua Suomea myös investointiympäristönä niin, että voidaan ajatella, että tänne syntyy sellaista teollista mutta myös palveluliiketoimintaa, josta voimme saada vientituloja tulevaisuudessa. Mutta nyt tämä hallituksen esitys, jonka perusteet näyttävät olevan puhtaasti fiskaaliset, ja tämä fiskaalinen vaikutus näyttää kohdistuvan ennen kaikkea ahkeriin työtä tekeviin suomalaisiin [Kimmo Kiljunen: Tavallisiin!] niin kaupungeissa kuin maalla, jotka tarvitsevat autoa niin työssään kuin muissa arjen askareissaan, on nimenomaan omiaan heikentämään sitä kehitystä, jota edellisen hallituksen — ja nyt edellisellä tarkoitan nimenomaan Sipilän hallituksen aikaa — toimilla saatiin Suomea paremmalle uralle. Elikkä tässä mielessä nämä veronkorotukset polttoaineisiin tulisi perua, koska nämä eivät palvele mitään hallitusohjelmassa mainittua tarkoitusta, vaan ovat täysin fiskaalisia ja kohdentuvat kohtuuttomalla tavalla juuri niihin perheisiin, jotka autoa oikeasti tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-10T17:33:57,2019-12-10T17:36:17,Hyväksytty,1.1 2019_79_58,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Kiljunen ja oikeastaan koko hallitus hiukan liian ylimalkaisesti kyllä tähän yhden yön aikana seitsemän sentin korotukseen suhtautuvat. Mielestäni se on paljon. Kysykää ihmisiltä, jotka vaikka Saarijärveltä pendelöivät päivittäin Jyväskylässä, kuinka paljon tämä tulee maksamaan heille enemmän, tai kuljetusalan yrittäjiltä, jotka maksavat satoja elleivät tuhansia euroja enemmän tämän korotuksen jälkeen. Itse asiassa SKALin mukaan taas yksin liikenteelle ollaan tekemässä yli 400 miljoonan euron veronkorotusta, josta maanteiden tavaraliikenteelle kohdistuu 140 miljoonaa euroa vuodessa. Mielestäni nämä ovat todella suuria summia, eikä näihin kannata kyllä millään olankohautuksella suhtautua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-12-10T17:36:17,2019-12-10T17:37:08,Hyväksytty,1.1 2019_79_59,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille tämä asia ei todellakaan ole mikään teatteriesitys vaan äärimmäisen vakava talouspoliittinen toimenpide, josta päätöksestä seuraukset ja vastuun kantaa istuva hallitus — edellinen ja nyt jatkava. Tarkistin tuossa, että todellakin sosiaalidemokraattisten ministerien, valtiovarainministeri Urpilaisen ja Rinteen, esityksestä kolme kertaa nostettiin polttoaineveroa. Viime kaudella, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, yhden kerran. No, se siitä. Arvoisa puhemies! Niin kauan kuin Helsinki polttaa kivihiiltä, tupruttelee päivästä toiseen, niin kauan minusta on pohjatonta esimerkiksi vihreitten, jotka ovat vahvassa asemassa Helsingissä, heittää ilmastopoliittisin perustein tällaista laskua maaseudun vähävaraisen väen ja yrittäjien vastuulle. Onko edustaja Hoskonen samaa mieltä? Olette ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. Pidättekö te tätä oikeudenmukaisena, että helsinkiläiset tupruttavat kivihiiltä ja maaseudun ihmiset maksavat polttoaineen hinnan korotukset, jotka hallitus määrää? Me emme tällaista pidä oikeudenmukaisena. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on syytä myös muistuttaa, että ministeri Li Andersson esitti tässä taannoin, että henkilöautojen konvertointi maksettaisiin kokonaan valtion toimesta. Tuossa tarkistimme, että Suomessa on 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Jos ne kaikki maksavat noin parituhatta euroa kappale, niin sehän on yli 6 miljardin lasku. Edustaja Lohikoski, kysyn teiltä, onko vasemmistoliitto tällaista esittänyt, ja mistä te otatte rahoituksen siihen, jos tällaiselle tielle lähdetään, vai oliko se teatteria? Se voisi sellaista olla. Sekä Helsingin hiilenpoltto että tämä konvertointikysymys ovat kyllä valtavan suuria kysymyksiä tämän asian rinnalla, jossa te heitätte maaseudulle ja yrittäjille tällaisia lisälaskuja. Panostakaa biodieseliin mieluummin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T17:37:08,2019-12-10T17:39:52,Hyväksytty,1.1 2019_79_60,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvon puhemies! Tämä hallituspuolueiden hiilidioksidijahti, jota muut oppositiopuolueet, paitsi nyt perussuomalaiset, varsin innokkaasti kannattavat, tulee hyvin kalliiksi meille kaikille. Eli te pyritte mahdottomiin tavoitteisiin suomalaisten kustannuksella, ja tämä hallituksen esitys on hyvin konkreettinen esimerkki siitä. Tällä viitataan usein näihin väylähankkeisiin, jotka ovat näitä ilmastohankkeita. Niiden rahoitus on täysin ilmassa. Ne ovat kokonaisuudessaan täysin ilmassa. Te haluatte korvata toimivat asumis-, liikkumis- ja energiaratkaisut uusilla epävarmoilla, joiden lopputuloksista ja hinnasta ei ole vielä meille varmuutta. Tämä tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Meidän tällä hetkellä jo hyvin velkainen julkinen sektorimme ja meidän hyvin velkaiset kotitaloutemme sekä yksityiset yritykset joutuvat tässä taakankantajiksi. Meillä ei ole minkäänlaista järkeä lähteä uudistamaan järjestelmiä ja rakentamaan rinnalle sellaisia järjestelmiä, joista ei ole varmuutta. Tämä meidän tekemämme hylkäysesitys samoin kuin Auton ovat erittäin kannatettavia. Kyllä tässä taloustilanteessa kannattaa miettiä hyvin tarkkaan kaikkien hallituspuolueiden niitä toimenpiteitä, joilla on oikeasti merkitystä ja positiivinen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-12-10T17:39:54,2019-12-10T17:41:32,Hyväksytty,1.1 2019_79_61,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Puhemies! Todellakin hallitusohjelmassa siis esitetään sitä, että tällainen ammattibiodieselselvitys tehtäisiin, mutta miksei sitä ole aloitettu jo tekemään? Voisiko tähän vaikka joku hallituspuolueen edustaja kommentoida, edustaja Hoskonen tai vastaava? Me siis esitämme tässä vastalauseessa, että käynnistetään tämmöinen ammattidieselselvitys ja samalla selvitetään vähäpäästöisen ammattibiodieselin laajaa käyttöönottoa, koska tosiasiassa oikea tie ja nopein tie liikenteen puolella vähentää CO2-päästöjä on keskittyä ammattiliikenteen puolelle, mutta biodieselin käyttöönotto siellä on hankalaa, kun biodiesel on hiukan kalliimpaa. Sen takia täytyy mennä tämän ammattibiodieselin puolelle. Se olisi oikea tie. Kuitenkin tässä — vaikka tietenkin esitys on osin fiskaalinen — tausta-ajatuksena hallituksella lienee se, että liikenteen CO2-päästöt hiukan tippuisivat. Minun mielestäni kyllä oikeampi tie olisi se, että keskityttäisiin näihin muutamiin isoihin tehtaisiin ja sähköntuotantolaitoksiin, vaikkapa Helen täällä Helsingissä ja SSAB:n tehdas, kun ottaa huomioon sen, että SSAB:n tehtaassakin voitaisiin mennä täysin vetypohjaiseen tuotantoon, jolloin käytännössä sen tehtaan CO2-päästöt tippuisivat liki nollaan. Miksei siis hallitus tämmöistä hanketta tue, ihmettelen sitä syvästi. Jos yksi ainut tehdas tuottaa noin 4 miljoonaa CO2-tonnia, niin tämähän tahtoo sanoa sitä, että se on yli puolet Suomen koko liikenteen päästöistä. Ja sitten kun ottaa huomioon, että meillä kaiken kaikkiaan on aika vähäiset päästöt kuitenkin Suomessa: 56 miljoonaa CO2-tonnia ja päästökaupassa oli muistaakseni noin 20 miljoonaa tonnia, vähän päälle, niin meillä on kolme tuotantolaitosta, jotka tuottavat niistä CO2-päästöistä yli puolet jo. Näihin isoihin tehtaisiin ja sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksiin pitäisi keskittyä, ja niitä pitäisi tukea, että ne pystyisivät tipauttamaan näitä omia hiilidioksidipäästöjään. Se, että vastuutetaan tavallista yksityisautoilijaa ajamaan vähemmän, ei minun mielestäni ole oikea tie. Mutta tämä tästä. Siis haluan kysyä joltain hallituspuolueen edustajalta, missä viipyy tämmöinen ammattibiodieselselvitys, koska siitä on kuitenkin hallitusohjelmassa maininta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-10T17:41:36,2019-12-10T17:44:28,Tarkistettu,1.1 2019_79_62,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti en pyytänyt puheenvuoroani vastatakseni tähän edustaja Vähämäen kysymykseen, mutta niin kuin on käynyt varmaan edellä ilmi, käytän mielelläni numeroita. Ja jos me lähdemme liikkeelle siitä, että meillä keskimäärin Suomessa esimerkiksi dieselauton käyttäjä, esimerkiksi perheellinen sellainen, ajaa 30 000 kilometriä vuodessa — itse ajoin viime vuonna 42 000, mutta sanoin siis keskimääräinen — niin 7 senttiä per litra ja kuuden litran kulutuksella per sata kilokilometriä se tarkoittaa käytännössä 126 euroa lisää vuodessa. Tunti sitten me käsittelimme täällä tuloverotaulukoita, joihin me teimme 3,1 prosentin inflaatiotarkistuksen. Edustaja Kauma mainitsi, että suomalaisen keskitulo on 3 450 euroa kuukaudessa, mikä tekee 40 000 euroa vuodessa, ja siinä 3,1 prosenttia tekee 1 200 euroa. Eli verot ovat aina kokonaisuus. Tässä esimerkissä yhdessä kohtaa me kevennämme tuloverotaulukkoa, mutta toisessa kohtaa meillä todellakin tulee sitten tähän tämä 7 sentin korotus. Pitkältihän tämän vaikutus on fiskaalinen enemmän kuin että se vaikuttaisi suoraan dieselin käyttöön. Toinen osa edustaja Vähämäen puheenvuorossa oli hyvin mielenkiintoinen, koska olen ymmärtänyt, että SSAB, joka todellakin on Suomen suurimmista tuotantolaitoksista se, joka kaikkein eniten yksittäisenä tuotantolaitoksena tekee CO2-päästöjä, on itse muuttamassa tuotantoprosessiaan — perustan tämän lukemaani tietoon — niin, että seuraavan 15 vuoden kuluttua he saavat hiilineutraalin tilanteen. Nimenomaan tällainen rakenteellinen ilmastopolitiikka, jossa puututaan näihin rakenteisiin, suurimpiin hiilidioksidin päästäjiin, on oikeata politiikkaa. Jossain määrin puheenvuoronne oli ristiriitainen kyllä oman puolueenne edustaja Ranteen puheenvuoron kanssa, jonka mielestä koko tämä ilmastokeskustelu on huuhaata, ja silloin ei tietenkään — jos se olisi huuhaata — SSAB:nkään kannattaisi tehdä mitään tällaisia muutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-10T17:44:28,2019-12-10T17:46:44,Hyväksytty,1.1 2019_79_63,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Te olette voineet seurata aitiopaikalta näitä puheenvuoroja ja ennen kaikkea edustaja Auton retorista taidokkuutta. Hän osaa aidostikin tämän ylistämällä alistamisen. Arvokas puheenvuoro. Siellä oli kuitenkin erikoinen huomio siitä, että teidän väitteenne mukaan meidän hallitusta täällä puolustavien edustajien lähtökohta olisi ensisijaisesti arvostella Sipilän hallitusta. Se ei ole meidän lähtökohtamme. Meidän lähtökohtamme on puolustaa tätä hienoa hallitusohjelmaa, jota tämä budjettiesitys tukee. Se on meidän lähtökohtamme. Me joudumme silloin tällöin viittaamaan Sipilän hallituksen tekosiin, kun täällä syytetään meitä asioista, joihin on hyvä saada tätä historiallista perspektiiviä. Valitettavasti johtuu opposition sanankäytöstä, että me joudumme viittaamaan: jos muisti pätkii, niin autamme teitä siinä. Tämä on ainoa seikka. Edustaja Wallinheimo täällä toi esille sen, että tämä polttoaineveron korotus on merkittävä yksittäisille kansalaisille. Emme me sitä kiistä, vaikka edustaja Aki Lindén tässä juuri toi esille sen, että täytyy tätä verotusta katsoa kokonaisuutena, niin kuin pitääkin. Mutta me tunnistamme, että kyllä, tämä polttoainevero rokottaa ihmisiä. Se on selkeä korotus, mutta me lähdemme siitä aidosti liikenteeseen, että tässä lähtökohtana, primäärisesti lähtökohtana, on ylläpitää sen veron reaalinen taso — ei yhtään sen enempää, vaan se reaalinen taso. Siinä suhteessa tässä on nyt vähän ehkä tarpeetonta jatkaa tätä keskustelua pidempään, koska siinä me olemme syyllistyneet kaikki aikaisemmin vastaaviin tekoihin ja tulemme jatkossakin sen tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T17:46:44,2019-12-10T17:48:24,Hyväksytty,1.1 2019_79_64,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin kysymyksessä oleva korotus on nimenomaan fiskaalinen korotus ja tarkoittaa korotuksen tasona suurin piirtein kustannustason nousua vastaavaa määrää ja kerran vaalikaudella tehtynä. Totta kai, kun se koskee jokaista suomalaista, niin totta kai se kirpaisee, mutta pitää muistaa kuitenkin se, että valtion menot on katettava jollakin keinoin. Sitten, mitä tulee autojen kehitykseen, kun tässä on käyty erilaista keskustelua, pitäisikö tätä konversiota tukea, että dieselautoista tehdään kaasuautoja ja niin edelleen: Minä varoisin kyllä menemästä sille tielle, koska tällä hetkellä maailmassa on menossa valtavan nopea autojen kehittämistyö. Kaikki nykyisiin autoihin tulleet lisälaitteet — ABS-jarrut, katalysaattorit, polttoaineen ruiskutukset, happitunnistimet, luistonestot, kaikki mahdolliset — ovat tulleet autoteollisuuden itse investoimina tutkimustuloksina, jotka ovat sitten meidän kansalaisten hyödyksi koituneet uusina automalleina, tehokkaampina automalleina, polttoainetta säästävinä automalleina. Näin tulee käymään myös sähköautoissa. Nyt jo on kohtalaisen hyviä sähköautoja markkinoilla, hybridejä, jotka käyttävät todella vähän polttoainetta ja toimivat kaikissa olosuhteissa. En lähtisi verorahoja sinne työntämään, koska markkina toimii tässä erittäin hyvin. Jos joku on laskenut, kuinka paljon kaikkien autojen muuttaminen kaasuautoiksi maksaa, se on täysin turhaa työtä. Esimerkiksi minunkin omistamani kuusi vuotta vanha dieselhenkilöauto, aivan huippukuntoinen: Viime viikonloppuna jouduin ajelemaan työasioiden tiimoilta aika paljon kilometrejä. Ajelin tasan tarkkaan niin kuin rajoituksessa sanoo ja varoen turhia kiihdytyksiä, ja kulutettu dieselmäärä oli 4,4 litraa dieseliä sataselle. Siinä ei kyllä paljon maailma mene piloille. Näin pitkien välimatkojen maassa kannattaa muistaa se, että me joudumme jonkun verran kuitenkin liikennepolttoaineita käyttämään. Kotimaisia dieselaineita pitää kehittää niin, että saamme yhä enemmän kotimaisista raaka-aineista tehtyjä liikennepolttoaineita. Ja kun nyt Euroopan unionissa olemme, niin on pidettävä huoli siitä — kun näitä uusiutuvan energian kriteereitä ja niitä kehitellään, näitä RED-direktiivin mukaisia säännöstöjä Eurooppaan, ja nythän on tulossa tämä Euroopan unionin komission uuden Ursula von der Leyenin 100 päivän aikana lupaama green deal — että sinnekin ei nyt tule meille suomalaisille epäedullisia pykäliä, koska polttoaineen tuottaminen omista raaka-aineistamme tarkoittaa sitä, että joudumme puupohjaisia aineita muuttamaan pikkuhiljaa liikennepolttoaineiksi ja meillä on monta muuta raaka-ainetta, joista voisimme liikennepolttoaineita tehdä. Mutta älkäämme itse ampuko omaan jalkaan taas kerran, että laitamme hallinnollisia määräyksiä, joilla estämme kotimaisen positiivisen kehityksen. Ja sitten pidämme huolen siitä, että metsiä voimme hakata, ja pidetään myös siitä huoli, että kun seospolttoaineita käytämme, niin myös CHP-voimaloissamme edelleen voimme käyttää puun ja turpeen seosta, koska jos sitä emme käytä, se johtaa 10 miljoonan motin lisäpuun käyttöön, ja se on tälle kansakunnalle semmoinen juttu, että se [Puhemies koputtaa] maksaa valtavan paljon eikä suosi sitten suomalaista veropolitiikkaa, ei millään lailla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-10T17:48:24,2019-12-10T17:51:40,Hyväksytty,1.1 2019_79_65,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme toki monta kertaa jo keskustelleet tästä esityksestä tässä salissa, mutta on totta ja itse asiassa minusta aivan hyvä, että täällä hallituspuolueiden kollegat kertovat nyt suoraan, että tämän esityksen taustalla on täysin fiskaaliset perusteet. Rahaa täytyy jostain kaivaa, ja se tehdään nyt sitä kautta, että tavallinen autoilija, työssäkäyvä, ahkera perheenisä ja perheenäiti, [Kimmo Kiljunen: Ja tavallinen suomalainen!] työssäkäyvä ihminen tämän laskun maksaa. Herra puhemies! Toistan vielä sen, mistä tässä aikaisemmin keskustelimme, kun katsetta käännettiin taaksepäin siihen, millaista veropolitiikkaa aikaisempien hallitusten aikana on tehty. Totesin silloin jo sen, että pitää paikkansa, että myös polttoaineverotusta on aikaisempien hallitusten aikana kyllä kiristetty. [Kimmo Kiljunen: Ja tulevien!] Mutta tämän hallituksen selkeä ero verrattuna esimerkiksi Sipilän hallitukseen on se, että Sipilän hallituksen aikana huomio kiinnitettiin tavalliseen työssäkäyvään ihmiseen [Aki Lindén: Ahkeraan!] ja huolehdittiin siitä — aivan kuten edustaja Lindén täällä totesi, ahkeraan, työssäkäyvään ihmiseen, hänen toimeentuloonsa ja siihen, että hän saa palkasta enemmän käteen kuin taas aikaisemmin. Ja näin ollen, vaikka muita verotusmuutoksia tapahtui, pidettiin huolta siitä, että työssäkäynti kannatti ja kannattaa ja että myös palkan ostovoima kehittyi erittäin hyvin. Herra puhemies! Totean vielä tähän oikeastaan ehkä hieman inspiroituneena tuosta edustaja Hoskosen — viisaan miehen — puheenvuorosta, että tämä esitys, minkä hallitus on tähän taloon tuonut ja joka nyt on käsittelyssämme, on erinomainen osoitus tämän hallituksen ilmastopolitiikan tehottomuudesta: käytetään sellaisia toimia, joilla ei ole käytännössä mitään vaikutusta liikennesektorin päästöjen vähentämiseen. Täällä itse esityksessä todetaan, että liikennesektorin päästöt vähenevät 0,7 prosentilla, kun tämä 250 miljoonan euron veronkiristys tehdään. Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että hallitus keskittyy kurittamaan tavallista autoilijaa ja työssäkäyvää ihmistä, toivoisin, että te kiinnitätte huomion siihen, että laitatte paukut puhtaampien polttoaineiden kehittämiseen, siihen kannustamiseen, että siellä saadaan kehitystä eteenpäin, jotta meidän autokantamme — joka on edelleen kyllä yksi Euroopan vanhimpia, meille tuodaan kymmeniätuhansia käytettyjä autoja muualta Euroopasta, varsinkin Ruotsista ja Saksasta — uudistuu ja jotta me saamme kehitettyä joukkoliikennettä ja keskeisiä raideyhteyksiä niin, että yhä useammalle myös sen joukkoliikenteen käyttäminen olisi mahdollista. Herra puhemies! Tällä keinolla myöskään liikennepuolella tätä kehitystä ei tule tapahtumaan, vaan, kuten on todettu, tämä on pelkästään fiskaalinen harjoitus, ja siksi sitä tietysti [Puhemies koputtaa] vastustamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-10T17:51:40,2019-12-10T17:54:51,Hyväksytty,1.1 2019_79_66,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä nyt puhuu sitten ahkera työssäkäyvä perheenisä, Marttinen. Kaiken kaikkiaan viime hallituskaudella, 2016, niin kuin on todettu, Sipilän hallitus tarkisti polttoaineveroja 100 miljoonalla hallituskauden alussa, ja sama tehdään nyt, joten tämä on, niin kuin edustaja Kiljunenkin totesi, indeksikorotus. Polttoainepuolella ja tekniikan puolella autoissa tapahtuu huikeita. Me emme tiedä, mitä on viiden vuoden päästä ja mitä kenelläkin on tankissa. Minusta hallitus on ottanut hyvän otteen. Nythän on käynnistetty liikenteen verotuksen kokonaisuudistus — ja maksu-uudistus — jolla on tarkoitus vähentää päästöjä. Uudistuksen pohjaksi tehdään laaja-alainen vaikutusten arviointi, jonka pohjalta rakennetaan pitkän aikavälin sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja erityisesti alueellisesti kestävä toimintamalli. Tämä alueellisesti kestävä toimintamalli on minusta erityisen tärkeä niillä alueilla, missä ei joukkoliikenne toimi. On hienoa, että se on tähän muotoon hallitusohjelmaan kirjoitettu, ja vielä lisälauseella, jolla varmistetaan, etteivät tulo- ja varallisuuserot kasva — minusta hyvin sanottu hallitusohjelmassa. Tällä on tavoitteena se, että liikenteen kokonaisverotusta ei kiristettäisi mutta ohjattaisiin sitten enemmänkin täältä päästöjen kautta. Hallitusohjelmaan on myös kirjoitettu, että ohjataan kestävästi tuotettuja nestemäisiä biopolttoaineita erityisesti raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön. Mitä edustaja Vähämäki kysyi, niin hallitusohjelmassa on kirjaus tästä, ja sillä puolen tapahtuu tällä hetkellä paljon. Lisäksi täällä on, että arvioidaan kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyys maantieliikenteessä. Eli hallitus on tarttunut ilmastotavoitteitten ja päästötavoitteitten myötä myös liikenteen kokonaisverotukseen, ja minusta on hienoa, että tässä on semmoinen alueellinen ja sosiaalinen näkökulma erityisesti. Edellisellä hallituskaudellahan Berner yritti avata uusia polkuja liikenteen verotuksen ja liikennemaksujen osalta, mutta se homma nyt vähän sitten jäi kesken.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-10T17:54:55,2019-12-10T17:57:18,Tarkistettu,1.1 2019_79_67,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan totta, että tämä hallitus on jo joutunut tässä asiassa veronkiristyksen tekemään, mutta niin kuin edellisessä puheenvuorossa kuulimme, niin kysymys on ihan, sanotaanko, normaalista veronkiristyksestä, jos nyt veronkiristystä koskaan voisi normaaliksi sanoa, koska se kuitenkin kukkarolle käy. Kuitenkin valtion budjetin menot on katettava, ja reaalista on pysyä suurin piirtein pinnalla, ettei kovin paljon velkaa lisää otettaisi. Kun tässä nyt Sipilän viime vaalikauden hallituksen edesottamuksia on siteerattu eri puheenvuoroissa, niin tärkeää olisi huomata ja totean, että kun se hallitus aloitti silloin, niin meillä oli aivan kammottava tilanne, sen te kaikki muistatte. Ensimmäinen kosketus valtiovarainministeriön virkamiehiin silloisella pääministerillä oli se, että seitsemän miljardia piti leikata — se oli ensimmäinen tieto, kun pääministerin eteen olivat valtiovarainministeriön mustapukuiset miehet salkkuineen tulleet yhtenä kauniina keväisenä aamuna, että seitsemän miljardia pitää leikata. Siitä lähdettiin nousemaan. Jos joku olisi silloin sanonut, että 140 000 uutta työpaikkaa tulee ja valtiontalous, julkinen talous, laitetaan sinä aikana kuntoon, niin hänet olisi todennäköisesti joihinkin tutkimuksiin viety, koska ei se voinut olla mahdollista. Olen sanonut kansanedustaja Juha Sipilälle sen jälkeen tässä nykyisen hallituksen aikana, että vaikka häntä on pilkattu ja kaikenlaisia asiattomuuksia hän on joutunut kuulemaan, mistä henkilökohtaisesti olen hyvin pahoillani — eihän ihmisiä saa haukkua siitä, että työt on tehty hyvin — olen hänelle sanonut ihan kahden kesken keskusteluissa, uskallan sen sanoa tässä eduskunnan puheenvuorossanikin, että ei mene kuin vuosi, kaksi, niin hänen hyvää talouspolitiikkaansa tullaan lämmöllä muistamaan, koska pitää aina muistaa, että tässä maailmassa julkisten rahojen käyttäjiä aina löytyy mutta sen kassan kartuttajista on kamala puute. Sama koskee ilmastopolitiikkaa tässä maassa. Meillä puhutaan nyt kivihiilestä suuria sanoja, että nyt meidän pitää pyrkiä kaikki hiilipäästöt lopettamaan. Samaan aikaan kivihiiltä tässäkin maassa poltetaan valtavat määrät, maakaasua poltetaan valtavat määrät. Mehän olemme sopineet aikaisempina vuosina polttojärjestyksen, että ensin pitää pyrkiä lakkauttamaan ulkomailta tuotavat fossiiliset polttoaineet: kivihiili, maakaasu ja öljy. Niiden määrän vähentäminen on se iso juttu, mikä pitää meidän hyvin hoitaa. Puuta pitää kotimaassa käyttää lisää, mutta muistakaa se, hyvät kollegat, että sitä on vain rajallinen määrä. Samaan aikaan tässä salissa moni puolue vaatii metsien hakkuiden vähentämistä. Miten te yhteensovitatte tällaisen politiikan, että ensinnä vaaditaan lisää ja sitten sitä vaaditaan vähennettäväksi? Tämähän on suurin piirtein sellaista toimintaa, että jos menisi psykiatrin luokse tämmöisiä puhumaan, niin todennäköisesti joutuisi epäiltyjen listalle. Toivon, arvoisat kollegat, että kun me jotain esitämme, niin pidämme järjen päässä, koska sellaisia puheenvuoroja ja sellaisten esitysten tekemistä, joilla vain populismia viljellään mutta joissa eivät pysy jalat maassa, pidän hyvin, hyvin vähäarvoisina, jopa kummallisina. [Mikko Lundén: Hyvä puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-10T17:57:18,2019-12-10T18:00:30,Hyväksytty,1.1 2019_79_68,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en nyt rupea puhumaan edellisten hallituksien tekemisistä taikka tekemättä jättämisistä, vaan palataan tähän aikaan, tähän reaaliaikaan. Nytten keskustellaan tästä veronkorotuksesta. Täällä on epäilty nyt oikein kovasti, että eihän tämä nyt mitään vaikuta, kun on kompensoitu muilla mahdollisuuksilla tätä polttoaineen hinnan korotusta, mutta minä otan nyt ihan oman esimerkin siihen, että kun meillä maksetaan semmoinen 800 000 euroa polttoainekustannuksia vuodessa, niin laskekaa, mitä se siihen tekee lisää. Sopimuksia on, mutta kaikissa sopimuksissa ei ole polttoaineklausuulia. Jos sopimus on väärällä aikaa tehty, niin se on melkoinen lisärasitus yrittäjälle maksaa niitä kuluja näitten muitten isojen palkkakulujen ja muitten jälkeen. No, sitten toinen oli siitä, että kotimaisia liikennepolttoaineita pitää ruveta kehittämään. Meidän oma yhtiö Nestehän on jo kehittänyt MY-dieselin — mitä tuettiin aikaisempina vuosina 5 sentillä per litra, mutta nytten siitä löydettiinkin 120 miljoonaa ja muutettiin se yritystueksi ja otettiin pois — mikä on täysin puhdasta polttoainetta. Nykyaikainen automerkki — en nyt sano merkkiä, mutta länsisaksalainen — oli kokeillut, ja sillä auton uudella nykymoottorilla ja tällä MY-dieselillä on pienemmät päästöt kuin sähköautolla, kun lasketaan siihen, että se sähkön tuottaminenkin tuottaa saasteita. No niin, mennään eteenpäin. Sitten on puhuttu tästä vinjettimaksusta elikkä ulkomaisen raskaan liikenteen tienkäyttömaksusta Suomessa. Suomi on minun tietääkseni ainut yhteisö, mikä ei peri sitä maksua, ja ulkomaistakin lähimmissä, mitkä ovat Norja ja Venäjä, on molemmissa. Mikä kumma siinä on, että sitä ei tänne saa? Nyt siinä on hallituspuolueilla kyllä ihan oikeasti tekemisen paikka. — Ei muuta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1448,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2019-12-10T18:00:32,2019-12-10T18:02:57,Hyväksytty,1.1 2019_79_69,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sen me varmasti kaikki tiedämme, että autoilua verotetaan paljon ja mitä moninaisimmin. Lienee kuitenkin tässä salissa — tai toivon, että meillä olisi yhteisymmärrys kahdesta asiasta läpi hallitus—oppositiojaon: Ensimmäinen on se, että liikenteen kokonaisverotus ei kiristyisi. Toinen on siis se, että järkevintä on, että verotettaisiin mieluummin auton käyttöä kuin auton hankintaa. Siihen on monia perusteita, en lähde niitä perustelemaan. Jos tämä jälkimmäinen periaate pitää kutinsa, eikö silloin polttoainevero ole se järkevin auton käytön verotuksen muoto, ja jos tähän päädytään, niin silloin tämäntyyppiset inflaatiokorotukset ovat tulleet jäädäkseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T18:02:58,2019-12-10T18:03:53,Hyväksytty,1.1 2019_79_70,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut todella mielenkiintoista kuunnella värikästä keskustelua tärkeästä aiheesta. Edustaja Kiljunen viittasi ihan oikeisiin asioihin tuossa edellisessä puheenvuorossa, ja aikaisemmin hän viittasi edustajien ja puolueitten synteihin, mutta niitä varmaan on niin paljon, että ei kannata siihen asiaan nyt perehtyä sen syvällisemmin. Edustaja Hoskonen sanoi, että kammottava tilanne oli vuonna 2015. Kyllä se tilanne on tälläkin hetkellä kammottava, eli siinä suhteessa me emme ole paljon paremmassa tilanteessa, niin kuin kuulimme jo aikaisemmin kuntien taloudesta puhuttaessa, vaikka työllisyysluvut ovatkin paremmat kuin silloin. Tämä polttoaineasia kyllä koskettaa meitä kaikkia suomalaisia, ja maaseudulla kun asun, tiedän tarkkaan sen palautteen, mitä tästä aiheesta saa jatkuvasti. Nyt kun puhuttiin tästä fiskaalisuudesta, niin se on väärä termi, koska kyllä autoilijat ovat jo varmasti tässä maassa osansa hoitaneet ja maksaneet, ja mieluumminkin meidän pitäisi katsetta kohdistaa toiseen suuntaan. Tässä viitattiin jossain puheenvuorossa siihen, kun meidän autokantamme vanhenee kaiken aikaa. Edustaja Hoskonen sanoi, että hän tässä juuri ajoi dieselillä, joka oli kuusi vuotta vanha, erittäin edullisesti. Kaikilla näin Suomessa asia ei kuitenkaan ole, ja siitäkin syystä meidän pitäisi edistää autokannan uusiutumista. Kuten edustaja Marttinen sanoi juuri, tänne tuodaan tuolta Ruotsista ja Saksasta jatkuvasti valtavat määrät käytettyjä autoja, ja tämä ei välttämättä ole silloin ollenkaan oikea vastaus tähän meidän yhteiseen ongelmaamme. Siitä syystä tätä vastalausetta, minkä me perussuomalaiset olemme tähän kohtaan tehneet, myöskin vahvasti kannatan ja toivon, että vielä vaikka peruttaisiin tämä polttoaineveron nosto, mikä on kyllä kirpaiseva, vaikka täällä on puhuttu, että tämä on vain tämmöinen pikku juttu, marginaalinen, ei meinaa mitään, mutta kyllä se vaikuttaa jokaisen pussissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-10T18:03:58,2019-12-10T18:06:10,Hyväksytty,1.1 2019_79_71,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On käyty kovaa keskustelua tästä dieselautoilusta, dieselautojen saastuttamisesta. Haluan kuitenkin tehdä pienen vertailun muistutukseksi, elikkä 15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi‑ ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä. Käytettävä halpa bunkkeriöljy, likaisin mahdollinen polttoaine, sisältää jopa 3 500 kertaa enemmän rikkiä kuin henkilöautoihin tankattava diesel. Tämmöinen vain muistutuksena asiasta. Sieltä päästä voitaisiin ehkä aloittaa tämä ilmanlaadun putsaaminen mieluummin kuin jostakin maaseudun ihmisen lähes saasteettomasta dieselautosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-12-10T18:06:11,2019-12-10T18:06:56,Hyväksytty,1.1 2019_79_72,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen tuossa peräänkuulutti eduskunnalta yksimielisyyttä autoilun ja tieliikenteen verotukseen, ja varmasti siitä periaatteesta voimme olla yhtä mieltä, että tieliikenteen verotuksen ei tule enää nousta. Tieliikenteestä kerätään yli 8 miljardia euroa vuosittain verotusta. Kyllä tämä Kiljusen toinenkin periaate oli aivan hyväksyttävä eli se, että ajoneuvon hankinnan verottamisesta siirrytään ajoneuvon käytön verottamiseen, mutta tämä Kiljusen päättelyketju, joka tästä seurasi, oli kyllä aivan kammottava elikkä se, että koko tämä ajoneuvon hankinnan verotus siirrettäisiin polttoaineitten verojen kiristämiseen. Tämähän tarkoittaisi aivan kohtuutonta verorasitusta nimenomaan maakuntien ihmisille — ja kyllä tästä tulee pääkaupunkiseudultakin palautetta, että täälläkin ihmiset tarvitsevat autoa — jotka autoa työkseen tarvitsevat, joiden asiointiliikenteen kannalta se on välttämätöntä, jotka asuvat paikoissa, joissa vaikkapa lasten harrastamisen kannalta on välttämätöntä autoa käyttää. Elikkä eihän missään nimessä voida siirtyä tällaiseen Kiljusen esittämään malliin, jossa tosiaan tämä autovero siirrettäisiin sellaisenaan polttoaineiden verojen kiristykseen, arvoisa puhemies, vaan Suomeen pitää luoda kokonaisveroratkaisu, jossa autoilun verotusta ylipäätään kevennetään ja jossa nämä ajetut kilometrit jonkinlaisen oikeudenmukaisen systeemin perusteella sitten hinnoitellaan niin, että siellä, missä ei ole käytettävissä joukkoliikennettä, kilometrit ovat edullisia ja taas sitten niillä osuuksilla, joissa on monia eri joukkoliikennevaihtoehtoja valittavissa myös sen autoilun ohella, nämä ajettavat kilometrit henkilöautolla ovat kalliimpia. Tämä on ainoa kestävä tapa edetä tässä, ja tämä, että suoraan polttoaineitten verotusta kiristetään, olisi aivan kammottava ajatus kyllä Suomen suurimman osan ja suomalaisten kannalta. Vielä, arvoisa puhemies, siis totean tähän sen, että tällä hetkellähän tämän 8 miljardin osalta, jota ympäri Suomea veroilla tieliikenteestä kerätään, tuetaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisuja, missä voidaan hyvin edullisesti matkustaa todella halvoilla kuukausilipuilla, ja samaan aikaan taas sitten maakunnissa, missä näitä joukkoliikenneratkaisuja ei ole, joudutaan maksamaan nämä liikenteen raskaat verot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-10T18:06:56,2019-12-10T18:09:38,Hyväksytty,1.1 2019_79_73,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin  niin,  että nykyiset dieselit ja, sanotaan nyt, vaikka kymmenen vuotta vanha bensa-auto, vanha Toyota Corolla, jossa on nämä nykyaikaiset varusteet, on polttoaineruiskutukset ynnä muut, ovat tänä päivänä äärimmäisen ympäristöystävällisiä autoja, vievät vähän polttoainetta, polttavat polttoaineen puhtaasti ja ovat toimintavarmoja. Elikkä ei missään nimessä pidä nyt suomalaisille lähteä eduskunnasta lähettämään semmoista viestiä, että meidän on pistettävä vanhat autot romukoppaan ja ruvettava uusia laittamaan. Paras ympäristöteko on, että ajetaan se vanha Corolla ihan loppuun saakka ja sen jälkeen se romutetaan ja sitten ostetaan se vähäpäästöinen uusi auto. Mehän olemme jo muuttaneet autoverotusta. Autoverotuksen tuotto lienee suurin piirtein luokkaa yksi miljardi euroa per vuosi, mikä uuden auton hinnassa peritään veroja. Siinä on valmisteveroja ja arvonlisäveroja, mitä veroja onkaan. Joka tapauksessa sen miljardin, mikä tulee valtion kassaan, siirtäminen kerralla polttoainepuolelle ei tietenkään onnistu, mutta tärkeää on huomata se, että me olemme verotusta muuttaneet koko ajan vähäpäästöisiä autoja suosivaksi ja niillä, jotka tuottavat päästöjä enemmän, on kovemmat verot. Aivan oikea suunta. Mitä tulee ammattiliikenteeseen, se on totta, että iso rekkahan, tuollainen puutavararekka, kun pannaan täyskuorma päälle, kuluttaa lähemmäs sata litraa sadalla kilometrillä polttoainetta — toki tyhjällä kuormalla ajettuna puolet siitä, jos sitäkään. Elikkä meidän on pidettävä huoli siitä, että meidän kuljetuksemme pysyvät edelleen kotimaassa, ja se vinjettivero, josta on pitkään puhuttu ja jota liikenneministerinä ollessaan Berner yritti ajaa mutta joka vain valitettavasti ei silloinkaan onnistunut, on meidän saatava tähän maahan voimaan ja kotimaisille rekoille hyvitettävä, koska Euroopan unionin sääntöjen mukaan me emme voi rajoituksia laittaa vapaalle liikenteelle mutta omalla verotuksellamme toki voimme omia yrittäjiämme pikkusen helpottaa. Esimerkiksi Venäjältä tulevat rekathan tänäpänä polkevat markkinoilla taksaa niin, että ajetaan verottomalla polttoaineella, pienillä palkoilla Suomessa esimerkiksi puuta tehtaille. Tämä kabotaasiliikenne, josta on paljon puhuttu, vain valitettavasti sorsii suomalaisia, työntää suomalaisia kuorma-autoilijoita nälkäkuurille, ja se on kyllä erittäin väärin. Tässä eduskunta saisi ja hallitus saisi tormistautua. Olisi jo moni edellinen hallitus voinut sen tehdä, vieläkin se on tekemättä, mutta toivon, että joku sen rohkeudessaan tekisi. Joka tapauksessa on tärkeää pitää huoli siitä, että emme aja omia kansalaisiamme vaikeuksiin sen tautta, että teemme vähän huonosti perusteltuja veroratkaisuja liikenteessä, ja pitää huoli siitä, että oma kotimainen polttoainetuotanto siirtyy yhä enemmän biopohjaisiin aineisiin. Meillä riittää siihen osaaminen. Suurin este, minkä minä tälle nykyiselle ilmastokiihkoilulle näen, on se, että lähdemme tekemään maailman ilmastoa pelastavia tekoja rahoilla, joita meillä itse asiassa ei ole. Ja toinen asia: Sain eilispäivänä mielenkiintoisen tilaston Kiinasta. Suomalainen yrittäjä toimii siellä ja lähetti minulle tilaston, jonka mukaan Kiina käytti pelkkään sähköntuotantoon viime vuonna yli kaksi miljardia tonnia kivihiiltä, ja joka vuosi tulee lisää kivihiilen käyttöä siellä, [Puhemies koputtaa] sekä energiantuotantoa että teräksentuotantoa. Toivoisin, että mittakaavaa ei näissä unohdeta. Se on äärimmäisen tärkeä asia. [Jouni Kotiaho: Hyvä puhe, ihan kuin perussuomalainen!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-10T18:09:38,2019-12-10T18:12:53,Hyväksytty,1.1 2019_79_74,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kyllä ovat myös sitä mieltä, että tämä noin 8 miljardia on vähintään riittävä eli on jo liiankin kova verorasitus liikenteelle tällaisessa maassa, jossa niin elinkeinoelämän kuin ihmisten tarpeet ovat tämän liikenteen varassa, ja ottaen vielä huomioon, että noin 2 miljardia näistä rahoista käytetään liikenteen hyväksi, niin se on kyllä huipussaan. Arvoisa puhemies! Edustaja Kimmo Kiljunen esitti, että autoveroa alennettaisiin ja polttoaineveroa sitten vastaavasti korotettaisiin. Viime vaalikauden alkupuolella näin tehtiin, että autoveroa alennettiin. Perussuomalaiset sitä ajoivat ja tukivat, sosiaalidemokraatit vastustivat ankarasti. Sitten kun se toteutui, niin autokauppa kiihtyi merkittävästi ja sen veron tuotto valtiolle kasvoi, eli se oli erittäin viisas toimenpide siinä vaiheessa ja siinä mitassa kuin se silloin tehtiin. Sen lisäksi, että saatiin lisää verotuloja, myös autokanta uudistui — saatiin turvallisempia autoja ja saatiin kulutukseltaan pienempiä autoja ja niin edelleen, eli positiivisia vaikutuksia. Mutta sitten, edustaja Kiljunen, kun te haluatte, että se siirretään, poistetaan autovero kokonaan, ainakin liki kokonaan — niin ymmärsin, että on teidän tavoitteinanne — niin jos se pannaan polttoaineveroon, niin kyllä se on raju muutos, että maaseudun ihmiset, vähävaraiset ihmiset, jotka eivät sittenkään pysty ostamaan uutta autoa kovin usein, joutuisivat polttoaineen hinnassa maksamaan vastaavan veron. Se olisi kyllä todella kylmää politiikkaa, ja siihen ei voida mennä. Mutta liikenteen verotus varmasti tulee uusiutumaan merkittävästi jo, kun siirrytään laajemmin sähköautoihin ja niihin, joissa ei enää ole verotettavaa, nestemäistä polttoainetta. Silloin joudutaan miettimään, mistä se kerätään, ja silloin tietysti mennään näihin uusiin järjestelmiin ja tulleihin ja muihin, joita kyllä pidämme kriittisessä tarkkailussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T18:12:54,2019-12-10T18:15:29,Hyväksytty,1.1 2019_79_75,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä meni nyt vähän yleisempään autoilun ja liikenteen verokeskusteluun, mutta sehän tässä yhteydessä varmaan on ihan paikallaan. Olen ilahtunut siitä, että niin monet edustajat täällä olivat sitä mieltä, että lähtökohtana olisi hyvä olla se, että liikenteen kokonaisveroaste ei kiristy, ja toisaalta se, että mieluummin sitten verotetaan, jos täytyy verottaa vahvemmin, enemmän auton käyttöä kuin auton hankintaa. Tästä vallitsi yksimielisyys — ymmärsin, että vallitsi jonkinlainen yksimielisyys. Ihmettelin kuitenkin edustajien Kankaanniemi ja Autto logiikkaa, sillä jos me sitten lähdemme voimakkaasti auton hankintaverotusta lieventämään, niin sen seurauksena luonnollisesti sitten on siinä loogisessa yhtälössä, jonka me tässä teimme, se, että silloin auton käytön verotus kiristyy, koska tätä liikenteen kokonaisverotusta ei haluta nyt tässä yhteydessä muuttaa. Mehän joudumme sitten kompensoimaan sen muulla tavalla, veroluonteisina muina veroina, jotka kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin. Pidetään se liikenteen verotuksen taso nyt suhtkoht vakiona ja muutetaan sitä sisäistä rakennetta, niin kuin yritin esittää — ei tässä ole minkäänlaista loogista ristiriitaa omassa argumentaatiossa, mutta vaikuttaa, että teidän argumentaatiossanne on kummallinen aukko.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T18:15:30,2019-12-10T18:16:48,Hyväksytty,1.1 2019_79_76,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Herra puhemies! Ottamatta kantaa tähän sanailuun siitä, onko jossain puheessa aukkoja vai ei, nyt muutama pieni huomio näihin sinänsä minusta oikein hyviin puheenvuoroihin, mitä edustaja Kankaanniemi ja edustaja Kiljunen ovat pitäneet meidän autoilun verotuksesta ja autokannan tilanteesta. Ennen siihen menoa haluan todeta edustaja Eskeliselle, joka sinänsä hyvin kyllä referoi tätä liikenteen verouudistusta käsittelevää työryhmätyötä, että olemme tähän perehtyneet ja sinällänsä tavoitteet ovat oikeat. Joskin entisenä valtiovarainministeriön työntekijänä täytyy kyllä todeta, että varsin hankalaan väliin hallitus on itsensä tällä toimeksiannolla ajamassa, koska nämä tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset, osin myös mielestäni jopa ristiriitaiset. On mielenkiintoista nähdä, millainen kokonaisuus sieltä tulee. Toki sitä seuraamme sitten hyvin tarkasti. Ylipäänsä valmisteverotuksen osalta on minusta niin kuin rehellistä todeta myös tälle salille, että useat hallitukset ovat nimenomaan kiristäneet valmisteverotusta, myös polttoaineverotusta, ja itse asiassa vuosien mittaan näitä korotuksia on tehty hyvin paljon nimenomaan sinne valmisteverotuksen puolelle, jolloin itse asiassa myös koko meidän veropohja on tullut entistä riippuvaisemmaksi myös siitä, miten nämä tietyt muutamat isot veromomentit sitten kehittyvät. Kun tiedämme, puhemies, samaan aikaan sen, että meillä kuitenkin pitkässä juoksussa liikenteen päästöt pienentyvät esimerkiksi päästöohjauksen toimivuuden myötä, jolloin taas vastaavasti myös verotuotot lähtevät laskemaan, niin siksi on tärkeää ja välttämätöntä, että hallitus on tähän asiaan kuitenkin sitten tarttunut. Herra puhemies! Tähän, mitä äsken salissa puhuttiin autoilun verotuksesta: On aivan totta, että Suomessa autokanta on hyvin vanhaa. Meille muistaakseni tuodaan yli 40 000 käytettyä autoa Ruotsista, Saksasta, ja nämä ovat usein aika isomoottorisia dieselautoja. Jos ja kun me haluamme, että suomalaiset saavat käyttöönsä uudempia, turvallisempia autoja, jotka myös kuluttavat vähemmän, on välttämätöntä, että autoiluverotukselle tehdään isompia muutoksia. Siksi nimenomaan pääministeri Sipilän hallituksen aikana tehty työ autoverotuksen keventämiseksi on ollut perusteltua, järkevää politiikkaa, ja asteittain, maltillisesti tätä suuntaa olisi edelleen järkevää jatkaa, jotta ylipäänsä saamme uudempia autoja markkinoille, jotta me saamme myös sitä kiertoa nopeutettua ja jotta me saamme sitten suomalaisille parempia autoja käyttöön. Uskon, että useampi eduskuntaryhmä [Puhemies koputtaa] tässä salissa myös tätä tavoitetta sitten tukee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+9.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-10T18:16:49,2019-12-10T18:19:56,Hyväksytty,1.1 2019_79_77,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_79_78,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Kunnioitettu puhemies! Todellakin tässä hallituksen esityksessä on kysymys siitä, että koneitten ja laitteitten osalta voitaisiin hankintamenoista tehdä tuplapoistot vuosina 2020—2023. Tämä esitys on hyvä ja kannatettava. Tällä halutaan kiihdyttää uusia investointeja. Toki sitten, kun olemme huomanneet sen, että meillä on puutetta aineettomien investointien osalta, niin tämä ei siihen vaikuta. Saamani tiedon mukaan kuitenkin on tällainen t&k-investointivähennys tulossa. Toivotaan, että se on hyvin valmisteltu, jotta saataisiin myöskin sen avulla aineettomia investointeja liikkeelle. Olemme valmistelleet vastalauseen, johonka liittyen on tehty kaksi lausumaehdotusta. Ehdotamme siis, että hallitus laatii esityksen myös vapaiden poistojen käyttöönotosta aloittavien yhtiöitten kolmen ensimmäisen tilikauden ajaksi. Tässä luotaisiin siis aloittaville yhtiöille semmoinen kiihdytyskaista, jolla he voisivat sitten nämä hankintamenonsa kolmen ekan tilikauden aikana vapaasti poistaa. Muutenkin on käyty tämän hallituksen esityksen yhteydessä debatteja siitä, pitäisikö tätä laajentaa jotenkin, pitäisikö ottaa käyttöön vapaita poisto-oikeuksia tai laajentaa nämä tuplapoistot käytettynä hankittuun käyttöomaisuuteen. Tämä toinen lausuma ehdottaa sitä, että tehdään selvitys siitä, millä edellytyksillä tuplapoistot voitaisiin ulottaa tähän käytettynä hankittuun käyttöomaisuuteen. Näillä lausumaehdotuksilla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-10T18:20:14,2019-12-10T18:22:12,Hyväksytty,1.1 2019_79_79,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kokoomus tukee hallituksen esitystä korottaa koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden poistoja. Korotetut poistot parantavat investointikannustimia, kun yritysten sallitaan vähentää verotuksessa investointikustannukset nykyistä nopeammin. Veronmaksun lykkääntyminen keventää yrityksen investoinnin tuoton verotusta. Kokoomuksessa pidämme hallituksen esittämiä muutoksia kuitenkin riittämättöminä. Hyvinvointimme pohja on rapistumassa, jos yksityisiä investointeja ei saada käännettyä Suomessa kasvuun. Investoimme kolmanneksen vähemmän kuin Ruotsi. Investointimme uuteen pääomaan riittävät tällä hetkellä juuri ja juuri ylittämään pääoman kulumisen. Ruotsin lisäksi häviämme myös muille verrokkimaillemme. Finanssikriisin jälkeiset vaikeimmat vuodet ovat takana, mutta ennusteet eivät povaa investointien vauhdittumista. Arvoisa puhemies! Kokoomus julkaisi alkusyksystä ehdotuksia investointien vauhdittamiseen. Uutena keinona nostimme keskusteluun yritysten poisto-oikeuksien pysyvän vapauttamisen. Tuoreet tutkimustulokset, joita myös verojaoston kuulemisissa käsiteltiin, antavat lupaavia viitteitä siitä, että joustavoittamalla yritysten poistojen tekemistä parannettaisiin kohdennetusti yritysten investointikannustimia. Esitämme, että hallitus arvioisi määräaikaisen muutoksen sijaan poistojen vapauttamista pysyvästi. Isojen investointipäätösten osalta neljän vuoden soveltamisala on liian lyhyt. Verojaoston kuulemisissa ilmeni, että kaksinkertaisten poistojen rajaaminen pelkästään uuteen irtaimeen käyttöomaisuuteen on sekä hallituksen ympäristötavoitteiden että verotuksen neutraalisuuden kannalta ongelmallinen rajaus. Varsinkin pk-yritykset investoivat usein myös käytettyinä hankittaviin koneisiin ja laitteisiin. Hallituksen esityksen rajaus jättää siis suuren joukon yrityksiä veroedun ulkopuolelle. Esitetyt muutokset kannustavat verotuksellisesti hankkimaan uusia koneita ja laitteita käytettyjen sijaan, mikä on vastoin hallituksellekin varmasti tärkeitä kiertotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteita. Arvoisa puhemies! Edellä mainitun perusteella ehdotan, että hyväksytään vastalauseen 2 mukainen lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle pikaisesti lakiesityksen, jossa korotetut poistot säädetään pysyviksi ja laajennetaan koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja kalustoa.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-10T18:22:13,2019-12-10T18:25:14,Hyväksytty,1.1 2019_79_80,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vähämäen tekemiä lausumaehdotuksia. Suomalaisten työllisyysasteen nosto on tärkeä yhteinen tavoite, johon nähdäkseni koko eduskunta tähtää. Erityisen tärkeää olisi, että maamme lukuisat aloittelevat yritykset saisivat aidot edellytykset kasvuun ja työllistämiseen. Valtio voi kannustaa yrityksiä investoimaan esimerkiksi lykkäämällä työllistävien ja investoivien yritysten verotusta. Tämänkaltaiseen ajatteluun perustuu myös perussuomalaisten yritysveromalli, ja myös lausumaesityksemme aloittavien yritysten vapaiden poistojen käyttöönotosta kolmen ensimmäisen tilikauden ajaksi tähtää samaan lopputulokseen. Tämä koskisi myös aineettomia investointeja, joita Suomi kaipaa. Arvoisa puhemies! Olisi myös loogista, että hallituksen esittämät korotetut poistot laajennettaisiin uusinvestointien lisäksi koskemaan käytettyjen koneiden ja laitteiden hankintaa, ja tätä asiaa koskee toinen lausumaesityksemme. Arvoisa puhemies! Huomautan myös, että nämä mainitut esityksemme eivät ainakaan pitkällä tähtäimellä vähentäisi lainkaan valtion verotuloja, ne ainoastaan viivästyttäisivät verotulojen kertymistä valtiolle. Todennäköisesti sekä verotulot että työllisyys kuitenkin kasvaisivat tekemiemme esitysten myötä pitkällä tähtäimellä, eikä esitystemme käyttöönottoon myöskään sisälly suuria riskejä valtiontalouden näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-10T18:25:14,2019-12-10T18:27:10,Hyväksytty,1.1 2019_79_81,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Te olette varmasti kuulleet opposition suunnalta mitä moninaisimpia puheenvuoroja ja mitä useimmista suista, että tämän hallituksen budjettiesitys, niin kuin myöskään edellisen tai nykyisen hallituksen hallitusohjelma ei pidä sisällään konkreettisia työllisyystavoitteita. Te olette tästä kuulleet ja me olemme kaikki kuulleet siitä jatkuvasti. Eikö tässä nyt, arvoisat edustajat, ole yksi hyvin konkreettinen työllistävä ohjelmakohta? Nämä korotetut poistot, tuplapoistot, niin kuin todetaan, on aito toimi, jolla me yritämme mahdollisimman vikkelästi saada investoinnit liikkeelle tässä yhteiskunnassa ja sitä kautta myöskin työpaikkoja luotua. Minä soisin, että kun te käytätte näitä puheenvuoroja siitä, että tämä hallitus ei ota vakavasti tätä työllistämistavoitetta, niin te muistaisitte muun muassa tämän kohdan, että ei tarvitse sitten muistuttaa seuraavissa täysistunnoissa siitä. Siellä on muuten useita konkreettisia toimia, joilla pyritään työllisyyttä edistämään. Eli tässä suhteessakin minä toivon, että tämä teatteri häviäisi täältä ja puhuisimme konkreettisesti itse asioista. Tämä hallitus suhtautuu erittäin vakavasti näihin työllistämistavoitteisiin. Tässä on yksi konkreettinen esimerkki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T18:27:16,2019-12-10T18:28:40,Hyväksytty,1.1 2019_79_82,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Autton tekemää lausumaehdotusta. Täällä edustaja Kiljunen piti puheenvuoron, jossa hän nosti tätä esitystä esiin, ja voin kyllä täysin siemauksin todeta, että tämä esitys on ilman muuta oikeansuuntainen. Tästä nyt annettakoon hallituspuolueiden kollegoille myös kiitosta, että esitys on oikeansuuntainen, samanlainen, mitä myös pääministeri Kataisen hallituksen aikana määräaikaisesti käytettiin. Olemme kyllä kiinnittäneet huomiota siihen, että tämä pysyvä korotettu poisto-oikeus pitäisi suoraan säätää pysyväksi ja laajentaa koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja kalustoa. Kun nämä muutokset tehtäisiin tähän esitykseen, niin se olisi erittäin hyvä, ellei jopa täydellinen. Mutta joka tapauksessa suunta on oikea. Toivon, että tällä samalla kasvua ja työllisyyttä tukevalla veropolitiikan linjalla voidaan myös jatkaa. Totean aivan loppuun, että jotta tämä hallituksen politiikka myös säilyisi hyvänä, niin olisi jo perusteltua lopettaa nämä keskustelut listaamattomien yritysten verokohtelusta, siis puheenvuorot, mitä toistuvasti SDP:n riveistä on edelleen kuultu. Saan paljon myös palautetta kentältä siitä, että yrittäjät ovat huolissaan siitä, onko nyt kuitenkin tulossa jotain muutoksia verotukseen, mistä hallitus taas ei ole kertonut. Ja jotta voimme luoda sitä vakautta, pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä, niin pidän tärkeänä kyllä sitä, että tällaisten heittojen ja pohdintojen tekeminen lopetetaan varsinkin SDP:n riveistä ja koko hallitus sitoutuu siihen, että yrittäjille luodaan vakaa toimintaympäristö, ja sitoudutte siihen, että tämän neljän vuoden aikana tehdään vain nimenomaan yrittäjyyttä ja heidän kasvuaan ja työllistämistään helpottavaa veropolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-10T18:28:41,2019-12-10T18:30:58,Hyväksytty,1.1 2019_79_83,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Nyt joko hyväksytään tai hylätään käyttöomaisuuden korotetuista poistoista oleva hallituksen esitys, niin ei laajenneta tätä aihetta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_84,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tästä aiheesta on käyty jo pitkähkö keskustelu, ja siinä kävimme läpi sitä pohjaa, jolla tämä esitys on tehty. Asiantuntijakuulemisissa on noussut esiin, että nämä vaikutukset voivat olla kohtuullisen hyviä, mutta myöskään näissä asiantuntijakuulemisissa tai aiemmissa arvioissa, joita olemme saaneet, joista olemme voineet lukea eri lähteistä, ei ole kiistatta todettu, että tässä olisi aivan mittavat vaikutukset kyseessä. Tämä hallitus on sitoutunut siihen, että pohjana on tutkittu tieto, ja silloin päätösten ei pitäisi pohjautua toivomuksiin siitä, onko jollain toimenpiteellä vaikutuksia. Aikaisemmista kokemuksista tämänkaltaisista toimenpiteistä voimme päätellä, että ihan valtavia vaikutuksia valitettavasti ei ole välttämättä tulossa, mutta voimme tietysti toivoa, että nyt tämä tuplapoisto osuu sellaiseen ajanjaksoon, jossa on vaikutuksia nähtävissä enemmän kuin aiemmin. Riskihän on siinä, että tässä tehdään semmoisia investointeja, jotka joka tapauksessakin olisivat toteutumassa. Myöskään nämä kustannusvaikutukset tälle hallituskaudelle eivät ole aivan pieniä, joten ei voi minun mielestäni väittää, että tässä nyt ei olisi mitään yritetty ja että tätä pitäisi heti tämän vaikutuksia tutkimatta laajentaa sillä tavalla, että tämä olisi jatkuvasti voimassa, tai että kohdennusta vielä laajennettaisiin, niin kuin perussuomalaiset esittävät. Me haluamme tukea kaikkia yrittäjiä, ja se vaatii sitä, että meillä on toimenpiteitä, jotka kohdistuvat myös sellaisiin yrityksiin, joilla ei ole isoja laite- ja koneinvestointeja: pienyrittäjiin, sellaisiin yrittäjiin, jotka toimivat henkilöintensiivisillä aloilla, palveluyrittäjiin. Nämä ovat myös niitä erittäin työllistäviä aloja. Me tarvitsemme toimenpiteitä myös sen kaltaisille yrityksille, joten kehottaisin myös oppositiota pohtimaan sellaisia toimenpiteitä, joiden vaikutuksista meillä on tutkittua tietoa ja jotka auttavat meidän yrityksiä laajasti. Sitä kautta me voimme parantaa työllisyysastetta. Tosiaankin, niin kuin on todettu näissä aikaisemmissa keskusteluissa, että jos me haluamme tehdä vaikuttavia toimenpiteitä, niin meidän pitää investoida osaamiseen, ja siihen tämä hallitus myös satsaa aikaisempia enemmän tai ainakin aikaisempaa enemmän. Jotta me olemme sellaisilla aloilla, jotka ovat myös syntymässä ja joilla voidaan ihan oikeasti luoda jotakin uutta tähän maahan ja jotakin uutta tähän maailmaan, se vaatii investointeja myös osaamiseen ja tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin. Tämä toimenpide ei yksistään tule ratkaisemaan työllisyyshaasteita, mutta tämä on iso kädenojennus siihen suuntaan, että ainakin voimme katsoa, onko tästä apua niille yrityksille, jotka toimivat kone- ja laiteintensiivisillä toimialoilla ja saammeko vauhditettua investointeja tämän toimenpiteen avulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-10T18:31:13,2019-12-10T18:34:41,Hyväksytty,1.1 2019_79_85,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on oikeansuuntainen ja tukee yritysten kasvua erityisesti näillä tuotannollisilla aloilla, ja on hyvä seurata tämän vaikutuksia. Hienoa, että hallituspuolueetkin tämän tunnustavat. Kaiken kaikkiaan tässä salissa voi aika moni katsoa peiliin, koska meillä on tki-rahoitusta leikattu edellisillä hallituskausilla, ja ollaan pudottu Euroopan keskitasolle johonkin 2,7 prosenttiin bkt:stä. Tämän hallituksen tavoite on nostaa se 4 prosenttiin eli Euroopan kärkimaitten joukkoon, ja sen pitää olla kirkkaana kaikissa näissä toimenpiteissä, mitä nyt tässä salissa tehdään. Ja tietysti hallituksen panostukset osaamisen ja koulutuksen perustan vahvistamiseksi, joita nyt on edellisillä kausilla leikattu, ovat tärkeä osa niitä panostuksia. Iso panostus ovat myös hallituksen tulevaisuusinvestoinnit, joissa on erityisesti tähän elinvoimaan ja kasvuun, aluekehitykseen ja innovaatioihin 522 miljoonan panostukset koko hallituskaudella. Ja jos näissä onnistutaan, se tukee myös hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitetta ja sitten myös Suomen kasvua. On hienoa, että hallitus panostaa osaamiseen, koulutukseen ja innovaatioihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-10T18:34:42,2019-12-10T18:36:15,Hyväksytty,1.1 2019_79_86,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Myönnän, että tässä on yksi työllisyyttä parantava, siihen tähtäävä esitys. Kun sanoin aikaisemmin vähän toisin, niin nyt teen parannusta siltä osin, että tämän tunnustan, ja pidän tätä ihan oikeansuuntaisena, niin kuin kaikki täällä. Mutta niin kuin perussuomalaiset esittivät, tässä olisi paikka tehdä vähän korkeammalle asetettuun tavoitteeseen pyrkimistä parantamalla tätä vielä sellaiseksi, että teho nousisi ja työllisyysaste todellakin näkyisi kasvuluvuin edessämme. Arvoisa puhemies, kuitenkin tuossa edellisessä asiassa polttoaineveroa kiristettiin, ja se vie toiseen suuntaan yritystoimintaa ja työllisyyttä. Sitten on todettava, että nämä ministeri Harakan asettamat kahdeksan työryhmää kuulemma eivät oikein tahdo päästä eteenpäin. Se on kaikkein vakavin asia, että niissä asioissa, joissa ratkaisuja etsitään, ei päästä eteenpäin. Tutkimusta meillä näistä asioista aika paljon kyllä on, niin että kyllä hallitus voisi vain vauhdittaa tutkimusten mukaisten toimenpiteiden vientiä eteenpäin. Kun olen jonkun aikaa ollut täällä eduskunnassa, niin tiedän sen, että kyllä täällä on paljon puhuttu ja jokainen hallitus on ohjelmaansa kirjoittanut, että näitä toimenpiteitä edistetään, mutta tulokset ovat olleet vajavaisia, ja ei se näytä nytkään olevan kovin kunnianhimoista. Osaamiseen on syytä panostaa, se on tärkeää, ja sitten myös aineettomiin investointeihin. Myönnän, että tällaisten poistokysymysten hoitaminen tai niillä aineettomien investointien tukeminen on vaikeaa varmaan käytännössä, mutta kyllä sillä puolella meillä on ne avaimet, joilla voidaan kansainvälisessä kilpailussa menestyä, siis osaamisen nostamisella ja aineettomien investointien lisääntymisen kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T18:36:17,2019-12-10T18:38:35,Hyväksytty,1.1 2019_79_87,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Taloudellisen kasvun ja investointien kiihdyttämisen kannalta nämä korotetut poistot ovat tärkeä askel ja, arvoisa puhemies, tästä on paljon myöskin hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. Sen sijaan kansainvälisesti on täysin ennennäkemätöntä tai hämmästyttävä asetelma se, että listaamattomien yritysten osinkoja ei veroteta. Puhemies sanoi, että me emme laajenna tätä keskustelua tähän suuntaan [Puhemies: Emme!] — en sitä tee, mutta sanon sen suoraan, että me sosiaalidemokraatit teemme voitavamme, että tämä outo kummajainen, listaamattomien yritysten verottomuus, saadaan oikaistua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T18:38:35,2019-12-10T18:39:17,Hyväksytty,1.1 2019_79_88,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Puhemies! Silloisen valtiovarainministerin, Lintilän, johdolla valmisteltu esitys toteuttaa totta kai hallituksen tavoitetta entistä yritysystävällisemmästä ja myöskin kilpailukykyisemmästä Suomesta. Tavoitteena on, totta kai, toimintaedellytyksiä parantamalla lisätä yksityisiä investointeja ja sitä kautta tukea myös talouskasvua ja työllisyyttä. Suomea on melko pitkään vaivannut investointien vähäisyys, joten hallituksen esitys on todella tervetullut ja tarpeellinen. Tämä uusi verokannustin koskee kaikkea yritystoimintaa, niin elinkeinotoimintaa kuin vaikkapa maatalouttakin. Oikeus korotettuihin poistoihin on osakeyhtiöiden lisäksi siis myös avoimilla yhtiöillä, kommandiittiyhtiöillä, elinkeinonharjoittajilla sekä maatalouden harjoittajilla. Nämä takavuosina käytössä olleet tuplapoistot ovat rajoittuneet ainoastaan tehtaiden ja työpajojen koneisiin ja laitteisiin eivätkä koskeneet esimerkiksi palvelualaa. Nyt tällaisia toimialaan tai paikkaan liittyviä rajoituksia ei ole, joten mielestäni nyt tehtävää uudistusta ei sinänsä pidä sotkea vanhoihin malleihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-10T18:39:18,2019-12-10T18:40:52,Hyväksytty,1.1 2019_79_89,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on mitä kannatettavin. Voi sanoa, että tällä hetkellä Suomelle kohtalon kysymys on se, miten investoinnit saadaan liikkeelle ja miten investointien liikkeelle laittamista voisi vielä nopeuttaa ja kiihdyttää. Kaikki investoinnit — eivät ainoastaan isot rakennusinvestoinnit tai laiteinvestoinnit, vaan nimenomaan pienet koneinvestoinnit ja käyttöomaisuusinvestoinnit — ovat tärkeitä, sillä ne lisäävät kotimaista kauppaa ja lisäävät työtä, ja se on todella tärkeätä. Harmittaa se, että tästä nämä käytetyt koneet jätettiin pois. Verojaoston kuulemisissa ilmeni, että kaksinkertaisten poistojen rajaaminen pelkästään uuteen irtaimeen käyttöomaisuuteen on sekä hallituksen ympäristötavoitteiden että verotuksen neutraalisuuden kannalta ongelmallinen rajaus. Tämä on sinänsä ristiriidassa tällä hetkellä hallituksen omiin tavoitteisiin. Olisinkin toivonut, että tämä asia olisi sitten tuolla jaostossa pystytty sillä tavalla yhdessä muovaamaan, että olisi laajennettu tätä. Kristillisdemokraatit ovat mukana kokoomuksen vastalauseen lausumaehdotuksessa, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle pikaisesti lakiesityksen, jossa korotetut poistot säädetään pysyviksi ja laajennetaan koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja kalustoa.” Tässä on tärkeätä se, että tämä valikoima, jolla poistoja voi tehdä, laajenee. Se on tässä keskeistä. Tässä on ymmärretty se dynamiikka ja niin sanotut dynaamiset vaikutukset, jotka tästä voivat syntyä, mutta ikävää on se, että ei olla nähty tätä riittävän pitkälle vaan tästä on tehty lyhytkestoinen ja väliaikainen. Tämä on tässä haitallista. Siitä annan hallitukselle tunnustusta, että tämä oli kyllä erinomainen asia juuri tähän tilanteeseen, joka meidän taloudessamme on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-10T18:40:53,2019-12-10T18:43:18,Hyväksytty,1.1 2019_79_90,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erinomainen, ja tuen tätä voimakkaasti. Kun olen keskustellut yrittäjien ja yritysten kanssa eri puolilla Suomea, olen havainnut, että moni suunnittelee investointeja mutta pohtii sitä ajoitusta. Uskon, että tämä on nimenomaan senkaltainen esitys, joka voi rohkaista tekemään investoinnin juuri nyt, joka auttaa tekemään siitä investoinnista kannattavamman nopeammin ja sitä kautta rohkaisee sen suunnitelman toteuttamiseen. Eli tälle täysi tuki. Haluan myös huomauttaa samaan tapaan kuin vaikkapa edustaja Kivisaari hetki sitten, että — kun täällä on käytetty puheenvuoroja, joissa on toivottu vielä laajempaa esitystä tähän liittyen ja vielä enemmän joustoja ja laajuutta poistomahdollisuuksiin — tämä, hyvät kollegat, on nyt laajempi kuin yksikään aikaisempi näistä kokeiluista. Eli tässä ei ole toimialarajoja, tämä koskee kaikkia toimialoja, myös palvelualoja, ja se on aivan erinomainen asia, kun mietitään myös tämän työllistämisvaikutuksia. Eli aivan erinomainen esitys, ja siitä kiitos hallitukselle. Toivotaan, että saadaan tämä nopeasti eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-12-10T18:43:19,2019-12-10T18:44:46,Hyväksytty,1.1 2019_79_91,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! Nyt kun tehdään merkittävä poistovähennys sellaisille yrityksille, joilla on erityisen paljon kone- ja laiteinvestointeja, niin siitä huolimatta, että tämä on laajempi kuin aikaisemmat vastaavankaltaiset esitykset, on todella tärkeää pohtia sitä, minkä edustaja Kankaanniemikin mainitsi omassa puheenvuorossaan: miten saamme myös aineettomaan pääomaan liittyvät investoinnit kasvuun. Tämä on aivan kriittistä Suomen kannalta, ja nyt uskon, että uusi tulevaisuushallitus tarttuu tähänkin toimeen ja ryhtyy pohtimaan, millä tavalla voimme tähän asiaan tarttua. Yksi keino on toki se, että voimme helpottaa ja tehdä mahdollisimman joustavaksi — toki tietyllä arvopohjalla, jota tämä hallitus edustaa — työntekijöiden palkkaamisen reilulla tavalla. Lisäksi meidän pitäisi pohtia, miten saadaan osaajia myös muualta houkuteltua tänne Suomeen tekemään töitä. Meillä on nyt jo valtava työvoimapula monissa yrityksissä, joten tähänkin täytyy tarttua. Se saattaa tarkoittaa ihan sellaisia yksinkertaisia asioita, kuten että kuinka helppo perheen on muuttaa Suomeen, voiko täällä opiskella englanniksi, saako täällä varhaiskasvatuspaikan Helsingistä, Turusta tai Tampereelta. Tämä nyt käsiteltävä esitys ei todennäköisesti kohdistu kovinkaan voimakkaasti kaupunkialueille, koska tiedämme, että kaupunkialueilla, ainakin Uudellamaalla, bruttokansantuotteesta hyvin iso osa muodostuu senkaltaisista aloista kuten ict, viestintä ja muista niin sanotusti palvelualoihin kuuluvista aloista. Hyvin pieni osa muodostuu teollisuudesta, rakentamisesta ja alkutuotannosta. Ihan valtaosa muodostuu kaupunkialueilla jo tämänkaltaisesta palveluliiketoiminnasta, joka on myös erittäin tärkeää meidän talouden uudistumisen kannalta. Kehottaisin ainakin omalta osaltani ja toivon, että pohdimme, miten saamme seuraavat toimenpiteet todellakin kohdistettua pienyrittäjille, palvelualojen yrittäjille, sellaisiin yrityksiin, joissa tarvittaisiin tukea tutkimukseen ja kehittämiseen, sellaisille aloille, joilla tarvittaisiin vaikkapa ict-ammattilaisia, ja niin edelleen. On vielä paljon yrityksiä, jotka jäävät tällaisten tuplapoistojen ulkopuolelle, joten siinä mielessä kannatan kyllä tämän esityksen mukaan etenemistä, enkä kannata näitä opposition esityksiä, jotka laajentaisivat tätä kyseessä olevaa esitystä ilman mitään vaikuttavuusarviointeja — ainakaan tässä nyt ei ole sellaisia tuotu esiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-10T18:44:47,2019-12-10T18:48:09,Hyväksytty,1.1 2019_79_92,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalli käytti täällä erinomaisen puheenvuoron, ja olen hänen kanssaan myös sitä mieltä, että tämä on loistava laajennus. Tämä on erityisen hyvä myös ajoituksensa osalta. Kuitenkin tämä olisi voinut olla vieläkin parempi, vaikka täällä on nyt pohdittu sitä, että oppositio ei tässä nyt ymmärrä, ja täällä myös mainittiin, että ei tueta tätä näkemystämme tähän käytettyjen koneiden laajentamiseen ja niin edelleen. No, jätän sen nyt tässä väliin mutta totean sen, että kun tässä esityksessä esimerkiksi todetaan, että tämä aiheuttaa sinä aikana, kun se on voimassa, noin 800 miljoonan verotuoton menetyksen, niin tässä ei mitenkään tuotu laskelmaa esiin siitä, kuinka paljon tämä lisää verotuottoja laitehankintojen osalta. Tämä oli minusta merkittävää: niin sanotut dynaamiset vaikutukset puuttuivat tästä arviosta kokonaan. No, niitä ei ehkä ole hirveän helppo arvioida, jotakin olisi voitu arvioida, mutta menee eteenpäin nyt tällaisena, ja varmasti sitä sitten kohta myös laajennetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-10T18:48:10,2019-12-10T18:49:34,Hyväksytty,1.1 2019_79_93,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! On aivan totta, että nyt täytyy kääntää kaikki kivet investointien vauhdittamiseksi, ja tämä on tosiaan yksi erinomainen esitys siihen liittyen. Edustaja Holopainen nosti esiin hyvän ja tärkeän asian myös aineettomiin investointeihin liittyen. Käsittääkseni aineettomissa investoinneissa yritys saa jo nyt poistaa koko palkkakulun kerralla vuoden tuloksesta, mutta on tärkeää, että pohdimme myös uusia avauksia. Hallitushan on jo esittänyt tutkimus‑, kehitys‑, innovaatioyhteistyöhönkin liittyen uusia vähennysmahdollisuuksia, joitten selvittämistä ministerit Lintilä ja Kulmuni nyt jatkavat. Se on erittäin tärkeä asia kaikissa yrityksissä ja eri toimialoilla. Myös tähän tavallaan kohtaanto-ongelmaan liittyen, miten saadaan työ ja sen tekijät kohtaamaan esimerkiksi tällaisissa tapauksissa, kun koko perhe vaikkapa muuttaa uuteen paikkaan, jossa toiselle vanhemmalle löytyy töitä, täytyy varmasti etsiä uudenlaisia ratkaisuja, mutta kiinnittäisin huomiota siihen, että hallitus on esittänyt tällaista rekrytointikustannusten verokohtelun muuttamista niin ikään. Siinä siis tällä hetkellä tilanne on se, että kun työnantaja maksaa rekrytointikustannukset työntekijän puolesta, niin ne luetaan työntekijän osalta verotettavaksi ansiotuloksi, mutta jatkossa vain puolet tästä luettaisiin verotettavaksi ansiotuloksi. Eli kyllä tässä koko ajan yritetään etsiä monenlaisia tapoja, joilla oikeasti saataisiin työ ja sen tekijät paremmin kohtaamaan ja investointeja rohkaistettua, jotta nämä yritysten, voisiko sanoa, piilevät investointisuunnitelmat aidosti toteutuisivat. Se on varmasti yhteinen asia. [Toimi Kankaanniemi: Juu, vauhtia vaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-12-10T18:49:35,2019-12-10T18:51:52,Hyväksytty,1.1 2019_79_94,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Pidetään edelleen keskustelu investointien poistoissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_95,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista  verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp","Arvoisa puhemies! On hienoa, että myös tutkimukseen ja kehittämiseen pohditaan ratkaisuja. Toki siinäkin puhutaan isosta kentästä, johon sitten kuuluu se, että yliopistoilla on mahdollisuus toimia, meillä on riittävästi aloituspaikkoja ja sitä kautta saamme osaamista ja sitä tärkeintä aineetonta pääomaa eli niitä meidän ihmisiä, jotka osaavat ja ryhtyvät esimerkiksi yrittäjiksi, kuten iso osa meidän uusista yrityksistämme syntyy jo nyt siinä yhteisessä rajapinnassa yliopistoverkoston kanssa tai vähintäänkin monilla on jonkun alan koulutusta ja osaamista, jonka pohjalle voidaan perustaa uusia yrityksiä. Meillä on onneksi monia kansainvälisiä esimerkkejä siitä, kuinka täällä on kehitetty jotakin aivan uutta. Sitä kautta synnytämme myös lisää työllisyyttä. Sen lisäksi on tärkeätä pohtia, miten ylipäätään saamme ihmisten rekrytoinnin mahdollisimman helpoksi, kuten täällä todettiin hyvissä puheenvuoroissa, ihan vain sen osaamisen kannalta siinä mielessä — ja nyt en viittaa tuotekehittämiseen tai tutkimukseen — että myös palvelualojen yrityksillä on mahdollisuus palkata ihmisiä töihin, ja tosiaankin myös siten, että sillä palkalla Suomessa pystyy elämään myös kaupunkialueilla ja työ on houkutteleva vaihtoehto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-10T18:51:57,2019-12-10T18:53:46,Hyväksytty,1.1 2019_79_96,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_79_97,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan hallituksen esitystä palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Muutosehdotus koskee paitsi osallistumisoikeutta varhaiskasvatukseen myös sen vaihtoehtona olevaa yksityisen hoidon tukea. Ehdotuksen tarkoituksena on, että lapsen osallistumisoikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ei jatkossa riipu lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ- tai elämäntilanteesta, lapsen tai hänen perheensä tuen tarpeesta tai lapsen asuinkunnasta. Myös sivistysvaliokunta on katsonut, että ehdotettu uudistus parantaa alle kouluikäisten lasten yhdenvertaista kohtelua ja on siten erittäin tarpeellinen. Kokopäiväisen subjektiivisen vahaiskasvatusoikeuden palauttaminen on lasten oikeuksia ja oikeuksien täytäntöönpanoa edistävä toimi. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen on varhaiskasvatuksen työntekijöiden antamien vastausten mukaan lisännyt muun muassa hallinnollisen työn määrää, työn kuormittavuutta ja lapsiryhmässä tehtävän työn haasteellisuutta. Samalla myös vähennetään kuntien hallinnollista taakkaa muun muassa lapsen päivähoito-oikeuden selvittämisessä. Esitys siis helpottaa myös yksityisen hoidon tuen toimeenpanoa Kelassa ja vähentää siitä aiheutuvia hallinnollisia toimenpiteitä. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamista koskevan kritiikin kärki on ollut kuitenkin rajoituksesta aiheutuva lapsen eriarvoisuuden lisääntyminen, ja hallituksen esityksen tarkoituksena on korjata se. Vaikka kunnat ovat olleet hyvin joustavia rajauksen käyttöönotossa ja ymmärtäviä vanhempien erilaisille elämäntilanteille, rajauksen poistaminen selkeyttää tilannetta. Pidän siis tärkeänä huolehtia siitä, että varhaiskasvatuspalveluja järjestetään lapsen ja perheiden tarpeita tukien. Varhaiskasvatus on keskeinen osa Suomen kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, jolla luodaan yhteiskuntamme tulevaisuutta. Sen merkityksellisyys ja positiivinen kustannusvaikutus korostuvat erityisesti lapsilla, joiden lähtökohdat oppimiselle ovat haasteellisia. Puhemies! Esitykseen sisältyy myös perussuomalaisten tekemä vastalause, jossa on pohjimmiltaan oikeansuuntaista ajattelua, ja se kiinnittää huomiota aitoon ongelmaan, jota on syytä jälkitarkastella ja miettiä. Esitys siis koskee esimerkiksi paperittomien lapsien tilannetta varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatus on kokenut myös viime vuosien ajan jatkuvia muutoksia. Ala kaipaa myös työrauhaa, vakiinnuttamista ja luottamusta. Jatkuvassa turbulenssissa elävä päiväkoti- ja esiopetusmaailma, tällainen muutosvaateiden jatkuva vimma, kuluttaa alan henkilökuntaa ja vaikeuttaa myös jaksamista. Erityisesti varhaiskasvatuksessa pitäisi saada aikaan tilanne, jossa jatkuvien muutosten sijaan ala saa hengähtää ja vakiinnuttaa toimivat käytännöt arkeen. Tämä kentältä kuuluva ruohonjuuritason toive on kovin ymmärrettävä. Varhaiskasvatuksessa kasvatusammattilaisten osalta on oleellista, että heillä on riittävästi aikaa olla lapsen vierellä, työolosuhteet ovat ajanmukaiset, terveet ja turvalliset ja heidän osaamiseensa luotetaan. Puhemies! Hallituksen esitys palauttaa täysi subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on kannatettava asia. Vanhempien ensisijaista vastuuta kasvatuksesta se ei poista. Ensisijaisen vastuun kuuluu olla niin päiväkoti- kuin kouluvuosien aikana vanhemmilla. Mutta esitys tasa-arvoistaa lapsen oikeutta sekä varhaiskasvatukseen että ylipäätään aikuiseen ihmiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-10T18:54:05,2019-12-10T18:59:27,Hyväksytty,1.1 2019_79_98,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää valiokuntaa erittäin hyvin laaditusta mietinnöstä. Mietintöön on hyvin kirjattu kaikki ne perustelut siitä, miksi subjektiivinen päivähoito-oikeus kannattaa palauttaa ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienentää. On tärkeää, ettei lapsen osallistumisoikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen jatkossa riipu lapsen vanhempien työ- ja elämäntilanteesta tai lapsen asuinkunnasta. Uudistus parantaa siis alle kouluikäisten lasten yhdenvertaista kohtelua. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisella ei saavutettu ennakkoon arvioituja taloudellisia vaikutuksia. Yksi keskeinen tähän vaikuttava tekijä oli se, että läheskään kaikki kunnat eivät rajanneet varhaiskasvatusoikeutta lain mahdollistamalla tavalla vaan säilyttivät oikeuden sellaisena kuin se oli ennen tätä lainmuutosta. Varhaiskasvatusoikeuden rajaus on koskenut vain 5 500:aa lasta, eli he ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan kuin muut. Myönteinen asia on myös se, että esityksellä vähennetään kuntien hallinnollista taakkaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia muun muassa lapsen päivähoito-oikeuden selvittämisessä esimerkiksi perheiden elämäntilanteiden muutostilanteissa. Esitys helpottaa myös yksityisen hoidon tuen toimeenpanoa Kelassa ja vähentää siitä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia. Viime kaudella varhaiskasvatusoikeuteen tehdyllä heikennyksellä oli valtioneuvoston selvitysten mukaan negatiivisia lapsivaikutuksia, ja erityisesti päiväkotien lapsiryhmien tilanne muuttui haasteellisemmaksi. Päiväkotiryhmien kokoonpanoihin tuli lisää moninaisuutta osa-aikaisten ja osapäiväisten lasten lisääntymisen myötä. Lisäksi lasten määrä ryhmissä on kasvanut osassa kunnista. Erityisen paljon muutokset vaikuttivat erityislasten tilanteeseen, koska heille riittävän pieni ja mahdollisimman samana pysyvä ryhmä on oleellisen tärkeä osa turvallista arkea ja kuntoutusta. Lasten vanhempien arvioissa keskeisimmäksi varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen vaikutukseksi tulivat esille lasten tasavertaisuuden heikkeneminen suhteessa muihin lapsiin, lasten vertaissuhteiden pysyvyyden vähentyminen, negatiiviset vaikutukset lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä aikuisten ja lasten välisten suhteiden pysyvyyden vähentyminen sekä lasten hyvinvoinnin heikentyminen. Tämä lakiesitys on siis erittäin kannatettava, ja se on kannatettava myös siksi, että kaikki varmaan tiedämme niistä tutkimustuloksista, joiden mukaan varhaisilla koulutuspanoksilla on merkittävä vaikutus myöhempään kouluttautumiseen. Viime viikolla tulleiden Pisa-tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa, mutta perhetaustan ja sukupuolen vaikutus lukutaitoon on kuitenkin kasvanut. Suomessa ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen ero lukutaidon pisteissä on 79 pistettä, ja laskennallisesti tämä vastaa jopa kahden kouluvuoden opintoja. Suomen tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli OECD-maiden suurin. Ja jos haluamme olla osaamisen kärkimaa myös jatkossa, niin panostukset varhaiskasvatukseen ovat välttämättömiä. Asian pitää alkaa jo sieltä, sillä laadukas varhaiskasvatus tasoittaa parhaiten esimerkiksi perhetaustasta johtuvia oppimiseroja jatkossa. Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksessa tulee olla aikaa huomioida, ohjata, auttaa ja kannustaa jokaista lasta yksilönä ja löytää jokaisen lapsen vahvuudet. Tämä ei onnistu, elleivät lapsiryhmät ole riittävän pieniä. Myös lapsen sosiaalisten taitojen kehittymiselle on ensisijaisen tärkeää, että lapsiryhmä ja myös sen ohjaajat ja opettajat pysyvät mahdollisimman samoina. Pidetään huolta laadukkaasta varhaiskasvatuksesta tästä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-10T18:59:29,2019-12-10T19:03:42,Hyväksytty,1.1 2019_79_99,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tätä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamista erittäin hyvänä asiana. Kunnillahan on aikaisemmin ollut mahdollista rajoittaa se 20 viikkotuntiin. Ja kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen sanoi, niin aika harva kunta on sitä sitten loppujen lopuksi käyttänyt. Näissä asiantuntijakuulemisissa tuli kyllä hyvin esille se, että ihan kaikki asiantuntijat puolsivat, pitivät tätä hyvänä asiana. Aika moni toi esiin sen, että hallinnollinen työtaakka on lisääntynyt, kun kunnat vaativat erilaisia selvityksiä, millä perusteilla sitten voidaan se 20 tuntia myöntää ja miten se ajoitetaan ja näin poispäin. Perussuomalaisethan pitää tärkeänä sitä, että vanhemmilla on myöskin mahdollisuus hoitaa lapsiaan kotona. Se mahdollisuushan ei mene tällä uudistuksella mihinkään, edelleenkin vanhemmilla on mahdollisuus hoitaa lapsiaan kotona. Se, mitä kunnissa tästä ajatellaan — tämähän tulee nostamaan kuntien kustannuksia jonkin verran. Hallituksen esityksessä on, että nämä kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Tämä on tulossa voimaan 1.8.2020. Siihen on talousarviossa varattu ensi vuodelle 7 miljoonaa euroa ja seuraaville vuosille 17 miljoonaa euroa. Jonkin verran nämä laskelmat eri asiantuntijalausunnoissa vaihtelevat, ja täytyykin nyt toivoa, että tämä raha, mikä siihen on varattu, oikeasti riittää kunnille, koska kunnat Suomessa ovat tällä hetkellä taloudellisessa ahdingossa. Se, mistä erityisesti haluan kiittää valiokuntaa, on se, että saatiin sinne se lausuma alakouluikäisten lasten mahdollisuudesta vuoropäivähoitoon. Tämä on semmoinen ongelma, mikä tulee monesti esiin. Esimerkiksi yksinhuoltaja, joka tekee vuorotyötä, hoitajat, yleensä suurin osa hoitajista tekee kolmivuorotyötä — jos alakouluikäisellä lapsella ei ole mahdollisuus päästä vuorohoitoon, niin hoitaja ei pysty tekemään silloin iltavuoroa eikä yövuoroa. Tämä on yksi syy, miksi niitä hoitajia sieltä hoitoalalta pakenee. Siis yksi monien joukossa. Eli tässä erittäin hyvä olisi, jos jatkossa olisi näin, että myöskin heille voitaisiin se vuoropäivähoitopaikka taata. Tässä oli yksi asia, mihin perussuomalaiset kiinnittivät huomiota, ja se oli kappale 16, missä puhutaan näistä maahanmuuttajalapsista ja turvapaikanhakijoista. Siinä viimeisessä virkkeessä avataan sitä esitystä sillä tavalla, että pitää selvittää sen edellytys tai oikeutus kaikille lapsille. Meidän mielestämme se avaa hiukan sitä porttia sille, että sen selvityksen tuloksena voitaisiin päätyä esimerkiksi semmoiseen ajatukseen, että myöskin ne, joilla ei ole laillista oikeutta olla Suomessa, olisivat oikeutettuja siihen varhaiskasvatukseen. Tätä ajatusta emme jaa ja sen vuoksi jätämme siitä vastalauseen. Elikkä esitämme, että lakiehdotus hyväksytään muuten valiokunnan mietinnön mukaisena, paitsi perustelutekstin kappale 16 poistetaan ja valiokunnan esittämää kappaletta 16 koskeva lausuma 1 poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-12-10T19:03:45,2019-12-10T19:07:16,Hyväksytty,1.1 2019_79_100,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies, ärade talman! För egen del och för vår riksdagsgrupps del stöder vi regeringens proposition om att återinföra barnets subjektiva rätt till småbarnspedagogik på heltid. Syftet med det här förslaget är ju att barnet ska ha rätt att delta i småbarnspedagogik på heltid i fortsättningen och att det inte ska vara beroende av föräldrarnas eller andra vårdnadshavares arbets- eller livssituation, barnets eller familjens behov av stöd och barnets hemkommun. Den föreslagna reformen förbättrar likabehandlingen av barn under skolåldern och därför behövs den verkligen. Att återställa den subjektiva rätten till småbarnspedagogik på heltid är en åtgärd som främjar uttryckligen barnets rättigheter. Det här gäller bland annat för barn som behöver särskilt stöd. Den här ändringen från begränsad rätt till subjektiv rätt kan slå olika i olika kommuner beroende på tidigare beslut, om begränsningen till dagvård gjorts eller om den inte har gjorts, men det kan ofta också handla om tillgång på personal i daghemmen. Tillgången på personal är en stor utmaning både på finska och på svenska. Administrationen, alltså byråkratin, inom kommunerna minskar i och med återinförandet av den subjektiva rätten. Ekonomiskt kompenseras ändringen till fullo via statsandelar. Visst, det är också bra att följa med de olika konsekvenserna kring den här ändringen och det är också bra att utreda, precis som kulturutskottet lyfter fram, på vilket sätt rätten till småbarnspedagogik kan tryggas för till exempel asylsökande barn i framtiden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2019-12-10T19:07:20,2019-12-10T19:09:23,Hyväksytty,1.1 2019_79_101,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on lapsiystävällinen parannus nykymalliin, nähdäkseni. Kannatan tätä hallituksen esitystä, joka palauttaa lapsen subjektiivisen oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Nämä ehdotetut lait tulevat voimaan ensi vuoden elokuussa, minkä vuoksi myös kunnat ovat ehtineet varautua niihin tällä talousarviokierroksella tästä keskustellessamme. On mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että kuntien tiukan taloustilanteen alla tähän uudistukseen on varattu rahat täysimääräisesti, ja myös valiokunnassa kuultavana olleet tahot ovat sen yksimielisesti todenneet. Keskustalle on myös tärkeää, että kutakin lasta tuetaan siellä, mikä tukee lapsen itsensä parasta kasvua ja oppimista, oli se koti tai päiväkoti tai mikä vain paikka, missä oppiminen parhaiten tapahtuu. Muutosehdotus tältä erää koskee paitsi osallistumisoikeutta varhaiskasvatukseen myös kaikkia vaihtoehtoja sen osalta. Perheiden valinnanvapaus säilyy siis, ja pidämme sitä tässä tärkeänä. Varhaiskasvatusta rajattiin vuonna 2016 säästösyistä, mutta nyt valiokuntien käymän keskustelun perusteella on selvinnyt, että se on eriarvoistanut kuntia sillä tavalla, että rikkaat kunnat ovat rajauksesta huolimatta pitäneet tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja vähän köyhemmät kunnat sitten ovat sitä rajanneet 20 tuntiin viikossa. Tämän vuoksi tämä hallitus näkee kriittisenä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus nyt turvataan kaikille ja se korvataan täysimääräisesti. Tämä uudistus parantaa alle kouluikäisten lasten yhdenvertaisuutta ja on siten tarpeellinen. Lapsen oikeudet eivät saa riippua vanhempien tai huoltajien työ- tai elämäntilanteista, eikä ole tarpeen, että esimerkiksi hallinnon pyörittämiseen olosuhteiden muuttuessa kuluu kunnilta kohtuuttomasti aikaa. Tämä osaltaan myös keventää hallintoa niin kuntien kuin Kelan osalta. Sivistysvaliokunnan valiokuntavastaavana keskustan osalta haluan kuitenkin kiinnittää huomionne siihen, että laitoimme sinne valiokunnan lausuntoon painavan huomautuksen tästä vuorohoidon toteutumisesta. Eli on ehkä syytä pysähtyä pian siihen, toteutuuko meillä vuorohoito riittävällä tavalla ja tarvitsisiko siihen tehdä jotain vastaavan kaltaisia tarkennuksia, jotta tämä tasa-arvoinen tilanne, josta tässäkin salissa on tämän hallituksen esityksen tiimoilta puhuttu, myös toteutuisi kaikkien perheiden arjessa. Toivon, että tähän vuorohoitoon vielä palataan. Nostaisin myös esiin hallitusohjelman yksityiskohdan, joka liittyy tähän hallituksen esitykseen kriittisesti, eli tämän varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja laadun kehittämiseen varatun rahan edistämisen. Eli tämä yhdenvertaisuusnäkökulma tässäkin hallituksen [Puhemies koputtaa] esityksessä kävelee käsi kädessä myös kokonaisen varhaiskasvatuksen kehittämisen kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-10T19:11:46,2019-12-10T19:15:14,Hyväksytty,1.1 2019_79_102,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kattava ja laadukas varhaiskasvatus tasaa tehokkaasti lasten kotitaustoista johtuvia eroja. Varhaiskasvatuksesta hyötyvät eniten vähäosaisten perheiden lapset. On hienoa, että hallitus toteuttaa nyt yhden tärkeimmistä lupauksistaan lapsiperheille, kun lasten kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus palautetaan. Subjektiivinen oikeus joutui edellisen hallituksen leikkuriin, kun varhaiskasvatusoikeutta rajattiin. Varhaiskasvatuksen tarveharkintaisuus on ollut voimassa lähes kolme vuotta. Sitä ennen kaikilla lapsilla oli subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Kyse on nimenomaan lapsen edusta ja lapsen oikeudesta. On arvokasta, että universaali varhaiskasvatusoikeus asettaa kaikki lapset samanarvoiseen asemaan riippumatta vanhempien perhetilanteesta, työmarkkina-asemasta tai asuinpaikasta. Varhaiskasvatusta on voitu nytkin järjestää kokopäiväisesti, jos se on katsottu tarpeelliseksi lapsen kehityksen tai perheen olosuhteiden kannalta, mutta tarveharkintaan perustuvaa arviointia asiantuntijat ovat pitäneet kuitenkin perheitä ja lapsia leimaavana. Osa kunnista päätti olla ottamatta käyttöön varhaiskasvatusoikeuden rajauksia. Kuntien erilaiset käytännöt johtivat siihen, että lapset ja perheet ovat olleet viime vuosina eriarvoisessa asemassa. Lapsiin kohdistuneista lyhytnäköisistä säästöistä koituu yleensä myöhemmin kallis lasku. Laadukas varhaiskasvatus puolestaan heijastuu pitkälle lasten tulevaisuuteen niin koulussa, opinnoissa kuin yhteiskunnassa pärjäämisessä. Iloitsen opetusministerimme Li Anderssonin tavoin siitä, että ymmärrys varhaiskasvatuksesta ja sen merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle on lisääntynyt. Myös monet vaikutusvaltaiset ekonomistit ovat painottaneet, että varhaiskasvatukseen sijoitetut rahat maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyviä varhaiskasvatusuutisia on tulossa muitakin. Kolme vuotta täyttäneiden lasten varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ollaan pienentämässä asetusmuutoksella. Lisäksi sekä perusopetus että varhaiskasvatus ovat saamassa ensi vuonna rahaa laadun kehittämiseen ja eriarvoistumisen ehkäisyyn. Nämä uudistukset ovat erittäin tervetulleita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-12-10T19:15:15,2019-12-10T19:18:03,Hyväksytty,1.1 2019_79_103,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäkin esityksessä näkyy hallituksen linjan aiheuttama linjanmuutos. Tässä on selkeästi positiivinen, hieno askel. On palautettu lasten subjektiivinen oikeus osallistua kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Tästä käyty julkinen keskustelu on usein ohjautunut siihen kulmaan, että työttömille vanhemmille, joista molemmat saattavat olla kotona, tarjoutuisi ikään kuin tässä tilaisuus laistaa, käyttää tätä hyväksi eli sijoittaa lapsensa päivähoitoon, ikään kuin tässä olisi kysymys aikuisten, vanhempien, subjektiivisesta oikeudesta. Useissa puheenvuoroissa on korostettu: kyseessä on lasten oikeus, lasten subjektiivinen oikeus saada täysipainoinen varhaiskasvatus yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tässä on käytetty useita erittäin hyviä puheenvuoroja. Edustajien Kivisaari ja Mäkisalo- Ropponen puheenvuoroissa, molemmissa, oli painavasti esillä se, että tässä on yhdenvertaisuudesta kysymys. Edustaja Kemppi ohjasi yhdenvertaisuuskeskustelun siihen kulmaan, että tässä on kuntien välillä eroja — ja te viittasitte selkeästi siihen, että varakkaammissa kunnissa on varaa tarjota tämä subjektiivinen lasten varhaiskasvatusoikeus ja köyhemmissä kunnissa ollaan kireämmässä tilanteessa, joudutaan tämän vuoksi niin sanotusti rankaisemaan lapsia. — Viimeisessä puheenvuorossa edustaja Lohikoski nosti toisen yhdenvertaisuuskulman eli katsoi perheitä. Köyhimmistä perheistä, heikoimmassa asemassa olevista perheistä tulevat lapset eivät ole samankaltaisessa asemassa kuin varakkaammista perheistä olevat lapset. Eli tässä näkee monesta kulmasta tämän yhdenvertaisuusperiaatteen rikkoutumisen, ja se on kriittisintä sen vuoksi, että me puhumme lapsistamme. Me rankaisemme tavallaan omia lapsiamme, ja tässä suhteessa tämä on erittäin oikeutettu, perusteltu muutos ja hienoa, että tämä esitys nyt on täällä ja me saamme tämän asian tämän budjetin yhteydessä nyt ratkaistua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-10T19:18:05,2019-12-10T19:20:22,Hyväksytty,1.1 2019_79_104,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen aivan oikein totesi, että nyt on kysymys lasten edusta. Mekin perussuomalaisissa kannamme erittäin paljon huolta lasten hyvinvoinnin lisäämisestä sekä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Keskeisinä keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pitää ryhmäkoot riittävän pieninä ja turvata erityisesti tukea tarvitsevien lasten tarpeet. Kuten tunnettua, niin me perussuomalaiset ajattelemme, että mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia kotona on hyvin tärkeää ja se säilyisi jatkossakin, koska koti on useimmissa tapauksissa lapsen kannalta se paras ja viihtyisin ympäristö, joka tuo turvaa etenkin lapsen ensimmäisille kasvuvuosille — joilla on sitten varmasti myöskin suuri merkitys lapsen kehitykselle myöhemmässä vaiheessa. Kuten tuossa edustaja Juuso toi tämän esittämämme kappaleen 16 ensimmäisen lausuman poiston esityksen, joka koskettaa lähinnä nyt henkilöitä, joilla ei ole lupaa, laillista oikeutta, maassa oleskeluun, niin olen kannattamassa tätä meidän perussuomalaisten ja edustaja Juuson ehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-10T19:20:25,2019-12-10T19:21:50,Hyväksytty,1.1 2019_79_105,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksesta hyötyvät kaikki lapset riippumatta perhetaustasta. Varhaiskasvatusoikeuden laajennus helpottaa vanhempien työllistymistä, koska silloin voi ottaa myös lyhytaikaisia työsuhteita eikä tarvitse pelätä sitä, miten se lapsen päiväkotiryhmässä vaikuttaa esimerkiksi kaverisuhteisiin. Esitys tukee myöskin naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, kun molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen mahdollisuus tehdä töitä, toimia yrittäjänä tai opiskella. Erityisen tyytyväinen olen tästä lausumaehdotuksesta, minkä valiokunta on tehnyt: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää kuluvan vaalikauden aikana varhaiskasvatusikäisten ja pienten koululaisten vuorohoidon tarpeen ja toteutumisen sekä ryhtyy selvityksen tulosten perusteella tarvittaviin toimiin lainsäädännön muuttamiseksi vuorohoidon palvelun varmistamiseksi.” Meidän yhteiskuntamme on muuttunut siinä mielessä, että monissa töissä ei eletä niin sanottua virka-aikaa kahdeksasta neljään. Erityisesti palvelualalla työaika keskittyy yhä enemmän iltaan tai voi olla varhaisia aamun tunteja tai yötyötä. Sen takia tämä vuorohoidon selvittäminen tulee todella tarpeeseen. Se myöskin voi parantaa yksinhuoltajien työllisyystilannetta, ja uskon, että se tulee parantamaan. Jos se olisi mahdollista, se tulisi parantamaan yksinhuoltajien työtilannetta ja samalla yksinhuoltajien toimeentuloa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-10T19:21:50,2019-12-10T19:23:35,Hyväksytty,1.1 2019_79_106,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Puhemies! Ainakin edustajat Kemppi ja Juuso ottivat puheenvuoroissaan esille tämän vuorohoitokysymyksen, jota myöskin sivistysvaliokunnassa ja sivistysvaliokunnan lausunnossa pohdittiin. Toden totta, vuorohoitohaasteet koskevat myöskin koululaisia, erityisesti ykkös-, kakkosluokkalaisia. Tänä päivänähän koulussa on toki iltapäivätoimintaa, joka mahdollistaa aikuisen läsnäolon iltapäivisin. Mutta vuorohoito on tietysti paljon laajempi käsite. Me kaikki tiedämme ammatteja, joissa isät ja äidit tekevät ympärivuorokautista työtä, jossa työn ajat vaihtelevat. Toivoisin kuitenkin, että kun tätä vuorohoitoproblematiikkaa pohditaan, niin otettaisiin mallia koulussa järjestettävästä iltapäivätoiminnasta sikäli, että iltapäivätoimintaa kouluissa järjestävät niin kunnat mutta myöskin esimerkiksi urheiluseurat, seurakunnat, ylipäätään kolmannen sektorin toimijat. Tässä vuorohoitokysymyksessä kolmannen sektorin toimijalla saattaa olla myöskin paljon annettavaa, kun pohditaan näitä erilaisia järjestelyjä. Edustaja Koskela, joka taisi lähteä, korosti tätä kodin merkitystä kasvatuksessa. Kyllä, ensisijaisesti ilman muuta kodeilla on kasvatusvastuu, mutta toki on mainittava, että tämä subjektiivinen täysimääräinen oikeus ei ole ristiriidassa tietystikään sen kanssa eikä poista sitä kodin oikeutta. Mikäli kasvatusmahdollisuuksia esimerkiksi vanhempien työn ohella on tai lasta pystytään kodissa hoitamaan, niin mikä ettei. Edustaja Kiljusen puheenvuorossa oikeastaan tuli se ydin, että tämä on nimenomaan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, ja siitä näkökulmasta myöskin tätä esitystä on syytä katsoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-10T19:23:35,2019-12-10T19:25:57,Hyväksytty,1.1 2019_79_107,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen oli nykymallissa huolissaan siitä, että köyhimmät perheet ovat jääneet tässä jalkoihin, ja lapsiperheköyhyydestä sopiikin olla huolissaan, kun Suomessa on yli satatuhatta köyhäksi luokiteltavaa lasta. Se on erittäin huolestuttava tilanne. Mutta tästä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja hallituksen esityksestä, jota nyt käsittelemme: Tässä nykytilanteessa lohdutuksena on ollut myös se, että varhaiskasvatusta on voitu nytkin järjestää kokopäiväisesti, jos se on katsottu tarpeelliseksi perheen ja lapsen tilanteen kannalta, ja näin on monessa kunnassa. Tällaiseen tilanteeseen on päädytty esimerkiksi niiden maahanmuuttajaperheiden kohdalla, joissa lapsi on tarvinnut lisää kielellistä tukea arkeensa. Tätä tarveharkintaan perustuva arviointia voidaan kuitenkin pitää perhettä leimaavana, ja sen takia näen tämän hallituksen esityksen nyt tärkeänä, jotta saamme tämän asian vietyä eteenpäin, mutta myös sen takia — korostin puheenvuorossani erityisesti sitä hallinnollista uudistusta — että nyt sitä hallinnollista puolta ei tarvitse enää siinä välissä tehdä. Kiinnittäisin vielä huomionne tähän sivistysvaliokunnan lausuntoon, jossa nostettiin myös tämä asiakasohjaus kriittisesti esiin. Esimerkiksi neuvoloissa ja perhekeskuksissa tehdään tälläkin hetkellä todella ansiokasta asiakasohjausta, palveluohjausta näille perheille, ja toivon todella, että siihen kiinnitetään huomiota, että kaikilla perheillä on tieto varhaiskasvatuksesta ja omalle lapselle parhaiten sopivasta vaihtoehdosta — joillakin se on päiväkoti, toisilla se on kotihoito, ja kolmansilla se saattaa olla esimerkiksi avoin varhaiskasvatus, jota järjestetään erittäin laadukkaasti esimerkiksi Heinolan kaupungissa ja Asikkalan kunnassa. Tämmöisiä ratkaisuja meillä on, ja toivon, että tähän ohjaukseen myös kiinnitetään huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-10T19:26:01,2019-12-10T19:28:01,Hyväksytty,1.1 2019_79_108,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus todella kannattaa. Sen ovat täällä monet todenneet, ja sen monet tutkijat tuolla meillä valiokunnassa myöskin toivat esille, ja tokihan me sen tiedämmekin. Näiden vuosien aikana siitä on paljon puhuttu ja sitä on tutkittu. Viime kaudella jouduttiin oikeutta varhaiskasvatukseen rajaamaan taloudellisista syistä. Pitää muistaa, että oikeushan säilyi mutta sitä aikaa rajattiin mutta sitten huomioitiin aina, että jos lapset ovat vaikeissa tilanteissa, niin ehdottomasti täysiaikainen varhaiskasvatus piti järjestää. Sitten kun ruvettiin tätä jälkikäteen tutkimaan, niin tällä muutoksella, tällä rajauksella, mikä taloudellisista syistä aikoinansa tehtiin, ei tullutkaan niitä toivottuja vaikutuksia, vaan päinvastoin, tuli myös hankaluuksia lasten kannalta ja perheitten kannalta. Siitä syystä on erittäin hyvä, että tämä rajaus nyt sitten puretaan ja voimme taas jatkaa entiseen malliin. Me kuulimme paljon hyviä asiantuntijakeskusteluja ja -lausuntoja siellä valiokunnassa, ja totean, että meillä oli erinomaisen hyvä keskusteluyhteys tuolla valiokunnassa myös puolueitten välillä ja ryhmien välillä. Me otimme kantaa myös noissa lausumissa tuohon vuorohoitoon, koska vuorohoito on hyvin moninaista eri kunnissa. Siitä syystä on erittäin hyvä, että me saimme tänne tämän lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää kuluvan vaalikauden aikana varhaiskasvatusikäisten ja pienten koululaisten vuorohoidon tarpeen ja toteutumisen sekä ryhtyy selvityksen tulosten perusteella tarvittaviin toimiin lainsäädännön muuttamiseksi vuorohoidon palvelun varmistamiseksi.” Sitten kiinnitimme huomiota myös toiseen asiaan, eli on se toinen lausuma, joka koskee sitä, että varhaiskasvatuslaissahan säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää varhaiskasvatusta kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden niin vaatiessa myös muille kunnassa oleskeleville lapsille kuin kunnan asukkaalle. Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä edellä mainittua säännöstä ei ehdoteta muutettavaksi, mutta valiokunta saamaansa asiantuntijalausuntoon viitaten kiinnitti huomiota säännöksen tulkinnanvaraisuuteen esimerkiksi alle kouluikäisten turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusoikeuden kannalta ja näkökulmasta. Siitä syystä me teimme tänne lausuman myöskin siitä, että on tarkoitus selvittää esimerkiksi juuri näiden turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusoikeuden yhdenvertaisen turvaamisen näkökulmasta, miten se Suomessa on järjestetty, ja että valtioneuvosto ryhtyisi sitten selvityksen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Itse kannatan tätä lausumaa siitä syystä, että tämä selvitetään, koska kun olin sisäministerinä, niin huomasin, että meillä on esimerkiksi hyvin erilaisia vastaanottokeskuksia: meillä on isoja vastaanottokeskuksia, joissa on paljon ihmisiä — vanhempia, lapsia — mutta sitten on ihan kaksioita, jotka ovat vastaanottokeskuksen asemassa. On aivan eri asia lapsena toimia siellä, ja siitä syystä kannatan tätä. Palaan sitten vielä toisessa puheenvuorossa erääseen toiseen asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-10T19:28:01,2019-12-10T19:31:03,Hyväksytty,1.1 2019_79_109,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin erittäin, erittäin hyvä korjaus meidän varhaiskasvatusjärjestelmään, joka ehti muutaman vuoden ajan olla varsin ikävässä tilassa, kun tämä lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen oli rajattu. Hyvä, että nyt tulee korjaus. Olen itse asiassa seurannut tämän voimassa olevan lain ja muutenkin varhaiskasvatuksen tilaa kuntatasolla hyvin kiinteästi kymmenen vuoden ajan Turun kaupungin erilaisissa luottamustehtävissä, ja siltä pohjalta muutama huomio. Tässähän on kymmenen vuoden kuluessa ollut oikeastaan koko valtakunnassa, erityisesti Turussa, menossa varhaiskasvatuspalveluiden yksityistämiskehitys, ja sillä on ollut osaltaan vaikutusta palveluiden laatuun — siis heikentävä vaikutus. Kun tämä varhaiskasvatusoikeus oli rajattuna ja lisäksi ryhmäkoot suurennettuna, siitä seurasi kunnissa hyvin paljon ongelmia, niin kuin tässä edustaja Risikkokin kuvaili. Ja itse asiassa näitten ongelmien myötä tämä yksityistämiskehitys kiihtyi, ainakin Turussa olen nähnyt selvästi, että näin on käynyt. Yksi tekijä siinä oli tietysti se, että kun Turun kaupunki päätti pitää subjektiivisen oikeuden kokoaikaisena ja ryhmäkoot asetusta pienempinä eikä sitä vastaan kuitenkaan tullut riittävää valtionrahoitusta, niin rahapula aiheutti painetta tähän yksityistämiseen. Tämä ilmiö on varmasti muissakin kunnissa nähty. Turussa vuonna 2010 yksityistä varhaiskasvatusta oli kaikista palveluista alle 20 prosenttia, nyt 2019 yksityisen palvelun osuus on noin 35 prosenttia. Turussa kaupunginvaltuusto on asettanut ensi vuoden budjettiin tavoitteen, että tämä yksityisen palveluosuus tulisi nostaa jopa 40 prosenttiin kaikesta varhaiskasvatuspalvelusta. On päivänselvää, että tällaiset yksityisen palvelun osuudet aiheuttavat todella suuria ongelmia. Yksityiset päiväkodit pääsevät liian vahvaan asemaan näillä markkinoilla, jos sitä sanaa on luvallista käyttää — nykyään se itse asiassa varmaan kuvaa tosiasiallista tilannetta aika hyvin — ne pääsevät määrittelemään hintoja, pääsevät myös valitsemaan lapsia käytännössä. Se mahdollisuushan yksityisillä päiväkodeilla on käytännössä ollut. Tämä kaikki on polarisoinut yksityistä ja julkista palvelua valitettavalla tavalla kunnissa, eli esimerkiksi yksityiset päiväkodit eivät ota erityisen tuen tarpeisia lapsia hoitoonsa kovinkaan helposti, jos lainkaan, vaan he jäävät kaikki kunnan hoitoon. Tämä kaikki heikentää kokonaisuutena tämän meidän varhaiskasvatusjärjestelmän laatutasoa ja toimintaa, ja toivoisin, että tähän yksityisen palvelun kasvuun kiinnitettäisiin tulevaisuudessa kriittistä huomiota. — Kiitos, puhemies!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-10T19:31:03,2019-12-10T19:34:33,Hyväksytty,1.1 2019_79_110,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tuosta äskeisestä. Elikkä kun todella meidän laissa sanotaan sillä tavalla, että kunnalla on velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta muillekin lapsille kuin kunnan asukkaille, eli myös kunnassa oleskeleville lapsille tulisi järjestää varhaiskasvatusta, niin tästähän toivottiin, että selvitettäisiin, ketä se oikein koskee. Siitä syystä me teimme sitten lausuman. Se kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää ja selkeyttää kuluvan vaalikauden aikana varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentin tarkoittamien lasten, esimerkiksi turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusoikeuden yhdenvertaisen turvaamisen sekä ryhtyy selvitysten perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.” Tässä on kysymys pelkästään siitä selvittämisestä. Koska turvapaikanhakijalapsi saattaa olla Suomessa esimerkiksi jopa viisi vuotta ennen kuin lopullinen päätös saadaan, olen itse sitä mieltä, että on aivan kestämätön tilanne, että hän ei olisi varhaiskasvatuksen piirissä tilanteessa, jossa sitten kävisikin niin, että hän ja perhe jäävätkin Suomeen, ja se integraatio ei pääse niiden viiden vuoden aikana tapahtumaan. Siinä voi käydä kyllä todella huonosti. Siitä syystä pidän hyvänä, että tätä selvitetään, ja sitäkin pidän hyvänä, että nyt selvitetään myöskin se, miten suhtaudutaan laittomasti maassa oleviin henkilöihin. Itse en kannata, että heille järjestetään varhaiskasvatusta, koska meidän perustuslakihan sanoo, että ”välttämätön hoito ja huolenpito”, ja itse katson, että tämä ei liity siihen. Haluan korostaa, että se, miksi kannatan tätä lausumaa, on se, että tässä nimenomaan halutaan selvittää muun muassa tätä tilannetta, missä eri kunnat ovat ja miten eri lapsiryhmiin suhtaudutaan. Siitä me saamme sitten vähän tietoa, miten kunnat näihin suhtautuvat. Sitten ihan lopuksi vain totean sen, että täällä on kovasti hehkutettu nyt tätä varhaiskasvatusta ja tätä varhaisiin vuosiin panostamista, aivan niin kuin ihan ekonomistista lähtien on oltu sitä mieltä. Itsekin kannatan siihen satsaamista, ja siitä syystä olisin itse kannattamassa sitä, että oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut 107 miljoonaa käytettäisiin nimenomaan varhaisiin vuosiin. Se on sitä nimenomaista tulevaisuustekoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-10T19:34:33,2019-12-10T19:37:06,Hyväksytty,1.1 2019_79_111,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Puhemies! Edustaja Yrttiaho kantoi puheenvuorossaan huolta yksityistämiskehityksestä, ja olen siinä mielessä tietysti samaa mieltä, että julkisen palvelun pohjan ja järjestelyjen täytyy olla ilman muuta edellä ja korostuneita. Toisaalta haluan myöskin muistuttaa, että kyllä myös yksityiset päiväkodit usein helpottavat palvelutarvekysyntää, ja kyllä yksityiset päiväkodit myöskin tarjoavat äärimmäisen laadukkaita ja tasokkaita palveluita esimerkiksi palvelusetelien muodossa. Haluan tämän puheenvuoron käyttää sen takia, ettei ikään kuin pidettäisi yksityisiä päiväkoteja tai yksityistä varhaiskasvatusta lähtökohtaisesti mörkönä, vaan kyllä silläkin osastolla tärkeää ja merkittävää työtä tehdään. Mutta totta kai julkinen edellä ja julkinen pohjalla, enkä näe logiikkaa nyt tämän subjektiivisen oikeuden rajaamisen ja yksityisten päiväkotien lisääntyvän määrän välillä. Myös edustaja Kemppi toi ansiokkaasti aikaisemmissa puheenvuoroissa esille kuntien roolin tässä rajaamisten aikana. Kunnat ovat olleet hyvin joustavia ja käyttäneet hyvin inhimillisistä lähtökohdista tätä tarveharkintamahdollisuutta ja joustaneet juuri niissä tilanteissa, joissa tämä 20 tunnin ylitys on ollut tarpeen. Tässä mielessä kunnat ovat kyllä kantaneet tonttinsa todella hyvin, vaikka eduskunnasta tämä rajaamisen mahdollisuus onkin asetettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-10T19:37:10,2019-12-10T19:39:01,Hyväksytty,1.1 2019_79_112,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kivisaari juuri äsken kuvasi sitä problematiikkaa, jonka vuoksi pyysin itse asiassa myös puheenvuoron, sillä edustaja Yrttiaho puhui varsin tärkeästä asiasta korostaessaan, että varhaiskasvatus ei voi toimia sillä periaatteella, että se valitsee asiakkaansa ja jättää esimerkiksi tuen tarpeiset lapset auttamatta. Olen siitä aivan samaa mieltä, että niin julkisen palvelun kuin yksityisen palvelunkin tulee tarjota riittävä tuki lapsen kasvulle, eikä voi olla tuen tarpeen esiintymisestä kiinni, että hoitopaikkaa tai hoitotapaa pitää vaihtaa. En kuitenkaan näe kaikkien kuntien osalta täysin yhdenvertaisuusmerkkejä siinä välillä, kun puhumme päivähoito-oikeuden rajaamisesta tai subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta — 40 tuntia viikko tai 20 tuntia viikko — ja puhumme tästä yksityistämiskehityksestä. Varmasti isoissa kaupungeissa näin on tapahtunut tai se on johtanut tämmöiseen tehokkuusajatteluun, mutta on myös kuntia, jotka ovat onnistuneet luovimaan tässä nykymallissa eteenpäin. Edelleen korostan sitä, että tämän uudistuksen tarkoitus on helpottaa hallintoa ja jättää niitä leimoja leimaamatta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yhdenkään lapsen otsaan tatuoidaan, että sinussa on jotain pielessä, kun tarvitset tukea, vaan meidän järjestelmän tulee olla varhaiskasvatuksessa sellainen, että huolimatta siitä, missä on hoidossa — oli yksityisessä, julkisessa, kotona, päivähoidossa, avoimessa varhaiskasvatuksessa — saa laadukkaan palvelun, laadukasta kasvatusta ja oppii niitä perustaitoja, joita elämässä tarvitsee. Tämä hallituksen esitys on ennen kaikkea tiedolla johtamista. Näen, että tämmöiseen muutokseen päädyttiin kolme vuotta sitten, ja nyt sitä on tutkittu ja on tultu siihen tulokseen, että nyt tarvitsee tehdä korjausliike, ja tässä hallituksen esityksessä laajennetaan tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille lapsille 40 tunniksi viikossa huolimatta siitä, onko tuen tarvetta tai mikä on elämäntilanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-10T19:39:01,2019-12-10T19:41:20,Hyväksytty,1.1 2019_79_113,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajat Kivisaari ja Kemppi kommentoivat tätä, mitä sanoin yksityisen varhaiskasvatuksen asemasta. Olen toki sitä mieltä, että yksityinen palvelukin voi olla hyvää ja laadukasta, ja siitä on paljon esimerkkejä, ei siinä mitään, mutta kyllä silloin jos kokonaisuutena yksityisen palvelun osuus alkaa olla 30—40:tä prosenttia, niin ihan jo perusmarkkinalogiikalla ymmärtää, että se ei ole terve tilanne. Siis siellähän tapahtuu ketjuuntumista, elikkä isot, kansainvälisen pääomankin omistamat yhtiöt ostavat pienempiä päiväkoteja, ja silloin ne saavuttavat liian vahvan aseman ja pystyvät määrittelemään esimerkiksi hintatasoa, ja sitä kautta kunnat ovat taloudellisestikin vaikeuksissa. Toinen ilmiö on tietenkin tämä itse varhaiskasvatuksen laatu ja päiväkotien jakautuminen ehkä sosioekonomisestikin eri asuinalueilla. Varsinkin isoissa kaupungeissa tämä on tietysti ongelma, joka on nyt jo käsillä. Siihen pitäisi vaikuttaa. Muutama maininta näistä isoista ketjuista, jotka ovat ongelma ainakin Turussa. Tässä voi varmasti ääneen sanoa, että Touhula-ketju on useamman kerran joutunut avin tutkintaan ja myös saanut huomautuksia toiminnastaan. Hyvin tyypillinen ongelma siellä on, ettei ole pätevää henkilökuntaa tai sitä ei ole riittävästi. Eli tämäntyyppisiä ne ongelmat käytännössä ovat, ja silloin kun tehdään voittoa, koska tämmöinen iso ketju tavoittelee nimenomaan liikevoittoa, säästetään henkilöstöstä, kun sitä palkataan. Tietysti siellä on myös henkilöstön työehtosopimusten taso matalampi, eli siellä on ainakin noin viiden prosentin verran pienemmät palkat jo lähtötilanteessa, mutta sitten myöskin tehdään usein niin, ettei henkilöstöä ole riittävästi tai se on epäpätevää, ja tällä tavalla haetaan säästöä, jott a voitaisiin tehdä isompaa voittoa. Tämä on tietenkin se rakenteellinen ongelma, mikä yksityisen palvelun kanssa meillä aina on, ja sen suhteen pitää olla kriittinen ja seurata tilannetta ja puuttua tarvittaessa, esimerkiksi rajoittaa näiden isojen yhtiöiden mahdollisuutta tehdä voittoa ihmisten palvelulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-10T19:41:20,2019-12-10T19:44:03,Hyväksytty,1.1 2019_79_114,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty todella hyvää keskustelua tärkeästä asiasta, ja on ollut erittäin hienoa kuulla alan osaajien puheenvuoroja ja sivistysvaliokunnan jäsenten hyviä kommentteja. Joskus on syytä ottaa askel taaksepäin. Tehdään kokeiluja, katsotaan mihin se johtaa, ja se on suurta viisautta sitten korjata liikkeet, jos nähdään, että ne eivät tutkimustenkaan puitteissa ole olleet ehkä kaikkein parhaita ratkaisuja. Tässä on puhuttu siitä, että kyse on lapsen oikeudesta. Nyt ollaan palauttamassa meidän jokaiselle lapselle sitä heille kuuluvaa oikeutta, ja siitä suuret kiitokset. Haluan tietysti erityisesti kiittää niitä kuntia, jotka eivät ole lähteneet varhaiskasvatusoikeutta rajamaan. Tähän joukkoon kuuluu oma kotikaupunkini Kankaanpää. Siitä isot kiitokset. Ajattelen niin, että yhdenkään lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei voi olla riippuvainen siitä, onko hänen vanhempansa työssä vai työtön, se ei ole yhdenkään lapsen oma valinta. Näen myös, että tällä lapsen oikeudella on kauaskantoiset vaikutukset erityisesti myöhempää oppimista ja tulevaa kehitystä ajatellen. Erityisesti tämä merkitys korostuu niiden lasten osalta, joiden lähtökohdat oppimiselle ovat haasteellisia. Väitän myös, että satsaamalla varhaiskasvatukseen myös tulevaisuudessa ja antamalla tämä oikeus lapsille takaisin tehdään myös hyvin kauaskantoista työtä sen eteen, että yksikään meidän lapsi ja nuori ei tippuisi tästä joukosta pois, ja ehkäistään eriarvoista kehitystä. Tähän loppuun voi vain todeta, että jokainen satsaus meidän kaikkein pienimpiin on tulevaisuusinvestointi, ja siitä tässäkin kohtaa on mielestäni kyse, ja siitä suuret kiitokset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-10T19:44:03,2019-12-10T19:46:14,Hyväksytty,1.1 2019_79_115,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En voi olla ottamatta tähän kantaa, kun laitettiin vastakkain voimakkaasti julkista ja yksityistä sektoria. Täytyy sanoa omana kokemuksena, kaikki kolme lastani ovat olleet vanhempien kannatusyhdistyksen ylläpitämässä päiväkodissa, pienessä päiväkodissa, jossa on ollut hyvin yksilöllistä varhaiskasvatusta. Ja Espoossa, kotikaupungissani, meillä on paljon yksityistä palvelutuotantoa, joka vastaa vanhempien ja lasten tarpeisiin, nimenomaan tämmöiset pienet yksiköt, joissa pystytään huomioimaan paremmin toiveita ja tarpeita. Siellä on yhdistyksen ylläpitämiä, järjestöjen ylläpitämiä ja pieniä yrittäjiä. Olen samaa mieltä, ettei ole toivottavaa kehitystä, että jäädään isojen ketjujen palveluista riippuvaisiksi, mutta meillä on paljon yksityistä palvelutuotantoa, joka on laadukasta ja hyvää, ja sitä mielestäni on järkevää jatkaakin. Ja toinen asia, mikä kunnissa on noussut esille, on nämä tilatarpeet. Näitä pieniä päiväkoteja pystyy ketterämmin perustamaan myöskin erilaisiin tiloihin. Jos isossa päiväkodissa on sisäilmaongelmaa, niin kunta on aikamoisissa ongelmissa sitten järjestää lapsille tiloja. Eli sekä tilojen laadun ynnä muun varhaiskasvatuksen suhteen pienet päiväkodit puoltavat kyllä paikkaansa, mutta molemmilla on oma tehtävänsä ja molempia tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-10T19:46:17,2019-12-10T19:47:54,Hyväksytty,1.1 2019_79_116,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Puhemies! Edustaja Laiho piti hyvän puheenvuoron, juuri näin. Ja edustaja Yrttiaholle, jonka logiikan hyvin ymmärrän: juuri näihin mainitsemiinne epäkohtiin, joita esiin nostatte yksityiseltä puolelta, pitää totta kai puuttua. Tietenkin, mikäli esimerkiksi lain rikkomista tapahtuu, niin ne täytyy valvoa ja myöskin hoitaa asiat kuntoon. On selvää, että myös yksityisiä päiväkoteja täytyy koskea samat henkilömitoitukset, ja myös yksityisen puolen täytyy ottaa lain kirjaimet huomioon. Myös julkisella puolella välillä kuntien tiukoissa taloustilanteissa tapahtuu ylilyöntejä tai, voisiko sanoa, alilyöntejä, esimerkiksi Laihon mainitsemien päiväkotien olosuhteiden osalta. Kaiken kaikkiaan varmaan olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Suomessa on — no, sanotaan näin Suomen eduskunnassa, että meillä on maailman parasta varhaiskasvatusta, jota tapahtuu julkisella puolella ennen kaikkea, mutta myöskin yksityisellä puolella. Oleellista on se, että lapsi saa mahdollisimman tasokasta varhaiskasvatusta, on se sitten julkisella puolella hoidettua tai yksityisellä puolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-10T19:47:58,2019-12-10T19:49:28,Hyväksytty,1.1 2019_79_117,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En malttanut vielä olla ottamatta puheenvuoroa liittyen tähän, mikä on yksityistä päivähoitoa tai ei. Edustaja Laiho mainitsi yhdistyspohjaiset päiväkodit. Itse olen aina ajatellut ja pyrkinyt tuomaan esimerkiksi kaupunginvaltuustossakin työskennellessä eron, että puhummeko yksityisestä päiväkodista, joka on yhdistyksen ylläpitämä vai voittoa tavoitteleva yritystoiminta. Näillä päiväkotien ylläpitäjillä on aika erilaiset arvot monesti. Hallitusohjelmassahan itse asiassa on maininta, että lähdetään selvittämään voitontavoittelun rajoittamista ja mahdollista luvanvaraisuutta yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen osalta. Tämä on sen takia tärkeä kirjaus, että monestihan on käynyt niin, että kunta haluaa ensin säästää, se ei enää tuotakaan itse sitä varhaiskasvatuspalvelua, ja sitten, kun sitä tuottaa yksityinen yritys, niin se taas puolestaan haluaa säästää juuri näillä edustaja Yrttiahon mainitsemilla tavoilla, että ei tarjoakaan tasapuolisesti esimerkiksi näitä erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluita. On todella tärkeää, että tämä asia selvitetään, ja näin opetusministeri Andersson on myöskin luvannut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-12-10T19:49:29,2019-12-10T19:50:43,Hyväksytty,1.1 2019_79_118,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti: Täällä on hyvää keskustelua ollut myöskin tästä yksityisen ja julkisen välisestä toiminnasta, ja mielestäni täällä edustajat Kivisaari ja Laiho käyttivät hyvät puheenvuorot siitä, että kyllä meillä on laatupuutteita sekä julkisella että yksityisellä, mutta meillä on aivan myös priimaa molemmilla puolilla. Elikkä ei se omistajuus ole aina se, joka siinä korreloi tähän laatuun, vaan minä kuitenkin olen urani aikana monta kertaa nähnyt sitä, että se yksityinen kyllä nostetaan äkkiä tikunnokkaan, jos siellä on puutteita, mutta sitten julkisella puolella saa olla melkein mitä vain. Elikkä kyllähän noiden arvioijien, esimerkiksi avin, luuppi on sellainen, että kyllähän hyvin herkästi puututaan siihen yksityiseen — ja siinä on jo se luvanvaraisuus ja kaikki tämmöinen. Että kyllä minä tiedän, että molemmissa on ongelmia, molemmissa on niitä haasteita ja molemmissa on hyviä esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä. Sitten ihan vain vielä lopuksi tähän sanon sen, että olen paljon keskustellut varhaiskasvatuksen opettajien kanssa ja päiväkotihenkilökunnan kanssa, ja muistutan nyt kuitenkin vielä sen, että vaikka meillä olisi kuinka hyvä ja laadukas varhaiskasvatus — mikä meillä on, me voimme olla ylpeitä siitä — niin se ei kuitenkaan korvaa sitä vanhempien kasvatusta ja luotettavia vanhempia ja luotettavia aikuisia. Se on kuitenkin vain sellainen täydentävä kasvatusmuoto. Totta kai sellaisilla lapsilla, joilla on vaikeat elinolosuhteet ja joiden perheissä on ongelmia ja vanhemmat eivät kykene ottamaan sitä vanhemmuuden vastuuta, varhaiskasvatukselle tulee suurempi rooli. Mutta minä toivon, että me muistamme myöskin sen vanhemmuuden tukemisen ja sen, että vanhemmat ottaisivat, koska se päävastuu kasvattamisesta on kuitenkin vanhemmilla, ja he tarvitsevat siihen paljon apua. Toivon, että niitä palveluja löytyy kunnissa myöskin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-10T19:50:43,2019-12-10T19:52:40,Hyväksytty,1.1 2019_79_119,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan loppuun lyhyesti. Itse asiassa se tulikin jossakin puheenvuorossa esille, että pienet yhdistysten ylläpitämät ja myös tämmöiset oman alueen pienet yksityiset päiväkodit ovat kyllä aivan eri asia kuin esimerkiksi suuret monikansalliset yritykset. Näissä isoissa monikansallisissa yrityksissä on vain luonnollista ja ihan ymmärrettävää, että siellä helpommin tulee voiton tavoittelu esille ja se tulee osaksi toimintaa, ja se saattaa aiheuttaa näitä ongelmia. Mutta minä olen kyllä edustaja Risikon kanssa samaa mieltä siitä, että ei sinällään se yksityinen tai julkinen ole laadun tae tai laadun este. Kysymys on pikemminkin organisaatiokulttuurista, miten siellä sitä arkea viedään eteenpäin, mimmoista johtamista siellä on ja millä arvoilla siellä sitä työtä tehdään. Se on toki varma asia. Sitten on näin, että perheillä on varmasti se perimmäinen vastuu kasvatuksesta, mutta siitä huolimatta varhaiskasvatus on tärkeää myöskin oppimisen tasoittamisen näkökulmasta, niin että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus saada yhtäläiset valmiudet lähteä sinne koulutielle. Sen takaa tämä yhtenäinen varhaiskasvatus kaikkein parhaiten. Siinä mielessä minusta se on myöskin lapsen oikeus, ja pitää pitää huolta, että lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-10T19:52:41,2019-12-10T19:54:16,Hyväksytty,1.1 2019_79_120,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Päävastuu on vanhemmilla koskien kasvatusta, mutta toki laadukas varhaiskasvatus on todella tärkeää kokonaisuudessa. Tässä haluaisin nostaa esille tämän positiivisen, myönteisen oppimiskulttuurin. Jos se tulee jo varhaiskasvatuksessa esille, niin se on todella tärkeää ja auttaa sitten myöhemminkin oppimisessa. Ja kun nyt tässä puhutaan jatkuvasta oppimisesta ja puhutaan siitä, niin mitä nopeammin, sen parempi, jos on myönteinen ilmapiiri oppimiselle. Tämä on todella tärkeää. Tämä subjektiivinen oikeus nyt on osa tätä kokonaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+11.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2019-12-10T19:54:16,2019-12-10T19:55:02,Hyväksytty,1.1 2019_79_121,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_79_122,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kokoomus on jättänyt asiasta vastalauseen. Hallituksen talouspolitiikka on rakennettu sen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun laskelman mukaan hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksen vero- ja sosiaaliturvamuutokset laskevat työllisyyttä viidellätuhannella hengellä, ja tämä arvio ei vielä sisällä aktiivimallin poiston vaikutusta. Näin ollen varovaisestikin arvioiden hallituksen toimet ovat laskemassa työllisyyttä noin kymmenellätuhannella hengellä, ja voidaan sanoa, että hallituksen talouspolitiikalta on puolessa vuodessa jo putoamassa pohja pois. Hallitusohjelmassahan mainitaan, että ”puretaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty”. Nyt näitä toimenpiteitä ei ole vielä päätetty mutta malli ollaan purkamassa. Hallituksen esityksessä tai kuulemisissa ei ole selvinnyt aktiivimallin korvaavia toimenpiteitä. Tältä osin hallitus ei noudata omaa ohjelmaansa. Työllisyyttä laskevia toimenpiteitä kiirehditään kyllä, mutta työllisyyttä nostavista toimenpiteistä ei ole tietoa. Hallituksen työllisyyspolitiikka ei johda työllisyystavoitteen saavuttamiseen, eikä sitä voida näin ollen pitää uskottavana. Aktiivimallin velvoitteiden myötä on paljastunut, että perustason työttömyysturvalla on kuitenkin paljon henkilöitä, jotka eivät todellisuudessa ole työkykyisiä tai joiden työkyky on merkittävästi alentunut, ja aktiivimallileikkuri on erityisesti osunut tähän työttömien ryhmään. Varsinaisesti ongelma ei kuitenkaan ole aktiivimallissa vaan yleisesti suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä, ja aktiivimalli on vain tuonut esille nykyjärjestelmän väliinputoajat, jotka eivät ole työkykyisiä mutta eivät myöskään oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kokoomus onkin ehdottanut, että osatyökykyisille pitäisi räätälöidä oma sosiaaliturva. Osallistumistulo olisi perustason työttömyysturvan tasoinen, mutta sen velvoitteissa huomioitaisiin paremmin alentunut työkyky. Aktiivisuutta edellytettäisiin, mutta se voisi olla esimerkiksi kuntoutukseen ja vapaaehtoistyöhön osallistumista. Muutos voitaisiin toteuttaa osana isompaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Kokoomus kannustaakin hallitusta käynnistämään sosiaaliturvauudistuksen nopeasti. Uudistukselle luotiin viime vaalikauden parlamentaarisessa Toimi-hankkeessa hyvä pohja. Hallitusohjelmassa esitetty parlamentaarinen komitea olisi perustettava nopeasti ratkomaan nykysosiaaliturvan ongelmia. Esitänkin seuraavat vastalauseen lausumaehdotukset: Ensimmäisenä: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus  vauhdittaa  sosiaaliturvan  koko-naisuudistuksen käynnistämistä ja huomioi osana uudistusta osatyökykyisten sosiaaliturvan kehittämistarpeet."" Toisena: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää viipymättä hallitusohjelman mukaiset työllisyysvaikutuksiltaan aktiivimallia vastaavat toimenpiteet."" Ja kolmantena: ""Eduskunta edellyttää, että omavastuupäivät palautetaan takaisin nykyistä lakia edeltävälle tasolle.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-10T19:55:17,2019-12-10T19:59:09,Hyväksytty,1.1 2019_79_123,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aktiivimallin purkamisessa on kyse heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Aktiivimalli ei huomioi työttömän aktiivisuutta ja ahkeruutta työnhaussa, ei vaikka olisi hakenut 500:taa työpaikkaa. Malli rankaisee siitä, että työtön ei saa työpaikkaa, vaikka kuinka ahkerasti olisi yrittänyt. Aktiivimallin vaikutuksia arvioinut raportti ei pystynyt osoittamaan sille työllisyysvaikutuksia, vaan malli on ollut heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työttömyysturvaleikkuri. Aktiivimalli ei siis työllistänyt. Siksi korvaavia toimenpiteitä ei tarvita. Muita työllisyystoimenpiteitä on toki tulossa. Arvoisa puhemies! Aktiivimalli on kohdellut erityisen epäoikeudenmukaisesti pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä työttömiä ja henkilöitä, joilla on puutteellinen työkyky. Enemmistö myös TE-toimistojen henkilöstöstä on pitänyt aktiivimallia epätarkoituksenmukaisena. Alusta asti oli tiedossa, että aktiivimallin piiriin joutuvat muun muassa sairauspäivärahan maksimikeston ylittäneet henkilöt, joilla ei ole työkyvyn puutteiden takia tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää sen velvoitteita. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että aktiivi-suusehdon täyttymisessä on ollut ongelmia etenkin Uudellamaalla ja Itä-Suomessa miehillä ja vanhimmissa ikäryhmissä. Aktiivimallin purkaminen oli vasemmistoliitolle yksi keskeisimmistä kynnyskysymyksistä hallitusneuvotteluissa. Aktiivimallin epäoikeudenmukaisen leikkurin purkaminen olikin ensimmäisiä toimia, joita sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen lähti ministeriössään kesäkuussa valmistelemaan. Olen todella iloinen, että tämä hallitus todella nyt purkaa epäoikeudenmukaisen aktiivimallin, ja tästä iloitsevat myös kaikki sen leikkurin uhreiksi joutuneet tuhannet työttömät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-12-10T19:59:11,2019-12-10T20:01:36,Hyväksytty,1.1 2019_79_124,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työllistyminen ovat tärkeitä tavoitteita, sillä muuten hallituksen työllisyystavoite ei toteudu, mutta aktiivimalli ei ole inhimillinen eikä vaikuttava tapa pyrkiä tähän tavoitteeseen. Sen takia olenkin tyytyväinen, että tämä niin sanottu aktiivimalli perutaan ja puretaan, sillä malli on heikentänyt erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien työttömyysturvan tasoa, lisännyt toimeentulotuen tarvetta ja lisännyt työttömyysturvajärjestelmään kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset taas heikentävät entisestään työllisyyden edellytyksiä. Minä olen ollut itse mukana monessa työllisyyshankkeessa ja tavannut näissä hankkeissa paljon pitkään työttöminä olleita ja osatyökykyisiä henkilöitä. Näissä hyvin toteutuneissa työllisyyshankkeissa vaikuttavuusaste on ollut jopa 60—70 prosenttia, eli todella hyviä hankkeita. Onnistumiset näissä työllistymisissä ovat tapahtuneet erityisesti yksilöllisen tuen, avun, koulutuksen ja rinnalla kulkemisen avulla, ei suinkaan ihmisiä kiusaamalla, syyllistämällä ja itsetuntoa viemällä. Valitettavasti nämä kokemukset, juuri tämä itsetunnon vieminen, kiusatuksi tulemisen tunne ja syyllistämisen tunne, ovat olleet tyypillisiä tämän aktiivimallin leikkurin kohteeksi joutuneilla henkilöillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-10T20:01:37,2019-12-10T20:03:15,Hyväksytty,1.1 2019_79_125,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Laihon tekemiä lausumaehdotuksia. Herra puhemies! Totean aivan lyhyesti, että on totta, että aktiivimalli ei ole ollut täydellinen, ei suinkaan. Sitä on parannettu, ja edelleenkin olisi löytynyt asioita, mitä sen puolesta olisi voitu tehdä. Olemme kuitenkin tuoneet esille — mitä edustaja Laiho tässä hyvin ansiokkaasti jo toi esille — mitä ongelmia meillä on esimerkiksi sosiaaliturvassa, ja mitä siellä pitäisi tehdä, joten haluan, herra puhemies, nostaa nyt esiin yleisen huolen liittyen tähän esitykseen. Edustaja Lohikoski viittasi siihen, että aktiivimallille ei ole voitu arvioida tarkkaa työllisyysvaikutusta, mutta toki pitää muistaa se, että aikaisemmin valtiovarainministeriö on arvioinut, että mallin vaikutukset ovat 5 000—12 000 työllistä, vaikkakaan nyt Uusitalon ryhmä ei tätä pystynyt sitten todentamaan. Joka tapauksessa kuitenkin tämä hallitus on nyt lähtenyt sille tielle, että vanhaa puretaan, mutta uutta ei tuoda tilalle. Näin ollen, kun tiedetään se, että tämän hallituksen budjettiehdotus heikentää työllisyyttä, ja nytten hallitus on esittänyt, että aktiivimalli puretaan, niin nostan erityisen huolen esille siitä, että te pakitatte nyt taaksepäin, kun kaikin keinoin pitäisi pyrkiä löytämään keinoja, miten tämän maan työllisyys tosiasiassa vahvistuu. Herra puhemies! Tulemme odottamaan ja vaatimaan myös hallitukselta jämäköitä työllisyystoimia, toivottavasti mahdollisimman nopeasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-10T20:03:15,2019-12-10T20:05:07,Hyväksytty,1.1 2019_79_126,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä aktiivimallia säädettiin vuoden 17 lopulla, niin perussuomalaiset eivät kannattaneet tätä mallia, koska katsoimme, että siinä on paljon ongelmia, ensinnäkin se pääkysymys, että se rankaisee varsin pienillä tuloilla olevia ihmisiä, ja sitten siinä on alueellisia, ikään liittyviä ja muihin tällaisiin henkilökohtaisiin tekijöihin vaikuttavia kielteisiä osia. Siksi äänestimme vastaan ja esitimme ponnen, jossa edellytimme, että nämä tekijät otetaan huomioon ja lakia korjataan. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, ja nyt meillä on käsittelyssä tämä esitys, että koko laki kumotaan. Pidämme hyvänä, että näin on syytä menetellä. Muistan, että kun tätä asiaa kesällä keskusteltiin, niin erityisesti keskustan ryhmällä ja ministereillä oli vaatimus, että tämä puretaan vasta sen jälkeen, kun korvaavat työllisyystoimenpiteet ovat hyväksyttyinä. Näin ei nyt kuitenkaan ole. Me emme ole saaneet niitä toimenpiteitä. Yksi tänään oli, mutta ei se kohdistu ollenkaan tähän eikä ole vastaava. Perussuomalaiset eivät asettaneet tällaista ehtoa, vaan olimme sitä mieltä, että tämä laki on osoittautunut huonoksi ja siksi olemme valmiita sen kumoamaan mutta emme todellakaan sillä tavalla, ettemmekö vaatisi voimakkaasti, että uusia työllistäviä toimenpiteitä tarvitaan, ei niinkään keppiä vaan porkkanoita, myönteisellä tavalla uudistuksia. Koska voi olla, että riittävän korkeaan työllisyysasteeseen emme pääse helpoin keinoin, niin siksi olen itse esittänyt, että hallitus nöyrästi tämän tunnustaisi ja asettaisi parlamentaarisen komitean tai vastaavan tekemään pitkäjänteisiä, keskipitkän ja pitkän aikavälin työllisyystoimenpiteitä, joissa varmasti on myös sellaisia kipeitä kohtia, joita ei kukaan haluaisi mutta jotka on ehkä toteutettava, jotta selviämme tulevista haasteista tässä yhteiskunnassa, koska työn lisääminen on se ratkaisu, jolla saadaan yhteiskunnan rattaat pyörimään ja toisaalta myös varoja, joilla voidaan pitää palvelut asianmukaisella tasolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T20:05:10,2019-12-10T20:08:10,Hyväksytty,1.1 2019_79_127,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tietenkin erittäin kannatettava, hyvä asia, että aktiivimalli nyt kumotaan ja samalla tämä 4,65 prosentin työttömyysturvaleikkuri poistuu. Se helpottaa monen ihmisen elämää. Tässä keskustelussa on kuitenkin valitettavan vähälle huomiolle jäänyt se tosiasia, että meillä on itse asiassa aktiivimallia paljon suurempi ja pahempi keppi, suurempi leikkuri olemassa työvoimahallinnossa ja työttömyysturvajärjestelmässä, nimittäin nämä erilaiset työttömyysturvan karenssit. Nämä karenssipäätöksethän ovat käytännössä sellaisia, että ne voivat olla jopa sadan prosentin työttömyysturvaleikkureita eli voivat viedä määräajaksi kokonaan työttömyysturvan työttömältä pois. Luettelen tässä nyt muutamia perusteita, joilla tällaisen karenssipäätöksen voi työvoimahallinto tehdä: Koulutusta vailla oleva nuori ei hakenut opiskelupaikkaa — ei oikeutta työttömyysturvaan toistaiseksi. Koulutusta vailla oleva nuori keskeytti opinnot — ei oikeutta työttömyysturvaan toistaiseksi. Koulutusta vailla oleva nuori laiminlöi työllistämissuunnitelman toteuttamisen — ei oikeutta toistaiseksi. Toistuva moitittava menettely — langetetaan työssäolovelvoite, ennen kuin työttömyysturva taas juoksee. Työstä eroaminen — karenssi 90 päivää, siis sadan prosentin leikkuri 90 päivää. Työstä eroaminen, kun työtä on jäljellä enintään viisi päivää — karenssi 30 päivää. Virasta pidätetty — karenssi 90 päivää. Kieltäytynyt työstä — karenssi 60 päivää. Kieltäytynyt enintään kaksi viikkoa kestävästä työstä — karenssi 30 päivää. Kieltäytynyt varmasta työpaikasta — karenssi 90 päivää. Työnantaja irtisanoi — karenssi 60 päivää. Jäi saapumatta työllisyyssuunnitelman laatimiseen — karenssi vähintään 15 päivää. Kieltäytyi suunnitelman laatimisesta — vähintään 30 päivää karenssia. Laiminlöi suunnitelman toteuttamisen — karenssi 60 päivää. Kieltäytyi työllistymistä tukevista palveluista — karenssi 60 päivää. Keskeytti työllistymistä tukevan palvelun — karenssi 60 päivää. Tällaisia päätöksiä siis työvoimahallinto on langettanut viime vuonna 120 000 kappaletta, joissa ihminen menettää työttömyysturvan kokonaan. Hyvin usein nämä perusteet ovat kovin, kovin tulkinnanvaraisia ja johtuvat esimerkiksi työttömän tietämättömyydestä. Tämä on todella kova leikkuri, josta ilman muuta pitäisi päästä eroon. Se pitäisi järkevöittää. Nyt jos olen ymmärtänyt oikein, niin on asetettu näissä työllisyystyöryhmissä tehtäväksi myös näiden karenssien perkaaminen ja esimerkiksi tällaisen huomautusmenettelyn käyttöönotto, joka olisi paljon, paljon inhimillisempi. Nämä nykyiset karenssit ovat todella rajuja ihmisen toimeentulon kannalta. Vielä huomauttaisin, että näitten määrä ja näitten päätösten määrä [Puhemies koputtaa] on jatkuvasti kasvanut ja edelleen kasvussa, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-10T20:08:10,2019-12-10T20:11:31,Hyväksytty,1.1 2019_79_128,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu hyvältä, että ollaan tässä vaiheessa aktiivimallin leikkureitten kumoamisen kanssa, mutta mitä enemmän tätä asiaa on nyt tullut tässä mietittyä, niin kyllä näitten leikkureitten purkamisesta on tullut myös tasa-arvoteko. Miesten itseluottamukseen ja omaan arvostukseen iskevän aktiivimallin leikkurin purkaminen on varsinainen tasa-arvoteko tässä maassa, ja varsinkin kun se on samalla, kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen mainitsi, purrut iäkkäisiin työnhakijoihin, niin siitähän tulee jo lähestulkoon tuplapureminen: eli plus 55 ‑vuotias työtön, sitten nämä leikkurit tulevat päälle, ja jos sattuu vielä olemaan plus 55 ‑vuotias miestyötön, niin rankaisut ovat tuntuneet entistä kovemmilta. Tässä on myöskin huomioitava tulevaisuudessa, kun on puhuttu näistä tulevaisuuden vaihtoehdoista ja siitä, mitä tulee tilalle, että tarvitaan malli, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan, kannustaa kouluttautumaan eikä rankaise siitä, että ei välttämättä osaa jotain, niin kuin tämän mallin kanssa valitettavasti tuntuu, ainakin tunnetta se on sellaiseen herättänyt. Alueellisesti epäreilukin tämä on ollut. TE-toimistot ovat olleet aika eriarvoisessa asemassa koko aktiivimallin kanssa, ja vaihtelevat resurssit ovat vaikeuttaneet myöskin tämän toimeenpanoa. Kaiken kaikkiaan nyt kun tätä päivää summaa yhteen ja keskustelua, niin myös edellisessä pykälässä mainittu vuoropäivähoidon tuleminen myös pienille lapsille voi olla yksi työllisyysteko tälle puolelle, koska yksinhuoltajavanhemman on helpompi ottaa työtä vastaan, ja työttömyyskään ei ole niin rangaistava teko enää. Kaiken kaikkiaan hyvä, että menee eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-12-10T20:11:31,2019-12-10T20:13:31,Tarkistettu,1.1 2019_79_129,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En malta olla muutamaa sanaa sanomatta tästä tärkeästä aiheesta. Aktiivimallin keskeinen tavoite oli siis lisätä työllisyyttä. No, tutkimuksissa ei ole voitu kuitenkaan nyt luotettavasti osoittaa aktiivimallin lisänneen työllisyyttä. Sen sijaan aktiivimalli on heikentänyt erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien työttömyysturvan tasoa, lisännyt toimeentulotuen tarvetta ja nostanut työttömyysturvajärjestelmään kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. TE-toimistojen asiantuntijat ja esimiehet eivät pidä aktiivimallia työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Aktiivimallin avulla ei pystytä edistämään työllistymistä, koska se kannustaa aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aktiivimallin ehtojen täyttämiseen, siis näennäisaktiivisuuteen. Selvitysten ja tilastojen perusteella on selvää, että aktiivimalli on heikentänyt työttömien toimeentuloturvaa. Työttömyysetuutta pienennettiin erityisen usein heikommassa työmarkkina-asemassa olevilta iäkkäämmiltä työnhakijoilta. Aktiivimalli näyttää myös, kuten edustaja Malm puhui, kohdistuneen erityisesti miehiin. Aktiivimalli on koettu vaikeaselkoiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Se on epäoikeudenmukainen alueellisesti, aloittain sekä ikäryhmittäin. On epäoikeudenmukaista edellyttää kaikilta samanlaista aktiivisuutta, vaikka osa työttömistä tarvitsisi ensisijaisesti työ- ja toimintakyvyn sekä terveydellisten rajoitteiden selvityksen sekä ohjauksen asianmukaiseen hoitoon, kuntoutukseen, työkyvyn selvitykseen tai muuhun tarpeenmukaiseen palveluun. Aktiivimalli on lisännyt byrokratiaa eikä tarjoa riittäviä palveluita. Malli on työttömyysturvan toimeenpanon kannalta kohtuuttoman raskas verrattuna työllisyysvaikutuksiin. Tässä muutamia asioita, mistä syystä tästä mallista on syytä luopua. No, mitä jatkossa? Työllisyyden edistämiseksi tarvitaan työttömien työnhakijoiden aktiivisuutta tukevia toimenpiteitä, kannusteita ja työllistymistä tukevia palveluja. Työvoimapalveluita tulisi kehittää nykyistä yksilöllisemmiksi ja eri työttömien ryhmien tarpeita vastaaviksi ja riittäviksi. Se on tulevaisuuden suunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-10T20:13:35,2019-12-10T20:16:02,Hyväksytty,1.1 2019_79_130,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta myös minun puoleltani. Ensinnäkin toteaisin tähän kokoomuksen vastalauseeseen ja esitykseen siitä, että nämä omavastuupäivät pitäisi nostaa viidestä seitsemään. Me emme sitä siellä valiokunnassa kannattaneet hallituspuolueitten edustajina, ja itse ajattelen myös niin, että ei ole hyvä, että me teemme poukkoilevia ratkaisuja, että vähän väliä muutetaan näitä omavastuupäiviä. Ylipäänsä koko työllisyyspolitiikan osalta minusta on ongelmallista, jos ei ole semmoista pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Sitä minusta olisi hyvä työvoima- ja työllisyyspolitiikka. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuultiin erittäin laajasti tästä aktiivimallista asiantuntijoita, ja meille selvitettiin myös näitä tehtyjä tutkimuksia, joita on tehty kaiken kaikkiaan kolme, jos muistan oikein. Nämä tehdyt tutkimukset eivät osoita sitä, oliko tällä aktiivimallilla itsellään miten paljon työllisyyttä lisääviä vaikutuksia vai johtuiko työllisyyden parantuminen — kuten hyvin tiedämme, että 140 000 uutta työpaikkaa tuli viime vaalikaudella — muista syistä ja mikä oli suhdannevaikutus ja niin päin pois. Sitä oli vaikea arvioida. Itsekin luulin alun alkaen, että tämä aktiivimalli oli alueellisesti hyvin eriarvoistava, mutta itse asiassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuulimme sen, että näitä alueellisia eroja ei niinkään ollut, mutta sitten eri ihmisryhmien välillä, kuten täällä jo puheenvuoroissa on hyvin todettu, erityisesti ikääntyneemmät miehet olivat tässä kärsijöinä, se pitää paikkansa. Ja näistä positiivisista työllisyysvaikutuksista, niin ehkä aktiivimalli parhaiten kuitenkin kävi niille, jotka olivat siellä ansiosidonnaisen puolella. Ehkä siellä tapahtui myös sitä työllisyyden paranemista. Itse ajattelen sillä tavalla, että ylipäänsä on ehkä väärä lähtökohta ajatella työttömiä yhtenä yhtenäisenä massana. Tilanteet ovat niin erilaisia siitä oman lähiympäristön työllisyysmahdollisuuksista lähtien, siitä, mikä on oma koulutustaso, miten kauan on ollut työttömänä ja monista eri yksilöllisistä syistä, että sen takia me tarvitsisimme enemmän räätälöityjä malleja eri työttömille, erityyppisille ihmisille. Se on hyvä, että tähän lisättiin 25 miljoonaa euroa lisää rahaa, ja ne ovat käytettävissä edelleenkin. Ja kuten täällä tuli jo esille, niin sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti sitä, että me tarvitsemme huomattavan paljon yksilöllisempiä palveluita, jotta työttömät saavat hyvää apua ja pääsevät sitten mahdollisesti työn piiriin. Sosiaaliturvauudistustyö on ehdottoman tärkeää, ja se komitea tullaan asettamaan hyvinkin pian. Sitten tässä on perätty niitä uusia keinoja, mitä voitaisiin ottaa käyttöön. Itse pidän kyllä tärkeänä, että nämä kuntien työllisyyskokeilut lähtevät pian käyttöön. Niistä ajattelen kyllä niin, että olisi hyvä ottaa mukaan kaikki kunnat, jotka ovat hakeneet näihin työllisyyskokeiluihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-10T20:16:06,2019-12-10T20:19:07,Hyväksytty,1.1 2019_79_131,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden  ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hallitusohjelmaan itse asiassa on kirjattu lukuisia osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistämistä edistäviä toimenpiteitä. Ihan jos muutaman tässä luettelomaisesti sanon — tämä ei ole kattava lista — niin siellä on esimerkiksi osatyökykyisten työkykyohjelma, siellä mainitaan kuntoutusjärjestelmäuudistus, sosiaalisen kuntoutuksen lisääminen, välityömarkkinoiden kehittäminen, TE-toimistojen palvelujen parantaminen muun muassa työhönvalmentajien lisäämisen avulla — erityisen tärkeä toimenpide, koska siellä tarvitaan nimenomaan sitä henkilökohtaista apua, tukea, ohjausta — kolmannen sektorin palkkatuen kehittäminen niin, että siihen tulee mukaan yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muita palveluja niin, että työttömän olisi helpompi siirtyä avoimille työmarkkinoille. Minä väitän, että jokainen näistä keinoista on vaikuttavampi kuin tämä epäinhimillinen aktiivimalli. Sitten tämä sosiaaliturvan uudistus, joka on mittava asia. Sitä ei varmaan nyt saada tällä kaudella valmiiksi, mutta hyvä, jos päästään aloittamaan sitä vaikeaa ja haastavaa työtä. Nämä kuntakokeilut ovat tärkeitä, ja minä toivoisin nyt, että näissä kuntakokeiluissa mutta myöskin muissa kehittämishankkeissa hyödynnettäisiin myös näitä hyvissä hankkeissa ja kokeiluissa jo tähän asti saatuja, räätälöityjä malleja, joissa on siis todella hyviä vaikuttavuustuloksia saatu hyvinkin vaikeasti työllistyvien ihmisten auttamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+12.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-10T20:19:07,2019-12-10T20:20:55,Hyväksytty,1.1 2019_79_132,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi   työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6  luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_79_133,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi   työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6  luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatamme hallituksen esitystä nostaa työttömyysputken alaikärajaa 61 vuodesta 62 vuoteen vuonna 61 ja sen jälkeen syntyneiden osalta. Muutos ei ole varsinaisesti hallituksen oma toimenpide, vaan pohjautuu työmarkkinajärjestöjen vuonna 2014 tekemään eläkesopimukseen ja vuoden 2017 työeläkeuudistussopimukseen. Lisäksi muutoksen vaikutukset eivät käytännössä kosketa kuluvaa vaalikautta. Vuonna 61 syntyneet saavuttavat putken uuden alaikärajan vuonna 2023 täyttäessään 62 vuotta. Työttömyysputken alaikäraja ei siis ole nopeavaikutteinen työllisyystoimi, vaan työllisyyshyödyt on arvioitu vuodelle 2025 ja siitä eteenpäin. Valiokunnan kuulemisissa on saatu eri tahoilta vahvaa viestiä siitä, että työttömyysputken ikärajan nostolla on havaittu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden työllisyyteen. Kokoomus on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan työttömyysputken poistamista kokonaan. Putkessa jo olevien asema turvattaisiin, mutta uusia henkilöitä ei hyväksyttäisi putkeen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyspaketti-työryhmän raportin mukaan työttömyysputken poisto voisi nostaa työllisyyttä noin 10 000 hengellä. Tämä muutos parantaisi erityisesti ikääntyneiden työllisyyttä ja vahvistaisi julkista taloutta. Tämän päätöksen tueksi on olemassa paljon putken poistoa tukevaa akateemista tutkimusta. Ikääntyneiden työllisyyden nosto on todella tärkeä tehtävä, ja tällä työllisyysputken poistamisella me nimenomaan voisimme kannustaa palkkaamaan ikääntyneitä ja myös parantamaan heidän edellytyksiään päästä töihin. Kokoomus on jättänyt vastalauseen tästä lakiesityksestä, ja vastalauseen mukainen lausumaehdotus kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työttömyyseläkeputken poistamiseksi ja ikääntyvien työllisyyden parantamiseksi.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+13.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-10T20:21:16,2019-12-10T20:23:52,Hyväksytty,1.1 2019_79_134,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi   työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6  luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Herra puhemies! Kannatan edustaja Laihon tekemiä lausumaehdotuksia. Herra puhemies! On täysin totta, mitä edustaja Laiho toi esille siitä, miten kokoomus tämän asian näkee. Haluan siihen oikeastaan lyhyesti vain lisätä sen, että kyse ei tietenkään ole pelkästään siitä, että tämä työttömyysputki poistettaisiin, vaan yhtä lailla tarvitaan voimakkaasti tukevia toimia siihen, että myös työuran loppupuolella olevat ihmiset kokevat, että he ovat aivan yhtä arvokkaita ihmisiä työmarkkinoilla kuin mitä nuoremmat ovat. Se tarkoittaa silloin toimia koulutuksen osalta, oppisopimuksen osalta, palveluiden osalta, jotta myös tämä heidän kokemuksensa saadaan käytettyä sillä tapaa hyödyksi ja heidät autettua myös sitten seuraavaan työpaikkaan, koska tiedämme sen, että useassa maakunnassa työvoimapula on hyvin suurta, meillä on avoimia työpaikkoja enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Kun vielä, herra puhemies, tiedämme sen, että kun katsomme pohjoismaista vertailua, niin itse asiassa meillä ikääntyneiden työllisyysaste — en tiedä, onko oikein puhua 55 vuotta täyttäneistä ikääntyneinä, mutta kun tässä tilastollisesti näin kuitenkin todetaan — on merkittävästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Se on minusta kyllä semmoinen asia, että siihen meidän täytyy eduskunnassa kiinnittää erityistä huomiota, koska ei voi ajatella myöskään niin, että 55 vuotta täytettyään ei olisi yhtä arvokas ja tärkeä ihminen tämän yhteiskunnan kannalta ja tuolla työmarkkinoilla kuin mitä nuoremmat ovat. Herra puhemies! Toimia tarvitaan, ja tässä myös toki kannustamme hallitusta rivakkaan toimintaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+13.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-10T20:23:52,2019-12-10T20:25:57,Hyväksytty,1.1 2019_79_135,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi   työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6  luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,Toimia tarvitaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+13.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_79_136,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi   työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6  luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! — Kyllä. Tämä hallituksen esitys heikentää työttömyysturvaa, työttömien asemaa. Ei ehkä merkittävästi eikä kovin nopeasti, mutta kuitenkin. Olikin mielenkiintoista ensimmäisessä käsittelyssä kuulla, kun edustaja Kontula totesi, että hän vastustaa tätä lakiesitystä mutta äänestää kuitenkin tämän puolesta. Eli ei ilmeisestikään äänestetä itse laista, koska mietintö on sinänsä yksimielinen, on vain kokoomuksen ponnen sisältämä vastalause. Tämä todella on yli 60-vuotiaille työttömille heikennys heidän asemaansa. Heidän asemansa tässä työmarkkinatilanteessa ei ole kovin hyvä. Siksi on paikallaan, että tätä järjestelmää ei kokonaan poisteta niin kuin kokoomus ponnellaan pyrkii tekemään, vaan pidetään se kuitenkin pystyssä. Toisaalta tämä on työmarkkinaosapuolten hyväksymä eli kolmikannassa hyväksytty menettely, ja tältä pohjalta katsoen perussuomalaiset ovat tämän valmiit hyväksymään. Kun kokoomus tuolla ponnellaan esittää, että kokonaan poistettaisiin tämä putki, niin herää kysymys, mitä kokoomus mahtaa olla valmis tarjoamaan tilalle. Kun joitain toimenpiteitä kuulemma on tarjolla, niin ne olisi hyvä kuulla tässä yhteydessä, kun miettii tuohon ponteen suhtautumista. Mutta en kyllä äänestä ponnen puolesta. Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Kontulan kantaan viitaten olisi mielenkiintoista kuulla, mitä edustaja Yrttiaho on tästä mieltä ja mikä on vasemmistoliiton laajempi linja tässä. Pidättekö tätä hyvänä vai huonona? Jos pidätte huononnuksena, niin oletteko äänestämässä kuitenkin puolesta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+13.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-10T20:26:01,2019-12-10T20:28:17,Hyväksytty,1.1 2019_79_137,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi   työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6  luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puhun nyt edustaja Yrttiahona. Se on ihan selvää, että eläkeputken leikkaaminen on työttömyysturvan leikkaamista. Työttömyysturvan lisäpäivät viedään, ja tätä ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella. Kokoomus olisi viemässä koko eläkeputken. Nämä lisäpäiväthän ovat tarjonneet nimenomaan heikossa työmarkkina-asemassa oleville ikääntyneille työttömille, työttömäksi joutuville turvaverkon ennen eläkkeelle pääsyä, esimerkiksi massairtisanomistilanteessa tai tehtaiden lakkautustilanteessa, joita viime vuosikymmeninä on ollut useita. Tämä on ollut erittäin, erittäin hyvä järjestelmä, eikä sitä pitäisi purkaa. Se on monelle teollisuuden‑, rakennusalan ja palveluidenkin työntekijöille ollut helpotus. [Toimi Kankaanniemi: Ja entisille kansanedustajille!] Ja huomautan näistä työllisyysvaikutuksista, että kyllä ainakin minun järkeni mukaan irtisanomistilanteessa tämä irtisanomispaine kohdistuu nuorempiin ikäluokkiin. Tämä on myös työnantajan näkökulmasta tarjonnut tavallaan edun niissä irtisanomistilanteissa. Toki työnantajat ovat joutuneet maksamaan sitten omavastuuta näistä eläkeputkien lisäpäivien aiheuttamista etuusmenoista, maksimissaan 90 prosenttia etuusmenosta silloin, kun on kyse ollut todella isosta, satojen työntekijöiden työnantajasta, jonka palkkasumma on jo sitten yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Eli itse asiassa syy siihen, miksi kokoomus haluaa eroon koko eläkeputkesta, lienee siinä, että se ajaa isoille työnantajille helpotuksia vastuisiin ja maksuihin, mitä tuo puolue itse asiassa kaiken kaikkiaan melkein joka asiassa tavoittelee. Tämä on mielestäni huono esitys, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+13.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-10T20:28:17,2019-12-10T20:30:48,Hyväksytty,1.1 2019_79_138,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi   työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6  luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä keskustelussa on tullut esille, tämä esityshän liittyy tähän 2017 vuoden alusta voimaan tulleeseen eläkesopimukseen. Ja silloin 2014 keskeiset työmarkkinajärjestöt päättivät, että myös tästä eläkeputken ikärajan nostosta tehdään vuoteen 2019 mennessä esityksiä, ja tämä esitys on nyt tässä meillä käytettävissä. Kannattaa muistaa, että kun me keskustelimme Suomessa yhteiskunnallisesti erittäin voimakkaasti siitä, että nostaisimme eläkeikää 63:sta 65 vuoteen, niin samalla puhuttiin laajemminkin työurien pidentämisestä ja kannettiin huolta siitä, miten erityisesti yli 55-vuotiaat pystyisivät ja jaksaisivat olla työssä pidempään. Se on minusta olennainen kysymys tänäkin päivänä, millä tavalla ihmisten työosaaminen otettaisiin entistä enemmän käyttöön, ja siinä on sekä työnantajien asenteista kysymys että nuorempien työkollegoidenkin asenteista kysymys, että miten arvostetaan iäkkäämpiä työntekijöitä, heidän kokemustaan ja osaamistaan kaiken kaikkiaan. Me kävimme myös valiokunnassa keskustelua, ja aika runsaasti tästä asiasta kuultiin myös asiantuntijoita. Itse kyllä ajattelen sillä tavalla, että kun on tämä kokoomuksen ponsi, jossa esitetään, että otettaisiin kokonaan tämä järjestelmä irti, niin kyllä täytyy sanoa, että mitäs sitten. Jos meillä ei saman tien ole jotain muuta tarjottavaa, niin kyllä minä pidän sitä aika kylmänä esityksenä, että tästä vain tämä järjestelmä otettaisiin pois. Mutta sitten valiokunnassa kyllä oltiin sitä mieltä, ja muotoiltiinkin siihen mietintöön, että meidän pitää arvioida tämän meidän järjestelmämme toimivuutta tulevaisuudessa, mutta eihän se sillä tavalla mene, että me yhtäkkiä vain jotain otamme pois esittämättä jotain tilalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+13.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-10T20:30:48,2019-12-10T20:32:47,Hyväksytty,1.1 2019_79_139,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_79_140,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 16/2019 valtiopäiviltä käsittelee kaikkien eduskuntaryhmien yhteistä lakialoitetta laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Lakialoitteessa ehdotetaan rintamasotilaseläkelain ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain mukaisen rintamalisän korottamista 50,19 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakialoitteen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakiehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina ja puoltaa niiden hyväksymistä muuttamattomina. Valtion talousarviossa on rintamalisää ja ulkomaille maksettavaa rintamalisää varten arviomääräraha. Rintamalisien korottamisen lisäkustannukset vuodelle 2020 ovat 4 700 000 euroa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2020, ja tämä korotuksen ajankohdan määräytyminen sinne huhtikuun alkuun johtuu Kansaneläkelaitoksen eli Kelan tietojärjestelmien kyvykkyydestä toteuttaa lainsäädännön edellyttämät muutokset. Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+14.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-10T20:33:12,2019-12-10T20:34:44,Hyväksytty,1.1 2019_79_141,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla rintamalisäasiaa käsiteltiin lähetekeskustelussa, ja nyt on ensimmäinen käsittely tänään. Sotaveteraanien tilanteesta on keskusteltu täällä eduskunnassa jo vuosikymmeniä. Käytännön toimet sotaveteraanien eteen eivät ole mielestäni pysyneet näiden puheiden perässä. Vuosien vieriessä vastustamattomasti eteenpäin valitettavan moni itsenäisyytemme takuumiehistä ja -naisista on poistunut keskuudestamme. Vielä elossa olevista sotiemme veteraaneista on huolehdittava hyvin. Tästä ei voi tinkiä. Rintamalisien korottaminen 50 eurosta 125 euroon on aivan vähintä, mitä me voimme veteraanien eteen tehdä. Se oli kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen päätös. Se oli hyvä päätös. Sotaveteraaneja on elossa vielä 8 500 ja sotainvalideja alle 2 000. Lisäksi sotaleskistä ja veteraanien puolisoista on pidettävä huolta. Myöskään sotaorpoja ei saa unohtaa. Heitäkin on yli 16 000. Monilla veteraaneilla avun tarve on todella suuri. On päivänselvää, että kun veteraanien keski-ikä on yli 94 vuotta, niin hoivapalvelujen tarve korostuu. Nyt ovatkin käsillä viimeiset vuodet, kun voimme vielä osoittaa veteraaneille arvostusta kohdentamalla resursseja heille suunnattuihin palveluihin ja kuntoutukseen. Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu todella pahalta, että veteraanien tukeminen on edennyt poliittisen päätöksenteon puolella näin verkkaisesti. Asiasta on puhuttu paljon, kymmeniä vuosia, mutta veteraanien hyvinvointia parantavia uudistuksia on toteutettu eri hallitusten toimesta niin sanotusti pieni palanen kerrallaan. Esimerkiksi rintamaveteraanien palvelujen parantaminen rinnastamalla heidät sotainvalideihin oli hyvä muutos ja edisti osaltaan Suomen sodissa palvelleiden tasa-arvoa. Tämäkin vain toteutui aivan liian myöhään, mutta kuitenkin kotiin vietävät palvelut kuuluvat tällä hetkellä kaikille sotiemme veteraaneille maksutta, ja nyt onkin erityisen tärkeää, että jokainen luottamus- ja toimihenkilö siellä kunnissa tietää, että sotiemme veteraanit ovat erityisryhmä ja heidän kuuluu saada nämä palvelut. Valtiokonttori maksaa ne kokonaan. Vetoankin hallitukseen, että veteraanien kuntoutukseen panostetaan toden teolla. On suoraan sanottuna käsittämätöntä, että rahaa on riittänyt välillä toissijaisiinkin projekteihin ja samanaikaisesti olemme osittain unohtaneet itsenäisyyden meille turvanneiden ihmisten tarpeet. Nyt kyse on enää niin pienestä joukosta, ettei tässä ole selityksille sijaa, vaan rahaa lisää tiskiin. Missä olisimme tänä päivänä, jos ei sodissa kukaan olisi uhrannut henkeään tai terveyttään? Itsenäisyys on mahdollistanut meille elämän vapaassa ja maailmanlaajuisessa vertailussa hyvinvoivassa oikeusvaltiossa. Se on mittaamattoman arvokas asia. Minulla on hyvä ystävä, Kalervo Savolainen Kuopiossa. Hän täyttää pian 96 vuotta. Hän taisteli isäni johtamassa partiossa, joukossa, Syvärillä. Kalervo Savolainen on kirjoittanut viisi sotakirjaa näistä asioista. Isäni menehtyi jo 1984, joten erittäin hienoa on, että Kalervolla on nämä sotakirjat, jotka hän on minullekin lähettänyt, että tiedän, mikä on ollut se todellisuus sodassa. Kalervo Savolainen lähetti myös terveisiä, kun soitin hänelle viime viikolla. Hän lähetti terveisiä eduskunnalle, edustajille: ”Älkää tuhlatko sitä työtä ja panosta, joka vaati raskaat uhraukset. Me olemme itsenäisiä.” — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+14.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-12-10T20:34:47,2019-12-10T20:39:55,Hyväksytty,1.1 2019_79_142,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kävin viime viikolla Joensuussa yhdessä sotiemme veteraanien ja veteraanien leskien itsenäisyyspäiväjuhlassa, jossa kerroin tästä lakialoitteesta ja siitä, että tämä on kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen tahtotila. Sain sieltä tuotavaksi yhteiset kiitokset, ja lupasin toimittaa nämä kiitokset perille, vaikka korostin kyllä juhlassa, että kaikki kiitos kuuluu heille, sotiemme veteraaneille ja myöskin sotien aikana olleille kotijoukoille, jotka varmistivat meille itsenäisen kotimaan. Tämän juhlan aikana käydyistä keskusteluista tuon tietoonne kolme tärkeää asiaa, joista juhlaväki toivoi enemmän yhteiskunnassa keskustelua. Ensinnäkin he korostivat, että liian harvoin puhumme siitä, mikä merkitys sodan aikana oli kotijoukoilla, jotka pitivät yhteiskuntaa koossa silloin, kun miehet ja osa naisistakin oli rintamalla. Heille kuuluu myös iso kiitos siitä, että sotien jälkeen päästiin niin nopeasti yhteiskunnassa jaloilleen. Toinen tärkeä asia muistaa on se, että monet sodasta palanneet olivat usein hyvin traumatisoituneita niin fyysisesti kuin henkisestikin. Silloin ei ollut kriisiapua tarjolla, ja sota kummitteli vuosikausia, joskus vuosikymmeniä sen kokeneiden mielissä. Kun asiasta ei voinut puhua, se kuitenkin oli läsnä perheessä ja vaikutti parisuhteeseen ja myöskin lapsiin. Myöhemmin monesta aviopuolisosta tuli myös omaishoitaja, ja esimerkiksi muistisairaus tuo tai toi sodan uudelleen mieleen. Nämä sodan kokemukset olivat pitkään ja ovat varmaan vieläkin läsnä yhteiskunnassa, perheissä ja suvuissa. Ja kolmantena asiana juhlan keskusteluista nostan esille sotaleskien ja sotaorpojen tilanteen. Kaatuneitten Omaisten Liitto on puhunut usein siitä, että sotaleskien ja sotaorpojen tilanne poikkeaa muun ikääntyneen väestön tilanteesta. Äitien jäädessä yksinhuoltajiksi perheet olivat monella tavalla tiukoilla, ja monet lapset ja nuoret joutuivat kokemaan kovan lapsuuden ja nuoruuden. Liitto onkin esittänyt, että valtiovalta maksaisi sotaleskille kotona asumista tukevat palvelut ja sotaorvoille oikeuden kuntoutukseen. Näistä kaikista asioista puhuttiin siellä itsenäisyyspäiväjuhlassa, ja siellä kuulin monia esimerkkejä siitä, miten oli koettu ja miten on pärjätty tavallaan sotien jälkeen. Se oli jotenkin niin liikuttavaa siellä se kiitollisuus, mitä sain kuulla, kun kerroin tästä yhdessä tehdystä päätöksestä ja aloitteesta. Tällä hetkellä jossain päin Suomea huomioidaan palvelutarpeen arvioinnissa sotaveteraanien, omaishoitajien, sotaleskien ja sotaorpojen erityinen tilanne jopa hyvinkin, mutta yleisesti ottaen asiaa ei ole hoidettu niin hyvin kuin pitäisi. Siksi toivonkin, että nyt kunnissa ja alueilla otettaisiin asia erityishuomion kohteeksi ja palveluja kehitettäisiin näiden ryhmien yksilöllisiä ja erityisiä tarpeita paremmin huomioiden. Heitä ei todellakaan ole enää keskuudessamme paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-10T20:39:55,2019-12-10T20:43:40,Hyväksytty,1.1 2019_79_143,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä myös siihen näkemykseen, joka täällä taisi tulla jo aiemminkin esille, että kieltämättä työtä on lähdetty tekemään sotiemme veteraanien hyväksi — kiittämään ja palveluita parantamaan — aika myöhäisessä vaiheessa. Sama koskee myös vaikka talvisodan muistamista. Talvisodan syttymisestä tuli tässä näin puolitoista viikkoa sitten 80 vuotta, ja jos muistan oikein, niin vasta 30 vuotta sitten hyväksyttiin se, että meillä ruvetaan ylipäänsä muistamaan talvisotaa ja huomioimaan sitä. Sotiemme veteraaneja on todellakin noin 8 000 henkilöä tällä hetkellä, ja taitaa olla, että sotainvalideja enää vain reilu 1 000—1 500, eli erittäin vähän. Minä haluan tuoda esille: Olimme edustaja Risikon kanssa tänään samassa tilaisuudessa, joka oli hyvin mieleenpainuva tilaisuus ja liittyy tähän meidän aihepiiriimme. Eli tänään eduskunnassa oli juhlakokous ja juhlalounas, joka oli rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan kokous ja tosiaankin vasta 40-vuotisjuhlakokous. Tämäkin kertoo, että vasta vuonna 79 perustettiin tällainen neuvottelukunta yhdyselimeksi valtakunnallisille veteraanijärjestöille, eduskuntapuolueille ja virkamiehille. Täytyy sanoa, että tämä neuvottelukunta on myös tehnyt hyvää työtä. Sieltä on tullut tähän taloon aloitteita toteutettaviksi, ja näistä aloitteista muun muassa se, että tämän vuoden marraskuun alusta lähtien kaikilla veteraaneilla on ollut samat mahdollisuudet saada kotipalveluita. Sitten tämä käsittelyssä oleva asia, jota täällä nyt juuri käsittelemme, niin se on meidän yhteinen, kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen lakialoite. Pidän erittäin tärkeänä, että täällä salissa kunnioitetaan tätä yhteistyön perinnettä, että me emme itse kukaan eikä mikään ryhmä lähde tekemään tässä tilanteessa, kun meillä on näin vähän näitä meidän kunniakansalaisiamme, tämmöisiä erillisiä irtiottoja, vaan teemme näitä asioita kaiken kaikkiaan yhdessä. Otan myös esille sen, kun meistä moni on tavannut todellakin Kaatuneitten Omaisten Liiton väkeä, että he kantavat huolta erityisesti sotaorvoista ja sotaleskien asemasta. On todella tehty hyvää tutkimusta siitä, minkälaista se elämä oli näissä perheissä, kun isä siellä sitten kaiken kaikkiaan sodassa meni tai vähän ajan päästä sitten jopa lopullisesti menehtyi, vaikka olisi kotiutettukin. Ainakin oma ajatukseni kulkee sillä tavalla, että ehkä meidän pitäisi myös joukkona enemmän paneutua tähän asiaan ja pohtia, onko meillä vielä tässä jotain yhteisesti tehtävää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+14.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-10T20:43:42,2019-12-10T20:46:34,Hyväksytty,1.1 2019_79_144,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille  maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Vehviläinen täällä totesi, saimme viettää hienon juhlakokouksen tänään. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntatoiminta täytti 40 vuotta, ja oli juhlakokous. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntahan aikoinansa perustettiin todella huolehtimaan rintamalla toimineista ja heidän läheisistään, jotka apua tarvitsivat. Tehtävänä oli nimenomaan yhteensovittaa ja toimia siltana viranomaisten, päättäjien ja veteraanijärjestöjen välillä. Siellä tuotiin hyvin esille sitä, mikä merkitys todella rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalla on, ja myöskin sitä, miten poliitikot ovat ahkerasti osallistuneet tähän — eräänlainen parlamentaarinen ryhmä, ja se on hyvä asia. On tehty paljon hienoja muutoksia tässä viime aikoina ja viime vuosina. Esimerkiksi nämä kotiin vietävät palvelut, kotiin vietävät kuntouttavat palvelut ja kotipalvelut ovat aivan valtavan hyvä asia. Ja sitten tietysti tämä, että invalidien laitoshoito on saatu nyt järjestettyä. Se, mikä vielä kaipaisi — tässä vähän myöskin toistan samaa, mitä edustaja Vehviläinen — niin kyllähän tämä sotaorpojen tilanne on tällä hetkellä sellainen, joka varmasti vaatisi huomiota. Nimittäin muistelen silloin, kun tulin tähän taloon, ensimmäisinä vuosina tehtiin partisaanien uhreille ensiksi kertakorvaus ja sitten kuntoutus. Tämä on ihan vastaavaa ajattelua, elikkä me voisimme ajatella, että se olisi samaa kategoriaa. No, nyt tietysti yritetään eri tavoin saada erilaisia hankkeitakin heille, että he saisivat tällaista kuntoutusmallia kehitettyä, ja olen itsekin tehnyt siihen talousarvioaloitteeseen aloitteen. Toivon, että siihen osallistutaan. Mutta sitten vielä pari muuta tällaista veteraanipoliittista asiaa. Olen itse saanut olla veteraanipoliittisen neuvottelukunnan jäsen, mutta myöskin ministerinä, ja silloin tehtiin veteraaniohjelmia. Rahaahan ei ollut tietenkään ihan sitä, mitä olisi tarvittu, ja siitä syystä piti priorisoida. Mutta nyt kun väki on vähentynyt, niin toivon, että huolehditaan heistä, jotka ovat vielä jäljellä. Mielestäni tämä haitta-asteajattelu on kyllä hyvin erikoista, koska se joku prosentuaalinen haitta-aste on erittäin vaikea kyllä arvioida tämän ikäisiltä henkilöiltä. Sitten toinen, mitä haluaisin vielä korostaa, on veljeskotien siirtäminen geriatriseen kuntoutukseen. Meillä tulee olemaan valtavan suuri tarve geriatrisesta kuntoutuksesta. Meillä väki ikääntyy, ja meillä on sotainvalidien veljeskodit, jotka ovat erikoistuneet tähän ikäihmisten kuntoutukseen. Miksi emme hyödynnä sitä osaamista? Se on hyvin vaihtelevasti eri alueilla hyödynnetty, ja toivon, että siihen myös valtiovalta paneutuu hieman vielä tarkemmin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+14.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-10T20:46:34,2019-12-10T20:49:25,Hyväksytty,1.1 2019_79_145,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_79_146,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi sosiaali- ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 17/2019 vp käsittelee hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain 50 §:ää. Kyseistä pykälää ehdotetaan muutettavan siten, että Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, jäljempänä Tietolupaviranomainen, saisi periä korvauksen tietoluvan lisäksi tietopyyntöä koskevan päätöksen mukaisten tietojen poimimisesta, toimittamisesta ja yhdistelystä, esikäsittelystä, pseudonymisoinnista ja anonymisoinnista. Lain 50 §:n 2 momenttia esitetään täydennettäväksi siten, että rekisterinpitäjällä tai henkilötietojen käsittelijällä, joka luovuttaa Tietolupaviranomaiselle tietoja tietopyyntöä koskevan päätöksen perusteella, olisi myös oikeus saada Tietolupaviranomaiselta korvauksena näin määräytyvä osuutensa tietopyyntöä koskevan päätöksen saajan maksettaviksi määrätyistä kustannusten korvauksista. Lisäksi lain 50 §:n 3 momenttiin esitetään tehtäväksi vastaava tekninen korjaus. Esityksellä on vaikutus vuoden 2020 tulo- ja menoarvioon ja erityisen merkittävä vaikutus Tietolupaviranomaisen vuoden 2020 budjettiin ja budjettikehyksen suunnitteluun, koska talousarvioesitys on valmisteltu siten, että tietopyynnöistä aiheutuvista kustannuksista tulisi Tietolupaviranomaiselle maksutuloja 1.1.2020 alkaen. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kun se on vahvistettu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä perusteltuna sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain eli niin sanotun toisiolain 50 §:n muuttamista ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Toisiolain säätämisen yhteydessä kumottiin potilaslain 13 §:n 5 momentti, jonka nojalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL voi antaa luvan tietojen saamiseen yksittäistapauksessa, kun tieteellistä tutkimusta varten tarvitaan tietoa useamman kuin yhden terveyden- ja sairaanhoidon toimijan potilasasiakirjoista. Lainkohdan kumoaminen on säädetty tulemaan voimaan 1.1.2020. Koska Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen tietolupakäsittelyyn liittyvä toimivalta tulee voimaan vasta 1.4.2020, valiokunta ehdottaa potilaslain 13 §:n 5 momentin voimassaolon jatkamista mainittuun ajankohtaan saakka. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi uuden lakiehdotuksen hyväksymistä. Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+15.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-10T20:50:00,2019-12-10T20:53:07,Hyväksytty,1.1 2019_79_147,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle   liikennejärjestelmästä   ja  maanteistä  annetun   lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 91/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 9/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 9/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_79_148,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen  esitys  eduskunnalle   liikennejärjestelmästä   ja  maanteistä  annetun   lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 91/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 9/2019 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä on aika teknisluonteisia asioita, joita nostetaan esille tässä esityksessä, ja ne koskevat paljon just näitä kuulemisia ja sitä, että ne hoidetaan kunnolla. Se läpinäkyvyys on kaikista tärkeintä mielestäni tässä jutussa. Pari asiaa, jotka haluan nostaa esille: Nämä yksityistieasiathan voivat olla todella haasteellisia ja tunteita herättäviä, ja valiokunta on tässä nostanut esille sen, että yksityisteihin liittyvissä usein vaikeissa kysymyksissä tarvitaan maaoikeusinsinöörin syvällistä substanssiasiantuntemusta asian valmisteluun, lisäksi myös pääkäsittelyssä. Näen, että tämä on todella tärkeä ja hyvä asia, että näin tehdään, ja tuen tätä lämpimästi. Myös toinen asia koskee yksityisteitä. Tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävirasto hoitaisi yksityistieasioiden valtakunnallista koordinaatiota, hoitaisi myös yhteistyön ja olisi sitten myös yksityisteiden valtionavustusten kohdentamisesta vastaava viranomainen. Näen, että on todella tärkeää, että tämä on myös alueellisesti perehdytetty ja ely-keskusten kanssa hoidetaan kunnolla tulevaisuudessa tätä asiaa, niin että tämä on yhdenvertaista myös alueellisesti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+17.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2019-12-10T20:54:31,2019-12-10T20:56:18,Hyväksytty,1.1 2019_79_149,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä>>>Hallituksen esitys HE 94/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2019 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 8/2019 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_79_150,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä>>>Hallituksen esitys HE 94/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2019 vp","Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen. Vuosia 2020—2023 koskevassa sopimuksessa Suomi sitoutuisi rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä vuosittain 80 koulutuspaikkaa työvoimakoulutukseen osallistuville opiskelijoille. Sopimuksen arvioidaan aiheuttavan sopimuskauden aikana vuosittain noin 1,7 miljoonan euron kustannukset. Pohjoiskalotin koulutussäätiö on perustettu vuonna 1991 jatkamaan vuonna 1970 perustetun Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisen aikuiskoulutuskeskuksen työtä. Koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja kehittää koulutusta ensisijaisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien työmarkkinoiden tarpeisiin. Koulutusta tulee järjestää kustannustehokkaasti ottamalla huomioon Kalottialueen työmarkkinoiden ja opiskelijoiden tietotarpeet, jotta he voivat saada työtä ja säilyttää työpaikkansa. Koulutussäätiön tulee tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän, kuntien ja muiden koulutuksentarjoajien ja viranomaisten kanssa tehtävän toteuttamiseksi. Suomen rahoittamien koulutuspaikkojen määrä pysyy ennallaan edelliseen, vuoden 2019 lopussa päättyvään sopimuskauteen verrattuna. Sopimuksella kumotaan aiempi sopimus, joka on koskenut työvoimakoulutuksen toteutusta vuosina 2016—2019. Uusi sopimus ei tuo olennaisia sisällöllisiä muutoksia aiempaan sopimukseen verrattuna. Opetus‑ ja kulttuuriministeriö on jatkossa Suomen vastuuministeriö nykyisen työ‑ ja elinkeinoministeriön sijaan, sillä vastuu tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta on siirtynyt opetus‑ ja kulttuuriministeriölle. Koulutuksen rahoitustapa vaihtuu koulutuksen hankintaa koskevasta sopimuksesta toiminnan rahoitukseen myönnettäväksi avustukseksi. Ammatillista tutkintoon tai sen osaan johtavaa työvoimakoulutusta toteutetaan osana ammatillisen koulutuksen ohjaus‑ ja rahoitusjärjestelmää. Koulutussäätiön tarjoama koulutus on hieman kansallista ammatillista työvoimakoulutusta kalliimpaa johtuen oppilaitoksen sisäoppilaitosluonteesta ja kansainvälisyydestä. Valiokunnan arvion mukaan koulutuksen pohjoismaisuus tarjoaa hyvät edellytykset työmarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaidon omaavan työvoiman liikkuvuudelle Pohjoiskalotin työmarkkinoilla. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että koulutussäätiön laadukkaalla koulutustarjonnalla ja Pohjoiskalotin alueen työvoimatarpeen ajantasaisella arvioinnilla varmistetaan opiskelijoiden koulutuksen jälkeinen hyvä työllistyminen. Valiokunta korostaa koulutussäätiön mahdollisuuksia toteuttaa jatkuvan koulutuksen tavoitetta. Työ‑ ja elinkeinotoimisto päättää opiskelijoiden valitsemisesta työvoimakoulutukseen yhteistyössä koulutuksenjärjestäjän kanssa. Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ‑ ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve. Sivistysvaliokunta esittää harkittavaksi, että nyt neuvotellun sopimuskauden päättymiseen mennessä selvitetään myös mahdollisuutta tarjota koulutussäätiön ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja nykyistä laajemmin esimerkiksi perusopetuksen juuri päättäneille nuorille. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa sopimuksen hyväksymistä. Ja tämä oli ihan yksimielinen mietintö. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+19.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-10T20:57:34,2019-12-10T21:01:15,Hyväksytty,1.1 2019_79_151,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä>>>Hallituksen esitys HE 94/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2019 vp","Kiitokset, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_79_152,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten ja  asuntojen korjausavustuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 30. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+30.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_79_153,79/2019,2019-12-10,15.45,21.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten ja  asuntojen korjausavustuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun ei ollut tilaisuutta osallistua ensimmäiseen käsittelyyn, niin muutama sana aiheesta nyt. Sisäilmaongelmaisten rakennusten ja asuntojen korjaaminen ja sisäilmasta sairastuneiden ihmisten auttaminen on laaja ongelmavyyhti, jonka ratkaisuun meidän on viimein löydettävä tehokkaat keinot. Hallitusohjelmaan kirjattiin tästä oma toimenpidekokonaisuus, ja sitä ryhdymme nyt toimeenpanemaan. Sisäilmasta sairastuneet kohtaavat valitettavasti edelleen vähättelyä terveydenhuollossa. Sairaille ja lääketieteellistä hoitoa ja kuntoutusta tarvitseville saatetaan tarjota erilaisia mielenhallintamenetelmiä sen sijaan, että tutkittaisiin tarkemmin oireita ja niiden yhteyttä rakennusten sisäilmaongelmiin. Samaan aikaan sisäilmaongelmat voivat ajaa ihmisen pahimmillaan pois kodistaan. Sisäilmasairauksien on todettu olevan yksi asunnottomuuden riskitekijä. Olemme nyt hyväksymässä uutta avustusmuotoa, jonka tarkoituksena on edistää asuinrakennusten korjaamista ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja parantaa näin kosteus- ja mikrobivaurioisissa ja sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa asuvien ihmisten asemaa. Ensi vuoden alusta alkaen avustusta voi hakea asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä rakennusten perusparannusten suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Avustukset on tarkoitus kohdentaa nimenomaan kosteus- ja mikrobivaurioituneiden ja muutoin sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun. Avustusta voidaan myöntää niin yksittäiselle henkilölle kuin asuinrakennuksen omistavalle yhteisölle, kuten taloyhtiölle. Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta käsitteli lakiesitystä huolella. Kiinnitimme huomiota muun muassa siihen, että kuntotutkimusten ja suunnitelmien tekijöiden pätevyysvaatimusten tulee olla selkeät ja perustua käytössä oleviin pätevyysvaatimuksiin. On myös pidettävä huoli, että eri asumisen hallintamuodot ovat yhdenvertaisessa asemassa, kun avustusta jaetaan. Hakuprosessin on oltava selkeä ja helppokäyttöinen. Viestintää ja neuvontaa on oltava riittävästi, ja sitä on kohdennettava erityisesti yksityishenkilöille, jotta myös pientaloasujat osaavat hakea avustusta. Arvoisa puhemies! Tämä avustus ei toki yksin riitä sisäilmaongelmien selättämiseen. Pelkät suunnitelmat eivät auta, jos ei ole varaa toteuttaa tarvittavia korjauksia. Hallitusohjelman mukaisesti tulemme selvittämään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat, muun muassa miten valtio voisi tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille. Lisäksi selvitetään, onko tarvetta vahvistaa sisäilmaongelmaisen talon ostajan oikeusturvaa velvoittavalla lainsäädännöllä sekä yksityisten omistamien asuinrakennusten korjausavustusten tarpeellisuutta ja reunaehtoja. Tätä kokonaisuutta viedään eteenpäin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan kautta erillisellä VN TEAS ‑hankkeella. Hanke on nimeltään ”Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen”, ja selvitysten on määrä valmistua toukokuuhun 2021 mennessä. Sen jälkeen on johtopäätösten ja ripeiden toimenpiteiden aika. Myös sosiaali- ja terveysministeriö tähdentää lausunnossaan, että terveyshaittakorjausten tukeminen tavalla tai toisella taloudellisessa umpikujassa oleville ihmisille on hyvin tarpeellista. Arvoisa puhemies! Kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin on osoitettu 2,3 miljoonaa euroa. Jos keskimääräinen avustussumma olisi 3 000 euroa, voitaisiin avustusta myöntää noin 750 kuntotutkimukselle vuosittain. Tämä on hyvä alku. On kuitenkin tärkeää, että avustuksen käyttöönoton jälkeen sen toimivuutta ja riittävyyttä sekä jakautumista asuntotyypeittäin seurataan huolellisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin tuen riittävyyden varmistamiseksi ja paremmaksi kohdentamiseksi niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Ympäristövaliokunta hyväksyy mietinnön yksimielisesti. Hienoa, että saadaan tämä asia nyt eteenpäin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2019+30.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-10T21:08:25,2019-12-10T21:12:49,Hyväksytty,1.1 2019_80_1,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 50/2019 vp,"Nyt seuraa ensimmäisen varapuhemiehen vaali, joka toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan siis umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Kristiina Salonen, Arja Juvonen, Jukka Kopra ja Esko Kiviranta. Totean, että annettuja ääniä ei julkilueta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_2,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 50/2019 vp,Äänestyksen tulos luetaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_3,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 50/2019 vp,"Kun edustaja Antti Rinne on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi vuoden 2019 valtiopäivien jäljellä olevaksi ajaksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_4,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Muut ilmoitukset,Pyydän ensimmäistä varapuhemiestä antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_5,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Muut ilmoitukset,"Minä Antti Rinne vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Antti Rinne försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+3.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_80_6,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laiksi  Suomen   itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 3/2019 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 10.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_7,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laiksi  Suomen   itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen pöydälle jaetun pykälämuutosehdotuksen 9 §:ään.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1420,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+6.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,,,, 2019_80_8,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laiksi  Suomen   itsenäisyyden  juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,,,, 2019_80_9,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Ville Vähämäki Sami Savion kannattamana ehdottanut, että 3. lakiehdotus hylätään. Lisäksi on Heikki Autto Mia Laihon kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_10,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",3. lakiehdotuksen hylkäämisehdotuksesta on äänestettävä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_11,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta  tulevan  palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2019 vp>>>Lakialoite LA 13, 15, 18, 28/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 35/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2019 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_12,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2019 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Ville Vähämäki Heikki Auton kannattamana ehdottanut, että 1. lakiehdotus hylätään. Lisäksi on Ville Vähämäki Sami Savion kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_13,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,1. lakiehdotuksen hylkäämisehdotuksesta on äänestettävä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_14,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden  valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2019 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2019 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_15,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023  sekä  laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2019 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Ville Vähämäki Sami Savion kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Lisäksi on Heikki Autto Matias Marttisen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_16,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023  sekä  laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2019 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista. Ensin äänestetään Heikki Auton lausumaehdotuksesta Ville Vähämäen 2 lausumaehdotusta vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_17,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2019 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Kaisa Juuso Jari Koskelan kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen perusteluja koskevan ehdotuksen sekä ehdottanut, että mietintöön sisältyvä 1. lausumaehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_18,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,Lopuksi on äänestettävä 1. lausumaehdotuksen hylkäämisestä ja siihen liittyvästä perusteluja koskevasta ehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_19,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2019 vp,"Koska eduskunta on hyväksynyt mietinnön mukaisen 1. lausumaehdotuksen, ei siihen liittyvää perusteluja koskevaa hylkäysehdotusta voida ottaa äänestykseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_20,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mia Laiho Matias Marttisen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_21,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden ja  velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2019 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_22,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  työttömyysturvalain  3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2019 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Mia Laiho Matias Marttisen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_23,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  työttömyysturvalain  3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2019 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_24,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Välikysymys al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Jussi Halla-aho ja 73 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 3/2019 vp al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_25,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Yhden käsittelyn asiana esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp. Lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, tai hylätä. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_26,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa on kyse Ahvenanmaan itsehallintolain talousjärjestelmää koskevasta muutoksesta. Eduskunta on vuoden 2018 valtiopäivillä hyväksynyt lepäämään lakiehdotuksen, josta nyt on kyse. Tämä itsehallintolain muutos rakentuu Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen yhteydessä sovittuun ratkaisuun Ahvenanmaan maakunnan taloudesta ehdotettavasta sääntelystä. Perustuslakivaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että lepäämään hyväksyttyä lakiehdotusta koskevassa hallituksen esityksessä uudistuksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu silloin vireillä olleen maakunta‑ ja sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksen kannalta. Sanottua uudistusta koskevien lakiehdotusten rauettua arviointitilanne on osin muuttunut. Valiokunta pitää perusteltuna, että itsehallintolain maakunnan taloudenhoitoa koskevat säännökset uudistetaan hallituksen esityksessä HE 320/2018 vp tarkoitetulla tavalla. Lepäämään jätettyyn lakiin ei kuitenkaan voi tällaisia muutoksia nyt tehdä. Valiokunta ehdottaakin, että eduskunta hyväksyy lausuman itsehallintolaissa säädetyn tasoitusperusteen muuttamisesta. Valiokunnan päätösehdotus: ”Eduskunta hyväksyy muuttamattomana lepäämässä olevaan ehdotukseen LJL 2/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy yhden lausuman.” Ja valiokunnan lausumaehdotus kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivytyksettä esityksen Ahvenanmaan itsehallintolain 47 §:n 1 momentissa säädetyn tasoitusperusteen muuttamisesta 0,47 prosenttiin vuoden 2021 alusta lukien.” Tässä oli pääpiirteissään esityksen sisältö, ja se sisältää myös vastalauseen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2019-12-11T15:37:58,2019-12-11T15:40:22,Hyväksytty,1.1 2019_80_27,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Ärade herr talman! Det vilande lagförslaget om ändring av Ålands självstyrelselag handlar om en ändring av det ekonomiska avräkningssystemet för Åland. Det här är en del av den stora självstyrelselagsrevisionen som pågått de senaste åren under ledning av den parlamentariska kommittén som leddes av president Tarja Halonen. På grund av tidsbrist blev man förra mandatperioden inte färdig med hela självstyrelselagsrevisionen. Man beslöt ändå att frikoppla de ekonomiska delarna eftersom man hade nått ett samförstånd kring dem, och samtidigt löste förslaget de konstitutionella problem som landskaps- och vårdreformen annars hade skapat. Det är det som det här vilande lagförslaget handlar om. Vid sidan av förnyelsen i det ekonomiska självstyrelsesystemet skulle också en höjning av grundfinansieringen med 10 miljoner euro göras. Detta behövs eftersom ingen justering har gjorts i avräkningen till Åland på över 25 år sedan det nuvarande systemet trädde i kraft, samtidigt som Ålands befolkning vuxit dubbelt så snabbt i förhållande till hela landets befolkning, vilket nu innebär att Åland relativt sett får tillbaka allt mindre skatter per capita. Ärade herr talman! Alla ålänningar betalar skatt till staten på exakt samma grunder som alla andra finländare. Eftersom många funktioner på Åland upprätthålls av landskapet Åland genom självstyrelselagen och inte av staten så får Åland tillbaka en bestämd andel av de skatter man betalar för att kunna finansiera den här offentliga servicen. Problemet är att den kraftiga befolkningstillväxten på Åland gjort att de skatter man får tillbaka inte längre räcker till för att på sikt klara av att upprätthålla den här servicen, och Åland vill också fortsätta växa. Det är i det här hänseendet viktigt att betona att Åland enbart vill ha tillbaka en tillräckligt stor andel av de skatter man betalar så att man kan upprätthålla och fortsätta utveckla Åland, varken mer eller mindre. Ärade herr talman! Problemet är att då landskaps- och vårdreformen inte genomfördes på det sätt som var tänkt under förra mandatperioden betyder det här lagförslaget inte längre någon egentlig ökad grundfinansiering till Åland. Det här förslaget innebär ett nytt system som är en del av totalreformen av självstyrelselagen som var tänkt att träda i kraft då självstyrelsen fyller 100 år 2021, men förslaget innebär inte längre någon ökad grundfinansiering på 10 miljoner euro till Åland. Av den anledningen konstaterar grundlagsutskottet i betänkandet och i ett förslag till uttalande att regeringen snabbt behöver ge ett nytt lagförslag till riksdagen som höjer avräkningsgrunden till Åland, så att grundfinansieringen ökar med 10 miljoner euro per år — något som man kom överens om under förra mandatperioden. Ett sådant lagförslag behöver man förbinda sig till att göra för att den här ändringen ska få det nödvändiga samtycket av Ålands lagting. Den ändringen måste också göras genom ett separat lagförslag eftersom riksdagen inte kan göra ändringar i detta lagförslag — detta eftersom en ändring av självstyrelselagen bara kan göras i grundlagsenlig ordning med lagtingets bifall och en ändring som vilat över riksdagsvalet bara kan godkännas eller förkastas. Av den anledningen är det också så viktigt att riksdagen nu godkänner det här förslaget. Ifall det inte godkänns så går det inte längre att under denna mandatperiod återkomma till frågan eftersom processen med att ändra självstyrelselagen är så långsam. I så fall kan nästa ändring i praktiken, och hypotetiskt sett, tidigast träda i kraft efter nästa riksdagsval. Grundlagsutskottet har behandlat lagförslaget grundligt både under förra mandatperioden och under den nuvarande. Grundlagsutskottet föreslår att lagförslaget godkänns. Lagförslaget är en viktig och central del av totalrevisionen av självstyrelselagen och är viktigt för förtroendet mellan riket och Åland. I detta hänseende är det också viktigt att påminna om att Ålandsfrågor aldrig i något avseende får behandlas som dagspolitiska frågor eftersom självstyrelsen är en internationell konstruktion och självstyrelselagen är så svår att ändra på eftersom ett brett samförstånd behövs över två mandatperioder då en två tredjedelars majoritet behövs för att få ändringar till stånd. Det är också viktigt att påminna om, vilket också grundlagsutskottet tidigare gjort, att Ålands självstyrelse inte påverkas eller rubbas av andra förvaltningsreformer samt att man inte kopplar ihop ändringar av självstyrelselagen med andra lagstiftningsprojekt. Det här är åsikten av de författningsexperter som grundlagsutskottet har också hört. Ärade talman! Grundlagsutskottet föreslår som sagt ett uttalande om att regeringen nu snabbt måste åtgärda höjningen av grundfinansieringen som man kom överens om förra mandatperioden men som inte längre sker med godkännande av detta lagförslag. Det här uttalandet är således viktigt för att kunna få lagtingets förtroende att ge sitt samtycke. Samtidigt behöver regeringen i snabb takt komma överens med Åland om det praktiska med detta och ge ett utkast till lagförslag om höjningen av avräkningen till Åland så snabbt som möjligt och innan lagtinget gett sitt bifall som sedan kan avges till riksdagen under nästa år. Det är mycket viktigt att vi nu godkänner detta lagförslag. Tusentals timmar arbetstid har lagts ned på det förberedande arbetet med detta, och det är viktigt att vi nu kommer vidare och kan fortsätta med de övriga delarna i självstyrelselagsändringen samt övriga frågor mellan riket och Åland som delvis fått stå tillbaka på grund av att detta arbete tagit så pass mycket resurser i anspråk både på Åland och i statsförvaltningen. Det är nu viktigt att komma vidare med den här frågan. — Tack.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-12-11T15:40:23,2019-12-11T15:46:19,Hyväksytty,1.1 2019_80_28,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat perustuslakivaliokunnassa jättäneet esitystä koskevaan mietintöön vastalauseen. Edellytämme, että tasoitusperusteen muutos ei saa johtaa taloudelliseen ylikompensaatioon Ahvenanmaan maakunnalle. Tilannehan tämän lepäämässä olleen lakiehdotuksen kohdalla on se, että esitykseen ei voida enää tässä vaiheessa tehdä pykälämuutoksia, joten se voidaan joko hyväksyä tai hylätä. Esitänkin vastalauseen mukaisesti, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi esitän, että mietintöön sisältyvä lausumaehdotus hylätään, ja vielä lopuksi esitän hyväksyttäväksi vastalauseeseen sisältyvän lausumaehdotuksen, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivytyksettä esityksen Ahvenanmaan itsehallintolain 47 §:n 1 momentissa säädetyn tasoitusperusteen muuttamisesta 0,42 prosenttiin vuoden 2021 alusta lukien.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-12-11T15:50:51,2019-12-11T15:52:07,Hyväksytty,1.1 2019_80_29,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näillä perusteilla, jotka sisältyvät tähän vastalauseeseen, kannatan edustaja Immosen tekemää esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-12-11T15:52:07,2019-12-11T15:52:21,Hyväksytty,1.1 2019_80_30,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olin itsekin mukana tässä Ahvenanmaan itsehallintolain uudistusta koskevassa komiteassa ja siellä jo esitin perussuomalaisten ryhmän puolesta hyvin kriittisiä kannanottoja tähän tasoitusperusteisen rahoituksen korottamiseen Ahvenanmaalle. Tässä yhteydessä oli tarkoitus, että tämä itsehallintolain uudistus tulisi tänne kokonaisuutena. Jos ymmärsin oikein, edustaja Löfström unohti puheenvuorossaan kertoa siitä, että tämä esitys, joka tuli viime kaudella tänne, on nimenomaan päivänpoliittisesta syystä johtuva. Edustaja Löfström totesi, että Ahvenanmaan asioita ja itsehallintolakia ei saa käsitellä päivänpoliittisista syistä, mutta kun katsoo perustuslakivaliokunnan lausuntoa 11. päivältä helmikuuta tältä kuluvalta vuodelta, siellä todetaan sivulla 3, että tämä itse esitys liittyy nyt maakunta-sote-uudistukseen, joka silloin oli vireillä, ja tämä taloudellinen tilanne piti kompensoida Ahvenanmaalle. Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan selvänä, että valtioneuvoston lausuma on päivänpoliittinen kannanilmaisu. Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston lausumasta voi kuitenkin saada sen kuvan, että Ahvenanmaan itsehallintolain muutosta tarkasteltaisiin vain tavalliseen lainsäätämiseen liittyvänä sivutuotteena, ja tätä ei pidetty asianmukaisena. Tässähän oli siis tilanne, että piti saada sote-uudistus eteenpäin, ja siihen liittyi osana Ahvenanmaan rahoitus. Ahvenanmaan maakunnan kanssa käytiin keskusteluja tästä tasoitusperusteen määrästä, ja tämä hallituksen esitys 320/2018, joka nytkin tässä on pohjana, katsoi, että neutraali tasoitusperuste olisi 0,45 prosenttia. — Ei kun anteeksi, 0,42 prosenttia olisi neutraali. Korjaan, kun tässä on nyt kolme eri lukua. — Eli 0,42 olisi näitten selvitysten mukaan neutraali. Tämä oli se lähtökohta, mistä piti lähteä. Sitten Ahvenanmaan maakunta ei hyväksynyt tätä 0,42:ta, ja tästä syystä se muutettiin 0,45:een. Viime kaudella, jo silloin, perussuomalaisten ryhmä katsoi, että tämä on ylikompensaatiota, ja tästä syystä silloinen ryhmämme tästä äänestytti viimeksi salissa, ennen kuin tämä jäi lepäämään. En ole tällä kaudella perustuslakivaliokunnassa mukana ja nyt kuulin, että täällä ollaan esittämässä 0,47:ää, vaikka myös valiokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä totesi, että ei ole mitään uusia taloudellisia vaikutuksia arvioitu tuohon aikaisempaan hallituksen esitykseen nähden, joka nyt on tässä pohjana, eli mitäs varten tämä luku nousee koko ajan. Edustaja Löfström totesi, että se, että tulisi vielä tämä 0,47, on edellytyksenä sille, että maakunta hyväksyisi sen. Viime kaudella siis todettiin, kerrataanpa vielä, neutraalitaso, jonka piti olla lähtökohta. Kompensoidaan se, mitä maakunta menettäisi, jos sote tulisi. No soteahan ei tullut. Missä tarve? No, ajatellaan, että se tulisi. Laskelmat olivat 0,42. Ahvenanmaa sanoi, että me emme suostu tähän meidän päässämme, kun tarvitaan sekä Ahvenanmaan että tämän salin hyväksyntä. Ahvenanmaa ilmoitti, että me emme hyväksy sitä 0,42:ta, joka olisi neutraali. Me haluamme ylikompensaation, 0,45. Ja nyt täällä salissa onkin luku noussut uudestaan, se on 0,47. Nyt minä ehdottaisin edustaja Löfströmille, että kertoisitte tälle salille Ahvenanmaan edustajana, mistä tässä on kysymys, kun tämä luku nousee joka kerta, ja näissä ei ole kysymys pikkurahoista. Niin kuin olen monesti todennut, Ahvenanmaan maakunta on velaton, ja meillä on todella vaikeuksia. Me olemme tässä salissa puhuneet, kuinka kunnat ovat todella pulassa, kuntaverot nousevat, meillä valtio velkaantuu, kunnat velkaantuvat. Mistä syystä te haluatte ylikompensaatiota, voisitteko te vastata?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-11T15:52:23,2019-12-11T15:57:05,Hyväksytty,1.1 2019_80_31,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi: Yleisperiaatteena tähän itse asiaan on se, että tämä itsehallintolain muutos ja tasoitusperusteen muutos tuntuvat perustelluilta. Kuten näissä perustelupuheenvuoroissa aikaisemmin on kuultu, 25 vuoteen tätä tarkistusta ei ole tehty, ja siinä mielessä se on tarkoituksenmukaista nyt tässä vaiheessa tehdä. Päinvastoin kuin perussuomalaisten ryhmä, joka oli halukas antamaan vuonna 2021 ahvenanmaalaisille negatiivisen lahjan hetkellä, jolloin on kulunut sata vuotta siitä, kun tämä itsehallintolaki astui voimaan kansainvälisenä sopimuksena, niin me muut — ainakin näyttää siltä, että me muut — olemme tässä asiassa toista mieltä ja korostamme tämän Ahvenanmaan itsehallintolain merkitystä sekä suomalaisen yhteiskunnan kannalta että Suomen ja Ahvenanmaan suhteiden kehittämisen kannalta ja ennen kaikkea myöskin tunnistaen sen kansainvälisesti merkittävän saavutuksen, mitä tämä Ahvenanmaan itsehallintolaki tarkoittaa. On hyvin tärkeää tunnistaa se prosessi, jolla tämä Ahvenanmaan niin sanottu ratkaisu on tehty. Tähänhän liittyy kaksi olennaista kansainvälistä sopimusta. Ensimmäinen sopimus, iso sopimus, joka määrittelee Ahvenanmaan asemaa kansainvälisenä kriisialueena, oli Krimin sodan jälkeen tehty ratkaisu Ahvenanmaan demilitarisoituneesta vyöhykkeestä. Olen tietoinen, että perussuomalaisten suunnalta, jopa ministeritasolta, on esitetty näkemyksiä siitä, että tätä täytyisi harkita uudelleen. Se on skandaalimainen ehdotus tilanteessa, jossa me olemme tienneet, että tuolla demilitarisoituneen vyöhykkeen asemalla on suuri kansainvälinen esimerkkivaikutus, ja se on ollut erittäin toimiva ja stabilisoinut myöskin Ahvenanmaan aseman tässä Itämeren alueen turvallisuuspoliittisen tilanteen turbulentissa kokonaisuudessa. Se on vuodelta 1856, ja se oli nimenomaan Pariisin rauhansopimuksessa Krimin sodan jälkeen vahvistettu asia. Merkittävä, merkittävä sopimus. Toinen suuri sopimus oli tietenkin Suomen sisällissodan jälkeinen asetelma. Me hyvin tiedämme, että Suomen sisällissodan aikana Ahvenanmaalla oli niin sanotusti vieraita joukkoja, siellä oli saksalaisia, siellä oli ruotsalaisia joukkoja. Tämä Ahvenanmaan asemahan kriisiytyi hyvin vaikeaksi, koska Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys sisällissodan jälkeen, ja 98 prosenttia — jos muistan luvun oikein — ahvenanmaalaisista äänesti Ruotsiin liittymisen puolesta. He kokivat, että ruotsin kieli, ruotsalaisuus on heille, silloisille ahvenanmaalaisille, identifikaation kohde, ja yhteiselo turbulentissa Suomessa — Suomessa oli silloin käynnissä sisällissota — koettiin hankalaksi. Suomen hallitus oli tietenkin tiukka: Ahvenanmaa on osa Suomen aluetta, suomalaista suvereniteettia. Tämä on liioitellusti muotoiltu, mutta oli hyvin lähellä se, että kaksi naapuri-Pohjoismaata olisi ajautunut pahimmillaan jopa aseelliseen konfliktiin, koska siinä olivat sotavoimat kuitenkin liikenteessä monella tavalla. Tämä Ahvenanmaan itsehallintoratkaisu oli Kansainliiton, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ensimmäinen päätös, kompromissiratkaisu, hienolla tavalla neuvoteltu, jossa tavallaan kirkko pantiin keskelle kylää. Lähtökohta oli mielenkiintoinen: tilanne oli se, että kaikki kiistan osapuolet, niin ruotsalaiset, suomalaiset, jopa ahvenanmaalaiset, kokivat tämän Kansainliiton kompromissiratkaisun huonoksi, mutta loppujen lopuksi se on ollut ideaalitilanne, paras mahdollinen ratkaisu. Ahvenanmaa on lähtenyt kukoistamaan hienolla tavalla tämän itsehallintolain kautta. Suomalaiset ovat myöskin kokeneet ratkaisun upeaksi ja niin myöskin ruotsalaiset. Nyt Pohjoismaiden neuvoston ja pohjoismaisen yhteistyön kautta näkyy se, millä tavalla ahvenanmaalaiset kykenevät kontribuoimaan tähän yhteispohjoismaiseen keskusteluun, ja tätä kautta soisin, että myöskin perussuomalaiset kunnioittaisivat tätä historiallista prosessia, joka tässä on taustalla. Ahvenanmaan itsehallintomalli, myös tämä demilitarisoitu vyöhykemalli — monet meistä, jotka olemme myöskin kansainvälisissä rauhanneuvotteluissa olleet mukana, olemme olleet tilanteissa, joissa olemme markkinoineet tätä Ahvenanmaan mallia hyvin vaikeisiin konfliktitilanteisiin. Katsokaa, kuinka itsehallinto, autonominen ratkaisu voidaan tehdä niin, että ristiriitatilanteessa voi löytyä malli, joka tyydyttää kaikkien osapuolien tarpeet tietyllä tavalla, kunnioittaen niitä intressejä, jotka siinä ovat, ja silti löytyy ratkaisu niin, että kaikki pystyvät sen kanssa elämään. Tämä Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntö, joka tähän on rakennettu taakse, on harvinaisen hieno esimerkki. Minä myöskin korostan demilitarisoituneen alueen ratkaisuun liittyviä merkityssisältöjä, ja siinä suhteessa vetoan myöskin perussuomalaisiin: Nähkää tämä kokonaisuus, mistä me puhumme. On hieno asia, että meillä on Ahvenanmaan kaltainen itsehallintoalue Suomessa. Kunnioitamme sitä aidosti, ja he kunnioittavat myöskin sitä, että he ovat suomalaisia tässä kokonaiskontekstissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-11T15:57:06,2019-12-11T16:02:21,Hyväksytty,1.1 2019_80_32,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Ärade herr talman! Jag vet att det är många procenttal att hålla reda på, och ledamot Leena Meri bad mig reda ut dessa procenttal och också begreppen kring det här. Förra regeringens förslag var inte att den här reformen skulle bli kostnadsneutral. Det var sannfinländarnas förslag, men det var inte regeringens förslag, utan regeringens förslag var att den här ändringen av självstyrelselagen skulle öka grundfinansieringen till Åland med 10 miljoner euro per år eftersom det behövs för att trygga den ökande befolkningen som Åland har haft. Det här skulle genomföras genom att man skulle hålla avräkningsgrunden oförändrad med 0,45 procent, och eftersom statens intäkter skulle öka med 12 miljarder euro så skulle den här oförändrade avräkningsgrunden och det nya systemet göra att Ålands finansiering i praktiken skulle öka med 10 miljoner euro per år. Nå, nu blev inte det fallet eftersom det inte blev en landskaps- och vårdreform, och det betyder att 0,45 procent fortfarande är 0,45 procent eftersom statens intäkter inte längre ökade. Och det förslaget som nu finns i sannfinländarnas reservation om att sänka avräkningen till 0,42 betyder de facto en klar minskning. Ledamot Immonen tar i sin reservation upp ett faktum att det ska bli en vårdreform, men saken är den att det finns inga konkreta förslag på bordet kring den vårdreformen och inga förslag som vi har fått till riksdagen om, när och hur den här vårdreformen ska genomföras. Det vi dock vet med hundraprocentig säkerhet är att ingen reform kommer att vara i kraft 2021, från det året när sannfinländarna föreslår att man ska ha 0,42 i avräkningsgrund i stället för 0,45. I reservationen som ledamot Immonen har tagit fram säger man att det här ska vara kostnadsneutralt, men förslaget i reservationen är ju att man minskar finansieringen till Åland med 15–20 miljoner euro per år, och därför vill jag fråga ledamot Immonen: varför vill man minska den här grundfinansieringen till Åland med 15—20 miljoner euro? Ålänningar betalar statsskatt som alla andra finländare och får tillbaka en andel av detta för att finansiera polis, sjukvård och andelar till kommuner som går till äldreomsorgen och annan service. Minskar man Ålands finansiering med 15—20 miljoner euro per år, vilket det här förslaget till uttalande som ni har lagt fram i grundlagsutskottet innebär, hur ska Åland då kunna finansiera den här servicen? Och varför ska inte Åland ha samma möjlighet att arrangera offentlig service som alla andra finländare?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-12-11T16:02:24,2019-12-11T16:05:26,Hyväksytty,1.1 2019_80_33,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Löfströmille voisin lyhyesti todeta sen, että eri asiantuntijatahothan toivat meillä valiokunnassa esiin laskentatavasta riippuen erilaisia lukuja ja laskelmia siitä, mikä on tämän tasoitusperusteen osalta oikea taso, ja itse olen tulkinnut näitä lukuja siten kuin ne tässä perussuomalaisten vastalauseessa esitetään. Valtiovarainministeriön lukuja ja tasoja pitäisin lähimpinä oikeaan osuvina. Tätä tasoitusperusteen korotustahan on perusteltu sotella ja maakuntauudistuksella. Siitä ei ole vielä varmuutta, miten näiden kohdalla käy, mutta se jää meillä nähtäväksi. — Kiitoksia.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-12-11T16:07:58,2019-12-11T16:08:56,Hyväksytty,1.1 2019_80_34,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Ja takaisin... No, ledamot Löfström, 1 minut.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_80_35,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Ärade herr talman! Ännu till ledamot Immonen: Det är sant att vi har hört sakkunniga, men vi har inte hört sakkunniga sedan landskaps- och vårdreformen inte blev av gällande finansieringen. Finansministeriet har inte gett några siffror som skulle peka på 0,42 eller någon sänkning i avräkningen sedan landskaps- och vårdreformen har fallit, och det här finns tydligt eftersom alla utlåtanden som har getts till grundlagsutskottet ju är offentliga när grundlagsutskottet har behandlat det här och alla kan se den här informationen. Så vi har inte fått några nya siffror sedan landskaps- och vårdreformen som skulle göra det möjligt att man kunde sänka avräkningen till 0,42, utan det betyder att det faktiskt de facto blir en sänkning till Åland på 15–20 miljoner euro per år.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-12-11T16:08:57,2019-12-11T16:09:46,Hyväksytty,1.1 2019_80_36,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Kiljunen käytti hyvin perusteellisen puheenvuoron siitä, miten meidän tulisi Ahvenanmaata katsoa ja ymmärtää, ja pidin todella siitä, mitä hän sanoi. Viime kaudella meillä oli lakivaliokunnan kanssa mahdollisuus käydä Ahvenanmaalla. Siinä vaiheessa juuri kävimme huolella läpi tätä itsehallintolain muuttamistarvetta ja siihen liittyviä asioita ja totesimme, että kokonaismuutokselle ja selkeyttämiselle on suuri tarve. Siis tämä uudistus, joka meillä on, on enemmänkin sellainen kokonaisuudistus, päivitys, joka on välttämätön muuttuneeseen tilanteeseen. Myös tämän rahoitusperustan tarkistaminen ei ollut mikään ikään kuin ennallaan pidettävä kustannusneutraali ratkaisu, vaan siinä nimenomaan haettiin rahoitusratkaisua, joka vastaa nykyisiä tarpeita ja tulevia tarpeita. Kun tiedetään tämä säätämisjärjestys, mikä tässä Ahvenanmaan tapauksessa on, niin ne eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, vaan haluttiin tehdä pitkäjänteinen ratkaisu. Tämä nykytilanne Ahvenanmaalla vaatii tämän esityksen, vaatii tämän korotuksen, ja se tulee nähdä vuosikymmenten ratkaisuna, ei vain jonain poliittisena tekona tällä hetkellä. Siksi jo viime kaudella kannatin tätä ja kannatan edelleen ja olen tyytyväinen siitä, että Ahvenanmaa voi voida hyvin ja voi kehittää itseänsä itsenäisenä toimijana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-11T16:10:39,2019-12-11T16:12:25,Hyväksytty,1.1 2019_80_37,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussahan ei ole kysymys Ahvenanmaan itsehallinnosta tai sen oikeutuksesta tai sen hyvyydestä. Se on ihan hieno asia, ja niin kuin olen aikaisemminkin sanonut, niin siellä kansainvälisissä sopimuksissa on tietty itsehallintoalue määritelty ja tietyt oikeudet ja näin poispäin, mutta ei siellä nyt sitä rahan määrää ole missään määritelty. Täällähän keskustellaan juuri tästä rahasta, mikä on oikeudenmukaista valtakunnassa, mikä on valtakunnan tilanne. Tästä minä olen koko ajan puhunut, en siitä, että en arvostaisi Ahvenanmaata. Sen takia on turha sotkea tähän keskusteluun sitä. Tämä ei ole moraalinen kannanotto, vaan on rahasta kysymys, nimenomaan. Edelleenkin vetoan siihen, että täällä perustuslakivaliokunnan lausumaehdotuksessa todella tuodaan tämä 0,47 esille mutta kuitenkin tuodaan esille, että kaikki uudistuksen laajimmat periaatteelliset taloudelliset vaikutusarviot on tehty silloin, kun tämä hallituksen esitys tuli viime kaudella meille. Elikkä näihin teidän keskusteluihinne siitä, että joku sanoi valiokunnassa sitä, tätä, tota, niin nämä eivät ole laaja-alaiset arvioinnit. Silloin minä lähden siitä, kun on viimeksi näitä laaja-alaisesti arvioitu, ja silloin on todettu hallituksen esityksessä ja valtiovarainministeriön kuulemisissa ja niissä valtiovarainministeriön lausunnoissa, jotka muistaakseni olivat vielä tässä Ahvenmaan itsehallintolain kehittämisryhmässä, että tämän kompensaation laskentaperusteen neutraali taso olisi se 0,42. Perustuslakivaliokunta on todennut 2017, että tämä kompensaatio pitää tehdä, mutta se kompensaatiotarve tuli siitä sote-uudistuksesta, jota meillä ei nyt ole. Tämä kaikki muu on ihan kivaa. Kimmo Kiljunen puhui lahjoista. Moni kunta varmaan haluaisi myös lahjoja. Siellä on tällä hetkellä viiden prosentin kuntaverokorotukset, eli meillä ei ole nyt varaa lahjoihin. Täytyy muistaa se, että me puhumme taloudesta. Ahvenanmaan maakunta on velaton. Siellä voisi rakenteita itsekin uudelleen järjestellä ja miettiä niitä asioita, miten voisi tuottaa tehokkaammin. Minustakin olisi oikein mukavaa, jos vaikka Hyvinkäällä me voisimme elää näin, ja sitten sanoisin vain, että minä vaadin, että nämä kunnan valtionosuudet nostetaan, koska minä nyt vain haluan niin ja minä en muuhun suostu — voi, kun me voisimme näin tehdä. Minä en ymmärrä sitä, että jos 0,42 oli siis neutraali aikaisempien laskelmien mukaan, mitä minä olen vaikutusarvioita nähnyt, miten se olisi 0,45 nytten tässä esityksessä, mutta kun te puhuitte jo 0,47:stä ja puhuitte siitä, että tämä selviää kaikista näistä PeVin aikaisemmista lausunnoista, että tämä on ollut täysin poliittinen asia, Ahvenanmaa ei hyväksy, se on Ahvenanmaasta kiinni, niin niin kuin sanoin viimeksi, tässä on vähän semmoista kiristyksen makua, että koska tämä pitää kahdessa paikassa hyväksyä, niin meille [Puhemies koputtaa] asetetaan ne reunaehdot täällä. Minä en ymmärrä, mistä tämä 0,47 — onko se ensi vuonna 0,50?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-11T16:12:27,2019-12-11T16:15:39,Hyväksytty,1.1 2019_80_38,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun on itsehallinnollisen yhteisön ja tasavallan väliset lainsäädäntöjärjestelyt, niin siinä on yleensäkin tämmöisiä poikkeuksellisia järjestelyjä, mihin edustaja Meri viittasi. Eli täytyy löytyä yhdensuuntaiset poliittiset päätökset sekä maakuntahallinnon puolelta että valtakunnan, tässä tapauksessa eduskunnasta. Se tietysti tekee hankalaksi sopeuttaa lainsäädäntöä muuttuviin tilanteisiin. Siinä ei ole elementtinä pelkästään nämä valtakunnan lainsäädännön muutokset, vaan on myöskin kysymys siitä, miten toimivalta järjestetään esimerkiksi verotuksen osalta maakunnan ja valtakunnan välillä. Näitä elementtejä on aika hankala saada aina tasapainoon. Sitten talouskehitys vaihtelee. Nythän Ahvenanmaalla on ollut positiivisempi talouskehitys kuin valtakunnassa keskimäärin, ja sekin vaikuttaa tuohon, mikä olisi sitten se oikeudenmukainen tasoitusluku. Mutta tällä esityksellä nyt on haettu tämmöistä laajaa yhteisymmärrystä, ja se varmasti voidaan tässä eduskunnassa hyväksyä. Sitten tuo lausumaehdotuksen tarkoittama muutos tasoitusprosenttiin koskee tätä välikautta. Kun sitä sote-uudistusta ei toteutetussa aikataulussa tullut, niin nyt täytyisi oikaista se tilanne samanlaiseksi kuin se on ollut ilman tätä sote-uudistusta ja sen aiheuttamia muutoksia kuntasektorin, tässä tapauksessa Ahvenanmaan maakunnan, ja valtakunnan väliseen rahaliikenteeseen. Ja kun tässä lausumassa perustuslakivaliokunta viittaa tuohon tarpeeseen antaa esitys vuoden 2021 alusta lukien, niin kysymyshän on siinäkin määräaikaisesta järjestelystä, eli se olisi turvallisinta kirjoittaa, että se on voimassa siihen saakka, kunnes tämä sote-uudistus pannaan täytäntöön. Siitä eteenpäin, jos tehdään isompia muutoksia, joko Ahvenanmaan sisällä kuntien ja maakunnan välisessä työnjaossa tai sitten valtakunnan ja maakunnan välisessä työnjaossa, niin sen tulee luonnollisesti vaikuttaa sitten tähän tulevaan itsehallintolain säädäntöön ja sen mukaiseen talousjärjestelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-11T16:15:43,2019-12-11T16:18:14,Hyväksytty,1.1 2019_80_39,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Koskinen jo käsitteli osittain sitä, mitä halusin sanoa. Osittain edustaja Merelle myöskin vastaukseksi, että itsehallintoalueen asema valtakunnassa on aina toinen kuin normaalin paikallishallinnon. Siitä huolimatta ymmärrän kyllä edustaja Meren pohdiskelut siitä, että jos vaikeuksia on, niin vastaan tullaan. Ja Suomessakin tullaan vastaan myöskin kuntia silloin, kun on todellisia vaikeuksia. Tässä tapauksessa ei ole kysymys vaikeuksista Ahvenanmaan kohdalla. Nyt onkin enemmän kysymys periaatteista. Ja minullakin jäi nyt tämä asia sillä tavalla auki, että minkä takia perussuomalaiset ehdoin tahdoin haluaisivat laskea 0,42:een tätä perusrahoitusta. Sehän on selvä signaali jostakin. Jos se 0,45 olisi noin kustannusneutraali, niin tämä 0,47, jota tässä nyt haetaan, niin se on selkeästi jonkinlainen tasokorotus, joka tässä huomioidaan, kun 25 vuoteen vastaavia ei ole tehty. Ja nyt sitten tulee päivänpolitiikkaa, arvoisa puhemies, päivänpolitiikka tai ajankohtainen tilanne, ja se liittyy siihen, että tässä puhutaan sadan vuoden perspektiivistä. 2021 Ahvenanmaan itsehallintolaki täyttää 100 vuotta. Jos tasokorotuksia jossain kohdassa tehdään, niin tuo on — minä käytin aikaisemmin termiä ”lahja”, mutta käytän symbolisesti — hieno kohta tarkistaa tätä sopimusta ja löytää taso, joka vastaa siihen kustannuskehitykseen ja kulukehitykseen, joka Ahvenanmaallakin on koettu. Tämä on symbolisesti hieno hetki myöskin tehdä tämä tasokorotus tässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-11T16:18:14,2019-12-11T16:19:41,Hyväksytty,1.1 2019_80_40,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Ärade herr talman! Till Leena Meris fråga varför det är just 0,45 som är kostnadsneutralt nu och inte 0,42: det här har helt att göra med att social- och hälsovårdsreformen inte blev av som det var tänkt. Med det förslaget som fanns då hade den ökat statens intäkter med 12 miljarder euro per år, och då hade 0,45 procent av det gjort att Åland skulle få en 10 miljoner euros ökning i grundfinansiering, men på grund av att den reformen föll innebär 0,45 inte längre en tilläggsfinansiering, och just därför måste man justera avräkningsgrunden till 0,47. Det här framgår klart också i det utlåtande som finansministeriet har gett till grundlagsutskottet, och jag rekommenderar att de som vill veta mera om det, också Leena Meri, bekantar sig med det utlåtande som finansministeriet har gett. Sedan gällande Leena Meris påstående att Åland skulle vara skuldfritt: Åland har 16 stycken kommuner, och precis på samma sätt som landets övriga kommuner är de åländska kommunerna skuldsatta, så Åland som sådant är inte skuldfritt. På samma sätt har också Åland en andel av hela statens skulder, så Åland är inte på något vis skuldfritt. Jag vet inte varför man vill ge sken av den saken. Även om landskapets ekonomi som sådan är skuldfri är Åland inte på något sätt skuldfritt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-12-11T16:19:41,2019-12-11T16:21:20,Hyväksytty,1.1 2019_80_41,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lepäämään jätetty laki on nyt vaalien jälkeen käsittelyssä meillä, ja minusta tämä on hyvä asia. Vaikka tässä nyt on kysymys tästä taloudellisesta järjestelmästä erityisesti Ahvenanmaan osalta, niin taustahan tässä on kuitenkin vuosien ajan ollut yritys uudistaa itsehallintoa, kehittää tätä Ahvenanmaan itsehallintoa. Olin itse mukana aikoinaan siinä Alec Aallon työryhmässä ja sitten myös presidentti Halosen puheenjohtajana vetämässä Ahvenanmaa-komiteassa, ja — voin sanoa, että harmikseni — joudun toteamaan, että tämän komitean työ ei voinut sitten päätyä siihen, että olisimme päässeet yhteiseen maaliin, että olisi tehty tämmöinen kokonaisuudistus siinä. Mutta minusta on tärkeää, että edetään kuitenkin tässä ja tämä nyt hyväksytään eduskunnassa. Sehän kyllä pitää paikkaansa, että Ahvenanmaalla menee suhteellisen hyvin, jos vertaa Manner-Suomeen: bruttokansantuote ja työllisyysaste ovat siellä korkeita, mutta näkisin itse mieluummin ajatuksen niin, että meidän pitää myös katsoa vähän mallia Ahvenanmaalta, mitä siellä on tehty hyvin. Ja niinkin on minusta ihan järkevää, että kun tämä on tuommoinen erityislaatuinen itsehallinto, joka meillä on Ahvenanmaalla, niin ei se minusta ole huono asia, että me annamme Ahvenanmaalle tavallaan porkkanan, että kun siellä tehdään asioita oikein ja veroja kertyy, niin he myös itse saavat sitten pikkuisen enemmän ja hyötyvät siitä. Minusta tämmöinen pohja-ajattelu on aika hyvä, että kannustetaan tähän. Ahvenanmaa on osa Suomea. Se on hieno maakunta, ja minusta ehkä suurin huoli on enemmänkin se, että me pystyisimme pitämään Ahvenanmaan ja myös ahvenanmaalaiset mukana tässä meidän yhteisen isänmaamme kehittämisessä niin, että me koemme, että olemme samaa Suomea ja kun kehitämme Ahvenanmaata, niin kehitämme myös tätä koko Suomea. Kannatan tätä, että tämä esitys hyväksytään täällä nyt vaalien jälkeisillä valtiopäivillä, mutta sitten mitä tulee näihin prosentteihin ja lukuihin, niin minusta edustaja Koskinen täällä aika hyvin valaisi sitä perusajatusta ja ajattelutapaa, miten tähän pitää suhtautua: määräaikaisuus, ja mitä muutoksia ja uudelleentarkastelua ehkä sitten tarvitsee tehdä, kun sote-uudistus saadaan tehtyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-11T16:22:39,2019-12-11T16:25:31,Hyväksytty,1.1 2019_80_42,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys ei tosiaankaan ole mikään kompensaatiolaki, vaan taloudenhoidon uudistamislaki. Ahvenanmaan maakunnan taloutta koskeva järjestelmä rakentuisi tämän esityksen jälkeen nykyiselle tasoitusjärjestelmälle, mutta olisi tätä joustavampi. Tämä hitaus, miten tämä rahoitus seuraa Ahvenanmaan kulukehitystä ja muuta, on tullut ongelmalliseksi sen koko alueen kehittämisen kannalta. Nykyinen verohyvitysjärjestelmä ehdotetaan korvattavaksi uudenlaisella verotasoitusjärjestelmällä. Ehdotetulla järjestelmämuutoksella on hallituksen esityksen mukaan kaksi tarkoitusta: Yhtäältä ”verotasoituksen tarkoituksena on toimia nykyistä verohyvitystä tehokkaampana kannustimena veronmaksukyvyn lisäämiseksi Ahvenanmaalla. Toisaalta ehdotetun verotasoituksen tulee toimia neutraalisti suhteessa suunniteltuihin ja tuleviin verohallinnon uudistuksiin.” Suomi uudistuu, Ahvenanmaa uudistuu, verotusratkaisut uudistuvat ja niiden tulee vastata toisiaan, antaa samanlaiset mahdollisuudet niin Ahvenanmaalla kuin täällä Manner-Suomessa. En pysty mitenkään näkemään tätä vain jonkinlaisena sotesta johtuvana korjauslakina, vaan tässä on paljon isommasta asiasta kysymys, ja minusta on hienoa, että tämä etenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-11T16:25:31,2019-12-11T16:27:11,Hyväksytty,1.1 2019_80_43,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun nyt kuitenkin näihin asiakirjoihin turvautumaan. Tämä on kuitenkin lepäämään jätetty laki, ja siten tämä hallituksen esitys on edelleen sama eli 302/2018, se ei ole muuttunut. Silloin valtioneuvoston istunnossa tuotiin esille, että tämä perustuu kokonaisuudistuksen valmisteluun, mutta todettiin, että tämä liittyy tarpeeseen tehdä sote- ja maku-uudistus ja ratkaista Ahvenanmaan rahoituskysymykset. Tämä todettiin valtioneuvoston istunnossa silloin helmikuussa 2019 kuluvaa vuotta, vaikka tällainen ratkaisu ei erillisenä olisi hyväksyttävissä. Elikkä ideana oli se, että kokonaisuudistus pitäisi tehdä — tätä oli pakko lähteä tekemään eteenpäin. Tämän saman asian tuossa toin aikaisemmin esiin tuolta pöntöstä, kun pidin puheen, ja totesin tästä saman, mitä perustuslakivaliokunta silloin lausunnossaan totesi: tässä on kysymys poliittisluontoisesta kannanilmaisusta, ja tämä laki oli tavalliseen lainsäätämistarpeeseen liittyvä sivutuote, mitä ei pidetty asianmukaisena. Tämä on ollut se poliittinen kehys, miksi tätä vietiin erillisenä eteenpäin, ja tästä syystä tukeudun niihin laskelmiin, mitä silloin siellä Halosen johtamassa Ahvenanmaa-komiteassakin paljon tehtiin, missä itsekin olin mukana. Te olette kuulleet perustuslakivaliokunnassa asiantuntijoita, mutta kuten te sanotte tässä yksimielisessä perustuslakivaliokunnan lausunnossakin, ja kuten puheenjohtajakin totesi, niin kuitenkin nämä isoimmat selvitykset pohjautuvat tähän hallituksen esitykseen, joka on tämä viime kaudelta oleva. Elikkä en ole kovin vakuuttunut näistä laskelmista, joita te nyt tuotte — varsinkin, kun jo viime kaudella kävi selväksi, että neutraalitaso piti kompensoida, kuten perustuslakivaliokuntakin edellytti: kompensoidaan muutoksesta aiheutuvat kulut. No, nyt sitä muutosta ei tullut, mutta jos jotakin korotusta tehdään, niin se 0,42 olisi ollut neutraali niiden laskelmien mukaan, ja silloin lähdettiin siitä, että maakuntahallinto ei hyväksy 0,45:tä. Ymmärrän, että tämä on sopimista, mutta silloin oli se ajatus, että me emme saa sotea eteenpäin. Nyt minä en ymmärrä, mistä tämä 0,47 tulee. On hirveän hienoa, niin kuin edustaja Kiljunen sanoi, että ”sata vuotta” ja ”tullaan vastaan” ja ”annetaan lahjoja” ja ”tullaan vastaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia kuntia”, mutta kun Ahvenanmaa ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, kuten edustaja Koskinenkin totesi. Ahvenanmaalla menee itse asiassa paremmin kuin meillä muualla. Nyt on kysymys rahasta, ja sen takia minä en oikein ymmärrä, miksi tähän aina vedetään se, että perussuomalaiset eivät ymmärrä Ahvenanmaata ja Ahvenanmaan sopimuksia. Eihän nyt kysymys ole siitä, vaan kysymys on siitä, että hyviä ja huonoja aikoja ja taloudellista taakkaa jaetaan tasapuolisesti. Tämä on meidän lähtökohtamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-11T16:27:11,2019-12-11T16:30:19,Hyväksytty,1.1 2019_80_44,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ehkä selitykseksi vielä näihin reagointeihin ja tähän keskusteluun: Perussuomalaisista sekä edustaja Meri että Immonen ovat antaneet numeroita ja todenneet, että numerot ovat numeroita, tämä on taloudellinen kysymys ja tässä ei ole moraalia tai kysymystä, joka liittyisi laajemmin Ahvenanmaan itsehallinnon arviointiin. Ei ole olemassa taloudellisia faktoja, jotka ovat irrallaan tästä moraalista, tästä laajemmasta mielestä. Sen takia sanon, miksi tässä ovat monet meistä reagoineet aika voimakkaasti, ehkä jopa hieman emotionaalisestikin tähän numeroleikkiin, jota me tässä nyt käymme itse tämän pienen tarkistuksen osalta, joka koskee näitä kompensaatioita tai tätä perusrahoitusta, joka Ahvenanmaalle tulee. Se tulee siitä, että me olemme kuulleet vuosien varrella perussuomalaisten suunnalta hyvin voimakasta kritiikkiä Ahvenanmaan suuntaan, jopa kritiikkiä koskien tätä itsehallintojärjestelmää siellä, jopa kritiikkiä koskien tätä demilitarisoitua vyöhykettä ja niin edelleen. Me olemme kuulleet hyvin fundamentaalista arviota siitä, että meidän pitäisi pohtia ahvenanmaalaisuutta, on luotu jopa tämmöistä vähän ”kateusilmapiiriä” ja niin edelleen. Tämä on se syy, minkä takia me reagoimme, ja kysymmekin, minkä takia te edelleenkin nostatte tämmöisen numeroleikin nyt tähän ettekä seuraa esimerkiksi sitä, mitä edustaja Lohi täällä hyvin selkeästi toi esille. Ahvenanmaa on meille esimerkki maakunnasta, joka on onnistunut nousemaan komealla tavalla. Meillä on varmasti paljon opittavaa, niin kuin heilläkin on opittavaa, mitä mantereella tehdään. Yhteistyössä mennään eteenpäin, eikä kannata tämmöistä riita-asetelmaa laskea tämmöiseen numeroleikkiin, vaan arvostaen tätä yhteistyötä, mikä, sanotaan, Manner-Suomella ja Ahvenanmaalla on ollut, mennään eteenpäin. Sen takia tämä teidän esityksenne herättää nämä voimakkaat, pidemmänkin jännevälin historialliset arviot ja ne tässä tuodaan vahvasti esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-11T16:30:19,2019-12-11T16:32:13,Hyväksytty,1.1 2019_80_45,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunta sanoi selkeästi, että tämä ei ole mikään päivänpoliittinen asia, ja jos me luemme nyt perustuslakivaliokunnan mietintöä viime vaalikaudelta, siellä lukee tämmöistä: ”Valiokunta on perustuslain osalta todennut, ettei muutoshankkeisiin pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella eikä muutenkaan niin, että hankkeet olisivat omiaan heikentämään valtiosäännön perusratkaisujen vakautta tai perustuslain asemaa valtio‑ ja oikeusjärjestyksen perustana. Valiokunnan mielestä sanottu on merkityksellistä myös Ahvenanmaan itsehallintolain periaatteellisesti merkittävien perusratkaisujen muuttamista tarkasteltaessa. Ehdotus itsehallintolain muuttamisesta rakentuu hallituksen esityksessä kuvatun mukaisesti Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen yhteydessä sovittuun ratkaisuun Ahvenanmaan maakunnan taloudesta ehdotettavasta sääntelystä. Perustuslakivaliokunnan mielestä voidaan arvioida, että muutosta on valmisteltu sen merkitykseen nähden asianmukaisesti ja perusteellisesti.” Nyt kysymys ei ole siitä, onko se kustannusneutraali tai ylikompensaatio, mutta minä haluan kysyä, edustaja Meri: Miksi perussuomalaiset haluavat leikata Ahvenanmaan perusrahoitusta eli tasoitusperusteeksi 0,42 prosenttia? Se tarkoittaa käytännössä, että leikataan Ahvenanmaan perusrahoitusta 15 tai 20 miljoonaa euroa vuodessa. Miten Ahvenanmaa sitten voi maksaa palkat poliiseille, hoitaa sairaanhoitajien kysymyksiä ja koulutuksia? Eli miksi perussuomalaiset haluavat leikata Ahvenanmaan perusrahoitusta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2019-12-11T16:32:13,2019-12-11T16:34:47,Hyväksytty,1.1 2019_80_46,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,Nyt vielä puheenvuoro edustaja Merelle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_80_47,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Minäpä vielä useamman kerran yritän kertoa sen, että kuten sanoin, niin joudun turvautumaan näissä luvuissa hallituksen esitykseen 320/2018, joka tässäkin lausunnossa on pohjana. Tämähän on kahdessa eduskunnassa nyt käsiteltävänä, koska tämä on perustuslain säätämisjärjestelmässä käsiteltävä. Ja nämä luvut ja arviot perustuvat siihen työhön. Tässä viimeisimmässäkin lausunnossa, joka on nyt annettu hetki sitten, todetaan, että ne syvemmät laskelmat perustuvat silloin aikaan, kun tämä hallituksen esitys on annettu. Minä luotan siihen, että tällä 0,42 tasoitusperusteella, kuten todetaan, se olisi kustannusneutraali, ja tämä olisi se oikeudenmukainen ja kohtuullinen prosentti. Itse olette esittänyt tätä 0,45 ja 0,47 — tai Ahvenanmaa itse asiassa, ei teitä voi syyllistää millään tavoin tästä tilanteesta, enkä katso, että juuri te henkilönä olisitte vaatinut ylikompensaatiota, ellette näin ole. Mutta sitä minä en ymmärrä, miksi sen pitää olla enemmän kuin on tarve. Me olemme valmiita antamaan sen tarpeen mukaan. Ei sen mukaan, että on 100‑vuotisjuhla tai että on totuttu siihen, ettei maakuntaa tarvitse velkaannuttaa, tai joitain muita tämän tyyppisiä syitä. Minä jätän tämän tuohon edustaja Kiljuseen, joka täältä häippäisikin jo. Hän varmaan muistelee sinisten ministeri Niinistön puheita, jotenkin tuntui siltä. Hän ei vieläkään... — kannattaa tutustua edustajiin: siniset eivät ole enää eduskunnassa mukana, eivätkä ole kuuluneet useampaan vuoteen meidän puolueeseemme, hehän loikkasivat sinne jonnekin. — Että hänelle vastaukseksi se, että en tiedä, mistä hän puhuu. Mutta kun puhutaan rahasta ja jaetaan sitä oikeudenmukaisesti, niin se ei ole moraalinen kannanotto. Se on ihan sama kuin se, että meillä on meidän ilmastopolitiikka ja sen kohdentuminen, maahanmuuttopolitiikka, sen kohdentuminen. Ne kohdistuvat taloudellisiin asioihin ja Suomen kantokykyyn ja moniin tämän tyyppisiin asioihin. Aina helposti hyökätään siihen, että teillä on jotain ihmisiä vastaan, niin kuin tässäkin. Minä en ole kertaakaan elämässäni sanonut mitään alentavaa ahvenanmaalaisista ihmisistä, ja silti joka kerta, kun minä keskustelen tästä rahasta, niin minulle tullaan sanomaan, että voisitko sinä nyt Ahvenanmaata kunnioittaa ja muuta. Eihän tässä ole mitenkään kysymys Ahvenanmaan kunnioittamisesta tai ei-kunnioittamisesta, vaan mehän päätämme tässä nyt rahasta. Mutta en minä nyt tästä enempää, minä olen nyt monta kertaa tämän yrittänyt rautalangasta vääntää, ja jos minä en tämän parempaan pysty, niin eipä sitten voi mitään, jos ette sitä ymmärrä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-11T16:34:47,2019-12-11T16:37:34,Hyväksytty,1.1 2019_80_48,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,Annetaan edustaja Immosen yrittää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_80_49,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että salin sillä laidalla tähän asiaan suhtaudutaan varmasti hyvin emotionaalisesti, mutta täällä salin toisella laidalla pyrimme tarkastelemaan asioita rationaalisesta lähtökohdasta. Ja syy siihen, minkä takia perussuomalaiset nostavat nyt tämän asian esille, on se, että me perussuomalaiset olemme tarkan taloudenpidon puolue. Kansalta kerättyjä verorahoja — ne eivät ole valtion rahoja, ne eivät ole poliitikkojen rahoja, vaan ne ovat ensisijaisesti kansalaisten rahoja — näitä rahoja tulee käyttää vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Ja pitäydyn edelleen siinä, että kyllä tämä 0,42 on se kustannusneutraali taso, 0,45 on ylikompensaatiota ja 0,47 on vielä enemmän ylikompensaatiota, ja tätä perussuomalaiset eivät voi hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-12-11T16:37:38,2019-12-11T16:38:36,Hyväksytty,1.1 2019_80_50,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Lepäämässä  oleva ehdotus  laiksi  Ahvenanmaan   itsehallintolain  muuttamisesta  (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Ärade herr talman! Bara sista ordet jag tänker säga i den här debatten till ledamot Immonen. Det materialet och det som finansministeriet har sagt till grundlagsutskottet är helt tydligt — 0,42 är inte längre kostnadsneutralt efter att sote-processen har fallit. Det här kan man tydligt se i de utlåtanden som finansministeriet har gett, och annars bör du kontrollera de här uppgifterna med finansministeriet just gällande den saken, för 0,45 är nu det kostnadsneutrala eftersom det är nuvarande nivå utan att någon landskaps- och vårdreform har kommit. Det här är ingen emotionell debatt för någon, tror jag, utan det här är en helt rationell debatt för alla som är här i salen, men titta på finansministeriets utlåtande till grundlagsutskottet en gång till gällande den här saken.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+19.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2019-12-11T16:38:38,2019-12-11T16:39:36,Hyväksytty,1.1 2019_80_51,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen 17 a §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2019 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 4/2019 vp. Nyt päätetään päätösehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+20.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_80_52,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen 17 a §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 1/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyse työjärjestyksessä olevan viittaussäännöksen korjaamisesta vastaamaan uutta lakia. Perustuslakivaliokunnassa käsittely oli suppea, nopea ja yksimielinen. Muutos ehdotetaan hyväksyttäväksi sellaisenaan ja se tulee voimaan 1.1.2020.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+20.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-12-11T16:40:53,2019-12-11T16:41:15,Hyväksytty,1.1 2019_80_53,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Verojaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_80_54,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Verojaoston puheenjohtajan ominaisuudessa esittelen tämän meidän mietintömme. Eli kaiken kaikkiaan kyse on maastapoistumisverosta, jonka tarkoitus tietenkin on erinomainen, eli turvataan Suomen veropohjaa ja estetään aggressiivista verosuunnittelua. Valiokunnan mietinnössään tähän tekemät pienet muutokset ovat lähinnä teknisiä, ja sitten esitämme, puhemies, myös yhtä lausumaa, johon palaan vielä myöhemmin. Kaiken kaikkiaan tässä ovat taustalla tärkeä direktiivi eli Euroopan unionin veronkiertodirektiivi sekä sitten sitä aiempi OECD:n BEPS‑hanke, jolla pyrittiin monin keinoin ehkäisemään nimenomaan aggressiivista verosuunnittelua ja veroparatiiseja ja kaikkea tätä, ja tässä on erittäin hyvä tarkoitus kaiken kaikkiaan myös tämän direktiivin kansallisella toimeenpanolla, mitä nyt olemme tämän mietinnön yhteydessä tekemässä. Kaiken kaikkiaan tässä laissa säätelytapa vastaa hyvin tarkasti tämän direktiivin määräyksiä, ja se on tässä vaiheessa toteutettu tällaisia minimivaatimuksia noudattaen, että tässä ei mennä kansallisesti kauheasti pidemmälle kuin mitä direktiivi edellyttää. Mutta täytyy sanoa, että me tässä mietinnössä kyllä pohdimme myös muita seikkoja, mitä tässä tulevaisuudessa ehkä edessä on, ja siten esitämme loppuun myös pontta, että asiaa on seurattava ja sitten näihin asioihin myös kaiken kaikkiaan palattava. Ensinnäkin pohdimme mietinnössä tätä soveltamisalaa, eli tällä hetkellähän tämä laki lähtee siitä, että sitä sovellettaisiin yhteisöverovelvollisiin, esimerkiksi osakeyhtiöihin, mutta esitys ei pidä sisällään esimerkiksi henkilöyhtiöitä, kuten avoimia ja kommandiittiyhtiöitä. Tästä me jonkin verran käymme pohdintaa, mutta toteamme, että tässä tilanteessa olisi hieman hankalaa — varsinkin ajatellussa aikataulussa, että tämän pitää tulla voimaan vuodenvaihteessa — käydä tätä läpi niin seikkaperäisesti, ja siksi tässä tilanteessa myös valiokunta puoltaa tätä rajausta, että henkilöyhtiöt eivät ole mukana. Mutta kaiken kaikkiaan, kuten jo mainitsin, viittaamme myös siihen, että vaikutuksia on seurattava ja kehitystä ja myös mahdollisia kehittämistarpeita arvioitava. Tästä siis myös valiokunnan ponsi on meillä olemassa. Kaiken kaikkiaan pohdimme myös käsitettä ”liikearvo” ja sitä, että tähän maastapoistumisveroon ei tässä vaiheessa sisälly myöskään liikearvoa. Tämä on myös sellainen, mistä toiset asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että olisi hyvä ja perusteltua, että se sisältyisi, ja osa on sitten pitänyt sitä ei niinkään hyvänä, mutta valiokunta — ja hallitus itsekin itse asiassa — toteaa, että myös liikearvon osalta on suoritettava jatkomietintää. Eli valiokunta tässä pitää tärkeänä, että hallitus tarkastelee liikearvon tuloutumista kokonaisuutena erillisessä selvityksessä erilaiset yritysjärjestelytilanteet huomioiden hallituksen esityksen mukaisesti, eli tarkoittaa sitä, että vaikka hallitus ei tässä sitä esitä, niin siellä perustelutekstissä kuitenkin lukee, että tähänkin asiaan tullaan sitten myöhemmin palaamaan. Puhemies! Tuosta lausumasta: En lue sitä nyt sanasta sanaan, koska oikeastaan kuvasin sen jo, eli ideana on se, että valtioneuvosto seuraa vaikutuksia, myös kansainvälistä kehitystä, arvioi kehittämistarpeita, ryhtyy mahdollisesti toimenpiteisiin. Arvio tulee tehdä vuoden 2020 loppuun mennessä, ja siinä tulee arvioida muun muassa se, voitaisiinko ja olisiko veropohjan turvaamisen kannalta tarpeen laajentaa arvonnousuvero henkilöyhtiöiden Suomen kiinteästä toimipaikasta harjoittamaan liiketoimintaan. Tämä on yksimielinen, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+21.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-11T16:41:47,2019-12-11T16:46:27,Hyväksytty,1.1 2019_80_55,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2019 vp,Hienoa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+21.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_80_56,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten äsken jaoston puheenjohtaja tämän lakiesityksen esittelyssä totesi, esitys perustuu vuonna 2016 tehtyyn Euroopan unionin veronkiertodirektiiviin, joka velvoittaa jäsenmaat toimeenpanemaan yhteisöjen arvonnousuveron vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämä uusi säätely tulisi voimaan vuoden 2020 alusta. Arvonnousuverolla varmistetaan, että yrityksen sisällä tehdyt varallisuuden siirrot maasta toiseen tulevat verotuksen piiriin. Muutoin voitaisiin välttää yritysvarallisuuteen sisältyvien arvonnousujen verotus maassa, jossa arvonnousu on syntynyt. Sääntely estää siten aggressiivista verosuunnittelua, turvaa veropohjaa ja määrittää valtioiden verotusoikeuden rajoja. Sosiaalidemokraatit ovat erittäin tyytyväisiä tähän esitykseen, ja kuten jaoston puheenjohtaja totesi, tämä on eräänlainen alku tulevalle kehitykselle. Veropohjan tiivistäminen ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunta on sosiaalidemokraateille yksi meidän veropohjan tiivistämisen ja veropolitiikan päätavoitteita. Sosiaalidemokraatit kannattivat veronkiertodirektiiviä vuonna 2016, kun sitä käsiteltiin eduskunnassa, mutta tuolloin ei otettu erikseen kantaa yritysten arvonnousuveroa koskevan artiklan sisältöön. On tärkeää, että yritysten arvonnousuvero saadaan vihdoin voimaan ja näin turvataan Suomen veropohjaa paremmin jatkossa. Samalla on myös tärkeää, että jatkossa arvioidaan, miten veropohjaa voitaisiin tiivistää entisestään, jotta Suomen veropohja ja reilu verotus turvattaisiin. Siksi on arvioitava, tulisiko arvonnousuveroa laajentaa myös henkilöihin ja henkilöyhtiöihin. Näin veropohja voitaisiin turvata kaikissa tilanteissa ja pelikenttä olisi tasapuolinen kaikille. On hyvä, että asian selvittäminen on myös hallitusohjelmassa, ja sosiaalidemokraatit tukevat sitä. Aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron ehkäiseminen osaltaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan verotuspohjaa. On myös erittäin hyvä, että valiokunta on esittänyt lausuman, jossa nimenomaan edellytetään, että tämän lakiesityksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan ja vuoden 2020 jälkeen tullaan toteuttamaan mahdolliset tarvittavat lainsäädäntötarpeet, kun tämä kokonaisarviointi tältä osin on saatu tehtyä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+21.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-11T16:46:36,2019-12-11T16:49:41,Hyväksytty,1.1 2019_80_57,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 76/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vahva hyvinvointivaltio on meidän kaikkien ja myös yritysten etu. Se, että on vakaa toimintaympäristö, osaavaa työvoimaa ja vaikkapa päiväkodit siksi aikaa, kun vanhemmat ovat töissä, ovat kaikki keskeisiä kilpailutekijöitä Suomelle. Sen tähden on niin meistä jokaisen kuin yritysten etu varmistaa, että myös hyvinvointivaltion rahoitus on kestävällä pohjalla. Keskeinen uhka tämän pohjan kestävyydelle on kansainvälinen verosuunnittelu. Kun ei olla pystytty riittävän tarkasti huolehtimaan siitä, ettei varoja tai yrityksen toimipaikkaa siirtämällä tai muuta keinotekoista siirtelyä tekemällä pysty itselleen verotuksellista etua hankkimaan, olemme menettäneet yhä kasvavan määrän verotuloja ulkomaille. On syytä kiinnittää huomiota siihen, että tämä on ollut sellaista toimintaa, joka ei suomalaisille pienyrittäjille, varsinkaan yksinyrittäjille, ole mitenkään mahdollinen vaihtoehto. Heidän on täällä veronsa maksettava ja vastuunsa hoidettava, kun taas varsin monen suuremman kansainvälisen toimijan on ollut helppo käyttää näitä porsaanreikiä hyväkseen. Siksi on hienoa, että EU on tähän päättäväisesti tarttunut ja että Suomi nyt myös vihdoinkin implementoi nämä EU:sta tulevat yhteiset sopimukset, joilla nimenomaan varmistetaan se, että kahden tai kolmen maan välille ei voi syntyä sellaista tilannetta, että sääntelyn aukkojen kautta pystyy veronmaksuvastuutaan välttelemään. Tämä on nimenomaan asia, joka on syytä hoitaa kansainvälisesti, koska jos kukin maa vain yksinään pohtii tätä ongelmaa, niin juuri silloin niitä aukkoja syntyy. On myös hyvä, että tässä nimenomaisessa asiassa valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikka nyt tartutaan yritysten varojen siirtelyyn ja toimipaikan siirtelyyn, niin jatkossa on syytä kiinnittää huomiota myös henkilöihin ja yrityksistä myös henkilöyhtiöihin. Esimerkiksi suuri yritys Lidl toimii kommandiittiyhtiönä, ja tällaiset yhtiöt ovat tällä hetkellä toistaiseksi lainsäädännön asettamien rajojen ulkopuolella. Sen tähden on tärkeää, että myöskään yhtiömuodolla ei pysty saavuttamaan epäreilua verotuksellista etua, ja siksi on hyvä, että valiokunta edellyttää myös näiden henkilöyhtiöiden sääntelyyn tarttumista. Muutenkin verovälttelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on tämän hallituksen keskeisellä agendalla. Se ei aina ole se kaikista kiehtovin aihe, mutta se on lopulta se tapa, jolla varmistetaan, että hyvinvointi säilyy myös tuleville sukupolville ja että pystymme huolehtimaan palveluiden kestävästä rahoituksesta jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+21.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-11T16:49:44,2019-12-11T16:52:29,Hyväksytty,1.1 2019_80_58,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle raportoitavia   rajat   ylittäviä   järjestelyjä verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Viitanen on edelleen paikalla, verojaoston puheenjohtajan ominaisuudessa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_80_59,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle raportoitavia   rajat   ylittäviä   järjestelyjä verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp,"-— Kyllä täällä ollaan. — Ja jälleen kerran verojaosto on tehnyt tästä mielestäni hyvää työtä ja päätynyt sitten yksimielisesti mietinnössään kuvaamaan muutamia kohtia, jotka ovat hyvin tärkeitä. Eli myös tässä on kysymys samasta aihealueesta eli viime kädessä siitä, että Euroopan laajuisesti on yhteisesti päätetty, että ehkäistään verosuunnittelua ja puututaan sellaisiin tapauksiin, missä selkeästi veronkiertoa haluttaisiin harjoittaa. Tässä on myös taustalla niin ikään tämä mainitsemani BEPS-hanke ja sitten myös näitä tietojenvaihtoon liittyviä direktiivejä, virka-apudirektiivejä, joita nyt sitten kansallisesti pistämme täytäntöön. Ja tässäkin me esitämme pieniä muutoksia. Eräs sellainen on, että perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta teemme muutoksen tähän asianajosalaisuuteen liittyen, ja lisäksi termi ”välittäjä” korvataan termillä ”palveluntarjoaja” lain ymmärrettävyyden parantamiseksi. Eli kysymyshän tässä on siitä, että verokonsulteille, asianajajille ja kaikille verosuunnittelua tekeville palvelujentarjoajille sekä verovelvollisille itselleen asetettaisiin raportointivelvollisuus, eli verohallinnolle tulisi raportoida sellaisista rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä, joissa voi olla veronkiertämisen tai välttämisen elementtejä, ja sitten tässä on ideana se, että näiden tietojen avulla viranomaiset pystyisivät reagoimaan nopeasti haitallisiin verokäytäntöihin. Voidaan tehdä myös asianmukaisia riskianalyyseja ja verotarkastuksia sekä kaikin puolin kehittää lainsäädäntöä. Eli tällä lailla on mielestäni hyvät ja tärkeät tavoitteet sitä kautta. Säätelymallin osalta tässä vaiheessa hallitus ei esitä, että tähän direktiiviin otettaisiin juurikaan käyttöön kansallisia laajennuksia, vaan enemmän mennään siltä pohjalta, mitä direktiivi minimissään määrää. Mutta kaiken kaikkiaan esimerkiksi tässä valiokunnan mietinnössä me puollamme hallituksen esityksessä valittua mallia, jonka mukaan kansallisten järjestöjen raportointivelvollisuuden tarvetta ja raportoinnin tarkoituksenmukaisuuden laajuutta selvitetään ja arvioidaan myöhemmin. Eli jälleen kerran hallitus on omaan esitykseensä jo kirjannut, että tähänkin asiaan täytyy myöhemmin palata ja arvioida sitten myöhemmin myös jatkokehittämistarpeita kaikkinensa. Pidämme myös valiokuntana tärkeänä, että hallitus seuraa esityksen vaikutuksia ja arvioi erikseen raportoitavien järjestelyjen sisältöjä sekä järjestelyjen perusteella tehtyjä toimenpiteitä. Puhemies! Ihan muutama yksityiskohta näistä asioista, mitä käsittelemme tässä mietinnössä. Kuten sanoin tuossa, tämä asianajosalaisuus oli sellainen, jonka vuoksi pyysimme myös perustuslakivaliokunnalta lausunnon, ja tämän perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tähän tulee tietynlainen täsmennys ja tämä asianajajien tiedonantovelvollisuus rajataan perustuslakivaliokunnan niin sanotun vaihtoehtoisen mallin mukaisena. Tämä on edellytys sille, että tämä voidaan säätää normaalissa järjestyksessä. Viitenumerosta, joka näissä järjestelyissä on: Me pohdimme erikseen sitä tematiikkaa hieman ja toteamme, että valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena mahdollistaa tämän viitenumeron käytön näissä ilmoituksissa vapaaehtoisena. Tämäkin liittyy omalla tavallaan siihen asianajosalaisuuteen ja toisaalta siihen, että asianomainen voi päättää, käyttääkö hän viitenumeroa vai tekeekö ilmoituksen itse. Hallinnollisista seuraamuksista: Perustuslakivaliokunta niin ikään pitää välttämättömänä, että jotakin täsmennystä tulee, koska tämän lain ongelma ihan oikeasti monessa kohtaa on nyt ja varmasti tulevaisuudessakin tietysti, että täsmentämisen tarvetta ilmenee. Tältä osin sitten täsmennämme perusteluissa. Emme tee muutoksia tietyiltä osin, esimerkiksi koskien raportoinnin ajankohtaa, että koska katsotaan, että tämmöinen raportointi tulee tehdä. Ja sitten niin sanotun pääasiallisen hyödyn mittaavan testin määritelmä: näistä löytyy sitten tekstiä valiokunnan mietinnöstä. Toteamme valiokuntana, että pidämme erittäin tärkeänä, että tätä asiaa tietenkin seurataan, mutta myös, että verohallinto antaa tätä raportointia koskevan syventävän ohjeen. Koska tämä on vielä tässä vaiheessa hieman epätäsmällisempää, niin se syventävä ohje on sitten se, minkä mukaan jatkossa käytännöt selkeytyvät. Pidämme myös tärkeänä sitä, että sieltä verohallinnosta pystytään antamaan asiakasneuvontaa. Hallinnollinen sanktio: Tässä on olemassa laiminlyöntimaksu, joka on enintään 15 000 euroa. Sen osalta kirjoitamme, että varsinkin tässä ensimmäisen vuoden aikana kun tätä nyt lähdetään pistämään voimaan, korostamme tätä sanktiolaiminlyöntimaksun määräämisen kohtuullisuutta ennen kuin menettelyt täsmentyvät. Tässä ensimmäisen vuoden aikana niissä tilanteissa, missä sitten jää ehkä jostain järjestelystä raportoimatta, niin ensimmäisenä vuonna nämä sanktiot seuraisivat siitä vain silloin, kun verovelvollisen tai välittäjän menettely ilmentää selkeää välinpitämättömyyttä. Mutta kaiken kaikkiaan tässä yleispiirteisesti. Luen vielä loppuun lausumaehdotuksen, joka on tärkeä. Eli tässä samassa yhteydessä esitämme lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto teettää viimeistään keväällä 2022 julkaistavan seurantaraportin raportoinnin kokemuksista sekä raporteissa ilmenneistä verojärjestelyä koskevista tiedoista ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Siksi mielestäni tämä lausuma on tärkeä, että tämän pohjalta me lisäämme sitä, että lainsäädäntö on kaiken kaikkiaan läpinäkyvää. Ja se, että tästä tulee raportti muutaman vuoden sisään, että minkälaisia järjestelyjä on tehty, minkälainen käsitys siitä, miten systeemi tulee toimimaan, niin se antaa tutkijoille, medialle, meille politiikan päätöksentekijöille paremman mahdollisuuden arvioida sitten esimerkiksi näiden erilaisten rajat ylittävien järjestelyjen vastuullisuutta, ehkä jatkosäätelytarpeita. Ja kaiken kaikkiaan se, että raportoidaan ja on mahdollisimman läpinäkyvää, tietenkin myös osaltaan ennaltaehkäisee ei-asiallista verosuunnittelua. Kiitos, arvoisa puhemies, ja tämä on myös yksimielinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+22.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-11T16:53:00,2019-12-11T17:01:00,Hyväksytty,1.1 2019_80_60,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle raportoitavia   rajat   ylittäviä   järjestelyjä verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp,Kiitokset verojaoston puheenjohtajalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_80_61,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle raportoitavia   rajat   ylittäviä   järjestelyjä verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten verojaoston puheenjohtaja tuossa äsken totesi, niin ehdotetuilla säädöksillä pannaan täytäntöön direktiivi, jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden veroviranomaisten tiedonsaantia rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä, joissa voi olla veron kiertämisen tai välttämisen elementtejä. Siltä osin tämä lakiesitys, joka nyt yksimielisesti on hyväksytty, on myös erittäin tärkeä ja erittäin tärkeä tukemaan sitä edellistä lainsäädäntöesitystä, jota tässä käsiteltiin. Arvoisa puhemies! Esitys liittyy aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon, joka on ollut SDP:llä tärkeänä teemana kaikki nämä vuodet. Nyt kun meillä on uusi valtiovarainministeri Kulmuni paikalla, niin voin ilolla kertoa, että jo vuonna 2013 silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen nosti nimenomaan aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron niin kansalliseksi kuin myös kansainväliseksi tärkeäksi kysymykseksi. Hän muun muassa kutsui ensimmäisenä valtiovarainministerinä kaikki Euroopan unionin kollegansa Suomeen keskustelemaan, kuinka Euroopan tasolla voitaisiin puuttua tähän ikävään kysymykseen. Sillä tiellä Suomi on edelleen, ja sillä tiellä nyt myös tämä hallitus jatkaa tätä työtä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on merkityksellinen, sillä järjestelyjen raportointi antaa, kuten jaoston puheenjohtaja totesi, viranomaisille sekä meille päätöksentekijöille, järjestöille ja tutkijoille lisää tietoa ja informaatiota verovälttelystä ja siitä, miten siihen voitaisiin myös puuttua. Raportointivelvoite voi myös ennaltaehkäistä röyhkeimpiä järjestelyjä. Esityksessä on kyse haitallisen verokilpailun ja aggressiivisen verosuunnittelun sekä veronkierron torjunnasta ja niitä koskevien direktiivien toimeenpanosta. Aivan kuten tässä äsken totesin, hallitus on ottanut vakavasti tämän kysymyksen, ja me olemme kirjoittaneet sen myös hallitusohjelmaan. Siellä todetaan muun muassa: ”Suomen on osallistuttava haitallisen veropohjista käytävän kilpailun lopettamiseen sitoutumalla yhteisiin, reiluihin pelisääntöihin OECD:n, YK:n ja Euroopan unionin puitteissa.” Hallitus on myös sitoutunut tukemaan ”ratkaisuja, joilla voidaan torjua ja vaikeuttaa veroparatiisien toimintaa niin Euroopan unionissa kuin muuallakin maailmassa, jotta yritysten voitot ja muut tulot tulevat läpinäkyvällä tavalla kertaalleen verotetuiksi. Tavoitteena on tiiviimmät ja laajemmat veropohjat, joilla torjutaan kansainvälisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa sekä valtioiden välistä haitallista verokilpailua.” Hallitusohjelmassa on sovittu myös kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumisesta erillisellä toimenpidesuunnitelmalla, ”jolla laajennetaan Suomen veropohjaa ja lisätään läpinäkyvyyttä.” Tämä työ ja muut hallitusohjelman verovälttelyn vastaiset toimet on saatava käyntiin mahdollisimman pian. Arvoisa puhemies! Tätä työtä me olemme nyt tekemässä. Me emme vain sitoudu näihin tavoitteisiin, vaan meidän on myös pistettävä nämä periaatteet toimenpiteiksi, ja tämä lakiesitys on yksi askel tähän suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+22.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-11T17:01:22,2019-12-11T17:05:38,Hyväksytty,1.1 2019_80_62,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle raportoitavia   rajat   ylittäviä   järjestelyjä verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomelle on tärkeää se, että kun yritystoiminnassa syntyy voittoja Suomessa, niin myös ne voitot verotetaan täällä Suomessa. Sen takia matkan varrella jo vuosia olemme pyrkineet itse kehittämään meidän verolainsäädäntöämme, erityisesti elinkeinotuloverolakia, siihen suuntaan, että se estäisi voiton siirtämisen verotettavaksi jonnekin toiseen maahan. On muun muassa niin sanotuissa alikapitalisaatiotilanteissa rajoitettu korkojen vähennysoikeutta ja niin edelleen. Nyt meillä on käsittelyssä samaan kokonaisuuteen liittyvä lakiesitys, joka pohjautuu direktiiviin ja on siis Euroopan laajuista sääntelyä. Siinä on tarkoitus säätää nyt lailla velvollisuus yrityksille raportoida rajat ylittävistä järjestelyistä, joissa saattaa olla kyse verotuksen välttämisestä, veronkiertämisestä, aggressiivisen verosuunnittelun aineksista. Tämä on lähtökohtaisesti minusta erittäin hyvä asia, kun puhutaan kansainvälisistä järjestelyistä. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisesta järjestelystä pitäisi raportoida. Siellä on laissa erilaiset testit, joita pitää tehdä. Aina, jos ne täyttyvät, mennään raportointivelvollisuuden piiriin. Nostan tästä esiin kolme asiaa. Yksi on se, jota täällä on ehkä lyhyesti sivuttu ja joka liittyy siihen, että tässä valiokunnan mietinnössä todetaan: ”Valiokunta puoltaa hallituksen esityksessä valittua mallia, jonka mukaan kansallisten järjestelyjen raportointivelvollisuuden tarvetta ja raportoinnin tarkoituksenmukaista laajuutta selvitetään ja arvioidaan myöhemmin erikseen ottaen huomioon kansallisten järjestelyjen raportoinnissa oletettavasti saatavat hyödyt sekä aiheutuva hallinnollinen taakka ja kustannukset.” Minusta on hyvä, että tämmöistä arviointia tehdään, mutta haluaisin jo tässä vaiheessa todeta, että kansainväliset järjestelyt, joissa siirretään voittoja toisiin maihin verotettavaksi, ovat aivan eri asia kuin kotimaiset järjestelyt. Tässä sääntelyssä, jos ja kun sitä selvitetään perinpohjaisesti, on totta kai otettava erittäin tarkkaan huomioon se, että meillä on jo kotimaisia järjestelyjä koskevaa, veronkiertoon liittyvää säännöstöä, eikä tietenkään voi olla niin, että kaikenlaiset yritysjärjestelyt tulisivat jotenkin vielä erityisen raportointivelvollisuuden alaiseksi. Olen tässä aika varovaisella linjalla, mutta selvitys on hyvä tehdä. Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on se, että on hyvä, että perustuslakivaliokunnalta pyydettiin lausunto liittyen tähän asianajosalaisuuteen ja saatiin erittäin hyvä lausunto sieltä. Nyt valiokunta esittääkin yhtä pykälämuutosta sinne, jotta turvataan tässäkin tilanteessa aina asianajosalaisuus. Kolmas asia, jonka haluan nostaa esille, on valiokunnan ponsiesitys. On minusta hyvä, että seurataan, mihin tämä johtaa. Keväällä 2022 viimeistään on sitten meillä seurantaraportti, josta pystymme katsomaan, mitä kaikkea on seurannut ja tarvitaanko joitakin lainsäädännön muutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+22.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-11T17:05:39,2019-12-11T17:09:02,Hyväksytty,1.1 2019_80_63,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle raportoitavia   rajat   ylittäviä   järjestelyjä verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä jaoston puheenjohtaja Viitanen jo hyvin toikin esiin, tämä lakimuutos on osa sitä isompaa pakettia, jota ollaan EU:ssa saatu edistettyä, jotta saadaan puututtua kansainväliseen aggressiiviseen verosuunnitteluun ja muuhun toimintaan, jolla yritykset pyrkivät välttelemään vastuutaan verojen maksamisesta. Tässä esityksessä on nähdäkseni erityisen hienoa se, että tämä edistää juuri niitä arvoja, jotka ovat myös Suomen verojärjestelmän keskeisiä vahvuuksia, nimittäin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta mutta toisaalta hallinnollista mielekkyyttä. Suomalaisen verojärjestelmän hienoushan on siinä, että tiedot ovat saatavilla varsin avoimesti, jolloin jokainen pystyy arvioimaan, toimiiko meidän järjestelmämme sellaisella tavalla kuin äänestäjät haluavat. Ennen kaikkea pystytään keräämään tietoa, jonka perusteella pystytään tekemään parempaa politiikkaa. Tämä on nähdäkseni tämän lakiesityksen keskeinen tavoite: saada enemmän tietoa siitä, millaisia rajat ylittäviä järjestelyjä yritykset tekevät verojen minimoimiseksi, jotta pystytään tarvittaessa tarttumaan ongelmiin ja muuttamaan lainsäädäntöä ja näin varmistamaan hyvinvointivaltiolle kestävä rahoituspohja. Kysehän on nimenomaan raportoinnista, ei sinällään siitä, että tässä nyt lähdettäisiin tietynlaisia menettelyjä kieltämään tai estämään, vaan siitä, että on mahdollisimman avointa ja selkeää, millä tavalla verotusta optimoidaan. Totta kai on samalla huolehdittava siitä, että järjestelmä on mahdollisimman sujuva ja helppo. Mitään turhaa kuormaa ei kenellekään tästä pidä koitua, ja valiokuntakäsittelyn aikana onkin jo aloitettu hyvä yhteinen pohdinta Verohallinnon kanssa siitä, miten tästä saadaan kaikille mahdollisimman mielekäs. Tässä Suomi on edelläkävijä. Meillä on pitkälti automatisoitu, tehokas, hyvä Verohallinnon toimintajärjestelmä, ja sen takia olisi hienoa nähdä, että Suomi olisi tässä nimenomaan edelläkävijänä — että pystyisimme näyttämään muille EU-maille esimerkkiä, kuinka järkevästi, tehokkaasti ja helposti tällainen avoimuutta edistävä raportointi hoituukaan. Kuten sanottua, tässä samalla on pidettävä tehokkuuden ja sääntelyn mielekkyyden lisäksi huolta myös siitä, että asianajosalaisuus turvataan. Tästä saimme perustuslakivaliokunnalta varsin kattavan lausunnon, ja totesimme, että voi olla sellaisia tilanteita, joissa asianajaja ei tosiasiassa käsittele kenenkään henkilötietoja vaan esimerkiksi yleisesti ottaen kertoo, millaisia verojärjestelyjä voidaan tehdä. Tällaisissa tapauksissa kyse ei ole mitenkään salaisista asioita, mutta kun puhutaan henkilötiedoista, niin silloin meidän kaikkien tavoitteena on tietysti varmistaa, että asianajosalaisuus toteutuu. Kyseessä on kuitenkin vahva perusoikeus. Mutta, puhemies, nähdäkseni tässä on hyvin mielekäs paketti, ja toivon, että tätä samaa järkevää raportointimenettelyä päästään jatkossa entisestään laajentamaan, [Puhemies koputtaa] sillä avoimuus on kuitenkin se suomalaisen verojärjestelmän keskeinen vahvuus ja kulmakivi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+22.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-11T17:09:03,2019-12-11T17:12:23,Hyväksytty,1.1 2019_80_64,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle raportoitavia   rajat   ylittäviä   järjestelyjä verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp,"Herra puhemies! Tässä edustajat Viitanen, Anneli Kiljunen ja Suomela ovat jo kertoneet hyvin näistä tavoitteista, joihin tämä lainsäädäntö pyrkii. Täydennän vain muutaman sanan tästä asianajopykälästä ja mitä erityismuutoksia jouduttiin perustuslakivaliokunnan lausunnon takia tekemään, ja edustaja Lohi niihin jo myös viittasi. Siis perustuslakivaliokuntahan kiinnitti huomiota siihen, että oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13 §:n mukaisen todistamiskiellon 1 momentissa säädetty varsinainen asianajosalaisuuden ydin ei ole ehdotetun säännöksen piirissä, elikkä kun annetaan tällaista neuvontaa, minkälaisia yritysjärjestelyjä voidaan tehdä. Hallituksen esityksessä tätä rajausta perusteltiin sillä, että direktiivin mukaisten järjestelyjen raportointi on luonteeltaan ennakollista ilmoittamista, minkä vuoksi direktiivillä ei voida katsoa olevan välitöntä liityntää tuohon oikeudenkäymiskaaren säännökseen, jossa on kyse tietojen antamisesta liittyen käynnissä olevaan tai uhkaavaan oikeudenkäyntiin hallinto- tai rikosprosessissa. Valiokunnan mielestä perustelu on sinänsä ymmärrettävä. Soveltamistilanteiden moninaisuudesta johtuen perustuslakivaliokunta ei pitänyt perustelua kuitenkaan riittävänä ja esitti sitten kaksi vaihtoehtoista mallia, miten tämä oikaistaisiin ehdotuksessa. Valtiovarainvaliokunta ja sen verojaosto päätyivät tähän kakkosmalliin, jonka mukaan laajennettiin ensimmäisen lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentin viittaussäännöstä oikeudenkäymiskaareen siten, että ilmoitusvelvollisuus ei koske viitatun oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13 §:n 3 momentin asemesta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13 §:n 1 ja 3 momentissa säädettyjä todistamiskieltoja. Tätä pidettiin ehtona tavalliselle lainsäätämisjärjestykselle. No, jos tätä yksinkertaistetaan tämmöisellä vertauksella, että lääkäreillähän on ehdoton salassapitovelvollisuus potilastietoihin ja hoitoon liittyviin asioihin. Vastaavasti asianajosalaisuus on aika kattava silloin, kun puhutaan konkreettisesta oikeudenkäyntiavustamisesta ja henkilötiedoista ja niin edelleen. Mutta sitten jos lääkäri lähtee harjoittaman vaikkapa ravitsemusneuvontaa yleisölle, niin silloin hänen toimintaansa verrataan siihen, mitä ravitsemusterapeutit tai muut ruoka-asiantuntijat antavat. Ja silloin, jos siihen liitettäisiin esimerkiksi tämmöinen raportointivelvollisuus, niin se voisi olla ihan yhtä laaja kuin muillakin sitä toimintaa harjoittavilla. Vastaavasti täällä yritysjärjestelyissä asianajajat toimivat samalla markkinalla kuin veroekspertit tai tilitoimistot, ja heitä pitää mahdollisimman neutraalisti kohdella siinä neuvontatyössään eikä pidä toimia niin, että asianajosalaisuuteen vedoten he saisivat ikään kuin tämmöisen monopoliaseman yritysjärjestelyjä koskevassa neuvonnassa. Ja tällä [Puhemies koputtaa] tarkkaan kliinisesti muotoillulla säännöksellä nyt pyritään siihen, että ei aiheuteta tälle kilpailulle turhaa haittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+22.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-11T17:12:27,2019-12-11T17:15:47,Hyväksytty,1.1 2019_80_65,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle raportoitavia   rajat   ylittäviä   järjestelyjä verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 69/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä lakiesitys on erittäin hyvä. Suomi on ollut edelläkävijä, kun puhutaan rajat ylittävästä verosuunnittelusta tai veronkierrosta, ja tätä työtä jatketaan. Nyt Euroopan unionin tasolla käydään keskustelua myös siitä, että tätä työtä jatkettaisiin siten, että maakohtaista raportointia tultaisiin myös edellyttämään, ja nyt Suomi ollut tässä aloitteellinen ja vienyt sitä eteenpäin. Sain kuulla tänään, että tämä asia etenee myös positiivisessa keskustelussa, ja Suomi on saanut myös tästä erittäin hyvää palautetta, että tätä toimintaa lähdetään kehittämään siltä osin, että maakohtaista raportointia lähdetään viemään vastaavalla tavalla kuin tämä lakiesitys on edellyttänyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+22.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-11T17:15:51,2019-12-11T17:16:47,Hyväksytty,1.1 2019_80_66,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_80_67,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään laissa Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta. Se on itsenäinen ja riippumaton koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Arviointikeskus tuottaa arviointiin perustuvaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä varten. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annettua lakia. Laissa tarkennettaisiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tiedonsaantioikeuksia. Arviointikeskukselle säädettäisiin oikeus saada lakisääteisten arviointitehtäviensä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja maksutta ja salassapitosäännösten estämättä. Tarkoituksena on mahdollistaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen nykyisenkaltaisen arviointitoiminnan jatkuminen. Arvoisa puhemies! Voimassa olevat perusopetuslain, lukiolain ja varhaiskasvatuslain säännökset sisältävät velvoitteen toimittaa tietoa Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle. Laissa ei kuitenkaan muun koulutuksen kuin ammatillisen koulutuksen osalta säädetä arviointikeskuksen oikeudesta saada tietoa arviointitehtävän suorittamiseksi salassapitosäännösten estämättä. Arviointikeskus tarvitsee lakisääteiseen oppimistulosten arviointiin kouluista ja oppilaitoksista tietoja oppilaiden ja opiskelijoiden erityisestä tuesta ja vastaavista oppimisen ja opetuksen arvioinnin kannalta välttämättömistä tiedoista, esimerkiksi sijoittumisesta erityisoppilaitokseen tai erityiseen ryhmään taikka opiskelusta yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Salassa pidettävien tietojen luovuttamisen osalta opetustoimen lainsäädännön säännökset ovat tältä osin puutteelliset Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen lakisääteisten tehtävien hoitamisen näkökulmasta. Alkavalla arviointisuunnitelmakaudella on ollut tarkoitus arvioida muun muassa oppijoiden yksilöllisten oppimispolkujen toteutumista perusopetuksessa. Osana yksilöllisten opintopolkujen toteutumista koskevaa arviointia arvioidaan myös erityisen tuen järjestämistä. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta arvioinnin tulisi tuottaa tietoa myös niiden oppijoiden koulutuspoluista, joilla on erityisen tuen päätös. Tämän esityksen tavoitteena on siis mahdollistaa arviointikeskuksen arviointitehtävä siten, että Kansallinen koulutuksen arviointikeskus voi saada ja käsitellä arvioinnin kannalta välttämättömässä laajuudessa henkilöitä koskevia salassa pidettäviä tietoja sen toimialaan kuuluvien koulutusmuotojen ja varhaiskasvatuksen osalta, kuten nykyisin ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään. Oikeisiin taustatietoihin pohjautuvan arviointitiedon avulla tuotetaan monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toteutumisesta, osaamisen tasosta sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta. Osana Opetushallitusta arviointikeskuksella on riittävät järjestelmät, resurssit ja osaaminen henkilötietojen turvalliseen käsittelyyn. Sääntelyä, joka koskee salassa pidettävien arkaluontoisten tietojen luovuttamista viranomaiskäyttöön, tulee arvioida perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Lainsäätäjän tulee turvata nämä oikeudet tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Esityksessä tietojensaantioikeus on sidottu vain lakisääteisten arviointitehtävien kannalta välttämättömiin oppilaan tai opiskelijan saamaa varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta koskeviin tietoihin sekä arviointitehtävän suorittamisen kannalta välttämättömiin koulutus- ja varhaiskasvatuslainsäädännössä tarkoitetun tuen järjestämistä koskeviin tietoihin. Arviointikeskuksen toiminnan yksi keskeinen tavoite on lisätä erilaisten oppijoiden tasa-arvon, yhdenvertaisuuden sekä lapsen edun toteutumista. Tuen tarpeessa olevien oppilaiden ja esimerkiksi vammaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt ja oppimistulokset tulee voida asianmukaisesti arvioida. Ehdotetun sääntelyn arvioidaan olevan täsmällistä ja tarkkarajaista sekä tavoitteisiin nähden oikeasuhtaista sekä hyväksyttävää. Tämän lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2020.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-11T17:18:08,2019-12-11T17:22:59,Hyväksytty,1.1 2019_80_68,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Iso kiitos ministeri Anderssonille asian selkeäsanaisesta esittelystä. Esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annettua lakia. Laissa tarkennettaisiin tiedonsaantioikeuksia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tarvitsee lakisääteiseen oppimistulosten arviointiin kouluista ja oppilaitoksista tietoja oppilaiden ja opiskelijoiden erityisestä tuesta ja vastaavista oppimisen arvioinnin kannalta välttämättömistä tiedoista, esimerkiksi sijoittumisesta erityiskouluun, erityiseen ryhmään tai opiskelusta yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oikeus saada tietoa ei ulotu tuen järjestämisen taustalla oleviin lääketieteellisiin tai psykologisiin arviointeihin, terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilöstön asiakirjoihin tai muihin oppilashuollon asiakirjoihin. Tämä kohta on hyvin oleellista huomata. Lakiesityksessä ja sen sisällössä ei siis luovuteta vaikkapa lääketieteellisiä tai psykologisia arviointeja. Tukeen ja erityisiin opetusjärjestelyihin liittyvien salassa pidettävien tai arkaluontoisten tietojen käsittelyn välttämättömyyttä tulee aina arvioida suhteessa tuen tarpeessa olevien oppilaiden, opiskelijoiden tai varhaiskasvatuksessa olevien lasten yhdenvertaisen toteutumisen ja kohtelun pohjalta. Esitys mahdollistaa perusopetuksen ja muiden asteiden oppimistulosten arviointien jatkumisen vastaavien periaatteiden mukaisesti kuin tähän mennessä. Esitys ei laajenna kuntien ja muiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin vaan mahdollistaa nykyisen kaltaisen arviointitoiminnan jatkumisen. Oikeus saada myös salassa pidettävät tiedot suoraan Opetushallituksen ylläpitämistä kansallisista tietovarannoista vähentää kuntien ja muiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjien työtä ja parantaa tietosuojaa ja tietoturvaa. On siis keskeistä, että esityksen avulla helpotetaan hallinnollisia velvoitteita ja puretaan kuntien byrokratiataakkaa. Arvoisa puhemies! Tämä on varsin kannatettava esitys, jota sivistysvaliokunta siis tarkastelee. On tärkeää huomata, että lakiesitys pyrkii suoraviivaistamaan ja selkeyttämään tiedonsaantioikeuksia, jotka palvelevat ymmärrystä ja johtopäätöksiä kasvatus‑ ja opetusmaailmasta. Lakiesityksen taustalla ei ole tarve urkkia epäoleellisia tietoja vaan saattaa Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle valmiuksia yhä parempaan toimintaan ja tulkintaan. On tärkeää, että tiedonsaantioikeudet palvelevat tavoitettamme yhä paremmasta varhaiskasvatuksesta ja yhä paremmasta koulutuksesta. Tiedonsaantioikeuksien uudelleentarkastelu on ajassa elämistä ja askel kohti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa vahvempaa tukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-11T17:23:09,2019-12-11T17:27:22,Hyväksytty,1.1 2019_80_69,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri. Edustaja Kivisaari piti aika kattavan puheen, enkä aio toistaa sitä vaan haluan vain korostaa sitä, että meidän hyvinvointimme tässä maassa ja myös meidän kehityksemme ja tulevaisuutemme riippuvat siitä, että meidän koulutus toimii ja että on riittävästi tietoa, miten meidän koulutusta kehitetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1440,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2019-12-11T17:27:24,2019-12-11T17:27:56,Hyväksytty,1.1 2019_80_70,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suuret kiitokset ministerille selkeästä esittelystä. Otamme oikein mielellämme tämän lainmuutoksen sivistysvaliokunnan käsittelyyn. Suomi on edelleen koulutuksen ja oppimisen kärkimaita. Saamme olla ylpeitä koulustamme. On tärkeää, että jokainen löytää omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa koulupolun varrella. Meidän ei kuitenkaan ole syytä uinahtaa, vaan meidän tulee kehittää tätä hienoa koulujärjestelmäämme kokonaisuutena, koulupolkuina. Siihen tarvitaan tutkittua ja analysoitua tietoa ja toiminnan arviointia, ja sen vuoksi tämä lainmuutos on tärkeä. Jotta voidaan kehittää, jotta voidaan arvioida, on oltava edellytykset tiedon keräämiseen. Karvin tehtävänä on arvioida opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaa. Se arvioi oppimistuloksia, toteuttaa laatujärjestelmien auditointeja, tukee koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja niiden arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa sekä kehittää koulutuksen arviointia. Tätä tarvitaan entistä enemmän, kun maailma muuttuu niin nopeasti. Jotta koulutus pysyy muutoksen tuulissa mukana, juuri siihen tarvitaan systemaattista arviointia ja tiedonhankintaa. Karvin tulee jatkossakin toimia niin, että sen toiminta on riippumatonta ulkopuolisista tahoista ja että se noudattaa kehittävän arvioinnin periaatetta ja viestii aktiivisesti arviointiensa tuloksista. On myös tärkeää, että se aikanaan pyytää ulkoisia arviointeja omasta toiminnastaan. Hallituksen esityksessä on kysymys Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tiedonsaantioikeuksista. Keskukselle säädetään oikeus saada lakisääteisten arviointitehtäviensä hoitamiseen välttämättömiä tietoja maksutta ja salassapitosäännösten sitä estämättä. Karvi tarvitsee näiden lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen tietoja oppilaiden ja opiskelijoiden erityistä tukea koskevista päätöksistä. Hallituksen on tarkoitus kartoittaa ja selvittää erityisopetuksen ja inkluusion toimivuutta, ja pidän tätä erittäin tärkeänä. Kuten ministeri Andersson sanoi, yksilöllisten polkujen selvittäminen edellyttää tietoa esimerkiksi erityisestä tuesta. Perustuslain näkökulmasta on tarpeen kerätä ainoastaan arvioinnin kannalta välttämätöntä tietoa, koska on kysymys arkaluonteisistakin tiedoista ja niiden hyödyntämisestä. On toimittava eettisesti. On hyvä, että tiedonkeruuta ei viedä esimerkiksi oppilashuollon asiakirjoihin tai lääketieteen ja psykologian arviointeihin. Tämä lainmuutos on hyvin tarpeellinen. Se helpottaa kuntien työtä, kuten edustaja Kivisaari tuossa edellä kuvasi. Arvoisa puhemies! Laki lisää osaltaan erilaisten oppijoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja lapsen edun toteutumista. Siksi kannatan sitä lämpimästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-11T17:28:36,2019-12-11T17:33:24,Hyväksytty,1.1 2019_80_71,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuultuani osan ministeri Anderssonin esittelystä ja sitten nämä keskustelupuheenvuorot tulin vakuuttuneeksi, että kysymyksessä on hyvä hallituksen esitys, hyvä ja tarpeellinen. Kun tämä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus perustettiin — se aloitti toimintansa vuonna 2014 — se sijoitettiin Jyväskylään. En ihan tarkkaan tiedä, mutta tänä päivänä taitaa suurin osa keskuksen henkilöstöstä ja toiminnasta olla tuossa Postitalossa tässä aivan keskellä Helsingin kaupunkia. Eli kehitys on johtanut siihen suuntaan, että se on kuitenkin valunut sieltä Suomen ateenasta, jonne se kuuluisi, tänne Helsingin ruuhkaan kasvattamaan näitä ongelmia, mitä täällä on tällaisesta keskittymisestä. Nyt tässä yhteydessä, kun laki on auki, kysyn, arvoisa ministeri: Onko suunnitelmissa, että Karvia kehitettäisiin nimenomaan Jyväskylässä eikä niinkään täällä Helsingissä? Ymmärrän sen, että tällaisen organisaation on jossain määrin tarpeen olla lähellä opetus- ja kulttuuriministeriötä ja muita tällaisia valtakunnallisia toimijoita, mutta siitä huolimatta tämä alueellistaminen olisi aivan paikallaan. Kun paikalla ministeriaitiossa on myös valtiovarainministeri Kulmuni — onnea uudesta tehtävästä, menestystä siihen — te tuossa syksyllä sanoitte, ministeri Kulmuni, että ajatte voimakkaasti alueellistamista. Haluaisin myös teiltä kuulla, mikä on näkemyksenne siihen, voitaisiinko tässä Karvin osalta toimia niin kuin tuossa totesin eli siirtää toimintoja Jyväskylään entistä enemmän ja kehittää sitä siellä. Siellä on iso yliopisto kasvatuspuolella, johon yhteydet ovat hyvät, ja Jyväskylä on loistava sijainniltaan ja erinomaisen kaunis. Siellä on helppo saada pätevää työvoimaa ja kaikki edut, mitä voi olla, löytyvät. Eli ihan vakava kysymys: oletteko valmiit siihen, että näin meneteltäisiin? Tietysti sitten toisessa yhteydessä varmaan tulen kysymään ministeri Kulmunilta, miten olette vieneet eteenpäin sitä alueellistamisen tavoitetta, johon lupasitte hienosti sitoutua ja jota lämpimästi kannatan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-11T17:33:25,2019-12-11T17:36:27,Hyväksytty,1.1 2019_80_72,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesitys on erittäin hyvä. Kiitoksia, ministeri Andersson. Edustaja Kinnunen puhui äsken hyvin erityislapsista ja näitten erityislasten erilaisista palvelutarpeista. Olen itse toiminut Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiössä, ja siellä olemme keskustelleet myös paljon vammaisten lasten oikeuksista saada tarvittavat palvelut, jotta heillä olisi parhaat edellytykset myös oppia ja käydä koulua. Tässä lakiesityksessä säädetään ne tahot, jotka tietoa luovuttavat. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus saa tiedot opetuksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjiltä sekä etenevässä määrin teknisten rajapintojen avulla muiden viranomaisten ylläpitämistä tietovarannoista. Nyt oikeastaan tämmöinen, ihan tämmöinen ongelma, joka on selkeästi noussut vammaisten lasten ja nuorten osalta, on se, että on vammaisia lapsia, joittenka riittävän hyvä, laadukas oppiminen saattaa vaihdella sen mukaisesti, miten he saavat muun muassa vammaispalveluja, esimerkiksi vammaispalveluja tai kuntoutusta, henkilökohtaista avustajaa, miten he saavat apuvälineitä ja muita vastaavia. Näillä esimerkiksi on ollut merkitystä myös siihen, miten lapsella on mahdollisuus käydä koulua ja osallistua yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti muiden oppilaiden tai lasten ja nuorten yhteisiin toimiin ja oppitunteihin. Mielestäni olisi myös tärkeää, että näissä tilanteissa myös se tarvittava tieto olisi saatavilla tänne Kansallisen koulutuksen arviointikeskukseen. Ja kysyisinkin näistä rajapinta-alueista, miten asioita näiltä osin, esimerkiksi vammaispalvelulain osalta, ja se tiedonkeruu mahdollistetaan. Toivoisin, että sitä ainakin jollakin tavalla mietittäisiin nimenomaan näiden erityislasten osalta, jotka ovat vaikeasti vammaisia tai pitkäaikaissairaita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-11T17:36:32,2019-12-11T17:39:03,Hyväksytty,1.1 2019_80_73,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Kinnunen toi puheessaan hienosti esiin, on koulutuksen uudistuksessa tärkeä nojata tutkittuun tietoon, mutta täytyy myös löytää rohkeutta ja uskallusta kokeilla uutta eikä pelätä epäonnistumisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-11T17:39:04,2019-12-11T17:39:25,Hyväksytty,1.1 2019_80_74,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys edistää nähdäkseni koulutusta merkittävällä tavalla ja nimenomaan tiedolla johtamisen kautta. Kiitän ministeri Anderssonia hyvästä aloituspuheenvuorosta ja hallituksen esityksen perinpohjaisesta esittelystä. Nähdäkseni kyse on tiedonsaantioikeuksien laajentamisesta Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle, Karville näin tutummin. Se tarvitsee tietoja ihan ilmiselvästi muun muassa opiskelijoiden tuen tarpeen ja yhdenvertaisuuden selvittämiseksi. Keskusta lähtee siitä, että jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus saada opetusta siinä koulussa, joka on lähinnä tai joka on lapsen kasvun kannalta paras. Mielestäni tällä laajennuksella ja hallituksen esityksellä me pääsemme aidosti tutkimaan sitä, mikä on se paras paikka opettaa ja saada tukea. Tiedolla johtaminen on paitsi tämän Suomen hallituksen lupaus, mutta sen tulee olla myös koulutuksen kehittämisen lupaus, ja näen, että tässä hallituksen esityksessä pääsemme laajentamaan oikeaan suuntaan näitä oikeuksia Karville. Tällä hetkellä esimerkiksi inkluusioasiassa emme ole varmastikaan ideaalitilanteessa, mutta on hyvin vaikea todentaa tai tutkia sitä, millä tavalla meidän lapsemme saavat tukensa, jos esimerkiksi on tuen tarvetta — ADD, ADHD, joista paljon puhutaan, tai diabetes tai esimerkiksi jonkinlaista muuta elämäntilannetta, jossa tukea tarvitaan. Näen, että tämä laajennus on kriittinen sen kannalta, että saamme riittävän tiedon, jotta voimme kehittää. Ei voi nimittäin olla niin, niin kuin tällä hetkellä tapahtuu, että lapsi lähetetään aina kauas pois ympäristöstään siinä kohtaa, kun tukea ei tule, vaan pitää olla niin, että mennään lapsen ehdoilla, lapsen oikeuksia noudattaen näissä tukiasioissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-11T17:39:26,2019-12-11T17:41:43,Hyväksytty,1.1 2019_80_75,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,Ja nyt ministeri Andersson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_80_76,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille hyvästä keskustelusta. Voin ilahduttaa edustaja Kankaanniemeä sillä, että Karvilla on tälläkin hetkellä kaksi toimipistettä ja toinen niistä sijaitsee Suomen ateenanakin tunnetussa kaupungissa nimeltä Jyväskylä, eli siltä osin mielestäni Karvi itse asiassa toteuttaa aika hyvin tätä ajatusta siitä, että voi olla myöskin Helsingin ulkopuolella toimintoja. Toinen aihe, joka tässä vahvasti nostettiin esille, oli tiedolla johtaminen ja se, miten se toteutuu ehkä erityisesti erityisryhmiin kuuluvien lasten kohdalla. Se on aivan totta, että siltä osin on ainakin joidenkin ryhmien kohdalla ongelmia tiedonkulussa ja tiedonsaannissa. Yksi esimerkkiryhmä, josta on oltu ministeriin myöskin yhteydessä, on äidinkieleltään viittomakieliset lapset. Heidän tilanteessaan ongelma oikeastaan on se, että kaikilla äidinkielenään viittomakieltä puhuvilla lapsilla ei ole esimerkiksi väestörekisterissä merkintää siitä, että se olisi heidän äidinkielensä, ja silloin myöskin tiedonsaanti on viranomaisille hyvin haastavaa. Eli tältä osin ehdottomasti pitää myöskin jatkossa kehittää tiedonkulkua ja kehittää tiedonkeruuta niin, että voidaan aidosti puhua tiedolla johtamisesta koko meidän kasvatusjärjestelmämme suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-11T17:41:47,2019-12-11T17:43:19,Hyväksytty,1.1 2019_80_77,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Nyt alkaa olla se 30 minuuttia, joka tätä keskustelua varten varattiin, täynnä. — Ovatko edustajien Kivisaari ja Kinnunen puheenvuorot alle 3 minuutin? No, sitten jatketaan tässä kohtaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_80_78,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kankaanniemi nosti esille tämän Jyväskylän kauneuden. Minä tunnen vieläkin kauniimman paikan, Reisjärven. [Naurua] Kun ajattelen tätä alueellistamista, niin minusta siihen liittyy se, että Karville voi tehdä työtä myöskin Reisjärveltä Jyväskylän suuntaan, [Toimi Kankaanniemi: Siellä ei ole yliopistoa!] ja se, että ihminen voi asua maalla kauneuden keskellä ja tehdä tieteellistä työtä Jyväskylään — tai sitten täältä Suomen laidassa olevasta Helsingistä sinne keskellä Suomea olevaan Jyväskylään. On tärkeää, että me pääsemme kehittämään erityislasten opetusta ja oppimista, ja sen vuoksi on mahdottoman tärkeää, että me saamme tarvittavat tiedot ja näin pääsemme tässä kokonaiskoulutuksen uudistamisessa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-11T17:43:37,2019-12-11T17:44:47,Hyväksytty,1.1 2019_80_79,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Kansallisesta  koulutuksen  arviointikeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 99/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, Jyväskylä ja Reisjärvi ovat hienoja paikkakuntia, kuten myös Seinäjoki. Mutta, puhemies, edustaja Koponen toi esille, että asioiden pitäisi perustua tutkittuun tietoon — näin juuri on. Inkluusiosta sitä tutkittua tietoa on paljon, mutta ennen kaikkea tietoa on tuolla ruohonjuuritasolla inkluusioon liittyvistä haasteista, ja kannan iloa siitä. Olen useita kertoja kuunnellut ministeri Anderssonin puheenvuoroja, ja tähän inkluusioon liittyvät haasteet — tai mahdollisesti muutospaineetkin — ovat kyllä hyvin tiedossa, ja kannan siitä iloa. Loppujen lopuksi koulutuksessa, kasvatuksessa, opetuksessa on kyse siitä, että on riittävästi resursoitua toimintaa. Ja inkluusionkin taholla valitettavasti on ainakin osassa kunnista ajauduttu erilaisten säästöpaineidenkin osalta tilanteeseen, jossa erityishuomiota niille erityislapsille, jotka erityistä tukea tarvitsevat, ei ole pystytty tarpeeksi osoittamaan. Tämä tänään lähetekeskustelussa oleva esitys osaltaan, omalla tontillaan, kantaa vastuuta siihen suuntaan, että erityisen tuen resursointia ja ennen kaikkea tietoa pystytään lisäämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+24.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-11T17:44:48,2019-12-11T17:46:21,Hyväksytty,1.1 2019_80_80,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan  kaksinkertaisen  verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa  tehdyn  sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 97/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 25. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+25.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_80_81,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan  kaksinkertaisen  verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa  tehdyn  sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 97/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2016 sovittiin osana OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa estävää niin sanottua BEPS-hanketta monenvälisestä yleissopimuksesta eli niin kutsutusta MLI-yleissopimuksesta. Sopimuksella toteutettiin verosopimukseen liittyvät BEPS-toimenpiteet mahdollistamalla lukuisten kahdenvälisten verosopimusten mukauttaminen yhdellä monenvälisellä sopimuksella ilman jokaisen kahdenvälisen sopimuksen erillistä muuttamista. BEPS-toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tuloverosopimuksia siten, että verosopimuksissa selkeästi mainitaan tavoite veron kiertämisen ja välttämisen estämisestä. Suomen ja Saksan välistä verosopimusta on nyt muutettu tämän sopimuksen tarkoittamalla tavalla niin, että sopimuksen johdantolauseessa mainitaan tavoite veron kiertämisen estämisestä ja välttämisestä. Lisäksi sopimuksessa on määritelty ne olosuhteet, joiden vallitessa sopimukseen perustuvaa etuutta ei pidä tulon osalta myöntää. Suomen ja Saksan osalta muutos on tehty sopimuspuolten kanssa käydyissä tavanomaisissa verosopimusneuvotteluissa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+25.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-11T17:46:56,2019-12-11T17:48:10,Hyväksytty,1.1 2019_80_82,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan  kaksinkertaisen  verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa  tehdyn  sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 97/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Onnittelut uudelle valtiovarainministerille Katri Kulmunille tästä esittelystä! Itse esitys on aika tekninen ja lyhyt, mutta voimia ja jaksamista tähän laajempaan valtiovarainministerin salkun kantamiseen. Toki nämä veronkiertoon ja veronvälttelemiseen olevat asiat ovat tärkeitä ja näitä tulee uudistaa ja päivittää sen mukaisesti, kuten myös tämän Saksan kanssa tehdyn sopimuksen ja yhtä lailla tuon seuraavankin sopimuksen osalta. Siinäkin tullaan päivittämään meidän lainsäädäntöä tämän päivän ajan tasalle. — Tämä lyhyesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+25.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-12-11T17:48:16,2019-12-11T17:48:59,Hyväksytty,1.1 2019_80_83,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan  kaksinkertaisen  verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa  tehdyn  sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 97/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille esiintymisestä tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa eduskunnalle. Valitettavasti meitä on täällä määrällisesti aika pieni joukko mutta laadullisesti varmaan parhaat voimat. [Eduskunnasta: Kyllä!] Vielä voin tuohon edelliseen keskusteluun todeta, että Jyväskylässä se on muuten vielä Cygnaeuksenkadun varrella oleva talo, jossa tämä Karvi sijaitsee siellä. Sinne pääjohtajakin pitäisi siirtää, ja ministeri Kulmuni voi varmaan sitä avittaa kovastikin. Tässä yhteydessä kysyisin veronkierron ja harmaan talouden estämiseen liittyvistä suunnitelmista tällä hetkellä valtiovarainministeriössä. Joko olette siihen ehtinyt paneutua? Tuskin nyt kovin syvällisesti, ymmärrän sen. Mutta onko teidän agendallanne tärkeässä asemassa se, että tähän ongelmaan todella puututtaisiin? Minusta tuntuu, että viime vuosina ei kuitenkaan ole tehty kaikkea sitä, mitä olisi mahdollista tehdä. Euroopassa, puhumattakaan laajemmin, veronkierto ja harmaa talous ovat sellaisia, että ne syövät meidän hyvinvoinnistamme aivan kohtuuttoman osan. Täällä on monta kertaa edellisvuosina oppositiosta pantu budjettivastalauseeseen muutaman kymmenen miljoonan määrärahoja harmaan talouden torjumiseen ja sitten pantu tulopuolelle vastaavasti satoja miljoonia. Me perussuomalaiset emme tehneet vaihtoehtobudjettiimme tällaista, sanotaanko, silmänkääntötemppua, jos rumasti sanotaan — vai onko se ruma sanonta edes — mutta kuitenkin katsomme, että tämä yhteiskuntamoraalia ja valtion varoja merkittävästi syövä toiminta pitäisi saada kyllä paljon pienemmäksi kuin mitä se tällä hetkellä on. Eli mitkä ovat teidän agendallanne olevat toimenpiteet tältä osin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+25.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-11T17:49:00,2019-12-11T17:51:25,Hyväksytty,1.1 2019_80_84,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan  kaksinkertaisen  verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa  tehdyn  sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 97/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minunkin puoleltani lämpimät onnittelut uudesta, vaativasta tehtävästä, ja voin näin hallituskumppanina sanoa, että saatte varmasti kaiken mahdollisen tuen myös meiltä siihen. Uskon, että tämä työ, yhteistyö, lähtee vahvaan yhdessä tekemiseen. Mutta, arvoisa puhemies, tähän lakiesitykseen liittyen: Lakiesitys on hyvin pitkälle eduskunnan näkökulmasta tekninen. Se päivitetään, ja sillä lailla selkeytetään esitystä. Eduskunta hyväksyy verotuloja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen muuttamisesta marraskuussa 2019 tehdyn pöytäkirjan, elikkä siltä osin esitys on hyvä ja kannatettava. Vastaavanlainen esitys on tuo seuraavakin, joka kattaa sitten muita maita, mutta — jos olen ymmärtänyt, kun olen katsonut — on hyvin paljon samantyyppinen esitys, että siltä osin voin tässä yhteydessä kannattaa molempia esityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+25.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-11T17:51:29,2019-12-11T17:52:34,Hyväksytty,1.1 2019_80_85,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan  kaksinkertaisen  verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa  tehdyn  sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 97/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille näistä kysymyksistä ja huomioistanne ja kannustuksesta. Totta tosiaan nämä kaksi hallituksen esitystä ovat varsin teknisluonteisia päivityksiä olemassa oleviin verosopimuksiin liittyen. Täytyy tunnustaa toki rehellisyyden nimissä, että en tässä vuorokaudessa ole vielä aivan kaikkia yksityiskohtia pystynyt selvittämään. Mutta totta kai on yleisesti ne kirjaukset, joita hallitusohjelmaan on kirjattu aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemiseksi, ja totta kai Suomi on erittäin pitkään aktiivisesti tehnyt myös OECD:n kautta nimenomaan sitä työtä kansainvälisellä tasolla, jolla pystyttäisiin sitten tilkitsemään näitä erilaisia ongelmia, joita liittyy veronkiertoon. Positiivista toki Suomen näkökulmasta on se, että kansainvälisesti ajatellenhan meidän verovajeemme on aivan sieltä pienimmästä päästä, eli Suomessa tämä asia on kyllä hyvin hoidettu. Mutta on tärkeää, että me OECD:n kautta ennen kaikkea teemme sitten sitä yhteistyötä, ja keväällä moni niistä hallitusohjelman kirjauksista tulee etenemään, ja eduskuntakin pääsee niistä varmasti keskustelemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+25.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-11T17:52:37,2019-12-11T17:53:42,Hyväksytty,1.1 2019_80_86,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden säästötulojen verottamisesta tehtyjen sopimusten irtisanomisesta ja laeiksi sopimusten   eräiden  määräysten  hyväksymisestä annettujen lakien kumoamisesta ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta  annetun lain 4 §:n 4 momentin ja 5 §:n 2 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2019 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 26. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+26.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_80_87,80/2019,2019-12-11,14.00,17.56,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden säästötulojen verottamisesta tehtyjen sopimusten irtisanomisesta ja laeiksi sopimusten   eräiden  määräysten  hyväksymisestä annettujen lakien kumoamisesta ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta  annetun lain 4 §:n 4 momentin ja 5 §:n 2 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi irtisanoo sopimukset, jotka se on vuosina 2004—2005 tehnyt Anquillan, Brittiläisten Neitsytsaarten, Caymansaarten, Guernseyn, Jerseyn, Mansaaren, Montserratin sekä Turks- ja Caicossaarten kanssa säästötulojen verottamisesta. Sopimukset ovat käyneet tarpeettomiksi, sillä kaikki sopimuspuolet soveltavat nykyisin OECD:n julkaisemaa veroalan kansainvälistä automaattista finanssitilitietojen vaihtamista koskevaa standardia. Kyse on siis näin ollen teknisestä lainsäädännöstä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2019+26.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-11T17:54:07,2019-12-11T17:54:52,Tarkistettu,1.1 2019_81_1,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_2,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen toiminnasta al-Holin kysymyksessä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2019 vp,Edustaja Purra.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_3,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen toiminnasta al-Holin kysymyksessä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen toiminta salamyhkäisessä operaatiossa koskien al‑Holista Suomeen kuljetettavia ihmisiä muuttuu päivä päivältä. Dokumenttien perusteella selvää on, että Suomi on valmistellut ja aikatauluttanut lasten ja terroristijärjestö Isisiä ja ääri-islamia palvelemaan lähteneiden naisten kuljettamisen Suomeen. Pääministeri Marin on todennut asialla olevan hallituksen hiljainen hyväksyntä. Yksikään toinen EU-maa ei ole tuonut aikuisia isisläisiä maahan. Osa maista estää paluun, osa poistaa kaksoiskansalaisuuden, osa vangitsee alueella oleskelleet. Pääministeriä tuuraava ministeri Kulmuni: miten hallitus voi antaa hyväksyntänsä vapaaehtoisesti terrorismia tukemaan lähteneiden aikuisten maahantuonnille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-12T16:02:15,2019-12-12T16:03:14,Hyväksytty,1.1 2019_81_4,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen toiminnasta al-Holin kysymyksessä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Purralle hyvästä kysymyksestä. Edellinen,, Antti Rinteen hallitus on 31.10. käsitellyt tätä asiaa iltakoulunsa yhteydessä. Tässä yhteydessä olen ulkoministerinä esittänyt toimintaan linjauksen, miten tässä kysymyksessä toimitaan. Ulkoministeriössä on myös nimetty ministerin eritysedustaja, joka on sitten pystynyt liikkumaan tuolla alueella, käynyt eri maiden kanssa keskusteluja siitä, miten lapsen etu toteutuisi tässä tilanteessa, jossa joukko suomalaisia lapsia on vankileirinomaisissa olosuhteissa al-Holin leirillä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaan kysymykseen!] Tätä kysymystä on käsitelty ulkoministeriössä virkavastuulla tämän toimintalinjauksen puitteissa. Virkamiehet ovat tietenkin tehneet myöskin sellaisia valmisteluja, jos nämä henkilöt tulisivat spontaanisti Suomeen tai jos tulisi tilanne, jossa voitaisiin näitä henkilöitä auttaa, näitä lapsia auttaa. [Ben Zyskowicz: Kysymys oli aikuisista!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:03:14,2019-12-12T16:04:22,Hyväksytty,1.1 2019_81_5,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen toiminnasta al-Holin kysymyksessä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2019 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_81_6,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen toiminnasta al-Holin kysymyksessä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näiden henkilöiden kotiuttaminen muodostaa supon mukaan Suomelle merkittävän turvallisuusuhan. Supon mukaan he todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaa, verkostoituvat keskenään ja integroituvat kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin. Isisin uhreja, muun muassa jesidejä, al‑Holin leirillä auttava lääkäri Nemam Ghafouri on sanonut, että hän ei ole nähnyt yhtään Isis-taistelijan vaimoa, joka katuisi kalifaattiin lähtöään. Ghafourin mielestä he ovat hirviöitä, eivät äitejä. He toivovat Isisin kalifaatin jatkuvan heidän lastensa kautta. Isis-naisten kotiuttaminen olisi jihadistien toiveiden täyttymys. Ministeri Haavisto: Eikö hallitus välitä supon riskiarviosta? Otatteko henkilökohtaisen vastuun, mikäli nämä ihmiset toteuttavat terroristisia toimia suomalaisia kohtaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-12T16:04:31,2019-12-12T16:05:29,Hyväksytty,1.1 2019_81_7,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen toiminnasta al-Holin kysymyksessä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Purra. On hyvin tärkeää, että siinä kokonaisharkinnassa, jota tämän kysymyksen ja lasten auttamisen osalta tehdään, otetaan huomioon myöskin turvallisuusnäkökohdat. Tänään on muun muassa näkynyt haastattelu, jossa myöskin tämän Syyrian kurdihallinnon edustaja käsittelee näitä turvallisuusnäkökohtia eri henkilöiden osalta ja nämä arviot otetaan huomioon. Suojelupoliisi ja poliisin arviot ovat erittäin tärkeä osa tätä kokonaisarviota, jota tässä työssä teemme, mutta katsomme kuitenkin, että myöskin lasten etuun liittyvät kysymykset ja lapsen oikeuksiin liittyvät kysymykset täytyy tässä täysipainoisesti ottaa huomioon. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:05:31,2019-12-12T16:06:15,Hyväksytty,1.1 2019_81_8,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen toiminnasta al-Holin kysymyksessä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2019 vp,"Koska olen saanut ennakkotiedon siitä, että myös kokoomuksen eduskuntaryhmän ja Liike Nyt ‑eduskuntaryhmän kysymykset koskevat samaa teemaa, otamme myös nämä kysymykset ja käymme yhteensä tästä teemasta noin 40—45 minuutin keskustelun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_9,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen linjasta al-Holin kysymyksessä (Heikki Vestman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 72/2019 vp,Edustaja Vestman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_10,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen linjasta al-Holin kysymyksessä (Heikki Vestman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 72/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen toiminta al-Holin kysymyksessä on ollut pelkurimaista. Poliittista päätöstä ei ole tehty. Sen sijaan näyttää siltä, että ulkoministeri on sälyttänyt ratkaisun tekemisen virkamiesten virkavastuulla tehtäväksi. Ulkoministeri on virheellisesti väittänyt, että oikeuskanslerin ratkaisu muodostaisi oikeudellisen pohjan salasuunnitelmalle Isis-perheiden kuljettamiseksi Suomeen. Kokoomus haluaa, että Suomi noudattaa pohjoismaista linjaa. Emme halua, että ainutkaan jihadisti, Isis-terrorijärjestön kalifaatin toimintaan osallistunut henkilö, tuodaan Suomeen. He ovat valintansa tehneet. Suojelupoliisin mukaan Isis-naisten tänne palatessa he todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaansa. Sen sijaan lapsia on autettava. Hallituksen toiminta horjuttaa suomalaisten luottamusta. Lausunnot ovat ristiriitaisia, eikä vastuuta ota kukaan. Vastuu on silti kannettava. Teillä, hyvä hallitus, on kaikki tiedustelutieto ja juridinen asiantuntemus käytössänne. Kysynkin pääministerin sijaiselta: Ministeri Kulmuni, mikä on hallituksen linja? Oletteko tuomassa jihadisteja Suomeen? Koska teette asiassa ratkaisun, joka olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten? [Välihuutoja]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-12T16:06:33,2019-12-12T16:08:03,Hyväksytty,1.1 2019_81_11,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen linjasta al-Holin kysymyksessä (Heikki Vestman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 72/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä edellä ulkoministeri kertoi, Antti Rinteen hallitus on käsitellyt tätä asiaa iltakoulussaan ja sen toimintalinjan mukaisesti erityisedustaja on nimetty sinne selvittämään tilannetta ja virkavastuulla tekemään työtä siinä, kuinka nimenomaan lapsia voidaan auttaa. Hallitus ei ole muuta käsittelyä poliittisesti virallisissa elimissä tästä tehnyt, ja normaalin proseduurin [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mukaan hallitus sitten tulee esimerkiksi vastaamaan ensi tiistaina välikysymykseen, joka tästä aiheesta on tehty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-12T16:08:08,2019-12-12T16:08:43,Hyväksytty,1.1 2019_81_12,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen linjasta al-Holin kysymyksessä (Heikki Vestman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 72/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan muut Pohjoismaat ovat noudattaneet linjaa, jossa Isis-kalifaatin toimintaan osallistuneita henkilöitä ei tuoda takaisin. Muut Pohjoismaat ovat myöskin ryhtyneet toimenpiteisiin, joilla suljetaan sitä mahdollisuutta, että nämä jihadistit omin avuin yrittävät palata takaisin. Esimerkiksi Tanska on ryhtynyt lainsäädäntötoimiin, jotta kansalaisuus voidaan perua ulkomailla aseellisen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla. Mihin lainsäädäntötoimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt, jotta tällainen riski, joka muodostuu siitä, että nämä henkilöt omaehtoisesti palaavat, voidaan pienentää? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-12T16:08:47,2019-12-12T16:09:39,Hyväksytty,1.1 2019_81_13,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen linjasta al-Holin kysymyksessä (Heikki Vestman kok) >>>Suullinen kysymys SKT 72/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustajalle kysymyksestä. Hallitus todellakin tulee käymään läpi ne lainsäädännölliset kehittämistarpeet, joita tässä asiassa on. Teillähän, edellisellä hallituksella, on toki myös ollut mahdollisuus edistää näitä terrorismin torjunnan lainsäädäntöhankkeita [Hälinää — Eduskunnasta: Kannatteko te vastuun? — Puhemies koputtaa], ja niitä myös tämä hallitus tulee käymään läpi. Tämä hallitus on pian hyväksymässä myös radikalisaation ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman — se on nuijan kopautusta vaille valmis — joka nimenomaan tekee eri viranomaisille erilaisia vastuita siitä, kuinka ennaltaehkäistään sitä, että ihmiset lähtevät tällaiseen toimintaan. Ja toisaalta täytyy miettiä yhdessä sitä, kuinka myös kyetään rankaisemaan, kun näyttöjä on — jos näyttöjä on — siitä, että on osallistuttu, on tehty terroristisia tekoja. Näitä lainsäädäntöhankkeita hallitus tulee käymään läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-12T16:09:43,2019-12-12T16:10:35,Hyväksytty,1.1 2019_81_14,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,Edustaja Harkimo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_15,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yleisradion selvityksen mukaan yhä useampi julkishallinnon virkamies on joutunut niin sanotun maalittamisen kohteeksi. Vähälle huomiolle on jäänyt yksi taustatekijä, joka on tämän ilmiön taustalla. Kuten al-Holin tapaus osoittaa, virkamiehet joutuvat kohtuuttomiin tilanteisiin, kun poliittiset päätöksentekijät eivät uskalla tehdä selkeitä päätöksiä. [Oikealta: Juuri näin!] Epäselvät ja venyvät poliittiset päätökset luovat epävarmuutta sekä kansalaisille että ennen kaikkea virkamiehille. Nyt heidän virkavastuulleen siirretään asioita, jotka eivät sinne kuulu. Linjaton poliittinen johtaminen avaa portit kansalaisten tyytymättömyydelle, josta virkamiehet nyt eri puolilla hallintoa joutuvat kärsimään. Millä kaikilla tavoin hallitus aikoo nyt parantaa toimintaansa ja sitä kautta varmistaa, että virkamiehet saisivat työrauhan sekä kansalaiset mahdollisuuden ymmärtää, miksi ja millaisia päätöksiä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi on tehty?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-12T16:10:38,2019-12-12T16:11:47,Tarkistettu,1.1 2019_81_16,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Harkimolle kysymyksestä. Maalittaminen on todellakin yhteiskuntarauhaa heikentävä ilmiö. Nyt viime päivinä on käynyt ilmi, että jopa tässä salissa demokraattisesti valitut poliittiset toimijat ovat toiminnallaan levittäneet disinformaatiota meidän viranomaisistamme, jotka toimivat virkavastuulla, jotka työskentelevät meidän suomalaisten turvallisuuden puolesta, tekevät töitä jokaisen suomalaisen eteen, joihin suomalaiset luottavat valtavan paljon. On erittäin huolestuttava kehitys, että poliittiset toimijat nakertavat luottamusta poliisiin, oikeuslaitokseen, Tulliin kuten tässä viimeisimmässä tapauksessa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Maalittamiseen liittyen oikeusministeriössä on jo valmisteilla lainsäädäntöä, kuinka voidaan paremmin puuttua siihen, että esimerkiksi poliisit saisivat rauhassa tehdä työtään. Ylipäätään, kuten sanottu, kyseessä on ilmiö, joka heikentää myös sitä, että yhteiskunnalliseen keskusteluun voivat osallistua laajalti eri ihmiset. [Paavo Arhinmäki: Ei erityisen isänmaallista touhua ainakaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-12T16:11:49,2019-12-12T16:12:53,Tarkistettu,1.1 2019_81_17,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Puhemies! Pääministeri Marin on sanonut, että ulkoministeri Haaviston toimintalinjalle on koko hallituksen hiljainen hyväksyntä. [Eduskunnasta: Oho!] Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan suunnitelmana on kaikkien Suomen kansalaisten saaminen Suomeen, siis myös aikuisten jihadistien. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Kuitenkin keskustan edustajat ovat viime päivinä esittäneet hyvin jyrkkiä kantoja, joiden mukaan aikuisia ei haeta. Haluaisin siksi ministeri Kulmunilta selkeän vastauksen hyvin selkeään kysymykseen: mille toimintalinjalle te olette antanut hiljaisen hyväksyntänne, vai onko teiltä ylipäätään kysytty yhtään mitään? Te ette pääse karkuun sitä, että kyse on poliittisesta valinnasta. Muut Pohjoismaat ovat tehneet julkisen poliittisen päätöksen, että aikuisia jihadisteja ei auteta palaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-12-12T16:12:55,2019-12-12T16:13:54,Tarkistettu,1.1 2019_81_18,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,Pääministerin sijainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_81_19,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellisissä puheenvuoroissa tuli jo esille, hallitus on tosiaan käsitellyt toimintalinjaa iltakoulussa ulkoministerin esittelystä, ja hän on se ministeri, joka tämän asian johtamisesta, valmistelusta vastaa hallituksessa. Toimintalinja on ollut senkaltainen, että erityisedustaja on nimetty sinne selvittämään, kuinka pystyttäisiin auttamaan lapsia, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ne nimettiin aikaisemmin!] suomalaisia, sen takia, että he elävät tällä hetkellä erittäin epäinhimillisissä olosuhteissa. Totta kai koko tässä prosessissa ja yleisessä keskustelussa, mitä täälläkin käydään tänään, täytyy muistaa se, että tämä on erittäin tarkkaa punnintaa sisäisen turvallisuuden kanssa, lasten oikeuksien kanssa, ja hallitushan tulee myös kertomaan omassa välikysymyksessään vastaukset niihin kysymyksiin, joita oppositio on esittänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-12T16:13:55,2019-12-12T16:14:49,Tarkistettu,1.1 2019_81_20,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta ja inhimillisestikin valtavan tärkeä, ja sen takia on perin kummallista, että kun tämä on kuukausia jatkunut, niin hallituksella ei ole edelleenkään kantaa tässä asiassa. Miten tämä voi olla niin? Siellä istuu vasemmassa laidassa kaksi ministeriä, joilla on eri linja tässä asiassa, [Paavo Arhinmäen välihuuto — Eduskunnasta: Onko näin?] näin tärkeässä ja vakavassa kysymyksessä, jossa oikeudellisesti ja turvallisuustiedon ja tiedustelutiedon osalta vain valtiojohdolla on paras tieto ratkaista tämä asia — kuukausia jatkunut kiista. Toinen ministeri sanoi eilen, että lehdistä luetaan, se on ainoa tieto, ja toinen ministeri on kuukausia valmistellut tätä asiaa. Luuletteko, pääministerin sijainen, että tämä herättää luottamusta kansalaisissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2019-12-12T16:14:52,2019-12-12T16:16:00,Tarkistettu,1.1 2019_81_21,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Häkkäselle kysymyksestä. Kuten aikaisemmin jo toistinkin, niin se toimintalinja, joka Antti Rinteen hallituksesta on seurannut myös tätä Marinin johtamaa hallitusta, on se, että ulkoministeri johtaa sitä valmistelua. Toimintalinjasta on päätetty sen suhteen, että sinne laitetaan erityisedustaja selvittämään, kuinka voidaan auttaa viranomaisreittejä pitkin ihmisiä. Ja kyllä meidän täytyy koko ajan tässä prosessissa, joka on erittäin monimutkainen ja vaikea, punnita kansallista ja sisäistä turvallisuutta ja niiden suomalaislasten tilaa ja olosuhteita, joissa he ovat, ja varmasti jatkamme tätä keskustelua täällä myös ensi viikolla ja hallitus esittää opposition välikysymykseen vastaukset. Tämä sama tilannehan itse asiassa on esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa, joten Suomi ei ole ollenkaan ainutlaatuisessa tilanteessa sen suhteen, mitä tuolla leirillä tällä hetkellä tapahtuu. [Oikealta: Missä on tehty päätöksiä?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-12T16:16:00,2019-12-12T16:17:04,Tarkistettu,1.1 2019_81_22,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Herra puhemies! Tätä al-Holin keskustelua voidaan lähestyä vähintään kolmesta näkökulmasta, elikkä on näitä Isis-äitejä ja -lapsia koskeva näkökulma, sitten on ulkoministeriön henkilökuntaa koskeva asia ja sitten, mikä mielestäni on aika tärkeä myös, on tämä eduskunnan päätösvaltaa ja luottamusta katsova näkökulma — ja nyt kun meillä on ollut kokouksia kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa tästä teemasta, niin näissä kokouksissa, arvoisa ulkoministeri, me emme ole kuitenkaan kuulleet kertaakaan, että tällainen operaatio on menossa tai edes suunnitteilla, koska päinvastainen viesti on tullut meille valiokunnassa. Ja kun tästä keskusteltiin 15.10. viimeksi, niin uutisten mukaan vain kaksi kolme päivää sen jälkeen olette käyneet sähköpostikeskustelun erityisavustajan kanssa päinvastaisista toimenpiteistä, arvoisa pääministerin sijainen, [Paavo Arhinmäen välihuuto] tai kun teillä oli iltakoulu 31.10., niin jo paljon ennen sitähän tähän nimettiin virkamies hoitamaan tätä asiaa, joten tästä on päätetty jo ennen kuin te olette keskenänne keskustelleet. Siinä mielessä, kun viesti on koko ajan tämmöistä rikkinäinen puhelin ‑viestintää, [Puhemies koputtaa] olisiko kohtuullista, että tulisitte uutena hallituksena nytten välikysymyksen jälkeen kertomaan valiokuntaan, mistä oikein on kysymys, [Puhemies koputtaa] ja kuultaisiin vielä kerran teitä sekä näitä virkamiehiä, jotka haluavat tulla meille kuultaviksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-12-12T16:17:08,2019-12-12T16:18:24,Tarkistettu,1.1 2019_81_23,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen parhaani mukaan koettanut informoida eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa ylipäätään Syyrian tilanteesta ja Isis-järjestöä vastaan käydystä sodasta, sen sodan tuloksista. Suomikin on tietysti tukenut tätä Isis-järjestön vastaista toimintaa ja tuemme edelleen. Olemme liittyneet muun muassa Isisin vastaiseen koalitioon, ja teemme kaikkemme, ettei Isis-järjestö leviäisi tältä Syyrian alueelta muualle. Olen tästä kaikesta eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa informoinut. Viimeksi kävimme siitä keskustelua, ja ymmärsin, että ulkoasiainvaliokunnalla ei sen keskustelun jälkeen ollut lisää tiedontarvetta, mutta mielelläni tulen myöskin kaikki yksityiskohdat avaamaan. Sellaisissa tilanteissa, missä toimitaan tällaisissa kaappaus- tai kidnappaustilanteeseen verrattavissa olosuhteissa — siitähän on kysymys, on lapsia leirillä vankeudenomaisissa olosuhteissa — on myös joitakin asioita, jotka sitten ovat erittäin luottamuksellisia, mutta totta kai mielelläni informoin kaikesta siitä, mikä mahdollista, myöskin eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Olen aina käytettävissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:18:25,2019-12-12T16:19:32,Tarkistettu,1.1 2019_81_24,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täältä eduskunnasta kysytään niistä aikuisista, jotka omaehtoisesti ovat menneet tämän barbaarisen terroristijärjestön tueksi. Sen sijaan hallitus vastaa lapsista. [Eduskunnasta: Oho!] Lapsia kaikki haluavat auttaa. Kokoomus lähtee siitä, että aikuisia ei auteta, mutta lapsia pyritään auttamaan. On erinomainen asia, että — näin ymmärsin — hallituskin on nyt etsimässä keinoja, joilla voitaisiin auttaa näitä lapsia pääsemään mahdollisesti Suomeen, mutta näitä aikuisia ei tänne tuotaisi. Mutta varsinainen kysymys, ministeri Haavisto: miten te saatoitte ajatella, että tällaisessa kysymyksessä, joka on poliittisesti tulenarka, äärimmäisen sensitiivinen ja myös poliittisesti tärkeä, tämä kysymys ratkaistaan jonkun yksittäisen virkamiehen toimesta, ja te ja koko hallitus pelkurimaisesti [Puhemies koputtaa] piiloudutte hänen selkänsä taakse?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-12-12T16:19:33,2019-12-12T16:20:42,Tarkistettu,1.1 2019_81_25,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Zyskowicz, kysymyksestä. Tämä on keskustelu, jota on hallituksen piirissä käyty kesästä asti: Mitkä olisivat ne toimet, joilla voitaisiin neuvotella tämän leiriä ylläpitävän kurdihallinnon kanssa siitä, mihin he ovat valmiita. Ovatko he valmiit näitä suomalaisia lapsia sieltä päästämään. Millä ehdoin ja näin poispäin. — Tähän ministerinä minun piti etsiä ratkaisu, että miten tässä asiassa voidaan toimia. Tässä on nimetty ministerin erityisedustaja. Hänelle on tehty toimintalinjaus. Se toimintalinjaus on käsitelty hallituksen iltakoulun yhteydessä. Siihen ei ole ollut huomauttamista, ja tämän jälkeen tämä erityisedustaja on pystynyt käynnistämään oman työnsä. Hänen mandaattinsa, hänen työnsä, on ulkoministeriössä korkean virkamiesjohdon puolesta käyty läpi. Siinä ei ole mitään laitonta, eikä kukaan ole esittänyt moitetta sitä kohtaan, etteikö tämä toimintalinja olisi oikea. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä se toimintalinja on?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:20:43,2019-12-12T16:21:45,Tarkistettu,1.1 2019_81_26,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Herra puhemies! Isiksen terroristit ovat orjuuttaneet, raiskanneet, kiduttaneet ja murhanneet. Sen tulisi olla päivänselvää, että Isiksen terroristeiksi ryhtyneillä ei ole mitään pääsyä takaisin Suomeen. Terroristeja ei saa kuljettaa tänne kunniakansalaisina sen varjolla, että heillä on lapsia. Lapset eivät ole mikään tekosyy kuljettaa Suomeen terroristeja. Suomen tulisi pikemminkin varmistaa ja pyrkiä siihen, että terroristit saavat ansionsa mukaan Syyriassa, jonne he ovat itse omasta tahdostaan lähteneet tähän barbaariseen Isis-kulttiin. Kysynkin siis: miten hallitus edistää sitä, että nämä Isis-terroristit, myös naispuoliset Isis-terroristit, saavat lailliset tuomionsa Syyriassa? [Eva Biaudet: Mikä on terroristin määritelmä?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-12-12T16:21:48,2019-12-12T16:22:45,Tarkistettu,1.1 2019_81_27,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä, edustaja Tavio, teidän kanssanne niistä raakuuksista, julmuuksista, joita Isis on tehnyt, ja samoin hallitus jakaa täysin tämän käsityksen, että henkilöiden, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, pitäisi saada tuomionsa ja pitäisi mieluiten saada tuomionsa sillä alueella, missä rikokset ovat tapahtuneet. Olemme vastanneet, kun meiltä on sitä kysytty, että Syyriassa tai Irakissa toimineet, mahdollisesti suomalaistaustaiset taistelijat, jotka nyt ovat vankilassa, heidät pitäisi tuomita sillä alueella. Olemme myös ilmaisseet sen tahtotilan, että mikäli syntyy tämmöinen kansainvälinen hybridituomioistuin, jossa on kansainvälistä osallistumista, mielellämme sitä tuemme, jotta siellä alueella kaikki rikoksen tehneet saataisiin tuomioiden piiriin. Ainoa rajaus, jonka olemme tähän ilmaisseet, on se, että kuolemanrangaistusta emme hyväksy, mutta haluamme, että nimenomaan siellä terroristit tuomitaan omien tekojensa mukaan, sillä alueella, missä rikokset ovat tapahtuneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:22:45,2019-12-12T16:23:47,Tarkistettu,1.1 2019_81_28,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion johdolla, arvoisa hallitus, teillä on suojelupoliisien ja muiden asiantuntijoiden kautta paras tieto niin turvallisuusuhkien kuin myös yksittäisten henkilöiden osalta. Valta ja vastuu kokonaisarviointiin ja päätökseen on siis vain ja ainoastaan hallituksella. Vähintä, mitä kansalaiset tässä tilanteessa ansaitsevat ja odottavat, on avoimuus, poliittinen, selkeä linja ja vastuullisuus. Kokoomus on peräänkuuluttanut, että Suomi yhtyisi linjaan, joka on myös muissa Pohjoismaissa. Suomalaiset orpolapset sekä pienet lapset huoltajan suostumuksella pitäisi saada pois leiriltä, turvaan. Pohjoismaat ovat pystyneet kotiuttamaan yksittäisiä orpolapsia. Ruotsi on kotiuttanut 7 orpolasta, Norja 5 orpolasta, Ranska 15, Saksa 3, Tanska yhden äidin suostumuksella ja toisen lapsen, joka oli orpolapsi. Kysynkin: mitä hallitus on tehnyt, ja jos käy nyt selväksi, että ei ole tehnyt, niin mitä aikoo tehdä suomalaisten orpolasten [Puhemies koputtaa] kotiuttamiseksi ja saamiseksi pois leiriltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-12-12T16:23:49,2019-12-12T16:25:02,Tarkistettu,1.1 2019_81_29,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa (Harry Harkimo liik) >>>Suullinen kysymys SKT 73/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. On sellainen ero erilaisten orpolasten välillä, että jotkut ovat olleet tällaisissa, voisi sanoa lastensuojelulaitoksissa, joita sillä alueella on, ja jotkut ovat perheisiin sijoitettuna samanikäisten lasten kanssa. Omassa päätöksenteossamme olemme joutuneet ottamaan myöskin sellaisen kokonaisarvion huomioon niiden osalta, jotka ovat samanikäisten lasten kanssa sijoitettuna perheisiin. Mutta orpolapset ovat olleet yksi meidän prioriteettimme niissä keskusteluissa, joita käymme tätä aluetta hallinnoivan kurdihallinnon kanssa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:25:02,2019-12-12T16:25:48,Tarkistettu,1.1 2019_81_30,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,Edustaja Kari.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_31,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsi on aina ennen kaikkea lapsi. Lapsi ei ole koskaan syyllinen vanhempiensa tekoihin, ja lapsi on lapsi silloinkin, vaikka hänen vanhempansa olisivat tehneet jotain hirveää. Ihmisoikeussopimukset, kuten lapsen oikeuksien sopimus, ovat olemassa juuri niitä vaikeita hetkiä varten. Ne ovat olemassa siksi, että hankalimmissakin tilanteissa meille olisi selvää, mitä tulee tehdä. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella — jokaisella lapsella — on oikeus elämään. Se on luovuttamaton oikeus, jota meidän tulee vaalia ja johon meidän tulee kaikessa toiminnassamme pyrkiä. On ollut järkyttävää huomata, että jopa osa tässä salissa istuvista poliitikoista olisi valmis jättämään nämä lapset leirille, pahimmillaan kuolemaan. Kysynkin ulkoministeriltä: mitä Suomi on tehnyt al-Holin suomalaislasten auttamiseksi, jotta lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimus turvataan ja että jokaisella lapsella olisi oikeus elämään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-12-12T16:25:51,2019-12-12T16:26:52,Hyväksytty,1.1 2019_81_32,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tässä jo monet asiat näistä hallituksen toimenpiteistä ovat keskustelussa tulleet esille, mutta kerron vielä sen, mikä oli ensimmäinen toimenpide kesällä, kun hallitus aloitti. Olimme erittäin huolissamme joidenkin lasten tilanteesta ruokahuollon osalta, terveydenhuollon osalta ja halusimme varmistaa, että sillä aikaa kun päätöksiä muissa asioissa voidaan valmistella, ei käy niin, että lapset jäävät vaille huoltoa ja vaille terveydenhoitoa, ja olemme tukeneet kansainvälisiä järjestöjä, myöskin Punaista Ristiä, joka on pystynyt siellä leirillä tai leirin läheisyydessä toimimaan näiden lasten parhaaksi. Olemme myöskin koko ajan omia tietokanaviamme pitkin pyrkineet seuraamaan lasten terveyteen liittyviä asioita, ja totta kai meillä on myöskin sellainen valmius, että jos tilanne jossakin kriisiytyy, pyritään toimimaan nopeasti. Kriisi oli hyvin lähellä silloin kun Turkki hyökkäsi Syyriaan ja oli mahdollista, että al-Holin vartiointi, huolto, lääkehuolto olisivat kokonaan romahtaneet. Olisi ollut mahdollista, että kaikki suomalaiset olisivat sieltä lähteneet liikkeelle. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:26:52,2019-12-12T16:28:00,Hyväksytty,1.1 2019_81_33,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Al-Holin leirille päätyneet naiset ovat lähteneet vapaaehtoisesti mukaan tukemaan terroristista toimintaa. Muut Pohjoismaat noudattavat varmasti myöskin kansainvälisiä sopimuksia, muun muassa lasten oikeuksien sopimuksia, ja mikään näistä maista ei ole kuitenkaan halunnut lähteä kotiuttamaan terroristiseen toimintaan osallistuneita aikuisia, mutta Suomen hallitus on tällaista valmistellut. Kysymys kuuluu: Määräsikö ulkoministeri virkamiehen toteuttamaan al-Holin leirillä olevien lasten ja myöskin heidän äitiensä kotiutuksen ja toteuttamaan tämän operaation virkamiehen omissa nimissä, ilman että siitä oli hallituksen poliittista päätöstä, niin sanotulla iltakoulun hiljaisella hyväksynnällä? Onko tämä koko hallituksen linja? Onko pääministerin sijainen, ministeri Kulmuni tietoinen siitä, että tämä ulkoministerin erityisedustajan nimeäminen on se niin sanottu hiljainen hyväksyntä, vai oletteko antaneet tosiasiassa [Puhemies koputtaa] hiljaisen hyväksynnän sen valmistelulle, että Suomeen tuodaan terrorismiin osallistuneita aikuisia ihmisiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-12T16:28:00,2019-12-12T16:29:22,Hyväksytty,1.1 2019_81_34,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Essayahille kysymyksestä. Kuten on todettu, toimintalinjaa on tässä käyty läpi ja ulkoministeriö on sitä hallituksen puolelta valmistellut ja iltakoulussa esittänyt, ja toimintalinja on ollut siis se, että erityisedustaja sinne lähetetään ja hän selvittää virkavastuulla, viranomaistoimin sitä, kuinka voidaan lapsia näissä epäinhimillisissä olosuhteissa auttaa. Poliittista päätöstä valtioneuvoston istunnossa tai vaikkapa tasavallan presidentin kanssa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ei ole tehty, eikä ole olemassa senkaltaista poliittista linjausta valtioneuvoston toimesta, että kaikki ihmiset sieltä tuotaisiin pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-12T16:29:22,2019-12-12T16:30:09,Hyväksytty,1.1 2019_81_35,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Herra puhemies! Kansainvälinen yhteisö on saavuttanut merkittävän voiton Isis-kalifaatista, ei vähiten kurdien toiminnan ansiosta, jota mekin olemme olleet tukemassa. Tämän seurauksena nyt kurdien haltuun on jäänyt iso määrä vankeja, heidän joukossaan yli 10 000 naista ja lasta. Eikö kansainvälisen yhteisön pitäisi nyt kantaa vastuunsa loppuun saakka siten, että varmistetaan, että kaikki sotarikoksiin syyllistyneet saadaan kantamaan oikeudellista vastuuta teoistaan ja toisaalta, että vanhempiensa väärien valintojen vuoksi tällaisiin vankileiriolosuhteisiin, hätätilaan jääneet lapset saadaan sieltä poistetuksi? [Ilkka Kanerva: Mitä tekee EU?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2019-12-12T16:30:11,2019-12-12T16:30:55,Hyväksytty,1.1 2019_81_36,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Tuomioja, hyvästä kysymyksestä. Kurdihallinnolla on ollut erittäin rakentava suhde suhteessa kansainväliseen yhteisöön tässä tilanteessa. He ovat vaikeassa tilanteessa, jossa esimerkiksi Turkin hyökkäys Syyriaan tapahtui. He kuitenkin jatkoivat huolen pitämistä sillä tavalla tästä leirin lääke- ja ruokahuollosta ja vartioinnista, että tilanne ei muuttunut kaoottiseksi siellä olevien lasten suhteen. Tässä mielessä olemme pyrkineet tietysti kaikin tavoin tunnustamaan tämän kurdihallinnon tärkeän roolin. Mutta on totta, että heille on jäänyt ikään kuin tällainen taakka, nämä al‑Holin leirin sekä Irakin että Syyrian vangit että kansainväliset vangit tai sinne internoidut ihmiset. He käyvät neuvotteluja eri maiden kanssa siitä, miten näitä ihmisiä voitaisiin palauttaa. On maita, joihin oman maan kansalaiset on palautettu kokonaisuudessaan, ja sitten on erilaisia ratkaisuja, eri suuntiin meneviä, myöskin eurooppalaisten maiden osalta. Tässä neuvottelussa olemme mukana, ja myöskin olemme verranneet hyvin tarkasti omaa toimintaamme muiden eurooppalaisten maiden toimintaan, [Puhemies koputtaa] eikä tässä ole suuria eroja. [Ilkka Kanerva: Emme edusta valtavirtaa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:30:55,2019-12-12T16:32:02,Hyväksytty,1.1 2019_81_37,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri Katri Kulmuni, koska te toistatte koko ajan samoja opetettuja repliikkejä vastauksissanne, kysyn teiltä nyt kysymyksiä, joihin voitte vastata hyvin yksinkertaisesti kyllä tai ei: Hyväksyttekö te Isis-naisten tuomisen Suomeen? Vastatkaa kyllä tai ei. Otatteko supon terrorismivaroitukset vakavasti? Kyllä vai ei? Arvoisa puhemies! Arvoisa Katri Kulmuni: Kertokaa, kuka hallituksessa henkilökohtaisesti vastaa siitä, jos joku Isis-naisista tai heidän teini-ikäisistä jälkeläisistään tekee jotakin suomalaisille lapsille tai nuorille? [Paavo Arhinmäen välihuuto] Kertokaa nimi, jolla on vastuu. Laitatteko te edelle suomalaisten ihmisoikeudet vai terroristien ihmisoikeudet? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kertokaa, kumman oikeudet menevät edelle, suomalaisten vai terroristien? Vastatkaa kysymykseen, kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1434,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2019-12-12T16:32:04,2019-12-12T16:33:14,Hyväksytty,1.1 2019_81_38,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Antikaiselle kysymyksistä. Minun on pakko todeta teille, että te varmastikin tiedätte, että nämä ihmiset, jotka ovat siellä leireillä, ovat Suomen kansalaisia. Heillä on kaikki mahdollisuus ja oikeus tulla Suomen rajojen sisälle riippumatta siitä, mitä mieltä tämä sali asiasta on. Heillä on Suomen kansalaisena aina oikeus ja mahdollisuus tulla Suomeen. Sitten tästä toimintalinjasta, jonka olen toistanut — hyvä, jos olette sen kuullut ja huomannut. Silloinhan varmasti on selkiytynyt, kuinka hallitus ulkoministerin johdolla [Antti Kurvisen välihuuto] tässä on toiminut. Poliittista päätöstä valtioneuvoston istunnossa tai tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteiskokouksissa siitä, että kaikki suomalaiset tuotaisiin sieltä, ei ole poliittisesti olemassa. Tämä on erittäin vakava ja vaikea kysymys, poikkeuksellinen tilanne, jossa täytyy huomioida — kyllä — suojelupoliisin arviot siitä ja — kyllä — lasten oikeudet samalla lailla. [Eduskunnasta: Juuri näin! — Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-12T16:33:16,2019-12-12T16:34:19,Hyväksytty,1.1 2019_81_39,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,Edustaja... Kenellä on puheenvuoro? — Edustaja Ovaska.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_81_40,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Edustaja Ovaskalla. — Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta ja kiitän ennen kaikkea ulkoministeriä siitä, että hän on tällä viikolla tiedottanut ja ollut myös ryhmien käytettävissä. Tässä on ollut paljon epätietoisuutta ja paljon kysymyksiä avoinna, ja siksi onkin tärkeätä, että nyt näistä asioista keskustellaan kunnolla, ja ensi viikolla keskustellaan lisää. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Se on erittäin hyvä, että tässä asiassa ei myöskään hätäillä. Ulkoministeriö on toiminut rauhassa ja tutkinut, mikä se kansainvälinen tilanne siellä alueella on ja mikä se kriisi siellä alueella on, myöskin siitä syystä, kun täällä salissa pyydettiin nopeita ratkaisuja. En missään vaiheessa sallisi, että lähdetään nopeita ratkaisuja tekemään ja hätiköimään, koska tämä on turvallisuuskysymys ja tämä on kansainvälinen kysymys. Ennen kaikkea on huolehdittava ensinnäkin siitä, että suomalaisten ja meidän, jotka täällä Suomessa olemme, turvallisuudesta huolehditaan, mutta myöskin huolehditaan lasten edusta. Siksi kysynkin: millä tavalla hallitus ja ulkoministeriö erityisesti huolehtivat siitä, että kun tässä näistä on jokainen tapaus erilainen, että ei puhuta massoista ja siitä, että [Puhemies koputtaa] mitään massoja siirrellään, vaan arvioidaan jokainen perhe ja lapsi erikseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-12T16:34:27,2019-12-12T16:35:38,Hyväksytty,1.1 2019_81_41,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Ovaska, hyvästä kysymyksestä. Juuri tämä on ulkoministeriön virkamiesten rooli tässä tilanteessa. Verrattuna siihen, että vaikkapa hallituksen pöydälle tuotaisiin sitten yksittäisiin ihmisiin liittyvää informaatiota, ulkoministeriön virkakunta yhdessä näiden eri viranomaisten kanssa, joita täällä on mainittu — poliisi, suojelupoliisi, turvallisuusviranomaiset — pystyy tekemään tätä arviota yksilökohtaisesti ja saamaan sekä meidän omien viranomaistemme tiedot näistä henkilöistä että mahdolliset kurdiviranomaisten ja muiden alueen viranomaisten tiedot siltä alueelta. Meillä täytyy olla kaikki tämä tietopohja tehdessämme tätä yksilöllistä harkintaa eri perheiden tilanteen osalta. Ja näin virkamiehet ovat myös toimineet ja toimimassa pitämällä näitä kansainvälisiä yhteysverkostoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:35:39,2019-12-12T16:36:33,Hyväksytty,1.1 2019_81_42,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä al-Holin tilannetta olen viime viikkoina seurannut mediasta, niin kyllähän se varsinainen sekasotku on. Hallituksen eri puolueet ovat erimielisiä, mutta myöskin mediassa on ollut tietoja, että virkamieslähteistä on tullut tieto, että myöskin ulkoministeriötä johdetaan varsin erikoisella tavalla. Siellä vallitsee pelon ilmapiiri. Mutta varsinainen kysymykseni liittyy näihin orpolapsiin ja lapsiin. Se syy, minkä takia Pohjoismaat ovat valinneet sen linjan, että tuodaan orpolapsia, on se, että silloin ei jouduta käsittelemään tätä aikuisiin liittyvää problematiikkaa. Hallitus, jos te nyt aiotte tuoda myöskin lapsia, joilla on vielä elossa olevia vanhempia, niin mikä on silloin perheenyhdistämispolitiikkanne? Tuodaanko jatkossa myös heidän äitinsä sekä mahdollisesti taistelijaisänsä tänne Suomeen? Miten aiotte menetellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-12-12T16:36:38,2019-12-12T16:37:32,Hyväksytty,1.1 2019_81_43,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ensin vastaan tähän — kiitos, edustaja Kauma kysymyksestä — ja mielelläni vastaan myöskin tähän ensimmäiseen osaan. Ulkoministeriössä tämä asia on vaikea, niin kuin se on kaikille suomalaisille vaikea. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei se oo mikään vaikea!] Ulkoministeriössä kuitenkin voi olla vain yksi toimintalinja, se on se toimintalinja, joka on käyty läpi siellä hallituksen iltakoulun yhteydessä. Olen tarjoutunut muuten tulemaan myöskin kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmiin, jos tästä halutaan lisää detalji-tietoa, ja tämä tarjous on edelleen teille kumpaisellekin ja muille oppositioryhmille myöskin voimassa [Jukka Gustafsson: Ei oo kelvannu, outoa!]. Sitten tähän kysymykseen näistä orpolapsista ja tavallisista lapsista. Kuten ministeri Kulmuni tässä toi esiin, nyt puhutaan suomalaisista henkilöistä niin lasten kuin aikuisten osalta. Sillä tavalla heillä on Suomen perustuslain turva: oikeus palata Suomeen, kun tämä paluu voi tapahtua. Tässä mielessä ollaan suomalaisten kanssa tekemisissä kaikin tavoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:37:33,2019-12-12T16:38:41,Hyväksytty,1.1 2019_81_44,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Isis on hirveä ja raakalaismainen terrorijärjestö. On hienoa, että islamistinen kalifaatti onnistuttiin kukistamaan, ennen muuta kurdien toimesta. Jokainen terrorismiin syyllistynyt pitää tuomita, mieluiten siellä, missä terrori ja sotarikokset ovat tapahtuneet. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mutta samaan aikaan Suomen pitää kaikessa toiminnassa noudattaa omia lakeja, perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia. Lainsäädäntö lähtee siitä, että lasten etu on aina ensi sijalla. Lapset eivät ole valinneet vanhempiaan. Sisäministeri Mykkänen aikoinaan aloitti tämän selvityksen, kokoomuksen nykyinen ryhmänjohtaja, ja sen jälkeen sitä ovat jatkaneet Rinteen hallitus ja nyt Marinin hallitus. Ongelma on selvityksessä ollut koko ajan se, että vain lapsia ei ole pystytty tuomaan, vaan tähän on kytketty myös heidän vanhempansa, ja sen vuoksi ei edustaja Mykkäsen aikana kuin nytkään ole tehty poliittista päätöstä. [Puhemies: Kysymys!] Kysymykseni kuuluukin: voiko ylipäätänsä tehdä sellaista poliittista päätöstä, ettei hallitus toimisi Suomen lain, perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti? [Ben Zyskowicz: Koskeeko nämä sopimukset vain Suomea eikä muita Pohjoismaita?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-12-12T16:38:43,2019-12-12T16:39:57,Hyväksytty,1.1 2019_81_45,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt osaa ollenkaan ennustaa, minkälaisia poliittisia päätöksiä voi tehdä, mutta varmaan voisi tehdä sellaisen, että tuodaan kaikki, ja sitten voisi olla sellainen, että ei tuoda ketään, ja sitten voisi olla sellainen poliittinen päätös, että harkitaan, keitä tuodaan. Ja nyt tämä linja, että harkitaan, keitä tuodaan, näiden yksilöllisten tietojen pohjalta, on se linja, joka valtioneuvoston iltakoulun yhteydessä on käsitelty, joka on ministerin toimintalinjaus ja jota ministerin erityisedustaja noudattaa, eli on tämä yksilöllinen harkinta, jossa sekä lasten tilanne, hätä, että nämä turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Uskon, että tämä harkinta tehdään parhaiten virkavastuulla eikä ehkä poliitikkojen toimesta. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:39:58,2019-12-12T16:40:48,Hyväksytty,1.1 2019_81_46,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Myönnän tästä aiheesta puheenvuorot vielä edustajille Rantanen, Adlercreutz ja Mykkänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_81_47,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täällä keskustelussa on tullut esiin, että hallituksen piirissä on jo kesästä lähtien — ei suinkaan vain iltakoulusta vaan kesästä lähtien — tiedetty toimintalinja, ja siitä ei oikeastaan ota selvää, mikä se teidän toimintalinjanne on. Mutta nyt näköjään ministeri Haavisto kertoi, että harkitaan, keitä tuodaan. Pitävätkö nämä tiedot nyt paikkansa? Tästä ei ota enää selvää eduskunta, eivät valiokunnat eikä kansa, mitä te oikein aiotte tehdä, koska julkisuudessa liikkuu tietoja, joiden mukaan tänne oltaisiin tuotu jo tällä viikolla kaikki halukkaat, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mikä tarkoittaa myös sitä, että siellä olisi ollut aikuisia. Miten te aiotte varmistaa, että Suomi ei tuo tänne aktiivisesti terroristiseen toimintaan osallistuneita aikuisia henkilöitä? [Paavo Arhinmäki: Miten hallitus estää opposition valheet?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-12-12T16:40:57,2019-12-12T16:41:55,Hyväksytty,1.1 2019_81_48,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä toimintalinja on tässä nyt esitelty jo monella tavalla vastauksissa kysymyksiin, mutta toistan sen nyt vielä, että meillä on tehty toimintalinjaus, jossa tämä erityisedustaja valmistelee kaiken saatavissa olevan tiedon pohjalta keskusteluja kurdiviranomaisten kanssa siitä, keitä siltä alueelta voidaan tuoda nämä turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen ja ne tiedot, joita meillä on ja joita heillä on, huomioon ottaen. [Sari Sarkomaa: Lapsia ja aikuisia?— Oikealta: Myös aikuisia?] Tämä valmistelu on ollut käynnissä. Olen itse sanonut, että tämä valmistelu ei ole valmista, ja tänään näyttävät myöskin kurdiviranomaiset maininneen lehdistölle, että keskustelut suomalaisten kanssa ovat kesken — tästä keskustelusta ei ole tullut valmista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:41:56,2019-12-12T16:42:42,Hyväksytty,1.1 2019_81_49,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Ärade talman! On tietenkin niin, ihan kuin edustaja Vestman totesi, että tähän olisi pitänyt saada ratkaisu jo kauan sitten. Me olemme tienneet tämän vaikean tilanteen jo kohta vuoden, ja tilanne leirillä ei ole yhtään parantunut. Yhtä lailla, niin kuin edustaja Talvitie totesi, tässä on varmaan paras tieto hallituksella ja ulkoministeriöllä, ja olen vakuuttunut siitä, että päästään punnittuun lopputulokseen, hyvään ratkaisuun tässä hyvin vaikeassa asiassa, jossa pitää punnita erilaisia näkökulmia. Tietenkin se työ vaikeutuu toki, mikäli levitetään tietoisesti disinformaatiota tämän ympärillä. Kysyisin ulkoministeriltä: Missä määrin on käyty keskusteluja Kurdistanin viranomaisten kanssa? Mikä on heidän näkemyksensä al-Holin tulevaisuudesta: tuleeko se pysymään siellä kauankin, vai onko pelko, että se yhtäkkiä purkautuu ja nämä kaikki siellä nyt olevat leviävät ympäristöön? Näin olisi toki voinut käydä jo Turkin hyökkäyksen seurauksena. Minkälaiset olisivat [Puhemies koputtaa] sellaisen tapauksen turvallisuusvaikutukset siihen alueeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-12T16:42:44,2019-12-12T16:43:53,Hyväksytty,1.1 2019_81_50,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Kurdiviranomaisten osalta täytyy ensinnäkin sanoa: Niin kuin olen sanonut, he toimivat hyvin vastuullisesti, he ovat katsoneet, että he tekevät tällä palveluksen, että he hyvin järjestyneesti pyrkivät kohtelemaan sinne leirille tällä hetkellä internoituja syyrialaisia, irakilaisia ja muista maista tulleita perheitä ja lapsia. He haluavat tunnustuksen tästä työstä, että he ovat tätä asiaa tällä tavalla hoitaneet, ja heidän kanssaan keskustelut ovat olleet eri yhteyksissä hyvin rakentavia. Mikä on tämmöisen leirin tulevaisuusperspektiivi? Siis puhutaan 70 000 ihmisen leiristä, ja sen ylläpito on erittäin kallista. He tarvitsevat siihen kansainvälistä apua. Sitä he ovat eri yhteyksissä pyytäneet, ja Suomikin on näissä lääkinnällisissä ja muissa asioissa heitä auttanut. Pitkällä aikavälillä totta kai he toivovat tämän leirin purkautuvan. Se, mikä itseäni huolettaa, on se, että myöskin erilaisen lahjonnan, mahdollisen salakuljetuksen kautta se saattaa purkautua, ja silloin ihmiset saattavat lähteä uusille Isis-alueille, ja tämä on ehkä kaikkein vaarallisin skenaario, joka voi tapahtua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:43:54,2019-12-12T16:44:56,Hyväksytty,1.1 2019_81_51,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee edellisen vaalikauden aikaisiin päätöksiin, teimme kyllä kolme linjausta lähtökohdista silloisen hallituksen aikana: Ensinnäkin sen, että ei ole syytä auttaa aikuisia palaamaan. Toiseksi, on syytä etsiä keinoja, joilla lapset voidaan kotiuttaa, heitä auttaa. Ja kolmanneksi — mistä silloin olivat ministeriöt yhtä mieltä — että jos tehdään aktiivista hakemista ketä tahansa koskien, se vaatii valtioneuvoston yleisistunnon päätöksen. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Tämän jälkeen minulle on jäänyt käsitys ministeri Haaviston 2. joulukuuta pitämästä tiedotustilaisuudesta, että on ilmeisesti tulkittu oikeuskanslerin lokakuussa tekemää kannanottoa niin, että se antaisi suoran mandaatin toimia virkatoimin, siis ilman valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä. Kun tästä on tullut toisiakin käsityksiä, ministeri Haavisto, niin onko tänään voimassa oleva totuus se, että te katsotte oikeuskanslerin kannanotolla voivanne [Puhemies koputtaa] toimia itse, vai vaatiiko se hallituksen linjauksen? Hallituksen pääministerin sijainen Kulmuni, tässä on ollut eri tulkintoja nyt siitä, että te olette sanonut viimeksi eilen A-studiossa, [Puhemies koputtaa] että aikuisia ei pidä hakea. Jos teille tullaan esittämään, että tarvittaessa on otettava myös aikuisia, [Puhemies koputtaa] oletteko valmis sen mahdollisesti kuitenkin hyväksymään vaiko ette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-12-12T16:44:58,2019-12-12T16:46:30,Hyväksytty,1.1 2019_81_52,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Hallitus saa nyt vastata 1,5 minuuttia, kun aika menee näin pahasti ylitse.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_81_53,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä toimintalinjaus, johon tässä viittaan, on käsitelty hallituksen iltakoulun yhteydessä oikeuskanslerin läsnä ollessa. Siihen ei ollut kenelläkään mitään huomauttamista. [Eduskunnasta: Ohhoh!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-12T16:46:31,2019-12-12T16:46:46,Hyväksytty,1.1 2019_81_54,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Mykkäselle kysymyksestä. Toimintalinjaa, jota tässä on käsitelty, on käsitelty todellakin Antti Rinteen hallituksen aikana siellä iltakoulussa. Se problematiikka liittyy siihen, kuinka voidaan vanhempia ja lapsia tarvittaessa erottaa, ja sitä on käsitelty myös oikeuskanslerin antamassa vastauksessa niihin kanteluihin, joita esimerkiksi valtioneuvoston jäsenistä on tehty. Se toimintalinjahan on ollut se, että viranomaisreittejä pitkin ensin selvitetään ja katsotaan, mitä voidaan tehdä ja kuinka voidaan auttaa, ja nimenomaan niin, että lasten oikeudet toteutuisivat. Mutta poliittista päätöstä valtioneuvoston yleisistunnossa siitä, [Puhemies koputtaa] että ketään ei haettaisi tai kaikki haettaisiin — etenkään tästä jälkimmäisestä — ei ole olemassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jäi vastaamatta!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-12T16:46:52,2019-12-12T16:47:42,Hyväksytty,1.1 2019_81_55,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimusten turvaamisesta al-Holin leirillä olevien lasten kohdalla (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2019 vp,Tämä kysymys on loppuun käsitelty. Ainakin tältä erää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_56,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys rintamasotilastunnuksen myöntämisestä (Päivi Räsänen kd) >>>Suullinen kysymys SKT 75/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Räsänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_57,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys rintamasotilastunnuksen myöntämisestä (Päivi Räsänen kd) >>>Suullinen kysymys SKT 75/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sotamies Sakari Räsänen osallistui Syvärin ja Lapin taisteluihin muttei koskaan saanut rintamalisää, koska hänellä ei ollut rintamasotilastunnusta. Tämä veteraani, joka ei ole minulle sukua, totesi, että menkööt niille, jotka tarvitsevat. Rintamalisäähän maksetaan henkilölle, jolla on rintamasotilastunnus. Oikeus hakea tunnuksia on päättynyt, ja meillä on keskuudessamme veteraaneja, jotka eivät aikanaan tiedostaneet tätä tunnuksen tärkeyttä, ja se jäi hakematta, tai hakeminen viivästyi. Nimittäin tunnuksia myöntävä toimikunta on lakkautettu, ja tunnusta ei ollut enää mahdollista saada, mikäli ei oltu haettu sitä ennen 31.12.1994. Jos sotilaspassin ja kantakortin tiedot täsmäävät, niin henkilölle edelleen voitaisiin, jos haluttaisiin, myöntää rintamapalvelustunnus. [Puhemies koputtaa] Kysyn, aikooko hallitus korjata tämän epäkohdan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-12-12T16:47:50,2019-12-12T16:49:04,Hyväksytty,1.1 2019_81_58,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys rintamasotilastunnuksen myöntämisestä (Päivi Räsänen kd) >>>Suullinen kysymys SKT 75/2019 vp,"Puhemies! Kiitos edustaja Räsäselle kysymyksestä. Meillä todella on henkilöitä, jotka ovat olleet sodassa mutta joilla ei ole tätä rintamatunnusta, kuten edustaja Räsänen tässä puheenvuorossaan totesi. Nämä rintamatunnukset on aikanaan myöntänyt hakemuksesta Sotatieteen laitos, ja Sotatieteen laitos on selvittänyt virkansa puolesta linnoittajakortistonsa perusteella hakijan oikeuden tähän rintamatunnukseen. Me olemme hallitusohjelmassa kirjanneet, että sotiemme veteraanien tuki ja palvelut turvataan, ja tämän kirjauksen perusteella voin edustaja Räsäselle tässä luvata, että me ministeriössä selvitämme tätä asiaa, [Timo Heinonen: Hyvä!] että onko paljon henkilöitä, jotka ovat vailla tätä tunnusta, ja voisimmeko tälle asialle korjauksen tässä tilanteessa tehdä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-12-12T16:49:04,2019-12-12T16:50:03,Hyväksytty,1.1 2019_81_59,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys rintamasotilastunnuksen myöntämisestä (Päivi Räsänen kd) >>>Suullinen kysymys SKT 75/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy todeta, että kiitän tästä vastauksesta, joka oli ensimmäinen hyvä vastaus tällä kyselytunnilla. [Eduskunnasta: Juuri näin! — Markku Eestilä: Se on ministeristä kiinni!] Todellakin, eduskuntaryhmäthän tekivät myös erinomaisen päätöksen tästä rintamalisän korotuksesta 50 eurosta 125 euroon, ja oli tarkoitus ja ajatus, että tämä korotus saataisiin mahdollisimman pian voimaan. Kun tässä nyt on tapahtunut näitä hallituksen vaihdoksia, niin kysyn: Milloin veteraanit alkavat saada tätä korkeampaa rintamalisää? Milloin voitte luvata sen heille? Ja millä aikataululla myös selvitätte tämän edellisen asian, jota kysyin, koska meillä on todellakin niitä veteraaneja keskuudessamme, joilla ei ole näitä tunnuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-12-12T16:50:04,2019-12-12T16:51:00,Hyväksytty,1.1 2019_81_60,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Suullinen kysymys rintamasotilastunnuksen myöntämisestä (Päivi Räsänen kd) >>>Suullinen kysymys SKT 75/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen lyhyt katkos ei vaikuta tähän päätettyyn korotukseen veteraanien osalta, vaan tämä 125 euron korotus tulee voimaan 1.4., kuten aikaisemmin on päätetty. Tämähän johtuu näistä järjestelmistä, että tätä korotusta ei voitu vuoden alussa laittaa toimeen, mutta 1.4., kuten on päätetty. Mitä tulee tähän selvitykseen, niin käynnistämme tämän selvityksen ministeriössä mahdollisimman pikaisesti ja tuomme sitten tiedoksi, miten se etenee. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-12-12T16:51:02,2019-12-12T16:51:42,Hyväksytty,1.1 2019_81_61,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys nuorten lukutaidosta (Jukka Gustafsson sd) >>>Suullinen kysymys SKT 76/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Gustafsson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_62,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten lukutaidosta (Jukka Gustafsson sd) >>>Suullinen kysymys SKT 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vähän iloisempi asia kyselytunnille. Tuoreen kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiset lapset, nuoret ovat edelleen parhaimmistoa, mitä tulee lukutaitoon. [Arto Satosen välihuuto] Eli me olemme onnistuneet pitämään tasa-arvoisesta koulutuksesta aika hyvin kiinni, [Vasemmalta: Kiitos Marinin hallituksen! — Naurua] mutta kuitenkin tutkimus osoittaa ja vahvistaa sen osin jo tiedetyn tiedon, että osalla nuorista lukutaito heikkenee lujasti, ja tästä seuraa se, että osa nuorista ei kykene opiskelemaan, ei osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan, aktiiviseen kansalaisuuteen. [Puhemies: Kysymys!] Minulla on oikein muotoiltu kysymys, kun tämä on hyvä: Suomi on lukutaidossa [ Puhemies koputtaa] maailman kärkimaita. Se kuitenkin heikkenee osalla nuoria koko ajan. Mitä ajatuksia tämä herättää opetusministerissä? Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tämän asian korjaamiseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-12-12T16:51:46,2019-12-12T16:53:11,Hyväksytty,1.1 2019_81_63,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys nuorten lukutaidosta (Jukka Gustafsson sd) >>>Suullinen kysymys SKT 76/2019 vp,"Kun hallituspuolueen kysymys venyi näin pitkäksi, niin ministeri saa vastata lyhyemmin kuin minuutissa. [Naurua]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_81_64,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen kysymys nuorten lukutaidosta (Jukka Gustafsson sd) >>>Suullinen kysymys SKT 76/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Gustafsson toteaa, niin Pisa-tuloksissa oli sekä ilon että murheen aiheita. Ilon aiheita, kuten tässä todettiin, on se, että Suomi on edelleen koulutuksen huippumaa, myöskin lukutaidon osalta, mutta erityisenä huolena meillä on se, että oppilaiden eli lasten väliset erot kasvavat, ja se näkyy erityisesti lukutaidon kohdalla siinä, että tulosten heikkenemisen arvioidaan olevan voimakkaasti kytköksissä siihen, että lukeminen ylipäätänsä, lukuharrastus, on vähentynyt ja myöskin kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt, ja tässä tutkimuksessa peräti melkein kaksi kolmasosaa vastanneista pojista vastasi, että he lukevat vain, jos on pakko. [Puhemies koputtaa] Toimenpiteitä toisin sanoen tarvitaan. Hallitus on jo ryhtynyt toimeen. Olemme muun muassa julkistaneet haettavaksi 4 miljoonan edestä avustuksia nimenomaan lukutaidon [Puhemies koputtaa] edistämiseen kohdentuviin hankkeisiin varhaiskasvatuksessa, alku- ja perusopetuksen ensimmäisillä luokilla. Eli tämä on voimakkaasti meidän agendalla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-12T16:53:13,2019-12-12T16:54:16,Hyväksytty,1.1 2019_81_65,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys Suomen varautumisesta mahdollisiin neuvotteluihin EU:n ja Ison-Britannian välisestä uudesta kauppasopimuksesta (Joonas Könttä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Könttä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_66,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen varautumisesta mahdollisiin neuvotteluihin EU:n ja Ison-Britannian välisestä uudesta kauppasopimuksesta (Joonas Könttä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2019 vp,"Herra puhemies! Iso-Britannia äänestää tänään parlamenttivaaleissa, jotka ratkaisevat maan tulevan suunnan myös EU-eron osalta. Ison-Britannian EU-eroprosessin eri vaiheita on seurattu jo pitkään, myös Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana. Mikäli Ison-Britannian EU-ero tapahtuu ensi vuoden tammikuun lopussa, alkavat välittömästi neuvottelut EU:n ja Ison-Britannian välisestä kauppasopimuksesta. Millä tavalla hallitus on varautunut neuvotteluihin uudesta kauppasopimuksesta, ja miten neuvotteluissa turvataan suomalaisyritysten viennin edellytysten jatkuminen Isoon-Britanniaan ja siten myös suomalaisten työpaikkojen säilyminen? Toivon, että ulkomaankauppaministeri voisi vastata tähän eittämättä tärkeään kysymykseen suomalaisten työpaikkojen puolesta mutta myös suomalaisen kauppapolitiikan puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.7.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-12-12T16:54:20,2019-12-12T16:55:14,Hyväksytty,1.1 2019_81_67,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Suullinen kysymys Suomen varautumisesta mahdollisiin neuvotteluihin EU:n ja Ison-Britannian välisestä uudesta kauppasopimuksesta (Joonas Könttä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään tosiaan Britanniassa on vaalipäivä, juhlapäivä. Suomi on varautunut kaikkiin skenaarioihin, ja kuten kuvasitte, sopimusneuvotteluista varmasti tulee haastavat. Suomen ja EU:n tavoite on yksiselitteisesti se, että pääsisimme sopimukselliseen eroon. Jos näin tapahtuu, niin kaikki jatkuu kuten nytkin suomalaisten yritysten kannalta tämän siirtymäajan. Suomi on hyvin varautunut, meidän yritykset, etenkin isommat yritykset, ovat hyvin valmistautuneet, mutta totta kai kannamme huolta pk-yrityksistä, ja tämän takia valtioneuvosto on lisännyt tiedottamista valtioneuvoston sivuilla ja käymme hyvinkin tiivistä dialogia. Tämä aikataulu tulee olemaan hyvin tiukka ensi vuonna, ja siitäkin syystä tähän siirtymäaikaan voidaan yhden kerran vielä hakea kaksi vuotta lisäaikaa, ja uskon, että realistisesti tämä onnistuu mutta tiukkaa tulee. Tämä on hyvin poikkeuksellinen prosessi, koska nyt lähdetään loitontamaan tiivistä [Puhemies koputtaa] kauppasuhdetta. Usein lähennetään, neuvotellaan uutta; nyt puretaan, nyt loitonnetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.7.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-12-12T16:55:15,2019-12-12T16:56:23,Hyväksytty,1.1 2019_81_68,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen toimista varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden takaamiseksi koko maassa (Veronika Honkasalo vas) >>>Suullinen kysymys SKT 78/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Honkasalo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_69,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen toimista varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden takaamiseksi koko maassa (Veronika Honkasalo vas) >>>Suullinen kysymys SKT 78/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä viikko on historiallinen, kun täysimittainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettiin. Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tekijä siinä, että voimme ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja helpottaa myöhempää oppimista. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattaminen onkin monen puolueen agendalla. Yksi isoimmista asioista varhaiskasvatuksen laadun takaamisessa on koulutettu ja motivoitunut henkilöstö. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja opettajat ovat avainasemassa siinä, että saavutamme varhaiskasvatukselle antamamme tavoitteet. Arvoisa ministeri, varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat arkipäivää koko maassa. Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta varhaiskasvatuksen opettajien saatavuus taataan jatkossa koko maassa? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-12-12T16:56:26,2019-12-12T16:57:23,Hyväksytty,1.1 2019_81_70,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen toimista varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden takaamiseksi koko maassa (Veronika Honkasalo vas) >>>Suullinen kysymys SKT 78/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen opettajien saatavuus on todella, joka puolella Suomea, iso haaste. Siihen varmasti vaikuttaa moni kysymys, niin vetovoima, alan palkkaus kuin työolot, joista opetusministeri Andersson voi varmasti jatkaa lisää. Meillä on täällä korkeakoulupuolella kolmenlaista erilaista toimenpidettä. Nyt varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen määrärahoja on jo lisätty 2018—2021 28 miljoonalla eurolla, jotta saadaan tuhat aloituspaikkaa lisää. Lisäksi katsotaan tutkintotavoitteiden myötä korkeakoulujen sopimusneuvotteluissa nyt tämän vuoden aikana, voidaanko millä tavalla lisätä myös sinne aloituspaikkoja. Toisena kokonaisuutena on katsoa, kuinka alalla voidaan urakehitystä tukea, ja tähän on varattu 20 miljoonan [Puhemies koputtaa] euron kokonaisuus, jota myös tähän monimuoto- ja täydennyskoulutukseen käytetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-12-12T16:57:23,2019-12-12T16:58:35,Hyväksytty,1.1 2019_81_71,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Suullinen kysymys ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilökunnan saatavuuden turvaamisesta Helsingissä (Eva Biaudet r) >>>Suullinen kysymys SKT 79/2019 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Biaudet.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_72,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilökunnan saatavuuden turvaamisesta Helsingissä (Eva Biaudet r) >>>Suullinen kysymys SKT 79/2019 vp,"Ärade talman! Bristen på småbarnsfostran i Svenskfinland är verkligen akut. Helsingfors stad klarar inte av att erbjuda dagisplatser till mer än 50 familjer som ansökt om svenskspråkig dagisplats. Utrymmen finns, men bristen på svenskspråkig personal gör det omöjligt att ta emot flera svenskspråkiga grupper. Cirka hälften av barnen har anvisats till finsk småbarnsfostran. Rättigheten att få dagvård också på svenska är naturligtvis en grundrättighet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.9.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2019-12-12T16:58:39,2019-12-12T16:59:16,Hyväksytty,1.1 2019_81_73,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Suullinen kysymys ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilökunnan saatavuuden turvaamisesta Helsingissä (Eva Biaudet r) >>>Suullinen kysymys SKT 79/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Korkeakoulujen sopimusneuvottelujen yhtenä teemana on myös tämän asian miettiminen, mutta lisäksi meillä on tulossa korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelma, jossa mietitään myös tätä kysymystä, että kuinka ruotsinkielisten palvelut turvataan ja koulutuspaikat. Tämä tulee valmistumaan kahden vuoden päästä, eli tähän on syytä myös varata aikaa. Minä tiedän, että tarpeet ovat tällä hetkellä, ja siksi sopimusneuvotteluissa myös tätä asiaa tullaan pohtimaan vahvasti. Nämä sopimusneuvottelut päättyvät kesä—toukokuussa ensi vuoden aikana Lisäksi me mietimme myös vetovoimaselvityksen kautta sitä, että millä tavalla myös ruotsinkieliset lastentarhanopettajakoulutukset vetävät, ja mietimme sitä, että se koulutus olisi silläkin tavalla jatkossa turvattu ala.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+2.9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-12-12T17:00:04,2019-12-12T17:01:07,Hyväksytty,1.1 2019_81_74,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_81_75,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta käsittelee tässä mietinnössään hallituksen vuosikertomusta valitsemiensa aiheiden kautta. Valitut aiheet perustuvat eduskunnan voimassaolevien kannanottojen seurantaan. Mietinnössään valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kuusikohtaisen kannanoton. Näistä viisi pohjautuu vanhoihin kannanottoihin, jotka löytyvät mietinnön kohdasta ”Poistettavat kannanotot”. Ne ovat osin vanhoja, vanhimmat vuodelta 2011, ja ne on päätösehdotuksessa päivitetty vastaamaan nykytilaa. Harmaan talouden torjunta: Tarkastusvaliokunta nosti vuonna 2015 esille tarpeen viranomaisten yhteisestä tilannekuvasta. Päättäjien ja kansalaisten on nyt mahdollista saada ajantasainen käsitys harmaan talouden laajuudesta, torjunnasta ja ilmiöistä Harmaa talous & talousrikollisuus -verkkosivuilta. Kuusi ministeriötä ja 14 harmaan talouden torjuntatehtävissä toimivaa viranomaista tai organisaatiota toimittavat tietoja sivustolle. Valiokunnan käsitys on, että viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on monin tavoin edistetty nykyisen toimenpideohjelman aikana. Muun muassa on säädetty tulorekisteri ja eri viranomaisille säädetyt oikeudet saada tietoa ja luovuttaa tietoja esimerkiksi rahanpesua tai henkilöiden ja yritysten taloudellista toimintaa ja julkisten velvoitteiden hoitoa koskien. Tämä on parantanut viranomaisten välistä yhteistyötä, mahdollistanut aiempaa tehokkaamman harmaan talouden torjunnan ja ehkäissyt harmaan talouden pääsyä monille toimialoille. Valiokunta toteaa, että työ on kuitenkin vielä kesken ja että tietojenvaihtoa voidaan edelleen parantaa. Tarkastusvaliokunta pitää kannatettavana viranomaisten välisten tietojenvaihdon lisäksi yleisöjulkisuuden lisäämistä velvoitteiden hoitamisesta ja tuo tässä kohtaa esiin yritystietojärjestelmän. Suurin uhkakuva harmaan talouden torjunnassa liittyy valiokunnan mielestä nopeasti etenevään digitalouteen, ja viranomaisten kykyyn havaita ja torjua sen mukanaan tuomia ongelmia. Nämä liittyvät muun muassa verkkokauppojen alustoihin ja kansainvälistymiseen, erilaisiin maksuvälineisiin, esimerkiksi mobiilimaksaminen ja virtuaalivaluutat, sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Verohallinnon arvion mukaan erilaisten digitalouden ilmiöiden aiheuttama verovaje kasvaisi kymmenen vuoden kuluessa noin 450 miljoonaan euroon, mikäli tähän verovalvontaan ei saada avuksi kehittyneen analytiikan työkaluja. Valiokunta on mietinnössään käynyt läpi eri viranomaisten toimintaedellytyksiä ja verrannut tilannetta vuoden takaiseen. Siinä ei ole tapahtunut muutosta parempaan, ja joiltakin osin tilanne on heikentynyt. Kaikille torjunnassa toimiville tahoille uusia haasteita tuovat kansainvälisyys, sähköinen kauppa ja digitalisaatio. Viranomaiset kaipaavat lisärahoitusta muun muassa viranomaisyhteistyön tehostamiseen, tietojenvaihdon teknisten rajapintaratkaisujen kehittämiseen ja analyysitoimintoihin. Valiokunta korostaa, että harmaan talouden torjunnan tuloksellisuuden kannalta tärkeintä on turvata kyseisten viranomaisten toimintaresurssit. Valvontateknologian lisäksi tarvitaan myös henkilöstöresursseja. Näin pystytään varmistamaan yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeiden verotulojen kertyminen. Valiokunnan mielestä on edelleen tärkeää seurata torjuntakeinojen vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden mittaamista tulee jatkaa sen haastavuudesta huolimatta, luoda mittareita sekä kehittää tietojen keräämistä ja tilastointia. Tarkastusvaliokunnan kannanotto kohdaksi 1: ”Valiokunta esittää, että eduskunta edellyttää, että hallitus raportoi hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittämiseksi harmaan talouden torjunnassa.” Seuraavaksi nuorten syrjäytymisestä: Tässä kohden valiokunta tarkasteli, miten sen aloitteesta syntyneen nuorten syrjäytymistä koskevan kannanoton toimeenpano on edennyt. Merkittävä ongelma on, ettei millään taholla ole kokonaisvastuuta nuorten hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan segregoituneesti. Valiokunnan mielestä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja tuessa tarvitaan kokonaisvaltaista koordinaatiota ja selkeä vastuunkantajataho. Ongelmia aiheutuu myös toimenpiteiden ja niiden rahoituksen lyhytjänteisyydestä. Hankeperusteinen ja lyhytaikainen rahoitus on huonosti soveltuva. Lisäksi hankerahoitus edellyttää aina uusien kehittämiskohteiden ideoimista, vaikka käytössä olisi jo vaikuttavaksi osoittautuneita toimintamalleja. Painopisteen siirtyminen ennaltaehkäisevään toimintaan: Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat esiin, ettei lasten ja nuorten ongelmiin kyetä edelleenkään tarttumaan varhaisessa vaiheessa. Avun viivästyessä ongelmat pääsevät pahenemaan ja kasautumaan. Nuoria ja heidän tarpeitaan ei ole huomioitu riittävästi lapsi- ja perhepalveluita uudistettaessa, vaan työ on suunnattu etenkin perheiden ja alakouluikäisten sekä sitä nuorempien tukeen. Tarkastusvaliokunta painottaa, että palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota nuorten tarvitsemien palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja oikea-aikaisuuteen. Tarkastusvaliokunta on erittäin huolestunut siitä, että viimeisten 18 vuoden aikana kiireellisten sijoitusten määrä on viisinkertaistunut. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus: Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, sillä palvelut on hallinnollisesti sijoitettu terveydenhuollon, sivistystoimen sekä sosiaalihuollon alaisuuteen. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ei kyetä riittävästi hoitamaan perustasolla, mikä kuormittaa ja ruuhkauttaa erikoissairaanhoitoa. Tarkastusvaliokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut saadaan toimiviksi perustasolla ja matalalla kynnyksellä. Vakavaa on, että kunnat sijoittavat lapsia sijaishuoltoon tarvittavien mielenterveyspalveluiden puuttuessa. Valiokunta ei pidä tätä hyväksyttävänä eikä valtion taloudenhoidon kannalta tarkoituksenmukaisena toimintana. Tiedonkulku viranomaisten välillä: Tiedonkulussa viranomaisten välillä on edelleen puutteita. Salassapitosäännökset eivät kuitenkaan estä ammattilaisten välistä yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tiedonkulun ongelmat johtuvat useammin puutteellisesta lainsäädännön tuntemuksesta kuin itse lainsäädännöstä. Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä, että viranomaisten osaamista tiedonkulun turvaamiseksi parannetaan koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Nuorten osallisuus: Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi vahvasti esiin nuorten osallisuuden tärkeys sekä toisaalta nuorten siinä kokemat puutteet. Nuorten palvelukokemuksissa toistuvat usein mitätöimisen ja vähättelyn sekä syrjään jäämisen ja sivuutetuksi tulemisen kokemukset. Nuori tulee kohdata ja häntä tulee kohdella yksilönä. Tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei tietoa nuorten palvelukokemuksista tai tyydyttämättömistä palvelutarpeista ole saatavilla. Tiedot palveluiden laadusta ovat vähäisiä. Sitten rakennusten kosteus- ja homeongelmat: Toimenpiteet rakentamisen laadun parantamiseksi ja kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi eivät ole olleet valiokunnan mielestä riittäviä. Ongelmat nousevat jatkuvasti esiin sekä julkisissa rakennuksissa että uudisrakentamisessa. Myönteistä kehitystä on kuitenkin tapahtunut tarkastusvaliokunnan vuonna 2013 antaman mietinnön ja eduskunnan kannanottojen jälkeen. Vuonna 2018 aloitettu laaja ja poikkihallinnollinen Terveet tilat 2028 -hanke on jatkossa tärkeä eduskunnan kannanottojen toteuttamisessa. Hankkeen kipupisteenä on kuitenkin resurssien vähäisyys suhteessa ongelman laajuuteen. Valiokunnan käsityksen mukaan hankkeelle on varattu liian vähän määrärahoja ja henkilöresursseja, jotta hanke lähtisi tuloksellisesti liikkeelle ja asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Asiantuntijakuulemisen perusteella kunnat eivät selviä sisäilma-asioiden hallinnasta ilman taloudellisia kannustimia. Kunnat tarvitsevat myös laajalti opastusta sisäilmakysymyksissä. Terveet tilat -hankkeeseen on ehdotettu lisättäväksi useita kuntien toimintaedellytyksiä parantavia hankkeita. Näiden kustannusvaikutuksiksi on arvioitu 3,5—4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyinen määräraha hankkeelle on 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tarkastusvaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että alan osaamista ja koulutusta parannetaan, jotta alan asiantuntijoita oli riittävästi. Esimerkiksi ympäristöministeriössä ei ole ajoittain ollut yhtään sisäilmaongelmiin erikoistunutta asiantuntijaa, ja pätevän asiantuntijan löytämisessä on ollut vaikeuksia. Sisäilmaongelmien vähentämisessä olisi tärkeää lisätä monitieteellistä tutkimusta. Tällöin sisäilmakysymyksiä hallittaisiin kokonaisvaltaisemmin, vähennettäisiin nykyisin vallitsevaa tietojen ristiriitaisuutta ja vastakkainasettelua. Viestinnän tulisi perustua luotettavaan tutkimustietoon. Tarkastusvaliokunnan kannanotto kohdaksi 4 kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus raportoi hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä Terveet tilat 2028 -hankkeen konkreettisista tuloksista ja arvioi hankkeen vaikuttavuutta.” Sitten lopuksi vielä ulkoministeriön tietoturvasta: Tarkastusvaliokunta kiinnitti mietinnössään hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2017 huomiota ulkoministeriön toimintaympäristön muutoksiin ja erityisesti tietoturvariskeihin. Käsitellessään vuoden 2018 vuosikertomusta tarkastusvaliokunta on pyrkinyt selvittämään, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty ulkoasiainhallinnon tietoturvan parantamiseksi. Tarkastusvaliokunta pitää hyvänä, että ulkoministeriölle on osoitettu määrärahat tietoturvallisuuden kehittämiseen. Tarkastusvaliokunta kiinnittää edelleen huomiota tietoteknisen henkilöstön riittävyyteen, koko henkilöstön tietoisuuden ja osaamisen kehittämiseen sekä edustuston tilaratkaisuihin tietoturvan varmistamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että tietoturvaa edistävän toimintakulttuurin kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ulkoministeriön koko organisaatiossa, kaikilla tasoilla. Viimeinen ehdotus kannanottokohdaksi 5 kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa toimenpiteitä ulkoasiainhallinnon tietoturvajärjestelyjen parantamiseksi ja raportoi niistä hallituksen vuosikertomuksessa.” Lopuksi haluan vielä kiittää valiokuntaa erinomaisen hyvästä yhteistyöstä ja osallistumisesta tämän mietinnön laadintaan. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-12-12T17:01:53,2019-12-12T17:14:33,Hyväksytty,1.1 2019_81_76,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodolle esittelystä. Se oli sen hengen mukainen, mikä valiokunnassa on, ja valiokunnassa meillä on semmoinen perinne, että siellä ei äänestellä yleensäkään, ja nämäkin asiat käsiteltiin hyvässä hengessä, ja sillä tavalla henki oli sellainen kuin puheenjohtaja tässä esitteli. Perusteellisessa esittelypuheenvuorossa käytiin asiat lävitse. Haluan kuitenkin muutaman asian nostaa, ja ne koskevat nimenomaan tätä kohtaa Nuorten syrjäytyminen. Valiokunta otti kantaa mietinnössään nuorten syrjäytymiseen, ja meillä on tiedossa, että Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Se on niin merkittävä ongelma, että siltä ei kerta kaikkiaan voi ummistaa silmiä. Valiokunta toteaa, että hyvä yleissivistys ja koulutus ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että nuoret pääsevät työelämään ja ylipäätään elämään mukaan, mutta se ongelma on nyt siinä, että jopa kymmenesosalla peruskoulun päättävistä nuorista jää saamatta sellainen kirjoitus- ja lukutaito, joka mahdollistaa jatko-opinnot ja sitä kautta työelämään siirtymisen, ja me tiedämme myös, että syrjäytymisriski on viisinkertainen, jos ei ole perustason jälkeistä tutkintoa. No, nyt kun vedän tätä faktaa vähän yhteen — ja sanon vielä sen, että joka vuosi noin 6 000 nuorta on päättämässä peruskoulua ilman kirjoitus- ja lukutaitoa ja ääripäät erkaantuvat — niin nyt kun hallitusohjelmassa sanotaan, että oppivelvollisuusikää ollaan korottamassa 18 vuoteen, niin tässä tilanteessa toivoisin, että aivan erityinen huomio kiinnitetään siinä nivelkohdassa niihin nuoriin, jotka eivät ole saaneet riittävää kirjoitus- ja lukutaitoa. Kun sitä oppivelvollisuutta lisätään, näistä nuorista pitää ottaa koppi, katsoa, missä ne ongelmat ovat, onko siellä taustalla rikkinäisyyttä, onko maahanmuuttotausta, onko rikkinäinen lapsuus muista syistä, oppimisvaikeuksia, mitä tahansa. Se kirjoitus- ja lukutaito täytyy saada tyydyttävälle tasolle, muuten jatkokoulutusmahdollisuuksia ei ole, ja sitä kautta syrjäytymisriski kasvaa. Ja sitten toinen asia, mihin puheenjohtaja kiinnitti kanssa huomiota, on tämä hallinnon siiloutuminen. Meillä on hyvää tarkoittavia ministereitä, hyvää tarkoittava hallitusohjelma, hyvää tarkoittavia virkamiehiä, mutta ongelma on se, että nuorten asioista ei oteta sellaista kokonaiskoordinaatiota. Asioita käsitellään OKM:ssä, STM:ssä ja TEMissä, ja jos niissä epäonnistutaan, niin sitten seuraavat vaiheet ovat oikeusministeriö ja sisäministeriö, missä ollaan sitten aivan myöhässä. Eli tämmöistä kokonaisvaltaista koordinaatiota kaivattiin asiantuntijakuulemisissa. Se voi olla OKM:llä [Puhemies koputtaa] tai se voi olla valtioneuvoston kanslialla, mutta kokonaisvaltainen ote tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-12T17:14:34,2019-12-12T17:17:45,Hyväksytty,1.1 2019_81_77,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta otti hallituksen vuosikertomuksessa käsitelläkseen neljä valiokunnan puheenjohtajan edellä käyttämässään puheenvuorossa mainitsemaa asiaa tarkempaan tarkasteluun, ja tässä puheenvuorossa käsittelen nyt vain yhtä eli harmaan talouden torjuntaa, sillä sillä on merkittävä rooli myös valtiontalouden kannalta. Harmaan talouden selvitysyksikön viranomaisille tekemän kyselytutkimuksen mukaan harmaa talous on erittäin yleistä ja se on jopa yleistynyt. Toisaalta torjuntamahdollisuudetkin ovat samalla parantuneet, ja tähän ovat vaikuttaneet muun muassa tiedonsaantioikeuksien parantuminen ja viranomaisten välinen yhteistyö. Yhteistyö on mahdollistanut aiempaa tehokkaammin harmaan talouden torjunnan ja ehkäissyt harmaan talouden pääsyä monille toimialoille. Valiokunnassa totesimme kuitenkin, että tämä työ on vielä pahasti kesken ja että tietojenvaihtoa voidaan edelleen parantaa, ja sen takia valiokunta edellyttääkin, että hallitus raportoi hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittämiseksi harmaan talouden torjunnassa. Puhemies! Harmaan talouden torjunnassa digitalisoituva taloushallinto tulee asiantuntijoiden mukaan mahdollistamaan reaaliaikaisen taloustiedon hyödyntämisen, ja myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön sähköinen kuitti ja lasku. Valiokunta pitää tärkeänä, että digitaalisia e-kuitteja tuottavat kassajärjestelmät voidaan ottaa käyttöön osana hallitusohjelmaan sisältyvää taloushallinnon uudistamista, ja käyttöalan tulee olla mahdollisimman laaja. Uudet ilmiöt, kuten digimaailma, alustatalous, järjestäytynyt rikollisuus ja kansainvälistyminen, ovat suurimpia uhkakuvia harmaan talouden torjunnassa. Keskeinen kysymys onkin, miten nopeasti etenevässä digitaloudessa mahdollistuu viranomaisten kyky havaita ja torjua uusia ongelmia. Ongelmat liittyvät muun muassa verkkokauppojen alustoihin ja kansainvälistymisiin, erilaisiin maksuvälineisiin sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Verkkokaupan harmaalla taloudella, jolloin maksamatta jätetään lakisääteiset maksut tai verot, on monenlaisia rajapintoja myös talousrikollisuuteen. Näitä ovat erilaiset maksuvälinepetokset, rahanpesu, identiteettivarkaudet, verorikosyhteydet, tullimaksujen kiertämiset sekä kirjanpito- ja väärennysrikokset. Verkkokaupan toimintaan voi liittyä myös korruptiota, pimeän työn välittämistä, salakuljetusta ja kuittikauppaa. Verkkokauppa saattaa toimia myös täysin verotuksen ja muiden lakisääteisten velvoitteiden ulkopuolella. Verohallinto on arvioinut erilaisten digitalouden ilmiöiden aiheuttamaa verovajetta ja tullut siihen johtopäätökseen, että digitalouden verovaje kasvaisi kymmenen vuoden kuluessa noin 450 miljoonaan euroon, mikäli Verohallinto ei pysty kehittämään digitalouden verovalvontaan sen edellyttämiä kehittyneen analytiikan työkaluja. Arvoisa puhemies! Tehokas harmaan talouden torjunta vaatii resursseja, mutta valitettavasti resurssit ovat vähentyneet. Esimerkiksi Verohallinnon mukaan sen resurssit harmaan talouden torjunnassa ja muussa verotarkastuksessa ovat jatkuvasti laskeneet. Yritysveroyksikössä työskentelevistä verotarkastajista noin 28 prosenttia työskentelee harmaan talouden torjunta ‑toiminnossa, jonka resurssit ovat vähentyneet vuoden 2018 alusta lukien 14 henkilötyövuodella. Yritysveroyksikön harmaan talouden torjunnan työjonossa on tällä hetkellä vuoden työt odottamassa tekijöitä. Poliisin avoinna olevien talousrikosten juttumäärä on puolestaan korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2018 niitä oli 2 508 ja syyskuussa 2019 jo 2 783. Pääkaupunkiseudun poliisilaitosten talousrikosyksiköiden rekrytointiongelmat yhdistettynä korkeisiin juttumääriin ja lisääntyneisiin yli 24 kuukautta vanhojen juttuihin ovat pahentaneet yksiköiden tilannetta. Tämä on siinä mielessä kummallinen tilanne, kun huomioidaan, että talousrikostutkijoiden työ on tuottavaa toimintaa. Esimerkiksi poliisi on saanut rikoshyötyä pois seuraavasti: 14,7 miljoonaa euroa vuonna 2016;15,7 miljoonaa euroa vuonna 2017; 27,4 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja vuonna 2019 syyskuun loppuun mennessä jo yli 20 miljoonaa euroa. Poliisi on myös kehittänyt rahakoiratoimintaa, jonka avulla on rahakoirat ovat löytäneet etsinnöillä käteistä rahaa noin 11 miljoonaa euroa. Nämä ovat minun mielestäni isoja rahasummia. Myös Tullin resurssitilanne on huono. Tulli ei ole saanut vuoden 2015 jälkeen erillisiä määrärahoja harmaan talouden torjumiseksi. Tullista on vähennetty vuodesta 2006 vakinaista henkilöstöä 550. Tämän lisäksi 205 henkilöä on siirtynyt tehtäväsiirtojen yhteydessä muualle. Nykyinen rahoituskehys ei Tullin mukaan mahdollista tarvittavan uuden valvontatekniikan hankkimista, toiminnan uudistamista eikä nykytasoista harmaan talouden torjuntaa ja verovalvontaa. Vuonna 2018 Tullin tilastoimina paljastettuja veropetosrikoksia oli 1 294, ja vuosina 2012—2018 Tullin talousrikostorjunta tuotti 195 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Viranomaisten toimintaedellytyksissä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi ei näytä tapahtuneen viime vuoteen verrattuna muutosta parempaan suuntaan, ja joiltakin osin tilanne näyttää jopa heikentyneen. Onneksi hallitusohjelmaan on sisällytetty myöskin euromääräisiä lisäpanostuksia, ja niiden vaikutuksia ei tietysti tässä vaiheessa vielä pystytä arvioimaan. Resurssien leikkaaminen tarkoittaa viranomaisten resurssien sopeutustoimia ja valvonnan tason laskua. Tämä puolestaan vaikeuttaa koko harmaan talouden torjunnan viranomaisketjun toimintaa ja uskottavaa viranomaisyhteistyötä. Resurssipuutteiden takia määrällinen valvonnan taso voi laskea, kiinnijäämisriski ja valvonnan reaaliaikaisuus heiketä, piiloon jäävän harmaan talouden osuus nousta ja viranomaisten valvontaprosessit pidentyä. Perinnän ja rikoshyödyn takaisinsaantia koskevat tulokset voivat tippua nykyisestä kasvattaen verovelkojen ja samalla myöskin kokonaisverovajeen määrää. Eli tähän asiaan kannattaisi kiinnittää lisääntyvää huomiota myöskin valtiontalouden näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-12T17:17:46,2019-12-12T17:24:44,Hyväksytty,1.1 2019_81_78,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lauloimme tänä aamuna valtiosalissa varapuhemies Eerolan johdolla ”kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan”. Jotta näin ei kävisi liian nopeasti, nostan Sipilän hallituksen kaudelta muutaman asian, joilla on merkitystä tähän hetkeen ja tulevaan päätöksentekoon. Kiitän Sipilän hallitusta NEET-nuorten määrän vähenemisestä. NEET-nuoret ovat 20—24‑vuotiaita nuoria, jotka ovat pudonneet työn, koulutuksen ja tukitoimien ulkopuolelle. Heitä oli hallituskauden alussa 15 prosenttia, ja vuonna 2018 määrä oli laskenut 11,8 prosenttiin. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa 14 000:ta nuorta. Erityisesti nuorten miesten tilanne on parantunut vuodesta 2015, jolloin miehistä 16,6 prosenttia oli työn ja koulutuksen ulkopuolella. Vuoden 2018 lopussa luku oli pudonnut 11,7 prosenttiin. Hallituskauden toimenpiteet ja vahva työllisyyskehitys ovat ehkäisseet osaltaan nuorten syrjäytymistä. Suuret kiitokset Juha Sipilän hallitukselle tästä teosta. Marinin hallituksen on hyvä jatkaa tästä eteenpäin. Yksi tärkeä toimenpide oli Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen. Ohjaamot ovat kaikille alle 30‑vuotiaille tarkoitettuja paikkoja, joissa saa maksuttomasti apua ja tukea monenlaisiin asioihin, niin opiskeluun, työllistymiseen, asumiseen, terveyteen kuin elämänhallintaankin. Asiantuntijat tukevat nuorta samassa paikassa, samalta luukulta, tiiviissä yhteistyössä. Palveluprosessi nopeutuu ja sujuvoituu. Viime vuoden lopulla Suomessa toimi 60 Ohjaamoa, joissa työskenteli vähintään yhtenä päivänä viikossa 600 henkilöä. Tämä määrä nousi viime vuoden aikana sadalla henkilöllä. Palveluja käytettiin kasvokkain 140 000 kertaa, ja 70 000 asiointikertaa sisälsi myös tärkeää ryhmässä toimimista. Arvoisa puhemies! Paljon on edelleen tehtävää, koska syrjäytyneitä nuoria on liikaa ja jokainen on liikaa. Oikeita asioita on tehty, mutta niitä tulee jatkaa hallitusohjelman puitteissa. Painopisteen tulee muuttua ennaltaehkäisevään suuntaan. Jotta onnistumme tässä, kokonaisvastuu nuorten hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä tulee osoittaa yhdelle taholle, kuten valiokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto monipuolisessa esittelyssään jo sanoi. Eri sektorit tulee saattaa yhteistyöhön ja toimimaan yhdessä. Toimenpiteiden tulee olla pitkäjänteisiä. Järjestöjen ja kuntien järjestämä nuoristyö on tällaista pitkäjänteistä työtä. Näitä hyväksi havaittuja toimintamalleja tulee vahvistaa. Hanketyyppisestä toiminnasta tulee päästä pysyvämpään toimintaan ja rahoitukseen. Eli siirrytään korjaavasta toiminnasta entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä tulee ottaa huomioon, kun viemme sosiaali‑ ja terveyspalvelujärjestelmämme uudistuksen viimein maaliin. Tällöin tulee levittää uudistuksen yhteydessä tähänkin liittyviä hyviä käytäntöjä, jalostaa niitä eteenpäin ja kokeilla niitä suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Meidän tulee tarttua lasten ja nuorten ongelmiin riittävän varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Mielenterveyspalveluita tulee saada siirrettyä riittävässä määrin peruspalveluihin. Tarkastusvaliokunta painotti raportissaan, että meidän tulee kiinnittää huomiota niin nuorten palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen kuin oikea-aikaisuuteenkin. On hienoa, että osana lapsi‑ ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jokaisen maakunnan alueella on kehitetty perhekeskuksia ja niiden toimintaa. Perhekeskukset vähentävät palvelujen hajanaisuutta ja parantavat palvelujen saatavuutta. Asiantuntijoiden mukaan nuorten tarpeet tulisi niissä ottaa aikaisempaa enemmän huomioon. Jos nuorella on heikentynyt toimintakyky, heikko lukutaito, heikot verkostot ja niukasti tietoa, hän ei löydä avun lähteille. Lasten ja nuorten palvelut tulee tuoda lasten arkiympäristöön, esimerkiksi koulujen yhteyteen. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia, joilla vastataan käsittelyssä olevan vuosikertomuksen esiin nostamiin haasteisiin. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on kompleksinen, viheliäinen ongelma, johon kietoutuu monia erilaisia asioita. Siksi sitä pitää ratkaista monen ministeriön yhteistyönä, niin kuin edellä jo on puhuttu. Oppivelvollisuuden laajentamisella pyrimme ottamaan kopin kaikista nivelvaiheen nuorista. Rinnalle tarvitaan toki myös täsmätoimia, opiskelijahuollon tehostamista, perustaitoihin satsaamista, perheiden tukemista ja koko koulupolun kehittämistä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-12T17:24:46,2019-12-12T17:32:25,Hyväksytty,1.1 2019_81_79,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on tarkastusvaliokunnan mietintö hallituksen vuosikertomukseen 2018. Tämä valiokunnan mietintö ottaa kantaa hyvin tärkeisiin ja hyviin asioihin. Tiedän, valiokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto, olette hyvin paljon nuorten asialla, ja on hienoa, että täällä kommentoidaan nuorten syrjäytymistä. Se on ikuinen asia meillä Suomessa, ja se on myös ikuinen ongelma. Millä tavalla voisimme toimia niin, että yksikään nuori ei syrjäytyisi? On aika murheellista lukea täältä mietinnöstä tällainen lause: ”Asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, ettei kansallisella tasolla tiedetä tarkkaan, miksi nuoria ajautuu kasvavissa määrin lastensuojelun asiakkuuksiin ja mitkä kaikki tekijät tähän vaikuttavat.” Kunpa me löytäisimme sen viisasten kiven, että mitkä ovat ne syyt, että meillä yhä useampi nuori ajautuu lastensuojeluasiakkuuksiin emmekä me löydä vastauksia. On erittäin tärkeää, niin kuin tässä mietinnössä sanotaan, että lapsille ja nuorille tulee olla helposti saatavilla palveluja heidän omassa arkiympäristössään eli ihan siellä lähellä, siellä omassa koulussa sen ajan jälkeen, kun koulutunti ja koulupäivä on päättynyt, elikkä ilta-aikoja ja niitä aikoja, kun koululaiset, opiskelijat voivat oikeasti mennä sinne eri vastaanotoille. Me puhumme myös resursseista. Tarvitsemme koulupsykologeja, kuraattoreita, kuulevia aikuisia. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa Espoossa psykiatrisia sairaanhoitajia, lähihoitajia sinne koulumaailmaan, päiväkotimaailmaan kuuleviksi korviksi, koska on tärkeää, että nuori juttelee toisille, ei välttämättä opettajalle vaan myös nuorille ja niille aikuisille kuuluville korville. Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa muutaman asian myös esille tästä itse hallituksen kertomuksesta 2018. Mehän katsomme nyt niin kuin taaksepäin, menneisyyteen, ja juuri tuolla samalla ajankohdalla, syyskuussa, 27.9., on päivätty meidän sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan lausunto, jonka annoimme tähän liittyen. Samalla kuulimme myös uutisen, mikä liittyi omaishoitoon ja kärkihankkeeseen. Eli hallituksen vuosikertomuksen mukaan ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kärkihankkeen tavoitteena oli muun muassa se, että iäkkäille omaishoitajille olisi saatavissa nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Oli ikävää, että tuossa syyskuussa saimme kuulla, että omaishoidolle luvatut rahat valuivat itse asiassa muualle monissa kunnissa. Eli niitä rahoja ei loppujen lopuksi siellä omaishoidossa näkynyt. THL:n kysely kun tehtiin, siinä paljastui, että rahat kohdentuivat huonosti. Puolet kunnista vastasi, että määrärahalla ei ollut vaikutusta tai sitä ei oltu ohjattu omaishoitoon. Se oli noin 300 miljoonaa euroa, minkä kunnat saivat 2016—2018 omaishoidon kehittämiseen. 23 kuntaa kertoi, että lisäraha meni omaishoitoon, ja 105 kuntaa kaiken kaikkiaan vastasi. Nämä juurikin siinä syyskuussa, samalla päivämäärällä. Asiasta uutisoi muun muassa Ilta-Sanomat, ja omaishoitaja sanoi siinä väsyneenä: ”20 vuotta olen ollut omaishoidossa mukana. Mikään asia ei ole ikinä mennyt maaliin. Ei mikään. Mikään ei muutu.” Tämäkin on kyllä lohdutonta kuulla, että omaishoitajat kokevat tilanteen olevan tällainen. Tulisiko korvamerkattu raha palauttaa, niin että kun sinne kuntaan annetaan rahaa vaikkapa omaishoitoon, se menisi oikeasti sinne kohteeseensa? Toivottua kustannusten kasvun hillitsemistä on tietysti helppo saavuttaa, kun vaihtoehtoja ei ole muita tarjolla. Kustannuksista on haettu säästöä muun muassa omaishoidolla. Viime aikoina aiheen ympäriltä uutisoidut, hyvin murheelliset tragediatkin sen meille osoittavat, että välttämättä se ei aina ole onnistunutta. Kukaan ei kiellä, etteikö olisi kustannustehokasta, että 90-vuotias vanhus toimii puolisonsa omaishoitajana, mutta kuinka oikein se itse asiassa on? Puhutaan hieman siitä etiikasta. Voiko yhdeltäkään vanhukselta, edes siltä ulospäin pirteältä ja omatoimiselta, todella aidosti odottaa kykyä tasapainoiseen ja erittäin vaativaan ympärivuorokautiseen huolenpitoon? Tilannetta ei vuosikertomuksessa mainitulla asiakas‑ ja palveluohjauksella korjata vaan resursoimalla todellista, konkreettista apua iäkkäiden omaishoitajien arkeen kotona. Kyllä me kaikki varmasti olemme tässä samaa mieltä. On harmillista, että kärkihankkeen tavoite yhdenvertaisuudesta ei tässä asiassa toteudu. Avun saanti riippuu pitkälti siitä, missä päin Suomea ja missä kunnassa omaishoito tapahtuu. Kuntien resurssit ovat erilaiset, ja tarvittavan avun saaminen yhdenvertaisesti on tällä hetkellä lähes mahdotonta. Vuosikertomuksessa mainitaan, että hankkeessa tehdyillä toimenpiteillä on saatu aikaan oikeansuuntaista kehitystä, mutta tavoitteen saavuttaminen kokonaisuudessaan on pidempi prosessi ja siihen vaikuttavat monet toimet. On hyvä, että tämä on mainittu siellä kertomuksessa, ja on tärkeää, että me kuulemme sen ja viemme sitten asioita eteenpäin ehkä paremmalla tavalla. Mutta millä tavalla kärkihankkeessa mainittu yhdenvertaisuus ja parempi koordinointi otetaan tulevaisuudessa huomioon? Syy, miksi puhun tästä hallituksen kertomuksesta liittyen tähän kärkihankkeeseen, on juuri se, että syyskuussa saimme kuulla, että omaishoitajat kokevat, että he eivät ole nähneet näitä rahoja liittyen omaishoidon kehittämiseen. Eli on tärkeää, että emme unohda heitä. Jos laitoshoidon sijaan kotona tapahtuvan hoidon painottamisella on tarkoitus myös tulevaisuudessa hillitä kustannusten kasvua, mitkä ovat ne omaishoitoon tehtävät panostukset ja toimet, joilla tämä mahdollistetaan ilman, että itsekin iäkkäät omaishoitajat uupuvat ja palavat loppuun tehdessään tätä erittäin merkittävää ja raskasta työtä? Se on työtä, joka on heidän viimeinen palveluksensa niin omaisille kuin myös yhteiskunnallekin. Me katsomme taaksepäin 2018 kertomukseen, mutta pidetään huoli siitä, että tulevaisuudessa kertomukset olisivat sitä, että näillä tehdyillä toimilla on ollut vaikuttavuutta ja merkittävyyttä ja oikeasti me näemme ne omaishoitajat. Tuossa edellisessä puheenvuorossa otettiin kantaa myös sote-uudistukseen. Tarkastusvaliokunnan mietintö ei nyt siihen ota kantaa, mutta on erittäin tärkeää, että me saamme myös vastauksia hallitukselta siitä, millä tavalla sote-uudistus tulee etenemään. Siinähän kävi niin viime kaudella, 8.3.2019 puhemiesneuvosto totesi, että Sipilän hallituksen eronpyynnön vuoksi eduskunnalla ei ollut edellytyksiä käsitellä maakunta‑ ja sote-uudistusta. Elikkä maaliskuussa 2019 ne olleet lakihankkeet raukesivat. Nyt olisikin tärkeää, että kuulemme, mitä on tulossa kuin myös liittyen nuoriin, nuorten syrjäytymiseen, terapiatakuuseen ja siihen, että millä tavalla turvaamme sen, että yksikään nuori meillä ei syrjäydy tulevaisuudessa. Kyllä me olemme sen velkaa nuorille. Sitten täällä mietinnössä nostetaan vielä esille tämä yhteyshenkilön nimeäminen nuorelle. Se on erittäin tärkeää. Täällä on mainittu, että suurin syrjäytymisriski on maahanmuuttajanuorilla. Kyllä minä näkisin, että kaikilla nuorilla, jos he eivät tule kuulluksi tai nähdyksi, on syrjäytymisriski siellä koulussa, samoin koulukiusaamis- ja koulupudokkuusriski tavallaan. Täällä on nostettu lukutaito esille. Nämä ovat sellaisia syitä, mitkä vaikuttavat myös koulupärjäämiseen. Itse kannan suurta huolta sähköisen maailman lisääntymisestä ja digikirjoista ja siitä, että kaikki tapahtuu sähköisesti, koska nuoret ovat olleet yhteydessä ja kertoneet, että he toivoisivat myös, että voisivat lukea tavallisia kirjoja, että kaikki ei olisi siellä tietokoneella. Nythän kaikki kokeet, ylioppilaskirjoitukset, [Puhemies koputtaa] kaikki tapahtuu siellä sähköisesti. Arvoisa puhemies! — Kiitoksia!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-12T17:32:29,2019-12-12T17:40:52,Hyväksytty,1.1 2019_81_80,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tarkastusvaliokunnalle sisäilmaongelmien painottamisesta omassa mietinnössään ja kannanotossaan. THL:n kyselytutkimusten perusteella kodin sisäilmaan liitettyjä oireita on saanut viimeisen vuoden aikana yli 100 000 työikäistä. Sisäilma sairastuttaa ihmisiä niin kodeissa kuin julkisissa rakennuksissakin. Tarkastusvaliokunta laati rakennusten kosteus- ja homeongelmista laajan mietinnön vuonna 2013. Silloin arvioitiin esimerkiksi, että noin 62 000—94 000 peruskoululaista ja 12 000—18 000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Tarkastusvaliokunnan vuonna 2002 julkaistun rakennusten kosteus- ja homeongelmia koskevan tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat noin 450 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Suomen aiemmat hallitukset ovat 1990-luvulta lähtien toteuttaneet erilaisia sisäilmaongelmiin liittyviä hankkeita ja ohjelmia. Sisäilmasta sairastuneet ovat pahassa pulassa, sillä konkreettiset poliittiset toimet etenevät välillä tuskastuttavan hitaasti. Päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon ja huolella tehtyihin suunnitelmiin, mutta ongelmia ei pidä lakaista maton alle. Sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten hätä on todellista, ja apua on pystyttävä tarjoamaan. Perustuslain mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. Nyt tilanne on se, että monet sairastuneet eivät saa tarvitsemaansa apua terveydenhuollosta, vaan kokevat itsensä väliinputoajiksi ja kaltoinkohdelluiksi. Edelleen on terveydenhuollon ammattilaisia, jotka vähättelevät sisäilmasta sairastuneen ongelmia. Emme tiedä tarpeeksi tarkasti, miksi ja miten home- ja kosteusvauriot sairastuttavat ihmisiä. Siksi monitieteelliseen tutkimukseen on panostettava aiempaa enemmän. Arvoisa puhemies! Hallituksen keino ratkoa näitä ongelmia on jo edellisen hallituksen käynnistämä kymmenvuotinen Terveet tilat 2028 ‑hanke. Hanke on tärkeä, mutta sen kunnianhimon tasoa on nostettava, kuten hallitusohjelmaan kirjattiin. Tarkastusvaliokunta edellyttää, että hallitus raportoi jatkossa hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä Terveet tilat 2028 ‑hankkeen konkreettisista tuloksista ja arvioi hankkeen vaikuttavuutta. Tämä korostaa osaltaan hankkeen merkitystä ja kiitos tästä valiokunnalle. Kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, tarkastusvaliokunta katsoo, että Terveet tilat ‑hankkeelle on varattu liian vähän määrärahoja ja henkilöresursseja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeelle on varattu rahaa 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, ja rahan riittävyyttä onkin tarpeen seurata ja tarvittaessa varauduttava lisärahoitukseen. Edelleen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja totesi, että kunnat tarvitsisivat myös lisätukea sisäilmaongelmien ratkomisessa. Kuntaliitto on arvioinut, että lisärahoituksen tarve olisi 3,5 — 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Me kuntapoliitikot, jos jotkut, tiedämme, kuinka suuri paine kunnilla on korjata sisäilmaongelmaisia kouluja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia. Yksin Espoo satsaa kouluihin ja päiväkoteihin kymmenen vuoden aikana liki miljardi euroa, josta suuri osa kuuluu sisäilmaongelmaisten kohteiden korjaamiseen ja korvaamiseen uusilla terveillä rakennuksella. Myös valtion on kannettava vastuunsa terveellisistä ja turvallisista työskentelytiloista. Esimerkiksi osassa poliisin ja Rajavartiolaitoksen valtion Senaatti-kiinteistöjen toimitiloissa on vakavia sisäilmaongelmia. 20 prosenttia poliisin henkilöstöstä on työskennellyt sisäilmakohteiksi luokitelluissa toimitiloissa, joita on yhteensä 11. Rajavartiolaitoksen toimitiloista sisäilmakohteita on 22, joista puolissa henkilöstöä on jouduttu siirtämään. Toimintamenot eivät mahdollista edes akuutteja peruskorjauksia. Sisäilmaongelmien korjaamisen lykkääminen käy julkishallinnolle kalliiksi. Halvimmalla päästään, kun rakentamisen laatua ja valvontaa parannetaan sekä sen vastuita tarkennetaan ja ongelmiin tartutaan viipymättä. Arvoisa puhemies! Kun puhutaan sisäilmaongelmista, ei voida sivuuttaa kysymystä rakentamisen laadusta. Hallitusohjelman mukaan rakentamisen laatua ja valvontaa parannetaan sekä selkiytetään vastuita erityisesti käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lakiin onkin saatava selkeät pykälät siitä, kenelle vastuu rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta kuuluu. Myös energiatehokkaamman rakentamisen ratkaisuja kehitettäessä on huomioitava niiden vaikutukset sisäilmaan. Lopuksi nostan esiin vielä hallitusohjelman tärkeät kirjaukset sisäilmaongelmista sairastuneiden auttamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti tullaan selvittämään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Muun muassa, miten valtio voisi tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille. Lisäksi selvitetään, onko tarvetta vahvistaa sisäilmaongelmaisen talonostajan oikeusturvaa velvoittavalla lainsäädännöllä sekä yksityisten omistamien asuinrakennusten korjausavustusten tarpeellisuutta ja reunaehtoja. Tällainen avustushan aikanaan oli, mutta se on poistettu. Tätä kokonaisuutta viedään eteenpäin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan kautta erillisellä VN TEAS ‑hankkeella, joka on nimeltään Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen. Selvitysten on määrä valmistua toukokuuhun 2021 mennessä. Onkin tärkeää, että löydämme tällä hallituskaudella kestävät ratkaisut niin rakentamisen laadun parantamiseen kuin sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten auttamiseen. Tähän tarvitaan laajaa eri tahojen välistä kumppanuutta ja yhteistyötä, ja on tärkeätä, että tarkastusvaliokunta osaltaan seuraa tämän työn etenemistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-12T17:40:56,2019-12-12T17:47:14,Hyväksytty,1.1 2019_81_81,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan kannanottoehdotukset pääosin keskittyvät rakennusten kosteus- ja homeongelmiin. Niissä todetaan, että rakentamisen ja rakennusten käytön laatua on selkeästi parannettava ja valvontaa ja vastuuta selkeytettävä. Katsotaan myös, että on selvitettävä, minkälaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Sitten edellytetään, että hallitus reagoi ja raportoi vuosikertomustensa yhteydessä Terveet tilat 2028 -hankkeen konkreettisista tuloksista ja hankkeen vaikuttavuudesta. Tämä pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuonna 2018 käynnistämä laaja ja poikkihallinnollinen Terveet tilat 2028 -hanke on tärkeä, ja tuon kymmenvuotisen hankkeen päätavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen. Sisäilmaongelmathan näyttävät syystä tai toisesta aika lailla keskittyvän juuri julkisiin rakennuksiin. Kaikkien sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta edellytetään tehostettavan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sisäilmakysymysten osaamista ja koulutusta, muun muassa rakennusfysiikan osaamista ja koulutusta, parannetaan, jotta alan asiantuntijoita olisi riittävästi. Puute alan asiantuntijoista näkyy valiokunnan mukaan esimerkiksi ympäristöministeriössä, jossa ei ajoittain ole ollut yhtään sisäilmaongelmiin erikoistunutta asiantuntijaa ja pätevien asiantuntijoiden löytämisessä on ollut suuria vaikeuksia. Tässä yhteydessä on varmaan paikallaan todeta, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta tänään valmistuneessa budjettimietinnössään lisäsi opetus- ja kulttuuriministeriön momentille 300 000 euroa Turun yliopiston TROSSI-sisäilmayksikön toimintaan ja sisäilmasairauksiin liittyvään tutkimushankkeeseen. Summa on pienehkö, mutta tämä TROSSI-sisäilmayksikkö on sinänsä merkittävä. Sitä johdetaan Turun yliopistosta, mutta se on valtakunnallinen hanke, ja siinä mielessä oli tärkeää, että se tässä vaiheessa otettiin huomioon myöskin budjetissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-12T17:47:15,2019-12-12T17:50:09,Hyväksytty,1.1 2019_81_82,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jälleen kerran tarkastusvaliokunta on tehnyt hyvää ja arvokasta työtä. Kiitos puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle ja koko valiokunnalle — hienoa työtä. Itse pidän kovasti tarkastusvaliokunnasta siksikin, että siellä on tämä henki, mitä kuvattiin: ei äänestetä vaan katsotaan asioita laajakantoisesti ja pitkälle tulevaisuuteen. Hyvin usein ne teemat, joita tarkastusvaliokunta on tarkastellut ja joissa se on tehnyt systemaattista työtä, ovat olleet hyvin kantavia vaalikausien yli. Se on erittäin merkittävää, erittäin tärkeää, ja siksi tarkastusvaliokunta on tämän eduskunnan hyvin tärkeä valiokunta. Minusta on hyvä, että tässä mietinnössä nimenomaan korostetaan niitä teemoja, jotka ovat olleet näitä kantavia teemoja. Täällä on tullut hyviä puheenvuoroja tästä sisäilma-asiasta, ja kyllä minä muistan, kun aikanaan tarkastusvaliokunta teki laajan toimenpideohjelman nimenomaan sisäilmaongelmien torjumiseksi. Minusta tuli vähän sen jälkeen, puhemies, ministeri, joka vastasi asuntoasioista ja samalla tämän koko ohjelman koordinoinnista, vaikka toimenpiteitä oli useissa ministeriöissä. Muistan aina, kun kävin puhumassa kentällä, kuinka innokkaasti kerroin, että kyllä on hienoa, kun tarkastusvaliokunta eduskunnassa on antanut nämä terveiset meille ministeriöön, eli kyllä nämä vakavasti on otettu, ja hyvä, että tätä on nyt edelleen pidetty merkittävällä tavalla pinnalla. Samoin esimerkiksi teema harmaasta taloudesta — sehän on ihan mielettömän tärkeä vielä tänä päivänä. Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää on, että meille kertyy verotuloja, jotta voimme pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaamme, rahoittaa sen palveluja, koulutusta, kaikkea tätä. On hyvä, että edelleen tämän asian parissa valiokunta oman painavan sanansa sanoo. Muun muassa edustaja Mäkisalo-Ropponen hyvin kertoi sisällöstä tältä osin, ja mielestäni se on erittäin tärkeää. Muuten, siinä naapurihuoneessa, verojaostossa, olemme juuri hiljan saaneet kasaan parikin sellaista kansainvälistä verokokonaisuutta, joilla ehkäistään muun muassa aggressiivista verosuunnittelua ja sitäkin kautta eräällä tavalla tätä samaa ongelmatiikkaa eli sitä, että verotuloja voisimme täällä Suomessa saada riittävästi, että veropohjamme olisi turvattu. Haluan vielä muutaman sanan ehkä sanoa tästä nuorisonäkökulmasta. Oli arvokasta, että valiokunta jälleen painotti mietinnössään myös nuorten asiaa ja paneutui siihen. Kaiken kaikkiaan on hyvin tärkeää, että tätä asiaa pidämme yllä ja katsomme, että meidän nuorillamme on hyvä tulevaisuus. Esimerkiksi puheenjohtaja esitteli muun muassa ennaltaehkäisystä, mistä kirjoitetaan, että ongelmia pitää voida ennaltaehkäistä tätä päivää paremmin, ja siksi näen itse hyvin tärkeänä esimerkiksi, [Puhemies koputtaa] että hallitusohjelmassa on kirjaus Islannin mallista, harrastusmahdollisuuksien turvaamisesta. Ja kylläpä, puhemies, tänään valtiovarainvaliokunta hyvässä budjettimietinnössään muun muassa lisäsi merkittävän panostuksen lukutaidon edistämiseen, jolla niin ikään nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-12T17:50:13,2019-12-12T17:53:37,Tarkistettu,1.1 2019_81_83,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omasta puolestani haluan myöskin kiittää tarkastusvaliokuntaa tuosta hyvästä työstä, tuosta hyvästä mietinnöstä, mikä meillä on tämän hallituksen vuosikertomuksen 2018 yhteydessä käsillä. Tässä on tarkastusvaliokunta nostanut todellakin monta tärkeätä asiaa, ja itse haluan puuttua oikeastaan muutamaan ainoastaan. Oikeastaan tuo kohta 6: Nämä erikoisvaliokuntien lausunnot, jotka viittaavat tuohon hallituksen vuosikertomukseen, ovat suhteellisen lyhyitä lausuntoja, ja niissä otetaan esille ainoastaan niitä lausumia, jotka pidetään voimassa ja jotka on mahdollista jo poistaa. Siellä on suhteellisen iäkkäitäkin lausumia, taitavat olla vanhimmat vuodelta 2004—2005, ja itse toivoisin, että niihin kiinnitettäisiin myöskin huomiota ja että niitä asioita voitaisiin viedä eteenpäin, etteivät nämä aina vuodesta toiseen täällä uusiutuisi. Se olisi tärkeätä omasta mielestäni. Sitten kaksi muuta asiaa, joita haluan painottaa — on tietysti tämä harmaan talouden torjunta. Tämä on aina meillä vuodesta vuoteen esillä, ja toivon vilpittömästi, että siihen löytyy resursseja jokaisella toimialalla, jokaisella hallinnonalalla. Sitä on monilla aloilla jo viety asioita eteenpäin, siellä on esimerkkinä vaikkapa hyvästä esimerkistä rakennusala, joka on myöskin saanut sitä kautta valtiolle tuloja, mutta on myöskin pystytty harmaata taloutta torjumaan. Mutta sitten on tämä iso asia, mikä näissä edellisissäkin puheenvuoroissa on tullut esille, nimenomaan se, että rakentamisen ja rakennusten käytön laatua selkeästi on parannettava sekä valvontaa että myöskin vastuita selkiytettävä. Itse toivon, että tähän kiinnitetään huomiota edelleen. Tähän on jo kiinnitetty monia vuosia huomiota, mutta tosiasia on, että rakentaminen on monen asian summa. Se koostuu sieltä suunnittelusta, materiaaleista, rakentamisesta, talotekniikasta ja myöskin siitä rakennuksen kunnossapitämisestä, mihin tulisi entistä enemmän käyttää aikaa ja huomiota. Ne vanhan ajan talkkarit olivat hyviä, jotka sitten koulujakin pitivät siellä samalla kunnossa. Mutta sitten on iso asia nämä sisäilmaongelmat, mitkä ovat tulleet tässä viime vuosina esille. Tärkeätä on myöskin kiinnittää huomiota niihin henkilöihin, jotka ovat jo altistuneet tai sairastuneet näiden sisäilmaongelmien takia, jotta heitä saadaan asianmukaisesti hoitoon ja heidän elämänlaatuaan myöskin pystytään parantamaan. Täällä on nimenomaan myöskin tullut esille tämä Terveet tilat 2028 ‑hanke, ja todella toivon, että tätä laajamittaista ja tärkeää [Puhemies koputtaa] hanketta voidaan viedä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-12-12T17:53:37,2019-12-12T17:56:56,Hyväksytty,1.1 2019_81_84,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myös minun puolestani tarkastusvaliokunnalle. Kuuntelin tarkkaan tämän puheenjohtajan esittelyn tästä mietinnöstä. Aina on hyvä muistaa, että kun katsotaan taaksepäin, niin myös me tässä salissa katsomme taaksepäin sen takia, että me osaisimme ottaa opiksi lainsäätäjinä ja sitten myös, kun laitamme täällä valtion budjetin kautta rahaa. Nostan kaksi asiaa esille. Ensimmäinen liittyy rakennusten kosteus‑ ja homeongelmiin. Sain viime vaalikaudella, hallituskaudella, olla Senaatista vastaava ministeri ja voin sanoa, että se oli välillä kyllä aika tuskaista, kun se epävirallinen informaatio, jota sain Senaatista, oli hyvin paljon ristiriidassa sen virallisen informaation kanssa, jota sain. Sitten haluan todeta sen, mitä Senaatti on tehnyt, mitä ei taideta tässä mietinnössä mainita, eikä Senaatti tainnut olla myöskään asiantuntijana kuultavana teidän valiokunnassanne. Kiinnitän huomiota siihen, että Senaatti vuosi sitten laatiessaan strategiaa itselleen vuosille 2019—2022 laittoi strategiseksi painopistealueeksi: ”Julistamme nollatoleranssin sisäolosuhdeongelmille.” Se on minusta tosiaan erittäin tärkeää, koska Senaatti vastaa meidän valtion puolen kiinteistömassasta, joka on todella suuri, ja te edustajat, jotka olette täällä läsnä, tiedätte paljon julkisia valtion rakennuksia, joissa on ollut todella paljon kosteus‑ ja homeongelmia ja joissa on sitä kautta aiheutettu työntekijöille terveysongelmia. Minä itse ajattelen sillä tavalla, että meidän tässä talossa ja myös erityisesti tarkastusvaliokunnan, joka on myös Senaatin toimintaan vuosien aikana kiinnittänyt huomiota, pitäisi pystyä katsomaan tätä Senaatin strategista tavoitetta, mitenkä se konkreettisesti toteutuu, ettei se jää vain kauniiksi kirjaukseksi, että on nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmissa, vaan nimenomaan niin, että siihen löytyisi niitä keinoja. Itse ainakin aion tehdä niin, että tarkkailen tässä näinä vuosina, mitä se käytännössä tarkoittaa. No, sitten toinen asia, joka täällä on laajasti esillä, liittyy nuorten syrjäytymiseen. Tämä osuus on erittäin ansiokas kaiken kaikkiaan tässä, ja kuten täällä jo edellisissä puheenvuoroissa on tuotu esille, niin se on viranomaisten osalta totta, että vaikka me kaikki tiedostaisimme, että täytyy toimia lapsen edun vuoksi yhteistyössä — minulla itsellänikin on paljon kokemuksia siitä jopa sosiaali‑ ja terveyshallinnon ja sitten sivistyshallinnon osalta — niin ei meinaa erottaa tai tuntea sitä, että puhutaan siitä saman lapsen edusta. Olen ollut muun muassa Outi Alanko-Kahiluodon kanssa samaan aikaan sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa, jossa käsiteltiin oppilashuoltoa, ja kun kuulimme asiantuntijoita, niin todellakin jäin miettimään, onko tässä nyt se sama lapsi. Tämä liittyy myös tarkastusvaliokunnan kannanottoihin viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta. Tässä nuorten syrjäytymiskappaleessa on tuotu monia tärkeitä asioita esille ja muun muassa tätä projekti‑ ja hankerahoituksen vaikeutta. Semmoisen päälle on vaikeaa rakentaa pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten hyväksi. Pidän tärkeänä, että tämä Lape-hanke, joka myös mainitaan tässä mietinnössä, eli lasten ja perheiden muutosohjelma jatkuu myös tällä vaalikaudella. Sinne on rahoitusta osoitettu tulevalle vuodelle 10 miljoonaa euroa ja nyt kolmelle vuodelle 23 miljoonaa euroa. Siinäkin on pidettävä tietysti huolta, että se ei ole mitään erillistä työtä vaan se sitoutuu sinne neuvoloihin, perhekeskuksiin ja myös tähän tulevaisuuden sote-keskukseen. No, sitten asia, joka liittyy tänne mielenterveys‑ ja myös päihdepalveluihin. Minulla on sellainen käsitys, että jos me katsomme meidän kuntia, niin erittäin suuria ongelmia meillä on nimenomaan mielenterveyspalveluissa, päihdepalveluissa ja lastensuojelussa, ja nämä monta kertaa myös nivoutuvat samoihin perheisiin. Sen takia tätä asiaa ei voi liikaa nostaa esille ja pitää nostaa sitten myös niitä ratkaisumalleja, miten tässä päästäisiin eteenpäin. Itse katson, että nyt tässä hallitusohjelmassa, joka meillä on, josta me taas ensi maanantaina käymme tiedonantokeskustelun tässä salissa, on oikeita kannanottoja mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi, mielenterveysstrategia, joka oli tänä syksynä jo lausuntokierroksella, samoin tämä tulevaisuuden sote-keskus, miten sen myötä alennetaan kynnystä saada mielenterveyspalveluita erityisesti lasten ja nuorten osalta. Tämä liittyy osaltaan myös keskusteluun terapiatakuusta, josta todettakoon, että ensi helmikuussa sosiaali‑ ja terveysvaliokunta niiltä osin järjestää julkisen kuulemisen ja pääsemme siinä asiassa myös eteenpäin. Summa summarum, pidän tätä mietintöä erittäin ansiokkaana, mutta ainoa, mitä ihmettelin ja vähän pohdiskelin, oli tämä, oliko joku erityinen syy, miksi valtion kiinteistömassojen ylläpitäjä, Senaatti, ei ollut teillä kuultavana. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-12T17:56:58,2019-12-12T18:02:39,Hyväksytty,1.1 2019_81_85,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan jäsenenä olen tyytyväinen siihen yhteishenkeen, joka on käsittelyissä ollut, kun olemme käsitelleet esimerkiksi vaikkapa harmaata taloutta, nuorten syrjäytymistä tai näitä ikäviä sisäilma-asioita, sisäilmaongelmia rakenteissa. Haluankin kiittää valiokunnan puheenjohtajaa, Alanko-Kahiluotoa, hyvästä puheenjohtamisesta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1418,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2019-12-12T18:02:44,2019-12-12T18:03:13,Hyväksytty,1.1 2019_81_86,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa sisäilmaongelmien kustannukset mitataan miljardeissa, ja monet kunnat kriisiytyvät sairaiden rakennustensa kanssa. Asiaan on kuitenkin onneksi hallituksen osalta puututtu, mikä on hyvä asia. Sisäilmasta oirehtiville on tietysti vaikeaa luvata pikaista muutosta, mutta kyllä tämäkin ongelma on lopulta voitettavissa. Sisäilmaongelmien ratkaisussa tietysti puhutaan vuosista. Tutkimuksiin, rahoituksen järjestämiseen, korvaavien tilojen löytämiseen ja korjauksiin totta kai menee aikaa. Oirehtivilla ihmisillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta odottaa, siksi pikaisia, nopeita ja fiksuja toimenpiteitä täytyy tehdä välittömästi. Sisäilmaongelmat ovat yksi Suomen suurimmista haasteista, ja niiden voittamiseksi tarvitaan laajaa yhteisymmärrystä ja laajoja toimia välittömästi. Ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin täytyy olla kaikessa päätöksenteossa ykkösasia. Täällä on myöskin monessa puheenvuorossa kannettu huolta vakavasta ongelmasta, joka on tietysti keskustelu nuorten syrjäytymisestä. Tässä kohtaa kannan iloa siitä, että hallitus monessa kohtaa on tarttumassa juuri niihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka estävät nuorten syrjäytymiskehitystä. Nämä ovat siis toimenpiteet esimerkiksi varhaiskasvatuksen osalta, jossa subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan täysimääräisenä ja ryhmäkokoja pienennetään. Myös perusopetukseen, moniammatilliseen yhteistyöhön, oppilashuoltoon on tulossa toimenpiteitä, jotka tietenkin edesauttavat taistelua nuorten syrjäytymistä vastaan. Oppivelvollisuuden laajentaminen on tietysti yksi keino tarttua ja ottaa koppia niistä nuorista, joiden lento on pysähtymässä peruskoulun osalta, mutta oppivelvollisuuden laajentaminen täytyy tehdä rinnakkain toimenpiteiden kanssa, jotka myöskin vahvistavat varhaiskasvatusta ja vahvistavat perusopetusta. Yksi keino, jota hallitus tuo esiin, on tietysti harrastustoiminnan mahdollistaminen kaikille eli tämä Suomen Islannin malli. Me kaikki tiedämme, että useat harrastukset ovat jo taloudellisesti monille perheille hankalia, ja tässä kohtaa tällaisen harrastustoiminnan mahdollistaminen jokaiselle lapselle myöskin vaikuttaa siihen, [Puhemies koputtaa] että lapsilla ja nuorilla on aikuinen vierellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-12T18:03:15,2019-12-12T18:06:32,Hyväksytty,1.1 2019_81_87,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin tulla vielä tänne pönttöön uudelleen puhumaan muutaman sanan nuorten syrjäytymisestä, mikä on mielestäni yksi vakavimmista ongelmista tällä hetkellä yhteiskunnassamme. Me emme oikein osaa laskea talousarviota tehdessämme vaihtoehtoiskustannuksia, sillä väitän, että nuorten syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskuntaan niin paljon kustannuksia, että panostaminen ennaltaehkäisyyn toisi yhteiskunnalle pidemmällä tähtäimellä huomattavasti säästöjä. Tarkastusvaliokunnan käsityksen mukaan merkittävä ongelma lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä ja torjunnassa on se, ettei millään taholla ole tällä hetkellä kokonaisvastuuta nuorten hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Lasten ja nuorten ja perheiden asioita hoidetaan sektoroituneesti sekä valtion että kuntien hallinnossa. Vastuun jakautuessa monelle taholle voi käydä niin, ettei kenelläkään ole sitten kokonaiskuvaa ja vastuuta lapsen tai nuoren tilanteesta tai avuntarpeesta. Lapsi ja nuori ja hänen perheensä voivat olla usean palvelun piirissä ja kohdata lukuisia ammattilaisia, mutta jäädä silti täysin ilman tarvitsemaansa apua. Toinen tärkeä havainto asiantuntijakuulemisissa valiokunnassa oli se, että ennaltaehkäisevä toiminta on monin paikoin hyvin heikosti järjestetty. 2000-luvulla on tehty lukuisia muutoksia, joilla on pyritty siirtämään painopistettä lasten ja nuorten palveluissa korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään tukeen, mutta tästä huolimatta monet asiantuntijat kertoivat meille, ettei lasten ja nuorten ongelmiin kyetä tarttumaan riittävän varhaisessa vaiheessa, vaan ongelmat ehtivät kasvaa liian suuriksi avun viivästyessä. Kun peruspalvelujen piirissä ei kyetä antamaan riittävää tukea, ja jos pääsy erityispalveluihin kestää kauan, pääsevät ongelmat pahenemaan ja kasautumaan. Ja esimerkiksi mielenterveyspalvelujen painopistettä ei ole kyllä saatu riittävästi siirrettyä peruspalveluihin. Minusta on huolestuttavaa, että asiantuntijakuulemisessa nousi esille se, että mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia tällä hetkellä ja noin jopa 25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveydenhäiriöistä jossain vaiheessa. Perus- ja erikoissairaanhoidon työnjaon mukaan lievien mielenterveyshäiriöiden hoito kuuluisi perustasolle, mutta kun palvelujärjestelmä on sirpaleinen ja nuorten ja lasten mielenterveyspalvelut on sijoitettu sitten terveydenhuoltoon, sivistystoimeen, sosiaalihuoltoon ja monelle muulle alueelle, niin hajanaisuutensa johdosta ne eivät palvele sitä lasta ja nuorta. Lapset ja nuoret eivät saa mielenterveysongelmiinsa riittävästi apua perustasolla, ja se siis sitten kuormittaa erikoissairaanhoitoa, ja kaikki ymmärrämme, että se on myöskin paljon kalliimpaa yhteiskunnalle. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä, häiriöiden ehkäisemisestä ja niiden hoitamisen kokonaisuudesta ei vastaa eikä sitä johda mikään taho. Sitä korostivat lähes kaikki meidän kuulemamme asiantuntijat, että kukaan ei kokonaisvastuuta lasten ja nuorten tilanteesta tällä hetkellä kanna, ja valiokunta pitääkin ensiarvoisen tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut saadaan toimiviksi perustasolla ja matalalla kynnyksellä, jolloin ongelmiin voidaan puuttua varhemmin eikä sitten erikoissairaanhoito kuormitu nykyisessä määrin. Suomen Kuntaliitto selvitti vuonna 2017 lastensuojelun asiakkaina olevien lasten palvelujen saatavuutta. Kaikkien selvityksessä mukana olleiden kohdalla terveydenhuollon tutkimusten ja palvelujen saatavuus oli aiempaan verrattuna heikentynyt. Merkittävin heikennys oli tapahtunut lasten tarvitsemien mielenterveyspalvelujen saatavuudessa. Puuttuvia mielenterveyspalveluita on korvattu ottamalla lapsi sijaishuoltoon — siis joka kolmas kunta on sijoittanut lapsia sijaishuoltoon sen takia, ettei kunnassa ole riittäviä mielenterveyspalveluita. Se on aivan käsittämätön suuntaus, että lastensuojelu on se tapa, johon sitten ohjataan lapset ja nuoret, kun peruspalvelut mielenterveyspalvelussa eivät ole kunnossa. Ei se näin voi olla. Ja lopuksi sitten, arvoisa puhemies, valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi vahvasti esiin nuorten osallisuuden tärkeys ja toisaalta nuorten siinä tällä hetkellä kokemat puutteet. Nuorten palvelukokemuksissa toistuvat usein mitätöimisen ja vähättelyn sekä syrjään jäämisen ja sivuutetuksi tulemisen kokemukset. Tämä on valiokunnan mielestä huolestuttavaa, sillä negatiiviset kokemukset heikentävät nuorten luottamusta palveluihin ja avun saamiseen sekä nostavat kynnystä tuen piiriin hakeutumisen. Nuoret siis kokevat, että heitä ei oteta vakavasti ja heidän omaa kertomustaan siitä omasta tilanteesta mitätöidään. Valiokunta kiinnittääkin huomiota myös siihen, että nuori tulee kohdata ja häntä tulee kohdella yksilönä. Nuoren toiveita esimerkiksi jatko-opinnoista tulee kuunnella ja tukea, eikä luokitella hänen mahdollisuuksiaan edistyä opinnoissa esimerkiksi sen perusteella, että hän on ollut esimerkiksi lastensuojelutoimenpiteiden kohteena. Osallisuutta on parhaimmillaan se, että nuori pääsee itse vaikuttamaan omiin tavoitteisiinsa sekä se, että hänet otetaan vakavasti. Tämä nuorten syrjäytyminen on niin vakava ongelma tällä hetkellä yhteiskunnassa, että valiokunta päätti käynnistää oman tutkimushankkeen tästä aiheesta ja palaamme siis tähän asiaan tulevina vuosina ja tulevina aikoina. Se on minusta erinomaista, että voimme vähän syvemmin tutkailla tämän ilmiön syitä ja myöskin sitä, mitä voisimme tälle vakavalle asialle tehdä. Mutta ihan tähän loppuun, arvoisa puhemies, minäkin haluan omasta puolestani kiittää valiokuntaa erinomaisesta yhdessä tekemisestä. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-12T18:06:41,2019-12-12T18:13:01,Hyväksytty,1.1 2019_81_88,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun keskustelu nyt meni sisäilmasairauksiin ja sisäilmaongelmiin, niin en malta olla ottamatta kantaa siihen. Onhan se käsittämätöntä, mitä tapahtuu nykypäivän rakentamisessa ja miten uusissakin tai vuoden tai kahden vuoden vanhoissa rakennuksissa on ongelmia. On kosteutta tai ei välttämättä hometta, mutta jotain sellaista, joka aiheuttaa sisäilmaongelmia henkilöille. Omassa kotikunnassani meillä on käynyt niin, että meillä on rakennettu terveyskeskus ja siellä sitten henkilökunta on voinut huonosti. Lieneekö rakennus ollut kahta vuotta vanha tai vuoden vanha, kun siellä alkoi näitä ongelmia tulla. Jollakin lailla tähän keskusteluun pitäisi nostaa se asia, miksi nämä painottuvat — ainakin minun mielestäni nämä kosteusongelmat painottuvat — hyvin usein julkisiin rakennuksiin. Johtuuko se rakentamisesta, rakentamisen virheistä vai liian lyhkäsistä kuivumisajoista? Nyt kun tätä pohditaan, niin edelleen haluaisin mainita sen, että Suomessa on paljon puuta ja hirsiosaamista, että näihin lähdettäisiin suuntautumaan. [Esko Kivirannan välihuuto] Ilmastointi on semmoinen asia, mitä on rakennuksiin lisätty jälkeenpäin, ja se on saattanut aiheuttaa ongelmia. Täällä eduskunnassa kuulin eräässä valiokunnassa semmoisen vertauksen, että oli koulujen talonmiehiä, jotka pysäyttivät viikonlopuiksi ja kesän ajaksi ilmastoinnin, ja heille sitten jaettiin vuoden talonmies ‑pinssejä siitä, kun he saivat säästöjä aikaan. Ne ovat varmasti aiheuttaneet enemmän vahinkoja kuin säästöjä. Sitten kun nuorten syrjäytymisestä on puhuttu ja edustaja Kivisaari käytti muistaakseni otetaan koppi ‑sanoja: Minä olen tästä oppivelvollisuuden pidentämisestä vähän niin kuin samaa mieltä kuin te siellä hallituksessa, että siinä on hyviäkin asioita, mutta mikä mielestäni sen hyvän asian romuttaa, on se, että se oppivelvollisuuden pidentäminen ei kestä sinne toisen asteen opintojen loppuun. Se, että se kestää sinne 18 ikävuoteen, vie niin kuin pohjan pois siltä, ja minun on huono kannattaa semmoista. Jos se menisi tosiaankin sinne toisen asteen loppuun — siinä tulee perustuslaki ja 18 vuoden ikä, niin se aiheuttaa katkoksen siihen, ja todennäköisesti ei sitten juuri niihin ongelmaoppilaisiin [Puhemies koputtaa] enää tehoakaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-12T18:13:04,2019-12-12T18:16:18,Hyväksytty,1.1 2019_81_89,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,Sitten vielä tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_81_90,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia kaikille läsnä oleville siitä, että olette käyttäneet aikaanne keskusteluun tästä tarkastusvaliokunnan itse asiassa tämän syksyn kaikkein suurimmasta työstä elikkä tästä mietinnöstämme hallituksen kertomuksesta vuodelta 2018. Toki jos katsoisimme vain taaksepäin, niin jähmettyisimme suolapatsaaksi, mutta me katsomme myös eteenpäin elikkä olemme liikkeessä ja haluamme tehdä asiat paremmin, mihin juuri liittyy se, että olemme tehneet näitä lausumia. Ja pidän hyvin arvokkaana sitä, että tähän keskusteluun ovat osallistuneet paitsi tarkastusvaliokunnan jäsenet myöskin kansanedustajia muista valiokunnista. Eli toki on niin, että ei ainoastaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä vaan myöskin politiikassa ylipäätänsä on tärkeää se, että ei katsota ainoastaan omaa sektoria vaan tehdään yhteistyötä ja katsotaan sektorirajojen yli. Sillä tavalla saadaan tehtyä kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa politiikkaa. Meidän tehtävänähän tarkastusvaliokunnassa on nimenomaan valvoa sitä, että hallitus toteuttaa eduskunnan tahtoa siitä, miten asioita täytyy hoitaa, ja että veronmaksajien määrärahoja käytetään mielekkäällä tavalla. Sitä olemme pyrkineet noudattamaan tässä meidän mietinnössämme. Vastauksena siihen, miksi emme esimerkiksi ole kuulleet Senaattia, niin voin todeta sen, että tämä meidän työmmehän on ollut aika mittava. Näitä olemassa olevia lausumia oli hyvin paljon, ja olemme kuulleet asiantuntijoita kyllä aika laajasti, mutta emme ole voineet kuulla aivan kaikkia, joita olisimme halunneet tässä yhteydessä kuulla. Mutta työmme siis jatkuu näiden painopisteiden osalta, joissa nämä lausumat jäävät voimaan. Sitten esimerkiksihän meidän valiokuntamme on nyt tarttumassa omina asioinaan moniin semmoisiin keskeisiin kysymyksiin, joita tässä olemme jo nostaneet esille, esimerkiksi tähän nuorten syrjäytymiseen, jonka suhteen voisimme tehdä paljon asioita paremmin, ja se tulee tosiaan olemaan yhtenä painopisteenä, kuten varapuheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen mainitsi. Olemme myös aloittaneet tämmöisen oman selvityksen siitä, miten voisimme parantaa lainsäädännön laatua, säädösvalmistelun laatua esimerkiksi tekemällä vaikutusarvioinnit paremmin ja laadukkaammin ja systemaattisemmin, ja sehän pitää sisällään muun muassa sen, miten voimme parantaa esimerkiksi ihmisvaikutusten arviointia, lapsivaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten arviointia ja niin edelleen, eli mitkä ovat syyt siihen, että näiden vaikutusarviointien kohdalla laatu vaihtelee tai että niitä tehdään satunnaisesti? Jo nyt meidän asiantuntijakuulemiset ovat osoittaneet, että tämä on erittäin tarpeellinen selvitys, [Puhemies koputtaa] ja tulen kyllä uskomaan, että eduskunta hyötyy siitä paljon. Kiitos teille kaikille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2019-12-12T18:16:23,2019-12-12T18:19:41,Hyväksytty,1.1 2019_81_91,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2018>>>Kertomus K 3/2019 vp>>>Kertomus K 13/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! En käytä pitkää puheenvuoroa, mutta koska edustaja Mäenpää lähetti terveisiä hallitukselle ja toivoi lisää puurakentamista, niin haluan todeta sen, että ensi vuoden budjetissa on lisää varoja ja resursseja varattu nimenomaan puurakentamiseen ja nykyinen hallitus, kuten edellinenkin hallitus, haluaa lisätä nimenomaan puurakentamista, niin että suomalaisten luonnontuotetta, puuta, käytetään enemmän. Samoin myöskin on niin, että tietysti sisäilmaongelmat ovat todella iso ongelma Suomessa. Niitä on julkisissa rakennuksissa erittäin paljon — kouluissa, monissa kiinteistöissä, niin kuntien kiinteistöissä kuin valtion kiinteistöissä — mutta on niitä myöskin yksityisten rakennuksissa. Edustaja Mäenpää otti esille myöskin ilmanvaihdon. Talotekniikka on kehittynyt viime vuosina huimia askeleita, ja se on myöskin aikaansaanut sen, että osaammeko me kiinteistöjen käyttäjät oikeastaan käyttää sitä talotekniikkaa oikealla tavalla. Se on myöskin iso kysymys. Mutta haluan myöskin todeta sen, että edellinen hallitus ja sitä edellinen hallitus ovat myöskin tehneet lakimuutoksia siten, että myöskin painovoimainen ilmanvaihto on edelleen mahdollista, ja se on tärkeä asia, että sitä pystytään myöskin käyttämään, ja etenkin puurakenteisissa rakennuksissa painovoimainen ilmanvaihto on, kun se oikein suunnitellaan ja sitä oikein käytetään, edelleen erittäin toimiva vaihtoehto. Mutta kaiken kaikkiaan itse toivon, että näihin sisäilmaongelmiin kiinnitetään huomiota edelleen tulevaisuudessa ja myöskin siihen koulutukseen, niin että on myöskin asiantuntijoita, jotka pystyvät antamaan neuvoja ja opastusta rakennusten käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-12-12T18:19:48,2019-12-12T18:21:46,Hyväksytty,1.1 2019_81_92,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2019 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_81_93,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 18/2019 näiltä valtiopäiviltä käsittelee hallituksen esitystä lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alussa. Esityksen tavoitteena on korjata lastensuojelulain säännöksiä ajantasaisiksi vastaamaan eduskunnassa jo hyväksyttyjä lainmuutoksia. Uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa eli hallintoprosessilaki tulee voimaan 1.1.2020. Esityksessä ehdotetaan, että lastensuojelulaissa olevat viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin korjattaisiin viittauksiksi uuteen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttuisi valitusluvanvaraiseksi myös lastensuojelulain mukaisissa asioissa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kunnan velvollisuutta järjestää jälkihuoltoa siihen saakka, kunnes jälkihuoltoon oikeutettu nuori täyttää 25 vuotta sovellettaisiin lastensuojelulain muutoksen voimaantulopäivänä jälkihuollon piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut perustuslakivaliokunnalta lausunnon hallituksen esityksestä. Käyn seuraavassa läpi perustuslakivaliokunnan lausunnon huomioita ja sen seurauksia sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön sisältöön. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että varsinkin huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa on sellaisia lapsen etuun liittyviä asiasisältöisiä ja menettelyllisiä erityispiirteitä, jotka sinänsä puoltavat asian joutuisaa käsittelyä ja huostaanottoja koskevien asioiden lainvoimaiseksi tulemisen nopeutta. Lausunnon mukaan keskeistä oikeusturvan saatavuuden kannalta on kuitenkin, että valituksen luvanvaraisuus ei merkitse valituskieltoa. Perustuslakivaliokunta painottaa, että korkeimman hallinto-oikeuden on lain mukaan myönnettävä valituslupa, jos käsillä on jokin valitusluvan myöntämisen perusteista. Vailla merkitystä ei lausunnon mukaan ole se, että lastensuojeluviranomaisen on tutkittava huostaanoton kestäessä perheen tilanne riittävän usein uudelleen sen selvittämiseksi, ovatko perheen olosuhteet parantuneet, ja onko edellytyksiä huostassapidon lopettamiselle ja perheen jälleenyhdistämiselle. Valitusluvan myöntämisen perusteena voi hallintoprosessilain mukaan olla ennakkopäätösperusteen ja asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen lisäksi myös muu painava syy valitusluvan myöntämiseen. Tällainen painava syy voi olla muun muassa asian erityisen suuri merkitys valittajan oikeusturvan kannalta. Perustuslakivaliokunta katsoo olevan selvää, että huostaanottoa ja sijaishuoltoon määräämistä koskevilla asioilla on lähtökohtaisesti tällainen merkitys lapselle ja hänen perheelleen. Perustuslakivaliokunnan mielestä lastensuojelulain 92 §:n sääntelyä on kuitenkin täsmennettävä valitusluvan myöntämiskynnystä alentamalla siten, että huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa korostuva oikeusturvan erityinen tarve tulee myös säädösperustaisesti turvatuksi valituslupaharkinnan tilanteissa, joissa korkein hallinto-oikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena. Sääntely on lausunnon mukaan laadittava siten, että vain ilmeisen perusteettomat ja siihen kynnykseltään rinnastuvat muutoksenhaut ratkaistaan valituslupahakemus hyläten. Tällaisen muutoksen tekeminen on lausunnon mukaan edellytyksenä ensimmäisen lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saama selvityksen mukaan toistaiseksi ei ole annettu säännöksiä, joissa yleisiä valitusluvan myöntämisedellytyksiä olisi väljennetty. Lisäksi valitusluvan myöntämisen yleiset perusteet on kirjoitettu positiiviseen muotoon edellytyksiksi, joista yhdenkin täyttyminen johtaa valitusluvan myöntämiseen. Valiokunta pitää muutoksenhakujärjestelmän kokonaisuuden kannalta perusteltuna, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytetty valitusluvan myöntämiskynnyksen alentaminen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa arvioidaan huolellisesti ja eduskunnalle annetaan tarvittaessa asiasta hallituksen esitys. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että lastensuojelulain 92 § muutetaan tässä yhteydessä siten, että valitusoikeus huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa säilyy toistaiseksi ennallaan eikä valituslupaa edellytetä näissä asioissa, joissa korkein hallinto-oikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena. Valituslupaa edellytettäisiin kuitenkin muissa lakiehdotuksen 92 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa. Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota tarpeeseen arvioida lastensuojelulain mukaista päätöksentekojärjestelmää huolellisesti ja ryhtyä mahdollisesti tarvittaviin lainsäädäntötoimiin. Perustuslakivaliokunnan mielestä valituslupajärjestelmän toimivuutta on seurattava erityisesti nyt käsillä olevassa asiaryhmässä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemyksiin seurannan merkityksestä ja lastensuojelun päätöksentekojärjestelmän kokonaisvaltaisen uudelleenarvioinnin tarpeellisuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksen esityksessä todettu päätöksentekojärjestelmän arviointi aloitetaan mahdollisimman pian. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää lastensuojelun päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmän uudistamistarpeen arvioinnin sekä ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.” Valiokunta pitää tärkeänä, että hallinto-oikeuksien ja kuntien lastensuojelutyön voimavarojen riittävyys turvataan, mikä vähentää myös muutoksenhaun tarvetta. Eduskunnan hyväksymään lakialoitteeseen sisältyneen lakiehdotuksen johdosta jälkihuollon ikäraja nousee vuoden 2020 alusta 25 ikävuoteen. Ikärajan nostamisen vuoksi ehdotetaan muutoksia lastensuojelulain nuoren määritelmään, itsenäistymisvaroja koskevaan sääntelyyn ja jälkihuollon ikärajan siirtymäsäännökseen. Siirtymäsäännöksen myötä jälkihuolto-oikeuden laajennus ei koske niitä nuoria, joiden oikeus jälkihuoltoon on päättynyt ennen lain voimaantuloa 1.1.2020. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena lastensuojelulain tarkistamista siten, että sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on velvollisuus maksaa itsenäistymisvarat nuorelle jälkihuollon päättyessä, eli viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota kunnan lastensuojeluviranomaisen laajaan harkintavaltaan itsenäistymisvarojen maksamisajankohdan suhteen. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että se on eri yhteyksissä johtanut perustuslain yhdenvertaisuussäännöksistä vaatimuksen siitä, etteivät henkilöihin kohdistuvat erottelut saa olla mielivaltaisia eivätkä erot saa muodostua kohtuuttomiksi. Valiokunnan mielestä voimassa olevan sääntelyn ja ehdotetun sääntelyn kokonaisuus eivät sinänsä muodostu sisällöltään oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaiseksi, mutta on pitänyt perustuslain 6 §:n kanssa paremmin sopusoinnussa olevana sääntelyratkaisua, joka ei perustuisi näin ehdottomaan ja tarkkaan määräpäivään perustuvaan ikäryhmien poissuljentaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että esityksessä ehdotetun siirtymäsäännöksen rajaus ei perustu lapsen tai nuoren ikään vaan tämän jälkihuolto-oikeuteen ja sen voimassaoloon. Siirtymäsäännöksen johdosta jälkihuolto-oikeus ei takautuvasti laajene koskemaan niitä lapsia ja nuoria, joiden oikeus jälkihuoltoon on jo päättynyt ennen lain voimaantuloa ja jotka ovat jo siirtyneet pois lastensuojelun vastuulta. Tähän ryhmään kuuluvilla nuorilla aikuisilla on käytettävissään kaikki kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, toimeentuloturvan, asumisen tukeen, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät palvelut ja tukijärjestelmät. Valiokunta ei pidä perusteltuna, että lastensuojelun vastuulta siirtyneet, muiden palvelujen piiriin kuuluvat nuoret aikuiset siirretään takaisin lastensuojelun vastuulle. Valiokunta kuitenkin painottaa, että kunnan on jatkossakin tuettava lasta ja nuorta itsenäistymisessä, vaikka hänellä ei ole enää subjektiivista oikeutta jälkihuoltoon. Saadun selvityksen mukaan jälkihuolto-oikeuden säätäminen takautuvasti voimaan esimerkiksi siten, että kaikki 18—21-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet jälkihuoltoon oikeutettuja vuosien 2016—2019 aikana, edellyttäisi kuntien valtionosuuksiin arviolta noin 12 miljoonan euron lisärahoitusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen hallituksen esityksessä kuvattujen muiden kuin jälkihuollon piiriin kuuluvien nuorten ja nuorten aikuisten palvelujen asianmukaisen resursoinnin tarpeellisuudesta. Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että jälkihuoltoa kehitetään sisällöllisesti niin, että se ehkäisee nykyistä tehokkaammin syrjäytymistä ja tukee nuorten koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia sekä kiinnittymistä työmarkkinoihin. Yhteenvetona totean, että sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi hallituksen esitykseen sisältyvän 2. lakiehdotuksen muuttamattomana, 1. lakiehdotuksen muutettuna mietinnössä esitetyllä tavalla, ja lausuman siinä muodossa kuin sen jo aiemmin esittelin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-12T18:22:23,2019-12-12T18:33:07,Hyväksytty,1.1 2019_81_94,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lastensuojelu ja sen tukitoimet kannattelevat niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät pärjää omillaan tai perheensä kanssa, tai jos perheestä käytössä olleet voimavarat turvalliseen lapsuuteen, nuoruuteen tai aikuistumiseen eivät riitä. Lastensuojelun jälkihuollon laajentaminen nyt 20 ikävuoteen on merkittävä muutos sen puolesta, että avun tarpeessa olevista nuorista aikuisista huolehditaan riittävän pitkään. Samaan aikaan on tärkeää, että nuorille aikuisille turvataan mahdollisuus käyttää myös muita sosiaalihuollon palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmämme voi parhaimmillaan olla kontaktoiva ja keskusteleva, ja siihen sen tuleekin pyrkiä. Se on oleellista kattavan hoitoketjun sekä toimeentulon ja asumisen turvaamisessa. Oppipolkuaan etsivien, polultaan syistä tai toisesta pudonneiden nuorten aikuistumisen tukeminen, koulutuksen turvaaminen ja mahdollistaminen on vastuu, josta meidän tulee huolehtia. Tässä maassa asuvina tiedämme paremmin kuin hyvin, mitä koulutus lapselle ja nuorelle merkitsee, ja kuinka suuri vaikutus sillä voi olla heidän tulevaisuuteensa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaakin mietinnössään, että kunnan on jatkossakin tuettava lasta ja nuorta itsenäistymisessä, vaikka hänellä ei olisi subjektiivista oikeutta jälkihuoltoon. Tämä hallituksen esitys auttaa mahdollistamaan entistä paremmin sitä, että aikuistuvien nuorten tukemista voidaan laajentaa ja samalla huolehtia siitä, että myös aikuistuminen sujuisi turvallisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+4.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-12-12T18:33:15,2019-12-12T18:35:07,Hyväksytty,1.1 2019_81_95,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki emme astu aikuisuuteen samoista lähtökohdista. Meistä kaikilla ei ole turvaverkkoa opastamassa ja kannustamassa aikuisuuden kynnyksellä uuden edessä. Itsenäistyminen on kuitenkin tärkeä elämänvaihe, johon vaikuttavat ne tapahtumat, tilanteet ja olosuhteet, joissa on kasvanut. Niille nuorille, joiden elämässä lastensuojeluasiakkuus on ollut osa elämää, on äärettömän tärkeää saada järjestelmämme taholta riittävästi tukea myös aikuistumisen ja varhaisaikuisuuden kynnyksellä. Suuri osa näistä nuoristahan on ollut lastensuojelun asiakkaana juuri siitä syystä, ettei heillä ole ollut kykenevää, turvallista tai välittävää aikuista elämässään. Jälkihuoltopalvelun myötä nämä nuoret eivät jää yksin lastensuojelusta aikuistuessaan. On meidän kaikkien ja koko yhteiskunnan etu, että jokainen nuori saa parhaan mahdollisen tuen rakentaa omaa elämäänsä, hakeutua opintoihin tai töihin, ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa, löytää oma koti ja turvallinen sosiaalinen verkosto ympärilleen — kiinnittyä yhteiskuntaamme. Tuon tuen tarve ei pääty automaattisesti 21 ikävuoteen, kuten oikeus jälkihuoltoon on tähän saakka päättynyt. Monelle nuorelle tuen päättyminen liian varhain on tuntunut hylkäämiseltä, yksin jättämiseltä. Tämä lakimuutos, jolla jatkossa turvataan oikeus jälkihuollon palveluihin aina 25 ikävuoteen saakka, on äärettömän tärkeä ja turvaa siirtymää nuoruudesta aikuisuuteen aikaisempaa paremmin. Jokaisella nuorella on oikeus aikuistua ja itsenäistyä rauhassa omaan tahtiin. Lisäksi se on myös tärkeä viesti nuorille siitä, että heistä välitetään ja heitä varten on olemassa ihminen, joka auttaa ja pitää huolta, kun sitä apua tarvitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1411,Female,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2019-12-12T18:35:09,2019-12-12T18:36:54,Hyväksytty,1.1 2019_81_96,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos myös sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalle mietinnön selkeäsanaisesta esittelystä. Ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta on aina vanhemmilla. Valitettavasti aina se ei ole kuitenkaan mahdollista. Niissä tapauksissa yhteiskunnan pitää varmistaa, että riittävä ja riittävän pitkä apu ulottuu tarpeeksi kauas. Se on mielestäni myös tämän esityksen ydin. Tämä esitys on myös linjassa hallitusohjelmakirjauksiin: ”Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa. Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla aikuisuuteen.” Tämä muutos saattaa varsinkin alkuvaiheessa tarkoittaa myös kunnille kustannustason nousua. Ilmeisesti lisäkustannuksista ei ole tarkkaa arviota, mutta tämä tulisi tietysti jo kuntienkin takia ja eduksi selvittää ja huomioida. Tässä kohtaa, puhemies, on hyvä ja luontevaa myös nostaa keskusteluun yleisesti lastensuojelun tilanne ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Keskustan näkemys on, että lasten ja perheiden ennaltaehkäisevää tukea on parannettava. Muun muassa viime vaalikaudella aloitetun ja tällä vaalikaudella jatkuvan Lape-hankkeen avulla kehitetään lasten ja perheiden palveluita ja kootaan niitä yhden katon alle, jolloin ne ovat paremmin perheiden saavutettavissa. Lastensuojelun ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvät siis oleellisesti ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevät toimet. Niissä ylivoimaisesti tehokkain keino on pitää suomalaisen kasvatus‑ ja koulutusjärjestelmän sekä taso että laatu kunnossa. Kouluissa kohdataan siis jokainen lapsi ja nuori, ja erityisesti opettajien osuus yhdessä kotien ja vanhempien kanssa on äärimmäisen ratkaiseva.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-12T18:36:54,2019-12-12T18:39:47,Hyväksytty,1.1 2019_81_97,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viitaten edellisessä kohdassa edustaja Alanko-Kahiluodon kommenttiin siitä, että tarkastusvaliokunta on ottanut omaksi hankkeekseen lainsäädäntötyön vaikutusten laadun arvioinnin, niin siinä yhteydessä olemme pohtimassa esimerkiksi lainsäädännön arviointineuvoston roolia ja sitä, miten nämä arviointineuvoston lausunnot olisivat paremmin vaikuttamassa lainsäädännön laatuun, niin että ne tulisivat siihen vaiheeseen, että lainsäädännössä mahdollisesti olevia virheitä voisi vielä korjata. Koska olemme tarkastusvaliokunnassa kovasti pohtineet tätä asiaa jo alustavasti, sen takia olen tämän lakiesityksen kohdalla todella iloinen, että sosiaali‑ ja terveysvaliokunta otti vakavasti lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon, jossa todettiin, ettei hallituksen esityksessä ole riittävästi käsitelty uudistuksen vaikutuksia osapuolten oikeudensaantimahdollisuuksien, koetun oikeudenmukaisuuden eikä perusoikeuksien näkökulmasta. Viittaan tässä nyt erityisesti esimerkiksi tähän valitusoikeuteen, josta valiokunnan puheenjohtajakin tässä omassa esittelypuheenvuorossaan puhui. Perustuslakivaliokunnalta lausunnon pyytäminen oli erittäin hyvä ja tarpeellinen asia, ja sieltä tulleet kommentit ovat todella tärkeitä. Erinomaista, että valiokunta teki tämän lausuman tästä asiasta, sillä asian seuraaminen on tällä hetkellä todella välttämätöntä. Meidän on oikeasti mietittävä, tarvitaanko nyt oikeasti isompiakin muutoksia tämän asian suhteen, mutta hyvä tässä vaiheessa näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-12T18:39:47,2019-12-12T18:41:29,Hyväksytty,1.1 2019_81_98,81/2019,2019-12-12,16.00,18.43,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kivisaari otti esille nämä kustannukset, ja haluan todeta, että tähän jälkihoitoon on varattu meille ensi vuoden budjettiin, kuntien valtionosuuteen, 12 miljoonaa euroa. Eli tämän hallitusohjelmamme mukaisesti, jos kunnille tulee uusia tehtäviä, niihin laitetaan täysimääräinen valtionosuus, eli tähän on rahoitus kyllä järjestetty. Sitten ehkä tähän vielä, edustaja Mäkisalo-Ropposen juuri käyttämään puheenvuoroon liittyen, voin todeta sen, että tämä ei ollut helppo asia, kun tämä perustuslakivaliokunnan lausunto tuli aika tavalla myöhäisessä vaiheessa ja me jouduimme aika pikaisesti tutkimaan sitä yhdessä myös oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijoiden kanssa. Päädyimme sitten mietintöjen pohjalta yhdessä valiokunnassa yksimielisesti siihen, että lienee viisainta ja varminta tässä tapauksessa, että me emme yritä ratkaista pikaisesti sitä, miten tämä kirjoitettaisiin, että tämä valituskynnys niin kuin alentuisi. Varmempi tapa olisi tässä tehdä niin, että ei tarvitse tällä hetkellä tehdä tätä luvan kautta, vaan voi valittaa sitten, kenellä on oikeus valittaa, suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ajattelen sillä tavalla, että myöskään hallituksen ei pidä sitä tehdä aivan hätiköiden, vaan on yksi mahdollisuus, että se korjaus tehdään, kun uudistetaan kokonaisuudessaan lastensuojelulakia. Mutta se ei ole meidän käsissämme, vaan se on hallituksen käsissä katsoa sitten, mikä on se oikea paikka. Mutta vaatii todella huolellisen harkinnan, miten tämä ratkaistaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2019+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-12T18:41:29,2019-12-12T18:43:09,Hyväksytty,1.1 2019_82_1,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Yhden käsittelyn asiana esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp. Lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, tai hylätä. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana. Keskustelu asiasta päättyi 11.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Olli Immonen Jukka Mäkysen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa on Olli Immonen Jukka Mäkysen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hylkää mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen ja hyväksyy vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_82_2,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Jos vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä on jaa-ääniä, on lakiehdotus hyväksytty, mutta muuten se on hylätty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_82_3,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018 vp)>>>Lepäämään hyväksytty lakiehdotus LJL 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2019 vp,"Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta. Koska Olli Immosen lausumaehdotus koskee samaa asiaa kuin mietinnön lausumaehdotus, äänestetään vastalauseen lausumaehdotuksesta mietinnön lausumaehdotusta vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_82_4,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtakunnanoikeuden jäsenten vaali>>>Vaali VAA 51/2019 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on valtakunnanoikeuden jäsenten vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee ehdokaslistan mukaisesti valtakunnanoikeuden jäseniksi ja varajäseniksi toimikaudelle 1.1.2020—31.12.2023 seuraavat henkilöt:",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_82_5,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_82_6,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Eduskuntaryhmät yhteisellä, hienolla, arvokkaalla päätöksellä päättivät, että sotiemme veteraanien rintamalisää korotetaan 50 eurosta 125 euroon. Tämä on siis historian suurin korotus, suurin mitä rintamalisään on koskaan aiemmin tehty, ja kiitos siitä kaikille eduskuntaryhmille ja vahvalle yhteiselle tahdolle maksaa ja kantaa tätä kunniavelkaa. Tämä korotus tuo monille hyvin vanhoille miehille ja naisille helpotusta. He ovat ehtineet korkeaan ikään, he ovat tulleet valtaosa toimeen hyvin pienillä tuloilla, ja tämä korotus on heidän arkensa helpottamiseen äärimmäisen tärkeä, kuten asumis- ja lääkekuluihin ja muihin elämisen tarpeisiin. Tämän vuoden marraskuussa toimeenpantiin toinen arvokas päätös. Silloin kaikille veteraaneille turvattiin samantasoiset kotiinvietävät palvelut 1. marraskuuta 2019 alkaen. Palvelut tulivat lakisääteisiksi, eli valtion on tuosta päivästä eteenpäin ollut osoitettava niihin tarvittava rahoitus, eli hoito ja hoiva eivät enää marraskuun alusta ole jääneet kiinni rahasta, eivätkä voi jäädä kiinni rahasta, eivätkä myöskään kunniakansalaisen asuinpaikasta. Vastuu siitä, että palvelut myös toteutuvat asianmukaisella tavalla, on siis järjestävillä kunnilla. Arvoisa puhemies! Tämän vuoden alussa Suomessa oli elossa veteraaneja 10 582, ja tänä vuonna heistä on viimeisen iltahuudon kuullut jo yli 2 000. Vuosittain tämä veteraanien joukko vähenee siis noin 2 500 veteraanilla, mikä tarkoittaa itse asiassa sitä, että seitsemän veteraania jokaisena päivänä kuulee viimeisen iltahuudon. Joukko siis harvenee erittäin nopealla tahdilla. Sotaveteraaniliiton arvion mukaan ensi vuoden eli vuoden 20 lopussa veteraaneja on elossa enää noin 6 500 ja vuoden 25 lopussa enää 1 200. Tämän vuoden alussa yli kymmenessä Suomen kunnassa ei ollut enää elossa ainuttakaan veteraania, ja monen kunnan kohdalla iltahuuto on kuultu tänä vuonna viimeistä kertaa. Tämän vuoden alussa yhdessätoista kunnassa oli elossa enää yksi ainoa kunniakansalaisemme, sotiemme veteraani. Vuosi vuodelta meillä on siis yhä vähemmän näitä sotiemme veteraaneja ja lottia keskuudessamme, ja sen takia on viimeinen hetki maksaa tätä kunniavelkaa. Tämä vuosi 2019 oli myös historiallinen näiden henkilöidenkin näkökulmasta. Tänä vuonna suhde muuttui nimittäin ensimmäistä kertaa niin, että naispuolisia veteraaneja on maassamme miehiä enemmän. Syy tähän on siinä, että naisveteraanit ovat keski-iältään jonkin verran meidän miesveteraanejamme nuorempia ja myös elävät tilastollisesti hieman pidempään. Naisille myönnettäviä rintamapalvelutunnuksia on myönnetty muun muassa siis lottina ja sotilaskotisisarina mutta myös ilmatorjunta- ja evakuointitehtävissä sotien aikana toimineille naisille. Arvoisa puhemies! Meillä on kuitenkin joukko miehiä ja naisia, jotka ovat olleet mukana näissä edellä kuvatuissa sotatehtävissä mutta joilla ei ole rintamatunnusta, ja oli hieno hetki eilen kyselytunnilla, kun kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä puheenjohtaja Päivi Räsäsen johdolla nosti esille nämä kunniakansalaiset, jotka ovat ilman rintamatunnusta. Hän puhui sotamiesveteraani Sakari Räsäsestä, jolla ei siis ole tammenlehvää rinnassa mutta joka on oman tehtävänsä aikanaan hoitanut. Tämä kysymys oli hieno ja tämä kysymys oli arvokas, mutta niin oli myös ministeriaitiosta kuultu vastaus sosiaaliministeri Aino-Kaisa Pekoselta. Hän totesi, että hän ottaa tämän huolen nyt pöydälleen ja pyytää sosiaali- ja terveysministeriön käymään läpi vielä kertaalleen ne kaikki naiset ja miehet, jotka elossa ovat mutta eivät ole muistaakseni vuoden 94 määräaikaan mennessä tuota rintamatunnusta hakeneet, eli katsotaan vielä kerran, paljonko heitä on, ja tehdään vielä heidänkin osaltaan tämä arvokas päätös ja maksetaan kunniavelka heidänkin osaltaan. Iso kiitos siis kansanedustaja Päivi Räsäselle ja ministeri Aino-Kaisa Pekoselle — tämä on yksi tämän syksyn hienoimpia tietoja ja päätöksiä, joita eduskunnassa on julki kerrottu. Mutta, arvoisa puhemies, meillä on myös iso joukko sotaorpoja, jotka ovat vielä ilman sen lupauksen maksamista, joka itse asiassa heidän isilleen ja äideilleen annettiin, kun he lähtivät sotaan. Silloin luvattiin, että kun te lähdette sotaan, niin pahimmallakin hetkellä me kannamme teidän lapsistanne huolen viimeiseen asti. Tätä itse asiassa ei ole Suomi hyvinvointiyhteiskuntana kantanut ja pystynyt pitämään, ja tässä taasen edellinen puhemies, kansanedustaja Paula Risikko on ollut aktiivinen, ja itse toivon, että tämä voi nousta myös sinne ministeri Pekosen pöydälle pohdittavaksi, että nämä sotaorvot saisivat myös sen, mitä aikanaan heidän isilleen ja äideilleen luvattiin, että kun pahin tapahtuu, niin lapsia ei jätetä. Arvoisa puhemies! Tämä eduskuntaryhmien yhteinen päätös rintamalisän korotuksesta 125 euroon on arvokas. Se tulee kuitenkin aivan viimeisellä hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-13T13:06:40,2019-12-13T13:14:24,Tarkistettu,1.1 2019_82_7,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on kaikkien eduskuntaryhmien yhdessä jättämä lakialoite rintamasotilaseläkelain ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain muuttamisesta. Kiitos siitä, että voimme yksimielisesti tänä jouluna myöntää lisäresursseja sotiemme veteraaneille. Tämän aloitteen tarkoituksena on rintamasotilaseläkelain ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain mukaisen rintamalisän korottaminen. Etuuksia korotetaan siten, että rintamasotilaseläkelain mukainen rintamalisä sekä ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain mukainen rintamalisä nousisivat 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Tämä korotus on jo tuntuva, ja on hieno asia, että voimme näin tukea meidän kunniakansalaisiamme, meidän sotiemme veteraaneja, jotka ovat odottaneet kauan ja pitkään mutta jotka nyt saavat tämän ansaitun korotuksen. Marraskuun 2019 alusta astui voimaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu laki. Se tarkoittaa sitä, että rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut tulivat lakisääteisiksi. Lakimuutoksen jälkeen rintamaveteraanien ja sotainvalidien kotipalvelut ovat sisällöltään ja laajuudeltaan samanlaiset. Veteraanijärjestöt ovat todenneet, että osa elämiseen liittyvistä maksuista jää lakimuutoksen jälkeen edelleen veteraanien maksettavaksi, ja juuri näihin kustannuksiin muun muassa tämä nyt voimaan tuleva laki tähtää. Arvoisa herra puhemies! Mielestäni kaikki sodan kokeneet ovat jollakin tavalla veteraaneja. Me olemme puhuneet täällä usein sotaorvoista, sotaleskistä, jopa pikkulotista. Älkäämme unohtako heistä yhtä ainuttakaan. On murheellista todeta se, että meillä on edelleen Suomessa tilanne, että muun muassa sotalesket eivät ole oikeutettuja lakisääteisiin kotipalveluihin. Tehkäämme kaikkemme niin täällä kuin siellä kotikunnissa, jotta veteraanijärjestöt pystyvät toimimaan, jotta kuntien palvelut toimivat niin, että kaikille ikäihmisille, myös heille, jotka olivat sodan aikana lapsia — he ovat juuri nyt niitä, joita me hoidamme vanhustenhoidossa ja kotipalveluissa — riittää auttavaa kättä ja riittää apua silloin kun sen aika on. Tehkäämme kaikkemme, että meillä on riittävästi laitoshoivapaikkoja, sillä koti, varsinkin jos ihminen on siellä yksin, ei ole paras paikka asua, vaikka me usein niin kuvittelemme. Arvoisa herra puhemies! Tämän lakialoitteen myötä haluan toivottaa kaikille sotiemme veteraaneille kuin myös ikäihmisille hyvän ja rauhallisen joulun toivotuksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-13T13:14:25,2019-12-13T13:17:41,Tarkistettu,1.1 2019_82_8,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Poliittisen turbulenssin oloissa ja aikamoisten jännitteidenkin keskellä, joita olemme täällä salissa kokeneet, on hienoa käsitellä kaikkien eduskuntaryhmien yksimielisesti tekemää esitystä, joka on vielä nopeasti ja asiallisesti sosiaali- ja terveysministeriössä käsitelty ja jolla on käytännön merkitystä sotiemme veteraanien toimeentulon ja elämän mahdollisuuksien kannalta, mutta ennen muuta se on kunnioituksenosoitus näitä kunniakansalaisia kohtaan. Edustaja Heinonen nosti esiin tämän rintamatunnusasian, josta eilen kyselytunnilla käytiin keskustelua. Olen todellakin kiitollinen siitä, että ministeri Pekonen niin myönteisessä hengessä suhtautui tämän asian selvittämiseen. Ja todellakin tämä selvitystyö tulee tehdä pikaisesti, koska näidenkin henkilöiden, jotka ovat rintamapalvelusta suorittaneet mutta joilla ei ole tätä rintamatunnusta, joukko vähenee jatkuvasti. Tässähän on kysymys sellaisesta väliinputoamistilanteesta, että kun vuonna 74 lopetettiin näitten tunnusten myöntäminen, niin sen jälkeen he eivät enää ole tätä voineet saada, jos eivät ole ajoissa itse sitä silloin hakeneet — eivät ehkä ymmärtäneet sen arvoa ja merkitystä, mikä sillä on. Tässä ei ole, arvoisa puhemies, kysymys pelkästään taloudellisesta etuudesta, vaikka toki siitäkin, vaan tässä on kysymys näiden iäkkäiden veteraanien kohdalla myös siitä, saavatko he aidosti kokea olevansa kunnioitettuja sotiemme veteraaneja. Esimerkiksi heidän omaisensa ovat tuoneet esiin sitä, että välillä tuntuu siltä, että saammeko kohdella tätä isäämme ihan oikeana veteraanina, joka kuitenkin on ollut siellä Lapin sodassa ja Syvärillä palvelemassa rinta rinnan niiden miesten kanssa, jotka ovat sotiemme veteraaneja. Siksi toivon, että tämäkin asia ratkaistaan tässä samassa hyvässä hengessä, jossa tätä rintamalisän korotusta on viety eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-12-13T13:17:42,2019-12-13T13:20:33,Tarkistettu,1.1 2019_82_9,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen käytti jo edellä erittäin hyvän puheenvuoron, kattavan puheenvuoron, johon on hyvin helppo yhtyä. Millään rahalla emme pysty näyttämään sitä arvostusta, mitä veteraaneja kohtaan tunnemme, tai maksamaan heille koskaan sitä velkaa, jonka olemme heille tuhoutuneesta nuoruudesta ja usein myös terveydestä velkaa. Jos pienellä korotuksella rintamasotilaseläkkeeseen voimme antaa edes pienen signaalin arvostuksestamme, se meidän tulee ehdottomasti tehdä. Näinä levottomina aikoina tulisi muutenkin mielestäni kuunnella veteraanien kokemusta turvata rauha vaalimalla malttia ja ennen kaikkea kunnioittavaa, arvostavaa keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-13T13:20:33,2019-12-13T13:21:20,Tarkistettu,1.1 2019_82_10,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellä jo edustaja Heinonen käytti erittäin hyvän puheenvuoron tästä asiasta, ja voimme varmasti kaikki ilolla yhtyä tähän kaikkien eduskuntaryhmien tekemään yhteiseen aloitteeseen rintamalisän korottamisesta 50:stä 125:een euroon. Edellä muun muassa edustajat Räsänen ja Pelkonen tästä hyvin puhuivat. Arvoisa puhemies! Emme voi kyllin kiittää veteraanisukupolvea siitä työstä, jonka he ovat tehneet tämän maan vapauden lunastamiseksi mutta myös tämän maan jälleenrakentamiseksi ja sen hyvinvointiyhteiskunnan luomiseksi, joka on tehnyt Suomesta maailman parhaan maan. Joten on hienoa, että tällä pienellä mutta varmasti siellä veteraanien arjessa tärkeällä taloudellisella panostuksella voimme olla sitä arvostusta osoittamassa. Olen samaa mieltä edellä puhuneiden kanssa siitä, että meidän on myös otettava paremmin huomioon esimerkiksi sotaorpojen tilanne, ja edustaja Juvosen omassa puheenvuorossaan esiin nostamat muut näkökulmat, joten tämä työ toivottavasti jatkuu näin hyvässä yhteisymmärryksessä kuin mitä tänä vuonna eduskunta on pystynyt tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1089,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2019-12-13T13:21:20,2019-12-13T13:22:42,Tarkistettu,1.1 2019_82_11,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä rintamasotilaseläkkeen korotus on meidän kaikkien yhteinen tahtotila, ja siinä kaikki eduskuntaryhmät ovat myöskin yhdessä takana. 30. päivä marraskuuta 1939 alkoi talvisota, se kesti 105 päivää, ja uskomatonta, kaksikymmentä vuotta aiemmin rajun sisällissodan ja julkeat vankileirit kokenut maa ei ollutkaan jakautunut. Maahantunkeutujat kohtasivat talvisodan ihmeen. Sekä valkoinen että punainen Suomi nousi yhdessä häkellyttävän yksituumaisesti suureen isänmaalliseen sotaansa. Ensimmäisen kerran Suomen historiassa suomalaiset kansakuntana eivät taistelleet muiden sotia vaan omaansa. Kyse oli aidosti kansakunnan olemassaolon perustasta, se oli Suomen vapaussota. Talvisota yhdisti koko kansan yhteisen lipunkin taakse. Ensimmäisen kerran Suomen siniristilippu oli tämän kansakunnan yhteinen tunnus. Nämä symbolit kuvaavat sitä veteraanien antamaa panosta Suomen itsenäisyydelle. Siinä suhteessa on erittäin arvokasta, että me turvaamme tämän eläketurvan riittävällä tasolla, ja on tässä myöskin viitattu siihen, että nämä palvelut on meidän veteraaneillemme turvattava. Tämä on hieno, yhteinen, arvokas päätöksemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-13T13:22:42,2019-12-13T13:24:34,Tarkistettu,1.1 2019_82_12,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei tässä voi muuta kuin kiitellä käytettyjä puheenvuoroja ja todeta, että — nyt kun edustaja Räsänen kyselytunnilla otti tämän asian esille, että meillä on myös niitä, jotka eivät tämän korotuksen piirissä ole syystä, että eivät ole tunnusta saaneet — toivoisin, että ministeri Pekonen voisi laajentaa asian selvittämistä myös niiden henkilöiden kohdalle, jotka sodan yhteydessä ja sotatoimista johtuen menettivät mielenterveytensä. Heille, osalle, varmasti siinä hetkessä luotiin rintamakarkurin maine, ja he eivät näin ollen ole olleet tässä tarkastelussa mukana. Mielestäni meillä pitää olla sydäntä nähdä sitä asiaa näin: jos ihmisiä, jotka ovat siinä hetkessä niissä kauhuissa menettäneet mielenterveytensä, on tästä joukosta pois, niin me voisimme nyt tämänkin asian tutkia, niin että emme pitäisi heitä enää syrjässä. He ovat omien kykyjensä mukaan panoksensa antaneet, mutta heidän oma mielenterveytensä esti sen, mistä nyt olemme myöntämässä tätä tarvittavaa korotusta, mitä näille rintamamiehille ja -veteraaneille nyt tällä päätöksellä ollaan tekemässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-13T13:24:34,2019-12-13T13:26:10,Tarkistettu,1.1 2019_82_13,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että tässä on toimittu taas eduskuntaryhminä hyvin yhdessä, saatu tämä rintamalisän korotus. Mutta mitä tulee sitten näihin jatkoehdotuksiin, parannuksiin, niin haluan siitä ehkä muistuttaa, että tällä viikolla juuri rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, joka on yhdyselin nimenomaan eduskuntaryhmien, valtakunnallisten veteraanijärjestöjen ja virkakunnan välillä, täytti 40 vuotta. Itse ajattelen sillä tavalla — olen seurannut viime vuosien aikana, miten näitä parannuksia on tehty, ja niistä erittäin monet ovat tulleet sieltä rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan kautta — että on ehkä hyvä, että kun täällä nyt on tullut yksittäisissä puheenvuoroissa esille näitä parannuskohteita tämän tunnuksen osalta, ja ministeri eilen lupasi, että sitä selvitetään, ja myös Kaatuneitten Omaisten Liiton edustajat ovat käyneet meitä monia tapaamassa tässä asiassa, niin me myös yhdessä voimme katsoa, onko joitakin parannuksia tehtävissä. Mutta tämä lakialoite tässä tultaneen hyväksymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-13T13:26:10,2019-12-13T13:27:24,Tarkistettu,1.1 2019_82_14,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Nyt keskustelu jatkuu sillä tavalla, että kohta istunto pitää keskeyttää ja kello 15 jatkaa, ellei edustaja Hoskonen onnistu hyvin nopeaan puheenvuoroon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_82_15,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella suurella tyydytyksellä totean, että asia on edennyt näin ripeästi. Tässä oikeastaan voisi sanoa sen vielä, että nyt kun sotiemme veteraanien asemaan saadaan koko ajan parannusta, niin vastuu siirtyy kunnissa oleville veteraanitoimijoille, niin että saadaan ne palvelut aidosti järjestymään. Se on tässä tärkeä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-13T13:27:24,2019-12-13T13:27:44,Tarkistettu,1.1 2019_82_16,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 4 ja 8 §:n, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n ja valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2019 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_82_17,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 4 ja 8 §:n, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n ja valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2019 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys erittäin merkittävästä lakiesityksestä ja erittäin merkittävästä valtion vastuiden lisäämisestä — puhutaan kymmenistä miljardeista euroista, vienti- ja alusluotoista, korontasauksesta ja valtion vientitakuista. Nämä koskevat pääasiassa suomalaista telakkateollisuutta ja aivan erityisesti Turun telakkaa, jonka omistaa saksalainen telakkayhtiö Meyer. Näillä on kansantaloudellisesti hyvin suuri merkitys, ja tämä lakiehdotus on kaiken kaikkiaan erittäin kannatettava, kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista. Näitä tukia myönnettäessä Finnvera — pääasiassa Finnvera — huomioi OECD:n sääntelyyn nojautuen yhteiskuntavastuun toteutumisen, mikä on erittäin tärkeää. Erityisesti työvoiman käytön suhteen on Turun telakalla ja etenkin sen alihankintaverkostossa ollut viime vuosina paljon alipalkkaukseen, heikkoihin työoloihin ja ulkomaisen halpatyövoiman käyttöön liittyviä ongelmia, ja halusin nostaa tässä tämän asian esille, että jatkossa voitaisiin ehkä vielä tiukemmin katsoa asian tätä puolta, yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun toteutumista, mitä OECD:kin tällaiselta luotottamiselta vaatii. Paljon on ongelmia vielä Turun telakan ja sen alihankintaverkoston osalta. Sitten ovat tietysti vielä verovastuukysymykset ja se, että ulkomaisetkin yritykset maksavat asianmukaisesti verot Suomeen ja ettei vain isoissakaan konserneissa esimerkiksi yhteisöveroja millään muotoa konsernijärjestelyillä kierretä. — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+9.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-13T13:29:34,2019-12-13T13:31:57,Hyväksytty,1.1 2019_82_18,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 17.12.2019 pidettävään täysistuntoon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_82_19,82/2019,2019-12-13,13.01,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Puhemiesneuvosto ehdottaa, että talousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan puhemiesneuvoston 10.12.2019 ehdottamaa menettelytapaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2019+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_83_1,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia valtioneuvoston tiedonanto 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta. Pääministeri Sanna Marinin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään nopeatahtisena siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Eduskunta voi päättää lähettää asian valiokuntaan, jonka tulee tehdä ehdotus eduskunnan päätökseksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_83_2,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies, ärade talman! Esittelimme Osallistava ja osaava Suomi ‑hallitusohjelman eduskunnalle ensimmäisen kerran puoli vuotta sitten. Hallitusohjelman ja hallituksessa olevien viiden puolueen tavoitteena on kestävästi kehittyvä yhteiskunta, jossa kansakunnan taloudellinen menestys, sosiaalinen hyvinvointi sekä ympäristövastuu kulkevat käsi kädessä. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, joka on hyvä jokaiselle: lapselle, aikuiselle ja ikääntyvälle, maalla ja kaupungissa asuvalle. Hallitusohjelman ensimmäiset askeleet on otettu, ja jatkamme määrätietoisesti ja vakaasti sen toteuttamista. Hallituksen katse on käännetty eteenpäin. Emme vilkuile sivuille. Tehtävämme on vahvistaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Luottamus syntyy vain tekojen kautta. Tähän keskitymme. Nostan puheenvuorossani esiin hallitusohjelman keskeisimmät painopisteet. Lisäksi käyn läpi jo tehtyjä päätöksiä, joilla Suomea uudistetaan, sekä sitä, miten Suomesta rakennetaan parempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa kaikille ihmisille. Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvointi. Tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Olemme sitoutuneet vastuulliseen talouspolitiikkaan ja pyrkimykseen julkisen talouden tasapainosta. Vastuullista talouspolitiikkaa ovat myös ne välttämättömät uudistukset ja investoinnit, jotka parantavat tuottavuutta sekä vahvistavat työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Siksi panostamme koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin niin pysyvällä kuin kertaluonteisella rahoituksella. Hallitusohjelmaan on kirjattu 3 miljardin euron tulevaisuusinvestointiohjelma. Kolmasosan kohdentamisesta on jo päätetty. Tarvitsemme sekä julkisen että yksityisen sektorin investointeja ja yhteistyötä. Yhteisenä tavoitteenamme tulee olla taloudellisesti ja rakenteellisesti uudistuva yhteiskunta, jossa on korkea työllisyysaste ja vahva elinkeinoelämä sekä hyvinvoivat ja osaavat ihmiset. Haluamme vahvistaa ja kehittää pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Laadukas koulutus, sosiaalinen hyvinvointi ja tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä elämässä muodostavat perustan myös kestävästi kasvavalle taloudelle ja ihmisten toimeliaisuudelle. Kun koemme aitoa yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa, teemme yhdessä töitä yhteisen maamme rakentamiseksi. Pidän tärkeänä, että hallituksen talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on otettu eriarvoisuuden vähentäminen ja tasa-arvon vahvistaminen. Se on paitsi oikeudenmukaista myös viisasta ja vastuullista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Hyvinvointivaltio on meille suomalaisille ylpeydenaihe, ja sitä sen pitääkin olla. On arvokasta, että luomme kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia ja turvaa ja pidämme kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä huolta. Ketään ei jätetä yksin. Hallituksen yhteinen tahto on tehdä uudistuksia sellaisen Suomen eteen, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain ja jossa jokainen voi ikääntyä turvallisin mielin ja ihmisarvoisella tavalla. Suomi on esimerkki ja ihanne monelle maailmalla. Arvoisa puhemies! Siirrymme pian uudelle vuosikymmenelle. Ensimmäiset tulevaa kehitystä ohjaavat päätökset on jo tehty. Vaikka se ei tämän salin keskustelusta aina heijastu, hallitusohjelman toimeenpanossa on päästy hyvään alkuun. Ensi vuoden budjetissa toteutuu joukko tärkeitä uudistuksia: Pienimmät eläkkeet nousevat, perusturvan korotukset tulevat voimaan, koulutuksen rahoitus kasvaa kaikilla koulutusasteilla, ja peruspalvelujen rahoitus vahvistuu. Yhdenvertainen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan kaikille lapsille, ja päivähoidon ryhmäkoot pienenevät. Muutaman viikon kuluttua nämä päätökset näkyvät ihmisten arjessa. Tammikuussa pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän euroja elämiseen. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee. 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Työttömät ihmiset voivat keskittyä hakemaan uutta työpaikkaa ilman huolta toimeentulon leikkauksesta, kun aktiivimalli poistuu. Koulutukseen panostamalla ja osaamista vahvistamalla huolehdimme Suomen kilpailukyvystä. Koulutuspanostukset ovat merkittäviä myös kestävän talouskasvun ja työllisyyden kannalta. Olemme luvanneet ihmisille muutosta, ja nyt tämä muutos tulee näkyväksi ihmisten arjessa. Tällä tiellä jatkamme. [Jukka Gustafsson: Se on todellinen suojatie!] Arvoisa puhemies! Maailmantaloudessa ja Suomen taloudessa on ollut pitkään epävarmuutta. Harmaiden pilvien lomasta näkyy onneksi myös valonpilkahduksia. Kasvun hidastuminen näyttää tasoittuvan, ja epävarmuustekijöitä poistuu. Toivomme talouden elpymistä ja kasvua, mutta olemme myös varautuneet hitaamman kasvun oloihin. Ohjelmaan on poikkeuksellisen selvästi kirjattu periaate aktiivisesta finanssipolitiikasta. Se tarkoittaa, että reagoimme suhdanteisiin. Tämä näkyy ensi vuoden budjetissa. Tuemme kasvua ja työllisyyttä ja luotamme suomalaiseen työhön ja tahtoon yrittää. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on vaativa. Otamme sen tosissamme. Julkisen talouden kestävyys on nyt ja etenkin tulevaisuudessa korkean työllisyyden varassa. Kun saavutamme työllisyystavoitteen, julkinen talous on normaalissa suhdannetilanteessa tasapainossa vuonna 2023. Teemme uudistuksia, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja luottamusta työmarkkinoilla. Haluamme vahvistaa työntekijöiden ja työnantajien välistä vuoropuhelua työpaikoilla. Haluamme vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää. Haluamme turvata kasvun edellytykset kaikkialla Suomessa aktiivisen alue- ja elinkeinopolitiikan keinoin.  Olemme koko Suomen asialla Hangosta Utsjoelle, Itä-Suomesta Satakuntaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Koko maailman asialla! — Paavo Arhinmäki: Hyvä olla koko maailmankin asialla!] Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Yhteinen malli sovittiin viime kesänä. Sen avulla turvataan tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut jokaiselle suomalaiselle. Teemme uudistusta ihmisten tarpeet, emme vain rakenteet, edellä. Päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on julkisella sektorilla. Näin varmistetaan ihmisten välinen yhdenvertaisuus kaikkialla Suomessa. Huomioimme myös eri alueiden erilaiset haasteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Hallitus huolehtii ikääntyneiden suomalaisten palveluista. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen vanhuuteen. Kenenkään ei pidä joutua arvuuttelemaan, saako ihmisarvoista ja laadukasta hoivaa. [Välihuutoja] Siksi lakiin kirjataan sitova henkilöstömitoitus ympärivuorokautiseen hoivaan. [Arja Juvonen: Ei ole tulossa!] Samalla pidetään huolta kotihoidon laadusta. Toteutamme hoitotakuun, jonka myötä ihmiset pääsevät hoitoon ajoissa ja hoitojonoja lyhennetään. [Arja Juvonen: Ei pidä paikkaansa!] Tämä on merkittävä parannus nykytilaan. Lääkäreiden ja hoitajien määrää lisätään. Hallitus näkee sosiaaliturvan tärkeänä turvaverkkona, jota pitää kuitenkin myös kehittää. Haluamme, että sosiaaliturvajärjestelmämme vastaa joustavammin kansalaisten muuttuviin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Haluamme parantaa järjestelmän luotettavuutta, ennakoitavuutta ja ymmärrettävyyttä. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on tulevaisuutemme suurin haaste. Meidän on tehtävä enemmän ja meidän on tehtävä nopeammin. Tämä koskee Suomea, Eurooppaa ja koko maailmaa. Kyse on lastemme tulevaisuudesta. Hallitusohjelmassa tämä tosiasia on tunnustettu. Olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteemme on kunnianhimoinen, mutta samalla se on myös välttämätön — meidän itsemme ja ennen kaikkea tulevien sukupolvien kannalta. Nojaamme toimemme tutkittuun tietoon ja kunnioitamme asiantuntijoiden arvioita. Julkisessa keskustelussa on väitetty vastuuttomasti, että ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaisi kurjuutta ja vaikeuksia tavallisille ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Tämä väite ei pidä paikkaansa. [Sebastian Tynkkynen: Tervetuloa Pohjois-Suomeen!] Ei ilmastotoimia tehdä arjen vaikeuttamiseksi vaan siksi, että tekemättömyyden vaihtoehto on yksilöiden ja yhteiskuntien kannalta tuhoisa — taloudellisesti ja inhimillisesti erittäin kallis. Haluamme rakentaa Suomesta maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan. Tämä vaatii päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään ja hiilinieluja vahvistetaan. Nämä päätökset pohjautuvat faktaan, eivät mielikuviin, ja näistä päätöksistä kerrotaan ihmisille avoimesti ja ymmärrettävästi. Lisäksi korjataan virheellisiä väitteitä, joita esitetään. Hallitus tekee ilmastotekoja kestävällä tavalla, alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Se tarkoittaa, että pieni- ja keskituloisilla ei ole pelkästään mahdollisuus vaan myös kannustin tehdä ilmaston kannalta kestäviä valintoja arjessaan. Hallitus investoi julkiseen liikenteeseen ja edistää kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamista. Vahva ilmastopolitiikka tarkoittaa, että voimme luoda uusia työpaikkoja ja uusia menestystarinoita ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavan teknologian ympärille. Työ teollisuuden ja liikenteen vähähiilisyyteen on jo käynnissä, ja haluamme olla mukana mahdollistamassa suomalaisen teollisuuden uudistumista. Myös kotimaisen elintarvikesektorin merkitys kasvaa, sillä ilmastonmuutos muuttaa ruuantuotannon edellytyksiä maailmanlaajuisesti. Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi tullaan toimimaan ja osoittamaan lisäpanostuksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalla teemme töitä luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. Suomen luonto on aarre, jota tulee vaalia jälkipolville. Monimuotoinen luonto on myös ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa aktiivista vaikuttamistaan Euroopan unionissa. Olemme onnistuneet EU:n puheenjohtajakauden hoitamisessa hyvin. Jatkamme aktiivisena jäsenmaana myös puheenjohtajuuskauden jälkeen. Hallitus haluaa vahvistaa Suomen merkitystä kansainvälisesti. Syynä siihen on paitsi halu ratkaista globaaleja haasteita yhteistyössä muiden kanssa myös suomalaisten ja Suomen etu. Se, onko Suomi kokoaan suurempi vaikuttaja kansainvälisesti, riippuu kyvystämme olla ratkaisuhakuinen ja luotettava toimija. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jatkamme samalla linjalla. Painotamme oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja rauhaa. Huolehdimme Suomen uskottavasta puolustuskyvystä ja turvaamme sitä varten riittävät resurssit. Suomen huoltovarmuus turvataan kaikissa olosuhteissa. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Hallitus jatkaa Ruotsin kanssa tehtävän puolustusyhteistyön syventämistä sekä kumppanuuteen perustuvaa Nato-yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut lisäämään tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Maailmalla meidät tunnetaan juuri siitä. Haluamme, että Suomi on maa, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain. Sen vuoksi panostamme koulutukseen jokaisella asteella. Lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan. Parannamme peruskoulun tasa-arvoa. Oppivelvollisuus laajennetaan toiselle asteelle. Samalla lukio- ja ammatillinen koulutus muutetaan aidosti maksuttomaksi. Korkeakoulutusta vahvistetaan. Hallitus on sitoutunut nostamaan Suomen osaamistasoa. Osaaminen on yksilöiden ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein menestystekijä. Mitä enemmän meillä on osaamista, sitä kestävämmällä pohjalla taloutemme on. Osaaminen liittyy olennaisesti sekä sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Sosiaaliseen kestävyyteen panostamista on myös se, että pienituloisia ihmisiä autetaan ja tuetaan poliittisilla päätöksillä. Jos jo valmiiksi pienituloisilta leikattaisiin, siinä ei vietäisi pelkästään rahaa, vaan myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Kuten hyvin tiedämme, ilman sosiaalista kestävyyttä ei ole mahdollista saavuttaa taloudellista kestävyyttä. Sama pätee ekologiseen kestävyyteen. Ne kulkevat käsi kädessä. Tämä ajattelu ohjaa koko hallituksen yhteistä toimintaa. Arvoisa puhemies! Hallitus vie Suomen taloudellisesti menetetyltä vuosikymmeneltä kestävän kehityksen vuosikymmenelle. Tie, jonka olemme valinneet, on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Vahvistamme hyvinvointivaltiota, maailman parasta yhteiskuntamallia. Panostamme ihmisten osaamiseen ja työllisyyteen. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kannamme vastuumme ilmastosta. Lisäämme tasa-arvoa ja osallisuutta. Näin toimimalla ja hallitusohjelmaa toteuttamalla ihmisten luottamusta tulevaisuuteen voidaan vahvistaa. Tämä on meidän tehtävämme.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-16T12:03:14,2019-12-16T12:18:43,Hyväksytty,1.1 2019_83_3,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä kollegat! Luottamus on suomalaista yhteiskuntaa koossapitävä liima. [Naurua — Välihuutoja vasemmalta] Sen varassa kansakunta voi rakentaa tulevaisuutta. Luottamus rakentuu siitä, että maalla on selkeä suunta ja päämäärät, joita kohti etenemme vahvoin mutta samalla viisain askelin. Puhemies! Kaksi viikkoa sitten päättynyt viiden puolueen yhteistyö jatkuu. Pääministeri on vaihtunut, mutta eteenpäin katsova hallitusohjelma ja sen kunnianhimoiset tavoitteet ovat samat. [Ben Zyskowicz: Ja luottamus on vahva!] Seuraavat askeleet on otettava Suomen vahvuuksia vaalien, luottamusta lisäten ja yhteiskuntaa uudistaen. [Timo Heinonen: Miten avoimuus?] Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tärkein tehtävä on viedä Suomi hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi seuraavan 15 vuoden aikana, tehdä se sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla samaan aikaan työllisyydestä ja talouden toimivuudesta huolehtien. Saattaa kuulostaa helpolta, mutta tämä muutos ei ole helppo tai yksinkertainen, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] mutta se on samaan aikaan välttämätön. Mitä pidemmäksi toimia lykkäämme, sitä kalliimmaksi lasku tulee. [Ben Zyskowicz: Miksi lykkäätte?] Jostain pitää tinkiäkin, [Arja Juvonen: Vanhuksista!] mutta muutoksessa itää myös uuden kasvun siemen ja uuden työn mahdollisuus. Haaste on siis kova, mutta me olemme jo oikealla tiellä. Vuodesta 90 Suomi on vähentänyt päästöjä yli viidesosalla, ja samaan aikaan taloutemme on kasvanut 60 prosentilla. Suunta on oikea, mutta seuraavat askeleet ovat vaativia. Näin haastava muutos on mahdollinen vain kansalaisia kuullen ja heidän tuellaan. Tämän muutoksen keskellä on tärkeää, että hallitus lisää tasa-arvoa, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. On varmistettava, että kaikki pidetään mukana. Siksi pieniä eläkkeitä nostetaan, perusturvaa korotetaan ja indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisesti. Epäoikeudenmukainen ja työllisyyden kannalta tehoton aktiivimalli on jo päätetty purkaa, ja se poistuu vuoden alusta. Jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen palautuu. Lapsissamme on kansakunnan tulevaisuus. [Arja Juvonen: Se on aina, se oikeus!] Arvoisa puhemies! Paljon on siis tehty, mutta vielä enemmän on tehtävää. [Ben Zyskowicz: Totta!] Sote-uudistus on saatava maaliin, sosiaaliturvajärjestelmä ja perhevapaat pitää uudistaa, ja lainsäädäntö pitää saada vastaamaan uuden työn ja digitalisaation vaatimuksia. [Antti Kurvinen: Se jäi kokoomuksen kanssa kesken!] Samalla on huolehdittava pitkän aikavälin menestystekijöistämme: osaamisesta, kannattavasta yritystoiminnasta ja kyvystä sopia. Jotta hallitus saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa ja kykenee toteuttamaan ehkä maailman kunnianhimoisimman ja edistyksellisimmän hallitusohjelman, tarvitaan luottamusta ja yhteistyökykyä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sitä ei löydy!] Mitkään kunnianhimoiset tavoitteet eivät toteudu, ellemme samalla huolehdi hyvästä talouskehityksestä. Kansainvälisen talouden epävarmuus jatkuu, vaikkakin on vähän viime aikoina hälventynyt. Brexit ja esimerkiksi Saksan tilanne heijastuvat myös Suomeen. Tässä suhdannetilanteessa ensi vuoden taloudellista toimeliaisuutta lievästi tukeva linja saa myös asiantuntijoiden hyväksynnän. Yritykset tarvitsevatkin menestyäkseen hyvän ja ennakoitavan toimintaympäristön. Siksi saavutettavuutta niin kiskoilla kuin kumipyörillä parannetaan joka puolella Suomea. Osaamisen vahvistaminen, se on kasvun keskeisin elinehto. Siksi pääministeri Marinin hallitus jatkaa koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautusta, ja jos eduskunta tällä viikolla niin päättää, niin koulutukseen ohjataan ensi vuodelle 350 miljoonaa lisäeuroa. [Ben Zyskowicz: Loistavaa! — Välihuutoja] Myös työelämää pitää kehittää ja parantaa, ja siksi nyt vihdoin puututaan tarpeettomiin nollatuntisopimuksiin ja niihin liittyviin epäkohtiin. Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyystavoite on kova, mutta niin sen pitää ollakin. [Keskeltä: Juuri näin!] Vaikeuskerroin kasvaa, mitä lähemmäksi tuota tavoitetta etenemme. Kaikki työllisyyskeinot eivät varmasti tule olemaan helppoja, mutta ei ole itsetarkoitus tehdä vaikeita vaan oikeita päätöksiä. Palkkatuen käyttöä lisätään, menestyksekkäät kuntakokeilut käynnistyvät, ja lisää työllisyystoimia valmistellaan joka päivä. [Toimi Kankaanniemi: Hitaasti!] Työllisyysasteen nosto on yhteinen ponnistus. Sopimusyhteiskuntaa pitää vaalia, sillä työmarkkinoiden toimivuudella on tässä ratkaiseva merkitys. Yhteiseen työhön tarvitaan kaikkien panosta, niin elinkeinoelämän, palkansaajien, yrittäjien kuin maataloustuottajienkin. Keinojen löytämisessä myös oppositiolla voi olla oma rakentava roolinsa. [Antti Kurvinen: Kuunnelkaa nyt!] Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan ja sen kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, taloudesta ja työllisyydestä huolehtiminen [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] sekä oikeudenmukaisuuden vahvistaminen on mahdollista yhdistää. Nyt on tekojen aika. Tähän tarvitaan luottamusta, yhteistyötä ja viisautta. Olemme tähän valmiit.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-12-16T12:18:49,2019-12-16T12:24:22,Hyväksytty,1.1 2019_83_4,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kun kansa äänesti eduskuntavaaleissa viime keväänä, oli kaikille selvää, että SDP:n pääministeriehdokas oli Antti Rinne. Näin Rinteestä tulikin vaalivoiton jälkeen hallitustunnustelija. Silloin käytiin teatterimaiset hallitusneuvottelut, joissa ei neuvoteltu tulevan hallituksen kokoonpanosta tosissaan vaan vihervasemmisto oli sulkenut vaalien toiseksi suurimman puolueen, perussuomalaiset, ulos heti kättelyssä. Nyt näimme hiljattain vanhan hallituksen kaaduttua toiset tuollaiset teatterimaiset hallitusneuvottelut, joissa kaikki tiesivät, että niitä ei käydä tosissaan, vaan ne olivat läpihuutojuttu. Demokratian kannalta on surkeaa, että sekä toiseksi suurin että kolmanneksi suurin puolue on jätetty pois hallituskokoonpanosta. Demokratian kannalta on surkeaa, että pääministeri Marinin valitsi kansan sijaan sosiaalidemokraattien puolue-eliitti. [Antti Kurvinen: Lue perustuslakia!] Demokratian kannalta on surkeaa, että keskustan äänestäjät petettiin ja keskustan vallanhimosta tuli [Antti Kurvinen: Paksua!] vihervasemmistohallituksen kasassa pitävä liima. Nyt Marinin hallitus jatkaa suoraan [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] sitä Suomelle haitallista politiikkaa, mihin Rinteen hallitus jäi. [Jukka Gustafsson: Ei se siltä kuulostanut!] Hallitus on viemässä Suomea turmioon ja vieläpä vastoin kansan tahtoa, sillä kansa ei äänestänyt tämän hallituskokoonpanon puolesta. [Keskeltä: Enemmistö äänesti!] Kansa ei äänestänyt Sanna Marinia pääministeriksi. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Puhemies Matti Vanhanen: Edustaja Taviolla on puheenvuoro.] Marin ei käynyt eduskuntavaaleihin pääministeriehdokkaana, ja mikäli olisikin käynyt, ei SDP todennäköisesti olisi pääministeripuolue. Olisi palvelus demokratialle, jos Rinteen eroilmoituksen myötä olisi järjestetty uudet eduskuntavaalit. [Antti Kurvinen: Lue perustuslakia!] Koska näin ei tehty, ei voida osoittaa, että tämä hallitus ja Marinin pääministeriys ovat ansainneet kansan luottamuksen. Tämä voitaisiin mitata uusilla, ennenaikaisilla eduskuntavaaleilla, mutta vihervasemmisto pitää ennemmin kiinni vallastaan [Keskeltä: Ja perustuslaista!] kuin kuuntelee kansan ääntä. Hallitusohjelmaan ei tehty yhtään parannuksia, ja koko hallituksen eroaminen sekä uuden hallituksen muodostaminen osoittautuivat silkaksi poliittiseksi teatteriksi. Juuri eronnut ministeri Paatero nimitettiin heti takaisin ministeriksi, ennen kuin presidentti oli ehtinyt edes myöntää hänelle eroa. Antti Rinne taas hyppäsi suoraan varapuhemieheksi sen jälkeen, kun oli ensin menettänyt luottamuksen. [Jukka Gustafsson: Hänet valittiin, ei hypännyt!] Tämä on täyttä kansan aliarviointia. Perustuslain mukaan ministereiden on oltava rehelliseksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Kyse on kelpoisuusvaatimuksesta, jolla ei taida enää olla paljoakaan merkitystä. Politiikan uskottavuus on kriisissä. Samaan aikaan meitä uhkaavat uudet vaaran vuodet, kun vihervasemmiston katastrofaalinen politiikka jatkuu. [Jukka Gustafsson: Onko mitään omia linjauksia teillä?] Työllisyystoimet loistavat yhä poissaolollaan. [Antti Kurvinen: Missä teidän?] Viennin ja talouskasvun turvaamisen sijaan hallitus keskittyy EU-pöydissä nöyristelyyn ja ilmastovouhotukseen. Arvoisa puhemies! SDP:n ja keskustan suhmurointi on johtanut Suomen edun vastaiseen hallitusohjelmaan. Hallituksen politiikalla on suomalaisten asumisen ja autoilun kustannuksia entisestään nostava vaikutus. Hallitus myy valtion omaisuutta, kiristää verotusta, heikentää ostovoimaa ja ottaa aina vain lisää velkaa. Perussuomalaiset ovat erittäin huolissaan siitä, että aikana, jolloin Suomen tulevaisuuden ja maamme turvallisuuden kannalta eletään kriittisiä aikoja, on vallan kahvassa keskustan tuella tämä katastrofaalinen vihervasemmistohallitus. [Välihuutoja]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-12-16T12:24:25,2019-12-16T12:29:01,Hyväksytty,1.1 2019_83_5,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Aluksi toivotan onnea ja voimia, jaksamista uudelle pääministerille vaikeana aikana työssänne isänmaan puolesta. Aika on vaikea, ja tämä joulukuu on ollut hyvinkin poikkeuksellista aikaa suomalaisessa politiikassa. Viime viikonloppuna kymmenet ihmiset tulivat minua tapaamaan ja sanomaan, että politiikka näyttää todella sekavalta, tehkää jotakin. Talous, työllisyys, Posti-case, hallituskriisi ja viimeisenä sekavuus al-Hol-kysymyksessä ovat syöneet suomalaisten luottamusta hallitukseen ja politiikkaan yleensä. Tuoreen hallituksen ensimmäinen tehtävä onkin luottamuksen palauttaminen ja hallituksen toimintakyvyn palauttaminen. Haluamme antaa pääministeri Marinille reilun mahdollisuuden, vaikka ensimmäisten päivien perusteella näyttää siltä, että hallituksen haparointi jatkuu. Kokoomus tulee arvioimaan hallitusta sen tekojen perusteella: [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] Saatteko nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden laskuun? Pystyttekö parantamaan ikäihmisten palveluita? Pidättekö suomalaisille antamanne turvallisuuslupauksen ja lisäätte poliisien määrää? Teettekö aidosti vaikuttavia ilmastotoimia? Saavatko suomalaiset työtä, ja loppuuko velaksi eläminen? Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen kaatumisen jälkeen oli selvää, että hallituspuolueet pyrkivät jatkamaan nykyisellä pohjalla. Sille löytyi eduskunnan enemmistö, vaikka vaihtoehtojakin olisi ollut. Hallituspuolueilla olisi ollut hyvä mahdollisuus tässä tilanteessa korjata hallitusohjelmaa, mutta näin ei tehty. Entinen meno hulppean huvilan rakennustyömaalla jatkuu, hiekalle rakentamista jatketaan, vaikka perusta ei ole kunnossa. [Eduskunnasta: Samat lirkuttelijat pihalle!] Suurin ongelma Marinin hallituksen ohjelmassa on se, että talouden perusta pettää. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nykyisellä kehityksellä julkinen talous on 5 miljardia alijäämäinen vaalikauden lopussa. Velkaantuminen on kääntynyt selvään kasvuun jo nyt, vaikka talous vielä kasvaa. Työllisyystavoite on tällä hetkellä arvioiden mukaan 68 000 työllisen päässä. Surullista on, että kun teidän pitäisi tehdä työllisyystoimia, niin hallituksen talousarvioesitys heikentää työllisyyttä noin 5 000 työllisellä. [Paavo Arhinmäki: Väärä tulkinta!] Kun perustukset pettävät, myös ohjelman muut tavoitteet murenevat. Tämä hallituspohja ei pysty tekemään ratkaisuja, joilla hyvinvointiyhteiskunta turvataan lapsillemme. Tämä on vakavin syy sille, miksi tulemme äänestämään huomenna hallituksen luottamusta vastaan. Arvoisa puhemies! Mitä sitten pitäisi tehdä? Kokoomus esitti marraskuussa oman vaihtoehtonsa hallituksen vasemmistolaiselle politiikalle: Ensimmäiseksi lisätään tuloja. Vaihtoehtomme keinoilla Suomeen saadaan noin 60 000 uutta työpaikkaa. Me tarvitsemme nämä työpaikat, jotta rahat riittävät laadukkaaseen koulutukseen, perheiden palveluihin ja ikäihmisten hyvään hoivaan. [Eva Biaudet: Lapset eivät voi odottaa!] Toiseksi kevennetään verotusta. Palkasta ja eläkkeestä pitää jäädä enemmän käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Suomen pitää olla kannustava yhteiskunta. Siksi esitämme vaihtoehdossamme työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla, kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75 vuoden ikäisille korotusta kotitalousvähennykseen. Kolmanneksi tehdään oikeita tulevaisuusinvestointeja. Hallitus aikoo jakaa omaisuusmyyntitulot kertaluontoisesti yli sataan eri kohteeseen sekä käyttömenoihin. Me panostaisimme miljardin korkeakouluihin ja kaksi miljardia suurten raidehankkeiden päättäväiseen edistämiseen. Meidän vaihtoehtomme osoittaa, kuinka valtava vaikutus paremmalla työllisyydellä on. Koko julkinen talous vahvistuu yli kahdella miljardilla. Voimme keventää ihmisten verotusta ja otamme miljardin vähemmän velkaa, ja silti rahaa riittää vielä tärkeisiin kohteisiin. Eli neljänneksi kokoomus tekee vaihtoehdossaan panostuksia suomalaisten suurimpiin huoliin: nuorten tulevaisuuteen, hoivaan ja turvallisuuteen. Terapiatakuu voimaan, lisää poliiseja ja ikäihmisille hoitajia. Tulevaisuutta rakennamme panostamalla pysyvää rahaa perusopetukseen, lukioihin, ammatilliseen opetukseen ja tutkimukseen. Myös ilmastotoimissa kokoomuksen vaihtoehto on hallitusta kunnianhimoisempi. Meille talouden kasvu ja päästöjen vähentäminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan tukevia vaihtoehtoja. Punavihreän vasemmistohallituksen politiikalle on siis vaihtoehto — vastuullinen, moderni vaihtoehto. Arvoisa puhemies! Hallitus on viime viikkoina ollut vaikeuksissa. Vaikeudet johtuvat vakavista asioista, mutta lisää on edessä, jos nykyinen linja jatkuu. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus uhkaa rapautua, jos taloudellinen pohja hallituksen ohjelmalta pettää. Näistä syistä ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä hallitusohjelma ei turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta 2020-luvulla eikä kannusta suomalaisia ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-16T12:29:04,2019-12-16T12:35:16,Hyväksytty,1.1 2019_83_6,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime ajat ovat olleet poikkeukselliset. Hallituksen rivakka uudelleen järjestäytyminen aiemman hallitusohjelman ja hallituspohjan päälle osoitti, että suomalaisessa tavassa toimia pystytään ratkaisuihin. Se on kuitenkin myönnettävä, että sekavaltahan tämä on varmasti näyttänyt kodeissa ja työpaikoilla kautta Suomen. Siksi uudelleen järjestäytyneen hallituksen on toimittava asiassa kuin asiassa niin, että se voi tämän talon tuen lisäksi saada luottamuksen suoraan suomalaisilta. Myös eduskunnan on pystyttävä parempaan. Arvoisa puhemies! Maailma on sellaisessa jamassa, että varmaa yhä enemmän on vain epävarma. Siksi maan asioihin tarvitaan selvyyttä luovaa, yhteiskuntaan vakautta rakentavaa ja suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen lisäävää politiikkaa. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että viiden puolueen viime keväänä sopima hallitusohjelma antaa tällaiseen politiikkaan kaikki mahdollisuudet. Tuolta ihmisten arjesta kaikki lähtee. Ilman töitä oleville nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille on saatava töitä. [Ben Zyskowicz: Paljonko on saatu?] Siksi ihmisten työllistämistä ja työllistymistä on edelleen helpotettava. [Ben Zyskowicz: Paljonko on helpottunut?] Tärkein ratkaisu on työpaikoilla tapahtuvan paikallisen sopimisen lisääminen. [Ben Zyskowicz: Paljonko on lisääntynyt?] Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus tekee tarvittavat ratkaisut viime kädessä itse, jos kolmikantaiset työryhmät eivät niitä saa aikaan. Luotamme kuitenkin siihen, että työmarkkinaosapuolet kantavat vastuunsa etenkin, kun Suomen talouden näkymät ovat hitusen paremmat kuin vielä aiemmin ennustettiin. Arvoisa puhemies! Työllistävämmän Suomen rakentaminen on ilman muuta Marinin—Kulmunin hallituksen päällimmäisin tehtävä. Toinen iso tehtävä on tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen. Kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Tämä on se vaalikausi, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on saatava tehtyä, kansanvaltaisten maakuntien pohjalta. On kestämätöntä, että parempiosaiset pääsevät nopeasti lääkäriin työterveyshuoltoon tai yksityiselle samaan aikaan, kun heikompiosaiset jonottavat jopa viikkoja terveyskeskuksen vastaanotolle päästääkseen. Perusterveydenhuolto on laitettava viimein kuntoon. Keskustan eduskuntaryhmälle uudistus onkin ennen kaikkea tasa-arvouudistus. Kuntatalouden heikentyminen uhkaa heikentää ihmisten arjen palveluja. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen on kuntaministeri Paateron johdolla valmisteltava nopeasti ohjelma, jolla kuntataloutta parannetaan ja turvataan arjen palvelut — päiväkoti, peruskoulu, vanhustenhoito — mahdollisimman tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle. [Ben Zyskowicz: Ei se ohjelmalla hoidu!] Palvelujen lisäksi on parannettava etenkin heikompiosaisten toimeentuloa. On annettu ymmärtää, että edellinen hallitus ei saanut oikein mitään aikaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Ensi vuoden alussa korotetaan niin pienimpiä eläkkeitä kuin pienimpiä vanhempainpäivärahoja sekä lapsilisiä. Tällä oikeudenmukaisella linjalla on jatkettava. Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että syntyvyyden laskusta ”säästyvät” rahat käytetään lapsilisien tuntuvaan korottamiseen. [Timo Heinonen: Ensi vuonna jo!] Lapsiperheköyhyys on yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia. Keskustan eduskuntaryhmän tavoite on sen poistaminen. Arvoisa puhemies! Työllistävämmän ja tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen tarkoittaa koko maata. Elämisen edellytykset on turvattava myös niillä seuduilla, jotka riutuvat. Teitä, ratoja ja muita väyliä on kunnostettava ja rakennettava kautta Suomen. Eriasteisia koulutusmahdollisuuksia on oltava tarjolla lapsille ja nuorille kaikissa maakunnissa. Toivon näköaloja on ylipäätään luotava tasa-arvoisesti kaikkialle maahan. Kun ihmiset kokevat, että hallitus pitää aidosti koko Suomen ja kaikkien suomalaisten ja ennen muuta heikompiosaisten ihmisten ja seutujen puolta, se voi saada myös heidän luottamuksensa. Nämä ovat myös ne syyt, miksi olemme puolueena mukana juuri tässä hallituksessa. Samalla pidämme huolta siitä, että Suomen taloutta hoidetaan järkevästi ja ennen muuta yrittäjät voivat nukkua yönsä rauhassa. Arvoisa puhemies! Suomi ei siis ole heilahtanut viime vaalikauteen verrattuna oikealta vasemmalle, vaan pysyy keskellä. [Ben Zyskowicz: Ihan tosi? Kas, kun muut eivät ole sitä huomanneet!] Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitusohjelmalle ja laittaa voimavaransa ihmisten arjen parantamiseen ja yhteisten ongelmien ratkaisemiseen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1382,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2019-12-16T12:35:19,2019-12-16T12:40:27,Hyväksytty,1.1 2019_83_7,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,Tämä onkin mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua. [Naurua],PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_8,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää”. Minna Canthin lausahdus kuvaa hyvin uuden hallituksen alkua. Tällaista alkua ei ole varmasti saanut yksikään hallitus tämän maan historiassa. Opposition kritisoidessa lähes jokaista askeltamme ja yrittäessä kaataa hallituksen heti sen valinnan jälkeen suomalaisten naisten nousu johtoon on levinnyt inspiroivana uutisena ympäri maailman. Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Hillary Clinton ja komission puheenjohtaja von der Leyen kehuvat Suomea kilpaa sosiaalisessa mediassa. Maailmalla rokkitähdet jakavat viestiä hallituksemme johtajista. Suositun The Daily Show’n juontaja epäilee Suomen olevan Wonder Womanin salainen paratiisisaari. Uuden hallituksemme johtajat ovat yhdessä antaneet kasvot toivon ja tasa-arvon politiikalle. He luovat uskoa siihen, että keskellä itsekkyyden ja äärioikeiston nousua toisenlainen ääni kuuluu nyt vahvana, ja se ääni kuuluu Suomesta. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen suurin tavoite on jälleenrakentaa Suomesta ilmastokestävä hyvinvointivaltio. Eilen päättynyt Madridin ilmastokokous oli surullinen pettymys. Ilmastotoimia tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. Kaikkien on tehtävä nyt enemmän. Tämä hallitusohjelma on ilmastonmuutoksen torjumisessa kunnianhimoisempi kuin yksikään aiempi. [Timo Heinosen välihuuto] Joka perjantaina Eduskuntatalon portailla tulevaisuutensa puolesta lakkoilevien koululaisten rinnalle ovat nousseet myös isovanhemmat. Me kuulemme heitä, ja me kuulemme tutkijoita. Tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 on kova tavoite, [Ben Zyskowicz: Missä ovat teot?] emmekä ole vielä sillä tiellä, mutta tästä tavoitteesta me emme jousta. [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen teot?] Myös kuudennen sukupuuttoaallon torjuminen otetaan vihdoin tosissaan. Nyt suojellaan enemmän metsiä, soita ja vesiä kuin koskaan aikaisemmin. [Välihuutoja] Jo nyt romutettu soidensuojeluohjelma on herätetty henkiin. Sadan miljoonan euron panostus luonnonsuojeluun on historiallinen. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikkaa ohjaa eriarvoisuuden torjuminen. Hallitusohjelma vähentää köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja. Perusturvaa on jo päätetty nostaa. Sosiaaliturvauudistus aloitetaan. Opintoraha sidotaan indeksiin. Erityisen tärkeää on lapsiperheköyhyyden vähentäminen — Suomessa liian moni lapsi elää köyhyydessä. Siksi me mittaamme onnistumisemme myös siinä, miten onnistumme nostamaan niitä kaikkein pienimpiä. Tämä hallitusohjelma rakentaa lapsi- ja perheystävällistä Suomea. Arvoisa puhemies! Tehokkain keino puuttua eriarvoistumiseen on panostaa tasa-arvoiseen koulutukseen. Koulutuksen tasa-arvon on annettu Suomessa rapautua jo vuosia. Oppimiserot kasvavat ja osaamistaso laskee. Koululaisemme ovat edelleen maailman huippuja, mutta liian moni voi aivan liian huonosti. Silti koulutuksesta on leikattu vuosi toisensa jälkeen. Nyt korjataan sitä, mitä on rikottu. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Siksi olemme jo päättäneet palauttaa jokaisen lapsen tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen, sillä koulutuksen merkitys ymmärretään vihdoin ja koulutukseen panostetaan jokaisella oppiasteella. Me teemme kaikkemme, että jokainen nuori tässä maassa saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Arvoisa puhemies! Aina kun tasa-arvoa edistetään, nousee vastarintaa. Nytkin oppositiopuolueiden riveistä on kirjoitettu huulipunahallituksesta tai Spice Girls ‑hallituksesta. Nämä naisjohtajia vähättelevät kirjoitukset kertovat sen, miksi feminismiä edelleen tarvitaan. Tässä maassa on aina ollut rohkeita edelläkävijöitä ja aina on ollut jarruttajia. On vastustettu naisten äänioikeutta ja raiskauksen kieltämistä avioliitossa. On vastustettu peruskoulua ja lasten tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. On vastustettu ilmastolakia ja ympäristön pilaamisen rajoittamista. Mutta suomalaisuuden ytimessä ovat rohkeat teot muiden puolesta. Ja nyt tätä maata johtavat rohkeat naiset, jotka eivät väistä vastuutaan. Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma korjaa sitä, mitä on rikottu. [Sebastian Tynkkynen: Onko hallitus feministinen?] Se nostaa niitä, joita on painettu alas. Se suojelee sitä, mikä on kaikkein arvokkainta. Siksi vihreä eduskuntaryhmä kannattaa tämän maailman parhaan hallitusohjelman hyväksymistä. [Sebastian Tynkkynen: Onko feministinen hallitus?]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-12-16T12:40:30,2019-12-16T12:45:48,Tarkistettu,1.1 2019_83_9,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aika monelta on varmasti jäänyt huomaamatta, että viimeisen parin viikon aikana on tehty päätökset perusturvan ja pienten eläkkeiden tasokorotuksista, aktiivimallin poistamisesta ja täysipäiväisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille. [Jukka Gustafsson: Siinä niitä tekoja! — Välihuutoja oikealta] Nämä tavallisten ihmisten arkeen suoraan vaikuttavat asiat ovat jääneet yleisen poliittisen kuohunnan alle. Vasemmistoliiton ministerit Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen ovat toimineet esittelijöinä kaikissa näissä mainitsemissani muutoksissa, jotka olivat vasemmistoliiton keskeisiä vaatimuksia jo hallitusta muodostettaessa touko—kesäkuussa. [Arja Juvosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Pääministeri Sanna Marinin hallitus on saanut osakseen paljon myönteistä kansainvälistä kiinnostusta. Jo aikaisemmin hallitus on saanut positiivista kansainvälistä huomiota kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan. Suomesta tehdään hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. [Petteri Orpo: Vain teot puuttuvat! — Eva Biaudet´n välihuuto] Vaikka eilen päättynyt Madridin ilmastokokous oli pettymys, pitää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävää työtä jatkaa entistä tarmokkaammin. Tämä pitää tehdä oikeudenmukaisen siirtymän kautta. Ilmastonmuutoksen kustannuksia ei saa sälyttää pienituloisten niskoille, vaan toimien pitää olla sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia. Ilmaston lisäksi pitää huolehtia myös muusta ympäristöstä. Hallituksella onkin kunnianhimoiset tavoitteet luonnonsuojelun osalta, ja se näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Hallitusohjelmassa on tärkeät ja hyvät kirjaukset kaivoslain uudistamisesta. Myös edellinen eduskunta on yksimielisesti edellyttänyt kaivoslain pikaista uudistamista CETA-sopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Arvoisa puhemies! Vaikka ensi vuoden alussa tulee korotuksia eläkkeisiin ja perusturvaan, on se vasta ensimmäinen askel sosiaaliturvan parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Meidän kunnianhimon tasomme on huomattavasti korkeammalla. Sanna Marinin johtaman hallituksen yksi suurista tehtävistä on aloittaa sosiaaliturvauudistus. Vaikka kysymys on niin isosta hankkeesta, että se jatkuu vielä seuraavallakin eduskuntakaudella, on jo tämän hallituksen aikana syytä ottaa välietappeja ja käytännön parannuksia sosiaaliturvajärjestelmäämme. Myös perhevapaauudistus on toteutettava. Arvoisa puhemies! Pitkään jatkuneen leikkaamisen jälkeen koulutuksen kunnianpalautus alkoi jo viime kesänä, kun hallitus heti ensimmäisessä lisätalousarviossaan ohjasi merkittävästi lisärahoitusta muun muassa ammatillisille oppilaitoksille, jotka olivat kaikkein pahiten kärsineet edellisen kauden koulutusleikkauksista. Myös ensi vuoden budjetissa tulee lisärahoitusta kaikille koulutusasteille — yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Tämän hallituksen suuri koulutuspoliittinen hanke on toisen asteen opintojen todellinen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen asti. Tämä on valtavan iso tulevaisuuspanostus, joka näkyy vuosikymmenien päähän. Vaikka oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole sentään peruskoulu-uudistuksen suuruusluokkaa, on kysymys merkittävimmästä tasa-arvohankkeesta koulutusjärjestelmäämme sitten peruskoulu-uudistuksen. Arvoisa puhemies! Hallituksella on kunnianhimoinen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Tavoite on erittäin haastava, koska työllisyysasteen nousua viime eduskuntakaudella avittanut maailmantalouden kasvu näyttää hiipumisen merkkejä ja toisaalta, koska jokainen prosenttiyksikkö ylöspäin työllisyysasteessa on aina vaikeampi kuin edellinen. Oleellista on se, etteivät tämän hallituksen keinot ole keppiä ja piiskaa. Me haluamme auttaa, tukea ja kouluttaa ihmisiä, jotta työttömät löytäisivät entistä helpommin työtä. Kokoomuksen jälleen vaihtoehtobudjetissaan esittämät leikkaukset työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen eivät ole todellisia ja kestäviä keinoja työllisyysasteen parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja painottaa muun muassa sotilaallista liittoutumattomuutta ja aseviennin lopettamista sotaa käyviin maihin sekä kehitysyhteistyön vahvistamista. Sen päälle on hyvä rakentaa tulevaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee vahvasti Sanna Marinin hallitusta tulevaisuuteen tähtäävässä työssään.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-12-16T12:45:50,2019-12-16T12:51:13,Hyväksytty,1.1 2019_83_10,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Ärade talman! När det blev klart att Sanna Marin skulle bli Finlands nästa statsminister spreds det över världen på nolltid en bild av Finland som föregångsland med kvinnor på ledande poster i alla fem regeringspartier. Det är unikt och historiskt och jag vill också uppfatta det som en positiv signal om nystart för fempartiregeringen som har ett regeringsprogram som socialt, ekonomiskt och ekologiskt hör till de mest dynamiska i världen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-16T12:51:18,2019-12-16T12:52:00,Hyväksytty,1.1 2019_83_11,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituskriisissä on koeteltu kansalaisten luottamusta politiikkaan. Moni kysyy, ajavatko poliitikot tämän maan vai vain oman puolueensa etua. Uusvanhan hallitusohjelman pohja rakentuu sen oletuksen varaan, että talouden kasvusuunta jatkuu. Jo keväällä oli tiedossa, että näin tuskin käy. OECD varoitti marraskuun ennusteessaan, että vuonna 2021 Suomen bruttokansantuote laskisi 0,9 prosenttia. Päivitetty hallitus aloittaa tilanteessa, jossa lakot ja epävarmuus työmarkkinoilla vaikuttavat suoraan vientituloihin ja verokertymään. Keskeisten vientimaidemme, kuten Saksan, talous on hiipumassa ja teollisuutemme tilauskirjat ohenevat. Tuotantolinjoja on ajettu alas lakoista riippumatta. Lisäksi esimerkiksi suomalainen teräs kilpailee edelleen samoilla markkinoilla huomattavasti kilpailukykyisemmän mutta monin verroin saastuttavammin tuotetun kiinalaisen teräksen kanssa, ja tätä ei ilmastokaan kiitä. Samoin kolmen miljardin tulevaisuusinvestointeihin on kirjattu suuri joukko normaaleja juoksevia menoja. Jo ensi vuoden budjetissa niin sanottuja tulevaisuushankkeita rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä. Voimmeko luottaa, että hallitus tekee viisaita ja suomalaisten etua palvelevia päätöksiä? [Maria Guzenina: Voimme!] Omistajapolitiikkaan tarvitaan ryhtiä, ei enää sotkuja. Hallituksen talouslaskelmat on tehty sen varaan, että työllisyysaste saadaan nostettua 75 prosenttiin. Toimet ovat ristiriidassa tavoitteen kanssa. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen heikentää työllisyyttä ja lisää harmaata taloutta. Polttoaineveron korotukset syövät niin ikään ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta. Pääministerin aiempi visiointi kuuden tunnin työpäivästä herättää myös huolen, sillä Suomi tarvitsee menestyäkseen työtä ja yrittämistä enemmän, ei vähemmän. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat juuri niitä, joissa syntyy uusia työpaikkoja, ja niitä syntyisi vielä enemmän, jos työpaikoilla voitaisiin sopia nykyistä joustavammin paikallisista työehdoista. Työllisyyttä parannettaisiin uudistamalla sosiaaliturvaa, ottamalla käyttöön KD:n kannustava perusturvamalli, joka tekee työttömälle työn vastaanottamisen aina kannattavaksi. Myös sote-uudistus olisi tärkeä saada viimein etenemään. Tämän kohdalla on ollut huolestuttava hiljaisuus. Ja olemme koko syksyn odottaneet Rinteen hallituksen lupaamaa lakiesitystä hoitajamitoituksesta, mutta nyt on käynyt ilmi, että se ei valmistukaan tänä vuonna. Pelkät pykälätkään eivät muutu hoitaviksi käsiksi, vaan tarvittaisiin riittävä rahoitus, josta ei ole mitään tietoa. On kestämätöntä, että talousvaikeuksissa painivat kunnat irtisanovat tai lomauttavat henkilöstöään samaan aikaan kun hoitajia tarvittaisiin lisää. Arvoisa hallitus, tämä on hoidettava, muuten luottamus demokratiaan horjuu pahasti, sillä kaikki puolueet ennen vaaleja lupasivat vanhuspalvelut kuntoon. Hallituspohjan ideologiset linjaukset näkyvät ehdotuksessa translaista, jossa sukupuolen vaihtaminen eriytetään lääketieteellisestä arviosta ja hoidoista henkilön omaan ilmoitukseen ja kokemukseen perustuvaksi. Tämä ei palvele lapsen etua. On uskaliasta ja luonnontieteen näkökulmasta ristiriitaista, jos äitiyden ja isyyden käsitteet irrotetaan biologiasta. Harhaanjohtavaa argumenttia pakkosterilisaatiosta ei pidä niellä — ei sitä nykyisessäkään prosessissa ole. Lisääntymiskyvyttömyys seuraa siitä, jos lääkehoitojen ja leikkausten avulla kehoa yritetään muuttaa vastakkaisen sukupuolen kaltaiseksi. Syntyvyyden rajun laskun kääntäminen vaatii pikaisia toimia, ei pelkkiä työryhmiä tai strategioita. Perheitä ei tule holhota valtiovallan määräämillä perhevapaiden kiintiöillä, vaan äideillä ja isillä tulee olla oikeus päättää, miten lastenhoito järjestetään. Viestit lasten ja nuorten pahoinvoinnista on otettava vakavasti. Perheet ja lapset tarvitsevat entistä enemmän tukea, sillä lopulta koko yhteiskunnan hyvinvointi rakentuu perheiden hyvinvoinnin varaan. Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen ero ja Marinin hallituksen muodostaminen antoivat hallituspuolueille mahdollisuuden tarkistaa hallitusohjelmaa vastaamaan talouden tilaa ja asiantuntijoiden näkemyksiä tarvittavista työllisyystoimista. Marinin hallitus ei muuta pilkkuakaan, millä valitettavasti on kallis hinta. Kannatan edustaja Orpon ehdotusta epäluottamuslauseeksi.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-12-16T12:56:53,2019-12-16T13:02:08,Hyväksytty,1.1 2019_83_12,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Toivotan onnea uudelle pääministerille ja jaksamista vaativaan tehtävään. Uusi Sanna Marinin johtama hallitus menetti juuri loistavan tilaisuuden. Sillä olisi ollut täydellinen hetki kirjoittaa hallitusohjelma uusiksi. Rinteen hallitusohjelman parasta ennen -päiväys meni jo. Selitän, miksi: Alun perin Rinteen hallituksen ohjelma oli hyvä, ennen kaikkea tavoitteiltaan: lisää työllisyyttä, ilmastopolitiikka kuntoon, samoin valtiontalouden tasapaino. Sen sijaan sen keinot olivat ja ovat lopulta väärät. Se nähdään jo nyt. Työllisyys ei ole kasvanut, toimet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ovat riittämättömät ja talous ei ole tasapainottunut. Suurin ongelma tuon ristiriidan taustalla oli SDP:n halu saada hallitus kasaan hinnalla millä hyvänsä. Siksi koalitiossa päädyttiin lopulta ennen kaikkea torppaamaan toisten ideoita, kun yleensä hallitusohjelmaan jokainen hallituspuolue saa läpi yhden oman kuningasideansa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Nyt osalliset keskittyvät varmistamaan, että mitään ei varmasti tehdä. Ei saa puuttua turpeeseen, ei saa muuttaa verotusta, ei saa tehdä aidosti uusia työllistämiskeinoja. Mitään uutta hallituksella ei ole maailman myllerrykseen tarjota. Sen toimet ovat käsittäneet vain edellisen hallituksen päätösten kumoamisia ja velkarahan jakamisen eri tahoille. Nämä puutteet korostuvat nyt entisestään, kun kansainvälinen talouden tila ja epävarmuus heijastuvat Suomeen aivan eri tavalla kuin vielä keväällä. Samalla on käynyt ilmeiseksi, että hallitus asetti aivan liikaa toivoa kolmikantaisiin työryhmiin, joiden työn pohjalle jo tammikuussa pitäisi syntyä uusia ratkaisuja. Lauantaina Akavan Sture Fjäder paljasti MTV:n haastattelussa, että työryhmistä ei ole ihmeitä odotettavissa. Myös Fjäder penäsi hallitukselta jo omia toimia ja ehdotuksia sen varalle, että kolmikantaisesta uudistuksesta ei saada sopua. Johtopäätös on luonnollisesti se, että juuri nyt hallituksen olisi pitänyt löytää oma visio, oma linja, jolla Suomea luotsattaisiin menossa olevan murrosajan läpi. Näin ei näytä olevan tapahtumassa, mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Muutos vaatii kuitenkin paljon. Se vaatii esimerkiksi sellaista johtamisen kulttuuria ja yhteistyön tapaa, jossa toteutuu kaksi asiaa: ensinnäkin oman eturyhmän eduista pitäisi olla valmis tinkimään yhteisen hyvän vuoksi, toiseksi päättäjän pitää olla valmis kestämään syntyvä somekohina. Arvoisa puhemies, ärade talman! Nyky-yhteiskunta ei kaipaa yhtä vahvaa johtajaa vaan monta sellaista. Aikamme kaipaa johtajia, jotka eivät tee päätöksiä kabineteissa vaan vuorovaikutuksessa kaikkien intressiryhmien kanssa mutta jotka eivät myöskään säntäile äänestäjien päiväkohtaisien tuntemuksien perässä. Jatkuvan vuorovaikutuksen ja sosiaalisen median aikana palaute äänestäjiltä on äkäistä ja nopeaa. Siksi päättäjiltä vaaditaan paitsi avoimuutta myös kykyä pysyä yhtenäisinä kohinan yläpuolella. Paras esimerkki olisi ollut tehdä hallitusohjelma, joka kokeilee uudistuksia epävarmuudesta huolimatta ja jossa selkeästi on valittu ykköshankkeet. Näin ei aiota tehdä. Se on virhe. Nyt hallitus kumartaa joka suuntaan, mutta se ei huomaa pyllistävänsä samalla toisaalle. Hallitus voisi myös toimia toisin. Se voisi esimerkiksi alkaa puhua totta, jotta edessämme ei ole jälleen uusia kriisejä, joiden vuoksi politiikka menettää uskottavuuttaan. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä idea!] Toisekseen hallitus voisi antaa meille tulevaisuudennäkymiä, luoda vision ja tehdä reippaita toimia. Pidätte vaikka Tallinnan-risteilyn, johon voin tulla mukaan konsulttina. [Naurua] Muistuttaisin teitä työpajassa, että uudet työpaikat syntyvät aina yrityksiin. [Välihuutoja] Yrittäjät ovat ne, jotka todella voivat auttaa hallitusta sen tavoitteessa. Yksi asia on, että heitä kannattaa kuunnella ja helpottaa esimerkiksi paikallista sopimista. Toinen tämän hetken ongelma on, että investointeja ei tehdä. Myös siihen hallituksella on voima vaikuttaa. [Keskeltä: Tuplapoistot!] Investointeja voisi vauhdittaa esimerkiksi niin, että yritys maksaisi vähemmän yhteisöveroa, jos se investoi. Yksin-yrittäjän alvirajaa voisi vielä nostaa enemmän. Keinoja siis kyllä on. Näiden lisäksi hallitus keksii varmasti omiakin keinoja, kunhan brainstormaatte jossain pubissa Tallinnassa, [Eva Biaudet: Missä?] ja kun teiltä selvästi puuttuu sisäistä luottamusta, niin käytte laulamassa vaikka karaokea hyvässä hengessä. [Naurua] Sama lyhyesti: tehtäisiin nyt edes jotain, kun nyt ei tehdä missään mitään. Kesällä annoin hallitusohjelmalle mahdollisuuden. Kun nyt huomaan, miten sitä yritetään toteuttaa, en voi sitä enää antaa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-16T13:02:15,2019-12-16T13:08:15,Hyväksytty,1.1 2019_83_13,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Pääministeri, enintään 5 minuuttia, ja tämän jälkeen siirrymme vastauspuheenvuoroihin, joita voi pyytää painamalla V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_14,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Haluan kiittää tätä salia tähänastisesta keskustelusta. Tein muistiinpanoja eri ryhmien huomioista, ja tässä vastauspuheenvuorossani haluan ennemmin keskittyä niihin yhteisiin asioihin, joista tässä salissa hallitus—oppositio-rajat ylittävästi voisimme löytää yhteisiä näkemyksiä ja yhteisiä tavoitteita yhteiselle maallemme. Me olemme varmasti samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee tuottavuusloikan. Tarvitsemme investointeja elinkeinorakenteen uudistamiseksi. Olen samaa mieltä edustaja Harkimon kanssa siitä, että me tarvitsemme yrityksiä, me tarvitsemme yrittäjiä, me tarvitsemme niitä toimijoita, jotka luovat tähän maahan työpaikkoja. Meidän pitää omissa toimissamme huomioida niin yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, pienet ja keskisuuret yritykset, kasvuhakuiset yritykset kuin suuretkin yritykset. Ei ole vastakkaista yritysten ja työntekijöiden välillä, on paljon yhteisiä intressejä. [Sebastian Tynkkynen: Itsestäänselvyyksiä!] Hallitusohjelmasta näitä tekoja myös löytyy, ja niiden eteen me teemme töitä. Olemme yhtä mieltä myös siitä, että osaamiseen ja koulutukseen on panostettava. Suomi on pieni maa Euroopan laidalla, me emme pärjää millään muulla kuin korkealla osaamisella, koulutuksella, sillä, että tässä maassa tehdään asioita paremmin kuin muualla. Tähän meidän historiallinen menestyksemme on perustunut, ja siihen se tulee perustumaan myös tulevaisuudessa. Olkoon siis yhteinen tavoitteemme koulutukseen satsaaminen ja panostaminen. Näitä tekoja hallitusohjelmasta löytyy. Uskon, että löydämme yhteisen ymmärryksen myös siitä, että vanhustenhoidon kriisi on tosiasia. Meidän ikäihmisemme ansaitsevat laadukasta hoivaa ja hoitoa, he ansaitsevat tekoja, jotka vahvistavat luottamusta siihen, että tässä maassa voi [Eduskunnasta: Itsestäänselvyyksiä!] ikääntyä ihmisarvoisella tavalla. [Sari Sarkomaan välihuuto — Arja Juvonen: Missä ne teot viipyvät?] Näitä tekoja hallitusohjelmasta löytyy ja näitä tekoja [Hälinää — Puhemies koputtaa] me tulemme tekemään. [Välihuuto] Olemme yhtä mieltä myös siitä, että infrastruktuuriin on panostettava. [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi hyvänen aika!] Suomen teihin, raiteisiin, väyliin tarvitaan lisää panostuksia ja lisää satsauksia. Yhteyksiä on kehitettävä kaikkialla Suomessa. Tähän työhön kutsun opposition mukaan. Me teemme yhteistä suunnitelmaa seuraavalle 12 vuodelle, miten Suomen infrastruktuuria kehitetään. Olkoon tämä meidän yhteinen tehtävämme ja tavoitteemme. Näitä tekoja myös hallitusohjelmasta löytyy. Ilmastotekoja tarvitaan. Tässä salissa on jonkun verran erimielisyyttä siitä, kuinka vakava uhka ihmiskunnalle ilmastonmuutos on, mutta uskon, että me voisimme [Juha Mäenpään välihuuto] löytää yhteisen sävelen siitä, että kun tekoja tehdään ja kun toimia tehdään, ne tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että pieni‑ ja keskituloiset eivät tässä muutoksessa kärsi, vaan että kaikki hyötyvät, että tässä samalla, kun teemme ilmastotekoja, luomme Suomeen uusia työpaikkoja, uutta elinkeinotoimintaa, vahvemman tulevaisuuden. Uskon, että tästä on löydettävissä yhteisymmärrys, ja hallitusohjelmassa tässäkin suhteessa on paljon tekoja sisällä. Suomi on meidän yhteinen maamme, ja haluan kutsua myös opposition mukaan tekemään työtä kestävämmän tulevaisuuden ja kestävämmän Suomen eteen. Hallitusohjelmasta löytyy paljon kirjauksia, joille varmasti on löydettävissä myös kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin tuki. Meillä on varmasti myös eroavaisuuksia, ja tiedämme, että näin on, mutta ehkä kaikissa asioissa ei kannata aina eroavaisuuksiin keskittyä, vaan myös löytää niitä yhteisiä tavoitteita, niitä yhteisiä tekoja, ja uskon, että se on se avainasia, kun suomalaisten luottamuksesta keskustelemme. Suomalaiset kaipaavat myös yhteistyön henkeä, he kaipaavat sitä, että me olemme tässä maassa yhdessä. Me haluamme yhdessä rakentaa parempaa Suomea. [Välihuutoja] Minä uskon hallitusohjelmaan, jonka viisi puoluetta ovat yhdessä rakentaneet. Se on hyvä ohjelma. Sen takia sitä ei ole ollut tarvetta tässäkään vaikeassa tilanteessa muuttaa. — Kiitoksia. [Välihuutoja]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-16T13:08:23,2019-12-16T13:13:31,Hyväksytty,1.1 2019_83_15,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,Nyt käymme minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_16,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmalla. Lähinnä Suomi on kokoaan suurempi maksaja maailmalla. Madridin ilmastokokous oli terveellinen muistutus realiteeteista. Se, että Suomi kiristää ilmastoruuvia omalla kohdallaan, ei saa saastuttajamaita tekemään samaa perässä. Jos Suomi haluaa toimia vaikuttavalla tavalla ilmastonmuutosta vastaan, meidän on toimittava juuri päinvastoin kuin tämä keskustan tukema sosialistihallitus aikoo tehdä. Suomen ei pidä rapauttaa teollisuutensa toimintakykyä suuruudenhullulla kansallisella ilmastopolitiikalla, koska juuri tämä ajaa tuotannon sinne, missä se saastuttaa kaikkein eniten. Luonnollisesti kyse on myös suomalaisten hyvinvoinnista ja kaikkien hyvien hankkeiden rahoituksesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-12-16T13:13:42,2019-12-16T13:14:44,Hyväksytty,1.1 2019_83_17,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta on nyt olennaista se, jonka pääministeri tuossa totesi, että hän ojentaa yhteistyön kättä oppositiolle, koska tämä tavoite, joka hallituksella on — siis tehdä Suomesta hiilivapaa 15 vuodessa ja tehdä se sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja samaan aikaan työllisyydestä huolehtien — on haastava, mutta myös jos tässä tämä hallitus onnistuu ja päästään oikealle polulle, niin siitä tulevat kyllä jälkipolvet kiittämään, ja tässä oppositiolla voi olla myös oma rakentava roolinsa. On selvää, että meillä on eroja oikeisto-opposition kanssa. Niin kuin viime viikolla nähtiin, esimerkiksi aktiivimalliäänestyksessä löytyi eroja. [Toimi Kankaanniemi: Ei!] Mutta tarvitaan myös yhteistä näkemystä. Mitä nyt tähän hallitusohjelmaan tulee, kun täällä on kyseenalaistettu, olisiko hallitusohjelma pitänyt avata ja purkaa, niin mielestäni kun nyt perusturvaa parannetaan, varhaiskasvatusta parannetaan antamalla jokaiselle lapselle yhdenvertainen oikeus, pieniä eläkkeitä korotetaan ja aktiivimalli puretaan, kysymys on siitä, jatketaanko tätä linjaa — ja me olemme vahvasti tämän linjan takana. Samaan aikaan tarvitaan lisää yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-12-16T13:14:44,2019-12-16T13:15:57,Hyväksytty,1.1 2019_83_18,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoin tuossa avauspuheenvuorossani, että haluan ja haluamme antaa pääministerille reilun mahdollisuuden, ja näin totisesti teemme, mutta samaan aikaan [Paavo Arhinmäen välihuuto] — edustaja Arhinmäkikin kuuntelee — meillä on oikeus kuitenkin kertoa, mitkä ovat meidän mielestämme ne ongelmat, joihin hallitusohjelma johtaa, jos sitä hallitusohjelmaa ei korjata. Me olemme takuuvarmasti valmiita tekemään yhteistyötä, jos me tunnustamme yhdessä ne ongelmat, jotka Suomi on kohtaamassa, ja ne virheet, jotka hallitusohjelmaan on rakennettu. Koska niitä työllisyystoimia ei ole, niin niille kaikille tärkeille asioille, kuten vanhustenpalveluille esimerkiksi, ei riitä riittävästi rahaa. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja. Me tarvitsemme kasvua. Me tarvitsemme verotuloja. Sitä kautta, pääministeri Marin, me pääsemme siihen kestävään Suomeen. Kestävä Suomi tarkoittaa sitä, että se on myöskin taloudellisesti kestävällä pohjalla. Taloudellisesti kestävä Suomi voi olla myöskin sosiaalisesti kestävällä pohjalla ja päinvastoin. Tällaiseen työhön me olemme valmiita. Tämä on vakava viesti, ja nyt haluaisin kuulla, mikä on teidän suunnitelmanne, koska nyt lykkääntyvät nämä tärkeät uudistukset taas alkuvuoteen, kehysriiheen. [Puhemies koputtaa] Mikä suunnitelma teillä on talouden ja työllisyyden perustan korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-16T13:15:57,2019-12-16T13:17:17,Hyväksytty,1.1 2019_83_19,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Luin eilen illalla arkkipiispa Paavalin elämäkertaa, ja siinä kerrottiin miten vanhasta Valamosta siirrettiin paljon meidän aineellista kulttuuriamme tälle puolelle Suomea, ja ymmärsin pienen hetken siinä, mitä tarkoittaa talvisodan henki. Itse ajattelen sillä tavalla, kun kuuntelen tätä keskustelua, että meidän pitäisi tästä joukkueesta löytää yhteisiä asioita, jotka vievät meitä turvallisesti 2020-luvulle. Minun mielestäni sellaisia ovat tietysti alueellisesti tasapainoinen kehitys, sivistys, perusturva, turvallisuus, ilmastoteot ja sitten tietysti työllisyys. Itse ajattelen samalla tavalla kuin pääministeri Marin tuossa hetki sitten, että näissä kaikissa asioissa varmasti on löydettävissä konkreettisia yhteisiä ajatuksia, ja kannatan vahvasti sitä, että myös oppositio tuo omia ehdotuksiaan reippaasti esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-16T13:17:17,2019-12-16T13:18:19,Hyväksytty,1.1 2019_83_20,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Madridin ilmastokokous oli pettymys, johon maailmalla ei olisi tällä hetkellä ollut varaa. Meillä on kuitenkin syytä olla ylpeitä siitä, millä tavalla EU osoitti johtajuutta Suomen johdolla tässä kokouksessa ilmastoasioissa. Jos se oli terve muistutus jostain, se oli terve muistutus nimenomaan siitä, että ilmastojohtajuutta tarvitaan. Hallituksen tavoite olla ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio on juuri tätä johtajuutta. Tässä salissa valitetaan helposti siitä, mitä ilmastotoimet tulevat meille maksamaan. Kuitenkin harvoin puhutaan siitä, mitä se tulee maksamaan Suomen taloudelle, jos ilmastotoimia ei tehdä, ja tämän hinnan maksavat kaikista koviten juuri heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. [Välihuutoja] Sen takia on tärkeätä, että ilmastotoimet tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti, juuri niin kuin pääministeri Marin puheenvuorossaan linjasi, [Sari Sarkomaa: Missä ne ilmastotoimet luuraavat, edustaja Kari?] koska tästä hyötyvät suomalaiset yritykset, tästä hyötyy Suomen talous ja tästä hyötyvät suomalaiset ihmiset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-12-16T13:18:19,2019-12-16T13:19:23,Hyväksytty,1.1 2019_83_21,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Lakimies, ryhmänjohtaja, edustaja Tavio on ilmeisesti lukenut viime aikoina enemmän iltapäivälehtiä kuin perustuslakia, kun hän kritisoi sitä, että nimenomaan perustuslain hengessä, perustuslain pohjalta lähdettiin siitä, että jokaisen eduskunnan pitää pyrkiä rakentamaan hallitus ilman vaaleja — enemmistöhallitus mielellään, ja jos se ei onnistu, vähemmistöhallitus. Mieluummin olemme perustuslaillisia kuin perustuslain henkeä vastaan. Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin näitä puheenvuoroja, niin hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa tuli aika selkeästi esille niitä konkreettisia, tavallisten ihmisten arkeen liittyviä parannuksia ja muutoksia, joita pitää tehdä. Ne jäivät aika lailla uupumaan opposition puheenvuoroista. Haluan nostaa esille ilmastonmuutoksen ja miten se voi olla juuri näitä tekoja. Green new deal tarvitaan — kestävästi luodaan uusia työpaikkoja ja entistä parempia liikenneyhteyksiä. Sillä huolehditaan, että Suomi on taloudellisesti, ilmastollisesti ja sosiaalisesti kestävämpi tulevaisuudessa. Meillä ei ole varaa menettää näitä työpaikkoja muualle. Ne menetetään, jos me emme ryhdy ilmastotoimiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-12-16T13:19:27,2019-12-16T13:20:37,Hyväksytty,1.1 2019_83_22,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Ärade talman! Talous luodaan yrityksissä, ja aina pitää keskittyä siihen, miten yritysilmapiiriä voitaisiin parantaa. Me tarvitsemme paljon nopeampia lupaprosesseja ulkomaista työvoimaa palkattaessa, koska on selvä — asiantuntijat ovat tästä varsin yksimielisiä — että tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Hallitusohjelmassa todetaan, että työllisyyden parantamiseksi ei suljeta pois mitään toimenpiteitä, ja siksi meidän eduskuntaryhmämme kysyy, missä määrin nyt hallituksen kokeneempi ministerikaarti, Lintilä ja Haatainen, joka istuu tärkeässä ministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä, voisi edistää sitä, että nyt näitä työllisyyskokeiluja rohkeasti lähdettäisiin toteuttamaan paikallisella tasolla kokeilujen kautta kunnissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-16T13:20:41,2019-12-16T13:21:35,Hyväksytty,1.1 2019_83_23,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet korostivat, että pilkkuakaan hallitusohjelmassa ei muuteta, [Paavo Arhinmäki: Ei edes pilkkuvirhettä!] mikä oli kyllä vahinko niin työllisyyspolitiikan kannalta kuin esimerkiksi perhe- ja väestöpolitiikan kannalta. Te ette ole huomioineet niitä uusia tietoja, jotka tänä syksynä ovat kertoneet siitä, että syntyvyys on romahtanut vielä nopeammin kuin keväällä ja alkuvuodesta luultiin. Eli tänä vuonna ollaan sillä tasolla, jonne arvioitiin vajottavan vasta vuonna 2045. Ihmettelen sitä, että näissä hallituspuolueiden puheenvuoroissa tai pääministerin puheenvuorossa ei tätä vakavaa huomiota lainkaan sivuttu, ja ihmettelen myös sitä, miksi tätä ongelmaa ei päivitetty tai ratkaisuja päivitetty, sillä tulevaisuuden työvoiman saatavuuden ja kestävyysvajeen ratkaisun kannalta olisi oleellista tehdä pikaisia korjauksia perhe- ja väestöpolitiikkaan. Tässä voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Virosta, jossa muutama vuosi sitten [Puhemies koputtaa] korotettiin lapsilisiä ja syntyvyys on lähtenyt nousuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-12-16T13:21:56,2019-12-16T13:23:12,Hyväksytty,1.1 2019_83_24,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun koko hallituksen budjetti nojaa siihen, että työllisyysastetta nostetaan, ja nytten kun Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi, että kolmikannasta ei ole tulossa apuja tähän asiaan, niin kysyisin hallitukselta, mitkä ovat ne toimet. Minä en usko enää mihinkään kokeiluihin, vaan nyt pitäisi olla järeitä toimia: miten ihmiset saadaan siirtymään sinne, missä on työpaikkoja, ja miten yleensä työllisyysastetta saadaan nostettua. Se tulee olemaan avainasemassa koko tämän hallituksen menestymisen kannalta. Haluaisin tietää, missä vaiheessa nämä toimet ovat, koska puhutaan aina vain, että ne tulevat ja tulevat, mutta niiden aika olisi nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-16T13:23:12,2019-12-16T13:24:01,Hyväksytty,1.1 2019_83_25,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma on erittäin hyvä. Se on kunnianhimoinen, oikeudenmukainen ja tulevaisuuteen katsova. Se on ohjelma, josta kannattaa olla ylpeä suomalaisena edustajana, sitä arvostetaan jopa maailmalla. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Panostamme myös varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, osaamiseen, koulutukseen ja työllistämiseen. Osaamiseen ja ihmisen hyvinvointiin panostamalla vastaamme työelämän tulevaisuuden isoon rakennemuutokseen ja murrokseen sekä työllisyyden vahvistamiseen. Marinin hallitus ei katso vain tätä päivää, mutta tänä päivänä tehdyillä päätöksillä on vaikutus tulevaisuuteen, ja sen takia tämä on erittäin tärkeä, että me pysymme tällä hallitusohjelmalla ja viemme sitä eteenpäin kunniakkaasti. [Vasemmalta: Se oli selkeästi sanottu!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-16T13:24:04,2019-12-16T13:25:07,Hyväksytty,1.1 2019_83_26,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,Edustaja Tavio — poissa. [Eduskunnasta: Se jäätyi!] Edustaja Juvonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_27,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Mutta täällä ei kyllä jäädytä. — Oli aivan järkyttävää lukea viikonloppuna uutisista, että ulkoistitte ministeriön virkamiehen kertomaan, että hoitajamitoitusta ei tule. Olisi ollut reilua, pääministeri, että olisitte kertonut pöntössä sen, että todellakin hoitajamitoitus viivästyy ensi vuoteen. Ministeriön virkamies perusteli, että hallituksen ero ja siitä seurannut lyhyt toimitusministeristön jakso hidastivat lain valmistelua. [Eduskunnasta: Ohhoh! — Maria Guzenina: Kyllä!] Mitä te meinaatte nyt tehdä, kun hallitus mokasi? Voisitteko te kiriä nyt ja ottaa kiinni sitä kadotettua aikaa ja tehdä kaikkenne, että se hoitajamitoitus oikeasti saataisiin? [Maria Guzeninan välihuuto] — Niin, ja äsken oli kesäloma, ja nyt on joululoma, elikkä aina tulee näitä perusteluja, selityksiä, selityksiä. — Milloinka te lähdette toimimaan? Lottovoittokin on todennäköisempää saada kuin hoitajamitoitus Suomen lakiin. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri Krista Kiuru: Miten tässä näin pääsi käymään? Se oli yksi virke, ja siinä oli vain pieni hetki, ja nyt eletään kohta jo ensi vuotta eikä mitään tapahdu. Oletteko te huijanneet Suomen kansaa ja kertoneet meille kansanedustajille ihan väärää tietoa siitä, [Puhemies koputtaa] että hoitajamitoitus on tulossa? [Eduskunnasta: Siltä näyttää pahasti!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-16T13:25:10,2019-12-16T13:26:21,Hyväksytty,1.1 2019_83_28,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kaikki ovat [Hälinää — Puhemies koputtaa] varmasti samaa mieltä useista hyvistä menolisäyksistä, joita hallitus on kyennyt sopimaan. Haaste on vain se, että ne lepäävät täysin [Raimo Piirainen näyttää kirjaa] — ei tuon kirjan vaan työpaikkojen synnyn päällä. Täällä ovat toistuvasti muun muassa keskustan puheenjohtaja Kulmuni ja nykyinen elinkeinoministeri Lintilä todenneet, että on valmistauduttava leikkauksiin, jos niitä työpaikkoja ei tule. Ja sitten te puhutte siitä, että mennään työvoimapalvelut edellä, ja kuitenkin hallitusohjelman menolisäyksistä vain muutama prosentti, siis vain muutama prosentti, kohdistuu työvoimapalveluihin. Te ette tällä millään loikkaa pohjoismaiselle tasolle työvoimapalveluissa. Te siis nojaatte aivan muihin keinoihin. Ja kun täällä pääministeri Marin, hyvä niin, ojensi yhteistyön kättä, niin oletteko valmiita nyt katsomaan edeltäjäänne ennakkoluulottomammin myös esimerkiksi meidän vaihtoehtobudjetin keinovalikoimaa, joka tietopalveluiden laskelman perusteella tuo 26 000 työpaikkaa, kun teidän vie 5 000 työpaikkaa? [Paavo Arhinmäki: Emme ole valmiita leikkaamaan!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-12-16T13:26:21,2019-12-16T13:27:26,Hyväksytty,1.1 2019_83_29,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman hämmentää tämä hallituksen nimittely, jota tuli täällä oppositiosta. Muun muassa edustaja Halla-aho totesi, että sosialistihallitus. [Oikealta: Kannattaa lukea se!] Minusta hallituksia kannattaisi arvioida tekojen mukaan, ja niitten aika tulee hieman myöhemmin, kun annetaan aikaa tehdä niitä tekoja. [Välihuutoja] Sen voin kuitenkin todeta, että kokoomuksen kanssa emme voisi saada sellaista perhevapaauudistusta, joka on lapsiperheille parannus eikä heikennys. Senkin voin todeta, että emme saisi tasapainoista aluekehitystä luotua, niin kuin tämän hallituksen kanssa saadaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs siniset?] Ja senkin voisi todeta, että opposition kanssa emme pystyisi parantamaan pienituloisten eläkeläisten asemaa. Sen takia kannattaa olla tässä hallituksessa, emmekä muuten... [Ben Zyskowiczin välihuuto] — Niin, kokoomus, emme teidän kanssanne saisi parannettua edes yrittäjyyttä yhtä hyvin kuin tämän hallituksen kanssa. Sekin on muuten aika hämmästyttävää. [Hälinää] Teiltä ei ole tullut koko aikana yhtään esitystä yrittäjyyden parantamiseksi, ja tämä on kyllä aika erikoista. Minusta tätä hallitusta kannattaa tukea. Tämä ohjelma on hyvä, ja toivotankin menestystä kaikille ministereille työssänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-16T13:27:26,2019-12-16T13:28:32,Hyväksytty,1.1 2019_83_30,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamaan puheenvuoroon vastauksia. Edustaja Orpo, väititte, että työllisyystoimet lykkääntyvät. Eivät ne lykkäänny. Me olemme sillä polulla, minkä olemme valinneet. Meidän tavoitteenamme on 75 prosentin työllisyysaste ja se, että ensi kesänä on 30 000 uutta päätösperäistä työpaikkaa. Tällä polulla olemme, ja varmasti työministeri Haatainen voi näitä konkreettisia asioita [Sari Sarkomaa: Tavoite karkaa, tavoite karkaa!] enemmänkin tässä avata. Edustaja Räsänen nosti perhepolitiikan esille, puhuitte lapsilisistä. No, näitähän me olemme juuri nyt korottamassa, näitä tekojahan me teemme. Me teemme perhevapaauudistuksen ja panostamme lapsiperheiden toimeentuloon ja palveluihin. Edustaja Mykkänen, kysyitte, voisimmeko me ottaa teidän vaihtoehtobudjettinne tarkempaan tarkasteluun. Varmasti voimme ottaa sen tarkempaan tarkasteluun, mutta kyllä hieman pitää ihmetellä sitä kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, esimerkiksi raidemiljardeja uusiin, nopeisiin yhteyksiin, kun tässä menee vielä vuosikausia ennen kuin mitään on saatu edes konkreettisesti suunniteltua. Mihin te käytätte ensi vuonna ne miljardit? Mihin te käytätte ne, kun tässä menee vielä kuusi vuotta ennen kuin ne investoinnit ovat valmiita toteutettaviksi? Tämä johtuu siitä, että näitä ei olla aiemmin laitettu liikkeelle. Tämä hallitus laittaa ne liikkeelle, tämä hallitus tekee nämä teot. Tervetuloa mukaan rakentamaan tulevaisuuden Suomea. [Välihuutoja]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-16T13:28:36,2019-12-16T13:30:07,Hyväksytty,1.1 2019_83_31,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Positiivista oli se, että te lupasitte, pääministeri, työllisyystoimia, 30 000, ja minä oletan, että se tarkoittaa sitä, että seuraavassa kehysriihessä te teette ne päätökset. Siihen on muutama kuukausi aikaa, mutta se on aivan [Paavo Arhinmäki: Budjettiriihessä!] kriittinen juttu, että silloin, hallituspuolueet, te pystytte tekemään niitä toimia, koska jos te ette niitä tee ja jos talous kehittyy niin kuin nyt näyttää, niin se ohjaa vääjäämättömästi siihen, että velkaantuminen tulee kasvamaan todella nopeasti, ja se johtaa taas leikkauksiin suomalaisten hyvinvointipalveluista. En usko, että te haluatte sitä, eli tehkää niitä työllisyystoimia. Kokoomuksella on omassa ohjelmassaan ekonomistien arvioimia erittäin toimivia työllisyystoimia. Mutta toinen kysymys vielä. Kun tässä tätä uutta starttia nyt haetaan, niin uskon, että monia ihmisiä kiinnostaa, mitä kuuluu eläkelupaukselle: Oliko se Rinteen lupaus vai oliko se hallituksen lupaus? Miten työ jatkuu, koska satanen — niin kuin yleisesti tiedetään — [Paavo Arhinmäki: 1.1. 50 euroa!] on kutistunut aika pieneksi? Jatkuuko tämä työ?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-16T13:30:07,2019-12-16T13:31:18,Hyväksytty,1.1 2019_83_32,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluaisin oikeastaan kiinnittää huomiota tuohon perussuomalaisten riveistä käytettyyn puheenvuoroon tästä hoitajamitoituksesta. [Sari Sarkomaa: Leikataanko työeläkettä? — Paavo Arhinmäki: Sitähän te olette esittänyt!] Siellä oltiin huolissaan siitä, ehtiikö se nyt ajallaan. Minä uskon, että ministeri tähän varmasti kohta vastaa. Mutta tämä on oikeastaan hyvä esimerkki. Olen iloinen siitä, että nyt sieltä perussuomalaisten riveistä ollaan myös huolissaan tästä hoitajamitoituksesta ja kannetaan huolta. Mutta ihme vain, että ryhmäpuheenvuorossa vaadittiin uusia vaaleja. [Eduskunnasta: Aivan!] Ryhmäpuheenvuorossa vaadittiin uusia vaaleja, jossa kyllä otetaan monta loikkaa perustuslain kirjaimen ja menettelyiden yli. Ja mikä olisi varmin tapa varmistaa, että hoitajamitoitus siirtyisi kauas tulevaisuuteen, kuin ryhtyä nyt uusiin vaaleihin. Tässä on nyt juuri se kysymys, arvoisa puhemies, että haluammeko me yhdessä [Arja Juvonen: Aasinsilta!] laittaa vanhustenhoivan kuntoon ja tuleeko tähän oppositiolta tukea. Me tiedämme, että aikaisemmin tätä ei ole saatu kuntoon, nyt hallitus laittaa, ja on hyvä kuulla, onko oppositio tämän tukena, koska olisi hieno asia maamme rakentajille, jos voisimme [Puhemies koputtaa] tämän asian päättää yhdessä, yksimielisesti tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-12-16T13:31:18,2019-12-16T13:32:34,Hyväksytty,1.1 2019_83_33,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Uuden sukupolven punavihermultahallituksen aikaansaannokset toistaiseksi ovat heikohkot: hallituskriisi, muutama ero, tulehtuneet välit hallituspuolueiden välillä, salassa valmisteltu jihadistien kotiutusoperaatio, möläytyksiä, lupausten vesittäminen, ongelmasta toiseen kulkemista. Onneksi kuitenkin uusi pääministeri on saanut aikaiseksi Suomi-glooriaa ja kansainvälistä kunnioitusta olemalla oikeaa sukupuolta ja riittävän nuori. [Eduskunnasta: Onko se paha?] Ohjelmanne ei ole kaikin osin huono, kuten olen itsekin täällä monesti tuonut esille. Perussuomalaisia ei erota hallituksen puolueista auttamisen halu. Se, mikä meidät erottaa, on näkemyksemme, jonka mukaan meidän tulee auttaa ihmisiä ensisijaisesti oman maamme sisällä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Suomalaisia!] Tätä me kutsumme sisäiseksi solidaarisuudeksi. Meillä on siihen paitsi moraalinen velvollisuus myös taloudellinen mahdollisuus. Kysyn hallitukselta: joko olette linjanneet suhtautumisenne naispuolisten jihadistien kotiuttamiseen, joka on hyvän aikaa sitten jo valmisteltu ja eteenpäin viety? Lisäksi haluan tietää: aiotteko puuttua siihen, että Kela maksaa sosiaalitukia [Puhemies koputtaa] jopa Isistä palvelemaan lähteneille taistelijoille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-16T13:32:34,2019-12-16T13:33:50,Hyväksytty,1.1 2019_83_34,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Niin, arvoisa herra puhemies, täytyy hieman kiinnittää huomiota tuohon edustaja Halla-ahon taannoiseen puheenvuoroon, jossa... [Hälinää — Puhemies: Nyt edustaja Honkonen saa kaksi minuuttia aikaa! — Eduskunnasta: Hyvä! Oikein!] — No niin, arvoisa herra puhemies, kiitän tästä laupeudestanne. — Tosiaan, edustaja Halla-aho tässä taannoin kiinnitti huomiota ilmastonmuutokseen, joka on todella isoimpia uhkia, mikä tätä maapalloa uhkaa, ja hallitus on siihen ponnekkaasti tarttunut ja pyrkii ilmastonmuutosta torjumaan. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten ja varsinkin edustaja Halla-ahon näkemys suomalaisesta elinkeinoelämästä ja teollisuudesta on jämähtänyt 70-luvulle. Täällä maalaillaan sellaisia käsityksiä, että teollisuus lähtee Suomesta, teollisuus häviää, yritystoiminnan edellytykset menevät, jos torjumme ilmastonmuutosta. Tämähän ei pidä paikkaansa. Voin järjestää teille, edustaja Halla-aho, kiertueen omassa maakunnassani Keski-Suomessa, jossa on lukuisia menestyviä teollisuusyrityksiä, joiden tulevaisuus — ja jo tänä päivänä elanto — perustuu yksinomaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, siihen, että samoja asioita, joita on tähän asti tehty saastuttavasti, pitää tehdä jatkossa siten, että päästöjä ei enää synny. Ja näitä teknologioita syntyy koko ajan uusia ja uusia. On mielestäni käsittämätöntä, kuinka perussuomalaiset, en nyt sano, että pyllistätte, mutta ainakin vähättelette näitä yrityksiä ja näitä mahdollisuuksia, mitä suomalaisella elinkeinoelämällä on ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja sitä, mitä jo nyt tehdään. Mitä sanovat ne duunarit, jotka teitä kannattavat siellä teollisuusyritysten palveluksessa? Mitä he sanovat, jos te puhutte tällä tavalla? Viettekö te heiltä leivän suusta? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-12-16T13:33:50,2019-12-16T13:35:51,Hyväksytty,1.1 2019_83_35,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Tosiaan silloin, kun puhemies ei kuule, mitä puhuja sanoo, siitä ei tule palkintona se, että edustaja vaiennetaan, vaan hän saa lisäaikaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_36,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Madridin ilmastokokous todellakin lässähti ja osoitti muun muassa sen, että tässä maailmassa on edelleen liikaa valtaa sellaisilla voimilla, joille tiede ja tulevat sukupolvet eivät paina juuri mitään. On kuumottavaa kuulla näitä samoja kaikuja tässäkin salissa. Muuten siitä kokouksesta pitää vetää kaksi johtopäätöstä: se, että ilmastojohtajuutta ja vastuunkantoa tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja se, että meidän täytyy varautua myös maailmaan, jota ilmastonmuutos runtelee, kun nämä teot viivästyvät. Tämä hallitusohjelma ja sen tavoitteet fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta, sen ajatukset reilusta muutoksesta, maa- ja metsätalouden kehittämisestä, huoltovarmuuden turvaamisesta yms., yms. ovat hyviä. Siinä ovat juuri nämä näkökulmat esillä, ja se on jo sen takia juuri se, mitä tarvitaan, ja ne ovat ihan äärimmäisen tärkeitä tavoitteita. Tässä on lopulta kyse tulevaisuuden turvaamisesta. Sen ei pitäisi olla eduskuntaa jakava vaan yhdistävä haaste.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-12-16T13:36:04,2019-12-16T13:37:05,Hyväksytty,1.1 2019_83_37,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa siitä, että kukaan ei perussuomalaisissakaan vastusta sitä, että me kehitämme hyviä teknologioita, hyviä vientituotteita esimerkiksi Afrikkaan. [Paavo Arhinmäki: Se vaikuttaa kyllä siltä!] Olen useita vuosia sitten puhunut tästä asiasta tässäkin salissa — kun esimerkiksi vierailin Keniassa, ja sehän on nyt aivan eri asia. Haluaisin ministeri Marinilta kysyä: Vetositte siihen, että meidän tulisi täällä osoittaa luottamusta eikä hakea eroavaisuuksia. Mutta eikö ole niin, että meistä jokainen, niin minä, pääministeri kuin jokainen tässä salissa, joutuu itse hankkimaan sen oman luottamuksensa omilla teoillaan? Minusta olisi aika erikoista, että meidän täytyisi hallituksessa keskittyä siihen, että me kehuisimme teitä vain hyvistä teoista emmekä ehkä toisi esille niitä heikkouksia, joita hallituksella on. Eli toivon, että itse hankitte oman luottamuksenne. Minusta se olisi kohtuullista. Ja mitä tulee näihin tekoihin, mitä täällä on vaadittu, niin katsokaa esimerkiksi tätä meidän vaihtoehtobudjettiamme — jos viitsisitte siihen paneutua [Välihuutoja — Hälinää] ettekä vain sanoisi, ettei ole vaihtoehtoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-16T13:37:09,2019-12-16T13:38:16,Hyväksytty,1.1 2019_83_38,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että edustaja Lohella on aikamoista selittämisen tarvetta. Voi olla, että jossakin keskustan ihan ikiomassa Mikä-mikä-maassa tämä on keskustalainen hallitus, mutta me kaikki muut täällä ja myös keskustan, etten sanoisi, entiset äänestäjät tietävät, että keskusta on päättänyt lähteä vasemmistohallituksen tukipuolueeksi. [Vasemmalta: Asiatonta!] Hallitus on tähän saakka keskittynyt siihen, mitä poliitikot osaavat parhaiten, eli jakamaan rahaa hyviin tarkoituksiin. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Ja monet kohteet — varhaiskasvatus, koulutus, vanhusten ja lasten palvelut — ovat hyviä kohteita, mutta kun te ette pysty näitä rahoittamaan työllisyyden parantumisella, koska teillä ei ole siihen valmiutta, niin te rahoitatte nämä verojen kiristämisillä ja velanoton lisäämisellä. Ja tämä velanoton lisääminen on meidän lapsiltamme leikkaamista, ja siihen teidän ei pitäisi ryhtyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-12-16T13:38:16,2019-12-16T13:39:21,Hyväksytty,1.1 2019_83_39,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että jos asia-argumenteilla ei hallitusohjelmaa pysty arvostelemaan, niin sitten aletaan moittimaan, että se on vasemmistohallitus. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Kuten äsken totesin, kokoomukselta ei ole tullut puoleen vuoteen yhtään esitystä tähän saliin eikä muuallekaan siitä, miten esimerkiksi yrittäjien asemaa parannettaisiin. Miksi olisi tullut, kun he eivät keksi mitään parempaa, mitä hallitusohjelmassa on? Ja sen takia kokoomusta ei tarvita tähän hallitukseen, koska he eivät pysty tuomaan mitään lisäarvoa, mutta sen sijaan tämä hallitus pystyy parantamaan pienituloisten eläkeläisten asemaa. Minusta kannattaisi lopettaa se irvailu vappusatasista, [Arja Juvonen: No ei sitä tullut!] koska se asia, että me parannamme pienituloisten eläkeläisten asemaa, on niin hyvä, ja se asia, että me saamme sitä tässä hallituksessa parannettua, on niin hyvä, että siitä ei kannattaisi irvailla. Kannattaisi mieluummin kertoa se oma näkökulma, [Arja Juvonen: Oma kehu haisee!] joka kokoomuksella on ollut, että he eivät parantaisi pienituloisten eläkeläisten asemaa, ja sitten he irvailevat, että ”te ette saa sitä tavoitetta, satasta, heti kerralla”. Minusta tämä on hyvä asia, ja kannustan hallitusta jatkamaan sitä, että pienituloisten eläkeläisten asemaa parannetaan, [Puhemies koputtaa] opposition vastustuksesta huolimatta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-16T13:39:25,2019-12-16T13:40:37,Hyväksytty,1.1 2019_83_40,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Edustaja Lohi, ettehän te usko tuohon itsekään. [Sari Sarkomaa: Emmekä mekään!] Ettehän te usko tuohon millään, koska minä muistelen sitä hyvää yhteistyötä viime kaudella, jota yrittäjät, samoin elinkeinoelämä, kiittelivät, koska me teimme sellaista politiikkaa, joka loi luottamusta Suomeen. Me teimme yli 80 toimea, joilla luotiin pohjaa sille, että Suomeen syntyi 140 000 työpaikkaa. Alensimme veroastetta. Se oli hyvää luottamuksen politiikkaa, ja se on nostanut ihmisiä köyhyydestä ja se on luonut työtä. Tätä samaa kokoomus haluaisi jatkaa. Tätä teidän pitäisi ajaa hallituksessa, joka on vasemmistohallitus ihan jo eduskunnan kokoonpanoonkin katsoen. Teidän pitäisi ajaa tämän saman politiikan jatkoa, vastuullista talouspolitiikkaa, järkevää veropolitiikkaa, luoda kannustava yhteiskunta, jossa kannattaa tehdä töitä, yrittää, palkitaan ahkeruudesta. Tämä on yrittäjämyönteistä politiikkaa, ja se auttaa myöskin kaikkia suomalaisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-16T13:40:38,2019-12-16T13:41:40,Hyväksytty,1.1 2019_83_41,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen rikkinäinen levy näistä työllisyystoimista on nyt jatkunut kuukausia. Kun katsoo, mitä te konkreettisesti esitätte, yli puolet siitä teidän listastanne on hatusta vedettyä ilmaa. Ne lukemat eivät perustu mihinkään. Se, mihin te vetoatte, tietopalvelun laskelmat, perustuu sosiaaliturvan heikennyksiin. Miksi te ette puhu asioista niiden oikeilla nimillä? Ette te esitä työllisyystoimia, te esitätte heikoimmilta leikkaamista. Tämä hallitus tulee tekemään todellisia työllisyystoimia. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään työttömiä, sairaita eri tavoin, ihmisiä, jotka ovat vaikeasti työllistyviä, ja heille luodaan väyliä sinne työelämään. Eivät he kepillä — eivät työnantajat palkkaa näitä ihmisiä sillä, että heiltä viedään siitäkin vähästä toimeentulosta loppu. Meillä on esimerkiksi Pohjoismaissa erittäin hyvin toimiva palkkatuki, ja sitten nämä paikalliset kokeilut ovat tulossa, ja ne ovat sitä oikeaa työllisyyspolitiikkaa, eivät sosiaaliturvan leikkaukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-12-16T13:41:44,2019-12-16T13:42:40,Hyväksytty,1.1 2019_83_42,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on keskusteltavana hallitusohjelma. Eräs keskeinen tavoite siinä on hoitotakuun toteuttaminen. Siitä ei ole vielä tänään kovin paljon puhuttu. Mutta juuri tuoreet THL:n tilastot osoittavat, että perusterveydenhuoltoon Suomessa tällä hetkellä pääsee viikon kuluessa alle 40 prosenttia väestöstä. Me olemme tällä hetkellä, jos vertailemme Suomea OECD-maihin, jälkijoukossa. Meillä on koulutus hyvin hoidettu Pisa-tutkimusten valossa, mutta perusterveydenhuollon palvelut ovat päässeet rapautumaan, enkä syytä siitä edellisen edellistä hallitusta, vaan itse asiassa tämä kehno kehitys on jatkunut parikymmentä vuotta. Nyt on aika panostaa perusterveydenhuoltoon. Missä tahansa kehittyneessä, sivistyneessä maassa ihmiset pääsevät omalle lääkärilleen viimeistään viikon kuluessa, käytännössä useimmiten kahdessa tai kolmessa päivässä. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä kunnianhimoinen tavoite — ja siihen löytyy myös rahoitus — on hallitusohjelmassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-16T13:42:43,2019-12-16T13:43:45,Hyväksytty,1.1 2019_83_43,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämän kiertotalouden hengessä laaditun hallitusohjelman mukaan julkisen talouden tulee olla tasapainossa vuoteen 2020... [Ben Zyskowicz: 2023!] — 2023 mennessä. Tämä tavoite on erittäin hyvä, mutta valitettavasti konkreettiset keinot sen saavuttamiseksi loistavat hyvin pitkälti poissaolollaan. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestunut olen siitä, että vaikka hallitus on ulkoistanut työllisyystoimien etsimisen työryhmille, niin niiden työn on uutisoitu viime päivinä junnaavan pahoin paikoillaan, ja uudella työministeri Haataisella onkin kova työ näiden työryhmien paimentamisessa. Arvoisa puhemies! Sekä pääministeri Marin että edustaja Lindtman täällä istunnossa tarjosivat oppositiolle yhteistyön kättä, ja olen siitä iloinen. Valitettavasti nyt tilanne on se, että esimerkiksi sote-uudistuksesta emme ole kuulleet juuri mitään tämän vaalikauden aikana. Viime kaudella oli sentään suunnitelmat olemassa tässä vaiheessa. Pääministeri Marin, oletteko valmis ottamaan myös opposition mukaan sote-uudistuksen valmisteluun, jotta tämä kaikille suomalaisille erittäin tärkeä uudistus saadaan kuntoon pitkäjänteisesti [Puhemies koputtaa] ja mahdollisimman laajassa yhteisymmärryksessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-16T13:43:49,2019-12-16T13:45:02,Hyväksytty,1.1 2019_83_44,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomus sanoo tekevänsä rakentavaa oppositiopolitiikkaa ja antavansa hallitukselle mahdollisuuden. Mutta seuraavassa silmänräpäyksessä, itse asiassa heti hallituksen nimittämisen jälkeen, sama puolue jo viilettääkin perussuomalaisten kelkan kyydissä ja esittää uudelle hallitukselle epäluottamusta. Siinä missä me olemme päässeet vauhtiin, esimerkiksi luonnonsuojelussa, koulutuksen kunnianpalautuksessa ja eriarvoisuuden torjumisessa, kokoomus on toden totta päässyt oppositiopolitiikan makuun. Se on toki opposition tehtävä. Me hallituksessa keskitymme sen sijaan rakentamaan maailman ensimmäistä ilmastokestävää hyvinvointivaltiota ja parantamaan suomalaisten arkea ja työllisyyttä, suojelemaan suomalaisten rakastamaa luontoa, vahvistamaan tasa-arvoista koulutusta sekä puolustamaan ihmisoikeuksia kotona ja maailmalla. Me teemme työtä sen puolesta, että tässä maassa tulevaisuudessakin jokaisesta lapsesta voi tulla mitä tahansa. Se on tämän maan tarina, ja siitä tämä hallitus pitää kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-16T13:45:02,2019-12-16T13:46:06,Hyväksytty,1.1 2019_83_45,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Honkonen piti hyvän puheenvuoron siitä, kuinka ilmastomyönteisellä teollisuuspolitiikalla voitetaan markkinoita. Moni muukin, muun muassa pääministeri Marin, on kiinnittänyt huomiota ilmastovastuun tärkeyteen, ja sen jaamme täysin. Yksi asia, joka on muuttunut kesäkuusta, kun te asetitte tavoitteen hiilineutraalisuudesta 2035, on se, että nyt uudessa Luonnonvarakeskuksen metsien hiilinielulaskelmassa se arvio, kuinka paljon metsät sitovat hiiltä vuonna 2035, on puolittunut — siis puolittunut — siitä arviosta, joka teillä oli käytössänne hallitusohjelmaa tehtäessä. Nyt kysyisinkin pääministeriltä: onko tässä äärimmäisen vakavassa asiassa, jossa te olette asettaneet äärimmäisen tiukan tavoitteen ja sitoneet sen tähän neutraalisuus 2035 ‑käsitteeseen, tavoite tehty tämän vanhentuneen arvion vai nyt käsillä olevan nieluarvion perusteella? Kun asiantuntijat, esimerkiksi VTT, jo nyt sanovat, että merkittävät ilmastotoimet jäävät puuttumaan talousarvioesityksestä, Sitra sanoo, että hallituksen toimet ovat pieniä ja jäävät selkeästi vajaiksi, ja muun muassa SLL, WWF ja niin edelleen ovat sanoneet, että hallituksen olisi pitänyt koskea turpeen veroetuun jo tässä budjetissa, miten aiotte reagoida siihen, että käytännössä hiilineutraalisuus 2035 ei ole mitenkään enää mahdollinen niillä toimilla, joista olette päässeet sopuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-12-16T13:46:06,2019-12-16T13:47:31,Hyväksytty,1.1 2019_83_46,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomus on tuonut oppositiopolitiikkaansa vahvasti mukaan kvartaalikapitalismin. Te edellytitte edelliseltä, pääministeri Rinteen hallitukselta, että se toteuttaa kolmessa kuukaudessa käytännössä kaikki merkittävät tavoitteensa. Sanon suoraan, että tähän ”halpaan” oikeistopopulistiseen ajatukseen ei pidä mennä. Mielenkiintoista on, että eilisessä Helsingin Sanomissa lehden pääkirjoitussivujen päätoimittaja Matti Kalliokoski totesi seuraavaa: ”Sitkeää ja johdonmukaista ponnistelua toivottavasti arvostetaan.” Minä sanon tämän nyt erityisesti pääministeri Sanna Marinin hallitukselle: älkää lähtekö tähän kvartaalikapitalismiin mukaan. Tässä otsakkeessa on, että yli kolme vuotta vaaleihin. Teemme sinä aikana sen, että kaikki suomalaiset näkevät, että hallituksen toiminta on johtanut suunnan kääntymiseen. Vasemmisto-keskustalainen politiikka lyö itsensä nyt läpi. Saatte nähdä. [Juha Mäenpää: Pientä kompurointia ollut jo! — Paavo Arhinmäki: Aika vähäistä verrattuna edustaja Hakkaraisen kompurointiin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2019-12-16T13:47:35,2019-12-16T13:48:59,Hyväksytty,1.1 2019_83_47,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Herra puhemies! Hallituksella on kaksi keskeistä tavoitetta: työllisyysaste 75:een ja julkisen talouden tasapaino, vuoteen 23 mennessä molemmat. Näitä on syytä tukea. Mutta kun katsomme ensi vuotta, niin hallituksen talousarvio johtaa 5 000 uuden työttömän syntymiseen ja 2,2 miljardin alijäämän kasvuun eli velkaantumiseen, [Paavo Arhinmäki: Haluatte siis leikata työttömyysturvaa?] ja näistä lähtökohdista teidän olisi saavutettava nuo vuoden 23 tavoitteet. Ministeri Kulmuni, pidättekö valtiovarainministerinä realistisena, että näin voi tapahtua? Työllisyystoimenpiteistä täällä on todettu, että puheenjohtaja Fjäder todellakin sanoi ja eräs muu lähellä noita neuvotteluja oleva sanoi, että työryhmät — seitsemän työryhmää — ovat istuneet koko syksyn saamatta käytännössä yhtään mitään aikaiseksi. On pari kuukautta aikaa tehdä kehysriiheen teille niitä ehdotuksia, ja syyskuussa pitäisi olla [Puhemies koputtaa] 30 000 työpaikkaa tiedossa. Miten tämä on mahdollista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-16T13:49:04,2019-12-16T13:50:25,Hyväksytty,1.1 2019_83_48,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Tuula,Haatainen,Työministeri,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä peräänkuulutettiin kestävää talouspolitiikkaa. Tämä hallitus on sitoutunut tekemään, edustaja Orpo, sosiaalisesti kestävää talouspolitiikkaa, ja siihen kuuluu ilman muuta työllisyysasteen nostaminen. Me olemme sitoutuneet tähän 75 prosentin tavoitteeseen, ja tulevaan kehysriiheen mennessä etsimme päätösperäisiä päätöksiä tämän 30 000 työpaikan edestä. Mutta haluan korostaa, hyvät edustajat, sitä — viitaten edustaja Gustafssonin puheenvuoroon — että työllisyyspolitiikassa tarvitaan pitkän tähtäimen toimia, ja niitä ovat koulutukseen ja tutkimukseen investointi, ja sitä tämä hallitus tekee mittavasti. Toinen asia on yritysten tuottavuuden ja viennin edellytysten turvaaminen. Se on ihan ykkösasia, ja tulen sitä myös vahtimaan. Mutta sitten on työvoimapolitiikka, ja me tarvitsemme työvoimapolitiikkaan rakenneuudistusta. Edustaja Adlercreutz täällä peräänkuulutti sitä, että mitä tullaan tekemään: muun muassa kuntakokeilut ovat lähtemässä käyntiin, 20 kuntaa on valittu, tämä on nyt kommentointikierroksella, ja minä todella toivon, että nyt kunnat ottavat yhdessä tästä kopin ja kokoavat yhteen kaikki ne palvelut, joita työllistämisen tueksi tarvitaan. Vantaa on loistava esimerkki siitä, miten [Puhemies koputtaa] sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja TE-hallinnon palvelut on voitu koota yhteen ja saatu tuloksia aikaan. Tästä odotan kyllä paljon, mutta se ei ole ainoa ratkaisu. Me tarvitsemme näistä työryhmistä [Puhemies koputtaa] tuloksia, ja sitä työtä tehdään. Annetaan työryhmille nyt työrauha.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2019-12-16T13:50:32,2019-12-16T13:52:06,Hyväksytty,1.1 2019_83_49,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen vaihtuminen, vaikka tapahtuikin tuolileikin omaisesti, olisi kuitenkin tarjonnut oivan mahdollisuuden siihen, että hallitusohjelmaa oltaisiin aivan aidosti tässä uudessa tilanteessa lähdetty arvioimaan. [Maria Guzenina: Miksi?] Täällä on todella moni kollega nostanut esille sen, kuinka työllisyystoimia kaivataan eikä näytä kovin hyvältä sen suhteen, että mitään olisi tapahtumassa. Sote-uudistus puhututtaa kuntakenttää. Tällä hetkellä täältä aika monet kollegat myöskin puuttuvat sen tähden, koska ovat tekemässä vaikeita päätöksiä omien kuntiensa valtuustoissa ja hallituksissa, ja kunnat ovat todellisessa kriisissä, koska meillä ei ole tietoa siitä, millä tavalla tuo sote-uudistus on etenemässä, minkä tyyppisesti sitä ollaan tekemässä. Monissa kunnissa on tehty joko alibudjetointia tälle vuodelle tai sitten on lähdetty epätoivoisesti investoimaan, kun ei tiedetä, mitä on tulossa. EU-puheenjohtajuuskausi on kallistumassa loppua kohden ilman mitään merkittäviä saavutuksia. Sen tiedämme, että maatalouden tukirahat tulevat rankasti leikkaantumaan. Puheenjohtaja Kulmuni on nostanut esille sen, että keskusta haluaa turvata maatalouden tuet. Onko varmaa, että koko hallitus haluaa kansallisesti [Puhemies koputtaa] olla tukemassa maataloutta ja pitää huolen, että nämä EU-tasolla tehdyt leikkaukset kompensoidaan kansallisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-16T13:52:06,2019-12-16T13:53:31,Hyväksytty,1.1 2019_83_50,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Ministeri Kulmuni, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_51,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia oppositiolle hyvästä keskustelusta ja kysymyksistä. Lähtisin liikkeelle siitä ehkäpä teollisuuskritiikistä, mitä täällä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti. Hän ei valitettavasti ole ilmeisesti kuulemassa enää vastausta, mutta esimerkiksi se päätös, että teollisuuden sähkövero lasketaan kohti EU-minimiä, on erittäin merkittävä asia suomalaiselle teollisuudelle, kotimaisille vientiyrityksille ja uusille työpaikoille. Useampi puhuja nosti esille julkisen talouden tasapainon, ja se on kirjattu hallitusohjelmaan: vuonna 23 julkisen talouden täytyy olla tasapainossa, ja siihen lisäksi tietenkin tulopohjan laajentaminen, että yhä useampi suomalainen pääsee töihin. Ei tässä budjetissa tietenkään kaikkea ole vielä. Aivan kuten työministeri sanoi, kevään kehysriihi on merkittävä, syksyn budjettiriihi. Valitettavasti siellä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissahan oli 0,5 miljardin euron heitto liittyen tähän [Toimi Kankaanniemi: Ei!] tasapainoon myös. Joten työllisyystoimia kyllä tarvitaan, siinä kokoomus on aivan oikeassa, ja niitä työllisyystoimia hallitus tulee kyllä esittämään. [Oikealta: Entäs ne maatalouden rahat?] — Ja maatalouden rahat turvataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-16T13:53:36,2019-12-16T13:54:41,Hyväksytty,1.1 2019_83_52,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rinteen sosialistihallituksen ohjelmassa oli muutama hyvä tavoite. [Maria Guzenina: Levy jäi päälle! — Hälinää — Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies, odotan, tuleeko lisäaikaa, kun lupasitte. [Puhemies: Ei vielä! — Hälinää] — No niin, tuleeko nyt? No niin, jos voi jatkaa tästä hälystä huolimatta. [Puhemies koputtaa] — Siellä oli muutama hyvä tavoite: se, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja työllisyysaste 75 prosenttia samana vuonna. Nyt näyttää, että toimenpiteitä uupuu aika lailla. Valtiovarainministeriön arvio on, että työllisyys on jäämässä 73 prosenttiin näillä toimenpiteillä, joita olette tekemässä, ja ensi vuoden budjetti vähentää työllisyyttä 5 000:lla. Julkisessa taloudessa on vahva kestävyysvaje, alijäämä kasvaa ja velka kasvaa. Keskeisiä toimia tarvitaan nyt työllisyyteen ja julkisen sektorin tuottavuuden nostoon. Pääministeri Marin, miksi ette tässä yhteydessä tehneet omaa hallitusohjelmaa ja irtaantuneet tuosta Rinteen hallituksen hallitusohjelman synkästä verhosta, synkästä varjosta, ja tehneet niitä toimenpiteitä, joilla nämä ongelmat korjataan? Te olette nyt vastuussa. Siihen ei riitä se, että sanotte, että olette ollut kuusi tuntia tai kuusi kuukautta. Tulee se aika, että teidän pitää tehdä toimenpiteitä, ja silloin suomalaiset odottavat niitä tekoja, suomalaiset odottavat niitä jo nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-12-16T13:54:45,2019-12-16T13:56:11,Hyväksytty,1.1 2019_83_53,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämä hallitusohjelma on osallistava ja osaava. Se osaa verottaa. Se osaa verottaa ja niistää lisää tavalliselta palkansaajalta, työssäkäyvältä palkansaajalta. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä keskeltä ja vasemmalta] Toivoisin, että tässä olisi muutettu jotakin pilkkua, koska kun me tiedämme, että kaikki talouden asiantuntijat sekä jopa EU-komissio ovat huolissaan tämän hallitusohjelman taloudesta ja teidän budjetistanne, niin olisi ollut syytä vaihtaa moneenkin kohtaan pilkun paikkaa, mutta sitäpä ei sitten tehty, vaan jatketaan tällä utopistisella linjalla, verottaen ja velkaantuen. Eikä itse asiassa tämä 5 miljardin euron gäppi hallituskauden loppupuolella kyllä ole minun nähdäkseni millään lailla julkisen talouden tasapainoa, että en oikein ymmärrä, miksi te ette sitten muuta suuntaa. Nyt bussi vaihtui ilmeisesti junaan, mutta sekin puksuttaa kohti rotkoa. Pääministeri Marinin yhteistyötarjous oli erittäin, erittäin mukava, mutta emme me voi siihen käteen valitettavasti tarttua, [Paavo Arhinmäki: Niinpä tietysti!] jos te jatkatte tällaisella linjalla ja [Puhemies koputtaa] jatkatte myöskin niin, ettei luottamusta ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-12-16T13:56:11,2019-12-16T13:57:28,Hyväksytty,1.1 2019_83_54,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on saanut paljon kiitosta tänäänkin käydyssä keskustelussa siitä, että toteutetaan koulutuksen ja sivistyksen kunnianpalautus. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että näitä panostuksia koulutukseen ja sivistykseen tarvitaan myös työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta. Siitä on hyvä osoitus se, että suomalaisten yrittäjien suuri ongelma tällä hetkellä ei ole edes työvoiman tarve, vaan nimenomaan osaavan työvoiman tarve. Kun tarkastellaan niitä tietoja, mitä meillä on tulevaisuuden kehityssuunnista, niin tämä tulee ainoastaan kiihtymään. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa uusista, syntyvistä työpaikoista jopa 80 prosenttia tulee olemaan sellaisia, joissa vaaditaan korkeakoulutasoista osaamista. Ja tältä osin hallitus on jo tehnyt niitä konkreettisia tekoja: lisäpanostuksia ammatilliseen koulutukseen sekä 20 miljoonan lisämääräraha, joka on tarkoitus ohjata näiden kuntakokeilujen yhteydessä toteutettavaan toimintaan, jolla voidaan synkata työttömät ja meidän koulutustarjontamme nykyistä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-16T13:57:33,2019-12-16T13:58:40,Hyväksytty,1.1 2019_83_55,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olen erittäin ylpeä siitä politiikasta, mitä Antti Rinteen hallitus on tehnyt ja millä politiikalla Sanna Rinteen hallitus nyt jatkaa... [Eduskunnasta: Sanna Marinin! — Naurua] — Sanna Marinin, anteeksi, anteeksi pääministeri, Sanna Marinin hallitus nyt jatkaa. — Antti Rinteen hallitus päätti korottaa pienimpiä eläkkeitä, ja tämä hallitus jatkaa sillä tiellä. Nyt on päätetty pienimpien eläkkeiden euromääräisistä korotuksista — takuueläke 50 euroa, kansaneläke 34 euroa — ja näitä eläkkeitä tullaan tarkastelemaan seuraavissa budjettitarkasteluissa, onko mahdollista perusturvaan ja eläkkeisiin antaa lisää euroja. Arvoisa puhemies! Edustaja Purran kommenttiin haluan tässä kyllä tarttua, missä edustaja Purra viittasi Isis-taistelijoille maksettaviin Kela-etuuksiin. Kelassa ei ole tiedossa tapauksia, joissa toiseen maahan vierastaistelijoiksi lähteneille henkilöille olisi maksettu etuuksia Suomesta. Tämän halusin tämän salin edessä sanoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-12-16T13:58:44,2019-12-16T13:59:58,Hyväksytty,1.1 2019_83_56,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Osaaminen ja kyky uudistua ratkaisevat, mitkä maat pärjäävät tulevaisuudessa. Tahdon kiittää tässä edustajakollegoja Hoskonen ja Kiviranta, jotka ovat ainakin minut saaneet lukemaan muutakin kuin keltaista lehdistöä, eli esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuutta, mikä on varmistanut ymmärrykseni siitä, että Suomen huoltovarmuuteen vastaaminen tuo meille tulevaisuudessa niitä kaivattuja työpaikkoja. Jos me teemme töitä vahvasti energiasektorilla, vesihuollossa, ravintohuollossa ja myöskin polttoaineiden parissa, niin työtä kyllä suomalaisille riittää. Joten minä toivon, arvoisat oppositiokollegat, että tekin siirrytte keltaisen lehdistön sijasta vaikka Maaseudun Tulevaisuuden pariin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-16T14:00:01,2019-12-16T14:00:56,Hyväksytty,1.1 2019_83_57,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin, te totesitte aivan oikein, että luottamus syntyy tekojen kautta, ja voin sen luvata, että kokoomus tulee arvioimaan hallitusta sen perusteella, minkälaisia tekoja te teette. Yhdyn niihin puheenvuoroihin, jotka toteavat, että oli kansakunnalle hirveä asia, että te ette hallitusohjelmaa uudesti arvioineet ettekä sitä muuttaneet. [Paavo Arhinmäki: Aivan hirveää!] Mutta se, mikä teidän täytyy tehdä: teidän täytyy ryhtyä toimiin. Ensimmäinen budjettinne vie työllisyyttä pakkaselle. Työllisyys heikkenee. Ilmastotoimet ovat paperinohuita, jos katsomme, mitkä ovat ilmastopolitiikan haasteet tällä hetkellä. Vanhustenpalveluiden kriisi, jonka te mainitsitte, pääministeri Marin, on todellisuutta. Lupasitte laittaa vanhustenpalvelut kerralla ja virkkeellä kuntoon. Me olemme odottaneet eduskunnassa niitä lakiesityksiä, mutta niitä ei näy eikä kuulu. Viimeisimmäksi ministeri Kiuru on piiloutunut virkamiehen taakse — onko siitä tullut tapa tälle hallitukselle? — eikä ole ehtinyt kommentoimaan, tuleeko lakiesitys hoitajamitoituksesta tänä vuonna, niin kuin on luvattu, vai tuleeko se mahdollisesti ensi vuonna. Todella rujon valinnan teitte budjettiriihessä: 5 miljoonaa euroa tulee ympärivuorokautiseen hoivaan, vaikka te lupasitte ennen vaaleja vähintään 250 miljoonaa. Miten on mahdollista, että te suuntaatte enemmän rahaa avustajaresurssien lisäämiseen kuin ympärivuorokautiseen vanhustenhoivaan? [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies, kysynkin: kuka tässä hallituksessa vastustaa sitä, että vanhustenpalveluita resursoitaisiin kunnolla, [Puhemies: No niin, edustaja Sarkomaa, aika!] ja onko syy siihen, ettei tätä lakiesitystä tule, se, että teillä ei ole rahaa siihen osoittaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-12-16T14:00:59,2019-12-16T14:02:43,Hyväksytty,1.1 2019_83_58,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus uskoo työmahdollisuuksien lisäämisen, ihmisten auttamisen ja koko kansakunnan koulutusosaamisen vahvistamisen olevan oikeita teitä suomalaisen kansakunnan menestykseen. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää ja hienoa, että heti ensimmäisen syksyn aikana hallitus on kyennyt vahvistamaan perusturvaa, korottamaan pieniä eläkkeitä, purkamaan epäoikeudenmukaisen aktiivimallin ja palauttamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Nämä ovat oikeita arvovalintoja. Kysyisinkin oppositiopuolue kokoomukselta: Kun te viime kaudella kaikkien asiantuntijalausuntojen vastaisesti päätitte rajoittaa subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta, mikä on saanut teidät nyt kääntämään päänne? Onko se tämä uuden hallituksen erinomainen arvovalinta ja se, [Puhemies koputtaa] että todellisuudessa tasa-arvoinen varhaiskasvatusoikeus on kaikkien lasten etu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-12-16T14:02:46,2019-12-16T14:03:53,Hyväksytty,1.1 2019_83_59,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on pohdittu, minkä takia hallitus ei ole lähtenyt muuttamaan hallitusohjelmaa, ja minusta on tärkeää todeta, että tämä nyt keskustelussa oleva hallitusohjelmahan on siis jo muutamassa kuukaudessa näyttänyt voimansa. Me palautimme lasten yhdenvertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen, me purimme epäoikeudenmukaisen aktiivimallin, ja me osoitimme erittäin vaikeissa ja turhauttavissa ilmastoneuvotteluissa EU:n puheenjohtajana johtajuutta ilmastokriisin ratkaisemisessa, ja me olemme vasta päässeet alkuun. Hallituksen kyky tarttua ripeästi toimeen näiden turbulenttien viikkojen aikana ja keskellä ja viiden puolueen luja sitoutuminen tähän yhteiseen hallitusohjelmaan ovat hyvä merkki tulevaisuutta ajatellen. Tätä työtä jatketaan. Jo muutamien viikkojen kuluttua hallituksen päätökset köyhyyden torjumiseksi ja koulutukseen panostamiseksi alkavat näkyä ihan tavallisten suomalaisten arjessa. Tämä on se syy, minkä takia hallitusohjelmasta ei muutettu pilkkuakaan. Se on hyvä hallitusohjelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-16T14:03:55,2019-12-16T14:05:00,Hyväksytty,1.1 2019_83_60,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Työllisyys ja talous liittyvät myöskin siihen, miten ihmiset jaksavat olla työelämässä pidempään ja miten he eivät sairastu, esimerkiksi alkoholisoidu, tai syrjäydy työelämästä. Tämä on tasa-arvon näköinen hallitus, mutta tämä on todellakin myös ohjelmassaan tasa-arvotekoja tekevä hallitus, ja odotan suuresti sitä historiallista päätöstä, että meidän perhevapaiden uudistus toteutuu niin, että myös isät voivat olla enemmän osa perhettä. Tuli juuri uusia lukuja, joissa alkoholikuolemien ja huumekuolemien määrät ovat dramaattisesti nousseet viime vuonna, ja kolme neljäsosaa näistä alkoholiin liittyvistä kuolemista on miesten kuolemia, joten perussuomalaisten tueksi ja lohduksi sanon, että kyllä tämä hallitus välittää todellakin myös miehistä ja heidän oikeuksistaan olla isiä. [Arja Juvonen: Ei me olla niin väitetty, ettei välitetä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-12-16T14:05:03,2019-12-16T14:06:00,Hyväksytty,1.1 2019_83_61,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Minä olen huolissani, mutta en tästä hallitusohjelmasta — se on hyvä: se kehittää koko Suomea, se on oikeudenmukainen, huolehtii heikommista, se huolehtii luonnosta, ja se lisää kestävästi luonnonvarojen käyttöä sekä huolehtii ruoantuotannosta. Kun kuuntelin opposition puheenvuoroja, siellä ovat vilisseet sanat ”katastrofaalinen”, ”häikäilemätön”. On pidetty hirveänä asiana sitä, että tätä hallitusohjelmaa jatketaan. Mietin sitä, miten vaikeina aikoina sotien jälkeen jälleenrakennettiin Suomea. Silloin ei kylvetty vihaa ja eripuraa, ei kasvatettu katkeruuteen, vaan pinnisteltiin yhdessä, että saatiin parempi Suomi. Mielestäni olisi tärkeää, että nykyäänkin me yhdessä miettisimme, miten emme äärevöittäisi toinen toisiamme, puhuisi toistemme ohi, kertoisi epätotuuksia, somessa hyökkäisi toisia kohtaan, vaan koetettaisiin tehdä yhdessä tästä parempi Suomi. Mielestäni [Puhemies koputtaa] tämä on rohkeitten eteenpäinkatsojien hallitus — ei huulipunahallitus tai [Puhemies koputtaa] vasemmistohallitus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-12-16T14:06:02,2019-12-16T14:07:23,Hyväksytty,1.1 2019_83_62,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Eräs merkittävä valtiopäivämies, sosiaalidemokraatti tosin, on aikoinaan todennut jotenkin tähän suuntaan: ”Hyväosaisille löytyy aina puolustajansa, mutta vähäosaisten puolustajia on harvassa. [Antti Kurvinen: Se pitää paikkansa!] Siksi me sosiaalidemokraatit olkaamme pienituloisten puolella.” Tällä ajatuksella on Rinteen hallitus ensin perustanut ja luonut ohjelmansa, ja nyt Sanna Marinin hallitus sitä jatkaa. Erittäin merkittävä, syvästi ajatteleva ajatus tässä hallitusohjelmassa. Pienituloisten suomalaisten tilannetta parannetaan ja investointeja tuetaan sekä korjataan rauta- ja maanteitä sekä vesiväyliä. Ja mikä merkittävintä, pienituloisten eläkeläisten ostovoiman lisäys tulee heti vuoden alusta voimaan. Kansaneläkkeitä nostetaan 34 euroa kuukaudessa ja takuueläkkeitä 50 euroa kuukaudessa. Nämä ovat merkittäviä tulonlisäyksiä pienituloisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-16T14:07:26,2019-12-16T14:08:33,Hyväksytty,1.1 2019_83_63,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä kovasti edustaja Purran puheenvuoroa — valitettavasti hän ei ole enää täällä salissa. [Paavo Arhinmäki: Yksi kerrallaan luikkivat pois!] Kun hän väitti esimerkiksi, että hallitus ei ole saanut mitään aikaiseksi, se ehkä osoittaa, että ei ole sitten seurannut politiikkaa tarpeeksi hyvin. Viime viikolla äänestettiin todella aktiivimalli kumoon ja palautettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus. Perusturvaa nostetaan, ja sen lisäksi koulutuksen lukuisat tasa-arvohankkeet lähtevät liikkeelle. Eli toivoisin, että kun kritisoidaan hallitusta, kritisoidaan sen tekoja sitten aidosti, jos kokee ne vääriksi. Se olisi suoraselkäistä. Lopuksi: Pidin tätä huomautusta pääministerin saamasta kansainvälisestä huomiosta suorastaan epäasiallisena — että tämä johtuisi vain iästä ja sukupuolesta — ja toivoisin, että tämmöiset puheenvuorot nyt jäävät tähän eikä niitä enää tässä salissa kuulla lisää. Kritisoidaan mieluummin sanoja, tekoja ja toimintaa eikä nosteta kenenkään ikää ja sukupuolta tikun nokkaan. [Sari Sarkomaa: Sen puheenvuoron käytti vihreiden edustaja!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-12-16T14:08:36,2019-12-16T14:09:41,Hyväksytty,1.1 2019_83_64,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Totean tähän äskeiseen puheenvuoroon, että minusta on upeaa, että Suomi on maa, jossa meillä voi olla tällainen koostumus hallituksella. [Paavo Arhinmäki: Kyllä!] Se on ihan hienoa, mutta yhtä totta on se, että hallitusta arvioidaan nimenomaan sen saavutusten perusteella, [Ben Zyskowicz: Paitsi edustaja Kari!] ja niin me tulemme tekemään. Silloin se yksi keskeinen asia, mitä me arvioimme, on työllisyyskysymys, koska ilman korkeampaa työllisyyttä se kaikki hyvä, mitä hallitus haluaa tehdä, ei ole mahdollista tai joudutaan myöhemmin leikkaamaan pois. Sen takia haluaisin nyt kysyä ihan näin konkreettisesti: Mikä on hallituksen toimista se konkreettinen asia, mistä työllistävä pk-yrittäjä innostuu ja työllistää lisää tai ottaa riskiä ja lähtee investoimaan? Mikä on se? [Antti Kurvinen: Paikallinen sopiminen!] Kun sokea Reettakin näkee, että yleinen taloustilanne ja maailmantalous menevät alaspäin, ja sitä uskoa nimenomaan tarvittaisiin, niin mikä on se tehty teko ja milloin tulee uusia toimia? Pelkästään tämä investointien tuplapoisto ei nyt riitä vastaukseksi, koska me tarvitsemme pk-yrityksiin yksityisen sektorin oikeita työpaikkoja. On tärkeää, että on myöskin niitä toimia, jotka auttavat pitkäaikaistyötöntä tai vähätyökykyistä, [Puhemies koputtaa] mutta me tarvitsemme niitä oikeita työpaikkoja pk-yrityksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-16T14:09:45,2019-12-16T14:11:06,Hyväksytty,1.1 2019_83_65,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: edustaja Berg, edustaja Kiuru, edustaja Hannakaisa Heikkinen ja edustaja Holopainen. Sen jälkeen ministereitten vastaukset, ja sitten mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_66,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nytten jonkin aikaa kritisoitu hallituksen työllisyystoimia, ja itse asiassa täällä salissa yhtenä iltana lähdin tätä 25 kohdan listaa vähän avaamaankin, koska tuntui, että tällaisesta ei ole tietoa. Eli hallituksella on työllisyystoimista suunniteltu 25 kohdan lista, joka löytyy tarvittaessa. Pitää huomioida se, että viime hallituskaudella kritisoitiin hallitusta siitä, että tehtiin tiettyjä linjauksia ja päätöksiä ilman että niitä oltiin tarpeeksi hyvin valmisteltu, ja tämä hallitus ei halua lähteä samalle linjalle, vaan tämä hallitus haluaa valmistella päätökset hyvin, ja heti vuodenvaihteen jälkeen hallitus lähtee toteuttamaan tätä 25 kohdan listaa työllisyystoimista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-16T14:11:18,2019-12-16T14:12:12,Hyväksytty,1.1 2019_83_67,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Onnea uudelle hallitukselle. Minulle ikä ja sukupuoli eivät merkitse. Osaaminen ja aktiivisuus on se tärkeä asia, ja hienoa, että meillä on aktiivisia ihmisiä, jotka yrittävät varmasti parhaansa. Edustaja Gustafsson tuossa aikaisemmin varoitteli oppositiota kvartaalikapitalismista. [Jukka Gustafsson: Niin, sitähän se on ollut!] — No, niinhän te väitätte, että se on, mutta jos otetaan tämä teidän talousarvioesityskirjanne, niin luen täältä nyt teille semmoisia lukuja, jotka katsovat hieman kvartaalia pitemmälle. Vuoden 2020 lopussa valtionvelka on 109 miljardia euroa. Uhkana velan määrän kasvu hallitsemattomaksi suhteessa bkt:hen. Puskurit seuraavaan taantumaan ovat ohuet. Talouden kasvu hidastuu yhteen prosenttiin. Vientinäkymät heikentyneet. Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyydestä ei toteudu ilman merkittäviä lisätoimia. Se lukee siis valtion talousarvioesityksessä, joka on tullut lokakuussa. [Raimo Piirainen: Mutta niihinhän on varauduttu!] Nyt kysymykseni kuuluu, [Puhemies koputtaa] kun edellinen pääministeri laittoi päänsä pantiksi, että elokuussa on 30 000 uutta päätösperusteista [Puhemies: Aika!] työpaikkaa: kenen pää on nyt panttina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-16T14:12:14,2019-12-16T14:13:27,Hyväksytty,1.1 2019_83_68,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä sekä edustaja Sarkomaan että Orpon suusta on todettu kutakuinkin näin, että luottamus syntyy tekojen kautta. Kyllä, mutta luottamusta halutaan oppositiosta vakavasti nakertaa epätosien lausuntojen ja pikkunäppärien heittojen, vähättelevien heittojen, kautta. Tällaiseksi luen muun muassa sosialistihallitukseksi nimittämisen ja Pohjois-Pohjanmaan Kokoomusnaisten nimityksen ”huulipunahallitus” — naisten toteamus naisille, en voi ymmärtää. Mutta terveisiä sitten täältä keskustan Mikä-mikä-maasta, mitä taas edustaja Zyskowicz totesi. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa: Nimi mainittu!] Tässä hallituksessa tärkeimpiä asioita minulle ovat alueellinen tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ja oli aivan mahtavaa lukea tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudesta, että maalle muuttamista suunnittelee vakavasti 844 000 suomalaista ja lähes kolmasosa yrittäjistä. Sellaista yrittäjyyspolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa [Puhemies koputtaa] ja työelämäpolitiikkaa tarvitaan, että koko Suomi nähdään [Puhemies: Aika!] elämisen arvoisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-12-16T14:13:31,2019-12-16T14:14:43,Hyväksytty,1.1 2019_83_69,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on syytä olla ylpeitä tästä hallitusohjelmasta ja siitä suunnasta, johon se vie. Me suojelemme ainutkertaista luontoamme, satsaamme koulutukseen ja sitä kautta teemme parempaa työllisyyspolitiikkaa. On todella tärkeää tiedostaa, että uusia työpaikkoja syntyy juuri niille aloille, joilla tarvitaan korkeaa osaamista, ja nyt siihen satsataan. Tekoja mitataan myös näkyvyyden kautta, ja Suomi on saanut erittäin paljon positiivista huomiota viime päivinä. Me voimme olla ylpeitä siitä, että meillä on vähemmän rakenteellista epätasa-arvoa kuin monessa muussa maassa. Tätä suuntaa me tulemme vahvistamaan muun muassa perhevapaauudistuksella. Olisin kysynyt arvoisilta ministereiltä: miten voimme hyödyntää tätä erittäin hienoa näkyvyyttä, jota olemme ansainneet viime päivinä, vielä paremmin? [Sari Sarkomaa: Tekemällä tasa-arvotekoja!] Moni ihminen kommentoi ehkäpä enemmän tai vähemmän tosissaan mutta joka tapauksessa harkiten, että he voisivat muuttaa Suomeen, koska täällä vaikuttaa olevan niin moni asia hyvin ja myös naiset voivat nousta politiikan johtotehtäviin. Näin ei todellakaan ole kaikkialla maailmassa. Maailmassa keskimäärin 25 prosenttia parlamenttien ja hallitusten jäsenistä on naisia. Meillä on todella paljon tehtävää. [Ben Zyskowicz: Kyllä, Suomi on maailman paras maa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-16T14:14:47,2019-12-16T14:16:13,Hyväksytty,1.1 2019_83_70,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,Vielä ennen ministereitä edustaja Viitanen ja edustaja Lohikoski.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_71,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Orpo, te kysyitte täällä näitä työllisyystoimia, joista yrittäjätkin voisivat innostua. Juuri viime viikolla käsittelimme täällä veroesityksen, jossa tulevat tuplapoistot koneista ja laitteista. Kyllä ainakin minä sain kovin myönteistä palautetta yrityskentällä tästä uudistuksesta. Te puhutte työllisyystoimista. Tosiasia on, että teidän työllisyystoimenne ovat paluuta menneisyyteen, ne ovat leikkauksia. Kyllä minä teidän listaanne katselin, arvoisa edustaja Orpo: siellä on leikkauksia työttömyysturvaan, siellä on leikkauksia toimeentulotukeen, asumistukeen. Nämäkö ovat niitä työllisyystoimia? Toivottavasti eivät ainakaan tämän hallituksen, joka katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Olen siitä varsin innoissani, että siellä koolla olette ja tulevaisuuteen katsotte. [Sari Sarkomaa: Työllisyys heikkenee, vakava paikka!] Puhemies! Täällä oli tärkeä kysymys, johon en nyt kuullut vielä innostunutta vastausta oppositiolta. Ihan oikeasti, tarjottiin yhteistyön henkeä, tarjottiin mahdollisuutta tehdä yhdessä. Eikö esimerkiksi juuri tämä vanhustenhoiva, hoitajamitoitus, [Puhemies: Aika!] voisi olla sellainen asia, että tehdään yhdessä ja pistetään kuntoon? [Petteri Orpo ja Sari Sarkomaa: Tuokaa se esitys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-16T14:16:17,2019-12-16T14:17:28,Hyväksytty,1.1 2019_83_72,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio on täällä kaipaillut kovasti uutta hallitusohjelmaa, mutta erinomaisen hyvää hallitusohjelmaa ei ollut tarpeen muuttaa eikä sitä muutettu, kun viisi puoluetta on siihen edelleen sitoutunut. Kansalaiset halusivat viime keväänä kovasti muutosta kevään vaaleissa, ja sitä he ovat saaneet. Viime viikkojen aikana täällä on päätetty tärkeitä tavallisten ihmisten elämää koskettavia asioita: on päätetty perusturvan korotuksista, pienten eläkkeiden tasokorotuksista, aktiivimallin poistosta ja täysipäiväisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta. Tulossa on myös oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen maksuttomuus, jotka ovat hallitusohjelmassa keskeisiä ja tasa-arvoa lisääviä uudistuksia. [Sari Sarkomaa: Mikä näitä kaikkia yhdistää? Kehyksissä ei ole rahaa niihin! — Paavo Arhinmäki: Onhan, 183 miljoonaa euroa on kehyksissä! — Sari Sarkomaa: Ei se riitä! — Paavo Arhinmäki: Riittääpäs!] Hyvä koulutuspolitiikka on myös työllisyyspolitiikkaa. Ensi vuoden alussa käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut, ja nekin ovat aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Katsotaan tuloksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-12-16T14:17:29,2019-12-16T14:18:30,Hyväksytty,1.1 2019_83_73,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,Sitten vielä edustaja Juvonen ennen ministereitä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_74,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän me perussuomalaiset haluamme sen hoitajamitoituksen, [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] mutta kun te, hallitus, tuotte sen esityksen, ja sen peräänhän me olemme täällä juuri tiedustelleet. Te ilmoititte juuri viikonloppua vasten, että hoitajamitoituksesta ei tule lakiesitystä tämän vuoden aikana, [Paavo Arhinmäki: Äskenhän te vaaditte uusia vaaleja!] vaikka olitte niin kertoneet meille. Se siirtyy ensi vuoteen, ja minä haluaisin kysyä [Paavo Arhinmäki: Mihin se siirtyisi uusilla vaaleilla?] ja me perussuomalaiset haluaisimme tietää, milloin se siis tulee. Nyt emme ole kuulleet ministeriltä emmekä pääministeriltä, olemme kuulleet ainoastaan ministeriön virkamieheltä. Olette menneet virkamiehen selän taakse piiloon ja lähettäneet hänet asialle kertomaan, että hoitajamitoitus viivästyy. Kertokaa nyt meille, olisi ihan reilua sanoa, että tämä on haasteellista ja vaikeaa, ehkä sitä ei ole tulossakaan. Mistä se niin kuin tökkii? Mutta, arvoisa herra puhemies, vielä siitä sotesta. Tuokaa esityksiä meille, ottakaa meidät mukaan parlamentaariseen työryhmään, jotta me saamme ihan oikeasti yhdessä sen soten. Kyllä suomalaiset ansaitsevat hyvän terveydenhuollon. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-16T14:18:34,2019-12-16T14:19:42,Hyväksytty,1.1 2019_83_75,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Sitten mennään ministereitten puheenvuoroihin, kullekin kaksi minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_76,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään puhuttu paljon luottamuksesta. Se on tärkeä keskustelunaihe, ja uskon, että suomalaiset ihmiset kaipaavat yhteiskuntaan vakautta, yhteistyötä ja luottamusta. Mielestäni edustaja Gustafsson käytti tärkeän puheenvuoron siitä, millä tavalla me yhteiskuntaa tänä päivänä kehitämme: teemmekö me sitä kvartaaleittain, teemmekö me sitä vain lyhyellä aikavälillä vai haluammeko me yhdessä katsoa hieman pidemmälle ja tehdä esimerkiksi sellaista lainvalmistelutyötä, joka oikeasti on hyvää ja laadukasta, jonka kautta tavallisten ihmisten elämä ja arki paranevat. Itse uskon tähän jälkimmäiseen. Uskon siihen, että tehdään mieluummin hyvin, tehdään mieluummin huolella ja valmistellaan asiat, niin hoitajamitoitus kuin muutkin kysymykset, sillä tavalla, että ne kestävät myös siellä ihmisten arjessa ja aidosti parantavat jokaisen meistä elämää. Täällä on myös kysytty, minkä takia emme ole lähteneet kirjoittamaan hallitusohjelmaa uusiksi, minkä takia emme ole sitä repineet auki ja lähteneet tekemään tällaista edestakaisin seilaavaa politiikkaa. Hallitusohjelma on hyvä. Se on hyvä, me olemme yhdessä sen kirjoittaneet, niin minä kuin me muutkin tässä salissa, ja minä uskon, että tällä hallitusohjelmalla tavallisten ihmisten arki ja elämä muuttuvat paremmiksi. Sitä ei ole tarpeen muuttaa miltään osin, sillä hallitusohjelma on hyvä kokonaisuus, ja sen toimeenpanoon me tulemme tässä hallituksessa keskittymään. Me tulemme tekemään niitä tekoja, jotka parantavat ihmisten elämää. Me tulemme tekemään hoitajamitoituksen, me tulemme parantamaan työllisyysastetta, me tulemme tekemään vastuullista ilmastopolitiikkaa, joka samaan aikaan uudistaa yhteiskuntamme elinkeinorakennetta ja luo niitä menestymisen eväitä tulevaisuuteen. Tämän me teemme vastuullisesti huolelliseen valmisteluun pohjautuen ja [Puhemies koputtaa] myös opposition yhteistyöhön kutsuen niissä asioissa, joista voimme löytää yhteistä. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-16T14:19:48,2019-12-16T14:22:02,Hyväksytty,1.1 2019_83_77,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin näistä työllisyystoimista useammassa puheenvuorossa, ja kuten täältä aikaisemminkin on kerrottu, niin kyllä työllisyystoimia tarvitaan lisää ja niitä on valmistelussa, ja niin kevään kehysriihessä kuin syksyn budjettiriihessä niitä toimia täytyy sitten todennetusti myös olla. Mutta myös se kritiikki, jota oppositio siis epäsuorasti esittää kaikkia niitä hyviä perusturvan, sivistyksen tai pienimpien eläkkeiden tasojen korottamisia kohtaan — en ole kuullut, että olisitte omissa vaihtoehdoissanne olleet niitä poistamassa, [Ben Zyskowicz: Ei! Kuka niitä on arvostellut?] ja tästähän tämä kiista nyt tällä hetkellä on. Työllisyystoimet vaativat vielä myös enemmän valmistelua, ja se on aivan selvä asia, että talouden täytyy olla tasapainossa, työllisyystoimia tarvitaan ja niitä tulee. [Sari Sarkomaa: Vanha puhe!] Mutta on siis hyvä, että te myös tuette kaikkia niitä perusturvaan tai sivistykseen ja lapsilisiin liittyviä parannuksia, joita tämä hallitus on nyt laittanut liikkeelle. [Ben Zyskowicz: Kuka niitä on arvostellut täällä?] Siitä tuesta kiitän teitä. Edellisessä puheenvuorossa jäi kommentoimatta edustaja Essayahille, hän kysyi maatalouteen liittyvästä tilanteesta: hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti — mihin lopputulemaan EU-rahoituskehysneuvotteluissa tullaankaan — kansallisesti sitten tukitasot säilytetään, ja tästä on meillä hallitusohjelmakirjaus olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-16T14:22:04,2019-12-16T14:23:36,Hyväksytty,1.1 2019_83_78,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä käytiin hyvää keskustelua siitä, millä tavalla hoitajamitoitusta voimme yhdessä edistää. Se on jo pitkä projekti täällä eduskunnassa ollut, ja täällä on vahva yksimielisyys kokoomusta lukuun ottamatta siitä, että tätä esitystä tarvitaan. Kiitän siitä työstä, mitä me olemme kaikki yhdessä tehneet tuon asian eteen. Jos eduskunnassa olisi tehty tämä prosessi loppuun, me emme olisi siinä tilanteessa, johon tässä keskustelussa aikaisemmin jo edustaja Juvonen viittasi. [Sari Sarkomaa: 5 miljoonaa euroa! — Oikealta: Kantakaa vastuunne!] Nimittäin silloin tämä asia olisi mennyt toisella tavalla ja se olisi ollut nopeutetulla raiteella. Hallituksen lainsäädäntövalmistelun riskit ovat olleet nähtävissä, ja olen teille niistä monesti kertonut. Olen todennut julkisuuteen jo aikaisemmin, että itse toivon, että voin jättää sen esityksen vielä ennen joulua. En tietenkään ole osannut ennakoida sitä, että juuri aloittanut hallitus voisi ajautua tilanteeseen, jossa Antti Rinteen hallitus hajosi, eikä arviointineuvostolla tuona aikana ollut tietenkään velvollisuutta edistää tämän hallituksen lainsäädäntöesitysten tarkastelua, minkä johdosta olemme aikataulussa jäljessä. Miksi en tuolloin, kun tämä eräs toimittaja on avustajani kautta kysynyt kommentteja yleisesti vanhuspalveluasioihin, lähtenyt sitä kommentoimaan? Sinä päivänä oli todella vaikeita muita tilanteita, jolloin en tiennyt, että siinä on yksinään tästä asiasta kysymys. Näin nämä jutut sitten myöhemmin. On selvää, että sosiaali- ja terveysministeriössä virkakunnalla on se näkemys, että voi olla, että tämä tulee liian pian. Itse luotan kuitenkin siihen, että jos on mahdollista tuon arviointineuvoston tehdä käsittely ja tehdä sitä työtä niin, että se valmistuu vielä tällä viikolla, niin me olemme varautuneet siihen, että tässä on vielä pieni mahdollisuus siihen edustaja Juvosen toivomaan suuntaan, että tämä vielä ehtisi. Mutta haluan sanoa, että virkavalmistelun näkökulmasta, koska eduskuntakäsittely ei siirry eikä voimaantulo siirry, sillä ei olisi suurta merkitystä, tuleeko se vielä loppuvuonna [Puhemies koputtaa] vai ei. Tältä osin toivon, että me [Puhemies: Aika!] varaudumme KUTHANEK-käsittelyyn ja me varaudumme myöskin hallituksen iltakouluun, jos näin kävisi. [Puhemies koputtaa] Mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa arviointineuvosto ei ole vielä päättänyt työtään, koska heillä oli tämä tauko tässä työssä, mikä on ihan ilmiselvää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-12-16T14:23:38,2019-12-16T14:25:57,Hyväksytty,1.1 2019_83_79,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset hyvästä keskustelusta, myös hyvistä evästyksistä tämän hallituksen työlle. Tässä salissa on paljon puhuttu turvallisuudesta ja luottamuksesta. Kuten pääministeri Marin hyvin toteaa, tämä hallitusohjelma, jolla hallitus työskentelee, on niin hyvä, että kannattaa jatkaa sen työstämistä, niiden asioiden edistämistä kannattaa jatkaa. [Leena Meri: Siitä voidaan olla eri mieltä!] Hallitusohjelmassa on sitouduttu muun muassa siihen, että arjen turvallisuuden kokemus paranee, ja myös siihen, että luottamus viranomaisiin säilyisi vahvana. Se on Suomessa korkealla, ja sitä pitää jatkossakin pitää yllä. Hallitus on jo käynnistänyt sisäisen turvallisuuden selontekotyön. Ensi vuonna näihin aikoihin pääsemme eduskunnassa myös keskustelemaan tästä työstä. Toivon myös matkan varrella valiokuntien kautta ja muissa tapaamisissa myös oppositiolta evästyksiä tähän tärkeään työhön. Poliisien määrää on jo päätetty nostaa. Tällä uralla hallitus tulee jatkamaan koko kautensa, ja toivon myös, että tulevat hallitukset sitoutuvat samaan tavoitteeseen. Työperäisen maahanmuuton edistämisestä on hallitusohjelmassa hyviä kirjauksia. Tarvitsemme tänne lisää työntekijöitä. Muun muassa tähän liittyvät kirjaukset siitä, että siirretään tämän hallinto työ- ja elinkeinoministeriöön. Lisäksi Maahanmuuttoviraston resursseja on tässä parannettu, ja nyt jo on päästy purkamaan erityisosaajien ruuhkajonoja Migrin päässä. Tämä on erittäin tärkeää, ennen kaikkea suomalaisille yrityksille. Myös turvapaikanhakijoiden oikeusapua parannetaan. Asia on jo käynnistynyt. Kestävän kehityksen sitoumus on tehty myös sisäministeriön hallinnonalalla. Siellä on sitouduttu siihen, että toimintavasteajat esimerkiksi poliisilla olisivat kohtuulliset, niin että apua saataisiin ihan kaikkialla Suomessa, ja tästä hallitus tulee myös yhdessä linjaamaan. Jo tähän mennessä Pelastusopiston resursseja on lisätty, saamme lisää hätäkeskuspäivystäjiä, saamme lisää pelastajia tähän maahan. Lisäksi tulemme huolehtimaan muun muassa koko maan kattavasta paloasemaverkostosta. Tässä on erittäin paljon tärkeää suomalaisten turvallisuutta takaavaa työtä, jota on jo tehty, ja sillä tiellä jatketaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-16T14:25:58,2019-12-16T14:28:15,Hyväksytty,1.1 2019_83_80,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on hyvä maa ja meillä on hyvä hallitusohjelma. Niin kuin sisäministeri tässä totesi, niin tämä hallitus panostaa siihen, että turvallisuuteen panostetaan, oikeudenhoitoon panostetaan, koko rikosketjuun panostetaan. Ja Suomi on kokoaan suurempi myös maailmalla. Kävin viime viikolla USA:ssa, jossa sain edustaa 28:aa EU-maata ja käydä keskusteluja USA:n oikeusministerin kanssa. Käytiin keskusteluja sellaisista aiheista, jotka koskettavat meitä kaikkia tänä päivänä ympäri maailmaa: keskusteltiin kyberturvallisuudesta, keskusteltiin myös vaaleihin vaikuttamisesta, eli demokratian peruspilareista, ja demokratiaa kannattaa vaalia. Sen takia me saamme myös olla ylpeitä siitä, että tässä maassa meillä on toimiva perustuslaki. Olen iloinen siitä, että perustuslaki on tälläkin kertaa, kun oli hallituskriisi, näyttänyt toimivansa. Sen takia olemme tässä tänään ja pystymme keskustelemaan tästä uudesta vanhasta hallitusohjelmasta, joka on erittäin hyvä hallitusohjelma. Haluan myös viestittää teille siitä, minkälaista palautetta tuli sinä päivänä, tiistaina, kun Suomeen saatiin uusi hallitus. En ollut ajatellut, että se voisi olla niin iso uutinen maailmalla, mutta se tuli eteen joka tapaamisessa Yhdysvalloissa. Se tuli eteen korkeimmassa oikeudessa, se tuli eteen oikeusministerin tapaamisessa, se tuli eteen jopa vankilassa, jossa kävin tervehtimässä yhdysvaltalaisia vankeja. Minun mielestäni se on äärimmäisen puhuttavaa, jos jopa siellä tiedetään, että Suomessa on nyt tämmöinen naisvaltainen viisikko johdossa. Olemme päässeet siihen, että meitä myös katsotaan ja meitä arvostetaan meidän tasa-arvostamme ja meidän koulutusjärjestelmästämme. [Ben Zyskowicz: Se on hieno asia!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-16T14:28:17,2019-12-16T14:30:26,Hyväksytty,1.1 2019_83_81,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Sitten vielä ministeri Haatainen, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_82,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Tuula,Haatainen,Työministeri,SDP,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä salissa on kannettu huolta työllisyydestä ja erityisesti työpaikkojen luomisesta, ja se on varmasti meille kaikille yhteinen haaste ja tavoite. Se tavoite, joka on asetettu, 75 prosenttia, on todella haastava. Mutta minä uskon, että me hyvällä yhteistyöllä pääsemme siihen. Tähän yhteistyöhön olemme ottaneet mukaan ja pidämme työmarkkinajärjestöt mukana, yritykset mukana. Me tarvitsemme siihen mukaan myös koko kuntakentän, me tarvitsemme yritykset, me tarvitsemme järjestöt tähän työhön mukaan, ja sitä työtä tehdään. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on itse asiassa tämän työvoimapolitiikan entisestäänkin trimmaaminen parempaan kuntoon, ja tässä suhteessa nämä kuntakokeilut ovat nyt todella tärkeitä, eli että me voimme valtion TE-toimistojen työn ja kunnissa jo nyt tapahtuvan hyvän yhteistyön saattaa yhteen, jotta saamme entistä parempaa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tästä yhteisestä työstä ja resurssien käytöstä, eli saamme sosiaali- ja terveyspalvelut, opetuksen, työvoimapalvelut yhteen, ja vielä kun saamme kunnissa tapahtuvat yrittäjäpalvelut siihen samaan mukaan, niin tämä edesauttaa sitä, että niitä uusia työpaikkoja ja työllistämistä voidaan vahvistaa. Tästä meillä on hyviä esimerkkejä Vantaalta ja muun muassa Pirkanmaalta, Tampereelta. Ministeri Andersson jo täällä sen totesi, mutta kertaan vielä, että työ- ja elinkeinoministeriö on siirtänyt 20 miljoonaa euroa nimenomaan yritysten rekrytointia helpottamaan. Meillä on työvoimakapeikkoja ja me tarvitsemme nyt täsmäkoulutusta niille ihmisille, jotka pystyisivät työllistymään mutta jotka ovat työpaikkansa menettäneet. Odotan, että tämä myös tuottaa meille lisää työpaikkoja ja mahdollisuuksia. Lisäksi meidän pitää tehdä niitä täsmätoimia, joilla me vahvistamme ikääntyneiden, nuorten [Puhemies koputtaa] ja sitten myös maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten, työllistymisedellytyksiä, ja tämä työ on käynnissä. Tähän tämä työryhmätyö myös hakee ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2019-12-16T14:30:29,2019-12-16T14:32:46,Tarkistettu,1.1 2019_83_83,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka pääministeri on vaihtunut ja maatamme luotsaa uusiutunut hallitus, olemme edelleen pitämässä kiinni keväällä sovitusta hallitusohjelmasta. Viime viikkojen kohujen ja kuohunnan keskellä on ollut suorastaan huomiota herättävää, miten suuri yksimielisyys on vallinnut siitä, että Antti Rinteen aloittama hallitusohjelma halutaan saada toteutettua. Minusta se on virkistävä ja terve merkki politiikan kentällä. Siis hallitusta sitovat yhteen asiat, tärkeät tavoitteet Suomen ja suomalaisten hyväksi. Vaikka tavoitteiden toteuttaminen on vaikeaa, jo nyt voi nähdä, että onnistuessaan hallitus voi olla ylpeä tekemisistään, ja se on sellaista politiikan polttoainetta, joka saa kulkemaan pitkälle. Asioista voimme siis olla ylpeitä, vaikka viime viikoista politiikassa emme voikaan ylpeillä. Jospa kaiken tämän lopputuloksena on nyt hallituksen sisuuntuminen? Toivottavaa onkin, että kaikki tarmo kohdistuu nyt pääministeri Marinin hallitusohjelman kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseen: Suomea kuljetetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kohti kestävää yhteiskuntaa. Suomen historiallista tarinaa pienenä kansana maailman kärkijoukoissa jatketaan tavoittelemalla paikkaa maailman ensimmäisenä fossiilivapaana hyvinvointiyhteiskuntana. Minulle itselleni erityisen tärkeää on myös tavoite vähentää eriarvoisuutta. Se on paitsi inhimillistä ja viisasta politiikkaa myös vastuullista talous‑ ja yhteiskuntapolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Monet hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista ovat lähteneet liikkeelle, kun lainvalmistelu‑ ja selvitystyötä on laitettu syksyn aikana käyntiin. Konkreettisia tuloksiakin on jo saatu aikaan. Epäoikeudenmukainen aktiivimalli on saatu vihdoin purettua, kun leikkurit ja velvoitteet poistuvat ensi vuoden alusta. Eläkeläisköyhyyttä vähennetään korottamalla pienimpiä eläkkeitä kansaneläke‑ ja takuueläkejärjestelmien kautta vuoden 2020 alusta. Takuueläkkeitä korotetaan 50 eurolla ja kansaneläkkeitä 34 eurolla kuukaudessa. Hallitus on aloittanut työnsä myös koulutuksen kunnianpalautuksen eteen. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen astuu voimaan 1. elokuuta 2020, ja samassa yhteydessä ryhmäkokoja yli 3-vuotiaiden osalta varhaiskasvatuksessa pienennetään. Oppivelvollisuuden laajentamisen selvitystyö on käynnistetty, ja tavoitteena on saada hallituksen esitys saliin budjettilakina syksyllä 2020. Opintoraha on sidottu takaisin indeksiin, mikä tuo opintorahan samalle viivalle muiden etuuksien kanssa ja parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Lisäksi hallitus korottaa myös opintorahan huoltajakorotusta kolmanneksella nostaen sen 75 eurosta 100 euroon. Työllisyysasteen parantaminen ei ole helppoa, ja siihen työhön tarvitsemme kaikkien panosta tässä yhteiskunnassa. Hallituksen kunnianhimoiset työllisyystavoitteet vaativat vielä paljon, mutta hallitus on käynnistänyt muun muassa työvoimapalveluiden uudistamistyön, ja esitys kuntakokeilusta on parhaillaan lausuntovaiheessa. Lopuksi: Äänestäjät odottavat itseoikeutetusti hallitusvastuussa olevilta, että he käyttävät valtaansa ja edistävät vaaleissa linjaamiaan asioita sekä edustamaansa arvopohjaa. Siinä ei ole mitään väärää eikä likaista. Tämän vallan kanssa käsi kädessä kulkee aina myös vastuu. Hallituksella on nyt vastuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästä Suomesta. Työtä sen eteen jatketaan yhteistyöllä ja rakentamalla, ei rikki repien ja riitelemällä. Sopu ja luottamus ovat nyt sitä, mitä Suomi tarvitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-12-16T14:32:52,2019-12-16T14:37:11,Hyväksytty,1.1 2019_83_84,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Pääministeri Marinin hallitus jatkaa Rinteen hallitukselta perimällään hallitusohjelmalla. Hallitus siis perii edellisen hallituksen ohjelmasta tutut ongelmat. Keskeinen ongelma on se, ettei hallitus edes yritä ajaa tavallisen työtä tekevän tai ansaittua eläkettä nauttivan suomalaisen etua. Etusijalle on nostettu maailmanparantamiseen tähtäävä hyvesignalointi sekä päästöjen vähentämisen kannalta merkityksettömät mutta suomalaisille erittäin kalliiksi tulevat ilmastotoimet. Hallituksen politiikalla suomalaisten asumisen ja autoilun kustannukset tulevat entisestään nousemaan. Hallitus myy valtionomaisuutta, kiristää verotusta, heikentää ostovoimaa ja ottaa aina vain lisää velkaa. Hyvinvointia ei voi rakentaa velkarahan varaan. Tällaisella menettelyllä syödään omien lastemme ja tulevien sukupolvien hyvinvointia sälyttämällä heidän niskaansa kasvava velkataakka. Perussuomalaiset katsoo, että Suomen hyvinvointi syntyy suomalaisesta työstä ja että Suomen valtion talousarviossa suomalaisten hyvinvointi on asetettava etusijalle. Hallitusohjelmassa ei näin kuitenkaan ole tehty. Sen sijaan, että hallitus pyrkisi varmistamaan suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja suomalaisten työpaikkojen säilymisen, hallitus on asettanut etusijalle maailmanparantamisen ja vääränlaisen ilmastopolitiikan, jossa suomalaisten yritysten toimintaedellytykset murretaan ja samalla vaarannetaan suomalaisten työpaikat. Hallitus ei ymmärrä, että jos suomalainen teollisuustuotanto ajetaan alas, tuotteiden kysyntä ei häviä vaan ne tuotetaan muualla, heikompien ympäristönormien maissa, ja kuljetetaan Euroopan markkinoille suurilla rahtilaivoilla, jotka tuottavat suuremmat ilmastopäästöt kuin koko maailman autokanta yhteensä. Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marinin hallitukselta puuttuu uskottavuus. Olin viikonloppuna Järvenpäässä ja Vantaalla eri tapahtumissa, ja ne olivat kyllä ne terveiset. Uskottavuus ja luotettavuus puuttuvat, mutta se luotto on ansaittava. [Jukka Gustafsson: Olitte ihan omassa porukassanne liikkeellä?] Hallitusohjelma lepää tyhjän päällä, eikä sen enempää hallituksen edeltäjältään perimä ensi vuoden talousarvio kuin julkisen talouden suunnitelmakaan ole realistinen. On selvää, ettei esitetyillä toimilla päästä niillä tavoiteltuihin tavoitteisiin. Hallitusohjelman noudattaminen johtaa suomalaisen teollisuuden alasajoon, alueellisen epätasa-arvon kasvuun ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen kurjistumiseen. Esitänkin hallitukselle seuraavan perussuomalaisten eduskuntaryhmän epäluottamuslauseen: ”Eduskunta toteaa, että Marinin hallituksen ohjelma on vakavassa ristiriidassa hallituksen eduskunnalle esittämän talousarvion kanssa. Hallituksen talouspolitiikka lepää kokonaan epärealististen työllisyyden kasvuodotusten varassa, vaikka valtiovarainministeriön ennuste on selvästi alhaisempi. Konkreettiset toimenpiteet talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi puuttuvat. Sen sijaan hallituksen ylimitoitettu ilmastopolitiikka karkottaa yritykset ja investoinnit Suomesta. Hidastuva talouskasvu yhdessä vähäisten investointien, väestön ikääntymisen ja julkisten kulutusmenojen kasvun kanssa johtaa kuntatalouden kriisiin ja valtiontalouden syvenevään ahdinkoon. Hallitus ei pysty rahoittamaan esittämiään menolisäyksiä verotulojen kasvulla pysyväluonteisten kulujen osalta vaan rahoittaa juoksevia menoja valtionomaisuutta myymällä. Julkisen talouden kestävyysvaje tulee syvenemään pääministeri Marinin hallituksen ohjelman seurauksena. Lisäksi hallitus on epäonnistunut koti-, hoiva‑ ja kotihoitopalveluiden parantamisessa. Viimeisin tieto hoitajamitoituksen viivästymisestä edelleen ensi vuoteen on yksi oiva esimerkki siitä. Lupaukset ikääntyneiden kansalaistemme aseman parantamiseksi ja hyvän hoivan takaamiseksi on unohdettu. Vappusatanen on kutistunut muutamiin kymmeniin euroihin, ja sekin uhkaa hävitä nouseviin asumisen ja liikkumisen kustannuksiin. Ikäihmiset eivät saa luvattua sitovaa hoitajamitoitusta viivytyksettä, vaan voimaantuloa on siirretty aprillipäivään 2023, juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja, ja kuka tietää, tuleeko se sittenkään. Hallitusohjelma ei ratkaise yhteiskunnan akuuteimpiakaan ongelmia, ei vastaa sote-palveluita tarvitsevien kansalaistemme tarpeisiin eikä paranna useimpien kansalaisten arkea.” Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmasta puuttuvat monissa muissa Pohjoismaissa jo säädetyt turvallisuutta lisäävät lait, ja näiden puutteiden takia turvallisuusriskiemme kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Arvoisa herra puhemies! Vielä muutamalla sanalla sote-uudistuksesta: perussuomalaiset toivovat, että pääsisivät mukaan parlamentaariseen työryhmään sitä tekemään, koska sote on meille kaikille yhteinen. [Puhemies koputtaa] Pakkoruotsia emme halua, ja tuon terveisiä pojilta, jotka miettivät, lähtevätkö lukioon: he eivät halua lähteä lukioon, jos ruotsista tulee pakollinen kirjoitettava. Eli nämä terveiset sieltä kentältä, jossa on kaikenlaisia ihmisiä, ei ainoastaan perussuomalaisia — ymmärsin tästä sivukommentin, [Puhemies: Aika!] että olisi ollut vain perussuomalaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-16T14:37:13,2019-12-16T14:42:42,Hyväksytty,1.1 2019_83_85,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallituksen ohjelman missio on rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa, joka on oikeudenmukainen, vastuullinen ja hyvinvoiva. Tuon tulevaisuudenkuvan ytimen muodostavat työntekoa ja yrittämistä arvostava ilmapiiri, lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta sekä nojautuminen pienelle maalle elintärkeään koulutukseen ja osaamiseen. Hyvinvointi lähtee työstä ja yrittäjyydestä. Hallituksen tavoite parantaa yrittäjän arkea sekä turvata työtä ja toimeentuloa mahdollisimman monelle on kestävän kasvun menestysresepti. Tarvitsemme ennakoitavan toimintaympäristön, yrittämiseen kannustavaa sääntelyä, tukea tuotekehitykseen ja innovaatioihin sekä työntöä suomalaisten ratkaisujen edistämiseen niin kotimaisiin kuin maailmanlaajuisiin, rajat ylittäviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. [Hannakaisa Heikkinen: Juuri näin!] Työn tekemisen ja yrittämisen kannustaminen turvaavat osaltaan alueellista oikeudenmukaisuutta. Hallitusohjelmassa painottuva tasapainoinen aluekehitys sekä koko Suomen elinvoima tarkoittavat käytännössä eheämpää Suomea. Hallitusohjelma tunnistaa hyvin vaikkapa toimivien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä koulutuksen saavutettavuuden merkityksen eri puolilla Suomea. Ne kun ovat konkreettisia elinvoiman kehittämisen ja ylläpitämisen keinoja. On selvää, että näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi vahvaa poliittista tahtoa myös euroja. Vastuullinen taloudenpito vaatii tunnustamaan tosiasiat, kestävyysvaje julkisessa taloudessa on kuitenkin edelleen 3—4 prosenttia. Töitä on siis tulevinakin vuosina tehtävä, jotta Suomi voidaan jättää paremmassa kunnossa tuleville sukupolville. Koulutukseen ja osaamiseen satsaaminen tukevat keskeisellä tavalla työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Meillä on moniin muihin maihin verrattuna vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jota tulee entisestään vahvistaa. Suomi tunnetaan myös koulutuksen mallimaana. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistaminen on hallitusohjelman merkittävä tulevaisuuslinjaus. Korkeakoulujen lisäksi ohjelmassa panostetaan myös muihin koulutusasteisiin aina varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toiseen asteeseen. Myös työvoimakoulutukset sekä muunto-, täydennys- ja täsmäkoulutukset saavat lisää resursseja. Myös jatkuvan oppimisen edistämiseen panostetaan. Vain rohkea, päättäväinen ja uudistuksiin sitoutunut Suomi pärjää tulevina vuosikymmeninä. Koulutus kaikilla asteilla ja sivistys laajasti ymmärrettynä turvaavat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuutta ja ruokkivat sen kehitystä. Hyvinvointiyhteiskunnan pohjan turvaaminen tarjoaa mahdollisuuden tukea myös tärkeää tavoitetta entistä lapsi- ja perheystävällisemmästä Suomesta. Hallitusohjelman perhepoliittiset kirjaukset ovat maailman mittakaavassa poikkeuksellisen edistyksellisiä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus, joka on perheille parannus, lapsilisien turvaaminen, kotihoidontuen säilyttäminen, laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaaminen sekä muut perheiden tasa-arvoa tukevat kirjaukset kertovat vakaasta tahdosta rakentaa perheystävällistä yhteiskuntaa sekä saada ihmisten lapsilukutoive ja toteutunut lapsiluku kohtaamaan nykyistä paremmin. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on myös ylisukupolvisesti vastuullinen niin taloudellisesti kuin ekologisesti. Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat asioita, joista meidän jokaisen on kannettava vastuumme. Tässä salissa istuvilla on mahdollisuus ja myös velvollisuus vaikuttaa asiaan enemmän kuin vain omin yksittäisin kulutusvalinnoin. Hallituksen päätöksin Suomi kulkee kohti kunnianhimoista hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2035. Tavoitteen toteutumiseksi on välttämätöntä, että keinot ovat sosiaalisesti, alueellisesti ja taloudellisesti kestäviä. Nämä elementit ovat hallitusohjelmassa tasapainossa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että voimme jatkossakin hyödyntää luonnonvarojamme ja osaamistamme, vaikkapa metsien käyttöä kestävästi kasvattaen ratkoen samalla globaalia ilmastohaastetta ja luoden taloudellista lisäarvoa. Arvoisa puhemies! Olen todennut tämän ennenkin ja sanon sen nytkin: tulevaisuutta ei rakenneta katsomalla peräpeiliin vaan rohkeasti eteenpäin. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat tämän hallitusohjelman, joka parantaa ihmisten toimeentuloa ja arjen sujuvuutta varallisuudesta, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Ohjelman, joka kantaa vastuuta myös julkisesta taloudesta ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Siksi on tärkeää, että hallitus on toimintakykyinen ja panee kaiken tarmonsa ohjelman määrätietoiseen toimeenpanoon. Ja näin se myös tekee. [Hannakaisa Heikkinen: Tasapainoinen puhe!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-12-16T14:42:46,2019-12-16T14:47:53,Hyväksytty,1.1 2019_83_86,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallitusohjelmalla rakennetaan Suomea, joka tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, suojelee ainutlaatuista luontoamme, panostaa koulutukseen, edistää tasa-arvoa ja torjuu köyhyyttä. Tämä on tulevaisuuteen katsova kestävän kehityksen ohjelma, joka haastaa meitä rakentamaan parempaa Suomea jokaiselle joka päivä. Viime viikolla saimme ilmaston kannalta huolestuttavia uutisia: Tilastokeskuksen mukaan Suomen hiilinielut romahtivat 2018-vuonna 43 prosenttia edeltävästä vuodesta. Tähän syynä ovat etenkin mittavat hakkuut. Suomen nettonielu ei ole ollut yhtä pieni sitten vuoden 1990. Samasta tilastosta selviää, että Suomen nettopäästöt kasvoivat 22 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018. Pienentyneet nielut ja kasvaneet nettopäästöt ovat kestämätön yhdistelmä. Tämän hallituksen vaativa ja tärkeä tehtävä on viedä Suomi uralle, jolla tästä maasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Työhön lähdetään haastavista lähtökohdista, mutta hallituksessa on jo hihat kääritty. Arvoisa puhemies! EU:sta kuultiin viime viikolla hyviä ilmastouutisia. Unioni sitoutuu tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan komissio julkaisi suunnitelman European Green Dealista, jolla viedään EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa uudelle tasolle. Suunnitelma kattaa kaikki EU-politiikan alat ja ilmastotoimien rahoituksen. Juuri päättyneen Madridin ilmastokokouksen tulokset sen sijaan tuottivat pettymyksen. Suomen ja Euroopan ilmastojohtajuudelle on todella kysyntää. Korostan vielä, että tämä hallitus haluaa ja on sitoutunut toteuttamaan ilmastonmuutoksen torjuntatoimet sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen lisäksi meitä uhkaa kuudes sukupuuttoaalto ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Tähänkin hallitusohjelmalla puututaan. Suunta on mahdollista kääntää tehokkaalla luonnonsuojelutyöllä. Siihen hallitusohjelma antaa hyvät eväät. Olemme jo tehneet historiallisen suuret panostukset luonnonsuojeluun. Tänä syksynä ympäristöministeriö käynnisti Helmi-elinympäristöohjelman, jolla esimerkiksi soidensuojeluun on viimein saatu vauhtia. Ohjelman ensi vuoden 42 miljoonan euron budjetista 12 miljoonaa on varattu soille. Ensimmäisestä luonnonsuojelualueesta Juuan Haukisuosta on jo tehty päätökset. Myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen rahoitusta lisäsimme tuoreessa talousarviossa yli kolmanneksella. Arvoisa puhemies! Muutama sana koulutuksesta: Suomi on yhä Pisa-vertailun kärkikastia, mutta pisteet ovat olleet laskussa vuosia. Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat, ja perhetaustan vaikutus lasten taitotasoon on vahvistunut. Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan vuoden 2018 uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa samana vuonna. Naiset jatkavat suoraan lukiosta opiskelemaan merkittävästi harvemmin kuin miehet. Hallituksella on kunnianhimoiset suunnitelmat koulutuksen kunnianpalautukseen. Tartumme koulujen väliseen ja sisäiseen eriarvoistumiskehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon epäkohtiin. Maahanmuuttajien koulunkäynnin tukea parannetaan. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja sekä opinto-ohjausta vahvistetaan. Haluamme varmistaa, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Yhtenä konkreettisena tekona hallitus palautti jo subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaikille lapsille ja tulee pienentämään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja. Tällä hetkellä osuus on 41 prosenttia, mikä on alle OECD:n keskiarvon. Meillä on tarvetta niin korkean tason osaajille yrityselämän tarpeisiin kuin esimerkiksi lääkäreille, opettajille ja hoitajille turvaamaan asukkaille tärkeitä palveluita sekä niille tuleville osaajille, joiden ammattinimikkeitä ei vielä edes ole olemassa. Jotta tämä tavoite saavutetaan, korkeakoulujen rahoitus on turvattava ja aloituspaikkoja lisättävä. Arvoisa puhemies! Laadukkaalla koulutuksella ja osaavalla työvoimalla on merkittävä asema kestävässä rakennemuutoksessa kohti hiilineutraalia Suomea. Lisäksi laadukas, tasa-arvoinen ja kaikkien ulottuvilla oleva koulutus on arvokasta itsessään. Uuden hallituksen tärkein tehtävä ja vastuu on ilmastonmuutoksen torjuminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Sen tuleekin läpileikata kaikkea tekemäämme työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-16T14:48:01,2019-12-16T14:53:12,Hyväksytty,1.1 2019_83_87,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! On poikkeuksellista, että hallitusohjelmaa pääsee näin pian ruotimaan uudestaan. Itselleni tämä kyllä sopii, sillä hallitusohjelma pitää sisällään paljon konkreettisia ja hyviä asioita, erityisesti pienituloisten kannalta, ja onkin hienoa, että se on sellaisenaan myös pääministeri Marinin johtaman hallituksen ohjenuorana. Paljon on ehtinyt tapahtua siitä, kun edellisen kerran hallitusohjelmaa läpi käytiin. Poliittista keskustelua ovat värittäneet viime aikoina monet epäolennaisetkin asiat, ja hallituksen hyvät toimet ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Olemme viime viikkoina tehneet kuitenkin täällä salissa päätöksiä, millä parannetaan ihmisten perusturvaa, ja pienet eläkkeet saavat myös kauan kaivatun korotuksen. Olemme myös tehneet päätöksen, joka antaa jokaiselle lapselle oikeuden varhaiskasvatukseen, ja aktiivimallin leikkurien poistaminen on saanut viimeisen sinettinsä. Näistä kaikista suuri kiitos hallitukselle ja keskeisille ministereille, jotka ovat asiat nopeasti saattaneet tänne eduskunnan käsittelyyn. Nämä edellä mainitut asiat tuovat jouluiloa monen perheen elämään. Parannukset pienituloisten asemaan ovat oikea askel, mutta työ on vielä pahasti kesken. Meidän tulee määrätietoisesti jatkaa tällä tiellä, sillä eriarvoistumisen lisääntyminen on suurin uhkakuvamme tulevaisuudessa. Meillä on velvollisuus huolehtia ennen kaikkea heistä, jotka ovat kaikista ahtaimmilla. Tähän meillä pitää olla varaa talouden niukkoinakin aikoina. Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen tavoite on edelleen 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen. Tämä ei tule helposti, erityisesti mikäli maailmantalous alkaa sakkaamaan eikä talouskasvu anna vetoapua. Hallituksen tulee käydä työllisyystoimiin ripeästi, mutta nämä toimet tulee tehdä ihminen edellä. En voi hyväksyä, että keinoina on aktiivimallin kaltaisia rankaisutoimenpiteitä. Työttömyyden kohdatessa ihminen tarvitsee apua eikä syyllistämistä. Työttömälle on tärkeää saada henkilökohtaista palvelua, sekä halutessaan työttömällä tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskeluun. Opiskelu työttömyyden kohdatessa on sitä parasta sosiaaliturvaa. Arvoisa puhemies! Maakunnissa on erityisellä kiitollisuudella otettu vastaan hallituksen aikomukset parantaa tuntuvasti tie- ja rautatieverkostoamme. Maakuntien elinvoiman kannalta on ensiarvoista, että tieverkostomme on kunnossa. Syrjäisillä seuduilla ei ole mahdollisuutta joukkoliikenteen käyttöön, ja siksi onkin toimiva ja kunnossa oleva tieverkosto ensiarvoisen tärkeä. Myös hallituksen toimet nopeiden junayhteyksien toteuttamiseksi on otettu ilolla vastaan eri puolilla Suomea. Nämä hankkeet toteutuessaan parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä maakunnissa ja antavat myös ihmisille nopeat yh- teydet kasvukeskuksiin, mikä osaltaan mahdollistaa asumisen muuallakin kuin Ruuhka-Suomessa. Ihmisten parissa on otettu myös koulutuksen panostukset tyytyväisyydellä vastaan. Opintotukeen ei, ikävä kyllä, saada heti mittavia korjausliikkeitä, mutta on kuitenkin positiivista, että opintotuen leikkauksia ei enää tehdä, kuten teki oikeistohallitus edellisellä vaalikaudella. On myös myönteistä, että opintotuki sidottiin jälleen indeksiin, kuten kaikki muutkin etuudet, jolloin niiden reaalinen ostovoima edes säilyy. Koulutus on muutoinkin saamassa miljoonien panostukset, ja keskeisenä uudistamisena on oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen. Tällä on suuri merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, sillä pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria on edelleen aivan liikaa. Toivottavasti uudistuksessa otetaan huomioon myös nuorten erilaiset oppimistavat ja oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollistetaan joustavasti eri tavoilla. Kaikille nuorille kun ei yksi ja ainoa opiskelutapa aina onnistu. Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin johtamalla hallituksella riittää haasteita, mutta olen varma, että niistä selvitään hallituspuolueiden saumattomalla yhteistyöllä. Itse annan edelleen ehdottoman tukeni hallituksen jatkamalle työlle, jossa rakennetaan Suomesta parempi paikka kaikille eikä vain niille harvoille, jotka pärjäävät elämässä ilman tukeakin. Toivottavasti istuntotauon jälkeen poliittinen keskustelu keskittyy ihmisten kannalta merkittäviin toimiin, emmekä joudu käyttämään energiaamme sellaisiin asioihin, mitkä eivät ole ihmisten arkielämässä olennaisia. Tämän suomalaiset ansaitsevat, ja sitä heidän on meiltä kansanedustajilta lupa odottaa. — Kiitos. [Anne Kalmari: Hieno lopetus!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-12-16T14:53:16,2019-12-16T14:58:33,Hyväksytty,1.1 2019_83_88,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! När stora reformer och förändringar sker utgår man ofta från storstädernas behov. Det här gör att i synnerhet skärgården och landsbygden ofta blir lidande, inte för att det handlar om en illvilja utan oftast för att det handlar om en stor okunskap och en iver att stöpa hela Finland i en och samma form. Våra regioner är väldigt olika. De har alla sina styrkor men också sina utmaningar.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-12-16T14:58:39,2019-12-16T14:59:14,Hyväksytty,1.1 2019_83_89,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi viikkoa sitten keskeytynyt viiden puolueen hallitusyhteistyö jatkuu. Pääministeri on vaihtunut, mutta eteenpäin katsova hallitusohjelma ja sen kunnianhimoiset tavoitteet ovat samat. Marinin hallitus jatkaa Rinteen hallituksen viitoittamaa tietä tavoitteenaan rakentaa parempaa Suomea suomalaisille. Hallitus lisää kansalaisten uskoa tulevaisuuteen investoimalla osaamiseen ja koulutukseen. Hallitus pitää huolen suomalaisten osaamisesta laajentamalla oppivelvollisuutta 18 vuoteen, lisäämällä korkeakoulujen pysyvää rahoitusta ja vahvistamalla ammatillista koulutusta. Jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen palautuu ensi elokuussa, ja myös päiväkotien ryhmäkokoja pienennetään. Hallitus huolehtii myös niistä, jotka eniten apua elämässään tarvitsevat. Hallitus vähentää eläkeläis- ja lapsiperheköyhyyttä, hallitus säätää lakiin sitovan hoitajamitoituksen, tiukentaa hoitotakuuta perusterveydenhuollossa, käynnistää sosiaaliturvauudistuksen valmistelun, toteuttaa julkissektorivetoisen sote-uudistuksen sekä purkaa epäoikeudenmukaisen ja epäonnistuneen aktiivimallin jo ensi vuoden alusta alkaen. Heti ensi vuonna pieniä eläkkeitä nostetaan, perusturvaa ja monia etuuksia korotetaan. Indeksikorotukset palautetaan neljän vuoden tauon jälkeen. Arvoisa puhemies! Yritykset tarvitsevat menestyäkseen hyvän ja ennakoivan toimintaympäristön. Siksi saavutettavuutta niin kiskoilla kuin kumipyörillä pitää parantaa joka puolella Suomea. Hallitus korjaa liikenneverkostoomme kertynyttä korjausvelkaa panostamalla muun muassa perusväylänpitoon ja investoimalla raiteisiin. Ja mikä tärkeintä, hallitus pitää huolen myös siitä, että kunnilla on riittävät resurssit elinvoiman kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen päättämällä ensi vuonna väliaikaiset valtionosuusleikkaukset, korottamalla valtionosuuksia ja turvaamalla riittävät resurssit kunnille tuleviin mahdollisiin lisätehtäviin. Hallitusohjelman ilmastotavoitteiden kritisoimisen sijaan olisi tässäkin salissa nyt hyvä aika kääntää katseet myös ilmastotoimien positiivisiin mahdollisuuksiin. Kuten edustaja Honkonen ansiokkaasti jo toi puheenvuorossaan esille, hallituksen toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi luovat Suomelle ja varsinkin energiateknologia-alan yrityksillemme ensiarvoisen mahdollisuuden toimia osaamisiensa johdosta globaalina tiennäyttäjänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luoda samalla lisää työpaikkoja ja työllisyyttä Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-16T15:02:33,2019-12-16T15:05:42,Hyväksytty,1.1 2019_83_90,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä tänään tiedonantoa Marinin hallituksen ohjelmasta, joka on siis sama kirjanen kuin Rinteen hallituksen ohjelma: Osallistava ja osaava Suomi — sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. [Eduskunnasta: Hyvä niin!] Näin ollen on loogista puhua jatkossa itse asiassa Rinteen—Marinin linjasta. Tätä samaa ohjelmaa käsitellään siis nyt jo toista kertaa. Meillä on nähtävillä jo ensimmäinen hallitusohjelmaan perustuva talousarvioesitys sekä puolen vuoden verran näyttöjä hallituksen aikaansaannoksista. Hallitusohjelmaa voidaan siis jo arvioida suhteessa tekoihin. Arvoisa puhemies! Varoitin täysistunnossa puoli vuotta sitten 11. kesäkuuta tämän samaisen ohjelman käsittelyssä, ettei tämä asiakirja ole riittävä pohja kunnianhimoisten työllisyyskeinojen hakemiselle. Niin minä kuin kokoomus olimme valitettavasti oikeassa. Hallituksen esittämien työllisyyskeinojen sekä sen esittelemän budjetin yhteenlasketut työllisyysvaikutukset ovat negatiiviset. Budjetin työllisyysvaikutus on miinus 5 000 työpaikkaa. Työllisyys on siis päätösperusteisesti pienentymässä. Vaikka hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vaatisi lisää työpaikkoja, jo nyt voidaan todeta, että vastuun pakoilu ja piiloutuminen työmarkkinajärjestöjen selän taakse ovat olleet väärää työllisyyspolitiikkaa. [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!] Ehkä työllisyyskeinojen löytäminen kävi ministeri Harakalle niin vaikeaksi, että hän joutui ministerikierrätykseen jo nyt. [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!] Arvoisa puhemies! Toinen suuri huoli ohjelman toimeenpanon suhteen on julkinen talous ja sen tasapaino. Julkinen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023, eikä julkisen velan bkt-suhde valitettavasti alene tällä ohjelmalla tai sen varaan rakennetulla julkisen talouden suunnitelmalla. Julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa bkt:hen on ennusteissa jopa korkeampi vuonna 2023 kuin nyt vuonna 2019. Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuutta ei edistä myöskään se, että ahkerien työtä tekevien ihmisten verojen ja veroluonteisten maksujen jälkeiset ansiot ovat hallituksen toimien vuoksi enemmistöllä palkansaajista pienenemässä. Vastaavasti sellaiset etuudet, jotka eivät liity työntekoon tai toimeliaisuuteen, ovat kasvamassa. On hallitukselta väärä arvovalinta rangaista sitä, joka herää aamukuudelta töihin, eikä sitä, joka ei herää. Tätä vasten ihmettelen sitä, miksi jotkut vielä tänäkin päivänä pitävät vasemmistopuolueita työväenpuolueena. Ainakaan työtä ja ahkeruuden asiaa ne eivät ole edistäneet miesmuistiin. Kun julkisen talouden menopaineet kasvavat, on heidän systemaattinen ratkaisunsa aina joko verojen korotus tai velkaantuminen tai molemmat yhtä aikaa. Tämä siis siitä huolimatta, että veronkorotukset leikkaavat nykyhetkessä ihmisten elintasoa ja velkaantuminen leikkaa tulevilta sukupolvilta. Näin ollen tämä niin sanottu Rinteen—Marinin talouspolitiikan linja on pohjimmiltaan kylmä ja kurjistava leikkauslinja, jossa on säästetty ainoastaan vastuullisuudesta. Arvoisa puhemies! En antanut tukeani tälle huteralle korttitalolle sen edellisessä käsittelyssä, ja näyttöjen tai pikemminkin niitten puutteiden vuoksi suhtautumiseni tätä Rinteen— Marinin linjaa kohtaan on vain heikentynyt. Siksi en voi valtiopäiväedustajana hyväksyä tätä onnetonta hallitusohjelmaa ja kannatan edustaja Orpon esittämää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-16T15:06:08,2019-12-16T15:10:16,Hyväksytty,1.1 2019_83_91,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, saamme esitellä tämän hallitusohjelman toiseen kertaan ja se on hyvä asia, koska tässä on niin paljon hyvää, että kannattaa sinne opposition puolellekin jo ihan pistää kertauksena nämä kaikki hyvät asiat. Kun tuossa debattipuheenvuorossa jo vähän surin sitä, että vaihtoehtoisilla todellisuuksilla mennään kohti tätä hallitusohjelmaa, niin mielestäni se on surullista. Kuitenkin faktat pitäisi aina ottaa faktoina. Se on hienoa, että meillä on erilaisia poliittisia näkemyksiä, esimerkiksi kokoomuksen näkemys siitä, että pienituloisia työntekijöitä ei pitäisi tukea vaan veronhelpotuksia pitäisi jakaa kautta linjan sinne hyväosaisille, jotka vievät sitten ne lomamatkoillaan ulkomaille, kun sen sijaan tämä hallitus haluaa tukea pienituloisia eläkeläisiä ja pienituloisia kautta linjan. Mielestäni se on paljon kestävämpi pohja. Se luo lisää ostovoimaa tänne Suomenmaahan ja pistää rahan kiertämään täällä. Olen paljon mieluummin sellaisen politiikan takana. Esimerkiksi se perussuomalaisten politiikka, että irtaudutaan kansainvälisestä yhteistyöstä totaalisesti: Heidän ajatuksissaan missään tapauksessa ei saisi laittaa rahoja esimerkiksi kansainväliseen toimintaan ja kehitysyhteistyöhön. Se tarkoittaisi esimerkiksi tällä hetkellä, että al-Holin leiri purettaisiin, sinne ei rahaa laitettaisi ja sieltä voisivat sitten vapaasti nämä ihmiset liikkua minne vain. Esimerkiksi tämäntyyppistä asiaa on siellä takana, kun suomalaisille uskotellaan, että se on huono asia, että olemme mukana kansainvälisyydessä. Sehän ei ole näin. Aivan samoin uskotellaan, että ilmastonmuutosta joko ei ole tai että ne toimet, mitä tämä hallitus tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi, veisivät kaiken työn täältä Suomesta tai yritystoiminnan. Teknologiateollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus ovat kaikki sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja ne tekevät toimia, joilla me saamme Suomen menestymään tulevaisuudessakin. Tämäntyyppistä politiikkaa meidän mielestäni kannattaa tehdä. Jotenkin tuntuu, että perussuomalaiset ovat jätkähtäneet sinne 70-luvulle, siellä varmaan kannustettaisiin vieläkin lipeälampien tapaan [Mari Rantanen pyytää vastauspuheenvuoroa] päästämään metsäteollisuuden jäteliemet eteenpäin ja sanottaisiin, että ei tämmöisiin kannata puuttua. Mielestäni kannattaa mennä tulevaisuutta kohti. Mutta tehdään se niin, että se on sosiaalisesti ja alueellisesti kestävää ja niin, että meidän kilpailukykymme säilyy. Luotan vahvasti tähän hallitukseen, että pystymme sen näin toteuttamaan. Tämä hallitus lisäksi mielestäni on oivasti ymmärtänyt sen, että työllisyys on se, mikä on kulmakivi, jos meinaamme pysyä meidän kehyksissämme tulevaisuudessa. Siksi me olemme sitoutuneet siihen, että taloudesta pidetään kiinni ja työllisyystoimia jatketaan, kun nähdään ensin, mitä siellä työmarkkinapöydissä on sovittu. Toki toimia on jo aloitettu. Esimerkiksi palkkatukiasiat ovat erittäin hieno juttu. Se, että TE-toimistoissa on resursseja ja niitä ohjataan entistä paremmin, on todella hyvä asia. Kuitenkin meidän täytyy esimerkiksi paikallista sopimista kohti mennä. Uskon, että tällä hallituspohjalla pystymme tekemään sen niin, että se on tasapainossa sekä työntekijöiden että yrittäjien näkökulmasta. Mutta toimia varmasti täytyy tehdä. Kun lupasin kerrata niitä hyviä asioita, niin aloitan vaikka tästä omasta sektoristani. Ruokaa syödään tulevaisuudessakin ja jos maapallo lämpenee, on entistä tärkeämpää huoltovarmuuden kannalta, että sitä meilläkin voidaan tuottaa kestävästi. Siksi on tärkeää, että investoinnit maatiloilla pystytään säilyttämään ja tämä perustukitaso, joka silloin edellisen CAP-reformin aikana [Juha Mäenpään välihuuto] vaarantui, ja esimerkiksi norminpurkua siellä puolella vielä jatketaan. [Puhemies koputtaa — Aika!] No, en ehtinyt tällä kertaa enempää hyvistä teoista, mutta niitä on paljon ja tästä voidaan jatkaa. [Mari Rantanen: Ei edes saa vastata, kun suoraan syytetään!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-12-16T15:10:26,2019-12-16T15:15:41,Hyväksytty,1.1 2019_83_92,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Demokratiaa tulee vaalia. Istumme omilla paikoillamme ihmisiltä saadun luottamuksen ansiosta, ja meidän tulisi olla tämän luottamuksen arvoisia yhtä lailla vaalipäivänä kuin sen jälkeenkin. Yksi tärkeimmistä työkaluista luottamuksen säilyttämiseksi on läpinäkyvyyden tavoitteleminen kaikessa päätöksenteossa, ja toki täällä eduskunnassa vaaditaan tavallista enemmän läpinäkyvyyttä. Olisi mielestäni rakentavaa ja hyvää oppositiopolitiikkaa kertoa selkeästi, mitkä asiat hallitusohjelmassa ovat hyviä ja minkä asioiden osalta toivotaan jotain muuta, jotta ihmisillä olisi työkaluja arvioida, mitä se oppositiopolitiikka mahdollisesti aidosti olisi. Se, että tämä hallitusohjelma on varsin hyvä ja sellaisiakin kommentteja oppositiosta on silloin tällöin kuullut, varmasti kertoo siitä, että ihan joka sektorilta ei sitä kritisoimista löydy. Siksi on vaikea erottaa sellaisista puheenvuoroista, joissa puhutaan esimerkiksi katastrofista, mitä itse asiassa tarkoitetaan. Ihmiset varmasti haluaisivat tietää, minkälaisia asioita oppositiokin haluaa edistää tämän hallitusohjelman puitteissa ja mikä sitten on sellaista, mikä mahdollisesti tehtäisiin eri tavalla. Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä hallitusohjelmassa on kyllä monta asiaa, joista voidaan olla ylpeitä edelleen. Se ei valitse sellaista pysähtyneisyyden tietä, vaan menee eteenpäin. Se kurottaa kohti tulevaa näillä valinnoillaan, uskoo kansainväliseen yhteistyöhön, toisin kuin osa meidän oppositiosta, panostaa liikkumiseen, ihmisten liikkumiseen monin tavoin, liikunnan edistämiseen, iäkkäiden inhimilliseen elämään, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, kulttuuriin, taiteeseen, puhtaisiin vesistöihin. Tässä todellakin satsataan koulutukseen työllisyyspolitiikkana myös sivistyksen ohella, koska se on ainut keino mennä eteenpäin. Ihan hetki sitten tulevaisuusvaliokunta piti yhteisen kokouksen strategisen tutkimuksen tutkijoiden ja professorien kanssa, ja jälleen kerran taas kuulimme sen varoituksen, kuinka eteenpäin on katsottava ja jos satsaamme lähinnä vain alkutuotantoon, nykyisen kaltaiseen teollisuuteen tai nykyisen kaltaiseen maatalouteen, niin emme tuota sitä lisäarvoa niin paljon kuin meidän pitää, jotta me myös tulevaisuudessa voimme taata suomalaisille hyvinvoinnin ja suojella ympäristöämme. Jatkuvasti pitää etsiä uusia keinoja, niitä tulevia aloja, joista emme välttämättä vielä tänään tiedä mutta joista saattaa olla tietoa, vaikkapa meidän yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, joten kuunnellaan myös heitä. On todella hienoa, että luontoa vihdoin suojellaan tämän hallitusohjelman myötä. Nyt vielä täydentävässä budjetissa on tulossa satsauksia muun muassa meidän luontomatkailuun, retkeilyyn. Tehdään vihdoin, jos eduskunta nämä päätökset hyväksyy, ulkoilu- ja virkistyskäytön strategia, ja sille myös allokoidaan rahaa. Me tunnistamme vihdoin, kuinka ainutlaatuiset sisävesireitit meillä on Suomessa ja puhtaat makeat vedet, joiden arvo on todella tunnistettu jopa niin, että täällä meillä Suomessa on muutamia yrityksiä, jotka haluavat sitten tätä vettä pullottaa jopa myyntiin. Tästä toki voidaan käydä keskustelua, miten se toiminta kannattaa järjestää ja mille pohjalle se rakennetaan. Mutta todellakin, meidän puhdas makea vesi on sellainen arvo, joka on tunnistettu. Me satsaamme kiertotalouteen, ja nyt on päästy siinä tutkimus- ja tuotekehitysuralla eteenpäin. Edelleen tarvitaan lisää satsauksia osaamiseen, lisää satsauksia aloituspaikkoihin, jotka todellakin ovat sitä tärkeintä työllisyyspolitiikkaa. Tiedetään, että meidän uusista yrityksistä todella iso osa on kiinnittynyt yliopistosektoriin ja niihin tutkimuksen aloihin ja osaamiseen, joita siellä tuotetaan ja joita siellä opitaan, joten tämä on ihan keskeistä tunnistaa. Jos ja kun meillä on vielä mahdollisuus tehdä erilaisia investointeja, niin me todella pohdimme, mihin ne investoinnit laitetaan ja olemmeko me ohjaamassa ne siihen tulevaan osaamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-16T15:15:48,2019-12-16T15:20:50,Hyväksytty,1.1 2019_83_93,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallitus katsoo, kuten Antti Rinteen hallituskin katsoi, tulevaisuuteen, ja se investoi konkreettisesti ihmisten hyvinvointiin ja tasa-arvoon. Hallitusohjelma puuttuu laajasti eriarvoistumiseen ja köyhyyden torjuntaan. Esimerkiksi alle tuhannen euron kuukausieläkkeitä korotetaan ensi vuonna noin 50 euroa kuukaudessa ja perusturvaa parannetaan sen sijaan, että jo valmiiksi pienituloisilta leikataan, kuten viime vaalikaudella tehtiin. Politiikan suunta on todellakin vihdoin ja viimein muuttunut. Hallitus tekee lupauksensa mukaisesti tutkimustietoon perustuvaa politiikkaa. On valitettava tosiasia, että lapsiperheiden köyhyysriski on erityisen suuri yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä. Nyt juuri näiden perheiden tilannetta helpotetaan nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja nostamalla neljännestä ja viidennestä lapsesta saatavaa lapsilisää. Myös opintotukeen tehdään 25 euron huoltajakorotus. Työelämän tasa-arvoa parannetaan myös toteuttamalla vihdoin ja viimein perhevapaauudistus, joka ottaa huomioon erilaisissa elämäntilanteissa elävien perheiden tarpeet. Hallitusohjelmassa sitoudutaan myös siihen, että eriarvoisuutta vähennetään sosiaaliturvan, palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulojen paremmalla yhteensovittamisella. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistetään laajapohjaisena komiteatyönä, ja työttömiä syyllistävä aktiivimalli on jo vihdoin ja viimein kuopattu lopullisesti. Eli monia hallitusohjelman tavoitteita ja kirjauksia on jo itse asiassa toteutettu. Toimeentuloriippuvuutta vähennetään ja tuen hakemisen byrokratiaa karsitaan ja koko järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Palveluiden oikea-aikaisuus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Ja kaikki tämä todistaa, kuinka Sanna Marinin hallitus parantaa määrätietoisesti ja konkreettisesti ihmisten sitä elävää, oikeaa, aitoa arkea. Arvoisa puhemies! Koulutus on jo ollut vuosikymmenten ajan hyvinvointivaltiomme kulmakiviä ja ylpeydenaiheita joka puolella maailmaa. Maamme tunnetaan, minne tahansa menemmekin, tästä ainutlaatuisesta koulutusjärjestelmästämme ja siitä erityisesti, että se on tasa-arvoinen jokaiselle. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin myös huolenaiheita. Lasten taustan vaikutus on alkanut taas etenevissä määrin vaikuttaa oppimistuloksiin. Se on merkki siitä, että koulutusjärjestelmämme on vihdoin viimein päivitettävä tähän päivään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Yksi hallituksen merkittävimmistä uudistuksista onkin oppivelvollisuusiän pidentäminen 18 ikävuoteen ja sen ulottaminen myös toisen asteen opintoihin. Uudistusta on verrattu jopa peruskoulun synnyttämiseen, joka ei ollut muuten mikään helppo harjoitus ja vaati useamman vaalikauden laajapohjaisen valmistelun ja asteittaisen käyttöönoton. Oppivelvollisuuden uudistaminen todistaa, että tämä hallitus uskaltaa tehdä rohkeita ja pitkälle tulevaisuuteen katsovia uudistuksia lyhytnäköisten leikkaamisten sijasta. Tälle hallitukselle lasten ja nuorten tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat arvo sinänsä, mutta samalla se on myös oikeudenmukaista työllisyyspolitiikkaa ja avain tämän maan hyvinvointiin ja menestykseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen yhdistyy toisen asteen maksuttomiin oppimateriaaleihin, millä varmistetaan se, että yhdenkään nuoren koulupolku ei pääty vanhempien pienituloisuuden vuoksi ja nuoret saavat keskittyä koulunkäyntiin. Toisaalta kyse on työn murrokseen vastaamisesta ja työväestön osaamisen kasvattamisesta. Pelkän peruskoulun varassa olevien aikuisten työllisyysaste on noin 40 prosenttia, kun se toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kohdalla on noin 70 prosenttia. Rinteen hallitus on asettanut tavoitteekseen ja Marinin hallitus jatkaa saman tavoitteen elikkä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamista. Oppivelvollisuuden pidentämisellä pyritään saavuttamaan tämä työllisyysaste, ja siihen tarvitaan siis koko väestö. Työllisyyttä parannetaan tukemalla ja kouluttamalla ihmisiä, ei kepittämällä tai syyttämällä tai piiskaamalla työttömiä, [Puhemies koputtaa] kuten kokoomus viime vaalikaudella teki. [Puhemies: Aika!] Politiikan suunta — anteeksi, puhemies — on siis muuttunut siitä, kun nykyiset oppositiopuolueet, kokoomus ja perussuomalaiset, olivat hallituksessa. [Puhemies koputtaa] Leikkauslistojen sijaan uudistamme ja kehitämme rohkeasti maatamme paremmaksi elää meille kaikille, ei vain harvoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-12-16T15:20:52,2019-12-16T15:26:23,Hyväksytty,1.1 2019_83_94,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! På våren fick vi ihop ett regeringsprogram som var rättvist, jämlikt och inkluderande. Tre och en halv vecka på Ständerhuset resulterade i ett regeringsprogram som i mina ögon fortfarande ser mycket bra ut. Därför är det glädjande att också den nya regeringen kan fortsätta med det program som vi tillsammans i konstruktiv och god anda förhandlade fram.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-12-16T15:26:24,2019-12-16T15:26:59,Hyväksytty,1.1 2019_83_95,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvän johtamisen eräs piirre on kyky ymmärtää, että suunnitelmat eivät ole täydellisiä. Tilanteet muuttuvat, ja tulee tehtyä myös vääriä tai huonoja päätöksiä. Hyvä johtaja tunnistaa ja tunnustaa huonon suunnitelman tai väärän päätöksen nopeasti ja tekee tarvittavat korjaavat toimenpiteet heti, sen sijaan että jäisi odottelemaan ihmettä. No, mitä tekee uusi hallitus? Huomaako se vanhat virheet, korjaako se omaa kurssia? No ei. Uusi hallitus aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä, joka tässä tapauksessa tarkoittaa, että sisällöllisesti Sanna Marinin hallitusohjelman nettomuutos Rinteen ohjelmaan verrattuna on tasan se yksi pilkku — yksi uusi pilkku. Hallitus ja eduskunta ovat saaneet nyt puoli vuotta koko ajan uutta tietoa siitä, miten tilanne Suomessa ja maailmalla muuttuu. Ennusteiden mukaan valtion ja paikallishallinnon velanottotarve kasvaa neljästä viiteen miljardiin euroon vuodessa. Suomen taloutta pitää nyt pystyssä yksityinen kulutus, joka sekin perustuu vahvasti velanottoon. Sinänsä tarpeellinen kotitalouksien velkakatto yhdessä jatkuvasti paisuvan julkisen sektorin ja velkaantumisen kanssa — siitä seuraa se alati kasvava verokiila. Tämä yhtälö on aivan mahdoton. No, siitä Sanna Marinin hallitus viis veisaa ja jatkaa Rinteen ihmeen odottelua yhtä pilkkua viisaampana. Hallitus ei siis todellakaan vilkuile sivuille, aivan niin kuin pääministeri Marin aikaisemmin tänään totesi. Hallitus ei tosiasiassa huomioi riittävästi hallituskuplan ulkopuolisia tapahtumia. Ohjelman monet tavoitteet ovat kauniita ja hyviä, ja me kaikki voimme niitä tavoitteita kannattaa, mutta suurimmat niistä ovat täysin mahdottomia toteuttaa, ainakin hallituksen politiikalla. Esiin nousi erityisesti työllisyysasteen noston huima tavoite. Suomesta ei ole löytynyt asiantuntemusta arvioida toteutuneidenkaan politiikkatoimien vaikutusta työllisyyteen. Miten voitaisiin luotettavasti arvioida vasta päätettyjen toimien vaikutusta? Ensi elokuun budjettiriiheen mennessä vaalikauden työajasta on kulunut lähes kolmannes. Jos silloin on vasta päätetty kuvitelluista 30 000:sta työpaikasta, kuluvan kauden peli on, kuulkaas, menetetty. Arvoisa puhemies! Ilmastojohtajuus on viherpunamultahallituksen suurin ja tärkein tavoite. Maailmalla onkin nyt käynnissä kansainvälinen yllytys ja huutokauppa siitä, kuka lyö kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet tiskiin. No, tässä Suomi haluaa tietenkin huutaa koviten — ainakin kovempaa kuin kaikki muut. No, eilen päättyneessä Madridin ilmastokokouksessa ilmastoidealismi kohtasi poliittiset realiteetit ja hävisi siinä 6—0. Paitsi historia, myös tämän päivän esimerkit Ecuadorista, Chilestä, Ranskasta ja Iranista osoittavat, ettei mikään hallinto pysty viemään läpi muutoksia, joita kansa ei halua tai kykene toteuttamaan. Tämän tajuavia maita on vuoden päästä Glasgow’ssa vielä enemmän kuin nyt Madridissa, ei vähemmän. Tämän vaalikauden hallituksia ja hallitusohjelmia leimaa poliittinen pelkuruus. Hallitus haluaa Suomen olevan se ilmastojohtaja, kokoaan suurempi. Poliittinen pelkuruus näkyy siinä, etteivät hallituspuolueet ole kyenneet tai uskaltaneet kirjata hallitusohjelmaan kaikkea sitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi oikeasti pitäisi tehdä — se lista olisi liian karmeaa luettavaa. Siksi ohjelman ilmastotavoitteiden ja keinojen välillä on ammottava kuilu, se sama kuilu, joka oli siellä Madridissa. Ilmastotavoitteiden käytännön toteutuskeinot ovat siis sen mittaluokan asia, että kansalla tulee olla oikeus päättää niistä vaaleissa ennen toimeenpanoa. Ne keinot nimittäin revitään suomalaisten selkänahasta: hyvinvoinnista, elintasosta ja turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Hallituksen arvojärjestystä kuvaa se, että sana ”ilmasto” mainitaan hallitusohjelmassa 124 kertaa ja ”hiili” 84 kertaa, ”lapsi” vain 66 kertaa ja vanhukset eri sanoin noin 50 kertaa. Suomella oli 80 vuotta sitten hallitus ja johto, jota seuraten kansa taisteli tulevaisuutensa puolesta toivotonta ylivoimaa vastaan. Tänä päivänä Suomella on hallitus, joka haluaa näyttää maailmalle, kuinka hyvä se on. Se on lyönyt kuitenkin hanskat tiskiin suomalaisten tulevaisuuden puolesta — sen puolesta, [Puhemies koputtaa] että ihan tavallisia suomalaisia naisia [Puhemies: Aika!] oikeasti rohkaistaisiin, kannustettaisiin hankkimaan lapsia. Hallitus, joka tukee Suomen koteihin enemmän lämpöpumppuja ja sähköautoja kuin vauvoja, ei ansaitse kansan eikä eduskunnan luottamusta. Kannatan edustaja Juvosen tekemää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-12-16T15:31:12,2019-12-16T15:36:39,Hyväksytty,1.1 2019_83_96,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kannattaako sellaista yhteistyötä jatkaa, joka on jo kerran ajanut karille ja jonka perustuksessa olevia valuvikoja ei ole haluttu korjata? Tästä on käytännössä kyse, kun me tänään käsittelemme tätä Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Matka tähän pisteeseen on ollut täynnä nopeita käänteitä. Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettu, keskustalla tuettu Rinteen punavihreä hallitus ajoi Suomen kuudessa kuukaudessa poikkeukselliseen poliittiseen kriisiin, joka huipentui kaksi viikkoa sitten pääministerin ja koko hallituksen eroon. Arvoisa puhemies! Sama porukka, tosin uuden sukupolven pääministerillä mutta vanhalla ohjelmalla, yrittää jatkaa vallan kahvassa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Moni suomalainen onkin ollut viime aikoina tästä menosta aiheestakin ihmeissään. Miten hallituspuolueiden luottamus voi yhdessä yössä mennä äärilaidasta toiseen? Erityisesti pitää ihmetellä edellisellä vaalikaudella vastuullista talouspolitiikkaa vetäneen keskustan lähtemistä vielä mukaan samaan riitaisaan porukkaan. [Hannakaisa Heikkisen välihuuto] Viitteitä edellisen hallituksen toimintatapojen jatkumisesta myös Marinin hallituksessa on nähty muun muassa al-Holin tapaukseen liittyvässä keskustelussa. Yhtenäisen ja ymmärrettävän linjan sijasta hallituksella on tarjolla vain selityksiä. Näin ei voi pysyvästi Suomen ja suomalaisten asioita hoitaa. Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Oma lukunsa hallitusfarssissa on ollut pääministeripuolueen harjoittama tuolileikki uuden hallituksen muodostamisessa. Suomalaisten arvostus politiikkaan tai ylipäätänsä demokratiaan on kokenut kolauksen viime aikoina. Silti, arvoisa puhemies, se tärkein syy, miksi joudun vastaamaan ”ei jatkoon” Marinin hallituksen kohdalla, on hallituksen ohjelma — tai sen puute. Sen sijaan, että hallitus olisi käyttänyt mahdollisuuden laatia tähän aikaan ja erityisesti tähän talous‑ ja työllisyystilanteeseen sopivamman hallitusohjelman, se on tyytynyt jatkamaan edellisen hallituksen ohjelmaa. Toisin sanoen, lähes kaikkien kansainvälisten talousarvioiden neuvot vastuullisemmasta talouspolitiikasta ja tehokkaammista työllisyystoimista ovat kaikuneet kuuroille korville, ja itse asiassa tällä viikolla hyväksyttävä hallituksen ensi vuoden budjetti tulee lisäämään suomalaisten työttömyyttä — siis lisäämään työttömyyttä. Hallituksen hyvä tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta siis katoaa yhä kauemmaksi. Kaikki keskeiset työllisyyttä parantavat toimet ovat siis tekemättä. Tästä syystä en voi hyväksyä uutta Sanna Marinin hallitusta ja sen ohjelmaa, ja siksi kannatan edustaja Orpon epäluottamusesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-12-16T15:36:48,2019-12-16T15:39:56,Hyväksytty,1.1 2019_83_97,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilokseni huomasin, että tämän valtioneuvoston tiedonantokeskustelun ryhmäpuheiden jälkeisessä debatissa nousi huoli huoltovarmuuden turvaamisesta useammassa puheenvuorossa esille. Viime kuukausien aikana julkisuudessa on esitetty tihenevään tahtiin kriittisiä kannanottoja, joissa maito-, liha- ja ylipäänsä suomalainen nautakarjatalous nähdään keskeisenä ilmastouhkana. Nämä kannanotot antavat aiheen huoleen, että keskusteluissa hämärtyvät asioiden mittaluokat ja että huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon laajempi merkitys unohtuu. Huoltovarmuus liittyy vahvasti kriisi- tai poikkeustilanteessa selviämiseen ja puolustuksen onnistumiseen. Historiallisesti kotimaisen huoltovarmuuden tarina onkin pitkä. Onneksi laajamittaisen sodan todennäköisyys ei ole kovin suuri, mutta muiden yhteiskunnan toimintaa vaikeuttavien häiriöiden mahdollisuuden voidaan katsoa kasvaneen. Suuronnettomuudet, luonnononnettomuudet ja epidemiat sekä ihmisten itsensä aiheuttamat uhat, kuten järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi sekä väestöliikkeet ja niiden aiheuttama epävakaus, kuuluvat myös nyky-yhteiskuntien uhkakuviin. Ruoan osalta huoltovarmuuden perustaa ylläpitää viljelijöiden arjessaan tekemä jokapäiväinen rankka työ. On erittäin huolestuttavaa, että viljelijöitä kohtaan osoitetaan syyttelevin sormin aina, kun kansainvälinen raportti julkaistaan. Moni suomalaista maataloutta tuntematon ei tiedä, etteivät globaalit raportit kuvaa suoraan suomalaista tuotantoa. Kansainvälisesti maataloudella on paljon tekemistä ilmastotoimien eteen, mutta Suomen tuotanto on edelläkävijöitten joukossa. Suomalainen maatalous kehittää uusia toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa käyttöön teknologian tuoreimpia sovellutuksia ensimmäisten joukossa. Esimerkiksi IPCC, hallitustenvälinen ilmastopaneeli, kiinnitti ilmastoraportissaan huomiota erityisesti aavikoitumiseen, sademetsien raivaamiseen peltojen tieltä sekä globaalin ruokaturvan heikentymiseen. Suomen näkökulmasta katsottuna raportissa esitellyt ratkaisutoimet ovat olleet jo pitkään osa kestävää metsien ja maan käyttöä. Arvoisa herra puhemies! Maapallo ei ole ehtymätön vilja-aitta, vaan ilmastonmuutoksen tuomat ennenkokemattomat helleaallot, tulvat ja pyörremyrskyt vaikuttavat globaaliin ruokaturvaan heikentävästi. Siksi on entistäkin tärkeämpää pitää kotimainen maatalous elinvoimaisena. Jo 1860-luvun katovuosien aiheuttaman nälänhädän jälkeen ymmärrettiin, että nautakarjatalouteen nojaava ruoantuotanto on poikkeusolosuhteissa paljon vakaampi kuin pelkkään peltoviljelyyn perustuva tuotanto. Myös niin ympäristö kuin eläinten hyvinvointinäkökulmat puhuvat kotimaisen ruoantuotannon puolesta. Vähentämällä kotieläintuotantoa Suomessa ulkoistaisimme tuotannon ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointikysymykset muille maille — maille, joissa tuotannon eettisyyttä tai luonnon kantokykyä ei välttämättä huomioida. Tärkeintä onkin pitää maatalous elinvoimaisena Suomessa, jolloin voimme itse vaikuttaa sen hiilijalanjälkeen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin. Maapallon väkiluku on nyt noin 7,7 miljardia ja kasvaa noin 82 miljoonan ihmisen vuosivauhtia. YK:n ennusteen mukaan väkiluku on 8,5 miljardia vuonna 2030 ja 9,7 miljardia vuonna 2050. On selvää, että väestöräjähdyksen jälkeisessä todellisuudessa kyky tuottaa ruokaa saa aivan uudenlaisen painoarvon. Tämän vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme, jotta yleinen ilmapiiri kotimaista ruoantuotantoa ja suomalaisia maanviljelijöitä kohtaan saadaan nopeasti muuttumaan. Arvoisa puhemies! Monet puolueet ja myös hallitusohjelma ovat sitoutuneet siihen, että teemme tekoja, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Suomalaisten maidontuottajien omistama Valio on sitoutunut siihen, että maitokin tuotetaan hiilineutraalisti vuoteen 2035 mennessä. Sen pitää riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-12-16T15:40:03,2019-12-16T15:44:36,Hyväksytty,1.1 2019_83_98,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeisen viikon aikana Suomen uusi hallitus on herättänyt myönteistä huomiota maailmanlaajuisesti. Uusi viisikko ja naisten marssi maamme hallituksen johtoon luo toivoa monille synkkien uutisten keskellä ympäri maailmaa. Viisikkomme näyttäytyy vastavoimana niille liikkeille, jotka pyrkivät polkemaan naisten oikeuksia tai vähättelemään eri-ikäisten ihmisten kykyjä ja potentiaalia. Vähättelijöitä ja vitsiniekkojakin on tietysti löytynyt. Maailman muuttuminen voi joskus kirpaista. Kaiken hulinan ja kohinan keskellä itse viisikko on kuitenkin pitänyt katseen olennaisessa, siinä, millaista maata ja maailmaa haluamme rakentaa. Arvoisa puhemies! Tämä nyt keskustelussa oleva hallitusohjelma on jo muutamassa kuukaudessa näyttänyt voimansa. Me palautimme lasten yhdenvertaisen oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, me purimme epäoikeudenmukaisen aktiivimallin ja me osoitimme erittäin vaikeissa ja turhauttavissa ilmastoneuvotteluissa johtajuutta ilmastokriisin ratkaisemisessa — ja me olemme vasta pääsemässä alkuun. Hallituksen kyky tarttua ripeästi toimeen näiden turbulenttien viikkojen jälkeen ja keskellä ja viiden puolueen luja sitoutuminen yhteiseen hallitusohjelmaan on hyvä merkki. Työtä jatketaan. Jo muutamien viikkojen kuluttua hallituksen päätökset köyhyyden torjumiseksi ja koulutukseen panostamiseksi alkavat näkyä ihan tavallisten suomalaisten arjessa. Arvoisa puhemies! Tämä maa on hyvä, mutta se ei ole valmis, ja kuten pääministeri Marin on todennut, ei se neljässä vuodessa valmiiksi tulekaan. Se voi kuitenkin tulla paremmaksi. Tämä hallitus käynnistää reilun muutoksen, jossa yhteiskuntamme uudistetaan ilmaston ja luonnon kannalta kestäväksi siten, että kaikki pysyvät mukana. Tämä hallitus panostaa kaikille koulutusasteille, vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa aina varhaiskasvatuksesta alkaen ja luo kaikille mahdollisuuksia oppia uutta läpi elämän. Tämä hallitus tunnistaa ja korjaa aukkoja sosiaali- ja terveyspalveluissa, oli sitten kyse mielenterveydestä tai vanhustenhoivasta. Tämä hallitus parantaa työllisyyttä ja torjuu köyhyyttä, jotta yhä useampi voi osallistua ja elää hyvää elämää. Tämä hallitus edistää ihmisoikeuksia, rauhaa, tasa-arvoa ja demokratiaa myös ulkopolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön keinoin. Tämä hallitus puolustaa oikeusvaltiota ja jokaisen ihmisen yhdenvertaisia oikeuksia niin täällä kotona kuin maailmalla. Arvoisa puhemies! Hallituksen isoin ja tärkein tehtävä on Suomen saattaminen oikealle polulle ilmastokriisin ratkaisemisen etujoukoissa. Muita tärkeitä onnistumisen mittareitamme ovat esimerkiksi työllisyysasteen nostaminen, lapsiperheköyhyyden poistaminen ja koulutuksen tasa-arvon vahvistaminen. Yhteenkään näistä ei ole olemassa yksittäisiä ihmelääkkeitä. Jokainen niistä vaatii laajan kirjon huolellisesti valmisteltuja toimenpiteitä, ja ne on tehtävä katse huomattavasti huomista pitemmällä. Siksi on helppo kannattaa ja puolustaa tätä rohkeasti tulevaisuuteen katsovaa hallitusohjelmaa ja viisikkohallitusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-16T15:44:41,2019-12-16T15:48:12,Hyväksytty,1.1 2019_83_99,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! I Finland bor det många vanliga flitigt, hårt arbetande invånare, men i Finland bor det också många pensionärer som arbetat hårt och flitigt under sin tid i arbetslivet. Trots det har en del av dessa pensionärer en skamligt låg pension. Situationen kan vara sådan att de tvingas välja mellan mat och medicin i början av året. Vi har också en stor grupp ungdomar som hotas av utslagning i vårt samhälle. Också de hör till det Finland som vi bor i. Värderade talman! Vi har arbetskraftsbrist inom många sektorer. Trots det har vi många personer som av olika anledningar står utanför arbetsmarknaden. Många är också de arbetsgivare som har sökt och söker sin arbetskraft ifrån utlandet men som fått konstatera att behandlingstider och byråkrati omöjliggör rekryteringen. Finland har ett av världens bästa utbildningssystem, men kraftiga nedskärningar de senaste åren har börjat synas i Pisa-resultaten, och också kontakter med arbetsgivare säger att man är rädd för att utbildningens kvalitet hotas. Finland är ett företagsvänligt land enligt undersökningar, men trots det har vi en låg investeringsnivå och en anställningströskel som är för hög, i synnerhet i mikroföretag. Värderade talman! Finland har en social- och hälsovård som är av världsklass men som är i behov av omorganisering. Dessutom är Finland ett officiellt tvåspråkigt land. Trots det kan det många gånger vara svårt att som finlandssvensk göra sin röst hörd och få sina behov framförda på sitt modersmål.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1440,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2019-12-16T15:48:17,2019-12-16T15:50:00,Hyväksytty,1.1 2019_83_100,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aloitan jonkun mielestä ehkä vähän kaukaa, mutta haluan todeta, että viime vuosisadan liikkeenjohdon tärkein henkilö, itse asiassa guru, oli Peter F. Drucker. Hänellä oli itsellään tapana sanoa, että häntä ei kannata kuunnella sen takia, että hän olisi niin viisas, vaan sen takia, että hän on niin iäkäs. Hän kuoli lähes satavuotiaana ja kirjoitti kirjoja seitsemällä eri vuosikymmenellä. Olin viime joulukuussa Wienissä vuosittain järjestettävässä Peter F. Drucker ‑seminaarissa mukana, ja haluan lukea tähän alkuun lyhyen sitaatin siitä, miten Peter F. Drucker määrittelee yrityksen tarkoituksen: ”Yrityksen tarkoitukselle on vain yksi oikea määritelmä: luoda asiakaskuntaa. Asiakaskunta määrittelee sen, mikä yritys on. Vain asiakas, joka on halukas maksamaan jostain hyödykkeestä tai palvelusta, muuntaa taloudelliset voimavarat varallisuudeksi, esineet tavaroiksi. Koska yrityksen tarkoituksena on luoda asiakaskuntaa, sillä on vain kaksi tehtävää, ja nämä kaksi ovat markkinointi ja innovointi.” No, luin tuon sitaatin sen takia, että oman puheenvuoroni viesti lyhyesti todettuna — sitten ajan salliessa vähän pidemminkin perustelen — on se, että nyt tällä hetkellä työllisyystilannetta parannettaessa on juuri oikea aika tehdä niitä toimenpiteitä, joita hallitusohjelmassa nyt on. Se, että me nyt alkaisimme niin sanotusti tehdä työllisyystoimia, jotka perustuvat siihen täälläkin usein mainittuun keppilinjaan, ei ole tällä hetkellä se oikea tapa edistää työllisyyttä. Haluan itse todeta, että ei minulle eikä sosiaalidemokraateille vaikeassa taloudellisessa tilanteessa menojen leikkaaminenkaan vierasta ole, mutta nyt ei ole sellainen tilanne. Olen itse johtanut keskisuuren kaupungin terveydenhuoltoa 90-luvun syvän laman aikana, jolloin vuonna 92 sain kaupunginjohtajalta kahdeksan eri kertaa tehtäväksi vähentää, leikata menoja sieltä, mutta tällä hetkellä me emme elä sellaisessa tilanteessa. Perustelen sitä tällä: Kaivoin esille Suomen erinomaisista tilastolähteistä, Findikaattori-tietokannasta, työllisyystilanteen syyskuussa viimeisen 30 vuoden aikana — en tietenkään käy niitä tässä luettelemaan — ja mehän näemme siitä, että koko tämän 30 vuoden jakson aikana ollaan kerran, syyskuussa 89, oltu tasolla 73,3 prosenttia. Sen jälkeenhän se romahti 90-luvun laman aikana alimmilleen, jopa alle 60 prosentin tason. Mutta siinä on ollut erilaisia hallituksia matkan varrella, oli Lipposen ensimmäinen ja toinen hallitus, Vanhasen ensimmäinen ja toinen hallitus, on ollut Kataisen hallitus, Sipilän hallitus, sitten Rinteen ja nyt sitä jatkava Marinin hallitus. Ja nyt kun meidän syyskuun työllisyysasteemme oli 72,7 prosenttia, jokainen tietää, että on todella vaativaa päästä siitä sinne 75:een. Sen on edellinenkin pääministeri täällä aikaisemmin todennut. Meidän haasteet ovat siinä suhteessa todella suuret, että meidän nuoret ikäluokat pienenevät. Jos me jaamme 15—64-vuotiaat suomalaiset viisivuotisikäryhmiin, niin siellä nuorimmassa ikäluokassa meillä on 290 000 henkilöä ja vanhimmassa ikäluokassa meillä on 360 000 henkilöä, se ero on 70 000. Ja kun sieltä siirtyy, sieltä vanhimmasta ikäluokasta, yli tämän 65:n rajan, kun tämä työllisyysaste lasketaan työllisistä välillä 15—64-vuotiaat, niin meillä itse asiassa tämä työvoiman määrä on pienenemässä, ja se asettaa aivan erityisiä haasteita nostaa ikääntyvien, tai sanotaan nyt kuitenkin 55—64-vuotiaiden, työssäoloa, joka nyt jo on korkea. Se oli Suomessa alle 40 prosenttia 25 vuotta sitten, tällä hetkellä se on melkein 70 prosenttia, siis ikäryhmässä 55—64. Eli haluan todeta tässä, että nimenomaan tuon Drucker-sitaatin mukaan innovointiin, osaamiseen, koulutukseen, markkinointiin panostaminen ovat niitä, joilla me varmimmin lisäämme työllisyyttä, koska viime kädessähän kysymys on pitkälti kansainvälisestä kysynnästä maassa, joka elää pitkälti viennistä. Meillä on pienet kotimarkkinat. Jossain määrin tietysti kotimarkkinoillakin voidaan näitä ongelmia ratkaista, mutta viime kädessä kysymys on osaamisesta, ja siihen tämä hallitus panostaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-16T15:51:48,2019-12-16T15:56:56,Hyväksytty,1.1 2019_83_101,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toiveilla ei tätä maata rakenneta, vaan työllä. Teidän hallitusohjelmanne pohjaa toiveisiin ja haaveiluun, ei konkretiaan. Ohjelma on toiveiden tynnyri, suoranaista sanahelinää. Te puhutte ensimmäisten askelten ottamisesta, mutta opettelisitte nyt edes ensin konttaamaan. Jatkamalla hallitustaivaltanne kelvottomalla hallitusohjelmalla te todellakin tulette kurjistamaan ihmisten arkea ilmastotoimilla sekä romuttamaan esimerkiksi kuntien taloutta entisestään. Suomalaisten luottamus hallitukseen on huvennut silmissä, mutta se ei teitä tunnu haittaavan. Ministeriruletti ei todellakaan riitä, vaan se on ainoastaan murentanut entisestään koko poliittisen järjestelmämme uskottavuutta. Te puhutte luottamuksesta — sitä Suomen kansalla ei teihin pian ole enää minkään vertaa. Jos se yhtään huolettaisi, vähintä, mitä olisitte voineet tehdä, on myöntää virheenne ja muuttaa edes hallitusohjelmaa vastuullisemmaksi. Tätäkään ette tehneet, ja sekös saa ihmiset entistäkin vihaisemmiksi. Arvoisa puhemies! Jos hallitus pääsee jaloilleen ottamaan niitä kuuluisia ensimmäisiä askelia, ne tuskin tulevat vielä vaalikauden jälkeenkään olemaan mitään muuta kuin haparoivia askelia nilkuttaen kohti uusia eduskuntavaaleja. Suomi ja Suomen kansa ansaitsevat toimintakykyisen hallituksen, luottamusta nauttivat ministerit sekä sellaisen hallitusohjelman, jolla luodaan aidosti parempaa tulevaisuutta ja kohennetaan suomalaisten hyvinvointia — suomalaisten, ei afrikkalaisten tai Syyriaan lähteneiden terroristien. Arvoisa puhemies! Täällä salissa on suureen ääneen hehkutettu sitä, miten naisjohtajat tulevat nyt viemään Suomea eteenpäin. En voi mitenkään ymmärtää sitä ajatustapaa, että johtajan sukupuolella olisi minkäänlaista merkitystä. Pätevyys ratkaisee ja teot. Me emme puhu miesjohtajista, miksi siis halutaan sukupuolta korostaen puhua naisjohtajista? Johtajuudesta mielestäni pitäisi kyllä puhua, mutta sitä hallituksella ei tunnu olevan. Uudella hallituksella on, totta tosiaan, näytön paikka, ja hallituskauden päättyessä nähdään, kehen syyttävä sormi osoittaa, kun ette ole tavoitteissanne onnistuneet. Miehiä lienee turha syyttää, ovathan maamme johdossa nyt naisjohtajat. [Hannakaisa Heikkinen: Olipa rakentava puheenvuoro!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-12-16T15:57:01,2019-12-16T15:59:42,Hyväksytty,1.1 2019_83_102,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Regeringsprogrammet andas stark framtidstro, och genom det görs långsiktiga satsningar inför framtiden. Det här har märkts på många håll då man har rört sig ute på fältet och bland finländarna. I våras i samband med riksdagsvalskampanjen hade jag förmånen att göra praktik med den fria teatergruppen Unga Scenkompaniet i Österbotten. Gruppen gör barnpjäser tillsammans med barn, för barn och vuxna. Motsvarande har även gjorts för unga — med unga, för unga och vuxna. Konceptet går ut på att barnen berättar om sitt liv just nu och sedan gör man en pjäs och de unga deltar på scenen. Här, bästa riksdagsledamöter, är de österbottniska landsbygdsbarnens åsikter, tankar och hälsningar till oss: ”Hej, Finlands politiker 2019—2023! Vi är barn på den österbottniska landsbygden. Det är vi som är framtiden. Vi vill att ni ska tänka på oss och lyssna på vad vi har att säga. Vi vill att vår skola ska få vara kvar. Vi vill att det ska finnas mera saker att göra på landsbygden. Vi vill ha en större skolgård och klätterställning. Vi vill inte att lärare ska bytas ut stup i kvarten. Vi vill ha mindre klasser och mera lugn och ro. Vi vill inte ha en möglig skola. Vi vill att våra saker ska få vara i fred. Vi vill att alla som ska ha extra hjälp i skolämnen och har det svårt ska få hjälp. Vi vill ha bra lärare som fixar och vet hur man fixar mobbning. Vi vill inte att vuxna kräver perfekta barn. Vi vill inte bli orättvist behandlade. Vi vill ha bra skolmat och mellanmål så vi orkar i skolan. Vi vill ha en skolpsykolog som man kan prata med och som finns på plats i skolan. Vi vill att vuxna ska se barn och förstå hur barn har det. Vi vill inte att vuxna ska blunda när det är riktigt jobbigt. Vi vill ha cykelvägar och trottoarer. Då skulle det vara tryggare att röra sig i trafiken. Vi vill ha gatulampor. Vi vill ha sandade och plogade vägar. Vi vill ha en ren natur. Vi vill ha mycket skog och trygga lekplatser. Vi vill att ni stoppar föroreningarna. Vi vill ha en fritidsgård eller något annat ställe att hänga på. Vi vill ha hobbyn nära. Vi vill också kunna hålla på med sport, dans, musik eller bildkonst. Vi vill ha mera fritidsaktiviteter som gör att unga vill vara mera sociala. Vi vill ha nära till butiken och apoteket. Vi vill ha en kiosk, ett kafé. Vi vill ha bio och hockeyrink. Vi vill inte att allt ska vara så dyrt. Vi vill att alla barn ska ha samma rättigheter även om man inte har så mycket pengar och kommer från en fattig familj eller ett annat land. Vi vill att alla ska vara välkomna i Finland. Vi vill att alla som behöver ett hem ska få ett och de ska få mat och vatten och en säng. Vi vill att ni ska ta ert ansvar och vara snälla. Vi vill ta bort alla pengar och jobb. Vi vill inte ha stressade vuxna. Vi vill att alla ska bli bjudna på kalas och att det kommer folk på alla barns kalas. Vi vill att man får kalla sig vad man vill men att ingen annan får kalla en fula saker. Vi vill inte att man blir tvingad att göra något som man inte tycker om. Vi vill leka och spela teater. Vi vill göra grimaser och inte bara vara söta. Vi vill göra trolleritrick. Vi vill vara barn innan vi måste bli vuxna. Vi vill bo kvar på landsbygden också i framtiden.” Eller som de unga sa: skolkuratorn är bara på plats en gång i veckan. Ska man tajma sin panikångest med det då, eller vad är tanken? Ärade talman! Det nya regeringsprogrammet ger svar på barnens tankar. Regeringen gör flera satsningar på alla utbildningsstadier. Vi satsar på stödfunktioner samt åtgärder för barn och ungas välmående. Regeringsprogrammet ser varje finländare oberoende av kön, var man bor och ekonomisk ställning. Vi har ett liberalt och jämlikt program med ett stort hjärta. Jag stöder regeringsprogrammet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2019-12-16T15:59:53,2019-12-16T16:05:03,Hyväksytty,1.1 2019_83_103,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin hyvän hallitusohjelman toteuttaminen on saatu vauhdilla käyntiin. Hallitusohjelmaan ovat kaikki hallituspuolueet yhdessä sitoutuneet, ja näitä kunnianhimoisia tavoitteita viedään sovitusti yhdessä eteenpäin. Tässä hallitusohjelmassa keskiössä on ihminen. Voin hyvällä mielellä todeta teille, että ensimmäiset hallitusohjelman kirjaukset ja päätökset on tehty ja viety eteenpäin. Eläkeköyhyys koskettaa yhä useampia, ja tämä epäkohta halutaan korjata. Tässä ei ole kyse mistään tyhjistä lupauksista, vaan aidosta asioiden korjaamisesta. Hallitus päätti nostaa pienimpiä eläkkeitä, ja tämä on hyvä alku ja oikea suunta vähentämään eläkeköyhyyttä. On myös todettava, että perusturvan korotukset tulevat voimaan. Näillä toimilla vähennämme eriarvoisuutta, ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus jatkaa tätä hyvää kehitystä. Hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota elinvoimaiseen Suomeen. Pitää olla rohkeutta investoida kasvuun, tutkimukseen, osaamiseen ja innovaatioon. On korkea aika tehdä koulutuksen kunnianpalautus, ja nyt koulutuksen rahoitus kasvaakin kaikilla koulutusasteilla. Ei siis leikata, vaan lisätään. Arvoisa puhemies! Usein sanotaan, että lapsiin tulee panostaa ja kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset oikeudet perhetaustoista huolimatta. Tämän hallitusohjelman mukaisesti on päätetty, että subjektiivinen kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus palautetaan kaikille lapsille vuonna 2020 elokuusta alkaen ja ryhmäkokoja pienennetään. Varhaiskasvatukselle tehdään laatuohjelma. Tässä Marinin hallitusohjelmassa lapsia ei olla unohdettu. Eivät hyvät päätökset tähän vielä loppuneet. Itse pidän seuraavaa päätöstä hyvin merkityksellisenä. Aktiivimallin purkaminen tapahtuu vihdoinkin 1.1.2020. Tuona päivänä työttömien ihmisten eriarvoinen kohtelu päättyy. Työllisyysasteen nosto ja sitoutuminen 75 prosenttiin on kunnianhimoinen tavoite. Tämä hallitus tulee sen toteuttamaan, sillä tämä hallitus haluaa vahvistaa yritysten kasvu-edellytyksiä ja mahdollistaa työllistymistä. Tämä hallitus ei tarjoa keppiä, vaan kannustaa ja tukee. Yrittäjät on otettu huomioon muun muassa niin, että ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Menestyäkseen paremmin yritykset tarvitsevat lisäksi hyvin toimivan toimintaympäristön. Siksi on myös tärkeää, että liikenteen kokonaistoimivuus on otettu huomioon: niin tiestöön, väyliin kuin raideliikenteeseen on panostettu, unohtamatta pyöräilijöitäkään. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä luultua enemmän ja mahdollisimman nopeasti. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Siksi toteutamme ilmastotoimia kestävällä tavalla alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti muun muassa turvaamalla luonnon monimuotoisuuden. On tärkeä keskittyä eriarvoisuuden vähentämiseen ja tasa-arvoisuuden lisäämiseen. Kaikista on pidettävä huolta, eikä ketään jätetä yksin. Tämä hallitus tulee vihdoin viemään päätökseen myös sote-uudistuksen. Yhteenvetona voin todeta: paljon on tehty ja tästä on hyvä jatkaa, sillä tavoitteet ovat tärkeät, ja niihin on yhdessä sitouduttu. Katseet ovat suunnattuina eteenpäin, ja tämä on huomioitu laajalti. Meidän tehtävänämme on varmistaa muutos ihmisten arjessa, ja tätä positiivista muutosta kohti olemmekin hyvää vauhtia menossa tekemällä oikeita päätöksiä ja oikeaan aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-12-16T16:09:54,2019-12-16T16:14:11,Hyväksytty,1.1 2019_83_104,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Muistuttaisin kaikkia edustajia siitä, että täysistunnon ollessa kesken välttäisitte valokuvaamista tässä salissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_83_105,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Vaikeina ja kansainvälisestikin epävakaina talouden aikoina on tehtävä ennustettavaa ja johdonmukaista talouspolitiikkaa. Tavoitteena tulee olla, että kasvatamme lähtökohdista riippumatta Suomea rakentavia ja hyvinvoivia kansalaisia, joilla on edellytykset koko elämän mittaiseen oppimiseen. Osaaminen on Suomen tärkein voimavara kansainvälisessä kilpailussa. Näin ollen koulutuksen ja jokaisen yksilön, eritoten lasten, hyvinvoinnin tukemiseen panostaminen on pohja kaikkien muiden toimialojen tehokkuudelle ja tuottavuudelle. Tunnetaitojen merkitys näkyy oppimisessa ja koulutyössä päivittäin. Opettajat ja rehtorit kertovat haastavista tunne‑ ja vuorovaikutustilanteista. Hyvinvoinnin kysymykset ja haasteet nousevat jatkuvasti keskeisiksi ongelmiksi, joita koulu ei enää yksin pysty ratkaisemaan. Opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa työssä joudutaan resurssien puitteissa keskittymään pääasiallisesti jo olemassa oleviin pulmiin ennaltaehkäisevän työn sijasta, joka kuitenkin mainitaan vahvana Opetushallituksen tavoitteissa. Walesissa löytyy kehittämismalli, jossa hyvien perustaitojen ja hyvinvoinnin välillä kehitetään koulutusjärjestelmää systeemin kaikilla tasoilla yhtä aikaa, niin valtion, kunnan kuin koulujenkin kanssa. Pilottikouluissa ammattilaiset työskentelevät auttamalla opettajia kasvattamaan vuorovaikutustaitoa ja omaavat kapasiteettia kohdata sekä tunne‑ että vuorovaikutustaitoja opettelevia lapsia ja nuoria. Näin ollen työ painottuu siihen tärkeimpään eli ennaltaehkäisevään työhön. Myös Suomessa on pilotoitu vastaavaa loistavin tuloksin. Perustaitojen varmistaminen jokaiselle peruskoulun jättävälle nuorelle ei nykyisellään toteudu. Heikot perustaidot omaavien oppilaiden osuus on kasvanut, ja osaamiserot sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien välillä ovat ilmeiset, kuten uusin Pisa-tutkimus osoittaa. On siis vahvat perusteet sanoa, ettei nykyinen tukemme riitä esimerkiksi laskevien oppimistulosten kääntämiseksi. Trendi on täysin selvä. Arvoisa puhemies! Kyselyn perusteella valtaosa kansanedustajia kannattaa muun muassa erityisluokkien lisäämistä. Voisi siis olettaa, että eduskunnasta löytyisi tukea oppimisen tuen vahvistamiselle. Luokanopettajia ja erityisopettajia tulisi olla riittävä määrä ja heidän tukenaan moniammatillinen oppilashuolto. Apu tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä suoraan koululta. Hallitusohjelmassa on perusopetuksen laatu‑ ja tasa-arvo-ohjelma, mutta tällaisessa ongelmaksi voi tulla se, että niillä yritetään korjata kaikkia mahdollisia asioita. Olisi tärkeää fokusoida juuri oppimisen tukeen, ja siellä korostetusti tukea tulisi antaa erityisluokkien lisäämiseen ja normaalien perusopetusryhmien tukemiseen. Päivittäisten kasvu‑ ja toimintoympäristöjen vaikutus lasten ja nuorten mielenterveyteen on merkittävä. Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen omaksuminen, turvallisuus, toimijuuden ja osallisuuden kokemukset, ryhmään kuuluminen sekä mielenterveyttä vahvistavien taitojen harjoittelu. Olisi tärkeää, että lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia palveluita, kuten oppilas‑ ja opiskelijahuoltoa, vahvistetaan sekä kouluun tuodaan uudenlaista toimijuutta ja näkökulmaa. Ratkaisuna nuorten syrjäytymiseen ja myöhempään koulupudokkuuteen pitäisi miettiä opinto-ohjaajien, opettajien ja muiden koulussa olevien aikuisten resursointia siten, että heillä on mahdollisuus kohdata oppilaat yksilöinä ja tunnistaa mahdollisessa koulupudokkuudessa olevat nuoret. Arvoisa puhemies! Korkeakoulutuksen tutkintotavoitteita ollaan nostamassa tuhansilla ilman lisärahaa. Hallitus valmistelee myös mittavaa jatkuvan oppimisen uudistusta, mutta senkin rahoitus on vielä täysin auki. Tuhansien uusien opiskelijoiden koulutus ei hoidu talkoilla. Tarvitaan näkymä siitä, kuinka korkeakoulujen tutkintomääriä voidaan kasvattaa pitäen koulutuksen laatu kansainvälisesti korkealla tasolla. Tämä ei onnistu ilman uusia resursseja. Ex-pääministeri Rinne sanoi tässä salissa 19.8. kuluvaa vuotta: ”Meillä on merkittävä satsaus suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Monen vuoden jälkeen merkittävä satsaus. Miljardien satsaus tällä vaalikaudella koulutukseen.” Voiko tähän lupaukseen luottaa? Koulutuksen rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja koulutuksen järjestäjille ennakoitavaa. Varsinkin hallituspuolueet ovat jo pitkään puhuneet koulutuksen kunnianpalautuksesta. Sen toteutuminen olisikin erittäin kannatettavaa ja todella tärkeää. Täytyy kuitenkin muistaa, että tällä hetkellä se on vasta unelma, ei jo toteutunut asia, kuten annetaan ymmärtää. On sydäntä raastavaa seurata, minkälaisiin [Puhemies koputtaa] täysin toissijaisiin asioihin valtion rahaa syydetään tässä talossa, kun pitäisi pystyä fokusoimaan niihin tärkeimpiin. Koulutukseen investointi on sijoitus tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-16T16:14:18,2019-12-16T16:19:49,Hyväksytty,1.1 2019_83_106,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun ensi kertaa käsittelimme tässä salissa hallituksen — silloin Rinteen — ohjelmaa, siinä luki, kuten nyt Marininkin hallituksen ohjelmassa, että ”laaditaan kuntien tilanteesta tuoreimpiin tietoihin pohjautuva arviointi syksyllä 2019”. Nyt syksy on mennyt, ja olemme tässä tilanteessa. Tiedämme ehkä vähän enemmän kuin silloin kesällä kuntien tilanteesta. Vuosi on ollut ennätyshuono kunnille. Helsinki lienee ainut, joka jää plussan puolelle, ja noin miljardi on se tulossa oleva miinus kun-tien kohdalla. Kiitoksia edustaja Lindénille hyvästä seikkaperäisestä historiikista työllisyyskehityksen osalta, mutta kuten me tiedämme, yksi prosentti lisää työllistettyjä on miljardi valtion kassaan. Elikkä nyt tässä, kun sanon, että kunnille tuli miljardi miinusta tänä vuonna, niin se yhden työllisyysprosentin parantuminen tuo vain sen miljardin. Iso rahahan miljardi on tässä yhteydessä, mutta kun puhutaan kunnista, niin tämä ei välttämättä tule riittämään jatkossa. Tiedämme myöskin sen, että hallitus on tälle vuodelle aikaistanut 237 miljoonaa kilpailukykysopimukseen liittyvää kompensaatiota, mutta sekin on vain kompensaatio ja se ei siksi paljon kunnissa lämmitä, vaikka on tietysti tärkeä raha tämäkin. Kunnat velkaantuvat tällä hetkellä, etten sanoisi, hallitsemattomasti. Velka nousee 20 miljardista lähivuosina sinne 30 miljardiin. Me tiedämme, että kunnat investoivat nyt erityisen voimakkaasti, ehkä liikaakin, osittain kyllä ihan järkisyistä ja osittain tulevaisuuden pelossa. Hallitusohjelman kirjauksessa sanotaan: ”Kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella.” Nämä ovat kyllä kauniita sanoja, mutta epäilettekö, etteikö kunnissa ole jo jokainen kynä ja kumi laskettu moneenkin kertaan. Sitten taas valtion asettamat uudet tehtävät valtio lupaa rahoittaa täysimääräisesti, mutta kuten tiedämme, se todennäköisesti tulee tapahtumaan lisävelalla. Tässä vain ihan tiedoksi edustaja Bergillekin, kun hän lupasi, että kuntien asiat hoidetaan moitteettomasti ja sataprosenttisesti. Olemme juuri läpikäyneet nousukauden, ja todellakin kunnat ovat tässä kunnossa jo nyt, ja ennusteet nyt lupaavat taloudessakin jo pikkuhiljaa laskusuhdannetta, kuten jo Saksassa ja länsinaapurissakin on tapahtunut. Kunnat ovat yhteiskuntamme kivijalka, ja moni asia on liitoksissa kuntien olemassaoloon ja siihen, miten kunnat kykenevät tuottamaan niille annetut tehtävät. Peruspalvelujen ylläpitäminen on suuri haaste nyt jopa maakuntakeskuksillekin. Meillä on maassamme kohtaanto-ongelma: 60 000 työpaikkaa odottaa tekijäänsä. Tätä ongelmaa ei ole kyetty ratkaisemaan. On hyvä, että hallitusohjelmassa lisätään uusia koulutuspaikkoja, mutta nyt viimeisten tietojen mukaan niitä lisätään erityisesti yliopistokaupunkeihin ja todellisuudessa me tarvitsisimme toisen asteen koulutuspaikkoja pienemmille paikkakunnille, että saisimme sieltä työvoimaa lähialueille ja tällä tavalla myöskin yritykset pysyisivät niissä pienemmissä kunnissa. Arvoisa puhemies! Meillä on nyt haastava yhtälö edessämme. Meneillään ovat kuntatalouden dramaattinen heikkeneminen ja samalla väestön ja ikärakenteen muutos. Ongelma on erityisen vaikea alle 6 000 asukkaan kunnissa, mutta sama ongelma on myös keskisuurissa kaupungeissa. Ei edes mahdollinen hyvä työllisyyskehitys paikkaa verotulokehitystä tässä yhtälössä. Ikäsidonnaiset menot kasvavat ja työikäisten määrä vähenee lähes kaikkialla Suomessa. Kun vielä kuntien päätöksenteossa ja itse päättäjissä on nähtävissä yhteistyökyvyn puutetta, silloin lopputulos on tämänkaltainen. Päätöksentekoon tarvitaan uutta eteenpäin suuntautunutta potkua, uudenlaista johtamista. Vanhat vuosikymmeniä toimineet johtamismallit eivät tässä muuttuvassa maailmassa enää ole toimivia. Nyt kaivataan uusia avoimen sektorin päättäjiä. Nyt ei ole sijaa omalle tai puolueen edulle. Pitää uskaltaa ja nähdä nenäänsä kauemmaksi. Kunnan, maakunnan ja Suomen etu ovat nyt etusijoilla. [Puhemies koputtaa] Nyt tarvitaan vahvaa yli puoluerajojen tehtävää yhteistyötä. Jos hallituksen tavoitteena on se, että muutaman vuoden kuluttua Suomessa on 100 kuntaa 300 kunnan sijasta, väitän kyllä, että se ei ole ratkaisu meidän kuntien ongelmiin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-16T16:20:09,2019-12-16T16:25:46,Hyväksytty,1.1 2019_83_107,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme tänään valtioneuvoston tiedonantoa pääministeri Sanna Marinin ohjelmasta. Minulle ei ollut yllätys, että pääministeri Rinteen hallitukseen osallistuneet puolueet eivät olleet halukkaita käymään laajoja hallitusneuvotteluita vaan päättivät jatkaa yhteistyötä suoraan uudessa hallituksessa. Nämä uudet hallitusneuvottelut, joissa olisi ollut mahdollisuus päättää uusista työllisyystoimista — jotta yhä useampi suomalainen pääsisi töihin, jotta nuorisotyöttömyyteen puututtaisiin, jotta tärkeiden palveluiden maksatus olisi vahvemmalla pohjalla — tämän mahdollisuuden nyt uusi hallitus ja hallituspuolueet jättivät käyttämättä, ja pidän sitä erikoisena ja myös hyvin valitettavana. Herra puhemies! Hallitusohjelmassa on myös paljon hyvää, kuten panostukset koulutukseen, poliisien palkkaamiseen, liikenteeseen — annan niille kaikille täyden tukeni. Mutta en voi mitenkään ymmärtää, miksi olette rakentaneet hallitusohjelman talouden hiekan päälle. Hallitus lisää menoja ensi vuoden budjetissa yli miljardilla eurolla. Yhteensä menoja lisätään hallituskaudella liki 1,4 miljardilla eurolla. Tämä siitäkin huolimatta, ettei uusista tuloista ole tietoakaan. Suomalaisten verotusta kiristetään, jotta hallituspuolueiden vaalilupaukset saadaan maksatettua. Työn linja on hallitukselta täysin hukassa, ymmärrys siitä, että yhteiskuntamme toimii vain, mikäli mahdollisimman moni voi tehdä työtä. Vain siten saamme kestävästi tuloja, joilla tärkeät palvelut voidaan järjestää. Miksi tämä hallitus sitten verottaa raskaimmin sitä, mitä tarvitsemme eniten, eli työntekoa? Suomessa tuloverotus on Euroopan tasolla jo valmiiksi raskaasti verotettua. Ruotsiin verrattuna keskituloinen palkansaaja maksaa lähes 5 prosenttiyksikköä kireämpää tuloveroa. Ensi vuonna tavallisella insinöörillä ja sairaanhoitajalla jää vähemmän käteen kuin tänä vuonna, keskituloisella perheellä yli 300 euroa vähemmän. Miten ihmeessä tällainen politiikka kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan ja ponnistelemaan yhä enemmän? On myös kyseenalaista, miten hallitus laittaa lihoiksi 3 miljardia euroa valtion tuottavaa omaisuutta budjetin tilkkeeksi. Se ei ole myöskään vastuullista eikä viisasta talouspolitiikkaa. Hallituksen heikoin lenkki on kuitenkin sen työllisyyspolitiikka. Hallitus on asettanut tavoitteekseen 60 000 uutta työllistä seuraavien vuosien aikana. Julkisen talouden tasapaino nojaa vahvasti työllisyyden kasvuvaraan. Sen sijaan, että hallitus tekisi nyt ohjelmassaan päätökset, joilla yhä useampi pääsee töihin, tämä päätösten valmistelu on siirretty kolmikantapöytiin. Julkisuuteen tihkuneet tiedot kertovat, että työ kangertelee siellä pahoin. Mitä tämä hallitus tekee, jos ja kun valmistelusta ei saada riittäviä keinoja? Jätättekö päätökset tekemättä, jolloin samalla koko talouden linjanne valuu hiekkaan, vai löytyykö teiltä rohkeutta tarvittaessa ohittaa myös tämä kolmikantavalmistelu? Tämä jää nähtäväksi. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan hallituksen budjettiesitys vähentää työllisyyttä 5 000 hengellä — siis vähentää. Mikä se sellainen hallitus on, joka julistaa lisäävänsä työllisyyttä mutta onnistuu budjetillaan vain työllisyyttä vähentämään? On erikoista, että erityisesti keskusta, jota olen pitänyt vastuullisena puolueena, on ollut valmis hyväksymään muitta mutkitta osallistumisen tähän vihervasemmistohallitukseen. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni totesi jo viikkoa ennen hallituksen nimittämistä A-studiossa, että keskustalla ei ole mitään tarvetta muuttaa yhtä ainutta pilkkua hallitusohjelmasta — yhtä ainutta pilkkua hallitusohjelmasta. Tämä siitä huolimatta, että lukuisat asiantuntijat — kuten talouspolitiikan arviointineuvosto, Euroopan komissio, eri tutkimuslaitokset ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF — ovat kritisoineet hallituksen talouslinjaa ja työllisyystoimien puutetta. Te, hyvät keskustalaiset, olette menossa hallitukseen, jonka ohjelmaan lisäksi, Lännen Median tutkimuksen mukaan, kaksi kolmesta keskustan kannattajasta on tyytymätön, [Ari Koposen välihuuto] siis kaksi kolmesta. Jos ette siis usko meitä kansanedustajia täällä oppositiossa, niin uskokaa nyt sentään asiantuntijoita, jotka ovat esittäneet huolensa hallitusohjelmasta, ja teidän äänestäjiänne, jotka ovat tyytymättömiä tähän vihervasemmistolaiseen politiikkaan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa herra puhemies! Toivon kaikesta huolimatta hallitukselle päätöskykyä ja rohkeutta, vaikka en hallituksen ohjelmaa voikaan kannattaa. Pahinta Suomelle olisi hallitus, joka ei kykene uudistuksiin, joita maamme tarvitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-16T16:25:53,2019-12-16T16:31:16,Hyväksytty,1.1 2019_83_108,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallitusohjelman hyvät asiat on tuotu esille moneen kertaan tässä salissa tänään, ja niitä todellakin riittää. Yhden näkökulman haluaisin vielä nostaa esille, ja se on turvallisuus. On äärettömän tärkeää, että hallitus lisää nyt poliisien määrää 300 henkilötyövuodella ja että samalla myös säädetään enimmäisvasteajat poliisille. Tämä palvelee ennen kaikkea tilannetta tuolla harvaan asutuilla ja syrjäisillä seuduilla, joilla poliisin vasteajat ovat tällä hetkellä todella kohtuuttomat — esimerkiksi Savukoskella 71 minuuttia. On erittäin tärkeää, että nyt viranomaisvoimaa saadaan turvaamaan myös tämä harvaan asuttujen alueiden turvallisuus. Turvallisuutta lisää myös hallitusohjelman kirjaus siitä, että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille asetetaan tekninen valvonta. [Jenna Simula: Joko on asetettu?] — Tämä tekninen valvonta ollaan tuomassa varmasti ensi kevään aikana tänne eduskunnan käsittelyyn, ja kun perussuomalaisissa näytään olevan erittäin kiinnostuneita tästä, niin toivotaan sitten tukea tälle erinomaiselle hallituksen esitykselle. Näin Suomen pohjoisimpana kansanedustajana ja intohimoisena erämiehenä olen myös erittäin tyytyväinen siitä, että metsästyksen ja kalastuksen edellytykset tullaan turvaamaan ja että hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että aselainsäädäntöä ei kiristetä, vaan aselupakäytännöt yhdenmukaistetaan koko maassa — mikä on ollut pitkään tärkeä tavoite myös tuolla hallintovaliokunnan puolella. [Jenna Simulan välihuuto — Puhemies koputtaa] Tärkeimpänä asiana pidän kuitenkin sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutetaan kansanvaltaisten maakuntien kautta. Se on ensimmäinen vaihe, ja itse keskustalaisena näen, että se on myös kivijalka sille, että jossain vaiheessa meillä on maakunnat, joille voidaan siirtää valtaa täältä keskushallinnolta, ja että asioista voidaan päättää mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne asiat koskettavat. Perussuomalaisten edustaja Koskelalle, joka puhui äsken, kiitokset rakentavasta puheenvuorosta ja kuntatalouden huomioimisesta. Se on myös hyvin otettu huomioon tässä hallitusohjelmassa. Mutta tässä samalla täytyy kyllä ihmetellä sitä, millä tavalla perussuomalaiset käyttivät sen ajan omassa ryhmäpuheenvuorossaan tänään. Te päätitte hyökätä tänään politiikallanne jo valtiosääntöä kohtaan, ja toivon, että kun ryhmäpuheenjohtajanne Ville Tavio salista poistui, hän lähti lukemaan perustuslakia. Muutamia asioita olisi nimittäin sieltä kerrattavana. Teidän esittämänne vaihtoehto on jäänyt kyllä hyvin ohueksi, ja omasta vaihtoehtobudjetistanne puuttuu lähes miljardi euroa. Millä tavalla te kuvittelette, että tämä on uskottavaa oppositiopolitiikkaa? [Ari Koposen välihuuto] Samaan aikaan te olette aktiivisesti levittäneet disinformaatiota erilaisista asioista sosiaalisessa mediassa ja myös tänään täällä salissa. Itse katson, että näin ei voi olla kyllä sivistysvaltiossa, ja toivon, että kaikki vastuulliset poliitikot myös siellä perussuomalaisten sisällä — vetoan teihin, koska teitäkin on: paljastakaa tämä bluffi. Ja katson koko oppositioon, kokoomukseen ja kristillisdemokraatteihin: puhutaan asioista asioiden oikeilla nimillä, käytetään oikeita lukuja ja pysytään totuudessa aivan jokainen, oltiin sitten hallituksessa tai oppositiossa. — Kiitos. [Janne Heikkinen: Olipa hyvä puheenvuoro! — Hannu Hoskonen: Erinomainen puheenvuoro! — Toimi Kankaanniemi: Ei ollut mitään asiaa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2019-12-16T16:31:17,2019-12-16T16:34:54,Hyväksytty,1.1 2019_83_109,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Pilkkuakaan ei ole tarvetta muuttaa hallitusohjelmasta, kuultiin viime viikolla ja on kuultu tänään täällä useamman kerran. Hallitusohjelma on siis sama kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Syksyn aikana useammalta taholta, ei vain kokoomuksen, on esitetty huoli hallituksen talouspolitiikasta, joten olisin pitänyt vastuullisena, että tältä osin olisi pilkun paikkaa vaihdettu ja esitetty muun muassa keinoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Tämä on tarpeen, jotta kaikki hyvät tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja rahoittaa muutoinkin kuin verottamalla ja velkaantumalla. Mitä pidemmälle ratkaisuja siirretään, sen kalliimmaksi ne tulevat. On aika kääriä hihat ja ryhtyä tekoihin sanojen sijaan. Toivottavasti täältä löytyy puolin ja toisin sitä yhteistyön henkeä, jota pääministeri Marin täällä tänään peräänkuulutti. Yhteistyötä ja asioiden eteenpäinviemistä tarvitaan muun muassa mielenterveyspalveluiden parantamiseksi. Mielenterveyden häiriöistä kärsii noin 20 prosenttia nuorista eli joka viides meidän nuoristamme. Tämä tarkoittaa 30 oppilaan luokassa sitä, että siellä on noin kuusi nuorta, jotka kärsivät eriasteisista mielenterveyden häiriöistä. Osa näistä on lieviä, mutta osa aiheuttaa lapselle ja nuorelle suurta kärsimystä ja toimintahaittaa. Kaikista ikäryhmistä nimenomaan nuoruusikäisten, 12—18‑vuotiaiden, keskittyminen erikoissairaanhoitoon kasvaa tällä hetkellä kaikista eniten. Nuorten osuus on kahdeksankertaistunut vuodesta 1994. Suomessa mielenterveyshäiriöiden kokonaiskustannukset ovat noin 11 miljardia vuodessa OECD:n arvioiden mukaan. Kysymys on siis isosta kansanterveydellisestä ongelmasta, mutta tästä huolimatta meidän mielenterveyspalvelut ovat pahasti retuperällä. Lyhyistä hoitojonoista ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuudesta hyödymme me kaikki. Meidän poliitikkojen on nyt pidettävä huoli siitä, että apua kun tarvitsee, sitä myös saa. Jokainen apua tarvitseva ansaitsee mahdollisuuden. Jokaisen mielenterveys on arvokas. Tämän johdosta todella toivon, että löydämme yhdessä myös varat esimerkiksi terapiatakuun toteuttamiselle. Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön osalta talousarvioesityksestä löytyy varsin monta kannatettavaa kirjausta, ja niistä haluan edelleenkin hallitusta kiittää, kuten jo syksyllä tein. Huolissani olen kuitenkin siitä, että hallitusohjelmassa ummistetaan edelleen silmät järjestäytyneen rikollisuuden osalta, kun samalla kuitenkin tunnukselliset rikollisjengit kasvavat ja niiden toimintarakenteet ovat muutoksessa. Edustaja Hannakaisa Heikkinenkin nosti tänään puheessaan esille järjestäytyneen rikollisuuden turvallisuusriskinä, ja Marinin hallituksella olisikin ollut mahdollisuus kirjata hallitusohjelmaan, miten hallitus on ajatellut vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Arvoisa puhemies! Oikeudenhoitoon tulee lisää rahoitusta, kuten edustaja Adlercreutz täällä totesi, ja se on positiivinen asia ja tarkoittaa sitä, että hallitus on ymmärtänyt sen, ettei rikosvastuun toteutumisen kannalta merkityksellistä ole ainoastaan poliisin resurssit vaan koko ketjun resursointi. Vakava huolenaiheeni on kuitenkin se, että loppuketjun lisäresursointi ei ole ollenkaan riittävää. Syksyn aikana saamiemme selvitysten perusteella on selvää, että resurssit ovat oikeudenhoidossa niin niukat, että määrärahalisäyksistä huolimatta niin syyttäjien kuin tuomareiden määrät vähenevät tulevina vuosina. Todellisuudessa tilanne on tällä hetkellä se, että esimerkiksi syyttäjien pöydillä pinot ja jonot ovat täysin kestämättömällä tasolla. Syyttäjiä Suomessa on noin 370 ja vuosittain hoidettavia asioita yli 90 000, ja määrä vain kasvaa. Viimeksi joulukuun alussa julkisuuteen tuli poikkeuksellisen laaja tutkinta, jossa Tor-verkossa on kaupattu muun muassa huumeita ja aseita. Poliisin puolelta on jo todettu kokonaisuuden tuottavan poliisille valtavan tutkintojen suman, mutta se ei koske vain poliisia vaan sama juttusuma siirtyy ketjussa eteenpäin. Määrärahatasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska muun muassa kehyskauden loppupuolella poliisin määrärahat kasvavat, kun taas oikeusministeriön hallinnonalan resurssit vähenevät. Tämä on todella huolestuttavaa. Kolmas huolenaiheeni on tietojärjestelmäuudistus eli niin sanottu Aipa-hanke, joka on viivästynyt nyt jo kolmella vuodella ja jonka kustannusarvio on ylittynyt roimasti. Viimeksi kuulin, että käräjäoikeudet, jotka ovat ottaneet sen koekäyttöön vaillinaisena, ovat palanneet takaisin vanhaan järjestelmään, koska ongelmat olivat edelleen niin suuria. [Puhemies koputtaa] Tältä osin on hallituksen ja oikeusministerin pidettävä todellakin huoli siitä, ettei Aipan rahoitus ole poissa myöskään henkilöstöresursseista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-12-16T16:34:58,2019-12-16T16:40:29,Hyväksytty,1.1 2019_83_110,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kun Suomi hiljalleen rauhoittuu jouluun, varaudumme me myös samalla uuteen vuosikymmeneen. Tuo vuosikymmen tuo paljon uutta mutta sisältää myös paljon haasteita. Sen vuoksi hallituksen toimintakyky ja mahdollisuus tarttua suuriinkin uudistuksiin on välttämätön. Pilkkua on viilattu tarpeeksi, ja tämä hallitusohjelma on hyvä paketti. Nyt tarvitaan työtä ja tuloksia. Uusi punamulta on se pohja, josta tämä maa kumpuaa kohti parempaa uudistusten vuosikymmentä, ja mielestäni tämä hallitusohjelma luo hyvät eväät Suomen rakentamiselle kohti 2030-lukua. Aluepolitiikka ja koko Suomi — ne kuvaavat uuden punamullan hallitusohjelmaa. Tämä hallitusohjelma on ennen kaikkea koko Suomen ja kaikki suomalaiset huomioiva ohjelma, jossa aluepolitiikka on nostettu keskeiseen osaan ensimmäistä kertaa liki 10 vuoteen. Arvoisa puhemies! Tämä maa tarvitsee aluepolitiikkaa, alueiden erilaisuuden ymmärtävää politiikkaa, jossa maakuntien keskuskaupungit menestyvät, jossa pienet kunnat menestyvät ja jossa myös pääkaupunkiseutumme menestyy, kaikki omilla vahvuuksillaan, kaikki omalla tavallaan. Tähän tämä hallitus tulee tarttumaan. Heikommasta pidetään huolta ja vahvemmalle annetaan eväitä auttaa. Kaikille, siis aivan kaikille, annetaan Suomessa samat avaimet menestykseen, oli sitten pk-yrittäjä, syrjäseudulla asuva opiskelija tai eläkeläinen. Kaikki suomalaiset on pidettävä mukana. Arvoisa puhemies! Oikeistokonservatiiviselle oppositiolle on syytä kerrata, mitä uusi punamulta luo tästä maasta, sillä tulevaisuutta rakennetaan hyvin monella tapaa. Hallitusohjelma mahdollistaa MAL-sopimusten laajentamisen, jonka myötä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaltaiset kaupungit pääsevät mukaan suurten kaupunkien kehittämisohjelmaan. Aiemmin tämän erityiskohtelun piirissä ovat olleet pääkaupunkiseudun lisäksi vain Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkiseudut. Pääradan kehittäminen laajennuksineen luo edellytykset poikittaisyhteyksien kehittämiseen koko maassa. On selvää, että hyvät yhteydet ja saavutettavuus määrittävät myös alueiden kehittymistä. Siksi tarvitsemme panostuksia koko Suomen liikennehankkeiden kehittämiseen. Hallitusohjelman hyvien kirjauksien lista on pitkä: Koko Suomen asia, työ ja yrittäjyys, oikeudenmukaisuuden edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntoon laittaminen, maakuntamalli. Kyse on tämän maan palvelemisesta, kyse on tämän maan asukkaiden, suomalaisten, edun ajamisesta. Liikenneinvestoinnit asumisen, yrittämisen ja työnteon mahdollistamiseksi koko maassa, haja-asutusalueilla ja kaupungeissa, lähiöissä ja maaseudulla. Hallitusohjelmassa todetaan, ettei hallitus tee työvoimapolitiikassa toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus, ilman että se tekee samalla tehokkaampia työllisyyttä parantavia toimia. Tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni. Metsienkäytöstä ja maataloudesta ei tingitä. Yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä. Koulutuksesta tehdään työelämälähtöisempää. Arvoisa puhemies! Ammatilliseen koulutukseen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen edistämiseen palkataan uusia opettajia. Lapsiperheiden palveluita parannetaan ja perhevapaita lisätään, pienimpiä eläkkeitä korotetaan. Poliiseja on jo päätetty palkata lisää. Sotilaita on jo päätetty palkata lisää. Uudet laivat merivoimille on jo päätetty hankkia, ja uudet hävittäjät Ilmavoimille hankitaan suunnitellusti. Lisää työtä, turvallisuutta ja tulevaisuutta. Tämän hallituksen hallitusohjelmassa keskustan kädenjälki näkyy erittäin vahvasti. Uskon, että toimeenpanemalla tämän hallitusohjelman linjauksia 2030-luvun haasteet ovat voitettavissa, ja olen erittäin tyytyväinen, että nimenomaan keskusta ja keskustalaisuus näkyvät tässä uuden punamullan hallitusohjelmassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-12-16T16:40:30,2019-12-16T16:45:12,Hyväksytty,1.1 2019_83_111,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Saavuin tänään Helsinkiin lentokenttäjunalla, ja tuossa junassa viereeni istui kolme leikki-ikäistä lasta ja päiväkodin hoitaja. Nuo lapset kertoivat, että he olivat menossa Seurasaareen katsomaan joulukuusia. Yksi lapsista, kolmevuotias poika, kertoi minulle myös, että hän oli kotona äidin, isän ja isoveljensä kanssa tehnyt huoneensa ikkunaan lumipalloja paperista. Päiväkodin hoitaja kertoi, miten hyvä on työskennellä päiväkodissa, jossa ryhmäkoko on sopiva. Hänellä oli kokemusta toisenlaisestakin todellisuudesta., Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri Marin tänään kertoi, hallituksen tavoite on lisätä työllisyyttä ja vähentää eriarvoisuutta koko maassa. Tekoja on jo tulossa, ja päätöksiä on tehtykin. Saamme vajaan kuukauden kuluttua vuodenvaihteessa kohennuksia monella tavalla heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten arkeen. Parannamme lapsilisiä niissä perheissä, jotka ovat erityisesti lapsiperheköyhyyden keskellä. Teemme pienimpiin eläkkeisiin korotuksia. Myös perusväylänpitoon koko maassa on tulossa lisää rahaa. Varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoja pienennetään niin, että ne ovat sopivampia koko Suomessa. Myös yrityselämää tuetaan monella tavalla: yrityksille muun muassa järjestetään mahdollisuus tuplapoistoihin. Paljon on tehty, mutta kaikkia toki ei ole vielä tehty, vaan hallituksella on paljon työtä edessä. Niin kuin tänään on kuultu, yksi keskeisimpiä hallituksen toimia on se, että meidän täytyy saada lisää työtä koko maahan. Mutta keskustassa olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että tämän keskusta-vasemmistohallituksen ohjelma vahvistaa monin tavoin sitä, että meillä Suomessa lapsilla, nuorilla, kaikenikäisillä niin täällä pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa olisi entistä paremmat mahdollisuudet asua ja käydä koulua, opiskella, tehdä työtä. Suomessa jokaisella lapsella tulee olla tasaveroiset mahdollisuudet asuinpaikasta ja oman perheen varallisuudesta tai muista seikoista riippumatta. Siksi on erinomaista, että hallitusohjelma monin tavoin painottaa lapsiperheiden tukemisen tärkeyttä ja kiinnittää huomiota myöskin parisuhteiden vahvistamiseen. Ohjelma on kaikin tavoin lasten, nuorten ja perheiden kannalta erinomainen. Hallitus ei pelkästään puhu vaan myös toimii tämän hyvän hallitusohjelman pohjalta ja perustalta. Siksi tuosta hallitusohjelmasta ei tässä vaiheessa eikä nyt hallituksen vaih-tuessa ollut syytä vaihtaa sitä pilkkuakaan, josta täällä salissa on tänään puhuttu. Nyt punamultahallitus tarvitsee yhteistyökykyä, jotta me viemme tämän hyvän ohjelman päätökseen. Arvoisa puhemies! Tulokset puhuvat puolestaan, ja ensimmäisiä hedelmiä tästä hyvästä hallitusohjelmasta me saamme todella jo heti vuodenvaihteessa, kun muun muassa pienimmät lapsilisät ja eläkkeet nousevat. Jotkut oppositiossa ovat jo kuvaannollisesti laittaneet kirveen puun juurelle, mutta kyllä meidän täytyy olla kärsivällisiä ja vielä hiukan odottaa noita työn tuloksia tuo muutama viikko, jolloin ne konkreettisesti näkyvät kansalaisten arjessa. Maan rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, ja tarvitsemme ratkaisuja, mutta myös malttia. Aivan erityisesti tarvitsemme yhteistyötä yli puoluerajojen ja myös hallituspuolueiden ja opposition kesken. Yhdessä tämä maailman paras maa on rakennettu ja rakennetaan myös jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-16T16:45:24,2019-12-16T16:50:03,Hyväksytty,1.1 2019_83_112,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Aikaisempaan debattiin viitaten tervetuloa myös Hämeeseen katsomaan, millä tavalla ilmastoteot ja elinkeinoelämän kilpailukyky kävelevät käsi kädessä. Vien teidät ilman muuta mielelläni esimerkiksi Lahteen, tulevaan Euroopan ympäristöpääkaupunkiin vuodelle 2021, jossa on panostettu kiertotalouteen, vesiosaamiseen, ylläpidetään viljaklusteria lähiruuan hyväksi ja jonka ympärillä on Suomen rahatalouden keskittymä. Tai vien teidät mielelläni Hämeen toiseen päähän, esimerkiksi Forssaan, jossa yrittäjyydellä nimenomaan korvataan muovituotteita tällä hetkellä ja sitä kautta nostetaan Suomea maailmankartalle. Arvon kollega, edustaja Halla-aho, joka ei valitettavasti enää ole salissa, vien erityisesti teidät mielelläni tänne viitaten aiempaan puheenvuoroonne. Hallituksen rivakka uudelleenjärjestäytyminen aiemman hallitusohjelman päälle osoitti, että kyllä, suomalaisella tavalla toimia pystytään ratkaisuihin. Se on kuitenkin myönnettävä, että sekavaltahan tämä soppa lopulta varmasti näytti monissa kodeissa ja työpaikoilla, ja siksi eduskunnan on pystyttävä jatkossa parempaan. Meidän on paremmin kerrottava, mitä me teemme ja kenen kanssa. Tämä hallitusohjelma pystyy siihen parempaan, kunhan me sitä yhdessä viemme eteenpäin. Arvoisat opposition kollegat! Aikanani partiossa opin, että saat, mitä annat. Todella saat sen, mitä olet itse valmis antamaan. Niin pitkään kuin oppositio, mukaan lukien kokoomuksen puheenjohtaja, edustaja Orpo, manaa Suomea maanrakoon, niin pitkään yrittäjät eivät uskalla investoida, palkankorotuksen kanssa viivytellään, perheitä ei uskalleta perustaa, ja ihmiset eivät uskalla valmistua kouluista työelämään. [Toimi Kankaanniemi: Ai se olikin Orpon syy? Hyvä tietää!] Nyt arkijärki käteen. Ettäkö tämä maa olisi reilussa puolessa vuodessa päässyt siihen jamaan, että meidän tulisi manata täällä näin huolestuttavia tulevaisuudenkuvia? [Antti Kurvinen: Nyt puhutaan asiaa!] Löysin itse asiassa Ilta-Sanomista vuodelta 1995 edustaja Zyskowiczin kommentin, jossa hän painotti erityisesti psykologian merkitystä talouden kehityksessä. Nostaisin sen tähän päivään, koska se sopii tähän keskusteluun kuin nenä päähän [Välihuuto keskeltä] ja erityisesti tähän hallitusohjelmaan. Kyllähän talouden kohentamisessa ja luottamuksen kasvattamisessa on kyse myös psykologiasta ja siitä, millä tavoin me toisiamme ja suomalaisia täällä puhuttelemme. Täällä salissa ei ole puhuttu juurikaan pitkän ajan kehityksestä, vaikka me olemme sen vartijoita sanan parhaimmassa merkityksessä. Muistutukseksi, että viime hallituskaudella kuntatalouden ymmärtämiseen tuli ryhtiliike, josta ei ole luovuttu tässäkään hallitusohjelmassa. Viime hallituskaudella muun muassa kuntien lakisääteisiä velvoitteita vähennettiin, eriarvoistumista vähennettiin, ja nyt vastuun kantamista siltä osin jatketaan. Viime kaudella puoluepoliittiseen jarrutteluun kaatuneen sote-uudistuksen maaliin saaminen on nyt kriittisesti etusijalla tässä hallitusohjelmassa. Jo liian pitkään vellonut sote-uudistus on tehnyt kuntien tulevaisuudennäkymistä sumuisia. Sitä ei voi varmastikaan kukaan kiistää tässä salissa. Sote-uudistuksesta on tehty aivan liikaa valtapoliittinen lyömäase, vaikka kyse on ennen kaikkea meidän suomalaisten tasa-arvoisista sote-palveluista. On viimeinen hetki viedä sote-uudistusta eteenpäin voimallisesti. Ja toivon todella, että kokoomuskaan ei sitä jarruttele manaamalla miinusmerkkistä lukua sinne maakuntauudistuksen puolelle, koska kyllähän sotessa on kyse myös siitä, että kokonaisuus on hallussa, tiedolla johdetaan ja esimerkiksi ennakoivaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehdään. Orpo kysyi tänään, että kertokaa niitä asioita, mistä pienen ja keskisuuren yrityksen yrittäjä innostuu. Minä kerron terveisiä Päijät-Hämeestä ja Kanta-Hämeestä: meidän yrittäjät innostuvat siitä, että me saamme lisää työntekijöitä, saamme tämän maan talouden parempaan kuntoon, luomme heille turvaa, turvallisen kasvuperän investoida, ja pääsemme sitä kautta yhdessä eteenpäin. Toivon siihen tulevaisuususkoista asennetta koko tältä salilta ja pidän tätä hallitusohjelmaa hyvänä pohjana tälle yhteistyölle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-16T16:50:09,2019-12-16T16:55:15,Hyväksytty,1.1 2019_83_113,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on käynyt kattavan keskustelun Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta jo kesäkuussa, ja nyt puoli vuotta myöhemmin pääministeri Sanna Marinin hallitus on ottanut hallitusohjelmakseen tämän saman ohjelman — ja miksi ei olisi ottanut: kuluneet puoli vuotta ovat vahvistaneet sitä käsitystä, että Suomi tarvitsee juuri tällaisen hallitusohjelman. Osallistava ja osaava Suomi ottaa huomioon koko Suomen ja kaikki suomalaiset. Minulle keskustalaisena on tärkeää, että nyt kun siihen on mahdollisuus, niin panostuksia suunnataan voimakkaasti heikoimmassa osassa olevien suuntaan. Hallitusohjelman mukaisesti köyhimpien eläkeläisten asema paranee, samoin parannetaan pienituloisten lapsiperheitten toimeentuloa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tai opintorahan huoltajakorotuksen nostot ovat pieniä yksityiskohtia, joilla on suuri vaikutus näiden etujen saajille. Tämä keskusta-vasemmistohallitus on köyhän asialla. Erityisen iloinen olen siitä, että aluepolitiikka näkyy tässä hallitusohjelmassa niin vahvana. Aluepolitiikan yhtenä tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen. Kaikille alueille on annettava mahdollisuus. Kaiken keskittäminen keskuksiin jättää vajaakäytölle monet tämän maan laajat mahdollisuudet, esimerkkinä muun muassa maa- ja metsätalouden rajattomat mahdollisuudet. Hallitusohjelman kirjaukset maakuntien roolin vahvistamisesta ja alueellisen elinvoiman tukemisesta sekä satsaukset perusväylänpitoon ovat mitä parasta aluepolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Viimeisen puolen vuoden aikana hallitusohjelmaa on opposition taholta kritisoitu monin eri tavoin. Minusta ohjelma on hyvä, eteenpäin katsova, ja se on myös maltillinen ja järkevä. Hallitusohjelma ottaa huomioon tosiasiat ilmastonmuutoksesta kaupungistumiseen sortumatta ylilyönteihin. Kotimainen ruuantuotanto ja metsien kestävä käyttö on kannattavaa ja mahdollistavaa myös tulevaisuudessa. Kotimaisen ruoan tulevaisuus turvataan. Maatalouden kannattavuuden paraneminen luo pohjaa maamme huoltovarmuudelle. Metsien hoitaminen lisää hiilinielua ja luo raaka-ainetta puurakentamiseen eli hiilivarastojen rakentamiseen. Hiilijalanjäljen tulee olla aina minimi, mikä tarkoittaa sitä, että jatkojalostus on tehtävä mahdollisimman lähellä raaka-ainevarantoja, ja tämä myös on aluepolitiikkaa. Hallitusohjelma on kunnianhimoinen, esimerkeiksi käyvät vaikka kansallisen biokaasuohjelman laatiminen, koko Suomen elinvoiman kehittäminen ja sitten myös nämä ilmastotavoitteet ja niitten saavuttamiset. Hallitusohjelman tavoitteena on myös työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistuminen vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Tähänkin pääsemme, kun edistämme lainsäädännöllä ja tukitoiminnoilla uusia investointeja koko Suomeen. Kunnianhimoa löytyy hallitusohjelmasta, mutta samalla se on ihmisten kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen ajatellen koko Suomea. Arvoisa puhemies! Annan täyden tukeni tälle hallitusohjelmalle. Töitä on tehtävä yhdessä sen eteen, että hallitusohjelman kirjaukset konkretisoituvat ja suomalaisten arki on turvattu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-16T16:55:29,2019-12-16T17:00:10,Tarkistettu,1.1 2019_83_114,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisat edustajat, muistutan nyt toisen kerran tunnin sisään mitä kohteliaimmin siitä, että täysistunnon aikana tässä salissa valokuvaaminen ja videokuvan ottaminen on kielletty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_83_115,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen matka on ollut täynnä kriisejä, ja niistä viimeinen lopetti sen toiminnan. Kriisi-sanan historia tulee kreikan kielestä, ja se tarkoittaa käännekohtaa — hetkeä, jolloin yksilö tai organisaatio voi kääntää sen suuntaa joko paremmaksi tai huonommaksi. Onnittelen hallitusta siitä, että te ette muuttaneet suuntaa enää huonommaksi. Ette muuttaneet mitään. Teillä oli historiallinen mahdollisuus tutkia ne virheet, mitä Rinteen hallitusohjelmassa oli, ja korjata ne. Ainahan niitä virheitä on. Hölmöyttä ei aina ole virheiden tekeminen, vaan hölmöyttä on virheiden korjaamatta jättäminen. Pilkkuakaan ette muuttaneet. Siksi voisin aivan yhtä hyvin pitää kaikki vanhat puheeni uudelleen ja jatkaa siitä, mutta en sitä tee. Hallitus on tänään pyytänyt kokoomusta mukaan yhteistyöhön. Minä uskon ja itse asiassa tiedän, että me voimme tietyissä asioissa tehdä yhteistyötä. Minä haluan tehdä yhteistyötä. Mutta haluan myös, että hallitus tunnustaa sen hienon työn, mitä kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan tehnyt. Se esittää, miten ihmisille tärkeät asiat voidaan tehdä taloudellisesti kestävästi. Kokoomus on näyttänyt, miten ihmiseen ja ihmisen kykyyn innovoida ja ratkaista ongelmia voidaan luottaa. Me olemme osoittaneet, että kekseliäisyyden tukahduttaminen ja ahdistuksen voimistaminen ei ole pakollista. Arvoisa puhemies! Me olemme täällä ajamassa koko Suomen etua, mutta minun on pakko nostaa esiin myös oma vaalipiirini, Kaakkois-Suomi. Me olemme suurien etäisyyksien ja vanhenevan väen alue. Meillä ihmiset muuttavat pois ja jättävät kunnat täysin pulaan. Meille kaikkein tärkeintä olisi yrittäjyyden tukeminen ja työpaikkojen luominen. Sitä helpottaisi esimerkiksi paikallisen sopimisen vahvistaminen. Sen sijaan te teette päinvastaisia toimia. Polttoaineveron korotus ja kotitalousvähennyksen leikkaus ovat niitä yrittäjiin ja yrityksiin negatiivisesti osuvia toimia. Ne myös vaikeuttavat lapsiperheiden ja ikäihmisten vapautta valita asuinpaikkansa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin vastuullisesti esitetty tuhannen miljoonan euron työn verotuksen kevennys olisi ollut juuri näitä asioita, mitä ihmiset tarvitsevat. Kaakkois-Suomen rooli on Suomen tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeä, älkääkä unohtako sitä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-12-16T17:00:20,2019-12-16T17:03:42,Hyväksytty,1.1 2019_83_116,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2011 muodostettiin Kataisen hallitus, ja siihen lähti mukaan kuusi puoluetta. Tuollainen kuuden puolueen hallitus oli täysin toimintakyvytön, eli se ei pystynyt tekemään päätöksiä isänmaan parhaaksi. Tuloksia ei tullut, ellei niiksi katsota työttömien määrän kasvua 100 000:lla, valtionvelan kasvua 20 miljardilla, veronkiristyksiä ja kuntakriisiä ja niin edelleen. Niinpä tuosta hallituksesta lähtikin ensimmäisenä vasemmistoliitto yhteisöveron alentamisen takia, sitten lähtivät vihreät ydinvoimapäätösten takia ja lopulta lähti pääministerikin Brysselin lihapatojen äärelle ja tuli uusi Stubbin hallitus. Eli tällainen laajapohjainen hallitus on kehno hallitus aina. Siellä on sisässä jo valmiina riidat. Niin tarkkaa hallitusohjelmaa ei voida tehdä, että kaikki asiat pystyttäisiin sinne kirjaamaan yksiselitteisesti, ja vaikka pystyttäisiinkin, niin aina tulee yllätyksiä joko kotimaasta tai ulkomailta — ja tänä päivänä hyvin usein todellakin myös ulkomailta. Arvoisa puhemies! Tämä Marinin hallitus on historiallisen vasemmistolainen, sosialistijohtoinen hallitus. Siinä on viisi puoluetta — ei kuutta niin kuin Kataisen hallituksessa vaan viisi — ja niillä kaikilla viidellä on monissa asioissa erilainen linja. [Antti Kurvinen: Eikö köyhän asia ole tärkeä?] Lisäksi näiden puolueiden sisällä on vahvoja jakolinjoja: sosiaalidemokraateilla [Antti Kurvisen välihuuto — Puhemies koputtaa] oikeistodemarit ja vasemmistodemarit, keskustalla porvarihakuiset ja punamultalinja, vihreillä ympäristöintoiset ja sosiaalipainotteiset, vasemmistoliitolla duunarit ja valkokaulussosialistit — ja yksi on jopa tunnustautunut puhtaasti kommunistiksi. RKP:llä jakolinja taitaa kulkea muun muassa Pohjanmaa—Etelä-Suomi-välillä. Tällaiset jakolinjat huomioon ottaen hallituksessa on kymmenkunta erilaista voimaa taistelemassa keskenään. Se ei lupaa hyvää. [Hannakaisa Heikkisen välihuuto] On hyvin todennäköistä, että kun eteen tulee vaikeita asioita ja yllätyksiä, niin tämän hallituksen kestokyky ei ole riittävä. Nyt jo nähtiin tässä joulun edellä — tai viimeisen parin viikon aikana — miten Posti-sekoilu ja al-Holin asiat kaatoivat — tai Posti ja valtion omistajapolitiikka kaatoivat — hallituksen, [Hannakaisa Heikkisen välihuuto] ja sitten toisaalta nyt al-Hol-kysymys repii hallitusta riekaleiksi sisältä. [Hannakaisa Heikkisen välihuuto] Eli voin sanoa, että riidat ovat valmiina ja että hallitus ajautuu niiden myötä suuriin vaikeuksiin. Mutta, arvoisa puhemies, se suurin riidan aihe tulee olemaan se, että hallitus on rakentanut politiikkansa työllisyyden kasvun varaan ilman mitään toimenpiteitä. Kaikki toimenpiteet, jotka olisivat välttämättä tarpeen jo kiireesti, on heitetty seitsemälle työryhmälle, joissa ammattijärjestöt ja työnantajat riitelevät. Mitään ei ole vielä saatu puolen vuoden aikana valmiiksi, ja mitä nyt viimeiset tiedot kertovat, mitään ei näytetä saavankaan. Eli tämä johtaa siihen, että työllisyystavoite ei toteudu ensi syksynä, että talouden alijäämä ei korjaannu ja että tasapainoa ei saada. Siitä tulee seurauksena velkaantumisen kasvu, ja pitää kiristää veroja. Se aiheuttaa raskaan riidan hallituksessa, ja lisäksi se johtaa siihen, että on ryhdyttävä leikkaamaan sosiaaliturvaa ja muita julkisia menoja. Tämä on näkymä tällä hetkellä hallituksen toimintakyvystä. Se on lähtökohtaisesti erittäin huono ja todennäköisesti päättyy [Puhemies koputtaa] aika nopeasti. Arvoisa puhemies! Vetoankin, että hallitus tekee uuden talous- ja työllisyyspoliittisen linjauksen ja ottaa nämä työllisyysasiat omiin käsiinsä eikä anna niitä näiden etujärjestöjen riideltäväksi. [Hannakaisa Heikkisen välihuuto]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-16T17:03:45,2019-12-16T17:09:19,Hyväksytty,1.1 2019_83_117,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kankaanniemen kovin vähän tulevaisuuteen katsovan puheenvuoron jälkeen [Toimi Kankaanniemi: Ei kun nimenomaan katsoin!] tunnen itseni kovin vaatimattomaksi mutta yritän parhaani. Tämä pääministeri Antti Rinteen jälkeen tuleva pääministeri Sanna Marinin hallitus jatkaa samalla ohjelmalla, kuten tiedämme. Tiedoksiantokeskustelu, mitä tänään olemme käyneet, on osoittanut mielestäni muutamia merkittäviä poliittisia linjauksia. Ensimmäinen on se, että politiikka on palannut tähän taloon. Eri puolueiden välillä on erilaisia sosiaalisia näkemyksiä, miten tätä maata tulee kehittää. Se on aivan hyvää keskustelua, ja pidän tätä arvoasetelmaa erittäin hyvänä. Nykyinen Sanna Marinin hallitus tähtää tietenkin sosiaalisesti oikeudenmukaiseen politiikkaan, alueellisten ja ihmisten välisten tasa-arvoerojen tasaamiseen, yrittämiseen kannustamiseen, biotalouteen ja ennen kaikkea siihen, että pieni eläkeläinen saa sen pienen eläkkeen korotuksen, nyt ja jatkossa mennään samalla tahdilla eteenpäin ja myös niitä pienimpiä päivärahoja ja pienten lasten elämää parannetaan huomattavasti esimerkiksi päiväkodeissa ja pienenevinä koululuokkina, jolloin lapsi saa parhaan mahdollisen opetuksen. Koska jos me haluamme tulevaisuuteen panostaa tässä maassa, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että me todella panostamme lapsiin ja nuoriin, ja siihen tämä hallitus on sitoutunut ihan selvästi. Sote-uudistuksen soisi menevän nyt vihdoin ja viimein maaliin. Viime vaalikaudella teimme valtavasti töitä sen eteen, että sote-uudistus olisi saatu maaliin ja valmiiksi. Se on selvä asia, kuten moni asiantuntija silloin sanoi, ettei siitä uudistuksesta kerta kaikkiaan voi tulla heti valmiiksi täydellistä ja kiitettävän hyvää, ei tietenkään, mutta tämä meno, mikä meillä nyt jatkuu, että palvelujen laatu heikkenee joillakin koko ajan ja toiset saavat sitten rahalla ostettua mitä palveluja tahansa, tämä kierre on pysäytettävä, muuta keinoa meillä ei tässä asiassa ei ole. Jos halutaan, että Utsjoella, Ilomantsissa, Vaasassa, Helsingissä tai Kirkkonummella kaikilla on vähintään suurin piirtein samanlaiset palvelut, niin siinä on meillä vielä kyinen pelto kynnettävänä. Koska tämä eriarvoisuus sosiaali‑ ja terveyspalveluissa näkyy joka paikkakunnalla Suomessa tänä päivänä, niin siihen pitää maan hallituksen puuttua tomerasti, paljon tomerammin kuin tähänastiset hallitukset ovat pystyneet. Maatalouspuolelta, arvoisa puhemies, totean sen, että kun maatalousuudistusta EU:ssa viedään eteenpäin, niin keskustan linja on se, mikä hallitusohjelmassakin näkyy, että maatalouden pitää olla edelleen tässä maassa kannattavaa. Koko elintarviketaloutemme perustuu sille, että kotimainen raaka-aine tuotetaan puhtaasti ja hyvällä ammattitaidolla. Se on yli 300 000 työpaikkaa, ja sitä ei sovi väheksyä. Kysymys on myös samalla kansanterveydestä, kysymys on aluepolitiikasta ja suomalaisesta kulttuurista. Kannattaa kaikkien niiden, jotka eivät maataloudesta kovin paljon välitä, muistaa se, että kulttuurimaisema ei tuolla maaseudulla säily, ellei siellä töitä tehdä. Kaikki kulttuuri syntyy ihmisen työstä, ja lehmä ja mulli ja muut kotieläimet tarvitaan siellä pellon reunassa syömässä sitä maisemaa, nauttimassa puhtaita luonnontuotteita, niin että se kulttuurimaisema säilyy. Jos se pelto jätetään viljelemättä, se on kymmenen vuoden kuluttua valtava lepikko ja ryteikkö, josta ei esteettistä näköalaa, mitään saa kukaan irti. Liikenneväyliin hallitus panostaa myös, ja kuten pääministeri Marin sanoi aivan osuvasti, me haluamme rakentaa rataverkkoa tähän maahan. Se vaatii vain tietyn ajan suunnittelun. Se on selvä, että miljardihankkeita ei voi käynnistää sormia napsauttamalla, vaan on tehtävä huolellinen valmistelutyö. Teihin saamme lisää rahaa, vuosittaiseen perustienpidon rahoitukseen tietenkin, ja sitten isoihin tiehankkeisiin tulee selvät suuntaviivat, miten näitä uusia tiehankkeita tehdään. Sitten, arvoisa puhemies, lopuksi vielä ilmastopolitiikasta. Hallitus on sitoutunut tietenkin siihen, että ilmastoneutraalius saavutetaan 2035, ja kuten pääministeri aivan hyvin totesi, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Kun käymme keskustelua suomalaisten metsien kohtalosta, niin tässä yhteydessä minun on pakko todeta se, että kohta julkistettavat tiedot — tai taisivat jo tänä päivänä tulla julkiseksi ne tiedot — mitä päästömääriä LULUCF-puolelle elikkä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden puolelle lasketaan Suomen metsille, ne luvut ovat huolestuttavia sen tautta, että meille ollaan sälyttämässä sellaista taakkaa, joka olisi Suomen kannalta kohtuuton, koska eihän metsien koko kasvua oteta huomioon LULUCF-laskelmissa ollenkaan. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Sen takia toivon, arvoisat Suomen kansan edustajat, että pidämme tässä järjen päässä. Suomen metsiä pitää hakata, niitä pitää hoitaa. Vuoden 68 jälkeen tähän päivään olemme kaksinkertaistaneet sekä metsien kasvun että puumäärän, ja nyt jos me haluamme omilla toimillamme rajoittaa tämän valtavan varannon hoitoa ja hakkuuta, se johtaa pitkässä juoksussa siihen, että menetämme tämän kasvumoottorin. Se on kasvumoottori niin meidän kansantaloudelle kuin meidän ilmastollekin, positiivinen kasvumoottori. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, kun on puhuttu turpeen verotuksen edun poistamisesta. Jos me haluamme kotimaisen energiapolitiikan tilalle [Puhemies koputtaa] ulkomailta tuotavaa kivihiiltä ja ulkomailta tuotavaa raakaöljyä, niin se onnistuu tällä keinolla, mutta se ei ole ilmastopolitiikkaa sen jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-16T17:09:25,2019-12-16T17:14:53,Hyväksytty,1.1 2019_83_118,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kesällä tätä hallitusohjelmaa käsiteltiin tässä salissa jo kertaalleen, mutta toki hyvästä ohjelmasta kannattaa pitää useampikin puheenvuoro. Se, että hallitus vaihtui, ei muuta sitä tosiasiaa, että työ kohti sosiaalisesti kestävämpää Suomea jatkuu. Tämä hallitusohjelma on tulevaisuusohjelma. Pohjoismainen hyvinvointimalli on tämän hallitusohjelman helmi, jonka turvaaminen on keskeisin ja tärkein teema tässä ohjelmassa. Pohjoismaisen hyvinvointimallin keskeisimpiä kulmakiviä ovat ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, suuri sosiaalinen liikkuvuus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Se, että kannamme vastuuta toinen toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudesta. Ihmisillä tulee olla tulevaisuudessakin tieto siitä, että minusta kyllä pidetään huolta silloinkin, kun en itse siihen kykene. Näin tässä maassa on haluttu toimia jo vuosikymmeniä, ja näin tässä maassa tulee toimia myös tulevaisuudessa. Tässä hallitusohjelmassa tuo tahto tulee hyvinkin näkyväksi. Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on viiden puolueen yhteistyön tulos ja tärkeä ohjekirja. Tätä hallitusohjelmaa on kiitelty hyvin laajasti. Kriittisimmät puheenvuorot arvatenkin olen kuullut tässä salissa. On tuotu esiin kritiikkiä ja pelokkaita puheenvuoroja siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa. Uskon vakaasti, että Suomi on menossa inhimillisempään suuntaan, uudistusten suuntaan ja vahvasti kohti tulevaisuutta. En kuitenkaan väitä, että tämä tie tulisi olemaan helppo, eikä kukaan meistä tässä salissa pysty ennustamaan kaikkea sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Maailmanmeno ja sen vaikutukset kun eivät ole meidän kenenkään käsissä. On selvää, että hyvinvointimallin turvaaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Marinin hallitus on sitoutunut vastuulliseen talouspolitiikkaan. Keskeistä tässä työssä on sitoutuminen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Olen erityisen kiitollinen tässä hallitusohjelmassa oleviin kirjauksiin ja toimenpiteisiin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämä hallitusohjelma on erityisesti lapsi- ja perheystävällinen ohjelma. Hallitus tulee sitoutumaan päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointiin ja edistämään lasten ja nuorten osallisuutta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä madalletaan ja ala-ikäisten päihdepalvelut turvataan vihdoinkin. Lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä jatketaan. Tiedossa on, että lastensuojelu on ollut jo pitkään kriisissä ja maassamme aliresursoitu tarpeeseen nähden. Nyt hallitus lupaa tarttua myös tähän asiaan. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ollaan asteittain määrittelemässä vähimmäishenkilöstömitoitus. Myös lastensuojelun jälkihuoltoa kehitetään. Arvoisa puhemies! Hallitukselta on vaadittu tekoja, ja tekoja todella on myös jo tehty. Jo ensi vuonna yli 600 000 eläkeläisen toimeentulo paranee. Perusturvaa parannetaan. Koulutukseen panostetaan jokaisella koulutusasteella ja jokaiselle lapselle taataan jälleen 1.8.20 alkaen oikeus subjektiiviseen varhaiskasvatukseen. Tämän hallituksen toimesta 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. Nämä kaikki ovat tekoja, jotka alkavat konkretisoitua ihmisille jo ensi vuoden aikana. Syrjäytyminen on meidän yhteiskuntamme haaste. Se on sitä sosiaalisesti, taloudellisesti ja sisäisen turvallisuutemme kannalta. Uskon, että syrjäytymiseen voidaan vaikuttaa, kun vihdoin lopetetaan syrjäyttäminen. Tähän teemaan päihteet liittyvät vahvasti. Tänään olemme saaneet lukea uutisista huumekuolemien määrän huolestuttavasta kasvusta. Nyt meillä on hallitus, joka on valmis tekemään töitä myös tämän vaikean asian parissa. Pelkästään päihderiippuvuuden aiheuttamat kulut yhteiskunnallemme ovat miljardeja vuosittain. Olisi kummallista, jos tämä ei kiinnostaisi hallitusta. Pitkään sosiaalialalla ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien parissa työskennelleenä voin ylpeydellä todeta, että vihdoinkin meillä on hallitus, joka korostaa myös sosiaalialan merkitystä terveydenhuollon rinnalla. Sosiaalipalvelut koskevat nimenomaan heitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua hyvin erilaisista syistä — lapsia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia, asunnottomia, vammaisia, päihderiippuvaisia, ikäihmisiä ja niin edelleen. Heille tämä hallitusohjelma antaa uskoa parempaan. Mitä vähemmän ihmisillä on toivottomuutta, sen enemmän heillä on turvallisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-16T17:14:59,2019-12-16T17:20:15,Hyväksytty,1.1 2019_83_119,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten viime kerrallakin, niin aina täältä joku lause pistää silmään, ja kyllä minä ihmettelen tätä — kun puhutaan kovasti tasa-arvoisesta hallitusohjelmasta ja korostetaan, kuinka hieno se on sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti, ja useissa puheissa tuli vielä, että se on tasa-arvoisestikin niin mahtava — että täällä sivulla 148 lukee, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisin ja oikea-aikaisin palveluin. Miksi tässä niin kuin eriarvoistetaan semmoiset ihan tavalliset perheet? Minun mielestäni tämä on niin kuin semmoinen jonkinlainen häpeällinen tunnustus hallitukselta, että he erottelevat näitä erilaisia perheitä Suomessa. Tässä oli lyhyt kommentti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-16T17:20:22,2019-12-16T17:21:20,Hyväksytty,1.1 2019_83_120,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi joudun pahoittelemaan, että otin muutaman valokuvan tuolta penkistä, en ollut teidän antamaanne viisasta neuvoa aiemmin kuullut, mutta väitän, että vaikka se on tietysti väärä teko, minulla on vähän lieventävä asianhaara, sillä otin kuvan uudesta valtiopäivämiehestä Kainuusta, Tuomas Kettusesta, kun hän piti neitsytpuhettaan. Lupaan, että tämä toiminta ei enää toistu. Arvoisa puhemies! Ydinkysymys minusta tämän Marinin hallituksen hallitusohjelman keskustelussa — ja se ydinero, mikä on hallitusryhmillä ja oppositiolla — on se, että tämän hallitusohjelman päätavoite on tasa-arvon lisääminen monilla eri tavoilla. Tavoitteena on kaventaa tuloeroja, vähentää syrjäytymistä, lisätä osallisuutta, tasoittaa terveyseroja, vähentää kaupungin ja maaseudun kasvukeskusten ja pienten kuntien välisiä eroja, kaiken kaikkiaan eheyttää ja vähentää Suomen kahtiajakautumista ja mieluiten pysäyttää se kokonaan. On tullut tämän päivän aikana selväksi se, että meillä on kunnollinen oikeisto-oppositio. Kokoomuksen aatehan on aina ollut se, että heikot sortuu elontiellä ja jätkä sen kuin porskuttaa, ja ilmeisesti perussuomalaiset on siirtynyt sitten pienen ihmisen asialta sinne kokoomuksen pönkkäpuolueeksi ja aisankannattajaksi. [Hannakaisa Heikkinen: Näin näyttää olevan! — Juha Mäenpään välihuuto] Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille kaksi suomalaisille aivan välttämätöntä uudistusta ja reformia, mitä tämä punamultahallitus tulee toteuttamaan. Kumpaakaan niistä ei valitettavasti onnistuttu kokoomuksen kanssa viime vaalikaudella toteuttamaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sipilä johti!] Ensimmäinen on se välttämätön sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus, sote-uudistus. Maakuntapohjalta se on järkevä, se rakentuu nykyisten sairaanhoitopiirien varaan. Toinen merkittävä uudistus, joka käsitykseni mukaan on varsin pitkällä hallituksessa, on suomalaisten perhevapaiden uudistaminen, ja totean siinä sen, että keskusta tulee pitämään kiinni kotihoidon tuesta, että on mahdollista jäädä pariksi vuodeksi kotiin, isän tai äidin, kunnolla hoitamaan lasta pidemmäksi aikaa, jos siltä tuntuu perheen tilanteessa. Ja muutenkin tämä syntyvyystilanne, mikä meillä on, edellyttää ehdottomasti sitä, että me pystymme parantamaan isien ja äitien mahdollisuuksia sovittaa perhe-elämä ja työelämä yhteen. Nämä kummatkin uudistukset olivat sellaisia, että niitä ei pystytty viime kaudella kokoomuksen kanssa toteuttamaan. Arvoisa puhemies! Joku suomalainen räppäri on joskus todennut, että ”kuka muu muka”. Ja haluan nyt tähän todeta sen, että kuka muu muka kuin keskusta olisi hallituksessa puolustanut sellaisia asioita, jotka tässä salissa valitettavasti jäävät varsin usein unholaan. Kuka muu muka kuin keskusta olisi hallituksessa puolustanut ja puolustaisi maaseutua ja maataloutta, kuka muu muka katsoisi kansallisten maataloustukien perään? Kuka muu muka olisi puolustanut sitä, että kaupan hallitsevaa asemaa hillitään, private label ‑tuotteisiin puututaan ja toteutetaan todellinen suomalainen reilu kauppa myös ruokaa tuottavien ihmisten näkökulmasta? [Mikko Lundénin välihuuto] Puhemies! Kuka muu muka huolehtisi aluepolitiikasta? En ole löytänyt mitään perussuomalaisten aluepoliittista linjaa. Ainut linja on ilmeisesti se, että kuntien verotulojen tasaus pitää poistaa, mikä on heidän puheenjohtajansa linjaus. Tätä hallitusta yhdistää myös sellainen erittäin tärkeä, keskustalle erittäin tärkeä asia kuin biokaasu. Siitä olemme samaa mieltä koko viiden puolueen porukka hyvinkin voimakkaasti, että biokaasu on sellainen tapa, jolla voidaan vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä, ja sillä voidaan myös kehittää suomalaisia maakuntia ja luoda uutta, vihreää yrittäjyyttä ja kasvua. Olemme myös onnistuneet hallitusohjelmassa takaamaan yrittäjille kohtuullisen verotuksen sillä tavalla, että Suomessa kannattaa ottaa riski ja palkata ihmisiä. Mietinpä vain, että kuka muu muka kuin keskusta olisi huolehtinut yrittäjien kohtuullisesta verokohtelusta. En ole hirveästi löytänyt perussuomalaisten yrittäjyyskantojakaan, ja kokoomus tuppaa olemaan vain suurten pörssiyhtiöiden asialla. [Jussi Halla-aho: Entä hallituskumppanit?] Arvoisa puhemies! Ihan pari sanaa vielä oman vaalipiirini näkökulmasta. Haluan kiittää edesmenneen, entisen Rinteen hallituksen ratkaisuja pääradan kehittämisestä. On erittäin merkittävää, että saadaan turvalaitteet uusituksi siinä Seinäjoki—Tampere välillä. Se on tärkeää Etelä-Pohjanmaan kehitykselle. Lisäksi haluan kiittää ratainvestoinneista Vaasa—Seinäjoki välille. Se on meidän alueellemme erittäin tärkeä asia. Pidän välttämättömänä, että Marinin hallitus toteuttaa ne kirjatut seutukaupunkihankkeet, siitä pystyvät hyötymään vaikkapa oman kotikuntani Kauhavan kaltaiset kunnat. Ja toivon myös, arvoisa puhemies, että nämä niin sanotut [Puhemies koputtaa] MAL-hankkeet tai -ohjelma viedään myös pienemmille maakuntakeskuksille, kuten Seinäjoelle ja Vaasalle. [Juha Mäenpää: Entä vappusatanen?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-16T17:21:31,2019-12-16T17:26:55,Hyväksytty,1.1 2019_83_121,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikea tämmöisen kuuluisan räppärin jälkeen on ruveta puhumaan mitään, mutta sanon muutaman sanan kumminkin. Minun mielestäni pääministerin vaihdos ei tuonut mitään uutta, valitettavasti. Kansaan eivät uppoa kliseet ja kaunopuheet, ja hallituksen todelliset toimet ovat jotain aivan muuta. Te saitte todella hienon mahdollisuuden muuttaa hallitusohjelmaa, mutta ette tehneet siihen mitään muutoksia. Ette ottaneet mukaan vaalien toiseksi ja kolmanneksi suurimpia puolueita. Tätä pidän äärimmäisen nolona demokratian kannalta. Arvoisa herra puhemies! Hallitus on onneksi muistanut opiskelijoita ja työttömiä. Ensi vuodesta esim. korkeakoulut saavat useita miljoonia, mitä minä pidän äärimmäisen hyvänä asiana. Pitää muistaa, että osa menee koulutus-, osaamis- ja tavaramerkkimaailmalle. Työttömien aktiivinen leikkuri poistetaan, sekin on hyvä asia. Toimenpide on kohdistunut kaikkein köyhimpiin ihmisiin pahimmalla mahdollisella tavalla. Myös poliisi saa kaipaamiansa lisävaroja, mutta mielestäni liian vähän. Toivon totisesti, että hallitus kohdistaa nämä vähäiset lisäresurssit oikein. Kentällä, varsinkin syrjäseuduilla, on huutava pula poliiseista. Toivon, että resurssit kohdentuvat sinne. Arvoisa puhemies! Vaikka jotain hyvää porkkanaa onkin tarjolla, miinuslista on sitäkin lohduttomampi. Esimerkiksi polttoaineveroja korotetaan — miksi näin? Korotukset ovat ristiriidassa maaseudun asuttamisen, elinkeinon harjoittamisen ja yritystoiminnan kanssa. Ne kohdistuvat ihmisiin, joilla on pitkät työ- ja ostosmatkat. Ajetaanko nämä ihmiset pois kodeistaan? Maaseudun tulevaisuus on turvattava. Suomen on oltava omavarainen mahdollisten kriisitilanteiden sattuessa. Arvoisa puhemies! Valtiontalouden 2 miljardin lisävelan otto on edesvastuutonta politiikkaa. Kuntien menot ja tehtävät kasvavat koko ajan, ja palveluverkostoja joudutaan karsimaan kovalla kädellä. Näistä huolimatta kehitysyhteistyöhön, turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja kiintiöpakolaismäärän nostamiseen löytyy kyllä rahaa. Mielestäni kantaväestön asiat tulevat aina ensimmäisenä. Arvoisa puhemies! Työllisyystavoite 75 pinnaa ei tule toteutumaan hallituksen toiveiden mukaisesti, kun talouskasvuennuste pysähtyy ja työllisyystoimenpiteet ovat täysin riittämättömiä. Ihmisten pitää pystyä tulemaan toimeen, selviytymään välttämättömistä kuluistaan jokapäiväisessä elämässään. Pitkäaikaistyöttömiä meillä on aivan liikaa. Ettekö te, arvoisa hallitus, ymmärrä, että näillä esityksillä ollaan menossa vippiluokassa kohti konkurssia? Panostukset koulutukseen ynnä muuta ovat tietysti tärkeitä, mutta se kuuluisa tulopuoli ontuu ja vahvasti. Mitä hyötyä on panostaa koulutukseen, kun lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat maksamaan kaiken tämän holtittoman velanoton? Menoja ei yksinkertaisesti voi lyödä lukkoon ennen kuin on niitä tuloja. Teette todellisen hattu- tai kypärätempun, mutta valitettavasti negatiivisessa muodossa. Te korotatte veroja, heikennätte valtion tasetta menettämällä valtion omaisuutta. Ja jotta kuuluisa hattutemppu olisi täydellinen, te vielä velkaannutatte tätä rakasta isänmaatamme 2 miljardilla ensi vuonna, kuten aiemmin mainitsin. Kaikki kolme käytätte heti ensimmäisenä vuonna. Ei voi muuta sanoa kuin että tsemppiä jatkoon. Tsemppiä todellakin tarvitsee seuraava hallitus. Se on todellinen tulevaisuuden investointi. Meinaan, tulette jättämään sellaisen perinnön tulevalle hallitukselle, että jopa 2015 aloittaneelle hallitukselle jätetty perintö oli partiopoikien hommaa verrattuna siihen, mitä nyt tulevaisuudessa on tulossa. Silloinkin oli vallassa samankaltainen pohja, kun rahojamme tuhlattiin holtittomasti, jätettiin vuonna 15 aloittaneelle hallitukselle umpisurkea perintö. Sitten minä tahdon kanssa puuttua tähän ”kuka muu muka” ‑hommaan. Tämä ihmisten ostovoima ei parane sillä, että — ymmärtääkseni — puututte kaupan omiin tuotteisiin. [Puhemies koputtaa] Te puhutte, että tuette kaikin tavoin vähävaraisia, mutta miksi te sitten viette vähävaraisilta mahdollisuuden ostaa edullisia tuotteita kaupasta? [Antti Kurvisen välihuuto — Puhemies koputtaa] —Niin ansaitsee, mutta tästä voidaan puhua lisää kohta. — Kiitos, puhemies!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1410,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2019-12-16T17:26:56,2019-12-16T17:30:18,Hyväksytty,1.1 2019_83_122,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minä vastaan edustaja Kurviselle tähän kuka muu muka ‑kysymykseen, että kuka muu muka kuin sosiaalidemokraatit olivat mukana hallitusohjelmaneuvotteluissa keskustan kanssa. [Antti Kurvinen: Hyvä kumppani!] — Kyllä, kyllä näin. Täällä on pitkin päivää kehuttu tuota Sanna Marinin ja edeltäjän Antti Rinteen hallitusohjelmaa, ja ei aivan suotta. Kysymyksessähän on, mitenkä saadaan yhteiskunnan luottamus palautettua, ja tässä ovat erittäin tärkeitä nimenomaan nämä kolme asiaa: tavoitteena on saada sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, ja siinä on hyvin paljon tämän hallitusohjelman sisällöstä. Sen myönnän, että hallitusohjelman toteutus vaatii vahvaa yhteistahtoa viedä asioita eteenpäin. Tämä ei ole mikään helppo harjoitus, ja sen takia tässä täytyy olla tämä yhteistyö todella vahvaa. Lainaan vielä erästä merkittävää sosiaalidemokraattia, hän on täällä lausunut aikoinaan ja todennut jotenkin tähän suuntaan: ”Hyväosaisille löytyy aina puolustajansa, mutta vähäosaisten puolustajia on harvassa, siksi me sosialidemokraatit olkaamme pienituloisten puolella.” Ja tässä on myös mielenkiintoista nyt, että me pääsemme keskustan kanssa yhdessä [Antti Kurvinen: Köyhän asia yhdistää!] tätä viestiä viemään kentälle. Pienituloisten eläkeläisten ostovoiman lisäys tulee näkymään heti ensi vuoden alusta: kansaneläkkeitä nostetaan nettona 34 euroa kuukaudessa ja takuueläkkeitä 50 euroa kuukaudessa. Aktiivimallin leikkuri on jo käytännössä poistunut ja poistuu viimeistään sitten vuoden alusta, ja tukitaso palautuu normaalitasolle. Varhaiskasvatuksen subjektiivinen oikeus palautetaan, opintotukeen tulee huoltajakorotus, lapsilisään tulee yksinhuoltajakorotus, elatustuki nousee ja työttömyysturvaan tulee korotus. Työllisyystilanne tuo haasteita. Se on kunnianhimoinen tavoite saavuttaa tuo 60 000:n ja ensi syksyyn mennessä jo 30 000:n työpaikan lisäys. Täällä aikaisemmin edustaja Lindén nosti tämän työikäisen työvoiman häviämisen tai poistumisen. Omasta maakunnastani voin ottaa aika konkreettisen esimerkin: Meillä oli Kainuussa 90-luvun alkupuolella pikkuisen päälle 40 000 yritystä, sitten kävi tämä taantuma, ja siinä poistui noin 10 000 työpaikkaa. Työttömyys lisääntyi, ja nyt on edelleenkin sieltä 90-luvun puolivälistä meillä 29 000—30 000 työpaikkaa. Olemme tehneet kaikkemme, se ei ole lisääntynyt mihinkään. Ja siitä huolimatta tällä hetkellä koetaan työvoimapulaa. Elikkä tämä osoittaa hyvin sen, miten työvoima on hävinnyt, siis työvoimaikäinen väestö on hävinnyt. Osa on tietysti muuttanut, mutta meilläkin oli rakenteellisen työttömyyden aiheuttamaa työttömyyttä. He ovat poistuneet eläkkeelle, eläköityneet tai poistuneet muuten sitten täältä keskuudestamme. Tämä on todella haasteellinen paikka Kainuullekin tällä hetkellä. Työpaikkoja tarvittaisiin ja tällä tavalla saataisiin tätä elinvoimaisuutta pidettyä ja pidettyä kuntien talous sillä mallilla, että voimme turvata ja järjestää palvelut maakuntatasoisesti. Niin kuin täällä aikaisemminkin on nostettu: sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan järjestämään maakuntatasoisesti. Oppivelvollisuusajan pidentämisellä tavoitellaan nuorten sitoutumista yhteiskunnan osana sekä tulevaisuuden rakentajina ja ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Tutkimukseen ja investointeihin kohdistetaan lisärahoitusta. Tutkimus- ja kehittämispanostuksilla hallitus hakee uusia innovaatioita teknologian ynnä muun kehittämiseksi. Investoinneilla rauta- ja maanteihin parannetaan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia sekä pienennetään korjausvelkaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen rahoituksesta valtaosa, eli 1,4 miljoonaa euroa, kohdennetaan teihin, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-16T17:30:22,2019-12-16T17:35:35,Hyväksytty,1.1 2019_83_123,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkä on matka palauttaa politiikan luottamus — ainakin sen keskustelun pohjalta, mitä sain viikonloppuna käydä glögimukin äärellä Forssan torilla, missä kovasti ihmeteltiin sitä, että mitä täällä eduskunnassa oikein tapahtuu. Vaikka haluan lähtökohtaisesti ajatella hyvää ja toivoa parasta menestystä ja onnea uudelle hallitukselle, on kuitenkin sanottava, ettei luottamus politiikkaan ja hallitukseen palaudu vain toistelemalla kauniita tavoitteita, niin kuin tänään kuultiin. Ihmettelen sitä, että jätettiin käyttämättä se mahdollisuus, että hallituksen vaihtuessa myös ohjelmaa olisi voitu korjata, esimerkiksi sen palautteen pohjalta, mitä niin kansainväliset kuin kotimaisetkin taloutta arvioivat tahot ovat meille esittäneet. IMF, Euroopan komissio, Suomen Pankki, kotimainen talouspolitiikan arviointineuvosto — kaikki ovat esittäneet kriittisiä huomioita siitä, miten taloutta Suomessa hoidetaan. Siitä vastuullisesta talouspolitiikasta ja toisaalta 75 prosentin työllisyystavoitteesta, jota hallitus tänään esitteli ohjelmassaan, ollaan erittäin kaukana. Millä tavalla esimerkiksi työllisyyspainotus näkyy hallituksen teoissa, kun se tällä viikolla ajaa tässä salissa läpi ensi vuoden budjetin, joka eduskunnan tietopalvelun mukaan vie työllisyyttä 5 000 hengellä pakkaselle? Eli toisin sanoen 5 000 ihmistä menettää työpaikkansa ensi vuonna, mikäli hallitus budjettinsa hyväksyy, sikäli kuin eduskunnan tietopalvelu meille kertoo. [Raimo Piirainen: Entäs Tilastokeskus?] Ajattelin, että voisin käyttää tämän mahdollisuuden siihen, että kertoisin joitain näkemyksiä, mitä meillä kokoomuksessa on Suomen nostamiseksi uudelleen kukoistuksen ja kasvun tielle. Viime hallituskaudellahan — tai sitä edeltävällä hallituskaudella itse asiassa, Sipilän hallituksen aikana — vaikeiden päätösten myötä Suomeen syntyi 140 000 uutta työpaikkaa, ja näistä saavutuksista voimme olla hyvinkin tyytyväisiä. [Aki Lindénin välihuuto — Hälinää — Puhemies koputtaa] 2020-luku, joka on käsillä, on mahdollisuus uuteen, ja Suomi pystyy monilla mittareilla vielä parempaan kuin mitä meille nyt eduskunnassa tänään on esitelty. Pärjäämme uusillakin vuosikymmenillä nojaten korkeaan osaamiseen. Uusi vuosikymmen tuo esiin väestörakenteemme haasteet. Syntyvyys jatkaa alenemistaan, syntyvät ikäluokat ovat ennätyspieniä ja lapsia näkyy vähemmän katukuvassa. Yritysten kasvua hidastaa jo pula osaavasta työvoimasta. Kasvavat sote-menot eivät lakkaa olemasta, vaikka vastuu siirtyisi kunnilta maakunnille. Jotta Suomi voi olla maailman paras maa tulevaisuudessa ja hyvä meille ihan kaikille, on tehtävä asioita eri tavalla ja paremmin kuin ennen. Yhä useamman suomalaisen työikäisen on voitava päästä työelämään, ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on keinoja, joilla hallitus voi saavuttaa itse itselleen asettamansa työllisyystavoitteen. Näitä toimia olemme valmiita tukemaan koska tahansa täällä eduskunnassa. Jotta työllisyys voi Suomessa vahvistua, jotta haasteisiimme voidaan vastata, se vaatii joustavampaa paikallista sopimista. Toivon, että erityisesti keskusta ottaisi tästä onkeensa ja ajaisi hallituksessa yrittäjän asiaa. Vielä ei siitä ole merkkejä. [Antti Kurvisen välihuuto] Tarvitaan perhevapaauudistus, joka aidosti parantaa työelämän tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä. Toteutetaan se sillä tavalla, että se uudistus samalla myöskin vahvistaa lapsiperheiden arkea ja sujuvoittaa sitä. Muun muassa joustoelementtejä tarvitaan lisää: niistä haluaisimme kuulla, mitä hallitus on suunnitellut. Valitettavasti kirjaukset hallitusohjelmassa ja keskustan tiukat kannanotot todennäköisesti tulevat vesittämään tämän tärkeän uudistuksen, [Antti Kurvinen: Perheiden valinnanvapaus!] mutta yllätyn mielelläni positiivisesti. Varhaiskasvatusmaksuja voidaan asteittain alentaa, jotta saadaan mahdollisimman moni lapsi varhaiskasvatuksen piiriin, ja sillä on myös työntekoa vahvistava vaikutus. Yrityksille ennustettavaa, palkkaamiseen kannustavaa, kilpailukykyistä toimintaympäristöä tulee kehittää, ja tutkimukseen ja uuden luomiseen on pystyttävä investoimaan enemmän niin yksityisissä yrityksissä kuin korkeakouluissakin. Muun muassa näillä ja monilla muilla keinoilla uskon, että hallitus voisi saada [Puhemies koputtaa] paremman alun kuin mitä Rinteen hallitus sai. Toivon, että siihenkin päivään vielä pääsemme, jolloin Marinin hallitus tunnustaa sen tosiasian, [Puhemies koputtaa] että vastuuta kannetaan tekojen kautta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-12-16T17:35:37,2019-12-16T17:41:08,Hyväksytty,1.1 2019_83_124,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma lisää hyvinvointia koko Suomeen, etelästä pohjoiseen ja idästä lähteen. Sanna Marinin hallitusohjelma on tulevaisuusohjelma Suomelle. Panostukset koulutukseen ovat parasta aluepolitiikkaa. Nyt panostetaan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toiseen asteeseen ja korkeakouluihin. Me kannamme huolta niin kainuulaisten kuin itähelsinkiläisten lasten mahdollisuudesta toteuttaa unelmiaan. Tutkimuksen, tieteen ja taiteen rahoitus lisää hyvinvointia koko meidän maahamme. Tämä hallitusohjelma lisää toivoa ja mahdollisuuksia, se lisää uskoa tulevaisuuteen. Osaamistason lisääminen hyödyttää niin maaseudulla, pikkukaupungeissa kuin myös suurkaupungeissa. Panostukset raiteisiin lisäävät mahdollisuuksia perustaa yritys ja perustaa oma elämä sujuvamman liikenneyhteyden varteen yhä useammassa paikassa eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos muuttaa ympäristöämme erityisesti meillä pohjoisessa. Talvien lyheneminen tuntuu jo nyt. Metsälajimme voivat paikoin erittäin huonosti. Talvien katoaminen uhkaa suomalaista elämäntapaa ja herkkää luontoamme. Tämä hallitus panostaakin luonnon monimuotoisuuden kadon torjumiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen vaatimalla vakavuudella. Tämä hallitusohjelma tulee tuntumaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien elämässä. Perusturvaa nostetaan jo ensi vuonna. Tämän ohjelman myötä luotto tasa-arvoiseen Suomeen vahvistuu. Hallitus kuroo umpeen niin sukupuolten välistä, alueellista, sosiaalista kuin taloudellista epätasa-arvoa, kuten myös kielellistä, koulutuksellisista ja työelämän epätasa-arvoa. Arvoisa puhemies! Arjen turvallisuus on jokaisen ihmisen hyvinvoinnin lähtökohta. Yksi suurista arjen turvallisuusuhkista on kotona tapahtuva väkivalta, ja siksi tässä hallitusohjelmassa puututaan lähisuhdeväkivaltaan. Tällä hallitusohjelmalla puututaan myös rasismiin konkreettisilla toimenpiteillä. Turvallisuus kuuluu kaikille ulkonäköön, uskontoon, ihonväriin, puhuttuun kieleen tai mihinkään henkilökohtaiseen ominaisuuteen katsomatta. Luottamuksen perusta on se, että myös verkossa on turvallista. Erityisessä vaarassa verkossa ovat lapset. Tässä ohjelmassa puututaan netissä tapahtuvaan häirintään ja rikollisuuteen ja suojellaan erityisesti lapsia. Tässä hallitusohjelmassa puututaan vihapuheeseen ja turvataan järjestelmällisen häirinnän ja uhkailun selvittämisen resurssit ja osaaminen. Luottamus oikeusvaltioon on turvallisuuden ja demokratian perusta. Me lisäämme polii-sien määrää, vaalimme oikeusvaltion arvoja ja lisäämme oikeuslaitoksen resursseja. Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on saanut kansalaisjärjestöiltä myönteistä palautetta niin tasa-arvosta, ihmisoikeuksien edistämisestä kuin lapsen aseman parantamisesta. Tämä hallitusohjelma tuo todellakin toivoa paremmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-12-16T17:41:12,2019-12-16T17:44:55,Hyväksytty,1.1 2019_83_125,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään täällä salissa esitellään jo toista kertaa puolen vuoden aikana samaa hallitusohjelmaa, jonka häviäjiä ovat tavalliset suomalaiset. Luulin eduskuntaan päästyäni, että maailmanennätykset on osaltani tässä elämässä tehty — ei ollut. Kuulun nyt eduskuntaan, joka on leiponut jo tukun maailmanennätyksiä ennen kuin keväällä alkanut ensimmäinen vuosi ehti kulua loppuun. Kuka olisi ennakkoon arvannut seuraavaa: Vappusatasella pääministeriksi noussut herra joutui eroamaan luottamuspulan vuoksi, mutta eivät ehtineet kansalaiset henkeä vetämään, kun sama herra toimi jo hallitustunnustelijana ja sieltä pomppasi superpallon lailla naispaikalle varapuhemieheksi. Tai mitä sanotte seuraavasta: ministeri eroaa luottamuspulan vuoksi jääden samalta istumalta sairauslomalle, mutta noin viikkoa myöhemmin hymyilee kukkakimppu kädessä ottamassa vastaan uutta ministerisalkkua. Aikamoinen pula hallituspuolueissa luotettavista henkilöistä, kun luottamuspulan vuoksi eronnut, yön yli nukuttuaan tai muutaman päivän sairastettuaan, valitaan takaisin luottamuspaikoille. Lisäksi vasemmistohallituksen kakkua koristaa salaisilla ihmisten siirtoyrityksillä ryvettynyt ulkoministeri, jonka erottaminen kipuileville hallituspuolueille tuntuu olevan vaikeampi rasti kuin purkan irrottaminen tukasta. Jonkun sortin maailmanennätys on varmasti sekin, että Marinin hallitus ehti olla olemassa vain noin vuorokauden, kun sille jätettiin välikysymys. Edellä mainitut tapahtumat paljastavat järkyttävän ahneuden, joka pitää demokratiaa enemmän kuin pilkkanaan. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman yksi pääaihe on ilmastovouhotus, jolla tavallista suomalaista tullaan rankaisemaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin millään muulla kuvitelmalla. Miten hiilineutraalia hallitusta johtava pääministeri voi lentää ilmastokokoukseen yksityiskoneella? Kun edellisen kerran tätä samaista hallitusohjelmaa täällä esiteltiin, kerroin puheessani hallitusohjelman suurimpia voittajia olevan työssäkäymättömät ulkomaalaiset suurperheelliset, joiden vastikkeettomat tulonsiirrot nousevat. Hallituspuolueiden älyttömien veivauksien johdosta nyt edellä mainittuihin hallitusohjelmavoittajiin voitaneen lisätä popcorn-kauppiaat. Herää kysymys: haluavatko suomalainen työmies ja Suomen kansa näin kallista viihdettä? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1427,Male,1967-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1018149661400752304,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2019-12-16T17:45:11,2019-12-16T17:48:24,Hyväksytty,1.1 2019_83_126,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Aloitan puheeni erään viimeaikaisen tutkimuksen loppupäätelmällä: ”Suomalainen johtajuus — onko sitä edes olemassa? Vastaus: Ei ainakaan kansallisessa mielessä. Kyllähän suomalainen johtaminen on sellaista partiopoikajohtamista eli että tehdään ne asiat, mitä luvataan, ja hyvällä asenteella.” Pohjoismaissa, Ruotsissa, käytetään aikaa enemmän luottamuksen rakentamiseen. Ruotsalainen johtajuus sisältää ajattelun isoutta, kansainvälisyyttä. Työyhteisön sisäinen dialogi on parempi kuin Suomessa. Dialogin avulla syntyy tunne jaetusta työyhteisöllisyydestä eli ”medarbetarskapista”. Arvoisa puhemies! Suomi on EU:ssa valitettavasti aivan kärjessä julkisissa menoissa, suhteessa siis bruttokansantuotteeseen. Olemme Ranskan jälkeen toisena. Julkisen talouden tasapaino on myös yhä edelleen negatiivinen: 0,8 prosenttia miinusta suhteessa bkt:hen. Kunnat leikkaavat nyt kuluja epätoivoisesti. Yksityisellä puolella ei ole mahdollista, että pelkästään leikataan kuluja, siirretään ongelma jonkun muun huoleksi ja piilotetaan ongelma pöydän alle. Silloin käy huonosti. Valtio ja kunnat toimivat valitettavasti useasti näin. Verotusoikeus on luonut siihen mahdollisuuden. Vastuun puuttuminen on mahdollistanut huonojen päätösten tekemisen. Aina on löytynyt rahaa, veronmaksajat maksavat. Suurin ongelmamme rahoituksen riittävyyden näkökulmasta ei ole ikääntyvä väestö, ei syrjäytyvät nuoret, ei huono työllisyystilanne eikä palkkakehitys. Suurin ongelmamme on se, että palvelutuotantoa ei johdeta riittävän pätevästi eikä siten myöskään tuloksellisesti. Valtion ja erityisesti kuntien velkaantumisen kehitys on saatava taittumaan. Verojen ja maksujen korottamisen tie on kuljettu loppuun. Väestörakenteen osalta Suomessa on jo tilanne, että olemme yksi maailman vanhimmista kansoista. Väestön uusiutumista tilastoitaessa muutosta ei ole näköpiirissä. Suomessa syntyy, kuten tiedetään, alle 60 000 lasta vuosittain, mikä ei riitä väestön uusiutumiseen. Vanhustenhoito pitää pystyä järjestämään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaupungistuminen kiihtyy, ja sen myötä harvat kasvukeskukset kamppailevat palvelutarpeen kasvun kanssa. Tyhjenevillä alueilla pohditaan, miten kyetään tarjoamaan palveluja alueen vähenevälle väestölle edes jollakin kestävällä tavalla. Arvoisa hallitus — jota ei nyt ole paikalla: lupaatte hallitusohjelmassa maailman parhaan julkisen hallinnon. Kysymys kuuluukin: Miten julkinen sektori olisi myös jatkossa yhteiskunnan menestyksen vauhdittaja ja omassa roolissaan tulevan kasvun tekijä? Vai onko se enää edes mahdollista? Jokin aika sitten julkaistun tutkimuksen mukaan viidessä yli 100 000 asukkaan kaupungissa sote-puolen eli lähi- ja sairaanhoitajien keskuudessa oli keskimääräinen poissaolopäivien määrä 25:n ja 30:n päivän välillä vuodessa. Tulos on kaikilla mittareilla katastrofi. Nyt en missään nimessä syytä näitä tekeviä käsiä elikkä näitä henkilöitä, jotka ovat siellä työssä, mutta kun tilanne on näin vakava, niin mielestäni johtamisessa ja organisoimisessa on silloin näillä paikkakunnilla jotakin pahasti pielessä. Julkinen sektori on tällä hetkellä maassamme ison johtamishaasteen edessä. Julkisen sektorin johtajat ja esimiehet luotsaavat suuria uudistuksia, joissa mahdollisesti kymmenet- tai jopa sadattuhannet työntekijät vaihtavat työnantajaa yhteiskunnallisessa muutoksessa ja tämä muutos pitäisi tehdä vielä nopeasti. Johtamisen ja esimiestyön merkitys korostuu kiihtyvällä tahdilla. Hallitusohjelmassa nostetaan esiin julkisen sektorin, teknologian ja digitalisaatiokyvykkyyden merkitys: tärkeä kirjaus erityisesti siinä, että julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä nyt korostetaan ja on otettu esille. Hyvänä tavoitteena voidaan myös pitää sitä, että hallitus asettaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteisen korkean tason neuvottelukunnan neuvoa-antavaksi elimeksi teknologian alueella. Viimeksi kun sotea tehtiin, niin silloin yksityinen puoli jätettiin vallan ulkopuolelle, ja taisi jäädä myöskin kolmas sektori, ja nyt kyllä kannattaa ottaa kaikki mukaan ja miettiä esimerkiksi hybridimalleja, että saataisiin tämä mahdollisimman tehokkaaksi. Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus on reagoinut johtajuusongelman suhteen, panostukset ovat aivan riittämättömiä. Tiedämme tässä salissa, että jos kykenemme tähän [Puhemies koputtaa] ongelmaan puuttumaan, niin säästyy miljardeja. 10 prosenttia, sanotaan, yritysten liikevaihdosta katoaa huonoon johtajuuteen. Elikkä tiedämme, että tämä ongelma on valtavan kokoinen, ja myöskin työllisyysongelmat ratkeaisivat sillä, että saataisiin [Puhemies koputtaa] resursseja myöskin sille puolelle. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-16T17:48:33,2019-12-16T17:54:07,Hyväksytty,1.1 2019_83_127,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitusohjelma, josta tänään on puhuttu pitkään, sisältää paljon hyvää. Esimerkkeinä voi mainita panostukset yritysvetoiseen tutkimukseen ja kehitykseen, lisäpanostukset perusväylänpitoon, resursseja kaikille eri koulutusasteille, pienimpien eläkkeiden korottaminen, maksuhäiriömerkintöjen kestoaikojen lyhentäminen ja myös sellaisia asioita kuin merimetsojen metsästyksen poikkeuslupien saannin sujuvoittaminen — monipuolinen hallitusohjelma. On myös syytä mainita, että hallitusohjelma ei sisällä veronkorotuksia, jotka kohdistuvat yrittäjyyteen, työhön, omistamiseen, perintöön tai lahjoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2019-12-16T17:54:09,2019-12-16T17:54:49,Hyväksytty,1.1 2019_83_128,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset vastustivat täällä salissa aikaisemmin kebab-yrittäjiä, ja nyt edustaja Turtiainen vastustaa popcorn ‑kauppiaita, suuria lapsiperheitä ja työttömiä. [Antti Kurvinen: Varsinainen yrittäjä!] Olen yrittänyt tänään kuusi tuntia täällä salissa kuunnella, mikä on perussuomalaisten — tai opposition — keskeisin vaihtoehto tähän keskusteluun ja hallitusohjelmaan nähden, [Antti Kurvinen: Sitä ei ole, ei ole!] enkä ole pystynyt sitä tunnistamaan. Toki minun maailmankuvani ja keskustan maailmankuva lähtee siitä, että kaikki kuuluvat mukaan ja tätä maata kehitetään meille kaikille. Täällä on myös haukuttu tänään keskeisesti tämän hallitusohjelman talouslinjauksia. Sanon tämän vielä kerran tänään: Hallitusohjelman tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Työllisyysasteen nostaminen on tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti, ja myös työllisyystoimia olemme tässä salissa tänäänkin esitelleet. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että menoja lisätään ilman, että julkisen talouden kannalta välttämätön työllisyystavoite toteutuu. Miten tämä pitäisi sanoa teille paremmin? Haluan kysyä sitä tänään: miten tämä pitäisi sanoa teille paremmin? Edustaja Grahn-Laasonen myös peräänkuulutti täällä tänään, että tässä ei ole työllistämisvaikutuksia, mutta edustaja Grahn-Laasonen varmasti aikaisempana opetusministerinä tietää sen, että esimerkiksi koulutusinvestoinneilla on vaikutuksia ihmisten työllistymiseen. Tässä hallitusohjelmassahan on luokiteltu yhteensä 350 miljoonaa euroa koulutuksen kehittämiseen ja koulutuspanostuksiin. Se on merkittävä summa sille, että meidän yrittäjämme saavat osaavaa työvoimaa ja että julkisella puolella riittää tekijöitä. Koen, että esimerkiksi ne ovat merkittäviä työllisyystoimia. Tai entä lapsi- ja perhepalveluiden uudistaminen? Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma saa tässä hallitusohjelmassa jatkoa ja tunnustusta, ja uskon, että myös edustaja Grahn-Laasonen tunnistaa, että lapsi- ja perhepalveluista huolehtimalla ja varhaisesta tuesta huolehtimalla me saamme parhaan mahdollisen lopputuloksen ja pidettyä kaikki mukana. Tämä uusi punamulta on laajasti köyhän asialla. Näin sen itse näen. Siemenperuna on se lapsi, joka saa elämänalulleen riittävän ravinnon, opin ja turvan ja pääsee töihin sekä elämään kiinni. Kannan huolta syntyvyydestä, ja sen vuoksi minua harmittaa, että tässä salissa tänään erityisesti perussuomalaiset ja kokoomus ovat käyttäneet hyvinkin masentavalta kuulostavaa kieltä ja mananneet tätä hallitusohjelmaa. Tämä on kuitenkin keskeinen työkalu Suomen strategiaksi ja Suomen eteenpäin viemiseksi, ja toivon todella, että täällä uskotaan tulevaisuuteen ja että on aitoa halua tehdä tästäkin ohjelmasta parempi. Me emme istu täällä hallituspuolueiden kansanedustajina huviksemme, vaan olemme täällä kuulemassa viestejä siitä, millä tavoin voimme parantaa tätä [Puhemies koputtaa] hallitusohjelmaa ja viedä suomalaisten asiaa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-16T17:56:00,2019-12-16T17:59:12,Tarkistettu,1.1 2019_83_129,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on aivan oikein tuotu useita kertoja esille se, että hallituksen talouspolitiikka ja tärkeät menolisäykset, joita meillä on hallitusohjelmassa, perustuvat työllisyyden kasvun varaan. Sekin on aivan totta, että punamultahallituksen talousohjelma on selkeä ja tavoitteellinen. Päämääränä on, että vuonna 2023 julkinen talous on tasapainossa ja työllisyysaste on 75 prosentissa. [Ilkka Kanerva: Vaikuttaako siltä?] Keskustan eduskuntaryhmä on vahvasti sitoutunut näihin tavoitteisiin. Tässä yhteydessä kiinnittäisin huomiota tässä hallitusohjelmassa olevaan yhteen lauseeseen. Siellä todetaan, että ”Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle.” Tämä tarkoittaa sitä, että me kaikki hallituspuolueet olemme sitoutuneet siihen, että olemme valmiit etsimään ja toteuttamaan erilaisia ratkaisuja siihen, että takaamme työllisyyden nousun ja sen, että työtä syntyy kaikkialle Suomeen. [Eduskunnasta: Kyllä!] Tämä kertoo siitä, että me olemme tosissamme. Hallitus on valmis tekemään ratkaisuja. Myös se on ollut tietoinen valinta, että käytämme nyt talouden liikkumavaraa esimerkiksi perusturvan parantamiseen, koska kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Arvoisa puhemies! Kaikkiaan hallitus on jo sopinut ensi vuoden budjetin yhteydessä 25 kohdan listasta työllisyystoimenpiteitä, ja lisää on tulossa. Ensi vuoden kehysriiheen tuodaan esityksiä paikallisen sopimisen edistämiseksi. Tätä moni eri puolilla Suomea odottaa. Arvoisa puhemies! Kaikkiaan ne viestit, jotka itse olen saanut yrittäjiltä, ovat olleet varsin myönteisiä ja rohkaisevia. Kyllä meillä Suomessa tämän hallitusohjelman myötä on annettu yrittäjille työrauha ja yrittäjyysrauha sillä tavalla, että hallituksen yrittäjyyspolitiikka on vakaata ja johdonmukaista. Yrittäjät voivat jatkaa työtään rauhassa ja suunnitella tulevaa, mutta ehdottomasti on tärkeää, että me yhdessä, koko eduskunta, keskustelemme siitä, miten voisimme tehdä Suomesta entistäkin yrittäjäystävällisemmän, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti ja valtaosaltaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Arvoisa puhemies! Työllisyyden ja maamme talouden kannalta pidän ehdottoman tärkeänä — etenkin, kun pohjoisesta käsin asioita katson — sitä, että me turvaamme meidän metsiemme kestävän käytön ja hyödyntämisen myös tulevaisuudessa. Metsistä meillä on valtavat luonnonvarat, sellaiset luonnonvarat, jotka uusiutuvat jatkuvasti ja jotka oikein hoidettuina — niin kuin meillä Suomessa metsiä on kokonaisuutena hoidettu hyvin — ovat kasvattaneet niin sanottuja hiilinieluja. Metsät luovat työtä ja hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Keskustalle on erityisen tärkeää myös se, että me hallitusohjelmassa vahvistamme monin tavoin koulutusta peruskoulusta yliopistoon. Peruskoulussa käynnistetään laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Lisää rahaa on tulossa myös muun muassa korkeakoulutukseen. On hienoa, että koulutusta vahvistetaan sen eri tasoilla. Oppi ei kaada ojaan vaan pitää tiellä ja johtaa parhaimmillaan työhön ja tasapainoiseen elämään. [Ilkka Kanervan välihuuto]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-16T17:59:12,2019-12-16T18:03:42,Hyväksytty,1.1 2019_83_130,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin toisen puheenvuoron vielä tähän keskusteluun, koska aika moni edustajakollega tässä otti esille sote-uudistuksen ja myös pääministeri otti omassa esittelypuheenvuorossaan sen esille. Se on erittäin keskeinen osa tätä Marinin hallituksen, kuten oli myös Rinteen hallituksen, reformiohjelmaa. Haluan ihan lyhyesti tässä paikaltani asemoida omaa suhtautumistani ja samalla tietysti puolueeni SDP:n suhtautumista sote-uudistukseen. Mehän kritisoimme — minä muun muassa mukana — hyvin voimakkaasti edellisen eduskuntakauden aikana esitettyä sote-mallia, koska se sisälsi käytännössä 6 miljardin laajuisen palveluiden siirron markkinoille. Nykyinen hallitusohjelma ei sisällä tällaista osiota siinä. Ymmärtääkseni kaikille edustajille jaettiin postilaatikoihin viime viikolla lääkäriseura Duodecimin kustantama emeritusprofessori Martti Kekomäen erinomainen kirja nimeltä Etiikasta ekonomiaan — ja takaisin. Se oli minulle tuttu kirja jo aikaisemmin, mutta selailin sitä viikonloppuna. Siinä on erittäin terävää ja älykästä kritiikkiä ja myös rakentavia ehdotuksia siitä, miten kestävät sote-mallit pitää rakentaa. Ne tarvitsevat laajan väestöpohjan, niissä ei pidä antaa markkinoille valtaa, niiden tulee perustua tarvevakioituihin menoihin ja niiden tulee olla sillä tavalla ylhäältä ohjattuja, että käytetään vain tehokkaita, kustannusvaikuttavia eli terveysarvoa tuottavia palveluja. Jos maailmalta katsomme malleja, niin esimerkiksi eräissä maissa — jotka tosin poikkeavat aika paljon Suomesta: Israel ja Singapore — on sellainen malli, jossa Suomea halvemmilla kustannuksilla tuotetaan kohtalaisen hyvät palvelut. Monessa maassa käytetään merkittävästi enemmän rahaa asukasta kohti, USA:ssa moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Halusin tämän vain todeta sen takia, että me kannatamme voimakkaasti sote-uudistusta ja haluamme sen toteuttaa nopeassa aikataulussa. On vaikea mennä arvioimaan kaikkia niitä eteen tulevia asioita, mutta itse tällä hetkellä uskon sellaiseen aikatauluun, että lainsäädännön valmistelutyö saadaan tehtyä pääosin vuonna 2020, laki säädettyä vuonna 21. Ensimmäiset uusien päättäjien alueelliset eli maakunnalliset päättäjät voidaan valita vuonna 22, ja vuoden 23 alusta lukien meillä on tuotannossa tämä uusi järjestelmä. Tämä kaikki sisältyy Marinin hallituksen ohjelmaan, jota voimakkaasti tuemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-16T18:03:43,2019-12-16T18:06:37,Hyväksytty,1.1 2019_83_131,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Herra puhemies! Kahteen asiaan haluan vielä tästä omalta paikaltani kiinnittää huomiota tässä keskustelussa. Ensimmäisenä haluan kirkastaa sitä väärää näkemystä, mitä jonkun verran on ollut liikkeellä, että tämä punamultakoalitio ei olisi saanut mitään aikaiseksi ja että tämä kulunut puoli vuotta tässä olisi jollakin tavalla Rinteen hallituksen osalta mennyt hukkaan. Tämä ei pidä paikkaansa. [Jukka Kopran välihuuto] Viime aikoina, mitä on saatu nyt aikaan tämän aloittaneen punamultajatkon aikana, muun muassa saatiin pienimpiin eläkkeisiin korotusta, mikä on minusta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta hyvin tärkeää. Siellä on erityisesti monia naisia, siellä on entisiä pienyrittäjiä ja entisiä viljelijöitä, joilla on jäänyt pieneksi eläketurva. Heidän eläkkeensä hieman nyt paranee. Infrastruktuuriin on pystytty satsaamaan, teihin, rautateihin. Myöskin työllisyystoimet — jotka ovat aivan välttämättömiä meidän hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, jotta työllisyys nousisi 75 prosenttiin — on laitettu liikkeelle tässä kuluneen puolen vuoden aikana. Puhemies! Toinen asia, minkä haluan nyt tässä tiedonantokeskustelussa ottaa vielä esille: Kun keväällä olin itse neuvottelemassa näihin oikeusministeriön ja sisäministeriön asioihin liittyen, niin niistä ajattelin jonkun sanan sanoa, sillä nehän tulevat nyt Marinin hallituksen ohjelmaksi myöskin, mitä Säätytalolla sovittiin tuossa toukokuussa. Sekä sisäministeriö että oikeusministeriöhän saavat tämän meidän hallitusohjelmamme pohjalta lisää resursseja, ja myös Marinin hallitus näkee tämän sisäisen turvallisuuden sellaisena kokonaisuutena kuin Turvallinen oikeusvaltio Suomi, ja se on minun mielestäni erittäin hyvä otsikko — sekä ihmisten turvallisuus että sitten se oikeusturva on siinä mukana. Poliisien määrää lisätään 300 henkilöä ja vaarallisille turvapaikanhakijoille toteutetaan tekninen valvonta. Maahanmuuttopolitiikassa jatketaan yhteispohjoismaisella linjalla. Oikeudenhoidon osalta haluan nostaa esille merkittävänä asiana sen, että todistelu tullaan jatkossa keskittämään pääosin alioikeuksiin, niin että otetaan videolle henkilötodistelu ja sitten hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa katsotaan vain niitä videoita. Se on erittäin merkittävä rakenteellinen uudistus oikeuslaitoksessa, ja uskon, että se tulee myös parantamaan oikeusturvaa. Arvoisa puhemies! Vihdoin ja viimein omaisuudensuojaa parannetaan toteuttamalla lunastuslain kokonaisuudistus, joka parantaa maanomistajan turvaa. Vaarallisten elinkautisvankien vapauttamista tullaan tiukentamaan. Siitä tehdään arvio, miten se voisi tiukentua. Puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että kriminaalipolitiikassa ei keskitytä vain rangaistuksiin vaan tullaan parantamaan rikoksen uhrin asemaa ja myös henkirikoksen uhrin omaisten asemaa. Myös tullaan toteuttamaan — ja se on jo hyvässä vauhdissa — rikoslain 20 luvun kokonaisuudistus, missä raiskaus muuttuu suostumusperustaiseksi, ja tätä kautta seksuaalinen itsemääräämisoikeus myöskin parantuu. Myös yhteiskuntamme isoon syöpään, velkaantumiseen, ja siihen liittyen yrittäjän uuteen alkuun tulee mahdollisuuksia, ja sovittelua tullaan Marinin hallituksen Turvallinen oikeusvaltio Suomi ‑otsikon alla myös lisäämään kaikella tavalla [Puhemies koputtaa] meidän oikeudenhoidossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-16T18:06:38,2019-12-16T18:10:05,Hyväksytty,1.1 2019_83_132,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana valtion omistajapolitiikasta, elikkä oikeastaan siitä juurisyystä, minkä vuoksi tänään täällä keskustelemme täsmälleen samasta paperista kuin viime kesäkuussa. Tässä hallitusohjelmassahan ei valtion omistajapolitiikasta sanota kovin paljon mitään, mutta hallitus tulee tekemään tämän omistajaohjauksen periaatepäätöksensä samoin kuin edellinen hallitus. Voimassa oleva periaatepäätöshän on vuodelta 2016. Siinä valtionyhtiöiden yhteiskuntavastuuseen — sen toteutumiseen — kiinnitetään varsin painavaa huomiota. Itse asiassa väistynyt pääministeri Rinne oli huolissaan juuri valtionyhtiöiden yhteiskuntavastuusta ja ajoi määrätietoisesti vahvaa yhteiskuntavastuuta siinä mielessä, että ei sallinut Postin työntekijöiden työehtojen heikentämistä, niin kuin oli tapahtumassa. Siitä tässä yhteydessä [Juha Mäenpään välihuuto] haluan lausua hänelle kiitoksen. Valitettavasti tapahtumat johtivat sitten kuitenkin pääministerivaihdokseen, mutta se, mikä prosessi tässä oli taustalla, on mielenkiintoista, ja se on mielestäni omistajapolitiikan asia. Nimittäin 29. marraskuuta Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola esiintyi julkisuudessa käytännössä istuvaa hallitusta vastaan, siis maan hallitusta vastaan, ja tätä kantaa vielä tuki omistajaohjausyksikön päällikkö Viertola, muistaakseni samana päivänä. On varsin poikkeuksellista, että valtionyhtiön hallitus ja virkamiehet lähtevät kaatamaan istuvaa hallitusta. Totta kai tuolla taustalla olivat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät, ja viime vaiheessahan Rinteen kohtalo sinetöitiin, niin kuin tiedämme ja lehdet ovat kertoneet, täällä eduskunnassa muutamilla tekstiviesteillä. Toivonkin, että Marinin hallituksella nyt on rohkeutta tarttua omistajaohjaukseen ja korjata sitä. Totta kai tulevat kysymykseen Postin hallituksen aseman kriittinen tarkastelu ja omistajaohjausyksikön kriittinen tarkastelu, mutta tässä valtioneuvoston periaatepäätöksessä, jonka hallitus tekee, olisi syytä myös ohjelmallisesti tiukentaa valtionyhtiöiden yhteiskuntavastuuta, nimenomaan sosiaalista vastuuta, elikkä valtionyhtiöissä ei tulisi jatkossa sallia minkäänlaisia työehtojen polkemisia, työehtoheikennyksiä. Vastuuministereille ja hallitukselle pitäisi keskittää enemmän omistajaohjausvaltaa, ja tietysti mielellään myös eduskunnalle. Näin tämä yksittäisten yhtiöiden hallitusten sooloilu ja virkamiesten valta asetettaisiin [Puhemies koputtaa] niille kuuluviin raameihin. — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-16T18:10:06,2019-12-16T18:13:19,Hyväksytty,1.1 2019_83_133,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin korosti tänään, että hallituksen tehtävä on vahvistaa luottamusta tekojen kautta. Nyt on tulevaisuustekojen aika, on aika kehittää koko maan hyvinvointia. Sain olla mukana hiljattain koulujen vihkiäisjuhlassa Reisjärvellä, missä rakennetaan myös uutta päiväkotia. Pian kaikki koulutustilat varhaiskasvatuksesta lukioon on rakennettu uusiksi, vaikka kuntatalous on tiukoilla. Pienessä kylässä uskotaan vahvasti tulevaisuuteen. Siellä rakennetaan tulevaisuutta lapsille ja odotetaan toki hartaasti sote-uudistuksen toteuttamista, jotta kasvaville menoille saadaan vahvat hartiat. Siellä uskotaan myös maatalouteen ja puhtaaseen suomalaiseen ruokaan ja sen tuottamiseen, joka on osa maamme huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Meidän tulee tehdä suomalaisesta ruuasta vientituote. Tähän uskotaan vahvasti tuolla maaseudulla. Hallitusohjelma ei aseta maaseutua ja kaupunkiseutua vastakkain, vaan panostaa koko Suomen kukoistamiseen. Myös eteenpäin katsovassa hallitusohjelmassamme on paljon lapsiystävällisiä asioita: Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan, opiskelijaperheiden toimeentulo paranee. Viime kaudella aloitettua lapsi- ja perhepoliittista muutosohjelmaa jatketaan. Näitä askelia on jo otettu. Varhaiskasvatuksen subjektiivinen oikeus on palautunut, ryhmäkokoja pienennetään. Edelleen voi toki myös osallistua osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Iloitsen siitä, että perhevapaauudistus saadaan pian maaliin. Keskustalle oli hyvin tärkeää, että tässä uudistuksessa kotihoidon tuki säilyy. On hienoa, että perheet voivat edelleen itse päättää, miten hoitavat lapset. Isien mahdollisuudet osallistua lasten hoitamiseen lisääntyvät, äitien mahdollisuudet pysyvät ennallaan, joustavuus vanhempien kesken lisääntyy. Tämä kaikki helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Iloitsen myös siitä, että hallitusohjelmassa katsotaan koulutusjärjestelmää kokonaisuutena. Kiitos Sipilän hallitukselle ja sen hyvälle työllisyystyölle, että nyt koulutusleikkausten aika on ohi. Sivistykseen satsataan. Koulutuksen perusta laitetaan kuntoon. Peruskoulutuksessa käynnistetään laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Mielenterveyspalveluja ja oppilashuoltoa kehitetään. Hallitusohjelma haluaa pitää kaikki mukana. Oppivelvollisuusikää korotetaan, kehitetään koulutuspoliittista selontekoa, joka tähyää pitkälle tulevaisuuteen yli vaalikausien. Valmistelussa on myös jatkuvan oppimisen uudistus, joka laillaan palvelee myös kunnianhimoista työllisyystavoitettamme. Meidän tulee luoda uutta työtä ja kouluttaa osaavaa työvoimaa avoinna oleviin työpaikkoihin. Näin voimme toteuttaa ne hallitusohjelman monet hyvät asiat. Tarvitaan muunto- ja täsmäkoulutusta, paikallista sopimista ja yrittäjyyden tukemista. Hallitusohjelmassa onkin kirjaus ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamisesta. Kaikessa tässä tähytään rohkeasti tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-16T18:13:32,2019-12-16T18:18:47,Hyväksytty,1.1 2019_83_134,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tässä hetken aikaa mietiskellyt, miten suomalaisuus on muuttunut 80 vuoden aikana. 80 vuotta takaperin aamuhämärissä Mainilassa alkoi tykin jyske. Loput siitä tarinasta tiedämme ja tunnemme. Me jouduimme maksumiehiksi Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerien sopimuksen mukaisesti. He toimivat toki hanslankareina Stalinin ja Hitlerin sopimukselle. Tämä sopimus toimeenpantiin täysimääräisesti yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Se poikkeus oli tietysti Suomi. Me tunnemme tämän tarinan. Joskus on pakko miettiä, miten tämä kaikki näkyy meidän suomalaisessa päätöksenteossamme, meidän suomalaisten asenteissa tänä päivänä. Jotenkin kuvittelen, aika monet pääministerit nähneenä, että olennainen ero Suomen hallituksen johtamisessa on siinä, toimiiko pääministeri se kylki edellä, jossa ajattelee nimenomaisesti omiaan, kerta toisensa jälkeen asettuu vain yhden osapuolen tueksi, vai kulkeeko pääministeri tietä, jossa maan etu asetetaan ensisijaiseksi. Olen nähnyt monenlaisia pääministereitä tässä suhteessa, ja osaltani sanon, että se ei ole mistään puoluepoliittisesta asemoitumisesta kiinni. Tiedämme erinomaisia valtiomiehiä eri poliittisissa puolueissa, mutta tiedämme myöskin, että jos näin ei toimita, jäljet ovat Suomen kannalta aika lailla hankalat. Tämä on ollut viime päivinä mielessä, kun on katsonut hallituksen toimia, joissa kieltämättä joutuu palaamaan ajatukseen siitä, mikä on suomalaisten luottamus maan poliittiseen päätöksentekojärjestelmään. Ei se, että eduskunta täällä kehuu itse omiaan, sanamagiikalla, kuvitellen, että hallitusohjelma saadaan sillä tavalla lentoon ja että ihmisten luottamus sitä kautta on palautettavissa poliittisen demokratian kulmakiveen. Tämä on väärä käsitys, sillä vain teot ratkaisevat, ja viimeaikaiset luottamusarvioinnit kansalaisten keskuudessa eivät, niin kuin tiedämme, anna hyvää arvosanaa kaikesta tästä. Tuolloin aikaisemmin tarvittiin luottamusta, tarvittiin yhteistyötä, suomalaisuuden syvempää ymmärtämistä ja sitä, miten voitaisiin yhdessä ratkaista kaikkein raskaimmat asiat tämän maan kohtaloissa. Sen lisäksi, että luottamuksen osalta on tänä päivänä vajetta, on vajetta myöskin sen suhteen, miten poliittista johtajuutta toteutetaan. En voi olla hämmästelemättä tältä paikalta, että jotkut meidän johtavista politiikoista ajattelevat, että Suomea johdettaisiin menemällä sosiaaliseen mediaan ja järjestämällä siellä asetelmia klikkausten muodossa. Jos Suomen valtiollinen ajattelu perustuu tämänkaltaiseen asenteeseen, on huolelle aihetta. Meillä tarvittiin 80 vuotta takaperin luottamusta, sitä tarvitaan ehdottomasti tänä päivänä, mutta tarvittiin myöskin päättäväisyyttä, näkemyksellisyyttä, sitoutuneisuutta siihen, mitä asioita pitää tässä maassa saada kunnolla, asianmukaisesti hoidettua. Kolmas asia, jota tarvitaan, on yhteistyö. Suomi on aina aika ajoin luisunut omahyväisyyden, itsekkyyden tielle eheyden ja Suomen idean sijasta. Me tarvitsemme yhteistyötä taatusti talouden hoitamisessa, joka raja ei voi kulkea vain hallituksen ja opposition välissä, ei vain hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisenä kuiluna, vaan tarvitaan laajaa kansallista yhteistyötä sen toteamiseksi, että Suomi oikeasti pärjää myöskin kansainvälisessä kilpailussa. Nämä ovat asioita, jotka merkitsevät sitä, että meillä täytyy löytyä ennen muuta tänä päivänä talouden ja työllisyyden mutta toki myös ulkoisen turvallisuutemme osalta ratkaisuja, joissa Suomi löytää yhteisen punaisen langan, yhteisen näkymän siitä, kuinka tullaan toimimaan. Yhteistyötä työmarkkinoilla, yhteistyötä työllisyyden, yhteistyötä ulkoisen turvallisuuden ja sisäisen eheyden rintamalla — nämä ovat asioita, joita ei voi panna syrjään tilanteessa, jossa arvioidaan, mikä syvemmin liittyy tämän hallitusohjelman käytännön toteuttamiseen ja toimeenpanemiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-12-16T18:18:48,2019-12-16T18:23:52,Hyväksytty,1.1 2019_83_135,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan heti ensimmäisenä kiittää Kanervaa tuollaisesta isällisestä puheesta. Samanlaista tekstiä kuuntelin anopilta eilisaamuna hyvin pitkään. Totta kai hallitusohjelmassa on monia hyviä linjauksia [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] ja niissä on paljon kannatettavia asioita, ja minä nyt tuon näitä tähän, muutamalla viivalla olen näitä rääpäissyt: on pikkasen huonoja asioita ja pikkasen hyviä asioita. Tuossa yksi aamu, kun ajelin junalla töihin, siellä joku ammattiyhdistysaktiivi oli tulossa Helsinkiin kokoukseen, ja hän puhui näistä lakoista ja siitä, että nyt pitää saada korotettua palkkoja. Minä sitten sanoin hänelle — yritin tietenkin hakea omalle näkemykselleni tukea — että kerro minulle yksi asia, mikä aiheuttaa tämän, että nyt pitää saada lisää palkkoja korotettua, koska palkkoja ei minun mielestäni saisi korottaa, sen takia, että meidän kansainvälinen kilpailukykymme säilyisi. Meiltä on valunut metalliteollisuutta ja muuta ulkomaille ihan palkkatason johdosta, ja edelleen jos tehdään päättömiä ilmasto... tämmöisiä sääntöjä ja rajoituksia ja asetetaan liian korkeat tavoitteet, niin siinä käy niin, että tätä teollisuutta valuu yhä enemmän pois. Täällä on syytetty perussuomalaisia tästä asiasta, siitä, että perussuomalaiset puhuvat tästä asiasta. Suomessa voi kehittää ympäristöteknologiaa myös niin, että me emme itse kurista itseämme hengiltä. Mutta kuitenkin pyysin tätä ammattiyhdistysaktiivia nimeämään semmoisen asian, mikä aiheuttaa sen, että palkkoja pitää saada lisää, ja hän sitten sanoi, että se oli polttoaineen ja energian verotus. Elikkä tämä hallitus nyt, mitä te edustatte siellä, te korotatte polttoaineen verotusta, ja edelleen työtä tekevät suomalaiset haluavat yhtä paljon rahaa käteen, joten siinä käy niin, että semmoinen oravanpyörä syntyy, se jatkaa pyörimistä, se on pyörinyt täällä jo vuosikaudet: kiristetään verotusta, mutta kun työntekijät haluavat saada saman verran käteen kuin aikaisemminkin, niin silloin he odottavat palkankorotuksia. Tämä on niin kuin ihan päätön juttu, että tämä asia menee tällä tavalla. Se on ihan järjetöntä, se polttoaineveron korotus. Sitten oppivelvollisuuden pidentämiseen: minä erityisopettajana toimiessani näin hyviä puolia siinä, että se nousisi, mutta se, että se korotetaan 18 vuoteen, on nyt osoittautunut minun mielestäni järjettömäksi, koska se olisi pitänyt korottaa sillä tavalla, että oppivelvollisuus pidennetään kattamaan toisen asteen koulutus niin, että jokainen suomalainen on suorittanut toisen asteen koulutuksen. Mutta sen ilmeisesti perustuslaki estää, elikkä ne oppilaat, joillekka minä näen siitä olevan eniten hyötyä, voivat 18 vuotta täytettyään hypätä pois siitä kelkasta. Ja te olette justiin siihen 18 vuoteen sitä korottamassa, elikkä se ei tule toimimaan, ja tällä perusteella asiaa, jonka minä näen hyvänä, en kuitenkaan voi lähteä tukemaan, koska se ei ulotu sinne toisen asteen loppuun. Valtionomaisuuden myynnistä minä olen huolissani. Sitä ei saisi tehdä kovin hanakasti. Sote-uudistukseen: siinä on semmoinen näytön paikka, jossa minun mielestäni teidän pitäisi ehdottomasti ottaa rohkeita askelia, ja minä näkisin niin, että esimerkiksi Suomen valtion verovaroin lääkäriopinnoissa olevalle ihmiselle pitäisi rohkeasti vain määrätä, samalla tavalla kuin armeijan lentäjille, jonkinlainen työvelvoite, opintojen mittainen työvelvoite työskennellä suomalaisen julkisen terveydenhuollon parissa. [Puhemies koputtaa] — Minä menen pyytämään uuden puheenvuoron.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-16T18:23:55,2019-12-16T18:29:30,Hyväksytty,1.1 2019_83_136,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva piti todella hyvän puheenvuoron — kiitos siitä — ja haluan siitä jatkaa. Silloin 80 vuotta sitten oli kovat paikat, tiukat paikat, ja se yhdisti kansaa hyvin merkittävästi. [Ilkka Kanerva: Kyllä!] Sitten sotien jälkeen lähdettiin... Tosin se sota-aika oli jo semmoinen, että se kehitti meidän teknologiaa ennen kaikkea aseteollisuuden puolella ja sitten myöhemmässä vaiheessa meidän teollisuutta. Tällä oli suuri merkitys sitten myös sille, millä tavalla kansakunta pärjäsi siitä eteenpäin. Valtionyhtiöitä perustettiin, ja niillä luotiin lisäarvoa ja työllisyyttä yhteiskunnalle ja rakennettiin tätä yhteiskuntaa ja maksettiin sotavelat ja kaikki. Elikkä erittäin merkittävää työtä. Mutta nyt tilanne on sitten muuttunut, ja valtionyhtiöitä on ajettu alas. On vaadittu, että yksityisille täytyy antaa enemmän tilaa nyt sitten. Tietysti on joissakin tilanteessa myytykin valtionyhtiöitä siinä uskossa, että siitä parempi tuotto on kertamyynnillä kuin niin, että annettaisiin sen yhtiön pyöriä. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, jossa työn murros on merkittävä: häviää teollisuustyöpaikkoja, lisääntyy palvelualan työpaikkoja, tuottavuus niillä alenee. Tässä on meillä merkittävä ongelma. Tämän edessä meidän on todellakin mietittävä tarkkaan, mitä tehdään. [Ilkka Kanerva: Kyllä!] Tällä hetkellä myös näyttää siltä, että ei pystytä maksamaan — katteet ovat pienempiä — semmoisia palkkoja kuin aikaisemmin on maksettu. Tosin sitten on myös niin sanottu laillinen veronkiertokin tietyllä tavalla edistynyt. Kävellään ohi sieltä, missä on matalinta, rahojen kanssa ja viedään niitä sitten semmoisille alueille, missä verotusta ei juurikaan ole. Kaiken kaikkiaan henkilökohtainen tulovero on vähentynyt. Sen vaikutus valtiontalouteen tai ainakin kuntien talouteen on merkittävää. Myös nämä vähennysoikeudet kaikille yrityksille ovat lisääntyneet. Hyvin herkästi tulee semmoinen kuva, että tällä hetkellä yritystoiminta ei kannata, jos ei veronmaksajien rahoja käytetä yritystoiminnan kehittämiseen — ja aikoinaan on kehitetty, jokainen on pistänyt oman lanttinsa. Tässä on niin kuin tämmöinen lyhyt ajattelu yrittäjillä, että ei investoida vaan pyritään vain suurempia osinkoja ottamaan ulos. Tämä on lyhytnäköistä toimintaa, jos ajatellaan koko Suomen edun kannalta. Investointeja on tietenkin valtionkin mahdollista tietyllä tavalla tukea, ja niitä pitäisi tehdä ja semmoisille aloille, joissa on markkinoilla kysyntää ja myös ostajia. Niin kuin täällä edustaja Koskela aikaisemmin totesi — muistelen ainakin niin, että oliko se yritystutkimus tai joku barometri, missä tarkasteltiin yritysjohtajuutta — yritysjohtajuus on tällä hetkellä kateissa. Siinä on puutteita, ei uskalleta tehdä niitä ratkaisuja. Toisaalta, onko sitten kysymys myös tästä: Kun ajatellaan näitä aikaisempia teknikkoja, rakennusmestareita, niin he olivat hieman vähemmän lukeneita mutta heillä oli rohkeutta, jos heillä oli joku visio tai tavoite, että millä tavalla tätä yhteiskuntaa voidaan kehittää. He tekivät niitä eivätkä laskeneet, kannattaako se. Meidän tulisi tietyllä tavalla palata niille hyville urille, missä aikaisemminkin ovat ihmiset saaneet työtä ja myös yrittäjät ovat pärjänneet. Isoja haasteita on hallituksella. Toivon, että näitä myös yhdessä opposition kanssa mietitään ja pystytään viemään eteenpäin. [Ilkka Kanerva: Oikein hyvä!] Kiitoksia Kanervalle hyvästä puheenvuorosta. [Ilkka Kanerva: Kiitos puhujalle!] — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-16T18:29:36,2019-12-16T18:34:22,Hyväksytty,1.1 2019_83_137,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt paljon kiitettävää, kyllä pitää aina myöskin nöyrin mielin kiittää. Tuli edustaja Kanervalta painavaa kokemuksen sanaa aloittelevalle, ja on hyvä nyt jatkaa edustaja Piiraisen jälkeen tuosta yritysaiheesta ja ‑asiasta, siirtyä tähän päivään. Kuten me kaikki tiedämme, niin tällä hetkellä ainakin näennäisesti vielä eletään jonkinlaista talouskasvun aikaa ja yrityksillä menee ehkä keskimääräistä paremmin, ainakin paremmin kuin mitä vielä muutama vuosi sitten. Nyt kyllä tarvitaan sitä edustaja Kanervankin peräänkuuluttamaa optimismia, yhteistyötä, jos me haluamme tämän maan saada vielä uuteen kasvuun. Tiedämme, että teknologioiden kehittymisen siivittämänä rakennemuutos vaatii samaan aikaan uudistamista tukevia rohkeita päätöksiä ja vastuuta pitää kaikista huolta, se on aivan totta. Tämä neljän prosentin panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on mielestäni hallitukseltakin oikeansuuntainen linjaus, siihen suuntaan pitää mennä. Siellä on se meidän mahdollisuutemme, ja Suomella on moneen asiaan paljon annettavaa mutta vain, jos meillä on rohkeutta ottaa haasteet vastaan. Ensimmäinen tavoite pitää olla, että nykyiset työpaikat pysyvät Suomessa, eikä sekään välttämättä riitä, elikkä tarvitaan vielä lisää siihen. Vaikka se 75 prosentin tavoitekin on vaikeasti saavutettavissa, niin tavoitteen pitäisi ehkä olla vielä pikkasen korkeammalla. Sillä tavallahan niitä ongelmia pystyttäisiin sitten ratkaisemaan. Sen verran nyt otan tuossa esille, kun muutama päivä sitten olin Suomen Yrittäjien tilaisuudessa, että he kyllä siellä jakoivat tämän nykyisen huolen, toivat esille myöskin sen, että hallituksen kirjauksissa on paljon hyviä ulostuloja mutta esimerkiksi tämä ensimmäinen puoli vuotta ei ole vielä realisoitunut. Hekin ovat tietysti odottavin mielin kevättä kohti, niin että sieltä tulisi näkyvyyttä ja todellakin sitä 30 000 työpaikan mahdollisuutta lähestyisimme elokuuhun mennessä, kuten edellinen pääministeri meille lupasi. Suomi elää yrittäjyydestä. Tuossa edellisessä puheenvuorossa puhuin, kuinka julkinen sektori on päässyt paisumaan liian suureksi. Meillä on 286 000 yritystä ja 93,2 prosenttia on 1—9 työntekijän yrityksiä elikkä näitä mikroyrityksiä. Me tarvitsemme myöskin vientiä — Suomi elää viennistä — ja mitenkä nyt sitten mikroyrityksestä saadaan vientiyritys? Uskon, että se on tässä salissa meidän tehtävänä luoda ne edellytykset yrittäjyydelle ja sitä kautta myöskin viennille. Huolestuttavaa on, että juuri pienissä yrityksissä työpaikat ovat vähentyneet 2000-luvulla, eli pienissä yrityksissä eli 2—4 työntekijän yrityksissä tällä vuosituhannella työpaikat ovat vähentyneet 40 000 kappaletta. Samanaikaisesti ehkä ihmettelemme, miksi 13 prosenttia yrityksistä on yhden hengen yrityksiä — Ruotsissa se on 8 ja Tanskassa 6 — ja pienyrittäjien keski-ikä on samalla noussut huolestuttavasti tällä vuosituhannella, keski-ikä on siellä 50 ikävuoden tuntumassa. Nyt suuntaan katseeni nuoriin. Nuoret eivät uskalla tässä maassa lähteä yrittäjän vaikealle polulle, ja tähän asiaan meidän pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota. Tarvitaan joustoa, paikallista sopimista ja verotusuudistuksia, varsinkin kun tiedämme, että palkanmuodostuksen joustavuudessa olemme maailmassa aivan hännillä eli sijalla 139. Se on kyllä häpeällinen luku, joten siinä on jotakin tehtävä. No, tähän on varmasti vaihtoehtoja. On varmasti mietitty tässäkin salissa moneen kertaan Saksan tai vaikkapa Tanskan malleja. Niistä voitaisiin ottaa joitakin meille Suomeenkin. Mutta me perussuomalaiset haluamme edesauttaa yritysten syntyä. Muun muassa nostaisimme arvonlisäveron alarajan 20 000:een ja huojennuskaton nostaisimme 40 000:een. Verotuksessa voisimme pikkuhiljaa lähestyä myös Viron mallia, mikä edesauttaisi investoimaan ja tätä kautta myös luomaan uusia työpaikkoja. Arvoisa puhemies! Hallituksen tehtävänä on antaa eväät siihen, että maastamme löytyisi vielä niitä nuoria ahkeria ihmisiä, jotka olisivat valmiita laittamaan itsensä likoon ja perustaisivat uusia yrityksiä. Lauantaina Akavan puheenjohtaja Fjäder hyvin kiteytti uutisissa liittyen tulevaan työmarkkinakierrokseen sen, että hallituksella on valta ja kolmikanta tuottaa vain tuloksia. Nyt tarvitaan myöskin työmarkkinauudistusta kilpailukyvyn ja työllisyyden [Puhemies koputtaa] parantamisen vuoksi. Tähän maahan tarvitaan erityisesti sitä yrittäjienkin peräänkuuluttamaa kokonaisvaltaista yrittäjyysohjelmaa, semmoisen vinkin sain sieltä Suomen Yrittäjiltä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-16T18:34:27,2019-12-16T18:39:50,Hyväksytty,1.1 2019_83_138,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä onkin hyvä jatkaa toisen kankaanpääläisen edustajan jälkeen puheenvuoroja — olemme täällä hyvin edustettuina. Mutta asiani olisi ollut lähinnä edustaja Kanervalle, joka harmillisesti lähti äsken salista pois. Olisin halunnut häntä henkilökohtaisesti kiittää hyvästä puheenvuorosta. Viime kuussa aloitin kokonaisturvallisuutta käsittelevän maanpuolustuskurssin. Siellä käytiin hyvin kattavasti läpi meidän kokonaisturvallisuuttamme ja asioita, jotka meitä tänä päivänä koskevat, ja ne asiat eivät ole ollenkaan pieniä. Meillä on ilmastonmuutos, maailman tapahtumat, Krimit, Syyriat, kaikki muut ja paljon asioita, jotka koskevat meitä. Ne ovat niin isoja asioita, että ajattelisin niin, että yksikään hallitus ei tässä tilanteessa, oli kokoonpano mikä tahansa, olisi yhtään helpommassa asemassa. Ajattelen kuitenkin itse niin, että tämä hallitus satsaa ihmisten hyvinvointiin. En näe semmoista yritystä taikka yhteisöä, perhettä — mitään, missä ihmiset ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa — mikä toimisi, jos ihmisten hyvinvointiin ei panosteta. Niinpä ajattelen, että myös Suomen valtion kohdalla asia on näin. Elikkä satsaukset ihmisten hyvinvointiin ovat tämän hallitusohjelman kulmakiviä. Siitä on hyvä pitää kiinni. Edustaja Kanerva puhui eheydestä, yhteistyöstä. Siihen myös edustaja Piirainen viittasi, ja on aina hienoa konkaripoliitikkoja kuunnella, kun he muistelevat menneitä. Ehkä sitä yhteistyötä on silloin ollut laajemmin. Ainakin monet poliitikot ovat sanoneet sitä jopa kaipaavansa. Kulttuuri täällä on ainakin uuden edustajan silmin näyttänyt välillä melko kummalliselta. Jotta me saavuttaisimme luotettavuuden politiikassa ja ylipäänsä ihmisten luoton siihen, että heidän asioitaan ajetaan, niin semmoinen jatkuva keskinäinen irvailu ei kyllä sitä lisää. En myöskään näe, että politiikkaa tehdään sosiaalisessa mediassa, minne se tänä päivänä näyttäisi siirtyneen. Siellä kynnys kaikennäköiseen disinformaation levittämiseen on valtavan matala, ja siitä myös tässä salissa on saatu tänäänkin kuulla. Yhteistyötä ja eheyttä toivon, kuten edustaja Kanerva. Haluan myös muistuttaa, että tähän viittasi myös meidän pääministerimme tänään puheenvuorossaan — koko eduskunnan väliseen yhteistyöhön. Se on ainoa edellytys sille, että Suomi menee oikeasti eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-16T18:39:53,2019-12-16T18:42:48,Hyväksytty,1.1 2019_83_139,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Myös minut, [Puhemies koputtaa] pitkän linjan valtiomies... [Puhemies: Puhemies, ei puheenjohtaja!] — Anteeksi, arvoisa puhemies! Näin se lähtee, pidin nimittäin, arvoisa puhemies, ensimmäisen puheeni hetki sitten tuolla puhujanpöntössä ja innostuin tosiaan pitkän linjan valtiomiehen, edustaja Kanervan puheenvuorosta, joka innosti tähän ex tempore ‑puheenvuoroon tästä omalta paikaltani. Nimittäin tämä luottamus ja yhteistyö, niitten asioitten ajaminen — lopetin oman puheenvuoroni hetki sitten tuolla siihen, että tehdään töitä yhdessä sen eteen, että hallitusohjelman kirjaukset konkretisoituvat ja suomalaisten arki on turvattu. Tätähän me toivomme, että tässäkin salissa tehtäisiin rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen ja oppositio olisi matkassa näitä meidän tulevaisuuden asioita ajamassa. Edustaja Kanerva toi esille nämä menneet ajat, ja jos ajatellaan sitä aikaa, kun tätä maata on rakennettu ja tehty, niin se on tehty yhdessä. Mutta haluan vielä muistuttaa siitä, että toin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani esille sen, että kotimaisen ruoan, ruoantuotannon tulevaisuus turvataan. Nimittäin se luo pohjaa sille, että meidän maassamme huoltovarmuus säilyy jatkossakin, ja se luo sitä vakautta ja turvallisuutta tähän maahan. Haluan vielä edustaja Koskelalle tuoda esille sen, kun sanoitte, että nuoret eivät uskalla lähteä yrittämään, että hallitushan kannustaa yrittäjyyteen. Yhteiskunnan tulee pitää huolta yrittäjyyden kannusteista ja yritysten kannusteista työllistää, että uusia työpaikkoja syntyy etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös edustaja Mäenpäälle: Puhuitte polttoaineverojen korottamisesta, mutta täytyy muistaa, edustaja Mäenpää, että ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaavia indeksitarkistuksia, millä estetään verotuksen kiristyminen palkkojen yleisesti noustessa. Että tällä suunnallakin sitten kompensaatiota tapahtuu. [Raimo Piirainen: Palkansaajan vähennykset!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-16T18:42:48,2019-12-16T18:45:18,Hyväksytty,1.1 2019_83_140,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä on hienosti kuvattu tätä yhdessä tekemistä ja eheyttä, joka tuli erityisellä tavalla sotien aikana esille. Omien isovanhempieni koti jäi rajan taakse, aloitettiin aivan alusta. Uuden pellon reunalla isoäitini lausui: ”Riittää, että aurinko paistaa oikeasta paikasta.” Oltiin yritteliäitä, yritettiin yhdessä. Edustaja Koskela nosti esille tämän yrittäjyyden, ja edustaja Kettunen tuossa jo sanoikin, että hallitusohjelmassa on hyviä mainintoja tästä yrittäjyyden edistämisestä, muun muassa tämä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Minun käsitykseni mukaan nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen on muuttunut positiivisemmaksi viime aikoina, ja tuossa budjetissa onkin ehdotus, että annetaan lisävaroja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen Nuori Yrittäjyys ‑ohjelmaan ja 4H-yrittäjyysohjelmaan. Eli hyviä panostuksia on tulossa myöskin hallitusohjelman puitteissa. Edustaja Mäenpäältä kysyisin, kun teillä on seuraava puheenvuoro eikä asia minulle ihan avautunut: minkä vuoksi ette ole tämän oppivelvollisuuden laajentamisen kannalla vaikka olettekin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-16T18:45:19,2019-12-16T18:47:04,Hyväksytty,1.1 2019_83_141,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Onko nyt puheenvuoro jo? [Puhemies: On!] — Minä tulen sinne pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Elikkä kun edustaja Kinnunen esitti kysymyksen, niin vastaan nyt siihen, miksi oppivelvollisuuden pidentämistä.... Minä näen sen itse asiassa hyvänä asiana, ja kun olen toiminut erityisopettajana, niin minä näen sen sillä lailla kokonaisuutena ja uskoisin, että niitä kaikista hankalimpia opiskelijoita se oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen päättymiseen saakka hyödyttäisi, heidän olisi pakko käydä se amis loppuun. Mutta nyt kun se on 18 vuoteen asti, niin silloin tavallansa perustuslaki takaa tälle opiskelijalle, että hän voi lyödä läskiksi siinä vaiheessa. Sen takia minä en lähde kannattamaan sitä tässä muodossa, mikä hallituksen esitys on. Arvoisa puhemies! Jos nyt saan jatkaa tuosta sote-uudistuksesta, niin kun te nyt aiotte tehdä sitä, niin älkää yrittäkö tehdä siitä liian suurta. Minä olen ollut ja joskus palvellut YK-joukoissa, ja siellä kun tehtiin joitain uudistuksia, niin ei nähty, mihin kaikkeen se uudistus vaikuttaa, ja jälkikäteen sitten vasta todettiin, että ei hitto, tätä ei olisi saanut tehdä ollenkaan. Siinä mielessä näkisin, että sitä nykyistä sote-järjestelmää pitäisi korjata. Ja nämä ovat nyt sitten minun henkilökohtaisia näkemyksiä vain: Sote-uudistusta voisi lähteä sillä lailla viemään, että Suomessa opiskeleville lääkäreille tulee velvollisuus työskennellä opintojen mittainen aika julkisella puolella. Sitten toinen kohta on sellainen, että pitää jollakin lainsäädännöllä tai jollakin rajoittaa sitä, että lääkäri työskentelee vain joko yksityisellä puolella tai julkisella puolella — ei sillä tavalla, että hän tekee lyhennettyä päivää julkisella puolella ja sitten illalla huuhtoo yksityisellä vastaanotolla. Kaikista tärkein asia tässä, mikä on meidän yhteiskunnalle erittäin kallis, on se, että vakuutuslääkärit saavat tehdä ratkaisuja. Minun mielestäni niitä tehdään vakuutusyhtiön taloudellisen edun nimissä, ja ne vakuutuslääkärit pitäisi siirtää toimimaan Suomen oikeuslaitoksen alle tai esimerkiksi siten, että jos vakuutuslääkärin asiasta joku tekee valituksen, niin se valitus tehtäisiin semmoiselle vakuutuslääkärille, joka toimii jonkun muun kuin vakuutusyhtiön palkkalistoilla, elikkä Suomen oikeuslaitoksen alla olevalle vakuutuslääkärille — voiko sitä siksi enää sitten sanoa. Nämä ovat semmoisia asioita, mitä siinä minun mielestäni kannattaa lähteä harkitsemaan. Sitten kun työllisyyden kasvusta on paljon puhuttu, niin minun mielestäni teidän pitää varautua siihen, että tämä työllisyys ei kasvakaan. Nämä kansainväliset ennusteet eivät ole kovin mairittelevia, eli joku varasuunnitelma teidän pitää siihen rakentaa, jos työllisyys ei lähdekään nousuun. Yksi asia, mitä minä toivoisin, että te siinä hallitusohjelmassa ottaisitte huomioon, on se, kun te nyt innoissanne puhutte koko ajan siitä maahanmuutosta, että hallituksen pitäisi selvittää maahanmuuton aiheuttamat kustannukset Suomen yhteiskunnan taloudelle. Minä en voi käsittää sitä: Kun verottaja tietää, kuinka paljon edustaja Koskela joutuu maksamaan veroja ja paljonko hän tienaa, niin kyllä meidän yhteiskuntamme pitäisi pystyä selvittämään se, mitkä ovat maahanmuuttajien aiheuttamat kustannukset Suomen valtiontaloudelle. Tämä on ihan käsittämätön homma, että tätä ei ole tehty vielä, ja epäilen, josko tekään sitä teette, mutta se olisi erittäin tärkeää Suomen yhteiskunnan talouden kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-16T18:47:08,2019-12-16T18:52:32,Hyväksytty,1.1 2019_83_142,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni hallitusohjelma on panostus kansalaisten hyvinvointiin ja nimenomaan panostus koko Suomeen: koko Suomeen nimenomaan infrahankkeita ja muuta työllisyyttä. Käytännössä pääministeri Marinin hallitus jatkaa keväällä sovitun ja päätetyn hallitusohjelman toteuttamista, sitä täysin noudattaen, mitä pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa oli kirjoitettu. Hallituksen talousohjelman lähtökohta on mielestäni täysin selvä. Julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023, ja työllisyysaste on silloin 75 prosenttia. Keskusta on näihin tavoitteisiin täysin sitoutunut valtiovarainministeri Kulmunin johdolla, ja koko eduskuntaryhmä on myöskin sitoutunut näihin tavoitteisiin. Tavoitteet ovat vähintäänkin haasteelliset, mutta myös saavutettavissa, kun me vain täällä myöskin teemme oikeita päätöksiä ja teemme nimenomaan yhdessä niitä päätöksiä. Hallitusohjelmassa on monia kirjauksia ja tavoitteita asetettu. Tosiasia on, että ne ovat tavoitteita ja kirjauksia, mutta vasta työ niiden eteen ja päätökset niiden toteuttamisesta ratkaisevat asioita. Itse toivon, että niitä päätöksiä saadaan myöskin ripeästi aikaiseksi. Ensi keväänä on erityisen tärkeä ajankohta, että saadaan nimenomaan työllisyyteen liittyviä asioita toteutukseen. Meidän täytyy myöskin muistaa se, mitä viime eduskuntakaudella pääministeri Sipilän johdolla tehtiin, [Timo Heinonen: Ai, te menette tähän vielä! — Hannu Hoskonen: Totta kai!] mitä hyviä päätöksiä tehtiin silloin: saatiin Suomen taloutta kuntoon, työllisyys parani. Ei siis murenneta viime kaudella saavutettuja kustannuskilpailukykyä nostavia tekijöitä ja sitä, millä vaivalla niitä päätöksiä saatiin aikaiseksi. Ne olivat vaikeitakin joskus, mutta me saimme myöskin hyviä asioita eteenpäin. Jatketaan sitä hyvää työtä myöskin tästä eteenpäin: tuetaan osatyökykyisten työllistymistä, parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä, panostetaan koulutukseen, tuotekehitykseen ja puretaan investointien esteitä — nyt jo tulevassa budjetissa on monia asioita. Omasta mielestäni hallitusohjelmassa on tärkeänä asiana perusväylänpidon rahoituksen nosto sillä 300 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä on yhteisesti, parlamentaarisesti, myöskin hyväksytty. Myöskin yksityisteiden määrärahakorotukset on hyvä asia. Mutta kaikkein isoin asia, jotta me saamme Suomen asioita kuntoon myöskin hyvinvoinnissa, on sote-uudistus — se sote-uudistus, mikä valitettavasti viime kaudella jäi ehkä kokoomuksen taholta toteuttamatta. Keskusta olisi halunnut sen toteuttaa jo viime kaudella. Nyt on tärkeää, että tällä kaudella sote-uudistus saadaan maaliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-12-16T18:52:34,2019-12-16T18:56:02,Hyväksytty,1.1 2019_83_143,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kinnunen tuossa ehkä hivenen epäili näitä sanomiani sanoja. Pieni kertaus ja sitten vähän lisää. Tutkimusten mukaan pienissä yrityksissä työpaikat ovat vähentyneet 2000-luvulla. Elikkä 2—4 työntekijän yrityksissä tällä vuosituhannella työpaikkoja on vähentynyt 40 000 — valtava luku. Sitten kun samanaikaisesti on monessa yhteydessä ihmetelty, miksi 13 prosenttia yrityksistä on yhden hengen yrityksiä, kun Ruotsissa tämä luku on 8 prosenttia ja Tanskassa 6, ja pienyrittäjien keski-ikä on samalla noussut huolestuttavasti meillä Suomessa vaikka nyt verrattuna sinne Ruotsiin ja Tanskaan, niin tämä kyllä niin kuin antaa viitteitä siihen, että nuoret eivät ole uskaltaneet lähteä yrittämään. Tilastoissa, jos nyt vielä mennään sinne, Suomen yleinen kilpailukyky on aivan hyvä: globaalisti me olemme sijalla 11 ja työntekijöiden oikeuksissa olemme sijalla 6. Nämä luvut ovat hyviä, mutta minä uskon, että nimenomaan tällä mainitsemallani palkanmuodostuksen joustavuudella — missä olemme aivan hännillä, sijalla 139 — on valtava merkitys myöskin siinä, kun nuori ihminen miettii sitä yrityksen perustamista, että onko resursseja, tukeeko yhteiskunta ja onko se vaikeaa, ja siksi puhuin Saksan ja Tanskan malleista. Pienenä kertauksena voisin sanoa, miksi esimerkiksi Tanskassa on helppo työllistää. Siellä on kyllä, kieltämättä, tämä irtisanominenkin helpompaa kuin meillä, mutta, toisin kuin meillä, irtisanotuille maksetaan hyvä korvaus. Eli ketään ei jätetä niin sanotusti tyhjän päälle. Tanskassa aktiivinen työllistäminen on ollut arkea jo kolmattakymmentä vuotta. Maa joutui uudistamaan työmarkkinoitaan joustavammiksi 1990-luvulla, kun työvoiman kysyntä ja tarjonta kulkivat eri suuntiin — siis aivan samalla tavalla kuin meillä on tänä päivänä. Työpaikkoja oli tarjolla, aivan kuten meilläkin, mutta niihin ei löytynyt tekijöitä. Työttömillä Tanskassa on siis melko hyvä työttömyysturva: työllistymisen avuksi on järjestetty koulutusta, 2 400 euroa on joissakin tilastoissa tämä työttömyyskorvaus, josta jää verojen jälkeen käteen 1 800 euroa, elikkä suhteellisen hyvä tilanne. Siellä ei todellakaan työtön jää siinä tilanteessa tyhjän päälle. Ja osa työvoimatoimiston virkailijoista keskittyy nimenomaan yhteydenpitoon yritysten kanssa, jotta työvoimatoimistoilla on ajantasainen ymmärrys siitä, mille aloille tai mihin tehtäviin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan. Ja nyt, kun puhuin tästä kohtaanto-ongelmasta Tanskassa, vielä palaan tähän aikaisemmin päivällä pitämääni puheenvuoroon. Tiedämme, että meillä Suomessa on sama tilanne, ja nyt hallitus on oikeaoppisesti lisäämässä koulutuspaikkoja. [Ari Torniainen: Hallitus tekee niin!] — Juuri niin, aivan oikein, siinä ei ole mitään väärää. — Mutta ne viimeiset tiedot kertovat sitä, että yliopistokaupungit olisivat niin kuin etusijalla tässä, ja silloin se tarkoittaa sitä, että maaseutu autioituu entisestään. Elikkä maaseudulla tai maakuntakeskuksissa ei löydykään koulutettua henkilökuntaa tarvittavasti. Että jos tällainen nyt on suun-taus, niin toivoisin, että siihen tulisi korjaus ennen kuin virhe tapahtuu. Elikkä näin olen kuullut puhuttavan. Ja kuten edustaja Kinnuselle mainitsin, että kun sanottiin, että meillä perussuomalaisilla ei ole mitään ohjelmaa eikä ajatuksia mihinkään muuhunkaan, niin kyllä meillä on ihan omassa ohjelmassamme, että muun muassa nostaisimme arvonlisäveron alarajan 20 000:een ja huojennuskaton 40 000:een. Myöskin lähestyisimme tätä Viron mallia, mikä tarkoittaa juuri näitä investointeja, niin kuin te hyvin tiedätte, että sitten vasta, kun otetaan raha ulos yrityksestä, maksetaan veroja, ja sen takia kannustetaan yritykset investoimaan ja samalla luomaan uusia työpaikkoja. Että kyllä varmasti hallituksella on toimia, mutta tässä olisi vielä vähän lisää vinkkejä mahdollisesti. Toivottavasti otatte onkeenne siitä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-16T18:56:09,2019-12-16T19:00:32,Hyväksytty,1.1 2019_83_144,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastauksena edustaja Koskelalle: Ei ollut tarkoitus epäillä, ja minusta on hienoa, että kaikki puolueet antavat ehdotuksia tämän työllisyyden nostamiseksi. Näen itse nimenomaan tämän yrityskasvatuksen ja sen kehittämisen yhtenä lääkkeenä siihen, että meillä olisi tulevaisuudessa nuoria, jotka rohkenevat tarttua yrittäjyyteen ja lähteä vaikka sukupolvenvaihdokseen, jatkamaan toisen aloittamaa yritystä. Tuosta korkeakouluasiasta hallitusohjelmassa on kirjaus, että jokaisessa maakunnassa on korkeakouluja, ja on ainakin keskustalle hyvin tärkeää, että niitä kaikkia tasapuolisesti kehitetään. Sitten edustaja Mäenpäälle tästä oppivelvollisuuden laajentamisesta. Sen tarkoitushan on juuri se, että mahdollisimman moni tai kaikki nuoret toteuttaisivat ja saisivat tämän toisen asteen tutkinnon. Tässä nivelvaiheessa myöskin ammattikoulun ja lukion rinnalle luodaan sitten toisia, uusia polkuja ja varmistetaan, että on yksilöllisiä mahdollisuuksia edetä vaikkapa kansanopistojen pitkien linjojen tai kymppiluokan tai valmentavien koulutusten kautta. Toki tarvitaan myöskin täsmätoimia, niitä työssäoppimisen opettajia, ohjaajia ja ehjiä koulupäiviä, -viikkoja. Ne ovat työn alla, samoiten opiskelijahuollon ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-16T19:00:33,2019-12-16T19:02:20,Hyväksytty,1.1 2019_83_145,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossani jäi kommentoimatta pari asiaa, jotka haluan sanoa vielä omalta osaltani tämän keskustelun viimeisenä puheenvuorona. Ensinnäkin se, että tämän keskustelun aikana on käynyt selväksi, kuten sanoin edellisessä puheenvuorossa, että sosiaalinen ulottuvuus on tullut keskusteluun mukaan paljon vahvemmin kuin aikaisempina hallituskausina. Siitä itse iloitsen paljon. Sivistysyhteiskunnan ensimmäinen ja tärkein mittari on se, miten me huolehdimme heikoista, yhteiskunnan vähäosaisista ihmisistä, niistä joilla tulot ovat pienet tai joilla on muita vaikeuksia, joihin he itse eivät pysty apua löytämään. On meidän velvollisuutemme, niin kuin kristittyinä yleensäkin, että autamme lähimmäistä aina silloin, kun hätä on. Toinen asia on sitten se, miten me kohtelemme tätä maata, eri alueita. Se, että keskitymme valtaviin metropoleihin, tulee johtamaan pitkällä tähtäyksellä valtion talousarviossa erittäin suuriin vaikeuksiin, koska se nostaa kustannuksia ja johtaa seuraavana sitten palkat hintakilpailuun, se johtaa inflaatioon, se johtaa siihen, että suomalaiset tuotteet eivät käy enää kaupaksi. Elikkä tämä keskittämispolitiikka, mikä tällä hetkellä on niin kuin annettu tähän maahan itsestäänselvyytenä, jolle ei muka vaihtoehtoa olisi, on kaikin puolin hankalaa. Kun katsoo sitten Suomen vientitilastoja — jos haluaa viihtyä tilastojen ääressä, katsokaapa mistä Suomen vientiin se todellinen vientipotentiaali tulee. Se tulee maakunnista lähes kaikki: metsäteollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus, energiateollisuus, lähes kaikki tulee maakunnista. Esimerkiksi tuolla pohjoisessa Suomessa kaivokset, metallitehtaat, Tornion terästehdas, Rautaruukin sulatot, muut rannikon metallinjalostustehtaat, ne tuovat valtavan lisäarvon Suomen viennille. Ilman niitä työpaikkoja tämäkään kaupunki ei kehittyisi sillä vauhdilla, millä se on kehittynyt. Sen takia meidän on pidettävä, kuten hallitusohjelmassa sanotaan, alueellisesta tasa-arvosta huoli, niin että alueita kehitetään. On aivan sama, asuuko Utsjoella vai Ilomantsissa vai Vaasassa, niin hänellä, kuka valinnan on tehnyt kotiseudulla pysymiseksi, on siellä hyvä elää, eikä valtiovalta ole jättänyt sitä seutukuntaa hunningolle. Siihen olennaisena osana liittyy sote-uudistus, jos me haluamme, että tässä maassa on terveyspalvelut niin kuin perustuslaki sanoo, että kaikilla on oikeus yhtäläisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tässä maassa. Se on perusasia, siitä ei saa tinkiä, ja sitä päämäärää kohti meidän pitää koko ajan tehdä töitä. Jos haluamme sen linjan, jossa vain rahalla saa hyviä palveluita, niin se ei täytä mielestäni suomalaisen yhteiskunnan perusajatusta siitä, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia lain ja muiden yhteiskunnan tarjoamien palvelujen edessä. Totta kai, jos joku haluaa hyvistä palveluista maksaa enemmän, se hänelle suotakoon, mutta sen peruspaketin pitää olla yhteiskunnan tarjoamana, hyvälaatuisena, ulottuvissa kaikille joka päivä. Viimeisenä asiana tämä ilmastokeskustelu. Katsoin äsken tuon Madridin ilmastokokouksen lopputuloksia. Toki ne olivat laihoja, mutta on tärkeää huomata se, arvoisa puhemies, että meidän pitää pitää huoli tässä maassa siitä, että emme itse omilla poliittisilla päätöksillämme jarruta suomalaisen metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, energiateollisuuden, sahateollisuuden toimintaa. Me olemme 100 vuotta tutkineet Suomen metsiä ja saaneet viimeisen 50 vuoden aikana valtavan kasvun aikaan. Metsät ovat hyvässä kunnossa. Katsokaapa Saksan metsätilannetta. Siellä, kun metsiä ei ole hoidettu, on katastrofi kehittymässä ihan muista syistä, sen tautta, kun metsät ovat vanhoja eikä niitä ole hoidettu. Jos me haluamme tämän talousarvion, mitä nyt parhaillaan käsittelemme tässä talossa viimeistä viikkoa ennen joulua, jos me haluamme tuon keltaisen kirjan toteutuvan, meidän on laitettava ehdottomasti päämääräksemme se, että Suomen metsiä käytetään yhä enemmän. Se keino, mistä ei ole tässä salissa kovinkaan paljon puhuttu, on saada nuoret metsät kasvamaan vielä nopeammin. Siihen on kehitelty ihan selkeä lannoitusmenetelmä, tämä niin sanottu ilmastoon, harvennukseen liittyvä tuhkalannoitus, jolla saadaan helposti 10 miljoonaa mottia puuta lisää Suomen metsistä joka vuosi. Se tarjoaa loistavat mahdollisuudet uusiin hakkuisiin ja uusiin taloudellisiin investointeihin tähän maahan ja ennen kaikkea koko Suomen alueelle. Tätä toivon, arvoisa puhemies, että tässä ilmastokeskustelussa vihdoinkin lähdetään järkeville linjoille. Jos lakkautamme turpeen ja samalla joudumme tekemään sen karmean liikkeen, että poltamme 10 miljoonaa mottia puuta ja samaan aikaan meille maahan ajetaan valtavat määrät kivihiiltä ja tuodaan erilaisista lähteistä tuolta ympäri maailmaa raakaöljyä, mistä jalostetaan sitten erilaista energiaa eri vaiheissaan, mitä se jalostaminen sitten antaakaan? Tämän takia toivon, että se suomalainen näkökulma säilyy ehjänä ja kaikki edustajat hyväksyvät sen, että tässä maassa pitää vielä tehdä töitä seuraavat vuosisadatkin ja kehittää talouselämää niin, että kaikilla suomalaisilla on töitä ja hyvinvointia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-16T19:02:20,2019-12-16T19:07:26,Hyväksytty,1.1 2019_83_146,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Ja kiitos, että olette keskustelua pitäneet hengissä, niin ehdin vielä tähän loppuun myös oman puheenvuoroni pitämään. Tässä oli mielenkiintoista kuulla, että keskustasta löytyi yksi kansanedustaja, joka vielä muisteli Juha Sipilää täällä salissa — ja ihan myönteisessä sävyssä. [Hannu Hoskonen: Kaikki muistamme!] Sillä välillä on tuntunut siltä, että keskustalaiset eivät oikein tiedä, pitääkö heidän olla ylpeitä Juha Sipilän hallituksesta ja Juha Sipilän perinnöstä vai pitääkö sitä hävetä, kun tätä keskustelua on täällä kuunnellut. Rinteen epäluottamukseen kaatuneen hallituksen hallitusohjelma on edelleen vastuuton, ja perintö on huono, ja pesä on velkainen. Velanotto kääntyy tämän hallitusohjelman ja huomenna käsittelyssä olevan ensi vuoden talousarvion myötä kiihtyvään kasvuun, työttömyys kääntyy myös kasvuun itse asiassa hallituksen ihan itse tekemin omin toimin. Se on poikkeuksellista. Valtiovarainministeriön virkamiehet olivat huolissaan jo viime keväänä tai kesänä, kun tämä hallitusohjelma ensimmäisen kerran oli käsittelyssä, ja laittoivat silloin omaan valtiovarainministeriön katsantoon muun muassa huutomerkin ja totesivat työllisyystoimista, että niitä odotellessa. Ymmärrän, että nyt keskusta vaati tiukasti, että nämä pilkutkin pitää pitää paikallaan, mutta kyllähän tämä, edustaja Torniainen, olisi tarvinnut suunnanmuutosta. Ei tällä tavalla voida edetä. Teillä on kohta tälle Rinteen pesälle ulkopuolinen pesänhoitaja, jos te ette niitä työllisyystoimia aikaiseksi saa. Luottamus on iso kysymys, kun hallitusta rakennetaan, ja en kyllä ymmärtänyt sitä, että oliko nyt niin, että torstaina keskusta ei luottanut pääministeri Rinteeseen, ja parin yön päästä he taas jo luottivat. Tuntuu, että erään kokeneen, entisen keskustalaisenkin käänteet ovat tähän verrattuna jo varsin hitaita ja maltillisia. Myös se, että ministeri Paatero ei ehtinyt edes virallisesti erota, kun te keskustalaiset olitte tukemassa häntä jo jatkoon. Tavoitteet taloudesta ovat tärkeitä ja tämä työllisyystavoite ja tasapainoinen talous vuonna 2023. Ja kyllä pitää kysyä nyt, arvon keskustakollegat: Riittikö teille oikeasti se, että nämä hyvät tavoitteet on vain kirjattu hallitusohjelmaan? Ettekö te aidosti edellytä niihin minkäänlaisia toimenpiteitä, että nämä tavoitteet joskus saavutettaisiin? No, sitten kaksi konkreettista nostoa. Hoitajamitoitus: Vielä keväällä ministeri Kiuru totesi, että tämä on muutaman tunnin työ, yksi lause lakiin riittää. No, nyt jo epäluottamukseen kaatunut pääministeri Rinne totesi, että 0,7 ei tule tällä vaalikaudella. Tähän ei ole rahaa, totesi pääministeri Rinne. No, nyt ei Rinne ole enää tiellä estämässä tätä hoitajamitoituksen kuntoon laittamista. Sitä kannattaa perussuomalaiset, sitä kannattaa kokoomus. Kokoomus itse asiassa esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan 150 miljoonaa, ja se on aito tie kohti 0,7:n hoitajamitoitusta niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisissakin asumispalveluissa. No, mitä tekee ministeri Kiuru? Hän esittää 5 miljoonaa euroa vanhustenhoitoon ensi vuonna. Se on noin puolet siitä, mitä Marinin hallituksen erityisavustajien palkkoihin tarvitaan lisää määrärahoja verrattuna Sipilän edelliseen hallitukseen. No, sitten aivan oma juttunsa on tämä epäluottamukseen jo kaatuneen pääministeri Rinteen vappusatanen, jonka hän lupasi. Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila aikanaan totesi, että siihen varattu raha ei tule riittämään, ja Rinnehän lupasi 100 euroa kaikille, jotka saavat eläkettä alle 1 400 euroa. No, nyt se on muuttunut muutamaksi kympiksi. Kokoomus kannattaa takuueläkkeen korotusta, kuten viime kaudellakin. Me kannatamme myös kansaneläkkeen korotusta, ne ovat meidän vaihtoehtobudjetissamme, mutta emme ymmärrä sitä, että Marininkaan hallitus ei halua antaa euron euroa tästä luvatusta satasesta niille, joiden eläke on 1 300—1 400. Heitä on tässä maassa, arvoisat sosiaalidemokraatit, liki 90 000, ja he jäävät kokonaan ilman tuota vappusatasta tai itse asiassa senttiäkään siitä. Arvoisa puhemies! Palaan vielä hetken kuluttua aiheeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-16T19:07:29,2019-12-16T19:12:54,Hyväksytty,1.1 2019_83_147,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oppositioedustajat ovat kantaneet huolta, että jos työllisyys ei kasvakaan ja miten työllisyystoimet edistyvät tulevan vaalikauden aikana. Mutta täytyy lohduttaa teitä sillä asialla, kun tuossa jo aikaisemmassa puheenvuorossa toin esille näitä tulevaisuuden investointeja, mitä tähän maahan ollaan tulossa tekemään tulevina vuosina, vuosikymmeninä, että ne jo tekevät semmoisia toimia, että meillä alkaa olemaan entistä enemmän huutava pula työvoimasta, kun se on jo tällä hetkellä tuolla maakunnissa. Itse tulen Kuhmosta, ja vielä kesäkuussa tein yhdessä vaiheessa kahtena viikonloppuna kahta työtä yhtä aikaa. Olin Kuhmon kaupungissa maaseutusihteerinä ja viikonloppuisin ajoin ajoneuvoyhdistelmää. Ajettiin Kuhmosta sahatavaraa Kotkan satamaan ja sieltä sitten sellukuorman kanssa Lieksaan. Tämä kertoo siitä, että meillä jo tällä hetkellä työvoiman saanti on esteenä yritysten kehittymiselle ja yritysten kasvamiselle sekä tuolla maakunnissa että täällä pääkaupunkiseudulla. Oppositioedustajat kantoivat vielä huolta myös yrittäjyydestä ja sen kehittymisestä. Hyvät oppositioedustajat, ensi vuoden budjetissa hallitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä monin eri toimenpitein. Arvoisa puhemies! Tässä muutama: Toteutetaan kaksinkertainen poisto-oikeus kone- ja laiteinvestoinneille. Tuplapoistot koskevat kaikkia toimialoja, myös palvelualaa. Hallitus toteuttaa myös listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uudistuksen, parantaa Finnveran takausjärjestelmää, vahvistaa Business Finlandin resursseja, kokeilee ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea, helpottaa palkkatuen käyttöä yrityksissä ja selvittää mahdollisuutta rajata investointien lupamenettelyissä viranomaisten enimmäisaikaa yhteen vuoteen. Hallitus selvittää lisäksi yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kannusteeksi pikaisella aikataululla uudenlaista tutkimusyhteistyökannustinta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Kyseessä olisi ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista. Tämä kertoo siitä, että meillä on hyvä hallitusohjelma, hyviä tavoitteita, ja toivonkin, että yhdessä näitä asioita yli puoluerajojen, oppositio mukaan lukien, viedään eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-16T19:12:55,2019-12-16T19:15:44,Hyväksytty,1.1 2019_83_148,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Täällä äsken keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja esitti jonkinlaista räppiä, [Tuomas Kettunen: Kuka muu muka?] ja hän sanoi: ”Kuka muu muka?” Ja kyllä minun pitää sanoa, että keskusta. Minä olen tavannut useita maatalousyrittäjiä, ja siellä on todella hätä: kannattavuus on heikko, kannattamattomaan liiketoimintaan ei kannata investoida. Ja, arvoisat keskustan edustajat, te olette heidän etujaan valvoneet kymmeniä vuosia, ja he ovat leimautuneet teihin, ja nyt kun te olette lähteneet kalastamaan ääniä täältä kaupungista, niin se maalaisliiton ajatus on hiukan muuttunut. Maalaisliittohan varoitti jo 60-luvulla sosialismista, ja mielestäni te olette nyt sosialismihallituksen takuumiehenä siellä, että tuota, ei tämä niin kuin hyvältä tunnu. Suomalainen maanviljelijä haluaa edelleen jatkaa sitä sukutilaansa, ja minusta tuntuu, että tämä yhteiskunta, myös te keskustan edustajat käytätte hyväksi tätä sukurasitetta tai sukuvelvoitetta. Nyt te kuvittelette, että jollakin private label ‑tuotteiden poistolla kaupoista saadaan jotain etua maanviljelijälle. Ei sillä saada. Siihen varmaan ratkaisut ovat vaikeita, mutta tämä Venäjän rajan vientikielto on kyllä aiheuttanut sinne semmoisia ongelmia, että näillä keinoilla Suomesta loppuvat — tai sanotaan, että puolittuu — maidontuottajat ihan muutaman vuoden kuluessa. Se maitotilojen määrä laskee huomattavasti, ja tämä vaikuttaa meidän oman maamme huoltovarmuuteen erittäin paljon. Ja kyllä minä hämmästelen, että te olette lähteneet tämmöiseen hallitukseen, joka ru-peaa soita ennallistamaan, tukkimaan niitä ojia. Siitähän tulee ihan kauhean näköinen, siitä suosta, joka on ojitettu kymmeniä vuosia sitten, ja nyt te lähdette tukkimaan niitä. Kyllä tämä on aivan käsittämätöntä, että te olette kääntyneet yhtäkkiä turvetta vastaan. [Ari Torniainen: Paljonko on pilattu niillä ojituksilla vesistöjä?] — Niin, tutustukaa tutkimuksiin. [Ari Torniaisen välihuuto] — No, yhtä lailla, kun te lähdette mylläämään niitä ojia, sitä möhnää tulee vain lisää sinne, sen nyt ymmärtää jokainen. Suomalaiset työmiehet, suomalaiset duunarit, suomalaiset yrittäjät, suomalaiset maanviljelijät ja Suomen kansa odottavat sitä, että meillä menisi yhteiskuntana paremmin. Minäkin odotan sitä ja yritän näillä vaatimattomilla sanoillani teitä houkuttaa toimimaan sen puolesta.  Kyllä pidän sitä kummallisena,  että vihreät lihansyönnin vastustajat ja maata- loustuottajien etua ennen ajaneet ovat samassa hallituksessa ja rakentavat yhteistä hallitusohjelmaa. Tuosta tuplapoistosta haluan sanoa sen verran vielä, että se on muuten hyvä asia ja se on kannatettava ajatus, mutta teidän pitää laittaa se koskemaan myös käytettyjä koneita. Se on teidän hallitusohjelmassanne ja se koskee vain uusien koneiden investointia. Se ei yhtään lämmitä sitä ongelmien kanssa painivaa maanviljelijää. Siinä on pieni korjaamisen paikka. Toivon, että pidätte huolta teiden kunnossapidosta [Ari Torniainen: Kyllä!] ja tienhoidosta. Siitä on tullut viime päivinä ihan hirveää palautetta, että kuorma-auton kulutus huonosti hoidetuilla teillä on noussut 50 prosenttia, ja siihen meidän kaikkien pitää yhdessä panostaa, että ne tiet saadaan pidettyä talvella hyvässä kunnossa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-16T19:15:48,2019-12-16T19:21:05,Hyväksytty,1.1 2019_83_149,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,".Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäenpää toivoi, että keskusta pitää huolta koko Suomesta ja koko Suomen väyläverkosta. Keskusta nimenomaan pitää huolta siitä koko Suomesta ja koko Suomen väyläverkostosta. Me olemme täysin sitoutuneet siihen asiaan, ja sen myöskin huomaa tuolta hallitusohjelmasta. Siellä on paljon sellaisia asioita, joita keskusta on nimenomaan halunnut sinne hallitusohjelmaan ja keskusta on myöskin saanut sinne hallitusohjelmaan. Itse toivon, että niitä voidaan viedä eteenpäin. Se asia, mikä oikeastaan erottaa, edustaja Heinonen, keskustaa ja kokoomusta, on se, että keskusta ei halua keskittää kaikkia toimintoja tänne pääkaupunkiseudulle tai joihinkin suuriin keskuksiin. Otetaan vaikkapa nämä suuret väylähankkeet, mitä on: Edustaja Orpo on omassa puheenvuorossaan tuonut kokoomuksen linjaa siitä, että valtion omaisuudesta laitettaisiin esimerkiksi 2 miljardia euroa suuriin raidehankkeisiin jo nyt. [Timo Heinonen: Kyllä!] Keskusta taas haluaa sitä, että me viemme määrätietoisesti 12-vuotisella ohjelmalla, mitä nyt tehdään, ja parlamentaarisesti linjaamme suuria hankkeita siellä, parannamme niitä väyliä, perusväyliä, joita nyt jo on olemassa, ja sitten näitä suuria, isoja raidehankkeita viemme yhteisesti eteenpäin, määrätietoisesti, esimerkiksi sillä parlamentaarisella järjestelmällä, millä me olemme yhteisesti sopineet. Me haluamme, että laitetaan joka vuosi perusväylänpitoon määrätietoisesti se 300 miljoonaa euroa vuodessa enemmän rahaa kuin aikaisemmin, mitä ollaan yhteisesti sovittu. [Timo Heinonen: Kyllä, juuri näin!] Me olemme valmiita, jos löytyy rahaa lisää, laittamaan vielä enemmänkin sinne. Me haluamme, että perusväylänpito on kunnossa [Timo Heinonen: Eihän se erota meitä, me ollaan samaa mieltä!] — tiet kuntoon. Toivottavasti kokoomuskin tulee tälle linjalle. Ei sijoiteta pelkästään suuriin, isoihin hankkeisiin, joihin meillä ei budjettirahoituksella ole kerta kaikkiaan varaa. Sitten, arvoisa puhemies, haluan myöskin kiinnittää huomiota siihen, että täällä on puhuttu myöskin työllisyydestä ja työvoimasta. Keskustan linja on todellakin se, että työllisyys tulee saada paremmaksi, taloutta pitää saada paremmaksi, ja keskusta on sitoutunut nimenomaan tähän hallitusohjelmaan, sen edesauttamiseen, ja keskusta on myöskin esittänyt monia asioita, joilla voidaan työllisyyttä parantaa, me olemme valmiita niitä asioita viemään eteenpäin. Yksi asia, jonka haluan sanoa tähän, on se, että on työvoiman ja avoimien työpaikkojen kohtaanto-ongelma. Itse toivon, että hallitus kiinnittää myöskin tähän isoon asiaan huomiota. Se on tärkeä etenkin tuolla haja-asutusalueella ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja miksei täällä pääkaupunkiseudullakin, että meillä on oikeanlaista työvoimaa niihin työpaikkoihin, jotka ovat avoimina. Se on iso asia, ja sillä saadaan paljon työllisyyttä parannettua, jos tämä ongelma saadaan korjattua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-12-16T19:21:06,2019-12-16T19:24:32,Hyväksytty,1.1 2019_83_150,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Torniainen, te nyt yrititte luoda sellaista täysin kuvitteellista kuvaa kokoomuksen ja keskustan välisestä erosta. Te puhuitte, että kokoomus ajaa keskittämistä ja te olisitte jollain tavalla toisenlaisia. Arvoisa edustaja Torniainen, viime kaudella Suomen eduskunnassa esiteltiin historian ensimmäinen keskittämisasetus, ja arvaatteko, minkä puolueen ministeri keskittämisasetuksen esitteli? Sen esitteli keskustalainen ministeri, ja siinä palveluita keskitettiin ensimmäistä kertaa keskittämisasetuksella. Eli annetaan tekojen, arvoisa edustaja Torniainen, ratkaista. Te myös annoitte kuvan, että kokoomus olisi jollain tavalla liikennehankkeissa teitä huonompi. Eihän se pidä paikkaansa. Kokoomus on ollut mukana hyväksymässä parlamentaarisesti sitä, että meille tulee perustienpitoon tämä 300 miljoonan lisäys, jolla me vahvistamme nimenomaan korjausvelkatarvetta — jatkamme sitä työtä, mitä teimme viime kaudella. Sen lisäksi kokoomus esittää omassa vaihtoehdossaan yli 500 miljoonan Suomi kuntoon ‑paketin, jolla pystytään ympäri Suomen laittamaan liikkeelle 0,5 miljardilla erilaisia pienempiä liikennehankkeita — pyöräteitä, alikulkuja, riista-aitoja, risteyksiä, pienempiä sorateitä — yli 500 miljoonalla enempi kuin te, arvoisa edustaja Torniainen, tässä vasemmistohallituksessa pystytte tekemään. Ja tämän päälle kokoomus on vielä valmis myymään valtion omaisuutta niin, että me pystymme laittamaan liikkeelle pääradan ja Turun tunnin junan rakentamisen, [Ari Torniaisen välihuuto] ja lisäksi meillä on vaihtoehtobudjetissa raha itäradan suunnitteluun. Nämä tehdään meillä aitoina tulevaisuusinvestointeina, eli me olemme valmiita valtion omaisuutta myymään, jos se laitetaan tällaisiin hankkeisiin, jotka aidosti parantavat koko Suomen kasvua ja vetovoimaa aina Helsingistä pohjoiseen asti niin kuin päärata tekee. Helsingistä Turkuun on Turun tunnin juna, ja tulevaisuudessa toivottavasti Helsingistä on Lahden kautta itäänkin menevä raideyhteys. Arvoisa puhemies! On hyvä, että kerrotaan se, mitä oma puolue tekee, eikä puututa ainakaan väärällä todistuksella siihen, mitä toiset puolueet tekevät. Kokoomus panostaa liikenteeseen huomattavasti enempi kuin keskusta tässä vasemmistohallituksen vankina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-16T19:24:33,2019-12-16T19:27:29,Hyväksytty,1.1 2019_83_151,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hallitus puhuu enemmän aluepolitiikkaa kuin viime vaalikaudella puhuttiin yhteensä. Aluepolitiikkaa. Ja keskusta lähtee siitä liikenteeseen, että harjoitamme desentralisaatiopolitiikkaa, hajautettua yhteiskuntapolitiikkaa. [Timo Heinosen välihuuto] Otetaan kaikkien alueitten vahvuudet huomioon ja kehitetään koko Suomea. Tässä edustaja Mäenpää kantoi huolta maataloudesta, suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta. Toinkin jo tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani esille sen, että maatalouden kannattavuuden parantaminen, suomalaisen maatalouden kannattavuuden parantaminen, luo pohjaa meidän maamme huoltovarmuudelle. Ja kun meillä on maataloutta jokaisessa maakunnassa, niin se luo pohjaa huoltovarmuudelle. Edustaja Mäenpää ehti lähteä jo salista pois, mutta haluan muistuttaa, että kun edustaja Mäenpää ilmoitti, että keskusta ei tee tässä hallituksessa mitään suomalaisen viljelijän hyväksi, niin täytyy muistaa, että hallitusohjelmassa kotimaisen ruuan tulevaisuus turvataan, maatalouden investointirahastoa pääomitetaan. Vuonna 2020 uhannut ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen tukitasojen heikkeneminen onnistuttiin paikkaamaan 130 miljoonalla. Niin kuin toin tuossa esille, Makeraa pääomitetaan tämän hallituksen aikana, mahdollistetaan uusien tilojen hakeutuminen luomutuotannon piiriin vuonna 2020. Siihen on budjetoitu 28 miljoonaa euroa. Luodaan uusi biokaasun ravinnekiertokorvaus maatilojen biokaasutuotannon vauhdittamiseksi. Tähän ollaan budjetoimassa 20 miljoonaa euroa. Panostetaan elintarvikkeiden vientiin — elintarvikkeiden vientiin — 10 miljoonalla eurolla. Tässä ihan muutamilla asioilla osoitettuna se, että kyllä keskusta kantaa huolta suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-16T19:27:29,2019-12-16T19:29:33,Hyväksytty,1.1 2019_83_152,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun on nyt nostettu esille näitä maatalouden parannusehdotuksia ja lisäyksiä budjettiin, niin voin vahvasti vakuuttaa, että näin on, koska olin maatalouspöydässä yhtenä neuvottelijana ja me saimme todella hyvää yhteistyötä siinä olevien henkilöitten kanssa, ja tästä on saatu paljon kiitosta — niin kuin tässä jo edustaja Kettunenkin kehui — että mitä kaikkea siellä on. Tosin maatalouden puolella on haasteita, ja sen takia me teimme niitä panostuksia sille puolelle, että pystyisimme pitämään tämän meidän maatalouden pystyssä ja sitä kautta omavaraisuuden. Mutta päivällä edustaja Orpo sanoi täällä näin, että kokoomus laittaa 2 miljardia nopeisiin junahankkeisiin. Miten 2 miljardia? Ei se riitä. Ei se nopeuta millään tavalla sitä suunnittelua, kun suunnittelua ei ole tehty. Tästä se ongelma... [Timo Heinosen välihuuto] — Kyllä. On ministeriön puolelta saatu selvitys ja väyläpuolelta, että ei ole valmiita suunnitelmia. — Ja sen takia tämä on tämmöinen tämä asia, että ei ole itää eikä... Ainoastaan mikä suunnitelma on olemassa, on päärata pohjoiseen. Siihen on olemassa suunnitelmia. [Timo Heinonen: Kyllä Espoon radasta!] — No, Espookaan ei ole valmis, ja sitten kun se liittyy kokonaisuutena tähän Turun nopeaan tunnin junaan, niin siinä on vielä suunnitelmia ja erittäin suuria asioita kesken. — Ja mitä on todettu ja ennen kaikkea kuultu maakuntien miehiä ja esimerkiksi Kuopion kauppakamaria, niin he ovat sitä mieltä, että ennen muuta kannattaa parantaa tämänhetkistä väylää, korjausvelkaa, korjata niin rautatiellä kuin maanteillä, ja sillä me pystymme saamaan nopeutettua näitä yhteyksiä. Poistetaan tasoylikäytäviä, ja tällä tavalla pystymme nopeutta nostamaan rautateillä. Elikkä näillä investoinneilla, mitä nyt hallitusohjelmassa on, saadaan parannettua ja nopeutettua liikenneyhteyksiä. Täytyy muistaa, että nämä väylät ovat elinkeinoelämän verisuonisto ja kun niitä vahvistetaan ja kehitetään, niin myös elinkeinoelämä voi paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-16T19:29:33,2019-12-16T19:31:57,Tarkistettu,1.1 2019_83_153,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että edustaja Heinonen nosti esille kokoomuksen linjan siinä, miten se näihin suuriin väylähankkeisiin ja nimenomaan näihin kolmeen suureen ratahankkeeseen suhtautuu ja miten se haluaa viedä niitä eteenpäin. Keskusta taas on täysin sitoutunut siihen, että mennään hallitusohjelman mukaan. Eteneminen näissä suurissa ratahankkeissa edellyttää sopimukseen pääsemistä toteutuksesta ja rahoituksesta valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa — sitä, että kaikki yhdessä ovat tässä toiminnassa mukana. Ei riitä pelkästään se, että valtio lähtee toteuttamaan näitä suurilla rahoilla. Meillä ei budjettirahoituksen kautta ole kyllä lähivuosina näköpiirissä, että tätä voitaisiin toteuttaa. Turun tunnin juna on hyvä asia. Päärata plus on hyvä asia. Itäinen rata, niin sanottu itärata, on myöskin hyvä asia. Mutta itse katson, että ne ovat niin isoja hankkeita, että ne tulee huolella suunnitella. Esimerkiksi itäratavaihtoehdosta kun puhutaan, niin vielä ei Uudenmaan maakuntakaavassa ole sitä linjausta. Ei ole Kymenlaakson maakuntakaavassa vielä mahdollisia linjauksia. Sitä maakuntakaavaa siellä suunnitellaan, ja sielläkin on vielä päättämättä, [Tuomas Kettusen välihuuto] onko se Kouvolan kautta vai onko se Kotkan kautta. Itse toivon, että myöskin Kymenlaaksossa saadaan ne päätökset aikaiseksi, että se sinne maakuntakaavaan saadaan. Ne ovat pitkäaikaisia ratkaisuja. Itse toivon, että niitä aikanaan nähdään, mutta ne ovat kauaskantoisia tulevaisuuden hankkeita. Omasta mielestäni on tärkeämpää nyt, että me parannamme näitä nykyisiä väyläyhteyksiä, mitä meillä on, niin maanteillä kuin rautateillä myöskin. Esimerkiksi itse tulin tänään aika myöhään tänne istuntoon, kun ei tuolla itään suuntautuvalla radalla junat kulkeneet ollenkaan, kun oli ohjauslaitteissa vikoja. Bussilla tuotiin osa matkaa ja sitten osa junalla. Itse toivon, että näihin satsataan, niin kuin hallitus nyt satsaa nimenomaan näihin nykyisiin rataverkkoihin ja tieverkostoon. Se on hyvä asia, että tätä kautta viedään asioita eteenpäin. Sitä kautta saadaan myöskin nopeutettua näitä kulkuyhteyksiä koko Suomessa. Keskusta on sitoutunut siihen, että meillä on väylähankkeita. Perusväylänpitoa parannetaan koko Suomessa — nimenomaan koko Suomessa. Ja kun huomenna aloitetaan keskustelu ensi vuoden budjetista, niin siellä on nimenomaan paljon väylähankkeita, joilla saadaan parannettua tuolla koko Suomessa teollisuuden tarpeita, ihmisten turvallista liikkumista ja myöskin elinkeinoelämän edellytyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-12-16T19:31:57,2019-12-16T19:34:56,Hyväksytty,1.1 2019_83_154,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun on kiitoksen aika, niin silloin kiitosta pitää antaa, ja kyllä itse haluan antaa puolustuspolitiikan sektorilta kiitosta tästä hallitusohjelmasta ja myös erinomaisesti tehtävää hoitaneelle puolustusministeri Antti Kaikkoselle. On hyvä, että tässä jatketaan tätä meidän ulkopolitiikkamme pitkää yhteistä linjaa, mutta myöskään puolustuspolitiikassa ei tapahdu lainkaan muutosta. Itse asiassa jopa kansainvälinen yhteistyö tämän Marinin hallitusohjelman myötä syvenee entisestään: saimme juuri tuoreet tiedot, miten Suomi—Ruotsi-yhteistyötä syvennetään ja tehdään isäntämaasopimusta, joka helpottaa myös toimintaa erilaisissa kriisitilanteissa vaikkapa aina sotatilanteeseen asti mutta ennen muuta todennäköisemmissä uhissa, vaikkapa terrori-iskun tai jonkin luonnonkatastrofin tai ison onnettomuuden yhteydessä, ja myös sitten Nato-yhteistyössä näköjään otetaan myös vasemmistohallituksen aikana askelia eteenpäin eli jatketaan tätä tuttua hyvää kehityslinjaa, jonka olemme aikanaan jo 90-luvun alkupuolella valinneet. Kiitosta annan myös siitä, että Puolustusvoimien suorituskykyhankkeista pidetään huolta. Ministeri Kaikkonen on jo saattanut eteenpäin Laivue 2020 ‑hankkeen. Nyt on etenemässä tämä jo pitkään valmisteltu HX-hanke, jolla korvataan siis täysimääräisesti meidän Hornetiemme suorituskyky, ja myös Maavoimien isoja kalustotarpeita ollaan päivittämässä. Näistä pitää kiitosta antaa Marinin hallitukselle ja hallitusohjelmalle. Tuo asevientikirjaus on hivenen kysymyksiä herättänyt, ja toivotaan, että siihen löydetään selkeys lähiaikoina. Olisi äärimmäisen tärkeää esimerkiksi Patrialle ja tämäntyyppisille toimijoille, että heillä olisi selkeä tieto siitä, minkälaiset pelisäännöt tällä sektorilla Suomen osalta ovat olemassa. Avoimuus ja läpinäkyvyys näkyvät tässä hallitusohjelmassa hyvällä tavalla, ja toivon, että aloittanut uusi Marinin hallitus noudattaa tätä hallitusohjelmaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden osalta paremmin kuin epäluottamukseen kaatunut Rinteen hallitus teki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-16T19:34:56,2019-12-16T19:37:31,Hyväksytty,1.1 2019_83_155,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntalain 142 ja 144 §:n ja pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_83_156,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntalain 142 ja 144 §:n ja pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys kuntalain 142 ja 144 §:ien muuttamisesta tarkoittaa, että kunnallisvalituksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa jatkovalitukset hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisivät valituslupaa. Valtuuston päätösten, siis kaupungin- ja kunnanvaltuuston päätösten, osalta tämä tarkoittaa, että muutosta voi hakea suoraan enää kerran yhdestä asteesta. Esitys rajaa siis käytännössä asianosaisen ja kunnan jäsenen valitusmahdollisuutta, heikentää oikeusturvaa sekä asianosaisten ja kunnan jäsenten kunnan toimintaan kohdistamaa laillisuusvalvontaa. Valitusmahdollisuuden rajaamisella voidaan nähdä olevan heikentävä vaikutus myös korruption vastaiseen toimintaan kunnissa. Laajaa kunnallista valitusoikeutta on yleisesti pidetty hyvän hallinnon takeena ja korruption vastaista toimintaa edistävänä tekijänä. Viime kädessä on kysymys kunnallisen demokratian ja kunnan asukkaiden itsehallinnon toteutumisesta. Suurin erillinen ryhmä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulevista kunnallisvalitusasioista ovat virkavaali- ja palvelussuhdeasiat. Nyt nämä siis siirtyisivät valituslupamenettelyn piiriin. Tämä heikentää kunnan viranhaltijoiden oikeusturvaa. Asia koskee suurta joukkoa ihmisiä. Maankäyttöä koskevissa asioissa, kuten kaavoituksessa, valituslupakäytäntö on jo voimassa. Voimassa olevasta käytännöstä saatujen kokemusten mukaan valitukseen turvautuvat tahot kokevat valituslupajärjestelmän jo nyt rajoittavan liiallisesti valitusoikeutta. Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ei ole kuultu kunnallisasioissa tyypillisiä valittajatahoja, kuten kunnan asukkaita edustavia asukasyhdistyksiä ja muita kansalaisjärjestöjä. Tämä on selvä puute. Kuntalaisille tärkeitä valtuuston tekemiä koulujen lakkautuspäätöksiä ja kunnan taloutta koskevia päätöksiä ei jatkossa enää suoraan saa korkeimpaan muutoksenhakuasteeseen. Lakiesityksen julkilausuttuna perusteluna on suoranainen kustannussäästöjen tarve, mikä ei voi olla oikeusjärjestelmän kehittämisen lähtökohta. Kustannusvaikutuksia ei tosin esityksessä ole arvioitu kuin suuntaa antavasti. Ilmeistä kuitenkin on, että ne ovat korkeimman hallinto-oikeuden osalta varsin pieniä. Oikeusturvan toteutumisen ohella kunnan jäsenten, etenkin kunnan asukkaiden, perustuslaissa määritellyn itsehallinnon näkökulman olisi tullut olla keskeinen, ja tulisi olla keskeinen, kun arvioidaan tämän muutoksen vaikutuksia. Tämän lakiesityksen lähtökohdat ovat valitettavasti oikeusbyrokraattisia ja oikeushallinnon tehokkuutta korostavia. Kansalaisnäkökulma sivuutetaan arvioinnissa, siten myös vaikutukset kunnan asukkaiden itsehallinnon toteutumiseen jäävät itse asiassa ilman kunnollista arviointia. Arvoisa puhemies! Lopuksi on syytä todeta, että korkein hallinto-oikeus ei nykyisin juurikaan perustele valituslupapäätöksiä. KHO:n tekemien valituslupapäätösten nykyistä laajempi perustelu parantaisi tämän valituslupajärjestelmän toimivuutta ja olisi siksi suositeltava huomioida uuden, vuoden 2020 alusta voimaan astuvan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 112 §:n soveltamisessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-16T19:39:45,2019-12-16T19:43:59,Hyväksytty,1.1 2019_83_157,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_83_158,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on korjata lastensuojelulain säännöksiä ajantasaiseksi vastaamaan eduskunnassa jo hyväksyttyjä lainmuutoksia. Koska muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja jälkihuollon ikärajan nostaminen 25 ikävuoteen aiheuttivat selkeästi eniten pohdintaa asian valiokuntakäsittelyissä, keskityn puheenvuorossani lähinnä näihin kahteen asiaan. Arvoisa puhemies! Hallintoprosessilain ensi vuoden alussa tapahtuvan voimaantulon jälkeen kaikissa lastensuojelulain 92 §:n tarkoittamissa asioissa edellytetään valituslupa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asianosaisilla ja viranomaisilla säilyy kuitenkin valituslupamenettelyssä edelleen mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeuden antamaan päätökseen, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Lastensuojelulain mukaan hallinto-oikeus on ensiasteen päätöksentekijänä huostaanotosta ja siihen liittyvästä sijaishuollosta päätettäessä, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Hallinto-oikeus toimii ensiasteen päätöksentekijänä myös lasten tutkimista lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi koskevassa asiassa. Muissa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskevissa asioissa ensivaiheen päätökset tehdään edelleen kunnassa viranhaltijatasolla ja muutoksenhakuasteena toimii hallinto-oikeus ja viime kädessä korkein hallinto-oikeus. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi monesti esille, että varsinkin huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa on lapsen etuun liittyviä asiasisältöisiä menettelyllisiä erityispiirteitä, jotka puoltavat asian joutuisaa käsittelyä ja huostaanottoja koskevien asioiden lainvoimaiseksi tulemisen nopeutta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan keskeistä oikeusturvan saatavuuden kannalta on kuitenkin, että valituksen luvanvaraisuus ei saa merkitä valituskieltoa ja että korkeimman hallinto-oikeuden on lain mukaan myönnettävä valituslupa, jos käsillä on jokin valitusluvan myöntämisen perusteista, kuten asian erityisen suuri merkitys valittajan oikeusturvan kannalta. Huostaanottoon ja sijaishuoltoon määräämistä koskevilla asioilla on valiokunnan mukaan lähtökohtaisesti tällainen merkitys lapselle ja hänen perheelleen. Perustuslakivaliokunta edellyttikin lausunnossa, että sääntely on laadittava siten, että vain ilmeisen perusteettomat ja siihen kynnykseltään rinnastuvat muutoksenhaut ratkaistaan valituslupahakemus hyläten, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan toistaiseksi ei ole annettu säännöksiä, joissa yleisiä valitusluvan myöntämisedellytyksiä olisi väljennetty. Lisäksi valitusluvan myöntämisen yleiset perusteet on kirjoitettu positiiviseen muotoon edellytyksiksi, joista yhdenkin täyttyminen johtaa valitusluvan myöntämiseen. Muutoshakujärjestelmän kokonaisuuden kannalta on kuitenkin perusteltua, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytetty valitusluvan myöntämiskynnyksen alentaminen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa arvioidaan huolellisesti, ja mikäli tarvetta on, eduskunnalle annetaan asiasta uusi hallituksen esitys. Valiokunta päätyi täten ehdottomaan, että lastensuojelulain 98 § muutetaan tässä yhteydessä siten, että valitusoikeus huostaanottoja ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa säilyy toistaiseksi ennallaan eikä valituslupaa edellytetä näissä asioissa, joissa korkein hallinto-oikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena. Valituslupaa edellytettäisiin jatkossa kuitenkin muissa lakiehdotuksen 92 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa. Arvoisa puhemies! Eduskunnan hyväksymään lakialoitteeseen sisältyneen lakiehdotuksen johdosta jälkihuollon ikäraja nousee vuodenvaihteessa 25 ikävuoteen. Ikärajan nostamisen vuoksi esityksessä ehdotetaan muutoksia lastensuojelulain nuoren määritelmään, itsenäistymisvaroja koskevaan sääntelyyn ja jälkihuollon ikärajan siirtymäsäännökseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti mietinnössään tarkoituksenmukaisena lastensuojelulain 77 §:n 3 momentin tarkistamista siten, että sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä olisi velvollisuus maksaa itsenäistymisvarat nuorelle jälkihuollon päättyessä eli viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta. Valiokunta kuitenkin kiinnitti huomiota kunnan lastensuojeluviranomaisen laajaan harkintavaltaan itsenäistymisvarojen maksamisajankohdan suhteen. Jälkihuollossa olevien nuorten tilanteet vaihtelevat huomattavasti, jolloin myös tarkoituksenmukainen itsenäistymisvarojen maksamisajankohta vaihtelee perustellusti. Valiokunta painotti mietinnössään, että itsenäistymisvarojen maksamisajankohdassa tulee myös jatkossa aina ottaa huomioon nuoren yksilölliset tarpeet ja tilanne sekä täysi-ikäistymisen vaikutus oikeuteen hallinnoida omia varoja. Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että siirtymäsäännöksen myötä jälkioikeuden laajennus ei koskisi niitä nuoria, joiden oikeus jälkihuoltoon on päättynyt ennen lain voimaantuloa 1.1.2020. Valiokunnan mielestä voimassa olevan sääntelyn ja ehdotetun sääntelyn kokonaisuus eivät sinänsä muodostu sisällöltään oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaiseksi, mutta on pitänyt perustuslain 6 §:n kanssa paremmin sopusoinnussa sääntelyratkaisua, joka ei perustuisi näin ehdottomaan ja tarkkaan määräpäivään perustuvaan ikäryhmien poissuljentaan. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan esityksessä ehdotetun siirtymäsäännöksen rajaus ei perustu lapsen tai nuoren ikään vaan tämän jälkihuolto-oikeuteen ja sen voimassaoloon. Siirtymäsäännöksen johdosta jälkihuolto-oikeus ei takautuvasti laajene koskemaan niitä lapsia ja nuoria, joiden oikeus jälkihuoltoon on jo päättynyt ennen lain voimaantuloa ja jotka ovat jo siirtyneet pois lastensuojelun vastuulta. On hyvä huomioida, että tähän ryhmään kuuluu nuoria aikuisia, joilla on käytettävissään kaikki kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeentuloon, turvaan, asumiseen, tukeen, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät palvelut ja tukijärjestelmät. Valiokunta ei pitänyt perusteltuna, että lastensuojelun vastuulta siirtyneet muiden palveluiden piiriin tällä hetkellä jo kuuluvat nuoret aikuiset siirretään jälkihuollon ikärajan laajentamisen myötä takaisin lastensuojelun vastuulle. Valiokunta kuitenkin painotti, että kunnan on jatkossakin tuettava lasta ja nuorta itsenäistymisessä, vaikka hänellä ei ole subjektiivista oikeutta jälkihuoltoon. On myös ehdottoman tärkeää, että jälkihuollon piiriin kuulumattomien nuorten aikuisten palvelut resursoidaan asianmukaisesti ja että jälkihuoltoa kehitetään sisällöllisesti niin, että se ehkäisee nykyistä tehokkaammin syrjäytymistä ja tukee nuorten koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia sekä kiinnittymistä työmarkkinoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+8.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-16T19:44:36,2019-12-16T19:52:08,Hyväksytty,1.1 2019_83_159,83/2019,2019-12-16,12.01,19.54,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Bergin varsin kattavan selvityksen ja puheenvuoron jälkeen haluan vielä muutaman sanan mainita tästä hallituksen esityksestä lähinnä lastensuojelun jälkihuollon näkökulmasta — asioita, joita myös sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on mietinnössään painottanut. On oikein, että eduskunta on jo aiemmin hyväksynyt jälkihuollon ikärajan nostamisen 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen vuoden 2020 alusta. Se oli hyvä päätös. Tästä johtuen nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia lastensuojelulain nuoren määritelmään, itsenäistymisvaroja koskevaan sääntelyyn ja jälkihuollon ikärajan siirtymäsäännökseen. Kuten sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on mietinnössään todennut, on tärkeää, että kunnan lastensuojeluviranomaisella on jatkossakin laaja harkintavalta itsenäistymisvarojen maksamisajankohdan suhteen. Jokainen nuori on yksilö, ja heidän tilanteensa vaihtelevat. On tarkoituksenmukaista, että myös itsenäistymisvarojen maksuajankohta voi vaihdella nuoren yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. On myös tärkeää huomioida ne nuoret, joiden oikeus jälkihuoltoon on päättynyt ennen lain voimaantuloa. Heidän osaltaan käytössä ovat kaikki kunnan sosiaali‑ ja terveydenhuollon, toimeentulon turvaan, asumisen tukeen, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät palvelut ja tukijärjestelmät. Oleellisen tärkeää on, että kunnan on jatkossakin tuettava lasta ja nuorta itsenäistymisessä, vaikka hänellä ei ole subjektiivista oikeutta jälkihuoltoon. Myös näiden nuorten riittävistä palveluista ja tuesta on siis ehdottomasti pidettävä huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2019+8.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-16T19:52:09,2019-12-16T19:54:02,Hyväksytty,1.1 2019_84_1,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston tiedonanto  eduskunnalle  10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia, valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta. Keskustelu tiedonannosta päättyi 16.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat Arja Juvonen Lulu Ranteen kannattamana ja Petteri Orpo Päivi Räsäsen kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_84_2,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtioneuvoston tiedonanto  eduskunnalle  10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta>>>Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään Arja Juvosen ehdotuksesta Petteri Orpon ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_84_3,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp. Valtion vuoden 2020 talousarviota koskeva menettelytapa hyväksyttiin 13.12.2019 pidetyssä täysistunnossa ja mietintö pantiin pöydälle tämän päivän täysistuntoon. Nyt ryhdytään yleiskeskusteluun. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään 7 minuuttia. Tämän jälkeen valtiovarainministeri käyttää enintään 7 minuutin puheenvuoron. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Pääluokkakohtaiset yleiskeskustelut käydään edustajille jaetun erillisen aikataulun mukaan. Valtiovarainvaliokunnan jaostojen puheenjohtajat esittelevät mietinnön asianomaisen pääluokan osalta, jonka jälkeen ministereille varataan puheenvuoro ennen debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_84_4,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Herra puhemies! Näinä poliittisen myllerryksen aikoina talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa on kuitenkin sujunut määräajassa ja isommitta ongelmitta. Merkittävää on se, että tämän syksyn aikana talouden näkymät ovat jonkun verran parantuneet siitä, mitä ehdotusta esiteltäessä näytti tulevan. Talousarvioesityksen mukaan talouden ennustettiin kasvavan puolitoista prosenttia vuonna 2019, mistä sen arvioitiin hidastuvan yhteen prosenttiin ensi vuonna. Talouskasvua ylläpitää muun muassa kotimainen kulutus, jonka on arvioitu pysyvän vakaana, ja taloudelliset tutkimuslaitokset ovat arvioineet kehityksen samansuuntaiseksi. Pari viikkoa sitten julkaistujen Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella talouskasvu on ollut kuitenkin ennustettua myönteisempää, sillä bruttokansantuote kasvoi heinä—syyskuussa 2,2 prosenttia vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Myös vienti kasvoi yli viisi prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Valtiovarainministeriön uusi taloudellinen ennuste tulee valitettavasti vasta huomenna. Siitä olisi ollut hyvää sytykettä tähän keskusteluun. Talousarvioesityksessä arvioidaan työllisten määrän kasvavan ja työllisyysasteen nousevan 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Lokakuussa tänä vuonna työllisyysaste oli jo 72,7 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia. Tässä talousarvioesityksessähän esitettiin määrärahoiksi 57,7 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa enemmän kuin viime vuoden varsinaisessa talousarviossa. Menotasoa nostavat erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvät pysyvät menolisäykset sekä määräaikaiset tulevaisuusinvestoinnit. Myös eräät niin sanotut automaattitekijät, kuten ikäsidonnaisten valtion menojen kasvu, täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutuksen kompensaatio kunnille, näkyvät menojen nousuna tähän vuoteen verrattuna. Toisaalta hyvä työllisyystilanne alentaa työttömyysturvamenoja. Myöskään korkomenot eivät kasva vaan pikemminkin vähenevät. Verokertymän arvioidaan suhteellisen varovaisesti kasvavan 2,7 prosenttia ensi vuonna. Näillä matematiikan osilla talousarvioesitys jää noin 2,2 miljardia euroa alijäämäiseksi, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Tämäkin tietysti täytyy suhteuttaa kansainväliseen tilanteeseen ja verrokkiryhmään. Suomi edelleen on vähävelkaisimpien eurotalouksien joukossa. Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joilla talous saadaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti tasapainoon viimeistään vuonna 2023. Tämä edellyttää ennen kaikkea työllisyysasteen nostamista vähintään 75 prosenttiin. Lisäksi on jatkettava rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa ja parannettava talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja. Tästä 1,4 miljardin euron menojen kasvusta koko vaalikaudelle vuoteen 2020 kohdistuu noin 1,1 miljardia euroa, mikä osoitetaan muun muassa sosiaaliturvaan ja sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastopoliittisiin toimiin. Tällainen sosiaalinen linja on poikkeus, ja sen takia ehkä tässäkin on syytä muistuttaa, mitä kaikkea tuolla rahalla tehdään. Köyhyyden ja osattomuuden vähentämiseksi työttömyysturvan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet perutaan ensi vuoden alusta, perusturvaa korotetaan samoin ensi vuoden alusta noin 20 euroa ja lapsiperheiden toimeentulon turvaamiseksi elatustukea nostetaan, opintorahan huoltajakorotusta korotetaan, neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä korotetaan ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan siten, että lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet, ensi vuoden alusta. Eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi korotetaan pieniä eläkkeitä kansaneläke‑ ja takuueläkejärjestelmien kautta, ensi vuoden alusta takuueläkettä 50 ja kansaneläkettä pääsääntöisesti 34 euroa kuukaudessa, ja kautta linjan tehdään normaalit indeksitarkistukset. Tämä on merkittävä satsaus ja selvä linjanmuutos aikaisempaan. Pysyvät menolisäykset katetaan pääosin päätösperusteisin pysyvin lisätuloin ja uudelleenkohdennuksin, minkä lisäksi rahoituspohjaa vahvistetaan verotuksen kautta noin 700 miljoonalla eurolla. Verotusta koskevilla ratkaisuilla pyritään samalla edistämään ilmastotavoitteita sekä eriarvoisuuden vähenemistä ja tuloerojen pienenemistä. Nämä vaalikauden aikana toteutettavat kertaluontoiset enintään kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit ovat herättäneet keskustelua. Se on uudentyyppinen mekanismi, ja sen puitteissa on päätetty 1,4 miljardin euron investoinneista ja yhteiskunnallisesti tärkeistä kokeiluista vuosina 20—22. Näistä 0,75 miljardia euroa esitetään tässä tapauksessa hyväksyttäväksi vuodelle 2020. Näistä merkittävimmät investoinnit kohdistuvat ammatilliseen koulutukseen, perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen, luonnonhaittakorvauksiin sekä Business Finlandin avustuksiin yritysvetoista tutkimus‑, kehitys‑ ja investointipakettia varten. Valiokunta pitää näitä panostuksia perusteltuina ja korostaa, että ne antavat mahdollisuuden investointeihin, jotka lisäävät talouden potentiaalia tai edistävät merkittävien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Erityisen tarpeellisia ovat toimet, jotka kohdistuvat liikenneverkon, asumisen ja elinvoimaisen Suomen kehittämiseen sekä hiilineutraaliuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että hallitus on käynnistänyt työllisyydestä laajamittaisen valmistelutyön, jonka tavoitteena on kevääseen 20 mennessä laatia ehdotukset niistä toimenpiteistä, joilla työllisten määrä kasvaisi ensi vaiheessa 30 000:lla. Valiokunta painottaa toimien monipuolisuutta, sillä mikään yksittäinen uudistus ei kohenna työllisyyttä riittävästi, vaan tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Panostukset tutkimukseen, tieteeseen ja osaamiseen ovat Suomen menestymisen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin keskeinen edellytys. Valiokunta korostaa siksi hallitusohjelmaan sisältyvän tki-toimintaympäristön parantamista koskevan linjauksen toimeenpanoa. Kuten edellä viittasin, valiokunta korostaa myös, että hiilineutraaliuden saavuttaminen Suomessa vuoteen 35 mennessä edellyttää mittavia muutoksia kulutus‑ ja liikkumistapatottumuksiin. Tarvitaan poikkihallinnollisia, useille eri hallinnonaloille kuuluvia toimia ja erityisesti kierto‑ ja biotaloutta edistäviä ratkaisuja. Keskeistä on myös varmistua näiden toimenpiteiden johdonmukaisuudesta ja yhteensopivuudesta. Valiokunta pitää oleellisena myös, että yritystukijärjestelmää kehitetään valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi ja ilmastopoliittiset tavoitteet huomioivaksi. [Ben Zyskowicz: Nythän yritystukia lisätään! — Oikealta: Ympäristölle haitallisia! — Ben Zyskowicz: Nimenomaan niitä!] Kuntatalouden tilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna, ja myös kuluva vuosi näyttää huonolta. Tämä aiheutuu erityisesti aiemmin tehdyistä valtionosuuksien leikkauksista, minkä lisäksi kuntien menojen kasvu on ollut alkuvuodesta odotettua nopeampaa ja verotulojen kasvu ennakoitua vaimeampaa. Kuntien menoja ovat kasvattaneet erityisesti sote-menot, kun taas kuntien tuloverokertymä on jäämässä kuluvana vuonna noin 900 miljoonaa euroa alhaisemmaksi kuin keväällä arvioitiin. Valiokunta toteaa, että hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti julkinen talous on normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa tasapainossa vuonna 23. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös kuntatalouden tilanteen kohenemista. Työllisyyden paraneminen ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on keskeistä myös kuntatalouden kannalta, minkä lisäksi kuntien on toimeenpantava rakenteellisia uudistuksia sekä muita kuntataloutta vahvistavia toimia ja valtion tietysti niitä osaltaan tuettava. Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion menoja 40 miljoonalla eurolla, mikä kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen sekä ulkoilun ja luontomatkailun edistämiseen, ympäristönsuojeluun ja kansalaisjärjestöjen toimintaan. Valiokunta on lisännyt mietintöön myös kahdeksan pontta, joita en tässä lähde toistamaan. Lopuksi vain totean valtiovarainvaliokunnan päätösehdotuksen: eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset valtion talousarvioksi vuodelle 2020 näine muutoksineen, hyväksyy ehdotetut kahdeksan lausumaa, hylkää talousarvioaloitteet ja päättää, että vuoden 2020 talousarviota sovelletaan ensi vuoden alusta alkaen. Mietintöön liittyy kolme vastalausetta oppositiolta. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-17T10:04:06,2019-12-17T10:14:39,Hyväksytty,1.1 2019_84_5,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Va-kaus, ennustettavuus ja luottamus ovat hyvän yhteiskuntapolitiikan aihioita. Nämä asiat kuulostavat usein itsestäänselviltä, mutta ikävä kyllä politiikkaan on pesiytynyt pikavippikulttuuri, joka uhkaa pitkäjänteistä ja harkittua toimintaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tuloksia odotetaan heti. Liian usein on tärkeämpää se, miltä näyttää ja kuinka nopeasti asioita tehdään kuin se, mitä oikeasti tapahtuu. Näin ei saa olla. Suomella on oltava malttia sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin — talouspolitiikkaan, joka lisää hyvinvointia. Taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä. Kasvun ja työllisyyden paraneminen heikkeni jo edellisen hallituskauden lopulla, ja nyt kansainvälinen talous, brexit ja euroalueen kasvun hiipuminen tuovat lisää haastetta. Työllisten määrän arvioidaan vielä kasvavan, mutta hyvinvointivaltion tulevaisuus edellyttää vähintään 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä puolestaan edellyttää lisää työllisyystoimia, ja niitä hallitus parhaillaan valmistelee. Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää lisää ihmisiä. Oleellista on investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen, jotta pärjäämme kansainvälisesti. Investointeja budjetissa vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistot yli 200 miljoonaan euroon. Teknologiaan ja tuotekehitykseen panostetaan merkittävästi aiempaa enemmän. Tki-panos budjetissa on yli 2 miljardia ensi vuonna. Ei mitään pikkusummia. [Hannakaisa Heikkinen: Todella tärkeää!] Ja niillä on varmasti työllisyysvaikutusta. Työllisyyden vahvistaminen on kuitenkin vuosi vuodelta vaikeampaa, koska tuottavuusvaateet kasvavat, kansainvälinen kilpailu kiristyy ja työikäiset ikäluokat pienenevät. Osaavan työvoiman saatavuudesta uhkaa muodostua kasvun kapeikko. Siksi on tärkeää puuttua työvoiman saatavuuteen. Kuntakokeilun avulla nivotaan aikaisempaa paremmin yhteen terveys-, sosiaali-, koulutus- ja työvoimapolitiikkaa, nostetaan rakennetyöttömyyden puolelta ihmisiä työelämään. Palkkatuen parantamisella taas kompensoidaan työvoiman tuottavuutta työsuhteen alkuvaiheessa ja rohkaistaan yrityksiä palkkaamaan ihmisiä. Ammatillisella työvoimapoliittisella koulutuksella ja muuntokoulutuksella taas vahvistetaan nopeasti työvoiman osaavuutta ja sitä, että työpaikkoihin löytyisi osaavia tekijöitä. Hyvät kuulijat, Suomi ei pärjää massatuotannolla ja työn hintaa halpuuttamalla. Meidän on yksinkertaisesti tehtävä asioita entistä fiksummin. Siksi sosialidemokraateille on erityisen tärkeää, että budjetissa näkyy koulutuksen kunnianpalautus. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä ensi vuonna 350 miljoonaa lisäeuroa, ja ne tulevat tarpeeseen. Osaamisen resurssia parannetaan tutista tohtorinhattuun, ja vahvistetaan perusasioita, kuten esimerkiksi lukutaitoa. Me siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen, ja tästä muutoksesta on syytä olla ylpeä. Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa. Me kuljemme kohti maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuuden pidentämistä. Kyse on itse asiassa yhtä tärkeästä uudistuksesta kuin peruskoulun luomisessa aikanaan. Nykymaailmassa yhdeksän vuoden koulutuksella ei pärjää. Tarvitaan yksinkertaisesti enemmän. Kyse on tasa-arvoisesta elämisen alkutaipaleesta. Samaan sarjaan kuuluu myös subjektiivisen varhaiskasvatuksen palauttaminen täysimääräisenä jokaiselle lapselle. Elämä eriarvoistaa. Siksi on tärkeää, että lasten ja nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia parannetaan. Tasa-arvoa lisätään myös julkisia palveluita vahvistamalla ja eläkkeiden, perusturvan ja lapsiperheiden etuuksia parantamalla. Hyvinvointivaltion turvaverkot ovat rapistuneet, ja nyt niitä korjataan. Aktiivimallin purkaminen kuuluu tähän samaan kokonaisuuteen. Lisäksi tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltainen sosiaaliturvaremontti, joka lisää osallisuutta, poistaa köyhyyttä, kannustaa koulutukseen ja työhön. Kannattaa muistaa, että myös muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen, esimerkkinä budjetissa olevat panostukset mielenterveysstrategiaan ja nuorten ja lasten harrastuksiin. Mielenterveydenhäiriöt ovat nykyisin suurin työkyvyttömyyden syy. Jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi. Kaikki se, mitä teemme tai jätämme tekemättä ilmastopolitiikassa nyt, vaikuttaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Pieni osaava Suomi voi kehittää uutta ilmastoteknologiaa ja ratkaisuja, jotka vahvistavat maamme vientiä ja lisäävät työpaikkoja, ratkaisuja, jotka voivat hyödyntää muiden maiden toimia. Hiilivapaus tulee kuitenkin toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti siten, että koko Suomi pidetään mukana. Hyvät kollegat, hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä asioista. Uskon ja luotan eduskunnan enemmistön malttiin rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea, ja tähän työhön sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis ja kannattaa valtiovarainvaliokunnan mietintöä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-17T10:14:47,2019-12-17T10:21:41,Hyväksytty,1.1 2019_84_6,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Pihtiputaanmummo ja jämsänäijä kyselevät ihmeissään, missä viipyvät 0,7:n hoitajamitoitus, hoitotakuu, 1 000 lääkäriä ja 4 000 hoitajaa. Peruspalveluministeri Kiuru, te lupasitte Ylen aamu-tv:ssä 3.7. tänä vuonna näistä esityksiä tämän syksyn aikana. Onko lupauksillenne käynyt samoin kuin vappusatasellenne ja vasemmistoliiton 101 euron opintorahan korotukselle? Katteettomia lupauksia. [Jukka Gustafsson: Siihen vastattiin jo eilen!] Näiden sijaan hallitus lisää miljoonilla puoluetukia ja jatkaa kaikkien 83 poliittisen avustajansa palkkausta. Niitähän perusteltiin EU-puheenjohtajuudella. Hallitus ei ole huomannut, että puheenjohtajuus päättyy vuodenvaihteessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Perussuomalaiset vaatii leikkauksia kaikkiin poliittisen toiminnan määrärahoihin ja poliittisten suojatyöpaikkojen karsimista. Moitimme myös vaalilupausten pettämistä. Arvoisa puhemies! Talousarvion voi tiivistää näin: kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy. Suomen Pankki julkisti 20 minuuttia sitten talousennusteensa. Sen mukaan 2021 vuonna talouskasvu on 1,1 prosenttia ja 2022 vuonna 1,3 prosenttia, eli se hidastuu. Suomen Pankki toteaa katsauksessaan: ”Kuluttajien luottamus on heikentynyt jyrkästi.” Ja edelleen: ”Työmarkkinat jäähtyvät, kun talouskasvu hidastuu ja työn kysynnän kasvu heikentyy.” Ensi syksynä pitäisi olla 30 000 työpaikkaa lisää, mutta talousarvio tuhoaa eduskunnan tietopalvelun mukaan 5 000 työpaikkaa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Julkisen talouden tasapaino pitäisi saavuttaa vuonna 23, mutta talousarvio kasvattaa alijäämää 2,2 miljardilla. Hallituksen kaksi päätavoitetta siis karkaavat saavuttamattomiin. Tämä tietää seuraavalle hallitukselle vaikeita päätöksiä vuoden 2015 kevään tapaan. Silloin olimme katastrofin partaalla. Nykypolitiikalla tämä toistuu vuonna 23. Hallitus ulkoisti työllisyyspolitiikkansa seitsemälle työryhmälle. Niissä ei ole puoleen vuoteen saatu aikaan muuta kuin kuntakokeilun jatkaminen. Hallitus alistuu etujärjestöjen orjaksi ja saamattomuuteen. Talouden tasapainotus ja työllisyystavoite ovat erittäin tärkeitä, mutta toimenpiteet puuttuvat. Ottakaa vastuu, ministerit. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta varoitti jo viime keväänä, että hallituksen työllisyystavoite lähes väistämättä johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin. Tällä tiellä ollaan. Jo ensi syksynä umpikuja uhkaa. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä varoitetaan, että ”julkiseen talouteen ei synny sellaista liikkumavaraa, jolla voidaan varautua tuleviin taantumiin ja väestön ikääntymisestä aiheutuviin mittaviin menopaineisiin”. Tämä varoitus on syytä ottaa vakavasti. On huolestuttavaa, että hallitus ottaa velkaa ja myy valtion omaisuutta ja käyttää näitä varoja kulutusmenoihin. Näin tekee vain hullu mies Huittisista ja Marinin—Kulmunin vasemmistohallitus: syövät enemmän kuin tienaavat. [Paavo Arhinmäki: Vaisu puhe!] Miksi hallitus ei ole puuttunut edes kohtaanto-ongelmaan jo nyt? Esimerkiksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrä romahtaa ensi vuonna. Muuttotukeen löytyy hyvin niukasti rahaa. Yritysten poisto-oikeuksia helpotetaan hyvin rajatusti. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot jäävät riittävää rahoitusta vaille. Hallitus lupaa palkkatukea, mutta se sopii vain vajaatyökykyisille. Muutoin se on kallis keino ja syrjäyttää aitoja työpaikkoja. Korot ovat nollassa, mutta siitä huolimatta investoinnit ovat jäissä. Syy on luottamuksen puute, joka kohdistuu punavihreään hallitukseen. Se palautuu vain teoilla, ei tyhjillä lupauksilla. Perussuomalaiset vaatii pikaisia yritys- ja työllisyystoimenpiteitä. Julkistamme pian oman yli 80 kohdan työllisyystoimenpideohjelman työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Palaamme siihen myöhemmin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset vaatii realistista ilmastopolitiikkaa. Se pitää suhteuttaa ongelmaan. Suomen päästöt ovat noin 1,1 promillea globaaleista päästöistä. ”Saastuttaja maksaa” on perussuomalaisten linja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Hallitus panee ilmastopolitiikkansa raskaimmin maaseudun vähävaraisten ihmisten sekä autoilijoiden ja yrittäjien maksettavaksi. [Välihuutoja oikealta — Maria Guzenina: Heinäsirkat!] Sama intoilu uhkaa johtaa maailman puhtaimman tuotannon siirtymiseen niihin maihin, joissa ei päästöistä välitetä. Hiilitulleja peräänkuulutamme. Historian rajuin kuntatalouden kriisiytyminen on johtamassa jopa 2—5 prosenttiyksikön veroprosentin kiristyksiin, velanoton kasvuun, yt-neuvotteluihin, irtisanomisiin ja muun muassa vanhuspalvelujen ja koulupalvelujen heikkenemiseen. Perussuomalaiset vaatii hallitukselta kiireesti kuntien tehtävien uudelleenarviointia, kunta—valtio-suhteen uudistamista ja valtiolta lisärahaa kuntapalveluihin. Myös aluepolitiikkaa on tehostettava. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistumiskehitys on katkaistava. Tuemme lisäyksiä koulutukseen, perusturvaan ja eläkkeisiin. Sen sijaan polttonesteiden veron 250 miljoonan euron korotus lyö rajusti päin työllisyyttä, yrittäjyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Isku on pahin maaseudun vähävaraisille ihmisille. Muistutamme, että hallitus kiristää talousarvioehdotuksensa mukaan kokonaisveroastetta ensi vuonna 0,3 prosenttiyksiköllä. Kuntaveron ja maksujen korotukset tulevat vielä tähän päälle. Pieni- ja keskituloisen palkan- tai eläkkeensaajan käytettävissä oleva rahamäärä ei ensi vuonna kasva. Tämä on kohtuutonta vähävaraisia kohtaan. Arvoisa puhemies! Esitämme leikkauksia tehottomiin elinkeinotukiin — emme kuitenkaan maataloustukiin, joita EU rajusti leikkaa. Presidentti Mauno Koivisto totesi aikanaan, että valtio, jonka vaihtotase on negatiivinen ja joka velkaantuu, ei voi antaa vastikkeetonta rahaa ulkomaille. [Antti Kurvisen välihuuto] Kun näin nyt on, esitämme leikkaus-ta näihin määrärahoihin sosiaalidemokraattisen Koiviston neuvon mukaan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vastalauseessa on 192 lausumaehdotusta. Ne ja määrärahaesityksemme ovat sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia ja kansallista etuamme kestävästi edistäviä lisäyksiä ja vähennyksiä sekä toimenpiteitä. [Maria Guzenina: 700 miljoonaa!] ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-17T10:21:46,2019-12-17T10:29:20,Tarkistettu,1.1 2019_84_7,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit, hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Ihmiset odottavat työtä. Monelle perheelle olisi ollut odotettu joululahja saada työtä isälle tai äidille. Sitä ei näytä tämä joulu tuovan eikä ensi vuosikaan. Kokoomus on huolissaan siitä suunnasta, mihin Marinin hallitus on perinnöksi saamallaan ohjelmallaan ja ensi vuoden budjetillaan maatamme viemässä. Kokoomuksen välikysymykseen kaatuneen Rinteen hallituksen perintö oli huono ja pesä velkainen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Sitä ei olisi pitänyt ottaa sellaisenaan uuden hallituksen vastaan. Nyt olisi ollut mahdollista ja olisi pitänyt tehdä myös ulkopuolisten asiantuntijoidenkin vaatimia ja esittämiä korjauksia. Te, arvoisa hallitus, ette tätä halunneet. Meistä ja myös lukuisista asiantuntijoista se olisi ollut välttämätöntä. Teille tarjottiin mahdollisuutta korjata ja täsmentää talous- ja työllisyyspolitiikkaanne hallituksen vaihtuessa, mutta te ette tähän tarttuneet. Arvoisa puhemies! Kokoomus on julkaissut oman vaihtoehtonsa. Se osoittaa, että nykyiselle politiikalle on olemassa vaihtoehto, joka on itse asiassa sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, reilumpi ja aidosti kasvua ja työllisyyttä tukeva, Suomelle ja suomalaisille parempi. Kokoomus tekisi suuremmat panostukset koulutukseen ja osaamiseen. Kokoomus ei palkkaisi opettajia vain vuodeksi kerrallaan vaan muuttaisi hallituksen kertaluontoiset panostukset pysyviksi. Ei lisäopettajien tarve rajoitu vain yhteen vuoteen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Me myös pääomittaisimme yliopistoja ja ammattikorkeakouluja miljardilla eurolla. Ihan kohtuullisellakin tuotto-odotuksella se toisi vuositasolla tästä tulevaisuuteen noin 50 miljoonaa korkeakouluille lisää. Me käyttäisimme valtion omaisuutta siis vastuullisesti, emme parissa vuodessa perintöämme pois tuhlaten. Arvoisa puhemies! Samaa kokoomuksen vastuullista linjaa osoittaa se, että me rahoittaisimme pääradan ja Turun tunnin junan rakentamista jo ensi vuonna, ja myös itäradan suunnittelu saataisiin liikkeelle. Meillä on näihin isoihin liikennehankkeisiin kestävä kolmen miljardin rahoitus. Niillä vahvistettaisiin talouttamme, torjuttaisiin ilmastonmuutosta sekä helpotettaisiin suomalaisten arjen sujuvuutta. Arvoisa puhemies! Ihmiset ovat huolissaan huomisesta, eivätkä nämä teidän toimenne, arvoisa hallitus, lisää luottamusta tai vähennä epäluottamusta. Esimerkiksi peruspalveluministeri Krista Kiuru puhuu kauniisti terapiatakuusta ja toistelee tahtotilaa ja huolta. Ongelma on se, että Kiurun ja hallituksen tahtotila ei muutu tarvittavaksi 35 miljoonan euron määrärahaksi, jonka terapiatakuu toteutuakseen vaatisi. Ei nuorten mielenterveyspalveluita saada kuntoon ilman rahaa ja resursseja. Eduskunta pääseekin äänestämään vielä ennen joulua myös terapiatakuusta, ja silloin näemme, ketkä ovat sanojen lisäksi myös teoin nuorten ja mielenterveyden puolella. Vanhustenhoitoakaan ei saada kuntoon pelkillä puheilla. Tarvitaan lisää rahaa ja lisää hoitajia. Hallituksen esittämä 5 miljoonaa euroa hoitajamitoituksen toteutukseen on täysin riittämätön. Kokoomus esittääkin 150 miljoonan euron rahoitusta, jolla saataisiin ensi vuonna tuhat hoitajaa kotipalveluihin, tuhat hoitajaa ympärivuorokautiseen asumiseen, eli oltaisiin vahvasti 0,7:n hoitajamitoituksen tiellä. Eduskunta äänestää myös vanhustenhoidon kuntoon laittamisesta vielä ennen joulua. [Hannakaisa Heikkinen: Mistä ne hoitajat tulee?] Myös turvallisuuslupauksenne te, arvoisa hallitus, petätte. Kokoomus esittää tarvittavan 55 miljoonan määrärahan siihen, että ensi vuonna voidaan mennä kohti tuota 8 000:ta poliisia, eli tuhat poliisimiestä ja -naista lisää. Mutta silloin kun te, arvoisa hallitus, teette oikein, kokoomus tukee sitä ja antaa kiitosta. Kokoomus tukee lapsilisien korotuksia, opiskelijoiden aseman vahvistamista ja myös pienimpien eläkkeiden — takuueläkkeen 50 euron ja kansaneläkkeen 34 euron — korotuksia. Ne tulevat enemmän kuin tarpeeseen. Sen sijaan me emme leikkaisi kotitalousvähennystä vaan parantaisimme sitä ikäihmisille. Emme myöskään korottaisi bensan ja dieselin hintaa. Meille ei myöskään käy hallituksen linja, jossa lukuisien työssäkäyvien suomalaisten verotuksen annetaan kiristyä. Me keventäisimme kaikkien työssäkäyvien ja eläkeläisten verotusta. Miten kokoomuksen vaihtoehdossa on varaa näihin suurempiin hyvinvointia ja kasvua lisääviin satsauksiin ja investointeihin? Meillä on siihen asiantuntijoiden vahvistamat keinot ja uudistukset, joilla Suomeen saataisiin 60 000 uutta työpaikkaa. Kokoomuksen lista osoittaa, ettei hallituksella ole pulaa tepsivistä työllisyystoimista vaan rohkeudesta ja kyvystä toteuttaa niitä. [Pia Viitasen välihuuto] Arvoisa puhemies! Jos ette, arvoisa hallitus, meitä halua kuunnella, pitää kysyä, miksi ette kuuntele Euroopan komissiota ja Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää. Molemmat ovat huolissaan teidän toimistanne ja toimimattomuudestanne. IMF on todennut, että teidän toimin ei maamme talous ole tasapainossa vuonna 2023. Mitä tässä tilanteessa tekee keskusta? Keskusta ilmoittaa, että pilkkuakaan ei tarvitse hallitusohjelmassa muuttaa. Ehkä ensimmäistä kertaa historiassa meillä on hallitus, joka esittelee työttömyyttä lisäävän budjetin. Siis hallituksen toimet eivät paranna työllisyyttä vaan asiantuntijoiden arvion mukaan lisäävät maahamme työttömyyttä. Kateeksi ei käy teitä, arvoisa uusi työministeri Haatainen, teidän työnne entisestään vaikeutuu. Kateeksi ei käy myöskään uutta valtiovarainministeriä, Katri Kulmunia. Saatte perinnöksi Rinteen hallituksen velkaisen pesän, talousarvion, joka lisää velkaa ja laskee työllisyyttä. Tätäkö on se teidän peräänkuuluttamanne uuden sukupolven punamulta? [Välihuutoja] Tätä menoa te, arvoisa valtiovarainministeri Kulmuni, saatte ulkopuolisen pesänselvittäjän, jos ette ota asiantuntijoiden huolia vakavasti. Me kokoomuksessa emme voi katsoa vierestä, kun maamme talous ja työllisyys menevät huonompaan suuntaan. Olemme esittäneet hallituksen vastuuttomalle politiikalle vastuullisen vaihtoehdon, joka olisi Suomelle ja suomalaisille hallituksen esitystä parempi. Arvoisa puhemies! Lopuksi teenkin vastalauseen 2 mukaisen epäluottamuslauseen: ”Eduskunta toteaa, että hallitus ei osoita sitoutumistaan hallitusohjelmaan kirjattuihin talouspolitiikan tavoitteisiin. Keskeisiä tavoitteita 75 prosentin työllisyysasteesta sekä julkisen talouden tasapainosta voidaan pitää kannatettavina. Ongelma on, että hallitukselta puuttuvat konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen tavoitteena on ottaa vähemmän velkaa ja nostaa työllisyyttä. Ensi vuoden talousarvioon sisältyvät toimet kuitenkin lisäävät velkaa ja laskevat työllisyyttä. Hallituksen toiminta ei herätä luottamusta ja uskoa siihen, että hallitus on tosissaan tavoittelemassa julkisen talouden tasapainoa ja korkeampaa työllisyyttä. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-17T10:29:25,2019-12-17T10:37:10,Hyväksytty,1.1 2019_84_8,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt politiikkaa, jolla mahdollisimman monelle ihmiselle saadaan töitä ja joka antaa turvaa yhteiskuntamme heikompiosaisille. Nämä ovat sekä keskustan eduskuntaryhmän että uudelleen järjestyneen hallituksen tärkeimmät tavoitteet. Työllistävämmän ja tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen on myös valtion ensi vuoden budjetin päälinja. Arvoisa puhemies! Työpaikat syntyvät myös tulevaisuudessa ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Budjetilla parannetaan osaltaan näiden yritysten toimintaedellytyksiä niin, että ne voivat pärjätä ja kasvaa. Toteutamme esimerkiksi investointien tuplapoistot, vahvistamme Business Finlandin voimavaroja, kokeilemme ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea ja lisäämme yritysten neuvontaa työsuhdeasioissa. Selvitämme uutta tutkimusyhteistyökannustinta yritysverotukseen. Lisäksi helpotamme pulaa osaavista ammattilaisista lisäämällä opettajia ammatilliseen koulutukseen. Myös muuntokoulutusta lisätään. Työllistäviä ratkaisuja tarvitaan lisää. Budjettiriihen yhteydessä linjattiin muun muassa, että hallitus valmistelee lainsäädännön työttömän yksilöllisen työnhaun tueksi. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluja uudistetaan siten, että palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan. Keskustan eduskuntaryhmä tähdentää, että kolmikannalla on ensi keväänä näytön paikka työllisyystoimien aikaansaamisessa. Viime kädessä hallitus ja eduskunta kantavat vastuun tarvittavista ratkaisuista työllisyyden parantamiseksi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella talouskehitys on ollut ennustettua myönteisempää tänä syksynä. Itsestään Suomen talous ei kuitenkaan kasva eikä työllisyys kohene. Vastuunkantoa yhteisen isänmaan puolesta tarvitaan nyt paitsi hallituksessa ja eduskunnassa myös työmarkkinoilla. Arvoisa puhemies! On ollut tietoinen valinta, että käytämme talouden liikkumavaraa esimerkiksi perusturvan parantamiseen mittavien veronalennusten sijaan. Kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Lapsiperhe- ja eläkeläisköyhyys ovat yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia. Parannamme pienimpiä eläkkeitä. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla kuukaudessa. [Timo Heinonen: Se on oikein!] Korotukset koskevat yli 600 000:tta eläkeläistä. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat ensi vuoden alussa, ja myös opiskelevien vanhempien toimeentuloa helpotetaan korottamalla opintotuen huoltajakorotusta. Korotamme pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja. Jatkamme työtä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja ehdotamme, että jatkossa syntyvyyden vähenemisestä koituva laskennallinen säästö lapsilisiin pidetään lapsilisämomentin sisällä ja kohdistetaan lyhentämättömänä lapsilisien korottamiseen. Maltilliset veronalennukset kohdennamme pieni- ja keskituloisille suomalaisille. Ansiotason nousua ja inflaatiota vastaavat taulukkotarkistukset tehdään kaikkiin tuloluokkiin. Näin kompensoidaan valmisteverojen, kuten polttoaineiden veronkorotusten vaikutuksia. [Toimi Kankaanniemi: Siihen se sitten meneekin!] Arvoisa puhemies! Oikeisto-opposition esittämien vaihtoehtobudjettien perusteella voi sanoa, että sekä perussuomalaisten että kokoomuksen johdolla politiikka olisi kovin toisenlaista. [Oikealta: Kyllä!] Se olisi kovaa, kylmää ja kahtia jakavaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kokoomuksen arvomaailma kiteytyy ehdotukseen, jonka mukaan työttömien eläkekertymä lakkautettaisiin, jotta kaikista hyvätuloisimmille voitaisiin antaa mojova veronkevennys. [Vasemmalta: Ohhoh!] Tämä on poikkeuksellisen härski ehdotus jopa oikeiston mittapuulla. Perussuomalaisten vaihtoehdolla ei ole taloudellista uskottavuutta, koska sen perusasia eli luvut eivät ole kunnossa. Arvoisa puhemies! Keskustan linja on aina ollut koko Suomen tasapainoinen kehittäminen. Tämä näkyy myös budjetissa. Teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen ja rakentamiseen tulee lisää rahaa. Poliisien määrää lisätään koko maassa. Maa- ja metsätalouden kannattavuutta parannetaan samalla, kun huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Esimerkiksi vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma Metso saa lisää rahaa. Rahoitusta osoitetaan myös luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksiin, uusiin luomusitoumuksiin, Makeran pääomittamiseen ja biokaasuun. Budjetissa tunnistetaan ja tunnustetaan toden teolla ensimmäisen kerran niin sanottujen seutukaupunkien merkitys Suomen pärjäämiselle. [Timo Heinonen: Se on hyvä!] Esimerkiksi kovia viime vuosina kokenut Savonlinna saa tuntuvasti uusia koulutuksen aloituspaikkoja. [Jukka Gustafsson: Erinomaista!] Hallituksen päätökset vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna. Hallitus korvaa ohjelmansa mukaisesti päätöksistään aiheutuvat rasitukset kunnille täysimääräisesti. Silti kuntien väliset erot ovat yhä kasvussa. Kuntien tulot ja menot eivät ole tasapainossa, ja suurin yksittäinen selittävä tekijä on kasvussa olevat sote-menot. Siksi kenelläkään tässä salissa ei voi olla enää epäselvyyttä siitä, että sote-uudistuksen toteutuminen on välttämätöntä. Sille toivoisin myös opposition tukea. Kannustaisin hallitusta pohtimaan keinoja kuntien talouden vahvistamiseen myös lyhyellä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Viiden hallituspuolueen yhteisenä tavoitteena on eheämpi Suomi. Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa valtion ensi vuoden budjetille. [Hälinää — Välihuutoja]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-17T10:37:21,2019-12-17T10:44:31,Hyväksytty,1.1 2019_84_9,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Edustaja Suomelalla on puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_10,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensi vuonna alkaa uusi vuosikymmen ja sitä myötä uusi aikakausi. Siksi on ollut hienoa nähdä, että Suomi ja pääministeri Marinin hallitus ovat nousseet kansainvälisesti juhlituksi esimerkiksi siitä, mitä uuden aikakauden politiikka voi parhaimmillaan olla. Olennaisinta kuitenkin on, että tämä edelläkävijyys näkyy rohkeutena tarttua käytännön toimiin. Tasa-arvo ei nimittäin ole pelkkiä juhlapuheita. Tarvitaan myös uskallusta tunnistaa epäkohtia ja puuttua niihin, vaikka se vaatisi erittäin epämiellyttävien asioiden tuomista julki. [Välihuutoja] Joka kolmas suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana väkivaltaa, ja seksuaalisen häirinnän kohdalla luku on vielä järkyttävämpi: 80 prosenttia. Sukupuolittunut väkivalta onkin yksi Suomen suurimmista ongelmista. Tämän hallituksen tavoite on, että yksikään väkivaltaa kokeva ei jää yksin. Se vaatii niin lakien uudistamista kuin kunnon lisäpanostuksia käytännön työhön, ja niin tämä hallitus tekee jo tästä ensimmäisestä budjetista lähtien. Turvakoteja ja seksuaalirikosten uhreja auttavia tukikeskuksia perustetaan tällä hallituskaudella ennätystahtiin. Auttaviin puhelimiin ja muihin matalan kynnyksen palveluihin panostetaan. [Mika Niikon välihuuto] Yhdenkään ihmisen ei pidä joutua kuuntelemaan varatun numeron piippausta hädän hetkellä. Samalla poliisien määrää lisätään ja kaikkien viranomaisten osaamista yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusasioissa kehitetään. Myös päiväkotien ja koulujen yhdenvertaisuus- ja seksuaalikasvatukseen panostetaan, jotta jatkossa jokainen osaa suojella omia ja muiden rajoja. Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuus vaatii toimia politiikan jokaisella osa-alueella. Tiedossa on, että juuri tytöt, naiset ja vähemmistöt kärsivät kaikista eniten kriiseistä, oli kyse sitten ilmastokatastrofista tai sodasta. Siksi tasa-arvoa, ilmastotoimia ja rauhaa ei voi erottaa toisistaan. Juuri vakaan ja turvallisen tulevaisuuden tähden tämän hallituksen tärkein tavoite on rakentaa maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Viime viikon surullisenkuuluisaksi kääntynyt Madridin ilmastokokous vain vahvistaa Suomen ja Euroopan merkitystä ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Kun suurvaltojen johto kääntyy kohti itsekästä ja lyhytnäköistä oikeistopopulismia, meidän on noustava entistä vahvemmaksi vastavoimaksi puolustamaan maapallon pitämistä elinkelpoisena. Me emme saa antaa tämän maailman bolsonarojen ja trumpien pilata lasten tulevaisuutta. [Välihuutoja] Aikaa ei ole hukattavaksi. Ilmastonmuutos ei ole jossain hamassa tulevaisuudessa, vaan sen vaikutukset näkyvät jo nyt. [Sari Sarkomaa: Missä ne toimet sitten viipyvät?] Australiassa roihuavat valtavat maastopalot, Venetsian upeat maailmanperintökohteet uhkaavat hukkua Välimereen, Lähi-idässä vesi ja viljelymaa loppuvat kesken jo pitkään pahentuneen kuivuuden ja aavikoitumisen tähden, mikä kiihdyttää alueen konflikteja. Tämä näkyy kipeällä tavalla esimerkiksi Syyriassa. Siksi ilmaston elinkelpoisuudesta huolehtimisella on yhä keskeisempi rooli sotien ennaltaehkäisyssä, mikä lienee tämän salin jaettu tavoite. Se on sitä paljon puhuttua paikan päällä auttamista. Samalla ei pidä unohtaa, että juuri pohjoinen luonto on ilmastonmuutokselle kaikista haavoittuvaisinta. Maapallon keskilämpötilan nousu voi johtaa jopa kolminkertaiseen lämpenemiseen arktisella alueella. Uhattuna on paitsi Lapin ainutlaatuisen kaunis luonto myös matkailu ja kaikki muut säällisestä säästä riippuvaiset elinkeinot. Tämän kehityksen pysäyttämisessä on Suomen otettava aktiivinen rooli. Näin toimimme ilmastokokouksissa ja näin toimimme myös kotimaassa. Suomen luontoa ei suojella missään muualla kuin täällä, ja siksi hallitus tekee historiallisen sadan miljoonan panostuksen luonnonsuojeluun. Lisäksi valtiovarainvaliokunta esittää lisäpanostusta luontomatkailuun ja kansallispuistojen kunnossapitoon, jotta yhä useampi pääsee nauttimaan maamme upeista luontokohteista. Ilmastotoimia tämä hallitus tekee ensi vuonna 2 miljardin euron edestä, kuten budjettimietinnön alussa kuvataan. Me investoimme raiteisiin, pyöräteihin sekä niin kotien kuin yritysten energiaremontteihin. Muutos kohti hiilineutraalia taloutta ei nimittäin tapahdu yhdellä suurella loikalla vaan miljoonin pienin askelein. Siksi on syytä varmistaa, että jokainen eteenpäin astuva saa vanhan tilalle jotain uutta, mielellään jotain parempaa. Muutos ei nimittäin ole sama asia kuin luopuminen. Siksi ilmastotoimet kulkevat käsi kädessä hyvinvointivaltion kehittämisen kanssa. Perusturvaa korotetaan, pienituloisten verotusta kevennetään, sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään ja koulutukseen panostetaan. Näin varmistetaan, että kaikki pysyvät mukana muutoksessa. Hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminen on haastavaa mutta ei mitenkään mahdotonta. Maailman parhaiden yhteiskuntamallien rakentamiseen on Suomessa pystytty ennenkin, ja se on tehty nimenomaan vaikeina aikoina. Nykymuotoinen hyvinvointivaltio rakennettiin kahden maailmansodan raunioille. Samalla se kuitenkin rakennettiin myös halvan fossiilisen energian varaan. On täysin selvää, että tämä aika on ohi. Jopa Yhdysvaltain kovimmat kapitalistit vetävät rahojaan pois fossiilitaloudesta. He eivät tee sitä hyvää hyvyyttään, vaan koska helposti hyödynnettävät ja halvat fossiiliset polttoaineet alkavat loppua. Fossiilitalouden riskit ovat yksinkertaisesti liian kovat ainakin institutionaalisille sijoittajille, kuten tahoille, jotka hallinnoivat tuhansien ihmisten eläkevaroja. Samalla esimerkiksi raideinvestoinnit ja uusiutuva energia tarjoavat vakaan ja houkuttelevan sijoituskohteen. Tätä finanssitalouden murrosta ei ole syytä vähätellä. Samalla on kuitenkin selvää, että nykymallinen fossiilikapitalismi ei korjaa itse itseään riittävän perusteellisesti tai nopeasti. Talouden rakenteiden korjaaminen vaatiikin sekä kasvavaa yritysvastuuta että määrätietoista politiikkaa. Saastuttaminen aiheuttaa suoraa haittaa, jolle on asetettava selkeä hintalappu. Ei voi olla niin, että yhteistä ilmastoa saa pilata ilmaiseksi. Vielä vähemmän hyväksyttävää on saastuttamisen tukeminen uusia ratkaisuja kehittävien yritysten kustannuksella. Siksi tämä hallitus uudistaa koko verojärjestelmän ja käy läpi etenkin yritystuet tarkalla kammalla. Saastuttamisen sijaan on tuettava uusien ratkaisujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta. Talouden rakenteita on muutettava, koska ei ole kestävää valaa hyvinvointivaltion pohjaa auttamatta vanhanaikaisille ja saastuttaville toimintatavoille. Kaiken on muututtava, sillä kuolleella planeetalla ei ole sen koommin velkakelloja kuin hyvinvointivaltioitakaan. Nyt on kiire varmistaa, että maapallo on elinkelpoinen vielä neljänkymmenen vuoden kuluttua, silloin kun tänä syksynä koulunsa aloittaneet lapset yltävät tämän salin keski-ikään eli 47 ikävuoteen. Maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminen ei tapahdu helposti, hätäisesti tai ilmaiseksi, mutta silti se on tehtävä. Tämä budjetti on vasta alkua, ja tällä tiellä meidän on jatkettava, jotta 2020-luvusta tehdään se vuosikymmen, kun maailma kääntyy vihdoinkin kestävän kehityksen tielle. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-17T10:44:45,2019-12-17T10:51:55,Tarkistettu,1.1 2019_84_11,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Viikon päästä Suomi alkaa rauhoittua joulun viettoon ja uusi vuosi lähestyy. Kun parin viikon päästä vuosi vaihtuu, tulee myös tämän hallituksen ensimmäinen budjetti voimaan. Ensimmäinen tammikuuta 2020 alkaen Suomessa muuttuu moni asia. Me lupasimme kevään vaaleissa parantaa suomalaisten arkea ja näin myös teemme. Lapsilisät, yksinhuoltajakorotus, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja opintotuen huoltajakorotus nousevat kaikki heti vuodenvaihteen jälkeen. [Toimi Kankaanniemi: Entä se opintotuki?] Myös pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Yhteensä yli 600 000 eläkeläistä saa enemmän eläkettä joka kuukausi. Tämä turvaa eläkkeensaajien toimeentuloa, vähentää köyhyyttä ja osattomuutta. Meidän on yhdessä, askel kerrallaan kyettävä purkamaan ihmisten ja alueiden välistä eriarvoisuutta, rakennettava tasa-arvoista ja yhdenvertaista maata, jossa jokainen ihminen voi kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus haluaa rakentaa luottamusta ja tulevaisuudenuskoa myös työllisyyspolitiikallaan. Ihmisiä kyykyttänyt aktiivimalli jää 1. tammikuuta vihdoin historiaan. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei vähennetä leikkaamalla pitkäaikaistyöttömiltä, vaan suuntaamalla voimavaroja palveluihin ja koulutukseen. Erityisesti nuorten ja yli 50-vuotiaiden työttömien työllistymisen varmistaminen vaatii meiltä jokaiselta valmiutta palveluiden kehittämiseen ja myös asenneilmaston muutokseen. Niin nuorille, kuin vanhemmillekin työttömille on kyettävä rakentamaan toimivat polut työelämään ja inhimilliseen toimeentuloon. Ketään ei saa, eikä ole myöskään varaa, jättää yhteiskunnan ulkopuolelle. TE-toimistojen toimintamenoihin varataan ensi vuonna 197 miljoonaa euroa. 25 miljoonalla lisäeurolla voimme parantaa yksilöllisiä palveluita ja yhteistyötä työnantajien kanssa. Lisäksi uudistetaan muun muassa palkkatukijärjestelmä, toteutetaan työkykyohjelma ja kuntakokeilut. Edellisen oikeistohallituksen keppilinja vaihtuu nyt kestävään työllisyyspolitiikkaan. Kannusteet ihmisten työllistämiseen voivat olla myöskin positiivisia. Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen ja ylpeä siitä, että tämä hallitus panostaa lapsiin ja nuoriin. Tämä on erityisen tärkeää, kun tilastot osoittavat, että lapsiperheiden köyhyys on kasvanut jo useamman vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan jopa 150 000 suomalaislasta elää köyhyydessä. Tämä on 150 000 suomalaislasta liikaa. Panostukset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ovat aivan keskeisiä, jotta voidaan katkaista tämä periytyvän köyhyyden kierre ja taata kaikille suomalaislapsille yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!] Tämä hallitus pienentää ensi vuonna ryhmäkokoja päiväkodeissa. Samalla palautetaan kaikille lapsille oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, mikä on vanhempien työllisyystilanne. Arvoisa puhemies! Panostukset kasvatukseen ja oppimiseen ovat myös investointeja tulevaisuuteen. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Suomen tärkein kilpailuvaltti on korkea osaamistaso. Tämä tulee korostumaan entisestään, kun teknologia tulevaisuudessa kehittyy nopeammin ja nopeammin. Siksi investoinnit osaamiseen ovat aivan keskeisiä Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Koulutusleikkausten jäljiltä töitä riittää. Edellisellä kaudella opetuksesta ja koulutuksesta leikattiin yksinään 940 miljoonaa euroa. Tämä oli todella lyhytnäköistä politiikkaa. Suomalaisen peruskoulun vahvuutena on pitkään pidetty sitä, että se takaa kaikille, kaikille suomalaisille, tasavertaiset mahdollisuudet taustasta huolimatta. Nyt tuoreimman Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat, että taustan vaikutus lukutaitoon ja oppimistuloksiin näyttää voimistuvan. Siksi on tärkeää, että hallitus käynnistää ensi vuonna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman. Meidän pitää kaventaa ja ennaltaehkäistä oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen tukea ja kehittää lukutaitoa. Ensi vuoden budjetti tuo myös lukioille ja ammattikouluille lisäresursseja. Ammatillinen koulutus saa ensi vuonna 100 miljoonaa euroa uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Koulutusleikkausten aika on ohi. Me panostamme kaikkien yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun. Näin vähennämme eriarvoisuutta ja luomme pohjan hyvinvoivalle Suomelle, jossa elinikäinen oppiminen mahdollistuu muuallakin kuin juhlapuheissa. Arvoisa puhemies! Viimeisenä muttei vähäisimpänä haluan nostaa esille sen, että Suomen ja suomalaisten hyvinvointi linkittyy tiiviisti yhteen myös luonnon hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden turvaamisen kanssa. Siksi luonnonsuojelurahoja korotetaan yhteensä 100 miljoonalla eurolla heti vuoden 2020 alusta. Tulemme muun muassa elvyttämään vaelluskalakantoja, toteutamme vesiensuojeluohjelman, kunnostamme perinneympäristöjä ja vahvistamme myös luontomatkailun edellytyksiä. Ja jotta siellä Korvatunturilla olisi myös jatkossa lunta talvisin, jatkamme ensi vuonna toimintaamme hiilineutraalin Suomen edistämiseksi. Siihen rakentuu moninaisesti niin raaka-aineiden resurssiviisas käyttö kiertotalouden toimintamalleja hyödyntäen kuin uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja työpaikkojen luonti. Ilmastonmuutos on Suomelle aito mahdollisuus uudistua, luoda innovaatioita ja varmistaa myös kestävä teollinen, toiminnallinen ja palvelullinen toimintapohja pitkälle tulevaisuuteen esimerkiksi veden, energian, ravinnon ja polttoaineiden ympärillä tapahtuvan kehitystyön parissa. Huoltovarmuuden ympärillä on rajattomasti mahdollisuuksia, jos me suomalaiset uskallamme nähdä asiat laajemmin, emmekä sulje silmiämme ympäröivältä todellisuudelta. Ainoastaan varmistamalla oikeudenmukainen siirtymä kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota voidaan taata valoisa tulevaisuus kaikille, ei vain harvoille. Tämä hallitus haluaa myös ilmastopolitiikassa rakentaa yhdessä kestävät ja oikeudenmukaiset ratkaisut, jotka antavat mahdollisuuden jokaiselle selvitä aikakautemme suurimmasta haasteesta, tämän planeetan säilymisestä myös tuleville sukupolville. Näillä ajatuksin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja haluaa kiittää rakentavasta budjettiprosessista kaikkia toimijoita.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-17T10:52:00,2019-12-17T10:58:52,Hyväksytty,1.1 2019_84_12,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koko talousarvion, kuten koko hallitusohjelman, johtotähtenä on työllisyystavoite eli työllisyysasteen nosto vähintään 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Olemme oikealla tiellä. Lokakuussa 2019 työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia. Nyt käsiteltävänä olevan talousarvioesityksen mukaan työllisten määrä ja työllisyysaste nousevat 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Hallitus tekee kaikkensa saavuttaakseen 75 prosentin tavoitteen siitä kaksi vuotta myöhemmin. Tämä talousarvio on alijäämäinen, mikä ei koskaan ole hyvä. Tänä vuonna alijäämä on 1,7 miljardia, ensi vuonna 2,2 miljardia. Alijäämän kasvu johtuu osittain suhdanteiden heikkenemisestä mutta pääosin siitä, että luomme edellytyksiä tulevaisuuden kilpailukyvylle. Panostuksilla tasa-arvoon, sosiaalisten erojen kaventamiseen, koulutukseen ja teollisuuden kilpailukykyyn on hintansa. Ensi vuoden talousarvio parantaa monin tavoin Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Kaksinkertaisten poistojen mahdollistaminen auttaa meitä kuromaan umpeen sitä investointivajetta, joka meillä on kilpailijoihimme verrattuna. Ensi vuonna hallitus esittää myös kannustimia aineettomien investointien edistämiseksi. Energiaverouudistuksen yhteydessä teollisuuden sähköveroa alennetaan kohti eurooppalaista vähimmäistasoa. Se on valtava kädenojennus maamme teollisuudelle, joka tuottaa yhteiskuntamme kannalta elintärkeitä vientituotteita ja lisäarvoa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-17T10:58:57,2019-12-17T11:00:51,Hyväksytty,1.1 2019_84_13,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on erikoisessa tilanteessa: [Leena Meri: No on todellakin!] talouden kasvu hidastuu, työllistyminen hidastuu, syntyvyytemme laskee nopeimmin koko Euroopan alueella, ja samaan aikaan Suomi on myös Euroopan nopeimmin vanheneva kansa. [Ilkka Kanerva: Just näin!] Tähän vielä kun lisäämme sen, että myös lapsiperheköyhyys on hyvin mittavaa, niin meillä on aikamoinen paketti tässä. [Sheikki Laakson välihuuto] Puhemies! Tässä on viisi vakavaa syytä, joiden pitäisi näkyä tässä talousarviossa keskeisinä toimenpiteiden kohteina. [Vilhelm Junnila: Enemmänkin löytyisi!] Näin ei nyt valitettavasti tapahdu. [Eva Biaudet’n välihuuto] Työllisyys on keskeinen tavoite koko hallituksella ja myös koko eduskunnalla. Ymmärrämme, että korkea työllisyysaste on maamme tulevaisuus. Nopein tapa edistää työllisyyttä on yrittäjyyden voimakas edistäminen — siis voimakas edistäminen. Tämä talousarvio ei tuo siihen riittävästi panoksia, vaikka se on lähtenyt hyvään suuntaan, siitä tunnustus. Yrittäjät eivät ole pyytäneet rahaa, he ovat vain pyytäneet oikeutta päättää omista asioistaan. Tämä liike ei tässä hallituksen esityksessä näy. Vaaleja ennen vanhustenhoidon surkea tila tuli kaikkien tietoon. Hallituspuolueet, niin kuin muutkin puolueet, lupasivat asiaan nopeaa korjausta, mutta tämä talousarvio ei tuo tämän tilanteen korjaamiseen luvattuja panostuksia. [Ben Zyskowicz: Kyllä, 5 miljoonaa!] Puhemies! Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehto pitää sisällään parannuksia erityisesti kolmeen merkittävään asiakokonaisuuteen. Nämä ovat sellaisia teemoja, joihin haluamme kiinnittää erityistä huomiota ja joihin toivomme lisäpanostuksia. Nämä kolme kokonaisuutta liittyvät perheisiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä Suomen elinvoimaisuuteen. Haluamme nostaa nämä kokonaisuudet laajaan keskusteluun, sillä näemme, että näitä ei ole riittävästi huomioitu hallituksen politiikassa ja talousarvioesityksessä. Kestävä talous on elinehto hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Hallituksen esittämät parannukset eläkkeisiin, perusturvaan, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ovat hyviä ja kannatettavia. Ilman kestävää taloutta joudumme kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa näitä ja monia muita hyvinvointiyhteiskunnan palveluita joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Hallituksen talouspolitiikka lepää sen olettamuksen varassa, että talous kasvaa ja työllisyys parantuu. Näin ei tule tapahtumaan itsestään. Näin ei tule tapahtumaan ainakaan, jos hallituksen toimet vievät toiseen suuntaan. Kuten täällä on jo todettu, tässä hallitustenvaihdon ikään kuin keskiössä oli mahdollisuus tarkastella tätä hallitusohjelmaa uudestaan ja huomioida erityisesti työllisyyteen liittyvät asiantuntijoiden lausunnot. Valitettavasti näin ei käynyt. Arvoisa puhemies! Jos viime vuosikymmenen kehitys jatkuu, meillä ei kohta ole enää tarvetta panostaa varhaiskasvatukseen, kouluun eikä korkeakoulutukseen. Lasten määrä tulee olemaan niin pieni, ettei nykyiselle määrälle päiväkoteja, kouluja ja yliopistoja ole enää tarvetta. Meistä tulee vanhusten valtakunta. KD-eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa aktiivista perhe- ja väestöpolitiikkaa. Esitämme korotuksia perhe-etuuksiin, kevennyksiä lapsiperheiden verotaakkaan ja kohdennettuja panostuksia koulutukseen. Ikääntyneiden väestönosuuden kasvaessa vanhustenhoidon tilanne jatkaa heikkenemistään, mikäli tilanteeseen ei puututa välittömästi. Vanhustenhoidossa on tällä hetkellä pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa, erityisesti hoitohenkilökunnan liian pienestä määrästä johtuen. Hallituksen päätös hoitajamitoituksesta ei riitä parantamaan tilannetta ilman riittävää rahoitusta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää 150 miljoonan euron lisäystä vanhustenhoidon tason parantamiseksi. Lisäksi korottaisimme omaishoidon palkkiota ja parantaisimme lääkekorvauksia. Kristillisdemokraatit kannustavat työhön ja yrittäjyyteen. Hallituksen toimet eivät riittävästi kannusta. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia teettää työtä. Se myös lisää harmaata taloutta. Polttoaineveron korotukset syövät niin ikään ihmisten ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta. Kristillisdemokraatit peruisivat hallituksen esittämän leikkauksen kotitalousvähennykseen ja polttoaineveron kiristämisen. Panostaisimme myös hallitusta enemmän väyläverkon kehittämiseen. Arvoisa puhemies! Talouden suurten linjojen lisäksi valtion talousarviossa päätetään monesta pienemmästä kysymyksestä, ja tässä kohtaa haluan muutaman kiitoksen lausua. Kiitän valtiovarainvaliokuntaa erityisesti siitä, että se mietinnössään huomioi ruoka-avun merkityksen. Valtion budjettiin tuli 1,2 miljoonan euron satsaus ruoka-apua järjestäville tahoille. Se on merkittävä — vaikka se on pieni summana, se merkitsee monille suomalaisille sitä, että he saavat ylipäätään ruokaa syödäkseen. Tästä lämmin kiitos. Lisäksi ruoka-avulle etsitään valiokunnan tahdon mukaisesti nyt pysyvää ratkaisua. Pidämme hyvänä myös sitä, että valiokunta myönsi 300 000 euron avustuksen juutalaiselle seurakunnalle sen turvallisuuden parantamiseen. Lopuksi, arvoisa puhemies, teen kristillisdemokraattien vastalauseen 3 mukaisen epäluottamuslause-esityksen: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden pitkällä tähtäimellä. Hallituksen päätökset korottaa asumisen ja liikkumisen kustannuksia lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja iskee pahiten erityisesti maaseudulla. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.” — Pahoitteluni ajan ylityksestä. [Ilkka Kanerva: Sivistynyt puheenvuoro!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-17T11:05:26,2019-12-17T11:13:20,Hyväksytty,1.1 2019_84_14,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ärade talman! Hallitus puhuu tulevaisuusinvestoinneista, koska ei voi nähdä tulevaisuutta. Nyt miljardit ovat vain menoerä budjetissa. Niitä rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Näin yrittäjänä kiinnostaisi kyllä tietää, millaisen tuoton hallitus on investoinneilleen laskenut ja miten. Sitä tärkeämpi olisi kuitenkin tietää, mitä hallitus aikoo tehdä tilanteessa, jossa työllisyys ei lähdekään nousuun, jos budjettivaje yhtäkkiä onkin useampia miljardeja hallituskauden lopulla, kuten voi käydä näillä suhdanteilla. Hallituksen lupaus budjetin tasapainottamisesta muuttuu yhä vaikeimmaksi, 5 miljardia on tosi iso määrä rahaa. Tuo vaje voidaan kuroa umpeen vain kahdella tavalla: joko leikkaamalla menoja tai korottamalla veroja. Olisi äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olennaista, että hallitus kertoo selkeästi, mitä keinoja se aikoo käyttää tuossa tilanteessa. [Ilkka Kanerva: Velkaa!] Jos mitään suunnitelmia ei ole, olen hyvin huolestunut. Toivottavasti joku valtiovarainministeriössä niitä toimia kuitenkin valmistelee, jos hallitus ei saa tästäkään asiasta yhteistä päätöstä aikaiseksi. Seuraavaksi puutun asiaan, joka hankaloittaa kansalaisten mahdollisuutta ymmärtää tehtyjen ratkaisujen taloudellisia vaikutuksia. Nykyinen kirjanpitokäytäntö estää valtiontalouden läpinäkyvyyttä. Se ei kerro kokonaiskuvaa. Se antaa mahdollisuuden peitellä asioiden todellista tilaa, koska tuloja ja menoja voidaan siirrellä valtion omistamiin yrityksiin pois budjetista. Nykyisen mallin sijaan valtion pitäisi tehdä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen ovat velvoitettuja esimerkiksi kaikki kaupungit. Siihen kirjataan tulosluvut myös niiltä yrityksiltä, joissa kaupungit ovat pääomistajina. Valtion käytössä tällainen konsernitilinpäätös antaisi kaikille mahdollisuuden nähdä, miten ja mihin valtion varat oikeasti liikkuvat. Arvoisa puhemies! Mitä muuten tulee budjettiin, toistan pari asiaa hallitukselle. Liike Nyt poistaisi työmarkkinajärjestöjen sijoitustuottojen verovapauden. Se on työmarkkinajärjestöjen erityisoikeus, jonka tarkoituksenmukaisuutta on kyseenalaistettu. Varakkaiden liittojen tulee maksaa veroja siinä missä muidenkin. Ovatko ne oikeasti yleishyödyllisiä? Tästä monet puolueet ovat puhuneet ennen vaaleja. Kun tapasin eräässä tapahtumassa ammattiyhdistysliikkeen johtajan, hän sanoi minulle: lopeta tuon puhuminen, meillä on sen verran valtaa, ettet sinä saa tuota läpi koskaan. [Antti Lindtman: Kuka oli? Nimi pöytään!] Kuitenkin yritän. Toisekseen Liike Nyt karsisi yritystukia. Niistä suurin osa haittaa joko ympäristöä tai kilpailua, ja ne miljardit pitäisi käyttää yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Yksi vaihtoehto on sitoa yrityksen voittojen verotus sen investointeihin. Mikäli investointeja olisi riittävästi esimerkiksi 30—50 prosenttia voitoista, veroa ei tarvitsisi maksaa. Kolmanneksi Liike Nyt muistuttaa, että uudet työpaikat syntyvät yrityksiin. Siksi yrittäjiä kannattaa kuunnella. Tässä ideoita hallitukselle työllisyystalkoisiin: yt-laki koskemaan vain yli 50 hengen työpaikkoja ja takaisinottovelvoite pois, pörssiyhtiöiden ja listaamattomien verotus lähemmäksi toisiaan niin, että verotus ei kiristy, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus kannattavaksi, eläkeiän korotus 72 vuoteen halukkaille, isot ratahankkeet nopeammin käyntiin, tuki biopolttoaineelle ja kaasulle, ei vain sähköille, apteekkimonopolin purku, kaikilla suomalaisilla toisen asteen tutkinto. Tässä nippu ideoita. Näillä alkuun — tulkaa kysymään, jos tarvitsette lisää. [Naurua] Mutta haluaisin siis valtionvarainministeri Katri Kulmunilta kysyä: onko yhtään hyvää syytä, miksi konsernitilinpäätöstä ei edistettäisi?",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-17T11:13:28,2019-12-17T11:18:28,Hyväksytty,1.1 2019_84_15,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Seuraavaksi ministeri Kulmuni ja hänen puheenvuoronsa aikana voi pyytää V-painiketta painamalla vastauspuheenvuoron, joista käydään kierros sitten ministerin puheenvuoron jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_16,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi kiitos hyvästä ja perusteellisesta työstä, jota eduskunta, valiokunnat sekä erityisesti valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot ovat tehneet syksyn aikana, ja erityisesti kiitos tietenkin valiokunnan puheenjohtajalle, jolla on ollut vaativa ja tärkeä rooli johtaa tätä työtä. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksen antamisen jälkeen uutiset taloudesta eivät ole dramaattisesti muuttaneet talouden suurta kuvaa. Ensi vuonna talouskasvun ennustetaan olevan jonkin verran tämänvuotista hitaampaa. [Arto Satonen: Alle yhden!] Talouskasvu on viime aikoina kuitenkin ollut odotuksiin nähden positiivista. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi tämän vuoden heinä—syyskuussa 2,2 prosenttia vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Talouskasvua uhkaavat suurimmat riskit liittyen esimerkiksi kauppasotiin ovat syksyn aikana jonkin verran vähentyneet. Toisaalta riskit ovat monin osin rakenteellisia, joten tilanne voi kääntyä huonommaksi uudestaan. Vuonna 2020 valtion budjettitalouden arvioidaan olevan noin 2,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä alkusyksystä linjattu finanssipolitiikan viritys on edelleen kohdallaan. Tähän arvioon on päätynyt myös esimerkiksi IMF. Talouskasvun hidastuminen tämän vuoden 1,5 prosentista ensi vuodelle ennustettuun prosenttiin on normaalia suhdannevaihtelua. Hidastuvan talouskasvun oloissa on kuitenkin perusteltua, että valtion menolisäysten seurauksena julkisen kulutuksen ja investointien merkitys bkt:n kasvussa korostuu. Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät. Globalisaatio ja teknologinen kehitys altistavat myös meidät tuloerojen kasvulle. Vaikka kannustimet ovat tärkeitä, talouskasvunkaan vuoksi emme tarvitse suuria tuloeroja Suomeen — päinvastoin, jos tuloerojen annetaan kasvaa merkittävästi, niillä on talouskasvua hidastava vaikutus. Hallitus vähentää eriarvoisuutta tässäkin budjetissa sekä pienimpiä etuuksia parantamalla että panostamalla työllisyyteen. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus lähtee siitä, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Silloin on siis tarkoitus päättää vuodesta 2009 alkanut yhtäjaksoinen velaksi elämisen aika. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on jatkettava rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa erityisesti julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muun julkishallinnon tuottavuuskasvua vahvistetaan niin organisatorisin toimin kuin teknologisinkin keinoin, ja jatkon kannalta on ensiarvoisen tärkeää myös saada se kuuluisa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus maaliin. [Anne-Mari Virolaisen välihuuto] Sote-uudistuksen avulla on pystyttävä hallitusohjelman linjausten mukaisesti hidastamaan menojen kasvuvauhtia. Julkisen talouden tasapainon kannalta kaikkein tärkein tekijä on työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin. Hallitus onkin käynnistänyt useita kolmikantaisia työryhmiä, joissa haetaan keinoja työllisyyden edistämiseksi. Lopulta hallitus on kuitenkin vastuussa tavoitteen saavuttamisesta. [Markku Eestilä: Juuri näin!] Hallitus saa tammikuussa 2020 iltakoulussa arvion kolmikantaisten työryhmien työn etenemisestä ja tarkentaa samassa yhteydessä tavoitteellisen valmistelun kohti kehysriihtä. Hallitus on täysin sitoutunut 75 prosentin työllisyysasteeseen, ja hallitusohjelman mukaan hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, hallitus?] Uudistukset toteutetaan kuitenkin tavoilla, jotka lisäävät luottamusta ja osallisuutta ja vähentävät ihmisten epävarmuutta työstä ja toimeentulosta koko Suomessa. [Paavo Arhinmäki: Kuulitteko, oppositio?] Hallitus etenee aikataulussa ja asetettujen askelmerkkien mukaan kohti työllisyystavoitteita ja julkisen talouden tasapainoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-17T11:18:35,2019-12-17T11:23:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_17,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Vastauspuheenvuorokierrokseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_18,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun lähdetään tosiaan siitä tilanteesta, missä nyt ollaan, niin ennusteiden mukaan edessä on talouskasvun merkittävä hiipuminen. Aiemmin laskettiin, että vasta lähes 4 prosentin vuotuinen talouskasvu parantaa työllisyyttä. Nyt mennään Suomen Pankin ja OECD:n ennusteiden mukaan ensi vuonna alle 1 prosentin ja seuraavana vuonna noin 1,1:een ja sitten 1,3:een mahdollisesti, ja tarkkuushan tulee sitä epävarmemmaksi, mitä kauemmaksi mennään. Onko teillä todellakin, ministeri Kulmuni, usko siihen, että vuonna 23 työllisyysaste on 75 ja julkinen talous on tasapainossa? Minä luulen, että kukaan muu ei usko siihen kuin te, mutta uskotteko te todella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-17T11:23:03,2019-12-17T11:24:04,Hyväksytty,1.1 2019_84_19,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on näkynyt hyvin se ero, mikä opposition ja hallituksen työllisyyspolitiikassa on. Oppositio esimerkiksi kritisoi sosiaaliturvan korotuksia. Ne ovat juuri niitä, jotka laskennallisesti heikentävät [Arto Satonen: Eikä kritisoinut!] työllisyystulosta. Ja tähän laskennalliseen tulokseen te viittaatte. Mielestäni valtiovarainministeri Kulmunin puheenvuoron lopussa tuli hyvin [Sari Sarkomaa: Mieluummin työtä kuin tukia!] esiin se, millä tavalla hallitus pyrkii vahvistamaan työllisyyttä: siten, että se lisää turvallisuutta mutta mahdollistaa työn tekemisen. Kyse on esimerkiksi siitä, että me parannamme työnvälitystä ja niitä työvoimapalveluita, joiden avulla ihmiset voivat löytää itsellensä työpaikan. Kun taas opposition puolelta, varsinkin kokoomuksen esityksissä, pääpaino tulee siitä, että leikataan nyt työttömänä olevilta, leikataan pitkään työttömänä olleilta ja leikataan näiltä työttömiltä vielä sittenkin, kun he ovat eläkkeellä. [Ben Zyskowicz: Katsotaan ensi keväänä! — Jukka Gustafsson: Kylmää kyytiä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-17T11:24:04,2019-12-17T11:25:05,Hyväksytty,1.1 2019_84_20,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Eduskunnan enemmistön luottamuksen menettäneen pääministeri Antti Rinteen jättämä hallitusperintö oli huono ja pesä velkainen. Arvoisa pääministeri Marin, teidän ei olisi pitänyt ottaa sitä muuttamattomana vastaan. Se olisi vaatinut pilkun siirtoakin suurempia korjauksia. Esimerkiksi teiltä puuttuvat kaikki työllisyystoimet tästä ensi vuoden budjetista. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa puhemies! Yrittäjät ovat myös huolissaan. Marinin hallitus heikentää yrittäjien ja yritysten tilannetta. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Yrittäjyyden edellytyksiä heikennetään leikkaamalla kotitalousvähennystä, korottamalla yhdessä yössä polttoaineveroa lähes 7 senttiä. Se näkyy kuljetusyrittäjissä, mutta myös palveluyrittäjissä ja kaikissa palveluissa. Ihmettelen sitä, että vaikka keskusta yrittää kuinka vakuutella, että te olette nyt yrittä-jien puolella, niin kyllä nämä yrittäjät ovat Suomessa huolissaan. [Antti Kurvinen: Yrittäjien verotus pysyy kohtuullisena!] Yrittäjät eivät usko, arvoisa puhemies, tähän vasemmistohallitukseen. [Puhemies koputtaa] He epäilevät, että maa menee [Puhemies: Aika!] huonompaan suuntaan, ja se on totta. [Ben Zyskowicz: He ovat oikeassa!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-17T11:25:05,2019-12-17T11:26:16,Hyväksytty,1.1 2019_84_21,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Yrittäjät pitävät verotusta koskevissa kyselyissä kaikkein tärkeimpänä asiana verotuksen ennakoitavuutta. Suomen poliittisessa kulttuurissa verotuksen ennakoitavuutta toteutetaan laatimalla hallitusohjelma, johon kaikki hallituskoalition puolueet sitoutuvat koko vaalikaudeksi. Pääministeri Marinin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että yrittämisen, omistamisen ja omistajanvaihdosten verotusta ei kiristetä. Kone- ja laiteinvestointien tuplapoistot edistävät uuden teknologian käyttöönottoa ja tuottavuuden kasvua yrityksissä. Tuotekehitystä edistetään verokannustimella, [Toimi Kankaanniemen välihuuto] joka lisää yritysten ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Tällaisesta veropolitiikasta kai sentään kokoomuskin ymmärtää kiittää hallitusta. Yrittäjäpuolueena keskusta huolehtii yrittäjyyden edellytysten vahvistamisesta [Timo Heinosen välihuuto] aina ollessaan hallituksessa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-17T11:26:16,2019-12-17T11:27:25,Hyväksytty,1.1 2019_84_22,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jos nyt lähdetään työllisyydestä ja työllisyysarvioista puhumaan, niin on syytä huomata, että esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehtobudjetin työpaikat eivät ole pääosin tietopalvelulaskelmista vaan muista arvioista. Jos lähdetään muiden arvioiden perusteella arvioimaan työpaikkojen määrää, niin varmasti myös hallituksen saldo näyttää erilaiselta. 35 000 työpaikkaahan siellä arvioidaan tulevan muualta, ja kyse on pitkälti sellaisista toimista, joita myös hallitus esittää: työttömyysputken muutokset, perhevapaauudistus, TE-palveluiden kehittäminen ja lisäresurssit, ulosoton suojaosuus. Nämä kaikki löytyvät myös hallitusohjelmasta. Siitä huolimatta, kun hallitus näitä esittää, vaikutus on kokoomuksen mukaan nolla; kun te itse esitätte, vaikutus on 20 000. Siihen päälle vielä esitetään 15 000 paikallisesta sopimisesta, joka perustuu Suomen Yrittäjien arvioon — siis lobbausjärjestön arvioon, ei vertaisarvioituun tutkimukseen. Eli jos lähdetään nyt todella ruotimaan tätä työllisyyspolitiikkaa, niin ihan samanlaisia, vähän vaihtelevien asiantuntijoiden arvioita voidaan kyllä myös käyttää hallituksen politiikan oikeuttamiseksi [Puhemies koputtaa] kuin mitä kokoomus käyttää oman politiikkansa oikeuttamiseksi. [Sari Sarkomaa: Tietopalvelua ette usko enää!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-17T11:27:25,2019-12-17T11:28:39,Hyväksytty,1.1 2019_84_23,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustajat Heinonen ja Kankaanniemi innoittivat käynnistämään runoratsun. Edustaja Heinonen, kuuntele nyt huolella, tämä hallitus on koko Suomen puolella. Pihtiputaanmummo, huolesi heitä, ei oppositio suunsoitolla jälkiään peitä. Leikkasivat köyhemmiltä ja koulutuksen rahat, täytenä pullottivat vain vuorineuvosten mahat. [Naurua] Nyt kun Marinin hallitus asioita kuntoon laittaa, niin johan se räksytys oppositiossa hyvältä maittaa. Ajan kanssa ajatuksella korjataan sote, perusturva ja ilmastonmuutos, [Arja Juvosen välihuuto] niin ettei kansakuntaamme kohtaa pölhöpopulismi ja maalaisjärjen käyttöä rajoittava vitamiininpuutos. [Naurua] Ajattelu ja valmisteluun riittävä aika, siinä on kestävän päätöksenteon taika. Näin joulun lähestyessä rauhaa, voimaa ja viisautta niin hallitukselle kuin myöskin koko eduskunnalle. [Eduskunnasta: Kiitoksia!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-17T11:28:39,2019-12-17T11:29:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_24,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ensinnäkin kiitos edustaja Kyllöselle, että toi joulumielen ihan koko saliin. Hallitusohjelmassa on maininta ulkomaalaisista opiskelijoista. Se on ryhmä, jota meidän tulisi saada tänne paljon enemmän, mutta se on ryhmä, joka meidän pitäisi saada pysymään täällä Suomessa saatuaan täällä koulutuksen. Ohjelmassa on kirjaus, että luotaisiin automatiikka oleskeluluvalle ja työluvalle heti valmistumisen jälkeen. Tämä olisi äärimmäisen tärkeä asia, olisi koko yhteiskunnan hyväksi monella tavalla. Miten tämä työ etenee? Työllisyyskokeiluista: Aina silloin tällöin puhutaan tarveharkinnasta, sen luopumisesta. Voisiko ajatella, että näitä työllisyyskokeiluja tehtäisiin tarveharkinnasta luopumisen kautta ihan paikallisin kokeiluin, eli tietyssä maakunnassa vaikka kokeiltaisiin, mitä se tarkoittaisi työllisyydelle, työvoiman saatavuudelle, jos siitä luovuttaisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-17T11:29:45,2019-12-17T11:30:53,Hyväksytty,1.1 2019_84_25,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama kysymys. Kun linja on se, että myydään omaisuutta, otetaan velkaa ja nostetaan ylemmän keskiluokan verotusta ja tätä kutsutaan kestäväksi taloudenhoidoksi, niin voisitteko avata, miten olette tällaiseen yhtälöön päätyneet. Sitten: miten hallitus aikoo lisätä paikallista sopimista, kun kerran koko eduskunnalla yhdessä on se käsitys, että yrittäjyyttä tukemalla syntyy työpaikkoja? Sitten: onko hallitus valmis harkitsemaan perheverotuksen käyttöön ottamista, [Paavo Arhinmäki: Ei ole!] jotta syntyisi perheille se kuva, että heitä tuetaan aidosti? Teknologiateollisuus on tuonut ilmi, että tarvitaan 53 000 uutta osaajaa, jotta kilpailukyky voidaan säilyttää. Teknisen koulutuksen paikkoja on kuitenkin riittämättömästi. Mitä hallitus aikoo tehdä, että näitä koulutuspaikkoja [Puhemies koputtaa] nopeassa tahdissa lisättäisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-17T11:31:03,2019-12-17T11:32:13,Hyväksytty,1.1 2019_84_26,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän konsernin tilinpäätökseen. Helsingin kaupunki teki konsernin tilinpäätöksen viime vuonna, mikä antoi 550 miljoonaa voittoa. Viime vuonna valtio myi omia osakkeitaan Vakelle, mikä oli melkein 2 miljardia euroa. Se näkyi positiivisena budjetissa, vaikka mitään rahaa ei liikkunut. Tämmöinen epäkohta otettaisiin pois, jos tehtäisiin konsernin tilinpäätös. Siksi kysynkin vielä valtiovarainministeriltä: meinaatteko tehdä konsernin tilinpäätöksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-17T11:32:17,2019-12-17T11:32:50,Hyväksytty,1.1 2019_84_27,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa uudelle valtiovarainministerille: paljon voimia, viisautta vastuulliseen tehtävään. Erittäin hyvä, tasapainoinen puheenvuoro, jossa oli erityisen tärkeä näkökulma se, että pienempi eriarvoisuus yhteiskunnissa tukee myös taloutta eikä päinvastoin. Ja sen takia, kun tämän hallituksen suuri tehtävä on tehdä Suomesta hiilivapaa yhteiskunta ja tehdä se samalla niin, että kaikki pidetään mukana ja työllisyydestä huolehditaan, on tärkeää, että hallitus nyt etupainotteisesti tekee toimia, joilla ihmiset pidetään mukana ja joilla eriarvoisuutta pienennetään. Ja nyt, kun me budjettia käsittelemme, täytyy sanoa, että eihän tämä ole ilman vastustusta mennyt. Moni vastusti pienten eläkkeiden korottamista, [Timo Heinonen: Kuka?] nyt nekin, jotka täällä aikaisemmin vastustivat, [Välihuutoja oikealta] antavat tukensa. [Puhemies koputtaa] Perusturvan korotusta tosiasiallisesti kritisoidaan... — Arvoisa puhemies, saanko jatkaa? — ...sen työllisyysvaikutusten kautta: aktiivimalli, yhdenvertainen varhaiskasvatus. Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa nyt tehdään se muutos todeksi, johon tämä hallitus [Puhemies koputtaa] on sitoutunut, ja kaikki tuki sille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-12-17T11:32:54,2019-12-17T11:34:07,Hyväksytty,1.1 2019_84_28,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kyllönen runollaan jatkoi viime viikkojen teatterilinjaa. Saattaa olla, että KOM-teatteri osoittaa jo kiinnostusta. [Jukka Gustafsson: Humanismi voittaa itsekkyyden!] Mutta kiitos ministeri Kulmunille hyvästä puheenvuorosta. Hallituksen ministereistä olen ollut tyytyväisin valtiovarainministeriin, sekä uuteen että vanhaan. Kuitenkaan kansalaisten ostovoimasta ei täällä juuri puhuta — budjetissahan on monia toimia, jotka heikentävät kansalaisten ostovoimaa. Kysynkin: jatkuuko linja tällaisena myös seuraavassa budjetissa, eli noudatetaanko hallitusohjelmaa pilkulleen, vai tuleeko teiltä uusia kansalaisten ostovoimaa  parantavia toimia  ennen kuin on liian myöhäistä?  Tuossa edustaja Lindtman puhui eriarvoisuudesta ja sen vähentämisestä, niin siihen kyllä pystyttäisiin parhaiten parantamalla kansalaisten ostovoimaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-12-17T11:34:07,2019-12-17T11:35:08,Hyväksytty,1.1 2019_84_29,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksella on hyvänä tavoitteena, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 23, mutta näyttää siltä, että julkisen talouden alijäämä on silloin 3,6 miljardia tai 5,3 miljardia riippuen, miten lasketaan näitä työeläkerahastoja. Jos te ette oikeasti tuo työllisyystoimia ja uskottavia työllisyystoimia ensi vuoden puolella, niin silloin tämä julkisen talouden tasapaino ei mitenkään voi toteutua. Mutta, arvoisa puhemies, eilisestä keskustelusta kiinnitän huomiota siihen, jossa pääministeri sanoi, että koko maan asioista pidetään huoli, ja erityisesti keskusta piti huolta alueiden ja vähävaraisten asioista. Nämä ovat hyviä periaatteita, mutta minä en oikein ymmärrä, että miten se on mahdollista, jos te annatte jotakin ja samalla nostatte lämmityspolttoaineveroja, nostatte liikennepolttoaineitten veroja. Eli asumisen ja liikkumisen kustannukset nousevat merkittävästi, ja juuri niillä alueilla, mitkä ovat keskustan ydinkannatusalueita. Sanotteko te siellä tupailloissa, että kävelkää ja pyöräilkää 60 kilometriä töihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-12-17T11:35:08,2019-12-17T11:36:15,Hyväksytty,1.1 2019_84_30,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sen verran kevennän tätä vakavaa talouspoliittista keskustelua, että draama on kyllä hyvä tapa purkaa erilaisia turhautumia, ja nuorisoseuran lavallakin voi sitä teatteria kokeilla — voisi tehdä oppositiollekin ihan hyvää. Arvoisa puhemies! Kun nyt kuuntelee näitä kokoomuksen puheenvuoroja, niin tässä unohtuu se, että kyllähän nämä talouden näkymät perustuvat kuitenkin siihen finanssipoliittisen linjan päätökseen, mitä valmisteltiin silloin, kun kokoomuksella oli valtiovarainministerin salkku — edustaja Orpo siellä touhusi, tätä ei saa unohtaa. Arvoisa puhemies, tämän hallituksen, punamultahallituksen, tavoitteena on lisätä kaikin tavoin ihmisten välistä tasa-arvoa Suomessa, on se tuloerojen vähentämistä, vanhusten yksinäisyyden vähentämistä, nuorten syrjäytymisen vähentämistä tai kaupunkien ja maaseudun välisten erojen vähentämistä, ja se on meiltä arvovalinta. Kuitenkin, kun täällä muun muassa edustaja Eestilä kritisoi sitä, mitä tapahtuu alueilla ja tavallisille ihmisille, niin kysyn nyt vielä valtiovarainministeriltä, että kun tämä budjetti hyväksytään, lisääntyvätkö keskituloisen ja pienituloisen ihmisen [Puhemies koputtaa] tulot vai vähenevätkö? [Timo Heinonen: Vähenevät!] Miten kehittyy tavallisen ihmisen ja [Puhemies koputtaa] yrittäjien verotus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-17T11:36:15,2019-12-17T11:37:29,Hyväksytty,1.1 2019_84_31,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä useammassa opposition puheenvuorossa kiinnitettiin huomiota tähän Suomen Pankin talousennusteeseen ja väitettiin, että se osoittaa selvästi alenevaa suuntaa. Täytyy muistaa, että Suomen Pankin alkuperäinen ennuste oli ensi vuodelle puolitoista prosenttia kasvua ja tällekin vuodelle hiukan enemmän kuin hallitus omassa talousarvioesityksessään arvioi. Hallituksen pohja oli huomattavasti varovaisempi. Siellä on lähdetty yhden prosentin talouskasvusta ensi vuodelle, ja nyt tämä Suomen Pankin uusi, 0,9 prosenttia, on käytännössä sama, siinä on yhden kymmenyksen ero. Nämä suunnat ovat aika tärkeitä. Tehdään kovin isoja otsikoita siitä, että tosiasiassa Suomen Pankki on saman ennusteen tehnyt kuin mihinkä hallituksen budjettiesitys pohjaa. Tästä lukujen arvioinnista: muutenkin olisi hyvä, että esimerkiksi tätä 5 000:ta, joka on 0,2 prosenttia työvoimasta ja joka on mittavirhe työllisyyden suuntia arvioitaessa, [Puhemies koputtaa] ei kauheasti pidettäisi ikään kuin täytenä totena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-17T11:37:29,2019-12-17T11:38:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_32,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Kunnioitettu puhemies! Niin, talouskasvun yleiset näkymät ovat, että kansainvälisen kehityksen takia talouskasvu heikkenee ja meidän vientinäkymämme heikkenevät, mutta toisaalta talous kuitenkin vielä yhä kasvaa ja vientikin voi kääntyä nousuun, jos meidän kustannuskilpailukykymme säilyy, jos meidän tuottavuuskehityksemme kääntyy positiiviseksi, jos me annamme mahdollisuuden tehdä investointeja sekä yksityisellä että julkisella puolella. Ja näin ollen meidän täytyisi tehdä edelleen panostuksia, että saisimme aineettomia investointeja liikkeelle. Toisaalta kotitalousten luottamusta täytyisi vahvistaa, koska jos kulutus heikkenee, niin se tuottaa paljon negatiivista yhteiskuntaan. Kuluttajien luottamusta on vahvistettava. Täytyy muistaa, että meillä on 500 000 henkeä ulosotossa vuosittain. Näille täytyisi tehdä jotakin. Sitten näistä työllisyystoimenpide-ehdotuksista: meillä on tulossa oma 80-kohtainen ohjelma. Ehdotankin sitä, että käydään keväällä ajankohtaiskeskustelu työllisyystoimenpiteistä, [Puhemies koputtaa] kun kaikki saavat ne listansa tehtyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-17T11:38:49,2019-12-17T11:39:54,Hyväksytty,1.1 2019_84_33,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvisen kannattaisi keskittyä miettimään nyt tulevaa eikä ainakaan mustamaalata sitä tärkeää työtä, mitä tehtiin yhdessä. [Antti Kurvinen: Nimenomaan!] Te puhuitte touhuamisesta. Se, mitä minä siellä touhusin, oli se, että minä pidin kiinni keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän hallitusohjelmasta [Timo Heinonen: Ei he tunne enää Sipilää!] ja sen talous‑ ja työllisyyspolitiikan linjasta, mutta sillä, mitä yhdessä tehtiin ja mitä viime hallitus teki, julkinen talous saatiin kohti tasapainoa, saatiin työtä 140 000 ihmiselle, velkaantuminen saatiin kuriin ja suomalaisen hyvinvoinnin pohja vahvistui. Älkää tätä mollatko, hyvä ihminen. [Hälinää] Mutta nyt me olemme saaneet tänään Suomen Pankin uudet ennusteet, ja ne nyt kertovat vain sitä varoittavaa kieltään siitä, että talouskasvu notkahtaa ensi vuonna, niin kuin on ennustettu. Siksi tämä huoli on niin suuri siitä, mikä hallituksen talouspolitiikan linja on, koska se johtaa siihen, että julkinen talous lähtee uudelleen epätasapainoon, velkaantuminen lähtee nopeaan kasvuun, työttömyys ei parane [Puhemies koputtaa] ja ihmisten verotaakka kasvaa. Tätä me haluamme teidän korjaavan, ja toivottavasti saadaan siihen nyt reagointia hallitukselta [Puhemies koputtaa] ja valtiovarainministeriltä. Mitä aiotte tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-17T11:39:58,2019-12-17T11:41:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_34,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä en ole mollannut millään tavalla sitä loistavaa työtä, mitä tehtiin viime vaalikaudella, ja se työ jatkuu. Se pitkä Suomen työllisyyden linja jatkuu tällä vaalikaudella. Se, että me voimme lisätä ihmisten välistä tasa-arvoa, mistä puhuin aiemmin, pohjaa vain siihen, että me saamme lisää työpaikkoja Suomeen, arviolta 60 000 me tarvitsemme, ja työllisyysaste tulee nostaa 75:een alkuvaiheessa tällä vaalikaudella, jatkossa 80 prosenttiin. Tätä yhteisen työllisyyden linjaa jatketaan, ja meillähän on olemassa hallitusohjelmassa niin sanottu meno-ohje, menosääntö siitä, että mikäli työllisyys ei nouse, niin sitten tiettyjä panostuksia ja menonlisäyksiä ei voida tehdä. Keskusta tulee pitämään siitä loppuun asti kiinni. [Ben Zyskowicz: Luuletteko, että tuohon vihervasemmisto suostuu?] Mutta sen sanon, edustaja Orpo, mikä on muuttunut linjassa. Se on muuttunut, että te mietitte vain veronkevennyksiä. Te mietitte vain veronkevennyksiä hyväosaisille. Kokoomuksella ei ole enää mitään muuta talouspoliittista linjaa kuin lisää joululahjoja rikkaille. [Välihuutoja oikealta] Joululahjoja rikkaille on kokoomuksen linja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-17T11:41:22,2019-12-17T11:42:23,Tarkistettu,1.1 2019_84_35,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos uudelle valtiovarainministerille budjetin esittelystä ja paljon voimia uuteen, vastuulliseen tehtävään. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Se, mitä tämä budjetti tekee, on se, että se ottaa vakavasti tämän ajan suurimman kysymyksen, ja se kysymys on: miten me voimme yhteensovittaa meidän vastuumme ympäristöstä ihmisten hyvinvointiin? Hallituksen tavoite, että me olemme rakentamassa ensimmäistä fossiilivapaata yhteiskuntaa, on valtava tavoite. Se on todella iso asia. Se ei missään nimessä tapahdu yhdessä hetkessä eikä se missään nimessä tapahdu yhdellä budjetilla, mutta tämä on se budjetti, joka ottaa niitä ensimmäisiä askeleita. Se, että me nostamme ihmisiä köyhyydestä, se, että me vihdoin panostamme koulutukseen, se, että me teemme ilmastoystävällisiä investointeja, ja se, että me suojelemme luontoa — nämä ovat kaikki askeleita ilmastokestävän ja ympäristöystävällisen hyvinvointivaltion rakentamiseen, ja siitä minä haluan lausua kiitokseni valtiovarainministerille ja hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-12-17T11:42:23,2019-12-17T11:43:23,Hyväksytty,1.1 2019_84_36,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keväällä käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut, joissa kunnat vastaavat työnhakijoiden palveluista. Tarkoituksena on nykyistä paremmin tunnistaa työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet. Työllisyyttä edistää myös hyvä asuntopolitiikka. Valtiovarainvaliokunta esittää lausumassaan, että Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuutta nostetaan siten, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite valtion tukemasta asuntotuotannosta saadaan täytettyä. Valiokunta pitää tärkeänä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettelyä voidaan jatkaa nykyisen kauden päätyttyä kuluvan vuoden lopussa. MAL-sopimusmenettelyn avulla voidaan lisätä asuntotuotantoa, edistää hiilineutraalien kaupunkiseutujen kehittymistä ja liikkumisen kestävää kehitystä. Valiokunta esittää, että MAL-sopimusten osalta varmistetaan myös panostukset kaupunkiseutujen ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeisiin sekä kaupunkiseutujen liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Lisäksi esitetään, että Keravan liityntäpysäköinnin asemakeskuksen suunnittelu käynnistetään pikaisesti ja että muutkin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen [Puhemies koputtaa] houkuttelevuutta lisäävät hankkeet saadaan liikkeelle viivytyksettä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-12-17T11:43:23,2019-12-17T11:44:36,Hyväksytty,1.1 2019_84_37,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Koskinen ja moni muukin jo tuossa totesi, Suomen Pankin uunituoreen ennusteen mukaan julkisen talouden näkymät ovat heikentyneet ja talouskasvu hidastuu ensi vuonna alle prosenttiin. Vaikka näiden ennustelaitosten osumatarkkuus ei ole aina järin hyvä, niin suunta on kuitenkin hyvin huolestuttava. Valitettavasti konkreettiset toimenpiteet talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi ovat olleet hallituksen toimesta vähäisiä, ja edes joulukuun hallitusneuvotteluissa ei nähty minkäänlaista suunnanmuutosta. Toiveet lepäävätkin lähinnä työllisyystyöryhmien varassa. Eduskunta odottaa niiltä ja hallitukselta nyt ripeitä ja toteutuskelpoisia ehdotuksia. Mutta, arvoisa puhemies, menokasvu on sitä vastoin nopeaa. Hallitus aikoo rahoittaa tulevina vuosina eräitä tulevaisuusinvestoinneiksi kutsumiaan kertaluonteisia menoja pääosin omaisuustuloilla. Arvoisa pääministeri Marin, te olette ainakin takavuosina suhtautunut hyvin kriittisesti tuottavan omaisuuden, valtionomaisuuden myyntiin. [Puhemies koputtaa] Voitteko luvata, ettei kansalaisten yhteistä, tuottavaa omaisuutta ajauduta myymään alihintaan hallituksen antamien lupausten toteuttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-17T11:44:36,2019-12-17T11:45:58,Hyväksytty,1.1 2019_84_38,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on, että nyt on tapahtumassa suunnanmuutos. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, keskusta?] Eriarvoisuus pienenee, ja tuloerot myös pienenevät. Kokoomus esimerkiksi alentaisi ansiotuloveroja 800 miljoonalla eurolla enemmän kuin hallitus, ja tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että verotus kevenisi hyvätuloisilla. Kokoomuksen veronalennus rahoitettaisiin korottamalla kulutusveroja reilulla 400 miljoonalla eurolla, ja taas köyhät maksaisivat suhteessa enemmän. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Tämän lisäksi kokoomus myös lopettaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta kertyvän eläkkeen, [Timo Heinosen välihuuto] minkä se väittää vahvistavan julkista taloutta 500 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi kokoomus myös heikentää työttömyysturvaa: ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulisi porrastuksen kautta leikkausta, omavastuupäiviä palautettaisiin ja työttömyysputki poistettaisiin. Yleinen asumistuki jäädytettäisiin, mikä heikentäisi ihmisten perusturvaa. [Puhemies koputtaa] Kokoomus puuttuisi myös toimeentulotukeen, mikä heikentäisi kaikkein pienituloisimpien ihmisten tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-17T11:45:58,2019-12-17T11:47:19,Hyväksytty,1.1 2019_84_39,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Monessa perheessä odotetaan joulua vakavassa tilanteessa: isällä tai äidillä ei ole työtä. Moni perhe odotti tämän hallituksen ensimmäistä budjettia ja toivoi, että sieltä tulisi toimenpiteitä, jotta isä tai äiti tai molemmat vanhemmat saisivat työtä. [Kimmo Kiljunen: Ensimmäinen päivä tammikuutahan ne vasta tulee!] Monelle on ollut järkytys, kun eduskunnan tietopalvelu on arvioinut Marinin budjetin vaikutukset: [Hälinää — Puhemies koputtaa] työllisyys vähenee, 5 000 ihmistä vähemmän on työssä tämän budjetin vaikutuksesta. Kysymys on siitä, että te ette ole tehneet toimia, vaikka niitä olisi. Kokoomus on esittänyt ohjelman, jolla saataisiin 60 000 uutta työpaikkaa [Jussi Saramon välihuuto] sillä tavalla, että tuloeroja ei lisättäisi, sosiaalisesti vastuullisesti lisättäisiin työpaikkoja, mutta te ette ota tuota ehdotusta vastaan. Mitä te vastaatte, pääministeri Marin, niille lapsille, jotka ovat huolissaan siitä, kun äidillä ja isällä ei ole työtä? Rujoja arvovalintoja olette tehneet myös vanhustenhuollon osalta. Te lupasitte vähintään 4 400 uutta hoitajaa [Puhemies koputtaa] ja paljon, tuhansia euroja rahaa vanhustenhoitajien palkkaamiseen, mutta [Puhemies koputtaa] ensi vuoden budjetissa on vain 5 miljoonaa euroa. Kuka hallituksessa vastusti sitä, että [Puhemies koputtaa] vanhustenhoitoon tulisi lisää rahaa? Vain 5 miljoonaa euroa. [Puhemies: Aika täynnä!] Kokoomus esittäisi 150 miljoonaa lisää ensi vuodeksi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-12-17T11:47:22,2019-12-17T11:48:44,Hyväksytty,1.1 2019_84_40,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kun olen kuunnellut tätä keskustelua, niin olen tyytyväisenä pannut merkille, että meitä yhdistää täällä kaksi asiaa: salin laidasta laitaan me haluamme, että julkinen talous on 2023 tasapainossa ja työllisyysaste on 75 prosenttia. Mutta sitten meitä erottaa kyllä kaksi asiaa. Toinen on se reitti, miten me menemme tähän. Menemmekö me sosiaalisesti kestävällä tavalla, niin kuin hallitus esittää, vai ryskien ja repien? Ja toinen, joka erottaa, on se, että uskommeko me tulevaisuuteen. [Kimmo Kiljunen: Uskotaan!] Hallitus uskoo siihen, että me pääsemme tähän tavoitteeseen [Arto Satonen: Osa uskoo joulupukkiin, osa ei!] ja kestävällä tavalla ja kestävää reittiä pitkin. Oppositio antaa viestin, että ”mitä se hyövää, että ei me kuitenkaan päästä tähän”. Nyt kannattaisi antaa suomalaisille yrittäjille ja yrityksille viesti, että kannattaa investoida [Jukka Kopra: No miksi ette anna?] ja kannattaa uskoa tulevaisuuteen. Tätä kautta isänmaata rakennetaan, mutta tätä viestiä ei tule edes kokoomukselta. [Jukka Kopra: Eikä teiltä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-17T11:48:44,2019-12-17T11:49:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_41,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua mielenkiinnolla, ja nyt on kyllä oikaistava tämä väärä väite, joka kokoomuksen toimesta on täällä muutamassa puheenvuorossa esitetty, viimeksi edustaja Sarkomaan toimesta. Eduskunnan tietopalveluhan ei nimenomaisesti ole laskenut tätä 5 000:ta koko budjetin työllisyysvaikutukseksi. Eduskunnan tietopalvelu on nimenomaisesti todennut, että arvio ei kuvaa koko budjetin työllisyysvaikutusta. Kun te täällä niin väitätte, te annatte siinä virheellisen todistuksen. [Ben Zyskowicz: Antakaa ne luvut, jotka kuvaa!] Mitä tulee hallituksen finanssipolitiikan kokonaislinjaan, hallituksen talouspolitiikan kokonaislinjaan, niin täytyy sanoa, että meidän asentomme on tässä tilanteessa aivan oikea. Koko Eurooppaa, niin Suomea kuin muita Euroopan maita, koskee ennen muuta investointivaje, ja tähän vajeeseen hallitus vastaa. Me investoimme koulutukseen, infrastruktuuriin, ihmisten hyvinvointiin. Tämä on oikea asento, jonka hallitus on ottanut. Me rakennamme tulevaisuutta, me teemme panostuksia, jotta huomenna olisi paremmin kuin tänään. Minä seison ylpeänä tämän hallituksen budjetin ja esityksen takana, joka parantaa tavallisten suomalaisten ihmisten asemaa ja arkea. [Ben Zyskowicz: Pääministeri, kertokaa oikeat luvut!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-17T11:49:46,2019-12-17T11:51:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_42,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus on kuvannut, että se tekee politiikkaa, joka pohjautuu tutkittuun tietoon. Tänä aamuna viimeksi Suomen Pankki — jälleen — on varoittanut siitä, että talouskasvu hiipuu ja heikkenee ja että myöskin kansainvälisten arvioiden mukaan Suomessa talouspolitiikan viritys, siis se teidän budjettinne ja talouspolitiikkalinjanne, on väärä. [Paavo Arhinmäki: Näinkö Suomen Pankki sanoi?] Näin ollen me toivoisimme eduskunnassa nöyryyttä ja harkintaa, että Marinin hallitus ottaisi vakavasti nämä asiantuntija-arviot ja korjaisi — mielestäni tuli hukattua hyvä mahdollisuus, kun hallitus vaihtui, siihen, että olisi voinut hallitusohjelmaa tältä osin korjata. Vähintä, mitä voitte tehdä, olisi esittää niitä työllisyystoimia, koska eduskunnan tietopalvelun uskottava laskenta osoittaa sen, että miinus 5 000 työpaikkaa on pakkasella. Se ei muutu mihinkään, vaikka täällä mitä puhutaan. Ja edustaja Emma Karille, vihreille, haluaisin sanoa sen, että puhutaan paljon ympäristöstä ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tarpeesta, mutta tämä teidän budjettivaihtoehtonne [Puhemies koputtaa] lisää 100 miljoonalla eurolla ympäristölle haitallisia tukia. [Puhemies koputtaa] Miten tämä on linjassa hallituksen ympäristötavoitteiden kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-12-17T11:51:23,2019-12-17T11:52:42,Hyväksytty,1.1 2019_84_43,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Talouskasvu on hiipumassa. Hallituksen hyvienkin lupausten täyttäminen on kiinni, saavutetaanko työllisyystavoite, muuten jää vaihtoehdoksi valtion omaisuuden myynti tai velanotto. [Petteri Orpo: Tai leikkaukset!] Eli mahtava perintö uudelle sukupolvelle, eikö vain? Mitä konkreettisia esityksiä on tehty työllisyyden saavuttamiseksi hallituksen taholta? [Kimmo Kiljunen: Tuplapoistot!] Voin vastata siihen samantien itsekin: Ei oikeastaan mitään. Työryhmiä, kokeiluja on luvassa, mutta niillä ei vielä todellakaan toteuteta lupauksia. Ilmastokeskustelusta, toimenpiteistä: Älkää, hyvät ihmiset, siis hallitus, ajako Suomea konkurssiin. Aivan ylimitoitetut tavoitteet, meidän kansamme on 5,5-miljoonainen, ajaa hyviä ympäristötekoja tekevän maamme aivan nurkkaan. Ei ole liian myöhäistä hallituksen tutustua perussuomalaisten hyvään varjobudjettiin, josta jo edustaja Kankaanniemi esitti hyviä esityksiä. [Puhemies koputtaa] Siinä maaseutua ja kaupunkeja ei aseteta vastakkain.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-12-17T11:52:46,2019-12-17T11:53:54,Hyväksytty,1.1 2019_84_44,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koetan vastata muutamiin kysymyksiin, joita edustajat ovat tässä esittäneet. Suhdannevaihtelu, joka tänään näkyy vaikkapa siinä Suomen Pankin ennusteessa, joka meillä on ollut tiedossa, se, että se on ollut puolitoista prosenttia tänä vuonna ja tulee noin prosenttiin ensi vuonna, on aivan normaalia suhdannevaihtelua, ja tämä on ollut meidän tiedossamme. Tai se finanssipolitiikan viritys, jota täällä kritisoitiin: IMF on todennut meidän finanssipolitiikan olevan aivan oikealla lailla viritettyä. Tässä suuressa kuvassa ei ole tapahtunut mitään dramaattista muutosta. Ja itse asiassa lyhyellä tähtäimellä odotuksiin nähden tilanne on vähän parempi, mutta totta kai pitkällä tähtäimellä edelleenkin meillä on niitä isoja rakenteellisia kysymyksiä, joissa meidän täytyy eteenpäin päästä. Ja kyllä tästä kokoomuksen ahdingosta: kun te ette pysty yrittäjyyttä kritisoimaan, kun yritysten, yrittäjien verotus ei kiristy, niin te kritisoitte kotitalousvähennystä, kotitalousvähennystä. [Toimi Kankaanniemi: Se vielä puuttuis! — Sari Sarkomaa: Yrittäjät maksavat ansiotuloveroa, ja se kiristyy!] Ja itse asiassa edelleenkin remonttityössä se maksimimäärä nousee. Vähennys on aikaisemmin ollut 5 000 eurosta, jatkossa se on yli 5 800 eurosta, joten se, että te kritisoitte kotitalousvähennystä yrittäjyyden kautta, kyllä kertoo siitä, että teillä ei itse asiassa ole kritisoitavaa yrittäjyyttä kohtaan. [Sanni Grahn-Laasonen: Kritisoimme leikkausta!] Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen kysyi täällä siitä, että miten on tulojen suhteen. 70 prosentilla kotitalouksista käteen jäävät tulot kasvavat — 70 prosentilla kotitalouksista käteen jäävät tulot kasvavat. [Välihuutoja] Keskituloinen eläkeläinen, 6 euroa kuussa, keskituloinen palkansaaja, 4 euroa kuussa, etuuksien varassa oleva noin 4 euroa kuussa. 70 prosentilla käteen jäävät tulot kasvavat. [Sari Sarkomaa: Keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy, samoin keskituloisen yrittäjän!] Joten haluan todeta, arvoisa puhemies, vielä lopuksi edustaja Harkimolle, että konsernin tilinpäätökseen ei ole tarkoitus siirtyä. [Puhemies koputtaa] Ajattelemme, että sisältö on muotoa tärkeämpää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-17T11:53:56,2019-12-17T11:56:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_45,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion budjetti heijastaa aina tekijöiden arvovalintoja, tämä on varmasti totta. Siksi onkin niin hienoa, että tämän eduskunnan enemmistö ei leikkaa työttömiltä, vähävaraisilta, koulutuksesta, ympäristöltä, kansainvälisestä yhteistyöstä [Timo Heinonen: Ja lapsilta! — Paavo Arhinmäki: Koulutukseen panostaminen lapsilta leikkaamista? Erikoinen tulkinta!] vaan panostaa koulutukseen, osaamiseen, kulttuuriin, työllisyyskeinoihin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja turvallisuuteen. On totta, että maailmantalouden epävarmuudet ja erilaiset demokratiaa nakertavat mallit ja tapahtumat luovat haasteita taloudelle, ja eri taloudethan näistä selviävät eri tavoin riippuen siitä, kuinka monipuolinen elinkeinorakenne niillä on ja ovatko ne panostaneet osaamiseen ja aineettomiin investointeihin. Nyt tässä tehdään oikeansuuntaisia ratkaisuja. Myös kestäviä kulkutapamuotoja lisätään. Kävelyä, pyöräilyä edistetään. Joukkoliikenteen tukea tullaan nostamaan. On aivan ratkaisevaa, miten tuemme kaupunkiseutujen kasvua, kun haluamme ratkaista työllisyystavoitteitamme. [Puhemies koputtaa] Työllisyystavoitteita ratkotaan siellä, missä ihmiset asuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-17T11:56:03,2019-12-17T11:57:17,Hyväksytty,1.1 2019_84_46,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Herra puhemies! Perussuomalaiset tahtovat, että Suomi alkaisi tekemään sinivalkoista työllisyyspolitiikkaa, jossa kotimaan työttömät ja pätkätyöllistetyt saisivat töitä ennen laajamittaista ulkomaalaisen halpatyövoiman maahantuontia. Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa. Ettekö voi hallituksessa myöntää — pääministeri poistui, mutta ehkä kenties varapääministeri Kulmuni voisi hallituksessa myöntää — että nykyinen järjestelmä päästää liian helposti maahan sosiaaliturvan varaan ajautuvia ihmisiä. Tämä on Suomen julkiselle taloudelle valtava rasitus tulevina vuosikymmeninä. Se kertautuu ja se uhkaa hyvinvointivaltiota, puhumattakaan Suomen yleisestä turvallisuudesta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-12-17T11:57:17,2019-12-17T11:58:22,Hyväksytty,1.1 2019_84_47,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Ärade talman! Ensinnäkin edustaja Elomaan kommenttiin ilmastotyöstä: Ei ilmastotavoitteita tehdä niin, että pienet maat eivät tee mitään, isot maat tekevät. [Ritva Elomaa: Me tehdään jo paljon!] Eikä tehdä niin, että ne, joiden päästöt per capita ovat pienet, tekevät paljon tai ne, joiden päästöt per capita ovat isot, eivät tee mitään. Jokainen tekee osansa. Kun pohditaan tämän vuoden vaihtoehtobudjetteja, niin ne menevät kyllä historiaan monella tavalla. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti sisälsi varmaan isoimmat laskuvirheet ikinä: jopa miljardin reikä. [Leena Meri: Vai niin!] Kokoomuksen vaihtoehto, joka tosin oli mielenkiintoisempi, sisälsi varmaan historian isoimman vivutuksen: 7 miljoonan satsauksella 335 miljoonan säästöt — 50-kertainen. Tähän ei varmaan pysty kukaan, ei tänään, ei tulevaisuudessa. [Jussi Saramo: Varsinkaan kokoomus! — Välihuutoja oikealta] Se menee historiaan. Mitä tulee investointeihin, yrittäjyyteen, me helpotamme koneinvestointeja, helpotamme aineettomia investointeja. Me helpotamme työperäisen maahanmuuton lisäämistä, [Puhemies: Aika!] mikä on hyvä asia. Me helpotamme opiskelijoiden jäämistä Suomeen. Tämä ei olisi onnistunut toisella hallituspohjalla. Tällä se onnistuu, [Puhemies: Aika!] ja se on koko Suomelle hyväksi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-17T11:58:26,2019-12-17T11:59:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_48,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden ylimielisyys näkyy. Edustaja Elomaa puhui ja esitteli ministeriaitioon vaihtoehtobudjettiamme. [Paavo Arhinmäki: Joka on reikiä täynnä!] Samaan aikaan katsoin ministeri Kulmunia: hän katsoi sivulle ja alkoi naureskelemaan. Pääministeri Marin ehdotti eilen yhteistyön kättä. Kun sitä tarjotaan, sieltä naureskellaan. Tässä äskeinen puheenvuoro RKP:ltä osoittaa myös sen, ettei haluta kuunnella, mitä perussuomalaiset ovat sanoneet ympäristöpolitiikasta. Taakanjako EU:ssa: Kuka maksaa eniten? Ne, jotka saastuttavat vähiten. [Paavo Arhinmäki: Miten niin?] Yllätys yllätys. Eikö taakanjakosopimus — Romania, Unkari — pitäisi neuvotella uudestaan? Mitä Suomi sai puheenjohtajakaudella aikaiseksi? Ettekö te näihin tutustu? Ei yhtään mitään saanut aikaiseksi. Madridin kokousta hehkutetaan — täysi nolla. [Merja Kyllönen: Taakanjako oli käsittelyssä teidän hallituskaudella!] Me teemme muiden tehtävät. Te sanoitte, että jokainen tekee osansa. Niin, kun Suomi tekee kaikkien osat. Tästähän on kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-17T11:59:47,2019-12-17T12:00:51,Hyväksytty,1.1 2019_84_49,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin valtiovarainministeri Kulmunia muistuttaa siitä, että Eva on tänään julkaissut laskelmia, joissa osoitetaan, että jo peräti 2 600 euron palkkatuloilla verotus kiristyy. Tämä 2 600 euroa on kaikkein yleisin tulo palkansaajilla. [Ben Zyskowicz: Kepun mielestä suurituloisia ja rikkaita!] Sosiaaliturvamaksujen korotus ja myöskin kuntaveron korotus ovat tässä nämä suurimmat tekijät. Kaikkien palkansaajien kulutuksen veroaste nousee. Tämä on Evan tuoreesta laskelmasta. Te olette leikkaamassa kotitalousvähennystä. Te olette nostamassa polttoainenesteitten ja myöskin lämmitysnesteitten hintaa. Nämä kaikki syövät ne pienet sosiaaliturvakorotukset, joita olette hallituksessa tekemässä. Ettekö ole huolissaan siitä, että juuri nyt, tässä taloustilanteessa, kun kotimainen kulutuskysyntä olisi äärimmäisen tärkeää, teidän politiikallanne itse asiassa kulutuskysyntää tullaan heikentämään? [Puhemies: Aika!] Eikö tämä ole täysin väärä suunta tässä tilanteessa? [Ben Zyskowicz: Kepun mielestä palkansaajat ovat kaikki rikkaita!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-17T12:00:55,2019-12-17T12:02:06,Hyväksytty,1.1 2019_84_50,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minulla on kotona teinejä, ja he tuppaavat käyttämään sanaa ”noloa”. Kun kuuntelee opposition, kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenvuoroja vuorotellen, ei voi käyttää muuta sanaa kuin ”noloa” — niin pahoin täällä väärinymmärretään ja niin pahasti sitä väärinymmärrystä vielä totena täällä esitetään. [Leena Meri: Kiitos samoin!] Tuntui hyvältä olla Rinteen hallituksessa, ja kyllä tuntuu hyvältä olla Marinin hallituksessa. [Timo Heinonen: Kumpi paremmalta?] Teemme historiallisen panostuksen liikenteeseen. [Leena Meri: Oliko Rinne parempi?] Tämä vuosi 2019 on ollut laiha. Ensi vuonna liikenteeseen käytetään määrärahaa 616 miljoonaa enemmän kuin valtiovarainministeri Orpon hallituksen aikana on käytetty. Parannamme ostovoimaa ja teemme investointien myötä myöskin työpaikkoja. Ensi vuonna suomalaiset huomaavat, että alueilla alkaa tapahtua. 26 hanketta liikenteen parantamiseen yli 105 miljoonalla, ja vielä valtiovarainvaliokunnasta [Puhemies: Aika!] esitettiin 33 uutta hanketta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-12-17T12:02:07,2019-12-17T12:03:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_51,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Alkuun havainto tämän keskustelun hengestä ja käytettyjen puheenvuorojen sisältöjen yhteistyöhön ilmenneestä asenteesta. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, Kurvinen?] Ihmettelen opposition edustajien puheenvuoroissa sitä, että kategorisesti kieltäydytään yhteistyöstä esimerkiksi suhteessa työmarkkinajärjestöihin. [Oikealta: Ei! — Ben Zyskowicz: Kuka on kieltäytynyt?] Kun puhutaan työllisyystoimien tekemisestä, [Oikealta: Kun te ette tee!] täällä on todettu niin keskustan ryhmäpuheenvuorossa kuin ministerien suulla, että nyt nimenomaan kolmikannalla on ensi keväänä näytön paikka työllisyystoimien aikaansaamisessa [Sari Sarkomaa: Nyt on hallituksen näytön paikka!] mutta viime kädessä vastuu on hallituksella ja eduskunnalla — ilman muuta juuri näin. Edustaja Orpolle sanoisin vielä, että ilman muuta Sipilän hallitus teki paljon hyviä toimia. Mutta maailma ei tullut valmiiksi eikä Suomi tullut valmiiksi, vaan tämä hallitus jatkaa esimerkiksi yritysten ja yrittäjien toimintaympäristön parantamista, [Sari Sarkomaa: Ja verotuksen kiristämistä!] ja se on erinomaisen tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-12-17T12:03:22,2019-12-17T12:04:36,Hyväksytty,1.1 2019_84_52,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on vedottu Suomen Pankin ennusteeseen. Kannattaa katsoa heidän politiikkasuosituksiaan myös, kuten ansioturvan porrastamista ja työttömyysputken rajaamista. Nehän ovat suoraan kuin kokoomuksen ohjelmasta. Täällä käytti edustaja Filatov aivan käsittämättömän puheenvuoron, jossa halveksittiin tiedettä ja sanottiin näitä laskennallisiksi efekteiksi. Sitä laskentaahan tehdään tieteessä, kun arvioidaan rokotusten toimivuutta. Samalla tavalla ekonomistit arvioivat ekonometrisesti, mitkä toimenpiteet toimivat. Ilmeisesti sitten Suomen Pankissa tai eduskunnan tietopalvelussa on vain kokoomuslaisia, kun he käyttävät tätä normaalia, hyvää taloustieteen valtavirtatutkimusta. Siitä jotain tiedetään. Mainitsenpa vielä edustaja Lindtmanille, joka korostaa tuloerojen ja kasvun yhteyttä: Jos perehdytte siihen kirjallisuuteen, niin huomaatte, että se keskeinen mekanismi näiden ilmiöiden välillä on siinä, että jos tuloerot kasvavat liikaa, niin vasemmisto pääsee valtaan [Puhemies: Aika!] ja sössii talouden. Se on tämän tutkimuskirjallisuuden yksi keskeinen viesti. Se kannattaa tässä ottaa vakavasti. [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2019-12-17T12:04:36,2019-12-17T12:05:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_53,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Jos vasemmisto pääsee valtaan, niin se sössii talouden” on tieteellistä tutkimusta? Uskallanpa väittää, että edustaja Vartiainen ei tutkimusta löydä, jossa näin sanotaan, niin että se siitä tieteellisyydestä. Mutta edustaja Vartiaisen työllisyyspoliittista analyysia itse asiassa usein arvostan, ja me emme ole aina välttämättä niin monesta asiasta eri mieltä kuin uskoisi. Tosiasia on se, että jos otetaan työllisyysarviosta vain yksi palanen ja budjetista vain kaksi elementtiä, sosiaaliturvan korotukset ja verotukset, niin silloin saadaan laskennallisesti lopputulos, jolla on negatiivinen työllisyysvaikutus, koska sosiaaliturvan korotus aiheuttaa negatiivisen työllisyysvaikutuksen. Tällä logiikalla me ajauduimme tilanteeseen, jossa sosiaaliturvan poistaminen kokonaan antaa parhaan työllisyystuloksen. Uskallanpa väittää, että tekään ette loppupeleissä ole sitä mieltä, että näin pitäisi toimia, [Vasemmalta: Ehkä ovat!] koska kulutuskysynnällä, myös niiden köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien kulutuskysynnällä, on merkitystä, ja mitä tulee tähän Suomen Pankin tänään julkaistuun selvitykseen, niin tässä sanotaan [Puhemies koputtaa] sanasta sanaan näin: ”Korkeasuhdanne on Suomessa ohi, ja kasvu hidastuu tilapäisesti kansainvälisen talouden [Puhemies: Aika!] heikkenemisen vuoksi. Edellytykset kasvun nopeutumiselle ovat kuitenkin olemassa, koska ostovoima kasvaa.” [Jukka Gustafsson: Vartiainen meni kanveesiin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-17T12:05:53,2019-12-17T12:07:17,Tarkistettu,1.1 2019_84_54,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouspoliittinen linja on selkeä ja johdonmukainen, se on vastuullinen. Täytyy sanoa, että kyllä kokoomuksenkin talouspoliittinen linja on johdonmukainen ja selkeä. Se on selkeä siinä, että heikommin pärjäävät ihmiset unohdetaan tietoisesti ja hyväosaisille ihmisille tehdään miljardipanostuksia — siis miljardipanostuksia tehdään hyväosaisille ihmisille. [Välihuutoja] Suomen menestystarina on perustunut siihen, että tällainen pienestä köyhästä maalaiskylästä oleva — samalla tavalla kuin köyhästä lähiöstä oleva — pystyy menestymään samalla tavalla tässä maassa, ja tämähän on teidän arvojenne vastaista, [Ben Zyskowicz: Eihän ole! Naurettava väite!] ja se näkyy todella hyvin teidän vaihtoehtobudjetistanne. Nämä vähimmäisetuuksien lisäykset eivät teille käy, yrittäjät eivät saa mitään, ennen kaikkea ne pk-yrittäjät, jotka Suomessa ne uudet työpaikat luovat. Sen sijaan suurituloiset palkansaajat, yhteiskunnan hyväosaiset, saavat teitä miljardin, ja täytyy sanoa, että kaiken huippu on kyllä tämä autoveron poisto, jossa isojen citymaasturien ostajat [Puhemies koputtaa] jälleen kerran hyötyvät sadan miljoonan tulonsiirrosta. [Puhemies: Aika!] Täytyy sanoa, että kyllä tällä oikeudenmukaisuudella ei ole mitään tekemistä teidän vaihtoehtonne kanssa. [Ben Zyskowicz: Toimiikohan tuo edes tupailloissa?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-12-17T12:07:18,2019-12-17T12:08:32,Tarkistettu,1.1 2019_84_55,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! On jotenkin liikuttavaa kuunnella tätä, kuinka keskusta on nyt kasvattanut itselleen sydämen tässä vaalien jälkeen [Välihuutoja] ja tekee vain tulontasauspolitiikkaa nyt uudessa hallituskokoonpanossa ja viime kaudella kaikki tekemisemme olivatkin... [Puhemies koputtaa] — Anteeksi, arvoisa puhemies, on vaikea kuulla edes omaa ääntään tässä. — Ja nyt kaikki viime kaudella tehdyt toimenpiteet olivatkin sitten kokoomuksen ansiota tai syytä. Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin kysyä nyt tarkennusta, kun meille on hieman epäselvää vielä tämä valtiovarainministeri Kulmunin kertoma: millä tavoilla väititte kotitalousvähennyksen paranevan, kun meidän tietojemme mukaan enimmäismäärää ehdotetaan alennettavaksi 2 400 eurosta 2 250 euroon, samoin prosenttiosuutta kustannuksista ehdotetaan alennettavaksi työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen osalta 20 prosentista 15 prosenttiin? Mistä nämä tiedot löytyvät siitä, mitä väititte juuri äsken, että kotitalousvähennys joiltain osin paranisi? [Sari Sarkomaa: Ei ainakaan budjettikirjasta!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-17T12:08:32,2019-12-17T12:09:40,Hyväksytty,1.1 2019_84_56,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomus on viitannut moneen kertaan, sinänsä aivan oikein, tietopalvelun laskemaan 5 000 työpaikan arvioon. Pitää nähdä sen taakse, mihin se arvio perustuu. Se perustuu siihen, että tämä Marinin hallitus, Rinteen hallitus, kasvattaa työttömyyskorvausta. Ja ymmärrän kokoomuksen kritiikin sitä vasten, että kokoomus vaihtoehtobudjetissaan leikkaa työttömyysturvaa, leikkaa toimeentulotukea ja päälle vielä leikkaa työttömien tulevia eläkkeitä. Mutta sitä hämmästyin, kun edustaja Kankaanniemi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa tukeutui näihin kokoomuksen lukuihin [Kokoomuksen ryhmästä: Ne on tietopalvelun!] ja kritisoi tätä työttömyysturvan parantamista. Onko todella perussuomalaisten linja se, että suomalaiset, työttömien toimeentulo, unohdetaan ja keskitytään vain ulkomaalaisiin? Teitä ei tunnu suomalaisten työttömien toimeentulo kiinnostavan pätkääkään. Te kritisoitte korotuksia tällä luvulla — korotuksia, joita tehdään työttömyysturvaan. [Ben Zyskowicz: Arhinmäki, mistä saamme oikeat luvut budjetin vaikutuksista?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-12-17T12:09:40,2019-12-17T12:10:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_57,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Hallitus, olette puolustaneet budjettia ensi vuodelle ja korostaneet, että... [Hälinää] Arvoisa herra puhemies! Aloitan nyt alusta tämän puheenvuoroni. Eli hallitus on puolustanut ensi vuoden budjettia sillä, että pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, mutta kuinka ollakaan, Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva antoi juuri tänään selvityksen, että palkansaajien kokonaisveroaste nousee lähes kaikissa kunnissa yli 2 650 euron kuukausituloilla, ja nämä ovat juuri niitä sairaanhoitajia, niitä vuorotyötä tekeviä sairaanhoitajia, joiden verotus kovenee. Minä kysyisin teiltä, että mitenkä te vastaatte nyt tähän tietoon, mikä tänään on tullut. Minusta tämä on huolestuttavaa. Mielestäni myös hallitus on luovuttanut täysin tämän vanhusten hoitajamitoituksen kanssa. Teidän oma mokanne siinä, että hallitus kaatui, aiheutti sen, että hoitajamitoitus viivästyy. Näin meille sitä perusteltiin. Millä tavalla kuvittelette, että ihmiset tuolla kentällä, vanhukset, heidän hoitajansa tällaisen viestin vastaanottavat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-17T12:10:51,2019-12-17T12:11:55,Hyväksytty,1.1 2019_84_58,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Me olemme veroista puhuneet täällä useaan kertaan, ja on tullut ilmi, [Sari Sarkomaa: Tavallisen suomalaisen keskituloisen verotus kiristyy!] että tämän hallituksen toimesta lasketaan tavallisen ihmisen, niin palkansaajan, eläkkeensaajan kuin etuuksiensaajan, painottuen pienituloisiin, veroja yhteensä 200 miljoonaa. Ja, puhemies, se ongelma, mikä tässä hieman on, on tämä viime kaudella tehty kiky-sopimus. Olemme todenneet useasti, että silloin kokoomus toi pöytään pakkolakiuhat. [Timo Heinonen: Ei, se oli Sipilä!] Pakkolakiuhkien jälkeen kävi niin, että tehtiin kiky-sopimus, joka muun muassa näiltä ahkerilta sairaanhoitajilta, siivoojilta, julkisen puolen työntekijöiltä leikkasi lomarahat, [Sari Sarkomaa: Voi tätä käsien pesua!] ja vaikuttavatpa muuten nämä viime kaudella tehdyt päätökset edelleen siihen yhtälöön, [Oikealta: Eikö se pääministeri ollut Sipilä silloin?] mistä me olemme keskustelleet täällä salissa moneen kertaan. Hallituksen toimin verotusta lasketaan pienituloisilta 200 miljoonaa, ja valtiovarainministeriön laskelmien mukaan [Puhemies koputtaa] ostovoima paranee [Puhemies: Aika!] 70 prosentilla ihmisistä hallituksen toimien seurauksena. [Arja Juvonen: Sairaanhoitajien verotus korottuu!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-17T12:11:56,2019-12-17T12:13:06,Hyväksytty,1.1 2019_84_59,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sama ilmiö toistuu: edustaja Viitanen syyttää hallituksen saamattomuudesta edellistä hallitusta. [Välihuutoja vasemmalta] Te olette hallituksessa, teidän ratkaisujenne yhteissumma määrittelee sen, lisääntyvätkö ihmisten tulot vai vähenevätkö. Keskituloisen palkansaajan käteen jää vähemmän rahaa ensi vuonna kuin tänä vuonna, [Oikealta: Kyllä!] ja se on teidän syynne, ei ole meidän, edellisen hallituksen syy. Minusta on aivan käsittämätöntä kääntää sitä meille, koska ne sivukulut nousevat ja te ette kompensoi sitä, niin kuin me teimme joka kerta viimeksi, koska me halusimme, että työnteko kannattaa ja että keskituloiselle ahkeralle suomalaiselle ihmiselle jää enemmän käteen, [Oikealta: Oikein!] kannattaa tehdä lisätöitä, kannattaa ponnistella, jotta jää jotain sen niukkuuden päälle, jotain, millä voi parantaa omaa elämäänsä. Sellaista yhteiskuntaa Suomessa pitäisi rakentaa, sellaista, joka motivoi, sellaista, joka kannustaa, [Puhemies koputtaa] eikä niin, että lyödään keskituloista ihmistä nuijalla päähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-17T12:13:06,2019-12-17T12:14:13,Hyväksytty,1.1 2019_84_60,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eivät kahden käden sormet riitä niille kerroille, kun valtiovarainministeri Orpo täällä viime kaudella vetosi valtiovarainministeriön virkavastuulla tehtyihin laskelmiin. Nyt korvia huutaa se hiljaisuus, korvia huutaa se hiljaisuus, jolla Orpo yrittää vaieta nyt nämä samat laskelmat. Nimittäin ne samat virkamiehet, jotka edelleen samalla virkavastuulla tekevät työtään, ovat laskeneet, että 70 prosentilla suomalaisista käteenjäävät tulot kasvavat, ostovoima kasvaa [Kimmo Kiljunen: Onko ymmärretty?] ja ainoa ryhmä, jossa ne eivät kasva, ovat ne kaikkein hyvätuloisimmat. — Arvoisa edustaja Orpo, ymmärrän, että se teitä harmittaa, mutta tässä meillä on iso ero, [Välihuutoja oikealta] oikeisto-opposition ja hallituksen kesken meillä on iso ero. Me panostamme, kohdistamme veronkevennykset ja panostukset sinne, missä eniten tarvetta on, emmekä niihin kaikkein rikkaimpiin, niin kuin kokoomus tekisi. [Timo Heinonen: 2 300 euroa!] Tässä se ero on. Jätetään ihmisten arvioitavaksi, kumpi on parempi. [Sari Sarkomaa: 2 300:ko on kaikkein rikkaimmat? — Paavo Arhinmäki: 20 prosenttia!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-12-17T12:14:13,2019-12-17T12:15:22,Hyväksytty,1.1 2019_84_61,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä keskustalla on lämmin sydän, ja se sykki edellisen hallituksen aikana ja sykkii edelleen tämänkin hallituksen aikana. Hienoa, jos kokoomus on huomannut, että meidän sydämemme sykkii. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Se sykkii vahvasti koko maan tasapainoiselle kehittämiselle, missä ovat mukana meidän väyläverkostojen kehittäminen, meidän yrittäjyyden kehittäminen ja yrittäjyysedellytysten parantaminen ja myös perheet, lapsiperheet, eläkeläiset — hyvin lämpimästi meidän sydämemme sykkii näille asioille. Iso asia, mikä tässä on ollut keskustelun alla, on työllisyys. Senkin eteen sydän sykkii. Kuulostelinkin äsken, että salissa on yksimielisyys, mitenkä työllisyyttä kehitetään, ja olin vähällä kiittääkin edustaja Vähämäkeä tästä kädenojennuksesta perussuomalaisten suunnasta, mutta kun kuuntelin Tavion puheenvuoron, niin en ole enää ihan niin varma siitä yhteistyöstä, minkä kanssa voisimme elää ensi keväänä. Kiitän myös kokoomusta näistä näkemyksistä, mutta unohditte kyllä ryhmäpuheenvuorossanne yrittäjien maininnan täysin. Onneksi olette nyt [Puhemies koputtaa] hieman paikanneet sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-12-17T12:15:22,2019-12-17T12:16:31,Hyväksytty,1.1 2019_84_62,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Edustaja Heinonen, sen jälkeen Guzenina ja sitten ministeri Haatainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_63,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! SDP, te väitätte olevanne työväenpuolue, mutta te kiristätte jo 2 300 euroa saavalta työntekijältä ensi vuonna veroa, [Paavo Arhinmäki: Luku vaihtuu joka puhujalla! Kuka antaa seuraavan luvun?] eli tarjoilijasta ylöspäin kaikkien työn verotus tulee ensi vuonna kiristymään. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Valtiovarainministeri Kulmuni, tämä Marinin hallituksen budjetti tulee 5 000:lla lisäämään työttömyyttä, mutta jos teillä on laskelmia toimista, jotka nostavat työllisyyttä, me katsoisimme mielellämme niitä. Kertokaa nämä laskelmat meille. Ja nyt on, arvoisa puhemies, kysyttävä keskustalaisilta: arvoisat keskustalaiset, oletteko te ylpeitä Juha Sipilän perinnöstä vai häpeättekö te Juha Sipilän perintöä vai kysyttekö te, kuka Juha Sipilä oikein on? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-17T12:16:31,2019-12-17T12:17:28,Hyväksytty,1.1 2019_84_64,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen täällä salissa viime vaalikauden valtiovarainministeri Orpo sanoi aika viisaasti, että perustus pettää, jos se rakennetaan hiekalle. Tästä olen aivan samaa mieltä. Tuota viime vaalikauden hiekalle rakentamista, sen perintöä, tämä Sanna Marinin hallitus joutuu nyt kantamaan eli joutuu tekemään vaativaa työtä sen perinnön pohjalta, jonka kokoomusjohtoinen hallitus [Sari Sarkomaa: Vika on aina kaikissa muissa kuin sosiaalidemokraateissa!] jätti Suomelle vain kahdeksan kuukautta sitten. Yksi tähän perintöön kuuluva, hyvin murheellinen seikka on tämä vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen edelleen — edelleen — ratkaisematon ongelma. Jos tämä olisi jo toissavaalikaudella hoidettu kuntoon, [Oikealta: Miksi ette hoida nyt?] meillä esimerkiksi alan houkuttelevuus olisi aivan eri luokkaa kuin tänä päivänä. Se syy, minkä takia ministeri Kiuru joutuu nyt porrastamaan tämän lain voimaantuloa, [Puhemies koputtaa] johtuu siitä, että alalle ei kertakaikkisesti [Puhemies: Aika!] löydy riittävästi henkilökuntaa [Puhemies: Aika!] johtuen siitä, miten kokoomus on tämän perinnön Suomelle jättänyt. [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-12-17T12:17:31,2019-12-17T12:18:43,Hyväksytty,1.1 2019_84_65,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Otetaan vielä edustaja Kurvinen ja sitten ministerit.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_66,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Herra puhemies! Tässä on moniakin... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Saan varmaan puhua kohta 5 minuuttia, kun täällä huudetaan. Herra puhemies! Ihan muutamiin asioihin kiinnitän huomiota. Täällä on kokoomukselta ja kokoomuksen oikeistoapupuolueilta, perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta, tullut väite, että kuntaverotus kiristyy nyt valtavasti hallituksen takia. Se ei kiristy hallituksen takia, vaan se kiristyy sen vuoksi, että viime vaalikaudella emme pystyneet kokoomuksen kanssa saattamaan sote-uudistusta maaliin, vaan se epäonnistui, [Oikealta: Se oli Sipilän hallitus!] koska niin vahvasti olisi pitänyt markkinoille avata meidän terveydenhuoltoamme. Siksi sote-uudistus epäonnistui. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä vaalikaudella tulemme toteuttamaan demareitten kanssa tämän sote-uudistuksen. Tulemme myös toteuttamaan toisen uudistuksen, mikä kaatui viime vaalikaudella kokoomuksen takia. Perhevapaauudistusta ei saatu maaliin viime kaudella, koska kokoomus halusi rajoittaa perheiden valinnanoikeutta ja kokoomus halusi poistaa kotihoidon tuen, leikata perheiltä. Me toteutamme demareitten kanssa myös [Puhemies koputtaa] perhevapaauudistuksen, [Puhemies: Aika!] joka ei leikkaa. [Kalle Jokinen: On se ihana se vasemmistohallitus!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-17T12:18:44,2019-12-17T12:19:49,Hyväksytty,1.1 2019_84_67,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Sitten ministeri Haatainen, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_68,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tuula,Haatainen,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu perusturvan nostamisesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen tavallaan osoittaa sen vaikeuden, mikä ylipäätänsäkin on työllisyysvaikutusten arvioinnissa silloin, kun puhutaan politiikkatoimista. Minä toivoisin, että tässä keskustelussa otettaisiin vähän laajempi luuppi sillä tavalla, että katsotaan, että mitä myös pitkällä tähtäimellä saadaan työllisyyspolitiikalla aikaan: [Ben Zyskowicz: Kertokaa oikeat luvut!] voidaan palauttaa ihmisiä työkuntoisiksi, vahvistaa heidän osaamistaan, jotta he ovat paremmin työmarkkinoiden käytettävissä, ja on myös se sosiaalinen puoli, että me pidämme huolen siitä, että ihmiset ylipäätänsä voivat hyvin ja pystyvät myös itse, omaehtoisesti työllistymään. Toinen asia, jota toivoisin tähän keskusteluun, liittyy siihen, että meidän pitää huolehtia koko ajan siitä, että yrityksillä on mahdollisuudet rekrytoida työntekijöitä ja että heidän kasvuedellytyksensä säilyvät. Silloin puhutaan osaavan työvoiman saannista. Meillä on liikaa yrityksiä, jotka haluaisivat rekrytoida mutta ei ole riittävästi osaajia. [Sari Sarkomaa: Liikaa yrityksiä?] Tästä syystä meidän pitää kiinnittää huomiota myös siihen, miten meillä työllistyvät entistä paremmin jo täällä maassa asuvat maahanmuuttajataustaiset ihmiset ja erityisesti opiskelijat, jotta he tutkinnon saatuaan voisivat työllistyä suomalaisille työmarkkinoille ja heidän osaamisensa olisi yritysten käytettävissä. Mutta sitten tämä iso työvoimapolitiikka, jota meidän pitää tehdä. Täällä hallitus tarttuu nyt siihen, että me kokoamme yhteen kuntiin — tämän kuntakokeilun kautta, josta on kyselty täällä — TE-keskusten ja kuntien osaavat voimat. Eli sosiaali- ja terveystoimi, TE-keskusten palveluosaaminen, koulutuspalvelut saadaan saman kunnan piiriin ja näin pystytään tehostamaan ja vaikuttavuutta parantamaan näissä työllisyyspalveluissa. Se on minusta ihan olennaista. Siitä on hyviä konkreettisia esimerkkejä olemassa, [Puhemies koputtaa] ja tähän käydään nyt käsiksi. Lukuisa liuta muita [Puhemies: Aika!] työvoimapolitiikan keinoja on tulossa. [Sari Sarkomaa: Montako uutta työpaikkaa ensi vuonna, työministeri Haatainen?] Työryhmät valmistelevat näitä, ja ensi vuoden puolella palataan niihin. [Ben Zyskowicz: Kertokaa oikeat luvut!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2019-12-17T12:19:51,2019-12-17T12:22:06,Hyväksytty,1.1 2019_84_69,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kritisoitiin tulonjakovaikutuksia. Kun otetaan kaikki budjetin toimet huomioon, niin kyllä, 70 prosentilla kotitalouksista kasvavat käteenjäävät tulot [Antti Kurvinen: Kuunnelkaa, kokoomus!] — 70 prosentilla kotitalouksista kasvavat käteenjäävät tulot. Tämä on seurausta siitä, että tehdään esimerkiksi veronkevennyksiä 200 miljoonaa kohdentaen ne pieni- ja keskituloisiin. Tämä tietenkin on ollut yleensä yhteistyössä kokoomuksen kanssa vaikeaa, kun ne täytyy kohdentaa aina kaikkiin tuloluokkiin, myös sinne suurituloisille, ja siitähän teillä on myös omassa vaihtoehtobudjetissanne aivan selkeä esimerkki, jossa te haluaisitte nimenomaan pienituloisille tehdä leikkauksia siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan eläkekertymä katoaisi heiltä pois. Se olisi leikkaus pienituloisille. Arvoisa puhemies! Täällä kritisoitiin myös sitä, mistä nämä maksumuutokset johtuvat. Nehän ovat työmarkkinajärjestöjen sopimia sivukuluja, ja tietenkin jos aina automaattisesti kompensoitaisiin kaikki, se johtaisi siihen, että käytännössä tien päässä olisivat tasavero ja eduskunnan budjettivallan pieneneminen — tien päässä olisi tasavero, ja tämän salin budjettivalta pienenisi. [Kalle Jokinen: Eli te hyväksytte, että käteenjäävä tulo vähenee?] Tämä hallitus ei sitä kannata, ja en ole varma, kannattaako kokoomus tasaveroa tai budjettivallan vähentämistä. Epäilen. Arvoisa puhemies! Haluan vielä vastata myös tähän kotitalousvähennysasiaan, joka täällä edustaja Multalan osalta nousi esiin. Maksimivähennykseen oikeuttava remonttityö — siis remonttityö — kasvaa, koska ennen maksimivähennyksen sai 5 000 euron remonttikuluilla ja jatkossa sen saa 5 875 euron remonttikuluilla. [Antti Kurvinen: Jauhot suuhun! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-17T12:22:07,2019-12-17T12:24:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_70,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nostaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen eivät ole samoja asioita, vaikka täällä niin monessa puheenvuorossa väitetään. Hallitus on kertonut tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin, ja sitovansa menolisäyksiä työllisyysasteen nousuun. Mikäli aste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan. Lienee selvää, että tällaisen epäonnistumisen myöntämiseen ei hallitus hevillä suostu. Hallituksella on vahva intressi takertua nimenomaan tuohon yksinkertaiseen lukemaan sen sijaan, että se tarkastelisi oleellisempia työllisyyden osia, kuten tuottavan työn kasvua, bruttotulojen kehittymistä — ylipäätänsä sitä, että palkalla tulee toimeen. Kun hallitus lisää palkkatukea ja tukityöllistämistä veronmaksajan rahalla ja saa riittävän määrän työmarkkinoiden ulkopuolella olevia joka kuukausi muutamaksi tunniksi töihin, se saa työllisyysasteen nousemaan riittävän korkealle. Kysyisin hallitukselta: [Puhemies koputtaa] perustuuko työllisyysasteen nostaminen [Puhemies: Aika!] tällaiseen keinotekoiseen kikkailuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-17T12:24:01,2019-12-17T12:25:13,Hyväksytty,1.1 2019_84_71,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Vartiaisen puheenvuorossa musta todella muuttui valkoiseksi. Kreikan, Espanjan, Islannin, Irlannin, Portugalin, Italian, kaikkien kriisimaiden johdossa oli oikeisto tekemässä oikeistolaista talouspolitiikkaa, jossa rikkaita ei verotettu ja pankkisektorin annettiin temmeltää. [Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!] Samoin kyllä muun muassa Suomessa, kun meillä oli historiallisen suuri lama, niin sehän oli seurausta siitä, kun kokoomus pitkän paitsion jälkeen pääsi hallitukseen ja heti tuhosi talouden. [Naurua] Eli jos katsotaan sitä historiaa, niin kyllä se on niinpäin, että oikeisto on Euroopassa tuhonnut talouden ja vasemmisto on tullut sen korjaamaan. Ja niin on nytkin käynyt, [Naurua] kun Islannissa valtiovarainministeri vasemmistoliiton sisarpuolueesta teki aivan historiallisen hienon korjauksen talouteen, samoin Kreikassa, Portugalissa, niissä maissa, joissa vasemmisto on tullut valtaan, niin nämä oikeiston jäljet on korjattu. Itse asiassa pyysin puheenvuoron käydäkseni läpi näitä kokoomuksen lukuja, kun täällä lukuja on perätty. Mutta yli puolet te vedätte täysin hatusta itse, niihin ei ole mitään laskelmia, ja loputkin ovat [Puhemies: Aika!] lähes kokonaan sosiaaliturvan heikennyksiä. Myöntäkää se.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1400,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2019-12-17T12:25:13,2019-12-17T12:26:26,Hyväksytty,1.1 2019_84_72,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Budjettiesitys kuvastaa aina hallituksen arvoja, ja tässä budjettiesityksessä vanhukset on täysin unohdettu. Siellä puhutaan kyllä henkilöstömitoituksesta, josta piti tulla laki tämän vuoden puolella. No, ei tullut. Jos olisi tullut, sekin pitkällä siirtymäajalla. Henkilöstömäärää pitäisi lisätä, mutta siihen ei ole riittävästi rahoja opiskelupaikkojen kustantamiseksi, ja myöskin pitäisi johtaa tiedolla, että saataisiin kustannuksille vaikuttavuutta, ja laaturekistereille ei ole annettu rahoja. Kysynkin: Miksi tämä hallitus ei arvosta vanhuksia? Miksi tämä hallitus ei ole valmis antamaan vanhuksille rahaa kuin viisi miljoonaa ensi vuonna? [Paavo Arhinmäki: Eikö eläkkeiden korottaminen ole vanhusten auttamista? Eikö eläkeläinen ole vanhus?] Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa olemme valmiit antamaan vanhuksille 150 miljoonaa verrattuna hallituksen viiteen miljoonaan. Eikö se ole arvostuskysymys?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-17T12:26:26,2019-12-17T12:27:31,Hyväksytty,1.1 2019_84_73,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa, että niiden toimeentuloa parannetaan, jotka ovat yhteiskunnassa kaikista heikoimmassa asemassa. Siksi kaikista köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa parannetaan ensi vuoden alusta. Takuueläkkeisiin on luvassa 50 euron korotus ja kansaneläkkeisiin 34 euron korotus kuukaudessa. Näillä toimilla parannetaan yli 600 000 suomalaisen eläkettä. Lisäksi valtiovarainministeriön laskelman mukaan vuoden 2020 budjetti nostaisi käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista. Etuuksien korotukset ja veromuutokset lisäävät ostovoimaa selvästi pienituloisilla ja vanhuksilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-12-17T12:27:31,2019-12-17T12:28:19,Hyväksytty,1.1 2019_84_74,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ovat käyneet täysin selväksi nämä linjaerot, mitkä ovat nykyhallituksella ja siellä oikealla. Teitä surettaa se, että kaikki ne veronkevennykset ja etuuksien korotukset kohdennettiin pienituloisiin ihmisiin. Me olemme kaikki ylpeitä siitä asiasta. Tiedän, että olisi tärkeää, että hyväosainen pääsisi lentämään etelään useamman kerran vuodessa — näin te ajattelette — mutta meistä se ei ole niin tärkeää. Meistä on tärkeää, että ruokaan ja lääkkeisiin riittää rahaa, ja se on ihan fundamentti peruskysymys, ja todellakin tämä hallituksen linja on hyvin eheä tässä asiassa. Sen sijaan ihmettelen, mihin opposition vaihtoehtobudjetit perustuvat. Tuntuu, että siellä on todella paljon höttöä, [Arja Juvonen: Perusasiat kuntoon!] ja molemmilla suurilla oppositiopuolueillakin tätä esiintyy. Mielestäni olisi reilua se, että ei käytettäisi tällaisia tuulesta temmattuja lukuja, [Puhemies koputtaa] vaan mentäisiin ihan faktapohjalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-12-17T12:28:22,2019-12-17T12:29:28,Hyväksytty,1.1 2019_84_75,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Otetaan vielä viisi vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen siirrytään puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_76,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden osalta on sellaisia asioita joihin voidaan vaikuttaa täällä kotimaassa, sellaisia joihin voidaan yrittää vaikuttaa kansainvälisellä yhteistyöllä ja sellaisia joihin ei voida vaikuttaa. Voidaan seurata, miten talous kehittyy, mutta tärkeintä ovat ne toimenpiteet. Juuri tähän liittyen Suomen Pankin tiedotteessa todetaan myös se fakta, jonka tiedämme, että viimeisten kymmenen vuoden aikana työn tuottavuuden kehitys valitettavasti on ollut heikkoa, ja tähän on johtanut etenkin se, että innovaatiopolitiikka ja koulutusjärjestelmä eivät ole seuranneet perässä. Täällä todetaan, että Suomessa nuorten aikuisten keskimääräinen koulutustaso alkoi laskea noin 10—15 vuotta sitten. Olisin kysynyt ministereiltä nyt: jotta me saavutamme tämän 75 prosentin työllisyystavoitteen, niin kuinka paljon koulutusinvestointeja se tavoite vaatii, kuinka paljon uusia aloituspaikkoja ja kuinka paljon uutta muuntokoulutusta? Tästä voisin tehdä toki kirjallisen kysymyksen myös, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan vastauksen ja sitten myös ajatuksia siitä, miten vielä siellä TEMin puolellakin tämä käsitettäisiin vielä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-17T12:29:33,2019-12-17T12:30:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_77,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarille voisin sen verran sanoa, että en minä usko, että kukaan on siitä kateellinen, jos joku väestöryhmä saa rahaa. Meille tärkeintä on se, että me teemme täällä hallituksessa ja eduskunnassa semmoisia päätöksiä, jotka nostavat työllisyysastetta, ja sen työn kautta me pääsemme sitten jakamaan niitä rahoja, koska eihän rahoja voi jakaa, jos niitä ei synny. [Anne Kalmari: Teillä on miljardin veronkevennykset!] Mutta te viittaatte nyt monta kertaa siihen, että joku saa verotuksen kautta käteen jotakin enemmän ja ostovoima nousee tai ei nouse. Miksi te ette ota kokonaisuutta huomioon? Kyllähän teidän pitää tätä vuosikymmentä katsoa, mitä täällä on tapahtunut sähköverolle, mitä on tapahtunut sähkönsiirtomaksuille, mitä on tapahtunut asumisen kustannuksille — nehän nousevat tällä tavalla — ja mitä on tapahtunut autonkäytölle, joka maassa monin paikoin on täysi välttämättömyys. Täytyyhän tätä kokonaisuutta pystyä katsomaan, koska nämä äsken mainitut maksut ovat kaikki veroluonteisia todellisuudessa. Ihmisten on pakko näitä maksuja maksaa tai he eivät muuten voi asua, joten miksi te ette tätä kulurakennetta, mitä ihmisille päätöksillä koko ajan [Puhemies koputtaa] korotetaan, katso samalla tavalla kuin [Puhemies: Aika!] tuota tulorakennetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-12-17T12:30:48,2019-12-17T12:31:55,Hyväksytty,1.1 2019_84_78,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tasa-arvoa lisätään julkisia palveluja lisäämällä ja vahvistamalla. Kun eläkkeitä ja perusturvaa nostetaan, turvaverkkoja tiivistetään, varmistetaan yhteiskunnan turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen sekä mahdollisuuksia siirtyä elämässä eteenpäin. Panostukset nuorten mielenterveyspalveluihin ja jatkossa kokonainen koulupäivä, joka takaisi edes yhden harrastuksen jokaiselle lapselle, ovat niitä panostuksia, joilla yhdenvertaisuutta lisätään. Kiitos hallitukselle siitä, että te olette suhtautuneet eriarvoisuuden suitsimiseen ensimmäisessä budjetissanne hyvin vakavasti. Arvoisa puhemies! Yhtä vakavaa suhtautumista olisin toivonut kaudella 2015—2019, kun valtiovarainministerin salkku oli kokoomuksella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p794,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2019-12-17T12:31:59,2019-12-17T12:32:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_79,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selvässä ristiriidassa hallituksen omaan harmaan talouden purkamiseen ja elintärkeään työllisyyden parantamiseen liittyen. Kotitalousvähennys auttaa perheiden arkea ollen elintärkeä myös tuhansille vanhuksille esimerkiksi kodin siivouksen osalta. Tämä muutos tuo sadoille ja taas sadoille siivousta käyttäneille vanhuksille yli 200 euron lisälaskun vuodessa. Leikkaus kohdistuu juuri niihin ihmisryhmiin, ketkä eivät ilman apua pärjää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-17T12:32:47,2019-12-17T12:33:21,Hyväksytty,1.1 2019_84_80,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kuuntelin erittäin huolella opposition ryhmäpuheenvuorot, ja täällä on paljon päivitelty väestön ikääntymistä, on viitattu tilastoihin passiiviväestöstä ja huoltosuhteen heikkenemisestä, ja kristillisten ryhmäpuheenvuoron pitäjä Laukkanen jopa puhui vanhusten valtakunnasta, joka koittaa täällä Suomessa. Minkä takia meillä ikääntymistä pidetään ongelmana? Minkä takia sitä pidetään ongelmana, että keskimääräinen elinikä on noussut toisen maailmansodan jälkeen 23 vuotta? Se on loistava saavutus. Älkää vähätelkö ikääntyneitä ihmisiä. [Toimi Kankaanniemi: Entäs syntyvyys?] Yli 75-vuotiaista asuu kotona 90 prosenttia. Näistä vain vajaa neljäsosa käyttää mitään säännöllisiä vanhuspalveluja. 5,1 miljardia euroa maksavat yli 65-vuotiaat jatkuvasti veroja. 27 miljardia on työeläkejärjestelmästä olevat työeläkkeet, jotka ovat itse ansaittua tuloa. [Puhemies koputtaa] Yli 100 000 yli 65-vuotiasta on [Puhemies: Aika!] pysyvässä palkkatyössä. Älkää vähätelkö ja tehkö ikäihmisistä taakkaa tähän yhteiskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-17T12:33:21,2019-12-17T12:34:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_81,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ja sitten ministeri Kulmuni, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_82,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmeisesti kun tässä jossain vaiheessa myös siirrytään puhujalistaan, niin haluan myös kiittää tästä hyvästä keskustelusta, mikä meillä täällä on ollut, ja tietenkin ehkä vielä palataan niihin kysymyksiin, joihin en aikaisemmissa puheenvuoroissani ehtinyt vastaamaan, kun täällä on kritisoitu sitä, miltä työllisyysvaikutukset näyttävät. Ja totta tosiaan, me tarvitsemme työllisyystoimia, me tarvitsemme niitä lisää. Ne kaikki eivät suinkaan ole vielä tämän vuoden budjetissa sisällä, joten sikäli tietenkin myös oppositiosta tulleet toiveet työllisyystoimiin ovat aivan asiallisia, ja niitä ehdottomasti tämä hallitus tarvitsee, jotta me pääsemme siihen tavoitteeseen, [Ben Zyskowicz: Kertokaa oikeat luvut budjetin vaikutuksista työllisyyteen!] että talous on tasapainossa vuonna 23. Mutta kuten täällä on tullut keskustelussa esille, se kritiikki siitä, mitä oppositio esittää kaikkia näitä etuusparannuksia kohtaan, [Kokoomuksen ryhmästä: Ei, ketkä niitä on ar-vostellut!] ei kyllä myöskään ole perusteltua ja reilua. Ne ovat nyt lähteneet liikkeelle: yksinhuoltajien lapsilisän nostaminen, monilapsisten perheiden lapsilisän nostaminen, [Paavo Arhinmäki: Teidän vaihtoehtobudjetissa leikataan työttömyysturvasta!] eläkeläisistä 600 000 saa hieman enemmän eläkettä kuin ennen, perusturva paranee. Haluan sitten vielä kommentoida, kun täällä tuli aivan suora kysymys edustaja Koposelta liittyen kotitalousvähennykseen: Kyllä se pitää toki paikkansa, että siihen tehdään leikkaus. Se on maltillinen, mutta se on olemassa. Ei siitä pääse mihinkään, mutta siitä, että se heikentäisi yrittäjyyden edellytyksiä siinä määrin mitä on kritisoitu, uskallan olla eri mieltä, koska kotitalousvähennyksellä edelleenkin on erittäin merkittävä rooli työllistämisen, harmaan talouden estämisen kannalta, kuten edustaja Koponen toteaa, ja kun se kotitalous-vähennyksen yläraja on ollut se 2 250 euroa, niin keskimäärin vaikkapa pari vuotta sitten vuonna 17 sitä käytettiin 1 040 euroa, joten suurin osa suomalaisista käyttää sitä kuitenkin sen keskimääräisen verran. [Sanni Grahn-Laasonen: Prosentti pienenee!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-17T12:34:33,2019-12-17T12:36:37,Hyväksytty,1.1 2019_84_83,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_84,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden työllisyyden hoidon pitää olla pitkäjänteistä, niin kuin täällä on tänään jo useammassa puheenvuoroissa todettu. Marinin hallituksen politiikka on sitä. Kohennetaan työllisyyden kasvun pitkän aikavälin edellytyksiä ja tätä kautta huolehditaan julkisen talouden kestävyydestä. Esimerkiksi 350 miljoonan panostukset koulutukseen eivät nosta työllisyyttä heti mutta ovat työllisyysasteen kannalta pitkällä tähtäimellä ensisijaisen tärkeitä. On tärkeää muistaa, että 40 vuoden aikana on työmarkkinoilta kadonnut yli 620 000 pelkälle peruskoulutukselle rakentuvaa työpaikkaa. Saman 40 vuoden aikana jatkuvassa laskussa olleet sairaseläkkeiden määrät ovat kääntyneet nousuun alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy. Siksi tarvitaan työvoimapolitiikkaan pitkälle menevät rakenneuudistukset, joissa esimerkiksi kuntakokeilussa haetaan parhaita malleja ja käytäntöjä, jotka kantavat hedelmää vuosikymmeniä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Siksi vaikeimmin työllistyvien oikeutta työhön tuetaan laajentamalla palkkatuen käyttöä ja laajalla paketilla kauaskantoisesti työllisyyttä kohentavia toimenpiteitä, joilla luodaan hallituskauden aikana 60 000 päätösperäistä työpaikkaa, ja ne ovat valmistelussa. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa: työ on parasta sosiaaliturvaa. Arvoisa puhemies! Työllisyyspolitiikassa pitää olla kärsivällisyyttä ja ottaa pidempi aikakulma. Ei pidä hosua lyhytnäköisiä ja pitkällä aikavälillä haitallisia hätäratkaisuja. On järkevämpää rakentaa polkuja takaisin avoimille työmarkkinoille kuin sysätä lisää nuoria ulos koulutusuralta ja ajaa ulos työmarkkinoilta ja lopulta kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Suomella ei ole tähän yksinkertaisesti varaa. Siksi koulutukseen panostetaan kaikilla koulutustasoilla. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan hallituksen budjetin negatiiviset työllisyysvaikutukset johtuvat lähinnä sosiaaliturvan parantamisesta. On totta, että kun hallitus hiukkasen parantaa niukkaa perusturvaa, niin laskelmissa sen vaikutukset näkyvät työttömyyden lisääntymisenä. Samalla logiikalla kaikki sosiaaliturva pitäisi lakkauttaa, mutta mitä se tarkoittaisi työttömälle kansalaiselle? [Ben Zyskowicz: Hmm, miten eläkkeet vaikuttaa työllisyyteen?] Kerjuulle lähtöä — arvoisa edustaja Zyskowicz. [Ben Zyskowicz: Arvoisa puhuja, kertokaa oikeat luvut!] Kokoomuksen varjobudjetissa on 600 miljoonan sosiaaliturvan leikkaus ja lisäksi eläkkeiden 500 miljoonan euron leikkaus. Se on todella kylmää politiikkaa. Miten pitkälle kokoomus haluaisi leikkaus‑ ja keppilinjansa viedä? Hakisiko kokoomus vuosi vuodelta, budjetti budjetilta samalla tavalla työllisyysvaikutuksia työttömiä ja pienituloisimpia kurjistamalla? Mikä olisi työttömille tarpeeksi vähän tukea ja tarpeeksi kovaa keppiä kokoomuksen mielestä? Aktiivimalli on tämän hallituksen myötä poistettu, ja ensi vuoden alusta korvaukset tulevat täysimääräisinä. Lisäksi kokoomuksen malli ajaisi lisää ihmisiä toimeentulotuelle, joka on kaikkein passivoivin tukimuoto. Arvoisa puhemies! Myös ilmastotoimiin pitää ottaa pitkäjänteinen näkökulma. Kasvun, valtiontalouden, työllisyyden kannalta varautuminen ilmastonmuutoksiin ja panostukset uuteen teknologiaan luovat työpaikkoja ja mahdollisuuksia. Eilispäivän teknologiaan hirttäytyminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Hallituksen lievästi elvyttävä finanssipolitiikka on oikeaoppisesti suhdanteita ennakoiva, tukee kasvua ja sitä kautta pitkällä aikavälillä valtionvelan kehityksen kannalta oikea linja tässä vaiheessa. Tällä pääministeri Sanna Marinin hallituksen linjalla normaalisuhdannetilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Eriarvoisuus on vähentynyt, työllisyysaste on noussut 75 prosenttiin, ja Suomi on saavuttamassa hiilineutraaliutta vuonna 2035. [Jussi Halla-aho: Ilmatkin on paljon paremmat!] Elikkä ensi vuoden budjetilla on suuri merkitys kansakunnan eheyden kannalta. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-17T12:36:47,2019-12-17T12:41:57,Hyväksytty,1.1 2019_84_85,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten ministeri Haavisto piti täällä hyvän puheen. Hän lainasi Leo Tolstoin romaania Anna Karenina seuraavasti: ”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” Virkkeellä ministeri kuvasi suomalaista arkea. Näissä sanoissa on viisautta. Valitettavasti tämän hallituksen huomio on kääntynyt pois tavallisista lapsista, nuorista, perheistä, ikäihmisistä; apua tarvitsevista suomalaisista. Kaikki aika on mennyt kulttuuriministerin toimialueeseen eli teatteriin. Näytöksen aiheena on ollut ensin Posti, sitten luottamus ja lopuksi ulkomaalaistaustaisten Isis-äitien ja -lasten kohtalo. Pääosissa ovat esiintyneet ministerit, joiden punavihreälle teatterille ei edes 83 kuiskaajaa näytä riittävän. Tavallisten suomalaisten elämä on jäänyt sivujuoneksi, kun hallituksen toimet ovat muistuttaneet Tolstoin toisesta kirjasta Sota ja Rauha. Siinä todetaan seuraavasti: ”Kaikki tämä synnytti hänen päässään mielikuvitusmaailman, joka tuotti tuolla hetkellä nautintoa.” Tavalliseen elämään kohdistuvat paineet johtuvat hallituksen ilmastososialismista, joka on vaarallista yhdeksälle alimmalle tulodesiilille, aivan erityisesti autoilijalle ja pientaloasujalle. Ruoka, lääkkeet, kaikki, mikä on logistiikan varassa, kallistuu edelleen. Asumiskustannukset ovat kohtuuttomat, sähkön siirtohinnan alentamiseksi hallitus ei ole tehnyt mitään. Ei ihme, että kuluttajien luottamus talouteensa on heikentynyt. Arvoisa puhemies! Kiitän valtiovarainvaliokuntaa ja sen jaostoja hyvästä yhteistyöilmapiiristä ja asiallisesta, substanssiin perustuvasta dialogista. Uskon monen valiokunnan jäsenen jakavan huolen julkisen talouden kehityksestä. Jos talouskasvu ei toteudu hallituksen arvioimalla tavalla, jos ennustepoikkeama on esimerkiksi puoli prosenttiyksikköä, näyttäytyvät hallituksen tekemät pysyvät menolisäykset erityisen vaarallisessa valossa. Jos hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa pilkulleen, kuten keskusta on luvannut, ja panostaa 3 miljardia euroa kertaluontoisiin panostuksiin tämän kauden aikana, tarkoittaa tämä kolmessa vuodessa 1,6 miljardin euron lisäpainetta. Budjetin pohja perustuu julkisen talouden suunnitelmaan, jonka selkäranka on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Hallituksen toimista valtaosa perustuukin palkkatukeen. Se tarkoittaa, että palkkausta subventoidaan määräaikaisesti valtion taholta. Hallituksen linja ei siis ole puuttua siihen, ettei palkalla tule toimeen, vaan käyttää tempputyöllistämistä tilastojen kaunistamisessa. Tämä ei kuulosta duunarimyönteiseltä linjalta. Samassa yhteydessä on viitattava eduskunnan tietopalvelun laskelmiin, että tempuista huolimatta hallituksen työllisyystoimet itse asiassa lisäävät työttömyyttä. Onkin onniteltava ministeri Harakkaa, ettei hän ole enää se, joka joutuu näitä julkisuudessa selittämään. Puheet siitä, että tarvitsemme valtavasti ulkomaista työvoimaa, liittyvät samaan asiaan: porvaritahot ovat väläytelleet, että valtion pitäisi maksaa palkkatukea peräti 70 prosenttia. Suurin haaste veronmaksajalle syntyy kuitenkin unelmasta toteuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Emme voi kuitenkaan käpertyä sosialistiseen ilmastoveromalliin ja huudella impivaaralaisia ilmastosloganeita globaalin ilmiön edessä. Julistuksilla ja lisäveroilla saadaan tovereille mukavampi mieli, mutta kaiken maksaa tavallinen suomalainen työmies ja -nainen. Budjetin lähetekeskustelussa vasemmistoliitto esitti sukupuolitietoista budjetointia. Olen ymmärtänyt, että budjetin laadinta perustuu tulo- ja menoarvioon, se tehdään subs-tanssidataan kuten laskentatoimen analyysiin ja talouden tunnuslukuihin tukeutuen. Sukupuolet tulee huomioida osana tunnuslukuja ja käsittääkseni näin jo tehdään, mutta on kestämätöntä, että budjetti perustuisi siihen, mitä kultakin löytyy jalkovälistä. Toisaalta keskustan piiristä on esitetty jopa feminististä aluepolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetilla on muitakin yhtymäkohtia Sota ja rauha -teokseen. Tolstoi nimittäin lainasi teoksen nimen anarkisti Proudhonilta. Teoksessa on oiva vihje hallitukselle, joka menee seuraavasti: [Puhemies: Aika!] ”Jos teet jotakin, tee se hyvin. Jos taas et osaa tai et halua tehdä työtäsi hyvin, on parempi, ettet tee sitä ollenkaan.” Arvoisa herra puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että hallitus ei tämän johdosta nauti eduskunnan luottamusta.” ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1409,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2019-12-17T12:41:58,2019-12-17T12:47:26,Hyväksytty,1.1 2019_84_86,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on todettava, että jo äskeinen keskustelu sai minut huolestumaan siitä, yrittikö valtiovarainministeri Kulmuni myydä meille hallituksen suunnitteleman kotitalousvähennyksen leikkauksen parannuksena, sillä hänhän väitti, että remonttikustannusten maksimivähennysmäärä olisi nousemassa. Mutta hänhän siis viittasi siihen, kun hallituksen suunnitelmissa on vähentää kotitalousvähennyksen työn vähennettävää osuutta, niin totta kai on teetettävä enemmän remonttityötä, jotta tämän vähennyksen määrä ikään kuin saadaan täysimääräisesti käyttöön. Eli kyseessä on, niin kuin hän itsekin tuossa totesi, leikkaus. Mutta on aika väärin mielestäni yrittää antaa eduskunnalle toisenlaista kuvaa siitä, mitä hallitus on tekemässä. Arvoisa puhemies! Hallituksesta on kritisoitu eduskunnan tietopalveluiden työllisyysvaikutusten arviointia kapea-alaiseksi, ja toki on tietysti niin, että niissä huomioidaan vain osa talousarviosta ja vaihtoehtobudjeteista. Jos koko talousarvio huomioitaisiin, olisi ero hallituksen talousarvion ja kokoomuksen vaihtoehdon välillä vielä suurempi. Yritin kaikin keinoin etsiä, mistä löytäisin valtiovarainministeriön tai muun hallituksen hyväksymän tahon arvion hallituksen talousarvion työllisyysvaikutuksista: en löytänyt. [Ben Zyskowicz: Ei kukaan muukaan!] Arvoisa hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat, kertokaa meille, mistä me ne löydämme. Me mielellämme perehdymme niihin, niin ei tarvitse esiintyä täällä ikään kuin teidän mielestänne väärin luvuin. Miksi se työllisyysasteen ja työllisten määrän kasvu on niin tärkeää? Vain hallituksen tavoittelemalla 75 prosentin työllisyysasteella ja siitä tulevilla verotuloilla voidaan maksaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot. Tämän hallituskin on ohjelmassaan todennut. Jos työllisyysaste ja suomalaisten hyvinvoinnin rahoitus olisi hallitukselle niin tärkeä kuin sanotte, olisimme varmasti nähneet joitakin konkreettisia toimia työllisyyden edistämiseksi jo tässä talousarviossa. Edelleen jäämme siis odottamaan ensi vuotta. Arvoisa puhemies! Me kokoomuksessa haluamme varmistaa, että voimme parantaa varhaiskasvatuksen, peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen laatua ja lisätä korkeakoulutuksen resursseja pysyvin määrärahoin. Haluamme varmistaa vanhusten laadukkaan hoidon ja terveyskeskusten palvelut. Haluamme, että kaikkeen tähän tärkeään on rahoitus myös tulevaisuudessa. Siksi olemme esittäneet konkreettiset toimet työllisyysasteen nostamiseksi. Arvoisa puhemies ja arvoisa hallitus, niitä saa käyttää. Perukaa kotitalousvähennyksen leikkaus, edistäkää paikallista sopimista, alentakaa varhaiskasvatusmaksuja, laskekaa työn verotusta ja panostakaa oikeisiin tulevaisuusinvestointeihin, kuten nopeisiin raideyhteyksiin tai korkeakoulutuen pääomittamiseen. Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että koulutukseen on ensi vuoden talousarviossa panostettu jotain jokaiselle koulutusasteelle. Kaikki hallituksen tekemät pysyvät panostukset ovat hyviä, ja niitä tuemme. Huolissani olen kuitenkin siitä, että merkittävä osa koulutuksen panostuksista aiotaan tehdä määräaikaisin menolisäyksin. Mitä sanotaan niille ammatillisen koulutuksen opettajille, joiden työt loppuvat, kun rahat loppuvat? Entä opiskelijoille? Miksi ei tehdä todellisia tulevaisuusinvestointeja ja pääomiteta korkeakouluja? Olen myös huolissani siitä, että yhteinen tavoitteemme tutkimus- ja tuotekehitysmenoista ei ole toteutumassa. Sipilän hallitus teki kuluvan vuoden budjettiin 112 miljoonan euron pysyvät panostukset, joilla edetään määrätietoisesti kohti 4 prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että ensi vuoden talousarvioesityksen resurssilisäykset eivät ole riittäviä tavoitteen saavuttamiseksi. Hallituksen esitys laskee Suomen Akatemian myöntövaltuuksia ensi vuonna. Nämä eurot ovat pois nimenomaan siitä laadukkaasta vertaisarvioidusta huippututkimuksesta ja korkean osaamisen vahvistamisesta, jota me ehdottomasti Suomessa tarvitsisimme, myös pitkäaikaisen kasvun varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Lopuksi on vielä pakko ääneen ihmetellä: missä ovat ne hallitusohjelmassakin tavoitellut ilmastotoimet? Ilmastotoimien vaikuttavuutta ei mitata niihin käytetyllä rahamäärällä. Ilmastotoimien tehokkuus mitataan päästöjen vähenemisellä. Tehokkaimmat ilmastotoimet ovat nimenomaan sellaisia, jotka suhteessa käytettyyn rahamäärään vähentävät päästöjä eniten. Ympäristölle haitallisten yritystukien karsiminen olisi tehokas tapa. Nyt yritystukiin käytettävä määräraha kasvaa ensi vuoden talousarviossa. Lopuksi kannatan edustaja Heinosen tekemää kokoomuksen vastalausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-17T12:47:29,2019-12-17T12:52:29,Hyväksytty,1.1 2019_84_87,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tänään alkanut vuoden 2020 — uuden vuosikymmenen, 2020-luvun, ensimmäisen — Suomen valtion talousarvion palautekeskustelu on sillä lailla erittäin merkittävä myös historiallisesti, että minun elämäni aikana pitkästä, pitkästä aikaa valtion talousarviossa on keskustalaisen valtiovarainministerin nimi alla — olin ihan vaippaikäinen silloin viimeksi, kun on ollut. Tarkistin sen vielä tuossa juuri, se oli myös punamultahallitus muuten silloin, ja Esko Ollila toimi tämän punamultahallituksen valtiovarainministerinä. [Ben Zyskowicz: No eihän siihen aikaan muita ollutkaan!] Sen jälkeen siellä on ollut sitten muiden urheiluseurojen henkilöitä valtiovarainministereinä esittelemässä. Haluankin tässä kohtaa kiittää erityisesti uutta elinkeinoministeriä, edustaja Mika Lintilää, joka tämän valmisteli, ja nyt sitten on kapula siirtynyt puolueemme puheenjohtajalle, uudelle valtiovarainministerille Katri Kulmunille. Mutta tämähän on Lintilän budjetti, ja täytyy myös tässä kiitoksia antaa. Myös historian siipien havinaa tässä tällä hetkellä on. Arvoisa puhemies! Tämä budjetti ilmentää uuden punamullan, uuden sukupolven punamullan, punamulta 2.0:n politiikkaa — sen punamullan, joka neuvoteltiin nyt puhemiehenä toimivan edustaja Rinteen johdolla viime keväänä ja jota nyt sitten jatkaa Marinin hallitus. Uuden punamullan tavoitteena on kaikin tavoin lisätä suomalaisten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on vähentää tuloeroja, vähentää syrjäytymistä, vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä, vähentää erilaisia jännitteitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on myös erittäin merkittävästi vähentää alueiden välistä eriytymistä, sitä, että suomalaiset kunnat ja seutukunnat jakautuvat voittajiin ja häviäjiin. Tähän liittyen talousarvioesitys sisältääkin runsaasti panostuksia erilaisiin tasa-arvotoimenpiteisiin. Esimerkiksi otan tässä lapsilisien korotukset, otan esimerkiksi opiskelevien ihmisten opintotuen korottamisen, alimpien Kelan päivärahojen korottamisen ja pienimpien eläkkeiden korottamiset. Nämä ovat oikeudenmukaisuustekoja ja ilmentävät sitä keskustan ja vasemmiston yhteistä ajatusta, että pidetään kaikki suomalaiset samassa veneessä ja pidetään Suomi ehyenä. Mutta ei ole mahdollista, että lisätään tasa-arvoa ja lisätään menoja, jos ei myöskin tienata enemmän. Ja miten tienataan enemmän? Uuden punamullan, punamulta 2.0:n talouspolitiikka perustuu siihen, että entistä useampi työikäinen suomalainen on töissä. Tavoitteemme on se, että Suomen työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin, mikä vaatii 60 000:ta uutta työpaikkaa tällä vaalikaudella. Tämä on, hyvä eduskunta, Juha Sipilän hallituksen linjan jatkamista. Silloin saatiin Juha Sipilän hallituksen linjalla nostettua työllisyyttä 72:een, ja nyt se nostetaan 75:een uuden punamullan vedolla. Puhemies! Katson, että kaikki keinot työllisyysasteen nostamiseksi pitää tällä vaalikaudella ottaa käyttöön — niin sanotut pehmeät paketit, kun joulun alla ollaan, mutta myöskin ne kovat paketit. Mitään ei saa jättää huomiotta. Haluan nyt nostaa erityisesti esille sen, että kyllä pienimpiin yrityksiin me tarvitsemme joustavuutta työehtojen sopimiseen. Paikallista sopimista pitää lisätä yhteiskunnassa työelämässä, mutta korostan, että sen tulee olla paikallista sopimista, ei paikallista sanelua. Se vaatii sitä, että työntekijätkin voivat osallistua oikealla tavalla. Mutta kyllä tarvitaan joustavuutta pienille työpaikoille. Muutenkin on erittäin tärkeää, että tämä budjetti huolehtii todella hyvin pk-yrityksistä, pienistä ja keskikokoisista yrityksistä. Oikeastaan viimeisten parinkymmenen vuoden ajan Suomessa uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin, eivät suuryhtiöihin. Yrittäjyyden osalta tärkeää on se, että yrittäjien verotus ei kiristy. Olemme onnistuneet paremmin kuin oikeisto-oppositio huolehtimaan nimenomaan omistajayrittäjien, suomalaisten sinivalkoisten yrittäjien asioista. Ennustettavuutta on verotuksessa. Lisäksi uskon voimakkaasti, että tuplapoistot koneisiin ja laitteisiin kannustavat investoimaan. Meillä on Suomessa ja vähän maailmallakin tällaista vähän niin kuin investointilamaa. Puhemies! Myös aluepolitiikka näkyy tässä talousarviossa. Liikenneinfraan satsataan voimakkaasti, ja seutukaupunkeihin, näihin niin sanottuihin maakunnan kakkos- ja kolmoskaupunkeihin, tulee panostuksia. En voi olla mainitsematta, että myös kotikaupunkini Kauhava kuuluu näihin niin sanottuihin seutukaupunkeihin. Puhemies! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu punamultayhteistyöllä. Sen rakensivat sellaiset arvokkaat herrasmiehet kuin Kalevi Sorsa ja Johannes Virolainen hyvin voimakkaasti, [Puhemies koputtaa] ja nyt dynaaminen naisduo Sanna Marin ja Katri Kulmuni uudistaa sen. [Sheikki Laakso: Unohdit Väyrysen!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-17T12:52:32,2019-12-17T12:57:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_88,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskeisenä hyvinvointivaltion periaatteena on ollut, että pidämme huolen ensi sijassa heistä, jotka eivät syystä tai toisesta sitä itse kykene tekemään. Kovan oikeistolaiskauden aikana tämä periaate on ollut koetuksilla, mutta onneksi nykyisen hallituksen ensi vuoden budjetti antaa jälleen toivoa paremmasta ja tämän periaatteen palauttamisesta. Hallituksen ensi vuoden budjetti vastaa osaltaan pienituloisimpien hätään. Olemme tehneet eduskunnassa jo lopullisia päätöksiä, missä perusturvaa, kuten peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, nostetaan 20 euroa kuukaudessa vuoden alusta. Se ei ole kellekään meistä täällä salissa suuri raha, mutta ennestään olemattomilla tuloilla kituuttaville sillä on oikeasti merkitystä. Olemme myös lupaustemme mukaisesti lakkauttamassa järjettömän ja minun oikeustajuuni huonosti istuvan aktiivimallin leikkurin. Valtaisa eläkeläisköyhyys on Suomen häpeäpilkku. On kestämätöntä, että vuosikymmeniä hyvinvointimme eteen tehneitä pakotetaan leipäjonoihin. Ensi vuoden budjetti antaa hallitusohjelman lupausten mukaisesti myös pientä, vaikkakin vielä riittämätöntä, parannusta heidän elämäänsä. Pienimpiä eläkkeitä korotetaan 34—50 euroa kuukaudessa. Tämä on hyvä alku sille, että haluamme poistaa eläkeläisköyhyyden Suomesta. Arvoisa puhemies! Vaikka täällä puhutaan hallituksen budjetista, on ehkä hyvä sanoa muutama sana opposition vaihtoehdoista. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin en mene sen tarkemmin, sillä siellä ei ole mitään konkretiaa, on vain kevyesti heitettyjä summia ja tavoitteita, ja kaikki maailman talousongelmat poistuisivat, mikäli maahanmuutto loppuisi. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti sitä vastoin jatkaa totutulla oikeistolinjalla. Niin sanottuja kannustinloukkuja poistetaan tunnetulla tavalla. Kokoomuksen vaihtoehdossa tuttuun tapaan leikataan työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta satoja miljoonia euroja. Kokoomus siis haluaisi jatkaa edelleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta, ja tällä kertaa haluttaisiin puuttua jopa sen eläkekertymään. Samaan aikaan on kuitenkin halua antaa miljardin euron veronkevennykset hyvätuloisille. Voi sanoa, että Suomen pienituloiset ja eritoten työttömät kiittävät, että pääministeri Marinin hallitus jatkaa entisellä kokoonpanolla — niin kylmää kyyti olisi, jos kokoomus olisi kuskin tai edes apukuskin paikalla hallituksessa. Tämä hallitus on palauttamassa koulutuksen jälleen sille kuuluvaan arvoonsa. Olemme panostamassa satoja miljoonia kaikille koulutusasteille ja varhaiskasvatukseen, jotta saamme turvattua lastemme tulevaisuuden ja hyvinvointivaltiomme rahoituksen pitkälle tulevaisuuteen. Eduskunta on jo muun muassa päättänyt jokaisen lapsen oikeudesta osallistua varhaiskasvatukseen. Nämä ovat niitä oikeita koulutuslupauksia, joita ennen vaaleja annettiin ja jotka myös pidettiin. Itselleni on ensiarvoista, että jokainen lapsi ja nuori saa tasavertaiset, yhteiskunnan tarjoamat lähtökohdat elämäänsä. Arvoisa puhemies! Erityisen tyytyväinen olen panostuksista maakuntien elinvoimaisuuteen. Ensi vuonna annetaan ennätysmäärä varoja tie- ja rautatieverkkoon, minkä avulla saamme valtaisaa korjausvelkaa käännettyä hieman laskuun. Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu pysyvä 300 miljoonan euron lisäys inframme korjausvelan pienentämiseen, mikä on erittäin tervetullut ja välttämätön panostus. Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen budjetilla on hyvä toivottaa kaikille suomalaisille hyvää joulua ja toivorikasta uuttavuotta. Budjetti on askel oikeudenmukaisempaan Suomeen. Teemme yhdessä suomalaisten tulevaisuudesta entistä parempaa ensi vuonna, ja hallituksen budjetin takana on erittäin helppo seisoa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-12-17T12:57:51,2019-12-17T13:02:20,Tarkistettu,1.1 2019_84_89,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Ärade talman! I en tid där samhället förändras och det råder osäkerhet kring ekonomisk stabilitet och global utveckling är det viktigt att skapa framtidstro. Det gör den här regeringen. Budgetpropositionen för år 2020 innehåller betydande framtidsinvesteringar i utbildning, en framgångsfaktor för både sysselsättning och tillväxt. En hög utbildningsnivå och digert kunnande bidrar till Finlands framgång både lokalt och globalt. För tillfället handlar det också i allra högsta grad om att stå emot krafter som bara är ute efter att förstöra, sprida desinformation och förvränga sanningen. Regeringen satsar på hela utbildningsstigen från småbarnspedagogiken till universiteten. Att hela utbildningskedjan fungerar är en förutsättning för att regeringens sysselsättningsmål ska uppnås. Satsningarna på utbildning kostar, men det är en nyttig och nödvändig investering för framtiden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-12-17T13:02:26,2019-12-17T13:03:34,Hyväksytty,1.1 2019_84_90,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Laukkasen esittämää kristillisdemokraattien vastalauseen 3 mukaista epäluottamuslause-esitystä, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Tässä tulevan vuoden budjetissa on kyllä monia kannatettavia esityksiä, joita olemme täällä jo useita kertoja maininneetkin, mutta ongelmana on se, että jos hallitus ei saavuta talous- ja työllisyystavoitteitaan, silloin pohja putoaa näiltä hyviltäkin esityksiltä pois. Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointival-tion kestävyyden pitkällä tähtäimellä. On myös todettava, että hallituksen päätökset korottaa asumisen ja liikkumisen kustannuksia lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja iskevät pahiten erityisesti maaseudulle. Olenkin mielenkiinnolla ja hiukan hämmästyneenäkin seurannut sitä, miten varauksetta ja voimakkaasti nyt nimenomaan keskustan eduskuntaryhmän edustajat tukevat tätä budjettiesitystä, vaikka vielä jokunen aika sitten siihen suhtauduttiin melko kriittisesti, nostettiin myös niitä kriittisiä huomioita esiin. Mutta ilmeisesti tämä hallituksen uusi, aika jännitteinen tilanne edellyttää nyt sellaista luottamuksen vahvistamista, että ei oikein uskalleta ottaa näitä kriittisiä huomioita esiin. Nostan toisen kriittisen huomion, joka liittyy perhepolitiikkaan ja lapsipolitiikkaan. Sitäkin täällä hallituspuolueiden edustajat ovat aivan varauksetta kehuneet, mutta jos ajatellaan sitä syntyvyyden rajun laskun tilannetta, jossa nyt elämme, ei näillä toimenpiteillä, joita nyt on esitetty, ratkaista tätä ongelmaa. Hallitus esittää 10 euron korotusta perheen neljännelle ja viidennelle lapselle. Tämä on tietysti erittäin hyvä ja kannatettava, mutta ei se valitettavasti vaikuta tähän väestöongelmaan. Nimittäin näitä suuria perheitä Suomessa on niin vähän, että tämä korotus merkitsee vain 0,4:ää prosenttia koko lapsilisämomentista. Erityisesti tässä syntyvyyden romahduksessa on tapahtunut ilmiö, että ensimmäisten lasten määrä on vähentynyt, ja sen vuoksi me kristillisdemokraatit vaihtoehtobudjetissamme esitämme, että lapsilisän korotus ulotettaisiin kaikkia perheitä, kaikkia lapsia koskevaksi. Jokainen lapsi on yhtä arvokas ja tervetullut. Uudistamme myös aiemman ehdotuksemme 1 000 euron kertaluonteisesta vauvarahasta ja esitämme lisäksi tuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista. Sehän saatiin aikaan silloin, kun kristillisdemokraatit olivat hallituksessa ja olimme voimakkaasti sitä ajamassa, mutta valitettavasti se on poistettu. Sitten kiinnitän huomiota vielä tässä nuoria ja opiskelijoita koskevassa politiikassa siihen, että ennen vaaleja lähes kaikki hallituspuolueet lupasivat opintorahaan merkittäviä korotuksia. Vasemmistoliitto lupasi korottaa 100 eurolla kuukaudessa, SDP 86 eurolla, vihreät 83 eurolla ja RKP:kin 86 eurolla — siis tasokorotus opintorahaan. Nämä lupaukset ovat nyt kuihtuneet noin kahdeksi euroksi. Me ehdotamme opintorahan korotukseen 40 miljoonan euron vuosittaista panostusta ja lisäksi korottaisimme opiskelijaperheiden huoltajalisää 150 euroon kuukaudessa. Sitten vielä, arvoisa puhemies, olen erityisen huolestunut siitä, että vanhustenhoidosta ei ole tänäkään syksynä tulossa niitä luvattuja pykäliä, rahoista puhumattakaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-12-17T13:06:43,2019-12-17T13:12:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_91,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ensimmäinen budjetti luo kestävän kasvun ja työllisyyden pitkän tähtäimen edellytyksiä. Maailmantalouden epävarmuuden tilanteessa hallituksen valitsema maltillisesti ennakoiva suhdannepolitiikka on tehokkainta. Hallitus maksaa myös edellisen hallituksen oikeudenmukaisuusvelkaa. Tämä budjetti parantaa 70 prosentilla suomalaisista ostovoimaa ja kaventaa tuloeroja. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Samalla tehdään tarvittavat muutokset, jotta korotukset eivät vähennä henkilön mahdollisesti saamaa eläkkeensaajan asumistukea. Korotus kohdistuu yli kuuteensataantuhanteen eläkkeensaajaan, joiden kokonaiseläke on alle 1 200—1 300 euroa kuukaudessa. Arvoisa puhemies! Suomi pärjää vain osaamisella, korkeatasoisella edelläkävijäosaamisella. Hallitus panostaakin vahvasti suomalaisten tulevaisuuteen investoimalla koulutukseen ja tutkimukseen. Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia ja vähentää eriarvoistumista. Koulutusta pitää tietenkin vahvistaa jo koulutuspolun alusta alkaen, varhaiskasvatuksesta, niin kuin hallitus tekeekin. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. On hyvä, että hallitus palauttaa lasten tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen, pienentää lapsiryhmiä sekä jatkaa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua. Arvoisa puhemies! Ensi vuonna jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen palautuu Sipilän hallituksen heikennysten jäljiltä. Tämä on erittäin tärkeää, sillä varhaiskasvatus parantaa tasa-arvoa ja oppimistuloksia ja ehkäisee syrjäytymistä. OECD:n mukaan euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa jopa 7 euroa enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi. Tutkimusten perusteella tiedetään, että rajattu varhaiskasvatusoikeus on tuonut päiväkotiryhmiin lasten vaihtuvuutta sekä kasvattanut lapsiryhmien kokoja. Viime hallituskaudella tehdyt lainsäädännön muutokset ja kuntien erilaiset ratkaisut ovat lisänneet eriarvoistumista sekä varhaiskasvatuksen laadun vaihtelua kuntien ja varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ennalleen lisää lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta, tämä on valtavan tärkeä asia. Arvoisa puhemies! Viimeisen 30 vuoden aikana Suomesta on kadonnut yli puoli miljoonaa työpaikkaa, joihin pelkkä perusasteen koulutus on riittänyt. Samaan aikaan vaille vähintään toisen asteen tutkintoa jää 16 prosenttia ikäluokasta, vaikka muuttuneessa työelämässä ilman sitä on vaikea työllistyä. Lukion ja toisen asteen ammatilliset kustannukset ovat tällä hetkellä monille nuorille ja heidän perheilleen myös kohtuuttoman kalliita. Jokainen nuori ansaitsee hyvät eväät elämään. 2020-luvun Suomessa tämä tarkoittaa vähintäänkin toisen asteen koulutusta. Hallitus onkin ottanut suuren askeleen nuorten tulevaisuudennäkymien parantamiseksi päättämällä, että oppivelvollisuus pitenee toiselle asteelle 18 ikävuoteen saakka. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan nostaa esille valtiovarainvaliokunnan talousarvioon tekemän 1,4 miljoonan euron lisäysehdotuksen, jolla edistetään luku- ja kirjoitustaitoa. Tällä lisämäärärahalla viime vaalikaudella alkanutta Lukuliike-toimintaa vahvistetaan ja sen suuntaviivojen pohjalta Suomeen laaditaan kansallinen lukutaitostrategia. Nämä eduskunnan panostukset luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi tulevat juuri oikeaan aikaan. Pari viikkoa sitten julkaistuissa uusissa Pisa-tutkimuksissa tuli esiin, että vaikka suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa, on erittäin huolestuttavaa, että heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut 2009-vuoden 8,1 prosentista 2018-vuoden 13,5 prosenttiin. Syytä huoleen antaa myös se, että suomalaisten tyttöjen ja poikien erot lukutaidossa ovat OECD-maiden suurimmat. Yli 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pojista kertoo lukevansa vain, jos on pakko. Sujuva lukutaito on kuitenkin edelleen edellytys kaikelle muulle oppimiselle, ajattelulle ja muutenkin täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Erityisen merkittävänä pidän sitä, että Suomeen laaditaan näillä eduskunnan lisämäärärahoilla ensi vuonna kansallinen lukutaitostrategia. Siinä tulee käydä läpi kaikki ne toimet ja määrittää niille tavoitteet, joilla voimme parantaa lukutaitoa alkaen varhaisesta lukemisesta pienille lapsille aina tarvittaviin toimiin opettajien ja lastentarhanopettajien koulutukseen, lukutaidon opetukseen ja kehittämiseen eri koulutusasteilla sekä lukuharrastuksen lisäämiseen ja sen edellytysten kehittämiseen. Ei pidä unohtaa myöskään niitä jo aikuisiässä olevia reilua pariasataatuhatta, joilla on heikko lukutaito, joka on samalla este jatkuvalle oppimiselle. Lukutaito on paitsi pohja kaikelle osaamiselle ja oppimiselle myös edellytys ihmisten tasavertaisuudelle. Vaikka vanhempien merkitys lapselle lukemisessa ja kannustamisessa lukemiseen on tärkeä, ei sitä voida jättää yksin perheiden vastuulle, sillä silloin seurauksena on lasten eriarvoistuminen. [Puhemies koputtaa] Lukutaito on asia, josta yhteiskunnan ja koulun tulee ottaa päävastuu. [Puhemies: Aika!] Jäämme innolla odottamaan talousarvion toteutumista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-12-17T13:12:13,2019-12-17T13:17:30,Tarkistettu,1.1 2019_84_92,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä olevassa talousarviossa on kiitettävästi tunnistettu yhteiskuntamme ongelmia. Valitettavasti valitut korjauskeinot pääasiassa pahentavat sekä julkisen että yksityisen talouden kestävyysvajetta ja siten heikentävät Suomen mahdollisuuksia vastata kasvaviin haasteisiin. Lisää velkaa, lisää veroja, lisää alijäämää, lisää työttömiä. Nostan näistä haasteista esiin kaksi asiaa: työelämän — ja sen historiallisen murroksen — sekä jatkuvan oppimisen. Työurat pitenevät ja sisältävät jatkossa mahdollisesti useitakin uudelleenkouluttamistarpeita. Ainoa aikaa kestävä taito on kyky oppia uutta. Maamme keskeinen kestävyysvajeen kattamiseen liittyvä haaste onkin paitsi kasvattaa ja kouluttaa mahdollisimman moni suomalainen työelämään myös pitää heidät siellä pidentyvien työurien loppuun asti, hyvinvoivina ja oppivina. Kyse on siis sellaisen mittaluokan kasvatuksen, opetuksen ja ennen kaikkea oppimisen haasteista, joihin nykyinen lapsiperhepolitiikka tai koulutus tai kouluttautumisrakenteet eivät selvästikään kykene vastaamaan. Perinteisillä koulutusmalleilla ja rakenteilla mikään määrä resursseja, erityisesti opettajia tai seiniä, ei tule riittämään. Talous‑, perhe- ja koulutuspolitiikkaa on muutettava rivakasti, jotta meillä olisi tulevaisuudessa riittävästi hyvinvoivia suomalaisia rakentajia. Alku — eli vauva- ja lapsiperheiden tuki, varhaiskasvatus ja peruskoulu — tarvitsee nykyistä merkittävästi suuremman osuuden henkilöstöresursseista. Tarvitaan vakaata perusrahoitusta — ei hankkeita ja kokeiluja — pienempiä ryhmiä, erityisluokkia, varhaista tukea ja rauhallisia, terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä. Ennen kaikkea meidän on turvattava opettajien korkeatasoinen ja nykyaikainen koulutus ja käytännön taitavuus. Vain niin kyetään antamaan lapsille ja nuorille ne eväät, joiden turvin heistä on peruskoulusta eteenpäin siirtyessä kasvanut mahdollisimman hyvinvoivia ja itsenäisiä oppijoita, uuden tiedon tuottajia ja Suomen rakentajia. Tänään ei voida opettaa ylihuomenna tarvittavia tietoja, koska niitä ei ole vielä olemassa. Niin nuorten kuin aikuistenkin on haettava ja tuotettava jatkossa niitä tietoja itse, moderneissa oppimisympäristöissä ja verkostoissa. Arvoisa puhemies! Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta, jotka vain osin sisältyvät 169 000 työttömään. Nuorten ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu vain virallisesti syrjäytyneisiin. Perheiden vaikeudet koulutuksessa, elintasossa ja terveydessä ennustavat tutkitusti nuorillekin vaikeuksia. Viidennes nuorista ikäluokista on psykiatrisen diagnoosin puitteissa. Ammattiin valmistavasta koulutuksesta ja yritysten rajapinnasta saatava tieto kertoo laajoista koulunkäyntiin, työelämävalmiuksiin ja elämänhallintaan liittyvistä ongelmista. Ne eivät ole opettajien tai yritysten keinoin korjattavissa. Siten näitä ongelmia ei todellakaan ratkaista tämän hallituksen havittelemilla ammattikoulujen pätkäopettajilla ja suunnitellulla oppivelvollisuuden jatkamisella. Ainoa kestävä keino puuttua edellä kuvattuihin nuorten ongelmiin on puuttua juurisyihin painottamalla henkilöresurssit vauva- ja lapsiperheiden varhaisiin vuosiin ennen koulua, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, Suomen hyvän tulevaisuuden tähden. Tie on pitkä ja hidas kulkea, ja siksi sille on lähdettävä heti. Talousarvion irralliset, yksittäiset kohennukset eivät riitä alkuunkaan. Arvoisa puhemies! Suomella on nyt peiliin katsomisen paikka. Tuotammeko me lapsille, nuorille, perhettä suunnitteleville suomalaisille pelkoa, ahdistusta ja toivottomuutta vai sellaisia merkityksiä, jotka rohkaisevat opiskelemaan, yrittämään ja perustamaan perheitä, tekemään työtä Suomen ja sen kansan eteen? Nyt käsillä oleva talousarvio ei niitä merkityksiä valitettavasti tuota, vaan lisää velkaa ja lisää huolia ennestäänkin vaikeuksissa oleville suomalaisille perheille, nuorille. Kannatan edustaja Junnilan tekemää epäluottamusesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-12-17T13:17:32,2019-12-17T13:22:27,Hyväksytty,1.1 2019_84_93,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toin eilisessä tiedonantokeskustelussa esiin sen, että hallituksella on pitkä matka palauttaa politiikan luottamus ja arvostus kansalaisten silmissä. Hallitus on luvannut ohjelmassaan pohjata tekemänsä politiikan tietoon, ja siitä syystä on tarpeen muistuttaa niistä huomioista, joita olemme saaneet ulkopuolisilta arvioitsijoilta niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin Suomen hallituksen talouspoliittisesta linjasta. IMF, Euroopan komissio, suomalaisista arvioitsijatahoista muun muassa Suomen Pankki tänäänkin ja talouspolitiikan arviointineuvosto ovat huomauttaneet siitä, että hallituksen talouspoliittinen linja ei ole kaikilta osin kestävällä pohjalla. Sen vastuun kantamisen ja kestävän talouspoliittisen linjan eteen hallituksen olisi ollut viisasta korjata kurssia nyt, kun tapahtuivat nämä viimeisten viikkojen ja päivien hämmentävät henkilövaihdokset, tapahtumat ja luottamuksen menetykset. Siinä yhteydessä olisi ollut mahdollisuus hallitusohjelman tarkasteluun, mutta hallitus valitsi sen tien, ettei muuteta pilkkuakaan, ja mielestäni se ei ollut loppuun saakka harkittu ratkaisu. Mutta sitten tarkemmin tästä budjettiesityksestä joitain huomioita. Ensinnäkin ihmettelin tuoreen valtiovaltiovarainministerin Katri Kulmunin tämän päivän puheenvuoroja kotitalousvähennyksestä. Nimittäin kun olemme valiokunnassa kuulleet asiantuntijoita, sieltä ei ymmärrystä ole löytynyt sille linjaukselle, että heikennetään tässä tilanteessa kotitalousvähennystä, ja nyt tänään ikään kuin annettiin ymmärtää eduskunnalle, että kotitalousvähennystä ei oltaisi heikentämässä vaan että siihen sisältyisi jotain parannuksia. Tämä ei kyllä ole oikea mielikuva välittää suomalaisille eduskunnan arvokkaasta salista, vaan tosiasia on se, että ensi vuonna kotitalousvähennystä heikennetään, mikä ei mielestäni sovi yhteen sen tavoitteen kanssa, joka meillä on yhteinen, että Suomessa työllisyyttä pitäisi pystyä vahvistamaan. Eli kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitetään kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja kotitalousvähennyksen merkittävää laajentamista parantamaan ikäihmisten palveluja ja hyvää elämänlaatua, mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Toivon, että hallitus harkitsee tätä vielä kerran ennen äänestyksiä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on aitoja tulevaisuustekoja. 60 000 työpaikan verran esitämme keinoja, joita hallitus voisi halutessaan ottaa käyttöön, jos se haluaisi. Niissä on myös monia sellaisia keinoja, jotka ovat tärkeitä suomalaisille yrittäjille, jotka kuitenkin tässä maassa ovat se työllistävä voima, esimerkkinä vaikkapa paikallisen sopimisen edistäminen. Hallitus on jotain siitä maininnut ohjelmassaan ja puhunut, mutta tekoja emme ole nähneet. Tämän perään kysynkin nyt välittömästi, missä asia viipyy. Samoin osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on yrittäjille tärkeää ja koko Suomea kantava voima. Polttoaineveron korotusta emme hyväksy emmekä ymmärrä. Siitä esimerkiksi kuljetusalan yrittäjät ovat olleet erittäin huolissaan, ja ihmettelen, että esimerkiksi keskustapuolue tätä tukee ja aikoo sen puolesta äänestää. En voi ymmärtää ja toivon, että keskustapuolueen edustajat voivat ottaa tähän kantaa, miksi näin, miksei kuulla yrittäjien ääntä, miksei kuulla maaseudulla asuvien ihmisten ääntä. Nämä tarvitsevat autoa liikkuakseen ja käydäkseen töissä ja harrastuksissa ja elääkseen laadukasta, hyvää elämää. Kokoomus on huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja mielenterveysongelmien kasvusta, ja sen takia kannatamme sitä, että lisäämme painopistettä varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, nopeaan hoitoonpääsyyn. Sen takia kokoomus kannattaa kansalais-aloitteen mukaista terapiatakuuta Suomeen, ja se voitaisiin toteuttaa jo heti ensi vuoden budjetissa. Tämä hallituksen esityksestä valitettavasti puuttuu, ja toivon, että tätäkin vielä harkitsette. Tutkimusmäärärahoista varmaan pääsemme opetus‑ ja kulttuuriministeriön pääluokan kohdalla keskustelemaan vielä lisääkin, mutta samoin ihmettelemme sitä, miksi kaikkein korkeimmasta, laadukkaimmasta tieteellisestä tutkimuksesta hallitus haluaa ensi vuonna leikata. Suomen Akatemian määrärahataso heikkenee. Tämä on hyvin hallituspuolueiden kansanedustajien ja valtiovarainvaliokunnan edustajien tiedossa, ja siitä huolimatta näin on. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitetään kaikkiaan 140 miljoonaa euroa lisää tutkimukseen kattaen erilaiset tutkimuksen momentit ihan sieltä Suomen Akatemian tieteellisestä tutkimuksesta esimerkiksi lääketieteen kliiniseen tutkimukseen ja Business Finlandin soveltavampaan, yrityslähtöisempään tutkimukseen. Sen lisäksi vielä viimeisenä huomiona nostan esiin hoitajien määrän lisäämisen. [Puhemies koputtaa] Hallituksen budjetista ne toimet puuttuvat. Meidän vaihtoehtobudjetissamme [Puhemies: Aika!] on 150 miljoonaa hoitajien määrän lisäämiseen, jotta päästään laadukkaampaan vanhustenhoivaan. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-12-17T13:22:29,2019-12-17T13:27:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_94,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! On tosi, että Suomen Pankin tuoreet talousennusteet tältä päivältä haastavat kyllä hallitusta. Voi sanoa niin, että kun kasvu hiipuu, niin näitten suurten taloustavoitteiden — työllisyysaste 75 prosenttiin, julkinen talous tasapainossa vuonna 2023 — saavuttamiseksi meillä ei ole samanlaista myötätuulta kuin edellisellä hallituskaudella. Ja kun pyrimme aina korkeampaan ja korkeampaan työllisyysasteeseen, tämä työ muuttuu yhä vaativammaksi. Mutta välttämätöntä se on. Pelkästään meidän ikäluokkiemme pienentyessä on aivan selvää, että me tarvitsemme tekeviä käsiä enemmän ja yhä useampi työikäinen pitää saada työnsyrjästä kiinni. Tämä on aivan selvästi hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista, ja on selvää, että tulevan puolen vuoden aikana myös hallitus tulee antamaan ja tuomaan eduskuntaan konkreettisia tekoja sen eteen. Kun tässä käsittelyssä on hallituksen esitys tulevan vuoden talousarvioksi, keskustelussa on paljon sivuttu oppositiopuolueitten varjobudjetteja. Minusta on hyvin arvokasta, että oppositiopuolueet ovat näitä laatineet, niissä on paljon hyviä elementtejä. Esimerkiksi lapsiperheiden tukeminen perussuomalaisten varjobudjetissa on minusta erittäin hyvä asia. Mutta se, mikä tuli ilmi silloin, kun niitä käytiin erityisesti täällä salissa läpi, on se — mikä hieman hämmästyttää — että ne on tehty kuitenkin siinä määrin löperöiksi, että sieltä paljastui perussuomalaisten budjetista erityisesti jopa miljardin euron aukko. Siis sellaisia lukuja, jotka eivät pitäneet paikkaansa, oli miljardin euron edestä. Ja kun tiedän, että teidän joukoissanne on oppineita ja fiksuja henkilöitä, jotka kyllä osaavat laskea ja numeroita käyttää, niin toivoisin ja kysyisin puheenjohtaja Halla-aholta: koska te tuotte siihen miljardiin ne katteet tietoon, jotta pystyisimme paremmin arvioimaan niitä? Kun sitä lukee, niin tulee mieleen Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat, jossa von Döbeln ratsasti aukkoja katsellen: niitä näkyy siellä täällä. Samaa näkyy muuten kokoomuksenkin varjobudjetissa. Siellä on kotitalousvähennys, josta edellä edustaja Grahn-Laasonen puhui: he esittävät yli 75-vuotiaille ekstravähennystä, kotitalousvähennystä hoivamenoihin, ja esittävät, että tällä saataisiin 330 miljoonaa säästöä sosiaali- ja terveyskuluihin. Sitra, joka tätä mallia on tutkinut, toteaa itse, että se pystyttäisiin toteuttamaan kustannusneutraalisti, mutta yhtäkkiä sieltä on löytynyt kokoomukselle 330 miljoonaa säästöjä. Toinen juttu, mikä tulee tähän kotitalousvähennykseen: On selvää, että se on tärkeä instrumentti, se on tärkeä paitsi yrittäjyyden edistämisessä, mutta se on tärkeä erityisesti harmaan talouden torjunnassa. Sinänsä on harmi, että sitä pikkuisen leikataan, mutta luvut jäävät edelleen sille tasolle, että asiantuntijoiden mukaan tällä ei ole merkitystä harmaaseen talouteen. Jos henkilö pystyy kuitenkin vähentämään yrityksen laskusta 40 prosenttia, niin onhan se niin merkittävä vähennys, että ei sitä kannata pimeänä teettää. Ja hyvä näin, tämä pitää säilyttääkin, ja se on tärkeä väline paitsi kotitalouksille kannustamaan työn teettämistä, mutta kuten äsken totesin, erityisesti harmaan talouden ehkäisyssä. Se jos joku on todella tärkeää, että me pystymme pitämään veropohjan laajana ja kaikki verotulot keräämään valtion kirstuun, jotta meille riittää hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin rahaa. Lopussa haluan todeta, arvoisa puhemies, että se, mikä erottaa ehkä eniten hallituksen linjaa ja opposition linjaa, on se, mitä debatissa toistin. En ehkä sano nyt kaikkia oppositiopuolueita, mutta ehkä kokoomuksen ja perussuomalaisten puolelta ei ole kauhean paljoa uskoa siihen, että me pystymme neljän vuoden aikana toteuttamaan näitä tavoitteita. Hallituksella riittää toistaiseksi uskoa. Mutta toivoisin, että vaikka usko on ehkä vähissä siihen, että työllisyysaste saadaan täyteen, niin jaksaisitte tuoda niitä omia esityksiä. Siellä voi olla uusia hyviä avauksia, jotka minusta pitää ennakkoluulottomasti käsitellä täällä, [Puhemies koputtaa] ja siinä mielessä erimielisistäkin asioista ja näkökulmista riippumatta [Puhemies: Aika!] on hyvä harjoittaa yhteistyötä täällä salissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-17T13:27:54,2019-12-17T13:33:14,Hyväksytty,1.1 2019_84_95,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! De förebyggande åtgärderna och reformer som ökar på jämlik behandling och jämställdhet står i fokus då vi läser igenom statsrådets budgetförslag för år 2020. Att satsa på tidigt ingripande och på att förhindra att sjukdomar eller omständigheter eskalerar och blir betungande både för individen och samhället är vettig och ansvarsfull politik. Arbetet med den stora social‑ och hälsovårdsreformen har också kommit igång. Tyngdpunkten inom social‑ och hälsovården finns i tjänsterna på basnivå, på en vårdgaranti och på flera läkartjänster. Tjänsterna ska vara samordnade, vårdkedjorna ska vara smidiga och alla ska få skräddarsydd och verkningsfull service vid rätt tidpunkt. Vi vill ha ett samhälle som är socialt rättvist och vi vill se att våra barn och de äldre får en trygg, kvalitativ och mänsklig vård. Det är också viktigt att medborgarna får vård och service på sitt eget modersmål. Därför välkomnar jag varmt de tilläggsanslag som nu reserveras för språkkurser på svenska för dem som jobbar inom vården. Att Vasa centralsjukhus får fulljour är ett konkret exempel på förbättringar med tyngdpunkt på den svenska servicen, men minst lika viktigt är också att Käypä hoito -suositukset, de så kallade God medicinsk praxis-rekommendationerna, nu översätts till svenska.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-12-17T13:33:21,2019-12-17T13:34:58,Hyväksytty,1.1 2019_84_96,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden kasvu hidastuu, työllistyminen hidastuu, syntyvyytemme laskee nopeimmin koko Euroopan alueella, ja samaan aikaan Suomi on Euroopan nopeimmin vanheneva kansa. Tässä on neljä vakavaa syytä, joiden pitäisi näkyä tässä talousarviossa keskeisinä toimenpiteiden kohteina. — Näin totesi kollegani, kansanedustaja Antero Laukkanen KD:n ryhmäpuheenvuorossa. Arvoisa puhemies! Silti hallituksella näköjään riittää usko. Toimin 90‑luvun kriisin alla yrittäjänä ja voin kokemuksella sanoa, että pelkkä usko ei riitä, kun talous kriisiytyy. Teknologiateollisuus on Suomen suurin elinkeino ja vastaa yli 50 prosentista koko viennistämme. Elinkeino tuo Suomeen 18 miljardia verotuloina vuosittain, ja alan työllisyysvaikutus on suoraan lähes 320 000 ja taas välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä on syksyllä raportoinut, että ne ovat saaneet loppukesän ja alkusyksyn aikana vähemmän tilauksia kuin edellisellä kvartaalilla. Arvoisa puhemies! Onko syytä huoleen? Aivan varmasti on. Varsinkin kun ottaa huomioon, että työmarkkinajärjestelmämme ei ole viime aikoina toiminut optimaalisella tavalla. Kolmikannan osapuolilla ei ole ollut riittävää ratkaisuhakuisuutta vaikeiden kysymysten käsittelyssä. Osaltaan tämä on johtunut siitä, että liittotason rooli on korostunut työmarkkinajärjestöjen toiminnassa eikä toimialakohtaisilla liitoilla ole ollut yhdensuuntaisia näkemyksiä järjestelmän kehittämisestä. Arvoisa puhemies! Elinvoimainen Suomi edellyttää, että kannustetaan työhön ja yrittäjyyteen. Olen monien valtiontalouden asiantuntijoiden tapaan ollut huolissani siitä, että pääministeri Marinin hallituksen ohjelman talouspohja on rakennettu oletukselle talouskasvun säilymisestä ja työllisyyden lisääntymisestä, vaikka asiantuntija-arviot osoittivat jo viime kesänä, että tilanne on haasteellinen. Hallituksen talouslaskelmat on nyt tehty sen varaan, että työllisyysaste saadaan nostettua 75 prosenttiin. Hallituksen toimet ovat kuitenkin ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Työttömyyden taso on jäänyt Suomessa melko korkealle tasolle esimerkiksi Pohjoismaihin ja eräisiin Keski-Euroopan maihin verrattuna. Työvoiman kohtaantoa vaikeuttavat pitkät maantieteelliset etäisyydet ja kielimuuri ulkomaisen työvoiman osalta. Työllisyysasteen nousua rajoittavat nykyisellään työvoiman saatavuus ja ongelmat työvoiman kohtaannossa. Jotta hallitus saavuttaisi työllisyystavoitteensa, tarvitaan paljon erilaisia keinoja. Samaan aikaan meillä ovat työmarkkinat kaaoksessa. Tämä heikentää talouden näkymiä entisestään. Kaaosta on seurannut, kun kansanrintamahallitus on työmarkkinaratkaisuihin puuttumalla antanut henkisen ja välillisen tukensa vaatimuksille, jotka ovat työllisyyden, viennin kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta tuhoisia. Arvoisa puhemies! Nyt on aika ryhdistäytyä. Suomeen tarvitaan jäykän työmarkkinajärjestelmän sijaan enemmän paikallista sopimista ja joustoja. Tarvitaan kristillisdemokraattisen mallin mukainen kannustava perusturvamalli ja sitä kautta enemmän työtä Suomeen. Vain niin me saamme Suomen nousuun. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Laukkasen tekemää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-12-17T13:38:45,2019-12-17T13:43:38,Hyväksytty,1.1 2019_84_97,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Elämme kummallisia aikoja: toisaalta saamme positiivisia uutisia yritysten panoksista kasvuun ja kehitykseen, toisaalta tietoja irtisanomisista. Menetettyjen työpaikkojen tilalle saamme onneksi tietoa myös uusista työpaikoista. Uusimman tiedon mukaan talouskasvu hidastuu, mutta talouden taantumaa ei varmuudella voi ennustaa. Toki taloudellinen epävakaus ja epävarmuus tuntuvat kasvavan. Tähän vaikuttavat monet asiat, joihin meillä ei Suomessa ole suoranaista mahdollisuutta vaikuttaa: pitkittynyt brexit, maailmanpolitiikan epävakaus ja maailman talousjättien vaikeudet. Edellä mainittujen asioiden vaikutukset heijastelevat kuitenkin Suomeen. Suomella on toki myös omat haasteensa, jotka eivät ole ihan helppoja ratkaistavia nekään. Huoltosuhteemme on heikentynyt, lapsia syntyy vähemmän kuin koskaan ja työttömyys on edelleen ongelma työikäistemme keskuudessa. Työmarkkinoille kohdistuvat murrokset ja paineet luovat nekin haasteita työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Koko maapalloa taas koettelee alati kiihtyvä ilmastonmuutos, joka uhkaa tuhota miljardien ihmisten elämän perusedellytykset, jollei siihen löydetä kestäviä ratkaisuja pian. Nyt olisi helppo ajatella niin, että näistä vaikeuksista selvitään julkisista palveluista ja hyvinvoinnista leikkaamalla ja säilyttämällä vain kaikkein välttämättömin. Näin ei kuitenkaan ole. Leikkausten sijaan tämä hallitus toteuttaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jolla tuetaan työllisyyden kehitystä ja tehdään merkittäviä tulevaisuusinvestointeja. Uuden hallituksen talouspolitiikka kääntyy siis edellisen hallituksen leikkauslinjalta tulevaisuuteen katsovalle uudistuslinjalle. Hallitus tekee budjettiaan täysin tietoisena siitä, että teemme täällä päätöksiä ennen kaikkea lastemme ja heidän tulevaisuutensa eteen. Jätämmekö lapsillemme perinnöksi hyvinvointiyhteiskunnan rauniot vai päätämmekö panostaa heidän tulevaisuuteensa? Mielestäni tulevaisuuteen, sillä jos lapsillamme ei ole näköalaa tulevaisuuteen, niin silloin meillä ei maana ole mitään. Nähtäväksi jää, mihin näillä tulevaisuusinvestoinneilla yllämme. Tällaista on kuitenkin puhuttu politiikassa jo vuosia, jos ei jopa vuosikymmeniä, ja mielenkiintoista on nyt se, että vihdoin ja viimein politiikkaa myöskin toteutetaan tavalla, josta yleensä puhumme. Hallitus panostaa esityksessään hyvinvointia ja talouskasvua vahvistaviin tekijöihin, kuten koulutukseen, johon lisätään ensi vuoden budjetissa kaiken kaikkiaan noin 350 miljoonaa euroa. Parannamme pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa: pienimmät eläkkeet nousevat ensi vuonna takuueläkettä saaville 50 eurolla kuukaudessa ja kansaneläkettä saaville 34 euroa kuukaudessa. Lisäksi perusturvaan tehdään 20 euron tasokorotus. Ansiotuloverotusta kevennetään kaikkein pienituloisimpien ja pienten ja keskisuurten eläkkeensaajien keskuudessa, millä on ostovoimaa kohentava vaikutus. Nämä kaikki toimet tukevat hallituksen yhteistä tavoitetta siitä, että eriarvoisuuden kasvu pysäytetään. Työllisyyspolitiikassa tapahtuu myös käännös kohti inhimillisempää ja aidosti työllistävää suuntaa. Hallitus on sitoutunut työllisyysasteen nostoon 75 prosenttiin oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla. Siispä epäoikeudenmukainen ja tehoton aktiivimalli puretaan ja työttömien heitteillejätön sijasta hallitus selvittää palkkatuen käyttöönoton lisäämistä, jotta hankalasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät saataisiin osaksi työmarkkinoita. Myös osatyökykyisten työllistäminen on hallituksen tärkeä tavoite. On arvioitu, että jos Suomessa ikääntyvien työllisyysaste olisi sama kuin Ruotsissa, meillä olisi 91 000 ihmistä enemmän työelämässä — 91 000 ihmistä enemmän työelämässä. Tämä on tärkeä tavoite. Kepin sijan muissa Pohjoismaissa onkin panostettu porkkanaan, ja niissä työllisyyttä on paremmalla tasolla tuettu palkkatuen ja työllisyyspalveluiden osalta. Työllisyystavoitteeseen pääsyä tuetaan myös mittavilla investointipanoksilla. Esimerkiksi perusväylänpitoon panostetaan 300 miljoonaa euroa vuodessa. Suoran työllisyysvaikutuksen lisäksi panokset liikenneverkkoon ja infraan laajentavat työssäkäyntialueita mutta tukevat myös tasapainoista aluekehitystä. Tämä on tärkeää. Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen ja valtiovarainvaliokunnan esitystä ensi vuoden budjetiksi. Tulevaisuustekojen aika on nyt eikä vasta huomenna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-12-17T13:43:44,2019-12-17T13:48:54,Hyväksytty,1.1 2019_84_98,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on pitkin syksyä käyty keskustelua niin hallitusohjelmasta kuin ensi vuoden budjetistakin. Usein näissä keskusteluissa on nostettu esiin edellisen hallituksen, siis Sipilän hallituksen, päätökset ja leik-kaukset. Paha hallitus leikkasi, mutta nyt on lompakko levällään, ja kaikille päinvastoin annetaan. Viime kaudella alkanut talouden koheneminen ei ole ollut niin mittavaa, että nyt voisimme elää kuin viimeistä päivää. Menoja tulisi priorisoida ja tuottoja lisätä myös muuten kuin veropohjaa laajentamalla eli kansalaisten kukkarolla käymällä. Vaikka toisin halutaan antaa ymmärtää, hallituksen esitykset leikkaavat tavallisen ihmisen tulotasoa sekä suoraan että välillisesti, ja näillä rahoilla ei edes pyritä kohentamaan näiden esimerkiksi tavallisten veronmaksajien arjessa pärjäämistä, saati että niillä jaettaisiin oikeudenmukaisuutta, vaan niillä parannetaan maailmaa. Arvoisa puhemies! Budjettia linjaavassa hallitusohjelmassa todetaan korulausein, että elinvoimaa ja toimintakykyä vaalitaan koko Suomessa ja hallitus huolehtii elämisen edellytyksistä kaikkialla maassamme monimuotoisesti. Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kurvinen taisi aikaisemmassa puheenvuorossaan jo linjata, että tämä koskee vain seutukaupunkeja. Käydessäni viime viikonloppuna kotiseudullani Lapissa miltei jokainen kohtaamani ihminen oli huolissaan — huolissaan siitä, miten ihmeessä eläminen jatkossa siellä onnistuu ja millä ihmeellä taloudellisesti tulee pärjäämään. Bensan verotusta kiristetään nyt niin, että korotuksen arvioidaan olevan yli 6 senttiä litralle. Joo, joo, edellinen hallitus korotti bensan hintaa noin 2 senttiä litralta arvonlisäveron korotuksen sijasta. Samalla valmistaudutaan lämmityspolttoaineiden verojen kiristämiseen, joka kohdentuisi miltei kahteensataantuhanteen pientaloon. Näistä omakotiasujista puolet ovat ikääntyneitä, joilta jo nyt pienistä tuloista menee yli puolet asumismenoihin. Se toinen puolisko on niitä nuoria perheitä, joilla ei myöskään ole varaa, ei ostaa sähköautoa saati edes suunnitella velkaisen omakotitalonsa öljylämmityksen remonttia. Asumisen ja elämisen kustannukset tulevat nousemaan, jotta Suomi voisi kiillotella kilpeään maailmalla globaalien ongelmien maksajana. En voi ymmärtää sitä, miten maaseudun puolueena aikaisemmin profiloitunut keskusta voi olla näissä päätöksissä mukana. Ei tässä ainakaan oikeudenmukaisuutta jaeta. Maaseudun asukkaat ajetaan kaupunkeihin — sekö on sitä tasa-arvoa? Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan budjetin tavoitteeksi on kirjattu, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 23 ja että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenisi. Jo pitkään ilmassa olleet ennusmerkit talouskasvun hidastumisesta on sentään tunnustettu. Tämän talouskasvun hidastumisen taakse tulee nykyinen hallitus menemään, kun sen työllisyystavoitteet eivät täyty. Arvelen, että kaikki muukin mukava jää samalla verukkeella toteuttamatta tai se toteutetaan niin, että toimeenpano ja rahoituksen etsiminen jätetään seuraavalle hallitukselle. Voimme vain arvailla, kuka jatkossa maksaa toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden, oppivelvollisuuden pidentämisen ja niin edelleen, joiden kulujen korvaaminen jää tällä hallituksen budjetilla tilapäiseksi ja vajaaksi ja jatkossa varmaan kuntien päätettäväksi. Tämä meno on holtitonta ja vastuutonta. Tällä tyylillä käsissämme on kolmen ja puolen vuoden päästä omaisuutensa myynyt, vientiteollisuutensa ulkomaille vienyt velkainen valtio, joka on lisännyt asumisen ja elämisen menoja ja verotusta niin, ettei normaalillakaan palkalla tule enää toimeen, eikä maailma ole silti pelastunut globaalin ilmastonmuutoksen kynsistä. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-12-17T13:49:00,2019-12-17T13:53:46,Hyväksytty,1.1 2019_84_99,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden alussa, 1. tammikuuta 2020 alkaen Suomessa muuttuu moni asia: Lapsilisät, yksinhuoltajakorotus, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja opintotuen huoltajakorotus nousevat heti vuodenvaihteen jälkeen. Myös pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan, yhteensä yli 600 000 eläkeläistä saa enemmän eläkettä joka kuukausi. Samoin epäonnistunut ja nöyryyttävä aktiivimalli leikkureineen puretaan 1.1.2020 alkaen. Me lupasimme kevään vaaleissa parantaa suomalaisten arkea ja me myös teemme niin. Hallituksen talouspolitiikka lisää hyvinvointia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, ja vuoden 2020 talousarvio pienentää tuloeroja. Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on koulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia tarvitsemansa tiedot ja taidot. Investoinnit koulutukseen ja osaamiseen ovat aivan keskeisiä Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja sekä lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Myös lasten oikeus tasa-arvoiseen kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan. Jo ensi vuoden budjetissa tulee lisärahoitusta kaikille koulutusasteille yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Me haluamme auttaa ihmisiä löytämään itselleen työn, jolla elää, ei rangaista siitä, että töitä ei ole. Siksi äänestimme aktiivimallin leikkureiden historian roskakoriin. TE-toimistojen toimintamenoihin varataan ensi vuonna 197 miljoonaa euroa, joka on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Näin voimme parantaa yksilöllisiä palveluja ja yhteistyötä työnantajien kanssa. Lisäksi uudistetaan muun muassa palkkatukijärjestelmää, toteutetaan työkykyohjelma ja kuntakokeilut. Keskeistä on, että hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen. Tavoitteena on nostaa osaamistasoa koko yhteiskunnan laajuisesti ja luoda edellytykset työllisyysasteen kestävälle kasvulle. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitämme yhteensä 40 miljoonan euron lisäyksiä hallituksen ensi vuoden budjettiin. Olen erityisen iloinen siitä, että nuorten mahdollisuuksia tutustua taiteeseen ja kokea lukemisen intoa nyt parannetaan. Valiokuntamme esittää koululaisten tasa-arvoisten taidevierailujen toteuttamiseen 1,4 miljoonaa euroa Taidetestaajat-hankkeelle. Valiokuntamme esittää myös luku- ja kirjoitustaidon edistämiseen 1,5 miljoonan euron lisäpanostuksia, jotka kohdentuvat muun muassa lukutaitostrategiaan, Lukeva kunta -ohjelmaan ja alueellisiin Lukuliike-tapahtumiin. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyn toimiin lisätään puolestaan 250 000 euroa, joka on tarkoitettu Gutsy Go ‑menetelmän valmisteluun ja valtakunnallistamiseen. Gutsy Go nostaa 14-vuotiaat yläkoululaiset muutosagenteiksi omissa kotikaupungeissaan ja edistää nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja itsetuntoa. Lisäksi valiokuntamme osoittaa lisää resursseja myös jatkuvan oppimisen tukemiseen ja maahanmuuttajien koulutuksen tukemiseen. Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä edistetään hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita yhteensä 2 miljardilla eurolla. Valtiovarainvaliokunnan esittämät lisäpanostukset myös luonnonsuojeluun sekä retkeilyyn ovat merkittäviä. Esimerkiksi Espoossa sijaitsevalle Nuuksion kansallispuistolle ja siellä sijaitsevalle luontokeskus Haltialle esitetään 200 000 euron lisäresurssia. Tämä on pieni mutta tärkeä satsaus, sillä Uudellamaalla elää 1,7 miljoonaa suomalaista ja alueen kansallispuistot ovat henkireikä meistä monille ja erityisesti lapsiperheille ne ovat tärkeitä retkeilypaikkoja. Lopuksi mainitsen, että olen todella iloinen myös 400 000 euron lisäpanostuksista naisjärjestöille ja 400 000 eurosta lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn sekä esimerkiksi Women in Film & Television Finland, WIFT Finland, ry:n toiminnan tukemisesta 100 000 eurolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-12-17T13:54:03,2019-12-17T13:58:51,Tarkistettu,1.1 2019_84_100,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Tätä yleiskeskustelua jatketaan tänään päiväjärjestyksen muiden, aikataulutettujen asioiden käsittelyn jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_84_101,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä budjetin yleiskeskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_84_102,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Budgeten för år 2020 kommer att bli en logisk följd av det regeringsprogram som ligger som grund för regeringen. Här finns många saker att glädjas över. Speciellt vill jag ändå lyfta upp några satsningar. Vi har en stor reparationsskuld på vårt vägnät. I denna budget gör regeringen nu ett trendbrott via de ökade satsningarna. Satsningarna på riksväg 8 i Vörå känns för en österbottning extra glädjande. Som jag redan sade i gårdagens debatt om regeringsprogrammet är jag orolig för utvecklingen vi haft inom utbildningssektorn de senaste åren. Att nu satsningar görs på alla stadier är inte bara glädjande utan en grundförutsättning för att utveckla vårt framtida kunskapssamhälle och den vägen bevara vår välfärd. Speciellt vill jag lyfta upp satsningarna som görs inom andra stadiets yrkesutbildning. Yrkesutbildningen har tappat 30 procent av sin finansiering under de tio senaste åren trots att man utbildat ungefär samma antal studerande. Nu sker också här ett trendbrott, och yrkesutbildningen är i en central position när arbetet med att höja sysselsättningsgraden fortsätter.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1440,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2019-12-17T19:19:19,2019-12-17T19:20:35,Hyväksytty,1.1 2019_84_103,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaan talouskehitykseen horjuu. Julkista taloutta painavat työikäisen väestön määrän väheneminen ja väestön ikääntyminen ja näistä johtuvat taloudelliset haasteet. Täällä tänään kysyttiin, minkä takia ikääntyminen nostetaan aina kuin ongelmaksi. Perussuomalaiset eivät näin ole koskaan halunneet tehdä, [Kimmo Kiljunen: Juuri äsken teitte!] mutta se, että muun muassa kestävyysvajetta perustellaan aina sillä, että väestö ikääntyy, on se tapa, millä täällä eduskunnassa keskustellaan. Me haluamme nähdä, että ikääntyminen on mahdollisuus, ja meidän tulee kunnioittaa ikäihmisiä Suomessa ja turvata heille hyvä ikääntyminen, hyvä vanhuus, hyvä eläketurva ja hyvä vanhustenhoito. Arvoisa herra puhemies! Hallitus on puolustanut ensi vuoden budjettia ja korostanut sitä, että ensi vuonna pieni- ja keskituloisten verotus kevenee. Kuitenkin tänään Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva antoi selvityksen: ”Palkansaajien kokonaisveroaste kohoaa lähes kaikissa kunnissa yli 2 650 euron kuukausituloilla. Palkkatulojen verotusta kiristävät merkittävimmin vakuutetun sosiaalivakuutusmenojen korotukset. Kaikkien palkansaajien kulutuksen veroaste nousee.” Tämä ilmenee Evan verokoneesta, joka on nyt päivitetty vuoden 2020 luvuilla. Evan mukaan kunnallinen tuloverotus kiristyy 0,1 prosenttiyksikköä 19,9 prosenttiin. Nämä ovat huolestuttavia lukuja. Siinä missä hallituksen ja meidän kaikkien tulee tähdätä siihen, että saamme työllisyysasteen nousuun, hämmästyttää se keskustelu, mitä täällä tänään käytiin liittyen ulkomaalaisen työvoiman saamiseen ja tuontiin Suomeen. Syksyllä yrittäjäbarometri nimittäin haastatteli yrittäjiä, ja kysymys oli, onko yrityksenne kiinnostunut palkkaamaan ulkomaalaista työvoimaa, ja vain 33 prosenttia pääkaupunkiseudun yrittäjistä ja 24 prosenttia koko maan yrittäjistä olisi kiinnostunut tästä. Eli se tarkoittaa sitä, että pääkaupunkiseudulla yli puolet, 66 prosenttia, vastusti ajatusta ja koko maassa 75 prosenttia vastusti. [Välihuutoja] Se on ihmeellistä, mutta eivät halua. Lukekaa se yrittäjäbarometri: ei ole kiinnostunut palkkaamaan — on kiinnostunut palkkaamaan. [Välihuutoja] Se on erittäin tärkeää. Minä ihmettelen, että täällä ei ole tähän asiaan, yrittäjäbarometriin, kiinnitetty huomiota. Arvoisa herra puhemies! Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti marraskuun puolivälissä, että hallituksen tavoite saada velkaantuminen kuriin 2033 tuskin toteutuu, eli on meillä täällä vaaranmerkkejä ilmassa, joita tulisi kuunnella. Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti kulkee nimellä ”Perusasiat kuntoon, perusasiat ensin”. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on hyvä elää, asua ja olla. Haluamme turvata hyvän vanhustenhoidon ja haluamme, että hoitajamitoitus saatetaan lakiin. Olemme harmistuneita ja pettyneitä siitä, että johtuen hallituksen kaatumisesta myös hoitajamitoituslaki pysähtyi ja tulee sitten joskus, jos on tullakseen — viimeistään vuonna 23, jolloin ovat jo seuraavat eduskuntavaalit, eli siirretään seuraavalle hallitukselle vastuuta. Arvostan kyllä pääministerin puheenvuoroa siitä, että on tärkeää tehdä hyvää lainsäädäntöä, ja on tärkeää, että lailla on vaikuttavuutta ja että siitä saadaan ihmisille hyvä. Se on hyvä asia, ja tehdään kaikki osamme sen eteen, että me saamme hyvän lakiesityksen ja että ne numerot siellä oikeasti pitävät. Arvoisa herra puhemies! Suomessa nuorten aikuisten keskimääräinen koulutustaso alkoi laskea 10—15 vuotta sitten, ja kehitys on kansainvälisesti poikkeava ja Suomen kannalta huolestuttava. Näin sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn myös tänään. On erittäin tärkeää, että meillä turvataan koulutus, niin että meillä säilyy koulutuspaikkoja esimerkiksi hoitoalalla ja meillä turvataan se, että nuoret voivat lähteä lukioon, pääsevät yliopistoihin opiskelemaan ja saavat itselleen ammatin, mutta työpaikkojen turvaaminen on erittäin tärkeää. Meidän hyvään ja toimivaan vaihtoehtobudjettiimme vedoten ja hyviin puheenvuoroihin täällä ja omaan kantaamme vedoten kannatan ryhmämme tekemää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-17T19:23:38,2019-12-17T19:28:46,Hyväksytty,1.1 2019_84_104,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! En voi välttää kiusausta, kun tässä edustaja al-Taee välihuudossaan muistutti monopolirahasta. Kiinnostaisi tietää, jokohan hallitus on budjettiinsa löytänyt ne SDP:n lupaamat 200 miljoonaa, jotka tulevat harmaan talouden kitkemisestä sillä 20 miljoonan euron panostuksella. En niitä tästä keltaisesta kirjasta vielä kiusaksenikaan löytänyt, vaikka vielä viime vuonna niitä SDP lupasi kyllä valtion sampoon tuoda. Mutta sitten itse aiheeseen, arvoisa puhemies. Ennustuksia laativien laitosten konsensuksen mukaan talouskasvu hiipuu dramaattisesti tämän vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden suunnitelman perusskenaarion mukaan julkisyhteisöiden velkaantumista suhteessa BKT:hen ei saada merkittävästi taitettua vaalikauden aikana. Parhaimmillaankin se saadaan pidettyä suurin piirtein vakiona. Tämä kaikki siitäkin huolimatta, että maailmantalouden yllä on sakea pilvi erilaisia riskiskenaarioita brexitistä kauppasotiin, euroalueen pankkien riskinkantokyvystä valtiontalouksien kestävyyteen. Kiina voi alkaa sakata tai esimerkiksi Persianlahden alue tai Lähi-itä kriisiytyä. Mikäli maailmantalous alkaa yskimään, niin Suomi kärsii vientivetoisena kansantaloutena ensimmäisenä. Maailmanlaajuisen taantuman tilanteessa Suomen julkisen talouden suunnitelmaan jätetty pelivara voi olla liiankin ohut. IMF ja EU-komissio ovatkin jo nuhdelleet Suomea julkisten menojemme paisumisesta. Suomi on putoamassa EU:n mallimaiden joukosta samaan mutasarjaan, jossa ovat Etelä-Euroopan holtittomat maat. Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen koko budjetin uskottavuus lepää työllisyystoimien ja tavoitellun 75 prosentin työllisyysasteen varassa. Tähän nähden on vastuutonta, että hallitus lisää menoja etupainotteisesti, vaikka työllisyystoimia ei ole esitetty konkreettisella tasolla ensimmäistäkään. Itse asiassa eduskunnan tietopalvelun mukaan hallituksen vuoden 2020 budjetin työllisyysvaikutus on 5 000 työpaikkaa negatiivinen. Hallitus lähtee siis takamatkalta kohti maaliaan noin 60 000 uuden työpaikan tavoittelemiseksi. Silmiinpistävää on, että työministeri Harakka laitettiin jo puolen vuoden jälkeen ministerikierrätykseen, ja on sen takia syytä kysyä, kävikö tehtävä liian haastavaksi hallituksessa, joka selvittelee ja laatii tiekarttoja mutta ei tahdo eikä toteuta päättäväisesti. Mikäli työllisyystavoitteita ei saavuteta, on hallitus luvannut arvioida uudelleen aiemmin päätettyjä menonlisäyksiä. Mutta kuinka realistisena kukaan voi pitää sitä, että tämä vasemmistohallitus uskaltaa leikata yhtäkään sen eturyhmille jakamaa saavutettua etua sellaisessa tilanteessa? Äänestäjien lahjominen heidän omilla rahoillaan on ollut vasemmiston ikiaikainen keino saavuttaa valtaa, vaikka se vie kansakuntaamme yhä syvemmälle vaikeuksien suohon. Tämä ei ole vastuullista, ja myös taloustieteessä on konsensus siitä, ettei elvyttävää budjettia pitäisi laatia taloussyklin huipulla, kuten hallitus on nyt tekemässä. Tämä Rinteen—Marinin talouslinja on tiedevastainen. Arvoisa puhemies! Hallituksen investointiohjelma tai — kuten se asian itse ilmaisee — tulevaisuusinvestoinnit ovat todellisuudessa omaisuudenmyyntituotoilla rahoitettuja tavallisia käyttömenoja. Säätytalolla haluttiin venyttää todellisuutta, kun hallituspuolueet jakoivat veronmaksajien rahaa härskisti omille eturyhmilleen. Tämä omaisuudenhoidon strategia on ennenkuulumaton ja vertautuu Kalevalan sammon ryöstöön. [Hannakaisa Heikkinen: Olitteko paikalla?] Erikoisinta tässä politiikassa on se, että kaikista puolueista juuri vasemmistoliitto on valmis tällaiseen ideologiseen yksityistämiseen hallituspuolueena. Arvoisa puhemies! Kokoomus ei halua tuhlata kansallisvarallisuuttamme käyttömenoihin vaan tehdä aitoja tulevaisuusinvestointeja, jotka tuottavat hyvää vielä vuosikymmentenkin päästä. Me käyttäisimme kansallisomaisuutta siten, että pääomittaisimme raidehankeyhtiöitä sekä suomalaisia korkeakouluja. Esimerkiksi miljardin euron osakepotin siirtäminen korkeakoulujen taseisiin vahvistaisi niiden autonomiaa ja itsenäistä rahoitusta osinkovirtojen kautta. Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että vasemmistohallitus on väistelemässä vastuuta ja jakamassa eturyhmilleen rahaa isänmaan kokonaisedun sijaan. Tämän vuoksi tämä budjettiesitys ei nauti luottamustani. Välimerellinen, vastuuton taloudenhoito ei saa pesiytyä Suomeen, muutoin olemme tilanteessa, jossa seuraava hallitus joutuu siivoamaan sosialistien aiheuttamat sotkut. Ja loppuun todettakoon, että yhdyn kaikkiin kokoomusedustajien esittämiin lausumaehdotuksiin sekä epäluottamuslauseisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-17T19:28:46,2019-12-17T19:34:21,Hyväksytty,1.1 2019_84_105,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ensi vuoden talousarviossa on paljon asioita, joita on ilo nostaa esille. Tämä budjetti tulee tasaamaan hyvinvointia, se lisää mahdollisuuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville ja vahvistaa esimerkiksi perusturvaa. On nimittäin arvovalinta, että perusturvaa parannetaan esimerkiksi mittavien rikkaille suunnattujen veronkevennysten sijasta. Monet ikääntyneet eläkkeellä elävät ovat huolissaan tulevaisuudestaan ja tulojensa riittävyydestä, minkä vuoksi on oikeudenmukaista, että pienimpiä eläkkeitä nostetaan, myös vanhustenhoidon laadussa on tehtävää, ja näiden korjaamista hallitus kiirehtii. Ihmisarvoinen ja inhimillinen elämä kuuluu ikään tai asumistapaan katsomatta jokaiselle. Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvoinnin pohjan rakentavat ahkerat ja työteliäät yrittäjät, jotka ottamalla riskin luovat työtä ja toimeentuloa suoraan monille ja verotulojen kautta koko Suomelle. Työpaikat syntyvät, paitsi jo nyt, myös tulevaisuudessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjyyden edellytysten on oltava Suomessa kunnossa. Suomen tulee olla toimintaympäristönä sellainen, että yritysten kannattaa täällä toimia ja että niiden kannattaa investoida ja uskaltaa ottaa riskiä — tätä hallitus edistää. Laite- ja koneinvestoinneista saa jatkossa tuplapoistot kaikilla toimialoilla, ja yrityslainoja taataan jatkossa aiempaa suuremmalla osuudella. Myös tehdyt koulutussatsaukset helpottavat yritysten osaajapulaa. Kaikkien yritysten toimintaedellytykset on turvattava. Mutta olen erityisen iloinen, että kotimaisen ruuan tuotantoedellytyksiä tuetaan esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen vajeen paikkaamisella vuonna 2020 ja että raskasta työtä tekevien maanviljelijöiden jaksamisesta huolehditaan Välitä viljelijästä ‑hankkeen rahoituksen jatkolla vuosina 21—22 ja että maanviljelijää ei unohdeta myöskään eläkemuutosten yhteydessä vaan maatalousyrittäjän luopumistukien täydennysosia korotetaan kansaneläkkeen korotusta vastaavasti. Arvoisa herra puhemies! Talouskasvumme Suomessa näyttää maailmantalouden mukana hidastuvan. Bruttokansantuotteen kasvuennusteet ovat laskeneet viime kesästä, ja suuressa kuvassa näyttää siltä, että kasvu hidastuu vähitellen. Ensi vuonna kuitenkin työllisyysasteen odotetaan nousevan 73 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,3 prosenttiin. Ilman työtä ja toimeentuloa ei ole hyvinvointia, ja valittu talouspolitiikka tukee kasvua ja työllisyyttä. Tämä budjettiesitys kaventaa tuloeroja. Keskustan ja myös koko hallituksen tavoitteena on 60 000 ihmisen työllistäminen tällä vaalikaudella, jotta tavoiteltuun 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään. Edelleen tulee huolehtia kustannuskilpailukyvyn ylläpidosta, edistää paikallista sopimista esimerkiksi lainsäädäntöesteitä purkamalla, vastata tehokkaasti kohtaanto-ongelmaan, parantaa nuorten ja osatyökykyisten työllisyyttä, helpottaa osaavan ulkomaisen työvoiman saatavuutta, tehdä satsauksia koulutukseen ja tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä purkaa investointien esteitä. Sovittujen työllisyystoimien valmistelu on jatkunut hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti. Työtä on kuitenkin paljon tehtävänä, mutta tätä työtä tämä hallitus ei pelkää, ja siitä tämä käsittelyssä oleva budjetti on myös osoitus. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi todeta, että täällä on muutamissa puheenvuoroissa tuotu esille tulevaisuusinvestointi. Investointihan ei aina välttämättä ole rahan allokointia toisaalle, vaan tulevaisuusinvestointi on myös arvovalinta. Sitä tarkoitan tällä, että se, että pidämme huolta mielenterveyskysymyksistä, terveyden tasaisemmasta jakaantumisesta ja tunteesta, että pysyy elämässä kiinni, on ehkä tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja monille meidän nuorillemme. Senkin haluan todeta, että noin neljä vuotta sitten juuri kukaan, edes talousviisaista, ei uskonut Sipilän hallituksen tavoitteeseen sadastatuhannesta työpaikasta. Mikä oli lopputulos? 140 000 työpaikkaa. Tuo tavoite ylitettiin. Ja siitähän se on tässäkin kiinni, uskotaanko hyvään hallitusohjelmaan ja halutaanko toteuttaa sitä. Keskusta haluaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2019-12-17T19:34:22,2019-12-17T19:39:39,Hyväksytty,1.1 2019_84_106,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talousarvio ja arvio ja arvot. Siinä on varmasti keskeinen viesti tämän hallituksen talousarviokäsittelyssä. Olemme arvojen äärellä. Tässä talousarviossa kiteytyy juuri se, että nyt olemme muuttamassa arvoja siihen suuntaan, että me olemmekin ihmisiä lähellä emmekä vain rahaa lähellä. Tällä talousarviolla pystytään keskittymään juuri siihen, mikä on kaikkein tärkeintä: ihminen. Vaikka media ja oppositio ovat haukkuneet tämän hallituksen ja hallitusohjelman kyvyttömäksi, mitääntekemättömäksi jo ennen kuin on yhtään siivua toteutettu, niin uskon, että kun mennään kesään, niin voimme nähdä, kuinka meillä tapahtuu se, mikä on arvoissa kaikkein erityisintä ollut, ja se on se juuri, että me olemme tehneet ohjelmaa yhdessä ja tämä hallitusohjelma on rakennettu siten, että meillä ei niiden työttömien osalta, jotka eivät kykenekään töihin, ole leikkureita sinne, missä ei leikkureita tarvita. Olemme äänestäneet tässä juuri viime viikolla niiden asioiden puolesta, että ansiosidonnaiseen päivärahaan ei ole tehty niitä väkivaltaisia ja eriarvoistavia leikkureita, joita viime hallituskaudella tehtiin. Hyvää tahtoa siellä varmasti oli ja ajateltiin, että mitä enemmän aktivoidaan, sitä parempaa jälkeä saadaan tulemaan. Mutta joka tapauksessa: peruspäiväraha, työmarkkinatuki, opintotuen huoltajakorotus, subjektiivinen perhepäiväoikeus kaikille. Uskon, että ei meistä kukaan täällä tosissaan voisi väittää, etteivätkö nämä olisi juuri niitä asioita, joita pitää edistää. Ja mitä ollaan siitä mieltä, että kuinka talous kasvaa? Tuskin koskaan tukeudun pank-kien arvioihin, mutta kyllä nyt näyttää, tänäkin päivänä Nordean uutiset, ettei nyt Suomen talouskasvu ja ‑kehitys olekaan niin huonolla mallilla eikä ainakaan tämä hallitusohjelma ole sitä tyrehdyttämässä. Arvoisa puhemies! On vähän murheellista kuulla niitä puheenvuoroja, jotka vain torpedoivat kaiken sen, mitä tässä hallitusohjelmassa ollaan tekemässä sen pienen ihmisen, keskituloisen osalta. En voi olla palaamatta siihen, että meillä tällä hetkellä on työmarkkinakiistoja tuolla, ja yksi osa on se kiky ja kiky-tunnit. Niitä tehtiin sen hallitusohjelman puitteissa, mikä viime kaudella oli, ja niitä toteutettiin, mutta vasemmistolaisena kansanedustajana on pakko todeta, että me emme niitä hyväksyneet. Nyt kokoomuksen taholta erityisesti tuodaan esille sitä, että keskituloisten, ahkerien, työntekijöiden osalta — no, toivottavasti sanotte palkansaajien, koska he ovat niitä — verotus kiristyy. Meillä täällä hallituspuolueissa ei ole niin paljon lankaa, että ne rikki kulutetut sukat voisimme parsia niin, että se reikä saada ihan nopeasti umpeen. Mutta kaiken me teemme, ja uskon, että tämän hallituskauden jälkeen erittäin moni suomalainen pienituloinen, keskituloinen palkansaaja [Kimmo Kiljunen: Ahkera!] — enemmän kuin ahkera — jokainen työntekijä, joka kantaa oman vastuunsa verotuloillaan niiden kaikkien puolesta, jotka haluavat kantaa vastuuta, on tyytyväisempi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-17T19:39:43,2019-12-17T19:44:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_107,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Ärade talman, arvoisa puhemies! Regeringen Marins första budget för år 2020, som traditionsenligt har paketerats i en sådan här gul tegelsten som finns här på många bord, innehåller många fina satsningar. Bland annat då det gäller utbildningen finns många tilläggssatsningar allt från förskola till universitet, och vi ska komma ihåg att just utbildning är Finlands starkaste konkurrenskraft, allt från för att få bättre, kunnigare arbetskraft till vårt välmående. Här finns också andra satsningar på de allra svagaste gällande utkomst, välmående, vård, infrastruktur och vår fina natur. Budgeten blickar i många avseenden framåt, och en stor del av de här sakerna har kommit upp redan under diskussionen här tidigare i dag och nu ganska nyligen. Jag vill ändå lyfta fram den kommunala ekonomin, som är väldigt ansträngd just nu. Det gäller såväl stora städer som små kommuner. Regeringen utökar kommunernas statsandelar med 1,1 miljarder euro. Det är mycket välkomna pengar. Det vet också de av er som är kommunalt förtroendevalda. Trots tilläggssatsningar är det kärvt i kommunerna, och det är bra att regeringen sagt att den står för de kostnader som uppstår om och då lagändringar ges. Och visst, sysselsättningen är mycket viktig för att skattebasen lokalt ska fungera i kommunerna, och det är den allra viktigaste inkomstkällan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2019-12-17T19:44:52,2019-12-17T19:46:40,Hyväksytty,1.1 2019_84_108,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Otan tässä puheenvuorossani kantaa ensi vuoden talousarvioon lähinnä tulevaisuusvaliokunnassa käymiemme keskustelujen pohjalta, eli näkökulmani on laajahko. Erityisen hyvä asia tässä talousarviossa on kestävän kehityksen näkyväksi tekeminen valtion talousarviossa ja se, että se on jälleen edistynyt ja kehittynyt edellisestä vuodesta. Suomessahan on jo vuodesta 2018 lähtien sisällytetty kestävä kehitys talousarvioon kaikkia hallinnonaloja leikkaavana politiikkateemana. Kestävän kehityksen sisällyttäminen valtion talousarvioon on saanut osakseen paljon kansainvälistäkin huomiota. Voidaankin todeta, että kyseessä on kansainvälisesti merkittävä avaus kestävän kehityksen valtavirtaistamiseksi kaikkeen päätöksentekoon ja hallinnon pääprosesseihin. Tämä on hyvä esimerkki politiikkajohdonmukaisuuden kehittymisestä. Toivottavasti kestävän kehityksen politiikkajohdonmukaisuus siirtyy vähitellen kaikkeen lainsäädännön valmistelutyöhön. Arvoisa puhemies! Hyvinvointitalous on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden pääteemoista. Tavoitteena on luoda EU-päätöksentekoon laajempi ymmärrys siitä, että ihmisten hyvinvointi on edellytys sekä talouskasvulle että yhteiskunnan ja talouden vakaudelle. OECD:n määritelmän mukaan hyvinvointitalouden avainulottuvuudet ovat koulutus, tasa-arvo, terveys sekä sosiaaliturva ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Näistä kertovien mittareiden avulla saadaan tietoa niiden kehittymisestä ja tilasta Suomessa. Tässä talousarvioesityksessä näihin neljään ulottuvuuteen löytyy seurantatietoa eri hallintoalojen perusteluissa. Tulevaisuusvaliokunta on korostanut useaan otteeseen jo viime hallituskaudella bruttokansantuotetta täydentävien hyvinvointimittareiden käytön lisäämistä hallituksen päätöksenteossa. Hyvinvointimittarit tulisi saada tehokkaammin päätöksentekijöiden käyttöön ja osaksi päätöksentekoprosessia. Tämä hallitus on sitoutunut hyödyntämään perinteisten taloudellisten mittarien tukena mittareita, jotka kuvaavat taloudellista, ekologista ja sosiaalista hyvinvointia. Vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia hyvinvoinnin indikaattoreita on olemassa jo paljon, ja niitä myös käytetään, mutta haasteena on tiedon hajanaisuus ja se, kuinka paljon tietoa mahtuu jo muutenkin mittavaan budjettikirjaan. Iloitsen erityisesti siitä, että bruttokansantuotetta täydentävien mittareiden tarve ja merkitys on lopultakin ymmärretty. Vaihtoehtoisia mittareita on paljon, ja niitä on hyödynnetty monessa eri hallinnonvaiheessa. Jatkossa haasteena on kuitenkin oikeiden mittareiden valinta, ja esimerkiksi sen puutteen korjaaminen, että tässä käsittelyssä olevasta talousarviosta ei hahmotu riittävän selkeästi, mitä mittareita on käytetty ja miten nämä mittarit ovat vaikuttaneet talousarvioon. Jatkossa — ja toivottavasti jo seuraavassa talousarviossa — bruttokansantuotetta täydentävien mittareiden käyttö tulee esittää systemaattisemmin ja niiden käytön vaikutus tuoda esityksiin yksityiskohtaisemmin. Erityisen tärkeää olisi, että jatkossa talousarviossa esitetään vaihtoehtoiskustannusten laskelmat eri tulevaisuusinvestoinneille, jotta ne voidaan merkitykseltään erottaa juoksevista kuluista. Vaihtoehtoiskustannusten laskentaa ei vielä riittävästi osata. Hyvinvointitaloudessa on varmasti vielä opettelemista lainsäädäntötyössä ja talousarvion laadinnassa, mutta tärkeintä on kuitenkin todeta, että suunta on muuttunut. Nyt hallitus uskaltaa tehdä hyvinvointitalouteen kuuluvia hyvinvointi-investointeja. Lapsiin, nuoriin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen panostaminen ovat tärkeitä tulevaisuusinvestointeja, ja näitä investointeja on ensi vuoden talousarviossa. Arvoisa puhemies! Lopuksi aivan toisenlaiseen teemaan. Täällä nimittäin mainittiin tänä iltana harmaa talous. Harmaan talouden torjunta on tuottavaa työtä, ja siksi olen huolissani resurssien niukkuudesta Verohallinnossa, poliisissa ja Tullissa, eli onko siellä mahdollista jatkossa kehittää tätä tuottavaa työtä. Tarkastusvaliokunnassa kuulimme kaikkien näiden tahojen edustajia, ja resurssipuutteet voivat estää harmaan talouden torjunnan toimintamallien kehittämisen. Jos resursseja ei saada parannettua, voivat perinnän ja rikoshyödyn takaisinsaantia koskevat tulokset jopa tippua nykyisestä kasvattaen verovelkojen ja samalla kokonaisverovajeen määrää. Kysymyshän ei ole mistään pienistä summista, sillä esimerkiksi poliisi sai vuonna 2018 rikoshyötyjä pois 27,4 miljoonaa euroa ja tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä jo yli 20 miljoonaa euroa. Tullin talousrikostorjunta tuotti vuosina 2012—2018 yli 195 miljoonaa euroa. Kun mietimme valtiontalouden haasteita, on harmaan talouden torjuntaan syytä varata riittävästi resursseja, sillä nämä panokset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-17T19:50:11,2019-12-17T19:55:21,Hyväksytty,1.1 2019_84_109,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Käymme keskustelua hallituksen ensi vuoden budjetista vakavien talousuutisten varjossa. Viime hallituskaudella virinnyt ja kovillakin päätöksillä synnytetty talouskasvu on hidastumassa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna kansantaloutemme kasvaa prosentin, ja vaalikauden lopulla 2023 ylletään enää 0,7 prosentin kasvuun. Samaan aikaan kansainvälisen talouskehityksen yllä lepää monia tummia pilviä väistämättömältä tuntuvasta brexitistä globaaliin kauppasotaan saakka. Vastuullisen päättäjän johtopäätös tästä kaikesta pitäisi olla se, että vallitsevassa tilanteessa meidän pitäisi tehdä kaikkemme julkisen talouden vahvistamiseksi. Syy tähän on ilmeinen. Vain vahva julkinen talous mahdollistaa meidän ylläpitää nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa palveluineen myös tuleville sukupolville. Valitettavasti hallituksen toimet vievät Suomea tässä suhteessa toiseen suuntaan. Päätetyt toimet pikemminkin heikentävät kuin vahvistavat Suomen julkista taloutta. Marinin hallituksen ohjelmassa mainittu julkisen talouden tasapainotavoite vuoteen 23 mennessä onkin karkaamassa. Tuoreimpien laskelmien mukaan julkinen tase heikkenee 20 miljardilla eurolla hallituskauden aikana, kun niissä huomioidaan myös hallitusohjelmassa mainitut omaisuusmyynnit. Arvoisa puhemies! Rinteen ja nyt siis Marinin hallituksen ohjelmassa todetaan oikein, että kestävä talouskasvu nojaa paitsi työllisyysasteen nostamiseen myös työn tuottavuuden vahvistamiseen. Ikävä kyllä ensi vuoden budjetissa eväät näihin jäävät puuttumaan, ja hallituksen itselleen asettama 75 prosentin työllisyysastetavoite karkaa yhä kauemmaksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, etteikö hallituksella olisi käytettävissään työllisyyttä parantavia keinoja, vaan pikemminkin siitä, että poliittinen rohkeus niiden hyödyntämiseen uupuu. Esimerkiksi Suomen Pankki on neuvonut hallitusta porrastamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja poistamaan työttömyysturvan lisäpäivät sekä toteuttamaan kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Hallitukselle nämä neuvot eivät ole kuitenkaan kelvanneet. Ja vaikkapa edustaja Heikkisen mainitsema paikallisen sopimisen lisääminen on toistaiseksi jäänyt vain pakolliseksi korulauseeksi. Ennemminkin, arvoisa puhemies, hallitus tekee toimia, joilla pahennetaan työttömyyttä. Siitä kuuluu kiitos hallituksen päätöksille muun muassa leikata kotitalousvähennystä ja nostaa bensan ja dieselin hintaa. Tätä voidaan pitää kovana arvovalintana. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtoon sisältyvällä työllisyyspaketilla tähän maahan olisi mahdollisuus saada ne hallituksen kaipaamat 60 000 uutta työpaikkaa. Sillä olisi, hallitusta paremmin, mahdollista turvata meidän hyvinvointipalveluidemme rahoitus. Parempi työllisyys mahdollistaisi sen, että viime hallituskaudella aloitettu työn verotuksen keventäminen voisi jatkua. Lähdemme siitä, että sen ylimääräisen tunnin teko Suomessa on aina kannattavaa ja että eläkkeet riittävät enempään. Siksi esitämme miljardin tuloveroalennusta ja yli 75-vuotiaille korotusta kotitalousvähennykseen. Kolmanneksi me panostaisimme hallitusta enemmän todellisiin tulevaisuusinvestointeihin eli koulutukseen ja infraan: toisin kuin hallitus, joka ripottelee 3 miljardin euron omaisuuden myyntitulot lukuisiin kohteisiin, me pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla ja antaisimme 2 miljardia tulevaisuuden kannalta tärkeiden raideinvestointien toteutukseen heti, tässä ja nyt. Arvoisa puhemies! Hallituksen velkaa ja työttömyyttä lisäävälle talouslinjalle on siis onneksi vaihtoehtoja. Siksipä kannatan edustaja Heinosen tekemää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2019-12-17T19:55:26,2019-12-17T19:59:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_110,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden valtion talousarvio sisältää useita oikeansuuntaisia toimia ja määrärahan kohdennuksia eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan sekä etenkin varhaiskasvatus‑ ja koulutuspalveluihin. Työllisyyttä kohentavia aineksiakin on, mutta työvoimapolitiikassa keppi on edelleen koholla aktiivimallin leikkurin kumoamisesta huolimatta. Pelkäänkin, että se — tuo keppi — odottaa ensi kevättä. Hieman tuota keppiä on jo nyt jouduttu maistamaan: Eläkeputken leikkaus on kiistatta työttömyysturvan heikennys. Lisäksi työttömyysturvan karenssipäätökset, nuo 100 prosentin työttömyysturvaleikkurit, ovat olleet kasvussa. Julkisen talouden tasapainon kytkeminen tähän 75 prosentin työllisyystavoitteeseen saattaa osoittautua ongelmaksi. Julkisen talouden tasapaino voitaisiin saavuttaa myös suorin toimin. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden ajan päästetty omistajat ja työnantajat varsin vähillä, ja alati vähenevillä, yhteiskunnallisilla vastuilla. Talkoot on tehty jossain aivan muualla. Ensinnäkin yritysten yhteisöveroa on alennettu reilusti kuluneen vuosikymmenen aikana, ensin 26 prosentista 24,5:een vuonna 2012 ja sitten 20 prosenttiin vuonna 2014. Yhteisöveron alentaminen kuudella prosenttiyksiköllä tuo noin 1,2 miljardin edun yrityksille vuosittain. Kaikkiaan kymmenen vuoden jaksolla etu on ollut 7,7 miljardia euroa. Työnantajien Kela-maksun poistaminen vuonna 2010 on tuonut vuositasolla 0,7 miljardin euron hyödyn työnantajille. Tähän mennessä hyötyä on kertynyt 7 miljardia. Kilpailukykysopimuksen työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennus ja siirto työntekijöiden maksettavaksi sekä 24 tunnin työajan pidennys ovat tuoneet työnantajille kolmen vuoden aikana noin 7 miljardin hyödyn. Yritykset ovat saaneet siis 2010-luvun aikana kaikkiaan lähes 22 miljardin euron hyödyn näistä edellä mainituista toimista. Nämä ovat merkinneet myös vähemmän verotuloja valtiolle. Yritysten reaaliset voitot ovat 2010-luvulla kasvaneet 30 prosenttia. Samaan aikaan palkansaajien reaaliansiot eivät ole kasvaneet käytännössä lainkaan. Arvoisa puhemies! Kansantalouden tilinpidon mukaan yritysten osingot ovat nousseet vuoden 2014 16,5 miljardista vuoden 2018 melkein 23 miljardiin euroon viisivuotisjaksolla. Ja esimerkiksi 60 suurimman pörssiyhtiön osingoissa on erityisesti kiky-vuosina ollut nähtävissä voimakas kasvu. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 kasvua oli 2 miljardia euroa yli 13,5 miljardiin euroon. Suomessa on siis paljon, ja kasvavia, pääomia, joita voitaisiin verottaa, ja siten tasapainottaa julkistaloutta, vähentää velkaantumista, kohdentaa rahaa eläkkeisiin, sosiaaliturvaan, palveluihin, koulutukseen, tutkimukseen ja julkisiin investointeihin. Näin kohennettaisiin ihmisten ostovoimaa ja työllisyyttä, luotaisiin kansantalouteen kasvua ja yhteiskuntaan hyvinvointia. Hallituksen ohjelmassa, eikä ilmeisesti hallituksen pöydässä muutenkaan, tätä mahdollisuutta haluta käyttää. Näyttää siltä, että minkäänlaista tai ainakaan sanottavaa suunnanmuutosta ei veropolitiikassa ole havaittavissa edeltäviin vaalikausiin, edeltäviin hallituksiin. Tiettävästi lähimmäs tätä mahdollisesti oraalla olevaa veropolitiikan suunnanmuutosta hallituksen pöydässä on päästy alkusyksystä, kun hallitus arvioi yritystukia. Työ‑ ja elinkeinoministeriön yritystukiselvityksessähän on nostettu esiin ja keskusteluun listaamattomien yhtiöiden kevennetty osinkoverotus yhtenä esimerkkinä kansantalouden kannalta tarpeettomista ja haitallisista verotuista. Tämän verotuen määrän on arvioitu olevan 405 miljoonaa euroa vuonna 2023. Arvoisa puhemies! Pidän selvänä, että pääomien nykyistä kireämpi verotus on otettava hallituksenkin talouspolitiikan keinovalikoimaan. Muuten ihmisten sosiaaliturvan ja palveluiden korjaaminen ja parantaminen, hyvinvoinnin lisääminen, lupausten lunastaminen, osoittautuu mahdottomaksi. — Kiitos, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-17T19:59:54,2019-12-17T20:05:04,Tarkistettu,1.1 2019_84_111,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Korjausvelka ei ole hyvä asia. Se on sitä, että vuosi toisensa jälkeen jätetään esimerkiksi rakennuksen perusparannustyöt tekemättä, annetaan nurkkien repsahtaa, koska kuvitellaan, että se säästää rahaa. Sitten, kun vuosi toisensa jälkeen laiminlyöty rakennus on niin huonossa kunnossa, että sitä aletaan kutsua jopa sairaaksi, joudutaan huomaamaan, että sen remontoiminen maksaa huomattavasti enemmän kuin sen purkaminen. Jos Suomi, arvoisa puhemies, olisi jatkanut kokoomuksen veroalen tiellä, olisi korjausvelka kasvanut Suomessa kasvamistaan, hyvinvointiyhteiskunta olisi rapistunut rapistumistaan, ja ennen pitkää olisi edessä ollut pakkopurkaminen ja -myyminen yksityisille yrityksille. Siitähän oli kyse viime vaalikauden sote-runnomisessa, jossa koko sote-sektori haluttiin kokoomuksen toimesta myydä voitontavoittelun välineeksi kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella. Sanna Marinin hallitus tekee nyt kreivin aikaan sen perusparannustyön, korjausvelan maksamisen, minkä enemmistö suomalaisista haluaa tehtävän. Sanna Marinin hallitus on nyt ottanut hyvin vaativan tehtävän vastaan: hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen. Arvoisa puhemies! Jo tässä vaiheessa on syytä iloita valtavan monesta jo näin nopeasti toteutuvasta ihmisten arkea parantavasta pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjatusta päätöksestä. Nyt jo on tehty päätökset siitä, että pienimmät eläkkeet nousevat, perusturvan korotukset tulevat voimaan, koulutuksen rahoitus kasvaa kaikilla koulutusasteilla, subjektiivinen päivähoito-oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot pienenevät ja aktiivimalli poistuu. Ja nämä kaikki siis jo ensi vuonna. Sanna Marinin hallituksen teot ovat oikeudenmukaisia ja kestäviä. Uskon, että myös ainakin osassa oppositiosta iloitaan näistä muutoksista — kovasti toki iloa pidätellään, mutta ainakin sisäisesti iloitaan. Kyllä se sieltä silmistä loistaa. Arvoisa puhemies! Vaikka pääministeri Sanna Marinia on verrattu kansainvälisessä lehdistössä jopa Wonder Womaniin, Ihmenaiseen, opposition vaatimukset hallitusohjelman kaikkien kirjausten toteuttamisesta heti ja nyt ovat ylimitoitettuja. Tämä vaalikausi on vasta aluillaan, ja on paljon sellaisia asioita, joiden huolellinen valmistelu on tärkeää, jotta ne etenisivät kestävällä tavalla sitten varsinaiseen toteutukseen. Eihän tulevaisuutta rakenneta yhdessä yössä eikä edes kuudessa päivässä. Myöskään lyhytnäköinen kvartaalipolitiikka ei kanna tässä muuttuvassa maailmassa, tarvitaan huolellisesti valmisteltuja rakenteellisia uudistuksia. Yksi tällainen iso kokonaisuus on vanhuspalveluiden korjaaminen ja tähän liittyvä riittävän henkilöstön turvaaminen. Kyllä näin täytyy sanoa, että jos henkilöstömitoitus olisi saatu jo toissa vaalikaudella kirjattua lakiin, emme joutuisi nyt tässä ajassa lukemaan lehdistä murheellisia otsikoita tähän liittyen. Hoitoalan houkuttelevuus olisi tänä päivänä aivan toista luokkaa kuin se on nyt, jos tämä olisi hoidettu kuntoon jo toissa vaalikaudella tai edes viime vaalikaudella. Nyt tämä henkilöstömitoituksen nostaminen on vaikeutunut päivä päivältä jo pelkästään siksi, että Suomessa ei ole riittävästi alalle hakeutuvia hoitajia. Tämän vuoksi ministeri Kiuru joutuu porrastamaan tämän lakikokonaisuuden etenemisen, ja uskon, että oppositiokin tämän ymmärtää, vaikka puheissaan yksinkertaistaa asian ikään kuin sormien napsautuksella hoidettavaksi asiaksi. Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin puheenvuoro, jossa hän kutsui oppositiota yhteistyöhön, oli viisas. Onhan se niin, että hyvinvointiyhteiskunnan rakennustelineillä on yhteistyöllä saavutettu aina enemmän kuin toinen toista kampittamalla ja vaikeita kokonaisuuksia yksinkertaistamalla. Noin kahdeksan kuukautta sitten Suomen kansa antoi vahvan mandaatin nykyisille hallituspuolueille hoitaa Suomen asioita. Kaikki nyt hallituksessa istuvat puolueet ottavat tämän mandaatin vakavasti ja ovat tekemässä ihmisille hyvää politiikkaa. — Kiitos, arvoisa puhemies!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-12-17T20:05:10,2019-12-17T20:10:07,Hyväksytty,1.1 2019_84_112,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten moneen kertaan on käynyt selväksi, kaikki tässä salissa ovat samaa mieltä siitä, että Suomen työllisyyden on vahvistuttava. Pelkkään lukemaan, olipa se sitten 75 tai jotain muuta, keskittyminen ei kuitenkaan ole järkevää. Hallitus on kertonut tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin, sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja voidaan peruuttaa. Tällaisen epäonnistumisen myöntämiseen en usko hallituksen hevillä suostuvan. Työllisyysasteen nostossa onkin paljon pelissä, ja osin onnistuminen on symbolista. Hallituksella on vahva intressi tarrautua tuohon yksinkertaiseen lukemaan sen sijaan, että se välttämättä tarkastelisi oleellisempia työllisyyden osia. On erittäin merkittävää, millaisissa töissä ihmiset käyvät, kuinka usein, keitä ihmiset ovat ja tulevatko he palkallaan toimeen. Kun hallitus lisää palkkatukea ja tukityöllistämistä ja saa riittävän määrän työmarkkinoiden ulkopuolella olevia joka kuukausi muutamaksi tunniksi töihin, se saa työllisyysasteen nousemaan riittävän korkealle. Julkinen talous ei tällaisesta työllisyydestä kuitenkaan hyödy. Hallituksen alueellisten työllistämiskokeilujen kohderyhmään kuuluvat ensinnäkin työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. He ovat yleensä pitkäaikaistyöttömiä, kouluttamattomia tai vähän koulutettuja. Toisekseen kohderyhmään kuuluvat alle 30‑vuotiaat työnhakijat. Kolmanneksi ryhmään kuuluvat kaikki työttömät tai työvoimapalveluissa olevat maahanmuuttajat. Tiedämme tilastojen perusteella, että erityisesti tietyissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyys on hyvin alhaista ja työttömyys korkeaa. On selvää, että näitä ryhmiä tukityöllistämällä tai kouluttamalla työllisyysaste nousee. Tämä on sosiaalipolitiikkaa, ei kestävä työllisyystoimi, eikä sitä pitäisi sekoittaa julkisen talouden tasapainottamiseksi vaadittaviin toimiin. Ylipäätänsä sellaisen väestön määrän lisääminen, joka ei tule itsenäisesti työllistymään, ei ole järkevää. Arvoisa puhemies! Palkkatuetusta työstä hyvin harvoin työllistytään avoimille markkinoille. Kuntakokeilut maksavat, eikä niistä välttämättä ole muuta hyötyä kuin juuri se, mihin aluksi viittasin: työllisyysastetta saadaan nostettua. Asiassa on tietysti inhimillinen puolensa. Mikäli ihminen saa mielekkyyttä ja toimivan yhteisön elämäänsä, hyvä, mutta liian usein kuulee aivan päinvastaista. Kursseja ja työllistämistoimia, jotka ovat pakkopullaa, joista ei ole mitään hyötyä, jotka ovat naurettavia, alentavia, byrokraattisia ja jopa kiusantekoa. Olen saanut kuulla varsin paljon kansalaisten kokemuksia erilaisista työllistämistoimista ja kursseista ympäri Suomen. Erityisesti yksityisten toimijoiden järjestämästä toiminnasta — usein muuten samojen, jotka osallistuvat myös kotouttamiseen — kuulee joskus melko uskomattomiakin asioita. Vai mitä sanotte siitä, että ihmisen pitää kirjoittaa vaiti-olovelvollisuus, jotta hän ei kertoisi kenellekään, miten huono kurssi on ollut. Entä siitä, että ihan hyvältä kuulostavalla kurssilla ei ollutkaan lainkaan ohjaajia, mutta pöydällä oli kuplamuovia, jota kuulemma saisi paukutella siinä päivän kulumista odotellessa. Ei, tällaisessa niin sanotussa työllistämisessä tai kurssituksessa ei ole mitään järkeä kenellekään muulle kuin mahdollisesti sille firmalle, joka näistä nettoaa. Arvoisa puhemies! En haluaisi olla pessimistinen. Toivon todella, että hallitus ymmärtää, että työllisyysastetta kannattaa ensisijaisesti nostaa huolehtimalla siitä, että yrityksillä on mahdollisuuksia kasvaa ja tuottaa, investoida ja palkata. Näin synnytetään tuottavaa työtä, josta saatavalla palkalla ihminen tulee toimeen ja maksaa veroja. Toisaalta työpaikat, joihin ei vaadita koulutusta, vähenevät hurjaa vauhtia. Rakennemuutosta kiihdyttävät digitalisaatio ja automatisaatio. Kun kyse on verorahoin toteutettavista työllistämistoimista, vähin, mitä meidän pitää vaatia, on, että hallitus tutkii kuntakokeilujen ja palkkatuen kustannus—hyöty-vaikutukset, selvät konkreettiset seuraukset, vertaa näitä ryhmiin, jotka eivät ole osallistuneet toimiin, ja määrittää toimien mahdolliset syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset myös euromääräisesti eikä vain kyselytutkimuksin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-17T20:10:10,2019-12-17T20:15:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_113,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Me keskustalaiset puhumme mielellämme köyhän asiasta. Viime vuosina, erityisesti edellisen eduskuntakauden aikana, valtiontalous on ollut heikossa kunnossa. Monet leikkaukset ovat kohdistuneet tuolloin myös pienituloisiin. Nämä leikkaukset eivät olleet meille helppoja, mutta katsoimme ne kuitenkin välttämättömiksi, jotta Suomen suunta saatiin käännettyä. Tämän vuoksi onkin erityisen hienoa, että nyt, kun kivijalka on saatu vankemmaksi, hallituksen budjetti vuodelle 2020 tuo paljon hyvää, erityisesti pienituloisille. Toinen mieluisa puheenaihe on aluepolitiikka. Keskusta haluaa, että koko maa pidetään kehityksessä mukana. Edustaja Kiviranta nosti keskustan ryhmäpuheessa esiin sen, että budjetissa tunnistetaan ja tunnustetaan toden teolla ensimmäisen kerran niin sanottujen seutukaupunkien merkitys Suomen pärjäämiselle. Se on osoitus siitä, että hallitus näkee koko Suomen läpi. Monessa maakuntakeskuksessa on myös asetettu suuria odotuksia hallituksen toimille, niin myös Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla luotetaan, että hallitus kohdistaa katseensa niin perusväylänpitoon, valtateihin, päärataan kuin alueelliseen korkeakoulupolitiikkaan sillä asennolla, että Etelä-Pohjanmaa kiittää. Vuoden 2020 budjetissa onkin monia alueellisia ilonaiheita, jotka ovat osoitus siitä, että me olemme kokonainen Suomi, kaikkien suomalaisten Suomi. Hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa kuntataloutta. Hallitusohjelmaan on ennen kaikkea kirjattu lupaus korvata täysimääräisesti uusista velvoitteista aiheutuvat rasitukset kunnille. Olen ilolla laittanut merkille, että myös kuntatalouden suurin murheenkryyni, sote-uudistus, on uskallettu nostaa esiin. Sotesta puhumalla tuskin on enää irtopisteitä saatavissa, mutta emme pääse pakoon sitä tosiasiaa, että nykyisellä tiellä sote-kulut kasvavat hallitsemattomasti. Arvoisa puhemies! Suomen talouden suunnanmuutos ja parantuneet työllisyysluvut näkyvät myös siinä, että koulutus ja osaaminen on nostettu jalustalle, ja se tehdäänkin kovalla rytinällä. Tämä hallitus on sivistyshallitus. Opiskelijoiden asemaa parannetaan, koulutuksen ja kasvatuksen perustuksia vahvistetaan aina varhaiskasvatuksesta huippututkimukseen. Koulutus on parasta investointia tulevaisuuteen. Juuri se on tämän hallituksen suuri oivallus. Emme voi kuitenkaan jäädä vain odottelemaan näiden investointien hyötyjä. Työllisyyttä on parannettava ja valtiontalous on saatava tasapainoon. Tämä vaatii jatkuvaa keskustelua ja rivakoita toimia. Näitä toimia tulee tehdä kaikella tarmolla ja kaikella viisaudella. Arvoisa puhemies! Olen täällä salissa tänään huomannut, että myös räväkkä ja räiskyvä keskustelu vie asioita eteenpäin. Kansanedustajan työhön kuuluu niin väittely kuin yhteistyön tekeminen. Oleellisinta eivät ole kuitenkaan puheet vaan teot. Sillä tiellä tämä hallitus nyt on, tekemässä tekoja. Hyvin tässä käy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-17T20:15:12,2019-12-17T20:19:56,Hyväksytty,1.1 2019_84_114,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus vie Suomen uudelle vuosikymmenelle kaventamalla tuloeroja, tukemalla työttömiä työllistymään, parantamalla perusturvaa ja tekemällä pitkälle katsovia koulutusjärjestelmän uudistuksia. Nämä ovat ensi vuoden budjetista löytyviä konkreettisia tekoja ja panostuksia ihmisten arkeen. Ne kertovat siitä, että hallitus on oikeudenmukainen, solidaarinen, ihmisiin luottava ja tulevaisuuteen katsova. Ensi vuoden budjetti siis kaventaa tuloeroja. Veroihin ja etuisuuksiin tehtävät muutokset lisäävät käteenjäävää tuloa eniten pienituloisilla, mikä on oikein ja oikeudenmukaista. Kuitenkin peräti 70 prosentilla suomalaisista tilanne on se, että käytettävissä olevat tulot nousevat. Suuri muutos on näkyvillä myös työllisyyspolitiikassa. Tämä hallitus ei usko keppiin vaan työllisyyden tukemiseen. Yksi vasemmistoliiton kynnyskysymyksistä hallitukseen osallistumiselle oli työttömiä kyykyttävän ja epäreilun aktiivimallin purkaminen. Aktiivimalli onkin historiaa heti ensi vuoden alusta lähtien, ja sitä ei kyllä tule ikävä. Työttömien elämäntilanteet ja syyt työttömyyteen ovat hyvin moninaisia, joten niihin voi puuttua vain yksilöllisillä ratkaisuilla. Tämän hallituksen työllisyyspolitiikan kulmakiviä ovatkin muun muassa nykyistä yksilöllisemmät palvelut ja palkkatuen käytön lisääminen. Meidän tavoitteenamme on, että yhä useampi osatyökykyinen ja pitkäaikaistyötön saa työpaikan tai pääsee osallistumaan koulutukseen. Osallisuuden edistäminen on parasta työllisyyspolitiikkaa, ei keppipolitiikka. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa minua erityisesti ilahduttaa perusturvan ja pienimpien eläkkeiden parantaminen. Takuueläke nousee 50 euroa kuukaudessa ja kansaneläke 34 euroa kuukaudessa, ja perusturvaan tehdään 20 euron tasokorotus. On merkittävä käänne politiikassa, että 4 vuoden tauon jälkeen etuuksiin tehdään indeksikorotukset. Tästä on mustaa valkoisella, konkreettisia lukuja siitä, kuinka ihmisten taloudellista tilannetta parannetaan ympäripyöreiden lupausten sijasta. Me toimimme, emme vain puhu. Me tiedämme tutkimuksista, että erityisesti köyhyysvaarassa ovat yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet. Sen takia hallitus korottaakin juuri lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, sekä neljännestä ja viidennestä lapsesta saatavaa lapsilisää. Me siis kuuntelemme todella, mitä tutkijat ja muut asiantuntijat meille näistä asioista kertovat, ja toimimme sen mukaan. Näin tehdään järkevää ja oikeudenmukaista politiikkaa ja huomioidaan päätösten lapsivaikutukset. Siitä, että lapsivaikutusten arviointi ei ole tälle hallitukselle pelkkää sanahelinää, kertoo myös moni koulutuspolitiikan päätös. Ensi elokuussa palautetaan subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, mikä on merkittävää lasten yhdenvertaisuuden kannalta. Tämä hallitus on jo ensi vuoden budjetissaan huomioinut tutkijoiden ja vasemmiston pitkäaikaisen huolen siitä, että lasten taustan vaikutus oppimistuloksiin on alkanut taas kasvaa. Me panostamme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantaviin hankkeisiin. Koulutuksellinen tasa-arvo on tämän hallituksen koulutuspolitiikan punainen lanka. Arvoisa puhemies! Raahesta tulevana kansanedustajana koen konkreettisesti sen, että Suomi on pitkien välimatkojen maa. Olen iloinen siitä, että hallitus lupaa perusväylänpitoon korotuksen. Tämä on tärkeää paitsi liikkumisen myös liikenneturvallisuuden kannalta. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi panostukset joukkoliikenteeseen koko maassa ovat tärkeä kysymys. Hallitus panostaa vähäpäästöiseen liikenteeseen ja edistää suuria ratahankkeita. Myös tässä on näkyvissä se, että hallitus panostaa pitkälle tulevaisuuteen lyhytnäköisten leikkausten sijasta. Ensi vuoden budjetti on kansanrintamahallituksen ensimmäinen budjetti. Se katsoo tulevaisuuteen, se uskoo suomalaiseen osaamiseen ja Suomen mahdollisuuksiin. Tämä hallitus on käärinyt hihat ja ryhtynyt toimeen. Nyt toteutetaan perhevapaauudistus, sote ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus ja laaditaan kansallinen lapsistrategia. Tälle hallitukselle on tärkeää, että uudistusten keskiössä on ihminen — se tavallinen kansalainen eikä voittoa tavoittelevat pörssiyhtiöt. Tälle hallitukselle on tärkeää, että koko Suomi pidetään elinvoimaisena ja elämisen mahdollisuudet ja palvelut turvataan myös harvaan asutulla maaseudulla. Kiitoksia Sanna Marinin hallitukselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-12-17T20:19:58,2019-12-17T20:25:09,Hyväksytty,1.1 2019_84_115,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käymme juuri läpi talousarviota ja sen hyviä ja myös semmoisia huonompiakin puolia. Tässä kirjassa on tosi mainioita asioita, tosin on siellä puutteitakin. Suurin puute on se, että suomalaiset ja Suomi eivät ole aina etusijalla. Hoitajamitoituksen toteuttaminen ontuu, hallitus keikahti. Samaan aikaan hoitajamitoitusta ei noin vain tullutkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että luvatut asiat vähän jauhavat paikallaan. Tarvitaan terveydenhuollon koulutuspaikkoja. Omaishoito ja vanhustenhoito tarvitsevat rahaa. Olisin toki toivonut, että nyt pikana muodostettu uusi Marinin hallitus olisi tehnyt omaishoidon palkkiosta kokonaan verotonta. Eläkkeitä kyllä vähän korotetaan, totta kai se on hyvä asia, mutta paljon puhutusta satasen korotuksesta ei ole tietoakaan. Tosin samaan aikaan hallitus näyttää ottavan eläkeläisiltä, jopa kotitalousvähennystä peukaloidaan. Se on valitettavaa, sillä eläkeläiset ja vanhukset ovat tätä kovasti hyödyn-täneet — he ihan tavalliset ihmiset. Polttoaineverojen korotus tuntuu ihan tavallisten ihmisten arjessa. Kuljetuskustannuksiin se vaikuttaa, se on selvää. Huolestuttavaa on myös hallituksen ukaasi, että jos nämä esimerkiksi työllisyyteen suunnitellut jutut eivät toteudukaan, niin sitten tarkastellaan ja taas leikataan. Jos hallitus ei siis itse saa tehtyä, mitä lupaa, ottaa se kansalta. Epäonnistuminen siirrettäisiin kansan maksettavaksi. Tähän mennessä ei näytä hirveän lupaavalle, koska jo EU on tähän hallituksen taloudenhoitoon puuttunut, eikä siltä ole tainnut kehuja hallitukselle tulla, päinvastoin. Ilmastoasioissa kyllä ajetaan satasta viidenkympin alueella. Tuntuu sille, että ei nähdä kokonaisuutta. On hiukan eriskummallista ja perin oudoksuttavaakin, että me suomalaiset maksamme kallista hintaa ja maat, joista tulee runsaasti päästöjä, voivat olla melkoisia vapaamatkustajia. Suomalaisia kuritetaan. Olisi parempi ymmärtää se, että meidän maamme on pitkien etäisyyksien maa ja meillä on oikeasti haasteelliset sääolosuhteet. Olen huolestunut siitä, kuinka tavallinen kansalainen joutuu maksamaan pitkien matkojen, kylmien talvien aiheuttamien kustannusten lisäksi vielä kunnianhimoisuudesta ilmastoasioissa. Juuri tullut Suomen Pankin ennustus on myös huolestuttavaa kuultavaa. Suomen Pankki ennakoi ensi vuodesta, että talouskasvu hidastuu. Talouskasvun vaimentuminen on myös Suomen Pankin ennustama, kuten myös se, että luottamus tulevaisuuden talouteen horjuu, ja pahasti horjuukin. Suomen kilpailukyky, yrittäjyys ja suomalaiset ovat tämän hallituksen tekemän budjetin maksajina. Hyvä uudistunut hallitus, voisitte poistaa edes polttoaineverojen korotukset, se auttaisi koko Suomea. Tämä budjettikirja kuitenkin tuntuu olevan hiukan höttöisellä pohjalla. Pitäisi olla selvä hinta asioille ja tietää, millä mikäkin aiotaan rahoittaa. Nyt jää liian paljon auki kysymyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-12-17T20:25:17,2019-12-17T20:29:17,Hyväksytty,1.1 2019_84_116,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouslinja on kestämätön. Tavoitteeksi on, aivan oikein, asetettu työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja julkisen talouden tasapaino, mutta miksi ihmeessä hallitus ei tartu heti jämäkästi tekoihin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Päinvastoin, ensi vuoden budjetti merkitsee sitä, että otetaan lisää velkaa ja jopa vähennetään työpaikkojen määrää 5 000:lla. Tämä on käsittämätöntä tilanteessa, jossa Suomen Pankki juuri tänään kertoi julkisen talouden näkymien heikentyneen. Työllisyysasteen nostaminen on kriittisen tärkeää hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, sen me kaikki tiedämme. Työryhmiin on kuitenkin vedottu jo kuukausia. Jos hallitus ei saa aikaiseksi vaikuttavia työllisyystoimia, niin olemme jo aiemmin tarjonneet käyttöön kokoomuksen työllisyystoimien listaa. Meillä on valmiina keinoja noin 60 000 työpaikan luomiseksi. Olennaista on ymmärtää, että yksi tai kaksi temppua ei riitä vaan tarvitaan laaja-alaisia toimia, ja siksi toivoisin kaikilta avointa suhtautumista ratkaisuihin ja eri toimien harkintaa avoimelta ja puhtaalta pöydältä. Hallituksen budjettia leimaa laajemminkin tällainen ristiriita lupausten ja tekojen välillä. Vanhustenhoitoon on luvattu mitoituksia, mutta missä ovat tarvittavat hoitajat ja miksi rahat uupuvat budjetista? Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan välittömiä lisäyksiä niin ympärivuorokautiseen hoitoon kuin kotihoitoonkin. Samoin ilmastonmuutos, aikamme keskeisin tulevaisuuden haaste, on kirjattu komeasti hallitusohjelmaan ensimmäiseksi sanaksi, mutta missä ovat konkreettiset, vaikuttavat toimet? Koulutuksen puolelle olisin toivonut ensi vuoden budjettiin enemmän pysyväisluonteisia ratkaisuja. Hallituksen koulutuspanostukset ovat määräaikaisia, eivät pysyviä. Rahoituksen pysyvyyden ohella tarvitsisimme oikea-aikaista tukea koko koulupolulle varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Myöskin tulevaisuusinvestoinneista on puhuttu kauniisti, mutta niihin varatut rahat valuvat käyttötalouden pysyvien menojen paikkaamiseen. Miksei panosteta rohkeasti Suomen tulevaisuuden edellytyksiä vahvistaviin kohteisiin? Kokoomus tekisi aitoja tulevaisuusinvestointeja sijoittamalla kyseiset tulevaisuusinvestointeihin varatut 3 miljardia korkeakoulujen pääomitukseen ja nopeisiin liikenneyhteyksiin. Tässä vain muutama esimerkki. Suuri ristiriita on siinä, että hallitukselta puuttuvat keinot sinänsä hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvoisa hallitus, budjetti on keskeinen välineenne ohjata toimintaa tavoitteiden suuntaan ja varmistaa tavoitteiden saavuttaminen. Käyttäkää sitä, pyydämme tekoja. Lopuksi nostan esiin pari ilonaihetta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta: Lukutaito muodostaa perustan kaikelle muulle oppimiselle, ja erityisesti poikien osalta huolena on ollut lukutaidon kehittyminen tänä päivänä. Siksi olen erityisen iloinen, että meidän pirkanmaalaisten kansanedustajien yhteinen talousarvioaloite Lastenkirjainstituutin rahoituksesta on otettu mukaan tänne pohjaan ja että hallituksen talousarvioon on muutenkin tehty lisäyksiä lukutaidon edistämiseen. Pidän sitä hyvin tärkeänä tämän kasvavan ikäluokan tulevaisuuden kannalta. Pirkanmaan ja teatteripääkaupunki Tampereen osalta olen iloinen paitsi teattereiden rahoituksesta myöskin siitä, että Tampereen Oopperalle ollaan osoittamassa pientä lisärahoitusta. Kulttuuri on keskeinen vetovoima- ja hyvinvointitekijä, ja siihen kannattaa panostaa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-17T20:29:28,2019-12-17T20:33:20,Hyväksytty,1.1 2019_84_117,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys luo kestävän kasvun ja työllisyyden pitkän tähtäimen edellytyksiä. Vuosia jatkuneiden leikkausten tieltä on siirrytty uudistuslinjalle. Talousarvioesitys kuvastaa ennen kaikkea poliittisen suunnan muutosta. Lyhytnäköinen politiikka ei kanna alati muuttuvassa maailmassa, vaan tarvitsemme huolellisesti valmisteltuja rakenteellisia uudistuksia. Talousarvio perustuu hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävään talouspolitiikkaan, sisältää merkittäviä tulevaisuusinvestointeja ja — mikä tärkeintä — investointeja ihmiseen. Ilman hyvinvoivia ihmisiä ei Suomi voi menestyä. Satsaukset ihmisiin tuovat tulevaisuudessa monin kerroin hyvää takaisin. Hallitus rakentaa talousarviossaan sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Tästä kertovat monet satsaukset, joilla kavennetaan tuloeroja ja vähennetään eriarvoisuutta. Niin työllisyyden hoidon kuin julkisesta taloudesta huolehtimisen tulee olla pitkäjänteistä. Tämän hallituksen politiikka on sitä. Viimeisimpien, marraskuun lopussa julkaistujen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan talouskasvu on ollut ennustettua myönteisempää, vaikka aiemmin arvioitiin jo toisin. Bruttokansantuote on kasvanut heinä—syyskuussa 2,2 prosenttia vuoden 2018 vastaavaan verrattuna. Myös vienti, tuonti, yksityinen kulutus ja investoinnit olivat kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Tiedossa on, että talouskasvun on ennustettu hidastuvan, ja se pitää ottaa vakavasti. Hallituksen maltillinen elvyttävä budjetti on tähän suhdannetilanteeseen juuri oikea. Se tukee kasvua ja työllisyyttä. Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on haastava ja vaatii isoja satsauksia työllisyyspalveluihin. Pelkkä työllisyyspalvelujen parantaminen ei tosin riitä, vaan hallituksen toimet ovatkin laajoja ja pitkäjänteisiä. Työllisyyden edistäminen koostuu monista asioista. Se toteutuu muun muassa koulutuksen, osaamisen ja infrastruktuurin kautta. Esimerkiksi perusväylänpitoon satsataan 300 miljoonaa euroa vuodessa. Se lienee tämän salin yhteinen tahto. Kuntakokeilujen kautta mennään kohti Pohjoismaista työvoimapalvelujen mallia. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee aktiivista työllisyyspolitiikkaa, jonka kulmakivinä ovat nykyistä yksilöllisemmät palvelut, palkkatuen käytön lisääminen, kuntien vastuun kasvattaminen, työperäinen maahanmuutto ja osaajien tarjonta. Työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi yhä useamman osatyökykyisen tulee saada työtä. Työllisyyden arvioidaan talousarvioesityksessä nousevan 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Hallituksellamme on rohkeutta investoida. Kasvu luodaan hyvinvoinnin ja osaamisen kautta. 350 miljoonan euron panostus koulutukseen on merkittävä satsaus tulevaisuuteen, työllisyyteen ja osaamiseen. Suomi ei pärjää työtä halpuuttamalla. Matka kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa on alkanut. Epäoikeudenmukaiseksi todettu työttömien aktiivimallin leikkuri poistetaan, pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään, pienimpiä eläkkeitä korotetaan ja perusturvaan tehdään korotukset. Myös indeksikorotukset tehdään etuuksiin ja palveluiden rahoittamiseen normaalisti — neljän vuoden tauon jälkeen. Voisiko sanoa, että jo oli aikakin? Hallituksen talousarvion toimilla 70 prosentilla suomalaisista ostovoima kasvaa, eniten kuitenkin pienituloisilla — heillä, joilla tälle suurin tarve on. Olen tehnyt pitkään sosiaalityötä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Viimeiset vuodet ja politiikka eivät ole olleet näiden ihmisten tukena. Pahoinvointi on kasvanut, ja se todella työssäni on näkynyt. Näiden ihmisten puolesta olen luvannut tässä talossa tehdä töitä. Voinkin ylpeydellä nyt sanoa olevani tekemässä Marinin hallituksen mukaista politiikkaa, ihmisen näköisiä ja inhimillisiä tekoja — tekoja, jotka konkretisoituvat monien elämässä jo ensi vuonna. Matkaa on vielä pitkälti, mutta voisin sanoa, että alku ainakin on hyvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-17T20:33:24,2019-12-17T20:38:20,Hyväksytty,1.1 2019_84_118,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Osaaminen on Suomen tärkein voimavara kansainvälisessä kilpailussa. Näin ollen koulutukseen ja jokaisen yksilön, eritoten lasten, hyvinvoinnin tukemiseen panostaminen on pohja kaikkien muiden toimialojen tehokkuudelle ja tuottavuudelle. Koulutukseen panostaminen on aina sijoitus tulevaisuuteen ja siten erittäin kannatettavaa, mutta tällä hetkellä sinne ohjattavat lisäresurssit nojaavat liikaa määräaikaisten hankeavustusten varaan etenkin ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen osalta. Määräaikainen lisärahoitus on ongelmallista, sillä se ei mahdollista pitkäaikaista ja suunnitelmallista toiminnan kehittämistä. Hallituskauden merkittävin rakenneuudistus on oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen. Oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksia ja kustannuksia on tutkittava äärimmäisen tarkasti. Tästä yksi tärkeimmistä on varmasti perusopetuksen vahvistaminen, sillä jos lapsilla ja nuorilla ei ole valmiutta oppia tai heiltä vaaditut perustaidot eivät ole tarvittavalla tasolla, on selvää, ettei oppivelvollisuusiän noston halutuista hyvistä vaikutuksista päästä nauttimaan. Perustaitojen varmistaminen jokaiselle peruskoulun jättävälle nuorelle ei nykyisellään toteudu. Heikot perustaidot omaavien oppilaiden osuus on kasvanut ja osaamis-erot sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien välillä ovat ilmeiset, kuten uusin Pisa-tutkimus osoittaa. On siis vahvat perusteet sanoa, ettei nykyinen tukemme riitä esimerkiksi laskevien oppimistulosten kääntämiseksi. Ehdotettu kertaluontoinen 5 miljoonan euron lisäpanostus maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä on tutkitun tiedon valossa erittäin kannatettava ennalta ehkäisevä investointi. Ottaen kuitenkin huomioon, että vuonna 2018 peruskoulun oppilasmäärä oli 560 500 oppilasta, on osoitettu määräraha — vajaat 9 euroa vuodessa oppilasta kohden — täysin riittämätön, jos vertaamme asiaa vaikkapa Islantiin, missä asian hoitoon on vuodesta 2017 asti panostettu noin 400 euroa oppilasta kohden. Maksuttoman harrastustoiminnan edistäminen kouluissa edellyttää esitettyä kertaluontoista lisäpanostusta järeämpiä toimenpiteitä. Valtion liikuntaneuvoston julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta lapsesta liikkuu suosituksiin nähden liian vähän. Vähäisen liikunnan aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat vuonna 2018 julkaistun suomalaisen tutkimuksen mukaan noin 3 miljardia euroa, kuten edustaja Kivisaari täällä aiemmin tänään totesi. Tässäkin ennaltaehkäisy olisi paljon halvempaa kuin jo syntyneiden ongelmien korjaaminen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-17T20:38:21,2019-12-17T20:41:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_119,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Maan asioiden hoidossa on vihdoin palattava normaaliin päiväjärjestykseen. Suomi tarvitsee tästä ensi vuoden talousarviosta päätöksiä, joilla mahdollisimman monelle ihmiselle saadaan töitä ja jotka antavat turvaa sitä tarvitseville suomalaisille. Työllistävämmän ja tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen on valtion ensi vuoden budjetin päälinja ja siitä olen varsin onnellinen. Arvoisa herra puhemies! Tänä vuonna minulle on tullut yllätyksenä tässä talossa se, kuinka vähän oppositio yrittää vaikuttaa asioihin etukäteen ja kuinka paljon hyviäkin esityksiä ammutaan tässä salissa alas. Miksi emme voisi yhteen ääneen todeta, niin kuin monet hyvät kollegat ovat tänäänkin sanoneet, että esimerkiksi panostukset lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan, koulutukseen, tiestöön ja huoltovarmuuteen, kuten lähiruuan ja metsien tukemiseen, ovat Suomelle kriittisiä? Ja sitten perään todeta, että meillä on täällä hallituksesta tai oppositiosta riippumatta yhteisiä haasteita, kuten matala syntyvyys ja kuntien velkaantuminen, haasteita, kuten ääri-ilmiöt ja suurvaltojen konfliktit. Toivoisin tältä talolta eteenpäin katsovaa asennetta ja innostusta etsiä näitä ratkaisuja yhdessä, ja tämä onkin siihen oivallinen paikka. Niin kuin edustaja Zyskowicz totesi medialle minun mennessäni ekaluokalle vuonna 1995: on paljon kiinni myös siitä, millaista psykologista viestiä tästä eduskunnasta suomalaisille välitetään. Sillä on suhde siihen, miten Suomella taloudessa menee. Olen vakuuttunut, että tämä talousarvio vahvistaa kuntataloutta ensi vuonna ja jatkaa edellisen hallituksen päätöksiä siitä, että jos uusia tehtäviä tulee, niin ne korvataan täysimääräisesti. Tässä talousarviossa esimerkiksi varhaisen tuen puolelle tulevat investoinnit korvataan täysimääräisesti. Olen siitä iloinen ja valiokuntakin sen pisti merkille. Silti kuntien väliset erot ovat yhä kasvussa. Kuntien tulot ja menot eivät ole tasapainossa, ja suurin yksittäinen tekijä siinä on kasvussa olevat sote-menot. Siksi kenelläkään tässä salissa ei voi olla enää epäselvyyttä siitä, miksi tähänkin talousarvioon on varattu resursseja sote-uudistuksen eteenpäin viemiseksi. Me voimme ratkaista tämän asian kovalla rytinällä, ja toivon todella, että meidän tahtotilamme soten eteenpäin viemiseksi on yhdenmukainen. Sote on jo aivan liian pitkään sumuttanut kuntien taloushuolia. Kannustaisin eduskuntaa pohtimaan lisää keinoja kuntien talouden vahvistamiseen myös lyhyellä aikavälillä, sillä tämä hallitus ei ole selvästikään irtaantunut kuntatalouden arjesta ja ahdingosta. Olen myös vakuuttunut siitä, että tämän uuden sukupolven punamullan avulla me korjaamme Suomen perustaa niin, että kaikki pääsevät tähän talouskasvuun mukaan. On ollut tietoinen valinta, että käytämme talouden liikkumavaraa esimerkiksi perusturvan parantamiseen ja koulutukseen mittavien veronalennusten sijaan. Kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Lapsiperhe- ja eläkeläisköyhyys ovat yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia ja yrittäjät tarvitsevat edelleen lisää osaajia. Tästä viesti meille kansanedustajille on varmasti yhtenäinen läpi koko Suomen. Parannamme pienimpiä eläkkeitä. Korotukset koskevat yli 600 000:tta eläkeläistä Suomessa. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat ensi vuoden alusta ja opiskelevien vanhempien toimeentuloa helpotetaan korottamalla opintotuen huoltajakorotusta 25 eurolla. Korotamme pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja, jatkamme työtä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja laajennamme muun muassa subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. Se tarkoittaa sitä, että joka ikinen lapsi pääsee täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen, jos se on lapsen edun mukaista. Tälle maalle siemenperuna on se lapsi, joka saa elämän alulleen riittävän ravinnon, opin ja turvan ja pääsee töihin sekä elämään kiinni. Maltilliset veronalennukset kohdennamme pieni- ja keskituloisille suomalaisille. Ansiotason nousua ja inflaatiota vastaavat taulukkotarkastukset tehdään kaikkiin tuloluokkiin. Näin kompensoidaan valmisteverojen, kuten polttoaineiden veronkorotusten, vaikutuksia. Olen erittäin ylpeä siitä, hyvät ystävät, että tämä talousarvio ottaa huomioon köyhän asian ja aluepolitiikan sekä näkee ympäristön merkityksen suomalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-17T20:41:25,2019-12-17T20:46:42,Hyväksytty,1.1 2019_84_120,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Tapasin tänään tuossa Eduskuntatalon edessä nuoren helsinkiläisen äidin ja hänen vajaan vuoden ikäisen lapsensa. Juttelimme muista asioista, mutta huomasin sen, että sekä äiti että lapsi näyttivät hyvin tyytyväisiltä ja hyvinvoivilta. Lapsen katse kertoi luottamuksesta. Tätä meidän on yhteiskunnassamme edelleen vahvistettava, että kaikkien lasten katseessa voisi näkyä luottamus tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Valtion talousarvioesitys, jota nyt käsittelemme, on kirjana väriltään keltainen. Keltainen on ilon, toivon ja valon väri. Keskustalle on erittäin tärkeää, että teemme myönteistä, toivoa vahvistavaa politiikkaa. Perheiden kannalta tämä talousarvioesitys on erittäin rohkaiseva. Lapsiperheissä meillä on nykyisyys ja myös tulevaisuus. Lasten, nuorten ja perheiden kannalta talousarvioesitys on hyvin toivoa luova. Hallituksen viesti on vahva: kannattaa perustaa perhe, kannattaa käydä koulua ja opiskella, kannattaa tehdä työtä. Hallituksen viesti on ihmisyyden viesti: heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta. Me vahvistamme monin tavoin huolenpitoa. Me myös rohkaisemme nousemaan ja rakentamaan omaa elämää. Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyys on maamme vakavimpia ongelmia. Nyt hallitus tarttuu siihen. Nostamme yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Korotamme Sipilän hallituksen käyttöön ottaman opintotuen huoltajakorotusta sekä pienimpiä vanhempainpäivärahoja. Tärkeää on myös se, että perheet voivat nyt huokaista helpotuksesta, kun hallitus on päättänyt, että perhevapaauudistus tehdään perheiden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kotihoidon tukea ei heikennetä. Perheet saavat vapaasti valita lastensa hoitomuodon. Samalla päiväkotien ryhmäkokoja pienennetään. Tämä kirjamme kertoo sen, että hallitus on pienten ihmisten asialla ja tekee konkreettisia, vaikuttavia toimenpiteitä sen hyväksi. Budjetti vahvistaa toivoa. Arvoisa puhemies! Lapsi on itsessään arvokas ja ainutlaatuinen, eikä kenenkään ihmisen arvoa voi missään tapauksessa eikä missään tilanteissa mitata rahassa. Kuitenkin on huomattava se, että lapsi ja lapsiperhe ovat yhteiskunnalle erittäin tuottoisa sijoitus. Lapsiperheistä meille varttuu uusia työntekijöitä, isänmaan rakentajia. Lapset ovat yhteiskuntamme aurinko, joka antaa elämäämme valoa ja toivoa. Lapsiperheisiin kannattaa sijoittaa. Siksi on erityisen arvokasta, että hallitus jatkaa lapsi‑ ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden konkreettista arjen tukea kotipalvelun muodossa. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön laskelman mukaan hallituksen budjetti kasvattaa ensi vuonna enemmistön suomalaisista käteenjääviä tuloja. Tässä vaiheessa voimme todeta, että toivoa on, valoa on, iloa on. Pidetään toisistamme huolta. — Hyvää joulua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-17T20:46:59,2019-12-17T20:51:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_121,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Omassa puheenvuorossani olisin oikeastaan keskittynyt en niinkään tähän budjettiin vaan siihen tapaan, miten me käsittelemme budjettia, miten me käsittelemme näiden yhteisten asioiden päätöksentekoa täällä. Poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta on eduksi se, että pyritään ikään kuin katsomaan asiat asioina eikä rakenneta vääriä mielikuvia, tarkoitushakuisesti tehdä johtopäätöksiä, jotka eivät pidä paikkaansa, tai käytetä ylipäätään totuutta säästeliäästi. Täällä on jännä, mielenkiintoinen päivä tänään, täällä on isoja asioita ollut esillä. Ihan ensimmäiseksi tänä päivänä hyväksyimme uuden hallituksen, Sanna Marinin hallituksen, hallitusohjelman, ja nyt me käsittelemme budjettiesitystä, joka pohjautuu suoraan tuohon hallitusohjelmaan. On mielenkiintoista katsoa opposition antamien epäluottamuslauseiden sisältöjä suhteessa tähän budjettiesitykseen, jolloin näkyy tämä merkillinen epäsuhta asioiden tarkastelukulmassa. Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien tekemässä epäluottamuslause-esityksessä tuohon hallitusohjelmaan todetaan näin: ”Tämä hallitusohjelma”, siis Sanna Marinin hallituksen ohjelma, ”ei kannusta suomalaisia ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” Näin järeä toteamus ”ei nauti eduskunnan luottamusta”, koska hallitusohjelma ja nyt tämä budjettiesitys, joka tässä meillä on käsillä ja joka tietysti sitä realisoi, niin ”ei kannusta suomalaisia ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen” — hallitusohjelma, joka kautta linjan, kaikilla koulutusasteilla, kasvattaa rahoitusta voimakkaasti ja nimenomaan kaikilla koulutusasteilla. Tämä johtopäätös siitä, että ”ei kannusta itsensä kehittämiseen”, tuntuu ilmaan ampumiselta ja siinä mielessä heikentää poliittista uskottavuutta. Sama koskee tätä perussuomalaisten vastaavaa epäluottamuslausetta, ja siellä todetaan näin: ”Hallitusohjelma ei vastaa sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevien kansalaistemme tarpeisiin eikä paranna useimpien kansalaisten arkea.” Tältä pohjalta epäluottamuslause. Tämä poliittinen retoriikka, poliittinen tapa argumentoida, tuntuu ilmaan ampumiselta tilanteessa, jossa ei kuulemma vastata sote- ja terveyspalveluita tarvitsevien kansalaistemme tarpeisiin — vaikka tämä hallitusohjelma painottaa vahvasti pienimpiä eläkkeitä, pe-rusturvaan tehdään merkittäviä korotuksia, indeksikorotukset vihdoin ja viimein toteutetaan kaikilla osa-alueilla täysimääräisesti, opintotukea kehitetään, lapsilisiin sijoitetaan enemmän ja tätä kautta selkeästi parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluista riippuvaisten ihmisten arkea. Täällä todetaan myöskin, että ”ei paranna useimpien kansalaisten arkea” — näin täällä todetaan tilanteessa, jossa valtiovarainministeriön omat laskelmat kertovat, että käytettävissä olevat tulot 70 prosentilla suomalaisista kohenevat, ostovoima heillä kaikilla kohenee, ja tässä on vielä linjana se, että pyritään selkeästi pienituloisimpien ja keskituloisten elintasoa nostamaan. Epäluottamusta annetaan hallitukselle selkeästi huitaisemalla ilmaan. Kuinka poliittisen järjestelmän uskottavuus paranee tästä? Haluaisin nyt pelkästään tähän kiinnittää huomiota ja toivoisin, että oppositiosta otettaisiin linja, jossa aidosti katsottaisiin vakavasti näitä sisältöpuolen asioita juuri noilla termeillä, mitä noissa epäluottamuslauseissa tuodaan esille. Silloin on syytä antaa kiitosta, kun kiitoksella on paikka, ja on syytä kritisoida, kun sille kritisoinnille on tilaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-17T20:51:35,2019-12-17T20:55:49,Hyväksytty,1.1 2019_84_122,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! On todella harmi, että meillä ei ole täällä ministereitä paikalla kuulemassa. Tietysti tämä käytäntö on mennyt sellaiseksi nykyisin, että ollaan vain se hetki, mikä on varattu. Olen aikaisemminkin siitä puhunut viime kaudella, ymmärrän sen oikein hyvin, mutta kun — kuten aikaisemmin istunnossa — ministerit olisivat paikalla, niin silloin pystyisi keskustelemaan ja evästämään ministereitä. Mutta niin kuin tiedämme, niin nykyään käytäntö on toinen. Harmittavaa vain oli tietysti äsken se, että kun meillä oli ministerit paikalla, niin debattia ei ollut kuin 35 minuuttia ja kaksi ministeriä. Yleensä niissä on aina 2 tunnin aika kahdelle ministerille, ja se käytetään debattiin. Siitä aion huomenna puhemiesneuvostossa kyllä hyvin vakavan keskustelun käydä. [Kimmo Kiljunen: Erittäin hyvä huomio!] Näin ei voi jatkua, ei kerta kaikkiaan. Mutta oma puheenvuoroni koskee oppivelvollisuusiän nostoa. Tästä ollaan tietysti montaa mieltä, mutta mielestäni se ei ole oikea ratkaisu. Mielestäni oppivelvollisuuden iän nosto ei todellakaan ratkaise niitä ongelmia, mitä meillä tällä hetkellä on. Suomalainen koulutusjärjestelmä on mahdottoman hyvä sinänsä. Meillä on kuitenkin siellä ongelmia. Siellä on nivelvaiheessa ongelmia, siellä on myöskin koulupudokkaita, toisella asteella yksi viidesosa. Meillä on myöskin monia tuhansia, siis noin 6 000 nuorta, jotka päättävät peruskoulun ilman riittäviä kirjallisia ja matemaattisia valmiuksia. Ja sitten meillä on vielä ongelmia, mielenterveysongelmia ynnä muita. Ja niistä aion nyt tässä puhua siitä syystä, että katsoisin, että jos rahaa on käytettävissä noin 100 miljoonaa, se tulisi laittaa sinne varhaisempaan vaiheeseen ja korjata niitä ongelmia, mitä meillä tällä hetkellä on. Elikkä tietysti toivomme, että hallitus ryhtyisi aitoihin ja tutkitusti vaikuttaviin toimenpiteisiin nuorten syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ennaltaehkäisemiseksi. Hallituspuolueethan ovat sitoutuneet oppivelvollisuuden pidentämiseen 18 ikävuoteen sekä maksuttomaan toisen asteen toteuttamiseen. Koulutuksen lisäresurssit heitetään mielestäni hukkaan, jos ongelmiin ei kuitenkaan puututa ajoissa. Olemme tästä perussuomalaisten sivistysvaliokunnan jäsenten kanssa ottaneet myöskin ihan kannanoton. Joka vuosi jopa 6 000 nuorta päättää peruskoulun ilman riittäviä kirjallisia ja matemaattisia valmiuksia. Tuhannet nuoret ovat joka vuosi vaarassa jäädä yhteiskunnasta syrjään. Taustalla on usein myös muita ongelmia. Monet oppilaat kärsivät esimerkiksi keskittymishäiriöistä, lukihäiriöistä, erilaisista oppimisvaikeuksista ja myöskin mielenterveysongelmia meillä on. Opettajana en kannata ajatusta oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Kyseinen toimenpide ei nimittäin korjaa niitä ongelmia, joita sillä pyritään korjaamaan. Jos peruskoulussa olevia ongelmia katsotaan läpi sormien, ongelmat kasautuvat toiselle asteelle, erityisesti sinne ammatilliseen koulutukseen. Myöskin lukiokoulutuksessa on tällä hetkellä joillain opiskelijoilla ongelmia. Itse kun olen toiminut tuolla ammatillisen koulutuksen opettajana, niin pidän sitä erittäin vakavana asiana, jos ammatilliseen koulutukseen lähdetään heikoilla perustaidoilla. Kyllä perusopetuksen, peruskoulutuksen tulee antaa lukutaidon, laskemistaidon ja myöskin kirjoitustaidon. Tarvitsemme oikea-aikaista tukea sekä panostusta varhaisiin vuosiin ja peruskouluun. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on mekaaninen toimenpide, jolla ei itsestään varmisteta sitä, että opiskelijat saavuttavat koulutuksen aikana riittävän osaamisen myöhempää koulutuspolkua ja työelämää varten. Tarvitsemme panostuksia nuorten hyvinvointiin, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, oppilas- ja opiskelijahuoltoon ja erityiseen tukeen. Pisa-tutkimukset, jotka juuri tulivat tässä, olivat sinänsä hyviä. Ja oli hieno asia huomata jälleen kerran se, että Suomi on maa, jossa nimenomaan se hyvinvointi ja tällainen tyytyväisyys elämään ja ne oppimistulokset korreloivat keskenään. Siitä syystä, kun on tällainen tieto, meidän kannattaa satsata siihen hyvinvointiin. Se lisää niitä oppimistuloksia. Tarvitsemme panostuksia tosiaan monipuolisesti hyvinvointiin. Ja tällä hetkellä valitettavasti nyt näistä rahoista kohdennetaan sinne oppivelvollisuusiän pidentämiseen, ja se ei välttämättä ole järkevää. Asiantuntijanäkemyksenkin mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ole vaikuttava tapa puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen. Siihen varatut resurssit ovat myös niin pienet, että uhkana on koulutuksen laadun heikkeneminen. [Puhemies koputtaa] Sen sijaan, että panostettaisiin opetukseen ja oppimisen tukeen, maksetaan koulukirjat myös varakkaille lapsille. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka ovat mielestäni tällaisia arvovalintoja. Mielestäni pitäisi satsata [Puhemies koputtaa] nimenomaan toisella asteellakin näihin köyhimpiin perheisiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-17T20:55:55,2019-12-17T21:02:02,Hyväksytty,1.1 2019_84_123,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt tämän hallituksen ensimmäinen budjettiesitys, joka pohjautuu keväällä yhdessä tehtyyn hallitusohjelmaamme. Viime aikojen myllerrykset hallituksen vaihtumisineen ja al-Holin tilanteineen ovat jättäneet varjoonsa sen, että meillä on maassa edelleenkin hyvä hallitusohjelma, joka parantaa monen tavallisen ihmisen arkea. Muutoksia nykyiseen tilanteeseen kaipaa kipeästi myös kuntatalous. Suurin, odotetuin ja eniten kuntatalouteen vaikuttava uudistus on sote-uudistus. Suurin osa meistä täällä salissa istuvista päättäjistä on myös kuntapäättäjiä. Tiedän edelliseltä vaalikaudelta, kuinka turhauttavaa oli seurata tv:n välityksellä kotona, kuinka asiat eivät täällä talossa kerta kaikkiaan edenneet. Nyt tilanne on kriisiytynyt kunnissa tästä edelleen eteenpäin. Voin kuvitella, miltä tämän eduskunnan, hallituksen ja opposition välinen, mesoaminen näyttää niin kuntapäättäjien kuin kuntien palveluita tarvitsevien kuntalaistenkin silmissä. Varmaan tänäänkin katsottiin silmät suurina tätä keskustelua täällä salissa. Hallitusohjelmassa on paljon muitakin ihmisten perusarkeen vaikuttavia asioita. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne paranee suhteessa eniten. Keskusta lupasi viime vaalikaudella laittaa talouden kuntoon ja sen jälkeen parantaa kansalaisten asemaa pelkkien leikkausten sijaan. Näin nyt tullaan tekemään. Hallitus nostaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä ja helpottaa opiskelevien vanhempien toimeentuloa sekä korottaa pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja. Ei pidä unohtaa sitäkään, että perusturvan parantaminen lisää myös kansalaisten ostovoimaa ja vaikuttaa näin positiivisesti yritysten liiketoimintaan. Tämä puolestaan tuo lisää palveluja kasvaville markkinoille tai mahdollistaa edes nykyisten palveluiden säilymisen kunnassa. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tuetaan esimerkiksi lisäämällä Business Finlandin rahoitusta, mahdollistamalla tuplapoistojen tekeminen laite- ja koneinvestoinneista kaikilla toimialoilla sekä takaamalla valtion toimesta yksityisten lainoja aiempia suuremmalla osuudella. Työntekijäpulaa ja kohtaanto-ongelmaa helpotetaan monin eri tavoin. Osaavien ammattilaisten pulaa helpotetaan esimerkiksi lisäämällä opettajia ammatilliseen koulutukseen, ja korkeakoulujen perusrahoitusta lisätään koko Suomessa. Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että hallitus panostaa liikenneinfrahankkeisiin ja samalla tätä kautta aluekehitykseen koko maassa. 300 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon on merkittävä summa rahaa. Myös 20 miljoonan euron yksityistiepotti on merkittävä parannus vanhaan. Liikennehankkeet pitävät tiet liikkumiskelpoisina ja työllistävät myös paikallisia rakentajia niitä toteutettaessa. Hallituksen tärkeänä tavoitteena on vähentää työttömyyttä edelleen. 60 000 työtöntä vähemmän on hallituksen tavoite, ja keskusta perää toimia työllisyyden parantamiseksi. Samalla me varmistamme, että kaikille näille hyville uudistuksille tulee löytymään rahoitus. Yhtenä tärkeänä keinona tähän on paikallisen sopimisen lisääminen. Toivonkin, että myös työmarkkinajärjestöt lähtevät vakavissaan mukaan sopimaan Suomea nostavia ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä ensimmäinen talousarvioesitys on arvovalinnaltaan tasapuolinen, tasapainoinen ja oikeudenmukainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-12-17T21:01:30,2019-12-17T21:05:35,Hyväksytty,1.1 2019_84_124,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näinä aikoina, kun talous näyttää heikolta eivätkä ennusteetkaan lupaavilta, on helppo sortua ajattelemaan, että talouskuri on ainoa tie ulos. Näin ei kuitenkaan ole. Jos tulevaisuudelta viedään mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa, niin mitä on odotettavissa? Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee nyt puolustajiansa kovemmin kuin koskaan, ja siihen työhön tämä hallitus on valmis panostamaan. Edessämme on tänään hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020. Budjetti tukee pääministeri Marinin tulevaisuuteen katsovaa ja kunnianhimoista hallitusohjelmaa. Taloudellisesti haastavina aikoina oikeudenmukaisuutta tarvitaan niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Ihmisille on löydyttävä työtä, ja jokaisella tulee olla oikeus tulla toimeen. Meillä ei ole varaa menettää yhtä ainuttakaan ihmistä tai ikäpolvea ja syrjäyttää heitä yhteiskunnasta. Siksi hallitus on purkanut aktiivimallin leikkurit, jotka käytännössä heikensivät työttömien työttömyysturvaa aitojen työllisyysvaikutusten sijaan. Nyt tulevan vuoden budjetissa epäonnistuneen aktiivimallin tilalle hallitus on budjetoinut palkkatuen lisäämiseksi 10 miljoonaa euroa ja lisännyt TE-toimistojen resursseja kolmelle vuodelle 33 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä vielä paljon on tehtävää työllisyysasteen parantamiseksi. Hallitus valmistelee parhaillaan työllisyyspakettia, jonka tavoitteena on luoda hallituskauden aikana 60 000 työpaikkaa. Hallitus haluaa, että niiden toimeentuloa parannetaan, jotka ovat yhteiskunnassa kaikista heikoimmassa asemassa. Siksi kaikista köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa parannetaan ensi vuoden alusta. Takuueläkkeisiin on luvassa 50 euron korotus ja kansaneläkkeisiin 34 euron korotus kuukaudessa. Näillä toimilla parannetaan yli kuudensadantuhannen suomalaisen eläkettä. Lisäksi valtiovarainministeriön laskelman mukaan vuoden 2020 budjetti nostaisi käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista. Etuuksien korotukset ja veromuutokset lisäävät ostovoimaa selvästi, eniten pienituloisilla. Tämä hallitus on vahvasti sitoutunut myös koulutuksen kunnianpalautukseen. Hallitus palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ensi vuoden elokuusta alkaen. Lisäksi työ oppivelvollisuuden laajentamisen eteen ja aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen mahdollistamisen eteen on alkanut. Opiskelijoiden toimeentuloa parannetaan sitomalla opintoraha takaisin indeksiin ja perheellisiä opiskelijoita tuetaan korottamalla opintorahan huoltajakorotusta nostamalla sitä 75 eurosta 100 euroon. Nämä ovat tekoja, joilla aidosti lisätään tasa-arvoa ja vähennetään eriarvoisuutta. Panostukset koulutukseen eivät nosta työllisyyttä lyhyessä ajassa, mutta pitkällä tähtäimellä ne ovat ratkaisevassa asemassa työllisyyden kannalta. Ensi vuoden budjetilla on myös käänteentekevä vaikutus ympäristön kannalta. Hallituksen tavoitteena on ohjata Suomi maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Hallitusohjelman ilmastotavoitteet ja rakenteelliset muutokset, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja, luovat kestävää kasvua ja hyvinvointia edistäen myös suomalaisen osaamisen vientimahdollisuuksia. Siksi tutkimus- ja kehitysrahoituksen menoja kasvatetaan ja tukia suunnataan ekologisesti kestävään elinkeinopolitiikkaan. Merkittävää budjetissa on myös, että hallitus on esittänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonan euron lisäystä. Luonnonsuojeluun panostaminen on välttämätöntä, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin. Ympäristöstä on huolehdittava nyt eikä vasta myöhemmin, jotta myös tulevat sukupolvet saavat elää turvallisessa yhteiskunnassa terveinä ja hyvinvoivina. Suomalaista luontoa ei voi suojella kukaan muu kuin suomalainen. On todettua, että hallitusohjelma on jopa historiallisen kunnianhimoinen, mutta niin sen kuuluukin olla. Tarvitsemme nyt tulevaisuudentoivoa ja rohkeita ratkaisuja paremman huomisen eteen. Uskon, että tällä hallitusohjelmalla ja tällä budjettiesityksellä jatkamalla pystymme ratkaisut löytämään yhdessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-12-17T21:05:35,2019-12-17T21:10:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_125,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Ajattelin tulla ihan tänne puhujapönttöön asti, koska on kuitenkin merkittävä hallituksen ensimmäinen budjetti. Tällä viikolla on keskusteltu tiedonannosta, välikysymyksestä ja nyt sitten tästä budjetista, ja täytyy todeta, että minkäänlaista kuhertelukuukautta tai tällaista leppoisaa aloitusta Marinin hallitus ei missään nimessä ole saanut eikä varmaan tule myöskään saamaan. Ehkä kuitenkin kuvaavaa on se, että kun hallitus aloitti, niin tuolta Viron suunnalta perussuomalaisten sisarpuolue Ekren puheenjohtaja arvosteli Suomen hallitusta, kun ”myyjätytöstä on tullut pääministeri”. Ei ollut kauan, kun tuossa joulukuun 10. päivä Pohjanmaan Kokoomusnaiset tiedotti, miten ”härkälaumasta on siirrytty huulipunahallitukseen”. Ehkä tämä kertoo kuitenkin siitä, että kun ohjelmasta ei pilkkuakaan muutettu, niin ainoa keino on hyökätä henkilöitä kohtaan. Onhan nyt kyseessä kuitenkin jo Suomessakin kolmas naispääministeri, ja muistan, kun samanlaista keskustelua käytiin esimerkiksi pääministeri Kiviniemen kohdalla. Kun käsittelimme tätä budjettia, ja jo aikaisemmin tiedonantokeskustelussa, oli mielenkiintoista kuunnella oppositiota, kun esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Orpo ryhmäpuheenvuoronsa alussa halusi antaa Marinin hallitukselle mahdollisuuden mutta päätti puheenvuoronsa esittämällä hallitukselle epäluottamusta. Samanlainen logiikan puute näkyi myöskin tämän budjetin käsittelyssä debatissa, kun useassa puheenvuorossa kehutaan hallituksen asettamia tavoitteita, myöskin panostuksia eri aloille, mutta sitten kuitenkin ollaan valmiita — tietysti — esittämään jälleen kerran epäluottamusta. Jotenkin toivoisi myös oppositiolta kuitenkin sellaisia vaihtoehtoja ja sellaista keskustelua, jossa todella haettaisiin myöskin oppositiosta käsin esityksiä, joilla Suomen suunta saataisiin entistä paremmaksi. Me olemme niitä esityksiä tehneet, ja nyt se budjettikirja teillä kaikilla siellä pöydällä on. Keskustan osalta täytyy todeta se — tai uskon, että tämä koskee myös muitakin hallituspuolueita — että suurin tavoite tietysti meillä on se, että työllisyysaste saadaan nostettua. Kaikki kivet on käännettävä työllisyysasteen edelleen parantamiseksi. Uskon, että tämä keskustelu ja näiden ratkaisujen hakeminen, mikä on koko ajan käynnissä, varmasti heti vuodenvaihteen jälkeen sen kuin yltyy ja niitä esityksiä myöskin saadaan sitten kevään mittaan tänne eduskuntaan. Se, että työllisyysaste saadaan nousuun, takaa myös sen, että pystymme jatkossakin panostamaan niin koulutukseen, perusturvaan kuin eläkeläisten arkeen. Meitä on kritisoitu siitä, että ne lupaukset, mitä kevään vaalikentillä on annettu, on rikottu, mutta varmasti tiedämme, että tämä kompromissi, mitä tämä hallitusohjelma on saavuttanut, on erittäin kunnianhimoinen ja ne tavoitteet ovat erittäin korkealla. Kaikkia niitä vaalilupauksia, mitä jotkut puolueet ovat esittäneet, ei pystytä vielä toteuttamaan, mutta kuitenkin suunta on myöskin valittu. Toivon, että kun ensi vuoteen kuljetaan ja tätä budjettikirjaa sitten tuolla käytännössä sovelletaan, niin myös opposition riveistä muistettaisiin välillä kiitos. Näin ennen joulua on hyvä kiittää vuoden tapahtumista, ja toivon, että myös oppositio muistaa ensi vuonnakin ne hyvät tavoitteet ja ne hyvät asiat, mitä budjettikirjaan on laitettu. Välillähän eduskunnassa poliittinen muisti saattaa olla hyvinkin lyhyt eikä aina muisteta niitä hyviä asioita, mutta toivon todella — nyt täällä on muutama opposition edustajakin vielä paikalla — että ensi vuonna teemme yhdessä näitä hommia ja katsomme, että hallitus pääsee tavoitteeseen ja te tietysti oppositiosta myöskin osaltanne kiritätte meitä siinä tavoitteessa, mutta myöskin, että pystymme näille, niin naapurimaan Ekren puheenjohtajalle kuin tuonne Pohjanmaan Kokoomusnaisille, osoittamaan, että tämä hallitus todella tekee ja toimii ja tämä hallitus todella tulee pääsemään niihin tavoitteisiin, joita se on itselleen asettanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-17T21:10:13,2019-12-17T21:15:02,Hyväksytty,1.1 2019_84_126,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Muutos alkaa nyt. Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle osoittaa selkeästi, että nyt panostetaan koulutukseen, hoivaan ja huolenpitoon sekä työn ja kasvun edellytyksiin. Tämä talousarvioesitys vahvistaa sosiaaliturvan kokonaisuutta, joka rakentuu palveluista sekä riittävän toimeentulon turvasta. Täysimääräiset tarkistukset kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, aktiivimallin purkaminen sekä pienituloisiin kohdistuvat etuuksien korotukset vähentävät ihmisten eriarvoisuutta ja viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Marinin hallituksen talousarvioesityksessä korostuu nyt selkeästi sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mikä kertoo siitä, että tämä hallitus on päättänyt investoida ihmisiin. Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon kriisi iski jokaisen suomalaisen tajuntaan viimeistään keväällä, ja hätähuutoja oli kuulunut jo kauan ennen sitä. On siis selvää, että lakiin tarvitaan viimeistään nyt sitova hoitajamitoitus. On todella hienoa, että tähän ratkaisuun ovat nyt kaikki puolueet sitoutuneet, sillä jokaiselle ikäihmiselle on taattava ihmisarvoinen hoiva ja huolenpito ja henkilökunnalle on taattava inhimilliset työolot. Hallituksen esitykset julkissektorivetoisen sote-uudistuksen ja seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamisesta sekä mielenterveyspalvelujen saatavuuden ja laadun parantamisesta vastaavat myös kansalaisten syviin tarpeisiin. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen budjetissa toteutuu nyt koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus, kun hallitus panostaa talousarvioesityksessä osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla noin 350 miljoonan euron kokonaisuudella. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan heti ensi vuonna yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi yliopisto‑ ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla. Myös ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin esitetään kaivattua 80 miljoonan euron lisämäärärahaa. Syrjäytymisen ehkäisemisen ja tasa-arvon kannalta on tärkeää, että myös oppivelvollisuusiän laajentaminen sekä Suomen Islannin mallin rakentaminen käynnistyvät ja että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Näillä tulevaisuusinvestoinneilla nostetaan suomalaisten osaamistasoa, parannetaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa sekä panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut tarvittaviin toimiin 60 000 työpaikan luomiseksi ja 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallitus toteuttaa työllisyystoimia, jotka lyhentävät työttömyysjaksoja, helpottavat työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä osaavan työvoiman saantia yrityksiin. Hallitus panostaa ensi vuonna merkittävästi palkkatuen lisäämiseen. Palkkatuen käyttöä edistetään yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia, vähentämällä työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa sekä kytkemällä palkkatukeen tiiviimmin myös muita palveluita. Yritysten työvoimapulaan vastaamiseksi hallitus investoi muun muassa koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Ulkomaisten osaajien rekrytointia helpotetaan muun muassa uudistamalla lupakäytäntöjä sekä luomalla kansainvälisen rekrytoinnin malli, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat myös huomioon reilun työelämän pelisäännöt. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluja uudistetaan siten, että palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat jatkossa yksilölliseen työllistämissuunnitelmaan. Aktiivimalli puretaan ja karenssijärjestelmää uudistetaan työntekijöitä yhdenvertaisemmin kohtelevaksi ja inhimillisemmäksi. Näillä toimilla hallitus tavoittelee aktivointiasteen kasvattamista ja ottaa suuntaa kohti pohjoismaista työllisyydenhoidon tasoa. Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallitus huolehtii nyt myös niistä, jotka eniten apua elämässään tarvitsevat. Mikä tärkeintä, tämä hallitus ei rahoita näitä uudistuksia eläkekertymiä leikkaamalla ja sosiaaliturvaa heikentämällä, kuten kokoomus vaihtoehtobudjetissaan esittää. Kysymys on arvovalinnoista, ja meillä on totta tosiaan nyt eri suunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-17T21:15:13,2019-12-17T21:20:11,Hyväksytty,1.1 2019_84_127,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 lähtee toteuttamaan hyvin niitä tavoitteita, mitä hallitusohjelma linjaa: osaava, osallistava Suomi — sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Suomen suunta on muuttumassa oikeudenmukaisempaan, tasa-arvoisempaan ja inhimillisempään suuntaan suomalaisen työn ja osaamisen kasvun pohjaa rakentaen. Hallituksen talouspolitiikan linja, maltillisen elvytyksen ja kasvun tie, on tähän taloustilanteeseen juuri oikea. Se tukee kasvua ja sitä työllisyystavoitetta, minkä hallitus on asettanut. Elvytykseen ja kasvuun liittyy myös viime kevään merkittävät infrapanostukset ympäri Suomea, joilla saatiin työllisyyttä ja elinkeinoelämän edellytyksiä tukevia hankkeita liikkeelle ympäri Suomea. Siltarumpupolitiikka on myös hyvää aluepolitiikkaa. Tärkeää on myös, että budjetti pitää sisällään toimia, joilla 70 prosentilla suomalaisista ostovoima lisääntyy — puhuttiinpa tässä salissa sitten mitä tahansa — ja tuloerot kääntyvät kasvun tieltä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Lisäksi suhdannepoliittisesti hallitus on varautunut noin 1 miljardin lisärahoitukseen tällä hallituskaudella tarvittaessa. Tämä onkin suuri suunnanmuutos talouspolitiikassa edellisen hallituksen keppi- ja leikkauslinjaan. Erityisen iloinen pitää olla niistä panostuksista, millä rakennamme tulevaisuutta: yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen lisärahoitukset kaikkiaan 140 miljoonaa euroa; subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen, opetusryhmien pienentäminen ja iltapäivä- ja harrastustoiminnan mallin rakentaminen vähävaraisempienkin lasten ja perheiden ulottuville. Koulutuksen ja kasvun perusjalkaa ei enää sahata. Kaikkiaan koulutuksen lisäykset ovat 350 miljoonaa euroa eli panostuksia meidän lapsiin ja nuoriin. Erityisen iloinen olen myös siitä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen rajut leikkaukset nyt sitten paikataan ja tällä budjetilla lisätään yli tuhat ammatillisen koulutuksen opettajaa. Savokarjalaisena kansanedustajana olen erittäin tyytyväinen, että sana ”aluepolitiikka” näkyy konkreettisesti hallitusohjelmassa. Saavutettavuuden parantaminen ja liikennepolitiikka ovat tärkeä osa sitä: perusväylänpidon rahoituksen nosto yli 300 miljoonaa euroa ensi vuonna ja parlamentaarisen liikennetyöryhmän työn käynnistyminen, jolla on tavoitteena pitää koko Suomi elinvoimaisena ja saavutettavana. Toivotaan, että keväällä pääsemme myös itäisen ratayhteyden ja liikenneyhteyksien osalta jopa suunnittelupöydälle. Myös maakunnan kehittämisrahan palauttaminen maakuntien kehittämisen työkaluksi sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman rahoituksen jatkuminen kaupunkiseudulla vahvistavat edelleen alueiden vahvaa osaamista, hyvänä esimerkkinä Joensuun vahva metsäosaaminen. Hallituksen työllisyystavoitetta tuetaan 25-kohtaisella työllisyysohjelmalla, jossa kuntakokeilut ja palkkatuki otetaan käyttöön jo ensi vuonna. Keskeinen keino työllisyystavoitteen saavuttamiseksi on yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden kasvun sekä kansainvälistymisen edistäminen. Hallituksen budjetissa on toimenpiteitä, joilla madalletaan yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien lisätyövoiman palkkaamisen mahdollisuutta ja riskiä. On hienoa myös, että tki-rahoituksen askelkartan rakentaminen kohti 4 prosentin tki-tavoitetta on käynnistynyt. Arvoisa puhemies! Budjetissa näkyy erityisesti Marinin hallituksen linja, jolla tuetaan eläkeläisiä, pienituloisia perheitä, rintamamiesveteraaneja, työttömiä, niitä, ketkä tällä hetkellä tarvitsevat eniten apua suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Suomen suunta on muuttumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-17T21:20:15,2019-12-17T21:25:26,Hyväksytty,1.1 2019_84_128,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Liikkumattomuus on yksi Suomen suurimmista tulevaisuudenkysymyksistä. Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle jopa 7 miljardia euroa. Panostukset etenkin lasten ja nuorten liikkumiseen ovat äärimmäisen tärkeitä. Etenkin panostukset Liikkuvaan kouluun tekevät minut hyvin tyytyväiseksi. Toinen suuri huoleni on Kaakkois-Suomea vaivaava poismuutto. Näkymät nuorilla eivät ole riittävän hyvät, ja juuri Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on suuri merkitys vetovoimaan ja pitovoimaan alueellamme. Vetoankin hallitukseen, että myötävaikutatte näiden nuorten huoleen ja suuntaatte panostuksia ja tarmoa juuri LUTin aloituspaikkojen lisäämiseen. Arvoisa puhemies! Sitten niihin isoihin tosiasioihin. Kokoomus on tarjonnut teille vaihtoehtoja, mutta ne eivät ole hallitukselle kelvanneet. Nostan muutaman pääpointin esiin hallituksen budjetista: Työllisyystoimet puuttuvat, ja itse asiassa hallituksen budjetti vaikeuttaa työllistymistä. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] — Pitää. — Tämä vääjäämättä tulee tarkoittamaan sitä, että velkaa otetaan lisää, velkaa, joka kaatuu lapsiemme niskaan. Kauniit puheet ympäristöystävällisyydestä tarkoittavat todellisuudessa 100 miljoonan euron lisäystä ympäristölle haitallisiin yritystukiin. — Ei tullut välihuutoja siihen enää. [Naurua] — Ja kaiken tämän huipuksi Eva kertoi tänään, että palkansaajien kokonaisveroaste kohoaa lähes kaikissa kunnissa yli 2 650 euroa kuukaudessa tienaavilla. — Ei välihuutoja. Olen siis asian ytimessä. [Naurua — Jari Myllykoski: Kyllä!] Arvoisa puhemies! Yhteenvetona: velkaa, puhetta ilman tekoja ja työtätekevien ihmisten kuritusta. Ei kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-12-17T21:25:50,2019-12-17T21:28:28,Hyväksytty,1.1 2019_84_129,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä arvioidaan työllisten määrän kasvavan, työllisyysasteen nousevan 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Työllisyystoimien ja aktiivisen työllisyyspolitiikan tarve on ilmeinen, ja onnistuminen on niin hallituksen kuin koko yhteiskunnan yhteinen haaste. Hallituksen työllisyyspaketin pyrkimys on nopeuttaa työllistymistä ja tarjota työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua. Tavoitteena on, että yhä useampi osatyökykyinen ja pitkäaikaistyötön pääsee osalliseksi yhteiskuntaan työpaikan, koulutuksen tai räätälöidyn palvelun kautta. Osaamista parantavia toimia lisätään ja vastausta yritysten työvoimapulaan haetaan myös jatkuvan oppimisen keinoin. Työllisyyspotentiaalia on useissa väestöryhmissä, eniten yli 55 vuotta täyttäneissä. Toimenpiteitä tarvitaan lisäksi erityisesti niiden nuorten työllistämisessä, jotka ovat jääneet kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Maahanmuuttajien työllistymiseen voidaan hyviä keinoja löytää myös käynnistyvien kuntakokeilujen kautta. Toisaalta työperäisen maahanmuuton prosesseja sujuvoitetaan ja pyritään näinkin varmistamaan osaavan työvoiman tarjonta. Kestävä ja kunnianhimoinen energia- ja ilmastopolitiikka tukee teollisuuden uudistumista vähäpäästöiseksi ja avaa samalla uusia vientimahdollisuuksia. On tärkeää lisätä mahdollisuuksia viedä myös isompia palveluratkaisuja ja kokonaisuuksia muun muassa kehittyvien markkinoiden mittaviin tarpeisiin. Yritysten tekemä yhteistyö on tässä avainasemassa. Verokertymän arvioidaan kasvavan 2,7 prosenttia, mutta talousarvio jää silti alijäämäiseksi ja lainanottoa joudutaan lisäämään. Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääntyminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Väestön ikääntymisestä ja terveydenhoitomenojen kasvusta aiheutuu talouteemme tulevinakin vuosina suuri paine. Samalla työikäisen väestön osuus vähenee. Sote-uudistus ei todennäköisesti tulle ensimmäisiin 5—10 vuoteen tuomaan rakenteellisia säästöjä. Tarve turvata vanhustenhoidon hyvä laatu on suuri, ja sen takaaminen maksaa lähes välttämättä. Erikoissairaanhoidon hoitokeinot kehittyvät, ja myös tämä tuo lisäkuluja. Nopeampi pääsy terveydenhoidon piiriin saattaisi vähentää kalliimpien hoitojen kuluja. Näiden paineiden rinnalla on äärimmäisen tärkeää säilyttää taloutemme ja hyvinvointimme edellytykset kehittämällä laadukasta koulutusta. Aiempien hallituskausien säästölinja koulutuksen osalta saadaan tässä talousarvioesityksessä katkeamaan. Kuntien tiukka taloustilanne luo kuitenkin suuren paineen perus- ja lukio-opetuksen laadun säilymiselle. Hallitus on luvannutkin vahvistaa kuntatalouksia ja muun muassa rahoittaa kaikkien kunnille tulevien uusien tehtävien kulut. Kasvavien sote-menopaineiden alla ja tehtyjen sitovien henkilömitoitusten ja säätelyn rinnalla meidän tulee tarkasti seurata, säilyykö koulutuksen laatu ilman vastaavia lakisääteisiä mitoituksia. Hallituksella on vahva tahtotila koulutuksen laadun kehittämiseen ja hyvät ministerit työtä vahtimassa. Vielä muutamia tärkeitä ihmisoikeusperustaisia nostoja talousarviosta: Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ehdotetaan hallintotuomioistuimelle ja oikeusavulle 1,8 miljoonan euron lisäystä kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä. Tavoitteena on, että keskimääräinen käsittelyaika on hallinto-oikeuksissa alle kuusi kuukautta. Sovimme myös, että Pakolaisneuvonnan resurssit turvataan, jotta jokaisella tarvitsevalla on mahdollisuus saada riittävä oikeudellinen apu. Meidän on varmistettava, että virheellisiä, toisen ihmisen hengenvaaraan asettavia päätöksiä emme Suomessa enää ikinä tee. Migrin turvapaikkahakemusten käsittelyssä uudet hakemukset pystytään käsittelemään säädetyssä aikataulussa. Resurssi ei valitettavasti silti vieläkään riitä purkamaan vuonna 2015 syntynyttä ruuhkaa. On inhimillisesti oikein, että valiokunta linjaa, että tätä joukkoa koskien valmistellaan ensi vuoden aikana kestävä ratkaisu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-12-17T21:28:34,2019-12-17T21:33:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_130,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä edellisen hallituksen laatimaa ja Sanna Marinin hallituksen nyt eteenpäin viemää ensi vuoden talousarviota voi luonnehtia hyvää tarkoittavaksi mutta samalla vastuuttomaksi ja näköalattomaksi. Rahaa käytetään sinänsä hyviin asioihin mutta taloudellisesti epäterveellä tavalla varallisuutta uhraten, velkaa ottaen ja veroja kiristäen. Usea ministerikin on ääneen todennut, että työpaikkojen määrän lisääminen on kaiken perusta. On pakko kysyä, miksi hallitus ei sitten niitä lisää. Puheita ja lupauksia riittää, mutta ne ovat katteettomia. Eduskunnan tietopalvelun tekemän puolueettoman analyysin mukaan tämän käsitteillä olevan talousarvion toteuttaminen vie maasta pois 5 000 työpaikkaa. Keskuskauppakamarin laskelmien mukaan työpaikkojen vähennys voi olla jopa 12 000. Ja tämä siis Sanna Marinin hallituksen toimista johtuen. En ole tällaista työllisyys- ja talouspolitiikkaa nähnyt koskaan. Moni onkin oikeutetusti pyytänyt hallitusta olemaan tekemättä mitään, jotteivät olot työpaikoilla ja yrityksissä vaikeutuisi. Keinoja työllisyyden parantamiseksi on kirjoitettu pilvin pimein. Miksi ihmeessä ne eivät kelpaa? Vai kelpaako punavihreälle hallitukselle, joka keskustan tuella pysyy pystyssä, vain julkiselle sektorille syntyvät verovaroista maksetut päätösperäiset työpaikat? Koko talousarvio ja itse asiassa hallitusohjelmakin lepäävät naiivin oletuksen varassa, että työllisyys paranee ja talous kasvaa ikään kuin itsestään. Erityisesti voi ihmetellä punavihreän hallituksen tukipuolueen keskustan ulostuloja yrittäjyyden kehittämiseksi. Eilen ja tänään oli mahdollista kuulla, kuinka keskustan edustajat kouristuksenomaisesti julistivat, kuinka hyviä toimia hallitus muka tekee yrittäjyyden hyväksi. [Tuomas Kettunen: Niinhän se tekee!] Arvoisa keskusta, jos nämä hallituksen näköalattomat yrittäjyystoimet ovat todellakin teidän käsityksenne siitä, mitä parhaimmillaan voi olla, on suomalaisilla syytä olla todella huolissaan. Puna-aate on vallannut ennen työnteon ja yrittäjyyden puolesta aina toimineen keskustan. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] Kaikkeen tekin ministeriauton takapenkille päästäksenne suostutte. Keskusta rakensi viime kaudella aktiivimallin, ja kannatitte työnhakijoiden aktivointia. Nyt olette sen purkaneet, ettekä enää halua edistää oma-aloitteisuutta. On kiinnostavaa nähdä, mihin suuntaan keskusta poukkoaa seuraavaksi. Keinoja maamme vastuulliseen kehittämiseen on runsaasti, ja niitä kokoomus on tuonut esiin. Esitämme, että koulutukseen ja osaamiseen panostetaan enemmän. Ei palkata opettajia vain vuodeksi kerrallaan, vaan tehdään hallituksen kertaluonteisista panostuksista kestäviä. Korkeakouluja ja yliopistoja tulee pääomittaa miljardilla eurolla, minkä tuotoilla nämä opinahjot voisivat rahoittaa toimintaansa nykyistä paremmin. Kokoomus voisi esittää rahoitusta ensi vuonna peräti 3 miljardin liikennehankkeisiin. Jos ne toteutettaisiin, talous vahvistuu. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa, ja voidaan sujuvoittaa kansalaisten jokapäiväistä elämää. Nuorten mielenterveysongelmat ovat vakava haaste, ja siksi terapiatakuuseen on panostettava enemmän. Vanhustenhoitoon ja hoitajamitoitukseen on panostettava enemmän ja esitämmekin 550 miljoonaa euroa lisää, millä saataisiin tuhat hoitajaa kotipalveluihin ja tuhat hoitajaa ympärivuorokautiseen asumiseen. Kannattaa perehtyä kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Turvallisuudesta on myös pidettävä huolta. Esitämme poliisille 55 miljoonaa euroa enemmän, jolla saataisiin poliisien määrään noin tuhannen poliisin lisäys ja päästäisiin yli 8 000 poliisiin. Heitä tarvitaan. Hallituksen esityksessä on kyllä hyvääkin. Tuemme muun muassa lapsilisien korotuksia, opiskelijoiden aseman vahvistamista ja pienimpien eläkkeiden — takuueläkkeen 50 euron ja kansaneläkkeen 34 euron — tasokorotuksia. Kotitalousvähennystä ei kuitenkaan tule leikata, vaan sitä pitää kehittää edelleen erityisesti ikäihmisiä silmällä pitäen. Polttoaineaineiden hintaa ei saa korottaa. Työssäkäyvien suomalaisten verotus ei saa kiristyä, mutta niin tulee keskituloisille ensi vuonna käymään punavihreän hallituksen toimien johdosta. Kokoomus haluaa keventää kaikkien työssäkäyvien ja eläkeläisten verotusta. Kokoomuksen vaihtoehdossa esimerkiksi 75-vuotias eläkeläinen, joka saa keskimääräistä eläkettä ja käyttää silloin tällöin kotitalousvähennystä, saa 568 euroa enemmän vuodessa käyttöönsä. Kokoomuslainen vaihtoehto on reilumpi, sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, työllisyyttä lisäävä ja kasvua aikaansaavempi kuin hallituksen esitys. On pakko kysyä, mikseivät kokoomuksen ehdotukset hallitukselle kelpaa. Hallituksen talouspolitiikka on heikko ja lannistava. Se ohjaa talouttamme laskuun, eikä näköpiirissäkään ole mitään muutosta. [Puhemies koputtaa] Keskituloisten verotus kiristyy, ja työllisyys heikkenee ensi vuonna hallituksen toimien seurauksena. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa! — Puhemies: Aika!] Sanna Marinin hallitus haluaa pitää työttömät työttöminä ja köyhät köyhinä. Tämä on väärä suunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-17T21:33:43,2019-12-17T21:39:05,Hyväksytty,1.1 2019_84_131,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Marinin hallitus on ottanut tavoitteekseen Rinteen hallituksen pohjalta työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin. Se on hyvä ja kova tavoite samalla, kun maailmantalouden näkymät ovat muuttuneet epävakaiksi. Kokoomuksen sydän sykkii kyllä lämpöisesti tämän tavoitteen puolesta. Hallitus on tehnyt budjettikirjaan päätöksiä uusista menolisäyksistä. Monet kohteet ovat epäilemättä tärkeitä ja parantavat monien vähäosaisten suomalaistenkin elämää. Menolisäysten rahoitus perustuu kymmenientuhansien uusien työllisten varaan, ja siinä on se kysymys. Ongelma on, että hallitus ei ole tehnyt vielä ainoatakaan työllisyystavoitetta edistävää päätöstä. Hyvää runoilua ollaan tänään täällä kuultu. Sitä hallituspuolueitten edustajatkin hienosti osaavat, mutta ne eivät työllisyysasioissa riitä. Arvoisa puhemies! Yrittäjäjärjestöt ovat tosin huokaisseet helpotuksesta, kun hallitus ei ole pistänyt vielä lupauksiaan yrittäjien ja yritysten maksettavaksi. Siitä on siis kysymys. Toistaiseksi asia onkin näin, ja hyvä niin. Yrittäjät eivät kuitenkaan voi tyytyä pelkkään helpotuksen tunteeseen siitä, että omaa toimintaa ei hallituksen toimesta ole yritetty erityisesti vaikeuttaa. Tyytymisen sijaan yrittäjillä on oikeus odottaa myös yrittäjyyttä tukevia toimia. Varsinkin keskustan edustajat ovat tänään salissa tuoneet esille hallituksen erinomaiset toimet yrittäjien puolesta. [Tuomas Kettunen: Niitä on paljon!] Yrittäjät eivät itse näitä tunnista. Arvoisa puhemies! Paras joululahja yrittäjille olisi kova paketti tekoja yrittäjyyden hyväksi. Näitä olisivat esimerkiksi luottamusta parantavan paikallisen sopimisen edistäminen, osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen. [Hilkka Kempin välihuuto] Minun mielestäni nämä ovat kohtuullisen yksinkertaisia asioita, joiden esteenä ei taida olla ideologiaa kummemmat syyt. Pienyrittäjien arkea ei myöskään helpota kaavailtu kotitalousvähennyksen heikennys. Jostain kummallisesta syystä tänään keskustelussa valtiovarainministeri Kulmuni väitti, että tämä kyseinen kotitalousvähennys paranee. Loppujen lopuksi hän keskustelun aikana kyllä sitten kertoi, että ei tainnutkaan parantua. Mikähän on oikea tilanne? Ehkä keskustan edustajat täällä salissa — esimerkiksi edustaja Ovaska, joka on sinänsä yritteliäs edustaja — kertovat, mitenkä tämä asia oikein on. Nyt hallituksen olisi syytä saada aikaan vauhtia työllisyyteen, vauhtia kasvuun ja vauhtia kauppaan. Kysynkin hallitukselta: eikö toimien aika olisi nyt eikä vasta huomenna?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-12-17T21:39:13,2019-12-17T21:43:10,Hyväksytty,1.1 2019_84_132,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä täällä eduskunnassa on varsin harvoin mahdollisuus keskustella Euroopan unionista, Euroopan rahaliitosta ja siitä politiikasta, jota siellä harjoitetaan. Näin on siitä huolimatta, että siellä päätetään valtavan paljon meidän asioistamme, ihan pienistä asioista valtavan isoihin asioihin asti. Meidän järjestelmämme luotiin silloin 25 vuotta sitten niin, että suuri valiokunta tekee eduskunnan puolesta kaikki unionia koskevat varsinaiset juoksevat asiapäätökset, jotka sen kautta sitovat koko eduskuntaa. Järjestelmä sinänsä on toimiva ja malli monelle muullekin jäsenmaalle, mutta samalla se merkitsee sitä, että avoin keskustelu Euroopan unionissa harjoitettavasta politiikasta ei ole meillä kaikilta osin mahdollista, tai ainakaan sitä ei tapahdu, koska valiokuntien kokoukset ovat suljettuja. Tämän johdosta toivoisin, että hallitus aina silloin tällöin toisi EU-poliittisen katsauksen eduskunnalle ja käytäisiin eduskunnassa, ihan täällä koko kansan kuullen salissa, televisiokameroiden pyöriessä, keskustelua siitä politiikasta, jota Euroopan unionissa harjoitetaan ja siitä, mikä on Suomen linja siellä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut koko tämän 25 vuoden aikana, ja tässä toivoisin muutosta. [Jari Myllykoski: Kyllä tämä netissä on nähtävissä!] Olin 1991—94 valtioneuvoston jäsen, ja tuona aikana käytiin jäsenyysneuvottelut. Sain olla siinä kuuden ministerin ryhmässä, joka kaikki asiakirjat kävi läpi ja hyväksyi. Itse en tietysti kaikkia hyväksynyt, jätin eriäviä mielipiteitä ja sitten lopulta äänestin jäsenyyttä vastaan, mutta se on oma lukunsa. [Keskustan ryhmästä: Enkä ole katunut!] Silloin olin sitä mieltä, ja olen edelleen, että Suomi teki väärän valinnan. Suomen olisi kannattanut rakentaa pohjoismainen yhteistyö tiiviiksi, sellaiseksi, jota nyt esimerkiksi puolustuksen osalta viisaasti rakennetaan Ruotsin kanssa. Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti olisivat olleet todella vahva pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamallin pohjalle rakennettu kokonaisuus, jossa itsenäisten valtioiden tiivis yhteistyö olisi tuonut erinomaiset hedelmät näille kansoille. Meillä tämä protestanttinen pohja, joka perustuu ahkeruuteen, tasa-arvoon, keskinäiseen kunnioitukseen, laillisuusperiaatteeseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen, olisi toteutunut ja säilynyt. Väitän nimittäin, että Euroopan unionissa se ei ole säilynyt lähellekään niin hyvin kuin se olisi voitu säilyttää toisenlaisessa mallissa. No, näin kävi, että Suomi liittyi unioniin pitkien taistelujen jälkeen, ja kehitys on ollut sellainen, että olemme pala palalta joutuneet murtamaan omaa päätösvaltaamme, siirtämään sen sinne Brysselin komissiolle, komission virkamiehille vielä valtavan suurelta osin — parlamentilla siellä on hyvin pieni osuus kokonaisuuteen nähden. Ja me olemme maksajia. Ehkä kolmea vuotta lukuun ottamatta Suomi on ollut nettomaksaja. Niinä kolmena vuonna on käynyt niin, että on ollut yleensä sen seitsenvuotisen rahoituskauden viimeinen vuosi, jolloin on tullut niitä palautuksia enemmän kuin muina vuosina, ja siksi Suomi on ollut saamassa hieman enemmän. Eli tosiasiassa olemme maksaneet valtavan paljon. No, tietysti on kysymys, olemmeko hyötyneet sitten vastaavasti. Minun arvioni on, että emme ole hyötyneet, varsinkaan, jos olisimme tehneet tuon äsken mainitsemani toisen valinnan tässä suhteessa. Nyt olemme siinä pisteessä, että unioni on aivan erilainen kuin se oli 25 vuotta sitten, kun siihen liityttiin, ja siksi olisi ihan tämmöinen perusteellinen keskustelun paikka: missä olemme ja mihin olemme menossa? Brexit luo sille hyvän mahdollisuuden. Unioni on nyt alkanut purkautua, [Puhemies koputtaa] ja siksi tässä olisi paikka tarkastella tätä hyvinkin. Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että olisin voinut käydä myös Euroopan rahaliittoa ja EKP:n politiikkaa vähän läpi tässä, mutta kun aikataulu ei anna myöden, niin jää toiseen kertaan. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-17T21:43:22,2019-12-17T21:48:44,Hyväksytty,1.1 2019_84_133,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihminen on järjellinen olento, joka lähestyy omaa ihanteellista ja lajilleen tyypillistä olemustaan hankkiessaan teoreettista, tieteellistä tietoa maailmasta ja käytännöllistä, moraalista tietoa oikeasta ja väärästä. Jokaisen toimivan olennon korkein hyvä on hänen mahdollisuuksiensa täysi kehittyminen järjellisenä olentona. Ihmiselämän päämäärä on siis toteuttaa lajilleen ominaisia toimia. Kun ihminen toimii, kuten hänen lajilleen on ominaista, hän toimii auttamatta oikein ja elää hyvää elämää. Nämä ajatukset ovat peräisin suuren filosofin Aristoteleen sulkakynästä, ja hänen johtopäätöstensä mukaan ihmisen ihanne on olla homo politicus eli yhteisöllinen ihminen. Aristoteleen mukaan ihmiselämän päätavoite on yksinkertaisesti yhteisölliseen toimintaan osallistuminen. Millaista yhteisölliseen toimintaan osallistumisemme on oikein ollutkaan? Puolen vuoden ajan ollaan saatu kuulla, kuinka Suomen suunta nyt muuttuu. Muutos on johtanut tähän mennessä yhden hallituksen kaatumiseen. EU on ilmaissut huolensa Suomen velkaantumisesta, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on yhtä lailla ilmaissut huolensa Suomen taloudenpidosta ja todennut, että Suomi ei tule saamaan talouttaan tasapainoon vuoteen 23 mennessä. Työttömiä on tällä hetkellä 161 000, avoimia työpaikkoja 65 000. Eduskunnan tietopalvelun mukaan hallituksen työllisyystoimien ansiosta työllisten määrä tulee vähentymään 5 000:lla. Työllisyysaste ei tule nousemaan 75:een, eikä talous tule olemaan tasapainossa vuoteen 23 mennessä, ja ne ovat hallituksen kulmakivet, joiden varaan koko ohjelma rakennetaan. Tämä paljon kehuttu suunnanmuutos on sanalla sanoen pelottava. Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on helpointa jäädä työttömäksi. Meillä on selvästi korkein työttömyysaste. Hallitus haluaa samoja työllistämistoimia kuin muissa Pohjoismaissa mutta moittii kokoomuksen työllistämistoimia keppilinjaksi. Millä tavalla ne eroavat muissa Pohjoismaissa käytössä olevista keinoista? Hallituksen työllistämistoimien kovinta kärkeä edustaa palkkatuki, mutta palkkatuki lisää julkisia menoja, ja se heikentää entisestään kestävyyttä. Arvoisa puhemies! Olo on jossain määrin pettynyt ja petetty. Tosiasioita vääristellään ja historia suorastaan kiistetään. Missä tilanteessa oli Suomi Sipilän hallituksen aloittaessa? Rotkon reunalla, konkurssin partaalla — mutta mitä tapahtui? Suomi revittiin ylös syvältä suonsilmästä neljässä vuodessa. [Keskustan ryhmästä: Kiitos keskustan!] Keskustapuolue oli viime kaudella pääministeripuolue ja oli vastuussa hallitusohjelmasta. Nyt keskustakin syyttää kaikesta mahdollisesta kokoomusta, [Keskustan ryhmästä: Ei syytä!] joka kuuliaisesti noudatti keskustan ja Sipilän hallitusohjelmaa, ja sen ansiosta maa pelastettiin. On ymmärrettävä, että se on ainoa syy, miksi nykyinen vasemmistohallitus pystyy jakamaan rahaa avokätisesti joka suuntaan ja pystyy sillä kehumaan tekevänsä sen muutoksen. Hallituspuolueet julistavat, että ne ovat vähäosaisten puolella. Niin on kokoomuskin. Yhtä lailla mekin haluamme pitää huolta kaikista. Merkittävänä erona on se, että me haluamme pitää huolen, että on olemassa myös rahoitus kaikkien huolehtimiseen. [Eduskunnasta: Leikkaamalla työttömiltä!] Muutoin hukka meidät kaikki perii. Arvoisa puhemies! Yksittäisen ihmisen onnistuminen hyvässä elämässä on arvokasta, mutta kokonaisen kansan tai valtion onnistuminen siinä on parempaa ja jumalallisempaa. Se on myöskin Aristoteleen oivalluksia, ja meillä on vielä kosolti tekemistä, mikäli aiomme onnistua kansana ja valtiona.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1432,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2019-12-17T21:48:48,2019-12-17T21:53:38,Hyväksytty,1.1 2019_84_134,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on samanaikaisesti torjua ympäristökriisiä ja vähentää eriarvoisuutta. Me haluamme nyt viedä suomalaisen hyvinvointivaltion 2020-luvulle eli tehdä siitä ilmastokestävän ja luoda hyvinvointia, joka tunnistaa uuden vuosikymmenen haasteet. Meillä on nyt budjettiesitys, joka kokonaisuutena kaventaa tuloeroja. Valtiovarainministeriön laskelmat näyttävät, että esitys kasvattaa käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista, eniten pienituloisilla. Tämä on pelkästään oikein. Tällä budjetilla edistämme hiilineutraalisuustavoitetta 2 miljardilla eurolla. Suurimmat satsaukset tehdään luonnonsuojeluun, maatalouteen, kiertotalouden edistämiseen ja kestävän liikenneverkon kehittämiseen. Esimerkiksi ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään 77 miljoonaa euroa enemmän kuin nyt päättymässä olevan vuoden budjetissa. Politiikan suunnanmuutos on siis varsin konkreettinen. Me haluamme kohdentaa rahaa ilmasto- ja ympäristötoimiin huomattavasti edellistä hallitusta enemmän. Arvojärjestys on toinen. Olen valtavan iloinen siitä, että luonnonsuojelun rahat kasvavat nyt kaikkiaan 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Tällä ennätyksellisen suurella rahalla voimme kamppailla Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vastaan ja myös tukea hiilineutraaliustavoitetta. Suojelemme uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä tehokkaammin, etsimme ilmastokestäviä suojeluratkaisuja ja käymme läpi luonnonsuojelulainsäädännön uudistamistarpeita. Uudella Helmi-ohjelmalla huolehdimme luonnon monimuotoisuuden kannalta mittaamattoman arvokkaista elinympäristöistä: suojelemme ja ennallistamme soita, mikä on aivan välttämätöntä — suoala on mahdollisimman tehokkaasti palautettava luonnontilaan ojittamisen, turpeennoston ja pellonraivauksen jäljiltä — sekä kunnostamme lintuvesiä ja ‑kosteikkoja ja hoidamme perinneympäristöjä ja metsiä. Arvoisa puhemies! Niin hyviä kuin monet hallituksen toimet ovatkin, näillä toimilla ja mittaluokilla ei hiilineutraalisuustavoitetta vuonna 2035 vielä olla saavuttamassa. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen haasteet ovat mittaluokaltaan niin valtavia, että niihin vastaaminen edellyttää huomattavasti järeämpiä toimia ja laaja-alaista rakenteiden uusiksi laittamista. Viime viikolla Tilastokeskuksen julkaisemat hälyttävät luvut Suomen hiilinielujen kehityksestä osoittavat, että juuri nyt on tarvetta kunnianhimoiselle ja konkreettiselle maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmalle. Onneksi sellainen onkin nyt valmisteilla. Päästövähennystoimia on nopeutettava ja hiilinieluja on vahvistettava paljon paljon enemmän. Siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen on välttämä-töntä, ja se on tehtävä pian. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kipeitä ratkaisuja on uskallettava tehdä ripeästi. Esimerkiksi ekologinen verouudistus, mukaan lukien turpeen verokannan uudelleenmäärittely ja haitallisten yritystukien poisto, on toteutettava aikailematta. Näihin realiteetteihin pureudutaan alkuvuodesta, kun hallitus päättää tarkemmin ilmastopolitiikan lisätoimenpiteistä. Me vasemmistossa olemme tähän työhön ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseen erittäin valmiita. Arvoisa puhemies! Tarvittavista ilmastonmuutoksen torjunnan lisätoimista huolimatta hallituksen politiikka lisää jo nyt hyvinvointia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Ensi vuoden alusta moni asia muuttuu. Viime vuosien leikkaukset ovat osuneet suomalaisiin kipeästi, ja niitä on vastustettu kovaa, mutta nyt ei enää leikata vaan panostetaan luonnonsuojeluun, koulutukseen, tasa-arvoon ja hyvinvointiin. Ensi vuoden alussa moni asia muuttuu. Vasemmistoliitolle erittäin keskeistä on, että pidämme keväällä antamamme lupauksen. Me sanoimme, että me haluamme parantaa suomalaisten arkea, ja niin me nyt myös teemme. Esimerkiksi lapsilisät, yksinhuoltajakorotus, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja opintotuen huoltajakorotus nousevat kaikki nyt heti vuodenvaihteen jälkeen. Samoin yhteensä yli 600 000 eläkeläisen eläke nousee. Nyt siis kun vuosi on vaihtumassa, tämän budjetin kanssa voi todellakin toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-12-17T21:53:43,2019-12-17T21:58:46,Hyväksytty,1.1 2019_84_135,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on yksimielisyys siitä, että Suomen tulee pyrkiä sellaiseen kehitykseen, että meidän työllisyysaste nousee. Selvä tavoite on se, että sen tulisi tällä kaudella nousta siihen 75:een ja sen jälkeen mahdollisesti seuraavalla kaudella tai ainakin pian alkavalla vuosikymmenellä 80:een. Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus kirjoitti hallitusohjelmaan, että hallitus on valmis vastaanottamaan kaikkia sellaisia toimia, jotka nostavat työllisyyttä ja arvioimaan niitä. Toivottavasti myöskin Marinin hallitus sitoutuu tähän. Esitimme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa työllisyyttä nostavia toimia, muun muassa seuraavat: porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva, jatketaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista, hillitään asumistukimenoja ja helpotetaan kannustinloukkuja, korotetaan ulosoton suojaosuutta, palautetaan toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuu, joka on siis 7 prosenttia ollut aikanaan, toteutetaan työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava perhevapaauudistus, uudistetaan sosiaaliturva ja mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä. Myöskin jatkuvan oppimisen malli ja osaamisen tason nosto tarvitsevat toimenpiteitä. Mutta se ei pelkästään riitä, että nostamme työllisyysastetta, koska valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisten määrä ei tällä VM:n ennustetulla perusuralla käytännössä kasva tästä vuodesta vuoteen 2023, vaan työllisten määrä vähenee noin 23 000 hengellä. Tämä tarkoittaa sitä, että työllisyysaste nousisi näin ollen ennusteen mukaan 73,3 prosenttiin, vaikka työllisten määrä ei käytännössä kasvaisi tästä hetkestä ollenkaan. Mitä tämä tarkoittaa siis suomeksi? Sitä, että vaikka työllisyysaste nousisi tästä sinne reiluun 73:een, meidän taloustilanteemme ei kuitenkaan paranisi, koska työllisiä ei tulisi yhtään enempää. Ja missä tämä, arvoisa puhemies, näkyy kaikkein vakavimmin? Se näkyy kuntatalouden haasteissa. Vaikka työllisyyskasvu on ollut viime hallituskaudellakin noin 4 prosenttiyksikköä, 140 000 uutta työpaikkaa, meidän kuntatalouden tulokasvu ei ole ollut sellaista, jota työllisyysasteen nousun perusteella olisi pitänyt olla. Kuntatalous on siis vaikeuksissa. Painetta luovat muun muassa väestön ikääntyminen, nimenomaan tämä työllisten määrän väheneminen ja tietenkin paineet sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvusta. Otetaan esimerkki tuolta pohjoisesta: Oulun kaupunki, kotikaupunkini. Väestöltään Suomen nuorin kaupunki. Keski-ikä on alle 40 vuotta, mutta nyt tällä alkavalla vuosikymmenellä pelkästään yli 75-vuotiaiden elikkä senioreiden sote-menojen kasvu on ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa. Vaikka tehtäisiin työllisyyspuolella, investointipuolella ja elinkeinoelämällä isoja ratkaisuja ja saataisiin kuntatalouden tulopuolta kohenemaan, kasvun täytyisi tulopuolella olla huomattavaa, jotta se pystyisi kattamaan myöskin tämän sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun. Eikä kuntataloutta yhtään helpota se, että hallitus aikoo säätää nopeutetulla aikataululla oppivelvollisuusiän noston. Miksi sillä valmistelulla on niin mahdoton kiire? Miksi nuorten syrjäytymistä ei voitaisi ehkäistä räätälöidyillä toimenpiteillä? Ajatellaan, että räätälöitäisiin toimenpiteitä nimenomaan heille, jotka eivät ole päässeet toisen asteen koulutukseen, tai heille, jotka jättävät toisen asteen koulutuksen kesken. Mitkä ovat kaksi keskeistä tekijää, kun toisen asteen koulutus jää kesken? Ne ovat: se, että oppilas ei pärjää tai tunne pärjäävänsä koulutuksessa, tai sitten on väärä alan valinta. Nyt tämä uusi ammatillinen koulutus, jossa on joustava, jatkuva haku, eli oppilas voi hakeutua koulutukseen ajankohdasta riippumatta eikä tarvitse hakea enää keväällä yhteishaussa, vastaa tähän väärän alan valintaan, kun pystyy hakemaan uudelleen koulutukseen kesken vuoden. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti opetus- ja kulttuuriministeriö vielä arvioi oppivelvollisuusiän nostoa eikä se tulisi voimaan vuoden 2021 alusta, niin kuin on nyt kaavailtu, vaan se tulisi aikaisintaan voimaan syksyllä 21. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-12-17T21:59:02,2019-12-17T22:04:31,Hyväksytty,1.1 2019_84_136,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lisää veroja työssäkäyville ja yrittäville suomalaisille, kalliimpi arki kaikille, ja enemmän velkaa lastemme maksettavaksi. Näin voi tiivistää uusvanhan sukupolven, Rinteen—Marinin hallituksen ensimmäisen talousarvion keskeiset vaikutukset suomalaisille. Rinteen—Marinin hallitusohjelma tavoittelee sosiaalisesti oikeudenmukaista Suomea. Hallituspuolueilla näyttää olevan perin erikoinen näkemys sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, kun katsotaan tätä ensimmäistä talousar-vioesitystä. Hallitus on tehnyt suorastaan epäoikeudenmukaisen valinnan. Hallitus rankaisee sitä ahkeraa työnaista ja ‑miestä, joka nousee joka aamu töihin, mutta palkitsee sitä, joka ei nouse aamulla töihin. Kaiken lisäksi hallitus vie eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan työn viideltätuhannelta suomalaiselta. Eikö tämä ole sosiaalisesti mitä epäoikeudenmukaisinta politiikkaa? Miksi hallitus ei kannusta ahkerien Suomea vaan lannistaa Suomesta köllöttely-yhteiskunnan? Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin CV:stä on nostettu esille negatiivisessa sävyssä kassatyö. Se on kyllä erittäin outoa. Meidän kaikkien päättäjien olisi hyvä ollut tehdä rehellistä duunarin työtä tai ylipäätään jotain muuta työtä kuin tätä politiikkaa. Se antaa ymmärrystä siitä, että kaikki työ on arvokasta ja ahkeruudesta pitää palkita. Itse työskentelin lukioaikana viikonloppuja sekä kaikki loma-ajat apteekin kassalla — kassatyö todella kunniaan! Kaikkia tulisi palkita omasta työstä. Jokainen kassatyöntekijä, varastomies, hoitaja, virkamies ja asiantuntija on nettopalkkansa ansainnut. Eikö työväenpuolueeksi aikoinaan itseään kutsuneiden demareiden pitäisi ymmärtää nimenomaan tämä? Toivoni heräsi, kun pääministeri tviittasi toissa päivänä, että hän arvostaa jokaisen työntekijän, ammatinharjoittajan ja yrittäjän työtä korkealle. Hyvin puhuttu, arvoisa pääministeri. Tekoina nämä puheet eivät kuitenkaan valitettavasti näy, eivät sinnepäinkään. Päinvastoin, tämä hallitus antaa valtiovarainvaliokunnan mukaan myös kassatyöntekijän verotuksen nousta. Lähes kaikkien suomalaisten, myös pieni‑ ja keskitulosten, verotus kiristyy. Työn verotus kiristyy valtiovarainvaliokunnan mukaan kokonaisuutena katsottuna kaikilla noin alle 14 300 euroa sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Evan uusi arvio tukee tätä käsitystä: verotus nousee ainakin yleisimmästä palkkatasosta, 2 600 euroa kuukaudessa ylöspäin, ensi vuonna. Ja sitten vielä tämä historiallinen polttoaineveron kertakorotus, joka rankaisee ihan jokaista autostaan riippuvaista työssäkäyvää ja yrittävää suomalaista, kotitalousvähennyksen leikkaus siihen vielä päälle on suorastaan pohjanoteeraus. Arvoisat hallituspuolueiden edustajat, kuinka te kehtaatte toistella täällä kerta toisensa jälkeen, että verotus kevenee, kun se tosiasiassa kiristyy? Lopettakaa rehellisyydestä säästäminen, se on väärä säästökohde. Kun kerran kiristätte verotusta, niin kiristäkää edes rehellisesti. Hallituspuolueet, muun muassa RKP:n edustaja Adlercreutz täällä aiemmin on kehunut, miten hallitusohjelma näkyy suomalaisten arjessa. No, katsotaan, miten se näkyy suomalaisten lompakossa. Katsotaan uusmaalaisen, sanotaan, kirkkonummelaisen, perheen tilannetta: Tämän kirkkonummelaisen perheen kaksi keskituloista vanhempaa käyvät töissä omalla autollaan pääkaupunkiseudulla. He ajavat keskimääräistä enemmän kilometrejä. He elävät kaikkiaan aktiivista elämää, pitävät huolta asioistaan, kuskaavat lapsia harrastuksiin, he panostavat arkeensa, käyttävät tavanomaisen kotitalousvähennyksen. Hintalappu tälle kirkkonummelaiselle perheelle on jo tässä vaiheessa vaalikautta noin 800 euroa vuodessa. Tämä on ihmisten rahaa, se on oikeaa rahaa, jonka Marinin hallitus hallituksen päätösten perusteella vie. Ovatko nämä niitä parannuksia, joista te, hyvät hallituspuolueiden [Puhemies koputtaa] edustajat, olette ylpeitä? Onko RKP:llä ja keskustalla nykyisin sama asenne kuin punavihreillä [Puhemies koputtaa] hallituskumppaneilla: työmiehen ja ‑naisen euro sinne, satku tänne. Toivottavasti ei. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-17T22:04:35,2019-12-17T22:10:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_137,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio on tehty Rinteen hallitusohjelman mukaisesti, ja nyt pääministeri Marinin hallitus on ottanut sen nimiinsä. Hallitusohjelmassa on monia erittäin hyviä tavoitteita, niistä monet allekirjoitamme. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, hiilineutraalisuustavoite, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kääntäminen laskuun ja panostukset koulutukseen ovat sellaisia, joita kannatamme. Ongelmana kuitenkin on se, että näiltä kannatettavilta tavoitteilta puuttuvat konkreettiset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Kun olin 15 vuotta ammatikseni urheilija, opin, että tavoitteet ilman konkreettisia toimenpiteitä niihin pääsemiseksi ovat unelmia. Unelmista tulee tavoitteita silloin, kun niihin pääsemiseksi on konkreettiset toimenpiteet ja välitavoitteet. Ilmastotavoitteitten saavuttaminen vaatii sitä, että päästövähennyksiä tehdään joka vuosi. Jos niitä ei tehdä tänä vuonna, niitä joudutaan tekemään, päästöjä vähentämään, ensi vuonna enemmän. Sen vuoksi onkin erittäin huolestuttavaa, että tämän vuoden talousarviossa ilmastotavoitteet tai -toimenpiteet ovat hyvin minimaalisia. Ympäristövaliokunnan kuulemisessa tämä kävi harvinaisen selväksi. Ilmastotoimien vaikuttavuutta ei mitata niihin käytettävällä rahamäärällä, vaan tehokkuus mitataan sillä, kuinka paljon päästöt vähenevät. Tehokkaimmat toimet ovat nimenomaan sellaisia, jotka suhteessa käytettyyn rahamäärään vähentävät päästöjä eniten. Ympäristölle haitallisten tukien karsiminen olisi tehokas tapa. Nyt yritystukiin käytettävää määrärahaa kasvatetaan ensi vuoden talousarviossa 100 miljoonalla eurolla, ja vaikuttavat ilmastotoimet loistavat poissaolollaan. Toki on hyvä, että tehdään investointeja muun muassa raiteisiin. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa olisimme käyttäneet valtion omaisuuden myyntitulot aidosti vaikuttaviin tulevaisuusinvestointeihin ja pääomittaneet muun muassa raideyhtiöitä 27 miljardilla eurolla. Toinen tulevaisuusinvestointi olisi ollut korkeakoulujen pääomittaminen. Se olisi todellinen investointi korkeakoulutukseen pitkällä aikavälillä. Se vahvistaisi korkeakoulujen, yliopistojen autonomiaa ja loisi toimintaedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Asia, josta olen huolissani, on kuntien talous. Tänä vuonna vain yksi kunta Suomessa tekee positiivisen tuloksen, ja se on pääkaupunkimme Helsinki. Ikäihmisten määrän kasvaessa hoivan ja palveluiden tarve tulee kasvamaan. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan tarve ikäihmisten palveluissa kasvaa jatkuvasti. Samanaikaisesti meillä on jatkuva pula myös varhaiskasvatuksen henkilökunnasta niin pääkaupunkiseudulla kuin muissa kasvukeskuksissa. Tänään yritin täällä salissa aiemmin kysyä kulttuuri- ja tiedeministeri Kososelta, miten tähän pulaan pyritään vastaamaan, miten aloituspaikkoja näillä koulutustarvealoilla lisätään. Ihan täyttä vastausta en saanut — ymmärsin niin, että nyt tulevissa yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitusneuvotteluissa pyritään siis löytämään rahoitusta ikään kuin nykyrahoituksen sisällä. Sivistysvaliokunnan kuulemisessa kuitenkin kävi hyvin selväksi se, että jos näin toimitaan — pyritään lisäämään 8 000 aloituspaikkaa vuoteen 2030 mennessä — se tarkoittaa käytännössä koulutuksen laadun heikkenemistä. Todella toivonkin, että ensi vuoden talousarvio ei ole ennuste siitä, mitä hallitus tekee tällä rintamalla seuraavien vuosien talousarvioissa. Kuntataloudesta vielä, lyhyesti. Kun nyt hallitus on luvannut, kuten edellinenkin hallitus, korvata kunnille täysimääräisesti, rahallisesti, kaikki ne tehtävät, joita se aikoo kunnille säätää, onko nyt siis niin, että laki hoitajamitoituksesta ei ole tulossa voimaan vielä ensi vuoden aikana, sillä siihen on varattu valtion talousarviossa vain 5 miljoonaa euroa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-17T22:10:03,2019-12-17T22:15:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_138,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan tavoitteena on parantaa suomalaisten arkea ja vahvistaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Tavoitteenamme on vahvistaa työllisyyttä ja parantaa valtiontaloutta sekä saada tätä kautta lisää jaettavaa apua eniten tarvitseville — köyhän asiaa. Ensi vuoden budjetti on laadittu se huomioon ottaen, että voimme nyt jakaa enemmän kuin viime vuosina. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli valtiontaloudesta. Hallitusohjelmassa esiteltiin keinoja työllisyyden parantamiseksi, ja keskusta on esittänyt tukun lisää. Myös oppositio on esittänyt omia keinojaan ja tarjonnut tervettä kritiikkiä hallituksen suuntaan — kiitoksia siitä — tässäkin salissa tänäänkin. Työllisyyden nostamiseen ja valtiontalouden tasapainottamiseen on nyt ryhdyttävä määrätietoisesti. Muutoin emme jatkossa pysty tekemään näin hyviä, oikeudenmukaisia ja tulevaisuuteen katsovia budjetteja kuin tämä nyt käsittelyssä oleva. Arvoisa puhemies! Erityisen hyvänä esimerkkinä pidän mahdollisuutta tuplapoistojen tekemiseen laite- ja koneinvestoinneista kaikilla toimialoilla. Tästä hyötyvät monet yrittäjät. Myös yritysten lainoista aiempaa suurempaan osuuteen on saatavissa valtiontakaus. Pienellä viiveellä yritykset tulevat hyötymään myös panostuksista ammatilliseen koulutukseen. Erityisesti opettajien lisääminen on tervetullutta. Teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen ja rakentamiseen tulee lisää rahaa. Tämä on juuri sellaista aluepolitiikkaa, joka on lähellä keskustan sydäntä. Koko Suomen elinvoiman turvaaminen vaatii hyvät yhteydet, ja kun minä lähden Kuhmosta kohti Helsinkiä, ehdin matkalla nähdä monta hienoa saavutusta mutta myös monta vielä ilman panostusta jäänyttä kohdetta. Arvoisa puhemies! Tämä budjetti mahdollistaa ja velvoittaa, että käymme työhön ja vahvistamme ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Ja, arvoisa puhemies, taidan mennä tuonne omalle paikalle ja otan toisen puheenvuoron ja rupean vastailemaan näihin opposition esittämiin kysymyksiin, nimittäin tulee semmoinen mielikuva, että tämä hallitus olisi yrittäjävastainen. Menen siis omalle paikalleni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-17T22:15:27,2019-12-17T22:18:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_139,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Tehkää se. — Edustaja Myllykoski. — Edustaja Myllykoski tulee tänne teiltä vapautuneelle paikalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_140,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tiedä, sainko sen lopun kaksi minuuttia tuosta edellisestä puheenvuorosta, mutta koetan pitäytyä nyt suosituksen mukaisessa viidessä minuutissa. Vasemmistoliitto on tässä hallituksessa juuri sen takia, että me haluamme panostuksia kasvatukseen ja oppimiseen. Me tiedämme kaikki, että tärkein suomalainen kilpailuvaltti on korkea ja korkean osaamisen taso. Meidän on pakko aloittaa se siitä, että me jo nuorella iällä lapsille subjektiivisesta perhepäiväoikeudesta, esiopetuksesta alkaen olemme vastuussa siitä, että se vähenevä suomalainen nuori, suomalainen lapsi saa kaiken sen, minkä tarvitsee kantaakseen vastuuta tulevasta yhteiskunnasta. Emme voi siis sulkea silmiämme sille välihuudolle, mitä täältä kokoomuksen puolelta on tullut, että te varastatte meidän lapsiltamme. Me emme varasta lapsilta, vaan tässä koulutuspoliittisessa ohjelmassa me haluamme nimenomaan varmistaa sen, että niillä tulevilla sukupolvilla on mahdollisuudet tässä maassa kantaa se vastuu kyvykkäinä osaajina, tuottaa sitä lisäarvoa, vaikka sillä velkarahalla, jotta meidän lapsemme ja lapsenlapsemme voisivat saada hyvää osaamista niin erilaisista lähtökohdista olevina kuin ovatkin. Me olemme toki nähneet — ja ehkä hyvänä esimerkkinä siitä, arvoisa puhemies, kuinka naapurimaastamme on arvosteltu sitä — kun joku on kaupan kassalta tullut pääministeriksi. Tästä on kysymys, että meillä mahdollistetaan tässä 5 miljoonan kansassa se, että jokaisella omasta varallisuudesta riippumatta on mahdollisuus nousta kantamaan vastuuta, tuomaan lisäarvoa tähän yhteiskuntaan, ja siitä me pidämme kiinni. Ja olen varma siitä, että kukaan tässä salissa ei ole eri mieltä, etteikö näin olisi. Edustaja Sankelolle, joka täältä nyt lähti pois, sanottakoon, että paikallisen sopimisen lisääminen ei onneksi ole vain tässä salissa tehtävää päätöksentekoa. Meille on tärkeää, että työmarkkinajärjestöt sopivat niistä pelisäännöistä, ja me täällä yhtenä kolmikantaisena osapuolena olemme mahdollistamassa sitä lainsäädäntöä, että paikallista sopimista voidaan oikein mitoitettuna ja oikein viedä eteenpäin, jolloin se palvelee sekä yritystoimintaa että työntekijöitä. Edustaja Kilpi oikein nosti esille, että keppiä vai porkkanaa, tai jotenkin sinne päin, mutta sanoisin, että ei meillä tarvitse täällä Suomessa pohtia sitä, jos toisaalla naapurimaissa kepitetään. Meidän pitää omia rakenteita rakentaa suomalaista yhteiskuntaa palvelevaan suuntaan. Ei meidän pidä kaikessa ottaa mallia naapureista, vaan meidän pitää suomalaista yhteiskuntaa ja sen malleja rakentaa niin, että meillä on toimivia järjestelmiä niin, että jokainen, joka on työtä vailla, voi olla mahdollinen työllistyvä henkilö. Sen takia on hyvä, että meillä tehdään järjestelmiä, jotka mahdollistavat niidenkin pitkäaikaistyöttömien tekemisen niin houkutteleviksi henkilöiksi, että yritykset ovat niitä vastaanottamassa. Vain sitä kautta me voimme saavuttaa sen 75 prosentin työllisyystavoitteen. Me tarvitsemme kaikkia meitä — yritystoimintaa, yhteiskuntaa ja jokaisen aktiivisuutta. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme meitä kaikkia. Ilman yritystoimintaa me emme tästä selviä. Me emme selviä, eivätkä yritykset selviä ilman, ellei meillä ole osaavaa henkilökuntaa näihin yrityksiin, ja tämä hallitus ja tämä hallitusohjelma palvelee juuri sitä varten. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-17T22:18:31,2019-12-17T22:23:36,Hyväksytty,1.1 2019_84_141,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on usein tälläkin viikolla toistettu sitä tosiasiaa, että ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka ja on kriittisen tärkeää tarttua toimeen ilmastokriisin ratkaisemiseksi. On selvää, että nykyisen järjestelmän, jossa kasvihuonepäästöjä on saanut päästää lähes mielin määrin ilmakehään, on muututtava. On tärkeää, että saastuttavaa toimintaa tukeva rahoitus siirtyy ympäristöystävällisen toiminnan tukemiseen. Tässä budjetissa onkin hyvä alku kohti reilua muutosta hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi. Hallituksen budjetti puuttuu moniin keskeisiin kohtiin Suomen päästöjen vähentämisessä. Rakennettu ympäristö pelkästään tuottaa lähes 40 prosenttia kaikista Suomen taakanjakosektoripäästöistä eli päästöistä, jotka eivät ole EU:n päästökaupan piirissä. Tästä noin 17 prosenttia on liikenteen päästöjä, ja itse rakentamisen osuus on noin 4 prosenttia. Suurin osa päästöistä tuleekin rakennusten lämmittämisestä. Liikenteessä ollaan ottamassa merkittäviä askeleita kohti kestäviä kulkutapoja. Tämä hallitus panostaa ennätyksellisen paljon pyöräilyn edistämiseen. Myös yhä enemmän asuntoja tullaan rakentamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. Tässä budjetissa on panostuksia raiteisiin ympäri Suomen ja muun muassa sähköautoilun latausinfraan merkittäviä tukia. Olen iloinen siitä, että hallituksen esityksestä ensi vuoden budjetiksi löytyy merkittäviä panostuksia energiaremontteihin rakennuksissa. Asuinrakennusten lämmityksen muuttaminen energiatehokkaaksi on yksi keskeinen osa päästöjen vähentämistä. Remonttiin annettavat tuet ovat teknologianeutraaleja mutta perustuvat toteutuviin, osoitettaviin päästövähennyksiin. Tie on siis auki monenlaisille energiatehokkuusratkaisuille, mutta rahat suunnataan nimenomaan tehokkaasti toimiviin ratkaisuihin. Energiaremonttien lisäksi ollaan panostamassa puurakentamiseen, jonka tukemiseen on varattu määrärahoja jo ensi vuodelle. Rakennusten osalta on aivan selvää, että meidän on muutettava tapamme rakentaa. Lyhytikäisten kertakäyttörakennusten tuotanto on kerta kaikkiaan lopetettava. Uusia rakentamisen tapoja tulee tutkia, ja samalla vanhoja toimivia on elvytettävä. Puurakentamisen edistäminen yksi askel vähäpäästöisyyteen, sillä rakennusmateriaalina puu on sekä uusiutuva että merkittävästi vähäpäästöisempi verrattuna esimerkiksi betonirakenteisiin. Puurakennukset toimivat myös hiilivarastona. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii meiltä paljon, mutta mitkään panostukset eivät ole verrattavissa siihen, mikä on tekemättömyyden ja odottelun hinta. Kuten tässä salissa on usein todettu, ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tienraivaajalle on tarjolla myös paljon etuja. Päästövähennyksiä toteuttavat uudet teknologiat ja liiketoimintamallit ovat asioita, joita kaipaavat kaikki muutkin maailmassa. Vahvat sisämarkkinat luovat vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Luopumalla fossiilisista polttoaineista luomme markkinat energiatehokkuudelle ja puhtaan energian ratkaisuille. Mahdollisuuksia on myös puupohjaisilla korkean jalostusasteen tuotteilla ja puurakentamisen tuotteilla sekä osaamisella. Ilmaston lämpenemisellä ja luonnon hyvinvoinnilla on myös suuri kohtalonyhteys. Ilmastonmuutos kiihdyttää elinympäristöjen tuhoutumista, pilaantumista ja yksipuolistumista. Luonnon monimuotoisuuden kapeneminen ja vaikkapa metsäkato kiihdyttävät puolestaan ilmastonmuutosta. Monimutkaisten ekosysteemien takaisinkytkentöjen muuttuminen on yksi keskeinen kohtalonkysymys, joka voi kallistaa koko ilmaston lämpenemisen lopullisesti kohtalokkaalle uralle. Siksi onkin erinomaista, että hallituksen budjetissa tehdään todella merkittävät panostukset luonnonsuojeluun. Tämä hallitus panostaa suomalaisen luonnon suojeluun täysin ennennäkemättömällä tavalla, 100 miljoonaa euroa. Se on suuri summa rahaa, joka ei tule hetkeäkään liian aikaisin. Viime aikoina on puhuttu paljon myös siitä, että politiikan täytyy herättää luottamusta ja tuoda toivoa. Tämä budjetti tekee sitä. Se on hyvä alku sillä tiellä, joka on tämänkin hallituksen tärkein tehtävä ja tavoite — ilmastonmuutoksen torjunnassa ja globaalin ilmastokriisin pysäyttämisessä. En tiedä, mikä paremmin loisi toivoa tässä ajassa kuin se, että osoitamme, että otamme aikamme haasteet vakavasti. Suomi kantaa vastuunsa ympäristöstä ja näyttää esimerkkiä siitä, että aikamme suurin uhka voidaan torjua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-12-17T22:23:46,2019-12-17T22:29:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_142,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöön ja luonnonsuojeluun osoitetut lisärahat ovat yksi ensi vuoden talousarvion suurista ilonaiheista. 100 miljoonaa on suuri raha suomalaiselle luonnolle. Jo ensi vuonna kunnostamme, hoidamme ja suojelemme kymmenillä miljoonilla euroilla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, kosteikkoja, perinneympäristöjä ja arvokasta metsäluontoa. Tämä tapahtuu juuri käynnistetyn kymmenvuotisen Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa. Hallitus panostaa edeltäjiään merkittävästi enemmän myös kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden kehittämiseen. Kävijämäärät niissä ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti, mikä on hieno asia. Alueiden kestävä käyttö ja luontoarvojen turvaaminen edellyttävät kuitenkin, että kävijöiden ohjaaminen ja retkeilyä palvelevat rakenteet ovat kunnossa. Korjausvelka on päässyt edellisten hallitusten aikana kasvamaan, nyt sitä kurotaan umpeen. Olen iloinen että Nuuksion kansallispuisto ja siellä sijaitseva luontokeskus Haltia saavat 200 000 euron lisärahoituksen, se tulee todella tarpeeseen. Nuuksioon pääsee HSL:n bussilla, ja se palvelee koko pääkaupunkiseudun retkeilijöitä. Erämaiseen metsään päästäkseen ei täällä tarvita omaa autoa. Nuuksio on helposti myös turistien saavutettavissa. Tärkeää on myös se, että panostamme ensi vuonna kymmeniä miljoonia euroja Itämeren suojeluun ja vesiensuojeluun. Toimenpiteillä vähennetään rehevöitymistä ja haitallisten aineiden päästöjä sekä edistetään pohjavesien sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelun edistysaskelista iloitessa on muistettava, että ilmastokriisin torjunta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen edellyttävät suuria rakenteellisia uudistuksia ja toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja on vaalittava myös talousmetsissä. Energiantuotanto ja liikenne on muutettava nopealla tahdilla päästöttömäksi. Ympäristölle haitallisen yritys- ja muun toiminnan tukemisesta on siirryttävä ohjaamaan kaikkea toimintaa ekologisesti kestäväksi. Ympäristöministeriöllä on tässä työssä kokoaan suurempi koordinoiva rooli. Kaiken kaikkiaan talousarviossa edistetään hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita yli 2 miljardilla eurolla. Se on paljon, mutta se on vasta hyvä alku. Suomen hallitus tekee maailman mittakaavassa esimerkillisen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Meillä on tarvittava osaaminen ja resurssit rakentaa hyvät toimintamallit, joista muut maat voivat ottaa esimerkkiä. Tämä hallitus panostaa kiertotalouteen ja haluaa rakentaa siitä pohjan Suomen uudelle taloudelle. Hallituskaudella toteutetaan poikkihallinnollinen strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen. On myös hienoa, että kaupungit ja kunnat ovat niin Suomessa kuin maailmalla ottaneet kestävän kehityksen ja ilmastokriisin torjumisen tosissaan. Tätä työtä meidän kannattaa tukea. Hallitus vauhdittaakin kuntien ja alueiden ilmastotyötä miljoonalla eurolla vuosina 20—21. Vielä haluan mainita tärkeinä lisäyksinä viime vuoteen verrattuna Ilmastopaneelin rahoituksen kaksinkertaistamisen 0,75 miljoonaan euroon, Luontopaneelin työn vahvistamisen myöhemmin varmistuvalla summalla sekä järjestöjen rahoituksen nostamisen 300 000 eurolla verrattuna kuluvaan vuoteen. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa hallitus tekee merkittäviä panostuksia myös kestävään asuntopolitiikkaan. Hallitus edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantaa eri väestöryhmien asunto-oloja sekä edistää rakennuskannan energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta. Energiatehokkuusremontteja tuetaan ensi vuonna 20 miljoonalla eurolla. Kaupungeissa tärkeä työkalu ovat MAL-sopimukset. Kuuden suurimman kaupungin kanssa tehdyt sopimukset päättyvät vuodenvaihteessa. Nyt on tärkeää varmistaa, että uudet sopimukset saadaan pian neuvoteltua ja voimaan. Pidän tärkeänä valtiovarainvaliokunnan lausumaehdotusta, jossa edellytetään, että MAL-sopimusten osalta varmistetaan panostukset kaupunkiseutujen ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä kaupunkiseutujen liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Pallo on tämän osalta nyt liikenne- ja viestintäministeriöllä. Ja vielä lopuksi totean, että kunnille ja kuntaryhmille osoitetaan 3 miljoonaa asunnottomuuden poistamistyöhön. Tämä on tärkeää, että asunnottomuus saadaan puolitettua tämän hallituskauden aikana, kuten hallitusohjelmaan tavoitteeksi kirjasimme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-17T22:29:08,2019-12-17T22:34:21,Hyväksytty,1.1 2019_84_143,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ison kuvan jälkeen jatkan vielä tätä talousarvioon liittyvää puheenvuoroani koulutuksen ja ympäristön osalta, josta on tänään erityisesti puhuttu. Vastavalmistunut lahtelainen ammatillisen koulutuksen opiskelija ihmetteli vuosi sitten Ylellä peruuntuneita oppituntejaan ja viidesti kuukaudessa tapahtuvaa suihkulähteen tuijottelua oppitunnilla. Se ei johtunut opettajista vaan resursseista. Tähän vakavaan viestiin tulee tässä talousarviossa muutosta. Minusta on erikoista, että oikeisto-oppositio ei näe koulutukseen satsattavia miljardeja Suomen budjetissa työllisyyttä ja sitä kautta Suomea vahvistavana tekijänä. Ammatillisen koulutuksen vahvistaminen jos joku tulisi tunnistaa investointina ja työllisyyttä parantavana tekona. Tämä budjetti lisää 80 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen parantamiseksi. Se on lupaus myös yrittäjille osaavan työvoiman saatavuudesta, jota Suomi totta totisesti kipeästi tarvitsee. Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen rahoitus nousee ensi vuonna yhteensä 144 miljoonaa euroa, mikä on merkittävä asia kansallisesti mutta myös alueellisesti. Hyvä tämä investointi on esimerkiksi juuri laajentuneen Lahden ja Lappeenrannan yliopiston käynnistymisen kannalta, ja olen siitä itse varsin onnellinen. Toivon myönteistä suhtautumista ministeriltä myös tämän korkeakoulun korkeampiin tutkintokattotavoitteisiin tässä kohtaa, kun monivuotista sopimusta vihdoin tehdään. Talousarvio palauttaa vihdoin korkeakoulujen indeksikorotukset ja lisää perusrahoitusta yliopistoille 40 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa. Yhteensä koulutukseen sijoitetaan 250 miljoonaa euroa lisää painottaen ammatillista osaamista, josta meillä on huutava pula kautta maan. Se on tältä hallitukselta selvästi selkeä satsaus osaamiseen. Arvoisa herra puhemies! Luontomatkailusta Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneena olen suunnattoman iloinen, että hallitus ymmärtää luonnon merkityksen ja näkee matkailun ja luonnon kestävän suhteen. Luontomatkailuun esitetyt tasokorotukset ja kansallispuistorahat ovat todellakin iloinen asia tässä talousarviossa. Panostuksilla Metsähallituksen infraan on myös merkitystä luontomatkailun kehittämisessä samoin kuin Unesco-hankkeiden tukemisella. Millä tavalla hallitus voisi tukea myös nousevia Unesco-hankkeita, kuten Salpausselkä Unesco Geopark -hanketta, jota on jo pitkään tehty yhdessä? Meillä on myös puurakentamisen edistämisohjelma, mutta miten saamme sen voimallisemmaksi? Kohteet ovat vähentyneet, minkä vuoksi on toimittava nyt erityisen kunnianhimoisesti. Sen tulee näkyä voimakkaasti ohjauksessa, että puurakentamista todella arvostetaan. On hyvä asia, että ministeri tänään painotti puurakentamisen taloudellisia kannusteita täällä eduskunnassa puhuessaan. Linjan tulee olla koko Suomen tasapainoinen kehittäminen. Tämä näkyy myös tässä budjetissa nähdäkseni. Teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen ja rakentamiseen tulee lisää rahaa. Poliisien määrää lisätään koko maassa. Maa- ja metsätalouden kannattavuutta parannetaan samalla, kun huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Rahoitusta osoitetaan luonnonhaittakorvauksiin, uusiin luomusitoumuksiin, Makeran pääomittamiseen ja biokaasuun sekä kiertotalouteen. Nämä jos jotkut ovat aluepoliittisia investointeja. Arvoisa herra puhemies! Muutama iloinen nosto vielä lopuksi minun kotiseuduiltani: Hollolan Rantatie sai rahaa vihdoin. Se on varsin suosittu pyöräily- ja ulkoilureitti Hollolan perinnemaiseman johdosta, ja tämä investointi välillä Pyhäniemi—Hollola tulee taatusti parantamaan paitsi ihmisten jokapäiväistä arkea myös matkailukokemuksia. Olen kiitollinen siitä, että kevyen liikenteen väylien arvo tunnistetaan keskustojen ulkopuolellakin. Toiseksi kiittäisin Humppilaan valtatie 2:n kohdalle kohdennetuista euroista. Koen, että nämä erityisesti parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä tällä alueella, ja toivon, että valtateiden kunnostamiseen kiinnitetään huomiota jatkossakin. Esimerkiksi Hartolan kohdalla on vastaavia tarpeita toisessa päässä Hämettä. Karjalan kielestä ja kulttuurista [Puhemies koputtaa] voimme varmasti puhua vielä moneen kertaan, mutta kiitän myös niistä investoinneista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-17T22:34:26,2019-12-17T22:39:43,Hyväksytty,1.1 2019_84_144,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Spassibo ylen äijä!,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_145,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on meiltä keskustalaisilta kysytty, että mitä me ajattelemme Sipilän hallituksen toimista ja viitattu useamman kerran noihin aikoihin. Mitäkö ajattelemme? En ole koskaan moittinut Sipilän hallituksen tuloksia, vaan päinvastoin, kehunut niitä. Kaikessa ei toki onnistuttu, mutta paljon tehtiin oikein, ja yksi suurin ja merkittävin tulos oli juuri se, että me saimme maamme työllisyyttä aivan historiallisella tavalla parannettua koko maassa ja se näkyi ja näkyy edelleen myönteisellä tavalla koko Suomessa. Nyt me katsomme eteenpäin. Sipilän johdolla me saimme työllisyyden 72 prosenttiin ja nyt Sanna Marinin johdolla jatkamme kohti 75:tä prosenttia. Tämä on vankka ja selkeä tavoitteemme. Työ jatkuu. Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että jotkut sanovat, että hallitus ei ole tehnyt mitään työllisyyden parantamiseksi. Eihän se pidä paikkaansa. Edustaja Kiviranta kertoi heti aluksi keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että ensi vuoden budjetin myötä muun muassa toteutamme investointien tuplapoistot, mitä monet yrittäjät ovat kiitelleet rohkaisevaksi toimeksi. Uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Me myös vahvistamme, niin kuin edustaja Kiviranta kertoi, Business Finlandin voimavaroja, kokeilemme ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea, jolta myös odotamme hyvää, myönteistä tulosta. Me lisäämme yritysten neuvontaa työsuhdeasioissa. Arvoisa puhemies! Työllisyyden kannalta on erinomaista, että hallitus vahvistaa budjetissa koulutusta. Meidän on koulutuksen kautta saatava lisää osaavaa työvoimaa. Me tarvitsemme täydennyskoulutusta, mutta myös peruskoulutuksen vahvistamista. Erityisesti meidän lapsissa ja nuorissa on meidän maamme tulevaisuus. Arvoisa puhemies! Vierailin täällä eduskunnassa kesällä ekaluokkalaisen poikani kanssa. En tiedä, vaikuttuiko hän tästä salista vai eduskunnan käytävällä näkemistään potkulaudoista vai mistä, mutta hän sanoi, että hän isona ryhtyy kansanedustajaksi. On arvokasta, että hallitus budjetillaan vahvistaa meidän lasten ja nuorten mahdollisuuksia, sitä, että Suomi on todella jatkossakin maa, jossa lapselle annetaan mahdollisuudet rakentaa elämäänsä ja niin, että meillä Suomessa jokaisessa kolkassa perheen tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuudet käydä koulua ja edetä elämässään, rakentaa omaa elämäänsä. Arvoisa puhemies! Edustaja Kilpi siteerasi viisasta Aristotelesta. On varmaan hyvä kuulla myös, mitä sanoo Aristoteleen opettaja, arvostettu filosofi Platon, josta opin, missäpä muualla kuin suomalaisessa yliopistossa. Platon sanoi, että kaikessa tekemisessä alku on tärkein. Kaikessa tekemisessä alku on tärkein. Tämä valtion talousarvio, budjetti, on erinomainen alku meidän uudelle hallitukselle. Tämä on hyvä, tärkeä alku. Ei muuta kuin eteenpäin. Kannatan lämpimästi tätä erinomaista talousarviota, joka ei toki ole täydellinen, mutta suunta on hyvä ja oikea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-17T22:39:51,2019-12-17T22:44:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_146,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Risikko toi hyvin aikaisemmassa puheenvuorossaan esille maksuttomat oppimateriaalit toiselle asteelle. Onko se todella asia, mihin haluamme sijoittaa valtion varoja, mitkä eivät ole loputtomia? Uppoaako iso osa koulutuksen lisärahoista ilmaisiin oppimateriaaleihin, mitkä kuitenkin isolla osalla olisi mahdollisuus hankkia? Toki apua tarvitsevia pitäisi tässäkin tilanteessa auttaa, mutta uskon, että se on pienempi ryhmä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-17T22:44:19,2019-12-17T22:44:56,Hyväksytty,1.1 2019_84_147,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Kilvelle Aristoteleen ajatuksista, joihin liittyy yhdessä tekeminen. Aristoteles on sanonut myös näin: ”Älykkyys ei ainoastaan pidä sisällään tietämystä, vaan myös kykyä soveltaa tietämys käytäntöön.” Nyt on budjetin ja hallitusohjelman täytäntöön ja käytäntöön laittamisen aika. Tässä budjettikeskustelussa olemme kuulleet kommentteja historiaan liittyen. Moni ei uskonut, että Suomi nousisi niin nopeasti köyhästä kehitysmaasta maailman kehittyneimpien ja onnellisimpien maiden joukkoon, kun kaikilla oli mahdollisuus käydä koulua ja kehittää itseään niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Aivan kuten edustaja Heikkinen ja myös edustaja Kilpi sanoivat, moni ei uskonut, että Sipilän hallitus nostaa Suomen konkurssin partaalta ja työllisyys lähtee nousuun. Tavoitteena oli 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tavoitteet ylitettiin, niitä syntyi 140 000. Moni isä ja äiti sai työtä ja monen perheen hyvinvointi parani. Sen eteen jouduttiin kuitenkin tekemään myös kipeitä päätöksiä, joista on mouruttu täällä salissa syksyn mittaan. Kaikki eivät tunnu nytkään uskovan hallituksen pitkäjänteiseen tavoitteeseen jatkaa tätä myönteistä työllisyyskehitystä. Näin historia toistaa itseään. Saatetaan jäädä kiinni hallituksen tietoisiin etupainotteisiin toimiin, joilla laitetaan perusturvaa ja koulutusta kuntoon, joilla katsotaan kauemmaksi, joilla luodaan hyvinvointia. Kysynkin, elämmekö suomalaisina kyynisyyden ja kielteisyyden kehässä? Talouden iso kuva on myönteisempi kuin kyynikot ovat arvioineet. Toivon, että edustaja Kyllösen mainio tänään lausuttu jouluruno kääntää asennettamme myönteisen ajattelun suuntaan. Edustaja Sankelo sanoi, että mitään ei ole vielä tehty, ja edustaja Aittakumpu tuossa kertasikin näitä työllisyystoimia. Esimerkiksi jatkuvan oppimisen uudistuksen ryhmässä pohditaan kovastikin sitä, miten koulutus ja työelämä saadaan kohtaamaan ja saadaan uusia osaajia töihin. Täällä on nostettu esille myöskin yrittäjän sosiaalietuuksien parantaminen. Minusta se on hyvä ehdotus ja kannattaa käydä läpi viimeistään osana sosiaaliturvan uudistusta. Hallitus edistää paikallista sopimista, halutaan auttaa osatyökykyiset kokoaikaiseen työhön, ikääntyvien työntekijöiden kokemus halutaan ottaa käyttöön, täsmä- ja muuntokoulutuksella saadaan osaavaa joukkoa yrityksiin eri puolille maata, edistetään työperäistä maahanmuuttoa, edistetään yrittäjyyttä esimerkiksi ensimmäisen työntekijän rekrytointia helpottamalla, on myös kannustin poistojen muodossa ja tuetaan myös yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. Tavoitteena on koko maan tasapainoinen kehittäminen, ja tämä näkyy monella tapaa budjetissamme: teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen ja rakentamiseen tulee lisää rahaa pitkästä aikaa, poliisien määrää kentällä koko maassa lisätään, maa- ja metsätalouden kannattavuutta parannetaan samalla kun huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta, perheitä tuetaan, koulutukseen satsataan voimakkaasti. Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki ehdotti täällä tänään ajankohtaiskeskustelua työllisyydestä. Minusta se on erittäin hyvä ajatus. [Puhemies koputtaa] Nyt tarvitaan jokaisen puolueen keinot käyttöön. Tehdään yhdessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-17T22:44:57,2019-12-17T22:50:31,Tarkistettu,1.1 2019_84_148,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama huomio ulkoministeriön hallinnonalasta. Suomi kantaa globaalia vastuuta, kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat. Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta Suomi on mukana ratkaisemassa tärkeitä globaaleja ongelmia. Tarpeet ovat suuret ja edellyttävät kiireisiä toimia ja hallitusohjelman mukaisia panostuksia myös tulevina vuosina. Määrärahan lisäyksiä suunnataan nyt erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseen, ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, humanitaariseen apuun, demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen sekä oppimisen kriisiin vastaamiseen. Tulevina vuosina haluamme suomalaisten paremmin ymmärtävän maailman globaaleja haasteita, ja siksi nyt linjasimme globaali- ja viestintäkasvatustuen palauttamisesta edellisen hallituksen leikkauksia edeltäneelle tasolle. Satsaamme aiempaa enemmän myös siviilikriisinhallintaan ja rauhan rakentamiseen. Rauha on tärkeimpiä edellytyksiä kehitykselle. Vakaus muussa maailmassa on myös suomalaisten etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-12-17T22:50:32,2019-12-17T22:51:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_149,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Aittakumpu jo ansiokkaasti vastasi niihin väitteisiin, joita kokoomuksen suunnasta esitettiin, ja korjasi myöskin niitä väitteitä, jotka liittyvät niin yrittäjyyteen kuin uusien työpaikkojen luomiseen. Kuten varmasti kävi ilmi, meillähän tämä 25 kohdan lista on hyväksytty ja lisää toimia on tulossa. Mutta jos katsoo laajemmin jo sitä, kun Rinteen hallitus aloitti, ja jos lainaisin erästä kokenutta keskustan kansanedustajaa, joka täällä keskustelussa jo aikoinaan muistutti — ja se sama sopii nyt myöskin tähän Marinin hallitukseen, kun kokoomuksen suunnasta meitä koko ajan, erityisesti keskustaa, yritetään iskeä sillä, että me olemme vasemmistolaisessa hallituksessa — no, sanotaan, että me olemme olleet punamultahallituksessa ennenkin, reilut kymmenen vuotta sitten, ja silloin punamultahallitus poisti varallisuusveron, teki yritysverouudistuksen, otti sukupolvenvaihdoksiin 60 prosentin huojennuksen. Ja mitä teki vastaavasti sinipunahallitus, joka vielä joitakin vuosia sitten oli vallassa? Osinkoverotusta kiristettiin kovalla kädellä, perintöveron alinta luokkaa nostettiin 13:sta 20:een prosenttiin ja pääomavero oli tuon kauden jäljiltä korkeimmillaan 33 prosenttia. Eli jos mietitään niitä tekoja, mitä punamultahallitus on tehnyt, suhteessa niihin tekoihin, mitä sinipunahallitus on tehnyt, niin uskon, että tämä punamultahallitus — tai opposition ivallisesti kutsuma vihervasemmistolainen hallitus tai mikä lie onkaan — näillä meriiteillä, mitä aikaisemmin on saavutettu, ja nyt tällä ohjelmalla ja tällä budjetilla tulee saavuttamaan merkittäviä, merkittäviä päätöksiä, ja niiden kautta entistä useampi suomalainen, entistä useampi yrittäjä tulee voimaan entistä paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-17T22:51:49,2019-12-17T22:53:46,Hyväksytty,1.1 2019_84_150,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Suomi on saavuttanut kyseenalaista mainetta jo vuosien ajan voittamalla yhä uudelleen ja uudelleen Euroopan eniten holhoavan maan ykköspaikan. Holhoamista mittaava eurooppalainen tutkimus Nanny State Index katsoi holhouksen hieman vähentyneen maassamme viime kauden alkoholilainsäädännön uudistamisen myötä. Siitä huolimatta Suomi kontrolloi kansalaisiaan edelleen Euroopan ankarimmin. Olen syvästi pettynyt siihen, että hallitus on nostanut kädet pystyyn ylitsevuotavan byrokratian, sääntelyn ja kieltojen edessä. Suomen kansa on valistunutta ja viisasta kansaa, joka ei ansaitse tällaista holhoamista. Kokoomus sen sijaan lähtee vaihtoehtobudjetissaan siitä, että luotamme enemmän yksilön omaan vapauteen ja vastuuseen. Siksi ehdotamme, että viinien myynti vapautettaisiin ruokakauppoihin, ja tämän vastineeksi kokoomus korottaisi viinien vahvuisten alkoholijuomien verotusta niin, että valtion verotulot samalla kasvaisivat 100 miljoonalla eurolla. Ihmettelen, miten Marinin hallituksella voi olla varaa olla puuttumatta tähän selkeään epäkohtaan, jonka muuttamista kannatetaan runsaasti yli puolue-, hallitus- ja oppositiorajojen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-17T22:53:46,2019-12-17T22:55:16,Hyväksytty,1.1 2019_84_151,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Puhuin äsken siitä, kuinka sosiaalisesti epäoikeudenmukainen tämä Marinin hallituksen ensimmäinen budjettiesitys on, kun lähes jokaisen palkansaajan verotusta lisätään ensi vuonna, kaikkien arki kallistuu ensi vuonna. Nyt haluan kiinnittää huomiota siihen, että tämän lisäksi lisää verotaakkaa on tulevaisuudessa tiedossa. Tämä Marinin velkahallitushan siirtää lisävelalla verotusta myös tulevien työtätekevien ja yrittävien sukupolvien niskaan. Tämä ensimmäinen budjettiesitys on jo 2 miljardia euroa alijäämäinen, ja hallituksen oman julkisen talouden suunnitelman mukaan alijäämä on kasvanut vaalikauden lopussa yli 5 miljardiin euroon — siis hallituksen oman julkisen talouden suunnitelman mukaan. Ja kuka tämän vajeen lopulta maksaa? Jonkunhan se on maksettava. Kuka tämän maksaa? Nuoret, työssäkäyvät sukupolvet. Riippumattomat asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota tähän vastuuttomaan finanssipolitiikan linjaan. Otetaan esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto, jossa todetaan: ”Hallituksen finanssipolitiikan linjaa voidaan pitää elvyttävänä. Hallitus ei perustele elvyttävää finanssipolitiikkaa suhdannetilanteella, eikä käsitys tämänhetkisestä suhdannetilanteesta anna perusteita elvytykselle.” Suomeksi sanottuna todella tämä hallitus elvyttää, kun se ei ole perusteltua, eikä itse asiassa osaa tätä itsekään itsellensä edes perustella. Tällainen vastuuton velanotto ei ole todellakaan mitään uuden sukupolven politiikkaa. [Eduskunnasta: Eikö?] — Ei, tämä on sosiaalisesti jyrkän epäoikeudenmukaista sukupolvien välillä. [Mari-Leena Talvitien välihuuto] — Se on nimenomaan menneen sukupolven politiikkaa. Arvoisat vihreät, ettekö te ole huolissanne tästä, että tulevien sukupolvien niskaan sälytetään tällaista velkataakkaa maksettavaksi? Kun te olette peräänkuuluttaneet erityisesti sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta politiikanteossa, niin miten tämä massiivinen velanotto teidän mielestänne edustaa tällaista sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-17T22:55:20,2019-12-17T22:57:52,Hyväksytty,1.1 2019_84_152,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse uskon ilmastonmuutosta vastaan taistelun antavan loistavia mahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ihmisille ja yrityksille. Voi kun meillä olisi hallitus, joka kannustaisi ihmisiä ahkeruuteen ja työn tekemiseen eikä vain kurittaisi. Kunnianhimoiseksi itseään tituleeraava hallitus ei ole vieläkään vastannut minulle, miten on mahdollista, että hallituksen budjetti kasvattaa ympäristölle haitallisia yritystukia 100 miljoonalla eurolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-12-17T22:57:52,2019-12-17T22:58:37,Hyväksytty,1.1 2019_84_153,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä päivällä pidin puhetta talousarviosta ja otin esille sen, kuinka eduskunnan tietopalvelun mukaan hallituksen talousarvio laskee työllisyyttä 5 000 työllisellä, ja sen, kuinka hallituspuolueiden riveistä on kritisoitu sitä, että eduskunnan tietopalvelu antaa kapean kuvan talousarviosta. Toki näin onkin, siinä ei ole mukana kaikki se, mitä talousarviossa esitetään. Kysyin myös, että kun toivotaan, että perustaisimme käsityksemme johonkin muuhun laskelmaan kuin tietopalvelun arvioon, niin kertoisitte, mistä löydämme esimerkiksi valtiovarainministeriön arvion hallituksen ensi vuoden talousarviosta, josta voisimme katsoa sitten sellaiset laskelmat, jotka tekin allekirjoitatte. Kysynkin siis: tietääkö täällä joku hallituspuolueiden kansanedustajista, mitkä ovat hallituksen ensi vuoden talousarvion työllisyysvaikutukset? En nimittäin ole kuullut vastausta siihen kysymykseen vielä. Täällä kovasti vakuutetaan, että työllisyystoimia on tulossa, ja ”kyllä ei kannata olla huolissaan, on listoja ja niin edelleen”, mutta jos listoja on, niille on varmasti laskettu työllisyysvaikutukset. Me olemme moneen kertaan kuulleet täällä muun muassa entisen valtiovarainministeri Lintilän ja nyt myös valtiovarainministeri Kulmunin suulla, kuinka hallituksen talouspolitiikka perustuu siihen, että talous on tasapainossa, valtiontalous on tasapainossa, tai julkinen talous on tasapainossa 2023. Se siis käytännössä tarkoittaa sitä, että pitäisi vähintään se 60 000 uutta työllistä saada tähän maahan, ja ensi vuonna kuulemma 30 000 päätösperäistä työpaikkaa Rinteen sanojen mukaan, mikä tarkoittaisi siis sitä, että valtiovarainministeriön arvioiden mukaan 30 000 uutta työpaikkaa pitäisi syntyä tähän maahan. Kuinka monta päätösperäistä työpaikkaa hallituksen ensi vuoden talousarvio synnyttää, tai jolle se luo edellytykset? Tähän toivon, että saan vielä ehkä tänään vastauksen, kun jään hetkeksi kuuntelemaan hallituspuolueiden kansanedustajien vastauksia. Sen sijaan, jos otetaan vielä esiin nämä eduskunnan tietopalvelun laskelmat, jos otettaisiin mukaan koko talousarvion työllisyysvaikutukset, ero esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutukseen olisi vielä suurempi, sillä meillä kaikki hallituksen tekemät panostukset koulutukseen ovat sisällä, ja sen lisäksi me tekisimme ne pysyvillä määrärahoilla, emme määräaikaisilla. Tämän lisäksi emme leikkaisi tutkimuksesta emmekä Suomen Akatemian myöntövaltuuksista, ja pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla eurolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-17T22:58:41,2019-12-17T23:01:38,Hyväksytty,1.1 2019_84_154,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tosiaan opposition suunnalta tehdään tämmöistä mielikuvaa, että tämä hallitus olisi yrittäjävastainen. Näinhän ei ole. Hallitusohjelmahan on jo yrittäjien ja yritysten kannalta ennustettavuudessaan ja vakaudessaan varsin hyvä. Nyt muutamia huomioita, mitä tuossa pöntössä jo toin esille: Elikkä jos ajatellaan ensi vuoden budjettia, hallitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä monin eri tavoin. Toin nämä tuplapoistot esille. Hallitus toteuttaa myös listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uudistuksen, parantaa Finnveran takausjärjestelmää, vahvistaa Business Finlandin resursseja, kokeilee ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea, helpottaa palkkatuen käyttöä yrityksissä ja selvittää mahdollisuutta rajata investointien lupamenettelyissä viranomaisten enimmäisaikaa yhteen vuoteen. Tässä muutamia nostoja. Täytyy myös muistaa se, että nyt kuljetustukeenkin on tulossa lisäsatsauksia. Kuljetustuki on äärimmäisen tärkeä tuki pohjoisen alueen yrityksille, varsinkin semmoisille yrityksille, jotka perustuvat vientiteollisuuteen. Ja tämähän nostaa ja tuo kansantalouteen lisää tuloja ja luo sitä vakautta ja niitä toimintamahdollisuuksia yrittäjille, että työllisyystavoitteet saadaan saavutettua. Tuossa edustaja Vestman käytti ansiokkaan puheenvuoron. Käytitte puheenvuoron, että kaikki työ on arvokasta. Näin se on. Viime kesäkuussa viimeksi ajoin ajoneuvoyhdistelmää. Lähdin Kuhmosta lankkukuorman kanssa Kotkan satamaan, Lappeenrannasta sellukuorman kanssa takaisin tuonne pohjoiseen Suomeen. Meillä on tällä hetkellä työvoimapula. Me tarvitsemme osaavia tekijöitä. Ja totta kai jokainen työtätekevä ansaitsee palkkionsa, ja vielä täytyy, puhemies, tuoda esille se, kun täällä puhutaan ansiotuloverotukseen liittyviä asioita, että ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus — indeksitarkistus — jolla estetään verotuksen kiristyminen palkkojen yleisesti noustessa. Täytyy vielä muistuttaa oppositiolle, kun väitätte, että hallitus kiristää työn verotusta — te väitätte, että hallitus kiristää työn verotusta — että tosiasiassahan hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla hallituksen toimesta. Ja kevennys kohdistuu pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulonsaajille sekä etuustulonsaajille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-17T23:01:38,2019-12-17T23:04:39,Hyväksytty,1.1 2019_84_155,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Edellisessä puheenvuorossa mainittiin Kotkan lisäksi Lappeenranta, joten edustaja Kopra.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_156,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ovaska tuossa maalaili äsken nimityksiä, että millä nimellä tätä hallitusta tulisi kutsua. Keskustapuolueessahan mielellään puhutaan tässä tilanteessa punamultahallituksesta, joka on keskustalaisessa perinteessä ollut merkittävä hallitusmuoto. Ikäväkseni minun on todettava, että yleisen määritelmän mukaan tämä hallitus ei täytä tämän nimityksen ehtoja. Perinteinen punamultahallitus nimittäin on sellainen, missä hallituksen rungon muodostavat vain ja ainoastaan SDP ja keskustapuolue. Kyllä tällekin kokoonpanolle löytyy sitten perimätiedossa oma nimityksensä ja se on kansanrintama. Silloin kun SKDL on mukana hallituksessa, ja voinemme ajatella näin, että vasemmistoliitto kantaa SKDL:n perinnettä tässä poliittisessa hetkessä, jossa me nyt elämme, niin kyse on itse asiassa kansanrintamahallituksesta. Mutta jos edelleen kehitellään nyt tätä nimitystä eteenpäin: silloin, kun nämä nimitykset syntyivät, vihreätä puoluetta ei tietysti ollut olemassa, mutta nythän se on mukana tässä hallituskokoonpanossa — eli onko nyt sitten kyseessä vihreä kansanrintamahallitus? Tätä nimitystä me ainakin olemme valmiita käyttämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-17T23:04:42,2019-12-17T23:06:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_157,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ja annetaan vihreille vastausmahdollisuus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_158,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman sanoi tätä budjettia menneen sukupolven politiikaksi. Olen täysin eri mieltä. Tämä hallitus nimenomaan muuttaa suunnan kohti tulevaisuutta. [Heikki Vestman: Miten?] Edellisen hallituksen toimien jälkeen muun muassa koulutuksen tasa-arvo on heikentynyt, oppimistulokset ovat laskeneet, nuorten mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet, köyhät ovat köyhtyneet entisestään, vähemmistöt kokevat yhä useammin Suomessa syrjintää ja ympäristön suojeleminen on jätetty heitteille. Mutta tämä budjetti, Sanna Marinin hallituksen budjetti, on tulevaisuusbudjetti. Tämä budjetti vahvistaa hyvinvointivaltiota niin, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia tavoitella unelmiaan tässä maassa, vaikka ei olisi rikkaasta taustasta. Tässä budjetissa panostetaan koulutukseen, panostetaan peruspalveluihin, perusturvaan, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja luonnonsuojeluun. Tämä budjetti kaventaa tuloeroja, se auttaa kaikkein köyhimpiä, se sijoittaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tällä budjetilla nimenomaan paikataan niitä hyvinvointivaltion vuotavia reikiä, joita ovat tätä hallitusta ja tätä vaalikautta edeltäneet päättäjät saaneet aikaan. Käytettävissä olevat tulot kasvavat 70 prosentilla suomalaisista, suhteessa eniten pienituloisilla. Koulutukseen panostamalla, yritystukia uudistamalla ja reilun muutoksen kautta syntyy työpaikkoja uusille aloille ja yhä uusille ihmisille. Mielenterveyteen ja terveydenhuoltoon panostamalla pidetään ihmiset mukana työelämässä. Näiden toimien vuoksi usko tulevaisuuteen voi vahvistua monella suomalaisella, jota edellisten hallitusten leikkaukset ovat jopa moninkertaisesti kurittaneet. Ihmettelen tätä kokoomuksen puhetta, sillä tämä hallitus panostaa juuri lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Olen yllättynyt, että se ei ole kaikkien tahto ja näkymä tulevaisuuteen. Tämä budjetti luo aitoja mahdollisuuksia lapsille ja nuorille, tämä luo toivoa kaikille suomalaisille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-12-17T23:06:01,2019-12-17T23:08:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_159,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen vaikea kuntataloudessa, ja näkymät ovat edelleenkin synkät. Paitsi että kuntien rooli on auki sote-uudistuksen ollessa auki, niin erityisesti tämä taloudellinen puoli on kunnilla erittäin haastava. Kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna 53 kunnassa, ja keskimääräinen tuloveroprosentti on sen jälkeen 19,97 prosenttia. 196 kunnalla veroprosentti on ensi vuonna 21 tai enemmän, mikä on kriisikunnan raja-arvo, ja siinä mielessä voidaan pitää sitä varsin hälyttävänä tilanteena. Jos ajatellaan kuntien tehtäviä, niin kuntien tehtävänä on järjestää palveluita asukkailleen, ja nämä tehtävät perustuvat hyvin pitkälti näihin lainsäädännön velvoitteisiin. Eli voidaan ajatella, että kunnat itse asiassa pitkälti toimeenpanevat näitä hallituksen tekemiä lupauksia omalla tahollaan. Hallituksen tulisi tässä tilanteessa paremminkin pyrkiä karsimaan kuntien tehtäviä, keventämään velvoitteita, jotta kunnat voivat selvitä niistä. Ja mikäli uusia velvoitteita säädetään, niin niiden kompensoinnista täysimääräisesti tulisi huolehtia. Tämä on sanallisesti luvattu, mutta kun katsotaan niitä tehtäviä, mitä kunnille ollaan säätämässä, niin ihan vakava huoli herää muutamien palveluiden osalta. Esimerkiksi ensi vuoden talousarviossa tuntuu, että on kovin kevyesti huomioitu esimerkiksi mitoituksen korottaminen vanhusten palveluissa, hoitotakuuta ei, varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden laajentaminen. Sinällään hyviä asioita. Mutta, jos katsotaan ihan, vaikka kokoomuksen varjobudjettia, niin me teimme siinä yli kymmenkertaisen lisäysesityksen verrattuna hallituksen budjettiin vanhusten palveluissa. Tai vastaavasti varhaiskasvatuksessa, jos hallituksen esittäessä määräaikaista rahoitusta, me hakisimme pysyvää rahoitusta. Mitä tällä puheenvuorolla haluan sanoa, niin ennen kaikkea haluan korostaa sitä, että julkista taloutta tulisi katsoa yhtenä isona kokonaisuutena ja hakea sitä talouden tasapainoa myöskin sillä tasolla. Se on ainoa tie, jotta me voimme tätä hyvinvointia tässä yhteiskunnassa ylläpitää, jotta meidän julkinen talous sekä valtion että kuntien tasolla pysyy niin, että kykenemme hyvinvoinnista huolehtimaan. Jos katsomme isoja kaupunkeja — niiden myöskin elinvoimaroolia, sitä, että ne kykenevät toimimaan kasvumoottoreina koko laajemmalle alueelle — niin millä tavalla siihen resurssit riittävät, tämä on vakava kysymys koko Suomen kehitykselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-17T23:08:36,2019-12-17T23:11:16,Hyväksytty,1.1 2019_84_160,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Ovaskalle tuosta äskeisestä katsauksesta tuonne taaksepäin. Koska se toisaalta myöskin todisti sen, että kun keskusta aina syyttää, että kokoomus on rikkaiden asialla, niin se emme olekaan me, jotka olemme tehneet niitä päätöksiä. Mutta sitten edustaja Kinnunen muistutti siitä, että omassa puheenvuorossa jäi sana sanomatta: kannustus. Ja myöskin kiitos edustaja Vähämäelle siitä, että hän otti päivällä tässä salissa esiin sen, että kävisimme ensi keväänä ajankohtaiskeskustelun näistä työllisyystoimista, joita eri puolueilla on. Se olisi minusta paikallaan, kun — niin kuin sanoin aikaisemmissakin puheissa — se yhteinen tavoite tässä salissa on, että saisimme lisää työpaikkoja ja lisää työllisiä. Viime hallituskaudella niitä työpaikkoja syntyi se 140 000, ja työllisyysaste nousi 68:sta reiluun 72:een. [Keskustan ryhmästä: Kiitos!] Myöskin viime kaudella panostettiin työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin, toisin kuin isoissa otsikoissa siitä olisi juuri mitään kirjoitettu tai yleensäkään kiitosta sanottu vastuussa oleville ministereille. Mutta NEET-nuorten määrä — elikkä sellaiset nuoret, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella ja ovat ikäluokkaa 20—24 vuotta — heidän osuus oli 15 prosenttia vuonna 2015 ja tänä vuonna alkuvuodesta heidän osuus oli vajaa 12 prosenttia. Toki heitä on edelleen 60 000, ja se 60 000 on liikaa, mutta 2015 heitä oli lähes 70 000. Siinä mielessä, toisin kuin julkisuudessa yleensä sanotaan, Sipilän hallitus myöskin panosti siihen viime kaudella, että pystyttiin auttamaan nuoria, jotka olivat vailla työtä ja koulutusta. Yksi osuus sillä oli toki sitten loppukaudesta myöskin se, että ammatilliseen koulutukseen tuli tämä jatkuva haku.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-12-17T23:11:16,2019-12-17T23:13:29,Hyväksytty,1.1 2019_84_161,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että on hienoa, että keskustapuolueesta on tänne tullut niin sanotusti uusia voimia, joilla on ratin jälki kädessä, mikä todistaa sitä, että nyt ovat ohjat hyvin hallussa, meillä on ammattikuljettaja. Samalla haluan sanoa edustaja Ovaskalle: keskustapuolueen ei tarvitse katsella taaksepäin, vaan olla ylpeänä siitä, että te olette olleet kykeneviä ottamaan vastuuta tämän maan eteenpäin viemisestä, ja näin vasemmistolaisena voin sanoa, että on se sitten kuinka hyvänsä, kansanrintama taikka punamulta, niin kyllä, arvostan sitä, että vastuunkantajia löytyy eri puolueista, ja kun tähän maahan on saatu tällainen hallitus, pidän kyllä tätä kombinaatiota erittäin hyvänä. Nyt on otettu se vastuu, mikä tarvitaan edellisen hallituksen jäljiltä, ja se ei ollut vain negatiivista, vaan on ollut hyviä asioita, mutta nyt me teemme niitä päätöksiä, kun vähän oli kuppi jossakin kohtaa rikki. Olkoon vaikka aktiivimalli yhtenä esimerkkinä. Edustaja Vestman: Velkaa, velkaa, velkaa. Vieläkin haluan muistuttaa sen, että jos em-me nyt vaikkapa velkarahalla mahdollistaisi meidän lapsien ja lastenlasten mahdollisuuksia kouluttautua, niin olisimme umpisokeita. Meidän pitää antaa sukupolvelle, joka ottaa vastuun tästä maasta, mahdollisuus kouluttautua ja kantaa vastuu tästä maasta. Me emme voi ummistaa silmiämme siltä, etteikö kaikilla ole mahdollisuus — pääministeri tässä hyvänä esimerkkinä, vaikka negatiivisessa mielessä tuo naapurivaltion sisäministeri on sen piikkinä antanut, mitä on nyt sitten presidentin voimin anteeksi pyydetty. Me tarvitsemme tässä eduskunnassa keskustelua työllisyydestä, mutta me tarvitsemme myös tähän saliin teollisuuspoliittisen keskustelun. Sitä koetettiin viritellä, ja se käytiin sitä edellisen ja sitä edellisen hallituksen ja sitäkin edellisen hallituksen toimesta, ja me olimme kaikki sitä mieltä, että tässä maassa tarvitaan teollisuuspoliittinen ohjelma. Minä olen erittäin intohimoisesti työnantajien edistämisen kannalla, ja tämä hallitus — mitä nyt en lähde toistamaan, koska edustaja Kettunen toi sen niin hyvin esille... Me tarvitsemme työnantajia, jotta työntekijöillä ja meidän lastemme ja lastenlastemme perheillä voi olla tässä maassa hyvin. [Puhemies koputtaa] Me tarvitsemme keskustelua teollisuuspoliittisen ohjelman tiimoilta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-17T23:13:33,2019-12-17T23:16:41,Hyväksytty,1.1 2019_84_162,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisat edustajat, siellä muutamankin teistä nimet mainittiin, ja reagoin, kun huomasin, että te nousette siellä pystyyn, mutta mennään tätä puhujalistaa nyt läpi. Tämä menee nopeatahtisesti tässä, niin ei mennä debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_163,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamaan opposition puolelta nostettuun yksityiskohtaan haluaisin hieman lisäselvennystä. Edustaja Janne Heikkinen otti esille Suomen sijoittumisen tällaisessa niin sanotussa Nanny State Indexissä. Tätä en pidä kovin asiallisena argumentointina. Tätä Nanny State Indexiä nimittäin julkaisee tällainen brittiläinen taho nimeltä Institute of Economic Affairs, joka esiintyy tutkimuslaitoksena, mutta käytännössä se on varsin tällainen laitaoikeistolainen lobbausjärjestö. Se ei julkista rahoittajiaan, mutta on kuitenkin pystytty dokumentoimaan, että se saa rahoitustaan alkoholi- ja tupakkateollisuudelta, makeisteollisuudelta ja ainakin öljy-yhtiö BP:ltä, ja niinpä se on markkinoinut mahdollisimman vapaata tupakan, alkoholin ja roskaruuan myyntiä ja myöskin sitä, että ilmastonmuutos ei olisi ihmisten aiheuttama. Että toivoisin kovasti vähän asiallisempaa argumentointia opposition puolelta. Edustaja Ville Kaunisto otti esille sen, että on laskettu, että ensi vuoden budjetissa ympäristölle haitalliset tuet kasvavat 100 miljoonalla. No, suurin osa tästä johtuu ensinnäkin siitä, että Maatilatalouden Kehittämisrahasto Makeran pääomaa nostetaan 32 miljoonalla eurolla ja maatalouden luonnonhaittakorvausta nostetaan 42 miljoonalla eurolla. Jokainen meistä voi sitten tykönään miettiä, ovatko nämä vääriä valintoja vai eivät. Toisaalta sitten rinnastaisin tämän siihen, mitä edustaja Suomelakin aikaisemmin tänä päivänä budjettikeskustelussa otti esille, että kun hallitus esittää bensiiniveron nostamista elinkustannusindeksin verran eli toisin sanoen sen verran, että bensiinin suhteellinen hinta pysyy entisellään eikä laske, mikä nyt ympäristön ja ilmaston kannalta on vähintä, mitä voi tehdä, niin tähän kokoomus on ollut kovasti tyytymätön. Samoin siihen, että poistetaan yksi verotuki fossiiliselta polttoaineelta, nimittäin tämä niin sanottu parafiinisen dieselin verotuki poistetaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-12-17T23:16:54,2019-12-17T23:19:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_164,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus vastasi työllisyyspolitiikkaa koskevaan välikysymykseen jokin aika sitten, ja silloin hallitus totesi, että se linjaa ensi kevään kehysriihessä työllisyystoimien suuntaviivat ja että ensi vuoden syksyllä hallituksella on valtiovarainministeriön todentamana päätösperäisesti 30 000 hengellä työllisyyttä kasvattavat toimenpiteet. Hallitus on tarttunut toimeen, ja niin kuin tuossa kuulimme, meillä jo tässä ensi vuoden talousarviossa on monia työllisyyttä lisääviä toimia. Hallitus myös ilmoitti tuossa välikysymysvastauksessaan, että työllisyyden kehitystä seurataan jatkuvasti ja jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus toimii määrätietoisesti tavoitteen eteen. Toimia on tulossa, ja kyllä me keskustassa ja myös muissa hallituspuolueissa pidämme tätä työllisyyspolitiikkaa ja sen seurantaa ja kehittämistä ehdottoman tärkeänä. Arvoisa puhemies! Edellinen alkoholilain uudistus oli ainakin siltä osin epäonnistunut, että se toi vahvempia alkoholijuomia kauppoihin. Haittojen mahdollista lisääntymistä voi arvioida tilastojen perusteella vasta myöhemmin, mutta nyt suunta näyttää ikävältä. Eilen kuulimme surullisen uutisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, kun se kertoi, että vuonna 2018 alkoholikuolemien määrä kasvoi ensi kertaa vuoden 2006 jälkeen. Lisäys oli 125 henkeä. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus ei nyt aio tehdä terveydelle tai jopa hengelle vaarallista alkoholipolitiikkaa vaan hallitus on sen sijaan sitoutunut vähentämään päihteiden käytöstä ja riippuvuuksista aiheutuvia haittoja. Tämä on oikea ja hyvä linja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-17T23:19:45,2019-12-17T23:21:42,Hyväksytty,1.1 2019_84_165,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä arvostamani edustaja Hassi kiinnitti huomiota tähän Nanny State Indexiin, jonka nostin viinikeskusteluun liittyen esiin. Voimme tietysti käydä kiistelyä siitä, millä mittareilla me pisteytämme holhoamista eri tasoilla, mutta emme kai pääse kuitenkaan siitä tosiasiasta eroon, millä tavalla me eri maissa kohtelemme kansalaisia holhouksen näkökulmasta, on kyseessä sitten tupakkalainsäädäntö, viinit tai vastaavat holhouksen alaiset tuotteet markkinoilla. Minulle sinällään ei tule ihan suurena yllätyksenä se, että Hassi tätä kritisoi, koska vihreän ideologian ytimestä, joka on päältä vihreä, löytyy sisältä kuitenkin kova, punaisena hehkuva holhouksen halu. Tätä taustaa vasten ei ole mitenkään yllättävää, että hän tätä tutkimusta sitten näin jyrkkäsanaisesti lähtee kyseenalaistamaan. [Satu Hassin välihuuto] Tässä kollegat Kopra ja Ovaska kävivät keskustelua hallituksen nimestä. Kummastelen sitä aika usein, että kansanedustajia nimitetään poliisikansanedustajiksi tai sitten lääkärikansanedustajiksi. Minä itse olen henkilökohtaisesti ylpeä politologikansanedustaja ja haluaisin tähän nimikeskusteluun nyt sen verran huomauttaa veljille, että hallitusten nimethän tyypillisesti ovat olleet joko leikittelynimiä, haukkumanimiä tai sitten jonkinlaisia lempinimiä. Eihän aina puhe nappulaliigastakaan ollut välttämättä hirveän kunnioittavaa aikanaan. Jos tämän hallituksen nimeä lähdetään akateemisesti tarkastelemaan, niin lienee selvää se, että sen talouspolitiikan linjan viritys ei ole oikeistolainen, jolloinka lienee aika loogista sanoa, että se on vasemmistolainen. [Tuomas Kettunen: Punamultahallitus! — Puhemies koputtaa] Tämä hallitus ei myöskään ole kovinkaan liberaali, koska se lisää veroja ja lisää holhoamista ja lisää sääntelyä, jolloinka se ei ole ainakaan liberaali hallitus. Joten näin ollen lienee yksinkertaisinta sanoa, että tämä hallitus on vasemmistohallitus, Marinin vasemmistohallitus. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-17T23:21:42,2019-12-17T23:24:00,Hyväksytty,1.1 2019_84_166,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski tuossa esitti, että velkahallitus olisi jollain tavalla nyt sosiaalisesti oikeudenmukainen tai lisäisi sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Mutta kokoomus on esittänyt vaihtoehdon, joka on sosiaalisesti Marinin budjettiesitystä oikeudenmukaisempi ja myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta parempi vaihtoehto, koska siinä otetaan vähemmän velkaa. Nyt voin nostaa muutaman asian täältä meidän vaihtoehtobudjetista, jossa siis kaikkien työn verotusta kevennetään, kaikkiaan miljardilla eurolla. Kaikille työtätekeville suomalaisille jää enemmän käteen oman työnsä hedelmistä. 2 500 euron kuukausipalkalla jää 185 euroa enemmän käteen hoitajalle tai varastomiehelle, ja keskipalkalla 3 500 euroa kuukaudessa jää 260 euroa vuodessa enemmän käteen. Sen lisäksi nämä yrittäjävastaiset polttoaineveron korotus ja kotitalousvähennyksen leikkaus perutaan tässä meidän vaihtoehtobudjetissa. Se on sillä tavalla myöskin yrittäjämyönteisempi. Yli 60 000 suomalaista saa työn, mikä on maailman parasta sosiaaliturvaa. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] — Kyllä, tässä meidän vaihtoehtobudjetissa yli 60 000 uutta suomalaista saa työn. Teidän budjettiesityksessä 5 000 suomalaista jää työnsyrjän ulkopuolelle. [Eduskunnasta: Tuo ei ole totta!] Palveluihin panostetaan järkevästi tässä meidän vaihtoehtobudjetissa kohdennetusti enemmän. Muutama esimerkki: Koulutukseen panostetaan 320 miljoonaa euroa enemmän pysyvää rahaa kuin Marinin hallituksen budjettiesityksessä, korkeakouluja pääomitetaan miljardilla eurolla kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa, vanhuspalveluihin satsataan 150 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin Marinin budjettiesityksessä. Ja todella turvallisuutta lisätään merkittävästi enemmän, yli tuhat uutta poliisia. Ja tämän kaiken lisäksi velkaa otetaan puolitoista miljadia euroa vähemmän kuin Marinin hallituksen budjettiesityksessä. Ennen kaikkea kokoomuksen vaihtoehtobudjetti lisää onnellisuutta. Ihmiset ovat onnellisempia kokoomuksen vaihtoehtobudjetin perusteella. [Inka Hopsu: Miten rupeatte mittaamaan?] — Miten se mitataan? Minäpä kerron: Enemmän rahaa käteen tarkoittaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämän suuntaan. Enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämän suuntaan lisää onnellisuutta. [Jari Myllykosken välihuuto] Sellaisia ovat ihmiset. Kun on mahdollisuuksia vaikuttaa, ihminen tapaa olla onnellisempi. Kokoomuksen vaihtoehto on ahkerien ja onnellisten ihmisten vaihtoehto. Se on todellinen vaihtoehto tälle hallituksen budjettiesitykselle, [Puhemies koputtaa] joka on onnettoman köllöttely-yhteiskunnan budjetti. [Naurua]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-17T23:24:00,2019-12-17T23:27:14,Hyväksytty,1.1 2019_84_167,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Iltaa kohti näköjään jutut paranevat täällä — mihinkä tämä ilta tai yö vielä päätyykään. Pakko on sen verran tähän nimikeskusteluun sanoa, että eikös se sananlasku ole, että ei nimi miestä pahenna, ja kyllä nyt täytyy sanoa, että ei kyllä nimi hallitustakaan pahenna. Minulle on itse asiassa aivan sama, miksi oppositio kutsuu tätä hallitusta. Meille tämä on Marinin hallitus. En tiedä sitten, onko tarkoituksena lähteä vääntelemään näitä asioita, että meille tulisi paha mieli tai jotakin, mutta me olemme tulleet tekemään tänne töitä suomalaisten eteen, ja itse asiassa aivan sama, miksi meitä kutsutte. Olemme Marinin hallitus. Tähän työllisyysasiaan: Täällä on perätty hallituksen työllisyysvaikutuksista ja on aika paljon keskustallekin heitetty palloa siinä. Voin itse sanoa, että olen ollut 25 vuotta itse yrittäjänä — olen ollut rautakauppiaana ja puutavarakauppiaana ja tehnyt arjen tasolla työtä — ja olen itse tiedostanut koko ajan sen, että yritys on niin hyvä kuin mitä se on työyhteisönä. Yrittäjä on siellä vain yksi osa sitä työyhteisöä, ja se työyhteisö kokonaisuudessaan ratkaisee, pärjääkö se yritys vai eikö se pärjää. Minulle tämä vastakkainasettelu työnantajien ja työntekijöitten välillä on ollut koko ajan erittäin vieras. Olen sanonutkin, että aina kun palkitaan vuoden yrittäjä, siinä samalla pitäisi palkita vuoden työyhteisö. Siinä voisi olla tulevaisuusnäkymää. Keskusta on sitoutunut vahvasti tähän hallitusohjelmaan, ja me uskomme, että tämän hallitusohjelman kautta tulee niitä uusia työpaikkoja. Täällä lueteltiin jo monta kertaa niitä asioita, mihin me olemme sitoutuneet, eli siellä on palkkatuen käytön uudistaminen, työvoimapalveluiden kuntakokeilut, rekrytointikokeilut, osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, työttömien eläkeputkiuudistuksia, ulkomaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden maahanjäämisen helpottaminen ja monia muita asioita. Sen lisäksi meillä keskustassa myös vahvasti tiedostetaan, että se 60 000 työpaikkaa on haaste kaikille hallituksille. Olemme ajatelleetkin näin, että toki kannatamme kaikkia näitä toimenpiteitä ja olemme vahvasti sitoutuneita, mutta koko ajan olemme valmiita myös miettimään uusia vaihtoehtoja. Mehän olemme nostaneetkin jo uusiakin vaihtoehtoja keskustelupöytään. Meillä on muun muassa paikallinen sopiminen, mikä on meille erittäin tärkeä. Olemme valmiit sitä edistämään. Osatyökykyisten työllisyyttä olemme edelleen valmiita edistämään, ja tähän liittyenhän onkin jo riihessä tullut ensimmäisiä päätöksiä. Keskustan eduskuntaryhmä on myös valmis helpottamaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuutta. Täällä on monta kertaa todettu, että meiltä puuttuu tekeviä käsiä. Yksinkertaisesti me tarvitsemme sinne marjatiloille ja metalliyrityksille ulkomaista työvoimaa. Me olemme valmiita panostamaan koulutukseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä poistamaan kaikkia investointien esteitä. Meille tulee ne uudet työpaikat, odottakaa vain. Ihan sama, minkä niminen hallitus, me teemme ne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-12-17T23:27:17,2019-12-17T23:30:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_168,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Hassi, ympäristölle haitallisista verotuista haluan vain todeta, että siellä on 3,6 miljardia euroa vaihtoehtoja. En sen tarkemmin lähde erittelemään. Ihmettelin tässä vain sitä suuntaa, minkä hallitus on valinnut. [Satu Hassi: Ensi kesän budjettiriiheen valmistellaan uudistus!] — Hienoa. Hienoa, että toimet ovat käynnissä. Sitä tässä itse vain toivoin. Edustaja Myllykoski korosti täällä velan hyvyyttä, ja kokoomus nimenomaan antoi vaihtoehdon. Edustaja Vestman kertoi aika kattavasti, joten en lähde toistamaan hänen mielipiteitään. Edustaja Heikkinen kuvaili hyvin, miksi ja miten nykyistä hallitusta kuuluu kutsua, joten mennään sosialistihallituksella tästä eteenpäin. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi tänään Ylen uutisissa tehokkaista työllisyyskeinoista: ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, eläkeputken poistaminen, perhevapaauudistus, työperäisen maahanmuuton edistäminen. Kun hallitukselle eivät nä-mä keinot kelpaa kokoomuksen kertomana, niin toivottavasti voisitte nyt uskoa tässä asiassa sitten vaikka herra Rehniä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-12-17T23:30:18,2019-12-17T23:31:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_169,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on vakuuteltu, että työllisyystoimia on tulossa ja sitä todella, todella toivomme. Mutta emme kuitenkaan vieläkään ole saaneet vastausta siihen, että kun tässä tuli paljon luetteloita niistä toimenpiteistä, mitä nyt on jo päätetty ja joita on tulossa, niin mitkä niiden työllisyysvaikutusten arviot ovat. Mikä on hallituksen ensi vuoden talousarvion työllisyysvaikutus valtiovarainministeriön arvioimana, jos se on se taho, jota te tässä referenssinä haluatte käyttää, kun eduskunnan tietopalvelut eivät teille kelvanneet? Täällä toivottiin myös laadukkaampaa argumentointia. Sitä mekin viime kaudella kovasti täällä hallituksessa toivoimme, että tässä nyt tietenkin voidaan jo itse kukin aina välillä katsoa peiliin. Toki on totta, että tutkittuun tietoon kannattaa aina nojata argumenttinsa, ja tietysti aina puhujalla on ihan hyvä olla tieto siitä, millaisiin tutkimuksiin viittaa. Siitä ei kuitenkaan voi olla eri mieltä, että niiden arvioiden valossa, joita ainakin minulla on ollut tähän asti käytettävissä ja mitä me olemme voineet tästä hallituksen tämän vuoden talousarviosta käsiimme saada, vaikuttaa siltä, että se ei ainakaan kasvata työllisyyttä. Kun hallitus on itse todennut, että koko tämä hallituksen talouspolitiikan linja lepää sen varassa, että työllisyysaste nousee sinne 75 prosenttiin ja tulevina vuosina eli tämän hallituksen kauden jälkeen vielä korkeammalle tasolle, niin jäämme todella odottamaan niitä työllisyystoimenpiteitä, joita meille ensi vuoden aikana viimeistään on sitten luvattu. On erittäin hyvä, on erittäin hyvä, toistan edelleen, erittäin hyvä, että esimerkiksi koulutukseen panostetaan, mutta se, mikä tässä ehkä hiukan on kuitenkin huolestuttavaa, on se, että koska työllisyystoimet tällä hetkellä puuttuvat, on monet koulutukseen tehtävät panostukset jouduttu nyt tekemään valtion omaisuutta myymällä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa olemme siirtäneet kaikki nämä väliaikaiset panostukset pysyviin määrärahoihin, koska olemme tehneet vastaavasti myös toimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi — tai tekisimme niitä, jos saisimme itse päättää. Tässä onkin se haaste. Koulutukseen tulee panostaa, mutta koska ne ovat sellaisia määrärahoja, joiden tulisi olla pysyviä panostuksia, kuten esimerkiksi panostus ammatillisen koulutuksen opettajiin, niin silloin niille pitäisi löytää myös pysyvät rahoituskeinot. Ja kaikki asiantuntijat, kuten hallituskin, ovat sitä mieltä, että se pysyvä rahoituskeino on riittävän korkea työllisyysaste. [Jari Myllykoski: Tämä oli uutta, että nyt on jo myyty!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-17T23:31:45,2019-12-17T23:34:34,Hyväksytty,1.1 2019_84_170,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnäkin kiittää edustaja Myllykoskea rohkaisevasta puheenvuorosta. Kertoo, että edustajalla on valtiopäiviä takana paljon. Edustaja Myllykoski toi tuossa esille teollisuuspoliittisen ohjelman laadintaa, ja voisin jopa sitä tukeakin. Nimittäin maallammehan on oltava malttia vaurastua, ja tämä punamultahallitus tekee tälle vaurastumiselle pohjia. Nyt kun, arvoisa puhemies, oppositio maalailee tämmöisiä synkkiä kuvia ja synkkää tulevaisuutta maallemme, niin täytyy nyt tuoda vielä hieman näitä tulevia toimenpiteitä, millä työllisyysvaikutuksia saadaan positiiviseksi. Elikkä julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin on tulossa tämän budjetin mukaisesti 273 miljoonaa euroa, joka on 29 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. TE-toimistojen toimintamenoihin on tulossa 196 miljoonaa euroa vuonna 2020, missä on lisäystä 24,8 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tarkoitus on lisätä työttömien henkilökohtaista palvelua, turvata erilaisten ja yksilöllisten palvelujen tarjoamista. Ja nyt tulee semmoinen tärkeä asia, arvon oppositio: Hallitusohjelman mukaan kuntien asemaa työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Hallituksen tavoitteena on käynnistää keväällä 2020 työllisyyden kuntakokeilut, joissa jatketaan ja laajennetaan vuoden 18 lopussa päättyneiden alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia ja joissa kunnan on tarkoitus vastata työntekijöiden palveluprosessista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta. Ilokseni kainuulaisena voin todeta, että Kainuun kunnat ovat yhdessä jättäneet tähän kuntakokeiluun hakemuksen ja se on hyväksytty. [Puhemies koputtaa] — Arvon puhemies, vielä on hieman aikaa. — Tulen tosiaan Kuhmosta, ja 2013 aloitin siellä valtuutettuna. Kuhmossa työttömyysprosentti oli silloin 28. Tänä päivänä se on alta 11 prosenttia. Nämä toimet, mitä hallitus nytkin ohjaa budjetillaan, ovat niitä toimia, joilla työllisyysvaikutukset ovat, edustaja Multala, positiivisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-17T23:34:34,2019-12-17T23:37:15,Hyväksytty,1.1 2019_84_171,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa edustaja, kyllä huomasin, että teillä aikaa oli, mutta tämä nuijan kopautus tarkoitti lähinnä tuota takariviä tuolla, että olkaapa vähän tystempää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_172,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä kuulimme juuri edellisessä puheenvuorossa edustaja Kettuselta, kuinka hallitus panee kymmeniä, satoja miljoonia ”työpaikkojen lisäämiseen”, [Tuomas Kettunen: Verotuloina tulee takaisin!] mutta tosiasiassa te lisäätte hallintoa, te lisäätte byrokratiaa, virkamiehille enemmän töitä. Yhtään uutta työpaikkaa ei noilla toimilla tule, mitä te äsken luettelitte. Ei yhtään tule noilla. Hallintohumppa lisääntyy, mutta siitä te olette valmiita maksamaan satoja miljoonia. Varmasti edustaja Huttunen yrittäjänä tietää, ettei tällä tavoin oikeita työpaikkoja synny. Me tarvitsemme sellaisia työpaikkoja, jotka ovat yksityisissä yrityksissä, ja noista keinoista, mitä te luettelitte, ei sinne sektorille auta yksikään. [Tuomas Kettunen: Kyllä tulee!] Katsokaa, mitä keskustapuolueen vahva vaikuttaja Olli Rehn, Suomen Pankin pääjohtaja, tänään on sanonut. Edustaja Kaunisto sen toi jo esiin, mutta kertauksen vuoksi, kun ei tainnut mennä perille: tehokkaita työllisyyskeinoja ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, eläkeputken poistaminen, perhevapaauudistus ja työperäisen maahanmuuton edistäminen. Siltä sektorilta löytyy toimia, joilla saadaan uusia työpaikkoja. Kyllä te sen itsekin tiedätte, mutta kun te olette tämän vasemmistohallituksen panttivanki, niin te toistatte sen lauluja, jotta pidätte edustaja Myllykosken tuolla tyytyväisenä. Sen sijaan edustaja Myllykoskelle haluaisin sanoa, että tervehdin ilolla tätä ehdotustanne tästä teollisuuskeskustelusta, ja jos sellainen saataisiin täällä aikaiseksi, niin olen siinä ilolla mukana. [Tuomas Kettunen: Löysimme yhteisen linjan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-17T23:37:24,2019-12-17T23:39:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_173,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Joku tutkimus on paljastanut, että rikas saattaa olla usein onneton. En sinänsä sano, etteikö rikkautta pitäisi tavoitella, mutta kun edustaja Vestman veti täällä niin mutkat suoriksi. On toki niin, että varmasti menestys ja arvostus vaikuttavat onnellisuuteen, mutta kyllä itse ajattelen niin, että kyllä se muodostuu hyvästä elämästä. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Tässä edustaja Talvitie kun kantoi huolta siitä, olenko ollut vähän liikaa tai onko keskusta nyt ollut... Kokoomus ei ole ainoa, joka on hyvätuloisten puolella. Kyllä minä mielelläni olen yrittäjien puolella ja myös hyvätuloisten yrittäjien ja myös vähän köyhempien yrittäjien puolella. Oma tavoitteeni on tietysti se, että yrittäjä sieltä köyhyydestä tai pienemmistä tuloista pääsee nousemaan suuremmille tuloille ja myöskin että koko maassa saadaan kasvatettua kansankapitalismia ja omistajuutta ja sitä kautta saadaan lisää tuloja Suomeen. En tiedä, edustanko sitten keskustaoikeistolaista ajattelua tässä hallituksessa. Voin sen myöntää, ja oma tavoitteeni on myöskin jonakin päivänä vielä päästä eroon perintö- ja lahjaverosta, mutta tiedän, että tällä hallituksella se ei ehkä tule toteutumaan, mutta ehkä joinain tulevina vuosina. [Välihuutoja oikealta]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-17T23:39:07,2019-12-17T23:40:21,Tarkistettu,1.1 2019_84_174,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tartun myöskin edustaja Myllykosken esitykseen teollisuusohjelmasta. Olen itsekin teollisuuspaikkakunnan kasvatti ja ajattelen, että sillä on kyllä merkitystä. Olisi ihan paikallaan kyllä käydä tällaista yhteistä keskustelua teollisuuden toimintaedellytyksistä ja toimintaympäristöstä, jossa on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa. Tähän varmaan voitaisiin löytää kyllä ihan parlamentaaristakin yhteistyötä, kyllä hakea siihen. Ajattelen, että Suomen menestys ja työpaikat ovat yhteinen asia, ja siinä mielessä tämä oli oikein tervetullut näkökulma, mitä toitte täällä esiin, että vastakkainasettelusta voitaisiin siirtyä samaan veneeseen tämänkaltaisissa asioissa. Se oli oikein hyvä asia. Mitä tulee tähän poliittiseen vastakkainasetteluun, niin täällä on tänään toistuvasti esitetty, että kokoomus olisi vain rikkaitten puolella. Kyllä omalta osaltani haluan sanoa, että ei pidä paikkaansa, että en ainakaan itse koe näin ja olen ainakin itse ollut aina puhumassa eriarvoisuuden vähentämisen puolesta ihan koko työurani ja toiminut sentyyppisissä tehtävissä, ja ne, jotka tuntevat tekemisiäni aikaisemmin, eivät ainakaan missään yhteydessä tunnusta, että olisin tietoisesti ollut sitä lisäämässä. Koen, että meillä puolueena on ihan tavoitteena pitää kaikki mukana ja lisätä ihmisten osallisuutta, ja sitä kautta esimerkiksi niitä työpaikkoja luomalla me haluamme saada ihmisiä vahvemmin mukaan yhteiskuntaan ja uskomme, että sitä kautta on mahdollista lisätä kaikkien ihmisten ja koko yhteiskunnan yhteistä hyvinvointia. Me emme kukaan voita siinä, jos joku tippuu turvaverkon ulkopuolelle. Ehkä nyt ihan esimerkkinä kokoomuksen toiminnasta tänä syksynä: jos katsotaan vaikka meidän vaihtoehtobudjettiamme, niin se pienentää tuloeroja, kun huomioidaan työllisyysvaikutukset. Se esimerkiksi on yksi tämmöinen konkreettinen esimerkki. Että kyllä on hyvä, että tunnemme kaikki sosiaalista vastuuta tässä salissa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-17T23:40:25,2019-12-17T23:42:16,Tarkistettu,1.1 2019_84_175,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Jatketaan nyt vielä kuitenkin tästä nimiasiasta alkuun. Politologin ammattiylpeys ei anna tässä nyt myöten. Edustaja Kettunen varmasti haikailee semmoisen punamultahallituksen perään, mutta jos me kunnioitamme politologian valtavirtaa, on kuitenkin niin, että punamultahallitus oli esimerkiksi Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus, jossa ei ollut vasemmistoliittoa mukana, mutta semmoisia hallituksia, joissa vasemmistoliitto on ollut teidän kanssanne, kutsutaan kansanrintamahallituksiksi, aivan kuten edustaja Kopra täällä jo aikaisemmin nuorempaa valtiopäivämiestä yritti opettaa. Oli täällä sitten vakavampaakin asiaa minulla: Aihe, mistä tässä budjetin yhteydessä on aivan liian vähän keskusteltu, on tämä niin sanottu epäsolidaarisuusvero. Ehkä osa teistä saattoi huomata, että Lundin yliopiston tutkija Jakob Lundberg julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan Suomen korkeimmat marginaaliveroasteet sijaitsevat niin sanotun Lafferin käyrän väärällä puolella, joka tarkoittaa siis verotuotot maksimoivaa lakipistettä. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että työn korkeiden sivukulujen sekä korkean verotuksen vuoksi erityisesti korkeimmilla tuloportailla — nyt kun täällä rikkaista välttämättä halutaan puhua — verotuotot jopa laskevat veroprosenttia korotettaessa. Tämmöisen simulaatiotutkimuksen mukaan Suomessa korkeimmilla veroasteilla laskennallinen pienen veronalennuksen itserahoitusaste on 123 prosenttia, eli käytännössä solidaarisuusveron laskeminen staattisessa laskelmassa 10 miljoonalla eurolla toisi dynaamisien vaikutuksien jälkeen 12,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Eli verotusta laskemalla voitaisiin itse asiassa kasvattaa verotuottoja. Jätimme edustaja Vestmanin kanssa epäsolidaarisuusveron jatkamisesta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi 29. päivä marraskuuta, ja on ikävä huomata, että hallitus ei ole reagoimassa kiireellisesti tähän epäkohtaan ensi vuoden budjetissa, vaikka se lisäisi valtion verotuottoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-17T23:42:16,2019-12-17T23:44:42,Tarkistettu,1.1 2019_84_176,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut todella mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua täällä yön pimeinä tunteina. Talousarvio sisältää paljon hyvää, esimerkiksi koulutussatsaukset, kaikkihan me olemme siitä samaa mieltä, mutta hallitus jakaa olematonta hyvää ja velaksi. Se ei tule parantamaan taloudellista huoltosuhdetta tai tuottavuutta tai korjaamaan kestävyysvajetta. Se ei tule synnyttämään uusia yksityisen sektorin työpaikkoja — niitä, joita me kipeästi tarvitsemme. Tällä talousarviolla ja sitten hallitusohjelman linjauksilla hallitus tulee kasvattamaan julkisen sektorin menoja, veroja, velkaa, verokiilaa ja heikentämään ostovoimaa, aivan selvästi. Toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi, joita täällä on kauheasti kehuskeltu, koostuvat siis palkkatuesta, nykyisten kaltaisten julkisen sektorin henkilöstöresurssien lisäämisestä, samantyyppisten toimenpiteitten jatkamisesta. Paisutetaan myöskin siellä sitä julkista sektoria. Meillä tulee olemaan rinnakkaisia organisaatioita. Siellä ei kyetä parantamaan niitä prosesseja niin kuin pitäisi. Kunnilla ja valtiolla tullaan jopa lisäämään henkilöstöresursseja, ja mitkä tulevat olemaan tulokset? No ei niillä keinoilla saa niitä yksityisiä uusia työpaikkoja, ei missään nimessä. Me kierrätämme verorahoja tyhjän vuoksi. Ei tämä tule toimimaan. Eli te ette saa julkista ta-loutta tasapainoon tällä systeemillä. Sehän on aivan mahdoton tehtävä. Te ette pienennä sitä verokiilaa vaan kasvatatte sitä. No, kun tämä totuus sitten valkenee hallitukselle, joudutte syömään lisää lupauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-12-17T23:44:42,2019-12-17T23:46:41,Hyväksytty,1.1 2019_84_177,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko lainata tässä nyt minulle hyvinkin läheiseksi jo muutaman puheenvuoron aikana tullutta edustaja Kettusta. Hän luetteli ne listat, mitkä tarkoittavat yksityisen puolen työpaikkojen kasvua. Emme voi ummistaa silmiämme siltä, että telakoilla, mihinkä nyt isolta määrin Finnveran vakuudet ja niiden kasvattaminen... En usko, että edustaja Kopra voisi olla tästä kanssani eri mieltä ainakaan, etteikö niin ole, ettemmekö voisi valtiovaltana edistää sitä, että meillä teollisuuden tuotannon vientiä edistetään niin, että valtiovalta ottaa osaltaan sellaista takuuvastuuta, joka edistää yksityisten työpaikkojen syntymistä. Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että olen kovin ilahtunut. En tiedä, kuinka se parlamentissa on mahdollista — ehkä varapuhemies tai puhemieskokemusta omaava edustaja Risikko voisi vähän meitä neuvoa — että voisimme tehdä keskustelualoitteen niin, ettei minun taas tarvitse kerätä yli sata nimeä, niin kuin vuoden 2011 jälkeen, halutakseni, että tässä salissa käydään teollisuuspoliittisesta ohjelmasta keskustelua niin, että se ei personoidu puolueeseen tai edustajaan henkilönä vaan että voisimme yhdessä tehdä sen, että me keskustelisimme. Tässä hallitusohjelmassa on paljon elementtejä, jotka edistävät: meillä on Business Finlandiin lisäsatsausta, meillä on Finnveraan lisäsatsauksia. Meillä on erilaisia elementtejä tässä yhteiskunnassa, Teollisuussijoitusta, ja meillä on ehkäpä nyt sitten edellisen hallituksen jäljiltä eräs ei niin rakastamani elementti, joka luotiin 2 miljardin pääomituksella. Mutta joka tapauksessa me tarvitsemme avointa keskustelua siitä, että me tarvitsemme tähän elementtejä, jotka edistävät teollisuutta tässä maassa. Minun lapseni ovat saaneet paidan päälleen ja ruokaa pöytään, kun minä olen ollut tehdastyöläinen, ja minulle on tärkeää, että tässä maassa on teollisuutta. Meidän ei toki pidä väheksyä palvelusektoreita eikä teollisuuden kautta olevia jälkimarkkinoita, jotka ovat paljon palveluyrityksiä, koska ne tuottavat vielä paremmin yhteiskunnalle rahaa kuin ehkä sen nappulan tekeminen. Sen nappulan huoltaminen ja korjaaminen ovat edessäpäin, ja sitä me tarvitsemme. Me palaamme tähän. Minulla on nimet täällä — tehdään se yhdessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-17T23:46:41,2019-12-17T23:49:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_178,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan, ja on mukava kuulua hallituspuolueen kansanedustajana tähän joukkoon, joka on aivan kuin opposition lemmikki. Täällä edustaja Vestman puhui onnellisuudesta. Tutkijoiden mukaan kaikkein onnellisimpia ovat sellaiset ihmiset, joilla on selkeät tavoitteet elämässään, jotka ovat paljon läheistensä kanssa eli elävät yhteisöllisesti, jotka auttavat toisia eivätkä elä vain itselleen ja jotka ovat kiitollisia siitä, mitä heillä on, eli raha ei ratkaise kaikkea. Toki on tärkeää, että huolehdimme perustoimeentulosta. Sitten tästä perhevapaauudistuksesta: Sehän ei ole tähän mennessä onnistunut, mutta nyt se on tulossa. Se on nupullaan. Odottakaa vain, sieltä tulee tosi hieno uudistus, joka myöskin tuo joustavuutta työelämään. Eipä kerrota enempää. [Naurua]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-17T23:49:48,2019-12-17T23:51:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_179,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kateus vie kalatkin vedestä — suomalainen sananlasku pätee myös verotukseen. Edustaja Heikkinen otti esiin tuossa tuon Lundin yliopiston tutkimuksen, jossa on tosiaan todettu, että ylempien tuloluokkien epäsolidaarisuusveron alentaminen lisäisi verotuottoja, kun otetaan nämä dynaamiset vaikutukset huomioon. Tämä epäsolidaarisuusverohan oli aikoinaan väliaikaiseksi tarkoitettu vero, joka todella kohdistuu ylempiin tuloluokkiin, ja eihän Suomessa ole mitään niin pysyvää kuin väliaikaiseksi tarkoitettu vero. [Jari Myllykoski: Se on totta!] Meillä on nyt siis tutkittua ahkeruuden matematiikkaa tässä Lundin yliopistosta. Se osoittaa, että hävyttömän korkea työn verotus lannistaa ja latistaa ja että sitä alentamalla ihmiset ahkeroivat enemmän ja verotuotot kasvavat. Tässä vastikään julkaistiin Akavan kyselytutkimus, jonka mukaan akavalaisista yli puolet totesi, että he eivät ole osittain tai lainkaan kiinnostuneita nykyistä vastuullisemmista työtehtävistä sen takia, että verotuksen vuoksi ansiot eivät riittävästi kasva, kun vastuut ja työtaakka lisääntyvät. Tämä on siis myös ihmisten kokemus. No, hallitusohjelman mukaanhan tämä Marinin hallitus on sitoutunut tietopohjaiseen päätöksentekoon. Tässä taloustieteen tutkimuksen mukaan tietopohjainen päätöksenteko edellyttäisi sitä, että hallitus todella ryhtyisi toimiin nyt tämän epäsolidaarisuusveron laskemiseksi. Jos te ette usko tätä tutkittua tietoa, niin pyydän kääntämään katseet Ruotsiin, jossa sosiaalidemokraattien johtama hallitus on päättänyt poistaa sikäläisen epäsolidaarisuusveron eli värnskattin. Perustelu tämän veron poistamiselle — sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen perustelu tämän veron poistamiselle — on se, että pitkällä aikajänteellä tämän veron poistaminen ei vähennä verotuottoja. Näin fiksuja siis Ruotsissa ovat myös sosiaalidemokraatit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-17T23:51:03,2019-12-17T23:53:29,Hyväksytty,1.1 2019_84_180,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun hallituksen budjettiesitys on todettu aika heikoksi tässä yhdessä, niin ajattelin ottaa vähän pehmeämmät keinot käyttöön ja jopa vähän kehua teitä. Liikkumattomuus on yksi Suomen suurimmista kysymyksistä tulevaisuudessa, ja liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle jopa 7 miljardia euroa. Panostukset etenkin lasten ja nuorten liikkumiseen ovat äärimmäisen tärkeitä, ja kiitän hallitusta etenkin panostuksesta Liikkuvaan kouluun. Luonnollisesti kokoomus omassa vaihtoehdossaan teki tämänkin vastuullisesti, mutta siitä huolimatta kiitoksia. Toinen suuri huolenaiheeni on oma vaalipiirini ja Kaakkois-Suomea vaivaava nuorten poismuutto. Tulevaisuudennäkymät nuorille eivät ole missään nimessä riittävät. Suuri merkitys alueellemme on juuri Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, ja vetoankin hallitukseen, että myötävaikutatte näiden nuorten huoleen ja suuntaatte panostuksia ja tarmoa LUTin aloituspaikkojen lisäämiseen ja Kaakkois-Suomen vireyteen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-12-17T23:53:33,2019-12-17T23:54:49,Hyväksytty,1.1 2019_84_181,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen vihreän raidan nimissä täytyy nostaa keskusteluun myös ympäristöministeriön hallinnonalan toimia. Kuten jokunen on tänään jo maininnut, ilmastonmuutoksen torjuminen on tämän hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Ympäristöministeriön hallinnonalalla tähän tähtääviä toimia ovat muun muassa avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen ja energiatehokkuusremonttien tukeminen yli 20 miljoonalla eurolla. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa monia haitallisia ilmiöitä, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Koko ekosysteemimme on vaarassa romahtaa. Ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjunta ovat kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymyksiä. Hallituksen tahtotila on ilmeinen. Kohdistamme yli 100 miljoonaa lisäeuroa ympäristön- ja luonnonsuojelun menoihin. Hallitus käynnistää luonnon monimuotoisuuden kadon torjumiseksi kymmenvuotisen elinympäristöjen parantamisohjelman, niin kutsutun Helmi-ohjelman. Ohjelma keskittyy vuonna 2020 erityisesti soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamiseen sekä perinneympäristöjen ja metsäisten elinympäristöjen hoitoon. Vesistöjen ja Itämeren suojelu ovat tärkeitä kokonaisuuksia. Lähes 7 miljoonaa euroa kohdistetaan Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen, jolla pyritään vähentämään vesistöjen rehevöitymistä ja edistämään meriluonnon monimuotoisuutta. Vesien huono kunto näkyy meillä aina kesäisin sinilevälauttoina. Meriluontoon kohdistuvia ympäristövahinkoja torjutaan 3 miljoonalla, jotka kohdistetaan hylkyjen öljyntyhjentämiseen. Hallitus haluaa myös tukea kansalaisyhteiskuntaa ja sen järjestöjä. Esimerkiksi luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille esitetään 2,1 miljoonaa euroa, jolla tuetaan muun muassa saariston ja tunturialueiden jätehuoltoa, kestävää kehitystä ja kulttuuriympäristön vaalimista. Järjestöt tekevät tärkeää työtä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Rahoituksen lisääminen on myös luottamuksenosoitus näille tärkeille toimijoille. Ympäristöministeriössä toteutetaan myös sosiaalipolitiikkaa asumisen toimenpiteiden muodossa. Erilaisten arvioiden mukaan Suomessa elää tällä hetkellä noin 5 000 asunnotonta. Asunnoton voi olla kuka tahansa. Ikä, sosioekonominen tausta tai sukupuoli eivät välttämättä määrittele asunnottomuutta. Myös tältä osin hallitus haluaa parantaa tavallisten ihmisten asemaa käynnistämällä asunnottomuuden puolittamiseen tähtäävän kehittämisohjelman seuraavalle kahdelle vuodelle. Yleisesti ottaen tämä talousarvio ottaa huomioon Suomen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näitä tavoitteita edistetään yhteensä 2 miljardilla eurolla, jotka kohdentuvat niin luonnonsuojeluun ja maatalouden muutoksiin kuin esimerkiksi raideliikenneverkon kehittämiseen. Vielä lyhyesti joulun hengessä: Onnellisuuskeskustelu ilahduttaa. Vihreät ovat jo kauan esittäneet bruttokansantulon rinnalle muitakin mittareita. Onnellisuus voisi olla näistä yksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-12-17T23:54:49,2019-12-17T23:58:21,Hyväksytty,1.1 2019_84_182,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluan vielä näihin työllisyyspalveluihin ja työllisyysvaikutuksiin puuttua. Nimittäin opposition suunnalta nytten sanottiin näin, että työllisyyspalveluihin ja yrityspalveluihin satsaaminen vain kasvattaisi hallintoa ja lisäisi julkisen puolen menoja. Mutta, hyvät opposition edustajat, niin kuin tuossa jo toin Kuhmon esimerkin, niin Kuhmossa on satsattu jo vuodesta 2013 työllisyydenhoitoon, kaupunki on satsannut siihen rahallisesti ja tehnyt hankkeita, ja sitä kautta pitkäaikaistyöttömiä on työllistetty, ja he ovat työllistyneet sinne yksityisellekin puolelle. Jos tämmöisiä hyviä malleja olisi mahdollisuus nyt vielä monistaa tähän yhteiskuntaan... Tämä maan hallitus on tekemässä juuri sitä. Työllisyyden kuntakokeilut alkavat 2020, ja niin kuin tässä totesin iloisena, Kainuussakin tämmöinen kokeilu sitten suoritetaan koko maakunnan alueelle pois lukien Puolanka, joka sitten lähtee toisen kunnan kanssa Pohjois-Pohjanmaan suunnalla tähän kokeiluun. Hyvät opposition edustajat, te olette tässä tuoneet esille sitä, että tämän maan hallitusohjelma ja budjettikin ovat sosiaalisesti epäoikeudenmukaiset, mutta tämähän tuo sitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ei pelkästään se raha ole se asia, vaan se, että se pitkäaikaistyötön pääsee töihin ja pääsee työllistymään. [Sari Multala: Kyllä!] Nämä ovat niitä työllisyysvaikutuksia, jotka ovat, edustaja Multala, positiivisia. Ei pelkästään, puheenjohtaja, rahassa vaan myös näissä ihmishengissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-17T23:58:21,2019-12-18T00:00:08,Hyväksytty,1.1 2019_84_183,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet tämän päivän aikana jo lukuisia kertoja hallituspuolueiden toimesta siitä, miten he ovat nyt tehneet niin sanotun koulutuksen kunnianpalautuksen. Tavoite on näin sivistyneen oikeistolaisen näkökulmasta sinänsä kannatettava ja hyvä, ja sen merkityksen pitkällä aikavälillä kansakuntamme hyvinvoinnin takeena varmasti kaikki ymmärtävät. Olen kuitenkin huolissani siitä, että hallituksen koulutuspanokset ovat suurelta osin määräaikaisia eivätkä pysyviä. Eräs edullinen ja nopeasti opiskelijoiden hyvinvointia lisäävä teko olisi ottaa koppi kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitetystä opintotuen tulorajojen korotuksesta 50 prosentilla. Esitetyn kaltainen korotus nostaisi vuositulorajaa 6 000 eurolla nykyisestä. Tämä olisi oikeudenmukaista, koska nykyinen opintotukijärjestelmä haittaa opiskelijaa hankkimasta lisätuloa ja sakottaa liiasta ahkeruudesta. Parhaimmassa skenaariossa se voisi myös vähentää massiivista tukien takaisinperintää, jota on suoritettu lähes 40 000 opiskelijan osalta tänä vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan tulorajojen 50 prosentin nosto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta noin 6 miljoonalla eurolla vuodessa, ja hämmästelenkin, miten Marinin hallituksella on varaa jättää nämä lisämiljoonat huomioimatta tilanteessa, jossa valtion kirstua täytetään velkarahalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T00:00:15,2019-12-18T00:02:00,Hyväksytty,1.1 2019_84_184,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Kettuselle: Kertokaa nyt toki, mikä on näiden hallituksen työllisyystoimien vaikutus, siis kuinka monta uutta työllistä ne tuovat. Kun meillä on eduskunnan riippumattoman tietopalvelun laskelma, jonka mukaan Marinin hallituksen budjettiesitys tuottaa Suomeen 5 000 uutta työtöntä, siis ei ainuttakaan uutta työllistä lisää, niin jos teillä on joku riippumattoman tahon laskelma näiden toimien, joita esititte, työllisyysvaikutuksista, niin kuulemme sen todella mielellämme, koska niitä on täällä todella odotettu. Jatkan tuosta, mihin edustaja Heikkinen jäi, siis siitä, miltä tämä budjettiesitys näyttää opiskelijan kannalta. Mitä tämä Marinin uuden sukupolven hallituksen budjettiesitys tuo opiskelijalle? Se ei tuo ainakaan parempaa toimeentuloa, vaan enemmän velkaa niskaan. Haluan muistuttaa hallituspuolueita ankarasti rikotuista toimeentulolupauksista opiskelijoille. Hallituspuolueethan keskustaa lukuun ottamatta lupasivat ennen vaaleja opintotukeen merkittäviä korotuksia. Puolueiden lupaukset opintorahan määrästä olivat seuraavat: Vasemmistoliitto 351 euroa, SDP 336 euroa, RKP 336 euroa ja vihreät 333 euroa, eli yli 80—100 euron korotuslupauksia nykytilanteeseen nähden. No, opintorahaan on siis nyt tulossa noin 2,50 euron korotus siksi, että opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin. Siis voiko todella olla nyt niin, arvoisat vihreät edustajat, että tästä yli 80 euron korotuslupauksesta tulikin vain 2,50 euroa? Tiedättekö, montako nuudelipussia sillä saa? Edustajat Forsgrén ja Hyrkkö ehkä muistavat — minä ainakin muistan itse vielä — että sillä saa noin viisi nuudelipussia. Siis viisi nuudelipussia. No se, mitä opiskelijan hyvinvoinnin eteen pitää nyt tehdä, on korottaa näitä opintotuen tulorajoja juuri niin kuin edustaja Heikkinen tässä esitti. Olen itse jättänyt lakialoitteen opintotuen tulorajojen korottamisesta Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaisesti, joka tarkoittaisi siis yhdeksällä tukikuukaudella sitä, että jatkossa saisi tienata tämän noin 12 000 euron sijaan 18 000 euroa vuodessa. Tämä opintotuen tulorajan nostaminen paitsi lisäisi nyt opiskelijoiden onnellisuutta ja hyvinvointia, lisäisi myös julkisyhteisöjen tuloja 6 miljoonalla eurolla, ja siis kaikki voittaisivat. Tätä me kokoomuksessa haluamme. Me haluamme palkita ahkeraa opiskelijaa, ja sen takia opintotuen tulorajan korottaminen on kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. [Puhemies koputtaa] Mitä hallituksella on tarjota opiskelijalle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T00:02:00,2019-12-18T00:05:09,Hyväksytty,1.1 2019_84_185,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heikkinen, jospa minä olen sitten se sivistymätön vasemmistolainen, jos oppiarvoihin halutaan tässä keskustelussa mennä, mutta olen kyllä Heikkisen kanssa vähän samoilla linjoilla, että meillä pitäisi olla mahdollisuus ansaita verotuksen kautta enemmän, mutta sen pitää olla kohdennettua kyllä silti. Tämä on tasapainoilua, että pitenevätkö sitten opiskeluajat ja sitä kautta tuovat sitten taas kustannuksia lisää yhteiskunnalle. Ja meidän pitäisi pystyä myöskin määrittelemään se, mistä olemme puhuneet tässä, että missä on työpaikkoja, siellä pitäisi olla koulutusta. Itse olen vähän tämmöinen ehkä sivistymätön, mutta haluaisin nähdä enemmän niin, että meillä korkeakouluopinnot olisivat paremmin sijoittuneet sinne, missä meillä olisi työpaikkoja, jotka olisivat heti valmiita ottamaan opiskelijoita työharjoitteluun. Ei meillä Satakunnassa valmistu metallurgiaan, ei elintarviketeollisuuteen eikä metsäteollisuuteen yhtään diplomi-insinööriä, vaikka meillä olisi heti työpaikkoja ottamassa vastaan niitä opiskelijoita, jotka ovat valmistumassa diplomi-insinööreiksi. Meidän yliopistokeskukset pitävät niin tarkasti huolta siitä, mihinkä ne antavat näille filiaaleille mahdollisuuksia, että meillä korkeakouluopintoja voidaan suorittaa niin, että meillä elinkeinoelämä ja opiskelu kohtaavat paremmin. Mutta tuo on hyvä ehdotus, ja olen erittäin positiivinen katsomaan sen suuntaan, jos se tarkoittaa sitä, että meillä ei myöskään opinnot viivästy, vaan se tarkoittaa sitä, että sinulla on työpaikka, jossa voit opintojen kannalta tehdä juuri sitä oikeaa työtä, mikä edistää sinun opintojasi ja valmistumistasi, että sinusta tulee se ammattilainen sille sektorille. Edustaja Vestman, te puhuitte tuossa verotuksen rajoista, kuinka ne alenevat. Haluan muistuttaa, että meillä on hyvin paljon palkansaajia, jotka ansaitsevat työehtosopimuksen mukaisen palkan alle 2 500 euroa kuukaudessa. Te unohdatte puheenvuoroissa sen, kun puhutaan pienituloisista. Pienituloisuus ei tarkoita sitä, että on 2 500, ja sekin on pieni, varsinkin jos ollaan pääkaupunkiseudulla. — Nyt, arvoisa puhemies, jatkan hetken pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa puhemies! Ilahduttavaa nähdä teidät siellä ja päästä yllättämään teidät. — On erittäin tärkeää, että tässä hallitusohjelmassa ollaan otettu kantaa siihen... Nyt ehkä olen vähän varastamassa pääluokan 29 keskustelua, mutta palaan juuri tuohon, mitä esimerkiksi edustaja Kaunisto toi täällä esille, mikä on jo vähän sitä seuraavan pääluokan keskustelua, mutta minun mielestäni on erityisen tärkeätä nähdä tämä kokonaisuus, kun puhutaan opinnoista, koulutuksesta, valmistumisesta, että meillä pystyttäisiin vielä määrätietoisemmin todellakin määrittelemään niin, että meillä koulutus palvelisi elinkeinoelämää. Se voi tuntua vähän vasemmistolaisen suusta kummalliselle, että mennään vain elinkeinoelämän kriteereillä, mutta toden totta meillä ei ole varaa pienenä kansana kouluttaa niin sanotusti turhaa. Me emme saa unohtaa luovia aloja, jotka ovat kaiken rikkaus, koska monesti luovilta aloilta siirrytään myös muille sektoreille antamaan lisähedelmää tuotekehittelylle ja muulle. Sen takia meillä pitää olla monimuotoinen koulutusjärjestelmä. Toivon todellakin, että kun pääluokan 29 osalta käydään keskustelua, palataan myös siihen, että mitä minä olen, että meillä kaikilla on mahdollisuus oppia ja meidät kaikki pidetään mukana. Näin vielä — olen sen muutaman kerran sanonut — [Puhemies koputtaa] lukihäiriöisenä kansanedustajana pidän mahdottoman tärkeänä, että jokainen suomalainen pidetään mahdollisimman paljon tuottamassa meille itsellemme hyvää ja rakentamassa yhteiskuntaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-18T00:05:09,2019-12-18T00:10:30,Hyväksytty,1.1 2019_84_186,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Otin vielä yhden puheenvuoron, koska jäi esiin nostamatta erittäin tärkeä asia, jonka aiemmin täällä päivällä otin kyllä esiin. Hallitus tekee paljon sen mukaisesti, mitä viime kaudella hallitus ja oppositio yhdessä linjasivat liikunnan edistämiseksi liikuntapoliittisesta selonteosta tehdyssä mietinnössä. Se tosiaan oli kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen mietintö, ja olimme siitä kaikesta samaa mieltä. Nyt hallitus on myös omassa ohjelmassaan linjannut, että liikunnan edistämiseen käytettävien määrärahojen ei tulisi laskea sen myötä, kun veikkausvoittovarat väkisinkin tulevina vuosina laskevat. Hallitusohjelmassa on kompensaatiokirjaus, että kompensoidaan tämä veikkausvoittovarojen lasku liikunnalle ja urheilulle. Nyt kuitenkin on käynyt niin, että alkuperäisessä Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä liikuntajärjestöiltä oltiin vähentämässä 2,4 miljoonaa euroa tämän veikkausvoittovarojen laskun seurauksena. Täydentävässä talousarvioesityksessä ministeri Kosonen siirsi tämän leikkauksen liikuntapaikkarakentamiseen. Tämä on tietenkin todella valitettavaa, koska liikuntapaikkarakentamisella eli pääosin kunnilla ei täällä eduskunnassa juokse delegaatioita puolustamassa liikuntapaikkarakentamista, ja näin ollen tämä leikkaus jäi myös eduskunnan budjettikäsittelyn jälkeen voimaan. Liikuntapaikkarakentaminen on kuitenkin juuri se tapa, jolla voimme mahdollistaa ihan kaikille lapsesta ihan sinne vanhuksiin asti kuntien kautta edullisen tavan liikkua. Esimerkiksi uimahalleja rahoitetaan tällä rahalla. Sen vuoksi toivonkin todella, että hallitus ottaa käyttöön sen kirjauksen, joka hallitusohjelmaan on kirjattu, että kun veikkausvoittovarat vähenevät jo nykyisten toimenpiteiden seurauksena ja todennäköisesti tulevina vuosina vielä enemmän, niin liikuntapaikkarakentamiseen ja ylipäätään liikunnan ja urheilun edistämiseen löytyisivät sitten rahat budjetin puolelta. Siellä on sellaisia eriä kuin valtionosuudet tai vaikkapa juuri nämä kuntien liikuntapaikkoihin tarkoitetut avustukset, jotka voitaisiin aivan hyvin, samoin kuten kulttuurin puolella on jo toimittu, siirtää pysyvän budjettirahoituksen piiriin. Liikunnan edistäminen on mitä parhainta terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, ja sen vuoksi siihen tulisi myös valtion panostaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-18T00:10:30,2019-12-18T00:13:14,Hyväksytty,1.1 2019_84_187,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Olisi vielä paljon asiaa, mutta ehkä käytän nyt viimeisen puheenvuoron tähän asiaan. Haluan vielä näistä työllisyystoimista ja -vaikutuksista käydä hieman lävitse ajatuksia ja niitä esityksiä, mitä tähän budjettiin on tulossa. Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen, ja tässä Business Finland on käynyt monesti esillä. Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla keskeinen toimija yritysten uudistumisen, kasvun ja kansainvälistymisen polulla. Tästä syystä onkin hyvä, että Business Finland saa avustusmuotoista rahoitusta kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 70 miljoonalla eurolla. Näin me käännämme tämän tutkimus- ja kehitysrahoituksen suunnan nousevaksi ja kurssin kohti 4 prosentin bruttokansantuotetavoitetta. Vuoden 2020 talousarviossa panostetaan vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen. Kivihiilen käytöstä luopumiseen kannustetaan tulevien kolmen vuoden aikana runsaasti, ja tästä ensimmäinen 30 miljoonaa sisältyy vuoden 20 budjettiin. Lisäkannusteilla tuetaan kivihiilen käytön korvaavia investointeja, jotka mahdollistavat kivihiilestä luopumisen ennen vuotta 25. Ja tämä, arvoisa puhemies, tuo myös lisää työpaikkoja. Vuoden 20 talousarvioon sisältyy kiertotalouden innovaatio- ja investointiohjelma, jonka toimeenpanoon ohjataan rahoitusta useammalta momentilta. Kokonaisuuteen esitetään 25 miljoonan euron lisämääräraha ensi vuodelle. Haluan vielä, puhemies, tuoda esille sen, että tämä hallitus tekee oikeudenmukaista aluepolitiikkaa. Hallitus vahvistaa sopimuksellisuutta alue- ja kaupunkikehittämisessä. Sopimalla ja yhdessä tekemällä me saavutamme toiminnalla aiempaa parempaa vaikuttavuutta. Haluan tähän oikeudenmukaiseen aluepolitiikkaan tuoda esille vielä tämän, että kuljetustuki jatkuu ja siihen varataan se 6 miljoonaa euroa vuodelle 20. Tämä kuljetustuki on todella tärkeä elinkeino- ja aluepolitiikan työkalu. Jatkossa kuljetustukea on tarpeen kehittää, ja sillä voitaisiin sitten hakea aiempaa paremmin kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä erityisesti niillä alueilla, jotka ovat kauempana keskeisistä markkinoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-18T00:13:14,2019-12-18T00:16:02,Hyväksytty,1.1 2019_84_188,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman ei malttanut odottaa vastausta kysymyksiinsä, mutta se täytyy sanoa, että onhan se hieman paksua, että kokoomus, joka viime hallituskaudella leikkasi muistaakseni 86 euroa opintotuesta, täällä esiintyy nyt opiskelijoiden puolustajana. Mitä tulee nuudelipusseihin, niin se taitaa tarkoittaa yli 150:tä nuudelipussia, toki merkistä riippuen. Opintotuen tulorajojen tarkastelu, josta edustaja Vestman puhui, on ihan hyvä tavoite, mutta täytyy muistaa, että se on myös arvovalinta siitä, mihin rahaa käytetään. Se on valinta kohdistaa lisää rahaa niille, jotka pärjäävät niin hyvin, että pystyvät tekemään töitä opintojen ohessa, sen sijaan että sitä kohdennettaisiin eniten tarvitseville. Itse ajattelen, että mahdollinen hallituskauden kuluessa ilmenevä liikkumavara tulisi kohdentaa nimenomaan opintorahan tasokorotukseen. Opintotuen sitominen indeksiin on edustaja Vestmanin vähättelystä huolimatta tärkeä asia, joka varmistaa, että opintotuen tasoa ei entisestään nakerreta. Se on hyvä asia, ja hyvä on myös se, että tässä hallituksessa kokoomus ei pääse käymään opiskelijan kukkarolla. Opiskelijoille tämä hallitus on muutenkin hyvä. Tiedän, että moni on pitkään odottanut, että koulutusleikkausten tieltä käännytään koulutukseen panostamisen tielle, ja sen tämä hallitus tekee. Lisäksi opiskelijoiden toimeentulon näkökulmasta myöskin kohtuuhintaisen asumisen edistäminen on valtavan tärkeä tavoite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-18T00:16:02,2019-12-18T00:17:42,Hyväksytty,1.1 2019_84_189,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Myllykoski ei ole valitettavasti nyt paikalla, kun olisin häntä kehunut, kun hän täällä pohti näitä työllisyysasioita ja kertoi siitä, miten on tärkeää, että kaikki voivat osallistua. Tähän viitaten, kun pohditaan niitä työllisyystoimia — joita toden totta Suomessa tarvitaan, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa ja meidän elinvoiman ja selviämisen ja pärjäämisen ehto, niin yksilötasolla kuin tämän yhteiskunnan — haluaisin muistuttaa siitä, että meillä on paljon osatyökykyisiä henkilöitä, jotka tarvitsisivat työtä, mutta heitä ei noteerata, koska heillä on jotain työkyvyssä, joka ei ihan ole sitä 150:tä prosenttia. Meillä on hyvin paljon esimerkiksi vammaisia henkilöitä, jotka pystyvät työskentelemään aivan normaalisti esimerkiksi pyörätuolista käsin tai sitten erilaisilla apuvälineillä. Meidän pitäisi nämä henkilöt ottaa huomioon. Samoin Helsingin Sanomat julkaisi tässä hiljattain artikkelin eläkeläisten työllisyydestä ja kehui, miten Ruotsi pitää huolta myös eläkeläisten työllistymisestä. Kun ottaa huomioon, että meillä eläkeikä on noin 63—65 ja kuitenkin sitten se raihnaisuus, jos ajatellaan tällaista biologista raihnaisuutta, pakkaa tulla siellä vasta 85-vuotiaana, eli siinä on 20 vuotta aikaa, niin miksi me emme hyödynnä sitä senioriteettia? Itse pitäisin hyvin tärkeänä, että pohtisimme myös ikäihmisten... En tarkoita sitä, että jos kokee itsensä, että ei enää ja tämä oli nyt tässä, ja haluaa jäädä sitten eläkkeelle — se on ihan ok — mutta meillä on paljon sellaisia virkeitä eläkeläisiä, jotka haluaisivat vielä työskennellä. Meillä olisi kyllä varmasti heille työtä, jos pohdittaisiin hyviä ratkaisuja. Se voisi olla osa-aikaista tai sitten tällaista heille soveltuvaa. Jotkut haluavat tehdä ihan täysipäiväistä. Näillä saatesanoilla tässä varmasti alkaa olla hiljalleen sellainen illansuu, että siirrytään jo sitten toiseen asiaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-18T00:17:42,2019-12-18T00:19:52,Hyväksytty,1.1 2019_84_190,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt aloitetaan talousarvion pääluokkien käsittely. Esitellään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 29. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään tunti. — Jaoston puheenjohtaja, edustaja Kiviranta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_84_191,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen nyt valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajana OKM:n hallinnonalan osuuden budjettimietinnöstä. Mielelläni esittelisin kokonaisuudessaan ministerien Andersson ja Kosonen erinomaisen esityksen, jonka riemumielin täällä hyväksymme, mutta kuitenkin esitykseni rajautuu näihin promilleluokkaa oleviin lisäyksiin, jotka eduskunta tekee. OKM:n loppusummahan on 6 837 miljoonaa euroa, ja valtiovarainvaliokunta on lisäämässä 11 miljoonaa euroa.  Esittelen nämä  jopa hiukan  naiivin yksityiskohtaisesti,  kos-ka näillä on monellakin jonkun hallituspuolueen kansanedustajan kasvot, joillakin jopa useampia tai jopa koko maakunnan kansanedustajien kasvot. Valiokunta on noin puolentoista miljoonan euron määrärahalisäyksellä halunnut kiinnittää huomiota siihen, että hyvä ja monipuolinen luku- ja kirjoitustaito on kaiken perusta niin opiskelussa kuin työelämässä. Viime vuosina on herännyt huolta lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon heikkenemisestä sekä lukemisharrastuksen vähenemisestä. Tutkimusten mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on heikentynyt. Tyttöjen ja poikien väliset erot sekä alueelliset erot ovat kasvaneet. Valiokunta on myös lisännyt 0,5 miljoonaa euroa ilmastoasioita ja kestävää kehitystä sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvatusta koskevaan opettajien täydennyskoulutukseen. Opettajilla ei aina ole ajantasaista osaamista näissä asioissa. Karjalan kielen elvytysohjelmaan valiokunta lisäsi 200 000 euroa. Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuuden parantamiseen ohjataan jälleen 300 000 euroa, koska uhat eivät ole pienentyneet. Vapaa-ajattelijain liitto ry saa 30 000 euroa. Erityistä huomiota valiokunta on kiinnittänyt maahanmuuttajataustaisten henkilöiden jatkuvan oppimisen kehittämiseen. Toimenpiteisiin, joilla tuetaan maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen, ohjataan 0,5 miljoonan euron lisäys. Valiokunta myös lisäsi miljoona euroa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kehittämiseen varhaiskasvatuksessa sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemiseen koulutuksen eri nivelvaiheissa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten yleisiin käyttökustannuksiin suunnataan lisää valtion-avustusta 2,5 miljoonaa euroa. Tämäkin määräraha on tarkoitettu jatkuvan oppimisen edistämiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kesäyliopistojen pitkään jatkuneeseen rahoitusvajeeseen. Saadun selvityksen mukaan valtion rahoitus kattaa enää noin puolet kustannuksista. Vaarana on kurssimaksujen tuntuva nousu. Järjestöjen valtionavustuksiin lisätään 1 230 000 euroa. Lisää rahaa saavat naisjärjestöt, kotitalousneuvontajärjestöt, kuten Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Marttaliitto ja Finlands svenska Marthaförbund, Karjalan Liitto, joka saa rahoituksen korotettuna juhlavuotensa kunniaksi, Kriittinen korkeakoulu, Suomi-koulujen tuki ja Kansanvalistusseuran ylläpitämät Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan. Turun yliopiston TROSSI-sisäilmayksikön toimintaan ja sisäilmasairauksiin liittyvään tutkimushankkeeseen lisättiin 300 000 euroa. TROSSI on Turun yliopistosta johdettu valtakunnallinen tutkimushanke. Valiokunta pitää tärkeänä, että taiteilijaeläkkeiden lukumäärää pyritään nostamaan, sillä tarve on suuri. Tätä ei voitu tehdä niin sanotuista joululahjarahoista. E-kirjaston kehittämiseen valiokunta ohjasi 250 000 euroa. Koululaisten tasa-arvoisten taidevierailujen toteuttamiseen eli niin sanotun Taidetestaajat-hankkeen jatkamiseen osoitetaan 1,4 miljoonaa euroa. Nuori Yrittäjyys -hankkeeseen suunnataan 250 000 euroa ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän niin sanotun drop in -hankkeen käynnistämiseen 100 000 euroa. Viimemainitussa on kysymys Liikkuva koulu -ohjelman ja harrastustakuun yhdistämisestä. Yhteensä 945 000 euroa valiokunta ohjasi seuraaviin hankkeisiin ja tahoihin: DocPoint-festivaalin 20-vuotisjuhlaan sekä lasten ja nuorten dokumenttielokuvakiertueen kehityshankkeeseen, Sodankylän elokuvafestivaalin 35-vuotisjuhlaan, Women in Film & Television Finland ry:n toimintaan, Uudenkaupungin Crusell-viikkojen puupuhallinkilpailuun, saamelaiskäräjille saamelaisen taiteen ja kulttuurin edistämiseen, sotakorvausalus Vegan kunnostukseen, Sastamalan Keikyän puisen riippusillan kunnostamiseen, [Hannakaisa Heikkinen: Mahtava juttu!] Tampereen Oopperaan, Lapin karvalakkilähetystöstä kertovaan oopperaan Rovaniemellä, Vekarateatterin 30-vuotisjuhlaan, Suomen Kalakirjastoon Muoniossa, museona toimivan Olkijoen Rauhanpirtin kunnostamiseen Raahessa ja Yläneen Luontokapinetin näyttelyn kehittämiseen. Monen kansanedustajan kasvot ovat väikkyneet varmaan mielessänne, kun olette kuunnelleet tätä. [Naurua]",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-17T17:00:13,2019-12-17T17:06:06,Tarkistettu,1.1 2019_84_192,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan omalta osaltani kiittämällä niin valtiovarainvaliokuntaa kuin sivistysvaliokuntaa siitä työstä, mitä te olette tehneet tämän talousarviokäsittelyn yhteydessä suomalaisen moninaisen sivistyksen ja koulutuksen eteen. Tämän hallituksen hallitusohjelma ja myöskin tämän hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on saanut paljon kiitosta eri puolilla siitä, että nyt vihdoin toteutetaan se koulutuksen ja sivistyksen kunnianpalautus, jota erittäin monet tahot tässä maassa liian pitkään ovat peräänkuuluttaneet. [Timo Heinonen: Vaatimattomaksi jää!] Tämän talousarvio-esityksen myötä voimme vihdoin liian pitkään jatkuneiden koulutusleikkausten jälkeen tuoda hyviä uutisia niin opettajille, oppilaille, opiskelijoille, vanhemmille kuin kaikille muillekin, jotka tekevät töitä suomalaisen koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin parissa. Nämä nyt tehtävät panostukset suomalaiseen osaamiseen ja koulutukseen ovat tärkeitä myöskin siksi, että riippumatta siitä, mistä yhteiskunnallisesta tärkeästä tavoitteesta me puhumme — työllisyysasteen nostamisesta, hyvinvoinnin edistämisestä, nuorten syrjäytymisen ehkäisystä tai talouskasvun vauhdittamisesta — oikeastaan kaikki nämä kysymykset palautuvat aina siihen, kuinka hyvin meidän suomalainen koulutusjärjestelmämme toimii ja kuinka hyvin ne ihmiset, jotka opetuksen ja koulutuksen parissa työskentelevät, pystyvät omista työtehtävistään suoriutumaan. Ensi vuoden talousarviossa näkyvät myöskin ne isot painopisteet, mitä tämä hallitus on määritellyt kaikelle sivistys‑ ja koulutuspolitiikalle. Yksi niistä on koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen — se, että oppimiserojen kasvu saadaan käännettyä, ja se, että saadaan vahvistettua koulutuksellista tasa-arvoa kaikilla koulutusasteilla. Joulukuun alussa julkaistuissa, tuoreimmissa Pisa-tuloksissa, kuten olen todennut tälle salille jo aikaisemmin, oli sekä ilon aiheita että murheen aiheita meille. Ilon aiheena oli tietenkin se, että Suomi edelleen kuuluu maailman kärkimaihin, mitä tulee niin lukutaitoon kuin koulutukseen, mutta erityisen huolestuttavaa oli se, että myöskin näissä tuloksissa näkyi, että tämä huolestuttava trendi kohti kasvavia eroja oppimistulosten osalta edelleen Suomessa jatkuu. Erityisen huolissamme olemme siitä, että oppilaiden kotitausta vaikuttaa oppimistuloksiin aiempaa enemmän. Siksi hallitus on päättänyt käynnistää nämä isot Oikeus oppia -hankkeet laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Molemmat käynnistyvät ensi vuonna. Tässä varhaiskasvatushankkeessa, johon on ohjattu 125 miljoonaa kolmen vuoden aikana, kehitetään muun muassa kolmiportaisen tuen malli, pilotoidaan kaksivuotista esiopetusta, laajennetaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua. Ensi vuonna myös käynnistämme varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa sekä alkuopetuksessa tällaisen laajan lukutaidon ja lukuilon edistämishankkeen, ja olin äärimmäisen iloinen siitä, että myöskin valtiovarainvaliokunta tähän lukutaidon edistämiseen kiinnitti huomiota. Ensi vuonna palautuu myöskin kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus yhdenvertaisena kaikille suomalaisille lapsille kuuluvana oikeutena koko maahan ja ryhmäkokoja pienennetään yli 3-vuotiaiden osalta. Tässä perusopetushankkeessa, johon on ohjattu 180 miljoonaa kolmen vuoden aikana, on tarkoitus puuttua oppimistulosten eriytymiseen, vahvistaa oppimisen tukea, koulutuksen laatua sekä myöskin tukea joustavia ja yksilöllisiä siirtymiä erityisesti varhaisten vuosien aikana. Toinen hallituksen tärkeä tavoite on suomalaisen koulutustason nostaminen. Se ei onnistu, ellemme me pysty huolehtimaan siitä, että kaikki suomalaiset nuoret jatkossa suorittavat tutkinnon vähintään toiselta asteelta. Jotta me onnistumme siinä tavoitteessa, on tietenkin äärimmäisen tärkeätä, että niin lukiokoulutus kuin ammatillinen koulutus on laadukasta, että nuoret saavat riittävästi opetusta. Hallitus ensi vuonna ohjaa nyt 80 miljoonaa ammatillisten opettajien ja ohjaajien lisäpalkkaamiseen, jotta me voimme vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua ja huolehtia siitä, että lähiopetus erityisesti nuorille lisääntyy. Samassa yhteydessä [Puhemies koputtaa] myöskin lukiokoulutuksen rahoitusta vahvistetaan 18 miljoonalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-17T17:06:10,2019-12-17T17:11:23,Tarkistettu,1.1 2019_84_193,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos omalta osaltani sivistysvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnalle perusteellisesta perehtymisestä ensi vuoden talousarvioesitykseen ja tekemistänne huomioista ja lisäyksistä, joista edustaja Kivirannan puheesta saimmekin moninaisen otteen. Hallituksen tavoite on ihmisten, luonnon ja talouden kannalta kestävä yhteiskunta. Sen saavuttaminen ei onnistu ilman osaavia ihmisiä, jotka uteliaasti tutkivat maailmaa ja luovat uutta. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus nojaa tänään ja 2020-luvulla laadukkaaseen koulutukseen, maailmanluokan tutkimukseen ja osaavaan väestöön. Hyvinvointi ja sydämen sivistys eivät kuitenkaan synny pelkästään koulunpenkkiä kuluttamalla. Ihminen tarvitsee loistaakseen myös muunlaista henkistä pääomaa, kokemuksia ja haastamista. Tähän tarjoavat mahdollisuuden erilaiset kulttuuripalvelut, urheilu sekä kentällä että yleisössä ja muut harrastusmahdollisuudet, joita tässä tuhansien yhdistysten maassa on valtava määrä. Arvoisa puhemies! Talousarvioehdotukseen sisältyy useita korkeakouluihin, tieteeseen, kulttuuriin, taiteeseen, urheiluun, liikuntaan, nuorisotyöhön sekä opintotukeen liittyviä lisäyksiä. Haluamme nostaa suomalaisten osaamista ja tukea luovaa työtä ja tuotantoa sekä niiden tasa-arvoista saatavuutta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus nousee vuonna 2020 yhteensä 144 miljoonalla eurolla. Palautamme korkeakoulujen indeksikorotukset ja lisäämme perusrahoitusta yliopistoille 40 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa. Tiedeministerinä olen erittäin tyytyväinen siitä, että hallitus vahvistaa näin edellytyksiä laadukkaalle koulutukselle ja tutkimukselle. Koulutuksen on pystyttävä tarjoamaan eväitä työelämään aina kunkin ajan vaatimuksista käsin. Korkeakoulutuksen sisältöjä ja digitaalista palveluympäristöä kehitetään yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä sekä huolehtimalla, että opiskelijoita tuetaan valmistumaan ajoissa. Haluamme, että Suomi on houkutteleva maa tutkimukselle ja tutkijoille. Tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa tuetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Suomi varautuu isännöimään ja rahoittamaan yhtä eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokonetta. Arvoisa puhemies! Pidän erinomaisena, että edistämme tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta. Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelmaa jatketaan, aineistojen digitointiin osoitetaan kehyskaudella vuosittain puolitoista miljoonaa euroa. Opintotukeen ehdotetaan 31 miljoonan euron korotusta. Lisäyksestä suurin osa aiheutuu opintolainahyvitysmenojen kasvusta. Perheellisten opiskelijoiden arki helpottuu, kun hallitusohjelman mukaisesti opintorahan huoltajakorotusta nostetaan 25 eurolla. Tämä hallitus nostaa perheellisten opiskelijoiden opintotuen korotuksen kaikkiaan 100 euroon. Lisäksi opintoraha sidotaan kansaneläkeindeksiin. Arvoisa puhemies! Olen myös erittäin tyytyväinen, että taiteen ja kulttuurin määrärahataso kasvaa 32 miljoonalla eurolla. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus taiteen harrastamiseen lompakon paksuudesta ja postinumerosta riippumatta. Taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten parantamiseksi otetaan käyttöön uusi museoiden rahoitusjärjestelmä ja uudistetaan esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusta. Tämä nostaa yhteensä 10,2 miljoonalla eurolla ensi vuonna määrärahoja. Taiteilija-apurahoja nostetaan, Kansallisteatteri peruskorjataan. Arvoisa puhemies! Liikuntaan satsataan myös reilusti. Liikuntapoliittinen selonteko valmistui viime kaudella. Toimenpide-ehdotuksiin lisätään 4,8 miljoonaa euroa ensi vuonna ja poikkihallinnolliseen liikkumisohjelmaan 6 miljoonaa euroa. Huippu-urheilukin saa lisää rahaa. [Ilkka Kanerva: Oikein!] Lisäksi pyrimme varmistamaan kulttuurin ja taiteen, liikunnan harrastuksen jokaiselle nuorelle ja lapselle Suomen Islannin-mallia suunniteltaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-12-17T17:11:29,2019-12-17T17:16:40,Tarkistettu,1.1 2019_84_194,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt 15 minuutin vastauspuheenvuorokierros.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_84_195,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos oikein paljon myös jaoston edustajalle ja jaoston puheenjohtajalle näistä esittelyistä ja myöskin ministereille. On todella hienoa tietysti se, että koulutuksen sektorille ollaan saamassa hieman lisää rahaa. Viime kausina, siis vuodesta 2014 — eli lähes kaikki puolueet ovat olleet mukana siinä — on jouduttu näitä supistamaan. Indeksikorjauspäätöshän tehtiin jo Sipilän hallituksen aikana, mutta nyt sitten on saatu vähän lisärahoitusta. Mutta nyt kysyisin ihan kysymyksiä. Aloituspaikat, niihin ei ole rahaa. Erityisesti minua kiinnostaa lastentarhanopettajien koulutus ja siinä se, että onko mahdollista järjestää muuntokoulutuksia, joita esimerkiksi yliopistokeskukset ja kasvatustieteellinen tiedekunta täällä Helsingissä ovat nyt järjestäneet, että saataisiin muuntokoulutusta. Miten kaiken kaikkiaan aloituspaikkojen rahat? Kun hoitohenkilöstöstä on nyt puhuttu, että 0,7 tulee siihen ympärivuorokautiseen hoitoon, ja kun siinä tarvitaan aika monia henkilöstöryhmiä, niin kerrotteko sen suunnitelman, että mikä se on ja miten se rahoitetaan? Myöskin opettajien määrärahoista, ne ovat sieltä tulevaisuusmäärärahoista: [Puhemies koputtaa] miten aiotaan varmistaa, että ne voivat olla kauemminkin, samoin lukion rahoitusmallin kohdalla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-17T17:16:49,2019-12-17T17:18:03,Tarkistettu,1.1 2019_84_196,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin hallitus panostaa tulevaisuusinvestointeihin, joihin myöskin koulutus kuuluu: koulutuspanokset yhteensä 350 miljoonaa euroa, suunta on nyt hyvä. Erityisellä tyytyväisyydellä totean, että myöskin tämä drop in -hanke on päässyt listoille niin, että siihen on 100 000 euroa hyväksytty. Toivottavasti se siemenrahaksi riittää niin että saadaan sitä hanketta eteenpäin. Tässähän on tarkoitus saada tätä tähän drop out -liikkeeseen, mikä nyt tapahtuu. Drop out tarkoittaa siis sitä, että tuossa yläkouluiässä aika monet lapset lopettavat urheilun tai liikunnan, ja tässä on siihen sitten hanketta, jolla voidaan sitä ja syrjäytymistä estää. Mutta kysymys tuosta Veikkauksesta oikeastaan, kun huolestuttaa tuo urheilun ja liikunnan rahoitus tulevaisuudessa: Veikkauksen tilanne tiedetään ja ongelmat siinä, tulot putoavat. Mitenkä tätä pystytään jatkossa torppaamaan niin että liikunnan ja urheilun rahoitus pystytään turvamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-12-17T17:18:03,2019-12-17T17:19:13,Tarkistettu,1.1 2019_84_197,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen suulla on useaan otteeseen painotettu, miten kunnille lankeavien tehtävien rahoitus tullaan turvaamaan, mutta itse epäilen vahvasti, ettei se tule toteutumaan. Valtionosuudet eivät riitä kattamaan todellisia kustannuksia, ja kertaluontoisella hankerahoituksella on ikävä seu-raus: kun hanke päättyy, samalla rahoitus loppuu. On huomattava myös se tosiasia, että esimerkiksi toisen asteen maksuttomuus ja subjektiivinen päivähoito-oikeus tulevat aiheuttamaan kunnille investointipaineita useilla miljoonilla. Miten te aiotte tosiasiassa tämän kaiken kompensoida kunnille? Tunnetaitojen merkitys näkyy oppimisessa ja koulutyössä päivittäin. Opettajat ja rehtorit kertovat haastavista tunne- ja vuorovaikutustilanteista. Hyvinvoinnin kysymykset ja haasteet nousevat jatkuvasti keskeisiksi ongelmiksi, joita koulu ei enää yksin pysty ratkaisemaan. Opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa työssä joudutaan resurssien puitteissa keskittymään pääasiallisesti jo olemassa oleviin pulmiin ennalta ehkäisevän työn sijasta, joka kuitenkin mainitaan vahvana Opetushallituksen tavoitteissa. Miten hallitus tulee panostamaan tunnetaitojen viemiseen koulumaailmaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-17T17:19:13,2019-12-17T17:20:28,Tarkistettu,1.1 2019_84_198,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ihminen oppii koko ajan, ja maailma muuttuu ympärillä. Ammatteja häviää ja uusia syntyy, ja siksi on tärkeää oppia tulevaisuustaitoja. Meidän tulee osata ratkaista ongelmia ja tehdä aloitteita — tarvitaan sitä edustaja Koposen mainitsemaa tunneälyä — ja meidän tulee osata johtaa omaa toimintaamme. Täytyy olla luova, oma-aloitteinen ja innostunut, osata tehdä yhdessä, palvella toisia. Täytyy olla vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaitoja. On hienoa, että nyt on varattu rahaa varttimiljoona Nuori Yrittäjyys -ohjelmalle, jossa nuoret pääsevät perustamaan yrityksen, pyörittävät sitä vuoden ja oppivat käytännön kautta yrittäjyystaitoja, ja ne ovat hyvin lähellä näitä äsken kertomiani tulevaisuustaitoja. Samoiten saman verran rahaa tuli myöskin tälle 4H-järjestölle, [Puhemies koputtaa] joka myöskin yrittäjyyttä edistää. Miten muuten edistämme näiden tulevaisuustaitojen oppimista koulupolulla? Tällainen kysymys ministerille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-17T17:20:28,2019-12-17T17:21:45,Tarkistettu,1.1 2019_84_199,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että niin koulutukseen kuin kulttuuriinkin satsataan. Etumerkit ovat reilusti positiivisia, ja olen erityisen iloinen tästä, että nyt on tapahtunut koulutuksen kunnianpalautus ja täyskäännös tässä. Puhemies! Haluaisin sanoa, että eivät nämä lisäykset ihan vähäpätöisiä ole, mitä me jaostossa ja valiokunnassa olemme tehneet. Nimittäin tässä on aivan tarkoituksella esimerkiksi 1,5 miljoonaa eduskunta lisännyt lukutaidon edistämiseen erilaisten pienien hankkeiden kautta, ja koko lukutaitostrategiakin tullaan tekemään nyt Opetushallituksen toimesta. Tänä päivänä tiedämme, että osaamisen valtti on se, että jokainen lapsi tasa-arvoisesti oppii hyväksi lukijaksi, ja siksi nämä panostukset — 1,5 miljoonaa — lukutaidon edistämiseen eivät ole ollenkaan vähäpätöiset, päinvastoin. Samoin olen hyvin iloinen siitä, että lasten ja kulttuurin yhteistä taivalta edistetään lisäämällä määrärahoja Taidetestaajiin ja siihen, että kaikki lapset pääsevät osallisiksi kulttuurista tätäkin kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-17T17:21:45,2019-12-17T17:22:54,Tarkistettu,1.1 2019_84_200,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppiminen on tärkeä asia, jotta tulevaisuudessa työllistyisi, ja koulutus — oppia ikä kaikki — on tärkeätä. Päijät-Hämeessä on suuri työttömyys — Lahdessa varsinkin, suurten kaupunkien suurin työttömyys. Päijät-Hämeessä on alhainen oppimistaso, koulutustaso. Nyt vihdoin viimein Lahteen on saatu yliopisto. Tiedustelisinkin ministeriltä, että kun näitä tutkintokattoja aiotaan tammikuussa taas lisätä, niin onko Lahden LUT-yliopisto saamassa maisteritutkintoihin ja diplomi-insinööritutkintoihin korotuksia, että sinne pääsisi enemmän opiskelijoita, jotka sitten voisivat jäädä Lahteen työskentelemään ja nostaa meidän koulutustasoa Lahdessa, mikä taas nostaisi työllisyysastetta. Nythän Lahdessa, vaikka se on yliopiston saanut, tutkintokatto on ollut niin matalalla, että se on pikkasen estänyt. Tiedustelisin ministeriltä nyt: kun tammikuussa vissiin taas näitä päätetään, onko Lahdella toivoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-12-17T17:22:56,2019-12-17T17:24:03,Tarkistettu,1.1 2019_84_201,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Myöskin minä haluan lausua ministereille kiitokset sitkeästä työstä. Uskon, että eduskunnassa löytyy paljon yksituumaisuutta niistä päätavoitteista, joita lueteltiin koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisesta koulutus- ja osaamistason nostamiseen. Ihan pari huomiota kuitenkin haluan nostaa. Ensinnäkin, kun hallitus on tehnyt myöskin myönteisiä, plusmerkkisiä päätöksiä, joita eduskunnassa on tuettu myöskin oppositiosta käsin, haluan kuitenkin kysyä: Minkälainen arvovalinta teidän mielestänne on se, että Suomen Akatemian myöntövaltuus kuitenkin laskee eli leikataan Suomen kaikkein korkeimman tason tieteellisestä tutkimuksesta? Millä tavalla tämä valinta tukee tavoitetta 4 prosentin bkt-osuudesta tki-toiminnassa? Minkälaista tiekarttaa voidaan rakentaa, että tämä tavoite olisi realistista saavuttaa? Lisäksi olisin kysynyt aloituspaikkojen rahoituksesta, kun siihen ei ole kohdennettu rahoitusta, mikä on herättänyt korkeakoulukentällä huomattavasti kysymyksiä. Ja viimeisenä asiana kysyisin tasa-arvoa edistävistä toimista. Lueteltiin monta hyvää, mutta olisin kysynyt: minkä takia valittiin tehdä ne määräaikaisena hankerahoituksella eikä esimerkiksi pysyvällä ratkaisulla, vaikkapa esiopetuksen tekemisellä kaksivuotiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-12-17T17:24:05,2019-12-17T17:25:26,Tarkistettu,1.1 2019_84_202,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministereille kattavasta pohjustuksesta. On erittäin hyvä, että tämä hallitus tunnistaa koulutuksen merkityksen ja nimenomaan varhaisen tuen vahvistamisen merkityksen, ja näen sen myös näiden eurojen myötä, joita tänne on sijoitettu, merkittävänä — yli 200 miljoonaa euroa, ja reippaasti yli meneekin. Kun edustaja Koponen tuossa totesi, että hän on sitä mieltä, että näitä rahoja ei kunnille ole riittävällä tavalla korvattu näihin lisäyksiin — varmasti hän viittasi erityisesti varhaiskasvatuksen puoleen — niin olisin vielä ministereiltä kysynyt vahvistuksen sille, missä uskossa itse olen, että nämä resurssit on nimenomaan korvattu kunnille täysimääräisesti. Koulutuksen tasa-arvorahojen puolelta haluaisin kysyä, sekä varhaiskasvatuksen että peruskoulun puolelta: Millä tavalla tätä tunnetaitotyötä, johon selkeästi meillä on Suomessa kova tarve, tai empatiakasvatusta ja tunteiden käsittelyä voisi vahvistaa koulutuksen tasa-arvorahoista? Miten Lapen jatkuminen opetus- ja kulttuuriministeriön puolella [Puhemies koputtaa] näkyy näissä rahoissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-17T17:25:26,2019-12-17T17:26:48,Tarkistettu,1.1 2019_84_203,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn niihin kiitoksiin, joita edustajilta täältä satelee ministereille ja tälle koko hallitukselle ja valtiovarainvaliokunnalle. On äärimmäisen tärkeää, että me panostamme tulevaisuuteen elikkä lapsiin ja nuoriin aina sieltä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, korkeakouluun, ja nyt erityisesti myös ammatilliseen osaamiseen. Siitä leikattiin viime kaudella hurjasti, historiallisesti, mutta nyt kunnianpalautus tehdään, ja se tehdään upeasti ja hienolla tavalla. Nimittäin on tulossa historiallinen uudistus, oppivelvollisuusiän pidentäminen 18 vuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikille nuorille on tulevaisuudessa oikeasti ja aidosti maksuton toisen asteen koulutus, ja tämä on äärimmäisen tärkeää. Toinen kiitos, jonka haluan antaa erityisesti edustaja Kivirannalle, koskee Olkijoen Rauhanpirttiä, jolla on merkittävä rooli Suomen historiassa, siellä on aseleposopimus aikoinaan Suomen sodan osalta tehty. Kiitoksia siitä, että valtiovarainvaliokunta näki tarpeelliseksi osoittaa pienen summan sen korjaamiseksi. [Timo Heinonen: Totta kai!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2019-12-17T17:26:48,2019-12-17T17:27:54,Tarkistettu,1.1 2019_84_204,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään aamulla keskustelimme Suomen Pankin tuoreesta ennusteesta, ja ehkä enemmän kiinnitettiin silloin huomiota kasvuennusteeseen, mutta Olli Rehn totesi tuossa samassa yhteydessä, että äärimmäisen tärkeää on tätä tuottavuuden kasvua nimenomaan koulutuksen tason kautta nostaa, ja siinä mielessä toki täältä oppositiostakin iloitaan niistä panostuksista, mitä tehdään koulutukseen. Erityisen tärkeää on varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen palauttaminen, jota oppositiossa yhdessä olimme viime kaudella ajamassa, ja kritisoimme silloista hallitusta. Tässä tehdään korjausliike. Mutta olisin kysynyt siitä, että kun tämä oppivelvollisuuden laajentaminen on nyt sitten hallituksella ohjelmassa, niin onko jo linjattu, mitä tehdään tulevaisuudessa asumiskustannusten kanssa, mitä tehdään matkakustannusten kanssa. Jos oppivelvollisuus laajenee, niin silloinhan myöskin näiden kustannusten tulisi olla sellaisia, että tasavertaisesti eri puolilla Suomea asuvat opiskelijat huomioidaan. Ollaanko näitä [Puhemies koputtaa] lukuja vielä selvitetty? Ja millä tavalla taloudellisesti tullaan sitten näistä kasvavista kustannuksista selviämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-17T17:27:54,2019-12-17T17:29:12,Tarkistettu,1.1 2019_84_205,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Annan vielä vastauspuheenvuorot edustajille Eloranta, Juvonen, Multala ja Kivisaari ja sen jälkeen molemmille ministereille 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_84_206,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Suunta on nyt muuttunut. Tulevaisuusinvestointeja koulutukseen ja tutkimukseen tehdään jo tällä hallituksen ensimmäisellä talousarviolla useita. Ammatilliseen koulutukseen tulee rahoitusta lisää 80 miljoonaa, ammattikorkeakouluille 20, yliopistoille 40, indeksikorotukset päälle. Oppivelvollisuuden laajentaminen on käynnistetty, jotta mahdollistetaan jokaiselle nuorelle riittävät elämäneväät tulevaisuudelle. Varhaiskasvatusoikeuden rajauskin poistetaan, ja ryhmäkoot pienenevät. Kun viime hallitus leikkasi koulutuksesta jopa miljardin, nyt tehdään täyskäännös. Pari viikkoa sitten julkaistuissa uusissa Pisa-tuloksissa tuli esiin, että heikkojen lukijoiden osuus on yhdeksässä vuodessa kasvanut huolestuttavasti 8 prosentista 13,5 prosenttiin ja tyttöjen ja poikien erot ovat entisestään kasvaneet. Valtiovarainvaliokunta tekikin täällä, niin kuin jo aiemmin pariinkin otteeseen mainittiin, 1,4 miljoonan euron lisäyksen talousarvioon erilaisiin lukutaitoa edistäviin toimiin, muun muassa lukutaitostrategian laatimiseen. Tämä tulikin varmaan juuri oikeaan aikaan. Kysyisinkin ministeriltä: kerrotteko vielä tarkemmin, mitä toimia hallituksella on nyt tekeillä perustaitojen vahvistamiseksi ihan jo jatkuvan [Puhemies koputtaa] oppimisen edellytystenkin näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-12-17T17:29:22,2019-12-17T17:30:36,Tarkistettu,1.1 2019_84_207,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Hallitus on linjannut, että ruotsin kieli tulee pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa, ja toivoisin kuulevani vastauksen, millä tavalla tämä asia etenee, oletteko jo valmistelleet lakiesitystä siellä ministeriössä. Helsingin lukioiden rehtorithan 3.6.2019 sanoivat, että tämä tuli puskista. Samoin myös nuoret ihmiset ovat olleet yhteydessä ja sanoneet, että he eivät suostu lähtemään lukioon, ”me emme suostu siihen”. Kysyisin teiltä, ministeri: ettekö luota suomalaisiin ihmisiin, siihen, että kun se ruotsin kieli tulee vastaan vaikkapa työelämässä, vaikkapa hoitoalalla, niin kyllä henkilö, ihminen sen opiskelee? Sen voi opiskella myös aikuisiällä myöhemmin, silloin kun lähtee sellaiseen työhön, missä kieltä tarvitsee. Olli Rehn linjasi tänään, että Suomessa nuorten aikuisten keskimääräinen koulutustaso alkoi laskea 10—15 vuotta sitten. Ettekö ole huolissanne, että muun muassa tämä pakkoruotsi voi säikäyttää opiskelijoita? Hoitajista haluan kysyä sen verran, että millä tavalla turvaatte sen, että koulutuspaikkoja riittää. Perussuomalaiset ovat linjanneet omassa vaihtoehdossaan lisärahoitusta niihin näin: lähihoitajat, sairaanhoitajat, [Puhemies koputtaa] geronomit, sosionomit.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-17T17:30:36,2019-12-17T17:31:45,Tarkistettu,1.1 2019_84_208,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hieno asia, että talousarvioesitys sisältää määrärahoja lisää koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, toiselle asteelle ja korkeakouluille. Tätä on odotettu, ja se on hyvä asia. Kuitenkin olen huolissani siitä, että suuri osa näistä määrärahoista on määräaikaisia. Haluankin kysyä muutamia kysymyksiä: Mitä tapahtuu esimerkiksi niille ammatillisen koulutuksen opettajille, jotka nyt määräaikaisilla varoilla palkataan, kun rahoitus päättyy? Onko hallitus edelleen sitoutunut siihen, että tutkimus- ja tuotekehitysmenot olisivat 4 prosenttia bkt:stä vuonna 2030? Nyt tämä talousarvioesitys ei sillä polulla meitä pidä. Miksi lukiokoulutuksen rahoitusta ei uudistettu kokonaisuutena, vaikka sitä varten oli asetettu työryhmä? Määrärahakorotus on sen sijaan todella tervetullut. Sitten vielä yksi kysymys liikuntapaikkarakentamisesta. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että veikkausvoittovaroilla kompensoidaan menetys liikuntaan ja muihinkin kohteisiin. Nyt kuitenkin liikuntapaikkarahoitus [Puhemies koputtaa] on 2,4 miljoonaa edellistä vuotta alhaisemmalla tasolla. Miksi hallitusohjelmaa ei ole tässä noudatettu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-17T17:31:49,2019-12-17T17:32:59,Tarkistettu,1.1 2019_84_209,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on todellinen sivistyshallitus, joka on tehnyt tietoisen arvovalinnan panostaa koulutukseen, kasvatukseen, opetukseen, ylipäätään sivistykseen aina sieltä varhaiskasvatuksesta huippututkimukseen asti. Kannan iloa myös siitä, että oppivelvollisuusiän noston ohella hallitus vankistaa sekä varhaiskasvatusta, perusopetusta että korkeakoulupolitiikkaansa. Puhemies! Liikunta ja huippu-urheilu ovat kansalliselta merkitykseltään suuria. Kuitenkin yhteiskunnassa vaivaavat liikkumattomuuden inhimilliset ja taloudelliset ongelmat. Liikkumattomuuden hinnan yhteiskunnalle arvioidaan olevan noin 3—6 miljardia euroa. Kysymys kuuluu: mitä hallitus aikoo tehdä, että kansakunnan väkeä, liikkumattomuuden hintaa, onnistuttaisiin saamaan paremmalle tolalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-17T17:32:59,2019-12-17T17:34:09,Tarkistettu,1.1 2019_84_210,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ministeri Andersson, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_84_211,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos lähdetään liikkeelle kuntien rahoituksesta, niin tämä hallitus on antanut selkeän lupauksen kunnille siitä, että jos annetaan uusia tehtäviä, niin niiden rahoitus myöskin katetaan valtion rahoituksen osalta. Tämä toteutuu kyllä näiden varhaiskasvatukseen tehtävien muutosten osalta, eli ensi vuonna näkyy valtionosuuden korotuksena 7,1 ja 6,7 miljoonaa, joka kasvaa sitten seuraavana vuotena 17 ja 16 miljoonaan. Tästä on kyllä sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä myöskin kuntapuolen edustajien kanssa. Mitä tulee ruotsin kielen palauttamiseen pakolliseksi ylioppilastutkintoon, niin meillä ei ole mitään lakiesitystä valmisteilla vielä. Olen sanonut aikaisemminkin tässä salissa, että minun mielestäni siitä asiasta pitää ensin tehdä aika perusteellinen selvitys, jossa myöskin arvioidaan yhtäältä, miten se saattaisi parantaa toisen kotimaisen osaamista kenties, mutta myöskin sitä, miten se vaikuttaa koulutukselliseen tasa-arvoon, miten se vaikuttaa kaksoistutkinnon suorittaneiden asemaan, huomioiden ne muutokset, mitä on tehty ylioppilastutkintoon jo viime kaudella, jotka lisäsivät tutkinnon suorittamisen vaativuutta. Kun tämä selvitystyö on valmis, niin sitten voidaan tehdä koko hallituksen kanssa yhdessä johtopäätöksiä siitä, miten edetään. Mitä tulee tasa-arvon edistämiseksi tehtäviin toimenpiteisiin, niin on totta, että nämä kehittämishankkeet ovat väliaikaisia. Siinä ei ole mitään uutta opetus- ja sivistyssektorilla, vaan päinvastoin on ollut tapana kehittää koulutuksen laatua, myöskin koulutuksen sisältöjä, tämmöisen väliaikaisen rahoituksen turvin. Mutta minä pidän äärimmäisen tärkeänä, että silloin, kun puhutaan koulutuksellisesta tasa-arvosta, pitää pyrkiä löytämään sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, jotka ovat pysyviä ja jotka vaikuttavat pysyvästi. Siksi tulemme tarkastelemaan lainsäädännön muutostarpeita, mitä tulee esimerkiksi oppimisen tukeen, ja tullaan myöskin arvioimaan sitä, onko mahdollista tuoda nämä tasa-arvorahoituksen kriteerit osaksi meidän valtionosuusjärjestelmää. Kaksivuotisen esiopetuksen osalta on järkevää edetä ensin kokeilun kautta. Tullaan myöskin tekemään se tarvittava selvitystyö, mitä joka tapauksessa pitää tehdä ensin, ennen kuin olisi mahdollista Suomessa siirtyä kaksivuotiseen esiopetukseen, jos päättäjät näin haluavat. Se edellyttää paljon enemmän valmistelutyötä kuin ehkä julkisuudessa [Puhemies koputtaa] on ollut esillä. Muun muassa pitää luoda kaksivuotisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, huolehtia siitä, että osaavaa, pätevää henkilöstöä on riittävästi koko maassa ja niin edespäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-17T17:34:12,2019-12-17T17:36:59,Tarkistettu,1.1 2019_84_212,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin iloitsen edustaja Viitasen lailla tästä Taidetestaajien saamasta 1,4 miljoonan lisäyksestä, minkä valtiovarainvaliokunnassa hyvin teitte, kiitos siitä. Se on esimerkillistä, hyvää toimintaa, jolla on syytä olla jatkoa. Tässä tuli useampia kysymyksiä korkeakoulujen sopimusneuvotteluihin liittyen. Tämä liittyy muun muassa varhaiskasvatuksen opettajiin ja myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja myös LAB-ammattikorkeakoulun koulutuspaikkoihin. Meillä on sopimusneuvottelut tällä hetkellä käynnissä, ja ne todella tuossa alkuvuodesta ovat selvillä. Kaikkia toiveita pyritään kuuntelemaan, niitä on eri puolilta Suomea tullut kovin paljon. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan aloilla ja alueilla, missä meillä osaajapulatarpeita on. Varhaiskasvatuksen opettajiinhan satsataan — on satsattu osaltaan jo 2018 ja 2019 — tämän neljän vuoden jakson ajan, joka jatkuu vielä ensi vuonna ja seuraavana vuonna, yhteensä 28 miljoonaa euroa, jolla tulee tuhat uutta aloituspaikkaa. Se on yksi keino saada lisää varhaiskasvatuksen opettajia, sopimusneuvottelut on se toinen, ja sitten kolmantena etsimme muitakin reittejä sille, että saamme tämän varhaiskasvatuslain täytäntöön sitten 2030 mennessä sen edellyttämällä tavalla. Voisin sitten vielä valita, kun aika loppuu tässä, että vielä nopeasti vastaan tuohon liikkumattomuuden haasteeseen — edustaja Kivisaari siitä kysyi. Pyöräilyreitteihin tulee lisää, virkistyskäyttöstrategialle tulee lisäpanoksia, myös muun muassa harrastamiseen, Liikkuva koulu -laajennukseen, seuratukeen tulee lisärahoitus. Näillä keinoilla esimerkiksi pyrimme [Puhemies koputtaa] liikkumattomuushaastetta taklaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-12-17T17:37:00,2019-12-17T17:39:11,Tarkistettu,1.1 2019_84_213,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_84_214,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti osoittaa konkreettisesti sen, että hallitus näkee oppimisen kaikkien oikeutena ja haluaa puuttua niihin huolestuttaviin merkkeihin, mitä koulutuksen eriarvoistumisesta olemme saaneet viime vuosina kuulla niin tutkimuksesta kuin muiltakin koulutuspolitiikan asiantuntijoilta. Tutkijataustaisena poliitikkona olen onnellinen siitä, että hallitus haluaa tehdä tutkimusperusteista politiikkaa ja ottaa tutkijoiden viestin vakavasti. Tuoreimmat Pisa-tulokset, joiden pääalueena on lukutaito, kertoivat sekä hyviä että huolestuttavia uutisia. Suomalaisten oppimistulokset ovat edelleen hyvällä tasolla, ja 15‑vuotiaiden lukutaito on OECD-maiden kärkeä. Huolestuttavaa sen sijaan on, että heikosti lukevien osuus kasvaa, ja tässä oppilaiden taustalla on kasvava merkitys. Myös oppilaiden suhde lukemiseen on heikentynyt, ja yhä useampi oppilas suhtautuu kielteisesti siihen. Heikosti lukevien joukossa on erityisen paljon poikia, joiden vanhemmilla on vain perusasteen koulutus. Poikahuolipuheella on koulutuspolitiikassa pitkät perinteet. Tähän rinnalle olisi saatava enemmän puhetta poikien moninaisuudesta. Kun tartutaan poikien heikkenevään lukutaitoon, asiaa on siis tarkasteltava sekä sukupuoli- että luokkakysymyksenä. Tarvitsemme lukutaidon vahvistamisessa sukupuolisensitiivistä kasvatusta, joka purkaa sukupuolistereotypioita ja rohkaisee poikia lukemaan. Meillä on myös jo olemassa useita rohkaisevia hankkeita, joissa poikia on rohkaistu lukemaan onnistuneesti monin eri keinoin. Yhteistä näissä on, että pojat eivät ole pelkkiä huolen kohteita vaan itse aktiivisia toimijoita, joiden ääntä kuullaan. Esimerkin voima on kasvatuksessa monesti vahva, ja kaikki sukupuolet kaipaavat lukevia esikuvia, jotka heijastavat sukupuolen moninaisuutta, eivät stereotypioita. Heikkenevät asenteet lukemista kohtaan ja lukuaktiivisuuden lasku eivät ole vain koulutuspolitiikan asia vaan vaativat laajempaa yhteiskunnallista ponnistusta. Onneksi meillä on puitteet kunnossa, kuten maksuton maan kattava kirjastolaitos. Arvoisa puhemies! Selvää kuitenkin on, että emme voi pitää lukutaitoa Suomessa enää itsestäänselvyytenä, vaikka moni lapsi lukeekin jo ennen kouluikää. Lukutaidon ongelmiin on pikaisesti puututtava, sillä lukutaito on sivistyksellinen perusoikeus ja muun oppimisen ja hyvinvoinnin perusta. Lukutaidon näkökulmasta hallituksen koulutuspolitiikan panostukset varhaiskasvatukseen ovat merkittävässä asemassa, sillä laadukas varhaiskasvatus on olennaista myös lukutaidon ja muun myöhemmän oppimisen tukemisessa. Lukutaidon vaatimukset muuttuvat ajassa, ja voidaan hyvin sanoa, että lukutaidolta vaaditaan nykyään paljon. Arjessa on pystyttävä aikaisempaa enemmän ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä, ja tieto on myös hyvin pirstaleista. Sosiaalinen media ja muut nopeasti muuttuvat viestinnän kanavat aiheuttavat myös sen, että ihmisen on päivitettävä lukutaitoaan kiihtyvässä tahdissa. Meillä on joka päivä esimerkkejä siitä, miten tärkeää kriittinen lukutaito on. Se on tärkeää, jotta vaihtoehtoisten faktojen maailma ei saa valloitettua lisää alaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lukutaito ei ole vain peruskoulun ja oppivelvollisuuden kehittämisen asia vaan se asettaa omat vaatimuksensa myös elinikäiselle oppimiselle, jotta saamme kaikki pysymään mukana lukutaidon päivittämisessä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-12-17T17:39:17,2019-12-17T17:43:41,Tarkistettu,1.1 2019_84_215,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen osaaminen pohjaa koulutuksen korkeaan laatuun, mahdollisuuksien tasa-arvoon ja maailman parhaisiin opettajiin. Siitä meidän pitää pitää kiinni. Kokoomus haluaa turvata tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua ja oppia läpi elämän aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka. Hallituksen budjettiesitys koulutuksen ja opetuksen suhteen sisältää merkittävän ongelman, kun siellä on paljon määrärahoja esitetty tilapäisluontoisiksi. Sen takia kokoomus esittääkin koulutuspanoksia pysyviksi panostuksiksi. Kyllä me tarvitsemme koulutusta jatkossakin. On erittäin erikoista, että saamme rahoitusta opettajille esimerkiksi vain muutamaksi vuodeksi. Tässä asetamme koulut ja kunnat erikoiseen asemaan, koska rahoitusta on vain tilapäisesti. Voidaanko nämä opettajat palkata vain tilapäisiin työsuhteisiin? Myös silloin ollaan vähän erikoisessa asemassa, kun ihmisille pitäisi tarjota pysyvää työtä, jos sitä tarvetta kuitenkin jatkossakin on. Tämä hallituksen tempoileva koulutuspolitiikka johtaa määräaikaisten opettajien palkkaamiseen, tutkimusrahoituksen leikkaamiseen ja valitettavasti koulutuksen laadun heikkenemiseen. Varhaiskasvatuksen osalta on tärkeää panostaa varhaisiin vuosiin, samoin esiopetukseen ja peruskouluun. Meillä on peruskoulussa yhä enemmän integroitua opetusta, ja se monin paikoin puoltaakin paikkaansa. Mutta kun meillä on integroitua opetusta, niin pitää myös varmistaa, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa riittävän tuen opetuksessa. On varmasti niin, että erityisryhmiäkin edelleen tarvitaan — niitä tarvitaan sen takia, että lapsi saa riittävän rauhallisen ympäristön, häiriöttömän ympäristön, ja toisaalta myöskin sen takia, että muu luokka pystyy työskentelemään. Toisen asteen osalta hallitus on tehnyt ratkaisun, että se pidentää oppivelvollisuusikää. Kokoomuksessa olemme sitä mieltä, että oppivelvollisuusiän nostolla ei ratkaista niitä ongelmia, mitä sillä pyritään nyt ratkaisemaan. On tärkeää, että jokainen nuori saa koulutuksen, että jokainen nuori saa toisen asteen koulutuspaikan. Siihen pitää jokaisella nuorella olla oikeus. Mutta jos ne rahat laitetaan vain mekaaniseen oppivelvollisuusiän pidentämiseen ja taso on riittämätön, niin mitä siitä tulee seuraamaan? Siitä tulee seuraamaan opetuksen laadun laskua, ja me emme pysty silloin takaamaan riittävän laadukasta opetusta. Ja kun [Jari Myllykoski: Siihen on peruskoulu!] pitäisi katse laittaa nimenomaan siihen tukeen peruskoulussa, että kaikki pysyvät matkassa mukana, niin nyt ne rahat kohdennetaan oppivelvollisuusiän mekaaniseen nostamiseen. Mitä sitten, kun nuorelle tarjotaan jotain paikkaa ja se ei kiinnosta häntä — mitä sitten? — eikä välttämättä ole tarjota toista paikkaa? Miten koulukuljetukset, matkat — kuka ne korvaa, maksetaanko ne yhteiskunnan varoista? Tämä on merkittävä asia myös maaseudulla. Asiantuntijanäkemysten mukaan myöskään oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ole vaikuttava tapa puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen. Lukiokoulutuksen osalta siinä on myös vaaransa. Todennäköisesti esimerkiksi lukiokoulutuksen valintatarjotin tulee pienenemään, koska ei ole enää varoja käyttää monipuoliseen koulutukseen lukiossa. Korkeakoulutuksen suhteen me tarvitsemme lisää paikkoja. Me tarvitsemme lisää korkeakoulupaikkoja koko maahan, mutta me tarvitsemme niitä myös Uudellemaalle, joka on jäänyt jälkeen niissä paikoissa. Ongelma tässäkin on se, että ei ole riittävästi rahoja koulutuspaikkamäärien lisäämiseen, ei sitä, mikä tarve olisi. Opiskelijoiden osalta olisi järkevää nostaa opintotuen tulorajaa, niin että voisi tehdä töitä samalla, jos opiskelut eivät siitä häiriinny. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-17T17:43:49,2019-12-17T17:49:03,Tarkistettu,1.1 2019_84_216,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tiede- ja sivistysjaostolle, sen puheenjohtajalle ja koko valtiovarainvaliokunnalle hyvästä esityksen käsittelystä. Meillä oli rakentava ja kunnioittava keskustelu, ja teimme myös merkittäviä, hyviä lisäyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tehdyt panostukset ovat oikeansuuntaiset. Tutkimuksen ja tieteen rahoituspohjaa vahvistetaan, lukutaitoa edistetään, koulutuspaikkoja lisätään, varhaiskasvatusta resursoidaan. Kokonaisuutena tämä esitys korjaa edellisen hallituksen leikkaamia määrärahoja ja kääntää nyt suuntaa oikeaan suuntaan. Vain kouluttautumalla Suomi tulee pärjäämään tulevaisuudessa. Ja meidän on koulutuksen osalta vielä oltava piirun verran parempia kuin kaikkien muiden, jotta pienenä maana saamme asiamme kuuluviin ja pystymme luomaan niitä menestystekijöitä. Jaosto teki Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuuden takaamiseksi 300 000 euron lisäyksen. Olimme kaikki yksimielisiä siitä, että lisääntyneessä antisemitistisessä ilmapiirissä ei ole näkyvissä, että turvallisuustilanne olisi jotenkin parantunut, vaan se on pikemminkin heikentynyt. Euroopan neuvosto teki 6.12. päätöksen, jossa se kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan juutalaisten yhteisöjen turvallisuustilanteen sellaisella tavalla, että he voivat toimia. Suomi on tässä nyt sitten etunojassa ja toimii juuri niin kuin pitääkin, ja se on hienoa. Jaosto teki myös kirjauksen, että tämän määrärahan ei tulisi olla vuosittainen ponnistus vaan sen pitäisi olla pysyvä, joka arvioidaan talousarvion suunnittelun yhteydessä kunakin vuonna vallitsevan turvallisuustilanteen mukaan, ja tämä oli kyllä ehdottomasti oikein. Arvoisa puhemies! Ulkosuomalaistoiminnan, -koulutuksen rahoitus on edelleen riittämätön. Jostakin kumman syystä vuodesta toiseen tämä raha säilyy samansuuruisena, vaikka toiminta ulkomailla lisääntyy. Ulkosuomalaisparlamentti on vuodesta toiseen tuonut tämän viestin kaikille eduskuntaryhmille, kansanedustajille, mutta aina tämä raha vain pysyy samana. Oikeastaan kysynkin, kun ymmärrän, että olette, hyvät ministerit, myös varmaan tästä tietoisia: onko tähän tulossa jotakin oikeaa, todellista tarkistusta? Olisi vähintäänkin kohtuullista jollakin tavalla puuttua siihen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut itselleen tavoitteeksi tälle hallituskaudelle koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen niin koulutuksen osalta kuin alueellisuudenkin osalta. Tämä esitys ei kuitenkaan tässä täysin onnistu, eikä se pyri poistamaan opetuksen epätasa-arvoa kotikuntakorvauksen osalta. Se on edelleen eriarvoinen niin oppilaiden kuin opettajien osalta. Kotikuntakorvaus on julkiselle opetuksen järjestäjälle 100 prosenttia ja yksityiskoululle opetuksen järjestäjänä vain 94 prosenttia — siis kaksi samaa tehtävää ja eri raha, mistä kärsijänä ovat oppilaat ja opettajat. Tämä perustelu, että niillä olisi erilaiset tehtävät, ei ole mitenkään kestävä. Se asia on moneen kertaan jo puitu, eli se ei tähän käy vastaukseksi. Tästä epäkohdasta on sivistysvaliokunta kahdesti lausunut, että asiantila on korjattava. OAJ on lausunut samoin, että tälle asialle pitää tehdä jotain ja se pitää korjata. Samoin Yksityiskoulujen Liitto on myös vaatinut asian korjaamista. Lisäksi professori Tuori on opetuksen tilan arvioinnissaan kiinnittänyt tähän asiaan erityistä huomiota. Ihmetykseni siitä on aika suuri, että tämä asia ei juurikaan merkitse ministerille eikä ministeriölle mitään, vaan jaoston kuulemisissa todettiin, että ei ole mitään syytä muuttaa tätä asiaa. [Puhemies koputtaa] Minusta tässä on aika monta syytä. Eikä ministerillä eikä ministeriöllä ole sitä luksusta, että voi eduskunnan tahdon yli kävellä. Tähän toivoisin vastauksia ja lupauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-17T17:49:13,2019-12-17T17:54:36,Tarkistettu,1.1 2019_84_217,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutusjärjestelmän yksi ihailtu vahvuus on se, että meillä koulutuspolitiikkaa tehdään pitkäjänteisesti, ja kiitänkin hallitusta siitä, että se toimeenpanee omassa ohjelmassaan viime hallituskaudella tehtyjä isoja koulutuksen uudistuksia, kuten ammatillisen koulutuksen reformia, lukiolakia, uutta varhaiskasvatuslakia, jatkaa Lukuliikettä ja on myöskin ottanut ohjelmaansa viime hallituskaudella jo sovitun korkeakouluvision tavoitteet. Esitän muutamia kysymyksiä, jotka vielä jäivät ehkä epäselviksi tässä keskustelussa, joista ensimmäinen ja tärkein liittyy nimenomaan tutkimusmäärärahoihin. Tässä korkeakouluvisiossa ja hallituksen ohjelmassakin tavoitellaan 4 prosentin bkt-osuutta tki-toiminnassa, eli esitän kysymyksen tutkimuksen, innovaatioiden ja kehittämistoiminnan rahoituksesta. Hallituksen omassa budjettikirjassa todetaan, että tki-intensiteetti säilyy ensi vuonna nykytasolla, siis aiemmalla tasolla, emmekä vielä ole saaneet nähdä sellaista tiekarttaa, joka tätä asiantilaa muuttaisi. Toivoisinkin, että hallitus ottaisi kannan siihen, minkä takia Suomen Akatemialta ensi vuoden budjetissa leikataan, kun se on nimenomaan sitä kaikkein korkeatasoisinta tutkimusrahoitusta. Viime hallituskaudella meillä oli erittäin vaikea taloudellinen tilanne, kuten edelliselläkin hallituksella oli, ja siitä huolimatta Akatemian määrärahat aina turvattiin, ja itse asiassa myöntövaltuus kasvoi. Toivoisinkin kuulevani perustelun sille, miksi tämä linja on muuttunut. Se on tärkeä asia, että hallitus kiinnittää huomiota Pisa-tulostenkin jälkeen peruskoulun tasa-arvotyöhön ja jatkaa myöskin tasa-arvorahoitusta. Pitäisin kuitenkin perusteltuna sitä, että nyt kun taloudellinen tilanne hallituksen silmin näyttää mahdollistavan lisäyksiä, niin nämä lisäykset tehtäisiin sillä tavalla pysyvästi, että ne eivät olisi vuosittaista hankerahoitusta. Peruskoulu Suomessa onnistui tasaamaan kotitaustaeroja ja toteuttamaan tasa-arvon tärkeää ihannetta oppimistuloksissa ennen paremmin kuin nyt, ja tutkimustieto kasvavasti meille sen vahvistaa, että panostuksia tarvitaan ennen kaikkea sinne varhaisiin vuosiin. Meillä on Suomessa yksi OECD-maiden matalimmista varhaiskasvatuksen osallistumisasteista, ja sen takia ehdottaisinkin, että hallitus vielä harkitsisi omat prioriteettinsa kertaalleen niin, että kun hallitus valmistelee nyt isona hankkeena oppivelvollisuuden pidentämistä, niin se toteutettaisiin, niin kuin tutkimustieto meille kertoo, vaikuttavammin panostamalla nimenomaan varhaisiin vuosiin, lapsuusvuosiin: laajennettaisiin varhaiskasvatusta kattamaan koko ikäluokka ja toteutettaisiin kaksivuotinen esiopetus. Nähdäksemme tämä rahoitus, joka käytetään, noin 100 miljoonaa euroa tulevina vuosina, oppivelvollisuuden pidentämiseen, olisi siis paremmassa käytössä, jos se kohdennettaisiin päiväkoti-ikäisiin, sinne lapsuusvuosiin, ja sitä kautta varmistettaisiin, että jokaisella lapsella on hyvä alku opintielle ja elämänsä polulle. Näin ollen pystyisimme vaikuttamaan positiivisesti myöskin toisen asteen läpäisyyn ja kauttaaltaan oppimisen polkuun. Ongelmahan on nimenomaan siinä, että toisen asteen koulutus jää kesken, koska perusopetuksen jälkeen kaikilla ei ole esimerkiksi sellaista monipuolista lukutaitoa, joka vaadittaisiin, että voisi pärjätä vaativammissa opinnoissa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on paitsi otettu sisään ja nähty hyväksi ja myönteiseksi nämä hallituksen tekemät budjettiratkaisut koulutuksessa, sen lisäksi myöskin tehty niiden päälle lisämäärärahaehdotuksia, joita hallituspuolueiden vielä olisi mahdollista halutessaan tukea. Näitä ovat muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentaminen merkittävästi. Se toisi kaivattua positiivista myöskin lapsiperheiden talouteen mutta ennen kaikkea mahdollistaisi yhä useamman lapsen osallistumisen tärkeään varhaiskasvatukseen. Lisäksi meillä on peräti miljardin pääomitus korkeakouluille, mikä lisäisi korkeakoulujen taloudellista autonomiaa, ja tätä ehdottomasti suosittelen harkitsemaan. Se olisi mahdollista toteuttaa omaisuuden myyntituloista kestävästi. 140 miljoonaa euroa lisäystä tutkimukseen niin, että siinä huomioidaan sekä Suomen Akatemia, Business Finland että esimerkiksi lääketieteen kliininen tutkimus. Vielä viimeisenä asiana tasa-arvorahoitus ja ammatillisten opettajien rahoitus. Se olisi mahdollista toteuttaa pysyvänä rahoituksena, jolloin ei tarvitsisi käydä tähän vaikeaan kysymykseen siitä, mitä tapahtuu ammatillisen koulutuksen opettajille määräaikaisten työsuhteiden päättymisen jälkeen, kun tiedossa on, jaostossakin tuodun mukaan, ettei se ole edes mikään määräaikaisuuden peruste, että hankerahoitus on määräaikaista. Eli tämä on erittäin ongelmallista käytännön [Puhemies koputtaa] toteutuksessa arjessa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa. Mutta kiitos monista hyvistä asioista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-12-17T17:54:37,2019-12-17T17:59:55,Tarkistettu,1.1 2019_84_218,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Monet puheenvuorot käsittelivät oppivelvollisuuden pidentämistä, ja se lainsäädännön valmistelutyö on parhaillaan käynnissä, ja sen valmistelun puitteissa tullaan myöskin tekemään ne käytännön rajaukset, jotka liittyvät näihin kysymyksiin, jotka tässä on nostettu esille esimerkiksi koulukuljetuksiin ja vastaaviin liittyen, eli se tulee selkeytymään tämän lainvalmistelun yhteydessä, ja samassa yhteydessä käydään luonnollisesti myöskin läpi kustannusarvioita yhteistyössä muun muassa Kuntaliiton kanssa. Sitten mitä tulee ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, niin täytyy ensinnäkin todeta, että minun korviini on koulutuksenjärjestäjiltä kantautunut paljon kiitoksia siitä, että hallitus on valmis tällaisia panostuksia tekemään. Siellä on huutava tarve opetuksen henkilöstön lisäämiseen edellisen kauden suurten leikkausten jälkeen. Ja se linjaus, minkä hallitus on tehnyt, on sellainen, joka itse asiassa jättää aika paljon vapautta myöskin koulutuksenjärjestäjille sen suhteen, miten ne tämän määrärahan käyttävät. Eli se mahdollistaa jo palkkalistoilla olevien tuntiopettajien tuntien lisäämistä, se mahdollistaa toki myöskin uuden opetushenkilöstön palkkaamista jopa viideksi vuodeksi tai sitten sellaisen muun henkilöstön palkkaamista, joka vapauttaa jo palkkalistoilla olevien opettajien ja ohjaajien voimavaroja siihen varsinaiseen opetustyöhön. Eli tässä ollaan haluttu jättää koulutuksenjärjestäjille myöskin liikkumavaraa. Mitä tulee yksityisten koulujen kotikuntakorvausjärjestelmään, niin tämä nykyinen prosenttihan on ollut voimassa vuodesta 2015. Tulkinta on ollut se, että kunnilla on laajempi järjestämisvelvollisuus kuin mitä yksityisillä koulutuksenjärjestäjillä on. Se on ollut se perustelu sille, että tämä nykyinen prosentti vuodesta 2015 [Puhemies koputtaa] on ollut voimassa, ja meidän kehyksissä ei ole tämän asian korjaamiseksi nyt [Puhemies: Aika!] lisärahoitusta osoitettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-17T18:00:06,2019-12-17T18:02:17,Tarkistettu,1.1 2019_84_219,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hanna,Kosonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Rahapelitoiminnan tuoton kasvu on taittumassa, kuten kaikki tiedämme, ja yhtiöstä on esitetty näkemyksiä, että tuo tuotto tulee pienenemään. Meillä on tästä budjettiriihen kirjaus, jonka ansiosta me selvitämme keinoja, kuinka voimme näitä tuoton alenemisia sitten korvata mahdollisesti budjetin varoilla. Tämä työ on käynnissä hallituksen sisällä. Kysymyksiä tuli tästä tutkimusrahoituksesta, ja täällä oli myös aika paljonkin virheellistä tietoa siitä, että tutkimusrahoitus olisi vähenemässä. Se ei todellakaan ole vähenemässä, vaan nyt todella tutkimusrahoituksenkin suunta on nousussa. [Sanni Grahn-Laasonen: Akatemiarahoitus!] Olen jo useampaan kertaan täällä kertonut, minkä takia tämä Suomen Akatemian momentti on ensi vuonna 21 miljoonaa alhaisempi kuin tänä vuonna, eli yksi syy on se, että tämä supertietokone, EuroHPC, tulee toiselta momentilta — Suomen Akatemiahan usein rahoittaakin myös tällaisia infrastruktuurihankkeita. Se on yhteensä 48 miljoonan euron hanke, ja yhteensä vastinraha on 152 miljoonaa euroa, eli erittäin kannatettava hanke siellä Kajaanissa. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] Sitten lippulaivaohjelmat jatkuvat. Ne ovat kahdeksanvuotisia, mutta niille rahoitushan oli viime kaudella vain määräaikaisesti vuosille 18—19. Mutta Business Finlandilla esimerkiksi lisääntyy 38,5 miljoonaa euroa rahoitus, ja tähän on myös tutkimuspanoksia sitten tulossa. Meillä on tämä 4 prosentin tiekarttatyö käynnissä, se valmistuu alkuvuodesta, ja totuus on se, että yksityinen rahoitus on se, [Puhemies koputtaa] jolla me sen 4 prosentin tavoitteen 2030 vuonna voimme sitten saavuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-12-17T18:02:24,2019-12-17T18:04:30,Tarkistettu,1.1 2019_84_220,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Sitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_221,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta 29.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_222,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilta on myöhäinen, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti ja toiminnanala on tärkeä, siksi siitä vielä jaksan puhua. Koulutukseen lisätään ensi vuonna kaikille koulutusasteille yhteensä noin 350 miljoonaa euroa. Investoinneilla nostetaan suomalaisten osaamistasoa, parannetaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa ja panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palaa kaikille lapsille, ryhmäkokoja pienennetään. Pelkkä oikeuden palautus ei riitä, vaan on turvattava varhaiskasvatuksen hyvä laatu. Aloitammekin varhaiskasvatuksen ja peruskoulun laatua sekä tasa-arvoa parantavat hankkeet, joihin käytetään 125 ja 180 miljoonaa euroa. Hankemuotoisuus laadun kehittämisessä on henkilöstölle usein raskasta, ja toivonkin, että valmistelussa huomioidaan jatkuvuuden turvaaminen mahdollisimman hyvin ja haku- ja raportointiprosesseista luodaan ennemminkin työtä vahvistavia ja kehittäviä kuin kuormittavia elementtejä. Koulutusjärjestelmä, joka kykenee tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa, on tasa-arvon ja toimivan hyvinvointivaltion vahva perusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisätään pysyvästi. Perusrahoitusta korotetaan 60 miljoonalla heti vuodesta 20 alkaen. Tämän lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan täysimääräisenä useiden vuosien tauon jälkeen, mikä lisää korkeakoulujen rahoitusta edelleen 67 miljoonalla eurolla. Lisäksi koulutuksen indeksikorotukset maksetaan täysimääräisinä useiden vuosien tauon jälkeen. Tämä ei ratkaise kaikkia koulutukseen kohdistuvia paineita mutta on hyvä alku. Osaamistason nostaminen vaatii yliopistojen aloituspaikkamäärän nostoa, ja tähän tarvitaan lisäresursseja vielä nyt osoitetun rahoituksen päälle. Aloituspaikkojen soisi syntyvän sinne, missä ylioppilaita kirjoittaa eniten ja jonot opiskelupaikkoihin ovat pisimmät. Toisen asteen ammatillinen koulutus oli edellisen hallituskauden suurin kärsijä, etenkin lähiopetuksen määrän vähetessä kriittisen paljon. Nyt tilannetta paikataan lisäämällä tänne merkittävästi opettajaresursseja. Myös lukiokoulutuksen tasoon tehdään nosto. Lukiokoulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin tehdään yhteensä 18 miljoonan euron lisäys, josta 7,5 miljoonaa euroa on valtion rahoitusosuutta. Aiempina vuosina tehtyjen leikkauksien jäljiltä lukiokoulutuksen rahoitustaso on laskenut vuositasolla 100—120 miljoonaa euroa. Käytännössä kunnat osallistuvat yhä enemmän lukiorahoitukseen, minkä lisäksi oppilasryhmät ovat kasvaneet jopa 50—100 opiskelijan ryhmäkokoihin. Moni lukio on joutunut karsimaan valinnaisista kursseista. Tarvitaan siis toimia. Hallitusohjelma sisältää tärkeän tavoitteen vahvistaa lukiokoulutuksen laatua. Tämä edellyttää myös laatua koskevien kriteerien määrittelyä sekä panostuksia opettajien osaamisen kehittämiseen, muun muassa digitaitoihin ja uuden opetussuunnitelman toimeenpanon vahvistamiseen. Hyvä ja monipuolinen luku- ja kirjoitustaito on kaiken oppimisen ja yhteiskunnassa pärjäämisen perusta — jo edellinen keskustelukin tätä osoitti — ja keskeinen taito niin opiskelussa kuin työelämässä. Viime vuosina nuorten lukutaito on alkanut jakaantua ja lukuinto on heikentynyt. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut, mikä lisää riskiä syrjäytyä. Myös perheen sosioekonominen tausta näkyy oppimistuloksien erojen taustalla aiempaa enemmän. Jo viime vaalikaudella perustettiin kansallinen lukutaitofoorumi ja sen käynnistämä Lukuliike-toiminta nuorten lukemista lisäämään. Toiminnan jatkumisen rahoitus turvataan nyt. Tämän tärkeän työn pitkäjänteinen edistäminen tulee turvata jatkossakin eri toimijoiden, kuten koulujen ja kirjastojen, yhteistyö mahdollistaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-12-18T03:13:01,2019-12-18T03:17:35,Tarkistettu,1.1 2019_84_223,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kaikilla suomalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua läpi elämän. Siksi katselenkin huolissani hallituksen esityksiä koulutuspanostuksiksi, sillä ne ovat hyvin suurelta osin määräaikaisia eivätkä pysyviä. Tämän vuoksi kokoomus esittää, että ensi vuoden budjettiin tehdään aitoja ja ennen kaikkea pysyviä sivistyspanostuksia. Panostaisimme 140 miljoonaa euroa pysyviä määrärahoja tutkimukseen, alentaisimme 50 miljoonalla varhaiskasvatusmaksuja sekä varaisimme 10 miljoonaa aloituspaikkoihin. Nämä esitykset siksi, että Suomessa jatkossakin kuka tahansa voisi päästä mihin tahansa varallisuudestaan riippumatta, mikäli kykyjä ja motivaatiota löytyy. Kokoomus arvostaa sitä, että panostukset ovat pysyviä, eivät tuulen viemää muutaman vuoden päästä. Arvoisa puhemies! Itselleni tärkeä kokoomuksen esitys on opintotuen tulorajojen nostaminen 50 prosentilla. On tärkeää, että yhteiskunta lähettää nuorille ihmisille sellaisen signaalin, ettei ahkeruudesta rangaista vaan sitä tuetaan. Yhdeksän kuukauden opintotuen vuosituloraja tulee nostaa 12 000 eurosta 18 000 euroon. Pelkkä indeksiin sitominen on vain pikkunäppärää kikkailua. Meidän eli kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitetty vastuullinen rahoituspohja takaa, etteivät sivistyspanostukset jää hetken huumaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T03:17:37,2019-12-18T03:19:18,Tarkistettu,1.1 2019_84_224,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti sen verran, että kiitoksia edustaja Hopsulle, te olitte niitä ensimmäisiä kansanedustajia, keiden kuulen täällä toteavan tämän lukiokoulutuksen ongelmatiikan juuri siitä rahoitusjärjestelmästä elikkä juuri sen, että me saimme nyt sinne sen 18 miljoonaa, mikä on hyvä asia, mutta siitä on vain 7,5 miljoonaa sitä valtion rahaa ja 11,5 miljoonaa tulee kunnilta, ja kun kunnat maksavat siitä nyt jo sen neljä viidesosaa, niin se on kestämätön ratkaisu. Me tarvitsemme siihen sen uuden rahoitusjärjestelmän. Sitten se, että nyt tätä maksutonta varhaiskasvatusta olisin ajamassa tulevaisuudessa: Se on hienoa, että siinä on otettu jo vähän askeleita, mutta kyllä se tulevaisuudessa varmasti olisi ihan järkevää, että meillä olisi ihan maksuton varhaiskasvatus. Että sillä periaatteella. Sitten minä olen täällä käyttänyt jo tänä iltana sen puheenvuoron, etten missään nimessä ymmärrä tuota oppivelvollisuuden nostamista tällaisessa tilanteessa, kun sitä rahaa ei ole riittävästi. No, me emme tiedä vielä, mihin sitä rahaa nyt sitten tarvitaan, mutta jokainen meistä nyt ymmärtää sen, että jos kirjat ja matkat ja opetuksen maksaa, niin siihen ei se 107 miljoonaa riitä. Ja pidän todella hämmästyttävänä sitä, että laitetaan sinne loppupäähän, kun meidän pitäisi laittaa niihin alkupään puutteisiin. Tässä esimerkiksi edustaja Hopsu, jolla on erinomaisen hyvä kokemus näistä asioista ja joka on asiantuntija, sanoi tästä, kun lähiopetusta on nyt vähennetty. Kyllä, ammatillisessa koulutuksessa jos lähiopetusta vähennetään, niin se kyllä näkyy niissä taidoissa, tai jos se opettaja ei pysty menemään sinne käytännön kentälle, niin se kyllä näkyy niissä taidoissa. Se alkaa sitten näkyä siinä osaamisessa, ja meidän pitäisi kuitenkin satsata nimenomaan osaamiseen. Mutta kaiken kaikkiaan olen ylpeä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Pisa-tutkimuksen tulokset, jotka tässä hiljattain tulivat, korostivat sitä, että oppilaan hyvinvointi ja osaaminen korreloivat toisiinsa, ja siitä syystä kannattaa satsata myös hyvinvointiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-18T03:19:38,2019-12-18T03:21:45,Tarkistettu,1.1 2019_84_225,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta opetuksen lisärahoituksesta ja tästä opetuksen osiosta sen verran, että kun lukiokoulutuksesta puhutaan, niin ottakaa nyt siellä hallituksessa vähän kriittisesti se asia, että aletaanko Suomeen tuomaan pakkoruotsia. Se ei ole kovin kestävä ajatus nyt, kun oppilaille on tullut jo kuusi kirjoitettavaa ainetta, niin että on useampi valittava — oliko se niin, että pakollisten kirjoitettavien määrä nousi neljästä viiteen. Jos sinne nyt vielä ruotsi tuodaan pakolla mukaan, niin se varmasti aiheuttaa vain turhaa viivytystä, niin ettei saada ylioppilastutkintoa, ja sitä myötä jatko-opiskelut siirtyvät. Tämän haluaisin sanoa. Se on loistava asia, jos toisen asteen ammatilliseen opetukseen saadaan kohdistettua niitä rahoja. Siellä on valitettavasti myös sellainen tilanne, että kun opettajat ovat tulleet jo 15 vuotta sitten sinne töihin, niin heillä on ollut tietty palkka, ja sitten kun aika on kulunut tai on tullut kaikkia palkankorotuksia, niin aina on vähennetty tuota opettajien tuntimäärää. Mielestäni se ei oikein hyvin valmenna ammattiin, että tuntimäärät viikossa alkavat olla noin 20:tä tuntia tai 22:ta tuntia. Jos sieltä halutaan ammattilaisia kouluttaa työelämään, niin siellä on pakko lisätä sitä lähiopetustuntien määrää sillä tavalla, että se alkaa vastaamaan normaalia työviikkoa. Tämän halusin näin evästyksenä sanoa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:21:45,2019-12-18T03:24:09,Tarkistettu,1.1 2019_84_226,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jatkan edellisestä ensin Risikolle, että olen maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilujen laajentamisesta, joka hallitusohjelmassa kirjattiin, varsin samaa mieltä, että se on kannatettava toimenpide. Tärkeä lisäys tässä budjetissa tehdään opettajien täydennyskoulutukseen koskien opettajien osaamisen kehittämistä erityisesti ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen käsittelyssä. Nuoret janoavat tästä ajantasaista tietoa, ja toisaalta suuri huoli painaa heitä, ja opettajat tarvitsevat asian käsittelyyn taitoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön alle kuuluvat myös kirkolliset avustukset. Tällaisena polarisaation aikana on tärkeää, että tukea annetaan uskontojen vuoropuhelun edistämiseen. Maahanmuuttajataustaisten, jopa toisen polven maahanmuuttajien, integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei etene yhtä hyvin kuin muissa Euroopan maissa. Oppimistuloksien ero kantasuomalaisiin on Euroopan suurin. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on vahvistaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta jo varhaiskasvatuksesta alkaen ja tehdä siitä velvoittavaa ja panostaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemiseen erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa, ja tähän työhön lisätään nyt rahaa. Hallitus on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä arvioidaan olevan 20 000 lasta ja nuorta. Yksi toimenpide on mielekkään harrastuksen takaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle. Osa harrastustoiminnasta pyritään tuomaan koulujen iltapäiviin, jotta pienten lasten perheille jäisi myös vapaita yhteisiä iltoja. Osana tämän tavoitteen toteuttamista koulujen kerhotoimintaan lisätään 2,9 miljoonaa euroa, minkä lisäksi esitykseen sisältyy 5 miljoonan euron määräraha koulupäivien yhteydessä järjestettävään harrastustoimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminta tavoittavat näin toivottavasti yhä useamman toisen vuosiluokan oppilaan sekä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Myös nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia. Nuorisotyöhön osoitetaan miljoona euroa enemmän kuin tänä vuonna. Myös työpajatoiminnan resursseja lisätään. Korostan ennalta ehkäiseviä ja matalan kynnyksen toimia, joilla voidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarjota kokonaisvaltaisia yksilöllisiä palveluita. Syrjäytymisen ehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota jo neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta lähtien. Valtiovarainvaliokunta lisää momentille nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn Gutsy Go -toimintaan 250 000, ja toiminnan valtakunnallistaminen on tavoitteena. Kyseessä on yläkoululaisille tarkoitettu syrjäytymistä ehkäisevä hanke, jonka kohteena on koko 14-vuotiaiden ikäluokka. Tarkoituksena on lisätä nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja toiveikkuutta elämästä ja tulevaisuudesta. Vapaa sivistystyö kantaa laajaa vastuuta maahanmuuttajien aktiivisesta kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja osasta kieliopintoja. Opinnot vahvistavat myös opiskelijoiden yhteiskunta- ja työelämäorientaatiota. Tähän toimintaan myönnetään 5 miljoonan euron kertaluonteinen valtionavustus. Tavoitteena on ollut, että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen tulisi valtion sataprosenttinen rahoitus, joka kattaisi sekä koulutuksen valtionosuuden että opiskelijamaksun osuuden. Näin tämä ei vähentäisi sitten muuta tarjontaa, jota vapaassa sivistystyössä on. Pidän todella tärkeänä, että kotoutumiskoulutuksen rahoitus turvataan. Myös taiteen ja kulttuurin määrärahoja lisätään. Olen itse Oopperan hallintoneuvostossa jäsenenä, ja siellä tämmöinen Taidetestaajat-hanke on tullut tutuksi. Tutkimuksen mukaan taiteella ja kulttuurilla on myönteisiä vaikutuksia myös väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Nyt mahdollistetaan Taidetestaajat-hankkeen jatko. Demokratiakasvatuksen hengessä voisi pohtia, että Helsinkiin suuntautuvia Taidetestaajat-vierailuja olisi myös täällä Eduskuntatalossa. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa pyritään pitkällä aikavälillä kasvattamaan siihen 1 prosenttiin. Vielä viimeisenä: Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan ehdotetaan yhteensä 1,2 miljoonan euron rahoitusta, jolla järjestetään toimintaa sekä [Puhemies koputtaa] saamelaisten kotiseutualueen kunnissa että myös sen ulkopuolella. Rahoitus riittää nykyisen toiminnan turvaamiseen. Lisärahoitustarvetta tulee arvioida, jotta toiminnan laajentaminen olisi mahdollista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-12-18T03:24:11,2019-12-18T03:29:31,Tarkistettu,1.1 2019_84_227,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään ympäristöministeriön hallinnon-alaa koskeva pääluokka 35. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_228,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, kiitos asunto- ja ympäristöjaostolle erittäin hyvästä yhteistyöstä. Tämä budjettiesitys vuodelle 2020 on saanut paljon positiivista palautetta jaostossa. Se sisältää merkittäviä panostuksia ja toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen Suomessa. Useat tavoitteet, kuten esimerkiksi hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä, ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia, joten niihin pääseminen edellyttää monia toimia useilta eri hallinnonaloilta. Näin ympäristöministeriöllä on kokoaan merkittävämpi rooli erityisesti toimenpiteiden koordinoinnissa, jolla varmistetaan johdonmukainen toiminta ja päästövähennystoimien toteuttaminen sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Päätöksenteon ja tehokkaampien toimien valitsemisen tueksi tarvitaan korkealaatuista ja riittävää tietopohjaa. Valiokunta korostaa erityisesti selvitys- ja tutkimustoiminnan tarpeellisuutta. Niin ikään ilmastopaneelin lisärahoitus tulee vahvistamaan tietopohjaa. Vuonna 2020 panostetaan myös laajasti kiertotalouden edistämiseen, tavoitteena vahvistaa Suomea kiertotalouden edelläkävijänä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansalaisjärjestöjen rahoitus vahvistuu. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli ja merkitys muun muassa ympäristötietoisuuden lisäämisessä sekä erilaisten toimien tekemisessä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä luonnonsuojelun lisärahoitusta ja on näin tyytyväinen, kun määrärahat kasvavat kaiken kaikkiaan 88,8 miljoonaa euroa. Näin pystytään aiempaa paremmin pysäyttämään Suomen luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja tavoittelemaan hiilineutraalisuutta vuoteen 2035. Tähän pyritään muun muassa tehostamalla toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi, selvittämällä ilmastoviisaita suojeluratkaisuja ja arvioimalla luonnonsuojelulainsäädännön uudistamistarpeita. Lisäksi käynnistetään uusi kymmenvuotinen Helmi-elinympäristöohjelma, jossa kunnostetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut myös sellaiseen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan, jossa tavallinen ihminen pidetään mukana. Tästä on esimerkkinä Metsähallituksen luontopalveluille osoitettava lisärahoitus, jolla retkeilypaikkoja kunnostetaan niin, että luonnonelämykset ja terveysvaikutukset olisivat yhä helpommin saatavilla. Arvoisa puhemies! Tähän ympäristöluokkaan kuuluu myös asuminen. Asuminen ja rakentaminen aiheuttavat 30—40 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä. On tärkeää keskittyä päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen myös rakennetun ympäristön osalta. Kestävä kaupunkikehitys ja puurakentaminen sekä lähiöt saavat esityksessä myös tukea. Valiokunta on kuitenkin huolissaan siitä, että Suomi on jakautunut vahvasti elinvoimaisiin ja taantuviin alueisiin, ja tämä näkyy muun muassa asuntojen arvon laskuna eräillä alueilla ja samaan aikaan nopeana nousuna toisilla alueilla. Tilanne ei edistä työllisyystavoitetta tai kannusta muuttamaan työn perässä. Tarvitaan samaan aikaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja kaupunkikeskuksiin sekä räätälöityjä työkaluja ja tukea alueille, joilla asuntoa ei välttämättä saada myytyä tai edes lainaa asunnon korjauksiin. Keskeistä on saada käyntiin 8-vuotinen asuntopoliittinen kehittämisohjelma ja selvittää laaja-alaisesti, kuinka taantuvien alueiden asumisen ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja huolehtia siitä, että asuinolot parantuvat tasapuolisesti koko maassa. Arvoisa puhemies! Tärkeää on edelleen turvata jokaiselle ihmiselle koti. Erityisryh-mien asumisen turvaaminen ja kehittäminen ovat myös tulevaisuuden painopisteinä. Kehitysvammaisten asuntojen investointiavustukselle on edelleen suuri tarve. Ikääntyneiden asumisen erilaisia asumisratkaisuja kehitetään ja lisätään. Hallitus on myös sitoutunut puolittamaan asunnottomuuden vaalikauden aikana. Asunnottomien asumisen painopiste siirtyy hajautettuun asumiseen ja tavallisen asuntokannan käyttämiseen. Tärkeää on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Hallitusohjelmassa on tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen tarkoitus saada 10 000 korkotuettua vuokra-asuntoa ja asumisoikeusasuntoa, mutta esitetty valtuus ei tähän määrään nyt riitä. Valiokunta esittääkin tästä syystä lausumaa: ”Eduskunta edellyttää, että Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuutta nostetaan siten, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite valtion tukemasta asuntotuotannosta saadaan täytettyä.” Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettelyä voidaan jatkaa Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla, sillä sopimusmenettely on osoittautunut erittäin toimivaksi. Näin saadaan lisättyä asuntotuotantoa, edistää hiilineutraalien kaupunkiseutujen kehittymistä ja liikkumisen kestävää kehitystä ja voidaan puuttua myös segregaatiokehitykseen. Menettelyä on tärkeä laajentaa myös [Puhemies: Aika!] käynnissä olevien selvitysten mukaisesti uusille kaupunkialueille.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-17T18:04:47,2019-12-17T18:10:33,Hyväksytty,1.1 2019_84_229,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma ja myös valtiovarainvaliokunta mietinnössään tunnistaa hyvin aikamme vakavimpiin kuuluvat ongelmat: ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuskadon. On tärkeää, että hallituksella on vahvat puitteet työlle ympäristön, luonnon ja ilmaston parhaaksi. Esimerkiksi luonnonsuojelun rahoituksen 100 miljoonan euron lisäys, vesiensuojelun tehostamisohjelman vahva rahoitus ja asuntopuolella energiaremonttituki ovat askeleita oikeaan suuntaan. Myös valiokunta on tunnistanut muun muassa nämä tärkeät hankkeet mietinnössään. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa otetaan nyt iso loikka. Uhanalaisia luontotyyppejä suojellaan aiempaa enemmän, ja paljon resursseja suunnataan myös elinympäristöjen ennallistamiseen. Ennallistamisen ja kunnostus- ja hoitotyön kohteena tulevat olemaan kaikkein uhanalaisimmat luontotyyppimme, kuten suot, lintukosteikot, perinneympäristöt ja ranta- sekä vesiluonto. Satsauksilla luonnonsuojeluun hallituksen tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamis- ja kunnostustöitä tehdään aiempaa enemmän ja joka puolella Suomea paljolti nimenomaan harvaan asutuilla alueilla. Tämä synnyttää uusia työpaikkoja ja työmahdollisuuksia kaikkiin maakuntiin. Jaan vahvasti valiokunnan tärkeän huomion selvitys- ja tutkimustoiminnan vahvistamisesta. Tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko on kirjattu myös hallitusohjelmaan, ja sen on oltava kaiken päätöksenteon lähtökohta. Hutkimalla ei hyvää jälkeä synny. Luontopaneelin toimintaedellytyksiä tullaan vahvistamaan huomattavasti. Luontopaneelin rahoitus tulee ympäristöministeriön sisäisistä määrärahoista, tarkka summa saataneen alkuvuodesta. Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelualueiden lisäämisellä ja luonnon ennallistamisella on myös tärkeä rooli niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin siihen sopeutumisessakin. Esimerkiksi metsien ja soiden suojelu vahvistaa myös niiden merkittäviä hiilivarastoja ja nieluja. 40 kansallispuistoamme ovat suomalaisille erityisen rakkaita ja ylpeyden aihe. Kunnostamme kansallispuistojen reittejä ja kuromme Metsähallituksen luontopalveluiden kor-jausvelkaa umpeen. Monin paikoin huonoon kuntoon päässeitä pitkospuita, nuotiopaikkoja ja muita retkeilyrakenteita laitetaan toden teolla kuntoon tällä hallituskaudella. Kansallispuistoverkkoa vahvistetaan, ja joissain nykyisissä kansallispuistoissa voidaan tehdä alueen laajennuksia yhtenäisemmän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Uuden tai uusien kansallispuistojen perustamista päästään pohtimaan tarkemmin jo ensi vuonna. Tuntuva 15 miljoonan euron rahoitus on myös vesiensuojelun tehostamisohjelmalle. Kyseessä on iso ja laaja-alainen vesiensuojeluohjelma, joka on käynnistynyt tänä vuonna. Ensi vuonna parannetaan muun muassa Saaristomeren tilaa tukemalla peltojen kipsikäsittelyä meren valuma-alueella Varsinais-Suomessa. Kipsi sitoo peltojen ravinteita ja estää niiden kulkeutumista vesistöön. Hallituksen ilmastotyötä johdetaan ja koordinoidaan ympäristöministeriöstä. Ympäristö- ja ilmastoministerinä toimin ilmasto- ja energiapoliittisen ILPO-ministerityöryhmän puheenjohtajana. Ministeriryhmässä yhdistetään useiden ministeriöiden voimat ilmastotyön tukemiseksi, on sitten kyse energiasta, liikenteestä, maataloudesta tai metsistä. Ympäristöministeriön johdolla tehtäviä ilmastotoimia ovat esimerkiksi energiatehokkuusremonttien tukeminen 20 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja sähköautojen latausinfratukeen tuleva 5,5 miljoonaa, jolloin tuki yli kolminkertaistuu. Pidän valiokunnan tapaan myös myönteisenä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma KAISUun on varattu 1 miljoona euroa vauhdittamaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muutama sana asuntopolitiikasta. Asuntomarkkinat ja asuntotilanne ovat maan sisällä voimakkaasti polarisoituneet, kun muuttoliike suuntautuu muutamaan kasvukeskukseen ja samalla syrjäisemmillä seuduilla väki vähenee. Hallitus on käynnistänyt 8-vuotisen asuntopoliittisen ohjelman valmistelun, jolla pyritään löytämään ratkaisuja sekä kasvavien kaupunkiseutujen asumisen korkeaan hintaan että väestöään menettävien alueiden ongelmiin. Jo ensi vuonna hallitus toteuttaa toimia, joilla tuetaan väestöään menettävien alueiden asuntopolitiikkaa. Niistä voi mainita esimerkiksi tuen, jolla asuntoja muutetaan ikääntyville sopiviksi ja purkuavustusten korottamisen. Toisaalta hallitus tukee myös kasvavia kaupunkiseutuja ja niiden asuntotuotantoa erityisesti MAL-sopimusten kautta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi asunnottomuuden puolittamisen tällä hallituskaudella. Tähän pureutuva asunnottomuuden [Puhemies: Aika!] yhteistyöohjelma käynnistetään ensi vuoden alkupuolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-12-17T18:10:37,2019-12-17T18:15:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_230,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt on sitten mahdollisuus 10 minuutin debattiin. Avataan tämä v-painike tuomaan se sitä kautta näin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_231,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos esittelystä ja myötämielisestä suhtautumisesta erityisesti kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueisiin, se lämmittää mieltä. Ministeri kertoi, että reitteihin ja pitkospuihin ja muihin rakenteisiin kiinnitetään erityistä huomiota ja korjausvelkaa vähennetään. Esitän tässä yhteydessä toivomuksen, että myös meidän aivan ainutlaatuinen autiotupaverkostomme saa huomiota. Kahtena edellisenä vuotena valtiovarainvaliokunta on lisännyt ensin 100 000 ja toisena vuonna 200 000 nimenomaan korvamerkattuna tähän tarpeeseen. Se on aivan ainutlaatuinen, ja sillä on kulttuurihistoriallista arvoa ja retkeilyyn ja luonnon kestävään käyttöön liittyviä piirteitä. Kansallispuistoverkoston alueellisesta laajentamisesta — oikein hyvä — ja mahdollisen uuden perustamisesta mainitsitte. Esitän tässä yhteydessä harkittavaksi sitä, että suurtuntureiden alue Käsivarressa olisi siellä tarkastuslistalla. Ministerinä ollessaan Niinistö teki siitä selvityksen, ja siinä vaiheessa tämmöinen paikallinen hyväksyttävyys ei ollut kovin hyvä, mutta uskoisin, että tässä suhteessa on kehitystä tapahtumassa, ja alue voisi kyllä olla kansallispuiston väärti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-17T18:15:57,2019-12-17T18:17:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_232,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Ympäristöministeriön alalla on budjetissa monia hyviä asioita, oikeastaan jakaantuen ympäristöasioihin ja asuntopolitiikkaan. Nostan muutamia esille. Esimerkiksi vesiensuojelun tehostamisohjelma on erittäin hyvä asia, että saadaan Itämerelle ja myöskin sisävesille parannusta aikaan. Kansallispuistojen ja retkeilypaikkojen kunnostamiseen osoitetut rahat ovat erittäin hyvä asia, luonnonsuojelun määrärahat ovat hyvä asia, ja itse myöskin nostaisin nämä Metso-rahat. Se on hyvä asia, että vapaaehtoisuuden pohjalta saadaan Metso-ohjelmaa vietyä eteenpäin. Sitten asuntorakentamiseen haluaisin kiinnittää huomiota. Puurakentamisen edistäminen on tärkeä asia. Viimeiset tiedot ovat kuitenkin tosiasia, että puurakentamisen aloituskohteet ovat vähentyneet. Toivon, että sinne saadaan lisää pontta. [Puhemies koputtaa] Asunnottomuuden puolittaminen [Puhemies koputtaa] on tavoitteena hyvä asia, [Puhemies: Aika!] ja MAL-sopimukset ovat erittäin hyvä — toivon, että niitä voitaisiin laajentaa jatkossa myöskin muihin kaupunkeihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-12-17T18:17:32,2019-12-17T18:18:43,Hyväksytty,1.1 2019_84_233,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Madridin ilmastokokous karahti karille viime viikonloppuna. Odotukset olivat kovat, ja paikalle saavuttiin yksityislentokoneilla ja lisäksi myös purjeveneellä. Suurimmat saastuttajat, Kiina ja Intia, eivät kuitenkaan vielä halua muuttaa tapojaan ja jatkavat saastuttamista ja sen lisäämistä vielä 2030-luvulle asti. Kuitenkin he haluavat, että muut leikkaavat sitten päästöjään ja rahoittavat myös köyhien maiden päästöleikkauksia. 100 miljardin dollarin kansainvälinen ilmastorahoituksen lupaus ei ole toteutunut, ja siellä on monia muitakin isoja maita, mitkä eivät halua oikein tehdä mitään. No, SDP ja hallitus ovat todenneet, että Suomi haluaa olla kokoansa suurempi maailmalla. Toivoisinkin nytten ja kysyn hallitukselta, ministeriltä: ei kai Suomi ala nyt tekemään entistä enemmän muitten osuutta ilmastopäästötavoitteista [Puhemies koputtaa] ja rahoittaa entistä enemmän? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-12-17T18:18:45,2019-12-17T18:19:51,Hyväksytty,1.1 2019_84_234,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että hallitusohjelma tavoittelee kylliksi kohtuuhintaisia vuokrakoteja ihmisille. Ja oli tärkeä havainto tässä, että mikäli kysyntää syntyy, ja toivon syntyvän — hallitushan parantaa näitä ehtoja, jotta tuista tulisi kiinnostavia — niin täällä sitten vielä valiokunta toteaa, että valtuuden luonnollisesti on oltava näihin riittävä. Pidän myös tärkeänä, että näitä käynnistysavustuksia on päätetty ulottaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisille maa-alueille. Muun muassa Tampereella ollaan kovasti iloisia tästä asiasta, niin kuin monella muullakin paikkakunnalla varsinkin sitten, kun varmasti vielä laajennetaan näitä käytäntöjä. Mutta, puhemies, yksi asia minua askarruttaa. Se oli hyvä, että hallitusohjelma yksioikoisesti linjaa sen, että Valtion asuntorahasto jatkossakin rahoittaa kohtuuhintaista asumista, ja tämä sama linjaushan oli yksimielinen eduskunnan viime kaudella. Nyt kokoomus omassa vaihtoehtobudjetissaan on [Puhemies: Aika!] ryöstämässä ARAn eli siirtämässä siitä miljardin pois [Puhemies: Aika!] kohtuuhintaiseen asumiseen tarkoitettua rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2019-12-17T18:19:52,2019-12-17T18:21:05,Hyväksytty,1.1 2019_84_235,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä budjetista tosiaan näkyy, että hallitus on vihreän ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkosen johdolla lähtenyt ripeästi toimeenpanemaan hallituksen historiallisia panostuksia luonnonsuojeluun. Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että useat tavoitteet ovat poikkihallinnollisia, esimerkiksi hiilineutraali Suomi 2035, ja edellyttävät toimia useilla eri hallinnonaloilla, mutta kuitenkin niin, että ympäristöministeriöllä on tässä kokoaan suurempi koordinoiva rooli. Edelleen tässä mietinnöissä ja myös ympäristövaliokunnan lausunnossa kiinnitettiin huomiota ministerien ja ely-keskusten resurssien ja henkilöstön riittävyyteen näissä vaativissa tehtävissä. Tähän toivottavasti kiinnitetään nyt sitten jatkossa huomiota. Hienoa, että kansallispuistoihin panostetaan. Tässä nostan esiin myös sen toiveen, että Porkkalan alue Kirkkonummella on pitkään ollut valmiina kansallispuistoksi, ja toivon, että se pysyy tiivisti harkinnoissa mukana, kun uutta kansallispuistoa lähdetään pohtimaan. —Kiitos. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-17T18:21:06,2019-12-17T18:22:07,Hyväksytty,1.1 2019_84_236,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä ympäristöministeriön hallinnonalalla on todellakin tärkeitä panostuksia vesistöjen suojeluun. Myöskin tätä Metso-ohjelman 25 miljoonan panostusta voi pitää erittäin merkittävänä, ja muistan tuossa viime vaalikampanjoitten aikana, että monet puolueet olivat tämän kirjanneet, myös kristillisdemokraatit, tavoitteisiinsa. Myöskin luonnonsuojelualueelle tehtävät panostukset ovat tärkeitä, koska yhä useammilla ihmisillä on silloin mahdollisuus myös oman luontosuhteen rakentamiseen. Ilolla pistän merkille esimerkiksi Savo-Karjalan vaalipiirin Kolin kansallispuiston ympäristöön tehtävät ratkaisut, joissa yritetään pysäköintialuetta saada sellaiseen paikkaan, joka ei sitä puistoa riko, mutta kuitenkin ihmiset pääsisivät alueelle. Tämä on todella tärkeää. Myöskin kolmannen sektorin yhteistyöstä kertoo hyvää Metsästäjäliitolle annettu 100 000 euron lisäys, jossa kosteikkojen suojelussa nähdään sitten se heidän panostuksensa. Ja tämän rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterialustan luominen [Puhemies koputtaa] on äärimmäisen tärkeää. Tällaiset asiat ovat esimerkiksi naapurimaassamme Virossa jo paljon pidemmällä, ja [Puhemies: Kiitos! — Aika!] tämä on hyvä, että Suomi seuraa perässä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-17T18:22:09,2019-12-17T18:23:21,Hyväksytty,1.1 2019_84_237,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Budjetin lähetekeskustelussa itse toivoin sitä, että tässä eduskuntakäsittelyn aikana pystyisimme ohjaamaan kansalaisjärjestöille lisää rahaa, ja nyt hallitukselle suuri kiitos siitä, että se täydensi esitystä siltä osin. Meillä on nyt yhteensä 300 000 euroa enemmän, ja tällä rahalla voidaan tukea erittäin vaikuttavaa työtä, jota kansalaisjärjestöt tekevät ja myös esimerkiksi ympäristökasvatushankkeita. Kaikista suurin ilo on kuitenkin tämä historiallinen määrärahapanostus luonnonsuojeluun, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että luonnonsuojelurahat yli tuplaantuvat verrattuna edellisvuoteen. Tässä on tosi tärkeää muistaa se, että ilmastokriisin ohella me pidämme luonnon monimuotoisuuden hupenemista yhtä lailla esillä. Helposti se jää vaille sen ansaitsemaa huomiota. Täälläkin perussuomalaiset ovat kysyneet, että pitääkö niin paljon antaa. Vastaus on se, että kyllä pitää antaa. [Puhemies koputtaa] Pitäisi antaa vielä enemmän, [Puhemies: Aika!] ja samalla myös torjutaan ilmastonmuutosta näillä rahoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-12-17T18:23:22,2019-12-17T18:24:30,Hyväksytty,1.1 2019_84_238,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Nuvarande regering satsar på ekologisk hållbarhet och vårt klimat bland annat genom att minska utsläppen. Det är en rejäl ökning i nästa års budget för detta ändamål, och det är viktigt att vi ger korrekt information i klimatdebatten i fortsättningen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1441,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2019-12-17T18:24:32,2019-12-17T18:24:57,Hyväksytty,1.1 2019_84_239,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen, että tämä hallitus aikoo painaa kaasua maakuntien suuntaan. Hallitus aikoo muun muassa ministeri Mikkosen johdolla vauhdittaa asuntotuotantoa ja liikennehankkeita kuuden suurimman kaupungin lisäksi yhä laajemmin Suomessa, niin kuin saimme alustuksissa kuulla. Uusina kaupunkeina MAL-menettelyssä on ainakin Lahti, Jyväskylä ja Kuopio tässä vaiheessa. MAL-sopimusmenettelyn laajentaminen ja sen piiriin pääsy on nähdäkseni selkeä viesti siitä, että kasvavia kaupunkiseutuja on kaikkialla Suomessa. Kun sopimuksia uusille kaupunkiseuduille solmitaan, tulisi sopimuksia myös uudistaa kattamaan laajemmin kaupunkien kestävää kasvua, näin nähdäkseni. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä esimerkiksi Lahdesta, Suomen ympäristökaupungista, Euroopan ympäristökaupungista vuodelta 2021, joka on jo nyt luopunut kivihiilestä, tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 25 mennessä ja on kokeillut erilaisia ympäristötekoja muun muassa vesiosaamisen saralla. [Puhemies: Aika!] Toivoisin, että ministeri Mikkonen kuvaisi hiukan, miten pääsemme eteenpäin näissä MAL-sopimusten laajentamisissa ja millä aikataululla saamme ne laajennettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-17T18:25:28,2019-12-17T18:26:43,Hyväksytty,1.1 2019_84_240,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luontomatkailuun ja luonnonsuojeluun tehtävät panostukset ovat ehdottomasti tämän budjetin valopilkkuja ja antavat signaalin, että luontoa ja sen moninaisuutta arvostetaan. Luontomatkailusta täällä on useammassa puheenvuorossa jo kysytty ja siitä puhuttu. Luontomatkailun lisääntyessä täytyy olla varautuneita siihen, että kansallispuistojemme ja luontokohteidemme kulkureitit, kuten pitkospuut ja taukotuvat — tai autiotuvat, kuten niitä voidaan myös kutsua — ovat kunnossa. Esitetyt tasokorotukset ovat hyvä alku, mutta ne eivät suinkaan riitä, saati sitten riitä tähän korjausvelan kokonaishoitoon, joka olisi tärkeä myös hoitaa. Olisinkin kysynyt, että onko tähän tarkempi suunnitelma olemassa ja kysyisin myös tarkempia panostuksia luontomatkailuun, mikäli hallituksella sellaisia on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-17T18:26:44,2019-12-17T18:27:30,Hyväksytty,1.1 2019_84_241,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitosta ympäristöministeriön budjetissa saavat tosiaan muun muassa rahoitukset vesien suojeluun, kansallispuistoihin ja Metsähallituksen luontopalveluihin, kuten myös MAL-sopimusten laajennus. Mutta kasvua ja varsinkin kestävää kasvua voi syntyä myös päästöjä vähentämällä. Kokoomus kytkisi talouden kasvun irti nimenomaan siitä päästöjen kasvusta. Karsittaisiin ympäristölle haitallisia tukia, mutta mitä tekee hallituksen esitys: haitalliset tuet kasvavat 100 miljoonalla eurolla kaikista lupauksista huolimatta. Keskustan valtiosihteeri Jari Partasen työryhmän mietinnössä oli yritystukileikkauksia, joita myös kokoomus otti vaihtoehtobudjettiin. Miksi hallitus ei hyödyntänyt näitä omassa valmistelussaan? Arvoisa puhemies! Sitten toiseen asiaan. Kentällä on epäselvyyttä siitä, mitä muutoksia hallitus on kaavailemassa jätehuoltojärjestelmään. Voisiko ministeri Mikkonen selvittää, onko edelleen tulevina vuosina kotitalouksilla tulevaisuudessakin mahdollisuus ostaa jätehuoltokuljetus itsenäisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-12-17T18:27:31,2019-12-17T18:28:39,Hyväksytty,1.1 2019_84_242,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmastopolitiikka on varsin kunnianhimoinen, mutta ilman kunnianhimoa tavoitteet ja teot eivät myöskään täyty. Ilmastopolitiikan onnistuminen tarkoittaa käytännössä niin lyhyen tähtäimen kuin pidemmälle tähtäävien tekojen suunnittelua ja ratkaisuja. Mielestäni kenelläkään meistä tässä salissa ei ole mahdollista ajatella, etteikö toimisi sen puolesta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Ensi vuonna ilmastopaneelirahoitus kaksinkertaistuu, luonnonsuojelumäärärahat saavat merkittävän lisäyksen, vaelluskalakantojen elvyttämiseen satsataan, ympäristöjärjestöt saavat tärkeään valistustyöhön enemmän voimavaroja kuin tänä vuonna. Listaa voisi jatkaa vaikka miten. Mutta kysymys ministerille asuntopolitiikasta. Asuntopolitiikan pitkäjänteinen kehittäminen ei onnistu vaalikausittain. Nyt kun on onneksi päätetty laatia tämä kahdeksan vuoden asuntopolitiikan kehittämisohjelma, jota ministeri avasi jonkun verran omassa ensimmäisessä puheenvuorossaan, niin toivon, että avaatte eduskunnalle vielä näitä suunnitelmia, joita ensi vuonna ollaan toivottavasti tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-12-17T18:28:40,2019-12-17T18:29:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_243,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt on sitten vielä yksi vastauspuheenvuoro. — Edustaja Reijonen Minna.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_244,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä äsken oli keskustelua perussuomalaisten arvoista. Kyllä me perussuomalaiset arvostamme ympäristöä, mutta meille on tärkeätä, että se tehdään hyvin järkevällä tavalla. Minun mielestäni on hyvin tärkeätä panostaa tähän metsäjuttuunkin sillä tavalla, että kyllä sen metsänomistajankin pitää itse saada sanoa sanansa siitä, mitä sille metsälleen tekee. Toinen asia, mikä tässä on noussut esille, oli tämä ilmastonmuutoskeskustelu. Siinäkin on huomioitava ihan nämä Suomen olosuhteet, kotitalouksien lämmitykset ja muut sillä tavalla, että ettei tule hirveän hankalaksi ihmisten asua ja elää ja olla täällä kylmässä pohjoisessa. Ei pidä semmoisia asioita unohtaa, että sillä tavalla järki kädessä on pidettävä näissäkin asioissa. Mitä muuten hallitus aikoo tehdä susipolitiikalle? Se keskusteluttaa ihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-12-17T18:29:49,2019-12-17T18:30:41,Hyväksytty,1.1 2019_84_245,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ministeri Mikkonen, minuutin vastauspuheenvuoro. Sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_246,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Joo, kiitos! Tässä tuli tosi paljon kysymyksiä, koetan nopeasti vastata siihen, mihin ehdin. Paljon tuli kysymystä Metsähallituksen luontopalveluista ja näistä infrakorjauksista. Kaiken kaikkiaan siihen tulee reilu 9 miljoonaa ensi vuonna, ja tarkoitus on jatkaa näitä panostuksia seuraavana vuonna niin, että korjausvelka saataisiin kurottua umpeen. Ja siellä on suunnitelmat, jotka Metsähallituksen luontopalvelut on itse tehnyt. Siellä listoissa on myös autioituvat mukana. Sitten nousi esiin puurakentaminen. Siihen meillä on oma edistämisohjelma. Sen lisäksi nyt MAL näistä käynnistysavustuksista saa 20 prosentin korotuksen, jos kerrostalo tehdään puusta, ja tämän me uskomme olevan merkittävä satsaus, ja siitä saa vauhtia tähän puurakentamiseen. Ely-keskusten resursseista kysyttiin. Valvontaresursseihin tarvitaan lisää, se on totta. Nyt kun tämä uusi Helmi-ohjelma alkaa, niin siihen tulee myös resursseja henkilökuntaan sekä Metsähallitukseen että ely-keskukselle, jotta nämä toimet saadaan mahdollisimman nopeasti etenemään. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-12-17T18:30:44,2019-12-17T18:31:53,Hyväksytty,1.1 2019_84_247,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ympäristöministeriön määrärahat ovat kasvaneet hitusen, ja se on erittäin hyvä. Painopiste on ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästöjen vähentämisessä, luonnonsuojelussa ja kestävässä rakentamisessa — kaikki hyviä painopisteitä. Euroopan osuus maailmanlaajuisista päästöistä on noin 10 prosenttia ja Suomen osuus noin 0,15 prosenttia. Eli käytännössä, vaikka Eurooppa olisi täysin päästötön, ei se pysäyttäisi ilmastonmuutoksen kehitystä, koska samaan aikaan muiden maiden osuus päästöistä kasvaa. Tämä on siis niin sanottu toimintaympäristöanalyysi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei meidän tulisi tehdä kaikkea, mihin pystymme, mutta se tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava kansantaloudellisesti kestävällä pohjalla — tasapainoista toimintaa, joka ei aja kansantalouttamme miinukselle. Onko muuten kenelläkään tiedossa, että joku olisi laskenut, mitä se tarkoittaa kansantaloudelle, jos kaikki ilmastonmuutoksen kannalta haitallinen kuluttaminen lopetetaan välittömästi? Mitä se tarkoittaisi käytännössä? En muuten vieläkään jaksa uskoa, että Mansikki on ilmastonmuutoksen suurin uhka. Pidän Mansikkia oikein mukavana tapauksena. Puhemies, se, mitä haluan sanoa, on se, että tämän kaiken on oltava hallittua. Sen on oltava määrätietoista ja pitkäjänteistä, jotta se tuottaisi tulosta ja kansantalous ei siitä kaatuisi. Erääseen asiaan tässä erityisesti kiinnitän huomiota, ja se on nämä MAL-tukisopimukset, joiden painoarvo on aika suuri tässä esityksessä. Kun pääkaupunkiseutu solmi näitä MAL-sopimuksia, niin ajateltiin, että sitä kautta syntyisi kohtuuhintaista asumista. No, näin ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole vielä todistettu tapahtuneen. Olen pyytänyt, että jos joku semmoiset dokumentit löytää, niin haluaisin ne mielelläni itselleni. Ainakin Espoossa jokainen MAL-sopimuksen seurauksena syntynyt asunto on ollut kalliimpi kuin edellinen asunto. Rakentaminen kallistuu koko ajan. MAL-sopimukset eivät ole tuottaneet sitä, mitä on odotettu. Tämä vain nyt kokemuksena tästä asiasta. Eli MAL-sopimuksiin pitäisi saada sellaisia konkreettisia vaatimuksia sisään, jotka pakottaisivat rakentamaan kohtuuhintaisia asuntoja. Nyt niitä ei ole. Se on vain maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen sidottu yleissopimus, jolla käytännössä kunnat saavat tie- ja ratahankkeisiinsa lisää rahaa mutta yhtään kohtuuhintaista asuntoa ei synny. Minusta tähän tosiasiaan pitäisi suhtautua vakavasti. Toinen asia: Korjausavustukset ovat erittäin keskeinen työllisyyttä edistävä toimi. Niihin kannattaa panostaa, ne synnyttävät aidosti työpaikkoja. Jostain syystä ARAn toiminnassa on ilmeisiä ongelmia, kun sen määrärahoja jää jatkuvasti käyttämättä ja samaan aikaan he haluavat lisää rahaa. Tässä nyt hieman katson uuteen ministeriin, että tässä on myös mielenkiintoinen asia todella pohtia, miksi ARAn rahat jäävät koko ajan käyttämättä ja niitä ei saada menemään. Ne siirtyvät seuraavalle vuodelle, mutta se ei vaikuta kovin tehokkaalta. Viime kaudella täällä eduskunnassa hyväksyimme korjaustoiminnan osaksi kirjauksen vanhojen hissien korjaamisesta esteettömiksi. Se on ollut erittäin hyvä kirjaus, mutta sen toteutuminen niin ikään ARAssa on ontunut kovasti. Olisinkin toivonut, että tässä talousarvioesityksessä olisi tästä erikseen ollut oma kohtansa, että näitä hissien korjausrahoja voi käyttää myös vanhan hissin korjaamiseen esteettömäksi. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että kun näissä 60—70‑luvulla rakennetuissa taloissa on hissikuilut valmiina ja ne hissikuilut ovat kaksi kolme kertaa suurempia kuin se hissi, niin tällaiseen vanhaan hissikuiluun, kun uusitaan se hissikori esteettömäksi, mahtuu sitten ne mummo ja pappa sen rollaattorinsa kanssa sisälle, ja se mahdollistaa tämän pitkäaikaisen kotona asumisen, [Puhemies: Aika!] mikä on keskeinen tavoite ministeriölle. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-17T18:31:58,2019-12-17T18:37:16,Hyväksytty,1.1 2019_84_248,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ensin edustaja Anneli Kiljuselle — joka poistui — kun hän tuurasi meidän jaostomme puheenjohtaja Järvistä ja esitteli jaoston työn tuloksen. Meillä oli jos nyt en sanoisi hauskaa, mutta ainakin hyvin miellyttävää koko syksy käsitellä tätä ympäristöministeriön pääluokkaa. Kiitos myös ministerille, joka siellä kävi meille vastailemassa kysymyksiimme. Arvoisa puhemies! Muutama huomio lyhyesti ja sitten vähän pitempään yhteen: Pilaantuneiden alueiden kunnostukseen olisin toivonut vielä suurempaa panostusta, ja esitinkin tietystä kohdasta siirtoa sinne, mutta sitä emme sinne jaostossa kuitenkaan saaneet. Ilmastopolitiikan osuus tässä ympäristöministeriön pääluokassa on kuitenkin euromääräisesti erittäin pieni. No ymmärrämme, että se on poikkihallinnollista pääosin ja sieltä muualta sitten voi löytyä jotakin toimenpiteitä, mutta siihen nähden, miten paljon siitä puhutaan, nämä panostukset, kolme määrärahaa, jotka täällä ovat — miljoona euroa tähän KAISUun kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen, sitten ilmastopolitiikan valmisteluun ja toimeenpanoon 160 000 euroa ja ilmastopaneelin työhön 750 000 euroa, eli alle 2 miljoonaa — ovat vaatimaton summa, mutta ehkäpä sitä ilmastotyötä tehdään sitten muulla tavalla. Sellainen vapaaehtoinen ihmisten kannustaminen ilmastonmuutosta vastaan ihan normaalissa elämässä on tavattoman tärkeää, ja se on mielestäni paljon tuloksellisempaa kuin se pelottelu ja ahdistaminen, mikä meillä on yleisenä mielialana tällä hetkellä tässä maassa. Arvoisa puhemies! Myönteisesti myös nostan esille Etelä-Konneveden ja Leivonmäen kansallispuistojen pienet rahasummat, jotka näistä niin sanotuista joululahjarahoista tänne jaostossa lisättiin. Sitten isompi kysymys on asuntopolitiikka: Jaostossa kirjoitimme asuntopolitiikan osalta ainoan lausuman, ja siinä edellytetään, että Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuutta nostetaan. Toivonkin, että ministeri vähän arvioi tässä tämän lausuman merkitystä jatkoa varten. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on 10 000 uutta korkotuettua vuokra- ja omistusasuntoa vuosittain. Tänä vuonna päästään 7 500:een ja tällä summalla ensi vuonna päästään ilmeisesti samaan suuruusluokkaan, eli jäädään erittäin kauas hallitusohjelman tavoitteesta. Mitä aiotte tehdä, että tämä korjaantuisi? Tämä on työllisyyden kannalta tärkeää, mutta ennen kaikkea esimerkiksi kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi, joka on erittäin iso työmarkkinoilla oleva ongelma tänä päivänä, kun työttömät ja työnantajat eivät kohtaa. Eli tavattoman tärkeää olisi, että tuota valtuutta voitaisiin lisätä, niin kuin valiokunta edellyttää. Kysynkin: miksi tätä valtuutta ei ole nostettu tavoitteen mukaiselle tasolle? Arvoisa puhemies! Sitten myös nämä purkuavustukset ja akordit ovat erittäin tärkeitä. Meillä on vakava asuntopoliittinen ongelma kasvamassa juuri tästä, mitä edustaja Kiljunenkin totesi, eli maaseudun, haja-asutusalueiden, syrjäseutujen tilanne kärjistyy, kun asuntojen hinnat romahtavat, ja taas sitten täällä Helsingissä ja kasvukeskuksissa hinnat nousevat pilviin. Tämä on sairas tilanne ja johtaa tällaisiin ongelmiin, mitä näillä avustuksilla voidaan hieman helpottaa. Sitten MAL-sopimuksista totean, että olen tietysti erittäin tyytyväinen, että Jyväskylä pääsee MAL-sopimuksen piiriin, ja toivon, että MAL-sopimuksia kehitetään. Nythän niistä tulee tämmöinen ilmeisesti pitempiaikainen ja rullaavampi ja sillä lailla hyvä, mutta toivoisin, että otettaisiin myös tarpeellisilta osilta palvelut ja elinkeinot tähän järjestelmään sopivasti mukaan maankäytön, asumisen ja liikenteen lisäksi, [Puhemies: Aika!] jolloin tällainen kokonaisvaltainen kehittäminen voisi tapahtua, ja sitten, että rahoitus tälle uusien kaupunkiseutujen osalta myös turvataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-17T18:37:21,2019-12-17T18:42:40,Hyväksytty,1.1 2019_84_249,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt tehdään sillä tavalla, että ministeri Mikkonen, 3 minuuttia, ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan asiaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_250,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Krista,Mikkonen,Ympäristö- ja ilmastoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Vastaan näihin kysymyksiin. Tuli paljon MAL-sopimuksesta kyselyjä. Todellakin on tarkoitus, että tämän vuoden aikana tehdään selvitykset näiden uusien kaupunkien osalta ja sitten ne tulevat seuraavana vuonna mukaan, ja nyt näiden vanhojen kaupunkien kanssa, jotka jo ovat mukana, sopimukset pyritään saamaan mahdollisimman pian tehtyä, ja niistä todella tulee nyt jatkossa tämmöisiä rullaavia ja pidempiaikaisia. Sitten kysyttiin tästä asuntotuotannosta ja korkotukivaltuuden korottamisesta. Hallitus on valmis tarkastelemaan tätä. Jos tarvetta on, niin katsomme, tulisiko lisäbudjetissa siihen sitten palata niin kuin valiokunnan lausumakin toteaa. Äsken jäi vastaamatta tähän luontomatkailukysymykseen, jonka useampikin edustaja nosti esiin. Se on erittäin tärkeä, ja myös näillä panostuksilla Metsähallituksen luontopalveluihin, erilaisiin infroihin, on tärkeä merkitys siinä, että voimme luontomatkailua parantaa ja kehittää. Myös nämä Unescon perintökohteet ovat yksi alue, jossa on paljon matkailupotentiaalia, ja me haluamme parantaa myös niitä ja niiden rakenteita. Asuntopolitiikan kahdeksanvuotinen ohjelma tulee tosiaan eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta tekee siitä selonteon. Ajatuksena on, että asuntopolitiikkaa pystyttäisiin jatkossa tekemään pitkäjänteisemmin, koska se jos mikä on hyvin pitkäjänteistä politiikkaa. Samalla tavalla kuin viime hallituskaudella liikennepolitiikka haluttiin pitkäjänteisemmäksi ja tehdä tämmöinen 12 vuoden pitkä ohjelma, jonka eduskunta linjaa, samalla tavalla nyt halutaan edetä asuntopolitiikan kanssa. Sitten tuli kysymyksiä liittyen ilmastotoimiin. Aivan kuten edustaja Kankaanniemi sanoi, ympäristöministeriön kohdalla sinänsä ei ole niin paljon niitä toimia. Tosin nyt tästä teidän listastanne puuttui tämä sähkölatausinfra, energiaremonttiavustukset, joilla on merkittävä rooli, ja sitten tietysti puurakentamisen edistäminen ja nämä korotetut puurakentamisavustukset, ja myös luonnonsuojelun puolella esimerkiksi ennallistamistoimilla on kyllä merkittävä ilmastovaikutus myös hiilinielujen varastojen kasvattamisessa. Mutta toki siis jos mietitään maa- ja metsätalousministeriön roolia, liikenteen roolia, energian roolia, tki-avustusten roolia ja sitä kautta esimerkiksi tällaisten vähäenergisten ratkaisujen kehittämistä, niin siellä on huomattavasti suuremmat taloudelliset panostukset näiden toimien edistämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2019-12-17T18:42:47,2019-12-17T18:45:44,Hyväksytty,1.1 2019_84_251,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_252,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua ympäristöministeriön pääluokasta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_253,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon puheita, vähän tekoja — näin voidaan kuvailla hallituksen ilmasto-ohjelman kunnianhimon tasoa. Muun muassa Sitra, WWF ja VTT ovat arvostelleet hallitusta aitojen ilmastotekojen puuttumisesta. Erityisen tärkeää ja markkinatalousystävällistä olisi karsia ympäristölle haitallisia yritystukia mahdollisimman nopeasti. Turpeen veroetu ja satojen miljoonien eurojen edestä muita ympäristölle haitallisia verotukia jää edelleen voimaan. Kokoomus karsisi näitä tukia lähes 0,5 miljardin euron edestä. Tärkeää ympäristön kannalta on, että energiaverotusta uudistetaan mahdollisimman kunnianhimoisesti, nopeat raidehankkeet saadaan liikkeelle sekä uuden sukupolven ydinenergian tuotantomuotoja saadaan hyödynnettyä ja kehitettyä käyttövalmiiksi. Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että se on kalastus- ja vesienhoitoasioissa saanut hyvät kirjaukset hallitusohjelmaan sekä osin myös budjettiin. Uhanalaisia vaelluskalakantoja tulee suojella, mutta valitettavasti valtion omistajaohjauksen epäselvä linja padon rakentamisesta Sierilään on vastuuton. Toivon, että hallituksen ohjelma vesilain osalta muuttuisi sanasta lihaksi, jotta luonnonvaraiset kalakannat saisivat elinkelpoisemman elin-ympäristön. Lisäksi toivon, että eduskunta hyväksyisi kokoomuksen talousarvioaloitteen kansallispuistojen korjausvelan purkamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T03:30:03,2019-12-18T03:31:41,Hyväksytty,1.1 2019_84_254,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2018 päivitetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energy Performace of Buildings Directive EPBD sisältää vaatimuksen, että sähköautojen latauspaikoille asennetaan kansalliset kiinteäkohtaiset minimimäärät. Näihin liittyen EU:n jäsenmailta edellytetään kansallisia säädöksiä 10.3.20 mennessä. Latauspaikkojen on oltava asennettuina 1.1.25 mennessä. EU:n sähköautojen latauspistevelvoite pakottaa rakentamaan latauspisteitä koko maahan tasaisesti, eli myös niille alueille, joilla niille ei ole tarvetta. Voimakas kaupungistuminen puoltaa latausinfran rakentamista alueellisiin tarpeisiin perustuen, ei alueita yhteneväisesti kohtelevan säädösohjauksen kautta. Maaliskuun 2019 lopussa kaikista noin 3 000:sta Manner-Suomeen rekisteröidystä täyssähköautosta 44 prosenttia oli rekisteröity pääkaupunkiseudun kuntiin. Kun mukaan lisätään vielä Tampereelle ja Turkuun rekisteröidyt autot, päästään suhteellisessa määrässä 52 prosenttiin kaikista Suomen täyssähköautoista. Direktiivin vaatiman minimimäärän ylittävien latauspisteiden rakennuttamisvelvoite johtaa turhiin investointeihin kasvukeskusten ulkopuolisissa kaupoissa ja heikentää niiden kannattavuutta. Riskinä on, että tämä karsii kasvukeskusten ulkopuolista palveluverkostoa entisestään. Jos lausunnolla ollut ehdotus vietäisiin sellaisenaan lainsäädäntöön, niin kolme suurta kauppaliikettä joutuisivat yhteensä rakentamaan yli 13 700 uutta latauspistettä. Tällä hetkellä kyseessä olevilla yrityksillä on markkinaehtoisesti rakennettuna yhteensä hieman yli 670 latauspistettä. Esimerkki: Nimeltä mainitsematon ruotsalainen sisustustavaratalo on jo rakentanut markkinaehtoisesti viiteen tavarataloonsa Suomessa 28 latauspistettä. Hallituksen esitys pakottaisi yrityksen rakentamaan viiteen tavarataloonsa yhteensä 691 uutta latauspistettä, kun direktiivin perustaso ei vaatisi rakentamaan yhtään uutta latauspistettä. Olemassa olevilla 28 latauspisteellä on ollut käyttöä vain Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Kuopiossa ja Raisiossa latauspisteet seisovat käytännössä tyhjän panttina. Lisäksi direktiivissä esitetty latauspistoke on mallia Type 2, jolla pystyy lataamaan autoa vartin aikana noin neljän kilometrin ajomatkan verran. Keskimääräinen asiointiaika päivittäistavarakaupassa on noin 15—20 minuuttia, eli asiakas saa ladattua autonsa akkuun käyttövoimaa alle viiden kilometrin ajomatkan verran kaupassakäynnin aikana. Vähittäiskaupalla on edessään noin 800 miljoonan euron kustannukset, kun elintarvikkeita myyvien kauppojen kylmälaitokset ja -laitteet on muutettava vuoteen 30 mennessä uusien EU-määräysten mukaisiksi. Kun tähän lisätään hallituksen esityksessä oleva direktiivin minimin ylittävä latauspistokkeiden määrä, nousevat kaupan alan kulut miljardiluokkaan. Ministeri ei ole paikalla, mutta esittäisin ympäristöministerin pohdittavaksi: Ovatko direktiivin perustason ylittävät vaatimukset ristiriidassa perustuslaissa suojatun omaisuuden suojan kanssa, kun kiinteistöjen omistajat joutuvat pakotettuina tekemään kalliita investointeja, vaikka mitään lupaprosessia ei asiasta ole käynnissä? Voisivatko esimerkiksi ilmastotavoitteet olla riittäviä omaisuuden suojan syrjäyttämiseksi? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-12-18T03:31:53,2019-12-18T03:36:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_255,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja punavihreät lupailivat, että leikkaavat sadoilla miljoonilla euroilla ympäristölle haitallisia yritystukia. Kuinka kävikään? Marinin hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä ympäristölle ja ilmastolle haitallisten yritystukien määrä ei suinkaan vähene, vaan se kasvaa 100 miljoonalla eurolla. Käsittämätöntä. Keskustan valtiosihteeri Partasen johtama syksyn yritystukityöryhmä sai kasaan yritystukileikkauslistan. Hyvin perusteellista työtä työryhmä teki, mutta hallitus kelpuutti sieltä listalta ainoastaan yhden ympäristölle ja ilmastolle haitallisen yritystuen, eli tämän parafiinisen dieselin verotuen poistamisen. Mutta tämähän ei edes ole ympäristölle haitallinen verotuki, vaan kysymys on siis puhtaimmasta diesel-laadusta, jonka verotuen poistaminen tarkoittaa sitä, että tämän puhtaamman dieselin kilpailuedellytykset suhteessa muihin diesel-laatuihin heikkenevät. Noin 30 prosenttia tästä parafiinisestä dieselistä on vieläpä uusiutuvaa dieseliä, ja Neste on todennut, että Nesteen MY-dieselin osalta, joka on tätä uusiutuvaa dieseliä, he joutuvat vyöryttämään tätä verotuen poistamista edelleen kuluttajahintoihin, mikä käytännössä näkyy sitten pumpulla sillä tavalla, että entistä harvempi kuluttaja pystyy valitsemaan tämän ympäristön kannalta ja ilmaston kannalta kestävämmän vaihtoehdon sen takia, että sen hinta kallistuu. Tämä on siis nyt se merkittävä ympäristölle ja ilmastolle haitallisen yritystuen leikkaus, jonka Marinin hallitus sai lupauksista huolimatta aikaan, siis sellaisen tuen leikkaus, joka itse asiassa tukena on ympäristölle ja ilmastolle hyödyllinen. Kokoomus vaihtoehtobudjetissaan on esittänyt, miten ilmastolle ja ympäristölle haitallisia yritystukia voitaisiin lähes puolella miljardilla eurolla leikata ja tämän liikkumavaran avulla sitten vastaavasti toteuttaa ensi vuonna energiaverouudistus, joka olisi ilmaston kannalta järkevä ratkaisu. Eli teollisuuden sähköistymistä edistettäisiin ja päästöjen vähentymistä edistettäisiin luopumalla energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmästä ja vastaavasti sitten alentamalla teollisuuden sähköveroluokka 2 EU:n sallimalle minimitasolle, ja tämän teollisuuden sähköistymisen kautta saataisiin puhdasta tuotantoa edistettyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T03:36:34,2019-12-18T03:39:39,Hyväksytty,1.1 2019_84_256,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustapuolue on vuosikausia puhunut, että pidetään koko Suomi asuttuna, ja kyllä minä niin ihmettelen sitä, että he ovat mukana tällaisessa hallituksessa, joka lähtee korottamaan polttoaineen hintoja juuri näillä ratkaisuilla, mitä tuossa edellinen edustaja kertoi, elikkä Nesteen biopolttoaineen verotusta rassaamalla. Toinen asia, mitä minä en voi ymmärtää, on se, että meillä on tällainen punavihervasemmistohallitus, jossa keskusta on tukijalkana ja jolla tuntuu olevan vettä polvessa, kun he ovat hyväksyneet hallitusohjelmaan soiden ennallistamisen. Ajattelevatko he todellakin, että semmoisia soita, jotka on ojitettu vuosikymmeniä sitten, että niitä aletaan sitten tukkimaan niitä ojia? Kun siitä ojan vierestä avataan se penkka, joka sinne on maastoutunut vuosikausien aikana, ja sitä kun ruvetaan lapioimaan sinne ojaan, niin aina vain sieltä irtoaa enemmän sitä turvetta vesistöön ja sitten se kaivuujälki alkaa myös käymään siinä ja sieltä vapautuu metaania. Nämä ovat erikoisia ympäristötekoja tällaiset ojien ennallistamiset. Ehkä voisi pikkasen maalaisjärkeä käyttää näissäkin asioissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:39:40,2019-12-18T03:41:38,Hyväksytty,1.1 2019_84_257,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Huru nosti minusta aivan aiheellisesti esiin näihin latauspaikkoihin liittyvät ongelmat. Minuun otti yhteyttä eräs oululainen yrittäjä, jolla on mittavan kokoinen liikuntasaliyritys, jossa on 330 asiakaspaikkaa. Tämä lausuntokierrokselle lähtenyt latauspaikka-asia lähti siitä näkökulmasta, että yksittäinen latauspaikka voi maksaa jopa 3 000 euroa per latauspaikka. Tämä tarkoittaisi lyhyellä matikalla sitä, että tälle liikuntasaliyrittäjälle aiheutuisi jopa 100 000 euron kustannukset siitä kauhuskenaariosta, että tämä lausuntokierrokselle lähtenyt latauspaikkanormi tulisi sellaisenaan voimaan. Ja eihän sellaista voida missään tapauksessa hyväksyä, koska eihän sähkölatauspaikat sinänsä tuo yritykselle liiketoiminnallista voittoa tai liiketoiminnan kasvua. Sellaisenaan yrittäjä on väärä taho maksamaan tämän sinänsä kannatettavankin edistyksen siihen, että siirrymme kohti sähköautoja. Mutta yrittäjän kukkarosta sitä ei tule kyllä maksaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T03:41:39,2019-12-18T03:43:02,Hyväksytty,1.1 2019_84_258,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallitus haluaa olla edelläkävijä päästövähennystavoitteiden määrässä, mutta kun oleellista ilmaston kannalta on se, että pitäisi saada aikaan myös niitä ratkaisuja ja olla edelläkävijä siinä puhtaassa teknologiassa. Usein kuulen vihreiltä, punavihreiltä, sellaista ajattelua, että ikään kuin ilmaston kannalta parempi on se, että löydetään mahdollisimman kallis keino vähentää päästöjä, mutta näinhän se ei suinkaan ole. Päinvastoin, useat tehokkaat ilmastotoimet itse asiassa ovat kustannustehokkaita ja voivat tuoda kuluttajille, suomalaisille, jopa säästöjä. Ja otan erityisesti nyt esille tässä kaukolämmöntuotannon päästöt, joka on tällainen matalalla roikkuva hedelmä niin sanotusti — paikka, jossa päästöjä voidaan kustannustehokkaasti vähentää ilman, että suomalaisten tarvitsee omaa elämäntapaansa muuttaa, ilman, että kurjistetaan ihmisten arkea. Yksi erittäin varteenotettava keino leikata näitä kaukolämmöntuotannon päästöjä on ottaa käyttöön pienydinvoimaa, jota parhaillaan maailmalla kehitetään ja aletaan valmistaa. Suomalaisethan ovat poikkeuksellisen ydinvoimamyönteinen kansa, eli tuoreen tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että ydinvoima on kestävä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vahvinta ydinvoiman kannatus on nimenomaan nuorten parissa, jossa yli puolet kannattaa ydinvoimaa nimenomaan ilmastosyistä. Itse asiassa tämä meidän Suomen eduskuntakin on poikkeuksellisen ydinvoimamyönteinen — saattaa olla jopa yksi maailman ydinvoimamyönteisimmistä parlamenteista — ja toivoa sopii, että nyt Marinin hallituskin olisi ydinvoimamyönteinen. Nythän, kun hallitusohjelmaa hallituspuolueet uudelleen neuvottelivat, niin tässähän olisi ollut oiva mahdollisuus lisätä sinne hallitusohjelmaan tällaisia uusia, ydinvoimamyönteisiä kirjauksia. Nythän sieltä löytyy ydinvoimaa koskeva kirjaus ainoastaan siltä osin, että näiden jo olemassa olevien lupien osalta jatkoluvat turvataan. Mutta juurikin tämän pienydinvoiman edistäminen olisi ehdottomasti pitänyt sinne hallitusohjelmaan kirjata, jos hallitus kerran haluaa vakavasti ottaa sellaiset järkiratkaisut, joilla päästöjä saadaan vähennettyä ilman kohtuuttomia kustannuksia suomalaisille. Ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa me olemme esittäneet, että kivihiiltä korvaavien investointien tehottoman energiatuen lakkauttaminen, mikä on 30 miljoonaa euroa ensi vuonna, niin tästä potista irrotetaan sitten pienydinvoiman t&k-panostuksiin 6 miljoonaa euroa, ja sillä tavalla saadaan kehitettyä myös kotimaista pienydinvoimaa. Lappeenrannan yliopistossa muun muassa on käynnissä hanke, joka johtaisi tällaiseen kotimaiseen kaukolämmön tuotantoon soveltuvan pienreaktorin valmistamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T03:43:02,2019-12-18T03:46:16,Hyväksytty,1.1 2019_84_259,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran palaan tähän vielä nyt kun nousivat keskustelussa esiin latauspaikat sähköautoja varten, että sain hiukan evästystä semmoiselta henkilöltä, jolla on pikkasen enemmän noita kiinteistöjä. Hän toi sen siinä valossa esille, että hänellä on osakkeita mielestään kohtuuhyväkuntoisissa kerrostaloissa, ja heillä olisi tarkoitus ollut, että he tekevät sinne mittavan peruskorjauksen, ja nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että mittavan peruskorjauksen yhteydessä sinne pitää tietty määrä laittaa sähköautoille latauspaikkoja, ja hän näki tämän asian niin, että heillä ei ole varaa lähteä tekemään tämmöistä peruskorjausta tälle talolle enää. Ei tämä ole mitään kestävää kehitystä. Jos ajatellaan, että meillä on tällainen vihreä hallitus ja vihreät mukana siinä, niin pitäisi yrittää ajatella, että Suomi toimii ekologisesti ja myös lainsäädännön tulisi olla sellaista, että se suosii kestävää kehitystä. Valitettavasti tämäkin näyttää, että se, mikä nyt heidän mielestään mukavalta kuulostaa, että saadaan paljon latauspaikkoja, kääntyy heidän omaa politiikkaansa vastaan, ja kestävä kehitys rappeutuu tälläkin lailla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:46:16,2019-12-18T03:48:13,Hyväksytty,1.1 2019_84_260,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 21 Eduskunta>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään eduskuntaa koskeva pääluokka 21.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_261,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään valtioneuvoston kansliaa koskeva pääluokka 23.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_262,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä pääluokka on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua. Erityisesti keskustelua on käyty esimerkiksi puoluetukien nostosta. Varmasti on niin, että kukaan poliitikoista ei halua suorastaan puolustaa puoluetukea, koska yleisesti jotenkin tuntuu olevan sellainen käsitys kansalaisten keskuudessa, että se nähdään jotenkin jollain tavalla huonona tai negatiivisena asiana. Minulle puoluetuessa on kysymys demokratian toteuttamisesta ja sen hinnasta. Erityisesti julkisen puoluerahoituksen tarkoituksena on turvata puoluekentän moniäänisyys ja estää yksityisiä intressejä vaikuttamasta liiaksi poliittiseen päätöksentekoon. Ilman julkista puoluetukea puolueet olisivat täysin riippuvaisia yksittäisestä rahoituksesta, ja se lisäisi rahoittajien intressin vaikutusvaltaa. Puolueet ovat tärkeä osa demokratiaa ja poliittista päätöksentekoa, ja vaihtoehtona puoluetuelle meillä olisi täysin autoritaarinen johtamismalli. Sellaiseen en ole valmis. Lisäksi haluaisin huomauttaa, että tästäkin huolimatta, että teemme budjetissa puoluetuen korotuksen, tuki tulee ja nousee vuosien 2008—2014 tasolle. Tuki oli jopa hieman korkeampi vielä sitä ennen, eli olemme maltillisesti puoluetukea nyt kasvattamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-12-17T18:47:06,2019-12-17T18:48:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_263,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tähän pääluokkaan 23 kuuluu muun muassa EU-puheenjohtajuuskausi ja Terveet tilat 2028 -asiat, jotka viime kaudella laitettiin eteenpäin. Kun nyt on mahdollisuus näistä asioista kysyä, niin kysyisin pääministeriltä EU-puheenjohtajuuskauteen liittyen: kun nimenomaan tiedetään, että se ei mene enää ensi vuodelle vaan sen tulokset ovat nähtävissä jo tällä hetkellä, niin mitkä ovat niitä keskeisiä EU-puhejohtajuuskauteen liittyviä asioita, tavallaan tavoitteita, joita me olemme saavuttaneet? Arvoisa puhemies! Sitten se pääkysymys, jonka takia otin puheenvuoron, liittyy tähän Terveet tilat 2028 -ohjelmaan. Me tiedämme, miten paljon sekä kuntapuolella että meidän valtion puolella — itse tiedän enemmän tästä turvallisuuspuolesta, Rajan, Tullin, puolustusministeriön puolesta — sitä kustannuspainetta on näissä sisäilmaongelmissa. Tästä olisin nyt kysynyt: miten niihin liittyviä asioita pystyttäisiin ratkomaan ensi vuonna kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaasti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-12-17T18:48:47,2019-12-17T18:50:07,Hyväksytty,1.1 2019_84_264,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin nämä ministerien avustajat aiheuttavat aika paljon keskustelua kansan keskuudessa ja toisaalta niitten perustelut, kun nyt viime kesäkuun hallituksen muodostamisen jälkeen avustajamäärä kohosi erittäin reippaasti ja yksi peruste sille oli, että loppuvuosi on EU-puheenjohtajuusaikaa. Ymmärrämme, että silloin on ministereillä hieman normaaliaikaa enemmän tarvetta avustajiin, mutta kun nyt käsittelemme ensi vuoden talousarviota ja näyttää siltä, että taisi tulla uusikin avustaja vielä — oliko se nyt sitten 84. — [Maria Guzenina: Sekö ratkaisee Suomen tilanteen? Ihan aidosti, sekö ratkaisee?] niin kysyn pääministeriltä: miten nyt perustelette, että ensi vuonna, kun puheenjohtajuuskausi päättyy, ministerit tarvitsevat näin paljon avustajia? Kuitenkin esimerkiksi nämä viime aikain tapahtumat — on tapahtunut esimerkiksi asiakirjojen vuotoja aika paljon. Oletteko tutkinut, selvittänyt, että kun avustajamäärä on valtavan suuri, niin siellä säilyy julkiseen hallintoon — joka on sinänsä avointa ja julkista — liittyvä salassapito kuitenkin? Vai mistä johtuu, että valtioneuvoston puitteissa on tapahtunut tällaista, mitä on tapahtunut? Arvoisa puhemies! Toinen kysymys, joka täällä valtioneuvoston kanslian kohdalla on, on omistajaohjaus. Me tiedämme, että se ei ollut tässä kuluneena syksynä ja ehkä jo vähän pitempäänkään aikaan aivan kunnossa. Siltä osin, arvoisa pääministeri, vaikka te nyt ette ole omistajaohjausministeri, kuitenkin kysyisin näkemystä siihen, että miten te aiotte ja millä aikataululla omistajaohjauksen panna sellaiseen kuntoon, että voimme luottaa, että tältä osin yhteinen etu toteutuu ja myös valtion omaisuutta, jota näissä yhtiöissä on, huolellisesti hoidetaan ja esimerkiksi henkilöstöpolitiikka pidetään sillä tasolla, mitä julkisen työnantajan esikuvallinen toiminta edellyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-17T18:50:07,2019-12-17T18:52:58,Hyväksytty,1.1 2019_84_265,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tietysti tässä pääluokassa valtioneuvoston kanslian yhteydessä voisi puhua useammastakin asiasta, vaikkapa omistajaohjauksesta, mistä äsken kuultiin jo, tai oikeuskanslerin viraston asioista tai EU-puheenjohtajuudesta, tai kuten edustaja Salonen toi hyvin nimenomaan puoluetoiminnan tukemiseen liittyvät asiat. Mutta itse haluaisin kiinnittää huomiota, kuten edustaja Talvitie, tähän todella tärkeään asiaan: Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma. Siihenhän nyt osoitetaan jonkin verran lisäystä tähän vuoteen nähden. Se on omasta mielestäni erittäin tärkeä asia, sillä toimenpideohjelman tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen sekä sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Tämä on sikäli iso asia, että tämä on useaa ministeriötä koskeva asia. Se ei ole pelkästään valtioneuvoston kanslian asia, se on eri ministeriöitten asia, se koskee erittäin laajalti julkisia rakennuksia, miksei myöskin yksityisiä rakennuksia, monia kouluja, Senaatti-kiinteistöjä erittäin laajasti. Itse toivon, että tähän asiaan kiinnitetään erityisen paljon huomiota. Tätä hanketta on viime kaudella laitettu alulle, ja on toivottu, että se etenee määrätietoisesti myöskin eteenpäin. Oikeastaan kysymys kuuluu, voisin esittää sen, arvoisa pääministeri: kuinka tätä hanketta todella konkreettisesti viedään eteenpäin? Itse toivon, että siihen kiinnitetään huomiota ja myöskin koulutukseen panostetaan, jotta on myöskin nimenomaan ammattiosaajia rakentamaan terveellisiä rakennuksia tulevaisuudessa. Se on meille elintärkeää, meidän nuorisolle ja miksei kaikille meidän kansalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-12-17T18:52:58,2019-12-17T18:54:56,Hyväksytty,1.1 2019_84_266,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslia on itse asiassa hyvin tärkeä pääluokka, jolla on vastuu monesta erittäin tärkeästä asiasta, kuten esimerkiksi Suomen EU-politiikan johtamisesta ja toisaalta myös hallitusohjelman toimeenpanosta. Tähän hallitusohjelman toimeenpanoon liittyen kysynkin nyt — kun pääministerikin sattuu täällä olemaan paikalla — sitä, kun olemme tänään esimerkiksi keskustelleet täällä ympäristöpolitiikasta ja hallitusohjelman tavoitteet ympäristö‑ ja ilmastopolitiikan suhteen ovat äärimmäisen kunnianhimoiset, kuten oli myös Suomen tavoite EU-politiikan suhteen nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella: Miten, pääministeri, arvioitte, kuinka Suomi tässä tavoitteessa onnistui? Saimme lukea nyt kuluneella viikolla, että kaikkiin tavoitteisiin valitettavasti ei nyt ole päästy. Miten arvioitte, kun esimerkiksi Puola nyt irtisanoutui tavoitteiden toimeenpanosta, millä aikataululla mahdollisesti tämäkin maa voitaisiin näihin tavoitteisiin saada sitoutettua? Toisekseen kysyisin vielä näistä Suomen omista ilmastopolitiikan tavoitteista, kun tänään valitettavasti oli hyvin vähän aikaa kysellä ilmasto‑ ja ympäristöministeri Mikkoselta näistä asioista. Kunnianhimoiset ovat tavoitteet, mutta toimenpiteet, kuten valiokunnassa kuulimme, ovat hyvin pitkälti jääneet vielä puuttumaan, ja päästöjen vähennykset ensi vuoden osalta jäävät hyvin pieniksi verrattuna siihen, mitä siihen meidän päästötavoitteeseemme pääsemiseen tarvittaisiin. Millä aikataululla pääministeri arvioi, että hallitusohjelmaa näiltä osin toimeenpannaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-17T18:54:56,2019-12-17T18:56:36,Hyväksytty,1.1 2019_84_267,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit tällä momentilla tuo esille sen, että täällä ministereitten ja heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkauksesta tulisi vähentää 5 miljoonaa euroa, koska tätä runsasta määräähän on perusteltu sillä, että Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on vaatinut suuremman avustajakunnan, ja nyt sitten toivotaankin, että kun puheenjohtajuuskausi lakkaa, niin todellakin kriittisesti sitten tarkastellaan sitä avustajien määrää, jossa esimerkiksi viime hallitukseen nähden lisäykset olivat hulppeita, ja tietysti vielä sitten palkankorotukset tällä samalla momentilla. Toinen asia, mitä tässä luokassa käsitellään, on omistajaohjauspolitiikka, ja siinä toki odotamme, että valtioneuvostolta tulee nyt sitten näitä periaatelinjauksia. Nämä ovat tärkeitä, kun ajatellaan, että kuitenkin tässä hallitusohjelmassa niin suuri osa hallitusohjelman tulopuolesta perustuu sille, että valtionomaisuutta ollaan myymässä, ja siinä mielessä näitten myyntien kyllä tulee tapahtua tavalla, joka on avointa ja läpinäkyvää, ja vastaavantyyppisiä sotkuja kuin Postin omistajaohjauksessa ei kyllä kaivata valtionyhtiöihin muilta osin. Senaatti-kiinteistöt sisältyy myöskin tähän, ja tämä on sellainen, joka kansalaisia jatkuvasti puhututtaa, koska Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimukset ovat kohtuullisen kovia verrattuna siihen, mitä on kiinteistömarkkinoilla yleensä, ja se aiheuttaa sen, että teimmepähän sitten mille tahansa momentille täällä määrärahalisäyksiä, niin jos nämä eri toimijat ovat Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa, monet määrärahalisäykset valuvat sitten kasvaneisiin kiinteistökuluihin, joten pitäisi kyllä nyt saada jonkinlainen roti tähän Senaatti-kiinteistöjen toimintaan. Sitten vielä se, että esimerkiksi Puolustusvoimien puolelta kuulee, että siellä on erittäin huonossa kunnossa tiloja runsaasti, siis sisäilmaongelmaisia, ja siinä mielessä tässä momentilla käsitellään myöskin näitä sisäilmaohjelmia, Terveet tilat ‑ohjelmaa. Täytyy toivoa, että yhdenkään nuoren varusmiehen varusmiespalvelus ei päättyisi sen tähden, että tilat ovat niin huonossa kunnossa nimenomaan sisäilmanlaadun takia ja että nuoret eivät pysty sitten suorittamaan sitä haluttua varusmiespalvelustaan vaan se keskeytyy terveydellisiin syihin. Tässä yhteydessä vielä tuohon EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvä kysymys: nyt kun näyttää siltä, että maatalouden rahat tulevat leikkaantumaan rahoituskehysneuvotteluitten yhteydessä, niin onhan se nyt sitten varmaa, että kansallisesti kompensoidaan se, mikä tuolla EU-pöydissä näytetään häviävän? Toivoisin, että pääministeri tähän asiaan nyt sanoisi sanansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-17T18:56:40,2019-12-17T18:59:40,Hyväksytty,1.1 2019_84_268,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston kanslia seuraa muun muassa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta. Tiedustelisin teiltä, hyvä pääministeri, myös lakihankkeiden etenemisestä ja siitä, että saamme Suomessa hyvää lainsäädäntöä. Viime kaudella oli nämä kuuluisat sote-lait, jotka kaatuivat itse mahdottomuuteensa. Toki siinä oli myös hallituspuolueiden välistä skismaa keskenään. Mutta nyt esimerkiksi tämä hoitajamitoituslakiesitys, joka on pysähtynyt: lupasitte, että se tuodaan vuoden loppuun mennessä, mutta joh-tuen tästä hallituskuvion uudelleenasettelusta, tämä esitys on myöhässä. Millä tavalla turvaatte, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että lakiesitykset oikeasti etenevät? Sillä teidän tehtävänä on myös arvojen ja asenteiden muutoksen ja yleisen suhtautumisen — miten ihmiset suhtautuvat tähän politiikkaan — ylläpitäminen. Se voi heikentää sitä asennetta, jos lakiesitykset eivät etene, vaan ne torppautuvat jotenkin kummallisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-17T18:59:40,2019-12-17T19:00:52,Hyväksytty,1.1 2019_84_269,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat nousevat toistuvasti esiin sekä julkisessa rakentamisessa että uudisrakentamisessa. Myös tarkastusvaliokunta on seurannut kannanotoin tilannetta jo vuosien ajan, ja vuonna 2018 aloitettu laaja ja poikkihallinnollinen Terveet tilat 2028 on tärkeä hanke eduskunnan kannanottojen toteuttamisessa. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä Terveet tilat ‑hankkeeseen on ehdotettu puolentoista miljoonan euron määrärahaa, ja julkisen talouden suunnitelmissa hankkeeseen on varattu seuraaville vuosillekin puolitoista miljoonaa vuosittain. Tarkastusvaliokunnassa kuulimme tästä asiasta asiantuntijoita, ja kaikki asiantuntijat olivat huolissaan resurssien riittävyydestä ja siitä, että talousarvioon varattu määräraha ei mahdollista riittävästi hankkeen tuloksellista toteutusta. Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi lisää osaavaa henkilöstöä ja taloudellisia kannustimia erityisesti sinne kuntasektorille. Enemmän resursseja tarvittaisiin myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueelle, ja nyt näyttää siltä, että jo hankkeen alkuvaiheessa esimerkiksi kaikkia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osahankkeita ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti näiden resurssien vähäisyyden takia. Me kaikki tiedämme, että kuntien mahdollisuudet korjata ja uudistaa vanhaa rakennuskantaa vaihtelevat kovasti ja taloudellisten resurssien lisäksi kunnissa tarvitaan paljon tukea sisäilma-asioiden hallintaan liittyvissä asioissa, muun muassa rakennusterveysosaamisessa, terveydellisten riskien arvioinnissa, hyvien käytäntöjen omaksumisessa, rakennuskannan ylläpidossa, korjauskohteiden priorisoinnissa, eri toimijoiden yhteistyössä ja viestinnässä, ja ilman taloudellista ja muuta tukea kuntien on hyvin vaikea edetä tässä asiassa. No, sen lisäksi sisäilmakysymysten osaamista ja koulutusta tulisi lisätä ja parantaa, jotta alan asiantuntijoita olisi riittävästi, koska tämä puute alan asiantuntijoista näkyy minun käsittääkseni myös esimerkiksi ympäristöministeriössä sillä tavalla, että siellä ei ole ollut ajoittain yhtään sisäilmaongelmiin erikoistunutta asiantuntijaa, vaikka kuvittelisi, että siellä nimenomaan tätä tietoa tarvitaan, ja pätevän asiantuntijan löytämisessä on ollut todella vaikeuksia. Tähän on onneksi tulossa sitten korjausta, eli Terveet tilat 2028 ‑ohjelmassa on tarkoitus käynnistää selvitys nykyisen kiinteistö- ja rakennusalan koulutuksen tuottamasta sisäilmaosaamisesta. Mutta minua nyt todella kiinnostaisi kuulla, miten tätä tärkeää hanketta on tarkoitus viedä tuloksellisesti eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-17T19:00:52,2019-12-17T19:04:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_270,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Vaikka pääministeri vastaa hallitusohjelman seurannasta ja toteutumisesta, niin pyydän, että koitetaan keskittyä valtioneuvoston kanslian määrärahoihin. Meillä tämän jälkeen yleiskeskustelu jatkuu budjetista, mikä antaa mahdollisuuden kaikkien budjetissa olevien teemojen käsittelyyn.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_271,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä Valtioneuvoston kanslia -pääluokassa todella on tämä Terveet tilat -toimenpideohjelma ja rahoituksen osoittaminen siihen. Toki se koskee hankintoja ja selvityksiä, joita sitten valtioneuvoston kanslia tekee, mutta kuten täälläkin todetaan, niin sama määräraha on opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön pääluokissa — tai ei sama määräraha, mutta tämä määrärahakokonaisuus. Minusta on tärkeä keskustelu, minkä edustaja Talvitie ja sitten edustajat Torniainen ja Mäkisalo-Ropponen ja muut aloittivat, ja haluan itse asiassa vielä nostaa esille sen — ja tämä jos mikä kuuluu minusta mielestäni myöskin kokonaisuuteen — että tässä meillä on myöskin kyseessä kohde, joka voisi tuottaa säästöä budjettiin. Yleensä me aina esitämme määrärahalisäyksiä ja toiveita jostain lisää, mutta kun tämän me hoitaisimme hyvin, niin siinä voisi olla jopa säästökohdetta. Otan esimerkkinä sen, että nämä Terveet tilat liittyvät esimerkiksi kuntien talouteen. Me tiedämme nyt jo, että yksi syy kuntien tiukkaan taloustilanteeseen on näitten rakennusten heikko kunto ja siihen tarvittavat investoinnit, mutta myöskin se, että esimerkiksi valtion maksamat investointiavustukset voivat mennä täysin hukkaan sillä, että tehdään sellaista jälkeä, joka ei poista näitä kosteusongelmia, ja tila on remontin jälkeenkin joidenkin vuosien päästä käyttökelvoton, rakennuttajat ovat häipyneet ja valtio perii takaisin maksamiaan investointiavustuksia, jolloin kunnat jäävät tässä ikään kuin täysin yksin. Toinen asia on se, että ihmiset sairastuvat. Ne kustannukset tulevat suoraan sosiaali- ja terveyspalveluihin, puhumattakaan lainkaan tietenkään niistä inhimillisistä kustannuksista, joita ne ihmisille tuovat. Eli ehkä toivoisin, että kun tämän toimenpideohjelman kokonaisrahoitus on nyt niin monen eri sektorin alla, niin valtioneuvoston kanslian kauttakin otettaisiin kokonaisvastuu tästä, koska tässä meillä on todella tärkeä asia huolehdittavana — ja mahdollinen säästökohde.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-12-17T19:04:20,2019-12-17T19:06:46,Hyväksytty,1.1 2019_84_272,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Edustaja Kivisaari ja sen jälkeen pääministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_273,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa tuotu esille tämä keskustelu Terveet tilat 2028 -ohjelmasta, johon tulee siis 1,5 miljoonan euron rahoitus, joka on siis lisäystä vuodelle 19, mikä on tietenkin hyvä asia. Näitten julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oirehtivien hoidon ja kuntoutuksen tukeminen on totta kai äärimmäisen tärkeä asia. Suomessa näitten sisäilmaongelmien kustannukset mitataan miljardeissa, ja monet kunnat — niin kuin täällä on todettu — kriisiytyvät sairaiden rakennusten kanssa. Tähän keskusteluun myöskin lisähaastetta tuo tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallinen sisäilmakartoitus, joka myös toteaa lukuisia asiaan liittyviä haasteita ja murheita. Ymmärrän toki, että pääministerin isossa kokonaisuudessa tämä ei välttämättä ole aivan sitä ydinluokkaa, mutta en malta silti olla kysymättä, millä keinoilla pääministeri näkee — tämän Terveet tilat -ohjelman lisäksi — hallituksen kykenevän vastaamaan tähän ihmisen terveyteen, inhimilliseen tragediaan ja myös taloudellisia resursseja vaativaan ongelmaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-17T19:06:46,2019-12-17T19:08:12,Hyväksytty,1.1 2019_84_274,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tässä välissä, joudun sen jälkeen valitettavasti poistumaan. Täällä varmasti keskustelu jatkuu vielä. Valtioneuvoston kanslian pääluokkahan on pienimpiä pääluokkia. Sen menot muodostuvat lähinnä kanslian ja oikeuskanslerinviraston toimintamenoista, poliittisen toiminnan tukemisesta, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta sekä EU-politiikan kansallisesta valmistelusta. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt valtioneuvoston kanslian määrärahoihin noin 50 miljoonan euron vähennystä tähän vuoteen verrattuna, ja tämä tietenkin johtuu pääosin siitä, että EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen näille määrärahoille ei enää tässä määrin ole tarvetta. Lisäksi pientä vähennystä aiheutuu eräiden valtioneuvoston yhteisten tietojärjestelmien kehittämishankkeista ja rahoituksen päättymisestä. Edustaja Talvitie kysyi, mitkä ovat EU-puheenjohtajuuskauden niitä keskeisiä onnistumisia ja tuloksia, mitä me olemme saaneet aikaiseksi. Näitä on useita, mutta nostan kolme, mielestäni kolme keskeisintä ja tärkeintä, joita olemme pitäneet myös esillä. Ensinnäkin pidän isona onnistumisena sitä, että saimme viime viikolla sovittua EU:n yhteisestä tavoitteesta, siitä, että EU on hiilineutraali vuonna 2050. Tämä on hyvä saavutus. Se ei kuitenkaan ole riittävä. Meillä on vielä paljon työtä tehtävänä tässä kokonaisuudessa. Mitä tulee Puolaan, niin Puolan osaltahan tilanne on se, että vielä tässä vaiheessa he eivät ole sitoutuneet — vaikkakin he ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen, tähän yhteiseen eurooppalaiseen tavoitteeseen — niin eivät vielä sen toimeenpanoon. Tähän tullaan palaamaan keväällä, ja toivottavasti kesäkuuhun mennessä myös Puolan osalta tämä toimeenpanokysymys on ratkaistu. Tähän liittyy olennaisena osana tietenkin kysymys rahoituksesta, ja varmasti yhtenä asiana hiersi se, että monivuotisesta rahoituskehyksestä ei vielä tässä vaiheessa ole kokonaisuudessaan sovittu. Tästä tuleekin tämä toinen asia, missä mielestäni olemme onnistuneet: siinä, että olemme nyt saaneet luovutettua tämän monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisuuden Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, eli siirrymme siihen seuraavaan vaiheeseen, jossa sitten konkreettisesti pääsemme myös tästä asiasta päättämään. Tämä oli toinen onnistuminen. Teimme sen työn, mitä meiltä odotettiin ja edellytettiin, ja nyt olemme siirtäneet viestikapulan seuraavaan vaiheeseen ja pääsemme tästä toivottavasti ensi vuoden alkupuoliskolla sitten myös päättämään. Ja kolmantena onnistumisena on se, että tämä oikeusvaltioperiaate on nyt sidottu kiinteäksi osaksi budjettiprosessia. Tämä on iso saavutus. Määrärahalisäyksiä esitetään valtioneuvoston kanslian osalta myös ilmastopolitiikan pyöreän pöydän työhön, Terveet tilat -ohjelmaan, josta täällä on paljon puhuttu. On hyvä, että siihen tulee määrärahalisäystä, ja pidän sitä tärkeänä, kuten täällä puheenvuoroissa on esitetty. Lisäksi tulee määrärahalisäystä myös Leo Mechelin -historiahankkeen aloittamiseen ja Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen Suomen maksuosuuteen. Lisäksi aiempien kertaluonteisten leikkausten päättyminen nostaa määrärahatasoa useilla momenteilla. Arvoisa puhemies! Sopiiko, että jatkan? [Puhemies: Kyllä!] Eniten huomiota valtioneuvoston kanslian pääluokassa on saanut ministerien ja heidän avustajiensa ja valtiosihteerien määrä. Tämän johdosta momentin 23.1.02 määrärahaan on esitetty 5 miljoonan euron lisäystä. Samalla puoluetoiminnan tukeen on esitetty 6 miljoonan lisäystä. Tämänkin lisäyksen jälkeen puoluetoiminnan tuki on kuitenkin alemmalla tasolla kuin se oli ennen siihen kohdistuneita leikkauksia vuonna 2012, ja tämäkin on hyvä pistää merkille. Sitten täällä tuli vielä kysymyksiä yleisesti ottaen hallituksen ilmastopolitiikasta, edustaja Multala kysyi tästä. Meillähän hallituksella on kunnianhimoinen tavoite siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin kokoomus myös tätä yleistä tavoitetta tukee, sitä, että tavoittelemme hiilineutraaliutta. Pitää tässä kokonaisuudessa muistaa se, että me emme ole sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali 4 vuodessa, eli kaikkia toimia tällä hallituskaudella ei pystytä tekemään. Olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Meidän tärkeä tehtävämme on nyt saattaa Suomen politiikka siihen asentoon, että tämä tavoite tuolloin saavutetaan. Tämä on meidän tehtävämme, ja tietenkin tämän hallituksen pitää pystyä tekemään niitä päätöksiä, jotka varmistavat sen, että tässä tavoitteessa onnistutaan. Edustaja Essayah kysyi maatalouspolitiikasta ja siitä, miten varmistetaan se, että Suomessa on tulevaisuudessa ruoantuotantoa ja elinvoimainen maatalous. Kokonaisuudessaan pidän myös tätä tärkeänä kysymyksenä, ja olemme sitoutuneet siihen, että näitä tukien mahdollisia menetyksiä kompensoidaan. Edustaja Juvonen kysyi hoitajamitoituksesta ja ylipäätänsä lakien valmistelusta. Taisi olla eilen, kun tästä asiasta viimeksi keskustelimme pääministerin tiedonannon yhteydessä, ja tuolloin vastasin, että tärkeämpänä kuin sitä, tuleeko se huomenna vai tuleeko se sitten tammikuun alussa, pidän sitä, että tämä lakikokonaisuus on kestävä niin, että se myös sitten on käytännössä toimiva ihmisten arjessa. Me emme osanneet ennakoida hallituskriisiä, joka tuli meidän eteemme. Siitä on seurannut viivästyksiä myös tämän lain valmistelun osalta, ja tämä on tilanne, johon emme olleet varautuneet, ja nyt elämme sen jälkeistä aikaa. Itse tavoite tästä hoitajamitoituksesta on kyllä yhteinen. Me pidämme erittäin tärkeänä sitä, että suomalaiset ikäihmiset saavat laadukasta vanhustenhoivaa ympärivuorokautisessa hoivassa ja että toteutetaan hoitajamitoitus. Tähän hallitus on sitoutunut, ja tämän pyrimme kokonaisuudessaan myös ratkaisemaan. Uskon, että tästäkin salista löytyy erittäin laaja tuki sille, että meidän vanhustenhoivamme kriisiin, joka on todellinen, löydetään ratkaisuja. Voitte olla vakuuttuneita siitä, että tämä on meille sydämenasia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-17T19:08:17,2019-12-17T19:14:54,Hyväksytty,1.1 2019_84_275,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nostaisin tästä keskustelusta yhden asian esille eli tämän puoluetuki-huomion. Tämähän on vuonna 1966 käyttöönotettu järjestelmä Suomessa, ja sitä puoluetukeahan saavat kaikki eduskunnassa edustetut puolueet, ja sen lisäksi sitä voivat saada sellaiset puolueet, jotka ovat vaaleissa saaneet 2 prosentin kannatuksen. Tämä on siis kansainvälinen käytäntö, muissakin maissa näitä puoluetukia on, ja on tärkeätä, että tähän myöskin Suomi panostaa. Perussuomalaiset ovat tyypillisesti populistisena puolueena tarttuneet tähän — kun tämä kansalaisten silmissä ja suissa ei maistu hyvältä — että mielellään tätä puoluetukea supistettaisiin, niin kuin he nytkin esittävät sitä samaa asiaa. Silloin kun he olivat hallituksessa, he eivät kuitenkaan vaatineet sen puoluetuen poistamista. Eli tässäkin on tämä sopivuus silloin, kun se poliittisesti tuntuu hyvältä, silloin asiaan vedotaan. Haluan muistuttaa, arvoisa puhemies, siitä, että puoluetuella pyritään vahvistamaan suomalaista poliittista järjestelmää, puoluejärjestelmää, jonka puolueet ovat suomalaisessa edustuksellisessa demokratiassa tämän kansanvallan ydintä. Ja siinä mielessä minusta on väärin, että vähättelemme sitä merkitystä, mikä puolueilla on. Me tiedämme sen hyvin, että jos puoluetuki on nolla, niin silloin puolueet joutuvat hankkimaan rahoitusta muista lähteistä, ja se on paljon kyseenalaisempaa, että kuinka legitiimiä ja hyödyllistä ja mielekästä on sitoa puolueita joihinkin muihin intresseihin kuin siihen oman poliittisen toimintansa edesauttamiseen. Arvoisa puhemies! Minulla on myöskin kokemuksia maista, joissa ei ole puolueita, Euroopastakin. Olen juuri pari viikkoa sitten tullut Valko-Venäjältä seuraamasta sikäläisiä parlamenttivaaleja, ja voin kertoa perussuomalaisille, jos he ihailevat sellaisia järjestelmiä, joissa eivät puolueet toimi — jos ikään kuin lähtökohtana on, että puolueita pitäisi tukea, kun se näyttää olevan aihe, joka näin nostetaan — että Valko-Venäjällä vaan parlamenttivaaleissa käytännössä ei ollut puolueita. Valtaosa valituista kansanedustajista, 90 prosenttia, oli itsenäisiä — he eivät olleet tosiasiassa itsenäisiä vaan sidoksissa tietysti presidenttivaltaiseen järjestelmään. Tämähän on hyvin tyypillistä, että maissa, jotka ovat yksivaltaisia, puolueet ovat heikkoja. Maissa, jotka ovat kansanvaltaisia ja joissa edustuksellinen demokratia todella toimii tehokkaasti, myöskin puolueilla on keskeinen rooli, ja siihen minä, arvoisa puhemies, vetoan, kun totean, että kansanvallan perusrakenne näissä järjestelmissä, missä me toimimme — jotka ovat siis edustuksellisia demokratioita — on sellainen, että puolueilla on keskeinen rooli, ja kunnioitetaan sitä ja annetaan sille kunnon tila, ja on järkevää myöskin, että puoluetuki pidetään riittävällä tasolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-17T19:14:55,2019-12-17T19:17:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_276,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan vielä nostaa esiin tämän Terveet tilat -hankkeen ja kiitän kaikkia edustajia, jotka sen täällä esiin nostivat. Tosiaan hallitusohjelmaanhan kirjasimme, että tämä hanke on hyvä, mutta sen kunnianhimon tasoa on nostettava. Siinä mielessä hyvä, että lisärahaa nyt on osoitettu. Täällä on paljon puhuttu rakennusten korjaamisesta, ja siihen tosiaan tarvitaan lisää osaamista ja resursseja. Samoin rakentamisen laatuun on kiinnitettävä huomiota. Mutta on todella tärkeätä, että nyt puututaan ja löydetään keinot myös näiden jo sairastuneiden ihmisten auttamiseen. Sisäilmasta sairastuneet odottavat viimein apua hankaliin elämäntilanteisiinsa. Tätä kokonaisuutta viedään nyt eteenpäin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan kautta erillisenä VN TEAS -hankkeella. Tämän hankkeen nimenä on Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen. Selvitysten on määrä valmistua toukokuuhun 21 mennessä, mutta haluan korostaa sitä, että apua tarvitaan ja odotetaan kipeästi jo nyt ja on todella tärkeää, että tämä hanke ei jää erilliseksi saarekkeeksi valtioneuvoston kansliaan, vaan siihen integroidaan nyt vahvasti sosiaali- ja terveysministeriö ja muut relevantit tahot mukaan etsimään niitä käytännön ratkaisuja. Hallitusohjelmaan tehtiin hyvät kirjaukset, ja nyt hallitukselta tosiaan odotetaan viimein toimia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-17T19:17:35,2019-12-17T19:19:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_277,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja niitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_84_278,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua pääluokasta 23.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_279,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus lisää omia ministeri-, valtiosihteeri- ja erityisavustajamäärärahojaan pöyristyttävät 77 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden 2019 varsinaiseen budjettiin. Nousua selittävät myös palkankorotukset. Valtiosihteerien määrä kasvaa neljästä valtiosihteeristä 15 valtiosihteeriin ja erityisavustajien määrä 42 erityisavustajasta 70 erityisavustajaan. Lisäksi ministerien määrää on lisätty kahdella. Myös ministeriöissä ja niiden pääluokkien alla olevien politrukkien määrärahoja lisätään. Hallituksen perustelut tälle massiiviselle korotukselle ontuvat. Avustajien määrän kaksinkertaistamisen perusteet eivät ole selitettävissä tavan kansalaisille hyvällä omallatunnolla, suoraan silmiin katsoen. Arvoisa puhemies! Valmisteluresurssien massiivista lisäämistä on vaikea selittää myöskään lainsäädäntötyön laadun parantamisella. Kun katsoo hallituksen sekoiluja, on todettava, että lusikkojen lisääminen ei ole parantanut sopan makua. Sen sijaan heikko kommunikaatio ja ministerien omilla tonteillaan sooloilu ja koheltaminen ovat kyllä lisääntyneet. Kokoomus haluaa kohtuullistaa näitä mittavia politrukkiläänityksiä ja suojatyöpaikkojen luontia ja esittää siksi leikattavaksi puolta lisäresurssista. Näemme, että tämä on vain oikeus ja kohtuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T03:48:45,2019-12-18T03:50:24,Hyväksytty,1.1 2019_84_280,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minäkin kyllä hämmästelen, suorastaan pöyristyn Marinin hallituksen avustajien palkkakuluista. Siis kokonaisuudessaan palkkakulut nousevat tosiaan 77 prosenttia verrattuna Sipilän hallituksen palkkakuluihin, ja avustajamenot paisuvat 4,5 miljoonasta eurosta noin 8 miljoonaan euroon vuodessa, kun avustajien määrä todella lähes kaksinkertaistui verrattuna Sipilän hallitukseen. Kun katsotaan koko kauden tasolla, Marinin hallituksen avustajien palkkoihin menee 32 miljoonaa euroa, ja jos verrataan nyt sitten hallituksen panostuksiin esimerkiksi vanhuspalveluihin, niin puhutaan samoista suuruusluokista kuin tämä vuosittainen lisäys näihin palkkamenoihin. Tämä on kyllä perin erikoinen arvovalinta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T03:50:28,2019-12-18T03:51:26,Hyväksytty,1.1 2019_84_281,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edesmenneen hallituksen ja tämän Marinin hallituksen avustajien määrä on täysin — voisi jopa sanoa, että on kuvottavaa, että näin rankka lisäys on tehty tänne. Ministerien määrä on kasvanut ja erityisavustajien määrä on kasvanut, siellä on taustajoukoissa henkilökunta tuplaantunut. Itse arvelen, että se johtuu lähinnä siitä, että tiettyjen puolueiden, kuten esimerkiksi keskustan, kannatus oli vaaleissa niin heikko, että heillä jäi monta edustajaa ulos. Tai ehkä puoluetoimistolla joudutaan irtisanomaan jotain väkeä, kun puoluetuki pienenee niin paljon, niin heille sitten löydettiin tämmöinen turvasatama täältä hallituksen taustajoukoista. Näin saadaan pidettyä heidät remmissä mukana ja edelleen seuraaviin vaaleihin ehdokkaiksi. Minun mielestäni tämä on vähän semmoinen tilanne, että tällä ostetaan demokratian kannatusta. Tätä ei voi hyväksyä millään tavoin. Pitää sanoa, että tuo Vestman puhui äsken asiaa tuossa puheenvuorossaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+3.5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:51:26,2019-12-18T03:52:55,Hyväksytty,1.1 2019_84_282,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Nyt ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt annetaan vastaus Jussi Halla-ahon ja lukuisten muiden edustajien välikysymykseen al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta. Ulkoministeri Pekka Haaviston vastauksen, johon annan 10 minuuttia, ja Jussi Halla-ahon puheenvuoron, myös 10 minuuttia, jälkeen välikysymyskeskustelu käydään nopeatahtisena siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään myös se 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään sen 5 minuuttia. Myönnän lisäksi harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja eli debattia. Keskustelua asiasta käydään tässä vaiheessa kello 17:ään saakka, ja keskustelua jatketaan sitten myöhemmin tässä täysistunnossa talousarvion yleiskeskustelun päätyttyä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_84_283,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio on jättänyt hallitukselle välikysymyksen siitä, ollaanko suomalaisia kotiuttamassa al-Holin leiriltä, onko ulkoministeri antanut asiasta oikeaa tietoa eduskunnalle ja onko virkamiestä tai virkamiehiä painostettu toimimaan vastoin lakia. Välikysymyksessä on lukuisia kysymyksiä. Hallituksen vastauksessa keskitytään nyt niistä keskeisimpiin. Aloitan terrorismin uhasta, joka maailmalla on todellinen. Isis kykeni ottamaan haltuunsa alueita Syyriasta ja Irakista, alueita, joille sen tukijoita muutti kymmenistä eri maista, myös Suomesta. Isisin toiminta viime vuosina on herättänyt laajaa turvattomuuden tunnetta. Se on terroristinen liike ja ääriliike, joka on syyllistynyt äärimmäisen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin. Suomen pitkäaikainen linja on kaikin keinoin varautua terrorismin uhkaan ja tukea terrorismin torjuntaa. Suomi on osallistunut Yhdysvaltain johtamaan kansainväliseen Isisin vastaiseen koalitioon vuodesta 2014 lähtien. Osallistumme myös koalition sotilaallisen operaation koulutus- ja neuvonantotoimintaan Irakissa, tavoitteena kehittää Irakin, mukaan lukien Irakin Kurdistanin, turvallisuusjoukkojen omaa kykyä torjua Isis sekä tukea turvallisuuden ja vakauden palauttamista. Suomi liittyi viime kuussa myös Isisin vastaisen koalition ydinryhmään Washingtonissa. Tätä Suomen pitkää linjaa ovat olleet toteuttamassa kaikki eduskuntapuolueet. Otamme Isis-liikkeen uusien pesäkkeiden synnyn vakavasti. Isis nostaa jo nyt päätään Afganistanissa sekä Pohjois- ja Länsi-Afrikassa. Kansainvälisen yhteisön työ terrorismin kitkemiseksi ei siis ole päättynyt. Arvoisa puhemies! Al-Holin vartioitu leiri on seuraus siitä, että Isis on Syyriassa menettänyt alueensa. Kesällä 2019 leirille oli koottu yli 70 000 ihmistä. Leirin asukkaista noin 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Asukkaista noin 11 000 on ulkomaalaisia Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Leirin ulkomaalaisten joukossa on myös noin kymmenen suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan, joista valtaosa on alle 5-vuotiaita. Al-Holin leiriä hallinnoivat kurdien SDF-joukot. Syyrian hallituksella ei ole kontrollia alueella. Sen vuoksi suomalaisten lasten tilanteen osalta yhteistyötaho on tämän leirin kurdihallinto. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään suomalaisten lasten hyvinvointia leirillä. Tämä on tehty muun muassa kansainvälisten järjestöjen ja Punaisen Ristin kautta. Samalla on pyritty selvittämään ehtoja, joita kurdihallinnolla on lasten päästämiseksi pois vahingollisista leiriolosuhteista. Näissä keskusteluissa on selvinnyt, että kurdihallinto ei ole halukas erottamaan äitejä ja lapsia toisistaan ilman huoltajan suostumusta. Alun perin lapsensa alueelle vieneet äidit ovat toimineet Suomen viranomaisten antamia neuvoja ja ulkoministeriön matkustusohjeita vastaan viedessään lapsia kriisi- ja sotatoimialueelle. Lapset eivät ole voineet vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Turvallisuuskysymykset sekä viranomaisten, kuten suojelupoliisin, tekemät uhka-arviot on viranomaisten ja hallituksen otettava vahvana tekijänä huomioon. Aikuiset ovat rikosoikeudellisesti vastuussa mahdollisista rikoksistaan. Arvoisa puhemies! Leiristä saatujen tietojen mukaan suomalaislasten oikeus henkiin jäämiseen ja kehittymiseen on vakavasti vaarantunut. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi syyskuussa 2019 raportin, jonka mukaan 313 alle 5-vuotiasta lasta oli kuollut leirillä joulukuun 2018 ja tämän vuoden elokuun välisenä aikana — 313 lasta. Tilanne leirillä heikkenee koko ajan. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti Suomella on velvollisuus toimia lasten pelastamiseksi. [Sebastian Tynkkynen: Entä äidit?] Al-Holin leirin sisäinen ilmapiiri on erittäin Isis-myönteinen. Siinä on suuri vaara, kun suomalaislapset joutuvat kasvamaan tällaisessa ympäristössä — käytännössä terroristijärjestön aivopesun uhreina. Suomen valtio ei voi hyväksyä tällaista suomalaisten lasten kaltoinkohtelua. Siten hallitus ei voi myöskään hyväksyä sellaista opposition piiristä esitettyä toimintalinjaa, jossa lapset jätettäisiin leirille. Sen vuoksi myös tämän hallituksen välittömänä tavoitteena on pyrkiä saamaan suomalaislapset pois al-Holin leiriltä ja kriisialueelta. [Sari Sarkomaa: Lapsia pitää auttaa!] Suomen viranomaiset ovat pitkin syksyä valmistautuneet erilaisia mahdollisia tapahtumaketjuja varten. Kun Turkin sotilastoimet 9.10. Syyriassa alkoivat, oli mahdollista, että al-Holin leirin vartiointi sekä ruoka- ja lääkehuolto olisivat luhistuneet ja suuri joukko leiriläisiä — myös suomalaiset — olisivat lähteneet vaeltamaan kohti Irakin rajaa. Tällaistakin tapahtumakulkua varten oli varauduttava. Samoin kotimaassa on kehitetty viranomaisyhteistyössä valmiutta erilaisiin skenaarioihin varautumiseen. Al-Holin leirin viimeaikaisiin tapahtumiin liittyy myös erilaisia väitteitä ihmiskaupasta. On epäilty, että leiriltä voisi ostaa pois naisia ja lapsia ja heidän kulkureittinsä olisi sitten kulkenut erittäin vaarallisten alueiden kautta Länsi-Syyriasta ulkomaille. Tällaista ihmiskauppaa tai kauppaa hädänalaisten tilanteella ei Suomen hallitus hyväksy. Arvoisa puhemies! Tilanne on monella tapaa vaikea. Hallituksen tehtävä on kantaa sellaisissakin tilanteissa vastuuta. Sellainen ratkaisu, ettei tehdä mitään, on mahdoton. Pääministeri Marinin hallituksen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Aiomme täyttää kansainvälisten sopimusten ja perustuslain meille asettamat juridiset ja moraaliset velvoitteet emmekä voi hyväksyä silmien ummistamista ja suomalaisten lasten jättämistä hengenvaaraan. Viranomaisten toiminta lähtee aina lainsäädännöstä. Tässä poliittisesti herkässä kysymyksessä viranomaisten toiminnan oikeudellista pohjaa edelleen selkeytti oikeuskanslerin 9.10. ministerien aiemmista toimista tehtyihin kanteluihin antama ratkaisu. Oikeuskanslerin ratkaisu ei itsessään velvoita viranomaisia toimimaan, mutta se kuvaa perustuslaista ja kansainvälisistä sopimuksista tulevia velvoitteita, jotka edellyttävät toimia ainakin lasten kotiuttamiseksi. Asiaa on lähdetty sittemmin ratkaisemaan viranomaisen tekemän tapauskohtaisen harkinnan pohjalta. Tätä varten ulkoministeriössä asetettiin ulkoministerin erityisedustaja toimimaan 23.10. alkaen, ja hänen toimintaohjeensa esiteltiin iltakoulun yhteydessä edelliselle hallitukselle 31.10. Erityisedustajan tehtävänä on ollut varmistaa Syyriassa leirillä pidettyjen suomalaisten lasten henkilökohtaisen turvallisuuden ja perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen perustuslain ja Suomen ratifioimien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tämän jatkoksi hallitusryhmät ovat eilen tehneet yhteisymmärryksessä linjauksen, jonka pohjalta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös. Linjaus on julkaistu eilen, ja sen keskeisenä ajatuksena on kotiuttaa suomalaiset lapset niin pian kuin mahdollista. Kotiuttaminen tapahtuu viranomaisen tekemän tapauskohtaisen harkinnan perusteella lainsäädäntöömme sekä kansainväliseen oikeuteen nojautuen. Toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö ja ulkoministerin väliaikainen erityisedustaja, joka johtaa viranomaisten yhteistyötä. Osana tapauskohtaista yksilöllistä harkintaa toimivaltainen viranomainen pyrkii kaikin käytössä olevin tiedoin ja toimin varmistamaan, ettei Suomessa asuville henkilöille koidu turvallisuusuhkaa. [Leena Meri: No miten?] Hallitus arvioi myös tarpeet lainsäädännön muutoksiin liittyen terroristiseen toimintaan sekä tekee tarvittavat korjaukset lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Opposition välikysymys kysyy myös eduskunnalle annetusta tiedosta. Edellisen kerran asia on ollut esillä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa 3. joulukuuta. Tuon kokouksen päätteeksi valiokunta päätti, että on saanut tarvitsemansa tiedot. Myös uuden hallituksen aikana olen ulkoministerinä aina valiokunnan käytettävissä tässäkin asiassa. Mikäli al-Holin leirillä olevia suomalaisia lapsia koskevia ratkaisuja voidaan tehdä, näistä informoidaan aina myös ulkoasiainvaliokuntaa asianmukaisesti. Ulkoministeriössä al-Holiin liittyviä asioita on valmisteltu virkavastuulla, ja ulkoministeriö toimii tässä asiassa myös muita ministeriöitä koordinoivana ministeriönä. Hallituksella ei ole tiedossa, että ulkoministeriön tässä työssä olisi tapahtunut mitään lainvastaista. Saman on osaltaan todennut myös ulkoministeriön ylin virkamiesjohto. Yksilöitä sekä heidän terveys- ja turvallisuustietojaan koskevat asiat ovat luottamuksellisia salassapitosäännösten vuoksi. Luottamuksellisuus on myös edellytys sille, että lasten kotiutuminen leiriolosuhteista Suomeen onnistuu ja tapahtuu turvallisesti. Viranomaiset eivät avaa — eikä heidän kuulu avata — julkisuudessa tällaista toimintaa ja siihen liittyvää varautumista. Suomen ylimpänä laillisuusvalvojana oikeuskansleri arvioi kanteluita ja ilmoituksia ja antaa ratkaisunsa aikanaan. Arvoisa puhemies! Uskomme, että niin hallitus kuin oppositiokin ovat kiinnostuneita ratkaisuista, joilla turvataan lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittamalla tavalla suomalaislasten oikeus henkiin jäämiseen ja kehittymiseen. [Sebastian Tynkkynen: Huostaanottoon!] Haluamme poistaa kasvualustan terrorismilta Suomessa ja muualla maailmassa. [Sebastian Tynkkynen: Miksi tuotte sitten? — Puhemies koputtaa] Al-Holin leirillä olevien lasten auttaminen normaaliin, turvalliseen elämään ja päiväkotiin tai koulunpenkille on mielestämme tärkeä osa radikalisaation vastaista työtä. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-17T14:00:41,2019-12-17T14:10:46,Hyväksytty,1.1 2019_84_284,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksessä esitettiin ministerin vastattavaksi pitkä lista epäselväksi jääneitä kysymyksiä. Ensinnäkin on substanssi: Onko hallituksella aie tai suunnitelma kyseisten ihmisten avustamiseksi Suomeen? Kun asiasta alkoi tihkua tietoja julkisuuteen, ne tyrmättiin ministeriön suunnalta perättömiksi huhuiksi ja disinformaatioksi. Sittemmin on tullut esiin vastaansanomattomia todisteita siitä, että ulkoministeriön johdolla on laadittu varsin yksityiskohtainen suunnitelma al-Holin leirillä olevien ihmisten kotiuttamiseksi. Tällaisen suunnitelman olemassaolosta voidaan päätellä, että hallituksella tai ainakin ulkoministerillä on ollut tahtotila näiden ihmisten tuomiseksi Suomeen. Kuten monet asiantuntijat ovat todenneet, tähän asiakysymykseen ei ole hyviä ratkaisuja, on vain ratkaisuja, joissa on hyviä ja huonoja puolia. Asiasta pitäisi käydä perusteellinen keskustelu, mutta keskusteleminen on vaikeaa, jos ministeri laatii suunnitelmia salassa eikä anna niistä edes kysyttäessä tietoa eduskunnalle, medialle tai yleisölle. Perustuslain mukaan Suomen kansalaisilla on oikeus palata maahan. Kuten ulkoministeri aivan oikein sanoi, lapset ovat joka tapauksessa syyttömiä siihen, mitä heidän vanhempansa ovat tehneet. Toisaalta maalaisjärki sanoo, että nämä naiset ovat vapaaehtoisesti matkustaneet palvelemaan terrorismia ja hirmuhallintoa. He ovat olleet täysin tietoisia Isis-järjestön ja kalifaatin luonteesta. Yleisellä tasolla tiedetään, että naisilla on ollut aktiivinen rooli esimerkiksi kalifaatin propagandassa ja viestinnässä, uusien jäsenten rekrytoinnissa ja jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa. Me emme siis puhu pelkästään terroristien ja taistelijoiden puolisoista vaan ihmisistä, jotka itse ovat fanaattisen, väkivaltaisen ideologian kannattajia. Äärimmäiset näkemykset ovat tulleet esiin myös leirillä olevien naisten viime päivinä julkaistuissa haastatteluissa. Myös suojelupoliisi arvioi, että Suomeen päästyään nämä naiset todennäköisesti jatkavat terroristiseen toimintaan osallistumista ja sen tukemista ja vahvistavat täällä jo olevaa jihadistista liikehdintää. On selvää, että Isis-naisten muodostamaa turvallisuusuhkaa ei pystytä eliminoimaan viranomaisvalvonnalla tai ääriajattelusta vieroittavilla vapaaehtoisohjelmilla. Suojelupoliisilla on jo nyt lähes 400 seurattavaa kohdehenkilöä. Yhtä selvää on, että vaikka naiset olisivat osallistuneet suoranaisiin rikoksiin, heidän saamisensa oikeudelliseen vastuuseen Suomessa on hyvin epätodennäköistä. Toisin kuin muut Pohjoismaat, Suomi ei ole saanut edes varsinaisia taistelijoita tuomittua. Suomeen päästyään naiset siis suurella todennäköisyydellä voivat jatkaa vapaalla jalalla myrkyllisen ideologiansa juurruttamista paitsi omiin lapsiinsa myös muihin vaikutuspiirissään oleviin ihmisiin. Lasten turvallisuuden takaamisesta puhutaan paljon, mutta liian vähän puhutaan siitä, että nämä äidit ovat uhka lastensa turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. [Anne Kalmari: Siksi huostaanottoja!] Lastenkaan muodostamaa uhkaa ei pidä väheksyä. Lapset ovat altistuneet vuosia kestävälle aivopesulle, ja Isisin tiedetään käyttäneen pieniäkin lapsia teloitusten ja muiden rikosten tekemiseen. Osa leirillä olevista lapsista on tiettävästi täysi-ikäisiä tai lähellä täysi-ikäisyyttä, ja he ovat saattaneet osallistua taistelutoimintaan. [Ilkka Kanerva: Ja -koulutukseen!] Parikymmentä ihmistä ei ole suuri määrä edes suhteutettuna Suomessa jo nyt oleviin islamisteihin ja Isisin kannattajiin. Tapauksella on kuitenkin suuri periaatteellinen merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Isis ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kansainvälinen terroristijärjestö. Suomi ei voi viestittää olevansa turvasatama, josta voi lähteä ulkomaille tekemään silmittömiä rikoksia ja jonne voi muina miehinä ja naisina palata jäähdyttelemään, kun olot konfliktialueilla käyvät epämukaviksi. Seurausten on oltava sellaisia, että jatkossa terroristien sympatisoijat pohtivat lähtemistään kahteen kertaan. Arvoisa puhemies! Välikysymyksen ytimessä eivät kuitenkaan ole Isis-naiset vaan tapa, jolla ulkoministeri Haavisto on toiminut. Hän on pyrkinyt toimimaan salassa paitsi julkisuudelta myös eduskunnalta, jonka luottamusta hallituksen tulee nauttia. Hän on pyrkinyt painostamaan virkamiehiä tekemään al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten palauttamista koskevat päätökset ja henkilökohtaisen vastuunsa välttämiseksi piiloutumaan virkamiesten selän taakse. Tämän osoittaa jo se, että monet muut maat, mukaan lukien muut Pohjoismaat, ovat tehneet poliittisen ja julkisen päätöksen olla auttamatta aikuisia Isisin kannattajia palaamaan. Ulkoministeri Haavisto on antanut ymmärtää, että hallitus ei voisi tehdä sellaista poliittista päätöstä, joka sivuuttaisi perustuslain ja kansainvälisten sopimusten asettamat toimintavaatimukset. Kuitenkin myös muilla Pohjoismailla on perustuslaki, ja ne ovat tismalleen samojen kansainvälisten sopimusten osapuolia. Suomi ei voi olla kansainvälisoikeudellinen erityistapaus, eikä Suomi voi näin tärkeässä ja periaatteellisessa kysymyksessä omaksua väljempää toimintalinjaa kuin verrokkimaat. On poikkeuksellista, että ministeriön virkamies nousee julkisesti vastarintaan ministeriä vastaan. On poikkeuksellista, että salassa pidettävää materiaalia vuodetaan julkisuuteen siinä mitassa kuin viimeisinä viikkoina on tapahtunut. Mistä tämä kertoo? Siitä, että ulkoministeri Haaviston toiminta on poikkeuksellista. Virkakoneisto joutuu suojelemaan integ-riteettiään näin poikkeavilla keinoilla. Ulkoministeri Haavisto on useissa kohdin antanut eduskunnalle tai sen valiokunnille harhaanjohtavaa tietoa päätöksentekoprosessista, päätösten sisällöstä, niiden oikeudellisesta perustasta, operaatiosuunnitelman olemassaolosta ja sen yksityiskohdista. Tätä salailua ja harhaan johtamista ei voida perustella operatiivisilla seikoilla tai henkilöstön tai leirillä olevien turvallisuudella. Pikemminkin sillä on haluttu välttää poliittisen vastuun kantaminen päätöksistä. Jopa osa hallituspuolueista näyttää olleen tietämättömiä ulkoministerin suunnitelmista. Myöhemmin asia on toki niille myyty, ja ulkoministeri Haavisto onkin toimittanut hallituskumppaneilleen sähköpostilla ohjeet, miten mihinkin kysymykseen tulee vastata. Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset eivät velvoita Suomea toimimaan asiassa tietyllä tavalla. Oikeuskanslerin lausunto ei ole hallituspuolueiden edustajien väittämällä tavalla päätös, joka velvoittaisi hallitusta toimimaan tietyllä tavalla, ja tämän on oikeuskansleri itsekin todennut. [Eva Biaudet: Aika painava tulkinta laista!] Arvoisa puhemies! Eduskunta ei voi hoitaa keskeistä tehtäväänsä eli hallituksen toimien parlamentaarista valvontaa, jos se ei saa asianmukaista tietoa hallituksen tekemisistä. Jos jotakin tietoa ei perustellusta syystä voida eduskunnalle antaa, tämäkin on pystyttävä sanomaan suoraan. Sen sijaan se, että ministeri tai ministerin alaisuudessa toimiva virkamies antaa kansanedustajien kysymyksiin totuudenvastaisia vastauksia tai pyrkii ovelilla ja monitulkintaisilla sanavalinnoilla tai tahallisella väärinymmärtämisellä johtamaan edustajia harhaan, [Paavo Arhinmäki: Ammattilainen puhuu tällä hetkellä!] on sietämätöntä eduskunnan arvovallan ja poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta. [Satu Hassi: Asiantuntija puhuu!] Arvoisa puhemies! Tästä johtuen teen seuraavan esityksen: Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa, että ulkoministeri Haavisto ei ole antanut eduskunnalle totuudenmukaista tai riittävää tietoa toiminnastaan al-Holin leirillä olevien henkilöiden Suomeen palautukseen liittyviä suunnitelmia koskien. Näillä perusteilla eduskunta toteaa, että ulkoministeri Haavisto ei nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-12-17T14:10:58,2019-12-17T14:20:49,Hyväksytty,1.1 2019_84_285,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Herra puhemies! Sotatoimet terroristijärjestö Isisiä vastaan ovat päättyneet menestyksellisesti. Suurin ansio tästä lankeaa Irakin ja Syyrian kurdeille. Heidän toimintaansa kansainvälinen yhteisö, myös Suomi kurdien kouluttajana, on tukenut. Avointen sotatoimien päättyminen ei ole tilannetta vielä ratkaissut. Syyriaan, al-Holin vankileirille on päätynyt melkein 70 000 Isisin riveissä toiminutta ihmistä, heistä 90 prosenttia naisia ja lapsia. Kansainvälisen yhteisön on osallistuttava tilanteen selvittämiseen. Tärkeintä on kaikkien sotarikoksiin syyllistyneiden saattaminen oikeudelliseen vastuuseen teoistaan, [Mika Niikko: Siellä missä rikokset on tehty!] sekä leirillä olevien lasten ja muiden syyttömien saattaminen turvaan heidän terveyttään ja elämäänsä uhkaavista olosuhteista.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2019-12-17T14:20:56,2019-12-17T14:22:08,Hyväksytty,1.1 2019_84_286,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mediassa on uutisoitu, että ministeri Haavisto on johtanut ulkoministeriötä pelon ilmapiirillä, jossa virkamiehet ovat saaneet kertoa vain asioita, jotka edistävät Haaviston poliittisia näkemyksiä. [Sanna Antikainen: Törkeää!] Median uutisoinnin mukaan Haavisto on painostanut ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomista järjestämään Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Lapsen oikeuksien yleissopimuksen perusteella lasta ei kuitenkaan saa erottaa vanhemmistaan ilman lainmukaista huostaanottomenettelyä. Tällaisiin toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä vasta Suomen viranomaisten lastensuojelulain mukaisen menettelyn jälkeen. Selvää on, että ulkoministeriön virkamiehellä ei ole toimivaltaa ottaa lapsia viranomaisen huostaan. Tämä toimivalta on vain ja ainoastaan lastensuojeluviranomaisilla. Lasten ottamisesta viranomaisen huostaan ilman lainmukaista päätöstä voisi seurata tuomio vapaudenriistosta. Konsulipäällikkö Tuominen itse toteaa julkisuudessa olleessa sähköpostissa nimenomaisesti pitävänsä ongelmallisena pelkästään leirillä olevien lasten avustamista. Konsulipäällikkö toteaa niin ikään tällaisen päätöksen olevan sellainen, että sen tekijän on syytä varautua pitkään vankeustuomioon. Mediassa on kerrottu, että sen jälkeen, kun konsulipäällikkö totesi hankkeen lasten tuomiseksi Suomeen olevan lainvastainen ja kieltäytyi taipumasta ministerin painostukseen, on ulkoministeri syrjäyttänyt konsulipäällikön tehtävästään. Ministeri Haavisto kiisti tämän heti ja väitti, ettei Tuomisen siirto liittynyt al-Holin kysymykseen vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. Toistan tämän: ministeri Haaviston vastaus oli aluksi, että konsulipäällikkö Tuomisen siirto ei liittynyt al-Holin kysymykseen lainkaan vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Sittemmin, ministeri Haavisto, olette ollut asiasta kovin vaitonainen. Kun Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys kysyi teiltä asiaa kirjallisesti, ette kirjallisessa vastauksessanne enää kertaakaan sanonut, että kyse oli normaalista kierrosta. Sen sijaan vetositte vain siihen, että teillä oli oikeus siirtää nuo tehtävät pois virkamieheltä. Näyttää siltä, että useimmiten olette vain väistellyt kysymyksiä ja ollut vastaamatta. Silloin, kun olette vastaillut, on tarina vaihtunut toistuvasti. Mietitäänpä nyt: Virkamies on kertonut kaikille ministerin painostuksesta ja erimielisyyksistä liittyen al-Holin tilanteeseen, [Sheikki Laakso: Rohkea mies!] ja sitten te, ministeri Haavisto, siirsitte tämän tehtävän häneltä pois ihan vain sattumalta osana normaalia kiertoa. Sattuipa sopivasti. Mikäli Haavisto on kohdistanut virkamieheen painostusta tai seuraamuksia siksi, että virkamies on kieltäytynyt toteuttamasta selvästi lainvastaista ministerin määräystä tai pyyntöä, on ministerin toimintaa arvioitava virkarikoksena. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ehdottomasti!] Näyttää siltä, että asiassa ei ole myöskään noudatettu valtion yhteistoimintalakia, jonka perusteella olennaisista muutoksista työtehtävissä tai työjärjestelyissä on neuvoteltava niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita päätös koskee. Lisäksi on erityisen raskauttavaa, että virkamies on itse todennut pitävänsä Haaviston päätöstä lainvastaisena. Miettikää: ulkoministeriön johtavassa asemassa oleva virkamies on ottanut aika ison henkilökohtaisen riskin ja tuonut julkisuuteen tiedon, että ministerin päätös on hänen mielestään laiton. [Sheikki Laakso: Rohkea mies! — Oikealta: Tätäkö keskusta tukee?] Te, ministeri Haavisto, olette pyytänyt virkamieheltä anteeksi ja olette tuonut tuon anteeksipyynnön myös julkisuuteen. Kysyn nyt teiltä: miksi te ette pyydä toimintaanne anteeksi Suomen kansalta? [Sanna Antikainen: Niinpä!] Arvoisa puhemies! Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ministeri Haavisto on yrittänyt taivutella virkamiestä menettelemään lainvastaisesti ja siirtänyt virkamiehen toisiin tehtäviin siksi, ettei tämä ole totellut ministeriä. Perussuomalainen eduskuntaryhmä katsoo, että ministeri Haaviston johtamistapa on ollut täysin epäammattimainen ja ministerille sopimaton. Kannatan edustaja Halla-ahon tekemää epäluottamuslausetta. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-12-17T14:26:36,2019-12-17T14:31:22,Hyväksytty,1.1 2019_84_287,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten jätimme kokoomuksen johdolla hallitukselle välikysymyksen, kun Rinteen hallitus sekoili Postin kanssa. Välikysymys pakotti hallituksen totuuteen. Rinteen hallitus menetti luottamuksen ja kaatui. Nyt oppositio jätti välikysymyksen hallitukselle, joka on jatkanut Rinteen hallituksen sotkua al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta. Kokoomus on tekemässä välikysymystä, koska hallituksen toiminta on vakavassa asiassa ollut sekavaa ja hallituksen linja on ollut epäselvä. Välikysymyksellä edellytämme, että hallitus selvittää aikaansaamaansa tilanteen ja kantaa sille kuuluvan vastuun. Arvoisa puhemies! Tilanne al-Holin leirillä on vakava ja on ollut jo kauan. Kokoomus on pitkään vaatinut hallitukselta selkeää linjaa asian ratkaisemiseksi. Hallituksen toiminta ei ole herättänyt luottamusta, päinvastoin. [Outi Alanko-Kahiluoto: Entäs viime vaaleissa?] Syksyn mittaan on ollut vuodettuja suunnitelmia, lausuntoja ja tiedotustilaisuuksia. Aina uuden tiedon myötä tarina on muuttunut, ja edelliset väitteet paljastuneet jopa epätotuuksiksi. [Jussi Saramon välihuuto] Olette vedonneet iltakoulussa käytyyn keskusteluun ja hiljaisen hyväksynnän antamiseen ministeri Haaviston linjauksille. Kun on kysytty, mitkä ne linjaukset ovat, ei kukaan teistä ole osannut sitä kertoa. [Sanna Antikaisen välihuuto] Hallituksen poliittisesta linjasta ei todella ole saanut mitään selkoa. Kaiken huippu on, että näin vakavassa ja herkässä aiheessa vastuu on yritetty sälyttää yksittäiselle virkamiehelle. On näyttänyt siltä, että vastuuta ei halua kukaan ottaa. Arvoisa puhemies! Eilen hallitus sitten viimeinkin linjasi asiasta. Nämä linjaukset ovat kuitenkin edelleen aika epäselviä — myös näköjään hallituspuolueiden jäsenille. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat nimittäin täysin eri mieltä siitä, mitä eilen on linjattu. [Paula Werningin välihuuto] Keskustan edustajien mukaan aikuisia ei Suomeen tuoda. Vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajien mukaan aikuisia tuodaan. Kyllä nyt näyttää siltä, että olette päätyneet siihen, että myös palaamaan halukkaita aikuisia tuodaan Suomeen valtion toimesta. [Vihreiden ryhmästä: Mitäs mieltä kokoomus on?] Arvoisa puhemies! Kokoomuksen kanta on selvä: Suomella on velvollisuus tehdä kaikkensa suomalaisten lasten auttamiseksi. Lapset eivät ole itse valinneet kohtaloaan tai olosuhteitaan. Lapsia tulee aina suojella. [Paavo Arhinmäki: Entä jos ne tulee yksin?] Aikuisia ei sen sijaan tule auttaa palaamaan. He ovat omalla päätöksellään päättäneet lähteä tukemaan järjestöä, joka on syyllistynyt syyttömien ja viattomien siviilien murhiin ja muihin julmiin tekoihin. Suojelupoliisin mukaan Irakin ja Syyrian konfliktialueelta palaavat henkilöt lisäisivät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa, koska he todennäköisesti jatkaisivat terroristista toimintaa. Oikeuskansleri Pöystikin on todennut, että viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu menetellä toimissaan niin, että Suomessa asuvien ja oleskelevien turvallisuus ei vaarannu. Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen linja oli selkeä: lapsia autetaan, aikuisia ei auteta. [Välihuuto keskeltä] Jos olisitte alusta lähtien toimineet tämän linjauksen mukaisesti, olisimme jo voineet saada lapsia pelastettua. [Eva Biaudet: Montako lasta autettiin pois Sipilän hallituksen aikana?] Sen sijaan hallituksen kyvyttömyys tehdä poliittisia päätöksiä on johtanut kansalaisten poliittista päätöksentekoa kohtaan tuntemaan epäluottamukseen ja mahdollisesti al-Holin leirillä olevien lasten pitkittyneeseen kärsimykseen. [Välihuuto keskeltä] Kokoomuksen mielestä Suomen on jatkettava neuvotteluja kurdiviranomaisten kanssa, jotta lapset voidaan tuoda turvallisesti Suomeen. Viranomaisten on myös edelleen monin tavoin varauduttava siihen, että leiriltä saavutaan omatoimisesti Suomeen — paluuseen nimittäin on ihan lain suoma oikeus. Siksikin myös terrorismin vastaisen lainsäädännön kiristäminen on ajankohtaista. Muun muassa kokoomusministereiden käynnistämät ja nykyhallituksen torppaamat lakihankkeet on saatava heti takaisin valmisteluun. Arvoisa puhemies! Kokoomus edellyttää hallitukselta suoraselkäistä vastuun kantamista eli punnittuja ja selkeitä päätöksiä, avoimuutta tehdyistä päätöksistä sekä ryhdikkyyttä päätösten toteuttamisessa. Tämä on hallituksen tehtävä, oli kyseessä kuinka vaikea asia tahansa. Esitänkin seuraavaa epäluottamuslausetta: Eduskunta toteaa, että ulkoministeri Haaviston toiminta on al-Holin leirillä olevien suomalaisten suhteen ollut salailevaa, ristiriitaista ja sekavaa. Ulkoministeri on myös toiminut ilman valtioneuvoston varsinaista päätöstä. Hallitus on salailullaan ja haluttomuudellaan linjata asiaa horjuttanut suomalaisten turvallisuuden tunnetta sekä tuhlannut arvokasta aikaa löytää keinot suomalaisten lasten pelastamiseksi. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi ulkoministeri ei nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-17T14:31:26,2019-12-17T14:36:36,Hyväksytty,1.1 2019_84_288,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Valtiovallan tärkein tehtävä on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen. [Sebastian Tynkkynen: Ei näytä siltä!] Suomi on osallistunut kansainväliseen Isisin vastaiseen koalitioon vuodesta 2014 lähtien. Kansainvälinen yhteistyö on tuottanut tulosta. Isis on Syyriassa menettänyt alueensa. Kalifaatti on kukistettu, mutta Isis muodostaa edelleen vakavan turvallisuusuhan, joka on otettava vakavasti. Konfliktialueilta palaavat terroristijärjestön riveissä taistelleet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä nostavat terrorismin uhkaa koko Euroopassa. Terrorismin torjumiseksi ja sen leviämisen estämiseksi on toimittava päättäväisesti ja johdonmukaisesti. Edellisellä eduskuntakaudella kriminalisoitiin matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa ja hyväksyttiin tiedustelulainsäädäntö, joka antaa viranomaisille uusia työkaluja terrorismin torjumiseksi. Tätä työtä on jatkettava. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tällä vaalikaudella on laadittava lainsäädäntö, jonka mukaan terroristijärjestöön kuuluminen, sen avustaminen tai ihmisten rekrytoiminen siihen, ovat rikoksia. Ruotsissa vastaavanlainen lainsäädäntö on jo laadittu. Arvoisa puhemies! Kysymys al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisesta on olosuhteet huomioiden vaikea ja oikeudellisesti monitahoinen. On ollut perusteltua varautua kaikkiin mahdollisiin kehityskulkuihin. Suomen perustuslaki ja kansainväliset sopimukset velvoittavat viranomaisia turvaamaan hengenvaarassa ja hädässä olevan lapsen perusoikeudet. Viranomaisten vastuulla on ollut selvittää se, miten leirillä olevia suomalaislapsia voitaisiin auttaa. On selvää, että näin herkässä kysymyksessä yksityiskohdat eivät voi olla julkisia. Julkisuudessa esiintyneet, monin paikoin väärätkin tiedot ja huhut ovat osaltaan vaikeuttaneet tämän vaikean asian käsittelyä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Salailua! — Timo Heinonen: Myös hallituksen puolelta! — Mika Niikko: Myös ministerien!] Päätökset on tehtävä olemassa olevien tosiasioiden pohjalta. Meidän päättäjien vastuulla on luottaa lakiin, viranomaisten toimintaan ja antaa oikeaa tietoa. Vetoan kyllä syvästi, että emme politikoisi näin vakavalla asialla, [Jukka Gustafsson: Oikein!] ja tästä meillä jokaisella tässä salissa on vastuu. [Paavo Arhinmäki: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa! — Timo Heinosen välihuuto] — Koskee myös teitä, edustaja Heinonen. — Peiliinkin on katsottava. Viestinnässä ja tiedonkulussa on ollut prosessin aikana parannettavaa, ja myönnän, että asia on näyttänyt sekavalta ulospäin. On hyvä, että eduskunta käy tässä salissa asiasta nyt perusteellisen keskustelun. Arvoisa puhemies! Poliittisesti vastuulliselta hallitukselta on odotettava turvallisuusnäkökohdat huomioivaa selkeää ja yhtenäistä toimintaa, joka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja vallitsevaan lainsäädäntöön. Tämä antaa mahdollisuuden selkeyttää Suomen toimintalinja ja luo edellytykset antaa viranomaisille poliittinen tuki lakisääteisissä tehtävissään. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Hallituksen periaatepäätöksen linja on selkeä: tahtotila on auttaa lapsia. He ovat joutuneet leirille ilman omaa syytään. Ratkaisuja tehtäessä tehdään saumatonta yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Tämä on linjassa keskustan periaateohjelman kanssa. Siinä todetaan: ”Lapsella on omat vahvat oikeutensa. Niistä suurin on oikeus turvalliseen elämään ja leikkiin.” Viranomaiset pyrkivät kaikin käytössä olevin tiedoin ja toimin huolehtimaan Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Tässä suojelupoliisin arvio on kriittisen tärkeä. Toistan: suojelupoliisin arvio on kriittisen tärkeä. [Toimi Kankaanniemi: Mitäs se on arvioinut?] Tavoite on turvata kaikissa tilanteissa lapsen etu. Myös muut Pohjoismaat ovat onnistuneet kotiuttamaan ainoastaan lapsia tältä leiriltä. Miksi ei sitten Suomi? Isis-vanhemmat ovat tietoisesti vaarantaneet lastensa elämän ja tulevaisuuden menemällä tukemaan ideologiaa, joka on brutaaliudessaan ja karuudessaan kuin toisesta maailmasta. Se ideologia ei kunnioita kenenkään perus- ja ihmisoikeuksia. Keskustan eduskuntaryhmä tähdentää, että Suomella ei ole velvoitteita palauttaa ja hakea tällaisia henkilöitä maahamme. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen toimintalinjalle ja viranomaisten tärkeälle työlle turvata niin suomalaisten turvallisuus kuin lasten oikeudet. Yhteispohjoismainen linja on kestävä linja.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-12-17T14:36:44,2019-12-17T14:42:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_289,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! ”Lapset sairastelevat koko ajan. Flunssaa, kuumetta, oksentelua, ripulia. Muutama päivä sitten tytär sai kohtauksen. Hän meni siniseksi ja lakkasi hengittämästä.” [Mauri Peltokankaan välihuuto] Tämä on sitaatti Helsingin Sanomien artikkelista viime viikolta. Siinä kerrotaan pienestä suomalaisesta lapsesta, joka elää tällä hetkellä al-Holin leirillä. [Ilkka Kanerva: Sellaisia on Suomessakin!] Syyriassa vankileirillä olevien suomalaislasten ympärillä kuohuu. Se on valitettavaa, sillä nämä lapset eivät ole valinneet osaansa. Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen ja turvaamaan muun muassa lapsen oikeuden elää. Voiko mikään vastuu olla sitä suurempi? Juuri vaikeissa paikoissa tämä sitoutuminen ja oikeusvaltiomme kestävyys testataan. [Ben Zyskowicz: Ruotsi ei ole oikeusvaltio!] Lapsella on oikeus jäädä henkiin silloinkin, kun hänen vanhempansa ovat tehneet jotain hirveää. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Syyrian al-Holissa on vankileirillä suomalaisia lapsia, joiden elämää ja terveyttä leirin olosuhteet uhkaavat. Valtaosa näistä lapsista on alle viisivuotiaita. He ovat ennen kaikkea lapsia ja sodan uhreja. Viime viikot ja tämä opposition välikysymys ovat osoittaneet, että järkyttävän moni kansanedustajakin tuntuu olevan valmis jättämään lapset leirille, pahimmillaan kuolemaan. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on saanut kesästä asti lukuisia katsauksia Syyrian ja al-Holin tilanteesta. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] On ollut jo pitkään selvää, että tilanne on huomattavan monimutkainen mutta että lasten auttamiseksi tehdään ulkoministerin johdolla kaikki voitava. Viimeksi joulukuun alussa ulkoministerin ja oikeuskanslerin kuulemisen jälkeen valiokunta katsoi valitun toimintalinjan asianmukaiseksi. Sittemmin kuohunta on kuitenkin jatkunut. Liikkeellä on ollut paljon spekulaatioita ja virheellistäkin tietoa. [Sebastian Tynkkynen: Hallituksen riveistä!] Oppositio ei ole kaihtanut keinoja hämmentäessään tilannetta entisestään. [Oikealta: Eikä hallitus!] Selvää on kuitenkin tämä: lapset on saatava tavalla tai toisella turvaan. [Sebastian Tynkkynen: Puhumme nyt Isis-äideistä! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Jo kesästä asti on ollut tiedossa, että leiriä ylläpitävä kurdihallinto ei suhtaudu suopeasti äitien ja lapsien erottamiseen. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] Nämä näennäisen hyväntahtoiset avaukset vain lasten auttamisesta eivät siis todennäköisesti kestä syvempää tai oikeudellista tarkastelua. [Ben Zyskowicz: Kuuliko keskusta?] Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat tehneet oman linjansa selväksi: lapset siis jääkööt leirille. Mutta kokoomuksen linja on vielä hämärän peitossa. [Välihuutoja] Hyppy perussuomalaisten välikysymyksen kyytiin kävi niin vikkelästi, että lasten oikeudet ja oikeusvaltioperiaate taisivat unohtua asemalle. [Mauri Peltokangas: Ministeri Haavisto ei ole lapsi! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Voi tuntua — ja tuntuukin — monien oikeustajun vastaiselta, että auttaessamme lapsia saatamme tulla auttaneeksi myös jotakuta, joka on voinut syyllistyä rikokseen. Tätä varten oikeusvaltio on olemassa, ja juuri tällaisissa hetkissä se punnitaan. Jos oikeusvaltion periaatteista luovutaan nyt, niistä voidaan luopua toistekin. Jos leirillä olevilta riistetään ihmisoikeudet, ne voidaan riistää muiltakin. Sille tielle tämä hallitus ei lähde. [Ben Zyskowicz: Ruotsi ei ole oikeusvaltio ilmeisestikään!] Me lähdemme siitä, että jos henkilö on syyllistynyt rikokseen, hänet saatetaan teoistaan vastuuseen. Oikeusvaltiossa siitä huolehtivat poliisi, syyttäjä ja tuomioistuimet. Tuomiot eivät ole poliittisia päätöksiä, eikä niiden kuulukaan olla. [Toimi Kankaanniemi: Mistä todisteet, millä näytöllä?] Me lähdemme siitä, että Suomessa on hyvät turvallisuusviranomaiset, joiden kykyyn pitää huolta suomalaisten turvallisuudesta meidän on voitava luottaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi ette luota supoon?] Terrorismiin perehtynyt tutkija Leena Malkki on todennut viisaasti, että nollariskin ratkaisuja ei tässä tilanteessa ole. Silmien ummistaminen ei poista ongelmaa. Lasten kohdalla tämä voi olla ainoa tilaisuutemme tarjota uutta mahdollisuutta, uutta alkua elämälle. Arvoisa puhemies! Asia on yhtä aikaa monimutkainen ja yksinkertainen. Monimutkainen, koska tilanne edellyttää lukuisten eri säädösten, uhkien, oikeuksien ja velvoitteiden yhteensovittamista poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa kriisialueella. Mutta yksinkertainen siksi, että viime kädessä kyse on noin kolmestakymmenestä lapsesta, jotka eivät ole valinneet osaansa ja joiden lapsuus hupenee tällä hetkellä epäinhimillisissä oloissa vankileirillä. Niiden lasten vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme. Vihreä eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa Marinin hallitukselle, valitulle toimintalinjalle ja ulkoministeri Haaviston tinkimättömälle työlle lasten oikeuksien puolesta. [Sebastian Tynkkynen: Salailulle!]",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-17T14:42:12,2019-12-17T14:47:22,Hyväksytty,1.1 2019_84_290,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Vasemmistoliitto, edustaja Honkasalo. [Hälinää] — Ja nyt, arvoisat edustajat, koetetaan muistaa se vakaa ja arvokas käytös. Kun täällä puhutaan, niin ei mölistä päälle. Välihuudot ovat sallittuja, mutta se ei ole sama asia kuin päälle huutaminen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_291,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Raakalaismainen Isis-järjestö on terrorisoinut Lähi-itää pitkään, ja vuosina 2014—2019 se hallitsi Irakin ja Syyrian alueilla niin sanottua kalifaattiaan. Vuoden alussa kurdijoukot valtasivat viimeiset Isisin alueet. Al-Holin leirille koottiin tuolloin yli 70 000 ihmistä, lähinnä naisia ja lapsia. Leirillä on myös noin kymmenen suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan, valtaosa alle kouluikäisiä pikkulapsia. Al-Holin tilannetta on pyritty selvittämään jo ennen Antti Rinteen hallitusta. Kysymys on ennen kaikkea oikeudellinen, ei poliittinen. Suomen valtion ja viranomaisten on toimittava lain, perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaan. Tämä ei ole valintakysymys. Tämä ei ole poliittisista suhdanteista tai päätöksistä riippuvaista tai asia, josta voitaisiin poliittisin päätöksin poiketa. Al-Holin kysymys kiinnostaa kansalaisia ja mediaa. Selvää on myös se, että lasten turvallisuus on asetettava etusijalle. Kaikkea prosessiin liittyvää ei voida eikä tule riepotella julkisuudessa. Huutoäänestykset eivät voi määritellä, keille ihmisoikeudet kuuluvat ja keille eivät. Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys. Arvoisa puhemies! Perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat ehdottomina ja rajoittamattomina oikeuden elämään sekä epäinhimillisen kohtelun kiellon. Perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset edellyttävät valtion aktiivisesti turvaavan ja edistävän perus‑ ja ihmisoikeuksia. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa takaamaan samat oikeudet kaikille lapsille ilman mitään lapseen tai hänen vanhempiinsa liittyvää erottelua. Sopimus kieltää lapsen rankaisemisen vanhempien toiminnan, mielipiteiden tai vakaumuksen vuoksi. Kaikissa julkisen vallan toimissa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimus ja lastensuojelulaki asettavat vaatimuksia myös lapsen ja vanhemman erottamista koskevalle päätöksenteolle. Näyttää selvältä, ettei ole mahdollista päättää esimerkiksi leirillä olevien suomalaisten lasten huostaanotosta Suomesta käsin ennen tuloa Suomeen. Myöskään al-Holin leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät salli lasten erottamista äideistään. Siksi on mielekästä keskustella ratkaisuista, jotka tässä tilanteessa ovat mahdollisia. Se, mitä sen jälkeen tapahtuu, on osaavien viranomaistemme käsissä. Me luotamme suomalaisiin viranomaisiin. Luotamme myös suojelupoliisiin, jonka resursseja ja henkilöstöä on lähivuosina merkittävästi lisätty [Leena Meren välihuuto] ja jolle on säädetty uudet, laajamittaiset toimivaltuudet kansallisen turvallisuuden uhkien ja yksilöiden valvontaan. Ihmisoikeuskysymys on sekin, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen. Lasten osalta olennaista on pääsy tuen, turvan ja hoivan piiriin. Meidän on autettava näitä lapsia ja ehkäistävä radikalisoitumista. Asiat on laitettava mittasuhteisiin. Al-Holissa on noin kymmenen suomalaista naista. Emme tiedä, kuinka moni heistä haluaa palata Suomeen. Enintään kymmenen tarkoin viranomaistemme tiedossa ja seurannassa olevaa naista ei murenna suomalaisten turvallisuutta. [Leena Meri: Vai niin!] Arvoisa puhemies! Talvi on saapunut Syyriaan. Majoitusolot al-Holissa ovat täysin riittämättömät siellä pidettäville pienille lapsille. YK:n mukaan leirillä on kuollut satoja lapsia. Vasemmistoliitto ei hyväksy yhdenkään suomalaisen lapsen jättämistä tietoisesti kuolemanvaaraan talviselle vankileirille. [Eduskunnasta: Entäs muunmaalaisten?] Arvoisa puhemies! Vakavaa huolta herättää tapa, jolla julkisessa keskustelussa ja tässä salissa epäinhimillistetään ihmisiä. Tämän on loputtava. Toisten ihmisyyden ja ihmisarvon kieltämällä on syyllistytty järkyttäviin hirmutekoihin ja vihollisina pidettyjen epäinhimilliseen kohteluun. Ihmismieli pystyy sanoin kuvaamattomaan julmuuteen silloin, kun toiselta riistetään ihmisyys. Arvoisa puhemies! Suomi on ihmisoikeuksiin sitoutunut oikeusvaltio vain niin kauan kuin toimimme niiden ihmisoikeussopimusten mukaan, joihin olemme sitoutuneet. Vaikka tätä kutsutaan poliittisessa keskustelussa monimutkaiseksi, on se juridisesti yksinkertaista: lapsen edun on tultava ensin. Pääministeri Marinin hallituksella ja ulkoministeri Haavistolla on puheena olevan asian käsittelyssä [Puhemies koputtaa] vasemmistoliiton eduskuntaryhmän täysi tuki.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-12-17T14:47:31,2019-12-17T14:52:51,Hyväksytty,1.1 2019_84_292,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Ärade talman! När vi diskuterar de cirka 30 barnen och tio kvinnorna från Finland som hålls i Isis-lägret i al-Hol i Syrien måste vi utgå från vår grundlag och FN:s konvention om barnens rättigheter. Det finns ingen annan hållbar grund att utgå ifrån. Frågan är naturligtvis komplicerad, men inte människorättsligt eller juridiskt. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2019-12-17T14:52:57,2019-12-17T14:53:35,Hyväksytty,1.1 2019_84_293,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Julkisuuteen kantautuneet tiedot hallituksella ja ulkoministerillä olleesta salaisesta suunnitelmasta Isis-taistelijoiden perheiden kotiuttamisesta al-Holin leiriltä näyttäytyvät päivä päivältä huolestuttavammilta. Suurin osa nykyisestä hallituskokoonpanosta oli läsnä viime kesäkuussa, kun eduskunnalle vakuutettiin, ettei taistelijoiden perheitä haeta Suomeen eikä konsulilainsäädännön evakuointitoimenpiteitä käytetä. Nyt kuitenkin on käynyt ilmi, ettei hallituksen toiminta jäänyt vain kartoituksen tasolle vaan se oli valmistellut aikataulutusta myöden al-Holin leiriläisten palautuksen ilman selkeää valtioneuvoston poliittista päätöstä ja eduskunnan informointia. Hallituksen vastuuministerien tarina vaihtui kerta toisensa jälkeen. Ulkoministeri Haaviston selvitykset niin hallituksen aikeista Isis-perheiden kotiuttamiseksi kuin ulkoministeriön johtamiseen ja henkilöstöasioihin liittyvistä epäkohdista ovat osoittautuneet olevan vakavassa ristiriidassa uutisoitujen tietojen kanssa. Tästä johtuen kristillisdemokraatit tekivät ensimmäisenä kirjallisen kysymyksen saadakseen selvää ulkoministerin ja hallituksen toiminnasta. Tilanteesta, jossa leirin suomalaisia ei ollut alun perin tarkoitus aktiivisesti hakea, olemme tulleet tilanteeseen, jossa hallituksen pöydällä on ollut suunnitelma kaikkien halukkaiden kotiuttamiseksi Suomeen. Ulkoministeri perusteli muuttunutta toimintalinjaa oikeuskanslerin 10.10. antamalla päätöksellä. Sen sijaan, että oikeuskansleri velvoittaisi toimimaan tietyllä tavalla, hän painottaa, ettei hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin. Onko siis pikemminkin niin, että ulkoministeri yksioikoisesti tulkitsi oikeuskanslerin vastauksen antavan mandaatin toimia omavaltaisesti vyöryttäen vastuun yksittäisille virkamiehille? Kun sisäministeri Ohisalolta kysyttiin 12.12. Ylen suorassa lähetyksessä hallituksen silloisen suunnitelman sisällöstä, hän vastasi, että virkahenkilöt ovat lähteneet valmistelemaan erilaisia vaihtoehtoja. Sama vastaus kuului vieressä istuvalta opetusministeri Anderssonilta, jonka mukaan iltakoulukeskustelujen pohjalta on lähdetty kartoittamaan vaihtoehtoja ja erilaisia ratkaisumalleja. Myös nämä lausunnot ovat ristiriidassa julkisuuteen tulleiden asiakirjojen kanssa. Viime viikon kyselytunnilla valtiovarainministeri Kulmunilla ja ulkoministeri Haavistolla oli tyystin erilaiset näkemykset siitä, mitä valtioneuvoston iltakoulussa oli linjattu niin sanotulla hiljaisella hyväksynnällä. Valtiovarainministeri Kulmunin mukaan ”toimintalinja on ollut siis se, että erityisedustaja sinne lähetetään ja hän selvittää virkavastuulla viranomaistoimin sitä, kuinka voidaan lapsia näissä epäinhimillisissä olosuhteissa auttaa”. Ulkoministeri Haavisto puolestaan kertoi, että iltakoulun yhteydessä oli käsitelty linjaa, jossa ”harkitaan, keitä tuodaan, näiden yksilöllisten tietojen pohjalta”. Hallituksen iltakoulun hiljaisella hyväksynnällä siis edettiin toteuttamista vaille olevaan, ylimmän poliisijohdon hyväksymään Korpi-suunnitelmaan kotouttaa kaikki halukkaat al-Holin leiriltä. Jos asia ei olisi vuotanut, nämä naiset olisi jo hiljaisella hyväksynnällä tuotu Suomeen. Arvoisa puhemies! Hallituksen ja ulkoministeri Haaviston toiminta murentaa vakavalla tavalla kansalaisten kokemaa luottamusta vastata Suomen turvallisuudesta. Suojelupoliisi on varoittanut, että Isis-kalifaattiin lähteneet naiset muodostavat uhan Suomeen palattuaan verkostoillaan ja jatkamalla terroristista toimintaa. Kyseessä on kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävä ulostulo. Eilen illalla hallitus sopi toimintalinjasta, jossa viranomaisten tapauskohtaisella harkinnalla myös Isis-naisten hakeminen Suomeen mahdollistetaan. Nytkin tehdyssä päätöksessä mennään virkamiehen selän taakse. Kumpaa kuunnellaan enemmän, turvallisuus- vai lastensuojeluasiantuntijoita, jos niiden arviot menevät ristiin? Miksi ei tehdä selkeää päätöstä, että aikuisia jihadisteja ei auteta Suomeen? Yksikään muu Pohjoismaa ei ole halunnut kotiuttaa terrorismiin ja sen tukemiseen osallistuneita aikuisia — orpolapsia ja vanhemman luvalla palautettuja lapsia on autettu. [Outi Alanko-Kahiluoto: Pitääkö lapset jättää kuolemaan?] Tätä linjaa KD on tukenut — toisin kuin vihreät täällä väittävät. Suomen ei olisi pitänyt linjata turvallisuusriskien kannalta yhtään löysemmin. Lisäksi terrorismirikoksia koskeva lainsäädäntö tulee päivittää, jotta erilaiset osallistumismuodot voidaan kriminalisoida.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-17T14:58:19,2019-12-17T15:03:05,Hyväksytty,1.1 2019_84_294,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa Puhemies! Ärade talman! Liike Nyt on lähtenyt mukaan tähän välikysymykseen, koska koemme, että al-Holin leiriläisten palautusten osalta hallitus ja vastaava ministeri ovat antaneet ristiriitaista tietoa, pyrkineet salaamaan asioita ja paenneet vastuutaan. Hallitus ja asiasta vastaava ministeri ovat päätyneet asiassa pelaamaan avoimeen demokratiaan kuulumatonta salamyhkäistä poliittista peliä. Tällä välikysymyksellä haluttiin viheltää tämä peli poikki. Monesta voi tuntua, että keskustelu 40 ihmisen palautuksesta heidän kotimaahansa on saanut suhteettomat mittasuhteet. Kyse on kuitenkin erittäin merkittävästä periaatteellisesta kysymyksestä ei ainoastaan siitä syystä, että Suomeen ollaan palauttamassa länsimaita ja Suomea vastaan taistelevan terroristijärjestön jäseniä, vaan myös siitä syystä, että poliittisen päätöksenteon avoimuus on demokratian kannalta erityisen tärkeä ja merkittävä asia. Hallituksen viimein eilen julkistamaa linjausta voidaan tulkita niin, että lapsen etu otetaan huomioon ensisijaisesti ohi kansallisen turvallisuuden. Hallituksen linjaus tarkoittaa käytännössä, että kun oikeuskanslerin mukaan kaikkien al-Holin leirillä olevien lasten etu on palata Suomeen, niin tilanteessa, jossa lasten äidit eivät anna suostumustaan lapsen palautukselle, lapsen edun ollessa ensisijainen tekijä lapset palautetaan Suomeen yhdessä äitiensä kanssa. [Toimi Kankaanniemi: Hiljaista hyväksyntää! — Välihuutoja] Vaikka hallitus linjasi, mitä viranomaisten tulee ottaa ensisijaisesti päätöstä tehdessään huomioon, se painotti silti, että päätös jää viranomaisten tapauskohtaiseksi harkinnaksi. Hallituksen esittämä tapauskohtainen arviointi ei tarkoita varsinaisesti juuri mitään, koska Suomessa kenelläkään viranomaisella on tuskin yksilöllistä tietoa esimerkiksi siitä, minkälaisiin rikoksiin äidit ovat Isisin toiminnassa syyllistyneet. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin mukaan Suomeen palatessaan naiset ja heidän teini-ikäiset lapsensa muodostaisivat todennäköisesti suuremman uhan kuin al-Holin leirille jäädessään. Hallitus siis jatkaa vastuun pakoilua menemällä viranomaisten selän taakse. Hallituksen linjaus ja pääministeri olisivat voineet olla selväsanaisempia ja reilusti sanoa, että äidit palautetaan yhdessä lasten kanssa. Muut Pohjoismaat ovat onnistuneet palauttamaan orpoja ja vakavasti sairaita lapsia. Tämä on muodostunut heidän käytännön linjakseen. Kysymys kuuluukin: miksi Suomi toimii tässä asiassa toisin? Kansalaiset ovat oikeutettuja saamaan tämän tiedon. Liike Nytin linja palautusten osalta on, että leiriltä ei palauteta Suomeen täysi-ikäisiä nykyisiä tai entisiä terroristijärjestön jäseniä. Mikäli he pääsevät leiriltä omin avuin Suomeen, niin heillä on tietysti oikeus tulla maahamme. Mitä tulee leirillä oleviin alaikäisiin Suomen kansalaisiin, on heidän kansalaisuutensa ensinnäkin varmistettava DNA-testillä, jonka jälkeen mahdolliset orvot ja vakavasti sairaat tulee palauttaa ensisijaisesti. Muut lapset tulee myös pyrkiä palauttamaan mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi Liike Nyt pitää tärkeänä selvittää, ovatko nykyisen lainsäädännön rangaistukset terroristijärjestöön kuulumisesta ajantasaiset. Olisiko syytä esimerkiksi Tanskan tavalla säätää laki, jonka myötä kaksoiskansalaisilta voitaisiin poistaa kansalaisuus, jos he liittyvät terroristijärjestöön? Lainsäädännön tulee olla oikeudentajun mukaista ja yhtäläinen Suomelle läheisten verrokkimaiden kanssa. Vastaava ministeri Haavisto on puhunut epämääräisesti tärkeissä asioissa ja pakoillut vastuuta vyöryttämällä sitä virkamiesten harteille. Vaikka hallitus jatkoikin samalla linjalla, minkä se jo aikaisemmin oli salannut, ei ministeri Haaviston toimintaa ministerinä voida pitää hyväksyttävänä tai luottamusta herättävänä. Hallituksen on nyt ruvettava ottamaan vastuuta ja lisäämään avoimuutta. Kannatan edustaja Halla-ahon tekemää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-17T15:03:57,2019-12-17T15:08:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_295,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Ministeri Haavisto, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_296,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuoroista ja kiitos niissä esitetyistä kysymyksistä. Ehkä vielä tästä kokonaistilanteesta. Useampi puhuja kiinnitti huomiota siihen, miksi hallitus toimii vasta nyt. Kun edellinen hallitus aloitti kesällä toimintansa, meillä ei ollut minkäänlaista neuvottelusuhdetta kurdihallintoon, sinne ei ollut otettu yhteyttä, ja myöskin minun johtamassani ministeriössä herätti kovasti keskustelua, onko tällainen kontakti tarpeen. Nyt kun täällä viitattiin siihen, että Ruotsi oli palauttanut orpoja jo toukokuussa ja muut maat ovat toimineet — itse asiassa meillä on 13 länsimaata, jotka ovat näissä asioissa toimineet — ja tuoneet sieltä kansalaisia: jotkut ovat julkista tietoa, jotkut eivät ole sitä julkistaneet. Suomi on tässä ollut jälkijunassa. Se on johtunut siitä, että tätä työtä ei ole asianmukaisesti järjestetty. Ministerinä totta kai kannan vastuun siitä, että työ järjestetään ministeriössä, ja se on järjestetty sillä tavalla, että 23.10. on nimetty erityisedustaja ja hänen mandaattinsa on esitelty sitten koko hallituksen piirissä 31.10. Nyt on ollut sellainen reilu kuukausi sitten aikaa tällä henkilöllä toimia. Nyt meillä on keskustelusuhde ja yhteys kurdihallintoon. Muun muassa edustaja Risikko omassa puheenvuorossaan kannatti sitä, että näitä neuvotteluja jatketaan ja tätä toimintaa jatketaan — ja varustaudutaan myöskin siihen tilanteeseen, joka on aivan mahdollinen, että tänne spontaanisti hakeutuu ihmisiä. Näin on tapahtunut esimerkiksi Hollannin osalta ja näin poispäin. Tämä on sitä työtä, jota ulkoministeriössä normaalisti teemme, eikä ole aivan oikein sanoa, että piilottaudutaan virkamiesten selän taakse, koska ainoa, mitä virkamiehet toivovat, on tietenkin selkeä mandaatti hallitukselta. Nyt Marinin hallitus on sen tehnyt, ja se antaa heille selkänojan, jossa he voivat toimia ja tehdä sitä viranomaisyhteistyötä, jota tällaisessa aina tarvitaan. On tullut myös esille ajatuksia, että on olemassa joku suuri, valmis suunnitelma. Olen itseltäni kysynyt, miten se voisi olla, kun tämä neuvottelusuhdekin on vielä aivan tuore. Varmasti viranomaisilla on erilaisia varautumissuunnitelmia, niitä on tietojeni mukaan ollut jo aikaisemmin: jos Suomeen tulee, hakeutuu, taistelukentältä tulevia ihmisiä, mitä tehdään, tai jos tulee spontaani leirin purkautuminen, että kaikki istuvat tuolla mudassa ja hiekassa Irakin rajalla ja ovat Suomen kansalaisia, ja jotain pitää tehdä. Tällaisia suunnitelmia varmasti on. Mutta sellainen yksityiskohtainen suunnitelma, jossa sitten sanotaan neuvottelutuloksen perusteella, että saataisiin näitä lapsia tai muuta tänä ja tänä päivänä, sehän voi syntyä vasta sitten, kun sellainen neuvottelutulos on olemassa. Ja olen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle myöskin kertonut, että jos tällainen neuvottelutulos syntyy ja sieltä lapsia saadaan ulos, eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa informoidaan tästä asianmukaisesti. Tämä kaikki on valmistelevaa työtä tällaisen tavoitteen tekemiseksi. Tässä on tullut myöskin esille, miten lastensuojeluviranomaiset voivat lastensuojelumandaattia ja omaa valtaansa käyttää, ja puheenvuoroissa on hyvin tuotu esiin se, että vaikka meidän lastensuojeluviranomaisilla olisi jotain tiettyjä käsityksiä tai tietoja näistä perheistä tai näistä lapsista, siellä Koillis-Syyriassa kurdihallinnon alla ei ole sellaista lastensuojeluviranomaista tai muuta viranomaista, jolta voisimme pyytää virka-apua, ja silloin ne suomalaisten viranomaisten toimet, joita tällaisessa yhteydessä tarvitaan, tapahtuvat pääosin tai kokonaan Suomessa, ja tämä on näiden lastensuojelutoimien hankaluus. Täällä on myöskin nyt puhuttu, että onko johdettu hyvin vai huonosti tätä asiaa, onko ministeriössä toimittu niin tai näin. Nämä oikeudelliset kysymykset ovat kaikki oikeuskanslerin pöydällä erilaisina kanteluina ja valituksina. Oma virkamiesjohtoni on sanonut, että kaikki on tapahtunut lain ja pykälien mukaan. Tietysti luotan tässä vaiheessa siihen, mutta oikeuskansleri varmasti tulee tutkimaan kaikki ne asiat, joita tähän liittyy. Mutta tärkeintä mielestäni on, että pääsisimme eteenpäin siinä, että tämä lasten auttaminen konkretisoituisi, ja tätä työtä on tehty vasta silloin 31.10. linjauksen pohjalta, joka hallituksella on. Nyt kysytään vielä, että miksi se on sitten salainen. Meiltä lähtee henkilö sotatoimialueelle, kriisialueelle, jossa on vielä Isis-sympatisoijia ja mahdollisesti Isis-toimijoita. Meillä lähtee suomalaisia virkahenkilöitä mahdollisesti tällaisille alueille. Miettikää, miksi on luottamuksellista tietoa, että tällaiset henkilöt ovat liikkeellä. [Vasemmalta: Kuuleeko kokoomus? — Välihuutoja] Heihin kohdistuu suoria uhkia sotatoimialueella. On erittäin tärkeää, että suojaamme näitä virkamiehiä ja annamme heille täyden tuen. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Erinomainen taustoitus! Hallitus tekee, oppositio kurmottaa!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-17T15:08:52,2019-12-17T15:13:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_297,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Ja ministeri Marin, ilmeisesti myös 5 minuuttia?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_298,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että eduskunta käy tämän keskustelun. Se tuo kristallinkirkkaasti esiin hallituspuolueiden ja opposition eron. [Ben Zyskowicz: Ristiriidat!] Hallitus haluaa, että Suomi on tulevaisuudessakin oikeusvaltio. [Oikealta: Ruotsiko ei?] Hallitus tekee ratkaisuja ja linjauksia oman toimivaltansa puitteissa. Viranomaiset vastaavat oman toimivaltansa puitteissa niistä tehtävistä, jotka viranomaiselle kuuluvat. Viranomaisen toiminta perustuu perustuslakiin, Suomen muuhun lainsäädäntöön ja kansainväliseen oikeuteen. Hallitus nimettiin viime viikon tiistaina. Taisi olla sama päivä, kun sanoin, että tämä asia käydään perinpohjaisesti läpi, ja alle viikko siitä, kun hallitus on istunut, hallitus on myös tehnyt linjauksen tästä asiasta. [Antti Kurvinen: Oikein! Hyvä!] Hallitus haluaa, että suomalaiset lapset pyritään kotiuttamaan tältä alueelta, näistä järkyttävistä olosuhteista, niin pian kuin mahdollista. [Anne Kalmari: Se on hyvä!] Velvoitetta aikuisten auttamiseen ei ole. Kotiuttamispäätökset tehdään viranomaisen toimesta. Toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö ja ulkoministerin nimeämä erityisedustaja. Hallitus ei tee poliittista päätöstä, ei käytä poliittista harkintaa yksilöistä. Suomi on oikeusvaltio. [Jussi Halla-aho: Ainoa Euroopassa!] Viranomaistoiminnan tavoite on turvata kaikissa tilanteissa lapsen etu. Hallituksen lähtökohta on auttaa lapsia. Valtaosa heistä on hyvin nuoria, alle viisivuotiaita — vauvoja, taaperoita ja päiväkoti-ikäisiä. Lapsen etu on ratkaiseva. Hallitus on käynyt myös keskustelun ja linjannut turvallisuuskysymyksistä asian yhteydessä. Osana tapauskohtaista, yksilöllistä harkintaansa toimivaltainen viranomainen pyrkii kaikin käytössä olevin tiedoin ja toimin varmistamaan, ettei kotiutettavista henkilöistä koidu turvallisuusuhkaa Suomessa asuville henkilöille. Viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu perustuslain mukaisesti myös menetellä niin, että Suomessa olevien turvallisuus ei vaarannu. Perustuslaissa on turvattu jokaisen henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus. Suomalaisviranomaiset antavat tarvittavan tuen ja tiedon harkintaa varten. Olemme käyneet myös keskustelun siitä, että meidän on tarkasteltava omaa lainsäädäntöämme, sitä, onko se ajantasainen ja riittävä. Arvioimme tarpeet lainsäädännön muutoksiin liittyen terroristiseen toimintaan ja teemme tarvittavat korjaukset lainsäädäntöön. [Mikko Savola: Se on ensiarvoisen tärkeää!] Suomi on oikeusvaltio. Minun hallitukseni tulee siitä pitämään kiinni, ja tämän todettuani katson erityisesti opposition suuntaan, erityisesti kokoomuksen suuntaan ja kysyn: eikö teitä hävetä? [Välihuutoja — Oikealta: Terroristeja olette tuomassa tänne! — Puhemies koputtaa]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-17T15:13:54,2019-12-17T15:17:40,Hyväksytty,1.1 2019_84_299,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Tämä puheenvuoro herätti halun käydä debattia. Siirrytään siihen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_300,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus julkisti eilen kauan kaivatun poliittisen linjauksen siitä, miten Syyriassa olevien jihahdistiperheiden suhteen aiotaan menetellä. [Oikealta: Pääministerin uskottavuus meni kerralla!] Linjauksesta käy selvästi ilmi, että lapset aiotaan tuoda Suomeen mahdollisimman pian. Äitien osalta asia jäi kuitenkin valitettavan epäselväksi. Hallituspuolueiden edustajat esittivätkin eilen hyvin erilaisia tulkintoja sosiaalisessa mediassa. Keskustan edustaja Kärnä selvensi meille opposition edustajille, että äideistä pääsevät Suomeen vain ne, jotka saavat supolta puhtaat paperit. En löytänyt hallituksen linjauksesta tällaista kohtaa. Voisiko pääministeri selventää, mitä näillä ”puhtailla papereilla” tarkoitetaan, ja mikä on se prosessi, jolla niitä myönnetään? Ja onko niin, että ilman supon antamia ”puhtaita papereita”, ei ketään Suomeen tuoda? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-12-17T15:17:54,2019-12-17T15:18:56,Hyväksytty,1.1 2019_84_301,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nyt teiltä ensiksi kysyä ihan oikeasti sitä, mikä esimerkiksi, ministeri Kulmuni, on keskustan kanta tässä asiassa? [Eduskunnasta: Hallituksen!] Onko kysymyksessä myös aikuisten tuonti? Mutta sitten toiseen kysymykseen. Suomesta on matkustanut Syyrian ja Irakin taistelualueelle vuodesta 2012 noin 80 aikuista, ja myöskin lapsia on viety noin 30. Lisäksi siellä on syntynyt lapsia. Me jokainen tiedämme, että sieltä tulee jatkuvasti, myöskin palaa takaisin. Ja varmasti sitten, kun leiri jossain vaiheessa purkautuu, niin varmasti tulee ja tähänkin mennessä on tullut, koska silloinkin, kun olin sisäministerinä, tuli. Nyt kysyn: mikä on se suunnitelma, millä te vastaanotatte näitä perheitä? Siitäkin on ollut monenlaista tietoa, jos nyt saisimme täällä sen tietää. Sitten kysyisin näistä lakiehdotuksista, joita kokoomusministerit ovat tehneet ollessaan ministereinä, liittyen maahantulokieltoon, maasta poistamiseen, [Puhemies koputtaa] kansalaisuuden menettämiseen ja niin edelleen: miksi ne on torpattu? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-17T15:18:56,2019-12-17T15:20:08,Hyväksytty,1.1 2019_84_302,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Herra puhemies! Se hallituksen peruslinja, joka on täällä esitelty ja kuultu, on oikea ja ansaitsee luottamuksen, mutta ymmärrän hyvin, että siitä voi ja saa olla eri mieltä. Silloin kun tätä erimielisyyttä käsitellään tässä salissa, puhemies valvoo, että se tapahtuu arvokkaasti ja kunnioittavalla tavalla. Mutta kun se tapahtuu tässä asiassa salin ulkopuolella, niin monet meistäkin ovat osallisia sellaiseen kielenkäyttöön, jota minä pidän vaarallisena meidän turvallisuudellemme — siis sellainen uhkailu, pelottelu ja lietsonta, mitä tapahtuu tuolla somessa, sellaista ei ole varmaan Suomessa yli 100 vuoteen nähty. Sitä oli viimeksi ennen sisällissotaa [Välihuutoja oikealta], ja minä en halua, että me enää koskaan toistuisimme sellaisessa tilanteessa, jossa silloin oltiin ja mihin ajauduttiin. Minusta tämä on sellainen asia, josta meidän jokaisen täytyy kantaa vastuuta. Me saamme olla ja voimme olla tästä asiasta eri mieltä, mutta tämä kielenkäyttö ja toisten syyttäminen [Puhemies koputtaa] erilaisista rikoksista, niin tästä ei hyvää seuraa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2019-12-17T15:20:08,2019-12-17T15:21:18,Hyväksytty,1.1 2019_84_303,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Herra puhemies! Ministeri Haavisto, ette vastannut lainkaan näihin kansliapäällikkö Tuomisen tehtäväsiirtoa koskeviin kysymyksiin. Sen takia pyydän vielä uudelleen, että vastaisitte siihen, että oletteko yhä sitä kantaa, että tämä Tuomisen siirto ei liittynyt lainkaan al-Holiin, vaan kyseessä oli normaali kierto tehtävissä. Nimittäin teidän oma alivaltiosihteeri Puustinen on kyllä tuolla haastattelussa kertonut, että tässä oli taustalla vakava näkemysero al-Hol-kysymyksestä. [Oikealta: Ohhoh!] Kumpi teistä siis nyt tässä kysymyksessä puhuu totta? Ihmettelen vain sitä, että mikäli tuo teidän painostuksenne, mikä tässä Tuomisen vihjailussa on käynyt ilmi, ei ole totta, niin eikö Tuominen olisi tässä ollut se anteeksipyytävä osapuoli? Vai minkä takia te olitte se, joka pyysi anteeksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-12-17T15:21:19,2019-12-17T15:22:27,Hyväksytty,1.1 2019_84_304,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusta kantaa huolta näistä orvoista lapsista, pienistä lapsista, sairaista lapsista, mitä siellä leirillä on, ja tässä lasten auttamisessa ja tässä koko prosessissa kaikkein tärkeintä on se, että suomalaisten turvallisuudesta pystytään huolehtimaan. [Oikealta: Senhän te uhraatte!] Sen takia viranomaisten näkemyksiä, kuten tässä vastauksessa on painotettu, tulee kuulla erittäin herkällä korvalla. Erityisesti painotan sitä, mitä suojelupoliisi arvioitaan tässä meille antaa. Terrorismilainsäädäntö on meillä jälkeenjäänyt, ja se on uudistettava nopeasti. Terroristijärjestöön kuuluminen, sen avustaminen ja järjestöjen rekrytointi ovat niitä, mitkä pitää meidän saada tällä vaalikaudella kuntoon, ja kysynkin oikeusministeri Henrikssonilta: kun eilen hallitus linjasi, että näihin toimiin ryhdytään ja lainsäädäntöä ruvetaan laittamaan kuntoon, niin kuinka tämä prosessi tulee käytännössä nyt menemään eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-12-17T15:22:31,2019-12-17T15:23:27,Hyväksytty,1.1 2019_84_305,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En varsinaisesti yllättynyt tästä perussuomalaisten välikysymyksestä — populistipuolueillahan on tyypillistä se, että monimutkaisiin ongelmiin tarjotaan yksinkertaisia ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin toteuttamiskelvottomia — mutta se minut kyllä yllätti, että entinen sivistyspuolue kokoomus lähti mukaan tähän pelkojen lietsontaan ja asioiden hämmentämiseen. En varmasti ole ainoa, jolle tämä oli pettymys. Erityisen kummallista tässä on se, että ulkoasiainvaliokunnassa myös kokoomus katsoi ulkoministerin antaman selvityksen riittäväksi ja valitun toimintalinjan asianmukaiseksi. Nyt kokoomus sanoo, että tässä on taustalla puhdas tiedonjano, halu saada vastauksia epäselvään asiaan, mutta jos kokoomus olisi halunnut tietoa, kokoomus olisi varmasti tarttunut ulkoministerin esittämään tarjoukseen tulla kokoomuksen eduskuntaryhmälle vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja selventämään asiaa. [Välihuutoja oikealta] Tämä tarjous esitettiin jo ennen kokoomuksen jättämää kirjallista kysymystä ja kauan ennen tämän välikysymyksen jättämistä. Se, että jokin asia on monimutkainen, ei vielä oikeuta syyttämään ministeriä epämääräisyyksistä, jos on itse sulkenut korvansa, kun sitä tietoa olisi ollut tarjolla. [Välihuutoja — Kimmo Kiljunen: Eikö hävetä?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-17T15:23:27,2019-12-17T15:24:35,Hyväksytty,1.1 2019_84_306,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus teki päätöksen siitä, että lapsia autetaan. Se on tärkeää. Tässä vaikeassa kysymyksessä, jossa todellakin vaakakupeissa ovat lapsen oikeudet, kansainväliset sopimukset sekä myöskin suomalaisten ja Suomen turvallisuus, tämä päätös olisi ollut järkevää tehdä jo ajat sitten. Tämä päätös on edelleen epäselvä. Me olemme täällä huomanneet, että hallituspuolueet ovat keskenään aivan eri mieltä siitä, miten sitä nimenomaan äitien osalta tulkitaan, eli se jäi vieläkin vajavaiseksi, ja tämä välikysymys on siltä osin meiltä voimassa, koska me olemme saaneet tietoa tipoittain. Ei oppositiopuolueen tehtävänä ole käydä anelemassa tietoa, vaan hallituksen avoimuuden nimissä kannattaisi antaa tietoa. [Välihuutoja vasemmalta — Paavo Arhinmäki: Kyllä voi ottaa vastaan, kun sitä tarjotaan!] Me emme tänä päivänä esimerkiksi vielä tiedä, mitä hallituksen iltakoulussa on päätetty, mitä on linjattu. Se on aivan oleellinen kysymys, ja monia muita kysymyksiä on avoimena. Ei ulkoasiainvaliokunnalle ole annettu sellaista tietoa [Puhemies koputtaa] kuin täällä annetaan ymmärtää, vaan ne ovat tulleet paloittain muualta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-17T15:24:35,2019-12-17T15:25:49,Hyväksytty,1.1 2019_84_307,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ongelmallista asettaa turvallisuus ja ihmisoikeudet vastakkain tässä kysymyksessä, [Jussi Halla-aho: Ei ole! Eikö turvallisuus ole ihmisoikeus?] kun näiden kahden kysymyksen välillä ei sitä valintaa tulisi tehdä. Supon resursseja on tosiaan nostettu ja toimintavaltuuksia on laajennettu. Se, että paluu halutaan estää vedoten turvallisuusuhkaan, ei ole millään tavalla kestävällä pohjalla. Myös se, että lapset jätetään leirille, sisältää riskejä ennen kaikkea lasten hengen näkökulmasta. Kysyisinkin hallitukselta: kuka kantaa vastuun, jos suomalaislapsi kuolee leirillä? [Välihuutoja oikealta] Ajatellaanko tosiaan, että mitä kauemmin odotetaan, asia vain häviäisi pois itsestään? Eikö leirille jättäminen sisällä vakavia radikalisoitumiseen liittyviä riskejä, kun juuri näihin päästäisiin puuttumaan Suomessa kaikkein parhaiten?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-12-17T15:25:49,2019-12-17T15:26:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_308,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä keskustellaan tosi paljon näitten äitien asemasta, niin lasten oikeuksien mukaan äitien asemakin arvioidaan nimenomaan lasten edun kautta. [Hälinää] Ja on mielenkiintoista, että muissa maissa, joissa poliitikoilla on ollut hankalaa ottaa kantaa tähän, tuomioistuin on tulkinnut tämän ihan selkeästi. Esimerkiksi Saksassa tuomioistuin katsoo, että äitejä ei voida erottaa lapsistaan, ja perusteli sitä näin: Ensinnäkin, kurdit eivät halua erottaa, ja sen takia käytännössä se on mahdotonta. Toiseksi, tämä ei kumoudu sen takia, että on ollut muitakin yksittäistapauksia, jotka on ratkaistu eri tavalla. Ja sitten kolmanneksi, mahdollisesti vanhemman aiheuttama vaara ei ole peruste, jolla lasten oikeuksista voitaisiin poiketa. Myöskin Belgiassa tuomioistuin on tehnyt samanlaisen ratkaisun, ja Ranskassakin ihmisoikeusvaltuuskunta on tehnyt samalla lailla. Tämä on hyvä ohje siitä, mikä on se tulkintatapa lasten oikeuksista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-12-17T15:26:52,2019-12-17T15:27:46,Hyväksytty,1.1 2019_84_309,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Täällä oppositiota on syytetty pelkojen lietsomisesta. Suojelupoliisin johtaja Antti Pelttari on juuri äsken uudistanut arvionsa siitä, että osa näistä Isis-äideistä on suurempi turvallisuusriski Suomessa kuin tuolla al-Holin leirillä. Oletteko sitä mieltä, että supo on tässä nyt lietsomassa pelkoja? Kristillisdemokraatit jo viime viikolla vetosivat siihen, että Suomessa tulisi noudattaa muitten Pohjoismaitten linjaa, ei kotiuttaa terroristeja eikä myöskään sen tukemiseen osallistuneita aikuisia. Orpolapsia ja vanhempien luvalla palautettuja lapsia on autettu, ja tämä olisi oikea toimintalinja. Eilisiltainen hallituksen päätös jättää edelleenkin kaiken vastuun virkamiehille, mennään edelleenkin virkamiesten selän taakse. Kysymys kuuluukin, kenen arviota sellaisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi suojelupoliisin ja lastensuojeluviranomaisten arviot menevät ristiin, sitten noudatetaan. Mikä on hallituksen vastuu siitä, että Suomessa [Puhemies koputtaa] kansallinen turvallisuus asetetaan etusijalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-17T15:27:46,2019-12-17T15:28:55,Hyväksytty,1.1 2019_84_310,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvon puhemies! Pitää antaa tunnustus ulkoministeri Haavistolle. Hän on mestari puhumaan asiasta kuin asiasta antamatta kunnon vastausta oikein mihinkään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tämä välikysymys tehtiin, että me saisimme vastauksen näihin tietoihin, eikä paljoa vastauksia tullut. Mutta nyt kysyn ulkoministeri Haavistolta yhtä asiaa: Poliisiylijohtaja Kolehmaisesta on tehty rikosilmoitus siitä, että hän on antanut harhaanjohtavaa tietoa, jopa ehkä puhunut epätotuutta valiokunnassa. Voisitteko kertoa, pitääkö tämä paikkansa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-17T15:28:56,2019-12-17T15:29:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_311,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä ei ole kyse siitä, että oppositio olisi pahansuopainen hallitusta kohtaan tai edes yksittäistä ministeriä kohtaan. Kyse ei ole ensisijaisesti edes siitä, keitä al-Holin leiriltä pitää tai ei pidä noutaa Suomeen. Kyse on ennen kaikkea luottamuksesta: voiko ministerin puheisiin luottaa, [Oikealta: Ei voi!] kun hän informoi eduskuntaa ja valiokuntaa toimistaan. Vaikka ulkoasiainvaliokunta on 3.12. katsonut äänestämisen jälkeen saaneensa riittävästi tietoa valtioneuvoston linjauksista ja toimista, on meille kuitenkin, ministeri Haavisto, jäänyt yksi asia epäselväksi: Miksi tarina on muuttunut niin useasti? Voimmeko me luottaa sinuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-12-17T15:29:35,2019-12-17T15:30:30,Hyväksytty,1.1 2019_84_312,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuhuja Risikko täällä totesi, että Sipilän hallitus linjasi siten, että lapsia autetaan, vanhempia ei auteta. Arvoisa edustaja Risikko, autettiinko lapsia? [Välihuuto] Nyt meillä on hallitus, joka on tarttunut tähän asiaan ja [Ben Zyskowicz: Prosessi kesken!] linjaa selkeästi: lapsia autetaan ja ei ole velvoitetta auttaa vanhempia. [Sari Sarkomaa: Onko autettu lapsia?] Tärkeää on huomioida myöskin se, minkä pääministeri tässä toi esille, ja ministeri Ohisalo on tuonut sen aikaisemmin, että hallitus pyrkii myöskin kartoittamaan niitä lainmuutostarpeita, joita mahdollisesti tällaisissa vastaavissa tilanteissa on, [Antti Kurvinen: Kyllä! Juuri näin!] kun vierastaistelijoita kotiutetaan Suomeen. Me puhumme nyt näistä jihadisteista, mutta meillä on vierastaistelijoita muitakin. Suomalaisia sotilaita on ollut muukalaislegioonassa, kansainvälisissä rikollisjärjestöissä ja myöskin sotarikoksiin syyllistyneissä ammattiarmeijoissa. Meidän on syytä katsoa tätä tilannetta kokonaisuudessaan, eikä vain kiinnittää tähän, tietenkin vakavaan asiaan, pelkästään huomiota. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-17T15:30:34,2019-12-17T15:31:31,Hyväksytty,1.1 2019_84_313,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Haavisto sanoi tuossa esittelypuheessaan, että ihmiskauppaa Suomi ei hyväksy missään tilanteessa. Kulttuurit ovat erilaisia, ja kauppatavat ovat myös erilaisia. Tämä tilanne on erittäin monimutkainen. Al-Holin leiri on Syyrian alueella, mutta se on kurdien hallitsema osa Syyriaa. Sitä hallintoa ei kansainvälisesti ole hyväksytty sinänsä. Ja nyt tämä suunnitelma, mikä tiettävästi on olemassa tai jota ehkä valmistellaan tai tullaan valmistelemaan, lähtee siitä, että lapset — tai keitä nyt sitten päätättekin tuoda — tuodaan Irakin kautta, eli toimijoita ovat Syyrian hallinto, Irakin hallinto ja kurdit, mahdollisesti muitakin. Kysymykseni kuuluu: Voimmeko luottaa siihen, että suomalaista rahaa ei käytetä ihmiskauppaan? Ei makseta korruptoituneille hallinnoille kehitysapua, jälleenrakennusrahaa tai jotain suoraa korruptiivista rahaa, vaan toimitaan niiden länsimaisten periaatteiden mukaan, mihin Suomi on sitoutunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-17T15:31:34,2019-12-17T15:32:42,Hyväksytty,1.1 2019_84_314,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja keskustan linja tässä asiassa on se, että maata on lailla rakennettava. Maata on lailla rakennettava Suomen lainsäädäntöön pohjaten, ja jos lainsäädännössä on kehittämistarpeita, kuten terrorismilainsäädännössä on, niin sitten niitä toimenpiteitä viedään eteenpäin — aivan kuten pääministeri Marin äsken todella selväsanaisessa puheenvuorossaan meille totesi. Ei pitäisi olla mitään epäselvää tässä linjassa. [Ben Zyskowicz: Ei pitäis olla!] Mutta täytyy sanoa, että olen kyllä todella hämmentynyt tästä kokoomuksen linjasta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kaikki ovat hämmentyneitä!] Kysymys: mikä erottaa kokoomuksen linjan ja hallituksen linjan? Voisitteko, arvoisa kokoomus, tämän meille selventää. Itse en nimittäin pysty tiedostamaan, mikä tämän teidän linjanne ero tässä on. Vaikuttaa siltä, että oikeisto-oppositio on hitsautunut niin paljon yhteen, että kokoomuksen on pitänyt ikään kuin velvollisuudentunnosta pönkätä ja tukea perussuomalaisia tässä välikysymyksessä. Onko kokoomuksesta tullut perussuomalaisten pönkkäpuolue [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Perussuomalaisten juoksupoikia!] siellä oppositiossa, [Puhemies koputtaa] vaikka muuten vaikutatte olevan, niin kuin Risikon puheenvuorosta kävi ilmi, [Puhemies koputtaa] aika tavalla hallituksen linjoilla? [Sanna Antikainen: Te olette vihervasemmiston takuupuolue!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-12-17T15:32:44,2019-12-17T15:33:53,Hyväksytty,1.1 2019_84_315,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tämä välikysymys on nyt johtanut tilanteeseen, jossa hallitus keskittyy lapsiin, tarkistaa terrorismilainsäädäntöä aidosti tiukemmaksi ja tekee asiat laillisuuden ja vastuunoton pohjalla eli valtioneuvosto yleisistunnon periaatepäätöksillä, niin tämä välikysymys on jo kannattanut. [Välihuuto vihreiden ryhmästä] Se, mitä tulee epäselvyyksien selvittämiseen tapahtuman kulusta esitettyjen selitysten ja juridisen pohjan mahdollisen vääristelyn osalta, niin ne täytyy pystyä käymään julkisesti, ei pelkästään suljetuissa ryhmäkokouksissa. Ja välikysymyksen ydin on tässä valitettavasti edelleen ilmassa, erityisesti se, millä tavalla ja miksi ulkoministeri Haavisto 2. joulukuuta sanoi niin, että oikeuskanslerin linjaus 10.10. on se juridinen pohja ja ”ei olisi sellaista poliittista päätöstä, joka voisi tämän ylittää tai sivuuttaa tai mitätöidä”, ja kuitenkin myöhemmin olette viitanneet, että se oli hallituksen iltakoulu, [Puhemies koputtaa] joka antoi siunauksensa. Miksi annoitte väärän kuvan? Ja ketkä siellä iltakoulussa, joka on muodostunut oleelliseksi, [Puhemies: Aika on täynnä!] olivat läsnä, niin viranomaisista kuin hallituksesta? [Puhemies koputtaa] Tiedämme, miten on toimittu. Tästä on syntynyt epäselvyys, ja se on legitiimiä selvittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-12-17T15:33:56,2019-12-17T15:35:20,Hyväksytty,1.1 2019_84_316,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Edustaja Mykkänen, aika on täynnä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_317,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En edelleenkään ymmärrä, miten hallitus voi linjata suhtautumisestaan operaatioon viikkoja sen jälkeen, kun suunnitelmat ovat valmistuneet ja niitä on edistetty. Hallituksen niin sanotun linjauksen mukaan nimenomaan Isis-aikuiset tulevat maahan. Heidän piti tulla jo viime viikolla. He tulevat ehkä ylihuomenna. [Vasemmalta: Miten niin?] Ministeri Haavisto väitti, että tämä on tavallista varautumista ja mitään virallista suunnitelmaa ei ole. Tämä ei pidä paikkaansa. Nimenomaan medialle vuodettujen dokumenttien mukaan kyse oli aikatauluista ja ne tulevat esille näistä dokumenteista. Älkää väittäkö, että viranomaiset laatisivat tällaisia suunnitelmia itsenäisesti. Eivät laadi. Kysyn: Kuka antoi käskyn operaatioon? Kuka on salaamisen takana? Kuka on käskenyt korkeiden virkamiesten puhua epätotta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-17T15:35:21,2019-12-17T15:36:19,Hyväksytty,1.1 2019_84_318,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus on mielestäni tehnyt tässä viisaan ja harkitun päätöksen. Lasten etu laitetaan etusijalle ja myöskin suomalaisten, täällä kotimaassa asuvien ihmisten turvallisuus on korkealla sijalla. Tämän lisäksi hallitus on kertonut, että terrorismilainsäädäntöä tarkistetaan ja tehdään tarvittavat korjaukset. [Oikealta: Koska?] Arvoisa puhemies! Nyt toivoisin, että keskittyisimme siihen kiireelliseen asiaan eli miten saamme lapset turvaan Suomeen. Nyt ei ole politikoinnin aika. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin sen aika sitten on?] Hyvät edustajat, mielestäni eduskunta osoittaisi suurta viisautta, jos nyt kykenisi miettimään lapsen etua — [Jussi Halla-aho: Olisiko rehellisyyden aika?] lapsen etua ja niiden lasten kohdalla, jotka ovat jo kärsineet tarpeeksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-12-17T15:36:21,2019-12-17T15:37:19,Hyväksytty,1.1 2019_84_319,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä al‑Holin kysymyksessä on kysymys erittäin vaikeasta eettisjuridisesta solmusta. Keskustan mielestä tärkeintä tässä itse pääkysymyksessä on kaksi asiaa: lapsen etu ja kansallinen turvallisuus. Painotan, puhemies, että keskusta ei tule hyväksymään hallituksessa mitään sellaisia toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentäisivät suomalaisten turvallisuutta. Kaikki ratkaisut, mitä tullaan tekemään tässä asiassa, [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] tehdään yhteistyössä suojelupoliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. [Ben Zyskowicz: Keskusta on jo hyväksynyt!] Mutta, puhemies, yllättävintä tässä keskustelussa on ollut kokoomuksen asemointi. Tässä keskustelussa he vaativat terrorismilainsäädännön kiristämistä. Kun he itse olivat vahtivuorossa oikeusministeriössä, oikeusministerinä ollut Antti Häkkänen vastusti huhtikuussa 2018 terroristiryhmään kuulumisen kriminalisointia. Se oli liian vaikeaa. Kysynkin nyt: Kumpi on kokoomuksen linja, Risikon linja vai Häkkäsen linja? Tiukka linja vai löysä linja terrorismiin? [Puhemies koputtaa] Kokoomus, teistä on tullut peluri ja [Puhemies: Minuutti on täynnä!] takinkääntäjäpuolue turvallisuuskysymyksissä. [Välihuutoja oikealta — Puhemies: Edustaja Kurvinen, minuutti on täynnä!] Missä laillisuus, missä vastuullisuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-17T15:37:21,2019-12-17T15:38:37,Hyväksytty,1.1 2019_84_320,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Annetaan edustaja Häkkäselle. Nimi mainittiin, niin hän vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_321,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole piiruakaan epäilystä siitä, etteikö viime hallitus kokoomuksen ja keskustan yhteistyöllä tehnyt kaikkensa, että terrorismin sääntelyä kiristettiin. [Antti Kurvisen välihuuto] Sitä pitää kiristää vielä edelleen. Keskusta oli mukana hyväksymässä sen analyysin, että on perustuslain kannalta ongelmallista tehdä kuulumiseen liittyvää rikoslain pykälää. Kysykään Berneriltä tai kysykää teidän oikeusministeri Henrikssonilta, joka on juuri linjannut, että tämä hallitus ei tule viemään eteenpäin tuota hanketta. [Antti Kurvinen: Miten niin?] Oletteko te siellä hallituksessa vai ette? Nyt on kyse siitä, kykeneekö tämä hallitus ilmoittamaan, mikä on se turvallisuusarvion taso, joka näistä aikuisista tehdään ennen kotiinpaluuta. Siinä teidän paperissanne lukee, että vasta kotiinpaluun jälkeen tehdään turvallisuusarvio. Keskusta puhuu täällä nyt edelleen aivan eri linjalla kuin muu hallitus. Li Andersson sanoi, että äitejä otetaan tarvittaessa kotiin, [Puhemies koputtaa] ja nyt keskusta linjaa täällä, että ei. Välikysymyksen tehtävä on saada selväksi tämä, [Puhemies: Aika on täynnä!] mikä on edelleen auki. [Toimi Kankaanniemi: Kärnä tietää!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2019-12-17T15:38:39,2019-12-17T15:39:53,Hyväksytty,1.1 2019_84_322,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Otetaan muitakin puolueita mukaan debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_323,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Useampi ministeri ja useamman hallituksen edustaja on sanonut olevansa tyytyväinen siitä, että me käymme tätä keskustelua nyt. Tätä keskustelua emme todennäköisesti kävisi ilman välikysymystä. [Oikealta: Näin on!] Eikö näin? [Eduskunnasta: Kyllä!] Enkä ole edes varma, olisiko ilman tätä välikysymystä syntynyt sitä hallituksen linjausta, mikä eilen syntyi. [Oikealta: Ei! — Juuri näin!] Tässä on myöskin pahoiteltu sitä kielenkäyttöä ja vihan lietsontaa, mitä on ollut tämän asian ympärillä. Kokenut edustaja Tuomioja vetosi meihin. Arvoisa pääministeri! Te piditte erittäin selkeän puheenvuoron. Pääministeri, kuuluuko sinne asti? Olisin toivonut, kun te olette koko maan pääministeri, että olisitte jättäneet lausumatta sen viimeisen lauseen. [Oikealta: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-12-17T15:39:57,2019-12-17T15:40:57,Hyväksytty,1.1 2019_84_324,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinille voin todeta, että ei hävetä. Me emme ole salailleet, me emme ole suhmuroineet. Me olemme kysyneet teiltä tietoa tästä asiasta, jonka te olette salanneet ensin kesästä lähtien, tuli kyselytunnilla esiin, ja sen jälkeen sieltä hallituksen iltakoulusta lähtien. Mutta nyt se olennainen kysymys on tässä se, että keskustalla oli vielä viime viikolla hyvin selkeä kanta, että naiset eivät tule Suomeen, aikuisia ei tuoda Suomeen, [Sanna Antikainen: Nyt se on muuttunut!] mutta nyt eilen sitten tämä hallituksen linjaus linjaa, että lapsen etu on edellä, ja kuten täällä on monesta puheenvuorosta kuultu, tarkoittaa se tässä kontekstissa myös näiden aikuisten tuontia Suomeen. Supon päällikkö on juuri linjannut, että nämä naiset ja teini-ikäiset lapset voivat aiheuttaa Suomessa suuremman uhkan kuin siellä leirillä. Miten te olette päätyneet tähän? Siis tulevatko ne naiset vai eivät, ja seisooko todella keskusta tällaisen kansallisen turvallisuuden uhkan takana? [Oikealta: Mikä erottaa keskustan vihervasemmistosta?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-12-17T15:41:02,2019-12-17T15:42:08,Hyväksytty,1.1 2019_84_325,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Edustaja Kurvinen vastaa keskustan ryhmän puolesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_326,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan nyt ensin tuohon edustaja Häkkäsen puheeseen. Hän on 5.4.2018 kertonut, että on liian vaikeaa ryhtyä kriminalisoimaan terroristijärjestöön kuuluminen. Nyt ilmeisesti edustaja Risikolla on sitten vuotta myöhemmin parempaa tietoa tästä asiasta. Lisäksi tuossa sain tiedon, että yhdeksän — vai kymmenen? — kokoomuksen kansanedustajaa ei ole edes allekirjoittanut tätä välikysymystä. [Eduskunnasta: Ohoh!] Jos tämä tieto pitää paikkansa, niin ilmeisesti myös edustaja Orpo, joka on puolueen puheenjohtaja, ei olisi allekirjoittanut tätä. En tiedä, pitääkö tämä tieto paikkaansa. [Välihuutoja] Mutta nyt on, puhemies, kaikista tärkeintä se, että autamme näitä lapsia, jotka ovat Suomen kansalaisia, että he eivät kuole siellä sinne aavikolle talven aikana. Ja on erittäin tärkeää, että nämä Isis-naiset saatetaan rikosvastuuseen, mieluiten siellä Syyriassa tai sitten Suomessa. [Välihuutoja] Hallitus, jossa keskusta on mukana, tekee kaikkensa, että kaikki Isis-ihmiset saatetaan rikosvastuuseen — ovat he miehiä tai naisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2019-12-17T15:42:09,2019-12-17T15:43:13,Hyväksytty,1.1 2019_84_327,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vallan kolmijako-oppi on perusta länsimaisten demokratioiden hallintomuodolle. Meidän kansanedustajien tehtävä on säätää lakeja, lakien toteuttaminen on viranomaisten ja tuomiolaitosten tehtävä. Suomi on oikeusvaltio. Oikeusvaltion hallitus ei voisi toimia lakeja, perustuslakia tai kansainvälisiä sopimuksia vastaan. Lapsen etu pitää asettaa aina etusijalle. [Sebastian Tynkkynen: Isis-äiti ei ole lapsen etu!] Sen vuoksi ihmettelenkin, missä ovat tämän päivän perustuslailliset sivistysporvarit. Onko niitä enää ne yhdeksän, jotka jättivät allekirjoittamatta perussuomalaisten välikysymyksen? Kun kokoomus nyt täällä sanoo, että lapsia pitää auttaa mutta missään olosuhteissa ei saa aikuisia tuoda, voi vain todeta, että kokoomus on myös hylännyt kokoomuslaisen presidentin, J. K. Paasikiven, käyttämän lainauksen: ”Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.” [Toimi Kankaanniemi: Se sopisi hyvin Haavistollekin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2019-12-17T15:43:13,2019-12-17T15:44:24,Hyväksytty,1.1 2019_84_328,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on oikeusvaltio. Lasten etu ja oikeus elämään menee kaiken muun edelle. Suomalaisia lapsia ei jätetä kuolemaan. Kiitos hallitukselle tästä linjauksesta ja hyvistä vastauksista opposition välikysymykseen. Olisi terroristien toiveiden täyttymys, jos me tässä tilanteessa kääntäisimme selkämme näille lapsille, sillä samalla kääntäisimme selkämme myös oikeusvaltio-periaatteelle, ihmisoikeuksille ja inhimillisyydelle. Se olisi suurin voitto, minkä yksikään terrorijärjestö voisi koskaan millään operaatiollaan saavuttaa. Hallituksen linja on selkeä ja oikea: tässä ei ole kysymys mielipiteestä vaan lainsäädännön noudattamisesta. On häpeällistä, kuinka härskisti oppositio politikoi tällä asialla ja lasten hädällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-12-17T15:44:26,2019-12-17T15:45:16,Hyväksytty,1.1 2019_84_329,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus on nyt selkeän poliittisen linjauksen tehnyt ja selkeyttänyt tätä tilannetta, ja, arvoisa puhemies, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa tälle pääministeri Marinin johdolla tehdylle linjaukselle, jossa asetetaan lapsen etu edelle. Nyt kysymys tässä välikysymyksessä kuuluu niin kuin tässä otsikossakin sanotaan, että tämä välikysymys koskee al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden perheiden kotiuttamista. Siitähän tässä on kysymys, ja nyt kysymys on, mikä on eduskunnan kanta. Antaako eduskunta tukensa sille, että lapsia pyritään auttamaan? [Oikealta: Eihän siitä ole kukaan eri mieltä!] Arvoisa puhemies! Tämä aihe on erittäin herkkä, ja tätä on varmasti helppo kärjistää. Tätä keskustelua on helppo kärjistää, jos haluaa, mutta, arvoisa puhemies, nyt olisi tärkeätä, että lasten etu ei jäisi poliittisen keskustelun ja kiihkoilun jalkoihin, ja siinä mielessä kyllä yhdyn heihin, jotka hämmästelevät sitä — ja olen vähän pettynyt siihen — että kokoomus lähti mukaan omalla arvovallallaan kärjistämään tätä keskustelua [Puhemies koputtaa] lähtemällä mukaan tähän perussuomalaisten välikysymykseen. Nostan hattua niille kokoomuksen edustajille, jotka eivät tähän mukaan lähteneet. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2019-12-17T15:45:17,2019-12-17T15:46:34,Hyväksytty,1.1 2019_84_330,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ymmärrän tietysti hyvin sen, että tämä on hallitukselle ja sen ulkoministerille tiukka paikka, koska nyt kysytään sitä, onko ulkoministeri toiminut oikein ja onko hallitus sellainen hallitus, johon suomalaiset voivat luottaa, ja näistä hallituspuolueiden puheenvuoroista sen hädän kuulee. Uskon, että suomalaisilla olisi ollut paljonkin ymmärrystä hallitusta kohtaan, jos se olisi alusta saakka toiminut avoimesti, kantanut vastuunsa ja perustellut päätöksensä. Kun näin ei ole, on syntynyt epäluottamusta, joka horjuttaa suomalaisten turvallisuudentunnetta ja luottamusta siihen, miten tämä hallitus toimii. Tarvitaanko aina välikysymys, jotta hallitus kykenee kantamaan sille kuuluvaa vastuuta? [Oikealta: Näköjään!] Ja on kysyttävä sekin kysymys, että jos hallitus olisi kantanut vastuunsa ajoissa, olisiko näitä lapsia jo pystytty auttamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-12-17T15:46:35,2019-12-17T15:47:31,Hyväksytty,1.1 2019_84_331,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on nyt niin paljon valhetta, no, muunnettua totuutta ja kähmintää ja kaikkea, että haluan puuttua vain yhteen pieneen sivukysymykseen. [Paavo Arhinmäki: Puhuuko edustaja Packalén omasta ryhmästään?] Kuinka monta näistä lapsista oikeasti on Suomen kansalaisia, ja onko ulkoministeriö mahdollisesti tehnyt jotain sen eteen, että he ovat Suomen kansalaisia? Onko nämä lapset ilmoitettu Väestörekisterikeskukseen silloin kun he ovat syntyneet, tai ovatko he hakeneet Suomen kansalaisuutta? Eli kuinka monta näistä kalifaatissa syntyneistä lapsista on Suomen kansalaisia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1095,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2019-12-17T15:47:32,2019-12-17T15:48:13,Hyväksytty,1.1 2019_84_332,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin sanoa pääministeri Marinille kiitoksen siitä, että te ette väistänyt vastuuta. Kiitos myös ulkoministeri Haavisto — te ette väistänyt vastuuta. Lähditte heti edistämään tätä asiaa oikeaoppisesti ja lain mukaisesti. [Kokoomuksen ryhmästä: Kiitos välikysymyksen!] Olen tehnyt hieman itsenäistä selvitystyötä. Viime hallituksessa valitettavasti eräät puolueet jättivät tätä asiaa edistämättä, vaikka al-Hol-leiri leirinä on ollut pystyssä jo puolisentoista vuotta, vähän päälle, ja Suomen hallitus on tiennyt, että siellä on suomalaisia lapsia, jo reilusti yli vuoden. Mutta käsky kävi: mitään ei tehdä näiden ihmisten auttamiseksi. Mitään poliittista järkevää tekoa ei tehty näiden ihmisten auttamiseksi, näiden lasten auttamiseksi. Nyt pitäisi tehdä välikysymys oppositiolle. [Naurua — Välihuutoja] Miten on näin häpeällisesti toimittu, [Puhemies koputtaa] että lasten etua ei ole lähdetty edistämään niin kuin olisi pitänyt jo vuosi sitten?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-12-17T15:48:14,2019-12-17T15:49:25,Hyväksytty,1.1 2019_84_333,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Nyt ovat ministerit Haavisto, Henriksson ja Ohisalo pyytäneet vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_334,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua, mutta on tullut joitakin kysymyksiä, ja koetan niitä täsmentää. Ensinnäkin miten ulkoministeriössä virkatehtävät on tällä hetkellä jaettu: Siellä ei ole mitään muuta muutosta kuin että on erityisedustaja, joka huolehtii nyt kokopäiväisesti tästä al-Hol-kysymyksestä, sen olen kertonut. Konsulipäällikkö jatkaa normaalissa toiminnassaan niin kuin on tähänkin asti tehnyt. Toinen kysymys: edustaja Honkasalo kysyi, kenen on vastuu, jos lapsia kuolee leirille. Tämä on tietysti sellainen asia, joka painaa meitä hallituksessa ja painaa meidän virkamiehiämme, että pääsisimme toimimaan ja tekemään kaikkemme näiden lasten eteen. Edustaja Essayahilla oli hyvä kysymys tästä kokonaisharkinnasta, johon hallituskin viittaa: miten turvallisuuskysymykset ja lapsen etu kokonaisharkinnassa menee? Minulla on se käsitys, en tätä kokonaisharkintaa itse tee, mutta että painavat turvallisuussyyt voivat joissakin tapauksissa mennä edelle näissä kysymyksissä, ja tämä on sellainen asia, josta meidän viranomaisemme tietenkin kantavat vastuun tässä viranomaisyhteistyössä. Edustaja Niikko kysyi ulkoasiainvaliokunnan tiedonsaannista. Mielelläni todella annan kaiken mahdollisen tiedon. Teillä oli myöskin tämä ulkoministerin erityisedustaja kuultavana. Jos ja kun asiat menevät eteenpäin, hän on myöskin oikea henkilö kuvaamaan tätä neuvottelutilannetta, jota en itse päivittäin sillä tavalla seuraa. Mutta tarkoitus ei ole ollut pitää millään tavalla pimennossa, ja jos on sitten lisätiedon tarvetta, toisin kuin valiokunta viimeksi sanoi, niin sitä ilman muuta järjestetään. Edustaja Pauli Kiuru kysyi ihmiskaupasta: onko rahalla tekemistä? Minun tietojeni mukaan ei. Minkään valtion toimissa ei ole ollut, mutta siellä on yksityisiä toimijoita, jotka pyrkivät mahdollisesti — jopa Isis itse pyrkii — ostamaan joitakin kannattajiaan pois leiriltä, ja tämä on huolestuttavaa, koska he menevät sitten uusille Isis-alueille ja lasten kohtalo on kaikkein pahin tällaisessa ketjussa. Edustaja Kai Mykkänen kysyi vielä tätä juridista puolta. Olemme sen koettaneet kertoa. Toimintalinjaus on esitelty iltakoulussa, oikeuskansleri on ollut läsnä, ja se työ ja suunnitelma, joka ulkoministeriöllä on ollut, on merkitty siellä pöytäkirjaan. Edustaja Purra kysyi vielä näistä suunnitelmista, ja siitä, kuka on johtovastuussa tästä kaikesta. Silloin kun tämä ulkoministerin erityisedustaja nimettiin, katsottiin, että ulkoministeriöllä on tässä toiminnassa johtovastuu ja ulkoministerin erityisedustajan johdolla sitten muut viranomaiset tarvittaessa auttavat. Tehdään tämä verkosto, jossa on poliisi, suojelupoliisi, lastensuojelu ja muut, ja tätä työtä on tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-17T15:49:35,2019-12-17T15:52:14,Hyväksytty,1.1 2019_84_335,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä muun muassa edustajat Risikko ja Savola ovat kysyneet tästä terrorismirikoslainsäädännöstä. Totean, että hallitushan eilen linjasi, että hallitus arvioi tarpeet lainsäädännön muutoksiin liittyen terroristiseen toimintaan sekä tekee tarvittavat korjaukset lainsäädäntöön. Tässä viime vuonna, kun terrorismirikoksia koskevaa direktiiviä pantiin täytäntöön, arvioitiin hallituksen esityksessä myös sitä, onko perusteltua säätää erikseen rangaistavaksi terroristiryhmään tai -järjestöön kuuluminen, ja tuolloin kokoomuksen ollessa hallituksessa päädyttiin useastakin syystä kielteiseen lopputulokseen. [Antti Kurvinen: Häkkäsen johdolla!] No, nyt olen äsken kirjallisen kysymyksen nojalla vastannut, että oikeusministeriössä meillä on valmius edelleen katsoa tätä tilannetta, mutta se on erittäin hankala kysymys juridis-teknisestä näkökulmasta. Tulemme arvioimaan nämä muutostarpeet, ja tällä hetkellä, muutenkin siis, me tulemme katsomaan, minkälaisia aukkoja meillä mahdollisesti on, mitä pitäisi tehdä. Tällä hetkellä on ministeriössä myös valmistelussa esitys, joka koskee yksittäisen terroristin rahoittamisen säätämistä rangaistavaksi, ja tämä on tulossa myös eduskuntaan varmasti ensi vuoden puolella. Ylipäänsä lähdetään liikkeelle nyt sitten siitä, että oikeusministeriössä virkamiesvetoisesti käydään läpi nykyinen terrorismilainsäädäntö. Sehän on tällä hetkellä lainsäädäntö, jota on uudistettu tässä vuosien varrella. Myös edellisen hallituksen aikana tehtiin useita muutoksia, ja se on myös sopusoinnussa EU-direktiivien kanssa aika pitkälle, ja olennaisia eroavuuksia Pohjoismaitten välillä ei ole. Mutta katsotaan tarkasti ja palataan sitten tähän asiaan ensi vuoden puolella. [Ben Zyskowicz: Katsotaan ja tiukennetaan!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-17T15:52:14,2019-12-17T15:54:22,Hyväksytty,1.1 2019_84_336,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Vielä ministeri Ohisalo, ja sitten jatketaan debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_337,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat, kiitos tästä hyvästä keskustelusta. On esitetty kysymyksiä siitä, millaisia suunnitelmia on ollut vai eikö ole ollut. On ehkä hyvä tarkentaa tässä muun muassa se, että Suomen poliisi toimii Suomen rajojen sisäpuolella. Entisille sisäministereille lienee varsinkin selvää se, että erilaista viranomaisvarautumista erilaisiin skenaarioihin tehdään aina. Se on viranomaistyötä. Tällaista valmistautumista on tehty siihen, kuten täällä on hyvin käynyt ilmi, että taistelualueilta on jo tähän mennessä palannut ihmisiä Suomeen. Jo pääministeri Sipilän hallituksen aikana, kokoomuslaisten sisäministerien aikana, on hyväksytty tällainen palaajamalli yhdessä tässä salissa, jopa välikysymykseen osallistuneet edustajat ovat olleet siitä keskustelemassa. On ollut yhteistä varautumista, koska Suomen kansalaiset saavat palata Suomeen. [Kokoomuksen ryhmästä: Totta kai!] Tässä on kyse suunnitelmasta, joka tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella. Erikseen on se suunnitelma, mitä tapahtuu rajojen ulkopuolella. Siitä vastaa ulkoministeriö, ja sitä työtä ulkoministeriössä on tehty: [Sari Sarkomaa: Hallitus poliittisella päätöksellään!] kuinka auttaa lapsia, kuinka toteuttaa lapsen oikeuksien sopimusta. Tästä on keskeisesti kyse. Ehkä lisäksi vielä: Kuten oikeusministeri hyvin mainitsee, hallituksen yhteinen tahtotila on totta kai käydä läpi kaikki terrorismilainsäädäntö, mitä voimme yhdessä tehdä. Odotamme toki myös opposition tulevan mukaan siihen keskusteluun. Kaikki hyvät ideat otetaan vastaan, ja niitä kehittämispaikkoja kyllä on. Viimeksi tänään olen keskustellut supon johtajan Pelttarin kanssa siitä, että oikeusministeriövetoisesti sisäministeriö ja supo yhteistyössä lähtevät selvittämään niitä paikkoja, kuinka kansallista turvallisuutta vahvistetaan, kuinka terrorismia torjutaan entistä paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-17T15:54:23,2019-12-17T15:56:22,Hyväksytty,1.1 2019_84_338,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyksessä keskitytään ulkoministeriin. Mutta itse asiassa eräs vakavimmista kysymyksistä, mikä tähän liittyy, koskee sisäministeriä. Sisäministeri juuri väisti sen kysymyksen, nimittäin kysymyksen siitä, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen olisi ensin kiistänyt nähneensä suunnitelmaa leiriläisten Suomeen siirtämisestä ja olisi sen jälkeen itse allekirjoittanut kyseisen kaltaisen suunnitelman, eli olisi puhunut muunneltua totuutta. Ymmärtääkö hallitus, että tämä toiminta rapauttaa kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaan? Epäluotettavan hallituksen ohella kansalaiset ovat tottuneet luottamaan viranomaisiin — nyt tämä luottamus vaarannetaan. Vastatkaa sisäministeri Ohisalo: Kuinka on mahdollista, että poliisiylijohtaja puhuu muunneltua totuutta julkisuudessa tai jopa eduskunnan valiokunnan edessä? Oletteko tiennyt tästä? Oletteko hyväksynyt sen, ja oletteko peräti painostanut poliisiylijohtajan tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-12-17T15:56:25,2019-12-17T15:57:21,Hyväksytty,1.1 2019_84_339,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä keskustelussa pääministeri Marin ja muun muassa keskustan kansanedustajat ovat arvostelleet ankarasti kokoomuksen kantaa, jonka mukaan lapset pelastetaan mutta näitä Isis-aikuisia ei pelasteta. [Välihuutoja keskustasta] Tämä arvostelu on yllättävää varsinkin sieltä edustaja Kurvisen ja kumppaneiden toimesta, sillä vielä eilen noin 16:een saakka puheenjohtaja Kulmuni oli meidän kanssamme täysin samaa mieltä, ja ymmärsin, että tämä oli keskustan kanta. [Keskustan ryhmästä: On edelleen!] Nyt keskusta on heittäytynyt rähmälleen vihervasemmiston edessä tässä asiassa. Surullista katsottavaa. [Sanna Antikainen: Keskustasta on tullut vihervasemmiston takuupuolue! — Paavo Arhinmäki: Surullista katsoa, miten kokoomus on luisunut perussuomalaiseksi!] Ministeri Henriksson, juridiikasta. Täällä moni on korostanut, että ihmisoikeussopimukset, kansainvälinen oikeus velvoittaa meidät myös tarvittaessa aikuisten tuomiseen. Mikä on se sopimus, johon Suomi on sitoutunut mutta Ruotsi ja muut Pohjoismaat eivät ole? Mikä on se sopimus? Koska siellä ei ole tehty vastaavia johtopäätöksiä kuin nyt tässä. [Paavo Arhinmäki: Mikä enää erottaa kokoomusta ja perussuomalaisia? — Keskustan ryhmästä: Rautakanki!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-12-17T15:57:25,2019-12-17T15:58:26,Hyväksytty,1.1 2019_84_340,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikot ilma on ollut aika sakeana uhkia ja vääriä tietoja ja monenlaista lietsontaa, kuten edustaja Tuomioja täällä minusta aika hyvin puheenvuorossaan totesi. [Oikealta: Puhutko Kärnästä?] Silloin kun puhutaan kansalaisten turvallisuudesta, jopa puhutaan lasten oikeuksista, puhutaan äärimmäisen vakavista ja tärkeistä asioista. Mutta silti rohkenen kysyä, onko tilanne niin paha kuin tämä julkinen kohu antaa ymmärtää. Onko meillä niin vakavasti kansallinen turvallisuus uhattuna? [Oikealta: Kyllä! — Oikeudenmukaisuus!] Ja rohkenen väittää, että kun meidän oikeusjärjestelmämme, meidän viranomaiskoneistomme, on arvioitu maailman tehokkaimmaksi ja Suomi on arvioitu maailman turvallisimmaksi maaksi, [Oikealta: Niin, toistaiseksi — Ruotsikin oli joskus!] niin me kykenemme tämän asian ratkomaan kaikissa tilanteissa, niissäkin tilanteissa, että nämä 11 aikuista ja 30 lasta tulisivat omatoimisesti Suomen rajalle. Kaikissa tilanteissa minä luotan suomalaiseen oikeusjärjestelmään [Puhemies koputtaa] ja suomalaisiin viranomaisiin. [Eduskunnasta: Terrorismi ei ole leikkiä! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-17T15:58:26,2019-12-17T15:59:41,Hyväksytty,1.1 2019_84_341,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Ärade talman! Ensinnäkin tämä välikysymyshän syntyi siitä, että epäiltiin, että oli suunnitelma — ei suinkaan huolesta lapsista. Hallitus on nyt linjannut viisaasti, ja tätä asiaa ei tule politisoida. Tämä ei ole poliittinen kysymys, vaikka konservatiivi-oppositio sellaiseksi yrittää sen leipoa. Tässä tarkastellaan lakia, ihmisoikeuksia, lapsen parasta ja turvallisuusnäkökulmia, ja turvallisuusnäkökulmia nimenomaan kaikista suunnista. Ja on oikein, että päätöksen tekee viranomainen, niin kuin oikeusvaltiossa kuuluu ollakin, [Ben Zyskowicz: Ruotsi ei ole oikeusvaltio!] koska tämä ei ole poliittinen peli, edustaja Zyskowicz. Oikeusvaltio ja ihmisoikeudet ovat kimurantteja käsitteitä. Joskus ne pakottavat meitä tekemään päätöksiä, jotka ehkä särähtävät, koska me tiedämme, että vaihtoehtoa ei ole. [Oikealta: On!] Jos me rupeamme suhteellistamaan oikeuksia, subjektiivisesti arvottamaan ihmisiä ja ajattelemaan, että oikeusvaltio on asia, jota sovelletaan jotenkin valikoiden, niin silloin murtuu koko se perusta, jonka päälle [Puhemies koputtaa] tämä maa on rakennettu. Ja se, arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ei ole isänmaallista. [Eduskunnasta: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2019-12-17T15:59:41,2019-12-17T16:00:54,Hyväksytty,1.1 2019_84_342,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän poliittisen metelin keskellä on selvästi jäänyt varjoon se, että meillä on virkamiehillä erittäin suuret valtuudet toimia näissä kysymyksissä. Olen itse pitkän virkamiesurani aikana ollut mukana kuudessa kriisissä, joissa on kysymys ollut hengestä ja elämästä, ehkä Estonia niistä merkittävimpänä, jossa olin johtoryhmän jäsenenä. Tässä asiassa hallitus linjasi aivan erinomaisella tavalla: hallituksen linjauksen kohta 3 ja kohta 4 asettaa selvästi virkamiesvastuun näissä asioissa, ja hallitus kohdassa 10 toteaa itse, että linjaus ei ole juridisesti sitova, vaan se on linjaava ohje. Meillä on lastensuojelulain 13 §, 38 § ja 40 §, joiden pohjalta toimien tämä asia voitaisiin aivan täysin hoitaa. Sen sanon, että helppoa se ei tule olemaan — syistä, jotka täällä on kerrottu, esimerkiksi kansallisuuden toteamisen suhteen, lapsien löytämisen suhteen leiriltä — mutta juridiikka [Puhemies koputtaa] tässä on ihan selvä. Ja juridiikan ja politiikan välinen tasapaino on erinomaisesti hallituksen linjauksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-17T16:00:54,2019-12-17T16:02:07,Hyväksytty,1.1 2019_84_343,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä haluan todeta, että olemme kesäkuusta lähtien saaneet ministeriöltä ja ministeriltä tiiviisti tietoa niin muistioin kuin tapaamisten yhteydessä. Valiokunta totesi tämän asianmukaisen toiminnan myös päätöksessään. Ja kun Niikko täällä puhui, niin ilmeisesti puhui oman ryhmänsä nimissä, ei valiokunnan nimissä. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestössä toimineena tunnen turvallisuusmääräykset, jotka alueella liikkumista koskevat. Tällaiset operatiiviset tiedot julkisuudessa eivät lisää kenenkään turvallisuutta. Sen sijaan minulle on ollut tärkeää jo alusta lähtien kyselytunneillakin vastattu linja siitä, että lapsia pyritään auttamaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Entäs aikuisia?] Myös tieto siitä, että Suomessa viranomaiset valmistautuvat lasten vastaanottoon tai leirillä olevien spontaaniin paluuseen, on luonut luottamusta järjestelmämme toimivuuteen, vaikka konkreettisen avun antaminen al-Holin leirillä ja lapsien saaminen [Puhemies koputtaa] turvaan on vaikuttanut tuskallisen vaikealta ja hitaalta, mitä se valitettavasti on yhä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-12-17T16:02:11,2019-12-17T16:03:21,Hyväksytty,1.1 2019_84_344,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Ja edustaja Niikko, teidät mainittiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_345,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Totta on, että ulkoasiainvaliokunnan virallinen kanta päätettiin 3.12.: valiokunta on saanut riittävästi tietoa ja on tyytyväinen valtioneuvoston linjaan. [Kimmo Kiljunen: Siinä vaiheessa!] No, mitä sen jälkeen on tapahtunut? Aika paljon, koska ollaan näin pitkälle menty. Arvoisa puhemies! Arvoisa ulkoministeri, olen pitänyt teitä mutkattomana ja tämmöisenä välittömänä ja avoimena henkilönä, ja teidän kanssanne on erittäin helppo ja hyvä toimia. Mutta tämä on luonut ison kolhun tähän luottamussuhteeseen, koska kyllä kaikkein tärkeintä on avoimuus ja luottamus, ja toivon, että ymmärrätte tämän viestin jälkeen sen, millä tavalla pitää toimia eduskunnan kanssa näin herkissä kysymyksissä. Mutta kaikkein oleellisin kysymys on se, että missä on oikeudenmukaisuus niitä uhreja ja heidän omaisiaan kohtaan, joita on surmattu, raa’asti raiskattu, pahoinpidelty ja orjuutettu. [Antti Kurvisen välihuuto] Missä oikeudenmukaisuus on, jos ne naiset, jotka ovat edistäneet tätä julmuutta, pääsevät tänne Suomeen pakoon sitä tuomiota, mikä heille kuuluu siinä maassa, kun heidät aikanaan tuomitaan? [Välihuutoja] Älkää päästäkö [Puhemies koputtaa] heitä pakenemaan sitä tuomiota, mikä heille kuuluu [Puhemies: Edustaja Niikko, aika on täynnä!] ja minkä he ansaitsevat. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-12-17T16:03:25,2019-12-17T16:04:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_346,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te eilen viimeksi tarjositte oppositiolle yhteistyön kättä, että me rakentavasti viemme näitä asioita yhdessä eteenpäin. Ja nyt te aloitatte tämän välikysymyskeskustelun sanomalla erityisesti kokoomukselle, että ”eikö teitä hävetä”. [Kimmo Kiljunen: No, eikö teitä hävetä?] No, en tiedä, hävettääkö vai ei, mutta ilman tätä välikysymystä te ette olisi vieläkään hallituksena tehneet minkäännäköistä linjausta. Tosin siitä linjauksesta ei vieläkään saa mitään selvää. [Vasemmalta: Saa!] Ja miksi me teimme välikysymyksen? Teidän juttunne muuttuivat viikoittain. Ja kun aikanaan pääministeri Rinne antoi meille lupauksen, että mihinkään toimiin ei ryhdytä, niin sitä lupausta ei ole pidetty. Se on annettu eduskunnan edessä, ja nyt teillä on hyvä hallintotapa jatkuvasti hukassa. Sen takia me olemme tehneet välikysymyksen. Mutta nyt minä kysyn sisäministeri Ohisalolta, että millä todennäköisyydellä lasten perässä tai mukana tulee terroristeja, olivatpa he miehiä [Puhemies koputtaa] tai naisia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-12-17T16:04:32,2019-12-17T16:05:39,Hyväksytty,1.1 2019_84_347,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolissani, jos ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja alkaa jakaa tuomioita tässä istuntosalissa. [Hälinää] Tämä juuri kertoo sen, että on viranomaisten tehtäviä ja on poliitikkojen tehtäviä. Edustaja Mäkelä puhui täällä luottamuksesta viranomaiseen. Haluaisin kysyä edustaja Halla-aholta, oliko mielestänne vastuullista pelotella suomalaisia tullin, poliisin, THL:n ja muiden yhteisharjoituksella Helsinki—Vantaalla. [Hälinää] Heräsikö itsellänne epäilys, vai halusitteko vain ja ainoastaan herättää epäilyksen siemenen tuhansissa suomalaisissa omien poliittisten tarkoitusperienne ajamiseksi? Nämä ovat sellaisia asioita, joissa pitää säilyttää maltti ja arvioida jokainen tapaus erikseen. Me olemme lähteneet siitä, että arvioidaan ja katsotaan lasten etu ja lasten tilanne, ja sen jälkeen arvioidaan, mikä on heidän vanhempiensa tilanne. Nyt toivoisin hiukan malttia tähän keskusteluun, koska jatkossa tätä asiaa ei ratkaista tällä välikysymyksellä. Tässä on kansainvälinen kriisi, johon haetaan laajempia hartioita ja ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-17T16:05:40,2019-12-17T16:06:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_348,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Nyt mainittiin kolme perussuomalaista nimeltä, otetaan edustaja Halla-Aho.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_349,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Minä tosiaan sanoin julkisuuteen tässä jokin aika sitten, että minun saamieni tietojen mukaan al-Holista ollaan lennättämässä tilauslennolla viikolla 50 ihmisiä Suomeen. Ulkoministeriön virkamiehet jyrähtivät, että tämä ei pidä paikkaansa, mitään suunnitelmaa ei ole, tämä on disinformaatiota. Seuraavana päivänä Yleisradio ja Helsingin Sanomat viittasivat poliisiylijohtaja Kolehmaisen allekirjoittamaan suunnitelmaan, jossa kerrottiin, että oli tarkoitus lennättää al-Holin reitiltä kaikki halukkaat viikolla 50 charter-koneella Erbilistä Helsinkiin, kappas vain. [Eduskunnasta: Ohhoh! — Sanna Antikainen: Kiinni jäitte!] Minä haluaisin tietää, ulkoministeri Haavisto, kun te jatkuvasti vetoatte siihen, että ulkoministeriö ja virkakoneisto tietenkin varautuvat kaikkiin skenaarioihin: Me puhumme nyt hyvin yksityiskohtaisesta suunnitelmasta, jossa on reitti ja päivämäärä ilmoitettu. Ei tämä ole yleistä varautumista kaikkiin skenaarioihin. [Puhemies koputtaa] Ja yhdyn tähän edustaja Mäkelän kysymykseen sisäministeri Ohisalolle: olitteko te tietoinen siitä, että poliisiylijohtaja Kolehmainen [Puhemies koputtaa] puhuu muunneltua totuutta hallintovaliokunnalle, [Puhemies: Aika!] ja olitteko te painostaneet [Vasemmalta: Aika!] häntä siihen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-12-17T16:06:47,2019-12-17T16:08:09,Hyväksytty,1.1 2019_84_350,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Edustaja Halla-aho ja kaikki muutkin ovat tietoisia siitä, että minuutti on se aika. Edustaja Vikman näyttää esimerkkiä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_351,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin, sen sijaan, että te täällä lauotte kokoomukselle kysymyksiä häpeästä, saattaisi olla paikallaan asettua kysymään tämä kysymys itseltänne peilin edessä. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Nimittäin hallitus pakenee edelleen vastuutaan. Hallituksen mukaan ilmeisen mahdollinen aikuisten hakeminen al‑Holin leiriltä on poliittinen päätös. Juridista velvoitetta ei ole, ja asiaan liittyy merkittäviä turvallisuuskysymyksiä. Eripurainen hallitus ei pystynyt tekemään selkeää linjausta ja sysää kaiken vastuun virkamiehille. Nyt tarvittaisiin hallitukselta suoraselkäisyyttä ja poliittista vastuunkantoa. Sen sijaan hallituksen edustajat ovat täällä aivan erimielisiä siitä, mitä oikeastaan on edes päätetty. Eduskunnan ja Suomen kansan [Puhemies koputtaa] on saatava tietää totuus ulkoministeri Haaviston toimista. Haaviston puheet ja julkitulleet tiedot [Puhemies: Minuutti on täynnä myös teillä!] ovat ristiriidassa. Kysyn: Miten hallitus suhtautuu ministeri Haaviston lausuntojen ristiriitaisuuteen? [Puhemies: Nyt on minuutti täynnä!] Erityisesti, miten keskusta suhtautuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-17T16:08:13,2019-12-17T16:09:39,Hyväksytty,1.1 2019_84_352,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Sama minuutti kaikille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_353,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lopulta tässä on kyse siitä, että meillä on noin 30 suomalaista lasta syyrialaisella vankileirillä, ja talvi on tulossa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja kymmenen äitiä!] Nämä lähes 30 lasta eivät ole orpoja — he eivät ole orpoja, joten orvoista on turha tässä puhua. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Suurin osa heistä on hyvin pieniä, alle 3-vuotiaita. He ovat leirillä, jossa yli 300 lasta on jo kuollut. On vain ajan kysymys, koska kyse on suomalaisen lapsen hengestä — vain ajan kysymys. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Perussuomalaiset ovat suoraan myöntäneet sen, että heidän linjansa on se, että he ovat valmiita jättämään nämä lapset leirille. Totuus on se, että myös se linja, jota kokoomus täällä tuntuu edustavan, johtaisi samaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tekö haluatte kurkunleikkaajia Suomeen?] Vaikuttaa siltä, että myös te olisitte valmiita jättämään nämä lapset leirille, vaikka kyse on heidän hengestään. Sivistysvaltion ja oikeastaan oikeusvaltion ystävillä on syytä olla ylpeitä siitä, että toisten kerätessä irtopisteitä lasten hädällä, meillä on ollut ulkoministeri, [Puhemies koputtaa] joka on seisonut läpi tämän prosessin lasten oikeuksien puolella, ja hallitus, joka on kantanut vastuuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Emma Kari,1336,2019-12-17T16:09:39,2019-12-17T16:10:52,Hyväksytty,1.1 2019_84_354,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ainoa puolue, jonka olen täällä maininnut, on oma puolueeni, jonka puolesta esiinnyin. Voisin kyllä todeta myöskin ulkoasiainvaliokunnan enemmistön puolesta, [Eva Biaudet: Kyllä!] että meillä ei ole mitään ongelmaa ollut hallituksen kanssa työskentelyssä tässä asiassa. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Mutta, kun esitin kysymyksen ja huoleni siitä, että tämän salin ulkopuolella myös edustajat sekä pidättäytyisivät että irtisanoutuisivat tähän asiaan liittyen vihan kylvöstä, pelkojen lietsonnasta, uhkailusta ja muusta tällaisesta asiattomuudesta, niin uskon, että hallituspuolueiden osalta asia on hyvin selvä. [Toimi Kankaanniemi: Nimiä esiin!] Mutta mielelläni kuulisin nyt teitä oppositiopuolueita. Näettekö te tässä mitään ongelmaa ja vaaraa? Edustaja Östman, jonka nimen mainitsin, voisi vastata. [Vilhelm Junnila: Ahdistaako fakta?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2019-12-17T16:10:56,2019-12-17T16:11:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_355,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Tuomiojalle, että hän esitti sen kysymyksen. Näen isoja vaaroja. Olen seurannut tätä työtä ja työskentelyä tässä eduskunnassa viimeisien vuosien aikana ja näen, että puolin ja toisin lietsotaan vihaa. Lietsotaan vihaa, ja se johtaa yleensä huonoon lopputulemaan. [Antti Kurvinen: Helpottaako tämä välikysymys?] — Välikysymys sinällään on parlamentaarinen työkalu. Silloin, kun keskusta on ollut oppositiossa, te olette kanssa käyttäneet tätä työkalua. [Eduskunnasta: Harvemmin! — Antti Kurvinen: Missä asiassa?] Ja edelleen on vastaamatta muutamiin kysymyksiin. [Välihuuto] Haluaisin kysyä — jos saan puhua rauhassa ja loppuun — [Puhemies koputtaa] ulkoministeri Haavistolta: Viime torstaina sanoitte kyselytunnilla, että te olette hallituksen iltakoulussa päättäneet toimintalinjauksista, seuraavalla vastauksella sanoitte, että tehtiin selvityksiä. Näettekö itse mitään eroa toimintalinjauksen päättämisestä ja selvityksen tekemisestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-12-17T16:11:45,2019-12-17T16:12:54,Hyväksytty,1.1 2019_84_356,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Uskon vahvasti, että Suomen viranomaisilla on täysi toimintakyky ottaen huomioon sen, että viime kaudella ajettiin läpi laajamittaiset tiedustelutoimivaltuudet ja supon resurssit ja henkilöstö vietiin muutaman vuoden sisällä jopa tuplaan entisestään. Nyt noin 10 naista lapsineen tuntuvat aiheuttavan mittavan ongelman Suomenmaassa niin, että koko varautumisjärjestelmä näyttää olevan ainakin opposition suunnalta kaatumassa. Mihinköhän me tarvitsemme niitä mittavia valtuuksia tai Tullin, rajavalvonnan, poliisin resursseja, jos me emme kykene tekemään asioissa yhtään mitään. Tai, jos me emme saisi valmistautua asioihin ilman julkista poliittista päätöstä, niin miten esimerkiksi ministeri Kaikkosen johtama puolustusministeriö valmistautuu yhtään mihinkään, jos jatkossa tarvitaan kaikessa julkinen poliittinen päätös ennen kuin voidaan valmistautua yhtään mihinkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-17T16:12:54,2019-12-17T16:14:00,Hyväksytty,1.1 2019_84_357,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä heräsi hyvän keskustelun aikana kysymys: jos on syyrialainen isä, lapsi syntyy Syyriassa, äiti on maahanmuuttajataustainen Suomen kansalainen, joka on hylännyt maansa ja lähtenyt terroristijärjestön mukaan rakentamaan unelmiensa kalifaattia, niin voimmeko olla varmoja, että tämä lapsi on nyt sitten rekisteröity Suomen kansalainen? Tähän kysymykseen haluaisin ulkoministeriltä vastauksen, sillä jos on tehty suunnitelma, että lähdemme suomalaisia lapsia hakemaan Syyriasta, niin meillä varmasti on silloin tieto — huom. tieto — että siellä on suomalaisia lapsia. Näkisin kuitenkin, että tämä keskustelu on nyt verhottu lasten oikeuksien keskusteluksi, mikä on hyvä — me kaikki varmastikin olemme hyvin huolissamme kaikista maailman lapsista — mutta minä haluaisin nyt vastauksia ulkoministeri Haavistolta, koska tämä välikysymys on nimenomaan ulkoministeri Haavistolle. Vastatkaa niihin kysymyksiin, [Puhemies koputtaa] mitä teille on esitetty. Kansa odottaa vastauksia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-12-17T16:14:00,2019-12-17T16:15:09,Hyväksytty,1.1 2019_84_358,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen linja on ollut selvä. Siinä ei, pääministeri Marin, ole mitään hävettävää. Pieniä lapsia on kokoomuksen mielestä pitänyt auttaa, ja sitä valmistelua on tehty. Keskusta oli vielä eilen kokoomuksen kanssa samaa mieltä. Pieniä lapsia olisi pitänyt jo auttaa, ja kysymys kuuluu, miksi ette ole auttaneet. [Välihuutoja] Ulkoministeri Haavisto, tuletteko te tiedottamaan suomalaisia avoimesti, kun paluulentoja Suomeen tulee, ei siis tietenkään nimiä, vaan siitä, kuinka monta on Suomeen tullut? Ja vielä kysyisin... [Eva Biaudet’n välihuuto] — Jos saan puhua rauhassa, edustaja Biaudet. Saanko puhua rauhassa, edustaja Biaudet? — Niin, arvoisa puhemies, oikeuskanslerin lausunnosta te, arvoisa ulkoministeri, sanoitte 2. joulukuuta, että oikeuskanslerin ratkaisu on velvoittava, ja katsoitte, että viranomaisia tämä ratkaisu edellyttää toimimaan kaikilla mahdollisilla keinoilla. Tänään te totesitte, että oikeuskanslerin ratkaisu [Puhemies koputtaa] ei itsessään velvoita viranomaisia toimimaan. Kumpi näistä on nyt oikea ja todellinen linjaus tästä oikeuskanslerin ratkaisusta? [Ben Zyskowicz: Kumpi on mielipiteenne kello 16.15?]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-17T16:15:13,2019-12-17T16:16:35,Hyväksytty,1.1 2019_84_359,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Ministeri Haavisto, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_360,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeuskansleri tietysti vastaa itse omasta lausunnostaan, joka päättyy näin, että ”oikeudellinen arvioni on, että perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslain 7 §, lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan ensimmäinen kappale, 6 artikla ja niiden perustuslain 22  §:ssä säädetty turvaamisvelvoite puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin suomalaiset ja heihin rinnastuvat lapset.” Ja tässä oikeuskansleri otti tämän konsulipalvelulain välineeksi, ja se on se väline, jota ulkoministeri on tässä käyttänyt. Sitten muutamaan muuhun kysymykseen. Edustaja Halla-aho kysyi tästä poliisidokumentista. Nyt täytyy sanoa, että ministeri, joka ei ole siellä viranomaisverkossa ja viranomaisyhteistyössä, ei tiedä kaikkia eri dokumentteja — en tiedä poliisin, en tiedä lastensuojelun ja muiden dokumentaatiota — mutta sen tiedän, että siinä neuvotteluprosessissa, joka voisi joitain lapsia sieltä alueelta tuoda, ei oltu niinä päivinä sellaisessa vaiheessa, että olisi ollut mitään tietoa. Olen tämän eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikolle sanonut — jos tietäisimme, että sieltä lapsia tulee, siitä myöskin eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa informoitaisiin. Muuten en ota muiden viranomaisten dokumentteihin kantaa. Edustaja Östman kysyi vielä tästä toimintalinjauksen sisällöstä ja siitä, millä tavalla sitä kutsuttaisiin. Se oli ulkoministeriössä virkavastuulla, virkamiestyönä valmistunut toimintalinjaus, joka esitettiin iltakoulun yhteydessä, jossa oikeuskansleri oli läsnä — kirjattiin ylös, että se on esitelty. Tämä erityisedustaja oli paikalla, ja se antoi hänelle sen toimintamandaatin lähteä näihin neuvotteluihin, joita tässä kuvasin ja jotka ovat, niin kuin tiedämme julkisuudestakin, kesken tällä hetkellä. Ja edustaja Heinoselle siitä, tulemmeko tiedottamaan avoimesti näistä kysymyksistä: Totta kai näitä yksilöllisyyden rajoja kunnioittaen tiedotamme — niin kuin kerroin, ulkoasiainvaliokuntaa informoidaan, ja julkisuutta informoidaan — siitä, miten tässä työssä edistytään. [Oikealta: Hyvä, kiitos!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-17T16:16:35,2019-12-17T16:18:54,Hyväksytty,1.1 2019_84_361,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Eestilälle kysymyksestä. Ajattelen, että — hän ei taida nyt olla paikalla, mutta ehkä välitätte tiedon hänelle — ulkoministeriön erityisedustaja tekee näissä asioissa ne ratkaisut, kuinka lapsen oikeudet parhaalla tavalla toteutuvat. Ei ole meidän politiikkojen tehtävä linjata siitä, kuinka tämä lopulta tapahtuu. Kuten aiemmin mainitsin puheenvuorossani, edustaja Halla-aholle muun muassa, Suomen poliisi on varautunut erilaisiin tilanteisiin. Sisäministeriö laajalti on varautumisen ministeriö. Tässä on ollut kyseessä yhteinen viranomaisyhteistyö. Eri viranomaisilla on tiedossa se, että jos rajan yli joku tänne palaa, kukin viranomainen tietää, mikä on oma vastuu ja kuinka toimitaan. Mitä tulee poliisiylijohtajaan, hänen alaisillaan on tuhansia erilaisia vastuita, tuhansia erilaisia detaljeja ja päivämääriä. Ei poliisiylijohtaja voi yksin olla vastuussa joka ikisestä detaljista. Ehkä ennen kaikkea tässä huolestuttaa nyt se, [Jussi Halla-ahon välihuuto] että on pelottava väite, että minä poliitikkona painostaisin poliisin ylintä johtoa. Se ei kuulu minun toimintatapoihini. En tiedä, kuuluuko jonkun muun toimintatapoihin. [Välihuutoja oikealta — Hälinää — Puhemies koputtaa] Kysymys edustaja Halla-aholle: Viittaatte täällä luottamuksellisiin, hallintovaliokunnalle annettuihin tietoihin, yhdessä käytyihin keskusteluihin. Eikö tämä ole aika vakava asia? [Jussi Halla-aho: Ne ovat lehdessä!] — Miten ne ovat päätyneet sinne lehteen? — [Hälinää — Puhemies koputtaa] Miten voi olla mahdollista, että hallintovaliokunnan sisällä käytyjä keskusteluja levitellään ympäri tätä yhteiskuntaa? [Leena Meren välihuuto] Miten voimme luottaa sisäisen turvallisuuden näkökulmasta siihen, että tämä yhteiskunta on kriisinsietokykyinen, että me selviämme asioista, jos tässä kohtaa jo tapahtuu tällaista vuotoa, mitä tahansa epäluottamusta? [Jussi Halla-aho: Vihjaatteko te jotakin?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-17T16:18:54,2019-12-17T16:20:46,Hyväksytty,1.1 2019_84_362,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että kokoomuksen suunnalta tulee myös viestiä, että pieniä lapsia pitäisi auttaa. Minulla olisi kokoomukselle jatkokysymys: mitä vikaa sitten hallituksen linjauksessa on? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!] Hallitus lähtee nimittäin siitä, että kotiutetaan lapset niin pian kuin mahdollista, [Ben Zyskowicz: Ja äidit!] lähdetään siitä, että viranomaistoiminta pyrkii aktiivisesti kaikissa tilanteissa turvaamaan, että noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta, perustuslakia ja Suomen muuta lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Mitä näistä meidän pitäisi olla noudattamatta? [Ben Zyskowicz: Mikä on teidän vastaus minulle? Mikä on se sopimus?] Kysymys on se, että toimitaanko meidän lainsäädännön mukaisesti, luotammeko siihen, että meillä on oikeusvaltio, joka toimii niin, että tässä salissa säädetään lait, viranomaiset päättävät yksittäisissä tapauksissa, miten lakia sovelletaan, ja jos on kyse rikoksista, niin tuomioistuimet tuomitsevat. Luotammeko tähän? Minä ainakin luotan siihen, [Antti Kurvinen: Luottaako kokoomus?] ja sen takia on erittäin tärkeätä, että me myös pystymme sanomaan suoraan, että ei ole tämän talon asia ratkaista yksittäisen henkilön tänne tuloa. [Ben Zyskowicz: Mikä oli teidän vastaus kysymykseen?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-17T16:20:48,2019-12-17T16:22:07,Hyväksytty,1.1 2019_84_363,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä keskustelusta olemme jo havainneet sen, että asia on erittäin vakava ja myöskin vaikea monella tavalla. Se, mikä tässä julkisessa keskustelussa on ollut ongelmana, on se, että on asetettu vastakkain kaksi asiaa, jotka eivät tosiasiassa ole vastakkaisia. [Hälinää] — Ääni kuuluu huonosti, vaikka Kiljunen on sukunimi. Johtuu varmaan hälystä tässä salissa, mutta yritetäänkö uudestaan. — Eli vastakkain on asetettu kaksi asiaa, jotka eivät tosiasiassa ole vastakkain: lasten oikeudet ja tietenkin kaikkien suomalaisten oikeus turvalliseen elämään ja turvallisuuteen. Minusta täällä oli aivan erinomaisia puheenvuoroja. Muun muassa edustajat Savola ja Biaudet ryhmäpuheenvuoroissa totesivat, että tästä asiasta ei pitäisi politikoida, ja on ollut nyt vähän häkellyttävä politikoinnin sävy tässä keskustelussa, jota tästä tänään on käyty, koska meidän pitäisi ottaa tämä asia asiana. Suomalaisten turvallisuusnäkökohdat on aina huomioitava kaikissa tilanteissa, ja lasten oikeudet on myöskin turvattava kaikissa tilanteissa. Se käy kaiken edelle. Al-Holin leirillä on 30 suomalaista lasta. Näistä 19 on alle viisivuotiaita. Me todella puhumme pienistä lapsista. Nyt tässä on se tilanne, että vierastaistelijoiden lapsia ei voida syrjiä vanhempiensa tekojen vuoksi, ja tämä keskustelu on muuttunut kummalliseksi — vähintään julkinen keskustelu ja osittain tässä salissakin — niin että me emme puhukaan lapsista ja lasten oikeuksista vaan vanhemmista, eli tämä kiepahtaa toiseen suuntaan. Lasta tulee kohdella YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsena. Se on se peruslähtökohta koko tässä jutussa. No lastensuojelulaki määrittää meille tilanteen, jossa valtio voi tukea lasten kasvatusta tilanteessa, jossa vanhempi siihen ei kykene. Näitäkin tilanteita on, ja meillä huostaanottopäätöksiä Suomessa tehdään useita tuhansia vuosittain — 4 400 taisi olla viime vuonna huostaanottopäätöksiä — eli vanhempi erotetaan lapsesta. Tässä al-Holin tilanteessa on selvää, että jos vanhemmat ovat syyllistyneet terroritekoihin, tämä lastensuojelun äärimmäisin keino on myöskin periaatteessa käytettävissä, ja tähän on muun muassa lapsiasia-valtuutettu Elina Pekkarinen viitannut, että tässä tilanteessa on myöskin mahdollista harkita tätä puolta, ja itse asiassa lastensuojelulla on mahdollisuus myöskin toimia tässä asiassa ulkomailla. Luonnollisesti, kuten hallitus on moneen kertaan joutunut toteamaan, tämä joudutaan aina toteamaan paikallisen viranomaisen kanssa, ja se on tietysti lähtökohta siinä. Mutta peruslinjaus on se, että meillä on mahdollisuus ja meillä on velvollisuus auttaa näitä lapsia, ja tämän linjauksenhan hallitus on nyt selkeästi tehnyt, tämä Marinin hallitus, joka on vasta istunut vajaan viikon. Eli hyvin nopeasti tässä on nykyhallitus toiminut ja tämä asia on linjattu. Sen sijaan mikä on epäselvää: Tämä ongelma on ollut jo puolitoista vuotta olemassa, ja edustaja Risikkohan täällä käytti kokoomuksen puheenvuoron jo aikaisemmin ja totesi, että edellinen hallitus kyllä teki ratkaisun, että lapsia on syytä auttaa ja heitä voidaan auttaa mutta ei vanhempia. Ei oteta nyt kantaa siihen ei vanhempia ‑kysymykseen, vaan mitkä olivat sitten Sipilän hallituksen konkreettiset toimet, joihin tartuttiin, jotta näitä lapsia autettiin? Tehtiinkö mitään, vai oliko se vain tämmöinen ratkaisu, joka jätettiin ilmaan? Nyt me olemme sen asian kanssa tekemisissä jatkuvasti, ja nyt uusi hallitus, tämä nykyinen hallitus, on tähän asiaan vakavasti tarttunut, ja sehän on mitä arvokkain asia tässä asiassa. Minä vielä toistan sen, minkä tässä jo aikaisemmin yhdessä puheenvuorossani toin esille, että tässä on paisunut tämä yksi ilmiö nyt elämää suuremmaksi siinä mielessä, että kymmenen naista ikään kuin muodostaisi Suomelle merkittävän turvallisuusriskin. Minun täytyy luottaa suomalaisiin turvallisuusviranomaisiin, kun vastaavantyyppisiä riskitilanteita meillä on paljon tässä yhteiskunnassa. Meidän täytyy luottaa siihen, että me pystymme seuraamaan, että tällaiset jihadistitaistelijoina olleet ihmiset, jotka mahdollisesti myöskin ovat valmiita muuttamaan asennoitumisensa, eivät muodostaisi turvallisuusriskiä Suomelle. Meillä on paljon muita. Meillä on järjestäytynyttä rikollisuutta. Sitä leviää ulkomailta Suomeen. Meillä on, niin kuin viittasin, muukalaislegioonissa taistelleita suomalaisia. Kansainvälisiin sotarikoksiin syyllistyneitä suomalaisia on taistellut ulkomaisissa ammattiarmeijoissa. Nämä ovat kaikki turvallisuusriskitekijöitä Suomessa, ja meidän täytyy pystyä tämä kokonaisuus katsomaan eikä pelkästään näihin jihadistitaistelijoihin kiinnittää huomiota — joka sinänsä on tärkeä asia, että heihin kiinnitetään huomiota. Eli tämä kokonaisuus täytyisi pystyä hahmottamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-17T16:22:11,2019-12-17T16:27:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_364,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus teki eilen linjauksensa al-Holin leirillä olevien lasten osalta, mutta kokonaisuus on edelleen selvittämättä. Pääministeri Marinin lausunto jätti myös paljon tulkinnan varaa. Edes hallituspuolueiden edustajat eivät pysty olemaan samaa mieltä pääministeri Marinin lausunnosta. [Kimmo Kiljunen: Pystytään olemaan!] Hallitus on päätynyt linjaukseen, joka mahdollistaa al-Holin leiriltä myös Isis-naisten kotiuttamisen. Muista Pohjoismaista poiketen Suomen hallitus ei uskalla kieltäytyä auttamasta terroristijärjestöön liittyneitä aikuisia. Nyt hallitus on käytännössä päättänyt sysätä poliittisen ongelman ratkaisemisvastuun virkamiehille vetoamalla tapauskohtaiseen harkintaan. Perheoikeuden tutkijatohtori Sanna Mustasaaren mukaan lastensuojelutoimenpiteet kuuluisi toteuttaa lievemmän puuttumisen periaatteella, mutta nyt koko kansan turvallisuutta koskevat päätökset vyörytetään heidän vastuulleen. Nyt odotamme hallitukselta selkeää linjausta ja avointa keskustelua siitä, tuodaanko Isis-naisia Suomeen vai ei. Kyseessä on turvallisuus- ja ulkopoliittisesti hyvin olennainen asia. Vaikka nämä naiset ovat myös äitejä, he ovat ensisijaisesti osa jihadistista Isis-järjestöä. Nämä naiset lähtivät vapaaehtoisesti luomaan tappamisella ja terrorilla hallittua kalifaattia. Kalifaatin kaaduttua joillekin naisille on tullut hätä päästä takaisin Suomeen. Koti-ikävä ei ole kuitenkaan syy hakea valtion rahalla naisia takaisin Suomeen. Eri asia on toki pienet lapset. Lapset ovat syyttömiä vanhempiensa synteihin. Heitä tulee auttaa, mutta heidän auttamisessa tulee toimia jämäkästi ja jättää vanhemmat silloin huomioimatta, kun heitä kotiin tuodaan. Al-Holin leirillä naiset ovat eläneet ympäristössä, jossa noudatetaan šarialakia. Isis on vastuussa tuhansien ihmisten murhaamisesta, raiskauksista ja muista raakuuksista. Viimeaikaisten raporttien mukaan myös leirillä olevat naiset ovat syyllistyneet toisten vankien tappamiseen, koska nämä eivät ole olleet tarpeeksi uskollisia Isisille eivätkä ole noudattaneet šarialakia tarpeeksi orjallisesti. Haluaako hallitus todella tuoda edellä mainittuihin tekoihin mahdollisesti osallistuneita tai syyllistyneitä ja samoihin periaatteisiin nojaavia henkilöitä Suomeen? Kurdistanin autonomisen alueen entinen ulkoministeri Falah Mustafa Bakir on pyytänyt apua kansainvälisen tuomioistuimen perustamiseen alueelle. Hän on todennut, että kansainvälisen lain mukaan kaikki Isis-taistelijat on tuomittava siellä. Hän muistuttaa, että nämä ihmiset ovat syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Haluan myös muistuttaa, että Suomessa on erittäin vaikea selvittää, mitä naiset ovat tehneet ja täyttävätkö heidän tekonsa terroristisen tai muiden rikosten tunnusmerkit. Suomessa terroristiryhmään kuulumista ei ole vielä esitetty kriminalisoitavaksi. Myös suojelupoliisi on kertonut yksiselitteisen kantansa siihen, että leirillä olleet saattavat muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle. Leireille tulleiden ihmisten todellisen henkilöllisyyden ja kansalaisuuden varmistaminen on myös haastavaa. Saapuessaan Syyriaan ja Irakiin ulkomaalaiset ovat voineet tuhota henkilötodistuksensa ja esiintyä väärillä nimillä. Leirillä syntyneillä lapsilla ei ole edes syntymätodistuksia, ja kukaan ei pysty todistamaan, ovatko nämä edes heidän lapsiaan. Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Pekka Haaviston toiminta on ollut todella huolestuttavaa liittyen sekä al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten suunniteltuun kotiuttamiseen että ulkoministeriön sisäiseen tehtäväjakoon. Lisäksi Haavisto on unohtanut kokonaan sen, että hänellä on ollut velvollisuus pitää eduskunta ja ulkoasiainvaliokunta ajan tasalla yhteiskunnallisesti näin merkittävässä asiassa. Kyseessä on juridisesta näkökulmasta poikkeuksellinen toimi, ja hallituksen on otettava siitä vastuu. Ministeri on käynyt valiokunnassa kuultavana kolmesti. Lisäksi hän on toimittanut syyskuussa lausunnon senhetkisestä tilanteesta. Valiokunnan enemmistön mielestä Haaviston antama selvitys oli riittävä ja valtioneuvoston toimintalinja hyväksyttävä. Valiokunta ei kuitenkaan ollut yksimielinen, ja osaltani myös itse katson, että ministeri ei ole toimittanut valiokunnalle oikeaa tietoa. Luottamus Haavistoa kohtaan on näin ollen horjunut. Tämän osoittavat koko opposition yhteinen välikysymys ja hallituksen esittämät toisistaan eroavat lausunnot al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten auttamiseksi. Lopuksi, arvoisa puhemies, ottaen huomioon edellä mainitut seikat ministeri Haaviston toimintaa arvioidaan nyt sitä taustaa vasten, onko asiasta annettu oikeaa vai väärää tietoa ja onko ulkoasiainvaliokuntaa tai eduskuntaa johdettu tahallisesti harhaan. Viime kädessä sitä on arvioitava ministerivastuun osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-12-17T16:27:49,2019-12-17T16:33:14,Hyväksytty,1.1 2019_84_365,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Haluan vielä debattiin liittyen tuoda esiin sen, että kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan tässä välikysymyksessä kokoomuksen yhdeksästä ei-allekirjoittaneesta yhdessäkään tapauksessa ei ole kyse siitä, että välikysymystä ei olisi haluttu allekirjoittaa, vaan taustalla on teknisiä syitä, kuten matkoja. Eli tältäkään osin opposition puheissa ei ole villoja. [Kimmo Kiljunen: Harmi!] Arvoisa puhemies! Eduskunnan ja Suomen kansan on saatava tietää totuus ulkoministeri Haaviston toimista. Haaviston puheet ja julki tulleet tiedot ovat edelleen ristiriidassa. Emme ole saaneet täällä selkeää vastausta siihen, miten hallitus suhtautuu ministeri Haaviston lausuntojen ristiriitaisuuteen. Oikeusvaltiossa tarkoitus ei voi pyhittää keinoja. Arvoisa puhemies! Hallitus pakenee edelleen vastuutaan. Hallituksen mukaan ilmeisen mahdollinen aikuisten hakeminen al-Holin leiriltä on poliittinen päätös. Juridista velvoitetta ei ole, ja asiaan liittyy merkittäviä turvallisuuskysymyksiä. Eripurainen hallitus ei pystynyt tekemään selkeää linjausta ja sysää kaiken vastuun virkamiehille. Nyt tarvittaisiin hallitukselta suoraselkäisyyttä ja poliittista vastuunkantoa. Sen sijaan hallituspuolueiden edustajat ovat keskenäänkin erimielisiä siitä, mitä oikeastaan on päätetty ja miten päätöstä aikuisten osalta pitäisi tulkita. Oma kantani ja kokoomuksen kanta on ollut selvä jo pidemmän aikaa. Lapsia on autettava. Vapaaehtoisesti lähteneitä aikuisia tai terroristiseen toimintaan omaehtoisesti osallistuneita ei pidä hakea Suomeen. Suojelupoliisin julkisen arvion mukaan palaajat ovat uhka Suomen turvallisuudelle. Tätä emme voi arvioissa ohittaa. Aikuiset ovat päättäneet lähteä tukemaan järjestöä, joka on syyllistynyt viattomien siviilien murhiin ja hirmutekoihin. Nyt tarvitaan hallitukselta avoimuutta ja selkeää poliittista linjausta. Vastuun pakoilu ja virkamiesten selän taa piiloutuminen horjuttavat suomalaisten luottamusta asioiden vastuulliseen hoitamiseen. Ennen välikysymystä on ollut täysin epäselvää, mikä on hallituksen linja ja onko ollut koko hallituksen hyväksyntä sille, että kaikki halukkaat aikuiset on aiottu noutaa Suomeen. Opposition tekemän välikysymyksen johdosta hallitus on yrittänyt muodostaa kantaa asiaan. On toki erikoista, että näin merkittävässä asiassa hallituksen linjaa joudutaan peräämään opposition välikysymyksen kautta. Aikuisten kotiuttamisessa kyseessä on, kuten sanottu, iso poliittinen linjaus, jota ei voida sälyttää yksittäisten virkamiesten tapauskohtaiseen harkintaan. Näyttää siltä, että hallitus ei ole päässyt asiassa kovinkaan selkeään poliittiseen yhteisymmärrykseen ja linjaukseen aikuisten osalta vaan yrittää edelleen edetä virkamiespäätöksin vedoten yksilölliseen harkintaan. [Outi Alanko-Kahiluoto: Eli lakiin!] Mielestäni yhtään jihadistia ei pidä erikseen hakea Suomeen. On etsittävä keinoja auttaa lapsia. Muut Pohjoismaat ovat toistaiseksi noutaneet orpoja ja sairaan lapsen pois leiriltä, mutta samalla niiltä on kuultu tiukkoja vastustavia kantoja muiden leirillä olevien auttamisesta. [Ben Zyskowicz: Ne ei olekaan oikeusvaltioita!] — Näin opposition mukaan ne eivät sitten ilmeisesti ole oikeusvaltioita. [Ben Zyskowicz: Siis hallituksen mukaan!] — Korjaan, hallituksen mukaan ne eivät ilmeisesti ole oikeusvaltioita. [Kimmo Kiljunen: Mites se nyt sitten on?] Lapsen oikeuksien lisäksi turvallisuus on oleellinen näkökulma. Monien Pohjoismaiden turvallisuutta lisäävät lait ovat Suomea edellä. Tasavallan presidentti Niinistö muistuttikin aiheellisesti, että Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. On edelleen jatkettava edellisen hallituksen työtä turvallisuutta parantavan lainsäädäntömme parantamiseksi. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että kannatan edustaja Risikon esittämää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-17T16:33:15,2019-12-17T16:38:34,Hyväksytty,1.1 2019_84_366,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jokainen lapsi ansaitsee turvaa. Pienten silmien vilpitön katse, syliin kurkottavat kädet, sanaton pyyntö ”pidäthän minusta huolta, sillä itse en voi”. Pyyntö, johon myöntävästi vastaaminen on meidän jokaisen aikuisen vastuulla. Pyyntö, jonka meistä jokainen on esittänyt ollessaan lapsi ja johon meistä jokainen on saanut myöntävän vastauksen joko vanhemmiltaan tai yhteiskunnaltamme, jotta voimme tänään istua täällä. Pyyntö, johon itse vastaan päivittäin pienelle lapselleni mutta johon olen myös vastannut jokaiselle lapselle lastensuojelussa, niille lapsille, joiden vanhemmat eivät sitä turvaa ole antaneet. Pyyntö, johon hallitus vastaa auttaessaan näitä lapsia, jotka elävät vankileirimäisissä olosuhteissa. Tuo pieni hento pyyntö kuului nyt tilanteessa, jossa nämä lapset ovat hengenvaarassa. Meillä aikuisilla tulee olla rohkeutta puolustaa jokaista lasta. Meillä tulee olla rohkeutta tehdä päätöksiä lasten etu edellä silloinkin, kun se on vaikeaa tai se ei miellytä kaikkia. Meillä tulee olla tahtoa inhimillisyyteen ja jokaisen ihmisoikeuksien puolustamiseen — aivan kuten hallituksellamme nyt on, hallituksella, joka on linjannut, että al-Holin leirillä olevat lapset pyritään kotiuttamaan mahdollisimman pian, [Ben Zyskowicz: Entä aikuiset?] ja aivan kuten ulkoministerillämme Haavistolla on ollut koko ajan, kun hän on puolustanut näitä lapsia, joiden oikeudet eivät edes kaikkia tässä salissa istuvia kiinnosta. Hän on tehnyt työtä kunnianhimoisesti, määrätietoisesti, rauhassa ja lakeja kunnioittaen, lapsen oikeuksista tinkimättä. Hallituksen linjaus on ainoa oikea linjaus, sillä meidän aikuisten tärkein tehtävä on puolustaa lapsuutta ja lapsuus ei noissa olosuhteissa toteudu. Lapsen edun on tultava aina ensin. Lasten oikeuksien toteutumisen on oltava kaiken perusta. Arvoisa puhemies! Se, miten me päättäjät puhumme, minkälaista viestiä välitämme, ei ole yhdentekevää. Lastensuojelussa erittäin vaikeista oloista tulevien lasten kanssa työskennelleenä olen seurannut tätä viime aikojen keskustelua syvästi järkyttyneenä, keskustelua, jossa osa oppositiosta ja heidän kannattajistaan tuntuu nyt unohtavan, että puhumme lapsista — lapsista, jotka ovat oikeasti olemassa, jotka oikeasti elävät nyt niissä oloissa ja joiden henki on vaarassa, lapsista, jotka eivät ole syyllisiä vanhempiensa valintoihin. On törkeää antaa ymmärtää, että lapsi olisi turvallisuusuhka. On törkeää antaa ymmärtää, että aikuisten lietsoma pelko olisi syy jättää auttamatta lapsia. Lapsi ei koskaan ole uhka, eivätkä lasten oikeudet ole koskaan aikuisten käymän valtapelin väline. Sen sijaan, arvon edustajat, aikuisten välinpitämättömyys luo turvattomuutta. Aikuisten, vallassa olevien henkilöiden toimesta valheellisen tiedon levittäminen rikkoo yhteiskuntaa — eivät lapset. Kestämätöntä on, jos tässä salissa istuu ihmisiä, jotka ovat valmiita jättämään lapset kuolemaan. Siinä tapauksessa kylmä ja epäinhimillinen arvomaailma on turvallisuusuhka, johon tulee puuttua. [Arja Juvonen: Miksei äidit?] Onneksi samaan aikaan tässä maassa on yhä enemmän välittämistä, yhä enemmän tietoon pohjaavaa päätöksentekoa, yhä enemmän inhimillisyyttä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Onneksi hädässä olevien auttaminen voi yhdistää erottamisen sijaan, ja viime kädessä se välittämisen voima on aina vahvempi kuin tuosta pahasta olosta kumpuavan kylmän suhtautumistavan ja valheiden epätoivoinen levittäminen. Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää jokaisesta tässä salissa pidetystä lasten oikeuksia puolustavasta puheenvuorosta. Haluan kiittää ulkoministeriämme, haluan kiittää hallitusta. On aivan turha väittää, ettei tähän välikysymyskeskusteluun kuuluisi tämä keskustelu lapsista ja heidän oikeuksistaan. Välikysymyksessä, jossa kysytään samassa lauseessa kansallisesta turvallisuudesta, al-Holin leirillä olevista henkilöistä ja kotiuttamisesta, puhutaan silloin myös lapsista. On turha väittää, että lasten pelastaminen lasten edun mukaisesti olisi tässä salissa istuville ensimmäinen prioriteetti. Se ei ole sitä jokaiselle, vaikka sen tulisi olla, sillä joka minuutti, joka tunti ja joka vuorokausi, kun me käymme tätä keskustelua täällä salissa, nuo lapset elävät sen hädän keskellä. Se miten, millä tavalla tai millä kokoonpanolla nämä lapset pelastetaan, tuodaan turvaan ja kotiin, ei ole mielipidekysymys. Kotiuttaminen tapahtuu viranomaisten tekemän tapauskohtaisen harkinnan perusteella kunnioittaen lainsäädäntöämme ja kansainvälistä oikeutta. Lapsen etu on ensisijainen harkintaa tehtäessä. Lasten kotiin tuomisen tärkeän ja akuutin työn tekemiseen turvallisesti tulee nyt antaa rauha, jotta tärkein, eli lasten oikeus elää, toteutuu, sillä jokaisella lapsella on oikeus elää, jokaisella lapsella on oikeus suojeluun, rakkauteen ja huolenpitoon. Ja, arvon oppositio, ei ole Isis-lapsia, on vain lapsia. — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Onko Isis-aikuisia?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1411,Female,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2019-12-17T16:38:37,2019-12-17T16:43:40,Hyväksytty,1.1 2019_84_367,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos oppositio ei onnistu asiaperustein kaatamaan hallitusta, niin sitten yritetään vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen julkisuuden kautta keinolla millä hyvänsä, turvautumalla myös disinformaatioon, kuten olemme saaneet huomata tässä aivan lähiaikoina tullijärjestelmän viranomaisharjoituksen yhteydessä. Erityisesti lain, sivistyksen, tiedon ja oikeuden puolesta täällä useimmiten puhuvia kokoomuskollegoja katson kysyvästi, sillä te ette urheilutermein tasavallan presidentin kasvattajaseurana halunneet noudattaa hänen kehotustaan antaa uudelle Marinin hallitustiimille työrauhaa, kun päätitte lähteä mukaan perussuomalaisten välikysymykseen peräämään tietoa siitä, noudattaako Suomi lakia ja onko Suomi oikeusvaltio vai ei. [Ben Zyskowicz: Ja Ruotsi ei ole!] Mitä tulee tähän välikysymykseen, niin siihen on haettu pontta paitsi Ilta-Sanomista myös poimimalla oikeuskanslerin ratkaisusta kanteluihin Syyriassa leirillä olevien kotiuttamiseksi juuri ne kohdat, joista on voitu tehdä sellaisia tulkintoja, jotka saavat uutisvirrassa suurimmat ja raflaavimmat otsikot aikaiseksi. Siinä vauhdissa jalkoihin jäävät vain perustuslaki, lapsen oikeuksien sopimus, oikeusvaltioperiaate ja lastensuojelulaki. Elämme siis aikaa, jossa kaikki on kaupan, kun kannatuksesta taistellaan. Muistuttaisin, että oikeuskansleri toteaa päätöksessään välikysymyksessä kirjatun lisäksi, että kysymys on kiperästä perus- ja ihmisoikeuksien punninnasta, johon ei voida ottaa kantaa pelkästään laillisuusvalvonnan keinoin. Mikäli palautuksiin lähdettäisiin, kyse on joka tapauksessa leirillä olevien ihmis- ja perusoikeuksista. Oikeuskansleri päätyy oikeudellisia seikkoja pohtiessaan muun muassa siihen, että oikeudellisesti selkeä toimintatapa olisi pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa. Kotiuttamisen jälkeen ryhdyttäisiin Suomen lainsäädännön mahdollisesti edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin, mikäli tilanne sitä vaatisi. On selvää, että oikeuskanslerin tehtäviin tai toimivaltaan ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin, eikä hän sitä siksi teekään. Kysymyksessähän on sen verran ainutlaatuinen tilanne, johon liittyy monia kulmia pohdittavaksi, ja myös oikeuskansleri on nähdäkseni pyrkinyt niitä avaamaan. Kun tässä maailmantilanteessa on hyvinkin mahdollista, että tämä ei todellakaan ole viimeinen kerta lajiaan, niin mielestäni on tärkeää, että ulkoministeriössäkin on asiaa ryhdytty selvittämään ajoissa. Tilanteen muuttuessa koko ajan on elintärkeää, että sen eskaloituessa, mahdollisiin kotiuttamisiin ryhdyttäessä myös toimiin osallistuvien viranomaisten turvallisuus on mahdollisimman hyvin hallinnassa ja kotiutettavien henkilöllisyys ja tausta selvitetty niin perusteellisesti kuin se niissä olosuhteissa on mahdollista. Minä uskon Suomen viranomaisiin ja heidän valmiuksiinsa toimia tänä päivänä, jolloin tiedustelulait ja uudet laajamittaiset tiedustelutoiminnan valtuudet ja supon resurssit ovat vahvistettuja. Minä en kyseenalaista ruotsalaisten toimintaa, mutta he toimivat omien pelisääntöjensä mukaisesti — ja edustaja Zyskowicz, me emme elä enää Ruotsin vallan alla. Kun mietitään tätä tilannetta, missä kymmenen naista pienine lapsineen ovat aiheuttaneet tämän mittavan rähinän, se synnyttää vaikutelman, että koko suomalainen varautumis- ja valmistautumiskokonaisuus olisi täysin hakoteillä. Voikin kysyä: Mihin niitä lisävalmiuksia, laajoja oikeuksia, niin poliisin, Tullin kuin rajavalvonnankin resursseja on tarkoitettu, jos tämä maa on kädettömänä kymmenen äidin ja heidän lastensa edessä? Ja jos sitä valmistautumista ei ulkoministeriössä olisi saanut olla, niin miten Suomi voi ikinä valmistautua missään ministeriössä ilman julkista poliittista päätöstä mihinkään, edes niihin asioihin, jotka vaatisivat salassa pidettäviä asiakirjoja ja asiallista ratkaisua? Toiseksi voi kysyä: Miksei sitten turvallisuusuhkaa muodosta tilanne, jossa lapset jäisivät edelleen leirille, radikalisoituisivat siellä, mikäli säilyisivät hengissä, ja sitten myöhemmin palaisivat kotimaahan — maahan, joka on heidät hylännyt? Eikö se ole minkäänlainen riski? Lopuksi vielä sananen ulkoministeri Haaviston puolustamiseksi. Meillä on ulkoministeriön johdossa henkilö, jolle ihmisoikeudet, ihmisyys ja rauha ovat olleet työnteon punainen lanka, hänen uransa, ja hän on saanut siitä myös kansainvälistä tunnustusta. Minun nähdäkseni hän toteuttaa tehtäväänsä nyt ulkoministerinä tavalla, joka on niin Suomen kuin myös EU:n perusarvojen mukaista. Ulkoministeriön johtamisen haasteet ja sisäiset ongelmat eivät valitettavasti ole tässäkään talossa mikään uusi asia, mutta niitä nyt yritetään Haaviston johdolla ratkaista. Se ei ole helppoa eikä varmasti miellytä kaikkia. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että ministeri Haavistolle annetaan hänen tehtävässään kaikki tuki [Puhemies koputtaa] ja työrauha. Muutama kuukausi EU:n puheenjohtajamaan vastuiden keskellä ei riitä rauhoittamaan tilannetta työyhteisössä, jossa erinäisiä ongelmia on yritetty ratkoa jo useamman vuoden ajan, eikä niitä myöskään pidä sälyttää yksin ministeri Haaviston harteille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-17T16:43:42,2019-12-17T16:49:20,Hyväksytty,1.1 2019_84_368,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag är fortfarande också litet överraskad över regeringspartiernas uttalanden som låter förstå att en majoritet av oppositionen skulle vara emot det att vi ska hjälpa barnen. Jag har tolkat dagens diskussion här i salen på det sättet att en överväldigande majoritet av riksdagsledamöterna, oberoende om det är regeringspartier eller opposition, anser att vi ska göra allt för att hjälpa barnen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,sv,Peter Östman,1141,2019-12-17T16:49:23,2019-12-17T16:50:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_369,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän puheenvuoron paikaltani, mikä mahdollistanee sen, että edustaja Juvonenkin ehtii vielä — tosin sehän on tietenkin puhemiehen asia ratkaista. Viittasin debattipuheenvuorossani eräisiin suuriin operaatioihin, joita on hoidettu Suomessa onnistuneesti. Esimerkiksi Estonia, tsunami, SARS-pandemia, Myyrmanni, Malaga, Konginkangas ja niin edelleen on hoidettu virkamiestyönä meidän hälytys-, valmius- ja hätäorganisaatioiden toimesta. Poliisi, terveydenhuolto, sosiaalihuolto, kaikki, ovat siinä pelanneet hyvin yhteen. Niistä muutamissa on ollut mukana selvästi myös poliittista päätöksentekoa esimerkiksi silloin, kun on tarvittu lisäresursseja, niin kuin varustettaessa lentokone hakemaan tsunamin uhreja tai järjestettäessä tiettyjä lisärahoituksia valtion budjettiin. Mutta pääasiassa se on tapahtunut eduskunnan säätämien lakien pohjalta niillä viranomaisvaltuuksilla, jotka meidän viranomaisillamme ovat. Minusta tämä perusmalli on tässä erinomainen, vaikka kysymys tietysti on nyt erilaisesta tapauksesta tässä al-Hol-leirissä, ja nämä tapauksethan ovat kaikki aina uniikkeja eli eroavat toisistaan. Hallituksen eilisessä linjauksessa kohta 3, jonka tässä luen, kuuluu seuraavasti: ”Ratkaisut, joita toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä kunkin henkilön kotiuttamiseksi, perustuvat tapauskohtaiseen yksilölliseen harkintaan ja sitä toteuttaviin viranomaisarviointeihin ja päätöksiin.” Ja neloskohta: ”Viranomaistoiminnan tavoite on turvata kaikissa tilanteissa lapsen etu. Tämän takaamiseksi asiassa tehdään saumatonta yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa lastensuojelulain nojalla.” Lastensuojelulain 13, 38 ja 40 § sisältävät ne ydinasiat, jotka tässä ovat tärkeitä. Totean vielä lopuksi, että tämä ei tietenkään tule käytännössä olemaan helppoa. En voi mitenkään itse ajatella, että missään olosuhteissa olisi joku charterkone, joka tuo ikään kuin ryhmälentona lapsia tai sitten joissakin tapauksissa mahdollisesti lapsen mukana huoltajan, vaan kysymys on yksilöllisestä toiminnasta. Kenties kaikkia lapsia ei löydetä, heidän identifiointiinsa voi liittyä ongelmia, heidän kansallisuutensa todistamiseen ja niin edelleen. Tämä on nimenomaan yksilöllistä, huolellista, tarkkaa virkamiestyötä, joka tehdään meidän lakiemme pohjalta, jotka tämä eduskunta on säätänyt. Ja minusta hallituksen eilinen linjaus asetti nämä — poliittisen linjauksen ja viranomaisvastuut — erittäin hyvin kokonaisuutena kohdalleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-17T16:53:28,2019-12-17T16:56:25,Hyväksytty,1.1 2019_84_370,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Edustaja Juvonen. — Sen jälkeen siirrytään budjetin käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_371,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiitos vielä puheenvuorosta ja kiitos edustaja Lindénille kohteliaisuudesta ja huomaavaisuudesta. [Kimmo Kiljunen: Hän on aina huomaavainen!] Käsittelemme täällä välikysymystä al-Holista. Perussuomalaisten aloitteesta se on laitettu täällä alulle, ja hienoa, että koko oppositio on siinä myös mukana. Meiltä kysyttiin tuossa pääministerin suulla, että eikö teitä hävetä. Se, miksi me olemme tehneet välikysymyksen, on, että kansa haluaa tietää, mitä eduskunnassa tapahtuu. Ja se, millä tavalla hallitus on näistä asioista tiedottanut, on ollut salamyhkäistä, ja siinä on ollut kuin piilottamisen makua. Hienoa: olemme tehneet välikysymyksen ja nyt saamme vastauksia, ja se on erittäin tärkeää. Täällä vihreiden edustaja puheenvuorossaan nosti esille lasten tilanteen leirillä. Hän sanoi, että lapset ovat sairastelleet koko ajan: on flunssaa, kuumetta, oksentelua ja ripulia. Tämän äidin haastattelu oli Helsingin Sanomissa 16.12. tänä vuonna. Kun häneltä kysyttiin, että annatko lapsen Suomeen, hän ilmoitti, että en — en suostu lähettämään vain lapsia. Kysyisinkin hallitukselta, mitä tehdään tässä tilanteessa, jos äidit eivät halua lähettää niitä lapsia tänne Suomeen turvaan. Vastuullinen vanhempi kyllä ymmärtää, mikä on lapsen etu, ja luopuu lapsestaan, jos pystyy sillä tavalla turvaamaan lapselle myös elämän. Arvoisa herra puhemies! Supon päällikkö on linjannut, että Isis-äidit olisivat Suomessa suurempi uhka kuin Syyrian leireillä, ja on erittäin tärkeää, että me tiedämme henkilöiden taustat. On huolestuttavaa, että hallituksen periaatepäätös kotiuttaa suomalaiset lapset niin pian kuin mahdollista mahdollistaa myös sen, että äitejä ollaan palauttamassa. Millä tavalla selvitätte sen, millaiset ovat näiden äitien taustat? Arvoisa herra puhemies! Naiset ovat menneet Isiksen joukkoon, kalifaattiin, omasta vapaasta tahdostaan, ja näillä naisilla on aktiivinen rooli. Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana tästä Korpi-operaatiosta, jossa myös sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana. Täällä ei tänään keskustelussa ole vielä sosiaali- ja terveysministeriön osuutta nostettu esille, mutta minä kysyisin: Millä tavalla ja mihin toimiin siellä ministeriössä on ryhdytty tässä Korpi-operaatiossa? Onko siellä jo mahdollisesti tehty jonkunlaisia toimenpiteitä, muun muassa terapiapalveluihin, lastensuojelupalveluihin? Olemme kuulleet, että pääkaupunkiseudulla Vantaa, Espoo ja Helsinki ovat valmistautuneet jo liittyen lastensuojelullisiin toimiin. Kysyn myös tulevaisuuden rahoituksesta, vaikka kyse onkin vain kymmenestä äidistä ja 33 lastako heitä on. Tietysti toivomme, että näitä äitejä ei tietenkään sieltä kotiuteta, vaan vain lapsia, ja totta kai me tarvitsemme resursseja muun muassa terapiapalveluihin. Muun muassa terapiatakuusta täällä on puhuttu. On erittäin tärkeää, että terapiatakuun myötä psyykkinen tuki niin suomalaisille nuorille ja ihmisille täällä kuin myös sitten näille lapsille olisi turvattu. Millaisia resursseja tulee, tuleeko lisäbudjettia mahdollisesti tähän asiaan liittyen? Kannatan edustaja Halla-ahon tekemää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-17T16:56:29,2019-12-17T16:59:49,Hyväksytty,1.1 2019_84_372,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_84_373,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä välikysymyskeskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_84_374,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Päivän keskustelussa tuli hallituksen linja hyvinkin selväksi, ja siihen en oikeastaan sen enempää palaa kuin vain toteamalla, että meillä on laki ja kansainväliset sopimukset ja näihin liittyen meidän vastuuntuntoiset viranomaisemme ja että heidän toimintaansa luottaen heidän tehtävänsä on ottaa huomioon myöskin se sisäinen turvallisuus, mistä puhuttiin paljon. Uskon, että esimerkiksi viime vaalikaudella säädetty tiedustelulaki antaa viranomaisille hyvät työkalut toimia myöskin sitten täällä. Olemme tänään puhuneet myös siitä, että kriminalisoitaisiin terroristijärjestötoimintaan osallistuminen. Katsotaan, miten sen kanssa pystyttäisiin etenemään. Viimeksi kokoomuslainen oikeusministeri ei siihen kyennyt. Kuten aikaisemminkin on sanottu, tapauskohtaisesti arvioidaan ja katsotaan lapsen etu edellä, aivan kuten esimerkiksi kokoomuksen edustaja Vartiainen on Twitterissä todennut. Me tarvitsemme hyvinkin vahvaa kansainvälistä yhteisöä, joka tuolla alueella toimii. Ja totta kai tässä eduskunnassa ja laajemminkin toivottaisiin laajaa kansainvälistä ratkaisua, jossa rikolliset saatettaisiin oikeuden eteen, mutta tämän toteutumisesta ei ole varmuutta. Toki meillä pitää olla varmuus myös näistä ihmisistä ja ennen kaikkea heidän taustoistaan, siitä, millaisia he ovat, mitä he ovat tehneet, koska muuten saattaisi tulla eteen tilanne, että meillä on Suomen rajalla passiensa kanssa ihmisiä, jotka tulevat tänne, ja meillä ei ole mitään tietoa, mistä he ovat tulleet, kuinka he ovat tulleet ja mitä heillä on taustalla. Tältä osinkin tarvitsemme erityisen tarkkoja viranomaistoimia. Mutta kysyisin kyllä kokoomuksen linjasta — niin kuin päivällä moneen otteeseen täällä salissa on kyselty kokoomuksen linjasta. Kun luin puheenjohtaja Orpon haastattelun — taisi olla, kun itse asiassa vuorokausi on vaihtunut, eiliseltä — niin moneen otteeseen siinä puhuttiin lapsen edusta ja siitä, että toivottavasti löydetään ratkaisu, mutta sitten myöskin todetaan se, että kokoomuksen linja on, että ei pidä auttaa näitä aikuisia, jos siihen tilanteeseen tullaan. Mutta mietin vain sitä lapsen etua, että onko niin, että kokoomus katsoo, että lapsen etu mahdollisesti on sitten jäädä äitinsä kanssa vieraan maan terrori- ja sisällissodan rintamalle tai vastapuolen vangiksi. Tai voisiko lapsen etu olla tulla esimerkiksi äidin kanssa Suomeen tutkintavankeuteen tai vankilaan äidin rinnalla? Tai entä tuoda Suomeen ja sijoittaa huostaan otettuna esimerkiksi isovanhempien lämpöön, tukeen ja kasvatukseen? Nämä kaikki asiat meillä tulee olemaan käsillä, ja sen takia meidän pitäisi nyt vastuuntuntoisesti ja tarkkaan harkita, millä tavalla oikeasti lasten edusta huolehditaan. Hallitus on nyt linjansa antanut ja sanonut, ja sillä toivottavasti myöskin edetään ja aamulla ulkoministerille luottamus tässä eduskunnassa annetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-18T00:20:10,2019-12-18T00:23:17,Hyväksytty,1.1 2019_84_375,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yksikään lapsi ei ole väärä eikä yksikään lapsi saa olla uhrina sille, että joidenkin aikuisten pelot ja ennakkoluulot sanelevat sen, kenen lapsen koti Suomi on. Kysyn vuorostani nyt teiltä, hyvä oppositio ja erityisesti perussuomalaiset: olisiko teidän syytä pyytää anteeksi näiltä al-Holin suomalaisilta lapsilta sitä, että olisitte valmiita jättämään heidät yksin [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka niin on sanonut?] tai valmiita siihen, että päätökset heidän tulevaisuudestaan tehtäisiin polkemalla heidän oikeuksiaan? Keskustelu siitä, ovatko al-Holin leirillä olevat lapset oikeutettuja heille kuuluviin ihmisoikeuksiin, on kylmäävää. Kun te, hyvä oppositio, puhutte täällä toistuvasti al-Holin aikuisista ja huudatte heidän peräänsä, niin me puhumme al-Holin lapsista ja huudamme heidän peräänsä. Me muistamme nämä pienet ihmiset, suomalaiset lapset. Lapsen oikeuksien noudattamisen tulisi olla yhtä selvää kuin se, että heillä on oikeus elämään, ja silti se ei tunnu sitä olevan. Me puhumme ihmisoikeuskysymyksistä — Suomessa. Ymmärrättekö te varmasti sen? [Mauri Peltokangas: Välikysymys ulkoministerille!] Kun vaikeissa ja epäinhimillisissä tilanteissa halutaan onnistua mahdollisimman hyvin tai epäonnistua mahdollisimman vähän, meidän tulee toimia paitsi takaamalla yksilönsuoja myös tuntemalla ennen kaikkea ihminen, ihmisen mieli ja se, miten hän voi ja saa kokea kuuluvansa yhteiskuntaan. Jos nälissään ja kylmissään paleleva lapsi kokee, että hänen kotimaansa ei välittänyt hänestä, hän murtuu. Jos sortuvassa teltassa nukkuva suomalainen lapsi kokee, ettei hänen kotimaansa halua suojella häntä, hän murtuu, ja jos likaista vettä juodessaan ja väsymystä kavahtaessaan hän kokee, että hänelle ei haluta tarjota turvallista tulevaisuutta, hän murtuu. Mikään muu ei ole omiaan aiheuttamaan katkeruutta ja vihaa kuin se, että joku hylkää sinut, hylkää siksi, että joku muu on tehnyt vääriä ratkaisuja aiemmin. Todellinen riski on se, että apua tarvitsevat lapset suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle, vankioloihin seuraamaan kurjuutta ja väkivaltaa, seuraamaan kuolemaa. Ei ole oikein elää lapsuutta, jossa elämä ympärilläsi on pelottavaa, julmaa ja tappavaa. Lapsen edun ja sen toteuttamisen tulee olla kaiken keskiössä. Me emme voi olla vastuussa siitä, että nämä lapset murtuvat. Me emme halua sulkea näiltä lapsilta silmiämme, mutta me haluamme antaa heille suojan ja rauhan, jossa he saavat sulkea silmänsä turvassa kylmältä ja pimeältä. Näitä lapsia pitää auttaa, ja heillä on oikeus siihen. Heillä on oikeus siihen, että heitä suojellaan, ja heillä on oikeus siihen, että viranomaiset arvioivat sen, mikä on juuri heidän yksilöllinen etunsa. Nämä lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa teoista. Olen äärimmäisen ylpeä ja kiitollinen siitä, että meillä on ulkoministeri, joka ei suostu luovuttamaan ihmisoikeuksien edessä, ei edes silloin, kun tilanne vaikuttaa mahdottomalta. Sellainen hallitus ja ulkoministeri on suomalaisille etuoikeus. Arvoisa puhemies! Viikonloppuna nuorempi lapseni kysyi minulta uutisia katsottuaan, mitä tarkoittaa Isis-lapsi. Hän ei ymmärtänyt tätä termiä. Selitin, että jotkut käyttävät tätä termiä niistä lapsista, jotka joutuvat olemaan terrorismin seurauksena suljetuilla leireillä. Lapseni katsoi minua kysyvästi ja sanoi: ”En ymmärrä siltikään, mitä se tarkoittaa, nehän ovat suomalaisia lapsia.” Ei voi olla niin, että me emme ymmärrä tämän asian ydintä, kun 12-vuotias nuorikin sen ymmärtää. Sillä asia on täsmälleen niin: he ovat lapsia, ja heidän kuuluu päästä kotiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-12-18T00:23:19,2019-12-18T00:28:22,Hyväksytty,1.1 2019_84_376,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Al-Hol-leirillä olevien suomalaisten tilanteesta on käyty tänään tähän mennessä hyvin poikkeuksellista välikysymyskeskustelua. Pääministeri on puheessaan kehottanut kokoomusta häpeämään. Voi sanoa: luokaton suoritus kerta kaikkiaan. Kokoomuksen ei tarvitse hävetä sitä, että me olemme huolissamme Suomen kansallisesta turvallisuudesta. Ministerit ovat esittäneet aitiostaan kysymyksiä kansanedustajille. Mitä ihmettä? Tehkää nyt, ministerit, työtänne ja vastatkaa te tehtyihin kysymyksiin. Teillä on valta ja vastuu. Joku hallituksen suunnalta on esittänyt välikysymystä oppositiolle. Arvoisa hallitus, te taidatte olla nyt syvässä suossa, ja Suomen linja asiassa on heiveröinen. Keskustelun aikana on tuotu esille lasten oikeuksia ja yleistä turvallisuutta. Lapsillehan tämä on inhimillinen katastrofi, se on selvä, ja lapsia pitää auttaa, ei kahta sanaa. Hallituksen viesti on kuitenkin tänään ollut myös, että kansallisesta turvallisuudesta voidaan tinkiä, kunhan vain saadaan kalifaatista väkeä Suomeen. Nyt puhutaan asioista, jotka ovat meille Suomessa hyvin tuntemattomia ja joiden kehityskulut meille outoja. Arvoisa puhemies! Hallitus on pyrkinyt ovelasti kääntämään tätä keskustelua kokoomuksen suuntaan ja puhunut, että ei saa politikoida. Mitä höpinää tämä on? Eduskuntatalo on politiikkaa. Al-Hol on mitä suurimmassa määrin iso kansainvälinen poliittinen kysymys, joka puhuttaa Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Euroopassa ja myös laajemmin. [Juha Mäenpää: Hyvä!] Miksi kokoomus on mukana? Kokoomus on mukana välikysymyksessä sen takia, että ulkoministerin toiminta on ollut Isis-perheiden osalta kyseenalaista ja salailevaa. Mitä ihmettä siellä ulkoministeriössä oikein tapahtuu? Tämä luo oikeasti epävarmuutta suomalaisten keskuuteen. On käsittämätöntä, että opposition oikeutta tehdä välikysymys kyseenalaistetaan. [Vihreiden ryhmästä: Ei kukaan ole sitä kyseenalaistanut!] Marinin hallituksen uudet linjaukset sen osalta, ketä voidaan Syyriasta kotiuttaa, eivät ole selkeytyneet tämän päivän aikana. Hallituspuolueilla on edelleen erilaisia tulkintoja siitä, pyritäänkö Suomeen tuomaan lapsia vai tuodaanko myös terroritöihin lähteneitä äitejä. Arvoisa puhemies! Hallitus kurkkii siis edelleen ulkoministerin höykyttämän konsulipäällikkö Tuomisen olan takaa ja jänistää vastuutaan. Täällä on kyselty, kenen on vastuu, jos kalifaattiin menneille tapahtuu jotain. Se on tärkeä kysymys. Minä kysyn: kuka on vastuussa, jos ja kun heitä nyt ollaan tuomassa takaisin Suomeen ja Suomessa tapahtuu jotain?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-12-18T00:28:34,2019-12-18T00:32:32,Hyväksytty,1.1 2019_84_377,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin aluksi esittää arvoituksen: mitä se on, kun vaatii, että ulkomailta tänne tulleet ja rikoksiin syyllistyneet tulee pikaisesti palauttaa kotimaahansa, mutta täältä kotimaasta ulkomaille lähteneitä ja siellä rikoksiin syyllistyneitä ei pidäkään palauttaa kotimaahansa? Arvoisa puhemies! Tähän arvoitukseen minut innoitti eräs nuori opiskelija, jonka tapasin tänään istuntopäivän lomassa ja joka kertoi kiinnittäneensä huomiota tähän ristiriitaan. Tämä arvoitus kuvastaa sitä, miten monitahoisen eettisen ja oikeudellisen kysymyksen eteen al-Holin leirillä olevat suomalaiset lapset ja naiset ovat meidät asettaneet. Arvoisa puhemies! Hallitus osoitti toimintakykynsä, kun se eilen julkisti al-Holin leiriä koskevan linjauksensa. Samalla hallitus osoitti arvonsa: me olemme ihmisen puolella. Julkisuudessa leirin tilanteesta on ollut esillä mitä erilaisimpia näkemyksiä. On tärkeää, että hallitus teki linjauksensa sekä ripeästi että harkiten. Voi sanoa, että hallitus teki Salomonin tuomion, ratkaisun, joka on sekä viisas että oikeudenmukainen ja kestävä. Hallitus haluaa lapset turvaan ja toimii sen eteen. Samalla hallitus haluaa taata suomalaisten turvallisuuden. Hallituksen linjaus on samalla sekä inhimillinen että turvallisuutta rakentava. Me haluamme auttaa lapsia, eikä meillä ole velvoitetta lähteä tekemään mitään leirillä olevien naisten takia. He ovat omin tahdoin lähteneet tukemaan hirmuhallintoa. Mutta ihmisyyden tähden ja kansainvälisten sopimusten tähden me emme voi olla auttamatta leirin lapsia. Kyse on oikeusvaltion perustasta ja ihmisistä. Arvoisa puhemies! Miksi al-Holin tilanne on aiheuttanut niin paljon keskustelua? Kyse lienee ennen kaikkea huolesta ja pelosta. Me suomalaiset olemme laajasti huolissamme sekä leirin lasten tilanteesta että kansakuntamme turvallisuudesta. On huomattava, että leirillä olevista 30 suomalaisesta lapsesta suurin osa on alle viisivuotiaita. Maailman terveysjärjestön mukaan 313 alle viisivuotiasta lasta on kuollut al-Holin leirillä joulukuun 2018 ja tämän vuoden elokuun välisenä aikana. Tilanne leirillä heikkenee koko ajan. Arvoisa puhemies! Kun me ajattelemme noita leirin lapsia, me voimme ajatella omia lapsiamme. Lapsi on samanlainen niin täällä Suomessa kuin Syyriassa tai missä tahansa. Kun minä henkilökohtaisesti ajattelen omaa neljävuotiasta poikaani ja kolmevuotiasta tyttöäni, voin ajatella samalla noita al-Holin leirillä olevia leikki-ikäisiä lapsia. Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläiset oikeudet turvaan ja suojaan riippumatta siitä, millaista kasvatusta ja opetusta hänelle on annettu, riippumatta hänen vanhempiensa teoista tai tekemättä jättämisistä — jokaisella lapsella. Lapsi on syytön vanhempiensa synteihin, vaikka ne olisivat verenpunaiset. Leirin suomalaiset lapset ovat meidän lapsiamme, koska he ovat suomalaisia. Kaikkia leirin lapsia me emme voi nyt auttaa. Siksi Suomi ensin -periaate toteutuu tässä hallituksen linjauksessa. Me haluamme auttaa suomalaiset lapset turvaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaus on linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslakimme kanssa. Voidaan sanoa, että aiheesta käyty julkinen keskustelu oli paikallaan ja että lopputuloksena syntynyt hallituksen linjaus on lakiemme mukainen. On tärkeää, että hallitus toteuttaa linjauksessaan mainitsemansa terroristista toimintaa koskevan lainsäädännön uudistamisen, niin että se vastaa kansamme oikeustajua ja vahvistaa turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Hallitus otti linjan, jonka takana voi seisoa, ja kun illalla painaa päänsä tyynyyn, voi nukkua hyvällä omallatunnolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-18T00:32:44,2019-12-18T00:38:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_378,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä olen surukseni huomannut, että oikeusvaltion käsite on jopa monelle tässä salissa olevalle edustajalle vieras. Syyrian al-Holin leirillä olevien lasten ja heidän äitiensä tapauksessa moni on ollut valmis sivuuttamaan oikeusvaltion keskeisimmät periaatteet, kuten perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamisen. Kysymyksestä, jonka tulisi ensisijaisesti olla juridinen, on tullut poliittinen. Osa tästäkin salista on lähtenyt aiheen tiimoilta mukaan sosiaalisessa mediassa tapahtuviin huutoäänestyksiin. Meidän pitää kuitenkin muistaa ja ymmärtää, että ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole mielipidekysymys. Arvoisa puhemies! Olen enemmän kuin tyytyväinen hallituksen linjauksesta kotiuttaa lapset niin pian kuin mahdollista. Olen erityisen iloinen siitä ja tyytyväinen siihen, että viranomaiset harkitsevat jokaisen henkilön kotiuttamista tapauskohtaisesti. Se on ainut keino varmistaa, että lasten oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. On täysin selvää, että ihmisoikeussopimusten ja perustuslain perusteella lapset ovat juridisesti erityinen ryhmä. Lapsen oikeuksien sopimus perustuu yhdessä sovittuihin moraalisiin näkemyksiin, mutta ennen kaikkea se velvoittaa meitä juridisesti. Meidän tulee auttaa al-Holin leirillä olevia suomalaisia lapsia. Valtaosa näistä lapsista on alle viisivuotiaita. He ovat syyttömiä omaan tilanteeseensa. Avulla on kiire. Al-Holissa on nyt talvi, ja tiedettävästi osa lapsista on sairastellut leirin olosuhteista. Lapsen edun ensisijaisuus on kaikkien lapsiin kohdistuvien päätösten ydin. Siksi lapsen oikeudet on asetettava harkinnan lähtökohdaksi silloin, kun tehdään päätöksiä lasten äideistä. Nämä päätökset heijastuvat väistämättä lapsen oikeudelliseen asemaan. Tämä on ollut asiantuntijoiden selkeä näkemys. Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen kovasti kokonaisuudessaan tätä opposition välikysymystä ja varsinkin kokoomuksen lähtemistä siihen mukaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vahvisti tänään Demokraatille ryhmänsä kannan: kokoomus ei toisi lapsia Suomeen, mikäli tämä vaatisi myös äitien auttamista. Kokoomus siis ei olisi valmis puolustamaan lasten oikeuksia ensisijaisesti, vaan te olisitte valmiita rankaisemaan lapsia heidän äitiensä rikoksista. Tämä on aidosti kylmä linja, jota osasin odottaa kyllä perussuomalaisilta mutta en kyllä teiltä, kokoomus. Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen ja turvaamaan muun muassa lapsen oikeuden elää — kyllä, oikeuden elää. Elämän suojeleminen ja sen perusedellytysten turvaaminen ja ihmisarvoisen elämän takaaminen on kaikkein tärkeintä. Ilman oikeutta elämään muut oikeudet menettävät merkityksensä. Arvoisa herra puhemies! Jos aiomme jatkossakin pysyä oikeusvaltiona, meidän on katsottava itseämme peiliin. Oikeusvaltiossa ihmisoikeudet koskevat kaikkia, myös niitä, jotka ovat toimineet väärin, tai niitä, joita kohtaan tunnemme jopa vihaa. Tämä meidän tulee muistaa, kun keskustelemme paitsi al-Holin leirillä olevista lapsista myös heidän äideistään. Kansainvälisten sopimusten mukaan kaikilla ihmisillä on oltava oikeus kansalaisuuteen. Tästä huolimatta täältä löytyy useita edustajia, jotka haluaisivat vastoin kansainvälisiä sopimuksia ja Suomen perustuslakia poistaa Suomen kansalaisuuden ja asettaa elinikäisen maahantulokiellon Syyrian alueelle lähteneille. Oikeusvaltiossa ei ole mitään perusteita tuomita ihmisiä al-Holin vankileirin kaltaisiin olosuhteisiin huutoäänestyksellä tai gallupien nousun toivossa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö terrorismiin osallistuminen ja terroristijärjestöön kuuluminen olisi tuomittavaa. Se on yksinkertaisesti väärin ja rikkoo monin tavoin niitä arvoja, joihin Suomen valtio perustuu. Jos Suomeen tulee Syyriasta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet terroristiseen toimintaan, heidän tilanteensa käsittelevät toimivaltaiset viranomaiset, kuten poliisi ja oikeuslaitos, aivan kuten muidenkin kohdalla, jotka ovat rikkoneet lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Arvoisa puhemies! Juuri tällaisia hetkiä arvioidaan vuosikymmenien päästä, myöhemmin historiankirjoissamme — pystyimmekö tekemään moraalisesti oikean ratkaisun? Lasten oikeudet on turvattava silloinkin, kun se on vaikeaa ja mahdollisesti epäsuosittua. Se on oikeusvaltiossa välttämätöntä ja moraalisesti kestävintä. [Puhemies koputtaa] Meidän tuleekin viimeiseen asti puolustaa oikeusvaltiota ja toimia sen periaatteiden mukaisesti. Tähän työhön toivoisin myös koko oppositioryhmän ja varsinkin sivistysporvareiden tulevan, jos teitä vielä on jäljellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-12-18T00:38:04,2019-12-18T00:43:13,Hyväksytty,1.1 2019_84_379,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Al-Holin tilanne on puhuttanut kansalaisia paljon ympäri Suomen ja itse asiassa ympäri maailman. Huoli on ollut aito. Asia ei ole helppo ja asia ei ole yksinkertainen. Kuten tiedetään, leirillä on kymmeniätuhansia ihmisiä, tässä joukossa on suomalaisia ja, kuten täällä on monta kertaa todettu jo eilisen ja tämän päivän aikana, naisia heistä on noin kymmenen ja heillä on kolmisenkymmentä lasta. Lapsista yli puolet on alle kuusivuotiaita, ja heidän joukossaan on ilmeisesti myös orpolapsia. Näitä lapsia meidän on autettava, ja näin hallitus on myös linjannut. Meillä on siis tilanne, jossa Suomen aikuisia kansalaisia, joukossa myös perheitä, on lähtenyt vapaaehtoisesti tukemaan hirmuhallintoa ja raakuuksia toisiin maihin sekä rakentamaan täysin epäinhimillistä kulttiyhteisöä. Nämä aikuiset pitää saattaa tuomiolle teoistaan. Toivottavasti asiaan saadaan tuomioistuin kansainvälisellä tuella ja myös kansainvälisellä tasolla puhutaan tästä ongelmasta aidosti. Al-Hol-päätöksissä pitää ottaa huomioon suomalaisten turvallisuus, ja päätökset pitää tehdä tapauskohtaisesti. On selvää, että kaikki leirillä olevat aikuiset voivat olla syyllisiä julmiin tekoihin, ja tämän on oltava myös odotusarvo tässä asiassa. Heidän taustansa tulee tutkia huolella, jos he päätyvät tänne Suomeen. Hallituksen al-Hol-päätös nojaa tiettyihin asioihin. Se nojaa meidän omaan perustuslakiimme, lastensuojelulakiin, konsulilakiin sekä useisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Suomi tekee päätöksensä juuri siten kuin oikeusvaltiossa tehdään. Ne tehdään täällä lakien mukaan. Mitenkään muuten näitä päätöksiä ei voida tehdä. Kysymys kuuluukin: pitäisikö maamme lakeja muuttaa terrorilainsäädännön osalta? Olen itse lakivaliokunnan jäsen, ja me kävimme lakivaliokunnan kanssa tänä syksynä tutustumismatkalla Norjassa, ja myös minä jäsenenä olin vierailemassa siellä, ja tutustuimme siellä paikalliseen lainsäädäntöön. Tulin henkilökohtaisesti siihen tulokseen, että meillä laahaa lainsäädäntö jäljessä muita Pohjoismaita nimenomaan myös terrorismilainsäädännössä. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa ei ole kriminalisoitu terrorijärjestöön liittymistä ja siinä olemista, elämistä, siihen kuulumista. Se piti tehdä viime vaalikaudella, mutta niin kuin ollaan jo kuultu täällä, silloinen oikeusministeri ei asiaa edistänyt. Yhtenä syynä oli muun muassa se, että direktiivi ei sitä edellyttänyt. Lainsäädäntö tuleekin vihdoinkin päivittää tähän päivään. Uhka ei ole hävinnyt minnekään, ja on mahdollista, että nämä tilanteet tulevat toistumaan myös tulevaisuudessa. Tähän meidän on varauduttava. Arvoisa puhemies! Supo tulee tekemään omat turvallisuusarvionsa, ja on tärkeää, että ne tullaan ottamaan vakavasti huomioon tässä päätöksenteossa. Kyse on suomalaisten turvallisuudesta, mutta muistakaamme, että kyse on myös inhimillisyydestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-12-18T00:43:25,2019-12-18T00:47:09,Hyväksytty,1.1 2019_84_380,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä päätöksenteko perustuu siihen, että asioita käsitellään avoimesti ja kansalaisia ei johdeta harhaan. Arvoa on myös sillä, että me päättäjät voimme ihmisiä toreilla tavatessamme katsoa heitä suoraan silmiin tekemiemme päätösten jälkeen. Haluan siteerata tässä keskustelussa vihreiden verkkosivuilta löytyvää mainiota vihreän ministerin eettistä ohjetta: ”1) Avoimuus ja osallistaminen: Ministeri edistää avoimuutta ja kansalaisten osallistamista kaikessa toiminnassa. Ministeri pyrkii tiedottamaan ja käymään dialogia myös ja erityisesti keskeneräisistä asioista.” Arvoisa puhemies! Tässä al-Hol-jupakassa sekä sen julkisessa käsittelyssä nämä ylevät ihanteet on sivuutettu täysin. Me poliittiset päätöksentekijät olimme jatkuvasti mediatietojen varassa eri vaiheissa kohua, jota on värittänyt salamyhkäisyys. Mediaan tihkui jatkuvasti vuodettuja tietoja yksityiskohtaisista palautussuunnitelmista, jotka julkisuudessa kiistettiin. Olemme myös kohdanneet ennenkuulumattoman tilanteen, jossa suomalaiset tunnolliset virkamiehet ovat koko tulevaisuutensa ja uransa kariutumisenkin uhalla esittäneet julkisen hätähuutonsa ulkoministerin epäonnistuneesta johtamisesta ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Arvoisa puhemies! Miksi hallituksen ainoa säästökohde on ollut totuus? Aluksi ministeri Haavisto vetosi siihen, että oikeuskanslerin lausunto velvoittaa Suomen järjestämään evakuointeja kotimaahan konsulipalvelulain nojalla. Sittemmin kävi ilmi, ettei tätä lausuntoa voida näin tulkita velvoittavana. Ministeri Haavisto myös kiisti painostaneensa konsulipäällikkö Pasi Tuomista. Tuominen kuitenkin vahvisti, että häntä painostettiin. Niin ikään ministeri Haavisto on kertonut, että hän informoi asianmukaisesti al-Hol-toimenpiteistään tasavallan presidenttiä. Presidentti Niinistö kuitenkin kiisti saaneensa tiedot etukäteen. Ulkoministeriön virkailijayhdistyksen Juha Parikka kommentoi Helsingin Sanomissa 9. päivä joulukuuta Haavistoon kohdistuvaa epäluottamusta kuvaten häntä muunnellun totuuden puhujaksi — aika vakavia syytöksiä henkilöstön edustajalta. Arvoisa puhemies! Näyttää kiistattomalta, että valtioneuvoston jäsen, ministeri Pekka Haavisto on puhunut eduskunnalle ja Suomen kansalle muunneltua totuutta. Hän on toiminnallaan luonut ulkoministeriöön pelon ilmapiiriä. Virkamiehen painostaminen kantamaan poliitikolle kuuluvaa vastuuta, ristiriitaiset kuvaukset tapahtumista ja poliittisen vastuun väistely eivät kuulu suomalaiseen hyvään hallintoon. Villeimmissä huhupuheissa mediassa puhuttiin jopa siitä, että al-Holin leiriltä oltiin tuomassa pienissä ryhmissä Suomeen ihmisiä, jotta poliittista päätöstä asiassa ei tarvitsisi tehdä. Arvoisa puhemies! Nyt kun hallituksella on viimein opposition sekä jopa tasavallan presidentin luoma paine poliittisesti vahvistaa toimintalinjansa, olisi kohtuullista odottaa, että se olisi luonteeltaan looginen ja yksiselitteinen eikä näin monitulkintainen. Hallituksen uskottavuus on koetuksella, kun vasemmiston, vihreiden ja keskustan edustajat kommentoivat linjausta ristiriitaisesti julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Tuodaanko jihadistinaisia tosiasiallisesti Suomeen vai ei? Itse pahoin pelkään, että kirjaukseen auki jäävä takaportti saa tosiasiallisesti aikaan tilanteen, jossa käytännössä kaikki jihadistit pääsevät Suomeen syyttömiä lapsia keppihevosenaan käyttäen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T00:47:25,2019-12-18T00:52:08,Hyväksytty,1.1 2019_84_381,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustalle ovat tärkeitä sekä lasten oikeudet että suomalaisten kansalaisten turvallisuus. Tämä on oikeudellinen ja eettinen mutta myös inhimillinen kysymys. Talvi tulee, lapset ovat hengenvaarassa. On hyvä, että eduskunta on tänään keskustellut, koska keskustelu tuo esille sen, millainen ihmiskuva meillä on. Olen huolissani koventuneesta suhtautumisesta lähimmäiseen. Kysyn tänään, missä on ihmisen arvo. Edustaja Tuomioja puhui aivan aiheesta meille tänään sivistyneestä puhumisesta. Kiitos siitä. Mitä suu tuottaa, sitä sydän on täynnä. Kristillisistä arvoista nousee toista arvostavan puheen lisäksi myös toisista huolehtiminen, lähimmäisenrakkaus ja jokaisen ihmisen mittaamaton arvo, jota ei ansaita vaan joka on pysyvä. Jokainen ihminen on arvokas. On syytä muistaa, että lapsi ei ole syyllinen vanhempiensa vääriin tekoihin. Näin on myös terroristien lasten kohdalla. Tämän ajan henkisessä ilmapiirissä ei ole aivan helppo sanoa, että myös virheitä, vääriä valintoja, jopa hirvittäviä rikoksia tehneellä ihmisellä on ihmisarvo. Hänellä on ihmisarvo, vaikka emme hyväksy hänen vääriä tekojaan. Siksi toivon, että kaikista ihmisistä puhutaan ihmismäisesti. Rikoksen tehneet tulee saattaa rikoksistaan vastuuseen, oikeuteen, mieluiten kohdemaassa mutta tarpeen mukaan myös Suomessa, saamaan oikeudenmukainen tuomio, kärsimään ansaitsemansa rangaistus ja sovittamaan tekonsa. Usea somen vihapuheen haavoittama ihminen on ottanut puheeksi sen, että jos oma tyttäresi olisi lapsellisuuksissaan lähtenyt miehen perässä sota-alueelle ja olisi havahtunut todellisuuteen vasta perillä, katuisi vääriä valintojaan ja tekojaan ja haluaisi takaisin kotiin, hylkäisitkö hänet vai toivoisitko hänelle uuden mahdollisuuden. Myös sota-alueelle lähteneet naiset ovat jonkun täysi-ikäisiä lapsia, ja siellä olevat lapset ovat jonkun lastenlapsia. Nämä puheeksiottajat eivät tarkoita sitä, että pitäisi olla sinisilmäinen. He ymmärtävät suojelupoliisin tavoin, että kaikki äidit eivät ole välttämättä turvallisuusuhkia. He ymmärtävät, että jotkut lähteneet eivät halua missään tapauksessa palata Suomeen. He ymmärtävät, että terroristisiin ryhmiin liittyneet voivat olla vahingollisia Suomelle myös muualta käsin. Hallituksen lähtökohta on auttaa lapsia. Jokainen tapaus selvitetään yksityiskohtaisesti. Tarvitaan myös talven tullen laajemmin humanitaarista apua. Haluan painottaa, että lapsia on autettava niin, että maamme turvallisuus säilyy, että suomalaiset ovat turvassa. Suomi on demokraattinen oikeusvaltio, jossa on ihmisen perusoikeudet turvaava perustuslaki ja jossa toteutetaan ihmisoikeuksia, jossa jokainen ihminen on arvokas. Al-Holin monimutkaisessa tilanteessa on kysymys sekä juridisesta että eettisestä kysymyksestä. Se on osa suurempaa kansainvälistä kriisiä. Emme ole erillinen saareke myöskään maailmamme laajemmista tapahtumista. On tärkeää, että emme murenna oikeusvaltiomme perusteita. Yhdistyneiden kansakuntien lasten oikeuksien sopimus on ollut voimassa jo kolme vuosikymmentä. Oikeuskansleri on linjannut, että lapsia tulee pyrkiä auttamaan kaikin tavoin. Muistetaan joka tilanteessa, että jokainen ihminen on arvokas. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-18T00:52:09,2019-12-18T00:57:48,Hyväksytty,1.1 2019_84_382,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoministerin ja hallituksen toiminta al-Holin kysymyksessä on ollut ja on selkärangatonta, suhmuroivaa ja salailevaa. Siitä tässä välikysymyksessä on kysymys: salailuhallituksen vastuunpakoilusta ja ulkoministerin ilmeisen omavaltaisilta näyttävistä toimista. Ulkoministeri Haavisto, teidän selityksenne ovat olleet ristiriitaisia. Totuudessa on säästetty kroonisestikin. Eduskunta on tämän välikysymyskeskustelunkin jälkeen yhä vailla vastauksia. Vastuu jopa jihadistien kotiuttamisesta on sälytetty ja sälytetään edelleen yksittäiselle virkamiehelle — vastuu, joka kuuluu maan hallitukselle, vastuu, jonka muissa Pohjoismaissa on kantanut yksiselitteisesti maan hallitus. Suomessa kuulemma oikeusvaltio vaatii, että viranomainen kantaa poliittisenkin vastuun. Julkisuuden tietojen mukaan ulkoministeriön virkamiehen kieltäydyttyä toimimasta lainvastaiseksi katsomallaan tavalla hänet on siirretty syrjään tehtävästään. Tätä, ulkoministeri, te olette nyt väittänyt normaaliksi virkakierroksi. Vakavin kysymys onkin: oletteko te, ulkoministeri, toiminut jopa lainvastaisesti edistääksenne itsellenne mieluista poliittista lopputulosta eli Isis-leiriläisten kuskaamista Suomeen? Arvoisa puhemies! Näiden painavien kysymysten jälkeen pääministeri Marin kysyi tänään kokoomukselta täällä salissa, että eikö meitä hävetä. Hyvä hallitus, ei, meitä ei hävetä. Meitä ei hävetä kyseenalaistaa näitä ulkoministerin omavaltaisilta näyttäviä toimia. Meitä ei hävetä vaatia ulkoministeriä toimimaan oikeusvaltion menettelysääntöjen mukaan. Meitä ei hävetä noudattaa parlamentarismia ja vaatia vastauksia Suomen eduskunnalle. Eikö pääministeriä hävetä kyseenalaistaa parlamentarismi ja eduskunnan oikeus kysyä? Arvoisa puhemies! Julkisuuteen vuodetun asiakirjan mukaan kaikki halukkaat eli myös Isis-terroristijärjestön toimintaan osallistuneet henkilöt piti tuoda Suomeen viime viikolla — salaa — Marinin hallituksen ensin hiljaisesti hyväksyen ja sitten lehdistä jälkikäteen asiasta lukien. Yhä vastaamaton kysymys onkin, kenen ja millä mandaatilla halukkaiden Isis-perheiden lennättäminen charterlennolla suunniteltiin. Ulkoministeri, teidän keskeinen totuudenvastainen väittämänne on ollut, että oikeuskanslerin al-Hol-ratkaisu velvoittaisi toimiin Isis-perheiden kotiuttamiseksi. Väititte Suomen kansalle 2. joulukuuta: ”Jos toimitaan konsulipalvelulain mukaan, se tehdään virkavastuulla ja se tehdään tämän oikeuskanslerin 10.10. tekemän päätöksen pohjalta, joka on viranomaisia ja myöskin ministeriä velvoittava päätös.” Näin ei todella ole. Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan oikeuskanslerin toimivaltaan ei nimenomaan kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään toimenpiteisiin. Se ei ole edes ohjeistus valtioneuvostolle, kuten oikeuskansleri itsekin on selkeästi todennut. Kun te, ulkoministeri, jäitte kiinni siitä, ettei oikeuskanslerin ratkaisu olekaan velvoite, te ja hallituskumppaninne vaihdoitte kertomusta, että iltakoulussa on hyväksytty toimintalinja, jonka mukaan olisi toimittu — tosin emme vieläkään tiedä, mikä tämä toimintalinja oli ja antoiko se jonkin mandaatin toimia. Lisäksi täällä on väitetty, että velvoite toimiin kaikkien kotiuttamiseksi al-Holista onkin oikeusvaltio ja ihmisoikeudet, mutta oikeuskansleri Pöystin ratkaisu ei sisällöltäänkään ole sellainen, että siitä voisi lukea velvoitteen tuoda kaikki Isis-perheet Suomeen. Erityisesti RKP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat esittäneet omaperäistä keittiönpöytäjuridiikkaansa, joka on ristiriidassa oikeuskanslerin ratkaisun kanssa. Sen mukaan myös jihadistiset Isis-naiset olisi haettava, koska ihmisoikeudet. Muut Pohjoismaat eivät ole hakeneet al-Holista jihadistisia Isis-naisia. Itse asiassa muut Pohjoismaat eivät ole hakeneet kuin orpolapsia. Edustaja Zyskowicz esitti tänään oikeusministeri Henrikssonille selkeän kysymyksen: mikä on se sopimus, joka velvoittaa Suomen tuomaan tarvittaessa myös Isis-naiset leiriltä, jos lapsen etu niin vaatii, mutta ei muita Pohjoismaita? Onko siis niin, että hallituksen mielestä muut Pohjoismaat eivät ole oikeusvaltioita ja ne eivät noudata ihmisoikeuksia? Pyydän, että te, arvoisa ulkoministeri, nyt vastaatte tähän selkeään kysymykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T00:58:07,2019-12-18T01:03:23,Hyväksytty,1.1 2019_84_383,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme eilen ja tänään huomanneet, että hallituksen edustajat vievät keskustelua koko ajan pois välikysymyksen ytimestä eli ministeri Haaviston toimista. Hallituksen edustajat yrittävät suojella sillä tavoin häntä. Arvoisa puhemies! Jos tarkoitus oli, että pääministeriä vaihtamalla palautetaan luottamus hallituksen toimintaan, niin toisin on käymässä. Toistamatta nyt jokaista vaihetta käteen jää tästä prosessista, että kansanedustajille ja suurelle yleisölle on puhuttu yhtä, kun samaan aikaan on erityisesti ulkoministeri Haaviston toimesta aktiivisesti etsitty keinoja tehdä toista. Ulkoministeri Haavisto on julkisuudessa viitannut pääministeri Rinteen syyskuiseen ohjeistukseen, kun oli ensin itse kesästä asti kärttänyt Rinteeltä, mitä Suomi voisi tehdä. Pääministeri Marinin hallituksen maanantaisen linjauksen jälkeen al-Holin leirillä olevien kotiuttamissuunnitelmien todellinen tarkoitus on, jos mahdollista, vielä aikaisempaakin epäselvemmin ilmaistu. Se ei ole sattumaa. Hallitus toteaa toimivaltaisen viranomaisen asiassa olevan ulkoministeriö ja sen nimeämä erityisedustaja, joka tekee kotiuttamisratkaisut Suomen lainsäädännön nojalla. Tarkalleen millä ratkaisuvallalla ja minkä lakien perusteella erityisedustaja tekisi varsinaiset kotiuttamispäätökset ja erityisesti päätökset lapsen erottamisesta äidistään, minkä hallituksen linjauksen kohta 6 aikuisten kielteisestä avustusvelvollisuudesta yrittää antaa ymmärtää olevan mahdollista? Konsulipalvelulainko? Kysymys on oleellinen, koska julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin eikä hallituksen yleiseen ohjeistukseen. Kesäkuussa pääministeri Rinne vakuutti, ettei konsulipalvelulaki sovellu laisinkaan al-Holin leirillä olijoihin, ja Haaviston 5.12. antaman lausunnon mukaan erityisedustaja nimitettiin lokakuussa ainoastaan hankkimaan tietoja alueelta. Oikeuskansleri oli 9.10. antamassaan vastauksessa tarkoituksella ottamatta kantaa siihen, ovatko leirillä olijat konsulipalvelulain henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvia. Epäselväksi jää myös se, miten erityisedustaja kykenee todentamaan kotiutettavien henkilöiden henkilöllisyyden ja tosiasiallisen biologisen äiti—lapsi-suhteen leiriolosuhteissa. Arvoisa puhemies! Tosiasiassa pääministeri Marinin hallitus heittää ulkoministeriön erityisedustajan tässä kolmen bussin alle: Hän joutuu ensiksi soveltamaan konsulilakia henkilöihin, joihin sen soveltaminen on erittäin kyseenalaista, tai hän joutuu tekemään itse päätöksen, ettei kotiutusta tehdä. Toiseksi hän joutuu ottamaan kotiuttamiskustannukset tosiasiallisesti valtion piikkiin, kun ne konsulilain mukaan kuuluvat avustettavien maksettaviksi. Kolmas ja suurin bussi on se, ettei ulkoministeriön erityisedustajalla ole lakien, saati hallituksen ohjeistuksen perusteella mitään mahdollisuutta tehdä virkavastuunsa puitteissa päätöstä, jolla lapsi erotettaisiin äidistä. Erityisedustajan päätöstä kotiuttaa vain lapsi tulisi edeltää joko äidin suostumus tai lastensuojeluviranomaisten päätös lapsen kiireellisestä sijoittamisesta. Tämä ei ole Suomen viranomaisille käytännössä mahdollista siinäkään tapauksessa, että leiristä vastaavat tahot siihen suostuisivat. Arvoisa puhemies! Lopputulema siis on, että hallitus yrittää tässä istua kahdella jakkaralla, kun tosiasiassa sen linjaus tarkoittaa, että orpoja lukuun ottamatta jokaista kotiutettavaa lasta seuraa myös hänen äitinsä. Näin pääministeri Marinin hallitus jatkaa sitä hallituspohjalleen ominaista poliittisen pelkuruuden linjaa. Ei uskalleta suoraan ja kiertelemättä kertoa, mitä halutaan tapahtuvaksi, ja kantaa siitä sitten vastuuta. Tarina muuttuu, ristiriitaisuudet ja salailu jatkuvat. Ulkoministeri ei ole toistaiseksi vastannut yhteenkään ministerin toimintaa kyseenalaistaneeseen kysymykseen. Ulkoministeri Haavisto ei nauti eduskunnan luottamusta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-12-18T01:03:25,2019-12-18T01:08:00,Hyväksytty,1.1 2019_84_384,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ainoatakaan terroristia tähän maahan. Ministeri Haavisto, kiitos, että olette paikalla kuulemassa tätä vielä tähän aikaan yöstä, se on miehekästä. Arvoisa puhemies! Suomen kansa ansaitsee parempaa, paljon parempaa, mitä nykyinen farssihallitus antaa. Kansa ansaitsee toimivan, absoluuttisessa totuudessa pysyvän hallituksen ja ministerit. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoitus siitä, ettei tämän uudenkaan hallituksen osalta totuus ole itsestäänselvä asia, enkä ihmettele, sillä mikään ei muuttunut. Ylimalkainen ja ylimielinen tapa selittää asioita on ajanut hallituksen syvälle epäluottamuksen syövereihin. Tällainen toiminta ei kuulu oikeusvaltioperiaatteeseen eikä varsinkaan länsimaiseen demokratiaan. Kansa veronmaksajana ja hallituksen toimenpiteiden kohteena on oikeutettu tämän salin ohella saamaan totuudenmukaista informaatiota meneillään olevista asioista, olkoonkin, että se informaatio on epämiellyttävää ja syö mahdollisesti hallituspuolueiden nauttimaa minimaalista kannatusta. Suomea ei viedä eteenpäin muunnellulla totuudella eikä selittelemällä vaan määrätietoisella ja johdonmukaisella otteella, johon ei itsekäs käytös eikä terroristien maahan tuonti kuulu. Te, uusi hallitus, olette moneen kertaan tuoneet julkisuudessa esiin, että luottamus hallituspuolueiden ja eduskunnan kesken pitää saada takaisin ja että ainoa keino sen toteuttamiseen on keskinäinen keskustelu. Näiden farssien jälkeen keskustelu ei enää auta, te tiedätte sen itsekin. Kaikki ovat nyt nähneet, mitä teidän niin sanotut iltakoulukeskustelunne ovat saaneet aikaan. Olette antaneet ministeri Haavistolle vapauden toteuttaa erikoista omaa agendaansa siihen ajoissa puuttumatta ja olette nyt joutuneet omalta osaltanne selittämään julkisuudessakin epämääräistä ja hämärää toimintaanne puolustaessanne ulkoministerin härskiä toimintaa. Entä Suomen kansa — ne ihmiset, jotka ovat teidät tuohon asemaan äänestäneet? Ettekö te ole vastuussa heille lainkaan? Eikö teiltä todellakaan löydy mitään intressiä heidän luottamuksensa takaisin saamiseen? Olen varma, että kansan syvät rivit ovat pettyneitä siihen, että ministeritason toimijat eivät vastaa esitettyihin suoriin kysymyksiin eivätkä tee asioiden vakavuuden valossa tarvittavia poliittisia toimenpiteitä vaan lähtevät leikkimään kissa ja hiiri -leikkejä kiinni jäädessään, ja, mikä pahinta, vastuu vieritetään virkamieskunnan harteille. Tuollaiset temput kuuluvat hiekkalaatikolle, eivät eduskuntaan. Kansa ei todellakaan ole ansainnut tällaista hallitusta. Arvoisa puhemies! Minua suorastaan hävettää, millaisen kuvan kokoaan suurempi Suomi on näillä toimillaan antamassa maailmalle. Oma ego ja valta eivät voi eivätkä saa olla se motiivi, jolla tätä maata johdetaan ja viedään eteenpäin. Ikävä kyllä tilanne ulospäin näyttää tällä hetkellä juuri siltä, että hallitusta ei voisi vähempää kiinnostaa oman kansan hyvinvointi, vaan pelkästään omat intressit etunenässä tehdään salaisia suunnitelmia ja päätöksiä [Inka Hopsun välihuuto] — juuri niistä johtuvaa epäluottamusta ja tulosta ollaan täällä tänään käsittelemässä keskellä yötä. Luottamus pitää ansaita, vaikka hallitusohjelma on yhtä utopistinen kuin sen toimeenpaneva koalitio tällä hetkellä toimissaan. Uskon, että oikeilla johtopäätöksillä ja valinnoilla voidaan tämä maa vielä jaloilleen tästä epärehellisyyden suosta nostaa, mutta se vaatii kovaa työtä ja uudet vaalit. Hyvät keskustalaiset, te taidatte olla se porukka, jonka päätös ratkaisee. Tehkää oikein, jos meinaatte vielä tulevaisuudessa varteenotettavana puolueena kansan silmissä toimia. Arvoisa puhemies! Koska hallitus ei kykene suoriutumaan tehtävästään ilman näitä jatkuvia esiin tulevia ongelmia, en näe tässä tilanteessa mitään muuta mahdollista ratkaisua kuin sen, että tämä sali antaa epäluottamuksen ulkoministerille tai uusi hallitus nostaa kytkintä ja antaa tilaa niille, joiden prioriteettina on ensisijaisesti Suomen ja Suomen kansan etujen ajaminen. Ehkä tällä keinolla kansan luottamus politiikkaan ja poliitikkoihin ja yhteiskuntaamme ansaitaan takaisin. Kansan syvien rivien toive on varmasti se, [Puhemies koputtaa] että ei ainoatakaan terroristia tähän maahan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-12-18T01:08:13,2019-12-18T01:13:30,Hyväksytty,1.1 2019_84_385,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Al-Holin leirin Suomen kansalaisten tilanne on saanut osakseen poikkeuksellisen laajaa medianäkyvyyttä. Kysymys siitä, pitäisikö lapset tai lapset ja naiset hakea takaisin Suomeen, on herättänyt valtavasti tunnetta niin puolesta kuin vastaan. Naisten kohdalla kantani on vesiselvä. Moisiin julmuuksiin osallistuneita henkilöitä ei missään tilanteessa tule hakea Suomeen. He ovat menneet sinne vapaaehtoisesti Isiksen piiriin. Tilanne on verrattavissa tikittävän aikapommin lennättämiseen rajojemme sisäpuolelle. Luotan supon ammattilaisten arvioon siitä, että naiset olisivat palatessaan vakava turvallisuusuhka ja he todennäköisimmin hakeutuisivat mukaan jihadistitoimintaan täällä Suomessa. Tällaiselle ideologialle ei saa antaa enää yhtään jalansijaa maassamme. Lasten tilanne onkin pykälää haasteellisempi. Vastoin omaa tahtoaan vieraaseen maahan vietyä lasta on hankala syyttää vanhempiensa virheistä. Kuinka kukaan voi viedä lapsensa todistamaan kalifaatin hirveyksiä? Suoraan sanottuna todella sairasta ja vastuutonta touhua, jolle ei heru minkäänlaista hyväksyntää. Ei ole vastuullista yli viittä miljoonaa suomalaista kohtaan tuoda Isis-naisten kaltaista uhkaa kotimaahamme. Kuka ottaa vastuun, jos he tekevät verisen terrori-iskun täällä Suomessa? Mitä te hallituksen vallankäyttäjät tulisitte sanomaan silloin uhrien omaisille? Ainoastaan pienten lasten auttamiseksi tulee miettiä keinoja. Arvoisa puhemies! Pidän mahdottomana ajatusta, että pyhän sodan länsimaita vastaan julistaneeseen kalifaattiin omasta tahdostaan lähteneitä naisia saataisiin integroitua enää kunnolla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Turvallisuusriskit nousisivat heidän myötään väistämättä. Oppositiota syytetään hysterian lietsomisesta, mutta me otamme supon arviot vakavasti. Siihen viitaten kyse on suomalaisten turvallisuudesta huolehtimisesta eikä lietsomisesta. Sitten hallituksen toimintaan ja luottamukseen. Ei ole viikkoa kulunut hallituksen uudelleen kokoon kasaamisesta, kun sen liitokset paukkuvat jälleen. Rinteen hallituksen kaataneessa Posti-gatessa kyse oli omistajaohjauksen lisäksi luottamuksesta, avoimuudesta ja viestinnästä, mutta pieleen meni. Suomalaisten usko hallituksen toimintakykyyn on jälleen kovalla koetuksella, vaikka pääministerin eron olisi voinut kuvitella puhdistavan ilmatilaa. Tuore pääministeri Marin puolestaan on varovainen lausunnoissaan ja korostaa lasten etua. Mutta avaako lapsen etu takaportin tuoda terroristiäitejä Suomeen? Tähän kysymykseen Suomen kansa ansaitsee vastauksen. Peittelyn ja salailun pitää loppua tähän paikkaan, muuten menevät viimeisetkin luottamuksen rippeet poliitikkoihin. Tarvitaan määrätietoista poliittista johtajuutta sekä ennen kaikkea avoimuutta ja rehellisyyttä. Tässä tulee tosiaan väkisinkin sellainen olo, että onko jotain salattu. Se ei tee hyvää demokratialle. Välikysymys on erittäin paikallaan. Sillä saatiin ainakin vihdoin puristettua jonkinlainen poliittinen linjaus hallituksen taholta. Arvoisa puhemies! Al-Holin leirillä olevia Suomen kansalaisia koskeva päätöksenteko antaa hallituksen toimintakyvystä erikoisen kuvan. Tämä on ollut vähintäänkin hämmentävää toimintaa. Nyt meillä sitten on asiasta niin sanottu poliittinen päätös, joka kuitenkin rajautuu vain lapsiin, ja aikuisten kohdalla vastuu taitaa olla virkamiesten harteilla. Onneksi tosiaan asiasta tehtiin välikysymys, ettei tämä touhu mennyt hyssyttelyllä läpi. Hallituksen kanta on, että lapset pitää tuoda Suomeen. Nyt kun ministeri Haavisto on paikalla — mistä kiitos hänelle, täällä yön tunteina tosiaankin hän on paikalla, se on hieno asia — niin tukeeko hallitus myös äitien tuomista Suomeen vai ei? Millaisin kriteerein olette kuittaamassa myös aikuisten tuomisen Suomeen? Suomalaiset ansaitsevat selkokielisen, yksiselitteisen vastauksen, ei ympäripyöreitä selityksiä. Ja vielä lopuksi: edustaja Koponen vihreistä esitti hyvin vetoavan, tunnerikkaan puheen lapsista ja äideistä, mutta nyt on kysymys siitä, että nämä äidit eivät ole pullantuoksuisia, perinteisiä äitejä vaan aivan muuta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-12-18T01:13:39,2019-12-18T01:18:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_386,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kansa sai maanantaina tiedon siitä, että hallitus aikoo tuoda Isis-äitien lapset Suomeen. Pääministerimme myös linjasi tiedotustilaisuudessaan, että Isis-äitien Suomeen tulon tulevat arvioimaan viranomaiset tapauskohtaisesti. Eli hallitus tekee päätöksellään mahdolliseksi sen, että myös Isis-äitejä saattaa tulla Suomeen. Mielestäni lapset voidaan tuoda, kunhan kansalaisuus todetaan, mutta henkilökohtaisen valinnan tehneiden, taistelualueille vapaaehtoisesti lähteneiden radikalisoituneiden Isis-äitien maahantulo Suomeen tulee estää. Eikä voi olla niin, että hallitus ulkoistaa poliittisen päätöksenteon ja poliittisen vastuun viranomaisille. Vastuu ja vastuunkanto ovat vain ja ainoastaan hallituksella. Hallitus tekee tässä ison virheen ja asettaa suomalaisten hengen ja terveyden vaaraan. Pitäisi olla itsestäänselvä asia, että jos henkilö lähtee sotatoimialueelle äärijärjestöjen toimintaan mukaan, paluuta Suomeen ei enää ole. Viattomat lapset ovat joutuneet todella ikävään välikäteen, ja kun heidät nyt ollaan tuomassa Suomeen, on kuitenkin pidettävä mielessä, että he saattavat jo muutaman kuukauden tai vuoden kuluessa, riippuen heidän iästään, muodostaa turvallisuusuhan maamme viattomille lapsille ja aikuisille. Lapset ovat pahasti aivopestyjä radikaaliin ideologiaan. On hyvä tiedostaa, että maailmalla on tapauksia, joissa varhaisteini-ikäisiä on värvätty mukaan muun muassa Isiksen toimintaan. Ja mikä mahtaa olla se rahan määrä, jolla hallitus aikoo varautua näiden henkilöiden valvontaan, kun esimerkiksi Saksassa on tullut isoja kustannuksia radikalisoituneiden henkilöiden valvonnasta? Suomessa on jo valmiiksi vähiten poliiseja Euroopassa asukaslukuun suhteutettuna, joten tehtävä ei tule olemaan helppo. Arvoisa puhemies! Edellisen ja nykyisen hallituksen toimintatapoihin on nyt todistettavasti pesiytynyt systemaattisen salailun kulttuuri, ja muunneltua totuutta on puhunut yksi jos toinenkin ministeri. Vakavin epäluottamuksen varjo on langennut edelleenkin istuvan ulkoministerin Pekka Haaviston ylle. Kun salailut ovat tulleet päivänvaloon, hallitus on istunut muutaman tunnin iltakoulussa, jossa on mietitty uusi selitys ja uudet vastuunkantajat. Kysynkin: Jos hallitus saa taas luottamuksen epärehellisestä toiminnastaan huolimatta, tuleeko tästä nyt pysyvä toimintatapa suomalaiseen politiikkaan? Onko siis niin, että myös tulevat hallitukset voivat tehdä ihan mitä vain sekä jäädä useita kertoja kiinni epärehellisyydestään ja hallitus voi jatkaa samaa menoa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut? Arvoisa puhemies! Todellisuus on taruakin ihmeellisempää. Kun kaikesta selviää selittelyllä, ministerikierrätyksellä ja iltakouluilla, ehkä tulevaisuudessa maamme asiatkin voidaan päättää siellä iltakouluissa. Ministereidemme Posti-sekoilut ja salailun kulttuuri hallituksessa ovat vaarantaneet koko suomalaisen demokraattisen järjestelmän, kun asioista ei enää oteta vastuuta ja vallankahvassa roikutaan hinnalla millä hyvänsä. Keskusta näyttää kulkevan toimillaan kohti pienpuolueen asemaa. Entinen mahtipuolue on pudonnut politiikan raskaasta sarjasta höyhensarjaan toimimalla vihervasemmiston aisankannattajana. Hallituksella ei ole luottamustani. Muistutan vielä, että Suomen laki ei päde Syyriassa, ja siellä lapsen kansalaisuus määräytyy isän mukaan, kuten islamistisissa maissa on tapana. Kaikilla lapsilla on ulkomaalainen isä. Arvoisat edustajat, jos äänestätte hallituksen luottamuksen puolesta, miettikää hetki, oletteko tosissanne valmiita tukemaan ja ottamaan vastuun nykyisen hallituksen toimista, jotka irvailevat kansanvallalle ja poliittiselle vastuulle. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1438,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2019-12-18T01:18:59,2019-12-18T01:24:00,Hyväksytty,1.1 2019_84_387,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Ihan alkuun kiitokset ulkoministeri Haavistolle siitä, että yön tunteina on täällä keskustelua kuuntelemassa. Tietenkin toivoisi, että ministeriaitiossa voisi olla kenties joku muukin ministeri Haaviston lisäksi, koska vaikka tämä käsitteleekin ulkoministerin toimintaa, kysymyksiä on kuitenkin hallitukselle välikysymyksessä osoitettu. Arvoisa puhemies! Vähintä, mitä kansalaiset tässä tilanteessa ansaitsevat ja odottavat, on avoimuus ja selkeä poliittinen linjaus ja vastuunkanto näistä tähänastisista, julkisuuden kautta tulleista ristiriidoista. Sen takia me kokoomuksessakin päädyimme siihen, että tehtiin todella pitkä lista kysymyksiä. Välikysymys on kuitenkin opposition keino saada selvyyttä näihin asioihin. Teimme pitkän listan, melkein kaksi sivua kysymyksiä kansallisesta turvallisuudesta, siitä, onko hallitus tehnyt linjauksia ja päätöksiä, joissa hyväksytään tarvittaessa tapauskohtaisesti myös aikuisten paluun auttaminen. Koska asiaa on käsitelty ja millä kokoonpanolla hallituksen iltakoulussa? Mikä on hallituksen Haavistolle antama mandaatti toimia asiassa, ja mitä virallisia päätöksiä on tehty? Kysyimme myöskin, eroaako Marinin hallituksen linja asiassa Rinteen hallituksen aikana tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä, ja jos eroaa, miltä osin. Onko hallitus ymmärtänyt, millainen kansallinen turvallisuusriski al-Holin leirillä olevien henkilöiden kotiuttaminen on, ja huomioiko hallitus suojelupoliisin riskiarvioita? Onko hallitus ollut tietoinen ulkoministerin toimista ja yksimielisesti hyväksynyt toimet? Miten hallitus suhtautuu ministeri Haaviston lausuntojen ristiriitaisuuteen? Ja niin edelleen ja niin edelleen. Hallitus vastauksessaan, joka aikaisemmin tänään, tai eilen, tässä salissa käsiteltiin, kirjoitti, että välikysymyksessä on lukuisia kysymyksiä, joten hallituksen vastauksessa keskitytään niistä keskeisimpiin. On valitettavaa, että hallitus ei näe tärkeäksi vastata kaikkiin opposition välikysymyksessä asettamiin kysymyksiin, koska tästä sitten jo seuraa se, että kun kaikkiin kysymyksiin ei vastata, niin tulee uusia kysymyksiä. Ja uusi kysymys tuli hallituksen ja ulkoministeri Haaviston vastauksesta tänään päivällä, kun viittasitte siihen, että tästä hallituksen iltakoulusta, ministeri Rinteen hallituksen aikaisesta iltakoulusta, on tehty pöytäkirjamerkintä — siis siitä iltakoulusta, jossa oikeuskansleri on ollut paikalla. Kysynkin: mikä oli se pöytäkirjamerkintä, johon ministeri Haavisto tänään aikaisemmassa välikysymyskeskustelussa viittasi? Kun kerroitte, että paikalla oli oikeuskansleri, niin väistämättä tulee myöskin mieleen, kun puhutaan kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä tärkeistä asioista, että oliko paikalla myös supon tai keskusrikospoliisin johtoa. Toivoisin tosiaan, että näihin loppuihinkin kysymyksiin, sekä näihin kirjallisiin kysymyksiin että uusiin kysymyksiin tässä välikysymyskeskustelussa, vastaukset saataisiin. Pidän valitettavana myöskin sitä, että syksyn ajan... Kun muistetaan, että ehkä heinäkuun kesähelteillä olivat ensimmäiset kysymykset — tai taisivat olla jopa heinäkuun alussa — Rinteen hallitukselle, ja ennen kuin kesätauolle lähdettiin, tuli selvä linjaus pääministerin suulla, että tässä ei aktiivisia toimia tehdä, niin on valitettavaa, että nyt tässä monen kuukauden kykenemättömyys tai haluttomuus — en jaksa uskoa siihen, että se on ollut haluttomuutta, koska tässä salissa on käsittääkseni ollut halu ratkaista tätä asiaa, mutta kykenemättömyys — tehdä asiasta selkeää poliittista päätöstä on myöskin saattanut johtaa, ainakin julkisuuden tietojen mukaan, siihen, että meidän virkamiehet ovat joutuneet vaikeaan asemaan tämän asian käsittelyssä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2019-12-18T01:24:05,2019-12-18T01:29:05,Hyväksytty,1.1 2019_84_388,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi vuotta sitten juhlimme sitä, että Suomen itsenäisyys täytti 100 vuotta. Tilastokeskus julkaisi listan niistä kansainvälisistä vertailuista, joissa Suomi sijoittuu kärkeen tai lähelle kärkeä. Lista sisälsi muun muassa sen, että Suomi on maailman vakain valtio, maailman vapain maa Norjan ja Ruotsin ohella, maailman turvallisin maa, Suomessa on maailman paras hallinto, Suomi on maailman onnellisin maa, maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa ja Suomessa hengitetään maailman puhtainta ilmaa. Nämä asiat eivät ole tulleet itsestään. Aivan kuten edustaja Adlercreutz aikaisemmin tänään päivällä totesi, suomalaisen yhteiskunnan kivijalka on oikeusvaltio. Se, että Suomi on oikeusvaltio — ja se on luonut perustan kaikelle sille hyvälle yhteiskuntakehitykselle, josta me jokainen olemme omassa elämässämme saaneet nauttia — ei suinkaan ole aina ollut itsestäänselvyys. Me tiedämme, että reilu kuukausi itsenäisyysjulistuksen jälkeen syttyi sisällissota, ja siinä tapahtuneet asiat ovat erittäin kaukana oikeusvaltioperiaatteista. Opiskeluaikanani tutustuin silloin jo eläkeikäiseen mieheen, joka oli sisällissodan aikaan ollut kymmenvuotias, ja hän kertoi, että kun sodan jälkeen oli vakava elintarvikepula ja hänkin sitten köyhänä lapsena oli joutunut kulkemaan kerjäämässä ruokaa, niin monissa taloissa suhtauduttiin erittäin tylysti sillä perusteella, että hän oli punikin pentu. Jossain jopa syljettiin päälle. Onneksi kuitenkin puolitoista vuotta sisällissodan jälkeen Suomessa hyväksyttiin perustuslaki, joka perustuu demokratialle ja kansalaisten osallistumiselle, ja tästä oikeusvaltiokehitys lähti käyntiin ja loi todella sen hyvinvoinnin perustan, mistä nyt nautimme. Mutta me tiedämme myöskin kansainvälisestä kehityksestä, että oikeusvaltion periaatteiden pysyminen ei ole itsestäänselvyys. Oikeusvaltion puolustaminen on Suomen vielä jatkuvan EU-puheenjohtajakauden keskeisiä teemoja. Suomi on pyrkinyt saamaan aikaan järjestelmän, jossa taloudellisesti sanktioidaan sitä, mikäli EU-maat lipsuvat oikeusvaltio-periaatteista. Oikeusvaltio suhtautuu kansalaisiin kansalaisina, lapsiin lapsina. Se ei arvota ihmisiä sen mukaan, mitä mieltä nämä ovat, eikä suhtaudu lapsiin sen perusteella, mitä näiden lasten vanhemmat ovat tehneet, ja siitähän tässä välikysymyskeskustelussa on kysymys. Opposition puolelta on tuotu esille sitä, että ei olisi hallitus vastannut kysymyksiin. Kun luin tätä välikysymystekstin pitkää kysymyslistaa, mielestäni suurimpaan osaan niistä kysymyksistä vastataan hallituksen eilen tekemässä linjauksessa. Ehkä lukuun ottamatta sitä, ketkä olivat paikalla aikoinaan iltakoulussa, mielestäni kaikkiin muihin kysymyksiin on tullut vastaus. Hallituksen eilen linjaama toimintalinja on myöskin aivan sama kuin mitä ulkoministeri Haavisto viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla eduskunnalle selosti. Turvallisuushuoliin on toki syytä suhtautua vakavasti, mutta aivan kuten terrorismitutkija Leena Malkki on muistuttanut, riskitöntä vaihtoehtoa ei ole. Muistutan, että eduskunta viime kaudella sääti tiedustelulait, jotka antavat työkaluja uhkiin varautumiseen ja niistä selviytymiseen. Lopuksi, puhemies, nostaisin esille vielä sen, että supo 10. päivä joulukuuta varoitti nimenomaan oikeistoradikaaleista ryhmistä ja totesi: ”Äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa piireissä ilmenee yhä enemmän vainoamista ja vihakampanjointia, jonka kohteina ovat muun muassa viranomaiset, toimittajat ja tutkijat. Yleistyessään laajamittainen vihamielinen vaikuttaminen voi heikentää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.”",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-12-18T01:29:12,2019-12-18T01:35:07,Hyväksytty,1.1 2019_84_389,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Kiitoksia. Vaikka tämä 5 minuuttia on suositus, pyydän tähän aikaan yöstä noudattamaan sitä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_390,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ulkoministeri, on aika ryhdikästä, että olette paikalla, vaikka aionkin teitä aika lailla potkia nilkoille. [Mari-Leena Talvitie: Puheen tasolla kuitenkin!] Arvoisa puhemies! Välikysymyksen avainkysymys on seuraava: nauttiiko ulkoministeri Pekka Haavisto eduskunnan luottamusta? Katu‑ ja käytävägallupin mukaan ei. Hallituspuolueet piiloutuivat virkamiespäätösten ja lasten oikeuksien taakse ja sitten syyttivät, että oppositio tekee politiikkaa näiden lasten hädällä. Ei. Me teimme välikysymyksen ulkoministeri Haaviston luottamuksesta. Tämä on eduskunta, ja oppositio tekee täällä politiikkaa, aivan kuten hallituskin. Mutta kun aloitte puhumaan lapsista, niin puhutaan sitten. Julkisuuteen on median kautta vuotanut tietoja, jotka antavat suuren epäilyksen sille, onko ulkoministeri Haavisto pysynyt totuudessa antaessaan eduskunnalle tietoa al-Holin leirillä olevien lasten ja naisten tuomisesta Suomeen. Mutta ovatko he suomalaisia? Ovatko he Suomen kansalaisia? Tähän ei ole saatu vastausta. Jos leirillä on, kuten tänään on keskusteluissa hallituspuolueiden jäsenten puheenvuoroissa noussut esiin, pieniä lapsia, jopa alle kolmen vuoden ikäisiä, niin kysyn: millä perustein he ovat suomalaisia tai Suomen kansalaisia? Jokainen Isis-vaimo on Daeshin eli kalifaatin eli Islamilaisen valtion jäsen. Daesh eli Isis on terroristijärjestö. Terroristijärjestön jäsenyys on rikos kansainvälisten sopimusten mukaan. On perin kummallista, jos Suomesta terroristijärjestöön lähteneet naiset tuodaan hallituksen poliittisella siunauksella takaisin Suomeen. Tällainen hallituksen linja on erittäin vaarallinen, Suomen kokonaisturvallisuutta alentava ja suorastaan pelottava ennakkopäätös. Iltalehdessä 12.12.2019: ”Toimitus otti seuraavaksi yhteyttä suojelupoliisiin. Supo vastasi joihinkin kysymyksiin sähköpostitse ja ehdotti puolestaan, että aiheesta kysytään sisäministeriöltä. Viestintäasiantuntija Minna Passi kertoo supon pitävän todennäköisenä, että Isis-äitien paluu lisäisi Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Äidit saattavat jatkaa terroristista toimintaa ja verkostoitua keskenään toimiakseen Suomen jihadistisissa piireissä. Supon mukaan naisten kotiinpaluutoiveet eivät perustu aitoon vapaaehtoisuuteen vaan siihen, että Isis on menettänyt voimansa ja naiset ovat joutuneet al-Holin leirille. Naiset ovat viettäneet konfliktialueella pitkän ajan. He ovat matkustaneet alueelle vapaaehtoisesti tarkoituksenaan oleskella alueella pysyvästi. He ovat matkustaneet alueelle tietoisina Isil-järjestön toiminnan luonteesta, ja osa on ilmaissut myös medialle antamissaan haastatteluissa hyväksyvänsä šariatuomioistuinten langettamat julmat tuomiot.” Seuraavan tekstin olen lainannut mukaillen tämän päivän 17.12.2019 Ilta-Sanomia: Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, komentaja Jaakko Jäntti on tänään tiistaina arvioinut MTS:n seminaarissa, ettei Isis-järjestöä ole vielä lyöty. Isis 2.0 on mahdollinen, varoittaa Jäntti. Pelkona on, että Isis nousee uudelleen ja vapauttaa kurdien vartioimat vangit al-Holista ja alueen muista vankiloista. Isis-järjestöllä on yhä 15 000 taistelijaa, joista osa on liittynyt muihin Syyrian islamistisiin kapinallisjärjestöihin ja osa piileskelee siviiliväestön seassa niin sanottuina nukkuvina soluina. Kaikki juurisyyt Isisin syntymälle uudelleen ovat edelleen voimassa, osin entistä voimakkaampina. Isisin etuna on Jäntin mukaan se, ettei sillä ole kiire. Isis pystyy toimimaan kärsivällisesti, ja sen strategia ulottuu sukupolvesta toiseen. Al-Holin leirille on muodostunut sosiaalisia rakenteita, joissa väkivaltaa ja pelkoa käytetään myöskin kalifaatin omaisesti siellä leirin sisällä. Nämä tekijät huomioiden kaikki mittarit menevät kohti punaista siinä mielessä, että turvallisuustilanne muodostuu yhä huolestuttavammaksi ja huolestuttavammaksi. Al-Holissa on Jäntin mukaan tiettävästi 11 suomalaista naista, joista osa on kantasuomalaisia ja osa maahanmuuttajataustaisia. Suomalaisnaisilla on kolmisenkymmentä lasta. Hallitus linjasi maanantaina, että Suomi yrittää pelastaa suomalaiset mahdollisimman pian. — Jatkan uudestaan pian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T01:35:28,2019-12-18T01:40:37,Hyväksytty,1.1 2019_84_391,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Edustaja Mäenpää, haluan sen verran todeta teille, että ymmärrän kyllä kielikuvat, mutta tässä salissa ei kyllä voi sellaista kieltä käyttää, joka voidaan tulkita uhkaukseksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_392,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että julkisuudessa ja tässä salissakin velloneen epäselvyyden vuoksi hallitus eilen vahvisti linjansa. Hallitus pyrkii kotiuttamaan suomalaislapset al-Holin leiriltä Syyriasta niin pian kuin mahdollista. Kotiutuspäätökset perustuvat tapauskohtaiseen viranomaisten harkintaan — viranomaisten, koska heillä on paras tieto ja koska heillä on lain suoma harkintavalta. Meillä Suomessa noudatamme oikeusvaltioperiaatetta. Lait ja kansainväliset sopimukset pitävät. Hallitusohjelman kiitelty ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka ei ole vain kuollut kirjain, vaan se punnitaan käytännössä, juuri nytkin. Lapsen oikeudet ovat ensisijaiset, kuten oikeuskanslerikin on todennut. Puoluepolitiikan teko, pelottelu ja kilpahuuto yksittäisten kansalaisten kohtalosta eivät lisää luottamusta yhteiskunnassamme — luottamusta, mikä aiemmin on ollut Suomen vahvuus. Yksinkertaisten ratkaisujen esittäminen monimutkaisessa tilanteessa ei aina ole rehellistä. Joskus taustalla voi toki olla tiedon puute. Tietoa on ollut saatavissa kaikille halukkaille myös lehtitietojen ulkopuolella. On tarjottu ryhmävierailuja ministerin taholta, valiokunta on pidetty tietoisena. Jos lasten kotiuttaminen al-Holista edellyttää myös äitien tuomista Suomeen, niin näin toimitaan huomioiden tapauskohtainen harkinta. Jos tulijat — jotka siis, jokainen, saavat myös omin neuvoin saapua Suomeen niin toivoessaan ja jos tilanne leirissä sen mahdollistaisi — aiheuttavat riskiä omalle tai toisten turvallisuudelle Suomessa, on turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kyettävä tähän puuttumaan. Haluan uskoa, että suomalainen yhteiskunta on varautunut yksittäisten henkilöiden tuomaan radikalisoitumisen ja terrorismin riskiin. Tuen tässä edustaja Lohen aiemmin esittämää näkemystä, että Suomi on hallinnoltaan yksi maailman vahvimmista maista ja kykenee tämän riskin tarvittaessa kantamaan. Supon esittämät näkökulmat ovat tiukkoja, muttei sieltäkään ole yksiselitteisesti otettu kantaa, että jokainen yksittäinen äiti olisi vaarallinen ja riski Suomeen saapuessaan. Viranomaisharkinta on siis osa heidänkin näkemystään. Toimivan ja luotettavan hallinnon kannalta on myös oleellista, että nyt tapahtuneet vuodot selvitetään. Huomioon on rehellisyyden nimissä otettava myös se, ettei Isis-taistelijoiden tai heidän perheidensä valvonta voi loputtomasti olla jo paljon länsimaidenkin eteen tehneiden kurdien vastuulla. Tilanne alueella on levoton, ja leiri voi purkautua milloin hyvänsä. Tällöin lasten turvallisuuden takaaminen sekä rikollisten tuomiolle saaminen olisivat entistä vaikeammin toteutettavissa. Toiminta on parempi kuin viivyttely ja silmien ummistaminen. Lainsäädännön muutostarpeita terroristisen toiminnan ja siihen liittyvien uhkien vuoksi on hyvä tarkastella meillä Suomessakin. On tärkeää, että rikoksista kyetään myös tuomitsemaan — ei ennalta, kuten osa täällä tuntuu tehneen, vaan todisteiden ja oikeusprosessin perusteella. Osa mahdollisista laeista oli jo viime hallituksen valmistelussa, ja edustaja Häkkänen, tuolloinen oikeusministeri, nosti esiin haasteet, joita muun muassa lainsäädäntö terroristiseen järjestöön kuulumisen laittomuudesta sisälsi. Haasteista huolimatta toimivia lainsäädännön keinoja on etsittävä. Maailmalla eivät konfliktit valitettavasti lopu. Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset, sodat ja köyhyys aiheuttavat jatkossakin tilanteita, joissa Suomen kansalaisia on maailmalla pulassa, aikuisia ehkä omaa tyhmyyttään, lapsia aikuisten päätösten vuoksi. Lainsäädäntömme ja oikeusperiaatteiden on toimittava näissä tilanteissa. Ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien toteutuminen on turvattava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1402,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2019-12-18T01:40:58,2019-12-18T01:45:35,Hyväksytty,1.1 2019_84_393,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi haluan kiittää ministeri Haavistoa, että olette kuuntelemassa ja vastaamassa kysymyksiin. Se herättää luottamusta ja avoimuutta. Niin kuin tässä jo aiemmin on tuotu esille, tämä asiahan on monimutkainen, mutta myös yksinkertainen sen suhteen, että lapsia pitää auttaa. Lapsia pitää auttaa aina, ja hallituksen lähtökohtanahan on auttaa lapsia. Ja niin kuin pääministeri Marin jo aikaisemmin on keskusteluissa sanonut, velvoitetta vapaaehtoisesti alueelle menneiden aikuisten avustamiseen ei ole. Hyvät oppositioedustajat, niin kuin kuulitte, hallitus on arvioinut tarpeet lainsäädännön muutoksiin liittyen terroristiseen toimintaan sekä tekee tarvittavat korjaukset lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Nämä al-Holin leirin lapset ovat Isis-taistelijoiden lapsia, joten kysynkin ministeri Haavistolta: Onko tehty arvioita tai suunniteltu toimintalinjauksia sen suhteen, että nämä sortovallan taistelijat, Isiksen äidit tai isät, lähtisivät hakemaan lapsiaan Suomesta takaisin? Onko tämänsuuntaisiin toimiin varauduttu Suomen viranomaisten toimesta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-18T01:46:04,2019-12-18T01:47:37,Hyväksytty,1.1 2019_84_394,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ja ulkoministeri Haaviston venkoilu al-Holin jihadistien suhteen on ollut käsittämätöntä seurattavaa. Hallituksen linjaa olisi helpompi kommentoida, jos sen linja olisi selvä. Keskustan edustajat puhuvat toista ja punavihreät edustajat toista. Silti keskusta venkoilee muiden hallituspuolueiden mukana. Tulee mieleen vain sanonta ”kepu pettää aina”. Ei tarvitse ihmetellä, kun kansan luottamus poliitikkoihin jatkaa laskemistaan. On ollut surkeaa katsella, miten poliitikot ovat koettaneet piiloutua virkamiesten selän taakse halutessaan tuoda terroristeja Suomeen. Samoin piiloutuminen lasten oikeuksien taakse on häpeällistä, koska todellisuudessa ongelma ovat äidit ja nuorukaiset, jotka ehkä teknisesti ovat lapsia mutta todellisuudessa Isisin aivopesemiä tappajia. Haittamaahanmuutosta ja ulkomaalaisasioista puhuttaessa lasten määritelmä on ollut muutenkin yhtä venkoilevaa kuin hallituksen toiminta tänä vuonna. Esimerkiksi vuonna 2015 pahimman turvapaikkahakija-aallon aikana media ja valtaosa poliitikoista puhuivat tänne tulevista pakolaislapsista sekä -naisista. Todellisuudessa nämä lapset olivat monesti lähellä 30 ikävuotta olevia miehiä, joista yksi lopulta toteutti maassamme ensimmäisen islamistisen terrori-iskun Turussa kesällä 2017. On täysi kysymysmerkki, mitä al-Holin leirillä olevat lapset ovat. Mustaa Pekkaa pelaaminen tällä asialla on enemmän kuin typerää. Isisin mukaan lähteneet äidit eivät myöskään ole mitään viattomia uhreja vaan vahvoja ja itsenäisiä naisia, jotka ovat itse valintansa tehneet. Ei voi olla niin, että Suomen valtio tulee aina pelastamaan, kun tehdään omia huonoja valintoja, etenkin kun kyseisten valintojen tarkoitus on kaataa koko länsimainen yhteiskuntajärjestys. Yksilöllä on oltava jokin vastuu huonoista valinnoistaan, varsinkin silkkaa pahuutta edustavista valinnoista. Arvoisa puhemies! Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on tänään todennut, että Isis-äidit olisivat suurempi turvallisuusuhka Suomessa kuin leirillä. Tämä huomiona niille, jotka väittävät naisten ja lasten leirille jättämisen olevan suurempi riski kuin tänne tuominen. Suomessa on jo nyt satoja ihmisiä suojelupoliisin valvonnassa kohonneen terroriuhan takia. Tätä määrää ei ole syytä kasvattaa yhtään, vaan kaikki jo olevat terroriuhkaa kohottavat ei-suomalaiset henkilöt on toimitettava ulos maasta. On selvää, että kansalaisuuslakia on muutettava niin, että kansalaisuus voidaan tarvittaessa ottaa pois. Terroristijärjestön toimintaan lähteminen on sellainen teko, jonka pitäisi täyttää kansalaisuuden poistamisen tunnusmerkit. Esimerkiksi Tanska on tehnyt lakimuutoksen, jonka perusteella kansalaisuus on otettu pois Isis-toimintaan lähteneiltä henkilöiltä. Vastaava lakimuutos voidaan varmasti tehdä myös Suomessa, kunhan poliittista tahtoa löytyy. Arvoisa puhemies! Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ministeri Haavisto on yrittänyt taivutella virkamiestä menettelemään lainvastaisesti ja siirtänyt virkamiehen toisiin tehtäviin siksi, ettei tämä ole totellut ministeriä. Näin ollen ministeri Haaviston johtamistapa on ollut täysin epäammattimaista ja ministerille sopimatonta. Ottakaa nyt hyvä hallitus itseänne niskasta kiinni, vaihtakaa ulkoministeri Haaviston tilalle rehellisempi henkilö ja lopettakaa suomalaisten turvallisuutta heikentävä toiminta. Suomessa on jo riittävästi epäkohtia ja ongelmia, eikä niitä tarvita yhtään lisää — kymmenistä puhumattakaan. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Halla-ahon esittämää epäluottamuslausetta. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1427,Male,1967-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1018149661400752304,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2019-12-18T01:47:52,2019-12-18T01:52:45,Hyväksytty,1.1 2019_84_395,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoministeri Haavistolle, että olette paikalla täällä tänään, näin keskellä yötä. Al-Holin leirin tilanne on vaikea, ja sitä se on ollut jo pitkään. Kukaan ei varmasti ole väittänyt, että tilanne olisi yksinkertainen tai helposti ratkaistavissa. Moni Pohjoismaa on jo paljon meitä ennen päätynyt ratkaisuun ja hakenut leiriltä orpolapsia ja sairaita lapsia vanhempien suostumuksella. Leirillä olevista suurin osa on lapsia, myös suomalaisia lapsia on joukossa. Lapsia tulee auttaa. Nyt vihdoin opposition välikysymyspaineen alla hallitus on kyennyt kertomaan sen, minkä moni kansanedustaja ja moni muu on jo aiemmin toistanut: lapsia autetaan, ja lapsia tulisi auttaa. Toisin kuin moni täällä on väittänyt, tässä välikysymyksessä ei kuitenkaan ole kysymys siitä, keitä al-Holin leiriltä mahdollisesti tuodaan. Sitä päätöstä ei voida tehdä huutoäänestyksellä lehtitietojen varassa. Valtioneuvosto on se taho, jolla on kaikki tieto käytössään leirillä olevista lapsista ja aikuisista, turvallisuusriskeistä, joita heidän tuomisensa Suomeen aiheuttaa, sekä niistä turvallisuusriskeistä, mitä myös leirillä oleminen aiheuttaa, ja myös neuvottelutilanteesta kurdihallinnon kanssa. Siksi onkin hyvin erikoista, että valtioneuvosto oli myös lähes ainoa taho, joka vasta eilen opposition välikysymyspaineen alla kykeni kommunikoimaan tahtotilansa ääneen. Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys lähti siitä, onko ulkoministeri Haavistolla ollut toimilleen hallituksen hyväksyntä ja virallinen päätös ja onko hän antanut asiasta riittävät ja oikeat tiedot. Välikysymyksen esittämisen jälkeen on tullut ilmi, että ministeri Haavistolla oli iltakoulussa saatu hallituksen hiljainen hyväksyntä toimilleen. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mikä tämä hallituksen hiljaisesti hyväksymä toimintalinja oli. Toisekseen on epäselvää, oliko toimintalinja sama, joka nyt eilen vahvistettiin ja jonka perusteella tehdään valtioneuvoston periaatepäätös myöhemmin. Oikeuskanslerin päätös tarkasteli aikaisempia hallituksen toimia ja otti kantaa myös mahdollisuuksiin tulevista toimista. Erikseen päätöksessä kuitenkin todettiin, että päätös ei ole edellytys toimia tietyllä tavoin eikä myöskään edellytä viranomaisilta joitakin tiettyjä toimia. Tätä oikeuskanslerin linjausta ulkoministeri Haavisto kuitenkin käytti perusteena toimien valmistelemiseksi. Lehdistä olemme saaneet myös lukea niin ulkoministeriön virkamies Tuomisen kuin johtavan virkamiehen, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan selkeän kannan, joiden mukaan lapsia vanhempineen ei voi tuoda Suomeen ilman valtioneuvoston päätöstä. Vastuu operaatiosta on yksittäiselle virkamiehelle virkavastuulla aivan liian suuri heidän mukaansa. Pääministeri Marin kertoi eilen tiedotustilaisuudessa hallituksen valmistelevan nyt periaatepäätöstä eilen julkistettujen linjausten mukaan. Koska edelleen on epäselvää, kysyn: Onko nyt siis tulkittava, että valmisteltava valtioneuvoston tuleva periaatepäätös mahdollistaa operaatiot eli lasten ja tarvittaessa aikuisten hakemisen Suomeen? Tutkitaanko turvallisuusriskit Suomessa vai ennen kuin päätös aikuisten tuomisesta Suomeen tehdään? Arvoisa puhemies! Miksi hallitus ei voinut jo aiemmin kertoa, että tavoitteena on lasten hakeminen Suomeen? Tarkennan vielä: Kysymys ei ole siis siitä, että olisi pitänyt julkisuuteen kertoa kaikki valmistelujen yksityiskohdat. Virkamiesten ja viranomaisten toimintaedellytykset ja turvallisuus on tietysti turvattava. Hallituksen kyvyttömyys kommunikoida tahtotilaansa on se, jota tässä on ihmeteltävä. Viranomaisten toiminnan ja virkamiesten päätösten on perustuttava lakeihin, tavoitteen linjaaminen on kuitenkin valtioneuvoston tehtävä. Vastaus tähän viimeiseen kysymykseen taitaa olla valitettavasti selvä. Hallitus pyrki iltakoulussaan hiljaisella hyväksynnällään mahdollistamaan operaatioiden valmistelut ja ehkä myös päätökset operaatioista ulkoministeri Haaviston johdolla mahdollisimman pitkälle ennen kuin hallitus ottaa vastuun linjausten tekemisestä. Ja miksi näin? Koska hallituspuolueiden näkemyksissä oli niin suuri ero ja se oli julkisuudessa ääneen kommunikoitu. Tämän jälkeen sellaisen valtioneuvoston kannan muodostaminen, joka mahdollistaisi sekä keskustan että muiden puolueiden tulkinnat, oli erittäin vaikeaa. Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että al-Holin leirin tilanne ei ole pysyvä. Sen vuoksi Suomen tulisi yhdessä etsiä muiden maiden kanssa [Puhemies koputtaa] kansainvälistä ratkaisua tuomioistuimen perustamiseksi leirin lähialueelle. Kiireellistä on myös Suomen lainsäädännön osalta [Puhemies koputtaa] terroristilainsäädännön kiristäminen viipymättä. Tälle löytyy varmasti eduskunnasta laaja tuki. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-18T01:52:49,2019-12-18T01:58:11,Hyväksytty,1.1 2019_84_396,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa tuntuu olevan monta kansanedustajaa, jotka haluavat toimia eräänlaisina tuomareina. He sanovat, että kun huhupuheet sanovat yhtä ja ministeri toista, niin se ikään kuin automaattisesti tarkoittaisi, että ministeri puhuisi muunneltua totuutta, että kun julkisuuteen vuodetussa poliisin suunnitelmaluonnoksessa mainitaan jokin viikko, niin se automaattisesti tarkoittaisi, että tällöin todella tapahtuu jotain — näin siis, vaikka sekä ministeri että media ovat raportoineet, että neuvotteluissa kurdien kanssa ei ole edetty. He heittelevät ilmoille syytöksiä laittomuuksista ilman rahtuakaan näyttöä. He eivät tunnu aina ymmärtävän, että Suomessa viranomaiset toimivat Suomen lakien, eivät muiden Pohjoismaiden lakien mukaisesti. Hyvä oppositio, oikeuskansleri on se, joka ministerin toimien laillisuuden tutkii — näin on ministeri itsekin todennut — ja tuomiovalta tässä maassa kuuluu jonnekin muualle kuin tähän saliin. Ulkoministeri on myöskin useasti todennut, että tähän asiaan liittyvät päätökset ja toimet on valmisteltu huolellisesti yhdessä ministeriön ylimmän virkajohdon kanssa ja oikeuskansleria konsultoiden. Mikäli virkajohto olisi havainnut mitään merkkejä toimien laillisista ongelmista, he olisivat varmasti tuoneet ne ilmi. Tällaista huomautettavaa ei ole ilmennyt. On selvää, että kaikkien toimien oikeudellinen pohja arvioidaan varmasti myös jälkikäteen. Oikeuskansleri ei anna virkakäskyjä, mutta kuten on useaan kertaan todettu, oikeuskanslerin lokakuun ratkaisussa on kuvattu se oikeusperusta, joka suomalaisia viranomaisia ja poliitikkojakin velvoittaa. Mikään poliittinen päätös ei muuta sitä tosiasiaa, että perustuslakia ja lapsen oikeuksien sopimusta on noudatettava niin poliitikkojen kuin viranomaistenkin. Jokaiselta, joka kannattaa toisenlaista linjaa, tulisikin kysyä: Mitä kaikkia perustuslain pykäliä haluatte muuttaa? Mistä kaikista kansainvälisistä sopimuksista haluatte irtautua? Mistä kaikista oikeusvaltion periaatteista olette valmiita luopumaan nyt, entä myöhemmin? Kenelle kaikille ihmisoikeudet kuuluvat? Lapsen edun toteutumisen ei pitäisi koskaan riippua poliittisesta harkinnasta. Arvoisa puhemies! Isis on raakalaismainen terroristijärjestö, jonka kansainvälinen yhteisö on onneksi saanut kukistettua. Tämän kamppailun eturintamassa taistelivat kurdit, jotka nyt painivat myös jälkien siivoamisen kanssa. Syyrian leireillä on edelleen tuhansia ulkomaalaisia lapsia. He ovat ennen kaikkea lapsia ja sodan uhreja, ja Suomen velvollisuus on huolehtia suomalaisista lapsista, ei jättää heitä alueen muutenkin vaikeassa tilanteessa olevan hallinnon huoleksi. Tämän päivän aikana on edustaja Orpon antaman haastattelun myötä kirkastunut, että valitettavasti myös kokoomus toden totta on valmis jättämään nämä lapset leirille, jos tilanne tulee sellaiseksi. Muutama sana turvallisuudesta ja suojelupoliisista. On selvää, että tämänkaltaisen vankileirin olosuhteet eivät varmasti ole kenellekään hyväksi, fyysisesti tai henkisesti, mutta täytyy muistaa, että me emme tiedä, miten kauan tämä leiri on ylipäätään olemassa. Esimerkiksi leirin purkautuminen voi saattaa nämä suomalaiset lapset entistä suurempaan vaaraan tai johtaa siihen, että osa näistä ihmisistä joka tapauksessa palaa Suomeen. Minusta on erittäin hyvä, että viranomaiset ovat erilaisiin tilanteisiin yhdessä valmistautuneita, vaikka nämä erilaiset varautumissuunnitelmatkin ovat kohahduttaneet oppositiossa. Tässä salissa on useasti viitattu suojelupoliisin uhka-arvioihin ja tuoreisiin kannanottoihin. Turvallisuusuhkia tippaakaan vähättelemättä pidän tärkeänä täsmentää, mitä supo on itse asiassa lausunut julkisuuteen. Suojelupoliisi on sanonut, että uhan muodostavat ihmiset ovat tosiaan suurempi uhka, jos he ovat Suomessa kuin jos he ovat Syyriassa, [Petri Huru: Luonnollisesti!] ja on todennut myös, että tämä ei tarkoita, että jokainen yksilö muodostaisi uhan. Suojelupoliisi on korostanut, että tapauskohtaista arviointia tarvitaan. Tapauskohtainen arviointi kuulostaa jossain määrin tutulta. Ikään kuin se olisi osa tätä hallituksen linjaa. Arvoisa puhemies! Suomalaisten lasten tilanne Syyriassa on erittäin vaikea ja monimutkainen. Ulkoministeri on kattavasti avannut tilannetta ja tehtyä valmistelua sekä ulkoasiainvaliokunnalle että myöskin julkisuudessa. Valitettavaa on se, että tämän asian pitkittynyt julkinen käsittely voi hidastaa tai pahimmillaan hankaloittaa lasten auttamista ja viranomaisten toimintaa erittäin vaikeissa olosuhteissa. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti tästä päästään mahdollisimman pian eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-18T01:58:13,2019-12-18T02:03:27,Hyväksytty,1.1 2019_84_397,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan hieman siitä, mihin edellisessä puheenvuorossani jäin. Minua on häirinnyt täällä tämän päivän keskustelussa se, että tätä oikeuskanslerin lokakuista al-Hol-ratkaisua on jopa väkivaltaisella tavalla pyritty yksinkertaistamaan. Tämä oikeuskanslerin ratkaisu kuvaa sitä aika monimutkaista juridista kehikkoa, joka tähän asiaan liittyy, ja myöskin sitä perusoikeuksien punnintaa, jota — jos tätä asiaa tarkastellaan puhtaasti juridisesti — tässä asiassa täytyy välttämättä tehdä. Ulkoministeri, viittasitte päivällä oikeuskanslerin lopputulemaan tässä ratkaisussa, siihen, että perustuslaki ja ihmisoikeusvelvoitteet puoltavat sitä, että ainakin lapset on pyrittävä kotiuttamaan. Referoitte tätä ratkaisua kuitenkin siinä mielessä valikoivasti, että oikeuskansleri jatkaa tätä lopputulemaa: ”Oikeudellisella arviolla on nyt esillä olevassa tilanteessa rajallinen merkitys sen vuoksi, että viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet ja edellytykset toimia poikkeavat edellä esitetyin tavoin siitä, mitä ne olisivat, jos kysymys olisi maan sisäisestä tilanteesta.” Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan ainakaan konsulipalvelulaista ei johdu yleistä velvoitetta Suomelle hakea Isis-leiriläisiä. Oikeuskansleri viittasi ratkaisussaan myös tähän lainkäyttövaltaan, joka pätee lähtökohtaisesti vain valtion omalla alueella. Tämähän tarkoittaa siis sitä, että kansainväliset sopimukset, kuten lasten oikeuksien sopimus, velvoittavat toteuttamaan lasten oikeudet nimenomaan täällä Suomessa. Edelleen tässä ratkaisussa on tarkasteltu perustuslaissa julkiselle vallalle säädettyä velvoitetta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tältä osin oikeuskansleri on viitannut oikeuskirjallisuuteen: Perustuslain säännös tältä osin — siis julkiselle vallalle säädetty velvoite turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen — on yleisluonteinen, ja Suomessa legaliteettiperiaate on tiukka. Tällöin laillisuusvalvojat eivät voi käyttää pelkkää viittausta perustuslain pykälään omien sanktioidensa perusteena. Näin on todettu oikeuskanslerin ratkaisussa. No, oikeusvaltiohan, johon täällä on toistuvasti viitattu, siis tarkoittaa sitä, että julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin. Nyt kysynkin teiltä, ulkoministeri: Mihin säännökseen tarkalleen ottaen perustuu tämä vihreiden edustajien väittämä selkeä velvoite noutaa al-Holin leiriltä kaikki, myös mahdollisesti jihadistiseen toimintaan syyllistyneet naiset, tänne Suomeen? Mihin säännökseen perustuu tällainen, kuten täällä on todettu, selkeä velvoite noutaa lopulta kaikki al-Holin leiriltä? [Inka Hopsu: Lapset!] Myös oikeuskanslerin ratkaisun perusoikeuspunninta on tosiaan jäänyt täällä lähes huomiotta. Jälleen kerran suora sitaatti: ”Varsinkin myös aikuisten kotiuttaminen voi saamieni tietojen perusteella johtaa muiden Suomessa oleskelevien perus- ja ihmisoikeuksien vaarantumiseen.” Oikeuskansleri on viitannut siis perustuslain 7 §:ään ja siinä turvattuun jokaisen suomalaisen oikeuteen turvallisuuteen. No, suojelupoliisin vakavan arvion mukaan Isis-naiset Suomeen palatessaan todennäköisesti jatkaisivat terroristista toimintaansa ja verkostoituisivat kotimaisten jihadististen verkostojen kanssa. Tuoreen supon lausunnon mukaan Suomeen palatessaan Isis-naiset ja heidän teini-ikäiset lapsensa muodostaisivat todennäköisesti suuremman uhan kuin al-Holin leirille jäädessään. Nyt kysynkin lisäksi vielä, ulkoministeri, teiltä: Miten tämä supon vakava turvallisuusarvio otetaan hallituksen tuoreen linjauksen mukaan tarkalleen ottaen huomioon? Osaatteko vastata tähän? Ainakaan hallituspuolueiden edustajat eivät osaa. Kumpi on oikeassa, edustaja Kärnä, joka sanoo, että jotta Isis-naisia voidaan kotiuttaa, vaaditaan suojelupoliisilta niin sanotut puhtaat paperit, vai onko oikeassa ministeri Andersson, joka sanoo, että lasten etu on aina määräävä? Tämä turvallisuusarvio olisi jollain tavalla ilmeisesti sitten toissijainen hänen mukaansa. [Janne Heikkinen: Sekava linja!] — Tämä on sekava linja. — Toivon, että te osaatte nyt selventää, mikä nimenomaan tämän lapsen edun ja sitten näiden turvallisuusarvioiden välinen suhde tarkalleen ottaen on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T02:03:30,2019-12-18T02:08:43,Hyväksytty,1.1 2019_84_398,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Jatkan nyt puheenvuoroni loppuun, että syntyy luonteva kokonaisuus. Suomi on oikeusvaltio, jossa meidän tulee toimia perustuslain, muiden Suomen lakien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti. Perustuslaki turvaa jokaisen ihmisen vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden. Konsulipalvelulaki määrittelee, miten Suomi auttaa vaikeuksiin joutuvia kansalaisiaan. Lastensuojelulaki määrittelee, miten autamme lapsia. Ratkaisevaa on lapsen etu. Tekemättä jättäminen olisi vastuutonta, lapsia tulee aina suojella. Yli puolet al-Holin suomalaislapsista on aivan pieniä, alle kouluikäisiä. Mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä suuremmat mahdollisuudet lapsella on selvitä hankalista ja manipuloivista oloista. Jos nämä lapset, joilla on oikeus palata Suomeen, palaavat tänne vasta kymmenien vuosien kuluttua, tilanne voi olla aivan toinen. Tämän kaiken pohjalta valtioneuvosto antoi linjauksensa viranomaistyön tueksi. Hallituksen lähtökohta on auttaa lapsia ja ottaa suomalaisten turvallisuus huomioon. Lapsia ei jätetä vaaraan. Hallituksella on samanlainen kanta kuin tasavaltamme presidentillä. Linja on samankaltainen kuin muilla Pohjoismailla. Se on eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnön mukainen. Viranomaiset tekevät tapauskohtaiset, yksilölliset päätökset kokonaisharkinnan perusteella. Luotan suomalaisten — maailman luotettavimpien — viranomaisten toimintaan. Velvoitetta vapaaehtoisesti sota-alueelle menneiden aikuisten avustamiseen ei ole. On syytä muistaa, että Suomen kansalaisilla on joka tapauksessa oikeus palata tänne Suomeen. Tähän on varauduttu. Suomessa toimivat viranomaiset tutkivat ja arvioivat tulijoiden mahdolliset rikosoikeudelliset vastuut niin kuin tähänkin saakka. Viranomaisten tehtävä on varmistaa, että tänne tulevista henkilöistä ei koidu turvallisuusuhkaa Suomelle. Tämä edellyttää viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Suomessa oleskelevien turvallisuus ei saa vaarantua. Tämä on perustuslakimme mukaista. Terrorismiin liittyvä lainsäädäntö vaatii uudistamista, vaikka asiassa edettiinkin jo viime kaudella. Pidän tärkeänä sitä, että hallitus arvioi tarpeet lainsäädännön muutoksiin liittyen terroristiseen toimintaan ja tekee tarvittavat korjaukset lainsäädäntöön. Voimme ottaa esimerkkiä Ruotsista ja Norjasta. Terroristiryhmään kuuluminen on Norjassa rikos. Myös rekrytoinnista terroristiseen toimintaan tulee tehdä rikollista. Lainmuutoksiin on selkeä tarve maamme turvallisuuden takaamiseksi. On tarve kehittää myös viranomaisviestintää ja oppia tästä tapahtumasarjasta, jotta kansalaisille välittyy selkeä kuva siitä, miten viranomaiset toimivat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-18T02:08:54,2019-12-18T02:13:00,Hyväksytty,1.1 2019_84_399,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa äskettäin edustaja Hyrkkö kertoi niin hyvän tarinan, että on se ikävä tässä kohtaa totuudella pilata. Hyrkkö antoi ymmärtää, että kokoomus jättäisi lapset al-Holin leirille. Näinhän tilanne kuitenkaan ei ole, vaan kokoomus on valmis tuomaan lapset takaisin Suomeen, jos heidän vanhempansa lapset ehdoitta tänne luovuttavat. Ikävä kyllä näin ei välttämättä hirveän joutuisasti tapahdu, koska leirille jääneet vanhemmat ovat olleet uskossaan kaikista puhtaimpia jihadisteja, ovat halunneet siellä viimeiseen saakka kalifaattia tukea ja rakentaa omaa islamilaista valtiotaan. Näin ollen on syytä tässä sen aikaa odotella, että äidit tulevat riittävästi katumapäälle siitä, että lapsen etu todellakin toteutuu paremmin Suomessa [Inka Hopsun välihuuto] kuin al-Holin leirillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T02:13:01,2019-12-18T02:14:03,Hyväksytty,1.1 2019_84_400,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta, mihin edellisessä puheenvuorossani jäin: Keitä nämä Jäntin mainitsemat vangit ovat, entä nämä 15 000 taistelijaa? Onko heidän joukossaan näiden Isis-naisten puolisoja? Tuodaanko heidät myöhemmin Suomeen perheenyhdistämisen perusteella? Meidän kansanedustajien tulisi kyllä saada tietää, ovatko nämä Isis-vaimot, joilla on joitain mahdollisia siteitä Suomeen, todellakin Suomen kansalaisia ja onko heidän lapsillaan Suomen kansalaisuus vai ovatko nämä naiset vain oleskelleet Suomessa ja ovat siten vain lähteneet Suomesta. Lainaan mukaillen Ylen uutista 8.3.2016: ”Brittiläisen asiantuntijaryhmä Quilliamin julkaiseman raportin mukaan Isis käyttää laajasti lapsia terroritoiminnassaan. Raportti on ensimmäinen, joka perehtyy siihen, miten Isis käyttää hyväkseen ja pahoinpitelee lapsia turvatakseen liikkeen tulevaisuuden. Quilliamin raportin mukaan Isis panostaa paljon ideologiansa juurruttamiseen lapsiin ääri-islamistisen koulutuksen avulla, jotta heistä muovautuisi tulevia terroristeja. ’Tarkoituksena on luoda uusi toinen sukupolvi ja vahvempi sukupolvi taistelijoita, jotka on ehdollistettu ja opetettu toimimaan Isisin tulevina jäseninä. Suurin huoli on, että Isis valmistelee armeijansa totuttamalla nuoria lapsia väkivaltaan ja juurruttamalla heihin ideo-logiaansa kouluissa’, raportissa todetaan. Lapsille opetetaan myös taistelutaitoja, joiden avulla he esimerkiksi palvelevat etulinjassa tai vartiopaikoilla tai tarkka-ampujina, tai sitten he valmistavat räjähteitä. Heitä myös koulutetaan toimimaan itsemurhapommittajina. Raportin mukaan Isis juurruttaa ideologiaansa lapsiin pienestä pitäen. Isisin ylläpitämissä kouluissa lapsia pyritään totuttamaan väkivaltaan näyttämällä heille Isisin propagandavideoita, viemällä heitä katsomaan julkisia teloituksia ja antamalla heille leikkiaseita leluiksi. Suurin osa opiskelusta kouluissa keskittyy raportin mukaan Isisin oikeana pitämän islamin tulkinnan opetukseen. Teini-ikäiset nuoret opiskelevat koulutusleireillä taistelutaitoja. Heille opetetaan taistelulajeja, asetekniikkaa ja vankien kanssa toimimista. Raportin mukaan äideille annetaan oppaita, joissa kerrotaan, miten heidän tulee kasvattaa lapsiaan. Heidän pitää muun muassa kertoa iltasatuina tarinoita marttyyreista ja näyttää lapsille väkivaltaisia videoita ääri-islamistisilta verkkosivuilta. Quilliam toteaa, että lasten pitkäkestoinen altistuminen väkivallalle vahingoittaa heitä sekä fyysisesti että henkisesti sekä välittömästi että pidemmällä aikavälillä. ’Tämä on yksi vakavimmista tilanteista maailmassa. Isisin harjoittama indoktrinaatio alkaa jo syntymästä ja lisääntyy kouluissa ja koulutusleireillä’, Quilliamin johtaja Noman Benotman sanoi.” Seuraavaksi mukaillen lainaan Iltalehden uutista 1.5.2016: ”Muslimiväestöön suhteutettuna Suomesta on liittynyt eniten ihmisiä Isisiin. Koko väestöön suhteutettuna Suomi on lähtömaana sijalla 28. Suomessa asuva muslimi lähtee kaikista maailman maista todennäköisimmin taistelemaan äärijärjestö Isisin riveihin, kertoo Jerusalemin yliopistossa tehty tutkimus. Miksi juuri Suomesta? Tutkimuksessa pohditaan sitä, miksi juuri Suomesta päädytään lähtemään väkivaltaisille taistelukentille. Syyt löytyvät lähtömaiden piirteistä: maista, jotka ovat etnisesti ja kielellisesti hyvin homogeenisiä — kuten Suomi — liitytään Isisiin eniten. ’Mitä homogeenisempi isäntämaa on, sitä suuremmat vaikeudet maahanmuuttajilla, kuten Lähi-idän muslimeilla, on sulautua väestöön. Kuten aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, eristäytyminen saa aikaan sen, että jotkut heistä radikalisoituvat’, tutkimuksessa todetaan.” Euroopasta Isisin riveihin on matkustanut noin 6 000 ihmistä. Heistä noin kolmannes on kuollut ja toinen kolmannes on vangittuna alueella tai paennut muualle. Arviolta 2 000 entistä Isis-taistelijaa on raportin mukaan palannut Eurooppaan. Ovatko näiden Isis-vaimojen aviomiehet kuolleita, vankeina vai jo Euroopassa? Syntyykö suomalaisen naisen aviomiehen muillekin vaimoille perheside Suomeen? Arvoisa puhemies, seuraavassa jatketaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T02:14:10,2019-12-18T02:19:15,Hyväksytty,1.1 2019_84_401,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä sanon nyt kerralla sanottavani. Arvoisa puhemies! Presidentti Kekkonen on aikoinaan sanonut, että isänmaataan voi palvella myös oppositiossa. Viisaasti sanottu, se on jälleen nähty. Välikysymyksen kautta oppositio halusi sitä, että hallitus tekisi linjauksensa ja päästäisiin tästä vakavasta ja hyvin monimutkaisesta tilanteesta eteenpäin. Kyllä minä, arvoisa ministeri... — Voin sanoa, että on hienoa, että ministeri Haavisto on täällä paikalla. Näin juuri pitäisikin olla. Muistan, kun olen itse ollut seitsemässä välikysymyksessä, että istua nökötin siellä kyllä ihan loppuun asti ja se oli aika hedelmällistä siellä yömyöhään kuunnella — toivottavasti myös teille. — Sanon vain sen, että kyllä minä ymmärrän sen, että ministerin tehtävissä kaikki eivät ole helppoja ratkaisuja. Kun on itse ollut monesti samantyyppisessä tilanteessa, niin tietää, että joskus tuntuu, että se seinä on siinä vastassa, kun ei niitä faktoja ole, ei pysty ennustamaan, mitä tapahtuu. Mutta silloin, kun ei pysty ennustamaan ihan varmasti, pitää ottaa tietoa siitä, mikä on se tämänhetkinen tilanne ja mitä arvioidaan, mitä sanovat muut asiantuntijat. Kun hallituksella ja valtionhallinnolla ja valtion päämiehillä on nimenomaan ne mahdollisuudet saada sitä kaikkein ajankohtaisinta ja juridisesti punnittua tietoa kaikkein parhaiten tässä yhteiskunnassa, niin siksi kannattaa sitä käyttää. Kun tällaisia päätöksentekotarpeita sitten tulee vastaan, niin kannattaa olla mahdollisimman avoin ja kannattaa nimenomaan katsoa ne kolikon kaikki viisi puolta. Ja se kyllä kannattaa tehdä, että vie ne sinne hallituksen päätettäväksi, yhteisesti päätettäväksi. Sitä varten on ministeriryhmiä, jotka niitä valmistelevat, ja sitä varten on se valtioneuvoston istunto. Nyt näyttää siltä, että näin ei ole tapahtunut. Yleensä tällaisissa tilanteissa, kun on tämäntyyppinen tapaus käsillä, ei kannata tehdä mitään tapauskohtaista harkintaa vaan nimenomaan lähteä siitä, että ne viedään mahdollisimman matalalla kynnyksellä valtioneuvoston päätettäväksi ja sillä tavalla kollegiaalisesti saadaan päätöstä. Se tässä henkilökohtaisesti hieman mietityttää, että kun ministeri Haavisto on kokenut ministeri ja hyvin maltillinen ministeri ja pitkään tosiaan ollut ministerin tehtävissä jo aikaisemmin ja tietää, että nämä ovat monimutkaisia asioita, niin miksi tätä ei viety valtioneuvoston istuntoon, jossa olisi saatu ne päätökset ja linjaukset jo aikaisemmin, jolloinka tähän tilanteeseen ei olisi jouduttu. No, oikeastaan vastaus tähän varmasti ovat poliittiset syyt, eli hallituspuolueilla ei ollut yhteistä kantaa. Mutta se, että hallituspuolueilla ei ole yhteistä kantaa, ei saa pitkittää päätöksiä, koska se monta kertaa on kansalaisten kannalta hankala juttu. Olen ollut ministerinä hallituksessa, jossa oli viisi eri puoluetta, ja siinä oli sitten aina vähän samanlaisia tilanteita. Mutta se ei voi pitkittää. No, tämän päivän keskusteluista on vedettävissä sellainen johtopäätös, että olette päätyneet siihen, että palaamaan halukkaita aikuisia tuodaan Suomeen valtion toimesta, eikö niin? Ja tälle oli jo suunnitelma, eikö niin? Näihin me nyt haluaisimme täällä vastauksen, ja me olemme nyt sopineet — täällä on meitä viisi kokoomuslaista — että me puhumme näitä puheita niin kauan tänä iltana, että me saamme ne vastaukset. Me olemme nyt niin sitkeitä, että me odotamme. Ja sitten kysymys kuuluu myöskin, onko tämä nyt aivan varmasti kaikille hallituspuolueille täysin selvä. No, vastaus on jo heti, että ei ole. Keskustapuolueella on ainakin muutamia kansanedustajia, jotka eivät ole sisäistäneet tätä, mitä te olette eilen päättäneet. Minun mielestäni keskustapuolueen pitäisi nyt todeta, niin kuin edustaja Tölli aikoinaan sanoi, että siitä on lähdettävä, että tähän on tultu, ja sitten vain lähteä eteenpäin, mutta tunnustaa se, että nyt ollaan eri mieltä, ja tunnustaa se, mitä on tullut eilen sovittua. Joskushan sitä tulee sovittua sellaista, mitä sitten seuraavana päivänä katuu, mutta sitä ei voi sitten kyllä peitellä, koska me odotamme täällä sitä vastausta. Mutta toivon tietysti nyt, että lähdetään liikkeelle, kuten Tuomioja toivoi, sivistyneesti ja saamme ne vastaukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-18T02:19:19,2019-12-18T02:24:28,Hyväksytty,1.1 2019_84_402,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Sitten vielä edustaja Huru ja sen jälkeen ministeri Haavisto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_403,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitokset ministerille, että olette täällä vielä kuuntelemassa. Toimienne asianmukaisuuden ja luottamuksenne sijaan otan kantaa mahdolliseen suomalaisten Isis-perheiden kotiuttamiseen. Aikaisemmat sotarikos- sekä kansanmurhatutkimukset Suomessa ovat osoittaneet niiden haasteellisuuden sekä korkeiksi kohoavat kustannukset. Ruandalaisen joukkomurhaajan oikeudenkäynti ja rankaiseminen sekä joukkomurhasta epäiltyjen irakilaiskaksosten sotarikostutkinta ovat tulleet maksamaan jopa yli 6 miljoonaa euroa vuosia kestäneiden oikeudenkäyntien jälkeen. Tässä salissa on myös useasti mainittu eri yhteyksissä paikan päällä auttaminen. Itse monessa rauhanturvaoperaatiossa olleena kysyisinkin teiltä, arvoisa ministeri: Olisiko ensisijaisesti syytä viedä avustusjärjestöjen kautta apua leirillä oleville suomalaisille mahdolliseen välittömään hätään sen sijaan, että hallitus lähtee kiireellisesti tuomaan Isis-henkilöitä Suomeen? Näin hallitus antaisi viranomaisillemme aikaa tutkia Isis-perheiden taustat ja riskit kurdihallinnon kanssa yhteistyössä tapauskohtaisesti sekä selvittää mahdollisesti Suomeen tuotavat lapset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-12-18T02:24:32,2019-12-18T02:26:14,Hyväksytty,1.1 2019_84_404,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin edustajille, jotka ovat vielä paikalla, ja käytetyistä puheenvuoroista. Oma ajatukseni oli, että kun kierros on käyty, niin vastaan lopuksi, mutta nyt ymmärsin kansanedustaja Risikon puheenvuorosta, että kierros ei lopu — että oliko muna vai kana ensin. Mutta tehdään se näin päin, ja jos tämä herättää sitten keskustelua, niin pyrin vastaamaan. Ensinnäkin tässä on kysytty nyt vielä hallituksen periaatepäätöksen luonteesta: mitä tämä kokonaisharkinta merkitsee, ja missä se tapahtuu? Se kokonaisharkinta tapahtuu viranomaisharkintana. Siinä ovat kaikki mukana, myöskin turvallisuusviranomaiset. Siinä ovat varmasti lastensuojeluviranomaiset mukana. Siinä on ulkoministerin erityisedustaja mukana. Se tietenkin tapahtuu ennen mitään päätöksiä, koska silloin joudutaan katsomaan sitä lasten etua, mutta joudutaan katsomaan myöskin näitä turvallisuuskysymyksiä. Vastasin täällä tänään päivällä tähän samaan kysymykseen — edustaja Essayah otti sen esille — että voiko olla sellaisia turvallisuuteen liittyviä asioita, jotka estävät auttamasta myös näitä lapsia. Voi olla. Tällaisia asioita voi olla, mutta en halua mennä niihin tarkemmin. Harkinta on yksilökohtainen, perheiden tilanteeseen liittyvä, ja siinä tehdään erittäin läheistä yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa. Täällä on myöskin kysytty tästä prosessista, siitä iltakoulupäätöksestä. Olen sitä myöskin laajemmin kuvannut. Se liittyy juuri siihen, että oli tilanne, jossa oli saatava joitakin ratkaisuja aikaan ulkoministeriön osalta, että valmistellaan näiden lasten auttamista. Myöskin siltä pohjalta, joka... Täällä on puhuttu oikeuskanslerin ratkaisusta aikaisempiin valituksiin. Ratkaisua ennen kerroimme, miksi se on vaikeaa, miksi se on hankalaa, mutta minun johtamani ulkoministeriö on kuitenkin vastuussa siitä, että jotakin toimintaa on lasten auttamiseksi. Tuli ratkaisu, jossa tuli erityisedustaja ja tuli tämä linjaus, joka käsiteltiin siinä iltakoulussa, jossa läsnä olivat ministerit ja oikeuskansleri ja tämä erityisedustaja, ja silloin tähän toimintalinjaukseen ei ollut huomautettavaa. Mutta se oli ulkoministeriön toimintalinjaus tässä asiassa. Mikä siinä on hyvää? Siinä on hyvää se, että tämä erityisedustaja pääsi liikkeelle ja viranomaisyhteistyö saatiin käyntiin. Tämä viranomaisyhteistyö on sen jälkeen jatkunut. Kun kysytään, pannaanko sitten viranomaisten kontolle sellaista, mitä poliittisten päätöksentekijöiden pitäisi päättää, niin kyllä kai se erilaisissa tällaisissa tapauksissa on niin, että ei sinne valtioneuvoston pöydälle voi niitä perheiden ja lasten lastensuojeluasioita tai muuta tuoda. [Paula Risikko: Ei tietenkään!] Eli poliittinen päättäjä voi päättää ne linjaukset. Ne olivat aikaisemmin ulkoministeriön linjauksia, jotka oli käsitelty tai tällä tavalla esitelty iltakoulussa, nyt ne tulevat hallituksen periaatepäätöksen linjauksiksi. Täällä on myös kysytty, onko siinä eroa, niin tässä hallituksen päätöksessä todetaan, että uusitaan tämän erityisedustajan mandaatti ja toimintamahdollisuus. Nämä turvallisuuskysymykset ovat nyt entistä painotetummin esillä, ja se on hyvä, kun tähän liittyvät myöskin nämä terrorismilainsäädännön uudistamistarpeet. Pidän sitä erinomaisen hyvänä. Täällä on myöskin nostettu esiin, itse asiassa edustaja Multalalla oli hyvä lista kysymyksiä siitä, keitä sitten tuodaan ja kuka päättää. Todellakin tämä viranomaisverkosto, joka meillä on, voi kunkin lapsen tilannetta arvioida erikseen. Meillä on edelleen se tilanne, että tämä lähtee lapsista. Tämä on myöskin edustaja Vestmanille, kun sanoitte, että olisi joku päätös, että tuodaan kaikki — sellaista ei ole. Sellaista päätöstä ei ole, vaan lähdetään tästä lapsesta, lapsen edusta, ja lapsen etu edellä tässä kokonaisuudessa mennään. Tähän tämä valtioneuvoston periaatepäätös antaa nyt mahdollisuuden. Tietysti täällä on myöskin tuotu esiin hyvissä puheenvuoroissa sitä, voivatko lapset sitten olla radikalisoituneita, minkä ikäisenä voivat olla, mitä riskejä heihin sisältyy ja muuta. Tämäkin kuuluu tähän arviointiin, joka henkilökohtaisesti ja yksilökohtaisesti pitää tehdä. Mutta tietysti lähtökohtaisesti pyritään näitä lapsia tässä auttamaan. Näemme myöskin hyvin huolestuttavana valtioneuvoston piirissä sellaisen kehityksen, että lapset olisivat leirillä viisi vuotta, ehkä kymmenen vuotta, muuttuisivat 5-vuotiaista jässiköistä 15-vuotiaiksi kavereiksi, jotka eivät ole nähneet mitään muuta kuin Isis-leiriä, ja he ovat suomalaisia — he ovat suomalaisia. He eivät ole ehkä käyneet mitään kouluja ja ovat sitten murrosiässä. Millainen turvallisuusriski tästä tulee, se on myöskin tässä kokonaisuudessa arvioitava. [Paula Risikko: Siksi me haluamme ne lapset pois sieltä!] Ja sen takia juuri lapsiin kohdistuvana tämä valtioneuvoston päätös ja periaatepäätös mielestäni antaa nyt ne toimintamahdollisuudet, mitä myöskin Suomen viranomaiset tarvitsevat. Viranomaisten oma viesti on ollut se, että eivät he koe, että heidän niskoilleen pannaan jotain, mitä he eivät voi kantaa, vaan että tässä täytyy olla selkeä tuki tämän valtioneuvoston päätöksen kautta sille, että he voivat tätä arviointia tehdä. Ja tällainen tuki on nyt järjestetty. — Kiitos. [Paula Risikko: Niihin mun kysymyksiin ei tullut vielä vastausta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T02:26:20,2019-12-18T02:31:44,Hyväksytty,1.1 2019_84_405,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Otetaan saman tien 3 minuuttia paikalta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_406,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos saan vielä jatkaa sen verran — anteeksi, en ehtinyt kaikkiin vastata — ensinnäkin tästä paikan päällä auttamisesta: Tämän käynnistimme jo kesällä. Siellä toimii kaksi kolme kansainvälistä järjestöä, joiden kautta olemme olleet koko ajan yhteydessä siitä, voidaanko suomalaisten tilannetta erityisesti turvata ja auttaa. Siihen on liittynyt se riski, että jos suomalainen perhe siellä saa joitain välineitä tai varusteita telttaansa, siellä varastellaan, siellä voi tulla turvallisuusriskejä, jos sinulla on parempaa tavaraa kuin naapuriteltassa ja muuta, mutta olemme pyrkineet toimimaan niin, että lapset ja perheet saavat siellä apua. Mutta tätäkin on jatkunut jo aika kauan, ja tilanne ei ole paranemassa siellä, ei turvallisuustilanne eikä lasten terveystilanne. En mene siihen tarkkaan, mutta olemme saaneet siitäkin totta kai koko ajan tietoja, mitä lasten terveystilanteelle siellä tapahtuu, eli tämä tässä painaa, mutta kiitos puheenvuorosta näiltä osin. Edustaja Risikko, kuvasitte hyvin tätä ongelmallista tilannetta, missä ministeri ja päätöksenteko ovat. Täällä on kysytty paljon tästä ulkoministeriön sisäisestä kysymyksestä, ja kun sitä myöskin oikeuskansleri valitusten pohjalta varmaan selvittää, niin en mene siihen niin yksityiskohtaisesti, mutta tietenkin on ollut sellainen tilanne, kun tämä hallitus on aloittanut, että on ollut hyvin vahva odotusarvo, että ulkoministeriö toimii pulaan joutuneiden suomalaisten auttamiseksi. Mehän toimimme, jos jossain, missä tahansa, 30 suomalaista lasta jää kiipeliin tai tulee hätä, kyllähän me lähdemme liikkeelle samana päivänä. Me lähdemme samana päivänä liikkeelle ulkoministeriössä. Ei ole kysymystäkään siitä, ettemmekö lähtisi auttamaan suomalaisia lapsia, ja tässä mielessä on tullut myöskin sellainen tasaveroisuuskysymys, että ovatko nämä yhtä suomalaisia lapsia kuin jotkut muut suomalaiset lapset. Tätäkin on viranomaistoiminnassa mietittävä ja pyrittävä käynnistämään apua liikkeelle, ja olen tehnyt parhaani ministeriössä tällaisen toiminnan käynnistämiseksi. Nyt olen hyvin iloinen siitä, että tämän toiminnan tukena tulee olemaan valtioneuvoston periaatepäätös, koska se helpottaa paitsi meidän omien virkamiestemme työtä myös kaikkien näiden muiden virkamiesten työtä, joita siinä kokonaisuudessa kaiken kaikkiaan tarvitaan. Spekuloitte, minkälainen poliittinen asetelma on ja kuka on mitäkin kannattanut — en ota siihen tässä kantaa, totean vain, että olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallituksella on nyt yhtenäinen kanta ja yhtenäinen näkemys siitä, miten tästä eteenpäin toimitaan. [Paula Risikko: Mutta voidaan tuoda myös aikuisia?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T02:31:56,2019-12-18T02:34:37,Hyväksytty,1.1 2019_84_407,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa en tuossa aiemmassa puheenvuorossani kysellyt sitä, kuka tekee ne päätökset, vaan esitin muutaman kysymyksen, joihin en ihan vielä saanut vastausta. Yksi niistä oli se, että oliko se aiemmin valtioneuvoston iltakoulussaan hyväksymä toimintalinjaus sama kuin nyt tämä päätös, joka eilen meille julkilausuttiin. Onko tämä nyt eilen muotoiltu kymmenen kohdan lista periaatepäätöksen valmistelemiseksi sellainen, että nyt tämän periaatepäätöksen nojalla voidaan suoraan ryhtyä operaatioihin lasten ja mahdollisesti aikuisten kotiuttamiseksi tämän tapauskohtaisen harkinnan perusteella? Tapauskohtainen harkinta ja ne varsinaiset päätökset siitä, keitä tuodaan — olen ymmärtänyt — kuuluvat tietysti sitten viranomaisille. Mutta mahdollistaako tämä valtioneuvoston valmistelema periaatepäätös suoraan operaatiot, eli ei tarvita enää erillistä päätöstä tässä välissä? Näihin kysymyksiin toivoisin vielä vastausta. Esitin myös semmoisia kysymyksiä, joihin tosiaan ministeri ei halunnut ottaa ymmärrettävistä syistä kantaa. Ne ovat hankalia kysymyksiä. Miksi päätös tuli vasta nyt? Miksi ei osattu kommunikoida sitä kantaa, joka nyt tuntuisi olevan kohtuullisen helppo sanoa, että lapsia halutaan auttaa, aiotaan auttaa? Se on sanottu monen kansanedustajan toimesta, mutta aiemmin esimerkiksi pääministeri Rinne vielä johtaessaan hallitusta totesi, että ketään ei olla tuomassa. Arvoisa puhemies! Kuitenkin täällä on vedottu meihin kansanedustajiin, ja minä vetoan nyt sitten teihin muihin kansanedustajiin, että jos te toivotte, että lapsilla ei tehdä politiikkaa, älkää tehkö sitä itsekään. Tässä välikysymyksessä ei ollut kyse mistään muusta kuin valtioneuvoston ja ministeri Haaviston toimista. Toiminta- ja linjausvastuu on valtioneuvostolla. Jos valtioneuvosto olisi pystynyt kommunikoimaan tämän tahtotilansa ja sen perustelemaan aiemmin, olisi myös varmasti ulkoministeri Haavistolla ollut parempi selkä-noja ja myös julkinen hyväksyntä kaikille niille valmisteleville toimille, mitä tässä ajan mittaan on tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2019-12-18T02:34:39,2019-12-18T02:37:09,Hyväksytty,1.1 2019_84_408,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,Otetaan ministeri Haaviston vastaus tähän.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_409,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Kiitos, etteivät mene mielestä kysymykset. Tässä on nyt vihko jo niin täynnä kommentteja ja kysymyksiä, etten itsekään niitä erota. Ensinnäkin tämä, että onko eroa sillä toimintalinjauksella, jonka ulkoministeriö esitti, ja sitten tällä, mikä nyt tulee valtioneuvoston periaatepäätökseksi. Ei, siinä on sama rakenne, joka on tapauskohtainen harkinta ottaen huomioon turvallisuus- ja muut kysymykset, ja toimintaa johtaa ja toiminnasta vastaa ulkoministerin erityisedustaja. Toimintavastuu, koordinointivastuu on ulkoministeriöllä. Mutta ero on nimenomaan siinä, että tämä on nyt valtioneuvostotasoinen ratkaisu, ja myöskin sitten tämä mandaatti uusitaan tämän ratkaisun pohjalta. Sitten juuri tästä periaatepäätöksestä, että tarvitaanko periaatepäätöksen lisäksi sitten valtioneuvostotasoista esimerkiksi yksilökohtaista päätöstä, että perhettä autetaan. Ei tarvita, vaan tämä periaatepäätös mahdollistaa sen viranomaistoiminnan, sen viranomaisverkon toiminnan, joka viranomaisten yhteistyö on jo ollut olemassa ulkoministeriön linjauksen pohjalta. Eli minun käsittääkseni muuta valtioneuvostotason päätöstä ei tarvita, mutta totta kai on eri viranomaisten päätöksiä. Ajatellaan nyt vaikka lastensuojelua ja muuta, he tekevät omia ratkaisujaan. Miksi tämä on kestänyt kauan? En siinäkään nyt halua vaivata teitä kaikilla yksityiskohdilla, mutta se tieto, voidaanko auttaa, se tieto, mitä kurdiviranomaiset ajattelevat, se kontaktin syntyminen — näissä olen joutunut tekemään ulkoministeriössä toimia, että saadaan se mielestäni aika normaali diplomaattinen kanava käyntiin, että kurdihallinnon kanssa keskustellaan näistä kysymyksistä. Se on saatu nyt erityisedustajan aikana toimimaan, ja hän käyttää siihen koko aikansa, eli meillä on täysipäiväinen ihminen tekemässä sitä. Se on nyt se ero, millä on saatu vuoden loppua kohti näitä asioita liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T02:37:11,2019-12-18T02:39:17,Hyväksytty,1.1 2019_84_410,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia huomioita: Minusta on tärkeää täsmentää, että ulkoministerin viesti eduskunnalle on minun nähdäkseni ollut johdonmukaisesti jo kesästä asti se, että lasten auttamiseksi tehdään kaikki voitava. Me olemme ulkoasiainvaliokunnassa käsitelleet tätä Syyrian ja al-Holin tilannetta useamman kerran, ja tämä on ollut aivan kirkkaasti se viesti, mikä on ollut. Toki se tilannekuva on elänyt nimenomaan sitä myöten, kun tätä työtä on pystytty eteenpäin tekemään. No, minua kehuttiin täällä aikaisemmin tarinankerronnasta, joten lähdeviittaus lienee siis paikallaan. Puhun edustaja Orpon lausunnosta liittyen kokoomuksen linjan kirkastamiseen. [Heikki Vestman: Kirkastakaa nyt se oma linjanne, hyvänen aika!] Ehkä viitaten edustaja Multalan puheenvuoroon, kyllä minusta tämän päivän puheet ovat osoittaneet, että tässä keskustelussa on myös mitä suurimmassa määrin ollut kyse siitä, että keitä sieltä leiriltä autetaan pois ja keitä sieltä ei auteta pois. [Heikki Vestman: Mikä on teidän linjanne?] Siinä on selkeitä linjaeroja tämän salin sisällä. [Mari-Leena Talvitie: Ketkä on hallituksessa?] Kysymys Demokraatti-lehdessä: ”Eli silloin myös lapset jäävät leirille, jos äiti näin sanoo?” Ja vastaus kuuluu: ”Tätä se käytännössä tarkoittaa.” No, se siitä. Muutama huomio vielä tästä tänään käydystä keskustelusta. Monenlaista puhetta mahtuu maailmaan, mutta kaikki ei ole ehkä ihan yhtä — miten sen sanoisi — kunniallista. Minusta se tapa, jolla tässä salissa jaetaan herkästi tuomioita ihmisille ja jolla näistä lapsistakin puhutaan, on välillä tuntunut todella hankalalta ja epämiellyttävältä ja on myös osoittanut kristallinkirkkaasti sen, miksi tämän kaltaisissa tilanteissa lasten turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyvä sensitiivisyys ja luottamuksellisuus on ehdottoman tärkeää. Harmillisia ovat olleet minusta myös ne väitteet, että se työ, jota lasten auttamiseksi ministeri Haaviston johdolla on tehty, olisi jotenkin hidastanut sitä lasten auttamista, kun ministeri on täällä nimenomaan kuvannut, kuinka olemattomalta pohjalta Rinteen hallituksen alkutaipaleella jouduttiin ikään kuin lähtemään rakentamaan tätä koneistoa, millä niitä lapsia ehkä voitaisiin jonain päivänä auttaa. Haluan omalta osaltani kiittää ulkoministeri Haavistoa paitsi läsnäolosta tässä myöhäis-illan keskustelussa myöskin väsymättömästä työstä lasten puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-18T02:39:18,2019-12-18T02:41:50,Hyväksytty,1.1 2019_84_411,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän asiakysymyksen käsittelyn aikana on kuultu useita kertoja, miten aikuisten jihadistien mukanaan tuomat riskitekijät ovat jo olemassa kotimaassamme. Vaikka asiantila varmaan voisikin olla näin, niin en voi ymmärtää sitä logiikkaa, että näitä järisyttäviä ongelmia haalittaisiin omaehtoisesti vielä lisää tänne charterkoneilla. Johan sen ymmärtää terveellä maalaisjärjelläkin, että jos omakotitalossa käy jo valmiiksi veto, niin ei silloin kannata avata ikkunoitakin auki, vaan laittaa ovi kiinni. Arvoisa puhemies! En voi lakata hämmästelemästä tätä sinisilmäisyyden määrää, joka Isis-terroristien tukijoiden kohteluun liittyy. Vielä vähemmän ymmärrän sitä keskustan osalta, joka nyt sitten ilmeisesti oli hiljaisella hyväksynnällään sallinut salaisen suunnitelman Isis-perheiden noutamisesta charterkoneella. Elleivät potentiaalista urakehitystään uhanneet virkamiehet, Timo Haapala ja muut rohkeat toimittajat, jotka ansaitsisivat korkeimman mahdollisen maanpuolustusmitalin toiminnastaan, sekä valpas oppositio olisi saaneet sitä omilla toimillaan selville, tätä suomalaisten turvallisuutta vaarantavaa suunnitelmaa oltaisiin edistetty. Siksi haluan kysyä teiltä tästä suunnitelmasta tarkemmin, ministeri Haavisto. Toivon, että vastaatte siihen. Pitääkö Ylen 11. joulukuuta uutisoima asiakirjavuoto paikkansa, että teillä hallituksessa oli vakaa aikomus tuoda kaikki halukkaat, myös aikuiset, Suomeen salaa eduskunnalta ja Suomen kansalta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T02:41:53,2019-12-18T02:43:40,Hyväksytty,1.1 2019_84_412,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Ministeri Haavisto, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_413,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sen olen tänään jo kerran tässä keskustelussa kertonutkin, että työ‑ ja neuvotteluprosessi kurdiviranomaisen kanssa on lähtenyt hitaasti liikkeelle, ensin meistä johtuvista syistä, ja sitten kurdeillakin on omat syynsä tässä. Sellaista tilannetta, jossa meillä olisi ollut mitään valmista neuvottelutulosta, saati sitten tätä kokonaisharkintaa, joka tässä erityisedustajan mandaatissa on tehtynä näiden perheiden ja henkilöiden tai lasten osalta, ei ole ollut, joten en tiedä, mitä siellä koneessa olisi sitten kuljetettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T02:43:41,2019-12-18T02:44:20,Hyväksytty,1.1 2019_84_414,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Haavisto, totesitte tuossa äskettäin, että tämän hallituksen linjauksen mukaan voi olla turvallisuuteen liittyviä seikkoja, jotka estävät auttamasta lapsia. Näin totesitte. Edustajat Hopsu ja Hyrkkö sanoivat tuossa aiemmin, että lapsen etu on aina ensisijainen. Olette todenneet täällä, teidän ryhmänne on todennut, että myös oikeuskanslerin ratkaisu velvoittaisi tähän tai sieltä voitaisiin lukea tällainen velvoite, että lapsen etu olisi aina ensisijainen. Myös edustaja Arhinmäki on todennut Twitterissä, tässä on tviitti: ”Jos lapsen oikeuksien turvaaminen vaatii aikuisten auttamista, on lapsen etu ensisijainen.” [Saara Hyrkkö: Ilmeisesti kokoomuksen mielestä ei sitten ole!] Nyt kuitenkin, ulkoministeri Haavisto, sanoitte äsken tässä eduskunnalle, että turvallisuusarvio voi estää lapsien auttamisen. Pyydän vahvistamaan vielä tämän. Ja tarkoittaako tämä siis, ministeri Haavisto, että turvallisuusarvio voi ajaa lapsen edun yli käytännössä, jolloin sitten Isis-naistakaan ei tuoda Suomeen? Sitäkö tämä tarkoittaa? Tämä on ensimmäinen kysymys. Toinen kysymys: Keskustan edustaja Savola totesi täällä tänään, että keskustan linja on Pohjoismaiden linja, ja Pohjoismaiden linjahan on ollut se, ettei Isis-naisia tuoda missään tilanteessa ja käytännössä vain orpolapsia [Saara Hyrkön välihuuto] on autettu. Nyt toinen kysymys, ministeri Haavisto: Tarkoittaako hallituksen linjaus, että näitä omaehtoisesti konfliktialueelle kalifaattia palvelemaan lähteneitä naisia, Isis-naisia, voidaan tuoda tämän kokonaisharkinnan perusteella lasten mukana? Ja onko mahdollista, että nämä tuotavat naiset, aikuiset, voivat olla rikosoikeudellisen epäilyn kohteena, kun tässä hallituksen linjauksessa, kohta 7, todetaan, että Suomessa toimivaltaiset viranomaiset tutkivat ja arvioivat mahdolliset rikosoikeudelliset vastuut?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T02:44:21,2019-12-18T02:46:49,Hyväksytty,1.1 2019_84_415,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Ministeri Haavisto, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_416,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Ensinnäkin lähden tästä kolmannesta asiasta liikkeelle. Voivat olla rikosoikeudellisen epäilyn alaisia siellä Syyrian kurdialueella, tämänhän ovat myöskin haastatteluissa Syyrian kurdiviranomaiset todenneet. Heillä voi olla omia vaateitaan tai hankkeitaan tai sellaisia, jotka voivat jopa estää sen, että ihmiset eivät sieltä pääse niidenkään vuoksi minnekään liikkumaan. Voi olla Suomessa rikosoikeudellisia hankkeita tällaisia vastaan. En ota yksittäisiin ihmisiin kantaa tässä, tätähän viranomaiset selvittävät. Totta kai se, minkälaisissa asioissa kukin henkilö on ollut, kuuluu osana tähän kokonaisharkintaan. Sitten toinen, voisiko olla tilanne, jossa joku äiti tulisi sitten lapsen mukana: Meillä on lastensuojeluviranomaiset, jotka lastensuojelulain ja muun perusteella tekevät näitä omia arvioitaan osana tätä viranomaistyötä. En osaa lainkaan arvioida heidän puolestaan tätä asiaa, se on yksi viranomainen, joka tällaisiin ratkaisuihin voi totta kai vaikuttaa. Ja kolmantena asiana tästä kokonaisharkinnasta: Sanon nyt kolmannen kerran täällä — sanoin sen siis edustaja Essayahille jo tuossa päivän keskustelussa — että kokonaisharkinnassa voi tulla esiin sellaisia tekijöitä, joissa turvallisuuskysymykset menevät yli näiden muiden asioiden, mutta sitäkään en tarkemmin halua tässä kuvata. Puhutaan pienestä määrästä henkilöitä, mutta joidenkin kohdalla voi olla sellainen tilanne, että turvallisuusasiat ovat sitten siinä kokonaisharkinnassa päällimmäisenä. Se on juuri se tapa, totta kai, niin kuin sanoin, että otetaan Suomen turvallisuusviranomaisten ja muu turvallisuustieto huomioon. Jokin suora uhka, joka saattaisi syntyä, joka olisi tiedossa ja yksilöitynä — kaikki nämä ovat sellaisia, joita viranomaiset joutuvat tässä harkitsemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T02:46:50,2019-12-18T02:48:43,Hyväksytty,1.1 2019_84_417,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan edellistä puheenvuoroani: Tänään 17.12.2019 Ilta-Sanomissa Suomeen sotapakolaisena jo vauvana tullut, Irakissa nyt asuva nainen kertoi seuraavaa Isis-äideistä: ”He eivät ole enää äitejä minun silmissäni. Jos sä liityt maailman vaarallisimpaan terroristiryhmään, niin mitä se kertoo ihmisen persoonasta? Eivät nämä ole normaaleja suomalaisia äitejä. Suomalainen äiti on kiltti, rakastava ja välittävä. — Ei, ei mun mielestä, Suomella ei ole velvollisuutta ottaa heistä vastuuta. Toisaalta hän tuntee itse sotalapsena tuskaa suomalaisten Isis-lasten puolesta. Minulla oli tosi rankka lapsuus pakolaisena Suomessa. Myös näille Isis-lapsille tulee olemaan rankkaa. Heitä muistutettaisiin aina, että he ovat Isisin lapsia. Myöhemmin tämä lapsi saattaa ajatella, että ’aha, minun isäni on tapettu’, ja se saattaa kääntyä vastaan Suomelle. Huomenna, kun hän on tarpeeksi vahva ja vanha, niin ehkä hän saattaa tehdä jotain samanlaista tai jopa pahempaa.” Myös suojelupoliisin päällikkö Pelttarin sanoma tänään Ilta-Sanomissa on uutisoitu seuraavasti: ”Isis-äidit olisivat Suomessa suurempi uhka kuin Syyrian leirillä. Osa heidän lapsistaan on myös jo niin isoja, että he todennäköisesti ovat altistuneet terroristijärjestön propagandalle. Suomeen palatessaan heistä saattaisi muodostua Isisin kiintopiste täällä. He voisivat inspiroida ja radikalisoida muita. Isisin organisaatiossa naisella on ollut myös keskeinen rooli. Heidän tehtävänään on ollut propagandan levittäminen ja seuraavien sukupolvien kasvattaminen. On myös mahdollista, että osa naisista on osallistunut aseelliseen toimintaan, Pelttari muistutti. Pienet lapset eivät tietenkään muodosta uhkaa, mutta teini-ikäiset ovat saattaneet jo radikalisoitua. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt vuosien varrella Isisin palvelukseen yli 80 tunnistettua henkilöä, joista noin 20 on jo palannut takaisin omia aikojaan Suomeen, ja Syyriassa on kuollut noin 20 henkilöä.” Arvoisa puhemies! Itse koen, että välikysymys koskee vain ulkoministeri Haaviston toimintaa. Hallitus kuitenkin on itse laajentanut tämän asian al-Holin lapsiin piiloutuen lasten oikeuksien taakse. Lasten oikeuksilla on turha selittää Haaviston harhaanjohtavia puheita asiasta. Hallituksen on myös turha yrittää piiloutua yksittäisten virkamiesten selän taakse. Arvoisa puhemies! Tämän välikysymyskeskustelun suola on se, että tämä on ensimmäinen kerta, kun eduskunnassa puhutaan syvällisesti Isis-terroristijärjestöstä, ja koska välikysymys kiinnostaa kansalaisia, välittyy eduskunnasta myös kansalaisille näiden noin 40 henkilön kautta tietoa Isis-terroristijärjestöstä. Arvoisa ulkoministeri, ovatko nämä kaikki lapset ja naiset Suomen kansalaisia? Itselläni herää kysymys — nyt puhutaan noin 40 henkilöstä, 2015 meille tuli noin 32 000 turvapaikanhakijaa, ja tämän jälkeen virta on jatkunut tasaisena — niin, se toinen kysymys: montako Isis-terroristijärjestön jäsentä on arviolta maassamme? Kolmas kysymys: montako tällaista epäilyä on supon seurannassa ja valvonnassa? Neljäs kysymys: mitä tämä supon seuranta maksaa yhteiskunnallemme? Viides kysymys: miksi houkuttelette heitä tänne? Kuudes kysymys: miksi rajamme ovat edelleen auki? Seitsemäs kysymys: miksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kulkee vapaana maassamme? Kahdeksas: Sanoitte äsken, että ei ollut suunnitelmaa, että kaikki olisi tuotu. Oliko teillä kuitenkin suunnitelma, että kaikki halukkaat olisi tuotu? Ja vielä viimeinen: onko mahdollista, että kalifaatti kokee, että Suomen hallitus riistää nämä lapset tältä Islamilaiselta valtiolta? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T02:48:46,2019-12-18T02:53:22,Hyväksytty,1.1 2019_84_418,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Mäenpää kertoi juuri noista suojelupoliisin ajatuksista, ja vielä kerran korostan sitä, että lapsia pitää auttaa. Lapset pitää saada pois tilanteesta, jossa he radikalisoituvat, heillä on mahdollisuus radikalisoitua ja jossa heidän terveytensä ja jopa henkensä saattaa olla uhattuna. Miksi olen sitten sitä mieltä, että niitä aikuisia ei pidä sieltä valtion toimesta avustettuna Suomeen tuoda? Se johtuu isoksi osaksi siitä, että suojelupoliisin mukaan Irakin ja Syyrian konfliktialueelta palaavat henkilöt lisäisivät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Supon mukaan alueelta mahdollisesti palaavat naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaa, verkostoituvat keskenään ja integroituvat jälleen kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin. Tämä on se peruste, ja se, että — en tiedä, ajattelisinko tällä tavalla, jos en olisi ollut puoltatoista vuotta sisäministerinä, mutta oli kova koulu olla sisäministerinä ja nähdä, mitä täällä tapahtuu, ja kun me tiesimme, että tänne tuli konfliktialueilta perheitä, ja piti tehdä aikamoisia operaatioita, että saadaan viestiä liikkeelle, miten pitää nämä asiat hoitaa — Suomi ei ole mikään lintukoto, ja sen tähden olen tätä mieltä. Mutta lapsia pitää auttaa. Nyt vielä kerran kysyn nämä kaksi kysymystä: Ymmärsinkö nyt oikein äskeisestä puheestanne, arvoisa ministeri, että periaatteessa tänne voi tulla — jos lastensuojeluviranomaiset ja muut, ne virkamiehet siellä, arvioivat — tässä teidän päätöksentekoprosessissanne myös aikuisia valtion avustamana? Toinen kysymys kuuluu siihen suunnitelmaan, joka oli vuodettu lehdistölle. Siellä puhuttiin viikosta. Sitten poliisiylijohtaja on antanut lausunnonkin, että hän ei tiennyt päivää, hän ei tiennyt tarkkaa päivää, hän tiesi vain viikon. Minkä viikon hän tiesi? Jos se on siellä suunnitelmassa, niin mikä ihmeen viikko se on? Minä en voi ymmärtää tällaista tilannetta, että kaikki vain sanovat, että ei ole mitään päivää tiedossa. Minä uskon, minä luotan poliisiylijohtajaan kyllä ehdottomasti, että hän ei tiennyt muuta kuin sen viikon, jonka hän oli allekirjoittanut — mutta mikä viikko se oli?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-18T02:53:22,2019-12-18T02:56:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_419,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! En voi vastata poliisin enkä poliisiylijohtajan mihinkään dokumentteihin, joita en itse edes tunne. Mutta tähän kysymykseen, että voiko olla tilanne, jossa lastensuojelu on esimerkiksi sitä mieltä, että imeväisikäistä lasta ei eroteta äidistään tai muuta — voi kai olla, en minä pysty sitä sanomaan, mutta se on tilanne, jossa se henkilöön liittyvä arvio on käyty läpi, [Paula Risikko: Juuri niin, se oli retorinen kysymys!] ja myöskin suojelupoliisin ja muiden poliisiviranomaisten tiedot näistä henkilöistä. Siis nämähän eivät ole kaikki samanlaisia, eivät he ole toistensa kopioita, vaan he ovat erilaisia, perheiden tilanne on erilainen, ja tätä arviointia täytyy tässä työssä tehdä. Mutta siihen kokonaisharkintaan kuuluvat, totta kai, kaikki nämä turvallisuusasiat, joista täällä on puhuttu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T02:56:02,2019-12-18T02:56:54,Hyväksytty,1.1 2019_84_420,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyydän nyt vielä ministeri Haavistoa täsmentämään, mahdollistaako tämä hallituksen linjaus sen, että Isis-naisia voidaan tuoda lasten mukana Suomeen, jos tämän viranomaisten kokonaisharkinnan perusteella, johon olette viitannut, viranomaiset tähän päätyvät. Siis sisältyykö se tämän hallituksen linjauksen kehykseen, että tällainen mahdollisuus on olemassa? Tämän pyydän täsmentämään. Sitten minulla olisi teille pyyntö. Eli nyt kun te olette vahvistanut täällä kaksi kertaa, että turvallisuusarvio voi ajaa lapsen edun yli tässä kokonaisharkinnassa, niin te selventäisitte tämän asian vihreiden eduskuntaryhmälle ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle niin, ettei tule enää ainuttakaan puheenvuoroa, ei enää ainuttakaan tviittiä, joka ei vastaa tätä teidän hallituksenne linjausta. Minun mielestäni on epäreilua politikointia, että täällä kansanedustajat väittävät toista kuin mikä hallituksen linjauksen sisältö on sitten käytännössä ollut. Tätä pyydän teiltä. Sitten kysymys vielä, jos palataan vielä tähän hallituksen iltakoulun aiempaan toimintalinjaukseen: Kysyisin, mikä mandaatti erityisedustajalle tässä iltakoulussa tarkalleen ottaen annettiin. Sanoitte aiemmin, että se oli rakenteeltaan sama kuin hallituksen nyt hyväksymä linjaus. Eli annettiinko tässä iltakoulussa siunaus erityisedustajalle auttaa kaikkia halukkaita, myös Isis-naisia, tämän kokonaisarvion perusteella? Annettiinko silloin tällainen siunaus tai mandaatti erityisedustajalle? Ja oliko tämä julkisuuteen vuotanut suunnitelma tämän toimintalinjan mukainen, joka silloin on hyväksytty?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T02:56:55,2019-12-18T02:58:59,Hyväksytty,1.1 2019_84_421,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisat edustajat, kansanedustajilla on täysi oikeus kysyä niin pitkään ja puhua juuri niin kuin haluavat, mutta toivon, kun tässä nyt kysymykset toistuvat ja me olemme aika myöhään yöllä täällä, että nyt sitten päästäisiin jo eteenpäin. [Kokoomuksen ryhmästä: Heti kun tulee vastauksia!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_422,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri Haavistoa siitä, että olette vastannut opposition kysymyksiin selkeämmin kuin kertaakaan aikaisemmin. Haluan nyt kuitenkin vielä varmistaa, ymmärsinkö puheenne varmasti oikein. Onko siis nyt niin, että hallituksen tuore, maanantainen poliittinen päätös on toimintalinjaltaan tismalleen sama kuin minkä pohjalta toimittiin jo aikaisemmin hallituksen iltakoulun keskustelun jälkeen? Eli onko niin, että kaikki hallituksen iltakouluun osallistuneet ovat jo ennen tämän viikon maanantaita hiljaisesti hyväksyneet aikuisten jihadistien hakemisen tapauskohtaisesti pois al-Holin leiriltä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T02:59:17,2019-12-18T03:00:16,Hyväksytty,1.1 2019_84_423,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Täällä on kysytty, mikä on se erityisedustajan mandaatti, joka on tähän mennessä ollut voimassa ja minkä pohjalta valmistellaan tätä uutta. Erityisedustajan tehtävänä on varmistaa Syyriassa leireillä pidettyjen suomalaisten lasten henkilökohtaisen turvallisuuden ja perusoikeuksien toteutuminen perustuslain, Suomen ratifioimien kansainvälisten sopimusten, konsulipalvelulain ja muun soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T03:00:16,2019-12-18T03:00:47,Hyväksytty,1.1 2019_84_424,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin keskustelussa on esiin tullut, on sanottu, että siellä on 11 Isis-äitiä tai -vaimoa ja noin 30 lasta. Onko heillä kaikilla, sekä lapsilla että näillä naisilla, Suomen kansalaisuus? Tähän ei ole saatu vastausta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:00:49,2019-12-18T03:01:25,Hyväksytty,1.1 2019_84_425,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyydän edelleen täsmennystä: Nyt kun te, ulkoministeri, luitte tämän mandaatin, joka erityisedustajalle on annettu, niin oliko tämä se mandaatti, jolle myös hallituksen iltakoulu antoi siunauksen juuri tässä muodossa? Siis se toimintalinja, joka iltakoulussa hyväksyttiin — oliko se tämä erityisedustajan mandaatti? Se oli ensimmäinen kysymys. Toinen kysymys: sisältääkö tuo mandaatti sen, sisälsikö tuo hallituksen toimintalinja jo sen, että kaikkia halukkaita, myös Isis-naisia, voidaan erityis-edustajan kokonaisarvion, tapauskohtaisen harkinnan perusteella tuoda Suomeen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T03:01:26,2019-12-18T03:02:17,Hyväksytty,1.1 2019_84_426,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Tähän edustajan kysymykseen: Autamme vain Suomen kansalaisia. Se on sitten meidän viranomaistemme tehtävä totta kai tarkistaa, varmistaa, selvittää, että henkilöiden identiteetit ja lasten identiteetit tunnetaan. Siihen meidän viranomaisillamme on kyllä keinot. Kysymykseen erityisedustajan mandaatista: Sen mandaatin avainkysymys tämän pohjalta oli se, että tehdään tapauskohtaista, henkilökohtaista harkintaa. Ja tämä sama linjaus on nyt tässä periaatepäätöksessä, ja sen harkinnan puitteet on siinä aika hyvin kuvattu. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T03:02:17,2019-12-18T03:03:01,Hyväksytty,1.1 2019_84_427,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti: Ainoastaan sitä kysyn — vähän niin kuin retorinenkin kysymys, ja tietysti toivotan onnea — miten te saatte nyt keskustapuolueen edustajat ymmärtämään tämän, koska kyllä me nyt täällä ymmärsimme, miten tässä voi käydä. Nämä minun kysymykseni olivat nyt vähän retorisia kysymyksiä, kun me tiedämme nuo linjaukset ja me pystymme arvioimaan sitä, mitä tapahtuu siinä prosessissa. Mutta sitten minua kiinnostaa: Te totesitte tuossa äsken, arvoisa ministeri, että te ette voi tietää niistä poliisien suunnitelmista. Minä ymmärrän sen oikein hyvin, mutta kun se suunnitelma selvästikin on ja kun on haastatteluissa todettu, että viikko oli sovittu muttei varsinaisesti päivää, niin kuka olisi ulkoministeriössä se vastinpari, joka on ollut poliisilla? Minä taas tiedän sen entisenä sisäministerinä, että eivät poliisit lämpimiksensä tee tuollaisia suunnitelmia vaan siitä syystä, että pitää tehdä joku suunnitelma. On pakko olla joku vastinpari siellä ulkoministeriössä — kuka olisi se henkilö, keneltä voisin huomenna kysyä? Koska eduskunnallahan on tiedonsaantioikeus, ja minä tarvitsisin sen tiedon. Keneltä saan sen tietää, mitä varten tämä suunnitelma tehtiin, vai oliko tämä vain harjoittelu, tällainen ikään kuin kuivaharjoittelu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-18T03:03:03,2019-12-18T03:04:30,Hyväksytty,1.1 2019_84_428,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ulkoministeri Haavisto, on puhuttu, että siellä on useita pieniä lapsia. Oletettavaa on, että nämä äidit ovat menneet sinne vuoden 2015 aikoihin tai sitä ennen. Jos heillä on siellä alle kolmevuotiaita lapsia, he ovat olleet tämän islamilaisen kalifaatin jäseniä, he ovat siihen liittyneet. Oletettavaa on, että osa heistä ei ole kantasuomalaisia, tai se on tiedossa, ja ilmeisesti isät eivät ole kantasuomalaisia, ainakaan en oikein osaa kuvitella sellaista tilannetta. Miten näiden lasten kansalaisuus määräytyy? Onko heillä Suomen kansalaisuus, näillä pienimmillä lapsilla, jotka ovat siellä syntyneet? Ymmärrän sen, että täältä Suomesta sinne lähteneillä, ainakin osalla, varmaan on Suomen kansalaisuus, mutta entä nämä kalifaatissa syntyneet Daeshin kannattajat ja Islamilaisen valtion jäsenet? Eivätkö ne lapset olekaan sen jäseniä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:04:32,2019-12-18T03:06:11,Hyväksytty,1.1 2019_84_429,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Tässä saatan nyt mennä vähän semmoisille vesille, joissa en ole asiantuntija, mutta oma käsitykseni on se, että lasten kansalaisuus määräytyy äidin kansalaisuuden perusteella, vaikka äiti synnyttäisi lapsen Suomen ulkopuolella. Nyt kalifaatti ei ole esimerkiksi Suomen eikä kansainvälisen yhteisön tunnustama valtio. Me tunnustamme Syyrian valtion, me tunnustamme Irakin valtion, mutta emme tunnusta tätä kalifaattia, ja sitten toisaalta on sellaiset kansainväliset säännöt, että ilman kansalaisuutta ei voi olla, tämä on kansainvälisten sopimusten mukainen järjestely. Eli kyllä suomalaisen äidin ulkomailla syntynyt lapsi lähtökohtaisesti on varmaan suomalainen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T03:06:17,2019-12-18T03:06:57,Hyväksytty,1.1 2019_84_430,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tuohon kysymykseeni, kun en saanut siihen nyt edelleenkään vastausta, ja tulen kysymään tämän niin monta kertaa ennen kuin siihen vastauksen saan, koska ajattelen, että tämän välikysymyksen perusteella eduskunnalla on oikeus saada tähän kysymykseen vastaus. Siis: Annettiinko tässä hallituksen iltakoulussa, jossa hyväksyttiin tämä toimintalinja — joka oli siis erityisedustajan mandaatti — siis siunaus? Mahdollistaako tämä mandaatti sen, että kaikkia halukkaita, myös Isis-naisia, voidaan erityisedustajan kokonaisarvion perusteella auttaa palaamaan Suomeen? Sisältääkö tämä mandaatti, mahdollistaako tämä mandaatti tällaisen tilanteen kokonaisarvion tai tapauskohtaisen harkinnan perusteella? Pyydän selvää vastausta, niin päästään eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T03:06:57,2019-12-18T03:08:02,Hyväksytty,1.1 2019_84_431,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Niin, Haavisto, nyt on tilaisuus lopettaa tämä keskustelu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_84_432,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Tässä ei ollut... [Paula Risikko: Ja sitten se, kuka teillä on siellä ulkoministeriössä vastinpari!] — Voin selvittää ulkoministeriöstä, onko joku, joka pystyy tähän kysymykseen vastaamaan. Minä en pysty siihen vastaamaan. [Paula Risikko: Kiitos, se riittää!] Edustaja Vestmanin kysymyksen osalta tässä erityisedustajan tehtävässä, toimenkuvassa perustetaan viranomaisyhteistyö, jota ulkoministeriö johtaa. Tässä viranomaisyhteistyössä tehdään yksilökohtaisia arviointeja, tapauskohtaisia arviointeja ihmisten avuntarpeesta lasten etu huomioon ottaen. Lasten etuhan on tämän erityisedustajan mandaatin ykkösasia silloin, ja samanlaisia päätöksiä kuin valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta totta kai lasten etu huomioon ottaen voidaan tehdä. Nyt valtioneuvosto vielä erikseen linjasi sen, että meillä ei ole mitään velvollisuutta auttaa näitä Isis-naisia. Se on hyvin selvä periaate myös tässä. Mikään meidän päätöksissämme ei lähde näiden naisten auttamisesta vaan lähtee lasten auttamisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T03:08:02,2019-12-18T03:09:05,Hyväksytty,1.1 2019_84_433,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Koen saaneeni edellisestä ministeri Haaviston vastauksesta vastauksen siihen kysymykseen, jonka jo aikaisemmin tässä esitin. Otan vapauden tulkita, jos ei ministeri sitä nyt tässä erikseen kiistä, että kaikki puolueet olivat hyväksyneet hallituksen iltakoulussa tällaisen toimintalinjan, että myös aikuisia voidaan auttaa, jos se lapsen etu sitä vaatii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T03:09:07,2019-12-18T03:09:37,Hyväksytty,1.1 2019_84_434,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ulkoministeri Haavisto, sanoitte äsken, että teillä ei ole ollut suunnitelmaa, että kaikki olisi tuotu. Onko teillä kuitenkin ollut suunnitelma, että kaikki halukkaat olisi tuotu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:09:41,2019-12-18T03:10:05,Hyväksytty,1.1 2019_84_435,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Haavistoa vastauksesta ja pyydän vielä vahvistamaan nyt tämän tulkinnan kerran. Eli, tulkitsimmeko oikein tässä edustaja Heikkisen kanssa, että tämä hallituksen iltakoulun toimintalinja sisälsi sen, mahdollisti sen, että myös aikuisia voidaan tuoda tämän tapauskohtaisen harkinnan perusteella, jota erityisedustaja teki, lapsen etu edellä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1396,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2019-12-18T03:10:05,2019-12-18T03:10:40,Hyväksytty,1.1 2019_84_436,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! Jos saisin tuohon äskeiseen kysymykseen vastauksen, niin jatkan sitten uudelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:10:43,2019-12-18T03:10:52,Hyväksytty,1.1 2019_84_437,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp," Arvoisa puhemies! En nyt rupea toistamaan sanomaani, se olisi minusta vähän jopa sopimatonta. Olen sen sanonut tässä, kertonut kuvauksen. Sen pitäisi nyt riittää. Edustaja Mäenpäälle: Kysymys siitä, onko ollut jotain valmistautumista sitä varten, että leiri purkautuu ja kaikki suomalaiset ihmiset esimerkiksi löydetään tuolta Syyrian ja Irakin väliseltä rajalta. Sitä vaihtoehtoa varmaan on mietitty, taikka sitä, että sieltä salakuljetetaan ihmisiä ulos tai he tulevat joitakin muita reittejä pois. Tätä kaikkea ovat varmasti viranomaiset eri vaiheissa valmistelleet ja miettineet näitä vaihtoehtoja. En edes niitä kaikkia skenaarioita tiedä. Silloin kun Turkin hyökkäys Syyriaan alkoi, silloin pidettiin hyvin mahdollisena, että koko leirin huolto — lääkehuolto ja ruokahuolto — romahtaa ja tulee tällainen kansainvaelluksen tyyppinen tilanne kohti Irakin rajaa. Kaikkia tällaisia skenaarioita on varmasti viranomaisissa mietitty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T03:10:52,2019-12-18T03:11:57,Hyväksytty,1.1 2019_84_438,84/2019,2019-12-17,9.59,3.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eli tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että teillä on ollut suunnitelma, että kaikki halukkaat olisi tuotu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1437,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2019+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2019-12-18T03:11:57,2019-12-18T03:12:10,Hyväksytty,1.1 2019_85_1,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Välikysymys al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai  Suomesta  sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Jussi Halla-ahon ym. välikysymyksestä al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta. Keskustelu asiasta päättyi 17.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat Jussi Halla-aho Ville Tavion kannattamana ja Paula Risikko Sofia Vikmanin kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta ulkoministeri Pekka Haavistolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_2,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Välikysymys al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai  Suomesta  sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta>>>Välikysymys VK 3/2019 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensin äänestetään edustaja Risikon ehdotuksesta edustaja Halla-ahon ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko ulkoministeri Haavisto eduskunnan luottamusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_3,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp. Asian käsittely keskeytettiin 17.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Nyt siirrytään pääluokkakohtaisiin äänestyksiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_4,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 21 Eduskunta>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ensimmäisenä pääluokka 21 eli eduskunta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_5,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Pääluokan 23, valtioneuvoston kanslia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_6,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kai Mykkäsen ehdotus 3 ja Sari Essayahin ja Vilhelm Junnilan samansisältöiset ehdotukset 4 ja 5 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään Sari Essayahin ja Vilhelm Junnilan ehdotuksista 4 ja 5 Kai Mykkäsen ehdotusta 3 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_7,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Pääluokkaan 29,  opetus‑  ja  kulttuuriministeriön hallin-nonala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_8,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tuntuu surkuhupaisalta. Täällä leviää vuosi vuodelta pääluokka toisensa jälkeen tämä tapa, että edustaja seuraa toistaan kertoakseen asian, jolla ei ole mitään poliittista merkitystä. Pyydän, että eduskunnan johdossa keskityttäisiin miettimään sitä, onko tämän tavan yleistyminen eduskunnan toiminnan kannalta sen luotettavuuden ja uskottavuuden nimissä kuinka perusteltua. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,,,, 2019_85_9,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Siirrytään käsittelemään pääluokkaa 35, ympäristöministeriön hallinnonala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_10,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Petri Hurun ehdotus 2 ja Vilhelm Junnilan ehdotus 3 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_11,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 32. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa 1 tunti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_12,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa koskevan osuuden. Pääluokan 32 määrärahat ovat noin 2,9 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenojen momentin 32.01.03 määrärahat ovat noin 197 miljoonaa. [Hälinää] [Puhemies Matti Vanhanen: Savio, odottakaa hetki, että saadaan sali hiljenemään. — Joo, jatkakaa.] Valiokunta pitää tärkeänä toimintamenojen lisäystä, jolla parannetaan yksilöllisiä palveluja ja yhteistyötä työnantajien kanssa. Saadun selvityksen mukaan työttömien määräaikaishaastattelut tehostavat palveluihin ohjautumista sekä edistävät aktivoitumista ja työllistymistä. Valiokunta katsoo, että haastatteluja tulisi kohdentaa nykyistä tarkemmin asiakkaan palvelutarve huomioiden. Valiokunta katsoo, että suunnitelluille työllisyyden kuntakokeiluille tulee varmistaa riittävät henkilöstöresurssit ja huomioida aiemmasta kuntakokeilusta saadut kokemukset. Valiokunta korostaa erityisesti selkeää työnjakoa kuntien ja TE-hallinnon välillä ja painottaa, että työnantajille tarjottavat työvoima- ja yrittäjyyspalvelut tulee pitää hyvällä tasolla. Arvoisa puhemies! Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoista momentilta 32.01.06 vähennetään HE 54/2019 vp toimeenpanoon varattu 650 000 euroa, koska esitystä ei ehditä käsitellä talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa. Valiokunta lisää momentille 32.01.40 valtionavustukseen kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille 300 000 euroa. Summasta osoitetaan Viexpon vientihankkeiden edistämiseen 150 000 euroa sekä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Ruotsiin suuntautuvan viennin edistämiseen 150 000 euroa. Valiokunta myös lisää momentille 32.01.49 VTT Oy:n toiminnan valtionavustukseen 100 000 euroa kvanttitietokoneen rahoituksen hankintaan. Arvoisa puhemies! Luvun 32.20, Uudistuminen ja vähähiilisyys, määrärahoiksi esitetään noin 929 miljoonaa euroa. Valiokunta tukee kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa siirtymistä edistäviä toimenpiteitä ja toteaa, että tarvittavien investointien suuren koon vuoksi tulisi rahoituksen osalta lisätä kansainvälistä ja EU-yhteistyötä. Valiokunta katsoo, että Suomen olisi mahdollista ottaa aktiivinen rooli liikkeellepanijana. Valiokunta myös soisi energiatehokkuuden kehittämisen saavan tulevaisuudessa enemmän painoarvoa ja panostuksia. Momentille 32.20.40 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen esitetään noin 298 miljoonaa euroa. Business Finlandin kautta jaettava tki-rahoitus kasvaa arviolta 49 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että uudistumista ja elinkeinokeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Niissä on tärkeää olla mukana erikokoisia ja eri kasvuvaiheissa olevia yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Arvoisa puhemies! Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentille 32.30.51 esitetään 273 miljoonaa euroa. Momentille sisältyvät palkkatuen määrärahat kasvavat ensi vuonna 10 miljoonaa euroa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että 55—64-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Valiokunta pitää myönteisenä, että palkkatukea on tarkoitus kohdentaa pitkään työttömänä olleille, osatyökykyisille ja ikääntyneille. Valiokunta korostaa, että palkkatukimäärärahat tulee jatkossa saada tehokkaampaan käyttöön ja että tuen vaikutuksista tarvitaan lisätietoa. Lisäksi valiokunta tukee työvoimakoulutusten kehittämistä yrityslähtöiseen suuntaan sekä näkee mahdollisuuksia esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän tehokkaammassa ja joustavammassa käytössä. Arvoisa puhemies! Valiokunta katsoo, että työperäisellä maahanmuutolla on kasvava merkitys työvoiman saatavuudelle, ja painottaa, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat korkeasti koulutettua työvoimaa, joiden osaaminen tulisi ottaa Suomessa käyttöön. Valiokunta kannattaa toimenpiteitä, joilla opiskelijoiden kotimaisten kielten taitoa parannettaisiin jo opiskeluaikana ja luotaisiin kontakteja työelämään. Arvoisa puhemies! Momentilla 32.50.03 maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisen määrärahat nousevat 12,5 miljoonaan euroon. Valiokunta katsoo, että jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistymiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Valiokunta katsoo kotoutumiskoulutuksen olevan avainasemassa kielitaidon oppimisessa ja työllisyyden edistämisessä sekä painottaa kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämistä ja seuraamista. Arvoisa puhemies! Tässä pääluokan 32 esittely lyhyesti.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-18T10:55:42,2019-12-18T11:01:29,Hyväksytty,1.1 2019_85_13,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt seuraa ministereiden Haatainen ja Lintilä puheenvuorot. Näiden aikana on mahdollisuus ottaa vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta. Tämä tunti käydään sitten vastauspuheenvuorojen avulla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_14,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuula,Haatainen,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja sen työ- ja elinkeinojaostoa hyvästä ja rakentavasta talousarvion valmistelusta. Valiokunta on mietinnössään nostanut esille tärkeitä työllisyyteen ja kotouttamiseen liittyviä havaintoja, kuten työperäisen maahanmuuton merkityksen työvoiman saatavuudelle, oleskelulupaprosessin hitauden, yksilöllisten palveluiden tarpeellisuuden ja vahvistamisen merkityksen, osatyökykyisen työllisyyden parantamisen, kotouttamiskoulutuksen tärkeyden sekä työllisyys- ja innovaatiopolitiikan tärkeän yhteyden. Nämä ovat kaikki tärkeitä teemoja. Hallitus panostaakin niin ensi vuonna kuin koko vaalikauden ajan kaikkiin näihin kokonaisuuksiin. Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Vastuullani olevilla työllisyys-, kotouttamis- ja kilpailupolitiikan toimenpiteillä onkin merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Vaikka tämä oma taipaleeni nyt työministerinä on vielä lyhyt, edeltäjäni työministeri Timo Harakan toimesta on puolen vuoden ajan tehty määrätietoisesti töitä kansakuntamme hyvinvoinnin eteen. Olemme päässeet hyvään vauhtiin uudistusten tiellä. Olemme sopineet useista työllisyyskehitystä parantavista toimenpiteistä. Lukuisat näistä pureutuvat juuri niihin tärkeisiin teemoihin, joita valtiovarainvaliokunta on mietinnössään nostanut esille. Lisäksi valmistelussa on lukuisa joukko uusia työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Talouskasvumme ja sitä kautta työllisyyskehityksemme on viime vuosina ollut hyvää. Vuonna 2020 työllisyysasteen arvioidaan olevan 73 prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan 6,3 prosenttiin. Viimeisimpien Suomen Pankin julkaisemien ennusteiden mukaan talouskasvu olisi vaimenemassa ja työttömyysasteen lasku pysähtyisi väliaikaisesti eikä työllisyys olennaisesti suhdanteiden mukana kasvaisi. Valtiovarainministeriön uusi ennuste puolestaan tulee ihan näinä hetkinä. Hallitus on asettanut kunnianhimoisen 75 prosentin työllisyysasteen. Hallituksen aktiivisilla toimilla me lähestymme askel askeleelta tätä tavoitetta. Meidän on kyettävä aiempaa paremmin tarjoamaan yksilöllisiä palveluita, osallistamaan työmarkkinoille osatyökykyisiä, vaikeammin työllistyviä, nuoria, ikääntyviä ja maahanmuuttajataustaisia sekä huolehtimaan työperäisestä maahanmuutosta samaan aikaan. Tarvitsemme laajan kirjon toimenpiteitä, ja niiden pitää olla vaikuttavia. Vuoden 2020 talousarvioesitys sisältää riittävät määrärahapanostukset kaikkiin päättämiimme uusiin työllisyyspolitiikan toimenpiteisiin. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahat kohoavat 273 miljoonaan euroon, joka on 29 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kokonaisuudessaan työllisyysmäärärahoilla arvioidaan saavutettavan noin 36 prosentin aktivointiaste. Asiakaslähtöisyys ja yksilölliset palvelut ovat keskeisiä, kun tavoittelemme 75 prosentin työllisyysastetta. Siksi TE-toimistojen resurssien on oltava riittävällä tasolla. Vuonna 2020 toimistojen käyttöön ohjautuu yli 196 miljoonaa euroa, joka on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Rahoituksen kasvu mahdollistaa riittävät henkilöstöresurssit ja aiempaa yksilöllisemmät palvelut. Varmistamme myös sen, että kuntakokeilut on resursoitu riittävästi ja työnjako kuntien ja TE-toimistojen välillä on selkeä. Osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien helpottamiseksi käynnistettävään kansainvälisen rekrytoinnin ohjelmaan panostamme ensi vuonna muun muassa lisäämällä Business Finlandin ja TE-toimistojen resursseja sekä vakiinnuttamalla Talent Hub ‑toimintamallin. Työ- ja elinkeinoministeriö ja sisäministeriö ovat myös valmistelleet yhteistyössä työperäisen maahanmuuton hallinnon siirtämisen sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Siirto tapahtuu ensi vuoden alussa, ja onkin tärkeää, että eri ministeriöiden ja tähän kokonaisuuteen liittyvien toimijoiden välistä yhteistyötä pyritään nyt syventämään entisestään. Työllistyminen on tavoitteena myös kotouttamisen alusta alkaen. Onnistuneilla kotouttamistoimilla vastaamme kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Kotouttamisen resursseja vahvistetaankin merkittävästi. Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämisen määrärahat ovat yli 12,5 miljoonaa euroa, joka on 11 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Muutos on siten merkittävä ja mahdollistaa nyt kokonaisuuteen panostamisen aivan uudella tasolla. Lisäpanostuksia kohdennetaan muun muassa kuntien moniammatilliseen osaamiskeskustoimintaan, maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä työelämän monimuotoisuusohjelman toteuttamiseen. Toimivat markkinat ja kilpailullisuus luovat kasvua ja lisäävät tuottavuutta. Hallitusohjelman mukaisesti vahvistamme myös kilpailu- ja kuluttajapolitiikan resursseja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston määrärahat vuoden 20 tasossa ovat 2 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin, ja ne mahdollistavat uskottavan kilpailuvalvonnan vahvistamisen. Lopuksi vielä lyhyesti muutamista valmistelussa olevista toimista. Työllisyyden ministeriötyöryhmä alatyöryhmineen jatkaa viime kesänä hyvin käynnistynyttä työtä. Kuntakokeiluun on valittu 20 kuntaa jatkovalmisteluun. Uudistamme palkkatuen ja lisäämme sen käyttöä. Laitamme toimeen osatyökykyisten työkykyohjelman. Käynnistämme myös rekrytukikokeilun vuoden 20 jälkipuoliskolla. Edistämme työvoiman ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä laajentamalla maahanmuuttajien moniammatillisten osaamiskeskusten toimintaa, samoin panostamme lisää maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelupisteisiin. Osaavan työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi ja työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi käynnistämme laaja-alaisen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman. Lisäksi panostamme opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä nopeavaikutteisiin työllisyyttä edistäviin toimiin. Arvoisa puhemies! Tässä tiivis katsaus vastuullani oleviin talousarvioasioihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2019-12-18T11:01:45,2019-12-18T11:08:50,Hyväksytty,1.1 2019_85_15,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Kiitos. Pyydän myös ministereitä noudattamaan näitä aikasuosituksia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_16,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös omasta puolestani kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja sen jaostoa hyvästä yhteistyöstä, ja kiitoksen sananen myös niistä lisämäärärahoista, joita valiokunta on mietinnössään osoittanut työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Ne lisäyskohteet, Viexpon vientihankkeet, Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Ruotsiin suuntautuvat vientihankkeet ja VTT:n kvanttitietokoneen rahoituksen hankinta, ovat hyviä ja osuvia kohteita. Valiokunta on mietinnössään nostanut esille lukuisia kestävän kasvun kannalta tärkeitä teemoja, kuten ulkomaisten investointien tärkeyden, elinkeinorakenteen uudistamisen välttämättömyyden, siirtymisen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja innovaatiotoiminnan tärkeyden. Hallitusohjelma perustuu kestävän kasvun tavoitteisiin. Tämä edellyttää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja vahvaa kansainvälistymistä. Kuten hyvin tiedämme, olemme saaneet nauttia varsin hyvistä talouskasvun vuosista. Näkymät tuleville vuosille eivät valitettavasti ole niin valoisat kuin mihin olemme tottuneet. Talouskasvun arvioidaankin jäävän ensi vuonna prosentin tuntumaan, mitä vahvistaa juuri julkistettu VM:n ennuste. Olemme aina saavuttaneet parhaat tulokset yhdessä toimien joka puolella Suomea. Siksi onkin nyt erityisen tärkeää puhaltaa yhteen hiileen ja huolehtia siitä, että yhteiskuntamme rattaat jatkavat pyörimistään. Me kaikki hyödymme siitä. Turha vastakkainasettelu ja riitely eivät ole Suomen ja sen kansalaisten etu. Meillä on paljon vahvuuksia, minkä johdosta voimme menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Olemme pystyneet takaamaan yrityksille ja muille toimijoille ennustettavan ja vakaan toimintaympäristön, joka mahdollistaa hyvän pohjan uusille kasvuaihioille, ja tähän meidän tulee pystyä myös jatkossa. Hallitus on päättänyt lukuisista uudistuksista, jotka ruokkivat positiivista talouskasvua. Tekemämme valinnat ja lisäpanostukset näkyvät vuoden 2020 budjetissa. Panostamme kansainvälistymiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Business Finland on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla keskeinen toimija yritysten uudistumisen, kasvun ja kansainvälistymisen polulla. Lisäämmekin Business Finlandin avustusmuotoista rahoitusta kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 70 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on askeltaa kohti 4 prosentin bkt-tavoitetta viime vuosiin jatkuneen laskun vastapainoksi. Yrittäjyyden edellytyksistä meidän on huolehdittava. Yrittäjyydellä on keskeinen rooli kasvutavoitteissamme. Meidän on huolehdittava siitä, että yrityksillä on käytettävissään riittävästi osaavaa työvoimaa ja yritysten toimintaympäristö on investointi- ja kansainvälistymismyönteinen. Olemmekin valmistelemassa yrittäjyysstrategiaa, jonka tavoitteena on kannustaa erityisesti pk-yrityksiä kasvuun ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Hallituksen tavoitteena on, että kenenkään yrittäjän ei tarvitsisi epäröidä työllistämistä, investointeja ja riskinottoa. Strategian toimeenpano käynnistyy ensi vuonna. Yritysten kasvutavoitteita vauhditamme käynnistämällä kansainvälisen kasvun ohjelman. Kokonaisuuteen kohdennetaan vaalikauden aikana yli 90 miljoonaa euroa, josta reilut 16 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kasvuohjelman kautta tehostamme osaavan työvoiman saatavuutta Suomeen, käynnistämme kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin, lisäämme Business Finlandin resursseja kansainvälisten osaajien houkutteluun ja vahvistamme Business Finlandin ulkomaanverkostoa. Panostamme alueitten Talent Hub ‑toimintaan ja käynnistämme alueellisten pk-yritysten kasvuohjelman. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että alueemme eriytyvät. Maamme elinvoimaisuus mitataan kokonaisuutena. Meidän on tuettava alueita ja kaupunkien kestävää kasvua ja elinvoimaisuutta. Vahvistamme sopimuksellisuutta alue- ja kaupunkikehittämisessä. Sopimalla ja yhdessä tekemällä saavutamme toiminnalle aiempaa paremman vaikuttavuuden. Ensi vuodelle sopimusperusteiseen yhteistyöhön ja alueiden kehittämiseen on varattu 20 miljoonaa, ja tämä 20 miljoonaa euroa on enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Lopuksi lyhyesti ilmastonmuutoksesta: Tiedämme haasteen suuruuden, mutta muistutan myös sen mahdollisuuksista. Muun muassa vähähiilisyys sekä bio- ja kiertotalous ovat aloja, joilla meillä on ainutlaatuista osaamista jo nykyisin sekä syntyvillä yrityksillä valtava potentiaali menestyä kansainvälisesti. Suomalaiset ratkaisut ovat vastauksia ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin. Ensi vuonna panostamme lisää vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen. Kivihiilen käytöstä luopumista kannustamme tulevien kolmen vuoden aikana 90 miljoonan euron lisävaltuudella, josta ensimmäinen 30 miljoonaa ensi vuonna. Lisäkannusteena tuemme kivihiilen käytön korvaavia investointeja, jotka mahdollistavat kivihiilestä luopumisen ennen vuotta 25. Arvoisa puhemies! Tässä tiivistettynä, hiukan karsien, vastuullani olevat talousarvioasiat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-12-18T11:08:56,2019-12-18T11:14:47,Hyväksytty,1.1 2019_85_17,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä eilen kovasti haastettiin kertomaan, mikä on budjetin työllisyysvaikutus, niin toteaisin, että sieltä budjettikirjasta kohdasta Y 14 löytyvät työllisyysennusteet. Ja näin on tehty aina: ei ole tehty erityistä vaikuttavuusarviota budjetista, ei sinä lähes 30 vuonna, jolloin kokoomus on ollut hallituksessa. Se on tehty täsmälleen tällä samalla tavalla, ja sitä on korjattu hieman mietinnössä. Eli voisi sanoa, että sillä hetkellä, kun mietintöä alettiin tekemään, työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja arvio on, että se ensi vuoden loppuun mennessä kasvaa 73 prosenttiin. Ja kun täällä sitkeästi elää se 5 000:n miinus, joka tulee siis verotuksen ja tulonsiirtojen yhteenlasketusta vaikutuksesta, niin voisin todeta, että vaikkapa työttömyyseläkeputken ikärajan nosto on suuruusluokaltaan, työllisyysvaikutuksiltaan, taas positiivisesti saman suuruinen. Haastaisin ministereitä itse asiassa kertomaan siitä, miten paljon työllisyysvaikutusta odotetaan olevan esimerkiksi näillä innovaatiopanostuksilla tai osaamispanostuksilla. Jos me katsomme vaikka koko tki- ja osaamispanostusta, niin puhutaan yli 2 miljardin summasta, ja totta vieköön [Puhemies koputtaa] sillä tulee olemaan työllisyysvaikutusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-18T11:14:50,2019-12-18T11:16:11,Hyväksytty,1.1 2019_85_18,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos molemmille ministereille ajankohtaisista katsauksista. Te ministerit olette vaihtuneet viime viikkojen aikana, mutta uskon, että hyvä yhteistyö työ- ja elinkeinojaoston kanssa varmasti jatkuu teidänkin toimikaudellanne. Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, että julkisten tki-panostusten vaikuttavuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi tieteellisiin koeasetelmiin perustuvalla tukijärjestelmän arvioinnilla. Julkisen sektorin tuet tulisi suunnata erityisesti sellaisiin toimiin, jotka lisäävät myös yksityissektorin tki-panostuksia. Lisäksi julkista tukea tulisi kohdentaa sellaiseen tki-toimintaan, jota yritykset eivät toteuttaisi ilman tukea. Kysynkin ministereiltä: millä tavoin hallitus aikoo uudistaa tki-rahoitusta ja tehdä siitä aiempaa kustannustehokkaampaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-18T11:16:12,2019-12-18T11:17:15,Hyväksytty,1.1 2019_85_19,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Filatov viittasi innovaatiopanostuksiin. Hyvä, että niitä pystytään kasvattamaan. Omassa vaihtoehtobudjetissamme kasvatamme pysyvää osaamisen ja innovaatioiden rahoitusta vielä selvästi enemmän, mutta se on yhteinen tavoite. Nyt kuitenkin, kun puhutaan tästä työllisyystavoitteesta, samalla puhutaan kaikista niistä hyvistä määräraha-asioista, joista nytkin olemme tällä viikolla täällä äänestämässä budjetin yhteydessä. Ne kaikki lepäävät tosiaan sen 60 000 uuden työpaikan varassa. Ja sen verran rehellisyyttä meidän täytyy täällä harrastaa, että ei kyllä voi sanoa, että niistä 60 000 työpaikasta, jotka pitäisi siis saada seuraavan kolmen vuoden aikana, innovaatiopanostuksilla tässä ajassa syntyisi oikeastaan yhtäkään. Kyllähän niitä väistämättä syntyy sen mukaan, miten palkkaamisen kynnys laskee ensi vuonna, miten työn kannattavuus paranee ensi vuonna. Tästä syystä esimerkiksi eduskunnan tietopalvelu ei ota panostuksia koulutukseen laskelmassaan mukaan — muuten meidän vaihtoehtobudjettimme olisi tuottanut paljon enemmänkin lisätyöpaikkoja kuin mitä se tuotti. Ja nyt pyydänkin, että työministeriö kommentoisi sitä, mitä esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja on sanonut, [Puhemies koputtaa] että nimenomaan ansiosidonnaisen porrastaminen olisi tepsivin keino, ja kaksi muutakin keinoa, jotka hän mainitsi, ovat nimenomaan meidän vaihtoehtobudjetissamme: oletteko te eri mieltä hänen kanssaan, vai voisiko vielä katsoa näitä aidosti [Puhemies koputtaa] tuntuvia keinoja, joista tietopalvelu sanoo, että ne tuovat työpaikkoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2019-12-18T11:17:15,2019-12-18T11:18:41,Hyväksytty,1.1 2019_85_20,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee keskustallekin tärkeää oikeudenmukaista aluepolitiikkaa. Alueellinen kuljetustuki jatkuu, ja siihen varataan budjetissa 6 miljoonan euron määräraha vuodelle 2020. Kuljetustuki on erittäin tärkeä elinkeino- ja aluepolitiikan työkalu. Jatkossa kuljetustukea on minusta tarpeen kehittää. Sillä voitaisiin tukea aiempaa paremmin kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä erityisesti niillä alueilla, jotka ovat kauempana keskeisistä markkinoista. Ministeri Kulmuni pohdiskeli ollessaan elinkeinoministerinä kuljetustuen kehittämistarvetta julkisesti, ja kysyisinkin tässä ministeri Lintilältä: mitä tälle asialle ollaan tekemässä, vai ollaanko sille tekemässä yhtään mitään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-12-18T11:18:44,2019-12-18T11:19:29,Hyväksytty,1.1 2019_85_21,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on monia hyviä toimenpiteitä, joita saadaan nyt liikkeelle. On hyvä muistaa, että joka tapauksessa kaikkein vaikuttavin niistä pitkällä aikavälillä on osaaminen, ja siinä vielä tarvitsemme lisätoimenpiteitä. Lisäksi meidän pitää pohtia, miten me saamme tämän kasvun, josta nyt puhutaan, sellaiseksi kasvuksi, joka ei uhkaa meidän luonnon monimuotoisuutta eikä ilmastoa. Se vaatii aika ison muutoksen. Sen takia on hirveän hyvä, että myös me olemme nyt panostaneet sellaiseen kulutukseen, joka ohjautuu aineettomiin palveluihin ja liikkumiseen, esimerkiksi kansallispuistojen kunnostamiseen. Tässä on monia hyviä vaikutuksia, ja tätä työtä täytyy jatkaa. Sen lisäksi liikenteen osalta eduskunta edellyttää, että MAL-sopimukset toteutetaan pikaisesti kestävän liikkumisen edistämiseen, joukkoliikenteen edistämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, koska on tärkeää pohtia myös liikenteen kannalta, mitkä ovat niitä vaikuttavia toimia, jotka edistävät elinkeinoelämää sen laajassa merkityksessä — ja ihmisten liikuttaminen kaupunkiseuduilla on erittäin tärkeää, jos me haluamme toimia kestävästi ja tehokkaasti, kuten haluamme toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-18T11:19:31,2019-12-18T11:20:54,Hyväksytty,1.1 2019_85_22,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tuemme toimia, joilla edistetään työllisyyttä ja siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Yhteiskunnan hiilineutraalisuus on kunnianhimoinen tavoite, jonka saavuttaminen vaatisi nykyistä merkittävämpiä panostuksia. Työ- ja elinkeinojaostoon saamissamme lausunnoissa on esitetty huoli siitä, että riittävät välineet hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi ovat vielä puutteellisia ja esitettyjen toimenpiteiden mittakaava on liian pieni eivätkä yksittäiset politiikkatoimet yhdisty selkeäksi strategiseksi ohjelmaksi. Tässä meillä riittää yhteisiä haasteita ja kirittävää tulevina vuosina. Kiertotalous ja cleantech-ratkaisut ovat olennainen osa päästövähennystoimia, mutta ne luovat myös mahdollisuuksia talouden ja työllisyyden kasvuun. Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvittavien investointien kokoluokka on niin suuri, että rahoituksen osalta tulisi lisätä kansainvälistä ja EU-yhteistyötä. Suomella olisi mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli liikkeellepanijana. Valtion vuoden 2020 talousarvioesityksessä ehdotetut toimenpiteet ovat hyvä alku näille toimille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1399,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2019-12-18T11:20:56,2019-12-18T11:22:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_23,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Värderade talman! Monella alalla tässä maassa on vakava työvoimapula. Itse saan jatkuvasti palautetta yrityksiltä siitä, että elyjen kanssa on haasteita ja että Maahanmuuttovirasto on niin kiireinen, ettei saa työlupia käsiteltyä. Toivon, että ministeri voisi kommentoida, miten tämä työ etenee. Tiedän, että näihin käsittelyaikoihin ollaan tarttumassa. Haluan myös todeta, että on hienoa, että nyt panostetaan uudentyyppiseen yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä, joten saadaan vahvistettua meidän globaalisti merkittäviä, kilpailukykyisiä ekosysteemejä, jotka sisältävät erikokoisia yrityksiä, korkeakouluja, kaupunkeja ja tutkimuslaitoksia. Suomi on pieni maa, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet houkutella tänne korkean jalostusasteen teknologiainvestointeja. Pelkästään Vaasan energiaklusterin kärkiyritykset Wärtsilän johdolla investoivat yli miljardin tulevina vuosina, ja näitä hyviä esimerkkejä löytyy ympäri Suomea, ja niitä tarvitaan lisää. On hyvää ja tärkeää, että työ- ja elinkeinoministeriö käy aktiivista dialogia näitten kaupunkiseutujen kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2019-12-18T11:22:04,2019-12-18T11:23:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_24,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin sanoa sen, että tämä työllisyystilanne tällä hetkellä vaatii erittäin yksityiskohtaisia keinoja ja yksi tällainen, joka täällä on esitelty, on ollut tämä kuntakokeilu. Valiokunta mietinnössään toteaa, että kokeilussa työllisyyspalvelut organisoidaan uudelleen. Valiokunta katsoo, että kokeilulle tulee varmistaa riittävät henkilöstöresurssit. Erityisen tärkeää on, että työnjako kuntien ja TE-hallinnon välillä on selkeä. Kysyisin sitä, miten ministeriöt ovat nyt ajatelleet tätä poikkihallinnollista työtä lisätä ja esimerkiksi tällaiseen epäkohtaan tarttua, kun kunnat maksavat näitä niin sanottuja sakkomaksuja, kun työllisyystoimet eivät onnistu. Omassa kotikunnassanikin vuosittain maksetaan yli 20 miljoonaa sakkomaksuja sen sijaan, että ne käytettäisiin työllistämiskeinoihin. Tässä järjestelmässä on nyt joku valuvika, jos se tuottaa tällaista tekemistä kunnissa. Kysyisin: onko tähän nyt aiottu jollakin tavalla paneutua, että nämä kunnissa olevat sakkorahat oikeasti päätyisivät työllistämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-18T11:23:11,2019-12-18T11:24:32,Hyväksytty,1.1 2019_85_25,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman keskeisimpiä kirjauksia on, että työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin, ja toivon, että tässä salissa jokainen edustaja tekee tämän tavoitteen eteen töitä. Me haluamme nopeuttaa työllistymistä ja tarjota työttömille työnhakijoille heidän omiin yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavaa palvelua elikkä sitä kasvokkaista palvelua, jota työttömät työnhakijat myös tarvitsevat. TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan, rekrytukikokeilu yksinyrittäjille toteutetaan, palkkatuen käyttöä yksinkertaistetaan, nollatuntisoppareiden räikeitä epäkohtia poistetaan, kuntakokeilut käynnistyvät 20 paikkakunnalla, ja luulenpa, että nämä toimenpiteet kelpaavat myös meidän oppositiolle. Hallituspuolueilla on paitsi aito halu myös näytön paikka vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää. Koen, että parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että hallitus on valmis tekemään koulutuksen kunnianpalautuksen, kun se panostaa osaamiseen, koulutukseen ja tutkimustoimintaan. Mutta, arvoisa puhemies, yksi kysymys vastuuministerille: Myös palkkatasa-arvo on hallituksen kärkiteemana. Missä tämän työryhmän työskentely menee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-12-18T11:24:33,2019-12-18T11:25:38,Hyväksytty,1.1 2019_85_26,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille esittelystä. Ihan semmoista asiaa tiedustelisin, onko mietitty sitä ja miten useasti sitä käydään läpi työelämän ja koulutuspuolen kanssa, että nämä pitävät yhtä, niin että ei valmistuta ja sitten ei olekaan työtä, kun ovat valmiita — niin kuin yhteen aikaan valmistui näitä sähköasentajia hirveän paljon, ja samoin on täällä ict-puolella voinut käydä. Miten usein semmoista kontrollia tehdään? Ja toinen kysymys olisi vähän liittyen tähän oppisopimuskoulutukseen: onko tähän mitään uutta nyt luvassa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-12-18T11:25:41,2019-12-18T11:26:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_27,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan kiitoksilla siitä, että koko Pirkanmaa pääsi mukaan tähän työllisyyskokeiluun. Se on tärkeä pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien työllisyyden edistämisessä. Mutta kyllä se iso kysymys on se, mihin täällä jo edustaja Mykkänen viittasi. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi eilen tv-uutisissa, että on neljä keinoa, joilla voidaan työllisyyttä nopeasti parantaa. Ne ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, eläkeputken poisto, perhevapaauudistus ja työperäisen maahanmuuton edistäminen. Hän on varmaan lukenut kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, mutta ei ehkä pelkästään sitä. Näistä kaikista löytyy todella paljon taloustieteellistä tutkimusta sekä Suomesta että maailmalta, että juuri näillä keinoilla pystytään välittömästi tekemään asioita. Ja kysymys kuuluu, onko hallitus tekemässä päätökset näistä asioista, koska ymmärtääkseni tästä on hyvin laaja yhteinen näkemys ja kyse on vain siitä, onko poliittista rohkeutta ottaa [Puhemies koputtaa] vastuuta maan asioiden hoidosta ja työllisyyden parantamisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-12-18T11:26:19,2019-12-18T11:27:25,Hyväksytty,1.1 2019_85_28,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Menestystä ministereille taas uusissa tehtävissä, ne ovat vaativia. Todellakin tämä työllisyysasteen 75:n tavoite on vaativa. Tuossa edustaja Satonen otti esimerkiksi Pirkanmaan. Meillä Pirkanmaan, varsinkin Tampereen, työllisyysaste on tällä hetkellä alle 70 prosenttia, mutta meillä on yhtä lailla 4 000 avointa työpaikkaa ja meillä on työvoimapula. Eli tämä kohtaanto-ongelma on varmaan se suurin asia, se, miten me saamme ihmiset kanssa liikkumaan työn perässä eri paikkakunnille. Toinen Pirkanmaan esimerkki oli tässä meidän esimerkkinä myös, tämä biokaasu ja biokaasun kehittäminen jätehuollon ajoneuvojen energiaksi ja kuljettamiseksi muillekin. Meillä on myös Punkalaitumella toinen biokaasulaitos kunnallisella pohjalla, ja toivottavasti siihenkin jonkinnäköinen valtiollinen rahoitus saadaan, että hanketta saataisiin eteenpäin. On hieno asia tämä 4 prosentin tavoite tutkimus- ja kehittämisasiaan, se merkinnee noin 14:ta miljardia euroa. Se, että valtionosuus voisi olla noin yksi kolmasosaa, vaatii ison luottamuksen, että me saamme yksityiseltä sektorilta sen kaksi kolmasosaa mukaan siihen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-12-18T11:27:27,2019-12-18T11:28:42,Hyväksytty,1.1 2019_85_29,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministereille esityksistä, ja tosiaan hallitus tekee aktiivista työllisyyspolitiikkaa, ja kuten tässä tuli esille, nämä kulmakivet ovat tärkeitä: meillä on nämä yksilölliset palvelut, ja palkkatuen käyttö, kuten täällä tuli esille, on tärkeä, ja tämä työperäinen maahanmuutto, nämä työlupajärjestelyt ja sitten ylipäätänsä tämän osaamisen parantaminen. Mutta itsekin haluaisin kysyä vielä ministereiltä näistä kuntakokeiluista. Meillä Pirkanmaalla on jo edelliseltä kaudelta hyviä esimerkkejä: nyt meillä on 22 kunnan Pirkanmaan laajuinen iso kuntakokeilu, ja mielestäni tässä kohti on nyt tärkeää, kun me keväällä nyt lähdemme tätä viemään eteenpäin, että tämä työnjako on selkeä — mitkä roolit jäävät TE-toimistolle ja mitkä kunnille. Ja sitten peräisin sitä, että kunnille myös tulee sitä rahoitusta, kun ne ottavat isompaa roolia näitten pitkäaikaistyöttömien ja muiden hoidosta. [Puhemies koputtaa] Rahoitusta myös pitää tulla, pelkät henkilöresurssit eivät riitä. Kysyisin tästä työministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-12-18T11:28:45,2019-12-18T11:29:55,Hyväksytty,1.1 2019_85_30,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän minäkin, että Lahti ja muutama ympäristökunta pääsivät työllisyyden kuntakokeiluun mukaan. Se on todella tärkeätä. Päijät-Hämeessä on suuri työttömyys ja Lahdessa varsinkin on suurista kunnista korkein työttömyysaste. Edustaja Laukkanen otti esille tässä, että kun sitten kunnat ottavat kontolleen näitä työllisyystoimia, niin on tärkeää, että se yhteistyö TE-keskuksen kanssa toimii ja että sieltä siirtyy myös niitä henkilöresursseja sinne kuntaan. Kun olen kuullut nyt, että sieltä ei haluttaisi tulla sitten kunnan palkkalistoille tekemään sitä työtä, että he muka jäisivät kaikki sinne TE-keskuksiin, niin tähän pitää kiinnittää paljon huomiota. Toinen asia on se, että jotta työllisyyttä saadaan nostettua ja työttömyysaste alaspäin, niin se koulutus on tärkeää, ja toivonkin, että ministerit siellä aitiossa nytten puhuvat ministeri Kososelle, että ensi vuoden alussa, kun yliopistojen tutkintokattoja korotetaan ja katsotaan niitä tutkintomääriä, nyt saataisiin niitä paikkoja Lahden seudulle, että saataisiin meidän koulutustasoa nostettua, mikä taas on vetovoimatekijä yrityksille, [Puhemies koputtaa] ja saataisiin työttömyyttä pienemmäksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-12-18T11:29:56,2019-12-18T11:31:09,Hyväksytty,1.1 2019_85_31,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Se heikko kohta hallituksen budjetissa ja ohjelmassa liittyy juuri työllisyystoimiin, niihin konkreettisiin keinoihin, joita vielä emme ole nähneet, ja ajattelen niin, ettei ole aikaa odottaa — viisasta olisi tehdä mahdollisimman aikaisin niitä päätöksiä, ja niin kuin edustaja Satonen hyvin totesi, Suomen Pankin evästämällä tiellä voidaan hyvin edetä. Siellä on mainittu muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, työttömyysputki. Uudistamalla perhevapaajärjestelmää työllisyyttä tukevalla tavalla voitaisiin myöskin vaikuttaa esimerkiksi naisten työllisyyteen myönteisesti. Toisena huomiona on tki-intensiteetin säilyminen nykytasolla. Se on erittäin harmillista, nimittäin yhdessä on sitouduttu siihen, että tutkimuksen määrärahoja kasvatettaisiin niin, että tulevaisuudessa voitaisiin saavuttaa 4 prosentin bkt-tavoite, ja tämä budjettiesitys ei näytä sitä suuntaa. Olisinkin kysynyt: minkälaisella tiekartalla voitaisiin tähän yhteiseen tärkeään tavoitteeseen päästä, mikä tukisi tietysti myöskin Suomen kasvua? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2019-12-18T11:31:10,2019-12-18T11:32:21,Tarkistettu,1.1 2019_85_32,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokeilujen ideana on kerätä ja dokumentoida tietoa ja kokemusta jostakin uudesta käytänteestä. Nyt meillä on kaksi hallitusta toteuttanut kaksi työvoimapalvelujen kuntakokeilua, jotka ovat tältä osin epäonnistuneet sen vuoksi, että tutkijoita ei ole otettu riittävän varhaisessa vaiheessa mukaan. Meillä on siis tehty työvoimapalvelujen kuntakokeilu jo kahdesti ilman että me vieläkään tiedämme, onko tällä vaikutuksia työllisyyteen, onko tällä vaikutuksia työttömien hyvinvointiin, ja jos on, niin millaisia ne vaikutukset ovat. Nyt minä kannan vähän huolta siitä, että emme kai ole tekemässä tätä samaa mokaa kolmannen kerran. Olisi tärkeätä, että nyt vihdoinkin, kun tästä kuntakokeilusta alkaa tulla jo käytäntö, me saisimme siitä myös validia tutkimustietoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2019-12-18T11:32:23,2019-12-18T11:33:16,Hyväksytty,1.1 2019_85_33,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ministerit voisivat seuraavan vastauspuheenvuoron jälkeen ottaa pariminuuttiset, ja sitten jatketaan vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_34,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävä ja kunnianhimoinen energia- ja ilmastopolitiikka tukee teollisuuden uudistumista ja vähäpäästöisyyttä, ja varmaan osa tästäkin porukasta on jo huomannut, että terästä yritetään tuottaa vuoteen 2045 mennessä vedyllä, ja myöskin Suomessa on tähän liittyviä hankkeita. Senpä takia haluan myös tässä salissa nyt tuoda ilmi senkin, että myös lämpöä voidaan tuottaa hiilineutraalisti, ja sitä on Imatralla kokeiltu: kun biolämpölaitokseen investoitiin uuden lämpölaitoksen tarpeessa, lopputulema oli se, että voidaan lähes hiilineutraalisti tuottaa kuntalaisille kaukolämpöä, ja se myös laski kaukolämmön hintaa, ja nyt tästä ovat kiinnostuneet niin Etelä-Korea kuin muun muassa Ukraina, ja tästä on tulossa meille vientituote. Toivoisinkin, että ministerit myös kannustaisivat kuntia rohkeasti kokeilemaan uusia ympäristöystävällisiä tekoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-12-18T11:33:22,2019-12-18T11:34:20,Hyväksytty,1.1 2019_85_35,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ministeri Haatainen, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_36,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuula,Haatainen,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin työttömyysturvan porrastuksesta ja muista asioista. Edustaja Mykkänen, nämä työllisyystyöryhmät ovat nyt käynnissä, ja siellä pohditaan nyt näitä kaikkia keinoja. On lukuisa joukko työryhmiä, joissa tätä työtä tullaan käymään rauhassa läpi ja arvioidaan, mitä toimenpiteitä tullaan tekemään. Sinänsä työttömyysturvapäätökset kuuluvat ministeri Pekosen vastuualueeseen. Edustaja Satonen peräänkuulutti työperäistä maahanmuuttoa, ja kannan aivan samaa huolta siitä, että meillä osaamistarve on suuri yrityksissä ja osaamispotentiaali olisi rekrytoitavissa muualta mutta nämä prosessit ovat liian hitaita. Lupamenettelyprosessia ollaan nyt nopeuttamassa ja kaiken kaikkiaan tätä hallintoa nyt selkiinnyttämässä, ja uskon, että sieltä saadaan nyt sitten tähän ratkaisua. Sitten kuntien sakkomaksuista täällä edustaja Lehto muun muassa ja moni muukin peräänkuulutti puheenvuoroissaan. Tiedän kyllä oman kuntakokemukseni pohjalta, että ne hiertävät siellä, mutta kuntakokeilujen tarkoitus on juuri nyt etsiä vastausta tähän, että kunnat pystyvät entistä paremmin valtiovallan kanssa, TE-toimistojen kanssa, yhteistyöllä löytämään keinoja työllistämiseen, jotta näiltä sakkomaksuilta myös sitten voidaan välttyä. Sitten edustaja Filatov ja monet muut, edustaja Savio muun muassa, ottivat esille nämä tki-panostukset, jotka hallitus tulee tekemään, ja sen, miten arvioitaisiin niiden työllisyysvaikutuksia. Se on todella hankalaa. Tämä työllisyysvaikutusten arviointi on sillä tavalla hankala kysymys, kun olen sitä perannut, että nämä panostukset tuottavat pitkällä aikajänteellä tuloksia, ja siitä syystä niitten arviointi on vaikeaa. Mutta käymme VM:n kanssa koko ajan läpi, miten tehdä, ja kyllä meidän pitäisi pystyä paremmin näitä muitakin toimia arvioimaan kuin pelkästään yksittäisiä, konkreettisia, nopeita toimia.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2019-12-18T11:34:22,2019-12-18T11:36:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_37,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä: Jaoston puheenjohtaja Savio otti tki-panostukset esille — äärettömän tärkeä asia, jossa olemme jääneet jälkeen kilpailijoista, ja meidän tulee niitä nostaa, niin kuin nyt ollaan nostamassa. Meillä on valmisteilla jo tki-puolen tiekartta, joka tullaan ensi keväänä esittelemään. Se on OKM:n kanssa yhteistyössä. Valmistelussa on myös korotettu verovähennys yrityksille, jotka tekevät tutkimustyötä ja kehitystyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, ja toivon mukaan tämä sieltä nousee jalalle. Sitten edustaja Pylväs kysyi kuljetustuesta: Kuljetustuessa on ainut muutos tällä hetkellä se, että se tulee pysyväksi. Se on se muutos, mikä on tapahtunut. Mitään muuta selvitystyötä ei käsittääkseni ole tällä hetkellä ministeriön sisällä menossa. Sitten edustaja Holopainen: Investoinnit ilmastonmuutoksessa — ilmastonmuutos on ainut globaali draiveri investointeihin tällä hetkellä. Te ette löydä mitään muuta globaalia kuin ilmastonmuutos, jolla me voitaisiin saada investointeja liikkeelle, ja maailma huutaa tällä hetkellä investointeja. Muun muassa korkotasot ovat sen vuoksi alhaisia, että investointeja ei saada liikkeelle. Ne ovat epäterveen alhaalla. Sitten otitte esille MAL-sopimukset, että toivon mukaan ne laitetaan täytäntöön. Niitä ei tulla varmasti laittamaan täytäntöön kokonaisuudessaan. Siinä on aika selkeä syy: näiltä kuudelta kaupungilta tuli 14 miljardin edestä esityksiä, ja siihen on varattu VM:ssä 700 miljoonaa, eli 5 prosenttia pystytään toteuttamaan. Sitten edustaja Pirttilahti otti biokaasun esille: meillä on käynnistetty biokaasuohjelma, ja sen toimeenpanoon on ensi vuodelle varattu 5 miljoonaa euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-12-18T11:36:30,2019-12-18T11:38:35,Hyväksytty,1.1 2019_85_38,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelypuheenvuorossa ministeri nosti tämän 36 prosentin aktivointiasteen esille näissä julkisissa työllisyys- ja yrittäjyystoimissa, mikä tuntuu aika korkealta. Kiinnostaisi ensinnäkin tietää, paljonko tästä on peräisin sieltä STM:n momentilta eli käytännöstä siitä, että ihmiset pystyvät käyttämään työttömyystukea näihin aktiivitoimiin, kuten starttiraha- ja palkkatukeen. Ja tässä yhteydessä sanoitte, että julkisissa työllisyyspalveluissa on tarkoitus tukeutua mahdollisimman paljon tutkittuun tietoon — mikä on tietysti erittäin kannatettavaa — ja vaikuttavuusanalyysiin. Kysyisin, onko samanlaista läpivalaisua ja analyysia tarkoitusta tehdä kotouttamistoimissa, mikä myös kuuluu tänne julkisiin työllisyys- ja yrittäjyyspalveluihin, ja nimenomaan käyttää näitä kovempia kriteerejä, kuten vaikutuksia nettoveronmaksuun, työllistymiseen ja myös suoritettuihin tutkintoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-12-18T11:38:37,2019-12-18T11:39:38,Hyväksytty,1.1 2019_85_39,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille hyvästä alustuksesta. Hyvinvointi-Suomen tulevaisuus turvataan vain taloudellisen toiminnan kautta. Suomessa on 90 000 työnantajayritystä, joista 20 000 on järjestäytynyt. Vain yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan 50 000 yrityksessä, jolloin paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Kun järjestäytyneessä yrityksessä sovitaan paikallisesti yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kesken vaikkapa työajoista, niin vastaava sopimus järjestäytymättömissä yrityksissä on laiton. Jos kaikki yritykset voisivat soveltaa samoja sopimisen sääntöjä, myös nämä 50 000 yritystä uskaltaisivat varmasti rohkeammin palkata uusia työntekijöitä tai vaihtoehtoisesti selvitä vaikeista ajoista ilman irtisanomisia. Suomen Yrittäjät ovat arvioineet työllisyysvaikutukseksi jopa 15 000 työllistä. Kysyisinkin: mitä hallitusohjelman kirjaukset paikallisen sopimisen edistämisestä tarkoittavat käytännössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-12-18T11:39:39,2019-12-18T11:40:52,Hyväksytty,1.1 2019_85_40,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että ministerien välinen yhteistyö on todella toimivaa. Nimenomaan näiden kahden ministerin yhteistyö ratkaisee aika paljon siinä, miten työpaikkoja Suomeen syntyy. Toivoisin, että tällä työvoimapuolella päästäisiin tarkastelemaan sitä, että kun nyt on näitä työvoimakokeiluja ja ne on keskitetty meidän maakunnassa kasvukeskuksiin, niin hieman ihmettelin sitä, että kun reuna-alueen kunnissa työttömyys on jopa 10 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin niissä keskuspaikoissa, niin nämä reuna-alueen kunnat eivät päässeet mukaan. Sitä suuresti ihmettelen. Toivon, että sitä päästäisiin vähän syvällisemmin tarkastelemaan, miksi näin. Toinen asia on sitten tietenkin tämä: jos halutaan maaseudun kuntiin ja yleensä koko Suomeen työpaikkoja, niin biotalouden edistäminen on se asia numero yksi ja se on välttämättömyyttä. Luin eilissäpäivänä kauhulla korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jossa Kajaanin lähelle tuleva tuulivoimapuisto evättiin. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja todettiin, että sudet kuulemma häiriintyvät siitä, kun tuulimyllyjä on tulossa siihen Kajaanin lähelle. Jos todella on tässä maassa asiat niin, että alueilla liikkuvien susien sielunelämä häiriintyy sen takia, että biotalouteen tulee investointeja, [Puhemies koputtaa] niin kyllä minä sanon, että ollaan aika pitkälti menossa metsään. Toivon, että tälle tielle ei... Tiedän, että tuomioistuimen arvostelu [Puhemies koputtaa] ei ole soveliasta, mutta tässä tapauksessa ehdottomasti on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-18T11:40:53,2019-12-18T11:42:10,Hyväksytty,1.1 2019_85_41,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä vaatii sitä, että panostamme aktiivisesti työvoimapolitiikkaan ja sen resursseihin. Olemme jääneet muista Pohjoismaista monilla tavoin jälkeen. Tämä hallitus vahvistaa merkittävin resurssein työttömien yksilöllisiä työvoimapalveluita. Tavoitteena ovat oikea-aikaiset ja oikein kohdennetut palvelut kyykyttämisen sijaan. Toisaalta hallitus panostaa ensi vuonna merkittävästi palkkatuen lisäämiseen. Sen myötä yhä useampi vaikeasti työllistyvä pääsee työn syrjään kiinni. On erittäin tärkeätä, että hallitus aikoo helpottaa osa-aikaisesti työkykyisten tilannetta. On myös tosi tärkeää, että hallitus suorittaa kuntakokeilun sekä edistää työperäistä maahanmuuttoa. Tämän lisäksi hallitus huolehtii myös maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllistymisen edistämisestä. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että hallitus tekee inhimillistä työvoimapolitiikkaa. Haluan myös tässä lopussa yhtyä edustaja Kontulan nostamaan huomioon siitä, että toivon, että kuntakokeilussa otetaan tutkimustieto mahdollisimman hyvin huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-12-18T11:42:11,2019-12-18T11:43:20,Hyväksytty,1.1 2019_85_42,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo näitä opposition vastalauseita, niin näkee, että itse asiassa tällä hallituksen työvoima- ja elinkeinopolitiikalla on hyvin laaja, koko eduskunnan kattava tuki. Siellä on perussuomalaisilta lausumia, mutta ei juuri määrärahaehdotuksia. Kokoomuksella on tehokasta katumista: siellä osoitetaan määräraha semmoisiin, joita laiminlyötiin edelliskaudella määrätietoisesti. Sikäli uusilla ministereillä on hyvät selkänojat eduskunnassa lähteä töitä tekemään. Täällä kokoomuksesta tuotiin esiin näitä keppilinjan lisätoimia, jotka olisivat enempikin ehkä tuolla sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa, mutta siitä on varoittava esimerkki tämä aktiivimalli. Nyt juuri maanantaina tuli Eläketurvakeskuksen tutkittua tietoa siitä, että vuonna 2018 nuo toimet lisäsivät 1 600 työkyvyttömyyseläkehakemusta työttömiltä hakijoilta, ja kun katsotaan, että se oli jo edellisenä vuonna varmaan samansuuntaista, niin tuhansia työttömiä työnhakijoita on hakeutunut aktiivisesti eläkkeelle. Siis eläkesuuntautuneisuus on ollut sen aktiivimallin tulos. Tämmöisiä negatiivisia seuraamuksia pitää välttää ja katsoa tarkkaan, minkälaisia toimia työllisyyden edistämiseksi tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-18T11:43:22,2019-12-18T11:44:39,Hyväksytty,1.1 2019_85_43,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerit, miten hallituksen työllisyyslisärahat kohentavat taloudellista huoltosuhdetta ja kaventavat verokiilaa? Miten hallitus aikoo kaudellaan synnyttää uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille? Sinne niitä tarvitaan. Palkkatuki on keino kierrättää verorahoja, se ei juurikaan synnytä yksityiselle puolelle lisää työpaikkoja. Miten hallitus aikoo varmistaa, että kuntakokeilujen seurauksena ei paisuteta julkista sektoria, ei organisaatioita kunnissa eikä valtiolla, vaan sillä synnytetään tuloksia? Ja miten te varmistatte, ettei kokeiluista tule vain puuhastelukerhoja ilman todennettavia, todellisia tuloksia talouteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-12-18T11:44:40,2019-12-18T11:45:25,Hyväksytty,1.1 2019_85_44,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite on täysin kannatettava, ja haluan muistuttaa, että kannatamme myös sitä, että valtiontalous saataisiin tasapainoon tämän vaalikauden päättyessä. Nämä viimeaikaiset — Suomen Pankin 0,9 prosentin ja valtiovarainministeriön tuore 1,6 prosentin — talouskasvun ennusteet eivät kuitenkaan tasoita sitä tavoitetta ihan helpoksi. Mietin sitä, että kun puhuitte tästä kansainvälisen kasvun ohjelmasta — se on erinomainen asia — te puhuitte huolestanne osaavan työvoiman saatavuudesta, sen huolen me jaamme myös aivan täysin. Täällä on puhuttu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta, nuorisotyöttömyyden hoidosta, osatyökykyisten saamisesta työelämään, mutta itse asiassa, kun me puhumme kansainvälisestä kasvusta ja työn tuottavuuden kasvusta, niin silloin meidän pitää keskittyä myös akateemiseen työttömyyteen. Se on valitettavasti lisääntynyt, ja toivon, että ministeri Haatainen ottaa tämän akateemisen työttömyyden erityistarkastelun kohteeksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2019-12-18T11:45:27,2019-12-18T11:46:42,Hyväksytty,1.1 2019_85_45,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yritykset ja yrittäjyys ovat todella avainroolissa. Kun mietitään kaikkia hallitusohjelman keskeisimpiä, isoimpia haasteita ja siten koko suomalaisen yhteiskunnan isoja haasteita, niin työllisyystavoitteen kuin vaikkapa ilmasto- ja ympäristöhaasteiden taklaaminen onnistuu vain kasvavien, kehittyvien yritysten kautta. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja kuten tiedämme, myös se ympäristöhaasteiden taklaaminen tulee sitä kautta, että rohkeat ja innovatiiviset yritykset keksivät ja kaupallistavat uutta. Kiitän niistä hyvistä esityksistä, joita esimerkiksi t&k-määrärahojen lisäämiseen ja koulutuspanostuksiin liittyen tehdään, mutta olen kyllä erityisen huolestunut myös tästä kohtaanto-ongelmasta, johon moni muukin edustaja on viitannut. Se ja nämä yritysten kasvavat rekrytointivaikeudet [Puhemies koputtaa] ovat kyllä sellainen asia, johon tulee jatkossa kiinnittää vielä lisää huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-12-18T11:46:44,2019-12-18T11:47:55,Hyväksytty,1.1 2019_85_46,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös Espoossa on otettu ilolla vastaan pääsy mukaan tähän hyvin tärkeään kuntakokeiluun. Tämäntyyppiset toimet tuovat valoa sinne kuntakentälle, ja näin saamme kantaa paremmin vastuuta myöskin tästä yhteisestä tärkeästä asiasta. Mutta tälläkään ei pystytä vaikuttamaan siihen tosiasiaan, että tämä Suomen ikäpyramidi on tällä hetkellä hyvin epäsuotuisa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta. Sen vuoksi me tarvitsemme myöskin osaavaa työvoimaa maamme rajojen ulkopuolelta. Tässä on paljon puhuttu siitä, millä tavalla Suomeen saapuneiden opiskelijoiden jääminen tänne voitaisiin varmistaa paremmin. Tiedän, että Sanna Marinin hallitusohjelmaan on tehty tästäkin hyvät kirjaukset — ehkä ministeri voisi kertoa näistä enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2019-12-18T11:47:56,2019-12-18T11:48:51,Hyväksytty,1.1 2019_85_47,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on joukko ihmisiä, joista suurin osa ei näy missään TE-toimistojen ja muiden tilastoissa, koska kynnys TE-toimiston ovella on aivan liian korkea. Tämä joukko, jonka kooksi arvioidaan jopa kolmisenkymmentätuhatta henkeä, on neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin saaneita nuoria ja nuoria aikuisia eli autismin kirjosta, ADHD:stä, Asperger-syndroomasta kärsiviä ihmisiä. Heidän suurin ongelmansa ovat toiminnanohjauksen ongelmat, jotka eivät näy päälle päin. Näistä ihmisistä suurin osa haluaisi töihin, mutta se kynnys tosiaan on korkea. Henkilökohtaista apua sen työttömyystuen hakemiseen tai työpaikan hakemiseen ei oikein saa mistään, koska osaamistaso on heikko. Oletteko tulleet ajatelleeksi siellä ministeriössä, että tämä ryhmä olisi sellainen, josta olisi etua meille työpaikoilla, koska osaamistasoa löytyy todella paljon, ja että näissä kokeiluissa huomioitaisiin myöskin tämän ryhmän työllistymismahdollisuudet [Puhemies koputtaa] ja huomioitaisiin se, että hekin pääsisivät mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-12-18T11:48:52,2019-12-18T11:50:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_48,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Filatov sanoi täällä aikaisemmin, että koko sinä 30 vuotena — jos oikein ymmärsin — jotka hän on talossa ollut, ei ole pyritty kysymään tai vaatimaan hallituksen budjettiesityksen työllisyysvaikutuksia, kun otetaan huomioon koko budjetti. Edustaja Filatov, niinä 40 vuotena, jotka itse olen ollut täällä, en muista, että koskaan olisi niin ankarasti arvosteltu tietopalvelun saamia lukuja kuin on nyt arvosteltu. Ja kun te sanotte ja monet muut sanovat, että tietopalvelun luvut, jotka osoittavat, että ensi vuoden budjetti vähentää työllisyyttä 5 000 hengellä, perustuvat liian kapeaan asian tarkasteluun, mikä sinänsä on hyvin perusteltu väite, niin olen tivannut ja tivaan edelleen, missä ovat sitten ne luvut, jotka kertovat budjetin kokonaistyöllisyysvaikutukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-12-18T11:50:05,2019-12-18T11:51:11,Hyväksytty,1.1 2019_85_49,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää edustaja Virolaista äsken pidetystä hyvin rakentavasta puheenvuorosta, josta kävi ilmi muun muassa se, että meillä on hyvin yhteiset tavoitteet: työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja se, että julkinen talous on vuonna 2023 tasapainossa. Nyt kun tämä yleinen talouskehitys ja ennusteet sekä maailmantalouden että Suomen talouden osalta haastavat näiden tavoitteiden osalta meitä kaikkia, niin on erittäin tärkeätä, että yleinen, voi sanoa, ilmapiiri elinkeinoelämää kohtaan ja yritystoimintaa kohtaan säilyisi meillä myönteisenä ja että olisi vakaa toimintaympäristö. Nyt haluan kiittää ministereitä, sekä ministeri Lintilää että Haataista, siitä, että nämä esitykset ovat juuri sen kaltaisia, että ne luovat myönteistä virettä tuonne. Täällä on esimerkiksi Business Finlandin avustusluontoiseen rahoitukseen 70 miljoonan lisäys, se on erittäin myönteinen asia. Samaten haluan kiittää tuosta kansainvälisen rekrytoinnin ohjelmasta. Meillä yksi suurimmista kasvuesteistä on työvoimapula tällä hetkellä kaikkialla Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-18T11:51:12,2019-12-18T11:52:19,Hyväksytty,1.1 2019_85_50,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille hyvistä alustuksista. Oppositiosta on tässä vuoden mittaan kuulunut syytöksiä erityisesti ilmastotavoitteen yhteydessä teollisuuden työntämisestä Suomesta muualle. Oikeastaanhan linja on tässä päinvastainen. Tässä talousarviossa vahvistetaan Suomen asemaa osaamista ja kestäviä ratkaisuja maailmalle vievänä vastuunkantajana. Valmista ei silti tietenkään vielä tule, vaan vuoden päästä meillä täytyy olla pöydällä vielä vaikuttavampi vähähiilistä maailmaa rakentava budjetti. Matkalla sinne, sitä tehdessä, pitää keskittyä olennaiseen, on pohjattava päätökset tieteeseen ja mitattava niitä asioita, joilla on väliä. Energiataloudessa ja energiapolitiikassa ei pitäisi keskittyä uusiutuvien osuuteen vaan päästöihin, resurssitehokkuuteen ja luonnonsuojeluun. Siksi tuulen, auringon, maalämmön ohella pitäisi huolehtia, että edellytykset investointeihin, esimerkiksi synteettisiin polttoaineisiin, ydinvoimaan, erityisesti pieniin sarjatuotettuihin voimaloihin, olisivat olemassa. Biotaloudessa on syytä keskittyä laatuun, ei määrään, ja siihen satsatessa täytyy huomioida luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan asettamat rajat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-12-18T11:52:21,2019-12-18T11:53:26,Hyväksytty,1.1 2019_85_51,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut tarvittaviin toimiin 60 000 työpaikan luomiseksi ja 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Työllisyystavoitteeseen päästään, kun työllistämme nykyistä paremmin osatyökykyisiä, saamme ihmisiä takaisin töihin työkyvyttömyyseläkkeeltä ja pitkäaikaistyöttömyydestä, ikäjohdamme ihmiset pysymään työelämässä vähintään viralliseen eläkeikään asti, saamme vieraskieliset jo maassa olevat töihin ja lisäämme työperäistä maahanmuuttoa. Tämän lisäksi myös nuorten työllisyyteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: minkälaisia suunnitelmia osatyökykyisten työllistämiseksi on tällä hetkellä vireillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-18T11:53:26,2019-12-18T11:54:15,Hyväksytty,1.1 2019_85_52,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Edustaja Koponen. Sen jälkeen ministereille 2 minuutin puheenvuorot, ja voi olla, että joudutaan sitten debatti lopettamaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_53,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen tosiaan Suomen Pankki heikensi omaa ennustettaan talouskasvusta. Tuon ennusteen mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna 0,9 prosenttiin. Suomen Pankin mukaan korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja kasvu hidastuu kansainvälisen talouden heikkenemisen takia. Myöskään työllisyys ei Suomen Pankin arvion mukaan kasva ensi vuonna. Eli työllisyys ei kasvaisi ensi vuonna. Tämä on isossa ristiriidassa hallituksen kaikkien tavoitteiden kanssa. Ministeri Lintilä, onko Suomen Pankki oikeassa, ja jos se on oikeassa, niin mitä hallitus tulee tekemään tälle asialle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T11:54:25,2019-12-18T11:55:06,Hyväksytty,1.1 2019_85_54,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Korjaan äskeistä: kun katselin näitä ryhmien saamien puheenvuorojen määriä, niin vasemmistoliitto saa vielä puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_55,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä mahdollisuudesta. — Kiinnitin huomiota tuohon pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen ja siihen, kuinka on nyt lähdetty käyttämään hyväksi järjestöjä. Sieltähän on erittäin paljon mahdollisuuksia saada nimenomaan tämmöistä työtä, mikä kuntouttaa niitä ihmisiä. He saavat sitä työkuntoa takaisin ja paremmat mahdollisuudet päästä sitten vapaille markkinoille töihin, kun he saavat omaa työkuntoaan paremmaksi ja tavallaan ammattitaitoa siinä mukana vähän lisää. Mutta asia, mistä olen erittäin huolissani, koskee Itä-Suomea, ja kysynkin ministeri Lintilältä siitä tilanteesta, kun meillä ikärakenne on todella paha. Siellä kun kävin viime kesänä, kiersin yrityksiä, niin he kertoivat semmoisesta huolesta, että he joutuvat todella miettimään, että jos ei saa tarpeeksi työvoimaa, niin sijoittuvatko heidän yrityksensä enää sinne Itä-Suomen alueelle. Ja kysynkin: millä tavalla on pohdittu tätä tilannetta, että me saisimme riittävät työvoimamahdollisuudet sinne meidän alueelle koko Itä-Suomen osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-18T11:55:13,2019-12-18T11:56:23,Hyväksytty,1.1 2019_85_56,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuula,Haatainen,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä kun kysyttiin osatyökykyisistä, niin tämä työkykyohjelma on parastaikaa valmisteilla, ja tämä on tosi iso asia, koska siellä on paljon potentiaalia, jota voitaisiin työmarkkinoille saada oikeilla toimilla. Kohtaanto-ongelmaan: Opetusministeriöön on TEMistä suunnattu 20 miljoonaa euroa, ja nyt sillä on tarkoitus täsmäkouluttaa osaajia, saada osaamista aloille, jotka ovat näitä pullonkaula-aloja. Pitää huolehtia siitä, että meillä yritykset saavat osaavaa työvoimaa, ja koulutus on siihen nyt täsmäkeino. Palkkatuesta: Haluan korostaa, että palkkatuki on siis ihmiselle keino päästä takaisin työelämään ja saada sieltä taas uutta mahdollisuutta työllistyä itse omaehtoisesti yksityisille työmarkkinoille, eli se on tällainen välivaiheen keino, jolla halutaan edesauttaa sitä, että työtön ihminen pääsee takaisin töihin kiinni. Sitten edustaja Guzenina kysyi tästä kv-opiskelijoiden jäämisestä maahan. Tähän on nyt suunnitteilla toimia, joilla halutaan paikallisella tasolla, korkeakoulujen yhteyteen, luoda kansainvälisten opiskelijoiden ja työmarkkinoiden kokonaisuuksia, joissa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä tänne Suomeen vahvistetaan. Siinä on lukuisa joukko asioita nyt kehitteillä. Se on iso asia, koska heitä meidän ei kannata menettää, koska he täällä jo ovat. Sitten edustaja Koskisen havainto näistä aktiivimallin vaikutuksista on oikea, eli myös työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli sen kautta lisää, niin että näillä toimenpiteillä ei pidä myöskään toiseen suuntaan viedä, eli myös siitä syystä on hyvä, että tämä aktiivimalli on nyt poistettu. Sitten kun täällä kysyttiin, miten tämä aktivointi tapahtuu työllisyysmäärärahoilla tai mikä on se aktivointiaste, niin tästä 36 prosentista noin yksi kolmasosa on TEMin toimenpitein tapahtuvaa [Puhemies koputtaa] ja sitten se loput on STM:n ja esimerkiksi OKM:n kautta tapahtuvaa. Edustaja Virolainen nosti esiin myös tämän korkeakoulutettujen akateemisten työllisyyden. Se on oma asiansa, se liittyy myös näihin yksilöllisiin palveluihin, eli näitä palveluita pitää räätälöidä eri tarpeisiin yksilöllisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2019-12-18T11:56:26,2019-12-18T11:59:06,Hyväksytty,1.1 2019_85_57,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä edustaja Ranne, tiedätte hyvin, että verokiilaan vaikuttamiset tapahtuvat pitkälle työmarkkinajärjestöjen kesken. Itse olen edustanut sitä linjaa, että meidän tehtävämme ei ole lähteä kuittaamaan sitä, mitä sieltä vaatimusta tulee, koska sen päässä on sitten jossain vaiheessa tasaveromalli. Mutta kaikkineen — mikä liittyy oikeastaan myös edustaja Koposen kysymykseen — kyllä kaikkein tärkeintä yrityssektorilla on tällä hetkellä yritysten luottamuksen vahvistaminen, ja siinä on äärettömän isossa roolissa se, että täältäkään ei lähde disinformaatiota yrityksille. Valitettavan useasti törmään yrityksiin, jotka kysyvät, että oletteko te yritysverotusta kiristämässä nyt. Olen toistanut lukuisia kertoja julkisuudessa: tämä hallitus ei tule kiristämään yritysten verotusta, ja piste. Nämä ovat niitä asioita, jotka yritykset tällä hetkellä kokevat vaikeimmiksi. Tällä hetkellä meidän ongelmamme, niin kuin sanoin jo aiemmin, on investointien vähyys. [Hannakaisa Heikkinen: Tärkeä asia!] Se on globaali ongelma, se on kansallinen ongelma, ja se ei lähde oikeastaan muualta kuin sieltä luottamuksen rakentamisen kautta, että yritykset lähtevät investoimaan. Onko Suomen Pankki oikeassa, mitä edustaja Koponen kysyi: tilanne on totta kai haastava. Totta kai se on haastava, mutta niin kuin nyt täälläkin on puheenvuoroissa kuultu, meillä on valtava kohtaanto-ongelma: avoimia työpaikkoja kyllä on, mutta ihan samalla tavalla kuin kohtaanto-ongelma oli edellisellä hallituksella keskeinen haaste, niin se on nytkin. Mutta missään nimessä ei käsiä pidä mennä nostamaan ylös, se ei ole kenenkään etu. Sitten edustaja Semi kysyi Itä-Suomen tilanteesta. Te olette valitettavasti oikeassa. Kyllä Itä-Suomen tilanne, kun katsoo heidän työllisyysastettaan, on pelottavan huono. Ja ihan saman viestin, mitä te sanoitte, yritykset ovat kertoneet: he suunnittelevat poislähtöä, koska he eivät saa työvoimaa. Mutta samalla kuitenkin työllisyysaste pyörii 65 prosentin kieppeillä. Eli kyllä tässä on ongelma. Ja itse olen pohtinut, että meidän pitäisi varmaan Itä-Suomen — eilen taisi olla Pohjois-Karjalasta puhetta — asioita käsitellä. Niitä ei voi ottaa erityisalueina, mutta jonkinnäköinen siltajärjestelmä sinne pitää rakentaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-12-18T11:59:06,2019-12-18T12:01:40,Hyväksytty,1.1 2019_85_58,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Sitä jatketaan myöhemmin tässä samassa täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_59,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 32, työ‑ ja elinkeinoministeriön hallinnonala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_60,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tuli niin äkkiä, että en ollut ihan varautunut, mutta tästä tämä lähtee. Työllisyyspolitiikka on juuri nyt ehkä tärkeämpää kuin koskaan Suomen historiassa. Olemme viime vuosina saaneet kokea pientä positiivista tuulenvirettä taloudessa, jonka aikana syntyi 140 000 uutta työpaikkaa, jotka muuttivat suomalaista elämää merkittävästi. Kuitenkin tämän positiivisen vireen ennustetaan lähivuosina hiipuvan. On vanha sanonta: ”Silloin kun ei tuule, silloin soudetaan.” Onkin tärkeää, että ne, jotka tätä Suomi-venettä soutavat, soutavat samassa tahdissa ja samaan suuntaan. Jotta tämä voisi toteutua, on työministeriön otettava toiminnastaan enemmän tehoja irti. Työllisyyspolitiikka on uudistettava, ja siihen tarvitaan laajaa parlamenttista näkemystä. Tämä asia on niin vakava, että hallituksen on otettava vahva etunoja ja kiihdytetty vauhdinotto, jotta hyppy kansainväliseen kärkeen onnistuisi. Meillä on mahdollisuutemme. Suomi on aina selvinnyt vaikeista tilanteista silloin, kun se on yhdistänyt voimansa, ja tässä oppositiopuolueen edustajana katson myös vahvasti peiliin: olenko valmis antautumaan sellaiseen yhteistyöhön, joka toisi parhaita mahdollisia tuloksia? Sanon itselleni, että yritän tehdä parhaani. Tämä hetki on hyvin poikkeuksellinen sen takia, että koko työelämä on niin murrosvaiheessa. Vanhoja työammatteja poistuu valtava määrä, mutta syntyykö tilalle samassa suhteessa uutta oivaltamista, uutta luovaa teollisuutta, uusia innovaatioita? Arvoisa uusi työministeri, onnea ja menestystä teille tehtäväänne, ja haluan täältä pöntöstä julistaa kansan kuulemana, että olemme valmiit yhteistyöhön, koska tässä on kysymyksessä kansallinen etu. On myös lisättävä poikkihallinnollista yhteistyötä. On lisättävä yhteistyötä kuntien kanssa, on erityisesti pohdittava, miksi kunnissa niin paljon rahaa menee tehottomaan työttömyyden hoitoon ja työpaikkoja kuitenkin syntyy niin vähän ja ollaan valmiit maksamaan näitä sakkomaksuja ennemmin kuin etsimään niitä mahdollisuuksia työllistää ihmisiä. Työn kohtaanto on iso ongelma myös. Siihen on löydettävä yhdessä aktiivisia malleja. Jollakin tavalla koen, että myös mitä tulee tähän ammattiyhdistysliikkeen rooliin... — Ja muuten arvostan ammattiyhdistysliikkeitä, siitä ei ole kysymys, mutta myös niiden täytyy uudistua. Ei riitä se, että he pohtivat sitä, miten oli ennen, vaan on pohdittava sitä, miten ammattiyhdistysliike palvelisi maata parhaiten nykyisessä muuttuneessa tilanteessa. Yritystoiminnasta me kaikki, jokainen eduskuntaryhmä, olemme omissa poliittisissa ohjelmissamme todenneet, että yrittäjät ovat se ryhmä, joka tuottaa nopeimmin uusia työpaikkoja, joten meidän pitäisi kyllä ottaa — niin kuin viime hallituskaudella täällä tuli tämä kärkihanketeemoitus esille — tämä yrittäjien kokonaistilanteen haltuuntotto kärkiteemaksi sille, että hallitus tämän työllisyystavoitteen saavuttaa, tai sanoisin näin: että koko Suomi tämän työllisyystavoitteen saa toteutettua. Täällä on todettu, että Suomen Yrittäjät ovat itse kertoneet, että jos paikallista sopimista lisättäisiin, voisi syntyä hyvinkin helposti 15 000 uutta työpaikkaa. Se on valtava määrä: 15 000 perhettä, joihin tulisi työtä. Arvoisa puhemies! Tämä haaste on niin merkittävä ja niin vakava, että tässä ei pitäisi nyt politikointia harrastaa kovin paljon vaan pitäisi löytää ne yhteiset välineet ja tarttua niihin. Olen valmis työhön. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-18T17:24:08,2019-12-18T17:29:14,Hyväksytty,1.1 2019_85_61,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Julkinen keskustelu ja täällä salissakin käytävä keskustelu saatavuusharkinnan poistosta pyörii hyvin usein ja edelleen väärän väittämän ympärillä. Monet vakuuttelevat saatavuusharkinnan poistamisen välttämättömyyttä sillä harhaanjohtavalla väitteellä, että Suomeen tarvitaan erityisosaamista. Tämä väite ei oikein kestä tarkastelua, nimittäin erityisosaajat eivät ole saatavuusharkinnan piirissä tälläkään hetkellä. Sen piiriin kuuluu pääasiassa suorittavan työn tekijöitä, ja mikä vieläkin tärkeämpää, niin se ei monin paikoin ole enää voimassa. Esimerkiksi täällä Uudellamaalla saatavuusharkintaa on purettu niin, että siihen eivät kuulu esimerkiksi ravintola‑ ja suurtaloustyöntekijät pois lukien pitseria‑, kebab‑ ja pikaruokatyöntekijät — keskustalle huomautuksena, että tämä lukee siis elyn sivuilla eli en itse nyt ole päättänyt puhua siitä — kotiapulaiset, siivoojat, rakennusalan työntekijät ja niin edelleen. Onneksi hallitus on kertonut, että se ei aio saatavuusharkintaa enempää löysentää. Toisaalta sitä pitäisi meidän mielestämme ehdottomasti kiristää. Edellisellä kaudella kuitenkin muun muassa vasemmistoliiton ja jopa SDP:n riveistä näytettiin vihreää valoa saatavuusharkinnan poistolle. Mikäli tästä koko maassa luovuttaisiin, niin selkeitä häviäjiä olisivat suomalaiset matalapalkka-alojen työntekijät ja veronmaksajat. Selkeitä voittoja tästä toiminnasta saisivat ainoastaan tietyt matalapalkka-alojen työnantajat. Koska tällä matalalla palkalla Suomessa on mahdotonta tulla toimeen ja se jää sen rajan alle, mikä Suomessa pitää kaikilla olla käytettävissään, niin veronmaksajien tulee tulla sitten hätiin maksumiehiksi. Se, minkä haluaisin vielä tästä saatavuusharkinnasta tuoda esille, mikä tässäkin salissa hyvin usein vääristyneesti sanotaan, koskee siis sitä, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia ihmisiä pitäisi tulla maahan. Meidän mielestämme olisi paljon järkevämpää ensin tarkastella näitä EU:n alueelta saatavia ihmisiä. Hallitus on yleisesti sanonut, että se aikoo lisätä työllisyyttä ylipäätänsä edistämällä työperäistä maahanmuuttoa. Meidän mielestämme työllisyyttä kannattaa edistää järkevillä keinoilla ja ylipäätänsä sellaisilla, jotka tuovat valtiolle lopulta enemmän veroja kuin vievät. Maahan ei kannata tuoda maahanmuuttajia, joiden bruttotulot vuodesta toiseen ovat hyvin alhaiset ja sosiaaliturvariippuvuus suurta. Tämä ei yksinkertaisesti ole järkevää. Kysynkin hallitukselta, ymmärrättekö te, että työperäinen maahanmuutto ei ole yksi monoliitti, vaikka täällä niin aina puhutaan. Se on välttämätöntä jakaa osiinsa. Perussuomalaiset eivät suinkaan vastusta kaikkea työperäistä maahanmuuttoa vaan ainoastaan sitä, mikä on meidän julkiselle taloudelle haitallista. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: tekeekö hallitus toimenpiteitä sen sijaan korkeasti koulutetun maahanmuuton edistämiseksi? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-18T17:29:30,2019-12-18T17:32:58,Hyväksytty,1.1 2019_85_62,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on meidän aikamme suurin kriisi, jonka ratkaisemisessa Suomen osaamisella on annettavaa koko maailmalle. Uudet teknologiat, innovaatiot ja liiketoimintamallit ovat ratkaisuja, joissa edelläkävijä korjaa usein suurimman potin. Ilmastonmuutoksen torjunta on kaikkien maailman valtioiden ja toimijoiden tehtävä, ja suurimpia ponnisteluja joutuvat tekemään ne, joiden päästöt ovat suurimpia. Meillä Suomessa päästöt ovat henkeä kohti todella korkeat, ja suunnilleen samassa tilanteessa ovat kaikki teollisuusmaat. Suomalaiset ratkaisut ovatkin hyvä vientituote pitkälle tulevaisuuteen, jos nyt teemme päätöksiä ja järkeviä panostuksia. Vahvat sisämarkkinat luovat vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Luopumalla fossiilisista polttoaineista luomme markkinat energiatehokkuudelle ja puhtaan energian ratkaisuille. Näitä kiihdytetään muun muassa hallituksen panostuksilla kerrostalojen energiaremontteihin, tuella kivihiilestä ja öljylämmityksestä luopumiseen sekä energiaverotuksen uudistuksella. On aivan oleellista siirtää rahoitusta saastuttavasta toiminnasta ympäristöystävällisen toiminnan tukemiseen. Näiden ympäristöhaitallisten tukien karsiminen on jo aloitettu, ja sitä on syytä myös jatkaa. Moni jo olemassa oleva ratkaisu voi myös suoraan tukea paikallistaloutta, ne odottavat vain täytäntöönpanoa. Esimerkkejä tällaisesta ovat puurakentaminen ja puupohjaiset korkean jalostusasteen tuotteet sekä biokaasu, joita hallitus onkin sitoutunut uudella vaihteella edistämään ja josta odotamme innolla tuloksia. Nämä edellä mainitut ratkaisut tuovat työpaikkoja nimenomaan Suomeen. Työpaikkoja siirtyy vanhasta teknologiasta uuteen, ja siksi onkin tärkeää, että hallitus panostaa myös koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Suomalaiset hiilineutraalit ja innovatiiviset tuotantotavat ja keksinnöt ovat tulevaisuuden tuotteita ympäri maailman. Ilmastonmuutoksen torjunta on suomalaisellekin elinkeinoelämälle ehdottomasti mahdollisuus, ja tämän tiedostaa myös elinkeinoelämä varsin laajasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-12-18T17:33:01,2019-12-18T17:35:28,Hyväksytty,1.1 2019_85_63,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä budjettikeskustelussa on käytetty vertauskuvaa hiekalle rakentamisesta — edustaja Pitko puhui toki äsken puurakentamisesta. Alkuperäisessä hiekalle rakentamisen vertauksessa tyhmä rakentaja rakensi talonsa alas laaksoon hiekalle, josta talo romahti tulvien tullessa. Viisas rakentaja teki sen sijaan talonsa korkeammalle kestävän perustan eli kallion päälle, jossa se pysyi pystyssä, vaikka tuli myrsky ja tulva. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävien ratkaisujen tekeminen on isänmaamme viisasta rakentamista. Hallituksen tavoite, 75 prosentin työllisyys, on yhteinen asiamme, kuten edustaja Laukkanen kuvasi edellä. Siitä tulee pitää kiinni. Hallituksen tulee tehdä päätöksensä tutkittuun tietoon perustuen. Tavoitteena on valtiontalouden saaminen tasapainoon vuonna 2023. On katsottava isoa kuvaa ja panostettava tulevaisuuteen. Tämä on isänmaan viisasta rakentamista. Arvoisa puhemies! Väestökehitys on kuitenkin suuri haaste osaavan työvoiman saatavuudelle: lapsia syntyy vähän, väki ikääntyy. Rakennetyöttömyys on kasvanut erityisesti toisen asteen koulutetuilla mutta myös korkea-asteen koulutetuilla. On syytä kysyä, mistä saamme lisää osaavaa työvoimaa. Sipilän hallitus loi 140 000 uutta työpaikkaa, suuri kiitos siitä. Tästä eteenpäin työllistäminen on aikaisempaa haastavampaa, mutta edelleen mahdollista. Meidän tulee nyt työllistää edelleen työvoiman ulkopuolella olevia osatyökykyisiä. Meidän tulee edistää työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, pidentää hyvinvoinnin kautta työuria ja kehittää jatko- ja uudelleenkoulutusta. Arvoisa puhemies! Muuttuva työelämä vaatii työntekijöiltä koko ajan uutta osaamista. Töihin haetaan moniosaajia, jotka osaavat työskennellä tiimeissä. Kukaan ei enää yksin hallitse laajoja kokonaisuuksia — tarvitaan moninaista osaamista, toinen toisensa täydentämistä, yhdessä tekemistä. Tämän pohjalta on syytä kysyä, miten koulutamme, miten kehitämme osaamista, jotta työllisyys nousee ja ihmiset löytävät heille sopivan työn. Tällä hallituskaudella koulutusjärjestelmäämme katsotaan kokonaisuutena. Kun työssä tarvittava osaaminen muuttuu nopeasti, tarvitaan ehdottomasti yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja työelämän kesken. Kun kehitämme koko Suomea, on samalla ymmärrettävä alueiden erilaisuus. Osaamistarpeet ovat hyvin erilaisia eri puolilla maata. Tarpeet vaihtelevat maakunnittain, seutukunnittain, kunnittain riippuen siitä, ollaanko maalla vai kaupungissa, jopa työpaikkakohtaisesti on suuria eroja. Siksi eri puolille Suomea tarvitaan erilaisia toimia. Tämä tuleekin ottaa huomioon, kun kuntakokeiluja toteutetaan. Niiden pohjalta ihmiset tarvitsevat yksilöllistä ohjausta, jotta kaikki kynnelle kykenevät saadaan työnsyrjästä kiinni. Toivotan ministereille menestystä työhön ja kysynkin: miten opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät tässä muuttuvassa työn murroksessa ja kaikessa jatkuvassa oppimisessa yhteistyötä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-18T17:35:28,2019-12-18T17:40:31,Hyväksytty,1.1 2019_85_64,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuula,Haatainen,Työministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin vastauksen, kun edustaja Purra — hän ei ole täällä nyt paikalla — kyseli tästä korkeasti koulutettujen rekrytoinnista muualta maailmasta, kolmansista maista. Suomella on OECD-maihin verrattuna suuri pula osaamista vaativien töiden tekijöistä. Vertailun mukaan me olemme 18. sijalla. OECD-maissa kaikki muut Pohjoismaat sijoittuvat meitä paremmin. Edellisellä hallituskaudella aloitettiin Talent Boost -toimenpideohjelma, ja nyt tätä ohjelmaa jatketaan. Tämä ohjelma kootaan nyt ensimmäistä kertaa sillä tavalla, että se muodostaa semmoisen kokonaisvaltaisen erityisosaajien, asiantuntijoiden, työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton ohjelman. Tätä tullaan tekemään yhteistyönä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Sitten tähän edustaja Kinnusen kysymykseen siitä, miten näitä osaamispuutteita poistetaan yhteistyöllä. Kyllä tässä meillä OKM:n kanssa on se iso yhteistyökuvio menossa, ja siihen nopean koulutuksen rahoitukseen myös suunnataan nyt 20 miljoonaa, jolla näitä työvoimakapeikkoja pyritään korjaamaan, että saataisiin yrityksille osaavaa työvoimaa. Mutta sitten kaiken kaikkiaan tki-investoinnit, koulutusinvestoinnit ja ammatillisen koulutuksen kuntoon laittaminen palvelevat sitä, että meillä myös pidemmällä aikajänteellä on työvoiman tarve paremmin turvattu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2019-12-18T17:40:33,2019-12-18T17:42:10,Hyväksytty,1.1 2019_85_65,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelimme tätä budjetin osa-aluetta talousvaliokunnassa, ja asiantuntijat olivat kyllä hyvin kriittisiä siltä osin, että riittäviä toimenpiteitä työpaikkojen luomiseksi ei ole olemassa. Tavoitehan on 60 000 työpaikkaa tällä hallituskaudella, mutta asiantuntijat olivat sitä mieltä, että palkkatukityö — mitä toimenpiteitä sinne on suunniteltu — on täysin riittämätön toimenpide, jos sillä aiotaan mennä eikä mitään muita toimenpiteitä ole tulossa. Tietopalveluhan on arvioinut, että hallituksen budjetti jopa vähentää työpaikkoja 5 000:lla eikä suinkaan lisää niitä. Nyt minulla olisi täsmäkysymykset molemmille ministereille, ja ensimmäinen niistä koskee arvonlisäveron alarajaa, nimittäin meillähän muutama vuosi sitten nostettiin se alaraja 10 000 euroon, ja nyt EU-komissio on linjannut, että se voisi olla jopa 85 000. Yrittäjät ovat pyytäneet, että sitä voitaisiin nostaa ainakin 20 000:een, ja keskimäärin EU:ssa se on 40 000. Kysyisinkin: mikä teidän mielipiteenne on tässä asiassa? Ja sitten toinen kysymys vielä täsmäkysymyksenä liittyen akateemisiin työttömiin. Nythän on niin, että TE-keskukset eivät paljoakaan pysty auttamaan akateemisia asiantuntijoita ja johtajia ja esimiestehtävissä olleita löytämään uutta työpaikkaa, ja me tarvitsemme uusia työvälineitä tähän. Mitä mieltä te, ministeri, olette siitä, jos vaikkapa kassat ottaisivat näitä tehtäviä hoitaakseen? Niillähän on paljon tietoa näistä asiakkaistaan, jotka vuosikausia ovat sitä jäsenmaksua sinne maksaneet, ja ne ovat olleet muutenkin tekemisissä näiden henkilöiden kanssa, niin että voisiko tässä olla uusi voimavara?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-12-18T17:42:19,2019-12-18T17:44:10,Hyväksytty,1.1 2019_85_66,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on aikamme suurimpia epäkohtia Suomessa. Eri arvioiden mukaan Suomessa on jopa 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Niin ikään osatyökykyisten ihmisten asia on tärkeä ottaa huomioon. Tästä syystä kaksinkertaistaisimme panokset työllisyyspalveluiden vahvistamiseen eli lisäisimme kaikkiaan 9 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Lisäksi vakinaistaisimme pysyväksi osatyökykyisten ihmisten tukemiseksi tarkoitetun kertaluontoisen määrärahan, jota hallitus esittää. Niin ikään hallituksen panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat riittämättömiä. On strategisesti tärkeää, että pääsemme 4 prosentin tki-rahoitukseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Siksi kokoomus panostaisi peräti 82 miljoonaa euroa lisää TEMin alaisiin tukiin, joita rahoittaisimme ennen kaikkea tehottomia ja haitallisia yritystukia leikkaamalla. Tämä raha pitää muuten sisällään muun muassa 45 miljoonaa euroa panostusta Suomen Akatemialle korkean tason tutkimukseen, jota hallitus ei valitettavasti saanut järjestettyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T17:44:10,2019-12-18T17:45:25,Hyväksytty,1.1 2019_85_67,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos haluamme saavuttaa työllisyystavoitteen, niin se edellyttää myös osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyden parantamista. Valitettavasti nämä käsitteet menevät ajoittain sekaisin. Eli meidän on kyllä syytä muistaa, etteivät kaikki vammaiset ole osatyökykyisiä. Monet vammaiset pystyvät tekemään kokoaikaista työtä, jos työyhteisössä on tehty kohtuullisia mukautuksia. Mukautuksia ovat esimerkiksi työoloihin, työn organisointiin ja työmenetelmiin tehtävät muutokset. Työnantajilla on mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea, ja sen käyttöä tulisi laajentaa ja kehittää huomioimaan paremmin saavutettavuuteen ja työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyvät järjestelyt. Työnantajat eivät edelleenkään tunne järjestelytuen mahdollisuuksia riittävästi, eli heille olisi syytä kohdistaa koulutusta. Digitaalisuus ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat erityisryhmiä olemaan yhä enemmän osallisia yhteiskunnan toiminnoissa ja myöskin työelämässä. On muistettava, että kuka tahansa voi koska tahansa olla tilanteessa, että ainoa mahdollisuus jatkaa työelämässä on teknologisten välineiden käyttö. Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuorossa kuitenkin keskityn osatyökykyisten työllistymiseen. Osatyökykyisyys tarkoittaa toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn tekemistä. Lainsäädännön mukaan osatyökykyinen on henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Pitkäaikaistyöttömissä on paljon osatyökykyisiä henkilöitä. Toki tähän ryhmään kuuluu muitakin, esimerkiksi edellä mainitsemiani vammaisia henkilöitä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla ongelmana on ollut se, ettei asiakkaan palvelutarvetta, työkykyä ja kuntoutustarvetta ole selvitetty riittävän yksilöllisesti ja monialaisesti, mikä on johtanut työttömien jäämiseen heille sopivien palveluiden ja etuuksien ulkopuolelle. Hallitusohjelmassa mainittu osatyökykyisten työkykyohjelma on tarkoitettu juuri tämän ryhmän kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Ohjelmaan onkin varattu ensi vuodelle 10 miljoonaa euroa. Sipilän hallitus kuvitteli, että näitä henkilöitä saadaan työllistymään kepillä ja sanktioilla, mutta niin sanottu aktiivimalli osoittautui toimimattomaksi ja epäinhimilliseksi erityisesti näiden ihmisten kohdalla, jotka tarvitsevat ensisijaisesti hoitoa, ohjausta, rinnalla kulkemista ja kuntoutusta ennen kuin he voivat työllistyä. Onneksi aktiivimalli puretaan ja jo ensi vuonna yhä useampi osatyökykyinen pääsee yksilöllisen tuen ja räätälöityjen palvelujen piiriin. Kuntakokeilut mahdollistavat saumattomat palvelut, ja näistä kokeiluista saatuja hyviä käytäntöjä voidaan jalkauttaa koko maahan. Hallitusohjelmassa ja talousarviossa puhutaan ensimmäisen kerran hyvinvointitaloudesta. Hyvinvointitalouden kannalta keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteet ovat osallisuuden vahvistaminen, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten luominen sekä yhdenvertaisuuden takaaminen. Sen sijaan että pohdittaisiin, miten saadaan ihminen mukautettua työhön sopivaksi, on syytä pohtia, miten jokaiselle löytyy sopiva työ. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilölle asetettujen vaatimusten rinnalla asetetaan vaatimuksia myös työlle. Esimerkiksi eri tavoin osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille tulisi aktiivisesti räätälöidä sellaisia työ- ja osallistumismahdollisuuksia, joihin he voivat aidosti tarttua ja joista he saavat myös palkkaa. Esimerkiksi kehitysvammaiset ovat ryhmä, joiden potentiaalia työelämässä ei tällä hetkellä nähdä. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus edellyttää yhdenvertaista kohtelua kaikille kansalaisille, mutta edelleenkin töihin haluavat ja siihen kykenevät kehitysvammaiset ohjataan sosiaalitoimistoon eikä työvoimapalveluihin. He saavat niin sanottua työosuusrahaa, joka on 12 euroa päivässä, vaikka antavat paljon suuremman työpanoksen työyhteisön käyttöön. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ei Suomessa tältäkään osin toteudu. Arvoisa puhemies! Investoimalla sellaisiin palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin, jotka tehokkaalla tavalla tukevat toimintakykyä, lisäävät osaamista ja torjuvat syrjään joutumista, voimme pitkällä aikavälillä päästä tilanteeseen, jossa nopeatkaan muutokset työssä ja työelämässä eivät synnytä suuria ongelmia yksilötasolla tai yhteiskunnassa. Vaikka lyhyellä tähtäimellä ihmisten tukemiseen panostaminen tuottaa taloudellisia kustannuksia esimerkiksi julkisen työllistämisen kautta, niin pitkällä aikavälillä toteutuvat hyvinvointihyödyt tekevät panostuksista taloudellisesti kannattavia. Mikäli panostukset ihmisten hyvinvointiin jätetään tekemättä, se näkyy väistämättä yhteiskunnassa huono-osaisuutena, syrjään joutumisena ja niistä aiheutuvina kustannuksina. Hyvinvointitalousajattelussa on tärkeää osata arvioida ja laskea näiden vaihtoehtoiskustannusten hinta, ja tämän asian tämä hallitus on oivaltanut. Kun lasketaan esimerkiksi järjestöihin suunnatun palkkatuen vaikuttavuutta, on muistettava laskea myös työstä aiheutuvan hyödyn hinta. Järjestöissä tehdään sellaista tärkeää yhteiskunnallista työtä, mitä mikään muu taho ei järjestä. Esimerkiksi ikäihmisten luona tehtävät lumityöt, kaupassakäyntiapu ynnä muu kotitalkkaritoiminnan kaltainen järjestöjen tarjoama apu mahdollistaa ikäihmisen kotona olemisen kauemmin. Tästä hyötyvät yksilö ja yhteiskunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-18T17:45:28,2019-12-18T17:51:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_68,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen vahvasti vientiteollisuuden varaan nojaava talous, ja siksi on erittäin tärkeää, että voimme tukea pk-yritysten kansainvälistymistä. On hienoa, että ministeri Lintilä on paikan päällä, sillä meillä Suomessa on olemassa ratkaisuja maailmanlaajuisiin ilmiöihin korkean osaamisemme ja teknologian ansiosta. Esimerkiksi puhdas vesi, vesiosaamisessa olemme Suomessa huippu-edelläkävijöitä. Jätteidenkäsittelyjärjestelmät, energiaosaaminen muun muassa ovat sellaisia asioita, joihin ratkaisua kaipaa koko maailma. Suomen tuleekin olla osaltaan ratkaisemassa kehittyvien maiden kasvua ja kasvun kestävyyttä. Kun olen tavannut erilaisia yrityksiä, olen havainnut yhden seikan: meillä on yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus myydä nykyistä enemmän nimenomaan kansainvälisesti mutta jotka kaipaavat siinä tukea ja apua. Ajattelen niin, että meidän on pystyttävä ratkaisemaan nämä kansainvälistymisen esteet ja kaikin mahdollisin tavoin pyrkiä auttamaan yrityksiä, koska me tarvitsemme nimenomaan viennin lisäämistä, jotta voimme myöskin lisätä työllisyyttä Suomessa. Esimerkiksi Finnveran osalta olen kuullut viestiä siitä, että joissakin kohdin maakohtaiset kiintiöt ovat hankalia tai liian joustamattomia. Kun nämä maakohtaiset kiintiöt tulevat täyteen esimerkiksi jo yhden ison yrityksen toimesta, niin pienemmät yritykset voivat jäädä silloin ilman, vaikka olisikin mahdollisuutta kauppaan alueella. Nämä kaikki keinot ovat sellaisia, joita meidän pitäisi pystyä nyt samanaikaisesti tarkastelemaan, jotta aidosti voimme tukea pk-yritysten kansainvälistymistä. Olen myöskin vähän huolissani siitä, että yritykset vievät valmistamisen pois Suomesta. Olemme pitkään ajatelleet, että suunnittelu ja kehitys usein silloin jää Suomeen nimenomaisesti vahvan osaamisemme ansiosta, mutta näyttää myöskin siltä, että pikkuhiljaa suunnittelu ja kehitystyö siirtyvät nimenomaan valmistuksen yhteyteen. Silloin, jos Suomesta ovat nämä yritykset siirtyneet pois, niin emme voi ikuisesti ikään kuin laskea sen varaan, että myöskin se suunnittelutyö tänne jää. Sen vuoksi kaikki toimet, joilla me voimme varmistaa yritysten säilymisen Suomessa, ovat tärkeitä, ja siksi meidän on jatkuvasti tarkasteltava omaa politiikkaamme suhteessa sitten muiden maiden politiikkaan ja yritysten tukemiseen. Mitä taas tulee työllisyyspolitiikkaan, työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin on kriittinen menestystekijä Suomen tulevaisuudelle, ja siksi on todella tärkeää, että kaikki toimet sen eteen tehdään yhteistyössä. Tämä ei ole pelkästään hallituksen asia, vaan tämä on koko Suomen asia. Koko Suomen on onnistuttava työllisyyden kasvattamisessa, jos haluamme luoda tulevaisuuden nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Hallitus tekee useita toimia. Yksilöllinen työllisyyspalvelu on esimerkkinä niistä tärkeä. Satakunnassa valitettavasti olemme kuulleet viime aikoina myöskin huonoja uutisia. UPM:n yhden koneen lakkauttaminen ja Amcor-tehtaan lakkauttaminen Eurasta johtaa esimerkiksi meidän seudullamme siihen, että perinteinen paperiala kokee nyt merkittävän takaiskun. Tässä tämä yksilöllinen työllisyyspalvelu on ratkaisevan tärkeä, koska paperimiehet eivät ehkä löydä suoraan vastaavaa työtä, mutta ovat vahvoja prosessiteollisuuden osaajia. Siksi meidän pitäisi pystyä yksilöllisten palvelujen kautta ohjaamaan heidät sitten työstä suoraan työhön. TE-toimistojen rahoitus on tärkeää tässä kohtaa. Myöskin Satakunnan osalta tarvitaan lisää työllisyyteen tulevia määrärahoja, jotta pystytään tällaiseen voimakkaaseen työnhakijoiden määrän kasvuun vastaamaan. Tärkeää on myöskin tämä yksityisyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaaminen: miten siinä pystyttäisiin auttamaan yksinyrittäjiä ja tuomaan niitä ratkaisuja. Se on myöskin hyvä ja tärkeä avaus. Näillä toimin uskon, että olemme matkalla kohti työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-12-18T17:51:16,2019-12-18T17:56:24,Hyväksytty,1.1 2019_85_69,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle osoittaa, että nyt panostetaan työn ja kasvun edellytyksiin. Tämä hallitus haluaa satsata aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, jonka kulmakivinä ovat nykyistä yksilöllisemmät palvelut, palkkatuen käytön voimakas lisääminen, kuntien vastuun kasvattaminen, työperäinen maahanmuutto ja osaajien tarjonta. Hallitus on sitoutunut tarvittaviin toimiin 60 000 työpaikan luomiseksi ja 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallitus toteuttaa työllisyystoimia, jotka lyhentävät työttömyysjaksoja, helpottavat työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä osaavan työvoiman saantia yrityksiin. Työllisyystavoitteeseen päästään, kun työllistämme nykyistä paremmin osatyökykyisiä, saamme ihmisiä takaisin töihin työkyvyttömyyseläkkeeltä ja pitkäaikaistyöttömyydestä, ikäjohdamme ihmiset pysymään työelämässä vähintään viralliseen eläkeikään asti, saamme vieraskieliset maassa jo olevat töihin ja lisäämme työperäistä maahanmuuttoa. Tämän lisäksi myös nuorten työllisyyteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa ensi vuonna merkittävästi palkkatuen lisäämiseen. Palkkatuen käyttöä edistetään yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia, vähentämällä työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa sekä kytkemällä palkkatukeen tiiviimmin myös muita palveluita. Yritysten työvoimapulaan vastaamiseksi hallitus investoi muun muassa koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Ulkomaisten osaajien rekrytointia helpotetaan muun muassa uudistamalla lupakäytäntöjä sekä luomalla kansainvälisen rekrytoinnin malli, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat huomioon myös reilun työelämän pelisäännöt. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluja uudistetaan siten, että palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat jatkossa yksilölliseen työllistämissuunnitelmaan. Aktiivimalli puretaan ja karenssijärjestelmää uudistetaan työntekijöitä yhdenvertaisemmin kohtelevaksi ja inhimillisemmäksi. Näillä toimilla hallitus tavoittelee aktivointiasteen kasvamista ja ottaa suuntaa kohti pohjoismaista työllisyydenhoidon tasoa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-18T17:56:26,2019-12-18T17:59:29,Hyväksytty,1.1 2019_85_70,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja, edustaja Berg totesi hallituksen toimista, että panostetaan työn ja kasvun edellytyksiin. Voi, kunpa näin olisi, mutta ongelma on, että nimenomaan ei panosteta. Hallituksen puheet ja teot eivät kohtaa. Hallituksen ohjelman uskottavuus lepää työllisyyskasvun varassa. Hallitukselta kuitenkin puuttuvat täysin vaikuttavat työllisyystoimet. [Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Hallitus ajaa ohjelmansa toteutuksen kriisiin ensi vuoden aikana, jos eduskunnalle ei pikaisesti esitellä tarvittavia työllisyystoimia. Työllisyystoimien puute ei voi johtua siitä, että toimia ei olisi hallitukselle esitelty tai että toimia ei olisi saatavilla. Niitä löytyy muun muassa Suomen Pankin lausunnosta, ja myös kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt keinot, joilla Suomeen saataisiin eduskunnan tietopalvelun ja muiden asiantuntijoiden laskelmiin pohjautuen yli 60 000 työllistä lisää. [Tuomas Kettunen: Niitä löytyy myös hallitusohjelmasta!] Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun arvio kattaa näistä uusista työllisistä 26 000. Mitä tekee hallitus? Hallituksen toimet laskevat työllisyyttä. Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun laskelmien perusteella hallituksen ensi vuoden talousarvion vero‑ ja sosiaaliturvamuutokset laskevat työllisyyttä 5 000 hengellä. Onkin syytä kysyä, aikooko hallitus tosissaan yrittää nostaa työllisyyttä ja pitää kansalaisille antamansa lupaukset, nimittäin kun huomioidaan se, että hallituksen ohjelman uskottavuus ja menolisäykset lepäävät työllisyyden kasvun varassa. No, kokoomus ei onneksi ole seurannut näitä hallituksen toimia toimettomana. Emme voi hyväksyä sitä, että hallitus lisää työttömyyttä, kun sen pitäisi vähentää työttömyyttä, ja hallitus ottaa lisää velkaa, kun sen pitäisi vähentää velanottoa. Tämä on leikkaamista tulevilta sukupolvilta. Vetoankin vielä kerran, että ottaisitte käyttöön nämä kokoomuksenkin vaihtoehtobudjetissaan esittämät työllisyystoimet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-18T17:59:29,2019-12-18T18:02:28,Hyväksytty,1.1 2019_85_71,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ministeri Lintilä joutuu pian poistumaan, joten annetaan hänelle mahdollisuus vastata. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_72,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama selkeä kysymys on tullut tässä. Ensin, edustaja Kauma, tähän alv-alarajaan: Siitähän on nyt valmistelu, että se nostettaisiin siihen 15 000:een. Siinä on minun mielestäni kaksi aika vaikeaa asiaa. Kun mennään alviin, ollaan verotuksen kovassa ytimessä. Alv-puoli on suomalaisen fiskaalipuolen kovinta kivijalkaa. Sitten toisaalta kansainvälinen vertailu on erittäin vaikeaa, koska verotusjärjestelmien rakenne on erilainen eri maissa. Voi sanoa, että Pohjoismaissa on aika lähelle samanlaista, mutta löytyy erojakin. Tämä kansainvälinen vertailu on ehkä pikkasen vaikeaa tässä. Itse olisin henkilökohtaisesti vähän ehkä varovainen ampumaan reikiä sinne verotuksen kovaan ytimeen. Meillä on tietysti, voi sanoa, osaamista, jota voidaan myydä, joka on alv-velvollista, ja jos heillä nostetaan sitä rajaa, niin luulen, että konsultit kiittävät tästä. Sitten on tietysti se puoli, joka investoi ja tuo tavaraa. Eli tämä ei ole ihan helppo kysymys. Sitten, edustaja Salonen, tämä kansainvälinen puoli: Äärettömän tärkeä kysymys. — Jaa, hän on poistunutkin. — Aina pitää muistaa, että meidän bkt:stä 40 prosenttia tulee viennistä, ja me tarvitsemme kansainvälisen puolen kaupan lisäämistä. Pitäisi tehdä entistä enemmän vientimatkoja. Itse kun olin edellisen kerran tässä nykyisessä tehtävässä, tein niitä paljon, ja se palaute on erittäin myönteinen. Meillä on Suomessa sen puoleen hienoa, että yritykset puhaltavat hyvin yhteen hiileen eli yleensä siellä matkoilla on iso veturiyritys ja sen hartioitten takana tulee pienempiä yrityksiä softapuolelta tai muualta. Ja meillä on paljon vietävää Suomesta, eli kyllä tätä tulee tehdä. Hän viittasi tähän, kuinka otetaan yrityksiä sitten näitten palvelujen piiriin. Kyllä me olemme pyrkineet Business Finlandin puolella koko ajan sitä kynnystä madaltamaan, eli mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ja tietysti voi sanoa näin setämiehenä jo, että nuori sukupolvi ei puhu enää vientikaupasta vaan se puhuu kansainvälisestä kaupasta, ja sitähän se tällä hetkellä on. Edustaja Vikman, äärettömän tärkeää. Kyllä meidän pitää työllisyyttä pystyä nostamaan, ja hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus: mitään keinoja ei ole suljettu ulkopuolelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-12-18T18:02:31,2019-12-18T18:05:40,Hyväksytty,1.1 2019_85_73,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitokset ministerille, ja sitten jatketaan puhujalistaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_74,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään yksi verkkomainonnan optimointiin keskittynyt yritys — tai sen enemmistö — myytiin 200 miljoonalla. Tämä yritys toimii Helsingistä käsin ja on yhtä lailla sitä elinkeinoelämää, mitä suurimmassa määrin, johon täällä viittaamme. Tämän kaltaisen toiminnan kaipaamat liikennepalvelut ovat esimerkiksi ratikoita, busseja, pyöräteitä, ja sen kaltaiset yritykset tarvitsevat osaajia esimerkiksi ict-alalta mutta monilta muiltakin osa-alueilta. Suomen Pankki toteaa tällä viikolla tiedotteessaan, että Suomen tuottavuuden kehitys on ollut 10 vuotta hidasta ja että kaikkein tärkeintä pitkällä aikavälillä sen ratkaisemiseksi on osaamisen lisääminen. Jotta me saavutamme 75 prosentin työllisyystavoite — tai korkeampi — me tarvitsemme lisää aloituspaikkoja, jotta ihmiset työllistyvät paremmin. Ja näitä aloituspaikkoja, kuten nyt ylipäätään muitakaan asioita, ei ilman rahaa voida toteuttaa. Käytännössä tämän meidän koulutustavoitteemme saavuttaminen vaatisi noin 8 000 uutta aloituspaikkaa, ja tämän kustannusarvio olisi noin 100—200 miljoonaa euroa vuodessa, jotta se voidaan toteuttaa. Suomessa professorikohtainen oppilasmäärä on kasvanut, joten meillä on aikamoisia massaluentoja jo nykyisellään. Jotta koulutuksen laatu voidaan taata, on lisättävä siihen kohdistuvia määrärahoja. Ja sitten jos tähän pystytään — jos pystytään satsaamaan osaamiseen — niin on hyvät ennusteet siitä, että sen kaltaisilla aloilla, joissa korkeaa osaamista tarvitaan, työllistytään varsin hyvin edelleen. Niin ihan nykyäänkin kuin tulevaisuudessa yhä vahvemmin kehitys kulkee siihen suuntaan. Siksi olisi äärimmäisen tärkeätä mieltää, että kun puhutaan elinkeinoelämästä, kun puhutaan liikenteestä, niin se ei tarkoita pelkästään sitä, että tukkipuuta kuljetetaan paikasta x paikkaan y. Meidän pitää myös arvioida, miten kestävää on lisätä esimerkiksi selluinfraa, kun jo nyt tiedetään, että meidän hiilinielut eivät ole hyvällä kehitystrendillä, päinvastoin. Meidän pitää pohtia, haluammeko me olla semmoinen maa, joka tuottaa pelkästään wc-paperia Kiinaan ja konesaleja eri puolille Suomea, vai olemmeko me semmoinen maa, joka yrittää kuroa tuottavuuden kehittymistä yhä kunnianhimoisemmin. Meillä voi olla konesaleja eri puolilla Suomea, ne työllistävät, mutta ne eivät ole sellaisia ratkaisuja, joissa me olemme edelläkävijöitä maailmassa. Suomella on edellytyksiä olla monella alalla edelläkävijä koko maailmassa. Tämänkaltaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta pystytään Suomen hyvinvointia rahoittamaan myös tulevaisuudessa. On puhuttu paljon vieraskielisten työllisyydestä. Helsingissä yksi kuudesosa asukkaista on vieraskielisiä tai tänne muualta muuttaneita, joten kun tätä asiaa ruvetaan ratkomaan, niin on tosi tärkeätä tehdä yhteistyötä niiden kaupunkialueiden kanssa, joilla tämä meille muuttanut väestö todellisuudessa asuu, ja pyrkiä tukemaan niitä kaupunkialueita ja muita paikkakuntia, joissa tarvitaan tukea esimerkiksi vieraskielisten parempaan työllistymiseen sekä siihen, että koulutus ei eriydy taustan perusteella. On todella hienoa, että nyt on tosiaankin jonkun verran kurottu tuotekehitysuraa, joka on päässyt tippumaan, mutta silti meillä ei ole mitään muuta keinoa pärjätä ja maksaa niitä palveluita, jotka meidän ikääntyvä väestömme tarvitsee, jos me emme saa tuottavuutta yhä vahvempaan nousuun. Niin kuin todettu, tämä tarkoittaa sitä, että meidän yritysrakenne monipuolistuu ja muuttuu. Vaikka usein — ehkä retorisesti — todetaan, että yrityksille tärkeintä on se, että mikään ei muutu, niin ei yhteiskunnassa eikä yrityskentässäkään mikään ole niin varmaa kuin muutos. Ja kyllä ne todelliset menestystarinat usein löytyvät niistä murroskohdista ja sellaisista kansantalouksista, jotka pystyvät olemaan — joiden yrityskenttä pystyy olemaan — [Puhemies koputtaa] siinä eturintamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-18T18:05:49,2019-12-18T18:11:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_75,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi huomio siitä, mikä funktio näillä budjettipuheenvuoroilla on, koska se vaikuttaa myöskin siihen tapaan, millä teen esimerkiksi tämän puheenvuoron, jonka seuraavaksi rakennan. Periaatteessa meillä on ehkä kaksi perusfunktiota täällä. Ensimmäinen on se, mikä on minun seuraavan puheenvuoroni, joka kohdistuu toiseen pääluokkaan, tarkoitus. Minun tarkoitukseni on puhua silloin pöytäkirjalle ja kirjauttaa ylös kantani asiassa, ja tietenkin sitten samalla niille kollegoille, jotka vaivautuvat sitä puhetta kuuntelemaan, niin että he saavat joitakin pointseja. Useimmathan täällä istuvat vain sen vuoksi, että he odottavat sitä omaa puheenvuoroansa, eivät välttämättä kuullakseen minun syväanalyysini jostain asiasta, jonka haluan pöytäkirjaan kirjauttaa. [Tuomas Kettunen: Kyllä me kuunnellaan! — Antero Laukkanen: Pitää paikkansa!] Se toinen funktio on tärkeämpi, ja se on nyt juuri se harmi, jonka minä tällä hetkellä koen. Se toinen funktiohan on luonnollisesti se, että me haluamme tästä budjetista käydä dialogia hallituksen kanssa, jonka budjettiesitys on täällä eduskunnassa käsittelyssä ja jonka eduskunta on hyväksymässä. Ja kun täältä ministerit poistuvat, niin kuin nyt näemme ministerin poistuvan, se luonnollisesti supistaa tämänkin puheenvuoron merkityssisältöä, joka oli tässä tarkoitus tehdä, koska halusin olla dialogissa hallituksen kanssa. Oletan aika monen muunkin kansanedustajan täällä kokevan sisimmässään sen saman asian, että puheenvuoro typistyykin vain pöytäkirjamerkinnäksi eikä käydä sitä dialogia. Toivoisin, että puhemiesneuvostossa te kävisitte huolella lävitse tämän budjettikäsittelyn tässä eduskunnassa. Kyllä ministerit voisivat antaa arvon sille, että tämä sali vaivautuu käymään nämä puheenvuorokierrokset läpi. Meillä on kaikilla mahdollisesti joku olennaisempikin viesti tässä antaa. Tämä diskurssi, mitä olemme ministereiden kanssa tänään tässä käyneet, on ollut hyvin hyödyllistä. Se on ollutkin kiinnostavaa kuunneltavaa, koska siinä me opimme. Se asia, mistä olisin halunnut puhua ja jonka nyt vain typistän — olkaa tyytyväisiä siitä, että ei tarvitse kuunnella pitkää luentoa — liittyy tähän työllisyysastekeskusteluun, jota Suomessa on käyty. Me olemme kaikki aksiomaattisesti hyväksyneet sen, että 75 prosentin työllisyysaste on se koko eduskunnan yhteinen tavoite, ja sitten mietitään niitä keinoja, kuinka se saavutetaan. Siinä tietysti rakenteellisena laskentakaaviona on se, miten tässä yhteiskunnassa on tapana laskea työllisyysaste, eli työikäisestä väestöstä työllistetty määrä muodostaa sen työllisyysasteen. En mene niihin yksityiskohtiin, millä tavalla se lasketaan, osa-aikatyöt ja niin edelleen, ne vertautuvat kansainvälisestikin eri tavalla. Menen vain yhteen huomioon, joka siinä tulee taustana esille. Sen olisin halunnut ministerillekin viestittää, että tässä lähestymistavassa on tietty kapeus, tilastollinen harha suorastaan. Se tilastollinen harha tulee siitä, että työikäinen väestö määritellään 15 ikävuodesta 65 ikävuoteen. Siellä ensimmäisenä isona harhana ovat jo ne nuoremmat ihmiset. Me tiedämme automaattisesti, että alle 20-vuotiaat suurimmalta osalta ovat koulussa, opiskelijoita, ja siitä ylöskin päin on vielä opiskelijoita iso joukko, joka harhauttaa heti tämän työllisyysastekeskustelun. Heidät luokitellaan työ-ikäiseksi väestöksi, mutta koululaisina he laskevat työllisyysastetta. Mutta se toinen harha, josta halusin puhua, on se 65 vuoden ikäraja. Siitä eteenpäin ihmiset ovat passiiviväestöä, heikentävät huoltosuhdetta. Onnittelin täällä Johannes Koskista, joka viime viikolla täytti 65 vuotta, että tilastollisesti hän tuli heikentämään Suomen huoltosuhdetta. Johannes Koskinen, yksi tapaus niistä monista, jotka heikentävät huoltosuhdetta automaattisesti vain laskentakaavion vuoksi, vaikka hän tänäänkin on jo käyttänyt hyviä puheenvuoroja ja antaa hienoa panosta yhteiskunnalle. Eli tässä yli 65-vuotiaiden osuudessa on yhä enemmän tapahtunut voimakasta muutosta. Nyt en rupea todella luennoimaan siitä, mistä olisin ehkä luennoinutkin enemmän, miten paljon he ovat aktiiviväestöä, taloudellisessakin mielessä. Sanon vain yhden seikan: lähes 100 000 yli 65-vuotiasta on palkkatyössä mukana, aidosti palkkatyössä mukana. Jatkossa meidän täytyy yhä vakavammin keskustella, kuinka me nostamme työllisyysastetta yli 65-vuotiaiden joukossa, koska se on tärkeä tekijä koko hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. [Toimi Kankaanniemi: Niinhän me olemme!] 5,1 miljardia euroa yli 65-vuotiaat maksavat muun muassa veroja. Tämä on se iso asia, jonka olisin halunnut tässä avata ministerille myöskin. Kiinnittäkää huomio yli 65-vuotiaisiin, mahdollistakaa työssäkäynti, jos ihmiset haluavat olla töissä, kun niin monet joutuvat eläkkeelle. Meillä on aivovuoto eläkkeelle. Tässä suhteessa norjalainen malli, jossa eläkkeellesiirtymisikä on 62:sta 75 ikävuoteen on paljon järkevämpi pohja keskustella kuin tällä kapealla tavalla tarkastella tätä työikäistä väestöä suhteessa työllisyysasteeseen. Minä en saa tähän ministerin vastausta. Onpa se nyt pöytäkirjassa — minä olisin voinut sen laittaa vaikka kirjallisena sinne pöytäkirjaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T18:11:08,2019-12-18T18:16:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_76,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Mutta jokaiselle paikalla olleelle tämä tuli arvokkaana lisänä muistiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_77,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan paljon osaajapulasta, ja sillä muun muassa perustellaan ulkomaisen työvoiman lisääntyvää, nopeutuvaa tuontia. On varmasti ihan ok joillakin aloilla, että ulkomailtakin työvoimaa tuodaan, mutta jos työttömänä samalla alalla on jo henkilöitä, niin se ei ole hyväksyttävää. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on paljon työttömiä metallialan työntekijöitä ja laivanrakentajia. Silti näiden alojen työnantajat puhuvat työvoimapulasta. Varsinais-Suomessa merkittävimmät nimenomaan ulkomaista työvoimaa käyttävät työnantajat ovat tietenkin Meyerin Turun telakka alihankintaverkostoineen ja Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas. Yhteen laskien näissä on kymmeniätuhansia työntekijöitä, joista iso osa ulkomaisia. Lisäksi rakennuksilla, palveluissa ja maataloudessa huomattava määrä työntekijöitä tulee jo tällä hetkellä ulkomailta. Esimerkiksi tänä vuonna tammi—lokakuussa Varsinais-Suomeen on myönnetty tuhat työlupaa EU:n ulkopuolelta, siis kolmansista maista, elikkä tässä eivät ole vielä mukana EU- ja Eta-alueelta tulevat työntekijät. Työnantajathan eivät tuo työvoimaa ulkomailta silkan osaajapulan takia. Kyse on pyrkimyksestä säästää työvoimakustannuksissa. Etenkin näistä kolmansista maista tulevat työntekijät työskentelevät merkittävästi suomalaista palkkatasoa halvemmalla. Elintaso ja hintataso lähtömaissa ovat merkittävästi suomalaisia alhaisempia, joten se on heille mahdollista. Itse asiassa tämän paljon puhutun kohtaanto-ongelman taustalla, ja osaajapulankin taustalla, taitaa osaltaan olla palkkataso, jolla Suomessa ei enää pärjää. Tähän on vaikuttanut kymmenen vuotta jatkunut käytännössä nollalinja palkansaajien palkankorotuksissa. Reaalipalkat eivät ole nousseet. Osaajapulaan yksi merkittävä ratkaisu olisikin se, että työnantajat alkaisivat maksaa kunnollisia palkkoja — no, teollisuudessa tietysti maksetaan, rakennuksilla, mutta sanotaan nyt vaikka hoiva-alalla. Kyllä merkittävä syy siihen, miksi meillä on hoivatyöntekijöistä pulaa, on tietysti heikot työolot, raskas työ ja palkka, joka ei vastaa työtä. Hoiva-alan ihmiset lähtevät parempien palkkojen perässä ulkomaille. Elikkä nämä asiat kuntoon, ja lisäksi, jos tänne ulkomaista työvoimaa tuodaan, alipalkkaus pitää kriminalisoida. Se on nyt jo iso ongelma. Liitoille pitää antaa kanneoikeus, [Puhemies koputtaa] ja aluehallintovirastoihin työsuojeluresurssit pitää laittaa kuntoon, niin että voidaan valvoa, ettei väärinkäytöksiä ulkomaisen työvoiman kanssa tapahdu. — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-18T18:16:09,2019-12-18T18:19:28,Hyväksytty,1.1 2019_85_78,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Edustaja Yrttiaho, aika täynnä maahanmuuttokritiikille. [Leena Meri: Yrttiahon linja on hyvä!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_79,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkaisin oikeastaan hieman edustaja Kiljusen pohdintaa työllisyysasteesta. Kun me tuossa kuntatalousosiossa pohdimme, miten meidän verotulomme ovat jääneet ikään kuin 2 miljardia jälkeen — vaikka työllisyys on kehittynyt positiivisesti, silti meillä verotuloissa ollaan menty alle arvioiden — niin tämä osittain johtuu siitä, tai uskon, että se osittain johtuu siitä, että me katsomme näitä mittareita vähän vanhan maailman näkökulmasta, juuri siitä näkökulmasta, jolloin mentiin hyvin varhain kouluun tai koulun jälkeen töihin ja oltiin tiettyyn ikään asti. Tämä on tietysti kansainvälinen tapa mitata työllisyyttä; se lähtee tietystä ikävuodesta ja ulottuu tiettyyn ikävuoteen. Mutta meidän pitäisi tietää, mitä siellä sisällä tapahtuu. Emmehän me todellakaan halua 17‑vuotiaita nuoria töihin, vaan me haluamme, että he suorittavat koulunsa loppuun, ja sen jälkeen heidän työuransa on pidempi ja ehjempi. Toisaalta sitten ikääntyneessä päässä meillä on esteitä, jotka liittyvät vaikkapa valtion virkoihin, joissa ei voi olla tietyn iän jälkeen, vaikka ihmisillä olisi osaamista. Työtä voit tehdä kiertäen, toiminimellä tai jollakin muulla, mutta et voi tehdä tuossa tehtävässä. Meidän pitäisi purkaa molemmista päistä niitä vääriä käsityksiä, mitä meidän vanhoista mittareista syntyy, mutta pohtia myös sitä, onko työllisyysaste enää niin relevantti mittari kuin se aiemmin on ollut. Minusta on selvää, että työllisyysasteen pitää olla vähintään 75, mutta jos meillä samaan aikaan työ pirstoutuu siten, että ennen sitä samaa työtä teki yksi ihminen ja nyt sitä tekee kaksi ihmistä, niin se ei anna meille samaa työllisyysastehyötyä kuin se on joskus aikaisemmin antanut eikä samaa verohyötyä kuin se on aikaisemmin antanut. Siksi on myös tärkeää pohtia, mikä on työn laatu, koska jos ajatellaan vaikka tämänhetkistä tilannetta, kansainvälinen talous vaikuttaa siihen, että meidän viennillämme menee todennäköisesti heikommin jonkun aikaa tästä eteenpäin ja työllisyyden kasvu on itse asiassa kotimarkkinoiden ja palveluiden varassa, ja kun palvelut ja kotimarkkinatyö on usein heikommin palkattua, niin siitä tuleva verokertymäkin voi olla ohuempaa, jolloin taas ollaan siinä tilanteessa, että makroluvut näyttävät jotakin ja sitten kuitenkin talouspohjassa tapahtuu jotakin aivan toista. Sen takia pitäisi mennä näihin vaikuttavuuksiin ja muihin paljon syvemmälle kuin me itse asiassa tässä poliittisessa keskustelussa teemme. — Tulen sinne vielä. Ei mene ihan kolmeen minuuttiin. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Tulkaa, tulkaa. Tätä tekstiä kuuntelee mielellään.] Tulen hieman jatkamaan, koska en päässyt ihan kaikkia osioita, jotka halusin tässä ääneen sanoa. — Mutta tavallaan siinä, miten me mittaamme, mitä me arvioimme ja mistä me puhumme, kannattaa mennä hieman syvemmälle näihin asioihin. Ja vain esimerkkinä, että jos ajatellaan vaikkapa työministeriön lukuja työttömyydestä ja Tilastokeskuksen lukuja työttömyydestä, niin niissä on noin 30 prosenttia yhteisiä työttömiä ja muut ovat erillisiä, koska nämä mittaavat eri asioita. Sen takia on hyvä tietää, mitä mitataan. Tärkeä asia työllisyyden näkökulmasta on kohtaanto, ja tässä voisi sanoa, että meillä on odotusarvoissa ongelmia. Edustaja Laukkanen viittasi siihen, onko ammattiyhdistysliikkeellä vanhat kannat, mutta yhtä hyvin voi kysyä, onko työnantajilla vanhat kannat. Odotetaanko, että edelleen saadaan siihen yhteen työpaikkaan sellainen täydellinen osaaja, joka osaa kaiken ja tekee monen ihmiset työt, vai pitäisikö joskus miettiä kohtaanto-ongelmankin purkamisessa sitä, että ei jumpata vain sitä ihmistä, jotta hän sopisi siihen työhön, vaan jumpataan myös niitä työpaikkoja, jotta niihin löytyy sopivaa työvoimaa. Ja joskus se voi olla niin, että vaikkapa osatyökykyisten ihmisten kohdalla tai mielenterveyskuntoutujien kohdalla kaksi ihmistä voi tehdä yhden työt, ja siitä voi tulla hyvä kombo. Joskus taas voi olla niin, että sitä työtä pitää miettiä palastellen. Jos me saamme työnvälityksen toimimaan nopeammin, jos esimerkiksi työttömyysjaksot lyhenevät viikolla, niin me säästämme itse asiassa satoja miljoonia. Tämä on sellainen asia, joka kannattaa muistaa ja johon kiinnittää huomiota, kun mietitään työvoimapalveluita ja erityisesti työnvälitystä. Samaten kohtaantoon liittyy asuminen. Jos me emme onnistu asumispolitiikassa, asuntopolitiikassa, niin emme me kyllä onnistu työvoiman kohtaanto-ongelmankaan ratkaisemisessa. [Antero Laukkanen: Totta!] Jos mietimme opiskelijoita, olipa kyse sitten kotimaisista opiskelijoista tai maahanmuuttajaopiskelijoista, niin itse asiassa meidän pitäisi luoda malli, jossa oppilaitoksiin viedään tiukemmin työnvälityspalvelut siinä vaiheessa kun ollaan valmistumassa. Vaikkapa edustaja Virolainen nosti tänään hyvin esiin akateemiset työttömät: silloin kun on selkeä ammatti, olet vaikka sairaanhoitaja, niin tiedät, että haet sairaanhoitajan töitä, mutta jos on akateemisesti valmistunut nuori tai korkeakoulutettu, niin se työkirjo voi ollakin jotakin muuta kuin nuori itse ajattelee, ja silloin pitäisi hakea ammattilaisen apua jo siinä vaiheessa, ennen kuin opinnot ovat päättyneet. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-18T18:19:32,2019-12-18T18:24:46,Hyväksytty,1.1 2019_85_80,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Varmistin pois ja liikkuvat taa” kun on, niin kyllä tässä sitten pärjätään. Arvoisa puhemies! Vähän hapuilen tässä nyt ehkä toisellekin sektorille, mutta mielestäni tämä on huomionarvoinen asia, ja kun tänään en sitä päässyt kysymään, niin odotan tietysti innolla ministeri Tuppuraisen tuloa tähän saliin. Kaiken kaikkiaan meillä on työllisyyteen liittyviä eri rahoitusmuotoja tässä maassa niin sanotusti pilvin pimein. [Toimi Kankaanniemi: Se on totta!] Ja meidän pitäisi pystyä puhumaan, niin kuin eilisessä keskustelussa puhuttiin, myös siitä, että meidän pitää saada tähän maahan teollisuuspoliittinen ohjelma. Toivotaan, että tällä viikolla — jos eduskunnan teollisuusryhmä sillä nimellä alkaa keräämään nimiä — me voimme käydä ajankohtaiskeskustelun teollisuuspolitiikasta tässä salissa. Olisi todella hyvä, että voisimme, ja uskon, että tässä eivät ole ainakaan puoluerajat vastassa. Mutta meillä on Tekes, Tesi, meillä on Finnveraa, meillä on Business Finlandia, eli rahoituselementtejä, ja sitten edellinen hallituskin vielä teki rahoitusohjelmaa, oliko nyt kolmonen numeroltaan, mikä on vivutusrahasto. Edellisen — ei viime vaan sitä edellisen — hallituksen jäljiltä meillä on Vake, ja nyt käydään keskustelua siitä, mikä on Vaken asema. Tiedän, että Rinteen hallituksen aikana pohdittiin Paateron ja Rinteenkin toimesta, mitä sille tehtäisiin. Mutta tässä ilmeisesti onkin sitten jo puoluepolitiikkaa, että joku ei halua lastaan hyljätä. Ja minun mielestäni olisi tarkoituksenmukaista... Siellä toimintasektorilla on oikeita ajatuksia ja toimiva johto on tehnyt sellaisen kirjelmän tai oman suunnitelman, että ilmasto ja digitaalisuus ovat kärjessä ja sillä pääomituksella, mitä sinne on varattu, yli 2 miljardia, edistetään näitä hankkeita. Ja me olemme tänään kuulleet, että nimenomaan ilmastoasioissa meillä on annettavaa. Ministeri on tänään vakuuttanut, että heiltä kysytään — esimerkiksi ulkomaankauppaministeri Skinnari toi sen esille — että mitä teillä olisi, jotta he voisivat näitä viedä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Juuri siitä on kysymys, että meidän pitäisi luoda sille sektorille omia mahdollisuuksia, ja on hyvä, että Vaken nokkamiehet ovat tämän oman kirjelmänsä tehneet, mutta mielestäni näyttäytyisi paremmalle palikalle, kun meillä olisi se nyt olemassa olevien rahoitusinstrumenttien sisällä jo, ettei meillä olisi erilaisia hallinnollisia portaita erilaisille työllistäville yritystukimuodoille. Me tarvitsemme yritystukia, jotta meillä työtä ja teollisuutta voidaan edistää. Me olemme aika innovatiivinen kansa. Meillä patentoidaan erittäin paljon erilaisia tuotteita, mutta itse asiassa meiltä puuttuu se palikka siitä välistä, millä perustetaan tähän maahan teollinen työpaikka. Me käymme keskustelua kaivoslaista ja energiaveroista. Tällä hetkellä meillä on kansalaisaloite, hallitusohjelmaan on kirjattu myöskin verotuksen osalta, ja uskallan nyt tässä yhteydessä puuttua pääluokassa 32 siihenkin, että kyllä meidän pitää nähdä, että kun se kaivannaisteollisuudessa oleva teollinen työpaikka rupeaa maksamaan 10 miljoonaa per henkilö, niin puhutaan niin isoista volyymeista, että mistä me sen teemme? Meidän on helppo muodostaa yrityksiä, jos siellä ei ole kuin tietokone ja penkki ja sen välissä tekijä. Me olemme onneksi onnistuneet siinä, että meillä työllistyy paljon pelialan ihmisiä ja meillä on siihen koulutusta. Sitä ei saa missään tapauksessa hylätä. Mutta joka tapauksessa enemmän meillä pitää olla keskustelua tämän pääluokan osalta siitä, kuinka voimme luoda meidän innovaatiomme, t&k-rahoituksen kautta tulleet aihiot ja startupit teollisiksi työpaikoiksi, ja silloin puhutaan nimenomaan työ‑ ja elinkeinopolitiikasta. Mutta seuraavassa jaksossa lisää. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-18T18:24:52,2019-12-18T18:30:05,Hyväksytty,1.1 2019_85_81,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän työllisyyspolitiikkaan liittyy minunkin ajatuksenkulkuni tässä, kun olen kuunnellut keskusteluja tämän ympäriltä. Minulla on semmoinen perusajatus ollut aina siitä, mitenkä työllisyyttä tulee hoitaa. Nousukautena sen huolehtivat yritykset ja niitten vienti ja vientiteollisuuden tuotto ja sitä kautta tulevat työpaikat — näin tämä toiminta pyörii erittäin hyvin. Mutta sitten, kun tulee laskukausi ja vaikkapa ruvettaisiin lähestymään lamaa, niin silloinhan tämä yhteiskunnan rooli ja yhteiskunnan panokset nousevat vakavampaan arvoon. Minun mielestäni sen pitää silloin mennä niin, että näihin on kaksi suuntaa senkin sisällä. On tehtävä niitä toimenpiteitä, millä parannetaan sen tulevan nousukauden aikana näitten tulevien yritysten kilpailukykyä, ja siihen liittyy näitten infrahankkeitten parantaminen. Mutta se toinen puoli  on  sitten työlli-syydenhoito. Esimerkiksi tällä hetkelläkin meillä vielä varmaan on niitä 90-luvun laman jälkeisiä pitkäaikaistyöttömiä, joitten työllistäminen ja työkuntoon saattaminen vaatii omia panostuksia. Se on se toinen rooli, mikä pitää hoitaa, ennen kaikkea iäkkäitten ja nuorien työllistäminen sillä tavalla, että he pääsevät pysymään siinä ammatissa ja pitämään yllä sitä työkuntoa, että he pärjäävät elämässä. Siihen liittyy sitten tämä koulutuksen tärkeys ja se, millä tavalla siihen koulutukseen pitää panostaa. Ajattelin, että jos ministerit olisivat olleet paikalla, olisin kysynyt heiltä, minkälaista suunnitelmaa heillä on tälle tukityöllistämisen jälkeiselle muuntokoulutukselle tuleviin ammatteihin. Onko heillä minkäänlaista suunnitelmaa siihen, koska se on yksi tärkeä osa saada työtön työnhakija tämmöisen työllistämisputken jälkeen uuteen työpaikkaan kiinni, koska hän on saavuttanut sen työkuntonsa ja tavallaan sen motivaation tehdä töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-18T18:30:08,2019-12-18T18:32:18,Hyväksytty,1.1 2019_85_82,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nikomakhoksen etiikka -teoksessaan Aristoteles mainitsee olevan olemassa useita yhteisöllisiä eläinlajeja. Näitä ovat muun muassa muurahaiset, mehiläiset ja ihmiset. Kaikille näille eläinlajeille on tyypillistä, että ne elävät järjestäytyneissä yhteisöissä: muurahaiskeot, mehiläispesät ja ihmisten yhteiskunnat. Aristoteles myös sanoo tämän jälkeen, että ihminen on lajityypillisesti yhteisöllinen eläin, joka tarvitsee muita ihmisiä. Ihminen, joka ei tarvitse muita ihmisiä, ei Aristoteleen mukaan ole itse asiassa ihminen, vaan hän on joko eläin, ihmistä vähemmän, tai Jumala, ihmistä enemmän. Arvoisa puhemies! Ihminen on yhteisöllinen olento, ja tärkeä osa yhteisöllisyyttä on työ. Siksi on eettisesti ja moraalisesti oikein auttaa ihmisiä saamaan heille sopivaa työtä. Työn kautta ihminen on osaltaan osa yhteisöä ja voi saavuttaa myös sen yhteisöllisyyden, työyhteisöllisyyden, joka ihmisessä lajityypillisesti on sisäänrakennettuna ominaisuutena. Nyt kun täällä oppositio on tuonut useasti eilen ja tänään esille, että hallituksen työllisyystavoitteet eivät toteudu, ja jollain tavalla tuodaan esille myös, että hallitusohjelma tai budjetti ei olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen, niin täytyy vielä muistuttaa, että julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin on tulossa tämän budjetin mukaisesti se 273 miljoonaa euroa, joka on 29 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, ja TE-toimistojen toimintamenoihin on tulossa 196 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tarkoitus on lisätä työttömien henkilökohtaista palvelua ja turvata erilaisten yksilöllisten palveluiden tarjoamista. Nämä asiat toin eilen myös esille, ja minulle vastattiin opposition suunnalta, että nämä toimet, mitä äsken luettelin, eivät toisi mitään muuta kuin lisää byrokratiaa ja lisää menoeriä julkiselle puolelle. Mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Kuhmossa ja monissa muissa kaupungeissa on osoitettu, että lisäämällä yksilöllistä, kasvokkain tapahtuvaa asiakastyötä, jota tulevassa Kainuun kuntakokeilussa aiotaan tehdä ja joka lukee hyväksytysti kokeiluhakemuksessa, voidaan työllistää yrityksiin jopa 16—20 vuotta työttöminä olleita henkilöitä, kunhan saadaan ensin pitkäjänteisen asiakastyön avulla esille pitkittyneen työttömyyden takana olevat syyt ja seuraamukset. Arvoisa puhemies! Tässähän näkyy olevan vielä aikaa. [Antero Laukkanen: Ei ole pakko käyttää!] Täytyy vielä se tuoda esille, että näitä työpaikkoja tämä hallitus tulee luomaan, mutta sitten täytyy myös muistaa se, että Suomessa on pulaa myös osaavasta työvoimasta, ja siksi tulee antaa tämän hallituskauden aikana muutkin peruspalvelut tuottaville Suomen kunnille pysyvä lakisääteinen oikeus hoitaa pisimpänä työttömänä olleiden työllisyyttä ja edistää heidän työllistämistään. Tähänhän me olemme menossa. Tällä hallituskaudella yhdistetään kuntien ja TE-hallinnon resurssit allokoimalla ne yhteen työllisyyden kuntakokeiluissa vuosina 20—22. Syntyy uusi malli, jossa muutkin peruspalvelut tulevat yhteen ja tuottavat kunnat pääsevät lakisääteisin valtuuksin tuottamaan pisimpään työttöminä olleille kuntalaisille työtä. Haluan vielä tuoda esimerkin tuolta omasta kotikunnastani Kuhmosta. Siellä meillä on ollut tämmöinen ELSA-hanke käynnissä. Ja kun oppositio on kysynyt, onko hyviä esimerkkejä, niin tämän ELSA-hankkeen toimesta 4—5 kuukauden hankeosallistujuuden aikana on saatu puolet hankkeen työttöminä olleista hankeosallistujista palkkatöihin yrityksiin. Tämä prosenttiluku olisi vieläkin parempi, jos meillä olisi ollut lakisääteiset valtuudet, jotka tähän kuntakokeiluun on tulossa. [Jenna Simula: Mites verotulot?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-18T18:32:20,2019-12-18T18:37:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_83,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa kuulee monesti puhetta ja viittauksia siitä, mitä hyvää tai huonoa edellinen tai edelliset hallitukset tekivät tai mahdollisesti jättivät tekemättä. Historiaa on tietysti hyvä tuntea, mutta kaikkein tärkeintä on se, että kyetään katsomaan eteenpäin. Yrittäjyys ja yritysten kasvu ja kehittyminen ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Edelliset hallitukset ovat tehneet monia yritysten toimintaympäristöä oikeaan suuntaan kehittäviä uudistuksia ja toimia, mutta yrittäjän näkökulmasta paljon on vielä tehtävää ja työ on kesken. Siksi olen tyytyväinen siitä, että tämä hallitus jatkaa nyt määrätietoisesti työtä yritysten ja yrittäjien asialla eli jatkaa eteenpäin siitä, mihin Sipilän hallituksen työ päättyi. Arvoisa puhemies! Yritysten kasvun ja kehityksen kannalta kaikkein tärkeintä on toimintaympäristön ennustettavuus ja sääntelyn johdonmukaisuus. Tässä vaikkapa verotus on aivan avainasemassa. Haluankin alleviivata, että tämä hallitus on vahvasti sitoutunut siihen, että yritysten verotus ei kiristy ja että yrittämisen kannusteista  pidetään  kiinni. Ris-kinottamiseen ja kasvuun pitää kannustaa, ja yrittäminen saa johtaa — ja toivottavasti usein johtaakin — yrityksen ja yrittäjän menestymiseen. Tämä on koko yhteiskunnan kannalta tärkeä asia, ja on hienoa, että hallitus on tähän vahvasti sitoutunut. Tämä talousarvioesitys sisältää useita yritysten kannalta positiivisia uudistuksia. Hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uudistuksen, parantaa Finnvera Oyj:n takausjärjestelmää, vahvistaa Business Finlandin resursseja, kokeilee ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea, helpottaa palkkatuen käyttöä yrityksissä ja selvittää mahdollisuutta rajata investointien lupamenettelyissä viranomaisten enimmäisaikaa yhteen vuoteen. Erinomaisia asioita yritysten ja yrittäjien kannalta, eikä siinä vielä kaikki: myös ensi vuonna voimaan astuva, kaikille toimialoille ulottuva määräaikainen kone- ja laiteinvestointien tuplapoistomahdollisuus sekä selvitettävänä oleva uusi verovähennykseen perustuva tutkimusyhteistyökannustin ovat tervetulleita ja lämpimästi kannustettavia uusia avauksia. Hyvää työtä hallitukselta. Juuri tällaisia esityksiä nyt tarvitaan, jotta saadaan investoinnit, niin aineelliset kuin aineettomat, liikkeelle ja tuottamaan. Arvoisa puhemies! Erinomaisista esityksistä huolimatta meillä on toki yritysten kasvuun liittyen edelleen myös huolia. Niistä ehkä kaikkein suurimmat liittyvät tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritysten kasvaviin rekrytointivaikeuksiin. On hyvä, että hallitus satsaa nyt edeltäjiään huomattavasti enemmän koulutukseen, niin tutkintoperusteiseen kuin täsmä-, täydennys- ja muuntokoulutukseen. Ne ovat tässä keskeisessä roolissa, mutta toivon kuitenkin hallituksen etsivän tähän haasteeseen määrätietoisesti uusia toimia pikavauhdilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-12-18T18:37:47,2019-12-18T18:41:15,Hyväksytty,1.1 2019_85_84,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Voidaan kyllä reippain mielin kiittää edellisen hallituksen ministeri Kulmunia siitä, että hän käynnisti selvityksen paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämiseksi eli tapojen, joilla työskentely, asuminen ja toimiminen useammalla paikkakunnalla on mahdollista elinkeinoministerin vastuulla olevissa organisaatioissa. Voimme myös yhdessä kannustaa ministeri Lintilää viemään selvityksen johtopäätöksiä ripeästi eteenpäin, kun selvitystyö aikanaan valmistuu. Vastaavanlainen selvitys on lisäksi käynnissä myös puolustusministeriössä, ja olisikin eduksi, jos selvityksen tarvetta kartoitettaisiin myöskin muilla hallinnonaloilla. Puhemies! Sopimukselliseen yhteistyöhön kaupunkien ja alueiden kanssa varataan 15 miljoonaa euroa ja maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 5 miljoonan euron lisämääräraha, siis vuodelle 2020. Tämä on erinomainen asia. Sopimuksellisuuden ulkopuolella ovat kuitenkin vielä monet maakuntakeskukset ja niiden kaupunkiseudut, usein yli sadantuhannen asukkaan alueet, joilla on kova tahtotila sopimukselliseen kaupunkipoliittiseen yhteistyöhön valtion kanssa. Esimerkiksi MAL-sopimuksia on toki valtakunnallisesti laajennettu, mutta sopimuksellisuuden ulkopuolella vuoroaan odottavat vielä monet kaupunkiseudut. Maakuntakeskusten rooli niin aluepolitiikassa kuin maakuntien veturina on kovin keskeinen, ja sopimuksellisuus vahvistaisi toimintaa ja tulevaisuutta. Esimerkkinä voisin mainita Seinäjoen kaupunkiseudun, jonka kasvu on ollut viime vuosina yksi Suomen nopeimpia ja vertautuu täysin suurimpien kaupunkien kasvulukuihin. Se on kuitenkin joutunut ratkomaan maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia omin voimin. Puhemies! Sopimalla ja yhdessä tekemällä saavutamme toiminnalla aiempaa parempaa vaikuttavuutta. Uskon vahvasti hallituksen tahtoon tehdä sekä kirkasmielistä aluepolitiikkaa että jokaiseen maakuntakeskukseen ulottuvaa kaupunkipolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-18T18:41:16,2019-12-18T18:44:23,Hyväksytty,1.1 2019_85_85,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tulee ottaa keskeiseksi tavoitteekseen yksityisen sektorin työllisyyden kasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen. Jos yritysten toimintaa Suomessa vaikeutetaan, teollisuus siirtyy sellaisiin maihin, joissa lainsäädäntö ei vastaa Suomen tasoa. Samalla menetetään kotimaiset työpaikat. Yritysten investointipäätöksiä ei myöskään tue poukkoileva, ennalta arvaamaton verolinja eikä esimerkiksi epävarmuus siitä, saadaanko tarvittavaa raaka-ainetta. Polttoaineverotuksen korotukset heikentävät yritysten kilpailukykyä erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella sekä työntekijöiden mahdollisuuksia ottaa vastaan töitä kauempaa kotipaikastaan. Työllisyysasteen nostamiseksi suomalaisille pk-yrityksille on luotava kannustimet luoda uusia kokopäiväisiä työpaikkoja Suomeen. Me perussuomalaiset esitämme arvonlisäverotuksen alarajan nostamista 20 000 euroon sekä huojennusalueen katon nostamista 40 000 euroon. Tämä pienentäisi yritysten perustamisen kynnystä, lisäisi pienyrittäjien määrää sekä vähentäisi harmaata taloutta ja siten lisäisi yhteiskunnan verokertymää. Jotta yritykset voisivat kasvaa ja saisivat tarvitsemansa työvoiman, Suomi tarvitsee koulutettuja työntekijöitä. Erityisen kriittinen tilanne on hoiva-alalla. Hallitusohjelmassa luvatun hoitajamitoituksen toteutumiseen tarvitaan uusia hoitajia noin 4 000—5 000. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulujen sekä ammattikoulujen aloituspaikkojen määrää tulee korottaa ennakoivasti siten, että koulutettua ja kotimaista työvoimaa on saatavilla. Toki näihin uusiin aloituspaikkoihin tarvitaan myös varoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T18:44:23,2019-12-18T18:46:31,Hyväksytty,1.1 2019_85_86,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhumme työstä ja elinkeinojen pärjäämisestä — ei mitään pieniä asioita näin yhdeksän tunnin täysistunnossa istumisen jälkeen. Kiitos siitä, että myös Lahden sekä Hämeenlinnan seudut pääsivät valtion työllisyyden kuntakokeiluun mukaan tällä kierroksella. Kotiseudullani työttömyys on ollut jo pitkään keskiarvoa korkeammalla, samalla kun yrityksissä on työvoimapula ja merkittävä määrä piilotyöpaikkoja. Niin sille alueelle kuin monelle muullekin alueelle Suomessa tarvitaan saavutettavat työllisyyspalvelut ja luovaa ajattelua tässä kohtaa tilanteen korjaamiseksi. Olen valtavan innostunut tästä Tampereen mallista, jonka pohjalle työllisyyskokeilu on tälläkin kertaa rakennettu. Uutta tulokulmaa toden totta tarvitaan, kun katsoo työllistymistä. Muistutuksena, että Tampereen ympäryskunnat saivat lisäresursseja ja väliaikaisen poikkeuslainsäädännön 2018 kantaakseen vastuun niiden työttömien työnhakijoiden työllisyyspalveluista, jotka saavat Kelan maksamaa työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Kaikilla asiakkailla oli oma työllisyysvalmentaja, joka ohjasi kuntalaisia oikeaan suuntaan, oli kyse sitten työllistymisestä tai kuntoutumisesta tai koulutuksesta tai muusta ihmisen omasta tarpeesta. Tämä toimiva malli päättyi sote- ja maakuntauudistuksen kaatumiseen, jonka takia olisi typerää olla jatkamatta sitä tässä kohtaa, kun sote- ja maakuntauudistusta jälleen kerran voimallisesti edistetään. Olen erittäin kiitollinen, että ministeri on ottanut sen vahvasti hoitaakseen. Jotta hyvät mallit voivat laajentua, tarvitaan malttia kokeiluille ja kaasua työpaikkojen löytymiselle. Suomen työllisyystavoite edellyttää, että myös osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille saadaan lisättyä. Juuri näihin asioihin kiinnitettiin huomiota muun muassa Tampereen mallissa vuonna 2018, vuosi sitten. Kiitän talousarviota myös työkykyohjelmasta. Työssä jaksaminen ja sinne pääseminen erilaisissa elämäntilanteissa luovat pohjaa koko Suomen taloudelle. Aivan kuten edustaja Filatov aikaisemmin kertoi, niin on paljon kyse joustoista siinä, kuka meistä voi tehdä töitä ja kuka ei. Tutkimuksia lukiessa käy myös selväksi, että jokaista kansanedustajaa tulee tässä salissa kiinnostaa myös työn tuottavuuden kasvattaminen. Kansanedustajana ja kotikuntani elinkeinoyhtiön hallituksen puheenjohtajana olen päässyt tirkistelemään yritysten arkeen. Osassa yrityksiä tuottavuuskasvu on vahvaa, ja niille sopii näyttää ehdottomasti peukkua tässä kohtaa, mutta sitten meillä on yrityksiä, jotka ovat selkeästi jääneet jälkeen kehityksessä ja tuottavuuden kasvattamisessa. Se, että osalla menee hyvin, ei tietysti ole millään tavalla ongelma, mutta ongelma on se, etteivät kaikki yritykset pääse mukaan tai pysy perässä emmekä osaa heitä tukea riittävällä tavalla siihen kehityksen kelkkaan pääsemisessä. Eturintaman erkaantuminen muista yrityksistä tiivistyy ehkä siihen, että uusimman teknologian hidas käyttöönotto on suurempi ongelma kuin innovaatioiden puute. Hyvä tuottavuus näyttää kulkevan käsi kädessä myös vientimenestyksen kanssa, mikä tekee tästä yhtälöstä vielä vähän raskaamman. Elinkeinoministeriön talousarvioesityksessä on monia hyviä elementtejä, kuten viennin rahoituksen parantaminen, yrittäjien kone- ja laiteinvestointien tuplapoistot, yritysten lainojen suuremmat valtiontakaukset sekä tki-kannustin verovähennyksenä. Olen myös valtavan innostunut Suomen viennin ponnisteluista. Tänään kehitys- ja kauppaministeri Skinnari myös totesi, että talouskasvu Suomessa edellyttää myös viennin kasvua. Lisäisin siihen kuitenkin, että se vaatii myös riittävää tki-rahojen kasvua. On hyvä, että satsaamme myös vientiä edistävään edustustoverkkoon ja Business Finland ‑toimintaan euroina. Kysymys kuuluu, miten saamme kaikki yritykset mukaan uudistumiseen ja mukaan tuottavuuden parantumiseen, mistä kaivamme Nokian kaltaiset yritykset tki-investointiensa kanssa ja tuemme heitä eteenpäin. Tämä talousarvio antaa hyvät eväät alkuun, mutta ei tietenkään ole vielä riittävä koko Suomen tulevaisuudenkuvan ratkomisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-18T18:46:34,2019-12-18T18:51:45,Hyväksytty,1.1 2019_85_87,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tekoälyaika on elinkeinoministerin toimeksiannosta laadittu toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on viedä Suomi maailman johtavien maiden joukkoon tekoälyn soveltamisessa. Tavoitteena on tuoda tekoäly osaksi jokaisen suomalaisen arkea sillä ajatuksella, että tekoäly on kuin uusi sähkö. Selvitys- ja kehitystyötä tehdään myös valtiovarainministeriössä. Vastaava ja tekoälykehitykseen läheisesti liittyvä uusi teknologia-ala on lohkoketjuteknologia, josta virtuaalivaluutat ovat toistaiseksi tunnetuin ja puhutuin sovellus. Erilaisia käyttökohteita on muun muassa sote-tietojärjestelmissä, kansainvälisissä maksusiirroissa, suorassa demokratiassa, tuoteturvallisuudessa ja mitä erilaisimmissa sovelluksissa, joissa on tarvetta niin kutsutuille hajautetuille järjestelmille. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet jäävät vielä nähtäväksi, mutta on kuitenkin selvää, että murrokset tulevat olemaan merkittäviä. Kävimme viikko sitten ulkoasiainvaliokunnan kanssa Virossa, ja siellä meille esitettiin muun muassa e-Estonia-ohjelmaa, joka on käytössä Virossa laajalti kauttaaltaan ja johon on integroitu monia tällaisia julkisia ict-asioita, ja siinä käytetään myös vastaavia teknologiaratkaisuja. Suomessa on merkittävää digi- sekä rahoitusalan teknologian osaamista, ja siten meillä olisi mahdollisuudet olla alan edelläkävijä, mutta tosiasiassa Suomi on jäänyt tällä uudella teknologiasektorilla jälkeen kärkimaista. Myös valtionvarainministeriön puolella on laadittu uusi lainsäädäntö, jonka valmistelu on käytännössä lähestulkoon sääntelyn näkökulmasta. Mitenkään väheksymättä tähän alaan liittyviä sääntelyhaasteita ja lieveilmiöitä, lainsäädäntö keskittyy enemmän perinteiseen finanssisääntelyyn kuin alan elinkeinoelämän mahdollisuuksien avaamiseen. Huomioon ei ole otettu liiketoiminnan näkökulmia riittävästi, vaikka samaan aikaan valtionhallinto panostaa voimakkaasti toisaalla teko-älyohjelmaan ja muuhun digiin. Startupit ja projektit keskittyvät kuitenkin sinne, missä lainsäädäntö ja liiketoimintaedellytykset ovat suotuisia. Näin on muun muassa Virossa, Liettuassa ja Sveitsissä, joissa on muodostunut hyvin vahvoja lohkoketjuteknologian keskittymiä yritysten ja julkisten hallintojen myötävaikutuksessa. Yhdysvalloissa sääntelyviranomainen CFTC, Commodity Futures Trading Commission, tutkii hyvin aktiivisesti virtuaalivaluuttoja. Kuka tahansa voi todeta sen ihan vain käymällä viranomaisen kotisivuilla. Yhdysvalloissa on otettu käyttöön futuurimarkkina ja myös institutionaalisia sijoittajia palvelevia alustoja. Kiinan presidentti Xi Jinping vastikään lokakuussa kehotti maata tarttumaan lohkoketjujen tuomiin mahdollisuuksiin sanoen, että lohkoketjuilla on tärkeä rooli seuraavan kierroksen teknologisessa innovaatiossa ja teollisessa murroksessa. Tätä taustaa vasten tuntuu kummalliselta, että Suomen asenne on ollut varsin nihkeä. Nyt tehtyjä virheitä voi olla tulevaisuudessa vaikea korjata, koska ala kehittyy erittäin nopeasti ja ekosysteemit muodostuvat parasta aikaa. Sen sijaan muun muassa yllämainittujen maiden toimintatavat ja sääntelyvalmistelu pitäisi ottaa keskeiseksi vertailukohdaksi myös meille. Arvoisa puhemies! Siksi haluaisin viedä terveiset työ- ja elinkeinoministeriöön, että alan teknologia ja liiketoimintaympäristö otettaisiin uudelleenarvioitavaksi puhtaalta pöydältä ja ryhdyttäisiin tarvittaviin toimenpiteisiin alan innovaatiotoiminnan edistämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-12-18T18:51:51,2019-12-18T18:55:58,Hyväksytty,1.1 2019_85_88,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Harmi, kun edustaja Filatov lähti pois. Nimittäin jonkin verran tässä tästä valiokunnan mietinnöstä nostaisin esiin sen, että siellä oli iso painopiste siinä, että oppisopimuskoulutuksen kokonaisuutta arvioitaisiin huolellisesti tarkemmin ja mietittäisiin ne uudistumistarpeet, joita siinä on. Meillä oli edustaja Filatovin kanssa mahdollisuus käydä viime kaudella ihan siinä eduskuntatyön alkaessa Saksassa tutustumassa Saksan työreformiin. Se oli erittäin mielenkiintoinen matka, todella opettava. Jos kiteytän näin lyhyesti, niin oli tarve uudistaa koko työelämä, koska työttömyys ei taittunut, ja se tehtiin sillä tavalla, että koottiin yhteen kaikki toimijat, päättävät elimet, joita asia koski, ja sitten lähdettiin yhdessä työstämään sitä. Tuloksena oli se, että ammattiyhdistysliike lähes kokonaisuudessaan vastusti sitä uudistusta mutta sitten sen toteutumisen jälkeen kannatti sitä. Ja se oli hyvin merkittävä: työttömyysprosentti laski kymmenestä 4,8:aan. Se toteutettiin usean vuoden aikana, ja siinä oli mittavia uudistuksia. Siihen liittyi myös verouudistus, eläkeuudistus ja sitten budjetoinnin uudistus. Täällä ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, että jollakin tavalla tulisi uudistaa tämä poikkihallinnollinen yhteistyö, tämä tapa, jolla budjetoimme näitä erilaisia rahoja — niin kuin nytkin hallitus panostaa todella paljon tähän työllisyyteen ja yrittäjyyteen ja työllisyyteen tulee lähes 200 miljoonaa uutta rahaa. Se on valtava panostus. Täällä on myös monia muita panostuksia, kokonaisuutenaan siis erittäin suuria panostuksia. Täytyy sanoa näin oppositiopoliitikkona, että olen aika huono oppositiopoliitikko, koska en ajattele niin, että joku asia on huono, jos sen esittää hallitus, enkä myöskään kyllä ajattele niin, että jos joku esitys tulee oppositiosta, niin se on huono, vaan pohdin sitä, miten se esitys vaikuttaa. Mikä sen lopullinen tulos on? Mihin se pyrkii? Ja nyt, kun olen tätä työministeriön hallinnonalan esitystä lukenut edestakaisin läpi, niin joudun sanomaan — tai haluan sanoa, en joudu sanomaan, vaan haluan sanoa — että ei se nyt ole niin huono kuin oppositio väittää. Anteeksi vain oppositio, varmaan en enää ensi kaudelle eduskuntaan pääse, mutta mietin sitä, että haaste on niin kertakaikkisen kansallinen ja tämä vaatimus on niin suuri, [Toimi Kankaanniemi: Pääset ministeriksi!] että tässä ei voi olla sellaista normaalia oppositio—hallitus-asetelmaa, vaan kysymys on Suomen kansan tulevaisuudesta. [Pasi Kivisaari: Hyvä, valtiomiehen puheenvuoro!] — Kyllä, juuri näin, juuri näin. Kun ikääntyy, niin viisastuu — ehkä. Mutta, arvoisa puhemies, [Seppo Eskelinen: Näitä lisää!] näistä työllisyyden toimista, joita täällä on, minä sanoisin näin, että ensi jouluna sitten näemme oikeasti, minkälaisia asioita näiden pääotsikoiden alle on alkanut tulla, koska kun luen tuota esitystä, niin monessa kohdassa se varsinainen toiminta, jota on aiottu tehdä sillä rahalla, jota siihen on laitettu, on aika ohuesti kuvattu. En sano, että ei olisi ollenkaan kuvattu, vaan sanon, että aika ohuesti, mutta antaisin tälle mahdollisuuden ja jään odottamaan. Tämä Saksan työreformi on hyvä esimerkki siitä. Sen toteutus vei 11 vuotta — 11 vuotta — mutta se oli määrätietoinen ja se otti huomioon sen yhteiskunnan tilanteen, jopa sen, että saksalainen yhteiskunta on lähes diplomi-insinöörivetoinen. Se on siis insinööriyhteiskunta [Sami Savio: Eikä ole ihme, et menee hyvin!] — Niin, eikä ole ihme, että menee hyvin, sanoo ilmeisesti insinööri. [Naurua] — Mutta tämä on juuri se ajatus, että tulee nähdä, mistä Suomi on tehty, ja tukea sitä osaamista, joka täällä on. Kun nämä piilevät voimat ovat läsnä, niin olen ymmärtämässä, että hallituksen työllisyyspolitiikka yrittää juuri repiä nyt irti sieltä sen toimintakyvyn, joka piilevänä on, ja jotenkin haluaisin olla sitä tukemassa, joten ensi jouluna samaan aikaan sama paikka — katsotaan, missä mennään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-18T18:56:11,2019-12-18T19:01:24,Hyväksytty,1.1 2019_85_89,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin pitää antaa kiitokset Eduskunnan teollisuusryhmän varapuheenjohtajan ominaisuudessa teollisuusryhmän puheenjohtajalle hyvästä puheenvuorosta. Hän ehti poistua jo, mutta ehkä ne menevät sinne työhuoneeseen. No niin, Tilastokeskuksen syksyisissä ennusteissa tutkijat Aro ja Rapo nostivat esiin eri alueiden väliset suuret erot Suomessa. Lainaan heitä suoraan: ”Virallinen mantra on pitkään liittynyt koko maan asuttuna pitämiseen ja aluerakenteen tasapainottamiseen”, Aro kommentoi keskustelua väestöstä. ”Olennaista on nähdä todellisuus sen takana. Ennusteen luvut kertovat siitä, että jos mitään ei tapahdu, kehitys tulee olemaan todella jyrkkää eri alueiden välillä.” Tämä on meille kyllä tuttua. Tiedämme kaikki täällä, että kun väki harvenee ja vanhenee samalla alueella, tulee se johtamaan ennen pitkää sillä alueella suuriin, vakaviin ongelmiin. Jos ajattelemme palveluverkon, kouluverkon, terveydenhuollon tai vanhustenhoidon ylläpitämistä lain edellyttämällä tavalla, näyttää siltä, että monissa kunnissa tullaan jossain vaiheessa sellaiseen pisteeseen, että haasteet ovat liian suuria ja jopa ylivoimaisia. Vaikka, arvoisa hallitus, elämmekin muuttuvassa maailmassa, varmasti teidänkin on myönnettävä, että jos ja kun kunnat voivat pahoin, niin yrittäjät voivat pahoin ja Suomi voi pahoin. Samalla jos maaseutu unohdetaan ja se kuihtuu tai kuolee, silloin myös Suomen käy varmasti huonosti. [Keskustan ryhmästä: Hallitus ei unohda!] — No, toivotaan näin, mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Arvoisa herra puhemies! Tässä on väistämättä kuitenkin tehtävä johtopäätös, että koko Suomi ei tule hallituksen keinoilla pysymään elinvoimaisena. Tiedämme, että kasvun yhtenä suurena esteenä on osaavan työvoiman saatavuus. Tänäkin päivänä salissa on moneen otteeseen tästä puhuttu. Ongelma koskee siis jo koko maata, mutta maaseutu kärsii eniten. Kaiken perustana ovat elinolosuhteet ja ennen kaikkea siis työpaikat. Tämän kohtaanto- ongelman, mistä täällä on monesti puhuttu moneen otteeseen, syntyyn ovat varmasti vaikuttaneet omalta osaltansa aikanaan huono ennustettavuus ja mahdollisesti koulutuspaikkojen määrä, ja kunnat ja yrittäjät ja työvoimapalvelutkaan eivät ole olleet aivan ajan tasalla eivätkä ole riittävän aikaisin löytäneet toisiansa. Ainakin tämmöisen havainnon tein kesällä, kun kiersin Suomea. Sain juuri hetki sitten, pari tuntia sitten, viestin, missä kotimaakuntani Yrittäjien jäsen kirjoitti huolestuttavasti: ”Huutokauppa korkeakoulujen aloituspaikoista on alkanut. Pääkaupunkiseudun isot ammattikorkeakoulut tavoittelevat suuria korotuksia aloituspaikkoihin osittain maakuntien kustannuksella. Jotta pysymme maakuntana vetovoimaisena, on aloituspaikkojen lisäys oltava tasapuolinen jokaisen ammattikorkeakoulun kannalta.” Näin siis myös meillä Satakunnassa, ja uskon, että näitä samanlaisia maakuntia on Suomessa aika monta. Hän vielä toivoo: ”Pidetään huolta, että saamme säilytettyä satakuntalaisen korkeakoulun mukana kiristyvässä kilpailussa. Siellä on tuotettu korkeatasoista työvoimaa maahamme ja Satakuntaan.” Nyt valitettavasti hallituksen jäseniä ei ole paikalla, että voisin tämän kysymyksen suoraan esittää heille. Tässä on varmasti moneen otteeseen mietitty, onko perussuomalaisilla mitään toimenpiteitä. Edustaja Koponen tuossa jo luettelikin asioita, ja ajattelin, että vähän lisään sitä listaa: Mekin haluamme, että olemme kustannuskilpailukykyisiä ja tehostamme koulutusta ja johtamistaitoja erityisesti julkisella puolella. Me kannatamme elinikäistä oppimista, paikallista sopimista, osatyökykyisten mukaan ottamista ja ikäsyrjinnän lopettamista. Edustaja Kiljuselle tiedoksi: haluamme ottaa kaiken ikäiset mukaan rakentamaan Suomea. [Kimmo Kiljunen: Hienoa, hienoa!] Nyt valitettavasti ei ole ministeriä paikalla, mutta olisin tämän viimeisen kysymyksen esittänyt hallitukselle. Elikkä varmasti me tarvitsemme tässä maassa parempaa työmarkkinauudistusta kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi, mutta ennen kaikkea, herra puhemies, tähän maahan tarvitaan kaivattua kokonaisvaltaista yrittäjyysohjelman kirjausta ja toimeenpanoa. Vain tällä keinolla me voisimme parantaa yrittäjien asemaa, ja samalla he loisivat niitä hallituksenkin kipeästi peräänkuuluttamia työpaikkoja ja voisimme lähestyä sitä 75:tä prosenttia. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-18T19:01:34,2019-12-18T19:06:41,Hyväksytty,1.1 2019_85_90,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Laukkaselle myönteisestä ajattelusta ja tulevaisuuteen tähyämisestä. Tässä aikaisemmin edustaja Semi pohti, miten ministeriö auttaa työttömiä eteenpäin. Työllistymistä kehitetään esimerkiksi jatkuvan oppimisen uudistusryhmässä, jossa saan olla mukana. Siellä on paljon puhuttu räätälöitävistä koulutuksista ja tuesta ja kannustuksista, jotka motivoisivat siihen, että kaikki lähtevät sitä osaamistaan kehittämään. Täällä on puhuttu myöskin näistä kuntakokeiluista, jotka ovat erittäin tärkeitä. On tärkeää, että kuntien kaverina ja yhteistyökumppaneina toimivat niin työllisyys- ja elinkeinotoimi, korkeakoulut, TE-toimistot, ely-keskukset, ministeriö mukana ja saadaan niitä erilaisia vaihtoehtoja. Myöskin maahanmuuttajien osaamiskeskuksia suunnitellaan mukaan, jotta he voivat siellä sitten kartoittaa sitä osaamista, ohjata ja tukea väkeä koulun penkille. Korkeakoulut: Ainakaan keskustasta se ei ole kiinni, että jokaisessa maakunnassa täytyy olla oma korkeakoulu, joka kouluttaa osaavaa väkeä yritykseen ja työpaikoille. Korkeakoulujen tulee järjestää tätä pätevöittävää koulutusta, ja joskus ei tarvita kokonaisia tutkintoja, vaan tutkinnon osia tai erikoistumiskoulutuksia tai lyhyempiä koulutuksia, täsmäkoulutuksia osaavan väen saamiseksi. Rinnalle tarvitaan ohjaus- ja neuvontapalvelut. Myöskin vapaa sivistystyö on saamassa tehtäväksi lyhytkestoisten koulutusten ja tuen ja ohjaamisen tehtävän ja hakevan toiminnan, ja varmasti ammatilliselle koulutuksellekin riittää paljon työtä, oppimisen ja työllistämisen tukemista. Ja tähän liittyen olen kyllä samaa mieltä siitä, että oppisopimuskoulutusta tulee kehittää, jotta sitäkin kautta osaajat, kädentaitajat, käytännössä kätevät ihmiset löytävät sen oman sorvin paikkansa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-18T19:06:45,2019-12-18T19:09:23,Hyväksytty,1.1 2019_85_91,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen kunnianhimoisen torjunnan vuoksi oikea aika energiareformien tekemiselle on kyllä juuri nyt. Meidän tulee panostaa pienten ydinvoimaloiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja iloitsenkin siitä, että tässä asiassa on tehty hallitus—oppositio-rajat ylittävää yhteistyötä edustajien Harjanne ja Vestman toimesta. Sähköveroreformi tulee toteuttaa ilmalämpöpumppujen ja datakeskuksien veromuutosten kera mahdollisimman nopeasti, jotta niiden luovuttama lämpö saadaan hyödynnettyä kaukolämpöverkkoon. Näkemykseni mukaan energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä tulee myös lakkauttaa ja kompensoida se alentamalla teollisuuden sähköveroluokka II EU:n sallimalle minimitasolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T19:09:24,2019-12-18T19:10:20,Hyväksytty,1.1 2019_85_92,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Perussuomalaisten ryhmä haluaa panostaa Suomeen ja suomalaisiin tarjoamalla maallemme uuden, paremman sekä oikeudenmukaisemman suunnan — ei ainoastaan tälle vuodelle eikä tälle vaalikaudelle, vaan myös vaalikausien yli ulottuvalle ajalle. Perussuomalaisten mielestä suomalaisten kansallinen etu on aina meidän perussuomalaisten politiikan ytimessä ja sen lähtökohtana. Haluamme tarjota työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta. On erittäin tärkeää, että luomme työpaikkoja, ja hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyydestä on kova, mutta sitä kohti on mentävä. Ihmiset on saatava töihin. Ihmisille on löydyttävä koulutusta ja työpaikkoja. Emme niinkään puhu siitä, että meillä ei ole sitä työvoimaa, vaan siitä, kuinka niitä työpaikkoja oikeasti luodaan, tuetaan suomalaista yrittäjää. Perussuomalaiset eivät halua luoda maahan kouluttamattoman ulkomaalaisen työvoiman halpatyömarkkinoita. Me emme kannata tarveharkinnan poistoa. Hallituksen tulee sen sijaan ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin työehtojen polkemiseen, harmaan talouden sekä työperäisen ihmiskaupan torjumiseksi. On erittäin tärkeää, että maahanmuuttajat, jotka täällä meidän yhteiskunnassa ovat, oppivat kielen, kotoutuvat ja sitä kautta pääsevät mukaan työelämään. Kielitaito on avain siihen, että henkilö pääsee töihin. Jokainen, joka työtä haluaa ja siihen aktiivisesti pyrkii, tulee vastaanottaa sinne työmaalle, mutta kielitaito esimerkiksi hoitoalalla on äärettömän tärkeä asia. Tammikuussa 2019 tarkastusvaliokunta laati mietinnön kotouttamisen toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta laati 11 eri asiakohtaa ja totesi muun muassa, että kotouttamisen uudistustarpeista tulee laatia kokonaisvaltainen toimenpideohjelma, joka tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä. Miksi tästä mietinnöstä haluan kertoa? Tarkastusvaliokunta yksimielisesti totesi muun muassa seuraavaa: ”Valiokunnan mielestä maassa pitkään oleskelleille maahanmuuttajille ei ole perusteltua järjestää julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita silloin, kun kielikoulutusta on ollut tarjolla.” Ja tämä on erittäin tärkeä meidän muistaa. Turvataan sitä kielikoulutusta ja sitä, että maahanmuuttajat oppivat kieltä, pääsevät työelämään, jotta saamme myös säästöjä sitten niissä tulkkauspalveluissa. Ja tämä oli se tarkastusvaliokunnan yksimielinen ajatus ja päätös, että tietyn ajan jälkeen, kun kielikoulutusta on ollut riittävästi tarjolla, niin tulkkauspalvelut loppuvat. Se ei saa olla syy siihen, että ei sitten sinne työelämäänkään pääse lähtemään. Suomi tarvitsee koulutettuja, hyviä työntekijöitä, ja tämä korostuu erityisesti muun muassa hoiva-alalla. Hallitusohjelma on luvannut hoitajamitoitusta Suomeen, ja se tarkoittaisi lisää hoitajien auttavia käsiä, noin 4 000:ta —5 000:ta hoitajaa. Mutta rahoitusta tähän hallitus ei ole kuitenkaan kohdentanut. Siellä on vain noin 5 miljoonaa euroa, mikä ei missään nimessä riitä. Perussuomalaiset ovat kohdentaneet hoitajamitoituksen toteutumiseksi koulutukseen 10 miljoonaa euroa sinne ammattikouluihin, mikä tarkoittaa muun muassa lähihoitajien lisäkoulutusta, ja sitten 10 miljoonaa sinne ammattikorkeakouluille, mikä tarkoittaa muun muassa geronomeja, sairaanhoitajia, sosionomeja. Elikkä kaikkia heitä tarvitaan sinne hoivatyön kentälle ja sosiaalipuolelle. Täytyy olla panoksia sinne, jotta voidaan sitten tämä hoitajamitoitus myös saavuttaa. Jos ei kouluteta lisää henkilöstöä, niin mistä niitä ihmisiä sitten oikein tulee? Arvoisa herra puhemies! Otan vielä yhden puheenvuoron tuossa, missä palaan sitten automaatioon, robotiikkaan ja konenäköön ja siihen, kuinka voimakkaasti kasvavia kehitysalueita ne ovat. Mutta tähän loppuun vielä haluan muistuttaa siitä, että syksyllä julkaistiin yrittäjäbarometri. Kun täällä puhutaan paljon siitä, että tarvitaan sitä työvoimaa sieltä ulkomailta, niin kun kysyttiin suomalaisilta yrittäjiltä, onko yrityksenne kiinnostunut rekrytoimaan ulkomaalaista työvoimaa tulevaisuudessa, niin barometrin vastaukset olivat, että pääkaupunkiseudulla vain 33 prosenttia yrityksistä ja muualla Suomessa 24 prosenttia. Olisi mielenkiintoista avata myös yrittäjien keskuudessa tämä, onko esimerkiksi kielitaidon puute yksi syy siellä, että välttämättä ei löydetä sitä tekijää. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T19:10:23,2019-12-18T19:15:34,Hyväksytty,1.1 2019_85_93,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä työllisyydestä ja erityisesti nuorista. Nuorten syrjäytyminen nimittäin on erittäin viheliäinen ongelma, ja kansakunnan tulevaisuus riippuu aina korostetusti siitä, miten nuorilla menee. Meillä ei ole varaa yhteenkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle syrjäytyneeseen nuoreen, katsottiinpa asiaa sitten taloudelliselta tai inhimilliseltä kannalta. Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisen on oltava meidän kaikkien yhteisellä agendalla. Positiivista on se, että viime hallituskaudella työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä saatiin merkittävästi laskemaan ja käännettyä merkittävään laskuun. Tästä hyvästä ja oikeansuuntaisesta kehityksestä ja sen jatkumisesta on tietysti kaikin tavoin pidettävä huolta. Siksi kokoomus esittää hallitusohjelmassa työllisyyspalveluille esitetyn lisäresurssin tuplaamista ja 9 miljoonan lisäpanostuksen suuntaamista erityisesti toimenpiteisiin, joilla saadaan nuorisotyöttömyyttä laskuun. Pidän tätä erittäin hyvänä ja tärkeänä esityksenä. Toiseksi, arvoisa puhemies, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisesta: Me kokoomuksessa olemme sitoutuneet nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason 4 prosenttiin bkt:sta. Hallituksen esittämillä keinoilla tätä päämäärää ei valitettavasti olla saavuttamassa eikä oikeastaan olla menemässä edes oikeaan suuntaan. Rahoitustason kasvattaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa ja pysyviä lisäpanostuksia tki-toimintaan. Myös yksityistä rahoitusta tarvitaan tavoitteeseen pääsemisessä. Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö on edellytys yksityisille investoinneille. Siksi kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan yritystukien uudelleen suuntaamista pysyviin tki-panostuksiin. Esitämme kokonaisuutena 140 miljoonaa euroa pysyvää panostusta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-18T19:15:36,2019-12-18T19:18:35,Hyväksytty,1.1 2019_85_94,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia edustaja Laukkaselle erittäin rakentavasta puheenvuorosta. Sitä oli ilo kuunnella. Työllisyysasteen nostamiseksi myös työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä. Siksi ensi vuoden talousarviossa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseen varattu miljoonan euron rahoitus on tärkeä. Tämän hankkeen voisi minun mielestäni käynnistää sosiaali- ja terveysalalla, sillä olen erittäin huolissani sote-alalla työskentelevien jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Esimerkiksi vuonna 2018 noin 1 300 lähi- tai sairaanhoitajaa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin alle 53-vuotiaana. Hoitoalalla suurin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy ovat liikuntaelinsairaudet, niin kuin ovat olleet monta vuotta peräkkäin, mutta onneksi tämä ryhmä on pienentynyt vuosi vuodelta. Toiseksi suurin ryhmä on mielenterveysongelmat, ja valitettavasti tämä ryhmä on kasvanut vuosi vuodelta. Tämä kertoo mielestäni jotain sote-alan tämänhetkisestä työhyvinvointitilanteesta. Arvoisa puhemies! Mielenkiintoinen, tai oikeastaan surullinen, asia on se, että kun puhumme siitä, että Suomeen tarvitaan 4 000 uutta hoitajaa tulevina vuosina, niin tämä on sama lukumäärä suunnilleen, mitä hoitajia jää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana — jos siis emme pääse vaikuttamaan työoloihin sote-alalla ja jos emme pääse vaikuttamaan siihen, että hoitajat jaksavat olla eläkkeelle saakka töissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-18T19:18:35,2019-12-18T19:20:37,Hyväksytty,1.1 2019_85_95,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Sanna Marinin hallituksen kaksi kokeneinta ministeriä, pitkäaikaista poliitikkoa, ovat työ‑ ja elinkeinoministeriössä, ministerit Haatainen ja Lintilä. Tätä tervehdin erityisen suurella ilolla ja tyytyväisyydellä. [Antero Laukkanen: Hyvä havainto!] On nimittäin koko hallituksen toiminnan ja Suomen kansan menestyksen avain se, miten tämä työllisyys‑ ja elinkeinopolitiikka tässä maassa pystytään lähivuosina hoitamaan. Toivon molemmille ministereille menestystä tehtävissään. Oli tämän hallituksen vaihdoksen ehkä positiivisin osa, että näin tapahtui. Arvoisa puhemies! Näiden tunnustusten jälkeen on hyvä tarkastella hieman tätä ministeriön alaa. Ensimmäisenä herää kysymys: miksi yritykset Suomessa eivät investoi? Meillä on korot nollassa. Monilla yrityksillä menee sen verran hyvin, että niillä on vakuudet kunnossa. Meillä on vakaa toimintaympäristö. Työvoimaakin on, mutta jos ei sitä ole, niin monilla yrityksillä olisi mahdollisuus investoida sillä tavalla, että ne investoinnit lisäisivät tuotantoa ja tuottavuutta ja ei tarvittaisi uutta työvoimaa. Mutta näin ei tapahdu. On hyvä, että näitten poistojen osittainen kaksinkertaistaminen toteutetaan ensi vuoden alusta, mutta tämä ei koske aineettomia investointeja, ja se on mielestäni hyvin suuri puute juuri tässä tilanteessa. Pitäisikin hallituksen tutkia ja selvittää, miten voitaisiin laajentaa nimenomaan tältä osin tätä poistojärjestelmää. Myönnän, ja kaikki tiedämme, että se ei ole ihan helppoa. Koneen hankinta on paljon helpompaa kuin viisauden hankinta. Arvoisa puhemies! Hallitus — käytännössä edellinen hallitus — on tässä puolen vuoden aikana saanut aikaan tuon poistouudistuksen ja kuntakokeilujen jatkamisen, mutta muilta osin sitten ei tuloksia hallituksen politiikassa ole tältä osin tapahtunutkaan, ja joudumme niitä odottelemaan. Hallitus valmistelee palkkatukiuudistusta. Tuolla valtiovarainvaliokunnassa koko valiokunta kuuli lukuisan määrän asiantuntijoita, ja likipitäen kaikilta kysyin henkilökohtaisesti, mitä mieltä he ovat palkkatuen käytön laajentamisesta, ja kyllä se yleisin, lähes kaikilta saatu vastaus oli, että se sopii vajaatyökykyisten työllistämiseen ja on siinä ihan paikallaan — eli se on sosiaalipolitiikkaa enemmän kuin työllisyyspolitiikkaa — mutta yksityisellä puolella, elinkeinotoiminnassa, se ei ole mikään hyvä, pysyvä ratkaisu niihin ongelmiin, joita meillä on. Tämä hallituksen pitäisi ottaa huomioon. Arvoisa puhemies! Meillä on käyty täällä keskustelua jonkin verran näistä työttömyysluvuista, ja muistaakseni edustaja Filatov sitä pohti jo heti tämän TEMin pääluokan käsittelyn alussa. Työttömän kannalta on aivan yhdentekevää, johtuuko se hänen työpaikan menetyksensä tai se, että hän ei saa työpaikkaa, budjetista vai vero‑ ja muista toimenpiteistä, mutta eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että 5 000 työpaikkaa menetetään ensi vuoden aikana hallituksen tämän esityksen ja politiikan johdosta, ja meillä oppositiossa ei ole mahdollisuutta muuta laskelmaa tehdä kuin hankkia se eduskunnan tietopalvelusta, joka on meille sitä varten mahdollisuudeksi luotu. Arvoisa puhemies! Tuo kohtaanto-ongelma on sellainen, että ei siihen välttämättä tarvita hirvittävästi rahaa, mutta siihen tarvitaan kyllä toimenpiteitä, ja siksi ihmettelen, että hallitus ei siihen ole todella vakavasti paneutunut. Asuntopolitiikka, [Puhemies koputtaa] jonka edustaja Filatov myös mainitsi, on sellainen toimenpide, mutta esimerkiksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen valtuus pienenee tai pysyy ennallaan niin, että se jää kauas hallituksen tavoitteesta. Siinä olisi paikka tehdä toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin tähän vaikuttamaan konkreettisesti ja heti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-18T19:20:40,2019-12-18T19:26:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_96,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Oikeanlaisia toimia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_97,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho nosti aiemmin tässä keskustelussa esille alipalkkauksen tai muun työehtosopimusten rikkomisen, joka on valitettavasti ulkomaista työvoimaa käytettäessä melko yleisesti ilmenevä ongelma. Julkisuudessa on viime aikoina uutisoitu useista tapauksista, joissa ulkomaisille työntekijöille maksetut bruttopalkat ovat olleet alle puolet tai pahimmissa tapauksissa vain noin 20 prosenttia työehtosopimuksessa määritellyistä palkoista. Asiantuntijoiden mukaan kyseisissä tapauksissa on käytetty hyväksi työntekijöiden tietämättömyyttä ja kielitaidottomuutta. Samaan aikaan rehellisesti toimivien, sääntöjen mukaisesti asiansa hoitavien yritysten kilpailuasetelma tietenkin vaikeutuu. Niiden on vaikea pärjätä kilpailussa alipalkkausta hyväksi käyttävien yritysten kanssa. Tämä ei tietenkään ole rehtiä kilpailua harjoittavan yrittäjän näkökulmasta oikein, ja kyllä meidän päättäjien on ehdottomasti puututtava tähän asiaan. Arvoisa puhemies! Aluehallintovirastojen tekemistä noin sadasta tarkastuksesta suurin piirtein puolessa on löydetty puutteita ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden työehtojen noudattamisessa. Viranomaisten on kuitenkin nykylainsäädännön pohjalta vaikea puuttua havaitsemiinsa ongelmiin tehokkaasti, koska sanktiomahdollisuudet ovat vähäisiä. Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että alipalkkauksesta tulisi päästä eroon. Siihen on erilaisia toimenpiteitä mahdollista toteuttaa, kuten alipalkkauksen kriminalisointi. Toivonkin, että hallitus ryhtyy tehokkaasti ja nopeasti toteuttamaan asiaankuuluvaa kirjausta, jotta työehdot saadaan kuntoon myös ulkomaisten työntekijöiden osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-18T19:26:22,2019-12-18T19:28:47,Hyväksytty,1.1 2019_85_98,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Alipalkatut Alit.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_99,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nimensä mukaiselta puhemieheltä puhe sujuu, kuten äsken huomasin. Hauska huomata. Nyt haluan muutamiin täällä pidettyihin puheenvuoroihin ehkä täsmennystä ja kommentointia. Huomasin, että vasemmistoliiton edustaja Yrttiaholla, joka nyt valitettavasti on poistunut salista, on aivan samanlainen ajatusmaailma tästä saatavuusharkinnasta, kohtaanto-ongelmasta ja ulkomaisen työvoiman käytöstä kuin perussuomalaisilla. Jos en olisi tiennyt, kuka puhuu, niin hyvin pitkälle hän puhui samalla tavalla kuin meidän puheenjohtajamme Halla-aho on usein puhunut. [Toimi Kankaanniemi: Rehellinen mies!] Meitä on tästä hyvin paljon paheksuttu, ja oli hieno kuulla, että hallituksen omistakin riveistä löytyy ihmisiä, jotka uskaltavat tuoda omia ajatuksiaan esille. Juuri tämä, mistä hän puhui ja mistä perussuomalaisetkin ovat usein puhuneet, on se, että palkalla ei tule toimeen. Se on erittäin tärkeä asia sen kannalta, että ihmiset lähtevät töihin ja hakevat töitä, jotta ei käy niin, että me vaihdamme suomalaisen työvoiman halpatyövoimaan, mikä johtuu juuri siitä, että kun ihminen tulee maahan, hän saa paremman toimeentulon kuin omassa kotimaassaan, jossa ehkä ei ole ollut ollenkaan toimeentuloa, ja se kompensoidaan sitten tulonsiirroilla, ja se palkka ei ole kilpailukykyinen, ja suomalainen jää sitten siihen ihmettelemään lainanlyhennystensä kanssa, että miten tässä nyt näin kävi. Edustaja Filatov on pitkään ollut työllisyyspolitiikan kanssa tekemisissä, ja ihmettelin hänen kommenttiaan siitä, ettemme halua 17-vuotiaita nuoria töihin. Minä haluan, että nuoret saavat työkokemusta. Minä haluan, että ihmisellä on vapaus valita koulun jälkeen, jos hän haluaa esimerkiksi olla töissä hetken aikaa ja miettiä sitä ammattiaan. Tiedän ihmisiä, jotka eivät heti teini-iässä tiedä, miksi he haluaisivat ryhtyä, ja minusta heille pitää antaa mahdollisuus. Emme me saa ajatella näin, että emme halua nuoria töihin. Kyllä minä annan mahdollisuuden. Olen itsekin ollut 15-vuotiaasta lähtien töissä kaupassa ja makkaratehtaalla ja monessa paikassa, ja minulle oli siitä myöhempinä vuosina hyötyä, kun pystyin esittämään, että olen ollut töissä, ja sain siitä hyvää kokemusta. En halua, että suhtaudumme näin kategorisesti. Tämä liittyy siihen samaan asiaan, että kun nuoret hakevat itseään eivätkä tiedä sitä omaa ammattiaan ja ovat ehkä töissä jonkin aikaa, niin tästä syystä me emme saisi painottaa liikaa esimerkiksi ylioppilastutkinnon numeroita yliopistoon pääsyssä, koska ihmisissä on myöhäisheränneitä, jotka sitten myöhemmin toteavat, että joku ala kiinnostaa. Ehkä se lukio tai muu koulu ei ole mennyt niin hyvin, mutta sitten pääsykokeiden perusteella he pääsevät opiskelemaan. Se pääsykoe osoittaa minusta sitä kiinnostuneisuutta juuri siihen alaan ja osaamista siihen. Tässä oli nyt muutamia havaintoja, joista olin itse samaa mieltä tai joita sitten vähän kummeksuin. Eilen kuulimme Suomen Pankin ennusteita talouskasvusta, että se hidastuu, ja eilen illalla, oliko A-studiossa vai uutisissa, kun kuulin vielä sitten Suomen Pankin lisäkommentteja, että hyvin pitkälle ollaan kotimaisen kasvun ja kysynnän varassa siinä, että talous pyörii. Tästä syystä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti rakentuu sille ajatukselle, että me annamme ihmisille enemmän elämään sitä käyttörahaa. Siihen liittyy juuri se, että omaishoidon tuki on verovapaata, emme nosta polttoainekuluja, haluamme, että ihmisten asuminen, eläminen, liikkuminen ja työssäkäynti on edullisempaa ja että ihmisille jää enemmän käteen siitä työstä, koska ei ihmisiä kiinnosta se, miltä momentilta tai mitä kautta se tulee, vaan se, mikä hänelle jää käteen ja että hänellä on varaa ostaa palveluita. Ja oikeastaan yksi suuri virhe, [Puhemies koputtaa] minkä hallitus tekee, on kotitalousvähennyksen heikentäminen, koska se tukee pieniä palveluyrittäjiä ja yksinyrittäjiä. [Toimi Kankaanniemi: Totta!] Olin radiossa tässä eräänä kertana ministeri Harakan kanssa, hän oli silloin edellisessä, työministerin tehtävässään. Hän sanoi, että se on heikennys mutta se tehdään siitä syystä, että pienituloiset eivät voi sitä käyttää. Eihän se nyt ole mikään peruste, että joku ryhmä ei voi sitä käyttää, siihen, että se poistetaan kaikilta. Eihän siinä nyt ole mitään järkeä. Aivan hyvin olisi voinut keksiä keinoja, miten pienempituloisetkin pystyvät sitä käyttämään. Minusta tämä on erittäin huono asia työllisyyden kannalta. En oikein ymmärrä, miksi tämä piti tehdä. Myöntäkää sitten vain suoraan, että se on ollut leikkaus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-18T19:28:59,2019-12-18T19:34:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_100,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty mielenkiintoista keskustelua tänä päivänä työstä ja välillä jopa vähän teoreettisemmastakin näkökulmasta. Edustaja Tuomas Kettunen tässä lähti Aristoteleesta asti liikkeelle ja totesi, että ihminen on sosiaalinen eläin, ja viittasi siihen, että työ on se tapa olla sen sosiaalisen yhteisön jäsen. Niinhän se onkin. Me usein pelkistämme sen työn käsitteen palkkatyöksi, olemme palkkatyöyhteiskunnan lapsia emmekä usein näekään sen ylitse, että meillä on myöskin muuta työtä kuin puhdasta palkkatyötä. Ehkä se avainkäsite tässä, kun me puhumme siitä, että ihminen on sosiaalinen eläin, ja näemme sen työn merkityksen siinä, ei kuitenkaan olekaan se itse palkkatyö vaan osallisuus, se, että me olemme osa yhteiskuntaa, me voimme antaa siihen oman panoksemme, kasvamme siihen osaksi ja me emme ole ulkona tästä kokonaisuudesta. Sen takia ihmisen itsetunnon, henkisen kasvun ja muun kehityksen kannalta on hyvin olennaista, että me emme päästä ketään syrjäytymään, on ihminen palkkatyössä tai ei. Tässä palataan jälleen kerran niihin ikäihmisiin, jotka ovat siirtyneet jo eläkkeelle, ja heilläkin on roolinsa tässä yhteiskunnassa, ja sille osallisuudelle täytyy antaa tila mitä suurimmassa määrin. Me voimme muutenkin kuin ikäsidonnaisesti tätä asiaa katsoa. Meillä on myöskin muita, taiteilijoista liikkeelle lähtien, jotka saattavat olla luovassa työssä, tehdä itse omaehtoisesti sitä työtä, ja he eivät ole palkkatyössä kiinni suoranaisesti. Eli tämä osattomuus, osallisuus olisi ehkä se avainkäsite kuitenkin, jolle meidän täytyisi aina pystyä antamaan tilaa. Tässä oli sitten viimeksi edustaja Meri, joka pohdiskeli vähän toisesta kulmasta ja totesi, miten itse asiassa kaikenlainen työ on arvokasta ja meidän täytyisi arvostaa myös hyvin simppeleitä työsuorituksia. Omaa kasvuprosessiaan kun itse kukin käy lävitse, me näemme siellä, kuinka hyödyllistä on nähdä työtä, jota tehdään myöskin muuntyyppisissä verkostoissa ja muilla tavoilla kuin niillä, joihin on itse tottunut, ja tämä on hyvin tärkeä seikka tuoda esille. Tietysti me voimme todeta, että virolainen ministerikin tässä kehuskeli jo meidän uutta pääministeriämme siitä, että hänellä on myyjänkin kokemusta S-ryhmän markkinoilta, sitten hän on noussut pääministeriksi, mikä kertoo, että ihmisellä on laajemminkin kokemusta, ettei hän ole vain puhdas poliittinen broileri, niin kuin meille usein sanotaan. Mutta itse sanon teille kaikille edustajille yhden vihjeen: Tehkää se, mitä itse olen tehnyt kaikkina niinä vuosina, kun olen kansanedustajana ollut. Olen pyrkinyt varaamaan usein tuosta talvitauon ajalta viikon, useamman päivän, jolloin menen niin sanottuun työharjoitteluun. Se työharjoittelu tarkoittaa sitä, että te menette tekemään työtä niin kuin ihmiset sen tekevät: seitsemältä aamulla, neljältä illalla. Voitte mennä kouluavustajiksi, minä olen ollut kadunlakaisijana, voitte mennä poliisiksi, voitte mennä sairaanhoitajaksi, voitte mennä vanhainkotiin — on pitkä lista työtehtäviä, joita on tullut. Aina kun se viikko alkaa, minä toivon, että minulla ei ole aikaa siihen, ja kun se viikko on toteutettu: vau, mikä kokemus. [Puhemies koputtaa] Saamme pikkuisen siitä aidosta työelämästä tätä kautta tietoa ja ymmärrystä siitä, miten ihmiset tässä maassa ovat osallisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T19:34:10,2019-12-18T19:37:32,Hyväksytty,1.1 2019_85_101,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvää keskustelua, hienoja avauksia, ja kun tuolta työhuoneelta seurasin, erityisesti nostan Mäkisalo-Ropposen puheenvuoron siitä työhyvinvoinnista. On merkittävä asia, kuinka ihminen jaksaa työssä. Meidän yritysten pitää huolehtia siitä, kuinka hyvin henkilöstöstä pidetään huolta, ja sehän kaiken kaikkiaan määrää meidän eläköitymisen, ja sitä kautta tämä tulee erityisen tärkeäksi. Edustaja Kankaanniemi, teidän puheenvuoronne alku oli mainio avaus siihen, kuinka asioita pitää hoitaa. [Leena Meri: Vain alku? — Toimi Kankaanniemi: Eikö loppu? — Leena Meri: Minusta se oli hyvä loppuun asti!] — Pitää osata noukkia jyvät aina sieltä akanoista. Edustaja Savio, ulkomaalaisten alipalkkaus: Tähän haluaisin kyllä erityisesti tarttua. En ottanut tuolta työhuoneesta mukaan sitä lakialoitetta alipalkkauksen kriminalisoinnista, mutta tuon sen teille tänä iltana vielä erityisesti ja toivon, että siihen laitatte nimenne. Se on yhteinen asia. Me tarvitsemme tähän maahan yrittäjille ja työntekijöille reilut pelisäännöt. [Leena Meri: Miksei muuten hallitus tee?] Ei voi olla niin, että edellisen hallituksen jäljiltä edelleen olemme tässä ahdingossa siltä osin, että meillä voidaan teettää töitä edelleen alle työehtosopimusten mukaisten ehtojen. [Toimi Kankaanniemi: Miksei hallitusohjelmassa ole asiasta?] Onneksi edellisen hallituksen pääministeri tuolta aitiosta sanoi, että tämä hallitus kieltää alipalkkauksen. Siinä yhteydessä tarvitsen kyllä sitten tähän lakialoitteeseen myös perussuomalaisten nimet, jos olette samaa mieltä siitä, että tässä maassa ei saa alipalkata ketään, ja siinä teillä on varmasti sitten oma mahdollisuutenne se osoittaa, kun olette perustelleet näkemystänne sillä, että ulkolaista työvoimaa käytetään täällä alipalkatusti, mikä alentaa suomalaisten työntekijöiden palkkaa. Eli maahanmuuttokulmasta olette lähteneet tähän, ja minä toivon, että tässä on nyt se silta, jolla me voimme hallituksen ja opposition näkemykset yhdistää. Minun mielestäni tässä ei ole kyllä mitään ristiriitaa. [Sami Savio: Ei ole!] Viedään tämä asia yhdessä eteenpäin. Täällä on keskusteltu paljon siitä, mitä tarvitsisi tehdä oppisopimuskoulutuksen osalta — väline, joka on erityisen tärkeä ja jota pitää uudelleen edistää ja kehittää. Se kuuluu juuri tälle sektorille. Meillä pitää olla valmiuksia laventaa sitä näkemystä. Saattaa olla, että repeän tässä nyt hieman ehkä sillekin puolelle, että mitä se edustaja Myllykoski nyt hallituspuolueen kansanedustajana on tätä mieltä. Mielestäni meillä pitää olla mahdollisuus madaltaa ensimmäisen työntekijän osalta palkkausvaatimuksia, enkä toki voi olla kertomatta ajatustani siitä, mitenkä sitäkin voitaisiin edistää. Meillä tänään on tuohon meidän eduskunnan laskentaan vedottu, ja ihan yhtä lailla jos yritys, joka palkkaa ensimmäisen vieraan työntekijän, ei joutuisi maksamaan ensimmäisenä vuonna sosiaaliturva- ja muita vakuutusluontoisia maksuja ollenkaan ja sen henkilön työttömyysvakuutusmaksut, työeläkemaksut ja työtapaturmamaksut kustannettaisiin peruspäivärahan kautta, eli 32,80 — oliko se nyt sellainen — niin sitä kautta se olisi kustannusneutraali koko vuoden. Verotulot eivät vähentyisi ollenkaan. Ajatukseni on se, että se ensimmäisen vieraan työntekijän palkannut yritys voisi seuraavana vuonna saada vapautusta 50 prosenttia, sitten 25 prosenttia, ja sen jälkeen kun se ensimmäinen vieras työntekijä on palkattu, palattaisiin siihen normaaliin. [Puhemies koputtaa] Me tarvitsemme ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen välineitä, jotta meillä ylitetään se kynnys, joka täytyy ylittää. Mutta pidän ehdottomasti kiinni siitä, että normaali- tai yleissitovaa työehtosopimusta näittenkin ensimmäisten työntekijöiden osalta noudatetaan. [Puhemies koputtaa] Meillä on aloja, missä ei ole työehtosopimusta, ei normaalia eikä yleissitovaa, ja niitä pitää sitten tarkastella siltä osin, että emme kuitenkaan mene sille sektorille, että joudumme katsomaan, että 1 221 euroa täyttyy niillä aloilla, joilla ei ole näitä työehtosopimuksen kriteereitä. [Puhemies koputtaa] Silloin ollaan sillä sektorilla, mitä tarkoittaa, kun meillä on alipalkattuja maahanmuuttajia taikka suomalaisia työntekijöitä. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja Myllykoski, ohjeena oli 5 minuutin puheet. Olette aika reilusti nyt ylittänyt. ] Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi pitkäpuheisuuttani, mutta toivon, että kun minulla ei puhe meinaa lakata ja pelkään, että teidän ranteenne uupuu naputteluun ennen kuin minulta puhe, niin voitaisiin mennä hetki vielä tältä osin. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Hetki vielä. Tämä 5 minuuttia on ohjeellinen, mutta toivotaan, että kaikki noudattavat sitä. ] Arvoisa puhemies! Ymmärrän kovasti hyvin tämän ohjeen, mutta jollakin tavoin haluan pitää myös kiinni siitä, että kansanedustajalla on rajoittamaton puheoikeus. Haluan toki pitäytyä siinä hyvässä, korrektissa käytöksessä, mitä yhdessä puhemiesneuvostossa on päätetty ja puhemiehistö on päättänyt, mutta etten joutuisi tulemaan taas tänne pitämään seuraavaa viittä minuuttia, ajattelen, että tämä on nopeampi ratkaisu. [Aki Lindén: Jatka nyt! Menee ihan hukkaan tämä aika!] — Oikeastaan se aika, mitä täällä olen, ei mene koskaan hukkaan. [Naurua] Tämä kaikki tulee kyllä mahdolliseksi teidän sitten katsoa vielä uudestaan Yle Areenan kautta, jos haluatte erityisesti ihastella tätä käytettyä puheenvuoroa. On tärkeää, että me tässä maassa teemme politiikkaa, joka mahdollistaa uusien yritysten syntymistä ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkaamista. Tässä olemme varmasti yhtä mieltä, oli sitten kysymyksessä hallituspuolue tai oppositio. Meillä ei voi olla mitään erilaista näkemystä siitä, ettemmekö voisi tukea niin oppositiosta kuin hallituksesta tätä hallitusohjelmaa, joka pyrkii nimenomaan rakentamaan tähän maahan uutta työllisyyttä ja sitä kautta myös työpaikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-18T19:37:33,2019-12-18T19:46:00,Hyväksytty,1.1 2019_85_102,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti. Haluan korjata sen väärinymmärryksen, joka edustaja Meren ja minun puheenvuoroni välillä syntyi, koska kun sanoin, että me emme halua nuoria töihin vaan haluamme, että he käyvät koulunsa loppuun, niin en todellakaan tarkoittanut sitä, etteivätkö nuoret saisi tehdä töitä — se on eri asia — vaan tarkoitin sitä, että jos me mietimme yhteiskunnan kannalta työllisyysastetta ja siitä tulevaa verokertymää ja muuta, niin me saamme sen paremmaksi, jos nuoret käyvät sen toisen asteen koulutuksen ja sen jälkeen tekevät pidemmän työuran ja ehjemmän työuran, koska tämän todistavat jo tämän hetken tilastot. Sen vuoksi nämä työllisyysastearviot ovat jossakin mielessä tähän yhteiskuntaan sopimattomia, jos niissä tavoitellaan sitä, että meillä esimerkiksi kaikki 17-vuotiaat olisivat töissä. Korkean koulutuksen yhteiskuntiin ne eivät oikein sovi. Sitten haluaisin edustaja Kankaanniemelle todeta sen, että olen samaa mieltä siitä, että työtöntä ei kauheasti kiinnosta, mikä on meidän työllisyysaste tai työttömyysprosentti tai miten ne lasketaan. Hänelle oleellista on se, onko hänellä työtä, löytääkö hän työpaikan, onko sitä työtä tarpeeksi, onko sitä liian paljon — niillä on merkitystä — mutta meidän taloutemme näkökulmasta näillä meidän makromittareilla on merkitystä, ja politiikan tekemisen näkökulmasta. Siksi on pakko vielä kerran korjata tätä työllisyysvaikutusarviota. Työllisyysvaikutus muodostuu monesta asiasta. Se muodostuu meidän osaamisestamme, se muodostuu vaikka niistä poistoista ja siitä, että niitä poistoja laajennettaisiin sinne aineettomiinkin investointeihin, ja monista muista asioista, mutta tietopalvelu on laskenut sitä, mitä siltä on kysytty, eli se on laskenut vain sosiaaliturvakorotukset ja verotukset ja näiden vaikutukset — ei niitä muita vaikutuksia, joita budjetissa on. Ja niitä ei ylipäätään ole laskettu, koska budjetti on niin monesta palasta muodostunut, että sitä on vaikea tehdä. Useimmiten jonkun lain työllisyysvaikutus ratkeaa lopulta vasta siinä vaiheessa, kun se laki on valmis, ja me tiedämme sen, että kun lait tulevat tänne, niin niissä taas on tarkemmat työllisyysvaikutukset, ja näin meillä on ollut aina, enkä usko, vaikka kuinka haluaisimme mennä tällaiseen tarkkaan budjetin työllisyysvaikutusarviointiin, että se tosiasiallisesti on kovin mahdollinen. Sieltä voidaan ottaa palasia ja arvioida niiden työllisyysvaikutusta, mutta kokonaisuus on niin iso, että se on aika mahdotonta. Sitten mitä tulee näihin tki-panostuksiin — edustaja Vikman puhui niistä — niin muistuttaisin, että Suomen panostukset tutkimukseen ja kehittämistoimintaan itse asiassa ovat laskeneet vuodesta 2009 lähtien. Silloin ne olivat bkt-osuudesta 3,75 prosenttia ja vuonna 18 enää 2,74 prosenttia, mutta nyt me käännymme positiiviseen suuntaan, elikkä niitä on lisätty sen verran, että tämä alaspäinmeno nytkähtää toiseen suuntaan, ja siinä mielessä on tärkeää, että tämä muutos tapahtuu. Se, miksi alunperin pyysin puheenvuoron, liittyy kuntakokeiluun, ja aion sen kyllä nyt tässä käyttää tuolta podiumilta. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Puhemies: Tervetuloa!] Elikkä lämpimänä kuntien työllisyysvastuun kannattajana haluaisin todeta sen, että tässäkin on kyse siitä, mitä me sitten loppujen lopuksi kuntakokeilusta saamme. Viime eduskuntakaudella kuntakokeilu ja maakuntakokeilu lopetettiin, koska hallitus ei halunnut sitä jatkaa, ja sitten myöhemmin kävi ilmi, että maakuntauudistusta ei tule. Mutta olisi oleellista, että tässä kuntakokeilussa päästäisiin sellaisiin tuloksiin, jotka liittyvät nimenomaan ihmisten työkyvyn parantamiseen ja siihen, että se työpaikka voidaan pitkänkin polun jälkeen saavuttaa, ja toisaalta esimerkiksi nuorten palveluiden parantamiseen. Viime eduskuntakaudella silloisen hallituksen tekemät Ohjaamot ovat hyvä konsepti, ja sitä tässä kannattaa hyödyntää, mutta kun nyt tänne kuntakokeiluun menee nuoria — jos sinne menee nuoria — niin sinne menevät kaikki nuoret, ja silloin on oleellista, että osa näistä nuorista on sellaisia, joiden on itse asiassa aika helppo löytää työtä, ja he tarvitsevat vain normaalia työnvälitystä. Tämä on oma iso huoleni, että tämä normaali työnvälitys ei katoa niiltä ihmisiltä, jotka tulevat kuntakokeilun piiriin, vaan he ovat tiukasti myös sen avun piirissä. Ja nuoria ajatellen olisi oleellista, että jo siellä opintojen vaiheessa sitä työnvälitysapua saisi. Lisäksi toinen riski, mikä kuntakokeiluun liittyy, on työmarkkinatuen maksu. Siinä meillä itse asiassa oli niitä elementtejä aiemmissa kuntakokeiluissa, että kunnat hakivat ikään kuin taloudellista hyötyä kokeilusta eivätkä itse asiassa sitä työllisyyshyötyä, ja siksi olisi tärkeää, että työmarkkinatukijärjestelmää, maksujärjestelmää, muutettaisiin ja myös kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä kehitettäisiin, koska ei ole tarkoituksenmukaista se, että ihmisiä, joilla on pula työstä mutta kaikki muut asiat kunnossa, ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-18T19:46:03,2019-12-18T19:51:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_103,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on yksi aikamme viheliäisimmistä ongelmista. Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta — yli 60 000 liikaa. Nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisen on oltava kaikkien yhteisenä tavoitteena tässä salissa. Kokoomus esittää hallitusohjelmassa työllisyyspalveluille esitetyn lisäresurssin tuplaamista ja 9 miljoonan euron lisäpanostuksen suuntaamista erityisesti toimenpiteisiin, joilla saadaan käännettyä nuorisotyöttömyys laskuun. Toivon, että hallitus kiinnittää myöskin tähän näkökulmaan aivan erityistä huomiota. Toisena asiana haluan ottaa keskusteluun kaupunkien roolin työ- ja elinkeinopolitiikassa. Täällä on tänään puhuttu hyvin paljon työllisyyskokeilujen käynnistymisestä uudelleen, ja pidän sitä hienona asiana. Täällä esitettiin jossakin puheenvuorossa päivällä, että näitä ei olisi arvioitu. Tiedän, että ainakin meillä Tampereella viime hallituskaudella tehdyn työllisyyskokeilun vaikutuksia on arvioitu ja että kyettiin osoittamaan myöskin, että sen aikana työttömyys laski ihan merkittävällä tavalla. Toki siinä on monia muitakin tekijöitä vaikuttamassa kuin ainoastaan tämä työllisyyskokeilu, mutta tällainen arviointi on saatavilla, että tiedoksi niille, jotka sitä täällä kyselivät. Ajattelen, että myöskin täällä puheena olleet niin sanotut sakkomaksut voisi edelleen uudelleenbudjetoida työllisyyden käyttöön. Se olisi ihan järkevää tekemistä, että kunnat eivät joudu maksamaan sakkomaksuja vaan mieluummin kohdentavat nämä rahat suoraan työllisyyden hoitoon. Sitä kautta voisimme saada vielä lisää vaikuttavuutta. Mutta työllisyyskokeilu on ainoastaan yksi näkökulma tähän kuntien elinkeino- ja työllisyysrooliin. Kunnilla — ja kaupungeilla aivan erityisesti isoina toimijoina — on useita muitakin välineitä yritystoiminnan, elinkeinotoiminnan ja työllistämisen edistämiseen, kaavoituksesta tonttipolitiikkaan, oppilaitoksista julkisiin hankintoihin ja kaikkea muuta vielä näiden lisäksi. Siksi kaupungit on todella tärkeää ottaa kumppaneiksi näiden tavoitteiden eteenpäinviemiseen. Varsinkin, jos hallitus aikoo vielä viedä sote-palvelut pois kunnista, niin silloin kuntien elinvoimarooli tulee korostumaan aivan entisestään. Tästä näkökulmasta olen kuitenkin hieman huolissani siitä, että 6Aika-rahoitus on loppumassa. Se on ollut hyvin tärkeä väline suurimpien kaupunkien yhteiseen kehittämiseen. Jos sieltä ottaa ihan yksittäisen esimerkin, datan avaamisen, joka sinällään saattaa kuulostaa pieneltä, mutta ihan otan esimerkin, että Tampereella, kun avasimme 150 datasettiä liikenteestä, niin siitä syntyi kolmisenkymmentä äppsiä, pientä yritystoimintaa, startupeja. Sitä kautta voidaan saada dynamiikkaa aikaiseksi. On monia tällaisia välineitä, joita voidaan saada tällaisella yhteiskehittämisellä. Ja siinä pääsimme myöskin hyvin vahvasti kansainvälisille foorumeille, suomalaiset kaupungit myöskin viemään sitä elinkeinoelämän osaamista, jota kaupungeissa on. Ei pidä väheksyä tätä työtä. Vaikka tämä 6Aika-rahoitus nyt loppuisi, on todella tärkeää, ettei mennä ainoastaan kaupunkien yksittäisiin omiin kehittämishankkeisiin. Innovaatiotoimintaa ja verkostomaista kehitystyötä on syytä tukea jatkossakin. Kolmanneksi haluan ottaa esiin tki-toiminnan — tai täällä jo puhuttiinkin jonkin verran siitä. Me olemme kokoomuksessa sitoutuneet nostamaan tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Täällä kuulimme — edustaja Filatov kertoi — että hallitus on ollut kääntämässä positiiviseen suuntaan tätä rahoitusta. On tärkeää, että se menisi oikeaan suuntaan, mutta hallituksen esittämillä keinoilla tätä päämäärää ei kyllä olla saavuttamassa, eli suunta on varmasti oikea mutta riittämätön, ja tähän toivon enemmän volyymia. Rahoitustason kasvattaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa ja pysyviä lisäpanostuksia tki-toimintaan. Myös yksityistä rahoitusta tarvitaan tavoitteeseen pääsemisessä. Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö on edellytys yksityisten investoinneille. Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt yritystukien uudelleensuuntaamista pysyviin tki-panostuksiin. Me esitämme kokonaisuutena 140 miljoonan pysyvää panostusta. Tästäkin kokonaisuudesta 45 miljoonaa osoitetaan Suomen Akatemialle ja 13 miljoonaa terveyttä edistävään tutkimustoimintaan. TEMin tki-momentille esitämme kokonaisuudesta 82 miljoonaa. Aivan lopuksi haluan vielä esittää hallitukselle toivomuksen, että hallitus kääntää joka ikisen kiven, jolla yritystoiminnan edellytyksiä saadaan Suomessa parannettua ja työllisyysastetta nostettua. Siinä työ- ja elinkeinoministeriö on päävastuussa, mutta ratkaisuja on haettava yli hallinnonalarajojen. Työllisyysasteen nostaminen on aivan välttämätöntä tämän meidän hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-18T19:51:04,2019-12-18T19:56:18,Hyväksytty,1.1 2019_85_104,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime keväänä vaalien alla punavihreät puolueet huusivat liki kilpaa, että ympäristölle haitallisten yritystukien aika on ohi. Näin ei ole kuitenkaan käymässä. Turvetuet elävät ja voivat hyvin, ja juuri mitään ympäristöhaitallisia tukia ei ole saatu leikattua. Tämä siis siitä huolimatta, että vihreät omassa vuoden 2019 vaihtoehtobudjetissaan kertoivat leikkaavansa fossiilitukia 217 miljoonaa euroa ja tukia kaikkiaan 815 miljoonaa euroa. Kysyisinkin tämän vuoksi vihreiltä, hallitukselta sekä asianomaisilta ministereiltä, missä ovat teot yritystukijärjestelmämme reformoimiseksi kilpailua ja ympäristöystävällisyyttä lisääväksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T19:56:21,2019-12-18T19:57:09,Hyväksytty,1.1 2019_85_105,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuohon yritysteeman vähän nuorten ja syrjäytymisen ja vahvuuksien löytämisen näkökulmasta. Työ syntyy yrityksiin, ja moni haluaisi työllistää itsensä ja kaverinsa. Sen esteitä on hyvä raivata pois, ja moni onkin sanonut, että esimerkiksi pienyrittäjän sosiaaliturvaa on hyvä kehittää. Kiitän siitä, että valtiovarainvaliokunta on panostanut nuoriin yrittäjiin ja yrittäjyyskasvatukseen. Saamme lisärahaa 4H-toimintaan ja Nuori Yrittäjyys- eli NY -toimintaan. Sain olla aikanaan mukana tuomassa tätä Nuori Yrittäjyys -ohjelmaa vapaan sivistystyön kentälle kansanopistoihin. Nyt tämä ohjelma saa 250 000 euron pienen lisärahoituksen, että se voi laajentaa toimintaansa eri puolille Suomea. Tarvitsemme yrittäjyyteen liittyviä taitoja ja yrittävää asennetta tulevaisuudessa. Myös 4H-järjestö saa saman verran lisärahaa. 4H tukee nuorten yrittämistä ja tervehenkistä harrastustoimintaa. Toivon, että tämän järjestön tuki kohdentuu myöskin pohjoisen Suomen alueelle. Nuoret oppivat tekemään työtä yhdessä, myöskin käden taitoja. He oppivat, että kaikki työ on arvokasta. Edustaja Meri nosti esille täällä nuorten työkokemuksen merkityksen. Tässä NY-toiminnassa ja 4H-yritystoiminnassa nuoret saavat myöskin tällaista tärkeää työkokemusta. Meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että kukaan nuorista ei putoa kelkasta, että jokainen löytää vahvuutensa ja paikkansa yhteiskunnassa, ja nämä satsaukset ovat yksi askel tässä. Ja mikä parasta: tätä voi tapahtua joka puolella Suomea. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-18T19:57:12,2019-12-18T19:59:40,Hyväksytty,1.1 2019_85_106,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvoselle nyt alkuun, hän lähti keskustelemaan tästä hoitajamitoituksesta. Se keskustelu varmaan jatkuu tuossa seuraavassa kohdassa tarkemmin: itse olen sitä mieltä, että hoitajien lisäkoulutus ei ole mikään kestävä ratkaisu tähän meidän hoitajapulaan. Varmaan olette samaa mieltä siinä mielessä, että nykyiset koulutusmäärät kyllä riittäisivät, kunhan hoitajat vain pysyisivät alalla, ja työoloihin, työehtoihin ja työssäjaksamiseen on ehdottomasti panostettava jatkossa. Nykyinen linja, missä kymmenettuhannet hoitajat tekevät jotain muuta kuin ammattia vastaavaa työtä ei voi jatkua, mutta jatketaan nyt sitten enemmän tästä aiheesta tuossa seuraavassa kohdassa. Edustaja Laukkasta haluaisin kanssa — hän taisi lähteä salista — kehua hyvästä puheenvuorosta ja haluan sanoa myös edustaja Vikmanille vähän tämän kannattamana, että ehdottomasti hallitus tulee kääntämään jokaisen kiven ja etsimään kaikki mahdolliset työllisyystoimet, jotta päästään 75 prosentin työllisyysasteeseen, [Sofia Vikman: Missä on teot?] kuten ministeri Lintiläkin tässä teille kertoi. Mitä tulee tähän saatavuusharkintakeskusteluun, niin ei minunkaan mielestäni tule saatavuusharkintaa poistaa kokonaan. Mielestäni tämä ei aseta ongelmia nykyisin asiantuntijoiden saamiseksi ulkomailta. Lähinnä työlupien saamisen nopeuttaminen on mielestäni se asia, millä saadaan jatkossa entistä helpommin näitä asiantuntijoita Suomeen töihin silloin, kun niitä tarvitaan. Sitten oli tämä nosto, että kokoomus haluaa tosiaan lisätä näitä tki-panoksia 82 miljoonaa euroa, ja hallituskin on tunnistanut tämän saman tarpeen lisätä tki-menoja 4 prosenttia tavoitteen mukaisesti, mutta kysymys kuuluukin nyt, mistä kokoomus taikoisi nämä rahat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-18T19:59:40,2019-12-18T20:01:52,Hyväksytty,1.1 2019_85_107,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tulin iloiseksi edustaja Ikosen puheenvuorosta. Nimittäin hän toi esille vaihtoehtoja, että tulisi jopa tuplausta työllisyyspalveluihin rahallisesti, ja toi esille tätä, että työllisyyskokeilu on hyvä asia — ja niinhän se on. Nyt vain tulee semmoinen mielikuva, että oppositio kulkee kaksilla rattailla. Nimittäin kun eilen toin esille sen, mitä hallitus esittää työllisyyspalveluihin lisärahoitusta, niin minulle ilmoitettiin opposition suunnalta, että tämähän ei tuo lisää työpaikkoja, tämä vain tuo lisää byrokratiaa, ja tuotiin myös esille, että tämän suunnalta vain hallintohumppa lisääntyy — vaikka näin ei ole. Arvoisa puhemies! Haluan vielä tuoda esille kuitenkin sen, kun tässä edustaja Heikkinen toi esille, miten kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on, että täytyy kyllä muistuttaa siitä, mitä tämä hallitus tulee tekemään. Vuoden 2020 talousarviossa panostetaan vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen ja kivihiilen käytöstä luopumista kannustetaan tulevan kolmen vuoden aikana runsaasti, ja tästä ensimmäinen 30 miljoonaa sisältyy vuoden 2020 budjettiin. Lisäkannusteilla tuetaan sitten kivihiilen käytön korvaavia investointeja, jotka mahdollistavat kivihiilestä luopumisen ennen vuotta 2025. Haluan myös tuoda vielä esille sen, että hallitus tekee oikeudenmukaista aluepolitiikkaa. Tästä hyvänä esimerkkinä se, että kuljetustukeen tulee lisäyksiä elikkä 6 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Ja niin kuin olen tämän jo aikaisemminkin tässä salissa sanonut, sanon sen vielä tänäänkin, että tämä kuljetustuki on tärkeää elinkeino- ja aluepolitiikan työkalu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-18T20:01:55,2019-12-18T20:04:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_108,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tovi sitten heräsimme Suomessa siihen tarpeeseen, että meiltä puuttuu koodareita. Se oli ensimmäinen herätys siihen, että välttämättä koulutuspolitiikka ei aina osu kohdalleen, ja on hyvä, että nyt koodareita koulutetaan ja muun muassa yhä useampi nuori on kiinnostunut tästä koodarin ammattitutkinnosta. Automaatio, robotiikka ja konenäkö ovat myös vahvasti kasvavia kehitysalueita, jotka tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia tuotantotehokkuuden kasvattamiseen sekä työn kuormittavuuden vähentämiseen. Automatisoimalla toimintoja ja lisäämällä robotiikan käyttöä pystytään vaikuttamaan pk-yritysten kannattavuuteen ja liiketoimintamahdollisuuksiin työhyvinvointia unohtamatta. Robotiikan käyttöönottoa tukevalle toiminnalle on yrityksissä jo nyt paljon kysyntää. Uusinta kehitystä edustavat ihmisen kanssa samassa tilassa toimivat turvalliset yhteistyö- ja mobiilirobotit, jotka vähentävät työn kuormittavuutta muun muassa valmistuslinjoilla ja jopa hoivatyössä. Myös teollisessa tuotannossa robotiikan käyttö on jo hyvin tuttua. Esimerkiksi työmaiden mallinnukset tehdään tätä nykyä 3D-tekniikalla niin maan-, viher- kuin talonrakennuksenkin osalta. Tarve automaatio-osaamiselle on kova ja koko ajan kasvava. Kaikki lähtee koulutuksesta, mutta osaaminen ja alan koulutus laahaavat auttamattomasti ajastaan jäljessä. Suomella olisi tässä hyvä mahdollisuus olla innovatiivinen ratkaisun luoja koko maailman mittapuulla ja olla jälleen askeleen edellä osaamisessa. Tämän mahdollistaisi kuitenkin vain panostus kaiken tasoiseen koulutukseen automaatioalalla, joka voisi olla myös yksi tulevaisuuden vientituotteistamme. Olen juuri tästä aiheesta jättämässä ministerille vielä kirjallista kysymystä. Haluan kysyä sitä, miten hallitus huomioi toimissaan automaatioalan koulutuksen kasvavan tarpeen. Kieltämättä tämä ala myös kiinnostaa nuoria, ja heitähän meidän tulee saada kannustaa, myös niitä 17-vuotiaita, joista täällä on puhuttu, kaikkeen työelämään. Mahdollisimman nuorena ihmisen on lähdettävä tutustumaan erilaiseen työelämään, erilaisiin työpaikkoihin. Tässä edustaja Merikin hyvin puheenvuorossaan kuvasi omaa työhistoriaansa. Itsekin olen aloittanut, niin kuin varmasti moni teistä, mansikanpoimijana, lastenhoitajana, siivoojana. Sieltä se lähtee. Sitten tietää vähän, mitä sitä elämältään haluaa, kun kokeilee erilaisia ammatteja ja joutuu vähän tekemään ja kasaamaan itseään ja puremaan myös sitä hammasta. Sitten innostuu siitä omasta alasta. Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Bergiä. Nostitte tämän hoitajamitoitusasian esiin ja erittäin hyvän puheenvuoron piditte. On todella ongelma Suomessa se, että hoitajat eivät hakeudu sinne omalle alalle. — Minä olen itse tehnyt, pukertanut 24 vuotta sitä hoitotyötä, toki siinä sivussa opiskellut, 14 vuotta yötyötä. Täytyy sanoa, että ei ole aina ollut hauska lähteä yövuoroon. — Ja kyllä me kaikki tiedämme, mistä se johtuu: palkka on pieni, työolot ovat vaativat, vastuu on suuri, valvot yksin isolla osastolla monisairaita ihmisiä, [Kimmo Kiljunen: Ja nyt pukkaa myös yövuoroa!] ja sitä apua ei välttämättä saa. — Olen muuten tehnyt tässä kansanedustajanakin näitä yövuoroja. Tuli luvattua, että viimeisessä hädässä tulen, ja niin olen lupaukseni pitänyt. — Mutta ihan oikeasti kyllä se ala on kova. Täällä nousivat esille jo hoitajien työkyvyttömyyseläkkeet. Eilen esimerkiksi tuli televisiosta aika liikuttava dokumentti, jossa hoitaja kertoi loppuunpalamisestaan kotihoidossa, ja kyllä se kosketti. Täytyy tehdä suomalaiselle työelämälle jotakin, että me jaksamme tehdä töitä. Kun hoitajat hoitavat ihmisiä, niin kuinka voi olla, että se hoitaja itse väsyy niin valtavasti? Kun mainitsin sen, että hoiva-alallakin on robotteja, en tarkoita suinkaan sitä, että robotti hoitaisi ihmistä. Ei, kyllä sinne tarvitaan niitä auttavia käsiä, ja meidän täytyy houkutella heidät: työolot, asuntopolitiikka, palkkapolitiikka. Tänään Tehy on pyytänyt 100 miljoonaa euroa lisää valtionavustuksia hoitajien palkkaamiseen. Kyllähän se on niin, että alipalkattujahan ne hoitajat ovat, ja se tasa-arvokeskustelu, yhdenvertainen keskustelu on erittäin tärkeää, ja on hyvä, että alalle hakeutuu myös miehiä, koska minä uskon niin, että sitä kautta me saamme myös sitä keskustelua nostettua ja ehkä sitä palkkaa hilattua sinne, minne se kuuluu, kun olemme vastuussa niistä ihmisistä. Paljon on tehtävä. Arvostus on yksi iso asia. Suomalaiset kyllä arvostavat, ja se kotihoidon kenttä on raskas, kun joudut siirtymäajat myös laskemaan, kun vaihdat asiakkaalta toiselle. Mutta näistä puhutaan seuraavassa asiakohdassa vielä, ja tehdään kaikkemme, että pyörät pyörivät, Suomen teollisuus kasvaa, saamme nuoria töihin ja verokertymää, koska se on se avain sille, että voimme jakaa yhteistä hyvää kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T20:04:09,2019-12-18T20:09:19,Hyväksytty,1.1 2019_85_109,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Osaavan työvoiman tarve Suomessa on tosiasia, ja se on muodostunut jopa kasvun esteeksi. Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Meillä on paljon työvoiman tarvetta erityisesti palvelusektorilla, jolle ei tällä hetkellä löydy työntekijöitä. Sitten meillä on muita, innovatiivisia aloja, joilla on myöskin huutava pula osaajista, koodareista, ohjelmoijista ynnä muista. Samaan aikaan meillä on kuitenkin nuorilla työttömyyttä, mikä on erityisen hankala asia. Täällä on puhuttu paljon siitä, millä tavalla nuoria saataisiin kiinni työnsyrjään. Se, minkä itse näen tärkeänä, on kyllä se, että aletaan tekemään töitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, että saadaan kesätöitä ja kunnat käyttävät esimerkiksi kesäseteleitä nuorten ensimmäisen työpaikan antamiseen. Siellä opitaan niitä tapoja, millä tavalla käydään töissä ja mitä työhön kuuluu. On ilmeisen selvää, että myöskin vanhempien malli toimii tässä tärkeänä motivaattorina: millainen perhetausta on ja minkälaisia roolimalleja kotoa on saatu. Yksi asia, joka johtaa myös nuorten työttömyyteen, ovat nuorten mielenterveysasiat. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina, ja hoitoonpääsyssä on hankaluutta. Hoitoonpääsy on monen mutkan takana, hoito ei ole helposti nuorten saatavilla. Meillä on paljon tehtävää mielenterveyspalvelujen parantamisessa. Tässä yksi keino olisi terapiatakuun käyttöönotto kansalaisaloitteen  mukaisesti. Kansa-laisaloite on jo saapunut eduskuntaan, ja sen käsittely alkaa alkuvuonna. Opintotuen tulorajan nosto on myöskin keino kannustaa tekemään töitä — toki niin, että opiskelut eivät siitä häiriinny. Täällä oli esillä myöskin tämä nuorten yrittäjyystoiminta. Olen tehnyt siitä talousarvioaloitteen, mutta on hienoa, että hallitus lisätalousarviossaan löysi tähän rahat, koska se on ollut oppilaitoksissa osittain todella tärkeä väylä tutustua yrittäjyyteen. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää. Sitä ei ole tällä hetkellä kovin laajalti, ja osiltaan siitä puuttuu kannustavuus. Erityisesti työnantajien suuntaan sitä pitäisi saada kannustavammaksi, ja sellaista palautetta on tullut, että pitäisi jollakin tavalla myöskin sitoutua ainakin joksikin aikaa sen työnantajan palvelukseen, joka on osallistunut koulutukseen. On ilmiselvää, että työurien pidentämistä tarvitaan. Elinikä kasvaa koko ajan, eikä voida olettaa, että työt loppuvat aikaisemmassa vaiheessa. Tällä hetkellä meillä yhteiskunnassa on tietynlaista työsyrjintää jo yli 55-vuotiaiden osalta, ja sitä meidän pitäisi pyrkiä kaikin tavoin vähentämään nuorisotyöttömyyden ohella. Yksi keino siihen olisi työttömyysputkesta luopuminen, jolloinka yhteiskunta ei tarjoaisi suoraan sellaisia mahdollisuuksia, joihin työnantajat helposti tarttuvat ja tarjoavat ehdotusta työttömyysputkesta, jos työntekijä on jo yli 50-vuotias. Tärkeä asia ovat osatyökykyiset, heidän työllistämisensä. Sillä on merkitystä tietenkin työvoiman saatavuuden kannalta, että me saamme kaikki mahdolliset töihin kykenevät työhön, mutta samalla myöskin heidän oman elämänlaatunsa ja toimintakykynsä kannalta. Perheuudistus on myös tärkeä huomioida. Tarvitaan työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava perhevapaauudistus. Kokoomuksen mallissahan kotihoidon tuki korvataan joustavammalla hoitorahalla. Tuet riittäisivät täysimääräisinä puoleentoista vuoteen asti ja puolitettuina kolmeen vuoteen asti. Samalla se mahdollistaisi myös joustavat työsuhteet perheen tarpeiden mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-18T20:09:21,2019-12-18T20:14:32,Hyväksytty,1.1 2019_85_110,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on opposition taholta kyselty, mistä kokoomuksen vaihtoehdossa tulisi raha näihin meidän moniin hyviin kohteisiin, joita olemme esittäneet. Kysymys on oleellinen, ja vielä kerran on syytä kerrata ero hallituksen vaihtoehdon ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetin välillä. Tämä ero on oleellinen erityisesti, kun keskustellaan tästä työ‑ ja elinkeinoministeriön pääluokasta. Ero hallituksen vaihtoehdon ja kokoomuksen vaihtoehdon välillä kiteytyy työllisyyteen. Hallituksen vaihtoehto vähentää eduskunnan tietopalvelun mukaan työllisyyttä 5 000:lla, ja kokoomuksen vaihtoehdossa me olemme esittäneet eduskunnan tietopalvelun ja muiden asiantuntijoiden laskelmiin pohjautuen yli 60 000 työllistä lisää. Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun arvio kattaa näistä uusista työllisistä 26 000. Tässä on se merkittävä ero. Tämän vuoksi — kun me lisäämme työllisyyttä mutta hallitus vähentää työllisyyttä — meillä riittäisi kestävästi rahaa myös tärkeisiin, hyviin kohteisiin lisätä ja sen lisäksi myös keventää verotusta. Tämä on aivan oleellista ymmärtää. Sen sijaan vähän ihmettelen niitä niin kevyitä puheita, joita hallituksesta esitetään työllisyyden noston puolesta. Työllisyyden nostoa pidetään kyllä tärkeänä puheissa, mutta ne teot puuttuvat. Hallituksen koko hallitusohjelman uskottavuus lepää työllisyyden kasvun varassa, ja samalla kuitenkin kaikki vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat. Hallitus ajaa oman ohjelmansa toteutuksen kriisiin ensi vuoden aikana, jos eduskunnalle ei pikaisesti esitellä tarvittavia työllisyystoimia. Arvoisa puhemies! Meidän kokoomuksen vaihtoehto, esittämämme työllisyystoimet, joilla päästään 60 000 uuteen työlliseen, ovat teidän vapaasti käytettävissänne. Niitä ovat myös muut asiantuntijatahot esittäneet. Arvoisa hallitus, ottakaa ja tehkää nyt näitä työllisyystoimia. Älkää kaatako omaa ohjelmaanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-18T20:14:34,2019-12-18T20:17:35,Hyväksytty,1.1 2019_85_111,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkien ennustelaitosten mukaan talouskasvu hyytyy ainakin nyt kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. [Janne Heikkinen: Ennustaja-ainesta!] Se on vakava asia. Valtiovarainvaliokuntakin toteaa, että talouskasvu, joka siis hyytyy, on kotimaisen kulutuksen varassa, ja Suomen pankin eilinen talouskatsaus kertoi, että kotimainen kulutus on hiipumassa. Ihmisten luottamus talouskasvuun ja yleensä tulevaan on jyrkästi alentunut. Näin lukee siellä Suomen pankin raportissa. Ja kun hallitus on rakentanut työllisyyden varaan koko talouspolitiikkansa, niin tästä seuraa vakavat näkymät. Siis talouskasvu hiipuu, kotimainen kulutus hiipuu, työmarkkinat hyytyvät, niin kuin siellä sanottiin, ja siitä seuraa työllisyyden kasvun pysähtyminen ja jopa työllisyyden heikkeneminen. Ja kun tämän varaan on rakennettu talouspolitiikka tälle hallituskaudelle, niin tarvitaan todella voimakkaita, nopeita toimenpiteitä tilanteen kääntämiseksi. Hallitus on siirtänyt työllisyystoimenpiteet kolmikantaiseen valmisteluun, jossa työmarkkinaosapuolet ovat vahvassa asemassa. Se on periaatteessa kaunista ja hyvää, mutta tiedämme jo nyt — olen kahdelta asiantuntijalta kuullut, jotka seuraavat tuota tai ovat siellä edustajiensa kautta mukana — että noissa neuvotteluissa ei ole päästy eteenpäin tähän mennessä käytännössä ollenkaan. Ainoa tulos on ollut tuo kuntakokeilun jatkaminen eli se, että valtio käyttää rahaa tähän tarkoitukseen, mutta hyväosaiset työnantajat ja hyväosaiset työntekijäjärjestöt eivät ole vielä ottaneet minkäänlaista vastuuta tästä vakavasta tilanteesta. Vetoan siihen, että hallitus lähtee tekemään näitä toimenpiteitä, joita löytyy kyllä pitkä lista, muun muassa pääjohtaja Olli Rehnin eilen esittämiä toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Aluepolitiikasta täällä ei juurikaan ole puhuttu. [Tuomas Kettunen: On puhuttu!] Kun ministeri Kulmuni oli vielä elinkeinoministerinä — tai taisi olla siinä vaiheessa, kun hän taisteli puolueen puheenjohtajuudesta — niin hän sanoi, että hän tulee pitämään huolen siitä, että aluepolitiikka ja alueellistaminen saa todella vahvan vauhdin. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Mitään ei ole tapahtunut, ei minkäänlaista muutosta ole tapahtunut. Näyttää siltä, että ainoa, mikä on menossa eteenpäin, on se, että metsien hakkuita aletaan rajoittamaan tämän punavihreän politiikan ansiosta, ja se jos mikä on alueellinen takaisku. Jos keskusta sen hyväksyy, niin hyvästi. Se vauhti on menossa, että ilmastopolitiikka on nyt jo voimakasta ja on edelleen kovan kiristyksen kohteena. [Tuomas Kettunen: Metsiä käytetään riittävästi!] Jos siihen menette, että metsien hakkuita ei Suomen teollisuuden tarpeita vastaavasti sallita jatkossa, niin meillä on kylmät olot tässä maassa. Arvoisa puhemies! Olen täällä kertonut lyhyesti sen, mitä itse olen ilmastopolitiikan osalta tehnyt, ja totean sen ehkä lyhyesti vielä uudelleen. Muutin puutaloon, jossa on maalämpö, vaihdoin auton vähäkulutukselliseen, hankin polkupyörän, kävelen entistä enemmän, kierrätän, hankin terveellisempää ja kasvispitoisempaa ruokaa, kuljen junalla työmatkat, ja niin edelleen. Jos me kaikki, joilla on siihen mahdollisuus — minulla on tietysti hyvä mahdollisuus — tekisimme vapaaehtoisesti samalla lailla, niin me saisimmekin paljon tulosta aikaan, mutta hallitus yrittää nyt pakottaa, ajaa ihmisiä kepillä tämmöiseen ilmastopolitiikkaan, ja se ei tule tuottamaan hyvää tulosta. Se saa vastustusta. No, perussuomalaiset kun ajavat tätä vapaaehtoista, realistista ilmastopolitiikkaa, niin kannatus nousee. [Tuomas Kettunen: Mitä se on?] Tehdään koko eduskuntana järkevää ilmastopolitiikkaa. Emme me kiistä, etteikö ilmasto muutu ja tilanne pahene, mutta lääkkeet siihen eivät ole ne, jotka hallituksella on, eli että kiristetään köyhiä ihmisiä, ajetaan teollisuus maasta pois ja ajetaan hakkuut liian tiukalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-18T20:17:35,2019-12-18T20:22:58,Hyväksytty,1.1 2019_85_112,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua vaivaa ilmiselvästi se, että me emme joko tahdo ymmärtää, mitä toinen sanoo, tai me emme aidosti ymmärrä. Kun olen nyt seurannut tätä keskustelua ja kuunnellut opposition puheenvuoroja tässä nyt peräjälkeen, minulla on yhä enemmän sellainen käsitys, että tässä ei ole kuullun ymmärtämisessä vaikeuksia muuta kuin sillä tasolla, että tahto puuttuu, ja sen takia me nyt jankutamme näitä samoja asioita. En nyt vaivaudu lähtemään keskustelemaan ilmastonmuutoksesta, mutta otan nyt esimerkiksi tämän edustaja Vikmanin hyvin vakuuttavilla äänensävyillä käytetyn puheenvuoron siitä, miten kokoomuksen budjettilinjaukset eroavat olennaisesti hallituksen tekemistä budjettilinjauksista. Kun te väitätte, että hallituksen budjettiesitys vähentää työpaikkoja 5 000 ja eduskunnan tietopalvelu on tuottanut sen tiedon ja niin edelleen ja niin edelleen, [Sofia Vikmanin välihuuto] niin me olemme aika monisen monta kertaa täällä jo tuoneet esille, että siinä simulointimallissa, ekonometrisessä mallissa, jota tuolla on käytetty, on yksi laskentaelementti, joka lähtee liikkeelle siitä, että perusturvan nosto, ennen kaikkea työttömyysturvan nosto, jo laskennallisesti tuottaa tietyn työpaikkojen vähenemisen eli työttömyyden kasvun. Eli tässä suhteessa se malli tuottaa tämän tuloksen, ja yhtä lailla me tiedämme, että siinä samassa kokonaismallissa näkyy se, että tämän budjettiesityksen kokonaisuudessa tämä ei pidä paikkaansa — sillä on myöskin kulutuskysyntää lisääviä vaikutuksia, joilla on myöskin työllisyysefektit, seurannaisuudet ja niin edelleen. Me olemme tätä nyt yrittäneet vakuuttaa ja vakuuttaa ja vakuuttaa, että voitte poimia yhden elementin erilleen ja jankuttaa sitä täällä meille moneen kertaan, ja se muuttuu todeksi. Kyse on vielä kaiken lisäksi ennusteesta. Toinen seikka, joka tässä tuli vastaan teidän puheenvuorossanne: Te sanoitte selkeästi — ja tämäkin on jo moneen kertaan sanottu — että tässä budjettiesityksessä ei ole yhtään selkeätä, konkreettista työllistävää tai investointeja kiihdyttävää tointa, ja otan nyt vain yhden esimerkin, mutta me voimme ottaa niitä muitakin: me olemme jo moneen kertaan todenneet, että muun muassa tämä tuplapoistojen käyttöönotto, jonka tämä hallitus tällä budjettiesityksellä tekee, tulee kiihdyttämään investointeja. Se on bonus siihen, että tehdään investoinnit tässä vaiheessa, ja se on selkeä, konkreettinen investointeja tukeva toimi, ja sillä on työllisyysvaikutuksia. Tämä menee hyvin vaikeaksi, jos me emme voi hyväksyä sitä, että meillä on argumentit tässä, vaan me vain jankutamme ja jankutamme. Siinä mielessä toivoisin vähän niin kuin vakavampaa keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T20:22:59,2019-12-18T20:25:44,Hyväksytty,1.1 2019_85_113,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti haluan kiittää edustaja Ikosta kaupunkien roolin korostamisesta työllisyyden edistämisessä. Meillä on myös Espoossa hyviä kokemuksia kaupungin aktiivisesta roolista työvoimapalveluiden tarjoamisessa ja yhteistyöstä TE-keskusten kanssa. Kaupungeilla on intressi työllistää omia asukkaitaan, ja kaupungeilla on intressi ja mahdollisuudet rakentaa yhteistyöverkostoja oppilaitosten ja yritysten kanssa työllisyyden parantamiseksi. Myös nämä maahanmuuttajien osaamiskeskukset ovat hyvä esimerkki ja lupaavaksi osoittautunut konsepti, jonka tukemista kannattaa jatkaa. Tosiaan, kuten edustaja Ikonenkin totesi, kuusi suurinta kaupunkia ovat tehneet hyvää, tuloksellista yhteistyötä, ja sitä kannattaa tukea jatkossakin. Edustaja Ikonen viittasi tähän kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hankkeeseen, jonka tyyppiseltä yhteistyöltä rahoitus uhkaa nyt pudota pois, ja sen ei kannata antaa tapahtua. Eli kaupunkeja todella kannattaa pitää kumppaneina ja tukea kaupunkien välistä yhteistyötä kestävän kaupunkikehityksen ja elinvoiman kasvattamiseksi. Vielä totean, että elinvoiman tukeminen edellyttää myös riittävää koulutuspaikkojen turvaamista kaupungeissa, jotta osaavaa työvoimaa on tarjolla. Myös julkisia hankintoja voidaan käyttää työllisyyden edistämiseen. Tässäkin Espoo on ollut edelläkävijä. Arvoisa puhemies! Lopuksi täytyy todeta vähän samaa kuin mihin edustaja Kiljunen tässä lopetti, että salissa on nyt aika moneen kertaan kuultu opposition kritiikki hallituksen työllisyyspolitiikkaa kohtaan ja hallituksen vastaukset. Ajattelen, että nyt olisi hyvä antaa hallitukselle aikaa näyttää, miten nämä toimet alkavat purra ja jatkaa sitten tätä keskustelua. [Kimmo Kiljunen: Vuoden päästä!] Edustaja Heikkiselle myös totean, kuten tässä salissa on useampaan kertaan todettu, että ympäristölle  haitallisten  tukien  perkaamiseen palataan  ensi  vuoden alussa osana energiaverouudistusta ja laajempaa ilmastotekojen pakettia, niin että siitäkin sitä keskustelua voidaan sitten jatkaa. Toki itsekin olisin toivonut, että näissä asioissa olisi edetty vauhdikkaammin, mutta on hyvä, että oppositio tässä hallitusta sparraa, ja toivottavasti sitten tukea löytyy, kun niitä hyviä esityksiä hallitukselta alkaa tulla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-18T20:25:45,2019-12-18T20:27:56,Hyväksytty,1.1 2019_85_114,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toivoisin edustaja Kiljuselta hieman maltillisempaa otetta sen suhteen, miten pyritte lähtemään neuvomaan oppositiota tahdon asioista. Kun katsoo teidän omaa hallitusohjelmaa, niin siellä yli 130 kertaa selvitetään asioita, laaditaan tiekarttoja, perustetaan työryhmiä. Mitä siellä ei tehdä: siellä ei tahdota, siellä ei haluta, siellä ei päätetä, jotenka kannattaisi olla hieman varovaisempi siinä, miten lähtee näistä oppositiota opettamaan. Toisekseen tässä edustaja Kettunen vieressäni tiesi kertoa, että hallituksen merkittävimmät ilmastoteot ovat vasta edessäpäin. Kun hallitusohjelmaa katsoo, niin täytyy sanoa, että tässä vaiheessa vuotta laihoja ovat kyllä silakat joulukaloiksi, koska jos hallituksen ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa vertaa aikaisempiin hallituksiin tässä maassa, niin se ei aivan kestä kyllä kriittistä vertailua. Toisessa hallituksessa saimme aikaiseksi ilmastolain. Viime hallituksessa saimme aikaiseksi kivihiilen kiellon, ja siitä edustaja Kettunen voi kyllä tietysti hakea kunnian omalle puolueelleen, Sipilän hallitus kun oli sitä tekemässä, mutta Marinin hallituksen CV:hen sitä ei kyllä merkinnäksi saa millään. Arvoisa puhemies! Nyt meidän tehtävänä on pohtia täällä yhdessä uusia keinoja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tätä työtä tulee tehdä toki rakentavasti, ja siksi olemme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa pyrkineet kannustamaan hallitusta tarttumaan reippaasti leikkaussaksiin ja puuttumaan paisuviin ympäristölle haitallisiin yritystukiin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T20:27:58,2019-12-18T20:29:42,Hyväksytty,1.1 2019_85_115,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyys ja talous, ne ovat ne lähtökohdat, jotta me voimme tulevaisuudessakin menestyä. Koko Suomen voimavarojen käyttöönottaminen, se pohja, jolle tämä talous meille tehdään, tulee yritysten kautta, yritysten menestymisen kautta, yritysten investointien kautta. Sen avulla, että yrityksillä on luotto tulevaisuuteen, ne investoivat, ne työllistävät, me voimme ainoastaan tämä meidän hyvinvointiyhteiskuntamme jatkossakin pitää yllä ja rahoittaa. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat yli 99 prosenttia tästä meidän kokonaisyritysten määrästä, ja sen takia on aivan keskiössä se, kuinka nämä yritykset pärjäävät, minkälaisia kannusteita niille annetaan, niin että ne voivat menestyä ja tuoda meille sitä hyvää, mitä me voimme sitten täällä omilla päätöksillämme kohdentaa eri paikkoihin. Yrittäjille on monia hyviä tekijöitä sisällä. Niitä, mitä edellisellä vaalikaudella aloitettiin, on pidetty ja saatu myös uusia tekijöitä siihen, että nimenomaan pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät. Edustaja Kiljunen täällä mainitsi nämä yritysten tuplapoistot. Se on erittäin merkittävä tekijä. Tämä ei ole pelkästään tavanomaisten yritysten, vaan myös maatilojen käytössä, ja tämä on hyvä, erittäin hyvä, tärkeä juttu. Samoiten sitten tämä yrittäjävähennyksen säilyminen tässä kokonaispaketissa osana on sekin erittäin hyvä. Näiden työmarkkinaratkaisujen, mitä tällä hetkellä maassa on menossa, tietysti soisi menevän mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Se, että ne menisivät maaliin ja saataisiin sitä vakautta tänne koko maahan, on ihan keskeinen tekijä, ja tässä ei voi tietysti muuta kuin kannustaa työmarkkinajärjestöjä siihen, että ne saavat asiat sovittua nopeasti ja sitä myöten tulee sitten sekä sinne työntekijäpuolelle että luonnollisesti työnantajille myös se varmuus siitä, mitkä nämä palkkakehitykset sitten jatkossa ovat. Herra puhemies! Joku edustajista nosti täällä aluepolitiikan esiin. Aluepolitiikka on nimenomaan sitä, että koko Suomessa on edellytykset yrittää, koko Suomessa on edellytykset asua ja kouluttautua, perustaa se perhe sinne. Yksi aivan keskeinen osa, minkä ministeri Kulmuni elinkeinoministerinä käynnisti, on tämä valtionhallinnon paikkariippumaton työ, eli voidaan asua, tehdä töitä, toimia useilla paikkakunnilla, ja nyt sitten tämän TEMin perässä myöskin puolustusministeri on tämän selvityksen käynnistänyt. Siellä toki on tähän reppureissaamiseen totuttu jo aikaisemminkin, ja siellä on varmasti edellytyksiä myöskin, mutta kun meillä kerran tietoliikenneyhteydet paranevat, meillä on edellytyksiä tehdä töitä paikkariippumattomasti, niin annetaan sille ihan reilusti mahdollisuudet. Tämä on aluepolitiikan kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Aluepolitiikkaan liittyy myös se, että meillä hyödynnetään niitä luonnonvaroja, mitä tuolla maakunnissa eri puolilla on, ja nämä metsät ovat aivan keskeinen osa sitä. Jos meillä ei metsäteollisuus investoi eikä sitä kautta muodostu vientituloja, niin sen jälkeen meillä on kyllä hyvin vaikeat ajat edessä, eli metsätalouden investointeihin pitää valtionhallinnon puolelta kannustaa kaikin mahdollisin keinoin. Se, että ainespuu, se tukki ja jalostettava puu, mahdollisimman korkealla asteella jalostetaan ja hyödynnetään, on aivan keskeistä. Mutta sitten näitä sivuvirtoja, joita tulee, käytetään energiaksi, kuin myös sitten pienpuuta. Metsähoidollisesti meidän pitää tehdä ajoissa toimenpiteet, ja tässä on myöskin energiakäyttöön meille erittäin tärkeätä ja välttämätöntä polttoainetta, jonka tukipolttoaineena sitten turve luonnollisesti toimii. Tämäkin on semmoinen kirous, mitä täällä kokoomuksenkin suunnalta aina nostetaan esiin, mutta hyvänen aika, ihmiset, tässä on tuhansia työpaikkoja tuolla maakunnassa kiinni meillä, ja se puu palaa puhtaammin, kun siinä on turve tukipolttoaineena mukana. Sen lisäksi tekniikka kehittyy, savukaasupesurit ja niin edelleen. Olen tähän aiheeseen hyvinkin paljon tutustunut. Pidetään niistä vahvuuksista kiinni, mitä meillä siellä on, huoltovarmuudesta, energiaomavaraisuudesta, työllisyydestä. Ne ovat kaikki niitä meille keskeisiä asioita. Herra puhemies! Ihan loppuun vielä: Se, mikä tietysti tähän TEMin alaan kuuluu vahvasti, on matkailu. Matkailussa meillä on hurja potentiaali Suomessa. Meillä on erilaisia hyviä matkailukohteita. Itse tulen vahvalta matkailupaikkakunnalta Ähtäristä, ja tähän on haluttu panostaa, saada kansainvälisiä turisteja, kotimaisia turisteja. Meidän jokaisen kannattaisi tehdä vielä enemmän kotimaan matkoja, käyttää siihen rahaa, koska tällä on valtavat välilliset työllisyysvaikutukset näille paikkakunnille, missä matkailu on vahva. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-12-18T20:29:42,2019-12-18T20:34:55,Tarkistettu,1.1 2019_85_116,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkinen toi tuossa esille näitä kunnianhimoisia ilmastotekoja, ja täytyy vielä muistuttaa, mitä muuta tämän kivihiilen poistamisen lisäksi hallitus tulee tekemään: biotaloutta, kiertotaloutta. Hallitus esittää biokaasun käyttöä liikenteessä ja energiantuotannossa biokaasuohjelman toimeenpanolla, ja biokaasuohjelmaan varataan se 5 miljoonan euron lisämääräraha jo ensi vuodelle, ja hallitus päättää varata kokonaisuuteen 25 miljoonan euron lisämäärärahan sitten jatkossa. Mutta haluan myös ottaa esille tämän metsätalouden, nimittäin tässäkin salissa on käyty tätä keskustelua ja on tuotu esille, riittävätkö meidän metsävarannot. Nyt täytyy muistaa myös se, mitä ministeri Lintilä toi tässä aikaisemmin päivällä esille. Bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä, ja metsäteollisuus on iso vientiteollisuus. Selluteollisuus — nämä tulevaisuuden biotuotetehtaat — on yksi ratkaisu ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä, nimittäin nämä biotuotetehtaat tekevät sivuvirtoina jo sähköä siihen malliin, että sähköä syntyy silloinkin, kun ei tuule. Ja täytyy muistaa, että sinne sellukattilaanhan ei mene mikään tukkipuu vaan se kuitupuu, roskapuu, ja kun se kuitupuu saadaan tuolta metsästä hyötykäyttöön, niin metsät sitten kasvavat ja sitä kautta tulee sitä tukkipuuta, millä sitten edistämme mekaanisen puuteollisuuden kautta puurakentamista. Tämä jos mikä on sitä edistyksellistä ilmastonmuutoksen ehkäisemistä, ja hallitus tekee toimenpiteitä ja työtä sen eteen, että tällä hallituskaudella nämä asiat menevät eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-18T20:34:57,2019-12-18T20:37:02,Hyväksytty,1.1 2019_85_117,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljuselle täytyy todeta, että kyse on siitä, aikooko hallitus tosissaan nostaa työllisyyttä ja pitää kansalaisille antamansa lupaukset. [Kimmo Kiljunen: Aikoo! — Tuomas Kettunen: Kyllä! — Kim Berg: Kyllä!] Te ette ole vastanneet kysymykseen, millä keinoin te saavutatte 60 000 uutta työllistä — nimittäin sen 60 000 uutta työllistä vaatii se, että teidän hallitusohjelmanne on uskottavalla pohjalla. Jos työllisyys ei nouse, jos näitä toimenpiteitä ei tule, teidän koko ohjelmaltanne putoaa jo ensi vuoden aikana pohja, ja se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että koko hallitus ajautuu kriisiin, koska jo nyt hallituspuolueet ovat linjanneet esimerkiksi keskustan suulla, että jos työllisyystoimia ei tule, niin myöskään näitä luvattuja menolisäyksiä ei voida tehdä. Eli missä ovat teidän työllisyystoimenne? Niitä me täällä peräänkuulutamme. Nimittäin on niin, että eduskunnan riippumattoman tietopalvelun mukaan tosiaankin hallituksen ensi vuoden talousarvion vero- ja sosiaaliturvamuutokset laskevat työllisyyttä 5 000 hengellä. Sitä te ette pääse pakoon. Hallitus synnyttää lisää työttömyyttä, kun sen pitäisi vähentää työttömyyttä. Hallitus ottaa lisää velkaa, kun sen pitäisi vähentää velanottoa, ja tämä on leikkaamista tulevilta sukupolvilta. Tämän vuoksi me peräänkuulutamme työllisyystoimia, ja kokoomus on myös omat toimenpiteensä esittänyt. [Tuomas Kettunen: Mitkä ne ovat?] — Ne löytyvät meidän vaihtoehtobudjetistamme, ja niille on laskettu uskottavat työllisyysvaikutukset eduskunnan tietopalvelun toimesta, ja ne ovat, arvoisa hallitus, vapaasti teidän käytettävissänne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-18T20:37:03,2019-12-18T20:39:09,Hyväksytty,1.1 2019_85_118,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Ajattelin, että en tässä osiossa käytä puheenvuoroa, mutta edustajat Heikkinen ja Vikman kyllä kannustavat nyt tämän puheenvuoron käyttämään. [Kimmo Kiljunen: Antaa palaa!] Onneksi politiikassa on eroja ja hallituksissa on eroja. Kokoomuksen työllisyyspolitiikka on leikkauspolitiikkaa. Te siis säästätte 500 miljoonaa viemällä työttömien eläkkeet. Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ei teidän mallissanne kertyisi eläkettä enää ollenkaan. Näinkö kipeästi te sitten sinne suurempiin tuloluokkiin niitä veronalennuksia haluatte, että otatte siltä pienituloiselta suomalaiselta ja edistätte edelleen eläkeköyhyyden lisääntymistä? Sen lisäksi te leikkaatte 598 miljoonaa euroa toimeentulosta, asumistuesta, työttömyysturvasta eli kaikkein köyhimmältä viidennekseltä. Tulot tippuvat, ja vähävaraiset joutuvat ahdinkoon. Tämäkö on teidän ykköstyöllisyystoimenne: ajaa pienituloiset suomalaiset kriisiin? Ihmettelen kovasti. Te tartutte vain tähän 5 000 lisätyöttömän lukuun, mutta meidän työllisyysohjelmammehan on aivan muuta, kun otetaan tämä irti siitä ja niitä toimenpiteitä sitten käynnistetään. [Janne Heikkinen: Mitkä ne luvut on?] Aluepolitiikan osalta tämä hallitus tekee enemmän kuin yksikään hallitus pitkiin aikoihin. Aluepolitiikkaa ovat liikennepolitiikka, koulutuspolitiikka, ja tällä hallituksella on huikeat panostukset sinne. Koulutusleikkaukset: miljardi viime hallituskaudella leikattiin koulutuspolitiikasta ja samalla aluepolitiikasta — 1 miljardi — ja nyt tämä hallitus laittaa jo ensimmäisenä vuonna sinne 350 miljoonaa lisää rahaa. Palautetaan maakunnan kehittämisrahaa maakuntaliitoille työkaluksi. Jatketaan AIKO-ohjelmaa eli alueellisia innovaatioita ja kokeiluja ja kaupunkisopimusmenettelyä — 22 miljoonaa — millä on saatu äärimmäisen hyviä tuloksia kaupunkiseuduilla, ja erityisesti näillä ohjelmilla on vahvistettu niitä osaamisalueita, niin kuin Pohjois-Karjalassa metsäosaamista. Siis tämä on sitä oikeata aluepolitiikkaa, millä saadaan sitten kumipyörät pyörimään tuolla maakunnissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-18T20:39:11,2019-12-18T20:41:43,Hyväksytty,1.1 2019_85_119,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyystoimia todellakin tarvitaan. Jotta pääsemme siihen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen, kyllä tarvitaan toimia. Hyvä, että aktiivimalli purettiin. Siitä kaikki olemme varmasti täällä olleet yhtä mieltä, ja se on ollut tosi hyvä. Meillä on paljon Suomessa työtä, josta ei välttämättä huomata, että joku sen tekee, ja yleensä se liittyy ihmisen hoitamiseen, vanhustenhoitoon ja omaishoitoon. Perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että perhehoitoa saadaan kehitettyä entisestään ja yhä useampi, monesti juurikin hoiva-alan henkilö, perustaa perhehoitoyrityksen, esimerkiksi hoitaa vanhuksia omassa kodissaan, että tätä työtä tuetaan ja annetaan riittävästi sitä signaalia, että työ on arvostettua. Siihen liittyvät esimerkiksi perhehoitajien palkkaus, työolot, tukeminen. Sitten ovat myös omaishoitajat, ja paitsi että olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme omaishoitajan tuen palkkiota verovapaaksi, olen tehnyt myös lakialoitteen. Tämä on toistoa viime kaudelta, ja se liittyy siihen, että omaishoitajalla tulisi olla mahdollisuus jäädä työelämästä omaishoidon vapaalle silloin, kun sen aika on. Nykyinen työsopimuslakihan sanoo, että työnantajalla on mahdollisuus antaa tätä vapaata, ja kun se ei ole velvoittavaa, niin tein siitä kirjallisen kysymyksen, jossa todettiin, että tätä ei välttämättä tiedetä. Eivät nämä työssä olevat ihmiset tiedä sitä mahdollisuutta, että he voisivat edes yrittää päästä omaishoidon vapaalle, ja silloin kun on selkeä omaishoidon sopimus, silloin on ymmärrettävää, että voisi jäädä työelämästä pois siksi hetkeksi hoitamaan läheistään. Se toki koskee kaikenlaista omaishoitoa, mutta myös näitä äkillisiä, lyhyempiä hoivahetkiä, kuten esimerkiksi saattohoitoa, josta eduskunnassa on puhuttu ja josta seuraavassa asiakohdassa sitten myös varmasti puhutaan, niin että sillä hetkellä, kun hoidon tarve on suuri, läheinen voisi jäädä hoitamaan sitä läheistään. No, sitten kysytään näin, että no, milläs palkalla sitä sitten. No, tulisi se omaishoidon tuki, mutta kyllä myös sitä on mietittävä tulevaisuudessa, millä tavalla se käteen saatava korvaus ja raha olisi suurempi kuin tällä hetkellä. Onko se sitten omaishoidon tuki, joka on verovapaa, vai olisiko se kokonaan Kelalta erillinen korvaus, että se yltäisi siihen työtuloon saakka. Mutta omaishoito säästää yhteiskunnan varoja. Se on inhimillisesti oikea tapa. Se on hyvä, hellä, lämmin tapa hoitaa sitä läheistä kotona, ja kun hallitus on linjannut, että työelämän ja omaishoidon yhteensovittamista lisätään — näin olen ymmärtänyt — toivoisin sitten kuulevani, millä tavalla tämä tullaan tekemään. Millä tavalla työssäoloa ja omaishoitoa voidaan yhdistää, että se olisi jokaiselle sitten joskus mahdollista? Uskokaa tai älkää, mutta jossakin vaiheessa me kaikki olemme omaishoitajia, [Puhemies koputtaa] eli tehdään päätöksiä siihen varautuen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T20:41:44,2019-12-18T20:44:52,Hyväksytty,1.1 2019_85_120,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin tässä ottaa esille tämän 6Aika-hankkeen, jonka edustaja Ikonen nosti esille. Tämä hankehan kehittää uusia, fiksumpia palveluja ja toimintamalleja nimenomaan kaupunkiseuduille, ja siinä ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Sen rahoitukseen osallistuvat näitten kaupunkien lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, valtio omalta osuudeltaan ja erilaiset hankekumppanit, joita siinä on mukana. Tästä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. On löydetty uusia innovatiivisia tapoja tuottaa palveluita myöskin liikenneratkaisuihin. Ennen kaikkea myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kaupungit ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Kuten tiedämme, niin kaupungeissa asuu kuitenkin merkittävä määrä Suomen väestöstä, jolloinka kaupunkien elinvoimaisuudella ja sillä, miten palvelut ja järjestelmät, yhteiskuntarakenne siellä toimivat, on hyvin suuri merkitys Suomen kannalta ja työpaikkojen saatavuuden ja ylipäätänsä elinvoimaisuuden kannalta. Sen takia olisi todella tärkeätä, että tämän mallin jatko menisi tällä entisellä järjestelyllä. Myöskin edustaja Tiina Elo toi esille huolensa tämän 6Aika-hankkeen osalta. Sen verran tässä haluaisin sanoa, että tämähän on sitten, jos EU-rahoitus siihen saadaan, hallituksen käsissä, miten se raha kaupungeille jaetaan — kyse on tietenkin hallituksen päätöksestä jatkossa, jos EU-tuki siihen tulee. Nämä isot kaupungit ovat kuitenkin valmiit sitä myös itse rahoittamaan, ja EU:llekin on tietenkin merkitystä sillä, miten potentiaalisia kohteita tässä haussa on. Haluan tässä vielä ottaa esille tämän edustaja Juvosen nostaman tuetun hoivavapaan, mikä on myöskin tärkeä asia, mitä kokoomus on myöskin nostanut esille. Olisi tärkeätä, että jos omainen äkillisesti esimerkiksi sairastuu, niin olisi mahdollisuus jäädä häntä hoitamaan ja sitä voitaisiin myös tukea. Yhteiskunnan kannalta se kuitenkin kokonaiskustannuksiltaan tulisi varmasti edullisemmaksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-18T20:44:52,2019-12-18T20:47:41,Hyväksytty,1.1 2019_85_121,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkinen ojensi minua kohteliaasti esiintymään hieman maltillisemmin suhteessa tähän hallitusohjelmaan, joka on kuulemma täynnä selvityksiä. Lähdetäänkö siitä liikenteeseen, että tietysti meidän kannattaa opettaa toinen toisiamme? Ja mielelläni kuulen ohjeistuksia. Itselleni sanon näin, että paras paikka kuitenkin on aina katsoa peiliin ja sieltä oppii kaikkein eniten. Ehkä tästä itse asiasta, siitä, että selvityksiä on runsaasti: Eikö se, että hallitusohjelmassa painotetaan, että me selvitämme asioita, osoita nimenomaan maltillista lähestymistapaa? Ei rynnätä soitellen sotaan vaan halutaan asiat huolellisesti tutkia, selvittää ja siltä pohjalta tehdään sitten päätökset, jotka johtavat myöskin kestävämpiin lopputuloksiin. Tämä osoittaa malttia, ja minäkin haluan sen hyvin maltillisesti teille ilmaista, että tämä on se hallituksen peruslähtökohta. Sisältö on kuitenkin hyvin selkeä siellä. Tällä hallitusohjelmalla olemme luonnollisesti panostamassa työllisyyteen, se on tässä peruslähtökohta, mutta myöskin sillä tavalla budjetti on rakennettu, että me pyrimme tulojaon tasaamiseen, se on selkeä lähtökohta tässä. Hienoa on myöskin se, että 70 prosentilla kotitalouksista tulot nousevat. Täällä edustaja Vikman viittasi siihen, että velkaantumista, velkaantumista, se tehdään — käytitte termiä — leikkaamalla tulevilta sukupolvilta. Minusta edustaja Eskelinen täällä muotoili melkoisen hyvin, kun viittasi teidän toimiinne silloin, kun te olitte hallituksessa viime kaudella. Te leikkasitte silloin nykyisiltä ihmisiltä. Minä voin viitata suoraan teidän hallitusohjelmaanne, budjettiesitykseennekin: senkin perussisältö on leikata nykyisiltä sukupolvilta, nykyisiltä eläviltä ihmisiltä ja vielä hyvin olennaisesti, epäsolidaarisesti sillä tavalla, että te todella leikkaatte kaikkein haavoittuvimmilta ihmisiltä suomalaisessa yhteiskunnassa. Me emme tee sitä. Meillä on ero, te olette aivan oikeassa. Teidän esityksenne on erilainen kuin meidän, ja nyt me tätä puolustamme täällä maltillisesti. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T20:47:42,2019-12-18T20:49:52,Hyväksytty,1.1 2019_85_122,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyystoimet ovat kyllä todella tervetulleita, sillä Suomen Pankin ennusteen mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna 0,9 prosenttiin. Pankin mukaan korkeasuhdanne on ohi Suomessa ja kasvu hidastuu. Myöskään työllisyys ei Suomen Pankin arvion mukaan kasva ensi vuonna. Mutta kuten edustaja Kiljunen toivoi, niin palataan tähän, kun joulupukki vuoden päästä kolkuttelee ovella. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T20:49:53,2019-12-18T20:50:27,Hyväksytty,1.1 2019_85_123,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu ilmastopolitiikasta ja oltu huolissaan ilmastotoimien vaikutuksesta talouteen ja työllisyyteen. Varmasti huoli on perusteltu, mutta niin toki ovat hiilipäästöjä vähentävät ja nieluja kasvattavat ilmastotoimetkin. Tilanne on vaikea. Eräs keino, jolla päästöjä voitaisiin vähentää globaalisti ja myös Suomessa, on huomion kiinnittäminen sotilaallisen toiminnan aiheuttamiin päästöihin, näiden määrätietoinen vähentäminen. Tässä jokainen valtio voisi tehdä osuutensa. Kioton ilmastosopimuksen mukaan armeijan päästöjä ei tarvinnut ilmoittaa. Pariisin sopimuksesta tämä säännös on poistettu, joskaan sotilasvoimien päästöjä koskevaa sääntelyä siinä sopimuksessa ei ole. Sotilastoiminta aiheuttaa 6 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Yksin Yhdysvaltojen armeijan päästöt ovat suuremmat kuin monien valtioiden, siis monien kansantalouksien, esimerkiksi Suomen. Suomen Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman mukaan Puolustusvoimien hiilidioksidipäästöt olivat 277 000 tonnia vuonna 2017. Tästä sotilasilmailun osuus on 52 prosenttia. HX-hankkeessa vahvoilla olevan amerikkalaisen F35-hävittäjän ilmastopäästöt yhden tehtävän osalta ovat 28 hiilidioksiditonnia, kun keskivertosuomalaisen aiheuttamat hiilipäästöt vuodessa, siis vuodessa, ovat 10,3 hiilidioksiditonnia. Näissä hävittäjiä koskevissa luvuissa on siis huomioitu käytöstä aiheutuvat päästöt, ja näiden lisäksi tulee huomioida tietenkin aseiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Arvoisa puhemies! Jos todella ollaan huolissaan ilmastosta, tulee HX-hanke ja Suomen armeijan päästöt ilman muuta ottaa kriittiseen tarkasteluun. Me, jotka haluamme vähentää päästöjä, ajamme muiden, pienemmän hiilijalanjäljen aselajien hankintoja hävittäjiä korvaamaan. Ja ehkä ne ilmastoskeptiset, jotka ovat huolissaan ennen muuta talouselämästä, voivat tehdä saman: vähemmän hävittäjiä on vähemmän rasitetta valtion- ja kansantalouteen, enemmän tilaa tuottaville investoinneille. Ja päästöjen väheneminen armeijan toiminnassa antaa ehkä aikaa ja pelivaraa muiden päästölähteiden kuriin laittamiseen. — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-18T20:50:29,2019-12-18T20:53:31,Hyväksytty,1.1 2019_85_124,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että syytellään kokoomusta täällä oppositiossa, olennaista olisi kuulla, millä hallitus nostaa työllisyyttä 60 000 hengellä. Nimittäin hallituksen työllisyystavoite on tällä hetkellä, tämän hetken arvioiden mukaan, noin 68 000 työllisen päässä. Kokoomus haluaa parantaa työttömän asemaa, ja se näkyy myös meidän vaihtoehtobudjetissamme. Parhaiten työkykyisen, työhaluisen työttömän aseman parantaminen onnistuu työllistymisen kautta. Siksi meidän vaihtoehdossamme panostetaan siihen, että 60 000 suomalaista enemmän on töissä. Sen sijaan hallituksen vaihtoehto näyttää työllisyyttä vähentävän. No, mitä kokoomus tekisi: sen sijaan, että uskoisimme siihen, että passivoitamme ihmisiä kotiin ja maksamme aina vaan lisää tukea, niin tähtäämme siihen, että työkykyinen ihminen voisi työllistyä. Kokoomus haluaa antaa työttömille lisää tukea työnhakuun. [Tuomas Kettunen: Hyvä!] Meistä tämä on kestävä keino parantaa työttömien tilannetta. Siksi esitämme hallitusohjelmassa työttömien pysyviin palveluihin tehtävän panostuksen tuplaamista 9:stä 18:aan miljoonaan, esimerkiksi. Esitämme paljon muitakin keinoja työllisyyden parantamiseksi. Tämä meidän vaihtoehtomme, kokoomuksen vaihtoehto, osoittaa, kuinka valtava vaikutus paremmalla työllisyydellä on. Kun koko julkinen talous vahvistuu yli 2 miljardilla, siis kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa, voimme keventää ihmisten verotusta, otamme miljardin vähemmän velkaa, ja silti rahaa riittää tärkeisiin kohteisiin. [Tuomas Kettunen: Keneltä leikataan?] Me tarvitsemme nämä työpaikat, joiden perään me nyt kysymme. Me tarvitsemme nämä työpaikat, jotta rahat riittävät laadukkaaseen koulutukseen, perheiden palveluihin ja ikäihmisten hyvään hoivaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-18T20:53:33,2019-12-18T20:56:06,Hyväksytty,1.1 2019_85_125,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kiljunen opetti hienosti sen, mitä selvittäminen voi parhaimmillaan olla. Se, minkä takia minä olen henkilökohtaisesti huolissani näin runsaasta selvittämisen määrästä, on luonnollisesti se, että ihmiset yleensä projisoivat omia toiveitaan näitä selvityksiä kohtaan ja luottavat siihen, että hallitus myös tekee sen, mitä se selvittää, ja tämä yleensä aiheuttaa laajalti myös epäuskoa politiikkaan jatkossa, jos nämä toiveet eivät toteudu kansan keskuudessa. Arvoisa puhemies! Olen oppinut tuntemaan myös edustaja Eskelisen kokeneena, rauhallisena ja analyyttisenä vaikuttajana, jolla on varmasti numerot hallussa. Siksi ihmettelen, miksi edustaja Eskelinen kritisoi voimakkaasti riippumattoman eduskunnan tietopalvelun ekonomistien laskelmia budjetin työllisyysvaikutuksista mutta ei samaan hengenvetoon suostu esittämään tai halua esittää sitten niitä oikeita lukuja, joita hän kuvaa mahtipontisesti täällä historiallisiksi. Pidän tätä kritiikkiä kummallisena myös siitä näkökulmasta, että vielä viime kaudella, SDP:n itsensä ollessa oppositiossa, te turvauduitte lukuisia kertoja eduskunnan tietopalvelun ammattitaitoon. [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!] Jos epäilette näiden taloustieteilijöiden näkemyksiä, mihin teillä on tietysti täysi vapaus, niin olisi varmaan myös rehellistä luopua tiedemyönteisyydestä puhumisesta siinä kohtaa. En minä lakkaa kyllä ihmettelemästä sitä, miksi taloustieteen valtavirta on aina ensimmäisenä uhrina alttarilla, jos se ei tue omia poliittisia suosituksia, kun ollaan vallassa. Meillä Pohjois-Suomessa sanotaan, että tyhjät tynnyrit kumisevat äänekkäimmin, ja jotta asiantila ei olisi näin hallituksen työllisyyspolitiikan osalta, niin tuokaa nyt ne luvut rohkeasti esiin, ja käydään siitä sitten keskustelu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T20:56:08,2019-12-18T20:58:07,Hyväksytty,1.1 2019_85_126,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Herra puhemies! Edustajat Kettunen ja Heikkinen puhuivat ilmastotavoitteista ja niiden kohdalla kivihiilestä ja siitä luopumisesta. Käsitin melkein niin, että kumpi haluaa ottaa isomman sulan hattuunsa siitä, että siitä on luovuttu. Tähän luopumiseen haluaisin sen verran kuitenkin sanoa, että samaan aikaan, kun me Suomessa luovumme kivihiilivoimaloista, niin länsirannikolla Porissa ja Kristiinankaupungissa oli kivihiilivoimalat, jotka olivat tehoreservissä, jonne ne eivät edes kelpaa enää, ja jos Kristiinankaupungin voimala mahdollisesti saadaan myytyä, niin se myydään suuntana ilmeisesti Kaukoitä, eli jos ei täällä kelpaa edes tehoreserviin, niin se saadaan myytyä Kaukoitään, ja siellä se jauhaa sähköä 24/7, 365. Samaan aikaan rakennetaan 59 maahan 1 200 uutta kivihiilivoimalaa. Haluan tällä vain sanoa sitä, että ilmastotavoitteet ovat toki tavoiteltavia. Tehdään ilmastotekoja, mutta mietitään, miten niitä tehdään, eli käytetään maalaisjärkeä niissä eikä potkita omaa teollisuuttamme nilkoille. Se olisi ehkä taloutemme kannalta se järkevin tapa tehdä sitä. Jos samaan aikaan vielä lopetamme turpeenpolton, kuten hallitus esittää, niin ajamme energiatalouttamme ja energiaomavaraisuuttamme yhä suurempiin ongelmiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-12-18T20:58:11,2019-12-18T21:00:07,Hyväksytty,1.1 2019_85_127,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio tivaa näitä työllisyystavoitteita. [Janne Heikkinen: Ja lukuja!] — Ja lukuja. — Lähdetään vääntämään pikkuisen rautalangasta. Ensinnäkin nyt pitää lähteä siitä liikenteeseen, että tämä hallitusohjelma on hyvä yrittäjien ja yritysten kannalta, ennustettavuuden ja vakauden osalta. Tässä salissa on jo tänä päivänä monta kertaa tuotu näitä asioita esille, mutta haluan vielä kerran oppositiolle tuoda. Toteutetaan kaksinkertainen poisto-oikeus kone- ja laiteinvestoinneille. Hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uudistuksen, parantaa Finnvera Oyj:n takausjärjestelmää, vahvistaa Business Finlandin resursseja. Nämä ovat eräitä toimia sen suhteen, miten yrittäjille luodaan sitä vakautta ja positiivista toivon näköalaa tulevaisuuteen, annetaan yrittäjille se tulevaisuudennäkymä, että täällä kannattaa yrittää ja sitä kautta palkata lisää tekijöitä nostattamaan sitä bruttokansantuotetta ja näin ollen tuomaan lisää rahaa tähän valtioon. Ja täytyy vielä muistuttaa oppositiota siitä, mitä tulee työn tekemiseen. Tämä hallitus: ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus, jolla estetään verotuksen kiristyminen palkkojen yleisesti noustessa. Ja vielä jos lukuja haluatte, arvon opposition edustajat, niin tosiasiassa hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Arvoisa puhemies, minä eilen toin täällä salissa esille näitä työllisyyteen vaikuttavia toimenpiteitä, elikkä julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin on tulossa se 29 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, mutta eilen se ei oppositiolle kelvannut. Te ilmoititte, että tämä vain lisää byrokratiaa ja kasvattaa julkisen talouden menoja, mutta tänä päivänä se oppositiolle käykin — ja hyvä niin, koska nämä ovat niitä toimenpiteitä, joilla me saamme tätä työllisyyden hoitoa vietyä eteenpäin. Pitkäaikaistyöttömiä kuntakokeilujen kautta saadaan työelämän piiriin, ja mikä parasta, ei pelkästään niissä taloudellisissa luvuissa vaan niissä ihmiselämissä, että ne pitkään työttömänä olleet saavat asianmukaisen palvelun ja sitä kautta pääsevät työelämään, ja, arvoisa puhemies, siinä vaiheessa kansantalous kiittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-18T21:00:07,2019-12-18T21:02:56,Hyväksytty,1.1 2019_85_128,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En ajatellut lähteä tähän, mutta nyt tuntuu, että on pakko lähteä. Täällä on nyt penätty näitä työllisyystoimia. Hallituksella on tosiaan 25 kohdan lista, niin luetaan nyt niitä vähän jo täällä läpi. Hallitus saa ensinnäkin tammikuussa iltakoulussa arvion kolmikantaisten työryhmien työn etenemisestä ja esityksestä työllisyyden parantamiseksi. Hallitus esittää pieni- ja keskituloisille hallitusohjelman mukaista ansiotuloverotusta. Hallitus käynnistää työllisyyspalvelujen alueelliset kuntakokeilut. Palkkatuki uudistetaan, sen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Vuoden 20 alusta lähtien todetaan nopeat toimet palkkatuen pullonkaulojen poistamiseksi ja käytön lisäämiseksi. Käynnistetään rekrytointitukea koskeva kokeilu, jolla edistetään työttömien nopeaa työllistymistä, uusien työnantajayritysten syntyä ja yritysten kasvua alentamalla yksinyrittäjien ja mikroyritysten kynnystä rekrytoida. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluita sekä työnhakuvelvoitetta uudistetaan tukemalla työttömyysjaksojen lyhentymistä ja lyhytaikaisen työn vastaanottamista sekä työnhakuun kannustamista. Selvitetään mahdollisuus siirtää pääosa TE-toimistojen työttömyysturvatehtävistä Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen hoidettavaksi. Toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Otetaan käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon kannusteiden parantamiseksi ja kannustinloukun poistamiseksi. Hallitus laatii aiempia valmisteluja hyödyntäen mielenterveysstrategian, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin. Hallitus antaa syksyllä 2019 esityksen työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostamiseksi, joka on tullut yhdellä vuodella. Hallitus antaa esityksen aktiivimallin kumoamisesta, se on tullut. OKM ja TEM valmistelevat pikaisessa aikataulussa ehdotukset lyhyempien koulutuskokonaisuuksien mahdollistamisesta työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien tueksi. Perustetaan työryhmä nuorisotakuun toimeenpanon varmistamiseksi, työ käynnistyy. Hallitus helpottaa ulkomaalaisten tutkijoiden ja Suomessa opiskelevien korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä ja sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Edistetään työvoiman ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä laajentamalla maahanmuuttajien moniammatillisten osaamiskeskusten toimintaa. Käynnistetään laaja-alainen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelma. Hallitus käynnistää kunnianhimoisen työperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen, joka tähtää merkittävään työllisyyden kasvuun. Yritysten ulkomaalaisten avainhenkilöiden Suomeen tuloa helpotetaan siten, että avainhenkilöiden palkkaa koskeva [Puhemies koputtaa] lähdeverolaki säädetään pysyväksi ja lähdeveroprosenttia [Puhemies koputtaa] ehdotetaan alennettavaksi. — Arvoisa puheenjohtaja, tulen pönttöön jatkamaan. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Välihuutoja — Ari Koponen: Neljä ensimmäistä jäi kuulematta! — Eduskunnasta: Koko rahan edestä!] — Viimeksi jätin kesken. Arvoisa puheenjohtaja! Kiritetään luovien alojen työllisyyden kasvua Business Finland -ohjelman avulla. Paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä esityksiä tuodaan hallitukselle kehysriiheen keväällä 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää, miten TE-palvelut voivat neuvonnan keinoin nykyistä paremmin tukea osuuskuntamuotoista työllistymistä. Hallituksen yrittäjyysstrategian tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kannustaa kasvuun erityisesti pk-yrityksiä siten, että sekä kasvuhakuisten pk-yritysten määrä kasvaa koko Suomessa että yritykset kasvavat kaikilla toimialoilla kannattavasti ja sitä kautta luovat työllisyyttä ja hyvinvointia kattavasti koko Suomeen. Työvoiman liikkuvuutta edistääkseen hallitus antaa vielä eduskunnalle esityksen, jossa säädettäisiin puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-18T21:02:56,2019-12-18T21:07:18,Hyväksytty,1.1 2019_85_129,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ja kun minä luulin, että vakuuttamalla, että tuplapoistot ovat yksi konkreettinen työllistämistoimi, olisin pystynyt vakuuttamaan opposition siitä, että hallitus todella tekee konkreettisia toimia. Kiitos, edustaja Berg — huhhuh, olipa uuvuttava lista. Arvoisa puhemies! Minä meinasin vetää tämä puheenvuoroni pois, koska oletan, että me kaikki istumme tässä salissa emme enää tämän pääluokan vuoksi vaan seuraavan pääluokan vuoksi. Edustaja Juvonen on ainakin siitä puhunut jo moneen kertaan. Haluaisin oikeastaan vielä vain nyt viimeisenä lauseena sanoa tästä Heikkisen toteamuksesta, että kun selvityksiä paljon tehdään, niin ihmiset projisoivat niihin selvityksiin toiveitansa, ja jos ne jäävät toteuttamatta, niin tämä uskottavuuskynnys tässä tulee. Näinhän tietysti on, mutta eihän tässä hallitus ole näitä selvityksiä tekemässä muusta kuin siitä syystä, että halutaan toteuttaa ne asiat. Ne nyt vaan selvitetään. Tämä on se lähtökohta. Näistä laskelmista vielä, 5 000:sta ja tietopalvelun laskelmista: Emme me ole niitä kritisoimassa, että se laskelma olisi sinänsä väärä. Me olemme ainoastaan todenneet, että se laskelma on rajoittunut, ja tämän minä halusin sanoa. Minä en ainakaan tässä pääluokassa käytä, arvoisa puhemies, enää yhtään puheenvuoroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T21:07:21,2019-12-18T21:08:40,Hyväksytty,1.1 2019_85_130,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Huru kuvaili sitä, että täällä oltaisiin Kettusen kanssa hakemassa sulkaa hattuun kivihiilen kieltämisestä. No meistä ei luonnollisestikaan kumpikaan täällä ollut siitä päättämässä, mutta toki me olemme isänmaallisina ihmisinä Kettusen kanssa ylpeitä siitä, että tämmöistä mustaa kivihiiltä ei täällä enää jatkossa tultaisi polttamaan vaan meidän energiamme olisi sinivalkoista, ja uskon, että se on myös perussuomalaisillekin tärkeä asia. Puhemies! Sitten jos mennään vielä kuitenkin takaisin työllisyyspolitiikkaan, niin edustaja Zyskowicz sanoi Helsingin Sanomissa: ”Kansanedustaja Ben Zyskowicz kuvaa tilannetta historialliseksi. ’En 40-vuotisen urani aikana muista nähneeni tällaista hallituksen budjettia, joka vähentää työllisyyttä. Ajatelkaa, jos hallitus ei tekisi mitään, meillä olisi enemmän työpaikkoja.’” Voin sikäli yhtyä tähän Zyskowiczin ajatukseen, että en toivo näkeväni oman tulevan 40 vuoden urani aikana enää sellaista hallitusta, joka vähentää tässä maassa työllisyyttä omalla budjetillaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T21:08:44,2019-12-18T21:09:52,Hyväksytty,1.1 2019_85_131,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä juuri on näin, että perussuomalaiset kannattavat sinivalkoista työllisyyspolitiikkaa. Mutta täällä on pakko ottaa kantaa nyt verotukseen, kun täällä kuulin, että verotus ei nouse. Hallitushan on puolustanut kovasti ensi vuoden budjettia ja korostanut, että ensi vuonna pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, mutta eilen Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva antoi selvityksen ja kertoi, että palkansaajien kokonaisveroaste kohoaa lähes kaikissa kunnissa, kun tienaa yli 2 650 euroa, elikkä näillä kuukausituloilla, ja että palkkatulojen verotusta kiristävät merkittävimmin vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen korotukset ja kaikkien palkansaajien kulutuksen veroaste nousee. Nämä ilmenevät myös Evan verokoneesta, ja se on päivitetty vuoden 2020 luvuilla. Kun täällä puhutaan näistä pienituloisista ja pienipalkkaisista ja keskituloisista ja erityisesti hoitajista, niin tähän kategoriaan, tähän 2 650 euroa, menee juuri se sairaanhoitaja, joka tekee sitä vuorotyötä. Nyt kun mietimme, millä tavalla me nyt sitten tuemme sitä sairaanhoitajaa, niin kyllä tämä yötyö ja viikonlopputyö ja vuorotyö vähän niin kuin harakoille menee niin sanotusti ja pakkasen puolelle, kun joutuu sitten siitä entistä enemmän vain verotetuksi. Asunnot ovat karanneet jo kauas nuorilta ihmisiltä, jo liki keskituloisilta pääkaupunkiseudulla, joka tarvitsee hoitajia, mutta sitten taas ei ole asuntoja. Asunnot ovat liian kalliita. Näillä tuloilla on kyllä sitten haasteellista perustaa perhettä ja ostaa asuntoa ja lyhentää lainaa, opintovelkaa ja asuntolainaa. Eli minusta on huolestuttavaa, jos tämä hallituksen politiikka onkin nyt sellaista, että juuri sen ahkeran työläisen, sen sairaanhoitajan, sen poliisin verotus nousee. [Kimmo Kiljusen välihuuto] — Kaikki, jotka tekevät työtä, ovat ahkeria, se ei yhtään vähennä sitä, jos minä sanon, että ahkerat sairaanhoitajat, etteikö joku muu olisi ahkera, päinvastoin, ja se on hienoa. Suomi elää työnteosta, ja laitetaan rattaat pyörimään, niin kuin jo sanoin, ja kaikki vain töihin, ja kannustetaan ja innostetaan toinen toisiamme. — Kyllä verotuksen tulisi kannustaa työntekoon. Ihan oikeasti moni hoitaja tekee sitä vuorotyötä juuri sen takia, että saa vähän enemmän rahaa käteen, mutta jos verotus nousee, niin sittenpä ei kannata lähteä siihen ylimääräiseenkään työvuoroon tekemään sitä keikkaa, kun se puhelin soi koko ajan. Tosin hoiva-ala on erittäin kiitollinen ikääntyneille hoitajille ja niille, jotka ovat eläkkeellä. Minulla on hyvin paljon tuttuja, jotka käyvät tekemässä työvuoroja, eläkkeellä olevat hoitajat, ja he kyllä pelastavat tämän yhteiskunnan. Jos 50 plus ‑vuotias kokee ikärasismia siellä työmarkkinoilla, niin eläkkeellä oleva hoitaja pelastaa Suomen yhteiskunnan menemällä sinne yövuoroon tekemään sitä. Me tiedämme sen kaikki, ja se on omakin kohtaloni varmasti sitten eläkeiässä, että lähtee niitä keikkoja tekemään. [Puhemies koputtaa] Mutta tähän vastausta: nouseeko se verotus vai ei? — Kiitos, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T21:09:52,2019-12-18T21:13:05,Hyväksytty,1.1 2019_85_132,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisat edustajat, tuli tuossa ahkeroinnista mieleen, että tällä hetkellä on 115 puheenvuoroa tälle illalle. Jos ne ovat kaikki 3 minuutin mittaisia, se tarkoittaa noin kuutta tuntia töitä tässä ahkeroinnissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_133,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En halua puhemiehen ylityötä jatkaa omalta osaltani kovin pitkään, jos se minusta on kiinni, mutta pakko on sanoa, arvoisa puhemies, sen verran, että kun tässä on keskusteltu näistä erilaisista vaihtoehdoista, miten ihmisiä työllistetään, niin kiitän edustaja Bergiä erinomaisen pitkästä, hengästyttävän pitkästä luettelosta. Luulisin siitä ainakin jotakin hyvää löytyvän, en jaksa uskoa, että tuossa listassa jotain pahaa olisi. Se kaikki on varmasti hallitusneuvotteluissa hyvin havaittu ja pitkään pohdittu ja kuultu valtava määrä asiantuntijoita. Sen listan pahantahtoisuuteen en kyllä edustaja Juvosenkaan erinomaisen puheenvuoron jälkeen jaksa uskoa. Mitä tulee verojen kevennykseen, niin minusta on vähän outo tilanne, että jos hallitusohjelmassa on sanottu, että pieni‑ ja keskituloisille keskitetään verohelpotukset — mikä siinä nyt sitten pahaa on? Pitäisikö ne keskittää niille, joilla on paljon tuloa, mikä nähdäkseni on kokoomuksen linja? [Timo Heinonen: Höpsis!] Kokoomus on aina halunnut keskittää veronkevennykset isoihin tuloihin, [Timo Heinonen: Nyt rauhoittukaa!] jos sieltä tulee paljon enemmän hilloa niin sanotusti. — Arvoisa edustaja Heinonen, toivon, että saan puhua loppuun, koska minä en teidän puheenvuorojanne ole kyllä häirinnyt. Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, on tärkeää huomata se, että se ihminen, joka menee töihin ahkerasti aamulla, illalla, yöllä, on se päivämme sankari, joka tekee Suomen hyväksi paljon töitä. Ja uskon vahvasti, että kun työmarkkinajärjestöt, arvoisa puhemies, parhaillaan neuvottelevat tuposopimuksesta — sinne annettakoon täydellinen neuvottelurauha, niin kuin on aivan oikein — ettei sielläkään pöydässä ole pahantahtoisuutta, että tämä valtio nimeltä Suomi saatettaisiin isoihin vaikeuksiin. Siihen minä en usko, vaan uskon näihin pitkiin, hyviin neuvotteluihin, joissa siellä asiantuntijat miettivät, mikä on Suomelle parasta, enkä usko, että siellä on pahantahtoisuutta yhtään. Toivon, että näin joulun alla meillä olisi sen verran sitä hyvää sydäntä, että nähtäisiin, että kaikki suomalaiset tekevät arvokasta työtä ja ennen kaikkea että sen kaiken takana on oma menestys ja Suomen menestys ja rehellinen verojen maksaminen. Se kannattaisi muistaa. En pidätä arvoisan puhemiehen aikaa tämän enempää. Kiitän parhaani mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-18T21:13:20,2019-12-18T21:15:23,Hyväksytty,1.1 2019_85_134,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa edustaja, minulla loppuu työvuoro kymmeneltä tänään tässä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_135,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Esimerkiksi edustaja Berg luetteli täällä pitkän listan toimia. Joukossa oli ihan hyviäkin ja mahdollisesti työllisyyttä parantavia toimia, mutta kyse on mittakaavasta. Kyse on siitä, että peräänkuulutamme laskelmia työllisyysvaikutuksista. Oletteko todella sitä mieltä, että näillä nyt hallituspuolueiden edustajien luettelemilla toimilla tulee se tarvittavat 60 000 työllistä lisää? [Kimmo Kiljunen: Parastamme yritämme!] Uskotteko todella, että tässä ovat ne riittävät toimet? [Kim Berg: Uskomme!] Onko kaikki todella tässä, ja onko myös keskusta sitä mieltä, että työllisyystoimet on nyt tehty [Tuomas Kettunen: Töitä on tehty!] eikä muuta tarvita, että lisätoimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ei hallitukselta tarvita? Tämä on kyllä uutinen, jos näin on, nimittäin teidän hallitusohjelmanne lepää sen työllisyystavoitteen saavuttamisen varassa, ja siihen todella vielä on matkaa, ja lisätoimia tarvitaan. Toivon ja luotankin, että hallituspuolueista edes keskusta tulee pitämään vastuullisen taloudenpidon puolia ja on sanansa mittainen siinä, että vielä lisää työllisyyttä parantavia toimia tulee, koska jos ei tule, niin sehän tarkoittaisi sitä, että hallitusohjelman toteuttaminen kriisiytyisi jo ensi vuoden aikana. [Kimmo Kiljunen: Ja sitähän te toivotte!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-18T21:15:30,2019-12-18T21:17:09,Hyväksytty,1.1 2019_85_136,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden menojen ja tulojen tasapainon vuonna 2023, ja se edellyttäisi työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin. Kuten täällä on ollut jo esillä, niin eduskunnan riippumattoman tietopalvelun laskelmien perusteella hallituksen ensi vuoden budjetti laskee työllisyyttä 5 000 hengellä. Työllisyys olisi siis parempi, jos hallitus ei tekisi mitään. Onkin perusteltua kysyä, onko hallitus oikeasti tosissaan nostamassa työllisyyttä ja lunastamassa ihmisille antamansa lupaukset menolisäyksistä, joita on budjetissa paljon. Kokoomus julkaisi jo elokuussa ehdotuksensa toimista, joilla Suomeen saataisiin vähintään 60 000 uutta työllistä. Eduskunnan tietopalvelun arvioimat kokoomuksen työllisyystoimet lisäävät työllisyyttä 26 000 hengellä verrattuna hallituksen budjettiesitykseen. Kokonaisuutena kokoomuksen kaikkien työllisyystoimien voidaan arvioida tuovan yli 60 000 työllistä. Tämä kokoomuksen lista osoittaa sen, että Suomessa ei ole pulaa tepsivistä työllisyyskeinoista, vaan rohkeudesta ja kyvystä käyttää niitä. Ilman kunnianhimoisia tavoitteita niitä ei myöskään saavuteta. Työn tekemisen on aina oltava kannattavaa sekä työntekijöille että työnantajille. Työ ja työntekijät on saatava kohtaamaan paremmin, ja työntekijöitä tarvitsemme lisää Suomessa ja tarvitsemme lisää joustavuutta työpaikoille. Kerron tässä seuraavaksi — kun täällä aikaisemmin jo listattiin hallituksen keinoja — kokoomuksen keinoja, millä tavalla päästäisiin siihen tavoitteeseen. Ensinnäkin porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva. Uudistetaan työttömyysturvaa niin, että turva on työttömyyden alussa parempi ja sitten laskee portaittain työttömyyden pitkittyessä. Parannetaan sosiaaliturvaa, mutta samalla hillitään työttömyysturvamenojen kasvua. Tulonsiirtojen verotuksen ja palveluiden kokonaisuuden on tärkeää kannustaa ottamaan työtä vastaan. Työttömien palveluja pitää kehittää tukemaan työllistymistä. Erityishuomio on kiinnitettävä nuoriin — siitä on täällä jo ollutkin puhetta, nuoret pitää saada nopeasti työn syrjään kiinni — ja myös maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen, koska siellä työttömyys on suurta. Myös työmarkkinoiden ikäsyrjintään on puututtava, ja yksi keino siinä, muun muassa, on työttömyysputken poistaminen. Kevennetään myös ansiotuloverotusta, jolloinka parannetaan kannustavuutta ottaa työtä vastaan. Jatketaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista. Se tuo tasa-arvoisesti meidän kaikki lapset varhaiskasvatuksen piiriin ja myöskin vanhemmille kannustimia ottaa työtä vastaan. Toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuun palauttaminen kannustaisi etsimään kohtuuhintaisempaa asuntoa. Edullisemman asunnon löytämistä tuetaan kohdentamalla tuetut vuokra-asunnot paremmin kaikkein pienituloisimmille. Ihmettelen, mikä suuri vastustus vasemmalla laidalla on sitä kohtaan, että kohdennetaan tuetut vuokra-asunnot paremmin kaikkein pienituloisimmille. Sitä en ole ymmärtänyt, miksi sellainen vastustus on. Asumistukimenoja pitää hillitä. Ne ovat huimasti kasvaneet viime vuosina. Ulosoton suojaosuuden korotus kannustaisi myös työn vastaanottamiseen. Toteutetaan työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava perhevapaauudistus. Mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä. Lisätään ja vahvistetaan työttömien henkilökohtaista palvelua. Kehitetään palkkatukea ja sen kohdentamista. Sosiaaliturvauudistus on se, mitä on paljon odotettu. Vielä ei ole tietoa siitä, miten sitä tullaan tekemään. Jatkuvan oppimisen koulutuksen malli. Työperäisen maahanmuuton lisääminen, sitä tarvitaan. Osaavaa työvoimaa lisää. Helpotetaan työn perässä muuttavien tilannetta. Osatyökykyiselle polkuja työelämään, ja yrittämisen edellytyksistä on huolehdittava. Suomi tarvitsee lisää investointeja. Tässä kokoomuksen keinoja työllisyyden parantamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-18T21:17:11,2019-12-18T21:22:12,Hyväksytty,1.1 2019_85_137,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Bergille, joka kävi tuon pitkän listan läpi. Luin sen tässä joku aika sitten ihan rauhallisesti harkiten jokaisen kohdan ja totesin, että paljon on selvityksen takana. Noita selvityksiä on tässä vuosikymmenten aikana täällä tullut kuultua aika paljon, mutta toimenpiteet ovat puuttuneet. Nytkin odotan toimenpiteitä. Puoli vuotta on hallitus istunut, mutta vain kaksi tai oikeastaan vain yksi asia, tämä poistoasia, on mennyt päätökseen asti. On oikein, että aktiivimalli kumottiin, mutta sehän heikentää työllisyyttä, ei paranna. Sitten siellä on kyllä aika ihmeellisyyksiä: muuttokustannusten verotuksen puolittaminen, sanoitte niin. Nyt en muista ihan, miten itse sen luin, mutta eihän kai muuttokustannuksia veroteta, kun ne ovat kuluja? Eivät ne ole tuloa työttömälle, jos hän muuttaa paikkakunnalta toiselle. Joo, mutta se siitä. Todellakin, toimenpiteitä eikä vain pelkkiä luetteloita ja suunnitelmia. Arvoisa puhemies! Lyhyesti tästä hiilivoimalakysymyksestä. Tietojeni mukaan Kiinassa on rakenteilla 1 171 uutta valtavan isoakin hiilivoimalaa, Intiassa rakennetaan 446:ta, Filippiineillä 60:tä, Turkissa 93:a ja EU:n alueellakin rakennetaan 27:ää uutta hiilivoimalaa. Jo olemassa olevat määrät ovat valtavia, esimerkiksi Kiinassa vähän yli 2 600, ja Suomessa ajetaan alas. Ihan hyvä, ajetaan pois, mutta ei sillä kyllä saada aikaiseksi mitään ilmastonmuutosta, kun Suomessa pari kolme voimalaa ajetaan alas, mikäli vihreät, jotka Helsinkiä hallitsevat, siihen suostuvat. Se on häpeä, että vihreiden, sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen johtama Helsinki edelleen lämpiää hiilellä. Eli tässä tarvitaan kyllä kansainvälistä otetta nyt. Hallitus on pannut kotimaan kuristuksen todella tiukalle, mutta nämä muut maailman maat ja alueet sen kun vaan lisäävät hiilen polttoa. Tämä on sellaista politiikkaa, joka siirtää Suomesta työpaikkoja ja tuotantoa pois, jos näin annetaan mennä. Siksi vetoan hallitukseen, että painostakaa niitä globaaleja toimijoita ja näitä suuria saastuttajia älkääkä kurittako suomalaista maaseudun vähävaraista ihmistä. Tehän olette turpeenkin panemassa kieltoon, [Puhemies koputtaa] ja se on myös järjetön homma. [Tuomas Kettunen: Puhe oli kivihiilestä!] ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-18T21:22:14,2019-12-18T21:25:21,Hyväksytty,1.1 2019_85_138,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Olin ajatellut, että en enää tänne puhujapönttöön tule, mutta edustaja Hoskosen puheenvuoro oli sen verran levoton, että oli pakko tulla sitä hivenen kommentoimaan. Ymmärrän, että keskustalaisilla on hieman paha olo vasemmistohallituksen panttivankeina. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Piti kysyä edustaja Hoskoselta, onko todella niin, että teille keskustassa 2 300 euroa saava työntekijä on suurituloinen. Kun hän äsken kovasti arvosteli, että kokoomus on vain suurituloisten etua ajamassa ja puolta pitämässä, mutta ensi vuonna, edustaja Kettunen — kun teidät on tuoreimpana keskustalaisena tänne komennettu keskustelua seuraamaan — edustaja Kettunen, ensi vuonna kaikkien niiden suomalaisten, joiden palkka on 2 300 euroa, työn verotus tulee kiristymään. Eikä niitä ihmisiä itse asiassa kiinnosta se, mistä se veronkiristys tulee, tuleeko se välillisistä toimenpiteistä, joita viime hallituskaudella kompensoitiin, vai mistä, vaan ihmisiä oikeasti kiinnostaa se, että heidän käteen tuleva tulonsa pienenee ensi vuonna. Siihen syyllinen on Marinin hallitus, joka ei halunnut tätä korjata, ei edes siinä vaiheessa, kun hallitusohjelma oli avoinna. Olisi voinut katsoa, että eivät ne 2 300 euroa tienaavat nyt niin kovin suurituloisia ole. Meillä Suomessa keskipalkka on noin 3 500 euroa, eli kaikkien keskipalkkaisten työn verotus tulee kiristymään. Mediaanipalkka Suomessa on noin 3 000 euroa, eli kaikkien heidän työn verotus tulee ensi vuonna kiristymään. Ja yleisin palkka — yleisin palkka — Suomessa on noin 2 600 euroa, ja heistä joka ikisen työn verotus tulee ensi vuonna kiristymään. Tämä nakertaa ostovoimaa, ja keskituloiselle perheelle esimerkiksi noin 320 euroa jää ensi vuonna vähemmän käteen kuin on jäänyt tänä vuonna. Ei tästä pääse, arvon keskustalainen, eroon, että tämä on tosiasia, että te annatte jo näin pienituloisten... Siihen tuloryhmään kuuluvat esimerkiksi tarjoilijat, ahkerat tarjoilijat, jotka tekevät työtä usein iltaisin, öisin, pyhisin ja muulloin. Heidän kaikkien verotus tulee ensi vuonna kiristymään. [Kim Berg: Mikä olikaan opposition vaihtoehto?] — Mitä tekee? Opposition vaihtoehto oli se, että me olisimme tehneet tämän teidän kevennyksenne, joka kohdistui siis vain alle 2 600 euroa saaville, ja me olisimme tehneet heille tuplakevennyksen ja keventäneet jok’ikisen suomalaisen työtä tekevän ja eläkettä saavan verotusta niin, että heille olisi ensi vuonna jäänyt enemmän käteen kuin tänä vuonna. Ei vähemmän, niin kuin Marinin hallitus tekee, vaan enemmän. Sen lisäksi te arvon keskustalaiset olette hyväksyneet sen, että polttoaineveroa kiristetään yhtenä yönä noin 7 senttiä. Se tekee aikamoisen loven niiden ihmisten pussiin, jotka vielä hetki sitten teitä kannattivat. [Kim Bergin välihuuto — Janne Heikkinen: Maaseutu maksaa!] — Maaseutu maksaa. — Työssäkäynti on entistä kalliimpaa niille ihmisille, jotka autoa joutuvat käyttämään. Maitoa viedään navetasta meijerille, se maksaa entistä enempi. Loppupelissä ruoka maksaa entistä enempi, ja tämän kaiken keskusta on kuitannut. Kotitalousvähennystä leikataan 500 euroa. Tavalliselta perheeltä 500 euron leikkaus kotitalousvähennykseen. Arvoisa puhemies! Suomalaisen keskipalkkaa saavan eli noin 44 000 euroa palkkaa saavan veroprosentti on 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin Euroopan vertailumaissa. Eli kyllä meillä veroja maksetaan paljon. Ja arvon keskustalaiset, kun teillä on hyvät kokemukset Juha Sipilän edellisestä hallituksesta, mikä tuotti tähän maahan 140 000 työpaikkaa, kun työn verotusta alennettiin, kannustettiin palkkaamaan, kannustettiin tekemään hieman lisää työtä ja uusia työpaikkoja syntyi, niin miksi te hyppäsitte tällaisen vasemmistohallituksen kyytiin? Eivät näytä suomalaiset enää teihin luottavan edes sitä, mitä vielä keväällä luottivat. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-18T21:25:24,2019-12-18T21:30:22,Hyväksytty,1.1 2019_85_139,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa aikaisemmin edustaja Juvonen nosti ilokseni Evan eilen julkaistun verokoneen vuodelle 2020, josta kävi kiistattomasti ilmi se kansakuntaamme kurjistava asia, josta olemme kokoomuksessa kantaneet huolta läpi tämän budjettikäsittelyn. Evan laskelmien mukaan palkansaajien kokonaisveroaste kohoaa lähes kaikissa kunnissa yli 2 650 euron kuukausituloilla. Me siis puhumme keskiluokasta, emme mistään ökyrikkaista, kuten edustaja Hoskonen provosoivassa puheenvuorossaan antoi ymmärtää. Ymmärrän toki sen, jos täällä eduskunnassa on päässyt hieman oma maailmakuva laitostumaan, kuten vaikuttaa olevan Hoskosella tai hänen puoluekollegallaan Anne Kalmarilla, joka kertoo aina siitä, kuinka kokoomus ajaa ainoastaan rikkaille veronalennuksia, jotta he pääsisivät ulkomaanmatkoille. Tästähän ei ole kysymys. Näillä vuosituloilla ihmiset pohtivat arjessaan sitä, miten he voivat maksaa esimerkiksi lastensa harrastuskulut — ei siellä pohdita mitään ulkomaanmatkojen menetyksiä tai niistä päästä näillä tuloilla vielä suuremminkaan haaveilemaan, vaikka he välillä lomansa olisivat kyllä ansainneet. Me kokoomuksessa olemme huolissamme siitä, että hallitus jättää kuun lopuksi vähemmän käteen tuloista niille ahkerille hoitajille, ahkerille opettajille, ahkerille rekkakuskeille ja muille kansakuntamme selkärangan muodostaville ihmisille, jotka ansaitsisivat pitää oman työnsä hedelmät, jotta voisivat kehittää itseään, perhettään ja omaa lähialuettaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T21:30:25,2019-12-18T21:32:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_140,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edellisestä verbaalisesta suorituksesta. Aina ihailen sitä, kun ihminen osaa ilmentää puheensa päämääriä ja tarkoituksia, mutta nyt aivan pieni palaute: kyllä meillä julkisella sektorilla on niitä niin sanottuja keskituloisia ihmisiä, jotka tervehtivät tämän hallituksen linjausta siitä, että kuntapuolelle annetaan rahaa, jolla voidaan kattaa lomarahojen leikkaus ja lomarahat voidaan tästä hetkestä alkaen ja tämän hallituksen toimesta palauttaa, jotta perheille voidaan mahdollistaa ehkä se ulkomaanmatka taikka ehkä lasten sadevaatteet. Mutta jotta ei tulisi väärinymmärrystä: Minun pitää arvostaa kyllä eduskunnan tietopalvelua. En voi ainoaakaan sanaa sanoa, ettenkö luottaisi sen laskelmiin. Olen itse tässä salissa käyttänyt niitä laskelmia, joita olen saanut eduskunnan tietopalvelulta, ja vedonnut niihin, mutta sitten aina kriittisesti myös katson sitä, minkälaisia vertailulukuja ja mihinkä minä olen halunnut heiltä niitä lukuja. Niitä tulee täsmälleen sen mukaan, niitten kriteerien perusteella, mistä minä olen pyytänyt tietoja. Eduskunnan tietopalvelu ei levitä eikä revitä vaan antaa niitä omia toteamuksiaan sen perusteella, mitä on pyydetty. Tästä olisi ehkä hyvä käydä keskustelua, ovatko ne kriteerit sellaisia, mutta minä tunnen hieman, voisiko sanoa, onko se nyt myötähäpeää tai jotakin, että kun meillä on sellainen järjestely kuin eduskunnan tietopalvelu, niin tässä salissa me käymme kiistelyä siitä, onko oikein tai väärin. Ehkä sitten kannattaa enemmänkin käydä sitä keskustelua ja meidänkin täällä hallituksen puolella pitäisi kysyä, onko teillä ollut oikeat luvut, minkä perusteella eduskunnan tietopalvelu on lopputulokseen tullut. Silloin päästäisiin oikeaan mittasuhteeseen, että nyt ei haukuttaisi jotakin tai ei arvosteltaisi jotakin laskelmamekanismia ja arviointia vaan oltaisiin asian ytimessä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-18T21:32:17,2019-12-18T21:35:14,Hyväksytty,1.1 2019_85_141,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Heinoselle hyvästä sparrauksesta. Tästäpä päästäänkin sitten liikenteeseen. Kun te olitte viime vaalikaudella mukana hallituksessa, niin silloinhan alkukaudesta toteutettiin etupainotteisesti tuntuva kevennys tuloverotukseen. Näin tehtiin. Kysyittekö silloin, onko tähän varaa? Ette kysyneet. Siinä ajassa veronkevennysten etupainotteisuus oli viime vaalikaudella mahdollista, koska hallitus oli silloinkin sitoutunut vahvistamaan työllisyyttä, ja nyt on vastaavanlainen tilanne, [Timo Heinonen: Ei!] mutta tällä kertaa tuloveroalennuksen sijaan satsataan muun muassa lapsiperheisiin, koulutukseen, pienituloisiin eläkeläisiin, perusväylänpitoon ja turvallisuuteen. Tälläkin kertaa tämä kaikki rahoitetaan työllisyyttä vahvistamalla. Tämä kaikki rahoitetaan työllisyyttä vahvistamalla. Miten tämä onnistuu? Tämä onnistuu tällä tulevalla budjetilla, elikkä tämä hallitus tulee panostamaan tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, kansainväliseen toimintaan — Business Finland, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla keskeinen toimija — näitä asioita vahvistetaan. Mitä ministeri Lintilä toi tänään aikaisemmin esille? 40 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee vientiteollisuuden kautta, ja se, kuinka me saamme luotua tähän maahan vientiteollisuutta, lähtee liikenteeseen siitä. Edustaja Heinonen tuolla jo naureskelee, koska tietää, että tämä on todellisuutta, ja me uskomme siihen, että näillä hallituksen toimilla tähän maahan saadaan uutta teollista toimintaa. Edustaja Myllykoski on tuonut esille tässä salissa eilen ja tänään sen, että tehtäisiin teollisuuspoliittinen ohjelma parlamentaarisesti, ja olen kannattanut sitä ja toivon, että edustaja Heinonenkin kannattaa, koska näillä konkreettisilla toimenpiteillä me saamme lisää työtä tähän maahan ja sitä kautta lisää verotuloja, joilla me maksamme nämä hyvinvointiyhteiskuntamme kustannukset. Yksi semmoinen teollisuuden ala on muun muassa metsäteollisuus elikkä nämä tulevaisuuden biotuotetehtaat, mitä Äänekoskelle on jo rakennettu, Kemiin on tulossa, toivottavasti — tai anteeksi, ei toivottavasti, vaan kun tulee — Kainuuseenkin 500 000 tonnin sellua vuositasolla tuottava sellutehdas. Nämä ovat niitä konkreettisia asioita, millä me saamme työtä ja vaurautta tähän yhteiskuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-18T21:35:15,2019-12-18T21:38:26,Hyväksytty,1.1 2019_85_142,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyyskeskustelussa olisi muistettava huomioida se, että ihmisten pitäisi myös tulla toimeen tekemällään työllä. Osa-aikaiset matalapalkkatyöt tietysti kaunistavat tilastoja, ja samaa tekevät työvoimapoliittiset harjoittelut ja palkkatuettu työ. Täällä on aiemmin viitattu myös Saksan tilanteeseen, missä työttömyysaste on pienentynyt roimasti, mutta samalla palkkaerot ovat nimenomaan kasvaneet ja lähes 30 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti. En siis ihan heti olisi ottamassa Saksasta mallia tässä asiassa. Arvoisa herra puhemies! Huomauttaisin myös tästä kovasti kehutusta työllisyyskokeilusta, joka pyörähtää käyntiin nyt toista kertaa. En näe järkevänä sitä, ettei tunnuta löytävän toimivia toimintatapoja vaan joudutaan tekemään kokeilua toisensa perään. Pahimmillaan se on rahan tuhlausta, mikäli ei onnistuta löytämään keinoja, joilla saadaan ihmisille tuottavia töitä. Suomalaisten olisi siis päästävä oikeisiin työpaikkoihin ja saatava työstään sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen ja pystyy elättämään perheensä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-12-18T21:38:29,2019-12-18T21:39:35,Hyväksytty,1.1 2019_85_143,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tässä pitkään seurannut tätä keskustelua, ja sympatiat tietysti arvoisille edustajakollegoille, että jatkatte ja jaksatte  tätä työlli-syyskeskustelua täällä käydä, mutta toki myös sympatiat ovat niiden kollegoiden puolella, jotka jossain tuolla odottavat sitä ehkä yhtä ainoaa puheenvuoroaan ja miettivät, että eikö tuo koskaan lopu. Ja pahoittelut siitä, että tähän soppaan myös itse nyt lusikkani laitoin, mutta odotan tässä vakavasti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa, jonka pitäisi olla seuraavana, mutta tuntuu, että se karkaa koko ajan kauemmas ja kauemmas, ja siellä asiaa olisi puhuttavana. Mutta toki haluaisin muistuttaa, kun nyt työllisyydestä puhutaan, että nimenomaan siellä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alla meillä on todella iso reservi niitä ihmisiä, jotka meidän tulisi saada työhön ja mukaan tähän yhteiskuntaan. Me olemme lukeneet tällä viikolla lehdistä: viime vuonna 261 huumekuolemaa, 61 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholista puhumattakaan: kuinka paljon se aiheuttaa meillä työkykyisille työkyvyttömyyttä? Nämä ovat semmoisia asioita, joita ratkotaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla, puhumattakaan kehitysvammaisista, vammaisista, heidän potentiaalistaan: Siellä on täysin työkykyisiä ihmisiä, kun heille vain löytyy sopivaa työtä. On osatyökykyisiä, joita nyt yritetään työllistää, ja tämä on tärkeätä työtä siinä, että me saamme niitä ihmisiä sieltä mukaan tähän yhteiskuntaan ja tekemään työtä, maksamaan veroja. Olen itse tehnyt työni päihdekuntoutuksen parissa, ja monta kertaa me ajattelemme, että ne kaverit ovat juuri niitä kaikkein toivottomimpia, ei niistä ole yhtään mihinkään. Mutta kun heille annetaan mahdollisuus ja heille luodaan sitä toivoa, heille annetaan paremmat edellytykset tähän maailmaan, se tapahtuu hoidon ja kuntoutuksen kautta, ja voin kertoa kokemuksesta, että on hienoa saada viestejä näiltä ihmisiltä, kun he ovat olleet vuosia puhtaana, ilman päihteitä, kouluttautuneet erilaisiin ammatteihin: sairaanhoitajiksi, vartijoiksi, lähihoitajiksi, kirjastotyöntekijöiksi, vaikka miksi. He maksavat veroeuroja, maksavat velkaansa pois, huostaanottoja puretaan, ja tämä jos mikä on meidän julkisen talouden kannalta äärettömän merkittävää. Näistä asioista turhan vähän tässä salissa puhutaan. Tämän halusin tuoda esiin, vaikka se nyt ei varsinaisesti tähän kuulu, mutta kun työllisyydestä puhutaan, niin meidän pitää jokainen kivi ja kanto kääntää, ja siellä meillä on semmoista potentiaalia, jota toivon, että hyödynnetään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-18T21:39:37,2019-12-18T21:42:37,Hyväksytty,1.1 2019_85_144,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vikman kyseli, onko tässä ne kaikki työllisyystoimet. Haluan nyt vielä muistuttaa siitä, että itse uskon, että kolmikantaisilta työryhmiltä ja sieltä pöydistä voi alkuvuodesta tulla vielä vaikka yhtä pitkä lista näitä työllisyystoimia, eli tämä ei välttämättä ole se täydellinen lista tällä hetkellä. Sitten, mitä tulee tähän keskusteluun tästä käteenjäävästä osuudesta, mikä on minun mielestäni kaikista tärkein asia — se, mitä ihmiselle jää käteen, on tärkeämpää kuin se, nousevatko verot vai laskevatko verot, siitä ollaan varmaan kaikki samaa mieltä — niin kuten ministeri Kulmuni maanantaina useaan kertaan ilmoitti, niin valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ostovoima nousee 70 prosentilla suomalaisista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-18T21:42:41,2019-12-18T21:43:34,Hyväksytty,1.1 2019_85_145,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen nosti puheessaan esiin tärkeän asian eli kotitalousvähennyksen. Hallitus aikoo tosiaan toteuttaa kotitalousvähennyksen kaventamisen. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selvässä ristiriidassa hallituksen omien harmaan talouden purkamiseen ja elintärkeään työllisyyden paranemiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Kotitalousvähennys auttaa perheiden arkea ollen elintärkeä myös tuhansille vanhuksille esimerkiksi kodin siivouksen osalta. Tämä muutos tuo näille vanhuksille yli 200 euron lisälaskun vuodessa. Edustaja Kiljunen, leikkaus kohdistuu juuri niihin ihmisryhmiin, ketkä eivät ilman apua pärjää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T21:43:34,2019-12-18T21:44:21,Hyväksytty,1.1 2019_85_146,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Yleiskeskustelu on päättynyt ja asian käsittely keskeytetään. Anteeksi — edustaja Myllykoski.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_147,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"En olisi ollut pahoillani, jos nyt olisi puhemies jyrännyt. — Pakko kysyä edustaja Koposelta niistä tuhansista pienituloisista eläkeläistä: montako te tunnette?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-18T21:44:31,2019-12-18T21:44:45,Hyväksytty,1.1 2019_85_148,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt on yleiskeskustelu päättynyt. — Edustaja Kiljunen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_149,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nimi mainittiin. Upeaa, että me pääsemme puhumaan siitä seuraavasta asiakohdasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T21:44:51,2019-12-18T21:44:56,Hyväksytty,1.1 2019_85_150,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt on yleiskeskustelu päättynyt ja asian käsittely keskeytetään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_151,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt esitellään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 33. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä yhteydessä 1 tunti ja 15 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_152,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti esittely tästä pääluokan alasta. Pääluokan loppusumma on 14,9 miljardia, ja se on itse asiassa 138 miljoonaa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Ja syy tähän on positiivinen: koska työllisyys on parantunut, niin meidän työttömyysturvamenot ovat alentuneet. Toinen syy liittyy työnantajan sairausvakuutusmaksumuutoksiin. Tästä huolimatta budjetissa on olemassa lisäykset muun muassa yksinhuoltajakorotukseen, toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaan tehdyt tasokorotukset, takuu- ja kansaneläkkeen korotukset ja työmarkkinatuen korotus ja tämän tyyppisiä sosiaaliturvan etuuksien parantamisia. Kannattaa muistaa, kun katsoo tätä loppusummaa, että itse asiassa peruspalvelupuolen rahoituksesta valtaosa tulee kuntien puolelta ja se sisältyy valtiovarainministeriön pääluokkaan ja siellä kyse on noin 7,1 miljardista eurosta. Eli tämä suhteuttaa näiden budjettien ja pääluokkien kokoja. Keskityn vain niihin muutoksiin, joita valiokunta teki tämän budjettikäsittelyn aikana, koska muuten aika ei riitä. Ensimmäinen niistä on sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot. Siinä kyse on lisäyksestä, joka on tehty Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon liittyen. Tämmöinen elin kuin GREVIO, joka on Euroopan neuvoston arviointielin siitä, miten sopimuksia pannaan täytäntöön, on huomauttanut Suomea siitä, että meillä ei ole sopimuksen edellyttämää pysyvää koordinaatio-, arviointi- ja toimeenpanoelintä. Nyt valiokunta on varannut tähän rahoituksen sillä tavalla, että sitä voidaan lähteä rakentamaan, ja tämän summan suuruus on 300 000 euroa. Valiokunta kiinnitti huomiota kansallisten sähköisten asiakastietojärjestelmien merkitykseen ja siihen, että niitä pitää kehittää, koska tiedolla johtaminen on merkityksellistä. Jos ajattelemme vaikkapa sote-uudistusta, niin on äärimmäisen tärkeää, että meidän tietojärjestelmämme ovat timmissä kunnossa, ja sitä kautta voidaan saada paitsi parempaa palvelua myös kustannussäästöjä. Toinen asia, jonka valiokunta nosti tärkeänä esiin, liittyy Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintaan. Me kaikki tiedämme, että esimerkiksi vanhustenhuollosta on tullut paljon enemmän valituksia kuin aiemmin. Tämä taas vaikuttaa valvontapuolella siihen, että tarvitaan enemmän valvontaresurssia. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että tämän resurssin riittävyyttä seurataan ja arvioidaan, ja mahdollisesti sitten lisäbudjetissa myös reagoidaan siihen, jos valvonnan resurssit ovat puutteelliset. Tutkimus- ja kehittämistoiminta oli yksi tärkeä kohta, jossa itse asiassa valiokunnan viesti hallitukselle on se, että meidän on selkiytettävä tätä rahoitusjärjestelmää, koska meillä nyt täällä tutkimuspuolella iso osa rahoituksesta tulee kunnilta, ja jos siirrytään maakunnalliseen sote-järjestelmään, niin on riskinä se, että rahoitus pienenee. Ja tuo rahoitus on, ikävä kyllä, 20 vuoden ajan pienentynyt, ja sen vuoksi se ei ainakaan tästä saa mennä alaspäin vaan tavoitteen pitää olla enemmänkin ylöspäin. Sillä, että meillä tutkimus toimii ja meillä terveydenhuollossa kehitetään uusia innovaatioita ja käytetään viimeisintä tutkimustietoa, me saamme paitsi ihmisille parempaa hoivaa myös kustannussäästöjä. Hoitotyön tutkimukseen tämän kohdan sisällä valiokunta lisäsi 100 000 euroa, joka liittyy lähinnä siihen, että kun Hotus tekee hoitotyön suosituksia ja siellä edellytetään, että ne ruotsinnetaan, niin tähän ei ollut varattu rahaa. Toivomme, että tätä Hotus ei joudu ikään kuin ottamaan sitä kautta sisältänsä, että näitä hoitotyön suosituksia tehtäisiin vähemmän tai niiden toimet keskeytyisivät. Erityishankkeena valiokunta lisäsi rahaa ruoka-apuun. Sitä ei liene tarvitse tässä salissa selittää. Summa on 1,2 miljoonaa, ja toivomus on se, että tästä tulee pysyvä käytäntö, eikä olisi niin, että eduskunta aina sitten tässä joulun alla miettii, miten se asia rahoitetaan. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin hallitus oli varannut talousarvioesityksessä 1,5 miljoonaa, ja tähän valiokunta lisäsi vielä 200 000, koska se on myös äärimmäisen tärkeä toimi. Uskon, että sen sisältöä ei tarvitse tälle salille avata vaan se ymmärretään kertomattakin. Keliaakikkojen ruokavaliokorvaus poistettiin 2016, ja tässä valiokunta ottaa kantaa sen puolesta, että pidetään tärkeänä, että mahdollisuudet ruokavaliokorvauksen palauttamiseen selvitetään. Valiokunta kiirehtii tätä selvitystä ja on siitä tehnyt lausumankin. Sitten rintamamieslisät: Sitäkään en avaa enempää, koska se on ollut eduskunnan yhteinen tahto, eli täällä mennään huomattavasti parempaan suuntaan. Kyse on puolisoiden haitta-asteiden yhdenmukaistamisesta mutta myös kuntoutuksen parantamisesta muilta osin. Hallitus toi täydentävässä esityksessä aika ison summan lisää näiden rintamamiesten palveluihin, ja se johtuu siitä, että kustannukset kunnille ovat olleet suuremmat kuin on arvioitu. Ehkä vielä YTHS:stä hyvin lyhyesti: siinä valiokunta laittoi tämmöistä niin sanottua siltarahoitusta 1,4 miljoonaa, joka liittyy siihen, että ammattikorkeakoululaiset tulevat opiskelijoiden terveydenhuollon sisälle mukaan. Kello näyttää jo yliaikaa, mutta vielä ehkä lyhyesti se, että hoiva-alalla on ollut pulaa ruotsinkielisistä työntekijöistä ja pääkaupunkiseudulle valiokunta lisäsi resurssia, jotta osaava kielitaito voidaan sillä puolella turvata. Lääkehuollon tiekarttaan valiokunta lisäsi niin ollen 300 000 euroa, [Puhemies koputtaa] ja sillä halutaan kiirehtiä tämän liikkeelle lähtöä. Lisäksi turvakotitoimintaan tuli miljoonan lisäresurssi, koska olemme jäljessä siitä tavoitteesta tai suosituksesta, mitä tällä puolella pitäisi olla. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-18T12:02:12,2019-12-18T12:08:18,Hyväksytty,1.1 2019_85_153,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitokset, edustaja Filatov. Sitten ministeri Pekonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_154,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio edistää hallitusohjelman sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Toimeentulon turva ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat hyvinvointia ja myöskin luottamusta siihen, että jokaisesta pidetään huolta. Me haluamme, että kaikki pysyvät mukana. Talousarvioesitys parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. Tämä näkyy muun muassa perusturvan, pientä eläkettä saavien eläkkeiden, lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen, elatustuen ja rintamalisän korotuksissa. Vuoden 2020 alusta alkaen kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Perusturvaan eli työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin tehdään 20 euron korotus. Yksinhuoltajille tarkoitettu lapsilisäkorotus sekä neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettava lapsilisä nousevat 10 eurolla. Samalla yksinhuoltajan perusosan korotusta toimeentulotuessa nostetaan noin 20 eurolla, jotta lapsilisän korotuksesta hyötyvät myöskin toimeentulotukea saavat yksinhuoltajaperheet. Elatustukea korotetaan 7 eurolla. Lisäksi rintamalisää korotetaan 1.4.2020 alkaen nykyisestä noin 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Näihin etuuksiin myöskin tehdään normaalit indeksikorotukset. Panostukset sosiaaliturvaan vähentävät köyhyyttä. Koko talousarviossa tehtävien muutosten myötä köyhyysriski poistuu arviolta noin 18 000 ihmiseltä. Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta on talousarviota koskevassa lausunnossaan todennut, on tärkeää, että pysyvät menojen lisäykset kohdennetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen. Erityisen iloinen olen epäoikeudenmukaisen aktiivimallin purkamisesta. Tämä parantaa osaltaan myös työttömien perusturvaa, kun aktiivimallin leikkuri ei enää vähennä jatkossa korvauksen määrää keneltäkään. Arvoisa puhemies! Laajempi sosiaaliturvan uudistus käynnistyy parlamentaarisessa komiteassa heti vuoden 2020 alussa. Sosiaaliturvauudistuksen sekä STM:n toisen ison uudistuksen, sote-uudistuksen, valmistelemiseen on varattu ministeriölle lisäresursseja ensi vuodelle yhteensä 1,2 miljoonan euron verran. Kelan tietoturvan parantamiseen kohdennetaan 1,4 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on maailman paras työelämä, jossa jokaisen tiedot ja taidot voivat olla käytössä. Työllisyys- ja työhyvinvointitavoitteiden saavuttamista tuetaan STM:n budjetissa muun muassa osatyökykyisille suunnatulla työkykyohjelmalla, työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla sekä jatkamalla palkkatuen rahoittamista työttömyysetuusmäärärahoista. Yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toteutettavaan osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020. STM:n osuus on 4,5 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseen on varattu miljoona euroa niin ikään vuodelle 2020. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää eduskuntaa, sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ja valtiovarainvaliokuntaa talousarvion hyvästä käsittelystä. Rintamalisien korottamisen lisäksi olen todella iloinen eduskuntakäsittelyssä tehdystä määrärahalisäyksestä lääkehuollon tiekarttaan liittyvien selvitysten tekemiseen. STM:n hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2020 on 14,9 miljardia euroa, joka on runsas neljäsosa valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on 138 miljoonaa euroa vuoden 2019 varsinaista talousarviota pienempi. Menojen lasku aiheutuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentymisestä. Arvoisa puhemies! Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru jatkaa tästä sosiaali- ja terveysministeriön talousarvion esittelyä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-12-18T12:08:24,2019-12-18T12:13:40,Hyväksytty,1.1 2019_85_155,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus jatkaa sosiaalisen kestävyyden tavoitteiden edistämistä omassa ohjelmassaan sekä talousarvioesityksessään. Tarkoitus on siis se, että investoinnit ihmisiin näkyvät myös konkreettisesti tässä budjetissa. Uskomme, että hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän ja hyvinvoivan talouden perusta niin työntekijöinä, osaajina kuin yhteisön jäseninä. Palvelujärjestelmän tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Osalla väestöstä nämä tavoitteet toteutuvat jo hyvin, mutta osan kohdalla palveluiden käyttö on tarpeisiin nähden vähäistä tai saatavilla oleva palvelu ei vastaa tarpeisiin. Tehtävää meillä siis vielä on. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen on viime vuosina painottunut vahvasti hallinnon rakenteisiin. Tällä kertaa sote-uudistus käynnistyy peruspalveluja vahvistamalla, eri sisältöuudistuksilla, ja tälle työlle osoitamme myös rahaa. Uudistus jatkuu myös rakenneuudistuksena, joka sekin on tärkeä, kun otamme huomioon hallinnon kehittämisen haasteet. Lapsien ja perheiden palveluiden kehittämiseen sekä lapsi-  ja  perhepalveluiden muu-tosohjelman jatkoon osoitetaan 10 miljoonan euron määräraha vuodelle 2020. Lapsistrategian valmisteluun varataan 2 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Turvakotien toimintaan varataan 21,6 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa on turvakotipaikkojen lisäämiseksi. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon kohdennetaan tuo 1,5 miljoonan euron lisämääräraha. Lisäksi lastenasiaintaloille esitetään 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Yli 16-vuotiaiden seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksille eli näille Seri-keskuksille perustetaan niin sanottuja satelliittikeskuksia, jotka laajentavat keskusten palveluja ja kattavuutta. Tähän on varattu 0,3 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan myös hoitotakuuta tiukentamalla ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmentämällä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja parantamiseen kohdennetaan 97 miljoonan euron määräraha, joka kohdennetaan muun muassa siten, että hoitotakuuta ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmennetään, kehitetään omaishoitoa ja kotihoitoa, valmistellaan kansallinen mielenterveysstrategia ja ikäohjelma, kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja ja kehitetään perhepalveluja ja lääkehuoltoa sekä kaksikielisiä palveluja. Sitovan henkilöstömitoituksen siirtymäajan jälkeiset täysimääräiset resurssivaikutukset huomioidaan julkisen talouden suunnitelmassa, joka on keväällä edessä, ja tulevissa talousarvioissa. Vahva poliittinen eduskunnan tahtotila on siis huomioitu. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtion korvaukseen tehdään 1 miljoonan euron tasokorotus. Määrärahataso nousee 2,9 miljoonaan euroon. VM:n pääluokan kuntien peruspalveluiden valtionosuudessa on huomioitu uusina tehtävinä hallitusohjelman mukaisesti ensinnäkin se, että tämä miljoona euroa osoitetaan nimenomaan Vaasan keskussairaalan laajaan päivystykseen, kun tämä uusi tehtävä tulee, mutta sitä ei käytetä siellä Vaasassa, niin kuin tiedätte, vaan sitä entistä keskittämistä perutaan niin, että se hyvitetään kaikille niille tahoille, jotka kuntapuolella peruspalveluiden valtionosuudessa siitä aikaisemmin säästöinä maksoivat. Perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden 2 miljoonan euron tukirahoitus on myöskin otettu huomioon siellä peruspalveluiden valtionosuudessa. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan, kun terveysalan kansallinen kasvustrategia saa jatkoa ja kun käynnistetään uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintaa. Sitten kasvuun: Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukemiseen varataan 7 miljoonan euron määräraha, jolla tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan siis Kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevaa genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta. Kuluvana vuonna käynnistyneen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen, niin sanotun Tietolupaviranomaisen, toimintakuluihin on varattu 5,2 miljoonaa euroa. Terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 25 miljoonan euron rahoitusta. [Puhemies koputtaa] Lisäksi terveydenhuollon yksiköiden lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvauksiin varataan 96 miljoonaa euroa, ja virastojen kokonaistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla käytetään siis 204 miljoonaa euroa, ja myös rokotusohjelmaa uudistetaan. En mene nyt yksityiskohtiin tässä yhteydessä, mutta totean, arvoisa puhemies, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksessä on lähes 15 miljardia euroa, joten tärkeitä asioita tässä on esillä. Kiitän valiokuntaa, ensinnäkin valtiovarainvaliokuntaa ja terveysjaostoa, joka tässä on tehnyt ison työn, ja sosiaali- ja terveysvaliokuntaa. Kiitos kaikille tästä suuresta työstä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-12-18T12:13:45,2019-12-18T12:19:41,Hyväksytty,1.1 2019_85_156,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos, kiitos. — Ja sitten vielä ministeri Blomqvist.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_157,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja  tasa-arvon ministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kuten tässä ministeri Kiuru sanoi, niin STM:n määräraha on iso. Sen sijaan tasa-arvolle — suurimmalle osalle — ei ole budjetoitu erillistä määrärahaa. Kuten kaikki tiedämme, niin hallitusohjelmassa on ennätysmäärä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kirjauksia ja siellä myös todetaan, että hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa, ja tästä ajattelin vähän puhua. Kuitenkin totean sen, että sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmiin on varattu ensi vuoden talousarviossa 0,5 miljoonaa euroa ja näitä ohjelmia suunnitellaan parhaillaan ja niiden arvioidaan valmistuvan ensi vuoden alkupuolella. Sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittäminen ja tukeminen ovat erittäin tärkeitä. Tällä hetkellä asiasta ohjeistetaan budjetin laadintamääräyksessä niin, että jokaisen ministeriön tulee sisällyttää pääluokkaperusteluihin yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta. Näitä ministeriöiden talousarvioesitysten tasa-arvoon liittyviä tarkasteluja seurataan sitten vuosittain, ja seurantaa hyödynnetään tietysti ministeriöiden toiminnan kehittämisessä, mutta tässä seurannassa ei kuitenkaan löydetä kaikkia tasa-arvoon vaikuttavia toimia, sillä siinä ei tehdä kattavaa laadullista tai sisällöllistä analyysia talousarvioehdotuksista. Yhteenvetotarkastelu voisi perusteellisesti tehtynä nostaa paremmin esiin budjetin vaikutuksia miehiin ja naisiin sekä tasa-arvoon ja siten parantaa budjetin läpinäkyvyyttä ja laatua ja myös sillä tavalla edistäisi tasa-arvoa. Kaikilla ministeriöillä on tälläkin hetkellä — ja on jo jonkin aikaa ollut — jonkinlainen sukupuolinäkökulma talousarvioesityksen pääluokkaperusteluissa. Yhteenvetotekstien laatu ja analyysien syvyys kuitenkin vaihtelevat eri ministeriöiden välillä. Ja kun haluamme nyt edistää sukupuolivaikutusten arvioinnin integroimista osaksi budjettiprosessia, se edellyttää muun muassa arviointimenetelmien kehittämistä edelleen, prosessiin osallistuvien osaamisen, resurssien ja motivaation kehittämistä sekä sukupuolittain eritellyn tiedon analysoinnin, saatavuuden ja käytön parantamista, ja sitä nyt haluamme edistää. Lisäksi tasa-arvon edistäminen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kehittäminen edellyttää muun muassa valtioneuvoston henkilöstön tasa-arvo-osaamisen kasvattamista. Tarvitaan koulutusta ja resursseja tiedon hankintaan ja analysointiin, ja ennen kaikkea tarvitaan tietysti johdon sitoutumista sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Minusta tahtotila on hyvä, sitoutuminenkin on hyvä, mutta osaamispuolella meillä on vielä kehittämistä. Hallituksen toimintasuunnitelman mukaan sukupuolitietoista budjetointia edistetään osana valtiovarainministeriön kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämistyötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-12-18T12:19:47,2019-12-18T12:23:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_158,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, että sekä Rinteen että nyt juuri aloittaneen Marinin aikana kyllä on saatu itse asiassa jo paljon aikaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osalta. Olemme käsitelleet sosiaali- ja terveysvaliokunnan puolesta 18 mietintöä tässä salissa, ja niistä suuri osa on ollut budjettilakeja ja erityisesti ministeri Pekosen puolen lakeja, jotka liittyvät näiden pienimpien päivärahojen, työttömyysturvan, lapsilisien ja pienimpien eläkkeiden korottamiseen. Se on erittäin hyvä. Sitten ehkä toteaisin täältä ministeri Kiurun puolelta, että se on juuri näin, että meidän pitää kehittää sotessa sekä sisältöjä että rakenteita, ja tätä molempien kehitystyötä on nyt tässä menossa. Mutta itse ajattelen myös, että me emme saa toimivaa sotea, ellei meillä ole myös se sote-uudistus tehtynä. Kysyisin tämän osalta: pystyttekö te arvioimaan, milloin me voisimme saada tämän sote-lakipaketin eduskunnan käsittelyyn ja milloin sote olisi myös voimassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-18T12:24:55,2019-12-18T12:26:01,Hyväksytty,1.1 2019_85_159,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Laaturekisterit ovat tärkeässä roolissa yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa. Hallitusohjelmassa mainitaan tiedolla johtamisen tärkeys, mutta laaturekistereiden osalta ei näy budjetissa millään tavalla, että halutaan tiedolla johtaa. Laaturekisterit ovat tärkeitä hoitoketjujen sujuvuuden, avoimuuden ja myöskin kustannusvertailun takia. Kysyisinkin ministeri Kiurulta: loppuvatko laaturekisterit, kun niiden rahoitus nyt loppuu — kesäkuun loppuun mennessä muistaakseni viimeiselle on rahoitus — vai mitä aiotte tehdä näiden laaturekistereiden kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-18T12:26:01,2019-12-18T12:26:48,Hyväksytty,1.1 2019_85_160,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hoitajamitoituksen viivästyminen: Tämä kaatui siihen, kun hallitus kaatui ja tuli viikon paussi tämän lakiesityksen valmisteluun. Te perustelitte, hyvä hallitus ja ministerit, tätä juurikin niin, että sen takia esitys viivästyy, koska hallitus kaatui. On vaikea uskoa, että viikko voisi vaikuttaa näin ratkaisevasti tällaiseen asiaan. Olisi voinut kuvitella, että esitys on kuitenkin jo pitkällä valmistelussa. Tässä tulee sellainen tunne, että siellä on suuria ongelmia saada sitä aikaiseksi, se herää väistämättä. Ja kysynkin teiltä, mitä ongelmia siellä hoitajamitoituslakiesityksessä nyt on. Onko sitä tulossa, ja kuinka paljon se viivästyy? Emme jaksa millään uskoa näitä teidän selittelyjänne. Olette kohdentaneet 5 miljoonaa euroa siihen hoitajamitoitukseen. Se tuntuu aika riittämättömältä. Tehy on tänään ilmoittanut, että se vaatii 100 miljoonaa euroa lisää valtion-apua palkkoihin. Elikkä me tarvitsemme hoitajia, ja kysyn teiltä, ministeri: millainen suunnitelma teillä on saada hoitajia ja palkata, [Puhemies koputtaa] kouluttaa heitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T12:26:48,2019-12-18T12:27:57,Hyväksytty,1.1 2019_85_161,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuo ensimmäisen puheenvuoro oli esittelypuheenvuoro, niin nyt pääsen sanomaan muutaman henkilökohtaisen näkemyksen. Itse asiassa olen hyvin iloinen, että tähän Istanbulin sopimuksen koordinointiin saadaan nyt resursseja, ja toivon, että ministerit katsovat huolella sen, miten se on järkevä organisoida sillä tavalla, että useammassa ministeriössä otetaan aidosti vastuuta siitä, että perheen sisäistä ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa myös ehkäistään ja että uhrien apu on riittävällä tasolla. Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, liittyy mielenterveyden häiriöihin. Me itse asiassa tiedämme, että OECD on arvioinut, että kustannukset, mitä meidän yhteiskunnallemme tästä tulee, ovat noin 11 miljardia ja mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy, miksi ihmiset nykyään siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyt, kun sote-uudistusta rakennetaan, kyse on myös kouluterveydenhuollosta ja koulujen palveluista. Esittäisin tiukan vetoomuksen, että katsotte huolella sen, miten tämä rakenne syntyy tässä uudessa sotessa, [Puhemies koputtaa] koska koulut ovat ne, missä nuoret tavoitetaan. [Sari Sarkomaa: Salasiirto maakuntiin meneillään!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-18T12:27:57,2019-12-18T12:29:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_162,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden painopiste on tällä hallituskaudella käännetty takaisin matalan kynnyksen peruspalveluihin. Vaikka kokonaisvaltainen sote-uudistus on käynnissä, tämä hallitus ei ole unohtanut nykyisiäkään peruspalveluita. Ensi vuodelle on varattu noin 100 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittämiseen. Sosiaalietuuksia korotetaan, millä pyritään tukemaan heikoimmassa asemassa olevia ja edistämään näin sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vanhusten hoivapalveluita halutaan parantaa ja lapsi- ja perhepalveluihin halutaan panostaa. Mielenterveyspalveluita vahvistetaan laatimalla mielenterveysstrategia. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä myös sitä, että omaishoidon kehittämiseen ryhdytään ja siinä kiinnitetään huomiota myös työssäkäyvien omaishoitajien sekä lasten ja nuorten omaishoitajana toimivien henkilöiden tilanteeseen. Tämä hallitus haluaa luoda hyvinvointia. Hyvinvointi lisää tuottavuutta [Puhemies koputtaa] ja työllisyyttä, mikä lisää luottamusta tulevaan [Puhemies koputtaa] ja rohkaisee myös yrittämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1404,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2019-12-18T12:29:08,2019-12-18T12:30:19,Hyväksytty,1.1 2019_85_163,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On yhdessä saatu aikaan Marinin hallituksen ensimmäinen budjetti, ja monet kysymykset haastavat meitä täällä sosiaali- ja terveyspuolella ja edellyttävät hyvin valmisteltuja ja vastuullisia toimia hallitukselta ministereineen ja ministeriöiltä virkamiehineen: ikääntyminen, kaikki hoivakysymykset, sote-uudistus, sotu-uudistus. Minä toivon, että me pystymme katsomaan ihmistä kokonaisvaltaisesti kaikissa palveluissa vauvasta vaariin — ei palastella niin, että ihminen on irrallinen pää tai irrallinen käsi tai irrallinen hammas, vaan ihminen on kokonaisuus — ja vihdoin ja viimein päästään meidän järjestelmässämme siihen, että hoidetaan kokonaista ihmistä, ei vain irrallisia osia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-18T12:30:23,2019-12-18T12:31:16,Hyväksytty,1.1 2019_85_164,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suurella ilolla tervehdin tätä, että on tämä rintamaveteraanien asia hoidettu ja tämä korotus on tullut, tämä 125 euroa heille, ja myöskin sotainvalidien puolisoille tulee helpotusta, mutta valitettavasti tietenkin nämä uudistukset tulevat vasta 1.4. voimaan. Olisi vuodenvaihteessa ollut kyllä vielä parempi vaihtoehto. Mutta se, miksi nyt vielä haluaisin jatkaa: tässä maassa on vielä myöskin sotiemme veteraanien puolisoja, jotka eivät saa valtiolta mitään. Esimerkiksi ruoka-apua taikka jotain muuta hoivaa voitaisiin heille antaa. Toivonkin, että sitten kun seuraavan kerran budjettia käsitellään, niin voisimme myöskin näihin asioihin saada lisäyksiä. Oma äitinikin on vielä elossa, ja hän aikanaan oli ilmavalvontalottana ja siellä taistelujen keskellä, kun Haapamäen ratapihaa pommitettiin. Hän oli siinä sadan metrin päässä tornissa mutta jäi henkiin, ja häntäkään ei ole muistettu. [Puhemies koputtaa] Toivonkin samalla, että vielä nämä loputkin vielä elossa olevat otettaisiin sitten seuraavalla kerralla huomioon. Mutta kiitoksia näistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-18T12:31:16,2019-12-18T12:32:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_165,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin näin epäselvässä tilanteessa ollaan tässä vaiheessa budjetin käsittelyä. Hallitus lupasi ennen vaaleja hoitajamitoituksen hetkessä ja yhdellä virkkeellä. Tällä hetkellä me emme tiedä, milloin tuo esitys tulee. Ja todella suuri pettymys oli se, että kun te totesitte, ministeri Kiuru, että vähintään 4 400 hoitajaa ja 250 miljoonaa euroa tulee, niin ensi vuoden budjetissa on 5 miljoonaa euroa. Sillä ei saa sataakaan hoitajaa. Miten tämä on mahdollista? Miten te teitte näin rujon arvovalinnan, kun budjettia teitte? Hoitotakuun kiristys, se että nopeammin pääsisi terveysasemalle, on kokoomuksen aloite. On hyvä, että se on hallitusohjelmassa. Te sanoitte, että 70 miljoonalla, jos jollakin, saa ne tuhat lääkäriä, minkä te olette luvannut, mutta nyt on ilmennytkin, että sillä rahalla ei voi palkata lääkäreitä. Voisitteko kertoa, miten näin kävi, että hoitajamitoituksen määrärahat puuttuvat budjetista? Ja voitteko te kertoa, millä rahalla nuo lääkärit palkataan? [Puhemies koputtaa] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2019-12-18T12:32:30,2019-12-18T12:33:39,Hyväksytty,1.1 2019_85_166,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on nyt hyvällä uralla. Itselläni on hyvin luottavainen olo tästä, koska tällä kertaa, kun kokoomus ei ole tässä mukana, bisneksen sijaan nyt on aidosti keskiössä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ja siinä hallituksen on syytä jatkaa tällä oikealla uralla. Minun huolenaiheenani ovat nämä sisäilmasairaat ihmiset, jotka monella tapaa tässä yhteiskunnassa jäävät vaille niitä palveluita ja sitä oikeaa terveydenhoitoa, mitä he tarvitsevat. Nyt onneksi valtiovarainvaliokunta esittää Turun yliopiston sisäilmayksikölle, tälle TROSSI-yksikölle, rahoitusta näiden hoitomenetelmien tutkimukseen. Toivoisin, että, ministerit Kiuru ja Pekonen, voisitte kommentoida, näettekö samalla tavalla tämän sisäilmakeskustelun hyvin yksipuolisena, koska saan paljon täältä sairastuneiden puolelta sitä palautetta, että virkakunta ei ministeriöissä, THL:ssä eikä muuallakaan ota tosissaan [Puhemies koputtaa] näitä sairauksia ja näiden sairastuneiden [Puhemies koputtaa] ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-12-18T12:33:43,2019-12-18T12:34:50,Hyväksytty,1.1 2019_85_167,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Pekonen, keliakiakorvaus poistettiin viime kaudella, kuten muistatte, ja nyt eduskunta on ottanut valtiovarainvaliokunnan mietinnössään lausuman tasolle toiveen siitä, että te kiirehditte tätä selvitystyötä, jota hallitusohjelmassa edellytettiin, ja edellytti myös sitä, että JTS:ssä varataan tähän tarvittava rahoitus. Nyt toivoisin, että tämä asia etenisi näin. Ilokseni huomasin myös, että keliakiakorvauksen palauttamiseen ovat ottaneet myös kaikki oppositiopuolueet myönteisen kannan, joten tämä on nähtävästi yhteinen tahtotila meiltä kaikilta. Toinen asia, joka myös nostettiin lausuman tasolle, on VTR-rahoituksen taso, joka on pudonnut viimeisten 20 vuoden aikana. Kuten tiedämme, perusterveydenhuollon ja varsinkin terveyskeskusten tilanne on erittäin heikko, ennen kaikkea lääkäreitten osalta, ja nyt lääkärit toivoisivat sitä, että heillä olisi mahdollisuus tehdä myös tutkimus- ja kehittämistyötä työnsä ohella. Nyt toivoisin, kuten lausumassa todetaan, että tämä tutkimus [Puhemies koputtaa] saatetaan takaisin kasvu-uralle, [Puhemies koputtaa] ja tästä kysyisin ministeri Kiurulta. [Sari Sarkomaa: Ja miksi tutkimusmäärärahoja leikataan?] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-18T12:34:50,2019-12-18T12:36:05,Hyväksytty,1.1 2019_85_168,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella huolestunut minäkin olen tuosta hoitajamitoituksen tilasta, siitä, että se ei ole vielä kunnossa — toivotaan, että pian saadaan. Mutta kysyisin semmoisesta asiasta, että kuinka nyt on ajateltu esimerkiksi näitten tietokone- ja tämmöisten tiedonsiirtojärjestelmien toimivan sillä tavalla, että jos vaikka Savosta tai Vaasasta henkilö menee Helsinkiin tai Lappiin sairaalaan, niin ne tiedot siirtyvät ja lääkäri tietää, minkälainen hoitojuttu potilaalla on menossa. Eli tiedonsiirrosta kysyisin: milloinka on yksi yhtenäinen systeemi Suomessa? Entäs omaishoidon tuki, onko omaishoidon tukeen tulossa se, että se tulisi verottomaksi? Ja vielä kysyisin siitä, miten apteekkeja hyödynnetään, koska apteekkeja on joka kunnassa, montakin joissakin kunnissa. Miten apteekkeja voidaan hyödyntää enemmän sosiaali- ja terveysasioissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1435,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2019-12-18T12:36:09,2019-12-18T12:37:01,Hyväksytty,1.1 2019_85_169,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ikäihmisten palvelut on ehdottomasti turvattava, mutta uudistuksia on tehtävä niin, että kunnat pystyvät vastaamaan niille annettuihin velvoitteisiin. Uudistamistyötä on myöskin tehtävä kokonaisuutena, ja ympärivuorokautisen hoivan ratkaisuja on käsiteltävä osana vanhuspalveluitten kokonaisuudistusta. Ympärivuorokautisen hoivan säätelyä uudistamalla ei saa heikentää kotihoidossa olevien ihmisten tai omaishoitajien asemaa. Tähän haluamme kiinnittää myöskin huomiota ensi vuoden talousarviossa. Kokoomus esittää hoivapakettia, jossa on 1 000 hoitajaa kotihoitoon, 1 000 hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan, eli ikääntyneitten parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonaa euroa pysyvää lisäystä, mikä on yli 10-kertainen määrä hallituksen tekemään lisäyksen nähden. Haluamme myöskin painottaa kuntouttavia palveluita, valvontaa ja vanhuspalveluitten velvoittavuutta. Toisena nyt viimeistelyssä olevaan asiaan haluan vielä kiinnittää huomiota, eli hoitotakuun kohdalla toivomme, että perustason palveluiden hoitotakuun tiukentamisen yhteydessä pääsy myöskään suun terveydenhuollon ja mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluihin ei vaarannu. [Puhemies koputtaa] Eihän näin päästetä käymään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-18T12:37:05,2019-12-18T12:38:13,Hyväksytty,1.1 2019_85_170,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin yhden ison asian ja sitten kaksi hieman pienempää mutta erittäin tärkeää, ja tämä iso on nyt se täällä jo esillä ollut sote-uudistuksen eteneminen. Se on paitsi välttämätöntä suomalaisten palveluiden turvaamiseksi myös suomalaisten kuntien näkökulmasta, ja toivonkin kyllä kaikkia voimia ja menestystä ministerille tämän hankkeen eteenpäin viemisessä. Ne kaksi muuta asiaa, jotka haluan nostaa esille, ovat erittäin myönteisiä asioita: Lapsilisien korotus — minusta se on todella viisaasti nyt kohdennettu juuri perheille, joille se tulee eniten tarpeeseen, eli monilapsisille perheille, yksinhuoltaperheille eli yhden tulonsaajan perheille, ja tämä on erittäin viisasta. Samaten opintotuen huoltajakorotus on todella viisasta politiikkaa. Lopuksi myös erittäin tärkeä asia, joka liittyy tähän Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon, eli turvakotien rahoituksen lisääminen, sen rahoitusta valiokuntakin lisäsi. Tämä on todella tärkeä asia, ja tästä kiitokset kyllä paitsi [Puhemies koputtaa] ministereille myös valiokunnalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2019-12-18T12:38:13,2019-12-18T12:39:22,Hyväksytty,1.1 2019_85_171,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Paljon on haasteita ikäihmisiin, hoitajamitoitukseen liittyen ja niin edelleen, niin kuin on tässä tullut esille. Mutta täytyy sanoa, että kiitostakin täytyy tästä esityksestä antaa, siinä on monia hyviä asioita: turvakotien lisääminen, päihdeäitien huoltoon euroja lisää, samaten lääkehuollon kehittämiseen. Ja tietysti kiitokset ruoka-aputoimijoille, se on erittäin tärkeää. Ruoka-apua voidaan jakaa, mutta toimijat tarvitsevat tietysti euroja toimintaansa. Mutta sitten olisin halunnut kysyä näistä lapsiperheistä, lapsiperheköyhyydestä. Lohi tuossa mainitsi lapsilisän jakamisen — juuri näin olisi hyvä, mutta kysyisin, minkä takia päädyitte siihen. Kuitenkin jokaiselle lapselle, nimenomaan niille ensimmäisille lapsille, se lapsilisän korotus olisi tarpeen, samaten vauvarahaa — 1 000:ta euroa — olemme esittäneet, tuloveron lapsivähennystä ja myös opintorahan suurempaa huoltajakorotusta. Me tiedämme tämän syntyvyyden haasteen, ja tietyllä tavalla taloudellinen turva on kuitenkin iso tekijä siinä. Elikkä [Puhemies koputtaa] tähän olisin halunnut vielä tarkennusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-12-18T12:39:26,2019-12-18T12:40:33,Hyväksytty,1.1 2019_85_172,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Tarkennus tulee myöhemmin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_173,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kiittää hallitusta niiden yli 600 000 eläkkeensaajan puolesta, joidenka toimeentulo kasvaa ensi vuonna. Tämä on selvä arvovalinta, ja tämä on suunnanmuutos tähän pitkään kehitykseen. Nyt puututaan eläkeläisköyhyyteen, ja tämä on äärettömän iso ja tärkeä asia, jonka haluan heti ensimmäisenä hallitukselle sanoa. Kansaneläkettä nostetaan 34 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla. Kansaneläkettä on nostettu viimeksi 12 vuotta sitten, eli siinäkin mielessä haluan korostaa tämän tärkeyttä ja suunnanmuutosta. Täällä on tuotu paljon esille, että eläkkeensaajan toimeentuloon vaikuttavat keskeisesti myös palvelut, ja nythän on tärkeätä, että nimenomaan hoitotakuuseen ja -palveluihin panostetaan ja tuodaan tämä henkilöstömitoitus, josta täälläkin on vain puhuttu vuosikausia, mutta nyt se tehdään. Kysyisin näistä asiakasmaksuista ja asiakasmaksulain uudistamisesta: minkälaista valmistelua sinne? Tämä on tietysti myös eläkkeensaajalle [Puhemies koputtaa] tärkeä kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2019-12-18T12:40:33,2019-12-18T12:41:43,Hyväksytty,1.1 2019_85_174,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi edustaja Koskelan tavoin kiittää koko eduskuntaa yli puoluerajojen tehdystä päätöksestä, jolla rintamalisä nousee 125 euroon. Toki tämä päätös tulee useimpien veteraanien kannalta liian myöhään, mutta hyvä, että se nyt kuitenkin lopulta toteutetaan. Kiitos siitä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat muun opposition tavoin huolestuneita sote-uudistuksen etenemisestä tai pikemminkin siitä, että se tuntuu nyt junnaavan paikoillaan. Hallitukselta on tullut tänne eduskuntaan lähinnä esitys sote-rajoituslaista. Mutta mikäli uudistus saataisiin eteen hyvässä hengessä parlamentaarisesti, niin uskoisin, että se olisi paljon kestävämpi ja toisi nämä palvelut lähemmäksi kansalaisia ja olisi pitkällä tähtäimellä kustannustehokkaampi. Arvoisa puhemies! Monien omaishoitajien asema on tukala paitsi henkisesti myös taloudellisesti, ja omaishoito on tärkeää paitsi yhteiskunnallisesti myös inhimillisesti, [Puhemies koputtaa] ja se myös vähentää julkisten sote-palveluiden tarvetta. [Puhemies koputtaa] Kysyn ministeriltä: onko hallitus valmis esimerkiksi tekemään omaishoidon tuesta verovapaan tulon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-18T12:41:43,2019-12-18T12:43:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_175,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Koetetaan, arvoisat edustajat, pysyä tässä minuutissa, niin mahdollisimman moni saa puheenvuoron. [Kimmo Kiljunen: Oikea linja!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_176,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia oikein hyvistä esittelyistä. Ministeri Pekoselta kysyisin: Ensiksikin kiitoksia siitä, että osatyökykyisten työllistymisen edistämistä on jatkettu. Jos siitä sitten vähän tarkemmin kysyisin: miten se etenee? Sitten sotu-uudistuksesta: missä siinä mennään? Ministeri Kiurulle niin ikään kiitoksia hyvästä esittelystä. Kysyisin tästä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta. Kun olemme saaneet lukea, että nyt on tänne pääkaupunkiseudulle tulossa tällainen erillishanke, joka on mielestäni kannatettava, niin kysyisin, voisivatko muut suuret kaupunkiseudut saada myöskin. Sitähän mietittiin viime kaudellakin, että tulisi tällaista jotain variaatiota, mutta se jäi hieman kesken. Henkilöstömitoituksesta kysyn, mitkä ammattiryhmät nyt siihen sitten lasketaan ja onko niin, että vain osa työstä lasketaan mitoitukseen. Hoitotakuusta: Seitsemän päivän hoitotakuu, hyvä juttu. Mutta onko kysymyksessä vastaanottoaika vai hoidon aloittaminen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-18T12:43:08,2019-12-18T12:44:05,Hyväksytty,1.1 2019_85_177,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaista ja oikeudenmukaista, että hallitus on budjetissaan köyhän asialla ja vahvistaa monin tavoin huolenpitoa kaikenikäisistä ihmisistä. Lapsilisiin tulee korotuksia, opintotuen huoltajakorotusta nostetaan, pienimpiä eläkkeitä korotetaan, hoitoon pääsyn määräaikoja lyhennetään. Sote-uudistuksen valmistelu on menossa. Se on hallituskauden merkittävimpiä hankkeita, joka vaikuttaa jokaisen suomalaisen mahdollisuuteen saada yhdenvertaisesti palveluja. Mutta se vaikuttaa myös meidän julkisen taloutemme kestävyyteen. Edustaja Vehviläinen jo kysyi sen tilanteesta, ja itseänikin se kiinnostaa. Lisäksi haluaisin kysyä siitä, kun hallitusohjelmaan kirjasimme, että me parannamme sosiaalisen luototuksen saatavuutta niin, että sitä olisi mahdollista saada koko maassa. Mikä on tämän sosiaalisen luototuksen valmistelun tilanne? Se on erittäin merkittävä tekijä [Puhemies koputtaa] sellaisille ihmisille, jotka esimerkiksi ovat saaneet maksuhäiriömerkinnän eivätkä selviä taloudellisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-18T12:44:05,2019-12-18T12:45:23,Hyväksytty,1.1 2019_85_178,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Uuden vuosikymmenen ensimmäinen talousarvio palauttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden keskiöön sen, mikä sinne kuuluu: ihmisen. Hallitus parantaa sote-palveluiden saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sijoitetaan 105 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Palvelurakenteen uudistaminen toteutetaan vaiheittain. Uudistuksessa mukana ovat myös omaishoidon kehittäminen, kansallisen mielenterveysstrategian toteuttaminen sekä kotihoidon kehittämisohjelma. Suomeen perustetaan lastenasiaintaloja, jotka auttavat väkivallan uhreiksi joutuneita lapsia. Arvoisa puhemies! Viime kaudella aloitetun Lape-työn jatkuminen on avainasemassa lapsi- ja perhepalvelujen laadun parantamisessa. Perhekeskukset sekä lisäresurssit aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa auttavat perheitä selviämään vaikeista ajoista eteenpäin. Turvakotipaikkojen lisäämiseen osoitettua määrärahaa tervehdimme ilolla. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Istanbulin sopimuksen suosituksen mukaiseen paikkamäärään on vielä pitkä matka Suomessa. Naisiin kohdistuvan väkivallan juurisyihin on puututtava ja kaikkea väkivaltaa on [Puhemies koputtaa] aktiivisesti ehkäistävä ennalta. Oikea-aikainen apu koko perheelle on parasta apua myös lapselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-12-18T12:45:23,2019-12-18T12:46:38,Hyväksytty,1.1 2019_85_179,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhustenpalveluista ja niitten laadusta on paljon keskusteltu viime aikoina ja viime vuosina ja tähän liittyen hoitajamitoituksesta. Erityisesti yksityisellä puolella on erittäin paljon näitä virheitä tapahtunut. Jos otan esimerkiksi Varkauden tilanteen, niin siellä kunnat kun käyttävät palveluseteleitä, niin se maksaa 3 000 euroa kuukaudessa, sitten vuokrapaikka, 24 neliön huone, maksaa 750 euroa kuukaudessa plus 15 euroa päivässä ruoasta. Ja kun siihen vanhustenpalveluun kuuluu hoitosuunnitelma, niin olen jäänyt pohtimaan, kuinka varmistetaan niin sanottu vanhuksen kuluttajansuoja, jotta hän saa sen oikean palvelun, mitä tulee saada. Minusta oli hyvä asia, kun tänne on lisätty valvontaviranomaisten resursseja vuodelle 2020, mutta miten jatkossa aiotaan toimia? Tämmöinen kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-18T12:46:38,2019-12-18T12:47:46,Hyväksytty,1.1 2019_85_180,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on maailman turvallisin ja onnellisin maa, näin sanotaan. Silti Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin paikka naisille. Joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa — mutta haluan korostaa, että myös aivan liian moni mies kokee lähisuhdeväkivaltaa. Tilastokeskuksen viimevuotisten tietojen mukaan viranomaisille ilmoitettuja perhe- ja lähisuhdeväkivaltauhreja oli lähes 10 000, mikä oli 3,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja tämä on valitettavasti vain jäävuorenhuippu. Yli 5 000 hakeutui vuonna 2018 turvakoteihin. Liian monelle jouduttiin näyttämään ovea, kun ei ollut tilaa. Turvapaikkoja on liian vähän, ja nyt myönnettävä 2 miljoonan euron lisämääräraha turvakotipaikkojen lisäämiseen tulee todella tarpeeseen. Arvioitu tarvittava määrä olisi 500 paikkaa. Vetoankin nyt ministereihin, että tällä tiellä jatketaan ja turvakotipaikkojen määrää tullaan myös jatkossa lisäämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-18T12:47:46,2019-12-18T12:48:52,Hyväksytty,1.1 2019_85_181,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitukselta ei ole tullut valiokunnan käsiteltäväksi paljon puhuttua ja odotettua esitystä hoitajamitoituksen nostosta. Tämä on ollut syksyn suurin pettymys. Nyt lakiesityksen käsittely siirtyy keväälle, eli vatulointi tämän asian kanssa jatkuu. Uusi pääministerimme Sanna Marin sanoi eilen esitellessään uusvanhaa hallitusohjelmaa, että ketään ei jätetä yksin ja että vanhuksista pidetään huolta. Ei pidetä. Edelleenkin me jätämme vanhukset yksin pitämällä heitä kotihoidossa, silloinkin kun se ei enää ole se paras paikka. Edelleenkin palvelukodeissa asuvien vanhuksien tarpeita laiminlyödään, koska nykyisellä hoitajamitoituksella heistä ei ehditä pitämään niin hyvää huolta kuin olisi tarpeen. Edelleenkin hoitajat kamppailevat jaksamisen äärirajoilla sekä kotihoidossa että palvelukodeissa. Edelleenkin yhä useampi lähi- ja sairaanhoitaja jää työkyvyttömyyseläkkeelle loppuunpalamisen ja sitä seuraavan masennuksen vuoksi. Vuonna 2018 heitä oli 1 300 hoitajaa. [Puhemies koputtaa] Suomalaisena minä häpeän Suomen vanhustenhoidon tilaa. Se ei kestä päivänvaloa myöskään vertailussa muihin Pohjoismaihin. Kysynkin teiltä, ministeri Kiuru: ettekö te häpeä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-12-18T12:48:52,2019-12-18T12:50:09,Hyväksytty,1.1 2019_85_182,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Edustaja Juuso, pysytään tässä minuutissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_183,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvin surullista ja huolestuttavaa, että Suomi koreilee vuodesta toiseen Euroopan perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilastojen kärjessä, ja tästä aiheesta on täällä useammassa puheenvuorossa jo kunnioitettavasti mainittu. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä julkaisi siis syyskuussa ensimmäisen Suomea koskevan raporttinsa, jonka mukaan emme esimerkiksi vieläkään tunnista kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ja kompuroimme yhä lähestymiskiellon kanssa. Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota myös lasten asemaan, mikä on erittäin tärkeä huomio. On kannatettavaa ja positiivista, että valtiovarainvaliokunta on lisäämässä 300 000 euroa yhteensovittamiselimen toimintaan, mutta kaikki hyvin tiedämme, että tämä ei suinkaan yksinään riitä, ja tämä tärkeä asia olisi vihdoin saatava kuntoon Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-18T12:50:13,2019-12-18T12:51:14,Hyväksytty,1.1 2019_85_184,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Pekonen totesi: maailman paras työelämä. Ministeri Kiuru totesi: kohti sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kokoomus ja kristillisdemokraatit toteavat omassa mietinnössään, vastalauseessaan tai epäluottamuslauseessaan hallitukselle: tämä hallitusohjelma ja sen budjetti ei kannusta suomalaisia ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen. Perussuomalaiset omassa lausunnossaan toteavat: tämä hallitusohjelma ja budjetti eivät vastaa sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevien kansalaistemme tarpeisiin eivätkä paranna useimpien kansalaisten arkea. [Sari Sarkomaa: Työllisyys laskee!] 70 prosentilla suomalaisista käteen jäävät tulot lisääntyvät. Te tulette panostamaan voimakkaasti perusturvaan, myöskin pienimpiin eläkkeisiin, indeksitarkistukset tehdään, opintotukea ja lapsilisiä lisätään, ja tasoitatte tuloeroja. Arvoisat ministerit, kuinka uskottavalta tuntuvat nämä oppositiopuolueiden epäluottamuslauseet teidän silmissänne? [Jussi Halla-aho: Nyt tuli tiukka kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T12:51:14,2019-12-18T12:52:22,Hyväksytty,1.1 2019_85_185,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministereille sote-hallinnonalan uudistuksista, ja nähdäkseni siellä on myös hyvin merkittäviä uudistuksia nimenomaan semmoisen suomalaisen kannalta, joka todella tarvitsee apua. Osa niistä onkin jo lueteltu tässä keskustelussa. Soten kohdalla puhumme usein palveluista, mutta minun tekisi mieli nostaa tähän keskusteluun myöskin toimintakulttuurin uudistaminen, koska kyllähän kyse on myös siitä, miten voisimme jouhevammin saattaa ihmisiä palvelusta toiseen ja auttaa silloinkin, kun ei ole täsmätarvetta jollekin tietylle palvelulle. Kysyisinkin ministereiltä: miten palveluohjaus ja palveluketjut on huomioitu nyt tässä sote-uudistuksessa, ja otetaanhan ne sote-uudistuksen ihan ytimeen? Kyse on pitkälle siitä, että löytyy oikea palvelu eikä roikuta tai olla vääränlaisessa avussa. Kiitän iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän ikäohjelman laatimisesta ja toivon todella, että vanhusasiainvaltuutetun pesti saadaan mahdollisimman pian pyörimään niin, [Puhemies koputtaa] että ikäihmisten turvalliseen elämään kiinnitetään huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-18T12:52:26,2019-12-18T12:53:37,Hyväksytty,1.1 2019_85_186,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman sivulla 147 todetaan, että kehitetään omaishoitoa. Mitään muuta hallitusohjelmasta ei löydy omaishoidon osalta. Kysyn yksinkertaisesti: miten ja milloin omaishoidon kehittämisen näemme täällä päätöksenteossa? Sitten hallitusohjelman sivulla 152 sanotaan sote-uudistuksen osalta, että itsehallinnollisia maakuntia on 18. Mikä on nyt tilanne, kun Uuttamaata ollaan jakamassa? Pitääkö tämä 18 edelleen paikkansa? Sitten sote-uudistuksen valmistelusta. Kunnat ovat nyt ulkona siitä valmistelusta, ja parlamentaarisesti sitä ei valmistella. Milloin aiotte ottaa esimerkiksi puolueet ja Kuntaliiton ja kunnat mukaan tämän tärkeän asian valmisteluun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-18T12:53:37,2019-12-18T12:54:38,Hyväksytty,1.1 2019_85_187,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lääkäripula on totta. Sain tänä aamuna eräältä tuttavaltani viestin, jossa sanotaan, että hän, 72-vuotias mies, on nyt saanut jo kolmannen kerran siirron vakavasta sydänleikkauksesta eteenpäin, ja se johtuu siitä, että lääkäreitä ei HUSissakaan ole saatavilla. Olette varanneet 60 miljoonaa euroa hoitotakuun tiukentamiseen ensi vuoden budjettiin, mutta sehän on pääasiassa perusterveydenhuollon puolella. Millä tavalla aiotte parantaa erikoissairaanhoidon palveluita, ja mitä haluatte, että vastaan tälle 72-vuotiaalle tuttavalleni, joka odottaa sitä pikaista sydänleikkausta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-12-18T12:54:41,2019-12-18T12:55:25,Hyväksytty,1.1 2019_85_188,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat Viljanen ja Pelkonen ovat pitäneet erittäin tärkeitä puheenvuoroja. Yksi pahimmista syrjinnän muodoista, lähisuhdeväkivalta, rehottaa meillä Suomessa. Suomessa jopa joka kolmas nainen kokee elämässään lähisuhdeväkivaltaa. Jokaisen meidän lähipiiristä siis löytyy varmasti näitä naisia, jotka ovat sitä kokeneet. Arvoisa herra puhemies! Haluankin kiittää hallitusta erityisesti siitä, että se panostaa ensi vuonna Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja erityisesti lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja väkivallan uhrien auttaminen vaatii resursseja. Palvelujen parantamisen lisäksi me tarvitsemme todellisia asennemuutoksia. Ennen kaikkea meidän tulee tunnistaa, että väkivalta on yksi äärimmäisen syrjinnän muoto ja että syrjinnälle altistavat tekijät altistavat myös väkivallalle. Meidän onkin päästävä lopullisesti eroon syrjinnästä itsessään. Vain todellinen toisen ihmisen arvon kunnioittaminen estää väkivaltaa alkuunsa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1445,Female,1992-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2019-12-18T12:55:25,2019-12-18T12:56:28,Hyväksytty,1.1 2019_85_189,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa ovat myös aluehallintoviranomaisten työsuojelun vastuualueiden resurssit, ja siellä tämän vuoden määrärahataso on 24,8 miljoonaa euroa, ensi vuodelle 26,2 miljoonaa euroa, eli siinä on pientä nousua, mikä on hyvä asia. Tästä noususta on 1,5 miljoonaa kohdennettu työsuojeluvalvontaan ja harmaan talouden torjuntaan. 1,5 miljoonaa on varsin pieni summa siihen nähden, että tässä hallituksen toimesta ja tälläkin budjetilla ollaan lisäämässä itse asiassa vierastyövoiman tuontia. Siihenhän liittyy paljon ongelmia: alipalkkausta ja muita heikkoja työehtoja, joita sitten viranomaisen pitäisi valvoa, niin että työehtosopimukset ja lainsäädäntö tulevat työnantajan toimesta täytettyä. Tähän tarvittaisiin kyllä paljon enemmän määrärahoja kuin mitä nyt esitetään ja lisäksi tietysti muita toimia, [Puhemies koputtaa] kuten alipalkkauksen kriminalisointi ja ammattiliittojen kanneoikeus. Onko näille hallitus aikonut jotakin tehdä? — Kiitos, puhemies.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-18T12:56:29,2019-12-18T12:57:43,Hyväksytty,1.1 2019_85_190,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Budjettikirjan sivulla 728 osoitetaan 60 miljoonaa euroa perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn parantamiseen. Tämä merkitsee käännettä perusterveydenhuollon tilanteeseen, joka on tasaisesti heikentynyt. Lipposen toisen hallituksen päättäessä vuonna 2003 toimintansa Suomessa oli 10 miljoonaa terveyskeskuslääkärikäyntiä, tällä hetkellä on 6 miljoonaa. Markkinavoimat ovat saaneet vallan meidän terveydenhuollossa ja olisivat saaneet vielä suuremman vallan edellisen eduskuntakauden sote-uudistuksen toteutuessa. Mutta pitkällä tähtäimellä tällä hetkellä ollaan todella huolestuttavassa tilanteessa terveyskeskuksissa ja, kuten täällä edustaja Kauman puheenvuorossa kuultiin, myös erikoissairaanhoidossa. Neurokirurgit tekevät työterveyshuoltoa, koska se on paremmin palkattua, sydänkirurgit poistavat hiekanjyviä kaatuneitten pikkulasten polvista. Meillä ollaan tällä hetkellä menetetty tilanne terveydenhuollossa ja ollaan veitsenterällä. Nyt ollaan tekemässä käännettä. [Puhemies koputtaa] Minun silmilläni katsottuna käänne näyttää vielä pieneltä mutta on kuitenkin käänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1408,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2019-12-18T12:57:43,2019-12-18T12:58:57,Hyväksytty,1.1 2019_85_191,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erityisesti kehittyvistä maista saapuva maahanmuutto kustantaa yhteiskunnallemme miljardeja vuodessa. Suurin osa näistä kustannuksista ei kuulu sisäministeriön hallinnonalalle, ei siis kotouttamisen ja vastaanoton kuluihin, vaan sosiaali- ja terveysministeriön alalle, sillä suurin osa kustannuksista syntyy sosiaaliturvan käyttämisestä. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Maahanmuuttajat ovat huomattavan yliedustettuina esimerkiksi asumistuen ja toimeentulotuen saajien joukossa, pääkaupunkiseudulla yli 40 prosenttia. Tietyistä ongelmallisista lähtömaista saapuvien maahanmuuttajien elinkaarikustannukset Suomen taloudelle ovat keskimäärin noin 700 000—1,3 miljoonaa euroa henkilöltä koko elinkaarelta. Kysynkin ministeriltä: onko ministeriössä aikomuksia muuttaa maahanmuuttajien sosiaaliturvajärjestelmää siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät enää kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-18T12:59:01,2019-12-18T13:00:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_192,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Kun kuuntelee oppositiopuolueiden kritiikkiä hallitusohjelmasta ja talousarvioista, niin tuntuu siltä, että siinä ei ole mitään hyvää. Mutta eikö ole tärkeätä, että hallitus haluaa panostaa ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, joilla on kiistatta sekä taloudellisia että kansalaisten hyvinvointiin liittyviä positiivisia vaikutuksia? Annetaan hoitotakuu, nostetaan pieniä eläkkeitä, lapsilisien yksinhuoltajakorotusta ja opintotuen huoltajakorotusta ja korotetaan perusturvaa. Eivätkö nämä ole kannatettavia uudistuksia? Kysynkin ministereiltä: onhan näillä toimenpiteillä myös taloudellisia vaikutuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2019-12-18T13:00:07,2019-12-18T13:00:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_193,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aito tasa-arvo elämässä — muun muassa kouluissa, työpaikoilla, palkoissa, eri valintatilanteissa — ei ole vuonna 2019 Suomessa edelleenkään totta. Hallitus on omalta osaltaan sitoutunut sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissaan. Meillä on myös suosituksia, joilla päästä eteenpäin: lanseerataan sukupuolitietoisen budjetoinnin käsite, kytketään sukupuolitietoinen budjetointi kansallisiin ja hallinnonalakohtaisiin tasa-arvotavoitteisiin, laajennetaan sukupuolivaikutusten arviointi lakiesityksistä koko laajaan talousarvioprosessiin, raportoidaan talousarvion sukupuoli- ja tasa-arvovaikutuksista systemaattisesti ja tuetaan sukupuolitietoista budjetointia poliittisesti ja valtionhallinnon sisällä. Arvoisa ministeri Blomqvist, miten koette edellä luetellut haasteelliset tavoitteet? Mitkä edellytykset meillä on hallituksena onnistua? Löytyykö hallinnonrajat ylittävää aitoa tahtotilaa ja vetovastuusta ja näkyvää roolia edellä mainituissa asioissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Katja Taimela,952,2019-12-18T13:00:49,2019-12-18T13:02:00,Hyväksytty,1.1 2019_85_194,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kotihoidossa on todettu haasteita, ja vanhuspalveluita tulee kehittää kokonaisuutena. Tarvitaan lisää auttavia käsiä mutta niiden ohella myös uutta teknologiaa, uudenlaisia palveluja, ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan työotteen vahvistamista. Kysyisin ministereiltä: miten kolmas sektori ja järjestöt aiotaan ottaa mukaan kotihoidon tueksi ja miten sote-alan työvoimapula aiotaan ratkaista, esimerkkinä sairaanhoitajien lääkemääräämiskoulutus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-18T13:02:00,2019-12-18T13:02:44,Hyväksytty,1.1 2019_85_195,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä STM:n talousarvioesitys pitää sisällään hyviä erityisesti pienituloisiin kohdistuvia korotuksia — kiitos niistä. [Kimmo Kiljunen: Hyvä hallitus!] Minäkin haluan kiinnittää huomiota omaishoitajien asemaan. Kävin itse vastikään syksyllä tutustumassa omaishoitajien arkeen ja sain kuulla ja nähdä, mitä se pitää sisällään. Mielestäni vähintä, mitä voisimme tehdä, olisi saada omaishoitajien tuki verovapaaksi. Toinen merkittävästi kansalaisten arkeen vaikuttava asia on vakuutustoiminnan sujuvuus. Viime kaudella eduskunta hyväksyi yksimielisesti lausuman, joka edellyttää hallitusta tuomaan esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ensi keväänä. Kysyisin teiltä, ministeri Pekonen: missä vaiheessa tämän asian valmistelu menee tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-12-18T13:02:44,2019-12-18T13:03:42,Hyväksytty,1.1 2019_85_196,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän budjetin kulmakivinä ovat siis yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut. Haasteina ovat tälläkin alalla syntyvyyden lasku ja ikääntyminen, palveluiden eriytyminen ja yhteiskunnan ja perheiden muuttuminen. Tällä budjetilla voimme kuitenkin tarttua hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Muun muassa valmisteilla oleva mielenterveysstrategia, lapsiperhestrategia, joka ottaa kantaa muun muassa yhä yleistyvän vuoroviikkoasumisen tasa-arvoon, ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ovat niitä uudistuksia, jotka edistävät näitä tavoitteita. Kysyisin kuitenkin: kuinka hallitus nyt aikoo edistää terveyskeskus- ja lääkemaksujen ja Kela-kyytien kattomaksujen kehittämistä? Nämä ovat isolle osalle pienituloisia suuri ongelma, kun kaikki nollautuvat vuodenvaihteessa ja tulot ovat pieniä. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nimissä tämä on iso asia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-12-18T13:03:42,2019-12-18T13:04:44,Hyväksytty,1.1 2019_85_197,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todeta tässä, kun tässä on kiirehditty nytten tätä hoitajamitoitusasiaa, sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtilanteesta sen verran, että päätimme työt viime perjantaina siellä, ja vaikka me olisimme tällä viikolla saaneetkin hoitajamitoitusta koskevan hallituksen esityksen, niin realismin nimissä olisimme aloittaneet sen käsittelyn kyllä sitten vasta helmikuun alussa. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Ja sama asia tietysti koskee tätä Terapiatakuu-kansalaisaloitetta. Se on tänne jätetty, ja se on minusta todella hieno asia, mutta sen osalta olemme sopineet valiokunnassa, että siinä käydään julkinen kuuleminen helmikuun alkupuoliskolla. Ja sitten kun katsomme sitä hoitotakuuasiaa, niin sitä varmaan voidaan sitten linjata, käsitelläänkö ne yhtä aikaa. Mutta sitten vielä kysyisin hyvän keskustelun päätteeksi ministeri Pekoselta tästä sosiaaliturvan uudistamisesta: pystyttekö jo sanomaan tässä kohtaa, mitä painotuksia tällä vaalikaudella siihen tulee, mitä me voisimme saada jo lainsäädäntönä tänne eduskuntaan käsiteltäväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2019-12-18T13:04:48,2019-12-18T13:05:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_198,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Huomaan, että arvoisilla edustajilla on vielä halukkuutta debattiin, mutta tähän keskusteluun varattu aika alkaa olla nyt täynnä. Pahoittelen, että ihan jokainen ei päässyt mukaan, mutta useimmat kuitenkin. Annetaan ministereille nyt mahdollisuus tähän päätteeksi vetää nämä yhteen, 3 minuuttia kullekin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_199,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Aino-Kaisa,Pekonen,Sosiaali- ja terveysministeri,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kaikille erittäin hyvistä kysymyksistä. Niitä tuli todella paljon, ja ajattelin, että jos puhun oikein nopeasti, niin ehkä ehdin niihin kaikkiin vastaamaan. Jos en, niin jatkan teidän kaikkien kanssa keskustelua kuitenkin myöhemmin. Edustaja Filatov ja edustaja Anneli Kiljunen nostivat heti tässä keskustelun aluksi esiin tämän keliakiakorvauksen ja sen palauttamiseen liittyvän selvityksen, josta myöskin tämä lausuma on jätetty. Haluan todeta, että tämä selvitystyö on jo käynnistetty ministeriössä, ja kun se etenee, niin sitten varmasti pääsemme myöskin siihen pisteeseen, että voimme tarkastella, mikä on keliakiakorvauksen palauttamisen mahdollisuus ja siihen tarvittava määräraha. Sitten edustaja Filatov nosti esiin myöskin mielenterveyspulmat, jotka ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tämä on totta, ja juuri tästä syystä nyt toteutetaan TEMin kanssa yhteistyössä tämä osatyökykyisten työkykyohjelma, johon on kohdennettu 10 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Sitten lisäksi pääsemme käynnistämään myöskin tämän työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman, mikä on äärimmäisen tärkeää, koska minusta on erittäin tärkeää, että yksikään ihminen, joka on jo työelämässä, ei sieltä työelämästä putoa pois. Edustaja Koskela nosti esiin ensimmäisenä nämä rintamalisien korottamiset, joihin myöskin edustaja Savio täällä viittasi. Haluan heti sanoa, että en ota tästä lisien korottamisesta kunniaa itselleni, vaan kiitän eduskuntaa yli puoluerajojen tästä päätöksestä, että näitä rintamalisiä korotetaan. Haluan huomauttaa siitä, että olisi tietysti ollut mahtavaa, että me olisimme saaneet nämä etuudet maksuun heti vuoden alusta, mutta tämä esitys tehtiin marraskuun puolivälin jälkeen ja sen jälkeen käsiteltiin täällä eduskunnassa. Valitettavasti Kelan järjestelmät eivät pysy ihan näin nopeassa tahdissa mukana, ja sen takia tämä korotus tulee voimaan 1. huhtikuuta 2020. Edustaja Tanus kysyi lapsilisien korotuksista ja niiden kohdentamisesta. Todettakoon, että köyhyysriski monilapsisissa perheissä on suurempi, ja siksi hallitus on tehnyt tämän painotuksen näihin korotuksiin. Lapsiperheköyhyyteen puuttuminen on äärimmäisen tärkeää, ja siksi hallitus tulee tarkastelemaan myöskin lisäkeinoja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Edustaja Risikko esitti monta hyvää kysymystä. Totean, että osatyökykyisten työllistämisohjelmaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä TEMin kanssa. Se on pian valmis, ja sitten pääsemme todella työhön ja toteuttamaan sitä, ja tavoitteena on kuntouttaa ihmisiä takaisin työmarkkinoille. Toki meidän täytyy kuitenkin tunnustaa sekin, että joukossa on ihmisiä, jotka eivät kuntoudu takaisin työelämään, ja heille pitää sitten miettiä inhimillisiä ratkaisuja. Myöskin sotu-uudistus nousi edustaja Risikon ja Vehviläisen puheenvuoroissa esiin. Olen todella pahoillani siitä, että emme päässeet käynnistämään tätä sotu-uudistuskomiteatyötä tämän vuoden puolella. Se [Puhemies koputtaa] oli minun tavoitteeni, ja sen olisin halunnut tehdä, mutta valitettavasti en nyt siihen päässyt. Mutta komiteatyö [Puhemies koputtaa] alkaa heti vuoden alusta, ja sieltä sitten komitea tuo... [Puhemies koputtaa] Puhemies! Ihan muutama vielä: Haluan edustaja Purralle vastata, että ei, tällaisia suunnitelmia ei ole meillä sosiaali- ja terveysministeriössä. Ja Ronkaiselle todettakoon, että otamme vakavasti tämän lausuman [Puhemies koputtaa] vakuutuslääkärijärjestelmän [Puhemies koputtaa] epäkohtien korjaamisesta. Työ on käynnissä, ja palaamme siihen pian. [Kimmo Kiljunen: Entäs minun kysymys luottamuksesta?]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2019-12-18T13:06:05,2019-12-18T13:09:43,Hyväksytty,1.1 2019_85_200,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt alkaa tehtävä impossible sen takia, että tässä oli valtavasti kysymyksiä, mutta yritän nyt tässä koota, ja joidenkin kanssa voidaan sitten puhua erikseen. Kempin, Kyllösen, Kauman ja Rehn-Kiven kokonaisuus liittyy aika paljon toisiinsa. Ensinnäkin Rehn-Kivi kysyi ennaltaehkäisyn merkityksestä ja nimenomaan tämmöisistä hyvinvointitaloudellisista investoinneista ihmisiin: eikö nyt kannattaisi investoida, koska säästöt ovat tosiasiassa jatkossa paljon isommat? Juuri siitä lähtee tämä iso kuva liikkeelle. Eli kun Kemppi puhui hoitoketjujen toimivuuden puolesta ja Merja Kyllönen kokonaisvaltaisen hoidon puolesta, sitä me tässä juuri yritämme. Ihmisen ei pidä vain päästä lääkäriin kerran, vaan ihmisen pitää tulla myöskin hoidetuksi. Jos tämä meno jatkuu tällaisena, tällä yhteiskunnalla ei ole tähän varaa. Kun vaiva tulee, se on myös hoidettava, ja tämä on se iso perusfilosofia, joka meidän täytyy nyt ymmärtää. Toinen näkemys oli se, mistä edustaja Kauma kysyi, että minkä takia ei myöskään erikoissairaanhoidossa nyt oteta niitä ongelmia vakavasti. Huolenne on aivan aiheellinen, on ihan totta, että myös erikoissairaanhoidossa on palveluissa parantamisen varaa, mutta kun me katsomme tätä isoa kuvaa, niin perusterveydenhuollon ja perussosiaalipuolen palveluiden aika ei ole ollut vielä lainkaan. Meidän on pakko tämä perustaso saada kuntoon, koska se vuotaa jatkuvasti erikoissairaanhoitoon, minkä takia meillä on erikoissairaanhoidossa liikaa palveltavia ihmisiä, joiden pitäisi olla täällä perustasolla hoidossa. Ja tämän kuvan saaminen kuntoon on keskeinen osa siinä, mitä nyt yritetään tehdä toisin, niin kuin tässä edustaja Lindén jo totesi. Tässä on isosta käännöksestä nyt kysymys, jos tämä onnistuu. Seuraava kokonaisuus liittyy tähän, miten sisältö- ja rakenneasioissa otetaan tämä sitten huomioon. Sisältökommenteissa tuli paljon parantamisen varaa, ja se kaikki lähtee siitä, että tämä hoitotakuu pitäisi saada toimimaan nopeammin, että ihminen pääsisi nopeammin lääkäriin. Onko varaa jopa siihen, mitä tässä esitettiin? Esimerkiksi Risikko kysyi, että tarvitseeko siinä odottaa niitä muutamia päiviä hoidon arviointiin lainkaan vai eikö mentäisi heti seitsemään päivään. [Paula Risikko: Ei ollut minulta!] — Vai ei ollut teiltä, sitten se oli tuo edustaja Ikonen. Mutta kyllä tässä on joka tapauksessa ihan hyviä arvioita siitä. Katsotaan, minkälainen se esitys tulee tässä ihan lähiaikoina olemaan. Me pyrimme tekemään sen hoitotakuuesityksen mahdollisimman nopeasti kuntoon. Olen valiokunnan puheenjohtajan kanssa samaa mieltä siitä, että nyt on tärkeintä, että helmikuussa päästään aloittamaan. Tämä todella on monelta osin hankala tilanne, kun me menetimme puolitoista viikkoa tärkeää aikaa juuri silloin, kun sitä olisi parhaimmillaan tarvittu. Se näkyy myöskin tässä hoitajamitoituksessa, sillä siinä nimenomaan on tilanne se, että arviointineuvosto saamieni tietojen mukaan pari päivää sitten illalla ilmoitti, että he eivät saa sitä tänä perjantaina valmiiksi, minkä takia se jää välipäiville. Minä en tiedä vielä minä päivänä välipäivinä tämä olisi mahdollista saada, mutta teemme parhaamme, että se olisi mahdollisimman nopeasti täällä. Ja varoitin tästä, että kun tämä tehdään hallituksen puolella, niin me joudumme, totta kai, lainvalmistelun vaikeudet huomioiden ottamaan myöskin laajan kansalaisyhteiskunnan [Puhemies koputtaa] tätä asiaa arvioimaan, toisin kuin eduskunta, jolla olisi ollut mahdollisuus edetä nopeasti. Paljon kysymyksiä jäi vastaamatta, pahoittelen sitä — mielenterveysasiat laitetaan kuntoon — paljon on asioita, mutta palataan niihin sitten kahdenvälisissä keskusteluissa. [Sari Sarkomaa: Miksi hoitajamitoitukseen tuli vain 5 miljoonaa? Ei riittänyt aikaa vastaamiseenkaan.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-12-18T13:09:46,2019-12-18T13:13:24,Hyväksytty,1.1 2019_85_201,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Pariin kokonaisuuteen. Tässä edustaja Taimela luetteli erittäin kattavasti, mitä kaikkea hyvää hallitusohjelmaan sisältyy tasa-arvopuolella. On totta, että useimmat näistä ovat juuri näitä poikkihallinnollisia toimenpiteitä, ja se edellyttää tietysti hallitukselta vahvaa tahtotilaa, se on olemassa. Jo Rinteen hallituksen aikana käsiteltiin iltakoulussa tasa-arvoasioita, ja varmaan tullaan myös Marinin hallituksessa tekemään samoin. Sen lisäksi on asetettu valtiosihteereistä koostuva työryhmä, jota minä johdan ja jossa yritetään koordinoida sekä tasa-arvo-ohjelmaa että muitakin tasa-arvotoimenpiteitä. Tämä on tietysti aika haastava tehtävä, mutta olen kyllä vakuuttunut siitä, että hyvällä koordinoinnilla ja hyvällä tahtotilalla pystytään toteuttamaan myös kaikki nämä toimenpiteet. Se on ainakin tasa-arvoministerin — näin olen käsittänyt — tehtävä, ja tulen parhaani mukaan toimimaan, että tämä onnistuisi. Sitten, arvoisa puhemies, tähän Istanbulin sopimukseen ja tähän lähisuhdeväkivaltaan, mikä tuli tässä useammassa puheenvuorossa jo esille. Muun muassa edustajat Filatov, Pelkonen, Tanus, Viljanen ja Forsgrén nostivat tämän asian, ja tämä on todella tärkeä asia. Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat keskeisiä tasa-arvokysymyksiä ja myös asennekysymyksiä. Tällä hallituskaudella laaditaan — minä nyt kerron myös sellaista, mikä ei suoraan ole minun vastuullani mutta kuitenkin kuuluu tähän aiheeseen — naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma, perustetaan itsenäisen raportoijan virka ja nostetaan turvakotien rahoitusta. Vuodesta 2015 tähän vuoteen mennessä turvakotien määrä on kasvanut 19:stä 28 turvakotiin ja näitä perhepaikkoja on lisätty 114:sta 202:een. Meillä kokonaissumma on nyt 21,6 miljoonaa euroa, ja siitä lisäys edelliseen vuoteen on 2 miljoonaa euroa näitten turvakotipaikkojen osalta, ja tätä määrärahaa tullaan lisäämään myös seuraavina vuosina. Sitten vielä muutetaan rikoslain määritelmää raiskauksesta suostumuksen puutteeseen perustuvaksi, ja tämä on tärkeä asia. Ja sitten haluaisin ehkä lopettaa siihen, minkä edustaja Forsgrén nosti esille, että tämä on asennekysymys, ja meillä kaikilla on siinä iso tehtävä, jokaisella omalta osaltaan, ja tietysti tasa-arvoministerinä tämä on minulle keskeisimpiä tehtäviä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2019-12-18T13:13:25,2019-12-18T13:16:31,Hyväksytty,1.1 2019_85_202,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitokset. — Valitettavasti aika tähän pääluokkaan on nyt käytetty. Muutamalta sellaiselta edustajalta, joiden olisi ehkä kuulunut saada puheenvuoro, jäi se nyt saamatta, siitä pahoittelut. Keskustelu ja asian käsittely nyt siis keskeytetään. Sitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_203,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä istunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 33.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_85_204,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa on ongelmia ympäri Suomea. Ihmiset eivät pääse hoitoon, ja he ovat eriarvoisessa asemassa. Vanhustenhoidossa on puutteita. Mielenterveyspalveluihin ei pääse. Kunnat eivät yksin selviä velvoitteistaan. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sote-kustannukset tulevat kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Palveluiden järjestämiseen tarvitaan vahvempia vastuutahoja, joten sote-palvelut on muodostettava kaupunkien ja kuntien yhteistyön pohjalle. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, ja hoitoon ei pääse, ja Suomessa YK:n lasten oikeudet eivät toteudu mielenterveyspalveluissa. Nyt on suunnattava katse palveluiden parantamiseen. Me emme tarvitse enää massiivisia hallinnollisia muutoksia vaan me tarvitsemme sen rahan ihmisten palveluiden kehittämiseen ja ihmisten palveluiden saatavuuden parantamiseen. Tässä lisätalousarviossa, minkä hallitus antoi, oli hienoa, että turvakotitoiminnalle saatiin lisää rahoitusta. Kiitos hallitukselle myös siitä, että YTHS sai lisärahaa kokoomuksen esittämän lisäyksen mukaisesti ja myös lääkehuollon tiekartta sai rahoitusta. Hoitotakuuta on tiukennettava. Meidän pitää saada lakiin tiukemmat kriteerit, että ihmiset saavat hoitoa, eikä hoitoon ja hoivaan pääsy ei saa olla lompakosta kiinni. Hallituksen ehdotus kiristetystä hoitotakuusta on sinällänsä kannatettava. Nyt pitää löytää siihen keinot ja pitää myöskin varmistaa se, että hoitoa myöskin saa. Ei riitä, että saa yhteyden terveysasemalle tai pääsee jonkun henkilön luo, vaan pitää oikeasti myös saada sitä hoitoa. Samaan aikaan, kun hoitotakuuta kiristetään, on huolehdittava siitä, että suun terveydenhuollon hoitojonot eivät kasva. Kokoomus esittää hoitotakuun tiukentamiseen 60:tä miljoonaa, ja lisäksi se raha, mitä on sote-keskusten kehittämiseen, on merkittävästi enemmän kuin mitä hallitus on esittänyt. Kuten aikaisemmin sanoinkin, nuorten ja lasten mielenterveyspalvelut ja myös aikuisten mielenterveyspalvelut ovat kestämättömällä tasolla ja niitten parantamiseen tarvitaan lisää resursseja, ja kokoomus ehdottaakin terapiatakuun ottamista käyttöön. Se on nimenomaan perustason palvelujen vahvistamista, mielenterveyspalvelujen saamista matalalla kynnyksellä, esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa viedään niitä palveluita sinne, missä lapset ja nuoret ovat. Hallitus esittää vanhustenpalveluihin 5:tä miljoonaa ensi vuodelle. Kokoomus esittää kymmenkertaista määrää tai itse asiassa vielä enemmän, 150 miljoonaa euroa. Kokoomus esittää, että 1 000 hoitajaa saadaan kotihoitoon, kotihoitoa tukeviin palveluihin, ja 1 000 hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Me emme saa jättää yhtään hoivaa tarvitsevaa hoidotta, ilman hoivaa. Meidän pitää huolehtia siitä, että kaikki saavat sitä tasa-arvoisesti riippumatta siitä, missä he sitä hoivaa saavat, ovatko he kotona vai ovatko he ympärivuorokautisessa hoivassa. On muistettava myös omaishoitajat ja heidän tukemisensa ja myöskin se, että he voivat pitää vapaapäivänsä — palveluseteli on siihen kätevä väline, silloin voi valita omaiselle sopivan hoitopaikan. Kokoomus laittaa myös 10 miljoonaa pysyvää panostusta lapsiperheiden palvelujen parantamiseen ja myös laaturekisteriin. Laaturekisterille hallitus ei laita mitään rahaa, vaikka tiedolla pitäisi johtaa — ihmettelen kyllä, millä tiedolla. Myös tutkimukseen olemme lisäämässä 13 miljoonaa. Ja sitten vielä lopuksi lyhyesti: C-hepatiitti on yleisin virushepatiitti ja sen eliminoimiseen, poistamiseen, väestöstä THL on antanut jo suosituksensa — eli STM:n alainen [Puhemies koputtaa] toimielin — ja se pitäisi saada jalkautettua suosituksen mukaisesti, ja siihen on tehty talousarvioesitykseen myöskin 600 000 sen vauhdittamiseen, ja se voi [Puhemies koputtaa] levitä myös kantaväestöön, esimerkiksi neulanpistotapaturmien välityksellä pikkulapsiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-18T21:45:17,2019-12-18T21:50:44,Hyväksytty,1.1 2019_85_205,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys on varsin huikea summa, 14,9 miljardia euroa. Se on siis runsas neljäsosa valtion koko talousarviosta. Puhutaan merkittävästä potista, ja ajanpuutteen vuoksi on keskityttävä vain tiettyihin asioihin. Tässä budjetissa löytyy tältä hallinnonalalta hyvää vaikka kuinka paljon. Vaikka tämä summa on iso, se on silti 138 miljoonaa euroa pienempi verrattuna tämän vuoden talousarvioon. No mistä syystä näin on? Taustalla on tietysti työllisyyden kasvu ja kilpailukykysopimuksen päättyminen. Näiden johdosta muun muassa työttömyysturvamenot ja sairausvakuutusmenot laskevat. Moniin etuuksiin tehdään parannuksia ensi vuonna, niin kuin tiedämme. Merkittävimpinä muutoksina voisi mainita muutamia. Pienten eläkkeiden korotukset ovat merkittävä panostus, joka kohdentuu yli 600 000 eläkeläiseen vuoden alusta lähtien. Takuueläkkeen täyttä määrää korotetaan 50 eurolla kuukaudessa, ja kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla kuukaudessa. Kansaneläkettä on korotettu viimeksi vuonna 2008. Nämä panostukset näkyvät ihmisten tileillä vuodenvaihteen jälkeen ja tuovat helpotusta monien alkuvuoteen, jolloin aivan liian monet joutuvat tinkimään elämisen kuluistaan. Niin kuin tiedämme, alkuvuosi sairaalle ja ikääntyneelle on nykypäivänä melkoinen kauhistus, kun muun muassa apteekkikäynnit tuntuvat tuskaisilta lääkkeiden omavastuumaksujen vuoksi. Silloin monet joutuvat punnitsemaan, ostaako lääkkeitä vai ostaako ruokaa. Jokainen tiedämme, kumpi menee siinä vaiheessa edelle. Myös perusturvaan tehdään odotetut korotukset. Vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tulee 20 euron korotus. Ja tuttua juttua: työttömyysturvan aktiivimallin leikkurin poisto ja työttömyyspäivärahan lisäpäivien alaikärajan korotus. Vuoden 2020 talousarviossa on osoitettu veteraanien tukemiseen 104 miljoonan euron määrärahalisäys, enemmän siis kuin tänä vuonna. Tämä raha käytetään pääasiassa rintamaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Lisäksi rintamalisää korotetaan 1.4.2020 lukien nykyisestä reilusta 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Tämä on ehdottoman tärkeä ja koko tätä meidän eduskuntaamme yhdistänyt päätös, jonka takana me jokainen varmasti seisomme. Arvoisa puhemies! Tässä muutamia etuuksia, joita halusin nostaa. On myös muistettava, että koko hallitusohjelma on lapsimyönteinen hallitusohjelma. Lapen kehittämistyön jatkuvuudesta pidetään kiinni, ja tähän tärkeään lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen on varattu määrärahaa 10 miljoonaa ensi vuodelle. Täällä tänään jo pidin aiemmin puheenvuoron turvakotipaikoista. Meillä on Suomessa tilanne se, että joka kolmas nainen kohtaa lähisuhdeväkivaltaa ja turvakotipaikkojen määrä on edelleen riittämätön. Meillä turvakotiin hakeutui viime vuonna reilut 5 000 ihmistä, ja se on valtavassa kasvussa koko ajan. Turvakotipaikkoja tarvitaan ehdottomasti lisää, ja siksi olen kiitollinen hallitukselle siitä, että nimenomaan turvakotipaikkojen lisäykseen varataan 2 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan turvakotimäärärahat ovat 21,6 miljoonaa. Turvakotien ohella tärkeää on panostaa myös päihdepalveluihin, koska päihteet ovat myös keskeinen syy turvakotipalvelujen tarpeelle. Tulevan vuoden budjetissa on varattu 1,5 miljoonan euron lisämääräraha päihteitä käyttävien äitien palveluihin. Tämä on hyvä alku, ja siihen vielä valtiovarainvaliokunnan esittämä 200 000 euron määrärahalisäys toi positiivisen lisän. Niin kuin sanoin, rajallisen ajan vuoksi on mahdotonta läpikäydä kaikkea sitä hyvää, mitä ensi vuoden budjetti tämän suuren hallinnonalan osalta tuo tullessaan. Tärkeimpiä kuitenkin ovat parannukset ihmiset toimeentuloon ja satsaukset siihen, että pystyisimme jatkossa tarjoamaan myös entistä parempia sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisillemme, ihan jokaiselle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-18T21:50:53,2019-12-18T21:56:02,Hyväksytty,1.1 2019_85_206,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten vastalauseessa on 23 lausumaa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osalta. Niissä nostamme esiin niitä polttavia ongelmia, joita meidän järjestelmässämme on ja joista sadattuhannet, ehkä jopa miljoonat, ihmiset tässä maassa kärsivät. Ne jakautuvat hyvin monella tavalla ja moneen eri tarkoitukseen, niin kuin luonnollista on, koska ihmisillä on hyvin monenlaisia vaikeuksia ja ongelmia. Kaikkia on kuitenkin pyrittävä auttamaan tasapuolisesti heidän murheistaan riippumatta. Arvoisa puhemies! Meidän vaihtoehtobudjetissamme esitettiin diabeetikoille ruokavaliokorvauksiin 2 miljoonan euron määrärahaa, lääkkeiden omavastuuosuuden keventämiseen 11 miljoonaa euroa, keliaakikoille 2 miljoonaa — nyt taisi mennä hieman nuo diabeetikot ja keliaakikot minulla tässä sekaisin, mutta kaikki varmaan ymmärtävät, siis keliaakikkojen ruokakorvauksiin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi maatalouslomittajien tilanteen parantamiseen esitimme 10 miljoonaa euroa, mutta näitä esityksiä emme voineet jättää, kun lainsäädäntötulkinta nyt on täällä tiukka. Siksi haluan ne tässä nostaa esille, että meidän vaihtoehtobudjetissamme ne ovat. Äänestykseen niitä nyt emme valitettavasti saa. Lausumissa niihin kiinnitetään kuitenkin huomiota, että hallitus niihin tarttuisi. Nämä summathan ovat suhteellisen pieniä, mutta kohteet ovat polttavan tärkeitä. Esimerkiksi maatalouslomitus ja yleensä viljelijäväestön jaksaminen on tänä päivänä erittäin vakava ongelma, ja siihen pitää löytyä ratkaisuja. Tilanne vain pahenee, kun EU leikkaa maatalouden tukia ja sitä kautta vaikeuttaa niiden ihmisten ja perheiden toimeentuloa ja tulevaisuudennäkymiä. Arvoisa puhemies! Suuri huoli meillä on tästä, että meillä lapsiperheköyhyys on edelleen iso ongelma. Siihen pitää löytyä parannuksia. Päivällä tiedustelin ministereiltä vastausta saamatta, että miten omaishoitoa kehitetään, kun hallitusohjelmassa näin sanotaan. Miten ja milloin? Jäin odottamaan vastausta, mutta sitä en kuullut. Sitten totean vielä, että hallitusohjelmassa on myös tämä sote-uudistus. Sitä ei valmistella nyt parlamentaarisesti, eivätkä kunnat ole siinä riittävästi mukana. Tähän toivon muutoksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-18T21:56:08,2019-12-18T21:59:15,Hyväksytty,1.1 2019_85_207,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tänään toistaneet sen toivomuksen mutta myös vaatimuksen, että sotea lähdettäisiin käsittelemään parlamentaarisesti yhdessä. Sote-uudistustahan me kaikki odotamme, sitä on tehty vuosikausia, se on kuin Iisakinkirkko, sen rakentaminen kestää, ja tuntuu, että maaliin ei päästä, mutta jos me yhdessä voisimme sitä sotea rakentaa, niin se voisi olla mahdollista. Ja kun tämä uusi eduskunta valittiin, niin silloin silloinen pääministeri Rinne myös ilmoitti, että parlamentaarisesti asiaa tehtäisiin, niin kuin myös oppositiossa ollessaan SDP kaipasi myös itse sitä parlamentaarista valmistelua. Näkisin tämän ehdottomasti tärkeänä, ja toivonkin, että meidän viestimme otetaan vastaan, jotta ei tule samanlaista show’ta kuin oli tuossa viime kaudella siellä sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa. Tänään puhuttiin tästä hoitajamitoituksen viivästymisestä, ja ministeri arvioi viikolla, että ehkä se kuitenkin olisi voitu saada tässä joulukuun aikana, mutta nyt kun eduskuntakin jää istuntotauolle, käsittelykään ei olisi ollut mahdollista kuin vasta ensi vuoden puolella. Mutta mehän käsittelimme muun muassa sote-uudistusta ja sote-lakeja silloin kun muu eduskunta oli lähtenyt jo kesälomille, sosiaali‑ ja terveysvaliokunta istui heinäkuussa. Elikkä kyllä me olisimme voineet tulla lomalta, istuntotauolta istumaan eduskuntaan ja käsittelemään hoitajamitoitusta, jos se vain olisi saatu tänne ennen vuodenvaihdetta, koska me olemme siihen sitoutuneet. Ainakin itse olen sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan jäsenenä enemmän kuin valmis käsittelemään sitä. Eli jäämme edelleen odottelemaan, ja se on harmillista. Olisi ollut kiva ja tarpeen kuulla, mikä siellä itse asiassa jurraa, mikä siinä lakiesityksessä on niin vaikea tuoda maaliin. Veikkaanpa, että se on se rahoitus. Hallituksen 5 miljoonaa euroa hoitajamitoituksen toteuttamiseen on riittämätön. Me olemme esittäneet omassa vaihtoehtobudjetissamme niin koulutukseen kuin myös hoitajien palkkaamiseen lisäresursseja. Arvoisa herra puhemies! Tämän sosiaali‑ ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma on 14,9 miljardia euroa, ja siinä on paljon asioita. Haluan kiittää siitä, että täällä on hyviä asioita, joihin nyt lisätalousarviolla on kohdennettu — siellä on todellakin turvakoteihin, siellä on valvontaan, tutkimukseen ja kehittämiseen, eläkkeisiin, veteraanien tukemiseen, rintamaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Huolestuttava on tämä valvonta-asia. Vuoden 2019 ensimmäisessä lisätalousarviossahan annettiin johtuen vanhustenhuollon kriisistä resursseja sinne valvontaan Valviralle ja aveille, ja nyt saimme kuulla, että tänä vuonna ennätysmäärä on tullut kanteluja sinne aveihin, eli on se ikävää tavallaan jälkeenpäin. Jälkivalvontaahan me emme voi tehdä, eli tulisi olla sellaisia toimia, että me pystyisimme ennaltaehkäisemään vanhustenhoidossa tapahtuvia kaltoinkohtelu- ja epäkohtatilanteita, ehkä juuri niitä hoitajien puutoksia myös. Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat kantaneet huolta hyvin kauan ja pitkään saattohoidon laadusta Suomessa, ja olemme tehneet lakialoitteen saattohoitolain aikaansaattamisesta Suomeen. Toivoisin, että voisimme lailla tätä asiaa ohjeistaa, jotta se olisi yhdenvertaista ympäri Suomen. Omaishoidosta olemme esittäneet, että omaishoidon tuki olisi verovapaata. Silloin olisi tuntuva se korvaus, jonka omaishoidosta saa. Sitten minä olen miettinyt, millä tavalla me voisimme tätä vanhustenhoidon kaltoinkohtelua ja kriisiä helpottaa. Tulisiko meidän tuntuvasti lisätä niitä laitoshoivapaikkoja? Meillä on valtavasti kotihoidossa vanhuksia, jotka eivät sinne kuulu. He eivät itse halua olla siellä, ja omaiset ovat sitä mieltä, että he ovat liian huonokuntoisia. Mutta entä jos meillä olisikin hoivapaikkoja, hoivakoteja, ryhmäkoteja, vanhainkoteja, hyviä hoivapaikkoja, joissa ihminen voisikin viettää vanhuuttaan eikä siellä omassa kodissa? Jos me kääntäisimmekin kelloa taaksepäin ja peruisimme ne laitoshoivapaikkojen vähennykset ja päinvastoin rakentaisimme niitä lisää, niin voisin kuvitella, että yksinäisyys vähenisi ja ihmisillä olisi parempi olla. Siellä olisi jokapäiväinen ateria, lämpö ja hoiva tarjolla, koska monet ikäihmiset eivät kykene omassa kodissaan yksin asumaan. Sama liittyy myös omaishoitoon: kun omaishoidettava lähtee sinne lyhythoivapaikalle, niin se ei saa olla pelkkä säilöönotto vaan siellä pitää olla riittävästi resurssia. Hoivatakuusta sen verran vielä, että toivoisin, että oikeasti olisi ne tuhat lääkäriä lisää ja sinne lääkärille pääsisi. Nythän se hoitotakuu kuivuu kasaan sillä tavalla, että se on moniammatillinen tiimi, joka ottaa vastaan. Tämä hallituksen siihen kohdistama raha ei valitettavasti riitä, sen me tiedämme kaikki. Perussuomalaiset ovat olleet sitä mieltä aina, että kun ikäihminen pyrkii lääkärille, hänet pitää ottaa vastaan niin kuin hän menisi päivystykseen. Ikäihmistä ei pidä laittaa odottamaan hoitoonpääsyä, hänen pitää päästä heti lääkärille. Se on se tahtotila ja tavoite, mitä pitää Suomessa tavoitella. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T21:59:17,2019-12-18T22:04:54,Hyväksytty,1.1 2019_85_208,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma rakentaa osaltaan lapsiystävällistä Suomea. Keskustan aloitteesta kävimme tänä syksynä aiheesta tarpeellisen ajankohtaiskeskustelun. Lasten ja perheiden tukeminen on yhteinen asiamme. Korotamme etuuksia pienimmästä päästä. Vähimmäistasoiset äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat sekä sairauspäiväraha nousevat. Tämä maksaa melkein 40 miljoonaa euroa vuodessa. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat ensi vuoden alusta kympillä kuukaudessa ja elatustukea nostetaan 7 euroa kuukaudessa. Tämä maksaa 36,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lasten ja perheiden palveluita kehitetään sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jatketaan, ja siihen on varattu 10 miljoonaa euroa. On hyvä, että lapsistrategia laaditaan, ja senkin tekemiseen on varattu 5 miljoonaa. Moni lapsi kärsii äitinsä päihdeongelmasta — päihdeäitien hoitoon kohdennetaan myöskin varoja. Kaikkien elämä ei ole myöskään turvallista — turvakoteihin suunnataan lisää rahaa 2 miljoonaa. Myöskin opiskelevat perheet saavat lisäkorotuksen, opintotuen huoltajakorotukseen. On tärkeää, että me kannustamme myöskin perheen perustamiseen jo opiskeluvaiheessa. Korotamme pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja ja jatkamme työtä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Keskusta on ehdottanut ja ehdottaa, että jatkossa syntyvyyden vähentämisestä koituva laskennallinen säästö lapsilisiin pidetään tuolla lapsilisämomentin sisällä ja kohdistetaan lyhentämättömänä lapsilisien korottamiseen. On tärkeää luoda Suomeen sellainen toivon, myönteisyyden ilmapiiri, jossa nuoret uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia. Siihen me kaikki voimme vaikuttaa. Iloitsen siitä, että perhevapaauudistus saadaan piakkoin maaliin. Perheet saavat edelleen päättää, miten hoitavat lapsensa. Kotihoidon tuki säilyy ennallaan, isän mahdollisuudet osallistua lasten hoitamiseen paranevat ja äidin mahdollisuudet pysyvät ennallaan tai jopa vähän lisääntyvät, jos isä luopuu vapaaehtoisista viikoistaan tai antaa niitä äidille. Kaiken kaikkiaan joustavuus lisääntyy merkittävästi. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen helpottuu. Toteutuu uudistus, jota ei ole aikaisemmin saatu kokoon. Olen tästä erityisen iloinen — se on hieno joululahja lapsiystävälliselle Suomelle. Tahdon kiittää hallitusta siitä, että se on pienen ihmisen asialla kehdosta hautaan. Äsken kuulimme puhetta edustaja Juvoselta saattohoidon kehittämisestä. Se on todella tärkeää. Siihen on varattuna 2 miljoonaa euroa, toivon mukaan myöhemmin vielä lisää. Saattohoitoa tulee kehittää, se on todella tärkeä viimeinen rakkaudenpalvelus täältä lähtevälle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-18T22:05:06,2019-12-18T22:09:41,Hyväksytty,1.1 2019_85_209,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat aikamme viheliäisimpiä kysymyksiä. Siksi tervehdin ilolla ja lämmöllä Terapiatakuu-kansalaisaloitetta. Kaikkiaan 35 miljoonan euron lisämäärärahalla saataisiin tehokkaat perustason mielenterveyshoidon palvelut vahvistettua asianmukaiseen kuntoon ilman mahdottoman pitkiä jonoja. Mielenterveysasioissa oikea-aikainen palveluiden saaminen on äärimmäisen tärkeää. Tuskaisen pitkät jonot ja avun saamisen pitkittyminen voivat pahimmillaan päättyä jopa peruuttamattomiin ratkaisuihin. Meillä ei ole varaa menettää ketään kansakuntamme veneestä, ja siksi kokoomus on asettunut tämän kansalaisaloitteen taakse. Toivon sydämestäni, että myös hallitus taipuisi tähän. Tämä olisi erityisen tärkeää kotikaupungilleni Oululle, jossa nuoria mielenterveysongelmaisia ihmisiä tuntee jokainen lähipiirissään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T22:09:43,2019-12-18T22:10:44,Hyväksytty,1.1 2019_85_210,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveyshäiriöt ovat yleisin pysyvän työkyvyttömyyden syy. Niistä aiheutuvat kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat mittavat, OECD-arvion mukaan vuositasolla jopa 11 miljardia euroa. Kaikkien ikäryhmien mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeet liittyvät palvelujärjestelmän hajanaisuuteen, perustasolla toteutuvan hoidon vähäisyyteen sekä lähipalvelujen riittämättömyyteen. Etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti pirstaleisia. Palvelujen saantia vaikeuttaa myös se, että vain terveyskeskuksilla on lakisääteinen mielenterveyden häiriöiden hoitamisen velvoite, kun taas muiden toimijoiden, kuten muun muassa neuvolan ja kouluterveydenhuollon, tehtävänä on pelkästään tukea ja edistää mielenterveyttä. Esimerkiksi kouluissa tehtävän mielenterveystyön tilastointi on puutteellista, mikä vaikeuttaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitokokonaisuuksien kehittämistä ja laadun seurantaa. Arvoisa puhemies! Pidän todella tärkeänä, että kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen on varattu määrärahat talousarviossa. Mielenterveysstrategian laatimisen yhteydessä on välttämätöntä vahvistaa nimenomaan perustason palveluja niin, että ne vastaavat aidosti lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- sekä myös päihdeongelmiin liittyviin palvelutarpeisiin ja varmistavat riittävän nopeasti avun piiriin pääsemisen. Perustason palvelujen lisäksi on tärkeää parantaa myös ennalta ehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja sekä kouluterveydenhuollon roolia lasten ja nuorten mielenterveyden lievien oireiden ja häiriöiden hoidossa ja koko perheen tilanteen huomioon ottamista, jotta voidaan varmistaa riittävä apu ja tuki oireiden mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Arvoisa puhemies! Puutteet perustason lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa ja palvelujen pirstaleisuus kuormittavat nykyisellään valitettavasti niin erikoissairaanhoitoa kuin lastensuojeluakin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä onkin hyvin tärkeää, että huomioidaan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistaminen sekä hoito- ja koordinaatiovastuun selkeyttäminen. Myös aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa tulee ottaa paremmin huomioon koko perheen tuen tarve. Kiitänkin hallitusta siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen määrärahaa on talousarviossa varattu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen tarkoituksena madaltaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä, parantaa oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana perhepalveluita. Sitten, arvoisa puhemies: Vähän on aikaa jäljellä. Valitettavasti en edustaja Juvosen alkupuheenvuoroon kerennyt, kun oli pakko käydä syömässä välillä, mutta kun tiedustelin, olivatko ne asiat nousseet esille, joista puhuttiin edellisessä pykälässä, niin tämä hoitajamitoitukseen liittyvä asia oli. Itse olen sitä mieltä, että hoitajamitoituksen saaminen lakiin on kaikista tärkeintä. Itse en näe nyt tällä hetkellä oleellisimpana asiana sitä, saadaanko se eduskunnalle ennen joulua vai joulun jälkeen. Tärkeintä on se, että se tulee. Se tulee niin pian kuin mahdollista. Nyt on ollut oikeasti vähän haasteena se, että kun hallitus kaatui, niin tuli parin kolmen viikon gäppi, ei saatu asioita eteenpäin. Tiedän, että sen eteen tehdään nytten todella paljon töitä, että se saataisiin eduskunnalle niin pian kuin mahdollista. [Arja Juvosen välihuuto] Sitten toinen asia, mikä liittyy tähän hoitajamitoituksen budjetointiin, tähän 5 miljoonaan euroon. Tämä liittyy nyt oleellisesti siihen, että ensi vuonna kun hoitajamitoitus tulee lakiin 1.4., niin siihen tulee aluksi siirtymäaika. Siirtymäajan aikana asetetaan sitova 0,5:n mitoitus, mistä syystä vielä ensi vuonna ei tarvita suurempaa rahoitusta kuin 5 miljoonaa euroa tähän siirtymisessä. Mutta sitten todellakin vuodesta 21 eteenpäin aina siihen vuoden 23 maaliskuuhun asti, kun se sitova 0,7 tulee voimaan, totta kai näille vuosille on budjetoitava entistä enemmän rahaa, ja silloin tämä 5 miljoonaa euroa per vuosi ei tule missään nimessä siihen riittämään. Hallitusohjelmaanhan on nyt kirjattu sillä lailla, että nämä lisätehtävät, mitkä kunnille tulevat, tullaan täysimääräisesti kompensoimaan kunnille. Tämä on yksi osa-alue liittyen tähän kokonaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1443,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2019-12-18T22:10:54,2019-12-18T22:16:12,Hyväksytty,1.1 2019_85_211,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä tässä puheenvuorossani tulen kiinnittämään sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa yhteen ainoaan kysymykseen huomioni, ja se kysymys on eläkkeet. Tässä hallitusohjelmassa ja myöskin budjetissa on se keskeinen ulottuvuus, joka koskee ikäihmisiä, että 25 vuotta ikäihmiset ovat olleet se tulonsaajaryhmä Suomessa, jolta on viety etuuksia enemmän kuin miltään väestöryhmältä koko Suomen historiassa. Tämä neljännesvuosisata on ollut hyvin vaikea ajanjakso, ja nyt meillä on ensimmäisen kerran sitten 90-luvun alun hallitus ja hallitusohjelma, jossa on kokonaisvaltainen ohjelma ikäihmisten elinolosuhteiden kohentamiseksi ja parantamiseksi. Sille nostan hattua — minulla vain ei ole hattua täällä mukana. Yhtenä elementtinä on pienimpiin eläkkeisiin tehtävät korotukset. Olemme jo useampaan kertaan täällä toistaneet sen, että takuueläkettä korotetaan 50 eurolla kuukaudessa ja kansaneläkettä 34 eurolla. Tämä on myöskin lähtö sille tavoitteelle, joka on asetettu, että tällä vaalikaudella pystyttäisiin nostamaan alle 1 400 euron eläkkeitä 100 eurolla, ja tähän tietysti tähdätään. Hallitusohjelmassa on toinenkin komponentti, jota pyritään käynnistämään: Kun me tiedämme, että kansaneläke ja takuueläke eivät ole varsinaisia vanhuuseläkkeitä Suomessa vaan ne ovat perusturvaa, ja tiedämme, että keskimääräinen täyttä kansaneläkettä saava ihminen on 50-vuotias mieshenkilö — on kysymys siis lähinnä työkyvyttömyyseläkkeistä — ja me tiedämme myöskin sen, että varsinainen vanhuuseläkehän on työeläke, 98 prosenttia yli 65-vuotiaista saa työeläkettä, niin tässä hallitusohjelmassa on lähtökohtana myöskin se, että kolmikantaisten neuvottelujen kautta työeläkejärjestelmästä yritetään saada neuvottelemalla sitten se 100 euron korotus näihin 1 000—1 400 euroon liittyviin eläkkeisiin, ja se hintalappu on noin 700 miljoonaa euroa. Itse asiassa olisin sitä mieltä, että tämä 100 euron korotus voitaisiin laittaa kaikille työeläkeläisille, silloin se olisi solidaarinen luonteeltaan, ja sen hintalappu olisi esimerkiksi puolitoista miljardia euroa. Nyt te voitte kysyä, onko sitä rahaa olemassa. Voin kertoa, että eläkerahastot, joista se raha otettaisiin, kasvavat vuosittain keskimäärin 8 miljardia euroa, eli tästä mittakaavasta nyt on kysymys. Silloin nipistettäisiin hieman työeläkejärjestelmän kasvusta — ei siis itse järjestelmästä vaan sen pääomista. Mutta joka tapauksessa tässä on lähtökohtana, että tässä pyritään neuvottelemaan nyt siitä, että työeläkejärjestelmästä saataisiin tähän niin kutsuttuun vappusataseen sitä tukea, mikä onkin ainoa oikea lähtökohta, koska ne rahathan on kerätty nimenomaan eläkkeitä varten. Ja vielä jo aikanaan, kun se taitettu indeksi hyväksyttiin silloin 95, lähtökohtana oli nimenomaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Arvoisa puhemies! Tämä on ensimmäinen askel siinä, että me pääsemme sitten kiinni tähän varsinaiseen isoon asiaan, joka koko eläketurvassa on olennainen eli tämä indeksikorotus ja taitettu indeksi. Siltä osin olemme täällä tehneet, kymmenkunta kansanedustajaa, lakialoitteen taitetun indeksin korvaamisesta puoliväli-indeksillä. Eli palautettaisiin se puoliväli-indeksi siten, että siitä indeksikorotusvarasta kaksi kolmattaosaa olisi eurokorotusta ja kolmasosa olisi sitten prosenttikorotusta. Tämä lakialoite on valiokunnassa käsittelyssä, ja toivon, että se saa asianmukaisen tuen. Olen tietoinen myöskin siitä, että edustaja Elomaa ja perussuomalaiset ovat tehneet rinnakkaisen lakialoitteen tämän suhteen ja siitä tässä budjettiesityksen yhteydessä tullaan myöskin äänestämään. Sen rinnakkaisen lakialoitteen ongelma on se, että se toistaa taitetun indeksin rakenteen. Tämä alkuperäinen taitettu indeksihän on syntynyt siitä — se ei ole niinkään tämä suhdeluku 20—80 — että se taitettiin 65 ikävuoteen, niin että alle 65-vuotiaat ihmiset eli työkyvyttömyyseläkeläiset saavat tätä puoliväli-indeksiä ja siitä ylöspäin sitten tällä 20—80-suhteella. Nyt perussuomalaisten idea on se, että alle 1 400 euron eläkkeissä olisi tämä puoliväli-indeksi eikä muuten. Se on sikäli ongelmallinen, että se ei koske silloin kaikkia työeläkejärjestelmän piirissä olevia eläkkeensaajia, koska se on ansiosidonnainen järjestelmä. Ja tämä kymmenen kansanedustajan tekemä lakialoite on tässä suhteessa huomattavasti mielekkäämpi kuin tämä perussuomalaisten tekemä aloite, ja itse näkisin sosiaali- ja terveysvaliokunnan ottavan esille tämän [Puhemies koputtaa] toisen näistä lakialoitteista. Tässä suhteessa siellä on myöskin kokoomuksella olemassa ehdotus, että perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä, joka käsittelisi työeläkejärjestelmää. Meillä on lähtökohtana kyllä kuitenkin se ollut koko ajan, että työeläkejärjestelmä on kolmikannassa luotu ja on järkevää, että ne neuvottelut käydään kolmikannassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T22:16:17,,Hyväksytty,1.1 2019_85_212,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on suuri määrä täydestä sydämestään vanhuksia hoitavia hoitajia. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan ole koneita, eikä kukaan jaksa tehdä työtä, mitä ei saa tehdä niin hyvin kuin osaa ja minkä kuormittavuus on aivan liian suurta. Syyskuussa 2018 tehdyn kyselyn mukaan 68 prosenttia hoitajista arvioi työssäjaksamisensa huonoksi. Samana vuonna tehty laaja kysely kertoi myös, että 52 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että palkka ei vastaa heidän osaamistaan. On aivan selvää, ettei vanhustenhoidon ongelmia ratkaista ilman henkilöstömäärän lisäämistä. Toivottavasti tämä tapahtuu nopeasti, kuten edustaja Juvonen toi juuri esiin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T22:21:56,2019-12-18T22:22:51,Hyväksytty,1.1 2019_85_213,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Juvonen jo toi meidän perussuomalaisten suurimmat huolenaiheet esiin, mutta keskityn yhteen asiaan elikkä aikakautemme suurimpaan huolenaiheeseen, mielenterveyteen, kuten edustaja Berg — ja oliko täällä joku muukin, Heikkinen — joka piti siitä myöskin puheenvuoron. Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut viime vuosina. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet. Samanaikaisesti kuitenkin puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyshäiriöitä, ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Joka toinen suomalainen kokee jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä hallituksen budjetissa on varattu rahoitusta kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen. Mielenterveysstrategia on hyvä asia, mutta terapiatakuu liittyy peruspalveluihin, ja se on toteuttava erikseen. Siihen siis tarvitaan omat taloudelliset panostuksensa. Huolestuttavaa on, että joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on tai on ollut mielenterveys- tai päihdeongelma. Mielenterveyshäiriöt muodostavat 70 prosenttia lasten ja nuorten tautitaakasta. Kynnys hakea apua on madaltunut, mutta moniongelmaisuus on lisääntynyt. Lapsien lapsuudenkokemukset vaikuttavat myös heidän loppuelämäänsä, ja mielenterveyden häiriöistä 50 prosenttia alkaakin ennen 14. ikävuotta. Itse olen tutkinut miesten avioeroja, ja siitä materiaalista kävi hyvin selville, että kriisitilanteessa tutkittavani eivät halunneet tai löytäneet apua tässä elämänvaiheessa, ehkä suurimmassa käännekohdassa, mitä elämä tuo tullessaan. Erään tanskalaisen tutkimuksen mukaan väestön kaikkein syrjäytynein väestöryhmä on yli nelikymppiset eronneet miehet. Syrjäytyä-sana on työmarkkinasana, se tulee meille suomeen ruotsista elikkä utslagen-sanasta, mikä tarkoittaa ulos lyötyä, ulos heitettyä. Näillä kriisin käyneillä ihmisillä on kasvava tarve mielenterveyspalveluihin. Ajatus siitä, että miehen ei kuulu jäädä rypemään tunteisiin, voi tarkoittaa hankalien asioiden välttelyä. Se voi johtaa siihen, että mies ei hae apua. On liian häpeällistä näyttää tällä tavoin heikkoutta. Masennusoireet voivat jäädä täysin vaille hoitoa, mikä pahimmillaan voi johtaa jopa itsemurhaan. Avioerokriisin läpikäyneiden miesten itsemurhat ovat kaksinkertaiset verrattuna normaalielämäntilanteissa eläviin. Yleisellä tasolla miesten tekemät itsemurhat ovat kolminkertaiset naisiin verrattuna. Miehet ovat yliedustettuina itsemurhatilastoissa. Avun kynnystä heidän kohdallaan pitäisi saada madallettua. On hyvä, että mielenterveystietoisuus on kasvanut. Lasten kohdalla varhainen puuttuminen ja kotiin tehtävän työn merkitys on suuri. Näin kyetään varhaisessa vaiheessa tunnistamaan merkit ja ottamaan tilanne hallintaan. Maahamme tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluita, kuten palvelukeskuksia, nuorisoasemia ja monitoimijaista päivystystä. Ikäihmisten kohdalla monitoimijaiset päiväkeskukset vähentävät turvattomuutta ja myös yksinäisyyttä. Maahamme voitaisiin eri sektorien osaajista muodostaa yhdessä vaikkapa hybridimalli. Pääpainon pitää olla kohti ehkäisevää mielenterveystyötä, ja sen on oltava keskeinen päämäärä. Vielä ehkäisevä työ ei valitettavasti toimi toivotulla tavalla, ja eri tahojen osaajat eivät ole riittävästi, koordinoidusti löytäneet toisiaan. Porrastettu mielenterveyspalvelujärjestelmä, joka perustuu perustasolla matalan kynnyksen palveluihin, on kustannusvaikuttavampi kuin erikoissairaanhoitolähtöinen järjestelmä. On laskettu, että yhden syrjäytyneen saaminen takaisin työelämään tuo 2 miljoonan säästöt. Kustannusten kattamiseen riittäisi, jos työpaja- ja etsivän nuorisotoiminnan kautta kyetään saattamaan sata nuorta 15 000 nuoren joukosta takaisin työelämään. Varhainen puuttuminen on siis kaiken a ja o. Siksi hoitotakuu mielenterveyspotilaille on kyllä hyvä ja kannatettava ehdotus. Se maksaa itsensä takaisin. Arvoisa puhemies! Tilastojen mukaan vakava kriisitilanne voi tulla lähes jokaisen kohdalla vastaan jossakin kohtaa elämää. Se voi olla loppuunpalaminen, läheisen kuolema, avioero, konkurssi ynnä muuta. Kun mieli järkkyy, silloin ei ole aikaa odottaa viikkoja tai kuukausia, apua pitää saada mieluiten heti. On arvioitu, että varhainen puuttuminen ja psykoterapian aloittaminen siirtäisi 7 500 henkilöä etuisuuksien piiristä työelämään. Tämä tuottaisi noin 340 miljoonan vuosittaiset säästöt. Terapiatakuuseen panostettu euro toisi sen yhteiskunnalle kymmenkertaisesti takaisin. Samalla saataisiin tarpeellista työvoimaa. Suomen uuden hallituksen tavoitteena on 4,8:n työttömyysaste, tällä hetkellä se on yli 6. Panostamalla mielenterveyden edistämiseen saadaan työelämään uusia työtätekeviä käsiä, eikä vain niitä: kerrannaisvaikutus tulee olemaan moninkertainen, ensisijaisesti henkilöiden elämänlaadun paranemisen myötä. Hallituksen esityksen 97 miljoonaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeisiin ja lisäksi 10 miljoonaa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ovat aivan hyvän suuntaisia, mutta nyt tässä kohtaa tämä 10 miljoonaakin on summana aivan liian pieni. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-18T22:22:58,2019-12-18T22:28:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_214,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielenterveysongelmat ovat todellakin yksi merkittävimpiä terveydellisiä ongelmia, jotka koskettavat aivan liian isoa osaa suomalaisista. Niistä puhuttaessa kiinnittäisin huomiota myös siihen, ettei masennuksen takana olevia syitä useinkaan selvitetä. Masennuksen taustalla voi olla moninaisia syitä, mutta on aivan liian tyypillistä olettaa masennuksen ja väsymyksen kuuluvan vaikkapa elämäntilanteeseen, kuten pikkuvauva-arkeen tai hektiseen työntekoon ja opiskeluun, eikä masennuksen todellista syytä siten aina selvitetä. Myös pelkkä väsymys voidaan usein laittaa masennuksen piikkiin, vaikkei ihminen itse edes kokisi olevansa masentunut. Mikäli kunnassaan ylipäänsä onnistuu pääsemään ongelmitta lääkärille asti, saa diagnoosin ohessa yleensä lääkityksen ja lämmintä kättä, ei terapiaa tai syiden selvittelyä. Masennus voi tosiasiassa olla liitännäisoire jollekin muulle sairaudelle, kuten neuropsykiatrisille häiriöille tai raudan ja eri vitamiinien puutostiloille, joten taustojen selvittämiseen on syytä panostaa paljon nykyistä paremmin. Pelkkä masennusdiagnoosi ja lääkitys eivät aina suinkaan riitä. Arvoisa puhemies! Hallitukselta toivoisinkin nopeita toimia ja ratkaisuja, jotta masennuksen ja väsymyksen taustalla olevia syitä ja sairauksia selvitettäisiin ja mielenterveystyön laatu paranisi ihmisten saadessa tarvitsemaansa hoitoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-12-18T22:28:54,2019-12-18T22:30:24,Hyväksytty,1.1 2019_85_215,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Otan puheenvuorossani kantaa vain yhteen asiaan, ja se on muistisairaiden hoidon tilanne. Jos haluamme saada ikäihmisten hoidon kustannukset kuriin ja samalla huolehtia inhimillisyydestä, kaikkein tärkein toimenpide on saada muistisairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen eheä polku toimimaan nykyistä paremmin. Suomessa on tällä hetkellä 200 000 muistisairasta, ja jos jokaisella ajatellaan olevan kaksi läheistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti yli puolta miljoonaa suomalaista. Nykytietämyksen mukaan muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti, ja siksi aivoterveyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet maksavat aina itsensä takaisin. Aivoterveyden edistäminen alkaa äitiysneuvolapalveluista, ja sen tulisi olla keskeinen asia kaikenikäisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Aivoterveelliset elämäntavat pienentävät sairastumisen riskiä, ja ne myös hidastuttavat sairauden etenemistä. Hyvä, että tämä asia on hallituksen agendalla voimallisesti. Ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista huolimatta osa meistä sairastuu muistisairauteen. Se, mitä sen jälkeen tapahtuu tai jää tapahtumatta, selittää paljon kustannuksia. Muistisairauksien toteamisessa, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on suuria eroja eri puolilla Suomea. Suomessa ei toteudu muistisairauksien eheä hoitoketju, ja tämä kasvattaa kustannuksia. Esimerkiksi muistisairauden varhainen toteaminen ja hoidon aloittaminen parantavat hoidon vaikuttavuutta merkittävästi. Tällä hetkellä muistisairaudet diagnosoidaan keskimäärin kaksi vuotta ensimmäisistä oireista, ja tätä aikaa pitäisi saada lyhyemmäksi. Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta muistisairaalle ei ole riittävästi. Kunnissa työskentelevien muistihoitajien puute on valtava, eikä heitä kouluteta tällä hetkellä juuri missään. Muistihoitajan ja lääkärin työparityöskentely on erittäin kustannusvaikuttava tapa hoitaa kotona asuvia muistisairaita ja heidän erityistarpeitaan perustasolla. Kotihoito laitostaa monin paikoin muistisairaat omaan kotiinsa neljän seinän sisälle. Kaikkein tärkeintä muistisairaan toimintakyvyn ylläpitämisessä olisi säännöllinen ulkoilu, ja nyt monin paikoin muistisairaat eivät pääse lainkaan ulos. Tarvitsemme ehdottomasti kotihoitoon koulutettujen ammattihenkilöiden lisäksi esimerkiksi kauppa- ja kulttuurikummeja, joiden kanssa muistisairaan olisi turvallista lähteä kodin ulkopuolelle liikkumaan. Myös muuta kuntoutusta ja kuntouttavaa toimintaa tulisi lisätä, sillä muistisairaan toimintakykyä voidaan ylläpitää ja näin inhimillistä olemista kotona jatkaa. Tietyssä sairauden vaiheessa muistisairaan ei ole enää turvallista ja inhimillistä asua omassa kodissaan, ja siksi tarvitaan myös yhteisökoteja. Muistisairas tarvitsee hyvin harvoin laitoshoitoa, mutta hän tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa kodinomaisessa ympäristössä. Itse puhun mieluummin yhteisökodista kuin tehostetusta palveluasumisesta. Yhteisökoti voi olla myös ryhmäkoti tai perhehoitokoti. Myös yhteisökodissa voidaan toimintakykyä ylläpitää sairauden loppuvaiheeseen saakka, jos siellä työskentelee riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Haluan korostaa, ettei käsiparien määrä yksin riitä, sillä muistisairaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen edellyttävät vankkaa ammattitaitoa. Toisaalta ympärivuorokautisessa hoivassa ja hoidossa tuskin pystytään toimimaan laadukkaasti alle 0,7:n mitoituksen, joten mitoituksen säätäminen lakiin on perusteltua. Suurin osa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakkaista on muistisairaita. Arvoisa puhemies! Muistisairaiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseksi ja samalla kustannusten kuriin saamiseksi nyt on nopeiden toimenpiteiden aika. Erityisen tärkeää on selvittää ja tarvittaessa luoda muistisairaan maakunnalliset hoitopolut diagnoosista palvelutarpeen arvioinnin kautta tarvittaviin palveluihin olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja tutkimusnäyttöä hyödyntäen — nämä hoitopolut siis kuntoon. Tähän pitäisi nyt joka tasolla käyttää voimavaroja, sillä kansakunnan ikääntymisen myötä, ennalta ehkäisevistä toimista huolimatta, muistisairaiden määrä tulee kasvamaan maassamme. Olen huolissani siitä, ettei asian tärkeyttä edelleenkään tunnisteta, ja toivon, että te täällä olevat kuntapäättäjät kyselisitte, miten nämä asiat on hoidettu omassa kunnassanne tai alueellanne, koska jos saadaan muistisairauden ennaltaehkäisy, kuntoutus ja hoito kuntoon, niin sillä saamme myös kustannuksia tehokkaasti kuriin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2019-12-18T22:30:26,2019-12-18T22:35:16,Hyväksytty,1.1 2019_85_216,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut pitkään käynnissä hanke, jossa kehitetään maamme lääkärihelikopteritoimintaa. Tämä on erittäin tärkeä toimiala ja parantaa turvallisuutta kaikkialla maassa, siis ainakin siellä, missä tämä lääkärihelikopteripalvelu on tosiasiallisesti saatavissa. Toivon, että hallitus tätä toiminnan kehittämistä vie määrätietoisesti eteenpäin samalla otteella kuin tähänkin asti. Tiettyjä puutteita tässä alueellisessa peitossa on, ja yksi vakava puutoskohta on Etelä-Karjalan alueella, siellä ei lääkärihelikopteria ole. Eri selvitysmiehet ovat tätä asiaa tutkineet ja selvittäneet, ja asiantuntijalausunnot ovat päätyneet siihen lopputulemaan, että Lappeenrantaan tulee sijoittaa lääkärihelikopteri palvelemaan Etelä-Karjalan alueen, Saimaan saariston ja itärajan asukkaita mahdollisissa hätätilanteissa. Tarve on ilmeinen ja puute myös. Päätöksenteko asiasta on nyt sosiaali- ja terveysministeriössä kesken, ja toivon kovasti, että siellä tätä asiaa valmisteltaessa ja vihdoin päätettäessä otetaan tämä huomioon. Pelastus- ja lääkärihelikopteri kuuluu Lappeenrantaan, ja sinne se tulee sijoittaa, jotta Etelä-Karjalan asukkaat saavat tämän tärkeän palvelun sillä tavalla kuin apulaisoikeusasiamieskin on lausunnossaan linjannut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-18T22:35:17,2019-12-18T22:36:55,Hyväksytty,1.1 2019_85_217,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Puhemies! Edustaja Kopra tarttui ihan tärkeään asiaan. Lääkärihelikopterin puutetta oli myös Etelä-Pohjanmaalla, mutta onneksi se katve on nyt poissa ja lääkärihelikopteri on sijoitettu Seinäjoelle. Todella tärkeä huomio on se, mihin alueelle sen asian kohdistat. Puhutaan kuitenkin ihmisten hengestä ja henkien pelastamisesta, kuten usein lääkärihelikopteripalveluissa on kyse. Puhemies! Hallitus jatkaa siis viime vaalikaudella toteutetun mukaisesti pienimpien etuuksien korottamista. Viime vaalikauden aikana laitettiin Suomen taloutta kuntoon ja saatiin työllisyysastetta nostettua. Tämän vuoksi on erityisen hienoa, että nyt, kun se kivijalka on saatu vankemmaksi, hallituksen budjetti vuodelle 20 tuo paljon hyvää erityisesti pienituloisille. Lapsi- ja perhemyönteisyyden vahvistaminen yhteiskunnassa ja lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen on erittäin tärkeää erityisesti nyt, kun syntyvyys laskee. Politiikan keinot ovat tietysti rajalliset mutta eivät kuitenkaan merkityksettömiä. Yhteiskunnan lapsimyönteisyydellä on siis merkitystä. Toiveena totta kai on, että jokainen lasta haluava voisi saada lapsen ja perheiden toivoma lapsiluku voisi täyttyä. Puhemies! Keskusta haluaa jatkaa työtä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja onkin ehdottanut, että jatkossa syntyvyyden vähenemisestä koituva laskennallinen säästö lapsilisiin pidetään lapsilisämomentin sisällä ja kohdistetaan lyhentymättömänä lapsilisien korottamiseen. Puhemies! Hallituksen tavoitteena on, että jokainen suomalainen saa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut riippumatta siitä, missä hän asuu ja miten paljon hänellä on varaa maksaa itse palvelusta. Pienituloisten eläkeläisten aseman kohentaminen on myöskin tärkeä asia, jota hallitus toteuttaa. Hallitus on siis nostamassa tuntuvasti pienimpiä eläkkeitä ensi vuoden alusta alkaen, aivan keskustan tavoitteen mukaisesti. Pelkkä eläkkeen taso ei kuitenkaan ole ainut määrittävä tekijä eläkeläisten arjessa selviytymistä ja pärjäämistä arvioitaessa. Pienituloisten ja erityisesti paljon sairastavien ikääntyneiden näkökulmasta erittäin tärkeitä ovat myös laadukkaat ja helposti saavutettavat, maksuttomat tai edulliset peruspalvelut. Siksi sote-uudistus on saatava aikaan vihdoinkin tällä vaalikaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-18T22:36:56,2019-12-18T22:40:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_218,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksellä on tärkeä rooli suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin. Hallitus on pienentämässä kotitalousvähennystä niin, että työkorvaus laskee 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkakorvaus 20 prosentista 15 prosenttiin. Pidän tätä lyhytnäköisenä. Hallituksen kohdentama leikkaus kotitalousvähennykseen on leikkaus erityisesti lapsiperheiltä ja ikääntyneiltä ihmisiltä. Kotitalousvähennyksen leikkaus nostaa remonttien ja kotipalveluiden hintaa ja laskee palveluiden kysyntää. Tämä on omiaan kasvattamaan riskiä harmaan talouden lisääntymiseen sekä vähentämään palvelualojen työllisyyttä. Kokoomuksella on hallituksen toimiin nähden täysin toisenlainen päämäärä. Me haluamme vähentää harmaata taloutta, edistää työllisyyttä sekä puolustaa lapsiperheiden ja ikääntyneiden arjen sujuvuutta. On ensiarvoisen tärkeää, että me päättäjät teemme kaikkemme sen eteen, että Suomi olisi kaikilla mittareilla maailman lapsiystävällisin maa. Se vaatii sitä, että emme vaikeuta perheiden mahdollisuuksia sujuvoittaa omaa arkeaan tai heikennä lapsiperheiden mahdollisuuksia ostaa sellaisia palveluita, jotka tukevat heidän elämäänsä. Ekonomistit näkevät, että kotitalousvähennykseen kohdistuvan heikennyksen vaikutukset niin työllisyyteen kuin vanhusten asumiseenkin voivat pitkällä aikavälillä kääntyä selkeästi kielteisiksi. Arvokkaan vanhuuden takaamiseksi yhteiskuntamme tulee mahdollisuuksien mukaan tukea ikäihmisten omia toiveita siitä, missä ja miten he haluavat ikääntyä. Niin kauan kun kotona asuminen on turvallista, on tärkeää, että kotiin on saatavilla hoivan lisäksi myös muita tarvittavia tukia ja palveluita. Näitä ovat esimerkiksi siivouspalvelut, ruokapalvelut ja muut kotihoitoon liittyvät palvelut. Ne ovat merkittäviä arkea sujuvoittavia ja helpottavia palveluita. Tampereella on kymmenisen vuotta sitten kehitetty tällainen Kotitori-malli, jonka tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten pärjäämistä omassa kodissa. Sieltä saa neuvoa monenlaisiin arkisiin kysymyksiin, ja ajattelen, että myöskin tällaisten palveluiden hankinnassa se voisi olla juuri sopiva tapa auttaa ja neuvoa ja malli voisi olla levitettävissä muuallekin tukemaan tällaisten palveluiden käyttöä eli kannustaisi siihen vieläkin enemmän. Kokoomus pitää kotitalousvähennyksen heikennystä huonona työllisyys-, perhe- ja senioripolitiikkana. Olemme esittäneet oman ratkaisumme vaihtoehtobudjetissamme, ja toivonkin, että tämän budjetin yhteydessä hallitus tarttuisi, vielä kun ehtii, kokoomuksen esitykseen perua kotitalousvähennykseen kohdistuva leikkaus ja korottaisi yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennystä. Se olisi aito tulevaisuusteko suomalaisille perheille, vanhuksille ja yrityksille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-18T22:40:18,2019-12-18T22:43:21,Hyväksytty,1.1 2019_85_219,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama asia: Budjettiesitys sinänsä on ihan hyvä ja sosiaalisesti tasapainoinen. On äärimmäisen tärkeätä, että sosiaalietuuksia, perusturvaa, eläkkeitä ja rintamamiesten asemaa nyt kohennetaan. Se on tärkeää suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. On myös hyvä, että budjettiin on varattu myös sosiaali- ja terveyspuolen kehittämiseen rahaa, jolla hoitotakuuta ja perhepalveluita plus sitten hoitajamitoitusta viedään eteenpäin, 94 miljoonaa muistaakseni. Mutta oikeastaan se pääviesti itselläni on nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Niin kuin täällä useassa puheenvuorossa on sanottu, se on nyt tällä vaalikaudella vain saatava maaliin. Itse tulen alueelta, jossa tämä integrointi on tehty sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen ja ensihoidon osalta, eli siellä on Siun sote. Samoin Eksote ja Kainuu ovat samassa tilanteessa. Me olemme vieneet tämän niin pitkälle kuin tässä tilanteessa voidaan viedä, mutta meillä on tullut nyt sitten ongelmaksi tämä talouden kiikkulauta tässä asiassa, samoin ongelmia on tullut omistajaohjauksen kanssa. Toivoisin, että etupainotteisesti näitä sote-palveluita kun viedään eteenpäin, niin tämä rahoitusmalli ratkaistaisiin ensimmäisenä tai sitten tehtäisiin joku kuntatalouden tukipaketti, jolla tämä kiikkulautamalli korjataan. Tällä hetkellä rakennamme noin 2,5 prosentin kasvulla sosiaali- ja terveyspalveluiden ensi vuoden budjettia, ja samaan aikaan kunnassa joudutaan vetämään nollalinjaa. Tosi inhottava kiikkulauta kaiken kaikkiaan, ja siitä sitten kärsii peruskunnassa meidän sivistys-, vapaa-ajan ja varhaiskasvatuksen palvelut. Jos kokonaisuutena sitä rahoitusmallia miettii, niin kyllähän sen pitää perustua tarvevakioituun malliin, jolla sitten pystytään myös alueen erilaisuudet huomioimaan ja sen mukaan myös palveluita tuottamaan. Toinen tähän valmisteluun liittyvä asia on sitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rajapinta, jossa käydään koko ajan meidän kuntayhtymän ja peruskunnan välillä sitä keskustelua, että kenen tehtävänä se tässä mallissa on. Niin pitkään kun tämä sote-valmistelu roikkuu, tässä on semmoinen epäselvä tilanne, ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on se, millä taloudellisia pitkän aikavälin säästöjä saadaan aikaan. Vauhtia sote-valmisteluun! Toista hallituskautta tätä ei voida odottaa, ja tähän valmisteluun ei pidä missään tapauksessa enää mitään maakunta-ajatuksia erikseen sotkea. Että nyt viedään sote ensin maaliin, ja sen jälkeen palataan siihen, mitä maakuntatyökaluihin otetaan mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-18T22:43:22,2019-12-18T22:46:27,Hyväksytty,1.1 2019_85_220,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tästä, mihin edellinen edustaja jäi, eli sote-uudistuksesta. Itse suhtaudun vähän ristiriitaisesti tähän, että me puhumme niin paljon näistä erilaisista palikoista ja rakenteista, joita pitää siirtää paikasta toiseen, kun mielestäni oleellisin asia, mitä meidän tulisi tarkastella, riippumatta siitä mallista, on rahoitus. Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista — riippumatta siitä, että jatkuvasti puhumme kustannusten hillitsemisestä — on Suomessa vain OECD-maiden keskitasoa, vaikka yleisesti ottaen hyvinvointijärjestelmämme terveydenhuoltoineen pitäisi olla OECD-maiden yläpuolella. Suomessa julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon menoista on noin 75 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa se on siinä 84—85 prosenttia, ja vastaavasti Suomen terveydenhuollon menojen bruttokansantuotesuhde on koko Pohjoismaiden alhaisin, ja ylipäätänsä nämä terveydenhuoltoon laitettavat menot per asukas ovat pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa. Tietysti tämä meidän demografinen tilanteemme ja väestön ikääntyminen ovat näitä tosiasioita, mistä me emme mihinkään pääse, mutta siitäkin huolimatta näitä rahoitusasioita pitäisi miettiä tarkemmin. On selvää, että minkäänlainen rakenteisiin liittyvä sote-uudistus ei tule tuomaan meille merkittävää muutosta, mikäli perusterveydenhuoltoon ei lisätä resursseja. Siellä on yksinkertaisesti liian vähän rahaa. Meillä on myös liian vähän lääkäreitä. Sen lisäksi he ovat vähän väärissä paikoissa, kuten tiedämme. Tässä asiassa pitäisi erityisesti tarkastella julkisen puolen työoloja, ylipäätänsä sitä painetta, missä erityisesti nuoret terveyskeskuslääkärit joutuvat toimimaan. Haasteethan ovat aivan samoja kuin hoitajienkin puolella. Ylipäätänsä kun tätä rahoitusta mietitään, tähän ei ole mitään selviä eikä yksinkertaisia ratkaisuja, mutta sitä suuremmalla syyllä meidän pitäisi kyetä pohtimaan tässä yhteiskunnassa, mihin me haluamme rahaa laittaa. Haluammeko me priorisoida meidän terveydenhuoltoamme, laittaa rahaa sinne, mihin se hyvinvointiyhteiskunnassa oikeasti kuuluu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-18T22:46:29,2019-12-18T22:49:07,Hyväksytty,1.1 2019_85_221,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä budjettiesityksessä pannaan nyt täytäntöön yksi niistä keskeisistä ikäihmisiin liittyvistä esityksistä, joita hallitusohjelmassa on, ja viittaan tässä nyt tähän vanhusasiainvaltuutetun toimeen. Meillähän on Suomessa ryhdytty sijoittamaan oikeusministeriön alaisuuteen erityyppisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin tai tiettyihin väestöryhmiin keskittyneitä valtuutettujen toimia, ja näistä ehkä tunnetuimmat ovat tietysti tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiainvaltuutettu. Lapsiasiainvaltuutettuunhan tässä viitattiin aika lailla eilisissäkin eduskuntakeskusteluissa, kun puhuttiin näistä al-Holin leirissä olevista lapsista. Eli vanhusten osalta tällaista vanhusasiainvaltuutetun toimea ei ole aikaisemmin meillä ollut, vaikka siitä on jo parisenkymmentä vuotta puhuttu ja keskusteltu. 2000-luvun alussahan tästä tehtiin jo laaja kansalaiskeräys, kerättiin alle nimiäkin, ja tästä on tehty myöskin kansalaisaloite, ja sitä kautta on ilmaistu se tahto, että me tarvitsisimme myöskin vanhusasioihin, ikäihmisten asioihin, keskittyneen valtuutetun viran. Ja tämä hallitus on nyt tässä hallitusohjelmassaan kirjannut ylös tämän tarpeen ja tahtotilan siitä, että tämmöinen vanhusasiainvaltuutettu tänne saadaan, ja nyt tässä budjettiesityksessä siihen varataan myöskin voimavaraa, jolloin tämä paljon toivottu ja kaivattu askel otetaan ja me saamme äänitorven, henkilön, joka seuraa hallinnosta sinänsä riippumattomasti ikäihmisten asioiden tilaa Suomessa. Muun muassa ikäihmisten hoitoon liittyvät kysymykset saavat sitten uuden, tarkemman silmän, joka tässä on tärkeä. Jälleen kerran yksi niistä konkreettisista, hienoista uudistuksista, joissa tätä hallitusohjelmaa pannaan täytäntöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T22:49:09,2019-12-18T22:51:10,Hyväksytty,1.1 2019_85_222,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhusasiavaltuutettu on ollut myös perussuomalaisten asialistalla vuosikausia, ja on hyvä asia, että siihen kohdennetaan resursseja. Meidän tuleekin saada pian myös tietää, mitkä ovat vanhusasiamiehen tehtävän toimenkuvat ja valtuudet eli miten hän sitten tulee jatkossa toimimaan. Täällä on puhuttu sote-uudistuksesta — pitäisi, pitäisi, vaan kun ei tule. Me voimme täällä kaivata ja odottaa ja toivoa sitä ja luoda uskomme siihen, että sote tulee, mutta kyllä me tarvitsemme niitä lakiesityksiä myös. Eli tässä aika kuluu ja tiimalasi valuu, ja kohta olemme taas siinä tilanteessa, että pohdimme sote-lakeja perustuslakivaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja aika loppuu. Siihen samaan syssyyn laitetaan tämä hoitajamitoitusasia, jota myös odotellaan. Voimaantulo, sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyt, asiantuntijakuulemiset, kaikki vievät oman aikansa, elikkä, hopi hopi, kiirettä pitää. Hoitajien palkkaamisesta on puhuttu — milloinka niitä hoitajia sitten ruvetaan palkkaamaan? Tehy on tänään vaatinut 100 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksia hoitajien palkkojen korottamiseen, hoitajien palkkoihin. Palkoista on puhuttu, ja ilman rahaa sitä hoitajaa ei saada. Hallitus on nostanut pieniä eläkkeitä. Perussuomalaiset tukevat kyllä takuueläkkeen nostoa. Viime kaudella sitä nostettiin kolme kertaa, nyt tulee tämä yksi korotus. Samoin kansaneläkkeen korotusta totta kai me kannustamme ja tuemme. Mutta muistutamme siitä vappusatasesta, että mikä oli hallituksen viesti silloin. Alle 1 400 euron eläkkeisiin ei ole tulossa sitä vappusatasta, 1 200—1 300 euroa on se raja siinä, elikkä vielä edelleen jäämme vähän sitä odottamaan. [Timo Heinonen: Onko näin? — Kimmo Kiljunen: Onhan se tulossa!] Mutta totta kai pidämme huolen ja toivomme, että eläkeläisten tilanne paranisi entisestään. Meillä on vaihtoehtobudjetissamme muun muassa lääkkeiden omavastuisiin ja omaishoitoon ynnä muihin liittyviä toimenpiteitä. Arvoisa herra puhemies! Eilen käytiin keskustelua täällä al-Holin tilanteesta ja orpolapsista, ja hallitus on linjannut, että lapsia tuodaan. Juuri julkisuudesta tulleen tiedon mukaan toimet olisivat käynnissä ja kaksi orpolasta on sieltä saapumassa Suomeen. Kysyin eilen täällä istunnossa liittyen sosiaali- ja terveysministeriön alaan, koska lehtitietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö oli myös mukana tässä operaatio Korvessa, että millä tavalla on varauduttu tähän. Tarvitaan terapiapalveluja, tarvitaan runsaasti erilaisia resursseja, ei ainoastaan tänään vaan myös huomenna, vuosien ajan varmastikin. Millaisia lastensuojelullisia toimia on tehty, ja mitkä ovat resurssit siellä? Olisi ollut hyvä kuulla, millä tavalla kaikkeen tähän on varustauduttu, koska me olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että lapset tarvitsevat tuen ja avun, niin nämä orpolapset kuin kaikki muutkin, jotka apua tarvitsevat. Katson hallitukseen liittyen terapiatakuuseen. Meillä on täällä tämä kansalaisaloite — millä tavalla se sitten lähtee etenemään? Mielenterveyspalvelut on saatava Suomessa kuntoon. Yhä useampi nuori kuin myös työikäinen kärsii mielenterveysongelmista, väsymyksestä, loppuunpalamisesta töissä. Tähän on saatava apua. Millä tavalla ne nuoret sitten sen avun saisivat? Palveluja tulisi olla myös koulun päätteeksi saatavilla — on se sitten siellä koulussa koulupsykologi, koulukuraattori — siihen aikaan, kun se opiskelija, oppilas voi mennä sitä apua hakemaan elikkä koulutuntien jälkeen. Hän ei voi kesken koulupäivän välttämättä lähteä hakemaan sitä apua. Eli hyvin tärkeitä asioita, niin kuin on myös kiusaamisen poistaminen Suomesta niin työelämästä kuin kouluista. Se on se ensimmäinen askel siihen mielen hyvinvointiin, että kaikki voivat olla omia itseään eikä kiusaamista tapahdu. Täällä vielä keskustelussa nousi esille se, että onko se laitoshoitoa vai onko se yhteisöllistä hoitoa vai ovatko ne ryhmäkoteja, missä tulevaisuudessa ja tällä hetkellä vanhuksia hoidetaan. Tärkeää on, kun annetaan palvelulupaus, että ihminen hoidetaan loppuun asti siellä ryhmäkodissa tai hoivakodissa, että se hoito on myös laadukasta ja siihen kuuluu myös hyvä saattohoito. Monesti näissä kodinomaisissa yksiköissä ongelmana on se, että sieltä puuttuu sitä kivunlievitystä, kipulääkkeitä, sieltä puuttuu osaamista esimerkiksi injektioiden antamiseen, kun puhutaan hyvin vahvoista, opioidipohjaisista lääkkeistä. Siinä mielessä kodinomaisiin yksiköihin tulee tätä osaamista erityisesti antaa ja lähettää, ja silloin puhutaan myös vahvasta, hyvästä koulutuksesta. Kaikki apukädet toki tarvitaan vanhustenhoitoon, on paljon avustavaa, tukevaa työtä, mutta itse hoitotyön ja lääkitsemisen tulee olla koulutetulla ammattihenkilöllä, ja kaikille sitten sillä hetkellä, kun on tarvis, se apu on annettava. — Kiitos paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T22:51:11,2019-12-18T22:56:16,Hyväksytty,1.1 2019_85_223,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielenterveysongelmat varsinkin lapsilla ja nuorilla ovat valtava ongelma tällä hetkellä. Edustaja Juvonen toi hyvin esiin tämän asian, että apua pitäisi olla saatavilla kouluista matalalla kynnyksellä, koska juuri siellä koulumaailmassahan nämä lapset ja nuoret ovat. On aivan liian tavallista, että niin lapsi kuin perhe haluaisi päästä hoitoon ja että lapsi viedään lääkärille ja lääkäri kertoo, että lapsi ei ole yrittänyt itsemurhaa ja tämän takia hoitoon ei pääse. Täällä on paljon puhuttu tällä viikolla lapsen oikeuksista — onko tämä lapsen edun mukaista? Yksi iso kysymys on myös se, että vaikka me vaurastumme tällä hetkellä jatkuvasti, niin nämä mielenterveysongelmat kasvavat vähintäänkin yhtä kovaa vauhtia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T22:56:18,2019-12-18T22:57:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_224,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minunkin puheenvuoroni käsittelee lääkärihelikopterin sijoittamista Kaakkois-Suomeen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmies Jyri Lilja on arvioinut lääkärihelikopterin toimintaa ja myös sijoituspaikkoja. Eilen julkistettujen tietojen mukaan hän on aivan aiheesta kiinnittänyt huomiota aiemman hallituksen tekemään linjaukseen Kaakkois-Suomen helikopterista. Aiempi hallitus päätyi monien vaiheiden jälkeen vuosi sitten siihen, että helikopteri sijoitettaisiin Lappeenrannan sijasta Kouvolaan, Uttiin. Kuitenkin aiempien selvitysten ja nyt myös selvitysmies Liljan näkemys on se, että sekä yhdenvertaisuuden että toiminnallisuuden näkökulmasta Lappeenranta olisi ylivoimaisesti järkevin sijoituspaikka. Kuten edustaja Kopra puheenvuorossaan totesi, Lappeenrannasta käsin helikopteri tavoittaisi myös Etelä-Karjalan maakunnan pohjoisosissa ja Saimaan saarissa apua tarvitsevat ihmiset. Selvityksissä on todettu, että toiminnallisesti järkevintä on sijoittaa ensihoidon ilmailupalveluyksikkö nimenomaan laajan päivystyksen sairaalan yhteyteen. Lappeenrannassa sellainen on, toisin kuin Kouvolan Utissa. Sairaalan yhteydessä tuosta lentävästä yksiköstä saataisiin paras mahdollinen hyöty. Kopteriryhmä olisi tukena sairaalassa, ja se saisi toisaalta myös tukipalvelunsa sairaalalta. Toivon, että sosiaali- ja terveysministeriö vielä uudelleen tarkastelisi tätä sijoituspäätöstä ja harkinta tehtäisiin kokonaishyödyn ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta mahdollisimman järkevästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-12-18T22:57:30,2019-12-18T22:59:06,Hyväksytty,1.1 2019_85_225,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli myönteistä kuulla, että sosiaalidemokraatit vielä vähän pohtivat, onko järkevää olla rakentamassa maakuntahallintoa tähän maahan. Hallitusohjelmassahan puhutaan ei pelkästään 18 maakunnasta vaan vielä neljästä lisämaakunnasta Uudellemaalle. Sellainenkin maakunta kuin Vantaa—Kerava olisi syntymässä. Mutta on hyvä, että sosiaalidemokraatit pohtivat myös sitä, että voitaisiin edetä sillä mallilla, jota kokoomus on kannattanut, että mentäisiin sote edellä, laitettaisiin sosiaali- ja terveyspalvelut nyt ensin kuntoon ja katsotaan sitten tätä muuta. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Hoitajamitoituksesta — olisin nähnyt kyllä tarpeelliseksi, että ministeri Krista Kiuru olisi ollut täällä paikalla, kun tänään puhutaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalasta. Hän lupasi 0,7:n hoitajamitoituksen eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella. Nyt kyllä näyttää siltä, että kello käy mutta ei edes sitä hoitajamitoitusta näy. Sen me olemme jo aiemmin todenneet, että hoitajia ei ole tämä hallitus tuomassa, mutta ei nyt näköjään sitä hoitajamitoitustakaan. Kokoomus on esittänyt 150 miljoonaa euroa rahoitukseen ensi vuodelle: sillä saataisiin tuhat hoitajaa kotipalveluun ja tuhat hoitajaa ympärivuorokautiseen asumispalveluun. Eli me olisimme selvästi sillä tiellä, että Suomessa saataisiin tämä 0,7 täyteen. Kun ministeri Kiuru tuntuu joka kerta, kun hän täällä eduskunnassa piipahtaa, syyttävän kokoomusta siitä, että hoitajamitoitus ei etene, niin huomenna me näemme, mitä ministeri Kiuru on mieltä, kun eduskunta äänestää 150 miljoonan lisärahoituksesta vanhustenhoitoon. Eduskunta äänestää myös siitä, onko pelkkien kauniiden puheiden lisäksi terapiatakuuseen oikeasti tahtoa. Huomenna eduskunta äänestää 35 miljoonan lisämäärärahasta nuorten mielenterveyspalveluiden kuntoon laittamiseksi, josta siitäkin aina eduskunnassa piipahtaessaan ministeri Kiuru on kauniisti puhunut ja tahtotilaa vannonut. Sitten tämä vanhusasiainvaltuutettu. Pidän sitä ihan myönteisenä, tervetulleena asiana. Ja kun tässä edellä myös tuotiin huolta siitä, että pitää varmistaa myös toimivalta, niin nyt itse asiassa näyttää siltä, että oikeusasiamiehelle ei ole tulossa toimivaltaa tässä vaiheessa, ja sen takia samaan aikaan on syytä varmistaa, että Oikeusasiamiehen kansliassa on riittävät määrärahat toimivaltaan ja epäkohtiin puuttumiseen. Arvoisa puhemies! Tänään olemme nähneet, että välikysymyksellä on ollut vaikutusta. Saatiin aikaan poliittinen päätös pienten lasten turvaan saamiseksi al-Holin leiriltä. Tuore tieto kertoo, että kaksi orpolasta on nyt matkalla tuolta leiriltä eteenpäin. Toivottavasti heidät saadaan nyt sitten Suomeen takaisin ja suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. He ovat pieniä orpolapsia, ja heidän paikkansa on täällä. Heitä olisi pitänyt auttaa jo viime kesänä edellisen hallituksenkin linjausten mukaisesti, mutta nyt tämän välikysymyksen paineessa saimme aikaan tämän poliittisen päätöksen ja nämä lapset lopulta Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-18T22:59:10,2019-12-18T23:02:34,Hyväksytty,1.1 2019_85_226,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! THL:n mukaan sote-kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina. Se aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palveluiden tarpeen kasvu ja hallituksen säätämät uudet velvoitteet. Myös paine suuriin rakennusinvestointeihin kasvaa, kun nykyinen rakennuskanta tulee tiensä päähän. Laitosvaltaiset palvelut kasvattavat kustannuksia, ja siksi ennalta ehkäiseviin palveluihin panostaminen kunnissa olisi erityisen tärkeää. Täällä on tänä iltana puhuttu sote-uudistuksesta. Sen osalta ratkaisematon tilanne on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Kenttä on turhautunut, ja ehkä tätä tilaa voisi kuvata eräällä tavalla sote-uudistusähkyksi. Sote-uudistuksen epäselvyys vaikeuttaa kuntien tilannetta palveluiden järjestäjänä entisestään, kun kuntia pyydetään kehittämään toimintaansa vailla varmuutta siitä, minkälaiseen hallintomalliin niitä ollaan viemässä. Tarvittavia uudistuksia myöskin siirretään tällaisessa epäselvässä tilanteessa. Kokoomuksen mielestä palveluiden uudistamisen on tapahduttava ihminen edellä eikä se voi odottaa hallinnollisten rakenteitten muutoksia. Tässäkin asiassa kannustan hallitusta lupauksista tekoihin. Haluan myöskin kysyä, että mitä jos me keskittyisimme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen, oikea-aikaiseen hoitoonpääsyyn ja hoidon laadun parantamiseen, vaikuttaviin menetelmiin, tiedolla johtamiseen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen. Miten pitkälle me pääsisimme yksistään jo näillä toimilla? Laadukkaampien palveluitten ja vaikuttavampien hoitojen kehittämiseksi tarvitaan myöskin tutkimusta. Edellinen hallitus vei eteenpäin tärkeitä osaamiskeskittymiä, kuten syöpäkeskusta, genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta, ja sote-tiedon hyötykäyttöä. Työtä näitten eteen tulee tehdä jatkossakin sosiaalialan osaamiskeskuksia unohtamatta. Kokoomus esittää yhteensä 13 miljoonan euron lisäpanostuksia kliiniseen tutkimukseen sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevaan tutkimustoimintaan. Me lisäisimme rahoitusta kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi, Hoitotyön tutkimussäätiön työn turvaamiseksi, Käypä hoito ‑suositusten laatimiseksi ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoittamiseksi. Tutkitulla tiedolla edistetään väestön terveyttä, parannetaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätään potilasturvallisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Siksi tutkimuksen arvo on tunnistettava näissä palveluissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-18T23:02:34,2019-12-18T23:05:16,Hyväksytty,1.1 2019_85_227,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille Kansaneläkelaitoksen kesällä tekemän toimeentulotukiohjeistusmuutoksen, jonka seuraukset kohdistuvat erityisesti vanhuksiin ja eläkeläisiin, erittäin pienituloisiin. Tämän päätöksen mukaan rahoitusvastiketta ei huomioida enää menona perustoimeentulotuessa. Tämä muutos perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun, joka sinällään oli ihan järkevä, eli siinä oli kysymys siitä, että uudisrakennuksen velan maksamiseen tarkoitettua rahoitusvastiketta ei voida huomioida toimeentulotukea saataessa, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää, koska valtion rooli nyt ei ole maksaa ihmisten uusia asuntoja eikä varsinkaan sijoitusasuntoja. Mutta Kela sitten päätti tulkita tätä päätöstä myös muulla tavoin, eli Kela ei enää jatkossa huomioi lainkaan remontti- ja pääomavastikkeita toimeentulotukipäätöksissä menona. Eli tämä liittyy siis hyvin paljon vanhojen asuntojen remontteihin ja putkiremontteihin. Myös siinä tapauksessa, että asuntoa on terveydellisistä syistä remontoitu, tämä toimeentulotuki ei koske sitä enää. Tämä sitten tarkoittaa nimenomaan toimeentulotukivaikeuksia ihmisille, joiden taloyhtiöön on tulossa esimerkiksi se putkiremontti. Ja niin kuin tiedetään, tuolla harvaan asutuilla alueilla asuntojen arvo on muutenkin aika heikko: on paljon ihmisiä, joilla ei ole varaa asua siinä asunnossa, johon tehdään remontti, mutta varsinaisesti ei ole varaa sitä myydäkään, koska siitä ei mitään saa. Eli tästä on monissa tapauksissa seurannut se, että ihminen on jäänyt asunnon myymisenkin jälkeen velkaa pankille ja muuttanut sitten vuokralle. Ymmärretään, että jos asunnon myymisen jälkeen ihminen joutuu muuttamaan vuokra-asuntoon, hän on todennäköisesti senkin jälkeen toimeentulotuen tarpeessa, joten asumismenothan nousevat tietysti suuremmiksi kuin ne olisivat tässä nykyisessä asunnossa. Eli ei tämä julkiselle taloudellekaan tarjoa mitään hyvää — puhumattakaan sitten tästä yksilöstä, joka kärsii. Tämä Kelan linjaus todellakin koskettaa ainoastaan näitä halvoissa omistusasunnoissa kitkuttelevia ihmisiä, ei vuokra-asujia, joten tämä on siinäkin mielessä vähän epätasapainoinen. Ja kun ihminen on vanha, niin pankki ei tietenkään tule yleensä näiden ihmisen kohdalla edes joustamaan näiden lyhennysten kanssa vaan nämä ihmiset pakotetaan myymään asuntonsa, jossa ovat asuneet ehkä melkein koko elämänsä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-18T23:05:16,2019-12-18T23:08:16,Hyväksytty,1.1 2019_85_228,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen ryhtyi täällä runoniekaksi Pekka Tiilikaista siteeraten hän totesi, että ”kello käy, hoitajamitoitusta ei näy”. Sallinette, että minä hieman jatkan tätä runoilua ja totean pikemminkin, että ”kello käy, Rinteen hallitusta ei näy”. Me olemme saaneet tänään jo moneen kertaan kuulla sen, että tämä viivästyminen hoitajamitoituksen laiksi saattamisessa johtuu siitä, että meillä hallitus vaihtui. Tahtotila on selkeä, ja hallitusohjelmaan on kirjattu tämä asia, ja voin vakuuttaa, edustaja Heinonen, että kohta se näkyy. Minä toivon, että te myöskin tulette sitä kannattamaan. Edustaja Juvonen sen sijaan totesi, että ”kello käy, vappusatasta ei näy”, ja tehän jatkoitte siitä vielä, että kuinka on mahdollista ja ei näin, ja minä olin lukevinani, että edustaja Heinonen melkein ponkaisi tuolta pystyyn, että ”niin, onko totta, onko tämä totta”. Minä joudun kysymään sitä näinpäin: mikä tarkoitus siinä on, että te oppositiossa ehdoin tahdoin haluatte luoda mielikuvaa, että me emme ole tosissamme tämän vappusatasen suhteen? Me olemme täysin tosissamme ja vakavissamme siinä liikkeellä. Te kaikki näette, että tähän budjettiesitykseen nyt on laitettu ensimmäiset askeleet siinä tavoitteessa, jonka me asetimme tälle vaalikaudelle. Me puhumme neljästä vuodesta. Selkeät ensimmäiset askeleet on otettu. Te näette kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotukset — joihin en nyt tässä yhteydessä tule — ja te olette myöskin nähneet hallituksen tahtotilan siitä, että työeläkejärjestelmästä pyritään kolmikannassa neuvottelemalla saamaan myöskin pienimpiin työeläkkeisiin tukea. Nyt minä haluan edustaja Heinoselta ja edustaja Juvoselta kysyä, kun te hieman pilkallisesti tässä totesitte: oletteko joukkueessa mukana, että työeläkejärjestelmästä me voimme kolmikannassa neuvottelemalla ottaa pienimpiin eläkkeisiin sitä sataa euroa? Kun me tiedämme, että eläkerahastot kasvavat sen 8 miljardia euroa joka vuosi, niin se pieni muutama sata miljoonaa, josta tässä on kysymys, ei rojahduta järjestelmää suuntaan eikä toiseen, päinvastoin hieman hillitsee sen kasvua. Oletan, että edustaja Heinonen ja edustaja Juvonen ovat molemmat tämän tavoitteen takana, koska he tällä tavalla aavistuksen verran pilkallisesti suhtautuvat tähän vakavaan pyrkimykseen, joka hallituksella on. [Timo Heinonen: Ei missään tapauksessa pilkallisesti!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T23:08:16,2019-12-18T23:10:54,Hyväksytty,1.1 2019_85_229,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Missään nimessä ei ole pilkasta kysymys. Kysymys on vain siitä, että muistutamme niistä asioista, mitkä ovat olleet teidän vaaliohjelmassanne, eli siitä, että 1 400 euron eläkkeeseen tulee tämä vappusatanen, mistä on täälläkin puhuttu. Nämä ovat vain niitä asioita, mitkä nousevat nyt esille ja mitkä eivät ole toteutuneet. Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa sellaisen teeman vielä täällä esille kuin laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuoltopalvelut. Meillähän on Suomessa lain mukaan mahdollista, että laittomasti maassa oleskeleva saa asumisen, ruoan ja lääkkeet. Sehän, että autetaan siinä hädässä, kun ollaan talvipakkasessa tai ollaan sairaana, on totta kai ymmärrettävää, mutta sitä en tahdo ymmärtää millään, minkä takia meitä ei kiinnosta, keitä ovat nämä henkilöt, jotka näitä palveluja saavat. Viime kaudella perussuomalaiset jo esittivät muun muassa, että nämä henkilöt tulisi rekisteröidä, ja siitä lausumana täällä itse asiassa äänestettiin ja se sai tukea myös muilta ryhmiltä kuin ainoastaan perussuomalaisilta. Ei ole kenenkään etu, että meillä on Suomessa ihmisiä, joiden taustasta me emme tiedä mitään. Kyllä olisi hyvin tärkeää, että jos me avaamme palveluita ihmisille, me tietäisimme, keitä he ovat. Tällä tavalla myös erilaiset väärinkäytökset voitaisiin ennalta ehkäistä. Se, että me emme tiedä, keitä he ovat, on avannut tällä hetkellä muun muassa tällaiset pimeät markkinat. On olemassa vuokra-asuntoja, joissa majoitetaan näitä ihmisiä korkeaan hintaan. Helsingin Sanomat uutisoi juuri, että 200—300 euron hintaa yöltä pyydetään näiltä laittomasti maassa oleskelevilta. Herää kysymys, mistä ihmeestä he tällaisia rahasummia voivat saada. Eli on aivan järkyttävää, että ihmisten hätätila luo myös tällaiset bisnesmarkkinat, ja sehän tarkoittaa sitä, että se luo myös rikollisuutta, se luo myös ihmiskauppaa, se luo kaikkea sitä, mitä me haluamme täällä ennalta ehkäistä. Olisi kyllä tärkeää, että, hallitus, pohtisitte, eikö se olisi ihmisyyden nimissä ja kaiken etiikan nimissä järkevää, että me tietäisimme, keitä ihmisiä täällä on. Samalla voisimme ennalta ehkäistä näitä huonoja lieveilmiöitä, mitä mahdollisesti voisi olla tulossa, kuten rikollisuutta tai ihmiskauppaa, kuin myös pystyisimme oikeasti auttamaan ihmisiä hädässänsä. Arvoisa herra puhemies! Vielä jos puhutaan eläketurvasta ja eläkkeistä: Meillä on Suomessa yksin elävien määrä valtavan suuri, ja yhä useampi heistä on eläkkeellä oleva ihminen. Siinä vaiheessa kun tulee näitä suuria remontteja, mitä esimerkiksi edustaja Purra nosti hyvin puheenvuorossaan esille, henkilö voi joutua suuriinkin taloudellisiin vaikeuksiin. Olisi erittäin tärkeää, että näkisimme silloin sen ikäihmisen ahdingon. Se on samoin myös, jos hänen puolisonsa vaikkapa joutuu hoivakotiin [Puhemies koputtaa] — sitten pärjääminen siellä kodissa ikäihmisellä on hankalaa. Ja monesti hän on juurikin pienituloinen nainen. Nähkäämme hänet ja auttakaamme sitten. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T23:10:54,2019-12-18T23:14:14,Hyväksytty,1.1 2019_85_230,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä pienten eläkkeiden korottamisesta on puhuttu paljon, ja kokoomus on tukenut sitä, että takuueläkettä korotetaan ensi vuonnakin 50 eurolla. Viime vaalikaudella, kun me olimme hallituksessa, tehtiin useita korotuksia takuueläkkeeseen. Ne ovat tulleet erittäin suureen tarpeeseen näille kaikista pienimmillä eläkkeillä toimeen tuleville. On myös arvokasta, että kansaneläkettä ollaan korottamassa, ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on se tismalleen sama 34 euron tasokorotus kansaneläkkeisiin, mitä myös vasemmistohallitus on nyt esittämässä. Mutta huoli on tietysti näistä 1 300—1 400 euroa, pienimpiä työeläkkeitä, saavista ihmisistä, joille entinen pääministeri, Antti Rinne, lupasi 100 euroa puhtaana käteen lisää, niin kuin kaikille alle 1 400 euroa saaville. Nämä ihmiset eivät saa euron euroa tästä luvatusta elikkä eivät edes sitä ensimmäistä euroa kohti sitä 100:aa euroa, ja tämä on se huoli, mikä tässä on. Me emme ole valmiita leikkaamaan muiden eläkkeistä korjataksemme tätä epäkohtaa tai sitä huolta, että meillä on näitä pieniä työeläkkeitä, ja sen takia me olemme osoittaneet nopean ratkaisun siihen ensi vuodelle: miljardin veronkevennyksen eläkkeisiin ja työverotukseen, se avittaisi saman tien kaikkia eläkettä saavia. Sitten, mitä tulee tähän eläkevarojen uudelleenjärjestelyyn, niin eläkealan päättäjät, työmarkkinajärjestöt ja eläkevakuuttajien etujärjestö Tela tyrmäsivät tämän entisen pääministerin Antti Rinteen esityksen eläkevarojen käyttämisestä naisten pienten työeläkkeiden parantamiseen. Entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja, nykyinen Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes totesi: ”En halua provosoitua. Mutta mielelläni kyllä kuulisin, millä logiikalla nämä varat voitaisiin irrottaa työeläkerahastoista. Työeläkkeissä jokainen, joka osallistuu rahoitukseen, saa myös aikanaan eläkettä. Takautuvaan uudelleenjaon ajatus sille on vierasta.” Näin totesi entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes, joka toimii siis Telan toimitusjohtajana tällä hetkellä. Ja nyt oikeastaan kysyisin edustaja Kiljuselta, miksi te ette tee sitä tällä Saksan mallilla, jos te haluatte tämän hoitaa teidän mallillanne kuntoon. Saksassahan tehtiin nimenomaan näille pienimpiä työeläkkeitä saaville, usein naisille, selkeä tasokorotus budjettivaroin. Ja kun entinen pääministeri Rinne sanoi, että nyt rahaa on ja ei anneta näiden rahan rajoitteiden estää ajattelua, niin eikö sieltä nyt kannattaisi sitten osoittaa [Puhemies koputtaa] rahaa näiden pienimpien eläkkeiden korjaamiseen saman tien?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-18T23:14:14,2019-12-18T23:17:25,Hyväksytty,1.1 2019_85_231,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen lähestyy vahvalla retoriikalla ja hyvällä asiantuntemuksella tätä teemaa, mutta hän ei aivan täysin täytä sitä totuuden siementä, vaan hän hieman kiertää faktoja, missä tässä liikutaan. Te olette oikeassa siinä, että tämä esitys, joka nyt tässä on, ei anna euron euroa niille, jotka saavat 1 300—1 400 euroa. Nyt ollaan lähdetty liikenteeseen jo monessa kohtaa — te olette lukenut hallitusohjelman — nyt on lähdetty liikkeelle siitä, että näihin pienimpiin työeläkkeisiin pyritään neuvottelemaan työeläkejärjestelmästä se tuki, että se saadaan niin, ettei tarvitse käyttää tähän budjettivaroja. [Timo Heinonen: He ovat ilmoittaneet, ettei käy!] Tämä joudutaan neuvottelemaan, ja viime kädessähän se voidaan lakiteitse täällä myöskin tehdä. Me olemme myöskin puuttuneet näihin työeläkejärjestelmiin lakisääteisesti. Vuonna 2014 säädettyä taitettua indeksiä ei edes täysimääräisesti toteutettu, vaan tehtiin 0,5 prosentin korotus, joka oli silloinen sopimuspalkkojen korotus, ja se toteutettiin täällä eduskunnan päätöksellä. Aivan yhtä lailla voidaan tämäntyyppinen päätös tehdä, että me esimerkiksi tähtäämme siihen, että 100 euroa saadaan 1 000:sta 1 400 euroon oleviin työeläkkeisiin. Te sanotte, että tässä tehtäisiin ratkaisu, jossa tuetaan joitain muita eläkeläisiä toisten rahoilla. Arvoisa edustaja Heinonen, joka ikinen 1 000—1 400 eurolla oleva eläkeläinen täällä Suomessa, vanhuuseläkeläinen ja jokainen eläkeläinen, on työeläkeläinen. He ovat kaikki työeläkeläisiä. He eivät ole takuueläkeläisiä eivätkä kansaneläkeläisiä vaan työeläkeläisiä, ja siinä mielessä kukaan ei ole ottamassa kenenkään rahoista vaan työeläkeläiset ovat saamassa eläkejärjestelmästä, johon on kerätty heidän säästöjään. 65 prosenttia siitä 211 miljardista eurosta, joka on nyt kasaantunut näihin työeläkerahastoihin, on nykyisten eläkkeensaajien työeläkemaksuista kertyneitä. Tämä on Telan laskelma. Siinä suhteessa on kysymys heidän omista rahoistaan, jotka on kerätty eläkkeitä varten. Nyt siitä otetaan siivu tähän käyttöön. Te kysytte minulta, miksi Suomessa ei tehdä pienimpiin työeläkkeisiin korotusta, kuten Saksassa, jossa se otettiin budjettivaroista. Oletteko te valmis ottamaan sen budjettivaroista, että me lähdemme todella reilusti korottamaan kansaneläkkeitä, vai olisiko järkevämpää käyttää niitä rahoja, jotka on varattu eläkkeisiin työeläkerahastoissa, koska meillä on olemassa nämä työeläkerahastot, jotka kasvavat korkoa, kuten sanottu, viimeisen 25 vuoden aikana keskimäärin 8 miljardia euroa? Miksi Saksassa ei oteta tätä rahaa rahastosta vaan budjetista? [Timo Heinonen: Siellä ei ole olemassa sitä!] — Niin juuri, te annoitte sen vastauksen. Te tiedätte. Siellä ei ole olemassa rahastoja. Siellä eivät nuoret ikäpolvet pohdi sitä, miten heille maksetaan 2050-luvulla eläkkeet, kun rahastoissa on 0 euroa jo tällä hetkellä. Samoin Ranskassa on täsmälleen 0 euroa rahastoissa. — Tässä on aidosti ylimitoitettu rahastointijärjestely, [Puhemies koputtaa] joka Suomessa on syntynyt työeläkejärjestelyn ympärille, ja nämä rahat pidetään käytännössä täysin koskemattomina. [Puhemies koputtaa] Tämä on se isoin kysymys, mikä täytyy neuvotella, ja se joudutaan neuvottelemaan kolmikannassa. Toivon, että edustaja Heinonen on vahvasti tukemassa tätä pyrkimystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T23:17:25,2019-12-18T23:20:45,Hyväksytty,1.1 2019_85_232,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin, edustaja Kiljunen, on kyse lupauksista. Opintorahaan te lupasitte SDP:n kanssa 86 euron korotuksen. Toteuma on 2 euroa 46 senttiä. Kyse on lupauksista, mitä te syötitte ihmisille vaalitoreilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T23:20:49,2019-12-18T23:21:21,Hyväksytty,1.1 2019_85_233,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vappu, pääsiäinen ja joulu ovat hienoja juhlapäiviä, mutta en toivoisi sitä, että keskustellaan siitä, kuka on luvannut mitäkin, on sitten kysymyksessä mikä puolue hyvänsä. Hallitusohjelmassa on luvattu jotakin, ja sitä tämä hallitus rupeaa toteuttamaan. Me emme ota vastuuta siitä, mitä joku yksittäinen puolue, vasemmistoliitto tai kristillisdemokraatit, ruotsalaiset, kokoomus, on joskus aikanaan luvannut, kun heistä on tullut hallituspuolue, mikä ei nyt tällä hetkellä ole. Kysymys on siitä, että me haluamme tehdä tätä politiikkaa tällä, että meidän pienempituloisille eläkeläisille voidaan perustuloa kasvattaa, ja siitä olen tosi ylpeä. Olen myöskin erittäin vaikuttunut siitä, mitä edustaja Kiljunen osaa hyvin rautalangasta vääntää. En tietäisi oikeastaan, minkälaisen veden myllyyn saisikaan edustaja Heinonen, jos me täällä lähtisimme budjetista nostamaan vielä enemmän työeläkeläisten tasoa. Olen samaa mieltä, että näin pitäisi tehdä. Meillä koko järjestelmässä varmasti on jonkinnäköinen niin sanottu rikki meneminen, koska meidän pitäisi pienten työeläkkeiden osalta nähdä paitsi tätä indeksin kertymistä, niin ennemminkin sitä, että meillä on siellä perusarvot eli meillä on lääkkeet, asuminen, vaatteet, ruoka, joitten mukaan pitäisi tämä indeksi olla. Minä uskon, että tämä eduskunta voi ruveta jalostuneesti keskustelemaan siitä asiasta, että meidän pitää tätä muuttaa, jolloin sitten päästään ehkä oikeaan harkintaan. Edustaja Kiljunen on siinä niin kuin pääseppänä, että pystytään tekemään sellaista oikeaa harkintaa siinä, kuinka meidän työeläkeläistemme ostovoima voi säilyä. En millään tavoin haluaisi olla siinä tilanteessa, että kun minä jään eläkkeelle, niin minun lapseni tai lapsenlapseni joutuisivat omalla työllään maksamaan minun ansiotasoni korotusta. Ei minun tarvitse saada enempää kuin mitä minulla on. Minulle riittää se, mitä minä olen omalla työlläni ansainnut, ja se on hyvä lähtökohta, kun puhutaan... [Timo Heinonen: Kansanedustajilla oli parempi eläke!] — No, palataan siihen. Siihen uudistukseen lähdettiin liian populistisesti, olisi pitänyt poistaa pääomatulojen oikeutus, ja sillä hyvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-18T23:21:21,2019-12-18T23:24:34,Hyväksytty,1.1 2019_85_234,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Edustaja Heinonen, jos tämän puheenvuoron aikana avataan vastauspuheenvuorot, niin käydään tämä eläkeväittely läpi vähän nopeatahtisempana. Minä haluan vaalia hieman niiden edustajien etuja, joilla on vielä viisi eri ministeriötä käsiteltävänään. [Timo Heinonen: Kyllä tämä on, arvoisa puhemies, ihan viimeinen puheenvuoro, yritän pitää sen niin, että myös edustaja Kiljunen pysyy rauhallisena, niin ei synny semmoista debatin tarvetta!] — Sitten ei avata vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_235,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että meidän pitää huolehtia eläkkeiden ostovoimasta ja eläkeläisten toimeentulosta. Sen takia sanoin, että on hyvä, että takuueläkettä ja kansaneläkettä nyt korotetaan. Usein keskusteluissa tullaan itse asiassa näihin pienimpiin työeläkkeisiin. Minun mielestäni tämä indeksin tarkastelu, tai sen korin tarkastelu, on yksi erittäin järkevä lähestyminen siihen, että se vastaisi paremmin eläkeläisten ostokäyttäytymistä ja kulurakennetta ja muuta. Toivottavasti tästä löydetään yhteinen käsitys. Mutta sitten tullaan tähän, että millä tavalla tämä tasokorotus tehdään, kun kerran silloin me olemme tietysti siinä tilanteessa, että jos me teemme sen nyt sitten täältä rahastoista, niin se näkyy sitten niissä meidän lasten maksamissa eläkemaksuissa korotuspaineena. SAK:n Eloranta on todennut: ”Emme halua lähteä murentamaan eläkejärjestelmän perusperiaatteita.” Näin toteaa SAK. Kyllä näyttää valitettavasti siltä, että täältä, ei myöskään EK:n ja Akavan osalta, ei löydy sitä ratkaisua. Ja nyt oikeastaan, kun edustaja Kiljunen nosti esille sen, että Marinin hallituksella on tahtotila tehdä se sitten lakisääteisesti sieltä eläkejärjestelmän sisältä, tämä on kova uutinen kyllä, jos se päätös tehdään, että eduskunnasta hallituspuolueiden enemmistön toimesta puututaan näihin eläkevaroihin. Luulen, että tämä on tämän illan ja yön keskustelun yksi iso uutinen, että ollaan valmiita lakisääteisesti tähän toimeen tarttumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-18T23:24:38,2019-12-18T23:26:46,Hyväksytty,1.1 2019_85_236,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"[Timo Heinonen: Yritin maltillisesti, mutta se ei toiminut!] Arvoisa puhemies! Käytän puheenvuoron hyvin maltillisesti. Sitä ollaan täällä toivottu. Ihan ensimmäiseksi: Jotta me näemme tämän ongelman luonteen syvyyden, niin se tulee luonnollisesti siitä, mikä tämän taitetun indeksin, joka tehtiin 1995, ideana oli. Silloin puhuttiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä seuraavan 10 tai 15 vuoden aikana ja siitä puhuttiin paljon sanalla ”eläkepommi”, niin kuvattiin tilannetta, oli pakko tehdä jotakin, ja tehtiin taitettu indeksi, jonka tehtävänä on, niin kuin laki sanoo tällä hetkellä, hillitä eläkemenojen kasvua — eli ”laskea eläketasoa” lukee laissa — ja kasvattaa eläkerahastoja. Se aidosti laskee eläketasoa, se ansiosidonnainen järjestelmä, jonka tehtävänä on ylläpitää se ansaittu tulotaso eläkkeellä ollessa — se ei niin tee, vaan työeläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä täällä Suomessa, joka 25 vuoden aikana on lakisääteisesti köyhtynyt. Tulotaso laskee suhteessa mediaanituloon ja elintason nousuun suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä on eläkkeensaajien tilanne Suomessa 98 prosentilla eli niillä, jotka ovat työeläkkeitten saajia. Tämä on se iso ongelma, mikä tässä meillä on vastassa. Lopputuloksena on ollut se, että työeläkkeet ovat nousseet vuodesta 95 tähän päivään 13 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon. Samanaikaisesti eläkerahastot ovat räjähdysmäisesti kasvaneet 36 miljardista eurosta 211 miljardiin euroon, ja kasvu vain edelleenkin jatkuu räjähdysmäisesti. Työeläkejärjestelmän rahastoinnin piti olla puskuri. Alun perin se luotiin silloin 60-luvun alussa, ja Teivo Pentikäinen, joka on sen luoja, totesi, että kahden vuoden eläkemeno on se taso, mihin tähdätään Suomessa. Niin kuin sanottu, Saksassa ja Ranskassa se on nolla. Täällä tähdättiin kahden vuoden eläkemenoon, ja se tarkoittaisi tänä päivänä 60 miljardia euroa. Me olemme ylirahastoineet tässä vaiheessa, siirtäneet rahat ulkomaille pääsääntöisesti — 70 prosenttia rahoista on ulkomailla, kun rahat eivät mahdu Suomeen aidosti, 211 miljardia euroa on niin paljon. Tämän rahan kasvusta nyt on kysymys. Ja kyse on siitä, että kun me olemme puhuneet esimerkiksi puoliväli-indeksistä, niin meistä kukaan ei ole ollut purkamassa sitä rahastoa, vaikka minä muistan, että siitä puhuttiin silloin 95, kun olin tässä salissa. Lähtökohtainen tarkoitus oli purkaa rahastoja sitten, kun suuret ikäluokat menevät eläkkeelle. Lasketaan eläketasoja, sitten puretaan — se oli koko jutun lähtökohta. 25 vuotta on mennyt, tätä ei olla tehty. Nyt me olemme siinä tilanteessa, että edelleenkin me suojaamme tätä Suomen suurinta pääomakeskittymää käytännössä koskemattomana. Vuoteen 2015 mennessä sieltä työeläkejärjestelmästä ei siirretty nettona euron euroa, koska työeläkemaksut olivat suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Me olemme jatkuvasti sukupolvesta toiseen olleet siinä tilanteessa, että työntekijät ovat maksaneet vanhempiensa eläkkeet ja sitä kautta myöskin rahastoineet sen rahan, jotta heidänkin eläkkeensä maksavat nykyiset työntekijät ja tulevien työntekijöiden, meidän lastemme, eläkkeet tietenkin maksavat heidän lapsensa, jotka eivät ole vielä edes syntyneet. Tämän järjestelmän luonne on ollut tämä. Nyt täällä kummasti päivitellään sitä, että minä en haluaisi ottaa sieltä työeläkerahastojen koroista omista säästöistäni mitään, jotta olevinaan olisikin tilanne niin, että vielä syntymättömien lasten ei ikään kuin tarvitsisi maksaa näiden nykyisten nuorten eläkkeitä jatkossa tulevaisuudessa. Kummallinen kiemura tähän on syntynyt siitä aikaisemmasta sukupolvisopimuksesta, joka on ollut täysin aito. Tämä on se koko tämän asian tausta. Sen takia tähän asetelmaan täytyy ennemmin tai myöhemmin tehdä muutos, me emme voi tätä tietä jatkaa. Nämä maksupainekeskustelut ovat laskennallisia kaikki. Meistä kukaan ei ole lähtökohtaisesti murtamassa tätä järjestelmää. Kymmenen vuoden kokeilusta on kysymys, ja me näemme kymmenen vuoden jälkeen, mitä tapahtuu. Voin jo vakuuttaa, että kaikki tietävät, myöskin Eläketurvakeskuksessa sanotaan suoraan: puoliväli-indeksiero ei johda tätä järjestelmää mihinkään suuntaan. Kyllä, edustaja Koponen, minä olen ainakin ollut vaalikentillä lupaamassa sitä, että me pienimpiin työeläkkeisiin, pienimpiin eläkkeisiin pyrimme saamaan aidon korotuksen. Meillä oli aito köyhyyspoliittinen ohjelma tällä sosiaalidemokraattisella puolueella, jota minä edustan. Nyt osa niistä meidän tavoitteistamme on selkeästi tuossa hallitusohjelmassa, koska meillä on hienoja hallituskumppaneita, joilla oli samansuuntaiset tavoitteet, ja me olemme löytäneet yhteisen hallitusohjelman, jota me viemme parhaillaan täällä läpi. Ja sehän on tässä nyt juuri toteutumassa, ja olen iloinen, jos me saamme myöskin kokoomuksesta ja muualta tukea ainakin sille, että näihin pienimpiin eläkkeisiin, myöskin työeläkkeisiin, saadaan korotusta. Eikä niitä rahoja oteta keneltäkään muilta eläkkeensaajilta, vaan eläkkeensaajien omat eläkesäästöt ovat tässä kysymyksessä, ja niiden koroista hitunen eläkkeisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T23:26:46,2019-12-18T23:32:00,Hyväksytty,1.1 2019_85_237,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä otan kantaa tähän hoitajamitoitusasiaan, kun hallituksesta kerrottiin, että kyllä se sieltä tulee. Sellainen sanonta on, että lähetä lapsi metsään ja mene itse perässä. Ja huolestuneena seuraan, että hallitus laittaa virkamiehen asialle kertomaan ikävät uutiset, kuten teki viime viikon perjantaina, viikonloppua vasten, kertoen, että hoitajamitoitus viivästyy sen takia, että hallitus kaatui. Te kerroitte Suomen kansalle ja meille kansanedustajille, että hoitajamitoitus viivästyy. Omaan mokaan hallitus kaatui, mutta sitä mokaahan ei tarvitse paikata, vaan voi selittää ja perustella, että nyt se lakiesitys on lainsäädännön arviointineuvostossa tai että kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelutoimikunta käsittelee sitä. Ja sitten täällä ministeri sanoo viikolla, että kyllä se ehkä sittenkin tulee, että pari päivää odotellaan vielä. Ja nyt eilen hän sanoi, vai oliko se tänään, että no, ei se nyt sitten ehdi, kun eduskunta lähtee tauolle ja kukaan ei ehdi käsittelemään tätä esitystä, että onko sillä merkitystä, tuleeko se nyt vai tuleeko se ensi vuoden puolella. On sillä kuulkaa merkitystä, kun luvattu on paljon, ja luvattu on liikaa, ja minusta alkaa tuntumaan siltä, että te lupasitte vaalikentillä liikaa, kun te lupasitte, että hoitajamitoitus tulee, koska toteutusta ei näy. Kerrataan hieman sitä historiaa. Kesäkuun 19. päivä ministeri sanoi, että hoitajamitoitus tulee. No, sitten tuli kesä, ja eihän sitä tullutkaan, koska ei ollut ketään, joka olisi antanut niitä lausuntoja, kun ihmiset olivat lomilla. No, sitten tuli syksy ja sanottiin, että tulee ennen joulua. No, sitten kaatui hallitus. Elikkä selitysten mestari on ainakin tuo hallituksen aitio tuolla, sieltä olemme näitä kuulleet. Ja kyllä tässä alkaa pikkuhiljaa kierroksilla käymään ja miettimään, että, hyvänen aika sentään, mikä tämä tilanne on. Haluaisin kuulla ihan rehellisesti sen — koska me tiedämme, että rahaahan sinne tarvitaan — onko siellä muita ongelmia. Onko mahdollisesti tulossa perustuslaillisia ongelmia, pystymmekö me ylipäänsä tällaista hoitajamitoitusta ajattelemaan tai lupaamaan tai haaveilemaan siitä? Tuleeko sieltä jonkunlaisia ongelmia, mitä sieltä on tulossa? Vastustavatko mahdollisesti työnantajat? Vastustavatko kunnat? Ketkä sitä vastustavat? Kertoisitte sen meille reilusti, ja kaikkein reiluinta olisi aina, että kerrottaisiin ihan arkipäivinä, ei viikonloppua vasten, ja ettei varsinkaan mennä virkamiehen selän taakse piiloon, kun ei rohjeta itse tulla kertomaan ikäviä asioita. Mutta ikäviä asioitahan täällä on ennenkin kuultu. Ja me kaikki tiedämme, että isojen lakihankkeiden käsittely kestää kahdesta neljään kuukautta, pahimmillaan jopa vuosia, kuten nämä sote-lait. Eli ei tämä hoitajamitoitusasia ole helposti tehty. Mikäli vuoden 2008 ikäihmisten palvelu‑ ja laatusuositusta ei olisi koskaan lähdetty heikentämään, meillä olisi tällä hetkellä suosituspohjana se 0,7—0,8, ja voisi olla ihan oikeasti niin, että meillä olisi toimijoita, jotka kunnioittaisivat sitä ja katsoisivat niihin lukuihin. Elikkä kyllä tässä on menty pikkusen takapakkia, on heikennetty ikäihmisten palvelujen laatusuositusta. Pitäisiköhän se päivittää sittenkin sinne kohdilleen? Viekääpä sinne hallitukseen esitys, että päivitetään ikäihmisten palvelujen laatusuositus, [Puhemies koputtaa] nostetaan 0,7:ään se luku.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T23:32:00,2019-12-18T23:35:14,Hyväksytty,1.1 2019_85_238,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Keskustelu... Ai, ei vielä päätykään. — Edustaja Kiljunen vielä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_239,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en myöskään halua viivyttää enää keskustelua. Ymmärsin, mitä puhemies tarkoitti, että täällä on vielä muita pääluokkia ja ihmiset haluavat niistä puhua. Haluaisin nostaa toisen kysymyksen, mutta en halua keskustella siitä enempää vaan vain huomautan siitä, kun olen sitä tietysti ihmetellyt. Edustaja Juvonen nosti täällä aikaisemmin esille sen seikan, että meillä on piilossa olevia ihmisiä, joista me emme oikein tahdo tietää, ja on järkevää, että meillä on kaikista ihmisistä, jotka tässä maassa asuvat ja työskentelevät, selkeästi tieto. Tämähän tietysti pitää paikkansa. Meillähän on vaikea tilanne, että meillä on olemassa ihmisiä, muun muassa paperittomia, jotka ovat käytännössä heitteillä, sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolella, jopa meidän lääkäripalvelujemme ulkopuolella. Niitä vapaaehtoisesti annetaan ja tehdään. Kun te nostitte esille tämän vakavan yhteiskunnallisen ongelman, niin minä en voi kuin ihmetellä tätä muutosaloitetta, joka teillä perussuomalaisilla on tässä budjetissa ja joka on Lulu Ranteen nimissä, että vähennetään 5,3 miljoonaa euroa laittomasti maassa oleskelevien sosiaalihuollon kustannuksista. [Arja Juvonen: Kyllä!] Tämähän on häkellyttävä asia. Lääkärin velvollisuus on auttaa silloin kun ihminen tarvitsee terveydenhuoltoa, ja luonnollisesti meillä on myöskin tarve yrittää saattaa juuri näitä ihmisiä, jotka ovat äärimmäisen haavoittuvassa asemassa, ihmisten kirjoille. Tästä te juuri puhuitte, ja te esitätte tässä täysin päinvastaista. Te tunnutte puhuvan yhtä ja tekevän toista, ainakin nämä teidän esityksenne ovat tämänkaltaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T23:35:18,2019-12-18T23:36:51,Hyväksytty,1.1 2019_85_240,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan mahtavaa, että saan perustella tämän asian. Vuoden 2017 alussahan lakia muutettiin, ja hallitus antoi sen 5 miljoonaa budjettiin sinä vuonna, kuten myös tänä vuonna, elikkä 5 miljoonaa on kohdennettu budjettiin laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltopalveluihin. Perussuomalaisten mielestä kyllä ei tule ylläpitää sellaista vetovoimatekijää, että ihmiset tulevat tänne... [Kimmo Kiljunen: Vetovoimatekijää?] — Kyllä, se tieto menee heille, ja jos yhteiskunta tarjoaa näitä palveluja, niin totta kai se lisää sitä vetovoimaisuutta, ja varsinkin jos ei meidän yhteiskunnassamme edes haluta tietää, keitä he ovat. Eli he ovat niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, heidän oikeutensa olla palvelujen piirissä on poistunut, ja totta kai silloin me oletamme ja odotamme, että tällaiset henkilöt poistuvat Suomesta. Elikkä silloin kun on kielteinen päätös ja ei ole oikeutta oleskella Suomessa emmekä me tiedä, keitä he ovat, silloin pitää poistua Suomesta. Tämä on perussuomalaisten linja, ja sen takia me esitämme, että — kun kerran hallitusta ei kiinnosta se, keitä nämä ihmiset ovat — meidän mielestämme heillä ei ole silloin oikeutta palveluihin. Elikkä me näemme, että laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden tietojen pitää meillä olla, tietojen siitä, keitä he ovat, ja tähän me olemme esittäneet sitten leikkausta. Kyllä täytyy sanoa — kun ihmisten kanssa juttelee — että meillä on esimerkiksi tällainen ongelma: tiedämme kaikki, että meillä on paljon taskuvarkaita ja meillä on rikollisuutta, ihmiset tekevät rikoksia, heitä ei saada koskaan kiinni. Esimerkiksi eräs tuttavani keskellä kirkasta päivää ryöstettiin, vietiin korut kaulasta, ja täytyy sanoa, että ne henkilöt eivät olleet valitettavasti kantasuomalaisia. Elikkä meillä, niin kuin minä kerroin äsken, rikollisuus lisääntyy, ihmiskauppa lisääntyy, jostakinhan he tarvitsevat tuloja. Tämä on se perustelu, ja toivottavasti ymmärrätte tämän perustelun. Elikkä jos on maassa laittomasti, meidän pitää rekisteröidä heidät, ihmiset, jotta me tiedämme, keille me palveluja annamme. Eihän meidän palvelumme voi olla avoimia sillä tavalla, ja ei ole kenenkään etu, että laittomasti maassa oleskelevat jäävät Suomeen, vaan heidät pitää palauttaa, heidän pitää poistua Suomesta, jos ei ole lupaa olla täällä Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2019-12-18T23:36:51,2019-12-18T23:39:02,Hyväksytty,1.1 2019_85_241,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi lause: Jos joku on lääkärinhoidon tai sosiaalihuollon piirissä, hänet tunnetaan. Hänet tunnetaan, jos on lääkärinhoidon tai sosiaalihuollon piirissä. Tällä te teette nimenomaan syvemmäksi sen ongelman, mistä tässä oli juuri puhetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T23:39:06,2019-12-18T23:39:20,Hyväksytty,1.1 2019_85_242,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt esitellään liikenne- ja viestintäministeriötä koskeva pääluokka 31. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa 45 minuuttia. — Valtiovarainvaliokunnan jaostojen puolesta edustaja Jokinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_243,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan määrärahat ovat 3,5 miljardia euroa, mikä on noin 618 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Lisäykset perustuvat hallitusohjelman linjausten mukaisesti muun muassa liikenneverkon parantamiseen, korjausvelan hallintaan sekä julkisen henkilöliikenteen kehittämiseen. Valiokunta on tyytyväinen, että kybertuvallisuusvalmiuden parantamiseen osoitetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti 2 miljoonan euron lisäys. Tämän lisäksi Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään ensi vuodelle 1,2 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Kyberturvallisuuteen liittyen kriisien välttämiseksi on tärkeää, että rahoituksen riittävyys varmistetaan myös tulevina vuosina. Ilmatieteen laitoksen toimintaan osoitetaan lisäresursseja säätutkaverkon uusimiseen, siviili-ilmailun globaalin avaruussääkeskuksen kehittämiseen sekä ilmastonmuutoksen tutkimusta edistävään tutkimusinfraan. Valiokunta pitää näitä panostuksia tärkeinä ja korostaa kattavan säätutkaverkon merkitystä, minkä avulla saadaan muun muassa lentoliikenteen, teiden talvikunnossapidon ja liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää mittaustietoa. Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon nettomääräraha on 1,4 miljardia euroa, minkä lisäksi radanpidon tulojen arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa. Kaikki lisäykset huomioon ottaen määräraha on 344 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Määrärahaa on korotettu parlamentaarisen työryhmän ehdotusten mukaisesti pysyvästi 300 miljoonalla eurolla. Perusväylänpidon rahoitustason nosto on täysin välttämätöntä, sillä korjausvelkaa on viime vaalikauden panostuksista huolimatta edelleen noin 2,5 miljardia euroa. Liikennemäärien ja raskaan liikenteen massojen kasvu sekä muuttuvat sääolosuhteet vauhdittavat korjausvelan kasvua. Onkin tärkeää, että korjausvelan vähentämiseen osoitetun rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan ja korjausvelkaa vähennetään vuosittain. Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla ja että siinä otetaan huomioon muun muassa elinkeinoelämän tarpeet. Vuosina 2020—2022 perusväylänpidon rahoitusta käytetään myös pieniin, muun muassa kävelyä ja pyöräilyä sekä liikenneturvallisuutta edistäviin, hankkeisiin. Valiokunta pitää hyvänä, että tasokorotuksesta käytetään 20 miljoonaa euroa teiden talvikunnossapidon parantamiseen. Arvoisa puhemies! Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin viime vaalikauden korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti välittömiä korjauksia vaativia tieosuuksia. Siksi valiokunta lisää tässä budjetissa perusväylänpidon rahoitukseen 12 950 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Valiokunta ottaa mietinnössään kantaa myös rataverkon ja joukkoliikenteen toimivuuteen. Valiokunta korostaa, että rataverkon kehittämiseen liittyvän hankeyhtiövalmistelun rinnalla on kiinnitettävä huomiota myös pieniin rataverkon toimivuutta parantaviin hankkeisiin, joilla voidaan nopeasti parantaa sekä henkilöliikenteen että myös tavaraliikenteen sujuvuutta. Myös rataverkon turvallisuutta tulee parantaa ja uudistaa muun muassa kuluvalvontaan ja liikenteen ohjaukseen liittyvää tekniikkaa. On tärkeää, että tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelma jatkuu 12 miljoonan euron määrärahalla. Arvoisa puhemies! Väyläverkon kehittämisinvestointeihin kohdennetaan talousarviossa yhteensä 499 miljoonaa euroa, joista lähes kaikki käytetään aiempina vuosina päätettyjen hankkeiden rakentamiseen. Talousarvioesitykseen sisältyy yksi uusi kehittämishanke, Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistäminen 62 miljoonalla eurolla. Uusia tiehankkeita ei käynnistetä. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisimman pian arvioidaan mahdollisuudet käynnistää ne väylähankkeet, joita koskevat tiesuunnitelmat ovat pian vanhenemassa. Tällaisia ovat esimerkiksi valtatie 4:n Hartola—Oravakivensalmi ja valtatie 5:n Hurus—Hietanen. Valiokunta ehdottaa tähän asiaan liittyvää lausumaa. Arvoisa puhemies! Valiokunta ottaa mietinnössään puoltavan kannan myös kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, sisävesiväylien ja laajakaistayhteyksien kehittämiseen sekä liikenneturvallisuustyön rahoituksen riittävyyteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu etenee suunnitellusti siten, että Suomen kilpailukykyä, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä alueiden elinvoimaa ja saavutettavuutta edistävä pitkäjänteinen suunnitelma valmistuu vihdoin keväällä 2021. Lopuksi, arvoisa puhemies, valiokunta esittää, että käynnissä olevan valtatie 4:n Oulu—Kemi-hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 miljoonalla eurolla, 140 miljoonasta eurosta 143 miljoonaan euroon. Lisäksi valiokunta esittää eduskunnalle kahta lausumaa, joista ensimmäinen liittyy joukkoliikennehankkeisiin, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kaupunkiseutujen liityntäpysäköinnin kehittämiseen, ja toinen lausuma liittyy vuosina 2020—2023 vanheneviin hankesuunnitelmiin perustuvien väylähankkeiden käynnistämisen kiirehtimiseen. Arvoisa puhemies! Tässä [Puhemies koputtaa] tiivistettynä pääluokan budjettiesitys.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-12-18T13:17:10,2019-12-18T13:22:56,Hyväksytty,1.1 2019_85_244,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitokset, puheenjohtaja Jokinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_245,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2020 talousarvioesitys noudattaa vahvasti hallitusohjelman linjauksia. Kuten edustaja Jokinen tuossa sanoi, hallinnonalan määrärahat vuoden 2020 talousarviossa ovat 3,5 miljardia euroa, ja tämä on noin 631 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Tähän liittyvät merkittävät panostukset muun muassa liikenneverkon parantamiseen, korjausvelan hallintaan sekä julkiseen henkilöliikenteeseen. Määrärahoiltaan suurimmat kohteet talousarviossa ovat perusväylänpito, 1,4 miljardia euroa, väyläinvestoinnit, 638 miljoonaa euroa, sekä julkisen henkilöliikenteen ostot ja kehittäminen, 108,5 miljoonaa euroa. Jos teen tästä kokonaisuudesta neljä keskeisintä nostoa, niin ne ovat seuraavat: Perusväylänpito saa parlamentaarisesti sovitun korotuksensa 300 miljoonaa euroa vuodessa korjausvelan taittamiseksi, ja perusväylänpitoon kaikkiaan tulee 362 miljoonan euron lisäykset. Toinen: ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään panostuksia muun muassa vähäpäästöiseen liikenteeseen, esimerkiksi joukkoliikenteen tukeen 20 miljoonan euron pysyvä lisäys ilmastoperusteisesti, ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Kolmas nosto: suuret ratahankkeet edistyvät talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti, ja valtio on varautunut kattamaan osuutensa koko suunnittelusta Turun ja Tampereen suunnan osalta, ja myös itäinen suunta on selvityksissä. Ja neljänneksi: kuten edustaja Jokinen mainitsi, panostukset kyberturvallisuuteen ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja ne myös vahvistavat Suomen asemaa maailmanluokan osaajana tällä sektorilla. Valtiovarainvaliokunta esittää momentille lisättäväksi noin 13 miljoonaa euroa 33:n eri puolilla maata sijaitsevan pienen kohteen parantamiseen, ja lisäksi vaarallisten tasoristeysten poistamiseen osoitetaan 12 miljoonan euron lisämääräraha. Uutena väyläinvestointihankkeena aloitetaan siis Hyvinkää—Hanko-yhteysvälin sähköistäminen, johon myönnetään 62 miljoonan euron valtuus, ja aloitetaan kolmen hankkeen suunnittelu: Tampere—Jyväskylä-rata, Seinäjoki—Vaasa-rata sekä Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen. Lisäksi määrärahoilla jatketaan jo aiemmin alkaneiden väyläinvestointien toteuttamista. Uudet hankkeet huomioiden käynnissä olevia tiehankkeita on vuonna 2020 seitsemän, ratahankkeita kymmenen ja vesiväylähankkeita kolme. Arvoisa puhemies! Liikenteen päästövähennystavoitteilla vastataan Suomen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta. Liikenteen päästöt vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä askeleena kohti hiiletöntä liikennettä. Toimenpiteillä vähennetään liikennesuoritteita ja siirrytään kohti kestävämpiä liikkumismuotoja, ja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi osoitetaan lisärahoitusta raideinvestointeihin ja mainitsemiini ilmastoperusteisiin toimiin. Viimeksi mainittuun, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, on varattu vuonna 2020 yhteensä 25 miljoonaa euroa. Tästä 14,5 miljoonaa euroa on kunnille myönnettäviä valtionavustuksia ja 10 miljoonalla on tarkoitus tehdä toimia valtion verkolla. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään ehdottanut lisättäväksi momentille yhteensä 400 000 euroa EuroVelo-reittien ja muiden valtakunnallisten reittien merkitsemiseen sekä koulumatkapyöräilyn edistämiseen. Kiitän valiokuntaa näistä arvokkaista lisäyksistä. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Näin.] Minulla on vielä ilmeisesti käytettävissäni... [Toinen varapuhemies Juho Eerola: On, on käytettävissä aikaa, mutta luulin, että kiititte. Jatkakaa, olkaa hyvä.] Kiitin valiokuntaa tässä välissä. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Okei. Hienoa.] Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt neuvottelut Turun tunnin junan hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Valtio varautuu nopeiden raideyhteyksien suunnittelun rahoittamiseen. Tämä rahoitus koostuisi Pohjolan Rautatiet Oy:n jo saamasta pääomituksesta sekä lisäpääomituksesta talousarvioesityksen mukaisesti. Hankeyhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulee omistajiksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Hankeyhtiöissä voi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiöissä säilyy julkisomisteinen määräenemmistö, ja nämä neuvottelut, on ilo todeta, ovat hyvässä käynnissä. Tärkeää on, että liikennejärjestelmäsuunnitteluun haetaan pitkäjänteisyyttä 12-vuotisella valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla, joka ohjaa osaltaan määrärahojen kohdentamista. Parlamentaarinen työryhmä on parhaillaan koolla, ja suunnitelma on tarkoitus hyväksyä keväällä 2021. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa arvioidaan Suomen koko väyläverkosto ja linjataan sen kehittämistä vuosina 2021—2032. Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin, jos niitä ilmenee. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-12-18T13:23:02,2019-12-18T13:28:19,Hyväksytty,1.1 2019_85_246,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Näin, ja näiden kiitosten jälkeen siirrytään tosiaan sitten tähän debattiin, jonka aloittaa edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_247,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella ilo olla käsittelemässä tätä talousarviota, jossa ensi vuodelle tehdään todella mittavat korotukset liikenteen osalta huomioiden esimerkiksi tätä kuluvaa vuotta, joka on ollut poikkeuksellisen alhainen niin perusväylänpidon osalta kuin investointien osalta — 616 miljoonaa enemmän liikenteeseen ensi vuonna kuin nyt kuluvana vuonna. Merkittävää tässä on, että tasaisesti ympäri Suomen tehdään näitä pieniä liikennehankkeita, yhteensä 26 kappaletta, ja kyllä täytyy myös antaa valtiovarainvaliokunnalle kiitosta siitä, että 33 kappaletta lisättiin eduskuntakäsittelyssä näitä pieniä hankkeita tasaisesti eri puolille Suomea. Näillä on hyvin merkittävä alueellinen vaikutus. Kysyisin: millä mallilla näyttävät näiden hankeyhtiöiden kumppanihankinnat nyt olevan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2019-12-18T13:28:26,2019-12-18T13:29:37,Hyväksytty,1.1 2019_85_248,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Määrärahat tulevat todellakin tarpeeseen liikennepuolelle. Perusväylänpidon tasokorotus on täysin välttämätön — kiitos siitä. Sillä saadaan hankkeita ja teitä parannettua koko Suomessa. Itse nostaisin myöskin — ne eivät ole aikaisemmin tulleet vielä esille — yksityistiemäärärahat, jotka nyt ovat sitten ensi vuonna 20 miljoonaa euroa. Se on todella tärkeää, sillä pääosin puutavarat kulkevat sieltä yksityisteiltä. Niiden runko pettää jo tällä hetkellä. Sinne tulee saada myöskin tämä tasokorotus tuleville vuosille. Itse toivon näin. Hallitusneuvotteluissa käytiin läpi tätä asiaa ja toivottiin se saatavan. Myöskin nämä kävely- ja pyöräilyhankkeet ovat erittäin tarpeellisia ja tärkeitä. 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on tärkeä, ja toivon, että sen kautta saadaan pitkäjänteisesti vietyä isoja tiehankkeita ja ratahankkeita eteenpäin. Arvoisa puhemies! Haluan ministeriltä kysyä eräästä asiasta, joka on oikeastaan rajat ylittävä hanke, Saimaan kanavan sulkujen jatkamisesta, pidentämisestä. Se on hallitusohjelmassa. Toivon, että sitä saadaan nopeasti eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2019-12-18T13:29:39,2019-12-18T13:30:51,Hyväksytty,1.1 2019_85_249,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ei pidennetä näitä minuutteja, vaikka sulkuja pidennettäisiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_250,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kauko- ja lähiliikenteen tukemisessa hallituksen tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Hyviä ajatuksia, mutta siihen pitää kyllä tietysti satsata ja vaatia VR:ltäkin, että oikeasti ne junat toimivat talvella ja siellä on tilaa. Me tiedämme, että kun ensimmäiset hiutaleet osuvat junan tuulilasiin, niin on jarruvika ja vaihteet eivät toimi ja alkaa myöhästyttää, ja se tekee taas sen, että monet ihmiset joutuvat lähtemään autolla, kun eivät luota, että se juna tulee ajoissa, kun pitää ehtiä. Jos ajatellaan sitä, kun saatiin lukea, että jossain Japanissa, kun juna lähti kymmenen sekuntia etukäteen, pyydettiin anteeksi, tai jos se on myöhässä minuutin, niin kirjallinen anteeksipyyntö jaetaan junassa ihmisille, niin Suomessa on tapana, että se voi myöhästyä vaikka puoli tuntia, ja silloinhan vain todetaan, että vaihtonne on mennyt jo, että odottakaa seuraavaa junaa. Eli tähän pitää panostaa. Ihmiset haluavat liikkua junalla, mutta niitten pitää myös toimia aikataulussa. Eli ennemmin panostuksia [Puhemies koputtaa] tähän ylläpitoon kuin että aletaan tekemään uutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2019-12-18T13:30:55,2019-12-18T13:32:05,Hyväksytty,1.1 2019_85_251,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi haluan kiittää hallitusta tästä korjausvelan lyhentämisestä. Kiitos siitä. Sitten näistä raidehankkeista haluan kysyä: Itse olen hyvin konkreettinen ihminen ja haluaisin konkretiaa. Nythän te myytte omaisuutta miljardeilla, ja kuten sanoitte, suunnittelu on käynnissä Helsingistä pohjoiseen, länteen ja itään päin raidehankkeissa — on suunnitelmia, on komiteoita, on työryhmiä. Mutta esimerkiksi Espoon kaupunkiradan tekeminen olisi mahdollista aloittaa vaikka heti: kuokka Kauklahden saviseen peltoon. Se olisi mahdollista. Miksei tätä toteuteta vielä tässä vaiheessa? Nämä isot raidehankkeethan olisivat hyvää ilmastopolitiikkaakin. Miksi näitä ei toteuteta? Panetteko te aikaansaavana ministerinä nyt vauhtia näihin hankkeisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-12-18T13:32:05,2019-12-18T13:33:11,Hyväksytty,1.1 2019_85_252,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenteessä päästöjen vähentäminen kulkee käsi kädessä terveellisyyden ja turvallisuuden kanssa. Mitä vähemmän autoja on liikenteessä, sitä turvallisempaa lapsien on kulkea kävellen tai pyöräillen kouluun, ja mitä enemmän ihmiset kävelevät ja pyöräilevät, sitä paremmassa fyysisessä kunnossa he pysyvät. Kulkutapoja on kuitenkin vaikea muuttaa nopeasti. Siksi se vaatii aitoja toimenpiteitä, ei vain kauniita sanoja. Muutoksia kuitenkin voi tapahtua. Haluan kertoa positiivisen uutisen Oulusta: sen jälkeen, kun viime vuonna keskustelu IPCC:n raportista ja ilmastonmuutoksesta käynnistyi, on Oulussa kotimaanlentojen määrä laskenut muutamalla prosentilla ja junamatkat välillä Oulu—Helsinki kasvaneet jopa 23 prosentilla, vaikka tämä junayhteys edelleen kestää melkein kuusi tuntia. Tässä budjetissa onkin ennennäkemättömät panostukset kestävään liikenteeseen, jotta voidaan tarjota yhä useammalle suomalaiselle näitä vaihtoehtoja matkustaa raiteilla, kävelemällä, pyöräilemällä ja joukkoliikenteessä. Haluan erityisesti kiittää näistä panostuksista pyöräilyyn, koskaan aikaisemmin budjeteissa ei ole ollut näin suuria pyöräilypanostuksia. Lisäksi haluan kiittää vielä valiokuntaa panostuksista näihin kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin sekä pyörämatkailun edistämiseksi — kiitos näistä. Hallitusohjelmassa on myös sovittu fossiilivapaan liikenteen edistämisestä. Koska autoilua edelleenkin monessa päin Suomea tarvitaan, on tärkeää kehittää autoilua ja liikennettä siihen suuntaan, että myös päästöttömiä vaihtoehtoja ihmisille on tarjolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-12-18T13:33:11,2019-12-18T13:35:11,Hyväksytty,1.1 2019_85_253,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minäkin yhdyn näihin kiitoksiin hallitukselle siitä, että ensi vuoden satsaukset ovat tuntuvia tänne liikennepuolelle, eritoten siitä, että 300 miljoonan pysyvä lisäys tulee tämän korjausvelan umpeenkuromiseksi. Ja sitten erityisen iloinen olen siitä, että todellakin nämä yksityistiet ja itse asiassa talvikunnossapito saavat huomattavia parannuksia. Toivoisin, että koko tähän alempaan tieverkkoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Olisin sitten semmoistakin kysynyt ministeriltä, että kun tiedetään, että esimerkiksi kotiseudullani Äänekoskella ei henkilöliikennettä junilla ole ollut enää pitkään aikaan, ja nytten biotuotetehtaan myötä se siellä on sähköistetty, niin olisiko mahdollista, että näitä pilottikokeiluita jatkettaisiin ja otettaisiin näitä jo käytöstä poistettuja rataosuuksia myös henkilöliikenteeseen käyttöön? Se on ainakin hyvin hallitusohjelman kirjauksen mukaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1444,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2019-12-18T13:35:15,2019-12-18T13:36:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_254,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ärade talman! Ur skärgårdens synvinkel är färjor och förbindelsebåtar den verkliga livsnerven. Tack för de anslag som nu presenteras i budgeten. Det blir antagligen första gången som tilläggsanslag inte behöver ges här från salens sida. Den tolvåriga trafikplanen som nu görs upp är på många sätt viktig, och min förhoppning är att också skärgårdstrafiken kunde tas upp på sätt eller annat i det här arbetet. Det skulle vara viktigt att få riktlinjer för landsvägsfärjorna, för vajerfärjorna och för förbindelsebåtarna. Skärgårdsdelegationen, det vill säga SANK, som också är parlamentariskt tillsatt, står gärna till tjänst när det gäller skärgårdstrafikens utvecklingsplaner.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-12-18T13:36:21,2019-12-18T13:36:57,Hyväksytty,1.1 2019_85_255,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tiedämme, että Suomi kerää autoilijoilta veroja yli 8 miljardia ja näistä vain vajaa puolitoista miljardia käytetään sitten erilaisiin liikennehankkeisiin — kaikki muut rahat menevät valtion muihin menoihin — ja Ruotsissa taas valtio kerää 11—12 miljardia ja sitten siitä yli 5 miljardia palautuu tienhoitoon, ja tiet ovatkin siellä paremmassa kunnossa, niin kysyisin: Onko mitään pitkän tähtäyksen suunnitelmaa olemassa, jossa näitä liikenteeltä kerättäviä tai autoilijoilta kerättäviä rahoja käytettäisiin enemmän perustienpitoon ja väylähankkeisiin, jotta saataisiin korjausvelka jossakin aikataulussa kurottua umpeen? Onko tällaisia suunnitelmia? Jos ei ole, miksi ei ole? Se olisi oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-18T13:37:30,2019-12-18T13:38:32,Hyväksytty,1.1 2019_85_256,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! On hienoa, että Marinin hallitus on nostanut liikennepolitiikan hallitusohjelmassa tärkeään rooliin niin Suomen kasvun saavutettavuuden kuin ilmastotavoitteidenkin osalta. On hienoa, että korjausvelkaa ruvetaan, niin kuin täällä on todettu monessa puheenvuorossa, kuromaan kiinni ja talvihoitoluokituksiin on lisää rahaa tiealueilla ja samoin sitten liikenneturvallisuushankkeisiin on paljon rahaa. On hienoa, että nyt liikennejärjestelmän suunnittelua ruvetaan pitkäjänteisesti tekemään parlamentaarisessa työryhmässä, joka on käynnistynyt. Tämä itäinen suunta, Itä- ja Pohjois-Suomi, on jäänyt liikennerahoissa: vuosina 2004—2019 Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat liikennerahoitusten osalta saaneet yhteensä sen mitä seuraavaksi heikoin. On se jotenkin säälittävää, että meillä samaa matkaa mennään junalla puolitoista tuntia pitempään Kuopioon ja Joensuuhun kuin Seinäjoelle. Kyllä tämä itäinen yhteys nytten pitää saada tähän samaan rytmiin muitten isojen pääratahankkeitten kanssa, ja toivottavasti keväällä sitten on yhteinen näkemys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-18T13:38:32,2019-12-18T13:39:43,Hyväksytty,1.1 2019_85_257,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset siitä, että sekä Laurila—Haaparanta-radan että Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystyöt ovat ensimmäistä kertaa kunnolla listoilla. Hanko—Hyvinkää-radalta saadaan muun muassa vaaralliset tasoristeykset tällä keinolla poistettua. Olisin kysynyt kuitenkin näistä isojen ratahankkeitten hankeyhtiöistä: Kun on tarkoitus saada sinne muitakin julkisyhteisöjä rahoittamaan niitä, eiväthän nämä kuitenkaan ole jäämässä kuntien niskoille pelkästään? Kuntataloushan on aika hankalassa tilanteessa. Mitä toimia sinne tehdään? Sitten oikeastaan kolmantena kysymyksenä: Ulkomaalainen rekkaliikenne aiheuttaa varsinkin monella haja-asutusalueella harmaita hiuksia teiden kunnon osalta. Onko mitään suunnitelmia siitä, miten heidät saataisiin myöskin vähän osalliseksi näihin kustannuksiin, mitä tieliikenteeseen tarvitaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-12-18T13:39:43,2019-12-18T13:40:40,Hyväksytty,1.1 2019_85_258,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostan esille muutaman huomion, jotka tuossa valiokunnan mietinnössä nousivat. Yksi huoli on se, että kun näiden tiesuunnitelmien valmistuminen kestää pitkään — joskus kaavojen ja ympäristövaikutusten arvioiden kanssa menee kymmenenkin vuotta — niin nyt on meillä tiehankkeita, joiden suunnitelmat ovat vanhenemassa. Sen takia valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että näitä kiirehdittäisiin, jotta tiesuunnitelmat eivät ehdi vanhentua, ja sitten taas lähdetään uuteen prosessiin. Tämmöisiä on esimerkiksi Hartola—Oravakivensalmi, joka odottaa kunnostusta. Sitten toinen huomio, minkä valiokunta nosti, oli tämä liikenneturvallisuusmaksujen riittävyys. Liikenneturvallisuustoiminnan edistämiseen käytetään 9,1 miljoonaa, ja se kerätään liikennevakuutusmaksuista, joista kertymä on noin 7,7 miljoonaa, ja nyt on budjettivaroista jouduttu kahtena vuonna paikkaamaan. Toivotaan, että ministeri löytää pitkäjänteisen ratkaisun tämän rahoittamiseksi. Sitten kolmanneksi vielä huomio laajakaistahankkeista: Edelleenkään haja-asutusalueilla ja jopa taajamissa valokuituyhteydet eivät ole siinä kunnossa kuin niiden pitäisi olla. [Puhemies koputtaa] Nyt ei uutta rahaa tässä osoiteta, mutta toivotaan, että jatkossa hallitus löytää keinon rahoittaa myös näitä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-12-18T13:40:44,2019-12-18T13:41:53,Hyväksytty,1.1 2019_85_259,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn kanssa kiitoksiin. On mainio asia, että saatiin budjettiin tämä 300 miljoonaa. Ei tarvitse miettiä viimeisenä hallituskauden vuotena taas, että tulisi notkahdus, kuten nyt tuli vuodelle 19. Yksityistierahat ovat erinomainen asia kanssa, tämä 20 miljoonaa. Kiitos liikennejaostolle. Saatiin myös nämä jakovararahat tasapainoisesti jaettua koko Suomeen. Suomen tasapainoinen kehittäminen vaatiikin hyvän väyläverkoston kaikkinensa. Raideliikenteen puolelta ottaisin esille tämän pilottihankkeen. Tässä oli iloisia ihmisiä monella juna-asemalla varsinkin Pirkanmaalla nyt maanantaina, ja pilotin ja uusien aikataulujen kautta saatiin hyvää sähinää sinne. Ensimmäinen kysymys onkin, että tuleeko näille jatkoa. Varmaan nämä jatkoneuvottelut on heti alkuvuodesta käytävä. Siellä on meillä kunnissa menossa kova hanke, Rakastu raiteisiin ‑projekti — käytä enemmän junaa. Toinen asia, mikä näissä uusissa aikatauluissa tuli ehkä heikennyksenä, on se, että poikittaisraideliikenne Suomessa heikentyi, ja olenkin huolissani siitä, miten tähän poikittaisraideliikenteeseen tullaan satsaamaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-12-18T13:41:53,2019-12-18T13:43:07,Hyväksytty,1.1 2019_85_260,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Voin tyytyväisenä todeta, että liikenne- ja viestintäjärjestelyiden kohdalla on onnistuttu suunnittelemaan järkevä ja toimiva kokonaisuus, jonka avulla ihmisten liikkuvuus ja turvallisuus paranevat, päästöt vähenevät ja tietoyhteydet saadaan ajan tasalle. Tämä on kattava esitys, ja investoinnit ovat hyvin merkittäviä. Erityinen kiitos siitä, että perusväylänpitoon ehdotetaan 300 miljoonan euron pysyvää tasokorotusta edelliseen kauteen nähden. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-12-18T13:43:11,2019-12-18T13:43:41,Hyväksytty,1.1 2019_85_261,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kysyisin kaksi konkreettista kysymystä. Kiitän hyvinkääläisenä Hanko—Hyvinkään sähköistämisestä ja kysyn: koska me kuulemme sitä sähkön räpinää siellä Hyvinkäällä? Odottelen sitä jo ilolla. Toinen kysymys on aikataulusta koskien päärataa Helsinki—Tampere. Asun Hyvinkäällä ja eilen keskustelin erään lahtelaisen kansanedustajan kanssa, ja vaikka hänellä on kilometreissä puolet enemmän matkaa kotiin kuin minulla, niin hän on siellä samassa ajassa. Minusta on erittäin tärkeätä, että meillä on nopeat liikenneyhteydet pidemmälle, mutta ovatkohan tässä nyt unohtuneet ne, ketkä ovat lähempänä? Elikkä minun työmatkani periaatteessa vain kasvaa, ja katson vain Hyvinkään asemalta, kun junat menevät ohi. Lisäksi kun menen junaan, niin junassa kuulutetaan, että me joudumme nyt odottamaan, kun pikajuna menee ohi. Elikkä kun ajatellaan, että täällä Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä — onko se niin, että nyt kun keskitymme pitkiin matkoihin, niin me lähikulkijat olemme unohtuneet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-18T13:43:41,2019-12-18T13:44:47,Hyväksytty,1.1 2019_85_262,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia liikenneministerille esittelystä, ja tietysti toivotan teille paljon voimia ja tarmoa tärkeään tehtävään. Kysyisin samaa, mitä täällä myös edustaja Tolvanen nosti esille raidehankkeista. Nostan esille nimenomaan tämän EU-rahoituksen näkökulman. Kuten tiedämme, meillä on tulossa isoja raidehankkeita toteutukseen. Nyt parhaillaan ministeriö käy ne läpi, myös sen, mitä muita rahoitusmahdollisuuksia meillä on. Me tiedämme, että niin sanottua CEF-rahoitusta on saatu Suomeen erityisesti satamien rahoituskanavaksi, mutta taas raidehankkeiden toteutukseen emme ole sitä onnistuneet saamaan. Käsittääkseni nykyisen EU-rahoituskehyksen näitä CEF-rahoituspuolen viimeisiä rahoja olisi mahdollista hakea, mutta käytännössä se haku pitäisi tehdä pikaisesti. Joten kysymys teille: onko valtioneuvosto tehnyt päätöstä hakea rahoitusta, [Puhemies koputtaa] ja jos ei ole, niin mistä syystä ei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1265,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2019-12-18T13:44:51,2019-12-18T13:45:59,Hyväksytty,1.1 2019_85_263,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella keskustan johdolla saatiin uutta tulevaisuuteen katsovaa ryhtiä liikenne- ja tietoliikennepolitiikkaan. Se oli niin hyvää ja tehokasta, että nykyinen hallitusohjelmakin jatkaa samoilla linjoilla. Kiitokset siitä Marinin hallitukselle. Valiokunta on aika moneen pieneen hankkeeseen onnistunut jakamaan näitä määrärahoja, varsinkin tämmöisiin pieniin aluepoliittisesti tärkeisiin hankkeisiin, muun muassa tuonne kotiseudulleni Haapavedelle Joutennivan siltaan on ohjattu hyvä potti rahaa, jotta tässä paikallisessa yhteisössä päästään jokea halkovan sillan yli sujuvasti liikkumaan. Myös tähän kävelyyn ja pyöräilyyn panostaminen on ollut erittäin myönteinen asia. Kotiseudulleni Ylivieskaan on onnistuttu myös tätä kevyen liikenteen väylää saamaan, jolloin lapset ja nuoret saadaan pois tuolta valtatien melskeestä liikkumaan koulumatkaa turvallisempaan seutuun. Arvoisa puhemies! Kysymys ministerille liittyy näihin ratahankkeisiin. Hallitusohjelman keskustelun yhteydessä [Puhemies koputtaa] muutamia ratahankkeita on otettu huomioon, ja Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistys on yksi näistä. Minkälainen aikataulu tällä sähköistyksellä on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-12-18T13:45:59,2019-12-18T13:47:12,Hyväksytty,1.1 2019_85_264,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteestä syntyvät päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen tämä talousarvio tähtää määrätietoisesti, kiitos siitä. Suuret ratahankkeet edistyvät jo tehtyjen päätösten mukaisesti, ja valtio varautuu kattamaan osuutensa suunnittelusta Turun ja Tampereen suunnan osalta. Haluaisin varmistaa, että CEF-rahoitusinstrumenttien hakuun osallistutaan täysipainoisesti. Raiteiden suunnitteluun ja parantamiseen panostaminen koskettaa suurta osaa suomalaisista. Myös maakuntakeskuksissa toimiva joukkoliikenne ja ennen kaikkea toimivat raideyhteydet ovat enemmän kuin vetovoimakysymys — ne ovat ehdoton edellytys maakunnan elinvoimalle. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään panostuksia vähäpäästöiseen liikenteeseen. Tästä joukkoliikenteen tuen pysyvä ilmastoperusteinen 20 miljoonan euron lisä on oiva esimerkki. Biokaasuohjelmaa edistetään ensi vuonna 5 miljoonalla eurolla. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään myös ensi vuoden budjetissa. Kaikki lihasvoimalla tehty liikkuminen edistää hyvinvointia, pienentää liikenteen päästöjä [Puhemies koputtaa] ja näkyy positiivisesti myös kuntien sote-menoissa. Ilmastotalkoita ei voi maksattaa vähävaraisilla, [Puhemies koputtaa] vaan tarvitsemme reilua muutosta, jotta jokainen pysyy mukana. [Puhemies: Ja aika täynnä!] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1416,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2019-12-18T13:47:12,2019-12-18T13:48:29,Hyväksytty,1.1 2019_85_265,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on jo pitkään puhuttu eurovinjetistä, ja itse asiassa EU-tason päätöksenteko tuli loppuratkaisuun fiksusti viime parlamenttikauden lopulla. Valitettavasti liikenneneuvostossa ei vielä joulukuussa löydetty sopua asian tiimoilta, joten odotellaan tuossa ensi vuoden alkupuolella, josko seuraavassa neuvostossa jo sopu olisi yhteisesti löytynyt, niin saataisiin EU-laajuinen eurovinjetti liikenteeseen ja Suomessakin loppuisi ikuinen haikailu sen perään. Sen lisäksi haluaisin muistuttaa, että itse asiassa meillä Suomessa on yksi maailman luotettavimmista raide- ja lentoliikennekokonaisuuksista liittyen juuri siihen, että meillä niin koneet kuin junat ovat liikkeellä ympärivuotisesti, ja siitä saamme kiittää hyvää talviosaamista. Sama pitää saada myöskin tuonne maanteille. Sen takia me emme haluaisikaan, varsinkaan Pohjois- ja Itä-Suomessa, ajella niillä ”raiteilla”, missä siellä tiellä tällä hetkellä mennään, [Puhemies koputtaa] kun parhaimmillaan lunta on siellä 60 senttiä jo tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p963,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2019-12-18T13:48:32,2019-12-18T13:49:38,Hyväksytty,1.1 2019_85_266,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen vahvasti vientiteollisuuden varassa sykkivä talous, ja on tärkeää lisätä mahdollisuuksia viedä myös isompia palveluratkaisuja ja ‑kokonaisuuksia muun muassa kehittyvien markkinoiden mittaviin tarpeisiin. Tällä tarkoitan palveluita, mutta myös vientiteollisuutta. Kaakkois-Suomessa tarvitaan Vainikkalan lisäksi toinen kansainvälinen raideyhteys Venäjälle. Imatran ja Svetogorskin kautta kulkeva rata mahdollistaa kuljetusmäärien kasvun sekä lyhentää erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen vientiteollisuuden kuljetusmatkoja Venäjälle ja Aasian markkinoille. Imatra muodostaa myöskin Vainikkalan kanssa uuden kansainvälisen raideyhteyden EU:n TEN-verkolla, ja tästä seuraa suora yhteys Svetogorskin kautta hyödyntäen Venäjän vasta valmistunutta sähköistettyä kaksoisraidetta välillä Losevo—Kamennogorsk—Viipuri. Haluaisinkin kysyä: millä mallilla tämän meidän maakunnallisen ykköshankkeen toteutuminen on tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1428,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Niina Malm,1428,2019-12-18T13:49:38,2019-12-18T13:50:48,Hyväksytty,1.1 2019_85_267,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa, nyt kun täällä on ministeri paikalla, olisin tiedustellut Malmin lentokentän asiaa. Eduskuntahan antoi vuonna 2018 lausuman ”valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä”. Nyt yhdistyksen kysyttyä asiasta ministeri oli vastannut, että ensi vuodelle on budjetoitu 900 000 lentokenttätoimintojen turvaamiseen ja täydentävässä esityksessä vielä 2 miljoonaa euroa lisää. Olisin kysynyt: oliko tarkoitus tehdä muutakin kuin tätä rahoitusta tämän asian suhteen, sillä edelleen tämä korvaava kenttä puuttuu ja Helsingin kaupunki kaavoittaa kovaa vauhtia kentälle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-12-18T13:50:48,2019-12-18T13:51:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_268,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiestön korjausvelkaohjelmaa on tärkeä jatkaa, kiitos siitä, ja myös nämä isot raidehankkeet, päärata etunojassa, ovat sellaisia, että niiden valmistelun täytyy edetä. Uusi tieliikennelaki astuu voimaan ensi kesäkuussa, ja se mahdollistaa myös korkeammat nopeudet esimerkiksi moottoriteillä. Tanskassa korotettiin moottoriteiden nopeusrajoituksia, ja itse asiassa se sujuvoitti liikennettä mutta myös poisti ylinopeuksia ja paransi liikenneturvallisuutta. Kysyisin liikenneministeri Harakalta: onko teillä valmius Suomessa kokeilla ensi kesänä esimerkiksi Tampereen moottoritiellä korkeampaa nopeusrajoitusta? Toisena asiana kysyisin teiltä, liikenneministeri Harakka: Millä tavalla tämä kevytautolainsäädännön korjaushanke on edennyt? Onko se saatu jo siihen vaiheeseen, että sille voitaisiin hakea notifikaatiota EU:sta ja voitaisiin saada se sitten suunnitellusti voimaan vuoden lykkäyksellä ensi vuoden marraskuussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-18T13:51:49,2019-12-18T13:52:58,Hyväksytty,1.1 2019_85_269,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnä haluan kiittää liikenneministeriä siitä, että perustienpidon rahoitukseen on saatu merkittävä lisä. Se on aivan oikea toimenpide, kun katsoo Suomen metsävarojen käyttöä, maatalouden tarpeita, matkailua, yleensä elinkeinotoimintaa. Maaseudulla liikenneväylät ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin täällä kaupungissa, koska välimatkat ovat pitkiä. Erikoiskiitos äsken kuulemastani puheenvuorosta edustaja Bergqvistille, joka nosti vahvasti esille tämän nopeiden tietoliikenneväylien kunnostamisen. Nopeat laajakaistayhteydet kuuluvat koko Suomeen, ja valokuituyhteyden rakentaminen on aivan välttämätöntä. Se pitää muistaa, että linkkimastojen välillä langaton verkkoyhteys ei pelaa, ellei näiden mastojen välillä ole valokuituyhteyttä. Tämän takia — kun budjetissa tuntuu olevan rahaniukkuutta, minkä me kaikki tiedämme — Euroopan unionin rakennerahastoista pitää tähän saada potkua lisää. Ja kysynkin, kun ministeri on paikalla: Olisiko mahdollista saada sieltä kautta lisää potkua? Sen tiedän, että hallitusohjelmassa on semmoinen tavoite ja ministerit ovat siitä lausuneetkin, mutta onko mahdollista saada sieltä kautta, rakennerahastosta, rahaa tähän nopeiden laajakaistojen rakentamiseen [Puhemies koputtaa] valokuituverkkoon perustuen? Se olisi [Puhemies koputtaa] erinomainen elinkeinojen kehittämishanke.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-18T13:53:02,2019-12-18T13:54:07,Hyväksytty,1.1 2019_85_270,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle erinomaisesta liikennebudjetista. Kysyisin liikenneturvallisuuteen liittyvästä asiasta. Tästä edellisen kauden ajokorttiuudistuksesta tuli pieni asia, joka pitäisi korjata, nimittäin nämä liukkaan ajon kurssit voidaan nyt suorittaa pelkästään simulaattorilla. Se on tietysti liikenneturvallisuusasia. Se pitäisi korjata. Asetusmuotoisesti siellä ei tarvitse kovin isojakaan temppuja tehdä, että simulaattoriopetuksen lisäksi liukkaan ajon harjoittelua pitää myöskin suorittaa niin sanotusti olosuhteissa, jotka ovat liukkaita tai vaikeita. Tästä nämä ajoharjoitteluratasäätiöt ja -yhdistykset ovat huolissaan, ja ne ovat ajaneet jo ratojaan alas sen takia, että ei ole tarvetta ollut. Ja tämä tulee ehkä näkymään sitten myöskin jossain tilastoissa, jos ei [Puhemies koputtaa] kunnon opetusta saada koulussa. Tähän huomiota toivon. [Puhemies koputtaa] Ja kysymys kuuluu: haluatteko, että liikenneturvallisuus paranee? [Oikealta: Ei!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-12-18T13:54:07,2019-12-18T13:55:25,Hyväksytty,1.1 2019_85_271,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Hyvä kysymys. Vielä edustaja Mäkelä, ja sitten ministeri pääsee vastaamaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_272,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi liikenteeseen liittyvää asiaa: Maassa tuntuu ratahankkeita riittävän, miljardeja heitellään lukuisia, vaikkei oikeastaan ole sitä ensimmäistäkään miljardia. Jos se ensimmäinen miljardi olisi ja se käytettäisiin rataverkon korjausvelan hoitoon, se korjausvelka olisi jo pitkälle hoidettu, ei kokonaan mutta hyvin pitkälle. Tässä kannustaisin korjaamaan sen olemassa olevan rataverkon, poistamaan sieltä tasoristeyksiä, nopeusrajoituksia ja seisahduksia ja sillä tavoin saamaan junia kulkemaan nopeammin. Nämä isot ratahankkeet kenties tulevat jonain vuosikymmenenä, mutta me emme edes tiedä minä vuosikymmenenä, ja nyt käytännössä niihin pitäisi lähteä hakemaan EU-rahoitusta, koska kansallinen rahoitus meillä niihin ei suorastaan riitä. Toinen asia on tämä ulkomaalaisten rekkojen tiemaksu, jota valitettavasti edellinenkään hallitus ei aikaan saanut, vaikka se olisi pitänyt saada aikaan jo muutamia kausia sitten. Tähänhän valtiovarainministeriön virkamiehet keksivät aina ongelman toisensa perään, miksei sitä voisi toteuttaa, miksi se olisi vaikeata ja hankalaa. Toivottavasti nyt tämä hallitus löytää ne keinot sen toteuttamiseen eikä tekosyitä toteuttamatta jättämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2019-12-18T13:55:25,2019-12-18T13:56:29,Hyväksytty,1.1 2019_85_273,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt valitettavasti tähän keskusteluun varattu aika alkaa olla päätöksessä. Monta hyvää kysymystä jäi esittämättä, mutta kuullaan hyviä vastauksia kuitenkin. — 5 minuuttia, niin voitte puhua pöntöstä, niin näyttää juhlavammalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_274,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos, puhemies! Kiitoksia hyvistä kysymyksistä. Aloitetaan nyt vaikka junista. Edustaja Lehto esitti toiveita siitä, että VR:n palvelutasosta huolehdittaisiin tai sitä peräti parannettaisiin, ja olen luonnollisestikin ministerinä samaa mieltä. Myöskin VR:n ja raiteiden osuuden kulkutavoista täytyy nousta huomattavasti. Se tarkoittaa yhteyksien lisäämistä ja uusia parannuksia, joista yksi mielenkiintoinen esimerkki on Tampereelta, johon edustaja Pirttilahti tuossa viittasikin, eli se, että sinne on saatu tällainen lähiliikennepilotti aikaan. Niitä on muuallakin Suomessa, enkä näe mitään syytä, miksei näin hyvää palvelun parantamista voitaisi jatkaa. Edustaja Kautolle, joka myöskin on kotiseudultani Äänekoskelta: henkilökohtaisesti toivoisin myös, että lähiliikenne Äänekoski—Jyväskylä-seudulla voitaisiin palauttaa. Jyväskylässähän oli aikanaan hienosti raiteet 1, 2 ja 3 ja Äänekoskelle lähtevä raide 21. Edustaja Pirttilahti oli huolissaan poikittaisyhteyksistä, ja on aivan totta, että niihin on kiinnitettävä huomiota. Ja käsittääkseni nämä heikennykset, jotka olivat astuneet voimaan Jyväskylä—Pieksämäki—Varkaus-osuudelle, korjattiinkin. Monta kysymystä tuli myöskin hankeyhtiöistä. Edustaja Kymäläinen kysyi, missä mennään. Tässähän nyt pisimmällä ovat neuvottelut tämän Turun tunnin junan ja Suomi-radan osalta. Tunnin junan osalta neuvottelut osapuolten kesken ja osakassopimuksesta ovat sikäli helpommat, että linjauksesta on käsitys, kun taas sitten Suomi-radassa se on se isoin avoinna oleva asia ja vaatii vielä tekemistä, jotta saataisiin se aikaan. Espoon kaupunkirata liittyy edustaja Tolvasen esille ottamalla tavalla tähän länsiyhteyteen, mutta sitä asiaa varmaankin on mielekästä käsitellä sitten näitten yhteisten MAL-neuvottelujen yhteydessä. Edustaja Marttinen nosti esille nämä CEF-määrärahat, EU-tuen, ja totta onkin, että sieltä niin sanotuista hännistä eli tämän kohta umpeutuvan rakennerahastokauden varoista on vielä mahdollista hakuja tehdä, ja osia näistä vielä keskeneräisistäkin hankeyhtiöistä on mahdollista ehkä irrottaa näihin hakuihin. Mutta mitään suurta paniikkia ei tämän helmikuun haun suhteen sikäli ole, että kyse on varsin pienistä summista. Ei ainakaan pidä missään tapauksessa vaarantaa niitä varsinaisia isoja hakuja, jotka liittyvät alkavan rakennerahastokauden hakuihin. Mutta suurista summista siinä ei ole kysymys. Sitten edustaja Jokinen kiinnitti huomiota liikenneturvallisuusmaksuihin. Siinähän tilanne on se, että joko voidaan jatkaa niin, että budjetista täydennetään sitä vajetta, tai sitten edellytetään sitä, että maksun saajat kehittävät toimintaansa ja sopeuttavat sitä sitten tämän määrärahan mukaisesti. Nämä kaksi vaihtoehtoa ovat molemmat ihan mahdollisia. Ja vastauksena edustaja Asellille on tietysti se, että totta kai haluamme, että liikenneturvallisuus Suomessa paranee. [Timo Heinonen: Ollaan samaa mieltä!] — Uskon, että tässä hallituksen ja opposition välinen yhteisymmärrys varmastikin löytyy. Edustaja Pylväälle ja edustaja Malmille täytyy vastata erikseen heidän hyvin yksityiskohtaisiin kysymyksiinsä, joihin minulla ei juuri tässä ole viikon perehtymisellä vastausta. [Leena Meren välihuuto] Ja tarkka aikataulu myöskin edustaja Merelle täytyy antaa vielä erikseen. Mitä tulee sitten edustaja Heinosen kysymyksiin, joka toivoi korkeampia nopeuksia moottoriteille, niin en ole tietoinen tällaisista suunnitelmista. Toisekseen, kevytautoista käydään parhaillaan neuvotteluita EU-komission kanssa. Sitten vielä asia, jossa oikeastaan astun alueelle, joka ei kuulu liikenneministerille vaan joka liittyy veroihin ja myöskin siihen tehtävään, jota vielä reilu viikko sitten hoidin: Edustaja Laukkanen, verothan eivät ole koskaan korvamerkittyjä, eivät myöskään liikenteen verot, mutta meillä todellakin, kun Ruotsiin verrataan, voidaan päästä veronmaksajien varojen parempaan käyttöön sillä tavoin, että satsataan todellakin tällaiseen pitkäjänteiseen liikennesuunnitelmaan. Ja näin on edelleen myöskin liittyen niihin rakennerahastovarojen käyttöön liikenneyhteyksissä — käsittääkseni se on täysin mahdollista, kun uusi rakennerahastokausi alkaa. Kiitoksia kysymyksistä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-12-18T13:56:43,2019-12-18T14:02:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_275,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Sitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_85_276,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 31.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_277,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on kyllä ohjelmassaan luvannut panostuksia tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, mutta laajakaistahankkeiden edistämiseksi esitätte tulevalle vuodelle tasan nolla euroa. Millä tavoin hallitus edistää tätä asiaa, jos rahoitusta ei ole? Palvelut, yritykset, maaseutualueet ja esimerkiksi tulevaisuuden liikenne tarvitsevat toimivia ja kattavia valokuituyhteyksiä. Niin ikään myös mobiiliyhteydet vaativat valokuituverkkoa. Arvoisa herra puhemies! Hallitukselta näkisin mielelläni toimia myös yksityistielain uudistuksen tuomiin ongelmiin puuttumiseksi. Uudistuksen myötä tiekunnattomat tiet eivät enää välttämättä saa esimerkiksi talviaurausavustuksia kunnilta. Sinänsä on positiivista, että hallitus rahallisesti panostaa yksityisteihin peräti 20 miljoonaa, mutta onko se riittävästi? Naapurimaahamme Ruotsiin verrattaessa summa on varsin vaatimaton. Yksityisteillä ei sijaitse pelkästään asuinkiinteistöjä vaan myös merkittävä määrä, yli 30 000 yritystä. Lakiuudistuksen myötä byrokratia vaikuttaa lisääntyneen ja näiden teiden varsille rakentaminen hankaloitunee merkittävästi, ja siihen kaipaisin hallitukselta korjausliikettä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-12-18T23:39:51,2019-12-18T23:41:10,Hyväksytty,1.1 2019_85_278,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus säätää lain, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien tiemaksujen käyttöönoton. Tämä liittyy hallitusohjelman osioon Kestävän kehityksen verouudistus, jossa käsitellään erityisesti ilmastopolitiikkaa. Tätä tiemaksuasiaa pidettiin erittäin paljon esillä jo ennen hallitusohjelman julkaisua, ja etenkin tänne Uudellemaalle suunniteltavat maksut esitettiin osana hallituksen ilmastopolitiikkaa ja yhtenä erityisesti vihreiden tärkeimpänä tavoitteena. Toisaalta myös keskusta kannatti maksuja tänne metropolialueelle, kurjille kaupunkilaisille. Selvitysten mukaan tämä maksu voisi olla Helsingin kantakaupungissa asuvilla jopa 1 000 euroa vuodessa ja muualla pääkaupunkiseudulla ja liepeillä useita satoja euroja vuodessa. On selvää, että erityisesti Helsingin seudun kehyskunnista tännepäin töihin tulevien kohdalla tämä maksu vaikeuttaisi ylipäätänsä elämää, laskisi merkittävästi käytettävissä olevia tuloja ja sitä myötä ostovoimaa. Sieltähän julkista liikennettäkään ei ole sillä lailla tarjolla. Joitakin viikkoja sitten silloinen pääministeri Rinne kuitenkin mainitsi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän ei itse oikein perusta näistä tiemaksuista. Siis silloinen pääministeri sanoi, että ei perusta tiemaksuista, jotka on mainittu hallituksen ohjelmassa. Olen myös muualta kuullut, että nämä tiemaksut eivät enää olisikaan hallituksen listalla kovin korkealla ja että ne eivät ensinnäkään olisi enää varsinaisesti ilmastopoliittinen toimi vaan nimenomaan vain ruuhkia lievittävä keino. Haluaisin tähän vastauksen — ehkä joku hallituspuolueen edustaja voi sanoa, mitä näille tiemaksuille nyt on tapahtunut. Etenevätkö ne täällä Uudellamaalla tai jossain muualla, vai eivätkö ne etene? Täällä pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ja liepeillähän suurin osa kansanedustajistakin vastustaa niitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-18T23:41:14,2019-12-18T23:43:34,Hyväksytty,1.1 2019_85_279,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anna-Kaisa,Ikonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tätä puheenvuoroa alun perin päivällä kysyäkseni ministeriltä, onko nopeiden raideyhteyksien valmistelu edennyt riittävällä nopeudella, jotta myös päärata ehtii alkuvuonna päättyvään EU-rahoituksen hakuun. Me olemme lukuisia kertoja täällä edellyttäneet hallitukselta ja edelliseltä liikenneministeriltä kiirehtimistä asiassa, mutta ainakin itselleni on nyt herännyt vakava huoli siitä, että asiaa ei ole edistetty riittävän systemaattisesti ja tavoitteellisesti. Toivon uuden liikenneministerin nyt ottavan asiaan uuden, tarmokkaan otteen, ettei ovi sulkeudu edessämme. Me puhumme merkittävistä EU-tuen määristä, ja aika on loppumassa. Samalla haluan kiittää hallitusta korjausvelan lyhentämisestä. Siihen on tässä budjetissa hyviä summia laitettu. Talousarviossa on mukana monia hyviä raide- ja maantieyhteyksiä. Paljon tarpeita jää silti edelleen odottamaan vuoroaan. Pirkanmaalla muun muassa valtatiet 3, 9 ja 12 odottavat kipeästi toimia. Tein talousarvioaloitteen myös Tampereella olevan Vaitinaron risteysalueen pullonkaulan purkamisesta. On hyvä, että siihen ollaan nyt saamassa väliaikaista helpotusta lisäkaistalla, ja odotan, että MAL-sopimuksen yhteydessä voidaan sopia risteysalueen laajemmista järjestelyistä. 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmän uudistamisen ohjausryhmämme on käynnistänyt työnsä, ja odotan, että pääsemme ensi vuonna konkreettisesti viemään koko maan liikennejärjestelmän kehitystyötä eteenpäin parlamentaarisesti ja pitkäjänteisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1421,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2019-12-18T23:43:34,2019-12-18T23:45:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_280,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyisten hallituspuolueiden vaalipuheet nopeiden raideyhteyksien käynnistämisestä uhkaavat tussahtaa. Riittäviä määrärahoja ei ole varattu, vaikka Marinin hallitus myy usean miljardin edestä valtion omaisuutta — siis sitä omaisuutta, jota myös vasemmistoliitto on nyt mukana yksityistämässä. Kokoomus käyttäisi näitä varoja aitoihin tulevaisuusinvestointeihin ja iskisi lapiot maahan välittömästi niillä rataosuuksilla, joiden suunnitelmat ovat jo valmiit. Miljardipanostukset raiteisiin ja väylähankkeisiin kertovat siitä, että meidän kunnianhimon taso on hallitusta huomattavasti korkeampi. Kokoomus ylettäisi muun muassa pääradan suunnittelun pohjoiseen aina Ouluun ja Tornioon asti. Hallituksen listalla pääradan nopea yhteys päättyy Tampereelle. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia EU-tukien hakemiselle pääradan kehityshankkeessa. Arvoisa puhemies! Pääradalla on lukuisia pullonkauloja. Yksi keskeisin niistä on Liminka—Oulu-välillä oleva kaksoisraiteen puute, joka heikentää raiteiden kapasiteettia junaliikenteelle ja estää Oulun seudun lähijunaliikenteen. Ilmastoystävällinen lähijunaliikenne olisi ennen kaikkea ympäristöteko. Olen tämän merkittävän pullonkaulan purkamiseksi tehnyt talousarvioaloitteen Liminka—Oulu-kaksoisraiteen rakentamiseksi, ja nyt vetoankin siihen, että hallituspuolueiden pohjoispohjalaiset edustajat saisivat tämän asian korjattua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-18T23:45:17,2019-12-18T23:46:52,Hyväksytty,1.1 2019_85_281,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Purralle: Hallitusohjelmaahan ei ole muutettu, ja siellähän on maininta siitä, että käynnistetään kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus. Siihenhän liittyy myös näiden maksujen pohdiskelu. Se työ on tietysti kokonaisuudessaan käynnissä, ja linjauksiahan ei miltään osin ole vielä laitettu liikkeelle. On äärimmäisen hienoa, että Marinin hallitus on nostanut nyt liikennepolitiikan hallitusohjelmassa tärkeään rooliin, niin Suomen kasvun, saavutettavuuden kuin ilmastotavoitteidenkin näkökulmasta. On tärkeää huolehtia Suomen elinkeinopolitiikan näkökulmasta maamme kilpailukyvystä, ja siinä logistiikka ja väylät, niin raide‑, vesi- kuin maantieverkon välityskyky ja kunto, ovat aivan avainasemassa. Iloinen tietysti täytyy olla, että sitä korjausvelkaa nyt sitten pikkuhiljaa ruvetaan kirimään kiinni, ja yli 300 miljoonan euron lisärahoitus perusväylänpitoon ensi vuodelle on oikeansuuntainen toimenpide, samoin kuin talvihoitoluokitusten nosto sekä kevyen liikenteen ja liikenneturvallisuushankkeiden lisärahoitus. Korjausvelan kiinni kuromista onkin tärkeää jatkaa koko hallituskausi, niin kuin hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Liikennerahoitusta jos katsoo pitkällä aikavälillä, 2004—2019, niin kolme maakuntaa ovat erityisesti jääneet jälkeen: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu. Onkin nyt tärkeää, että niin alueellisesti kuin Suomen sisällä pystyttäisiin Itä-Suomen asemaa myös liikennepolitiikassa parantamaan, ja on hienoa, että ensimmäisessä lisätalousarviossaan kesäkuussa hallitus huomioi omalta osaltaan myös Itä-Suomen liikennetarpeita. Itä-Suomi on ehdottomasti saatava tasavertaiseen asemaan muun Suomen kanssa niin matkanopeuksissa kuin liikenneinfran kunnossa. Nyt onkin saatava käynnistyneessä parlamentaarisessa liikennejärjestelmätyössä myös itäradan ja Savon radan hankkeet liikkeelle, jotta olisimme edes jollain tavalla samalla viivalla muun Suomen kanssa. Hyvä esimerkki matkanopeudesta: tällä hetkellä päärataa pitkin Seinäjoelle mennään 2 tuntia 50 minuuttia mutta Kuopioon ja Joensuuhun 4 tuntia 15 minuuttia — viime viikonloppuna junat olivat kaksi ja puoli tuntia myöhässä raideongelmien takia. Viime hallituskaudella myös poikittaisliikennettä ja velvoiteostoliikennettä ravisteltiin kovasti, ja tietysti samoja keskusteluja on käyty VR:n taholla nyttenkin, mutta niistä on sitten neuvottelemalla päästy yhteisymmärrykseen, ja on äärimmäisen tärkeää, että operaattorin, VR:n, kanssa vuoropuhelu toimii. Mutta hekin tarvitsevat resursseja, jotta pystyvät välityskykynsä mukaan aikatauluja järjestämään myös poikittaisliikenteen osalta. On äärimmäisen tärkeää ja hienoa, että hallitus panostaa pitkän aikavälin liikennesuunnitteluun parlamentaarisen liikennejärjestelmätyön kautta, jolle työlle on aika suuret odotukset niin tie‑, raide- kuin tärkeän vesiliikenteenkin kehittämisen osalta, jossa ensimmäisenä ja tärkeimpänä ovat tietysti toimenpiteet Saimaan kanavan osalta. On myös hyvä, että liikenneministerinä ollessaan Sanna Marin otti päin mäntyä menneen taksilain uudistuksen uudelleen valmisteluun. Kaikkia virheitä ei varmaan ministeri Bernerin jäljiltä pystytä paikkaamaan, mutta taksiliikenteen palvelu ja luotettavuus on palautettava niin täällä kaupungeissa kuin maaseudulla. Tärkeää on myös, että liikenteen kokonaisverotuksen uudistus ja arviointi lähtevät käyntiin, jotta hallitusohjelman ilmastotavoitteet saavutettaisiin ja alueellinen tasapaino löytyisi ja jotta olisimme koko Suomi samalla viivalla elinkeinoelämän ja liikkumisen näkökulmasta. Suunta on oikea liikennepolitiikassa, ja se käynnistyy jo talousarvion 2020 rahalisäyksissä ja hallitusohjelman toteutuessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1430,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2019-12-18T23:46:54,2019-12-18T23:52:13,Hyväksytty,1.1 2019_85_282,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eskelinen toi omassa, hyvässä puheenvuorossaan esiin huolta raideliikenneyhteyksistä Itä-Suomeen. En tässä kohtaa malta olla myöskään mainitsematta, että esimerkiksi Seinäjoki—Tampere-välillä, jossa on 2,7 miljoonaa matkustajaa vuodessa, on puolet enemmän matkustajamäärissä mitä esimerkiksi tunnin junassa Helsinki—Turku-välillä. Eli totta kai raideliikenneyhteyksissä ovat merkityksellisiä myöskin nämä matkustajamäärät. Arvoisa puhemies! Suomi on ja tulee olemaan pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maa. Esimerkiksi oman auton käyttäminen on monille jatkossakin välttämätöntä. Suomen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus edellyttävät toimivia liikenneyhteyksiä, kunnossa olevia liikenneväyliä sekä nopeita laajakaistayhteyksiä koko maassa. Suomea on kehitettävä tasa-arvoisesti ja ihmisiä kuunnellen. Tiet niin syrjäkylille kuin kaupungin keskustaan ovat yhtä lailla kehittämisen arvoisia. Liikenteen päästöjen vähentämisessä on edettävä suunnitelmallisesti, määrätietoisesti, vaiheittain ja myös maltilla. Ilmasto ei pelastu sillä, että autoilusta tehdään vain koko ajan kalliimpaa. Mikään yksittäinen keino ei riitä, vaan tarvitaan useita ratkaisuja. Myöskään yksi vaalikausi ei riitä ratkaisemaan maailmanlaajuista ilmastohaastetta, siksi Suomeen tarvitaan yli vaalikausien ulottuva, parlamentaarisesti sovittu ohjelma. Fossiilisista polttoaineista on siirryttävä uusiutuvaan energiaan, haluamme siis yhä enemmän uusiutuvaa tankkiin. Se on mahdollista polttoaineiden jakeluvelvoitteiden, liikenteen sähköistymisen sekä tehokkaamman julkisen liikenteen avulla. Nopeat rautatieyhteydet ympäri Suomen luovat raideliikenteestä yhä vetovoimaisemman vaihtoehdon yksityisautoilulle ja laajentavat suomalaisten työssäkäyntimahdollisuuksia. Puhemies! Tahdon myös kiittää Etelä-Pohjanmaalle kohdistuvista liikennehankkeista, otamme ne kiitollisuudella vastaan. Vielä tulevien vuosien rahoituksen varaan jää esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, pääväyläverkostoon kuuluva valtatie 19, joka on valtavan ylikuormittunut. Tien varrella on esimerkiksi Atria Oyj:n pääkonttori tuhansine työntekijöineen ja jatkuvaa raskaan liikenteen kuljetusta. Tämä haittaa merkittävästi elinkeinoelämän edellytyksiä ketterään ja ajallisesti toimivaan yritystoimintaan. Puhemies! Myös Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien merkitys on aluetalouden ja saavutettavuuden näkökulmasta merkittävä. Seinäjoen lentokenttä on vahva alueellinen toimija, jonka olemassaolo pelastaa ihmishenkiä — siellä on siis lukuisasti viranomaistoimintaa — ja mahdollistaa kansainvälisen yritystoiminnan edellytykset laajasti läntisessä Suomessa. Valtion tahtotila näiden elintärkeiden maakuntakenttien suhteen on hiukan epäselvä. Puhemies! On selvää, että tämä hallitus on lähtenyt kuitenkin voimallisesti ja ryhdikkäästi toimimaan paremman, turvallisemman ja nopeamman liikenne- ja viestintäverkoston luomisessa. Hallituksen katse ulottuu koko Suomeen. Viime vaalikaudella keskustan johdolla saatiin uutta, tulevaisuuteen katsovaa ryhtiä liikenne- ja tietoliikennepolitiikkaan. Se oli itse asiassa niin hyvää ja niin tehokasta, että nykyinen hallitusohjelmakin jatkaa samoilla linjoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-18T23:52:19,2019-12-18T23:57:15,Hyväksytty,1.1 2019_85_283,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Purra ottikin jo aikaisemmin esiin nämä ruuhkamaksut. Tosiaan, ruuhkamaksut tai vastaavan maksun käyttöönotto tässä tilanteessa heikentää työnteon kannattavuutta sekä lisää tosiasiallista verorasitusta kansalaisille. Pian kehyskunnissa asuminen on enää harvan oikeus ja mahdollisuus. Tämä maksu rokottaisi myös suhteessa eniten pienituloisia. Juuri heitäkö hallitus haluaa rangaista?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T23:57:40,2019-12-18T23:58:20,Hyväksytty,1.1 2019_85_284,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä kannan huolta Itä- ja Kaakkois-Suomen saavutettavuudesta. Toimivat yhteydet ovat tärkeitä alueen elinvoimalle. Ratahankkeiden osalta on välttämätöntä, että myös itäisen yhteyden parantaminen etenee ripeästi. On välttämätöntä sekä valmistella uutta, nopeampaa ratayhteyttä että myös tehdä korjauksia nykyisellä rataverkolla Savon ja Karjalan radalla. Nykyisellään juuri tämä itäinen yhteys on äärimmäisen kuormitettu ja sen vuoksi myös erittäin häiriöherkkä — tämänkin päivän sään vuoksi on häiriöitä tullut. Raiteiden lisäksi myös Saimaan kanavan kehittäminen on tärkeää. Etelä-Karjalan maakuntaliitto ja Itä-Suomen neuvottelukunta ovat ottaneet kantaa Saimaan kanavan kehittämiseen. Saimaan kanava on tärkeä osa koko Saimaan vesiliikenneverkostoa. Vesiliikenteen edistäminen on tärkeää sekä Itä-Suomen vientiyritysten tarpeiden, Saimaan matkailun että ilmaston ja ympäristön näkökulmasta. Mitä enemmän kuljetuksia saadaan siirrettyä pois kumipyöriltä, sen parempi. Saimaan kanavan osalta sulkujen pidentäminen mahdollistaisi nykyistä suurempien alusten liikennöimisen Saimaalla. Samalla olisi mahdollista pidentää myös liikennöintikautta, kun alukset olisivat paremmin jäätä kestäviä. Tällä hankkeella on kiire, koska kanavaliikenteeseen tällä hetkellä soveltuvien alusten saatavuus on vähenemässä nopeasti. Ja olisi tärkeää, että kehittämishanke pääsisi käyntiin mahdollisimman pian. Saimaan alueen maakuntaliitot ovat ehdottaneet, että hanke toteutettaisiin esimerkiksi elinkaarimallilla, jolloin se jakautuisi budjetin osalta useammalle vuodelle. Olisikin nyt erittäin tärkeää, että mahdollisimman nopeasti tehtäisiin kokonaisharkinta Saimaan kanavan kehittämishankkeen osalta ja se pääsisi käyntiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-12-18T23:58:26,2019-12-19T00:00:33,Hyväksytty,1.1 2019_85_285,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä erinäisissä puheenvuoroissa — edustaja Holopainen viimeksi — kiinnitettiin huomiota erittäin tärkeään asiaan, nimittäin Saimaan kanavan kokonaisremonttiin. Saimaan kanava alkaa tulla elinikänsä päähän, ja olennaisinta tässä remonttitarpeessa on se, että aluskalusto, joka merillä liikkuu, on tänä päivänä kooltaan sellaista, että uudet alukset eivät Saimaan kanavaan enää mahdu. Näin ollen on tehtävä kokonaisvaltainen remontti ja pidennettävä sulkuja ja uusittava sulkuportit Saimaan kanavassa siten, että moderni laivakalusto sinne jatkossa mahtuu. Jos näin ei toimita, käy niin, että liikenne, vienti- ja tuontiliikenne, Saimaan kanavalla päättyy silloin, kun nyt käytössä olevat, vielä pienemmät laivat poistuvat käytöstä niiden käyttöiän loppuessa. Kyse on alle sadan miljoonan euron hankkeesta, ja se tekemällä voidaan varmistaa vienti- ja tuontiliikenteen toiminta vesiteitse jatkossakin. Vertailun vuoksi: mikäli liikenne Saimaan kanavalla loppuu, vastaa se nykyisillä tuonti- ja vientivolyymeilla noin 90 000 rekka-auton vuosittaista liikennettä Suomen teillä. Näin ollen myös ilmastotavoitteiden kannalta on kriittisen tärkeää, että tämä Saimaan kanavan parannustyö tehdään ja että liikenne siellä jatkuu, jottei teiden tukkeeksi tule suurta määrää kuorma-autoja. Ja näin ollen ei myöskään tule tätä hiilidioksidikuormaa, jonka tällainen kuorma-automäärän lisääntyminen aiheuttaisi. Toivon, että hallitus vie tätä asiaa määrätietoisesti eteenpäin. Tämähän ei nyt ole ensi vuoden talousarviossa, mutta otettakoon se käsittelyyn pikimmiten ja tehtäköön linjaukset Saimaan kanavan kokonaisremontista siten, että töihin päästäisiin mahdollisimman nopeasti ja remontti saataisiin käyntiin jopa vuonna 21, ja siten, että se olisi valmis vuonna 22. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-19T00:00:35,2019-12-19T00:02:54,Hyväksytty,1.1 2019_85_286,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sellainen yksityiskohta, joka ansaitsee tulla tässä keskustelussa myös mainituksi, on se, että eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi asiantuntijaselvityksen, jossa asuntopolitiikan osalta suositellaan, että Valtion asuntorahaston likvidien varojen ohjaamista suunnattaisiin kaupunkirakennetta kehittävien ja asumista edistävien liikennehankkeiden rahoittamiseen. Kun tässä päivällä aikaisemmin edustaja Pitko, joka harmi kyllä ei ole täällä nyt paikalla, tivasi sitä, mistä rahat tähän Oulu—Liminka-kaksoisraiteen rakentamiseen, niin on nyt sitten syytä tässä tuoda myös se ilmi, että kokoomus edistäisi asumista ja liikennettä tukevia paikallisia hankkeita ja toteuttaisi tällaisen Koko Suomi kuntoon ‑paketin, johon olemme varanneet meidän vaihtoehtobudjetissamme 511 miljoonaa euroa. Tämän meidän vaihtoehtomme ideana on se, että valtio osallistuu sellaisten kaupunkien ja kuntien hankkeiden rahoitukseen, jotka tukevat kestävää liikkumista ja uutta asuntorakentamista. Toivon tietysti, että hallitus huomiseen mennessä löytää rahat myös tähän Pohjois-Suomelle tärkeään ja pääradalle tärkeään hankkeeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:02:55,2019-12-19T00:04:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_287,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on pitkin talousarviokeskustelua puhuttu paljon näistä ratahankkeista, mutta eräs merkittävä hanke, joka on kuitenkin helposti toteutettavissa, on jäänyt täysin unholaan. Tarkoitan Suomen ja Venäjän välisellä rajalla sijaitsevaa Imatran rautatieylityspaikkaa. Sen kansainvälistämistä siten, että se olisi ympärivuorokautisesti auki, on valmisteltu pitkään, mutta pienistä teknisistä syistä sekä sopimuksen puuttumisesta johtuen tätä avaamista ei olla voitu vielä tehdä. Toivoisin, että hallitus ryhtyisi ripeästi toimiin tämän asian suhteen. Tässä voidaan pienillä teoilla saada aikaan suuri vaikutus. Meillähän on Venäjän kanssa sovittu rautatieliikenteen järjestämisestä siten, että pyrimme molemmat maat siihen, että henkilöliikenne kulkisi nykyistä reittiä, Luumäki—Vainikkala—Pietari-reittiä, ja sitten tavaraliikenne eli tuonti‑ ja vientiliikenne pantaisiin kulkemaan täältä Imatran rautatierajanylityspaikan kautta. Olisi erittäin hyvä, jos tämä saataisiin aikaiseksi. Näin voitaisiin lisätä henkilöliikenteen määrää tällä eteläisemmällä radalla ja sitten saada tehokas tavaraliikennöinti tälle pohjoisemmalle rautatiereitille. Kysymys ei varsinaisesti ole rahasta vaan vaivasta. Pienellä investoinnilla ja sopimuksenteolla Venäjän kanssa tämä asia saataisiin nopeastikin kuntoon. Tässä suhteessa tässä asiassa liikenneministeri ja hallitus ovat nyt avainroolissa, ja tähän toimeen tulisi ryhtyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-19T00:04:21,2019-12-19T00:06:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_288,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Vielä edustaja Heikkinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_289,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tulen Kempeleestä, kehyskunnasta Oulun läheltä, ja olen omassa arjessani nähnyt sen, mitenkä auto on välttämättömyyshyödyke. Ehkä juuri siksi edustaja Purran puheenvuoro tiemaksuista lämmitti sydäntäni, koska on häikäilemätöntä, miten Suomessa on jo pitkään tehty liikennepolitiikkaa siitä näkökulmasta, että autoilijat ovat aina verokarhulle mieluinen kohde. Ehkä juuri siitäkin syystä, että autoilu on välttämättömyys, verottajakin näkee sen ikään kuin ikiliikkujana, jota on helppo aina rangaista uusilla verotuksen muodoilla. Vastustan kyllä henkeen ja vereen tätä tiemaksuajattelua. Olen nähnyt kehyskunnassa pitkään asuneena sen, että myyntiedustajien, omaishoitajien tai sellaisten ammattikuntien työmaailmassa, jotka joutuvat päivittäin kuljettamaan isoja, raskaita työvälineitä, ei kyllä joukkoliikenne tule mitenkään vaihtoehdoksi. Tiemaksuja aika usein kuulee perusteltavan ilmastosyillä, mutta jos me haluamme aidosti vähentää päästöjä, siihen kyllä löytyy muitakin keinoja kuin suomalaisen liikenteen rankaiseminen, joka on jo tällä hetkellä verotuksen näkökulmasta aivan tapissaan. Jos autoilua kohtaan jotain veromuutoksia tehdään, niin silloin autoilun kokonaisveroastetta pitää kyllä laskea. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.7.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:06:05,2019-12-19T00:07:33,Hyväksytty,1.1 2019_85_290,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään  valtiovarainministeriön  hallin-nonalaa koskeva pääluokka 28.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_85_291,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki varmasti jaamme sen tilannekuvan, mikä valiokunnassakin oli esillä, että kuntatalouden tila on huolestuttavan heikko ja alijäämän itse asiassa arvioidaan tänä vuonna vielä syvenevän. Tämä tietenkin osittain johtuu tehdyistä valtionosuusleikkauksista mutta myös siitä, että kuntien menot ovat kasvaneet odotettua nopeammin ja verotulojen kasvu taas on ollut ennakoitua vaimeampaa. Sote-menot ovat ne, jotka erityisesti ovat kasvaneet, ja toisaalta kuntien tuloverokertymää ovat alentaneet verotusjärjestelmän muutokset, jotka vaikuttavat tähän kiertymisrytmiin. Arvio on jopa niin suuri, että verotulokertymä on 900 miljoonaa euroa alempi kuin keväällä arvioitiin. Jos katsotaan, mitä kuntien valtionavuissa on tapahtunut, niin summahan on 11,6 miljardia euroa, joka on itse asiassa 8 prosenttia suurempi kuin tänä vuonna, ja se on noin 900 miljoonaa euroa, ja peruspalvelujen valtionosuus tästä on 7,1 miljardia. Se kasvaa noin 550 miljoonalla eurolla verrattuna tähän vuoteen, ja jos mietitään, mistä se kasvu tulee, niin se tulee kustannustenjaon tarkistuksesta, joka lisää valtionosuutta 102 miljoonaa euroa, sekä lakisääteisestä indeksikorotuksesta, joka on 166 miljoonaa euroa. Valtionosuuden kasvuun vaikuttavat myös kilpailukykysopimuksen liittyvät valtionosuuden leikkaukset, ja sen vaikutus on 264 miljoonaa euroa. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että valtionosuuden mitoituksessa on otettu huomioon varhaiskasvatuksen laajentaminen ja ryhmäkokojen pienentäminen, ja tästä hallitukselle kiitos. Jos katsotaan tämän hetken tilannetta, niin paikallishallinnon rahoitusasema kohenee ensi vuonna hieman, mutta näistä korotuksista huolimatta, kun suurin osa valtionavuista ajoittuu ensi vuoteen, niin tämän vuoden perusteella noin 50 kuntaa on nostamassa veroprosenttiansa, ja kun näissä kunnissa asuu lähes 0,5 miljoonaa asukasta, korotus on silloin aika merkittävä. Valiokunta itse asiassa omassa kannanotossaan korostaa sitä, että pitäisi miettiä, miten vakaata kuntataloutta ja kunnan tarkoituksenmukaista taloudenpitoa voitaisiin edistää. Meillähän on poistoissa ollut aika ajoin erilaisia ajatuksia, esimerkiksi että poistojen aikaa on lyhennetty sen vuoksi, että näitä sopeutustoimenpiteitä ei siirrettäisi tulevaisuuteen, mutta nyt nähdään, että rytmitys on aika ohut ja se aiheuttaa isoja vaikeuksia kunnille. Sen vuoksi valiokunta toivoo, että ministeriössä ihan vakavasti mietitään, mikä olisi se optimaalinen malli. Ei sellainen malli, jolla kunnat voivat luistaa omasta vastuustansa, mutta jolla kunnat eivät joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen näiden aikarytmitysten takia. Valiokunta myös korostaa sitä, että kuntien omilla toimilla, laajan itsehallinnon kautta on paljon merkitystä siihen, mikä niiden talous on, ja painottaa sitä, että pitää etsiä kustannustehokkaita toimintatapoja, pitää jalkauttaa hyviä käytäntöjä ja miettiä, miten ennaltaehkäiseviä palveluita voidaan tehostaa, koska sitä kautta kustannuksia saadaan alaspäin. Mutta ihan yhtä tärkeätä on kiinnittää huomiota siihen, miten luodaan elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta kuntien alueelle ja miten voidaan työttömyydestä aiheutuvia menoja alentaa. Tähän tietenkin liittyy kuntakokeilu, jossa oleellista on se, että kuntien ja valtion välinen yhteistyö toimisi hyvin ja että kunnat pystyisivät panostamaan erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja pidempään työttömänä olleiden, heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten pääsyyn markkinoille. Valiokunnan näkemyksissä korostui vielä esimerkiksi hankintaosaaminen ja se, että siinä pitää pystyä hyödyntämään myös erilaisia digitalisaatioita ja siihen liittyviä tehostamisia näissä hankkeissa. Valiokunta halusi kiinnittää huomiota kuntien eriytymiseen, siihen, että jos katsotaan vain keskiarvoja, niin se ei aina kerro sitä todellisuutta, mikä kunnissa on ja miten kunnat selviävät lakisääteisistä palvelujen järjestämisvelvoitteista. Sen vuoksi on hyvä, että hallitus on tekemässä tilannekuvaa, jossa sitten arvioidaan sitä, mikä kuntakohtainen väestökehitys on, miten elinvoima kehittyy, millaiset ovat taloudelliset tiedot ja niin edespäin, ja tätä kautta tulevat kuntakohtaiset painelaskelmat, jotka osoittavat sitä, miltä tulevaisuus näyttää. Sote-uudistuksesta valiokunta halusi nostaa sen vaikutukset kuntatalouteen ja pitää tärkeänä, että nämä sote-kustannukset siirtyvät yksittäisten kuntien kontolta pois. Moni on ajatellut, että se toisi ikään kuin helpotusta sinne kuntatalouteen, mutta kun valtionosuusjärjestelmässä sote on painottunut osuus, niin saattaa olla niin, että nämä pienimmät ja heikoimmassa asemassa olevat kunnat eivät tästä huolimatta selviä omista tehtävistänsä. Sen takia valiokunta haluaa korostaa, että kuntien lakisääteisistä tehtävistä pitää kuntien pystyä selviytymään.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-18T14:02:23,2019-12-18T14:07:53,Hyväksytty,1.1 2019_85_292,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Edustaja Vähämäki. — Anteeksi, ministeri Paatero. [Sirpa Paatero: Arvoisa puhemies! Hämmennyin vain siitä, että onko Vähämäellä joku toinen jaosto tähän liittyen. — Ville Vähämäki: Hallintojaosto! — Sirpa Paatero: No niin. Siksi tämä hämmennys, anteeksi. Jos sovitaan niin, että toinen jaosto esittelee tämän?] — Näin ajattelin. Edustaja Vähämäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_293,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Tässä talossa puhemiehen sana on laki, ja niin toimitaan, kuten puhemies haluaa. Eli esittelen hallintojaoston puheenjohtajan ominaisuudessa budjettimietinnön osalta Tullin toimintamenomomentin 28.10.02. Tälle momentille esitetään 166 miljoonaa. Se on hiukan vajaa kaksi miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019, ja tämä lisäys koostuu useista muun muassa hallinnollisista muutoksista. Ennakoidaan siis, että jatkossa tulee lisää tulli-ilmoituksia. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että Tulli on pystynyt vakiinnuttamaan henkilöstönsä 1 860 henkilötyövuoteen. Toteamme myös, että edelleen on syytä jatkaa tiivistä ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Valiokunta siis toteaa, että toimijoitten yhteistyön on hyvä olla tasapainoista ja toimintaedellytysten yhtäläisiä. Nostan esille yhden kipupisteen, nimittäin sen, että budjetti vastaa kyllä Tullin pakollisiin kustannusten lisäyksiin muilta osin paitsi Tuven käyttöönoton aiheuttamien kustannusten osalta. Lisäksi muutokset pienten alv-maksujen kantamisessa aiheuttavat jatkossa kustannuksia, eli tässä on kysymys siitä lainsäädännöstä, joka on tulossa ilmeisesti ensi keväänä eduskunnan päätettäväksi. Lopuksi todetaan, että sujuvat tulliselvitykset edistävät Suomen ulkomaankauppaa ja toisaalta estävät kiellettyjen tuotteiden, kuten huumeitten, pääsyä maahan. Valvontatyön kehittäminen vaatii jatkossa panostuksia uusiin teknologisiin laitteistoihin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-18T14:08:39,2019-12-18T14:10:31,Hyväksytty,1.1 2019_85_294,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ja sitten ministeri Paatero.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_295,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset molemmille jaostoille ja hallintovaliokunnalle ja tietysti valtiovarainvaliokunnalle, joka on varsinaisen mietinnön sitten saanut päätettyä. Meillä yleisesti ottaen valtionhallinnossa on tavoitteena saada maailman paras julkinen hallinto, ja sen eteen tehdään monenlaisia toimia. Meillä valtionhallinto toimii hyvän hallinnon perusteilla, ja tietenkin sen luotettavuus ja kansalaislähtöisyys ovat ne pohjat, joiden avulla tämä hyvä hallinto sitten työskentelee. Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Digitaalisuus, joka täällä on myöskin useassa puheenvuorossa jo mainittu ja täällä vastalauseissa sekä varsinaisessa mietinnössä, on osa meidän ajatustamme asiakaslähtöisyydestä, jolla palvelua voidaan parantaa. Samoin voidaan kehittää myös monipaikkaista ja joustavaa työskentelyä, millä on merkitystä myöskin tasa-arvon näkökulmasta paitsi työntekijöille niin myöskin palveluiden parissa oleville ihmisille. Digitalisoinnilla voidaan vähentää ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden pariin, voidaan helpottaa ihmisten matkustamista työn vuoksi ja toisaalta vähentää toimitilatarpeita. Näin voimme myöskin osaltamme valtiovarainministeriön puolelta vastata hiilijalanjäljen vähentämiseen. Toisaalta pystytään myöskin tehostamaan tuottavuutta. Kuntien osalta tämän hallituksen päätöksissä on 1,1 miljardin euron lisäys, josta 237 miljoonaa päätettiin jo lisätalousarvion osalta tämän vuoden aikana. Nyt ei enää ole indeksikorotusten leikkausta eikä varsinaisia valtionosuusleikkauksia. Ensi vuonna siirrytään uuteen aikaan tältä osin, ja näin vuonna 20 normaali peruspalveluiden taso nousee 7,1 miljardista 7,4 miljardiin, ja niin kuin äsken valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja kertoi, 550 miljoonaa tulee varsinaiseen peruspalveluiden valtionosuuteen lisää. Muutama sana valtionhallinnon puolelta. Meillä on tavoitteena parantaa tuottavuutta mutta ei niin, että henkilöstöä vähennettäisi, ja uskon, että tämä on hyvin mahdollista. Eläköitymisiä tapahtuu, mutta tuottavuutta voidaan parantaa parantamalla koulutusta, miettimällä, mitenkä palveluita hankitaan, miten tutkimusta tehdään, miten meillä on parempaa tietoa, jonka pohjalta päätöksiä sitten valmistellaan. Digitalisaatioon liittyen valtion puolelle tulee digitalisaation edistämiseen erillinen noin 38 miljoonan euron määräraha, jolla näitä palveluita eri puolille Suomea voidaan tuottaa. Kuntien puolelle tälle vuodelle oli 30 miljoonaa ja ensi vuodelle 40 miljoonaa digitaalisuuden edistämiseen, joka oli hyvin suosittu kuntien puolelta, kun sitä hakua käytiin läpi kahdessa eri vaiheessa, ja nyt sitten ensi vuodelle 40 miljoonaa euroa. Turvallisuusverkoista, jotka äsken myöskin mainittiin: Me olemme tässä tällä viikolla, tiistaina, tehneet talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa päätöksiä, ja ensi vuonna aloitetaan turvallisuusverkon elikkä Virve-verkon uusiminen. Verkko on ollut tietenkin jo vuosikymmenet toiminnassa ja tarvitsee vaiheen 2. Tähän on myöskin rahoja olemassa. Hankintoihin kiinnitettiin myöskin tässä mietinnössä huomiota, ja nehän ovat nyt uudessa vaiheessa, koska Kuntahankinnat ja Hansel ovat yhdistyneet, ja nyt me olemme aloittaneet Kuntaliiton kanssa sitten myöskin yhteisen Hankinta-Suomi-toimenpideohjelman, jossa varsin laajalla asiantuntijajoukolla eri puolilta tehdään yhteistä strategiaa, mitenkä julkiset hankinnat — jotka ovat merkittävä summa, noin 35 miljardia euroa vuosittain — voidaan nykyistä paremmin ja tehokkaammin käyttää niin, että ne palvelevat myöskin meidän sosiaalisesti ja ekologisesti ja taloudellisesti pohjaavaa hallitusohjelmaa. Tähän tarvitaan myöskin uusi niin sanottu Hilma-ohjelma elikkä se ohjelma, jonka kautta sitten tarjouskilpailuja sieltä laitetaan eteenpäin. Kuntien osalta ne lisärahat, kun on kerran hallitusohjelmassa sovittu, että 100 prosentin korvaus tulee uusiin ja laajeneviin tehtäviin, on nyt tehty tähän varhaiskasvatuksen — sekä subjektiivisen päivähoidon että ryhmäkokojen — osalta ja myöskin Vaasan sairaalan osalta. Puhemies! Vastaan mielelläni kysymyksiin ja jatkan nämä muut asiat, jotka jäivät käsittelemättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-12-18T14:10:36,2019-12-18T14:16:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_296,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitoksia, ja sitten mennään yleiskeskusteluna eteenpäin. Debattiaikaa noin puoli tuntia, olkaapa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_297,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Sote-uudistus on välttämätön, tästä me olemme kaikki yhtä mieltä. Sote tehdään ihminen edellä, mikä tarkoittaa sitä, että sote-uudistus käynnistyy panostamalla sisältöihin ja palveluihin. Mutta tämän rinnalla me joudumme tekemään rakenteellisia uudistuksia muun muassa siirtymällä kuntien järjestämisvastuusta itsehallinnollisiin sote-maakuntiin ja rakentamaan siellä isompia kokonaisuuksia. Ja tätä varten hallitus on varannut siirtomäärärahaa 200 miljoonaa euroa maakuntauudistuksen valmisteluun. Ja nyt kysyn kokoomukselta: Luin kokoomuksen vastalausetta — te ehdotatte, että tältä momentilta vähennetään 100 miljoonaa euroa maakuntauudistuksen valmistelurahoista. Olen todella hämmästynyt, kun olen ymmärtänyt, että te olette myös samaa mieltä, että sote-uudistus täytyy saada tämän hallituskauden aikana tehtyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2019-12-18T14:16:06,2019-12-18T14:17:18,Hyväksytty,1.1 2019_85_298,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille ja jaostojen puheenjohtajille tästä esittelystä. Todellakin tilannehan on se, että kuntien talous on kurjassa jamassa. Siitä emme mihinkään pääse, ja tästä myös tuolla kunta- ja terveysjaoston kuulemisissa kuulimme terveisiä ja kävimme tätä asiaa hyvinkin perusteellisesti läpi, niin kun mietinnöstä meidän osaltamme ilmenee. Tässä jaoston puheenjohtaja Filatov jo viittasikin tähän kuntien taloudellisen tilanteen helpottamiseen, kuten tilinpäätösteknisesti nämä poistoajat, ja se, miten kunnat ne itse muokkaavat. Ne ovat olleet sellainen pitkäaikainenkin ongelma. Mutta itse ajattelen sillä tavalla, että nyt pitäisi, kuten täällä mietinnössäkin on, etsiä kaikki mahdolliset keinot, jolla me tätä kuntien taloudellista tilannetta voitaisiin helpottaa. Ja kysynkin ministeri Paaterolta: kuinka ajattelette — kysyin silloin lähetekeskustelussa tästä samasta asiasta ja kysyisin nyt uudelleen — tulisiko meidän edetä tässä asiassa, että näissä poistoissa voisi olla sitä joustoa sitten näin ongelmakuntien kohdalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2019-12-18T14:17:22,2019-12-18T14:18:33,Hyväksytty,1.1 2019_85_299,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Filatov aloitti erinomaisesti siitä, että 50 kuntaa joutuu nostamaan veroäyriään. Kuntien taloustilanne ilmeisesti on nyt kaikkein huonoin sinä aikana, jona on ollut, vuodesta 1997, sama, nykyinen laskentajärjestelmä käytössä. Sen lisäksi myöskin monet sairaanhoitopiirit tekevät erittäin alijäämäisiä budjettiesityksiä: esimerkiksi Pirkanmaalla 23 miljoonaa, mikä ei voi olla vaikuttamatta kansalaisten palveluihin, ja sen lisäksi valtiokin vielä tekee alijäämäisen budjetin — tämä koko julkinen talous on äärimmäisen huonossa tilanteessa. Ja se on minusta se iso kysymys, mikä meidän pitäisi nähdä tässä. En palaa nyt enää niihin työllisyysasioihin, jotka tässä selvästi odottavat ratkaisuaan, mutta sitten vielä, kun tähän lisätään ne tämän päivän uutiset siitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu — OAJ esitti mahdollisia lakkosuunnitelmiaan, Tehyn osalta puhutaan jo 100 miljoonan euron lisäbudjetista valtiolta, että saadaan palkankorotuksia, niin kysyn: miten te aiotte, kuntaministeri, pitää tämä julkisen talouden hallinnassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-12-18T14:18:33,2019-12-18T14:19:45,Hyväksytty,1.1 2019_85_300,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Omassa kunnassani on myöskin seurattu näitä aika epämääräisiä verotuloennusteita pitkin syksyä. Jokainen seuraava ennuste näyttää toisenlaisia tuloja, ja tältä pohjalta kuntatalouden kehittäminen seuraavien vuosien aikana on ollut todella, todella hankalaa. Valtionosuuksien määrä suhteessa tehtäviin on jäänyt kyllä aika tavalla alakynteen tuolla kuntapuolella, ja kuntatalous on kuralla muuallakin kuin Lohjalla. Samaan aikaan investointipaineet sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen osalta ovat aivan mittavat, ja sieltä tulee sitten seuraavaksi terveysongelmat ja terveyden puolen hoidon kustannusten nousut. Onko teillä minkäänlaisia suunnitelmia edes täsmäapuun näitten sisäilmaongelmaisten koulukiinteistöjen ja sairaanhoitokiinteistöjen korjaamisen auttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-12-18T14:19:49,2019-12-18T14:20:45,Hyväksytty,1.1 2019_85_301,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Omalta osaltani myös kiinnitän huomiota tähän kuntatalouden tilanteeseen ja näihin haasteisiin ennen kaikkea ensi vuoden budjetin osalta. Se on aikalaista arpapeliä ollut, millä tavalla ja minkä tasoiseksi saadaan budjetti valmisteltua, kun verotulojen osalta on ollut tätä heittoa noinkin paljon. Toisekseen sitten tämä kuntien alijäämä, ja niin kuin meilläkin, Kainuun soten alijäämä 20 miljoonaa — siinä on kunnilla tekemistä. Tervehdyttämistoimia tehdään ja niin poispäin, mutta kun pitäisi nekin palvelut tuottaa, niin tässä ollaan niin kuin kahden tulen välissä. Ja sen takia toivon, että tämä sote-uudistus nyt sitten lopultakin tulisi ja saatetaan se maaliin nyt tällä porukalla. Vielä tässä totean tuon brexitin vaikutuksen. Tulli on varautunut 3,3 miljoonan euron lisäyksellä brexitin mahdolliseen tuloon, joka näyttää hyvinkin olevan ajankohtainen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-18T14:20:45,2019-12-18T14:21:55,Hyväksytty,1.1 2019_85_302,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on hyvin nostettu esiin kuntatalouden tila. Nythän aiempina vuosina tehdyt heikennykset ovat johtaneet siihen, että tällä hetkellä se, mitä tämä hallitus perinnöksi sai, on hyvin haastavaa. Kuvaavaa on se, että jos eduskunnan päässä päätetään muuttaa verolakeja liittyen siihen, mitä kuntaverosta saa tai ei saa vähentää tai tehdään muita päätöksiä, jotka vaikuttavat siihen kuntaverokertymään, niin se totta kai sitten näkyy siellä kunnissa. Ja kunnathan pystyvät vain päättämään veron tasosta, jolloin rajalliseksi jää sitten se mahdollisuus päättää omasta taloudesta, jolloin onkin hyvä, että hallitus on nimenomaan sitoutunut siihen, että mitään päätöksiä ei voida tehdä, joilla joko luodaan reikiä kuntatalouteen tai tuodaan lisää velvoitteita, mutta ei anneta korvaavaa rahoitusta, ja tästä kiinni pitäminen on toki ensisijaisen tärkeää. Mutta kysyisin kuitenkin toisesta asiasta. Yhä isompi osa kuntien rahoista menee erinäisiin hankintoihin. Tiedetään vaikkapa, että digitaaliset järjestelmät on hyvä hankkia jostain muualta eikä tuottaa omana tuotantona. Miten pidetään huolta siitä, että hankinnat pysyvät aisoissa ja että kuntien hankintaosaamista saadaan kehitettyä, jotta saadaan tehtyä sitä tarkkaa taloudenpitoa, mutta toisaalta hankittua sellaisia järjestelmiä, palveluita, hyödykkeitä, mitä kunnissa palvelujen pyörittäminen vaatii.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-18T14:21:55,2019-12-18T14:23:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_303,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn näihin kuntatalouden haasteisiin kanssa. Nämä ovat aika isoja alijäämiä, joita kunnat tekevät tälläkin hetkellä. Tuohon vielä, kun Piirainen otti hyvin esille myös nämä sairaanhoitopiirien alijäämät: Pirkanmaan TAYSin alue taitaa olla kanssa 23 miljoonaa alijäämäinen. Katsoin tästä nopeasti tuon kohdan ”harkinnanvarainen kuntarahoitus”. Jos se on 10 miljoonaa, niin se ei nyt kovin monelle kunnalle päivää tee niistä asioista. Ja jos katsotaan — nyt kun valtuustot olivat varmaan tällä viikolla useammassakin kunnassa — vielä kaksi kolme vuotta eteenpäin tätä suunnitelmakautta, niin siellä näyttää vielä mustempia pilviä olevan vuodelle 22. Eli kyllä me tarvitsemme sen sote-uudistuksen. Se on varmasti yksi pohja. Sitä on nyt 15 vuotta harjoiteltu. Meillä on kunnilla palanut paljon energiaa, rahaa ja henkistä voimaa siihen, että sitä on harjoiteltu 15 vuotta. Näkisin sen yhtenä perusteena juurikin, koska kuntien taloudesta noin 70 prosenttia menee siihen soteen tällä hetkellä. Eli toivon energiaa ja vauhtia tähän hankkeeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2019-12-18T14:23:21,2019-12-18T14:24:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_304,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan digitalisaation edistäminen on yksi aikamme tärkeimmistä toimista, ja vaikka olemme maailmallakin tunnustettu teknologiayhteiskunta, olemme auttamattoman jäljessä kehityksestä. Meillä ei ole tarvittavia tietoliikenneyhteyksiä, eivätkä nykyiset yhteydet tule riittämään datansiirtomäärän jatkuvasti kasvaessa. Digitalisaatiota tulisi pystyä edistämään kaikilla mahdollisilla tasoilla, mutta yhteyksien puuttuessa myöskään palvelut eivät kehity. Arvoisa herra puhemies! On todettava, että kunnallisissa ja valtiollisissa digitaalisissa palveluissa ja esimerkiksi tietojärjestelmien hankinnoissa epäonnistutaan aivan liian usein. Kustannukset karkaavat, ja aikataulut venyvät. Millä tavoin hallitus aikoo aidosti edistää digitalisaatiota? Pystytäänkö määrärahat käyttämään tavalla, jolla ne vievät digiyhteiskuntaa eteenpäin? Entä millä tavoin varmistetaan digipalveluiden saavutettavuuden tasavertaisuus asuinpaikasta tai vaikkapa asiakkaan iästä rippumatta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1450,Female,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2019-12-18T14:24:30,2019-12-18T14:25:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_305,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tämän salin keskusteluista tulee valitettavan selvästi esille, niin kyllä nämä kuntatalouden ongelmat ja haasteet ovat tällä hetkellä varsin suuret, ja sekin on tuotava esille, että haasteet ovat vain lisääntyneet kevään 2019 arvioista. Ja kuten täällä on todettu, niin menojahan kasvattaa sote-puoli ympäri Suomea. Kiitän kuitenkin ministeriä nopeasta reagoinnista näiden syksyn kuntalisien osalta, jotta iso katastrofi pystyttiin syksyn osalta välttämään. Siitä kiitos ministeri Paaterolle. Taloudelliset haasteet eivät kosketa pelkästään suuria kaupunkeja vaan yhtä lailla pieniä kuntia, ja tämä on mielestäni tärkeä huomio: myös suuret kaupungit ovat tässä tilanteessa isojen haasteiden edessä, erityisesti kun kyseessä on palveluihin varautuminen ja investointitarpeisiin varautuminen. Kysyisinkin ministeriltä, miten ministeri ottaa huomioon omassa työssään nämä suurten kaupunkien investointitarpeet esimerkiksi nyt tämän sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-12-18T14:25:30,2019-12-18T14:26:56,Hyväksytty,1.1 2019_85_306,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tässä on keskusteltu kuntien taloudesta ja sen heikosta tilasta. Tietysti koko julkistalous on ongelmissa, pitkälti johtuen veropolitiikasta. Tässähän on pitkään noudatettu sellaista vero- ja maksupolitiikkaa, joka on hyödyttänyt yrityksiä ja työnantajia, nimenomaan pääoman omistajia ja työnantajia. Yritysten ja työnantajien saamat erilaiset hyödyt kuluneella kymmenvuotiskaudella ovat jopa 22 miljardia euroa. Siinä on yhteisöveroale, Kela-maksun poisto, kiky-sopimuksen toimenpiteitä. Osingot ovat kasvaneet kuluneen viiden vuoden aikana 16,5 miljardista 23 miljardiin euroon. Pörssiyritysten — 60 suurimman — osingot olivat 13,5 miljardia, ihan viime vuosina parin miljardin kasvu niissäkin. Kysynkin, eikö [Puhemies koputtaa] verotuksen suuntaaminen pääomiin — näihin kasvaviin pääomiin, joita Suomessa on — olisi kestävä ratkaisu julkistalouden haasteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-18T14:27:00,2019-12-18T14:28:18,Hyväksytty,1.1 2019_85_307,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä on hyvällä tavalla nostettu esille se, että kuntakenttää tällä hetkellä erityisesti rasittaa se, että sote-uudistuksen aikataulusta ei ole tietoa. Monissa kunnissa on tehty todellakin niitä alibudjetointeja tai sitten vimmaisesti investoitu omiin terveyskeskuksiin ja vanhuspalveluihin, koska ei ole tietoa siitä, siirtyvätkö nämä sitten maakunnalle ja karkaako se ainut terveysasema sieltä omasta kotikunnasta. Toinen asia, mikä tässä on hyvin nostettu esille, on tämä eriytymiskehitys, mitä kunnissa tällä hetkellä tapahtuu. Olen tyytyväinen siitä, että hallitus aikoo tällaisen tilannekuvan valmistella, ja todennäköisesti jo tuossa alkuvuodesta olemme sen saamassa, koska tällä hetkellä 88 kuntaa hakee tätä harkinnanvaraista avustusta. Olisinkin kysynyt ministeriltä: miten tästä oikein selvitään, kun ymmärtääkseni sitä rahaa ei kuitenkaan kovin paljoa ole, että miten näitä kuntia pystytään auttamaan? Ja sitten se hätkähdyttävä asia, että viidenneksellä kunnista syntyvyys on alle 20 lasta per vuosi. Ja tämä, jos mikä, tulee vaikuttamaan [Puhemies koputtaa] siihen kuntien tulevaisuuteen, ja tässä tarvitaan pitkäjänteistä väestöpolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-18T14:28:22,2019-12-18T14:29:32,Hyväksytty,1.1 2019_85_308,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puheenjohtaja, puhemies! Kuntien talouden kannalta ei voida pelkästään leikata menoista, vaan pitää huolehtia myös tulopohjasta. Ja tällä viikolla myös Suomen Pankki muistutti siitä, että Suomen tuottavuuskehitys on ollut hidasta viimeiset 10 vuotta. Kaikissa asiantuntijakuulemisissa kautta linjan talousvaliokunnassa olemme kuulleet siitä, kuinka Suomen tulisi panostaa osaamiseen, tuotekehittämiseen ja innovaatiopolitiikkaan, jotta me pärjäämme myös jatkossa. Meillähän on kaikki edellytykset, ja meidän täytyy nyt, tämän eduskunnan ja tämän hallituksen täytyy tehdä se valinta, että aiommeko me kuroa tätä tuottavuuskehitystä vai emmekö me aio. Se vaatii kyllä sitä, että me lisäämme koko Suomessa, mutta myös Uudellamaalla aloituspaikkoja, koska myös kyseinen Suomen Pankki muistuttaa siitä, että edelleen erittäin paljon koulutuksella pystytään vaikuttamaan siihen, että ihminen työllistyy. [Puhemies koputtaa] Se on erittäin hyvä investointi edelleen ihan joka puolella Suomea. Tämä tarjoaa niitä mahdollisuuksia parantaa meidän kuntiemme taloutta. Mutta se tarkoittaa sitä, että kun hallitus tekee investointipäätöksiä, [Puhemies koputtaa] niin ne investoinnit kohdistuvat osaamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-18T14:29:32,2019-12-18T14:30:57,Hyväksytty,1.1 2019_85_309,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Väestön ikääntyminen tulisi nähdä mahdollisuutena eikä uhkana. Mitä toimia hallitus aikoo tehdä, että ikääntyviä ihmisiä saadaan pidettyä pidempään työelämässä? Moni haluaisi jatkaa työntekoa eläkkeelle päästyään ja näin parantaa myös kuntataloutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T14:30:57,2019-12-18T14:31:18,Hyväksytty,1.1 2019_85_310,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntien näkymät ovat todella haasteellisia: rakentamisen tarve vähenee ja investointien kasvu pienenee, maailmankauppa hidastuu ja vienti hidastuu. Näillä on väistämättä myös merkitystä kuntien talouteen, ja ne ovat työllisyyden näkökulmasta erittäin haitallisia merkkejä. Eläkeläisten määrä kasvaa ja kuntien ja kuntayhtymien velan määrät kasvavat siinä samassa. Päätökset olisi tehtävä vastuullisesti myös kunnissa, ja kysymys kuuluukin, kuinka voimme viedä tätä viestiä paremmin myös kuntien päättäjille tästä kokonaistilanteesta. Ja toinen asia, johonka ministeri Paatero tässä puheessaankin viittasi, elikkä hiilijalanjälki ja ilmastonmuutos: Kaupungistuminen ja rakentaminen ovat niitä asioita, jotka tätä hiilijalanjälkeä merkittävästi kasvattavat. Meillä on tässä semmoinen ristiriita, että me yhtäältä annamme aravalainoitusta kaupungistumisen edistämiseen ja toisaalta annamme myös purkuavustusta aravalainojen purkamiseen väestöä menettävistä kaupungeista. [Puhemies koputtaa] Mitkä ovat niitä hallituksen käytännön toimia väestöä menettävien kuntien tilanteen parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-12-18T14:31:22,2019-12-18T14:32:33,Hyväksytty,1.1 2019_85_311,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä salissa on yksituumaisesti todettu, tämän hallituskauden tärkeimpiä asioita on saada sote vihdoin maaliin. Tulen itse tuolta Pohjois-Karjalasta, missä meillä rakennettiin tätä Siun sotea, ja nyt useamman vuoden jälkeen voidaan todeta, että ei se kuntayhtymämallilla toimi paljoakaan paremmin. Elikkä nyt siellä on ongelmissa sekä kunnat että Siun sote, joten odotamme kovasti tätä uudistusta vietäväksi eteenpäin. Kuntia ei kyllä voida moittia. Ne ovat mielestäni toimineet ihan ympäri Suomen tosi vastuullisesti, perustaneet tulevaisuustyöryhmiä ja taloustyöryhmiä ja varmaan tekevät kaikkensa, että tulevat selviämään. Mutta toisaalta kuntapäättäjillekin varmaan tulee sitten epätoivo jossain vaiheessa, ja tämän talon suuntaan kyllä katseet kohdistuvat. Täällä edustaja Honkonen muun muassa otti esille tämän poistoasian ja alaskirjausasian, ja olisin saman halunnut kysyä ministeriltä, koska se on monesti kunnassa tuplaongelma: sinne joudutaan investoimaan kalliilla uusi koulukiinteistö tai terveyskiinteistö ja samanaikaisesti tehdään miljoonapoistot tai alaskirjaukset. Onko tähän tulossa millä aikataululla helpotusta? Tämä olisi semmoinen nopea ratkaisu sinne kuntiin, ainakin tilapäisesti, ennen kuin päästään sinne soteen sitten vihdoin ja viimein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-12-18T14:32:33,2019-12-18T14:33:45,Hyväksytty,1.1 2019_85_312,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, monessa kunnassa on tänä syksynä tehty kipeitä päätöksiä, kun on hyväksytty ensi vuoden talousarvioita. Kuntatalous on ahdingossa, ja se tarkoittaa karuja leikkauksia asukkaille tärkeistä palveluista, juuri niistä palveluista, mistä me täällä lakeja säädämme. Verotulojen kasvu on ollut tänä vuonna 900 miljoonaa euroa heikompaa kuin vielä keväällä arvioitiin, ja uusi huolestuttava ilmiö on, että myös elinvoimaiset kasvukaupungit tekevät negatiivista tulosta. Esimerkiksi voimakkaasti kasvavassa omassa kotikaupungissani Espoossa väestönkasvu ei tarkoita enää samalla tavalla verotulojen kasvua kuin ennen. Ja kun investointipaineet ovat varsin kovat, niin kaupunki velkaantuu huolestuttavaa tahtia. On todella tärkeää, että kuntien tilannekuva nyt arvioidaan huolella ja että se tehdään nimenomaan kuntien erilaisuus huomioiden. Myös kuntien valtionosuusuudistusta olisi tarkasteltava uudelleen, sitä, miten se huomioisi paremmin myös kasvukaupunkien haasteet. Kysynkin, onko tämä näkökulma huomioitu tässä kuntien tilannekuvan arvioinnissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-18T14:33:45,2019-12-18T14:34:55,Hyväksytty,1.1 2019_85_313,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kunnat ovat erittäin pahassa taloudellisessa tilanteessa tällä hetkellä. Se pitkälti johtuu myös siitä, että edellisellä kaudella jäädytettiin nämä kuntien valtionosuudet eivätkä nämä valtionosuudet päässeet silloin suurenemaan yhtään. Toinen asia sitten: vaikka työllisyys parani, niin kuntien verotulot eivät kasvaneet. Siinä on joku semmoinen ihmeellisyys, mikä viime kaudella jäi mietityttämään, että mikä meni pieleen siinä pahemmin. Mutta sitten isoihin haasteisiin, tähän soteen. Viime kaudella viriteltiin sitä omaisuuden siirtoa. Jäin miettimään, että miten tällä kaudella hoidetaan fiksusti ja viisaasti tämä omaisuuden siirto, koskien myös kiinteää omaisuutta ja myös tätä irtainta omaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-18T14:34:55,2019-12-18T14:35:54,Hyväksytty,1.1 2019_85_314,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Sitten neljä debattipuheenvuoroa ja ministerille viisi minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_315,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vielä puheenvuorosta. Otan esille sellaisen asian, että kun vähän mennään syvemmälle tuohon kuntatalouteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin, niin valitettavasti ei jaksa uskoa ihan siihen, että tämä asia ratkaistaan pelkästään sote-uudistuksella, vaikka se tärkeä onkin. Olen katsonut myös oman kotikuntani ja monien lähialueiden kuntien näkökulmasta tätä tilannetta. Se on tietysti itsestään selvää, että ikääntymisestä aiheutuvat menot kasvavat ja meidän täytyy vanhukset hoitaa kunnialla. Mutta jos te katsotte myös, mitä muuta on tapahtunut, niin siellä on huostaanottojen määrä kasvanut, siellä on huumeongelma kasvanut, siellä on nuorten syrjäytymistä, siellä on monenlaista erilaista. Eli siis palvelutarve ja myöskin niiden palveluiden hinta kasvavat merkittävästi. Ne kasvavat paljon nopeammin kuin kuntien tulot, ja siitä seuraa väistämättä silloin ongelmia sinne kuntatalouteen — ja todella mittavia ongelmia. Eli tässä yhteiskunnassa on monta asiaa, mitkä pitäisi saada kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-12-18T14:35:54,2019-12-18T14:37:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_316,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten useassa puheenvuorossa on todettu, kuntien taloudet ovat monenlaisten haasteiden edessä. Tulot ja menot eivät ole tasapainossa, eikä tällaisia padottuja investointitarpeita voida enää viivyttää. Palvelutarpeet, erityisesti sotessa, luovat totta kai kasvavia menopaineita, ja kuntien taloudelliset erot kasvavat. Yhdessä kaikki nämä luovat haasteen, josta on puhuttu valitettavan vähän: asukkaiden välinen yhdenvertaisuus. Kysyisin: onko hallituksella suunnitelmia miettiä näihin keinoja tilanteessa, missä ehkä ensi vuotta ennakoidaan kenties paremmaksi mutta isojen ongelmien ääressä ollaan jo vuonna 2021?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-18T14:37:07,2019-12-18T14:38:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_317,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen nosti esiin tärkeän asian, sen miten saataisiin huolehdittua väestön työkyvystä ja hyvinvoinnista. Ne kun ovat kuitenkin talouden perusjalka. Sieltä ne julkiset varat ja verotulot tulevat. Tämähän on haaste, jonka hallitus käsittelee laaja-alaisesti. Kun puhutaan alentuneesta hyvinvoinnista ja työkyvystä, niin merkityksellistä on esimerkiksi mielenterveyspalveluihin panostaminen, etenkin matalan kynnyksen mallin kehittäminen. Meillähän tällä hetkellä on valitettavan voimakas painotus siihen tilanteeseen, kun ongelmat ovat ehtineet jo pahentua. Tiedetään, että monissa kunnissa on hyviä malleja niihin matalan kynnyksen palveluihin. Nyt niitä lähdetään tunnistamaan, kehittämään ja viemään maanlaajuisiksi. Sama pätee myös fyysisen terveyden edistämiseen. Tiedetään, että kävelyyn, pyöräilyyn, harrastustoimintaan, muuhun arjen terveellisen elämäntavan ylläpitämiseen panostaminen kannattaa. Tämäkin on sellainen, mitä hallitus pyrkii läpi kuntien levittämään. Nythän haasteena on se, [Puhemies koputtaa] että säilytetään edelleen kunnissa vahva kannustin panostaa tähän ennaltaehkäisyyn, vaikka vastuu niistä sote-palveluista onkin tarkoitus siirtää maakunnille. Mutta uskon kyllä, [Puhemies koputtaa] että kunnissa tahtoa löytyy itsessään, koska totta kai kaikkien tärkeä tavoite on pitää huolta ihmisten hyvinvoinnista, ja se on varmasti laajasti tunnistettu itseisarvo joka tapauksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-18T14:38:08,2019-12-18T14:39:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_318,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama oma pohdinta tuon alkuesittelypuheenvuoron jälkeen. Kun katsotaan tuota henkilöverokertymää, joka laahaa todella jäljessä parisen miljardia — samaan aikaan meillä on vaihdellut aika paljon se, miten ollaan menty plussalle tai miinukselle yhteisöverokertymässä ja henkilöpuolella — kun kuitenkin meillä työllisyysaste on noussut viimeisten vuosien aikana, niin herää kysymys, että voiko tämä kaikki johtua verojärjestelmän muutoksesta tai tulorekisteristä. Vai onko täällä sisällä jotakin sellaista rakenteellista, joka liittyy meidän työelämän muutokseen? Sen vuoksi oikeastaan toivoisin, että tehtäisiin sitä analyysia, että miten tämä työn muutos vaikuttaa esimerkiksi kuntaverokertymään ja valtion verokertymään, koska nuo alarajat ovat hyvin erilaisella tasolla. Jos meillä nyt tekee samaa työtä useampi ihminen, se näyttää hyvältä työllisyysasteessa, mutta se saattaa meidän verojärjestelmässämme tuottaa valtiontalouden näkökulmasta heikomman tuloksen kuin toisinpäin, koska tulonsiirrot ovat kovemmin verotettuja kuin työ. Eli tässä on monta sellaista muutosta, jotka eivät ikään kuin tällä hetkellä sovi toisiinsa. Työllisyys on parantunut, silti verotuloissa on isoa aukkoa. [Puhemies koputtaa] Kun mietitään tätä kunta- ja valtiontalouden näkökulmasta, niin mielestäni kuntaministeri voi olla ylpeä budjetista kuntatalouden näkökulmasta, koska se todella tuo helpotusta vaikkapa tähän vuoteen. [Puhemies koputtaa] Mutta se ei tarkoita sitä, että kunnissa talous olisi kovin paljon helpommassa asemassa, koska kustannukset kasvavat ja koska se oma verotulopohja on heikentynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-18T14:39:34,2019-12-18T14:41:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_319,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä verotuskysymys on kyllä kinkkinen, koska kun kuitenkinhan meillä on sovittu, että jos valtion puolelta tehdään verotukseen muutoksia elikkä vähennyksiä ja muuta, niin ne korvataan veroperustemuutoksilla kunnille, ja näin on tehty, mutta siitä huolimatta kuntien verotulot ovat jääneet pahasti jälkeen. Meillä oli tässä hallituksen iltakoulu, jossa tätä myöskin käytiin läpi ja päätettiin pureutua vähän vielä enemmän sisälle sinne, koska meillä tällä hetkellä noin 40 prosenttia ihmisistä ei maksa kuntaveroa, ja se johtuu siitä, että se raja ansiotulossa on noin 15 000 euroa ja eläketulossa 11 000 euroa ja ne, jotka elävät pääomatuloilla, eivät maksa mitään, ja sen takia tämä kuntien verotulopohja heikkenee. Tämä kysymys pääomatuloveron osuudesta myöskin tänne kuntaverotuksen puolelle on aina silloin tällöin ollut esillä, mutta tähän mennessä on todettu, että kun se kohdistuu myöskin kunnittain hyvin epätasa-arvoisesti — koska meillä on kuntia, joissa ei ole paljon pääomatuloilla eläviä ihmisiä, ja toisia, joissa on, ja useimmiten niissä, joissa on, on kuntien talous muutenkin paremmassa kunnossa — niin siihen tarvittaisiin aikamoinen tasausjärjestelmä. Tähän samaan kysymykseen jatkan valtionosuusjärjestelmästä, josta myöskin tuli kysymyksiä. Elikkä kun meillä nyt tämä sote-uudistus on tulossa, niin tietenkin siinä kohtaa on pakko myöskin arvioida kuntien valtionosuusjärjestelmä uudestaan, ja siellä samanaikaisesti myöskin katsotaan sitten tätä kasvukaupunkien tilannetta, että onko olemassa sitten... Joskus aikanaan on ollut olemassa erilliset investointiavustukset tässä valtionosuuden lisänä, mutta tällä hetkellä niitä ei ole, vaan on yksi valtionosuusjärjestelmä. Tämä valtionosuusjärjestelmä tulee käytäväksi läpi siinä kohtaa, kun sote-uudistus on olemassa. Tämä Kiljusen kysymys sote-rakenteen rahoista: meillä on siitä siis asetusluonnos olemassa jo, ja toivon, että heti vuoden alusta kuntiin ja alueille lähtee hakuun tämä 211 miljoonaa euroa, joka se oli kokonaisuudessaan, ja josta on nyt jo osa käytetty. Emme ole siis vähentämässä sieltä 100:aa miljoonaa. Poistoista ja alaskirjauksista on keskusteltu monta kertaa. Kävimme hyvän keskustelun seutukaupunkiverkoston kanssa tässä ihan muutama viikko sitten ja päätimme yhdessä miettiä, mitä kaikkia keinoja on, koska kunnat ovat tästä myöskin erimielisiä. Osa kunnista on sitä mieltä, että se on kuntien tasa-arvon kannalta ihan mahdoton tilanne, että joillekin kunnille annettaisiin tämä mahdollisuus poistoihin tai eri tavalla alaskirjauksiin ja toisille kunnille ei, ja sen takia kunnat eivät siitä välttämättä tykkää. Toinen asia on se, että se olisi kuitenkin vain lyhytaikainen helpotus. Tiedän, että sitä on ollut pohdinnassa, mutta meillä on ollut pohdinnassa myöskin mahdollisesti muita, ovatko ne mahdollisia purkuavustuksia tai jotain muita, mutta tällä hetkellä näitä ei ole vielä käyty kokonaisuutena läpi. Hyvä kysymys tietoliikenneyhteyksistä Simulalta. Tähän olemme LVM:n kanssa yhdessä pureutumassa niin — ovat ne verkot varsinaisesti nyt sitten maahan kaivettuna kaapelina tai sitten tulevaisuudessa 5G:nä — että kaikissa kunnissa, kaikilla alueilla on mahdollisuus myöskin tähän monipaikkaiseen työskentelyyn ja digitaalisiin palveluihin, mikä on ollut tavoitteena, mutta se ei ole mahdollista, jos ei meillä näitä verkkoja ole. Tätä yhteistyötä tehdään LVM:n kanssa, ja nyt Timo Harakka aloitti siellä. Tästä tilannekuvasta, mihin todellakin vuodenvaihteessa Heinäluoma kiinnitti huomiota, saadaan tarkempi tieto kunnittain, koska meillä on isossa kuvassa tietoa näiden 311 kunnan osalta niin, että kaikkein hankalimmassa tilanteessa ovat ne, mihinkä Sari Essayah viittasi, joissa syntyvyys on hyvin alhainen. Monet niistä ovat näitä kuntia, joissa on alle 6 000 asukasta. Niissä esimerkiksi korotuspaine kuntaveroon on 3 prosenttia useimmissa, mutta tämä ei ole koko totuus, koska jotkut siellä kuitenkin pärjäävät. Pureutumista näihin vähän tarkemmin tarvitaan, ja sen jälkeen voidaan mennä siihen, mitä ne tarkemmat toimenpiteet voivat sitten olla. Helppo keino siihen, mitenkä kunnat tulevaisuudessa pärjäisivät paremmin, olisi se, että meillä, valtiolla olisi lisää rahaa paljon, mutta kun me olemme kerran sopineet, että koko julkinen talous on 2023 tasapainossa, ja tämä kuntatalous on osa valtiontalouden tasapainovaatimusta, niin se on tiukkaa ja vaatii kyllä vastuullista päätöksentekoa meiltä kaikilta kuntapäättäjiltä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2019-12-18T14:41:05,2019-12-18T14:46:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_320,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Sitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_85_321,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 28. Edustaja Heinäluoma — poissa, edustaja Laukkanen — poissa, edustaja Grahn-Laasonen — myöskin poissa, edustaja Kankaanniemi — ei näy, poissa, edustaja Heikkinen Janne. — Edustaja Heikkinen, herätys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_322,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Pahoittelut, puheenjohtaja [Puhemies: Puhemies!] — puhemies. Ilta alkaa olla pitkällä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,,,, 2019_85_323,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Käydään listaa eteenpäin, jos se sillä välillä löytyy. — Edustaja Holopainen Mari — poissa, edustaja Kiljunen Kimmo — poissa, edustaja Elo Tiina — poissa, edustaja Talvitie — poissa, edustaja Salonen — myöskin poissa, edustaja Lohi — poissa, edustaja Hoskonen — poissa, edustaja Heikkinen on löytänyt puheensa. [Janne Heikkinen: Ei!] — Ei vieläkään?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_324,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään ulkoministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 24. Tässä vaiheessa yleiskeskusteluun on varattu 1 tunti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_85_325,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Esittelen nyt hallintojaoston puheenjohtajana UM:n hallinnonalan osuuden budjettimietinnöstä. Tässä pääluokassa meillä on budjettimietinnössä kaksi keskeistä kokonaisuutta, joihin kiinnitetään huomiota, toisaalta ulkoasiainhallinto ja sen toimintamenot kiinteistömenoineen sekä toisaalta kansainvälinen kehitysyhteistyö, joka sisältää itse kehitysyhteistyön monissa muodoissaan, kehitysyhteistyön finanssisijoitukset, Finnfundin pääomittamisen sekä uuden oikeusvaltiotukimomentin. Käyn nämä nyt lyhyesti läpi muutamine kipupisteineen. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään ensi vuonna 237 miljoonaa, jossa on lisäystä 200 miljoonaa. Toiminta pohjautuu vahvaan edustustoon, johon käytetään 142 miljoonaa. Aikomuksena on vaalikauden aikana aukaista neljä uutta edustustoa, joista yksi vuonna 2020. Momentille esitetään 4,5 miljoonan lisäys maahantuloasioiden käsittelyn vahvistamiseksi edustustoissa. Tavoite on poistaa maahanmuuton pullonkauloja sekä kehittää viisumitoimintaa. Team Finland ‑toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan, ja tavoitteena on saada lisää vientiä ja investointeja. Valiokunta nostaa kipupisteenä esiin niin sanotun JTS-tuottavuussäästön kumulatiiviset vaikutukset, jotka leikkaavat kehyskaudelle suunnitellut lisäykset vuodesta 2023 eteenpäin. Toisaalta hallinnonalan tuottavuuden kehittämistä tulee jatkaa ja etsiä entistä tehokkaampia toimintamalleja muiden Pohjoismaiden, EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Kehitysyhteistyön osalta momentille esitetään 684 miljoonaa, joka on 101 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019. Valiokunta pitää lisäystä oikeansuuntaisena ja katsoo, että pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla YK:n tavoitteen mukainen 0,7:n osuus bktl:stä. Ensi vuonna kehitysyhteistyön Suomen bktl-taso on 0,41. Nämä tiedot löytyvät myöskin budjetin sivulta 142, ja sieltä näkyy myöskin, kuinka bktl-osuus on muuttunut vuosittain. Valiokunta toteaa, että samoin oleellista on myös nostaa vähiten kehittyneiden niin sanottujen LDC-valtioitten tukea annetun tavoitteen mukaisesti. Valiokunta pitää edellä valittuja painopistealueita hyvinä ja nostaa esiin etenkin naisten ja tyttöjen aseman vahvistamisen sekä kehitysmaiden talouden ja uusien työpaikkojen syntymisen tukemisen. Hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan panostuksia kansalaisyhteistyöhön sekä monenkeskiseen yhteistyöhön. Valiokunta nostaa esiin ennen kaikkea kansalaisyhteistyön tuen ja katsoo, että hallitusohjelman mukaisesti tätä tukea tulisi lisätä, koska toiminnan avulla tavoitetaan usein kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevat ihmiset. Valiokunnan tekemä 700 000:n lisäys on suunnattu muun muassa koulutushankkeisiin, joilla lisätään opettajien osaamista, liikkuvuutta sekä yhteistyötä koulutusviennin suhteen. Finnfundille esitetään 10 miljoonan pääomitus. Finnfund tekee kuluvana vuonna noin 200 miljoonan sijoituspäätökset. Palautuva pääoma sijoitetaan edelleen uusiin kehityskohteisiin. Sijoituksista valtaosa kohdistuu kolmeen köyhimpään OECD-DAC-luokkaan. Vuonna 2018 sijoituskohteet työllistivät 56 000 henkeä, joista kolmasosa oli naisia. Valiokunta pitää Finnfundin toimintaa vaikuttavana ja painottaa toiminnan läpinäkyvyyttä. Toimintaa ohjaavat samat tavoitteet kuin lahjamuotoista kehitysyhteistyötä. Sitten vielä kehitysyhteistyön finanssisijoituksista: YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii monentyyppisiä toimijoita ja toisiaan tukevia toimenpiteitä. Näin ollen lahjamuotoisen avun sekä laina- ja pääomasijoitusten tulisi olla toisiaan täydentäviä. Kansantalouden tilinpidossa nämä kehitysyhteistyön finanssisijoitukset eivät budjetin mukaisesti lisää valtiontalouden alijäämää, ja näillä on palaumaodote. Lopuksi mietinnössä todetaan, että Suomen vahvan oikeusalan osaamisen hyödyntämiseksi myös kansainvälisestikin on budjettiin sisällytetty myös uusi momentti, jolta näitä oikeusvaltiokehityksen kannalta oleellisia hankkeita voidaan tukea. Momentille esitetään 3 miljoonaa. Aivan lopuksi toteaisin omana toiveenani, että koska eilen on käsitelty hyvinkin laajasti välikysymyksen kohdalla tiettyjä kysymyksiä, nyt voitaisiin käsitellä tähän momenttiin ja tähän pääluokkaan sisältyviä asiakysymyksiä, kääntää katseet eteenpäin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-18T14:46:36,2019-12-18T14:51:37,Hyväksytty,1.1 2019_85_326,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin edustaja Vähämäelle hyvästä puheenvuorosta ja siitä työstä, jonka valtiovarainvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta ovat tehneet tämän vuoden 2020 talousarvioesityksen perusteellisessa käsittelyssä ja arvokkaista huomioista, joita äsken kuultiin. Hallitusohjelman mukaisesti talousarvio pyrkii vahvistamaan Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja siinä on oikeastaan kolme prioriteettia: ensin edustustoverkon toimintaedellytysten parantaminen, toiseksi osallistuminen  kansainväliseen konflik-tinestoon ja rauhanvälitykseen ja kolmanneksi kehitysrahoituksen tason varmistaminen, josta ministeri Skinnari osaltaan puhuu. Lähtökohta on tietenkin arvopohjamme ulkopolitiikassa: oikeusvaltioperiaate, rauha, ihmisoikeudet, joihin nojaamme kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Olemme pyrkineet myöskin ottamaan huomioon ne kauaskantoiset kysymykset, joiden edessä on paitsi Suomi, niin voisi sanoa, koko ihmiskunta — ilmastonmuutos, väestönkehitys, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön elinkelpoisuus — jotka kaikki edellyttävät laajaa yhteistyötä, ja silloin Pariisin ilmastosopimus ja Agenda 2030 antavat tälle toiminnalle myöskin Suomessa pohjan. Arvoisa puhemies! Maailmalla näyttää siltä, että multilateralismi, monenkeskinen yhteistyö, on tällä hetkellä hyvin pahassa kriisissä. Voi sanoa, että kansainväliset yhteistyörakenteet, kuten YK-järjestelmä, kärsivät tällä hetkellä monenlaisesta vastakkainasettelusta. Ulkoministeriö työskentelee monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän, kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien sekä YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Meillä on juuri päättymässä oma EU-puheenjohtajuuskautemme. Euroopan unioni on edelleen Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava ja yhä enenevässä määrin myöskin turvallisuusyhteisö, johon nojaamme, ja tarkoituksemme on jatkaa aktiivista EU-politiikkaa myöskin tämän puheenjohtajuuskauden jälkeen. Arvoisa puhemies! Kuten kuultiin, ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään nyt 237 miljoonaa euroa, ja näissä on kasvua 12 miljoonaa euroa lähinnä hallitusohjelman mukaisina määrärahalisäyksinä. Ennen kaikkea panostetaan tärkeään edustustoverkkoon, johon koko ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa, ja tämän edustustoverkon rooli myöskin meidän ulkopolitiikkamme toimeenpanossa on äärimmäisen tärkeä. Meillä on hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus avata neljän vuoden aikana eli vuoteen 2023 mennessä, neljä uutta edustustoa. Pääpaino on silloin kaakkoisessa ja eteläisessä Aasiassa ja läntisessä Afrikassa. Nyt tämän vuoden marraskuussa on uudelleen avattu Suomen lähetystö Bagdadissa Irakissa. Edustaja Vähämäki otti esille tärkeän kysymyksen, jonka ulkoasiainvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta ovat todenneet, eli niin sanotun JTS-miljardin tuottavuussäästöt, jotka tulisi toteuttaa siten, etteivät ne vaaranna tätä edustustoverkkoa ja sen kehittämistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ulkoministeriö jatkaa edelleen edustustoverkkoyhteistyötä ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista muun muassa Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä kiinnitetään huomiota myöskin työperäisen maahanmuuton tarpeisiin ja siihen rooliin, jota ulkoministeriö tässä kysymyksessä näyttelee. Talousarvioesitys mahdollistaa ulkoministeriön vastuulla olevien maahantuloasioiden käsittelyn vahvistamisen. Tarkoitukseen esitetään yhteensä 4,5 miljoonan euron erillistä määrärahaa, josta 2,5 miljoonaa euroa on pysyvää lisäystä. Ministeriössä on jo valmisteltu erityinen toimenpideohjelma, jonka puitteissa vahvistetaan edustustojen resursseja erityisesti työperäisen maahanmuuton pullonkaulojen purkamiseksi. Ulkoministeriön henkilökunnalle talousarvioesitykseen sisältyy myös erittäin tärkeä lisäys, ministeriöön lähetetyn henkilökunnan perheiden asemaa parantava päivähoitokorvausuudistus, joka turvaa lasten oikeuden varhaiskasvatukseen ja edistää puolison työskentelymahdollisuuksia kulloisessakin asemapaikassa. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Kansainvälinen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta ja sotilaallinen kriisinhallinta saavat myöskin lisäyksiä tässä budjetissa, ja näin tapahtuu myös rauhanvälitykselle. Rauhanvälitykseen esitetään yhteensä 2,5 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa kertaluonteisena lisäpanostuksena. Rauhanvälitys, kriisinhallinta, sekä siviilikriisinhallinta että sotilaallinen kriisinhallinta, ovat tämän hallituksen prioriteetteja, ja nämä prioriteetit näkyvät tässä budjetissa. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T14:51:41,2019-12-18T14:56:37,Hyväksytty,1.1 2019_85_327,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu globaaleiden ongelmien ratkaisuun kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta. Tämän lisäksi myös suomalaiset innovaatiot — teknologiset ja sosiaaliset — ovat omalta osaltaan ratkaisemassa globaaleita haasteita. Vahvaa sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä yhteisöä ja yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Hyvinvoiva, vakaampi ja tasa-arvoisempi maailma on myös suomalaisten etu. Kehitysyhteistyö luo pohjaa suomalaisten yritysten pääsylle aukeaville markkinoille. Ilmasto- ja kehityshaasteet ratkaistaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Lisäksi oma turvallisuutemme on yhä enemmän riippuvainen muusta maailmasta. Syksyn aikana ulkoministeriön budjetin käsittelyssä on tehty hyvää ja perusteellista työtä edustaja Koskisen johtamassa valtiovarainvaliokunnassa ja edustaja Vähämäen johtamassa hallinto- ja turvallisuusjaostossa sekä edustaja Niikon johtamassa ulkoasiainvaliokunnassa. Kiitos tärkeistä huomioista ja keskustelusta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kohdennettavat määrärahat ovat vuonna 2020 noin 685 miljoonaa euroa kasvaen noin 100 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Kaiken kaikkiaan kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan ensi vuonna yhteensä hieman yli miljardi euroa. Tämä vastaa noin 0,41:tä prosenttia bruttokansantulosta. Kiitän samalla valtiovarainvaliokuntaa varsinaisen kehitysyhteistyön momentille osoitetusta 700 000 euron lisäyksestä. Budjettiesitys on laadittu hallitusohjelman kehityspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Rahoituksen kohdentumista ohjaavat Suomen neljä painopistealuetta: 1) naiset ja tytöt, 2) työ- ja elinolot, 3) koulutus ja toimivat yhteiskunnat ja 4) ilmastonmuutos ja luonnonvarat sekä näiden lisäksi humanitäärinen apu. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön, humanitääriseen apuun ja monenkeskiseen yhteistyöhön suunnitellaan lisäpanostusta. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö nousee yli 10 miljoonalla eurolla. Kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään toteaa, tulee humanitäärisen avun riittävä taso turvata. Näiden kahden yhteistyömuodon rahoituksen tasoa korotetaan asteittain hallituskauden aikana. Kehitysyhteistyön ihmisoikeusperustaisuutta vahvistetaan, ja läpileikkaavien tavoitteiden huomioimiseen kaikessa toiminnassa kiinnitetään nyt erityistä huomiota. Arvoisa puhemies! Kansainvälisen ilmastorahoituksen suunnitellaan kasvavan hallituskaudella tasaisesti. Erityisesti pyritään tasapainoon hillintä- ja sopeutumistoimien välillä. Suomen tukemat monenkeskiset järjestöt ovat todennetusti ammattimaisia ja tuloksellisia toimijoita, joilla on maantieteellisesti ja temaattisesti laaja kattavuus. Suomi vaikuttaa järjestöjen toimintaan ja valvoo sitä muun muassa osallistumalla niiden johtokuntatyöskentelyyn sekä EU- ja avunantajayhteistyöhän. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi pelkkä julkinen kehitysapu ei riitä. Tarvitaan sekarahoitusta yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa sekä yksityisen sektorin aitoa sitoutumista kehitystavoitteisiin. Näin luodaan liikekumppanuuksia ja työpaikkoja. Hallituskaudella tehdään vuosittain noin 130 miljoonan edestä finanssisijoituksia hallitusohjelmaa toteuttavan ja koko vaalikauden kattavan suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Arvoisa puhemies! Maailmantalouden epävarmuustekijöillä on vaikutusta myös Suomen vientinäkymiin. Merkkejä talouden hiipumisesta keskeisissä kauppakumppaneissa on jo nähtävissä. Kauppasodan mahdollinen laajeneminen on merkittävä uhka talouskasvullemme sekä työpaikoillemme. Pienenä kotimarkkinana olemme varsin riippuvaisia ulkomaankaupasta — sekä viennistä että tuonnista. Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle ja globaaleihin arvoketjuihin integroituneelle taloudelle on välttämätöntä, että EU edistää avointa, kunnianhimoista ja sääntöperustaista kauppapolitiikkaa. Jatkamme vaikuttamista uuteen komissioon tämän varmistamiseksi. Kauppapolitiikka reagoi myös ympäröivään maailmaan. [Puhemies koputtaa] Siinä heijastuvat arvot. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää viennin kasvua. Yritykset vastaavat viennin toteutumisesta, mutta valtiovallalla on sekä mahdollisuus että velvollisuus edistää tätä. Tehtävän täyttäminen edellyttää toiminnan tehostamista sekä resurssien kasvattamista. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-12-18T14:56:45,2019-12-18T15:02:22,Hyväksytty,1.1 2019_85_328,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitoksia. Sitten siirrytään debattivaiheeseen tässä keskustelussa, ja meillä on noin puoli tuntia aikaa käyttää tähän. Sen jälkeen on ministereitten puheenvuorot.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_329,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijaisena tarkoituksena on luonnollisesti itsenäisyyden turvaaminen, Suomen ja suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus sekä Suomen kansainvälisen aseman lujittaminen. Kuitenkin hieman yli miljardi euroa eli 82 prosenttia ulkoministeriön määrärahoista on kohdennettu yksistään kehitysyhteistyömenoihin. Vaikka kehitysyhteistyön toimivuudesta tai toimimattomuudesta on puhuttu jo vuosia, ei perinteistä kehitysaputyötä ole kyetty uudistamaan. Esimerkiksi vaikka Haitin luonnonkatastrofin ja ebolakriisin yhteydessä ainoastaan 1 prosentti humanitaarisesta kansainvälisestä avusta meni paikallisväestölle. Samaan aikaan Suomen Business Finlandin toiminta takkuaa joiltain osin. EK:n tekemän kyselyn mukaan neljäsosa vientiyrityksistä on ollut tyytymätön Business Finlandin palveluihin. Syyskuussa Business Finland keskeytti lainojensa maksatuksen suomalaisille yritykselle, koska tämän vuoden määrärahat olivat loppuneet. Monet kansainvälistyvät suomalaiset yritykset [Puhemies: Aika!] olivatkin joutumassa pulaan tuotekehityksensä kanssa. Kysymys: Miten hallitus näkee ulkopolitiikan tärkeimmät tavoitteet, erityisesti Suomen kansainvälisen aseman lujittamisen? Miten hallitus aikoo jatkossa varmistaa määrärahojen priorisoinnin niin, että Suomen etu on ensisijainen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-12-18T15:02:31,2019-12-18T15:04:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_330,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ylpeydenaiheet demokratia, koulutus, puhdas vesi, jätteiden käsittelyn järjestelmällisyys ja energiaosaaminen ovat loistavia vientituotteita myöskin esimerkiksi vaikkapa Afrikkaan. On hyvä asia, että edustusverkosto laajenee ja saamme esimerkiksi läntisen Afrikan tätä kautta osaksi Suomen edustusverkkoa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että Afrikkaa ei voi määritellä yhdeksi ja samanlaiseksi alueeksi, aivan kuten ei vaikkapa Eurooppaakaan voi määritellä. Jokainen Afrikan maa on erilainen, ja se asettaa kyllä haasteita edustusverkolle ja Business Finlandille Afrikassa. Miten ministeri katsotte, että pystymme erityisesti Afrikka-strategiaa laatiessamme vastaamaan siihen huutavaan tarpeeseen, joka meillä olisi, jotta voisimme myöskin sitten näitä Suomen ylpeydenaiheita vientituotteina viedä Afrikkaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-12-18T15:04:06,2019-12-18T15:05:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_331,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ennakoitavuus vaikeutuu tietysti multilateralismin heikentymisen myötä. Se on ongelma. Se on ongelma kaikille, mutta se on erityinen haaste tietysti pienille valtioille, resursseiltaan pienille valtioille. Tässä mielessä on tärkeää joskus katsoa kokonaisuutta aika lailla ennakkoluulottomastikin: miten kansainvälisen kehityksen tämänkaltaisissa olosuhteissa voitaisiin meidän reagointikykyämme myös resurssipuolella katsoa niin, että meillä on mahdollisuus vastata niihin haasteisiin, jotka joudumme joka tapauksessa kohtaamaan. Otan pari esimerkkiä. Minusta on tärkeää, että kyettäisiin suunnattuja rauhanvälityksen niukkoja resursseja käyttämään suunnatusti, siis tehokkaasti, kun tilanne siihen antaa perusteita. Rauhanvälitys voi olla suuri mahdollisuus Suomen ulkopolitiikalle. Ja toinen, johon ministeri viittasi, on myöskin kriisinhallinta, jossa pitäisi olla mahdollisuus nopeasti reagoida syntyviin tarpeisiin. Otan toiselta puolelta esimerkin. Perustimme... [Puhemies koputtaa] — No, palaan tähän toiseen kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-12-18T15:05:09,2019-12-18T15:06:27,Hyväksytty,1.1 2019_85_332,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi saa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kiitosta — viimeksi viime viikolla Yhdysvalloissa kahdenvälisissä keskusteluissa paikallisten politiikkojen ja korkeitten virkamiesten kanssa — siitä, että me huolehdimme omasta turvallisuudestamme, me huolehdimme tästä omasta tontistamme täällä, ja sen lisäksi me olemme aktiivisia tässä kansainvälisessä kriisinhallintapolitiikassa ja kannamme tässä globaalistikin oman leiviskämme hyvin. Tämä on tärkeä asia, tätä pitää meidän jatkaa. On hyvä, että nyt satsataan tähän edustustoverkkoon ja olemme läsnä laajemmassa osassa maailmaa, mutta huoliakin tämän suhteen tietysti on. Tämä niin sanottu JTS-miljardi, jonka ministeri Haavisto tuossa mainitsi, tuo sinne uhkia. Se tuo painetta myöskin karsimiseen edustustoverkosta. Kysyisinkin teiltä, arvoisa ulkoministeri: Kuinka edustustoverkon toimivuudesta ja kattavuudesta tullaan huolehtimaan? Mainitsette, että muun muassa pohjoismaista yhteistyötä lisätään, mutta mitkä ovat ne kohteet ja kuinka tämä etenee käytännössä, niin että me pystymme hyvässä yhteistyössä varmistamaan läsnäolomme eri puolilla maailmaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-12-18T15:06:27,2019-12-18T15:07:38,Hyväksytty,1.1 2019_85_333,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rohkenen olla kyllä edustaja Niikon kanssa eri mieltä meidän kehityspolitiikkamme vaikuttavuudesta, ja osoitan kiitokseni hallitukselle siitä, että te jatkatte näitä painopistealueita, minkä tulosraportti hyvin vahvasti osoitti silloin viime syksynä. Kiitän myös ministeri Skinnaria siitä, että vahvasti korostatte yhteistyön merkitystä — kansainvälisen yhteistyön merkitystä — ja myös sitä, että pelkkä lahjaraha ei riitä, vaan tarvitaan yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Minusta se on valtava tärkeä huomio, että tämä hallitus myös jatkaa sillä linjalla. Nyt kun me olemme saaneet tuonne Espooseen YK:n UNTIL- ja UNOPS-toiminnot, niin kun tuossa mietinnössäkin vaadittiin panostuksia yritysten verkostoitumiseen, kysyisin näkemystänne siitä, onko sillä, että nämä toiminnot ovat nyt meitä lähellä, jotakin merkitystä sen kannalta, että myös suomalaiset yritykset pääsisivät isoihin kansainvälisiin kehityshankkeisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2019-12-18T15:07:39,2019-12-18T15:08:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_334,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Virolaisen näkemykseen siitä, että edustaja Niikon puheenvuoro ei ollut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan puheenvuoro vaan kansanedustaja Niikon puheenvuoro. [Mika Niikko: Nimi mainittu jo kahdesti!] Jatkaisin siitä aiheesta, missä tässä budjettiesityksessä nyt on kaikkien eniten ristiriitaa, eli kehitysyhteistyöstä. Kiitos ensinnäkin valtiovarainvaliokunnalle tekemistänne lisäyksistä: 700 000 kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ja 200 000 rauhanjärjestöjen tekemään rauhantoimintaan. Tärkeitä lisäyksiä, eduskunnan puolelta tehtyjä. Mutta tähän ristiriitaan. Kehitysyhteistyö on tähän asti pitkässä historiallisessa juoksussa ollut sen tietyn tyyppisen kansallisen konsensuksen varassa. Meillä ei nyt ole konsensusta tästä kysymyksestä, vaan itse asiassa sekä kokoomus että perussuomalaiset ovat leikkaamassa. Kokoomuksen leikkaus 20 miljoonaa on kuitenkin uudelleenkohdennus: siirrettäisiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä enemmän tänne finanssisijoitusten suuntaan. Mutta perussuomalaiset ovat lähes puolittamassa kaiken kehitysyhteistyön — 680 miljoonaa, puolitetaan sieltä pois 300 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Käsittämätön ristiriita. Kysyisin ministeriltä, kuinka johdonmukaiselta tämä vaikuttaa. Välillä puhutaan siitä, että maahanmuutto pitäisi padota, ja vastaus siihen on, että pitäisi parantaa elinoloja siellä, mistä ihmiset lähtevät. [Puhemies koputtaa] Ja sitten kun sinne halutaan laittaa rahaa, se leikataan sieltä. Onko tässä johdonmukaisuutta, ministeri? Tämän kuulisin mielelläni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T15:08:49,2019-12-18T15:10:13,Hyväksytty,1.1 2019_85_335,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani kyllä käytin termiä, että kehitysyhteistyötä ei olla kyetty uudistamaan aikoihin, ja uudistamiselle on aina tarvetta silloin, kun kehitysyhteistyörahojen käyttöä arvioidaan. Kyllähän jokainen meillä täällä varmasti tunnustaa sen, että jos esimerkiksi näissä maissa, joita mainitsin, yksi prosentti rahasta menee sinne, minne avun pitää mennä tämmöisissä luonnonkatastrofeissa, niin silloinhan on uusia asioita tehtävä. Me perussuomalaiset toki ymmärrämme, että on monta eri näkökulmaa näihin kehitysyhteistyörahojen käyttöön. Ymmärrämme esimerkiksi sen, että nämä järjestöt, jotka Suomesta käsin toimivat, tekevät tuloksellista ja läpinäkyvää ja korruptiovapaata työtä hyvinkin paljon. Mutta sitten taas me suhtaudumme kriittisesti kahdenvälisiin rahoituksiin joidenkin maiden kohdalla. Esimerkiksi Afganistaniin me annamme edelleen vuosittain 30 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa menee käytännössä suoraan budjettitukena ja 20 miljoonaa YK:n järjestöjen kautta. Niitä tuloksia katsellessani viime vaalikaudella en tullut vakuuttuneeksi siitä, että se olisi tehokkain tapa käyttää [Puhemies koputtaa] meidän veronmaksajien rahoja. Näitä asioita pitää katsoa rehellisesti ja muuttaa niitä asioita, [Puhemies: Aika!] jotka eivät toimi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-12-18T15:10:13,2019-12-18T15:11:28,Hyväksytty,1.1 2019_85_336,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Erilaiset jakolinjat, vastakkainasettelu ja voimapolitiikan paluu tekevät sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustamisesta ja kehittämisestä vaikeaa mutta sitäkin tärkeämpää. Kansainvälisen yhteistyön syventäminen, demokraattisten rakenteiden vahvistaminen ja yhteisten pelisääntöjen kirkastaminen ovat tarpeen, jotta esimerkiksi nämä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Siksi on hyvä, että Suomi pyrkii ottamaan kokoaan suurempaa roolia maailmassa sekä edustusverkkoa että rauhanvälityksen osaamista vahvistamalla. Ihmisillä on oikeus vapauteen puutteesta ja kurjuudesta kaikkialla maailmassa. Siksi myös globaalia vastuunkantoa ja solidaarisuutta tarvitaan tänä päivänä kipeästi, ja siitä hyötyvät viime kädessä kaikki. Minusta on todella hienoa, että kehitysyhteistyön määrärahat kääntyvät kasvuun. Erityisen tärkeää on se, että Suomi näyttää suuntaa naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä ja puolustamisessa — etenkin, kun niitä kohtaan maailmalla näkyy tällä hetkellä myös vakavaa vastarintaa. Kysyisin vielä loppuun ministeri Skinnarilta: [Puhemies koputtaa] miten Suomi osaltaan vastaa tähän erityisesti seksuaalioikeuksia kohtaan nousseeseen vastarintaan ja rahoituksen heikkenemiseen globaalisti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-18T15:11:28,2019-12-18T15:12:43,Hyväksytty,1.1 2019_85_337,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmassa haasteet muuttuvat koko ajan. Ajattelen, että kehitysyhteistyö ja meidän ulkopolitiikka kyllä muuttuvat, mutta haasteet ovat koko ajan uusia, ja tietenkin joudumme pohtimaan sitä. Täällä on nostettu esille monenkeskisen yhteistyön tärkeys ja multilateraalin normiston ja ihmisoikeuksien tärkeys, ja itse ajattelen, että vaikka meillä on tosi hyvin naiset nostettu esille esimerkiksi kehitysyhteistyössä, niin ihmisoikeustyössä meidän pitäisi ehkä pohtia vielä enemmän, miten voisimme tukea niitä järjestöjä, jotka oikeasti haluavat edistää tasa-arvopolitiikkaa. Tässä menee sekä EU:n sisällä että EU:n ulkopolitiikassa ja meidän ulkopolitiikassa tällainen risteävä kohta, jossa meidän pitäisi ehkä luoda strategioita, miten osallistuisivat YK:ssa ja muissa multiyhteyksissä ne järjestöt, ehkä kansalaisjärjestöt mutta myöskin kansainväliset järjestöt, jotka nimenomaan ajavat tasa-arvopolitiikan vahvistamista. Suomi on juuri antanut esimerkiksi Equality Now’lle hienon tasa-arvopalkinnon, he ovat onnistuneet 50 maassa muuttamaan syrjiviä lainsäädäntöjä naisia kohtaan, ja meidän pitäisi olla enemmän läsnä. [Puhemies: Aika!] Voisiko miettiä, miten esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat olla CSW:ssä tai muualla ja muutenkin poliitikot läsnä näissä kokouksissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-12-18T15:12:46,2019-12-18T15:14:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_338,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustassa ollaan painotettu ennen kaikkea edustustoverkkoa ja sen parantamista erityisesti näinä maailmanpoliittisina aikoina. Kuitenkin ne edustustot ja se henkilöstö siellä ovat meidän silmät ja korvat tuolla maailmalla, ja niitä tarvitaan ehdottomasti lisää. Kiitos myös edustaja Kanervalle hyvästä puheenvuorosta rauhanvälityksestä ja kriisinhallinnasta. Näillä sektoreilla meidän pitää petrata entisestään. Muutama kysymys ei ministereille vaan oikeastaan oppositiolle: Kysyisin perussuomalaisilta, kun täällä vastalauseessa puhutaan moraalisesta tuesta, että moraaliset perustelut siihen, että tuetaan muita maita, ovat arveluttavat: mikä ajatus tässä on taustalla, että näin ei tehtäisi? Ja oikeastaan sitten kokoomukselta: teillä on tämä kehitysyhteistyömäärärahojen 20 miljoonan heitto sijoitusmuotoiseen, ja ymmärrän sen tavoitteen hyvin, mutta edustaako tämä sitä johdonmukaisuutta, jota kuitenkin vastalauseessanne peräänkuulutatte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-18T15:14:04,2019-12-18T15:15:09,Hyväksytty,1.1 2019_85_339,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli problematisoida hieman edustustoverkon laajentamisen filosofiaa. Me perustamme nyt esimerkiksi Bagdadiin omaa edustustoamme ja joudumme erittäin merkittävässä maassa toimimaan tavallaan erittäin eristettynä yksin. Olisiko järkevää etsiä synergiaetuja edustustoihin, joissa välttämätöntä on kuitenkin ymmärtää syvästi taustat politiikan, talouden ja turvallisuuden kannalta, ja hakea samanmielisten maiden kanssa jonkinlaista yhteistoimintaa, sillä oletan, että Irakin kaltaisessa maassa yksin toimiminen ei ehkä sinänsä ole kaikkein tuottoisinta noin asiallisesti katsottuna? Tässä mielessä kysyisin: eikö sittenkin yhteistoiminta samanmielisten maiden kanssa [Puhemies koputtaa] Irakin kaltaisissa olosuhteissa voisi olla myös harkinnan arvoinen vaihtoehto?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-12-18T15:15:13,2019-12-18T15:16:26,Hyväksytty,1.1 2019_85_340,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä voi todella tyytyväisyydellä todeta sen, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoitusta ollaan lisätty. Se on äärimmäisen tärkeää. Siellä monet, voisiko sanoa, vakaumuksen ja aatteen pohjalta tekevät järjestöt, muun muassa kristilliset järjestöt, tekevät valtavan hyvää työtä, ja niissä ei raha huku korruptioon eikä häviä matkan varrelle, vaan siellä oikeasti pystytään paikallisten, luotettavien kumppaneitten kanssa tekemään hyvää työtä, jolla pystytään rakentamaan ihmisten tulevaisuutta siellä paikan päällä. Tästä kiitos. EU-tasolla koordinaatiota varmasti olisi syytä lisätä, ja tästä oikeastaan ministerille kysymys: nytten kun meillä on erityisesti tuonne Afrikan suuntaan komissiossa oma yhdyshenkilömme, jos näin voi sanoa, komissaari Urpilainen, niin millä tavoin kehitysyhteistyön tehokkuutta EU-tasolla voitaisiin parantaa ja juuri sitä koordinaatiota ja päällekkäisyyden estämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-18T15:16:26,2019-12-18T15:17:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_341,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Finanssisijoitukset ovat tulleet voimalla yhdeksi instrumentiksi kehitysyhteistyön rahoittamiseen, vaikka sijoitusten pitkäaikaisista kehitysvaikutuksista sekä ylipäätään tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta on toistaiseksi melko vähän tietoa. Nykyiset kehitysrahoitusinstrumentit eivät myöskään mahdollista joustavasti monitoimijayhteistyötä yksityisten yritysten, kansalaisjärjestöjen ja esimerkiksi tutkimuslaitosten välillä. Millä keinoin ulkoministeriö aikoo edistää kehitysjärjestöjen ja kestävää kehitystä edistävien yritysten välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua? Entä millä tavalla finanssisijoitusten tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja eettisyyttä tällä hetkellä ministeriössä seurataan? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1383,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2019-12-18T15:17:31,2019-12-18T15:18:23,Hyväksytty,1.1 2019_85_342,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on useampi puhuja nostanut esiin, kehitysyhteistyö on todella vaikuttava tapa rakentaa rauhaa, turvallisuutta ja globaalia vakautta. Olisin kysynyt, miten tällä kaudella tartutaan erityisesti lapsia koskeviin asioihin. Tiedetään, että tällä kaudella ollaan tekemässä Afrikka-strategiaa. Se osin liittyy kehitysyhteistyöhön, osin toki muuhun politiikkaan. Tiedetään, että Afrikan väestöstä valtaosa on alle 25-vuotiaita ja iso osa vieläpä alle 15-vuotiaita. Miten varmistetaan erityisesti, että lapsilla on kestävämpi tulevaisuus? Ja kun on menty kehitysyhteistyössä ja monessa muussakin kohtaa yhä voimakkaammin yrityspainotteisuuteen, edustaja Honkasalon nostamaan sijoituspainotteisuuteen, miten tämä suhteutuu lasten edun ajamiseen kehitysyhteistyössä ja ylipäätään Suomen politiikassa? Tiedetään, että vaikkapa siellä koulutuksen, kasvatuksen, terveydenhuollon saroilla, [Puhemies koputtaa] missä lapsia autetaan, ei ihan kauheasti yritystoimintaa pyöri, joten mikä on näiden kahden painopisteen välinen suhde?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-18T15:18:24,2019-12-18T15:19:38,Hyväksytty,1.1 2019_85_343,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisin jatkanut hieman puheenvuorossani edustaja Kanervan mielestäni tärkeästä ja relevantista pohdinnasta liittyen yhteistyöhön, jota voimme tehdä tuolla maailmalla. Tämän Irak-esimerkin lisäksi, jossa eittämättä EU-maat ovat varmasti meille tarpeen, tunnistan tuolta maailmalta, että meillä voisi olla vientipolitiikassa myös mahdollisuuksia ehkä hieman kopioida Hollannista esimerkkiä — joskin maalla on aika kunniallinen kauppahistoria — siitä yhteistyöstä, jota he tekevät Benelux-maiden kesken, eli paitsi että meillä olisi tällaisia omia täyden palvelun lähetystöjä, meillä voisi olla sitten paitsi tämmöisiä yhteistyölähetystöjä tällaisissa haastavammissa maissa, niin kuin Irakissa, myös vientiin keskittyviä yhteistyöalustoja vaikkapa Pohjoismaiden kesken. Eli millaisia mahdollisuuksia te, ministerit, näette yhteistyössä liittyen vientiin mutta myös tämmöisiin haastaviin maihin? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-12-18T15:19:39,2019-12-18T15:20:47,Hyväksytty,1.1 2019_85_344,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyö on tärkeä osa ja tärkeää toimintaa siellä asuville ihmisille, mutta niin kuin täällä ministerin alustuspuheessa kuultiin, sillä on erittäin suuri merkitys myös suomalaiselle viennille, mihin täällä on viitattu. Nyt oikeastaan tiedustelisin ministeri Skinnarilta: Minkälaisia suomalaisia innovaatioita on tällä hetkellä suunnitelmissa? Kärsiikö niistä puhua, ovatko ne niin salaisia? Mutta kumminkin: millä tavalla yritysten viennin osalta lähinnä energiapuolella ja niin poispäin voitaisiin kehitysmaissa viedä asioita eteenpäin? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-18T15:20:47,2019-12-18T15:21:32,Hyväksytty,1.1 2019_85_345,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ihmetelty sitä, että perussuomalaiset esittävät kehitysavun leikkaamista, vaikka samaan aikaan vaadimme maahanmuuton parempaa hallintaa. Tosiasia kuitenkin on se, että vaikka Suomi ja muut länsimaat ovat kipanneet Afrikkaan toisen maailmansodan jälkeen käsittämättömiä rahasummia, muuttopaine Afrikasta on silti suurempi kuin koskaan. Nykymuotoinen kehitysapu ei siis selvästikään estä tai edes hillitse muuttoliikettä. [Kimmo Kiljunen: Lapsikuolleisuus on puolittunut!] — Mikä on johtanut väestöräjähdykseen. — Pikemminkin kyse on anekaupasta, jolla me ostamme itsellemme hyvää omaatuntoa. Painopiste kehitysyhteistyössä pitäisi siirtää molempia osapuolia hyödyttävään kauppaan ja kaupan edistämiseen ja liikenneyhteyksien ja kaupankäynnin edistämiseen myös Afrikassa, ja lisäksi kehitysavun pitäisi paljon voimakkaammin kuin nykyään olla ehdollista, se pitäisi sitoa oikeusvaltion kehitykseen, naisten aseman parantamiseen ja näin ollen väestöräjähdyksen hillitsemiseen. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1109,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2019-12-18T15:21:32,2019-12-18T15:22:39,Hyväksytty,1.1 2019_85_346,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina maassamme on käyty vilkasta keskustelua al-Holin leirillä Syyriassa olevien suomalaisten auttamisesta. Tässä keskustelussa on monta ulottuvuutta, mutta minua henkilökohtaisesti on häirinnyt se, että sekä tässä salissa että tämän salin ulkopuolella on vedottu siihen, että kansainvälinen oikeus ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset velvoittavat meidät auttamaan sieltä lapset Suomeen ja lasten edun niin vaatiessa myös äidit Suomeen. Kun Suomen linja tässä suhteessa poikkeaa kaikkien muiden Pohjoismaiden linjasta ja myös useimpien muiden EU-maiden linjasta, niin kysyn yksinkertaisesti ulkoministeri Haavistolta: mitkä ovat ne kansainväliset sopimukset eli mikä on se osa kansainvälistä oikeutta, joka sitoo Suomea ja velvoittaa meitä, mutta ei samalla tavalla sido muita Pohjoismaita ja useimpia muita unionimaita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2019-12-18T15:22:39,2019-12-18T15:23:45,Hyväksytty,1.1 2019_85_347,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn siihen, kun nyt tässä on tuotu esille, että rauhanvälityksen toimintaohjelmaa tulisi tehostaa, ja ulkoministeri useamman kerran on todennut myöskin sitä, että pyrimme valiokunnan kanssa käymään myöskin tästä asiasta keskustelua eteenpäin. Toinen asia on tämä edustustoverkko. Siinä kannattaisi myöskin miettiä kevyempiä malleja, joissa voitaisiin hyväksikäyttää myöskin paikalta palkattuja ehkä enemmän kuin tehdään. Monet muut maat tekevät tätä, koska se läsnäolo on tietysti keskeistä. Mutta minä haluaisin kysyä edustaja Niikolta ihan suoraan sitä, kun te käytitte jatkopuheenvuoron: tarkoittiko sen sisältö sitä, että te ette ole yhtymässä edustaja Vähämäen perussuomalaisten nimissä tekemään esitykseen siitä, että kehitysyhteistyön määrärahat pitäisi, 300 miljoonaa, lakkauttaa? Ymmärsinkö oikein sen, että te ette sitoudu tuohon aloitteeseen ja äänestätte sitä vastaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T15:23:45,2019-12-18T15:24:34,Hyväksytty,1.1 2019_85_348,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kehitysyhteistyössä pitäisi nimenomaan painottaa sitä puhtaan veden, ruoan ja energian saamista niihin maihin, joissa ongelmia tässä suhteessa on. Ja kun meillä Suomessa on näihin kaikkiin, sekä ruokaosaamiseen että sitten tähän puhtaaseen energiaan, osaamista, niin tämän hyödyntämistä meillä pitäisi saada entistä enemmän myöskin vietyä tässä samassa yhteydessä, tämän kehitysyhteistyöavun yhteydessä. Oikeastaan ministeri Skinnarilta kysynkin nyt sitä, minkälaisia vientinäkymiä tällä hetkellä suomalaisille energia-alan yrityksille ja yhtiöille on ja suomalaisen ruokaosaamisen viennille, jotta tätä maataloutta, energiaosaamista, metsätaloutta pystyttäisiin entistä vahvemmin niissä maissa, joissa tätä osaamista ei ole, hyödyntämään ja parantamaan. Tämä olisi mielestäni sitä kaikkein parasta työtä siinä, että on niitä omia elinkeinomahdollisuuksia ja elämisen mahdollisuuksia näissä maissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-12-18T15:24:34,2019-12-18T15:25:43,Hyväksytty,1.1 2019_85_349,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä yhteistyö, ymmärrys, inhimillisyys ja jämäkkyys ovat tarpeen kehitysyhteistyössä ja myös kansainvälisissä ulkoministeriön toimissa. Ihmisten elämäntilanteet, elinolosuhteet ja ideologiat voivat ajaa ihmiset hyvinkin epätoivoisiin valintoihin. Suomi on toiminut kansainvälisessä yhteistyössä koalitiossa Isis-kalifaatin kukistamiseksi. Kalifaatin toiminnan aikana ja sen jälkeenkin ovat linjauksena olleet eri maissa toimivat verkostot, solut ja myös yksittäiset toimijat, jotka mahdollisesti suunnittelevat ja toteuttavat ikäviä toimia. Olisin kysynyt: minkälaisia panostuksia ministereillä on sen suhteen, että voisimme välttää tällaiset ikävät tapahtumat ja saada ne ihmiset, jotka tällaisia suunnittelevat, pois tämän tyyppisestä toiminnasta? Ja toisaalta olisin halunnut kysyä elinolosuhteista Afrikassa: millä tavalla on panostuksia hyödyntää suomalaista uutta teknologiaa siellä niin, [Puhemies koputtaa] että ihmiset voisivat paremmin jakaa elinolosuhteitaan ja jatkaa elämäänsä niissä olosuhteissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2019-12-18T15:25:43,2019-12-18T15:26:55,Hyväksytty,1.1 2019_85_350,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikalle ja kehitysyhteistyömäärärahoille on toki tarvetta, suorille avustuksillekin. Tyttöjen aseman parantaminen on esimerkki yhdestä sellaisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat erityisesti kipeästi juuri kehitysmaissa asuviin tyttöihin, ja kuivuuden lisääntyessä heillä menee entistä enemmän aikaa veden hakuun, ja se on pois esimerkiksi mahdollisuudesta kouluttautua. Ja kun jäämme kauas siitä tavoitteesta, että tytöt pääsevät kouluun, jäämme kauas myös siitä tavoitteesta, että maat pystyvät kehittymään ja tasa-arvo siellä kehittyy. Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat esillä myöskin kansainvälisissä yhteyksissä. Tällä hetkellä tuntuu konservatiivisten voimien nousu vahvistuvan, ja se heikentää juuri tyttöjen ja naisten oikeuksia. Olisinkin kysynyt ministeri Skinnarilta: miten näette, että me pystymme vaikuttamaan tämän kehityksen estämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-12-18T15:26:55,2019-12-18T15:28:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_351,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Suomela otti esiin lapset ihan aiheellisesti ja tärkeästi. Tällä hetkellä siis 264 miljoonaa lasta ei käy koulua, ja 800 miljoonaa lasta, vaikka olisivat näennäisen koulutuksen piirissä, ei opi minkäänlaisia perustaitoja. Meistä kaikki tiedostavat, että koulutus on kaiken kestävän yhteiskunnallisen ja taloudellisen kasvun perusta, ja tällöin lasten asemaa ja tulevaisuutta voi parantaa pysyvästi kohdistamalla avun koulutukseen. Kysyisinkin arvoisilta ministereiltä: miten te näette koulutusviennin ja ylipäätään koulutuksen osuuden kehitysyhteistyössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1442,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2019-12-18T15:28:08,2019-12-18T15:29:00,Hyväksytty,1.1 2019_85_352,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Onpa ilahduttavaa, että ulkoministeriön pääluokassa kehitysyhteistyön rooli on näin monessa puheenvuorossa ollut esillä, ja kehityspolitiikka onkin erittäin keskeinen ja tiivis osa meidän ulko- ja myös turvallisuuspolitiikkaamme. Yhteinen huolenaiheemme on, niin kuin ministerikin alussa totesi, tämä 0,7 prosentin tavoite, joka kehitysyhteistyömäärärahojen suhteen vielä on meille kaukainen tavoite huolimatta niistä lisäyksistä, joita näihin määrärahoihin tehtiin. Olisiko ministeri Skinnari voinut vielä avata tarkemmin sitä tiekarttaa ja suunnitelmaa, mikä tämän kansainvälisten sitoumusten mukaisen tavoitteen edistämiseksi on ministeriössä ollut vireillä? Lisäksi kiinnostaisivat nämä painopisteet, jotka ovat olleet erittäin tärkeä osa kehityspolitiikkaa: tytöt ja naiset erityisesti, mutta tulevaisuudessa myös demokratia ja oikeusval-tioperiaate vahvistuen. Tästäkin olisi mukava kuulla tarkemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-12-18T15:29:00,2019-12-18T15:30:05,Hyväksytty,1.1 2019_85_353,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoministeriön pääluokkaan esitetään määrärahaa yhteensä noin 1,2 miljardia euroa, mikä on 120 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 19. Perinteistä kehitysapua on kritisoitu jo vuosia sen toimimattomuudesta, ja edustaja Niikko toi hyvin esiin tämän Haitin katastrofin, missä tosiaan vain prosentti meni väestölle. Ministeri Skinnari, miksi Suomi ei voisi fokusoida vaikka yhteen alueeseen, oli se sitten vaikka tämä koulutus, ja saada sillä sitä oikeaa vaikuttavuutta? Näin pystyttäisiin seuraamaan myös näitä rahavirtoja ja mihin ne menevät. Jos emme saa koulutusta esimerkiksi Afrikkaan, niin me voimme lapata sinne kuinka paljon rahaa vain ja mitään ei tapahdu. Eli se koulutus olisi erittäin tärkeässä roolissa siellä. Sitten: seurataanko varojen käyttöä, ja jos seurataan, niin miten toimitaan, jos huomataan, että näitä varoja käytetään väärin? Monenkeskisen kehitysyhteistyön määrärahoista merkittävä osa käytetään Maailmanpankin lisärahoitukseen ja YK:n yleisavustuksiin. Mihin nämä rahat todellisuudessa menevät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1391,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2019-12-18T15:30:06,2019-12-18T15:31:22,Hyväksytty,1.1 2019_85_354,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Me täällä viime yönä kävimme keskustelua al-Holin tilanteesta vähän yli aamukolmeen. Edustajilla, jotka nyt tänäänkin haluavat sitä keskustelua jatkaa, oli varmasti jokin polttava este, etteivät päässeet paikalle. Itse kuitenkin toivoisin, että tämä rajallinen aika voitaisiin käyttää tähän budjetin käsittelyyn, minkä myöskin [Timo Heinonen: Onhan se budjettikysymys!] edustaja Vähämäki täällä esitti toiveena. Kehitysyhteistyöstä vielä. Suomen kaltaisilla vaurailla mailla on velvollisuus tukea köyhiä ja kehittyviä maita rauhan ja vakauden saavuttamisessa, tasa-arvon edistämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Tällainen vakaan maailman rakentaminen myös hyödyttää meitä kaikkia. Madridin pettymykseksi osoittautunut ilmastokokous antaa aihetta huolestua siitä, kykeneekö kansainvälinen yhteisö pääsemään 1,5 asteen lämpenemisen tai edes 2 asteen lämpenemisen polulle. Toivoa ei toki ole menetetty, mutta kehityspolitiikan näkökulmasta olisi tärkeää varmistaa, että riittäviä voimavaroja satsataan nimenomaan sinne ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Miten huolehditaan, että kannamme vastuumme nimenomaan tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-18T15:31:26,2019-12-18T15:32:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_355,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuspuolustajien elintila on kaventunut, ei vain ehkä kaikkein köyhimmissä maissa tai vähiten kehittyneissä maissa, mutta myös kehittyvissä maissa ja jopa rikkaissa maissa. Se näkyy esimerkiksi tällaisen anti-gender ideologyn leviämisessä myös Euroopassa. Sillä nimenomaan halutaan nakertaa muun muassa naisten ja kaikkien muidenkin vähemmistöjen asemaa ja demokratiaa. Tuntuu siltä, että demokratiassa ja ihmisoikeuksissa kasvatuksella olisi aika iso paikka ihan ulkopoliittisestikin katsottuna, jotta tämä monenkeskinen yhteistyö ja juridinen arkkitehtuuri pysyisi pystyssä. Suomi hakee ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä, ja ajattelin kysyä, onko ulkoministerillä jo ajatuksia siitä: Onko tämä hyvä väline, millä tavalla me voimme edistää näitä asioita? Onko jotain muuta, millä tavalla voitaisiin tukea nimenomaan ihmisoikeuspuolustajien asemaa, koska aika paljon keskitytään tänään siihen jälkityöhön ja ongelmien selvittämiseen? Edustaja Zyskowiczille haluaisin ehdottaa, että kansainvälisen yksityisoikeuden tohtori Sanna Mustasaari on juuri kirjoittanut erittäin hyvän blogin [Puhemies: Aika!] vastauksena kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-12-18T15:32:30,2019-12-18T15:33:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_356,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Myönnän vielä kaksi keskustelupuheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_357,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Puhemies! Täällä edustaja Kivisaari ja edustaja Savola ainakin, ehkä joku muukin, puhuivat koulutuksesta ja Savola ruuasta, vedestä ja energiasta. Vakava kysymys kuitenkin minulle aika tärkeäksi tulleesta asiasta, johon tasavallan presidentti on pariin julkiseen kertaan kiinnittänyt vakavaa huomiota myöskin. Olisiko mitenkään tutkittavissa edes, että Suomi ottaisi yhden erityisen maan, resursseiltaan Suomelle sopivan, jonka koko koulutusjärjestelmän me pyrkisimme suunnittelemaan alusta lähtien, ehkäpä esikoulusta lähtien aina korkeakouluasteeseen saakka? Tätä on yleensä tervehditty suurella tyytyväisyydellä, mutta toimenpiteet puuttuvat. Kysyn arvon herroilta: olisiko mahdollista edes tehdä suunnitelmaa ja arvioida tämänkaltaisen mahdollisuuden elinkelpoisuutta ja asettaa se suunnitelma myöskin julkisesti arvioitavaksi? [Kimmo Kiljunen: Olisiko teillä ideoita maasta?] — On.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-12-18T15:33:57,2019-12-18T15:35:02,Hyväksytty,1.1 2019_85_358,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Vielä edustaja Ovaska ja edustaja Niikko, sitten ministerit.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_359,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kanervalta jälleen hyvä puheenvuoro. Meillähän on yksityisiä yrityksiä, jotka myyvät esimerkiksi koko varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen, mutta meillä pitäisi myös miettiä valtiollisia toimijoita, harkita tätä kokonaisuutta. [Ilkka Kanerva: Absolut!] Kysyisin ulkoministeriltä: Onko pohdittu esimerkiksi myös näitä YK:n laajempia ohjelmia, esimerkiksi tätä, mikä se oli, Global Partnership for Education tai vastaava, eli näitä koulutukseen muuten suuntautuvia ohjelmia, joissa ollaan aikaisemmin oltu mukana? Globaalilla tasolla olemme maailman johtajia tässä koulutuksessa, mutta kuitenkaan sitten tässä kehitysyhteistyössä tai muussa meillä ei ole sitä roolia vielä. Voitaisiinko tätä tehdä? Lisäksi korjaus muutamaan puheenvuoroon: Jo nyt kehitysyhteistyöhön on tämä oikeusvaltioajattelu otettu ja myöskin sidottu, ja rahojen periminenkin takaisin on mahdollista, jos siellä tapahtuu jotain. [Jussi Halla-aho: Tapahtuuko useinkin?] Mutta myöskin laajasti se, ettei Afrikan osalta ole pelkkää anekauppaa — pitäähän meidän olla aktiivisia Eurooppana siellä, ettei Kiina vie koko Afrikkaa meiltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-18T15:35:02,2019-12-18T15:36:11,Hyväksytty,1.1 2019_85_360,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljuselle olisin maininnut sen, että ei kyse ole perussuomalaisten ilkeydestä kehitysyhteistyötä kohtaan [Kimmo Kiljunen: Aha!] vaan aito huoli siitä, ettei tätä veronmaksajien yli miljardia euroa käytettäisi siten, että siitä osa katoaa sellaisiin tarkoituksiin, joihin se ei ole alun perin suunnattu. Kyllä me sen tiedämme, jotka täällä olemme kauan olleet, että tämä homma ei näin toimi. Edustaja Vähämäki toki esittelee budjetin hallinto‑ ja turvallisuusjaoston puheenjohtajana, niin kuin kuuluukin esitellä, mutta eri asia on se, miten puolue äänestää. Huomenna tulette näkemään sen sitten sen leikkauksen suhteen. Arvoisa ministeri, olisin kysynyt vielä tästä Bagdadin suurlähetystöstä. Meillä useisiin suurlähetystöihin menee yhä enemmän resursseja henkilöstön turvaamiseen ja tietoturvaan panostamiseen. Bagdadin kohdalla tämä on erityisen kallista, se on 3,3 miljoonaa euroa. Alkujaan tämä lähetystö Helsingin Sanomien mukaan avattiin sen takia, että Irak vaati sitä vastineeksi turvapaikanhakijoiden palautuksia varten. Nyt kun näitä palautuksia ei tehdä, ne on keskeytetty, niin mikä rooli tällä suurlähetystöllä tulee olemaan, koska siellä ei normaaleja konsulipalveluitakaan myönnetä? Mikä sen tehtävä on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2019-12-18T15:36:15,2019-12-18T15:37:36,Hyväksytty,1.1 2019_85_361,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensin hyvistä kysymyksistä ja keskustelupuheenvuoroista. Ensin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikolle ensimmäisen kierroksen kysymykseenne siitä, ajetaanko ulkopolitiikassa Suomen etua tai miten sitä ajetaan tämän kansainvälisen yhteistyön kautta. Puhuin multilateralismin ongelmista. Itse näen niin, että se, mitä teemme EU:ssa, YK:ssa, Etyjin puitteissa, Ukraina-asioissa, mitä teemme Isisin vastaisessa koalitiossa, on kyllä Suomen etujen ja Suomen turvallisuuden puolustamista. En näe näissä ristiriitaa, ja Suomen etu on totta kai se ratkaiseva, miksi olemme mukana tällaisessa kansainvälisessä yhteistyössä. Kysyitte erityisen kysymyksen Bagdadin lähetystöstä, ja totta on, että turvallisuustilanteen muutos Bagdadissa tietysti vaikuttaa sekä turvallisuuskustannuksiin siellä että mainitsemaanne kysymykseen, missä tahdissa voidaan ihmisiä sinne palauttaa, mutta katsotaan ehkä vähän tämän päivän yli ja pidetään sitä tärkeänä asiana kuitenkin, että meillä on siellä edustus. Pitää myös muistaa, että meillä on Irakissa nyt omia sotilaitamme ja omaa henkilökuntaamme, ja tämäkin on tärkeää, kun olemme siellä terrorisminvastaisessa työssä, että meillä on myöskin sitten kaikki tuki ulkoasiainhallinnon puolelta. Edustaja Salonen ja edustaja Hyrkkö kysyivät tästä Afrikka-strategiasta, ja tosiaan se on muutakin kuin kehitysyhteistyötä. Se on Suomen poliittista yhteistyötä afrikkalaisten instituutioiden, kuten Afrikan unionin, ja eri maiden kanssa. Afrikkaa ei voi panna yhteen pakettiin, maat ovat erilaisia, ja se tässä strategiassa on otettava huomioon, mutta koulutus, josta monet täällä puhuivat, tulee olemaan aivan keskeisessä asemassa ja myöskin se, miten tämän nuoren väestön tarpeisiin siellä voidaan vastata, miten luodaan ne työpaikat, miten luodaan sitä taloutta, jossa sitten syntyy mahdollisuuksia ihmisille omissa maissaan toimia, ja millä tavalla teemme tämän yhteistyössä myöskin EU:n tulevien Afrikka-päätösten kanssa. Tässä komissaari Urpilaisen rooli yhteistyötahona on meille aivan keskeinen, ja hyvä, että voimme tätä yhteistyötä tehdä. Edustaja Kanerva otti erittäin hyvän kysymyksen resursseistamme ja reaktiokyvystämme liittyen rauhanvälitykseen, siviilikriisinhallintaan, sotilaallisen kriisinhallintaan. Meillähän on ollut tällainen järjestelmä, jossa lisäbudjettien kautta tarvittaessa sotilaallinen kriisinhallinta rahoitetaan. Nyt tulee rauhanvälitykseen lisää resursseja, ja tarkoitus on juuri, että se on joustavaa ja pystytään kohdentamaan sellaisiin tilanteisiin ja hetkiin, joissa Suomi voi vaikuttaa, ja jopa sitten konfliktien ennaltaehkäisyyn joissain tapauksissa. Meillä on paljon asiantuntemusta, [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] meillä on monia osaajia, meillä on järjestöjä, jotka toimivat tässä, ja tätä pyritään nyt mobilisoimaan. Edustaja Savola puhui tästä edustustoverkon tulevaisuudesta ja siitä, miten tätä yhteistyötä voitaisiin lisätä. Nämä ovat hyviä kysymyksiä, voidaanko sekä pohjoismaisella tasolla että EU-tasolla tätä yhteistyötä lisätä, mutta ottaisin esimerkin, ja tämä liittyy myös edustaja Kanervan toiseen kysymykseen siitä, onko Bagdadissa yhteistyötä: Kyllä, siellä ollaan vahvassa yhteistyöverkostossa EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa, mutta sitten on joitain aivan erityisiä edustustoja. Esimerkiksi meidän Teheranin-edustustomme on tämän vuoden aikana, puheenjohtajuuskauden aikana tullut aivan arvoon arvaamattomaan, koska siellä ei juurikaan ole muilla EU-mailla edustustoja. Esimerkiksi kun latvialainen merimies joutui tämän laivakaappauksen vuoksi ongelmiin, niin Suomen edustusto oli se, mitä kautta tätä apua pystyttiin kanavoimaan. Joskus meidän edustustomme ovat hyvin tärkeässä, keskeisessä roolissa silloin, kun ne näillä alueilla toimivat. Edustaja Biaudet kysyi ihmisoikeuspolitiikasta ja myöskin tästä meidän YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyydestämme ja toimenpiteistämme. Ihmisoikeuspuolustajat ovat olleet aivan keskeinen ryhmä EU-puheenjohtajakauden aikana. Me kutsuimme heitä tänne korkean tason Gymnich-kokoukseen. Se oli ainutkertainen tapahtuman monelle EU-ministerille tavata näitä ihmisoikeuspuolustajia. Valmistelimme sitä, että ihmisoikeusasioiden neuvottelukunta uudelleen perustettaisiin parlamentaarisena ja järjestöelimenä, joka sitten nostaisi tätä Suomen profiilia ja voisi olla mukana erilaisessa kansainvälisessä yhteistyössä myöskin sitten poliittisten puolueiden ja kansanedustajien osalta. Edustaja Zyskowicz, eilisessä keskustelussa näihin kysymyksiin vastasin niin perin pohjin siellä puoli neljä aamuyöllä, että toivon, että voidaan palata niihin muussa yhteydessä. Edustaja Tanus kysyi vielä tätä, millä tavalla varustaudutaan näihin terrorismikysymyksiin ja millä tavalla ollaan mukana. Suomi liittyi marraskuussa Washingtonissa tämän Isis-koalition ydinryhmään, jossa on noin 30 maata. Siinä vaihdetaan tietoa, tehdään yhteistyötä, ja sekä EU-tasolla että tässä laajemmassa kansainvälisessä koalitiossa terrorisminvastainen toiminta ja siihen varautuminen ovat myöskin aivan ydinasioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2019-12-18T15:37:36,2019-12-18T15:42:39,Hyväksytty,1.1 2019_85_362,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä ja erittäin, voisiko sanoa, hyvistä avauksistakin. Minä aloittaisin, edustaja Niikko, siitä, kun te ylipäätään menitte kehityksen ja kaupan suhteeseen. Se on aivan hyvä kysymys, ja olen itse käyttänyt Hollantia esimerkkinä siinä. Myös Hollannissa ministerinsalkku on kehitys ja kauppa. Ne kulkevat käsi kädessä, ja niin ne kulkevat meilläkin käsi kädessä, joten tämä synergia, yhteistyö kaiken kaikkiaan, symbioosi, on tärkeä. Mutta minä nostaisin tässä yhteydessä esille sen, että kun suomalainen ministeri matkustaa, niin häneltä ei kysytä usein muuta kuin sitä, että mitä innovaatioita te voisitte Suomesta tuoda. Meillä on erittäin hyvä maine, meillä on erittäin hyviä teknologisia, sosiaalisia innovaatioita, eli tämä on myös sen osaamisen ja innovaatiotoiminnan vientiä, eli me myös samalla myymme itse itseämme siinä mielessä. Business Finlandin rooli: tämä kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle, joten ministeri Lintilä on oikea tähän vastaamaan, mutta sanon sen, että meidän tehtävä ulkoministeriössä on hahmottaa se kysyntä, mitä markkinoilla tapahtuu, tuntea se markkina ja kertoa se Business Finlandille, joka sitten täällä Suomessa rakentaa sitä innovaatiotoimintaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ja siinä olemme mielestäni päässeet oikein hyvin eteenpäin, ja nyt laadimme yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman, jossa juuri tämä toiminnallisuus ja kaikki tulevat esille, ja tähän me palaamme vielä tulevana talvena. Edustaja Salonen: Afrikan potentiaali. Kaiken kaikkiaan sanoisin kokonaisuudesta sen, että projektitoiminnan tänä päivänä täytyy kytkeytyä myös systeemitason, järjestelmätason toimintaan, ja se on se kehitys mikä Suomessakin on tapahtunut ja tapahtuu ja näkyy kansainvälisesti. Se tarkoittaa myös sitä toimintaa, mitä me teemme vaikka Etiopiassa tai Keniassa, ja kun tässä nyt kysyitte potentiaalista, niin esimerkiksi Vaisalan kanssa Addis Abebassa teimme 13 miljoonan euron kaupat. Siinä on toki pitkä pohjatyö, mitä siellä on tehty, että päästään viemään sitä innovaatiotoimintaa, ilmastoalan huippuosaamista, missä olemme maailman parhaita, yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa, ja tähän liittyy Afrikka-strategia, johon tietysti ulkoministeri Haavistokin jo viittasi. Mutta täytyy tunnistaa näiden maiden erilaisuus, aivan kuten te edustaja Salonen sanoitte. Etiopia on erilainen kuin Kenia. Se tapa lähestyä yhteiskuntaa on erilainen. Välillä se on julkinen sektori, välillä se on yksityinen. Se pitää tietää, se pitää tuntea, jotta päästään tuloksiin ja aitoon yhteistyöhön. Edustaja Virolainen: YK, YK:n toimijat, UNOPS, muu yhteistyö. Tietysti tässä on helppo sanoa ja kiittää, että jatketaan Virolaisen viitoittamalla linjalla, koska se pohjatyö, mitä Suomessa on vuosia tehty, nyt kantaa hedelmää. Nyt se kantaa hedelmää. UNOPS-projektitoimisto tänne, parin miljardin projektisalkku, aidosti globaalit arvoketjut läsnä. Nyt se on tässä. Se on ollut pitkä työ, mutta kuten sanoitte ja kysyitte, nyt pitää saada yritykset mukaan, elinkeinoelämä mukaan, yliopistomaailma, kaikki suomalaiset mukaan, ja tämä on se työ, mitä me nyt teemme, ja tässä minä toivon myös yhteistyötä kaikkien teidänkin kanssa. Edustaja Kiljunen, Kimmo: parlamentaarinen yhteistyö. Voiko tärkeämpää asiaa olla? Arvostan sitä keskustelua, mitä olen saanut teidän kanssanne käydä kuluneiden kuukausien aikana, ja myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenille kiitos siitä rakentavasta dialogista ja keskustelusta, mitä olemme käyneet. Erittäin hyvää keskustelua, kysymyksiä, vastauksia. Arvostan sitä oikein paljon, ja jatketaan sitä hyvää dialogia myös tämän tiekartan rakentamisen yhteydessä. Tehdään yhdessä, keskustellaan ja haetaan yhteisiä ratkaisuja, vaikka emme kaikista asioista olisikaan samaa mieltä. Seksuaali- ja lisääntymisterveys, edustaja Hyrkkö: Miten nähdään tämä kokonaisuus, kun meillä on samanmielisiä maita, nytkin Nairobissa noin 50 kappaletta, mutta siellä esimerkiksi Yhdysvallat eivät ole mukana? Päinvastoin siellä järjestetään vastamielenosoituksia. Pohjoismaat ovat yhdessä, muun muassa Hollanti mukana, paljon, paljon maailmasta maita, ja itse puhuin tällaisista 90 prosentin säännöistä myös Yhdysvaltojen kanssa. Kyllä pääosasta asioista olemme samaa mieltä, mutta se jäljelle jäävä 10 prosenttia on kieltämättä hankala. Mutta ylipäätään on tärkeää, että meillä on tässäkin se dialogi Yhdysvaltojen ja muiden kanssa, ketkä eivät ole sataprosenttisesti samaa mieltä, ja saamme yhdessä aikaan. Olen muun muassa Yhdysvaltojen USAIDin kutsunut Suomeen juuri siitä syystä, että käymme sitä dialogia yhdessä. Edustaja Essayah: EU-tason yhteistyö. Komissio, parlamentti, kaiken kaikkiaan tässä on erinomainen yhteistyö nyt jo käynnistynyt, tulee olemaan hyvin tiivistä, ja tässä Afrikka-strategiassa, jota ulkoministeri Haavisto johtaa, tulemme olevan tiiviissä yhteistyössä toki eurooppalaisten kollegoiden, myös komission ja komissaarin kanssa, joka on tällä kertaa suomalainen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2019-12-18T15:42:39,2019-12-18T15:47:59,Hyväksytty,1.1 2019_85_363,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_85_364,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 24, ja sitä jatkaa edustaja Laukkanen — poissa, Sirén — poissa. Nyt yritys, edustaja Heikkinen. [Janne Heikkinen: Täältä löytyy!]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_365,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen sillä tavalla, että on syytä aina kunnioittaa muita läsnäolevia sillä tavalla, että valmistautuu hyvin näihin puheisiin ja säästää siten meidän kaikkien aikaa, ja nyt kävi tosiaan sellainen moka, että puhe oli jonnekin unohtunut, mutta täältä löytyy tähän asiakohtaan. Aluksi on siis pakko todeta, että kansalaiset eivät koe oikeudenmukaiseksi sitä, että hallitus lisää politrukkien työpaikkoja omille kavereilleen näin massiivisesti suhteessa aiempiin hallituksiin. Siksi on kohdallaan säästää ulkoministeriön hallinnonalasta poliittisten esikunnan määrärahoista. Näin tulisi tehdä myös kaikissa muissa pääluokissa. Ja jos, arvoisa puhemies, tästä kehitysyhteistyöstä on sanottava sana, niin kokoomus näkee, että varsinaisen kehitysyhteistyön resursseja tulee siirtää 20 miljoonaa euroa kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin. Suomihan on vuodesta 2016 osan kehitysavustaan laittanut finanssisijoituksiin, ja ne ovat myös osa maailmanlaajuista trendiä. Taustalla on laskelmat siitä, ettei YK:n kestävän kehityksen tavoitteita saavuteta ilman yksityisiä toimijoita ja investointeja. Yksityinen yrittäjyys ja liiketoiminta pitävät maailmaa radallaan kaikissa maailman kolkissa ja kehittyvät taloudet eivät ole tässä suhteessa poikkeus. Arvoisa puhemies! Me katsomme kokoomuksessa, että finanssisijoitusten vahvistaminen on vaikuttavampaa ja tuloksellisempaa kehitysyhteistyötä kuin veden kantaminen kaivoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.9.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:09:39,2019-12-19T00:11:22,Hyväksytty,1.1 2019_85_366,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään  puolustusministeriön hallin-nonalaa koskeva pääluokka 27. Yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa 45 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_85_367,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Esittelen tässä nyt hallintojaoston puheenjohtajana puolustuksen hallinnonalan osuuden budjettimietinnöstä. Valiokunta nostaa esille pääluokasta 27 kaksi keskeistä kokonaisuutta, toisaalta Puolustusvoimien toimintamenot sisältäen henkilöstö- ja kiinteistömenot ja toisaalta Puolustusvoimien aselajikohtaiset hankinnat omalla momentillaan. Pääluokka sisältää myös uuden momentin HX-hankinnan vuoksi. Käyn nämä nyt lyhyesti läpi muutamine kipupisteineen. Puolustushallinnon toimintamenoihin esitetään noin 8 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2019 budjetissa. Tulevalle vuodelle ehdotus on 1 932 miljoona. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään sadalla hengellä kehyskauden aikana, josta ensi vuonna toteutetaan 40 hengen lisäys. Hallitus lisää momentille 3 miljoonaa, ja lisäys kohdistetaan pääosin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuden toimintamallin käyttöönottoon, eli 2,8 miljoonaa liikutetaan momentille 27.10.50. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta pannaan siten toimeen. Valiokunta pitää tehtyjä lisäyksiä ja momenttimuutoksia hyvinä. Huolimatta henkilöstölisäyksistä valiokunta kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen. Etenkin lakisääteisissä tehtävissä on tapahtunut muutoksia — viittaan nyt sotilastiedustelulainsäädäntöön — ja myöskin kansainvälinen toiminta on kasvanut. Henkilöstön jaksamista on tuettu sopimussotilailla, joihin on viime vuosina osoitettu noin 2 miljoonan lisäys. Budjettiesitys ei sisällä tätä lisäystä, mutta valiokunta lisää momentille 300 000 sopimussotilaitten palkkaamiseen. Toisena kipupisteenä valiokunta nostaa esiin puolustushallinnon kasvavat kiinteistömenot ja toisaalta myös kiinteistöjen soveltumisen käyttäjille sekä mahdolliset sisäilmaongelmat. Hallitusohjelman mukaisesti puolustushallinnon kiinteistömenojen kustannustehokkuutta täytyy kehittää. Valiokunta pitää myönteisenä, että Puolustusvoimien toimintamenomomenttia voidaan käyttää myös kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten sekä kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen.Vientilupien myöntämispolitiikan tulee olla johdonmukaista ja ennakoivaa, ja pidämme saamamme selvityksen mukaisesti hyvänä, että hallituksen päätökset eivät ole muuttaneet Suomen aiempaa vientipolitiikan linjaa. Valiokunta kiinnittää huomiota teollisen yhteistyön toteutumiseen isojen hankintojen yhteydessä, ja kotimaisen teollisuuden kanssa haetaan sellaisia vaihtoehtoja, joilla kotimainen teollisuus voi mahdollisimman laajasti osallistua huoltoon ja ylläpitoon. Toistan: kotimainen teollisuus voi mahdollisimman laajasti osallistua huoltoon ja ylläpitoon. Valiokunta kiinnittää huomiota tuulivoiman ja ilmavalvonnan yhteensovittamiseen ja hallinnollisten menettelyiden nopeuttamiseen jo alueiden kaavoitusvaiheessa Puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Toisaalta tuulivoimatoimijat voisivat vapauttaa alueita muihin käyttöihin, mikäli suunnitelmat tuulivoimasta eivät toteudu. Puolustushallinnon mukaan tällaisia alueita on tuhansia. Sitten aselajikohtaisista hankinnoista. Kaikkien aselajien osalta valmiutta kehitetään kehyskaudella tasapuolisesti. Tällä vuosikymmenellä on panostettu maavoimiin, tulevalla vuosikymmenellä pääpaino on luonnollisesti laiva- ja HX-hankinnoissa. Momentilla on käytettävissä 779 miljoonaa sisältäen uuden 54 miljoonan tilausvaltuuden. Pääluokassa on lisäksi uusi momentti HX-hankinnoille eli 27.10.19. Näin ollen hävittäjähankintojen läpinäkyvyys budjetin kannalta säilyy. Ensi vuodeksi hankinnan valmisteluun käytetään 10 miljoonaa. Valiokunta kiinnittää huomiota kokonaistaloudellisesti älykkääseen hankintaan huolto- ja ylläpitokustannukset huomioiden. Viimeisenä nostan esille JTS-säästöjen vaikutuksen. Puolustushallinnossa vuoden 2020 leikkausosuus on 4,8 miljoonaa nousten 19,2 miljoonaan kehyskauden aikana. Valiokunta huomauttaa, että kuten monella muullakaan hallinnonalalla ei puolustushallinnossa ole käynnissä uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Aivan lopuksi totean, että valiokunta pitää hyvänä sitä, että hallinnonalalle kokonaisuudessaan lisätään 34 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2019 budjetissa ja että samalla noudatetaan edelleen vuoden 2017 puolustusselonteon linjauksia. Kiitämme tästä hallitusta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-18T15:48:16,2019-12-18T15:53:12,Hyväksytty,1.1 2019_85_368,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Sitten ministeri Kaikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_369,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusvoimiemme tärkein tehtävä on vastata isänmaan puolustamisesta. Uskottavan puolustuskyvyn edellytyksiä ovat korkea maanpuolustustahto, osaava ja laaja reservi sekä ajanmukainen, toimiva kalusto, mutta pelkällä tahdolla ei pärjätä, vaan kyllähän kyse on myös rahasta. Tämä on ymmärretty niin hallitusohjelmaa kuin ensi vuoden budjettia laadittaessa. Arvostan sitä, että myös oppositiosta tuntuu löytyvän ymmärrystä asialle. Kiitos myös valiokunnalle hyvästä työstä ja hyvistä huomioista. Hallituksemme vahvistaa Suomen puolustusta päätöksillä, joiden vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Ensi vuoden budjetti on yksi näistä ratkaisuista. Kuluva vuosikymmen ei ole ollut Puolustusvoimille se kaikkein helpoin Kataisen hallituksen leikkausten jälkeen. Leikkauksia kohdennettiin niin reserviläiskoulutukseen, harjoitustoimintaan kuin lento- ja alustoimintaankin. Materiaalihankkeita leikattiin tai siirrettiin tulevaisuuteen. Leikkuri osui myös varusmiesten maastovuorokausiin. Näitä supistuksia on nyt viime vuosina korjailtu [Mikko Savola: Ja hyvä niin!] — ja hyvä niin. — Kiristynyt turvallisuustilanne ja toisaalta kohentunut taloustilanne ovat näkyneet puolustuksen määrärahoissa. Vuonna 20 maanpuolustuksen korjausvelan lyhentäminen jatkuu, ja hyvä niin. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee panostuksia varusmiesten koulutukseen, reserviläisten kertausharjoituksiin, Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kalustoon, johtamisjärjestelmiin ja kyberpuolustukseen. [Mika Kari: Ja hyvä niin!] Merkittävimmät panostukset ovat neljän Pohjanmaa-luokan aluksen hankkiminen Merivoimille ja HX-hanke, jonka myötä vuonna 21 valitsemme Hornet-hävittäjille seuraajan. Molemmille hankkeille tuntuu olevan laaja tuki niin hallituksessa kuin oppositiossa, ja hyvä niin. Hävittäjien korvaaminen on välttämätöntä puolustuksemme ja ilmavoimiemme korkeatasoisen toiminnan takaamiseksi. Vanhojen hävittäjien käyttöikää ei ole mahdollista jatkaa. 1,3 miljardin euron arvoinen Laivue-hanke tarkoittaa neljän huippumodernin aluksen rakentamista Raumalla. Uuden Pohjanmaa-luokan aluksilla on ratkaiseva merkitys merialueidemme puolustamisessa aina 2050-luvulle saakka. Niillä myös tuetaan maa- ja ilmapuolustuksemme edellytyksiä suoriutua tehtävistään. Alusten rakentaminen Raumalla on suomalainen työllisyysteko. Alusten rakentamisen suora työllisyysvaikutus on 3 600 henkilötyövuotta arvioiden mukaan ja kaikkine kerrannaisvaikutuksineen jopa 6 000 henkilötyövuotta. Laivojen rakentaminen kotimaassa on tärkeää myös puolustuskykymme ja huoltovarmuutemme ylläpitämisen kannalta. Hävittäjähankinnassa yhtenä reunaehtona on teollinen yhteistyö, jota valiokuntakin painotti, jonka osuuden tulee olla vähintään 30 prosenttia hankkeen arvosta. Tämä merkitsee Suomeen osaamista ja työtä. Haluan kuitenkin painottaa, että itse hankinnan valmistelu tehdään täysimääräinen suorituskyky edellä. Vielä muutamia avainlukuja ensi vuoden budjetista: Vuoden 20 budjetti sisältää puolustusministeriön pääluokan määrärahoja 3 172 miljoonaa euroa, mikä on vajaa 35 miljoonaa elikkä 1,1 prosenttia kulunutta vuotta enemmän. Pääluokan osuus valtion budjettitalouden menoista on ensi vuonna noin 5,5 prosenttia, bruttokansantuotteesta noin 1,27 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa tämä on varsin maltillinen. Puolustusvoimien henkilökunnan työ ei saa jäädä kalustotarpeiden ja hankintojen varjoon. Päivittäiseen tekemiseen tarvitaan riittävät voimavarat, sillä kyse on myös työntekijöiden jaksamisesta. Puolustusvoimien henkilöstön lisäämiseen osoitetut 3 miljoonaa euroa mahdollistavat ensi vuodelle 48 uutta virkaa Puolustusvoimiin, ja hallitusohjelmassa on sovittu sadasta uudesta tehtävästä vuoteen 23 mennessä. Uusia tehtäviä kohdistetaan muun muassa vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ja kriittisiin henkilöstötarpeisiin, joilla tuetaan valmiuden ylläpitoa ja uusien suorituskykyjen rakentamista. Tämä on hyvä alku. Materiaalihankkeiden ohella myös henkilöstön määrän kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Suomen puolustus nojaa paitsi reservin laajuuteen myös sen osaamiseen. Kyse on yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan mallimme uskottavuudesta. Kertausharjoituksia lisätään alkuvaiheessa miljoonalla eurolla, mikä mahdollistaa koulutettavien reserviläisten määrän kasvattamisen 1 200:lla. Siinä missä vuonna 2012 kertausharjoituksissa kävi vain noin 4 300 reserviläistä, koulutetaan ensi vuonna jo yli 19 000 reserviläistä. [Mikko Savola: Hallitus toimii hyvin tässä!] Lisäys on huomattava, ja niin muuten pitääkin olla. Herra puhemies! Puolustuskyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Siksi onkin hyvä, että puolustuspolitiikassa olemme tottuneet hakemaan konsensusta ja jatkuvuutta. Hallitukset vaihtelevat, mutta maanpuolustuksemme pitää olla uskottavaa pitkällä tähtäimellä. [Puhemies koputtaa] Puolustuskyvyn alasajo on helppoa ja nopeaa, mutta sen palauttaminen sitä ei sen sijaan ole. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kovin kaukaa ulkomailta. Arvoisa puhemies! Kaikista tehtävistä pitää selvitä määrärahoilla, joita eduskunta osoittaa, ja esitys vuoden 20 budjetiksi antaa Puolustusvoimille edellytykset suoriutua näistä tehtävistä, ja hyvä niin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-12-18T15:53:14,2019-12-18T15:58:43,Hyväksytty,1.1 2019_85_370,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt siirrytään yleiskeskustelussa debattivaiheeseen, ja tätä aikaa on suurin piirtein puoli tuntia, 25 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_371,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan nimissä toteaisin lyhyesti ensinnäkin ministerin näkemyksiin yhtyen, että ulko- ja turvallisuus-, puolustuspolitiikassa Suomessa ei ole hallitusta ja oppositiota. Kaikki voimavarat on suunnattava siihen, että löydämme yhteisen kansallisen näkemyksen näissä kysymyksissä. Ja sitten siihen listaan, jota tästä perspektiivistä katsottuna näen puolustushallinnossa sinänsä löydettävän. Ensimmäinen kysymys ongelmakohdista on sopimussotilaiden tilanne. Puolustusvoimien henkilöstön ylikuormitus on tällä hetkellä tapissa. Sen takia tämä kysymys on herkkä, se on tärkeä monesta perspektiivistä katsottuna. Toinen on kiinteistömenojen puoli. Se vaatii kustannustehokkuuden vinkkelistä katsottuna kriittistä tarkastelua. Kolmas on toimintamenomomentti, joka on haasteellinen monesta syystä ja vaatii erityistä huomiota myös politiikan puolelta. Ja viimeinen kohta on huoltovarmuus, sen hallinnollinen järjestäminen niin, että siinä Suomen turvallisuuspolitiikka, puolustuspolitiikka ovat keskiössä, eikä niin, että se on vain teollisuuspoliittisesti painotettu asia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-12-18T15:58:56,2019-12-18T16:00:14,Hyväksytty,1.1 2019_85_372,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys tuo Puolustusvoimien henkilöstötilanteeseen pientä helpotusta, kun lisätään reilu 40 uutta virkaa Puolustusvoimiin. Tämä on tietysti oikea suunta, mutta vauhti on kyllä aivan riittämätön. Viesti henkilöstöltä on selvä. Esimerkiksi 43 prosenttia upseereista on kertonut tuntevansa työuupumusta. Ministeriön oman arvion mukaan henkilöstötarve olisi noin 600 henkilöä. Tähän olisin odottanut painokkaampaa puuttumista. Joululahjarahoista saatiin apua sopimussotilaiden palkkaamiseksi 300 000 euron edestä, joskin perussuomalaiset olisivat säilyttäneet sopimussotilaiden koko 2 miljoonan euron määrärahan. Tämä on tärkeä rekrytointikanava Puolustusvoimille, ja odotan, että hallituksen on tulevaisuudessa mahdollista panostaa tähän enemmän. Kysyisinkin ministeriltä: miten hallitus pyrkii varmistamaan jatkossa, että Puolustusvoimilla riittää osaavaa henkilöstöä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-12-18T16:00:16,2019-12-18T16:01:20,Hyväksytty,1.1 2019_85_373,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Kaikkonen ja myöskin valiokunnan puheenjohtaja Kanerva molemmat korostivat puolustuspolitiikan konsensushakuisuutta, ja edustaja Kanerva kyllä esiintyi hyvin selkeästi myöskin valiokunnan puheenjohtajan roolissa tässä, mikä on syytä nyt tässä noteerata ja huomata. Sen vuoksi, kun tämä puolustuspolitiikka on konsensushakuista, niin tämä muutosehdotusten listakin on näistä pääluokista pienimpiä, mikä kertoo siitä, että yhteisymmärrystä on paljon. Yksi silmiinpistävä seikka täällä kuitenkin on, ja se on perussuomalaisten tekemä esitys siitä, että Suomen pitäisi purkaa tuo sitoumuksensa Ottawan valtiosopimukseen, joka tehtiin vuonna 1997 — se sai silloin myöskin Nobelin rauhanpalkinnon, ja 156 valtiotahan on sen allekirjoittanut. Suomihan oli viimeinen EU-maa, joka sen ratifioi, eli kaikki EU-maat ovat siinä mukana. Se sopimushan solmittiin keskeisesti sen vuoksi, että inhimilliset uhrit ovat kaikkein suurimmat, nimenomaan siviiliuhrit ovat suurimmat, ja toiseksi sen vuoksi, [Puhemies koputtaa] että Suomi ei vain edellytä kansainvälisissä asioissa aseistariisuntatoimia vaan tekee niitä myöskin itse silloin, kun niistä monenkeskisesti sovitaan. Kysyisin ministeriltä: eihän ole mitään suunnitelmia siitä, että Suomi ei olisi tässä Ottawan miinasopimuksessa edelleenkin mukana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T16:01:22,2019-12-18T16:02:42,Hyväksytty,1.1 2019_85_374,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, niin isänmaan asia on yhteinen, ja täytyy sanoa valiokunnan jäsenenä, että tämä suunta, mikä meillä nyt on, kun me panostamme, hankimme lisää rahaa sotilaille, hankimme tarvittavat laivat ja hävittäjät Puolustusvoimille, lisäämme kertausharjoitusten määrää, tämä on kerrassaan isänmaallista toimintaa, ja voin olla erittäin ylpeä, että tällaista suunnitelmaa saa olla toteuttamassa tässä salissa, ja kiitos siitä myös ministerille. Meidän isänmaan puolustus pohjautuu yleiseen asevelvollisuuteen, ja siinä on ollut nähtävissä sitä, että valitettavasti yhä useampi päättää joko olla sitten suorittamatta varusmiespalvelusta tai valitsee siviilipalveluksen, joka sinällään on tärkeä, mutta pelkällä siviilipalveluksella tätä maata ei kyllä puolusteta. Kysyisin ministeriltä: minkälaisia suunnitelmia sen suhteen on, että tämä varusmiespalvelus, johon tämän maan puolustus nojaa ja johon sen tulee nojata, [Puhemies koputtaa] säilytetään kaikille mielenkiintoisena ja sellaisena mieluisana palveluksena?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-12-18T16:02:44,2019-12-18T16:03:55,Hyväksytty,1.1 2019_85_375,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minun kysymykseni koskee asevelvollisuuden kehittämistä. Hallitusohjelmassa on linjattu, että selvitetään järjestelmän kehittämistä yhdenvertaisempaan suuntaan. Suomalaisten maanpuolustustahto on ollut perinteisesti erittäin korkealla tasolla, mutta nuorten parissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä epätasa-arvoinen, vain nuoria miehiä koskeva velvollisuus koetaan nuorten parissa vieraaksi. Toisaalta turvallisuus ja maanpuolustus kiinnostavat nuoria. Esimerkiksi lokakuussa Kouvolassa oli Nuorisovaltuustojen Liiton aktiivipäivillä koko viikonlopun teemana kokonaisturvallisuus. Osallistuin kutsuttuna noiden aktiivipäivien ohjelmaan, ja kävimme nuorten kanssa keskustelua Suomen puolustuksesta. Nuoret pitivät erittäin hyvänä sitä, että järjestelmän yhdenvertaisuutta selvitetään. On kysymys myös siitä, että turvallisuusympäristö on muuttunut, turvallisuusuhkat ovat vähän moninaisempia ja olisi myös maanpuolustuksen näkökulmasta järkevää lisätä koko ikäluokan osaamista näissä asioissa. Kysyisinkin nyt, mikä on aikataulu tämän asevelvollisuuden kehittämistä valmistelevan työryhmän asettamisessa. Käsitykseni mukaan se piti asettaa [Puhemies koputtaa] tänä vuonna, mutta näin ei kai ehdi tapahtua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-12-18T16:03:55,2019-12-18T16:05:09,Hyväksytty,1.1 2019_85_376,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän HX-hankkeeseen, HX-hankintaan, joka on kymmenien miljardien kuluerä tulevina vuosina valtiontalouteen: talousvaliokuntahan omassa lausunnossaan totesi tämän tosiasian, että nämä Puolustusvoimien suorituskykyhankkeet ovat erittäin merkittävä yksittäinen tekijä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Suomen julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan kasvun taustalla. Ihmettelenkin, miten oikeistopuolueet näin voimakkaasti, kun he muuten ovat valtiontaloudesta huolissaan, ajavat näitä miljardihankintoja, [Mikko Savola: Se on tärkeä hankinta! — Timo Heinonen: Hallitus ajaa, me hiljaa tuetaan!] etenkin, kun on selvää, että tällaiset monitoimihävittäjät ovat itse asiassa vanhentuvaa sotilasteknologiaa. Esimerkiksi lennokeilla pystytään jo nykyään tekemään iskuja, joita hävittäjät eivät pysty millään muotoa torjumaan. Myöskään risteilyohjuksiin hävittäjät eivät kykene vastaamaan tai ballistisiin ohjuksiin. Eli sanonpa, että tässä ollaan tekemässä Suomen historian suurinta hukkainvestointia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1407,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2019-12-18T16:05:10,2019-12-18T16:06:25,Hyväksytty,1.1 2019_85_377,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Puolustusta on hoidettu hyvin ja pitkäjänteisesti, kiitos siitä myös puolustusministeri Kaikkoselle. Kertausharjoitusten määrän nosto on yksi tämän budjetin erinomaisia puolia, kuten myös Laivue 2020, joka nyt etenee, ja HX-hanke. Myös kansainvälinen yhteistyö, Nato-yhteistyö, Suomi—Ruotsi-yhteistyö ja uudet isäntämaasopimukset, joista viime viikolla kerroitte, ovat hyviä asioita. Pieni kauneusvirhe on tuo sopimussotilaat-asia, ja toivon, että siihen löytäisimme ratkaisun, että voitaisiin pitää tuo kouluttajamäärä entisellään myös jatkossa. Sitten nämä kasarmien sisäilmaongelmat: ne meidän pitäisi ottaa eduskunnassa yhdessä vielä entistä vakavammin. Voisin nostaa esille — sain pienen esittelyn tällaisesta suomalaisesta innovaatiosta Pilasterista, jolla on pystytty ratkomaan näitä varsin kustannustehokkaasti. Kannustaisin myös puolustushallintoa selvittämään, voisiko tästä löytyä ratkaisu näihin sisäilmaongelmiin myös kasarmirakennuksissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-18T16:06:27,2019-12-18T16:07:34,Hyväksytty,1.1 2019_85_378,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten innostus varusmiespalveluksen käymiseen on kuitenkin suhteellisen koholla, mutta siellä tulee vastaan jatkuvasti kysymys taloudellisesta pärjäämisestä. Varusmiespalveluksen päiväraha on 5 euroa 10 senttiä, kun varusmiespalvelus aloitetaan. Se on jäänyt jo siitä perinteisestä tupakkiaskista aika kauas. Ennen vanhaan sitä verrattiin tupakkiaskin hintaan. Nyt en vertaa, en halua motivoida varusmiehiä polttamaan, mutta hintasuhdetta kuitenkin tulisi nostaa. Olisiko mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, että sitä päivärahaa nostettaisiin vähän ylemmäs? Toiseksi haluan muistutella ministeriä siitä, että virtuaalikoulutusyksikkö on yksi merkittävimpiä toimijoita tulevaisuuden armeijan osalta ja toimii osittain Parolassa myöskin, siellä vähän homeisissa tiloissa, ainakin ne varusmiehet. Voisiko niitä lisenssejä jostain budjetin sisältä vähän päivittää, että olisivat edes meidän normaalitietokoneenkäyttäjien kanssa samalla tasolla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1393,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2019-12-18T16:07:36,2019-12-18T16:08:44,Hyväksytty,1.1 2019_85_379,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kehyskauden aikana tehdään merkittävät päätökset kalustohankintojen osalta, ja ymmärrän toki, että näin suuret hankinnat aina herättävät paljon keskustelua. Pohjimmiltaan siinä on kuitenkin kysymys siitä, haluammeko pitää puolustuksemme toimintakykyisenä, ja nyt olemme päättäneet, että näin haluamme tehdä. Erityinen kiitos Laivue 2020 ‑hankkeen eteenpäin viemisestä, mihin nyt sitten tämäkin budjetti ottaa osaa. Neljän huippumodernin aluksen hankkiminen on toki tärkeää puolustuspoliittisesti mutta myöskin ulkomaankaupalle. RMC, Rauman telakka, nousi oikeastaan tuhkasta nyt merkittäväksi toimijaksi, ja haluan kiittää valtiota siitä, että valtio luottaa suomalaiseen, kotimaiseen toimijaan ja haluaa myöskin omilla hankinnoillaan edistää suomalaista työtä ja työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2019-12-18T16:08:46,2019-12-18T16:09:50,Hyväksytty,1.1 2019_85_380,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Edustaja Savola ja sen jälkeen ministeri 2 minuuttia. Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_381,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Könttä paalutti hyvin keskustan linjan siitä, kuinka tärkeää on, että on pidetty kiinni näistä perusprinsiipeistä: yleisestä asevelvollisuudesta, reservistä, kalustohankinnoista, kaiken kaikkiaan tästä omasta turvallisuudesta, omasta puolustuksesta. Tämä on aivan keskeinen asia. Hyvä näin. Kyllähän me panostamme paljon puolustukseen. Meidän osuutemme bruttokansantuotteesta tulee olemaan 2 prosenttia tällä vaalikaudella, vuonna 21, kun tämä HX-hanke etenee, joten kansainvälisillä mittareilla me olemme hyvin vahva turvallisuuden tekijä, ja tästä myös saamme kansainvälisesti paljon kiitosta. Arvoisa ministeri, te kävitte viime viikolla Yhdysvalloissa ja kävitte siellä Ruotsin puolustusministerin ja Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa keskusteluita. Ne ovat kaksi tärkeintä kansainvälistä kumppania, mitä meillä tässä puolustusyhteistyössä on. Kuinka näette tämän kehityksen — tämän kehittymisen Ruotsin kanssa, Yhdysvaltain kanssa, bilateraalisen yhteyden ja myöskin tämän kolmenvälisen yhteistyön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-12-18T16:09:53,2019-12-18T16:10:59,Hyväksytty,1.1 2019_85_382,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva kiinnitti huomiota kiinteistöpuolen kustannuksiin ja huoltovarmuuteen. Molemmat ovat ehdottoman tärkeitä asioita ja työpöydällä parhaillaan, näissä mennään eteenpäin. Edustaja Ronkainen, työuupumus: Tästä on puhuttu todella puolustushallinnossa. Nämä lisähenkilöt hivenen auttavat sitä, mutta tarvitaan muutakin, se ei vielä ratkaise tätä asiaa, ja esimerkiksi puolustusselonteon yhteydessä toivon, että tätä asiaa pohdiskellaan myöskin ratkaisuja esittäen. Edustaja Kiljunen, ei ole suunnitteilla tai valmisteilla Ottawasta irtautumista. Puolustushallintohan sai aikanaan rahat jalkaväkimiinojen korvaamiseen. Ne on saatu, ja korvausinvestoinnitkin on tehty. Edustaja Holopainen, tämä asevelvollisuus — ja samoin edustajat Könttä ja Savola kiinnittivät tähän huomiota. Nyt on todella asetteilla parlamentaarinen komitea selvittämään tätä asevelvollisuuden kehittämistä. Se oli tarkoitus asettaa niin, että se aloittaisi jo ensi vuoden alusta, mutta hallituksen vaihdon takia tässä tulee pieni viive ja sen asettaminen menee nyt tammi- tai helmikuulle, ja siitä noin puolitoista vuotta tarvitaan ehkä työaikaa. Elikkä hanke etenee, mutta muutaman viikon viive tähän nyt vähintäänkin tulee. Yhdenvertaisuutta tarkastellaan siinä yhteydessä myös. Edustaja Yrttiaho, HX-hanke on, se on totta, arvokas investointi. Hukkainvestointina en sitä kuitenkaan pitäisi. Moni muukin maa tekee investointeja, ja erilaisia hävittäjiä kehitetään. Kyllä niillä on käyttöä tulevaisuudessakin. Lohdutuksena voin sanoa, ettei joka vuosi eikä joka vaalikausi eikä edes joka vuosikymmen näin isoja investointeja tarvitse tehdä, vaan tällä pärjätään sitten vuosikymmeniä eteenpäin. Edustaja Heinonen ja moni muu kiinnitti huomiota sopimussotilaskysymykseen. Se on tärkeää, ja kiitän eduskuntaa siitä, että siihen pieni lisäpanostus tulee. Niille on käyttöä, ja toivottavasti jatkossakin saadaan tähän lisää panostuksia. Edustaja Slunga-Poutsalo, varusmiesten päivärahat, voidaanko nostaa — tulee pieni korotus, indeksikorotus, ensi vuoden alusta, ei merkittävä, mutta kuitenkin on huomioitu. Edustaja Salonen kiitti Laivue 2020 -hankkeesta. Sitä viedään eteenpäin. On hyvä, että saatiin päätökset aikaiseksi. Puhemies antoi kaksi minuuttia aikaa, se on käytetty. Jos saan lisää aikaa, niin palaan edustaja Savolan kysymykseen Ruotsi- ja USA-yhteistyöstä. [Puhemies: Saatte myöhemmässä vaiheessa!] — Selvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-12-18T16:11:01,2019-12-18T16:13:23,Hyväksytty,1.1 2019_85_383,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Ilkka Kanervan, kanssa siitä, että tässä puolustuspolitiikassa ei ole erikseen hallitusta ja oppositiota. Edellisellä kaudella, pääministeri Sipilän kaudella, eduskunta hallituksen esityksillä vahvisti suomalaisen puolustuspolitiikan lainsäädäntöä nopeuttamalla kertausharjoituksiin kutsua ja niin edelleen. Tämän pääministeri Rinteen ja pääministeri Marinin hallituksen toimesta ollaan keskitytty nyt henkilöstöön. Sen lisäksi, että me saamme kertausharjoituspäiviä jo yli 20 000:n — ja niitä on tarkoituksena jatkaa tämän hallituksen kauden aikana — olemme lisänneet yli 5,5 miljoonaa euroa henkilöstöön ja tehtävämäärärahoihin. Ja myös tätä kertausharjoitusten tasoa pyrimme nostamaan vuoden 20 jälkeenkin ja samassa yhteydessä lisäämään henkilökuntaa, yli 42 uutta virkaa, ja niin edelleen. Arvoisa puolustusministeri, pitäisikö meidän kuitenkin sopimussotilaiden lisäksi — tai osin ehkä sijaankin — keskittyä vielä enemmän ja pontevammin henkilöstön, koulutettujen ammattisotilaiden, palkkaamiseen Puolustusvoimien tehtäviin? Olen jo viime kaudella hieman kritisoinut sitä, [Puhemies koputtaa] että hallitus nojaa liikaa sopimussotilaisiin koulutetun henkilökunnan sijaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Mika Kari,1133,2019-12-18T16:13:23,2019-12-18T16:14:45,Hyväksytty,1.1 2019_85_384,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti esiin Ottawan sopimuksen ja pelkäsi, että ollaan palaamassa entiseen jollakin tasolla, mutta muistuttaisin nyt edustaja Kiljusta siitä, että maantiede on aina otettava huomioon. Se on varmasti se syy, jonka takia Suomi oli viimeisten joukossa ratifioidessaan sen. Mutta varsinainen kysymykseni liittyy EU-puolustukseen ja Natoon. Ranskan presidentti Macron nimittäin arvosteli noin kuukausi sitten aika kovin sanoin Natoa muun muassa niin, että Nato on aivokuollut, ja viittasi tällä siihen, että Nato-liittolaisten välillä ei ole koordinointia ja että Yhdysvallat ei olisi enää sitoutunut yksittäisten Euroopan maiden puolustukseen. Tätä kautta hän vaatikin voimakkaasti eurooppalaisen puolustuksen kehittämistä. Nyt kun, ministeri Kaikkonen, kävitte äskettäin USA:n vierailulla, niin mikä käsitys teille muodostui siitä, kuinka sitoutuneita Yhdysvallat ja Nato ovat Euroopan puolustamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1135,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2019-12-18T16:14:47,2019-12-18T16:15:48,Hyväksytty,1.1 2019_85_385,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit tässä syksyn mittaan ovat kysyneet puolustusministeriltä sitä, onko mahdollisuutta varusmiesten kotiutusrahan palauttamiseen. Se saattaisi olla yksi keino, jolla sieltä varusmiespalveluksesta kotiutuvia autettaisiin taloudellisesti, koska siellä on osa sellaisia, jotka sitten siirtyvät tuonne kuntien toimeentulotuen piiriin. Siinä mielessä tämä kotiutusrahan palauttaminen voisi olla ei taloudellisesti suuri satsaus, mutta yksi mahdollisuus auttaa näitä nuoria ja myöskin kertoa siitä, kuinka tärkeää tuo varusmiespalveluksen suorittaminen yhteiskunnan näkökulmasta on ja miten sitä arvostetaan. Eläkekertymä olisi toinen, eli että varusmiespalveluksen ajalta kertyisi eläkekertymää aivan niin kuin opiskeluitten ajaltakin kertyy nykyään. Haluaisin nostaa tästä mietinnöstä esille tämän tärkeän seikan, joka liittyy näihin kiinteistömenoihin ja siihen, ollaanko puolustushallinnossa Senaatti-kiinteistöjen kanssa tarkasteltu näitä jatkuvasti nousevia kiinteistömenoja ja toisaalta sitten myöskin sitä, että [Puhemies koputtaa] aika monet näistä kiinteistöistä ovat sisäilmaongelmaisia ja huonossa kunnossa. On nuoria varusmiespalveluksen suorittavia, jotka joutuvat keskeyttämään [Puhemies koputtaa] sen tähden, että sisäilmaongelmat ovat niin suuria.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-18T16:15:49,2019-12-18T16:17:05,Hyväksytty,1.1 2019_85_386,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedustelisin ministeriltä tilannetta EU:n kaavailemassa lyijykiellossa. Onko tarkoitus siihen ottaa mitään kantaa? Se vaikuttaa myös maanpuolustukseen patruunakustannusten osalta, jos ammukset kallistuvat ja vapaaehtoinen maanpuolustus tulevaisuudessa maksaa itse omat patruunansa. Toinen kysymys Laivue 2020:n osalta: Onko hallituksella keinoja kohdentaa työn kohdistumista niin sanotusti suomalaiseen haalarimieheen sen sijaan, että tulisi keikkamiehiä? Vielä yksi Ottawaan liittyen: Mikä on korvaavan hyppypanoksen tilanne? Onko se edelleen myöhässä? Olen kyllä samaa mieltä, että Ottawasta voitaisiin irrottautua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-12-18T16:17:08,2019-12-18T16:18:05,Hyväksytty,1.1 2019_85_387,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on jatkuvaa askeleen edellä olemista, emmekä voi tuudittautua pumpuliin sen suhteen. Kyberturvallisuudestamme ja sen ajantasaisuudesta on kannettu huolta aina Puolustusvoimissa asti. On tärkeää, että Suomen kyberturvallisuusstrategia on päivitetty, ja kehittämisohjelmaa laaditaan parhaillaan. Tänään jo aiemmin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan käsittelyn yhteydessä kiiteltiin ensi vuodelle tehtäviä lisäyksiä kyberturvallisuuden edistämiseen, ja ne ovatkin todella tarpeellisia. Rahoituksen riittävyys on varmistettava myös jatkossa, ja tästä ei voi yhtään tinkiä. Kysyisin puolustusministeriltä: miten puolustusministeriössä ja Puolustusvoimissa tähän haasteeseen vastataan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-18T16:18:07,2019-12-18T16:18:56,Hyväksytty,1.1 2019_85_388,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kauma on varmasti oikeassa, että maantiede ja siihen liittyvä puolustusstrategia oli keskeinen syy, että Suomessa ratifiointiprosessi ja Ottawan sopimukseen liittyminen viivästyi verrattuna esimerkiksi muihin Euroopan unionin jäsenmaihin, mutta tietysti samahan koskee kaikkia kansainvälisiä monenkeskisiä aseistariisuntasopimuksia, on sitten kyse kemiallisista aseista, bioaseista, rypälepommeista tai muista joukkotuhoasetyyppisistä asejärjestelmistä, jos pyritään kansainvälisesti rajoittamaan niiden käyttöä tai kieltämään niiden käyttö — joillekin maille ne ovat kriittisiä asejärjestelmiä suhteessa niiden omaksuttuun puolustusstrategiaan. Tässä suhteessa perustava ajatus on se, että jos kuitenkin monenkeskiseen maailmaan luotetaan ja yhdessä mennään ja aseriisunnan puolesta puhutaan, niin silloin kun se sattuu omaankin puolustukseen, asevaraisesta turvallisuusajattelusta silloin tingitään jonkin verran sen monenkeskisen yhteistyön hengessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-18T16:18:58,2019-12-18T16:19:54,Hyväksytty,1.1 2019_85_389,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen kaltaisella maalla ei ole oikeastaan varaa kuin parhaaseen, ja siksi on tärkeää, että silloin kun me teemme hankintoja, hankimme parasta mitä saa, jotta he, jotka laittavat oman henkensä tämän isänmaan puolustamisen eteen, voivat luottaa siihen, että heillä on paras mahdollinen teknologia ja myös paras mahdollinen turva käytössä. Kysyisin, arvoisa ministeri, hieman hankintojen kotimaisuusasteesta: Meillä on toisinaan mahdollisuus niin sanotusti suosia suomalaista työtä, suomalaista osaamista, mutta olemme huomanneet vaikkapa kuljetuskuorma-autoihin liittyen, että toisinaan se kotimaisuusaste ei ehkä ole kuitenkaan paras mahdollinen, jos verrataan vaikkapa Ranskaan, jossa kotimaisuusaste on korkeampi silloin kun tehdään hankintoja puolustusvoimille tai armeijalle. Voisimmeko tässä vielä parantaa? Elikkä silloin kun on mahdollista, kun teknologiaa löytyy ja osaamista löytyy, suosisimme vielä entistä enemmän suomalaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-12-18T16:19:54,2019-12-18T16:20:58,Hyväksytty,1.1 2019_85_390,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa jatkan aika hyvin edustaja Köntän puheenvuoroa. Puolustusteollisuus on tietysti myös huoltovarmuuskysymys, ja sen vienti on yksi tapa tukea meidän puolustusteollisuutta ja tavallaan koko järjestelmän huoltovarmuutta, ja se on siitä näkökulmasta tärkeää. Sittenhän painaa toki myös se, kenelle puolustusmateriaalia viedään maailmassa. Se ratkaisee aika paljon sitä, mihin suuntaan maailma sitten menee, eli jos aseita päätyy autoritääriseen valtioon tai epävakaalle alueelle, niin se on yleensä huono homma. Näissä puitteissa olisi erityisen hienoa, jos suomalainen puolustusteollisuus olisi enemmän esillä Euroopassa, ja tästä kysyisinkin: minkälaisia toimia on mahdollisesti mielessä ja tekeillä suomalaisen puolustusteollisuuden aseman parantamiseksi Euroopassa ja toisaalta ehkä ylipäänsä eurooppalaisen puolustusteollisuus‑ ja puolustusmateriaaliyhteistyön tiivistämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1385,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2019-12-18T16:20:59,2019-12-18T16:21:58,Hyväksytty,1.1 2019_85_391,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen tässä nostikin esiin Ottawan sopimuksen. Suomen sitoutuminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen oli suuri virhe. Suomi on alueeltaan laaja ja väkimäärältään pieni, sotilasliittoihin kuulumaton maa, jolle jalkaväkimiinat olivat tärkeä ja kustannustehokas puolustusase — huom. puolustusase. Miinojen kieltämisen ohella hallituksen kannattaa suhtautua erittäin kriittisesti EU:n kaavailemiin lyijyhaulien ja ‑ammusten kieltoihin. Edustaja Huru tässä jo asiasta mainitsikin. Reserviläiset ovat Suomen maanpuolustuksen selkäranka, ja lyijyammusten kieltohankkeet vaikeuttaisivat merkittävästi reserviläisten ampumaharjoittelua. Suomella on muusta Euroopasta poikkeava puolustusratkaisu, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Ampumataidon ylläpitäminen on vahvasti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa, ja lyijyammusten kielto heikentäisi kansallista puolustusvalmiuttamme. Miten, arvoisa ministeri, te suhtaudutte EU:n kaavailemaan lyijyammusten kieltoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-12-18T16:21:59,2019-12-18T16:23:09,Hyväksytty,1.1 2019_85_392,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä hyvin yhtenäisestä halusta puolustaa turvallisuutta on esimerkkinä se, että saimme viime vaalikaudella tiedustelulait lävitse. Se edellytti perustuslainkin muuttamista. Kysyn ministeriltä: ovatko teidän näkökulmastanne resurssit riittäviä puolustushallinnon osalta tässä suhteessa? Samalla uskon, että yhteistyö uuden valiokunnan eli tiedusteluvalvontavaliokunnan kanssa tiivistyy entisestään. Sitten näihin sisätilakysymyksiin: Tänään olemme jättäneet kirjallisen kysymyksen sisätilaongelmiin liittyen. Aivan liian moni joutuu keskeyttämään palveluksen, ja se on erittäin ikävä juttu, iso sokki. Hallitusohjelmassa on sanottu, että tytärliikelaitos perustetaan Senaatti-kiinteistöille, mutta siinä on painopiste enemmän talouden puolella. Uskotteko, että tämä organisaationmuutos tuo ratkaisuja ja kehitystä myös sisäilmaongelmaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-18T16:23:11,2019-12-18T16:24:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_393,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallinen yhtenäisyys ja yhteistyö on maanpuolustuksen kulmakivi, jota täällä eduskunnassa meidän kaikkien on syytä varjella. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettu laki muuttuu 1.1.2020. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää Puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön työnjakoa. Puolustusvoimat eivät enää jatkossa tilaa sotilaallista koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä. Sen sijaan sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus määritellään tarkemmin. Sitä kehitetään ja koulutuksen nousujohteisuus korostuu. Myös määrärahoihin on tulossa korotuksia. Vapaaehtoisille kouluttajille ja toimijoille tehtiin tänä vuonna kysely. Sen mukaan he ovat sitoutuneita toimintaan ja he kokevat sen merkitykselliseksi. Tehty lakiuudistus herättää kuitenkin monissa kysymysmerkkejä siitä, mitä sotilaallisen koulutuksen siirtyminen Puolustusvoimille oikein tarkoittaa. [Puhemies koputtaa] Motivoituneet vapaaehtoiset haluavat jatkossa kunnon koulutusta. Kysyisinkin: miten suomalaisten motiivi vapaaehtoiseen maanpuolustukseen turvataan myös jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-12-18T16:24:19,2019-12-18T16:25:39,Hyväksytty,1.1 2019_85_394,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Laukkanen, Savola ja Laiho. Sen jälkeen jokainen vastauspuheenvuoroa pyytänyt on saanut vähintään yhden kysymyksen, sitten ministerin vastaukset. [Ilkka Kanerva: Jotkut kaksi muttei valiokunnan puheenjohtaja!] — Jos valiokunnan puheenjohtaja pyytää... [Jari Myllykoski: Jos saisin ensimmäisen tänä päivänä, niin olisi kyllä ihan kohtuullista! — Naurua] — Valitettavasti ei ole kirjautunut, mutta otetaan huomioon. Jatketaan tätä hetki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_395,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten kaikki tiedämme, Suomen asemekanismit ovat hyvin Nato-yhteensopivia tällä hetkellä ja monet meidän puolustukseemme ynnä muuhun liittyvät lähtökohdat ja tavoitteetkin ovat kovin Nato-suuntaisia. Meillä on Nato-kumppanuus, joka takaa Natolle hyvin laajat mahdollisuudet erilaisissa tilanteissa tuoda joukkojansa ja komentokeskuksiansa Suomen maaperälle. Lisäksi meillä on muita sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa. Olisin kysynyt puolustusministeriltä, että kun tässä samaan aikaan Venäjä aika tiiviisti asevarustelee meidän rajalähialueitamme, muun muassa viime kesänä yhden saaren tässä kunnosti tiettyjä tarkoituksia varten, niin onko odotettavissa, että voisimme käydä tämmöisen avoimen Nato-keskustelun eduskunnassa, pohtia sitä, missä me ihan oikeasti menemme tämän Nato-yhteistyön kanssa, ollaanko tässä menossa Naton jäseniksi vai olisiko syytä mennä vai syytä välttää. Minä kaipaisin nyt tällaista tarkennettua keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-18T16:26:05,2019-12-18T16:27:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_396,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! EU:ssa on paljon hyvää, mutta EU ei ymmärrä Suomen puolustusratkaisua kaikilta osin. Tämä ilmenee muutamista asioista. Viime kaudella väännettiin asedirektiivistä hyvin rajusti. Väännettiin siitä, kuinka puoliautomaattiaseita voidaan käyttää ja kuinka meidän vapaaehtoinen maanpuolustuksemme toimii, ja tätä tietoa piti viedä EU:hun hyvin vahvasti. Viime kaudella säädettiin myös laki ampumaradoista ja niihin liittyvistä ympäristötekijöistä, ja nyt jälleen kerran tämä lyijyhaulikieltoasia painaa suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen päälle. Tässä tarvitaan taas hyvin vahvaa yhdenmukaista edunvalvontaa sinne EU-pöytiin päin, koska meillä ampumaradat ovat kunnossa, meillä vapaaehtoinen maanpuolustus tarvitsee näitä lyijyhauleja, joten pitää estää, että tämä ei tule käytännöksi tänne. Se on reserviläisten lisäksi myöskin metsästäjille hyvin vakava asia, mikäli tämä tulisi toteutumaan, [Puhemies koputtaa] ja pyydän kyllä tässä hallitukselta hyvin yhtenäistä toimintaa, kuten meiltä koko salilta, että tämäkin hanke pystytään sinne EU:hun päin torppaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-12-18T16:27:17,2019-12-18T16:28:27,Hyväksytty,1.1 2019_85_397,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ja vielä edustajat Laiho, Myllykoski ja Kanerva. Sen jälkeen ministerit.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_398,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kertausharjoitukset ylläpitävät sodanajan joukkojen suorituskykyä ja reserviläisten maanpuolustustaitoja, ja on hienoa, että reserviläisharjoituksia, kertausharjoituksia, lisätään. Sotilaiden palkkaan osoitetut määrärahat ovat kuitenkin siihen riittämättömät, mikä lisää puolestaan henkilöstön kuormitusta, ja voi olla, että ne kertausharjoitukset eivät täysin toteudu. Samoin sisäilmaongelmat kuormittavat henkilöstöä, myös varusmiehiä, niin kuin täällä puheessa on jo tullut esille. Mutta kysymykseni liittyy naisten asepalvelukseen. On ollut puhetta aikaisemmin, että naisten asepalvelusta kehitetään, mutta nyt siihen ei ole ainakaan osoitettu mitään määrärahoja. Mitä on suunniteltu naisten asepalveluksen kehittämisestä ja mahdollisten kutsuntojen aloittamisesta? Onko siihen suunnitelmia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-18T16:28:30,2019-12-18T16:29:29,Hyväksytty,1.1 2019_85_399,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ronkainen, en osaa sanoa, kuinka pitkälle naapuri tulisi metsiä pitkin, jos sieltä tullakseen olisi. Toki varmasti käyttökelpoinen puolustusase se jalkamiinakin on, mutta en lähtisi kyllä nyt sen varaan rakentamaan — ehkä muita tapoja käydä sotaa on tällä hetkellä enemmänkin. Mutta olisin kysynyt ministeriltä, kun keskustelua Puolustusvoimien uudistuksesta kuitenkin käydään: olisiko mahdollista, että voisimme yhden nimen muuttaa ja yhden sateenvarjon alle tuoda enemmänkin asioita — että meillä olisi yleinen maanpuolustusvelvollisuus? Meillä on henkilöitä, jotka eivät jostain syystä halua tarttua aseeseen, mutta uskon, että heillä olisi kyberympäristössä tai huoltovarmuudessa annettavaa, esimerkiksi säiden ääri-ilmiöiden osalta. Jospa meillä olisikin enemmän sitä. Minä tarkoitan tällä myös sitä, että ne opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita tietystä alasta, [Puhemies koputtaa] voisivat saada myös työharjoittelua ja kehittää sitä kautta omaa osaamistaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-18T16:29:31,2019-12-18T16:30:42,Hyväksytty,1.1 2019_85_400,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huolenaiheiden kartta on kansalaisten keskuudessa meillä, ja sivilisaatiommekin puitteissa, poikkeuksellisen moninainen tänä päivänä. Sen takia Suomen perusvastaus on tietysti kokonaisturvallisuuskonsepti, josta meidät tunnistetaan, ja sitä on tärkeää kehittää, mutta myöskin sen hallinnollisen pohjan varmistaminen ja sen poliittisen hyväksyttävyyden edistäminen on tässä katsannossa poikkeuksellisen olennaista. Herra puolustusministeri, kysyn teiltä: Onko teidän ajatuksissanne nykyisen turvallisuuskomitean lisäksi se, että maassa voisi toimia myöskin poliittista edustusta tarkoittava turvallisuusneuvosto, jonka kaltaisia ratkaisuja juuri kokonaismaanpuolustuksellisesta vinkkelistä tunnetaan hieman eri puolilla maailmaa varsin yleisesti? Kysyn, olisiko siinä konseptissa ajattelemisen aihetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2019-12-18T16:30:44,2019-12-18T16:31:51,Hyväksytty,1.1 2019_85_401,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ministeri Kaikkonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_402,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi vastaamatta edustaja Savolalle Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen yhteistyöstä. Ruotsin kanssa yhteistyö on tiivistä ja tiivistyy edelleen. Esittelin näitä ajatuksia hieman viime viikonloppuna jo valiokunnille, viime viikon lopulla tätä esiteltiin. USA on myöskin merkityksellinen yhteistyökumppani, ja on hyvä, että meillä on tämä kolmenkinvälinen yhteistyöpohja olemassa. Meillä oli hyvät, rakentavat keskustelut viime viikolla Washingtonissa. Näiden keskustelujen perusteella vastaan edustaja Kauman kysymykseen: Kävi ilmi, että Yhdysvallat on kyllä edelleen sitoutunut sekä Natoon että Eurooppaan ja läsnäolo jatkuu. Yhdysvaltain keskustelujen perusteella tuo Naton joulukuun Lontoon huippukokous oli ehkä sittenkin parempi kuin etukäteen odotettiin tai pelättiin. Edustaja Kari: Koulutetun henkilökunnan palkkaaminen on oikea asia. Siihen on tarvetta. Tuo ensi vuodelle tulevien uusien virkojen määrä on itse asiassa 48 eikä 42. Edustaja Essayah: Varusmiesten kotiuttamisrahan palauttaminen ja eläkekysymys — molemmat ovat aivan kelpo ajatuksia, mutta ovat enemmän STM:n asioita kuin PLM:n. Ja kiinteistökustannukset: Puolustuskiinteistöt-hanke etenee. Se oli hivenen hankalassa kulmassa vielä alkusyksystä, mutta se on pantu nyt hyville raiteille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että se palvelee niitä tarkoituksia, mitä puolustushallinnolla on. Se voi olla väline myös näihin sisäilmaongelmiin, joihin on suhtauduttava vakavasti, ja kiinteistökustannusten kovaan nousuun sen pitää olla väline. Nämä ovat molemmat tärkeitä kysymyksiä. EU:n lyijykiellosta kysyi useampi edustaja. Se on tärkeä asia. Se vaatii suomalaista peräänkatsomista, vaatii meidän edunvalvontaa. Toivottavasti löydetään siinä yhteistä rintamaa. Tällä tietoa lyijyasia ei sinänsä koske Puolustusvoimia, se on saatu jo tietojeni mukaan kyllä blokattua pois, mutta vapaaehtoinen maanpuolustus on vielä ymmärtääkseni avoimessa tilassa, elikkä jatketaan. Varsinkin ampumaharjoittelussa on tärkeää, että voimme käyttää lyijypanoksia jatkossakin. Hyppypanoshanke etenee, ottaa aikansa. Edustaja Pelkonen: kyberpuolustukseen panostetaan voimakkaasti sekä henkilöstöresursseja että muita resursseja. Edustaja Köntälle hankintojen kotimaisuusasteesta: Siihen kyllä panostetaan, mutta tämä on tietysti aina tasapainoilua laadun ja hinnan, kotimaisuuden ja huoltovarmuuden välillä. On investointeja myöskin ulkomailta, mutta jatkuvasti tähän asiaan kyllä huomiota kiinnitetään. On tärkeä osa meidän huoltovarmuutta myöskin, että meillä on kotimaista puolustusteollisuutta. Sen takia on tärkeätä, että meillä on myös vientiä ulkomaille. Aina arvioidaan se, että se on eettisesti riittävän kestävällä pohjalla. On tulossa EU-tasolle rahasto, millä voidaan investoida puolustuksen tutkimuskehityshankkeisiin. Edustaja Kiurulle tiedustelulakien resursseista: Tällä tietoa ne ovat riittäviä, mutta seurataan. Aika näyttää. Edustaja Sankelo: Vapaaehtoisen maapuolustustyön murros on edessä. Laki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Toivon, että kaikki tukevat sitä, niin että tuo iso uudistus saadaan mahdollisimman hyvin vietyä läpi. Yksi tavoite on juuri ollut, että sillä turvataan laadukas koulutus. Edustaja Laukkanen: Voiko eduskunnassa käydä Nato-keskustelua? Täällä voidaan keskustella ihan mistä eduskunta haluaa, ei siinä mitään. Ainakin tuo selontekokeskustelu, mikä on tulossa, on oiva paikka käydä myös näitä kysymyksiä läpi. Edustaja Laiho: Nämä naisten asepalveluskysymykset, myös mahdollinen kutsuntakysymys, käydään läpi tuossa komiteatyössä, mikä alkaa myöskin ensi vuoden alussa. Mielestäni se on hyvä käydä siellä läpi. Edustaja Myllykoski: Yleinen maanpuolustusvelvollisuus on itse asiassa jo perustuslaissa määritelty. Muuta pohdintaa voi käydä tuossa asevelvollisuuskomitean työssä. Edustaja Kanervan kysymys siitä, olisiko tällaisessa turvallisuusneuvostoajatuksessa ideaa: Voisi ehkä ollakin. Se vaatii ehkä vähän enemmän pureskelua, mutta hyvä kysymys. Arvoisa puhemies! Aikaa olisi kulunut enemmänkin, mutta tällä on kai mentävä. Lämmin kiitos erittäin hyvistä kysymyksistä ja hyvästä asenteesta yhteisiin asioihimme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-12-18T16:31:55,2019-12-18T16:36:13,Hyväksytty,1.1 2019_85_403,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, mutta sitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_404,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 27.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_405,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien henkilöstön työkuormitus on vuosien varrella kasvanut muun muassa siksi, että sama henkilöstö vastaa niin varusmiesten kuin reserviläistenkin kouluttamisesta. Tämän vuoksi vuosille 2018 ja 2019 Sipilän hallitus lisäsi 2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseksi, jotta riittävä kouluttajamäärä turvataan. Rinteen ja Marinin linja on kuitenkin leikata tämä määräraha, ja ihmettelen, miten keskustalaiset voivatkin hyväksyä tällaisen linjan, ja olisiko se mahdollista, että keskusta voisi ottaa kokoomuksen talousarvioesityksen tästä aiheesta vielä mukaan budjettiin. Tämä esitys sisältää myös pienen lisäkorotuksen kertausharjoitusten määrärahoihin. Hallituksen esitys kertausharjoitusten lisäämisestä on toki tervetullut, mutta lisäpanostuksella nopeuttaisimme kertausharjoitusten määrän ylös ajamista. Arvoisa puhemies! Uhkaskenaariot kansainvälisessä ympäristössä ovat kasvaneet, ja siksi nämä lisäpanostukset ovat kohdillaan tässä tilanteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:11:58,2019-12-19T00:13:06,Hyväksytty,1.1 2019_85_406,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen energiantuotanto on suuressa muutoksessa, ja erityisesti tuulivoima on yksi nopeimmin kasvavista energiatuotantomuodoista. On arvioitu, että Suomessa toimivat tuulivoimayhtiöt ovat valmiita investoimaan jopa yli 4 miljardia euroa uuteen tuulivoimaan. Tuulivoima onkin erittäin kustannustehokas tapa tuottaa sähköä. Tällä hetkellä lähes kaikki tuulipuistot on sijoitettu läntiseen Suomeen. Tämä ei selity läntisen Suomen ylivertaisilla tuuliolosuhteilla, vaan se selittyy Puolustusvoimien kielteisillä päätöksillä. Tuulivoimalahanke voi edetä vain, jos se saa myönteisen lausunnon Puolustusvoimilta. Tuulivoimaloista aiheutuu tutkille varjostusvaikutus, joka lyhentää tutkien kantamaa ja muodostaa katveita. Lisäksi haasteena on välähdysvaikutus, joka häiritsee maalinhavaitsemiskykyä ja aiheuttaa virheilmaisuja. Alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta nykyinen tilanne on kuitenkin erittäin ongelmallinen. Edullisen sähköntuotannon lisäksi Itä‑ ja Kaakkois-Suomi menettävät rakentamisesta ja kiinteistöverotuotoista kertyvän hyödyn. Kuitenkin juuri Itä‑ ja Kaakkois-Suomi kaipaavat ripeästi tukea talouteensa uusien verotulojen ja työpaikkojen muodossa. Suomen sähköverkon kannalta olisi järkevää sijoittaa tuulivoimaloita eri puolille Suomea, varsinkin, kun Itä‑ ja Kaakkois-Suomi soveltuisivat tuuliolosuhteidensa puolesta erinomaisesti tuulivoimatuotantoon. Alueet ovat myös sopivan harvaan asuttuja, joten tuulivoiman vastaisuus asukkaiden suunnalta olisi pienempää kuin Länsi-Suomessa. Muualla maailmassa tutkahäiriöiden poistamiseen on löydetty toimivia teknisiä ratkaisuja, mutta Suomi on tässä asiassa pahasti jälkijunassa. Nyt on tärkeää, että keinoja, joilla tämä tuulivoimatuotannon kehittämistä estävä ongelma voidaan ratkaista, pyritään löytämään. Hallitus on tekemässä selvitystä asiassa, ja toivon, että tämä selvitys valmistuu ripeästi ja että yhtä ripeästi ryhdytään sen pohjalta myös toimenpiteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-12-19T00:13:21,2019-12-19T00:15:32,Hyväksytty,1.1 2019_85_407,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuulivoima on sinänsä ihan kannatettava asia, mutta sen tiedon perusteella, mitä minulla on, se kuitenkin sen verran häiriötä luo meidän ilmapuolustukseemme, että erityisesti kaakkoisen Suomen alueella enempi tuulivoiman rakentaminen vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Näin ollen olen vahvasti sitä mieltä, että tuulivoimarakentamiseen niillä alueilla kaakkoisessa Suomessa, joiden suhteen ilmavoimat ja Puolustusvoimat ovat olleet kriittisiä, tulee suhtautua varauksella ja olla pääsääntöisesti rakentamatta näitä tuulivoimaloita. Mutta erittäin tärkeä asia maamme turvallisuuden kannalta on myös Puolustusvoimien henkilöstön hyvinvointi ja erityisesti tilojen kunto. On paljon tiloja sekä Puolustusvoimilla että tosiasiassa myös Rajavartiostolla ja poliisilla, jotka ovat huonossa kunnossa johtuen siitä, että on homeongelmia ynnä muuta. Tiloja hallitsee Senaatti-kiinteistöt, joka perii näistä tilojen käytöstä varsin suurta vuokraa, mutta välttämättä tilat eivät ole kuitenkaan tarkoituksenmukaisessa kunnossa. Itse asiassa erityisesti Puolustusvoimilla, mutta myös Rajavartiostolla ja poliisilla, käyttömenoista merkittävä osa ja alati kasvava osuus menee tilakustannuksiin Senaatti-kiinteistöille. Hallitus on käynnistänyt selvityksen, jolla Senaatti-kiinteistöjen organisaatiota muutetaan siten, että Puolustusvoimien ja turvallisuusalan kiinteistöjä hallittaisiin toisella tavoin, siten, että kustannustaakka ei olisi näin suuri. Viitteitä on siitä, että tämä uusi mekanismi, jolla näitä kiinteistöjä hoidetaan, toimisi kuitenkin valtiovarainministeriön alaisuudessa. Saamieni tietojen ja käsitykseni mukaan olisi kuitenkin parasta, että puolustus‑ ja turvallisuussektorin kiinteistöjä hallittaisiin näissä substanssiministeriöissä, eli näin ollen puolustusministeriön hoteisiin siirrettäisiin kaikki Puolustusvoimien käytössä olevat kiinteistöt ja niiden hallinta ja niitä ylläpidettäisiin ja hallittaisiin sitä kautta. Näin varmistettaisiin se, että olisi riittävä osaaminen ja ammattitaito kiinteistöjen käyttötarkoituksen ylläpitoon ja niiden kehittämiseen. Samalla saataisiin mahdollisesti pidettyä vuokrat paremmin kurissa ja jopa pienennettyä Puolustusvoimien vuokrataakkaa, joka siis on sanalla sanoen suuri ja jatkuvasti kasvava. Toivon, että hallitus ottaa tämän huomioon viedessään tätä asiaa eteenpäin, niin että puolustuskiinteistöjen ylläpito ja hoito tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että substanssiosaaminen huomioidaan paremmin ja kustannukset saadaan laskusuuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-19T00:15:33,2019-12-19T00:18:29,Hyväksytty,1.1 2019_85_408,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kopran puheenvuoroon vielä lisäisin, että olen aivan samaa mieltä siitä, että on tärkeää turvata toimiva ilmavalvonta, mutta kuitenkin vaikuttaa vahvasti siltä, että osin tämä ongelma, tuulivoiman aiheuttama tutkaongelma, olisi todellakin ratkaistavissa erilaisin teknisin keinoin, mahdollisesti lisäsensorein tai muin ratkaisuin. Olisi erittäin tärkeää tietää, mikä hinta näillä muilla ratkaisuilla olisi, jotta voisimme sitten selvittää, ovatko nämä ongelmat kustannustehokkaasti ratkaistavissa vai eivät. Tällä hetkellä sitä selvitystyötä tehdään, ja on tärkeää, että se tehdään perusteellisesti nimenomaan tästä alueellisen yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1424,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2019-12-19T00:18:30,2019-12-19T00:19:19,Hyväksytty,1.1 2019_85_409,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kopra kiinnitti mitä tärkeimpään aiheeseen huomiota tässä, kun nosti varusmiespalveluksen alaisina olevien ihmisten palveluskiinteistöt tässä esiin. On huolestuttavaa ajatella, että yhä tänäkin päivänä varusmiehet kerääntyvät joka viikko palvelukseen niihinkin Sodankylässä oleviin kiinteistöihin, joissa itse olin jo palveluksessa vuosikymmen sitten. Näin jo silloin sen, että nämä tilat eivät ole asianmukaisessa kunnossa. On häkellyttävää, kuinka monta palautetta olen tässä lyhyen kansanedustajaurani aikana jo saanut palveluksen alaisilta nuorilta miehiltä, jotka ovat joutuneet keskeyttämään palveluksensa sen takia, että sisäilmaongelmat ovat vieneet voiton. Tämä on todella surullista, koska nämä nuoret miehet ovat olleet äärimmäisen motivoituneita palvelemaan isänmaan puolesta, ja terveydelliset syyt sitten ovat sisäilman vuoksi tulleet kuitenkin tähän tielle. Toivoisin, että tähän saataisiin nopealla aikataululla muutosta. Budjetin ensimmäisessä käsittelyssä kysyin puolustusministeri Kaikkoselta, mitä ministeri aikoo tälle vakavalle ongelmalle tehdä, ja tuolloin ministeri tiesi kertoa, että keinoja etsitään. Olisi nyt mielenkiintoista tietää, että jokohan niitä tässä vielä joulualusviikolla olisi alkanut hiljalleen löytyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:19:20,2019-12-19T00:20:42,Hyväksytty,1.1 2019_85_410,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään käydyssä keskustelussa esitin, josko voitaisiin käyttää termistöä eri lailla. Vaikka meillä lainsäädännössä on tämä maanpuolustukseen liittyvä termi ”asevelvollisuus”, niin ”maanpuolustusvelvollisuutta” tavallaan hain enemmän niin kuin terminä käyttöön. Se olisi ehkä oikea ratkaisu siihen, että meillä kaikki, jotka ovat aseistakieltäytyjiäkin, olisivat kuitenkin maanpuolustusvelvollisuuden piirissä, jotta heidän osaamisensa kyberhyökkäyksissä tai ilmastonmuutokseen liittyvien sääilmiöiden takia syntyneissä tilanteissa olisi enemmän käytettävissä ja jotta sitä kautta myöskin heidän ammattiin valmistautumisensa palvelisi sekä maanpuolustusta että heidän omaa urakehitystään ja koulutustaan. Mutta en käyttänyt tätä puheenvuoroa sen takia, vaan juuri siitä syystä, että edustaja Kopra sanoi sen minulle kirosanan, joka on Senaatti-kiinteistöt. Me olemme jotenkin kummallisessa mallissa, että me aina täällä parjaamme sitä, mutta miksi emme osaa tehdä sille mitään? Miksi meillä on joku sellainen väline, joka tuottaa rahaa meidän yhteiskuntamme palveluille, että sieltä on tuloutusta, ja sitten me aina olemme täällä, että miksi meillä on niin korkeat kustannukset, ja sitten toisaalta meillä pidetään henkilöstöä, joka on valmis Puolustusvoimien asepalvelukseen niissä huonoissa olosuhteissa ja joka joutuu ehkä... Jos provosoin vähän, niin enemmän keskeyttäneitä on homeongelmien takia kuin Cooperin testin takia. Näitä asioita pitäisi nyt oikeasti meidän katsoa, kun tässäkin on taas asia, joka ei ole puoluerajojen rajoittama. Tässä nyt ei ole kyse Nato-yhteistyöstä eikä Ruotsi-yhteistyöstä, vaan tässä on ihan oikeasti meidän nuorien ihmistemme palveluksen suorittamismahdollisuuksista kysymys, siitä, että meillä varusmiehet pystyvät suorittamaan oman asepalveluksensa hyvissä olosuhteissa, ja sitä meidän pitää olla yhdessä tukemassa. Ja on pakko sanoa, että kiitos, edustaja Kopra, että sain purkautua tästä kirosanasta Senaatti-kiinteistöt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-19T00:20:42,2019-12-19T00:23:35,Hyväksytty,1.1 2019_85_411,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"No niin, jatketaan kiroilua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_412,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla tätä edustaja Myllykosken puheenvuoroa. Vaikka käytittekin vähän toisenlaisia sanankäänteitä kuin itse käytin, niin ymmärrän asian niin, että olemme tässä yhteisellä asialla ja vielä jopa samalla puolella. Kaikki nämä puutteet tai ongelmakohdat, joita mainitsitte, ovat vakavia ja sellaisia, että ne tulee saattaa yhteisin toimin kuntoon siten, että palvelusympäristö varusmiehille ja henkilökunnalle olisi jatkossa turvallisempi. Meillä on vakavia puutteita varuskunnissamme tässä asiassa. Se tässä välillä meinaa pistää kiroiluttamaan, että meillä tämä hallintomalli näille kiinteistöille on jotenkin outo eikä tilanne tunnu oikenevan, vaikka me kuinka täällä eduskunnassa sitä vaadimme. Edustaja Heikkinen otti tuossa erinomaisen seikan esille, puhui sopimussotilaista. Budjetissahan on ollut parin miljoonan määräraha tähän asti sopimussotilaiden värväämiseen. He ovat nuoria varusmiespalveluksensa päättäneitä henkilöitä, jotka jäävät töihin Puolustusvoimiin määräajaksi ja toimivat varusmieskoulutuksessa mukana ja oppivat vähän ammatin alkeita siellä ja samalla helpottavat vakinaisen henkilökunnan työtaakkaa. Samalla tämä sopimussotilasmenettely toimii mainiona keinona tutustua sotilaan ammattiin ja monen osalta varmasti rohkaisee sitten pyrkimään jatko-opintoihin sotilasalalla. Näin Puolustusvoimat saa sitäkin kautta hyvin uutta henkilökuntaa töihin. Nyt tämä määräraha sitten hallituksen toimesta poistettiin talousarvioesityksestä. Valtiovarainvaliokunnassa vähän sitä sinne palautettiin, mutta mielestämme tämä tulisi ottaa vakavammin esiin ja huomioida vakavammin ja kunnolla talousarviossa. Olemmekin esittäneet vaihtoehtobudjetissamme, että vähintään 2 miljoonaa euroa budjetoitaisiin joka vuosi sopimussotilasjärjestelmän ylläpitoon, jotta saamme tämän merkittävän avun varuskuntiin koulutustehtäviin käyttöön. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-19T00:23:36,2019-12-19T00:25:50,Hyväksytty,1.1 2019_85_413,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin kiinnitän huomiota tähän edustaja Myllykosken nostamaan pohdiskeluun siitä, minkä takia emme pääse oikein kiinni tähän Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustusvoimien väliseen ikävään tilanteeseen. Olen itse sitä henkilökohtaisesti sillä tavalla abstrahoinut, että politiikassa näinä päivinä tuntuu olevan niin, että sellaiset asiat, joista me olemme herttaisen samaa mieltä täällä kaikki, eivät oikein etene, eivät sitten millään, mutta sellaiset asiat, joista ollaan mahdollisimman riitaisia, menevät pienilläkin eroilla sitten läpi. Ja tässähän on semmoinen aihe, varusmiesten sisäilmaongelmat, että jos ministeri Kaikkonen siihen nyt löytää viisastenkiven, niin en näe hetkeäkään syytä, minkä takia täältä oppositiosta ei voitaisi antaa kaikkea tukea näitten keinojen etsimiselle, jos se vain teille kelpaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:25:51,2019-12-19T00:26:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_414,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies!  Nopeasti  kommentti  tähän sopimussoti-lasasiaan. Tyttäreni on juuri sopimussotilaana, ja kuten edustaja Kopra sanoi, se on hyvä tie nähdä sitä alaa, onko se oikea vai ei, ja antaa hyvät mahdollisuudet. Toinen, mihin nopeasti kommentoin ja mikä jäi päivällä hieman kesken, on tämä Ottawan miinasopimus, ja täytyy kyllä sanoa, että itse 15 kuukautta Afrikassa miinoja raivanneena olen sitä mieltä, että Suomen kannattaa Ottawan sopimuksesta irrottautua. Kyllä minä näen — harmi, ettei edustaja Kiljunen ole täällä — että se on köyhän ja pienen maan puolustusase ja erittäin tehokas sellainen. Kun iso valta yrittää tulla, niin kyllä miinakentässä se etenemisinto hyytyy, ja väitän, että kun suomalainen sotilas tekee miinoitteen ja kartaston siitä, se on helpompi raivata kuin ne, mitä raivasimme Afrikassa, joista ei ollut mitään miinakarttoja. Eli uskon, että teemme sen vastuullisemmin, jos nyt sodankäynti voi koskaan vastuullista olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-12-19T00:26:49,2019-12-19T00:28:18,Hyväksytty,1.1 2019_85_415,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille, että olette pitäneet keskustelua yllä, niin että ehdin tähän keskusteluun vielä matkaan. Arvoisa puhemies! Maanpuolustustahto on puolustuksemme ydin. Se säilyy, kun ihmiset kokevat Suomen oikeudenmukaiseksi ja puolustamisen arvoiseksi. Tarvitsemme jatkossakin oman, uskottavan puolustuskyvyn, joka perustuu koko Suomen puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset on turvattava koko Suomessa. Puolustusvoimien strategisista suorituskyvyistä on huolehdittava. Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Laivue 2020 rakennetaan Raumalla, mikä vahvistaa suomalaista telakkaosaamista, työllisyyttä ja meriteollisuutta. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka tekee käytännönläheistä yhteistyötä mahdollisuuksien mukaisesti kumppanien kanssa. Suomella on verkottunut puolustus, joka koostuu vahvasta, uskottavasta puolustuskyvystä ja laajasta, kansainvälisestä yhteistyöstä pitäen sisällään tiiviin Ruotsi-yhteistyön, pohjoismaisen puolustusyhteistyön, EU:n puolustusyhteistyön syventämisen, kahdenväliset puolustussopimukset, Suomi—Ruotsi—Yhdysvallat-puolustusyhteistyösopimuksen, Ison-Britannian johtaman Joint Expeditionary Forcen nopean toiminnan yhteistyön, Saksan johtaman FNC-kehysvaltioyhteistyön ja Ranskan johtaman Euroopan interventioaloiteyhteistyön (EI2). Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut huonompaan suuntaan, ja muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut, ja sotilaallinen toiminta alueella on aktiivista. Kybertoimintaympäristön ja hybridiuhkien merkitys kasvaa, eikä niiden käyttöä poliittisten tai sotilaallisten päämäärien saavuttamiseksi voida sulkea pois. Vaikka Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, strategiset yllätykset ja turvallisuusympäristön muutokset ovat mahdollisia. Kehityksen seurauksena Suomi on parantanut tilannetietoisuutta ja valmiutta. Euroopan unioni vahvistaa puolustusulottuvuuttaan useiden aloitteiden avulla ja varautuu laaja-alaisten uhkien torjuntaan. Unionin puolustusyhteistyötä tiivistetään muun muassa pysyvän rakenteellisen yhteistyön avulla. EU:n jäsenenä Suomi ei voi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus on uhattuna. Puolustuksen ennaltaehkäisykyky perustuu toimintaympäristöön suhteutettuun valmiuteen ja torjuntakykyyn. Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ylläpitämällä nykymuotoista suorituskykyisiin asejärjestelmiin ja laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua sekä valmistautumalla antamaan ja vastaanottamaan kansainvälistä apua. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä. Hallituskaudella laajennetaan kahdenvälistä ja alueellista puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Hallituskaudella kehitetään transatlanttista yhteistyötä sekä lisätään yhteistyötä Norjan kanssa. Pohjoismaiden Nordefco-yhteistyön painopisteet ovat tilannekuvayhteistyössä ja koulutus- ja harjoitustoiminnassa. Hallituskauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Kertausharjoitusten määrää nostetaan asteittain vaalikauden aikana. Tavoitteena on 20 prosentin lisäys nykyisestä tasosta hallituskauden loppuun mennessä. Puolustusvaliokunta on pitänyt valitettavana, ettei ensi vuodelle ole määrärahaa sopimussotilaiden palkkaamiseen. Eduskunta kuitenkin lisäsi sopimussotilaiden palkkaamiseen 300 000 euroa joulurahoista. Hyvä niin, nimittäin tämä oli tärkeä lisäys. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Puolustusministeriössä on käynnissä selvitys alueellistamisen mahdollisuuksista. Jo nyt Puolustusvoimat on läsnä ympäri maata. Koko laajaa maatamme on puolustettava ja varmistettava alueellisille ja paikallisille joukoille asianmukainen ja ajantasainen varustus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1468,Male,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2019-12-19T00:28:31,2019-12-19T00:34:15,Hyväksytty,1.1 2019_85_416,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tässä edustaja Huru nosti esiin Ottawan sopimuksen, joka oli kiistatta virhe niin budjetin näkökulmasta kuin maanpuolustuksemme uskottavuuden ja tehokkuudenkin näkökulmasta. Uskallan väittää, että aikanaan Ottawan sopimuksen ratifiointiin päädyttiin täysin vääristä syistä. Jalkaväkimiinahan on ensisijaisesti kustannustehokas puolustusväline, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti väkivalloin maahan tunkeutuvaa vihollista vastaan, ja väitänpä, että ne syyt, miksi päädyttiin tähän Ottawan sopimuksen ratifiointiin, eivät olleet maanpuolustukselliset vaan pikemminkin Suomen silloiseen ulkopolitiikan linjaan halutut tällaiset eräänlaiset oman kilven kiillottamiseen liittyvät syyt. On todellakin valitettavaa niin talouden näkökulmasta kuin Suomen puolustuksenkin näkökulmasta, että niinkin hölmö sopimus mentiin aikanaan allekirjoittamaan, ja olen kyllä Hurun kanssa ehkä sikäli samaa mieltäkin, että tästä sopimuksesta olisi kyllä syytä päästä eroon ja palauttaa jalkaväkimiina takaisin meidän Puolustusvoimien repertuaariin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.10.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:34:17,2019-12-19T00:35:30,Hyväksytty,1.1 2019_85_417,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään sisäministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa 45 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_418,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Esittelen nyt hallintojaoston puheenjohtajana SM:n hallinnonalan osuuden budjettimietinnöstä. Pääluokassa 26 on neljä keskeistä kokonaisuutta: poliisitoimi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta, maahanmuutto sekä näiden kaikkien toimintamenot. Käyn nämä nyt lyhyesti läpi kipupisteineen. Hallinnonalalle esitetään kokonaisuudessaan 1 528 miljoonaa, joka on 31 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2019 budjetissa. Keskeinen kipupiste tällä hyvin henkilöstöpainotteisella hallinnonalalla on aiemmin tehdyt säästötoimet eli niin sanotut JTS-säästöt. Tämä johtuu siitä, että hallinnonala on hyvin henkilöstöpainotteinen, ja näin ollen leikkaukset kohdistuvat väistämättä henkilöstöön ja hallinnonala joutuu sopeuttamaan toimintaansa suunnittelukaudella alenevaan kehystasoon. Valiokunta nostaa esille myös sen, että pääluokan toimitiloissa on laaja-alaisia sisäilmaongelmia ja kiinteistöjen välttämättömät kunnostukset nostavat kustannuksia. Valiokunta pitää myönteisenä, että molempiin huolenaiheisiin, mitä edellä mainitsin, on kiinnitetty huomiota lisäbudjetissa ja täydentävässä esityksessä. Ongelmat ovat kuitenkin mittavia, ja hallituksen tulee kiinnittää niihin huomiota myös jatkossa. Poliisitoimen toimintamenot -momentille esitetään 763 miljoonaa, joka on 10 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019. Budjettiesitykseen sisältyy 7,5 miljoonan lisäys, jotta hallitusohjelman mukaisesti saavutetaan 7 500 poliisimiehen taso. Hallitus esittää lisäyksiä lähiöpoliisitoimintaan, ennaltaehkäisevään toimintaan, palvelutason nostamiseen haasteellisilla alueilla ja nettipoliisitoiminnan vahvistamiseen. Valiokunta katsoo, että on keskeistä puuttua aiempaa tehokkaammin netissä tapahtuviin huijauksiin ja petoksiin ja vakavampiin tekoihin, kuten lasten hyväksikäyttöön. Hallinnonalan yksi keskeinen kipupiste on myös se, että kaluston tekninen käyttöikä loppuu. Tämä koskee muun muassa maa- ja vesialueiden valvontaan käytettävien laivojen ja lentokoneiden käyttöikää. Vuodelle 2020 täytyisikin saada päätös tilausvaltuudesta kahden valvontalentokoneen osalta ja kolmen laivan osalta. Hankinnan suunnitteluun tulisi osoittaa 5 miljoonaa. Poliisitoimen kaluston osalta tilanne on vastaava. Poliisihallintouudistuksen yhteydessä mentiin enenevästi liikkuvan toimiston suuntaan, ja tämä lisääntynyt kalustokäyttö luonnollisesti vähentää kaluston käyttöikää. Rajavalvonnasta valiokunta toteaa sen, että vaikka momentille esitetään 244 miljoonaa toimintamenoihin — se on 10 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019 — ei nykyistä toimintatasoa pystytä ylläpitämään. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan osalta todetaan se, että kummankin toimintamenoihin, näihin momentteihin, tehdään lisäyksiä suhteessa vuoteen 2019. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöksi on linjattu 600 henkilötyövuotta, ja syksyn toteuma on 585 henkilötyövuotta. Henkilöstön hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota, koska hätäkeskuspäivystäjien työpoissaolot ovat vielä suunnilleen noin tuplat suhteessa muuhun valtionhallintoon. Lisäksi valiokunta haluaa kiinnittää huomiota Tuven ongelmiin. Maahanmuuttoon ja vastaanottokeskustoimintaan esitetään 54 miljoonaa. Tässä on lisäyksiä 15 miljoonaa, josta 10 miljoonaa on päätöksentekoon eli siis siihen, että näiden uusien sisään tulevien hakemusten käsittelyaika ei venyisi. Vuonna 2015 tulleiden hakemusten käsittelyyn on 3 miljoonaa, jolla jatketaan 60 työsuhdetta, sekä ict-kuluihin 2 miljoonaa. Tällä hetkellä käsittelyssä on noin 30 000 hakemusta, joista oleskelulupahakemuksia on 20 000 ja kansalaisuusasioita koskevia hakemuksia on noin 7 000. Valiokunta toteaa, että vuodelle 2020 täytyisi saada vielä noin sata lisähenkilöä käsittelemään näitä hakemuksia. Valiokunta toteaa myöskin, että sujuva ja laadukas lupakäsittely sekä hallintotuomioistuinten nopea päätöksenteko vähentävät vastaanottotoiminnan kustannuksia. Valiokunta lisää tälle momentille 500 000. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2019-12-18T16:36:24,2019-12-18T16:41:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_419,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon kansanedustajat! Haluan kiittää valiokuntaa siitä, että Maahanmuuttovirasto-momentille on lisätty 500 000 euroa turvapaikkahakemusten ruuhkan purkamiseen. Määräraha on tärkeä lisäys niihin resursseihin ja toimenpiteisiin, joilla hallitus edistää turvapaikkahakemusten ruuhkan purkua. Se on paitsi inhimillisesti ja hallinnollisesti myös taloudellisesti järkevää, koska sujuva turvapaikkaprosessi vähentää vastaanottokeskusmenoja. Sisäministeriön hallinnonalan määrärahoihin esitetään 31,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys on tärkeä, sillä hallinnonalalla on edessään haasteita mutta myös paljon mahdollisuuksia sisäisen turvallisuuden kehittämisessä. Hallituksen keskeinen tavoite on nostaa poliisien määrä 7 500 henkilötyövuoteen vuoden 22 loppuun mennessä. Tämä on kirjattu hallitusohjelmaan. Vuoden 2020 talousarviossa on kohdennettu 7,5 miljoonan euron määräraha poliisien määrän lisäämiseen. Myös kehyspäätöksessä on osoitettu varoja poliisien määrän lisäämiseen. Poliisin perustyön ohella lisäresursseilla vahvistetaan ennalta estävää ja lähiöpoliisien toimintaa, verkossa tapahtuvan rikollisuuden torjuntaa sekä varaudutaan hybridiuhkiin. Rajavartiolaitoksen määrärahoja on lisätty rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseksi sekä eurooppalaisen raja‑ ja merivartioston pysyviin joukkoihin. Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi 15 miljoonaa euroa Rajavartiolaitoksen maa‑ ja merirajan teknisten valvontajärjestelmien korvausinvestointeihin. Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, kun tekniset valvontajärjestelmät uusitaan, se purkaa myös painetta lisätä partiointia ja henkilöstöä maastorajan valvonnassa. Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen on lisätty määrärahaa 2,4 miljoonaa euroa, millä turvataan pelastaja‑ ja hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen kehittäminen. Hätäkeskuspäivystäjien määrän turvaamiseksi rahoitusta on lisätty vuodelle 20 yhteensä 2,75 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen syy Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövajeeseen on muodollisen hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden omaavien työnhakijoiden puuttuminen työmarkkinoilta. Pelastusopistolle on osoitettu koulutusmäärän lisäämiseksi rahoitus. Arjen turvallisuus syntyy ihmisten oman toiminnan lisäksi siitä, että meillä on riittävästi turvallisuusviranomaisia silloin, kun hätä on suurin. Hätäkeskuspäivystäjät ja pelastajat, eli auttamisen ammattilaiset, turvaavat meitä jokaista myös tulevien juhlapyhien aikana. Hätäkeskuslaitoksessa on panostettu työvuorosuunnitteluun sekä esimiesvalmennukseen. Lisäksi Hätäkeskuslaitos on jo aiemmin siirtänyt uudelleenorganisoinnilla erilaisia palveluita pois hätäkeskussalista, jotta päivystyshenkilöstö voisi keskittyä paremmin ydintehtäviinsä. Näitä ovat muun muassa vaaratiedottaminen, kansainväliset puhelut, häiriöhallinta ja operatiivinen viestintä, joista vastaa Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus. Kuitenkin hätäkeskuspäivystäjien määrä on tällä hetkellä riittämätön, ja tämä hallitus on ohjelmassaan sitoutunut nostamaan määrän 585:stä 620:een. Samalla Erica-hätäkeskustietojärjestelmää kehitetään ja korkeisiin sairauspoissaololukuihin puututaan työhyvinvointiin panostamalla. Sisäministeriö on käynnistänyt selvityksen valtioneuvoston asetuksen mahdollisesta muuttamisesta väliaikaisesti siten, että päivystystehtävää hoitavan henkilöstön vaatimuksena olisi poliisin perustutkinnon lisäksi vaihtoehtoisesti joko pelastusalan tai sosiaali‑ ja terveysalan perustutkinto. Lisäksi Pelastusopisto selvittää mahdollisuudet järjestää alueellisia päivystäjäkursseja alueilla, jotka kärsivät päivystäjäpulasta, ottaen huomioon ruotsin kielen taitoisten päivystäjien rekrytointitarve. Tämä ei tietenkään tarkoita korkeatasoisesta osaamisesta tai kansalaisten turvallisuudesta tinkimistä vaan nimenomaan turvaa niitä. Maahanmuuttoviraston taloudellinen tilanne on edelleen haastava. Päätöksentekoresursseja lisätään, ja sillä ehkäistään uusien vireille tulevien asioiden käsittelyaikojen pidentymistä. Vuosien 15 ja 16 aikana kertyneiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn hallitus on esittänyt ensi vuodelle erillistä 3 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäksi päätöksentekoresurssien turvaamiseen hallitus osoitti varsinaisessa talousarvioesityksessään Maahanmuuttovirastolle 10 miljoonan euron lisäyksen. Täydentävässä talousarvioesityksessä hallitus antoi Maahanmuuttovirastolle vielä 2 miljoonaa euroa tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta prosessi olisi mahdollisimman sujuva. Viranomaiset ja esim. järjestöt ovat kehittäneet viime vuosina varautumistaan laajamittaisen maahantulon varalle. Vuoden 2015 kokemukset — kun Suomeen saapui äkillisesti yli 32 000 turvapaikanhakijaa — on analysoitu ja huomioitu varautumissuunnittelussa, ohjeistuksissa ja harjoitustoiminnan suuntaamisessa. Normaalitilanteessa Suomi on varautunut vuosittain keskimäärin 2 000—6 000 uuden turvapaikanhakijan maahantuloon. Vastaanottokeskuskapasiteettia kyetään tarvittaessa nostamaan ja perustamaan lisää vastaanottokeskuksia ja väliaikaismajoitusyksikköjä. Vuonna 20 UMA-järjestelmän kehittämiseen panostetaan lupaprosessien sujuvoittamiseksi ja hakemusten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi. Myös lainsäädännön muutoksia on jo etukäteen ennakoitava kehittämistyössä. Hallituksen työllisyystavoite edellyttää merkittävää muutosta työperäisessä maahanmuutossa. Työ‑ ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja ulkoministeriö ovat asettaneet koordinaatioryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida työn, yrittämisen, opiskelun ja tutkimuksen perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyn nopeuttamista ja prosessien kehittämistä. Maahanmuuttovirastossa työtapoja kehitetään aktiivisesti, ja virasto on asettanut muutosprojektin, jonka tavoitteena on luoda uudet työtavat digitalisoituvassa työympäristössä. Maahanmuuttovirastossa on käytössä moniosaajamalli, jonka avulla henkilöstöresursseja pystytään siirtämään ruuhkautuneisiin lupaprosesseihin. Riittävillä henkilöstöresursseilla saavutetaan sujuvat lupaprosessit sekä lakisääteiset käsittelyajat. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-18T16:41:07,2019-12-18T16:48:01,Tarkistettu,1.1 2019_85_420,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä avauspuheenvuorosta. Maahanmuutto on kaikista tärkein yksittäinen kuormittaja, joka vaikuttaa näillä kaikilla sisäisen turvallisuuden sektoreilla. Migrin ruuhkista täällä salissa puhutaan paljon. Niihin on jonkun verran tulossa helpotusta, mutta edelleen ne siellä ovat ja niiden nähdään vaikuttavan paljon laajemmallekin. Samaten tuomioistuimissa, hallintotuomioistuimissa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa näkyy maahanmuuton aiheuttama kuorma. Samaten poliisissa: maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten yliedustus rikostilastoissa on selvä, erityisesti seksuaalirikoksissa. Samaten vangeissa tämä on korostunutta. Rajavartiolaitoksella on ylimääräistä työtä, terrorismirikollisuus on saapunut maahan ja niin edelleen. Kysyn ministeriltä: ymmärtääkö hallitus, että sisäistä turvallisuutta ei kyetä parantamaan yksinomaan resursseja lisäämällä, vaan vaaditaan lainsäädännöllisiä maahanmuuton muutoksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-18T16:48:08,2019-12-18T16:49:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_421,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokonaisturvallisuushan on hyvin laaja asia. Eräs siihen vaikuttava asia on poliisien määrä, se ei ole suinkaan ainut vaikuttava asia mutta vaikuttava kuitenkin. Se on hienoa, että hallitus esittää 7 500 poliisia, toki siitä puuttuu 350, mitä lupasitte ennen vaaleja turvallisuuslupauksessa. Mutta huolestuttavinta on, että tällä menolla vaalikauden lopussa pahimmillaan poliisien määrä laskee noin 7 100:aan, jos viimeiselle vuodelle ei löydy rahoitusta. Toivonkin, arvoisa ministeri, että pidätte huolen siitä, että Poliisiammattikorkeakoulu toimii täydellä teholla koko vaalikauden ajan, silloin pääsemme 7 850 poliisimieheen. Toivon myös sitä, että tässä pikaisella aikataululla palkkaatte tutkintasihteereitä, vartijoita, jotka hoitavat poliisin niitä tehtäviä, jotka poliisit nyt hoitavat, jotta poliisimiehet saataisiin oikeisiin tehtäviin, niihin, mihin heidät on koulutettu. Se olisi tärkeätä, ja tämä olisi hyvin nopealla aikataululla toteutettavissa, jos halua löytyy tähän asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2019-12-18T16:49:19,2019-12-18T16:50:28,Hyväksytty,1.1 2019_85_422,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Poliisitoimi on monien haasteiden äärellä. Poliisilla on vuositasolla vajaa miljoona tehtävää, joista noin 100 000 on jäänyt resurssivajeen vuoksi hoitamatta, ja hälytystehtävien vasteajat ovat jatkuvasti pidentyneet. Toimintaympäristö muuttuu alati uudentyyppisen rikollisuuden ja uhkatekijöiden vuoksi. Tämä luo lisää haasteita toimialalle. Näistä syistä hallituksen päätös lisätä poliisien määrää 7 500:aan henkilötyövuoteen on ainoa oikea sisäisen turvallisuutemme vuoksi — siitä hallitukselle kiitokset. Mutta mikä herättää huolta — ja on poliisitoimen osalta nimenomaan yhteinen huoli, joka hallintovaliokunnassakin on noussut — on nousevat toimitilakustannukset, sisäilmaongelmat ja kasvava tarve uusia kalustoa, erityisesti ajoneuvokalusto on tiensä päässä. Tiedän, että tämä ministerin tiedossa varmasti on, mutta halusin sen vielä tärkeänä asiana nostaa esiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1414,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2019-12-18T16:50:30,2019-12-18T16:51:33,Hyväksytty,1.1 2019_85_423,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi oleskelulupaprosessia työllistävä asia on uusintahakemukset, ja olemme myös valiokunnassa kiinnittäneet huolestuneena tähän huomiota. Lainvoimaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden loputtomalle uusintahakemuskierteelle on saatava stoppi. Ei ole kenenkään etu, että sama mylly jauhaa vuodesta toiseen lopputuloksen muuttumatta. Eräs oma huolenaiheeni on tämä, että Maahanmuuttovirastossa on jonossa muun muassa näitä työperäisiä oleskelulupahakemuksia. Niin kuin täällä salissa on monta kertaa todettu, tarvitsemme näitä tekeviä käsiä tänne Suomeen. Olen huolissani myös resursseista: mitä voisimme tehdä sen eteen, että päästäisiin eteenpäin, jotta vuodesta toiseen samat ihmiset eivät pyörisi siellä jonossa. Haluaisinkin kysyä nyt ministeriltä: onko tulossa nyt mitään uudistuksia tähän prosessiin? Toki pitää huolella tutkia, jos on tullut uusia asioita esille esimerkiksi turvapaikanhakijalla, mutta ei kai se voi ikiliikkujakaan olla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-12-18T16:51:34,2019-12-18T16:52:33,Hyväksytty,1.1 2019_85_424,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu paljon turvallisuudesta, ja sen turvaamisessa sisäministeriön alaisilla viranomaisilla on keskeinen rooli. Kiitänkin myös hallitusta siitä, että poliisien määrää saadaan nyt lisättyä. Valtiovarainvaliokunta katsoo mietinnössään, että poliisin perustyön ohella on tärkeää vahvistaa ennalta estävää ja lähiöpoliisitoimintaa, ja siihen onkin nyt myös panostettu. Sen onnistumisen kannalta on tärkeää, että esimerkiksi poliisi ja sosiaaliviranomaiset tekevät yhteistyötä tiiviisti ja ympärivuorokautisesti, ja myös tehokas tiedonkulku sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen viranomaisilta poliisille on tärkeää, jotta tätä ennalta estävää toimintaa voidaan tehdä tehokkaasti. Olisinkin kysynyt ministeriltä: miten tätä ennalta estävää työtä voidaan ja aiotaan nyt edelleen parantaa, kun siihen on saatu lisää varoja, mitä pidän todella tärkeänä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1401,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2019-12-18T16:52:35,2019-12-18T16:53:37,Hyväksytty,1.1 2019_85_425,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kun ajatellaan turvallisuutta kokonaisuutena, niin sehän lähtee sieltä kotoa kasvatuksesta, ja sitten mennään varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, ja se turvallisuudentunne rakentuu pitkälti sen mukana, kuinka hyvin ihmiset siellä tavallaan tulevat toimeen keskenään. Sitten kun mennään tänne kovemmalle puolelle, poliisiin, niin tämä hallitus on mielestäni hyvin lähtenyt liikkeelle, koska se satsaa nyt poliisien määrän kasvattamiseen. Meidän pitää huomioida myös suojelupoliisin rekrytoinnit ja siviilitiedustelulain tehokkaan käytön mahdollistaminen. Sinne on pantu 10 miljoonaa euroa lisää rahaa, joka on hyvä asia sinne. Mutta asia, mistä tavallaan näin etukäteen olen vähän kiinnostunut ja haluaisin tietoa saada, on tämä pelastuslaitosten tilanne sote-uudistuksen yhteydessä, kun ne lähtisivät siirtymään maakunnille. Kuinka pystytään turvaamaan, että tehokas taso pysyy edelleenkin siellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-18T16:53:38,2019-12-18T16:54:39,Hyväksytty,1.1 2019_85_426,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turkin kautta Euroopan unionin alueelle saapuneiden siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä kohosi viime vuoden 50 000:sta 70 000:een lehtitietojen mukaan. Erityisesti afgaanien osuus heidän joukossaan lisääntyi, mikä tietysti liittyy tähän Afganistanin vaikeaan turvallisuustilanteeseen. Kun tiedämme, että Euroopan unionin ja Turkin pakolaissovun kohtalo on epävarma, niin on varmasti myös Suomessa varauduttava erilaisiin skenaarioihin, myös siihen, että sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten resurssit riittävät. Tässä on kannettu huolta nyt ennen muuta poliisien, toki myös Maahanmuuttoviraston, resursseista, mutta itse kyllä pitäisin tärkeänä sitä, että hallitus arvioisi nämä resurssitarpeet huolella [Puhemies koputtaa] ja ottaisi esimerkiksi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esityksen vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2019-12-18T16:54:40,2019-12-18T16:55:52,Hyväksytty,1.1 2019_85_427,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Lokakuussa saatiin viimeinen PTR-tilannekatsaus, joka sinällään näytti huolestuttavalta. Siitä käy ilmi, että vapaan liikkuvuuden ja hallitsemattoman maahanmuuton mukanaan tuoma rikollisuus koettelee Suomea monin tavoin. Kysyisinkin ministeriltä lähinnä nyt kansainvälistä rikollisuutta silmällä pitäen: On hyvä, että poliisien määrä nousee, mutta onko ollut suunnitelmissa rajavalvonnan osalta, esimerkiksi tuolla satamissa, tarkistella kenties ulkomaalaisvalvonnan resursseja? Tällä lähinnä tarkoitan kohdennettua miettimistä siinä, että meillä ei tällä hetkellä siellä montaa henkilöä ole, ja myöskin jaksamisen kautta olisi varmasti aiheellista tutkia tätäkin asiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1439,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2019-12-18T16:55:54,2019-12-18T16:56:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_428,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Oikein hyvä, että esimerkiksi poliisien määrärahoja on saatu vähän lisää, mutta aivan niin kuin edustaja Tolvanen sanoi, niin vaikea tilannehan se on. Mutta saadaan ne pysymään ja lisätään niitä määriä. Terrorismin vastaisesta lainsäädännöstä puhuttiin eilen, ja jos siitä vähän avaatte meille: Mitä ollaan nyt tekemässä? Onko niitä, jotka siellä ovat olleet eräällä lailla putkessa, nyt viety eteenpäin? Se olisi kiinnostavaa. Entä Helsingin pelastusopisto? Sehän sai vähän jatkoaikaa. Itsehän olin Pelastusopiston kannalla ja sen, että vaikka pääpaikka olisi Kuopiossa, niin filiaali täällä, ja kannatan sitä edelleen. Mihin olette itse päätynyt? Sitten terveydenhuoltohenkilöstön ja poliisien tietojenvaihto: onko se edistynyt? Ja sitten: Mikä on teidän suhtautumisenne näiden paperittomien kansalaisten tilanteeseen? Onko kunnilla tällä hetkellä yhtenäiset käytännöt? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2019-12-18T16:56:51,2019-12-18T16:57:47,Tarkistettu,1.1 2019_85_429,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ministeri saa muutaman vastauspuheenvuoron jälkeen välivastaukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_85_430,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän budjetin ja hallitusohjelmankin isona tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio ja se, että jokainen meistä voi kokea asuvansa turvallisessa maassa. Tavoitteena on myös turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristön monimutkaisuus ja nopeat muutokset luovat oman haasteensa tälläkin saralla. Emme voi vaatia kansalaisia tuntemaan turvallisuutta tai luottamusta, ne on ansaittava. Poliisien määrän nostaminen ei ole ainoa keino, mutta se on erittäin tärkeä osa sitä kansalaisten luottamuksen parantamista ja ylläpitämistä. Hallintovaliokuntakin on lausunnossaan ollut yksimielinen siitä, että poliisien määrää nostetaan. Kiitos siitä hallintovaliokunnalle ja ministerille ja kaikille tätä asiaa edistäneille. Kysyisin kuitenkin ministeriltä: mitä voimme jatkossa tehdä, että poliisin ammatti kiinnostaa myös jatkossa ja että hakeudutaan tähän vaativaan ja kuluttavaan työhön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-12-18T16:57:59,2019-12-18T16:58:57,Hyväksytty,1.1 2019_85_431,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Sitten vastauspuheenvuoro, edustaja Mari Rantanen, ja sitten edustaja Heinonen. Sen jälkeen ministeri, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_432,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kiinnittänyt huomiota tässä budjetissa tänne pelastustoimen puolelle. Siellähän nyt näyttäisi, että on 2 miljoonaa lähtenyt pelastustoimelta näistä maakunnan ict-hankkeista, mutta siellä kuitenkin kulkevat nämä Erica, Tuve ja Kejo, joihin on jouduttu tänäkin vuonna lisärahoitusta laittamaan, ja varmaan ministeri tiesikin, että pelastuslaitokset ovat hankkineet tämmöisen yhteisen onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmän, joka sekin myös syö rahaa. Lisäksi olen hiukan huolissani siitä, että Pelastusopistolle ei ole ehkä riittävästi sitä koulutusmäärää lisätty — ottaen huomioon ne viestit, mitä ympäri maata tällä hetkellä tulee pelastajien ja heidän saatavuutensa ongelman osalta. Joten olisin kysynyt, onko tämä huomioitu. Lisäksi kysyisin vielä: onko ministeriössä hankkeita meneillään työturvallisuuden lisäämiseksi ja sen lisäämiseksi, että ensihoitotehtävissä ensihoitajat ja pelastajat rinnastettaisiin virkamiehiin väkivaltaisen vastustamisen suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-12-18T16:59:03,2019-12-18T17:00:14,Hyväksytty,1.1 2019_85_433,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministerinä Petteri Orpo nosti Poliisi-AMK:n koulutusmäärät maksimiin, ja se olisi tie päästä tuohon 7 850 poliisiin. Kysyisin nykyiseltä sisäministeriltä Ohisalolta: minkälaisella tiellä nyt ollaan — saavutetaanko tämä teidän ministerikaudellanne? Migrin määrärahat ovat tärkeät. Voi todeta, että järjestelmä on epäonnistunut, jos yksikin huippuasiantuntija jää tulematta Suomeen sen takia, että työluvan saanti venyy liian pitkäksi. Ja sitten lääkärihelikopteritoiminta. En ota kantaa nyt paikkoihin, minun mielestäni se on asiantuntijoiden päätettävä, mutta kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: onko kattavuus maassamme nyt näiden koptereiden näkökulmasta riittävä, vai onko siellä vielä aukkoja, joita pitäisi pystyä täyttämään? Ja toisaalta myös: Onko koptereiden koko tällä hetkellä optimaalinen? Osa asiantuntijoista pitää ainakin osaa koptereista liian suurina ja niiden lähtöä hitaana, ja tämä vaikeuttaa osittain niiden toimintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2019-12-18T17:00:14,2019-12-18T17:01:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_434,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ministeri Ohisalo, 2 minuuttia. Saatte sitten keskusteluosuuden lopussa pidemmän puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_435,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustajille hyvistä ja tärkeistä kommenteista ja huomioista. Monta kysymystä — yritän tiivistää lyhyesti. Viimeisimpään kysymykseen lääkärikoptereista: tämä liittyy vahvasti STM:n alaan, eli ministeri Kiuru pystyy tästä vahvemmin vastaamaan. Edustaja Mari Rantaselle: Kyllä työturvallisuus on selkeä painopiste. Poliisihallituksen kanssa on jo järjestetty yhteinen tilaisuus asiasta, ja ajattelen, että tätä työtä pitää jatkaa myös kaikilla SM:n hallinnonaloilla, miettiä niitä erilaisia paikkoja, joissa työturvallisuutta voidaan kehittää. Esittämänne ajatus on mielestäni putkessa jo ja erittäin tärkeä. Edustaja Piritta Rantaselle: Miten poliisin työ jatkossa kiinnostaa? Tietysti meidän pitää pitää yllä sitä vahvaa luottamusta, joka kansalaisilla poliisiin jatkuvasti on. Ylipäätään jalkautuminen, ennalta estävä työ, lähipoliisityö, jossa poliisi näkyy arjessa myös lapsille ja nuorille, on tietysti yksi tekijä, millä voidaan vahvistaa ihmisten kiinnostusta myös alasta. Edustaja Risikolle: Hyviä kysymyksiä. Sote-tiedot poliisin ja soten välillä — tästä käydään keskustelua ja pyritään parantamaan sitä, että asiantuntijoilla, ammattilaisilla tiedot liikkuvat mahdollisimman hyvin. Paperittomien asemaan ylipäätään etsitään ratkaisuja. Tästä Helsingin Sanomatkin kirjoitti ihan taannoin, että ei saa syntyä ikään kuin varjoyhteiskuntia, joissa emme tiedä ihmisistä. Helsingin pelastusopiston tilanteesta: vuoteen 23 mennessä valmistuu tällainen koulutuskokonaisuuspohdinta siitä, missä kaikkialla Suomessa ne suurimmat tarpeet pelastuksen osalta ovat. Siinä koulutuskokonaisuudessa käymme läpi myös sen alueellisen näkökulman. Pelastusopistoon keskitetään vahvasti tutkinnonanto-oikeus ja ylipäätään tutkimus- ja kehittämistoiminta, mutta jos alueellisesti tarvitaan vaikka ruotsin kielen taitoisia pelastajia tai muuta, niin mietitään sitä siinä koulutuskokonaisuudistuksessa. Terrorismin lainsäädäntöön palataan, kun oikeusministeriö ja sisäministeriö yhdessä lähtevät viemään asiaa eteenpäin. Edustaja Peltokankaalle rajavalvonnasta: Tällä hetkellä on ensimmäisessä budjetissa tosiaan esitetty lisäresursseja itärajan valvontaan, nimenomaan tähän teknisen valvonnan parantamiseen. Täällä on hyvin nostettu esille näitä konkreettisia kalustohankintoja, joita täytyy tehdä. Siinä missä poliisin osalta kiinnitetään huomiota henkilöstöön, niin Rajan osalta tehdään niin myös. Ei voi olla niin, että sielläkin toimitiloihin ja ict:hen valuvat kaikki resurssit, kun pitäisi saada rajalle ihmisiä. Ajattelen itse, että se on ihan konkreettinen painopiste, mihin haluan laittaa lisäpanostusta. [Puhemies koputtaa] Pelastustoimeen sotessa: Meillä on hyvä edustus siellä STM:n työryhmässä pelastuksen osalta. Tietysti turvataan laadukkaat ensihoitopalvelut muita lakisääteisiä pelastuksen tehtäviä vaarantamatta ja pyritään siihen todella, että meidän ääni kuuluu jatkuvasti läpi sen koko uudistuksen, että missään kohdassa ei jäädä pois. Hyvin ollaan siellä oltu mukana. Edustaja Elolle vielä tästä ennalta estävästä työstä: Poliisiylijohtajan kanssa käydyissä yhteisissä keskusteluissa on nostettu vahvasti esille se, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat yksi konkreettinen paikka, johon sitä ennalta estävää työtä ja muuta pyritään laittamaan. Pyritään siihen, että myös moniviranomaisyhteistyössä pyrittäisiin estämään sitä, että mitään tällaista tapahtuu. Tässä myös tullaan tietojenvaihtoon eri viranomaisten välillä, kuinka hyvin tieto liikkuu koulutoimen, sosiaalitoimen, turvallisuusalan toimijoiden kesken. [Puhemies koputtaa] Täytyy jatkaa myöhemmin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-18T17:01:19,2019-12-18T17:05:15,Hyväksytty,1.1 2019_85_436,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuun: Uutena edustajana pisti korvaan tuo, että edelleen on ilmeisesti käsittelyssä näitä vuoden 2015 turvapaikkahakemuksia. On hienoa, että sinne on nyt saatu lisäresursseja, mutta kuinka paljon niitä turvapaikkahakemuksia silloin 2015 on oikein tullut, jos niitä edelleen käsitellään, ja kuinka paljon niitä tulee esimerkiksi tänä vuonna? Onko tässä pystytty nyt sitten tekemään muutosta, että meillä tämä hakijamäärä olisi paremmin hallussa kuin silloin vuonna 2015, kun perussuomalaiset ovat olleet vallassa? Poliisien osalta kiitän, että saamme lisää poliiseja. Minusta se oikea suunta tässä maassa, ja toivon todella, että tähän löytyy yhteistä näkemystä tässä salissa. Mutta toivon myös, että poliiseja sijoitetaan tasaisesti koko maahan, ei pelkästään pääkaupunkiseudulle, ja kysynkin ministeriltä: kuinka taataan, että nämä poliisin lisäresurssit osuvat myös tuonne harvemmin asuttuun Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1446,Male,1989-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2019-12-18T17:05:17,2019-12-18T17:06:24,Hyväksytty,1.1 2019_85_437,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää hallintovaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä ja valtaosin yksimielisestä lausunnosta. Erityisesti nämä poliisin resurssit ovat olleet yksimielisesti hallintovaliokunnan huolen aiheena, ja hallitushan onkin suunnannut lisää resursseja poliisille. Nostaisin esille tämän maahanmuuton kysymyksen, sillä pidän erittäin viisaana, että hallintovaliokunta on lausunut maahanmuuttopolitiikan tavoitteista niin, että on tärkeää, että meidän maahanmuuttopolitiikka on hallittua ja ennakoitua. Näkisin, että siihen keskeisesti vaikuttavat Migrin määrärahat, ja kiitokset ministerille siitä, että Migrille on saatu nopealla tahdilla myöskin jo tälle vuodelle lisämäärärahoja. Toisena asiana nostaisin kotouttamiskoulutukseen panostamisen, ja tarkastusvaliokunta on edellisellä vaalikaudella nostanut tämän kotouttamiskoulutuksen tärkeyden. [Puhemies koputtaa] Kysyisin vielä ministeriltä: mitä hallitus aikoo kotouttamiskoulutuksessa tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-12-18T17:06:24,2019-12-18T17:07:36,Hyväksytty,1.1 2019_85_438,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti toivoisi, että hallituspuolueiden edustajat olisivat tietoisia meidän monista kriiseistä, kuten tästä turvapaikkakriisistä, ja etteivät varsinkaan hallintovaliokunnan varajäsenet olisi ihmeissään, että meillä tosiaan on tämmöisiä hakemuksia. Mutta se siitä. Nyt esimerkiksi eilen oli tv:ssä tämä valepoliisi-ilmiö, ja siellä oli poliisitarkastaja Jyrki Aho haastateltavana tästä ilmiöstä. Samaten asuntomurroista on ollut paljon puhetta. Esimerkiksi Uudellamaalla merkittävä osa näistä on näitä Baltian maista tulleita ulkomaalaisliigoja. Täällä ei ole puhuttu vielä semmoisista asioista, ja oikeastaan olisin kysynyt tästä kokonaisturvallisuudesta: Kun neuvotaan ihmisiä laittamaan erilaisia hälytinjärjestelmiä ja olemaan valppaina, ettei esimerkiksi ikäihmisiä käytetä hyväksi valepoliisin toimesta, niin miten olette sisäministeriössä tai yhdessä oikeusministeriön kanssa pohtineet, mitä me voisimme tehdä? Tämä on aika merkittävä asia, kun rikokset kohdistuvat kotiin ja ikäihmisiin. Esimerkiksi Jyrki Aho ehdotti, että virkavallan anastusta koskevan pykälän rangaistusasteikkoa voisi nostaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-18T17:07:36,2019-12-18T17:08:50,Hyväksytty,1.1 2019_85_439,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Turvapaikkahakemusten ruuhkan purkuun ja Maahanmuuttoviraston päätöksentekoresurssien turvaamiseen varattu lisärahoitus on tarpeellista ja tärkeää, jotta jokaiselle voidaan varmistaa asianmukainen ja oikeusvaltion periaatteiden mukainen turvapaikkaprosessi. Näitä määrärahalisäyksiä myös lakivaliokunta on pitänyt myönteisinä, etenkin kun samalla varmistetaan, että ruuhka ei siirry sinne hallintotuomioistuimiin. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja on kertonut, että turvapaikkaprosessia kehitetään voimakkaasti muun muassa oikeudenmukaisuuden ja laadunvarmistuksen näkökulmasta, ja tämä onkin viimeistään tämän ihmisoikeustuomioistuimen langettavan päätöksen valossa ihan välttämätöntä. Kysyisin ministeri Ohisalolta: mahdollistavatko nämä nyt Maahanmuuttovirastolle varatut resurssit ihmis- ja perusoikeuksien vahvistamisen turvapaikkaprosessissa riittävällä tavalla? Lisäksi kysyisin poliisin määrärahoista, joiden lisäys on siis myös hyvä asia: miten ministeri arvioi, millaista kohennusta nämä lisäresurssit tuovat tilanteeseen, jossa iso määrä rikoksia jää tänä päivänä tutkimatta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-18T17:08:50,2019-12-18T17:09:55,Hyväksytty,1.1 2019_85_440,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siviilitiedustelulait tulivat voimaan viime vaalikaudella, ja niihin liittyen muutama kysymys. Ensinnäkin: onko näin lyhyellä ajalla ministerille tullut tietoon mitään muutostarpeita tai täydennystarpeita niiden osalta? Toinen kysymys: onko teidän tietojenne mukaan uusi lainsäädäntö parantanut tilannekuvaa ja lisännyt sitä tiedustelutietoa, mitä valtiojohto tarvitsee? Ovatko resurssit riittävät? Sen suhteen olen saanut kyllä tietoa, että tuntuisivat olevan hyvällä tolalla, mutta on hyvä sekin vielä ministerin näkökulmasta katsoa. Sitten sama huomio, mikä koski puolustusministeriä: Meillä on uusi valiokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta, ja varmasti sen valiokunnan kanssa ministerin yhteistyö tiivistyy, kun valiokunta pääsee työssä oikein kunnolla vauhtiin. Mielellämme varmasti otamme teidät sinne vastaan keskustelemaan asioista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-18T17:09:55,2019-12-18T17:11:04,Hyväksytty,1.1 2019_85_441,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me keskustelemme paljon hälytyskeskusten toiminnoista ja muista. Nyt olisin kysynyt ministeriltä: onko meneillään joitakin toimia, niin että näitä toimipistepaikkoja ollaan vähentämässä? Me Satakunnassa olemme erittäin huolissamme siitä, että nyt esimerkiksi johtajaa haetaan kahteen sijoituspaikkaan, joko Keravalle taikka Poriin, tämä työpaikkailmoitus on ollut auki tällä tavalla. Toivoisinkin, että tämä ei missään tapauksessa olisi mahdollista, sillä jos olen oikein ymmärtänyt lehtitietojen perusteella, niin Keravalla podetaan ensinnäkin henkilöstövähyyttä, kun ei sinne kukaan ole tulossa. Samalla vasteajoista haluaisin kysyä. Erityisesti Satakunnan osalta olen erittäin huolissani siitä, että meillä on erittäin pitkät vasteajat. Nyt tämä niin sanotusti ylityönä tehtävä korvaava työ, millä ajatellaan paikata sitten hälytystilanteissa partiota, ei näytä kyllä hyvälle. Eli onko suunnitelmia enemmälti, kuinka tämä paikkaaminen tapahtuu, jos partiosta puuttuu henkilöstöä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-18T17:11:04,2019-12-18T17:12:16,Hyväksytty,1.1 2019_85_442,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä toimintamenobudjetoinnista, mikä valiokunnassakin on useaan otteeseen noussut esille nimenomaan sitä kautta, että valiokunnassa ei ole käynyt varmasti yhtään sisäisen turvallisuuden operatiivista toimijaa, joka ei olisi maininnut, että rahaa kyllä tulee, mutta se menee aivan johonkin muualle kuin mihin sen pitäisi mennä, eli viittaan nyt erityisesti näihin toimimattomiin sähköisiin järjestelmiin, ict-kuluihin ja sitten toimitiloihin ja erityisesti sisäilmaongelmiin ja muuhun tällaiseen. Erityisesti Rajavartiolaitoksen viesti oli aika hälyttävä, eli ehdotettu toimintamenojen taso ei riitä vallitsevan turvallisuusympäristön mukaan mitoitetun suorituskyvyn ylläpitämiseen. Olisin kysynyt ministeriltä: miten hallitus ylipäätänsä suhtautuu tähän sisäisen turvallisuuden rahoituksen aika krooniseen kiputilaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-18T17:12:16,2019-12-18T17:13:23,Hyväksytty,1.1 2019_85_443,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sisäministeriö on kyllä keskeinen ministeriö Suomessa. Koen eilisenkin keskustelun pohjalta, että ministeriöllä on vähintäänkin herätyskellon rooli tässä maassa. Kiitän hallitusta pelastus- ja hätäkeskuspäivystäjien kouluttamiseen varatuista resursseista, esimerkiksi Pelastusopiston lisäresursseista, sekä maa- ja vesialueiden valvontaan laitetuista lisäresursseista. Samoin poliisien määrän nostamiseen on kriittinen tarve, mikä on noussut tässäkin salissa tänään esille. Poliisien määrää on vähennetty, ja se heijastuu toden totta ihmisten turvallisuudentunteeseen varsinkin kun mennään keskusta-alueen ulkopuolelle. Poliiseja tarvitaan kehyskuntiin kiireesti, jotta hälytyksiin pystytään vastaamaan. Nähdäkseni lähipoliiseja pitää lisätä nimenomaan syrjäytymisen ilmiöön sekä vähentämään rattijuoppoutta, huumekuskien määrää ja muita liikennerikoksia, eli tämmöisiin tavallisiin ihmisiin kohdistuneisiin rikoksiin. Olen huolissani [Puhemies koputtaa] poliisien määrästä, saatavuudesta ja työhyvinvoinnista. Kysyisinkin: miten tätä työn kuormittavuutta voidaan keventää poliisien osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1415,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2019-12-18T17:13:27,2019-12-18T17:14:41,Hyväksytty,1.1 2019_85_444,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maailman muuttuessa myös maahanmuuttopolitiikkaan kohdistuu uusia ilmiöitä. Tässä suhteessa ajattelen niin, että kun meillä maahanmuuttopolitiikkaan tulee uusia lieveilmiöitä, joihin muun muassa ministerin mainitsema viime aikojen lehtikirjoittelu on puuttunut, niin tähän tarvitaan myöskin hallitukselta uudenlaisia toimia, joilla pystytään esimerkiksi laittomasti maassa asumista ja tänne tuloa estämään. Hallitusohjelmassahan on hyvin kirjoitettu, että päivitetään laittoman maahantulon ja maassa oleskelun toimintaohjelma. Näen niin, että tällä on nimenomaan tarkoitus nyt katsoa tätä muuttuvaa yhteiskuntaa ja muuttuvaa maailmaa niin, että me kykenemme varmistamaan sen, että meillä on myös tulevaisuudessa hyvin toimiva hyvinvointivaltio täällä Suomessa. Kysyisinkin ministeriltä: miten tätä päivitystyötä on toimintaohjelman osalta tarkoitus tehdä?", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1390,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2019-12-18T17:14:41,2019-12-18T17:15:58,Hyväksytty,1.1 2019_85_445,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Meillä sovittu aikataulu alkaa päättyä. Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Jokinen ja Juuso ja sen jälkeen ministerille 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_446,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja tuhatta asukasta kohden. Se on hälyttävä tieto, ja se on ollut näin jo pitkään. Samoin hätäkeskuspäivystäjistä on huutava pula. Tehtäessä työtä niukoilla henkilöstöresursseilla, paineen alla se on erittäin kuormittavaa toimintaa ja myös aiheuttaa sitten poissaoloja ja sairastumisia. Silloin kun Rinteen hallitus aloitti, kerrottiin hyvä uutinen: Suomeen lisätään 300 poliisia. Kaikki puolueethan antoivat ennen vaaleja turvallisuuslupauksen, että se 7 850 poliisia saavutetaan. Saamieni tietojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 7 340 poliisia. Kysynkin nyt ministeriltä: onko se hallituksen lupaus lisätä 300 poliisia edelleen voimassa vai supistuuko se 160:een silloin, kun se 7 500 poliisin määrä saavutetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-12-18T17:15:58,2019-12-18T17:17:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_447,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Huumeiden käyttö Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti. Tullilta ja poliisilta saamani arvion mukaan noin puolet huumeista tulee netin kautta ja puolet Suomen maarajojen yli. Maarajojen ylityksistä Suomen ja Ruotsin välinen raja pohjoisessa on erittäin vilkkaasti liikennöity, ja sen yli arvioidaan tapahtuvan 75 prosenttia kaikesta maarajan ylittävästä liikenteestä. Tehokkain keino puuttua ongelmaan olisi lisätä Tullin resursseja pohjoisella Ruotsin vastaisella maarajalla. Nyt ne eivät ole edes uskottavalla tasolla. Huumevirta tulee nimenomaan Ruotsista Suomeen, ja kuulemani mukaan esimerkiksi Kemi on jo täynnä amfetamiinia. Onko teillä, arvoisa ministeri, aikomus tarttua tähän huumeongelmaan vahvistamalla Tullin resursseja pohjoisessa Ruotsin vastaisella maarajalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1455,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2019-12-18T17:17:03,2019-12-18T17:17:59,Hyväksytty,1.1 2019_85_448,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä kommenteista. Viimeiseen kysymykseen: PTR-yhteistyö — poliisi, Tulli ja Raja — on sinänsä kyllä meidän toimialallamme, mutta Tulli itsessään ei ole meidän budjettimomenteissamme, eli se kuuluu valtiovarainministeriön alalle. Mutta totta kai sitä yhteistyötä jatkuvasti vahvistetaan. Täällä aikaisemmin viitattiin myös kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymiseen Suomessa. Se on selkeästi havaittu pidemmän aikaa, ja siihen totta kai lisätään voimavaroja — sen estämiseen ja paikantamiseen ja ylipäätään sen torjumiseen moniviranomaisyhteistyössä. Edustaja Jokisella ja muutamalla muullakin oli kysymys poliisien määrän lisäämisestä. Se on konkreettisesti hallitusohjelmaan kirjattu, 7 500 vuoteen 22 mennessä, ja siitä hallitus pitää kiinni. Tällä hetkellä tämä budjetti lisää määrää niin, että ensi vuodelle saadaan noin 80 lisäpoliisia. Niistä mainitsin jo aikaisemmin, että tätä lisäresurssia tullaan kohdentamaan muun muassa lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin ja muuhun päivittäisrikostorjuntaan. Eli kyllä tästä pidetään kiinni, ja toivon, että mikä tahansa hallitus sitten tämän hallituksen jälkeen tulee, se ottaa myös tavoitteekseen sen, että sitä määrää jatkuvasti pystytään nostamaan. Nyt kun päästään sieltä kuopasta vihdoin ylöspäin — edustaja Purra viittasi hyvin siihen, että tällä alalla on todella ollut resurssivaje pidemmän aikaa, kymmenen vuotta on jouduttu sopeuttamaan toimintaa ja usein juurikin henkilöstöstä. Tästä pitää päästä eroon. Se vaatii totta kai sitä, että me saisimme ne toimitilat terveiksi ja turvallisiksi — mikä on myös hallitusohjelmakirjaus — ict-ratkaisut toimimaan ja tukemaan sitä työtä myös niin, että se säästää paikoin myös henkilötyövuosia ja saadaan tätäkin kautta ihmisiä paremmin kentälle. Eli kyllä, sisäisen turvallisuuden rahoitusongelmat sinänsä kaikkinensa on otettu jo hallitusohjelmassa hyvin huomioon ja otetaan meidän työssämme SM:ssä jatkuvasti. Täällä esitettiin huolia Hätäkeskuslaitoksen verkostosta. Tässä on ollut ehkä jonkunlaista epäselvyyttä siitä, mihin johtajaa on haettu. Kyllä sitä sinne Poriin on selkeästi haettu, tästä ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä, eikä minun tietääkseni ole mitään verkoston karsimista tiedossa. Ehkä kuulen siitä myöhemmin, jos jotain tällaista on. Edustaja Kiurulle: Kyse oli myös resurssikehityksestä ylipäätään. — Nyt en saa valitettavasti selvää, kun kirjoittaa nopeasti näitä vastauksia. Pystytkö nopeasti toistamaan kysymyksesi? Onko mahdollista? [Puhemies: Kyllä!] — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-18T17:18:02,2019-12-18T17:20:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_449,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tykitin aika kovaa näitä kysymyksiä. Eli onko lainsäädännössä muutostarpeita, ja ovatko tiedustelulait parantaneet tilannekuvaa ministerin ja ministeriön näkökulmasta? Tässä nyt ainakin keskeisimmät. Resursseista oli myös, mutta ne lienevät kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-18T17:20:51,2019-12-18T17:21:08,Hyväksytty,1.1 2019_85_450,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos tästä, edustaja Kiuru. Juuri näin. Tiedustelulait ovat totta kai nyt uusi elementti ja uusi työkalu, joka on tullut käyttöön ja sitä vasta tietysti implementoidaan käytännössä, mutta olen ymmärtänyt, että nyt jo on mahdollista saada paljon laajempaa ja parempaa tilannekuvaa monesta ja tiedustelun painopisteistä on keskusteltu ja näin. Mielelläni tapaan mahdollisimman pian myös uutta valiokuntaa, heti kun valiokunta vain pääsee kunnolla työhön. Edustaja Hyrkölle ihmisoikeuksien parantamisesta: Hallitusohjelma ylipäätään tietysti lähtee siitä, että koko ohjelmassa on vahva osallisuuden eetos. Ajatus, joka ehkä viittaa laajemminkin turvapaikkaprosessiin, on se, että jotta ei tulisi pitkittyneitä kierteitä — täällä viitattiin uusintahakemuksiin ja muihin — niin pistetään se painopiste mahdollisimman alkupäähän siellä turvapaikkaprosessissa. Pidetään huoli siitä, että on tulkit ja tarvittavat oikeusavustajat paikalla, jokainen saa asialleen kunnollisen käsittelyn. Silloin ei toivottavasti myöskään päädytä niihin edustaja Huttusen mainitsemiin kierteisiin, joissa sitten myös tuhlaantuu resursseja ja toisaalta ihmiset joutuvat pidemmän aikaa myös odottamaan asioidensa käsittelyä. Edustaja Heinäluoma kysyi yleisesti kotouttamiskoulutuksesta. Se on toki pääasiassa työ- ja elinkeinoministeriön alla. Ajattelen itse siitä yhteistyöstä, mitä tällä alalla teemme, että opetus- ja kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi tehdä nykyistä vahvemmin yhteistyötä. Tässä myös heitän palloa ministeri Haataiselle: tässä on meillä yhteistyön paikka, että kotouttaminen sujuisi nykyistä paremmin ja sinne tulisi selkeät laatukriteerit ja juuri tämä ehkä koulutuksen, kasvatuksen näkökulma olisi siellä myös vahvempi, kun mietitään vaikka pieniä lapsia ja nuoria. Näitä kysymyksiä on nyt niin paljon, että en tiedä, ehdinkö vastaamaan kaikkiin. [Puhemies Matti Vanhanen: Oli hyvät vastaukset kyllä, ja keskustelu jatkuu myöhemmin illalla.] Kiitos vain paljon kaikille, ja ollaan mielellään yhteydessä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-18T17:21:09,2019-12-18T17:23:17,Hyväksytty,1.1 2019_85_451,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa tänään tai aamuyöllä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_85_452,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tänään tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 26.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_85_453,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon on kiitelty hallituksen panostuksia poliiseihin. Toki niistä pitää olla tyytyväinen, mutta itse en ihan niin positiivisesti näe tätä, eli meillä on näköpiirissä, että resurssien tämänhetkinen taso ei riitä turvaamaan tätä toimintaa. Toistaiseksihan poliisi on pystynyt melko hyvin vielä vastaamaan näihin perustehtäviensä haasteisiin siitäkin huolimatta, että toimintaympäristö on voimakkaasti muuttunut. Joka tapauksessa erilaisista lainsäädäntömuutoksista aiheutuu jatkuvasti lisätehtäviä, joihin ei sitten aina osoiteta tarvittavia lisäresursseja. Aiemmissa puheenvuoroissani tänään olen jo nostanut esille näitä ict-menoja ja toimitiloihin kuluvia resursseja, jotka haittaavat tätä perustoimintaa. Tämä jatkuva resurssivaje, kroonistunut vaje, näkyy henkilöstön hyvinvoinnin heikkenemisenä. Se on näkynyt avin tarkastuksissa, ja juuri luin jonkun selvityksen, missä todettiin, että yli 90 prosenttia poliisin henkilökunnasta on ylikuormittunutta. Lukemat ovat melko hälyttäviä. No, nostaisin yhtenä poliisin sektorina esille tässä vielä liikennevalvonnan. Viime keväänä ilmestyneen poliisin liikennevalvontaa koskevan VTV:n tarkastuksen ajatuksena oli selvittää, mitä vaikutuksia liikkuvan poliisin lakkauttamisella, joka tehtiin vuonna 2014, on ollut tähän poliisin liikennevalvontaan. Tässä tarkastuksessa kävi ilmi, että poliisin liikennevalvonta on vähentynyt merkittävästi ja sen ohjaus on heikentynyt hyvin selvästi liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen. Koko tämän poliisin hallintorakenneuudistuksen seuranta on myös laiminlyöty, vaikka muun muassa hallintovaliokunta aiemmin vahvasti edellytti, että seurantaa pitää olla ja siitä pitää raportoida. Liikenneturvallisuusasioiden painoarvo yleisesti ja koko ohjaus ovat laskeneet reilusti tällä ajanjaksolla. Tämä heijastuu poliisin liikennevalvonnan yleisiin resursseihin ja tähän arvostukseen. Monien näkemysten mukaan tilanne on kriittinen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1392,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2019-12-19T00:36:10,2019-12-19T00:38:49,Hyväksytty,1.1 2019_85_454,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kunnioitettu puhemies! Sisäinen turvallisuus, maanpuolustus sekä oikeuslaitos ovat jokaisen toimivan yhteiskunnan perusinstituutiot, joita ilman edes minimiin karsittu yövartijavaltio ei voi toimia. Sisäministeriön määrärahoihin kuuluu suurena luokkana poliisitoimi. Olemme kokoomuksessa erityisen huolissamme siitä, että hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukaan poliisien määrä uhkaa romahtaa puutteellisen resursoinnin vuoksi vuosina 2022—2023 jopa 7 100 poliisin tasolle, vaikka hallituksen tavoite on päästä 7 500 poliisiin. Suomessa on erittäin pieni poliisiluku suhteessa eurooppalaisiin verrokkimaihimme. Arvoisa puhemies! Sisäiset turvallisuusriskit, jotka liittyvät jihadistisiin toimijoihin ja muihin ääriliikkeisiin, ovat nousussa. Yhtäältä myös vieraat valtiot ovat aktivoituneet tiedustelutoiminnassaan, joidenkin lähteiden mukaan jopa kylmän sodan tasolle. Kokoomus on sitoutunut poliisin resurssien turvaamiseen. Esitämmekin omassa vaihtoehtobudjetissamme tuntuvaa 55 miljoonan euron määrärahalisäystä poliisin budjettimomentille, jotta pääsisimme 8 000 henkilötyövuoden tasolle poliisiresurssimme osalta pidemmällä aikavälillä. Lisäksi meillä on hyviä esityksiä, joilla resursoitaisiin Maahanmuuttovirastoa 8 miljoonalla eurolla, jotta työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät lupakäytännöt saadaan mahdollisimman sujuviksi ja kansantalouttamme tukeviksi. Arvoisa puhemies! Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Sellaisena kokoomus haluaa sen pitää myös tulevaisuudessa. Viime hallituskaudella poliisin henkilötyövuosimäärä käännettiin viimein nousuun, kun kokoomus ja keskusta olivat samassa hallituksessa. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, siksi hallitukselta kaivataan panostuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:38:52,2019-12-19T00:40:58,Hyväksytty,1.1 2019_85_455,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! En ole oikeastaan koskaan ollut niin tyytyväinen kuin nyt siitä, että niin paljon on poissaolijoita. Nyt riemuitsen siitä. Haluaisin kuitenkin palata siihen keskusteluun, jota käytiin, kun täällä ministeri Ohisalo oli paikalla, kun täsmensin vähän kysymyksiä siitä, onko aluehälytyskeskusten toimipisteiden osalta joitakin suunnitelmia, missä ja kuinka ollaan lopettamassa tai ei. Kysyin, että kun Satakunnan osalta meillä haettiin johtajaa, niin sitä haettiin sijoituspaikkana Kerava taikka Pori. Huoleni ja satakuntalaisten huoli on ollut siinä, että miksi ihmeessä kahteen toimipaikkaan haetaan sijoituspaikkaa, varsinkin kun Kerava on sellainen aluehälytyskeskus, johonka ei saada työntekijöitä nytkään. Sen takia täällä on ollut hyviä puheenvuoroja tämän pääluokan osalta: meidän pitää kehittää koulutusta ja järjestää niin, että meillä on yhteiskunnan palvelukseen päteviä ihmisiä, jotka voivat näissä työtehtävissä toimiansa hoitaa. Tekisi mieli kysyä edustaja Hurulta, voimmeko olla tässä satakuntalaisasiassa yhtä mieltä sen osalta, että meidän tulee tivata tältäkin hallitukselta yhteisrintamana, että me todellakin haluamme, että poliisin vasteajat ovat myös yksi keskeinen asia. Tässä ei ole myöskään mitään puoluepoliittisia rajoja. Me voimme olla varmoja siitä, että kun tätä poliisihallinnon uudistusta ollaan tehty siinä määrin, että me olemme Satakunnassa Lounais-Suomen piiriä, niin meillä Satakunnassa ollaan lupahallintotoimia vähennetty. Meillä on nytkin jo ongelma, että kuinka voimme menestyä siinä, että jos meillä Kankaanpäässä poliisipartio on viemässä humalaista Poriin selviämisasemalle, meillä ei olekaan Merikarvialla sitten mahdollisuuksia olla saamassa sitä... — Anteeksi, puhemies, nyt tulen jatkamaan. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Tulkaa, olkaa hyvä.] Arvoisa puhemies! En pitkästi jatka, mutta ettei aivan puhe keskeydy. — Siltä osin, että jos meillä on alueita vaikkapa Jyväskylän seudulla, jossa sitten pääpaikka on Tampereella, niin sama on meillä Satakunnassa, että kun Turussa on niin sanotusti pääpaikka, niin kuinka meillä sitten Pohjois-Satakunta voisi olla sellainen, jossa voitaisiin turvata edes kohtuulliset vasteajat. Me ymmärrämme täällä helposti, mitä se on tuolla oikein pohjoisessa Suomessa, siellä on vasteaikoja paljon, mutta jos me puhumme Satakunnasta, Merikarviasta: Jos meillä Kankaanpäässä todellakin viedään humalaista Poriin putkaan ja Merikarvialla tapahtuu jotakin, mitä se tarkoittaa? Lounais-Suomen alueelta ei tule yhtään partiota. Ensimmäinen partio tulee Pirkanmaalta tai Etelä-Pohjanmaalta, toisesta maakunnasta. Tähän me olemme tulleet. Nyt meidän järjestelmämme ei toimi niin, kuinka sen pitäisi, että meillä on aina partioita vaikkapa Kankaanpäässä. Meille satakuntalaisille on sanottu, että kyllä te siellä pärjäätte, kun sitten voidaan ylitöinä tehdä sitä, että otetaan partioon joku sieltä liikennevalvonnasta. Joo, se toimii kyllä päiväaikaan, mutta kun eivät ne henkilöt ole sitoutuneita eikä heitä voida määrätä ylitöihin, kun he eivät ole hätätyökriteeristön piirissä. Ei voi yöaikaan sanoa, että sinä kun olet lupatoimistossa taikka liikennevalvonnassa, niin sinun pitää ollakin nyt valmiudessa, että kun tulee yöllä hälytys, niin sinä lähdet. Joo, en tiedä, olen kyllä tosi paljon vaatimuksia sisäministerille esittävä kansanedustaja, että poliisihallinnon päivittäisen ja varsinkin vasteaikojen osalta kriteeristön pitää palvella niin, että turvallisuudentunne lisääntyy. Vain poliisi virkavaatteissa voi meidät kaikki saada tuntemaan itsemme turvalliseksi ja tuntemaan turvallisuudentunnetta. Näin se vain on. Se on valitettavaa. Tätä haluan erityisesti tuoda esille, että meidän pitää uskaltaa, olemme hallituksessa taikka oppositiossa, yhdessä tuumin viedä tätä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-19T00:41:21,2019-12-19T00:47:07,Hyväksytty,1.1 2019_85_456,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Voisittehan te, edustaja Myllykoski, siellä hallituksessa viedä näitä resurssitarpeita eteenpäin. Pakko kysyä, että miksi ette vie. Puutetta on poliisilla rahasta, puutetta on Rajavartiostolla rahasta, sen me kaikki tiedämme. Aivan erityinen seikka, johon haluaisin kiinnittää eduskunnan huomiota, on Rajavartioston henkilöstötarpeet kaakkoisella rajalla. Esimerkiksi Nuijamaalla on rakennettu EU-tukien avulla moderni, usean kaistan rajanylitysasema, mutta henkilöstöpulasta johtuen ei ole mahdollisuutta pitää kaikkia ylityskaistoja auki ruuhka-aikoina. Tästä seuraa se, että rajalla on todella pitkät jonot nimenomaan Suomen puolella, ja erityisesti nyt, kun itänaapurissa lomakausi alkaa, jonojen pituus vain kasvaa. Tiedän, että Rajavartioston henkilökunta tekee parhaansa ja vilpittömästi työnsä, mutta kun porukkaa ei ole tarpeeksi eikä ole varaa palkata, niin sitä ei vain ole. Tähän hallituksen tulisi myöntää enemmän resursseja. Tämä on sellainen ongelma, että tähän voitaisiin myöntää jopa täsmärahoitusta, sillä tämä maksaisi itse itsensä takaisin. Kun nämä venäläiset matkustajat saapuvat Suomeen, he tulevat tänne lomalle, käyttävät täällä rahaa, ostavat palveluita, tavaroita kaupasta. Mitä vähemmän heillä on aikaa tätä shoppailua sun muuta Suomessa tehdä, niin sen suurempi osuus tuotoista ja liikevaihdosta jää toteutumatta täällä Suomen puolella, ja näin ollen se on suorastaan haitallista. Eli jos meillä rajaliikenne toimisi itärajalla kaikissa olosuhteissa sujuvasti, niin uskon, että se ei maksaisi niin paljon kuin miltä se näyttää, sillä se tuottaisi talouskasvuna sitten suuren osan menoista takaisin. Tällä tavoin hallitus myös voisi osaltaan osoittaa arvostusta Rajavartioston ahkeralle ja tunnolliselle henkilökunnalle, joka siellä tälläkin hetkellä tekee kansan puolesta työtä ja voisi sitä tehdä vielä tehokkaammin jatkossa, jos resurssit olisivat paremmin kunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-19T00:47:08,2019-12-19T00:49:35,Hyväksytty,1.1 2019_85_457,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ja nyt edustaja Huru pääsee vastaamaan Myllykoskelle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_85_458,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykosken haaste, jos niin voi sanoa, on todellakin kannatettava, koska sama, mitä Satakunnassa teemme, soveltuu koko Suomeen vietäväksi. Poliisin osalta Satakunnasta on siirtynyt virkoja Varsinais-Suomeen, mikä heikentää meillä vasteaikoja. Myös Hätäkeskuslaitoksen sijoittaminen Poriin on ollut poliittinen päätös aikanaan. Jos johtajan saati laitoksen sijoituspaikka on joku muu kuin Pori, sekin on käsittääkseni poliittisen päätöksen paikka, ei pelkän hakuilmoituksen tekstin. Niin pelastustoimi kuin poliisi kärsivät ehkäpä siitä, että hallinto alkaa paisua. Siellä kulut kasvavat ja säästöt haetaan aina asemaverkosta ja palvelutasosta, joten siinä olisi sarkaa myös sisäministerillä selittää. Sitä täytyy myös katsoa perään siellä. Myös edustaja Kopran mainitsemat Rajavartioston resurssit tulee ottaa huomioon. Heillä on esimerkiksi — ei pienimpänä, vaan varmasti isoimpana hankkeena — uuden ulkovartiolaivan hankinta, joka lähivuosina täytyisi pistää harkintaan. Eli kyllä tässä haastetta voidaan ottaa vastaan, ja se kattaa kyllä koko maan ja kaiken sisäisen turvallisuuden parantamisen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-12-19T00:49:35,2019-12-19T00:51:34,Tarkistettu,1.1 2019_85_459,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen siitä kyllä samaa mieltä edustaja Myllykosken kanssa, että hyvää politiikkaa edistävät kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla oikeudenmukaisuuden tunnetta saadaan vahvistettua yhteiskunnassa. Mikä tässä keskustelussa poliisien määrästä ja vasteajoistakin on oleellista, on se, että jos poliisi saa selvitettyä enemmän rikoksia, niin sehän luonnollisesti tarkoittaa sitä, että tarvitaan lisäresursseja myös näiden rikosten tuomioistuinten ja oikeusjärjestelmän käsittelyyn. Näin ollen tuomioistuimet ja nämä oikeusjärjestystä yllä pitävät instituutiot tahtovat ruuhkautua sitten tässä samassa rikostutkinnallisessa ketjussa. Tämän takia kokoomus lähtee omassa vaihtoehtobudjetissaan siitä, että me emme voi hyväksyä oikeusvaltion ja kansalaisten oikeusturvan heikentämistä ja on mitä suurin syy näin ollen lisätä pysyvästi 4,5 miljoonaa euroa resursseja oikeusjärjestelmän budjetointiin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:51:34,2019-12-19T00:52:56,Hyväksytty,1.1 2019_85_460,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hieman palaan tuohon, mitä tuli sanottua. En sitä takaisin vedä, vaan pääosin — edustaja Kopra toi tässä tämän rajavalvonnan yhtenä elementtinä tähän keskusteluun, niin täytyy sanoa, että meillä pitää joustavoittaa, mutta pitää joustavoittaa myös, voisiko sanoa, työehtosopimuksia niin, että me voimme katsoa, mistä kustannukset syntyvät. Tämä varmasti voi olla ja tulee ehkä omaan nilkkaan jossain vaiheessa, mutta toki täytyy kysyä, että miksi kalliimmalla työehtosopimuksella olevaa henkilöstöä meillä on rajalla, kun meillä olisi toisaalla niin sanotusti edullisempi ja asiantuntevampi henkilöstö. Eli meidän Tullin ja Rajan asioita pitää pystyä niin kuin tarkastelemaan. Meidän pitää itärajan osalta myöskin huomioida se, että meillä on läpikulkuliikennettä, jota voitaisiin tullata rajalla jo Porissa. Miksi meidän pitää Euroopasta ja Euroopan rajojen ulkopuolelta tulevan liikenteen tullaaminen rajalla keskittää vain itärajalle, kun meillä on mahdollisuus tehdä se täällä läntisellä ulkorajalla? Miksi me hyväksymme sen, että meillä on, tai oli, hirvittävän pitkiä rekkajonoja tuolla itärajalla, kun me olisimme voineet ja voimme jatkossakin tehdä sen vaikkapa Porissa? Meillä on kaikki resurssit. Meidän pitää kansantalouden kannalta rakentaa tätä koko järjestelmää eikä tehdä siltarumpupolitiikkaa. Sitten joku sanoo, no Myllykoski täällä rakentaa erityisesti siltarumpupolitiikkaa, kun se haluaa, että Porissa oleva yksikkö voisi enemmän tehdä sitä. Meillä on plommattuja kuljetuksia, joita voidaan tarkastaa aivan yhtä hyvin mennessä ja tullessa myös meidän länsirannikon satamissa. Sitä kautta me pystyisimme helpottamaan sitä läpikulkuliikennettä siellä itärajalla. Edustaja Kopra, jostakin syystä olette kyllä tässä taas aivan niin kuin asian ytimessä. Kyllä meidän pitää pystyä tätä organisaatiota myös kehittämään ja sitä kautta luomaan lisää resursseja, jotta voimme joustavoittaa sitä itärajaa. Me tarvitsemme tänne maksavia asiakkaita rajan toiselta puolelta. Tehdään se mahdollisimman helpoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-19T00:52:56,2019-12-19T00:56:03,Hyväksytty,1.1 2019_85_461,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kun käydään tätä hyvää ja rakentavaa keskustelua edustaja Myllykosken, Hurun, Heikkisen ja muiden kanssa, niin tuntuu siltä, että jos me täällä nyt voisimme nämä asiat ratkoa, ne varmasti päätyisivät kaikki parhain päin eikä kenelläkään olisi valittamisen aihetta. Mutta otetaan nyt vielä tämän turvallisuussektorimomentin kohdalla, eli Rajan ja poliisinkin osalta, tämä Senaatti-kysymys käsiteltäväksi, jotta saadaan pöytäkirjaan merkintä, että se on otettu huomioon. Ongelma on siis se, että kiinteistöjen kunto on huono. Poliisi erityisesti joutuu runsaasti olemaan väistötiloissa ympäri Suomen. Tiedän, että Kaakkois-Suomessa ollaan oltu jopa väistötilojen väistötiloissa ennen kuin on päästy sitten varsinaisiin uusiin tiloihin. Varmasti Senaatti-kiinteistöt tekee parhaansa näitä tiloja rakentaakseen, mutta sekä poliisin osalta että Rajavartioston osalta haaste tuntuu ylivoimaiselta. Henkilöstö joutuu olemaan epäterveissä tiloissa aivan liikaa. Monesti tilat, joita sitten hallinnointiyhtiön toimesta rakennetaan, eivät olekaan täysin tarkoituksenmukaisia, ja niitä joudutaan sitten remppaamaan tai tekemään erityisjärjestelyjä ja niin edelleen. Tämä tuntuu kyllä hassulta. Uskon, että jokainen osapuoli ja toimija tässä yhtälössä yrittää parhaansa ja tekee vilpittömästi töitä sen eteen, että kaikki sujuisi hyvin, mutta siitä huolimatta nämä ongelmat ovat meillä käsissämme. On se kyllä kumma, että me emme tälle asialle mitään saa aikaiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2019-12-19T00:56:03,2019-12-19T00:57:54,Hyväksytty,1.1 2019_85_462,85/2019,2019-12-18,10.00,1.00,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä Kempeleessä opetettiin, että ihmisen suuruuden mittaa se, kuinka pieniin asioihin hän puuttuu. Olen ilokseni saanut huomata, että edustaja Myllykoski ei pienistä asioista täällä jauha vaan keskittyy niihin suuriin ja meitä kaikkia koskettaviin teemoihin, niin kuin juuri tähän poliisin vasteaikaan, jonka nostitte esiin. Puhuitte myös siltarumpupolitiikasta. Haluaisin puhua Hailuodon vasteajasta, koska siellä ei ole poliisipartiota eikä poliisilaitostakaan, mutta en tästä siltarumpupolitiikkakommentista aiheutuen puhu nyt Hailuodosta, vaan puhun Keiteleestä. Me saimme kaikki varmasti lukea lokakuussa Iltalehdessä tästä järkyttävästä Keiteleellä tapahtuneesta puukotusyrityksestä, jossa poliisi oli hätäkeskuksen saatua soiton ilmoittanut, että he eivät saavu Keiteleelle selvittämään tätä puukotusyritystä, koska puukko ei ollut osunut tähän potentiaaliseen uhriin. Jos se olisi osunut, niin poliisi olisi siinä tapauksessa ehkä paikalle tullut. Tämähän on keiteleläisten näkökulmasta aivan järkyttävä tilanne, koska lähin poliisilaitos on Kuopion tai Iisalmen laitos. Tämmöinen maailma, jossa poliisin vasteajat ovat yli 70 minuuttia, on aivan pöyristyttävä. Uskon ja haluan uskoa siihen, että tämän asian ratkaiseminen kiireellisessä järjestyksessä on varmasti hallitus—oppositio-rajan ylittävä asia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2019+3.11.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T00:57:58,2019-12-19T00:59:33,Hyväksytty,1.1 2019_86_1,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp. Asian käsittely keskeytettiin 18.12.2019 pidetyssä täysistunnossa. Siirrytään pääluokkakohtaisiin äänestyksiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_2,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Pääluokka 24, ulkoministeriön hallinnonala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_3,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Timo Heinosen ehdotus 3 ja Ville Vähämäen ehdotus 4 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään Ville Vähämäen ehdotuksesta 4 Timo Heinosen ehdotusta 3 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_4,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Siirrytään käsittelemään pääluokkaa 26, sisäministeriön hallinnonalaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_5,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Seuraavaksi käsittelemme pääluokan 27 eli puolustusministeriön hallinnonalan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_6,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Jukka Kopran ehdotus 3 ja Ville Vähämäen samansisältöinen ehdotus 4 sekä Timo Heinosen ehdotus 5 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään Timo Heinosen ehdotuksesta 5 Jukka Kopran ja Ville Vähämäen samansisältöisiä ehdotuksia 3 ja 4 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_7,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Siirrytään käsittelemään pääluokkaa 28 eli valtiovarainministeriön hallinnonalaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_8,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Seuraavaksi siirrymme käsittelemään pääluokkaa 31 eli liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_9,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kai Mykkäsen ehdotus 89, Timo Heinosen ehdotus 90 ja Mia Laihon ehdotus 91 ovat saman sisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_10,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Antero Laukkasen ehdotus 98 ja Timo Heinosen ehdotus 99 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään Timo Heinosen ehdotuksesta 99 Antero Laukkasen ehdotusta 98 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_11,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Siirrytään käsittelemään pääluokkaa 32 eli työ-  ja elinkei-noministeriön hallinnonalaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_12,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Sari Essayah’n ehdotus 16 ja Timo Heinosen ehdotus 17 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään Timo Heinosen ehdotuksesta 17 Sari Essayah’n ehdotusta 16 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_13,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Siirrytään käsittelemään pääluokkaa 33 eli sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_14,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Timo Heinosen ehdotus 40 ja Sari Tanuksen ehdotus 41 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_15,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Aiemmista pääluokista ei tehdä enää jälkeenpäin merkintöjä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_16,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Asian käsittely keskeytetään. Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 16.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_86_17,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään  maa- ja metsätalousministeriön hallin-nonalaa koskeva pääluokka 30. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa 45 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_18,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Hallinnonalalle esitetään yhteensä noin 2,7 miljardia euroa, joka on noin 68 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta painottaa, että hallinnonala turvaa Suomen huoltovarmuutta. [Toinen varapuhemies Juho Eerola: Anteeksi, arvoisa edustaja Eestilä. — Pyydän salia nyt rauhoittumaan. Jos teillä on jotain muuta keskusteltavaa, poistukaa ovien ulkopuolelle. — Edustaja Eestilä.] Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Muuttuva ilmasto lisää sään ääri-ilmiöitä sekä erilaisia kasvi- ja eläintauti- sekä markkinariskejä, joihin erityisesti maataloudessa tulee varautua. Luonnonvarakeskuksen toimintamenoihin esitetään 76 miljoonaa euroa, joka on lähes 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta painottaa, että hallitusohjelman linjauksen mukaisesti tulee arvioida luonnonvaroja koskevan tutkimusrahoituksen uudelleenjakoa Suomen Akatemian, valtioneuvoston kanslian sekä sektoritutkimuslaitosten kesken, jotta luonnonvaratutkimuksen rahoitusta kyetään vahvistamaan. Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin myös hallitusohjelman linjauksen turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä ja painottaa, että Suomen tulee tavoitetta toteuttaessaan hyödyntää kaikki EU:lta siihen saatavissa olevat tuet. Valiokunta lisää momentille 450 000 euroa, josta osoitetaan 200 000 euroa turvemaiden hiilidioksiditutkimukseen, 150 000 euroa luomututkimukseen ja 100 000 euroa nurmien fosforilannoitustutkimukseen Ruukin-yksikössä. Maaseudun elinkeinojen kehittämiseen esitetään 3,5 miljoonaa euroa, joka on eduskunnan tekemän 1,8 miljoonan euron lisäyksen verran vähemmän kuin vuonna 2019. Valiokunta pitää välttämättömänä, että momentin pitkään jatkunut rahoitusvaje saadaan kuntoon hallituksen toimin. Suurin osa momentin rahoituksesta kohdentuu ProAgria-aluejärjestöille ja -keskusjärjestölle, joiden kattavilla neuvontapalveluilla voidaan tukea maatilojen päätöksentekoa. Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 860 000 euroa. Valiokunta esittääkin lausumaehdotuksen, että hallitus ottaa eduskunnan tekemän määrärahalisäyksen huomioon pysyvänä lisäyksenä. Tämän tulee siten sisältyä vuoden 2021 talousarvioesitykseen. Arvoisa puhemies! 4H-toimintaan esitetään 3,8 miljoonaa euroa, joka on 100 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. 4H-nuorisotyö tukee lasten ja nuorten kasvua, kykyä ja halua ansaita toimeentulo omalla työllä. Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitusohjelmassa on tunnistettu maatalouden jo pitkään jatkunut heikko kannattavuus ja hallitus tavoittelee kannattavuuden paranemista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitusohjelman linjausten mukaisesti maatalouden kannattavuutta parannetaan ja maatalouden tukitaso turvataan, EU:n maatalouspolitiikan uudistamisessa tukien painopiste suunnataan aktiiviviljelyyn ja lisäksi tavoitellaan EU:n rahoituskehyksiin nykytasoista maatalousbudjettia. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tarpeellisena, että Ruokaviraston toimintamenoihin esitetään 2 miljoonan euron lisämäärärahaa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen valmisteluun, jossa Ruokavirastolla on keskeinen rooli. Maatilatalouden Kehittämisrahastoon Makeraan esitetään 90,3 miljoonan euron siirtoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitettävä siirto mahdollistaa maatalouden investointien pysymisen vuoden 2018 tasolla. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen esitetään 29 miljoonaa euroa, joka on 22,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Rahoituksen lisäys johtuu pääosin hallitusohjelmaan sisältyvän maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanosta, 19,8 miljoonaa euroa. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukemiseen valiokunta lisää momentille yhteensä 630 000 euroa, josta osoitetaan 330 000 euroa kalatalouden kunnostushankkeisiin ja 300 000 euroa Ylivieskassa sijaitsevan Taanilan alueen tulvavesien hallintaan. Arvoisa puhemies! Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen esitetään 8,85 miljoonaa euroa, joka vastaa vuoden 2019 tasoa. Tämän lisäksi valiokunta nostaa esiin koirien avulla metsästämisen ja toteaa, että sillä on tärkeä rooli suomalaisessa metsästyskulttuurissa ja erityisesti hirvieläinkantojen hallinnassa. Tätä metsästykseen liittyvää kulttuuria tulee pystyä ylläpitämään ja harjoittamaan myös jatkossa. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen esitetään 56,2 miljoonan euron määrärahaa ja 44 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, jotka vastaavat vuoden 2019 tasoa. Arvoisa puhemies! Metsäluonnon hoidon edistämiseksi valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että hallitus korotti momentin määrärahaa 2 miljoonalla eurolla. Momentille esitetään 7 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan talousmetsiin suunnattavia Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman Metson mukaisia luonnonhoidon toimenpiteitä. Suomen metsäkeskukselle esitetään 39 miljoonaa euroa, joka vastaa vuoden 2019 tasoa. Vuoden 2020 merkittävin uudistus on nykyistä tarkempaan laserkeilaukseen perustuvan valtakunnallisen, metsävaratiedon laatua ja ajantasaisuutta parantavan investointiohjelman käynnistäminen. Valiokunta lisää kalatalouden edistämiseen 150 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen ja siihen liittyvään seurantaan ja 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitolle. Talousarvioesityksessä on alustavasti asetettu Metsähallitukselle liiketoiminnan tulostavoitteeksi 125,9 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tästä on tarkoitus tulouttaa valtiolle 120 miljoonaa euroa vuonna 2021. Valiokunta korostaa, että asetettujen tavoitteiden tulee vastata taloussuhdanteita ja erityisesti metsäteollisuuden suhdannekehitystä. Arvoisa puhemies! Valiokunta lisää Metsähallituksen momentille yhteensä 310 000 euroa, josta osoitetaan 160 000 euroa erävalvontaan ja 150 000 euroa Rokuan ja Peuran polun reittien rakenteiden kunnostamiseen.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-12-19T17:02:31,2019-12-19T17:09:57,Tarkistettu,1.1 2019_86_19,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia maatalousjaoston puheenjohtaja, edustaja Eestilälle hyvästä puheenvuorosta ja hyvästä työstä, sekä koko jaostolle ja valiokunnalle mietinnön osalta, joka on aikaan saatu. Entistä kilpailukykyisempi maa- ja elintarviketalous sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, siinä kaksi painopistealuetta, jotka näkyvät erittäin vahvasti maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2020 budjetin ja toiminnan painopisteissä. Kuten valiokunta mietinnössään painottaa, maa- ja metsätalous turvaa osaltaan Suomen huoltovarmuutta. Kotimainen ruuantuotanto luo kestävän ruokajärjestelmän perustan, ja metsien kestävä käyttö on taloutemme kulmakiviä. Edelleen yhdyn täysin valiokunnan huomioon siitä, miten merkittävä rooli maa- ja metsätaloudella on ratkaisijana ilmastoasioissa. Riskienhallinta ja panostukset maaperän hyvään kasvukuntoon, hiilensidontakykyyn ja vesitalouden hallintaan ovat välttämättömiä. Samoin valiokunta huomioi sitä, että kestävästi tuotetun ruuan kysynnän kasvu on iso mahdollisuus Suomelle. Edellytykset vastata kasvavaan kysyntään tuleekin turvata myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuuteen ja investointien turvaamiseksi on tehty tuntuvia panostuksia ensi vuoden budjettiin. Maatilojen investoinnit turvataan Makeran eli kehittämisrahaston lisäpääomituksella, kaiken kaikkiaan 90,3 miljoonalla eurolla. Porotalouteen siitä menee miljoona euroa, ja hallitusohjelman mukaista lisäpääomitusta ensi vuonna on 31 miljoonaa. Investointiavustusten avulla käynnistetään hankkeita, jotka synnyttävät työpaikkoja, ja lisäksi korvataan vanhentunutta kapasiteettia, parannetaan eläinten ja viljelijöiden hyvinvointia, edistetään ympäristön tilaa, lisätään uusiutuvaa energiaa ja sen tuotantoa ja kohennetaan kilpailukykyä. Maataloustuotannon säilymisen kannalta luonnonhaittakorvauksen merkitys on erittäin suuri, sillä luonnonhaittakorvaus mahdollistaa viljelyn pohjoisissa olosuhteissa. Siksi hallitus paikkaa luonnonhaittakorvausten aukkoa 42 miljoonaan euron verran. Kannattava maatalous säilyttää maatilat elinvoimaisena ja pitää yllä maaseudun työllisyyttä ja kotimaista ruuantuotantoa. Turvaamme maatalouden ympäristötoimet ja kohdennamme tuet aktiiviseen toimintaan. Maatalouden ympäristökorvausten 88 miljoonan euron vaje paikataan myös ensi vuonna hallitusohjelman mukaisesti. Tuemme ympäristö- ja ilmastoystävällistä ruuantuotantoa ja lisäämme kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa. Uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020 turvataan. Tähän kohdistetaan 5 miljoonan euron osuus tuosta ensi vuoden budjetista. Samoin kilpailukyvyn vahvistamiseksi myös elintarvikevientiin satsataan. Puhemies! Hallitusohjelman painotusten mukaisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistetään. Painotus luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon näkyvät luonnonvara-alojen määrärahoissa. Se luo perustan kilpailukykyiselle uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle liiketoiminnalle, sovittaa yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet, sekä luo hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla ympäri maata. Esimerkiksi tehdään merkittävä 20 miljoonan euron panostus maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaan, jolla vahvistetaan hiilinieluja ja vähennetään maakäyttösektorin päästöjä. Tällä rahoitetaan myös toimia hiilinielun vahvistamiseksi, esimerkiksi peltojen hiilinielujen tutkimusta sekä metsien terveyden ja kasvun edistämistä. Kestävän metsätalouden Kemera-rahoitus ja sen osa yksityismetsän omistajille on tärkeä, ja sitä on tarjolla ensi vuonna 56 miljoonaa euroa. Kannustan kaikkia metsänomistajia hoitamaan taimikon rästit ja metsäteiden korjausvelat kuntoon. Osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista talousarvio suuntaa tukea vaelluskalojen elvyttämishankkeisiin ja vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen perustamiseen sekä vieraslajien torjuntaan. Vaelluskalavesistöjen ohitusratkaisuja, vaellusesteiden purkua ja lisääntymisalueiden kunnostusta tuetaan 6 miljoonalla eurolla. Valiokunta on pitänyt tätä erittäin tarpeellisena ja lisännyt myös momentin määrärahoja — kiitos siitä. Ensi vuodelle tähän on siis varattu enemmän varoja kuin koskaan aikaisemmin. Talousarviossa myös lisätään vapaaehtoisen metsien suojeluohjelman Metson rahoitusta metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kautta varat ohjautuvat talousmetsien luonnonhoitohankkeisiin ja määräaikaiseen suojeluun. Metsähallituksen korjausvelkaa myöskin pienennetään, retkeilyalueiden reitistöihin osoitetaan yli miljoona euroa lisää, ja jotta me saisimme enemmän kotimaista kalaa lautaselle, kalataloutta tuetaan talousarviossa monipuolisella tavalla. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan mainita, että olen, kuten valiokunta, myös itse hyvin tyytyväinen siitä, että maaseudun nuorten yrittäjyyttä tukevan 4H-rahoituksen osuus on jälleen kerran eduskunnan toimesta ja valiokunnan toimesta turvattu. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-12-19T17:10:02,2019-12-19T17:15:25,Tarkistettu,1.1 2019_86_20,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Täällä on näköjään halua jatkaa debattia. Kyllä se minulle käy.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_86_21,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Iloitsen siitä, arvoisa puhemies, että meidän metsien merkitys Suomen kansantaloudelle aletaan pikkuhiljaa ymmärtämään. Maataloutta pidän toki tärkeämpänä sen takia, koska kolme kertaa päivässä keskimäärin meille nälkä tulee. Annan ministerille suuret kiitokset siitä, että hän on urheasti puolustanut suomalaisen maatalouden oikeutta elää ja tuottaa tässä maassa puhdasta ruokaa, ja ennen kaikkea niin, että perheviljelyihin perustuva maatalous jaksaa hyvin, koska ilman maatiloja meillä ei ole kotimaista elintarviketuotantoa. Sieltä tulee se tämän kansanterveyden syvä ydinkin, kun syömme hyvää, puhdasta ruokaa. Toinen asia on metsien käyttö. Siitä olen hyvin huolissani, että meillä ollaan menossa semmoista kohti, että yritetään koko ajan estää metsän käyttöä kaikilla keinoilla. LULUCF:n kautta on tullut rasitteita siihen, saammeko me hakata metsiä. Toisekseen suojelualueita halutaan koko ajan lisää, mutta sitten toisessa lauseessa vaaditaan heti, että metsiä on hakattava lisää, kun turvekin pitää lopettaa. Näiden ristiriitaisuuden ratkaiseminen vaatii meiltä yhteistyötä, ja toivon, että se järki tässä maassa löytyy, koska meidän itse on pidettävä huoli tästä pohjoisesta, pienestä valtiosta täällä Euroopan nurkalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-19T17:15:36,2019-12-19T17:16:46,Tarkistettu,1.1 2019_86_22,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt meni ensimmäinen debattivuoro vahingossa väärän valiokunnan puheenjohtajalle. Hyvä puheenvuoro silti. [Hannu Hoskonen: Ihan oikean, ympäristövaliokunnan!] Annetaan vuoro Kalmarille, maa‑ ja metsätalousvaliokunta. [Eduskunnasta: Oli hyvä puheenvuoro!] — Oli hyvä, oikein hyvä oli.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_86_23,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme saaneet kuulla huolestuttavia uutisia tänä vuonna globaalisti. Jälleen Australiassa palaa, Brasiliassa paloi Suomen verran metsää, Venäjällä on palanut muutamana viime vuotena saman verran metsää kuin koko Suomen pinta-ala. Mitä enemmän ilmastonmuutos etenee, sitä enemmän myös maailman vilja-aitat hupenevat. Juuri tästäkin syystä on nyt ensiarvoisen tärkeää huolehtia meidän omasta huoltovarmuudestamme, suomalaisesta ruuantuotannosta, ja mitä enemmän syömme suomalaista ruokaa, sitä vähemmän tarvitsee brasilialaisia metsiä ruuantuotannon tieltä polttaa tahallaan. Siksi olen kiitollinen jaoston puheenjohtajalle ja ministerille siitä työstä, mitä on tehty suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi, tukikompensaatioista ja investointien turvaamisesta sekä suomalaisen metsätalouden eteen tehdystä työstä. Kemeran avulla metsät kuntoon, [Puhemies koputtaa] ja vapaaehtoisella metsiensuojeluohjelmalla lisätään metsäluonnon monimuotoisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-12-19T17:16:49,2019-12-19T17:18:02,Tarkistettu,1.1 2019_86_24,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Lepälle ja Eestilälle hyvästä esityksestä. Maatalouden yrittäjätulo on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Samalla tuottajien neuvotteluasema on heikentynyt vastaavasti suhteessa suuriin kauppaketjuihin. Kauppa ottaa sen karhunosan. Alkutuottajalle jää tuotteesta käteen yhä vähemmän. Jopa 40 prosentin tulojen vähennys on tosiasia viime vuosilta. Ensi vuoden rahoituskehys EU:n taholta tulee leikkaamaan tukia. Meillä on EU:n kanssa yhteinen maatalouspolitiikka, tahdomme tai emme. Tuottajat ovat todella huolissaan tulevaisuudesta, ja niin pitäisi olla myös hallituksen ja meidän kaikkien kuluttajien. Olemme tottuneet ja pidämme myös itsestään selvänä, että voimme ostaa salmonellavapaata, antibioottivapaata, tuoretta, eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavaa suomalaista ruokaa. Meillä ei leikata sian saparoita ja kanojen nokkia, mutta EU:ssa tehdään monin paikoin näin, [Puhemies koputtaa] ja siksi kysynkin ministeri Lepältä: miksi me emme pelaa samoilla säännöillä EU:n muiden maiden kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-12-19T17:18:02,2019-12-19T17:19:17,Tarkistettu,1.1 2019_86_25,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,". Arvoisa puhemies! Suomen maataloudelle on hyvin tärkeä tämä tuleva EU:n rahoituskehyskausi. Kysyisin maatalousministerin kantaa siihen, onko Suomi riittävän ajoissa ja riittävästi panostanut siihen, että näitä yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjä saataisiin muokattua enemmän ympäristö‑ ja lähiruokaperusteisiksi, mikä luonnostaan tukisi suomalaista ääriolojen maataloutta verrattuna Keski-Euroopan suuriin tuotantolukuihin. Minun nähdäkseni on ollut liikaa varovaisuutta siinä, että ei uskalleta lähteä uudistamaan, vaan pidetään kiinni niistä vanhoista malleista, joilla on tähän saakka turvattu Suomen siivua yhteisestä maatalousbudjetista. Mutta jos me katsomme vähänkin pidemmälle tulevaisuuteen, niin se tarkoittaisi juuri näiden ekologisten, hiiltä säästävien tuotantotapojen omaksumista ja myöskin tuotantorakenteessa pyrkimystä siihen, että myös kulutetaan täällä lähellä ja tehdään kaikin tavoin kestävää maataloutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p358,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2019-12-19T17:19:17,2019-12-19T17:20:27,Tarkistettu,1.1 2019_86_26,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä hieman samaa asiaa. Te olette ollut kiireinen, koska Suomi on ollut EU-puheenjohtajamaa ja teillä on ollut keskeinen rooli näissä maatalousneuvotteluissa ja varmaan myös rahoituskehysneuvotteluissa. Miltä teistä nyt näyttää, kun komissiohan esitti aika rajuja leikkauksia nimenomaan tähän maaseudun kehittämiseen, mikä on Suomen nettosaannin kannalta ollut juuri se kaikkein merkittävin osa tätä tukipakettia? Suomi esitti tietyn luvun, taisi olla 1,07, ja komissio ja parlamentti olivat vähän eri mieltä. Miten te luulette, että siinä käy, ja kuinka paljon tämä kokonaisrahoitustaso tulee vaikuttamaan siihen, kuinka paljon meille tulee ikään kuin takkiin varsinkin tässä maaseudun kehittämisessä? Mitkä mahdollisuudet meillä on kansallisesti kuroa umpeen se putoama, mikä tässä tulee EU:n kautta näihin tukiin? Voisitteko hieman avata tätä, miltä se teidän silmiinne näyttää? Lopuksi haluan kiittää ministeriä yhteistyöstä. Teillä on ollut kiireinen vuosi. Nyt ilmeisesti hieman sentään helpottaa, ja minä toivon, että sekä jaosto että valiokunta että ministeri jatkavat asiakysymyksissä hyvää yhteistyötä. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-12-19T17:20:30,2019-12-19T17:21:37,Tarkistettu,1.1 2019_86_27,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiinnittää huomiota tämänpäiväiseen Kohon päätökseen siitä, että Finnpulpin tehdas Kuopioon ei saanut lupaa, koska se likaisi liikaa lisää Kallavettä. Tämä herättää mielenkiintoisen ajatuksen siitä, onko edellytys sille, että voidaan uusia metsäteollisuuden tehtaita Suomeen perustaa, se, että vähennetään maataloudesta ja metsätaloudesta tulevia vesistöpäästöjä. Viimeaikaiset tiedothan osoittavat, että metsän käsittelyn vesistöpäästöt ovat olleet aikaisempia arvioita suuremmat. Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, miten moni kollega on ottanut ilmastonmuutoksen ja ilmastoasiat esille, ja pidän hyvin tärkeänä sitä, että budjetissa on myöskin maatalouden ilmastovaikutusten parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen tärkeitä määrärahoja. [Puhemies koputtaa] Yli puolet maatalouden ilmastopäästöistähän tulee turvepeltojen maaperästä, ja panostukset biokaasun tuotantoon ovat tässä tärkeitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-12-19T17:21:41,2019-12-19T17:22:50,Tarkistettu,1.1 2019_86_28,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Metsäalan toimijat arvioivat EU-komission green dealin jälkeen, että metsien talouskäyttö jää EU:n uudessa ilmasto‑ ja ympäristösovussa monimuotoisuustavoitteiden varjoon. Uudessa LULUCF-laskelmassa Suomen metsien laskennallinen hakkuukertymä putoaa nyt 83 miljoonasta noin 77 miljoonaan kuutiometriin. Jo viime vuonna kuultiin kovaa kritiikkiä 78 miljoonan kuution hakkuista, vaikka niille ei ollut esitetty mitään rajoitteita. Riskinä on, että sama huuto jatkossa toistuu näihin uusiin LULUCF-lukuihin perustuen. Arvoisa ministeri, pidän tärkeänä, että sekä Suomessa että EU:ssa pidetään mielessä, että hyvää ilmastopolitiikkaa ei ole ilman tervettä taloutta. [Arto Satonen: Kyllä!] Tämä pätee niin maatilatasolla kuin kansantaloudessa. Vai mitä ministeri sanoo?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-12-19T17:22:50,2019-12-19T17:23:58,Tarkistettu,1.1 2019_86_29,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on erittäin hyvä jatkaa. Oikeastaan kysyisinkin suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassilta: kun te nyt iloitsitte tästä Kuopion päätöksestä, jossa meni kuitenkin 3 400 työpaikkaa per vuosi ymmärtääkseni, niin mistäpäin maailmasta löytyy semmoinen esimerkki, maa, jossa kansalaisten elintaso ja talous eivät ole kunnossa mutta ympäristöasiat on hoidettu hyvin? Mielelläni kuulisin sellaisen, koska näyttää, että olette sinnepäin Suomea viemässä. Kysyn vielä ministeri Lepältä myöskin sitä — ja kiitän hyvästä työstä vuoden varrella — miltä nyt EU-tasolla näyttää. Meille on erittäin tärkeää, että me saamme sen kakkospilarin rahoituksen varmistettua, ja se on myöskin erittäin tärkeää ympäristön kannalta — koska totta kai meidän pitää pystyä kaikki tekemään, minkä kykenemme — mutta samalla myös suomalaisen maatalouden kannattavuuden kannalta. Tiedän, että te olette tehnyt paljon tähän asiaan töitä. Miltä tällä hetkellä näyttää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-12-19T17:24:01,2019-12-19T17:25:03,Tarkistettu,1.1 2019_86_30,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Annetaan edustaja Hassin vastata tähän, mutta sen jälkeen ei lähdetä laajemmin debatoimaan vaan pyritään siihen, että mahdollisimman moni saa vuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_86_31,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken en ottanut lainkaan kantaa siihen, onko Kohon päätös tästä Kuopion Finnpulp-tehdashankkeesta hyvä vai huono asia. Totesin vain sen, että siinä päätöksessä perusteluna ovat kokonaisvaikutukset Kallaveden vesistöön, ja totesin, että meillähän kaikkein suurimmat vesistöpäästöt tällä hetkellä tulevat hajakuormituksesta, maataloudesta ja metsätaloudesta. Mielestäni on tärkeää miettiä se, millä tavalla voimme myöskin hajakuormitusta vähentää tehokkaammin kuin tähän asti on tehty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2019-12-19T17:25:03,2019-12-19T17:25:51,Tarkistettu,1.1 2019_86_32,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Leppä puhui kalataloudesta. Kysynkin: Merimetso on puhuttanut pitkään koko rannikkoseutua. Merimetsopareja oli vuonna 19 laskennassa 25 700 kappaletta, jolloin pesiviä lintuja oli 51 400. Kun huomioidaan, että yksi pesä tuottaa reilut kaksi poikasta, ja huomioidaan vielä nuoret pesimättömät linnut, niin loppukesästä lintuja oli yli 120 000 pitkin rannikkoa. Ylisuureksi kasvanut merimetsokanta aiheuttaa vakavaa haittaa kalakannoille, saaristoluonnolle, asukkaille, yrittäjille, vapaa-ajankalastukselle ja niin edelleen. Erityistapaus on Rauman satama ja viereinen merimetsokolonia. Siellä sataman laajentuminen on uhattuna merimetson takia. Rakentamiselle ei ole poikkeusperustetta nykyisessä lainsäädännössä. Aikooko hallitus edistää merimetsokannan rajoittamista joko metsästämällä tai poikkeuslupaperusteisesti sekä siirtämistä pois direktiivistä II?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1467,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Petri Huru,1467,2019-12-19T17:25:55,2019-12-19T17:27:03,Tarkistettu,1.1 2019_86_33,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille ja hallitukselle näistä maatalouden lisäyksistä. Me tiedämme nämä maatalouden kannattavuuden haasteet, ne ovat todelliset, ja siksi on tärkeää tarkastella maatalousyrittäjien toimeentuloa tulevaisuudessa. Mutta nostaisin yhden asian esille, lähiruuan ja sen käytön lisäämisen. Hallitusohjelmassakin korostetaan kalan käytön lisäämistä, ja nyt meillä tulee Norjasta paljon niin sanottua kassilohta. Mitenkä ministeri näkee tämän mahdollisuuden, että voitaisiin myös kalankasvatustoimin Suomessa lisätä kalankasvatusta ja sitä myöten myös sen käyttöä, koska on kumminkin nähtävissä, että tätä luonnonvaraista kalaa ei saada riittävästi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-19T17:27:03,2019-12-19T17:27:58,Tarkistettu,1.1 2019_86_34,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän viljelijä haluaa kahta asiaa, maauskoa ja tulevaisuudenuskoa, ja jotta näitä uskoja voi sydämessä ja tekemisessä olla, niin pitää olla kannattavaa tuotantoa, että yksinkertaisesti sitä hyvää työtä pystyy tekemään. Sen takia olen erittäin iloinen siitä, että ensinnäkin näihin ympäristökorvauksiin ja luonnonhaittakorvauksiin ollaan saatu määrärahat tässä budjetissa, mutta myös siitä, että katsotaan sinne tulevaisuuteen ja pääomitetaan Makeraa, Maatilatalouden Kehittämisrahastoa, sillä investoiva maatalous pärjää. Se on meille huoltovarmuuskysymys, se on kannattavuuskysymys, se on eläinten hyvinvointikysymys ja se on kaiken kaikkiaan tulevaisuuskysymys meillä. Kysynkin ministeriltä: Kuinka te näette nyt tulevaisuudennäkymän meillä maataloudessa? Te olette tehnyt hyvää työtä siinä. Meillä on paljon tekemistä markkinoilla siinä, että se tuotteesta saatava hinta saadaan kohdalleen, mutta mikä on investointien merkitys, [Puhemies koputtaa] ja mikä on tulevaisuudennäkemys erityisesti siinä, että nuoret lähtevät yrittämään maatalouteen, koska uusia nuoria maatalousyrittäjinä tarvitaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2019-12-19T17:28:02,2019-12-19T17:29:10,Tarkistettu,1.1 2019_86_35,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Onnittelut ministeri Lepälle, että voitte jatkaa edelleen tässä tärkeässä tehtävässänne. Teillä on kokemus ja jatkuvuus juuri nyt, kun nämä tilanteet ovat näin hankalat kuin meillä ovat, ja sitten kun meidän hallituspohja muuttui tällaiseksi punavihreäksi, niin nämä tietyt paineet varmasti kasvavat voimakkaasti. Voimia siihen taisteluun maatalouden ja metsätalouden ja suomalaisen teollisuuden puolesta. Ihan lyhyesti kysyisin tästä ajankohtaisesta asiasta eli Kuopion hankkeesta suhteessa Äänekosken hankkeeseen. Äänekosken tehdas sai suurin piirtein kuusi vuotta sitten luvat, ympäristöluvan, ja se sujui erittäin hyvin, eikä minkäänlaisia ongelmia ole Keski-Suomessa tältä osin. Oletteko nyt vertaillut tai aiotteko vertailla, minkälaiset tekijät ratkaisivat sitten lopulta sen, että Äänekoskella kaikki luvat tulivat ja sujuivat mutta Kuopiossa tämä kohtasi tällaisen tyrmäyksen, mikä on todella valitettavaa? En arvostele korkeinta hallinto-oikeutta, mutta olen huolissani tästä kuitenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-19T17:29:10,2019-12-19T17:30:29,Tarkistettu,1.1 2019_86_36,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti edustaja Hassin linjauksilla ei hallitus etene ja ole tekemässä Suomesta suurta ulkomuseota. Siltähän se kuulostaa. Mutta itse tähän maa- ja metsätalousministeriön osioon. Täytyy myöntää, että Rinteen ja Marinin hallituksen ohjelmassa on monia hyviä linjauksia maa- ja metsätaloutta koskien. Tavoitteena tulee olla maatalouden ja maaseudun elinkeinojen edellytysten turvaaminen. Tilanne on siltä osin akuutti, että perusteettomia väitteitä esimerkiksi maa- ja metsätalouden ilmastovaikutuksista liikkuu Suomessa runsaasti. Niitä liikkuu tässä salissakin. Kokoomus tulee tarkasti seuraamaan, toteuttaako hallitus tältä osin omaa ohjelmaansa. Nämä EU:n rahoituskehysneuvottelut tulivat jo tuossa esille, ne ovat meidän kannalta kohtalon kysymyksiä. Varmistaisin myös sen, että tulee vastaus. Ei nyt maalailla mitään ikäviä näkymiä, [Puhemies koputtaa] mutta aikooko hallitus ohjelmansa mukaisesti tarvittaessa täysin kompensoida mahdollisen aleneman kansallisista rahoista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-12-19T17:30:33,2019-12-19T17:31:45,Tarkistettu,1.1 2019_86_37,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Näin joulun alla ja ehkä jo tähän aikaan illasta ruoka on monen mielessä. Lihoineen, kaloineen ja kasviksineen ruoka on meille erittäin tärkeä asia. Meidän on pidettävä huolta huoltovarmuudesta ja suomalaisen ruuan tuottajien tulevaisuudesta ja toimintamahdollisuuksista ja — niin kuin täällä on jo monessa puheenvuorossa kantaa otettu — tilojen kannattavuudesta. Niin kuin tässä edustaja Savolakin kertoi siitä, että viljelijä ja tuottaja haluavat sitä kannattavuutta, eli se on erittäin tärkeää. Jotta sitten tällainen tavallinen kuluttaja pystyy tekemään valintoja, meillä on todella monenlaisia merkintöjä tuotteissa. On erilaisia Suomen lippuja jos jonkinlaisia, jotka eivät todellisuudessa kerro sitä, että pystyisit sen valinnan kuluttajana tekemään niin, että varmasti ostat suomalaista. Kysyisinkin ministeriltä: miten voimme tehdä näitä merkintöjä ostopäätöstä tukeviksi niin, että tiedämme varmasti ostavamme suomalaista, jos näin haluamme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1447,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2019-12-19T17:31:49,2019-12-19T17:32:51,Tarkistettu,1.1 2019_86_38,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä jatkaa tästä juuri mihinkä päästiin, eli kinkusta karitsaan, Uuteen-Seelantiin ja sitä kautta Suomen lippuun. Olen tehnyt toimenpidealoitteen, jossa toivoisin, että hallitus ryhtyy toimiin yhdessä elinkeinoministeriön kanssa, että Suomen lipun varjolla ei voi myydä ulkolaista lihaa. Meillä pitää olla tahtotila siitä, että kuluttajaa ei voi hämätä. Sen takia kysynkin ministeriltä: mihinkä toimiin aiotte ryhtyä? Olemme varmasti tästä asiasta yhtä mieltä, että ei voi suomalaistaa tai kansallistaa elintarvikkeita niin, että harhautetaan kuluttajaa. Toisena asiana kysyn nopeasti ministeriltä: kuinka vajaakäyttöisten peltojen metsittämisprosessi, joka on hallitusohjelmassa, etenee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-19T17:32:55,2019-12-19T17:33:58,Tarkistettu,1.1 2019_86_39,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Värderade talman! Lantbruksbudgeten ser lovande ut, och vi får vara tacksamma att LFA-stödet och miljöstödet kunde höjas. Också det att vi kan ingå nya avtal när det gäller ekologisk produktion är viktigt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1440,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2019-12-19T17:34:02,2019-12-19T17:34:17,Hyväksytty,1.1 2019_86_40,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt siitä, että vaikka ministeri kehui Suomen eläinsuojelulakia, niin eläinten hyvinvointilakia on nyt valmisteltu kuin Iisakinkirkkoa. Se valitettavasti ympättiin viime kaudella siihen sote-uudistukseen ja se kaatui. Kerroitte, että se olisi tulossa ehkä ensi vuonna. Ihan aidosti: Mikä siellä maksaa? Kyllä meillä eläintenpidossa, erityisesti valvonnassa ja eläintenpitokielloissa, on vakavia ongelmia, ja eläimet tarvitsevat parempaa lainsäädäntöä. Eläintenpitokielto on yksi semmoinen asia, jota pitäisi erityisesti pidentää ja valvoa paremmin. Sitten olisin kysynyt, että mikä tämä julkilausuma EU:ssa on tästä eläinten hyvinvoinnista, koska pelkällä julkilausumalla tietysti asioita ei hoideta. Onko sieltä jotain konkreettistakin tulossa? Euroopan maista kuulee hyvin ikäviäkin tarinoita eläinten kohtelusta. Sitten olisin viimeisenä ehdottanut — ehdotin tätä jo viime vuonna eikä tämä maksaisi mitään — että jospa me ilmoittaisimme, että suomenhevonen on Suomen itsenäisyyden juhlahevonen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-19T17:34:45,2019-12-19T17:35:55,Tarkistettu,1.1 2019_86_41,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Meri käytti hyvän puheenvuoron. Syksyllä julkaistiin Ruokaviraston eläinten hyvinvoinnin valvontaraportti, ja se on ollut erittäin karua luettavaa. Raportin mukaanhan lemmikkieläinten huonoon kohteluun liittyvien eläinsuojelukäyntien määrä on kasvanut ja eläinten kaltoinkohtelu on muutenkin raaistunut. Välinpitämättömyys eläinten suhteen kertoo siitä, että meillä on selkeästi maassamme iso asenneongelma. Eläin nähdään liian usein pelkkänä hyödykkeenä ja helposti hylättävänä kertakäyttötavarana. On hyvä, että eläinsuojeluasiamiehen virka palautetaan ja sille on varattu budjetissa rahaa. Samoin myös tuetaan eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönottoa sekä on lisätty valtionapua maatilojen bioturvallisuuden ja eläinten terveyden seurannan kehittämiseen. Kyselytunnilla minäkin kuulin, että ministeri olisi sanonut, että keväällä eläinsuojelulain uudistukseen oltaisiin palaamassa. Vielä tarkentaisin: onko näin? Kysyisin myös: onko uusi hallitus esimerkiksi valmis siirtämään turkistarhauksen lopullisesti historiaan ja koventamaan eläinsuojelurikoksista saatavia tuomioita?", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-19T17:35:55,2019-12-19T17:37:04,Tarkistettu,1.1 2019_86_42,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun täytyy ihmetellä tätä kokoomuksen tahtoa jotenkin luopua vesipuitedirektiivistä. Kyseessähän on nimenomaan lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on koko EU:n alueella parantaa, tai itse asiassa tarkoitus taitaa olla olla heikentämättä EU:n alueella vesistöjen tilaa, eli juuri sillä talousalueella, jossa me kilpailemme teollisuudenkin kanssa. Tämä on sitova lainsäädäntö sillä alueella. No, onneksi kuitenkin hallitus haluaa nimenomaan toimia vesien hyvän ekologisen tilan puolesta ja muun muassa palauttaa vaelluskaloja ja suojella myös vesiluontoa. Haluaisin kysyä ruoka-asiasta. Ruokaan liittyvä tieto on meillä lisääntynyt paljon niin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta kuin ympäristö- ja ilmastovaikutusten näkökulmasta, ja ihmiset haluavat tehdä yhä kestävämpiä valintoja. Uskon, että suomalaiselle ruoalle voi olla jopa suurempi tarve myös ulkomailla ilmastonmuutoksen edetessä, ja meidän kannattaa pitää meidän maatalous siinä mielessä myös ympäristön kannalta kilpailukykyisenä. Kysyisin ministeriltä: miten näette, [Puhemies koputtaa] että kuluttajille voitaisiin nykyistä paremmin viestiä ruuan ympäristövaikutuksista, jotta kuluttaja voi itse halutessaan tehdä kestävämpiä valintoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-12-19T17:37:08,2019-12-19T17:38:29,Tarkistettu,1.1 2019_86_43,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Budjettimietintö on erinomainen, mutta markkinat eivät vieläkään toimi kunnolla. Tuoreen elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan päätöksen mukaan yksi nimeltä mainitsematon kauppaketju peruu vihannestilauksia, käytännössä kurkku-, tomaatti- ja salaattitilauksia, alle 30 päivän varoitusajalla. Tämä ilmeisesti johtuu keskusliikkeen niin sanotusta pakkojaosta. Lautakunta suosittaa, että kauppa ottaisi heikomman osapuolen paremmin huomioon. Lautakunta katsoo, ettei kauppa saisi peruuttaa tilausta alle 30 päivän varoitusajalla. Myöskään EU:n hyvän kauppatavan direktiivi ei salli tätä, mutta sitä ei ole vielä saatettu Suomessa voimaan. Kysyn ministeriltä: mihin toimenpiteisiin asiassa aiotaan ryhtyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2019-12-19T17:38:29,2019-12-19T17:39:22,Tarkistettu,1.1 2019_86_44,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja otti hyvin esille tämän hälyttävän globaalin tilanteen ilmastonmuutoksen suhteen. Ilmastonmuutoshan vaikuttaa kahtaalta, kun puhutaan ruokajärjestelmästä. Eli se toisaalta vaikuttaa meidän tuotanto-olosuhteisiimme, mutta se vaikuttaa myös ruuan kulutukseen, koska se asettaa ne raamit, että minkälainen on kestävä ruokavalio. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävä on luoda tämä kestävä ruokajärjestelmä. Kestävä ruokajärjestelmä on sellainen, joka ottaa huomioon niin eläinten oikeudet, niin ympäristökysymykset, niin ihmisten hyvinvoinnin ja tuottajien toimeentulon kuin ruokaturvankin. Ja nämä tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. Nythän meillä jo YK ja IPCC ja kaikki kansainväliset tahot peräänkuuluttavat sitä, että ruokajärjestelmän on muututtava. Hallitusohjelmassakin on sitouduttu tähän, että myös tähän kulutuspuoleen vaikutetaan. Kysyisin ministeriltä: millä tavalla nämä tavoitteet nyt etenevät, eli nimenomaan nämä ruokavaliot ravitsemussuositusten mukaiseksi ja kestäväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-12-19T17:39:26,2019-12-19T17:40:35,Tarkistettu,1.1 2019_86_45,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Otetaan vielä edustaja Pylväs ja sitten päästetään ministeri vastaamaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_86_46,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset hallitukselle tästä maatalouden kehittämisrahaston pääomittamisesta sekä luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksen vajeitten täyttämisestä. Se on näille, meille käytännön viljelijöille äärimmäisen tärkeä viesti siitä, että hallitus haluaa pitkäjänteisesti olla tukemassa myös maataloustuotantoa ja antaa siihen omat tukensa. Valiokunta on lisännyt tähän tutkimustoimintaan lisää rahaa muun muassa tuonne Ruukin-tutkimuskeskuksen turvemaatutkimukseen. Tämä on äärettömän tärkeä viesti siitä, että halutaan tutkimuksen kautta selvittää, mikä on ihan aidosti turvemaiden päästökuorma, ennen kuin tehdään päätöksiä siitä, mitä niille tehdään. On oikea suunta, kun ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Maa- ja metsätalous kuitenkin on ratkaisu tälle ilmastonmuutokselle joka tapauksessa. Sitten arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä ministerille. Ensinnä liittyen biokaasuun: mitä mahdollisuuksia biokaasuohjelma tuo maatilojen kannattavuuteen kiertotalouden myötä? Ja sitten tärkeämpi tulevaisuuden kysymys: mitä haluatte sanoa tilanpitoa harkitsevalle nuorelle tuottajalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2019-12-19T17:40:35,2019-12-19T17:41:45,Tarkistettu,1.1 2019_86_47,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt ministeri Leppä. Viittä minuuttia oli toivottu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_86_48,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia erinomaisista puheenvuoroista ja myöskin hyvistä kysymyksistä ja evästyksistä, niitä tuli molempia tässä myöskin. Lähden liikkeelle tutkimuksesta. Niin kuin valiokunta on myöskin mietinnössään linjannut, tutkimuksella on täysin ratkaiseva rooli siinä, miten meidän kilpailukykymme säilyy, miten me pystymme ottamaan ilmasto- ja ympäristötoimet huomioon ja miten me pystymme ottamaan eläinten hyvinvointiasiat huomioon entistä paremmin. Samalla se vastaa myöskin siihen kysymykseen, mihin erittäin moni teistä otti kantaa: miten me pystymme erottamaan suomalaisen tuotannon meille tänne tuoduista elintarvikkeista. Sen vuoksi me tarvitsemme tutkittua tietoa enemmän. Ja se ongelma, mikä meillä on, on se, että me tiedämme paljon enemmän siitä, mitä maan päällä tapahtuu kuin siitä, mitä maan alla tapahtuu. Tämä on ratkaisevaa sille hiilen näkökulmasta tapahtuvalle debatoinnille, mitä myöskin meidän yhteiskunnassa käydään. Siksi tähän pitää löytyä lisää varoja, ja siihen on varoja lisää myöskin tullut. Metsien kestävä käyttö ja siihen liittyvät uudet tuotteet, uudet investoinnit ovat meille täysin välttämättömiä molemmat. Meillä on erilaisia laskelmia, on LULUCF-laskelmia ja on muita vertailulaskelmia, joita meillä täällä on tehty. No LULUCF perustuu LULUCF-asetukseen, jonka pohjalta ne laskelmat pitää tehdä, ja kun katsotaan niitä vertailutasoja ja verrataan vaikkapa Ruotsiin, niin meillä on suurin piirtein samanlaiset metsät, mutta vertailutaso on aivan eri kohdalla. Tämän vuoksi LULUCF ei kerro sitä kokonaiskestävyyttä läheskään semmoisella tarkkuudella, mitä sen pitää kertoa, jotta me saamme kuvan siitä, mikä on meidän metsiemme kestävä hakkuu- ja käyttötilanne. Edelleen, viime vuonna meillä oli ennätyshakkuut ja metsät kasvoivat 30 miljoonaa kuutiota enemmän kuin mitä niitä hakattiin, käytettiin. Tämä on se linja, ja tänä vuonna tuo käyttöaste tulee todennäköisesti olemaan aika paljon alhaisempi kuin viime vuonna oli. Eli kyllä me kestäviä olemme. No sitten nämä metsäteollisuuden uudet investoinnit. On välttämätöntä, että me saamme uusia investointeja — sekä ympäristön kannalta, vesistöjen kannalta, ilmaston kannalta että niiden uusien tuotteiden saamisen kannalta. Ne uudet ovat huomattavan paljon resurssitehokkaampia kuin tällä hetkellä olevat, ja olen varma, että näitä investointeja tullaan Suomessa näkemään. Nyt meillä on tällainen vaihe tässä, minkä Finnpulpin osalta olemme tänään julkisesti saaneet tietää, mutta varmasti näitä investointeja tulee. Niitä on välttämätöntä tulla, tai muuten meillä ilman muuta kilpailukyky heikkenee ja samaten ne myönteiset ympäristövaikutukset jäävät saamatta. Sitten täällä moni kysyi tästä MFF-tilanteesta, elikkä minkälainen tulee olemaan maatalouden rahoitus ja maaseudun kehittämisen rahoitus uudella ohjelmakaudella. Suomi on ajanut sitä linjaa, niin kuin täällä esille tuli, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituspotti on samansuuruinen kuin tällä kuluvalla ohjelmakaudella. Se on hyvä tavoite. Sen vuoksi en ymmärrä niitä puheenvuoroja, että sanotaan, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus on jotenkin vanhanaikaista, kun näiltä tahoilta vaaditaan uusia toimia ilmaston ja ympäristön näkökulmasta, kestävyyden näkökulmasta. Eivät ne ole vanhanaikaisia, vaan ne ovat uudenlaisia toimia. Ei voi olla niin, että vaaditaan jotakin uutta ja sitten samalla sanotaan, että maksetaan vähemmän. Näin ei voi olla. Siksi Suomi on vahvasti ajanut tätä linjaa myöskin EU:ssa ja sen vuoksi se kirjaus tuolla hallitusohjelmassa on. Joka sana on merkityksellinen, mikä hallitusohjelmassa on, myöskin tältä osin. Toivotaan, että niin tapahtuu, että sieltä riittävä rahoituspotti sitten tulee. No sitten green deal, eli tuo uusi vihreä arkkitehtuuri, joka EU:ssa nyt uuden komission myötä on tullut esille. Suomi pitää sitä hyvänä, mutta niin, että se myös on realistinen ja se perustuu faktoihin ja se perustuu luonnontieteeseen. Me haluamme, että metsästrategia on iso osa sitä, omana osanaan itsenäinen osa green dealia, ja silloin se tekee totuuden ja oikeudenmukaisella tavalla koskettelee myöskin havumetsävyöhykettä, se on ihan selvä asia. Ja kakkospilarin rahoituksen osalta: se on meidän nettosaannon kannalta todellakin se kaikkein tärkein asia. Meillä elintarvikemarkkinat eivät toimi tällä hetkellä niin kuin niiden pitäisi toimia. Niin kuin täällä todettiin, maataloudessa on ollut tämä heikko kannattavuustilanne jo pitkään, ja se osoittaa sen, että syy on järjestelmässä sisällä. Se ei ole missään yksittäisessä toimessa, vaan se on järjestelmän sisällä oleva syy. Ja siihen halutaan puuttua. Siksi on UTP-direktiivi, elikkä näiden kauppatapojen määrittelydirektiivi. Ja myöskin täällä kysyttiin, että mitä hallitus aikoo tältä osin tehdä. Me tiukennamme elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä. Maanantaina viimeksi tiukennettiin niitä tuolla EU:n ministerineuvostossa. Me laitamme heti ensi vuoden alusta uudistukseen elintarvikemarkkinalain, johon pannaan sisälle ne UTP-direktiivin vaatimukset. [Puhemies koputtaa] Näillä jo tullaan paljon lähemmäs sitä toimintaa, mitä me haluamme tasapainottamisen osalta eteenpäin viedä. Ja kala: Puhemies, jos sen saan vielä sanoa, [Puhemies: Saatte.] että meidän ruokataseemme on yli 3 miljardia euroa alijäämäinen — yli 3 miljardia euroa alijäämäinen. Meillä on valtavasti mahdollisuuksia vientiin. Otetaan tavoitteeksi Ruotsin vientimäärä ja sitä kautta Tanskan, joka sitten on vielä meidän edellä. Ja kalassa se on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuhansien järvien maassa. Kyllä meidän pitää tässä pystyä parempaan. Biokaasua lisää, puurakentamista lisää. Ne ovat myöskin niitä asioita, joilla tämä iso kokonaisuus saadaan parempaan kuntoon. — Kiitoksia paljon, ja kiitos myöskin kiitoksista, ja oikein hyvää joulun aikaa!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-12-19T17:41:50,2019-12-19T17:48:11,Tarkistettu,1.1 2019_86_49,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos samoin myös, ministeri Leppä. Keskustelu ja asian käsittely nyt tässä kohtaa keskeytetään ja sitä jatketaan myöhemmin tässä samassa täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_50,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua pääluokasta 30.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_86_51,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioita koirien rekisteröinti on pakollista. Koira- ja kissarekisterin perustaminen ja koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän säätäminen pakollisiksi ovat keinoja, joilla edistetään koirien ja kissojen terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistään eläinten laiminlyöntiä, laitonta maahantuontia ja pentutehtailua. Lakisääteinen tunnistusmerkintä ja yhtenäinen rekisteri antavat viranomaisille nykyistä tehokkaampia työkaluja puuttua ongelmiin, joita aiheutuu pentutehtailusta sekä rajat ylittävästä laillisesta ja laittomasta eläinkaupasta. Eläinten hyvinvoinnin vakavien laiminlyöntien lisäksi kyse on mittavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta, joka kerää toiminnallaan huomattavia voittoja. Rinteen ja nykyisin Marinin hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Kehitetään eläinkaupan säätelyä erityisesti verkossa tapahtuvan eläinkaupan osalta ja huolehditaan koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä.” Budjetissa on varattu tälle rahaa 775 000, mutta se on käytännössä riittämätöntä, koska se sisältää myös eläintautien torjunnan, sitä edistävän tiedotuksen, koulutuksen ja varautumisen. Sen takia teinkin talousarvioaloitteen kissa- ja koirarekisterin perustamisesta, mutta valitettavasti se ei mennyt täällä salissa läpi hallituksen sitä vastustaessa. Eläinten hyvinvointilaki olisi myös tärkeä saada eduskuntaan. Sehän oli varsin pitkällä jo edellisellä hallituskaudella mutta raukesi sitten, tai sitä ei ehditty tänne tuoda, kun hallitus siinä kaatui. Eläinsuojelun tilanne on Suomessa kansainvälisesti tietenkin suhteellisen hyvällä tasolla, mutta meillä on edelleenkin paljon siinä tehtävää. Esimerkiksi eläinsuojelurikoksien valvonta ja niistä seuraavat rangaistukset ovat jääneet jälkeen ja rangaistukset ovat turhan lieviä. Samoin turkistarhaus, se on myöskin elinkeino, mutta nykyaikana sille ei ole enää sellaista tarvetta, koska meillä on hyvin vaatteita siihen tarkoitukseen. Eli myös turkistarhauksesta luopumista toivoisi jollakin aikavälillä tapahtuvan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-19T18:34:52,2019-12-19T18:37:43,Hyväksytty,1.1 2019_86_52,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän vielä tilaisuuden hyväksi tässä, kun en edellisessä puheenvuorossani ehtinyt sanoa, että kiitän lakivaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä ja ministeri Henrikssonia ja toivotan kaikille hyvää joulua. Mutta tähän maa‑ ja metsätalousministeriön aiheeseen: Tuossa ministeri Lepältä kyselin asioita mutta en vastauksia näihin kysymyksiini ihan ehtinyt saada, kun ministerillä oli todella paljon vastattavaa. Yksi asia tietysti oli eläinten hyvinvointilaki. Tuossa edustaja Laiho piti äsken hyvän puheenvuoron, johon voin kyllä yhtyä täysin. Kysyin ministeriltä, koska se eläinten hyvinvointilaki saataisiin. Sitä on tosiaan tehty aika kauan. Itse olen tosi huolestunut siitä, että eläintenpitokiellot ovat melko lyhyitä ja niitä ei juurikaan valvota. Julkisuudesta saa välillä lukea juttuja, joissa ihmiseltä otetaan pois esimerkiksi koiria, kun hänellä on ollut niitä hyvin paljon, ja sitten hän saa kuitenkin pitää yhden tai kaksi. Jos ihminen on sopimaton pitämään eläimiä, niin minkä takia sinne sitten jätetään niin sanotusti koekaniiniksi vielä muutama eläin? Eläin tuntee kuitenkin kipua ja kärsimystä samoin kuin ihminenkin. Olen joskus ehdottanut tästä eläinten hyvinvointilaista sellaista ajatusta, joka voisi nyt mennä sinne ministeriön korviin, että pitäisi esittää niin sanottu negatiivinen todistus siitä, että ei ole eläintenpitokieltoa, kun lähtee ostamaan eläintä. Tämä olisi hyvin helppo toimenpide. Ostaja voisi semmoisen hankkia, ja voisipa se olla maksutonkin ote, jotta myyjä näkisi, että henkilöllä ei ole eläintenpitokieltoa. Monesti olen miettinyt, kun olen itse ostanut koiria ja hevosiakin, että ei ole kukaan koskaan kysynyt, että eihän minulla ole eläintenpitokieltoa. Siinä mielessä aika merkillistä, että se kuitenkin on jossakin olemassa mutta se ei niin näy. Sitten en oikein saanut vastausta ministeriltä tästä, mikä oli tämä EU:ssa annettu päätöslauselma eläinten hyvinvoinnista, onko tämä joku kirjaus vai tuleeko tästä jotain konkreettistakin EU:ssa. Siellä on maita, joissa on hyvinkin paljon eläinten kaltoinkohtelua, eikä siihen juurikaan puututa, monenlaisia kulttuureita ja traditioita, ja ihmettelen, että EU-maissa voi tämäntyyppistä toimintaa olla, kuten olemme saaneet esimerkiksi lukea italialaisista metsästyskoirista. Ihmettelen, miten se on mahdollista EU:ssa, ja en saanut siitäkään mitään vastausta. Vielä viimeiseksi hevosihmisenä ja itsenäisyyttä arvostavana olen tässä muistellut viime päivinä suomenhevosta, sen arvokasta apua Suomen sodissa ja jälleenrakennuksessa. Ehdotinkin tuossa ministeri Lepälle aivan ilmaisen asian, jota ehdotin jo viime vuonna, että jospa julistettaisiin suomenhevonen meidän itsenäisyyden juhlaeläimeksi. Se olisi kyllä minusta ihan hieno ele. Sen kyllä suomenhevonen ansaitsisi, ja toivon, että viimeistään ensi vuonna sellainen saadaan aikaiseksi, jos ei nyt tähän hätään ehdi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-19T18:37:45,2019-12-19T18:40:56,Hyväksytty,1.1 2019_86_53,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuus, puhdas ruoka, toimivat ketjut, pitkäjänteinen rahoitus. Siinä keskeisimpiä kohtia, kuinka suomalainen maatalous saadaan pysymään kestävällä pohjalla. Suomalainen elintarvike- ja ruokatuotanto on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tämä on kansallinen valinta. Sellainen puhe, jossa jatkuvasti kyseenalaistetaan maataloudet tuet, on vastuutonta. Suomalainen maatalous ja suomalainen ruoka ovat suomalaisten valinta. Suomalainen ruoka on maailman parasta, ja sen tuotantoedellytykset on turvattava. Tämä ei poista sitä, että maatalouden kehittäminen on yksi tärkeimpiä tehtäviämme. Mutta vaikka laittaisimme kehittämiseen ja tutkimiseen kaiken rahan, joka on käytettävissä, mutta samaan aikaan viljelijät, maataloustilalliset, ovat henkitoreissaan, ei ole kohta ketään, joka ottaisi vastaan kaikki hienot tutkimukset ja kehittämiset. Nyt on ensin ratkaistava maataloustuottajan elämisen edellytykset. Tässä talousarvioesityksessä tuodaan tähän lisää elementtejä, lisää tukea, mutta siinä on myös kummallisuuksia, joista muutaman haluan nostaa esiin hetken päästä. Maatalousyrittäjä on uudistanut toimintaansa niin paljon, että vyöstä ovat vyönreiät loppuneet jo kauan sitten. Viljelijä kehittää itsensä hengiltä. Viljelijän toimeentulon parantaminen on meidän yhteinen asiamme, ja siihen on luotava sellaiset käytännöt, jotka ovat vakaita ja toivoa antavia, niin että uudet sukupolvet kokevat viljelyn mielekkäänä elinkeinona. Arvoisa puhemies! Kun tätä valiokunnan mietintöä luin, niin tässä hämmästyttää sellainen, että niitä asioita, joita viime kaudella täällä paransimme ja joihin lisäsimme rahaa, sitten tässä hallituksen esityksessä oli taas leikattu, ja nyt valiokunta taas lisää ne samat edut sinne. Voin vain kuvitella, mitä se viljelijä, se maataloustuottaja, pohtii ja miettii, kun rahoitus on tällaista poukkoilevaa, että joka kerta valiokunta erikseen lisää joitakin rahoja, joita edellisellä kerralla lisättiin ja taas poistettiin. Tämä monessa kohdassa täällä toteutuu. Minun näkemykseni on, että tämä ei ole kestävällä pohjalla, ja kyllä minä tässä, hyvät keskustalaiset kollegani, katson sinne päin. Ymmärrän, että tämä on teille erityinen sydämenasia, vähän niin kuin meille kristillisdemokraateille perusarvot ovat sellainen keskeinen asia, jonka takia täällä kovasti teemme töitä, ja ajattelen, että maatalouden ja maata-lousyrittäjien ja viljelijöiden selviäminen, ja ei ainoastaan selviäminen vaan kohtuullinen toimeentulo, on teidän kunnia-asianne. Enkä tässä nyt sitä halua tietyllä tavalla kyseenalaistaa, mutta kun tämä on nyt jo toinen hallitus, jossa te olette mukana, niin voisiko olla kohtuullista ajatella, että kahdeksan vuoden aikana te keskustalaiset kansanedustajat aivan erityisesti vastuutatte meitä kaikkia muita kansanedustajia, jotta suomalainen maatalousyrittäjä saisi sitten 2024 viimeistään kohtuullisen tulon tekemisestään. Puhemies! Uskon, että suomalaiset yhä kasvavassa määrin tulevat valitsemaan suomalaisen ruuan, kun mennään tuonne kauppaan, yhä kasvavassa määrin. Se on hyvä valinta, se on terveellinen valinta, mutta kyllä koen, että on aika meidän pitää huoli siitä, että yrittäjä myös saa tästä omasta työstään toimeentulon — eikä ainoastaan jonkinlaisen toimeentulon vaan hyvän toimeentulon. Toivotan hyvää joulua kaikille maatalousyrittäjille!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-19T18:40:58,2019-12-19T18:45:43,Hyväksytty,1.1 2019_86_54,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi liittyi Euroopan unioniin 25 vuotta sitten, ja maatalous oli se vaikein neuvotteluosio tuossa liittymisprosessissa. Silloin laadittiin kansallinen tukipaketti, joka sitten kyllä valitettavasti romutettiin nopeasti, eli se ei alkanut vaikuttamaan yhtään. Niin sitten maatalouden alamäki alkoi. Seitsemän vuoden jaksoissa rahoituskehysneuvotteluissa Brysselissä Suomi on joka jaksolla menettänyt tukia. Niitä on suoraan leikattu tai sitten on perusmaataloudesta siirretty maaseudun kehittämiseen, mikä on tarkoittanut sitä, että viljelijän tulo on aina leikkautunut pala palalta. Näiden 25 vuoden aikana on ollut muutamia tapahtumia myös kesken kauden, muun muassa siinä vaiheessa, kun unioni laajentui 2000-luvun alussa kymmenellä jäsenmaalla itäisestä Keski-Euroopasta ja sieltä tuli vahvoja tai sanotaan lähtökohdiltaan hyvätasoisiksi nousevia maatalousmaita. Ne olivat sosialismin jälkeen tietysti raunioina mutta lähtivät kasvuun kuitenkin ja tulivat markkinoille tuotteinensa. Ne alkoivat saada sitten kasvavia tukia, ja vuonna 2014 tuet olivat täysimääräisiä. Tuohon samaan kohtaan, vuoteen 2014, osui myös Suomessa maitokiintiöiden lopettaminen EU:n määräyksestä, ja se osaltaan vaikutti siihen, että maatalouden kannattavuus entisestään aleni. Tilanne on ollut nyt varsin hankala muutamana vuonna huonojen satovuosien takia. No viimeinen vuosi eli tämä vuosi nyt on ollut kohtuullinen tai jopa hyvä, mutta kuitenkin viljelyn kannattavuus, niin kuin valiokunnan mietinnössä kerrotaan ja me siellä maatalousjaostossa kuulimme, on heikko. Tällä hetkellä katse suuntautuu eteenpäin. Ensi vuoden jälkeen alkaa uusi rahoituskehyskausi ja toisaalta myös CAP-uudistus, ja molemmat ovat Suomen maatalouden kannalta äärettömän tärkeitä ja ehkä jopa kohtalokkaita. CAP-uudistuksessa pitäisi saada säädöksiä uudistettua niin, että byrokratia vähenisi ja viljelijöiden henkinen ja fyysinen rasitus kevenisi, mutta siihen suuntaan ei olla koskaan ennenkään päästy, ja valitettavasti voi olla niin, ettei nytkään päästä. Ministeri Leppä ei pystynyt tuossa nyt arvioimaan, missä tilanteessa tältä osin ollaan, mutta vetoan siihen, että säädöksiä pyrittäisiin laatimaan suomalaisen viljelijän tarpeet huomioon ottaen. [Antero Laukkanen: Juuri näin!] Toinen, suuri kysymys on rahoituskehysneuvottelut tulevalle seitsenvuotiskaudelle, ja siellä on komission lähtöehdotuksena 7 prosentin leikkaus tukiin. Se on raju isku suomalaiselle viljelijälle, mikä sitten saattaa johtaa siihen, että nuorten halu ja valmius ja kyky lähteä jatkamaan viljelyä heikentyy, ja se on kohtalokasta elintarviketalouden ja huollon ja omavaraisuuden näkökulmasta. Eli tässä on tavattoman isot haasteet päällä. Ilmastopolitiikasta paljon puhutaan. Se luo oman haasteensa, koska nyt on selvä, että niitä ilmastotavoitteita, joihin on tähän mennessä sitouduttu, kiristetään entisestään voimakkaasti, koska muutoin eivät nuo tavoitteet toteudu, ja viljelijät joutuvat tässä näillä näkymin yhä kovemman taakan kantajiksi. Tässä kohtaa vetoan kyllä voimakkaasti hallitukseen, että pidetään kiinni siitä, että Suomen maatalous säilyy ja kehittyy ja turvaa ainakin oman kansan elintarvikehuollon. Kansallista kompensaatiota tarvitaan noitten edessä olevien leikkausten korvaamiseksi viljelijöille. Summat ovat varsin suuria, eikä hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa ollut tällaisia varoja osoitettu, ja se on huolestuttavaa. Monille toimenpiteille tarvitaan komission hyväksyntä, [Puhemies koputtaa] ja se tuo suuria murheita. Kokonaisuudessaan siis on kysymys sekä elintarvikehuollosta että maaseudun tulevaisuudesta, sen perusasutuksen ja ‑elinkeinotoiminnan säilymisestä ja elintarvikeketjuun liittyvien satojentuhansien työpaikkojen säilymisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-19T18:45:45,2019-12-19T18:51:19,Hyväksytty,1.1 2019_86_55,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pitkäaikaisena 4H-puutarhayrittäjänä ja lyhytaikaisena 4H-neuvojana mieltäni sangen suuresti lämmittää ja sydämelleni käy, että määrärahoja tälle arvokasta työtä tekevälle järjestölle myönnetään valtiovarainvaliokunnan tekemän lisäyksen jälkeen 150 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. 4H-toiminta ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä koko maassa. Se luo tulevaisuudenuskoa erityisesti maaseudun lapsille ja nuorille, ja se on suuri nuorten kesätyöllistäjä. Nuorille maksettiin järjestön kautta palkkoja viime vuonna yhteensä neljä ja puoli miljoonaa euroa. 4H edistää tervehenkistä harrastustoimintaa koko Suomessa niin maalla kuin kaupungeissa. Lapset ja nuoret tarvitsevat hyviä harrastuksia. Harrastukset tuovat nuorille hyvinvointia. Hallitus suunnitteleekin jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yhtä hyvää harrastusta koulupäivän yhteyteen Islannin mallin mukaisesti. Toivon, että yksi toteuttaja voisi olla myös 4H-järjestö, jonka arvoja ovat hyvyys, hyvinvointi, harkinta ja harjaannus. 4H-järjestö tukee voimakkaasti myös nuorten yrittäjyyttä. Se on todella tärkeää, sillä tässä maassa tarvitaan yrittävää asennetta ja yrittämisen taitoja, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyön tekemistä ja taloudellista ajattelua. Nuoret saavat 4H-yrityksissä tarvittavaa työkokemusta ja valmiuksia työelämää varten. Osasta näitä nuoria tulee yrittäjiä, jotka aikanaan työllistävät naapurinsa ja perheenjäsenensä. Monet uudet työpaikat syntyvät juuri tällaisiin pieniin yrityksiin. 4H-yrittäjien liikevaihto oli viime vuonna yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Työllä oli laaja työllistäväkin vaikutus. Iloitsen myös siitä, että tähän samaan aiheeseen liittyen myös Nuori Yrittäjyys ‑ohjelma saa 250 000 euroa ensi vuonna. Sekin on merkittävä satsaus lapsiin ja nuoriin. Sain olla aikanaan tuomassa Nuori Yrittäjyys ‑ohjelmaa kansanopistoihin. Näin ohjelman hyvät vaikutukset: Nuoret innostuivat, perustivat vuodeksi yrityksen ja pyörittivät sitä vuoden verran. He oppivat tulevaisuustaitoja käytännön ja yhdessä tekemisen kautta. Kaksi omaa poikaanikin on opiskellut tämän ohjelman. Nyt NY-ohjelma saa merkittävän lisärahoituksen ja voi laajentua eri puolille Suomea. Tällä kaikella on pitkällä juoksulla vaikutusta myös siihen, että uudet sukupolvet uskaltavat jatkaa myös maatalouden ja metsätalouden yrittäjinä tulevaisuudessa. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tehtävää, että maatalousyrittäjien on hyvä ja turvallista yrittää ja tuottaa meille puhdasta ruokaa. Maatalouden kannattavuutta parantavaan neuvontaan myönnetään 1,8 miljoonaa euroa. Valiokunta painottaa tämän määrärahan käytössä maatalouden hiilijalanjäljen pienentämistä. Kuten edustaja Pylväs sanoi, maataloudella on tärkeä tehtävä myös ilmastonmuutoksen ratkaisussa. Se on viljelemistä ja varjelemista. Minulla ovat myöskin mielessä nuoret viljelijät, aloittavat maatalousyrittäjät. Toivon, että tätä rahaa voidaan käyttää nuorten maatalousyrittäjien uran alkuvaiheen tukeen ja neuvontaan. Iloitsen myös Rokuan ja Peuran polun reittien kunnostamiseen myönnetystä määrärahasta. Toivotan kaikille maatalouden ja metsätalouden parissa, luonnon parissa, työskenteleville oikein hyvää joulua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1453,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2019-12-19T18:51:22,2019-12-19T18:56:51,Hyväksytty,1.1 2019_86_56,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme maa- ja metsätalouden sektorista, emme puhu mistään pikkujutusta, vaan puhumme yli 60 miljardin liikevaihdon sektorista, kun puhumme tästä biotaloudesta kaikkinensa. Se on aika mittava asia Suomen menestymisen kannalta, ja se on myös ratkaisu moniin tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin samalla. Paljon olisi puhuttavaa, mutta ajattelin, että ihan muutamaan kollegan hyvään esiinnostoon tarttuisin. Kun tuossa edustaja Laiho ja edustaja Meri hyvin nostivat esille tätä kissojen ja koirien rekisteröintikysymystä, niin olen mielissäni siitä, että eläinsuojelulaki tuo muutoksen siihen. Kaikki tiedämme, että koirien rekisteröinnin kanssa se on helpompaa, koska siellä on jo vahvoja käytäntöjä, ja siinä varmaan pääsemme aika hyvin eteenpäin heti sitten, kun se lainsäädäntö on tehty, mutta kissojen kanssa toki vie aikaa ennen kuin siellä se käytäntö vakiintuu. Mutta hyvä, että päästään alkuun. Se todellakin poistaa pentutehtailua ja parantaa eläinsuojelun asemaa. Mutta siksi sinne ei rahoitustakaan vielä tässä vaiheessa ehkä siinä mitassa tarvita kuin mitä tuossa esille tuli. Laukkanen otti esille sen, miten uudet sukupolvet kokevat mielekkääksi, kun tämä on tällaista poukkoilua, että joka kerta joudutaan täällä eduskunnan päässä tiettyjä määrärahoja lisäämään. Täällä on aika monessakin valiokunnassa samantyyppisiä käytäntöjä, ja kyllä täytyy sanoa, että itsekin olen vähän surullinen monilta osin. Esimerkiksi se, että neuvontaan täytyy lisätä rahaa joka kerta. Mutta jotkut asiat ovat sentään menneet eteenpäinkin. Esimerkiksi tuo edellisessä puheenvuorossa esiin nostettu 4H oli jo siellä pohjissa, eli kaikki se, mitä nyt annettiin, oli sitten ihan oikeata uutta kehittämistä. 4H muuten on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten tätä ilmastoahdistusta pystytään käytännön teoilla viemään eteenpäin. Nuorilla on tahtotila tehdä asioille jotakin, ja 4H:lla on tällainen Taimiteko-projekti, johon on lähtenyt hyvin paljon kaupunkilaisnuoriakin: käytännössä lähtevät istuttamaan metsää sellaisille alueille, joilla metsää ennen ei ole ollut, ja näin sidotaan hiiltä ja saadaan itselle parempi mieli siitä, että käytännössä jotakin on tehty. Kankaanniemi otti esille CAP-neuvottelujen merkityksen ja rahoituskehyksen merkityksen. Ne todella ovat merkityksellisiä asioita Suomen maatalouden tulevaisuudelle, ja siksi olen mielissäni, että tätä työtä on tehty hyvin paljon muuallakin kuin maa- ja metsätalousministeriössä ja maa- ja metsätalousministeri. Esimerkiksi ministeri Tuppurainen ja sekä entinen pääministeri että nykyinen pääministeri ovat tehneet pohjaa siihen, että saisimme Suomen kannalta mahdollisimman hyvän ratkaisun. Itse asiassa olen varsin tyytyväinen siihen, miltä nyt näyttää. Kun esimerkiksi kakkospilarin leikkaukset olivat jossain vaiheessa 52 miljoonassa, niin nyt näyttää, että ne ehkä olisivat enää 17 miljoonassa, ja on mahdollisuus saada vielä vaikkapa kirjekuoriakin. Tämä saattaa Suomen kannalta mennä ihan hyvinkin, mutta koskaanhan ei tiedä ennen kuin perät ovat veneessä. Ja miksi tämä on myös muulle kuin Suomen maataloudelle merkittävä asia? Elintarvikeketju työllistää 340 000 ihmistä, ja on todella merkittävää Suomen työllisyyden ja rahavirtojen kannalta, että saisimme meidän maatalouden täällä säilytettyä. Elintarviketyöntekijöitten käsissä saamme sen laadukkaan tuotteen jalostettua laadukkaiksi elintarvikkeiksi, ja niitä työpaikkoja kaipaamme myöskin. Mitä tulee sitten siihen, miten viljelijä voisi muuten pärjätä, niin kyllä epäterveet kauppatavat ovat yksi, mikä sitä viljelijän katetta syö. Siksi olen mielissäni, että siihen jo Ihalaisen esiin nostamaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöasiaan tehtiin viime kaudella hieman korjauksia niin, että siellä on elintarvikeasiamies, ja että siihen vielä tehdään tällä kaudella nyt jatkotoimenpiteitä sekä meillä että EU:ssa. — Kiitoksia. Hienoa keskustelua ollut kaikilta kansanedustajilta täällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-12-19T18:57:04,2019-12-19T19:02:23,Hyväksytty,1.1 2019_86_57,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin puheenvuoroni aluksi kiittää teitä siitä, että teidän johdollanne saimme erittäin hyvän hallitusohjelman, josta meidän ei tarvinnut pilkkuakaan muuttaa. Siihen perustuu tämä koko meidän valtion talousarvioesityksemme, ja olemme keskustassakin siihen erittäin tyytyväisiä. Haluan antaa tukeni myöskin hallituksen vahvalle ja myönteiselle maa- ja metsätalouspolitiikalle. Hallituksen linja on erittäin hyvä ja viisas. On arvokasta, että hallitus haluaa vahvistaa meidän maataloutta, joka on ruokaomavaraisuutemme perusta. Aivan kuten edustaja Kalmari kertoi, elintarvikeketju työllistää meillä yli 300 000 ihmistä. Se on tärkeä työllistäjä, mutta on myös huomattava se, että kun kukaan meistä ei selviä syömättä, vaan me tarvitsemme ravintoa, niin on tärkeää, että se ruoka tuotetaan lähellä. Silloin se on ympäristölle edullista ja hyväksi. Ja meidän kotimainen ruokatuotantomme on myös maailman mittakaavassa huippuluokkaa laadultaan ja terveellisyydeltään. Olen myös erittäin iloinen siitä, että hallitus jatkaa sellaista realistista metsäpolitiikkaa, joka tarkoittaa sitä, että metsien kestävää käyttöä voidaan jatkaa koko Suomessa. Ehkä aina ei arvatakaan, miten suuri merkitys meidän metsillä on kansantaloudellemme koko Suomessa. Jos meidän tärkein uusiutuva luonnonvaramme, metsät, katoaisivat niin, että emme voisi niitä enää hyödyntää, silloin olisimme kansakuntana kyllä suuressa pulassa. Ympäristön huomioiminen ja ilmastonäkökulmat tarjoavat myös aivan uusia mahdollisuuksia, niin kuin tässä syksynkin aikana on tullut moneen kertaan esille. Me voimme esimerkiksi monia muovituotteita korvata puulla, ja vaikkapa puurakentaminen tuo meille uusia mahdollisuuksia. Lämpimästi kannatan hallituksen esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-19T19:02:30,2019-12-19T19:04:40,Hyväksytty,1.1 2019_86_58,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä näkyy monia hallitusohjelman hyviä painopisteitä. Vaelluskaloihin, kiertotalouteen, vesien suojeluun panostetaan entistä enemmän. Puhtaat makeat vedet ovat arvokkaita luonnonvaroja Suomessa. Onneksi oppositiopuolue kokoomus ei ole päättämässä ympäristönsuojelusta tai taloudestamme tällä hetkellä, ainakin edustaja Sankelon puheenvuoroon nojaten. Tietysti toivon, että kokoomus irtisanoutuu tämänkaltaisista näkemyksistä, joissa kyseenalaistetaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös ja todetaan, että ympäristölupa olisi pitänyt myöntää sen haitallisista vaikutuksista huolimatta. Toivoisin, että päästäisiin vielä entistä enemmän elintarviketuotannon innovatiivisiin ratkaisuihin. Viime päivinä esimerkiksi Piilaaksosta on kantautunut uutisia, joissa kerrotaan, kuinka ruuantuotanto, food tech, tekee tuloaan monelle alueelle, ja nyt tämmöisten nyhtökauratuotteiden ohella kehitetään esimerkiksi korvaavia tuotteita kaloille ja seafoodille, jolloin on mahdollista myös tavallaan lisätä kestävästi kalan käyttöä tai sen kaltaisia tuotteita. Ehkä kuulostaa vielä kaukaiselta, mutta toisaalta, kuka olisi uskonut, että nyhtökaurasta tulee yksi merkittävä vientituote Suomessa. Todellakin myös tällaiset lihankorvikkeet ovat nousussa ja niiden markkina-arvo on varsin mittava, ja ne voivat tulla meidän muun ruuantuotannon rinnalle ja tuottaa sitä korkeampaa jalostusarvoa. Tässä sivulla 51 todetaan, että ”taloutemme perustuu pitkälti metsien kestävään käyttöön”. Tätä vähän kyseenalaistaisin. On aika rohkeasti sanottu, että ”pitkälti metsien kestävään käyttöön”, kun kuitenkin 20 prosenttia viennistä perustuu metsätalouteen, jolloin ei voi puhua, että se olisi meidän ainoa kivijalka — toki hyvin tärkeä sellainen. Toisaalta on todettava, että jalostusarvoa on nostettava, muutoin emme voi taata hyvinvointia. Metsäteollisuuden osuus on laskenut ja se on monipuolistunut meidän viennissämme. Toivotaan, että esimerkiksi puurakentamisen ratkaisut ja muut korkeamman jalostusasteen tuotteet tulevat yleistymään, ja niitä hallitus voi edistää tällaisten innovatiivisten ruokatuotteiden ohella. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1386,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2019-12-19T19:04:50,2019-12-19T19:07:55,Tarkistettu,1.1 2019_86_59,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää keskustella siitä, mistä meidän kaikkien vatsa täyttyy. Se on ruoka. Siinä mielessä täytyy sanoa, että hallitusohjelma sinällään antaa vakauden sille, miten me tässä maassa voimme vatsamme täyttää. Kuitenkin pieni kriittisyys ja oikeastaan uusi ajattelutapa siinä, mitenkä me mahdollistamme sen, että meillä kansallinen huoltovarmuus tässä maassa voidaan toteuttaa, on se, minkälainen kansallinen tahtotila meillä onkaan tai pitäisi olla meidän maatalousviljelyyn soveltuvien peltojen sekä sitten vesien osalta. Meidän pitää vaalia sitä omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeintä seikkaa eli sitä, mihinkä siemen laitetaan ja millä sitä kastellaan — ne ovat meidän metsät, pellot ja vedet. Meidän pitää pystyä nopeammin reagoimaan siinä, ja kun me olemme nyt jo metsämme antaneet kansainvälisille sijoitusyhtiöille, meidän pitää ainakin omista pohjavesistämme ja vesivaroistamme pitää huolta itsekeskeisesti. Olkoon se sitten vaikka kuinka nuivasti ajateltua, mutta meidän pitää lainsäädännöllä pystyä huolehtimaan Euroopan unionissa siitä, että kansallisesti voimme huolehtia siitä, että Suomessa maatalouteen soveltuvat peltoalat pysyvät vaikkapa sitten sukutiloilla isältä tai äidiltä pojalle ja tyttärelle. On hirvittävän tärkeätä, että me voimme turvata sen, että meidän vesivaroja ei ainakaan alisteta kansainväliselle kaupalle. On hienoa, että maa‑ ja metsätalousvaliokunta on ottanut tässä nyt jo kantaa ja tuonut sen osiltaan todeksi, että me olemme tästä huolissamme, ja siitä kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle Anne Kalmarille, joka täällä sitkeästi istuu. Ensinnäkin hyvän joulun toivotukset koko valiokunnalle mutta myös jaostolle, joka on tehnyt tämän esityksen, mistä nyt pääluokassa 30 keskustelemme. Haluaisin vielä tuoda esille, mitä tuossa debatissa pääsin jo sanomaan Suomen lipun käytöstä elintarvikkeiden markkinoinnissa, kinkusta karitsaan. Me emme voi suvaita meidän ostopäätöksiä harhaan johtavaa markkinointia, ja siinä mielessä on tärkeätä, että puutumme siihen emmekä voi hyväksyä sitä, että me myymme täällä niin sanotusti kansallistettua ruokaa, vaan me käytämme joutsenlippua silloin, kun on kysymys alkuperästä. Sen takia on hyvä kiitollisuudella todeta, että hallitusohjelmassa on nostettu tämä asia — yksi tärkeimmistä asioista tällä sektorilla — että alkuperämerkintöjä pitää selkeyttää. Toivon, että voimme tässä eduskunnassa olla yhtä mieltä siitä, että ei meitä kuluttajia saa harhauttaa sillä perusteella, minkä lipun varjolla myymme tuotteita. Yhtenä erityisenä asiana kuitenkin haluan vielä nostaa esille sen, että peltojen metsittäminen on hiilinielukysymys, jos me haluamme keskustella siitä, kuinka meillä metsät kasvavat, mutta jos meillä on vajaakäyttöisiä ja viljelyyn soveltumattomia peltoalueita, niin hallitusohjelman mukaan meidän pitää olla ponnekkaita siinä suhteessa, että voisimme käydä keskustelua EU:ssa siltä osin, että niitä tukia, joita tulee maanviljelyspeltoaloille, voitaisiin hyödyntää metsittämiseen. On todellakin tärkeätä hyväksyä se tosiasia, että meillä on viljelyyn soveltumattomia peltoaloja, ja meidän pitää niitä rohkeasti metsittää, koska on täysin turhaa, että meillä on alueita, jotka vain ovat tukien piirissä, jotta sieltä saadaan rahoja. Meidän tulee nähdä, että jokaisella hehtaarilla, joka meillä on viljelyskelpoista, tuotetaan elintarvikkeita tähän maahan. Sen takia on negatiivinen sanonta hömppäheinästä, ja meidän pitää pystyä kansallisesti määrittelemään, että sadonkorjuuvelvoite on se, jolla lähdetään tähän asiaan ensimmäisenä puuttumaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-19T19:07:59,2019-12-19T19:13:33,Hyväksytty,1.1 2019_86_60,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kilpailukyvyn parantamisesta ja yleensä kannattavuudesta on tänä syksynä ja oikeastaan jo viime keväänäkin käyty hyvin paljon keskustelua, ja siellä tietenkin on orastaviakin asioita, esimerkiksi Kiinan sianlihan tarve. Kun muistellaan, että aikoinaan, oliko se Amerikassa, kun salmonella iski broileriin, silloinhan sitä saatiin sinne vietyä ja se pelasti osin. Nyt tietenkin toivotaan, että sianlihan kysyntä Kiinassa edelleenkin kasvaisi ja hinta olisi hyvä, niin se parantaisi tietyn tuotantosektorin kannattavuutta ja elinmahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan ruuantuotanto ja siihen liittyvät huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus ovat tärkeitä asioita, ja nämä ovat Suomessa ihan huippuluokkaa. Sen takia meillä on mahdollisuus tässä nyt ihan ruokaturvallisuus- ja huoltovarmuussektorinkin näkökulmasta parantaa ruokavientiä ja saada sillä tavalla myös maatalouden kannattavuutta nostettua. Niin kuin aikaisemmin oli täällä puhetta, myös kalatalouspuoli on semmoinen, mihinkä meidän kannattaa kiinnittää huomiota. Ensinnäkin muutamia määrärahalisäyksiähän täällä on jo tullut esille, mutta nostan nyt tässä muutaman, mitä määrärahalisäyksiä valtiovaroissa on tehty budjetin kautta ennen kaikkea kevään kehykseen verrattuna. Siellä pystytään ympäristökorvaukset pitämään vuoden 2019 tasolla, luomusitoutumusten määrää lisäämään ja investoinnit turvaamaan Makeran pääomittamisella, ja keskeistä ovat myös uuden elintarvikemarkkinavaltuutetun viran hoitamiseen esitettävät määrärahat. Täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on mainittu myös neuvontapalvelut, ja kun ajatellaan, että meillä on maatalousyrittäjien kanta nyt nuorentumassa ja nuoret tarvitsevat tämmöistä neuvontaa, niin on todella merkittävää niin ProAgrian kuin muun maatalousneuvonnan kannalta, että me olemme lisänneet valtiovaroissa 1,8 miljoonaa euroa, ja tähän on lausuma sitten, että tämän pitäisi nyt olla pysyvä. Täällä on muutamia määrärahoja, joita on aina vuosittain lisätty. Muistan jo kymmenen vuoden takaa, että aina on pistetty jostain 600 000:sta tuonne puoleentoista miljoonaan lisäyksiä tämäntyyppisiin, ja 4H ja ProAgria esimerkiksi ovat olleet maatalouden puolella näitä sektoreita ja yhdistyksiä, joille on lisätty, että heidän toimintansa olisi sitten oikeudenmukaista. No 4H-yhdistyksellehän nyt saatiin kaikkien vääntöjen jälkeen 250 000 lisättyä myös täällä eduskunnassa, ja minä näen sen kanssa hyvin tärkeänä. Täällä on viitattu nuorten työllistämiseen ja sitomiseen siihen, että raha ei tule seinästä, niin sanotusti, vaan se täytyy ansaita, ja nuorena kun työnsyrjästä saadaan kiinni, niin rupeaa sitten se omakin pää sanomaan jotakin, että kyllä tässä on itsekin asennoiduttava eri tavalla kuin ehkä on aikaisemmin voinut ajatella. Tämä metsitys on todella hyvä. Se kasvattaa meidän hiilinielua ja samalla antaa sitten mahdollisuuden nuorille saada omaa rahaa. Se oli merkittävä summa muistaakseni, oliko se 6,5 miljoonaa, mitä maksettiin palkkoja nuorille viime vuonna. Se on kyllä todella merkittävä rahasumma. Kiitoksia myös valiokunnan jäsenille ja ennen kaikkea puheenjohtaja Kalmarille hienosti vedetystä syksystä — keväällä jatketaan — ja myös valtiovarojen puolelle maata-lousjaoston jäsenille kiitokset kaikesta tästä yhteistyöstä. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-19T19:13:42,2019-12-19T19:18:31,Hyväksytty,1.1 2019_86_61,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuustilanne on jatkunut vuosia vaikeana, ja talouden tunnuslukujen valossa kokonaiskuva on heikentynyt. Siitä huolimatta suomalaisesta maataloudesta pidetään tiukasti kiinni ja kehitetään sitä ja toivotaan siitä myös entisestään tuottajien osaamista hyödyntävää ja heidän ammattitaitoaan arvostavaa. Suomalaisesta maataloustuotannosta on tehtävä yrittäjämäisempää ja houkuttelevampaa erityisesti nuorille toimijoille, jotta siellä riittää jatkajia myös tärkeälle työlle. Meillä on Suomessa mahtava puhdas luonto, joka antaa myös hyvät viljelyolosuhteet, vaikka samalla se tietenkin pohjoisen sijainnin suhteen tuo samalla myös haasteita. Liikennepolttoaineiden veronkiristys rankaisee maaseudun elinkeinotoiminnan kannattavuutta ja samalla myös maataloutta. Korotus on erityisesti harvaanasutun seudun asukkaille hankala, koska siellä auto on käytännössä välttämätön. On hyvä, että hallitusohjelmassa mainitaan luomuruoka ja lähiruoka. Ne ovat tärkeitä myöskin maatalouden kannattavuuden ja tuottavuuden suhteen jatkossa, koska ne ovat niitä asioita, mitä ihmiset myös arvostavat: suomalaisuutta, kotimaisuutta. Niihin kannattaa nimenomaan panostaa, samoin kuin luomu- ja lähiruuan saatavuuteen kouluissa ja päiväkodeissa. Pitäisi huomioida myöskin kaikissa julkisissa hankinnoissa, että panostetaan näihin. Edustaja Myllykosken nostama alkuperämerkintäasia on hyvin tärkeä, ja myös tämä tulisi huomioida nimenomaan eineksissäkin, eli missä esimerkiksi lihan alkuperä on ollut. Uudet ruokainnovaatiot voivat olla tärkeitä myös viennin kannalta, ja siihen kannattaa jatkossa kiinnittää myöskin huomiota. Myös lainsäädännön tulee sallia nykyistä helpommin ruuan kokonaisvaltainen lähijalostus ja suoramyynti myöskin suoraan tiloilta. Samoin teurastamoiden ja muiden elintarvikelaitosten kilpailukykyä on parannettava alentamalla valvonta‑, tarkastus- ja lupamaksuja, kuitenkin niin, että samalla huolehditaan tilojen ja eläinten hyvinvoinnista. Ihan lopuksi vain maininta susista: meidän pitää huolehtia siitä, että ihmiset saavat rauhassa oleskella omilla pihoillaan ja sudet pysyvät siellä muilla mailla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-19T19:18:40,2019-12-19T19:21:50,Hyväksytty,1.1 2019_86_62,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Herra puhemies! Tuossa debatissa kysyin ministeri Lepältä arviota Kuopion kaatuneen hankkeen tiimoilta, että minkälaisia eroja hän mahdollisesti näkee tämän noin kuusi vuotta sitten luvan saaneen Äänekosken tehtaan ja nyt kaatuneen Kuopion hankkeen välillä. On mielestäni erittäin tärkeää, että tämä selvitetään ja mietitään, minkälaisilla tekijöillä nämä ratkaisut on tehty, kun lopputulos on päinvastainen. Ministeri ei ehtinyt siihen ajanpuutteen vuoksi vastaamaan, mutta toivon, että vaikkapa maa- ja metsätalousvaliokunta kevään korvalla paneutuu tähän asiaan. Meille jaostoon tämä ei oikeastaan kuulu, vaan se kuuluu teille sinne valiokunnan puolelle. Se on valtavan iso asia. Siellä on suuri määrä työpaikkoja Pohjois-Savoon. Puun hankinta-alue on laaja, ja se vaikuttaa siihen valtavasti. Siellä on valtavan suuret kantohintavirrat, joihin se vaikuttaa. Se vaikuttaa maaseudun työpaikkoihin, asumiseen, elinmahdollisuuksiin ja sitten ennen kaikkea myös vientimme volyymiin ja sitä kautta koko kansantalouden näkymiin. Eli asia on todella vakava. Herra puhemies! Yleensäkin tämä metsäpolitiikka on nyt tavattoman tärkeää pitää hyvin huolella meillä käsissä. Minulla on pieni pelko, toivottavasti se on väärä, että meillä on kehitys siihen suuntaan menossa, että kansallinen metsäpolitiikka valuisi eurooppalaiselle tasolle. Jos näin käy tai sanotaan, että jos näin kävisi, niin se olisi kyllä varsin uhkarohkeaa. Siellä on sellaiset poliittiset voimat ja muut asetelmat, että suojelu ja metsien hakkuiden rajoittamiskaavailut esimerkiksi sinänsä tarpeellisen ilmastopolitiikan takia saattaisivat heijastua meidän metsäpolitiikkaan huolestuttavalla tavalla. Suomessa metsienhoito on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta varmasti on parantamisen varaa. Esimerkiksi perikuntien ja iäkkäitten omistajien osalta tarvittaisiin ehkä vielä tehokkaampia toimenpiteitä, jotta metsien kasvu voitaisiin turvata vieläkin suurempana. Hyvä se on nytkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-19T19:21:52,2019-12-19T19:25:01,Hyväksytty,1.1 2019_86_63,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Maa‑ ja metsätalouteen liittyvät kysymykset ja poliittiset päätökset ovat aivan keskiössä, kun pyritään ratkaisemaan meidän aikamme suuria haasteita liittyen ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja vesistöjen ekologiseen tilaan. Sen takia nämä budjettiratkaisutkin ovat aivan keskiössä. Ensi vuosi on monella tapaa hyvin tärkeä. Hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa on isoja päätöskokonaisuuksia ja uudistuksia ensi vuodelle. Metsien käyttöön liittyviä isoja kysymyksiä on ensi vuonna edessä, ja maatalouden puolella tietenkin tämä tuleva rahoituskausi, joka on hyvin ajankohtainen keskustelu. Meillä on hyviä hankkeita, kuten esimerkiksi Itämeren suojeluun liittyvä hanke, joka viime kaudella aloitettiin, eli tämä 15 miljoonaa euroa vuodessa, joka silloin päätettiin vuosittain laittaa, erityisesti kohdennettuna kipsikäsittelyyn pelloilla, osittain myös rakennekalkin hyödyntämiseen ja erilaisten kuituratkaisuiden osalta. On ollut ilo huomata, että uusi hallitus on päättänyt tätä rahoitusta myöskin jatkaa. Tämäntyyppiset käsittelyt eivät kuitenkaan vielä puutu niihin juurisyihin, jotka meillä aiheuttavat esimerkiksi rehevöitymistä meidän vesistöissä, ja sen takia olisi todella tärkeää, että käynnistettäisiin uudistustyötä systeemitasolla esimerkiksi meidän tukijärjestelmissä. Kuten sanottua, tämä on erittäin ajankohtaista juuri tällä hetkellä. Meillä on meidän maataloudessa haasteita kannattavuudessa, niin kuin on monessa puheenvuorossa tullut ilmi. Monet viljelijät ovat taloudellisten haasteiden edessä, eikä tilanne ole juuri parantunut, vaan pikemminkin ahdinko on monilta osin syventynyt. Samaan aikaan meillä on erittäin suuria haasteita maataloudessa päästä niihin päästövähennystavoitteisiin, joita maatalouden osalta on asetettu. Nyt nähdään esimerkiksi Tilastokeskuksen luvuista ihan selvästi, että 90-luvulta ei ole juurikaan näitä päästövähennyksiä maataloudessa saatu aikaiseksi. Tämähän ei millään tavalla ole tietenkään viljelijöistä johtuva asia, eikä heitä pidä syyttää, vaan pikemminkin niinpäin, että meidän pitää uudistaa meidän järjestelmiä siihen suuntaan, että se kannustaa ja tukee sitä hyvää työtä ja potentiaalia, mitä maatalouden osalta on löydettävissä. Yksi esimerkki, jonka haluan erityisesti nostaa esille, liittyy lannan levitykseen ja peltojen raivaamiseen tätä tarkoitusta varten. Tähän tarvittaisiin kiertotalousratkaisuja, jotka hyödyttäisivät niin sitä viljelijää kuin myöskin sitten ympäristöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-12-19T19:25:02,2019-12-19T19:28:17,Hyväksytty,1.1 2019_86_64,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meinasin paikalta pärjätä, mutta en sitten kuitenkaan. — Minun mielestäni oli hyvä, että edustaja Kankaanniemi otti tärkeän asian esille. Jos minä olenkin tässä pelloista ja metsistä ollut huolissani, niin kyllä meidän pitää kansallisesti olla todella hereillä, niin että metsäpolitiikka on se, jota me kansallisesti säätelemme. Vaikka näyttää houkuttelevalle, että voimme koko EU:n alueella tehdä metsäpolitiikkaa, niin on huomioitava, että se on meidän koko elinkeinorakenteelle se vihreä kulta — mitä nyt ei olekaan montaa kertaa tässä salissa sanottu — ja toivoisin, että nyt me uskaltaisimme taas ottaa sen termin esille, että Suomi on vihreän kullan maa. Meidän tulee huolehtia siitä, että päätöksenteko sen kullan ympärillä on meillä kansallisesti. Me emme saa hallituksissa ja hallitusten vaihtumisen välillä ruveta pohtimaan, antaisimmeko metsäpolitiikan EU:lle ja EU-päätöksentekoon. Meidän pitää pitää siitä todellakin hampaat irvessä kiinni, että me voimme olla varmoja siitä, mitä meidän metsissämme tapahtuu, on sitten kyseessä hiilinielut tahi se, onko meillä metsää metsänjalostusteollisuudelle riittävästi saatavilla. Ottamatta kantaa siihen, mitä oikeudessa sitten tapahtuu niiden lupien osalta. Satovahingot on myös yksi keskeinen osa, ja mielestäni tässä pitää myös katsoa ympäristön kannalta. Me olemme nyt joutuneet parina viime vuonna tekemään ratkaisuja, että olemme polttoaineiden verotuksen myötä tukeneet viljelijöitä, jotka ovat joutuneet ahdinkoon sään ääri-ilmiöiden takia. Meidän pitää keskeisesti muuttaa tätä järjestelmää ja ottaa ehkäpä taka-askel sen suhteen, että meillä tulee uudelleen satovahinkojärjestelmä tähän maahan. Eräs pohjanmaalainen kansanedustaja oli koko ajan sitä mieltä, että meillä pitää palata siihen järjestelmään, että voimme vakuutusjärjestelmän kautta — kun emme ole voineet sitä niin kuin saada ratkaisuksi — tehdä niin, että osin valtio, osin vakuutukset voisivat sitten olla tässä menetelmässä mukana. Tärkeää on se, että ei meillä voi olla semmoista järjestelmää, että vain kevyttä polttoainetta taikka löpöä käyttävät kuivurit saavat ne tuet, kun meillä on myöskin osaltaan bio- ja uusiutuvalla energialla olevia kuivureita käynnissä. Kyllä meidän pitää pystyä näkemään, että ympäristöystävällisyys edellä mennään. Näihin elintarvikeasioihin: Haluaisin kyllä korostaa sitä myöskin, että meillä pitäisi olla uusien innovaatioitten suoja, etteivät kaupat pysty alistamaan jotakin hyvää keksintöä niin, että ne ottavat sen omaksi private label -tuotteeksi. Kyllä pitää olla joku turva sille innovaatiolle ja sille keksinnölle markkinoilla, on se sitten Härkis tai Nyhtökaura taikka mitä hyvänsä. Kyllä meillä pitää sen olla mahdollista, että rauhoitetaan joksikin aikaa se tuote, jotta se yritys, joka sen on tehnyt ja panostanut siihen euroja, voi saada markkinoilta sen oman asiansa, etteivät kaupat alista sitä patenttia ja innovaatiota omiin kaupallisiin tarkoituksiinsa niin nopeasti. Ammattikalastajat, niitä ei pidä unohtaa. Me haluamme joululohen pöytään, ja siinä mielessä meidän pitää katsoa, että myös ammattikalastuksen osalta voimme tässä maassa turvata niin sisävesiltä kuin sitten mereltäkin saadun kalansaaliin. Täytyy kiittää valtiovarojen jaostoa, joka Pyhäjärvi-instituutille antoi sitä rahoitusta, jotta meillä voi olla edelleen mahdollisuus kehittää ja kopioida sitä järvikalapihviä, ja jopa nyt sitten muutenkin Itämereltä saatua kalansaalista, josta tehdään elintarvikkeita. [Puhemies koputtaa] Kotimaista kalaa pöytään enemmän kuin että me olemme pussilohen varassa, joka tuodaan Norjasta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-19T19:28:19,2019-12-19T19:33:42,Hyväksytty,1.1 2019_86_65,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Rouva Alkuperänä” minun on aivan pakko kommentoida lähiruokakerhon puheenjohtajan, edustaja Myllykosken, hyvää alkuperämerkintäasiaa, mitä täällä muutkin kollegat nostivat esille. Tämän alkuperämerkintäasian kanssa on tehty pitkäjänteisesti työtä. Itsekin muistan 12 vuotta täällä painineeni sen puolesta, ja tuuletin silloin kun ensimmäistä kertaa EU:ssa meni läpi pakollinen alkuperämerkintämahdollisuus. Mutta kuten tuossa todettua, sehän ei koske pakattuja elintarvikkeita, eli olisi tosi hyvä, että siinä vielä edettäisiin, ja on aivan mahtavaa, että siinä edettiin jo ravintolaruuan osaltakin. Täällä on vielä monia steppejä, mitä voisimme ottaa. Tuossa ministeri kertoi juuri, että saimme uusinnan. Tämä oli kokeiluluontoinen ja meni juuri samoilla spekseillä, mitä Ranska sai läpi — siellä ollaan myöskin ylpeitä omista elintarvikkeista — mutta uskon, että kun pitkäjänteisesti ja sitkeästi teemme töitä EU:n päässä, niin voimme tässä asiassa vielä edetä. On hienoa, että myöskin suomalainen elintarviketeollisuus kääntyi sille kannalle, että tämä merkintä on hyvä asia. Jossain vaiheessa esimerkiksi lihasektorilla näin ei ajateltu, mutta nykyään kaikki ovat ylpeitä siitä, että voivat esitellä oman tuotteensa kotimaisena, eikä tällaista alkuperämaapesua, kuluttajan harhaanjohtamista, siinä määrin pysty olemaan. Onhan se niin, että jos me vaadimme paljon omilta elintarvikkeiltamme, niin vähintä, mitä voimme tehdä, on, että kuluttaja voi ostopäätöksillään vaikuttaa, kun tietää, mistä se ruoka tulee. Mitä sitten tulee vesiasioihin, niitä nostettiin monessa puheenvuorossa tuossa esille. Mieltäni harmittaa ja sydämelleni käy, kun kuulen usein tämäntyyppisiä puheenvuoroja, mitä tuossa edustaja Sirénkin sanoi, että 90-luvulta eivät maatalouden päästöt ole pienentyneet. Ensinnäkin viimeisten tutkimusten mukaan maatalouden päästöt ovat arvioitua pienemmät, mutta faktaa on se, että fosforin käyttö 90-luvulta, siitä EU-ajan alusta, on laskenut 70 prosenttia ja typen käyttö 30—40 prosenttia. Ja jos ei se näy laskelmissa, niin silloin laskelmissa on jotakin vikaa aivan varmasti tai päästöt tulevat muualta. Hyvä esimerkki siitä, miten hämmentävää tämä keskustelu joskus on, on se, että esimerkiksi Uudenmaan kotieläintaloutta on vahvasti syytetty siitä, että Helsingin edusta on rehevöitynyt. Uudellamaalla on 1 665 000 henkilöä, jotka tuottavat 1,98 miljoonaa kiloa fosforia. Uudellamaalla on 21 742 nautaa, jotka tuottavat 200 000 kiloa fosforia. Kumman arvelette rehevöittävän Helsingin edustan helpommin? Niiden nautojenko, jotka huolehtivat myös siitä, että nurmenviljely on kannattavaa? Itse asiassa Uudellamaalla vesiensuojeluyhdistys toivoi enemmän karjatiloja sen takia, että talviaikainen kasvipeitteisyys olisi helpompi hoitaa, kun olisi jotain järkevää käyttöä sille nurmelle. Mutta joka tapauksessa tärkeää on tehdä siellä maatalouden puolellakin toimia edelleen ympäristön paremman hyvinvoinnin hyväksi. Onneksi sisävesien tila on monin paikoin erittäinkin hyvä, mutta kyllä siellä tekemistä silti riittää, ja yhtä tärkeää on tehdä ilmaston kannalta päätöksiä, jotka ovat hyväksi. Mitä sitten tulee tuohon edustaja Kankaanniemen esiin nostamaan asiaan, niin mielestäni olisi ihan oikeasti tärkeää — me emme voi KHO:n päätökseen millään lailla vaikuttaa — mutta seuraavien hankkeitten kannalta pohtia se, miten nämä hankkeet pitäisi tehdä niin, että EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti pystymme etenemään. Keski-Suomessahan tämä meni ihan moitteettomasti, ja se tehtiin yhteistyössä elyn kanssa jo etukäteen. Mielestäni tällainen kumppanuus olisi ehdotonta. Aivan samaa ajattelen tuolla kalatalouden puolella: Meillä on tällä hetkellä tilanne, että vain 18 prosenttia syömästämme kalasta on kotimaista, ja kalaa ei juurikaan voi kasvattaa Suomessa. Meidän pitäisi yhdessä sopia, miten tämä mahdollistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-12-19T19:33:43,2019-12-19T19:39:11,Hyväksytty,1.1 2019_86_66,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalouden pääluokka on varmasti Suomen kannalta yksi niitä tärkeimpiä, ellei tärkein, kun katsotaan Suomen kansantaloutta, mistä rahaa tähän maahan tulee ja millä me elämme. Ensinnäkin maatalouden puolelta on tyytyväisyydellä todettava se hallitusohjelman linjaus, että luonnonhaittakorvausten ja ympäristökorvausten vajeet korvataan täysimääräisesti. Sillä tiellä ollaan ja sillä tiellä pitää pysyä. Jos me haluamme tässä maassa, että syömme puhdasta suomalaista ruokaa ja pidämme noin 300 000 työpaikkaa terveinä ja elävinä, se tarkoittaa, että meillä on silloin hyvin toimiva maatalous, joka perustuu perheviljelmiin edelleen. Se on maailman tehokkain hajautettu ruuantuottojärjestelmä. Kannattaa kaikkien epäilijöidenkin muistaa se, että kaikki suomalaiset maatilat ovat 60. leveyspiirin pohjoispuolella, verrattuna esimerkiksi Ruotsin maatalouteen, jossa lähes kaikki tilat ovat tämän äsken mainitun piirin eteläpuolella. Näin ollen meidän pitää pitää maatalous elävänä, maanviljelijän tulotaso kannattavana ja sitten kotimaisen ruuan tuotanto hyvänä. Vienti on avautumassa parhaillaan maailmalle. Puhdasta ruokaa kaivataan enemmän kuin koskaan tuolla maailmanmarkkinoilla, ja se on suomalaisen maatalouden pelastus. Yhtenä asiana, arvoisa puhemies: kun me käymme kaupassa, kannattaisi pikkusen miettiä, mitä sieltä ostetaan, koska kun sen suomalaisen elintarvikkeen ostamme, pidämme omasta terveydestämme huolen mutta samalla tuemme myös suomalaista viljelijää, että ne tilat säilyvät elävinä. Metsäasiat ovat toinen asia, joka on totta kai tämän pääluokan iso asia. Olen hieman hämmentyneenä seurannut tätä keskustelua muun muassa maankäytöstä ja sitten metsätalouden hiilinielulaskelmista, mitä parhaillaan väännetään Euroopassa. Sitä olen ihmetellyt, kun Luonnonvarakeskuksessa ei viikkoa vanhempaa totuutta meinaa olla siitä, mikä on oikea taso. Kun nyt on tutustunut vähän tarkemmin tuohon aiheeseen, niin siellä on semmoisia ristiriitoja, jotka eivät minun päähäni mahdu mitenkään. Esimerkiksi paljon puhutut turvepellot: niille lasketaan maksimaaliset päästöt, vaikka siellä on 200 vuotta vanhoja peltoja, jotka ovat varmasti jo maatuneet niin, että sieltä ei tule mitään päästöjä ilmakehään, kun ne turvekankaat ovat muuttuneet jo multamaiksi. Sieltä ei tule päästöjä, mutta silti niille lasketaan maksimipäästöt. Eli ennen kuin mitään lopullisia päätöksiä tehdään, tässä maassa pitää olla sen verran selkärankaa, että nämä laskelmat tarkistetaan, ja sitä vartenhan tähän maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan on 200 000 euroa varattu nimenomaan turvepeltotutkimukseen, että saamme tietää sieltä totuuden, mikä se oikea luku on. Aivan kuten edustaja Kalmari valiokunnan puheenjohtajana totesi typpi- ja fosforipäästöistä vesistöihin, ja hänen esittämänsä luvut ovat täyttä totta, että kun syyllisiä etsitään, maatalous jostain syystä on aina ensimmäisenä se syyllinen. Kun se on kerran keksitty, sitä aina epäillään, vaikka tosiasiassa ollaan ihan muissa syissä, minkä tautta vesistöt rehevöityvät. Sitten tänä päivänä olemme olleet murheilla mielin Itä-Suomessa, kun Finnpulp-päätös tuli korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Ymmärrän kyllä sen, että tuomioistuimet toimivat itsenäisinä, ja niin pitää ollakin, mutta on se kyllä aika kummallinen tilanne Suomessa, kun hallinto-oikeus lähtee tekemään päätöksiä siitä, minne teollisuutta tähän maahan sijoitetaan. Kuitenkin kyseinen laitos olisi aivan varmasti varustettu maailman nykyaikaisimmalla puhdistustekniikalla ja maailman parhaalla tekniikalla yleensä ja olisi tehnyt valtavaa tulosta. Sitten kun katsoo sen jälkeen, että jos annamme tästä maasta signaalia ulos, että tänne ei pidä rakentaa yhtään uutta tehdasta, niin se tarkoittaa, arvoisa puhemies, että jonain päivänä meidän nykyiset metsäteollisuusfirmat lähtevät täältä pois — kun kerran investointeja ei saa tehdä eikä nykyaikaistaa laitoksia, niin silloin lähdetään pois. Sama koski sitä Kajaanin Murtomäkeen suunnitteilla ollutta tuulivoimapuistoa. Muistaakseni yhdeksän tuulivoimalaa sinne piti tulla, mutta eipä tulekaan, kun korkein hallinto-oikeus veti senkin päälle ruksit ja nimenomaan suden takia. Minä en jaksa mitenkään ymmärtää, miten maaeläin voi vaivautua siitä, kun sadan metrin korkeudessa propelli pyörii. Täytyy olla kohtalaisen herkkähipiäinen hukka, joka siitä vaivautuu, ja sillähän tunnetusti on hyvät jalat — se 70 kilometriä yön aikana juoksee — eli jos ei seutu miellytä, niin siirtyköön vähän edemmäksi. Tällaista tämä suomalainen politiikka on, että maaseudun elämän mahdollisuuksia supistetaan. Koko aikahan puhutaan biotaloudesta ja suomalaisten luonnonvarojen lisäkäytöstä, jolla tämä maa nostetaan velan suosta ylös, koska se velka valitettavasti koko ajan kasvaa, ja jos emme sitä velkaa itse maksa, niin sen meidän lapsemme ja meidän lastemme lapset sitten maksavat. Pikkusen on mieli maassa näiden äsken mainittujen päätösten jälkeen, mutta ei pidä masentua. Meidän tässä talossa on pidettävä huoli siitä, että tämän maan investointipäätösten päätöksentekopaikka on Suomen eduskunta. Tämä menee aivan mahdottomiin, että se on tuomioistuin, joka päättää, minne teollisuuden laitokset sijoittuvat. Minne muuanne ne voivat sijoittua kuin sinne, missä raaka-aineet ovat? Muuta paikkaa en minä keksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-19T19:39:18,2019-12-19T19:44:30,Hyväksytty,1.1 2019_86_67,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Herra puhemies! Lohdutan edustaja Hoskosta: meillä on vielä sen verran itsenäisyyttä jäljellä, että voimme säilyttää sen itsenäisyyden ja vähän sitä vahvistaakin. Mutta muutamia haja-ajatuksia tuli kyllä näissä hyvissä puheenvuoroissa esille. Susipolitiikka on kyllä sellainen, että se puhuttaa niin paljon. Ei nyt meillä tuolla Keski-Suomessa ole erityistä hätää, mutta on käsittämätöntä, että siihen ei saada järkevyyttä. Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta vain tuonne erämaihin, ei kotipihoihin eikä kylille. Tässä täytyisi saada kyllä nopeasti selkeä suunnanmuutos. Satovahinkoasiat tulivat tuossa edustaja Myllykoskelta hyvin esille, ja odotan kyllä, että hallitus nyt tekisi satovahinkokorvausjärjestelmän uudelleen. Sitä, mille pohjalle sen voi tehdä, täytyy selvittää. Meillä on täällä lausuma siitäkin, niin kuin on parikymmentä muutakin erittäin hyvää lausumaa tässä maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa. Sitten odotan, että nämä pääjohtaja Karhisen esittämät toimet ruokatalouden osalta saataisiin käyttöön ja vietäisiin eteenpäin. Vielä neljäntenä asiana puurakentaminen: Sitä pitäisi voimakkaasti edistää. Me tuolla asunto- ja ympäristöjaostossa käsittelimme sitä hyvinkin vahvasti, mutta tässäkin yhteydessä se on syytä nostaa esille. Minun esittämäni pääkaupungin siirtäminen Helsingistä Jyväskylään ei saanut laajaa kannatusta, vaikka Helsinki on uppoamassa ilmastonmuutoksen johdosta ilmeisesti meren alle tai veden varaan ja on muutoinkin täällä Itämeren turvattomalla alueella ja se olisi viisasta. Jyväskylä on kuitenkin Suomen puurakentamispääkaupunki, eli siellä on eniten puurakennuksia ja esimerkiksi puukerrostaloja rakennettu, ja kokemukset ovat hyvät. Hallituksen olisi syytä edistää sitä puurakentamista, ja nyt kun MAL-sopimus tulee Jyväskyläänkin, niin siinä kannattaisi antaa ylimääräistä tukea niin, että saataisiin tämä puurakentaminen oikein hyvään vauhtiin ja globaaliksi malliksi siitä, miten me ilmastopolitiikkaa harjoitamme viisaasti. Emme pelotellen tai ihmisiä kiusaten, vaan tarjoten hyviä mahdollisuuksia toimia sitä kautta ilmaston hyväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-19T19:44:32,2019-12-19T19:47:19,Hyväksytty,1.1 2019_86_68,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nousivat esille nämä luvut liittyen päästövähennyksiin maataloudessa, ja toden totta sanottakoon ihan ensimmäiseksi se, että ei ole tarkoituksenmukaista millään tavalla osoittaa syyttävällä sormella yhtään ketään, vaan pikemminkin nämä ovat yhteisiä haasteita, joihin täytyy keksiä yhteisiä ratkaisuja. Nämä mainitsemani päästövähennyshaasteet maataloudessa liittyvät nimenomaan kasvihuonepäästöihin, ja näiden osalta päästövähennyksiä ei ole onnistuttu saavuttamaan 90-luvun jälkeen. Tämä kävi ilmi esimerkiksi Luken asiantuntijakuulemisissa budjetin käsittelyn yhteydessä, ja Tilastokeskus on näitä päästövähennyksiä kartoittanut hyvin pitkällä aikajanalla. Tästä aikajanasta puhuin ja siihen viittasin. Fosforin ja typen osalta on totta, että on saatu vähennyksiä aikaiseksi, ja on todella monia viljelijöitä, jotka ovat tehneet ihan omaehtoisestikin isoja investointeja ja muutoksia omiin toimintatapoihinsa ihan sen vuoksi, että tehdään kestävää ja ympäristöystävällistä toimintaa siellä omalla tilalla, ja tästä heille ihan valtavan iso kiitos. Tämän salin ja tämän talon kulma tähän keskusteluun tulisikin olla se, millä tavalla me voisimme meidän käsissämme olevilla järjestelmillä ohjata ja tukea entistä paremmin sitä kestävää ja ympäristö- ja ilmastomyönteistä toimintaa, jota viljelijäyrittäjät tekevät. Fosforin ja typen osalta mainittakoon kuitenkin, että Suomella, ihan niin kuin muillakin mailla, on ollut haasteita päästä niihin päästövähennystavoitteisiin, joita esimerkiksi HELCOMin yhteistyössä on esitetty ja joihin olemme sitoutuneet. Tämäkin on yhteinen haaste. Kaiken kaikkiaan maankäyttösektorilla tarvittaisiin kiireesti toimia ja poliittista ohjausta näiden toimien suuntaan, jos halutaan päästä niihin tavoitteisiin, joihin hallitus on sitoutunut omalta osaltaan ilmastonmuutokseen liittyen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtymiseen liittyen ja myös näihin vesistökysymyksiin liittyen. Esimerkiksi maaseutuohjelma on meille iso instrumentti, jota voimme käyttää. Sen suuruus on 8 miljardia euroa, ja tämä on merkittävästi suurempi summa kuin esimerkiksi Ruotsin vastaavalla ohjelmalla, lähes tuplaluku. Mutta tästä huolimatta meillä on haasteita, niin kannattavuuden kuin kestävyyden osalta. Oma viestini tähän keskusteluun onkin nimenomaan, että meidän pitäisi näitä järjestelmiä tarkalla silmällä ja korvalla yhdessä tarkastella, siis systeemitason uudistuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-12-19T19:47:20,2019-12-19T19:50:30,Hyväksytty,1.1 2019_86_69,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että vaelluskalojen tilanne ja tarpeet on huomioitu. Tärkeää on, että vaellusesteitä on alettu purkamaan, patoja ohitetaan ja kutusoraikkoja kunnostetaan. Pääosa kalareiteistä toimii vain yhteen suuntaan. Turvallinen vaellus alas on kasvualueille välttämätön edellytys kalojen leimaantumiselle vesistöön. Ilman yläjuoksulle leimaantuneita ja kutualueelle nousuhalukkaita emokaloja ei voi olla toimivaa luonnonkiertoa. Pidän puheenvuoron siksi, että haluan painottaa kalojen alasvaelluksen turvaamisen tärkeyttä. Meillä on hienoja vaelluskaloja, ja haluan, että tämä kalakanta on meillä myös jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-12-19T19:50:32,2019-12-19T19:51:22,Hyväksytty,1.1 2019_86_70,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko sanoa tässä, että näin lähiruokakerhon puheenjohtajana pidän erityisen tärkeänä, että me voimme edistää sitä koko toimintaa ja yhdistää siihen myös luomun. Jos me voimme paikallisia toimijoita ottaa mukaan, niin että hiilijalanjälki jää vähemmäksi, kun me otamme vain paikallisilta, niin kyllä se silloin on ihan koko ruokaketjun kannalta todella tärkeää. Sen takia tässä vielä haluan sanoa hyvää joulua ja ainakin hyvää uutta vuotta eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle. Kiitoksia siitä työstä, minkä tämän kerhon perustamisen suhteen olette tehnyt. Mennään lähiruualla — me olemme siinä vaiheessa, että meillä on siihen mahdollisuus. Me tiedämme, että jos me haluamme markkinoida kansainvälisesti ruokaa, joka on Kiinassa kysyttyä, niin se tarkoittaa kotimaassa hintojen nousua siinä tiskissä, mutta jos se on lähellä tuotettua, niin minä ainakin olen euron enemmän valmis maksamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-19T19:51:23,2019-12-19T19:52:50,Hyväksytty,1.1 2019_86_71,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä maa- ja metsäta-lousministeriön pääluokka, ja usein tämmöisessä tavanomaisessa keskustelussa tahtoo olla ymmärrys sen kaltainen, että se poliittinen viiteryhmä, jota minä tässä eduskunnassa edustan, ikään kuin ei arvostaisi tätä pääluokkaa. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että ministerit tässä hienolla tavalla tervehtivät kansanedustajia joulutervehdyksissä ja toivovat, että kotimaista kinkkua olisi pöydässä — leikkisästi kävin tarkistamassa tuossa oman poliittisen ryhmäni tämmöisessä joulutilaisuudessa, mikä tuolla ylhäällä oli, että onko siellä kotimainen ruoka pöydässä, ja oli, voin sen kertoa teille — vaan siitä, että tässä on useita kohtia, joissa me kaikki joudumme arvostamaan maa- ja metsätaloutta ja sen toimivuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Aivan ensimmäinen ja ihan perustavaa laatua oleva kysymys on tietysti huoltovarmuus, ja siinä mielessä elintarvikeomavaraisuuden varmistaminen pitkässä juoksussakin on välttämätöntä ja tarpeellista. Toinen seikka: Suomi on poikkeuksellisen suuri maa pinta-alaltaan, ja on järkevää, että me pyrimme asuttamaan myöskin hajasijoitusalueita, harvaanasutumpia seutuja, ja on aivan selvä asia, että maa- ja metsätalous toimii tässä  keskeisenä  elintason  tuottajana  ja elinolosuhteiden ylläpitäjänä näillä alueilla, ja siinä suhteessa se on arvokasta työtä. Myöskin edustaja Hoskonen omassa puheenvuorossaan viittasi työllisyysvaikutukseen: 300 000 työvuotta saadaan maatalouden piirissä työskenteleviltä, mikä sekin on arvokas panos suomalaiselle yhteiskunnalle. Ja kyllä meidän nyt rehellisyyden nimissä on todettava myöskin se, että kotimainen ruoka on kuitenkin myöskin kansainvälisissä vertailuissa todettu puhtaimmaksi ja terveellisimmäksi, ja tämäkin puoli on tässä huomioitava. Siinä suhteessa tämä lähiruokakonsepti, josta me olemme paljon puhuneet, on järkevä, ja minäkin mielelläni tuen niitä ponnisteluja, että elintarvikkeita hankkiessamme nimenomaan pyrkisimme tässä suhteessa selkeästi kuluttamaan kotimaisia elintarvikkeita. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-19T19:52:51,2019-12-19T19:55:06,Hyväksytty,1.1 2019_86_72,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pari huomiota vielä maa‑ ja metsäta-louspuolen budjetista jäi sanomatta: Ensinnä tämä suurpetoasia: Sinne on varattu nyt 8,85 miljoonaa euroa määrärahaa petovahinkokorvauksiin ja vielä niillä saatesanoilla, että korvausten pitäisi tulla nopeasti ja ajallaan ilman suurempia viiveitä. Sitä kyllä toivon, koska monet menetyksen kokeneet viljelijät ja metsästäjät ovat joutuneet kokemaan myös sen, että rahat viipyvät, ja se aiheuttaa juuri sitä vastarintaa, mikä tällä suurpetoasialla voidaan tuolla tavallisten ihmisten keskuudessa saavuttaa. Ei kanneta vastuuta, kun kerran on suojeltu. Tämän takia meidän pitää tässä talossa pitää huoli siitä, että vahinkokorvaukset tulevat nopeasti. Luin juuri tänä päivänä lehdestä, että Pohjois-Karjalassa on lähdössä liikkeelle poliisin ja erätarkastajan yhteispartio, joka valvoo salametsästystä. On sinänsä jo loukkaavaa, että maaseudun ihmisiä lähdetään valvomaan sitä varten, että muka tehtäisiin salametsästystä. Kyllähän tosiasia on se, että jokainen suomalainen ihminen ja jokainen metsästäjä tuntee oman vastuunsa ja riistaa hoidetaan, jahteja järjestetään, luontoa hoidetaan, haittaeläimiä poistetaan ja vieraslajeja poistetaan ihan niin kuin laki sanoo. Mutta se, että valtakunnan lehdistössä puhutaan avoimesti, että torjutaan salametsästystä, on aika raakaa tekstiä, jota en millään lailla voi hyväksyä. Ihmettelen myös sitä, että poliisi lähtee ihan tutkimaan erätarkastajien kanssa tätä tilannetta tuolla ikään kuin ajellen raiteilla. Mutta mitäpä tapahtuu, kun se susilama pyörii pihassa? Minulle soitti pyhäinpäivän aamuna äiti itkien siitä, että kun hänen pieni poikansa joutuu kouluun lähtemään, niin laitumella susilauma sillä hetkellä raatelee lampaita, ja pikkupoika menee siitä reppu selässä ohi koulutielle. Ei siihen poliisi tule, ei varmasti tule. Kun sinne soittaa, niin he sanovat, että teidän pitää tehdä ensin Tassu-tietokantaan siitä ilmoitus. Sen jälkeen, jos siellä Tassu-tietokannassa on riittävä määrä merkintöjä, voi saada poliisilta karkotusluvan. Kaksi kertaa yritetään karkottaa, ja sitten ehkä saa poistoluvan. Mutta Kuhmon tapauksessa viranomainen perui hakemuksen siitä, saako sen poistoluvan, koska ei ollut varmuutta, mistä laumasta susi on. Johan nyt on ihmeelliseksi tässä maassa tämä touhu mennyt, kun tavallisen suomalaisen perheen elämä sen ympärillä pyörii, että turvataan pienten lasten koulutie, niin etteivät sudet syö sitä pientä lasta tienvarresta. Kuinka moni teistä kansanedustajista lähettäisi oman lapsensa sinne koulutielle, kun susi on raatelemassa pellon reunassa olevaa lammaslaumaa juuri sillä hetkellä? [Kimmo Kiljunen: En menisi itsekään!] Siinä poika käveli vain komeasti, kuule, kouluun ja oli äitilleen yrittänyt soittaa, mutta koska oli niin karmean kauhuissaan, niin eivät sormet totelleet ja puhelimeen ei saanut oikeaa numeroa. Täällä naureskellaan näille asioille ja suhtaudutaan hieman yliolkaisesti siihen, pitäisikö meidän jotain tehdä. Voi hyvänen aika! Mihin tämä Suomi on menossa? Susi on tärkeämpi kuin se pieni koululainen reppu selässä koulutiellä maaseudulla. Sitten sanotaan, että susi on uhanalainen. Susi ei ole uhanalainen. Se kuuluu Venäjän läntisen alueen populaatioon, missä on noin 50 000 sutta, mutta se pieni poika tai tyttö koulutiellä on varmasti joka hetki hengenvaarassa. Minua ottaa sydämestä tämä tilanne joka päivä, kun minä kuulen näitä viestejä. Tein siitä kantelun oikeusasiamiehelle, ja pahoin pelkään, että sieltä tulee taas tämmöinen puolivillainen ratkaisu, että koettakaa kestää ja tehkää ilmoituksia Tassu-järjestelmään. Kyllä poliisi lähtee tutkimaan mahdollista salametsästystä mutta koskaan ei tule sen pienen lapsen avuksi vahtimaan hänen koulutietään. Missä tämän yhteiskunnan arvomaailma on, kysyn vain. Haluammeko me, että ensimmäinen uhri tulee? Se pieni poika tai tyttö siellä koulutiellä suden raadellessa lammasta on joka hetki hengenvaarassa. Se on ihan puhdasta tuuria, että siinäkään tapauksessa ei sitä uhria syntynyt. Kyllä tämä suomalainen arvomaailma on jotain aivan uskomatonta. Sitten puhutaan Euroopan unionin direktiivin uhanalaisista lajeista. Mikä uhanalainen laji on 50 000 suden populaatioon kuuluva pienen läntisen nurkkauksen eli Suomen susipopulaatio, joka väitetään olevan jotain muuta? Kannattaisiko meidän joskus puhua asiat niin kuin ne oikeasti ovat? Kyllä minä olen tästä niin suuresti pettynyt ja sydämelläni kannan sitä takkaa, miten sille pienelle lapselle käy.  Täällä  me  viisastelemme, onko  susi uhanalainen. Voi hyvänen aika! Minä toivon, arvoisat Suomen kansanedustajat ja Suomen eduskunta, että tähän puututaan oikeasti. Mitä me sitten teemme, kun se ensimmäinen lapsiuhri on tapahtunut? Kuka sinne hautajaisiin menee seppeleenlaskuun? Onkohan vapaaehtoisia? Jos semmoisia sattuu olemaan, niin pankaa nyt nimi paperiin, että ilmoittaudutte sitten. Tämä on jotain aivan käsittämätöntä, mitä minä en ikinä voi hyväksyä. Se on minulle ihan se ja sama, miten minulle seuraavissa vaaleissa käy, mutta se pieni lapsi on se asia, jonka puolesta minä pelkään, ja sitä minä en millään jaksa ymmärtää, että täällä tämmöistä veivaamista tehdään. Miettikää vähän!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-19T19:55:07,2019-12-19T20:00:25,Hyväksytty,1.1 2019_86_73,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä useampikin edellinen puhuja puhui kaloista, ja joulupöytäänhän kalat tietenkin kuuluvat. Oli myös erinomainen huomio, taisi olla edustaja Myllykoskelta, joka sanoi tästä, että suomalaiset syövät turhan vähän suomalaista kalaa, etenkin luonnonkalaa, jota on turhan heikosti saatavillakin. Sen sijaan, jos marketin kalatiskillä valikoimaa katsoo, norjalaista kasvatettua lohta on turhankin hyvin saatavilla, ja olisi kyllä suotavaa, että se kotimainen kala saisi enemmän jalansijaa. Viime kaudella tein itse asiassa avauksen siitä, että kalastusmatkailun potentiaalia tulisi kartoittaa paremmin ja Suomen vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia päivittää. Oli iloinen asia, että viime kaudella maa‑ ja metsätalousministeriö toteutti tämän päivityksen. Tämä strategiatyö on nyt päivitetty, ja uskon, että varmasti hallitus nyt edistää vapaa-ajankalastusta tämän strategian mukaisesti. Se olisi oikein toivottavaa. Kalatalouden hyödyntäminen kuitenkin edellyttää sitä, että sitä kalaa olisi saatavilla, ja sen takia kestävä kalapolitiikka on niin tärkeää, niin meidän luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin myös esimerkiksi kalastusmatkailupotentiaalin näkökulmasta. Ilolla olen tervehtinyt niitä määrärahalisäyksiä, joita hallitus on tehnyt tähän suuntaan vaelluskaloille, ja on ollut keskustelua myöskin näitten vaellusesteiden purkamisesta. Opposition suunnalta täysi tuki tällaiselle kestävän kalastuksen ja vaelluskalojen paremman tilan edistämiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-12-19T20:00:27,2019-12-19T20:02:31,Hyväksytty,1.1 2019_86_74,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä ensiksi edustaja Hoskoselle sanoa, että itsellenikin tämä susikannan uusi hoitosuunnitelma, joka tähtää vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja susien parempaan sietämiseen, oli kyllä pöyristyttävää luettavaa, ja itsekin kannan sitä huolta, mitä hänkin, että susista voi olla oikeasti vaaraa myös ihmisille, erityisesti pienille lapsille, jos niiden kanta käy liian suureksi. Itse asiassa se, minkä takia pyysin tämän puheenvuoron, oli nimenomaan kotimaisen kalan saatavuuden takia. Edustaja Kalmari nosti esille, että kotimaisen kalan saatavuus on huono ja sitä käytetään vähemmän kuin aiemmin. Ongelma on tosiaan usein se, että ei sitä edes saa kaupoista, tai jos sitä saa, niin se on erittäin korkeasti hinnoiteltua. Sitten samaan aikaan sitä pitäisi kuitenkin syödä — ravintosuositukset ovat, että pitäisi käyttää kalaa. On monille perheille ihan rahallinen kysymys, kuinka usein kalaa voi käyttää ja syödä, tai sitten se on sitä norjalaista lohta tai jopa kauempaa tuotua lohta tai muuta kalaa, jopa Vietnamista saakka. Samoin tämä aiheuttaa haasteen myöskin julkisille ruuanjärjestäjille, kouluille ja päiväkodeille, joitten pitäisi hyvin kustannustehokkaasti saada ruokaa tuotettua — kotimainen kala on valitettavan kallista myös niille hankkijoille. Se, millä tavalla pystyttäisiin parantamaan kalankasvatuksen olosuhteita ja edellytyksiä kotimaassa, on aivan ensiarvoisen tärkeä kysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-19T20:02:31,2019-12-19T20:04:28,Hyväksytty,1.1 2019_86_75,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kalakeskustelu inspiroi pitämään tämän puheen. Kemijoki oli aikanaan Suomen mahtavin lohijoki, joka tunnettiin erittäin suurista saaliistaan ja puhtaasta luonnostaan. Sittemmin joki valjastettiin sähköntuotantotarkoitukseen kasvavaa energiankysyntää tyydyttämään. Kemijoen alkuperäinen lohikanta kuitenkin kuoli tämän seurauksena sukupuuttoon. Valtionyhtiö Kemijoki Oy on vaelluskalojen näkökulmasta käytännössä miinoittanut joen lukuisilla padoillaan. Vain noin 50 kilometrin osuus Sierilän paikkeilla virtaa enää vapaana. Suomen vesienhoito on voimalaitoskäytössä olevissa joissa kaiken kaikkiaan retuperällä. Erityisen kyseenalaista on, että vesivoiman lisärakentamista ajaa yhtiö, joka ei ole vuosikymmenten aikana saanut rakennettua vaelluskaloille kulkuväyliä velvoitteista huolimatta. Patojen yhteyteen olisi mahdollista rakentaa luonnonmukaiset kalatiet, mutta tahto puuttuu, koska oikeanlaiset kannustimet luonnon turmelemisen ehkäisemiseksi puuttuvat. Niin sanotun aiheuttaja maksaa ‑periaatteen tulisi olla kantava periaate. Vesienhoidon ja kalakantojen suojelun kunnianhimoa tulee lisätä. Arvoisa puhemies! Tämä Rinteen ja Marinin hallituksen linja on ohjelmassaan sisällyttänyt erinomaiset kirjaukset kalapolitiikan kunnianhimon lisäämiseksi. Kirjaukset ovat kuitenkin vain sanoja niin kauan kuin ne eivät näy teoissa. Tekojen ja sanojen välinen ristiriita on valitettavasti huutava. Edellisen hallituksen omistajaohjausministeri Sirpa Paatero linjasi vielä tänä kesänä, etteivät Sierilän padon rakentaminen ja hallituksen kalastuspolitiikka ole ristiriidassa. Patoa Sierilään suunnittelee Kemijoki Oy, joka on valtionyhtiö. Onko millään kirjauksella enää mitään väliä, jos kaikki ne joustavat aina, kun jokin intressiryhmä näin haluaa? Voisiko Marinin hallitus nyt oikaista tämän edellisen hallituksen virheen? Arvoisa puhemies! Vesilaki tulee uudistaa siten, että vesivoimaloiden kalakannoille ja kalastukselle aiheuttamat haitat kompensoidaan. Lakimuutoksen tulee myös velvoittaa rakentamaan kalatiet, jos patoamisesta on syntynyt ongelma uhanalaisille kalakannoille. Hallituksen tulee myös ottaa tavoitteeksi pienvesivoimaloiden — eli alle 5 megawattia — toiminnan hallittu alasajo aloittaen minivesivoimaa tuottavista laitoksista. Arvoisa puhemies! Pohjois-Suomen toivo lepää matkailuelinkeinossa. Meillä on myös velvollisuus jättää isänmaamme luonto paremmassa kunnossa jälkipolville kuin sen itse saimme. Sierilän patoa ei tule rakentaa ja vaelluskalaväylien rakentaminen tulee ulottaa kaikkiin Kemijoen patoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T20:04:28,2019-12-19T20:07:24,Hyväksytty,1.1 2019_86_76,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Susi ei todellakaan ole globaalissa tarkastelussa uhanalainen laji, mutta kun Euroopan unioni katsoo, että unionin alueella täytyy olla tietty määrä susia, niin kuin muitakin lajeja, ja EU:n alueella susien määrä on rajallinen — niitä on vain muutamassa maassa — niin siksi se on näin tiukasti EU:n suojeluksessa, ja se muutos pitäisi saada siellä aikaiseksi, että me voisimme pitää järkevää susipolitiikkaa. Olen ajatellutkin, että kun Suomen EU-puheenjohtajuuskausi nyt päättyy, niin hallitus voisi lahjoittaa yhden susilauman Brysseliin EU:lle, niin saisivat tuntea sen siellä — ja miksei voisi Helsingin keskuspuistoonkin tuoda pari laumaa, niin näkisivät täälläkin ihmiset, miltä se tuntuu. Herra puhemies! Minulla on täällä huomenna äänestykseen tuleva esitys 24: lisäys 200 000 euroa mustasotilaskärpästen ja hiilen dronentamisen tutkimustoimintaan Saarijärvellä toimivassa Biotalousinstituutissa. Mustasotilaskärpänen on hyvin mielenkiintoinen pieni eliö. Sen toukat ahmivat lähes mitä tahansa. Ne syövät homemyrkkyjä, ongelmajätteitä, lääkeaineita, eivätkä kerää raskasmetalleja itseensä, sillä niiden elimistö puhdistaa ne tehokkaasti. Niitä voidaan siis käyttää jätteiden hävittämisessä todella tehokkaasti, ja sitten nämä toukat ja kotilot voidaan käyttää eläin- ja kalarehuina. Näissä mustasotilaskärpästen toukissa on paljon rasvaa ja proteiinia, jolloin ne ovat sitäkin kautta hyvää biopolttoaineen valmistusainetta. Eli mielenkiintoinen asia, ja kun olin yhteydessä tuonne Saarijärven Biotalousinstituuttiin, he olivat hyvin iloisia, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Olisi hienoa, jos eduskunta antaisi tämän 200 000 tämän tarkoituksen viemiseen eteenpäin. Se on äärettömän mielenkiintoista. Tällaista me tarvitsemme. Samaten tuo hiilen dronentaminen, jota siellä tehdään, eli dronentamisen kautta tutkitaan hiilipitoisuuksia. Sitä nyt en osaa selittää sen tarkemmin, se on niin korkeaa tiedettä jo, että ei meikäläisen järki riitä. Tällaisia pieniä mutta erittäin arvokkaita kohteita meidän pitäisi täällä rahoittaa eikä pitäytyä ehkä aina niissä samoissa vanhoissa, niin kuin näissä mietinnöissä usein on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-19T20:07:28,2019-12-19T20:10:22,Hyväksytty,1.1 2019_86_77,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisat edustajat! Totean vain, että meillä on oikeusministeriön hallinnonalan pääluokka käsittelemättä vielä, ja tiedän, että on useampia edustajia, jotka odottavat tähän keskusteluun pääsemistä. Että millään tavalla rajoittamatta kenenkään puheoikeutta vain totean tämän.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_78,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvostan, puhemies, että te ette rajoita puheoikeutta. — Tässä kohdassa edustaja Hoskosen puheenvuoro susikannasta pakottaa kysymään enemmän ymmärtääkseni kuin haastaakseni. Olen ymmärtänyt, että Metsähallituksen luokituksissa susi luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi yhdessä ahman kanssa. Nämä ovat ainoita suurpetoja Suomessa, jotka on todettu erittäin uhanalaisiksi. Tätähän tarkastellaan joka vuosi, ja tämä erittäin uhanalaisuus tässä on tämän vuoden arvio, jos olen ymmärtänyt oikein. Arvioiden mukaan Suomessa on 250 lisääntymiskykyistä sutta, ja populaatio on vähentymässä. Siinä mielessä se uhanalaisuus liittyy siihen, että se olisi sukupuuttoon kuolemassa Suomesta, häviämässä kokonaan. Tämä olisi ilmeisesti se faktuaalinen pohja tässä taustalla. Minä en lainkaan halua aliarvioida niitä pelkotiloja, joita suden läsnäolo ja läheisyys, aiheuttaa, kuten nyt kerroitte tästä pikkulapsesta, joka liikkuu tilanteessa, jossa susia on lähellä — aikuinenkin, joka siinä liikkuisi, kokisi huolta, kun ei tiedä, kuinka se susi käyttäytyy — mutta haluaisin myöskin kysyä teiltä, edustaja Hoskonen, vaikka puhemies tässä halusikin, että tämä keskustelu pitäisi osata jo lopettaa johonkin vaiheeseen: onko meillä esimerkkejä siitä viime vuosilta, että susi olisi aidosti käynyt ihmisen kimppuun ja aiheuttanut henkilövahinkoja? Halusin ihan tätä kysyä, koska pelko on pelko, ja meillä on monenlaisia pelkoja erilaisiin asioihin, mutta miten tämä faktuaalinen pohja tässä asiassa on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-19T20:10:36,2019-12-19T20:12:20,Hyväksytty,1.1 2019_86_79,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Edustaja Hoskonen, vastaus tähän kysymykseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_80,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia puheenvuorosta. — On ollut monia läheltä piti -tilanteita, jolloin susi on ollut lapsen lähellä, mutta siinä on sattunut juuri sillä hetkellä aikuinen olemaan. En edes halua kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos ei se aikuinen ihminen olisi tullut paikalle omalla autollaan sillä hetkellä. Näitä tilanteita on todella paljon. Nämä Metsähallituksen puheet, erätarkastajien ja muiden tiedemiesten puheet, että se on uhanalainen — eiväthän ne pidä paikkaansa. Jo pelkästään viime syksynä tekemäni tutkimuksen mukaan Ilomantsin, Lieksan, Nurmeksen, Juuan, Valtimon ja Kuhmon alueella on vähintään 150 sutta, ja koko Suomen susipopulaatio on 250. Jokainen järkevä ihminen tietää, että Luonnonvarakeskuksen tiedot ovat äärimmäisen vääristeltyjä. Ja he eivät salli sitä metsästäjien yhdessä tekemää lumijälkitutkimusta, jossa tämä paljastuisi. Ymmärrätte syyn. Kyllä sieltä selityksiä minä olen kuullut aivan väsymiseen asti. Mutta, arvoisat Suomen kansan edustajat, muistakaa, hyvät ystävät: se ei ole uhanalainen. 50 000 sutta on siinä populaatiossa, ja me olemme se pikkunen nurkka siellä läntisessä nurkassa ja sillä sipuli. Se ei ikinä kuole sukupuuttoon. Se on selvä asia. Me emme saa sitä tehtyä edes. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2019-12-19T20:12:22,2019-12-19T20:13:31,Hyväksytty,1.1 2019_86_81,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Nyt tehdään sillä tavalla, että mennään eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_82,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Herra puhemies! Todellakin tähän keskusteluun voi palata myöhemmin, mutta mitä tulee tähän suden uhanalaisuuteen, niin viime hallituskaudella ensimmäistä kertaa tämä eduskunta enemmistöllä hyväksyi sen, että koetamme siirtää suden sieltä uhanalaisten luokasta tiukasti silmällä pidettäviin, ja meillä täytyi tietysti olla faktaperusteet, että pystyimme näin valiokunnassa tekemään. Katsoimme, että suden populaatio on yhteydessä Venäjän populaatioon, kun sieltä koko ajan rajan yli tulee. Osa suomalaisista tutkijoista on sitä mieltä, että tätä vaihtoa ei tapahdu, mutta mielestäni esimerkiksi se dna-aineisto, jossa hajonta, heteroosi, oli Suomen kohdalla suurempi kuin Venäjän populaatiossa, osoittaa sen, että pakko on vaihtoa olla. Jos on 250 yksilön populaatio, on se vaikka suomenhevosia tai mitä, niin se heteroosi on hyvin pieni. Olemme vahvasti sitä mieltä, että sitä vaihtoa on. Totta kai silmillä sitä väki siellä itärajalla näkeekin, mutta tämä on niin kuin tieteellinen näyttö valiokuntamme näkökulmasta sille. En enempää tähän susikeskusteluun halua mennä. Sen sijaan vielä tuohon metsäteemaan sillä tavalla, että haluaisin, että aina kun eduskunnassa käydään tätä metsienkäyttökeskustelua, niin nähtäisiin myös se merkittävä asia, että aina kun metsäteollisuuden investointeja jossain maassa on, niin se luo tällaisen yllykkeen, insentiivin, kasvattaa sitä metsää. Itse asiassa jos mietimme niitä maita, missä metsäkatoa eniten on, niin siellähän juuri metsällä ei ole mitään arvoa. Silloin metsä kannattaa vaikka vetäistä pelloksi tai sen voi tuhota tuosta vain polttamalla, kun ei sillä ole arvoa. Mutta Suomessa, missä metsäteollisuuden investointeja on ja metsää on aina kestävästi käytetty — meillähän on metsien inventointi ja Metsäkeskuksen laatimat kestävän metsänhakkuun suositukset olleet kautta aikain — meillä on insentiivi kasvattaa sitä metsää ja meillä jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä puuta. Se, mistä olen erittäin mielissäni, on se, että nyt niitä täällä esimerkiksi edustaja Holopaisen kaipaamia investointeja nimenomaan uusiin tuotteisiin on ruvennut tulemaan. Meidänkin maakunnassamme toteutuu nyt aika pian se minun unelmani, että Anne voisi mäntymekossa tulla tänne eduskuntaan edustamaan. On komposiittia, ja sekin on oikeastaan jo aika arkipäiväinen tuote, kohtuullisen huokeahintainen, mutta sen lisäksi eristekuituja ja monenlaista aina silmän verkkokalvoa myöten tehdään puupohjaisesti. Mielestäni tämä on juuri sitä kehitystä, mitä pitää tehdä sen puurakentamisen ohella. Puukerrostalon päästöthän ovat 40 prosenttia pienemmät kuin betonikerrostalon, ja uskon, että meillä kaikilla on yhteinen tahtotila myös tätä kehittää. Kiitän hyvästä keskustelusta ja lupaan, että en enää ota mitään kokoomapuheenvuoroa. Ajattelin, että aika loppuvaiheessa sen pidän, mutta nyt päätän omalta osaltani tämän hyvän keskustelun. Kiitoksia. Nämä on tallennettu omiinkin papereihini ja aivokoppaani, että sitten siellä valiokunnassa näitä asioita voi eteenpäin viedä. Vielä Sirénille toteaisin, että nyt olemme jo paljon lähempänä toisiamme, vaikka kyllä ilmastopäästöjäkin 3 prosenttia siellä maatalouden puolella vähennettiin. [Puhemies koputtaa] Olisi hyvä, jos asenne meillä kaikilla olisi juuri tämäntyyppinen, että emme syyllistä maa- ja metsätaloussektoria vaan kannustamme vielä uusille kierroksille. [Puhemies: Kiitoksia!] Voitte kuvitella, miltä siellä sektorilla on tuntunut tässä vaiheessa kun pelkkää negatiivista tulee, koko ajan lunta tupaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2019-12-19T20:13:36,2019-12-19T20:17:47,Hyväksytty,1.1 2019_86_83,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin rakentavalla otteella ja ketään syyllistämättä ne ratkaisut tältä toimialalta tai näiltä toimialoilta löytyvät. Edustaja Heikkinen piti erinomaisen puheenvuoron tästä Sierilän padosta, ja siihen on hyvin helppo yhtyä. Toivoisi, että hallitus kuulisi tätäkin viestiä ja pohtisi vesilain avaamista näitten vaelluskalakantojen elpymistä edistääkseen. Todellakin näitä vanhoja kalatalousvelvoitteita on tarpeen katsoa uudestaan. Mutta tähän loppuun vielä kehu hallitukselle siitä, että biokaasun potentiaali on nyt vahvasti esillä niin hallitusohjelmassa kuin myös tässä budjettiesityksessä. Biokaasun käyttöön liikenteessä liittyy valtavasti potentiaalia, ehkä erityisesti siellä raskaan liikenteen puolella mutta myös henkilöliikenteessä. Itsekin olen tässä jo pari vuotta biokaasuautolla ajanut. Kotimainen polttoaine, joka pohjautuu kiertotalouteen, on hieno mahdollisuus Suomelle ja hieno mahdollisuus myös vähentää päästöjä. Ymmärtääkseni nyt tässä budjettiesityksessä biokaasuohjelman mukainen toiminta kohdistuu erityisesti investointitukiin. Se on oikein positiivinen asia, ja sitäkin varmasti tarvitaan, mutta ihan samalla tavalla tarvitaan rakenteellista kiertotalousajattelua myös syvemmin siihen, millä tavalla pystytään hyödyntämään esimerkiksi eläintalouden lantoja nykyistä paremmin ja korvaamaan neitseellisiä ja uusiutumattomia raaka-aineita orgaanisissa lannoitteissa. Tämä on iso, laaja kokonaisuus, josta on aivan mahdollisesti paljon hyötyjä saatavissa irti niihin isoihin ympäristö- ja ilmastohaasteisiin, joita meillä edessämme on. Myös omasta puolestani oikein lämpimät kiitokset tästä keskustelusta. Jatketaan rakentavalla otteella näiden yhteisten teemojen parissa sitten ensi vuoden puolella. Oikein hyvää joulua kaikille!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2019-12-19T20:17:47,2019-12-19T20:20:08,Hyväksytty,1.1 2019_86_84,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä susikeskustelu toi mieleeni sen, että moni maatalouselinkeinoa säätelevä laki on luonteeltaan melkoinen susi. Siitä tuli mieleeni puhua myös vähän ruuantuotannosta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä vielä tässä kohtaa. Ruuantuotannon kestävän tulevaisuuden kannalta on olennaista, että maataloutemme kannattavuus ja tuottavuus kasvaisivat. Mitä parempi on tuotteesta saatava hinta, sitä terveempi ja elinvoimaisempi markkinaympäristö alalle sen seurauksena syntyy. Pidän tärkeänä sitä, että maataloustukia maksettaessa keskitytään aitoon tuotantoon eikä minkäänlaiseen näennäisviljelyyn, ja tältä osin valvontajärjestelmää tulee asiassa vielä edelleen kehittää. Arvoisa puhemies! Maatalouselinkeinon hallinnollista byrokratiataakkaa tulee myös keventää. Keskeistä on se, että norminpurkutalkoot jatkuisivat niin maatalouselinkeinon ympärillä kuin myös muualla yhteiskunnassa. Valitettavasti Rinteen—Marinin hallitus ei ole ollut halukas jatkamaan Sipilän hallituksen aloittamaa mainiota norminpurkutyötä. Toivoisin ja vetoaisinkin, että keskustavaikuttajat hallituksen sisällä voisivat pitää sen jatkumisesta huolta myös nykyisin. Arvoisa puhemies! Suomalaisesta maataloustuotannosta on tehtävä yrittäjämäisempää ja houkuttelevampaa erityisesti nuorille toimijoille. Tähän liittyy myös sukupolvenvaihdoksien helpottaminen, ja näkisin, että perintöveron poistaminen ja korvaaminen luovutusvoittoverolla olisi askelia oikeaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T20:20:12,2019-12-19T20:21:51,Hyväksytty,1.1 2019_86_85,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! En halua yhtään pitkittää tämän asian käsittelyä, mutta halusin yhden asian tarkentaa, kahdella lauseella oikeastaan, joka liittyy tieteelliseen näyttöön siitä, mikä on Venäjän suuremman susikannan ja Suomen pienen susikannan välinen suhde ja onko siinä vuorovaikutusta. Siitä voi olla erilaisia arvioita, mutta mitä minä olen ymmärtänyt kirjallisuudesta tässä kohdassa, niin tieteellinen näyttö on ollut se, että suomalainen pieni susikanta on taipuvainen vähenemään Venäjän suuntaan enemmän kuin että sieltä tulisi susia tänne suuntaan. Miksi? Siksi, että se suurin tekijä, joka vähentää susikantaa ja mikä aiheuttaa sen uhanalaisuuden Suomessa, on pyynti, ja pyynti on Suomessa aidosti tehokkaampaa kuin Karjalan ikimetsissä ja tuolla rajan toisella puolella. Tästä syystä sudet ovat taipuvaisempia siirtymään enemmän Venäjän puolelle kuin tulemaan tänne. Tämä on ilmeisesti se peruste, jota on käytetty, mutta tieteellinen näyttö kyllä puhuisi, että se liike olisi enemmän toiseen suuntaan kuin toiseen suuntaan. Mutta kuunnelkaa asiantuntijoita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-19T20:21:54,2019-12-19T20:22:51,Hyväksytty,1.1 2019_86_86,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On jälleen koittanut se aika budjettiviikolla maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa, että täällä salissa on tähän asti puhuttu jo kaloista ja susista ja taitaa olla kärpäsetkin mainittu mutta yksi puuttuu, ja on kutun eli vuohen aika saapua tänne huolen ja ilon aiheeksemme. Tiedoksi kaikille meille ensikertalaisille budjettikeskustelijoille, että kysehän on vuosikymmenten perinteestä, jonka jo vuonna 83 aloitti nykyisestä Sastamalasta Pirkanmaalta kotoisin oleva SDP:n kansanedustaja Timo Roos. Ensinnäkin tervehdin ilolla ja syvään nöyryyteen kumartuen sekä pirkanmaalaisella ylpeydellä tätä arvokasta tehtävää. Tosin pitkäaikainen puhemies, keskustan Mikko Pesälä totesi aikoinaan kuttupuheen aikana, että kutusta ei tosin ole kiinnostunut muu kuin pukki, mutta kaikenlaiset sananmuunnokset olen kuitenkin jättänyt tällä kertaa pois. Selailin vähän aikaisempia puheita, jotta ymmärtäisin hieman syvällisemmin, mistä tässä kuttuisassa perinteessä on kyse, ja vähän tuli tunne, että mitä lähempänä ollaan budjettiviikon viimeisiä hetkiä, sitä kutumpaa asiaa jo puhujat ja edustajat alkavat kyllä kaipaamaan. Piti ihan kerrata, mistä tässä on kyse, kun lähdetään sieltä vuohesta, vuohipukista, kilipukista, kutusta liikkeelle, etteivät mene myöskään ihan sukupuolet sekaisin. Ehkä tässä talossa kuitenkin meille kaikille tutuin on se syntipukki, ja täällä tänäänkin on aika lailla oltu sarvet vastakkain, mutta ajattelin kuitenkin jättää nämä asiat sivuun. Istun tuolla suuressa valiokunnassa, ja täällä on moneen otteeseen harmiteltu sitä, että EU:n alkuaikoina kutuillekin oli oma tukensa maatalousbudjetissa kansallisissa tukiratkaisuissa, oma pääluokka kuttujen kansalliselle tuelle. Nythän tällaista ei enää ole, mutta kuten tiedätte, viime aikoina, viime viikkoina olemme käyneet kiivasta keskustelua ja neuvotteluja EU:n tulevasta rahoituskehyksestä. Vaikka monet jäsenmaat ovatkin kritisoineet Suomea kotiinpäinvedosta rahoituskehysneuvotteluissa erityisesti maatalouden osalta, uskallan silti esittää, että voisiko Suomi ja pirkanmaalainen pääministeri Marin tässä joulunpyhinä viime metreillä selvittää, josko EU:n budjettipohjan repisi sittenkin vielä auki ja sinne saataisiin oma kohta tämän elinvoimaisen kotieläimen parhaaksi. Onhan täällä aiempina vuosina monenlaisia kuttuinnovaatioita väläytelty ilmoille, joten ehkä myöskin EU:n kilpailukyky- ja innovaatiorahoituksesta tai strategisten investointien rahoituksesta löytyisi jonkinlainen toimintalinja tukemaan kutun hyvää tulevaisuutta. Pelkään vain tosin, että siellä ovat monet Etelä-Euroopan pukit kaalimaan vartijoina eikä tämä ole niin helppoa neuvotella. Arvoisa puhemies! Minulla on viestiä myöskin maan hallitukselle. Viime vuosina on kutun viisaudesta haettu ratkaisua polttaviin poliittisiin ja muihin elämän umpisolmuihin. Sinänsä olen huolissani, kun kutun elinikä on tunnetusti noin kymmenen vuotta ja vanhimmat ja viisaimmat yksilöt elävät jopa 20 vuotta, että moni kuttu on jo kuollut sotea odotellessa, on siirtynyt vehreämmille nurmimaille. Mutta en minä hae syntipukkia, minä haen toivonkipinöitä, ja samanlaisia toivonkipinöitä haluaisin myöskin välittää pääkaupunkimme päättäjille. Tässä taannoin käytiin niin kutsuttua maitosotaa, jossa Helsingin kaupunginvaltuusto päätti puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutuksen kaupungissa vain muutaman vuoden varoajalla, ja olenkin ajatellut, että se voisi olla monelle kuttutilalliselle mahdollisuus. Sanotaankin, että kuttu on köyhän miehen lehmä. Maitoakin lypsää viitisen litraa päivässä. Uskon, että voisimme pormestari Vapaavuoren kanssa painaa asiat villaisella ja ottaa kutunmaidon käyttöön korvikkeena. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Ei tule kuttua ilman pukkia, ja niin kuin tiedetään, tämä vuosi on jo ollut todellinen Pukin vuosi. Suomi taisteli tiensä ensimmäistä kertaa historiassa EM-kisoihin. Uskon, että ensi vuosi on todellinen mahdollisuus jokaiselle pukille. Toivonkin koko heimon puolesta varsinaista pukkihuumaa ympäri Suomen. Uskon, että osaltaan se pukkihuuma lisää myös kuttuhuumaa, ja tilastoista se jo näkyy: kuttujen määrä on Suomessa kasvussa. Näin loppuun, arvoisa puhemies, haluan kiittää hallitusta, edustajakollegoita, puhemiehistöä, virkamiehiä ja koko eduskunnan väkeä kuluneesta tapahtumarikkaasta vuodesta. Toivotan kaikille rauhallista joulua. Tulkoon pukki kaikkien kotiin!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-19T20:22:51,2019-12-19T20:28:30,Hyväksytty,1.1 2019_86_87,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitoksia, arvoisa edustaja Ovaska, tästä monivivahteisesta ja tunteita herättävästä puheesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_88,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään oikeusministeriötä koskeva pääluokka 25. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä yhteydessä 45 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_89,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, että talousarvioesitykseen sisältyy oikeusministeriön hallinnonalalla useita myönteisiä ja tärkeitä määrärahalisäyksiä ja ne parantavat hallinnonalan toimintaedellytyksiä. Niistä voisi nostaa esiin rikosvastuun toteutumisen parantamisen ja rikosprosessin käsittelyaikojen lyhentämisen, johon on ehdotettu 5,2 miljoonan vuotuista lisärahoitusta, ja niiden lisäksi täällä on myös muita toimia. Esimerkiksi vuositasolla tulee 2,5 miljoonaa määrärahaa, joka osoitetaan väkivalta- ja seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn ja nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen. Tässä tavoitteena on tietenkin se, että pystyisimme uusintarikollisuutta ehkäisemään. Valiokunnassa keskusteltiin paljon, ja mietintöönkin todettiin se, että sinänsä nämä lisäraharesurssit tulevat tarpeeseen ja ne ensi vuotta helpottavat. Mutta kun täällä pohjalla on nämä JTS-säästöt, miljardin säästöt, niin nämä lisärahat ikään kuin ensi vuonna korvaavat näitä säästöjä, mutta sitten tulevina vuosina elämmekin vähän riskipitoisemmissa tilanteissa, joissa monessa kohtaa rahoitus menee alaspäin. Totesimme, että tätä asiaa on tarkkaan seurattava ja katsottava, että kuitenkin hallinto pystyy toimimaan. Se on oikeusvaltioperiaatteen mukaista, ja varsinkin kun toimiala on hyvin henkilöstöpainotteinen. Jos muutamia asioita täältä nostaa esiin, niin yksi toinen huoli liittyi siihen, että kun poliisin määrärahat nousevat, se tietysti tarkoittaa sitä, että tulee enemmän keissejä myös prosesseihin, ja kun oikeusministeriön hallinnonalan resurssit pitkällä aikavälillä menevät alaspäin, niin siitä saattaa syntyä pullonkauloja. Ei ole tavallaan järkevää tässä kokonaisuudessa nostaa vain yhtä rahoitusosuutta, jos sitten se loppupää jää ikään kuin hoitamatta. Valiokunta piti välttämättömänä, että Aipa-hanketta viedään eteenpäin, ja oli myös huolestunut sen resursseista, mutta on tärkeätä, että nämä säästövelvoitteet ja resurssitarpeet arvioidaan ja pidetään huoli siitä, että oikeusturva varmistuu. Jos täältä nostaisi joitakin osioita: 0.3 Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot: Siellä on kahden vuoden siirtomääräraha, ja on myönteistä, että siihen liittyy tämä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoinnin valmistelu — mihin itse asiassa ministeri taisi tuossa kyselytunnillakin viitata — ja ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen 100 000 euron lisärahoitus. Myös tietosuojavaltuutetun resursseja lisätään. Sitä pidettiin hyvänä asiana, koska tietosuojavaltuutetun toiminta on muuttunut. Hänelle on tullut lisää tehtäviä. Tiedusteluvaltuutettu on nyt uusi elin, ja hänen toimistoonsa on tullut resursseja, ja sitä pitää seurata, koska me emme itse asiassa tiedä, millaiseksi tämä tiedusteluvaltuutetun toiminta tulee, ja valiokuntakin on eduskunnassa uusi. Valiokunta on myös tyytyväinen siitä, että talousarvioesityksessä on varauduttu vanhusasiavaltuutetun tehtävän rahoittamiseen ja toimiston perustamiseen. No sitten on Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot: Sinne on tehty vuotuinen tasokorotus, ja siellä on myös paikattu näitä rahatarpeita tilapäisin toimin. Määräraha näyttäisi nyt olevan kohtalaisen hyvä, mutta se alenee myös kehyskauden loppuun mennessä ja sieltä nousee esiin huoli. Valiokunta piti tärkeänä, että lainvalmisteluvaiheessa arvioidaan huolellisesti ne kustannukset, joita muutoksista tulee. Kun Oikeusrekisterikeskus tulee, sen pitää toimia ajantasaisesti ja luotettavasti. Avustusmäärärahoissa valiokunta lisäsi momentille 400 000 euroa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä edistäville järjestöille. Sitten talousarviota täydentävässä esityksessä rauhanjärjestöille tuli 200 000 lisää, ja valiokunta lisäsi sen myös käyttösuunnitelmaan. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä sitä, että Pakolaisneuvonnan määrärahat turvataan, ja tähän tilanteeseen on ponsikin. Sitten tuomioistuimet ja oikeusapu: tällä hallinnonalalla siis lisätään 5,2 miljoonaa rahoitusta, ja siitä kiitos hallituksen valmistelulle, mutta täällä, kuten tuossa aikaisemmin sanoin, on se tulevaisuuden ongelma, joka nousee esiin. — Aika kuluu niin, että koetan muutamia tärkeimpiä täältä nappasta. — Ylivelkaantumisen vähentäminen on myös merkittävä rahoitus, ja sitä määrärahaa korotetaan 2,9 miljoonalla. Tästä valiokunta oli tyytyväinen ja piti sitä perusteltuna. Sitten ehkä Syyttäjälaitoksen toimintamenot on syytä mainita. Syyttäjälaitoksen resursseja vahvistetaan 2,4 miljoonaa euroa, mutta siellä tilanne on ollut se, että on ollut siirtyviä määrärahoja, joita on voitu käyttää henkilöstöön, ja vaikka sinne tulee lisärahoitusta, niin näyttää siltä, että syyttäjien määrä vähenee jatkossa, ja näinhän ei saisi olla. Tästä valiokunta esittää huolensa ja on esittänyt myös lausumaehdotuksen, että 2020 lisätalousarviossa otetaan huomioon Syyttäjälaitoksen toimintaan tarvittavat lisäresurssit. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-19T17:48:40,2019-12-19T17:54:12,Hyväksytty,1.1 2019_86_90,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Haluan kiittää valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa sekä lakivaliokuntaa oikeusministeriön hallinnonalan talousarvioesitystä koskevasta perusteellisesta työstänne. Oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja ehdotetaan 962 miljoonaa euroa, ja kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 23 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvana vuonna. Tämä on hyvin tärkeää, ja vihdoin kehitys on oikeansuuntainen. Meillä ei ole enää varaa säästää oikeusvaltion perustoiminnoista. Suomi on turvallinen, vakaa, vapaa ja ihmisten perusoikeuksia suojeleva maa, minkä säilyttämisessä riippumattoman oikeuslaitoksen merkitys on keskeinen. Meidän on huolehdittava turvallisuudesta ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, ja tämä edellyttää esimerkiksi riittäviä voimavaroja oikeuslaitokselle. Hallituksen yhtenä tavoitteena on ehkäistä rikollisuutta ja rikosten uusimista sekä huolehtia rikosvastuun toteutumisesta. Tällä budjetilla turvataan oikeuslaitoksen toimintaedellytykset. Poliisien määrää lisätään, ja se tarkoittaa, että meidän myös täytyy huolehtia koko muun rikosketjun voimavaroista. Hallitusohjelman mukaisesti rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisätään syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja. Lainvoimaisen tuomion jälkeen täytyy myös huolehtia Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden resursseista. Tästä syystä esitetään oikeusministeriön hallinnonalalle rikosasioiden käsittelyyn 5 miljoonan euron lisärahoitusta. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta ennaltaehkäisy on kannattavampaa ja inhimillisempää, ja sen takia panostetaan väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittujen sekä nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen, jotta he eivät uusisi rikostaan. Tähän osoitetaan kolmelle seuraavalle vuodelle 2,5 miljoonan euron vuotuinen avustus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-19T17:54:23,2019-12-19T17:56:48,Hyväksytty,1.1 2019_86_91,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä tästä ketjuajattelusta, eli että kaikille ketjun osapuolille tulee rahaa, ja kiitän valtiovarainvaliokuntaa ja jaostoa siitä, että olitte lukeneet huolellisesti lakivaliokunnan lausunnon. Teimme aika paljon töitä sen eteen. Olisin oikeastaan kysynyt ministeriltä: Miten te aiotte niin sanotusti taistella tämän JTS-tavoitteen eli tämän tuottavuustavoitteen puolesta? Kuten näistä kaikista lausunnoista ja selvityksistä ja kuulemisista ilmenee, niin tämä tuottavuustavoite uhkaa tätä alaa, tuomioistuimia ja syyttäjälaitosta ja koko ketjua, siinä mielessä, että tämä tavoite karkaa koko ajan kauemmaksi ja kauemmaksi. Miten te koette, että te saisitte sinne loppuvuosille riittävästi rahaa, ja mitä konkreettista siellä voitaisiin tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-19T17:59:46,2019-12-19T18:00:46,Hyväksytty,1.1 2019_86_92,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tämä hallitus ottaa vastuunsa maan kaksikielisyydestä. Ruotsinkielisenä minulla on ja tulee olla samat oikeudet kuin suomenkielisillä. Juuri sen takia olen iloinen siitä, että tämä hallitus on viestissään selkeä: Suomi on kaksikielinen maa. Tämän takia hallitus uudistaa kansalliskielistrategian, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2019-12-19T18:00:48,2019-12-19T18:01:19,Hyväksytty,1.1 2019_86_93,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että me kaikki tässä salissa olemme oikeusvaltion puolustajia ja luotamme suomalaisiin viranomaisiin. Suomalaiset nimittäin luottavat viranomaisiin. Poliisi, tuomioistuinlaitos ja muut lainsoveltajat nauttivat kansan vankkaa luottamusta. Ikäväksemme olemme saaneet huomata viime vuosina, että tuota luottamusta on pyritty murtamaan myös jopa tässä salissa toimivien puolesta. Lainsäätäjiltä on kuultu kommentteja viranomaisten ratkaisuista, ja ilman vahvistusta olevia huhupuheita levittämällä on pyritty horjuttamaan luottamusta viranomaisiin ja näin heikentämään suomalaisen yhteiskunnan vakautta. Yksittäisen kansalaisen uskoa oikeudenmukaisuuteen horjuttavat myös pitkittyvät oikeusprosessit ja kokemus siitä, että omaa asiaansa ei saa kohtuullisessa ajassa ratkaistavaksi. Olemme saaneet useita tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta pitkittyneistä oikeudenkäynneistä. Hallitus on panostamassa rikosvastuun toteutumiseen. Poliisille ja Syyttäjälaitokselle osoitetut lisäresurssit saattavat aiheuttaa ruuhkautumista tuomioistuimiin. Arvoisa oikeusministeri Henriksson, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ihmisten luottamus viranomaisiin pysyy Suomessa vahvana ja että jokainen saa asiansa käsitellyksi viranomaisen toimesta kohtuullisessa ajassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1469,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2019-12-19T18:01:41,2019-12-19T18:02:54,Hyväksytty,1.1 2019_86_94,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp," Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään tehnyt oikeusministeriön talousarvioesitykseen syyttäjien toimintamäärärahoihin lausumaehdotuksen, jossa edellytetään, että vuoden 2020 lisätalousarviossa otetaan huomioon Syyttäjälaitoksen toimintaan tarvittavat lisäresurssitarpeet ja varmistetaan henkilöstön riittävyys. Tämä lausuma osoittaa, että valiokunta on havainnut sen, että nämä riittämättömät määrärahat johtavat pullonkauloihin, käsittelyaikojen pitkittymiseen ja kansalaisten oikeusturvan vaarantumiseen. Jos eduskunta tekisi nyt päätöksen, että oikeusministeriön hallinnonalan talousarviota nostetaan ja se kohdennetaan Syyttäjälaitokselle, tulisivat rahat jo ensi vuoden alusta kokonaisuutena käyttöön. Mikäli lisäys tulee vasta lisätalousarviossa, tulee se mahdollisesti määrällisesti voimaan vain sen mukaisesti, miten suurta osaa vuodesta se koskee, eli jos se annetaan puoleksi vuodeksi, niin se tarkoittaa puolta tästä määrärahasta. Kysynkin ministeriltä: miten tämä asia aiotaan hoitaa ja kuinka pitää huolta Syyttäjälaitoksen resurssien riittävyydestä?", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-12-19T18:02:54,2019-12-19T18:04:03,Hyväksytty,1.1 2019_86_95,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On ilo toisaalta katsoa tätä pääluokkaa siltä osin, että nyt myönteiset muutokset ja määrärahan lisäykset koskevat tätäkin pääluokkaa, ja olemme lakivaliokunnassa erittäin tyytyväisiä olleet siihen. Mutta kuitenkin kokonaisuutta ajatellen, mikä tässä esittelyssäkin nousi esiin, koko tästä ketjusta pitää huolehtia, että jos poliisit, syyttäjät ja muut saavat rahaa, niin meidän pitää huolehtia, että ei synny pullonkauloja vaan että myöskin käräjäoikeuksille ja muille tuomioistuimille on tarpeeksi resursseja. Nyt niitä ei ole tarpeeksi, ja se on myöskin lakivaliokunnassa huomioitu. Oikeastaan kysyisin vielä: millä tavalla aiotaan jatkossa huolehtia, että meillä on tarpeeksi resursseja nimenomaan näissä? Puheenvuoroni lopuksi haluan myös kiittää lakivaliokunnan puheenjohtajaa erittäin hienosta työstä tänä syksynä, koska pääsimme näin hienoon tulokseen myöskin näiden osalta. [Leena Meri: Kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1422,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2019-12-19T18:04:03,2019-12-19T18:05:07,Hyväksytty,1.1 2019_86_96,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusvaltio ei ole vain sanoja ja julistuksia, vaan se on periaatteiden lisäksi myös ihan käytännön elämää, tekoja ja toimintaa, tietoa ja turvaa. Tieto omista oikeuksista on ihan keskeinen osa oikeusvaltiota ja oikeusturvaa, ja sen täytyy tietysti kuulua kaikille. Tämän varmistamisessa valtiovallalla on iso rooli, mutta rinnalla tärkeää työtä tekee myös aktiivinen järjestökenttä. Yksi merkittävä toimija tällä saralla on Pakolaisneuvonta, jonka toimintaedellytyksistä on kannettu laajasti huolta. Valtiovarainvaliokunta hyväksyi tärkeän lausuman Pakolaisneuvonnan rahoituksen ja toiminnan turvaamisesta ensi vuonna. Kysyisin vielä ministeriltä: miten varmistetaan, että tämä tärkeä toiminta turvataan myös pitkäjänteisesti? Arvoisa puhemies! Tämä on siitä hieno hallinnonala, että täällä me puolustamme kaikkien niidenkin ihmisarvoa ja oikeuksia, jotka joskus joutuvat ohi katsotuiksi tai yhteiskunnan marginaaliin. Voimaa ministerille siihen tärkeään työhön, ja meille kaikille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1403,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2019-12-19T18:05:11,2019-12-19T18:06:16,Hyväksytty,1.1 2019_86_97,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. On erittäin hyvä, että hallitus on ottanut sen linjan, että rikoksien tutkinta ja koko vyyhti käydään läpi, kaikkiin prosesseihin lisätään voimavaroja ja saadaan se prosessi menemään eteenpäin paremmin. Meillä on hallitusohjelmassa erittäin hyvä kirjaus sitten tästä toisesta, tästä uhrin puolesta, ja jäin pohtimaan, missähän vaiheessa mennään. Voidaan ajatella, että vähävaraiset saavat oikeusapua eli he saavat taloudellista tukea siihen ja toisaalta sitten rikkailla on paljon parempi mahdollisuus käydä oikeutta, koska heillä on enemmän varaa, mutta keskituloiset jäävät aina vähän niin kuin nopen osalle. Heillä pitää todella hyvä, varma tapaus olla, että he uskaltavat lähteä nostamaan syytettä ja viemään kannetta eteenpäin. Kirjauksessa on otettu tämä huomioon, ja kysyisin nyt ministeriltä: millä aikataululla tässä edetään sitten?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Matti Semi,1315,2019-12-19T18:06:16,2019-12-19T18:07:18,Hyväksytty,1.1 2019_86_98,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin halunnut kysyä ministeriltä tästä käräjäoikeusuudistuksen jatkosta. Viime kaudella yhdessä ministerin kanssa olimme huolestuneita sekä kielellisten että alueellisten oikeuksien toteutumisesta. Nyt nostaisin erityisesti tuon Pohjois-Savon tilanteen esille. Siellä näitä päätöksiä ei voida enää perustella sen kummemmin terveellä järjellä kuin niillä säästöillä, mitä alun perin lähdettiin hakemaan. Eli Kuopion oikeustalon tilanne on se, että siellä on sisäilmaongelmia ja sinne eivät mahdu Varkauden ja Iisalmen käräjäoikeuden kanslioitten lakkautuksesta tulevat henkilöstösiirrot. Tällä hetkellä väistötilojakin Kuopiossa on liian vähän, koska siellä on sekä oikeusministeriön että sisäministeriön alaisilla toimijoilla tilojen ahtautta. Tästä päätöksestä, että tällä käräjäoikeusuudistuksella oltaisiin siirtämässä näitä henkilöitä sinne Kuopioon, ei tule säästöjä valtiolle vaan päinvastoin lisää kuluja. Iisalmessa ollaan valmiita jopa alentamaan niitten tilojen vuokraa, jotta käräjäoikeuden kanslia voisi siellä jatkaa. Tiedän, että ministeriin on vedottu Iisalmesta ja käsittääkseni myös Varkaudesta, ja olisin halunnut kuulla: tuleeko ministeri linjaamaan tässä nyt uudestaan, ja miten tässä tilanteessa mennään eteenpäin, kun ihmiset eivät mahdu sinne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-19T18:07:22,2019-12-19T18:08:41,Hyväksytty,1.1 2019_86_99,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunnassa tosiaan teimme huolellista työtä, ja myös minun puoleltani kiitos valiokunnan puheenjohtajalle, edustaja Merelle. Kiitos myös ministereille, että ollaan herkällä korvalla kuunneltu ja keskusteltu näistä yhteisistä tarpeista. Kiinnittäisin nyt huomiota erityisesti oikeuslaitoksen henkilöstön jaksamiseen, joka nousi monessa kuulemisessa esille eri hallinnonaloilla. Tuomioistuinlaitoksen perusrahoitus myös huolestutti, se, että siihen saataisiin semmoinen kestävä, pitkäjänteinen ratkaisu. Monta vuotta ollaan nyt supistettu oikeuslaitoksen varoja ja resursseja, ja se johtaa kyllä siihen, että oikeusturvan taso Suomessa laskee. Kysyisinkin oikeusministeriltä: onko mahdollisesti tulossa tämmöistä kokonaisarviota ja selvitystä, vaikka kymmenen vuoden ajalta, miten tämä tilanne on muuttunut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-19T18:08:43,2019-12-19T18:09:53,Hyväksytty,1.1 2019_86_100,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ministeri Henriksson, 3 minuuttia paikalta. [Anna-Maja Henriksson: Saako mennä pönttöön?] — Vapaa valinta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_101,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Täältä on jotenkin helpompi puhua. — Kiitos ensinnäkin teille kaikille erittäin hyvistä puheenvuoroista. Aloitan lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren kysymyksellä siitä, miten aiomme taistella, jotta meillä tulevaisuudessakin olisi riittävästi resursseja koko rikosketjuun — siis tuomioistuimille, syyttäjille ja vankeinhoitoon. Sehän on äärimmäisen tärkeätä, että samalla kun poliisin resursseja lisätään, niin muistetaan, että jotta oikeusturva toimisi, tarvitaan määrärahoja myös näihin muihin osiin. Sen takia tämä hallituksen esitys on ilman muuta nyt askel oikeaan suuntaan, ja se on parempi esitys kuin moneen vuoteen. Kun katsotaan, miten muita ministeriöitä kohdellaan, niin tässä on nyt tehty niin, että ollaan myös hallituksessa ymmärretty, että kun puhutaan oikeusministeriön hallinnonalasta, puhutaan oikeusvaltion ydintehtävistä. Niin kuin tässä tuli hyvin esille, pääosa kustannuksista menee henkilöstökuluihin, ja sen takia tämä JTS-miljardi ei tule rokottamaan oikeusministeriötä samalla vahvuudella kuin muita. Tästä yritän itse myös pitää huolta. On myös niin, että me olemme oikeusministeriössä tavallaan säästäneet rahaa ja saaneet myös näihin siirtyviin määrärahoihin sellaista kertymää, että sillä on tarkoitus kustantaa näitä tietojärjestelmähankintoja. Jos meitä kohtaan kohdistettaisiin samantyyppisiä leikkauksia tämän JTS-miljardin suhteen, niin se tietäisi meille myös vaikeuksia toteuttaa nämä tietotekniikan Aipa-hankkeet ja muut. Sen takia tästä tulen olemaan erityisen tarkka tulevissa neuvotteluissa, ja toivon, että me myös onnistumme saamaan ymmärrystä tähän. Syyttäjien osalta on totta, että syyttäjillä on hankala tilanne, mutta se paranee kuitenkin tämän talousarvion myötä. Viime vuonna meillä oli 520 syyttäjää, ensi vuoden talousarviossa henkilöstön määrä on 534 elikkä 14 suurempi. Mutta on myös niin, että Syyttäjälaitoksessa ollaan käytetty sellaista määrärahaa, siirtyvää määrärahaa, jota ei voida tulevaisuudessa käyttää. Sen takia henkilöstö on ollut tänä vuonna siellä vähän isompi kuin miltä edellisvuoden budjettikirjassa näyttää. Tämähän ei ole sellainen linja, joka on kestävää. [Puhemies koputtaa] Haluan myös korostaa, että hallitusohjelmassa on sitouduttu oikeusturvaa ja oikeuden toteutumista parantaviin toimenpiteisiin, ja tästä tullaan pitämään huolta. — Palaan vielä näihin muihin hyviin kysymyksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-19T18:09:54,2019-12-19T18:13:24,Tarkistettu,1.1 2019_86_102,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1 2019_86_103,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä oikeusministeriön hallinnonalalla on tietenkin huolehtia siitä, että meillä on riittävät voimavarat kansalaisten laadukkaan ja riittävän oikeusturvan varmistamiseksi. Sekä poliisi että syyttäjä- ja tuomioistuinlaitokset tarvitsevat riittävät määrärahat. Niin kuin ministeri sanoi, tässä ollaan ihan oikeusvaltion ytimessä, josta ei pidä tinkiä. Merkittävä osa tuomioistuinten tuomareista ja muusta lainkäyttöhenkilöstöstä on tällä hetkellä määräaikaisessa virkasuhteessa ja siten riippuvainen määräaikaisesta lisärahoituksesta. Tämä aiheuttaa siellä jaksamis- ja rekrytointiongelmia ja asioiden käsittelyn hidastumista. Kysyisinkin ministeriltä: millä tavoin hallitus aikoo pitää huolen siitä, että tuomioistuimissa osaaminen ja hyvinvointi saadaan pidettyä korkealla tasolla näistä haasteista huolimatta? Lopuksi haluaisin vielä kiittää siitä, että olemme saaneet lisäpanoksia muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn, nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen ja uusintarikollisuuden vähentämiseen. Nämä ovat hienoja asioita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2019-12-19T18:13:27,2019-12-19T18:14:32,Hyväksytty,1.1 2019_86_104,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käynyt ilmi sekä sisäministeriön että oikeusministeriön osalta tämä jatkuva gäppi näissä rahoissa. 2,5 miljardia vuodessa 57 miljardin budjetista tässä toimintaympäristössä — ehkä sitä tulisi pohtia. Olisin kysynyt ministeriltä oikeastaan kahta asiaa: Ensimmäinen on nuorten ylivelkaantuminen ja siihen liittyvät keinot. Se on huolestuttavaa olemassa, ja meillä ainakin täällä Helsingissä Helsingin nuorisovaltuusto toivoisi kovasti tämmöistä taloustaito-opetusta. Onko tämä sellainen, mitä hallitus voisi edistää? Ja toinen kysymys liittyy pikavippeihin: onko niihin tulossa jotakin muutosta, jotta tämä asia ei pahene? Sitten toinen kysymys: kun budjetin sivulla 155 todetaan, että monikulttuuristuminen aiheuttaa tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita, onko esimerkiksi pakkoavioliittoihin ja kunniaväkivaltaan tulossa jotakin oikeusministeriöstä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1388,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2019-12-19T18:14:32,2019-12-19T18:15:38,Hyväksytty,1.1 2019_86_105,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella kovan työn ja sangen suuren yhtenäisyyden vallitessa perustuslakiakin muutettiin, kun tehtiin ja saatiin tiedustelulait. Se oli kova ponnistus. Siinä on kaksi näkökulmaa: toisaalta tarve turvata suomalaisten turvallisuus, joka on perustuslaissakin taattu, mutta toisella puolella on myös sitten yksityisyydensuoja, viestien salaisuus, tämäntyyppiset asiat. Nyt kun nämä tiedustelulait ovat käytössä, niin miltä tilanne oikeusministerin näkökulmasta vaikuttaa? Onko tämä vaativa lakipaketti vastannut teidän näkemyksenne mukaan niihin tarpeisiin? Onko siellä ilmennyt jotain muutostarpeita tai tarkennustarpeita tällä lyhyellä voimassaoloajalla? Ja sitten vielä resursseista: Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus käsittelee näitä lupa-asioita. Ovatko resurssit myös sillä puolella riittävät? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-19T18:15:38,2019-12-19T18:16:43,Hyväksytty,1.1 2019_86_106,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä on todellakin paljon hyvää. On hienoa, että Syyttäjälaitos, tuomioistuimet, oikeus-apu ja Rikosseuraamuslaitos saavat lisää rahaa. Toivottavasti tämä joustavoittaa nyt kaikkia prosesseja. Olen kuitenkin huolissani ulosoton suojaosasta. Ulosoton suojaosa on pitkään ollut matalalla tasolla, ja olen tehnyt yhdessä kollegani Jouni Ovaskan kanssa teille kirjallisen kysymyksen tästä ulosoton suojaosan korottamisesta. Toki sitä nostetaan nytten indeksikorotuksen verran, mutta mielestäni suojaosatasoa kannattaisi ihan oikeasti katsoa ylöspäin. Tiedänkin, että hallitusohjelmaan on tämänsuuntaisia kirjauksia tehty, ja haluaisinkin kysyä nyt ministeriltä: missä vaiheessa tämä uudistus on tulossa käsittelyyn? Muuten haluan vielä itsekin sanoa, että hyvää joulua ja kiitokset meidän valiokunnan puheenjohtajalle ja koko meidän valiokunnan jäsenille. Meillä on loistava yhteishenki siellä valiokunnassa. [Eduskunnasta: Samaa mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1433,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2019-12-19T18:16:43,2019-12-19T18:17:38,Hyväksytty,1.1 2019_86_107,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Syyttäjälaitokselle osoitetut 2,4 miljoonan euron lisämäärärahat tulevat todellakin tarpeeseen. Syyttäjälaitokselta saadun selvityksen mukaan valitettavasti panostus on kuitenkin riittämätön. Miten hallitus aikoo varmistaa, että Syyttäjälaitoksella on riittävät voimavarat ja mahdollisuus huolehtia henkilöstön jaksamisesta kaikkien säästöpaineiden keskellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-12-19T18:17:39,2019-12-19T18:18:09,Hyväksytty,1.1 2019_86_108,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Kuten edustaja Semi tässä aiemmin mainitsi, niin eräs keskeinen ongelma oikeusturvan toteutumisessa on mittaviksi nousevat oikeudenkäyntikulut ja erityisesti riski joutua maksamaan myös vastapuolen kulut, jos oikeudenkäynnissä tuomitaan hävinneeksi osapuoleksi. Näitä ongelmia aiheutuu erityisesti silloin, kun vastakkain ovat yksityishenkilö ja suuryritys juristiarmeijoineen. Oikeudenkäyntikuluja tulisikin kohtuullistaa erityisesti keskituloisten kansalaisten osalta, ja mielestäni hallituksen tulee ehdottomasti puuttua tähän asiaan ripeästi suomalaisten oikeusturvan varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä asia, jonka haluan nostaa esiin, on se, että rikoksista tuomittavien rangaistusten tulee olla selkeässä yhteydessä tekojen vakavuuteen. Tämä koskee erityisesti lapsiin kohdistuvia mutta myös muita seksuaali‑ ja väkivaltarikoksia, joista annettavat tuomiot ovat mielestäni nykyään varsin lyhyitä. Kysynkin ministeriltä: aikooko hallitus ryhtyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin seksuaali‑ ja väkivaltarikosten rangaistusten [Puhemies koputtaa] kiristämiseksi ja erityisesti rangaistusasteikon alapään nostamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2019-12-19T18:18:09,2019-12-19T18:19:30,Hyväksytty,1.1 2019_86_109,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin haluaisin oikeusministerille kertoa huolen tuolta Pohjois-Savosta. Vaikka se nyt oma vaalipiiri onkin, niin kyllä täytyy todeta, että viime eduskuntakaudella tehtiin kyllä olettamien varassa isoja päätöksiä ja nyt näyttää, niin kuin silloin epäiltiin, että nämä olettamat olivat vääriä. Näin se vain on, että Kuopiossa on edessä poliisi‑ ja oikeustalon iso remontti. Ei ole päästy vielä sopimuksen, kuinka iso, mutta jos se toteutetaan, niin ne talousluvut, millä edellinen eduskunta on tehnyt käräjäoikeusverkoston karsimispäätöksiä, ovat todella olleet vääriä, sillä totta kai vuokratasot nousevat, jos iso remontti joudutaan tekemään. Kyse on a) taloudesta, mutta kyse on myös b) siitä, pääsevätkö ihmiset oikeuteen ja kuinka pitkä matka tulee ja miten se sitten heijastuu poliisin työhön ja keskeytyykö joskus istuntoja sen takia, että ihmisiä ei saada paikalle. Eli pääsy oikeuteen saattaa olla aivan vaakalaudalla. Samaan lopputulokseen ovat tulleet Itä-Suomen tutkijatkin. [Puhemies koputtaa] Toivon, että te, ministeri, hallituksessa tutkitte uudelleen tämän asian, että onko mahdollista vähän ottaa pakkia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2019-12-19T18:19:34,2019-12-19T18:20:42,Hyväksytty,1.1 2019_86_110,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Monet esille nostetuista kysymyksistä ovat olleet sellaisia, että itsekin niitä pohdin. Kiitos ministerille hyvistä vastauksista niihin. Ihmiskaupan tunnistaminen ja ihmiskauppaan puuttuminen on tuotu esiin hallitusohjelmassa monessa kohdassa. Kyseessä on luonnollisesti poikkihallinnollinen asia, mutta oikeusministeriöllä on tässä merkittävä ja ymmärtääkseni myös koordinoiva rooli. Miten varmistetaan, että jatkossa ihmiskauppa tunnistetaan paremmin, että lainsäädäntö on oikeudenmukainen ja suojelee ihmiskaupan uhreja ja että toisaalta myös palvelut ovat kunnossa, jotta nämä todella haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset pääsevät varmasti elämässä eteenpäin? Toisena kysymyksenä tahtoisin lyhyesti kysyä: kun hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset siitä, miten autetaan seksuaalisen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan sekä sukupuolittuneen väkivallan uhreja, ja halutaan erityisesti panostaa matalan kynnyksen palveluihin, ja niihin on nyt lisää rahaakin laitettu, [Puhemies koputtaa] niin mitkä ovat ne sisällölliset askeleet eteenpäin näiden palveluiden ja varsinkin järjestöyhteistyön kehittämisessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1423,Female,1994-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2019-12-19T18:20:42,2019-12-19T18:21:57,Hyväksytty,1.1 2019_86_111,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ärade talman, arvoisa puheenjohtaja! Viime vuosina Euroopassa on hyvin tullut tutuksi se, miten on tärkeätä, että ei ota itsestään selvänä oikeuslaitoksen toimivuutta, ja miten tärkeätä on panostaa siihen, ja sen takia on tosi tärkeää, että olemme nyt ottaneet ensi askeleita. Tarpeita tulee varmaan edelleen siihen, että turvataan varsinkin alimpien oikeusasteiden toimivuus ja pystytään purkamaan ruuhkia. Täällä onkin otettu hyvin esille esimerkiksi henkilöstön jaksaminen, ja siitäkin kannan tosi paljon huolta. On myös uudentyyppistä maalittamista, joka kohdistuu henkilöstöön ja niin edelleen ja joka rasittaa heitä. Valiokunta on nostanut esille ja myöskin hallitus budjettiesityksessään on nostanut esille rikosprosessin käsittelyaikojen lyhentämisen. Haluaisin kiinnittää huomion myöskin siviilipuoleen, esimerkiksi lapsia koskevien siviilipuolen prosessien lyhentämiseen, joka varmasti olisi todella, todella tärkeä saada. Onko siinä nähtävissä, että voidaan tehdä jotain erityistä? [Puhemies koputtaa] Sen lisäksi kiinnittäisin myöskin huomiota kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Onko kielistrategiassa siihen tulossa uudistuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2019-12-19T18:21:57,2019-12-19T18:23:08,Hyväksytty,1.1 2019_86_112,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vaalan kunnassa sijaitsevan Pelson vankilan osalta on varmaan toistakymmentä vuotta väännetty peistä, että säilyykö se siellä vai poistuuko se. Nyt näyttää siltä, että se olisi mahdollista säilyttää ja siellä rakentaminen alkaisi — tai onko jo alkanut. Tätä kysyisin ministeriltä: missä tilanteessa Pelson vankila on tällä hetkellä menossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1051,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2019-12-19T18:23:09,2019-12-19T18:23:40,Hyväksytty,1.1 2019_86_113,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pyrkimyksenä on ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri, ja kysyisin ministeriltä: voitaisiinko tässä samassa yhteydessä samaan järjestelmään integroida myös maksuton luottokieltojärjestelmä identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi? Ideana olisi siis se, että jos henkilö itse ilmoittaa itsensä tähän järjestelmään, sinä aikana kukaan ei pysty ottamaan hänen nimissään esimerkiksi pikavippejä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1419,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2019-12-19T18:23:40,2019-12-19T18:24:12,Hyväksytty,1.1 2019_86_114,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Myöskin minun kysymykseni liittyy tähän pikavippiasiaan ja ennen kaikkea niitten ennalta ehkäisyyn. Edellinen eduskunta teki hyvin laajalla enemmistöllä lakialoitteen, jossa pikavippien markkinointi kiellettäisiin, kuten on tehty Hollannissa, jossa paikallinen finanssivalvonta sitä valvoo ja järjestelmä on toiminut hyvin. Vaikka me olemme nyt saaneet pikavippeihin jo korkokattoa ja muuta hillintää, edelleen tämä on iso ongelma, ja nimenomaan se on iso ongelma, että sen ensimmäisen vipin ottaminen on niin helppoa ja siitä helposti lähtee sellainen kierre, että nuori ja moni muu, joka ottaa sen ekan kerran, ajautuu ylivelkaantumiseen. Tämä asia on nyt ollut siellä oikeusministeriössä varmaan jo reilun vuoden verran, ja kysynkin: onko asia nyt etenemässä, vai lähdetäänkö keräämään uutta aloitetta, että myöskin tästä eduskunnasta löytyisi enemmistö asian taakse?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Arto Satonen,784,2019-12-19T18:24:12,2019-12-19T18:25:17,Hyväksytty,1.1 2019_86_115,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Sitten vielä kaksi debattipuheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_116,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että päästään tähän samaan yhteyteen. Kysyn myös: vieläkö meidän tarvitsee kerätä yli sata nimeä? Viime eduskuntakaudella yli oppositio- ja hallituspuoluerajojen kerättiin 138 nimeä, että maksuhäiriömerkintä poistuisi nopeammin kuin siinä kahdessa vuodessa. Tiedän, että hallitusohjelmassa on erittäin hyvät kirjaukset tältä osin ja sen pitäisi edetä, mutta minun pelkoni on nyt se, että siihen samaan yhteyteen yhdistetään positiivinen luottorekisteri ja sitten menee edustaja Satosen hyvä aloite vielä siihen samaan nippuun ja me tukehdumme, niin että ministeriössä ei kyetäkään tätä koko lakipakettia viemään eteenpäin. Yli 870 000 kansalaista oli välillisesti tässä lakialoitteessa takana, ja toivon todellakin, että ministeri ottaa tämän vakavasti ja erottaa sen koko paketista, että me voimme saman tien pelastaa ne ihmiset, jotka ovat velkansa maksaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2019-12-19T18:25:20,2019-12-19T18:26:31,Hyväksytty,1.1 2019_86_117,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua. Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että nyt tulee tämä rahoitus tähän naisiin kohdistuvan väkivallan raportoinnin valmisteluun ja sitten samanaikaisesti jaosto itse asiassa päätti lisätä rahaa tänne sosiaali- ja terveysministeriön puolelle siihen, että meille tulisi vihdoin Istanbulin sopimuksen 10 artiklan edellyttämä koordinointielin, jonka tehtävät ovat osittain vähän samaan liittyviä. Elikkä jos ajatellaan, että siinä kysymys on siitä, että näitä väkivallan muotoja ehkäistäisiin ja torjuttaisiin ja tämä elin yhteensovittaisi tätä toimintaa ja huolehtisi täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista, niin kun tämä yhteensovittamiselin ei ollut ministeriön esityksestä, niin vain halusin sen tässä nostaa esiin, jotta se huolella valmisteltaisiin sillä tavalla, että nämä eri resurssit, jotka nyt ovat tulleet tavallaan samaan tarkoitukseen, olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2019-12-19T18:26:32,2019-12-19T18:27:33,Hyväksytty,1.1 2019_86_118,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Sitten ministeri Henriksson. Teille on tullut niin paljon kysymyksiä, että 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_119,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitos. — Arvoisa puhemies, värderade talman! Ledamot Bergqvist frågade om nationalspråksstrategin. Det arbetet har påbörjats och det är viktigt därför att vi i det här landet ska kunna trygga våra medborgares språkliga rättigheter på enahanda grunder. Det ser vi bland annat i Helsingfors stad i dag, att alla barn inte kan få gå i dagvård på sitt modersmål svenska, och det här är oacceptabelt, som ett exempel.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-19T18:27:36,2019-12-19T18:28:10,Hyväksytty,1.1 2019_86_120,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Niitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_86_121,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua pääluokasta 25.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_86_122,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusvaltion kehittämisen kannalta on ensisijaista, että oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan, oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään ja oikeudenkäyntien kustannuksia alennetaan. Hallituksen budjettiesityksen yksi keskeinen tavoite on ehkäistä rikollisuutta ja rikosten uusimista sekä huolehtia rikosvastuun toteutumisesta. Rikosvastuun toteutumisen parantamiseen ja rikosprosessien käsittelyaikojen lyhentämiseen on ehdotettu 5,2 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus. Pidän tärkeänä, että rikollisuuden ehkäisyä tehostetaan. Tähän tarkoitukseen on esitetty 2,5 miljoonan euron vuotuista määrärahaa. Rahat osoitetaan muun muassa naisiin kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen. Erityisenä tavoitteena on myös uusintarikollisuuden vähentäminen. Oikeudenmukaista on, että seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan. Lähtökohtana ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Tämä on tärkeä asia. Työn alla on lisäksi naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman laatiminen. Arvoisa puhemies! Rikosvastuun toteuttamisen kannalta välttämätön uudistus on, että turvataan Syyttäjälaitoksen asianmukaiset ja riittävät voimavarat. Syyttäjän yhä lisääntyvä työmäärä ja asioiden vaativuuden kasvu luovat riittämättömät resurssit henkilöstön jaksamiseen. Sama ongelma tiedostetaan myös tuomioistuimissa. Pidän perusteltuna näihin osoitettua 2,4 miljoonan euron vuosittaista lisämäärärahaa, sillä laadukas ja tehokas tuomioistuinlaitos on myös oikeudenmukainen ja kaikkia kansalaisia palveleva. Huomioon otettavaa on myös harmaa talous ja sen ympärillä liikkuva niin sanottu pimeä raha. Harmaan talouden alla vellova rikollisuus on pysyväluonteista. Siksi onkin tärkeää tukea riittävästi talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. Poliisien määrää nostetaan 7 005 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Tämä auttaa tukemaan osittain myös harmaan talouden torjuntaohjelman jatkumista ja talousrikostutkinnan suorituskyvyn varmistamista. Ulosottolaitokselle on myös kohdennettu erillistä määrärahaa, joka on ollut viime vuonna noin 1,3 miljoonaa euroa. Tämän vuotuisen lisämäärärahan jatko on erittäin tärkeä myös vuodelle 2020. Välttämätöntä on myös ottaa huomioon tuomioistuimen riittävät voimavarat turvapaikka- ja muissa ulkomaalaisasioissa. Asiamääriä ja käsittelyaikoja tulee seurata tarkoin, jotta voimavarojen oikea määrä voidaan arvioida. On tärkeää, että käsiteltävät tapaukset voidaan ratkaista kohtuullisessa ajassa kaikissa asiaryhmissä. Lisäksi on myös hyvä varautua mahdolliseen äkilliseen maahanmuuttoon liittyvään maailmanlaajuiseen muutokseen. Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on viime vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti. Olen tyytyväinen, että ylivelkaantumisen ongelmiin kiinnitetään huomiota jatkossakin panostamalla siihen 2,9 miljoonaa euroa ja ylivelkaantumista pyritään tulevina vuosina vähentämään. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuuteen ja näihin palveluihin ohjaamiseen panostetaan, ja niitä tehostetaan kohdentamalla 1 miljoona euroa lisämäärärahaa oikeusapu- ja edunvalvontapiireille. Hyvänä asiana pidän myös sitä, että tietojärjestelmähankkeita viedään eteenpäin, erityisesti Aipa-hanketta, joka on ollut muutaman vuoden myöhässä. Yhtenä tavoitteena ovat tuottavuushyödyt. Tärkeää on pitää huolta siitä, että voimavarat riittävät laadukkaan ja riittävän oikeusturvan varmistamiseen. Voin tyytyväisenä todeta, että kaikki mainitsemani tärkeät hankkeet ovat ensi vuonna budjettiesityksen mukaisesti toteutuskelpoisia. Tämä hallitus ratkoo asiat ripeästi, asiantuntevasti ja määrätietoisesti katsomalla kohti tulevaisuutta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1429,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Paula Werning,1429,2019-12-19T20:28:56,2019-12-19T20:33:47,Hyväksytty,1.1 2019_86_123,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä oikeusministeriön hallinnonalaa. Oikeusministeri itse on valitettavasti jo lähtenyt. Minulla olisi ollut hänelle muutama kysymys, mutta kysyn ne tässä kuitenkin, ja toivottavasti niihin vastaukset tulevat sitten myöhemmin. Kokoomukselle vahva oikeusvaltio tarkoittaa sitä, että se on yhteiskunnan perusta, ja se on myöskin meidän kaikkien oikeus ja turva. Sen takia tämä oikeusministeriön hallinnonala on todella tärkeä. Sillä, minkälaisia lakeja me säädämme, me määrittelemme myös turvallisuutta meidän yhteiskunnassa. Olen tehnyt lakialoitteen jo edellisellä kaudella, ja uusin sen tällä kaudella liittyen lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden rikostaustan selvittämiseen. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestähän velvoittaa työnantajaa selvittämään näiden henkilöiden rikostaustan ennen työsopimuksen solmimista, ja velvollisuuden laiminlyönti on rangaistavaa. Selvitys tapahtuu siten, että tehtävään valittu tai nimetty henkilö hankkii itseään koskevan rikosrekisteriotteen ja esittää sen työnantajalle nähtäväksi. Se on hyvin edullinen, muistaakseni reilu 10 euroa, eli kyse ei ole suuresta kustannuksesta. Päiväkodeissa ja muussa lapsille ja nuorille järjestetyssä toiminnassa, kuten iltapäiväkerhoissa ja leireillä, työskentelee kuitenkin nykyisin paljon henkilöitä, joiden taustoja ei ole selvitetty riittävästi huomioiden lasten koskemattomuus ja turvallisuus. Syynä on se, että rikostaustan selvitysmenettelyä ei sovelleta päiväkotien työ‑ ja virkasuhteissa ja muissa työ‑ ja virkasuhteissa, jotka kestävät yhteensä enintään kolme kuukautta yhden vuoden aikana. On tietenkin ymmärrettävää, että voi tulla äkkitilanteita ja joudutaan lyhyisiin sijaisjärjestelyihin toisinaan, mutta yleensä sijaisetkin ovat tuttuja, joita käytetään usein. Lasten turvallisuudesta ei voida kuitenkaan joustaa, vaan lain on suojeltava alaikäisten koskemattomuutta ja turvallisuutta kaikissa tapauksissa. Toivonkin, että löytyy resursseja viedä tätä lakialoitetta eteenpäin, koska käsittääkseni kyse ei ole suuresta asiasta vaan vain pienestä muutoksesta lakiin, kun tällä hetkellä rikosselvitysote vaaditaan pysyvissä työsuhteissa. Toinen asia, mistä halusin puhua, oli tuomioistuinten ja hallinto-oikeuksien riittävä resursointi liittyen asioihin, jotka käsittelevät lasten huoltajuusriitoja ja huostaanottoihin liittyviä hallintovalituksia. Ne kestävät tällä hetkellä kohtuuttoman pitkään, ja kaikki voivat kuvitella, että kun odotetaan oikeuden päätöstä esimerkiksi huoltajuusriitaan liittyen, tilanne on erittäin raastava ja jännittynyt sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen edun mukaista ei ole, että käsittelyajat ovat niin pitkiä. Käsittelimme sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa ihan tässä muutama viikko sitten jälkihuoltoa eli sitä, että lastensuojelun jälkihuoltovelvoitteen ikärajaa pidennetään, ja siinä yhteydessä tätä ongelmaa myös sivuttiin, ja myöskin meidän mietinnössä mainittiin siitä, että ministeriön pitäisi tähän asiaan tarttua, että resursseja lapsiin liittyviin oikeudenkäynteihin saataisiin lisättyä. Nämä oikeastaan olivat asiat, mitä nyt tähän oikeusministeriön hallinnonalaan halusin tuoda, ja haluan kiittää vielä siitä, että hallitus on lisännyt rahaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan liittyvään toimintaan. Tein siihen itse myöskin talousaloitteen tänään, että olisi siihen saanut vielä vähän lisärahoitusta. Se ei mennyt täällä salissa läpi, mutta pääasia, että asia kuitenkin etenee. Ja haluan samalla vielä omasta puolestani toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhaisaa joulua!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1379,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2019-12-19T20:33:48,2019-12-19T20:39:05,Hyväksytty,1.1 2019_86_124,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vakava huolenaiheeni on oikeusministeriön hallinnonalan osalta se, että sinänsä myönteinen lisäresursointi ei ole ollenkaan riittävää. Tämä sama huoli on ilmennyt täällä useammassa puheenvuorossa niin hallituksen kuin opposition taholta. Toivonkin, että pääsemme yhdessä oikeusvaltion osalta hyvään lopputulokseen, sillä määrärahalisäykset eivät turvaa ensi vuoden toimintaa tuomioistuimissa ja Syyttäjälaitoksessa. Syksyn aikana saamiemme selvitysten perusteella on selvää, että niin syyttäjien kuin tuomarien määrä tulee vähenemään. Arvoisa puhemies! Todellisuutta on se, että rikosasioiden kesto on jo tällä hetkellä kohtuuton, erityisesti uhrin näkökulmasta. Esimerkiksi raiskausasian käsittely kestää tapahtumasta käräjäoikeuden tuomioon puolitoista vuotta. Suomi myöskin on nykyisillä käsittelyajoilla saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita langettavia tuomioita liian pitkistä käsittelyajoista. Todellisuutta on myös se, että esimerkiksi syyttäjien pöydillä pinot ja jonot ovat täysin kestämättömällä tasolla ja syyttäjät venyvät oman hyvinvointinsa ja vapaa-aikansa kustannuksella saadakseen työnsä hoidettua. Sama koskee tuomareita. Valtion työnantajana tulisi olla hyvinkin kiinnostunut tästä työmäärän ja henkilöstön epäsuhdasta, koska myös työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota oikeushallinnon työmääriin. Esimerkiksi syyttäjiä Suomessa on 370 ja vuosittain hoidettavia asioita yli 90 000, ja määrä vain kasvaa samalla kun asioiden vaativuus. Syyttäjälaitoksen osalta aliresursointi vaikuttaa siihen, ettei asioita kyetä viemään tuomioistuinkäsittelyyn, vaan syyttäjät tekevät entistä enemmän esitutkinnan rajoittamispäätöksiä ja syyttämättäjättämispäätöksiä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa syyte nostetaan enää noin 50 prosentissa poliisilta syyttäjille tulevissa tapauksissa. Jos Syyttäjälaitos saa nyt vain tuon reilun 2 miljoonan euron lisäyksen, mikä nyt on oikeusministeriön budjetissa, vähenee syyttäjien määrä ensi vuonna vähintään 20 henkilötyövuodella. Syyttäjälaitos on, kuten ministerinkin puheesta täällä kävi ilmi, käyttänyt siirtyviä määrärahoja aiempina vuosina henkilöstön palkkaamiseen, jotta asiat saadaan hoidettua. Nyt nämä rahat on syöty. Jos Syyttäjälaitos saisi 4,5 miljoonaa euroa, pysyttäisiin tämän vuoden henkilöstömäärässä, joka tarvitaan, että tulevat asiat saadaan käsiteltyä edes jollain tavalla. Tällöinkään ei voida sanoa, että edes pää olisi vedenpinnalla. Tosiasiassa jos me haluamme nostaa syyttäjien määrän kahdeksaan syyttäjään 100 000:ta asukasta kohti, olisi korotuksen oltava 6 miljoonaa euroa. Pohjoismainen syyttäjien keskimäärä on 10—12 syyttäjää 100 000:ta asukasta kohden, ja Euroopassakin keskiarvo on 11 syyttäjää. Arvoisa puhemies! Toinen huolenaiheeni on oikeuslaitoksen yhteinen tietojärjestelmäuudistus, niin sanottu Aipa-hanke, joka on nyt jo viivästynyt yli kolmella vuodella ja jonka kustannusarvio on ylittynyt roimasti. Se tulee maksamaan lähes 23 miljoonaa euroa enemmän kuin on arvioitu. [Antero Laukkanen: Kyllä!] Sen paremmin syyttäjä- kuin tuomioistuinlaitoksella ei ole muita tapoja vastata kasvaneisiin kuluihin kuin supistaa ydintoiminnastaan. Nämä lisäkustannukset tulevat halvaannuttamaan oikeudenhoidon, ja tähän asiaan on nopeasti löydettävä ratkaisu. Arvoisa puhemies! Määrärahatasoon on kiinnitettävä huomiota myös siitä syystä, että kehyskauden loppupuolella poliisin määrärahat kasvavat, kun taas oikeusministeriön hallinnonalan resurssit vähenevät. Oikeushallinnon alalla rikosoikeudellisen vastuun toteutumiseksi resursseja on vahvistettava ja henkilöstön jaksamisesta on huolehdittava. Oikeushallinnon alalla tuloksia revitään tällä hetkellä henkilöstön selkänahasta. Viimeksi muutama viikko sitten eräs virkamies totesi, että kyllähän yli 80 tunnin viikkoja joitain kuukausia jaksaa mutta ei pidempään, ja vaihtoi työtä. Tämä ei suinkaan saa olla oikeusvaltion suunta, että kokenut ja osaava työvoima siirtyy muihin tehtäviin. Kysymys on oikeusvaltion ydintehtävistä, ja kyse on mitä suurimmassa määrin arvovalinnoista. Omasta puolestani haluan kiittää lakivaliokuntaa erittäin hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa kaikille täällä hyvää joulua. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-12-19T20:39:10,2019-12-19T20:44:22,Hyväksytty,1.1 2019_86_125,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Keto-Huovinen käytti erinomaisen puheenvuoron. — Oikeuslaitoksemme tämänhetkinen resursointi on niin alibudjetoitua, että ihmettelen, miten me tässä talossa, jossa lakeja säädetään, enää siedämme tätä tilannetta. Katsoin tässä vuosien 2017—2020 julkisen talouden suunnitelmaa oikeuslaitoksen osalta, ja siellä on vain pelkkiä vähennyksiä. Tässä on se epäsuhta, juuri niin kuin Keto-Huovinen tässä totesi, että nyt me voimakkaasti kasvatamme poliisien määrää, mutta, no, jos ei ole sitten ketään, joka syyttää? Syyttäjälaitos sitten kävikin tuolla valiokunnassa kertomassa meille, että eduskunnan pitää nyt kertoa meille, mitkä asiat syytetään ja mitkä jätetään syyttämättä, koska ei heillä ole enää sitä mahdollisuutta, että he voivat kaikki asiat ottaa käsittelyyn. Niin kuin on todettu täällä, myös EU on kiinnittänyt huomiota kokonaisarviossaan koko EU:n oikeuslaitoksen kestävyyteen ja siihen, miten eri EU-maissa oikeus toteutuu. Siellä Suomi saa jatkuvasti myös moitteita. Se ei ole meille mikään hyvä asia. Ministeri Räsäsen asettama parlamentaarinen työryhmä raportoi tuloksessaan näin: ”Työryhmä esittää, että sisäiselle turvallisuudelle ja oikeudenhoidolle on varattava riittävät resurssit ja niitä on kehitettävä voimakkaasti.” Sitten vuoden 2014 lopulla oli silloisen oikeusministeri Henrikssonin — ja nykyisen oikeusministeri Henrikssonin — työryhmän tuloksena se, että piti kerta kaikkiaan nostaa oikeudenhoidon koko toiminnan kuvaamista, luoda aivan uusi strategia ja perusta sille, miten oikeuslaitoksen resurssit yhdessä voitaisiin nostaa sellaiselle tasolle, että ne vastaisivat kansalaisten käsitystä toteutuvasta oikeusturvasta. Tähän kun yhdistetään sitten käräjäoikeusuudistuksen tapahtumat viime kaudelta, jossa istuntopaikkoja vähennettiin merkittävästi, ja kun kaikkiaan on poistunut kymmenessä vuodessa melkein 70 istuntopaikkaa, niin kyllä meidän pitäisi ehdottomasti, arvoisa puhemies, jonkinlainen kokonaisarvio tästä tilanteesta saada. Me emme voi jatkaa tällä tavalla. Oikeuslaitos ei voi olla alisteinen taloussuhdanteille. Sen täytyy toimia kaikkina aikoina moitteettomasti ja riippumattomasti ja turvata ja taata kansalaisille mahdollisuus saada oikeutta kaikissa tilanteissa, kaikilla alueilla ja niillä kielillä, jotka ovat Suomessa virallisia kieliä. Arvoisa puhemies! Tästä asiasta olisi niin paljon sanottavaa ja sydän niin täynnä, kun miettii, että neljä vuotta sitten, heti kun tähän tilanteeseen perehdyin lakivaliokunnassa ollessani, aloin havaita, mitä tässä on tapahtumassa. Silloin jo kerroimme, että tämä ei johda hyvään lopputulokseen. Nyt toivoisin, että uusi hallitus ihan oikeasti tarttuisi tähän ja tekisi vaikka sellaisen kuin nyt parlamentaarisessa liikennetyöryhmässä tehdään näitä 12 vuoden korjausliikkeitä, eli ulotettaisiin sama myös tänne oikeuslaitokseen, jolloin kaikki asiat tasapainoisesti etenisivät. Nämä tietohallintaohjelmistot ja muut, joiden varaan on paljon tässä laitettu, että voidaan vähentää rahoja, ovat kerta toisensa jälkeen viivästyneet, eivät ole tuottaneet niitä tuloksia, mitä on odotettu, ja ovat olleet paljon kalliimpia kuin mitä on esitetty. Arvoisa puhemies! Hyvää joulua puhemiehelle ja kaikille lakivaliokunnan jäsenille ja muille, jotka ovat jaksaneet valvoa vielä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2019-12-19T20:44:27,2019-12-19T20:49:20,Hyväksytty,1.1 2019_86_126,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vahva oikeusvaltio on yhteiskunnan perusta. Sisäisestä turvallisuudesta ja oikeusjärjestelmän toimivuudesta on syytä pitää kaikissa tilanteissa huolta. Tavoitteena tulee olla, että rikoksentekijät jäävät teoistaan kiinni. Kun poliisien määrää lisätään tuntuvasti, yhä useampi rikollinen joutuu vastuuseen. Tällöin myös tuomioistuimet ja muu oikeusjärjestelmä kuormittuvat ja käsittelyajat pitenevät ilman lisäresursseja. Kokoomus ei voi hyväksyä oikeusvaltion ja kansalaisten oikeusturvan heikentämistä. Ehdotamme siksi 4,5 miljoonan euron pysyvää lisäystä oikeusjärjestelmän budjetointiin. Arvoisa puhemies! Syyttäjälaitos ja tuomioistuimet ovat jo nykyisellään ylityöllistettyjä ja toimivat resursseihinsa nähden äärirajoilla. Suomalaisten oikeusturvaa ei tule vaarantaa siten, että eri oikeusjuttujen käsittelyajat venyvät entisestään kohtuuttomiksi. Esimerkiksi rikosasioissa todistajien muistijälki heikkenee ajan kuluessa, ja vastaavasti esimerkiksi yrityksien toimintaedellytykset voivat heiketä, kun ne eivät saa oikeusjutuistaan ratkaisuja tolkullisessa ajassa. Arvoisa puhemies! Vetoan tässä yhteydessä hallitukseen siinä, että se veisi maaliin Sipilän hallituksen oikeusministeri Antti Häkkäsen käynnistämän rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen eli seksuaalirikoksien lainsäädäntöuudistuksen. Kriminaalipolitiikka tulee kokonaisuudessaan ylipäätänsä muuttaa rikoksentekijää paapovasta linjasta rikoksen uhrin näkökulmaa huomioivaksi. Rikosuhrimaksuja tulee nostaa tuntuvasti, moninkertaisiksi. Törkeissä rikosnimikkeissä tulisi luopua ensikertalaisen alennuksesta, ja rangaistusasteikkoa tulee nostaa kauttaaltaan. Oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden tunteen tulee olla asioita, joita suomalaisessa yhteiskunnassa vaalitaan jatkossakin. Oikeuden pitää toteutua yhä useammin, ja ratkaisujen tulee vastata paremmin ihmisten oikeustajua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1454,Male,1990-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2019-12-19T20:49:35,2019-12-19T20:51:53,Hyväksytty,1.1 2019_86_127,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti vahvistaisi oikeusvaltiota ja ihmisten oikeusturvaa lisäämällä Syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten henkilöstömäärää ja lyhentämällä käsittelyaikoja. Kokoomuksen mielestä nimittäin on kestämätöntä, että Suomessa oikeusvaltioon panostetaan selkeästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Pidemmällä aikavälillä tämä oikeuslaitoksemme resursointi on onnistuttava kirimään pohjoismaiselle tasolle. Nyt kuitenkin hallituksen politiikka ja budjetti johtavat käsittelyaikojen merkittävään pitenemiseen ja kansalaisten oikeusturvan heikkenemiseen. Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin edustaja Heikkisen tapaan huomiota vielä siihen, että hallituksen on määrätietoisesti vietävä maaliin oikeusministeri Antti Häkkäsen käynnistämä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistus on toteutettava kunnioittaen sen alkuperäisiä, tärkeitä tavoitteita, joiden mukaan suostumuksen asema raiskauksen tunnusmerkistössä vahvistuu nykyisestä ja sukupuoliyhteys nuoren lapsen kanssa säädetään rangaistavaksi raiskausrikoksena. Häkkäsen asettaman kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän toimikausi päättyy toukokuun lopussa, ja toivon, että tämän jälkeen hallitus tarttuu määrätietoisiin toimenpiteisiin kokonaisuudistuksen viemiseksi ripeästi maaliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-19T20:52:04,2019-12-19T20:54:04,Hyväksytty,1.1 2019_86_128,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin viime vaalikauden kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja, ja siellä käsiteltiin oikeusministeriön pääluokan budjetti, ja joka ainoa syksy totesimme siellä asiantuntijoita kuullen, että oikeuslaitoksen voimavarat ovat täysin riittämättömät. Se on johtanut siihen, että käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä, niin kuin täällä on kuultu. Toisaalta myös ongelma on se, että oikeudenkäyntikulut ovat kuitenkin korkeat ja ne aiheuttavat joillekin ongelmia, varsinkin joissakin keskituloluokissa, ja tätä kautta johtopäätös on, että jopa Suomen oikeusvaltiomaine on vaarassa, ellei muutosta tapahdu. Joka syksy myös budjettimietintöön kirjoitettiin nämä vaatimukset lisärahoituksesta, mutta vieläkään ne eivät ole sillä tasolla kuin pitäisi olla. Siksi tämä huoli, mikä täällä on esitetty koko meidän järjestelmämme, tämän putken toimivuudesta, on aiheellinen ja syytä nostaa tässä yhteydessä esille — myös esimerkiksi tämä työsuojelullinen, työssäjaksamisen ongelmakenttä, joka tuolla oikeuslaitoksessa erityisesti tulee vastaan. Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalalla on sinänsä itsenäisinä toimijoina monta tällaista valtuutetun toimistoa: siellä on lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tietosuojavaltuutettu, tiedusteluvalvontavaltuutettu, ja nyt uutena on tulossa vanhusasiavaltuutettu. Sitten meillä on eduskunnan yhteydessä eduskunnan oikeusasiamies ja kaksi apulaisoikeusasiamiestä. Ja näitä valtuutettuja taitaa tulla vielä lisää, ainakin paineita on. Vuosi sitten siellä jaostossa teimme esityksen, että selvitettäisiin oikeusministeriössä, voitaisiinko nämä kaikki eri valtuutetut koota tietynlaiseksi oikeusturvataloksi, joka käyttäisi samoja tukipalveluja, eikä jokaisella olisi omaa konttoriaan sillä tavalla täysimittaisena kuin nykyisin on. Siitä saatettaisiin saada hyvinkin säästöjä aikaan ja tehokkuutta ja kansalaisten kannalta parempaa palvelua. Nytkin valiokunta merkitsi samanlaisen kannan tuonne toiveeksi. Toivottavasti se toteutuu. Arvoisa puhemies! Kiitän teitä lämpimästi tästä turnauskestävyydestä, jota olette osoittanut tämän budjetin käsittelyn yhteydessä, ja toivotan teille oikein hyvää joulua ja lepoa ja rauhaa ja uutta intoa helmikuussa, kun aloitamme taas täällä keskustelut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2019-12-19T20:54:09,2019-12-19T20:57:27,Hyväksytty,1.1 2019_86_129,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Kiitoksia, edustaja Kankaanniemi, kauniista sanoista. Toivotan myöskin teille rauhallista joulunaikaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_130,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalaan liittyen haluan vielä evästää sellaisessa asiassa, josta eduskunnan käsittelyssä on myös kansalais-aloite, nimittäin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämisestä omana rikosnimikkeenään. Tämän kansalaisaloitteen tueksi olemme myös edustaja Sari Sarkomaan kanssa jättäneet lakialoitepaketin, kaksi erillistä lakialoitetta, jotka täydentävät tätä kansalaisaloitetta, jota ei ole lain muotoon vielä laadittu. Näillä allekirjoittaneen ja edustaja Sarkomaan lakialoitteilla on tarkoitus parantaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, parantaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Toivon, että ensi vuoden aikana hallitus myös omalta osaltaan toimii siten, että tätä tärkeää lainsäädäntöä saadaan eteenpäin ja voimaan. Nimittäin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen loukkaa ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia ja heikentää naisten tasa-arvoa sekä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia haittoja. Suomen on onnistuttava nykyistä tehokkaammin suojelemaan silpomisuhan alla eläviä tyttöjä ja ryhdyttävä toimiin näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi sekä tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen. Arvioiden mukaan Suomessa elää jopa 3 000 tyttöä, joilla on riski joutua silvotuksi. Velvollisuutemme on heitä onnistua suojelemaan, ja siksi lainsäädäntömme on selkeästi viestittävä jyrkän kielteinen kanta silpomiseen ja rikosvastuu on saatava toteutumaan. Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tällä hetkellä tekojen rangaistavuutta ei ole tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössämme ja silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Omalta osaltamme me edustaja Sarkomaan kanssa lakialoitteillamme haluamme erityisesti vahvistaa tietoa näiden törkeiden tekojen rangaistavuudesta ja korottaa teoista määrättäviä rangaistuksia ja parantaa syyllisten saattamista vastuuseen. Toivon, että tosiaan myös hallitus, kuten sanottua, ottaa tämän asian ensi vuonna edistettäväkseen ja että eduskunnan yhteisvoimin tämä tärkeä lainsäädäntö saadaan voimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2019-12-19T20:57:32,2019-12-19T21:00:53,Hyväksytty,1.1 2019_86_131,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkäkin saarna loppuu aikanaan, ja nyt alamme ilmeisesti niin sanotusti kaarratella kohti aamenta. Halusin itsekin omalta osaltani vielä muutaman seikan nostaa esille oikeusministeriön hallinnonalalta. On hienoa, että hallitus on monin tavoin puuttumassa maamme yhteen isoon ongelmaan, ylivelkaantumiseen. Suomen Pankin mukaanhan taloutemme keskeisiä uhkakuvia on kotitalouksien velkaantuminen ja ylipäätäänkin ylivelkaantuminen, joka koskee myöskin esimerkiksi yrityselämää eri tavoin. On arvokasta, että nyt oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenojen määrärahaa korotetaan 2,9 miljoonalla eurolla vielä ja että tästä korotuksesta kohdistetaan ylivelkaantumisen vähentämiseen. Hallituksen määrärahalisäyksen tavoitteena ja yleisenäkin tavoitteena on vähentää ylivelkaantumista. On hyvä, että kansalainen pystyisi saamaan nykyistä kattavammin ohjausta ja apua oman talouden hoitamiseen, ja tässä tullaan tietysti myös siihen, että myöskin meidän lapsille ja nuorille esimerkiksi koulussa olisi varmaankin yhä enemmän tuotava esiin taloustaitoja. Ja se, että hallitus on myöskin edelleen tarkentamassa esimerkiksi kuluttajaluottoihin ja pikavippeihin liittyvää säätelyä, on erittäin, erittäin hyvä. Mehän hallitusneuvotteluissa silloin sovimme, että tartumme toimeen ylivelkaantumisen vähentämiseksi. Arvoisa puhemies! Myös perintäkulut tuntuvat usein kansalaisen ja myöskin etenkin pienyrittäjän kannalta kohtuuttomilta, ja on hyvä, että perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös silloin, kun kyseessä on esimerkiksi yrittäjä. Hallitus vahvistaa tällä tavalla huolenpitoa kaikenikäisistä, myös tässä oikeusministeriön hallinnonalalla. Kaikin tavoin hallituksen esitys on kokonaisuutena hyvä ja kannatettava. Omalta osaltanikin toivotan oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-19T21:00:53,2019-12-19T21:03:18,Hyväksytty,1.1 2019_86_132,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään valtionvelan korkoja koskeva pääluokka 36.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_86_133,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että meillä huolehditaan siitä, että koko ajan nämä valtion velkakirjat ovat mahdollisimman alhaisella korolla. Siksi tässä yhteydessä on syytä tarkastella näitten velkakirjojen kestoa eli maturiteettia ja toisaalta sitten sitä tasoa. Suomellahan on äärimmäisen hyvä tilanne siinä mielessä, että me saamme tai voisi sanoa näinpäin, että meille lähestulkoon maksetaan siitä hyvästä, jos otamme ulkomailta velkaa. Siinä mielessä näitten velkojen korkokulujen hoitokustannukset ovat koko ajan pienemmät ja pienemmät. Täällä ei ole nyt valtiovarainministeriä vastaamassa asiasta, mutta tietysti täytyy tarkastella, onko meillä kenties joitakin aiemmin otettuja vanhoja velkoja, joitten kohdalla tämä korkotilanne ei ole niin hyvä. Tästä toivoisi ministerin siellä valtiovarainministeriössä huolehtivan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+2.10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-19T18:33:33,2019-12-19T18:34:29,Hyväksytty,1.1 2019_86_134,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kyselytunti,"Nyt jatketaan tänään kello 12 keskeytynyttä täysistuntoa. Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään — suurin osa onkin jo siirtynyt — ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekin paikalla olevista ministereistä, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_135,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys Suomi-radasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2019 vp,Edustaja Ranne.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_136,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomi-radasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle Suomi-radan linjauksesta ja hankeyhtiön myöhästymisestä helmikuun CEF-hausta. Koska uutta ratalinjausta ei voida maankäyttö- ja rakennuslain eikä ratalain mukaan vetää ilman maakuntakaavaa, Suomi-radalla ei ole kuin yksi linjausvaihtoehto, nykyinen päärata. Häme ei tule laatimaan vaihtoehtoista suoraa reittiä sisältävää maakuntakaavaa, koska pääradan varren kunnilla on kahden kolmasosan enemmistö maakuntavaltuustoissa. Turha vääntö linjauksista viivästyttää suunnittelun käynnistämistä ja EU-tukien hakemista. Kuntien näkökulmasta jokainen helmikuun CEF-haun saatavissa oleva miljoona olisi todella iso raha. Kysynkin ministeriltä: mihin toimiin aiotte ryhtyä, jotta ministeriössä tunnustetaan tosiasiat Suomi-radan kaavoitusjärjestelmän mukaisesta ainoasta linjausvaihtoehdosta ja hankeyhtiöasiassa päästään eteenpäin ja jotta hankeyhtiön myöhästyessä CEF-hausta liikenne- ja viestintäministeriö [Puhemies koputtaa] ja Väylävirasto hakevat kiireellisesti näitä rahoja?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1417,Female,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.1.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2019-12-19T16:01:13,2019-12-19T16:02:22,Hyväksytty,1.1 2019_86_137,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Suullinen kysymys Suomi-radasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2019 vp," Arvoisa puhemies! Monet kiitokset kysymyksestä, joka on hyvin ajankohtainen. Sekä tämän Suomi-radan että läntisen yhteyden osakassopimusneuvottelut ovat juuri nyt käynnissä, ja niitä on tarkoitus erittäin kiivaalla aikataululla käydä sitten myöskin heti ensi vuoden alussa. Tässä vaiheessa osakassopimuksissa pääradan osalta on vielä käsittelyssä useampi linjausvaihtoehto. Mitä tulee helmikuun lopun niin sanottuihin häntärahoituksiin, jotka siis liittyvät nyt jo päättymässä olevan rahastokauden ja budjettikauden viimeisiin rahoituksiin, niin käsittääkseni valtavan suurista summista ei ole kysymys. [Ilkka Kanerva: 50 miljoonaa!] Joka tapauksessa on tarkoituksenmukaista ja aito pyrkimys siihen, että nämä osakassopimukset molempien ratojen osalta, koska ne liittyvät toisiinsa, mahdollisimman nopeasti ja ripeästi saatetaan päätökseen.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-12-19T16:02:22,2019-12-19T16:03:24,Hyväksytty,1.1 2019_86_138,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys Suomi-radasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2019 vp,Nyt normaaleista kyselytunneista poiketen esitettävien kysymyksien ei tarvitse mitenkään liittyä edeltävään kysymykseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_139,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamisesta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2019 vp,Edustaja Elomaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_140,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamisesta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Velkavaikeudet heijastuvat monin tavoin ihmisten arkeen ja henkiseen hyvinvointiin, terveyteenkin. Taas tänä jouluna kotitalouksien tuloerot korostuvat. Toisten joulupöydistä ei puutu mitään, monelta puuttuu. Toiset jonottavat Hakaniemessä ja monilla muillakin paikkakunnilla jouluateriaa eri tilaisuuksissa vähävaraisille. Ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamiseksi tarvitaan purevia poliittisia toimia, ja se keskustelualoitekin odottaa siellä puhemiesneuvoston pöydällä. Ulosotossa olevien tilannetta voitaisiin helpottaa esimerkiksi nostamalla suojaosuuden määrää. Perinnän jatkuvaa lisäkulujen virtaa on myös ehdottomasti saatava rajattua lainsäädännön keinoin. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: kannattaako ylivelkaantuneiden suomalaisten odottaa tulevalta vuodelta mitään parannuksia tilanteeseensa? Tässä samalla toivotan kuitenkin rauhallista joulua puhemiehelle, kaikille salissa oleville ja myös tv-katsojille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2019-12-19T16:03:37,2019-12-19T16:04:43,Hyväksytty,1.1 2019_86_141,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamisesta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2019 vp," Kiitos edustaja Elomaalle tästä tärkeästä kysymyksestä. Sehän on niin, tämä hallitus haluaa auttaa niitä suomalaisia, jotka ovat ylivelkaantuneet, ja sen takia me panostamme velkaneuvontaan — velkaneuvonta tulee saamaan enemmän resursseja ensi vuonna — ja tehdään muita sellaisia toimenpiteitä, joilla itse ainakin uskon, että on positiivinen vaikutus tähän tilanteeseen. Hallituksen ministerityöryhmä on linjannut, että tähän maahan tulee positiivinen luottotietorekisteri. Se työ alkaa nyt seuraavana vuonna, ja se tulee kestämään, mutta kun päästään siihen, se myös auttaa ylivelkaantumista vastaan tulevaisuudessa. Me teemme nyt myös tarkistuksen, mitä tulee ulosoton suojaosuuden alarajaan. On olemassa hanke, joka keskittyy siihen, että yritetään löytää keinoja, joilla ylivelkaantuneitten tilannetta parannetaan. [Puhemies koputtaa] Joten voidaan sanoa kyllä, että hallitus on tietoinen ja tekee myös toimenpiteitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-19T16:04:43,2019-12-19T16:05:53,Hyväksytty,1.1 2019_86_142,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys varuskuntien sisäilmaongelmista (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2019 vp,Edustaja Kiuru.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_143,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varuskuntien sisäilmaongelmista (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lukuisat varusmiespalveluksessa olevat oireilevat sisäilmaongelmien vuoksi. Myös Varusmiesliitolta tulee tätä palautetta runsaasti. Osa näistä nuorista varusmiehistä ja -naisista joutuu keskeyttämään palveluksen jopa muutaman viikon jälkeen. Varusmiespalveluksen aloittaminen edellyttää isoa henkistä valmistautumista ja on suuri sokki, jos se palvelus loppuu yllättäen tällaisen syyn takia. Jokaisella palveluksen aloittavalla on oikeus suorittaa palvelus sillä lailla, että terveys ei kärsi sisäilmaongelmien vuoksi. Sama koskee tietysti myös kantahenkilökuntaa. [Eduskunnasta: Kyllä!] Onko asiasta vastaavalla ministerillä tiedossa, kuinka monissa varuskunnissa näitä ongelmia on? Kuinka moni joutuu keskeyttämään? Ja miten hallitusohjelman kirjaus Senaatin uudelleenjärjestelystä Puolustusvoimien [Puhemies koputtaa] osalta mahdollisesti vaikuttaa tämän asian hoitamiseen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2019-12-19T16:05:57,2019-12-19T16:07:08,Hyväksytty,1.1 2019_86_144,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Suullinen kysymys varuskuntien sisäilmaongelmista (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2019 vp," Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on erittäin tärkeä. Tässä on kysymys paitsi varusmiesten terveydestä myöskin totta kai Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä, elikkä tähän on suhtauduttava riittävän vakavalla tavalla. Niissä varuskunnissa, missä on saatu tietoja näistä, on jo ryhdytty toimenpiteisiin, mutta kun tästä edelleen palautetta tulee — ja tekin tämän asian täällä otitte esille — niin tässä vielä tekemistä on. Täsmällisiä numerotietoja itselläni ei ole näistä, mutta selvästi ongelma on olemassa. Sen voi todeta, että Puolustuskiinteistöt-hanke etenee, ja näkisin, että se voisi olla yksi väline myöskin puuttua tähänkin ongelmaan, eli voidaan entistä paremmin huolehtia Puolustusvoimien intresseistä, joihin totta kai kuuluu myöskin se, että meillä on terveet, hyvät tilat. — Kiitoksia hyvästä kysymyksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-12-19T16:07:11,2019-12-19T16:08:02,Hyväksytty,1.1 2019_86_145,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Jaana Pelkonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2019 vp,Edustaja Pelkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_146,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Jaana Pelkonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yksinäisyys on kansantauti, joka heikentää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä voimakkaammin kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Yksinäisyys myös kerää ympärilleen muita ongelmia, kuten köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä ajoittain ja joka kymmenes jatkuvasti. Erityisesti juhlapyhät ovat yksinäisille vaikeita. Niinpä moni odottaakin lähestyvää joulua pelolla. Erityisesti lapsiperheiden lisääntynyt yksinäisyys ja pahoinvointi ovat kipeitä ongelmia tämän päivän Suomessa. Kolmen sukupolven pihapiirin puuttuminen jättää liian monet lapsiperheet yksin lasten kasvatushaasteiden ja arjen murheiden kanssa. Kokoomus esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan joukon toimenpiteitä, joilla etenkin nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä, perheitä tukea ja ongelmia lievittää. Kysyisin: miten hallitus aikoo toimia tässä asiassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2019-12-19T16:08:02,2019-12-19T16:09:03,Hyväksytty,1.1 2019_86_147,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Krista,Kiuru,Perhe- ja  peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Jaana Pelkonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2019 vp," Arvoisa puhemies! Minusta on hienoa, että kaikki ryhmät ovat esittäneet toimia, joilla lasten, nuorten ja perheiden arkeen saadaan lisää sellaista positiivista virettä. Yksinäisyys koskee itse asiassa niin lapsia ja nuoria kuin ikäihmisiäkin. Edustaja on aivan oikeassa siinä, että yksinäisyyskin on yksi sellainen iso suomalainen kestävyysvaje, josta kovin vähän puhutaan, yksinäisyys kun aiheuttaa paljon muita ongelmia, joilla on viime kädessä jopa taloudellisia vaikutuksia. Siksi sosiaalisen kestävyysvajeen pienentämiseksi toimet pitää tehdä niin, että me myöskin tunnustamme yksinäisyyden ilmiönä, jota pitäisi pystyä yhteiskunnassa enemmän torjumaan. En lähde nyt yksityiskohtiin mutta totean, että meillä on merkittävä panos myös ensi vuodelle käytettävissä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, nimenomaan palveluiden parantamiseen, [Puhemies koputtaa] mutta myöskin koulupuolella on lasten ja nuorten osalta merkittäviä panostuksia tulossa. Eli perhepolitiikkaa tulee tehdä vahvasti, ja siitä on hyviä ehdotuksia nyt ilmassa. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-12-19T16:09:08,2019-12-19T16:10:17,Hyväksytty,1.1 2019_86_148,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys Puolustusvoimien panssarivaunuhankinnoista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2019 vp,Edustaja Östman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_149,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Puolustusvoimien panssarivaunuhankinnoista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen kansa ei ole aina saanut viettää jouluansa rauhassa. Tänään on kulunut päivälleen 80 vuotta siitä, kun talvisodassa käytiin Pelkosenniemen taistelu, joka päättyi, voinemme sanoa, suuren ihmeen ja monien rukouksien jälkeen suomalaisten voittoon. Eilen saimme tietää, että keskustalainen puolustusministeri Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hankkimaan Leopard 2 -taistelupanssarivaunun ampumatarvikkeita. Nämä hankittiin Israelista, ja on hyvä uutinen, että asekaupat Israelin kanssa eivät lopu. Onhan Israel aseteknologian kehityksessä maailman kärkimaita, ja samalla se Lähi-idän ainoana demokratiana kykenee puolustamaan kansalaisiaan. [Välihuutoja] Turkin käymissä sodissa Isistä vastaan on havaittu, että Leopard 2 -panssarivaunut ovat kuitenkin varsin haavoittuvaisia. [Puhemies koputtaa] Kysyn puolustusministeriltä: olisiko lisäksi syytä ostaa Israelista Trophy‑APS-omasuojausjärjestelmä vaunujen tueksi? [Eduskunnasta: Täsmällinen kysymys!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2019-12-19T16:10:17,2019-12-19T16:11:37,Tarkistettu,1.1 2019_86_150,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,KESK,Suullinen kysymys Puolustusvoimien panssarivaunuhankinnoista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2019 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän aika täsmällisestä kysymyksestä. [Naurua] Puolustusvoimat tekee puolustustarvikehankintoja paitsi kotimaasta jonkun verran myös maailmalta, ja tässä hankinnassa, mihin viittasitte, tämä israelilainen toimittaja oli loppupelissä käytännössä ainoa, mikä täytti meidän kriteerimme, mitä haimme. Toimitukset tapahtuvat vuosien 20 ja 21 aikana. Tulevissa hankinnoissa vertaillaan totta kai, mitä meillä on kotimaassa tarjolla ja mitä maailmalla on tarjolla, ja pyritään aina tarkoituksenmukaisimpiin hankintoihin. Tässä vaiheessa en lähde vielä ottamaan kantaa siihen, mitä ostetaan ja mistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2019-12-19T16:11:37,2019-12-19T16:12:27,Hyväksytty,1.1 2019_86_151,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta (Kimmo Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2019 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_152,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta (Kimmo Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kysyn 122 kansanedustajan puolesta. Me olemme tehneet lakialoitteen yksityisen parkkisakotusbisneksen saattamisesta kuriin. Pysäköinninvalvonta on muuttunut rahastukseksi, jota kaiken lisäksi ovat alkaneet hallita yhä enemmän ulkomaiset firmat ja sijoittajat. Asiallinen pysäköinninvalvonta on jäänyt toissijaiseksi, kun parkkifirman tavoite on maksimoida tulostaan. Kohtuusharkinnalla ei ole tilaa. Kysyn: siunaako hallitus näin joulun alla tämän 122 kansanedustajan tahtotilan, että sakotusbisneksestä on päästävä eroon? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p464,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2019-12-19T16:12:27,2019-12-19T16:13:14,Hyväksytty,1.1 2019_86_153,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta (Kimmo Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2019 vp," Arvoisa puhemies! Johtuen siitä, että meillä on ollut tässä talossa aika paljon muita asioita agendalla, en ole itse ehtinyt perehtymään vielä tähän teidän lakialoitteeseenne. Sen sijaan tämä asiahan ei ole ihan uusi. Muistan, että joitakin vuosia sitten tästä käytiin kiivastakin keskustelua, ja on olemassa myös perustuslakivaliokunnan kannanotto. Nyt kannattaisi katsoa sitten, miten se perustuslakivaliokunnan linjaus suhteutuu tähän teidän lakialoitteeseenne. Lähden siitä, että oikeusministeriössä meillä on joulupyhien jälkeen virkamiehiä, jotka myös pystyvät tekemään tämän arvion, ja saadaan sitten palata tähän asiaan. On tietenkin tärkeätä, että pysäköiminen Suomessa olisi mahdollisimman helppoa ja oikeudenmukaista.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-19T16:13:18,2019-12-19T16:14:15,Hyväksytty,1.1 2019_86_154,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys kotimaisen kulutuksen edistämisestä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2019 vp,Edustaja Kalli.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_155,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kotimaisen kulutuksen edistämisestä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi viikolla Suomi rauhoittuu joulun viettoon. Kullakin meistä on omat perinteemme ja omat tapamme viettää joulua, ja hyvä niin. Tätä on syytä kunnioittaa ja pitää arvossa. Joulu on kuitenkin merkittävä sesonki kaupalle ja koko palvelualalle. Joulun ympärillä kulutetaan paljon, erityisesti elintarvikkeita, kulutustavaroita ja monenlaisia palveluita. Tällä kaikella on ymmärrettävästi niin taloudellisia kuin ympäristövaikutuksia. On selvää, että vaikutukset ovat sitä myönteisemmät, mitä enemmän suosimme suomalaista. Kotimaisen ruuan ja juoman sekä lahjojen — olkoot ne aineettomia tai aineellisia — suosiminen on merkittävä teko suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolesta ja palvelee samalla ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Eli myös luonto kiittää kotimaisten tuotteiden ja palveluiden käyttäjää. Koska asiaan liittyvät vaikutukset ovat moninaiset, osoitan kysymykseni pääministeri Marinille: mitä hallitus voisi tehdä, [Puhemies koputtaa] että suomalaisten joulunvietto hyödyttäisi mahdollisimman paljon kotimaisia yrittäjiä ja yrityksiä, luontoa ja ympäristöä ja siten koko suomalaista yhteiskuntaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1412,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.7.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2019-12-19T16:14:19,2019-12-19T16:15:31,Hyväksytty,1.1 2019_86_156,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys kotimaisen kulutuksen edistämisestä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kysymys, joka tässä esiin nostettiin. Tietenkin meidän yhteinen tavoitteemme on se, että Suomessa on tulevaisuudessakin menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä aina maatalousyrittäjistä muihin yrittäjiin. Tietenkin meidän yhteinen tavoitteemme on myös se, että Suomessa suositaan lähituotantoa ja lähiruokaa ja kulutetaan tarvikkeita, jotka ovat myös ympäristönäkökulmasta kestäviä. Hallitusohjelmassahan lähdetään erittäin vahvasti liikkeelle nimenomaan kestävän kehityksen ajatuksista, siitä että kehitämme yhteiskuntaa niin, että se on niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristön kannalta kestävää. Myös tähän tematiikkaan tämä esiin nostettu kysymys sopii oikein hyvin, ja voin vakuuttaa, että näidenkin asioiden parissa hallitus tekee hyvää yhteistyötä. [Mikko Savola: Hyvä vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.7.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-19T16:15:35,2019-12-19T16:16:26,Hyväksytty,1.1 2019_86_157,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys kotimaisen kulutuksen edistämisestä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2019 vp,Oliko edustaja Merellä jatkokysymys?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_158,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kotimaisen kulutuksen edistämisestä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin tuohon pysäköinninvalvonta-asiaan sen verran todeta, että minusta on tietysti harmillista, että hallituspuolueen edustajat joutuvat lakialoitteiden kautta tuomaan asioita esille. Luulisi, että hallituksessa voi vaikuttaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Todennäköisesti tämä asia tulee lakivaliokuntaan. Olen itse siinä puheenjohtajana ja olen vähän tutustunutkin siihen aiheeseen, ja se ei ole ihan yksinkertainen, ja me käsittelemme sen lakivaliokunnassa. [Kimmo Kiljunen: Erinomaista!] Siinä mielessä haluaisin sanoa, että se ei ole tällä hetkellä yksinomaan ministerin käsissä. Mutta toki vaikuttakaa hallituksen kautta ihmeessä. Se olisi paras paikka, kun te aina korostatte sitä, että teillä on nyt se valta. Mutta haluaisin kysyä: Näin joulun alla on ollut paljon puhetta asuntomurroista, ja ihmiset pelkäävät, että heidän asuntoonsa murtaudutaan, kun lähdetään joulumatkoille. Hyvin paljon on kyseessä myös näitä ulkomaalaisia liigoja, jotka kiertävät ympäri Pohjoismaita. Olen nähnyt ohjeistusta, että hankkikaa valvontakameroita ja muuta, mutta eikö ole valtion tehtävä myös huolehtia turvallisuudesta? Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että ei jää yksinomaan yksityisten ihmisten varaan valvoa kotinsa turvallisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2019-12-19T16:16:26,2019-12-19T16:17:43,Hyväksytty,1.1 2019_86_159,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys kotimaisen kulutuksen edistämisestä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustajalle hyvästä, tärkeästä kysymyksestä. Hallitushan on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että arjen turvallisuudentunne paranee ihan kaikilla suomalaisilla ihan kaikkialla Suomessa. Kyse on siitä, että parannamme turvallisuutta kaikilla sektoreilla. Näemme turvallisuuden laajana käsitteenä. Emme ajattele, että turvallisuus syntyy pelkästään turvallisuusviranomaisten työstä, vaan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, koulutoimen, monien muiden yhteistyössä. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Olemme aloittaneet jo sisäisen turvallisuuden selontekotyön, jossa tulemme käymään läpi keskeisiä uusia uhkia, nousevia trendejä rikollisuuden saralla. Esimerkiksi kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on, totta kai, yksi konkreettinen uusi meidän käsillä oleva riski, johon myös poliisi on aktiivisesti tarttunut. Se, että hallitus on päässyt jo nyt budjetissa lisäämään muun muassa poliisien määrää, on konkreettinen esitys siitä, että otamme arjen turvallisuuden tason parantamisen vakavasti tässä hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-19T16:17:48,2019-12-19T16:18:51,Hyväksytty,1.1 2019_86_160,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys susien liikkumisesta asuinalueilla (Jari Koskela ps)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2019 vp,Edustaja Koskela.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_161,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys susien liikkumisesta asuinalueilla (Jari Koskela ps)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mediassa on tämän vuoden aikana käyty osittain kiivastakin keskustelua susien määrästä sekä niiden liikkumisesta asuntoalueiden läheisyydessä. Kansalaisten kotieläimet ja karja ja metsästäjien koirat ovat joutuneet eri puolilla Suomea susien saaliiksi. Kankaanpäässä susipari lähti seuraamaan koiranulkoiluttajaa luontopolulla. Myös valvontakamerat ovat tallentaneet aivan kaupunkimme keskustassa useita susihavaintoja. Menneellä viikolla jopa koulukeskuksen pihassa petoyhdyshenkilö todensi suden jäljet. Olemme Pohjois-Satakunnassa tilanteessa, missä ihmiset eivät uskalla iltaisin liikkua luonnossa, lapset pitää kyyditä kouluun ja yleinen ilmapiiri on kireä ja myöskin vakava. Olimme ministeri Lepän kanssa Luonnonvarakeskuksen asiantuntijatilaisuudessa marraskuussa. Susiasiantuntijalta saimme kuulla uuden termin ”pihasusi” susista, jotka vierailevat pihoissamme eri puolilla Suomea. Arvoisa maatalousministeri Leppä, te vastasitte samassa tilaisuudessa sanantarkasti: ”sutta ei tarvitse pihassa sietää”. [Puhemies koputtaa] Mitä vastauksenne tarkalleen ottaen tarkoittaa? — Ja hyvää joulua kaikille!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1413,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.8.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2019-12-19T16:18:51,2019-12-19T16:20:06,Hyväksytty,1.1 2019_86_162,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys susien liikkumisesta asuinalueilla (Jari Koskela ps)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2019 vp,Ikkunoiden takaa löytyy myös susia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_163,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Suullinen kysymys susien liikkumisesta asuinalueilla (Jari Koskela ps)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2019 vp," Arvoisa puhemies! Sanon edelleenkin sen saman asian: sutta ei kenenkään tarvitse pihassa sietää. Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta se ei kuulu pihaan. Sen ei kuulu aiheuttaa vaaraa, eikä sen kuulu aiheuttaa vahinkoa sen enemmän harrastuksille kuin kotieläintaloudellekaan, puhumattakaan siitä, että lapset joutuisivat vaaraan sen kautta. Meillä on kaksi linjaa, millä me voimme tällä hetkellä susikantaan vaikuttaa. Toinen on poliisien poistoluvat, jotka ovat poliisin määräyksestä tehtäviä toimenpiteitä silloin, kun tilanne on siellä asti. Toinen on riistahallinnon antamat vahinkoperusteiset luvat, joilla poistetaan yksilöity vahinkoa aiheuttava susi. Me haluamme takaisin kannanhoidollisen metsästyksen, jolla me pystymme saamaan susikantaa rajoitettua niillä alueilla, joilla sitä on liikaa. [Juha Mäenpää: Eikö siitä voida päättää?] Meillä ei tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ole, koska EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen, joka oli erittäin kova meidän kannaltamme, me odotamme nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä tässä asiassa, [Puhemies koputtaa] ja sen jälkeen me pääsemme vauhtiin kannanhoidollisen metsästyksen jatkon selvittämisessä. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-12-19T16:20:06,2019-12-19T16:21:25,Hyväksytty,1.1 2019_86_164,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  Kuopion  biotuotetehtaan  ympäristölupapäätöksestä  (Janne Sankelo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2019 vp,Edustaja Sankelo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_165,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  Kuopion  biotuotetehtaan  ympäristölupapäätöksestä  (Janne Sankelo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään tulleen uutisen mukaan korkein hallinto-oikeus ei anna Kuopioon suunnitellulle biotuotetehtaalle ympäristölupaa. Tämä päätös on hämmentävä, ja sillä on kansantaloudellista merkitystä. Se vie pohjaa pois Suomesta houkuttelevana investointimaana ja vesittää talouden kuntoonsaattamista. Uutinen on huono myös suomalaisille metsänomistajille. Aluehallintoviraston tehtaalle jo myöntämä lupa oli ehdoiltaan tiukka. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöluvan Kallaveden ekologiseen tilaan vedoten. [Mikko Savola: Äänestyspäätöksellä!] Vaikka suunnitellaan maailman puhtainta tehdasta, se ei riitä. Päätöksen viesti on suomalaiselle teollisuudelle tyly: lähtekää muualle. Vesipuitedirektiivi uhkaa romuttaa koko Euroopan taloudellista pohjaa. Ratkaisulla on myös merkitystä tulevien ympäristöluvitusten kannalta. [Puhemies koputtaa] Kysynkin ministeri Lintilältä: onko Kuopion hankkeen eteen enää mitään tehtävissä, ja mikä on teidän arvionne, uskaltaako kukaan enää suunnitella Suomeen suuria teollisia investointeja? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1105,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.9.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2019-12-19T16:21:29,2019-12-19T16:22:42,Hyväksytty,1.1 2019_86_166,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys  Kuopion  biotuotetehtaan  ympäristölupapäätöksestä  (Janne Sankelo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo, meillä on edelleen Suomessa vallan kolmijako-oppi olemassa. Oikeuslaitos on kertonut oman kantansa tilanteeseen korkeimman hallinto-oikeuden äänellä. Poliitikot älkööt tulko sitä päätöstä muuttamaan omilla toimillaan. Voi tietysti keskustella siitä, mutta en itse lähde kyseenalaistamaan missään nimessä korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Elinkeinoministerinä totean: valitettavaa. Olisi ollut kyseessä iso investointi, työllistävä investointi, mutta toisaalta ei pidä nyt lähteä yleistämään tätä päätöstä. Luotan suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja oikeuslaitokseen, ja jokainen asia käsitellään omana kokonaisuutenaan. Nyt oli kyseessä tämä yksittäinen päätös, mutta ymmärrän hyvin sen, että tämä tulee ulkomaisia investoijia varmasti mietityttämään, mikä on Suomessa suhtautuminen. [Puhemies koputtaa] Mutta palaan takaisin siihen, että pidetään kiinni vallan kolmijako-opista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.9.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2019-12-19T16:22:42,2019-12-19T16:23:51,Hyväksytty,1.1 2019_86_167,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen   kysymys   hallitusohjelman   talouspoliittisen  linjauksen   noudattamisesta (Wille Rydman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2019 vp,Edustaja Rydman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_168,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen   kysymys   hallitusohjelman   talouspoliittisen  linjauksen   noudattamisesta (Wille Rydman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa muutama viikko sitten meillä edellinen hallitus kaatui luottamuspulaan, mutta sitten ministerit ja varapuhemies vähän vaihtoivat paikkoja, ja yhtäkkiä luottamus jälleen löytyikin ja sama hallitus perustettiin uudestaan. No, kiertotaloutta kai tämäkin, ja jonkinnäköisenä kiertotaloutena voidaan kai pitää sitäkin, että hallitus lopulta päätti ottaa käyttöön pilkulleen saman hallitusohjelman kuin mitä edelliselläkin oli ollut käytössään. [Vasemmalta: Se on hyvä hallitusohjelma!] No jos ei siitä kerran mitään muutettu, niin sitten on tietysti hyvä huomata, että hallitus on todellakin linjannut, että ”hallitus seuraa taloustilannetta sekä työllisyys- ja tasapainotavoitteiden toteutumista jatkuvasti ja reagoi taloustilanteen edellyttämällä tavalla”, ja tätä hallitusohjelmaa on sitouduttu tarkastelemaan uudelleen, mikäli alkaa muodostua epäilyksiä, että talouspoliittinen linja ei uskottavasti toimi. No nyt kun sitä on epäillyt jo Euroopan komissiokin, olisiko nyt aika vihdoinkin toteuttaa sitä uusvanhaa hallitusohjelmaa myös tältä osin? [Puhemies koputtaa] Tämä ei onnistunut valtiovarainministeri Lintilältä, mutta onnistuisiko se valtiovarainministeri Kulmunilta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g7426171969613349941,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.10.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2019-12-19T16:23:54,2019-12-19T16:25:05,Hyväksytty,1.1 2019_86_169,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen   kysymys   hallitusohjelman   talouspoliittisen  linjauksen   noudattamisesta (Wille Rydman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2019 vp,"Valtiovarainministeri Kulmuni, onnistuuko?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_170,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen   kysymys   hallitusohjelman   talouspoliittisen  linjauksen   noudattamisesta (Wille Rydman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Rydmanille kysymyksestä. Tämä pääministeri Marinin johtama hallitus noudattaa sitä samaa hallitusohjelmaa, joka periytyy Antti Rinteen johtamalta hallitukselta. Toki hallitusohjelmahan on varsin kunnianhimoinen monin osin, myös työllisyyden suhteen tai ilmastotavoitteiden osalta. Tietenkin valtiovarainministerinä minua kiinnostavat erityisesti ne työllisyystavoitteet ja myös pidemmän kaaren tilanne sen suhteen, että tämä maa on hyvässä julkisen talouden kunnossa myös seuraaville sukupolville. Eilen esimerkiksi, kun valtiovarainministeriö kertoi omista päivitetyistä laskelmistaan, niin ne muutokset eivät itse asiassa ole kovinkaan suuria siihen nähden, mitä olemme jo aikaisemmin arvioineet. Se, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 23, vaatii kyllä sen, että työllisyysasteessa päästään eteenpäin, ja niitä toimia hallitus tekee aivan aikataulunsa mukaan, ja ensi kevään kehysriihi ja syksyn budjettiriihi ovat tässä tietenkin aivan keskeisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.10.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-19T16:25:05,2019-12-19T16:26:11,Hyväksytty,1.1 2019_86_171,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys keinoista lisätä kansalaisten liikkumista (Marko Asell sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2019 vp,Edustaja Asell.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_172,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys keinoista lisätä kansalaisten liikkumista (Marko Asell sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore ja laaja tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten liikuntatottumuksia, kertoi, että iso osa kansastamme ei harrasta vapaa-ajalla lainkaan liikuntaa. Jopa kolmasosa vastaajista vastasi näin. Tämä on aika huolestuttava tieto, koska se tulee yhteiskunnallemme kalliiksi. Liikkumattomuuden on arvioitu tuovan eri laskutavoilla mitattuna 3—7 miljardin euron kustannukset. Kustannukset tulevat työikäisten sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä ja monien eri elintapasairauksien tuomina kustannuksina myös. Liikuntaa pitäisi sisältyä arjessamme riittävästi joka päivälle ja kaikenikäisille ihmisille. Se on yleisesti hyvinvointia lisäävä harrastus. Kysymys kuuluu: Miten saisimme ihmiset liikkumaan paremmin? Minkälaisia keinoja hallituksella tähän on? Esimerkin voima on tietysti iso, ja siksi olisi mielenkiintoista kuulla, miten esimerkiksi maailman kuuluisin suomalainen eli pääministeri Marin kunnostaan pitää huolta. [Naurua] Ja hyvää joulua kaikille!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p970,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.11.aspx,fi,Marko Asell,970,2019-12-19T16:26:15,2019-12-19T16:27:23,Hyväksytty,1.1 2019_86_173,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys keinoista lisätä kansalaisten liikkumista (Marko Asell sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli kysymys, jota en osannut ennakoida, mutta tietenkin omassa elämässäni niin kuin niin monen meistä elämässä perheen läsnäolo tuo paljon hyvinvointia ja auttaa meitä kaikkia jaksamaan. Itselläni on lähes kaksivuotias tytär, ja tietenkin hänen kanssaan vietetty aika tuo paljon niin henkistä hyvinvointia kuin myös sitä fyysistä hyvinvointia, nimittäin kaksivuotiaan kanssa temmeltäminen kyllä ottaa kunnon päälle. Tietenkin aina silloin kun on mahdollista, myös liikun luonnossa niin kuin niin moni muukin suomalainen. Se on paitsi fyysisen kunnon myös henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. On hyvä, että me arvostamme tätä kaunista luontoa, joka meillä Suomessa on. Se on meille ylpeydenaihe, ja tehdään toimia sen eteen, että näin on vastaisuudessakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.11.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-19T16:27:27,2019-12-19T16:28:17,Hyväksytty,1.1 2019_86_174,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys keinoista lisätä kansalaisten liikkumista (Marko Asell sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2019 vp,Myös ministeri Kosonen haluaa kertoa omasta esimerkistään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_175,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Hanna,Kosonen,Tiede-  ja kulttuuriministeri,KESK,Suullinen kysymys keinoista lisätä kansalaisten liikkumista (Marko Asell sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2019 vp," Arvoisa herra puhemies! Esimerkiksi portaiden kävely on erinomainen harrastus ja tapa, ja kuulkaa, eduskunnan portaissa on aika hiljaista, ja toivoisin näkeväni siellä enemmän meitä kumppaneita. Liikkuminenhan pitää tehdä kaikille helpoksi. Se on meidän hallituksenkin tavoite. Eli esimerkiksi kävely‑ ja pyöräteiden pitää olla sellaisia, että niille on helppo mennä ja nähdä siellä sitä esimerkkiä. Samoin rakentamisessa juuri portaiden pitäisi olla semmoinen ensisijainen vaihtoehto, eikä hissi, eikä sillä tavalla, että niitä portaita täytyy etsiä jostakin. Meillä on tulossa muun muassa virkistyskäyttöstrategioihin lisää rahaa ja näihin kävely‑ ja pyöräteihin lisää rahaa, ja sitten rakennamme sitä harrastamisen mallia Suomeen, eli siinäkin on liikunnalla osansa. Lasten ja nuorten iltapäiviin on tulossa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus muun muassa valita liikkumiseen liittyvä harrastus. Lisäämme seuratukea. [Puhemies koputtaa] Kaikki tämä työ on sen eteen, että kaikki me liikkuisimme enemmän.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.11.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2019-12-19T16:28:20,2019-12-19T16:29:30,Hyväksytty,1.1 2019_86_176,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys eläinten hyvinvoinnin edistämisestä (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2019 vp,Edustaja Kivelä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_177,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys eläinten hyvinvoinnin edistämisestä (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Eläinten oikeudet ovat asia, joka helposti täällä eduskunnassa jää kaikkien muiden asioiden jalkoihin. Se, että eläinten hyvinvoinnin edistäminen unohtuu, ei kuitenkaan ole oikein eläimiä kohtaan, mutta se ei ole myöskään ihmisten tahdon mukaista. Niin Suomessa kuin laajasti koko Euroopassa ihmiset haluavat, että päättäjät toimivat eläinten hyvinvoinnin eteen. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen onkin ollut yksi tämän hallituksen tavoitteista, ja se oli myös yksi tavoitteista EU-puheenjohtajamaana. Nyt alkuviikosta EU:n neuvosto hyväksyi eläinten hyvinvointia koskevat päätelmät, jotka oli valmisteltu EU-puheenjohtajamaa Suomen toimesta. Tällä päätöksellä me voimme edistää eläinten hyvinvointia koko Euroopan tasolla, ja Suomi sai tästä kiitosta eläinten asemaa ajavilta kansalaisjärjestöiltä, ja tästä haluan myös itse kiittää hallitusta. Haluaisin nyt kysyä hallitukselta: miten hallitus edistää tätä tavoitetta eläinten hyvinvoinnin edistämisestä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1384,Female,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.12.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2019-12-19T16:29:30,2019-12-19T16:30:41,Hyväksytty,1.1 2019_86_178,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Suullinen kysymys eläinten hyvinvoinnin edistämisestä (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2019 vp," Arvoisa puhemies! On totta, että maanantaina neuvoston kokouksessa saimme aikaiseksi päätelmät, yksimieliset sellaiset, ja tämä vie merkittävällä tavalla koko Euroopan alueella eläinten hyvinvointiasioita eteenpäin. Siinä on paljon tehtävää, se on ihan selvä, mutta eläinten hyvinvointi ei ole unohtunut kyllä yhtään mihinkään. Se on läsnä koko ajan omalla työpöydälläni, ja sen eteen töitä teemme. Me olemme sitoutuneet siihen, että Marinin hallituksen aikana pikimmiten uudistetaan meidän eläinten hyvinvointilakikokonaisuus. Se työ on pitkällä, ja toivon mukaan ensi vuonna me olemme täällä eduskunnassa tämän esityksen kanssa. En voi ihan tarkkaan luvata sitä, mutta se on meidän tavoitteemme. Me olemme yhdessä Ruotsin kanssa eläinten hyvinvointimaina maailman johtavat maat, [Keskeltä: Kyllä! — Näin on!] katsottiin sitä millä mittarilla tahansa, mutta meilläkin on toki asioita, joita voimme tehdä vielä paremmin ja näyttää suuntaa muulle Euroopalle ja muulle maailmalle. [Puhemies koputtaa] Se on myöskin meidän kilpailukyvyn kannalta äärimmäisen tärkeää — totta kai eläinten hyvinvoinnin kannalta mutta myös kilpailukyvyn kannalta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.12.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-12-19T16:30:45,2019-12-19T16:31:54,Hyväksytty,1.1 2019_86_179,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lyijyhaulien kieltämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2019 vp,Edustaja Ronkainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_180,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lyijyhaulien kieltämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2019 vp,"Arvoisa puhemies! EU-komissio on parhaillaan harkitsemassa lyijyhaulien kieltämistä kosteikoilla. Määritelmä olisi niin tiukka, että Suomessa se kattaisi suurimman osan maastamme. Asiaa ollaan ujuttamassa saranapuolelta EU-komissiossa mahdollisesti ilman parlamentaarista käsittelyä. EU:n kaavailema ensimmäinen vaihe koskisi hauleja. Toisessa vaiheessa kielto koskisi myös lyijyluoteja. Esimerkiksi pienikaliiperisiin aseisiin ei lyijyä korvaavia vaihtoehtoja ole, lukuun ottamatta ehkäpä kultaa. Toteutuessaan lyijyammuskielto vaikeuttaisi kohtuuttomasti niin metsästäjien, ampumaharrastajien kuin reserviläistenkin toimintaa. Lisäksi hallaa koituisi Suomessa merkittävässä roolissa olevalle patruunateollisuudelle. Kysyisinkin hallitukselta: mihin toimiin te ryhdytte estääksenne EU:n kaavaileman lyijyammusten kiellon toteutumisen Suomessa? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.13.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2019-12-19T16:31:58,2019-12-19T16:32:59,Hyväksytty,1.1 2019_86_181,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Krista,Kiuru,Perhe- ja  peruspalveluministeri,SDP,Suullinen kysymys lyijyhaulien kieltämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2019 vp," Arvoisa puhemies! Todella tässä aika moni miettii, kenelle tämä asia kuuluu, ja niin se vain käsi nousee täältä, että se kuuluu minulle. — Selitys on, kuulkaa, hyvä eduskunta, että tässä on kysymys omalta osaltaan myrkyllisistä aineista ja sitä kautta ihmisen terveydelle olennaisista asioista. Siltä osin olemme seuranneet tätä kysymystä sosiaali‑ ja terveysministeriössä, ja yllättävää kyllä, että vaikka kaikki eivät asiaa vielä tunne, se on noussut myös minun pöydälleni jo tällä lyhyellä ajalla. Edustaja on ihan oikeassa siinä, että kyllä me joudumme näitä komission toimenpiteitä hyvin tarkasti nyt katsomaan. Tilanne on sellainen, että tämä komission tämänhetkinen toimintalinja ei välttämättä ole selkeästi Suomen pitkäaikaisen kannan mukainen. Syy on se, että aika tarkasti on lähdetty nimenomaan tässä rajoitusehdotuksessa siitä, että lähdetään hakemaan aika tiukkaa linjaa. [Puhemies koputtaa] E-kirjeellä emme ole vielä eduskuntaa informoineet, koska komission täydellinen kanta on ollut epäselvä, mutta tulemme sen tekemään, jos tämä tilanne tällaisena jatkuu. Asiasta tullaan lähiaikoina päättämään. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.13.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2019-12-19T16:32:59,2019-12-19T16:34:22,Hyväksytty,1.1 2019_86_182,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  ministereiden  suhtautumisesta  huumeidenkäytön rangaistavuuteen (Kalle Jokinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2019 vp,Edustaja Jokinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_183,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  ministereiden  suhtautumisesta  huumeidenkäytön rangaistavuuteen (Kalle Jokinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huumausaineiden käyttö ja huumerikollisuus on kasvava ja vakava ongelma yhteiskunnassamme, mutta erityisesti se on henkilökohtainen tragedia niille, jotka huumekoukkuun joutuvat. Viime vuonna Suomessa huumeisiin kuoli enemmän ihmisiä kuin liikenteessä: 261 ihmistä kuoli huumeisiin viime vuonna Suomessa. Ministerit Ohisalo, Andersson ja Pekonen ovat julkisesti käyttäneet huumemyönteisiä lausuntoja ja kertoneet, että huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua. [Jussi Saramo: Se on eri asia!] Ministerien puheet ovat aina myös tekoja. Ne eivät ole vain henkilökohtaisia mielipiteitä. Kysyn pääministeri Marinilta: onko mielestänne sopivaa, että teidän hallituksenne ministerit käyttävät huumemyönteisiä lausuntoja julkisuudessa, ja miten arvioitte, vaikuttaako se mahdollisesti nuorten kiinnostukseen huumeiden käyttöön?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.14.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2019-12-19T16:34:22,2019-12-19T16:35:21,Hyväksytty,1.1 2019_86_184,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys  ministereiden  suhtautumisesta  huumeidenkäytön rangaistavuuteen (Kalle Jokinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2019 vp,"Taas on ministeri Kiurulla käsi pystyssä, mutta annetaan nyt pääministeri Marinille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1 2019_86_185,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys  ministereiden  suhtautumisesta  huumeidenkäytön rangaistavuuteen (Kalle Jokinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Itse en tulkitse ministereiden puheenvuoroja huumemyönteisinä tai päihdemyönteisinä. [Oikealta: Ohhoh!] Totean tässä myös sen, että hallitusohjelmaan ei sisälly miltään osin huumelainsäädännön tai meidän päihdelainsäädännön löysentämistä tai sitä, että tätä pitkää linjaa muutettaisiin. Sitä ei ole hallitusohjelmassa, ja totean, kuten edeltäjänikin on todennut, että tältä osin tämä asia ei tällä hallituskaudella etene.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.14.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-19T16:35:24,2019-12-19T16:36:03,Hyväksytty,1.1 2019_86_186,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys eduskuntaryhmien välisestä yhteistyöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2019 vp,Edustaja Harkimo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_187,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys eduskuntaryhmien välisestä yhteistyöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin, sanoitte tiistaina välikysymyskeskustelussa, että opposition ja erityisesti kokoomuksen pitäisi hävetä. Ilmeisesti tarkoititte sitä, kun he ovat samassa välikysymyksessä perussuomalaisten kanssa. Näin ainakin käsitin. Ainoa, jonka minun mielestäni pitäisi hävetä, on ulkoministeri Haavisto, joka ei vastannut kaikkiin kysymyksiin. Liike Nytin mielestä kaikkien kanssa pitää pystyä tekemään yhteistyötä. Näin joulun alla kysyn teiltä: mitkä ne kriteerit teidän mielestänne ovat, kenen kanssa voi tehdä yhteistyötä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q52157683,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2191534129996911282,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.15.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2019-12-19T16:36:04,2019-12-19T16:36:46,Hyväksytty,1.1 2019_86_188,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys eduskuntaryhmien välisestä yhteistyöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minun ymmärtääkseni ulkoministeri Haavisto oli tässä salissa iltamyöhään asti vastaamassa [Paavo Arhinmäki: Yömyöhään!] — korjaan — yömyöhään asti vastaamassa kansanedustajien yksityiskohtaisiin kysymyksiin, eli oion tämän virheellisen väitteen tässä. [Sari Sarkomaan välihuuto] Mitä tulee tähän asiaan: Omassa lausunnossani en viitannut siihen, onko oppositiolla mahdollisuus tehdä välikysymystä vai ei, vaan viittasin siihen, että pidän erittäin harmillisena ja valitettavana, että kokoomus, perinteinen sivistyspuolue, puheenjohtajansa suulla on todennut, että näitä lapsia ei pidä auttaa, jos se voisi tarkoittaa näiden äitien auttamista. [Kokoomuksesta: Ei!] Toinen asia, johon viittasin, oli se, että täällä kyseenalaistettiin kokoomuksen riveistä erittäin vahvasti meidän oikeusvaltion perusperiaate, vallan kolmijako-oppi, [Oikealta: Ohhoh!] se, että hallitus ja eduskunta vastaavat politiikan tekemisestä mutta me emme vastaa yksilöitä koskevista päätöksistä. Tästä pitää pitää kiinni. [Puhemies koputtaa] Se on viranomaisten tehtävä. Olen pahoillani siitä, että kokoomus on lähtenyt tälle tielle. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.15.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-19T16:36:46,2019-12-19T16:37:59,Hyväksytty,1.1 2019_86_189,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2019 vp,"Edustaja Pitko,",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_190,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Arjen turvallisuus on osa hyvää ja onnellista elämää, mutta valitettavasti monessa kodissa elää pelko, varsinkin nyt kun joulun pyhät lähestyvät. Yksi suurista arjen turvallisuusuhkista on kotona tapahtuva väkivalta. Joulun aikaan nämä väkivaltatilanteet usein lisääntyvät, kun ihmiset viettävät paljon aikaa kotona. Onkin niin, että joka kolmas nainen on Suomessa kokenut lähisuhdeväkivaltaa — joka kolmas. Sukupuolittuneeseen väkivaltaan ovat kansalaisyhteiskunnan toimijat toivoneet jo pitkään konkreettisia tekoja. Avun hakeminen on koettu vaikeaksi, ja alueellisesti palveluita on ollut vaikeasti saatavilla. Hallitus onkin luvannut puuttua lähisuhdeväkivaltaan. Haluan kysyä hallitukselta: mitä tämän asian eteen tullaan tekemään pian?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1449,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.16.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2019-12-19T16:38:02,2019-12-19T16:39:07,Hyväksytty,1.1 2019_86_191,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2019 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Pitko ottaa esille erittäin tärkeän aiheen. Se on toki niin, se on varmasti niin, että me kaikki ymmärrämme sen, että jouluna pitäisi saada olla joulurauhaa joka perheessä ja naisten ja tyttöjen ja lasten pitäisi pystyä turvallisesti viettämään joulua. Näin valitettavasti ei tässä maassa kuitenkaan ole. Hallitus on tietoinen siitä, että Suomessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy paljon, aivan liian paljon, ja sen takia hallitus laatii nyt naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. Meille tulee myös naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija. Se virka on nyt perustettavissa, ja ensi vuonna meillä tulee olemaan henkilö, joka tulee seuraamaan, miten tämä kehitys jatkuu, ja tulee varmasti myös esittämään toimenpiteitä. Joten tämä asia on sellainen, jossa toivon, [Puhemies koputtaa] että kaikki suomalaiset tekevät kaikkensa, jotta kaikilla olisi jouluna ja muutenkin hyvä olla ja että saadaan väkivalta pois tästä hyvästä maasta.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.16.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-19T16:39:07,2019-12-19T16:40:24,Hyväksytty,1.1 2019_86_192,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys ympäristölle haitallisista yritystuista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2019 vp,Edustaja Kaunisto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_193,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ympäristölle haitallisista yritystuista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on huoli lastemme ja nuortemme tulevaisuudennäkymistä, ja tätä huolta korostavat ne monet, monet viestit, mitä saan isovanhemmilta heidän lastenlastensa huonoon oloon liittyen. Minun mieltäni oikeastaan rauhoittaa se, että tiedän, että tässä salissa me kaikki jaamme tämän murheen. Yksi suurimmista ellei suurin asia, mitä voimme nuortemme eteen tehdä, on ilmastonmuutoksen torjunta. Tehokkailla ilmastotoimilla teemme lastemme ja nuortemme tulevaisuudennäkymistä turvallisempia ja varmistamme, että näkymä tulevaisuuteen ylipäänsä on olemassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei muuta kuin vihreitten riveihin!] Nyt onkin tekojen aika. Hallituksen toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat olleet valitettavan pieniä. Hallituksen ensi vuoden budjetti jopa korottaa ympäristölle haitallisia yritystukia 100 miljoonaa euroa, samalla kun kokoomuksen vaihtoehtobudjetti laskee niitä 500 miljoonaa euroa. Arvoisat ministerit, [Puhemies koputtaa] ympäristölle haitallisissa yritystuissa on 3,6 miljardia euroa mahdollisuuksia toimiin. [Puhemies: No niin, aika täynnä!] Miksi te ette toimi? [Jussi Saramo: Te esititte niiden kasvattamista!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1425,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.17.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2019-12-19T16:40:24,2019-12-19T16:41:45,Hyväksytty,1.1 2019_86_194,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys ympäristölle haitallisista yritystuista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. Yritystukikeskusteluhan on ollut tässä maassa varsin pitkään ja useamman vaalikauden ajan, ja kannattaa ehkä muistaa, että meillä on olemassa noin miljardi euroa suoria yritystukia — siis miljardi euroa suoria tukia — mutta kuten edustajakin tässä nosti esille tämän suuremman, yli 3 miljardin euron potin, niin siinä on aika paljon erilaisia veroetuja tai alempia verokantoja. Kun me menemme käymään ruokakaupassa tai apteekissa, me saamme tuotteet hieman alemmalla arvonlisäverokannalla. Koetteko te saavanne yritystukea? Epäilen. Se linjaus, mikä hallituksella on, liittyy siihen, että me olemme tehneet yritystuista 100 miljoonaa euroa säästöä — valitettavasti monikaan hallitus ei ole siihen pystynyt — ja edelleenkin me aiomme myös käydä läpi, onko olemassa vielä ympäristölle haitallisia tukia, joista voisi mahdollisesti löytää säästöjä. Tätä työtä tullaan tekemään, mutta hallitus on ne hallitusohjelman mukaiset yritystukisäästöt jo todellakin tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.17.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-19T16:41:45,2019-12-19T16:42:53,Hyväksytty,1.1 2019_86_195,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys rajat ylittävästä rikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2019 vp,Edustaja Immonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_196,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajat ylittävästä rikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos julkistivat hiljattain Suomen valtiojohdolle PTR-tilannekatsauksen rajat ylittävästä rikollisuudesta. Siitä käy ilmi, että maahanmuuton ja vapaan liikkuvuuden mukanaan tuoma rikollisuus kuormittaa Suomea monin tavoin. Maahamme on muutaman viime vuoden aikana muun muassa levittäytynyt kansainvälisesti toimivia rikollisryhmiä, joiden väkivaltakapasiteetti on merkittävä. Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo nyt ryhtyä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa? Tämä on äärimmäisen vakava asia, ja hallitukselta vaaditaan nyt konkreettisia ja vaikuttavia toimenpiteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.18.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2019-12-19T16:42:53,2019-12-19T16:43:48,Hyväksytty,1.1 2019_86_197,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Maria,Ohisalo,Sisäministeri,VIHR,Suullinen kysymys rajat ylittävästä rikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Immoselle tärkeästä kysymyksestä. On juuri näin, että eurooppalaisittainkin tiedetään, että rajat ylittävä kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on todella kasvava ilmiö. Se on tunnistettu myös täällä Suomessa, mutta on myös niin, että emme ole sellaisessa tilanteessa, missä ehkä moni muu maa tällä hetkellä on, ja tämän takia meidän on erittäin tärkeää oppia niistä kokemuksista, mitä muun muassa muualla Euroopassa on. Tämä tarkoittaa jatkuvaa tiedonvaihtoa muun muassa Europolin yhteistyön kautta. Suomalaisia asiantuntijoita on siellä, ja he tuovat jatkuvasti myös Suomen päähän tietoa. Ylipäätään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tarvitaan toki sitä poliisihenkilöiden määrän lisäämistä jatkuvasti täällä, että myös tutkintapuolella on tarpeeksi ihmisiä ja myös kansainväliseen aspektiin voidaan panostaa. Tarvitsemme laajalti turvallisuusviranomaisia. Kuten mainitsit hyvin PTR-yhteistyöstä, ei ole kyse vain poliisista, vaan täytyy vahvistaa kaikkien meidän turvallisuusviranomaisten kykyjä — ja tässä muun muassa Rajavartiolaitoksen resurssipula, josta he ovat pitkään kärsineet. [Puhemies koputtaa] Siinä missä helposti puhumme julkisuudessa poliisien resurssipulasta, niin Rajalla on samanlainen tilanne, [Puhemies koputtaa] ja tämä on erityisessä fokuksessa hallituksella myös ensi vuoden aikana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1387,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2725619929304837847,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.18.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2019-12-19T16:43:48,2019-12-19T16:45:04,Hyväksytty,1.1 2019_86_198,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys kotimaisesta sianlihan tuotannosta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2019 vp,Edustaja Essayah.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_199,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys kotimaisesta sianlihan tuotannosta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Joulun juhlimiseen kuuluvat meillä useimmilla perinteiset suomalaiset jouluruuat, ja toivottavasti mahdollisimman monen pöydästä löytyy lähiruokaa ja erityisesti kotimaista ruokaa. Suomalaiset sianlihantuottajat ovat olleet pitkään kannattavuuskriisissä, ja tiedämme, että tällä hetkellä afrikkalainen sikarutto on aiheuttanut sen, että muun muassa Kiinaan on avautunut reitti suomalaisen sianlihan viennille. Toisaalta täällä Euroopassa tällä hetkellä meille ei juurikaan tule muista Euroopan maista sianlihaa. Olisinkin kysynyt vastaavalta ministeriltä: millä tavalla varmistetaan ensinnäkin se, että sikarutto ei leviä Suomeen, ja sitten toisaalta se, että meillä todellakin kaikkien joulupöydästä löytyy tarpeeksi kinkkua elikkä että meillä riittää kotimainen tuotanto siihen kysyntään, mitä tällä hetkellä on niin kotimaassa kuin toisaalta sitten viennin kautta myöskin ulkomailla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2248533693217316626,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.19.aspx,fi,Sari Essayah,778,2019-12-19T16:45:08,2019-12-19T16:46:05,Hyväksytty,1.1 2019_86_200,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,KESK,Suullinen kysymys kotimaisesta sianlihan tuotannosta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tuohon, mitä edustaja Essayah totesi, että toivottavasti kaikilla suomalaisilla on joulupöydässä suomalaista ruokaa. Afrikkalainen sikarutto on viheliäinen tauti. Se on tappava tauti sioille. Sille ei ole olemassa lääkettä. Ainoa keino on mahdollisimman hyvä hygienia ja se, että taudinaiheuttajat, sen enemmän eläimet kuin lihatuotteet kuin myöskään matkailu, eivät levitä tuota tautia. Sen vuoksi ne toimet, joita me täällä Suomessa olemme tehneet niin äsken puhutussa Rajavartiolaitoksessa, Tullissa, lentoasemilla, satamissa kuin myöskin matkustajaohjeissa alleviivaavat sitä, että sitä ei vahingossakaan tähän maahan tuoda. Toinen asia on tietojenvaihto niin kuin äskeisessäkin aiheessa. Meillä on erittäin hyvä ja kattava Euroopan laajuinen tietojenvaihto tilanteesta. Samoin myöskin Euroopan unionin lähialueen maiden kanssa me vaihdamme koko ajan viranomaistietoja siitä, mikä on tilanne. Sitten tämä kauppapolitiikkaosa, [Puhemies koputtaa] joka tähän myöskin liittyy: on valitettavaa, että tällä hetkellä elintarvikemarkkinat Suomessa eivät toimi oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla, ja siihen tämä hallitus haluaa tehdä muutoksen, ja sitä työtä me teemme koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.19.aspx,fi,Jari Leppä,582,2019-12-19T16:46:09,2019-12-19T16:47:24,Hyväksytty,1.1 2019_86_201,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys saariston toimintaedellytysten  parantamisesta (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2019 vp,Ledamot Bergqvist.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.20.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_202,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys saariston toimintaedellytysten  parantamisesta (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2019 vp,"Ärade talman! Under det senaste året har det hänt mycket som drabbat skärgården hårt. För det första har skattemyndigheterna på tvivelaktiga grunder chockhöjt fastighetsskatterna på mark som i praktiken är utan värde. Samtidigt har Posti meddelat att delar av skärgården ska få post bara en gång i veckan, trots att det är just dessa områden som är mest beroende av leveranser från fastlandet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1406,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.20.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2019-12-19T16:47:25,2019-12-19T16:47:54,Hyväksytty,1.1 2019_86_203,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,SDP,Suullinen kysymys saariston toimintaedellytysten  parantamisesta (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2019 vp," Kiitoksia edustaja Bergqvistille kysymyksestä. Toivon ja uskon, että en ole saariston asioista ainoana vastaava ministeri, mutta kysyitte postipalveluista ja lauttayhteyksistä. Juuri äskettäin, itse asiassa olin ollut päivän nykyisessä tehtävässäni, kun sain jo ensimmäistä kertaa näyttää vihreätä valoa sille, että saariston lauttayhteyksiin kiinteästi liittyviin laiturirakennelmiin myönnetään lisää määrärahoja, niin että aika harvaan asutuilla saaristokunnilla on entistä paremmat edellytykset palveluihin. Tämä tarkoittaa yleisellä tasolla sitä, että kyllä saariston asia on hallituksen mielessä, ja Postin yleispalveluvelvoitteet koskevat myös saaristoa. On selvää, että kun puhumme siitä, että kaikki Suomen alueet pitää pitää asuttuina, niin usein ajattelemme Pohjois-Suomea ja Itä-Suomea, kaukaisia alueita, mutta se tarkoittaa myöskin sellaisia haastavien kulkumatkojen takana olevia alueita kuten suomalaista saaristoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.20.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2019-12-19T16:48:28,2019-12-19T16:49:34,Hyväksytty,1.1 2019_86_204,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys valtion talousarvioon tehdyistä muutosehdotuksista (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2019 vp,Edustaja Aittakumpu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_205,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys valtion talousarvioon tehdyistä muutosehdotuksista (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tällä viikolla käsitelleet valtion talousarvioesitystä, joka jo keltaisella värillään mutta ennen kaikkea sisällöllään luo koko kansallemme toivoa ja valoa. Hallitus vahvistaa nyt huolenpitoa kaikenikäisistä ihmisistä koko maassa, tuemme yrittäjyyttä ja maataloutta, lisää rahaa tulee perusväylänpitoon. Olemme tällä viikolla myös äänestäneet talousarviota koskevista muutosehdotuksista. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan kokoomuksen edustajien ehdottamat muutokset valtion talousarvioon lisäisivät valtion menoja jopa lähes 2 miljardilla. [Vasemmalta: Ohhoh!] Opposition kansanedustajien esittämistä muutosehdotuksista monet ovat hyviä ja kannatettavia, [Välihuutoja] mutta kuitenkin on tärkeää pysyä hallituksen vastuullisessa ja tarkoin harkitussa talousarvioesityksessä. Kysyn asiasta vastaavalta ministeriltä: mitä pitäisi ajatella tällaisesta talouslinjasta, että tässä vaiheessa valtion [Puhemies koputtaa] tarkoin harkittuun budjettiin ehdotetaan tällaisia menonlisäyksiä? [Eduskunnasta: Vastuutonta!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1452,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.21.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2019-12-19T16:49:34,2019-12-19T16:50:47,Hyväksytty,1.1 2019_86_206,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Katri,Kulmuni,Valtiovarainministeri,KESK,Suullinen kysymys valtion talousarvioon tehdyistä muutosehdotuksista (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Aittakummulle kysymyksestä. Tänään kun olemme äänestäneet ja huomenna vielä jatkamme monia äänestyksiä, kuten koko viikon aikana, kieltämättä puolueelta, joka on perinteisesti korostanut vastuullista valtiontaloutta, onhan se ollut hieman yllättävää, että menolisäyksiä on näinkin runsaasti tehty, että lähes 2 miljardia verrattuna tähän, mitä hallitus lopulta esittää. [Välihuutoja] No, ajattelen kuitenkin, että on erittäin tärkeää, että edustajat ovat aktiivisia, mutta ehkäpä sitten kokoomus omalta osaltaan kertoo, mitä tavoittelevat tällä, koska julkisen talouden kestävyyden kannalta se on tietenkin aivan mahdoton ajatus, kun hallitus tavoittelee sitä, että julkinen talous olisi tasapainossa vuoteen 23 mennessä. Siihen me tähtäämme sillä, että työllisyys nousee ja menoja saadaan kohdennetusti tehtyä siten, että ne sitten auttavat tämän maan kasvua. Talouden tasapaino on erittäin keskeinen tälle hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.21.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2019-12-19T16:50:50,2019-12-19T16:51:54,Hyväksytty,1.1 2019_86_207,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen   kysymys  nuorten  mielenterveyspalveluiden  parantamisesta  (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2019 vp,Edustaja Keto-Huovinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_208,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen   kysymys  nuorten  mielenterveyspalveluiden  parantamisesta  (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveyden häiriöistä kärsii noin 20 prosenttia nuorista eli joka viides nuori. Tämä tarkoittaa 30 oppilaan luokassa, että siellä on noin kuusi nuorta, jotka kärsivät eriasteisista mielenterveyden häiriöistä. Kaikista ikäryhmistä nimenomaan nuoruusikäisten eli 12—18-vuotiaiden keskittyminen erikoissairaanhoitoon kasvaa tällä hetkellä eniten, ja nuorten osuus onkin kahdeksankertaistunut. Suomessa mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat 11 miljardia vuodessa, eli kysymys on isosta kansanterveydellisestä ongelmasta. Tästä huolimatta mielenterveyspalvelut ovat pahasti retuperällä. Yksi keino tilanteen parantamiseksi olisi kokoomuksen lämpimästi kannattama muun muassa hoitoonpääsyä nopeuttava terapiatakuu, jolle vaihtoehtobudjetissamme on varattu rahoitus. [Puhemies koputtaa] Kysyisin nyt hallitukselta: miten me kaikki täällä salissa yhdessä voimme mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti parantaa nuorten mielenterveyspalveluita? Jos jotain joululahjaa täällä voi toivoa, niin tämän osalta yhteistyötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1394,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.22.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2019-12-19T16:51:54,2019-12-19T16:53:13,Hyväksytty,1.1 2019_86_209,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Li,Andersson,Opetusministeri,VAS,Suullinen   kysymys  nuorten  mielenterveyspalveluiden  parantamisesta  (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Yhtenä hallituksen tavoitteena koulutus‑, sivistys- ja nuorisopolitiikan osalta on se, että suomalaiset lapset ja nuoret voisivat paremmin, ja juuri kuten edustaja toteaa, niin mikäli haluamme ajoissa päästä kiinni nuorten pahoinvointiin ja tarjota sitä tukea, mitä lapset ja nuoret myöskin ansaitsevat, kouluissa tapahtuva ennalta ehkäisevä työ, yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto, on siinä aivan keskeisen tärkeässä asemassa. Tämä hallitus on suuntaamassa 29 miljoonaa lisärahoitusta oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen tämän hallituskauden aikana, ja olemme luvanneet, että samassa yhteydessä säädämme myöskin sitovista mitoituksista oppilas- ja opiskelijahuoltoon niin peruskoulun kuin toisen asteen osalta. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään sitovia mitoituksia oppilas- ja opiskelijahuollon ennalta ehkäisevien palveluiden osalta, ainoastaan kansallisia suosituksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g9650854465435077676,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.22.aspx,fi,Li Andersson,1310,2019-12-19T16:53:13,2019-12-19T16:54:22,Hyväksytty,1.1 2019_86_210,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys pikavippiyhtiöiden toiminnasta (Hussein al-Taee sd)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2019 vp,Edustaja al-Taee.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.23.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_211,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pikavippiyhtiöiden toiminnasta (Hussein al-Taee sd)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt näin joulun alla, kun kuulen, että aseita pitäisi ostaa Israelista, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] toivon, että vastaava ministeri pitää myöskin huolta siitä, että näitä aseita ei valmisteta missään siirtokunnissa eikä osteta niistä. Se olisi erittäin tärkeätä ihmisoikeuksien näkökulmasta. Sitten varsinaiseen kysymykseen: Pikavippiyhtiöistä haluaisin kysyä. Nyt on käynyt niin, että olemme rajoittamassa pikavippiyhtiöitten korkoja siihen 15 prosenttiin, mutta moni pikavippiyhtiö kykenee jyvittämään tappionsa konsernin sisällä, jolloin lasku tulee veronmaksajille. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: mitä nyt voitaisiin tehdä, jotta veronmaksajat eivät joutuisi maksamaan näitten pikavippiyhtiöitten tappioita? — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1397,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.23.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2019-12-19T16:54:22,2019-12-19T16:55:25,Hyväksytty,1.1 2019_86_212,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,RKP,Suullinen kysymys pikavippiyhtiöiden toiminnasta (Hussein al-Taee sd)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan, vaikka en ole valtiovarainministeri, kun pikavippiasiat kuuluvat oikeusministerin pöydälle. — Meillä on hallitusohjelmassa linjaus siitä, että Finanssivalvonta on tulevaisuudessa se elin, joka myös tulee seuraamaan meidän pikavippiyrityksiä. Tämä muutos tulee vaikuttamaan myös siihen, että pystymme paremmin kuin tänä päivänä huolehtimaan ja seuraamaan, minkälaista toimintaa nämä yritykset käytännössä harjoittavat. Se on tärkeätä. Edellinen hallitushan teki hyvän lakimuutoksen, jossa rajattiin se korko, mitä pikavippifirmat saavat tuotteistaan pyytää, ja nyt hallitus seuraa, miten tämä lainsäädäntö toimii käytännössä, ja jos on aihetta, niin tullaan myös harkitsemaan, voidaanko pikavippien markkinoinnille [Puhemies koputtaa] tehdä jotain vielä enemmän kuin tänä päivänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g6504700291885084968,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.23.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2019-12-19T16:55:25,2019-12-19T16:56:36,Hyväksytty,1.1 2019_86_213,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys pääministeri Marinin kannanotosta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2019 vp,"Molemmille kahdelle suurimmalle oppositiopuolueelle myönnän vielä kysymykset. Esittäkää hyvät, jouluisat kysymykset. — Edustaja Orpo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_214,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys pääministeri Marinin kannanotosta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2019 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta on kohtuullista, että saa puheenvuoron, jos puoluetta kohtaan hyökätään näin puolivillaisilla asioilla. Ensinnäkin keskustalle: kokoomus on tehnyt vastuullisen vaihtoehtobudjetin, joka ottaa vähemmän velkaa kuin hallituksen esitys. Arvoisa rouva pääministeri, mielestäni teidän asemastanne, pääministerin paikalta, ei pitäisi antaa puolitotuuksia. Minusta se on tyylitöntä. Kokoomus on alusta lähtien ollut sitä mieltä, että lapsia pitää auttaa. Me oikeasti iloitsemme siitä, että kaksi pientä lasta on matkalla kotimaahan. Se on erinomaista. Me olimme Sipilän hallituksessa jo viime keväänä tekemässä päätöstä siitä, että lapsia autetaan mutta itse sinne lähteneitä aikuisia ei. Jos on niin, että aikuinen ei halua lastansa luovuttaa, pitää jatkaa neuvotteluja paikallisten kanssa, miettiä, voiko huostaanoton tehdä. Minusta on tyylitöntä, että te annatte sellaisen kuvan, että me emme halua auttaa lapsia. Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä, että tulee joulutauko. [Puhemies koputtaa] Toivon, että rauhoitutaan ja levätään ja palataan siihen yhteistyön käteen sitten ensi vuonna paremmalla mielellä. — Hyvää joulua!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3097183650148258946,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.24.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2019-12-19T16:56:50,2019-12-19T16:58:05,Hyväksytty,1.1 2019_86_215,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys pääministeri Marinin kannanotosta (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Minä luin tarkkaan sen haastattelun, jonka Demokraatti julkaisi, jossa teiltä... [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Niin, arvoisa kokoomus ja arvoisa edustaja Orpo, lehti haastatteli teitä tästä asiasta ja kysyi teiltä, että jos lasten auttaminen — näiden lasten, jotka ovat alle viisivuotiaita, suurin osa vauvoja, taaperoita, päiväkoti-ikäisiä — vaatii sitä, että myös aikuisia on autettava, niin oletteko te siihen valmiita. Ja teidän viestinne oli se, että siinä tapauksessa nämä lapset pitää jättää leirille näihin kauheisiin oloihin, jotta aikuisia ei vain missään tapauksessa tulla auttaneeksi. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Tämä on minun mielestäni järkyttävää, ja tämä on teidän sanomanne tässä haastattelussa, ja siihen omassa puheenvuorossani viittasin. Toivon, että olette tulleet nyt toisiin aatoksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.24.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-19T16:58:05,2019-12-19T16:59:05,Tarkistettu,1.1 2019_86_216,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys joulupukin toimivaltuuksista (Ville Tavio ps) >>>Suullinen kysymys SKT 104/2019 vp,"Viimeinen jouluinen kysymys, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Tavio.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.25.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_217,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys joulupukin toimivaltuuksista (Ville Tavio ps) >>>Suullinen kysymys SKT 104/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten eduskuntavaalien alla kaikki vakuuttivat olevansa kilttejä. Sittemmin on satanut syytöksiä, että joku olisi ollut tuhma. Opposition mielestä hallitus on ollut tuhma, ja hallituksen mielestä oppositio on ollut tuhma. Koska tästä asiasta on epäselvyyttä, esitänkin, että tuhmuuden mittaaminen ulkoistetaan Lappiin sijoitettuun huippuluokan tiedustelukeskukseen, jolle myönnetään jälleen valtion varoista valtavan kokoinen salainen budjetti. Tuon Korvatunturille sijoitettavan salaisen tiedustelukeskuksen toimintamalliksi esitän yhä, että massiivinen joukko tontuiksi kutsuttavia agentteja jalkautuu ihmisten ikkunoiden taakse ja silmä- sekä kuulohavainnoin selvittää kansalaisten käytöstä. Korvatunturin valvonta-alueeksi esitän jatkossakin koko maapalloa. Tiedustelun loppuraportin antaa vuosittain suoraan seuratuille kohdehenkilöille tiedustelukeskusta johtava pukki, ja hän palkitsee hyväkäytöksiset ihmiset runsain lahjoin. Toivotamme rauhallista joulua koko eduskunnalle, ja kysyn hallitukselta: annatteko täydet toimivaltuudet erityistehtävää suorittavalle joulupukille? [Naurua — Kokoomuksen ryhmästä: Hiljainen hyväksyntä!]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.25.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2019-12-19T16:59:11,2019-12-19T17:00:23,Hyväksytty,1.1 2019_86_218,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Sanna,Marin,Pääministeri,SDP,Suullinen kysymys joulupukin toimivaltuuksista (Ville Tavio ps) >>>Suullinen kysymys SKT 104/2019 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä kyselytunnilla on esitetty paljon erittäin tärkeitä kysymyksiä, ja ne ovat käsitelleet tärkeitä teemoja. Lisäksi haluan totta kai kiittää kansanedustaja Taviota tästä mainiosta viimeisestä kysymyksestä, jonka uskon kiinnostavan suomalaisia lapsia ja lapsenmielisiä. Kysyjä nosti esille joulupukin toimivaltuudet, ja voin vakuuttaa, että vaikka hallitusohjelmassa näistä ei ole erillistä kirjausta, hallitus tulee pitämään joulupukin toimivaltuuksista täysimääräisesti kiinni. Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös hallituksen hyvät infrainvestoinnit, jotka omalta osaltansa tukevat joulupukin toimintaa täällä. Vakuutan kysyjälle myös, että meillä ei ole tavoitteena muuttaa esimerkiksi joulun värimaailmaa. Joulupukin nuttu siis pysyy tulevaisuudessakin punaisena ja kuusi vihreänä. [Naurua] Toivotan hallituksen puolesta oikein hyvää joulua oppositiolle ja koko eduskunnalle!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.25.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2019-12-19T17:00:26,2019-12-19T17:01:31,Hyväksytty,1.1 2019_86_219,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,PS,Suullinen kysymys joulupukin toimivaltuuksista (Ville Tavio ps) >>>Suullinen kysymys SKT 104/2019 vp,Näihin toiveisiin on helppo päättää tämä kyselytunti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1266502204675792398,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+3.25.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola 2019_86_220,86/2019,2019-12-19,10.00,21.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,SDP,Seuraava täysistunto,"Ennen kuin totean seuraavan istunnon ajankohdan, niin totean, että kiitoksia tästä hyvästä keskustelusta. Mukavaa ja rauhallista joulunaikaa kaikille!",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1388018164483198629,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2019+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne 2019_87_1,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp. Asian käsittely keskeytettiin 19.12.2019 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_2,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Lopuksi päätetään epäluottamuslause-ehdotuksista. Talousarvioehdotuksen käsittelyssä on tehty seuraavat ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle: Timo Heinonen kok Sari Multalan kok kannattamana: ”Eduskunta toteaa, että hallitus ei osoita sitoutumistaan hallitusohjelmaan kirjattuihin talouspolitiikan tavoitteisiin. Keskeisiä tavoitteita 75 prosentin työllisyysasteesta sekä julkisen talouden tasapainosta voidaan pitää kannatettavina. Ongelmana on, hallitukselta puuttuvat konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen tavoitteena on ottaa vähemmän velkaa ja nostaa työllisyyttä. Ensi vuoden talousarvioon sisältyvät toimet kuitenkin lisäävät velkaa ja laskevat työllisyyttä. Hallituksen toiminta ei herätä luottamusta ja uskoa siihen, että hallitus on tosissaan tavoittelemassa julkisen talouden tasapainoa ja korkeampaa työllisyyttä. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.” Antero Laukkanen kd Päivi Räsäsen kd kannattamana: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden pitkällä tähtäimellä. Hallituksen päätökset korottaa asumisen ja liikkumisen kustannuksia lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja iskevät pahiten erityisesti maaseudulla. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.” Vilhelm Junnila ps Lulu Ranteen ps kannattamana: ”Hallitus hyväksyi edellisen hallitusohjelman pilkkuakaan muuttamatta, huolimatta siitä, että tässä ohjelmassa talouspolitiikka pohjautuu vain ja ainoastaan työllisyyskasvun jatkumiseen. Lisäksi hallitusohjelman tulevaisuusinvestoinneista uhkaa tulla pysyviä menolisäyksiä valtion budjettiin. Todelliset työllisyystoimet hallitukselta kuitenkin puuttuvat. Lähivuosina ennakoitu hidastuva talouskasvu yhdessä vähäisten kasvupanostusten ja yhä kasvavien ikäsidonnaisten menojen osalta uhkaavat johtaa valtiontalouden ja sitä kautta myös kuntatalouden syvenevään ahdinkoon. Tämä johtaa koti-, hoiva- ja hoitopalveluiden sekä pienituloisten aseman heikkenemiseen. Hallitus on näin ollen unohtamassa kaikenikäisten suomalaisten hyvinvoinnin. Samalla hallitus on ohjelmallaan kaventamassa tavallisten kansalaisten sanan- ja mielipiteenvapautta sekä on jättänyt puolustamatta Suomen kansallista etua EU-puheenjohtajuuskaudella. Eduskunta toteaa, että hallitus ei tämän johdosta nauti eduskunnan luottamusta.”",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_3,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ensin äänestetään Antero Laukkasen ehdotuksesta Timo Heinosen ehdotusta vastaan, jonka jälkeen voittaneesta Vilhelm Junnilan ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_4,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Oikeusministeriön hallinnonala, pääluokka 25. Yleiskeskustelu on eilen pidetyssä täysistunnossa julistettu päättyneeksi ja ehdotusten tekemistä varten ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_5,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Timo Heinosen ehdotus 8 ja Pihla Keto-Huovisen ehdotus 9 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_6,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Timo Heinosen ehdotus 22 ja Pihla Keto-Huovisen ehdotus 23 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään Pihla Keto-Huovisen ehdotuksesta 23 Timo Heinosen ehdotusta 22 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_7,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Siirrytään käsittelemään pääluokkaa 30 eli maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa. Yleiskeskustelu on eilen pidetyssä täysistunnossa julistettu päättyneeksi. Ehdotusten tekemistä varten pyydän nyt tekemään muutosehdotukset ja kannatuspuheenvuorot.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_8,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Ritva Elomaan ehdotus 12 ja Sari Essayahin ehdotus 13 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 13 ehdotusta 12 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_9,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Siirrytään tulojen käsittelyyn, osasto 11, verot ja veroluonteiset tulot. Menettelytavan mukaisesti yleiskeskustelua ei sallita. Ryhdytään osaston yksityiskohtaiseen käsittelyyn.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_10,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ville Vähämäen ehdotus 6 ja Antero Laukkasen ehdotus 7 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_11,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Timo Heinosen ehdotus 9 ja Sari Tanuksen ehdotus 10 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_12,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,"Ville Vähämäen ehdotus 31 ja Peter Östmanin ehdotus 32 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_13,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Osasto 12 Sekalaiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Siirrytään käsittelemään osastoa 12 eli tulot. Ehdotusten tekemistä varten ryhdytään osaston yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_14,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Osasto 15 Lainat>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään lainoja koskeva osasto 15. Ehdotusten tekemistä varten ryhdytään yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_15,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 29/2019 vp>>>Hallituksen esitys HE 89/2019 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-392/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp,Esitellään yleisperustelut. Menettelytavan mukaisesti yleiskeskustelua ei sallita. Ehdotusten tekemistä varten ryhdytään yleisperustelujen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+3.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_16,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 3/2019 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättää keskeyttää vuoden 2019 valtiopäivät tämän istunnon päätyttyä. Edelleen puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta kokoontuu vuoden 2020 valtiopäiville tiistaina 4.2.2020 kello 12.00, jolloin vuoden 2019 valtiopäivät päättyvät. Keskustelua ei syntynyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_17,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 3/2019 vp,"Hyvät Suomen kansan edustajat! Näin joulun alla on ensin syytä kiittää hyvin työntäyteisestä syyskaudesta, joka on ollut täynnä keskustelua, ristiriitaisuuksia, erimielisyyksiä, mutta eduskunta on oman tehtävänsä suorittanut ja tehnyt myös päätöksiä. Tästä on hyvä siirtyä joulutauolle ja joulun rauhaan. Palaamme tänne helmikuussa. Tänään tunnelmat ovat kuitenkin hyvin ristiriitaiset. Kuulimme tuossa aamun joulukahvien aikana suru-uutisen siitä, että entinen edustaja, entinen eduskuntamme puhemies Matti Ahde on kuollut. Ahde oli suurten ikäluokkien edustaja Suomessa. Hän syntyi välittömästi sotien jälkeen, ja tietyllä tapaa hänen elämänkaarensa kuvasti ylipäätään suomalaista elämänkaarta sodanjälkeisenä aikana, jälleenrakennuksen aikana, vahvistaessamme kansanvaltaa ja rakentaessamme hyvinvointiyhteiskuntaa. Hän ilmensi sitä, mitä hyvin toiminut yhteiskunta saattoi mahdollisuuksina antaa ihmiselle. Hän itse kävi kansakoulun ja ammattikoulun, myöhemmin kursseja. Hän aloitti työ-uransa sähköasentajana hyvin nuorena, taisi olla 16-vuotiaana, mutta hyvin nopeasti hän siirtyi myös yhteiskunnallisiin harrastuksiin. Hänellä oli hyvin vahva oma aatteellinen vakaumuksensa. Hän lähti vaatimattomista olosuhteista, mutta hän nousi oman ikäluokkansa äänitorveksi ja edustajaksi. Tähän taloon hän tuli ensimmäisen kerran jo 60-luvun lopulla presidentin valitsijamiehenä, mutta sitten vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi hänen pitkä edustajakautensa, joka ulottui kahteen otteeseen tänne, ensin vuosina 1970—1990 viiden vaalikauden ajan, ja sitten siviiliuran jälkeen hän palasi eduskuntaan äänestäjiensä valtuuttamana vuonna 2003 ja oli kaksi kautta aina vuoteen 2011. Hän toimi mitä moninaisimmissa tehtävissä. Hänen ansioluettelonsa kertoo siitä, että osallistumalla erilaisten kansalaisjärjestöjen, yhteisöjen, kaupungin toimintaan, maakunnallisiin tehtäviin voi antaa valtavan panoksen tämän yhteiskunnan kehittämiseen. Hän kuului suurten ikäluokkien edustajana tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakentajiin. Hän toimi useaan otteeseen, pitkän kauden, valtioneuvoston jäsenenä, ja eräällä tapaa valtiollisen uran huipulla hänelle osoitettiin luottamus toimia eduskunnan puhemiehenä. Hän oli ihmisenä sydämellinen, toisia kuunteleva ja aina yhteistyötä hakeva. Muistan hänet sellaisena. Aika paljon kertoo se, että 6. joulukuuta, vain kaksi viikkoa sitten, hän tuli tasavallan presidentin itsenäisyyspäiväjuhliin hauraana mutta elämänsisältöisenä, keskusteli, hänen otteensa, kädenpuristus, ei enää ollut luja, mutta se kertoi kuitenkin elämänkaaresta, joka tuotti paljon tuloksia, jota me näin jälkeenpäinkin arvostamme. Eduskunta kunnioittaa entisen puhemiehensä Matti Ahteen elämäntyötä ja elämää, tahtoa parantaa yhteiskuntaa hiljentymällä minuutiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen 2019_87_18,87/2019,2019-12-20,10.00,11.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,KESK,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 3/2019 vp,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää joulua kaikille!,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1771793472661563689,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2019+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen